DIGItaidoista iloa ja hyötyä arkeen Seniorin migreeni jää usein huomiotta Elämänmuutos voi altistaa alkoholille Aivoverenkiertohäiriö laittaa elämän uusiksi 200 000 suomalaista sairastaa muistisairautta Suunnistus on todellista aivojumppaa! ’Tipattoman’ positiiviset vaikutukset voivat yllättää Muistisairaus on näyttelijä KATI OUTISELLE läheinen aihe. 7/2018 7,10 Vieläkö olen minä, jos en muista
Liposomisuihke kuiville silmille Hoitaa kuivia silmiä ja palauttaa silmän luonnollisen kosteuden Sulje silmäsi ja suihkauta Apteekista ja optikkoliikkeestä Jopa 80 %:lla kuivan silmän oireet johtuvat siitä, että kyynelneste ei pysy silmän pinnalla riittävän pitkään, vaan haihtuu pois. Annostelu: krooninen ummetus: vasteen mukaan 1-3 annosta/vrk, ulostetukkeuman hoito: 8 pussia/vrk tulisi nauttia kuuden tunnin aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Markkinoija Sabora Pharma Oy. MOVICOL® sopii käytettäväksi raskauden ja imetyksen aikana. Vasta-aiheet: Suolen perforaatio tai suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, ileus ja vakavat tulehdukselliset suolistosairaudet kuten esim. 1) Dry Eye Disease: Nordic Guidelines 2016 MOVICOL® on tarkoitettu ummetuksen hoitoon aikuisille ja yli 12-vuotiaille. Liiallista haihtumista voi estää käyttämällä liposomeja sisältävää silmäsuihketta. MOVICOL® Ready to Take on valmisannosliuos. Jos olet raskaana, suunnittelet lapsen hankkimista tai imetät, kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen kuin käytät lääkettä. Tearsagain on helppokäyttöinen liposomisilmäsuihke, jota suosittelee myös pohjoismainen kuivan silmän hoitosuositus. Vaikuttavat aineet: makrogoli 3350, natriumkloridi, natriumvetykarbonaatti ja kaliumkloridi. Uutuus! Apteekista UMMETUKSEN HOITOON • Käyttövalmis annospussi • Nopea, ilman sekoitusta veteen • Pieni annos. Crohnin tauti, ulseratiivinen koliitti ja toksinen megakoolon, yliherkkyys vaikuttaville aineille tai jollekin apuaineelle
09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.. 90 AIVOVAMMAVIIKOLLA jaetaan tietoa aivovammoista. 26 VALTAOSA aivoverenkiertohäiriöistä on ehkäistävissä. Sisältö 7/2018 7. 92 HIUSTENLÄHTÖ kuriin luonnollisesti. 58 VATSAN hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Puh. – Suunnistus sopii iästä riippumatta kenelle tahansa. Kirsti Stång tekee taidetta käytetyistä tulitikuista. 31 SUOMESSA aivoverenkiertohäiriöiden hoito on maailman parasta. Hänen kädestään tuli toimintakyvytön. 98 RISTIKKOA ratkomaan!. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilaukset: tilaukset@karprint.. . 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 54 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 58 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.. Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 42 PSYYKKINEN hyvinvointi on ihmisen elinikäisen terveyden kolmas osatekijä yhdessä fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa. Moni hengittää liikaa ja pinnallisesti. 68 HYVÄ hengitys hoitaa. Hannu Lähteenmäki on harrastanut suunnistusta nelisenkymmentä vuotta. 46 KÄYTETYISTÄ tulitikuista syntyy taidetta Kirsti Stångin käsissä. 15 ASUINYMPÄRISTÖLLÄ on merkitystä ikäihmisen toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. 78 SOMEVAARIA seuraa twitterissä myös presidenttipari. 82 KUN askel hidastuu, korvaa suunnistuksen aivotyö vauhtia! 86 UUSI Hilda-sovellus vie musiikkimatkalle nuoruuteen ja herättelee muistoja. 18 TASAVERTAINEN ja kunnioittava suhtautuminen on tärkeää muistisairaan kohtaamisessa, toteaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. 33 IKÄÄNTYNEELLÄ alkoholiriippuvuus syntyy nopeammin kuin työikäisellä. 38 SENIORIN migreeni jää usein huomiotta. 66 LUONTO on auttanut monin tavoin Pekka Saarta, sen jälkeen, kun hän kolme vuotta sitten sairastui paksusuolensyöpään. 54 200 000 ihmistä sairastaa erilaisia muistisairauksia Suomessa. Kannen kuva: Tarja Pitkänen Seuraava numero ilmestyy joulukuun puolivälissä. Ilmoitusmyynti: Sirpa Hornaeus Puh. 62 KOTI tulevia vuosia ajatellen. Harrastus ei ole kiinni edes vuodenajasta, sillä lajia voi harrastaa niin kesällä kuin talvellakin ja suunnistus on todellista aivojumppaa! 82 46 . Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. 20 MUISTISAIRAIDEN hoito ja tulevaisuus askarruttavat itsekin sairasta Juha Lehtistä. 50 JOKAISELLE vanhukselle yhtä hyvä huolto, toteaa tavoitteeksi sosiaalija terveysministeriön kotija omaishoidon uudistuksen asiantuntija Harriet Finne-Soveri. Tilan ja valaistuksen lisäämisellä pääsee alkuun. 22 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ laittoi Anja Ollikaisen elämän uusiksi. vuosikerta 8 MUISTISAIRAUS on näyttelijä Kati Outiselle läheinen aihe. 37 TIPATTOMAN kuukauden positiiviset vaikutukset voivat yllättää. 72 DIGITAIDOISTA apua ja iloa arkeen! 76 SIRKKA Järvensivu on nähnyt kehityksen kosmoskynästä tietokoneeseen. 12 HOITOVIRHE muutti Suoma Forsströmin elämän. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.
Oudot tuntemukset jaloissa voivat olla ensimmäinen hälyttävä merkki tyypin 2 diabeteksesta. Uutispalvelu Duodecim Aivot nauttivat haasteista . Polven nivelkierukan repeämä hoidetaan usein leikkauksella, vaikka viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan suhteellisen tehoton hoito. Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta kirkkaampi lamppu, jonka valomäärä on vähintään 2 500 luksia, usein jopa 10 000 luksia. Maailmanlaajuisesti aivoinfarktiin menehtyy vuosittain noin 6,5 miljoonaa ihmistä. Ilmansaasteisiin liitetty sairastumisriski ei ollut suuren suuri, mutta koska se koskee suurta väestöä, pienikin riski tarkoittaa monia sairastuneita. Seurannan alussa potilaat satunnaistettiin joko polven tähystysleikkaukseen tai kahdeksanviikkoiseen fysioterapiaan. Altistuminen ilmansaasteille on yhdistetty aivoinfarkteihin monissa tutkimuksissa. Jalkojen tuntemukset kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa, etenkin jos on muitakin diabeteksen oireita: esimerkiksi väsymystä, mielialan vaihteluita, näöntarkkuuden vaihtelua, ehkä jopa janoisuutta ja tiheää virtsaamistarvetta. Jalkojen pistely, kihelmöinti, muutokset tuntoaistissa, krampit ja säryt voivat kertoa diagnosoimattomasta diabeteksesta. Yleensä nämä oireet häviävät parin käyttökerran jälkeen.. Tuore tutkimus vahvistaa tätä näyttöä ja osoittaa fysioterapian olevan vähintään yhtä tehokas polven kierukkarepeämien hoidossa. Pidempi hoitoaika voi häiritä melatoniinintuotantoa liikaa. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttimetriä kasvoista. Sairastumisriski koski varsinkin iäkkäitä potilaita. 5 Mitä jaloillesi kuuluu. Potilaat asuivat 172 eri kaupungissa. Potilailla ei ollut lukkopolvea. THL:n tutkimuksen mukaan kirkasvalo voi helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät muun muassa ruokahaluun, uneen ja mielialaan. Tuoreessa Lancet-lehdessä julkaistiin juuri tutkimus, jonka perusteella nivelkierukkaleikkaus aiheuttaa keuhkoveritulpan joka 1 400:lle potilaalle ja polviniveltulehduksen joka 750:lle potilaalle. Monipuolinen liikunta ja terveellinen, monipuolinen ruokavalio ovat tärkeitä asioita, minkä lisäksi aivoja on tärkeää suojata vammoilta: muistetaanhan pukea kypärät päähän syksyn ja talven pyöräretkille ja muihin harrastuksiin, joissa pää on vaarassa saada kolauksia. Nyt tämä on vahvistettu myös suuressa kiinalaistutkimuksessa. Tutkijoilla oli käytössään tiedot yli kahdesta miljoonasta aivoinfarktin takia sairaalahoitoon vuosina 2014–2016 joutuneesta miehestä ja naisesta. Suomessa vuosittain noin 14 000 henkilöä sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Tutkimus julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä. . Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, aivojen käpyrauhasen tuottama unta säätelevän melatoniini-hormonin määrä vähenee. Ilmansaasteita vähentämällä saavutetaankin hyötyjä ihmisten elintavoista riippumatta. Suurin osa altistuksesta johtuu autoliikenteestä sekä hiilen polttamisesta. Aivoinfarktien tärkeimmät riskitekijät – tupakointi, epäterveellinen ruoka ja vähäinen liikunta – ovat pitkälti kiinni potilaan omista toimista. Tutkimuksen perusteella lääkäri tai hoitaja määrittää jalkojen riskiluokan, neuvoo omatoimisen jalkojenhoidon ja ohjaa tarvittaessa jalkojenhoidon ammattilaisen puheille. Analyysi osoitti polven toimintakyvyn parantuneen yhtä hyvin kummassakin ryhmässä, joten hoidot olivat yhtä tehokkaita tässä potilasryhmässä. Kirkasvalohoito on hyvin siedettyä ja tehokasta, mutta kirkasvalo saattaa aluksi aiheuttaa päänsärkyä tai silmien ärsytystä. Näistä 75 prosenttia on aivoinfarkteja. Jalkojen hoito on tärkeä osa diabeteksen hoitoa, sillä hoitamaton jalkapulma voi johtaa vakaviin seurauksiin, jopa amputointeihin. Kirkasvalohoitoa otetaan 20–30 minuuttia päivässä, mieluiten heti aamulla heräämisen jälkeen. Autoliikenne ja hiilen poltto Kiinalaisten havainnot vahvistavat näyttöä ilmansaasteiden ja aivoinfarktien välisestä yhteydestä ja osoittavat yhteyden näkyvän laajalti Kiinan kaupungeissa. Tulokset viittaavatkin siihen, että fysioterapia on ainakin leikkaushoidon veroinen vaihtoehto suurelle osalle kierukkarepeämäpotilaista, joilla ei ole lukkopolvea. Monipuolinen aivojen käyttäminen onkin tärkeää kaikissa ikävaiheissa. Tutkimus julkaistiin JAMA-lehdessä, ja se perustuu 320 polven nivelkierukan repeämää potevan 45–70-vuotiaan kaksivuotiseen seurantaan. Uutispalvelu Duodecim Fysioterapia leikkauksen veroinen polven kierukkarepeämissä . Valoon ei koskaan katsota suoraan, vaan sen annetaan tulla silmiin epäsuorasti. Aivot nauttivat haasteista. Sen lisäksi jalat tulisi tutkia vastaanotolla kerran vuodessa, jotta mahdolliset ongelmat havaittaisiin ja hoidettaisiin ajoissa. Fysioterapia on myös leikkaushoitoa turvallisempaa, sillä leikkauksiin liittyy aina komplikaatioiden vaara, vaikka se olisikin pieni. Ilmansaasteiden ja aivoinfarktien yhteydestä lisää näyttöä . Jos diabetes on jo todettu, jalkojen omahoito ja jalkojen kunnon seuraaminen ovat tärkeitä päivittäisiä rutiineja. Yhteys koski PM2,5-pienhiukkasia, rikkidioksidia, typpidioksidia ja hiilimonoksidia eli häkää. Globaalisti arviolta joka neljäs aivoinfarkti johtuu ilmansaasteista. Kiinassa on maailman eniten aivoinfarkteja ja pahoja ongelmia ilmansaasteiden kanssa. Muistisairauksia voi uusimpien tutkimustulosten mukaan ennaltaehkäistä monin tavoin. Hyvää aivojumppaa on muun muassa: • Neulominen ja virkkaaminen • Ristikoiden ja sudokujen täyttäminen • Rutiinien muuttaminen • Muistipelit ja muut seurapelit • Värittäminen Kirkasvalohoito helpottaa kaamosväsymystä . Tulosten perusteella aivoinfarktit yleistyivät päivinä, joina ilmansaastepitoisuudet suurenivat
luiden haurastumista. Analyysin mukaan D-vitamiinilisillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta siihen, miten todennäköisesti osallistuja sai luunmurtuman, lonkkamurtuman tai kaatui. Näin syntyy esimerkiksi lumevaikutus. Myös muiden ajatukset, tabletin nimi, koko tai väri saattoivat vaikuttaa lääkkeen tehoon. Lääkkeet voivat saada merkityksiä, joita niillä ei tutkimuksiin pohjautuvien ominaisuuksiensa perusteella ole. Psykologisten tekijöiden merkitykseen lääkkeiden käytössä, vaikutuksissa ja käyttämättä jättämisessä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota potilastyössä ja ammattilaisten koulutuksessa. Ihmisen mieli on mielenkiintoinen, se alkaa luoda uskoa siihen suuntaan, joka olisi mieluisampaa tai mihin odotukset kohdistuvat. Se myös kuorii ja elvyttää ihoa, vähentää selluliittia ja helpottaa palelemista. Käy kuivaharjauksen jälkeen lämpimässä suihkussa, jotta kuollut ihosolukko huuhtoutuu pois. Myöskään luutiheyteen D-vitamiineilla ei ollut käytännössä vaikutusta. Aamuhetkeen sopii lyhyempi ja kevyempi harjaus, mutta illalla pitkä kuivaharjaustuokio rentouttaa koko kehon. Tulokset eivät myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, että D-vitamiinilisistä on luuston hyvinvoinnista riippumattomia terveyshyötyjä. Tällöin vastaajat eivät olleet huolissaan haittavaikutuksista, vaan he toivoivat lääkkeiltä terveyttä ja iän pidennystä. Suihkun jälkeen hemmottele ihoasi luonnollisilla öljyillä tai kosteusvoiteilla.. Tulokset olivat samat riippumatta käytetystä D-vitamiiniannoksesta. Lääkkeiltä toivottiin sekä realistisia että maagisia ominaisuuksia – iän pidennystä, väsymyksen poistamista ja hyvää oloa. Hiero myös kädet niin, että aloitat sormista ja kuljetat harjaa vähitellen pyörivin liikkein kohti niskaa ja rintakehää. D-vitamiinilisien on toivottu ehkäisevän luunmurtumia ja lisäävän luiden kestävyyttä, mutta tutkimustiedon kertyessä toiveet ovat osoittautumassa turhiksi. Valtakunnallisen tutkimuksen avulla voidaan takautuvasti peilata yhteiskunnallista muutosta, joka liittyy väestön lääketiedon saannin parantumiseen. Pysy pirteänä pimeässä Ensimmäisillä harjauskerroilla 2–5 minuutin käsittely riittää, mutta voit vähitellen kasvattaa aikaa noin 10 minuuttiin. D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista. 6 Pääkirjoitus . Kuivaharjaus vilkastuttaa aineenvaihduntaa, kehon nestekiertoa ja kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Kaamoskeho kaipaa sisäistä ja ulkoista virkistystä. Uutispalvelu Duodecim . D-vitamiinin liian vähäinen saanti voi kuitenkin aiheuttaa terveyshaittoja, joten vitamiinilisät ovat paikallaan D-vitamiinin vajauksesta kärsiville ja etenkin talvisin myös vajauksen ehkäisemiseksi. Tutkijat pitävät tuloksia osoituksena siitä, ettei D-vitamiinilisien käyttö luunmurtumien ehkäisyssä ja luuterveyden edistämisessä ole perusteltua eikä sitä tulisi tällaiseen käyttöön suositella. Napsauta aamuisin päälle kirkasvalolamppu ja täytä sen valossa vaikka ristikkoa, niin aivot pysyvät terävinä yli pimeimmän vuodenajan. Haittavaikutuksilla oli merkitystä useimpien vastaajien suhtautumisessa lääkkeiden käyttöön. Valitse luonnonkuituinen harja ja kuljeta sitä iholla pyörivin liikkein aina sydäntä kohti. Esimerkiksi yskänlääkkeissä totuttua ruskeaa väriä pidettiin parhaana. D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista. Iän myötä lääkkeiden merkitys kasvoi, kun terveydentila huononi. Juha Ahola Mielentila vaikuttaa lääkkeiden käyttöön ja hoitoon sitoutumiseen . Nautiskele kauden kasviksista ja hemmottele itseäsi kuivaharjaamalla ja kylpyammeessa. Särkylääkkeissä, kuumelääkkeissä, influenssalääkkeissä, verenpainelääkkeissä ja antibiooteissa valkoista väriä pidettiin parhaana. Lääkkeisiin liitettiin erilaisia havaintoharhoja lääkkeiden kaiken parantavista ominaisuuksista. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa mm. Aloita harjaaminen jalkapohjista ja kulje vähitellen kohti reisiä, lantiota, vatsaa ja rintakehää. Päivittäinen kuivaharjaus tepsii stressiin, ja se sopii kaikille. Tutkimus julkaistiin Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä. . D-vitamiinilisät eivät todennäköisesti vähennä myöskään kaatumisia, vaikka niinkin on ajateltu. Punaista väriä pidettiin Sireniuksen mukaan vaikuttavimpana piristyslääkkeissä. Lääkkeille voidaan antaa merkityksiä, joita niillä ei tutkimuksiin pohjautuvien ominaisuuksiensa mukaan ole. D-vitamiini ei välttämättä vahvistakaan luita eikä ehkäise murtumia Tiedot perustuvat laajaan ja laadukkaaseen, 81 satunnaistettua ja lumekontrolloitua tutkimusta kattavaan meta-analyysiin, joka kattoi yhteensä lähes 54 000 aikuisen seurantatiedot. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevän Ilari Sireniuksen väitöskirjassa käsitellään 2 400 vastaajan aineistoa vuodelta 1984 – ennen älypuhelimia, pakkausselosteita ja muita nykyisin itsestään selvänä pidettyjä lääketiedon lähteitä
Askon ensimmäinen ammatti oli graafinen valokuvaaja. Päiväohjelmaani kuuluu kuntoilu ristikoita tekemällä. Tiedossa on ollut, että antibioottikuuri on hyvä ja turvallinen hoito ei-komplikoituun umpilisäketulehdukseen, mutta tieto hoidon pitempiaikaisista vaikutuksista on puuttunut. . Tärkeää on lisäksi, että poikani ja lapsenlapseni ovat terveitä sekä vaimoni ja minä itse. Nyt julkaistussa jatkotutkimuksessa potilaiden seurantaa jatkettiin viiteen vuoteen, ja tulokset pysyivät pitkälti ennallaan. Tutkimus perustuu 2 700 britin ja yhdysvaltalaisen 40–59-vuotiaan terveystietoihin, jotka kerättiin neljällä eri lääkärikäynnillä. Työ vaihtui 70luvun lopulla taksiyrittäjäksi, koska hän halusi elävämpää työtä, jossa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Puolet potilaista sai suonensisäisesti ertapeneemi-antibioottia kolmen päivän ajan ja sen jälkeen vielä suun kautta levofloksasiinia ja metronidatsolia seitsemän päivän ajan. Täysrasvaisten maitotuotteiden syöminen ei vaikuttanut verenpaineeseen. Sairastumispäiväni meidän piti lähteä lomalle etelään. Omasta mielestäni voin hyvin ja olen hyvässä kunnossa. Heillä on poika ja kaksi lastenlasta, kaksoistytöt. Kävelen vieläkin, mutta vähän varovaisemmin. TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄ. Jatkohoitona syön verenohennuslääkettä päivittäin. 7 Mitä kuuluu. Se oli kova kolahdus, joka pysähdytti. Suomalaistutkimus vahvistaa: Umpilisäketulehduksen hoitaminen antibiooteilla turvallista . Vaikka olen kuntoutunut hyvin, tapahtunut on rajoittanut ja rajoittaa edelleen liikkumistani. Tulokset osoittavat antibioottilääkityksen olevan turvallinen ja tehokas hoitovaihtoehto monille umpilisäkepotilaille. Huolehdin itsestäni syömällä hyvää ja monipuolista ruokaa. Alkuperäisessä tutkimuksessa antibioottilääkityksen todettiin parantavan 70 prosenttia tapauksista, mutta 30 prosenttia kuitenkin tarvitsi leikkauksen vuoden sisällä alkuperäisestä umpilisäketulehduksesta. Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Eläkkeellä Asko on ollut 14 vuotta. Nyt hän nauttii olostaan eläkeläisenä. Asko Vuokkolan elämässä kaikki on kohdallaan. Tärkeintä minusta on, että asiat ovat hyvin kotona ja vaimon kanssa. Koti on luhtitalossa Veikkolassa, Uudellamaalla. Umpilisäketulehdukset on hoidettu perinteisesti leikkauksella, mutta viimeaikaisten tulosten valossa antibioottilääkitys johtaa vähintään yhtä hyvään tulokseen. Potilaiden umpilisäketulehdukset varmistettiin tietokonekuvauksella. Loput hoidettiin leikkaamalla. MITEN PIDÄT ITSEÄSI KUNNOSSA. Ennen kävelimme vaimoni kanssa joka päivä. D-vitamiini ei välttämättä vahvistakaan luita eikä ehkäise murtumia MITEN VOIT. Uutispalvelu Duodecim Väharasvaiset maitotuotteet saattavat auttaa verenpaineen hallinnassa . Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta maidon ja sen ainesosien lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin. Kahdesti vuodessa vietämme vaimon kanssa kolmisen viikkoa etelässä. Tutkijat löysivät viitteitä siitä, että yhteys saattoi selittyä maidon sisältämällä kalsiumilla ja fosforilla, mutta varmuutta tästä ei ole. Vähärasvaisia maitotuotteita suosivat saattavat esimerkiksi olla myös muilta elintavoiltaan terveempiä, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Miesporukalla tapasimme vuosikausia käydä aamukahvilla paikallisella kioskilla, joka ikäväksemme sulki ovensa keväällä. Kun Asko armeijan jälkeen oli hakemassa töitä Sanoma Oyj:stä, hän tapasi siellä Eijan. Onneksi selvisin tilanteesta aika vähällä, kun pääsin äkkiä sairaalaan ja verisuonitukos saatiin heti liuotettua. Maitotuotteita säännöllisesti käyttävien verenpaine näyttäisi olevan keskimäärin alhaisempi kuin samanikäisten, jotka eivät maitoa juuri kuluta. Hän tykkäsi kovasti työstään taksinkuljettajana. Aiempien tutkimusten perusteella myös kalium ja magnesium – joita myös on maidossa – saattavat vaikuttaa verenpainetta alentavasti. Nautin myös siitä, että minulla on aikaa lempiharrastukselleni, valokuvaukselle. Vaikka osa potilaista tarvitseekin leikkaushoitoa myöhemmin, heille ei koidu tästä haittoja eikä komplikaatioita. Yhteys saattaa selittyä maidon sisältämällä kalsiumilla ja fosforilla, tuore tutkimus vihjaa. Nyt tehdyssä tutkimuksessa käytettiin varmuuden vuoksi varsin järeää lääkitystä, mutta todennäköisesti kevyempikin hoito tehoaisi. Uutispalvelu Duodecim. Minulla oli tavallaan hyvä tuuri, kun kohtaus iski täällä eikä reissussa. Viiden vuoden kuluttua leikkaukseen oli joutunut vain 39 prosenttia antibiooteilla alun perin hoidetuista, eli vain muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin ensimmäisen seurantavuoden aikana. Odotan kovasti, että perinne jatkuu kohta avattavassa uudessa kahvilassa. Kerran tai pari viikossa käymme kuitenkin golfia pelaamassa. Asko Vuokkola (71) tuli Helsinkiin teini-ikäisenä työn perässä Suomussalmelta Kainuusta. Ahkera aivojen käyttö pitää samalla yllä yleiskuntoa. Golfkentällä yhtä kierrosta pelatessa tulee käveltyä 6-7 kilometriä. Seuraavaksi tutkijoiden olisi hyvä selvittää millainen antibioottilääkitys olisi järkevin ja helpoin potilaille. Analyysin perusteella vähärasvaisia maitotuotteita säännöllisesti käyttävien verenpaineet olivat hieman alhaisemmat kuin muiden, ja yhteys voimistui mitä enemmän maitotuotteita söi. Olen kiitollinen hyvästä lapsuudesta, joka on kantanut minua elämässä. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan antibiooteilla hoidettujen ennuste on hyvä vielä viisi vuotta sairastumisesta. Aatonaattona olemme lähdössä Thaimaahan. Vajaan vuoden kuluttua he olivat naimisissa ja ovat nyt olleet yhdessä 49 vuotta. Tulokset perustuvat jo aiemmin raportoituun tutkimukseen, johon osallistui 530 akuuttia umpilisäketulehdusta sairastavaa 18–60-vuotiasta. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Osallistujien verenpaine mitattiin kahdeksan kertaa, ruokavaliota selvitettiin neljästi ja virtsanäytteet kerättiin kahdesti. Sain tammikuussa aivoinfarktin
Isäni äiti, mamma, asui meillä lapsuudessani. Ylistävä palaute innosti Outisen kuitenkin lisänäytöksiin. Kohtaukset hyppelevät ajasta ja paikasta toiseen – kuten muistisairaan elämä. – He osasivat myös nauraa itselleen. Pieniä merkkejä vuosia ennen Isän sairaus ilmeni jo vuosia ennen Alzheimer-diagnoosia pienissä asioissa, vaikkei perhe niitä silloin tulkinnut muistisairaudeksi. Lämmöllä ja huumorilla, vaikeita asioita kuitenkaan kaihtamatta. Näyttelijänä Kati Outisella on ollut sivurooli, jossa hän esitti muistisairasta. Vaikka on sen täytynyt olla myös kipeä asia. Monologissaan Niin kauas kuin omat siivet kantavat hän käsittelee muistisairautta sairaan itsensä näkökulmasta: elämä on hämmentävää, koska palasia elämästä puuttuu sieltä täältä. Outisen monologi käsitteleekin muistisairautta sairaan omasta näkökulmasta. Elokuvan keskiössä oli se, miten muut suhtautuvat muistisairaaseen, ei se, mitä muistisairas itse tuntee tai kokee. – Sekä mamma että isäni olivat hyväntahtoisia ja yrittivät löytää murheitten keskeltä ilonpilkahduksia. Kati puhuu suurella lämmöllä ja rakkaudella niin mammasta kuin Alzheimeriin sairastuneesta isästäänkin: muistisairauteen voi liittyä myös positiivisia asioita ja kokemuksia. Kati Outiselle muistisairaan todellisuus on muutoinkin tuttu, sillä siitä ovat kärsineet monet sukulaiset, kuten isoäiti ja isä. Läheisten muistisairaus on tuonut aiheen tutuksi, osaksi elämää, ja lopulta siitä syntyi monologi Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Kati Outinen on pohtinut paljon muistin ja minuuden suhdetta. Esitys on suunnattu erityisesti muistisairaille ja heidän omaisilleen ja hoitajilleen. – Siihen aikaan sairautta ei diagnosoitu, ajateltiin, että vanhemmiten jotkut vain höperöityvät. Hän saattoi ruokapöydässä alkaa . Lisäksi siitä on tehty pidempi teatteriversio. Muistisairaus on näyttelijä Kati Outiselle läheinen aihe Vieläkö olen minä, jos en muista. Alun perin monologi piti esittää vain kerran, syksyllä 2014. Kati Outinen on pohtinut muistin ja minuuden suhdetta jo kauan. Niinpä esitys kiertää jo neljättä vuottaan hoivakodeissa. Kuka olen, missä oikein olen ja miten tänne päädyin. Vielä työikäinen Alli kohtaa muistisairauden aiheuttamat emotionaaliset muutokset ja absurdit tilanteet, ja yrittää pärjätä arjessa uuden elämänsä kanssa. Outinen sai esitystä käsikirjoittaessaan apua Oulun Seudun Muistiyhdistyksen jäseniltä, jotka auliisti jakoivat tuntojaan ja kokemuksiaan. Jossakin vaiheessa hän laulaa kuin enkeli, ja toisessa kohdassa taas puhuu rumia. Alli on roolihahmo Kati Outisen monologissa Niin kauas kuin omat siivet kantaa . Oli ihan normaalia tulla kotiin ja huomata, että lihapullat ovat liedellä ja liesi päällä, mutta mammaa ei ole missään. – Kaikki, mitä monologissa esitän, on joskus tapahtunut jollekin. Kun mamma unohti, että oli jo ostanut vehnäjauhoa ja kananmunia, ja niitä oli sitten kotona järjetön määrä, hän osasi ottaa asian huumorilla. – Sitten piti lähteä etsiskelemään ympäri Oulunkylää, ja jostain mamma aina löytyi. Lihapullat liedellä, mamma poissa – Olen kulkenut muistisairaiden vierellä lapsuudesta saakka. Kati pohtii, miten kokemus omasta itsestä muuttuu, kun muistot katoavat. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. – Jos menetän muistot tärkeistä ihmisistä ja asioista, tai niistä, joita kannattaa vältellä, tai elämäni avainkokemuksista, niin muutunko toiseksi. Muistisairaan elämän sanoitusta Muistot muokkaavat persoonallisuutta, sitä minkä koemme omaksi minäksi. 8 N äyttämöllä seisoo hämmentyneen näköinen nainen, joka yrittää esitellä itsensä, mutta ei muista nimeään. – Olen halunnut sanoittaa muistisairaan elämää, tehdä hänet nähdyksi ja kuulluksi, Outinen sanoo
kertoa juuri kertomaansa tarinaa uudelleen. Häntä oli nuorena poikana järkyttänyt muun muassa se, että jollakin asemalla evakoille ruokaa jaettaessa aikuinen mies oli ottanut isäni pikkusisarelta ruoka-annoksen. – Esimerkiksi evakkomatkasta kuulin asioita, joita hän oli siihen asti pitänyt sisällään. Kun isän muistisairaus eteni ja itsekontrolli heikkeni, hän kertoi myös asioita, joista ei ollut koskaan ennen puhunut. Kahta samanlaista Alzheimeria ei ole, jokainen on yksilö, – Olen kulkenut muistisairaiden vierellä lapsuudesta saakka. Isäni äiti, mamma, asui meillä lapsuudessani. 9 . – Isän kunto vaihteli, vaikka tauti etenikin vääjäämättä. Oli ihan normaalia tulla kotiin ja huomata, että lihapullat ovat liedellä ja liesi päällä, mutta mammaa ei ole missään.. Kun siitä huomautettiin, hän hiukan hämmentyi, mutta totesi vain: ”Ai niin”, ja jatkoi toisella tarinalla. Ei kahta samanlaista Katin isä sai Alzheimer-diagnoosin vasta joitakin vuosia ennen kuolemaansa, vaikka oireita oli ollut kymmenkunta vuotta. – Evakot nähdään usein myönteisenä sankariporukkana, mutta kyllä sielläkin näkyi koko elämän kirjo. Tosin välillä sanottiin, ettei se olekaan Alzheimer, ja sitten taas todettiin, että kyllä on
– Useinhan hoivakoti tulee välttämättömäksi siksikin, ettei ikääntynyt puoliso jaksa kotona hoitaa ja nostella. Hän unohti, mitä oli ostamassa, tai eksyi kotimatkalla. Lisäksi hän on osallistunut Salatut elämät -sarjan käsikirjoitustyöhön. Hän antoi loppuun asti isän tehdä kaiken, mitä hän suinkin pystyi tekemään. Äiti päästi hänet lähtemään, vaikka hän saattoi unohtaa ihan mitä tahansa. Ja kaikki tärkeät, vakavat keskustelut nuoruudessani kävin isän kanssa pitkillä kävelylenkeillä. Isälle ei onneksi käynyt niin, vaikka hänkin ajoittain uuvutti käytöksellään, ja kyllä äiti väsyi tosi paljon. Mutta sitten taas oli helpompia jaksoja.. Elokuva ja Outisen roolisuoritus palkittiin muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla. Kun muu perhe lähti marjametsään, isä otettiin mukaan autoon, joka ajettiin metsän reunaan, ja autossa hän tyytyväisenä myös Oscar-ehdokkaana. – Lapsuudestani muistan, kuinka kesämökiltä lähdettiin aamulla kauppaan kuuden kilometrin päähän hakemaan jäätelöt, ja illalla saatettiin mennä uudestaan. Kun menin, hän saattoi sanoa, että joku omituinen akka pyörii täällä. Veljen tytär oli isälle Katin tytär. – Mutta näin isä sai säilyttää tietynlaisen itsekunnioituksen. Kerran soitettiin sairaalasta, että hän on kompastunut ja hänet on viety ambulanssilla sairaalaan. Hän toimi Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professorina 2002–2013. 17. Katin isällä liikuntakyky säilyi hyvänä, vaikka se monilla potilailla menee huonoksi. Outinen on näytellyt myös useissa televisiosarjoissa, kuten Erakkorapu, Joulukalenteri, Ilmalaiva Finlandia, Pako punaisten päämajasta, Hurja joukko ja Tahdon asia . Äiti omaishoitajana oli se, joka otti vastaan huonot hetket. Kati Outisen ensimmäinen elokuvarooli oli Tapio Suomisen ohjaamassa nuorisoelokuvassa Täältä tullaan, elämä (1980). Outisen ja Kaurismäen ensimmäinen yhteinen elokuva oli Varjoja paratiisissa (1986) ja yhteistyö on jatkunut pitkään. Mutta sitten hän taas palasi takaisin. vaikka tietysti on joitakin yhteisiä, tyypillisiä piirteitä. – Oli myös aikoja, jolloin olin hänelle täysin vieras. He ahdistuvat ja purkavat omaa pahaa oloaan aggression kautta ympäristöön. Ystävälläni oli tällainen taudin muoto. Omaisille on silloin raskaampaa, kun muistisairaaseen ei enää saa kontaktia. Liikuntakyvyn säilyminen mahdollisti myös sen, että isä sai olla kotona loppuun saakka. elokuuta 1961 Helsingissä) on suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Äiti oli loistava omaishoitaja – Äiti oli aivan äärimmäisen hyvä omaishoitaja. Elokuva oli K UKA . Monet potilaat muille hankalia – Usein on niin, että sairaus on potilaalle itselleen ihan hirveä, ahdistava ja raskas niin kauan, kun hänellä on sairauden tunto, mutta omaiset saavat vielä hyviä jaksoja. – Isä oli seurallinen ihminen ja halusi usein lähteä kauppaan, jossa tapasi ihmisiä. Kun sairauden tunto häviää, potilas voi kadota johonkin, missä hänen on hyvä olla, usein lapsuuteensa. Outinen on saanut Filmiaura ry:n parhaasta naispääosasta myöntämän Jussi-patsaan kolmesti, elokuvista Tulitikkutehtaan tyttö (1990), Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002). 10 • Kati Outinen (s. Hän on näytellyt useita päärooleja Aki Kaurismäen elokuvissa. Elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002) oli menestys. – Hän piristyi kuitenkin aina kovasti ja oli hyvällä tuulella, kun lapset ja lapsenlapset menivät käymään. Outinen näyttelee Jim Carreyn esittämän hahmon esimiestä rikoselokuvassa Dark Crimes , jonka ensi-ilta Yhdysvalloissa oli toukokuussa 2018. istui ja luki iltapäivälehteä tuntitolkulla – koska unohti jo lukeneensa lehden ja aloitti taas alusta. – Monet Alzheimer-potilaat myös muuttuvat vaikeiksi, ovat kärttyisiä ja epäluuloisia, tosi hankalia. Viimeksi Outinen ja Kaurismäki ovat tehneet yhteistyötä elokuvassa Toivon tuolla puolen (2017). Sosiaalinen elämä kuitenkin rajoittui paljon. Kati Outinen . Kesällä 2018 Outinen valittiin Kajaanin runoviikon taiteelliseksi johtajaksi. Kati Outisella on juuri ollut viimeinen näytös Tainaronista Kansallisteatterissa. Teatterinäyttämöllä hän on esiintynyt sekä suomenettä ruotsinkielisissä tuotannoissa. Ei voinut mennä vaikkapa teatteriin, koska isä olisi saattanut siellä huudella ja häiritä muita. Katin isä luuli Katia sisarekseen, ja Katin tytär puolestaan oli hänelle Kati. – Uskon, että liikkumisessa häntä auttoi se, että hän oli koko ikänsä kävellyt todella paljon
– Harrastukseni ovat nämä supisuomalaiset, sienimetsät ja kävelyt ja lenkkeilyt, luonto. – Ne muistisairaat, jotka vielä kykenevät kommunikoimaan, sanovat monologista, että tuo on aivan minun elämääni. Ne, joilta sanat ovat kadonneet, saattavat esitystä katsoessaan tunteen tai liikekielen kautta löytää yhteyden toiseen ihmiseen. Taiteilija on eräänlainen esituntija, Kati Outinen sanoo. Palasia puuttuu elämästä. Katin isä kuoli 89-vuotiaana massiiviseen aivoverenvuotoon. – Varmasti siihen vaikuttaa eliniän piteneminenkin, mutta ei Alzheimer ole ikään sidottu. . . 11 Työn alla Schjerfbeck . – Olen rakentanut monologin niin, että se seuraa muistisairaan hahmottamistapaa, fragmentaarisesti tai mosaiikkimaisesti: nyt ollaan tässä kohtauksessa ja koetaan tätä ja yritetään tehdä näin – mutta seuraavassa hetkessä ollaan jossakin muualla ja tapahtuu jotain muuta. Viime kesänä Outinen valittiin Kajaanin runoviikon taiteelliseksi johtajaksi. Se on sisällöltään suuri, vaikka ulkoisilta puitteiltaan pieni – epämediaseksikäs festivaali, koska se keskittyy runoon, sanaan ja kieleen, vaikka siellä on myös musiikkiesityksiä. Ateneumin kahvila on viime aikoina tullut Outiselle tutuksi, sillä hänellä on työn alla Helene Schjerfbeckistä kertova monologi, jonka on kirjoittanut Outisen tytär, dramaturgi Iida Hämeen-Anttila. Esityksen on kirjoittanut Outisen tytär, dramaturgi Iida Hämeen-Anttila. Nuorin tapaamani Alzheimer-potilas oli 27-vuotias. Vanhemman sairaus on lapselle raskas tilanne ja hätä on silloin suuri. – Jotenkin koen muistisairauden kaikkein traagisimpana niiden kohdalla, joilla on vielä kouluikäisiä lapsia, ehkä siksi, että omassa elämässäni on nyt kolmevuotias lapsenlapsi, jonka kanssa vietän aikaa. Kysyntää sille on edelleen. – Näyttelijä voi nostaa jonkun asian esille, niin että muutkin voivat käsitellä ja kokea sen tunteen, jota näyttelijä esittää. Omaisia esitys on monesti auttanut ymmärtämään, että ahaa, muistisairas omainen onkin noin ahdistunut. Äiti menehtyi syöpään 80-vuotiaana. Olen ollut itse esiintymässä siellä, esitykset otetaan avosylin vastaan. – Meillä on se niin vahvasti isän puolen suvussa, että kummallista olisi, jos ei sitä tule. Edes hetkeksi. Muistisairauksia myös nuorilla – Muistisairaudet ovat lisääntyneet valtavasti. – Mutta oletan, että voin tehdä jotakin, jotta voisin ainakin siirtää taudin puhkeamista. Nimi on Minä maalaan teidät kaikki . – Yritän välittää yleisölle sen kokemuksen, että yhtäkkiä vain havahtuu ihmettelemään, missä olen ja miten olen tänne joutunut. Monologi Niin kauas kuin omat siivet kantaa jatkaa myös elämäänsä, vaikka Outinen oli jo aikonut laittaa sen telakalle. Ovatko siihen syynä länsimaiset elintavat, vai onko kyse jostain vastaavasta kuin herpes-virus, joka on monilla, mutta puhkeaa vain joillakin... Katilla on se käsitys, että Alzheimer tulee myös hänelle, vaikka ei siitä mitään merkkejä ole ollut. Ensi-ilta on helmikuussa Teatteri Jurkassa. Työn alla on kuvataiteilija Helene Schjerfbeckistä kertova esitys, jonka Outinen tuottaa. – Se on kirjoitettu monologiksi, mutta se on oikeastaan näyttelijän ja tanssijan dialogi. Sitä tutkitaan nyt todella paljon. Näyttelijä kuin itkijänainen – Monologini saattaa kyllä herättää tosi voimakkaita tunteita. Vähän niin kuin entisaikojen itkijänaiset, joiden itku houkutteli muistakin itkun ja suru sai tulla. – Olen kauhean innoissani seuraavasta työstäni, jota nyt valmistelen, Kati Outinen sanoo. Hyvä ravinto, riittävä lepo, stressin välttäminen ja liikunta ovat ne keinot, joilla voin auttaa itseäni. – Meillä on Alzheimer niin vahvasti isän puolen suvussa, että kummallista olisi, jollei sitä minulle tulisi.. Määrän on arvioitu kolminkertaistuvan kymmenessä vuodessa. – Siellä on ihania ihmisiä ja tosi hyvä ilmapiiri
