7/2017 6,90 Sydänsairas tarkkana syysflunssan kanssa FREDI on tyttärentyttärensä autonkuljettaja Peritkö sukusi sairaudet. 9/10 :stä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä Maksasairaita leimataan Leena Mallat toipui elämään kahdesta syövästä KASVAAKO SYÖPÄRISKI liioista vitamiinilisistä?
Attendon Mummola on luottamuksesi arvoinen, lämminhenkinen hoivakoti, johon on helppo tulla ja jossa on hyvä olla – joko lyhyen aikaa tai pysyvästi. Attendon hoivakodeissa on tilaa omalle elämäntyylille Soita ja kysy lisää: Tiina Talonen I tiina.talonen@attendo.. Attendo Mummolassa kaiken hoivan ja palvelun lähtökohta on asukkaan hyvinvointi, elämäntilanne ja toiveet. Mummolaan voi tulla asukkaaksi joko itse maksavana asiakkaana tai kunnan kautta, myös palvelusetelillä. I p. www.attendo.fi yli 150 hoivaja palvelukotia. 044 494 4228 Joustavaa palvelua asukkaan tarpeen mukaan: Kun läheisesi arki ei enää omin voimin suju, tai tarvitset itse hetken lepoa omaishoitajan vaativasta työstä, anna meidän auttaa
Säännöllisesti käytettynä Vaxol vähentää korvahuuhtelun tarvetta. Apteekista ~200 annossuihketta. OLIIVIÖ LJY 100 % AUTTA A Liposomisuihke kuiville silmille Hoitaa kuivia silmiä ja palauttaa silmän luonnollisen kosteuden Sulje silmäsi ja suihkauta Kuivasilmäisyys ei aina johdu liian vähäisestä kyynelnesteestä. Vaxol on helppo ja luonnollinen tapa hoitaa korviasi. Liiallista haihtumista voi estää käyttämällä liposomeja sisältävää silmäsuihketta. Aikuisille ja yli 1-vuotiaille lapsille. 1) 1) Dry Eye Disease: Nordic Guidelines 2016 Säilyy avattuna 6 kk Apteekista ja optikkoliikkeestä. Kutina lievittyy ja öljy pehmentää korvavahan saaden sen poistumaan. Puhtaat ja terveet korvat Liiallinen korvavaha saa korvan kutisemaan ja kuulo voi huonontua. Jopa 80 %:lla kuivan silmän oireet johtuvat siitä, että kyynelneste ei pysy silmän pinnalla riittävän pitkään, vaan haihtuu pois. Tearsagain on helppokäyttöinen liposomisilmäsuihke, jota suosittelee myös pohjoismainen kuivan silmän hoitosuositus. Käytä kerrasta kahteen viikossa estääksesi korvavahan muodostumista ja aina tarpeen mukaan kutiseville korville. Kaivamisesta rikkoutunut korvakäytävän iho tulehtuu helposti. Korvan kaivaminen pumpulipuikolla voi aiheuttaa korvavahan pakkautumista vahatulpaksi, joka on hankala poistaa
56 KASVAAKO syöpäriski, jos syö liikaa vitamiinilisiä. 18 POLVEN tekonivelleikkaus paransi Leila Rauanmaan elämänlaatua. Opetusneuvos Pekka Leinonen jatkaa Suomen ja suomalaisuuden tarkastelua eri näkökulmista eri aikakausina. 59 RYTMIHÄIRIÖT havaitseva mobiililaite kuluttajakäytössä. 76 OMAAKIN KOKEMUSTA ON. 28 KAHDESTA SYÖVÄSTÄ elämään selvisi Leena Mallat. 84 HOIVATURVA helpottaa muistisairaan itsenäistä asumista. 54 ELÄKELÄISILLÄ viisi suurta terveyshuolta. Kolmen vuoden kuluttua hän harjoittelee kävelyä ilman rollaattoria. 92 AIVOVERENVUOTO muutti Satu Fransmanin elämän. 96 KOLUMNI. 35 SOME vähentää yksinäisyyttä. Seuraava numero ilmestyy joulukuun alussa. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.. 80 YHTEISÖLLISYYS on tärkeää vertaistukiohjaajakoulutuksessa. 70 UUTTA TIETOA asumisen apuvälineistä. 98 RISTIKKOA ratkomaan! . Kaikki on pitänyt opetella alusta pitäen uudelleen.. 42 VAIN OSAAN maksasairauksista voi itse vaikuttaa. 46 LOIMAALAISELLA Brita Salosella todettiin perinnöllinen polykystinen maksasairaus 26 vuotta sitten. 09-41397369 mari.ahola-aalto@karprint.. 74 HIUSTEN LÄHTÖÖN ei ole vain yhtä syytä. 64 SENIORIDISKOSSA tunnelma katossa! 68 SENIORIFYSIOTERAPIA kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Eija Kiukkonen Puh. 60 ÄÄRIMMÄISTÄ juoksua Helsingin Paloheinässä. 41 HYVÄ KUNTO ei kumoa lihavuuden haittoja. 24 SYDÄNSSAIRAAT tarkkana flunssan kanssa. 09-41397 362 katja.juvankoski@karprint.. 36 VIIMEINEN DIIVA -Sylvi Salonen. 88 VALTAOSA aivoverenkiertohäiriöistä olisi ehkäistävissä. 22 ITSEHOITOLÄÄKKEET ovat turvallisia oikein käytettynä. 32 HOITAMATON IHO virkistyy nopeasti. 09-41397375 eija.kiukkonen@karprint.. Puh. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. Ilmoitusmyynti: Katja Juvankoski Puh. vuosikerta 92 8 MATTI SIITOSEN alias Fredin päiviin tuo elämää 11vuotias tyttärentytär Vieno. Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Niistä kannattaa puhua. Jarmo Hakkarainen on tehnyt päihdeja mielenterveystyötä vuodesta 1989. 14 PERINKÖ sukuni sairaudet. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 52 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 56 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 86 JOKO OLISI AIKA kytkeä äidin liesi pois päältä. Satu Fransman, 50, sairastui laajaan aivoverenvuotoon. 50 OMENATARHAN antimista iloa ja vireyttä. Kannen kuva: Pauli Jokinen Sisältö 7/2017 6
D-vitamiini avuksi polven nivelrikossa . Pää on suhteellisen suorassa. Vain 21 prosenttia suomalaisista pesee kätensä niistämisen jälkeen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toteuttaa yhdessä Eläkeliiton ja Seurakuntaopisto Agricolan kanssa ensimmäistä kertaa Elämänpolun risteyksessä -koulutuksen Järvenpäässä. Kyseessä on kolmen päivän kurssi, joka on tarkoitettu pian eläkkeelle jääville tai vastikään työnsä lopettaneille. Tutkimuksen mukaan kyljellään nukkujat myös heräilevät muita vähemmän erilaisista hankalista asennoista johtuvien kipujen vuoksi. Tämä koskee mukaan myös rintoja. Yhtä lailla elämän eri vaiheissa on hyvä saada tuleviin elämänmuutoksiin tueksi karttoja ja opastusta, sanoo kurssin kouluttaja Marjaana Kanerva. – Pisaratartunta on flunssan tärkein leviämisreitti. 5 Selällään vai kyljellään. Flunssaa aiheuttavia viruksia ja bakteereja on sadoittain ja niitä on kaikkialla, missä ihmiset liikkuvat. Käsidesin käyttö ei korvaa käsien pesua, sanoo Mehiläisen työterveyslääkäri Sirkku Martti. Useiden amerikkalaisten yliopistojen yhteistutkimus osoittaa, että polven nivelrikkoon liittyy usein D-vitamiinivaje, joka pahentaa taudin kulkua. Järvenpään Seurakuntaopistolla järjestettävistä kursseista jälkimmäinen on 10.-12.11.2017. – Kun ihminen lähtee ulkomaanmatkalle, hän usein selvittää etukäteen kohteesta tarkempia tietoja matkaoppaan ja kartan kanssa. Sikiöasennossa ihminen on pitkään käppyrällä, mikä voi aiheuttaa monenlaisia kipuja niveliin ja lihaksiin. Kylkiasento vähentää kuorsaamisen todennäköisyyttä ja on hyväksi myös vatsahappojen kannalta. . Tämä asento voi myös haitata vapaata hengitystä. Toisaalta: selällään ihminen kuorsaa todennäköisimmin. Kädet pitäisi Martin mukaan pestä ainakin aina niistämisen ja WC-käynnin jälkeen sekä ennen ruokailua. Mennyt, nykyhetki, tulevaisuus, haaveet ja odotukset ovat läsnä. Selällään nukkuminen on erittäin suositeltavaa. Aikuiset sairastavat 2–4 flunssaa vuosittain, pikkulapset jopa yli kymmenen. Kädet ovat selällään nukkuessa useimmiten rennosti vartalon vieressä. Kyljellään nukkumisen haittoja voi olla kasvojen altistuminen venymiselle ja ruttaantumiselle. Nivelrikkopotilaat tarvitsevat reilusti D-vitamiinia. Selällään nukkuessa myös vatsahapot pysyvät parhaiten siellä missä pitääkin. Huolellinen käsien pesu saippualla on paras keino flunssatartuntojen ehkäisyyn, sillä käsienpesu poistaa taudin aiheuttajia sisältävät eritetahrat käsistä. Toisaalta parin vuoden takaisen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kyljellä nukkuminen voi pienentää riskiä sairastua muun muassa Alzheimerin tautiin. Sikiöasento on hyvin yleinen, mutta ei kovin suositeltava nukkumisasento. Mehiläisen ja IROResearchin selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista (53 %) ei kuitenkaan kiinnitä erityistä huomiota käsihygieniaan flunssakaudella. Käsidesi ei korvaa Käsien pesu on ykköskeino ehkäistä flunssatartuntoja. Vatsallaan nukkujan selkäja niskaongelmat voivat olla yhteydessä tähän tapaan. Polven nivelrikko on yleinen ikääntyvien ihmisten vaiva. Yli puolet suomalaisista ei huolehdi käsien pesusta flunssakaudella Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 53 prosenttia suomalaisista ei kiinnitä flunssakaudella erityistä huomiota käsihygieniaan. Eläkkeelle jääntiin kannattaa valmistautua huolella . Tämä kaikki on hyvästä. Selällään nukkumisen etu on sekin, että tämä asento ehkäisee parhaiten ennenaikaisten ryppyjen ilmaantumista kasvoille. Koulutuksessa tarkastellaan omaa elämää ja etsitään voimavaroja uuteen. Runsas D-vitamiinin nauttiminen, 143 mikrogrammaa (µg) päivää kohti, vähentää polven nivelrikosta johtuvia kipuja ja liikerajoitusta sekä kohentaa käsien puristusvoimaa, fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua, osoittaa 175 potilaan kliininen tutkimus. Flunssakaudella käsiä on hyvä pestä päivän aikana reilusti toistakymmentä kertaa.
Kurkumaa pidetään luonnollisena tulehduskipulääkkeenä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kokisivat pimeän vuodenajan automaattisesti raskaaksi. 8. 1. Kurkuma sisältää kurkumiinia. Pimenevät syysillat saavat monen pohtimaan omaa jaksamistaan. Kurkuman sisältämän kurkumiinin on todettu vähentävän kaasun muodostumista suolistossa. Sisätautien erikoislääkärin ja Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professorin Jussi Pihlajamäen mukaan veden juonnissa pätee sama periaate kuin yleisesti ravintoaineiden ja vitamiinien kohdalla: on ongelma, jos niitä saadaan liian vähän, mutta ylimääräisestä saannista ei ole lisähyötyä. 6. Etenkin vanhemmiten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei koko päivä mene juomatta. Kurkumiinilla on vaikutusta myös aivojen toimintaan. Ne ihmiset, jotka kaipaavat luonnonvaloa enemmän kuin toiset, ovat alttiita kärsimään pimeästä ajasta. 6 Pääkirjoitus Luonnossa liikkuminen rauhoittaa . Jos huomaa pimeän vaikuttavan omaan vireystilaansa, tulisi pitää päivärytmi mahdollisimman samanlaisena ja tankata valoa esimerkiksi kirkasvalolampulla. 10. Kurkuma voi alentaa veren kolesterolitasoa. Synkät ajatukset hiipivät mieleen, masentuminenkin voi johtua ainakin osaksi pimeämmästä vuodenajasta. Terveelliset elämäntavat ja säännöllinen päivärytmi auttavat pitämään vireyttä yllä. Päivien lyheneminen vaikuttaa biologisesti vuorokausirytmiin. Ravitsemustieteessä tällaista ilmiötä ei kuitenkaan tunneta. . Valon määrän vähentyessä arki voi kuitenkin kaventua pimeästä pimeään suorittamiseksi, voi käydä, että kiireisessä jää helposti huomaamatta, ettei ulkona päivänvalossa tule liikuttua juurikaan. Kurkuma hillitsee hiljaista tulehdusta 5. . 9. 7. Sillä saa elimistönsä suolatasapainon laimennettua ja sitä kautta itsensä huonoon kuntoon.. Pihlajamäki on huomannut, että kun jokin asia todetaan terveelliseksi, aina joku saa päähänsä, että sitä pitäisi saada erityisen runsaasti. Terveellisillä elämäntavoilla on lisäksi merkittävä vaikutus jaksamiseen. Tärkeintä on löytää itselle mieluinen tapa liikkua ja kuunnella omaa kehoaan, millaista liikuntaa milloinkin tarvitsee. Tutkimusten mukaan se hidastaa ja estää Alzheimerin tautia. Kurkuma torjuu kehon matala-asteista eli hiljaista tulehdusta, jonka nähdään olevan monien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen takana. 4. Syyskuun lopussa oli syyspäivän tasaus ja seuraavaksi juuri ennen joulua on talvipäivän seisaus, yö on silloin pisimmillään ja päivä lyhimmillään. Nykyään kurkuman terveyshyödyt tunnetaan paremmin, ja kiinnostus kurkumaa kohtaan myös Euroopassa on kasvanut huimaa vauhtia. 2. Vesi on ihmiselle elintärkeää, mutta liika on liikaa vedenjuonnissakin. Eritoten seniori-ikäisten kohdalla, joilla hyvä ja pirteä mieli ovat ensiarvoisen tärkeitä päivittäisen elintason vaalimisessa mahdollisimman hyvänä. Jotkut ajattelevat, että jos vettä nautitaan ylen määrin, sillä saavutetaan jokin lisähyöty. Sen sijaan yli 2–3 vesilitran juonti on suosituksen mukaan tarpeellista vain harvoin. Jos jatkuvasti juo päivittäin suosituksia suuremman määrän, esimerkiksi nelisen litraa, haittoja voi jo tulla. Kurkuma ehkäisee masennusta ja lievittää stressiä. Kurkumalla on tutkimusten mukaan antikarsinogeenisia eli syöpää estäviä vaikutuksia. -j.a. Myös veden suhteen asia on kääntynyt näin päin. Euroopassa se on ollut lähinnä ruoan lisäaine ja mauste. Sen on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu hillitsevän elimistön tulehdustilaa. Alkanut pimeä vuodenaika haastaakin meistä lähes jokaisen jaksamisen. Kurkuma toimii flunssalääkkeenä, siinä on ainesosia, jotka auttavat vahvistamaan elimistön puolustusjärjestelmää. Edessä on jälleen vuodenaika, jolloin luonnonvalo on vähimmillään. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus päivittäiseksi vesimääräksi on 1–1,5 litraa, ikääntyneillä hiukan enemmän. Erityisesti luonnossa liikkuminen rauhoittaa mieltä, laskee verenpainetta ja auttaa siten jaksamaan. Kurkuma on luonnollinen antiseptinen ja antibakteerinen aine, jota voidaan käyttää haavojen puhdistukseen. Kurkuma edistää ruoansulatusta ja torjuu närästystä. Sen vuoksi erilaiset niksit ja piristyskeinot on hyvä ottaa huomioon ja pyrkiä torjumaan pimeän ajan mukanaan tuomia haittavaikutuksia. Kurkuma auttaa myös haavaiseen paksusuoleen ja vuotavaan suoleen. Myös liikunta, hyvä uni ja oikeanlainen ravitsemus ovat keskeisiä tekijöitä palautumisen ja levon kannalta. Kurkumasta tutkimuksin todettuja terveyshyötyjä: Voiko vettä juoda liikaa. Tärkeää olisi käyttää aikaa ulkoilmassa vietetyille hetkille, sillä ne tekevät tutkitusti hyvää sekä mielelle että keholle. Intialaiset käyttävät kurkumaa jopa 1,5–2 grammaa päivässä. Kurkuma on hyvä kasvualusta hyville suolistobakteereille. Tutkimusten mukaan kurkumiinin on todettu alentavan ohitusleikkauspotilaiden sydänkohtausriskiä. 3
Leivät kävivät kaupaksi heti. Nämä tutkimustulokset ovat antaneet aiheen hoitotutkimuksiin, joissa MS-potilaille on annettu virallisia suosituksia suurempia D-vitamiiniannoksia (Simpson ym. Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla vähintään 99 nanomoolia litraa kohti (nmol/l), jotta se antaa suojaa MS-tautia vastaan. Toisaalta voi maksaa laskuni netin kautta, mikä on suuri apu. Puhdas ilma, vesi ja tuli ovat sellaisia elämän lähteitä, ettei ihminen voi ilman niitä elää. Vuosi 1994 oli suurten mullistusten aikaa. Katkeruus vie kauheasti energiaakin. Ennestään tiedetään että MS-potilaiden seeruminD-vitamiinin pitoisuus (Suomessa merkitään S-D-25) on yleensä pienempi kuin terveiden verrokkien. Tuuloslainen Päivi Peltonen, 72 tunnetaan Tuulos-Rievästä, jota hän valmisti toistakymmentä vuotta. Sen jälkeen infarkteja tuli kolme lisää. Palvelulupauksen mukaisesti kuntoutuja saa toimintakykyä edistävää toimintaa 6 tuntia päivässä. Tärkeintä on pitää yllä positiivista mieltä. 7 Mitä kuuluu. Lisäksi käyn ulkovesisuihkussa läpi vuoden eli lapon saavista kylmää vettä päälleni, koska avantouintiharrastus on jäänyt. Suomalaiset ovat Pohjolan lihavin kansakunta. Facebook koukuttaa, mikä vähän ärsyttää. Toimintakykyä edistävässä toiminnassa ja kuntoutuksessa hyödynnetään laaja-alaisesti erilaisia menetelmiä, kuten virtuaalitodellisuutta. Tuore yli 1 000 erillistutkimusta käsittänyt kirjallisuuskatsaus osoitti, että ylipaino ja lihavuus lisäävät 13 eri syövän riskiä: ruokatorven adenokarsinoma, mahasyöpä, paksuja peräsuolisyövät, maksasyöpä, virtsarakon, haiman, kohdun, munuaisten, kilpirauhasen ja rintasyövän sekä meningioman ja multippelimyeloman riskiä.. Eläkepäivinään Peltonen maalaa, kirjoittaa, tapiseeraa, rakentaa, suunnittelee ja valmistaa nahka-asuja, hattuja turkisliivejä, kirjoittaa runoja ja ajatelmia. Joka vuosi yli 30 000 suomalaista sairastuu syöpätauteihin, ja määrä on lisääntymään päin väestön lihoessa. Sen teki Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikka yhdessä Oulun ja amerikkalaisen Harvardin yliopistojen kanssa. D-vitamiinivaje on yleinen ja lisää merkittävästi MS-taudin riskiä, ilmenee 800 000 suomalaisen naisen tutkimuksesta. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄSI. Niiden ilmaantumista voitaisiin vähentää pitämällä paino kurissa, kirjoittaa Amerikan lääkärilehti JAMA lokakuun numerossaan. Suurtutkimus Suomesta: D-vitamiini ehkäisee MS-tautia . Ylipaino lisää myös syövän riskiä . Tuulos-Rievä kasvoi yrityksenä, mutta työ uuvutti Peltosen. Tiimiin kuuluvat heidän lisäkseen myös kotiutushoitaja, osastonsihteeri ja laitoshuoltaja. Neljäpaikkainen yksikkö toimii sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosaston yhteydessä. Tähän pitoisuuteen pääseminen edellyttää vähintään 100 mikrogramman D-vitamiinin päivittäistä saantia, mikä on yli kymmenen kertaa viranomaissuositusta suurempi. Lapset, lapsenlapset ja ystävät. Tästä esimerkkinä toimii Aivoliiton paikallisen afasiakerhon vetämä vertaistukitoiminta AVH-yksikössä kerran kuukaudessa. AVH-yksikössä työskentelee moniammatillinen työryhmä, jossa on neurologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, neuropsykologi, puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Aamulla voimistelen ja meditoin. Ostin tyttären kehotuksesta älypuhelimen ja nyt olen facebookissa, messengerissä ja instagrammissa. Vuonna 1984 hän irtisanoutui työstään, leipoi 15 leipää ja meni myymään ne Hämeenlinnan torille. Porvoon sairaalassa toimii aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutukseen keskittyvä AVH-yksikkö. Peltonen koki kahdeksassa kuukaudessa avioeron, syövän, vaikea masennuksen ja ensimmäisen sydäninfarktinsa. Äiti maata toivoisin kaikkien osaavan arvostaa, koska se tuo leivän pöytään. Voisin olla katkera monesta asiasta, mutten tahdo olla. Lihominen yhdistetään yleisesti diabetekseen, sydänja verisuonitauteihin ja kokonaiskuolleisuuteen, mutta vähemmän tunnettua on että lihavuus lisää myös syöpätautien riskiä. AVH-yksikkö tekee yhteistyötä myös potilasjärjestöjen kanssa. Menneitä ei tule jättää pöydälle vaan elää tätä hetkeä. MITEN VOIT. – Myin ne 150 markalla. Toiminta pitää sisällään erityistyöntekijöiden kuntoutuksen ohella hoitotyön kuntouttavat toimet. Ne ovat tuoneet elämään ihan uuden maailman. Positiivisuus kantaa. Porvoon sairaalassa yksilöllistä kuntoutusta AVH-potilaille . – Voin mielestäni oikein hyvin, höpsöttelen, nauran ja iloitsen. 2017). Teen käsitöitä ja rummuttelen. MITEN PIDÄT ITSESI KUNNOSSA. Lisäksi aktiivista tautia sairastavien S-D-25-pitoisuudet ovat pienempiä kuin lievempää tautia sairastavilla
Helposti jää kotisohvalle, vaikka pitäisi käydä salilla tai kävelemässä. Yli 50 vuotta esiintynyt laulaja säveltää edelleen ja kuskaa tyttärentytärtä kouluun. Käytän insuliinia ja mittaan verenpainetta monta kertaa päivässä. – Urheiluseurassa parin kaverin kanssa harjoittelimme tosi kovaa. Mahdottomasti hän ei enää urheile, käy kuitenkin satunnaisesti kuntosalilla. Hoidan sitä itse. Ne kun muisTeksti ja kuvat: Pauli Jokinen Ei mikään kivikasvo Matti Siitonen alias Fredi valmistautuu Kivikasvojen syyskiertueelle. – Vanhemmiten olen huomannut, että voima alkaa lihaksista hävitä. 75-vuotias Matti Siitonen nousee konserttilavalle hyvässä kunnossa. Hän syö normaalia ruokaa ja pyrkii välttämään sokeria. Siitonen on aina ollut perusterve, eivätkä vaikeat sairaudet ole hänen elämäänsä varjostaneet. taa, pystyy elämään aivan täysipainoista elämää. Meillä oli oppikoulujen uintimestaruus.. – Sokeritauti paljastui 1990-luvun puolessa välissä. 8 K onserttikiertue Kivikasvojen kanssa alkaa vielä tänä syksynä. Uinti on jäänyt pois, vaikka nuorena hän harrasti uintia jopa kilpailumielessä
En silloin tiennyt mikä minusta tulee. Sieltä matka jatkui Riihimäelle. Kesät oltiin maalaistalossa ja siellä tuli tehtyä kaiken maailman maatöitä. Mikkelistä perhe muutti Oriveden lähelle Lylyyn, jossa oli asevarikko. paha tilanne oli. Riihimäeltä Siitoset muuttivat Hämeenlinnaan. Siihen aikaan nelihenkinen perhe eli isän palkalla. Harjoittelin niin lujaa, että siellä rakennettu peruskunto kantaa edelleen. Mukaan ravintolaorkesteriin Nuorena miehen alkuna Fredi halusi kitaran ja hänen äitinsä osti pojalleen . Nuori Matti joutui vaihtamaan usein koulua. – Paikkakuntien sisälläkin muutimme usein. Perhe muutti isän työn perässä usein. 9 . Upseeri-isän poika Fredin ura julkisuudessa alkoi, kun hän voitti Euroviisut kappaleella Varjoon suojaan vuonna 1967. Enkä oikein tiedä vieläkään. Heinänkorjuuta tehtiin öisin, kun päivällä oli niin kuuma, hän muistelee. Alkoholismista toipuminen kestää kauan, siinä pitää olla valtavan kärsivällinen. – Kilpailu oli lauantaina ja sunnuntaiaamuna seitsemältä oli ensimmäiset lehtimiehet oven takana. Siitä se hullunmylly alkoi. – Minä en tosin koulussa erityisesti musiikista välittänyt. – Äitini oli kotirouva. Fredi syntyi upseeri-isän perheeseen Mikkelissä heinäkuussa 1942. Sadan metrin selkäuinnissa voitin maakuntain mestaruudenkin. Äiti hoiti taloutta. Isäni vanhemmat asuivat Mikkelissä, ja vietin siellä useita kesiä myöhemmin. – Ne piti selättää. Isällä oli kaunis baritoniääni ja äiti lauloi kuorossa. Olin ollut täysin tuntematon mies siihen saakka. Helposti jää kotisohvalle, vaikka pitäisi käydä salilla tai kävelemässä.. Isä oli lempeä mies, mutta töiden takia paljon pois kotoa. Fredi kuvailee perhettään tavalliseksi ja hyväksi. Sokeritauti on vaivannut Frediä, mutta se pysyy hyvällä lääkityksellä kurissa. Siitä lähtien Fredi on ollut julkisuuden valokeilassa. – Olin kolmevuotias, kun muutimme Mikkelistä pois, joten siitä ajasta en muista mitään. Voikin sanoa, että en ole mistään kotoisin. Fredin mukaan perhe oli musikaalinen. Fredi on avautunut lehdissä myös uransa aikana vaivanneesta alkoholismista ja masennuksesta. Äkkipysähdystä ei tullut, vaan hiljalleen havahduin, miten – Vanhemmiten olen huomannut, että voima alkaa lihaksista hävitä. Perheeseen kuului isän ja äidin lisäksi myös hänen pikkusiskonsa. Se oli hieno päätös
10
Fredi kuunteli vanhoja nauhoja. Sen jälkeen siirryin soittamaan bassoa ja opiskelin klassisen basson soittoa. Ismo Sajakorven isä oli Toivo Kärjen soittokavereita. mies, joka oli tullut suorittamaan asepalvelusta Suomeen. Menin minne elämä vie. Helsinkiin hänet toi musiikki. . Se oli hyvä koulu nuorelle soittajalle. Pojat olivat tehneet nauhan jo silloin, kun kukaan ei heistä mitään tiennyt. – En muista mitään muuta ammattia miettineeni. Voi kun se nauha olisi vielä tallella! Hämeenlinnaan pääsi tuolloin moottoritietä ja matka sieltä Helsinkiin nopeutui. Fredi nauhoitti omien orkestereittensa musiikkia magnetofonille. Kaikki tunsivat meidät Hämeenlinnassa. Hän ryhtyi harjoittelemaan ja kuunteli musiikkia. Vexi Salmen ja Kai Hyttisen tunsin jo silloin. Alokkailla ei ollut paljon vapaaaikaa, mutta kerran satuimme katsomaan mustavalkotelevisiosta Kiviset ja Soraset -ohjelmaa. Hieman ennen puolta yötä siihen tuli amerikansuomalainen . – Tulin tupaan, jossa jokaiselle oli määrätty oma punkka. Tuoreimpia Kivikasvoja ovat vuodesta 2009 ryhmään kuulunut oopperabaritoni Henrik Lamberg (vas.) sekä musikaali-, operettija oopperarooleistaan tunnettu Ilkka Hämäläinen (oik.). Kaikki on tavallaan ollut sattumaa.. Se oli syy tulla Helsinkiin. Levylautasella kului Bill Haleytä ja jazzia. – Lauloimme Kivikasvojen kanssa sellaisia falsettilauluja, jotka olivat aika harvinaisia Suomessa silloin. Meistä tuli hyvät ystävät. Kun armeijassa kokosimme Kivikasvot, niin sekin nimi juonsi juurena siitä. Kärki teki lauluja Juha ”Watt” Vainiolle, Tapio Rautavaaralle, Sammy Babitzinille ja kymmenille muille. Minun viereinen punkka oli tyhjä. Armeijassa Matti Siitonen sai myös nimen Fredi. 11 sellaisen. Lähetimme nauhan Kärjelle. Sieltä kuului: – Täällä on Emil von Retee ja seuraavaksi tulee Irwin Goodman . Menin minne elämä vie. . – Lainattiin nuorisotoimistosta magnetofoni. Soitin myös ravintolamuusikkona. Ja hän oli sitten Barnie. – Perustin Five Pennies -lauluyhtyeen. Avasin sen ja sinne oli jäänyt entisiä nauhoituksia. Jotta nelikko sai jatkaa yhdessä, se vaati Fredin muuttoa pääkaupunkiin. Kivikasvot syntyy armeijassa 1960-luvulla Fredi muutti mummonsa luokse asumaan Helsingin PohjoisHaagaan. Matti Siitonen muutti alkujaan Helsinkiin, jotta voisi tehdä musiikkia yhdessä RUK:n kurssikavereidensa kanssa vuonna 1965 perustamassaan Kivikasvot-yhtyeessä. – Hämeenlinnassa asui silloin paljon taiteilijoita, muusikoita ja valokuvaajia. – En muista mitään muuta ammattia miettineeni. – Päätettiin, että Helsingissä jatketaan. Silloin soitettiin joka ilta ja yömyöhään. Esiinnyimme sen kanssa erilaisissa juhlissa. Mies sanoi, että minä olen kuin Kivisten ja Soraisten Fred. Kaikki on tavallaan ollut sattumaa. Hän kysyi, että kuka on tämä tenori tässä yhtyeessä, tuokaa hänet tänne äkkiä. Hän oli armeijassa tutustunut Georg Dolivoon, Ismo Sajakorpeen ja Ilkka Lähteenmäkeen ja he perustivat Kivikasvot-kokoonpanon. Kivikasvot-yhtye on esiintynyt yli 50 vuotta erilaisilla kokoonpanoilla. Toivo Kärki huomaa lahjakkuuden Fredi on tehnyt sen jälkeen huiman uran viihdetaiteilijana. Legendaarinen levytuottaja ja säveltäjä Toivo Kärki huomasi miehen nopeasti. Tämän syksyn kiertueella ovat mukana alkuperäisistä Kivikasvoista laulaja-säveltäjä Matti ”Fredi” Siitonen sekä näytelmäkirjailija-ohjaaja Ismo Sajakorpi (keskellä)
Kivikasvojen syyskiertue ulottuu Turkuun, Kuopioon, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Lahteen ja Helsinkiin.. Hän sanoi, ettei tarvitsekaan. Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat Kolmatta linjaa takaisin, Vippaa mulle viitonen ja Puhu hiljaa rakkaudesta . Kärki sanoi, että tulet sitä joka tapauksessa tekemään. Hoidan hänen koulukyydit ja muutenkin ajan paljon, jos joku tarvitsee autokuskia. Juuri ennen kuin menin lavalle, niin takanani ollut Ruotsin edustaja Östen Warnerbring sanoi, että onneksi me pohjoismaalaiset olemme niin cooleja, että meitä ei yhtään jännitä. Kun Fredi oli poistumassa huoneesta, Kärki käski hänen myös alkaa säveltää. 1960ja 1970-luvuilla oli seula päästä tekemään musiikkia ja kapellimestarit sovittavat laulut, koska he tunsivat musiikilliset rakenteet. . Säveltävä autokuski Nykyään Fredi asuu Helsingissä Töölössä vaimonsa Eeva-Riitta Siitosen kanssa. Hänen tyttärellään, laulaja Hanna-Riikka Siitosella, on 11-vuotias Vieno-tytär, jota isoisä kuskaa kouluun ja harrastuksiin. Fredi sijoittui Wienissä sijalle 12. sulaulun Katson sineen taivaan . Suomen euroviisuedustajana hän on esiintynyt kaksi kertaa. Vuonna 1967 edustuskappale oli Varjoon suojaan ja vuonna 1976 Fredi & Ystävät osallistui kilpailuun kappaleella Pump Pump . Kivikasvot ovat jatkaneet esiintymisiä myöhemminkin. Istuimme ja juttelimme ja siltä istumalta allekirjoitin kymmenen vuoden sopimuksen Musiikki-Fazerin kanssa. Kysyin, että mistä tiedät. On kiva auttaa muita. Tätä fraasia voi soveltaa myös nykymusiikkiin. YouTube on sekoittanut musiikkimaailmaa. Alkuperäisistä jäsenistä Kivikasvoissa ovat vielä Fredi ja Ismo Sajakorpi. He muistavat meidät vielä. – Kysyin, että minäkö alan säveltää. Kivikasvojen lisäksi Fredi on esiintynyt omalla nimellään ja muun muassa Fredi & Ystävät -kokoonpanossa. Olin varmaan ensimmäisiä 1980-luvulla, jotka opettelivat säveltämään tietokoneella. – Kyllä se yleisö on meidän ikäistä. Lisäksi Fredi on säveltänyt Katri-Helenan euroovii. – On ollut hienoa taas seurata pienen lapsen kasvamista ja kehitystä. Teemme nyt syksyllä konserttikiertueen hieman samassa hengessä. Kivikasvojen yleisö ei ole vuosien varrella liiemmin nuorentunut. Jos tulee klikkejä paljon, niin kenestä vaan voi tulla YouTubesankari. Sävellän itse edelleen. – Tyttäreni takia olen seurannut paljon musiikkia. Kivikasvojen tv-ohjelmat keräsivät jopa yli kaksi miljoonaa katsojaa tv-ruutujen ääreen. – Musiikki on tänään sirpaleista. – Kesällä olimme Lappeenrannan kesäteatterissa, jossa pidimme Suomi100-show’n. He tekivät tvohjelmia vielä 1980ja 1990-luvuilla. – Vuonna 1967 kilpailtiin Wienissä. Nyt sellaisista ei tarvitse välittää ja hitin voi säveltää vaikka kahvilan pöydässä. Hän lauloi jo 1960-luvulla Roskisdyykkarin balladissa , että ”paremmaksi kaikki muuttuu, mutta hyväksi ei milloinkaan”. 12 Fredi asteli Toivo Kärjen pakeille. Vuonna 2015 Kivikasvot teki 50-vuotisen uransa kunniaksi kiertueen, josta puhuttiin jäähyväiskiertueena. Kahdesti Euroviisuissa Fredistä tuli koko kansan julkkis ja suosikki. On hienoja juttu, mutta kirjo on aika suurta. Kuluvana syksynä Kivikasvot lähtee kuitenkin jälleen kiertueelle. Fredi seuraa ja kuuntelee paljon musiikkia. Päivät kuluvat ”autokuskin hommissa”. Hän vastasi, että olen PohjoisKarjalasta ja noitien sukua, kyllä minä tiedän. Ruotsalainen kiilasi edelle sijalle 8. Monet muistavat Kivikasvojen suuret hitit, kuten Tankeros Love. Minua kyllä jännitti todella paljon. – Sanoin, että minä en sinun tangojasi ala laulaa. Fredi on asunut viime vuodet Helsingin Töölössä. Hän on esiintynyt kahdesti Euroviisuissa
KILPIRAUHASEN TUEKSI Vahvaan aloitukseen TH INTENSIVE TH Intensive on vahva ravintolisä, joka sisältää tarkoin harkitut määrät jodia ja seleeniä, jotka tukevat kilpirauhasen normaalia toimintaa. 1 kapseli päivässä riittää! 14 annospussia Pakkaus riittää 2 kk Lue lisää: www.biomed.?/kilpirauhanen Jodi ja seleeni tukevat normaalia kilpirauhasen toimintaa. Lakritsijuuri auttaa ylläpitämään energiatasoa. B-vitamiineja tarvitaan energian vapautumiseen ravinnosta sekä tukemaan hermoston terveyttä. Tehokkaaseen ylläpitoon TH DAILY TH Daily on ainutlaatuinen synergistinen yhdistelmä yrttejä ja ravintoaineita kilpirauhasen tukemiseksi. C-vitamiini, B1ja B3-vitamiinit edesauttavat normaalia energiaa tuottavaa aineenvaihduntaa. C-vitamiini, sinkki ja seleeni ovat antioksidantteja, jotka suojaavat elimistöä hapetusstressiltä. Siperian ginseng on antioksidantti, joka auttaa energian saannissa.. L-tyrosiini ja L-glysiini ovat tärkeitä aminohappoja. TH Dailyä voidaan käyttää tehokkaaseen ylläpitoon vahvan TH Intensiven jälkeen. Se sisältää lisäksi aminohappoja, ravintoaineita ja antioksidantteja kätevässä ja hyvänmakuisessa annospussissa. C-, B3ja B1-vitamiinit tukevat energiantuotantoa ja niasiini (B3-vitamiini) auttaa väsymykseen ja uupumukseen. Jodi ja seleeni tukevat normaalia kilpirauhasen toimintaa
– Näin ollen peittyvästi periytyviä sairauksia esiintyy suvussa tavallisesti vain yhden perheen lapsilla, eikä tällöin kummankaan vanhemman suvussa ole aikaiTeksti: Terttu Iiskola . Isovanhempana näistä jo tietää paljon, mutta tuleeko tieto siirretyksi hyödyksi seuraaville polville. Tauteja on löydetty vähintään 10 perheestä. Suomalaista perimää ovat muovanneet maan asutushistoria ja väestöä verottaneet nälänhädät. S uomalaisella tautiperinnöllä tarkoitetaan 36 perinnöllistä yhden geenin geenivirheestä johtuvaa sairautta, joita esiintyy Suomessa poikkeuksellisen paljon, usein enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä, selvittää perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Pöyhönen. monitekijäisten tautien puhkeamiseen vaikuttavat yhdessä sekä perimä että ympäristö, kuten elintavat, Pöyhönen tarkentaa. suomalaisen tautiperinnön sairauksiin, jotka johtuvat geenivirheistä. Piilevä tautiperintö vaikea tunnistaa – Valtaosa suomalaiseen tautiperintöön kuuluvista sairauksista on peittyvästi eli resessiivisesti periytyviä, jolloin jotta lapsi sairastuisi – hänen pitäisi periä yhtaikaa molemmilta vanhemmiltaan saman geenin geenivirhe. – On arvioitu vuosittain Suomessa syntyvän noin 60 lasta, joilla jossain ikävaiheessaan todetaan suomalaiseen tautiperintöön kuuluva vaikea sairaus. – Kaikki perinnölliset taudit eivät kuitenkaan ole geenivirheen aiheuttamia, vaan ns. Tästä myös johtuu, että maastamme löytyy enemmän oireettomia kantajia kuin sairastuneita ja että suomalaisen tautiperinnön perinyt lapsi syntyy perheelle usein täydellisenä yllätyksenä. Hän toimii osastonylilääkärinä HUS:n Kliinisen genetiikan yksikössä. Suurin osa suomalaisen tautiperinnön sairauksista periytyy peittyvästi eli tauti puhkeaa jälkeläisessä vain tilanteissa, joissa molemmilla vanhemmilla on sama geenivirhe perimässään. Vanhemmat ovat itse terveitä, mutta he ovat tällöin saman peittyvästi periytyvän taudin tautigeenin terveitä kantajia, Minna Pöyhönen selittää. 14 Isovanhemmilla mahdollisuus edistää jälkipolvien terveenä pysymistä Puhukaa suvun sairauksista Suomalaisissa suvuissa kulkee taipumuksia sairastua tavallisiin kansantauteihin sekä ns. Tieto suvun tautihistoriasta siirtyy sukupolvelta toiselle vain kertomalla siitä eteenpäin lapsille ja lapsenlapsille.. Perinnölliset sairaudet ovat rikastuneet alueilla, joilla on historiassa muodostettu perheet paljolti saman heimon väestön kesken
– Jos suvussa on tiedossa jokin perinnöllinen sairaus tai sairaus, jota epäillään perinnölliseksi, tilanteen selvittäminen lähtee liikkeelle ottamalla asia esille oman hoitavan lääkärin kanssa. . – Niiden oireita on muun muassa heikko kävely, joka seuraa hienomotorisen hermoston alentuneesta toiminnasta, Nikkanen kertoo. Osassa yleisiä kansantauteja, esimerkiksi syöpätaudeissa, on tarjolla myös matalan kynnyksen peruskartoitusta maakunnallisten Syöpäjärjestöjen ja Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta (www.kaikkisyovasta.fi). – Yleisellä tasolla on arvioitu, että jokainen meistä on useiden kymmenien peittyvästi periytyvien tautigeenien terve kantaja. Kerro lapsille, yhteys lääkäriin Seniorit yleensä näkevät jo, millaisia tautitaipumuksia suvussa on, päihderiippuvuuksista ja mielenterveyden häiriöistä psoriasikseen, diabetekseen ja sydänja verisuonitauteihin. – Yleisten tautien geneettistä riskiä arvioitaessa jokainen voi vaikuttaa ei-geneettisistä riskitekijöistä eli ympäristötekijöistä muun muassa elintapoihin, mutta ikään ja sukupuoleen emme voi vaikuttaa. . Väitöskirjassani tutkittiin mitokondrioiden toimintahäiriöstä aiheutuvia metabolisia (aineenvaihdunnan) muutoksia lihaksessa käyttäen potilasja hiirinäytteitä. Hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin siitä, että hänen omalla tutkimuksellaankin on merkitystä ihmiskunnalle: – Mitokondriotaudit on erittäin kuuma tutkimusalue. Lihasten energiantuotto virheellistä Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että mitokondrioiden toimintahäiriö muutti – Tutkimuksella pyritään aluksi siihen, että hoidolla voidaan tukea mitokondrioiden toimintaa ja hidastaa taudin etenemistä.. Väitöskirjatyössä tutkittiin solujen mitokondrioiden eli energialaitosten toimintahäiriöstä aiheutuvia aineenvaihdunnan muutoksia lihaksessa. – Lähes kaikista näistä kansantaudeista löytyy myös harvinaisia muotoja, jotka ovat perinnöllisiä ja tällöin perintötekijöillä on suurempi merkitys kuin ympäristötekijöillä. – Kaikki taudit eivät periydy yllä kuvatun mukaisesti yhden geenin geenivirheen aiheuttamana, vaan niihin vaikuttavat sekä perimä että ympäristö, kuten elintavat, yhdessä. Vaikeita sairauksia jo lapsilla Perinnöllisiä hermoja lihasrappeumasairauksia ovat esimerkiksi epilepsia, sensorinen neuropatia tai silmänliikuttajalihasten rappeuma. Hoida solujen energialaitoksia Teksti: Terttu Iiskola Liikunta hidastaa rappeumasairauksia Lihasja hermostorappeumasairaudet ovat yleisin perinnöllinen tautiryhmä. Lasten mitokondriosairaudet ovat yleensä monielinsairauksia. Neurologisina oireina esiintyy mm. Tällöin puhutaan monitekijäisistä taudeista, joista esimerkkeinä ovat kansantaudit, kuten syöpä ja sydäntaudit, Pöyhönen kertoo. Näissä perheissä on 25 prosentin eli 1/4 riski siihen, että syntyvä lapsi perisi sairauden, mutta – koska yleensä nykyperheet ovat pieniä – on mahdollista, ettei perheessä ole kuin yksi sairas lapsi. Tieto suvun tautihistoriasta siirtyy sukupolvelta toiselle vain kertomalla siitä eteenpäin lapsille ja lapsenlapsille. semmissa sukupolvissa tiedossa puhkeavaa sairautta. Tutkimuksella pyritään aluksi siihen, että hoidolla voidaan tukea mitokondrioiden toimintaa ja hidastaa taudin etenemistä. Varhaislapsuudessa puhkeava mitokondriotauti on yleensä vaikea ja etenevä. N äin sanoo diplomi-insinööri Joni Nikkanen, 33, joka väitteli äskettäin Helsingin yliopistossa lääketieteen tohtoriksi. – Olemme Helsingin yliopistossa tutkineet, millaisista geenimutaatioista nämä sairaudet johtuvat. Tällöin taudin tunnistaminen pelkän sukuanamneesin perusteella voi olla mahdotonta ja joskus diagnoosiin pääseminen voi viedä aikaa. Joskus tulevaisuudessa löydetään niiden yksilölliseen tautiperimään tehoava yksilöllinen ruokavalioja täsmähoito. Hän arvioi, olisiko tilannetta tarpeen jatkoselvittää ja tekee tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. 15 . Joskus 10 vuoden kuluessa löydämme hoidon, joka hidastaa taudin etenemistä, ja lopulta tutkijat keksivät keinon ehkäistä perinnöllistäkin tautia. . Yleensä tilanne on se, että vanhemmat ovat eri tautigeenien terveitä kantajia, jolloin heidän yhteisillä lapsillaan ei ole suurentunutta riskiä saada peittyvästi periytyvää sairautta. Myöhemmällä iällä puhkeavat mitokondriotaudit ovat lievempiä. Nikkanen on siirtänyt bioinformatiikan opiskelusta saamaansa osaamista solujen aineenvaihdunnan tutkimukseen ja on lähdössä tohtoritutkijaksi Kaliforniaan. Kansantaudeissakin erilaisia taipumuksia Minkä yleisten sairauksien taustalla on suvun taipumus sairastua. älyllisen kehityksen viivästymistä ja sensorineuraalista kuulon heikkenemistä. Siihen asti tärkeitä ovat liikunta ja ruokavalio. – Suvun tautihistorian kertomista lapsille ja lapsenlapsille voidaan pitää tärkeänä, koska vain sitä kautta tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, Minna Pöyhönen korostaa. Diplomi-insinööri Joni Nikkanen väitteli äskettäin Helsingin yliopistossa lääketieteen tohtoriksi