– Onhan elämä muuttunut sen jälkeen. Käsi vaurioitui hoitotoimenpiteessä Hyvinkään sairaalassa vuonna 2015. . Suoma Forsström näyttää pistoskohtaa. Toinen hiha puuttuu, mutta Forsströmistä ei ole enää sen tekijäksi. . Teksti ja kuvat: Maija Salmi Ranteesta luut poikki Forsströmin elämä muuttui joulukuun alussa kolme vuotta sitten. Paikalle hälytettiin ambulanssi. Kädessä oleva hermo vaurioitui hoitovirheen takia. – Nyt minusta ei enää ole auttajaksi, vaikka avuntarvitsijoita riittäisi. – Kun makasin siellä, sisään tuli joku valkotakkinen enempää en hänestä tiedä, kun ei esittäytynyt, eikä puhunut muutenkaan sanaakaan. Käsi jäi seinän ja lattian rajaan. – Vasemman jalan kenkä otti lattiaan kiinni, ja menin nurin seinää vasten. Tämäkin keskeneräinen neule odottaa tekijäänsä – Forsströmistä ei enää ole kutojaksi.. Sairaalan ensiavussa selvisi, että ranteesta olivat molemmat luut poikki. Olivatko miehiä, naisia. – Kun valkotakkinen lähti, huomasin pääni takana liikettä; siellä oli kolme ihmistä kirjavissa puvuissa. – Veteraanitalolla, ambulanssissa ja sairaalan ensiavussa sain esimerkillisen hyvää hoitoa. Kun kättä kipsattiin, Forsström kertoo kokeneensa sen vihamielisenä toimintana. Hoitovirhe muutti elämän Kädestä tuli toimintakyvytön Hoitovirhe vei kädestä toimintakyvyn. Mitään ei saa tehtyä, hyvä kun pärjään täällä kotona. Ainoastaan tökki sormella kättäni ja lähti pois. 12 L ankakerät ja kankaat odottavat tekijäänsä hyvinkääläisessä kodissa. Kukaan ei puhunut mitään Kun Forsström vietiin kipsaukseen, alkoi tapahtumasarja, jota hän ei lakkaa ihmettelemästä. En nähnyt kasvoja. Onneksi lapset käyvät auttamassa, kertoo Forsström, joka on tunnettu Hyvinkäällä toisten auttajana ja tukijana. Yksi heistä kävi käteeni kiinni ja löi puudutuspiikin kovalla voimalla kädenselkään, ja se sattui ihan kamalasti! Kun veti neulan pois, osa aineesta lensi kaaressa näiden ihmisten päiden yli. Forsström tarttuu oikeaan käteensä, joka kipuilee ja on lähes toimintakyvytön. Kukaan heistäkään ei tervehtinyt, eivätkä he puhuneet mitään. Hän oli tehnyt kuivakakkuja rintamaveteraanien pikkujoulujen arpajaisvoitoiksi, ja lähtenyt viemään niitä ja pakkausvälineitä veteraanien talolle. Yhtä vaitonaisia olivat olleet seuraavat ihmiset. Ymmärsin heti, että nyt kävi huonosti. Ennen kovana käsityöihmisenä tunnettu Suoma Forsström, 88, katselee mietteliäänä keskeneräistä villapaitaa. Niissä ei ole mitään moittimista. Suoma Forsström ihmettelee edelleen, mitä Hyvinkään sairaalassa oikein tapahtui
Potilasvahinkona voidaan korvata hoito-, infektio-, tapaturmaja laitevahinko, hoitohuoneiston tai – laitteiston vahinko, lääkkeen toimittamisvahinko tai kohtuuton vahinko. Käsi ajoittain täysin mustana Toipuminen oli ollut vaikeaa. – Lopulta soitin sairaalan potilasasiamiehelle, ja pääsin sitä kautta hermoratakuvaukseen. Lain tavoitteena on puolueeton ja avoin korvausjärjestelmä, jossa korvauksen saamiseksi ei tarvitse osoittaa tuottamusta tai laiminlyöntiä. – Kättä särki aluksi tosi kovin, ja se meni ajoittain ihan mustaksi. Lähde: Suomen Lääkäriliitto – Olenkin sanonut, että jos minua olisi hoidettu yhtä huonosti silloin, kun minulta löytyi ensimmäisen kerran syöpä, en olisi enää täällä.. Potilasvahinkolain mukaan potilasvahinkona pidetään terveydenja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunutta henkilövahinkoa. Potilasvahinkolaki . Forsström kuvaa sitä ajaksi, jota ei toivoisi pahimmalle vihamiehelleenkään. Alun perin käteen oli laitettu lyhyt kipsi, joka sittemmin vaihdettiin kulmakipsiin, jota Forsström joutui kannattelemaan kantoliinan avulla. – Ohjeeksi sain, että kättä pitää hieroa; annettiin paperi, minkä ohjeiden mukaan pitäisi jumpata. 13 . Siitä ei ollut mitään apua. Forsström sanoo kyllästyneensä jatkuviin särkyihin, ja käsi meni kaiken lisäksi koko ajan huonommaksi. Sen tulee olla syy-yhteydessä potilaan tutkimiseen, hoitamiseen tai niiden laiminlyöntiin. Kun puhuin, ettei kaikki ole varmaan niin kuin pitäisi, vastaus oli, että kyllä kättä on hoidettu hyvin. Potilasasiamies auttoi Kaikella on kuitenkin rajansa. Kipsi otettiin pois vajaan kuuden viikon jälkeen. Kävin useamman kerran lääkärissä sen takia. – Ihan kuin olisivat ajatelleet, että saamarin kompuroija, ja meidän pitää tällaista hoitaa! Sellainen tunne siitä tuli
. Korteharju kertoo äitinsä olleen ennen ihminen, joka pörräsi iloisena ja sosiaalisena ympäriinsä omalla autollaan. . Ja papereista tietysti lukivat, että minulla on ollut kolme syöpää. Äiti on tunnettu tosi omatoimisena ihmisenä, joka on ollut kova auttamaan muita. Ja ovathan päättäjätkin jo päättäneet, ettei meistä vanhuksista ole mitään hyötyä. – Sain sieltä pienen korvauksen, mutta paljon mieluummin olisin pitänyt terveen käden! Sittemmin potilasasiamies on ilmoittanut, että potilasvakuutukseen voi ottaa yhteyttä uudemman kerran. Kaikista eniten Forsström ihmettelee, ettei hän koskaan saanut edes tietää sen ihmisen nimeä, joka vaurioitti hänen kätensä. Käsikirurgi kertoi, että käsi ei tule koskaan paranemaan, eikä se tule toimivaksi. Viimeinen niitti oli se, että hän sai kuulla, että käden toimintoja ei pystytä palauttamaan. – Äiti ei voinut ollenkaan ymmärtää, miksi me lapset emme olleet aina apuna. Forsström on miettinyt paljon, miksi häntä kohdeltiin kuin ilmaa Hyvinkään sairaalassa, kun käsi meni poikki. Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuonna 2017 kaikkiaan 8 655 vahinkoilmoitusta. Hän oli menettänyt minuutensa. – Yleensä työpaikoilla selvitetään, jos tulee valituksia. – Onhan se käsittämätöntä, että saa melkein pahoinpidellä ihmistä, eikä joudu mihinkään vastuuseen. Potilasasiamies lähetti Forsströmin paperit Potilasvakuutuskeskukseen. Aina ei yksinkertaisesti ollut aikaa eikä voimia. – Se koko tapahtuma oli meille läheisille hirveä järkytys. Takana jo kolme syöpäsairautta Forsström on aiemmin sairastanut imusolmukesyövän, rintasyövän ja melanooman, joten sairaalat hoitoineen ovat enemmän kuin tuttuja. Korvattavista vahingoista ylivoimaisesti suurin osa – 91,2 prosenttia vuonna 2017 luokitellaan hoitovahingoiksi. – Seurasi aika syvä masennus, joka oli äidille täysin epätyypillistä. Käden takia hän ei voi enää tehdä oikein mitään. – Kuulemma on vielä noin 2,5 vuotta aikaa tehdä uusi valitus tapahtuneesta. Suoma Forsströmin tytär Anne Korteharju on ollut tiivisti mukana äitinsä elämässä. Kolmen vuoden takainen tapahtumasarja laittoi Hyvinkäällä asuvan Suoma Forsströmin elämän uusiksi.. Julkisilla kulkuneuvoilla liikkuminen oli hänelle aivan liian vaarallista. Pahinta kaikesta on kuitenkin ollut jatkuva särky. Enkä ole ainoa, joka on kokenut näin, moni muukin on sanonut samaa. 14 Valtaosa korvattavista hoitovahinkoja ”Äiti vanheni hetkessä 20 vuotta” . Korteharju kertoo koko tapahtuman muuttaneen äitiään. Noin 70 prosenttia vahinkoilmoituksista johtaa vuosittain kielteiseen ratkaisuun. Nyt tuntuu siltä, että asia halutaan salata. Se tuntuu tosi hyvältä! . Tapahtuma aiheutti perhepiirissä monenlaisia järjestelyjä. – Ja yhtäkkiä hän joutui jäämään yksin ja avuttomana kotiin. – Äiti olisi tarvinnut paljon apua, koska aluksi kipsin vuoksi hän ei pystynyt oikeastaan ollenkaan pesemään itseään, tiskaamaan tai hoitamaan muitakaan kotitöitä pyykinpesusta puhumattakaan. Yleensä nyt sentään saa tietää pahoinpitelijänsä nimen! Forsström pitää asiaa selvänä salailuna. Mutta me kaikki olimme työelämässä, joka muuttuu koko ajan kiireisemmäksi. Lisäksi 91:ssä tapauksessa korvausperusteen arvioitiin täyttyvän, mutta aiheutunut vahinko oli niin vähäinen, ettei korvausta maksettu. Nyt kun tapahtumasta on kulunut lähes kolme vuotta, Korteharju sanoo näkevänsä äidissään jo vähän entisiä rohkeuden merkkejä. – Tuli tunne, ettei minua haluttu hoitaa, koska olen vanhus. – Olenkin sanonut, että jos minua olisi hoidettu yhtä huonosti silloin, kun minulta löytyi ensimmäisen kerran syöpä, en olisi enää täällä. Lähde: Potilasvakuutuskeskus – Siinä selvisi, että käden päälle pistetty piikki oli osunut hermoon, ja siitä aiheutui hermovaurio. Ruokapuoli oli paljolti valmisruoan varassa. Iloa elämään on etsittävä vaikka kukista, etteivät kivut pääse niskan päälle. – Pienenkin toiminnon jälkeen äidin kättä särkee pitkiä aikoja, ja hän joutuu popsimaan kipulääkkeitä. – Hän uskaltaa mennä jo yksin kauppaan ja on hiukan laajentanut sosiaalista piiriään. . Korteharju myöntää, että uusi tilanne toi väistämättä myös yhteentörmäyksiä. – Äiti, joka on aina ollut niin elämäniloinen ja sinnikäs, vanheni hetkessä 20 vuotta, kun käsi meni poikki. 2 338:ssa tapauksessa eli 27 prosentissa ilmoituksista maksettiin korvauksia
– Myös teknologian mahdollisuudet asumisen tukemisessa on nostettu esille. Helppo visuaalinen hahmotettavuus lisää liikkumisen turvallisuutta. Oppaaseen kerättiin laajasti tietoa kotien ja ulkoilualueiden viihtyisyyteen liittyen. Väestön ikääntyessä tarve kehittää asuinalueiden muistija ikäystävällisyyttä kasvaa. Se on jäänyt vielä kuitenkin liian vähälle huomiolle kuntien päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Vaikka tietoa on saatavilla runsaasti ei ikäystävällinen asuminen toteudu käytännössä kuin osittain ja paikoitellen. Jos portaita tarvitaan, porrasaskelman korkeus saisi olla enintään 160 milliä. – Esimerkiksi rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuville rotvallin reunat ovat hankalia, mutta näkövammaisia ne auttavat hahmottamaan kadun reunaa. Esteettömyys ja helposti hahmotettava ympäristö ovat ikäihmiselle hänen liikkumisensa edellytyksiä. Seniorikansalainen saattaa ylittää suojatien muita hitaammin, minkä vuoksi liikennevalojenkin säädettävyys pitemmälle ajalle loisi turvaa liikkumiseen. Ympäristön oltava helposti hahmotettava Yksi ikäystävällisen ympäristön tärkeä kriteeri on esteettömyys. Esimerkiksi liikenneväylien merkinnät kuten jalankulkuväylien erottaminen pyöräteistä tulee olla selkeää. Jo suunnittelussa pitäisi ympäristön ikäystävällisyys ottaa huomioon, mutta käytännössä on tehtävä kompromisseja. 15 I äkkäiden ihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle asuinympäristöllä on suuri merkitys. – Ympäristön pitää olla selkeä ja helposti ymmärrettävä aistinvaraisesti. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen . Ympäristöministeriön ”Muistija ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö” -opas tarjoaa ensimmäistä kertaa maassamme kokonaisvaltaisen tarkastelumallin ikääntyneen väestön tarpeiden huomioimiseen asuinympäristöissä. ?. Tietoa on olemassa paljon, mutta pyrimme keräämään tuon tiedon keskitetysti yhteen paikkaan, jolloin se on vaivattomammin kaikkien löydettävissä. Oppaassa tarkastellaan muistija ikäystävällisyyden kehittämismahdollisuuksia niin olemassa olevan asuntokannan, uudisrakentamisen kuin iäkkäille suunnattujen asumisratkaisujen osalta. – Liikennejärjestelyillä voidaan lievittää pelkoja, esiAsuinympäristöllä on merkitystä ikä-ihmisen toimintakyvylle ja hyvinvoinnille Uusi opas kokoaa viihtyvyyden tekijät Hyvä asuinympäristö tarjoaa muistisairaille tai toimintakyvyltään heikentyneille henkilöille mahdollisuuden jatkaa totuttua elämäänsä tuen tarpeista huolimatta. – Tuore opas sisältää runsaasti hyödyllisiä ohjeita esimerkiksi pihan, asuinrakennuksen ja asunnon suunnitteluun iäkkäiden ja muistisairaiden tarpeita vastaavaksi. Mukana ovat myös asuinalueet palveluineen sekä rakennukset ja asunnot lähiympäristöineen. Asuntosuunnittelua koskevissa vinkeissä kiinnitetään huomiota esimerkiksi pintamateriaaleihin ja väreihin moniaististen kokemusten välittäjinä, sanoo vanhempi tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista. Erilaisilla kulkuväylien pinnoitteilla tai opasteilla voidaan ohjata liikkumaan tiettyjä reittejä
Tukikaiteita ja kahvoja voi sijoittaa tarpeellisiin kohtiin. Rutiinit auttavat pitämään opittua yllä Uusia taitoja voi oppia muistisairaanakin, jos ympäristö tukee niiden säännöllistä käyttöä. Kova ja sileä lattia on helposti liukas. Helppohoitoisuuden tavoittelu saattaa johtaa liian pelkistettyihin ja aistiköyhiin ratkaisuihin, joissa suositaan kovia kivipintoja ja vähälajisia massaistutuksia. Kun asuinympäristössä on riittävästi aistittavaa ja olosuhteet tukevat sen häiriötöntä tulkintaa, asukkaan elämä helpottuu. 16 . Pinnat ja materiaalit vaikuttavat asuintilojen viihtyisyyteen ja tunnelmaan. – Ympäristön käveltävyys on ikäihmiselle tärkeää, sillä mahdollisuus käyttää palveluita heikkenee, jos käveltävyys on huono. Toimintakyky alkaa helposti heikentyä, kun ulkona liikkuminen vähenee. Vihreät ympäristöt ovat helppoja tulkita ja ymmärtää aistittavan tiedon perusteella, eivätkä ne yleensä ylitai alikuormita tiedollisia toimintoja. 16 merkiksi kaatumisen pelkoa. Suomessa kokonaisia asuinalueita ei ole suunniteltu tai rakennettu ikäystävällisiksi. Tummat värit pienentävät tilaa ja vaaleat avartavat. – Suomessa on pihoihin panostettu loppujen lopuksi aika vähän. Aistien kautta saatava tieto ja sen tulkinta ovat keskeisiä muistisairaan henkilön toiminnalle. Iäkkäät ovat herkkiä ylikuormittumaan tilanteissa, joissa vaaditaan useamman tehtävän, kuten kävelyn ja opasteiden tulkinnan, samanaikaista suorittamista. – Pintojen värit vaikuttavat valoisuuteen ja tilan tuntuun. Kiiltävät pinnat heijastavat valoa ja kovat pinnat ääntä vaikeuttaen näkemistä ja kuulemista. Ulospääsynkin oltava esteetön Myös sisätilojen esteettömyydellä on suuri merkitys elämänlaatuun. – Rutiinien avulla oppiminen säilyy. – Jollei ihminen pääse ulos asunnostaan, on hänen kannaltaan merkityksetöntä, vaikka muu ympäristö olisi miten esteetön tahansa. Piha, jossa on mielenkiintoista tarkkailtavaa, kuten vesiaihe, houkuttaa käyttämään pihaa. – Hollannissa on rakennettu muistisairaille asukkaille tarkoitettu kaupunkikorttelin kokoinen suljettu alue useine rakennuksineen. Hissejä ei ole läheskään jokaisessa taloyhtiössä. Kuntoportaat ovat olleet monin paikoin hyvä tapa saada senioreille liikuntamahdollisuuksia. Niiden suunnittelussa on hyvä huomioida se, että aistit toimivat yhdessä tukien toisiaan. Ikääntynyt ihminen tarvit. Yksinkertaisin ja nopein keino parantaa asuinalueen ikäystävällisyyttä on lisätä penkkejä ulkoilualueille ja pihoille. Käveltävyyteen kuuluu myös se, että tarjolla on riittävästi levähdyspaikkoja reittien varrella. . Kuntoportaita voi käyttää vaikkapa punnerruksiin. Asunnot tulisi suunnitella siten etteivät komerot ja säilytystilat olisi liian korkealla. Tällöin kaikki ehtivät ylittää kadun kiirehtimättä liikaa. Jos piha-alue on viihtyisä ja mielenkiintoinen, se vähentää kiinnostusta lähteä vaeltamaan kauemmaksi. Muistiystävällisyys toteutuu siellä monin tavoin, mutta suunnittelijatkin ovat nyttemmin todenneet, että tekisivät joitakin asioita toisin. Usein ajatellaan, että muistisairaille ihmisille tarkoitetut asunnot ovat turvallisia vain, jos ne sijaitsevat aidatulla alueella. –Jotta iäkäs ihminen pystyy tulkitsemaan ympäristöstä saatavaa tietoa vaivattomasti, tiedon tulisi jäsentyä riittävän suppeisiin kokonaisuuksiin, joilla on yhteys hänen elämänkulkuunsa. Jos esimerkiksi hissiä ei talossa ole, on helpompi jäädä neljän seinän sisälle. Rappe muistuttaa, että asuinalueiden suunnittelussa tarvitaan asukkaita osallistavaa kehittämistä, jossa myös muistisairaita ja ikäihmisiä kuullaan ja heidän osallistumisensa suunnitteluun mahdollistetaan. – Tärkeää on kuitenkin mahdollista apuvälineistä huolimatta pitää koti ulkonäöllisesti sellaisena, että se asukkaalleen edelleen viihtyisä paikka. Käveltävyyteen kuuluu myös se, että tarjolla on riittävästi levähdyspaikkoja reittien varrella. . Jotta heidän on mahdollista ulkoilla ja asioida kodin ulkopuolella, tulee asuinalueita kehittää muistiystävällisemmiksi. Jokin vahvasti omaksuttu rutiini voi säilyä ihmisellä vuosikymmeniä, vaikka muisti heikkenisikin. Pihojen viihtyisyys tärkeä Viherympäristöt ovat ikäihmisille tärkeitä ulkoilualueita, minkä vuoksi asuntojen pihat ja asuinalueen puistot kannattaa suunnitella ikäystävällisiksi. Esimerkiksi liikennevalot on mahdollista säätää jalankulkijoiden osalta pitemmälle viiveelle paikoissa, joissa ikäihmiset liikkuvat. Sen lisäksi, että viheralueet lievittävät stressiä, niillä oleskelu tehostaa tarkkaavaisuutta, joka vanhetessa heikkenee. – Tulevaisuudessa yhä enemmän muistisairaita ihmisiä asuu tavallisissa asunnoissa. Ara avustaa taloyhtiöitä hissien jälkiasennusten rahoittamisessa, mitä keinoa kannattaa taloyhtiöissä hyödyntää
Älykkään asumisen ratkaisujen pitäisi olla Rappen mukaan sellaisia, ettei tekniikka vaatisi osaamista. – Teknologialla tulisi tukea itsenäistä liikkumista, eikä rajoittaa sitä. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä moninkertaistuu vuoteen 2050 mennessä väestön ikääntyessä. – Opas on tarkoitettu asuinalueiden ja asuntojen suunnittelijoille, rakennuttajille ja tilaajille, yhdyskuntasuunnittelijoille sekä kaavoittajille ja kuntien asumisesta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaaville tahoille. – Rakennuttajat voivat ottaa huomioon muistija ikäystävällisiä ratkaisuja jo tarjouspyyntövaiheessa. – Myös iäkkäät ja muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat saada oppaasta ideoita oman asumisensa arviointiin ja suunnitteluun, Eija Rabbe kannustaa. see selvästi nähdäkseen jopa kolminkertaisen määrän valoa verrattuna nuoreen ihmiseen – Kontrastit ja rajapinnat ovat liikkumisen turvallisuuden kannalta tärkeitä. Muistisairaudet ovat ensisijaisin syy, jonka vuoksi iäkkäät ihmiset tarvitsevat palveluja kotiin ja palveluasumista. Olennaista on, että teknologia on helppokäyttöistä ja kaikki sen käyttöön tarvittava tieto on saatavilla käyttötilanteessa. 17 . Teknologia voi sallia vapaamman liikkumisen ja myös henkilön löytyminen tarvittaessa nopeasti. Seinän ja lattian rajaa voidaan korostaa listoilla tai värieroilla. ?. Helppo visuaalinen hahmotettavuus lisää liikkumisen turvallisuutta. Esimerkiksi liesivahti sopii niin ikäihmiselle kuin lapsiperheillekin. Opas on suunnattu kaikille, jotka osallistuvat asumisen ja asuinalueiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kunnissa ja asuinalueilla. Oppaasta hyötyvät myös sosiaalija terveydenhuollon toimijat, asumispalveluita tuottavat tahot sekä iäkkäät ja muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä, jotka voivat käyttää opasta apuna oman asumisensa arvioinnissa ja suunnittelussa sekä vaikuttamistyössä. Teknologian tulisi sallia käyttäjän toimia hitaasti ja opastaa eteenpäin käyttötilanteiden ongelmakohdissa. Muistisairaita arvioidaan olevan tällä hetkellä lähes 200 000 ja heistä työikäisiä yli 7 000. Hinnat ovat muutamissa sadoissa euroissa, joten hinta ei ole sinänsä este laitteiden hankinnoille. Opas hyödyttää montaa tahoa Opas on tarkoitettu kaikille niille tahoille, jotka ovat tekemisissä ikäja muistiystävällisen ympäristön kanssa. Kontrastit ovat erityisen tärkeitä wcja pesutiloissa, koska niissä ollaan usein ilman silmälaseja. Suunnittelijat voivat näin hyödyntää opasta omassa työssään. Emme ole oppaassa antaneet tarkkoja mitoituksia esimerkiksi rakenteisiin liittyen, mutta kerromme mistä tietoja löytää. Ikäinstituutin vanhemman tutkijan Erja Rappen mukaan ympäristön pitää olla selkeä ja helposti ymmärrettävä aistinvaraisesti. Tasoerojen erottuminen on tärkeää. – Tekniset ratkaisut ovat kehittyneet, mutta turvalaitteiden myynti ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin ikääntyneiden määrä väestöstä on noussut. Teknologia ei ole ainoa autuus Teknologia ja digitalisaatio eivät sinänsä ole onni ja autuus. Esimerkiksi säilytystilat voidaan jo alkujaan suunnitella sellaiselle korkeudelle, ettei asukkaan tarvitse kurkotella liikaa
Ne liittyvät kotona tapahtuvaan hoitoon saatavista palveluista, palveluasumisessa olevasta hoidosta tai oikeudesta terveydenhoitoon. Toisaalta Pietikäinen ei edes pidä koko kysymyksestä. Nykyisin hän toimii järjestön liittovaltuuston varapuheenjohtajana. Teksti: Soili Kaivosoja Julkisella sektorilla olisi tärkeä muistaa, että myös muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää kuten haluaa. Muistisairaan kanssa voi unohtaa hänen sairautensa ja miettiä miten voin paremmin ymmärtää toisen tunnetilaa ja ajatuksia. – Euroopan mittakaavassa pyörivät samat kysymykset, kuin meillä Suomessakin. Kysyä voi, mutta tentata ei kannata. – Itse kutsun sitä presidenttiperiaatteeksi eli mietin, että vastassa on arvokas ihminen, jonka tarpeita haluan kuulla ja ymmärtää – enhän menisi presidentillekään höpöttämään, että onkos se presidentti nyt äkäinen vai vähän levoton, kuvailee Sirpa Pietikäinen kysyttäessä kuinka muistisairas ihminen tulisi kohdata. 18 Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen puhuu muistityön puolesta . Itsemääräämisoikeus on koko Euroopassa iso teema. Asenne sairauteen on tänä päivänä positiivinen ja kannustava. Muutamia vuosikymmeniä sitten esimerkiksi syöpä oli vaiettu sairaus, jota leimasi häpeä tai sääli. Sen lisäksi Pietikäinen kuuluu Altzheimer Europen hallitukseen. Tarkkaan mietityt asiat ovat syntyneet ennen kaikkea omasta kokemuksesta, mutta myös työn puolesta. T arvitaan aitoa halu ymmärtää toista. – Muistisairaan kanssa voi unohtaa hänen sairautensa ja miettiä miten voin paremmin ymmärtää toisen tunnetilaa ja ajatuksia, toteaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Mukana muistityössä Sirpa Pietikäinen on ollut aktiivisesti mukana Muistiliiton toiminnassa lähes 20 vuotta. Tärkeä itsemääräämisoikeus Muistiliiton eurooppalainen kattojärjestö kokoontuu viitisen kertaa vuodessa Pietikäisen työkaupungissa, Brysselissä. Nykyisin tiedetään, että syövän kanssa voi elää ja suurin osa sairastuneista myös paranee. – Se on vähän kuin kysyisi, miten tulee kohdata nainen. – On huomioitava olla kiireetön ja rauhallinen, ei kannata puhua kovin nopeasti, mutta ei luonnottoman hitaastikaan. – Ongelmana on useimmiten palvelujen riittämättömyys ja se, että omaishoitajia ei tueta tarpeeksi. Muistisairailla on myös oikeus hyvään hoitoon, Pietikäinen kertoo. Se on tärkeää, sillä olen myös saanut sitä kautta paljon. Tärkeää on tasavertainen suhtautuminen, samalla tasolla oleminen ja silmäkontakti kuten muidenkin ihmisten tapaamisessa. Siellä se kulkee etiikka-nimellä. Jos tapaamme ihmisiä, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä, ymmärrämme kuitenkin toisiamme. Kunnioita muistisairasta Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen puolustaa ja puhuu muistisairaiden puolesta värikkäästi ja ymmärrettävästi. Ohjelmaan sisältyy ajattelu siitä, että muistisairaita pitää kohdella tasavertaisesti, heidän vapauttaan ei saa rajoittaa aiheetta ja heitä pitää myös kuulla, kun on kyse osallisuudesta. – Itse opitun ja koetun sekä tehdyn kautta voin myös antaa muistityölle. – Joka maassa on samoja ongelmia. Omakohtaisuus auttaa tärkeiden asioiden eteenpäin viemisessä, Sirpa Pietikäisen äiti on sairastanut muistisairautta lähes 20 vuotta. – Pitäisi rohkeasti uskaltaa myöntää, että nyt en muista näitä asioita enää oikein hyvin, voisitko auttaa minua tä. Muistiliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana hän vaikuttaa muistityön edistämisessä. Samanlaista asennemuutosta ja luontevuutta Sirpa Pietikäinen kaipaa myös muistisairautta kohtaan. Tärkeimpänä tehtävänä on parhaillaan muistisairaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Häpeäleimaa pelätään Muistisairaiden elämänlaadun parantaminen ja hyvinvoinnin edistäminen on monellakin tapaa yhteiskunnan asia, mutta se on myös meidän jokaisen asia
Muistisairaan tahto väärässä taskussa Muistiliiton Välitä muista! -kampanja haluaa muistuttaa palvelualojen koulutuksen sekä jokaisen kanssaihmisen asennekoulutuksen tärkeydestä. Minussa heräsi se pikkulapsi, joka oli surullinen, vihainen ja hämmentynyt. Lisäksi esimerkkinä tarina yhden hoivakodin muuttamisesta pienillä teoilla muistisairaalle toimivammaksi. 0800 9 6000 joka päivä klo 17–21 • maksuton tukea muistisairaiden läheisille, vastaajina kokeneet omaishoitajat 0800 9 6000 tukea läheisille, vastaajina kokeneet omaishoitajat Muistineuvo Vertaislinja Senioriterveys.indd 1 15.10.2018 8.52.46 tulee toimeen uuden tilanteen kanssa. – Stigman takia ihmiset eivät vieläkään hae helposti diagnoosia tai hoitoon, eivätkä uskalla kertoa ihmisille muistisairaudestaan. Se aiheuttaa surua ja miettimistä siitä, miten toinen pärjää ja miten Ikiliike suosittelee: • pienapuvälineet • miellyttävät rollaattorit • tilavat kengät • käden kuntoutustuotteet Myymälä: Hakaniemen Torikatu 1, 00530 Helsinki Hakaniemen Kauppahalli väistötila puh/tel: +358 40 5958665 www.ikiliike.com marita@ikiliike.com Yötaivaan toivo -kirja Miten muistisairas kokee ympäristönsä. Omalla kohdallani oli vaikea huomata, kun äitini ei yhtäkkiä ollutkaan se vahva ihminen tai osannut perata silakoita. Sanoin, että nyt mennään syömään ja lähdin tekemään sisälle ruokaa. Sirpa Pietikäinen painottaa, että muistisairaan kanssa kannattaa elää tässä hetkessä, kuten niin monet filosofiatkin kannustavat. – Julkisella sektorilla olisi tärkeä muistaa, että myös muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää kuten haluaa ja oikeus tehdä myös virheitä. Tällaisten tunteiden ymmärtäminen ja niiden salliminen on tärkeää. Tajusin, että eihän se syöminen ole juuri nyt niin tärkeää ja laitoin muutaman voileivän, jotka sitten nautimme ulkona. vastaajina muistityön ammattilaiset 09 8766 550 tietoa, tukea ja ohjausta, vastaajina muistityön ammattilaiset 09-8766 550 ma, ti ja to klo 12–17 (0,08 €/min. Kirjoittajat Taina Semi ja Tuija Salmi. Voimme oppia muistisairaalta hetkessä elämistä ja voimme oppia luomaan juuri tästä hetkestä hyviä hetkiä, Sirpa Pietikäinen muistuttaa. – Olimme äitini kanssa ulkona kauniina kesäpäivänä ja nautimme luonnosta. Hyvät hetket tässä ja nyt Entä minkälaisia tunteita joutuu käymään läpi, kun oman läheisen muistisairaus selviää. ?. Meillä on usein rajoittava, kahlitseva tai jopa vähättelevä stereotyyppinen asenne, mitä ei välttämättä edes tunnisteta. Liian usein joku muu ottaa muistisairaan tahdon omaan taskuunsa. Sirpa Pietikäinen antaa hyvän esimerkin. – Entistä ei ole ja tuleva on määritellysti tulevaa. Voisi vaikka soittaa pankkiin ja sanoa, että tuletko ovelle vastaan ja kerrot miten asiat hoidetaan. Muut tunteet tulevat myöhemmin. – Äitini ei kuitenkaan halunnut sisälle. – Esimerkiksi hämmennys, kun läheiseltä ihmiseltä hukkuvat taidot. – On aina ikävää kuulla ikävä uutinen, olipa sairaus sitten mikä tahansa. + pvm) Mietityttääkö muisti. – Myös palveluasumisessa tai vanhainkodissa olisi mietittävä, kuka päättää ja saako muistisairas ihminen itse valita joitain asioita. 19 Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen puhuu muistityön puolesta Kunnioita muistisairasta män asian kanssa. Värimuistipeli on kiva ja hauska peli pyöreine kortteineen. Tai sanoa taksille, että muistisairauteni on pahentunut, huolehditko, että tuot minut takaisin kotiin. Mutta, kun on riittävästi tietoa vaikkapa erilaisista apuvälineistä, helpottaa se jo ihmeesti. Tämä on iso asia, kun mietitään palveluita
Omakin hoitotahto on jo kirjattu, sillä Lehtinen sai diagnoosin muistisairaudestaan vuonna 2011. Liittohallituksen jäseneksi Ennen Lehtistäkin liittohallituksessa oli toiminut muistiaktiivijäsen, jolla oli äänioikeus, mutta ei päätäntävaltaa. Saatuaan diagnoosin, Lehtinen pyysi elämänsä ensimmäistä kertaa viikon sairauslomaa. Juha Lehtinen vieraili Berliinissä kasvitieteellisessä puutarhassa. – Ihmettelin moneen otteeseen ääneenkin sitä, että Muistiliitto on meidän liitto, jota terveet ihmiset ajavat. Teksti: Soili Kaivosoja. Tammukkatörmällä, Kitisen ja Käyräsjoen kainalossa, parikymmentä kilometriä Sodankylästä etelään ollaan valmistautumassa tulevaan kaamokseen. Töihin palattuaan Juha Lehtinen kertoi aamukahvipöydässä työtovereilleen diagnoosistaan. 20 Omien vanhempien kohtalo mietityttää . Työ aikuiskoulutuspuolen opinto-ohjaajana oli vastuullista, stressaavaa ja kuormitti uudella tavalla muistiakin. Lehtinen oli mennyt työterveyslääkärin vastaanotolle huolissaan omasta tilanteestaan. Lisäksi ovat vielä Muistiliiton liittovaltuuston tilaisuudet ”isolla kirkolla” Helsingissä. Lääkäri olisi antanut kaksikin, mutta totesi viikon riittävän, ettei Lehtiselle jäisi liikaa aikaa miettimiseen. Lehtisen elämää se ei juurikaan hidasta, sillä esiintymispyyntöjä tipahtelee tasaiseen tahtiin. Eivätkä aina Juha Lehtinen taistelee muistisairaiden puolesta Juha Lehtinen on seurannut äitinsä muistisairauden etenemistä 30 vuotta. ” Kyllä sinä Juha olet äitisi poika”, totesi tuttu lääkäri Juha Lehtiselle vuonna 2011. – Siitä se lähti tämä Muistiliiton mannekiinihomma, ja sitä on riittänyt. Muistiliiton liittohallituksen jäsenenä toimiva Lehtinen on huolissaan äitinsä, mutta myös muiden muistisairaiden hoidosta ja tulevaisuudesta
Täällä Sodankylässä sekä Kemijärvellä, missä vanhempani asuvat, se vielä jotenkin pelittää, mutta Helsingissä ja muissa isoissa paikoissa se on liian usein ”huomenta, miten pärjäät, heippa vaan” -tyylistä toimintaa. – Alimitoitettu henkilöstömäärä tarkoittaa sitä, että aina joku toinen potilas joutuu odottamaan, kun toista hoidetaan. 21 Suurempi murhepuoli on vanhemmistani, miten heidän asiansa tulevat hoidetuiksi kohtuullisesti. – Aloitin uudestaan skootteripyöräilyn ja liikunta on lisääntynyt huomattavasti, positiivisesti asioita katsova Juha Lehtinen kertoo. Ja se tarina jatkuu vielä. – Olisi esimerkiksi tärkeä tietää, missä vaiheessa kannattaa miettiä eri asumismuotoja. Ehdotin siksi paikallisen aluejärjestön toiminnanjohtajalle, että laittaa paperit vetämään Muistiliiton liittovaltuustolle. Siitä se ruljanssi lähti liikkeelle. – En minä tästä itselleni eläkevirkaa aikonutkaan. – Itselleni on tärkeää jakaa valistusta ja kertoa omaa tarinaani vuodesta 2011 tähän päivään. Tarina jatkuu Juha Lehtinen peräänkuuluttaa muistisairaille itsemääräämisoikeutta, josta saataisiin jonkinlainen kriteeristö pohjaksi asioiden sujumiselle. Lehtisen perheen kesken asia on ratkaistu niin, että syrjäiseltä paikkakunnalta muutetaan siinä vaiheessa, kun nyt 64-vuotiaalta Juha Lehtiseltä lähtee ajokortti. – Näitä asioita on vaikea miettiä, paitsi omien vanhempien kautta, myös niin, että tietää itsekin olevansa joskus saman ikäinen ja toisten avun varassa. Olenkin kirjannut omaan hoitotahtooni, että jos ei muuta palvelua saa, niin ainakin perjantai-iltaisin viskipaukun ennen nukkumaan menoa, Lehtinen naurahtaa, vaikka taustalla on vakava aihe. Tällä hetkellä Lehtisellä menee hyvin. – Olen tyrmistynyt siitä, minkälaista muistisairaan hoito voi olla. Kun alkaa tuntua siltä, että hommat pelittävät enkä enää jaksa tai halua olla mukana, niin aion jäädä pois. Kun tämän tyyppiset asiat olisivat tiedossa siellä kotonakin, jäisi hieman uomaa päättää niistä itse ja oikea asumismuoto löytyisi helpommin, kun sen aika tulee. Lehtinen paljastaa, että muutama aluejärjestö oli sitä mieltä, etteivät muistisairaat pysty näitä asioita hoitamaan. Lääkitys auttaa ja muistilistat ovat tukena arjessa. Hoitotahdossa viskipaukku Ja kuntoon laitettavaa riittää. Asia vaati kaksi liittovaltuuston kokousta sääntömuutoksen muuttamiseen, mutta nyt Juha Lehtinen on täysvaltainen jäsen. Mutta olen minä hieman ihmeissäni, että piti Lapista saakka lähteä miehen sanomaan, että laitetaanpa asiat kuntoon. Eniten puhuttaa paljon puhuttu sote. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2013, Lehtinen joutui tekemään elämäntapamuutoksen, mutta sekin on sujunut hyvin. ?. Ulkoileminen – erityisesti sänkypotilaiden – on usein haastavaa. Lehtisen Mirva-vaimo on hoitoalalla ja asiat ovat tulleet tutuiksi sitäkin kautta. niin kovin hyvin
Lyhyet lenkit sujuvat kävelysauvoilla.. 22 . Anja Ollikainen on joutunut opettelemaan kävelyn uudestaan
Kuin kivireki olisi ajanut päältä Ollikainen sairastui elokuussa 2016, ja sairaalareissusta tuli kahden kuukauden mittainen. Anja Ollikainen pyrkii itsenäiseen elämään, vaikka puoliso on häntä tukenut ja tukee edelleen. – Olen siinä mielessä onnekas, että moni toimintoni on palannut lähes ennalleen, kaikille ei käy yhtä onnellisesti. Kotiin päästyään Ollikainen sai perusterveydenhuollon kustantamana 20 kertaa fysioterapiaa kotona ja 10 kertaa lihaskuntoutusta paikallisella, yksityisellä kuntosalilla fysioterapeutin opastuksella. Aivoverenkiertohäiriöistä toipuminen vaihtelee ihmisillä erittäin paljon. Joku saattaa jäädä lähes tilaan, johon kohtaus hänet saattoi, toinen voi toipua lähes ennalleen. – Jatkoin omaa kuntouttamistani sen jälkeen omakustanteisesti viikoittain tuolijumppaja kuntosaliryhmissä. Olen käynyt myös vertaistukikoulutuksen, josta on jäänyt painuvasti mieleeni arvostavan kohtaamisen kolme ydinasiaa: kunnioittaminen, kuunteleminen, kannustaminen. – Mottoni kuuluu tänään Suossa ei pidä olla yhtään enempää kun on pakko. Kuntoutus Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikössä vei kuutisen viikkoa. Oman ja muiden kokemuksen perusteella toivomme, ettei kukaan jäisi neljän seinän sisälle yksin suremaan kohtaloaan. – Käsialastani ja numeroistani ei saanut selvää. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen kuuma eikä lenkkeily oikein innostanut, vesijuoksu tosin sitäkin enemmän. 23 . – Kun ihminen putoaa ikään kuin terveen kirjoista tilanteeseen, jossa on muiden autettavana, häpeä astui kuvaan mukaan. Ajan kanssa käsiala on vähän parantunut, mutta onneksi tänä päivänä pystyn naputtamaan tekstiä koneella. Aivoverenkiertohäiriö iski täysin yllättäen kuten aina yleensä käy. Vielä parin vuodenkin jälkeen tätä tapahtuu. Koetan pitää yllä hyvää mieltä ja elää mahdollisimman tavallisia päiviä. Kyse on todella uskalluksesta, sillä pari vuotta sitten kärsitty basilaaritrombiksi eli kallonpohjan valtimotukoksi diagnosoitu aivoverenkiertohäiriö jätti jälkensä Ollikaisen arkeen. Sairauteni ei tule paranemaan, mutta sen oireet lieventyvät. Viime kesä oli Aivoverenkiertohäiriö laittoi Anja Ollikaisen elämän uusiksi Arjen askareet opeteltava uusiksi ja häpeä unohdettava Janakkalalainen Anja Ollikainen on viimeisen vuoden aikana uskaltautunut yksin ulos syömään. – Istuin tietokonepöydän ääressä, kun minusta äkkiä tuntui kuin kivireki olisi . – Toipumisen alkuvaiheessa kävin lenkillä mieluusti hämärän aikaan, jottei kukaan tuttu näkisin, enkä joutuisi selittelemään kohtaloani. Hankkiudun tilanteisiin, joissa minun on pakko selvitä yksin. Psykiatrinen sairaanhoitaja kävi muutaman kerran kotona keskustelemassa vinoutuneesta asenteestani, mikä auttoi minua ymmärtämään, ettei minun kannata murehtia menneitä. K un Anja Ollikainen, 68, muutama päivä sairastumisensa jälkeen yritti syödä, meni ruoka muualle kuin suuhun. Lähden rollaattorilla parin kilometrin päähän Turengin keskustaan kauppaan, lyhyempiä lenkkejä teen kävelysauvojen kanssa. – Aina kokoontumisen jälkeen tuli kevyempi mieli. Sairaus hävettää, vaikka järki sanoo muuta Kun Anja Ollikainen kotiutui sairaalasta, alkoi hän käydä kuukausittain Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen kerhoilloissa tapaamassa kohtalotovereitaan. Läheskään aina ei kuntoilu huvita, mutta pienikin liikunta edesauttaa kuntoutumista. Myös Ollikainen törmäsi häpeään, vaikka järki sanookin, ettei sairaudessa ole mitään hävettävää. – Haluan hänen joutuvan kantamaan omaishoitajan taakkaa niin vähän kuin mahdollista. Minua hirvitti etukäteen lähteä kylälle, koska tiesin monen alkavan kysellä, mitä minulle oli tapahtunut. Kuntoutus vaatii sisua, sillä joka päivä pitäisi patistaa itseään tekemään jotakin. Rollaattori tarjoaa myös lepopaikan.