Kere on tutkinut geeniperimän osuutta myös yleisten monitekijäisten sairauksien, kuten astman ja psoriasiksen synnyssä. radikaalisti lihaksen metabolista toimintaa: glukoosin käyttö sairaassa lihaksessa oli dramaattisesti muuttunut ja se ohjautui energiatuoton sijaan seriinin tuottoon. . Liikunta on varma perinnöllisten rappeumasairauksien hidastaja, mutta tulevaisuudessa keksitään myös ravintoja täsmähoitoja. seuraavat sairaudet: leukemia, synnynnäinen kloridiripuli, kystinen fibroosi, suomalaistyyppinen amyloidoosi, hyperinsulineeminen hypoglykemia, synnynnäinen iktyoosi, periytyvä syöpä, kloridi-bikarbonaattivaihtajageeniperhe, Silver-Russellin oireyhtymä, systeeminen lupus erythematosus, suulakihalkio, tulehdukselliset suolistosairaudet, idiopaattinen keuhkofibroosi ja pre-eklampsia. Suppea lista tutkimusaiheista sisältää mm. – Estämällä näiden muutosten tapahtumista tautihiirillä pystyimme osoittamaan, että lihasten vaste mitokondrioiden toimintahäiriöön kiihdytti sairauden etenemistä.. Metabolisten muutosten estäminen vähensi sairaiden lihassyiden sekä haitallisten perimän muutosten määrää, Nikkanen kertoo. Näköja tuntoaistin hermosoluja tunnistettiin Väitöskirjan toisessa osatyössä tutkittiin mitokondriotauteja aiheuttavien tautigeenien säätelyalueita. Tukholman Karoliinisen Instituutin molekyyligenetiikan professori Juha Kere on alan tutkimuksen uranuurtajia kansainvälisestikin – ja Nobel-komitean ainoa suomalaisjäsen. 16 Molekyyligenetiikan merkitys lisääntynyt . Hänen johtamansa tutkimusryhmä tunnisti ensimmäisen lukihäiriön syntyyn vaikuttavan geenin. Seriini on aminohappo, jota tarvitaan muun muassa proteiinien ja metabolian välituotteiden valmistuksessa sekä folaattiaineenvaihdunnan (vitamiini B9) ylläpidossa. Nämä tulokset siis osoittavat, että metaboliareittejä muokkaamalla voidaan löytää uusia hoitokeinoja yleisiin metabolisiin sairauksiin, jotka johtuvat mitokondrioiden toimintahäiriöistä. – Estämällä näiden muutosten tapahtumista tautihiirillä pystyimme osoittamaan, että lihasten vaste mitokondrioiden toimintahäiriöön kiihdytti sairauden etenemistä. Molekyyligenetiikan merkitys on viime vuosina lisääntynyt huimasti uusien, entistä tehokkaampien menetelmien kehityksen myötä
Sitä mukaa, kun liikunta vaatii mitokondrioilta lisää tehoa, ne lisääntyvät ja kehittyvät yhä vahvemmiksi, Nikkanen selittää vaikutusmekanismin. – Tämä säätelyalue osoittautui aktiiviseksi silmänliikuttajalihaksia hermottavissa neuroneissa sekä niissä selkäytimen hermosoluissa, jotka ovat tärkeitä tuntoaistimuksen etenemisessä iholta aivoihin. Siinä ravinto (hiilihydraatti) muuntuu hapen avulla energiaksi ja tuottaa jätteenä hiilidioksidia (uloshengitys) ja vettä (hiki, virtsa). . Siinä todettiin, että äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puute lisää lapsen riskiä sairastua myöhemmin MS-tautiin. Mitokondriossa on omaa DNA:ta. Mitokondrio on solun osa, sen energialaitos, jossa tapahtuu soluhengitys. Mitokondriot periytyvät hedelmöityksen yhteydessä äidiltä, joten niitä voidaan käyttää apuna yksilön tunnistuksessa. Veren seerumin matalien D-vitamiinitasojen on todettu lisäksi olevan yhteydessä jo puhjenneen MS-taudin aktiivisuuteen ja etenemiseen. . Lähteet: Joni Nikkasen väitöskirja ja Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti 17 – Tietokone-ennusteilla tunnistimme mitokondrion DNA:n kahdentumisessa tärkeän säätelyalueen. Neuroni on hermokudoksen solu, jonka päätehtävä on välittää hermoimpulsseja joko sähköisesti tai biologisesti. Mitokondrioiden määrä solussa vaihtelee solun energiatarpeesta riippuen. Lihassoluissa on paljon mitokondrioita tyydyttämässä solun suurta energiantarvetta. Solun jakautuessa myös sen DNA:n perintötekijät kopioituvat eli kahdentuvat. – Ravinnon ohella perinteinen liikunta lisää mitokondrioiden määrää. Näistä oireyhtymistä käytetään yleisesti nimitystä mitokondriosairaudet, ja niiden oireet saattavat ilmetä joko varhaisessa lapsuudessa tai vasta aikuisena. – Esimerkiksi vitamiini B3 on sellainen, millä on todettu olevan suotuisia vaikutuksia lihasten toimintaan myopatioissa. – D-vitamiinilisää saaneilla potilailla aivojen magneettikuvauksessa nähtävät, varjoaineella tehostuvat tulehdukselliset muutokset vähenivät verrattuna lumevalmistetta saaneisiin potilaisiin, Åivo sanoo. Perinnölliset ominaisuudet siirtyvät sukupolvelta toiselle ihmisen solujen tumassa kaksoiskierteisen nukleiinihapon, DNA:n kautta. Raskauden aika voi olla ratkaiseva Esimerkki vitamiinien vaikutuksesta jo hedelmöitysja raskausvaiheessa rappeumasairauksien taustalla ilmeni Julia Åivon tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa. Luurankolihaksissa lihassolut eli lihassyyt ovat pitkiä, jopa 30-senttisiä sylinterimäisiä monitumaisia soluja. . Ihmisellä neuroneja on aivoissa, selkäytimessä ja ääreishermostossa ja ganglioissa eli neuroniryppäistä. Miten rappeumia voi hidastaa. Kun tietää suvussa periytyvistä mitokondriosairauksista, niiden oireiden tuloa ja taudin etenemistä voi hidastaa sellaisilla elintavoilla, jotka tukevat mitokondrioiden tervettä toimintaa. Ravinnon vaikutukset eri metabolioihin ovat ilmeiset, ja aihealueella pyritään kehittämään lääkkeellisiä hoitoja. – Ei ole (vielä) olemassa hoitoa tai lääkettä, joka parantaa hermostotai lihasrappeuman. Mitokondrio Miten perimä siirtyy. Ennalta ehkäisyllä on suuri merkitys, Joni Nikkanen sanoo. ?. Kopioituessaan DNA:n kaksoiskierre avautuu ja molemmat säikeet täydentyvät uudeksi täydelliseksi kopioksi. MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. . Perinnölliset toimintahäiriöt mitokondrioiden DNA:n kopioitumisessa ovat yleinen syy aineenvaihdunnallisiin tauteihin, ja ne johtavat useimmiten lihasten tai hermoston rappeumaan. – Potilasmateriaalia käyttäen huomasimme, että nämä hermosolut kuolevat potilailla, joilla on mitokondriaalinen hermostorappeumatauti ja täten tunnistimme ne hermosoluryhmät, joiden tuhoutuminen on todennäköisesti potilaiden oireiden taustalla, Nikkanen kuvaa. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä mitokondriosairaudet johtavat vain tiettyjen kudosten toimintahäiriöihin, vaikka kaikki kudokset ovat riippuvaisia mitokondrioiden toiminnasta.
18
– Jos vaikka piti mennä yöllä vessaan, otin sauvat tueksi, koska minulla oli alussa vahvat särkylääkkeet, jotka aiheuttivat vähän huimausta, ja pelkäsin, että kaadun. Olin luullut, että edessä on kainalosauvoilla kulkemista pitkäänkin, mutta yllättävän vähän niitä tarvitsin. Leikkaus tehtiin neljä vuotta sitten Lohjalla. . ei esimerkiksi kestänyt mitään pyörähdystä. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. – Siinä vaiheessa vaihtoehtoja ei enää ollut, tekonivel oli välttämätön. – Oli niin paljon nostamista ja kantamista, että se rasitti niveliä. Molempiin polviin puhdistusleikkaus Nivelet alkoivat vaivata Leila Rauanmaata neljänkymmenen ikävuoden jälkeen. Mutta sitten toinen polvi meni sellaiseksi, että liikkuminen vaikeutui, se Leila Rauanmaa sai leikkauksesta avun ’’Tanssiminenkin sujuu tekonivelen kanssa!’’ – Tanssiminen tai pitkä vaunulenkki lapsenlapsen kanssa onnistuu oikein hyvin, hymyilee nummelalainen Leila Rauanmaa. – Molempiin polviin tehtiin puhdistusleikkaus jo ennen kuin täytin 60. Se auttoi niin paljon, että pärjäsin taas useita vuosia eteenpäin. Nykyisin ovat ohjelmassa myös kävelylenkit lastenvaunujen kanssa, sillä ensimmäinen lapsenlapsi syntyi viime kesänä. Ensin oli kipua liikkuessa. 19 . Toipuminen oli kaiken kaikkiaan helpompaa kuin odotin. – Kyllä tämä minulla varmaan on perinnöllistä, nivelrikkoa meillä on ollut sekä äidin että isän puolella. – Kotona liikuin heti ihan hyvin, ja aina sai jostain vähän tukea, mutta ulkona oli hankalampaa. Polveen tuli myös virheasento, se alkoi kääntyä pahasti sisäänpäin. Toipuminen sujui hyvin – Leikkaus meni sitten oikein hyvin, ja olin vain kaksi yötä sairaalassa. Polven virheasennosta aiheutui ongelmia myös lantioon, ja koko kroppa alkoi olla väärässä asennossa. Toisin oli vielä neljä vuotta sitten. Leikkausjonossa olin yhdeksän kuukautta. Kivut hävisivät ja liikuntakyky parani. Apu löytyi tekonivelestä. Leila Rauanmaa on tyytyväinen neljä vuotta sitten asennettuun polven tekoniveleen. Leila käytti kainalosauvoja vain muutamina ensimmäisinä vuorokausina. – Pikkuhiljaa vaivat pahenivat, ja jouduin käyttämään särkylääkkeitä. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi työura omassa neulealan yrityksessä varmaankin kuormitti niveliä, sekä polvia että muita – Leilalla on nivelrikkoa myös käsissä ja jalkaterissä. Nivelrikko oli aiheuttanut Leilan polveen pahan virheasennon, joka vaikeutti kaikkea liikkumista, ja kivut vielä pahensivat tilannetta. Ja toinen polvi on edelleenkin melko hyvässä kunnossa. Leila on nyt eläkkeellä. N ivelvaivat ovat kulkeneet Leila Rauanmaan , 67, suvussa, monessa polvessa. Molemmilla sisarillani on myös sama vaiva, toisella on jo polvessa tekonivel kuten minullakin
– Muutama viikko meni, että uskalsin auton rattiin. Polvet eivät Leilaa enää ole vaivanneet, mutta nivelrikkoa hänellä on muuallakin. Kainalosauvoja ei juuri tarvittu ja kotona hän pystyi heti liikkumaan hyvin. Leikkauksen jälkeen Leila sai sairaalasta myös päivittäisen liikuntaohjelman, jota hän noudatti. Pitkä leikkaushaava parani myös hyvin. Apu jokapäiväiseen elämään on niin suuri. Autoon oli vähän hankala kiivetä, mutta pääsin sentään, kun toinen jalka oli kunnossa. – Tanssimisesta olen aina pitänyt, ja sekin sujuu tekonivelestä huolimatta. Rappusten nouseminen oli varsinkin alussa hankalaa, ylöspäin meni helpommin, mutta alaspäin hankalasti. Leikkauksen jälkeen liikunta on todella tärkeää, paikalleen ei saa jäädä, ja olenkin yrittänyt pitää kunnostani huolta. Autoa Leila ei voinut heti ajaa. Jalkaterä oli väärässä asennossa niin, että isovarvas oli liian koholla, eivätkä mitään kengät tahtoneet sopia. – Onhan se tekonivel vieras esine elimistössä. Haavan hoidossa hoidossa Leilaa tosin harmitti se, että apteekista piti hankkia kalliita erikoislaastareita, joita myytiin tarpeettoman isoissa erissä, niin että suurin osa jäi hukkaan. Jos uimahallin vesi on kylmää, jalka palelee helposti, ja tuntuu, että se kangistuu. Säännöllistä liikuntaa Leila Rauanmaa on tyytyväinen leikatun jalan toimintaan. Leila käy säännöllisesti uimassa, vesijuoksussa ja kuntosalilla. – Liikkuessa epätasaisuus voi joskus vähän haitata. Ensimmäinen lapsenlapsi Leilalle syntyi viime kesänä, ja pitkät vaunulenkit pienen Ellen-tytön kanssa ovatkin tulleet jokaviikkoiseksi tavaksi. Leikattu polvi myös tuntee kylmää eri lailla kuin toinen. Viime kesänä Leila Rauanmaalle tehtiin toinen leikkaus. – Saa nähdä, pitääkö sekin jossain vaiheessa leikata. Leikattu jalka palelee helposti Pientä kiusaa tulee siitä, että lentokentillä polven metalli aina piippaa turvatarkastuksissa. . Virheasento korjattiin ja nyt on jalka hyvä. Leikkauksen jälkeen liikunta on todella tärkeää, paikalleen ei saa jäädä, ja olenkin yrittänyt pitää kunnostani huolta.. Ja jos piti ottaa korkealta jotain tavaraa ja jouduin kiipeämään tuolille, aina piti miettiä, kummalla jalalla nousta, mutta nykyisin sillä ei enää ole väliä. 20 Isokokoisen Topi-koiran kanssa lenkkeillessään Leila käyttikin alussa sauvoja siltä varalta, ettei Topi vedä häntä nurin vaikkapa toisen koiran kohdatessaan. – Olen tästäkin leikkauksesta toipunut nopeasti. Minulla oli silloin pakettiauto, joka kyllä lopulta taisi olla jalalle helpompikin kuin pieni autoa, sillä autossa istuessa jalka oli suorempana kuin pienemmässä autossa. Ylämäki menee normaalisti, mutta jyrkässä alamäessä pitää aina vähän varoa. Tunnen monia, joilta on leikattu molemmat polvet, ja hyvin hekin pärjäävät. Toinen polvi on ainakin toistaiseksi ollut vielä hyvä. – Kaikin puolin voin elää ja toimia normaalisti. Liikuntaa hän harrasti jo ennen leikkausta, ja siitä oli varmasti apua nopeaan toipumiseen. . Alkuun pitkään seisominen rasitti ja jalka turposi, mutta ei enää. Tekonivelleikkausta ei kannata pelätä, minusta sitä ei myöskään pidä pitkittää kovin korkeaan ikään, vaan mennä ajoissa. Tekonivelleikkauksesta toipuminen oli Leila Rauanmaalle helpompaa kuin hän odottikaan
Kun molemmat puolet ovat keramiikkaa, noin kahdesta viiteen prosentissa tapauksista liukuparit saattavat jossakin elinkaarensa vaiheessa ruveta vinkumaan. Polvileikkaus työläämpi Polvi on mekaanisesti ja rakenteeltaan monimutkaisempi kuin lonkka. Ennen laitettiin usein vain olkaluun puoleinen osa, kun nykyisin tulee lapaluun puolelle kuppiosa ja olkaluun puolelle nuppiosa. Leikkauksen ensisijainen tavoite on helpottaa potilaan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Keramiikan kääntöpuoli on kuitenkin se, että siinä saattaa esiintyä vinkumista. Niissä esiintyy kuitenkin hiukan kulumista vuosien varrella, Manninen sanoo. Vinkumisriskistä pitää kuitenkin puhua potilaan kanssa etukäteen. Keramiikassa on myös hierrettä ja kulumisilmiötä vähemmän kuin muovissa. Polvessa on kolmiosainen nivel, ja siihen on mahdollista tehdä osatekonivelleikkaus, eli korvata vain jokin nivelen osa, mutta perusratkaisu nykyisin on kuitenkin kokotekonivel. – Jos siellä on kiertäjäkalvosin rikki, niin sitä ei saa kunnolla korjattua. – Muovit ovat hyviä nykyisin, juuri tähän tarkoitukseen suunniteltuja. E nsimmäinen tekonivelleikkaus Suomessa tehtiin vuonna 1967 silloisessa Invalidisäätiön sairaalassa. – Nykypäivän trendi liukupareissa on joko muovi vastaan metalli tai muovi vastaan keramiikkapallo. Polviprotetiikassa Suomessa lähes kaikki kokonivelten asentaminen tapahtuu sementin kanssa. 21 Niveleen asennetaan kuppi ja pallo Degeratiivisen lonkan nivelrikon leikkaushoidossa vaihdetaan käytännössä koko nivel. Tekonivelleikkaus vaikean nivelrikon ainoa hoitomuoto ?. On arvioitu, että oireita aiheuttavaa lonkan tai polven nivelrikkoa potee jopa 400 000 suomalaista, joista 250 000 henkilöllä se rajoittaa toimintakykyä. Tekonivelleikkauksen pääsyy on keskivaikea tai vaikea nivelrikko, joka aiheuttaa potilaalle huomattavia rajoituksia liikkumisessa, sekä kipua, joka ei enää tokene särkylääkkeillä. – Se on kudosalueena vaikeampi, koska siellä ei ole sellaista väistötilaa ja turvotustilaa kuin lonkassa. – Tekonivelkirurgia on nivelrikon ainoa hoitomuoto silloin, kun nivelrikkopotilas ei enää saa kipulääkityksestä riittävää apua ja toimintakyky on merkittävästi alentunut, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, ylilääkäri Mikko Manninen Ortonilta. Molemmat puolet nivelestä uusitaan, eli niveleen asennetaan kuppi ja pallo. Puhdistuksista saattaa kuitenkin olla apua joillekin, nivelrikon hoitomuodot ovat aina yksilöllisiä. Joissakin harvoissa tapauksissa on hyötyä myös osteotomialeikkauksesta, jossa luun asentoa muutetaan siten, että kuormitus tulee enemmän terveemmälle rustoalueelle. Nykyisin Suomessa asennetaan vuosittain lonkan tekonivel noin 9 000 potilaalle ja polven tekonivel noin 10 000 potilaalle. Olkaluu tosin putoaa hiukan alemmaksi, mutta yläraajassa sillä ei ole suurtakaan merkitystä, kunhan kivut saadaan pois ja toimintakyky paremmaksi, Mikko Manninen sanoo.-tp Polvi on mekaanisesti ja rakenteeltaan monimutkaisempi kuin lonkka.. Leikkaus on työläämpi kuin lonkkaleikkaus, Manninen toteaa. Eri materiaaleilla on erilaiset ominaisuudet. Onnistunut nivelrikkoleikkaus poistaa kivun ja parantaa liikelaajuutta. Alkuvaiheen nivelrikoissa tehdään myös tähystyksellisiä puhdistuksia, mutta niistä ei Mannisen mukaan pidemmällä aikavälillä ole juuri hyötyä. Alkuvuosina keramiikassa saattoi esiintyä murtumia, joita ei enää juurikaan ole. Olkapäähän voidaan tehdä myös käänteisproteeseja. – Keramiikka on kyllä kestävä ja hyvä materiaali. Toimintakyky paremmaksi Valtaosa tekonivelleikkauksista tehdäänkin lonkan ja polven niveliin, mutta myös muissa pienemmissä nivelissä kuten olkapäässä, kyynärpäässä ja nilkassa nivelrikon vaurioittama nivel voidaan korvata tekonivelellä. Silloin käännetään koko asetelma ympäri eli vaihdetaankin kupin puolelle nuppi ja nupin puolelle kuppi. Olkapää myös yleinen kohde Olkapää on lonkan ja polven jälkeen seuraavaksi yleisin tekonivelkirurgian kohde. Polven tekonivelkirurgiassa metallinen reisiosa niveltyy sääriluun puolelle laitetun metallipinnan päälle asetettuun muoviin eli liukupari on yleensä metalli-muovi. Kivuista päästään eroon ja toimintakyky paranee, jolloin myös elämänlaatu kohenee. – Molemmat toimivat, kun potilaat valitaan oikein. Olkaniveltä liikuttavat lihakset eivät pääse enää vaikuttamaan eli on moottori irti. – Myös siinä linja on mennyt voimakkaammin kokotekonivelleikkauksiin. Materiaalivaihtoehtoja on useita: liukuparivaihtoehdot ovat muovikuppi ja metallikuula, tai muovikuppi ja keraamikuula, tai keraamikuppi ja keraaamikuula. Leikkauksista kolme neljäsosaa tehdään yli 60-vuotiaille. Tekonivelkirurgia tuo useimmille potilaille merkittävän avun. Kiinnitysmetodeja on kaksi, joko sementillä tai ilman. – Tekonivelkirurgia on nivelrikon ainoa hoitomuoto silloin, kun kipulääkitys ei enää tehoa ja toimintakyky on merkittävästi alentunut, toteaa ylilääkäri Mikko Manninen Ortonilta
22 Itsehoitolääkkeet ovat turvallisia oikein käytettynä V uonna 2013 itsehoitolääkkeitä käytti päivittäin 13 prosenttia suomalaisista ja 1-2 kertaa viikossa 18 prosenttia. Tavallisimmin itsehoitolääkkeitä käytetään särkyyn, allergiaan, närästykseen, ihottumaan, flunssaan, intiimivaivoihin, yskään, ummetukseen toistensa kanssa. Jos vaiva ei poistu ohjeessa olevan käyttöajan jälkeen on parasta keskustella asiasta lääkärin kanssa. On tärkeää ymmärtää lääkehoidon kokonaisuuden merkitys. määritellään lääkkeet, joiden käyttö ohjeen mukaan on turvallista eivätkä ne aiheuta riippuvuutta. Se säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Ei koskaan itsehoitolääkkeitä käyttäviä oli 8 prosenttia. Ilman reseptiä käytettävät lääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön ja selkeisiin oireisiin. itsehoitolääkkeet/ käsikauppalääkkeet ovat yhtä tehokkaita kuin reseptilääkkeet. On hyvä muistaa, että ilman reseptiä ostettavat ns. Kaikki lääkkeet, myös itsehoitoon tarkoitetut, ovat yhteisvaikutuksessa Vastuullinen itselääkintä helpottaa oireita ja parantaa elämänlaatua eikä tarvitse aina lääkärissä käyntiä. Itsehoitolääkkeeksi
Geelija voidemaiset tulehduskipulääkkeet sopivat esimerkiksi urheiluvammoihin tai hartiaseudun lihasjännityksiin. Apteekin lisäksi valmisteet ovat laajasti saatavilla kaupoissa, joissa on tupakan myyntilupa. Siihen on hyvä kirjata kaikki reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet, myös voiteet, ravintolisät ja luontaistuotteet. Näillä voidaan päästä samaan lopputulokseen kuin suun kautta otettavilla lääkkeillä ja haittavaikutukset suolistoon ohitetaan. Lapsille asetyylisalisyylihappo aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tautitilan. Yskänlääkkeet Yskänlääkkeiden käyttö on vanha tapa yskän hoidossa. Ryhmän yhtenä tavoitteena on yhtenäistää opetusta ja jakaa hyviä käytäntöjä. . Nikotiinivalmisteet Nikotiinivalmisteet on tarkoitettu tupakoinnin vieroitushoitoon. Hoidon kesto on yksilöllistä kuten myös riippuvuuden kehittyminen. Kortti tallennetaan omalle tietokoneelle, tabletille tai puhelimeen, jolloin sitä on helppo päivittää. Käypähoito suosituksen mukaan nikotiinivalmisteen käyttöaika on 2-3 kk koko ajan annosta vähentäen. Tämä suun kautta otettava valmiste täydentää emättimen hiivainfektion itsehoitovaihtoehtoja monipuolisemmaksi paikallishoitovalmisteiden lisänä. vyyhtipäänsäryn. Samanaikainen suun kautta otetun kortisonin ja mielialalääkkeen käyttö lisää vuotoriskiä. Näin omatoimisesti lääkitystiedot pysyvät aina ajan tasalla. Sen voi myös tulostaa ja pistää laukkuun. Ryhmässä on edustajia kaikista pohjoismaista sekä Virosta. Sandell kuuluu valtakunnalliseen ns. Esimerkkinä ibuprofeiini, naprokseeni tms. Verenohennuslääkkeiden kanssa tulehduskipulääkkeiden käyttö on kiellettyä. Suomessa on itsehoitolääkkeenä myynnissä parasetamoli 1 gramman tabletteina. Hakkaavaan, yötä päivää jatkuvaan yskään, joka haittaa nukkumista, voi hankkia yskänärsytystä hillitsevää lääkettä. Myös paikallisesti käytettävät geeli-/ voidemaiset tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita. Päätä alkaa särkeä kun lääkkeen vaikutus loppuu. Ummetusta kannattaa ensin helpottaa elämäntapamuutoksella; lisäämällä ruuan kuituja, liikuntaa, vihanneksia ja hedelmiä sekä riittävästi nesteitä. Jos on todettu munuaisten tai maksan vajaatoimintaa kannattaa tulehduskipulääkityksestä puhua lääkärin kanssa. Lääkäri voi määrätä vatsan suojaksi erityisen vatsansuojalääkkeen, jos tulehduskipulääkettä joutuu syömään pitkään esimerkiksi nivelrikon yhteydessä. Haittavaikutuksia Vaikka itsehoidossa käytettävien lääkkeiden tulee olla riittävän turvallisia, voi niiden käyttöön liittyä haittavaikutuksia kuten minkä tahansa lääkkeen käyttöön. Haittavaikutuksista kerrotaan valmisteen pakkausselosteessa. Parhaimmillaan itsehoitolääkkeillä voidaan hoitaa esimerkiksi kiputila siten, että käyttäjä säilyy toimintakykyisenä ja elimistöllä on aikaa parantua. kehitetään lääkehoidon oppimista pohjoismaisella tasolla sekä järjestää lääkehoidon konferensseja ja intensiiviviikkoja.. Allergian itsehoitoon on saatavana tabletteja, nenäsumutteita ja silmätippoja. Suoli voi tottua ummetuslääkkeisiin, joten ne eivät ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Kierteestä saattaa olla vaikea päästä yksin eroon. Hän opettaa tulevia terveydenja sosiaalihuollon ammattilaisia; sairaanhoitajaksi, ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi sekä sosionomiksi valmistuvia. Niitä tulisi sivellä kipualueelle 2-4 kertaa päivässä. Tulehduskipulääke voi heikentää verenpainelääkkeen tehoa. Parasertamolin ehdoton yliraja on 3 gramma eli kolme tablettia päivässä. Lisäksi tarjolla on lääkkeitä, jotka muodostavat suojaavan pinnan ärtyneelle limakalvolle estäen mahanesteiden ärsyttävän vaikutuksen. Oletko jo tutustunut sähköiseen lääkekorttiin. 23 Itsehoitolääkkeet ovat turvallisia oikein käytettynä sekä tupakoinnin lopettamiseen. Tulehduskipulääkkeen pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa ns. Lääkärin aiemmin toteaman, uusiutuneen emättimen hiivasienitulehduksen hoitoon on saatavana yksi 150 mg:n kapseli kerta-annoshoitoon. Pitkäaikaisessa käytössä on mahdollista saada mahan limakalvon ärtymistä sekä mahan ja pohjukaissuolen haava tai suolistoverenvuoto. Vuonna 2008 suurimman antihistamiinitabletteja sisältävän itsehoitopakkauksen koko kasvoi 10 vuorokauden hoidosta 30 vuorokauteen. Jos vatsavaivat eivät helpotu parissa viikossa on hyvä käydä lääkärissä tarkistuttamassa tilanne. Nykyisin terveydenhuollon ammattilaiset ovat yleisesti sitä mieltä, että itsehoidossa käytettävät yskänlääkkeet ovat tehottomia. Seuraavassa käsitellään merkittävimpiä ja suurimpia itsehoitolääkeryhmiä. Sandell kuuluu myös NordPlus Medicoryhmään. Näin joutuu ottamaan aina uuden lääkkeen ja kierre on valmis. Haittavaikutusten riski kasvaa jos lääkettä käytetään vastoin pakkausselosteen ohjeita. Kirsti Sandell Lehtori, TtM Saimaan ammattikorkeakoulu . Yleensä mahdolliset haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä kuten pahoinvointia, vatsavaivoja ja väsymystä. Tavoitteena mm. Kirsti Sandell työskentelee Saimaan ammattikorkeakoulussa vanhempana lehtorina. Jos maksimäärän ylittää maksavaurion riski on suuri. LOKKA-ryhmään, jonka jäsenet ovat ammattikorkeakoulujen lääkehoidon opettajia. Niin sanotut protonipumpun estäjät ja H2 –salpaajat vähentävät mahahappojen eritystä säilyttäen kuitenkin mahan pH:n happamana. fi. Sienilääkkeet Varpaanvälisienet kannattaa hoitaa iholle tarkoitetuilla sienilääkkeillä ennen kuin varpaan väliin syntyy haavauma. Kipulääkkeet Itsehoidossa olevat kipulääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaisen kivun ja kuumeen hoitoon. Ruuansulatuskanavan lääkkeet Ruuansulatuskanavan oireiden itsehoitoon tarkoitetusta lääkeryhmistä eniten käytettyjä ovat laksatiivit eli ummetuslääkkeet ja liikahappoisuuseli närästyslääkkeet. Samaan tulokseen päästään juomalla runsaasti lämmintä ja lepäämällä. Kortti löytyy osoitteesta www.laakekortti. Ihorikko altistaa muille infektioille kuten ruusulle (erysipelas). Hänen vastuullaan on lääkehoidon opetus ja sen kehittäminen. Samalla antihistamiinitablettien myynti itsehoidossa kasvoi useita kymmeniä prosentteja. Allergialääkkeiden tilapäistä pidempi itsehoitokäyttö on katsottu mahdolliseksi sen vuoksi, että taudin kulku on asiakkaan arvioitavissa eikä se vaadi jatkuvaa lääketieteellistä seurantaa. Esimerkiksi asetyylisalisyylihappo voi aiheuttaa vakavia verenvuotoja. Siksi asetyylisalisyylihappo on kielletty lapsilta. Allergialääkkeet Suomessa allergialääkevalikoima itsehoidossa on varsin kattava verrattuna muihin Pohjoismaihin. Närästystä ja vatsavaivoja helpottavia lääkkeitä on useita
– Henkilökunnan rokotuskattavuus on meillä 80-90 prosenttia, mikä on tärkeää, koska hyvä kattavuus luo suojan myös rokottamattomia potilaita kohtaan. Flunssaan liittyy lisäsairauksia vain harvoin, mutta influenssassa niitä esiintyy useammin. – Tosin tänä vuonna ensimmäinen ryöpsähdys oli jo syyskuussa. Influenssan oireet voivat aluksi muistuttaa flunssan oireita, mutta influenssaan liittyvät useita päiviä kestävä korkea kuume, lihassäryt ja suurempi lisäsairauksien riski. Jos flunssaoirein alkanut tauti pitkittyy, yleiskunto huononee, kuume nousee ja lisäksi yskä vaikeutuu ja potilaalla on hengenahdistusta, voi kyseessä olla bakteeritulehdus. Sydänsairaan pitää olla tarkkana flunssan kanssa Jonkinasteinen flunssa lienee useimman suomalaisen jokasyksyinen riesa. – Keuhkoputkentulehdusta on vaikea erottaa normaalista flunssasta. – Rokote on turvallinen ja sitä on annettu miljoonille ihmisille, mutta esimerkiksi narkolepsiatapauksia ei ole sikainfluenssarokotteen jälkeen havaittu. Keuhkokuumeessa potilas kuumeilee ja yskii, mutta tuntee myös hengenahdistusta ja rintakehän kipuja. Influenssa-aalto lähtee monesti liikkeelle toiselta puolelta maapalloa ja tänä vuonna potilaat olivat saaneet tartunnan tätä kautta, sanoo sydänja verisuonisairauksien erikoislääkäri Jyrki Lilleberg HUS Hyvinkään sairaalasta. Tuolloin on pohdittava myös influenssan mahdollisuutta. Flunssassa esiintyy harvoin lihassärkyjä, kun taas influenssassa ne ovat tyypillisiä oireita. Influenssaviruksen aiheuttama influenssarokotus antaa noin 70 prosenttisen suojan. Se on viruksen aiheuttama, eikä antibiooteista ole apua. Rokotteella voi ilmetä sivuvaikutuksia, jos potilas on yliherkkä jollekin rokotteen ainesosalle. Myös potilaan omaisten rokottaminen suojaa potilasta. Flunssan lisäsairauksia ovat poskiontelotulehdus, johon liittyy päänsärkyä, yskää, nenän tukkoisuutta ja pään asentoon liittyvää poskipääkipua ja arkuutta. Flunssa pitää erottaa influenssasta, joka on monin verroin hankalampi tauti. . Suurella osalla ihmisistä rokote estää influenssan kokonaan tai lievittää taudinkuvaa merkittävästi. Rokotteen antama suoja kestää kuitenkin vain puoli vuotta. Sydäsairauksia ovat sydämen vajaatoiminta ja sydämen siirto ja vastuskykyä huonontavia sairauksia tietyt verisairaudet ja niiden hoito, reumaja joidenkin suolistosairauksien hoito sekä elinsiirrot ja niiden lääkehoito. – Keuhkosairauksia ovat astma, keuhkolaajentuma ja aikaisemmin koetut keuhkokuumeet. Teksti: Juhani Karvonen . Flunssassa kuume on lievä, influenssassa se nousee korkeaksi. Keuhkoputkentulehduksessa tyypillistä on pitkittynyt märkäinen ja limainen yskä, lievä kuumeilu. – Lisäsairauksia voivat olla keuhkokuume, aivokalvontulehdus, sydänlihastulehdus ja perussairauksien vaikeutuminen. Oireena on useimmiten nuha, yskä kurkkukipu ja lievä kuumeilu. Flunssan lisäsairauksille altistavat tupakointi, allergiat, huono yleiskunto, keuhkotai sydänsairaus ja vastustuskykyä heikentävät sairaudet. Influenssarokotus on tärkein keino estää influenssan tulo. – Flunssa on ylähengitysteiden, nenän ja nielun, tulehdus. 24 I nfluenssa-aalto saapuu Suomee yleensä marrasjoulukuussa. Flunssa menee ohitse 2-4 päivässä ja lääkitys on vain oireita lieventävää. – Flunssassa yleistila säilyy hyvänä, mutta influenssaa potevalla yleistila heikkenee. Flunssan ja influenssan eroista merkittävin on rokotesuoja. Flunssa ei ole yhtä kuin influenssa Flunssa ei ole influenssa, joten influenssarokotus ei suojaa flunssalta. Terveen potilaan flunssan hoidoksi on tarpeen riittävä nesteiden juominen, raskaamman liikunnan välttäminen, oiretta lieventävä lääkitys tarvittaessa sekä muiden ihmiskontaktien välttäminen, sanoo sydänja verisuonisairauksien erikoislääkäri Jyrki Lilleberg.. Sydänsairaalle flunssa ei ole yleensä vaaraksi, mutta influenssa voi aiheuttaa lisäsairauksia, osin vakaviakin. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivät potilaat on syytä rokottaa
Flunssaisen ei pidä jäädä vain sänkyyn makaamaan.. 25 . Ihmisen keuhkot on tehty pystyasentoa varten
Iäkkäillä ihmisillä makaaminen vie nopeasti myös lihasvoimaa. Liiallisella makaamisella ilmanvaihto huononee tietyissä osissa keuhkoja ja seurauksena on helposti keuhkokuume. Lääkitykseksi flunssaan riittää tulehduskipulääke tai parasetamoli. Näin käy myös perusterveellä, jos hän joutuu jonkin muun syyn takia makaamaan pitkään sängyssä. – Nesteiden nauttimisessa on muistettava, ettei juoma saa olla liian kuumaa muttei kylmääkään. Lilleberg muistuttaa, että sydämen vajaatoiminnassa nesteiden nauttimisessa täytyy olla varovaisempi. Makuuasento altistaa keuhkokuumeelle. Influenssa tarttuu kosketustartunnan käsien tai pintojen välityksellä, pisaratartuntana yskiessä. – Tutkimuksissa on havaittu, että yllättävän monella olevan influessan vasta-aineita, vaikka he eivät ole koskaan oman käsityksenä mukaan tautia poteneet.. Sydänpotilaan flunssanhoidon periaatteet ovat samat kuin terveelläkin. Kausi-influenssan vakavia jälkitauteja ovat keuhkokuume sekä sydänlihastai aivokalvontulehdus. Liian kuuma juotava aiheuttaa limakalvovauriota. 26 Yleensä kyse on sepelvaltimotaudista tai sydämen vajaatoiminnasta. Parasetamoli on sen sijaan turvallinen aina ja kaikille. – Ylimääräisiä kuolemia kausiinfluenssa saa aikaan perussairailla ja ikääntyneillä. Influenssan jälkitaudit voivat olla vakavia Flunssan ja influenssan erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Pääasia on juoda riittävästi. . Sänkyyn ei pidä jäädä kuitenkaan kokonaan. Osa kuolemista johtuu potilaan omien sairauksien pahenemisesta. – Kausi-influenssa voi aiheuttaa vakavan taudin perussairailla, immuunipuutteisilla, raskaana olevilla ja yli 65-vuotiailla. Jos juoma on 50-60 asteista, limakalvoihin syntyy palovammoja, jotka tosin paranevat itsekseen. – Kevyt liikunta ja arkiliikunta sopivat, mutta kuntoilemaan ei kannata lähteä. Avoterveydenhuollossa arviointi voi olla vaikeaa, koska influenssa voi alkuvaiheessaan muistuttaa oireiltaan flunssaa. – Sydänpotilaan kohdalla tulee huomioida tulehduskipulääkkeiden käyttö. Riittävä nesteiden juominen tärkeää Terveen potilaan flunssan hoidoksi on tarpeen riittävä nesteiden juominen, raskaamman liikunnan välttäminen, oiretta lieventävä lääkitys tarvittaessa sekä muiden ihmiskontaktien välttäminen. Niitä pitää välttää, jos potilaalla on marevan-hoito tai muu verenhyytymistä estävä lääkitys, munuaisten vajaatoiminta sydämen vajaatoiminta. Ihmisen keuhkot on tehty pystyasentoa varten. Riskiryhmiä ovat säännöllistä lääkitystä nauttivat sydänsairaat. Hyvä nyrkkisääntö on 800 millilitraa yhtä kuumeastetta kohden vuorokaudessa, mikä helposti on päivässä 1-2 litraa. Kuumeisena ei pitäisi mennä töihin, jottei samalla tule levittäneeksi tautia. Flunssa paranee yleensä itsestään ja potilas tarvitsee vain normaalit sydänlääkkeensä, mutta nesteensaanti on tärkeää etenkin kuumeilussa. – Influessaan on olemassa pikatesti, mutta tuolloinkin pikatestin tuloksista noin puolet osoittautuu muuksi kuin influenssaksi. Sydänja aivoinfarktin riski kasvaa. Influenssa on tarttuva jo vuorokausi ennen oireiden alkua. – Liian kuumasta juotavasta ei ole mitään terveydellisestä etua, vaikka kuuman juoma aiheuttama höyry saattaa hetkellisesti tuntua hyvältä nenäonteloissa
Rokottaminen suojaa myös influenssan jälkitaudeilta kuten korvatulehduksilta, keuhkokuumeilta ja keuhkoputkentulehduksilta. Sydäntautia potevan pitää ottaa influenssa vakavasti. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen hengitysteiden tulehdus, johon sairastuu 5-15 prosenttia aikuisista ja 20–30 prosenttia lapsista. Jos sydänpotilaan flunssa pitkittyy, on tietyt oireet otettava vakavasti. Terveet aikuiset toipuvat taudista yleensä 1-2 viikon vuodelevolla. – Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei rokote suojaa muilta liikkeellä olevilta lievemmiltä. Tauti leviää ihmiskontaktien kautta Ihmisellä voi olla jonkin verran vastustuskykyä flunssalle, mutta yleensä tartunnan saamisessa on kyse ihmiskontaktien määrästä. Influenssan sairastaa moni perusterve ihminen kotonaan tietämättään. Virus muuntuu koko ajan. Kuumeeton keuhkokuume on vakava tilanne, koska tuolloin ihmisen suojamekanismi, kuume, ei toimi. – Influenssaa aiheuttava virus muuntuu koko ajan, jonka vuoksi eri vuosina influenssa voi olla pahempi joko ikääntyneemmille tai lapsille. – Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa kuin ilman rokotetta olisi. Korkea kuume voi kieliä keuhkokuumesta samoin hengenahdistus, joka voi olla lisäksi myös keuhkoputkentulehduksen merkki. Vaste kehittyy yleensä kahdessa viikossa. Rokote ei aiheuta influenssaa. Iäkkäät ihmiset olettavat usein, että heillä on hyvä vastustuskyky, koska he eivät flunssaa sairasta. 27 Paras aika marraskuu . Flunssavirus on muuntuva eikä elimistön suojamekanismi välttämättä tunnista muuntunutta virusta, joten vastuskykyäkään ei synny. Sen lisäksi rokottaminen vähentää influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaalaja laitoshoitojen tarvetta, sanoo länsiuusmaalaisen perusturvakuntayhtymä Karviaisen avoterveydenhuollon ylilääkäri Mia Jernfors. Sydäntautia potevan pitää ottaa influenssa vakavasti. Rokottaminen ei Jernforsin mukaan voi aiheuttaa influenssaa, vaikka tällainen harhaluulo onkin yleinen kansalaisten keskuudessa. . . – Tutkimuksissa on havaittu, että yllättävän monella olevan influessan vasta-aineita, vaikka he eivät ole koskaan oman käsityksenä mukaan tautia poteneet. Pyörtyminen voi aiheutua vaarallisista rytmihäiriöistä ja nopeasti huonontuva yleistila voi olla merkki kuumeettomasta keuhkokuumeesta tai sydämen vajaatoiminnasta. Tuolloin on aina otettava yhteys lääkäriin. Pikemminkin kyse on siitä, että he ovat vähemmän tekemisissä muiden ihmisten kanssa. viruksilta, joita myös on liikkeellä, mutta nämä ovat yleensä lievempiä tauteja. – Esimerkiksi koululaiset ja opettajat sairastuvat herkästi flunssaan, koska he ovat päivittäin tekemisessä muiden ihmisten kanssa. – Epidemia käynnistyy Suomessa yleensä loppuvuodesta tai vuodenvaihteessa, eli vielä on hyvää aikaa rokotuksille. Rokotusvaste kehittyy noin kahdessa viikossa. Myös flunssaan kannattaa suhtautua tietyllä vakavuudella, sanoo Lilleberg. Paras ajankohta influenssarokotukselle on yleensä marraskuu, jotta rokotusvaste ehtii kehittyä ennen epidemian alkamista. Aika pieni osa influenssapotilaista päätyy sairaalahoitoon. – Influenssa tarttuu joko pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai kosketustartuntana käsien välityksellä niistäessä. Myös flunssaan kannattaa suhtautua tietyllä vakavuudella. – Rokote torjuu terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5-9 influenssaa kymmenestä, ikääntyneillä joka toisen influenssan. – Hälyttävää on, jos kuume nousee korkeaksi, potilas kokee hengenahdistusta, pyörtyy tai hänen yleistilansa huononee nopeasti. Tästä syystä myös taudinkuvan vakavuus muuttuu vuodesta toiseen, Jernfors valottaa. Influenssaa voi ja kannattaa torjua rokotuksella, koska se on paras suoja influenssaa vastaan. Mia Jernfors sanoo, ettei rokottaminen anna varmuudella täyttä suojaa influenssalta, mutta suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Tauti leviää näin ollen helposti ahtaissa tiloissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa, julkisissa tiloissa ja liikennevälineissä.
Selviytymistarina . 28 . Lisäaikaa saanut Leena Mallat iloitsee myös arjen hetkistä kuten päiväkahveista kesämökillä.
Puolitoista vuotta syöpäleikkauksen jälkeen tehtiin rinnan korjausleikkaus. – Syöpädiagnoosin saatuani olin reagoinut kuten luultavasti useimmat ihmiset vastaavassa tilanteessa. Seuraavina viikkoina yskimiselle ei kuitenkaan tullut loppua. Seurannassa ei ole ilmennyt enää mitään rintasyöpään viittaavaa. – Yskä vaikutti vähäiseltä flunssan seuraukselta. Sydämen eteisvärinän, flimmerin, Mallat sai pari vuotta toisen syövän jälkeen mitä ilmeisimmin sydämen vaurioiduttua joko syövän tai sen hoitoon käytettyjen solunsalpaajahoitojen seurauksena. Keuhkot kuvattiin ja ne näyttivät olevan kunnossa, eikä tulehdusarvoissakaan ollut mitään poikkeavaa. Vajaan kuukauden päästä Mallat meni työterveyslääkärille. – Olin kesälomalla mökillä ja kuvittelin, että nyt oloni vihdoin helpottuu, kun oli löydetty syy keuhkoista ja saan rauhassa Juhani Karvonen. – Juhannuksen jälkeen menin taas lääkärille ja nyt kuvattiin poskiontelot, jotka olivat terveet. Sydänvaiva jäi, mutta elämä jatkuu onnellisissa olossa Leena Mallat toipui kahdesta syövästä si oireet eivät tuntuneet missään määrin huolestuttavilta. – Lääkitys pitää eteisvärinän kurissa, joten sen kanssa pystyn hyvin elämään, Mallat sanoo. Kun diagnoosi varmistui, toivoin tietysti säästävää leikkausta, mutta noin parisenttinen kasvain oli rajoiltaan niin epämääräinen, että loppujen lopuksi koko rinta oli poistettava. Lääkäri määräsi tuhdit antibiootit. Itkin, etten näe tyttäreni ylioppilasjuhlia, enkä pääse näkemään lasteni häitä. Kevään mittaan yskä yltyi entisestään ja kesäkuun alussa Mallat meni jälleen työterveyslääkärille. – Koska syöpä ei ollut levinnyt ja koko rintani poistettiin säästyin solunsalpaajilta ja sädehoidolta. 29 . – Huomasin itse kyhmyn rinnassani ja menin lääkärille. Hän arveli rohinaisesta hengityksestä, että kyse on ehkä astmasta ja lähetti minut astmakokeisiin, mutta halusi myös poissulkea refluksitaudin. H elsinkiläinen Leena Mallat, 66, on selvinnyt kahdesta syövästä. Verikokeet eivät osoittaneet mitään ja tulehdusarvot olivat edelleen normaalit. Aluk– Kahdesta syövästä selviytyminen on kuin olisin saanut jatkoaikaa jo kahdesti, mistä olen tavattoman onnellinen, sanoo Leena Mallat. – Elämäni keveni, kun ymmärsin saaneeni toisen elämän. Aloin suunnitella omia hautajaisiani. Outo yskä ei jättänyt rauhaan Maaliskuussa 2011 Mallat sai flunssan, vähän kuumetta, nuhaa ja yskää. En enää kantanut huolta pienistä murheista. – Sain yskänlääkettä, joka ei auttanut millään tavoin. – Lääkkeeksi sain yskänlääkettä ja varmuuden vuoksi antibioottikuurin, mutta niistäkään ei ollut apua. Voinnissani ei ollut ollut mitään vikaa lukuun ottamatta yskää, joka vaivasi etenkin iltaisin, jos makasin selälläni. Se alkoi haitata entistä taajempaan. Sain lääkitykseksi hormoniriippuvaiseen syöpääni tamoksifeeniä, joka lopetettiin viiden vuoden kuluttua vuonna 2009, Mallat kertoo. Vuonna 2004 Mallatin rintasyöpä paljastui hyvin klassisella tavalla. Sain lähetteen keuhkolääkärille heinäkuun alkuun. Keuhkojani ei enää kuvattu, koska röntgenkuvia ilmeisesti pyritään välttämään, jos takana on syöpä. Kun syöpä saatiin hoidettua, olin tietysti onnellinen ja iloinen sanoo Mallat. Seuraavan lääkärikäynnin aikana kilpirauhanen tutkittiin ja löytyi keuhkoklamydiaa. Toipuminen leikkauksesta sujui hyvin. Jälleen uudelleen lääkäriin Juhannuksena Leena Mallat tunsi itsensä entistä voimattomammaksi ja väsyneemmäksi. Sain sitä varten lääkityksen
Antibiooteista ei kuitenkaan ollut mitään apua. Kasvain ei ollut keuhkoissa, vaan väli. Se hetki oli pelottava. 30 levätä. Neljä kuukautta hoitojen alkamisesta tukka on mennyt. Elokuun alussa 2011 Mallat sai solunsalpaajia. Kummallekin kerroin lyhyesti, että minulla oli todettu uusi syöpä, mutta en pystynyt vielä silloin kertomaan kuinka vakava tilanteeni oli. Jos kyseessä olisi joku muu, niin toiveita olisi. Hän ei löytänyt mitään selitystä, mutta kirjoitti lähetteen kaulaultraan sekä nenä-korvaja kurkkulääkärille. Hoitoa ei kuitenkaan voitaisi aloittaa ennen kuin olisi diagnoosi. Olisin ehkä kuukauden sairaalassa, sen jälkeen muutaman viikon saattohoidossa, minkä jälkeen seuraisi väistämätön loppu. Lymfoomaankin voisin kuolla, mutta olin ainakin saanut uuden mahdollisuuden. Epätietoisuutta siitä, mikä syöpä oli kyseessä, kesti kaksi päivää. Itkin onnesta. Siltä istumalta Mallat sai lähetteen HUS:iin. – Tuo erikoislääkäri sanoi, että teidän pitäisi olla sairaalassa. Solunsalpaajahoito alkoi Leenan päivänä 22.7. Jos kyse olisi keuhkosyövästä, juurikaan mitään ei olisi tehtävissä. – Mietin jälleen jäähyväisiä ja suunnittelin, mitä asioita minun pitäisi hoitaa ennen kuolemaani. Lääkäri antoi kaksi vaihtoehtoa HUS:ssa lääkäri vahvisti, että kyseessä on kasvain. Nyt myös keuhkot kuvattiin. – Taksissa matkalla sairaalaan uskoin jääväni sille tielle. – Lääkäri sanoi suoraan, ettei hänellä ole mukavaa kerrottavaa. Ystävilleni tekstailin vain, että keuhkoissa oli jotakin häikkää. Oloni huononi entisestään, yskin päivin ja öin, henki ei tuntunut kulkevan ja hengästyin jo pienestä kävelystä. Tuloksista osa valmistui odottaessa. Keuhkosyöpä olisi merkinnyt pikaista loppua. Sen diagnoosin hän teki ulkonäön perusteella astuttuani hänen huoneeseensa. Jos kyseessä olisi joku muu, niin toiveita olisi. Nyt jälkeenpäin tiedän, että hän pelasti henkeni. Oli taas mentävä lääkäriin. Mallatille asetettiin seuraavana päivänä leikkauksessa stentti tukemaan henkitorvea ja samalla saatiin otettua koepala kasvaimesta. Ilman häntä olisin tukehtunut tai hoito olisi päästy aloittamaan aivan liian myöhään. Sen jälkeen lääkäri näytti röntgenkuvat, joista maallikkokin ymmärsi, että tilanne on todella huono. – Kolmantena sairaala-aamuna, kun lääkäri kertoi kasvaimen paljastuneen lymfoomaksi, oloni helpottui. . Jos kyse olisi keuhkosyövästä, juurikaan mitään ei olisi tehtävissä. – Valtaosaa keuhkoistani näytti peittävän iso musta möykky, jonka lääkäri kertoi olevan kooltaan noin 10x5 senttiä. Hengitysvaikeuksien syy selvisi. Aikuinen poikani oli kaupungissa ja pyysin häntä tuomaan minulle sairaalaan välttämättömiä tavaroita. Kotona Mallat ei käyttänyt peruukkia. Lääkäri tutki kurkun ja teetätti joukon kokeita. Kasvain painoi henkitorvea kasaan. . Ovelta passitus sairaalaan Kun Mallat astui nenäkorva, kurkkulääkärin vastaanotolle heinäkuun puolivälissä, alkoivat asiat rullata. – Mieheni oli kesämökillä saaressa, hänelle soitin ja kerroin tilanteen. . Mallat oli tullut sairaalaan kolme päivää aikaisemmin
Puoli vuotta kestänyt epätietoisuus ja koettelemus oli ohitse. En koskaan käynyt tutkimasta vaivojani internetistä, en pitkään aikaan edes tiennyt, mikä lymfoomatyyppi minulla oli. Keuhkoja ja sydäntä painanut voipaketin kokoinen kasvain tai syöpähoidot olivat vaurioittaneet sydäntä. – Minulla on ymmärtävä perhe ja paljon hyviä ystäviä, jotka tukivat minua koko ajan. – Rintasyövän jälkeen kuvittelin, että tilastot ovat minun kohdallani täyttyneet. Hoito solunsalpaajilla aloitettiin heti. Minun todettiin jossakin vaiheessa sairastaneen myös keuhkoveritulpan, minkä takia sain verenohennuslääkityksen. Yleiskunto parani ja hoidot tehosivat lääkärien mukaan ”kuin oppikirjasta” ja nopeasti kasvanut kasvain onneksi myös pieneni nopeasti. 31 karsinassa sydämen ja keuhkojen välissä. Minulle oli jälkikäteen ajatellen rankempaa fyysisesti kuin henkisesti. Kun kyse olikin lymfoomasta, olin tavattoman helpottunut ja toiveikas, vaikka edessä olivat raskaat hoidot. Tasan viisi vuotta on kulunut siitä kun lymfoomahoidot alkoivat. . Omalla kohdallani ratkaisevaa oli, että luulin ensi saaneeni keuhkosyövän johon kuolisin viikoissa. – Sydän alkoi hakata äkkiä mieletöntä tahtia. – Jokainen kokee nämä tilanteet eri tavoin. Koin olleeni ikäänkuin jo puoliksi parantunut vaikkei niin ollut. Perheen suhtautumista hieman ehkä helpotti se, että olin jo kerran selvinnyt rintasyövästä. Toinen syöpä on kuitenkin iskostanut mieleen tietyn epävarmuuden. Siihen kerääntyi limaa ahkerasta höyryhengittämisestä huolimatta ja se jouduttiin puhdistamaan. – Nykyisin hakeudun lääkärin tarkastukseen hyvin herkästi, jos jotakin vaivaa ilmenee. Eteisvärinä tuli ’’kaupan päälle” Vaikka syövät tulivat voitetuiksi, Mallat sai kuitenkin kiusakseen eteisvärinän, jolla on hyvin todennäköisesti yhteyttä lymfoomaan. Omaisille kertominen vaikeaa Vaikeimmaksi Mallat on kokenut syövästä kertomisen omaisilleen, etenkin lapsille. Viiden vuoden seuranta päättyi ja Leena Mallat suunnitteli mieli keventyneenä matkaa. Tilastojen mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään ja minä olin sitten se joka kolmas. Kun sairastuin toisen kerran, tuntui että minut on petetty. Vuosi sitten kävin syöpäklinikalla viimeisessä tarkistuksessa. – Keuhkolääkärin mielestä kasvain olisi todennäköisesti voitu havaita tarkkaan katsoen jo keväällä otetuissa ensimmäisissä keuhkokuvissa, mutta turha sitä oli enää jossitella. . – Heinäkuun lopussa pääsin kotiin, mutta kävin edelleen sairaalassa saamassa solunsalpaajia ja stentin vuoksi. Kohtauksia ilmenee edelleen, mutta tuo ensimmäinen oli ennalta-arvaamattomuudessaan tietysti se kamalin. – Seuranta oli etenkin alussa taajaa ja huonojakin jaksoja mahtui toipumisaikaan. Kun sairastuin toisen kerran, tuntui että minut on petetty.. Sairasloma päättyi lokakuun lopussa puolisen vuotta ensimmäisen lääkärikäynnin jälkeen ja Mallat palasi toimittajan töihin. Olen tavattoman onnellinen siitä, että saan elää, Mallat kertoo. Lisäksi tutkittiin muiden muassa, oliko syöpä levinnyt luustoon. Ensimmäisen kerran eteisvärinä ilmoitti itsestään muutama vuosi sitten lomamatkalla Amsterdamissa. – Oli raskasta pitää itsensä kasassa. Hoito solunsalpaajilla aloitettiin heti. Minut kiidätettiin ambulanssilla suoraan sairaalaan. En voinut äitinä heittäytyä täysin avuttomaksi ja onnettomaksi, vaikka molemmat lapset olivat jo aikuisia
Mieskin voi ottaa kosmetologin hoidon tavakseen Hoitamaton iho virkistyy nopeasti Miehet ovat oppineet entistä enemmän hakeutumaan kosmetologin puheille. Miehiä kävijöistä on 7-10 prosenttia, mutta määrä on huomattavasti kasvanut esimerkiksi parinkymmen vuoden takaisiin aikoihin verrattuna, sanoo hämeenlinnalainen SKY-kosmetologi Mia Edelman-Kokkonen Kauneuskeskus Pinjamista. – Suurin kynnys on se ensimmäinen kerta. Mustapää syntyy, kun talirauhasen tuottamaa talia jää ihohuokosiin. SKY-kosmetologi Mia EdelmanKokkosen mukaan vartalonpesuun tarkoitetut hoitoaineet eivät sovi kasvojen ihon hoitoon liiallisen pesevyytensä vuoksi.. – Miehen hoitamattomassa ihossa juonteet ovat tyypillisesti syviä juonteita, mutta jo parin hoitokerran jälkeen juonteet muuttuvat pohjaltaan loivemmiksi ja matalammiksi, jolloin ihokin on silmin nähden paremmassa kunnossa, sanoo Edelman-Kokkonen. Hyvinvoiva iho tuntuu ja näkyy myös seniorikansalaisella. Naisen iho saa ryppyjä, kun miehen iho saa erilaisia juonteita. – Niiden syntymistä ei voi juurikaan estää, mutta iäkkäänkin ihon saa näyttämään ja tuntumaan hoidolla terveeltä ja hyvävointiselta. – Iän myötä kasvot vanhenevat hieman eri tavoin miehellä ja naisella. – Iholle tyypillisiä ongelmia ovat epäpuhtaudet eli mustapäät, joilla on taipumus lisääntyä iän myötä. Hoidossa kolme peruselementtiä Kasvojen hoidon kolme peruselementtiä ovat puhdistus, kosteutus ja kiinteytys. Tali haTeksti ja kuvat: Juhani Karvonen . 32 Y leensä kerran kasvohoidon ottanut mies palaa takaisin ja oppii pitämään omatoimisestikin huolen kasvoistaan. Miehen iho on vahvempi kuin naisen, mikä ei sinänsä vaikuta hoitamiseen
Punakkuus kertoo ihon huonovointisuudesta Suomalaisen iholle tyypillistä on punakkuus eli mahdollinen couperosa. Kasvojen iholle käytetään kasvoille tarkoitettuja tuotteita. Kaksitoimiset vartalon pesuun tarkoitetut . Esimerkiksi vartalonpesuun tarkoitetuissa hoitoaineissa koostumus on erilainen, eivätkä ne sovi kasvojen ihon hoitoon mahdollisen liiallisen pesevyytensä takia. Samoin iholle tyypilliset luufinnit eli miliumit ovat hoidettavissa ihonpuhdistuksella hoitolassa. – Mustapäät poistetaan ihonpuhdistuksella hoitolassa. Miehen iho on vahvempi kuin naisen, mikä ei sinänsä vaikuta hoitamiseen. – Olennaista on käyttää nimenomaan kasvojen hoitoon tarkoitettuja hoitoaineita. ?. Ihoa ei saa nuoren veroiseksi kasvovoiteilla, mutta pääasia on rauhoittaa punakkuutta ja saada kasvojen iholle tasapainoinen hyvä tila. 33 pettuu ja samalla huokoseen kertyy likaa ja aiheuttaa mustapään. – Punaiset läikät poskipäillä tai iholla punaisina näkyvät laajentuneet verisuonet kertovat, ettei iho voi hyvin ja se on jäänyt kenties kokonaan vaille hoitoa ja suojaa. Punakkuutta voi hoitaa kasvovoiteilla. – Vartalotuotteiden koostumus ei palvele kasvojen ihon tarpeita
Kesän jälkeen iho alkaa kuivua ja epäpuhtaudet olisi hyvä saada pois. 34 pesuaineet poistavat ihon omia suoja-aineita. Kynsiongelmat eivät kuulu kosmetologille. Iho saattaa ärtyä helposti, mutta sen saa rauhoittumaan hoitoaineilla. Niissä on samalla aurinkosuoja, joka ei kuitenkaan estä ruskettumasta. Voide riippuu siitä, onko ihminen ulkovai sisätöissä, työskenteleekö hän näyttöpäättellä tai jossain muussa sisätyössä. Perusteellinen kasvohoito riittää kahdesti vuodessa, jos mies muutoin kosteuttaa ja suojaa kasvonsa säännöllisesti. – Voiteissa on jokaiselle valinnanvaraa. – Kosteusvoide vaikuttaa siihen, ettei iho kuivu liikaa ja mustapäitäkään ei pääse syntymään. Kasvohoitoon kahdesti vuodessa Edelman-Kokkonen suosittelee ihonpuhdistusta hoitolassa kesän jälkeen talvea varten. – Herkkäihoisuuden sijasta puhutaan reagoivasta ihosta. Sokerimassalla poisto on tehtävä nopealla nykäisyllä, mikä saattaa hieman tuntua iholla. Iho alkaa paljaana tuottaa liiallisesti omaa ihotalia, jolloin syntyy herkästi juuri mustapäitä. Esimerkiksi kantapäiden iho on kovettunut ja halkeillut pykimille, jotka saattavat olla kivuliaitakin. Kädetkin kannattaa hoidattaa ammattilaisella Kosmetologille hakeudutaan myös käsienhoitoon ja jalkahoitoihin. . Käsien hoidossa hoidetaan kynnet ja myös iho. Jos ihminen on kasvojen hoidossaan oikein tarkka, hän valitsee silmien ympäristöön eri hoitoaineen kuin muualle kasvoihin. Oikea voide löytyy kokeilemalla Suojaus voi sisältyä kosteusvoiteeseen. Edelman-Kokkonen kehottaa kosteuttamaan kasvot illoin aamuin mutta eri voiteilla. . Ihokarvojen poisto sokerimassalla on tehtävä nopealla nykäisyllä, mikä saattaa hieman tuntua iholla.. Saunomisen jälkeen tulee aina tehdä ihon kosteutus. Oikea voide löytyy yleensä pienen kokeilun kautta. Jalkahoitoihin saattaa miehillä olla iso kynnys, vaikka jalat ovat huonossa kunnossa. Ne ovat terveydenhoitoa ja niiden kanssa on hakeuduttava jalkojen hoitajalle, kehottaa Mia Edelman-Kokkonen. Ihon paksuus ei korreloi sen herkkyyden kanssa. Itse tehtäessä, on ihovaurioiden vaara suuri, riittävien tukiotteiden puuttuessa. Tällainen voide soveltuu hyvin ulkotyössä olevalle. Kosteutuksen ja suojauksen on oltava riittävää, jottei iho kärsisi kuivumisesta. – Parranajo rasittaa ihoa, etenkin jos mies tekee sen terällä päivittäin. Reagoiva iho ärtyy ulkoisista ärsykkeitä ja hoitamattomana se alkaa punoittaa. – Osassa voiteista on UV-suojan lisäksi myös ympäristösuoja ulkoisille epäpuhtauksille muu muassa pölylle ja muille ilman mikropartikkeleille sekä säteilylle. Aamulla levitettävä voide suojaa ihoa. Kasvojen iho tulisi puhdistaa, kosteuttaa ja suojata päivittäin. Liika puhdistus vedellä ei ole hyväksi. Parranajossa ihoa myös venytettävä, mikä lisää rasitusta. Illalla pesun jälkeen levitettävä kosteusvoide kosteuttaa ihon ja kehon levätessä iho työskentelee. – Sokeria on kuluttajamyynnissäkin, mutta ihokarvojen poisto on yksinkertaisinta teettää kosmetologilla. Iholla pitää olla hieman rasvaa, koska se suojaa ihoa. Ihokarvojen, paitsi parran, poisto onnistuu parhaiten hyytelömäisellä sokerilla, joka on ammattimainen puhdas luonnontuote. – Kovettunut iho hoituu säännöllisellä rasvauksella
Elämäni olisi köyhää ilman somea! summasi kyselyyn vastannut 70-vuotias nainen. Verkko voi jollekin olla ainoa paikka kohdata ihmisiä, kuvaa Lähiverkko-projektin projektipäällikkö Marja Pakarinen. Kuuntelen, katselen, luen, vaihdan mielipiteitä ja koen olevani perillä ja tietoinen sukulaisten, ystävien ja varsinkin yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Sosiaalisen median käyttäjien keski-ikä oli 68 vuotta, vanhin kyselyyn osallistunut henkilö oli 90-vuotias. Esimerkiksi Facebook päivittää usein yksityisyysasetuksia, joten käyttäjän täytyy pysyä ajan tasalla profiilinsa asetuksista, Pakarinen kertoo. E läkeliiton ja Ennaltaehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lähiverkko-projektin verkkokyselyssa selvisi, että 90 prosenttia nettiä käyttävistä 60–90-vuotiaista on käyttänyt jotain sosiaalisen median palvelua. Ikäihmisten sosiaalisen median käyttöä selvitettiin Eläkeliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n LähiVerkko-projektissa. Monissa vastauksissa kuvattiin somen lievittävän yksinäisyyttä. Vanhempi ikäpolvi kuvaa sosiaalisen median auttavan ajan hermolla pysymistä, avartavan maailmankuvaa ja lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suuri osa (70 %) vastaajista kertoi saaneensa tukea palveluiden käyttöön joltain läheiseltä. . ”Huonokuuloiselle se on erinomainen tapa ylläpitää sosiaalisia kontakteja. 35 . Kyselyssä selvisi, että Facebook on tunnetuin ja käytetyin sosiaalisen median palvelu. Sosiaalinen media vähentää yksinäisyyttä. Apua ja opastusta läheisiltä Lapset, lapsenlapset ja ystävät auttavat yli 60-vuotiaita somen käytössä. Yhtä suuri osa kertoi myös kiinnittävänsä paljon huomiota yksityisyyden suojaamiseen somessa. Jopa puolet kertoo käyttävänsä palvelua päivittäin. – Some laajentaa sosiaalista verkostoa ja auttaa yhteydenpidossa myös silloin, kun liikkuminen pois kotoa on vaikeaa. Iän tuomista haitoista huolimatta voi kokea kuuluvansa tähän aikaan ja maailmanlaajuiseen perheeseen, jossa voidaan olla asioista myös eri mieltä”, kertoi kyselyyn vastannut 72-vuotias mies. Kysely toteutettiin internetissä TNS Gallupin Forum -paneelissa toukokuussa 2017. Elämäni olisi köyhää ilman somea!” summasi kyselyyn vastannut 70-vuotias nainen. Lähes kaksi kolmasosaa (59 %) arvioi, että sosiaalinen media vähentää ihmisten yksinäisyyden tunnetta. – Monia iäkkäämpiä netin käyttäjiä askarruttavat tietoturvaan ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat. Kielitaito pysyy paremmin tallella kuin muuten. Sen tunsivat lähes kaikki vastaajat ja heistä 74 % kertoi myös käyttäneensä sitä. Puolet somea käyttävistä ikäihmisistä ilmoitti löytäneensä sen kautta uudelleen vanhoja tuttuja. Tutkimuksen tuloksista löytyy yhteenveto osoitteesta http://lahiverkko.fi/plus60somenkaytto. Yksityisyyden suojaaminen on jätetty somessa usein käyttäjän vastuulle ja vaatii tietoa ja taitoa. ”Käytän joka päivä sosiaalista mediaa eri tavoin. Kyselyyn vastasi 1561 60–90-vuotiasta internetin käyttäjää
Yksityiselämänsä hän piti pois julkisuuden valokeilasta. – Kun aloitettiin, Sylvi oli hyvässä kunnossa. Elämänsä viime ajat hän oli yksinäinen. Mutta kunto huononi vähitellen, kunnes se loppua kohden suorastaan romahti. 36 Viimeinen diiva Teksti: Pauli Jokinen Kuvat: Pauli Jokinen, kirjan kuvitusta Sylvi Salonen oli lahjakas ja rakastettu näyttelijä. Hän kiukutteli ja oikutteli. Ikävät viimeiset vuodet Syyskuussa ilmestynyt Pirkko Vekkelin ja Ismo Loivamaan kirjoittama elämäkerta Sylvi Salonen – viimeinen diiva piirtää moniulotteisen kuvan rakastetusta näyttelijästä, joka hallitsi myös diivan elkeet. Mutta ei hän aina ollut vanha ja äkäinen. Hän oli myös oikutteleva ja suorapuheinen diiva. He kilvoittelivat siitä, kumpi on suositumpi näyttelijä Tampereella. Koskettavaa luettavaa ovat kertomukset Salosen viimeisistä vuosista, jolloin hän kynsin ja hampain piti vielä kiinni suuren näyttelijän statuksestaan. Ei hän olisi ansainnut sellaista kohtaloa, kertoo kirjassa hänen ystävänsä, jo itsekin rajan taa siirtynyt MaijaLiisa Majanlahti . – Hän oli kovasti laihtunut. Oli aika, jolloin Salosta palvottiin ja ihailtiin. Roine kertoo, että Sylvillä oli sairaalassa oma aamutakki, sievä yöpaita ja omat töppösensä. Vuonna 1998 hän näytteli vielä lehtitalon omistajaa tv-sarjassa Tuliportaat . Salonen piikitteli kuvauksissa muita näyttelijöitä. – Oli onni, ettei Sylvin tarvinnut olla näkemässä Veikon massiivisia hautajaisia. Sanoin, että sää olet hyvän näköinen. Vähitellen tyylin rippeet kuihtuivat pois. Onni oli se, että näyttelijä Veikko Sinisalo kuoli samoihin aikoihin kuin Salonen. N äyttelijä Sylvi Salonen yritti olla diiva loppuun saakka. – Oli surullista, että Sylvi jäi niin yksin. 1980ja 1990-luvuilla hänelle tehtiin viisi ohitusleikkausta. Hän kuoli vuonna 2003 Kaupin sairaalassa Tampereella. Porista Tampereen parrasvaloihin Salonen syntyi vuonna 1920 Ulvilassa. Roineen mukaan viimeiset kuvat Sylvistä ovat surullista katsottavaa. Viimeisten joukossa häntä kävi sairaalassa katsomassa näyttelijä ja kollega Eila Roine, jonka äiti oli samassa sairaalassa. Vaikka kyllä Sylvilläkin oli kauniit hautajaiset. Hän aloitti uransa Porin teatterissa, josta hän siirtyi vuonna 1943 Tampereelle.. Salonen koki, että Sinisalo on hänen kilpakumppaninsa. Oli paljon ihmisiä ja teatterilta kaikki, jotka kynnelle kykenivät, Roine kertoo. Uusi kirja valottaa tähden elämää ja uraa. Salonen yritti vitsailla vielä viimeisillä voimillaan. Hän söi verenohennuslääkkeitä ja veri tihkui nilkoista läpi. Sarjaa ohjasi Kurt Nuotio. En halunnut enää mennä hänen viereensä istumaan ruokatauoilla. Joo, vastasi Sylvi, mutta mää en ole koskaan tiennyt, että teekuppi voi painaa näin paljon, Roine kertoo kirjassa Sylvi Salonen – viimeinen diiva (Minerva Kustannus). Loppuvuosinaan hän laihtui ja kuihtui. Oli tuskallista katsoa vanhan diivan menettävän otteensa elämästä ja käytöstavoista, Kurt Nuotio kertoo kirjassa
Valtaosan urastaan hän teki Tampereen Työväen Teatterin palveluksessa. Salonen oli leimallisesti tamperelainen . 37 . Hän esitti suuria rooleja lukuisissa näytelmissä. Sylvi Salosesta tuli tamperelaisten suuri suosikki. Koskettavaa luettavaa ovat kertomukset Salosen viimeisistä vuosista, jolloin hän kynsin ja hampain piti vielä kiinni suuren näyttelijän statuksestaan.. Hänet muistetaan niin Anton Tshehovin, William Shakespearin, Bertholt Brechtin kuin Väinö Linnankin teoksista. Tamperelaiset ovat innokasta teatteriväkeä ja he ottivat Salonen omakseen
– Täällä Pohjantähden alla -näytelmässä hän tuli näyttämölle ja astui alas polkupyörän tarakalta ja sanoi voi pieru. Yleisö repesi raikuviin nauruihin. Ykä oli eräänlainen poikaystävä, joka ulkoilutti Sylvin koiraa. Hänellä kerrotaan olleen Ykä -niminen poikaystävä. Miehistä hän vihjaili leikittelevään sävyyn lehdistölle. Hän saattoi täräyttää asioita hyvin suoraan, Vekkeli kertoo. Salonen sai järjestään ylistäviä arvosteluja rooleistaan. Hän esiintyi mielellään vaikutusvaltaisten ihmisten seurassa. Hän piti yksityiselämänsä hyvin salassa. 38 . Vakiotarina kertoi miljonääristä, joka hukutti mielitiettynsä ruusuihin brysseliläisessä hotellissa. Mutta samalla kerrotaan, että hän ei säästellyt sanojaan. – Kirjassa käsitellään yksityiselämää sen verran, mitä siitä tiedetään. Sylvi Salonen rakasti eleganssia. Hän avautui yksityiselämästään kuitenkin hyvin vähän. Salattu yksityiselämä Sylvi Salonen rakasti eleganssia. Kun Lasse Pöysti tuli Tampereelle teatterinjohtajaksi, niin hänkään ei ymmärtänyt, miten paljon tamperelaiset rakastivat näyttelijöitään. – Hän tiesi olevansa hyvä. Hän piti kauniista vaatteista ja ihaili ranskalaista kulttuuria. Se oli lahja hänen nuoruuden vuokraemännältä neiti Enckeliltä. Hän vietti aikaa muun muassa presidentti Kekkosen ja kirjailija Mika Waltarin seurassa. – Sylvi oli myös Mauno Koiviston valitsijamiehenä ja he olivat hyviä tuttuja, Vekkeli sanoo. Julkisesti he eivät olleet yhdessä, Vekkeli sanoo.. Hän ei ymmärtänyt, miksi yleisö taputti, kun Sylvi Salonen astui näyttämölle, Vekkeli sanoo. Presidentti Kekkonen oli Sylvi Salosen hyvä ystävä. Sylvi Salosen kuuluisa peili. Hän piti kauniista vaatteista ja ihaili ranskalaista kulttuuria. . Samaa hän vaati kanssanäyttelijöiltään. Kollegat kiittelivät usein Sylviä kannustuksesta. – Ulkopuoliset eivät voineet ymmärtää tamperelaisten suhtautumista näyttelijöihin. Hän vaati myös paljon kollegoiltaan. Muuta ei tarvittu, kertoo Pirkko Vekkeli, toinen elämäkerran kirjoittajista. näyttelijä ja tamperelaiset rakastivat häntä
Nuorempi polvi muistaa hänet Tankki täyteen -sarjan Emmi Vileninä . Tankki täyteen muistetaan Salosen ura elokuvatähtenä ei koskaan lähtenyt lentoon. Hannu Lemisen ohjaama Muuan sulhasmies vuodelta 1956 on harvoja elokuvia, jossa Salonen esiintyi suuressa pääosassa. Sarjaa käsikirjoittivat Neil Hardwick ja Jussi Tuominen. Sitä on näytetty uusintoina ja esitetty kesäteattereissa. Mutta hän oli jo Heikki ja Kaija -sarjassa esittänyt tavallisen naisen roolia, joten suostuttelu kävi aika luontevasti. . Kun ensimmäinen vuorosana tuli, sekin oli täh, naureskelee Vekkeli. Kuvassa Salonen iltapuvussa 1950-luvulla. Kriitikot moittivat sarjan hidasta kerrontaa, mutta yleisö rakasti sitä. – Kuvittelin, että häntä pitäisi pitkäänkin taivutella Tankki täyteen -sarjaan. – Yleisradiossa ihmeteltiin sarjan käsikirjoitusta. Hän esiintyi muutamissa pienissä rooleissa. – Tuoreeltaan hän kritisoi sarjaa liian hitaaksi, mutta myöhemmin kehui sarjaa samasta syystä. Sylvi Salonen rakasti eleganssia. ?. Tankki täyteen oli valtava menestys, joka oli eräs 1980-luvun suosituimmista tv-sarjoista. Sylvi Salonen oli tyylikäs viimeiseen saakka. Häntä piti ohjata, että televisiossa ei tarvitse näytellä niin suurieleisesti, televisiossa riittää pienetkin liikkeet, Tuominen muistelee. Käsikirjoitusta oli kulunut monta sivua, eikä vastaan ollut tullut yhtään vuorosanaa. Aikansa johtava kriitikko Jukka Kajava muutti myöhemmin kantaansa sarjan suhteen. Jussi Tuomisen mukaan Salonen sopeutui hyvin tv-rooleihin. 39 . Hän esiintyi tv-sarjoissa Heikki ja Kaija sekä Yhdeksän miehen saappaat . Televisiossa Salonen taas oli hyvin tunnettu
Samaa hän vaati kanssanäyttelijöiltään.. Olet yleisön sylissä, haistat joka ilmeen, joka tunnelman. Salosen mukaan se oli merkki hänelle, Vekkeli kertoo. . Olenko minä niin huono, että se hermostuu. Sylvi Salonen ei ollut erityisen innoissaan pienestä kellariteatterista, jossa hän joutui esittämään Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologiaa . No yhtenä iltana minä lausun sitä... Hauta mustan pantterin varjossa Sylvi Salonen on haudattu Poriin Käppärän hautausmaalle. . Hänestä sinne sopi pieni näyttämö ja sellainen rakennettiin. – Hän lausuu Spoon River Antologiaa, kun pimeästä viidakosta tulee yleisön sekaan musta pantteri. Tampereen kaupunginisät eivät innostuneet ajatuksesta ja Salonen suuttui. Pirkko Vekkeli on toinen Sylvi Salosen elämäkerran kirjoittajista. Ja mitä se kellarissa on. 40 . Kukaan muu ei sitä näe. Tampereen Työväen Teatterin johtajaksi tuli vuonna 1964 Eugen Terttula . Vaikka Salonen pienen kellarin sijaan viihtyikin isoilla näyttämöillä, Spoon River Antologiasta muodostui hänelle tärkeä. Salonen avautui eräälle toimittajalle näin: – Oijoijoi, minä olen vaipunut alas, alas. Hän tiesi olevansa hyvä. Kellariteatteriin. Ei yhtään roolia isolla puolella vuoden aikana. Ajattelen, että hittoako tuo mies jalkaansa pyörittää. Hänen mielestään se olisi voinut olla Sylvi Salonen -museo ja Hämeenpuiston olisi voinut muuttaa Sylvi Salonen Avenueksi. Hän veti rahat pois hankkeelta ja niillä rahoilla hän teetti mustaa pantteria esittävän veistoksen, joka on nyt hänen hautakivenään. Se kuuntelee Salosen lausuntaa hetken ja poistuu sitten viidakkoon. Yks’ kaks’ huomaan, että mies eturivissä pyörittää ja pyörittää jalkateräänsä. Hah. Ensi töikseen hän ryhtyi uudistamaan teatterin kellaria, jota kutsuttiin painisaliksi. Salonen oli säästänyt rahaa ja hän oli ajatellut lahjoittaa sen Tampereelle perustettavaa teatterimuseota varten. Monet muistavat Salosen Tankki täyteen -sarjasta. Ajattelenko sen jälkeen runoa. Hän esitti sitä myös kutsusta erilaisissa tilaisuuksissa. En. Hänen hautakiveään koristaa komea pantteria esittävä veistos. Spoon Riverissä minulla on herkkä ja hieno runo. Pantterin tarina juontaa juurensa 1960-luvulle. Siellä hän esitti Antologian eräissä syntymäpäiväjuhlissa. Kerran hän sai kutsun lentää Keniaan