En menettänyt tajuntaani, vaan nousin tuolilta. – Sairaalassa minua kävi tapaamassa vertaistukihenkilöitä KantaHämeen AVHyhdistyksestä, mikä tuntui lohduttavalta. Olen ollut aina menevä ihminen ja yhdistystoiminta vie edelleen paljon aikaani. Tunsin itseni äärettömän väsyneeksi ja heittäydyin vatsalleni sänkyyn, vaikka olisi pitänyt pikaisesti soittaa apua 112:sta. Kuntoutus alkoi osastolla ylösnousuharjoituksilla. Ollikainen kiidätettiin Kanta-Hämeen keskussairaalaan, jossa hänen kaulasuonessaan todettiin tukkeumaa. 24 . Onneksi en tajunnut alussa koko totuutta siitä, miten pitkä matka minulla olisi takaisin arkeen. Rollaattori on osin myös henkinen tuki. – Kun minut siirrettiin takaisin Hämeenlinnaan, olin vielä täysin vuodepotilas. Todellisuudessa olin mennyt tajuttomaksi. Sen jälkeen mies alkoi seurata televisiosta olympialaisia ja luuli minun ottavan päivätirsoja. Oikea käsi vispasi rajusti, mitä se tekee edelleen vähenevässä määrin. Siihen olen kuitenkin tottunut. Ollikainen kotiutui rollaattorin kanssa. jyränyt pääni päältä. Vaikka kuntoutus oli parantanut liikeja puhekykyä, ei Ollikaisen arki ollut entisenlainen. – Aloin tehdä lyhyitä kävelylenkkejä aluksi avustajan kanssa, myöhemmin yksin. Kaulasuoni saatiin liotushoidolla avatuksi ja Ollikainen siirrettiin TAYS:n teho-osastolle, jossa hän oli kolme vuorokautta, mistä osan aikaa tajuttomana. Hämeenlinnasta minut siirrettiin viikon päästä Riihimäelle. Aikaa kohtauksesta siihen, kun minut löydettiin tajuttomana sängystä, kului puolitoista tuntia. – Kun mies tuli kotiin, hän kysyi jotain ja vastasin olevani vähän aikaa lepäämässä. – Olen käynyt vertaistukikoulutuksen, josta on jäänyt painuvasti mieleeni arvostavan kohtaamisen kolme ydinasiaa: kunnioittaminen, kuunteleminen, kannustaminen.. –Sieltä sain siirron TAYS:n aivoverenkiertohäiriöyksikköön, jossa vietetty reilu viikko oli kriittistä aikaa. Elin siinä hetkessä, enkä miettinyt liiemmin tulevaisuutta. Käyn viikottain jumpparyhmässä. Ajokortin menetys harmittaa Kuntoutuksesta Ollikainen pääsi aluksi päiväja sitten viikonloppulomille. Sain fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa. Alkuun kävelin kahdelta puolelta tuettuna. – Sairaus vaikutti puheeseeni sillä tavoin, että puhuin kovaa ja korkealta, lähes huusin. Kuulun nykyään KantaHämeen AVHyhdistyksen hallitukseen, samoin KantaHämeen Hengitys ry:n hallitukseen. Kun yritin seistä, alkoi valtava tärinä ja vapina, josta käytetään nimitystä ataksia. Oikeassa silmässäni on näkökenttäpuutos, mikä tuntui alkuun aika hankalalta, koska en näe sivulleni ilman, että käännän päätäni. Omaisille järjestettiin sairaudesta Ensitieto-ilta jo siinä vaiheessa, kun Ollikainen oli vielä sairaalassa
Vuoden 2016 syyskuussa Ollikaiselle oli tarkoitus tehdä kantasolusiirto, mutta aivoinfarktin vuoksi täytyi suunniteltua ajankohtaa siirtää. Ollikainen kävi töissä satunnaisesti reisiluun murtuman parannuttua pääsiäiseen 2016 saakka. Kallopohjanvaltimotukos voidaan todeta aivovaltimoiden kuvantamisella. Pystyn tekemään suurelta osin samoja asioita kuin aikaisemminkin, mutta kaikki sujuu hitaammin. Noin puolet kallonpohjavaltimon tukoksen saaneista potilaista voidaan pelastaa aivoinfarktin liuotushoidolla tai mekaanisella rekanalisaatiohoidolla. Pitkäaikaishoidoksi jää usein verenohennuslääke. Mieheni on työskennellyt palokunnassa, eivätkä häntä tilanteet hätkäytä. Hän laittaa ruuan, siivoaa, käy kaupassa, mutta olen pikkuhiljaa enenevästi mukana kodin askareissa. Ollikainen on saanut melko vähän yhteiskunnan tukea. Myelooma on veren ja luuytimen plasmasoluihin liittyvä syöpäsairaus. – Sytostaattihoito on purrut ja sairaus näyttää olevan lepovaiheessa. Alamäessä meni reisiluu Anja Ollikainen oli yli 40 vuotta hoitotyössä Turengin sairaalassa. Minulla on vähäistä apraksiaa, mutta monella puhevaikeudet ovat kääntyneet afasiaksi. Sen oireita voivat olla kaikkien raajojen heikkous, huimaus, kaksoiskuvat, puheen puuromaisuus ja tajunnan hämärtyminen. Hän teki kolmivuorotyötä koko ajan. Mies hoitaa pääsääntöisesti huushollihommat. Lääkäriasemalta sanottiin, että se kuuluu keskussairaalan hoidettavaksi. ?. Toisin kuin muut aivovaltimot, kallonpohjavaltimo on yksittäinen suoni, jonka tukkeutuessa verta ei pystytä ohjaamaan hapenpuutteesta kärsivälle alueelle muita suonia pitkin. Suurena apuna on ollut oma sisko joka työskentelee sairaanhoitaja. . – Kaatumisella oli suorastaan naurettavan vakavat seuraukset, sillä alamäki oli todella loiva. Laulamisella olen saanut omaa äänen tuottamistani paranemaan. Kesti lähes puoli vuotta ennen kuin pääsin magneettikuvaukseen, minkä jälkeen hoito alkoi heti. – Pidän sudokuista, koska niiden ratkaiseminen on hyvää aivojumppaa ja käden harjoitusta sekä käsitöistä. 25 Kallonpohjavaltimon tukos . Ollikainen tietää kokemuksesta, että mielialan pitäminen korkealla on jaksamisen kannalta tärkeää. Tyypillisiä oireita ovat kaksoiskuvat, puheen puuromaisuus, nielemisvaikeudet, tasapainovaikeudet ja raajojen holtittomuus. Silmälääkäri sanoi, että näkökenttävaje jää pysyväksi, jollei se muutamassa kuukaudessa parane. Neljän seinän sisältä pitäisi pystyä ponnistamaan ihmisten ilmoille. – Ymmärrän hyvin yksin asuvia, jotka tulevat kotiin sairaalasta tai kuntoutuksesta ja joutuvat selviytymään arjesta lähes omin voimin. Kuntoutus oli rankkaa, mutta olin päättänyt kuntoutua. Päivä kerrallaan eteenpäin – Vertaistoiminta on lähellä sydäntäni. Yleisesti ottaen kannattaa olla aktiivinen ja selvittää, mitä palveluita olisi tärkeä heti kotiutuksen alkuvaiheessa saada. Jokaisella on omanlaisensa puheterapia, Ollikainen hymyilee. – Tärkeää on hakeutua pikaisesti hoitoon; sillä minuutit ovat kalliita. Kallonpohjavaltimon tukos voi kehittyä äkillisesti, mutta osalla potilaista on ennakoivia oireita (TIA-kohtauksia) päivien-muutaman viikon ajan. Aivoverenkiertohäiriöillä on erilaisia ilmenemisoireita. Myelooman takia Ollikainen on lyhentynyt noin 10 sentillä. Alussa edistysaskeleet olivat hyvin pieniä, mutta olin päättänyt olla luovuttamatta. Kuntoutuksen jatkuminen katkotta on ainakin tärkeää. Ollikaisella jalat kantoivat, eikä mitään puolioireita esiintynyt. Käyn säännöllisesti verikokeissa sekä kontrolleissa ja tulokset on olleet hyvät. – Suurin haitta on ajokortin menetys näkökenttäpuutoksen myötä, minkä takia olen taksin ja miehen autokyytien varassa. Muun muassa hemoglobiini oli alle 80, ja paino pudonnut vajaassa puolessa vuodessa 20 kiloa. Olin tehnyt paljon yötyötä, mikä tuntui sopivan minulle. Kaatumisen seuraukset saattoivat olla seurausta diagnosoimattomasta myeloomasta, koska se heikentää luustoa eikä siihen osata kiinnittää huomiota tarpeeksi ajoissa. – Minulle iskivät kovat selkäkivut enkä ollut päästä sängystä ylös. Masennus iskee helposti, koska arjen askareet vievät aikaa ja osin niistä selviytyminen on mahdotonta. Henkinen kuntoutus ja hyvinvointi ovat vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinenkin kuntoutus. Ollikainen ehti olla eläkkeellä viikon, kun hän kaatui hiihtolenkillä ja reisiluu murtui. Kallonpohjavaltimon tukos eli basilaaritromboosi on henkeä uhkaava tilanne. Basilaaritromboosista voi seurata henkeä uhkaava tilanne, koska kallonpohjavaltimo tuo veren hengittämisen ja tajunnan kannalta välttämättömän aivorungon alueelle. – Olisin halunnut aikaisemmin magneettikuvaukseen, muttei edes yksityisellä lääkäriasemalla ortopedi suostunut kirjoittamaan lähetettä, vaikka olisin itse maksanut. Eläkevuosia varten hänellä oli valmiit suunnitelmat. Koen eläväni jatkoajalla, koska aivoinfarktin uusiutumisen mahdollisuus on aina olemassa. Selkäkivut myeloomaa Alkuvuodesta 2016 Ollikaisella todettiin multippeli myelooma. Voin elää päivän kerrallaan ja nauttia kaikesta mitä osaan ja pystyn tekemään. –Sanoin eläkkeelle vuonna 2010 lähtiessäni, että seuraavaan viikkoon minua ei kannata töihin soitella, mutta sen jälkeen voin tehdä jonkin verran tuurauksia. Oma motivaatio ja halu ratkaisevat paljon. Anja Ollikainen kokee elävänsä jatkoajalla, koska aivoinfarktin uusiminen on aina mahdollista. Selkärangassa ja kylkiluissa oli murtumaa
Roine kertoo, että jopa yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä on ehkäistävissä. Neurologian professori ja Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä olisi ennaltaehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla. Nopea hoitoon pääsy on tärkeää. Roine kertoo, että omilla elintavoilla on suuri merkitys. 26 A ivoverenkiertohäiriöt ovat suomalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Terveellinen, kasvispitoinen ruokavalio ja liikunta sekä ylipainon, tupakoinnin ja runsaan alkoholin välttäminen. Ennaltaehkäisyyn panostamisella on kuitenkin onnistuttu välttämään niin paha häiriöiden lisääntyminen, kuin mitä pelättiin. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 henkilöä, vaikka hoito on kehittynyt viime vuosina valtavasti, ja moni toipuu täysin. Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine suosittelee välimerellistä ruokavaliota, jonka avulla. – Nykytiedon valossa jopa yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä, hän toteaa. Niiden määrä on vuosikymmenien aikana lisääntynyt valtavasti ja lisääntyy edelleen. Ennaltaehkäisyssä valttia ovat samat perusseikat kuin monen muunkin terveysongelman kohdalla. Teksti: Terhi Niinimäki Valtaosa aivoverenkiertohäiriöistä ehkäistävissä Verenpaine kuriin
Perimän lisäksi vaikuttaa ikä, mutta AVH on silti melko yleinen myös työikäisten keskuudessa. Oikean hoidon. Oireiden alkaessa on tärkeää päästä hoitoon mahdollisimman pian, sillä ennen tutkimuksia ei voida tietää, onko kyse tukoksesta vai vuodosta. Liikunnan puute on yksi sairastumisriskiä nostava tekijä. Tärkein aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) aiheuttava tekijä on korkea verenpaine. . – Riskitekijät jaetaan yleisesti hoidettaviin ja ei-hoidettaviin. Niitä on noin 85 prosenttia kaikista AVH:sta ja vuotoja puolestaan noin 15 prosenttia. Valtimotukoksista johtuvat häiriöt ovat yleisimpiä. Roine täsmentää, että kyse ei ole ainoastaan verenpainetaudista, vaan alhaisempaan verenpaineeseen liittyy pienempi riski myös silloin, kun verenpaine on normaali tai vain hiukan kohonnut. Jokainen minuutti tärkeä Aivoverenkiertohäiriöt jaetaan kolmeen eri luokkaan, joita ovat tukoksesta aiheutuvat aivoinfarktit ja ohimenevät TIA-kohtaukset sekä aivoverenvuodot. Terveillä elämäntavoilla voi laskea omaa sairastumisriskiään merkittävästi. Osalla suomalaisista onkin perinnöllinen alttius saada AVH. Noin 25 prosenttia infarkteista sattuu työikäisille ja aivoverenvuodoista noin kolmannes. saadaan runsaasti kuituja ja vihanneksia sekä hyviä rasvoja. 27 . Omilla elintavoilla on siis ratkaiseva rooli sairastumisriskissä. Hoidettavia ovat verenpaineen ohella myös elämäntavat ja ei-hoidettavia ovat ikä ja perimä, Roine täsmentää. Jos suvussa on ollut aivoverenkiertohäiriöitä alle 60-vuotiailla, lisää se riskiä arviolta kymmeniä prosentteja. Sen sijaan suolan ja tyydyttyneiden rasvojen käyttöä tulisi karsia
28 Aivoverenkiertohäiriöt lyhyesti . SAV:n aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman repeäminen. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. Tämän seurauksena paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Vaikka olisi sairaalan vieressä, tulee soittaa 112, sillä hoitoketjumme on rakennettu niin, että hätänumeron kautta pääsee kiireelliseen hoitoon, Roine painottaa. . aloittaminen vaatii ensin sekä aivojen kuvauksen että verinäytteen oton. Aina heti soitto 112, jolloin pääsee heti nopeaan hoitoketjuun. Jokainen minuutti on ratkaisevan tärkeää potilaan ennusteen kannalta ja neljän tunnin aikaikkuna viittaa siihen, että esimerkiksi liuotushoitoa ei välttämättä voida aloittaa enää neljän tunnin jälkeen. Viivettä syntyy eniten avun soittamisessa sekä kuljetuksissa erityisesti taajamien ulkopuolella. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 henkilöä ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa, mutta voi aiheutua myös esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta tulleesta hyytymästä. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen (ICH) tai lukinkalvon alaiseen tilaan (SAV). Jokainen minuutti on tässä tapauksessa tärkeä. Kun potilas tulee sairaalan ovesta sisään, hän on tutkimusten jälkeen hoidossa jo keskimäärin 10 minuutin päästä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 5 000 henkilöä. Sen oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta menevät nopeasti ohi. Oireet kestävät tyypillisimmin 2 15 minuuttia (yleensä alle tunnin). Yhteensä siis noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön vuosittain eli joka päivä 68 henkilöä. Vaikka oireet ovat ohimenevät, tulee ne ottaa vakavasti, sillä ne voivat ennakoida tulossa olevaa aivoinfarktia. Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. – Suomessa ollaan ennätysnopeita AVH-potilaiden hoidossa. Aivot säätelevät ihmisen toimintaa. Siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoverenkierron tilapäistä ja vielä korjaantuvaa häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. – Oireiden alkaessa ei ole aikaa soittaa esimerkiksi perheenjäsenelle tai omalle lääkärille. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita on arvioitu olevan Suomessa vuonna 2015 noin 100 000. Usein puhutaan, että infarktin sattuessa on tärkeää päästä hoitoon neljän tunnin kuluessa. AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esimerkiksi motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. Kohonnut verenpaine on merkittävin aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen riskitekijä, joten sen hoito on myös tärkein ennaltaehkäisevä toimi. AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Syrjäseuduilla käytetäänkin aina helikopteria Aivoverenkiertohäiriöt jaetaan kolmeen eri luokkaan, joita ovat tukoksesta aiheutuvat aivoinfarktit ja ohimenevät TIA-kohtaukset sekä aivoverenvuodot.. Vuotanut veri imeytyy vähitellen pois aivoista, mutta verenvuoto aiheuttaa kuitenkin kudosvauriota. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista. Roine korostaa, että tämä saatetaan ymmärtää väärin. TIA (transient ischemic attack) on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö
Ennuste riippuu kuitenkin aina hoidon saamisen nopeudesta, ja jokainen minuutti on merkityksellinen ennusteen kannalta. Myös hätänumero käyttää näitä kolmea pääoiretta AVH-potilaiden tunnistamisessa. Oireiden ilmaantuessa on apua soitettava välittömästi. AVH-potilaiden kuljettamisessa. Vuonna 2004 otettiin käyttöön liuotushoidot, joiden ansiosta joka seitsemäs pelastuu. Kun sydän pumppaa verta, sen kaikki osat supistuvat järjestelmällisesti. Eteisvärinän salakavala piirre on, että se voi myös olla täysin oireeton. Sitä voidaan joissain tapauksissa käyttää jopa yhdeksän tunnin kuluttua oireiden alkamisesta. Viime vuosina käyttöön on tullut entistä tehokkaampi hoitomuoto, valtimon sisäisen tukoksen avaus, jolla voidaan pelastaa joka kolmas. Epäillessään eteisvärinää kannattaa kääntyä terveydenhuollon puoleen asian selvittämiseksi. Kolme yleisintä oiretta ovat toispuoleinen raajaheikkous, toispuoleinen kasvojen halvaus ja puheentuoton häiriöt. Eteisvärinä eli flimmeri, on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja usein myös epätavallisen tiheään. Tyydyttyneiden rasvojen ja suolan käyttöä tulisi karsia. – Vaikka häiriön alkuajankohta olisi tuntematon, kuten yöllä, on silti pidettävä kiirettä ja osa potilaista soveltuu silti liuotushoitoon, Roine kuvaa. Sydämen rytmihäiriöitä on muitakin, mutta eteisvärinä eli flimmeri on niistä yleisin. Se voi tuntua sydämen tykyttelynä tai epämiellyttävänä muljahteluna rinnassa. Tehokasta hoitoa Noin 40 vuotta aivopotilaiden parissa työskennellyt Roine on nähnyt hoitojen kehittymisen ja ollut myös itse mukana kehittämässä niitä. Roine suosittelee välimerellistä dieettiä, joka sisältää runsaasti kuituja, vihanneksia ja hyviä rasvoja. 29 . Joskus eteisvärinän merkkinä on se, ettei verenpainemittari anna lainkaan verenpainelukemaa. Jos hoidon saaminen viivästyy eikä liuotusta tai valtimon sisäistä avausta voida enää tehdä, annetaan oireiden mukaista hoitoa ja pyritään ehkäisemään komplikaatioita. . Monialaista kuntoutusta Ensihoidon jälkeen alkaa potilaan kuntoutus, jonka vaikuttavuus on suurin heti ensimmäisinä viikkoina. Pelkkä huimaus, puutuminen tai pyörtyminen sen sijaan ei viittaa aivoverenkiertohäiriöön, Roine kertoo. Noin 40 prosenttia Eteisvärinä yleisin sydämen rytmihäiriö . Kolme yleistä äkillistä oiretta AVH:n oireet ovat aina äkilliset. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu hyvässä järjestyksessä, vaan liike, jota ne tekevät, on rytmitöntä värinää tai vapinaa. Epäsäännöllisen rytmin voi aistia sydämentykytyksenä. Jos liikkuminen on vähäistä, tätä muutosta ei ehkä ole kovin helppo huomata. Se voi aiheuttaa myös huimausta, väsymystä, hengenahdistusta, huonoa oloa ja yleistä suorituskyvyn laskua. – Jos hoito onnistuu täysin, niin potilas voi olla kunnossa jo seuraavanakin päivänä, Roine kertoo. Roineen mukaan AVH:t ilmenevät tyypillisimmin kahtena huippuna, aamulla ennen heräämistä ja iltapäivällä. Nopean hoidon takaa 112-soitto, jolloin tiedetään valmistella hoitoja saapuvalle AVH-potilaalle, Roine kuvaa. Jotain on melkein aina tehtävissä. Kaikilla näitä tuntemuksia ei ole, eikä kaikki tykytyksen tunne johdu eteisvärinästä. Eteisvärinä voi oireilla monella tapaa. – Vielä 1970-luvulla AVH-potilaat ohjattiin terveyskeskukseen eikä heille ollut oikein minkäänlaista hoitoa tarjolla, Roine toteaa. – AVH-potilaiden hoidossa korostuu julkinen sektori ja yliopistoja keskussairaalat, hän toteaa. Nyt tilanne on toinen. Verenpainemittareiden uusimmat mallit tunnistavat epäsäännöllisen sykkeen. On myös paljon oireettomia infarkteja, ja joskus jälkikäteen huomataan, että potilas on sairastanut infarktin, Roine mainitsee. Oman pulssin tunnustelu ja epäsäännöllisen pulssin tunnistaminen on tärkeä taito. Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! Jokainen minuutti on ratkaisevan tärkeää potilaan ennusteen kannalta.. – Ei sekään silti tarkoita automaattista hengenlähtöä. Sen avulla voi havaita muuten oireettoman eteisvärinän. . Sydän on lihas, jossa on neljä lokeroa: kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Jos liikkuessa hengästyy ja väsyy aikaisempaa herkemmin, voi epäillä eteisvärinää. Liuotushoidolla kaksi kolmasosaa toipuu täysin, kun tarkastellaan tilannetta kolme kuukautta häiriön jälkeen. – Lisäksi on pitkä lista harvinaisempia oireita, kuten näkökenttäpuutoksia ja näköhäiriöitä, tasapainohäiriöitä ja äkillisesti muuttunutta käytöstä. – AVH:sta voi toipua täysin. Julkinen sektori on oleellisessa osassa AVH-potilaiden hoidossa ja Roine toivoo, että myös sote-uudistusten jälkeen eri puolilla Suomea ollaan tasa-arvoisessa asemassa hoidon saamisessa
Lisäksi iäkkäillä esiintyy hiipimällä etenevää pienten suonten tautia, joka altistaa AVH:lle. Jos pulssi on epäsäännöllinen, syntyy epäily eteisvärinästä. Sekä eteisvärinän että pienten suonten taudin tärkein ennaltaehkäisevä keino on verenpaineen alentaminen. Erityisesti, jos tietää kuuluvansa riskiryhmään, kannattaa huolehtia terveydestään, Roine kehottaa. – Valtaosa aivoverenkiertohäiriöistä on estettävissä omilla valinnoilla, terveillä elämäntavoilla. – AVH-potilaiden saaman kuntoutuksen vaikuttavuudesta on paljon näyttöä, Roine kiittelee. Sille puolestaan altistavat samat tekijät kuin muillekin valtimosairauksille. Roine luettelee. – Kaiken lisäksi AVH:lla on yhteiset riskitekijät esimerkiksi Alzheimerin kanssa. Aivoliitto onkin järjestänyt Tunne pulssisi –kampanjan, jossa opetetaan ihmisiä tunnustelemaan itse pulssiaan. Ensimmäiset kolme kuukautta ovat tehokkaimmat. Se selittää suuren osan tapauksista, myös niistä, joiden syytä ei ole saatu selville, Roine toteaa. Valitettavasti Suomessa on kuitenkin suuria eroja kuntoutuksen tasossa, Roine kertoo. Taustalla sydämen eteisvärinä . Muille riittää lääkehoito ja terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen. – Jos AVH:n syy ei ole selvillä, voidaan seurata yhdestä kolmeen kuukauteen erilaisilla laitteilla, onko potilaalla sydämen eteisvärinää. Monialaiseen kuntoutukseen kuuluu fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus. . Aivoverenkiertohäiriöistä noin puolet johtuu sydämen eteisvärinästä. – Verenpaine, ylipaino, tupakointi ja liikunnanpuute, Risto O. Se vaurioittaa aivojen syviä osia ja aiheuttaa esimerkiksi henkisen tason ja liikuntakyvyn laskua, Roine kuvaa. Hoidossa, kuten ennaltaehkäisyssäkin, tärkeää on verenpaineen lasku. Kuntoutusohjaaja suunnittelee kuntoutuksen sekä auttaa tarvittaessa sosiaalietuuksien hankkimisessa. 30 AVH:n sairastaneista tarvitsee monialaista kuntoutusta. Hän jatkaa, että eteisvärinä on ikävä kyllä lisääntymässä edelleen. Tunne pulssisi –kampanjassa opetetaan ihmisiä tunnustelemaan itse pulssiaan.. – Kuntoutuksen kesto vaihtelee viikoista jopa vuosiin. . Kuntoutus toteutetaan aluksi sairaalassa, sen jälkeen tarvittaessa hoitolaitoksessa ja lopulta avokuntoutuksena. Oman pulssin tunnustelu on tärkeä taito.
maantieteellisistä syistä eroja hoitoon pääsyn viiveissä vielä on, millä on tutkitusti vaikutusta potilaiden ennusteeseen. Kuntoutustyöryhmään kuuluu eri alojen osaajia. Hoidon vaikutus on liuotushoitoa suurempi, sillä noin. Nopealla hoitoon pääsyllä voi välttyä pysyviltä seurauksilta Suomen hoito on maailman parasta Aivoverenkiertohäiriöistä seuraa usein pitkäaikaisia ja pysyviä oireita. Teksti: Soili Kaivosoja S uomi on kärkimaita maailmassa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa. Missään muualla akuuttihoitoketju ei ole yhtä nopea. Nopea hoito parantaa ennustetta Tyypillisin hoitomuoto on liuotushoito, mutta se ei sovellu kuin noin neljäsosalle kaikista potilaista. Roine. Sen vuoksi kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat. Myös hoidon tulokset ovat korkeinta laatua maailmassa. Hoidon aloitus tapahtuu meillä nopeammin kuin missään muualla maailmassa on raportoitu, kertoo professori, Aivoliiton ylilääkäri Risto O. – Valtimonsisäinen hoito on hoitomuodoista uusin ja tavoitteena on saada se täysin kattavaan käyttöön lähiaikoina kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. Pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 prosenttia sairastaneista. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ongelmat ovat moninaiset. 31 . Tavoitteena on alueellinen tasa-arvo hoidon saatavuudessa, mutta . Parantamisen varaa Roineen mukaan on vielä avun pyytämisessä sekä hätänumeroon soittamisessa. – Siitä on osoituksena, että liuotushoidon sairaalansisäinen viive kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa on alle 20 minuuttia, parhaimmillaan keskimäärin kymmenen minuuttia siitä, kun potilas on tullut sairaalan ovesta sisään ja liuotushoito on alkanut. – Mikäli liuotushoito ei sovellu potilaalle, on vaihtoehtoisena hoitomuotona tukoksen avaamiseksi valtimonsisäinen hoito
Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä . Näiden lisäksi tarvitaan neuropsykologista kuntoutusta. Parantamisen varaa Roineen mukaan on vielä avun pyytämisessä sekä hätänumeroon soittamisessa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyy 40 – 50 prosenttia sairastuneista. Suurin osa kuntoutuksen tuloksista saavutetaan ensimmäisen vuoden aikana. Aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksen hyödystä on vahva tutkimuksiin perustuva näyttö, mutta monet tehokkaat menetelmät ovat vielä alikäytössä. joka kolmas potilas pelastuu sen ansiosta, Risto O. – Tehokkaaseen välittömästi alkavaan moniammatilliseen kuntoutukseen pääsy tulee taata asuinpaikasta ja iästä riippumatta. . Nopeasti aloitettu moniammatillinen kuntoutus parantaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen. Roine kertoo. – Kuntoutus tulee aloittaa akuuttivaiheessa heti, kun tilanne on stabiloitunut. Kuntoutus alkaa yleensä noin vuorokauden kuluttua kohtauksesta. Kuntoutus aloitettava heti Osa sairastuneista tarvitsee AVH-kohtauksen jälkeen intensiivistä ja moniammatillista kuntoutusta. – Jos toimitaan nopeasti, aivovaltimotukoksesta ei välttämättä jää pysyviä seurauksia, ja yli puolet potilaista voi toipua täysin. Roine toteaa. – Jokaiselle kuntoutujalle on laadittava kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista ja ajantasaisuutta AVH-yhdyshenkilön tulee seurata. Tasa-arvo turvattava Aivoliiton tekemien tuoreiden selvitysten mukaan kuntoutusten saatavuus vaihtelee Suomessa huomattavasti eri sairaanhoitopiireissä. Neurologi Mika Koskisen tekemä aivoverenkiertohäiriön sairastuneiden kuntoutusta vuosina 2013 – 2015 koskeva selvitys kertoo karua kieltä siitä, että moniammatillisen kuntoutuksen toteutuminen on alueittain erittäin vaihtelevaa. Liikkumisen ongelmaa ratkoo fysioterapeutti, käsien toimintaongelmia toimintaterapeutti ja puheen ja nielemisen ongelmia puheterapeutti. Joissakin tapauksissa kuntoutuksen kesto on useita vuosia. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava samanlainen akuuttihoito ja kuntoutus. Vaikka akuuttivaiheessa olisi saanut hyvää hoitoa, jää monelle kuitenkin arkea haittaavia oireita. Se, minkälaista hoitoa ja kuntoutusta potilas saa, ei saisi riippua kotikunnasta. Suomessa ollaan ennätysnopeita AVH-potilaiden hoidossa. Aivoliitto pyrkii edistämään aivoverenkiertohäiriöön sairastuvien kuntoutusta valtakunnallisesti. Kun potilas tulee sairaalan ovesta sisään, hän on tutkimusten jälkeen hoidossa jo keskimäärin 10 minuutin päästä. Kuntoutuksen avulla potilaat saadaan itsenäisiksi toimijoiksi, mutta se vaatii aikaa. Intensiivisimmän kuntoutuksen vaihe on ensimmäisten kuukausien aikana ja kuntoutukseen on päästävä välittömästi. – AVH-kuntoutus tulee keskittää riittävän isoihin yksiköihin, joissa hoidetaan keskeytyksettä pelkästään AVH-potilaita. – Suurin osa kuntoutuksen tuloksista saavutetaan ensimmäisen vuoden aikana, mutta potilaat hyötyvät kuntoutuksesta senkin jälkeen. 32 Tasa-arvoinen hoito ja kuntoutus kaikille . Lisätietoja aivoverenkiertohäiriöistä www.aivoliitto.fi Kuntoutuksen tilanne Suomessa . Moniammatilliseen kuntoutustyöryhmään kuuluu eri alojen osaajia. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ongelmat ovat moninaiset. Laskennallisesti tämä tarkoittaa 100 000 asukasta kohden 16 sairaansijaa. – Tällä hetkellä alueellinen tasa-arvo ei vielä toteudu, mutta tästä tavoitteesta ei pidä tinkiä, Roine painottaa. ?. Jonotukset eivät kuulu AVH-kuntoutukseen. – Tämä on kehittämiskohde, jotta suurempi osa potilaista saadaan intensiivisen ja moniammatillisen kuntoutuksen piiriin. Alueellisen tasa-arvon toteutuminen vaatii syrjäseuduilla muun muassa pelastushelikopterin käyttömahdollisuutta erityisesti Lapissa sekä saaristoalueella. Viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomessa ei yhdessäkään sairaanhoitopiirissä päästy samaan. Tutkimukseen perustuen aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat tekijät: – AVH-kuntoutus tulee aloittaa välittömästi moniammatillisena ja sitä on jatkettava tarpeeksi pitkään. Se on kova tavoite, mutta ei kuitenkaan mahdoton, professori Risto O. – Koulutusta moniammatillisen AVH-kuntoutuksen mahdollisuuksista ja merkityksestä tulee lisätä. Roine pitää tärkeänä, että akuuttihoito keskitetään keskuksiin, joissa kaikki hoitomuodot ovat saatavilla
Sietokyky heikkenee kolmesta kympistä alkaen Alkoholin sietokyky heikkenee jatkuvasti 30 ikävuodesta alkaen. – Toinen syy liittyy siihen, että työikäisenä opittuja tottumuksia jatketaan eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. Alkoholista voidaan hakea apua esimerkiksi unettomuuteen tai yksinäisyyteen. – 1/3 riskikäyttäjistä on aloittanut alkoholin kulutuksen vasta eläköitymisen myötä. Kati Wikström min koulutettuja kuin muut. Tämä selittää noin 2/3 kaikesta ikäihmisten alkoholin riskikäytöstä. Ikäihmisen juomisen riskirajat ovat monelle yllätys. – Sen jälkeen keho ei enää kestä samaan malliin kuin aiemmin. Kenties heille myös viininmaistelukulttuuri on tutumpaa. Alkoholi lisää tasapainovaikeuksia, huimausta, kaatuilua, pahoinvointisuutta ja vatsavaivoja. Tutkimusten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on osa arkisia rutiineja ja jakaantuu tasaisesti viikon eri päiville. – Suurin vaikutus alkoholilla on terveyteen. Ikääntyneellä alkoholiriippuvuus syntyy nopeammin kuin työikäisellä Elämänmuutos altistaa alkoholille Ikääntyneiden alkoholinkäytön kasvuun tulisi asiantuntijoiden mukaan reagoida ja keskustella aiheesta enemmän. – Näistä uusista aloittajista on tutkimuksissa todettu, että he edustavat tavallista useammin naissukupuolta ja ovat korkeam. Ikääntyneille ihmisille erityisiä alkoholin tuomia haittoja on paljon, toteaa Partanen. Lisäksi se nostaa verenpainetta, voi altistaa matalille verensokereille erityisesti diabeteslääkkeiden kanssa ja vaikuttaa ?. 33 I käihmisten juomiseen on A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkärin Markus Partasen mukaan kaksi pääsyytä. Merkittävä elämänmuutos altistaa tähän, mahdollisesti sairastumiset tai leskeytymiset, eläkkeelle siirtymisen lisäksi
Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: 57 % väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. THL:n tekemän juomatapatutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016, jolloin siihen osallistui 2 285 suomalaista. – Jos tulee kaatumisia tai tapaturmia alkoholin oton jälkeen, jos muuttuu riitaiseksi. Hoitoon, jos yhtään siltä tuntuu Alkoholiasioita ei kannata hävetä! – Hoitoon on hyvä hakeutua aina, kun apua tuntee tarvitsevansa, kannustaa Partanen. Omia havaintojaan läheisen juomisesta voisi tuoda esille ja kysyä hänen näkemystään niistä. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Mikäli juova on motivoitunut muuttamaan käytöstään, voi läheinen olla siinä tukena, esimerkiksi tarvittaessa auttamassa ajanvarauksissa tai muissa käytännön järjestelyissä. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittää toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. – Asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi oman terveyskeskuslääkärinsä kanssa ja lähteä siitä purkamaan vyyhtiä. Myös lääkkeen ottaminen saattaa unohtua alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi lisää lähes kaikkien tunnettujen syöpien riskejä. Tapaturmat, luun murtumat, pään vammat, muistiongelmat. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, puhumattakaan henkisistä ongelmista, kuten alkoholin mukanaan tuomasta alakulosta ja masennuksesta. Jos määrästä poistetaan yleisin ja melko lievä haitta ”katunut puheitaan tai tekojaan”, vähintään yhden humalahaitan kokeneita oli silti lähes 900 000. Jos toinen ei pystykään lopettamaan käyttöään aloitettuaan. Akuutit alkoholinkäyttöön liittyvät haitat, kuten tapaturmat, ovat vähentyneet kokonaiskulutuksen ja humalakulutuksen vähentyessä. Läheisen keinot auttaa juovaa ovat Partasen mukaan aika rajalliset. Tällöin riidan syntyminen on hyvin lähellä ja läheiselle tilanne on usein vaikea. Alkoholin riskikäyttö on kuitenkin edelleen yleistä: Juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa. On tärkeää yrittää kärsivällisesti tuoda asiaa esille, mutta tässä tilanteessa täytyy osata käyttää pelisilmää. Ikääntyneellä alkoholiriippuvuus syntyy nopeammin kuin työikäisellä. Kaiken kaikkiaan 1,2 miljoonaa suomalaista on kokenut humalahaittoja, kuten riitoja, tappeluita tai tapaturmia kyselyä edeltävän vuoden aikana. Esimerkiksi isovanhemmalla jäävät vaikkapa lastenlasten tapaamiset välistä tai muuta tärkeää, joka ei normaalissa tilanteessa peruuntuisi tai unohtuisi. Uniongelmat ja erektiohäiriöt ovat tavallisia. Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. – Tärkeintä olisi säilyttää hyvä keskusteluyhteys ja puhua asioista avoimesti, ei syyttävästi. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. – Jos läheisellä jää juomisen vuoksi itselleen tärkeitä asioita tekemättä. Humalahaittoja oli kokenut 30-59-vuotiaista 21 % ja 60-79-vuotiaista 6 %. – Alkoholinkäytöstä kysymisen pitäisi kuulua jokaisen terveyden määräaikaistarkastuksen tarkistuslistaan, mutta ihan näin hyvin ei vielä valitettavasti ole, pahoittelee Partanen. Monesti myös terveydenhuollon henkilökunta ottaa asian puheeksi mahdollisesti poikkeavien laboratoriotuloksien jälkeen tai muissa sellaisissa yhteyksissä, joissa asiakkaan juominen tulee esiin. – Paljon hankalampi tilanne onkin silloin, kun juova itse ei näe mitään ongelmaa tai kieltää vielä kaiken. Avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen rohkaisee, ettei alkoholiongelmia tule hävetä, vaan hakeutua hoitoon. . Läheisen keinot rajalliset Partasen mukaan on runsaasti asioita, joista läheisen juomisongelman voi havaita. – Maksan rasitus voi johtaa maksan rasvoittumiseen, tulehdukseen ja pitkällä aikavälillä kirroosiin. . Jatkuu sivulle 36. 34 Vuodesta 2007 kulutus vähentynyt viidenneksellä . Kuva: A-klinikka Oy merkittävästi moniin lääkkeisiin yhteisvaikutuksiltaan, muun muassa alkoholinkäyttäjällä Marevan-arvot heittelevät huomattavasti. Joka tapauksessa läheisen olisi erittäin tärkeää saada pidettyä itsensä kunnossa – Alkoholinkäytöstä kysymisen pitäisi kuulua jokaisen terveyden määräaikaistarkastuksen tarkistuslistaan, mutta ihan näin hyvin ei vielä valitettavasti ole. Kroonisten haittojen osuus on kasvanut myös pidemmällä aikavälillä: vuonna 1987 alkoholikuolemista 27 % johtui kroonisista sairauksista, vuonna 2016 osuus oli 64 %. Kaikesta juodusta alkoholista 78 % kuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy
Näitä asioita on pidettävä jatkuvasti esillä. Tämä koskee erityisesti miehiä, joiden juomistilanteista lähes 30 prosenttia on yksinjuomista. Juominen kuormittaa sekä läheisiä että yhteiskuntaa Tigerstedtin mukaan suurten ikäluokkien juomisesta tulisi keskustella ja sitä tulisi tutkia enemmän. Alkoholia käytetään pääasiassa kotiympäristössä. Yhä pidempi elinikä . . Vain harvat nuoret eläkeikäiset naiset (65-69-v.) juovat yli kuusi annosta kerralla, miesten kohdalla se on paljon yleisempää. Jatkuu sivulle 36. – Elinajanodote on pidentynyt ja ikäihmiset ovat aikaisempaa terveempiä. Tutkimusten mukaan suuret ikäluokat juovat melko runsaasti. Emme ole tottuneet varsinkaan siihen, että naispuolisten eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistä. – Naisten kohdalla vastaava osuus on alle 10 prosenttia. Muutos ei ole tullut täytenä yllätyksenä, silti se hämmentää. Lisäksi alkoholinkäytöstä johtuvat ongelmat kuormittavat sosiaalija terveysjärjestelmää, kotihoidon työntekijöiden päivittäistä työtä sekä omaisten ja läheisten elämää. – Iän myötä aineenvaihdunta muuttuu ja kyky sietää alkoholia heikkenee. Viimeisimmissä terveystutkimuksissa THL:n aineistoissa viidennes kaikista yli 65-vuotiaista suomalaisista oli alkoholin suhteen riskikäyttäjä Audit-C-mittarin avulla testattuna. Päihteet ovat mukana noin neljänneksessä yli 65-vuotiaiden miesten tapaturmakuolemista. – Lisäksi kohorttivaikutus on ilmeinen: 1960ja 1970-lukujen nuoret aikuiset ovat ikääntyessään säilyttäneet juomatapojaan ja alkoholiasenteitaan. – Tämän seurauksena eläkeikäisten juomiskulttuuri on muuttunut olennaisesti. Alkoholi ja joukko kroonisia sairauksia ovat huono yhdistelmä, sillä esimerkiksi ruokatorvi, vatsa ja suolisto muuttuvat herkemmiksi. AUDIT-C on siitä lyhennetty versio. 35 Vuodesta 2007 kulutus vähentynyt viidenneksellä Emme ole tottuneet varsinkaan siihen, että naispuolisten eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistä. AUDIT on Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä testi, jolla arvioidaan alkoholinkäyttöön liittyviä riskejä ja haittoja. – Eläkeikäiset juovat usein, miehet useammin kuin naiset. 77 prosentissa juomiskerroista, alkoholia käytetään kotiympäristöissä. Edes miesten humalajuominen ei osu selvästi viikonlopun päiville. He ovat aktiivisempia kuluttajia, myös alkoholijuomien kuluttajia, ja keskimäärin heidän ostovoimansa on parantunut. – Verrattuna nuorempiin ikäryhmiin eläkeikäisten alkoholinkäyttö on osa arkisia rutiineja ja jakaantuu tasaisemmin viikon eri päiville. Lisäksi he juovat verrattain pieniä määriä, naiset selvästi pienempiä kuin miehet. Yhä enemmän vuosia, terveyttä ja ostovoimaa Tigerstedt ja tietää, että 1980-luvusta lähtien jatkuneeseen eläkeikäisten alkoholinkäytön kasvuun on monta syytä. – Kotona asuvan, palveluja vastaanottavan itsemääräämisoikeus on erityinen haaste, josta pitää puhua rohkeasti, toteaa Tigerstedt. 20 vuodessa ero naisten ja miesten välillä on tältä osin pienentynyt merkittävästi. THL:n erikoistutkija Christoffer Tigerstedt kertoo, että iän myötä aineenvaihdunta muuttuu ja kyky sietää alkoholia heikkenee. – Runsaat 70 prosenttia 65-84-vuotiaista miehistä ja runsaat 60 prosenttia saman ikäisistä naisista on käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana. Se on usein myös haitallinen aine, jonka seuraukset rasittavat terveyttä ja sosiaalisia suhteita. Korkeamman iän ja alkoholinkäytön yhdistelmä sisältää THL:n erikoistutkijan Christoffer Tigerstedtin mukaan monta erityispiirrettä, jotka voivat vaihdella yksilöstä toiseen. – Alkoholi on nautintoaine, jonka käyttöön eläkeikäisillä tietysti lähtökohtaisesti on oikeus. – Kun kyse on eläkeikäisten alkoholinkäytöstä ja alkoholin ostamisesta eläkeikäisille, sote-palveluja antavien kuntien, yritysten ja palvelutalojen käytännöt poikkeavat toisistaan. Iän karttuessa lihasmassa vähenee ja yksistään tämä heikentää tasapainoaistia, alkoholi sitten heikentää tasapainoaistia entisestään. Naisten alkoholinkäyttö on sosiaalisempaa ja se suuntautuu useammin myös kodin ulkopuolelle. Kuva: THL
Ikääntyneiden riskirajat huomioidaan tarkemmin ja heitä kohdellaan samalla tavalla hienotunteisesti kuin muitakin. Juomisesta ei syyllistetä eikä leimata. Se muun muassa lisää tasapainovaikeuksia ja vatsavaivoja sekä nostaa verenpainetta. Alkoholin tilastoidusta kulutuksesta 49 % suosi panimotuotteita. – Meillä on myös yksittäisiä alkoholidementiayksiköitä, jotka auttavat ikäihmisiä muistiongelmaisia. Yleisin alkoholia käytetään viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin (68 % juomiskerroista). Alkoholia käytetään tyypillisimmin kotiympäristöissä (77 % juomiskerroista) ja kahdestaan kumppaninsa kanssa (43 % kotijuomiskerroista). 840 000 suomalaista on tutkimuksen mukaan lasin ääressä tuolloin. – Eri tahoille olisi erittäin hyvä saada lisää päihdetyöntekijöitä, mutta myös kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi osata perusinterventiot: mini-interventio ja motivoiva haastattelu sekä puheeksi otto. Hyvin moni ikäihminen on valmis muuttamaan käyttäytymistään saatuaan siitä asiallisen ohjauksen ja suosittelun. Jos niistä olisi riskiryhmillä laajempi tieto, niin aiempaa useampi mukauttaisi omaa käyttäytymistään suosituksen mukaan. Viikoittain alkoholia käyttävien naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin. Näin saadaan aikaan merkittävästi muutoksia. Eniten juodaan lauantaisin kello 20-21 välillä. . – Meille avopalveluihin on pääsääntöisesti maksuton pääsy, ja kynnys hoitoon Juomatapatutkimuksen top . on pyritty tekemään helpoksi. Myös avopalveluissa tarve lisääntyy. – Kyselyjen mukaan, ikäihmiset kuulevat parhaiten päihteiden aiheuttamista ongelmista terveydenhuollon väeltä. Alkoholia ei tavallisesti käytetä ruokajuomana (8 % juo viikoittain viiniä ruualla, 7 % olutta). ?. Viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin. . – Alkoholin lisääntynyt käyttö on näkyvissä vähän viiveellä meidänkin palvelutarpeessamme. Kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin. Muistisairauden taustalla on usein merkittävä päihdeongelma. . . Puheeksi nykyistä aktiivisemmin Partasen mukaan olisi erittäin tärkeää on ottaa ikääntyneiden alkoholinkäyttö puheeksi nykyistä aktiivisemmin ja tunnistaa käyttäjät paremmin. – Hyvinvoiva läheinen pystyy parhaiten auttamaan juovaa osapuolta, rohkaisee Partanen. Myös kotihoidon koulutuksia on pidetty, ja ne ovat tarpeen jatkossakin. . Tarvittaessa vieroituspalveluita voi viedä kotiin ja se voi auttaa merkittävästi tässä asiassa, toivoo Partanen. olla 75-80 vuoden ikähaarukassa. – Ehdottomasti esimerkiksi AL-ANON tai jokin vastaava vertaistuki on erittäin tarpeellista. Apua matalalla kynnyksellä Partanen kertoo ikäihmisten lisääntyneen juomisen näkyvän myös A-Klinikalla. 36 eikä turhaan salailla läheisensä päihdeongelmaa. Ikäihmisen juomisen riskirajat ovat usein yllätyksen ja ihmettelyn kohteena. . Viimeisimmissä terveystutkimuksissa 20,2 % kaikista yli 65-vuotiaista suomalaisista oli alkoholin suhteen riskikäyttäjä Audit-C-mittarin avulla testattuna. . Suurin vaikutus alkoholilla on terveyteen. Vielä +65-vuotiaat ovat toki vähemmistössä, mutta käyntimäärät ja potilasmäärät ovat jatkuvasti kasvusuunnassa. . Tutkimuksen aineisto on vuosilta 2008–2016 ja sitä on kerätty 15–69-vuotiailta suomalaisilta. . . Samoin päihdepalveluihin voivat omaiset hakeutua yhtä lailla kuin käyttäjätkin. – Alkoholiriippuvaisten kohdalla hoitoon pääsyn kynnystä on hyvä madaltaa. – Ikäihmisiä on hakeutunut vuosi vuodelta lisääntyvästi esimerkiksi päihdevieroitukseen ja iäkkäimmät ovat alkaneet Hyvin moni ikäihminen on valmis muuttamaan käyttäytymistään saatuaan siitä asiallisen ohjauksen ja suosittelun. Ainakin miehillä kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt. Kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin. Alkoholi on taustalla myös monissa syöpäsairauksissa. .
Onko oikeastaan ihan sama, juoko saunassa oluen vai vichyn. Meillä on tarve juomisen hyväksynnälle, sille, että alkoholi on ihan ok. Ei vain suurkuluttajille – Tipaton ei kuitenkaan ole vain suurkuluttajien juttu. Kuukauden Tipattoman aikana uni-valve-rytmi korjaantuu, ärtynyt vatsa rauhoittuu, verenpaine alkaa normalisoitua ja ahdistuneisuus sekä ärtymys vähenee. Tunteita puolesta ja vastaan Sosiaalinen paine alkoholinkäyttöön on Suomessa suuri ja alkoholittomuutta voi joutua perustelemaan juurta jaksain. Jos Tipattomalla on runsaasti myönteisiä vaikutuksia, kannattaa harkita käytön vähentämistä jatkossakin.. Miltä lätkämatsi tai ravintolailta tuntuu selvinpäin. Jos satunnaisesta käytöstä ei aiheudu ongelmia Positiiviset vaikutukset mielialaan ja terveyteen voivat yllättää Tipaton kuukausi ohjelmaan milloin vain 37 itselle eikä läheisille, voidaan ajatella, että käyttö on tasapainossa. Kantonen painottaa Tipattoman tammikuun merkitystä oman alkoholinkäytön arvioinnissa. Olo alkaa tuntua paremmalta monella tapaa, kun elimistö voi paremmin ja mahdollinen ärtymys ja masentuneisuus helpottaa. On hyvä kuitenkin aika ajoin tarkistaa suhteensa alkoholiin, käyttömääristä riippumatta, tällöin huomaa, jos alkoholi alkaa ottaa liian suuren roolin eri tilanteissa. Tipaton kyseenalaistaa tätä ajattelua ja yksi hienoimpia puolia kampanjassa onkin se, miten se herättää keskustelua. Kantonen huomauttaa, että alkoholin käyttö ei suinkaan ole aina ongelma. – Kulttuurissamme alkoholinkäytön katsotaan kuuluvan aikuisuuteen. Tuntuuko tipattomuus erilaiselta. – Runsaasti alkoholia käyttävillä elimistö voi olla ylikierroksilla, on sydänoireita ja verenpaine koholla, hikoiluttaa ja vatsa temppuilee milloin mitenkin, Kantonen listaa. . 37 . . Muille aiheutuvia haittoja voi kuitenkin olla vaikea havaita. Tipattoman tammikuun tai minkä tahansa muun alkoholittoman kuukauden positiiviset vaikutukset voivat yllättää. – Kuukausi on lyhyt mutta riittävä aika muutokseen, sanoo YTHS:n johtajaylilääkäri Jarmo Kantonen. Tipaton voi olla muutoksen avain, syy olla juomatta ilman tarvetta selitellä. Jokainen alkoholia käyttävä voi kuukauden tauon aikana huomata muutoksia parempaan esimerkiksi unenlaadussa ja mielialassa. – Sekin on ihan ok, ettei alkoholittomuus tunnu oikeastaan missään. – Jos Tipattomalla on runsaasti myönteisiä vaikutuksia, kannattaa harkita käytön vähentämistä myös jatkossa
Migreeni saattaa jopa laueta vasta vanhemmalla iällä. – Migreenin oireet ovat yleensä niin sanotusti positiivisia, eli esimerkiksi näkökenttään ilmestyy jotakin ylimääräistä. Osalla potilaista migreenikohtauksia on vain satunnaisesti, mutta monella lamaava. – Kaikilla oireet eivät kuitenkaan poistu. 38 Terveyskeskuksissa tunnistetaan heikosti migreeni ja sen erilaiset tyypit, varsinkin ikäihmisillä. Näköhäiriö voi olla vaikkapa sahalaitakuvio. Osalla ikäpotilaista migreenikohtauksia on vain satunnaisesti, mutta monella lamaava särky iskee jopa useita kertoja viikossa. Näkö menee ihan pimeäksi tai osa näkökentästä menee pimeäksi. Jos päänsärkypäiviä on enemmän kuin säryttömiä, migreeni katsotaan krooniseksi. – Aina on löydyttävä jokin tunnistettava syy, sanoo Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta. – Aivoverenkiertohäiriön ilmiö on negatiivinen, eli jotakin häviää näkökentästä. Toisinaan oireet voivat kuitenkin mennä ristiin. Olisiko mahdollista, että sote-uudistus parantaisi diagnooseja muuallakin kuin yliopistosairaaloiden piirissä. P äänsärkytutkimus on edennyt ihan muutamassa vuodessa tiedoksi, ettei ”tavallista” päänsärkyä ole olemassakaan. Erota aivoverenkiertohäiriöstä Migreenin ja aivoverenkiertohäiriön erottaminen toisistaan pitäisi neurologi Ville Artton mukaan olla terveydenhuollon ammattilaisille helppoa. Tapasin juuri 84-vuotiaan, jolla migreeni jatkuu samanlaisena kuin nuorempanakin. – Migreeni tasaantuu iän myötä. Päänsärkytutkimus on edennyt ja uusia lääkkeitä kehitetty – entä migreenidiagnoosin saanti. Naisilla hormonivaikutukset muuttuvat vaihdevuosien jälkeen, ja migreenikohtauksia laukaiseva työelämän tuottama stressi poistuu eläkkeellä, Hietaranta kuvaa iän merkitystä. Seniorin migreeni jää usein huomiotta särky iskee jopa useita kertoja viikossa. Teksti: Terttu Iiskola . Perusterveydenhuollossa kuitenkin saatetaan vain todeta, että vanhuksilla ei migreeniä esiinny
Suomalainen poron luuliemi – luonnollinen voimajuoma Päivystykseen on hakeuduttava heti, jos äkillinen uusi kipu on niskapainotteista, eli leukaa ei pysty taivuttamaan rintaan. Akuutti migreenikohtaus hoidetaan asetyylisalisyylihapolla, parasetamolilla, tulehduskipulääkkeillä tai -triptaanilla, tarvittaessa metoklopramidilla terästettynä. Lähde: Lääkärilehden Vuoden kirjoitus -palkittu neurologian erikoislääkärien Mikko Kallelan ja Ville Arton artikkeli Migreenin estohoidon täsmäaseet loppusuoralla (27.10.2017) LUONNOLLINEN KOLLAGEENIN, GLUKOSAMIININ, KONDROITIININ, HYALURONIHAPON JA MINERAALIEN LÄHDE VALMISTETTU LAPISSA LAIDUNTAVASTA POROSTA HAUDUTETTU PUHTAASSA SUOMALAISESSA LÄHDEVEDESSÄ HYÖDYNTÄÄ KALLISARVOISEN, MUUTOIN YLIJÄÄMÄKSI JOUTUVAN RAAKA-AINEEN HELPPOJA MONIKÄYTTÖINEN, PAKKAUS SISÄLTÄÄ 24 KÄYTTÖVALMISTA PALAA PAKASTE LUULIEMI Poron luuja luuydinuute jääpalat Tehokas luuja tukikudosuutos Luuliemi on luonnollinen superjuoma, jonka käyttöhistoria yltää yli 2 500 vuoden päähän. Nykypäivän tutkimuksissa sillä on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia. 39 . Migreenin estohoidossa kandesartaani on noussut beetasalpaajien rinnalle ensilinjaan, topiramaatti osoittautunut tehokkaaksi toisen linjan lääkkeeksi ja botuliinitoksiinipistokset kroonisen migreenin uudeksi hoitovaihtoehdoksi. Yritä selvittää päänsäryn syy Jos päänsäryn syynä ei ole sairastuminen johonkin infektiotautiin, ja varsinkin, jos särky toistuu, on aina syytä ryhtyä selvittämään syytä. Migreenikohtauksen hoito mullistui 1990-luvulla, kun täsmälääkkeet, triptaanit, tulivat markkinoille. Kohtaus pyritään estämään lääkityksellä . Migreeniyhdistyksen sivuilla esitellään tarkasti erilaisia päänsärkysairauksia: migreenin lisäksi tensioeli niskajännityspäänsärky, sarjoittainen päänsärky, kolmoishermosärky, epätyypillinen kasMigreenin oireet ovat yleensä niin sanotusti positiivisia, eli esimerkiksi näkökenttään ilmestyy jotakin ylimääräistä. Aivoverenkiertohäiriön ilmiö on negatiivinen, eli jotakin häviää näkökentästä.. Migreenin yleisimmät komplikaatiot ovat status migrenosus, joka tarkoittaa yli 72 tunnin yhtäjaksoista -päänsärkyä, ja hoitoon liittyvän lääkepäänsäryn kehittyminen. Yksittäisen kohtauksen hoito parani, mutta estolääkitys jäi polkemaan paikalleen. Migreeni on monimuotoinen ja monitekijäinen sairaus. Amitriptyliini ja nortriptyliini ovat säilyttäneet asemansa varteenotettavina estolääkevaihtoehtoina. UUT UUS ! SAATAVANA PIAN HYVINVARUSTETUISTA LUONTAISTUOTEKAUPOISTA! Lue lisää: www.luuliemi.. Migreenikon hoidossa pyritään siihen, että hän oppii tunnistamaan kohtauksen esioireet, jolloin estolääkityksestä on hyötyä. Migreenikohtaus alkaa sähkökemiallisella muutoksella aivorungossa, kun jokin kohtauksen laukaisija, esimerkiksi kirkas valo tai stressi tai ajastingeeni itsessään käynnistää migreenin
– Oireiden monimuotoisuus asettaa haasteen diagnosoinnille. Migreenistä aiheutuvia epäsuoria kustannuksia, kuten työstä poissaolopäiviä ja työn tuottavuuden alenemista sekä suoria kustannuksia, kuten vastaanottokäynnit, sairaalajaksot sekä lääkkeiden kustannukset, on arvioitu EU-maissa olevan keskimäärin noin 1 200 euroa henkilöä kohden vuodessa. Hanke etsii migreenin hoidon kipupisteet ja määrittää yhdessä toimenpiteet, joiden avulla hoidon ongelmakohtia voidaan ratkaista entistä paremmin terveydenhuollon eri alojen ammattilaisten yhteistyöllä yhdessä potilasjärjestön kanssa. Perinnöllisen riskin huomattiin olevan suurempi perheaineiston migreenipotilailla kuin väestöaineiston migreenipotilailla. Miten terveydenhuollon ammattilaisia saataisiin enemmän kiinnostumaan migreenin hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Yllättäen tutkimuksessa todettiin hemiplegistä migreeniä sairastavilla potilailla kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Kulut eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti migreenistä kärsivien kesken, vaan keskittyvät pieneen osaan sairastavista, joilla migreeni haittaa merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä. – Migreenin eri tyyppejä pitäisi tunnistaa enemmän. Yleisten geneettisten riskitekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä tekijä sekä migreenin harvinaisten että yleisten muotojen suvuittaisen esiintymisen taustalla. Alle 20vuotiaana sairastuneiden riskitaakka oli selvästi korkeampi kuin sitä myöhemmin sairastuneilla. – Migreenin aiheuttamien sairauspoissaolojen vaikutus työpaikkojen henkilöstökustannuksiin ja kansantalouteen on kiinnostava kysymys. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa analysoitiin yli 8 300 henkilön perimään ja migreenioireisiin liittyvää tietoa. Aurallista migreeniä sairastavilla ja nuorilla migreenipotilailla perinnöllisten riskitekijöiden muodostama taakka on suurempi. . Viime vuonna aloitetussa Triangeli -hankkeessa johtavat migreenija kipuasiantuntijat hakevat keinoja migreenin hoidon ja hoidon ohjauksen kehittämiseksi Suomessa. 40 Säästöjä kaivataan satoja miljoonia Geneettiset riskitekijät periyttävät migreeniä . Tällöin olisi tärkeää, että hoitohenkilökunta tunnistaa migreenin oireet ja pystyy tarvittaessa ohjaamaan lääkärin vastaanotolle. Oireilu ilmenee usein jo ennen lääkärikäyntiä muussa hoitotilanteessa, kuten fysioterapiassa tai hierontakäynnillä, terveydenhoitajan vastaanotolla tai vaikkapa työhöntulotarkastuksessa. Suomalainen migreeniaineisto sisälsi 2 420 potilasta, joilla oli migreenin tyypillinen, aurallinen (näköhäiriö) muoto. Vaikeat tapaukset pitäisi ohjata neurologille, Sirpa Hietaranta toteaa. Päänsärylle on aina löydyttävä jokin tunnistettava syy. Suomessa on noin puoli miljoonaa erilaista migreenikkoa. Suomalaisjohtoinen ainutlaatuinen tutkimus on osoittanut, että se johtuu pääasiassa jopa tuhansien sairausriskiä lisäävien geenimuotojen yhteisvaikutuksesta. Suomalaistutkimus perustuu lähes 1 600 suomalaisen migreeniperheen aineistoon. Myös ympäristöterveydelliset seikat on selvitettävä päänsäryn jatkuessa. pohtii Sirpa Hietaranta. Lisäksi 540 potilaalla oli harvinaisempi, puutumista ja voimattomuutta toiselle puolen kehoa aiheuttava aurallisen migreenin muoto, jota kutsutaan hemiplegiseksi migreeniksi. – Yhteiskunnallisesti aika on kypsä kokonaisvaltaiselle ja moniammatillisel. Tutkimus julkaistiin toukokuussa Neuron-tiedelehdessä. Vanhoihin omakotitaloihin – mutta melkein mihin asuntoon tahansa – saattaa hiipiä sairastuttava kosteusvaurio homeineen niin hitaasti, ettei nenä muutosta tunnista. Sirpa Hietaranta sanoo, että ikäihmisenkin on syytä ottaa tämä huomioon, jos päänsärky yleistyy ilman muuta syytä. – Tärkeää, että hoitohenkilökunta tunnistaa migreenin oireet ja pystyy tarvittaessa ohjaamaan lääkärin vastaanotolle. Samoin lääkepäänsärky tunnistetaan heikosti. Lisäanalyysit osoittivat geneettisen riskin olevan yhteydessä myös migreenin puhkeamisikään. Yksi joukosta puuttuu: huonosta sisäilmasta johtuva päänsärky, joka oireilee homesairauden alkua. vukipu, lääkepäänsärky ja muut päänsärkysairaudet. Migreeniä sairastava käy keskimäärin kuusi kertaa lääkärissä ennen kuin migreeni diagnosoidaan. Terveyskeskuksessa ei aina osata Perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa ei aina tunnisteta migreeniä, joka on perinnöllisyyden, hormonaalisten tekijöiden, ympäristön, stressin ja monien muiden tekijöiden vuoksi hyvin yksilöllinen sairaus. Aiemmin tämän migreenityypin on ajateltu johtuvan pääasiassa harvinaisista sairausmutaatioista muutamassa tunnistetussa tautigeenissä. – Nimenomaan perusterveydenhuollossa kuuluu tunnistaa päänsäryt, Hietaranta sanoo. Moniammatilliset hoitoketjut hyviä Migreeniä sairastavat voisivat hyötyä nykyistä kokonaisvaltaisemmasta otteesta hoidon koordinoinnissa, todetaan Triangeli -ryhmässä. Geneettinen riski yhteydessä puhkeamisikään Migreeniperheaineistoa verrattiin tutkimuksessa myös toiseen suureen suomalaiseen näytekokoelmaan, THL Biopankin lähes 15 000 osallistujasta koostuvaan FINRISKI-väestöaineistoon ja erityisesti aineistosta tunnistettuihin yli 1 100 migreenipotilaaseen. Migreeni on yhteiskunnallisesti merkittävä työikäisten ihmisten sairaus, joskin sitä on myös jo lapsilla. Migreeni on yksi yleisimmistä aivosairauksista ja se kulkee suvuissa. Jos tämä lasketaan Suomessa migreeniä sairastavan työikäisen väestön kohdalla, niin yhteiskunnalle kustannukset kohoavat yli 400 miljoonaan euroon
3. Päänsärkypäiväkirja on hyvä työväline lääkityksen tehon seuraamiseen. 1. Hitaasti nouseva, hoitamattomana jopa vuorokausia kestävä kipu. Parhaimmillaan sote-uudistuksen tuomat yliopistosairaaloiden vastuut panevat ne konsultoimaan ja kouluttamaan osaamisen tasapuolisesti kaikki maakuntiin. Samalla tulisi varmistaa se, että yhteistyö hoitoa tarjoavien tahojen kesken toimisi nykyistä saumattomammin. Hän voisi ohjata migreeniä sairastavan eteenpäin muihin hoitoihin, kuten esimerkiksi fysioterapiaan, akupunktioon, stressinhallintaja rentoutushoitoihin, hierontaan, psykologin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Diagnoosin jälkeen moniammatillisen hoitotiimin osana työskentelevä migreenin hoitoon perehtynyt kiputai päänsärkyhoitaja voisi varmistaa, että potilaan hoitoketju ei katkea. le lähestymistavalle – oikean diagnoosin saaminen riittävän varhaisessa vaiheessa ja onnistunut potilaan hoidon ohjaus on kuitenkin lähes aina monen tekijän summa, kertoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki, joka kuuluu Triangeli-hankkeen puheenjohtajistoon. kävely tai portaiden nousu) pahentaa päänsärkyä, tai päänsärky johtaa sen välttämiseen. Lähde: Suomen Migreeniyhdistys, migreeni.org Migreenityypit Migreeni voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin. Nopeasti alkava ja myös nopeasti loppuva, tavallisesti tunteja kestävä kipu. C Ainakin kaksi seuraavista neljästä päänsäryn piirteistä täyttyy: 1 Särky on toispuoleista. Ehkäisylääkitys on otettava esioireiden ilmaannuttua. 41 Auraton migreeni A Potilaalla on ollut ainakin viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B–D B Päänsärkykohtaus kestää 4–72 tuntia (ilman hoitoa tai jos hoito ei tehoa). D Päänsäryn aikana on ainakin toista seuraavista: 1 pahoinvointia tai oksentelua 2 valoja ääniarkuutta. Sote-uudistus mahdollisuus Sote-uudistus on mahdollisuus myös migreenin diagnosoinnin ja hoidon parantumiselle – tai sitten ei. Kipu tulee ja menee nopeaan tahtiin niin, että eri kipujaksot sulautuvat yhteen pitkäksi kohtausten sarjaksi. 2. – Yhdistyksessämme olemme pohtineet, miten alueellista eriarvoisuutta voitaisiin sote-uudistuksen myötä korjata, Sirpa Hietaranta kertoo. – Yksittäisten ja toisistaan irrallisten lääkäritai fysioterapiakäyntien sijaan potilaan hoitoa ohjaisi ja seuraisi moniammatillinen tiimi. 4 Tavanomainen ruumiillinen rasitus (esim. Migreenikohtauksella on aina esivaihe, jonka migreenikko kokemuksesta tunnistaa. Migreeni ...................Jännityspäänsärky Ennakko-oireet .........Ei ennakko-oireita Rasitus pahentaa .......Liikunta helpottaa Oksentelu .................Ei oksentelua Valonarkuus ..............Ei valonarkuutta Kova särky ................Kohtalainen särky Alkoholi aiheuttaa .....Alkoholi voi auttaa Alkaa öisinkin ...........Alkaa päiväsaikaan Kohtauksittainen .......Jatkuva, tasaine Migreenin ja jännityspäänsäryn erot:. E Muu ICHD-3-diagnoosi ei selitä oireistoa paremmin. . – Nythän tilanne on selvästi parempi yliopistosairaaloiden ympärillä ja sitä huonompi, mitä kauemmaksi maaseudulle mennään. . Samalla ihmisellä voi olla erityyppisiä kohtauksia, esimerkiksi kuukautisiin liittyvä migreeni voi olla erilainen kuin kuukautisten välillä esiintyvä. 2 Särky on sykkivää. 3 Särky on kohtalaista tai kovaa
Teksti: Liisa Airaksinen Ihmisen kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen Ilman tervettä mieltä ei ole terveyttä . Nina Tamminen puhuu psyykkisestä tai mielen hyvinvoinnista. – Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä koko ihmisen elinajan, sanoo erityisasiantuntija Nina Tamminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksiköstä. Tunteet esiin Lisäksi mielen hyvinvointi rakentuu kaikesta siitä, mitä ihmisen ympärillä tapahtuu ja minkä kanssa hän on vuorovaikutuksessa. Psyykkisen hyvinvoinnin tärkeitä kulmakiviä ovat toiset ihmiset, joita ihminen sosiaalisena olentona tarvitsee, olipa hän sitten lapsi, työssäkäyvä tai eläkkeellä. – Itse kullekin on tärkeää tuntea onnistuneensa jossakin, mitä on tehnyt ja tulla hyväksytyksi muiden silmissä niin omana itsenään kuin yhteisön jäsenenä, Nina Tamminen sanoo. Termeinä ne ovat laajempia kuin henkinen hyvinvointi, joka on osa psyykkistä hyvinvointia. Toisten ihmisten kautta ihminen peilaa itseään ja omia tekemisiään. Se rakentuu kaikesta siitä, mitä ihmisen ympärillä tapahtuu ja minkä kanssa hän on vuorovaikutuksessa sekä siitä, mitä hän itse tekee, ajattelee ja tuntee. 42 I hminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihminen on sosiaalinen olento, joka voidakseen hyvin, tarvitsee toisten ihmisten tukea ja yhteisöön kuulumista.. Missä hän asuu ja työskentelee, minkä kulttuurin ja arvojen keskellä hän elää ja mitä palveluita hän tavoittaa sekä Psyykkinen hyvinvointi on ihmisen elinikäisen terveyden kolmas osatekijä yhdessä fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa
Vatsa on toiset aivot Nina Tamminen muistuttaa, että terveet elämäntavat saavat mielenkin voimaan hyvin. – Ihmismieli uusiutuu ja kehittyy koko ajan. Tosin ikäihmisille tulee usein toimintakykyrajoitteita, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista ja vähentää sosiaalisia kontakteja, mikä taas vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Se ei ole jotakin, jonka saa kotoa mukaansa ja jota kulutetaan, kunnes se loppuu. Arkielämän pienet myönteiset kokemukset lisäävät mielenterveyttä, ja pikku harmit kuluttavat sitä. Kuva: Harriet Bruce. Kun ihminen saa voimaa liikkua ja ulkoilla, niin mielikin virkistyy. Uusimmat ravitsemustutkimukset korostavat vatsan hyvinvoinnin merkitystä mielen hyvinvoinnille. siitä, mitä hän itse tekee, ajattelee ja tuntee. – Hyvään elämään ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ihminen tarvitsee kehon ja mielen terveyttä sekä muita ihmisiä, sanoo erityisasiantuntija Nina Tamminen THL:stä. Kaiken. – Ei voida sanoa, että psyykkinen hyvinvointi olisi ehdottomasti parempaa nuorena ja huononisi myöhemmällä iällä. 43 . Harva meistä rohkenee avoimesti puhua tunteistaan, vaikka Nina Tammisen mukaan niistä puhuminen saisi meidät voimaan paremmin. – Kun syö hyvälaatuista ruokaa, ei tupakoi ja nauttii alkoholia kohtuudella sekä liikkuu säännöllisesti, koko keho vahvistuu. Arkielämän pienet myönteiset kokemukset lisäävät mielenterveyttä, ja pikku harmit kuluttavat sitä
Aiemmin ajateltiin, että ihmismielessä on kaksi ääripäätä: toisessa ovat mielenterveyden häiriöt ja toisessa normaali tila. Positiivista mielenterveyttä Nina Tamminen valottaa viimeaikaisia tutkimuksia, joiden pohjalta on syntynyt käsite positiivinen mielenterveys. Ongelmana yksinäisyys Yhteiskunnan rakenne on muuttunut kaikkialla maailmassa, mikä on lisännyt etenkin vanhusten yksinäisyyttä, kun perheyhteisö on kadonnut ympäriltä. Käyrä rupeaa kulkemaan alaspäin. Toisesta ihmisestä tai lemmikistä huolehtiminen saa hoivaajan tuntemaan itsensä tarpeelliseksi ja antaa elämälle merkitystä. Keski-iässä moni on jo asia asettunut kohdalleen ja tilanne tasoittunut. Tutkimusten mukaan koiran silittäminen alentaa verenpainetta ja stressitasoa. Aina ei tarvitse suorittaa, voi vain olla. . Iän karttuessa arjen perusliikkuminen ja pienet kävelylenkit riittävät. – Oma koti on vanhukselle tärkeä paikka, mutta sinne vanhus jää helposti yksin, jos hänellä ei ole läheisiä, lapsia tai lapsenlapsia tai muita sukulaisia. tammikuuta 2009 Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistyessä. Vapaaehtoisuustyö ja toisista ihmisistä tai lemmikistä huolehtiminen tekevät hyvää kuin myös uuden oppiminen sekä taideja kulttuuriharrastukset, Nina Tamminen listaa. Myös isännän tai emännän mieliala kohenee, kun hän tuntee koiransa tai kissansa tarvitsevan häntä. Verenpaine laskee ja stressitaso alenee. Nina Tamminen näkee, että yhteiskunnan pitäisi tuoda palvelut ikääntyneiden lähelle, jotta he eivät jäisi yksin, vaan pääsisivät kohtaamaan muita ihmisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sosiaalija terveysministeriön alainen tutkimusja kehittämislaitos. Lemmikistä on seuraa ja se rakastaa hoitajaansa pyyteettömästi. Positiivinen mielenterveys tukee arjessa pärjäämistä silloinkin, kun henkilöllä on sairauksia. THL tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä ja kehittää toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Se tekee hyvää mielelle ja keholle, Nina Tamminen opastaa. ?. Nuorena ihminen saattaa ole epävarma eikä ole vielä löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa eikä työelämässä. Jo pienillä tauoilla saadaan stressiä hallintaan. – Tutkimuksissa on todettu, että koiran silittämisellä on myönteisiä fysiologisia vaikutuksia ihmiseen. – Työelämän pyörteessä omaa jaksamistaan voi parantaa, kun löytää tasapainon tekemisen ja hellittämisen välille. 44 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos . Eletyn elämän myötä iäkkäämmät ihminen tiedostavat selkeämmin elämän tosiasiat ja sen rajallisuuden. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ikääntyessä mielen hyvinvointi kiistatta huononisi. He rupeavat ehkä miettimään, mitä vielä haluavat tehdä elämässä ja miten jättää siihen oman jälkensä. Positiivista mielenterveyttä voisi Nina Tammisen mukaan kuvata käyrällä, joka alkaa nousta ylöspäin nuoruudessa. Nyt on kuitenkin huomattu, että mielenterveydessä on kaksi ulottuvuutta. Välttämättä ei tarvitse käydä kuntosalilla, vaikka lihaskunnon harjoittaminen onkin tärkeää. Merkitystä elämään – Mielen hyvinvointia tukee kaikki se toiminta, mikä antaa merkitystä elämään ja saa ihmisen tuntemaan itsensä tarpeelliseksi. Toisaalta lemmikki rakastaa ehdoitta hoitajaansa ja lohduttaa murheen hetkellä. Liikunnan on lisäksi todettu alentavan verenpainetta ja vähentävän stressiä. THL palvelee monipuolisesti eri tahoja: valtion, kuntien ja maakuntien päättäjiä, sosiaalija terveysalan toimijoita, järjestöjä, tutkimusmaailmaa ja kansalaisia sekä auttaa asiakkaitaan ja kumppaneitaan turvaamaan suomalaisille hyvän elämän oikeudenmukaisessa ja uudistuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa. Eletyn elämän myötä iäkkäämmät ihminen vain tiedostavat selkeämmin elämän tosiasiat ja sen rajallisuuden. THL aloitti toimintansa 1. Kumppanikin saattaa olla yhä hakusessa. lainen liikunta, mutta etenkin luonnossa liikkuminen, lisää mielihyvän tunnetta. Huipussaan se on keski-iässä, josta se sitten vähitellen alkaa laskea. Samoja vaikutuksia on todettu olevan muillakin lemmikkieläimillä, esimerkiksi kilpikonnilla. Lisäksi laitos kerää ja tuottaa tutkimukseen ja tietoaineistoihin perustuvaa tietoa sekä tarjoaa asiantuntemusta ja ratkaisuja, joita sidosryhmät voivat käyttää päätöksenteossa ja työnsä tukena
?. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota rytmissä pysymiseen, lauluääneen, tulkintaan, sävelpuhtauteen ja esiintymisvarmuuteen. Yli 70-vuotiaiden sarjoissa voiton veivät Maj-Lis Rantala (toinen oik.) Vaasasta ja Arto Halonen (oik.) Salosta. Hänen johdollaan EL karaokekilpailusta on kehittynyt kymmenessä vuodessa yksi maan suurimmista senioreiden kulttuuritapahtumista. kerran. 50–69-vuotiaiden sarjoissa mestareiksi nimettiin Lea Annala (toinen vas.) Kälviältä ja Tuomo Huttunen (vas.) Pellosta. Niihin osallistui keväällä yli tuhat karaoken harrastajaa. kerran. Etenkin naiset olivat hänen mukaansa valinneet esitettävikseen toisistaan poikkeavia kappaleita, joissa oli heille haastetta. Eläkeliiton yli 400 yhdistyksessä lauletaan, ja moni loppukilpailuun osallistunut kertoi esiintyvänsä paikkakuntansa hoitokodeissa. Hänen mukaansa esiintyjien taso on noussut edelleen. 50–69-vuotiaiden sarjoissa mestareiksi nimettiin Lea Annala Kälviältä Keski-Pohjanmaalta ja Tuomo Huttunen Pellosta Lapista. Kilpailun järjestivät Eläkeliitto, Eläkeliiton Pohjois-Savon piiri sekä Eläkeliiton Leppävirran ja Kuopion yhdistykset. Kisan kireydestä kertoo, että ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa järjestettiin superfinaali: miesten nuorempien sarjan kärkikilpailijat joutuivat esittämään kolmannen laulun ennen kuin tuomaristo teki ratkaisunsa. Kunniamaininnat saivat sarjoissa 70+ Anja Ylitalo Oulunsalosta Pohjois-Pohjanmaalta, Seija Paakkunainen Karkkilasta Uudeltamaalta, Erkki Päivärinta Reisjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta ja Kari Kanerva Kotkasta Kymenlaaksosta. Kirsi Rissanen toimi kilpailun tuomarina myös viime vuonna. Piirien karsintoihin osallistui keväällä yli tuhat karaoken harrastajaa, joista parhaat palkittiin Leppävirralla. Äänestyksessä yleisön suosikeiksi nousivat karaokemestari Lea Annala ja Kauko Nissinen Kajaanista. Petri Hervanto kertoi seuranneensa ilolla esiintyjien paneutumista harrastukseen. Tapahtuman tuottaja, Eläkeliiton järjestösuunnittelija Seppo Mustonen korostaa, että karaokeharrastus on ikäihmisten hyvinvoinnin edistämistä laulaen. Vesileppiksen sali oli ääriään myöten täynnä. Y li 70-vuotiaiden sarjoissa voiton veivät Maj-Lis Rantala Vaasasta Etelä-Pohjanmaalta ja Arto Halonen Salosta Varsinais-Suomesta. 50+-sarjoissa kunniamaininnalla palkittiin Marja-Liisa Laitinen Keuruulta Keski-Suomesta, Aulikki Lehtinen Kiikoisista Satakunnasta, Ari Eskola Kuusankoskelta Suomen suurimman eläkeläisjärjestön, Eläkeliiton valtakunnallinen karaokekisa järjestettiin tänä syksynä 11. 45 . kerran Karaokekisassa yli tuhat laulajaa Kymenlaaksosta ja Samuli Hautamäki Kälviältä Keski-Pohjanmaalta. Eläkeliitto palkitsi parhaat 11. Laaja tapahtuma Suomen suurimman eläkeläisjärjestön, Eläkeliiton valtakunnallinen karaokekisa järjestettiin nyt lokakuun alkupäivinä 11. Tunnelma tapahtumassa oli innostunut ja yleisö kannusti vahvasti kaikkia esiintyjiä. Taso kohonnut Tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana laulunlehtori, vuoden 1988 tangokuningatar Kirsi Rissanen sekä jäseninä laulaja, vuoden 1999 tangokuningas Petri Hervanto sekä aiempien vuosien EL karaokemestarit Mervi Niinijärvi, Heikki Saarela ja Jukka Korpela. Leppävirralla hotelli Vesileppiksessä käydyn kilpailun 76 laulajaa oli valittu Eläkeliiton maakunnallisten piirien karsinnoissa
– Kuljimme koirani kanssa keräämässä poltettuja tulitikkuja. Hain ja pääsin sinne töihin. Teen kaiken, mitä tarvitsen. – Eräänä päivänä ystäväni luki Helsingin Sanomista ilmoituksen, että Veikkaus etsii työntekijöitä. – Olen oivaltanut, että minulla on kädet, jotka osaavat toimia ja pidän siitä. – Vaikka asuin tuolloin Toisella linjalla Kalliossa, kävelimme paljon Eirassa. – Pöytä on kulkenut mukanani pitkän matkan ja yhä se miellyttää niin omia kuin vieraidenkin silmiä, kertoo Kirsti Stång. Jo kasvotutuiksi tulleet ihmiset tervehtivät: ”Hei, sieltä tulee tikkukoira!”. Aluksi käsittelin veikkauskuponkeja, – Liimaan jokaisen tikun alustaan aina yksitellen, sitten lakkaan pinnan ja hion sitä useampaan otteeseen, jotta se on varmasti tasainen.. Eirassa oli siis hyvä apaja kerätä materiaalia. Sanoin sille aina: . Tulitikkunainen tekee tarvitsemansa itse Tikusta taidetta Kirsti Stång on sommitellut käytetyistä tulitikuista kauniita kuvioita, tulitikkutaidetta. Mieli pysyy virkeänä suunnitellessa uusia kuvioita teoksiin, kerätessä materiaalia ja kokiessa oivaltamisen riemua. Teksti ja kuvat: Kati Wikström ”Nyt lähdetään retkelle! Mennään keräämään tikkuja!”. Hoivaamisviettiä sekin, naurahtaa Stång. Siellä oli lukuisia pieniä kuppiloita, joissa ihmiset polttivat ja siihen aikaan tupakan sytyttämiseen käytettiin tulitikkuja. – Parhaimmillani keräsin kolme muovikassillista tulitikkuja koirani kanssa. 46 H elsinkiläinen Kirsti Stång kertoo tehneensä käsillään taidetta lähes koko runsaan 80-vuotisen ikänsä ajan. Koiran kanssa tikkujenkeruureissulla – Minulla oli koira, kaipa se opetti huomioimaan muita kanssakulkijoita ja ottamaan melko äidillisen otteen
– Veikkauksen aikana tarvitsin itselleni pöydän, joten pyysin sellaisen työpaikalta ja sitten aloin päällystää sitä tulitikuilla. Ideoita matkoilta ja ympäristöstä Kirsti Stång kertoo aina rakastaneensa Lapissa vaeltamista.. mutta sitten pääsin autonkuljettajaksi. – Liimaan jokaisen tikun alustaan aina yksitellen, sitten lakkaan pinnan ja hion sitä useampaan otteeseen, jotta se on varmasti tasainen. – Asuessani Käpylässä, tarvitsin jalkalampun. Lopuksi laitan päälle selloosalakan, koska se on kestävä ja hylkii vettä. Pöytä on kulkenut mukanani siitä asti ja nyt se toimii keittiönpöytänä, sanoo Stång ja taputtelee pöytää. Lähdin hakemaan siihen sopivaa puuta koirani kanssa ja löysimme puistosta tämän rungon. Kuuppa on tuohta ja olen itse sähköistänyt lampun, kertoo Kirsti Stång. . Meillä oli hänen kanssaan todella syvälliset ja hyvät keskustelut. . Olin Veikkauksella kaikkiaan 14 vuotta ja siitä suuren osan Matti Ahteen autokuskina. 47 . Pidän puusta materiaalina, sillä se on lämmintä ja mukavaa käsitellä. Valmis tuote ei synny nopeasti, mutta kun teen omaan tarpeeseeni ja ilokseni, eihän tässä kiirettä ole. Siinä työssä viihdyin todella hyvin. Sitten vain tekee, mitä haluaa, oman jaksamisensa puitteissa, ohjeistaa Stång. Pieni pöytähyllykkö on omaa käsialaa. – Mieli pysyy virkeänä, kun haluaa ja jaksaa oivaltaa asioita
. Sekä kaksi avointa ovea. 48 . Kun tulee ilta, sytytetään tietysti rakovalkea. Töölönlahdella kasvavia osmankäämiä. Taulu on tehty Naulakallion nuorten kanssa.. Tässä olen kävellyt rinteen harjalle ja näen sieltä järven, suoalueen sekä puun. . – Olen vaeltanut paljon Lapissa ja saan sieltä ideoita. Usko, toivo ja rakkaus. Taulu ja rakovalkeaa esittävä lamppu siis kuuluvat yhteen, myhäilee Kirsti Stång.