41 T ähän saakka on ajateltu, että hyväkuntoisilla lihavilla on lihavuudesta johtuvia terveyshaittoja vähemmän kuin huonokuntoisilla lihavilla. . Tutkimuksessa oli mukana 1308 henkilöä Suomen FinnTwinja Tanskan Geminakar -kaksostutkimuksista. Tämä tuli esiin etenkin voimakastehoisessa liikunnassa. Kun liikuntaa mitattiin askelmittareilla, havaittiin, että paljon liikkuvilla oli parempi sokeriaineenvaihdunta. Teksti: Teija Riikola. Lääketieteen lisensiaatti Sakari Jukarainen professori Kirsi Pietiläisen tutkimusryhmästä kyseenalaisti väitteen ja selvitti, miten lihavuus ja fyysinen kunto vaikuttavat kehon aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa oli yllätys, miten vähän hyvä kunto vaikuttaa lihavien terveyteen. – Yllätyimme, miten vähän hyvä kunto vaikuttaa lihavien terveyteen. Kolesteroleihin liikunnalla ei ollut suurta merkitystä. Tutkimukset käyvät esimerkkinä tutkimusyhteistyöstä: kuntotestit ja laboratorioanalytiikka tehtiin HUS:ssa, kun taas kaksostutkimus Helsingin yliopistossa ja liikunta-aktiivisuusmittaukset yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja Lihavuuden ehkäisy on kokonaisterveydelle tärkeintä, ja liikunnalla voidaan parantaa aineenvaihduntaa. Liikunnallinen elämäntyyli parantaa aineenvaihduntaa Toisessa Kirsi Pietiläisen ryhmän tutkimuksessa liikuntatieteilijä Bram Berntzen tutki suomalaisten kaksosten aineenvaihduntaa. Liikunta on siis lihavuuden ehkäisyn ohella tärkeä aineenvaihdunnan parantaja. Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Tutkimushenkilöille tehtiin kuntopyörällä kuntotesti, mitattiin rasvaprosentti ja selvitettiin verestä kolesterolija sokeriaineenvaihduntaa. Kannustan siis luonnollisesti aina liikuntaan, Pietiläinen sanoo. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea. – Kun moni pistää elämäänsä kesän jälkeen ruotuun, on hyvä muistaa, että kaikki muutokset ovat tärkeitä. Ristiriitaiset tulokset kuntotestin ja liikunta-aktiivisuuden välillä saattavat johtua siitä, että hapenottokyky kuntotestissä mittaa parhaiten sydämen pumppuvoimaa, kun taas liikunta kohdistuu suuriin aineenvaihdunnallisesti tärkeisiin sokeriaineenvaihduntaa sääteleviin kudoksiin, kuten lihakseen. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. . Hapenottokyvyllä näyttää olevan hämmästyttävän vähän merkitystä kolesterolija verensokeriarvoihin. Sen sijaan painoindeksillä ja kehon rasvan määrällä on suurin merkitys, huomattavasti suurempi kuin kunnolla, tutkijat Sakari Jukarainen ja Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä kertovat. Käytännössä tämä viittaa siihen, ettei liikunnalla voi ainakaan kokonaan korjata lihavuuden vaikutuksia: vaikka liikunnalla on kaikkia kudoksia virkistävä vaikutus, ei se kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesterolitai sokeripitoisuuksiin
Autoimmuunisairaudet sen sijaan laukaisee jokin ulkoinen tekijä. – Ne eivät ole perinnöllisiä, mutta niille voi olla synnynnäinen alttius ja . Teksti: Terhi Niinimäki – Maksasairauksia on paljon erilaisia. Rasvamaksasta puhutaan, jos yli viisi prosenttia maksakudoksesta on rasvoittunut. Munuaisja maksaliiton kehittämispäällikkö Hanna Eloranta kertoo, että useat maksasairaat kokevat edelleen leimaamista ja syyllistämistä, vaikka tarvitsisivat tukea ja ymmärrystä. Jopa joka neljännellä tai joka viidennellä aikuisista on rasvoittunut maksa. Maksasairaita leimataan Vain osa maksasairauksista ennaltaehkäistävissä Maksasairauksia pidetään edelleen elämäntapojen ja alkoholin aiheuttamina. Diabeetikoilla ja metabolista oireyhtymää sairastavilla on suurentunut riski saada rasvamaksa, mutta sen voivat aiheuttaa myös liiallinen alkoholinkäyttö, liiallinen hedelmäsokerin käyttö, krooniset infektiot sekä jotkut lääkkeet. Osaan sairauksista voikin itse vaikuttaa, mutta osaan ei. Todellisuudessa syitä ja sairauksia on lukuisia erilaisia, joista osaan voi itse vaikuttaa, osaan ei. Vertaistapaamisissa sairaat ja heidät läheisensä voivat voimaantua yhdessä. Kaikkien maksasairauksien etenemiseen voi kuitenkin vaikuttaa terveillä elämäntavoilla ja hyvin harva tarvitsee elinsiirtoa. Rasvamaksa on usein elintavoista johtuva, jatkuvasti lisääntyvä sairaus. Sairauden merkittävin riskitekijä on ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus. – Myös autoimmuunisairaudet, jotka liittyvät ihmisen puolustusmekanismeihin, immunologiaan, monimutkaiseen järjestelmään, jonka tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia pieneliöitä ja vieraita aineita, lisääntyvät, mutta ei ole tietoa miksi. Tavallisin on rasvamaksa, mutta lisäksi on autoimmuunisairauksia sekä synnynnäisiä aineenvaihduntasairauksia ja lääkkeiden ja virusten aiheuttamia, Eloranta luettelee. Kuva: Petri Inomaa. Rasvamaksaa sairastavia on Suomessa jo jopa satoja tuhansia, ja määrä lisääntyy länsimaissa koko ajan. Sirpa Andelin (vas.), Eija Puusniekka ja Kari Puusniekka osallistuivat Porin Yyterissä ”Friskaantumislavvantaihin”. 42 M aksasairauksien ajatellaan usein johtuvan liiallisesta alkoholinkäytöstä. Hoitamattomana se voi johtaa tulehdukseen, sidekudoksen muodostumiseen tai jopa maksakirroosiin
Vapaaehtoistoiminta lisää omaa ja läheisten hyvinvointia sekä luo yhteenkuuluvuutta. Liiton jäsenyhdistyksissä voi tavata muita saman kokeneita. Liittyminen on paras tapa tukea liiton ja yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa. Vertaistapaamisissa sairaat ja heidät läheisensä voivat voimaantua yhdessä. Yleisin autoimmuunimaksasairauksista on Primaari biliaari kolangiitti eli PBC. Munuaisja maksaliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka tukee munuaisja maksasairauksiin sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuaisja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä ja järjestää sopeutumisvalmennuskursseja. Suomessa ei ole olemassa rekisteriä maksasairaista, toisin kuin esimerkiksi munuaissairaista, joten tarkkaa tietoa kutakin sairautta sairastavista ei ole. Usein maksasairaudet löydetäänkin sattumalta muun tutkimuksen yhteydessä, kun havaitaan maksa-arvojen olevan koholla. Liitto tekee vaikuttamistyötä, jotta sairastuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitoon, kuntoutukseen, elinsiirtoon ja sosiaaliseen osallistumiseen. Munuaisja maksaliiton kehittämispäällikkö kertoo, että maksasairaat kokevat edelleen turhaa leimaamista ja syyttelyä. Pidemmälle edenneessä maksasairaudessa tulee jo selkeämpiä oireita, kuten mustelmia, keltaisuutta, kutinaa ja vatsaonteloon saattaa kertyä nestettä, Eloranta kertoo. Ehkäise ja hoida Maksasairauksien etenemiseen voi vaikuttaa samalla tavoin kuin ennalta. Yhdistyksen virkistystapahtumissa huvi ja hyöty yhdistyvät, ja yhdistys antaa elämän suurissa muutoksissa ystävyyttä ja paikan toimia. Esimerkiksi hepatiitti-C:n aiheuttamaa tautia sairastaa jopa 20–30 000 suomalaista ja vuosittain todetaan noin 1 000 tapausta lisää. Virusten aiheuttamat maksasairaudet ovat myös varsin yleisiä. Aja Bhepatiittiin on olemassa myös rokote. Hän korostaakin, että koska oireiden tulo kestää, olisi tärkeää ottaa maksa-arvot rutiininomaisesta osana terveystarkastuksia. Alkoholinkäyttö ja ylipaino luovat naisille suuremman riskin kuin miehille, Eloranta toteaa. Määrät ovat siis suuntaa-antavia. – Esimerkiksi rasvamaksa aiheuttaa alkuvaiheessa harvoin oireita. Aluksi oireettomia Maksasairaudet aiheuttavat harvoin oireita alkuvaiheessa, minkä vuoksi niiden diagnosointi usein viivästyykin. Kuva: Petri Inomaa . Myös rasvamaksaan on helpompi vaikuttaa varhaisessa vaiheessa ja estää taudin eteneminen muuttamalla elintapoja. Hepatiitti-A sen sijaan tarttuu saastuneen ruoan ja juoman välityksellä, joten ulkomaan matkoillaan kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta sekä suosia pullotettua vettä. Virus tarttuu veren välitykselle, joten yleisimmin sitä esiintyy suonensisäisten huumeiden käyttäjillä, mutta se voi olla myös ikävä tuliainen ulkomailla saadusta sairaalahoidosta tai johtua 1980-luvulla saadusta verensiirrosta. Munuaisja maksasairaudet koskettavat tavalla tai toisella kymmeniä tuhansia suomalaisia. Esimerkiksi autoimmuunisairauksiin on olemassa tehokkaita lääkkeitä ja hoidon aloittaminen varhaisvaiheessa parantaa ennustetta. Maksasairauksien oireet voivat myös olla kovin epämääräisiä, kuten väsymystä, pahoinvointia ja painontunnetta vatsalla. 43 . Alle 50-vuotiailla rasvamaksa on miehillä yleisempi kuin naisilla, mutta 50 vuoden ikäpyykin jälkeen suhteet muuttuvat toisinpäin. C-hepatiittiin ei ole olemassa rokotusta, mutta sitä voidaan hoitaa lääkkeillä. Kuva: Petri Inomaa Munuaisja maksaliitto tukee ja tuottaa tietoa . – Pidemmälle edenneessä maksasairaudessa tulee jo selkeämpiä oireita, kuten mustelmia, keltaisuutta, kutinaa ja vatsaonteloon saattaa kertyä nestettä ulkoinen tekijä laukaisee sairauden, Eloranta kuvaa. Sirpa Andelin (vas.), Eija Puusniekka ja Kari Puusniekka osallistuivat Porin Yyterissä ”Friskaantumislavvantaihin”. Sitä sairastaa Suomessa noin 1-3 henkeä tuhannesta, ja myös PBC:n on todettu yleistyvän. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut. Sairauden toteaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää. . Yhdeksi mahdolliseksi syyksi arvellaan ympäristön kemikalisoitumista, mutta sairaus myös diagnosoidaan aiempaa paremmin. – Vaihdevuosien jälkeen hormonit eivät enää suojaa naisia ja heillä on huomattavasti suurempi riski sairastua
Siitä kuitenkin toipuu yleensä hyvin ja hoito on vaikuttavaa. Yleisimmiksi – Vaikka maksassa olisi vähän tervettä osaa jäljellä, voi sen kanssa pärjätä eli oireet pysyvät hallinnassa. Kiireellisessä tapauksessa siirtoelimen voi saada myös pohjoismaisen haun avulla. 44 ehkäisyynkin. Tulevaisuudessa myös rasvamaksaan saattaa olla tarjolla tehokasta lääkehoitoa, sillä tutkimukset etenevät. keskustella oman hoitavan lääkärin kanssa ja välttää tilaamasta ulkomailta tuotteita, joiden sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Erityisen tarkkana kannattaa olla lääkkeiden, erityisesti särkylääkkeiden kanssa. ”Friskaantumislavvantai” toi piristystä monen arkeen. – Rasvamaksa voi toipua kokonaankin terveillä elämäntavoilla. Kiireellisessä tilanteessa siirron voi saada jopa muutamassa päivässä ja pisimmilläänkin odottaa tarvitsee yleensä muutamia kuukausia. Niiden käytöstä kannattaakin Vähän maksansiirtoja . Kyseessä on iso ja raskas leikkaus. Viidenkin kilon painon pudotuksella on merkitystä maksasairauden etenemisen kannalta. Jos käytät luontaistuotteita, älä ainakaan ylitä annostuksia, Eloranta korostaa. Lääkitys on kuitenkin elinikäinen ja siihen liittyy osaltaan omat mahdolliset haittavaikutuksensa. – Jos sairaus etenee ja oireet ovat hankalat, tehdään maksansiirtoarvio, jossa selvitetään, onko ennuste parempi siirron jälkeen. Hän jatkaa, että pienilläkin asioilla on vaikutusta. Se on varsin vähän ottaen huomioon jopa sadat tuhannet maksasairaat. Rasvamaksan merkittävin riskitekijä on ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus. – Tulokset ovat kansainvälisellä tasolla huippuluokkaa, kuvaa Munuaisja maksaliiton kehittämispäällikkö Hanna Eloranta. Silti niin rasvamaksan kuin autoimmuunisairauksien osalta elämäntavat vaikuttavat sairauden etenemiseen. Suomessa tehdään vuosittain noin 50–60 maksansiirtoa. yhdistysten tapahtumissa. Viiden kilon painonpudotus ja lyhyet kävelylenkit kohentavat tilannetta jo paljon, joten paljon voi tehdä itsekin. Kaikkiin maksasairauksiin ei kuitenkaan voi vaikuttaa elintavoilla. – Väsymys saattaa haitata arkea merkittävästi eikä se helpota nukkumalla.. Suuri osa elinsiirtopotilaista pääsee palaamaan normaaliin arkeen ja työelämään. . . – Purkista haetaan liiaksi apua vaivoihin. Sairastuneille on tarjolla tukea ja apua mm. Laihduttamalla, harrastamalla liikuntaa, välttämällä alkoholia, olemalla varovainen lääkkeiden kanssa ja noudattamalla monipuolista tervettä ruokavaliota. Arjen haasteita Vaikka alkuvaiheen maksasairaudet ovat vähäoireisia, voivat ne pidemmälle edetessään tuoda oireita, jotka haittaavat arkielämää. Kuva: Petri Inomaa . Joidenkin lääkkeiden kanssahan myös seurataan maksa-arvoja, koska tiedetään mahdolliset vaikutukset maksalle, Eloranta kertoo. Eloranta kertoo, että myös elinsiirtourheilu on suosittua. Sairaudet vaativat siis harvoin elinsiirtoa, ja jos siihen päädytään, on siirtoelimen odotusaikakin yleensä lyhyempi kuin sydän-, keuhkoja munuaissiirtojen osalta. näistä oireista Eloranta mainitsee erityisesti PBC:lle tyypilliset väsymyksen ja kutinan. Myös luontaistuotteiden kanssa on syytä olla varovainen, jos on jo maksasairaus
Sairastuneille puolestaan on tarjolla oma järjestö, Munuaisja maksaliitto, joka toimii sairastuneiden edunvalvojana. Luontaistuotekaupoista ja apteekeista. ”Sydänkuolleisuus ja sydämen vajaatoiminta vähenivät seleeni ja koentsyymi Q10 ravintolisillä”* Bio-Qinon Q10 GOLD sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja C-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. E-pub ahead of print. – Maksa on tehokas elin ja kirroosinkin kanssa voi pystyä elämään. – Aina on tarjolla apua ja tukea. 2012. Tilaa uutiskirje veloituksetta osoitteessa www.pharmanord.fi Suojaa kultaisina vuosina Ruotsissa toteutettiin viisivuotinen senioritutkimus: Alehagen U, et al. SelenoPrecise sisältää patentoitua orgaanista seleeniä, joka edistää immuunijärjestelmän toimintaa ja solujen suojaamista hapettumisstressiltä, sekä tukee kilpirauhasen normaalia toimintaa. Jos ei maksa-arvoja tarkisteta terveystarkastuksessa automaattisesti, voi sitä pyytää. – Tuotamme tietoa, kuten oppaita, esitteitä ja jäsenlehteä ja meiltä saa neuvontaa. Apua ja tukea saatavilla Eloranta rohkaisee ihmisiä olemaan aktiivisia, sillä erilaista apua ja tukea on saatavilla. Vaikka maksassa olisi vähän tervettä osaa jäljellä, voi sen kanssa pärjätä eli oireet pysyvät hallinnassa. 45 Kutina voi myös olla todella pahaa. Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa, puh. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-years prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. Ihan ensimmäiseksi hän kaipaa aktiivisuutta verikokeiden pyytämisessä. Koulutamme vapaaehtoisia vertaistukijoita, joilta saa halutessaan tukea ja keskusteluseuraa. Saatetaan syyttää, että on aiheuttanut sairauden omilla elämäntavoillaan, Eloranta kuvaa. 19 jäsenyhdistystämme järjestää myös vertaisja virkistystoimintaa, Eloranta luettelee. (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi FI _Q 10 _S el en Pr ec is e_ A D _S en io rit er ve ys 7_ 10 7x 25 8_ 09 17. Järjestämme myös luentoja ja kuntoutusja sopeutumisvalmennuskursseja, joilla käy paljon myös vastasairastuneita. *Lähde: Alehagen U, et al. Int J Cardiol. Jos oireet sen sijaan ovat kovin pahoja, voidaan harkita maksansiirtoa, Eloranta toteaa. Koska sairaus ei näy päällepäin, eivät läheisetkään välttämättä ymmärrä, mistä on kyse ja tulee turhaa leimaamista ja syyllistämistä. Tärkeää on myös muistaa, ettei alkoholi ole läheskään kaikkien maksasairauksien takana, vaikka myös alkoholiperäisen maksasairauden oireet ovat samat kuin muiden. . Hän jatkaa, että oli sairaus sitten itse aiheutettu tai ei, on se sairaus muiden joukossa ja siihen tulee saada hoitoa ja tukea. Hän toivookin, että sairaat ottaisivat yhteyttä yhdistykseen ja liittyisivät jäseneksi. Kehittyneen lääkehoidon ja terveellisten elämäntapojen ansioista läheskään kaikki maksasairaudet eivät johda kirroosiin ja niiden kanssa pystyy elämään. On myös tärkeää tavata toinen sairastava, joka ymmärtää, mistä on kyse, Eloranta painottaa
Useita muita leikkauksia on silti pitänyt tehdä kystien tyhjentämiseksi. Nyt 74-vuotias Brita kertoo, että lääkäri kysyi tietysti ensimmäisenä alkoholin käytöstä, mutta siitä ei ollut kyse. Sairauteen ei ole lääkitystä Tällä hetkellä kystia on runsaasti maksan oikeassa lohkossa ja muutamia vasemmassa. R utiininomaiset, osana työterveystarkastusta tehdyt verikokeet paljastivat loimaalaisen Brita Salosen kohonneet maksa-arvot. Esimerkiksi kaalia ei kannata syödä. Ensimmäinen leikkaus Saloselle tehtiin vuonna 1995 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Sairaus vaikuttaa jonkin verran nukkumiseen. Se ei ole pahanlaatuinen, mutta maksa kasvaa ja ottaa tilaa vatsaontelosta ja voi painaa keuhkoja, joten hengitys vaikeutuu ja vatsassa tuntuu painetta. – Ultraäänitutkimus paljasti, että maksassani oli kystia, ja todettiin polykystinen eli monirakkulainen maksasairaus. Sairaus ei kuitenkaan juurikaan rajoita normaalia elämää eikä vaikuta elinajanodotteeseen. Järkytystä ja epätietoisuutta pahensi se, ettei kukaan oikein osannut kertoa, mistä todellisuudessa oli kyse.. Salonen työskenteli itse Loimaan aluesairaalassa johtavan lääkärin sihteerinä, mutta hakeutui Helsinkiin maksalääkärin puheille, jotta sai kuulla yksityiskohtaisesti, millainen sairaus oikeasti on. – Syömisen kanssa pitää olla tarkkana. 46 Polykystinen maksa periytyy Positiivista arkea maksasairauden kanssa Loimaalaisella Brita Salosella todettiin perinnöllinen polykystinen maksasairaus 26 vuotta sitten. En saa syödä paljoa kerralla, jottei tule vatsaan paineen tunnetta. Isoin tyhjennetty kysta on ollut halkaisijaltaan 11-senttinen ja siitä tuli 4,5 desilitraa nestettä. Se voi myös olla niin vähäoireinen, ettei juuri vaikuta arkielämään. Elettiin vuotta 1991 ja Salonen oli 48-vuotias. En oikein tiedä, miksi ja mistä johtuvat, Salonen toteaa. – Ensimmäinen avoleikkaus tehtiin tuolloin 1995, mutta se ei tuonut pitkään helpotusta. Useita leikkauksia Aluksi Salonen kertoo olleensa melko hukassa sairauden kanssa, ja lääkärikin kertoi, että tauti voi johtaa myös maksansiirtoon, mutta varmaa tietoa ennusteesta ei ole. Sairauteen ei ole lääkitystä. Hän toteaa, että kuvitteli sen olevan ratkaisu vaivoihin ja oli kovin järkyttynyt, kun ymmärsi, ettei näin ollut. Tilalle ruiskutetaan 95-prosenttista alkoholia, jonka on tarkoitus estää kystan täyttyminen uudelleen. Salosen kohdalla kystien kasvu ja maksan laajeneminen on Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Raimo Salonen kuitenkin ollut sen verran hidasta, ettei maksan siirtoa ole missään vaiheessa tarvinnut harkita. Järkytystä ja epätietoisuutta pahensi se, ettei kukaan oikein osannut kertoa, mistä todellisuudessa oli kyse. Koska polykystinen maksasairaus ei ole pahanlaatuinen, se ei yleensä vaikuta elinikään. – Turun sairaalassa minulla on olemassa henkilö, jolle voin soittaa tarvittaessa, jos alkaa tuntua enemmän painetta ja tuntuu siltä, että pitäisi tarkistaa, onko maksassa tyhjennystä tarvitsevia kystia, Salonen kertoo. Toinen avoleikkaus Saloselle tehtiin vuonna 2004, mutta siitäkin oli vain lyhytaikaista apua. Maksasairaus ei vaikuta ruokavalioon, mutta toisen perussairauden, ruokatorven refluksitaudin, vuoksi Salosen pitää hieman tarkkailla, mitä suuhunsa laittaa. Sen jälkeen Saloselle on tehty neljä kertaa skleroterapiahoito, jossa ultraääniohjauksessa tyhjennetään maksasta suurin kysta. Ne ovat läpimitaltaan pääasiassa 3-4 senttiä. Kun kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta oli kontrolli, oli maksaan kasvanut jo uusia kystia, Salonen toteaa. Jokin kystista painoi sappitiehyitä, mikä johti kohonneisiin maksa-arvoihin, Salonen kuvaa. – Se auttoi jonkin verran paineen tunteeseen, mutta melko vähäistä on ollut saatu apu, Salonen sanoo. Välillä on myös kipuja. Diagnoosi oli aluksi järkytys sekä itselle että läheisille. Hän on käynyt läpi useita leikkauksia, joista on ollut lyhytaikaista helpotusta maksan kasvun aiheuttamaan hengästymiseen ja paineen tunteeseen. Maksa-arvot ovat kuitenkin normaalit ja ne kontrolloidaan puolivuosittain Loimaalla. Makuuasennossa keho on levossa niin, että paine helpottuu. Sairaus otettava huomioon arjessa Ruokaa laittaessa, pidempään hellan ääressä seistessä Salosen vatsan seudulle syntyy painetta ja hänen on mentävä välillä makuulle lepäämään. – Polykystinen maksasairaus on perinnöllinen
Tunnen myös väsymystä sairauden johdosta jonkin verran, mutta näin eläkeläisenä on onneksi vapaus huilata tarpeen tullen. Olen aina ylläpitänyt kuntoa ja ulkoillut paljon, Salonen kertoo. Diagnoosi oli järkytys, mutta sairaus vaikuttaa melko vähän arkielämään. – Jäin 58-vuotiaana yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Harrastan joogaa, jota voi tehdä oman jaksamisen ja voinnin mukaan. 47 . Takanani oli pitkä työura ja maksasairaus aiheutti vaikeuksia pitkään istumisessa työpöydän ja tietokoneen äärellä.. Loimaalaisen Brita Salosen polykystinen maksasairaus todettiin sattumalta verikokeissa. Polykystinen maksa periytyy . Työelämässä Salonen ei ollut normaaliin eläkeikään saakka. – Jos nukun vasemmalla kyljellä, on kuin nukkuisin pallon päällä, joten en yleensä nuku niin. Pystyn kuitenkin liikkumaan hyvin
Useimmat potilaat diagnosoidaan nelitai viisikymppisinä. Mitään viitteitä vanhemmilla olleesta vastaavasta sairaudesta ei löytynyt. Minulla on myös kaksi lastenlasta, jotka on tarkoitus tutkia siltä varalta, että sairaus hyppäisi yhden sukupolven yli, Salonen kertoo. Perinnöllinen polykystinen maksasairaus on sen verran harvinainen, ettei Salonen tunne muita samaa sairastavia. Myöskään Salosen veljeltä ei ole sairautta löydetty. Kystat voidaan hoitaa leikkaamalla tai tyhjentämällä ja täyttämällä tyhjennetyt kystat lyhyeksi aikaa alkoholilla, joka ennaltaehkäisee uudelleen täyttymistä. Joidenkin maksa voi painaa jopa 12 kiloa, Salonen kuvaa. – Myös tyttäreni on tutkittu myöhemmin, eikä hänelläkään todettu mitään. Polykystinen eli monirakkulainen maksasairaus on harvinainen, perinnöllinen sairaus, jossa maksaan kehittyy kystia. Kookkaat kystat ovat polykystiselle maksataudille tyypillisiä, kun taas yksittäiset, terveilläkin ihmisillä esiintyvät maksakystat ovat yleensä pieniä. Sairaus aiheuttaa jonkin verran väsymystä, mutta eläkkeellä ollessa on onneksi myös aikaa levätä. – Väliaikaisesti tulimme, mutta saappaat jäivät kiinni Loimaan saveen, niin kuin sanotaan, hän nauraa. Estrogeenitason on todettu vaikuttavan kystien määrään ja kasvuun, joten sairaus on naisille yleisempi ja pahempi. Suomessa ei ole rekisteriä maksasairautta sairastavista, joten polykystisen sairauden määristä ei ole tarkkaa tietoa. Vaikka polykystinen maksa saattaa painaa toistakymmentä kiloa, potilaat ovat yleensä hyväkuntoisia lukuun ottamatta paineen tunnetta vatsalla ja joskus liikkumavaikeuksia. . Oma sairauteni onkin ollut ilmeisesti melko hitaasti kehittyvää ja kasvavaa laatua moniin muihin verrattuna. Kystat esiintyvät yleensä koko maksan alueella, ja niiden koko vaihtelee mikroskooppisen pienistä yli 10 sentin läpimittaisiin ja jopa 2,5 litraa nestettä sisältäviin rakkuloihin. Pihatyöt ovat Brita Salosen mielipuuhaa. Maksatauti on erotettavissa melko helposti tietokonetomografialla tai kaikututkimuksella, joilla myös munuaisten rakenne saadaan selville. Hoitoa ei välttämättä tarvita lainkaan, eikä tautia aina edes todeta elämän aikana. Polykystinen maksasairaus Perinnölliseen sairauteen ei ole lääkitystä ja se vaikuttaa melko vähän arkiseen elämään. – Kuulun myös paikalliseen Loimaan yhdistykseen. Suvusta sairautta ei ole löydetty Kun Brita Salonen sai 1990-luvun alussa diagnoosin ja kuuli sairauden perinnöllisyydestä, kävi hän läpi edesmenneiden vanhempiensa ruumiinavauspöytäkirjat. Ainakaan toistaiseksi maksasairauskaan ei ole estänyt omia lempipuuhia. Myös yksittäisiä maksansiirtoja on suoritettu. Niin kauan kuin voimia riittää asua omakotitalossa Brita aikoo myös tehdä itselleen mieleisiä pihatöitä ja hoitaa kukkamaita. Turusta lähtöisin oleva Brita muutti miehensä kanssa Loimaalle vuonna 1965 työn perässä ja asuu edelleen puolisonsa kanssa yhteisessä omakotitalossa. Vaikkei Salosella ole vertaistukea täsmälleen samaa sairastavista, on hän silti saanut apua muiden kanssa keskustelusta. Maksan rakenne on sairaudesta huolimatta muuttumaton ja maksasolut normaaleja, eikä maksan toimintahäiriöitä yleensä esiinny. Hän on osallistunut muun muassa kaksi kertaa Munuaisja maksaliiton järjestämälle hyvinvointikurssille, jossa on saanut puhua sairaudestaan. . Sairauden ei katsota lyhentävän odotettavissa olevaa elinaikaa. 48 . Turun sairaalassa hän on silti tavannut yhden ja vastikään luki Munuaisja maksaliiton lehdestä toisesta samaa sairastavasta ihmisestä. – Sairaalassa tapaamaltani ihmiseltä oli tyhjennetty litran verran nestettä. Touhukasta arkea Sairaudestaan huolimatta Salonen onnistuu pysymään positiivisena ja pitämään itsestään huolta.. Lehdessä puolestaan kerrottiin henkilöstä, jolle oli jouduttu sairauden vuoksi tekemään maksansiirto. Se on kuitenkin yksi harvinaisimmista maksasairauksista. Siellä olen kyllä ainoa maksasairautta sairastava, muut ovat munuaissairaita, Salonen toteaa, mutta toteaa puhumisen olevan silti tärkeää itse kullekin
. Puhelimessa neuvontaa antavat koulutetut avioliittotyöntekijät, ja toimintaa rahoittaa Sosiaalija terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Soittaja ei jää puhelun jälkeen yksin, vaan häntä ohjataan eteenpäin kertomalla esimerkiksi tukiparitoiminnasta tai parisuhdekursseista. – Syyksi ilmoitetaan luottamuspula tai kunnioituksen puute, kertoo projektikoordinaattori Tanja Kallio parisuhdepuhelinta ylläpitävästä Parempi avioliitto ry:stä. Parhaimmillaan puhelinkeskustelu antaa käytännön työkaluja ongelmien purkamiseen ja herättää toivon, että juuri sillä hetkellä toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen on olemassa hyvä ratkaisu. Puhumattomuutta ja syyttelyä – Puheluista käy ilmi, että monissa parisuhteissa peruskommunikaatiotaidoissa on todella isoja haasteita. – Monille ajatus pariterapiasta on vielä vieras, tai puoliso on haluton lähtemään mukaan. Puhelinpalvelulla tavoitamme tilanteita. Keskimäärin puhelut ovat melko pitkiä, puolesta tunnista puoleentoista. Puolesta tunnista puoleentoista Tukipuhelimen vahvuuksia on se, että sinne voi soittaa täysin anonyymisti, mikä madaltaa yhteydenottokynnystä. Parempi avioliitto ry järjestää runsaasti tapahtumia valtakunnallisesti ympäri vuoden, ja vuosittain niihin osallistuu yli 1350 paria. Pariskunnat eivät puhu asioista keskenään. On paljon riitaa, puhumattomuutta, syyttelyä, huutamista ja kykenemättömyyttä käsitellä ristiriita. S oittajista kolmannes eli 32 prosenttia on ollut miehiä kuluvan vuoden aikana. Osa soittajista on hakenut apua jo monelta luukulta, osalle yhteydenotto on ensimmäinen askel hakea apua arjen haasteisiin. 49 . Monet soittajista kertovat, etteivät he puhu näistä asioista kenellekään muulle, edes puolisolleen. Syyksi ilmoitetaan luottamuspula tai kunnioituksen puute. Monet näistä ongelmista olisi ratkaistavissa käytännön taitoja ja pelisääntöjä hiomalla, sanoo Kallio. Parempi yhteys -tukipuhelin päivystää ke-pe klo 10-16 numerossa 050 3122 325. Parisuhdepuhelimeen voi soittaa anonyymisti Pahat kotiriidat saavat miehet soittamaan Alkusyksy ja vuodenvaihde ovat aikoja, jolloin moni parisuhde kriisiytyy. Lue lisää: parempiavioliitto.fi hyvin myös haja-asutusseuduilla asuvat parit, joille terapiatai kurssitarjontaan osallistuminen voi pitkien etäisyyksien takia olla vaikeaa. Parempi yhteys -tukipuhelin päivystää kolmena päivänä viikossa, keskiviikosta perjantaihin, ja maksaa vain paikallisverkkomaksun verran. Reilun vuoden palvelleessa Parempi yhteys -tukipuhelimessa tämä näkyy myös piikkinä soittojen määrässä
Täällä Savossa oli aluksi vähän vaikeuksia, koska täällä on kylmempää eikä omenanviljelyllä ollut samanlaista perinnettä kuin etelässä. Muistan, kuinka tätini aina ihmetteli, kuinka jaksoin syödä niin paljon omenia jo pienenä, Kirsti Eskelinen kertoo. Porvoossa lapsuutensa elänyt Eskelinen elää nykyisin omaa unelmaansa Suonenjoella, noin 50 kilometriä Kuopiosta etelään. Eskelinen allekirjoittaa mielellään myös uskomuksen, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Paikallisen maatalousoppilaitoksen johtajatar oli omenaihmisiä ja innosti muita omenanviljelyyn jo ennen sotia. Tosin Suonenjoella tiedetään olleen kiinnostusta omenanviljelyyn jo 1920-luvulla. Lieneekö se sitten Lapsuuden omenatarha innoittaa Kirsti Eskelistä Värikäs, kaunis ja herkullinen Kirsti Eskelisen tädin puutarhassa, Tätilässä, kasvoi yli 30 omenapuuta. – Lapsuuteni maisemat olivat varsinaista omena-aluetta. Ne ovat ihan parhaita hedelmiä. 50 O len pienestä pitäen tykännyt omenista. Sotatalvi oli kuitenkin niin kylmä, että suurin osa omenapuista tuhoutui. – Omena – tai mieluummin vaikka kaksi – pitää syödä mielellään tuoreena. Varmaan monet muutkin tekijät, kuten ympäristö ja geenit vaikuttavat asiaan, Eskelinen pohtii. Eskelinen uskoo myös, että maalla asuminen ja eläminen vaikuttavat suurelta osin ihmisen hyvinvointiin. pelkästään omenien ansiota. – Olen kuullut tarinan, että eräs isäntä sai ostettua hevosenkin omenien myynnistä saamilla rahoillaan. Lapsuuden aika Tätilässä, omenaparatiisissa, jätti Eskeliseen elinikäisen rakkauden omeniin. Olen terve ja hyvässä kunnossa ja tykkään liikkua paljon. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Kirsti Eskelinen, Soili Kaivosoja. Oma omenatarha tuo iloa Kirsti Eskelisen unelma omasta omenatarhasta on toteutunut Suonenjoella