. – Kaikki meni niin hyvin ja he käyttäytyivät mainiosti – jopa linja-autokuski tuli kiittelemään esimerkillisestä käytöksestä. Hänestä tuli meidän ompelukoneidemme hovikorjaaja. – Olin myös pitkään sairaalassa tasapaino-ongelmien vuoksi, joten en ole vielä oikein ehtinyt takaisin kaikkeen talon elämään ja tapahtumiin. Kaipaan kovasti keskusteluja. Pelastusarmeija vaikutti Stångin elämään paljon. – Tämä on viihtyisä ja kaunis paikka asua. Nuoret olivat kuitenkin tapahtumassa kuin kirkossa, hiljaisia ja rauhallisia! – Kaksi kotonani olevaa taulua tein nuorten kanssa. Naulakallion nuorilla oli tuolloin hurja maine, mutta aika paljon siinäkin oli liioittelua ja ennakkoluuloja mukana. Norjalaista isäänsä hän ei muista, mutta seinällä on isän antama taulu, jonka Stång sai yksivuotislahjakseen. Vaikkei Stångilla ole omia lapsia, on hän aina kokenut lapset läheisiksi. – Todellisuus on sitten toinen ja näyttää, mitä tikuista syntyykään, hän hymähtää. Kirsti Stångin ensimmäinen tulitikuilla päällystämä esine. Jotkut ottavat Kiinasta valokuvia, minä tein taulun. Niissä töissä hän oli nelisen vuotta, ja täydensi sitten osaamistaan sosiaalialan kurssilla. Nytkin pöydän ääressä istuu hänen läheinen ystävänsä Maijukka Paulaharju, joka kertoo Stångin olleen aina aktiivinen. . Lasken mittasuhteita ja sommittelen, jotta valmis työ olisi sopusuhtainen. Tästä rasiasta tulitikkutaide alkoi. Stång kertoi asiasta ystävälleen Pelastusarmeijassa, ja pääsi syksyksi Helsinkiin Pelastusarmeijan järjestämään koulutukseen. – Hän kävi muun muassa lapioimassa lumia sisäänkäynniltä ja piti talomme ulkoalueen istuinpaikat miellyttävinä haravoimalla aluetta. – Muuttaessaan tänne hän alkoi heti pitää tilasta ja ihmisistä huolta – sekä heidän ompelukoneistaan. Taulun irto-osat ovat Naulakallion nuorten päällystämiä, siinähän on auto, kukka, hattu, urheilukenttä ja tietysti Tarvon tie. Kirsti Stång syntyi Turussa ja vietti varhaislapsuutensa lastenkodissa, josta hänen biologinen äitinsä haki hänet takaisin kotiin noin kuusivuotiaana. Tätä osaamista hän pääsi hyödyntämään moneen otteeseen. – Minulla on toki aina idea, josta lähden liikkeelle. Työskentelin Naulakallion lastenja nuorisokodissa, hoitamassa mukamas häiriintyneitä nuoria. He kutsuivat tätä nimellä, Ei laaksoa ei kukkulaa, muistelee Kirsti Stång. Senioritalossa ystäviä ja tekemistä Kirsti Stång muutti Helsingin Kruununhakaan senioritaloon vuonna 2009 ja on saanut talosta paljon ystäviä. . Ollessaan 16-vuotias, hänen isäpuolensa ilmoitti, ettei asuinsijaa löydy enää 18-vuotispäivien jälkeen. Minulla pysyvät myös ruuvimeisseli ja jakoavain hyppysissä. Hän osoittaa, että kaikki voivat vaikuttaa talon sisäiseen elämään, aina ei tarvitse odottaa huoltomiestä, vaan asioita voidaan tehdä yhdessä. Kirsti Stång kertoo hahmottelevansa tulitikkutyöt etukäteen. . Stång kertoo viihtyneensä talossa ja Kruununhaassa hyvin. Lisäksi osaan sähkötyöt eli sillä tavoin saan lamputkin valmiiksi ideasta valmiiseen valaisimeen. Suunnittelen, mittaan ja hahmottelen kaiken paperille. – En ole koskaan osannut kutoa eli sukkaa minulta ei tule, mutta puutöitä osaan tehdä. Kallion asunnon pöytätaso sai uuden merkityksen tauluna.. Minulla on täällä monta ystävää, vaikka ne parhaimmat eli oman ikäiseni ovatkin jo menneet taivaaseen. Olen myös matkustellut paljon ja uusista seikkailuista saa aina ideoita. Monilla oli pahat ennakko-odotukset näistä nuorista ja kyllä itseänikin silloin hieman jännitti. Ja kotinsa hän on tietysti sisustanut itse tekemällään taiteella. 49 Lapset ja nuoret läheisiä . – Olen hyvä hoitamaan muiden lapsia ja kuuntelemaan heitä. Kannoin tätä taulua kainalossani mennessäni bussiin ja siinä oli kyllä kuskilla ihmettelemistä aikoinaan. – Pelasimme pihalla jalkapalloa ja koripalloa, vietin aikaa heidän kanssaan ja ihan rauhallisia he seurassani olivat. – Muistan kerran, kun olin varannut heille Helsinkiin nuorten tapahtumaan liput. – Nautin sen askeettisuudesta sekä kauneudesta, ja moni tulitikkutyö on saanut inspiraationsa Lapin reissuilta. He päällystivät tulitikuilla muun muassa taulujen autot ja kukat, Kirsti Stång muistelee
50 Joka vanhukselle yhtä hyvä huolto Vanhusja omaishoidon uudistus syntyy maakuntien hartioille, olkoon hallitus mikä tahansa G eriatri, Helsingin kotihoidon ylilääkäri Harriet Finne-Soveri on tämän vuoden kiertänyt maakuntia sosiaalija terveysministeriön kotija omaishoidon uudistuksen eli I&O-kärkihankkeen asiantuntijatiimiin valtakunnallisena asiantuntijana. Hän ohjaa uudistuksen tärkeintä eli sisältötyötä. Teksti: Terttu Iiskola. Maakunnat ottavat tästä vastuun kuntia leveämmille hartioilleen. Siitä ei julkisuudessa juurikaan puhuta, koska mediat keskittyvät poliittiAsukoon ikäihminen Helsingin Kalliossa, Itä-Uudenmaan Pukkilassa tai Pohjois-Karjalan Kiteellä, hänen kuuluu saada yhtä hyvä, omien tarpeidensa mukainen kotipalvelu ja omaishoito
Lisäksi varmistan maakuntaja sote-valmistelutyön sekä I&O-kärkihankkeen yhteensovittamista maakunnissa, Finne-Soveri kertoo. Uudistuksen valtakunnallinen loppuseminaari on näillä näkymin ystävänpäivänä, 14.2.2019. I&O-kärkihankkeessa (2016–2018) kehitetään iäkkäiden sekä omaisja perhehoitajien palvelut nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. Ja: ”Me tehdään se nyt!” Monissa maakunnissa kunnat ovat jo ennen tätä kärkihanketta aloittaneet omin varoin hyviä yhteisiä uudistusprojekteja. – Tehtäväni on edistää ikäihmisten palveluja hoitotyön järjestelyn etenemistä ja vaikuttavuutta maakunnissa, sparrata maakuntien muutosagentteja ja tukea käynnissä olevien hankkeiden juurruttamista. Muutos täytäntöön hallituksista riippumatta Kotonaan asuvien ikäihmisten huollon ja hoidon uudistus lähtee kussakin maakunnassa koetusta tarpeesta. Palvelut ovat nyt ikäasukkaiden kannalta hyvin sirpaleisia. – Tämä uudistus ei saa kompastua siihen, tulevatko hallituksen kaavailemat sote-maakunnat. – Maakunnissa on ilmeisenä ajatus, että uudistus pitää tehdä joka tapauksessa. – Jos tähänastisilta vallanpitäjiltä eli kunnilta menee nyt usko uudistuksen toteutumiseen... Hän toteaa, että suurissa muutospaineissa on aina tutkimuksissa osoitettuja näyttöjä onnistumisista, sudenkuopista ja karikoista. Tietotaitoa on kertynyt, Finne-Soveri on nähnyt maata kiertäessään. Sosiaalija terveysministeriö järjestää maakunnalliset loppuseminaarit elo-marraskuun aikana. – Uusi järjestely maakunnissa on nyt saatava täytäntöön, olkoon maan hallitus mikä tahansa, Finne-Soveri painottaa. – Nyt on jo myöhäinen hetki ottaen huomioon ikäihmisten määrän kasvu ja huoltokuilu. En uskalla ajatellakaan, mikä kaaos siitä seuraa, miettii koordinaattori, joka painottaa omaa puoluepoliittista neutraaliuttaan asiassa. – Mistään kivenraosta ei olisi löydetty osaavampia ihmisiä vetämään muutosprojekteja, koordinaattori kiittää maakunnissa valittuja muutosagentteja. – Oleellista ei kuitenkaan ole se, mitä projekteja on saatu päätökseen, vaan se, mitkä suunnitelmat ovat niin pitkällä, että ne ovat viedyt tai vietävissä käytäntöön ja arkeen niin, että jatkuvuus on taattu, Finne-Soveri muotoilee. Maakunnat ottavat kuntia leveämmille hartioilleen vastuun siitä, että kotona asuvia ikäihmisiä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Maakunnallinen järjestäjäpuoli tulee pitämään huolen siitä, että muutosprosessit toteutuvat ja vakiintuvat, ja että tietoon voi luottaa. Tärkeintä on, että muutosprosessille ja sen jatkuvuudelle on yhteistyössä sovittu kuvaus. siin soten järjestämiskohuihin. 51 . – Osa sudenkuopista aina paljastuu kuitenkin vasta, kun tehdään. Valtakunnallisena tavoitteena on taata jokaiselle ikäihmiselle yhtä hyvä huolenpito riippumatta siitä, missä hän asuu.. . Kotonaan asuvien ikäihmisten palveluja hoitotyö on joka tapauksessa siirtymässä leveämmille hartioille hyvällä yhteistyöllä maakunnissa. Jatkuvuuteen voitava luottaa Muutosjärjestelyjen johtamissuunnittelu on maakunnissa jo tehty
52 Maakunnat eri vaiheissa Maakuntien asiakasohjausja neuvontamallien painotukset poikkeavat toisistaan. Innovatiivisimpia on oltu muuttotappioseuduilla, missä on totuttu jakamaan niukkuutta jo vuosien ajan. Ikäihminen ja hänen läheisensä voivat nykyisin hakea omatoimisesti tietoa tai tukea arkeensa jo ennen kuin tarvetta ammattilaisen antamalle neuvonnalle on. Omaisten osuus painottuu esimerkiksi Pohjois-Karjalan OSSI-hankkeessa, koordinaattori vertailee. – Toisissa maakunnissa oli jo käytännössäkin tehty kuntien välistä yhteistyötä, toisissa maakunnissa oli vasta istuttu kahvittelukokouksissa. – Millaiset sisällöt ovat silloin ensiarvoisessa asemassa eri maakunnanosien, kaupunginosien ja kylienkin ikäihmisten huolto-, hoitoja lääkäripalveluissa. Eikö maakunnallinen kustannustasaus sitten toimikin juuri oikeana välineenä. Tärkeää on myös se, että vanhuksen ei tarvitse miettiä, hakeako apua sosiaali-, sairaudenvai terveydenhoidon luukulta. – Uudenmaan väkiluku on 1,6 miljoonaa ja Pohjanmaan pienimmän maakunnan, Keski-Pohjanmaan 68 000. – Jos Uudellemaalle tulee yksi määrärahaköntti, niin oleellista on, miten se köntti oikein jyvitetään. Jollakin on painopiste ollut kuntoutustoimien viemisessä asukkaan kotiin lähipalveluna. Finne-Soveri työskentelee kotihoidon ylilääkärinä Helsingin kaupungin keskijohdossa, mutta hän on myös Uudenmaan maakunnan kutsumana asiantuntijana muutostyössä. Siellä nähdään, että Helsinki on rakentanut pääkaupunkitason etuja ympäristön kunnista työssä käyville, jotka maksavat veronsa muualle. Esimerkiksi Etelä-Karjala ja Kainuu olivat jo pitkällä, Finne-Soveri kertoo. Rahat pitää jakaa sellaisin kriteerein, että kansalaiset/ikäasukkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa, asukoot he Kalliossa tai Lapinjärvellä, Finne-Soveri pähkäilee. Palvelun pitää vastata juuri hänen tarpeitaan yhtä hyvin kotipaikasta riippumatta, vaikka ihmisillä on hyvin erilaiset arvot ja tarpeet. – Palvelut pitää räätälöidä yksilöllisesti ja järjestää joustaviksi niin, että apua on saatavilla juuri silloin kun sitä tarvitaan. Uusimaa oma lukunsa. Suunnitelmat ovat katsottavissa ministeriön sivustolla: stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito. . – Eroja tulee siitä, minkälaisessa yhteistyön kehittämisvaiheessa maakunnassa oltiin silloin, kun uudistushanke aloitettiin 2016. Geriatri, Helsingin kotihoidon ylilääkäri Harriet Finne-Soveri on ”oikein heristellyt korviaan” maakunnissa synnytetyille hyville ideoille ja käytänteille, jotka halutaan täytäntöön nyt, käyköön sote-uudistukselle miten tahansa. On siis erinomaisen ymmärrettävää, että Uudellemaalle mahtuu Kokkolan seutuun verrattuna hyvin monenlaisia historioita, joihin saman mallin sovittaminen on työlästä, Finne-Soveri kuvaa. Kuva: THL . – Helsinki pääkaupunkina on oma problematiikkansa poliittisine johtoineen. Kuva: Lapin Toimivan kotihoidon käsikirja, joka on luettavissa netissä. Maakuntien suunnitelmat ovat ällistyttävän pitkälle mietittyjä ja yksityiskohtaisia muutoksen toteutuspäiväkirjoineen. Finne-Soveri kysyy.. – Jossakin maakunnassa oltiin pitkällä esimerkiksi asioimisja päivystystoimen kehittämisessä. Hyvä palvelu on yksilöllinen Valtakunnallisena tavoitteena on taata jokaiselle ikäihmiselle yhtä hyvä huolenpito riippumatta siitä, missä hän asuu
Hätäkeskuksista on juuri kuultu, että 112päivystäjiä ei ole koulutettu riittävän paljon. Aihio tai esiaste on ollut toiminnassa, ja siitä on opittu paljon. – Pohjois-Karjalassa on jo yli 10 vuotta sitten luotu yhden numeron neuvontapisteitä. Tärkeää on, että maakunnassa hahmottuu kuva siitä, minkä tyyppiset palvelut vastaavat erilaisten ihmisten tarpeita. Perhehoito haluttavaksi Pohjois-Karjalassa on Finne-Soverin mielestä luotu käypä ratkaisu ikäihmisten perhehoitoon. Eihän sillä tavalla löydy vastuunkantoon sitoutuvia ihmisiä, Finne-Soveri sanoo. – Palvelut pitää räätälöidä yksilöllisesti ja järjestää joustaviksi niin, että apua on saatavilla juuri silloin kun sitä tarvitaan. Omaishoito monimuotoisemmaksi Myös omaishoidon tukea koskee ylhäältä ohjattu jäykkyys ja kaavamaisuus. Miten sitten päästäisiin eteenpäin ihmisten arvojen ja näkemysten objektiivisessa yhteensovittamisessa maakunnan sisällä. . Kirjallisuutta asioista on paljon, mutta nopea tiedontarve on valtava, eikä tieto mene perille lukemalla. Vaasan puolessa on mietitty sähköistä alustaa, joka osoittaisi, mikä tai kuka tietolähteistä kulloinkin maakunnassa olisi tavoitettavissa neuvontapisteen tueksi. Toiselle kuntoilu pyörätuolilaisenakin on tärkeää, kuin toinen ei halua terveenäkään liikkua... Ideoista joitakin on edelleen hyödyntämättä. Parasta elämää kotona, Lapin kotihoidon huoneentaulu.. Voitaisiinko joillakin lohkoketjusysteemeillä vaikkapa luoda monimuotoisuuden haasteeseen vastaavia avuntarveryppäitä, joista valita huolto ja hoito. – Ei ole huono asia, että esimerkiksi omaishoitaja saa viikon lomia. Hän ei kuitenkaan ehkä innolla halua hoidettavaansa laitoksen sijaishoitoon, jos ennen omatoiminen vanhus tulee sieltä takaisin heikommassa kunnossa kuin meni tai esimerkiksi vaipoissa, Finne-Soveri kuvailee. Tavoitteena on myös yksi neuvontapisteen puhelinnumero, jonka kautta kiireinenkin apu tai ratkaisu arjen pulmiin järjestyisi yhtä helposti kuin ambulanssin kutsuminen hätäkeskuksesta, Harriet Finne-Soveri kuvailee. Sitä on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. – Tarvitaan keskustelua ja tukea saataville niin, ettei hoitajille jää yksin heitetyn olo. Sitäkin pitää tukea. Ihmisille, joilla on tarve tehdä eettisesti hyvää, on syntynyt toisaalta virheiden pelkoa. – Naapuriapu ja yhteisöllisyys on myös erittäin merkityksellistä monissa maakunnissa. – Mutta ”päivystäjänhän” pitää tietää, mistä tarvittava tieto haetaan, ja nopeasti. . Henkilökohtaisissa tarpeissa kun on lisäksi paitsi pysyviä ja erilaajuisia myös väliaikaisia tarpeita. 53 Tuki aina vain soiton päässä Tavoitteena on yksi puhelinnumero, jonka kautta kiireinenkin apu tai ratkaisu arjen pulmiin järjestyy yhtä helposti kuin ambulanssin kutsuminen hätäkeskuksesta. Heidän lasten päivähoidon tyylistä malliaan kannattaa monin tavoin lähestyä muuallakin Suomessa, hän sanoo. Päiväparkkeja on kehitelty. No, sehän on helppoa, kunhan palkataan neuvontapisteelle rinki ”päivystäjiä”... – Perhehoitoa pidetään edullisena ja ihmisläheisenä ratkaisuna. Monelle omaishoitajalle esimerkiksi olisivat mieluisampia lyhyet vapaat, joiden ajaksi perhehoitaja tulee kotiin. – Niin minäkin ajattelin vielä jokin aika sitten, hän nauraa. . Tehtävä ei ole helppo. – THL:n laatimat maakuntakohtaiset hoidontarpeen mitoitusesitykset vievät ratkaisuja eteenpäin. – Omaissekä perhehoidossa on tarpeiden monimuotoisuus. – Siellä nähdään myös se, että maallikot, jotka asuvat naapureissa tai ovat sukulaisia, ovat isossa infon ja työkykyjärjestelmän tarpeessa. – Oikein heristin korviani heidän näkemyksilleen
Suomessa puhutaan neljästä yleisimmästä muistisairaudesta, joista yleisin on Kukapa meistä ei olisi jossain vaiheessa ollut huolissaan omista unohduksistaan. Teksti: Soili Kaivosoja • Kuvat: Muistiliitto Suomessa 200 000 ihmistä sairastaa erilaisia muistisairauksia Kun muisti katoaa. Sairausryhmän epäillään etenevän epidemian tavoin, ennen kuin sairauteen löydetään parantava lääkitys. Tällä hetkellä lievässä vaiheessa sairastavia on noin 100 000 ja keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa noin 93 000 ihmistä. Eikä välttämättä ihan suotta, sillä muistisairauksista on hyvää vauhtia tulossa kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Huolestua kannattaa siinä vaiheessa, kun normaaliin minään tulee selkeä muutos. 54 S uomessa sairastuu vuosittain 14 500 ihmistä etenevään muistisairauteen
Ne ovat kansantauteja siinä missä sydänja verisuonisairaudetkin. Ensisijaisesti ihminen kohdataan kuitenkin ihmisenä – oli hänellä muistisairaus tai ei. Yhdistyksiin kuuluu noin 15 000 henkilöjäsentä. Lisätietoja muistisairauksista www.muistiliitto.fi Alzheimerin tauti. Tietotulva kuormittaa Missä vaiheessa on syytä sitten hakea apua. Muistiliiton projektikoordinaattori Mailis Heiskanen muistuttaa, että muistihoitajan puoleen kannattaa kääntyä heti, kun huomaa itsessään muutoksia tai on omasta muististaan huolissaan. Aktiivinen elämä avuksi Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Mailis Heiskasen mukaan heti silloin, kun on itse huolissaan omasta tilanteestaan tai omaiset alkavat olla huolissaan vaikkapa läheisensä päivittäisestä selviytymisestä. Lisäksi Muistiliitolla on 18 maakunnallista Muistiluotsi-asiantuntijatukikeskusta. Muun muassa kommunikaatiovaikeuksien, levottomuuden ja tunteiden ilmaisun avoimuuden kohtaamista helpottaa, kun ymmärtää muistisairauksien oireita ja sen vaikutuksia elämään. Kuuntele ja kuule! Muistisairaalla on sanottavaa, tarpeita, tunteita ja ajatuksia silloinkin, kun ne soljuvat ulos hitaasti, epäselvästi tai epäjohdonmukaisesti – ja myös silloin, kun hän ei enää sanallisesti pysty niitä ilmaisemaan.. Muistiliitto on valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 44 paikallisyhdistystä. Alzheimerin tauti alkaa lähimuistin vaikeutena, jolloin esimerkiksi unohduksia tulee aikaisempaa enemmän. – Vapaaehtoistoiminta on tärkeässä roolissa muistiyhdistyksissä. . Lisäksi tunnetaan lukuisia harvinaisempia muistisairauksia. Näiden yleisimpien muistisairauksien lisäksi myös Parkinsonin tautiin sekä MS-tautiin voi liittyä muistin heikkenemistä. – Hoitoon voi hakeutua omalääkärin kautta tai suoraan muistihoitajalle. – Jo ennen sitä ihminen voi itse huomata, ettei kaikki ole kunnossa. Aivoissa on näin enemmän kapasiteettia, joka ylläpitää aivojen toimintaa paremmin. 44 paikallisyhdistystä, 15 000 henkilöjäsentä . 55 . On tyypillistä, että siinä vaiheessa saattaa alkaa vältellä ihmisten kohtaamisia ja sosiaalisia tilanteita, mikä ei ole ollenkaan hyvä sairauden etenemisen kannalta. – Alzheimerin taudissa aivosolujen väliin kerääntyy valkuaisaineplakki-kertymiä, mikä vaikeuttaa hermoverkoston toimintaa. On tärkeää tehdä Suomesta muistiystävällinen yhteiskunta. Siihen sairastuu noin 70 prosenttia muistisairauteen sairastuvista. Parhaillaan kampanjoimme muistiystävällisen Suomen puolesta. Syyskuussa vietetyllä Muistiviikolla korostettiin pienten, muistiystävällisten tekojen merkitystä. Suomessa on olemassa useimmilla paikkakunnilla matalan kynnyksen muistitai ikäneuvoloita. Muistiyhdistykset järjestävät tapahtumia ja tilaisuuksia sekä omaisille että sairastuneille. Mikäli hermosolut eivät verkostoidu kunnolla, tiedonkulku estyy, kertoo Muistiliiton projektikoordinaattori Mailis Heiskanen. Muistisairaan ihmisen kohtaaminen voi tuntua haasteelliselta, sillä sairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen. Seuraavana tulevat Lewyn kappale -tauti sekä otsa-ohimolohkorappeutumasta johtuva muistisairaus. Heiskasen mukaan alullaan olevaan Alzheimerin tautiin auttaa taustalla ollut kaikin puolin aktiivinen elämä. Muistin heikkenemiseen vaikuttavat jota kuinkin samat asiat kuin sydänja Muistisairaan kohtaaminen . Muistisairaus koskettaa koko perhettä. . – Käymällä vaikka yhdessä kävelyllä tai leipomalla pullaa yhdessä muistisairaan kanssa, kertoo projektikoordinaattori Mailis Heiskanen. Muistikaverit ovat vapaaehtoisia koulutettuja kavereita, jotka käyvät muistisairaan kotona, tuovat elämän iloa sekä muistisairaan oman näköisen elämän makua päivään. Verisuoniperäisten muistisairaiden osuus on noin 15 – 20 prosenttia. – Sairaus tuo mukanaan aloitekyvyttömyyttä ja alkuvaiheeseen liittyy usein myös masennusta ja alakuloisuutta
– Muistisairaus saattaa alkaa ilmetä luonteen muuttumisella, ärtymyksellä tai impulsiivisuudella. – On otettava huomioon myös meidän ihmisten yksilölliset erilaisuudet. – Muistiliitolla on 44 muistiyhdistystä ympäri Suomea. Mitä enemmän verkostoa on ristiin rastiin, on sieltä mahdollisuus hävitäkin osa ja silti aivot toimivat ja kognitio pelaa. Jokaisen kannattaakin miettiä omalla työpaikallaan, miten käsittelee tätä tietotulvaa ja miten huolehtii niin sanotusta kognitiivisesta ergonomiastaan. – Oikeisiin asenteisiin aivoterveyden, muistisairauksien hoidon ja kuntoutuksen osalta. Käytösoireet paljastavat Kaikki hajamielisyydet eivät välttämättä ole kuitenkaan merkkejä alkavasta muistisairaudesta. Vertaistuesta apua Muistisairaus koskettaa aina koko perhettä. Kun isä unohti -verkkovertai ryhmä lapsille ja nuorille . Tietotulvaa tulee joka tuutista sellaisia määriä, että se laittaa väkisin muistin koetukselle. Sen lisäksi olisi tärkeä kiinnittää huomio hyviin elintapoihin. Toiset ovat boheemimpia kuin toiset. Tukinet-keskustelupalsta . Toivomme, että muistipoliklinikatkin muistaisivat ohjata diagnoosin saaneen henkilön paikalliseen . – Nykypäivän hektinen työelämä on myös yksi kuormittava tekijä. 56 Rakennetaan muistiystävällinen Suomi verisuonisairauksia synnyttävät tekijät. – Erityisesti otsa-ohimolohkoalueen muistisairaudessa käyttäytymisen muutos tai vaikka holtiton rahankäyttö on yleistä, sillä ihmisen käyttäytymistä säätelevä osa sijaitsee juuri otsa-ohimolohkoalueella. Vertaislinja-tukipuhelin . Muistiystävällinen Suomi rakentuu neljän kivijalan varaan. – Hyvän elämänlaadun varmistamiseen muistisairaille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin. Neuvoa ja tukea . Muistisairaus voi vaikuttaa myös ihmisen käytökseen, joskin se on hyvin yksilöllistä. Epäterveelliset elämäntavat, tupakointi, verenpaine, ruokavalio. . Aivoja kannattaa käyttää mahdollisimman paljon ja monipuolisesti. Muistineuvo-tukipuhelin Lisätietoa www.muistiliitto.fi. Parasta ennaltaehkäisyä on hermoverkoston rakentaminen aktiivisilla ja monipuolisilla elämäntavoilla ja valinnoilla. Onhan selvää, että mikäli ei pysty ilmaisemaan itseään, se alkaa harmittamaan, jolloin voi ilmaantua kiukustumistakin. Joskus niitä luokitellaan tosin liian herkästi. – Kattavaan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistamiseen. Sen onnistumiseen tarvitaan päättäjien lisäksi jokaista suomalaista – vaikkapa pienilläkin teoilla. Muistisairauden edetessä voi tulla käytösoireita. – Aivoterveyden edistämiseen. Kansallisen muistiohjelman 2012 – 2020 tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen yhteiskunta. Jättämällä esimerkiksi dementia-sanan käyttäminen ja korvaamalla se muistisairaus-sanalla
Tiedon painuessa muistiin syntyy uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä. Muistisairaan kotona asumisen haasteeksi saattaa jossain vaiheessa muodostua turvallisuuteen liittyvät asiat. Osa perinnöllisiä Tällä hetkellä tiedetään, että muistisairaudet eivät ole suoranaisesti perinnöllisiä sairauksia. – Toki riski perinnöllisyyteen on aina olemassa. . – On myös olemassa koko kotiin asennettava hälytysjärjestelmä, joka tunnistaa asukkaan normaalin elämänrytmin, mutta hälyttää epänormaalista toiminnasta, Heiskanen kertoo. Siellä ei jaeta asiantuntijatietoa, vaan entiset muistisairaiden omaiset kuuntelevat ja kertovat omia kokemuksiaan. ?. Monella omaisella on huolena muistisairaan läheisensä turvallisuus esimerkiksi ruoan laiton tai liikkumisen osalta. Asiantuntijatietoa sairaudesta ja tukitoimista saa puolestaan Muistineuvo-puhelinneuvonnasta. – On olemassa erilaisia paikantimia, ovija liesivahteja sekä sänkyyn tai tuoliin asennettavia hälytysmattoja, jotka hälyttävät omaiselle, mikäli muistisairas lähtee yöllä sängystä. Osalla ongelmat johtuvat etenevästä muistisairaudesta, johon on tärkeää saada ajoissa asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Ilman muistia ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa, läheisimmätkin ihmiset pysyisivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa, jota olisi vaikeaa ymmärtää. een muistisairauttakin, Mailis Heiskanen kertoo. Kaikki älyllinen toiminta perustuu muistiin. Omaisille, omaishoitajilla sekä kaikille muistisairauteen sairastuvien läheisille on olemassa myös Vertaislinja-puhelinpalvelu. Muistiyhdistykset ja muistiluotsit järjestävät erilaisia toiminnallisiaja vertaistukiryhmiä sekä sairastuneille että omaisille. Jokaisella on kokemuksia myös muistin pettämisestä. Suurimmalla osalla taustalla on kiirettä, väsymystä tai keskittymisen ja motivaation puutetta. Toimiva muisti on tärkeä osa toimivaa arkea: tätä hetkeä, menneisyyttä ja tulevaa. Sanojen ja kielen ymmärtäminen, mielikuvien muodostaminen sekä esimerkiksi kaupasta kotiin kävely vaatii muistia. Näin muisti kutoutuu aivosolujen verkostoihin. Toistuessaan unohtaminen ja muistihäiriöt herättävät kysymyksiä ja huolta siitä, mistä muistin ongelmat johtuvat. – Se on niin sanottu hengähdystukipuhelin omaisille. Molemmille ryhmille on tärkeä päästä juttelemaan vertaistensa kanssa ja jakamaan kokemuksia sekä huomata, ettei ole ainoa tämän ongelman kanssa. Ilmaisnumero päivystää jokaisena vuoden päivänä kello 17 – 21. Erilaisia apuvälineitä on olemassa helpottamaan arjessa selviytymistä. 57 Rakennetaan muistiystävällinen Suomi muistiyhdistykseen, ettei hän jäisi yksin sairastuttuaan. Pääsääntöisesti nuorella iällä alkanutta muistisairautta pidetään perinnöllisenä kuten otsa-ohimolohkoaluMuisti tärkeä osa toimivaa arkea . Samalla vanhoja yhteyksiä vahvistuu tai heikentyy. Hoitoon kannattaa hakeutua, kun on itse huolissaan omasta tilanteestaan tai omaiset alkavat olla huolissaan vaikkapa läheisensä päivittäisestä selviytymisestä. Puhelimen tarpeellisuudesta kertoo paljon se, että toiminta on jatkunut 15 vuotta
– Pahimmillaan ummetus voi johtaa sairaalahoitoon, mutta ummetusta voi ehkäistä liikkumalla, joka myös helpottaa jo olemassa olevaa ummetusta. . WC-käyntejä ei myöskään saisi siirtää, koska sellainen pahentaa ummetuskierrettä. 58 T avallisin ikääntymiseen liittyvä muutos vatsassa on suolen toiminnan laiskistuminen, toteaa dosentti, ylilääkäri Timo Joensuu. Säännöllinen alkoholinkäyttö voi lisätä merkittävästi ruokatorven ja mahalaukun tulehtuneisuutta, mikä ilmenee närästyksenä. Erikseen pillerimuodossa syötäviä vitamiineja ja hivenaineita ei tarvita ylenmääräisesti, paitsi jos kyseessä on aliravitsemustila. Helikobakteeria suomaAjoittaisia ylävatsaoireita on 20-40 prosentilla väestöstä ja vain pieni osa heistä hakeutuu lääkäriin. Refluksitauti eli vatsan sisällön nouseminen ruokatorveen oli syynä 27 prosentilla, joista noin puolella oli ruokatorven tulehdus, ulkustauti eli mahaja pohjukaissuolihaava oli kolmanneksi yleisin syy (18 prosenttia). Tapahtumassa käsiteltiin yleisimpiä vatsavaivoja, niiden oireita ja hoitoa. Mahaja pohjukaissuolihaavojen osuus on merkittävästi vähentynyt noista ajoista, jopa arviolta alle viiteen prosenttiin, syynä on helikobakteerin merkittävä vähentyminen. Toiminnallinen ylävatsavaiva ei lisää riskiä sairastua muihin sairauksiin, mutta heikentää merkittävästi elämänlaatua. Näiden lisäksi Joensuun mukaan on hyvä muistaa myös hallita painoaan ja poistaa tupakka sekä nuuska elämästään, muistuttaa Joensuu. Bioteknologiayritys Biohit Oyj järjesti yhteistyössä HSI:n (Healthy Stomach Initiative-organisaatio) kanssa tapahtuman Helsingin Pörssitalossa. Vatsan hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota Terve maha. Helikobakteeri lisää mahasyövän riskiä ja on usein sen tärkein syy. Tekstit: Kati Wikström Tiistaina 2.10. – Vatsan hyvinvoinnista voi huolehtia syömällä monipuolisesti, vihanneksia niiden kuitupitoisuuden takia ja tuoreita hedelmiä on myös hyvä sisällyttää ruokavalioon. vietettiin kansainvälistä Terve maha -päivää. – Närästysvaivat ovat varsin yleisiä. – 90-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan terveyskeskukseen hakeutuneiden yli 45-vuotiaiden ylävatsavaivaisten yleisin syy on toiminnalliset vatsavaivat (43 %). Vain pieni osa hakeutuu lääkäriin LL, gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova kertoo ylävatsaoireiden olevan erittäin yleisiä. Ajoittaisia ylävatsaoireita on 20-40 prosentilla väestöstä ja vain pieni osa heistä hakeutuu lääkäriin
Refluksitauti Ruotsissa lähes puolella – Refluksitautia on todettu Ruotsissa 40 prosentilla väestöstä, huomauttaa Olli-Pekka Koivurova ja jatkaa, että ruokatorven tulehdus on näistä lähes puolella. – Toiminnallisen ylävatsavaivan ollessa kyseessä, stressi lisää usein oireita ja dieetillä on merkitystä. Nielemisvaikeus tai kipu niellessä . Hälyttäviä oireita, jotka vaativat tutkimuksia: . Jos helikobakteeria ei ole tai sen häätöhoito ei auta oireisiin, on harkittava mahalaukun tähystystä. Toiminnallisten ylävatsavaivojen keskeisiä syitä ovat muuttunut aistimus suolistossa, muuttunut suoliston supistelutoiminta ja myös mielialatekijät, kuten stressi tai masennus. Refluksitaudin aiheuttajina ovat ruokatorven alasulkijan heikentynyt toiminta ja ruokatorven heikentynyt lihastoiminta. Mahasyövän hoitotulokset erityisesti levinneessä vaiheessa ovat edelleen varsin huonot. – Harvinaisia syitä voivat olla myös haimatulehdukset, vatsan alueen pahanlaatuiset kasvaimet ja joskus jopa selkäkivut, valottaa Koivurova. Refluksitaudin oireina voivat olla närästys, mahan sisällön nousu suuhun, röyhtäily, palan tunne kurkussa ja pahoinvointi, joskus oksentelu ja ruokahaluttomuus. Tahaton laihtuminen (yli kolme kiloa puolessa vuodessa tai lapsilla yli 10 prosentin painonlasku) . – Lääkärin tutkimuksessa selvitetään yleinen terveydentila, paino, pituus sekä tutkitaan vatsaa painellen, kuunnellen ja arvioiden. Joka seitsemännellä helikobakteeri voi aiheuttaa oireita jossakin vaiheessa elämää. . Muita syitä ylävatsavaivoihin voivat olla laktoosi-intoleranssi, keliakia ja sappikivet. Toiminnallinen ylävatsavaiva ei lisää Koivurovan mukaan riskiä sairastua muihin sairauksiin, mutta heikentää merkittävästi elämänlaatua. Vatsasta selkään säteilevä kipu tai jatkuva vatsakipu (Käypä hoito 2013) laisista tavataan alle 15 prosentilla. – Oireita sanotaan toiminnallisiksi silloin, kun niiden syyksi ei voida osoittaa rakenteellista tai biokemiallista poikkeavuutta. Muut tutkimukset tehdään oirekuvan ja iän mukaan. Oireet uusiutuvat noin 70-80 prosentilla. Stressi lisää oireita, dieetillä on merkitystä Ylävatsaoireen tutkimuksissa potilasta haastatellaan ja selvitetään oirekuvaa sekä oireiden kestoa, aiempia tutkimuksia ja lääkitystä. Dyspepsian eli ruoansulatusoireiden ilmaantuminen ensimmäisen kerran 50-55-vuotiaina tai vanhempina . – Usein kokeillaan kahden viikon happopumpunsalpaajahoitoa, jos siitä ei ole apua testataan, onko potilaalla helikobakteeria. Refluksisairauden hoidossa vähennetään dieetissä kahvia, alkoholia, sitrushedelmiä, tuoremehuja, mausteisia ruokia, suklaata, paprikaa, rasvaisia ruokia, sipulia, omenaa, kurkkua ja tomaattia, luettelee Koivurova. Toiminnallinen ylävatsavaiva ei lisää Koivurovan mukaan riskiä sairastua muihin sairauksiin, mutta heikentää merkittävästi elämänlaatua. 70-vuotiailla, sitä tavataan jopa 70 prosentilla potilaista. – On hyvä huomioida, että palleatyrän mahdollisuus nousee iän mukana. Palpoitava resistenssi eli käsin tunnustelemalla havaittu ylimääräinen muutos ylävatsalla tai kaulan imusolmukesuurentuma . Hälyttäviä vatsaoireita . – Vatsan hyvinvoinnista voi huolehtia syömällä monipuolisesti, vihanneksia niiden kuitupitoisuuden takia ja tuoreita hedelmiä on myös hyvä sisällyttää ruokavalioon.. Oireet eivät kuitenkaan korreloi vaikeusasteen mukaan, sillä usein lievät taudit oirehtivat enemmän kuin vaikeat. LL, gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova kertoo, että terveyskeskukseen hakeutuneiden yli 45-vuotiaiden vatsavaivaisten yleisin diagnoosi ovat toiminnallinen vatsavaivat. – Refluksitaudille altistavia tekijöitä ovat painon nousu, dieetti, lääkitykset ja astma sekä astmalääkitykset. – Refluksitaudin syynä on liiallinen happaman mahan sisällön nousu ruokatorveen. 59 . Toistuva oksentelu tai pahoinvointi . Anemia tai verenvuoto, kuten verioksennus tai veriuloste . Sekä palleatyrä että mahan sisällön koostumus voivat vaikuttaa myös refluksitaudin vaikeusasteeseen. Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat ylävatsaoireita ovat myös hyvin yleisiä. Laboratoriokokeissa selvitetään esimerkiksi perusverenkuva sekä tutkitaan keliakian ja laktoosi-intoleranssin mahdollisuudet. Dosentti, ylilääkäri Timo Joensuu kertoo, että vaikka paksuja peräsuolensyöpää todetaan moninkertaisesti mahasyöpään verrattuna, ja mahasyövän osuus on ollut laskussa, pitää mahasyövän riskiin silti suhtautua vakavasti
Tuolloin mahasyövän riski on korkea, maha on hapoton ja sinne pesiytyvät bakteerit sekä sienet. – Helikobakteeri voidaan todeta ureahengitystestillä, ulosteen helikobakteerin antigeeninäytteistä, veren helikobakteerin vasta-aineista ja myös tähystyksessä otetuista koepaloista tai gastroskopiassa otetuilla viljelyillä. Professori Kari Syrjänen, LKT, FIAC, Biohit Oyj:n lääketieteellinen johtaja kertoo, ettei ylävatsavaivojen diagnoosi aina vaadi tähystystä, vaan ensin olisi hyvä seuloa terve ja sairastunut maha Gastro Panel -verikokeella. On tärkeää pystyä erottamaan dyspepsian taustalla olevat oireita aiheuttavat tilat, kuten refluksitauti, helikobakteeri-tulehdus, toiminnallinen dyspepsia eli mahakatarri ja gastriitti eli mahatulehdus. – Monelle potilaalle perinteinen tähystys on melko epämiellyttävä toimenpide, sitä jännitetään ja pelätään. Helikobakteeri yhteydessä syöpään Helikobakteeri saadaan yleensä varhaislapsuudessa vanhemmilta. Tupakka ja alkoholi . Mahan hapottomuus (Docrates, syöpäsairaala). Helikobakteeri on riski vatsasyövälle, joista noin 80 prosentilla on yhteys helikobakteeriin. . Helikobakteerin yleisyys on liitetty aikakauteen ennen jääkaappeja ja kaivoveteen sekä aikaan, jolloin yleinen hygieniataso oli heikompi. – Koska oireet ovat varsin epämääräisiä ja monesti hyvin samankaltaisia, ei tarkkaa diagnoosia ole mahdollista tehdä pelkästään niiden perusteella. – Helikobakteeri alkaa akuuttina tulehduksena, ja muuttuu hoitamattomana krooniseksi, jolloin haavataudin riski on korkea, mutta mahasyövän riski vielä matala niin kauan, kun ei löydy surkastumista. – Lisäksi syöpävaarallinen asetaldihydi mahassa lisääntyy ja imeytymishäiriöitä ilmenee muun muassa B12-vitamiinin, kalsiumin, raudan, magnesiumin ja sinkin osalta. Paras teho on kuitenkin laihdutuksella, jos paino on noussut. – Mikäli Gastro Panelin tulos on täysin normaali, mutta oireet jatkuvat, on niiden syytä etsittävä muualta ja kannattaa harkita myös paksusuolentähystystä, ohjeistaa Syrjänen. Lisäksi vältellään kyykistelyä ja nostelua runsaiden aterioiden jälkeen, ja mikäli potilaalla on yöoireita, nostetaan sängyn pääpuolta 10-15 senttiä. 60 . Työperäinen altistus savulle ja pölylle . Professori Kari Syrjänen, LKT, FIAC, Biohit Oyj:n lääketieteellinen johtaja kertoo, että ylävatsalla tuntuvat vaivat ovat tavattoman yleisiä, mutta läheskään aina niihin ei reagoida. – Kansanomaisesti puhutaan ruoansulatusvaivoista, jolloin koetaan muun muassa ylävatsan polttelua tai epämääräistä kipua vatsassa sekä epämukavaa oloa ja liiallista täyttymisen tunnetta. – Maailmalla helikobakteeria on yli puolella väestöstä, mutta Suomessa alle 15 prosentilla. Mahasyövän riskit . – Gastro Panel-testin avulla voidaan mahalaukun terveys tutkia verikokeesta. Helikobakteeria on ollut yleisemmin -20, -30 ja -40-luvuilla syntyneillä. – Helikobakteeri viihtyy mahalaukussa ja kestää mahahappoja. Miesten riski suurempi kuin naisilla . On tärkeää tiedostaa, että myös tietyt lää– Helikobakteeri viihtyy mahalaukussa ja kestää mahahappoja. Lihavuus . Se aiheuttaa aina mahan limakalvon tulehduksen, osalle mahan limakalvon surkastumisen ja osalle mahatai pohjukaissuolihaavan. Pernisiöösi anemia, jolloin maha ei ime B12-vitamiinia johtaa punasolujen vähyyteen . – Lääkehoitoa voidaan käyttää ja se on pitkäaikaisenakin turvallista. Hoitamattomana krooniseksi Helikobakteeri lisää Syrjäsen mukana mahasyövän riskiä ja on yksi sen tärkeimmistä syistä. Ikä yli 55 v, suurin osa 60-70 v . Helikobakteerin aiheuttamat tulehdukset ja haavaumat ovat yhtenä pääsyistä . keaineet vaativat imeytyäkseen mahahappoa. Ammattikielellä tätä kutsutaan dyspepsiaksi. Erittäin harvoin turvaudutaan leikkaushoitoon. – Helikobakteeri tarttuu hyvin huonosti vanhemmalla iällä, kertoo Koivurova. Sen avulla voidaan siis löytää henkilöt, joiden mahalaukku on terve ja ne, joilla on kohonnut riski saada syöpä tai haavatauti. Kohonneen riskin potilaille tehdään sitten vielä tähystys. Ravinnon suola . Helikobakteerin häätöhoitoon käytetään Koivurovan mukaan yleensä kahta antibioottia ja happopumpunsalpaajahoitoa vähintään viikon kuurina. Aina ei tarvitse tähystää seulontatestinä mahasyövän riskien löytämiseksi. Perinnöllisyys: Lynch syndrooma, perinnöllinen rintatai munasarjasyöpä tai familiaalinen adenomaattinen polypoosi . Siksi onkin hyvä tietää, ettei ylävatsavaivojen diagnoosi aina vaadi tähystystä, huojentaa Syrjänen. Aiemmat leikkaukset . Testiä voidaan käyttää myös – Elämäntapaohjeet ovat myös keskeinen osa hoitoa. Tämä voi tarkoittaa laihdutusta osalle ja useita pieniä aterioita sekä syömisen ja juomisen välttelyä muutama tunti ennen nukkumaan menoa. . Rotu: mustat, aasialaiset, latinot . – Lopulta helikobakteerista voi kehittyä atrofinen gastriitti, jolloin mahan limakalvo on surkastunut. Perhetausta, jos lähisukulaisella todettu