Meillä yhtään omenaa ei mene koskaan hukkaan, Eskelinen kertoo. Sadonkorjuu on juhla-aikaa Sadonkorjuu on yhtä juhlaa, varsinkin jos omenapuita on paljon. Kun sato on suuri, puristaa Eskelinen suuren osan omenoista tuoremehuksi tuoremehuasemalla. Omenaanvoiyhdistäämyös erilaisiavillivihanneksia,kuten viehko-jaketunleipiätainuoria maitohorsmanlehtiätaikukkia. Salaattiensydämeksisopivat makeahkotomenalajikkeet, kutenHuvitus,Kersti,Pirja taipäärynänmakuinenEsteri. – Kaikkia haluaisi syödä sellaisenaan ja korjata koko sato talteen. Kaupoista on saatavissa ympäri vuoden kotimaisia omenoita. Kirsti Eskelinen •Ikä: 77-vuotias •Syntynyt:Porvoon maaseurakunnassa •Ammatti: Kotitalousteknikko,keruutuotetarkastaja,lisäopinnot jaauskultointikansalais-ja työväenopistojensekä kansanopistojenopettajaksi,jostaeläkkeellä. Se on pienija hillittykasvuinen ja voi hyvinkin menestyä parvekkeella useamman vuoden, mahdollisesti pidempäänkin. Nuoruudenvoimaauhkuvia, syvänvihreitäkasviksiakannattaa syödäainakinkerranpäivässä, mielelläänkypsentämättöminä. Osan sadosta Eskelinen soseuttaa ja pakastaa, osan viipaloi ja kuivaa kasviskuivurilla. Omena tai kaksi päivässä lisää terveysvaikutuksia. •Asuinpaikka: Suonenjoki •Siviilisääty:Naimisissa, kaksipoikaaja7lastenlasta •Harrastukset: Puutarhanhoito,sienestys,marjastus, tanssi,kuvataiteet •Kirjat:Sienestäjänsuosikit –Parhaatruokasienetja reseptit,Gummerus2012, Ihanatmarjat-Villimarjat, Puutarhamarjat,Reseptit, Gummerus2013, Omenakirja–Kasvata, tunnelmoi,herkuttele, Gummerus2017 Omenatarhan hoitaminen on Eskeliselle tärkeä harrastus, josta hän pääsee nauttimaan aikaisesta keväästä lumen tuloon. – Omenapuulle kannattaa varata lämmin ja aurinkoinen paikka, joka on mielellään tuulilta suojassa. – Kuivatut omenaviipaleet säilyisivät myös ylivuotisiksi. Omenatarhan salaatilla iloa ja vireyttä . Yhdessä ne kukoistavat paremmin kuin yksinään. Perinteistä omenahilloa teen yleensä todella vähän, sillä olen huomannut, että moni lajike toimii hy. 51 . Nykyiset kestävät lajikkeet menestyvät hyvin myös pohjoisempana. – Omenatarha on antanut jokaiseen päivääni iloa ja energiaa, sekä yllin kyllin lähi-, luomuja mielihyväruokaa. Jos mielii istuttaa omenapuun, antaa Kirsti Eskelinen tärkeän vinkin. Koska Kirsti Eskelinen rakastaa omenia ja omenapuita ja haluaa tuottaa niistä iloa myös muille, on hän pohtinut ihmisiä, joilla ei ole omaa pihamaata. Tosin meillä syöjiä riittää, joten ne tulee kyllä syötyä vuoden aikana. Parsakaalionhoukutteleva jamaukassellaisenaanpieninä nuppuina.Lehtikaalijarucola sopivatmyösoivaksikumppaniksiomenalle,pähkinöidenja sinihomejuustonkera.. . Eskelinen kertoo, että omenapuu on helppohoitoinen eikä sitä kannata hoitaa liiaksi. Kirsti Eskelinen on hurmaantunut niin sienistä kuin omenoistakin. Yleensä maistiaisia riittää sukulaisille ja tuttavillekin. Lapsuuden omenatarha innoittaa Kirsti Eskelistä Värikäs, kaunis ja herkullinen K UKA . – Olen aina sanonut, että pitäisi istuttaa mielellään kaksi puuta. Sellaisessa omenapuut viihtyvät parhaiten. – Heille suosittelisin parvekkeelle isoon ruukkuun kääpiöomenapuuta
–Toiveenion,ettäkirjainnostaa juurisinuahankkimaanjakasvattamaanikiomanomenapuun,jonka kukkiajahedelmiävoitihastellaja jonkatuoksustahuumaantua. Uusimpia juttuja on omenasoseesta tehty hyytelökakku. Gummerus, 127 s. – Se on tavattoman raikas, monikäyttöinen ja helppo valmistaa ja sitä voi tarjoilla joko jälkiruokana tai kahvin kanssa, Kirsti Eskelinen kertoo. Meillä valinnanvaikeus johtuu lajikkeiden runsaudesta. vin viipaleina pakastettuina. Uusista voisin mainita martsipanin, joka on todella viehko ja maistuu miellyttävästi marsipaanille. Makeat lajikkeet eivät tarvitse edes sokeria. KesänihaninomenakirjaonKirsti Eskelisenomiinkokemuksiinpohjautuvaluonto-,tarina-jareseptikirja. – Se on vaikea kysymys. Talvilajikkeista Eskelinen mainitsee ruotsalaisen Åkerön, joka on vanha ruotsalainen talviomena peräti 1700-luvulta. – Oma viiniomenamme vartettiin punakaneliin, ja se aukaisi yhden ihastuttavan, tumman ruusunpunaisen kukkansa kahtena keväänä. Suonenjokelainen keruutuotealan opettaja Kirsti Eskelinen on aiemminkirjoittanutkirjojajaartikkelisarjansienistäjamarjoista,ja hänetonpalkittuuseissareseptikilpailuissa.LisäksiEskelinenkehitteleejakirjoittaasieni-jamarjareseptejälehtiin.Aineksetennakkoluulottomaankokkailuunhänsaa puutarhastaanjalähimetsistä. Vuosien varrella on syntynyt myös onnistuneiksi osoittautuneita kokeiluja. Kirsti Eskelisen rakkausomeniin kypsyikirjaksiasti.KeväälläGummerukselta ilmestynyt Omenakirja – Kasvata, tunnelmoi, herkuttele onoivakumppanisuussasulavien omenaruokienystävillesekäkaikille,jotkaharkitsevatomanomenapuun–taiperätikokonaisenomenatarhan–hankkimista.Kirjanavulla oppii erottamaan Antonovkan ja Erstaantoisistaansekäkiepauttamaanomena-haperopastankäden käänteessä. – Leppeänlämpimänäsyyspäivänävoitistahtaaomenapuunalle maistelemaanparatiisinherkkujaja tunteaolevasisenonnellinenasukas, KirstiEskelinentoteaa. – Sienien ystävänä yhdistän esimerkiksi omenia ja sieniä leivonnaisiin ja värikkäisiin pastaruokiin. – Lasten ja lastenlasten kanssa teemme tattiomenia, missä sienen jalat tehdään banaaninpaloista ja lakki omenista. . Mutta vastausta siihen onkin jo hankalampi saada. Rakkaus omeniin kypsyi kirjaksi . – Jos nyt jonkun nostaisin, niin ehkäpä sariolan sekä esterin päärynäomenan, jotka ovat molemmat vanhoja lajikkeita sekä niin kauniita ja herkullisia. Eri lajikkeet eroavat aika paljon toisistaan sekä ulkonäöltään että maultaan. Lempilajike vaikea valita Omena-ihmiseltä on tietysti ihan pakko kysyä hänen lempilajikettaan. Sen voi sitten syödä sellaisenaan tai vaikkapa kuuman kinuskikastikkeen kanssa, Kirsti Eskelinen fiilistelee. 52 . Kirsti Eskelisen Omenakirja on ilmestynyt tänä keväänä Gummeruksen kustantamana. Omenan ystävällä on luonnollisesti myös paljon omenan ympärille syntyneitä reseptejä. Kirsti Eskelinen: Omenakirja – Kasvata, tunnelmoi, herkuttele. Ja ne käyvät jälkiruokana sellaisenaan tai edelleen käytettäväksi monessa ruokalajissa. Perinteisten keittojen ja kiisselin lisäksi Eskelinen pitää mummun omenariisipuurosta, vaikka se ei ole niin terveellinen kuin kirjan omenapuuro kvinoasta. Hedelmää vielä odotellaan…. Eskelisensananmukaisestiherkulliset tarinat ja iloisella mielellä laaditut reseptit hullaannuttavat lukijaa. Ne ovat hauskoja ja sen avulla lapsetkin saa syömään omenia. – Esimerkiksi Dolgo sopii sellaisenaan raakana pakastettavaksi viipaleina. Eskelinen on ihmetellyt, miten vähän taimistot suosivat marjaomenalajikkeita. Yleensähän omena tummuu pakastettuna, mutta dolgon malto vielä punastuu pakkasessa. – Mummun omenariisipuuro oli minulle mieluinen jo lapsuudessa
Vuonna2014yhdenmehiläispesämmevanhaemojamehiläiset lähtivätparveilemaanjakerääntyivät palloksi Sariolan latvaan. Vanhat omenalajikkeet ovat aina kiehtoneet minua. Lisääleipäkuutiotjapähkinät soseenpinnalle.. Puu onnoinseitsemänmetriäkorkea, pystykasvuinenjakasvutavaltaan koristeellinen.Sejärjestäämeille myösyllätyksiä,joitamuistellaan pimeinätalvi-iltoina. Sariola, omenatarhan kuningatar . Hankin Sariolan jo 30 vuotta sitten, ja olen kehottanut sitä kasvamaan niinkorkeaksikuinsehaluaa.Se onkinpuutarhammesuurin,korkein jakomeinylispuu.Leikkaaminen on ollut vain kuivien ja katkenneiden oksien poistamista. KaksikertaamyrskytovatkoetelleetSariolaa.Viimeksi2003Untomyrsky katkaisi siitä kolmannen suurenhaaran.Olisurullista,kun kasvavia omenia täynnä oleva monimetrinen haara piti katkoa ja viedä pois silmistä. 53 . Kirsti Eskelisen tarhan omenapuista on tullut hänelle inhimillisiä olentoja, joista kullakin on oma tarinansa. Hänsaikopisteltuamehiläisparvensaaviinjasidottuasäkinsaavinsuulle.Siinävaiheessakiipesin puuhunottamaansaaviavastaan. . Nostaomenanpuolikaslakiksi. – Omenatarha on antanut jokaiseen päivääni iloa ja energiaa, sekä yllin kyllin lähi-, luomuja mielihyväruokaa. Tattiomenien resepti löytyy Kirsti Eskelisen uudesta Omenakirjasta. Kieritäpalatkaakaojauheessa japainapystyynsoseeseen. Lopultaolimmeonnellisestimaassamehiläissaavinkera,jaseuraavana päivänä mehiläiset marssitettiinuudenuutukaiseenkotiinsa puutarhanlaidalle. Lohdutin puuta istuttamalla sen juurelle koristeellisenpuna-valkolehtisen laikkuköynnöksen Sariolasta ja laikkuköynnöksestä tuli värikkäästäyhteiselostanauttivapari, jotasaammeihaillaalkukeväästä pitkällesyksyyn. SiippaniVillehakikorkeattikkaat jakiipesiniitäpitkinylösSariolan oksillesaavimukanaan. Tattiomenat 4kpl 2punaista,makeaaomenaa 2banaania 3rklkaakaojauhetta 4dlomenasosettataivaniljarahkaa 1dlsaaristolaisleipäkuutioita 8parapähkinää Huuhteleomenatjahalkaise ne.Poistasiemenkodat. Gummerus. Kirsti Eskelinen kirjassaan Omenakirja – Kasvata, tunnelmoi ja herkuttele. Levitäomenasosetarjoiluvadille.Voitkäyttäämyös vaniljarahkaataitehdäseoksen molemmista.Kuoribanaanitja paloitteleneljäänosaan.Käytä banaaninsuorintaosaa,niin saatpystyssäpysyvätjalat. Kypsennäomenanpuolikkaat mikrossaleikattupuolialaspäin noin20-30sekuntiakoosta riippuen.Omenientuleeolla puolipehmeitä
Yhdessä lääkärin ja/tai terveydenhoitajan kanssa pystyy hyvin kartoittamaan omat vahvuudet ja samalla nekin tekijät, jotka uhkaavat omaa toimintakykyä. . 54 Eläkkeellä olevilla viisi suurta terveyshuolta Eläkkeellä olevista jopa reilu viidesosa pelkää oman terveytensä romahtamista. Esimerkkejä löytyy omista tuttavista, jotka eivät terveyden pettäessä ennättäneetkään nauttia eläkevuosien vapaudesta, summa Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall taustoja eläkkeellä olevien suurimpiin terveyshuoliin. 2. Oman terveyden romahtaminen pelottaa neljäsosaa. . Myös kansansairaudet, uni ja liikunta huolettavat. Kaiken kaikkiaan uniongelmat huolestuttavat 22 prosenttia eläkkeellä olevista. Moni haluaa elää hyvän elämän terveenä. – Onneksi pienilläkin muutostoimilla on merkitystä ja monella eläkeikäisellä on itsellään halu vaikuttaa oman toimintakyvyn säilymiseen jo ennen kuin on liian myöhäistä. Yli viidesosa ei nuku hyvin ja se huolestuttaa Hyvä uni on terveydelle ja hyvinvoinnille välttämätöntä, mutta kyselyn mukaan jopa joka viides eläkkeellä oleva nukkuu huonosti. Kansansairaudet pelottavat Kansansairaudet huolettavat eläkkeellä olevia omassa terveydessä kaikista eniten. 1. Reipas liikunta edistää terveyttä monin tavoin ehkäisemällä muun muassa kansansairauksia sekä edistämällä hyvää unta. Oman unen määrän ja laadun arvioiminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi liiallinen päiväaikainen väsymys on selvä merkki siitä, että jotakin on pielessä yöunen suhteen. – Eläkkeellä olevat näkevät usein selvästi sen, että terveyden heikkeneminen heikentää myös elämän laatua. Kun tietää oman tilanteensa, pystyy tekemään oikeita valintoja ja nauttimaan elämästä, sanoo Rosenvall. Tukija liikuntaelinten sekä sydänja verisuonten sairauksista on huolissaan jopa kolmannes vastaajista (38 % ja 28 %). – Tilapäisiä unihäiriöitä on jokaisella jossakin elämänvaiheessa. Ahdistus siitä, saako unta, tai haaste ylläpitää säännöllistä vuorokausirytmiä voi vaikuttaa hyvinkin paljon unen määrään ja laatuun, jolloin tilanne voi vaatia tutkimusta ja hoitoa, Rosenvall kuvailee uniongelmien mahdollisia syitä.
Huolia voi hälventää ja mahdollisia terveysongelmia ennakoida käymällä säännöllisesti terveystarkastuksissa. . – Onneksemme on niin, että oikeita valintoja tekemällä voi parantaa omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan. Huolten lisäksi voi olla myös erilaisia vaaratekijöitä uhkaamassa omaa terveyttä ja toimintakykyä. Vastaajia on tutkimuksessa yhteensä 1437, joista kaikki ovat suomalaisia ja suurin osa eläkkeellä kokoaikaisesti. 3. Kyselyn mukaan valtaosa eläkkeellä olevista on tyytyväinen parisuhteeseensa (81 %) ja suhteisiin lähipiirinsä (85 %) kanssa. Liikunko tarpeeksi. 5. Yksinäisyys mietityttää osaa Yksinäisyys mietityttää osaa eläkkeellä olevista, vaikka moni on tyytyväinen ihmissuhteisiin. Ikääntyminen pelottaa Ikääntyminen pelottaa miltei viidesosaa (17 %) vastaajista, mutta pelkojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Reipas liikunta edistää terveyttä ja henkistä hyvinvointia monin tavoin ehkäisemällä muun muassa kansansairauksia sekä edistämällä hyvää unta. Jos arki sisältää eläkkeellä kovin vähän liikuntaa, kannattaa pysähtyä miettimään omaa tilannettaan ja tarvittaessa yhdessä ammattilaisen kanssa suunnitella tapa sisällyttää liikunta mukaan arkipäiviin, Rosenvall ehdottaa. Vaikka lähes puolet (40 %) eläkkeellä olevista harrastaa liikuntaa päivittäin, reilu viidesosa (22 %) liikkuu omasta mielestään kuitenkin liian vähän. Kokeilin Perskindolia, ei paluuta enää muihin.” ”Täydellistä lenkin ja kuntosalin jälkeen, eikä edes jätä tahmaista tunnetta!” ”Nuoren urheilijapoikani jalkojen helpotus – tehoaa nopeasti.” ”Koko päivä korkkareilla, Perskindol pelastaa illat ja yöunet.” APTEEKEISTA helposti ilman reseptiä Eikö kylmägeelit ja voiteet tehoa. Hyviä ystäviä on kolmella neljästä (77 %), mutta silti reilu kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi. Toisaalta myös hyötyliikunta jää helposti kokonaan pois silloin, kun jää pois työelämästä. – Ikävuosien lisääntyessä ihmisten yksilöllisyys terveysasioissa selvästi korostuu ja rutiininomaisten ”ikäryhmätarkastusten” mielekkyys vähenee. Elämä tarjoaa hyviä hetkiä Kyselyn mukaan useimmat (86 %) eläkkeellä olevista ovat sitä mieltä, että elämä tarjoaa itselle hyviä hetkiä, joista voi löytää paljon iloa. 55 – Onneksemme on niin, että oikeita valintoja tekemällä voi parantaa omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan. – Terveystarkastuksesta on toki hyötyä, jotta tietää kattavasti sen, miten omaa terveyttä voi omilla toimillaan edistää, Rosenvall sanoo. Ota kylmä ja lämmin samasta tuubista! sveitsiläisen lääketehtaan keksintö viilentää välittömästi, sen jälkeen lämmittää ja rauhoittaa. 4. Taloustutkimus Oy toteutti ’Terveys ja hyvinvointi, 60–75-vuotiaat’ -kyselytutkimuksen Mehiläisen toimeksiannosta tammikuussa 2017. Suurin osa (94 %) kyselyyn vastanneesta kokee olevansa onnellinen ja kaksi viidestä odottaa innolla tulevaisuutta. Kun löytää omat iloa tuottavat mielenkiinnon kohteensa ja hyödyntää niitä oikein terveyden kannalta, elämä tarjoaa hyviä hetkiä, Rosenvall kommentoi. suomalaisten kokemuksia kylmä-lämmingeelistä ”Laitetaan rouvan kanssa joka aamu ja ilta niskaan sekä selkään – auttaa heti” ”Uskomaton apu niskahartiaseutuun, kun on aamusta iltaan tietokoneen ääressä” ”Mikään ei oikein auttanut polviin. – Samalla tulee parantaneeksi mahdollisuutta säilyttää oma toimintakyky ja elämän laatu myös tulevaisuudessa. Jokaisella meistä on joitakin huolia oman terveytensä suhteen. – Ikävuosien mukana kertyvät vaivat tai sairaudet saattavat rajoittaa liikkumista
Harvoin liikasaannin oireita, useammin puutoksia Syöpäriski vitamiinilisistä. Kirjan nimihän on sitä tavallista ravintovalistusta, ja esittelyteksti tuo esiin kirjoittajien näkökulman: ”Joka kolmas meistä sairastuu elämänsä aikana syöpään. Teos antaa vinkkejä myös ruoan valintaan ja valmistukseen”. Miksi isoihin otsikoihin toistuvasti nostetaan syövän ja vitamiinien yhteys. Liika vitamiinien saanti voi lisätä syöpäriskiä, antioksidantit voivat kiihdyttää syöpäpesäkkeiden kasvua, ja lisäravinnepillereiden haitat tulevat usein yllätyksenä (HS 6.9.2017). Paremminkin pitänee kysyä, onko terveellistä syödä jatkuvasti vitamiineja. Ja voiko todella jo yksi vitamiinikuuri olla vaaraksi. Syöpälääkäri, dosentti Timo Joensuu ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ovat näiden uutisten taustalla alkuvuodesta ilmestyneen kirjansa Syö hyvin, voit paremmin (Kirjapaja) vuoksi. Laatikainen ja Joensuu kertovat, mitä tiedetään ravinnon ja syövän yhteydestä. Liika B-vitamiini lisää keuhkosyövän riskiä (HS 23.8.2017). ravinnolla ja riittävällä liikunnalla. Mikä myös vähentää syöpäriskiä. Mikä lisää ja mikä vähentää riskiä sairastua. Viimeinen kirjan esittelylause kuuluu: ”Oikein tulkittu, luotettava tutkimustieto on tärkeää tässä ristiriitaisten uutisten ja blogikirjoitusten maailmassa, jotta osaisimme tehdä hyviä valintoja omaksi ja läheistemme parhaaksi”. Näin on esimerkiksi Helsingin Sanomat otsikoinut toistuvasti viime kuukausina. Miten todennäköisesti tällaiset riskit voivat suomalaisilla toteutua ja millaisin oirein. Siksikö, että syöpä on suomalaisille pelottava sana. 56 V itamiinikuuri voi olla vaaraksi (HS 30.3.2017). Jopa kolmannes syöpätapauksista voitaisiin välttää terveellisellä Teksti: Terttu Iiskola. Hyvillä valinnoilla ruokapöydässä on merkitystä syövän ehkäisyssä mutta myös syövän lääketieteellisen hoidon tukena. Syöpäriski kasvaa, jos syö liikaa vitamiinilisiä
Kyllä he tietävät, että ruokavalio on tärkein, mutta kun seniorin usein tarvitsee syödä kohtuullisen vähän, eivät he jaksa joka päivä huolehtia tarvittavasta monipuolisuudesta, ja varmistavat saannit lisäravinteilla. Sen arvoja ei tarvitse mitata ainakaan useammin kuin kerran viidessä vuodessa. Yksin asuvat vanhukset saattavat unohtaa tai ruokahalun puutteen vuoksi jättää kokonaiset ateriat syömättä. Muistamattomuuden, monien mielialavaihteluiden, pinnallisten tai katkonaisten yöunien taustalla saattaa piillä useampia tekijöitä. – Vitamiinien käytöstä on lääkäreidenkin keskuudessa erilaisia näkökantoja, jotka usein perustuvat mielipiteisiin eikä faktaan. – Ravitsemustieteen asiantuntija pystyy selvittämään oireiden taustan. Jos ei ylitä B-vitamiinipurkin kertomia vuorokausimääriä, niin voiko todella saada syöpäriskin. – Kun laitetaan mutkat kauhean suoriksi, näistä uutisista yksityinen ihminen saattaa päätellä, että hänen oma syöpäriskinsä kasvaa. – Väsymystä, jaksamattomuutta, mikä tavallisimmin johtuu riittävän energian ja proteiinin eli valkuaisaineiden puutteesta, Suominen vastaa. Entä kun käytetään vitamiineja isoina lääkkeellisinä annoksina, kuten jotkut lääkärit tekevät, esimerkiksi B-vitamiinia lihassärkyihin. 57 . – Ravinnon imeytymisessä saattaa olla myös vajausta esimerkiksi keliakian tai suolinukan vaurioitumisen vuoksi, Suominen kuvailee yksilöllisiä tekijöitä, joihin kuuluvat myös monet elämäntapatekijät, alkoholin käyttö mukaan lukien. ?. Ei kuitenkaan kannata lukea näitä henkilökohtaisesti, sanoo Gery ry:n toiminnanjohtaja, elintarviketieteen tohtori ja dosentti Merja Suominen. – Kaikkien ravintolisien käytössä olisi hyvä pitää myös taukoja. Millaisia oireita tällaisissa tapauksissa on havaittavissa. Kun siis puhutaan yhteyksistä syöpäriskiin, yksittäisten vitamiinien syöpäriski on pieni. Ihmiskeho on vain niin jännä, että kaikki ei aina näy verenkierrossa, Suominen miettii. Jokainen ihminen sen sijaan on yksilö, jolla on erilaiset perintötekijät, ympäristöt ja elintavat. Syöpä vai ei. Varsinkin yksittäin tai useammista erilaisista ravintolisistä saatuna jotakin vitamiinia voi tulla päällekkäin ja siten liikaa. – Nämä tutkimusuutiset perustuvat isoissa väestöryhmissä tehtyihin tutkimuksiin. Sen sijaan, että vuosikausia käyttää samaa pilleriä, kannattaa mieluummin syödä monipuolista ruokaa. Siksi suositankin ravinnon täydennykseksi tarvittaessa monivitamiinivalmistetta mieluummin kuin yksittäisiä vitamiineja. On siis tärkeää, että joku seuraa, syökö vanhus monipuolisesti ja ateriansa kokonaan. Ikääntyvillä jotkut lisät ovat tarpeen Ikääntyessä elintoiminnot hidastuvat, joten voi syntyä vitamiinienkin vajauksia. Mieluummin ravinteikas ruoka Terveydestään huolehtivat seniorit saattavat syödä lisinä jatkuvasti erilaisia B-vitamiineja, erityisesti B12, sekä D-, C-, jopa E-vitamiinia – omega3-öljyn ja vaikkapa jodin ja muiden hivenaineiden ohella. – Tavallisesti on niin, että jos noudattaa ohjeita päiväsaannista, ollaan aika turvallisilla vesillä, Suominen arvioi. Esimerkiksi isoista D-vitamiiniannoksista on todettu seuraavan riski, että kaatumiset lisääntyvät, Suominen kertoo. Harvoin näkee vitamiinien liikasaannin oireita, enemmän oireita tulee puutoksista. – Vitamiinien käytöstä on lääkäreidenkin keskuudessa erilaisia näkökantoja, jotka usein perustuvat mielipiteisiin eikä faktaan, sanoo Gery ry:n toiminnanjohtaja, elintarviketieteen tohtori ja dosentti Merja Suominen. Jos yli 60-vuotias tulee terveyskeskukseen epäillen raudan tai B12tai D-vitamiinin puutetta, niin kyllä hän saa lähetteen verikokeeseen. . – Jopa kolmannes syöpätapauksista voitaisiin välttää terveellisellä ravinnolla ja riittävällä liikunnalla. – B12-vitamiini ei heikkene radikaalisti parissa kuukaudessa
Äkillisen myrkytyksen oireita ovat kallonsisäisen paineen nousu ja ihon hilseily. Näin elimistö on hyvin suojautunut suuria C-vitamiiniannoksia vastaan. Pitkäaikaisessa liika-annostuksessa on todettu ihomuutosten lisäksi maksavaurioita ja luuston haurastumista. D-vitamiinia ei ruoasta voi saada liian suuria annoksia, vaan ongelmat liittyvät vitamiinivalmisteisiin. Hyvin suuret D-vitamiiniannokset (päivittäin yli 100 mikrogrammaa, 4000 IU) lisäävät luun hajoamista ja suurentavat veren kalsiumpitoisuutta. Turvallisen saannin yläraja on A-vitamiinilla kymmenkertainen suositeltuun saantitasoon verrattuna. Vaikeimmissa muodoissa voi kehittyä munuaisten vajaatoiminta, ja pahimmillaan myrkytys voi johtaa kuolemaan. Jos C-vitamiinin määrä veressä suurentuu selvästi, vitamiinia alkaa erittyä virtsaan. Tämän vitamiinin annosten ei tulisi ylittää saantisuositusta yli 20-kertaisesti, vaikka tällaisia suuria annoksia on joskus suositeltu esim. Tätä on käytetty hyödyksi lisäkilpirauhasten vajaatoiminnan hoidossa, jossa D-vitamiinijohdoksia käyttäen voidaan nostaa muuten pieni veren kalsiumpitoisuus normaalitasolle ja korjata sairauden aiheuttamat oireet. Raskauden aikana A-vitamiinin liikasaanti voi lisätä sikiön epämuodostumien riskiä. 58 Teksti: Antti Aro, Duodecim Terveyskirjasto 2015 Rasvaliukoisten Aja D-vitamiinien runsas saanti erityisvalmisteista voi aiheuttaa myrkytystilan, mutta myös runsasta vesiliukoisen B6-vitamiinin saantia tulee välttää. E-vitamiini sen sijaan ei aiheuta selviä myrkytysoireita suurinakaan annoksina, vaikka se on rasvaliukoinen. C-vitamiinin käyttäytyminen tunnetaan erityisen hyvin. Useimmat vesiliukoiset vitamiinit erittyvät elimistöstä nopeasti, ja niiden varastot ovat verraten pieniä. Vitamiinien yliannostus Suuret A-vitamiiniannokset lisäävät ihon sarveistumista ja talin eritystä. Tällaista on kuitenkin todettu vain A-vitamiinia sisältävien erityisvalmisteiden käyttöön liittyen, ei pelkästään ravinnosta saadun A-vitamiinin aiheuttamana. C-vitamiinimyrkytystä ei kehitykään, vaikka suun kautta nautittaisiin suuriakin määriä pillereinä. Ruoan sisältämä 100 mg imeytyy jokseenkin täydellisesti, mutta kymmenkertaisesta annoksesta imeytyy enää vajaa puolet ja satakertaisesta annoksesta 10–20 %. Kuitenkin vesiliukoisista vitamiineista B6-vitamiinin on suurina annoksina todettu aiheuttavan hermosto-oireita, kuten vaikeita tuntohäiriöitä. Annosten suurentuessa tarvetta suuremmiksi vitamiinin imeytyminen suolesta vähenee. Rasvaliukoiset Aja D-vitamiini kertyvät elimistöön saannin ollessa runsasta, jolloin myrkytysoireiden kehittyminen on mahdollista. Suolistoon imeytymättä jäänyt vitamiini tosin saattaa aiheuttaa vatsavaivoja ja ripulia.. Liian suuret D-vitamiinimäärät suurentavat liiaksi veren kalsiumpitoisuutta ja voivat aiheuttaa kalsiumsuolojen saostumista kudoksiin sekä sydänja hermostoperäisiä oireita. kuukautisia edeltävän turvotuksen tai raskaudenaikaisen pahoinvoinnin hoitoon. Tällaisissa oloissa myrkytysten kehittyminen ei ole todennäköistä
Laitteelle haetaan seuraavaksi lääkintälaitehyväksyntä, jonka jälkeen se soveltuu esimerkiksi sydänpotilaiden leikkausta edeltävään ja sen jälkeiseen tarkkailuun kotioloissa, sillä data siirtyy kännykästä automaattisesti pilvipalvelun kautta hoitohenkilökunnalle. Laitteessa on myös asentoja aktiivisuusanturi. Pienikokoinen uutuuslaite tuo jatkossa ratkaisun myös tähän, kun vaatteiden alla huomaamattomasti mukana kulkeva mobiililaite välittää sydämen rytmihäiriöt suoraan kännykkään, kertoo innovaatiota VTT:llä ollessaan kehittänyt teknologiajohtaja Timo Varpula VitalSignumista. Noin 5 % väestöstä kärsii sydämen rytmihäiriöistä, ja niitä esiintyy noin 12 %:lla yli 60-vuotiaista. Myös sydänongelmista kärsivät huippu-urheilijat ja monet muut yksityishenkilöt ovat koekäyttäneet laitetta. Sykevyössä kiinni oleva laite mittaa käyttäjänsä sydänsähkökäyrän ja lähettää tiedon puhelimen ohjelmaan. Kulkee vaivatta mukana Helppokäyttöinen laite mittaa EKG:n lisäksi tarkasti käyttäjänsä sykkeen ja sykevälivaihtelun. 59 Rytmihäiriöt havaitseva mobiililaite pian kuluttajakäyttöön VTT:n spin-off-yritys VitalSignum tuo nyt kuluttajan ulottuville rytmihäiriöt tunnistavan pienen mobiililaitteen, joka mittaa käyttäjänsä sydänsähkökäyrän. Myös aktiivisesti kestävyysliikuntaa harrastavien määrä on jatkuvasti nousussa. Ensimmäinen tuotantoerä on valmistumassa ja tulossa kuluttajamyyntiin. Kuva: VTT kiinnitetystä lisälaitteesta. – Laitteen ennakkokysyntä on ylittänyt odotuksemme, sanoo toimitusjohtaja VeliHeikki Saari. ?. Nämä mittaavat EKG-signaalin erittäin suurella resoluutiolla, havaitsevat signaalista yksittäisen sydämenlyönnin ja todentavat peräkkäisten lyöntien väliset intervallit. – Rytmihäiriöt jäävät usein diagnosoimatta, jos oireita ei ilmene sydänfilmin seurannassa ns. Holter-tutkimuksessa. Laitteen potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaa ihmisten ikääntyessä. Lisälaite kiinni sykevyössä Beat2Phone-niminen laite koostuu Android-puhelimeen soveltuvasta ohjelmistosta ja joustavaan sykevyöhön . Yritys käynnisti toimintansa puolisen vuotta sitten, joten tie tutkimuksesta kuluttajatuotteeksi on käynyt nopeasti. L aitetta on testattu sydänpotilailla kolmen vuoden ajan hyvin tuloksin, ensin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja nykyään myös HUS:ssa
60 S unnuntaiaamuna aikaisin Anders Colliander on ajanut pakettiautonsa Helsingin Paloheinään. Aamuvirkkujen tapahtuma Paloheinän maratonilla käy keskimärin 15-30 henkeä juoksemassa. Ja välillä pitää kännykästä tarkistaa, miten aamun formulakisoissa kävi. – Eräänä joulukuisena päivänä juostiin -28 asteen pakkasessa. Hän on runsaan kymmenen vuoden aikana järjestänyt lähes neljäsataa maratonia. Colliander täyttää mukeihin mehua ja Coca-Colaa. Hän on ottanut autosta pöydät ja tehnyt niistä maratoonareiden huoltopisteen. Anders Colliander (vas.) on järjestänyt Paloheinässä maratoneja vuodesta 2006 lähtien.. Mutta pidän kyllä säävarauksen. Myös lähes 30 asteen helteissä ollaan juostu, Colliander muistelee. Helsingissä Paloheinän ulkoilualueella kokoontuu viikonloppuisin ryhmä maratonjuoksijoita, jotka ovat yhteen laskettuna juosseet tuhansia maratoneja. Laitoin auton käyntiin ja istuin autossa seuraamassa kilpailua, ei voinut olla ulkona. Edellisenä iltana Colliander pakkaa autonsa valmiiksi ja keittää vettä juoksijoille. Sitten taas kirjataan aikoja ylös. Anders Colliander on järjestänyt maratonkisan Paloheinässä lähes 400 kertaa. – Verstappen voitti, Colliander sanoo ja kilisyttää kelloa juoksijalle viimeisen kierroksen merkiksi. Juomamukit ovat taas tyhjentyneet. Tarkalleen ottaen lokakuun ensimmäisenä päivänä juostiin 374’s Paloheinä maraton. Kova tuuli on kaikkein pahin, tavarat eivät pysy pöydällä, Colliander sanoo. – Juostaan lähes säässä kuin säässä. Anders Colliander on intohimoinen juoksija ja hän haluaa myös palvella juoksijoita. Miksi niin aikaisin. Silloin oli 15 juoksijaa mukana. Siitä juoksijat ottavat juotavaa ja pientä purtavaa. Aamulla hän ajaa Paloheinään, jossa juoksijat lähtevät matkaan kello 7.30. Paloheinän maraton on yhden miehen show. – Loistava tapahtuma, huikkaa juoksija ja tunkee pöydältä suolakurkkua suuhunsa. Mutta pakkaset ja helteet eivät Paloheinässä haittaa. Muoviastioihin hän täyttää banaania, suolakurkkua ja rusinoita. Colliander on järjestänyt maratonia vuodesta 2006 lähtien. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen Äärimmäistä juoksua Colliander saa juoksijoilta vuolasta ylistystä. Colliander kirjaa juoksijoiden aikoja ylös ruutuvihkoon.
Obelix syö banaania, jotta jaksaa loppuun saakka. 61 . Se juostaan niin monta kertaa, että haluttu matka tulee täyteen. Tässä on jo puolen päivän jälkeen vapaa, Colliander perustelee. – Minäkin olen tästä jo lähdössä töihin, sanoo miesten maratonin kärkiajan kellottanut Roope Kuitunen. – Se on aika vähän näissä ympyröissä, Colliander vähättelee. Kilpailun kolme nopeinta. Veikko Ollilalla on takana yli 700 maratonia. Jos lähtee jonnekin kauemmaksi juoksemaan, niin aikaa kuluu matkoihin, juoksemiseen ja paluumatkaan. Silloin en pysty enää huolehtimaan juoksijoiden huollosta ja ajanotosta. Rata kulkee metsässä ja on runsaan viiden kilometrin pituinen. Yksi on pukeutunut Obelixin asuun, toinen on teletappi ja . Naamiaisasuissa juoksupolulle Metsästä juomapisteelle saapuu juoksijoita naamiaisvaatteissa. – Tässä ei mene koko päivää, kun aloitetaan ajoissa. Colliander on itse juossut Paloheinän maratonin kolme kertaa. Paloheinässä voi juosta maratonin ohella myös puolimaratonin ja noin kymmenen kilometrin lenkin. Silloin oli 15 juoksijaa mukana. – Eräänä joulukuisena päivänä juostiin -28 asteen pakkasessa. – Pystyn juoksemaan, jos kisassa on mukana 3-5 juoksijaa, mutta jos on yli kymmenen, menee vaikeaksi. Collianderilla on itsellään takana 321 maratonjuoksua. 321 maratonia vähän. Voittaja Roope Kuitunen (kesk.), toinen Aarno Lehtola (oik.) ja kolmas Jouko Laatikainen.. Millaista väkeä sitten on juoksemassa. Äärimmäistä juoksua .