Ikähuippu on 70 vuotta ja peräsuolisyövässä 63 vuotta. Oireina voivat myös olla epämääräiset vatsavaivat, kuten ilmavaivat, turvotus, täyteläisyyden tunne ja vatsakrampit. Suolistosyövän riskit Voi esiintyä jo nuorilla, mutta yleensä yli 50-vuotiailla. Sukuhistoria ja perinnöllisyys . – Mahasyövän oireita ja merkkejä ovat muun muassa ruoansulatushäiriöt ja närästys, vatsakipu tai epämääräiset vatsavaivat, pahoinvointi ja oksentelu, erityisesti pian syömisen jälkeen. – Ruoansulatuselinten syöpiä todettiin vuonna 2015 yhteensä 6228 kappaletta, joista kuolemaan päätyi 3914, viiden vuoden elossaolon ennuste on 41,8 prosenttia. Mielestäni maksaleikkausmahdollisuutta tarjotaan liian harvoin, ja joskus myös sädehoito erikoistekniikoilla olisi hyvä vaihtoehto syövän hoitoon. Miehillä hieman yleisempää IBD tulehduksellinen suolistosairaus . Joensuun mukaan mahasyövän päähoito on leikkaus. Sekä sädehoito että lääkehoito voivat tulla harkittaviksi myös leikkauksen jälkeen. Dosentti, ylilääkäri Timo Joensuun mukaan, syövistä yleisin on ruoansulatuselinten syöpä jos kaikki ruoansulatuselinten syövät lasketaan yhteen. 61 . Musta rotu . Liikunnan vähyys ja lihavuus . Mahasyövän päähoito leikkaus – Vaikka mahasyövän esiintyvyys onkin laskenut reippaasti, suorassa suhteessa helikobakteerin esiintymisen kanssa, mahdollisuuteen ehkäistä syöpää pitää suhtautua vakavasti, sillä mahasyöpä on varsin vaikeasti hoidettava syöpämuoto. – Ruoansulatuselinten syövistä viiden vuoden päästä niiden toteamisesta, suurin kuolleisuus oli paksusuolen syövissä ja peräsuolen syövissä miehillä, toiseksi eniten mahasyövissä ja kolmanneksi eniten ruokatorven syövissä. . Ruoansulatuselinten syövät yleisimpiä . Lääkehoito voidaan aloittaa ilman viiveitä. Leikkausta edeltävä sädehoito voi pienentää kasvainta merkittävästi ja siten edesauttaa leikkauksen onnistumista. Hoito riippuu levinneisyydestä Joensuu korostaa, että syöpien hoito riippuu aina niiden levinneisyydestä. Ruoansulatuselinten syövän ennuste on myös selvästi huonompi kuin rintaja eturauhassyövän. Näissä syövissä potilas pyritään parantamaan hoidolla täysin. Muita oireita voivat olla selittämätön painonlasku ja jatkuva väsymys tai uupumus sekä punasolujen vähyys eli selittämätön raudanpuuteanemia. – Suolistosyövän oireita ja merkkejä ovat muun muassa suolen toiminnan muutokset, ripuli tai ummetus tai tunne, ettei suoli tyhjene kunnolla. – Pintasyöpää eli ensimmäisen tason syöpää, hoidetaan yleensä leikkauksella. Leikatuista jopa 50 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua ja 30-40 prosenttia on elossa kymmenen vuotta maksaleikkauksen jälkeen. Muita oireita ovat ripuli tai ummetus, ruokailun jälkeinen turvotus ja tunne siitä, että ruokaa jää kurkkuun. . Näillä pyritään pidentämään elinikää ja lievittämään oireita, sillä paraneminen on tämän tason syövissä harvinaista. Paikallisesti/alueellisesti levinnyttä eli toisen tason ja kolmannen tason syöpiä, hoidetaan leikkauksella ja mahdollisilla liitännäishoidoilla, kuten solunsalpaajilla ja/tai sädehoidolla. Tupakointi . Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat ylävatsaoireet ovat yleisiä. – Oireisiin kannattaa reagoida, eikä niitä kannata edes odottaa, vaan tutkituttaa vatsansa ja suolistonsa terveys vaikkapa kymmenen vuoden välein, korostaa Joensuu. On lohdullista ja huomioitavaa, että uudet lääkkeet ovat parantaneet elinajan hoitoennustetta vuosi vuodelta. Heikkous ja uupumus viittaavat jo levinneeseen syöpään, samoin kuin veriyskökset, veriulosteet sekä selittämätön painonlasku. Ravitsemus: punainen ja prosessoitu liha (Docrates, syöpäsairaala). Ulosteet vaikuttavat ohuemman nauhamaisilta aikaisempaan verrattuna ja kirkasta tai tummaa verta esiintyy ulosteissa. – Suolistosyövän etäpesäkkeistä voi parantua, jos maksan ja keuhkojen etäpesäkkeet on mahdollista leikata. Munasarjatai kohtusyöpä . – Etäpesäkkeitä lähettänyttä eli neljännen tason syöpää, hoidetaan oireiden mukaisesti solusalpaajilla, täsmähoidolla ja metastaasikirurgialla. Niiden kanssa olisi hyvä käyttää vatsansuojalääkettä
Siinä yhteydessä voi miettiä kotiaan siitä näkökulmasta, että siinä asuminen olisi mahdollista ja vaivatonta vielä parikymmentä vuotta eteenpäin. Outi Kallio muistuttaa, että yksi tärkeimmistä asioista on riittävästä valaistuksesta huolehtiminen, koska jo noin 60-vuotiaana tarvitaan kolminkertaisesti se valon määrä kuin nuorena aikuisena. Ajatus saattaa tuntua kaukaiselta, mutta nuorikin voi yllättäen menettää liikuntakykynsä. Apuvälinein liikkuessa korostuu tilan tarve, joten voi olla tarpeen pohtia, tarvitaanko kodissa kovin paljon huonekaluja. Hyvällä suunnittelulla huomioidaan ikääntymisen aiheuttamat haasteet ja valitaan ratkaisut, jotka tukevat turvallista ja esteetöntä asumista omassa kodissa, sisustussuunnittelija Outi Kallio vinkkaa. Turvallinen asuminen E lämäntilanne on uusi, kun pesä tyhjenee jälkikasvusta. 62 . Turvallista kotia luodaan tilan lisäämisellä kalusteiden ympärillä ja valaistuksen parantamisella. Teksti: Mira Piispa • Kuvat: Outi Kallio ja Mira Piispa tai tasapaino vähenee. Huonejär. Valaistus kuntoon ensiksi Välttämättä kodin muutostöiden ei tarvitse olla suuria. – Vaikka vielä eläisi aktiivisia vuosia hyväkuntoisena, kannattaa kuitenkin viimeistään pientä peruskorjausta suunnitellessaan suoda ajatus sille, kuinka kodissa tulee toimeen, jos esimerkiksi liikkuvuus Tilan ja valaistuksen lisäämisellä pääsee alkuun Koti tulevia vuosia ajatellen Muunneltavat ja esteettömät kodin tilat palvelevat tulevissa ikääntymisen tarpeissa. Pienin satsaus on lisätä sisustusvaloja ja hankkia toimivia kalusteita
Induktiokeittotaso on hyvä vaihtoehto, vaikkakin niiden käyttö hipaisukytkimineen saattaa olla iäkkäälle hieman hankalaa.. Esteettömyyteen oppaita Kun Outi Kallio lähtee suunnittelemaan kodin tiloja ikääntyvien tarpeisiin, hän hyödyntää työssään Eskeh-kartoitusmenetelmää Invalidiliiton teettämässä julkaisussa Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus ja Työtehoseuran Rt-kortistoa Seniorikodin suunnitteluohje (päivitys 2/2011). Hän teki lopputyökseen Seniorikodin muutoksen suunnittelun. Outi Kallio kehottaa miettimään tavaroiden sijoittelua tarkasti, että kurkottelua ja siirtelyä olisi mahdollisimman vähän. Pyörätuolista sopiva työskentelykorkeus on 700–850 mm lattiasta. – Ihanteellista olisi, että keittiössä olisi leveät kulkuväylät. Liesi on suurin kotitulipalojen syttymislähde: – Itsestään pois kytkeytyviä liesiä ja liesituulettimia on saatavilla. Jos keittiössä on lattialaatat, niiden tulisi olla karkeita, ettei niillä liukastu. – Iäkkään keittiötasojen korkeus kannattaisi mitoittaa 800 mm:iin 900 mm:n sijasta. Mitoitukset tärkeitä Keittiösuunnittelussa tärkeät lähtökohdat ovat ihmiset omat mitat ja ulottuvuus. Tilan ja valaistuksen lisäämisellä pääsee alkuun jestelyjen ja isojen rakenteellisten muutosten tekeminen varsinkaan taloyhtiöissä ei aina ole mahdollista, ja toisaalta vanhojen, ahtaiden tilojen muuntaminen toimiviksi saattaa olla liian suuri ja hintava asia. – Vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että omassa kodissa asutaan entistä pidempään. Lisäksi astianpesukoneen ja uunin voi nostaa korkeammalle tasolle lattialta. – Myös riittävän syvät sokkelit kaapistojen alla, vähintään 150 mm syvinä ja 200 mm korkeina auttavat, jos joskus joutuu käyttämään rollaattoria tai pyörätuolia. – Kantavina suunnitteluajatuksina noin 65-vuotiaan aktiivisen pariskunnan 1980-luvun rivitaloneliössä olivat turvallisuus, selkeys, esteettömyys, tilojen uusi toiminnallisuus lasten lähdettyä kodista ja liikkumisen väljyys, Kallio kertoo. Vessaan on mahdollista laittaa kahvojen lisäksi korotettu vessanpönttö ja turvakaari lavuaariin. Liesi turvalliseksi Keittiön turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota pintoja valitessaan. . Kulkuväylien tulisi olla ennen kaikkea riittävän väljiä, mutta toisaalta liian pitkät välit haittaavat huonosta tasapainosta kärsivän liikkumista, kun hän tarvitsee tukea liikkumiseen. Silloin tärkeää on, että erilaiset pinnat ovat hyvin tartuttavia. Sisustussuunnittelua voi tehdä konsultoiden pohjapiirustusten ja kuvien perusteella. – Suunnittelu on yleensä kuitenkin vuorovaikutusta, jossa vaikutetaan lopputulokseen yhdessä asiakkaan kanssa, Kallio sanoo. Jos laattoja ei ole, yksi turvallinen lattiapinta on ainakin Altro-turvalattia, jota on saatavissa myös kodikkaana puun näköisenä, vaikka se on linoleum-tyyppistä, liukastumatonta, sopivan pehmeää ja siistinä pysyvää. Esimerkiksi riittävän suuri sisäänkäynti, josta voidaan tulla kotiin ostosten kanssa ja paikkoja, johon ostokset voi laskea käsistään. Silloin apukahvat tai kaiteet ovat hyviä apuvälineitä tai huonekalujen sijoittelulla voidaan tukea liikkumista. Jos on tekemässä keittiöremonttia, voisi olla aiheellista ajatella pitkälle tuleviin vuosiin. Suurimmat huomioon otettavat tilat olivat keittiö ja pesutilat, vähiten huomiota kaipasi olohuone. Kuva: Toimivakoti DoMedi . Esteettömyyttä ja muunneltavuutta Outi Kallio toimii sisustussuunnittelijayrittäjänä ja opiskellessaan sisustusta hän kiinnostui esteettömyysaiheesta ikääntymisen näkökulmasta. 63 . Työtasojen pintojen tulisi olla kuumuutta kestäviä. Outi Kallion Deia Design sijaitsee Nummelassa, Vihdissä. Iäkkäämmän ihmisen ulottuvuusalue on pienempi kuin nuoremman
. Keskuspölynimurin rikkaimuria voi käyttää jalkapainikkeella. Keskuspölynimuri on kätevin siivouksessa, mutta iso toteutettava vanhaan kotiin.. Keskuspölynimuripistoke ja lämmityssäätö ovat sopivalla eli ovenkahvan korkeudella myös senioria ajatellen. 64 . . . Pesuhuoneen apukahva. Seniorikodin muutossuunnitelmassa yksitasoisen, 1980-luvun rivitaloasunnon ahdasta ja pimeää eteiskäytävää levennettiin purkamalla kevyitä huoneiden väliseiniä sekä vähentämällä eri suuntaan aukeavia väliovia. Keittiö on myös seniorikodin sydän, jonka sokkelin tulisi olla riittävän korkea ja syvä, jotta mahdollisella apuvälineellä pääsee mahdollisimman lähelle kaapistoja ja pöytätasoja
Niissä olisi oltava liukuesteet. Jo kuusikymppinen tarvitsee kolminkertaisen määrän valoa siihen nähden, mitä parikymppinen. Myös akustiikkalevyjä voi käyttää. – Oviaukot eivät vanhoissa asunnoissa koskaan ole riittävän leveitä eli 900 milliä. Selkeitä kalusteita Keittiössä on hyvä kiinnittää huomiota kiintokalusteiden lisäksi myös kodinkoneisiin ja siirreltäviin kalusteisiin. – Muuten kodista voidaan jättää remontin yhteydessä pois kynnyksiä, mutta pesuhuoneessa ne ovat välttämättömiä. Liukuestelattia ja tukikahvoja Toinen keskeinen kodin tila on wcja pesutilat. Keittiössä matot saattavat ylipäänsä olla hankalia, Outi Kallio sanoo. Keittiön kaapistoissa on hyvä olla suuret vetimet, joihin on helppo tarttua, tai sitten vaikkapa pomppusaranat. 65 . Ne voidaan kuitenkin toteuttaa joustavina turvakynnyksinä tai rakenteeltaan loivina, Kallio neuvoo. . Kun Outi Kallio suunnitteli seniorikodin muutosta, hän ehdotti myös kevyiden väliseinärakenteiden purkamista ahtaista ja pimeistä käytävistä. Led-valoilla jo pitkälle Keittiön turvallisuutta lisäävät huomattavasti myös kunnolliset valot oikein sijoiteltuina. – Yöpöydän on oltava tarpeeksi korkea. Led-valoilla voi nykyään toteuttaa valaistusta hyvin. Valaistuksessa kannattaa suosia myös epäsuoraa valoa, mutta muistaa, etteivät lamput saa kuumentua eivätkä . Tilaa on hyvä olla myös makuuhuoneessa eli sängyn molemmin puolin sekä mahdollisesti istuinta varten, jossa on hyvä pukea päällensä. Tila ja tasot apuun Pyykkihuoltoa varten tarvitaan riittävästi tasoja, jotta sitä voisi tarvittaessa tehdä myös apuvälineen kanssa huoneessa on oltava tarpeeksi tyhjää tilaa ja aputasoja. Portaat eivät koskaan ole kovin turvallisia, mutta niiden turvallisuutta lisäävät led-valot ja kaiteet molemmin puolin, Kallio vinkkaa. Pyöreän ruokapöydän ympärille jää eniten kulkutilaa. Koneet kannattaa nostaa ylemmäs ja pistorasiat sijoittaa ylemmäs, että säästytään kumartelulta. Wc-altaan ympärille voidaan lisätä turvakaiteet. Kaikuvuus kodin tiloissa kannattaa testata, kun kuulo ikääntyessä heikkenee. Vaikka tekstiilit, kuten matot, saattavat olla hankalia kulkemisen kannalta, ne kuitenkin pehmentävät huoneiden kaikua. Wc-istumia on saatavissa korkeina. Kiinteätä valaistusta suunniteltaessa ja sähkömiestä tilattaessa kannattaa muistaa siirtää pistorasiat sopivalle korkeudelle. Mattojen tulisi olla mahdollisimman ohuita ja tiivisrakenteisia. Lattialaatoille on olemassa liukuesteluokitukset, joihin voi perehtyä, tai valita vain karheat laatat. – Mikäli huoneisiin asennetaan tukikahvoja, on ehdottomasti varmistuttava asian. Pestäviä, ohuita tekstiilejä ja värejä Jos ylipäänsä lähtee miettimään kodin kalustusta seniori-iän jälkeenkin sopivaksi, kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin ominaisuuksiin: – Kalustemateriaalien on hyvä olla pestäviä, likaa hylkiviä ja kosteussuojattuja. Makuuhuoneeseen voidaan lisätä esimerkiksi led-valot vaatekaappiin ja liiketunnistimella toimiva yövalo. Siellä tärkeintä on voida ottaa tukea ja istua sekä varmistua siitä, ettei liukastu. Valomäärän mittauksiin on saatavissa lux-mittareita. Jotkin uudenaikaiset hipaisunäytöt voivat olla liian pieniä näkö heiketessä. Ei tarvita jakkaraa ylettämään ylähyllylle, koska se laskeutuu alas. Sängynpäätypenkki voi olla kätevä. – Kodinkoneiden tulisi olla selkeitä. Lämpö alalauteilla istuvan jalkoihin saadaan tarpeen tullen kiertoilmapuhaltimella. Niitä voi toteuttaa kalusteissa, esimerkiksi ovenkarmit voi maalata seinistä erottuvilla väreillä sekä portaiden etureunat värillä erottaen. – Valaistuksen tulisi olla ennen kaikkea riittävä työtasojen ja -pöytien kohdalla sekä tasainen. – Värikonrastit lisäävät havaitsemista ja siten turvallisuutta. Niemen tehtaiden Kotio-sarjan Isla-karusellikaapissa hyllyt liikkuvat. Kuva: Hanna Korvela Designin DuettoTriple on moderni puuvillapaperinarumatto myöskään olla liian kirkkaita, Outi Kallio neuvoo. Niin saatiin myös kodinhoitohuone entisen lastenhuoneen paikalle. tuntijan avulla siitä, että seinän tukirakenne kestää siihen kohdistuvan ihmisen painon. Vanhoihin liesiin saa liesivahteja ja erikseen on olemassa turvaliesiä. Tulevien tarpeiden saunassa voi olla vain alapenkki. Kalustesuunnittelussa on nykyään hyvin huomioitu seniori-ikäisten tarpeet. Joskus voi käyttää myös seinien sisälle meneviä liukuovia. . Valaistuksen kokeminen on hyvin henkilökohtaista, mutta Kallio vinkkaa, että ohjearvoina ovat 500–700 luxia keittiössä. Mikäli yläpenkille pitää kiivetä, sen reunassa on hyvä olla värikontrasteilla toteutettu merkintä, joka voi olla lauteita tummempi reunalauta
Syöpä on nujerrettu. Leikkauksen yhteydessä häneltä poistettiin sekä paksusuoli että peräsuoli. Ulostukseni oli ikään kuin luumuja. K olme vuotta sitten helmikuussa, nyt 68-vuotias Pekka Saari sai lääkäriltä elämän pysäyttävän tiedon: sinulla on paksusuolessa pahanlaatuinen kasvain. Oireilu oli alkanut kolmisen vuotta sitten, mutta Pekka ei ollut osannut yhdistää oireita mihinkään vakavaan. Ulostemassa ei päässyt kulkemaan noiden tukosten läpi normaalisti, vaan pätkittyi. Pekka sairastaa kakkostyypin diabetesta. 66 Luonto on auttanut monin tavoin Pekka Saarta, kun hän kolme vuotta sitten sairastui paksusuolensyöpään. Tähystyksessä selvisi, että suoli tihkuu verta. Valopilkut kantoivat eteenpäin Pekka kertoo, että koko sairauden ajan hänelle on annettu valopilkkuja, joiden turvin hän on pystynyt kulkemaan valossa ja toivossa. – Syöpädiagnoosini jälkeen olen ottanut joka aamu juomalasillisen havupuu-uutejuomaa. Luonnosta hän on löytänyt monia, tärkeitä valopilkkuja. pari päivää oli helpompi olla. Sen aiheutti paksusuolessa oleva pahanlaatuinen kasvain. Kasvain myös tihkui verta, ja siksi nuo ”luumut” olivat hyvin tummanpunaisia. Se pysyy kurissa lääkityksellä ja insuliinipistoksilla. – Ennen leikkausta sain kokea ensimmäisen valopilkun; kasvain ei ollut ehtinyt levitä ja aiheuttaa etäpesäkkeitä. Elimistönsä vahvistajana Pekka käyttää edelleen havupuu-uutejuomaa, marjoja, vitamiineja ja aprikoosinsiemeniä. Pekan paksusuolensyöpä löytyi diabetes-kontrollikäynnin yhteydessä otetuissa verikokeissa, hemoglobiini oli laskenut 105:teen. – Paksusuolessani oleva kasvain oli aiheuttanut suolistoon kaksi tukosta. Heti, kun Pekka sai tietää sairastamastaan paksusuolensyövästä, hän alkoi tutkia, mitä luonnonmukaisia mahdollisuuksia olisi tarjolla, jotta hän saisi pidettyä yleiskunnon hyvänä ja myös. Pekalle tehtiin avanne eli keinotekoinen aukko vatsaan, jota kautta ulosteet poistuvat suolesta. Ihmettelinkin, miten vatsassani voi olla luumutehdas! Pekan vatsa kulki viikon periodeissa: – Viisi päivää oli aina todella tukala olo, vatsa ei toiminut ja se oli valtavan turvoksissa, sitten kun vatsa vihdoin toimi, Luojan ja luonnon kämmenellä . Lääkäri määräsi tähystykseen Jämsän aluesairaalaan. Mänttä-Vilppulassa asuva Pekka leikattiin 13.2.2015 Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Aloitan sillä aamuni edelleen, Pekka Saari kertoo. Työ hevosvalmentajana pitää aistit valppaina. – Aluksi olin todella kauhuissani avanteesta, mutta alkuharmistusten jälkeen opin nopeasti elämään sen kanssa normaalia ja täysipainoista elämää
Murskaamalla siemenet ja pähkinät ”helpotan” suolistoni työtä, koska ohutsuoli joutuu minulla tekemään myös ravintoaineet imeyttävän paksusuolen tehtävät. Aloin ottaa päivittäin vajaa kymmenen aprikoosinsiementä sekä lisäksi pähkinöitä saman verran päivittäin. Sittemmin löysin Kangasalalta Kalevalaisen jäsenkorjaaja Jaakko Karjalaisen, jonka hoidossa olen saanut hyvän avun selkääni. Sörkän Sälli syö aivan ahmien tämän nokkosmurskeen ja latkii nokkosveden viimeistä pisaraa myöten, Pekka kertoo. – Pian minulle soitettiin, että alkaisinko hoitaa ja valmentaa helsinkiläisen liha-alan yrittäjäpariskunta Irja ja Veijo Votkinin omistamaa muun muassa ikäluokkansa suomenhevosten Derbyn voittanutta siitosori Sörkän Sälliä. – 5-vuotiaasta saakka olen itse ollut ohjakset kourassa! Armeijan jälkeen Pekka ajoi metsätraktoria, lisäksi hän on tehnyt metsurin hommia. Hän soitti Kaustisten kansanlääkintäkeskukseen, pääsisikö kaustislaiseen jäsenkorjaukseen. Pekan sairastumisvuotena 2015 heinäkuussa hänelle syntyi tilausvarsa, klassikko-suomenhevosori. Vakava sairaus opettaa nöyräksi ja ottamaan vastaan, miten hienoa on, kun saa olla Taivaan Isän kämmenellä. – Meni lähestulkoon jalat alta, kipu oli aivan sietämätön, pystyin vain hädin tuskin koukussa kävelemään. Pekalla on ravinto-ohjelmassaan myös iso määrä vitamiineja, kivennäisaineita ja rasvahappoja. Lääkäri vastasi, että varmuuden vuoksi. Nokkosta ja maapähkinäöljyä Sahalahdessa syntyneen Pekan lapsuudenkotona oli aina hevosia. Kontrolleissa Pekka käy kerran vuodessa. Jäsenkorjaus ja koroke auttoivat Hevosenkengityshommissa Pekalta nitkahti jokunen vuosi sitten selkä. Karjalainen huomasi, että oikea jalkani on kaksi senttiä vasenta lyhyempi. Aprikoosinsiemeniä ei EUalueella saa enää myydä. – Aina, mutta erityisesti tässä sairauteni aikana olen saanut monin tavoin tuntea suurta johdatusta. Hänen neuvonsa mukaisesti laitoin oikean jalan kenkään parin sentin kerroksen ohuista, uusista pohjallisista; sillä korjaantui lonkkaja selkäkipu. Yli 30 vuotta hän on tehnyt hevosvalmennusta. Syöpäsairauden keskellä ei ole helppo olla positiivinen ja tehdä terveystekoja itsensä hyväksi. Uskalletaan olla onnellisia Tärkein on tunne täällä, Pekka painaa kätensä sydämelleen. – Uskalletaan ihmiset olla onnellisia, hän toteaa. Syön myös hyvin pieniä annoksia. Niitä hän otti päivittäin neljä, kaksi kahdesti päivässä. – Hieron sen jalkoja maapähkinäöljyllä. Hänen mukaansa silloin kun minulla ”menee selkä paikoiltaan” oikea polveni linksahtaa paikoiltaan, ja tämä tuntuu selässä. – Laitan ämpärin pohjalle noin 15 sentin kerroksen vettä ja sitten täytän ämpärin tuoreilla nokkosilla, jotka murskaan veteen laudanpätkällä. 67 estettyä syöpäkasvaimen leviämistä. Pekka painottaa, että emme ole täällä yksinomaan näkyvän, konkreettisen todellisuuden kanssa, vaan meitä ohjataan ja suojellaan monin näkymättömin käsin. Tuosta tarjouksesta en voinut kieltäytyä! Sörkän Sälliä Pekka kehuu upeaksi ja omalaatuiseksi hevoseksi. Vaikka sairaus on nujerrettu, jokainen kontrollikäynti on aina ajan pysäyttävä muistutus sairauden mahdollisuudesta. Siinä on helppo ja luottavainen olla, Pekka hymyilee. Taivaan Isä pitää Pekka-pojastaan huolta, vaikka joskus olenkin häntä vastaan niskuroinut. Poistetun paksusuolen ja peräsuolen vuoksi suolistoni on lyhyt. – Syön joka päivä kotimaisia marjoja, erityisesti puolukoita, mustikoita ja marja-aronioita. Leikkaushoidon lisäksi Pekka ei saanut sytostaattihoitoa eikä sädehoitoa, mutta helmikuista syöpäleikkausta seuraavana keväänä hänellä aloitettiin kuitenkin paksusuolisyövän hoito-ohjelman mukainen syövän uusiutumista estävä ”varmuuden vuoksi ” -solunsalpaajalääkitys tablettimuotoisena. Syövän ravitsemushoidossa oleellista on säännöllisyys. – Syöpädiagnoosini jälkeen olen ottanut joka aamu juomalasillisen havupuu-uutejuomaa. Parin sentin pohjalliskoroketta Pekka pitää edelleen, tosin kesäaikaan pistokkaissa sitä ei yleensä ole. – Kun olin syönyt niitä lääkkeitä kymmenisen päivää, jalkapohjaani puhkesi iso määrä vesikelloja. Luonto kulkee Pekalla mukana myös Sörkän Sälliä hoitaessaan. Se on Voimani, nousi mieleeni. Kun mieli on onnellinen, onnellisuushormonit hoitavat kehoa ja antavat voimia tehdä terveystekoja. Pekka Saari keskustelee mielellään sairastumisestaan ja sairaudesta selviämisestä, hänet tavoittaa 0400-83 95 76, pekka.saari@phpoint.fi – Ennen leikkausta sain kokea ensimmäisen valopilkun; kasvain ei ollut ehtinyt levitä ja aiheuttaa etäpesäkkeitä.. . Syyskuussa 2017 hänen horoskooppinsa kertoi, että hänelle tulee tarjous, josta hän ei voi kieltäytyä. Marjat syön samaten murskattuna soseeksi, kuten aprikoosinsiemenet ja pähkinät. – Löysin tiedon, että B17-vitamiinia sisältävillä aprikoosinsiemenillä voi pyrkiä sekä ennaltaehkäisemään syöpää että hävittämään jo olemassa olevaa syöpäkasvainta. – Sain lähteä saman tien ajamaan Vilppulasta kohti Kaustista, ja apu tuli. Metsän antioksidanttiaarteet Pekalle selvisi myös se, että suomalaisessa metsässä kasvaa varsinaisia soluja suojaavia antioksidanttiaarteita. Pekka päätti jättää lääkkeet pois ja taistella syövän uusiutumista vastaan luonnon keinoin, koska leikkauksessa koko kasvain oli saatu pois ja oli todettu, että se ei ole aiheuttanut etäpesäkkeitä. Maapähkinäöljy on muuten ihmisillekin aivan loistava ihonhoitoöljy, sitä voi ottaa myös sisäisesti. Syön aprikoosinsiemenet ja pähkinät murskattuna. Rautaa ja kivennäisaineita Pekka tarjoilee Sörkän Sällille kesällä tuoreen nokkosen muodossa. – Pohdin mielessäni, minkä annan tälle varsalleni nimeksi. Erittäin tärkeäksi metsän aarteeksi hän nostaa männyn kuoresta ja nilasta valmistetun havupuu-uutejuoman. Oikeat asiat ja oikeat ihmiset ovat tapahtuneet ja tulleet elämääni juuri oikealla hetkellä. Voimani-orivarsan kasvattaminen on valaissut Pekan tietä syöpätaistelussa. Pekka kysyi syöpäosaston lääkäriltä, miksi hän joutuu syömään kyseisiä lääkkeitä. Aloitan sillä aamuni edelleen. Terveys on tekoja Pekka on huomannut, että olennainen asia parantumisessa on positiivinen mieli, optimistinen asenne ja taistelutahto; terveys on tekoja. – Kiitos Taivaan Isälle, että minulle on koko tällä sairausmatkallani annettu niitä valonpilkkuja, joiden avulla olen jaksanut ensin selvitä syöpädiagnoosista ja leikkauksesta ja että edelleen jaksan tehdä näitä terveystekoja
Hengityksen tulisi aina kulkea nenän kautta, sillä nenässä on monia toimintoja, joita suussa ei ole: värekarvat ja nenäontelot puhdistavat, lämmittävät ja kosteuttavat hengitysilman, joten keuhkoihin virtaa nenän kautta lähtökohtaisesti parempilaatuista ilmaa kuin suun kautta hengitettäessä. Hartiasi kohoilevat hengittäessä – hengität apulihaksilla, et pallealla! . Huono hengitys aiheuttaa vaivoja Manninen kertoo, että häiriintynyt hengitys aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia, joista aineenvaihdunnan häiriöt ovat tavallisimpia. Jos harjoituksesta tulee huono olo ja tuntuu, että ilma loppuu, tilanne johtuu todennäköisesti huonosta hiilidioksidinsietokyvystä, ei suinkaan hapen loppumisesta. Lihastyö tuottaa tuota tärkeää hiilidioksidia, joka toimii hapen vapauttajana verestä. Tietoisilla hengitysharjoituksilla hengitysvolyymia voi pienentää, mikä voi vaikuttaa edullisesti terveydentilaan. – Hengitys on todella voimakas vaikuttaja elimistön toimintasysteemissä. 68 Moni hengittää liikaa ja pinnallisesti Hyvä hengitys hoitaa Moni hengittää väärin: liian suuresti, pinnallisesti ja kiihkeästi. Uloshengityksen mukana poistamme hiilidioksidia, ja mikäli hengitämme liian suuresti, poistamme hiilidioksidia liikaa. Buteyko perusti teoriansa tekemiinsä huomioihin vakavasti sairaiden hengitysvolyymin kasvamisesta heidän terveydentilansa heikentyessä. – Kiihkeä, usein suun kautta tapahtuva hengitys aiheuttaa elimistöön hyperventilaatiotilan, jossa hiilidioksidia poistuu enemmän kuin sitä ehtii muodostua. Manninen koki osan Buteyko-menetelmän harjoituksista turhan voimakkaiksi, joten hän halusi kehittää hieman lempeämmän tekniikan, jonka nimesi Hoitava Hengitys -menetelmäksi. Hoitava Hengitys -tekniikan kehittäjä ja kouluttaja Marketta Manninen toteaa, että liian pinnallisen sekä kiihkeän hengityksen seurauksena liiaksi suurentunut hengitysvolyymi on todella yleistä. Onko hengityksesi heikkoa. Jonkun mielestä Hoitava Hengitys -menetelmän hyötyjen lista voi olla jopa epäuskottava. Tällöin happi ei irtaannu verestä ja seurauksena on elimistön happivaje. – Hiilidioksidi ei ole meille myrkyllistä, vaan tarvitsemme sitä. Lisäksi Hoitava Hengitys pyrkii normalisoimaan pelkän liikahengittämisen lisäksi myös muita hengityksen häiriöitä, Manninen summaa. . Toki terveysongelmat voivat johtua monista eri syistä, mutta hengityksen korjaaminen on perusasia, joka voi edesauttaa moninaisten vaivojen paranemista. Oikean hengitystekniikan opetteleminen voi tukea terveyttä hämmästyttävän monipuolisesti. Poika sai hengitysharjoituksista apua. Hengitystapamme kuitenkin määrittää sen, minkä verran elimemme ja kudoksemme saavat happea ja kuinka paljon hiilidioksidia kehosta poistuu. Vedä henkeä nenän kautta sisään tietoisesti vähemmän kuin normaalisti: pyri hengittämään noin 80-prosenttisesti normaalitilanteeseen verrattuna. Harjoittelemalla hiilidioksidinsietokyky kasvaa. Pian lääkäri totesi tilanteen parantuneen niin, että lääkkeiden määrä voitiin puolittaa ja lopulta luopua lääkkeistä kokonaan. Hengittäessä pidät suuta auki – saat liikaa ilmaa! . Nenäsi on tukkoinen, huokailet, haukottelet ja ryit paljon – hengität suun kautta! Harjoittele mahahengitystä . Harjoittele vähennettyä hengitystä . Istu rauhallisesti ja pyri hengittämään vähemmän. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen H engityksellä tarkoitetaan hapen siirtoa ilmasta soluihin ja hiilidioksidin siirtymistä soluista ulkoilmaan. – Hoitavan Hengityksen teoria nojaa tutkittuun Buteyko-menetelmään, mutta osa harjoituksista on erilaisia, lähtökohdiltaan erilaisille harjoittelijoille turvallisempia. Hengitystä säätelee autonominen hermosto, joka toimii pääosin tahdosta riippumatta. Hengittämistä ei tarvitse tietoisesti kontrolloida, vaan ilmaa virtaa sisään ja ulos kehosta jatkuvasti. – Ihmiset ajattelevat, että suun kautta hengittäessä saisi enemmän happea, mutta hapensaannin kannalta suuri hengittäminen on turhaa, koska sisään hengitettävästä hapesta käytämme vain osan ja loput hengitämme ulos. Tämä ilmiö taas aiheuttaa happivajeen, sillä hiilidioksidia tarvitaan, jotta happi irtaantuisi verestä elinten käyttöön. Sen sijaan hiilidioksidia me tarvitsemme enemmän kuin mitä saamme hengitysilmasta. Manninen innostui aiheesta niin, että matkasi Lontooseen opiskelemaan Buteyko-ohjaajaksi. Hoitavasta Hengityksestä voi olla apua myös painonhallintaan ja liikuntasuoritusten tehostamiseen. Kun hengitys on kevyttä mutta silti syvää, pallealihaksen avulla tapahtuvaa, elimistön happija hiilidioksidipitoisuudet pysyvät sopivassa tasapainossa.. Oikean hengitystekniikan opetteleminen voi helpottaa esimerkiksi astmaoireita, unihäiriöitä, stressioireita ja äänenmuodostusta. Harjoittelu pienentää hengitysvolyymia Mannisen kehittämä Hoitava Hengitys -metodi perustuu lääkäri Konstantin Buteykon kehittämään Buteyko-menetelmään, jonka perusajatus on se, että liian suuri hengitysvolyymi vaikuttaa negatiivisesti ihmisten terveyteen. Pyri hengittämään niin, että vain alempi kätesi liikkuu hengityksen rytmissä. . Pieni hengitys siedättää elimistöä korkeampaan hiilidioksiditasoon ohjelmoimalla aivojen hengityskeskusta uudelleen. . Hengitä nenän kautta Mannisen mukaan oikea hengitystekniikka on kevyt mutta syvä. Luontaishoitajana Manninen haki pehmeämpää astmanhoitomuotoa ja löysi lopulta Buteyko-menetelmän. Manninen kiinnostui Buteyko-menetelmästä kun hänen oma lapsensa sairastui astmaan. Makaa selälläsi niin, että pidät toista kättä vatsasi päällä ja toista rintakehällä. Se aiheuttaa monenlaisia oireita
Hoitavaa Hengitystä voi opiskella Marketta Mannisen järjestämillä kursseilla, luennoilla ja koulutuksissa, minkä lisäksi hengitystekniikasta voi lukea Mannisen kirjoittamasta Hoitava Hengitys -kirjasta. – Kyse ei ole pelkästään hengitysharjoituksista vaan siitä, että opitaan hengittämään koko ajan oikein. – Useimpien hengitys on häiriintynyt vuosikymmenien ajan, joten tilanne ei korjaannu hetkessä. Manninen kertoo, että ”liikahengitys” on varsin tavallinen diagnoosi muun muassa sydänoireita, astmaa ja uniapneaa tutkittaessa, mutta lääkäreillä ei ole ollut tarjota vaivaan hoitokeinoja. – Hoitavaa Hengitystä pitäisi opettaa erityisesti raskaana oleville naisille, jotta kohdussa kasvava vauva saisi parhaan mahdollisen elämän alun. – Yksi laittoi viestiä, ettei ole enää tarvinnut allergialääkkeitään ja toinen kertoi peruneensa purentakiskotilauksensa, kun vaivat olivat kadonneet Hoitavan Hengityksen myötä. Manninen järjestää Hoitava Hengitys -kursseja myös perheille. Vauvan synnyttyä äiti voisi ohjata tätä oikeaan hengitykseen, jolloin voitaisiin välttyä muun muassa purentavirheiltä tai viimeistään aikuisiässä ilmenevältä kuorsaukselta ja uniapnealta. Manninen jatkaa, että hyvästä hengitystekniikasta on hyötyä aivan kaikille, myös terveille ja oireettomille ihmisille. Tekniikan omaksuminen osaksi arkipäivää on kuitenkin prosessi, joka ei tapahdu päivän tai neljän viikonkaan kursseilla. Hoitava Hengitys osaksi arkea Hoitava Hengitys -tekniikan kehittäjä ja kouluttaja Marketta Manninen kertoo, että oikean hengitystekniikan opettelu voi tuoda helpotusta monenlaisiin vaivoihin. Hoitava Hengitys sopii kaikille. Kuva: Visual RAMA, Raisa Taurinka Katso lisää: Opi lisää Hoitavasta Hengityksestä ja ilmoittaudu Marketta Mannisen kursseille osoitteessa www.hoitavahengitys.fi.. 69 . Marketta Manninen toteaa, että ei riitä, jos vaikkapa viikoittain käy syvähengittelemässä joogatunnilla, jos normaalissa arjessa hengittää koko ajan pinnallisesti ja liikaa. – On tärkeää, että potilaalta tai luontaishoitolan asiakkaalta myös kysytään, miten hän hengittää ja pystytään tarvittaessa ohjaamaan parempia hengitystekniikoita. Myös erilaiset hoitoalan ammattilaiset ovat hyötyneet Hoitava Hengitys -kursseista. Hoitava Hengitys -menetelmän tavoitteena on oppia sellainen hengitystekniikka, joka kulkee mukana joka hetki. Manninen kertoo, että kurssien jälkeen osallistujilta tulee mahtavaa palautetta. Kursseilla opiskellaan tekniikat, joita sitten jatketaan kotona. Tekniikka on periaatteessa yksinkertainen, mutta siihen sitoutuminen vaatii motivaatiota
Hoito ehkäisee lihaksen kiinnityskohdan rasitusta, jolloin kantaluupiikille tyypillinen aamukipu helpottaa. Koot: XS-XL.. Tuote saatavilla Sabora Pharman verkkokaupasta Askelterapia.fi hintaan 60€. Venytyslastan käyttö tulee aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja hoitoa tulee jatkaa ainakin neljän viikon ajan. Thermoskin FXT -yötuki toimii venyttäen jalkapohjan kudoskalvoa puolijäykällä nauhalla, joka vetää varpaita ja jalkaterää kevyesti ylöspäin. Terveystuote . Kantaluupiikin hoidossa parhaiten auttavat erilaiset venytysja yölastahoidot, jossa lasta pitää plantaarifaskian yön ajan venytettynä ja estää kalvojänteen kiristymisen. 70 Kantaluupiikin hoito vaatii pitkäjänteistä sitoutumista Arkiaktiivisuutta rajoittava kiputila yleistyy . Lämpötuen ja venytyksen yhdistelmä vähentää tulehdusrektiota ja nopeuttaa plantaarifaskiitin paranemista
Arjen alkaessa aletaan kiinnittää huomiota myös arkiliikunnan lisäämiseen, ja monet suuntaavatkin lenkkipoluille hikoilemaan. 71 Plantaarifaskiittia, eli jalkapohjan kantakalvon kiinnitysalueen tulehdusta, esiintyy kaikissa ikäryhmissä aktiivisuuden tasosta riippumatta. Thermoskin FXT -kompressiosukat on suunniteltu helpottamaan kipua päiväaikaan, Sabora Pharman myyntipäällikkö Niina Jokinen kertoo. Sukat sopivat päivittäiseen käyttöön. Yön levossa jalkaterä on saanut olla suorassa, ja kävelemään lähtiessä kantakalvo joutuu jälleen kiristymään. Ne poistavat kosteutta tehokkaasti ja neulos on jalkaa vasten miellyttävän pehmeä. Jalkapohjassa kulkeva jännekalvo kiinnittyy toisesta päästään kantapäähän ja toisesta päkiään leviten viuhkamaisesti – Myös runsas korkokengillä kävely sekä huonot työjalkineet lisäävät kantaluupiikin mahdollisuutta. Sarjasta löytyy myös matalamalli ja nilkkapituiset sukat, jotka helpottavat oireita niin työssä kuin vapaa-ajalla. Kompressiosukkaa voidaan käyttää myös ennaltaehkäisemään oireiden tuloa. K un jalkaterän kiputila kohdistuu kantaluun alle, puhutaan plantaarifaskiitista eli kantaluupiikistä. varpaiden väliin. Apuna voidaan käyttää Thermoskin FXT -yölastaa, joka vetää varpaita ja jalkaterää kevyesti ylöspäin. Kompressiosukkista saatavilla matala-, nilkkaja polvimalli. Kantakalvo mahdollistaa varvastyönnön kävelyssä, tukee jalkaterän rakennetta ja vaimentaa jalan rasitusta. – Myös runsas korkokengillä kävely sekä huonot työjalkineet lisäävät kantaluupiikin mahdollisuutta. Thermoskin-sukkien polvipituinen sukkamalli antaa kantaluupiikin hoidon lisäksi kompressiota pohkeen ja akillesjänteen alueelle sopien myös urheiluun ja lentämiseen. Tasapohjaiset jalkineet, kuten Suecos-työkengät, tukevat selkää ja antavat jalkapohjalle riittävästi tukea sekä pehmustetta, Jokinen muistuttaa. Vaivasta kärsii elämänsä aikana jopa 10 prosenttia ihmisistä ja esimerkiksi seisomatyön, ylipainon sekä lisääntyneen yksipuolisen liikunnan vuoksi vaiva on yleistymässä. Äkillisesti lisääntynyt rasituksen määrä, yksipuoliset liikesarjat ja kovalla alustalla juokseminen vaikuttavat kantaluupiikin syntyyn. Sukan kohdennettu kompressio ja tuki helpottavat plantaarifaskiittikipua, kantapääkipua ja jalkapöydän kipua. Koot: XS-XL. – Akuutissa vaiheessa kantaluupiikin hoito vaatii viikkoja kestävää aktiivista kantakalvon venytystä yöaikaan. Kompressio kokeiluun Kantaluupiikin hoitoon voidaan käyttää Thermoskin FXT kompressiosukkia, jotka on kehitetty lievittämään hereillä olon aikaista kipua ja nopeuttamaan kiputilan paranemisprosessia. Tuotteet saatavilla Sabora Pharman verkkokaupasta Askelterapia.fi seuraavasti: 25,90€ (matala), 27,90€ (nilkka), 34,90€ (polvi). Thermoskin FXT -kompressiosukkia voidaan käyttää plantaarifaskiitin oireiden hoidossa päiväaikaan. Sukat vähentävät kantakalvon kiinnityskohdan painetta ja hillitsevät siten kipua. . ?. Kantaluupiikki oireilee erityisesti kävellessä, ja yleensä aamun ensimmäiset askeleet ovat kivuliaimmat. Kun kuormituksen seurauksena jännekalvon kiinnityskohdat siirtyvät kauemmaksi toisistaan, syntyy kantaluupiikiksi kutsuttu kiputila. Jalkaterän alueella neulos tukee jalan kaarirakenteita. Lue lisää kantaluupiikistä ja sen hoidosta Askelterapian sivuilta ja täältä. Sukan kudokset tukevat jalan rakenteita ja vähentävät rasitusta kudoskalvon kiinnityspisteessä. Oireet esiin aktiivisuuden lisääntyessä Syksy on otollista aikaa plantaarifaskiitin kehittymiselle: Työikäiset ovat palaneet kesän jäljiltä töihin ja jalkojen päällä vietetään jälleen tunteja päivässä
Myös digituen arviointiin ja seurantaan panostetaan. 0295000 • yle.fi/nettiäikäkaikki • yle.fi/digitreenit • Yle Areenan videot: areena.yle.fi/1-4456010 seniorsurf.fi/opastuspaikat • www.ikateknologiakeskus.fi/mita-teemme/ digiklubi-hanke/ Lisäksi valtio aloittaa syksyllä 2018 digituen aktiivisen kehittämisen viidessä maakunnassa pilottialueilla, Lapin sairaanhoitopiirissä sekä Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan alueilla. Pilottien ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriön ja Väestörekisterikeskuksen yhteinen digitukitiimi. Tavoitteena on kehittää ympäri Suomen tarjottavan tuen yhtenäisyyttä ja laatua.. Yle Areena ja muut ohjelmapalvelut ovat monen ikäihmisen suosiossa. Piloteissa kehitetään alueellisia digituen verkostoja sekä parannetaan tuen saatavuutta ja kattavuutta. Kuva: Yle Apua digitaalisiin ongelmiin Digitukea on saatavilla muun muassa seuraavilta tahoilta: • Suomi.fisivusto, hakusanalla Digituki • Kansalaisneuvonta puh. 72 digisy r jäytymiselle!