Kuntosalilla käyn myös kaksi kertaa viikossa. Pari minuuttia hänen jälkeensä maaliin saapuu 59-vuotias Aarno Lehtola. Sille tielle jäin. Lehtola juoksi ensimmäisen maratoninsa vuonna 2003. – Olen vasta aloittelemassa kuntoilua. Paljon lenkkeilen, kävelen ja pyöräilen. Ensimmäinen maraton oli Helsinki City Marathon, joka juostiin kovassa helteessä. – Sitä pidin kovana juttuna ja perhe piti minua sankarina, kun selvisin maaliin. Hän on Raine Rinne ja hän on tullut puolisonsa Sirpa Mäenpään kanssa Paloheinään Lahdesta. Hän on juhlakalu. Syötiin aamupuurot, juotiin aamukahvit ja lähdettiin, Mäenpää kertoo. Lisäksi eräs juoksija kirmaa tumma puku päällä. Kipinä lähtee pienestä Veikko Ollila on myös tehnyt toimistotyötä ja hänenkin innostuksensa marato. Kaverini totesi, että jos kerran olet hyvässä kunnossa, niin mikset saman tien juokse useampia maratoneja. . Eräs miesjuoksija on pukeutunut naiseksi. Peruskuntokauden maraton Paloheinässä miesten ryhmän nopein on Roope Kuitunen ajalla 3 tuntia ja 40 minuuttia. kolmas esittää rakennustyömiestä. – Täällä Paloheinässä ollaan käyty usein. – Pitkään juoksin yhden maratonin vuodessa. Kesällä kierrän ympäri Suomea suuremmissa maratonkisoissa. Colliander kirjoittaa aikoja ruutuvihkoon. Yleensä maratonin jälkeen ei ole kova ruokahalu, mutta pitää syödä vaikka väkisin, täytyy saada energiaa, Lehtola vinkkaa. – Rinnat eivät pysy kunnolla paikallaan, hän valittaa ja kohottaa tekorintojaan. – Tämä oli ihan hyvä kakkospäivän juoksu. – Kello soi puoli viisi aamulla. Kävin nimittäin eilen juoksemassa maratonin Turun lähistöllä. Mutta kyllä ensimmäisen päivän maraton oli huomattavasti helpompi, nämä toisen päivän juoksut ovat aika tuskaa, Lehtola sanoo. Paloheinässä Lehtola käy lähinnä syksyllä ja keväällä. Sirpa Mäenpää saapui Paloheinään puolisonsa kanssa Lahdesta. Tuli kiloja lisää, kun lopetin työt. Hän työskenteli toimistotöissä ja ylipainoa oli kertynyt lähes 20 kiloa. Rinne on juossut puolisonsa arvion mukaan noin 90 maratonia. – Tämä on hyvä peruskuntokauden maraton. Mäenpää jättää maratonjuoksut vielä muille, hän juoksi ja käveli kymmenen kilometrin matkan. Joskus hän on juossut jopa neljänä päivänä peräkkäin maratonin. Lehtola on sen jälkeen juossut yli 170 maratonia. – Täytyy aloittaa syöminen välittömästä juoksun jälkeen. Kun on hyvä kunto, niin tuollaisen ajan pystyy juoksemaan toisena päivänä. Juoksemalla hän sai itsensä kuntoon. 62 . Yleensä olen tullut mukaan kannustamaan miestäni, Mäenpää sanoo. Kesästä lähtien olen pudottanut 12 kiloa. Juha Nurmelalla on menossa sadas maraton ja hänen juoksuystävänsä juhlistavat tapausta naamiaisasuilla. Vuorokaudessa ei ehdi kunnolla palautua edellisen päivän juoksusta. Näin ikämiehenä alkaa olla hieman kremppoja välillä
Ja kerran yhdellä maratoonarilla iski niin paha kramppi 700 metriä ennen maalia, että minun piti hakea hänet autolla pois, Colliander naurahtaa. Vaikka Ollilalla on kirjattuna yli 700 maratonia ja Vallivaara-Pastolla yli 800 maratonia, on heillä vielä pitkä matka Suomen ennätykseen. Viikonloput menevät pitkälti juoksijoita palvellessa. Hänellä on juostuna yli 2000 maratonia ja hän on niillä lukemilla korkealla koko maailman tilastoissakin. – Tämä on hyvin sosiaalinen laji, täällä lähes kaikki tuntevat toisensa. maraton, Ollila laskee. Eräänä toisena kertana 80-vuotias mies tuupertui penkille. Vallivaara-Pasto juoksi ensimmäisen maratoninsa elokuussa 2004. Paloheinän metsässä lönkyttelee vielä legendaarinen Kalevi Saukkonen. – Kuntolenkkeilystä se lähti liikkeelle ja 49-vuotiaana juoksin ensimmäisen maratonini, Ollila sanoo. Hitaimmilla saattaa mennä yli 7 tunnin, mutta Colliander odottelee kärsivällisesti. 63 . Hänellä on tavoitteena järjestää ainakin 500 Paloheinä maratonia. – Kerran eräs nuori kaveri vietiin pois ambulanssilla. Ollila korostaa ravinnon merkitystä pitkältä matkalta palautumisessa. Olin siihen mennessä juossut vain noin viiden kilometrin lenkkejä. Siksi häntä näkee juomapisteellä harvakseltaan. Ja täällä ei kilpailla toisia vastaan, vaan kaikki yrittävät voittaa itsensä. Valitsin mahdollisimman pienen tapahtuman, jotta voin keskeyttää, jos siltä tuntuu. Maratoonarit ovat usein lopuksi niin väsyneitä, etteivät he välttämättä edes ymmärrä varoa autoja. niin alkoi siitä, että hän halusi pitää itsenä kunnossa. 65-vuotias Colliander työskentelee neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriössä. Eilen oli vuorossa 701. Saukkonen on iäkäs mies ja taivaltaa maratoninsa nykyään yli 7 tuntiin. Raine Rinne on pukeutunut naiseksi. – Reitti on turvallinen. – Joskus on tullut fiilis, että saa riittää, mutta se menee äkkiä ohi. Se oli kauhean helppo maraton. – Olen pelkästään täällä Paloheinässa . Paloheinässä on Anders Collianderin mukaan tapahtunut hyvin vähän loukkaantumisia. – Sain äitienpäivälahjaksi sykemittarin ja mies patisti lenkille. maraton ja tänään 702. Välillä hän käy täällä katsomassa ja sanoo tulevansa vielä juoksemaan, mutta en päästä häntä enää mukaan. Ainakin SE-mies Kalevi Saukkonen on vielä metsässä. Turvallinen metsäreitti Collianderin mukaan Paloheinä on hyvä paikka järjestää kisoja, koska siellä juostaan metsässä, eikä tarvitse varoa autoja. Nyt Ollilla on ikää 64 vuotta ja maratoneja on takana jo yli 700. Oli kuuma päivä, eikä hän tainnut juoda tarpeeksi. Kaverin onnistumisista iloitaan aidosti, Ollila sanoo. . Kevyemmät lenkit maratonien välillä tekevät hyvää, hän sanoo. Hänellä on joskus kulunut maratoniin yli 10 tuntiakin. Hankin maratonkirjan ja seurasin sen harjoitteluohjelmaa. Ritva Vallivaara-Pasto on yli 800 maratonin nainen.. 55-vuotiaalla loimaalaisella on takanaan huimat 808 maratonia. Se juostiin Isojoelta Kristiinankaupunkiin ja aikani oli 4.06. – Mutta silloin hänellä oli edellisenä päivänä takana 100 kilometrin juoksu, Colliander tietää. Nyt järjestetään kisoja omilla kotikulmillakin, joten en joka viikonloppu viitsi lähteä tänne ajamaan. Ja taas täytetään juomamukeja ja suolakurkkuastioita. juossut yli sata maratonia. Yli 800 maratonin nainen Ollilankin maratonmäärät kalpenevat Ritva Vallivaala-Paston rinnalla. – Voimistelut ja venyttelyt olisivat varmaan hyviä, mutta ei niitä tule tehtyä koskaan. – Siihen menee vielä muutama vuosi. Sosiaalinen tapahtuma Veikko Ollila kehuu kovasti Paloheinän pientä maratontapahtumaa. Nopeimmat ovat jo tulleet maaliin ajat sitten ja päässeet suihkuun. Noin 35-40 maratonia on realistista järjestää vuosittain. Hänellä oli useita maratoneja takana, mutta lääkäri kielsi sen jälkeen häntä juoksemasta. – Viime viikonloppuna juoksin SMkisoissa 700:n maratonini
Naapurin rouva oli aina vihainen, kun näki, että lähdin tansseihin, Ahvenainen naurahtaa. 64 T anssilattialla menevät vauhdikasta jenkkaa Pauli Vesalainen, 93, ja hoitaja Merja Honkanen. Kulttuuritalosta tuli hänellekin myöhemmin tuttu tanssipaikka. Vanhan tanssimusiikin ja tanssin kannattajia ovat myös Eeva Ahvenainen, 77 ja Anja Aro, 82. Osallistujat nauttivat diskosta täysin palkein. Läheisimmäksi ja lähimmäksi tanssipaikaksi tuli kuitenkin Helsingin Kulttuuritalo asuntoa vastapäätä kadun toisella puolella. – Ennen oli kepeät jalat. Senioridiskossa tunnelma katossa Vantaan Hakunilan päivätoimintakeskuksen diskossa meno tanssilattialla oli miltei vauhdikasta – diskotanssi sujui siinä kuin vanhemmat valssit ja jenkatkin. – Tanssi on hyvää liikuntaa ja siinä saa keskustella ihmisten kanssa. – Siellä tuli käytyä useana päivänä viikossa. Lavoille hän meni moottoripyörällä. Paulin jalka nousee kepeästi kuin nuorella pojalla. Aron suosikkeja ovat letkajenkka ja humppa. Pekka Tähtinen, 76, kuuntelee vieläkin jatsia, mutta hänen musiikkimakunsa on vanhemmiten laajentunut, ja hän kuuntelee nykyisin kaikenlaista musiikkia. Nuorena kävin diskoissa ja kansantansseissa. Se on luotettava kaveri, eikä puhu asioita eteenpäin, mutta en viitsi aina sillekään jutella, ja mies ei oikein kuule, Ahvenainen jatkaa. Minulla on Rolle-koira kotona. Nyt ei tahdo päästä mihinkään, Pauli vähättelee. Välillä käytiin jäähyllä ja kotona syömässä, sitten taas jatkettiin. Tanssikilpailuissakin menestynyt mies nauttii silminnähden tanssimisesta. Teksti ja kuvat: Jouni Suolanen. Paulin ajatus kulkee ja juttu luistaa. – Minä aloitin tanssimisen 15-vuotiaana ja ollut aina kova tanssimaan. Hän on tanssinut monessa paikassa aina Teneriffan tanssikoulua myöten. Tanssi on hyvää liikunta Osmo Isoviidan ensimmäiset tanssit pyörivät kotiseudulla Pohjanmaalla. – Siellä oli hyviä orkestereita soittamassa, ja hyvät tilat tanssia. Vanha tanssimusiikki menee jalalle, ei niinkään tämä uusi musiikki, Isoviita toteaa. Pari on tällä hetkellä ainoa lattialla, ja muut seuraavat herkeämättä tyylikästä tanssia
Eeva Ahvenainen ja Osmo Isoviita tanssin pyörteissä. Anja Aron suosikkitansseja ovat letkajenkka ja humppa.. . . . . Eeva Ahvenainen aloitti tanssimisen jo teini-iässä diskoissa ja kansantansseissa. Senioridiskossa tunnelma katossa . . Pauli Vesalainen tanssi nuorempana erityisesti Helsingin Kulttuuritalolla, ja osallistui myös menestyksekkäästi tanssikilpailuihin. Osmo Isoviita meni nuorena Pohjanmaalla tansseihin moottoripyörällä. 65 . Pekka Tähtinen ”diggaili” nuorempana jatsia, mutta kuuntelee nykyisin kaikenlaista musiikkia
”Periksi ei saa antaa” Jos mies tanssipartnerina miellyttää, on siinä Eeva Ahvenaisen mukaan jopa parantavaa voimaa. Toisten tanssia ei myöskään arvostella vaan kukin voi ”painaa menemään niin kuin haluaa”. Sairauksia ja kremppoja on toki jo muillakin. Partnerina hoitaja Merja Honkanen. Nuorena kilpaakin tanssineen Pauli Vesalaisen polvi nousee kepeästi jenkan tahdissa. Vanhana metsäja kalamiehenä luonto on läheinen. 66 Lonkkaja muut vaivat unohtuvat tanssiessa. – Pari – kolme vuotta olen soitellut levyjä seniorien päivädiskoissa. – Tämä päiväkerhotoiminta on hyvää. Käyn Simonkodin kuntosalilla niin paljon kuin mahdollista. Vesalaisella on sota-aikaisista kolhuista tullutta, nyttemmin pahentunutta huimausta. Fysioterapeutti on tehnyt minulle kunto-ohjelman. Pitää ottaa itseä niskasta kiinni, ja tehdä itse terveyden eteen niin paljon kuin mahdollista, Isoviita korostaa. Sitten piti soittaa pari-kolme valssia, että porukka sai levähtää välillä, tiskijukkana toiminut Mikko Haapalainen kertoo. Hän ulkoilee ja kävelee. Jalka vipattaa jo tanssimaan musiikin tahdissa. Tanssijoita on välillä lavalla lähes tungokseen asti. Nytkin minulla on tasapainohäiriöitä, Ahvenainen kertoo. Tarjolla oli alkoholittomia, cocktaileja baarista, kuten Ainon yöjuoksu ja Reinon harha-askel sekä toki kahvia ja kakkua.. . – Periksi ei kannata antaa, vaikka kuin. Hän on saanut muistakin vastaavista tapahtumista pelkästään positiivista palautetta: lonkkaja muut vaivat unohtuvat tanssiessa. Haapalainen kehuu diskon tunnelmaa hyväksi. Hän sai diagnoosin, pääsi hoitoon, ja lääkitys on saatu kohdalleen. Arolla tuntuu keuhkoissa jotain vikaa, ja hän on menossa Peijakseen tutkimuksiin. Haapalaisella on kotona iso valikoima vinyylilevyjä, joista hän on valinnut mukaansa kassillisen. Sen seurauksena jouduin jäämään pois töistä. Työaikana tulin toisesta kerroksesta alas kierreportaita, kun kengän korko juuttui kiinni. Tytär laati jumppaohjelman, jota teen monta kertaa päivässä, Isoviita kertoo. ka pahalta tuntuu. – Sairauksia on, mutta olen sitkeä ihminen ja sinnittelen. Diskoon tuli yhteensä 34 senioria Hakunilasta ja Simonkylästä. Isoviita komppaa, että musiikkia on hyvä kuunnella ja ”käyttää pääkoppaa” sekä harjoittaa tanssiessakin tasapainoa. – Täällä on upeat, herttaiset hoitajat, toteavat kuin yhdestä suusta kuvassa vasemmalta Anja Aro, Osmo Isoviita, Pauli Vesalainen, Eeva Ahvenainen ja Pekka Tähtinen. – Oli hyvä diskovaihe. Pitää tarjota vaihtoehtoja kuten käännöskappaleita ja välillä rokkia, koska kaikki eivät tykkää yhdestä lajista, Haapalainen kertoo. Pekka Tähtisen polvi reistailee epäonnisen tekonivelleikkauksen jäljiltä. Tiskijukka vaihtelee musiikkia Tanssilattialla musiikki vaihtuu diskomusiikista vanhempaan musiikkiin ja takaisin. Isoviidan muistisairaus alkoi ilmetä kesämökillä, kun hän alkoi kaatuilla
Jokaiselle tehdään yksilöllinen suunnitelma, Vesilahti kertoo. Tanssia on sitäkin silloin tällöin. 67 Paljon tulijoita päivätoimintaan . Seuraava disko on Tavastialla 13.12. . Diskon järjestäminen Hakunilan päivätoimintakeskuksessa osui vanhusten viikolle. Ruuaksi tilattiin yhtenä päivänä pitsaa perinteisen silakkalaatikon sijaan. Tiskijukka Mikko Haapalainen soitti diskomusiikkia ja vanhempaa tanssimusiikkia. – Kartoitamme kokonaisvaltaisesti ihmisen tilanteen ja sen, missä hän tarvitsee tukea. Moni odottanee mielessään jo seuraavaa diskoa. Tulijoita on enemmän kuin mitä tarjolla on paikkoja. Musiikilla ja liikunnalla suuri voima Geronomiksi vanhustenhoitoon opiskeleva Haapalainen on perustanut yhdessä kaveriensa kanssa tanssitapahtumia senioreille järjestävän Mummodisko ry:n. Seniorit odottavat kiltisti eteisen jonossa, ja poistuvat verkkaisesti takseihin, jotka vievät heidät koteihinsa. kello 13-16. Musiikin ja liikunnan voima on iso, myös erään ikäihmisen luona Kalliossa säännöllisesti vieraileva Haapalainen korostaa. löytyvät Facebookista. Toiminta tulee tarpeeseen ja siitä on hyötyä, toiminnanohjaaja Karoliina Vesilahti kertoo. – Kuntouttavan päivätoiminnan tarkoituksena on tukea turvallista kotona asumista, ruokailua ja liikuntaa. Molemmat vetivät senioreita lavalle. Se on tapa saada ihmiset liikkeelle. – Toivomme, että sana alkaa levitä ja minua pyydetään mukaan tällaisiin tapahtumiin. Joillakin on puoliso kotona, osa on omaishoidettavia, mutta monet ovat yksinäisiä. Ensimmäinen disko Tavastialla täytti tuvan ääriään myöten. Esimerkiksi senjoritat kävivät tanssimassa. Vanhusten avopalveluihin Vantaalla kuuluvaan Hakunilan päivätoimintakeskukseen tulee päivittäin kotoaan 20 asiakkaan ryhmä eri ihmisiä kello 9-15 välisenä aikana. Rytmitettyyn toimintapäivään kuuluu aamupala, lounas, iltapäiväkahvi ja monenlaista tekemistä toimintatuokioista kuntosaliin sekä kävelystä pullanleivontaan. Yhdistyksen sivut Toisten tanssia ei arvostella vaan kukin voi ”painaa menemään niin kuin haluaa”. Liikunta on monelle tärkeä juttu sekä yhdessäolo, ja että pääsee osallistumaan ja kuuluu porukkaan, toiminnanohjaaja Karoliina Vesilahti toteaa seniorien päiväkerhotoiminnasta diskomainoksen vierellä. ?. Päiväkeskuksessa katsottiin teatteriesitystä. Kaikin puolin onnistunut, tunnin mittainen disko on päättynyt. Lopussa hän sai ansaitut aplodit. – Kotona tulee oltua kylliksi ja katseltua televisiota. Kunkin osallistujan jakso kestää puoli vuotta. Viikon aikana oli paljon muitakin aktiviteetteja. Sinä aikana tulisi Vesilahden mukaan saada tuetusti kaikille oman elämän hallintaa, mikä mahdollistaa pitempään kotona asumisen.
Fysios-ketjun toimitusjohtaja Heikki Tiitinen haluaa tarkentaa: – Vaikka lihasvoima olisi päässyt heikentymään, paranevat tulokset lähtötasoon verrattuna usein jo 8-10 viikon kuluessa, kun fysioterapiaa käytetään kaksi kertaa viikossa, eikä taustalla ole kipuja tai sairauksia. 68 Tavoitteena lisää terveitä päiviä Teksti: Klaus Susiluoto Kuvat: Fysios Oy Fysioterapian erityisalueista seniorifysioterapia kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Pälvi Lietzén on fysioterapeutti, jolla on geriatrista erityisosaamista. U sein sanotaan, että hoitoon kannattaa hakeutua ennen kuin toimintakyky laskee ja lihasvoimat heikkenevät. Henkinen puoli on tärkeä. Ikääntyneitä kannustetaan kuntoutumaan, jotta kotona asuminen helpottuisi. Niinkin yksinkertainen liike kuin tuolista nousu on yllättävän vaativa, etureisiin kohdistuva liike, joka kuitenkin harjoittelemalla nopeasti kuntoutuu. – Vahvistamme ikääntyneen voimavaroja ja kannustamme häntä kuntoutumaan, jotta kotona asuminen helpottuisi. Hän työskentelee Fysios Lauritsalassa Lappeenrannassa. . Meillä on runsaasti kokemusta ikääntyneiden sekä myös muistisairaiden kuntoutuksesta Härkää sarvista Yhä useammat ikäihmisten lapset tai lapsenlapset ovat huolissaan ikääntyneiden. Seniorifysioterapiamalli perustuu ikäihmisten yksilölliseen fysioterapeuttiseen kuntoutukseen, jossa keskeistä on ikääntyneen, omaisten ja hoitohenkilökunnan motivoituminen mahdollisimman aktivoivaan ja kuntoutumista edistävään arkeen
. Lisätään terveitä päiviä Heikki Tiitinen vetää myös suurempia linjoja fysioterapian vaikutuksista. Tutkimusten mukaan portaissa kulkeminen parantaa tasapainoa ja näin voi vähentää myös kaatumisriskiä. Tavoitteena lisää terveitä päiviä . – Ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin se, että mahdolliset tukija liikuntaelimistön ongelmat pääsevät kehittymään liian pitkälle, sanoo Heikki Tiitinen. – Fysioterapia ennaltaehkäisevänä terveydenhoidon palveluna on hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto. Monessa maassa kuten Hollannissa käytetään Suomea enemmän ennaltaehkäisevää kuntoutusta, jonka tosin maksaa osin oma sairausvakuutus, siellä yli 90 prosentilla väestöstä on vakuutuspohjainen terveydenhoito. Jokainen suomalainen tarvitsisi oman henkilökohtaisen fysioterapeutin.. . vanhempiensa tai isovanhempiensa pärjäämisestä kotona. – Pitkäaikaisen kivun hoidossa antavat apua fysioterapeuttimme, jotka ovat erikoistuneet biopsykososiaaliseen työtapaan ja kroonisen kivun hoitoon. – Ei voi sanoa, että ihmiset tulisivat fysioterapeutin vastaanotolle suoraan istumisen takia, vaan siksi, että selkä on kipeä. Vaikka lihasvoima olisi päässyt heikentymään, paranevat tulokset lähtötasoon verrattuna usein jo 8-10 viikon kuluessa, jos asiakas on terve ja hän treenaa kaksi kertaa viikossa. Terapian avulla voi jopa päästä pitkäaikaisesta kivusta eroon. Useimmiten syy tähän on kuntouttavien harjoitteiden tekemättä jättäminen kotioloissa, sanoo Tiitinen. Jatkuva paikallaanolo voi johtaa myös esimerkiksi lihomiseen ja aineenvaihdunnan häiriöihin. Selkäkivun syy taas voi olla se, että istutaan liikaa, sanoo Tiitinen. – Monen kivusta kärsivän paraneminen kuitenkin hidastuu fysioterapiahoitojen välissä. Kipuoireiden hallinta Heikki Tiitisen mukaan kroonisen kivun hoitaminen on yksi fysioterapian haasteellisimpia osa-alueita, eikä ongelma ole vain ikäihmisten. – He joutuvat usein seuraamaan läheistensä elämänpiirin kaventumista. – Me teemme töitä, jotta suomalaisilla olisi enemmän terveitä päiviä. Samalla summalla saisi noin 714 fysioterapiakäyntiä – riittävästi lähes kymmenelle vielä suhteellisen hyväkuntoiselle, kotonaan asuvalle ikäihmiselle. Esimerkiksi monien tukija liikuntaelimistön vaivojen taustalla on UKK-instituutin mukaan liika istuminen. Fysioterapiassa käydään säännöllisesti kuten parturissa, ja lähes jokaisella on oma fysioterapeutti. 69 Mutta myös muita puheenvuoroja kannattaa kuunnella. Tehostettu asuminen kallista Heikki Tiitisen mukaan iäkkäiden kotona asumisen mahdollisuuksia kannattaa tukea. Ikäihmisten terveysliikunta on hyvä sovittaa arkeen. Tämän välttämiseksi ikääntymisen härkää tulisi tarttua sarvista ajoissa. – Esimerkiksi yhden portaan nousu vastaa kymmentä askelta tasamaalla. Liika istuminen voi vaarantaa monen toimistotyöläisen tai tietokoneen ääressä viihtyvän terveyden. Heikki Tiitisen mukaan on tärkeää, että Suomessa ryhdytään hoitamaan terveyttä eikä vain sairautta. Liike on hyvää lääkettä Terveysliikuntaa pitäisi harrastaa joka päivä. Toki kannattaa aloittaa turvallisesti fysioterapeutin avustuksella. – On tärkeää, että Suomessakin ryhdytään hoitamaan terveyttä eikä sairautta – fysioterapia ennaltaehkäisevänä terveydenhoidon palveluna on hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto. Pitkäjänteisellä fysioterapialla on useimmiten mahdollista helpottaa oireiden hallintaa ja parantaa elämänlaatua. – Jos iäkäs ihminen joutuu tehostetun asumisen yksikköön, tulee kustannuksia helposti noin 50 000 euroa per vuosi
Laitteita voi myös kokeilla paikan päällä. 70 . – Esteettömässä tilassa tärkeitä ovat myös kaiteet ja suihkun takana on tanko kiinni pitämistä varten, Mira Helander-Djateu toteaa. K oti on elämän tärkein paikka, ja sen merkitys vielä korostuu iän karttuessa. Siitä osoituksena on uusi Toimivan Kodin esteettömyysklinikka, joka on es. Kodin ei tarvitse muuttua hankalaksi tai turvattomaksi paikaksi ikääntymisen tai sairastumisen myötä. Teksti ja kuvat: Jouni Suolanen Uutta tietoa asumisen apuvälineistä Toimivan Kodin uusissa näyttelytiloista on esillä useita erilaisia ideoita ja apuvälineitä esteettömään ja turvalliseen asumiseen. Näyttelytilan kylpyhuoneessa on Oraksen sensori, joka muun muassa tunnistaa liikkeen ja sammuttaa automaattisesti päälle jääneen vesihanan. Koti voi muuntua elämäntilanteen mukaan
Näyttely-yksiössämme on esillä ratkaisuja, jotka sulautuvat hyvin kodin ympäristöön, Helander-Djateu toteaa.. Millsin kädessä lääkepussit. KukkaTolppa ilmoittaa esimerkiksi omaiselle, jos jokin on pielessä, kuten henkilö on kaatunut, pudonnut sängystä tai poistunut asunnosta. 71 . . . Laite jopa pelasti ihmishengen Hämeenkyrössä. Myyntipäällikkö Tea Mills esittelee Evondos Oy:n lääkeannostelurobottia, joka muistuttaa, kun on aika ottaa lääke ja tarjoilee oikean lääkkeen esiavatusta pussista. . Seniortekin KukkaTolpan etäseurantajärjestelmä valvoo asukkaan asumista ilman ranneketta ja valvotuksi tulemisen kokemusta. Automatisoitu hälytys luo yhteyden hoitoketjuun nopeasti. Tila toimii myös alan uusien innovaatioiden ja startup -yritysten esittelyalustana. – Tuotevalikoimastamme löytyy esteettömyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta muun muassa pienapuvälineitä, teknologisia sovelluksia ja laitteita, liikkumisen apuvälineitä, hygienian apuvälineitä, kodin pintamateriaaleja, huonekaluja, kosmetiikkaa, vaatteita, nivelsuojia sekä elintarvikkeita, asiakkuuspäällikkö, fysioterapeutti Mira Helander-Djateu kertoo. Toimiva Koti tekee yhteistyötä yli 60 yrityksen kanssa ja valikoimissa on yli 2 500 tuotetta. – Tuotteiden laadun ja toimintaominaisuuksien lisäksi painotamme valikoimassamme kotimaisuutta ja esteettisyyttä. Apuvälineen ei tarvitse näyttää apuvälineeltä. Hyvinvointiteknologian insinööri Timo Ahlströmin kädessä helppokäyttöinen Doro -puhelin, jossa on hyödyllisiä ominaisuuksia kuten suuret näppäimet, selkeä näyttö ja kuuluva ääni. teettömään ja turvalliseen kotona asumiseen keskittynyt näyttelytila ja myymälä Helsingin Konalan Ruosilantie 11:ssä
Valikoimaa esittelee projektipäällikkö Arto Helimo Korkkitrio Oy:stä. Kuvassa erilaisia paikantimia. . . Paikannin voi kulkea mukana muun muassa kaulanauhassa, avaimenperässä tai turvarannekkeena. Emilia-keinutuolia on valmistettu jo yli 20 vuotta, kertoo toimitusjohtaja Hannu Tuukkanen. Painiketta painamalla saa nopean avun. Se pysyy hyvin paikoillaan eikä jätä jälkiä lattiaan. Tärisevä herätyskello.. Keinuun on helppo istua ja nousta ylös. Eimi Kaluste Oy:n Emiliakeinutuolin jouset avustavat keinumisessa. 72 . Erilaisia lääkeannostelijoita. . . Korkki on kaunis, pehmeä astua, kestävä ja ympäristöystävällinen lattiamateriaali, joka ei päästä vettä lävitseen vesivahingon sattuessa
Yhä suosituimmiksi ovat tulleet myös erilaiset järjestelmät, kuten paikantimet. Usein ikäihmisistä huolissaan olevat omaiset lähtevät liikkeelle avun hakemisessa. Tiettyihin apuneuvoihin on mahdollista hakea tukea asuinkunnalta, mutta usein tuotteet ja palvelut kustanne. . Asiakkuuspäällikkö, fysioterapeutti Mira HelanderDjateu Toimivasta Kodista esittelee yrityksen näyttelytiloissa Oraksen älyhanaa, jonka valo alkaa vilkuttaa, kun veden lämpötila ylittää 42 astetta, jolloin hana on syytä sulkea. Valaistuksessa tulee Palosen mukaan ottaa huomioon sopiva valon määrä, valon laadulliset ominaisuudet, hyvä värintoisto, häikäisy ja valaisinten tekninen kestävyys. Toimitusjohtaja Taisto Palonen istuu kuvassa tuolissa, jonka istuintyynyn alla on Haloradion toimittama laite, joka istuttaessa sytyttää automaattisesti tuolin takana olevan lampun. Suihkutuoli. – Esteettömyyskartoituksessa käydään yhdessä asiakkaan kanssa läpi kodin toiminnot, joihin tarvitaan muutosta elämäntilanteen muuttuessa. Toimintarajoitteisten yli 70-vuotiaiden määrä tuplaantuu lähivuosina. – Jokaisella on erilaiset kokemukset valosta. Omaiset lähtevät hakemaan apua Helander-Djateun mukaan asenne uutta teknologiaa kohtaan on usein torjuva. Myös tiedon puute asumisen apuneuvoista on merkittävää. Yksinasuvien määrä kasvaa Suomessa kaikissa ikäryhmissä nopeasti. Yritys tarjoaa pääkaupunkiseudulla hoivaja etälääkäripalveluja koteihin, kotisiivousta ja aputöitä, pikatalonmiespalveluja ja esteettömän asumisen ratkaisuja. Lähes puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu kodissaan yksin. Haloradion Fredrik Sundmanin mukaan Control4 -kotiautomaatioratkaisu yhdistää muun muassa valaistuksen, musiikin, videon, lämmityksen ja turvajärjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voi hallita helposti mistä päin maailmaa tahansa.-js . – Tangot ja kahvat wcja pesutiloissa ovat yleensä ensimmäisiä, joita kysytään. Näyttelytila ja myymälä ovat arkisin avoinna kello 9-16. – Kansallisen politiikan ja palvelurakenteiden uudistamisen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka – erilaisten apuvälineiden turvin, Helander-Djateu toteaa. Esteettömyyskartoituksia ja sisustussuunnitelmia Toimiva Koti auttaa myös kodin pienissä ja suurissa muutostöissä sekä apuratkaisujen löytämisessä ja toteutuksessa. Toimiva Koti Oy on suomalainen kotihoivaja puhtauspalvelualan yritys ja osa Domedi-konsernia. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan noin miljoona esteetöntä asuntoa. taan omalla rahalla. Valaistuksen tulee olla tiloihin sopiva, ja se voi olla myös kaunista ja esteettistä, toteaa toimitusjohtaja Taisto Palonen valaisimia myyvästä ja valaistussuunnitelmia tekevästä Laatuvalo Oy:stä. Yrityksen kautta saa yksittäisten apuvälineiden lisäksi kodin esteettömyyskartoituksia, sisustussuunnitelmia sekä muutostöitä. ?. Ryhmillä on mahdollisuus tilata 1,5 tunnin opastettu kierros esteettömyysklinikalle, jossa fysioterapeutti Mira Helander-Djateu esittelee kodin esteettömyysratkaisuja ja apuvälineitä. Niitä kysytään yhä enemmän, Helander-Djateu valottaa. Erilaisia lääkeannostelijoita. Tätä puutetta Toimiva Koti pyrkii toiminnallaan paikkaamaan. Turvallisuus nousee yhdeksi tärkeimmistä pontimista avun hakemiseen. Aina ei tuotteiden tai palveluiden hintakaan ole esteenä. Kartoituksella varmistamme, että koti vastaa asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, on turvallinen ja esteetön, Helander-Djateu kertoo. 73 Valaistus vaikuttaa moneen . . Valaistus on haastava aihe ikääntyvälle, koska moni kärsii liiasta tai liian vähäisestä valosta tai häikäisystä
Hiustenlähdön syyt alkoivat selvitä pikku hiljaa sinnikkään työn tuloksena. On hyvä tietää, että hiustenlähtö ei ole vain esteettinen asia vaan kysymys on koko kehon terveydestä. Keho viestii tilastaan ja puutteistaan hiusten kautta, tietää Hagros-Koski. – Matkustin maailman ympäri saadakseen apua hiustenlähtöönsä. Tiputtamalla hiuksia keho kertoo puutostilasta. . Hiusten lähtöön ei ole vain yhtä syytä Hiustenlähtö ei ole vain esteettinen haitta. – Hiustenlähtöön ei ole vain yhtä syytä, vaan se on monen asian summa, joka pitää selvittää, sanoo Hiusakatemian toimitusjohtaja Annikki Hagros-Koski. Monelle on yllätys, kun hoitoon hakeudutaan päälaen tähden, niin päädytäänkin aivan toiseen päähän eli suolis. Apua ei löytynyt, joten oli pakko ryhtyä itse tutkimaan hiustenlähdön syitä, muistelee Hagros-Koski. 74 K un Annikki HagrosKoski oli nuori nainen, alkoivat hänen hiuksensa lähteä. Koulutettu hiustutkija pystyy näkemään yhdellä mikroskoopin silmäyksellä suuntaa antavasti kehon puutostilat, hiusten kunnon ja paljon muita terveyteen liittyviä asioita. Monta syytä – Hiustenlähdön taustalla on aina useamman tekijän yhteisvaikutus. Tutkimisen aloitus oli hänelle luontaista, sillä mikroskooppi oli tuttu työkalu luonnontieteiden opiskelun ajoilta Helsingin yliopistolta. Tutkimusaineiston karttuessa HagrosKoski aloitti hiustutkimukset vuonna 1985. Suru oli suuri, koska runsashiuksen neidon kutrit vähenivät päivä päivältä. Annikki Hagros-Koski alkoi tutkia hiusten lähtöä oman kokemuksensa seurauksena
Hiusakatemiassa on myös parturija kampaamopalveluita, kosmetologija hierontapalveluita sekä ravintoneuvontaa. Yritys on tutkinut hiustenlähdön syitä lääketieteellisesti mikroskoopilla vuodesta 1985 asti. Päivässä kuolee keskimäärin 50-100 hiusta ja tilalle syntyy saman verran uusia, silloin kun kaikki on hyvin. Ja ennen kuin saadaan tukka takaisin, se tapahtuu hiuksen elinkaaren kasvuajan puitteissa. – Toisin sanoen, kun hius ei elä elinkaartaan loppuun, se tippuu ennen aikojaan. Hiuksen elinkaari Hius kasvaa sykleissä 2-6 vuotta. Hiustenlähtö tarkoittaa aina sitä, että hius siirtyy liian aikaiseen lepotilaan ja putoaa pois kesken kasvun. Hiusakatemia on hiustenlähdön ja hiuspohjaongelmien asiantuntija. Hän lisää, tarvittaessa hiushoitaja ohjaa asiakkaan lääkärille tai ravintoneuvojalle. Hiustutkimuksessa näkyy vääjäämättömästi suoliston tila, josta hiusongelmat usein johtuvat. Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä on myös funktionaalisen lääketieteen vastaanotto. Silloin hiukset harvenevat. Uusi hius syntyy samaan hiustuppeen ihmisen iästä riippumatta niin kauan kuin hiuksen nysty eli emo on elossa. – Uusi hius tulee tilalle kasvusyklin mukaisesti, joka jokaisella on yksilöllinen, tämän kun asiakkaat jaksaisivat muistaa huokaisee hiuksien kasvun asiantuntija. Se johtaa siihen, että päälaki harvenee. 75 . Tämä tapahtuu kuitenkin vasta kasvusyklin loputtua. toon. Liiallisesta hiustenlähdöstä on kyse silloin, kun päivässä kuolee enemmän hiuksia kuin niitä syntyy. Terva-Pihka salva Wanhanajan tehokas apu Ojan Isännän Linimentti • halkeilevaan, kuivaan ihoon • koville kantapäille • känsiin • hyönteisten pistoihin • ihotulehduksiin Suosittelemme! • lihasjännityksiin • kolotuksiin • selkäalueen rentouttamiseen • verenkierron elvyttämiseen • imeytyy hyvin eikä tahraa Toimii! Luontaistuote kaupoista ja -osastoilta www.frantsila.com. . Tippunut hius ei kasva ennen aikojaan, vaan se jää odottamaan kasvun aikaa. Hän ymmärtää, että ihmiset odottavat malttamattomasti hiuksiensa uudelleenkasvua, koska niiden puuttuminen monesti heikentää itsetuntoa. Hiusjuuren tila kertoo koko kehon tilasta: terve juuri (ylin), stressijuuri ja suolistojuuri (alin). – Pystymme auttamaan asiakkaitamme hiusongelmissa noin 90 prosenttisesti, mikäli hän noudattaa antamiamme ohjeita, lupaa Hagros-Koski
– Vaurioitin itse läheisiäni monin tavoin. Pureskelin kynsiäni ja katselin keittiön ikkunasta ja ajattelin, että olen selvin päin. Jos joku olisi sanonut minulle, että tulen tekemään työkseni päihdetyötä, olisi se minua naurattanut. Alkoholistiksi tullaan siten, että juodaan hirveästi viinaa, se ei tartu pisaratartuntana. . Olen kuullut tällaisia valheita paljon. Hakkarainen suunnitteli aikoinaan aamuisin, että tänään hän viettää päivän selvin päin. Hän on tehnyt myös nuorisotyötä. Hän on myös ymmärtänyt vapauden eri tavalla kuin aiemmin. Kun puoliso sitten lopettaa juomisen, alkaa hän hakea oikeuksiaan. Nykyään pelkästään alkoholia käyttävä on katoavaa kansanperinnettä. Omaakin kokemusta päihteiden käytöstä on, mutta raitista elämää on takana 33 vuotta. Intiaanikylässä aikuiset miehet joivat lähinnä viinaa, ja alkoholi oli se aine, johon riippuvuus ilmeni. Minun olisi pitänyt mennä ikkunan taakse ja viittoilla heidät ulos, mutta eiväthän he olisi kuitenkaan tulleet, joten menin sisälle. – Elokuun 13. Hän kieltää kuitenkin olevansa ahdasmielinen, sen sijaan hän on tervehtynyt. Juodaan ja syödään pillereitä ja pulvereita, eikä tule onnistumisen kokemuksia. – Silloin otetaan joku kurja esimerkiksi, tyyppi, jolla asiat ovat vielä huonommin kuin itsellä, ja ollaan parempia. päivä, kello 18, tuli 33 vuotta täyteen päihteetöntä elämää. Hakkarainen tietää, että kun päihdeongelmaisen kanssa puhuu, puolet puheesta on valetta. Alkoholilla on monta lempinimeä. Kun hän jälkeen päin kelasi noita päätöksiä, on hän varma, että se päätös oli aito, mutta kuinkas kävikään. Suuri joukko, hän toteaa. Kun kaikki on aikaisemmin laitettu juomisen syyksi, täytyy nyt alkaa asioille löytää muita syitä. ”Kun ihminen myöntää ongelmansa, ollaan jo pitkällä” Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Jarmo Hakkarainen on tehnyt päihdeja mielenterveystyötä vuodesta 1989. Ajatellaan, ettei minulle noin käy ja voin lopettaa milloin vain. 76 T yöskentelyn päihdeongelmaisten kanssa Jarmo Hakkarainen, 59, aloitti Jyväskylässä Intiaanikylänä tunnetussa katulähetyksen asumisyksikössä 80ja 90–lukujen vaihteessa. Alkoholistiksi tullaan siten, että juodaan hirveästi viinaa, se ei tartu pisaratartuntana.. Se oli itsepetosta, Hakkarainen muistelee. Jälkeen päin olen miettinyt, miksi en mennyt omalla autolla. Tuona aikana Hakkarainen on nähnyt yhteiskunnallisen murroksen, ja kuinka päihteiden käyttö on muuttunut. Jos puolisoista toinen juo, toinen on usein marttyyri, joka hoitaa kaiken. Ihmettelin, miten pääsen kotiin. Ehtoollisenkin hän nauttii alkoholittomana. Kaikki tämä tapahtui päivänä, jolloin minun piti olla selvin päin. Alkoholi käyttö on pakoa, sanoo Hakkarainen. Ketään ei oikein kartsalla näkynyt ja ajattelin, että kaverit ovat ravintolassa. Luottamusta ei saa mitenkään muuten ta. Päihteettömyydestä tuli kuitenkin ammattini, Hakkarainen kertoo. Selvin päin vai raitista elämää On eri asia olla selvin päin tai viettää raitista elämää. Ei ole fyrkkaa eikä röökiä ja on mälsää. Hakkarainen on asettanut itselleen nollatoleranssin, sillä esimerkiksi kuuden kaljan jälkeen hän ei pysty vahtimaan itseään. Hakkaraisen aiempi puoliso ei oikein vieläkään luota pankkeihin, koska Hakkarainen aina syytti pankkia karhukirjeistä, vaikka oli itse jättänyt laskut maksamatta. On saunakaljaa, ruokajuomaa, hömpsyjä ja tömpsyjä. – Luonani käy paljon ihmisiä, jotka eivät ole tehneet itselleen selväksi suhdettaan alkoholiin. Aamuyöllä seisoin kadulla kädet taskussa, ei ollut rahaa enää taksiin. – Jotkut sanovat olevansa vapaita, kun saavat juoda viinaa silloin kun haluavat. Siirryin olohuoneen ikkunalle ja pureskelin lisää kynsiä ajatellen, että olen nyt selvin päin. Luottamuksen palautuminen vie aikaa Jarmo Hakkarainen ei vietä tylsää elämää, vaan elää täysillä. Ei juominen ole koskaan vain oma juttu. Siinä kärsivät niin äidit kuin isät sekä lapset ja vaimot. Alkoholin rinnalle on tullut muita aineita mukaan, kuten Subutexia. Ajattelin, että lähden kaupunkiin, varmuuden vuoksi linja-autolla. Ei niinkään toiselle, vaan itselle. Mutta olin päättänyt olla selvin päin. Jos haluaa asioiden muuttuvan, täytyy tehdä asioita eri tavalla, eli täytyy olla juomatta viinaa. Viimeiset 13 vuotta hän on työskennellyt Väentuvalla Laukaassa. Joten hän tietää mistä puhuu. Työnantajakin kärsii. Arjesta on pakko paeta Jarmo Hakkarainen on pohtinut paljon sitä, mikä tässä arjessa on sellaista, että pää täytyy saada sekaisin. Arkea ja todellisuutta ei kestetä. Enhän minä siellä voinut kuivin suin olla, joten join
”Kun ihminen myöntää ongelmansa, ollaan jo pitkällä”. 77 . Jarmo Hakkaraisen oma päihdekokemus antaa ymmärrystä työhön. Raitista elämää on jo 33 vuotta takana.