Neljä arkista perustaitoa Ylellä kampanjaa vetänyt Katja Solla kertoo, että haasteessa oli tarjolla neljä arjessa hyödyllistä perustaitoa: Pikaviestipalvelu WhatsAppin käyttöönotto, Yle Areenan katselu tai kuuntelu, sähköpostiosoitteen luominen ja neljäntenä taitona opeteltiin kirjautumista julkiseen palveluun verkkopankkitunnuksilla. Auttajissa on tietysti paljon myös senioreita, sillä lähemmäs tuhat senioria auttaa ikätovereitaan digitaitojen kanssa vapaaehtoisina ympäri maata. Itse valitussa tehtävässä opastettiin kaikkea mahdollista! Eniten autettiin perustaidoissa, kuten ensimmäisen älypuhelimen hallinnassa sekä sähköpostin tai Facebookin käytössä. – Lisäksi haasteessa oli tarjolla vapaavalintainen tehtävä. – Opeteltujen digitaitojen kirjo oli suuri, muun muassa neuleohjeiden hakua, valokuvien lähettämistä, ajanvarauksen tekoa ja pelien pelaamista tabletilla. Teksti: Kati Wikström Seis Y len digitaitokampanja Nettiä ikä kaikki kesti neljä viikkoa elo-syyskuussa 2018. Kampanjan suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ylen Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan Suomen keski-ikäisistä peräti 82 prosenttia auttaa läheisiään nettitai digitaitojen kanssa ainakin joskus. Seniorien kanssa harjoiteltiin myös paljon edistyneempiä taitoja, mobiilimaksuista Instagram-tarinan tekoon tai action-kameran käyttöön.. Moni ikäihminen kokee syrjäytyvänsä arjen digitalisoitumisesta, nyt aiheeseen on aiempaakin pontevammin herätty ja digiopastuksen tarpeeseen reagoitu. 73 . Ylen kampanjassa olivat mukana yhteistyökumppanit SeniorSurf/Vanhustyön keskusliitto, Väestörekisterikeskus, valtiovarainministeriö ja Digi arkeen -neuvottelukunta, Suomen kirjastoseura ja ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry. Kampanja haastoi kaikki Suomen vähänkin digitaitoiset opettamaan läheiselle ikäihmiselleen arkea helpottavan digitaidon. digisy r jäytymiselle! Digitaidot helpottavat huomattavasti arkea, mutta hyödyn lisäksi ne tuovat myös viihdettä ja seurallisuutta elämään. Uusia taitoja opetettiin nettisivujen haasteessa yhteensä 5013
Voi olla, että asia ratkeaa jo muutaman minuutin opastuksella, mutta yksin ei aina pääse eteenpäin, tähdentää Tiainen. Osa materiaaleista on tulostettavassa muodossa, osa videoina. – Yle Areenasta löytyy lähes loputtomiin katseltavaa ja kuunneltavaa silloin, kun se itselle sopii. Opastusmateriaaleista löytyy vinkkejä muun muassa sähköpostin lähettämiseen, kuvien siirtämiseen ja tiedonhakuun. – Moni käyttää nettiä vain tietokoneella ja silloin harppaus älykännykkään tai tablettiin saattaa tuntua isolta. Yle Areena ja muut ohjelmapalvelut ovat monen ikäihmisen suosiossa, tietää Tiainen. Viranomaispalveluista kysytyimpien joukossa ovat Kelan palvelut, verkkopankkiasiat ja OmaKanta. Varmasti tuottaa iloa, jos ei ole näissä asioissa kokonaan toisten ihmisten varassa, korostaa Solla. – Olemme tuottaneet runsaasti aineistoja nettiopastusten tueksi. Myös se, että tuttuja järjestelmiä ja ohjelmia muutetaan, esimerkiksi ulkoasultaan tai toimintalogiikaltaan, koetaan varmasti hankalaksi. – Kartalta voi hakea itselleen sen lähimmän opastuspaikan digitaalisille asioilleen. Tarjonta vaihtelee melkoisesti paikkakunnan mukaan, varsinkin harvemmin asutuilla seuduilla tukea ei aina löydy kovin läheltä. Elämää helpottaa myös mahdollisuus hoitaa sähköisesti asiointia, kuten pankkiasioita, reseptien tarkistamista tai matkalippujen ostoa. – Tietoturva-asiat mietityttävät ja saattavat olla esteenäkin netin käyttöön. Netistä tietoa myös opastuspaikoista Vanhustyön keskusliiton vastaava asiantuntija Liisa Tiainen kertoo, että SeniorSurf -toiminta on kerännyt koko maan digiopastuspaikat netissä sijaitsevaan karttaan. Videoita löytyy myös ikääntyneiden ihmisten rohkaisuun ja motivointiin. 74 . Netistä löytyy muun muassa deittipalveluja, muistipelejä, ruokareseptejä sekä Youtubesta video-ohjeita vaikka mihin käytännön pulmaan. Epävarmuutta ja pelkoa Vallin Ikäteknologiakeskuksen suunnittelija Kati Harkoma kertoo heidän aloittaneen viime keväänä Digiklubi -hankkeen, jonka tarkoituksena on ehkäistä ikäihmisten digisyrjäytymistä. Asiat hoituvat kotoa käsin – Jos taidot ovat sellaiset, että viranomaisasiat hoituvat sähköisesti, tuottaa asioista itsenäisesti suoriutuminen paljonkin iloa ja säästää aikaa, kun ne hoituvat kotoa käsin. On vaikea tietää, mikä tieto on luotettavaa ja turvallista. Juuri, kun on oppinut ja tottunut johonkin, tuleekin muutos, Tiainen sanoo. – Seniorit kaipaavat selkeitä sivustoja, joissa on riittävän suuret fontit ja hyvät kontrastit. Osa senioreista on aktiivisia Facebookin käyttäjiä ja löytää sieltä ”uusia vanhoja” ystäviä. Usein joku pienempikin ongelma voi keskeyttää hyvin alkaneen netin käytön. – Vanhusja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskus edistää ikäihmisten osallisuutta digitalisaatiossa ja olemme tunnistaneet ikäihmisten digiopastuksen. Skypen, WhatsAppin tai muiden viestipalvelujen avulla on kätevää olla yhteydessä kaukana asuviin sukulaisiin. – Monelle tuottaa paljon iloa, kun löytää uutta tietoa omiin harrastuksiinsa liittyen. Yhteydenpito sukulaisiin ja läheisiin kuvapuheluiden välityksellä saa monet iäkkäät innostumaan muutenkin netin käytöstä. – Opastuksissa kysytään paljon valokuvien siirtämisestä ja hallinnasta, Facebookin ja WhatsAppin käytöstä, pilvipalveluista ja niin edelleen. Opastusta pitää olla saatavilla. Kuva: Yle Netistä paljon iloa ja hyötyä Sollan mukaan senioreiden tietotekniset taidot vaihtelevat todella paljon, mutta netti tuottaa ikäihmisille iloa monin tavoin. Myös nettiliittymien hankinta on monelle vaikeaa ja usein tuumitaan, voiko myyjän asiantuntemukseen ja sanaan luottaa. – Useasti neuvoja kaivataan laitteiden hankitaan liittyen, kuten millainen puhelin sopisi, tarvitaanko sekä älypuhelin että tabletti vai hankkisiko kannettavan vaiko tabletin. Sähköpostin liitetiedostoista kysytään paljon, niitähän tarvitaan sekä yksityisessä että viranomaisviestinnässä. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan Teija Saarinen neuvoo kävijää Kajaanissa. Asiointipalveluissa ongelmia syntyy, kun käyttöliittymät muuttuvat usein
Pelko tai epävarmuus vaivaa myös. Vanhat ihmiset haluavat hoitaa omia asioitaan itsenäisesti, siitäkin huolimatta, että yhä useampia palveluja tarjotaan lähestulkoon ainoastaan verkossa. Asiaa tuntematta ei ymmärretä, mitä hyötyä tietotekniikasta olisi, joku toinen hoitaa esimerkiksi pankkiasiat ikäihmisen puolesta, valaisee Harkoma. Kuva: Yle . Junaliput ja teatteriliput saatetaan myös hankkia netin kautta. – Oman kokemukseni mukaan viihdepuolella ehdottomasti suosituin juttu on pasianssi, sitä pelaa moni ikäihminen. Skypeä käytetään yhteydenpitoon kaukana asuvien sukulaisten kanssa. – Digiklubeissa on ollut rento ja mukava tunnelma. – Edellä mainittujen lisäksi olen kuullut ikäihmisten käyttävän nettiä muun muassa harrastustietojen hankkimiseen (geokätköilijät, erilaiset käsityöharrastajat, kalastajat ja metsästäjät, sukututkijat ja niin edelleen). Toisaalta olen myös neuvonut pelaamaan sitä ihan hiirikäden harjoittamisenkin vuoksi, sillä monella ikäihmisellä hiiren käyttö on hiukan kankeaa ja pasianssin peluussa käsi harjaantuu. Ylen digitaitokampanjasta vastannut Katja Solla ilahtui siitä, että Yle Areena kiinnostaa senioreita ja moni käyttää sitä jo taitavasti. 75 . Vasta eläkkeelle jäänyt henkilö saattaa sanoa olevansa liian vanha oppimaan uutta. Oikeiden hakusanojen keksiminen tuntuu olevan usein ongelmallista, tietää Harkoma. Tähän mennessä Digiklubit ovat houkutelleet mukaan pääasiassa naisia, joten Porissa on tarkoitus kokeilla, miten Shellin kahvio toimii Digiklubin pitopaikkana. – Yksi este on tietysti raha. – Toinen tietotekniikan käyttöä vaikeuttava asia on se, ettei osaamista ole. Minusta on ollut valtavan antoisaa seurata ikäihmisten oppimisen iloa ja intoa. Suomessa asuu noin 180 000 pienituloista eläkeläistä (Tilastokeskus 2016) ja on selvää, että jos rahaa on vähän, esimerkiksi vuokra, lääkkeet ja ruoka menevät tietotekniikkahankintojen edelle. – Pankkiasiat hoidetaan netin kautta, samoin varataan lääkäriajat ja käydään OmaKanta-palvelussa katsomassa lääkereseptit. Vanhustyön keskusliiton vastaava asiantuntija Liisa Tiainen toivoo, että vanhukset voivat tuntea itsensä yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi riippumatta siitä, osaavatko hoitaa asiansa sähköisesti. Norppakamera on ilahduttanut monia ja Google Maps-karttasovelluksen ilmakuvat kotiseuduista, entisistä asuinpaikoista tai muista itselle tärkeistä paikoista ovat herättäneet kiinnostusta ja tuottaneet iloa. Kuva: Vallin Ikäteknologiakeskus . ?. Kuva: Vanhustyön keskusliitto tarpeen. Siksi Ikäteknologiakeskus lähti toteuttamaan Tradekan tuella Digiklubi-hanketta, jossa opetetaan ikäihmisille digitaitoja. Moni eläkeläisistä ei ole koskaan joutunut esimerkiksi työssään käyttämään tietokonetta, joten tietotekniikkataidot on varta vasten opeteltava ja omaksuttava. Yritämme madaltaa osallistumisen kynnystä ja houkutella bensa-asemalla käyviä miehiä mukaan oppimaan digitaitoja, vinkkaa Harkoma. Uusia Digiklubeja aloitetaan tänä syksynä Salossa ja Porissa. Uuden opettelua ei nähdä tarpeelliseksi. – Opastajina Digiklubeissa toimivat digiagentit, jotka ovat myös itse ikäihmisiä, sillä vertaistuki on todettu hyväksi tavaksi oppia uutta. Ei uskalleta osallistua opetukseen, kun pelätään ettei osaa/opi mitään, siksi ei haluta ”nolata” itseään muiden joukossa. – Moni hakee netistä virikkeitä ja viihtymistä sekä aivotreeniä, jotta pysyisi virkeänä ja muisti pelaisi. – Ikäihminen oppii kyllä uusia asioita siinä missä muutkin, mutta kynnys opetella itselle täysin vierasta asiaa voi olla korkea. Innokkeena saattaa olla esimerkiksi lastenlasten elämän/kuvien seuraaminen. Pasianssi suosituinta viihdettä – Ne ikäihmiset, jotka käyttävät tietokonetta tai tablettia ovat kyllä löytäneet sieltä monia hyviä ja hyödyllisiä sivustoja, mutta toki laitteita käytetään myös viihdykkeenä, iloitsee Harkoma. – Joskus huomaan myös tietynlaista luovuttamista eli ei haluta opetella tietotekniikka-asioita tai ei haluta ymmärtää niitä. – Oma 82-vuotias isäni iloitsi, kun hän löysi kuksan tekoon hyvät neuvot ja ohjeet Youtubesta. Vallin Ikäteknologiakeskuksen suunnittelija Kati Harkoman mukaan seniorit käyttävät nettiä muun muassa pankkija lääkäriasioiden hoitamiseen, virikkeiden hakemiseen ja ihan puhtaasti viihtymiseen. – Tätä varten kevään aikana perustettiin Digiklubeja, joissa sai vertaistuen avulla opetella digitaitoja. Jos osallistutaan opetukseen, niin ei kuitenkaan uskalleta kysyä asioita. Opastus on kenties ollut puutteellista tai huonoa eikä sitä ole ymmärretty. Ilonaiheet voivat olla pieniäkin, kuten se, että onnistuu löytämään jotakin hakemaansa asiaa. Eräs ihminen kertoi aiheesta näin: ” Jo työelämässä viimeisinä vuosina minun olisi pitänyt käyttää tietokonetta, lahjoin yhden työkaverin tekemään tietokonehommat puolestani, kunnes jäin eläkkeelle.” – Monesti esteenä voivat olla huonot aiemmat kokemukset tietotekniikasta. Yleisimpiä esteitä senioreiden tietotekniikan käyttöön on monia, listaa Harkoma. Alkuun lähdettiin liikkeelle Espoossa ja Jyväskylässä, mutta tarkoitus on laajentaa klubitapaamisia muuallekin Suomeen. – Some-kanavista käytössä saattaa olla Whatsapp, Youtube tai Facebook. Opastettavat ovat innolla ottaneet vastaan kaikkea uutta tietoa, ohjeita ja vinkkejä netin käyttöön. Opastusvälineenä on ollut tablet-tietokone ja osallistujat ovat voineet ottaa Digiklubiin mukaan omat laitteensa, joilla he voivat seurata opastusta ja kokeilla asioita tutulla laitteella
Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen K un Sirkka Järvensivu, 81, 1950-luvulla aloitti työn ensin harjoittelijana ja sitten kirjanpitäjänä, työkaluna oli kosmoskynä. Kosmoskynästä Mikro-Mikon kautta nykytekniikkaan – Sirkka Järvensivu on nähnyt tekniikan huikean kehityksen 1950-luvulta nykypäivään. Sittemmin Järvensivu näki ja koki työssään tietotekniikan tulemisen alun: työpaikalle Vihdin Sähköön tuli 70-luvulla Mikro-Mikko. Siinä minulle tuli katko, vaikka juuri siihen aikaan alkoi tekniikka kehittyä huikeasti. – Sillä sitten työskentelimme. – Näyttökin oli hankala, sen vihreä kursori kävi silmiin. Oman yrityksen aikana jälkeen kehityksestä Sitten vuonna 1981 Järvensivu lopetti kirjanpitäjän työnsä ja perusti oman yrityksen, luontaistuotekauppa Yrtti-Pirtin Nummelaan yhdessä Eeva Heinon kanssa. Kassakone oli luontaistuotekaupassa ihan perinteinen manuaalinen, ja myös kirjanpidon Järvensivu teki kokonaan käsityönä. – Toimistotyö on nykyisin aivan toisenlaista kuin se oli silloin, kun aloitin työelämässä, toteaa Sirkka Järvensivu, joka on nyt ollut eläkkeellä jo parikymmentä vuotta. Nykyisin Järvensivu käyttää tietokonetta päivittäin, niin uutisten lukemiseen kuin maksuasioiden hoitamiseenkin, Facebookia unohtamatta. Yrityksen laskut Järvensivu maksoi silloisen SYP:n eteisessä olevalla laitteella, johon maksutiedot naputeltiin. Sitten, kun oli tilinpäätöksen aika, tulivat päiväkirjat, pääkirjat ja taseet tulosteina meille takaisin, lentokontissa Helsinki-Vantaalle lentoasemalle ja koko paperikasa haettiin sieltä. Kun sitä sesonkiaikana kymmenenkin tuntia naputteli sinne vientejä, kyllä se vähän silmiin otti. Koko laite oli mahdottoman iso verrattuna nykyisiin tietokoneisiin. Se tapahtui niin, että taltioitiin kirjanpidon viennit nauhakasetille, josta sitten kerran kuussa otettiin tiedot kasetille ja lähetettiin kasetti postissa Tieto-Savoon Kuopioon, jossa kasetit purettiin. Sähköiset laskukoneet tulivat käyttöön 60-luvulla. – Nuoret eivät enää edes tiedä, mikä se oli, Järvensivu nauraa. – Ei sentään tarvinnut mennä pankin kassalle enää.. Työkalut olivat lyijykynä ja kosmoskynä, jolla tehtiin kirjaukset, jotta niitä ei voinut kumittaa pois. – Se oli aika alkeellista verrattuna nykypäivän tietokoneisiin ja manuaalista työtä oli edelleen. Käytössä oli myös laskukoneen alkeismuoto, snurra, joka oli eräänlainen veivattava, mekaaninen väline yhteenlaskun avuksi. 76 Sirkka Järvensivu on nähnyt huikean kehityksen Kosmoskynästä tietokoneeseen . Sirkka Järvensivu aloittaa aamunsa lukemalla uutisia ja katsomalla säätiedot internetistä, vasta sitten on Hesarin paperiversion vuoro. – Välillä käytiin Kuopiossa selvittelemässä, miksi rivit eivät olleetkaan kohdallaan, ja sitten etsittiin, missä vika oli. – Yrittäjävuosinani jäin kyllä jälkeen tietotekniikan kehityksestä
Kotiin tietokone Kotiin Järvensivu hankki pöytämallisen tietokoneen toistakymmentä vuotta sitten. – He ovat vain välillä niin hurjan nopeita, että en aina ehdi mukaan, ja sitten he ihmettelevät, enkö nyt tuotakaan ymmärtänyt..., Järvensivu nauraa. – Käytin kyllä tietokonetta myös muun muassa Koti-Nummelan kylähistoriaan liittyvien dokumenttien käsittelyyn, se oli lähinnä kirjoittamista ja tekstien tulostusta. – Maksuliikenteen toki hoidan myös tietokoneella. – Tyttären poika teki minulle Facebook-profiilin. – Internet on kaiken kaikkiaan ihan kiva. – Se on kyllä varmaan helpompaa sellaisille varttuneille, jotka ovat jo elämänsä varrella edes jotain näppäimistöä käyttäneet. – Jos minulle tulee joku ongelma, niin yritän kyllä ratkaista sen. Ammatillisesti minulle kuitenkin tuli iso aukko, kun en ollut mukana esimerkiksi opettelemassa uusia ohjelmia. Olen myös senioriyhdistyksen rahastonhoitaja, joten hoidan myös yhdistyksen maksuasiat verkkopankin kautta. Facebookiin reilu vuosi sitten Facebookiin Järvensivu liittyi reilu vuosi sitten, siis lähes 80-kymppisenä. Sillä hän lähinnä opetteli maksamaan omat henkilökohtaiset laskunsa. Mutta sulkakynää en ole sentään käyttänyt! – Kun tässä taaksepäin katselee, niin täytyy sanoa, että kyllähän minä olen elämäni varrella nähnyt aivan huikean kehityken, siitä silloisesta kosmoskynästä ja snurrasta nykytekniikkaan. Järvensivulla on nyt suunnitelmissa tablettitietokoneen hankinta. Juuri niinä aikoina, kun lopetin Vihdin Sähkössä, tietotekniikan kehitys lähti suorastaan räjähdysmäisesti eteenpäin. – Avaan yleensä tietokoneen heti aamulla ja luen aamulla uutisia, ja katson sieltä tärkeimmät asiat, lämpötilasta lähtien. Perheen nuoret, vävy, tyttären poika ja pojan tytär kuitenkin auttavat minua, jos en osaa jotakin, he ovat minun tietokonegurujani, Järvensivu nauraa. – Mutta onhan sieltä mukava katsoa ystävien kuulumisia ja menemisiä, vaikka matkakuvia. Puhelimella Järvensivu ei ole internettiä käyttänyt. ?. – Tabletin aion hankkia tietokoneen lisäksi, ei sitten aina tarvitsisi istua tuossa kirjoituspöydän vieressä, ja se olisi helppo ottaa mukaan moneen paikkaan. – Eli on minulla joku kontakti tietotekniikkaan ollut koko ajan. Perheen nuoret mikrotukihenkilöinä Nykyisin Järvensivu tietokonetta päivittäin, hänellä on nyt kannettava tietokone. – Totta kai täytyy olla vähän varovainenkin, onhan esimerkiksi internetissä kaikenlaista, mutta kyllä ehdottomasti kannustan vanhempia ihmisiä rohkeasti opettelemaan. – Puhelimeni on ihan ”mummukännykkä,” Kyllä siinäkin ominaisuudet on, että netin siihen saisi, mutta kännykkää käytän ainoastaan puheluihin ja tekstiviesteihin. – Nuorten voi olla vaikea ymmärtää, minkälaista oli toimistotyö, kun ei aloittaessani ollut edes kuulakärkikynää. En ole kylläkään opetellut päivittämään sinne mitään, en ole ollut niin innostunut siitä. Tietotekniikkakursseja Järvensivu ei ole käynyt, vaan on opetellut itse tietokoneen ja ohjelmien käyttöä. Ymmärrän kyllä, että tietotekniikka voi olla paljon hankalampaa sellaisille, joiden työ on ollut jotain ihan muuta kuin minkäänlaisten laitteiden käyttämistä. Ei pidä pelätä tietotekniikkaa – Kyllä meidän varttuneempienkin ehdottomasti kannattaa uskaltautua tietotekniikan pariin, ei sitä pidä pelätä. Vuonna 1998 hän jäi eläkkeelle. Kyllähän tuon nykyisen koneenkin mukaan saisi, mutta en ole sitä kuljetellut esimerkiksi johonkin seniorien kokouksiin. 77 – Mutta kyllä minulle niinä vuosina sellainen pysähtyminen tuli, en pystynyt seuraamaan ajan kehitystä. Muistan, että oli ihan juhlaa, kun sain mustetäytekynän. Surffailen siellä sitten edestakaisin, ennen kuin siirryn Hesarin paperiversion lukuun
Hänellä on myös kaikupohjaa sanoilleen. Eronen käyttää sanojaan taitavasti sosiaalisessa mediassa. Aku Erosen, 64, pihaurakka on viimeistelyjä vaille valmis. Tunnelin päässä on aina lopulta valoa . Hän halusin käydä yhteiskunnallista keskustelua, johon löysikin Twitteristä oivallisen kanavan. Somevaari-Eronen näpyttelee päivittäin twiittejä Twitter-tililleen. Hän esitti twiitissään myötätuntonsa vihreiden Touko Aallolle, kun selvisi, että Aalto jättäytyy toistaiseksi politiikasta masennuksen vuoksi. Jutun otsikon esirivi on napattu Somevaari Aku Erosen Twitter-tililtä. Kirkkojärvellä uiskentelee vielä joutsenpari kuin harkiten olisiko jo syytä lähteä talvehtimaan etelämmäksi. Teksti: Soili Kaivosoja S yksyn viimeiset auringonsäteet yrittävät kaunistaa talviteloille valmistautuvaa maisemaa. 78 . Tai niin valmis kuin uuden omakotitalon piha. Erosen vaimo työskenteli vuoden Arabiemiraateissa ja mies lähti mukaan. Kuva: Soile Niittymäki Aku Eronen otti somen haltuun Aku Eronen eksyi sosiaalisen median maailmaan vuonna 2011
Rantamaisema ihastutti Soile Niittymäen ja Aku Erosen uusi omakotitalo löytyy Uudeltamaalta, Myrskylästä. Äijäruuan ystävästä kehkeytyi kasvispainotteisen ruuan ystävä, joka näkyy hoikistuneessa ulkomuodossa. Meillä olikin rakentajien kanssa oma WhatsApp-ryhmä, jonne oli helppo laittaa viestejä ja vastaukset tulivat yleensä vielä saman päivän aikana. Pienten yritysten käyttämisessä oli myös omat etunsa. Mäntsälässä ja Järvenpäässä aiemmin asunut pariskunta etsi sopivaa tonttia vuosia. Niistä tykättiin yllättäen laajalti muuallakin kuin Suomessa. Myrskylässä ollaan valmiina talven tuloon. Paino tippui 20 kiloa ja olo parani. Aluksi Eronen sai masennukseensa terapiaa työnantajan kautta. piiri nyt ensimmäisenä kesänä voi olla. Solahtaminen pienelle paikkakunnalle sujui luontevasti, kun talon rakentamisen kaikissa vaiheissa käytettiin paikallisia yrittäjiä. Synkkä tunneli Tällä hetkellä Myrskylän Kirkkojärven rannalla asuu onnellinen ja tasapainoinen mies. Eronen on joutunut kuitenkin kulkemaan kivisen ja pimeän tien. Sitä kautta tulivat terveysongelmat ja sydämen rytmihäiriöt. Juurikkala. Jo ennen muuttoa Eronen viritteli erilaiset nettiyhteydet valmiiksi, että sai pitää yhteyttä Suomessa asuviin ystäviin ja sukulaisiin. Eronen löysikin Twitteristä oivallisen kanavan. Samaan aikaan Eronen uusi ruokavaliotaan. Jotain Aku Eronen somemaailmassa tekee oikein, sillä hänellä on seuraajina paljon yhteiskunnallisia vaikuttajia, järjestöjä, medioita, instituutioita. Kommentoin toisten twiittejä ja twiittaan jatkuvasti omia. Suurten toimijoiden kanssa asiat eivät yleensä suju yhtä jouhevasti. 79 . – Sattui olemaan jotkut jalkapallon MM-kisat ja aloin jakaa aiheesta löytyneitä kuvia tililläni. Äijäruuan ystävästä kehkeytyi kasvispainotteisen ruuan ystävä. Se ei kuitenkaan pidemmän päälle tyydyttänyt, sillä halusin käydä yhteiskunnallista keskustelua, jota taas ei syntynyt ystävien kanssa, Aku Eronen kertoo. Tämä rantamaisema kolahti meihin heti. Twitter avasi maailman Aku Eronen eksyi sosiaalisen median maailmaan vuonna 2011. – Ensimmäinen vaimoni kuoli vuonna 2002. – Uskallan sanoa napakastikin omat mielipiteeni, vaikka ne poikkeaisivatkin valtavirran mielipiteistä. – Kävimme tutustumassa tontteihin ja omakotitaloihin pitkään, mutta mieleistä ei vain löytynyt. Erityisen otetuksi Eronen tunsi itsensä, kun huomasi Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa rouva Jenni Haukion liittyneen Somevaari-tilin seuraajiin. . Somevaarin tililtä löytyy runoja, vitsejä, kuvia, mutta myös yhteiskunnallista keskustelua. – Toimin molempiin suuntiin. Täällä oli tiet valmiina ja kunnallistekniikka tontin rajalla. Kuva: K. Erosen Twitter-tili @somevaari sai heti alussa hyvän suosion. Leskeys tuntui siltä kuin olisin synkässä tunnelissa, jossa ei valoa näy ja jonne sitä ei olisi mahdollista koskaan tullakaan, Eronen kertoo synkistä vuosistaan. Erosen vaimo, Soile Niittymäki, työskenteli vuoden Arabiemiraateissa koulutusvientiin liittyvän projektin parissa. Ei ennen kuin tulimme tänne Myrskylään. Monipuolisuus valttina Tällä hetkellä Somevaarilla on Twitterissä reilusti yli 49 000 seuraajaa. Opin koko itsekin monipuolisista keskusteluista, Aku Eronen kiittelee. – Aluksi yhteydenpito oli normaalia kuulumisten vaihtoa Facebookissa. Kritiikin voi antaa sivistyneestikin. Elämä voi joskus kuitenkin yllättää positiivisestikin. Nukahtamislääkkeet, unilääkkeet ja mielialalääkkeet saivat jäädä. Skype-puhelutkin tulivat ulkomailla asuessa tutuiksi. Monipuolisuus lieneekin Somevaarin valtti. – Rakentajat korostivat koko ajan, että mikäli ongelmia tai kysymyksiä tulee, ottakaa yhteyttä, niin selvitetään ne. P. Tärkein vaihe oli kuitenkin se, että hän laati itselleen kuntoiluohjelman. Eronen arvelee suosionsa perustuvan siihen, että hän toimii Twitterissä aktiivisesti. Alkoholi jäi pois, ja ulkoilu lisääntyi. – Kuntosalilla nostelin aluksi pelkkää tankoa, joka sekin vaati ponnistelua. – Sosiaalisen median kanavat avartavat omaa maailmankatsomusta ja lisäävät tietämystä todella paljon. Maltoin olla maltillinen ja kuntoutuminen edistyikin pikkuhiljaa. Jatkoin kuitenkin säännöllisesti ja tosi rauhallisesti. Kommunikaatio pelasi koko rakennusajan todella hyvin. Kun kisat loppuivat, mietin, että kuvat näköjään kiinnostavat ihmisiä ja jatkoin luontokuvien jakamisella. Siitä seurasi keskivaikea masennus ja kansan kielellä juopotteluvaihe. Tarjonta on yhtä monipuolista kuin iltapäivälehdissä – vain kolmossivun tyttökuvat puuttuvat
• Asuu: Myrskylässä vaimonsa Soile Niittymäen kanssa. • Twitterissä: @somevaari yli 49 000 seuraajaa. Vapaaehtoistyöllä juhliin Toipumisen myötä ja uudessa elämänvaiheessa Eronen aloitti vapaaehtoistyön. Luin päiväkotilapsille satuja sheikiksi pukeutuneena, kävin nuorisotalolla valvojana, vedin vanhusten hoivakodissa levyraati-kerhoa, toimin lastensuojelussa aikuiskaverina ja mitä kaikkea. Niittymäen ja Erosen omakotitalo sijaitsee Myrskylässä Kirkkojärven rannalla. . Soile Niittymäki ja Aku Eronen olivat Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla kaksi vuotta sitten. Silloinen pääministeri Matti Vanhanen antoi tietämättään minulle kuitenkin vinkin. Parhaimmillaan eri kohteita oli seitsemänkin. – On valtavan hienoa, kun pystyn ja jaksan tehdä asioita muun muassa pihatöissä. • Ammatti: Työskennellyt atk-alalla ja toiminut kouluttajana, nyt eläkkeellä. Jotain miehen aktiivisuudesta kertoo sekin, että hän on jo vahvasti mukana uuden kotikuntansa järjestöissä. Pariskunnalla synkkasi alusta alkaen hienosti. Nukun hyvin yleensä noin viisi tuntia yössä ja päivällä päälle pienet päikkärit. Kulkemani polku oli jossain vaiheessa aika raskas. – Uskallan sanoa napakastikin omat mielipiteeni, vaikka ne poikkeaisivatkin valtavirran mielipiteistä. – Mutta loppuivat iltayhdeksältä, Eronen naurahtaa. Soile oli kolmas, kenet tapasin kasvotusten. – Kaiken kokemani jälkeen ihanaa vaimoa ja ihanaa uutta kotia osaa arvostaa ihan eri tavalla. Juttu luisti ja toisen seurassa oli helppo ja luonteva olla. Alkuinnostus oli kova, mutta vuoden jälkeen aloin karsia toimintaa vähäisemmäksi. Joskus onkin oikein nipistettävä itseään reidestä, että tämä kaikki on oikeasti totta. Laitoin netti-ilmoituksen, johon sain yli sata vastausta. Joulukuussa 65 vuotta täyttävä Eronen nauttii täysillä muutoksestaan ja elämän laadun parantumisesta. Rakkaus toi tasapainon Aku Eronen eli kahdeksan vuotta leskenä. – Olen pitänyt siitä lähtien mottonani ”se, mikä on omissa käsissä omaan terveydenhuoltoon, se kannattaa tehdä”. Vapaaehtoistyö toi mukanaan sen, että Eronen valittiin vapaaehtoispäivän Päivän kasvoksi. Se poiki puolestaan kutsun Itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan. • Toiminimi: Aku News auttaa yritysten näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. . • Motto: Se, mikä on omissa käsissä omaan terveydenhuoltoon, se kannattaa tehdä.. Lisäksi Soilella tytär ja kolme poikaa. Myrskylän Yrittäjät ja Myrskylän Eläkeläiset ovat saaneet toimintaansa aktiivisen ja aikaansaavan miehen. Ensimmäiset treffit kestivät kuusi tuntia. . Pari vihittiin vuonna 2010. Miehen, joka raivasi itselleen tien takaisin elämään. – Aloin tehdä vapaaehtoistyötä jo senkin vuoksi, että pystyin taas toimimaan. Jos vain löytää sen kipinän, että täältä vielä nousen, on se täysin mahdollista, kunhan ei pidä kiirettä, Eronen kannustaa heitä, joille muutoksen tarpeellisuus olisi juuri nyt ajankohtaista. • Somevaarin blogeja: osoitteessa www.somevaari.fi. – Kiersin tanssipaikoilla, mutta sitä oikeaa ei osunut kohdalle. 80 . Aku Eronen • Ikä: 64 vuotta. • Lapset: Yksi poika, kaksi lastenlasta. Kuudennen vuoden kohdalla tuli tunne, että olisi hienoa löytää rinnalle uusi kumppani. Kuva: Soile Niittymäki K UKA
Tämän vuoden alussa hallitus antoi esityksen uudesta kudoslaista eduskunnalle. Sosiaalija terveydenhuollon uudistus ei saa jyrätä alleen kaikkea muuta. Myös muu kuin lähiomainen Munuaisja maksaliitto, elinsiirtolääkärit ja erikoislääkäri kansanedustaja Sari Tanus (kd) ovat vaatineet lain muutosta niin, että munuaisen voisi luovuttaa myös esimerkiksi täti, serkku tai jopa hyvä ystävä. . Osalla sopiva luovuttaja on jo tiedossa, kunhan vain lakimuutos mahdollistaisi luovutuksen, Tanus sanoo. Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta. Turvallinen toimenpide Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkitulle luovuttajalle. Kantar TNS toteutti tutkimuksen syyskuussa 2018. Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Aloitteen allekirjoitti 116 kansanedustajaa. Uutta munuaista odottaa yli 450 ihmistä. Toiminnasta vastaa Munuaisja maksaliitto. Monet odottavat kiihkeästi munuaisen luovuttajaa. 81 Suomalaiset haluaisivat luovuttaa munuaisen läheiselleen Suomalaisten mielestä myös muun kuin aivan lähiomaisen tulisi voida luovuttaa munuaisensa, selviää Munuaisja maksaliiton teettämästä tuoreesta kyselystä. Sen voi tilata osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi ilmaiseksi. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. e n a p u v ä l i n e e t . . – Laki ei saa olla esteenä parhaalle hoidolle, mikä tässä tapauksessa vielä säästää yhteiskunnan verovaroja. f i T U L E K O K E I L E M A A N ! ROTH-Mobeli-kahvojen salpoihin saa nyt lukot! Muistisairas ei voi edes vahingossa avata kahvan kiinnitystä! Gyenno® Lite lusikka. Lisää tietoa elinluovutuksesta www.elinluovutuskortti.fi. Terve, täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheisensä sairauden hoitoon. S ote-uudistuksen jalkoihin jäänyt kudoslakimuutos antaisi myös serkulle tai hyvälle ystävälle mahdollisuuden auttaa läheistään. 019 469 312 info@en-apuvälineet.fi | www.en-apuvälineet.fi • • • • • • • • • • • • • • • • • • • apuvälineitä innovatiivisia O M A T O I M I S E E N R U O K A I L U U N LIIKEHÄIRIÖSAIRAUKSISSA Älä anna käden vapinan häiritä! Lisätietoa testauspaikoista: w w w . Lain piti tulla voimaan elokuun alusta, mutta sen käsittely on jäänyt sote-uudistuksen jalkoihin. Tanus teki lakialoitteen kudoslain muutoksesta jo kesällä 2016. Munuaisensiirtoa tarvitseva saa elävältä luovuttajalta tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana, jolloin vältytään pitkältä ja epävarmalta odotusajalta. Viime vuonna uuden munuaisen sai 240 ihmistä. Vain kaksi suomalaista sadasta vastusti sitä, mutta joka kuudes (16 %) oli vailla mielipidettä. Liiton teettämässä gallupkyselyssä suurin osa suomalaista (83 %) kannattaa lain muutosta. Siirre alkaa toimia yleensä välittömästi ja sen ennuste on parempi. Suomen laki kuitenkin antaa käytännössä vain vanhemman tai sisaruksen sekä samassa osoitteessa asuvan puolison toimia luovuttajana. Elinluovutuskortti on edelleen tärkeä. . Se antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Tahdon voi kirjata myös Omakantaan. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Ihminen pärjää hyvin myös yhdellä Elinluovutus lyhyesti Elinluovutuskortti somessa Facebook @kyllaelinluovutukselle Instagram @elinluovutuskortti Twitter @elinluovutus Elinluovutusten edistämiseen tähtäävässä tiedotustoiminnassa mukana ovat Munuaisja maksaliitto, Hengitysliitto, Näkövammaisten liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Sydänja keuhkosiirrokkaat – SYKE ry sekä SPR Veripalvelu ja Regea kudospankki ja solukeskus. Sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutus-sovelluksen. Elinsiirtojen määrää rajoittaa jatkuva pula siirtoon soveltuvista elimistä. Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Kaikki eivät ehdi saada uutta elintä ajoissa. Jäljelle jäänyt munuainen pystyy parantamaan toimintaansa niin, että se vastaa normaalia kahden munuaisen toimintaa. E N A P U V Ä L I N E E T Sillankorvankatu 25, Hyvinkää, p. Liiton vuotta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä 87 prosenttia olisi myös valmis tositilanteessa auttamaan läheistään luovuttamalla munuaisensa. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa. . munuaisella. . Onnistuneen siirron jälkeen moni palaa takaisin työhön, Munuaisja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström sanoo. . . – Munuaisensiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua vapauttamalla saajansa dialyysieli keinomunuaishoidosta
– Sitä paitsi suunnistus on erittäin hauska kuntoilululaji, sanoo suunnistusharrastaja Hannu Lähteenmäki. Tasamaa alkoi tuntua tylsältä Alku oli hankala, koska kummallakaan ei ollut kokemusta suunnistamisesta. Hannu Lähteenmäki on harrastanut suunnistusta nelisenkymmentä vuotta ja iltarasteja on kertynyt satoja. – Veljen kanssa aloitimme yksinkertai. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen sesti menemällä metsään kartan kanssa. – Eksyimme aika monta kertaa, mutta aina tulimme takaisin. Suunnistustaidosta on iloa ihan kaupunkimaisemissakin, toteaa hämeenlinnalainen Hannu Lähteenmäki, 68. Jälkikäteen ajatellen, se ei ollut viisain mahdollinen aloitus harrastukselle, naurahtaa Lähteenmäki. Harrastus ei ole kiinni edes vuodenajasta, sillä lajia voi harrastaa niin kesällä kuin talvellakin. 82 S uunnistus sopii iästä riippumatta kenelle tahansa. – Eikä aina tarvitse lähteä umpimetsään tiettömien taipaleiden taakse. Kun askel hidastuu, aivotyö korvaa vauhtia Suunnistuksen voi oppia vielä aikuisiässä. Kattojen mittasuhde oli tuolloin 1:15 000, kun nykyisin ne ovat 1:10 000 tai 1:7 500:aan.. Kompassia meillä ei ollut. Lähteenmäki on harrastanut suunnistusta 1980-luvun alkupuolelta alkaen. Kartan ja kompassin käytön tuntemus edesauttaa selviämään vaikkapa marjametsässä. Paperikartalle ei ollut mitään suojusta, joten jokainen voi kuvitella, mitä sadekelillä paperikartalle tapahtui
Nämä asiat tuntuvat onneksi tulleen sisäistetyiksi. – Suurella osalla aikuisistakaan ei ole taitoa käyttää kompassia ja karttaa. kannattaa ostaa omaksi, jos iltarasteilla tulee käytyä kymmenenkin kertaa vuodessa. Iltarasteja hänelle on kertynyt satoja. Aikuisten suunnistuskoulu vetää väkeä Suunnistus vaatii varsinkin kilpatasolla sekä päätä että jalkoja, mutta etenkin päätä.. Hannu Lähteenmäki toimii myös Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa, jossa hän suunnistajana ohjaa etsijöitä. Iltarastit ovat erinomaisia tilanteita harrastaa suunnistusta. Parin vuoden kuluttua Lähteenmäki liittyi suunnistusseuraan. Jos ihminen kokee eksyneensä, ensimmäinen ehto on maltin säilyttäminen. – Ne ovat suoranainen siunaus suunnistukselle. Parhaimman mahdollisen reitin valinta vaatii aina pientä aivotyötä. Suunnistajalle harrastus on edullinen, välineiksi riittävät kompassi ja elektroninen leimauskortti. Sen voi vuokrata, mutta laite – Suunnistus on senioreille hyvä laji siinäkin mielessä, että se on myös todellista aivojumppaa. Maltti on valttia eksymisessä . Radat on laadittu sellaisiksi että, maastoon voi lähteä suunnistustaidoiltaan hieman vaatimattomampikin harrastaja. Tosin tiheässä metsässä kiintopisteiden pitäminen on vaikeaa. –Suosittelen, että maastoon lähtiessä kannattaa pukea värikkäät vaatteet,ottaa mukaan puhelin ja antaa tieto jollekin läheiselle siitä, on lähtenyt maastoon. Etelä-Suomessa miltei aina kuuluu jostakin jotakin. Eikä suunnistus edellytä suuria investointeja. Suunnistajan perustaito on kartan luku. – Maastoissa on monesti aika paljon polkuja, mutta monet niistä ovat eläinten tekemiä eivät ne ala mistään tai pääty mihinkään. Metsä oli kiinnostanut lapsesta saakka, joten metsän ja juoksemisen yhdistäminen suunnistuksen muodossa tuntui itselleni parhaalta vaihtoehdolta. Kurssille ei vaadita fyysistä kuntoa, joskus . Metsäautotie on hyvä kiinnekohta, mutta sen sijaan metsäkoneura ei välttämättä kerro paljon mitään, metsissä voi olla uria vuosien takaa. Fyysinen kunto ei ole yleensä esteenä sillä ainakin lyhimmän reitin voi suunnistaa vaikka kävellen kohtuuajassa. Seurojen kannattaisi panostaa senioreihin. Veteraanikisoissa vanhimmat suunnistajat ovat yli yhdeksänkymppisiä, jopa satavuotiaita. Lähteenmäki on järjestänyt omassa seurassaan Hämeenlinnan Tarmossa aikuisten suunnistuskoulun jo useina vuonna. Lyhyemmät radat noudattelevat aika paljon polkuja ja teitä. Auringosta ja kellosta voi suuntaa haarukoida. Omasta kokemuksestanikin tiedän, että iän myötä vauhti väistämättä hiljenee, mutta päätä on käytettävä sitäkin enemmän. Nuorempana aloin käydä lenkillä, mutta tasaisella maalla juokseminen alkoi tuntua tylsältä. – Tärkeimmät varusteet ovat hyvät jalkineet, kompassi ja iltarasteille elektroninen leimauskortti. Kun askel hidastuu, aivotyö korvaa vauhtia – Lapsena olin innostunut huippusuunnistajista ja heidän edesottamuksistaan. . – Kannattaa istahtaa vaikka viideksi minuutiksi paikalleen ja miettiä mistä päin on tullut ja missä viimeksi on ollut ikään kuin kartalla. Jos suunta on hakusessa, on yrittävä mahdollisimman korkealle mäelle ja yritettävä edetä kiintopisteeltä toiselle. – Suunnistus on senioreille hyvä laji siinäkin mielessä, että se on myös todellista aivojumppaa. Monesti iltarasteilla on esimerkiksi kahden, neljän ja kuuden kilometrin radat. 83
Kartan tulkinta on suunnistajan tärkein taito. Mäet eivät muutu, mutta maasto voi esimerkiksi hakkuiden tai pusikoitumisen takia ollakin erilainen kuin edellisellä kerralla. Mobiilisuunnistusratoja on viime vuosina perustettu monille paikkakunnille. Esimerkiksi veteraanien SM-kisoissa on neljän kilometrin matkalla nousua 190 metriä. – Alunperin oli ideana saada nuoret suunnistuksen pariin, mutta mobiilisuunnistus on entistä enemmän myös senioreiden harrastus.. . Suunnistajilta tulee palautetta radoista. – Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni miekkailemassa. Suunnistuksen pitäisi olla kansalaistaito samaan tapaan kuin uiminen. Niiden jyrkkyydelle ei ole sinänsä rajoja, mutta turvallisia niiden pitää olla. Suunnistusta voi harrastaa pyörätai hiihtosuunnistuksena. – Heille metsä ei ole outo elementti. Kartan voi ladata kännykän sovellukseen, ja etsiä rasteja sen mukaan. Omassa seurassa on aikuisiässä suunnistuksen oppineita, jotka viihtyvät nyt metsässä kartan ja kompassin kanssa öisinkin. – Sinänsä niissä ei ole mitään vikaa, muttei metsässä laitteita ladata. – Kun joku sanoo olevansa komppanian mestari suunnistuksessa, ovat ne jutut paljolti legendaa. Kompassi on vain apuväline, joka auttaa muun muassa pitää karttaa oikeassa suunnassa. Viime vuosina on perustettu myös mobiilisuunistusratoja. Suosio on yllättänyt. 84 meillä on ollut kurssilaisia, jotka ovat käyttäneet keppiä. Rastin nähdessään suunnistaja voi määrittää sen sijainnin. Lähteenmäki on suunnistanut kymmenessä maassa. Omassa seurassa vaikutti aikanaan henkilö joka aloitti suunnistuksen 55-vuotiaana ja saavutti 80-vuotiaana useita maailmanmestaruuksia. – Ideana on, että liikuntarajoitteinen henkilö voi kiertää radan. Harrastus kannattaa aloittaa sellaisesta ympäristöstä, jossa on ääniä ja rakennuksia. – Alunperin oli ideana saada nuoret suunnistuksen pariin, mutta mobiilisuunnistus on entistä enemmän myös senioreiden harrastus. Suunnistustaito ei katoa, mutta sitä on pidettävä yllä. Ainakaan Hämeenlinnassa aktiivisen seniorin ei tarvitse maata sohvalla. Suurin osa heistä on naisia. Rasteille hänen ei tarvitse mennä, mutta rastit ovat näkyvissä. – Siinä on maastoon sijoitettu eriarvoisia rasteja jotka pitää löytää tietyn aikarajan puitteissa. Syvimpään korpeen ei ensimmäisenä kannata painua. – Yksikään suunnistus ei ole samanlainen, vaikka esimerkiksi iltarastit suunnittaan osin samoissa maastoissa. Jotkut ovat kurssin myötä ottaneet suunnistuksen harrastuksekseen ja alkaneet käydä esimerkiksi iltarasteilla. Nyt en osaa olla sieltä oikein poiskaan. Seuraavaksi kokeilen ratsastusta. Kartassa vika on äärimmäisen harvoin, eksyminen on aina suunnistajan oma erehdys. – Suunnistusreitille voidaan sijoittaa nousuja. Karttoja ei ole laadittu aivan joka kolkkaan. Fyysisen kunnon pitää olla hyvä, koska väsymys saa aikaa virheitä. Viime vuosina on yleistynyt myös Australiasta peräisin oleva rogainin-suunnistus. Ehkä kiusallisinta on nimenomaan sen eksymisen mahdollinen tunnustaminen jollekin. Kuuden illan mittaiseen kouluun on joka vuosi tullut noin 30 aikuista iältään 20-70 vuotta. Metsää ei tarvitse pelätä Lähteenmäki korostaa, ettei metsää tarvitse pelätä, mutta sitä pitää kunnioittaa. Muiden perässä juokseminen ei vastaa suunnistusta. Toisaalta suunnistajissa on nykyisin entistä enemmän korkeasti koulutettuja ihmisiä. Suunnistuskarttoja valmistuu joka vuosi uusille alueille. Maaseudulla linkkimastoja on edelleen aika harvassa, eivätkä kännykkäpaikannukset välttämättä ole kovin tarkkoja. Moni aikuinen arastelee metsään menoa, koska pelkää eksyvän. – Veteraanisarjoissa on hyvä henki, itse yhdistän usein lomailun ja suunnistuksen. En olisi uskonut, että 10 minuutissa voi tulla sellainen hiki kuin mitä miekkailussa tuli. Seniorikin voi päästä huipulle Lähteenmäki on myös ratamestari. – Metsä tuntuu olevan joillekin suoranainen mörkö. Itse eksyin viisivuotiaana vuorokaudeksi metsään, enkä uskaltanut vuosiin oikein metsään mennä. Myös liikuntarajoitteisille on joillakin paikkakunnilla tarjolla oma ratoja tarkkuussuunnistuksen muodossa. Suunnistuksen voi aloittaa aikuisiässä ja harrastuksesta voi tulla menestyksekäs ura. Kaikkea kannattaa kokeilla . Tänä päivänä moni vannoo mobiililaitteiden ja niiden tarjoamien paikannuslaitteiden nimeen. Korpeen ei kannata suunnistaa ensimmäisenä Lähteenmäki kehottaa aloittamaan suunnistuksen jonkun kokeneemman harrastajan kanssa. Tällä hetkellä mies on mukana muun muassa nykyaikaisen viisiottelua tunnetuksi tekevässä hankkeessa. Moni suomalainen mies on suunnistanut armeijassa. sä. Paperikartta ja etenkin karttamerkkien luku olisi suotava taito jokaiselle kansalaiselle. – Kaverin pitää olla sellainen, joka paitsi osaa suunnistaa myös puhua ja kertoa mitä pitää tehdä. Oma tietysti mukava menestyä ja onnistua, mutta lomailusta voi nauttia vaikka suunnistus menisi vähän pieleenkin. Hannu Lähteenmäki on kokeillut montaa urheilulajia. Vanhemmassa sukupolvessa on vielä ihmisiä, jotka ovat työnsä takia liikkuneet paljon metsissä. – Joskus maasto saattaa jäädä iltarasteilta väliin useiksi vuosiksi ja niiden jälkeen se on taas kuin uusi. – Kun suunnistaja pummaa, ei hän yleensä ole osannut lukea kartan tarjoamaan informaatiota. – Joka päivälle kaupunki ja muut tahot järjestävät senioreille jumppia ja muita liikunnallisia palveluita ilmaiseksi tai muodollista korvausta vastaan
Nesteen virtaukseen perustuvan mallin simulaatiotulokset vastasivat kuitenkin paremmin kokeellisesti mitattua ruston proteoglykaani -molekyylin pitoisuutta. Tässä työssä kehitettyä malli voisi tunnistaa korkean ja matalan riskin rustovauriot, ja näin ollen mahdollistaa optimaalisen ja yksilöllisen hoidon suunnittelun. Tutkimus on saanut EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta Marie Sklodowska-Curie -apurahan (apurahanumero 713645). Kehitettyä laskennallista mallia voidaan hyödyntää henkilökohtaisessa lääketieteessä nivelrikon ennustamiseksi ja parhaimman kuntoutusmuodon löytämiseksi. Nämä lupaavat tulokset voivat mahdollistaa mallin hyödyntämisen nivelrikon yksilöllisessä ennustamisessa ja arvioitaessa kliinisten interventioiden vaikutusta. ?. KAUNIS • AITO KITEEN • SENIORI koivusta kaikkein kauneinta löydät huonekaluliikkeistä kautta maan www.kiteen.fi taa, kehittyykö potilaalle nivelrikko nivelvaurion seurauksena. Malli avuksi yksilöllisessä ennustamisessa Tutkimuksen johtopäätöksenä sekä nesteen virtaus, että kudoksen puristuminen voivat aiheuttaa ruston rappeutumisen nivelvamman jälkeen. Kuormitettaessa vaurioitunutta nivelrustoa kudosnesteen voimakas ulosvirtaus voi huuhtoa ruston proteoglykaaneita ja näin edesauttaa nivelrikon kehittymistä. Laskennallinen rappeutumismalli Tutkimuksessa kehitettiin laskennallinen nivelruston rappeutumismalli, jossa liian suuri ruston puristuminen tai kudosnesteen virtaus aiheuttivat nivelruston hajoamisen tavallisen mekaanisen kuormituksen, kuten kävelyn aikana. 85 P olven nivelvammat syntyvät usein intensiivisissä ja fyysisissä urheilulajeissa, kuten jalkapallossa, salibandyssä tai jääkiekossa. Nämä vammat johtavat usein tulehdustilaan nivelessä, josta seuraa usein nivelrikko. Tällä hetkellä nivelrikon syntymekanismeja ei tunneta tarkasti, minkä seurauksena lääkärin on mahdotonta ennusTutkijat löysivät syyn miksi nivelvammat johtavat nivelrikkoon . Nivelrikossa niveltyvien luiden päitä peittävä nivelrusto rappeutuu ja nivelen liikkuvuus heikkenee. Pitkälle edenneeseen nivelrikkoon liittyvät usein myös voimakkaat nivelkivut, jonka seurauksena elämänlaatu heikkenee. Mallin simulaatiotuloksia verrattiin kokeellisesti havaittuun ruston hajoamiseen. Tutkimuksessa kehitetyn simulaatio menetelmän avulla voidaan parantaa nykyisiä kuntouttavia hoitomuotoja, jotka tähtäävät nivelrikon synnyn estämiseen ja jo syntyneen nivelrikon pysäyttämiseen. Intensiivisissä urheilulajeissa saadut vammat johtavat usein tulehdustilaan nivelessä, josta seuraa usein nivelrikko. Itä-Suomen yliopistossa ja Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa tehty tutkimus osoittaa, että nivelrusto rappeutuu etenkin vaurioalueella kudosnesteen suuren virtausnopeuden vuoksi
Hilda-sovellus laajentaa viriketoiminnan mahdollisuuksia ja muuttaa ajanvietteen kuntouttavaksi toiminnaksi. 86 . Se on elämys, joka vie räätälöidylle musiikkimatkalle nuoruuteen ja herättelee muistoja niin musiikin, historiatiedon kuin kuvienkin keinoin. Teksti: Tarja Pitkänen • Kuvat: Kardemummo Oy, Hannu Huhtamo. Uusi sovellus hyödyntää musiikin voimaa Hilda aktivoi muistia sävel kerrallaan Hilda on ikääntyneille kehitetty musiikin voimaa hyödyntävä sovellus, joka parantaa elämänlaatua ja aktivoi muistia
Geronomiksi opiskeleva freelancer-muusikko Samu Vatanen näki musiikin voiman vanhusten muistamisen apuna, ja niin syntyi idea Hilda-sovelluksesta. E rilaiset aivotoiminnan häiriöt sekä muistioireet ja -sairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä. Mikael Johansson hoitaa Hildasovelluksen ohjelmointityöt. Musiikki elvyttää muistitoimintoja, aktivoi kognitiivista toimintakykyä, parantaa motoriikkaa, kohottaa mielialaa sekä vähentää masentuneisuutta, rauhattomuutta ja sekavuutta. 87 . Se oli mahtavaa pilotointia meille. Joka vuosi noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauteen. Kuvilla on tärkeä osa muistamisen apuna. Tuosta kokemuksesta kummivanhuksen kanssa lähti se, mitä Vatanen nyt tekee: hän on yhdessä yhtiökumppaninsa Mikael Johanssonin kanssa perustanut yrityksen, Kardemummo Oy:n, ja kehittänyt. – Kun kuuntelimme kappaletta Muistatko Monrepos’n vuodelta 1955, vanhus yhtäkkiä sanoi, että olin 15-vuotias, kun tuo kappale ilmestyi. Sata matkaa muistoihin – Viime vuonna pääsimme hankkeellamme mukaan Suomi 100 -ohjelmaan, ja toteutimme yhdessä Metropolian geronomiopiskelijoiden kanssa Sata matkaa muistoihin -kierroksen hoivakodeissa ympäri Uuttamaatta. Uusi sovellus hyödyntää musiikin voimaa Hilda aktivoi muistia sävel kerrallaan . Musiikki elvyttää muistin toimintaa – Musiikki aktivoi aivoja, ja silloin moni muistisairas yllättäen pystyy löytämään muistoja pitkäkestoisesta muistista, vaikka lähimuisti olisikin menetetty. – Hilda vahvistaa ihmislähtöistä työyhteisöä, jossa ikäihminen on täysivaltainen jäsen. . Hilda-sovelluksen, joka aktivoi muistia monipuolisesti. Kummivanhuksen kanssa idea – Otin tablettitietokoneen mukaan muistisairaudesta kärsivän kummivanhukseni luokse, ja kuuntelimme yhdessä musiikkia, vanhoja kappaleita, kertoo yrittäjä Samu Vatanen Kardemummo Oy:stä. Hilda-sovellus nostaa esiin omaelämäkerrallisia muistoja. – Siinä hetkessä näkyi musiikin ihme: hän tunnisti kappaleita, hyräili mukana, tavallaan sai nuoruuden identiteettinsä takaisin ainakin vähäksi aikaa. Vatasen kummivanhus oli ympärivuorokautisessa hoivakodissa asuva, 1940 syntynyt nainen, jolla oli sekä Alzheimerin tauti että afasia. Vatanen oli tuolloin juuri aloittanut geronomin opinnot Metropolia-ammattikorkeakoulussa, ja kunkin opiskelijan opintoihin kuului tapaamisia oman kummivanhuksen kanssa. Vanhus oli opiskelijalle ennestään tuntematon. . – Nuoruudessa ovat ne herkimmät vuodet, jolloin tunteita tarttuu todella vahvasti musiikin kautta ja kiinnittyy muistiin, ja niinpä ne muistot löytyivät. – Hilda vahvistaa ikäihmisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia sekä nostaa esiin omaelämäkerrallisia muistoja. Jopa 200 000 suomalaisella tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Tutkimusten mukaan musiikki vaikuttaa laaja-alaisesti lähes kaikkiin aivojen alueisiin edesauttaen muistin toimintaa. – Ikäihmisen mielimusiikkiin ja tarinoihin tutustuminen syventää hoitajien ja omaisten ymmärrystä ikäihmisen elämänkulusta ja hänelle merkityksellisistä asioista. Hilda-sovellus on suunniteltu niin, että tietotekniikkaan tottumatonkin ikäihminen pystyy omaksumaan sen käytön. Hildasta hyötyä monella tavalla – Hilda tuo muistikuntoutuksen osaksi työyhteisön arkea. – Hilda laajentaa viriketoiminnan mahdollisuuksia ja muuttaa ajanvietteen kuntouttavaksi toiminnaksi. – Hildan avulla ikäihminen näyttäytyy yksilönä ja hänen käsityksensä omasta minuudestaan vahvistuu. Se yhdistää muistelutyön ja musiikin positiiviset terveysvaikutukset
Muita työntekijöitä Kardemummossa ei nyt ole, mutta tarvittaessa hankitaan ostopalveluna muun muassa graafisia töitä tai viestinnän osaamista. Koko ajan toimintoja ohjaa videohahmo, joka puhuu vanhukselle. Emme ole vielä oikein keksineet sopivaa markkinointitapaa, jolla tavoittaisimme myös kuluttaja-asiakkaat. Musiikki elvyttää muistitoimintoja, aktivoi kognitiivista toimintakykyä, parantaa motoriikkaa, kohottaa mielialaa sekä vähentää masentuneisuutta, rauhattomuutta ja sekavuutta. – Meille on muodostunut kolme erilaista asiakasryhmää, eli hoivakodit, fysioterapeutit sekä sosiaalija terveysalan oppilaitokset, Samu Vatanen kertoo. Hänellä on myös datanomin koulutus. Pitkäaikaiset ystävät Samu Vatanen ja Mikael Johansson perustivat Kardemummo Oy:n loppukesästä 2016. Vatanen valmistuu keväällä geronomiksi Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Kappaleen lisäksi sovellus antaa historiatietoa tuon vuoden tapahtumista. – Myös yksityisiä kuluttaja-asiakkaita on jonkin verran, ja sovellus on kyllä kaikkien saatavissa sovelluskaupasta, mutta ainakin nyt pääpaino on selkeästi ammattipuolella. Hän työskentelee myös Espoon sairaalassa ikääntyneiden palveluohjaajana kolmena päivänä viikossa. Joku vain hipaisee nopeasti, joku taas painaa todella kovaa ikään kuin se olisi fyysinen nappi. . . Hilda tukee vuorovaikutusta Hilda-sovellus sopii moniammatilliseen ja voimavaralähtöiseen vanhustyöhön niin hoitohenkilökunnan, toimintaterapeuttien, geronomien kuin sosiaalityöntekijöidenkin apuvälineeksi. Syntymävuodesta lähdetään liikkeelle Hildan käyttö alkaa sillä, että vanhus valitsee syntymävuotensa. Uutta sisältöä pian tulossa – Hildan musiikkisisältö on tähän saakka ollut viihdepainotteista, siellä on Olavi Virtaa, Annikki Tähteä, Laila Kinnusta . – Hilda on vuorovaikutusta tukeva sovellus ikääntyneen ja nuoremman ihmisen välille. Se tulee näyttöön myös tekstinä. Tällä hetkellä Hilda-sovellus on yrityksen ainoa tuote, mutta jatkossa tarjolle tulee todennäköisesti muitakin ikääntyvien sosiaalista hyvinvointia parantavia sovelluksia. Samu Vatanen on freelancer-muusikko, joka on pitkään puoliammattilaisena soittanut bassoa ja selloa, sekä laulanut. Lisäksi näyttöön tulee kuvia, jotka ovat mahdollisimman läheltä vanhuksen tuolloista asuinaluetta. Mikael Johansson on espoolainen ohjelmoija ja yrittäjä, jolla on myös oma ohjelmointialan yritys. Muiden muisteluista näyttöön tulee pallukka, jota painamalla muistoa pääsee kuuntelemaan. 88 — Olemme tutkineet vanhusten kykyä käyttää sovellusta ihan siitä alkaen, miten vanhus painaa kosketusnäyttöä. Kun vuosi on vaKardemummo Oy . Kun kappale päättyy, sovellus kysyy, haluaisitko kertoa muistoja tuohon kappaleeseen liittyen. Musiikki johdattelee ihmisen elämäntarinaan ja auttaa tutustumaan vanhukseen. . – Nyt olemme tekemässä isoa päivitystä, Koko ajan toimintoja ohjaa videohahmo, joka puhuu vanhukselle.. – Monenlaisia käyttötapoja on nähty, mutta olennaista on, että vanhus pääsee itse toimimaan. littu, alkaa kronologinen matka musiikkiin ja muistoihin. Muistelut voi halutessaan myös jakaa pilvipalveluun, jonka kautta pääsee kuuntelemaan myös muiden muistoja. Voidaan aloittaa vaikkapa kuuntelemalla kappale siltä vuodelta, jolloin vanhus on ollut viisivuotias. joka tuo paljon uutta sisältöä, muun muassa klassista musiikkia ja kansanlauluja, Vatanen kertoo. Muutama vuosi sitten Hildaan saatiin myös uusia versioita vanhoista kappaleista, kun useat artistit, kuten Emma Salokoski, Juha Tapio, Pentti Hietanen, Jesse Kaikuranta ja Mika Konttinen, lähtivät mukaan hankkeeseen. Hilda-sovellusta vanhukset voivat käyttää vaikkapa yhdessä lastenlasten kanssa. Musiikkia hän on opiskellut Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa. Hän on opiskellut tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa
Kun tutkittavat jaettiin neljään ryhmään vähärasvaisten, alle 3,5 prosenttia rasvaa sisältävien hapatettujen maitotuotteiden käytön mukaan, ylimmässä neljänneksessä oli 26 prosenttia pienempi sydäninfarktiriski verrattuna alimpaan neljännekseen. Tutkittavat jaettiin ryhmiin eri maitotuotteiden käyttömäärien perusteella, minkä jälkeen verrattiin eniten ja vähiten maitotuotteita käyttävien riskiä ottaen samalla huomioon useita elintapaja ravitsemusmuuttujia. 89 Hapanmaitotuotteiden käyttö saattaa suojata sydäninfarktilta . Pienemmillä käyttömäärillä ei ollut yhteyttä riskiin. Sen sijaan hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä suurentuneeseen sydäninfark. Seurannan aikana 472 miestä sai sydäninfarktin. Runsas hapattamattomien käyttö lisäsi riskiä Runsasrasvaisten hapanmaitotuotteiden, kuten juuston, käytöllä ei havaittu yhteyttä sydäninfarktiriskiin. jälkeen heitä seurattiin keskimäärin 20 vuoden ajan. Nyt julkaistu tutkimus tuo lisänäyttöä siitä, että hapatettujen maitotuotteiden käyttö voi olla terveydelle hyödyllisempää kuin hapattamattomien tuotteiden käyttö. . tiriskiin. Itä-Suomen yliopiston juuri julkaistun tutkimuksen mukaan runsaasti hapatettuja maitotuotteita käyttävillä miehillä oli pienempi sydäninfarktiriski kuin näitä tuotteita vähän käyttävillä. – Nyt julkaistu tutkimus tuo lisänäyttöä siitä, että hapatettujen maitotuotteiden käyttö voi olla terveydelle hyödyllisempää kuin hapattamattomien tuotteiden käyttö, toteaa Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti (vastaava tutkija), Itä-Suomen yliopistosta, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Yleisimmin käytetty vähärasvainen hapanmaitotuote oli piimä. . Hapatettuja maitotuotteita ovat esimerkiksi juusto, jogurtti, viili, rahka, kefiiri ja piimä. Aiemmissa tutkimuksissa hapatetuilla maitotuotteilla on havaittu positiivisempia vaikutuksia esimerkiksi veren rasva-arvoihin tai sydänsairauksien riskiin kuin muilla maitotuotteilla. Tulokset julkaistiin British Journal of Nutrition -tiedelehdessä. Hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä suurentuneeseen sydäninfarktiriskiin. 2 000 miehen tutkimus Itä-Suomen yliopiston Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksessa (SVVT) selvitettiin hapatettujen ja muiden maitotuotteiden käytön yhteyttä sydäninfarktiriskiin. Kaikkia vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta, mutta ne voivat liittyä muun muassa hapattamisessa muodostuviin yhdisteisiin. Käytetyin tuote tässä tuoteryhmässä oli maito, jota ylimmässä vertailuryhmässä käytettiin keskimäärin 9 dl päivässä. Sen sijaan hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden käyttö yhdistyi suurempaan riskiin. Tutkittavien ruokavalio selvitettiin tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989, minkä . Tutkimukseen osallistui noin 2000 miestä. Esimerkiksi maidon ja piimän kulutus on vähentynyt, kun taas monia hapatettuja maitotuotteita, kuten jogurtteja, rahkoja ja juustoja, syödään enemmän. Tutkimuksia on toistaiseksi kuitenkin tehty vasta vähän. Eri maitotuotteiden kulutusmäärät ovat Suomessa muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana
Siirto kotimaahan kuoleman kielissä Stoltin vanhempi tytär on lääkäri, joten hän ryhtyi puuhaamaan isänsä siirtoa kotimaahan. Kouvola ma 12.11. Aivovammaviikolla lisätään aivovammatietoisuutta Iloa elämään vapaaehtoistyöstä Jukka Stolt vammautui samalla tavalla kuin noin 20 prosenttia muistakin maamme aivovammautuneista, eli auto-onnettomuudessa. Aivovammaviikkoa on vietetty vuodesta 2004 saakka vuosittain viikolla 46. Olin Intiassa koomassa ja ainakin kolmessa eri sairaalassa. Päätimme, että lähdemme heti liikkeelle. kello 10-14 Satakunnan aivovammayhdistys esittelee toimintaansa Satakunnan keskussairaalan Luotsi-infopisteessä (Sairaalantie 3, Pori). Intialaisen ystäväni puhelin oli soinut onnettomuuspaikalla ja siihen oli vastannut paikallinen mies. – Kuolemantuomion saaneeksi jaksan siis tänä päivänä melko hyvin! Minulla oli neljä vahvaa motivaatiota taistella takaisin elämään: kolme lastani ja Maatu-koirani. 90 Aivovammaviikko tuo vammaa tutuksi . Soittaja oli ystäväni vaimo. Ymmärrän onnettomuuspaikalla puhelimeen vastanneen väärinkäsityksen, sillä kuuleman mukaan toden totta näytimme kaikki menehtyneiltä. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on Seinäjoen Terveyskeskuksen Y-talolla. Sen seurauksena ajoimme ikään kuin seinään ja loukkaannuimme jokainen. Stolt kuvailee, että vaikka liikenne oli suomalaisen silmin hieman kaoottista, oli heidän ajamansa moottoritie ainakin sikäläisen mittapuun mukaan hyvä. – Tällä matkalla kävi niin, että yhtäkkiä eteemme tuli bussi sieltä, mistä se ei olisi saanut tulla. Toipumistani pidetäänkin jonkinlaisena ihmeenä. Seinäjoki ti 13.11. Aivovammaviikko on Aivovammaliitto ry:n järjestämä teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä aivovammatietoisuutta, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja. Parisuhde, seksuaalisuus ja aivovamma -luento kello 18 Kampin palvelukeskuksessa (Salomonkatu 21 B, Helsinki). Helsinki ma 12.11. Jyväskylä ma 12.11. – Pitkään siinä meni. – Hän aina houkutteli, että lähdetään käymään Intiassa. Päivä oli 4.9.2006. Aikani Intiassa perustuu muiden kertomaan, sillä tapahtumat siellä ovat pyyhkiytyneet muististani. Iloa liikunnasta ja vapaaehtoistyöstä Kun yrittäjänä työskennelleen miehen oli luovuttava aivovamman jälkitilan tuomien haasteiden vuoksi työelämästä, on hän löytänyt palkkatyön sijaan iloa elämään paitsi perheestään myös liikunnasta ja hyväntekeväisyystyöstä.. – Suomessa minulla diagnosoitiin erittäin vaikea aivovamma, selkäydinvamma ja solisluut, rintalasta, melkein kaikki kylkiluut sekä vasemman kädet luut olivat murskana ja murtuneet kylkiluut olivat puhkoneet keuhkot. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on markkinoimassa toimintaansa Seinäjoen Keskussairaalassa OLKA-pisteellä. . Seinäjoki 12.11. Pori ti 13.11. Kun Stolt saatiin Suomeen, totesivat lääkärit, että mitään mahdollisuuksia miehen pelastamiseksi ei ole. Onnettomuuspaikka oli sen sijaan hieman tavallista eksoottisempi, sillä hän joutui kohtalokkaaseen kolariinsa Intiassa. – Kuolemantuomion saaneeksi jaksan tänä päivänä melko hyvin! Iloitsee Jukka Stolt. Kuva: Pia Warvas V uonna 2006 Jukka Stolt asui omakotitalossa rajanaapurinaan Intiasta kotoisin oleva mies. – Tämän puhelun myötä Suomeen ensimmäisenä välittyneen viestin mukaan me olimme kaikki kuolleita. Kymenlaakson aivovammayhdistys on esillä kauppakeskus Valtarissa klo 13-15. Lopulta matkamme toteutuikin. Tänä vuonna teemaviikolla muistutetaan erityisesti, että elämässä voi olla iloa myös aivovamman jälkeen. kello 17-18.30 kaikille avoin luento ”Uupumisoire aivovammautuneilla” (Jyväskylän kaupunginkirjasto Vapaudenkatu 39 – 41, Wolmarinsali). Delhiin saavuttuamme mietimme, jatkammeko matkaa vai jäämmekö sinne yöksi
Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia. Tyypillisimpiä jälkitilan oireita ovat erittäin voimakas väsymys, muistihäiriöt, aloitekyvyttömyys, luonteen muutokset, toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja jumittuminen, sanojen löytämisen vaikeus ja haasteet ymmärtää sanatonta viestintää, ajattelun muuttuminen konkreettiseksi sekä erilaiset fyysiset vaikeudet kuten jatkuva päänsärky, kaksoiskuvat ja epilepsia.. Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Kuva: Pia Warvas Aivovammaviikolla lisätään aivovammatietoisuutta Hän on järjestänyt muun muassa hyväntekeväisyystempauksen ”Saaristen koulun piha”, jossa hän juoksi puolimaratonin lapsia työntäen. Pumpulin pehmeät, höyhenen kevyet Pirka Erityiskengät Pirka-Kenkä Oy 03 3341951 • pirka-kenka.com Erikoisleveät Pirka talvikengät Tilaa ilmainen esite! 15 000-20 000 aivovammaa joka vuosi . Aivovammoja syntyy eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60%), liikenneonnettomuuksissa (20%), pahoinpitelyissä (5-10%) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2-9%). Tempauksen tavoitteena oli muokata erityislapsille suunnatun koulun piha heille soveliaaksi. Stolt on myös ollut mukana järjestämässä ikäihmisille tapahtuman, jossa kerrottiin muun muassa aivovamman vaikutuksesta aisteihin. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18-25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. Iloa elämään tuovat myös juoksuja kuntosaliharrastukset sekä aivovammatietoisuuden edistäminen. Vaikea löytää kenkiä . Nyt lapsilla onkin uusi, kelvollinen leikkipaikka. Iloa Stoltin elämään tuovat myös juoksuja kuntosaliharrastukset. Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. . . Aivovamman eli tapaturmaisen aivovaurion saa Suomessa vuosittain arviolta 15 000-20 000 ihmistä ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. 91 Jalat turvoksissa
Öljyhoito hiuspohjalle Lisää kolme tippaa puhdasta rosmariinitai laventeliöljyä ruokalusikalliseen oliiviöljyä ja hiero seos hiuspohjaan. On kuitenkin huomionarvoista, että maskuliininen kaljuuntuminen on tavallista yhä nuoremmilla ja pälvikaljua esiintyy jo pikkulapsillakin, joten ympäristötekijät varmasti vaikuttavat nykytilanteeseen, toteaa ekokampaaja Jaana Seppä forssalaisesta ekokampaamo Luonnonkauniista. Lisää lopuksi hiuksiin sataprosenttinen ekoshampoo ja pese hiukset normaalisti. Kuori hiuspohja kahvinpuruilla . Huuhtele hyvin.. Samalla selviää, millä tavalla hiukset irtoavat hiustupesta. Kuparin, magnesiumin, sinkin ja useiden B-ryhmän vitamiinien puute voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Ekokampaaja Jaana Seppä kertoo, että erityyppiset hiuspohjat kaipaavat erilaisia hoitoja. Jatka hieromista ainakin kaksi minuuttia, huomioi myös korvalliset ja niska. Hiero teelusikallinen kahvinporoja (suodatinpussiin jääneet murut käyvät hyvin) kosteaan hiuspohjaan esimerkiksi saunan tai lämpimän suihkun jälkeen. Joskus vaivan taustalla voi olla sairaus, mutta usein selitys poikkeukselliselle hiustenlähdölle löytyy elämäntavoista ja -tilanteesta, stressistä, hormonaalisista syistä, lääkeaineista tai kemiallisista käsittelyistä; jopa synteettisistä pesuaineista, jotka tukkivat hiustupet. – Hiustenlähtöön ei yleensä ole olemassa vain yhtä syytä, vaan tilanne on monen tekijän summa. – Vaikka oireet olisivat samat eli kutinaa, punoitusta tai ärsytystä, syy tilanteeseen voi olla eri. Hieronta elvyttää pään alueen verenkiertoa, mikä tehostaa aineenvaihduntaa ja siten myös hiustenkasvua. Lopuksi pese öljy pois niin, että hierot sampoon kuiviin hiuksiin ja sitten lisäät vähitellen vettä. Myös ekokampaajalla tehdyt puhdistushoidot, kuten merileväja savinaamiot hoitavat hiuspohjaa ja ammattilainen osaa valita oikeat aineet. Pue päähän huppu tai pyyhe ja anna öljyn vaikuttaa vähintään puoli tuntia, halutessasi vaikka yön yli. . Kun estrogeeni vähenee, testosteroni irrottaa hiuksen, mutta kahvi saa hiukset jopa kasvamaan uudestaan. Näin saadaan yksityiskohtaista tietoa siitä, mistä hiuspohjan oireet voivat johtua. 92 Hiustenlähtö kuriin luonnollisesti . Tällöin öljy irtoaa kertapesulla. Mikrokamera paljastaa hiuspohjan kunnon Ekokampaaja Seppä tutkii kampaamossaan asiakkaiden hiuspohjan kunnon mikrokameralla, joka suurentaa hiuksen rakenteen ja hiuspohjan 200-kertaiseksi. Myös eteerisistä öljyistä on apua päänahan hoitoon ja hiustenlähdön ehkäisemiseen. Ravinnon merkitys hiuspohjan hyvinvoinnille ja hiusten kestävyydelle on suuri. Liiallinen kalsiumin saanti taas voi aiheuttaa hiustenkasvun hidastumista, sillä ylimääräinen kalsium varastoituu muun muassa hiuspohjaan. Lämpö tehostaa hoidon vaikutusta, mutta saunassa hiukset on suojattava erityisen hyvin. Parhaita öljyjä ovat rosmariini ja laventeli. . Rasvoittuva, kuiva ja ärtynyt hiuspohja vaativat kaikki erilaisia hoitoja. Seppä jatkaa, että intialainen päänhieronta on hyväksi kaikille hiuspohjatyypeille. Kofeiini on tutkitusti aine, joka vähentää testosteronia hiustupessa ja vaikuttaa näin hiusten tuuheuteen ja pysyvyyteen. Hiustenlähtö ja muut hiuspohjan häiriötilat ovat kiusallinen ja yleinen ongelma
Hinta: 1080,00 €/hlö/2hh 1h huoneen lisämaksu 205 €. Tilaukset verkosta arkeenapua.fi tai ottamalla yhteyttä: 044 235 3673 asiakaspalvelu@arkeenapua.fi Hyvää oloa keväisessä Egerissä 2.-9.4.19 Unkarin Eger on tunnettu terveysvesistä, viineistä ja kauniista barokkirakennuksista. Energialeikkaus saa hiukset tuntumaan luonnollisilta, ilmavilta, paksummilta, elävämmiltä ja jopa taipuisammilta. Motiivista riippumatta hoito tuntuu ihanalta ja hellii hiuksia, kehoa ja mieltä monipuolisesti. Energialeikkauksen jälkeen hiukset ovat taipuisammat, ryhdikkäämmät ja paksumman tuntuiset. – Varsinkin näin kuuman ja kuivan kesän jälkeen hiuksille tekisi hyvää, jos niistä poistettaisiin kuluneet osat ja annettaisiin hiuksille voimia valmistautua talven tuloon. Kuvan energialeikkaus on ekokampaaja Arja Kuuri-Riutan käsialaa. Kuuri-Riutta kertoo, että energialeikkauksissa käy erilaisia asiakkaita. Hiusten energialeikkaus on metodi, jonka avulla saadaan aikaan puhdas ja selkeälinjainen leikkaus. Ekokampaaja Arja Kuuri-Riutta porilaisesta Ekoletti-ekokampaamosta jatkaa, että energialeikkaus on kokonaisvaltaisen rentouttava hoito, joka toteutetaan jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. . ?. Sen avulla kuulostelen, kaipaako asiakas puhdistusta, helpotusta väsymykseen, tasapainotusta elämäänsä vai kaikkea tätä. pääsy Turkkilaiseen kylpylään, kirkkokonsertti, Egerin retket, Pustan retki, Silvasvaradin retki, Budapestin kaupunkikierros, verot ja arvonlisävero. Leikkauksen jälkeen hiusten muotoileminen on helppoa ja malli pysyy hyvänä pitkään. 93 . Kuuri-Riutta kertoo, että leikkaus antaa asiakkaalle sitä, mitä hän kaipaa. – Hoito alkaa aina intialaisella päänhieronnalla, joka paitsi rentouttaa, myös vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Energialeikkauksen yhteydessä voidaan tehdä hiuksille myös vaikka merilevähoito tai kasvivärjäys. Hieronnan jälkeen hiukset pestään ja ne leikataan märkinä saksia käyttäen. Lisätiedot ja varaukset: Ryhmämatkatoimisto Resviaria Oy info@resviaria.com, 0440 477 070 www.resviaria.com Hoito tuntuu ihanalta ja hellii hiuksia, kehoa ja mieltä monipuolisesti. Hintaan sisältyy: Finnairin lennot Helsinki – Budapest – Helsinki, 7 yön majoitus Flora hotellissa (3*) puolihoidolla, 5 lounasta, lääkärintarkastus ja 10 hoitoa, uima-allasalueen käyttö, sis. Jotkut haluavat leikkauksen vain siksi, että heitä miellyttää luonnollisen ilmava lopputulos. Lääkärin määräämän hoitokuurin lisäksi hotellin uima-allasalueet ovat vapaasti käytettävissä. Se kunnioittaa hiusten omaa tahtoa asettua luonnollisesti kasvusuuntansa ja taipuisuutensa mukaan. – Minulla on myös Hair Balancing -koulutus, josta ammennan lisää syvyyttä energialeikkauksiin. Itse hieron samalla myös korvien akupisteet. Ajattelen, että hiukset ovat energiassa oleva materiaali, ikään kuin sielun suoja, ja niiden leikkaaminen puhdistaa myös hoidettavan auraa. Energialeikkaus uudistaa ilmeen Palveleva verkkokauppa Paljon erilaisia apuvälineitä sujuvaan arkeen arkeenapua.fi Tuotteet myös jälleenmyyntiin. Runsas retkiohjelma. Hoitaa hiuksia, kehoa ja mieltä Energialeikkauksessa ei jutella ylimääräisiä, vaan tilanne on rauhallinen ja rentouttava. Toisia taas puhuttelee hoidon henkisempi puoli
Koska unilääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön, hänen erityisinä tutkimuksen kohteina on luonnollisista lähteistä saatu tryptofaani ja välttämättömät aminohapot. Aivomme ovat rakentuneet säätelemään melatoniinin tuotantoa niin, että sitä erittyy juuri oikea määrä edistämään unta yön aikana. Se reagoi valoon, ja kehomme pystyy hyödyntämään sitä eri tavoin valoisassa sekä pimeässä. Valon tiedetään aktivoivan ja virkistävän sekä vähentävän väsymyksen tunnetta. Kurpitsansiemenet apuun uniongelmaiselle Luomulaatuisessa kurpitsansiemenjauheessa on luonnostaan runsaasti tryptofaania. Hänen tämänhetkinen tutkimuksensa keskittyy löytämään luonnollisia ratkaisuja yleisiin psykiatrisiin ongelmiin. Tryptofaani on välttämätön aminohappo, jota täytyy saada ravinnosta. Teksti: Birgit Stenroos Fytonomi. Ilman valoisan ja pimeän säännöllistä vaihtelua ihmisen oma sisäinen kello alkaa jätättää. Sekoita juomajauhe veteen tai muuhun juomaan. Jos taas nautit jauhetta illalla, tryptofaani muuttuu ensin serotoniiniksi, jonka jälkeen taas melatoniiniksi. Kun kurpitsansiemenjauhetta nauttii päiväsaikaan, sen sisältämästä tryptofaanista syntyy serotoniinia, joka säätelee mielialaa, tunteita ja ruokahalua, ja jonka tiedetään myös lievittävän stressiä ja ahdistusta. Näin pysyt ”Tyyninä” Aloita rentouttavan Tyyni-juomajauheen käyttö ottamalla sitä yksi mittalusikallinen illalla tai aamupalan yhteydessä oman käyttötarkoituksesi mukaan. Myös lievän ”talvimasennuksen” on havaittu olevan melko yleistä. Pinna kireällä. Aivojen oikein säätelemä melatoniini häviää, kun se altistuu valolle ja vie mukanaan uneliaisuuden tunteen, eikä riskiä riippuvuuden kehittymisestä ole. Unettomuudesta tai huonolaatuisesta unesta kärsii jopa joka kolmas. Tarvitaan muutama käyttökerta, että havaitset parhaan mahdollisen hyödyn. Valohoidosta huolimatta kannattaa mahdollisuuksien mukaan ulkoilla riittävästi ja syödä monipuolisen terveellisesti. Rauhoittavat yrttiteet esimerkiksi humala, sitruunamelissa, kamomilla tai laventeli kruunaavat rauhallisen olotilan. Kunkin kehon yksilölliset tarpeet eivät ole suoraan riippuvaisia henkilön painosta, koska jokaisen ihmisen biokemia on erilainen. Yksi tai kaksi mittalusikallista juomajauhetta on useimmille riittävä annostus. Kirkasvalohoito, johon yhdistetään vielä luonnon omia rohtoja unen tulon edistämiseen, takaavat paremman vireystilan sekä uni-valverytmin läpi pimeimmänkin vuodenajan. . Tällaisista sisäisen kellon häiriöistä esimerkkejä ovat uni-valverytmin häiriöt. Kirkasvalohoito voi korvata masennuslääkkeet Tehokas hoitomuoto kaamosmasennukseen on kirkasvalohoito, jolla voidaan korvata joskus jopa masennuslääkkeet. Ulkoilu ja monipuolinen ravinto varmistavat luonnollisen B-vitamiinien tarpeen tyydytyksen; tietyt B-vitamiinit parantavat unen laatua. Unirytmi sekaisin. E lämän kiireellisyys, stressaavuus ja epäsäännöllisyys voivat aiheuttaa levottomuutta ja sitä kautta unettomuutta, samoin keväällä ja kesällä lisääntyvä valoisuus. Koko uransa ajan tohtori Hudson on säilyttänyt tasapainon tutkimuksen teon ja kliinisen työn välillä. Kurpitsansiemenistä tehty juomajauhe, joka sisältää tärkeitä B-ryhmän vitamiineja ja johon on lisätty pieni määrä hiilihydraatteja imeytyy tehokkaasti ja kannustaa luonnollista aivokemiaa tuottamaan melatoniinia, joten se säilyttää luonnolliset univaiheet ja takaa levollisen ja syvän unen. Näin on syntynyt kurpitsansiemenjauheesta ja muista apuaineista koostuva rentouttava juomajauhe, Tyyni. Tohtori Hudson ei vastusta lääkehoitoa, mutta hän pyrkii sisällyttämään potilaidensa hoitoon luonnonmukaisia ratkaisuja. Oireina voi olla liikaunisuutta, uupumusta, ruokahalun kasvua ja mielialan laskua. 94 Tasapainoa uni-valve-rytmille Uni on ihmiselle elintärkeää. Unitohtorin rentouttava juomajauhe Tohtori Craig Hudson on kanadalainen psykiatri, jolla on mittava historia aivotutkimuksen parissa. Melatoniini on aivojen unimekanismia aktivoiva hormoni
Esimerkiksi siitä, etteivät lääkäri ja potilas tunnista selkäkipua nikamamurtuman aiheuttamaksi tai siksi, ettei lääkäri yhdistä potilaan selkäkipua potilaan osteoporoosin riskitekijöihin eikä näin ollen ohjaa selkärangan kuvantamistutkimukseen. Yleisin osteoporoottinen murtuma on nikamamurtuma. Nikamamurtumilla voi olla vakavia vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun. Nikamamurtumilla voi olla vakavia vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun. Annelilta murstuivat lopulta kaikki lannenikamat ja pituus lyheni 13 senttimetriä ennen kuin hän sai oikean diagnoosin ja hoidon. Seuraavan murtuman riski kasvaa moninkertaiseksi. Luontaistuotekaupoista ja apteekeista. Jopa 70 prosenttia nikamamurtumista jää diagnosoimatta. Suuri osa nikamamurtumista jää huomiotta . Murtumien seurauksina voivat olla selkärangan epämuodostuma ja pituuden lyheneminen, liikkumista rajoittava selkäkipu tai liikkumattomuus, itsenäisyyden menettäminen, masennus, hengitysvaikeudet, monet ruoansulatuskanavan oireet sekä virtsan karkailu ja laitoshoidon tarve. Tilaa uutiskirje veloituksetta osoitteessa www.pharmanord.fi Palauta energiasi luonnollisesti Bio-Qinon Q10 GOLD sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja B 2 -vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Niin kävi myös Annelille, jolle terveysasemalla määrättiin Voltaren emulgeeliä ja särkylääkettä. Ne rajoittavat ihmisen arkipäiväistä toimintaa ja uhkaavat itsenäisyyttä. Lisäksi selkärangan murtumiin liittyy kahdeksan kertaa korkeampi kuolleisuus. Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa, puh. Ne rajoittavat ihmisen arkipäiväistä toimintaa. Ja vaikka potilaasta otettaisiin röntgenkuva ja murtuma näkyisi kuvassa, radiologit eivät aina sitä havaitse tai havainnosta huolimatta raportoi sitä riittävän selkeästi lausunnossaan. Hän olisi omien sanojensa mukaan pyörätuolissa hoitokodissa, ellei olisi saanut asianmukaista diagnoosia ja hoitoa. Joka kolmas 50 vuotta täyttänyt nainen ja joka viides mies saa loppuelämänsä aikana osteoporoottisen murtuman. Osteoporoosia sairastaa 400 000 suomalaista. Lisäksi selkärangan murtumiin liittyy kahdeksan kertaa korkeampi kuolleisuus. SelenoPrecise sisältää patentoitua orgaanista seleeniä, joka edistää immuunijärjestelmän toimintaa ja solujen suojaamista hapettumisstressiltä, sekä tukee kilpirauhasen normaalia toimintaa. . (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi FI _Q 10 _S el en Pr ec is e_ A D _S en io rit er ve ys 7_ 95 x2 58 _1 01 8. – Ajattelin, että elämä loppuu tähän, kertoo kaikki lannenikamansa yksi kerrallaan arjen tilanteissa murtanut Anneli. Tutkimusten mukaan niistä jopa 70 prosenttia jää diagnostisoimatta ja samalla myös osteoporoosi hoitamatta. Ne rajoittavat ihmisen arkipäiväistä toimintaa ja itsenäistä selviytymistä. Nikamamurtumilla voi olla vakavia vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun. 95 . Murtumaa ei diagnosoida Selkärangan murtumien alidiagnostisointi aiheutuu monista eri syistä
Sade, sumu ja huurtuneet tai likaiset autonikkunat heikentävät kuljettajan näkymää. Heijastinta käyttävä jalankulkijan voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä. Heijastin on edelleen halpa henkivakuutus. Lääkäreiden olisikin hyvä kysyä potilailtaan veden juomisesta ja suositella sen lisäämistä, jos määrät tuntuvat vähäisiltä. Runsas vedenjuonti hillitsee toistuvia virtsatietulehduksia . Verrattuna normaaliverenpaineisiin dementia kehittyi noin 40 prosenttia todennäköisemmin osallistujille, joiden systolinen verenpaine oli tuolloin yli 130 mmHg. Kuva: Wikipedia Näy pimeässä, käytä heijastinta . Hyviä vaihtoehtoja ovat myös heijastinliivit ja -valjaat. Virtsatietulehdukset ovat yleisiä sairauksia erityisesti naisilla. Kiinnitä heijastin oikein Heijastinvalikoimasta löytyy erilaisia ja moneen tyyliin sopivia malleja. Kaikki naiset joivat normaalisti alle puolitoista litraa vettä päivässä, mitä pidetään liian vähänä. 96 . Veden juomista on suositeltu virtsatietulehduksiin tätäkin ennen, mutta laadukas tutkimusnäyttö asiasta on puuttunut. Puolet naisista sairastaa ainakin yhden virtsatietulehduksen elämänsä aikana. Katuja mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot hankaloittavat havainnointia. Uutispalvelu Duodecim Valaistuissakin taajamissa voi olla vaikea havaita pimeän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 140 toistuvista virtsatietulehduksista kärsivän naisen vuoden kestäneeseen seurantaan. Jalankulkijan on lain mukaan pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta. Suomessa muisti ja muut kognitiiviset toiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 henkilöllä. Heijastin auttaa jalankulkijaa näkymään liikenteessä ja autoilijaa näkemään hämärässä kulkevan kävelijän. Toistuvista virtsatietulehduksista kärsivät naiset voivat ehkäistä uusia tulehduksia lisäämällä päivittäistä vedenjuontiaan. Heijastimen voi kiinnittää myös sääreen, jos käytössä on useampia heijastimia. Kun tutkijat vuoden kuluttua vertasivat ryhmiä, he havaitsivat, että virtsatietulehdukset olivat puolet harvinaisempia vedenjuontiryhmässä. Antibiootit ovat virtsatieinfektion yleisin hoitokeino, mutta niiden liiallista käyttöä pitäisi välttää vastustuskykyisten bakteerikantojen ehkäisemiseksi. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta runsaan vedenjuonnin uskotaan laimentavan ja poistavan bakteeripitoista virtsaa, mikä antaa bakteereille vähemmän mahdollisuuksia aiheuttaa tulehduksia. Tulokset osoittavat, että vedenjuonti tehoaa naisten toistuvien virtsatietulehdusten ehkäisyssä. Myöhäisiän verenpaine ei vaikuttanut dementiariskiin, mutta yhteyksiä näkyi tarkastellessa 50-vuotiaana tehtyjä mittauksia. Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä. Kohonnut verenpaine keski-iässä voi ennakoida myöhempää dementiariskiä, vaikka verenpainelukemat eivät olisi kovin korkeita. Riippuheijastimen pitää päästä heilumaan vapaasti ja näkyä sekä eteen, taakse että sivulle. Uutispalvelu Duodecim Viisikymppisen kohonnut verenpaine kertoo dementiariskistä . Pimeän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vaikea havaita. Niitä on vapaasti riippuvia, irrotettavia ja kiinteitä. Riski oli suurentunut myös osallistujilla, joiden verenpaine oli ollut koholla 45-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan noin 150 metrin etäisyydeltä vaatetuksesta ja auton valoista riippuen. Vesiryhmäläiset saivat myös selvästi harvemmin antibioottilääkityksiä virtsatietulehduksiinsa. Näkemiseen vaikuttavat myös auton valojen kunto. Autoilija havaitsee parhaiten tien puoleiselle sivulle kiinnitetyn heijastimen. Puolitoista litraa lisää riittää pienentämään tulehdusriskin puoleen, tuoreet tutkimustulokset osoittavat. Riippuva heijastin kiinnitetään polven korkeudelle niin, että se pääsee vapaasti heilumaan. Lisävettä juoneet olivat sairastaneet keskimäärin 1,7 virtsatietulehdusta ja verrokit 3,2. Liikenneturvan seurantojen mukaan vuonna 2017 noin joka toinen suomalainen käytti heijastinta pimeän aikaan. Riski kasvaa varsinkin, jos verenpaineongelmat jatkuvat pitkään. Jos nyt julkaistut havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, korkean verenpaineen aiheuttamat vahingolliset muutokset voivat kuitenkin syntyä jo keski-iässä tai aiemminkin. Eri todennäköisyyksin heijastinta käyttämällä heistä joka viides olisi voinut pelastua. Stretchtai jousiheijastin kiinnitetään ensisijaisesti tien puoleiseen ranteeseen tai kyynärvarteen. Liikenneturva. Vuosina 2014-2016 Onnettomuustietoinstituutti tutki 24 pimeällä tai hämärässä tapahtunutta jalankulkijan kuolemantapausta, joissa jalankulkija oli liikkunut ilman heijastinta. Vuoteen 2017 mennessä heistä 385 oli sairastunut dementiaan. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä nähdään jopa yli 600 metrin päästä. Seurannan alussa naiset satunnaistettiin joko juomaan päivittäin 1,5 litraa vettä normaalin vedenjuontinsa lisäksi tai jatkamaan kuten ennenkin. Havaitut yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin mahdolliset sydänja verisuonitaudit, monet elintavat ja dementiariskiin vaikuttavat riskitekijät. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia. Tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä korkea verenpaine ei ole enää samanlainen dementian riskitekijä iäkkäillä kuin nuoremmilla. Vesi ei näiden tulosten valossa ole yhtä tehokas hoito kuin antibiootit, mutta kaikki antibioottien käyttöä vähentävät keinot ovat tervetulleita. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä. Unohdus on suurin syy heijastimen käyttämättömyyteen. Tiedot käyvät ilmi brittiaineistoon perustuvasta tutkimuksesta, jossa 8 600 osallistujan verenpaineet mitattiin kuuden vuoden välein vuosina 1985–2003. Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä
Määräaikaistilaus 12 kk (8nroa) 56€ Voit tilata lehden digitaalisena osoitteesta www.lehtiluukku.. (09) 413 97 300 Tilaa netissä tai sähköpostilla Tilaushinnat www.senioriterveys.. TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Sen iori ter vey s Info ST So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I Tilaaja tai lahjalehden saaja Lahjatilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin % Ka rp rin t m ak sa a p os tim ak su n Käytä palvelukorttia, kun r Tilaan Senioriterveys -lehden ___/___ 20___ alkaen r itselleni r lahjaksi r Kestotilaus r Määräaikaistilaus 12 kk r Muutan tilaukseni kestotilaukseksi SenioriTERVEYS on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin keskittynyt aikakauslehti. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. • Tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi • Muutat tilauksesi kestotilaukseksi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaajapalvelu Puh. SenioriTERVEYS ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Senioriterveyden keskeisiä aihealueita ovat • fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden • psyykkinen terveys: ihmisen psykosomaattinen yhteys • sosiaalinen terveys: sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia • seksuaalinen terveys: seksuaalisuus on myös ikäihmiselle tärkeä ja voimaa-antava elämän osa-alue • yhteiskunta terveydellisestä näkökulmasta. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). tilaukset@karprint.. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 52€ • ulkomaisiin tilauksiin postituslisä • postituskulut ulkomaille tilattaessa 18 € / vuosi Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin
Kuoreen merkintä ristikko. Arvo noin 40 euroa.. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. Numeron 7/18 ristikon palkintona on myös Franssilan hoitosalvapaketti, kolme eri salvaa. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Numeron 6/18 ristikon palkinnon, Franssilan hoitosalvapaketin voittajaksi arvottiin Liisa Vatanen Loviisasta. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 26.11.2018 mennessä. 98 . SenioriTERVEYS 7/2018 RISTIKKO Senioriterveys 6/2018 ristikon ratkaisu Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………………………………………….………… Postinumero: …………………… Paikkakunta …………………….……………………………… Puhelinnumero: …………………………..……………………. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari
THERA-TRAINER MOBI® moottoroitu polkulaite kotija ammattikäyttöön Hyödyt • Sydänja verenkiertoelimistön toiminnan vilkastuminen ja kestävyyden lisääntyminen • Aineenvaihdunnan ja ruoansulatuksen tehostuminen • Lihasvoiman vahvistuminen ja säilyminen • Jäykistymisen välttäminen ja liikkuvuuden lisääntyminen • Liikkuminen lisää mielihyvähormonien tuotantoa KYSY MYÖS VUOKRAUKSESTA!. 03 2350 700 info@fysioline.fi, www.fysioline.fi Mukana jalkakaukalot ja käsikahvat – vaihto pikalukituksella ilman työkaluja. Fysioline Oy, Arvionkatu 2 33840 Tampere, Puh
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2018-49 600114-1807 WWW.WELLO2.COM PAREMPAA HYVINVOINTIA HELPOMPAA SUORITUMISTA ARJESSA VAHVEMPAA HENGITTÄMISTÄ Yhteistyössä Krista Pärmäkoski W ellO 2 lisää ulos– ja sisäänhengitysvoimaa sekä ilman virtausta keuhkoissa. Vahvemmat ja kestävämmät hengityslihakset parantavat suorituskykyä ja auttaa selviytymään arjen haasteista. Huomaat vaikutuksen helpompana hengittämisenä ja parantuneena jaksamisena. Kannattaa tehdä niin kuin Krista ja hankkia WellO 2 se huolehtii hyvästä hengittämisestäsi Apteekeista sekä Euronics ja Intersport –kauppiailta. Laitteen tuottama lämmin vesihöyry auttaa hengitysteiden terveyden ylläpidossa ja vähentää ilmateiden ärsytystä