Hakkarainen joi varmuuden vuoksi elokuulle saakka, mutta päätti kuitenkin, että sitten se loppuu. Itseinhon määrä oli valtava. En ehtinyt hirveästi kutalehtia. Viimeinen pisara on pitänyt. Se on elämäni katkerampia päiviä, mutta ilman sitä päivää en tässä istuisi. – Tänne voi tulla kuka vaan juttelemaan. 78 kaisin kuin olemalla luottamuksen arvoinen. Syitä on moneksi Jarmo Hakkaraisen mielestä moneen ongelmaan ja kysymykseen haetaan vastausta päihteistä, vaikka se on väärä vastaus. Hänelle itselleen viinan käytön mielettömyys valkeni katsomalla peiliin. – Ajattelin, kuinka olen mokannut näitä juttuja. – Oli vappu, ja olin ollut omilla teilläni pari viikkoa. Sen jälkeen en ole syönyt edes liköörikaramellia. Hakkarainen ei kokenut olevansa vertainen kenenkään kanssa. Sanominen ei auta, vaan lupaukset täytyy elää todeksi. Kun minulla ei ollut ketään, menin metsään ja huusin tuskaani ja maalasin niitä mustia taulujani, mutta pikkuhiljaa niihin tuli vähän väriä. Äijä lopetti juomisen, koska ei nyt ehdi juoda. – Itse harjoittelin peilin edessä sitä, että laitoin käden eteeni ja sanoin, kiitos ei. Prosessi käynnistyi silloin, eikä se ole loppunut vieläkään. Asuimme kerrostalossa ja avaimeni olivat kateissa, joten pimputin ovikelloa. Urheilu, ihmissuhteet ja kaikki muukin paloi karrelle jo viikossa. Hän päätti mennä Alkoon selvin päin. Minulla oli vappupalloja ja serpentiiniä muovipussissa. Mutkikkaat sukulaissuhteet Sukulaissuhteiden katkeaminen on yleistä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa suhteita uudestaan. – Sain olla todistamassa tätä järisyttävää tapaamista. Ajattelin, etteivät nämä voi minulle yhtään mitään. Muutaman päivän päihteettä oltuaan hänelle tuli hirveitä pelkotiloja. Ikävää torjuttiin alkoholilla ja kaikki tehtiin täysillä. Kumpikin vastusti ensin tapaamista, mutta kun he lopulta päättivät tavata, alkoi suhde kehittyä uudestaan. Teki mieli mennä autiolle pellolle ja potkia itseään persuuksille niin kauan, että henki lähtee. Rakkautta hän kokee saaneensa paljon enemmän kuin suomalainen mies keskimäärin, mutta isovanhemmat eivät kuitenkaan olleet omat vanhemmat. Ajattele sitä voiman tunnetta! Nyt yli kolmenkymmenen vuoden päästä alkaa jo helpottaa, eikä visualisointiharjoituksia tarvitse enää tehdä. En saanut enää syytettyä ketään muuta. – Eräs tytär ja isä tapasivat ensimmäisen kerran 40 vuoteen. Niinpä tiputin serpentiinit ja ilmapallot postilaatikosta ja lähdin vielä juomaan. Varjelusta toisen perään Jarmo Hakkarainen oli kymmenen vanha, kun hän ensimmäisen kerran maistoi alkoholia. Se oli mukava harrastus. Tytär huomasi, ettei se isä ollutkaan se hirviö, joksi äiti oli häntä väittänyt. Luin päästäkseni selvyyteen asioista ja lopulta pääsin. Miehen teki mieli mennä sohvan taakse piiloon, jos joku soitti ovikelloa. Parissa viikossa minulle muotoutui näkemys, ettei tämä kyllä mikään kuningasperhe ole. Siihen jokaisen täytyy etsiä oma tapansa. Huoneeni ovi on auki, Jarmo Hakkarainen sanoo.. Hakkarainen suosittelee ottamaan mallia urheilijoista. – Aina löytyy syy juoda, jos sen luulee olevan ratkaisun. – Heräsin eräänä aamuna eteisen matolta siihen kääriytyneenä ja katsoin eteisen peilistä ilmestystä, jota ei ollut lintukirjassakaan. – Muodostin mielikuvan kuningasperheestä ja minulla oli omia vanhempia kova ikävä. – 14-vuotiaana lähdin pois kotoa. Jotkut ovat juoneet puoli pulloa viinaa sen takia, että eivät ole sen kummemmin asiaa miettineet. Ensimmäinen vuosi oli yhtä helvettiä. Viiden kuukauden vanhasta 12-vuotiaaksi saakka Hakkarainen oli isovanhempiensa hoidossa, jotka olivat pojan tuloaikaan yli 80-vuotiaita. Oikeat kysymykset Jarmo Hakkarainen myöntää olevansa riippuvaissairas. Valmistautuminen Kuinka tehdä suhde alkoholiin itselleen selväksi. Siksi hän ei pelaa mitään . He sanoivat kirkkaalla äänellä äidin kieltäneen aukaisemasta ovea. – Kun vaimoni huomautti, että taas yksi viikonloppu menee ryyppäämisen merkeissä, laitoin korkin kiinni ja sanoin, että saatan olla juomattakin. Prosessi lähti liikkeelle vappuna. Kun olin 12-vuotias, muutin isän ja äidin luokse. Korkki kiinni lasten vuoksi Kun Hakkarainen lopetti päihteiden käytön, tapahtui se pitkälti lasten takia. Hän sai vanhoillisen kasvatuksen, mutta mitään ei ole puuttunut niin aineellisesti, hengellisesti kuin henkisestikään. Hylkäämisen kokemus Selvin päin – olotila muuttui raittiudeksi, kun Hakkarainen keksi sen puuttuvan palasen, sen mistä ei oikein saanut ensin kiinni. Päivät olin koulussa ja illat töissä. Minä olen valmistautunut tällaisiin tilanteisiin, silloin ei tule ainakaan äkkipikaistuksissaan juotua. Tytär tulee joka lauantai ja heillä on omat juttunsa. Toisaalta oli jonkinlainen tieto siitä, että on joku palanen tuolla, jonka avulla voi parantua, mutta siitä ei kuitenkaan oikein saa otetta. Hakkarainen muistaa muhevan tilanteen, kun hän oli ollut jo toista vuotta juomatta. Asuin eräässä omakotitalon yläkerrassa, jossa kävi lastensuojeluviranomaisia. Olin niin hylätty, että aloin hylätä, jotten tulisi hylätyksi. Mäkihyppääjät harjoittelevat hyppäämistä maankamaralla, ja sama harjoitus toistetaan tuhansia kertoja. Varjelusta on ollut myös siinä, että jos olen jotakin pölhöä tehnyt, olen jäänyt heti kiinni. Tuosta hylkäämisen tunteesta on ollut apua hänen työssään, se on lisännyt ymmärrystä. Oikeastaan opiskelin tätä ammattia varten, vaikka en tiennyt sitä silloin. – Kävelin siellä ja katselin pulloja. Minun traumani on hylkääminen. Sitten ajatellaan, että ei perhana siinä niin pitänyt käydä, mutta kun joku oli yllättäen tarjonnut. Ikinä ole liian myöhäistä, Hakkarainen iloitsee. Se vaati hiukan kaivelua. – Hyvä tavaton, kuinka paljon luinkaan päihdeproblematiikasta ja riippuvuudesta. Se oli minun pelastukseni. Postilaatikosta näkyi kahden pienen lapsen silmät. Se vie vähintään yhtä kauan aikaa kuin asioiden sotkeminen. Lisäksi oli valtava tuska siitä, mitä kaikkea pahaa oli läheisilleen tehnyt. Tämän takia parkkisakot ovat suurin rikkeeni, hän toteaa kiitollisena. Kukaan ei alkanut elättää minua, joten oli pakko tehdä töitä. Riskitilanne täytyy kuvitella etukäteen. Hän oli selvin päin pitkän aikaa, mutta ei hän raitis ollut. Hän totesi heti, että se on hänen juttunsa ja 26-vuotiaaksi asti hän joi runsaasti. – Join ja käytin kaikkea mahdollista, mutta onneksi paljon mitään ei ollut
Tämä neuvo sai erään miehen lopettamaan juomisen. Totta helkkarissa päihteiden käytöllä on väliä muidenkin ihmisten elämässä. Hänellä on omien sanojensa mukaan ollut aina oikeat kysymykset, mutta alkoholi on ollut niihin väärä vastaus. Hakkarainen on myös iloinen siitä, että hänellä on ollut sellaisia ystäviä, jotka eivät ole mahdollistaneet hänen juomistaan. – Itsensä kanssa sitä kellahtaa punkkaan, olipa sitten vaikka Madagaskarissa. Pelko oli kuitenkin turha, ja kaikkien on hyvä muistaa, että päihteiden takana on hienoja ihmisiä. Tämän kaverin kanssa on tultava toimeen, sen jälkeen muiden kanssa. He eivät antaneet rahaa juomiseen, mutta kun luottamus tuli, hän sai hyväksyntää osakseen. Kumpi on ollut ensin, muna vai kana, en tiedä, eikä sillä ole niin väliäkään. Usein tarvitaan myös terapiaa. Toinen tuttu juo kerran vuodessa vodkapullon. Hakkarainen on myös alallaan tunnustettu. – Toivon, ettei minusta tule yhden aatteen miestä. Olen antanut rahaa ja röökiä, mutta se on karhunpalvelus. Olen itsekin ollut yksin: isäni tappoi itsensä, tuli ero ja työnantajaltakin tuli sapiskaa. Lapsen silmin Jarmo Hakkarainen pelkäsi, että kun hän lopettaa päihteiden käytön, hän ei voi olla enää tekemisessä päihteiden käyttäjien kanssa. Pidin 4,5 tunnin luentoja raittiina olemisen ihanuudesta heillekin, joita aihe ei kiinnostanut pätkääkään. ?. – Minua on kustu silmiin ja olen mahdollistanut toisten juomisen. Hänet on pyydetty muun muassa kerran puhumaan eduskuntaan. Onneksi olin väärässä, eikä minusta tullut katkeraa vanhaa äijää. Syy voi olla aivokemiallinen, eikä silloin puhumalla päästä tuloksiin, vaan siihen tarvitaan lääkehoitoa. Toisaalta tarvitsen jokaisen sekunnin, jotta pystyn tekemään tätä työtä. Menin niin alas, että tunne-elämästäni oli jäljellä enää 24,1 prosenttia. – Minulla on tuttava, joka juo joka päivä neljä kaljaa. 79 ”pimpelipompelipelejä” eikä ole Facebookissa. Kun joku on hankala, ei maksa vuokriaan ja on muutenkin hankala, yritän nähdä sinne taakse. Jos haluaa muutosta, ainoa toimiva tapa on tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Hänen luonteensa ei muutu ja hän vain naureskelee itsekseen. Ne ovat alkoholia nimistään huolimatta, vaikka niille onkin keksitty lempinimiä. Asia ei ole yksiselitteinen. – Alkoholi on itsekkäiden ihmisten sairaus. – Teen kauheasti juttuja riittääkseni. Mikä on sopiva määrä. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon ja muutos on mahdollinen. Olin tunne-elämältäni häiriintynyt ja sairas, siksi päihteilin. Asia täytyy hoitaa. Tapoja raitistua on monia. Hän oli hurja ilmestys: arpinen, tatuoitu, eikä hänellä ollut kuin hiuksia sivulla hassusti hapsottaen. Luulin, että minulla on mennyt kyky rakastaa. Se kuuluu näin: käytä sen verran alkoholia, kuin olisit halunnut oman isäsi juovan. Asiakkailtaan hän kysyy, pitääkö heidän muuttaa jotakin elämässään. Ihminen on ihan pöhlö silloin ja tekee naurettavia asioita. Silloin tajusin, että pikkuinen poika näki tuon ruman äijän niin kuin Taivaan Isä näkee meidät kaikki. Joku saattaa hämmästellä, että kaljat ja siideritkin lasketaan, Hakkarainen kertoo. Se on minun selviytymiskeinoni. – Jos vastaus on ei, minulla ei ole mahdollisuutta muuttaa toisen elämää. Alkoholi ei ole vastaus tekemättömiin töihin, vaimon nalkutukseen tai työnantajan luonteeseen. – Kylään kotiini tuli ystäväni Jape. Yhdellä toimii pitkä psykoterapia, kun taas joku on juomatta äkäisen akan takia, mutta on tyytyväinen siihen, että on rajoja ja rakkautta. Nyt kun takana on monenlaisia saavutuksia, ei hän meinaa edelleenkään aina oikein riittää itselleen. Sama ominaisuus, johon vaimo rakastui, muuttuukin huonoksi, jollei se kasva muuttuvan elämäntilanteen mukaan, vaikkapa lasten synnyttyä.-vp Itsetunto pakkasella Jarmo Hakkarainen kertoo, että hänen itsetuntonsa oli miinuksen puolella. Myös ihastuminen ja rakastuminen on tavoittelemisen arvoinen olotila. Koko perhe pelkää sitä etukäteen, sillä silloin hän hakkaa vaimonsa ja on muutenkin arvaamaton. Yhdessä näillä päästään pitkälle. Ihastuminen kestää tuhat tuntia ja sitten ollaan veden jakajalla, ja nähdään mitä siitä tulee. Paskakokemukset voi laittaa palvelemaan hyvää. Ensin tulevat he, seuraavaksi tulevat he ja sitten pitkän välin jälkeen tulevat muut. Eräs tuttu sanoo, ettei juo paljonkaan: vain ruoan kanssa viiniä, saunakaljat, yömyssyjä ja hömpsyjä ja tömpsyjä. – Mutta kun oivalsin puhumisen tärkeyden ja tervehdyin, olin rasittava. Hänellä on hyvä neuvo heille, jotka pohtivat alkoholin kulutustaan. – Meillä on kaksoisdiagnosoituja asiakkaita: mieli on järkkynyt niin paljon, että on alkanut päihteillä tai on päihteillyt niin paljon, että on alkanut mieli järkkyä. Menin karviaismarjapuskien väliin ja söin marjoja. Joiltakin ihmisiltä usko on vienyt viinan kertaheitolla pois. – Pieni lapseni kysyi, saako silittää hänen tukkaansa. Hakkaraiselta ei tule selkeää vastausta siihen, mikä on sopiva määrä alkoholia. Pullerokädellä hän alkoi silittää päätä ja lauloi: Jumalan kämmenellä ei pelkää Japenen. Masennus kuriin . Eihän hän kelvannut edes omille vanhemmilleen. Näihin saattaisi syntyä riippuvuus. Monet päihteitä käyttävät ihmiset ovat masentuneita. Hakkarainen kertoo itse olleensa ”huoleton veikko”, joka ei ottanut paljoa paineita, ja joka vain ajeli moottoripyörällä. – Yksinäisyys on pahimpia syitä. Kun joku sanoi, että kuule Hakkis, maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan juoneet pisaraakaan, homma meni oikealle tasolle, Hakkarainen naurahtaa. Mutta kun muutos tapahtui, menen nyt siellä 87,6 prosentissa. Hän on itse sortunut vääränlaiseen auttamiseen. Hakkarainen on onnellisesti naimisissa ja hänen elämässään on 11 eri tavoin hankittua lasta. Ansiolistalla on mittaa. – Minua harmittaa se, etten ymmärtänyt paljon aikaisemmin näitä juttuja. Jotkut menevät AA:han. Ongelman myöntäminen Kun ihminen myöntää, ettei pärjää päihteiden kanssa itsekseen ja myöntää voimattomuutensa, ollaan jo pitkällä toipumisen tiellä. Toiselle äkäinen akka on taas syy juoda. Kaikille sänkyjä riittää, kaikille tilaa on. Saakeli nekin olivat raakoja
Työskentely tapahtuu Suvimäen klubitalolla, joka on mielenterveyskuntoutujien työllistymistä ja kouluttautumista vahvistava yhteisö. Sellainen elämä koetaan usein tyhjänä. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Yritämmekin rohkaista ja tehdä näkyväksi henkilön osaamisen, jolle hän itse on saattanut sokeutua, koska hän on kokenut niin paljon vastoinkäymisiä. Kun ihmiselle antaa vastuuta, hän mielellään myös ottaa sitä, ja siitä lähtee muukin hyvä lisääntymään automaattisesti, Virve Hartikainen tietää. Koskimiehen mukaan tämän päivän ongelmana on kotiin jääminen. – Trombi tarjoaa mielekästä kokemusta päiviin, lisää hankesuunnittelija Virve Hartikainen. Hankkeen toiminnassa kannustetaan ääneen ja toivotaan, että henkilölle tulisi sellainen tunne, että uskaltaa lähteä enemmänkin muiden kanssa toimimaan. Pääpointtimme on siis vertaisohjaajien kouluttaminen ja ryhmien pyörittäminen, Koskimies kertoo. Syödään lääkkeitä ja saadaan hoitoa, mutta aktiivinen tekeminen puuttuu. – Koulutettavia yhdistää se, että he ovat kohdanneet mielenterveyden kanssa haasteita. Ihmisiä tulee mukaan myös muiden hankkeiden kautta tai psykiatrisilta osastoilta otetaan yhteyttä. Rohkaisua ja kannustusta Sekä vertaisryhmän vetäjäksi kouluttautuvat että ryhmän jäsenet kuulevat toiminnasta usein puskaradion kautta. – Vertaisryhmien vetäjille tulee yleensä sellainen tunne, että heitä kunnioitetaan ja heidän osaamistaan arvostetaan. Hankkeen vetäjät ovat huomanneet ison ikähaarukan tuoman rikkauden. ryhmän oman unelman ja tekemisensä ympärille. Taide lisää hyvinvointia Joukossa on myös iäkkäämpiä vertaisohjaajia. Ihmisen minäkuva kehittyy ja hänen sosiaaliset taitonsa kehittyvät. Haluamme myös lisää tänne nuoria tarjotaksemme heille mielekästä tekemistä, Koskimies sanoo. – Jäsenet ovat saattaneet olla sairaalahoidossa tai ovat työkyvyttömyyseläkkeellä. Me kyselemme, mitä he haluavat tehdä, ja niissä asioissa koulutamme vertaisohjaajia. Moni on hyötynyt. Silloin tällöin ryhmissä on iäkkäämpiäkin, mikä on rikkaus. Yhtäkkiä hän huomaakin osaavansa soittaa, piirtää tai tehdä mitä muuta tahansa taitoa. Se ei ole kaikille itsestään selvää, sillä monilla ihmisillä on paljon negatiivisia kokemuksia ryhmän ulkopuolelle jäämisestä ja esimerkiksi koulukiusaamisesta. Heidän töihin paluustaan ja yhteiskuntaosallistumisestaan on täällä klubitalolla kyse. Me haemme ryhmään porukkaa, jossa he yhdessä tekevät asioita vertaisohjaajan vetämänä. Vertaisohjaaja voi olla minkä ikäinen tahansa, vaikka ryhmät on tarkoitettu lähinnä 18 – 35 -vuotiaille. Yhteiskunta on sektoroitunut liikaa, siksi on ollut ilo huomata, että tätä on alettu murtaa. – Tämä on osa talon palveluvalikkoa ja moni vertaisohjaaja on Suvimäen klubitalon jäsen, Koskimies kertoo. Ihmisten välinen vuorovaikutus näkyy monella tavalla ja se on ollut Etelä-Euroopassa eri ikäiset ihmiset viettävät paljon enemmän aikaa yhdessä kuin Suomessa. Vertaisohjaaja voi muodostaa Yhteisöllisyys on tärkeää Jyväskylässä Suvimäen klubitalolla vedetään hanketta, jossa koulutetaan vertaisohjaajia. 80 T rombi-nimisen hankkeen tavoitteena on ihmisten sosiaalinen rohkaistuminen, se että uskaltautuu toimimaan toisten ihmisten kanssa, ylipäätään liikkeelle lähteminen. – Jännityksen hallinta auttaa muuallakin, näitä taitoja treenataan täällä, sanoo Panu Koskimies, joka työskentelee hankevastaavana kulttuuripaja Trombissa, Suvimäen klubitalolla. – Nuorempi tyttö on saattanut sanoa vanhemmalle, että sinä olet minulle kuin rakas pappa
Ikä koetaan rikkautena. Opitaan toisilta Virve Hartikainen on huomannut, että joukossa on mukana paljon taiteellisesti lahjakkaita iäkkäämpiä ihmisiä, joiden kokemus on valtava. tosi mukavaa, Koskimies kertoo. Se voi olla kolmen minuutin jumppahetki tai parin tunnin kuvataideryhmä, kumpikin ovat arvokkaita.. Periaatteena on, että jokainen vetää ryhmää oman jaksamisensa mukaan. Siitä on ollut hyviä kokemuksia. Virve Hartikainen ja Panu Koskimies pitävät tärkeänä, ettei ihmisiä lokeroida. Ikä unohtuu, kun on yhteinen mielenkiinnon kohde. Etelä-Euroopassa eri ikäiset ihmiset viettävät paljon enemmän aikaa yhdessä kuin Suomessa, Hartikainen muistuttaa. Sitä hyödynnetään myös kerhotoiminnassa. Koskimies iloitsee siitä, että nuoria on esimerkiksi alettu asuttaa vanhusten palvelutalojen yhteyteen. Toisaalta myös varttuneemmat ovat oivaltaneet nuorilta paljon asioita. 81 . – Jos on vaikkapa musiikin kuunteluryhmä, ensin ajatellaan, että oho, meillä on näin eri-ikäisiä ihmisiä, mutta kun aletaan kuunnella musiikkia ja puhutaan teemasta, päästään ikämuurista tosi nopeasti yli. Nuorille on todella arvokasta saada tätä tietoa.
Hän sairastui yläasteella ollessaan mielenterveysongelmiin ja on suuren osan aikuisiästään kamppaillut niiden kanssa. Välillä ryhmässä itketään, välillä nauretaan. Vanhin ryhmän jäsen on lähes 70-vuotias. Se nostattaa fiilistä. Ja aina saa taustatukea tarvittaessa. Haasteitakin on, mutta ne aukaistaan keskustelemalla ja omat näkökulmat saa tuoda esiin. – Ketään ei lähestytä diagnostiikan kautta, vaan ihmisenä. Ohjaajana omana itsenä Tiina Oinonen, 35, vetää kuvataideryhmää. Se on todella hieno periaate, Vauhkonen iloitsee. Tunne, kun saa pyörittää sitä ja muut tulevat sinne oppiakseen häneltä, tulee nähdyksi ja kuulluksi, niin hän alkaa uskoa itseensä, on Koskimies huomannut. – Omista asioista ei aina ole ollut helppoa puhua, mutta nykyään se onnistuu. Tiina Oinonen vetää kuvataideryhmää. Olen saanut hyvää palautetta ryhmäläisiltä. – Täällä kysytään aina ensimmäiseksi mistä tykkäät, ei sitä mitä olet tehnyt aiemmin. Hän on vetänyt kuvataideryhmää vuoden alusta. Ihminen alkaa määrittää itseään osaamisensa kautta, ei ongelmansa kautta. 82 . Porukka voi olla hyvin erilaisista taustoista, mikä on arvostettavaa. – Ryhmä voi olla todella tärkeä. Yhteisöllisyys on kaiken A ja O. Hän on huomannut ennen kaikkea yhteisöllisyyden ja hyväksynnän ilmapiirin. Ilmapiiri on ollut hyvä. Monilla saattaa olla kauheat kammot yläasteen kuvistunneista – silloin minä kannustan heitä. Ihmiselle on tärkeää saada jakaa osaamisestaan muille. On ollut helppoa tulla työyhteisöön ja ryhmiin. Se auttaa toimimaan ryhmän jäsenten kanssa. Ajattelemisen maailma esimerkiksi yliopistoissa ei ole minun juttuni, mutta ateljee, jossa voi ottaa siveltimen käteensä, sitäkin enemmän, Oinonen sanoo. Hän saattaa olla apea ja väsynyt, mutta se ei ole maata kaatavaa ja siihen on lupa. Tosin sekin on yhtä lailla hyväksyttävää. Stigman poistaminen on tärkeää ja yhteiskunnallisesti tästä olisi enemmänkin keskusteltava, Virve Hartikainen napauttaa. Ryhmässä kukin saa tehdä omaa juttuaan, ujo saa olla, eikä kenenkään tarvitse olla väkisin sosiaalinen. Aino Vauhkonen on ollut harjoittelijana hankkeessa kuukauden ajan. Tunnelma on lämminhenkinen ja vastaanottavainen. On hienoa, että ihminen on rauhallinen, hiljainen ja ujo; kaikkien ei tarvitse olla ulospäinsuuntautuneita suupaltteja. Se on ollut haasteellista ja antoisaa. Siellä voi olla ihan oma itsensä, Oinonen kertoo. – Teemme ryhmässä kaiken yhdessä, aina tavaroiden paikalle laittamisesta lähtien. Taide on elämäni punainen lanka. ?. – Minulle käsillä tekeminen on aina ollut tärkeää. Ihmisellä on luontainen tarve kuulua johonkin yhteisöön. Hänelle selviytyminen on ollut jokapäiväinen haaste. Ohjaaja ei aina itsekään jaksa olla iloinen ryhmää vetäessään. – Palo piirtämiseen ja maalaamiseen on ollut olemassa jo pienestä tytöstä saakka. Hän on kokenut koulukiusaamista, ja ymmärtää hyvin ihmisten ujoutta tämänkin kautta. Se on itsensä määrittämistä uudelleen. Ryhmän vetäminen tuo muuta ajateltavaa ja olo on yleensä parempi ryhmän jälkeen, Oinonen iloitsee
Wanha Satama 4.11.2017 klo 10:00 17:00 Ku va : La ur a M al m iv aa ra L e i k k a a t ä s t ä Hyvä elämä 2017 ilmoitus 2 218x295.indd 1 16.10.2017 12.37. Ku va : Ve ik ko So m er pu ro Wanhassa Satamassa lauantaina 4.11.2017 klo 10:00 17:00 Elokuvaohjaaja-kirjailija Lauri Törhönen Professori Anto Leikola Lakimies Katariina Kuusiluoma Elämäntaitovalmentaja Eve Arpiainen Professori Kaj Husman . LUKIJALAHJA! Tällä kupongilla ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KAHDELLE (arvo 30 euroa) www.hyvaelama.net HYVÄ ELÄMÄ para sta aika a Tähän voisi laittaa Senioriterveys logon. HYVÄ ELÄMÄ para sta aika a Ainutlaatuinen messutapahtuma Kirjailijahaastattelu: ”Mannerheimin kuokkavieras” Kirjailijahaastattelu: ”Sammakoiden nahkea todellisuus – esseitä tieteestä, luonnosta ja kulttuurista.” Puheenvuoro: ”Testamentti ja edunvalvontavaltakirja – asiakirjat E L Ä M Ä Ä varten” Puheenvuoro: ”Rohkaise itsesi kohti elämää, joka sinulle kuuluu!” Puheenvuoro: ”Ikäihmiset työelämän voimavarana” Asiantuntijapuheenvuoroja, kahvitarjoilua, kirjailijavierailuja, workshoppeja, viinimaistatusta & yhteistyökumppanien esittelyosastoja
– Muistisairaalle ne eivät ole kuitenkaan hyvä vaihtoehto. – Tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia turvapuhelimista makaa käyttämättöminä hyllyillä ja laatikoissa. Jos. 84 E simerkiksi erilaisia hälytysrannekkeita ja muita laitteita on ollut markkinoilla jo pitkään. Turvapuhelin jää monella käyttäjällä omistamisen asteelle. Hoivaturva auttaa, vaikka ihminen menettäisi tajuntansa ja olisi tämän vuoksi estynyt käyttämästä vaikkapa turvapuhelinta. Hoivaturva helpottaa myös muistisairaan itsenäistä asumista Järjestelmä valvoo ihmisen liikkumista kotioloissa Seniorin liikkumista on nykytekniikalla mahdollista valvoa niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin ilman että valvottavan tarvitsee välttämättä tehdä itse mitään asian eteen. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Jani Kärppä – Hoivaturva on näistä uusin ja erilaisin järjestelmä. Järjestelmässä ei ole rannekkeita tai antureita, joten käyttäjän ei tarvitse huolehtia niiden lataamisesta. Jollei ihminen muistaa pitää ranneketta kädessään tai osaa käyttää vaikkapa turvapuhelinta, ei laitteista ole hänelle mitään hyötyä, sanoo Pasi Nurmela rovaniemeläisestä Seniortekistä. Siinä on 18 uutta patenttia, joten kyse on todella uudesta tekniikasta. Seniortek on tuonut markkinoille ulos soveltuvan paikantamisturvan, sisätiloissa käytettävän hoivaturvan sekä kumpaankiin järjestelmään kuuluvan käyttöliittymän, omaturvan
. . Lapissa on meneillään STM:n Toimiva kotihoito Lappiin kärkihanke, jossa hoivaturvan avulla kehitetään kotihoidon prosesseja ja toimintatapoja. Keskusyksikkö käy kukkatolpasta.. Paikannuslaitteen haittana muistisairaan kannalta on, että laite täytyy muistaa ottaa mukaan ja pitää latauksessa. Kun liikkumisessa tapahtuu oleellinen muutos, on se sitten liikehtimisen oleellista vähentymistä tai lisääntymistä, järjestelmä hälyttää. Hanke kuuluu sosiaalija terveysministeriön valtakunnallisiin kärkihankkeisiin. – Pitkät välimatkat ja melko harva astutus ovat yhtenä perusteina hankkeelle. Tämän takia esimerkiksi paikannuslaite tulisi antaa käyttäjälle hyvissä ajoin, jotta hän ehtii tottua siihen. Jos asukkaan unirytmi esimerkiksi muuttuu ja hän alkaa liikkua yöllä tavallista enemmän, järjestelmä tekee hälytyksen. Toisaalta sellaiseen ei ole tarvetta. – Kun hänen liikkumisensa pysyy järjestelmään syötetyissä rajoissa, eikä arkirytmi häiriinny, järjestelmä ei reagoi. Paikantamisturva vaatii muistia Ulkopaikannuslaitteet välittävät henkilön sijainnin ulkopuoliselle taholle netin kautta. . 85 Järjestelmä valvoo ihmisen liikkumista kotioloissa joku haluaa itselleen rannekkeen meidän järjestelmämme lisäksi, se toki onnistuu. – Jo näin hankkeen alkuvaiheessa voidaan todeta, että Hoivaturva-järjestelmä on pelastanut ihmishenkiä. Kotihoito voi arvioida ja kartoittaa asiakkaansa liikkumisen. Aika usein muistisairaan on vaikea hyväksyä uusia laitteita. Sami ja Pasi Nurmela näkevät Hoitoturvan soveltuvan erityisesti muistisairaalle. Valitettavasti paikannuslaite ostetaan usein liian myöhään, jolloin sen käytön opettelu on muistisairaalle jo myöhäistä. Akku kestää vuosia ja parhaat ovat toimoneet viisikin vuotta testeissä. – Tunnistimiin voi koodata asukkaan liikehtimisen kussakin asunnon osassa eri vuorokauden aikoina. – Nettiliittymäkustannuksia ei ole oma käyttöluuttymän ansiosta. Järjestelmään voidaan ottaa mukaan vaikkapa asunnon ulko-oven avautuminen, jolloin henkilön mahdollinen valvomaton uloslähtö tulee noteeratuksi. Lapin läänissä ollaan edelläkävijöitä Lappiin on tulossa toistasataa hoivaturvalaitetta – Jokaiseen Lapin läänin kuntaan toimitetaan viisi hoivaturvaa ikääntyneille kuntalasille. Yhteensä niitä on tulossa 105 kappaletta. Viesti poikkeavuuksista voidaan välittää esimerkiksi omaisen matkapuhelimeen tai kotihoidon palvelukeskukseen tekstiviestin näköisessä muodossa. Tunnistimet seuraavat asukkaan liikkeitä. – Laite perustuu GPS-tekniikkaan, joten se toimii käytännössä kaikkialla. Epätavallinen liike tulee huomioiduksi Hoivaturva perustuu kukkatolpan tapaiseen keskusyksikköön ja eri huoneisiin asennettaviin liiketunnistimiin. Puolet hoivaturvista on asennettu, loput asennetaan syksyn mittaan. – Järjestelmää voidaan säätää etänä, jos liikkuminen muuttuu. Sen hinta kuuluu kuukausikustannuksiin,eikä käyttäjän tarvitse maksaa erikseen käyttöliitymästä Keskusyksikkö toimii verkkovirralla, mutta siinä on myös akku Jos sähkökatko iskee, keskeskusyksikö toimiii akulla kuusi tuntia. Kerran asennettua järjestelmää ei tarvitse hoitaa tai säätää asunnossa millään tavoin. Hoivaturvan kustannukset ovat Nurmelan mukaan alle sata euroa kuukaudessa
Ruuanlaitto tuntui helpolta ja turvalliselta. Evakkomatkan ja muutaman mutkan jälkeen muutimme pientilalle. Puuhellalla pärjättiin – leivinuunille talossa ei ollut tilaa. Kerrostaloon muutin vuonna 1965, siellä oli sähköhella ja -uuni. Pyh, olisihan se helppoa, mutta kun on tottunut laittamaan ruokaa omalla hellalla! Ja joku siinä mikrossa epäilyttää, ei se ihan luonnolliselta tunnu. Joskus levy unohtui päälle ja kuumeni punaiseksi, mutta onneksi sen huomasi terävillä aisteilla aina nopeaan. Kerran se mokoma oli onnistunut vääntämään kaksi levyä päälle kiivetessään kattilalle. Täällä palvelutalossa on mukavaa, joskus laitan ruokaa vielä omassa asunnossa. Äiti hääräsi päivät pitkät keittiössä puulieden ja leivinuunin välissä. Onneksi palovaroitin toimi hyvin. Oli muutettava kerrostaloon. Omakotitalossa meillä oli kissa, iso ja laiska kolli, joka oli jatkuvasti ruuan perään. Ovat ehdottaneet, että luopuisin hellan käytöstä ja lämmittäisin ruokani mikrossa. Aino-Inkeri Parhain terveisin 86. Käry oli kamala ja koko kerroksessa palovaroittimet huusivat. Sitten kun jäin yksikseni, en jaksanut hoitaa taloa kuin vuoden. Naapurin Reetallekin on tapahtunut niin muutaman kerran. Aina se ei vain oikein onnistu, kun se liesi tahtoo jäädä päälle ja ruoka käryää piloille. Taas asunto haisee pahalle. Välillä kekäleitä putosi hellan luukusta lattialle, mutta ei siinä sen suurempaa vaaraa ollut. Elämäni liedet Synnyin vuonna -34 Kivennavalla Karjalassa. Lapset ovat keskustelleet henkilökunnan kanssa, sanovat. Kerran olen tuhonnut yhden paistinpannun. Sillä liedellä syttyi munkkirasva palamaan muutamankin kerran, mutta niistä selvittiin aina kunnialla ja kattilan kannella. Se nestekaasun haju ja pullo nurkassa tuntuivat pelottavilta. Puuro taisi unohtua hellalle, en minä muista! Kattila on mustunut ja muovikauha ihan vääntynyt… Oikeastaan, taitaa olla parasta, että nyt lopetan tuon kokkaamisen, tulkoot ja kantakoot pois tuon lieden, että en muistamattomuuttani taas ala kokata. Jostain syystä hellan levyt olivat jääneet päälle useammankin kerran, siinä oli varmaan jotain vikaa… Lapsille ja lapsenlapsille tuli kokattua aina juhlapyhiksi, vaikka nuo yrittivätkin vähän toppuutella. Maanviljelystä ja rakennustöistä vanhemmat haalivat elannon. Jossain vaiheessa rahaa kertyi sen verran, että vanhemmat hankkivat kaasulieden. Keittiö oli ahdas, mutta ruuanlaitto mukavaa. Täytyy kirjoittaa tämä asia lapulle ja näyttää se jälkikasvulle… sille pojalle, mikä sen nimi nyt olikaan
Käyttö ei saa aiheuttaa vaaraa. . Onko läheisesi iäkäs ja heikkokuntoinen. Varmista, että siirrettävät valaisimet on sijoitettu niin, etteivät ne voi kuumentaa ja sytyttää lähellä olevaa materiaalia. Olisiko aika jo pyytää sähköasentaja kytkemään äidin liesi pois päältä. AKTIIVITUOLI Kysy lisää tai tilaa maksuton kotiesittely: puh. Hän voi joko tarkastaa vanhan laitteen toiminnan tai kytkeä uuden kiukaan asianmukaisesti paikolleen ja ohjeistaa asukkaan käyttämään uutta kiuasta käyttöohjeen mukaisesti. Tilaa ajoissa! Verhoiluvaihto Korkea puinen tukituoli tai rahi kaupan päälle! Rajattu erä! Vain uusiin tilauksiin Yksi hyvä keino muistaa paristojen testaus on tehdä se sinä päivänä, kun siirrytään kesäaikaan. Jos käyttöohjeesta ei löydy tietoa laitteen oikeasta käytöstä tai sijoitustavasta, kysy asiaa laitteen myyjältä. Lämmitys Jos asunnossa on lisälämmittimiä, kiinnitä huomiota niiden sijaintiin. Vain asianmukaisella käytöllä voi estää vahinkojen syttymisen. Palovaroittimien testaus tulisi tehdä käyttöohjeen mukaisesti ja paristot vaihtaa säännöllisesti. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) kannustaa ikääntyvien omaisia miettimään, onko oma vanhempi enää ruuanlaittokuntoinen. – Liedellä syttyi munkkirasva palamaan muutamakin kerran, mutta niistä selvittiin aina kunnialla ja kattilan kannella. Kiukaat kaikkien sähkölaitteiden tavoin vanhenevat käytössä. Jos laite ei toimi oikein, kutsu sähköasentaja paikalle. Tarkista, vilkkuvatko loisteputket. S uurin osa lieteen liittyvistä onnettomuuksista johtuu huolimattomasta käytöstä. Vanhat lämmittimet pitää uusia, jos ohjeistusta ei ole saatavilla. Vaivaako polvet, selkä tai lonkka. Onko asukas enää tarpeeksi hyvässä kunnossa käyttämään sähköliettä, vai olisiko jo syytä kytkeä liesi kokonaan pois päältä. 87 K uv a: F lic kr / L ad yb ug b lu e, C re at iv e C o m m o ns Sähköliedessä itsessään ei ole mitään turvallisuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Silloin muutenkin säädellään kelloja ja joudutaan nousemaan korkealle. Esimerkiksi sänkyyn tai nojatuoliin pudonnut valaisin voi sytyttää tekstiilit palamaan. Haluatko asua omassa kodissa pidempään. Liedestä alkaneesta tulipalosta kuoli viime vuonna yhdeksän ihmistä. Käy läpi kellokytkimen ja termostaatin toiminta. 040 350 7117 www.armi-aktiivituoli.fi Nyt myös nahkaisena! Design by TAPIO ANTTILA UUSI Armi Design Aktiivituoli vähentää kaatumisriskiä Isänpäivä ja joulu lähestyy – Lahja, josta on oikeasti hyötyä. Suosi led-valaistusta, jos mahdollista. Vaihda tarvittaessa. Palovaroittimet Palovaroittimet eivät ole ikuisia, ja vielä vähemmän niiden virtalähteet eli paristot. ushuoneeksi. Tukes suosittelee ikääntyvien omaisia käymään läheisensä kodin turva-asiat läpi kansainvälisen ikäihmisten päivän kunniaksi. Valaistus Perinteiset hehkulamput ja halogeenivalot voivat olla sytyttävän kuumia. Kannattaa aina kun on mahdollista tarkistaa, ettei sähkökiukaan päällä tai läheisyydessä ole ylimääräistä tavaraa. Sauna Löylyhuone on tarkoitettu saunomista varten, EI varastotilaksi eikä pyykinkuivaNäkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,32 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi!. Tukesin ylitarkastajalla Jukka Lepistöllä on joukko vinkkejä omaisille seniorikodin turvallisuuden parantamiseksi: Ruuanlaitto Katso, ettei lieden läheisyydessä säilytetä mitään ylimääräistä tavaraa
Omilla elintavoilla on siis ratkaiseva rooli sairastumisriskissä. Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä olisi kuitenkin ennaltaehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla. Roine kertoo, että omilla elintavoilla on suuri merkitys. Aivoverenkiertohäiriöt ovat suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä. – Nykytiedon valossa jopa yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä, hän toteaa. Terveellinen, kasvispitoinen ruokavalio ja liikunta sekä ylipainon, tupakoinnin ja runsaan alkoholin välttäminen. Jokainen minuutti on oleellinen ennusteen kannalta. Roine täsmentää, että kyse ei. – Riskitekijät jaetaan yleisesti hoidettaviin ja ei-hoidettaviin. Roine suosittelee välimerellistä ruokavaliota, jonka avulla saadaan runsaasti kuituja ja vihanneksia sekä hyviä rasvoja. Neurologian professori ja Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Sen sijaan suolan ja tyydyttyneiden rasvojen käyttöä tulisi karsia. Hoito on kehittynyt viime vuosina valtavasti, ja moni toipuu täysin, mutta nopea hoitoon pääsy on silti tärkeää. Noin 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista tarvitsee monialaista kuntoutusta. 88 ole ainoastaan verenpainetaudista, vaan alhaisempaan verenpaineeseen liittyy pienempi riski myös silloin, kun verenpaine on normaali tai vain hiukan kohonnut. Niiden määrä on vuosikymmenien aikana lisääntynyt valtavasti ja lisääntyy edelleen. Hoidettavia ovat verenpaineen ohella myös elämäntavat ja ei-hoidettavia ovat ikä ja perimä, Roine täsmentää. Teksti: Terhi Niinimäki Valtaosa aivoverenkiertohäiriöistä ehkäistävissä Verenpaine kuriin . Tärkein aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) aiheuttava tekijä on korkea verenpaine. Ennaltaehkäisyssä valttia ovat samat perusseikat kuin monen muunkin terveysongelman kohdalla. Jos suvussa A ivoverenkiertohäiriöt ovat suomalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Osalla suomalaisista onkin perinnöllinen alttius saada AVH. Ennaltaehkäisyyn panostamisella on kuitenkin onnistuttu välttämään niin paha häiriöiden lisääntyminen, kuin mitä pelättiin
– Oireiden alkaessa ei ole aikaa soittaa esimerkiksi perheenjäsenelle tai omalle lääkärille. Oireiden alkaessa on tärkeää päästä hoitoon mahdollisimman pian, sillä ennen tutkimuksia ei voida tietää, onko kyse tukoksesta vai vuodosta. Julkinen sektori on oleellisessa osassa AVH-potilaiden hoidossa ja Roine toivoo, että myös sote-uudistusten jälkeen eri puolilla Suomea ollaan tasaarvoisessa asemassa hoidon saamisessa. Jokainen minuutti on ratkaisevan tärkeää potilaan ennusteen kannalta ja neljän tunnin aikaikkuna viittaa siihen, että esimerkiksi liuotushoitoa ei välttämättä voida aloittaa enää neljän tunnin jälkeen. Vaikka olisi sairaalan vieressä, tulee soittaa 112, sillä hoitoketjumme on rakennettu niin, että hätänumeron kautta pääsee kiireelliseen hoitoon, Roine painottaa. – Suomessa ollaan ennätysnopeita AVH-potilaiden hoidossa. Jokainen minuutti tärkeä Aivoverenkiertohäiriöt jaetaan kolmeen eri luokkaan, joita ovat tukoksesta aiheutuvat aivoinfarktit ja ohimenevät TIA-kohtaukset sekä aivoverenvuodot. on ollut aivoverenkiertohäiriöitä alle 60-vuotiaille, lisää se riskiä arviolta kymmeniä prosentteja. Aina heti soitto 112, jolloin pääsee heti nopeaan hoitoketjuun. Kolme yleisintä oiretta ovat toispuoleinen raajaheikkous, toispuoleinen kasvojen halvaus ja puheentuoton häiriöt. Nopean hoidon takaa 112-soitto, jolloin tiedetään valmistella hoitoja saapuvalle AVH-potilaalle, Roine kuvaa. Perimän lisäksi vaikuttaa ikä, mutta AVH on silti melko yleinen myös työikäisten keskuudessa. Roine korostaa, että tämä saatetaan ymmärtää väärin. Syrjäseuduilla käytetäänkin aina helikopteria AVH-potilaiden kuljettamisessa. . Valtimotukoksista johtuvat häiriöt ovat yleisimpiä. Kohonnut verenpaine on merkittävin aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen riskitekijä, joten sen hoito on myös tärkein ennaltaehkäisevä toimi. Niitä on noin 85 prosenttia kaikista AVH:sta ja vuotoja puolestaan noin 15 prosenttia. Usein puhutaan, että infarktin sattuessa on tärkeää päästä hoitoon neljän tunnin kuluessa. Jokainen minuutti on tässä tapauksessa tärkeä. Oikean hoidon aloittaminen vaatii ensin sekä aivojen kuvauksen että verinäytteen oton. 89 . – AVH-potilaiden hoidossa korostuu julkinen sektori ja yliopistoja keskussairaalat, hän toteaa. Myös hätänumero käyttää näitä kolmea pääoiretta AVH-potilaiden tunnistamisessa.. Noin 25 prosenttia infarkteista sattuu työikäisille ja aivoverenvuodoista peräti noin kolmannes. Kolme yleistä oiretta AVH:n oireet ovat aina äkilliset. Kun potilas tulee sairaalan ovesta sisään, hän on tutkimusten jälkeen hoidossa jo keskimäärin 10 minuutin päästä. Viivettä syntyy eniten avun soittamisessa sekä kuljetuksissa erityisesti taajamien ulkopuolella
Kuntoutus toteutetaan aluksi sairaalassa, sen jälkeen tarvittaessa hoitolaitoksessa ja lopulta avokuntoutuksena. Hän jatkaa, että eteisvärinä on ikävä kyllä lisääntymässä edelleen. Jokainen minuutti on ratkaisevan tärkeää potilaan ennusteen kannalta.. Jotain on melkein aina tehtävissä. Muille riittää lääkehoito ja terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen. Noin 40 prosenttia AVH:n sairastaneista tarvitsee monialaista kuntoutusta. – Kuntoutuksen kesto vaihtelee viikoista jopa vuosiin. Hoidossa, kuten ennaltaehkäisyssäkin, tärkeää on verenpaineen lasku. Vuonna 2004 otettiin käyttöön liuotushoidot, joiden ansiosta joka seitsemäs pelastuu. – Jos AVH:n syy ei ole selvillä, voidaan seurata yhdestä kolmeen kuukauteen erilaisilla laitteilla, onko potilaalla sydämen eteisvärinää. Nyt tilanne on toinen. Roineen mukaan AVH:t ilmenevät tyypillisimmin kahtena huippuna, aamulla ennen heräämistä ja iltapäivällä. Jos hoidon saaminen viivästyy eikä liuotusta tai valtimon sisäistä avausta voida enää tehdä, annetaan oireiden mukaista hoitoa ja pyritään ehkäisemään komplikaatioita. Tyydyttyneiden rasvojen ja suolan käyttöä tulisi karsia. Liuotushoidolla kaksi kolmasosaa toipuu täysin, kun tarkastellaan tilannetta kolme kuukautta häiriön jälkeen. Monialaiseen kuntoutukseen kuuluu fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus. 90 – Lisäksi on pitkä lista harvinaisempia oireita, kuten näkökenttäpuutoksia ja näköhäiriöitä, tasapainohäiriöitä ja äkillisesti muuttunutta käytöstä. Jos hoito onnistuu täysin, niin potilas voi olla kunnossa jo seuraavanakin päivänä, Roine kertoo. – Ei sekään silti tarkoita automaattista hengenlähtöä. Valitettavasti Suomessa on kuitenkin suuria eroja kuntoutuksen tasossa, Roine kertoo. Ennuste riippuu kuitenkin aina hoidon saamisen nopeudesta, ja jokainen minuutti on merkityksellinen ennusteen kannalta. Ensimmäiset kolme kuukautta ovat tehokkaimmat. Terveelliset elämäntavat Aivoverenkiertohäiriöistä noin puolet johtuu sydämen eteisvärinästä. Viime vuosina käyttöön on tullut entistä tehokkaampi hoitomuoto, valtimon sisäisen tukoksen avaus, jolla voidaan pelastaa joka kolmas. – AVH:sta voi toipua täysin. Sille puolestaan altistavat samat tekijät kuin muillekin valtimosairauksille. Kuntoutusohjaaja suunnittelee kuntoutuksen sekä auttaa tarvittaessa sosiaalietuuksien hankkimisessa. Roine suosittelee välimerellistä dieettiä, joka sisältää runsaasti kuituja, vihanneksia ja hyviä rasvoja. Jos puls. Sitä voidaan joissain tapauksissa käyttää jopa yhdeksän tunnin kuluttua oireiden alkamisesta. – AVH-potilaiden saaman kuntoutuksen vaikuttavuudesta on paljon näyttöä, Roine kiittelee. Oireiden ilmaantuessa on apua soitettava välittömästi. Aivoliitto onkin järjestänyt Tunne pulssisi –kampanjan, jossa opetetaan ihmisiä tunnustelemaan itse pulssiaan. Tehokasta hoitoa Noin 40 vuotta aivopotilaiden parissa työskennellyt Roine on nähnyt hoitojen kehittymisen ja ollut myös itse mukana kehittämässä niitä. – Verenpaine, ylipaino, tupakointi ja liikunnanpuute, Roine luettelee. – Vielä 1970-luvulla AVH-potilaat ohjattiin terveyskeskukseen eikä heille ollut oikein minkäänlaista hoitoa tarjolla, Roine toteaa. Pelkkä huimaus, puutuminen tai pyörtyminen sen sijaan ei viittaa aivoverenkiertohäiriöön, Roine kertoo. On myös paljon oireettomia infarkteja, ja joskus jälkikäteen huomataan, että potilas on sairastanut infarktin, Roine mainitsee. – Vaikka häiriön alkuajankohta olisi tuntematon, kuten yöllä, on silti pidettävä kiirettä ja osa potilaista soveltuu silti liuotushoitoon, Roine kuvaa. Monialaista kuntoutusta Ensihoidon jälkeen alkaa potilaan kuntoutus, jonka vaikuttavuus on suurin heti ensimmäisinä viikkoina. . Se selittää suuren osan tapauksista, myös niistä, joiden syytä ei ole saatu selville, Roine toteaa
Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. – Kaiken lisäksi AVH:lla on yhteiset riskitekijät esimerkiksi Alzheimerin kanssa. 91 . Aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 henkilöä ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. TIA (transient ischemic attack) on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. – Nykytiedon valossa jopa yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä. Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa, mutta voi aiheutua myös esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta tulleesta hyytymästä. Aivoverenkiertohäiriöt lyhyesti Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita on arvioitu olevan Suomessa vuonna 2015 noin 100 000. AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikeaasteinen. AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esimerkiksi motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. Se vaurioittaa aivojen syviä osia ja aiheuttaa esimerkiksi henkisen tason ja liikuntakyvyn laskua, Roine kuvaa. Yhteensä siis noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön vuosittain eli joka päivä 68 henkilöä. Tämän seurauksena paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Lisäksi iäkkäillä esiintyy hiipimällä etenevää pienten suonten tautia, joka altistaa AVH:lle. Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Oireet kestävät tyypillisimmin 2-15 minuuttia (yleensä alle tunnin). Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoverenkierron tilapäistä ja vielä korjaantuvaa häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. . – Valtaosa aivoverenkiertohäiriöistä on estettävissä omilla valinnoilla, terveillä elämäntavoilla. si on epäsäännöllinen, syntyy epäily eteisvärinästä. Erityisesti, jos tietää kuuluvansa riskiryhmään, kannattaa huolehtia terveydestään, Roine kehottaa. Roine kertoo, että jopa yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä on ehkäistävissä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 5 000 henkilöä. Sen oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta menevät nopeasti ohi. Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen (ICH) tai lukinkalvon alaiseen tilaan (SAV). Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. Vaikka oireet ovat ohimenevät, tulee ne ottaa vakavasti, sillä ne voivat ennakoida tulossa olevaa aivoinfarktia. . . . ?. Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Sekä eteisvärinän että pienten suonten taudin tärkein ennaltaehkäisevä keino on verenpaineen alentaminen. SAV:n aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman repeäminen. Vuotanut veri imeytyy vähitellen pois aivoista, mutta verenvuoto aiheuttaa kuitenkin kudosvauriota. Aivot säätelevät ihmisen toimintaa
Hänelle ilmaantui ennen vuotoa kovia päänsärkyjä, mutta lääkäriin hän ei kuitenkaan miehensä kehotuksista huolimatta lähtenyt. Letku vei vatsanpeitteen läpi ravintoliuosta mahalaukkuun. Tästä vuodesta hänelle on jäänyt ensi kertaa mieleen muistoja. Hänen fysiikkansa parani kuntoutuksessa. Sadun saama lukinkalvonalainen verenvuoto eli SAV (subaraknoidaalivuoto) aiheutuu aivojen pinnalla kulkevan verisuonen repeytymisestä. Satu Fransman oli aluksi kaksi viikkoa tajuttomana Töölön sairaalassa. Kuukauden kuluttua hänet siirrettiin jatkokuntoutukseen kotikuntaansa Vihtiin, Nummelan terveysaseman vuodeosastolle. Sadun alkaessa käsittää jotakin, arveli hän jääneensä traktorin alle. Aivoverenvuodon seurauksena selkäydinnesteeseen oli vuotanut verta. – Nyt ollaan pikku hiljaa alettu pysyä nykyhetkessä, Satu-avustaja hymyilee. Kun vuoto on vasemmalla puolella aivoissa, on halvaus oikealla puolella kehossa. Aluksi Sadun oli vaikeaa hahmottaa aikaa ja paikkaa tai mitään muitakaan asioita. Satu on vuoden 2017 aikana mennyt selvästi eteenpäin monella tavalla. Repeytymisen yhteydessä veri vuotaa aivojen pinnalle sekä usein myös aivo-selkäydinnesteen täyttämiin aivokammioihin aivojen keskellä. Meni kauan ennen kuin hän alkoi hahmottaa, mitä vuotta tai vuodenaikaa eletään. Seitsemän kuukautta sairaalassa Kotiin Satu pääsi kotiin seitsemän kuukautta aivoverenvuodon jälkeen, sillä nojalla, että hän sai avustajan kotiin. Kun kaverit käyvät, muistan, mitä kaikkea on juteltu. Satu oli tehohoidossa tajuttomana myös intuboitu hapensaannin turvaamiseksi. Satu-avustaja on ollut tärkeä osa Sadun ja koko perheen elämää huhtikuusta 2015 alkaen. Puhe kulkee ja liikkuminen sujuu rollaattorin avulla. – Hyvä, että nyt ollaan tässä, iloitsee Satu. Tästä vuodesta on syntynyt muistoja Satu nauttii paranemisestaan ja on hyvällä mielellä. Töölöstä eteenpäin lähdettäessä Sadun yleistilanne oli heikko, tajunnan taso alentunut, hän ei noudattanut kehotuksia, toisessa silmässä oli katsevaikeuksia, eivätkä raajat totelleet. Aikoja ennen kuluvan vuoden tammi-helmikuuta hän ei juuri muista, vaikkei sitä itse ymmärtänyt ennen kuin alkoi muistaa. 92 A ivoverenvuoto oli laaja. Sadun oikea puoli halvaantui kokonaan, myös silmän toiminta vammautui. Ensin elettiin pitkään 1990-luvulla, sitten välillä tulevaisuudessa vuotta 2047. Hän kuvitteli elävänsä 15 vuotta aikaisempaa elämää. Myös etukäteen suunniteltuja asioita pysyy jo mielessä, vaikka muisti tekee edelleen myös tepposia ja asiat sekoittuvat mielessä. Kuuden viikon päästä kohtauksesta Sadun vireystila alkoi kohota ja hän alkoi puhua kokonaisia lauseita, vaikkei oikein tiennyt, mitä puhui. – Mies oli mielestäni kylässä ja tervetullut kahville, vaikken oikein tiennyt missä asuinkaan, nauraa Satu nyt. Töölöstä Satu siirrettiin Lohjan aluesairaalaan. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Syyskuiset monipäiväiset 50-vuotisjuhlat ovat tuoreena mielessä. Hän oli siellä voimaantumassa ennen kuntoutuksen alkamista. Kävelyn harjoittelu ilman rollaattoria kuuluu päiväohjelmaan, samoin jumppa.. Aivoverenvuoto muutti elämän Satu Fransman sairastui aivoverenvuotoon syyskuussa kolme vuotta sitten, 47-vuotiaana. Leikkauksessa sitä imettiin pois päähän tehdyn reiän kautta. – Ihanaa, kun muistan. Onnekseen hän sai vuodon ihmisten ilmoilla ja pääsi heti hoitoon. Pääsääntöisesti kolme ensimmäistä kuukautta menivät hyvin sekavassa tilassa, ja alku oli vaikeaa. Tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun Satu oli laitoskuntoutuksessa Ortonissa
Hän on onnellinen miehestään Ollista, joka sairaalassa istui hänen sänkynsä vieressä ja puhua pajatti, vaikka viestin vastaanottaja olikin ihan pihalla. Äidin piti jalkojen kuolion edetessä miettiä, mitä ratkaisuja tehdään. Kunnes ei sitten tarvinnutkaan. Lääkeaineiden vaikuttavuuden purkautuminen kesti niin kauan, että Satu käsitteli tyttären menetykseen liittyviä tunteita vasta viime keväänä. Miehensä mukaan Sadun päänsäryt alkoivat noin vuotta aikaisemmin, mutta lääkäriin hän ei suostunut lähtemään. Sadulla on kolme lasta, joista 18-vuotias Pia menehtyi ratsastusonnettomuudessa saamiinsa vakaviin sisäelinvammoihin, kesäkuussa, runsas kaksi kuukautta ennen Sadun aivoverenvuotoa. Pia poismenon myötä päänsäryt pahenivat Satu itse ajattelee, että Pian poismeno oli todennäköisesti viimeinen pisara aivoverenvuodon tekeytymisessä.. Muttei muista niistä ajoista juuri mitään. – Itkin häntä oikeasti vasta silloin. Tyttären onnettomuuden ja kuoleman tuomat paineet olivat liikaa. entisestään. Apu tuli paikalle pikaisesti, ja Satu vietiin tajuttomana Helsinkiin Töölön sairaalaan. Nyt voin puhua hänestä ilman, että joka kerta itkettää. Satu itse ajattelee, että Pian poismeno oli todennäköisesti viimeinen pisara aivoverenvuodon tekeytymisessä. . Työkaverit kuulivat itkua hänen huoneestaan, mahdottoman kova päänsärky yllätti. Muistan, että itkin häntä myös koko hautajaispäivän, mutta se ei vielä ollut tarpeeksi. Hänen kuntonsa huononi dramaattista vauhtia. Olli myös halusi Sadun kotiin niin pian kuin mahdollista, ja toimi omaishoitajana illat ja yöt. – Laitoin eilen ensimmäistä kertaa perheelleni itse yksin ruokaa, Satu hymyilee. Avustaja-Sadun kanssa onkin harjoiteltu ruuanlaittoa, joka ei aikaisemmin kiinnostanut Satua ollenkaan. 93 . Tytär nukkui pois. Satu Fransman täytti syyskuussa 50 vuotta. Läheisiään, ennen hyvin työorientoinut, Satu haluaa muistaa ajatella aikaisempaa enemmän. Erityisesti alkuaikoina olivat suurena apuna myös Sadun äiti ja Ollin sisko. Lapset ovat kasvaneet kolme vuotta kuin hujauksessa. Satu söi lääkäreiden ohjeiden mukaan mielialalääkkeitä yli kaksi vuotta sairastumisensa jälkeen ja on nyt tyytyväinen niiden lopetuksesta. Tytär eli onnettomuuden jälkeen yhden viikon. . – Silloin 10-vuotiaan Jennan piti siskon kuollessa ja äidin sairastuessa kasvaa nopeasti isoksi tytöksi, Satu miettii. Läheiset huomioon Sadun poika, 20-vuotias Jesse on parhaillaan armeijassa, nuorempi tytär, 13-vuotias Jenna käy yläkoulun kahdeksatta luokkaa. Satu teki työnsä ja hoiti rutiininomaisesti kaikki muutkin asiat. Kesken arkisen työpäivän Kirjanpitäjän työtä tehnyt Satu Fransman sai aivoverenvuoden kesken arkisen työpäivän. Juhlista kertyi iloisia muistoja. Sen myötä hän meni tajuttomaksi. Nyt hän on iloinen, kun pystyy laittamaan ruokaa
Työntäyteisiä vuosia takana Avustaja-Satu on toiminut terapeuttien työn jatkeena ja kaikki asiat, sängystä ylös nousemisesta lähtien on opeteltu hänen kanssaan tarkasti uudelleen. Avustaja on edelleen apuna niissä asioissa, joihin Satu ei vielä pysty. Kirjoittaminen käy hitaasti, kun se on pitänyt, oikean puolen halvaannuttua, opetella vasemmalla kädellä kokonaan uudelleen, eivätkä kirjaimet muutenkaan aluksi totelleet, Satu juttelee. Sadun on ollut sairastumisensa myötä pakko opetella vähän aikaisempaa rauhallisempaan ja rennompaan elämäntyyliin. Myös kävelyä ilman rollaattoria pitää harjoitella niin paljon kuin mahdollista. – Nyt minulla on tehtävänä kirjoittaa elämänkertani. Pyrkimys on opetella kodin toimet uudelleen ja pärjätä yksin kotiarjessa. Satu kykenee jo keittämään kahvia ja tekemään ruokaa. Hänellä on paperilla ylhäällä fysioterapiaohjelma, jonka liikkeet hän pystyy tekemään itsekseen. Satu iloitsee siitä, että hän pystyy tekemään itse, aikaisemmin piti jonkun olla aina tekemässä hänen kanssaan. Nyt on tehtävä itse Aluksi tehtiin yhdessä avustajan kanssa todella paljon. Vaikka puhe jo hyvin kulkeekin, on puheen tuottamisessa vielä parannettavaa. Aivove. Niitä osia aivoista, jotka olivat ilman happea ja tuhoutuivat, ei enää saada uudelleen käyttöön. – Nummelan vuodeosastolla opetettiin aivopotilaan hoitoa ennen kuin aloitimme. Nykyisen neurologisen oirekuvan mukaan Sadusta ei asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan enää tule työkykyistä. Saadaan muisti toimimaan paremmin, liikkuminen paremmaksi ja arki kotona rullaamaan. Hänen kanssaan harjoitellaan myös sähköpostin käyttöä. Oikeassa jalassa on tuki.. – Nyt teemme vähemmän yhdessä, sillä Satu pystyytekemään itse ja hänen pitääkin tehdä itse. Takana on 2,5 työntäyteistä vuotta. Erityisesti halvaantuneen oikean käden voimistuttaminen on tärkeä tavoite fysioterapiassa. Sadulla oli ennen aivoverenvuotoa karsastuksen vuoksi silmälasit. – Sitä mihin saakka, kukakin pysyy kehittymään, ei osaa sanoa kukaan. – Fysioterapian jatkoksikin joka päivä hierottiin ja venyteltiin jokainen nivel sekä jumpattiin, harjoiteltiin seisomista, tasapainoa ja kävelemistä. Neuropsykologin puheilla tehdään aivojumpallisia tehtäviä. Hän ei myöskään tule enää ajamaan autoa, toteaa avustaja-Satu. Nykyisen tilan ylläpito ja eteenpäin meneminen vaativat kuitenkin jatkuvaa tekemistä ja ylläpitoa. Kuntoutus perustuu siihen, että otetaan kaikki toimivat osat kovemmin käyttöön. – Voisin minä joskus jotakin tehdä, tuumii Satu. Toimintaterapeutin kanssa harjoitellaan aivojen ja käden yhteistyötä ja käden liikkuvuutta. Kolme muuta tulevat kotiin, mutta neuropsykologin luona käydään Helsingissä. Fyysisesti nivelet saatu liikkeelle, hermot toimimaan oikein ja raajat kantamaan. Touhua ja tekemistä riittää. – Motivointia ehkä tarvitaan välillä vähän, avustaja-Satu hymyilee. Kaikki tähtää kuntoutumiseen. Mutta kun vastaan tulee asian hoitoa tai aikatauluasioita, joissa tulee muutoksia, tarvitaan vielä apua. – Kumma, kun pitää jumpata joka päivä, Satu naurahtaa. Fysioterapeutin tehokkaan käynnin jäljiltä Satu on yleensä hyvin väsynyt. 94 . – Kun avataan kone, katsotaan sähköpostit ja vastataan niihin, voimat ovat niin vähissä, että pitää mennä päikkäreille voimia keräämään. Muuten tulee takapakkia, avustaja-Satu sanoo. Usein leivotaan, mutta joskus pelataan lautapelejäkin. Olen siinä kyllä vielä ihan alussa. Tavoitteena saada kotiarki rullaamaan Harjoittelemalla toistuvasti joka päivä tarkasti samalla tavalla uudelleen, alkaa Satu pikku hiljaa muistaa ja oppia, avustajaSatu sanoo. Paljon on tultu pikku hiljaa eteenpäin. Jumppahuoneessa on käsipainojen lisäksi käytössä cross trainer ja kuntopyörä. Muutokset sekoittavat pakan. Satu Fransmanin elämässä on mukana neljä terapeuttia, fysioterapeutti, puheterapeutti toimintaterapeutti ja neuropsykologi
SAV:n syynä on yleisimmin (80-90 %:ssa) aivovaltimon seinämässä olleen pullistuman (aneurysma) puhkeaminen. Portaiden kulku alakertaan on hyvää liikuntaa. Puolet menehtyy . Tajunta saattaa laskea myös vähitellen aivoverenvuodon alkamisen jälkeen. Herkut alkoivat maistua Sadulle paranemisen myötä vähän turhankin hyvin. Silmä saadaan rauhalliseksi erityisellä prismalinssillä. 95 . Toisaalta monissa tapauksissa sairaus saattaa aiheuttaa äkillisen tajuttomuuden, ilman että potilas ehtii valittaa mitään. Nyt ne on korjattu. Sadulla on nyt käytössään verenpainelääke ja lihasjäykkyyttä vähentävä lääke. Noin 10 %:ssa syynä on synnynnäisen valtimoiden ja laskimoiden muodostaman verisuoniepämuodostuman (AV-malformaatio) repeäminen. renvuoto vaikutti näkökeskukseen ja sen jäljiltä oikea silmä vetää kieroon ja näkee kaksoiskuvia. SAV on erittäin vakava sairaus. Lihosin myös. Tupakointi jäi sairaalareissulle Aivoverenvuotoon saakka Satu tupakoi. Noin 10 %:n tiedetään olevan perinnöllisiä. Jotkut saattavat ikään kuin tuntea että ”jotain repesi päässä”. – Hampaat menivät kovasta karkinsyönnistä rikki. – Olen pudottanut kahdeksan kiloa ja vielä on tavoitteena saman verran. Aivoverenvuodon sairastaneilla on niin suuret riskit, saada erityisesti epileptisiä kohtauksia tai vuoto uudelleen, että kaikki elämäntavat tulee muokata hyvin terveellisiksi. – Kyllä varmasti oli jonkinlaiset vieroitusoireet, mutta niistä minulla ei ole mitään käsitystä. Tupakka ja alkoholi eivät voi olla osa elämää, samoin ravinnon tulee olla terveellistä. Puolet sairastuneista kuolee ensimmäisen kahden viikon aikana, suurin osa heistä jo ennen kuin ehtivät sairaalaan. Lukinkalvon alainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto SAV poikkeaa muun muassa siinä, että sairastuneet ovat yleensä selvästi nuorempia keskimääräisen sairastumisiän aivoverenkiertohäiriöissä ollessa alle 50 vuotta. Satu on toistuvasti harjoitellut kotiaskareita toimintaterapeutin ja avustajansa kanssa. On mahdollista, että jotkut esimerkiksi elintapoihin liittyvät tekijät voivat haurastuttaa verisuonten seinämää, jolloin siihen pääsee kehittymään pullistuma. – Lääkkeiden määrä on vähentynyt ja ne ovat miedontuneet. Niistä, jotka selviytyvät alkuvaiheesta suuri osa toipuu hyvin ja osa täysin ennalleen. Karkkipäivä on kerran viikossa, perjantaisin, juttelee Satu, joka alkaa läheistensä mukaan jo muistuttaa vanhaa itseään, paitsi, että on paljon aikaisempaa puheliaampi ja sosiaalisempi.-ma-a . En ole dieetillä, mutta syön vähemmän. Lähde: aivoverenkiertohäiriö Lääkkeiden määrä on vähentynyt ja ne ovat miedontuneet.. Tupakkaa ei ole tehnyt mieli. Taustalla saattaisi olla myös verisuonen seinämän synnynnäinen heikkous. Mies toi niitä ystävällisesti kotiin töistä tullessaan. SAV:n tyypillisin oire on ponnistustilanteeseen liittyvä räjähtävän voimakas päänsärky. Tupakointi jäi sairaalareissulle. Myös alkoholinkäytön ja verenpainetaudin on todettu lisäävän SAV:n riskiä. Toisaalta tiedetään, että ainakin tupakointi on SAV:n riskitekijä. – Yleensä luku on 2, jotakin, minulla 20, huh, Satu puuskahtaa. Valtimopullistumien syntysyitä tunnetaan puutteellisesti. Kahvinkeitto sujuu jo hyvin. Joillakin saattaa esiintyä alussa tunne siitä kuin ”jotain valuisi päässä” (veri valuu alaspäin)
96 M onien asioiden, tapahtumien yhteyteen on tapana laatia top 5 lista. Vaatteilla ei ollut merkitystä. Mokke ja Upe olivat soittajina taitureita, mutta orkesterissa olimme yhtä. LAPSENA kaikki on uutta ja outoa, eikä lapsi sitä ihmettele, vaan omaksuu asioita kehityksensä mukaisesti ja esittää heti tarvitessaan lisäkysymyksiä: mitä varten, miksi ja milloin. Sanoille aukesi sisältöjä ja merkityksiä. palkinto, kiitos, näkemiin, kuinka voit, suku, Oltsan reumainen Mummo – ja juoppo-Arska -leimaukset. Mustikka, monen makuun sopiva. KOULUN REHTORI nimesi kerhon kuraattoriksi lehtorin, jonka olimme ennakkoon pyytäneet. Talvisen iltarippikoulun kävimme yhdessä. Näin omaksuimme kodin perussanat, myös ympäristön käyttämät, eli ”ei meillä käytettävät sanat”, suvun ja muut sanat, kuten: ruoka-, nukkuma-aika, kirjat kiinni, valo pois, ole hyvä, anteeksi, pettymys, kaveri, 5. Aloimme tajuta syitä. Kerhon kameraja tarvikkeiden hankintoja varten järjestimme porukalla ”piirileikkikonvia”. luseurojen edustajina, joukkueena. Kauppalan ulkopuolella kilpailimme hiihtoja urheiElämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveyslehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. OPPIKOULUN urheilutunneilla, suurimmillaan 46:n pojan luokka jaettiin ”huutojaolla” kahdeksi joukkueeksi. Tämä on omani vähän soveltaen, muistilla haravoituna. Kelpasimme kavereiksi yhteisiin tekemisiin ja tiesimme esim.: Maken isä auttoi kaikkia, Late kuului porukkaan, vaikka olikin pankinjohtajan poika ja Ekin isä oli ”makuulla tai vapaalla” VR:ltä, Ripan isä oli vääpeli. Voimia miteltiin käsirysyllä ja muksimalla, potkuja ei hyväksytty. Kylvöä ja korjattavaa . Liitimme asioita yhteen ja niitä väritimme ilmeillä ja eleillä. Teatteria teimme Yrjön ohjauksessa – yhdessä
Silloin läheisten ja ystävien merkitys, huoli ja kanssaeläminen työssä ja juhlassa oli asennemuurien purkamisen ja siltojen parantamisen alku. Luottamus, avoimuus ja kokemusten opetukset, kyynisyyden torjunta /-80 -90-luvut . TOP 5, ryhminä, kaikki jaksot ovat yhtä tärkeitä: . 97 . Olit opettajani, joka todella pyrki auttamaan minua. Maailman edistysaskeleet, kaiken runsastuminen, keski-ikä, onnistumiset, vähäiset takaiskut ja kuukausiksi venynyt sairaala-aika 25 vuotta sitten jalostivat asenteita ja käytänteitä uuden alkamiselle. ja seurauksia: Parkin Eki oli iso, mutta kesy, reumainen Mummo oli sairas, mutta Oltsa oli hyvä juoksija Mummostaan huolimatta, ja Timpan isä juoppo-Arska, oli kysytty raudottaja, työssään ylittämätön ammattimies, jolle viisi kesää myöhemmin pääsin hanttina eli sekatyömiehenä ”vetämään tankoja” rautaplaanille uuden aseman työmaalle. Palkintokaapin komistus. KUN KAKSI KERTAA ikääni vanhempi lapsen äiti tuli kysymään neuvoja, tietoja nuorelta opettajalta, niin silloin olisin toivonut voivani käyttää ”oljenkorsia”, mutta ei ollut puhelintakaan. Kivijalka, taustat, sanat ja tunne, vähän, suku, häpeäminen / 40-luku . Kaikkea hyvää teille.” Niinpä niin. Vähäinen elämänkokemus, teoria ja käytäntö olivat nyt enemmän kuin sanoja oppikirjoissa, luentoja korvissa. Perinnemaisemaa ja perinteitä. Täysi-ikäisyysraja oli 21 vuotta, joten vuosikurssimuotoisuus oli keskenkasvuisille, useimmille suoraan koulusta tulleille nuorille, hyvä opiskelumuoto. ”Jatkuvan muuttumisen jatkoyliopistoaika”, muiden ja itsensä hyväksyminen, sopeutuminen, asioiden seuraaminen, äänekkäästi – hiljaakin / 2000-2010-luvut Hyvää syksyä kesäisin kuvin! Pekka Leinonen . Vähän on jo huonoksi mennyt! . KUN ERILAISISTA olosuhteista, kylistä ja kaupungeista tulleet nuoret aloittivat opiskelunsa, niin joukosta erottuivat heti mm: hitaat näkymättömät, äänekkäät osaavat, nokkelat tyrkyt, hiljaiset mukailijat, niin tai näin -seurailijat, ja kaikesta uteliaat tavalliset. . Aiemmat unelmat ja opiskelun todellisuus ottivat mittaa menneestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Syksyistä punaa on jossakin riittänyt. Vuodenajoilla ja sanoilla oli merkitys.. Sanoista lauseita, osista kokonaisuuksia, yhdessä, häviöt ja voitot, sisällöt ja merkitykset, valinnat / -50-luku . Soveltamista! Ratkaisut kuitenkin löytyivät, hyvinä tai huonoina, ei ole muistikuvaa. Facebook -/ muiden sähköisten sivujen käytön aiempi torjunta mureni, kun entiset oppilaamme lähes 50 vuoden jälkeen, ilmestyivät ”linjoille”, laittoivat meille viestejään: ”Huippuunsa viritettyä syksyn kauneutta!” ” Hei, onpa mukavaa kuulla sinusta. Maailman valloittamiseen riitti tuleva ammatti ja oma luottamus. Erilaisuuden tajuaminen, hyväksyminen, mahdollisuuksien hyödyntäminen nyt ja tulevaisuudessa /-60 -70-luvut . En tosin vielä sittenkään tuota muodollista koulutusta arvostanut, mutta lopussa sitten pärjäsin aiempien neuvojen avulla. En unohda apuasi koskaan
98 . SenioriTERVEYS 7/2017 RISTIKKO Senioriterveys 6/2017 ristikon ratkaisu
050-586 3122
*Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Haluatko myydä asuntosi kätevästi. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. Käytämme mm. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi. Se saa tutkitu sti toimia lan parhaa t arvosa nat niin luotett avuud esta, henkil ökunn an asiant untemukse sta, ilmoitt elun näkyv yydes tä kuin asiaka spalve lustak in. 010 2327 300, www.vuokraturva.. p. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.. Vuokra turva on tunnet uin vuokra välittä jä. 010 2327 400, www.myyntiturva.. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat