H yvä E lämä 6,50 7/2023 – 8,50 Terveyttä ja hyvinvointia senioreille • Elämäkerran kirjoittaminen avaa tietä anteeksiannolle • Kohtaa muistisairas ihmisenä, ei sairauden kautta • Suomalaisten elvytystaidoissa parantamisen varaa Palkittu uutisja viihdemies Heikki Kahila Psykiatri Juhani Mattila: 85 prosenttia suomalaisista kärsii kaamosoireista Senioreilla taipumus jäädä jumiin huoliinsa Ikäihmiset Ikäihmiset on hylätty on hylätty viihteessä viihteessä Kuusikymppisillä naisilla toiset ruuhkavuodet
Suljetaan klo 16: 5.12., 22.12., 31.12. 21.11.2023 7.1.2024 Museo Milavida • Näsilinna • Milavidanrinne 8, Tampere museomilavida.fi • Liput 9/5 € • Puh. Palatsin joulu Palatsin joulu Näyttely tapahtumia pajoja opastuksia. 040 831 4054 Avoinna ti–su klo 11–18 • Suljettu 6.12., 23–25.12
KUUSIKYMPPISESTÄ SUOMALAISTA naisesta ja hänen ajastaan haluavat siis oman siivunsa monet. Ruuhkavuodet ovat ajanjakso, jossa asioita on ja tapahtuu paljon, aikatauluja ja menemisiä pitää sovittaa yhteen, arki väsyttää välillä, ja jokaisen perheenjäsenen tarpeet ja vaatimukset vievät osansa jaksamisesta. Jos tuntuu rankalta, apua kannattaa uskaltaa pyytää apua ennen kuin uupumus uhkaa. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Tukiverkosto on sitä varten. Hoidettavana saattavat olla myös vanhenevat appivanhemmat tai muut sukulaiset erilaisine arjen asioineen. H yvä E lämä 3 . Ensimmäiset ruuhkavuodet, lasten ollessa pieniä, ovat usein tapetilla, mutta niin sanotuista naisten toisista ruuhkavuosista puhutaan harvemmin. Tässä lehdessä on luettavana kaksi erilaista kertomusta kuusikymppisen naisten toisista ruuhkavuosista.. Aika lastenlasten kanssa tuntuu tärkeältä ja hyvä suhde heihin syntyykin vain yhdessä tekemällä ja yhdessä olemalla. Kannen kuva: Gummerus Liisa Takala Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 7/2023 H yvä E lämä Hyvin vähän omaa elämää RUUHKAVUOSILLA TARKOITETAAN perinteisesti vuosia joiden aikana perheellisillä ihmisillä on vaikeuksia sovittaa työtä ja muuta elämää. 0407291445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 62 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 66 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 50 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy marraskuun alussa. Oma eroprosessi, erosta toipuminen ja aikuistenkin lasten tyynnytteleminen vanhempien eron yli jäävät useimmiten naisen asioiksi, ja olo voi tuntua yksinäiseltä. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Ongelmat kärjistyvät useimmiten 28-37 -vuotiailla perheellisillä suomalaisilla. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Hektiset ruuhkavuodet ovat usein myös parisuhdetta koettelevaa aikaa. Myös yhteiskunnan palvelut, kotihoitoja ateriapalvelu ovat hyviä olemassa. Samanaikaisesti elämässä saattaa tapahtua suuriakin muutoksia, joiden kanssa jäädä yksin. Avioero voi olla yksi niistä, sillä moni parisuhde ajautuu ongelmiin, kun lapset itsenäistyvät. Huolta saattaa olla myös omista aikuisista lapsista, ja omakin terveys saattaa askarruttaa. Aikaa jää hyvin vähän omille harrastuksille, parisuhteelle tai ihan omalle itselle, omaa elämää on hyvin vähän. Omien vanhempien luona ollessa ja heidän asioitaan hoitaessa, ei ehdi olla tarpeeksi lapsenlasten kanssa. Toisissa ruuhkavuosissaan naiset hoitavat usein vanhempiaan, lapsenlapsiaan, kotiaan, parisuhdettaan ja usein vielä myös omaa työtään. Ja omakin lapsi voisi tarvita vähän omaa aikaa. Lisäksi huono omatunto vaivaa on missä vain. Useimmin niistä puhuttaessa tarkoitetaan pienten lasten vanhempia. Joku läheinen ihminen voisi tulla mukaan jakamaan arjen velvollisuuksia. Heistä 40 prosenttia kokee ruuhkavuodet raskaiksi
60 Kirkasvalolampun säännöllisen käytön, oikeanlaisen ruokavalion ja liikunnan avulla pääsee hyvään alkuun, mutta jokaisen on itse löydettävä toimivat keinot kaamosoireiden selättämiseksi. 4 . 38 Psykiatri Juhani Mattila harmittelee, että monet jäävät liian aikaisin eläkkeelle 42 Elämäkertakirjoittajien opettaja Saara Vaherjoki-Honkalan mielestä hyvä elämäkerta voimaannuttaa, luotaa syvälle ja on ennen kaikkea rehellinen. Suomalaisten elvytystaidoissa on parannettavaa. 86 Kuka tahansa voi julkaista kirjan. 13 Varamummo muistelee kokemuksiaan yhdistyselämästä. 20 24 Eva Haapala löysi levollisuuden elämäänsä toisten ruuhkavuosien jälkeen. H yvä E lämä Sisältö 7/2023 6 Uutisja viihdemies Heikki Kahila tuo uuden sarjansa ”Kahvilla Kahilan kanssa” kaikkien saataville internetin Lämpiö-palveluun. 46 Kuunteleminen on taito, jota voi opetella. 20 Valitettavan usein huomaa, että kohtaamisissa päähuomio on sairaudessa, ei ihmisessä, sanoo neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen Muistiliitosta. Kuulluksi tuleminen lahja, jonka voi saada avautumalla. 54 Intuitiota tutkivalle taiteen tohtori Asta Raamille arjen meditaatiota voi olla puuron tai kasvissosekeiton teko. 66 Positiivinen elämänasenne ja arjen ilo auttavat Teuvo Kalliomäkeä jaksamaan, vaikka elämään mahtuu monenlaisia koettelemuksiakin. 12 Mitä kuuluujutussa kurkistetaan tuuloslaisemäntä Arja Näsin elämään. 98 Ristikkoa ratkomaan! ”Mummolta ei pidä kysyä, että muistako minut, vaan esitellä itsensä sanomalla vaikkapa, että minä olen sinun lapsenlapsesi Maija”, muistuttaa Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen. Arja Paasion kirja on nimeltään Tumpelo kokkaa. Hyvinkääläisen Teuvo Kalliomäen kohdalla voisi sanoa, että yhden miehen osalle on karttunut koettelemuksia enemmän kuin kohtuudella kenellekään soisi. 78 Yhdistysesittelyssä Jyväskylän Sydänyhdistys. 24 Toisissa ruuhkavuosissa naiset hoitavat vanhempiaan, lapsenlapsiaan, kotiaan ja omaa työtään. 66. 34 Juha-Pekka Kallion hengen pelastivat maallikkoelvytys ja sydäniskuri, kun hänen sydämensä pysähtyi. 74 Tinnittäjällä ei hiljaista hetkeä ole
Reiska osti minulle elämäni ensimmäisen konrabasson. – Kuuntelin BBC:n Kello viiden tanssihetkeä ja öisin, kun radiotaajuus oli sopiva, The Voice of American-ohjelmaa. 6 . – Samoin jazz, johon Varkauden uuden kappalaisen poika minut tutustutti. Silloin Varkaudessa vaikuttaneen Jaakko Salon luona kävin kuuntelemassa be bopia. Teksti: Kati Wikström Koen, että maamme yli miljoona eläkeläistä on unohdettu viihdeohjelmien kohderyhmistä, summaa Heikki Kahila. Olisi tärkeää, että viihdeja muut kulttuuripalvelut seuraavat ikäihmisiä elämänmuutosten mukana. – Helsingin kaupunki ja Lämpiö ovat tarjonneet minulle mahdollisuuden kantaa tarinakorteni kekoon ikääntyvälle Suomelle, joka ansaitsee laadukasta viihdettä. H yvä E lämä U udessa sarjassaan Heikki Kahila käy läpi muistojaan uutisja viihdemaailmasta merkittävien suomalaisten henkilöiden kautta ja keskustelee niistä toimittaja Markku Veijalaisen kanssa. Hän opasti minut myös iskelmälaulun saloihin. Viihdekokemuksia sota-aikoina Kahila on kotoisin Varkaudesta ja hänen äitinsä toimi sota-aikana lottana sotasairaalassa. Siinä viimeiset 15 minuuttia oli omistettu kevyelle musiikille. – Ikäni osalta en päässyt parketille, mutta tanssimusiikki vaikutti keskeisesti musiikkimieltymyksiini. Päädyin aikoinaan viihdemaailmasta eli musiikin, kuuluttamisen ja huumorin parista tv-uutisiin. – Maamme yli miljoona eläkeläistä on unohdettu viihdeohjelmien kohderyhmistä. – SOK oli kiinnittänyt 60-luvun alussa vastavalitun Miss Suomen ja joukon tasavallan Ikäihmiset on hylätty viihteessä Mittavan uran tv-uutisten ja viihteen parissa tehnyt 87-vuotias Heikki Kahila tuo uuden sarjansa ”Kahvilla Kahilan kanssa” kaikkien saataville Lämpiö-palveluun. – Minun historiani on luonnollisesti muokannut viihdemieltymyksiäni. dixielandia. Varkaudesta Helsingin sykkeeseen Kauppaopistossa ollessaan Kahila pääsi Varkauden Sokos-tavaratalon muotinäytösten kuuluttajaksi. Muusikko oli huonetoverini TV1:n viihteessä, kapellimestari Aarno Walli, myhäilee Kahila. Ne olivat jokaisen iskelmädiggarin ja jatsarin tuntemia ohjelmia. Viihteen tarve ei todellakaan lopu eläkeikään, toteaa Kahila. Jokaisella on oma käsityksensä viihteestä, riippuen esimerkiksi iästä ja elämänkokemuksista, toteaa Kahila. Sieltä sitten palasin takaisin viihteen pariin, TV1:n viihdetoimituksen ensimmäiseksi tuottajaksi. Radioviihde oli erittäin keskeistä ja Lauantain toivotut suosittu ohjelma 50-luvulla. Kahila on päässyt elämänsä aikana seuraamaan laajasti Suomen viihteen kenttää. Tuo kappalaisen poika, Jorma Railonkoski perusti sittemmin Storyville jazz-klubin Helsinkiin. Sotien jälkeinen Suomi ryhtyi todella tanssimaan, viikolla neljä kertaa ja sunnuntaina kahdesti. – Isompaa ja minuun syvästi vaikuttanutta viihdettä sen sijaan tarjosivat viihdytyskiertueen Harmony Sisters-yhtye. En ollut koskaan kuullut mitään vastaavaa musiikkia, se oli ns. Tanssilavat kukoistivat. – Tutustuin Reino Johanssoniin, jolla oli suuri levykokoelma eri tyyllilajien jazzia. – Sairaalassa monet isät kaipasivat omia lapsiaan, joten minua siirreltiin polvilta toisille viihdetilaisuuksissa, joihin pääsin äitini mukana. Menin tunneille ja pääsin Reiskan bändiin. Kuva: Gummerus: Liisa Takala. – Vuosia myöhemmin näin tilaisuudesta otetun valokuvan. Heitä säesti tuolloin hanurilla sotilaspukuinen muusikko. Lievitin näin osaltani isien ikävää. Ohjelmat on suunnattu nykyviihteessä unohdetuille senioreille
Erkki oli Suomen Television uutistoimituksen päällikkö. Loikka toimitusharjoittelija-toimittajasta uutistenlukijaksi oli valtaisa.. Samaa ohjelmaa katselevat ikäihmiset voivat olla yhteyksissä sekä toisiinsa että ohjelmien tekijöihin chatin tai videopuhelun kautta. Minut hyväksyttiin, mutta urastani tuli yhden esittäytymispäivän mittainen. H yvä E lämä 7 . – Onni potkaisi minua todella suurella saappaalla ja sain kutsun tulla esittäytymään tv:n uutistoimitukseen. – Hän lausui: ”Olen ajatellut Heikki, että aloitat uutisankkurina huomenna. . Lämpiön käyttöön tarvitaan vain älylaite ja verkkoyhteys, eikä palveluun tarvitse kirjautua. Mukana on myös kulttuuritoimijoita, järjestöjä ja muita sisällöntuottajia ympäri Suomea. Turnee tuli myös Varkauteen. Sain toistaa osuuteni parina keväänä ja pääsin näin esittäytymään SOK:n markkinoinnille. Ensimmäinen tv-julkkis Kahilan elämä muuttui täysin, kun Raatikainen kutsui hänet huoneeseensa tammikuussa 1963. tunnetuimpia mannekiineja muotinäytöskiertueelle kautta kaikkien Suomen Sokos-tavaratalojen. Hänenkin etunimensä oli Heikki. Nuori mies pysyy siten paremmin poissa synnistä.”. Lämpiössä ohjelmia voi katsoa tallenteina tai suorina lähetyksinä. Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku ovat kehittäneet Lämpiötä yhdessä suomalaisten yritysten Voolerin ja Codaonen kanssa. Lämpiöön voi tutustua osoitteessa lämpiö.fi. Pääsin toimitusharjoittelijaksi, ja niin alkoi matka kohti tulevaisuutta, Heikki nauraa. Lämpiö kehitettiin palvelemaan erityisesti kotona asuvia iäkkäitä, jotka eivät fyysisesti pääse kulttuurija hyvinvointipalveluiden pariin. Tervetuloa Lämpiöön! Valtakunnallinen digipalvelu Lämpiö on viiden kaupungin, kahden suomalaisen IT-yrityksen sekä ikäihmisten yhdessä kehittämä digitaalinen alusta, jossa iäkkäät voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. – Kuulutin näytökset yhdessä ryhmän vakituisen kuuluttajan kanssa. Etusivulla aukeavat sisällöt ovat kaikkien katsottavissa ympäri Suomen. – Kohtalo puuttui elämääni serkkuni muodossa, joka oli samaiseen aikaan kysellyt tuttavaltaan Erkki Raatikaiselta, voisiko serkkupoika päästä kokeilemaan uuteen mediaan. Kahvilla Kahilan kanssa -lähetysten aiheina ovat Tauno Palo, Urho Kekkonen, Armi Kuusela ja Mauno Koivisto. Ikäihmiset ovat olleet mukana kehitystyössä alusta lähtien. Kahila käynnisti myös juonnetut tanssit Varkauden seurantalossa pari kertaa viikossa. – Kuuluttajan pestistä sain kimmokkeen hakea töihin Sokoksen markkinointiosastolle Helsinkiin. Lämpiö on yli 64-vuotiaille tehty yhteisö, jossa voi nauttia ystävien ja sukulaisten kanssa monenlaisista kulttuuripalveluista
70-luvulla uutisia katsoi jo 2,5 miljoonaa kansalaista, eli koko aikuisikäinen väestö. Kuva: Museovirasto. Ura uutisstudiossa alkoi tammikuussa 1963. Meillä oli Aarre Elon kanssa yhteinen lattiaviihde-Floor show, kertoo Kahila Meidän Heikki saapui joka ilta suomalaisten olohuoneisiin lukemaan uutisia. H yvä E lämä – Siitä lähtien, olin suomalaisten olohuoneen uusi perheenjäsen, joka vieraili kodeissa lähes joka ilta. Muutaman vuoden päästä tv:tä katsovien määrä oli noussut 500 000:een. Siihen aikaan ei ollut konsultteja kertomassa, kuinka käsitellä tv-näkyvyyden mukanaan tuomaa valtaisaa julkisuutta. Syntyi Suomen ensimmäinen tv-julkkis ja kaikkien tuntema, meidän Heikki. Kuva: Gummerus Yleisradion toimittaja ja uutisankkuri Heikki Kahila vuonna 1968. Viihteen monitoimimies – Ylen työni aikana esiinnyin myös monissa kokoonpanoissa ja samaan aikaan tein ravintolaviihdettä. Lohkaisipa eräs ystäväni, että kävellessään kanssani kadulla, tuntuu samalta kuin kävelisi Kekkosen vieressä, kiteyttää Kahila. Moni vanhemmasta väestä ei ollut aivan varma, näenkö minä heitä samalla tavoin kuin he näkevät minut, joten he pukeutuivat varmuuden vuoksi parempiinsa uutisia katsoessaan. – Vuonna 1963 katselulupia oli noin sadalla tuhannella suomalaisella. Hänestä tuli osa suomalaista tv:n historiaa ja ääni on tänäkin päivänä aivan oma tavaramerkkinsä. Kuvaavaa tv:n kasvavasta voimasta kertoo sen aikainen katselulupien kehitys. Kanssaihmisten tuijotuksesta tuli jokapäiväistä. – Monesti kuulin olevani julkisuuden läpipolttama. 8 . Kuva: Yle Uutisten lukija työnsä äärellä myöhemmin 1970-luvulla
– Muutamia minulle tärkeitä ihmisiä mainitakseni, on Jukka Puotila yksi heistä. Yhtyeeseen kuuluivat Jani Ulenius (vas.), Apeli Halinen, Heikki Kahila, Aarre Elo ja Jukka Virtanen. elokuuta 1936, Varkaudessa Kotipaikka: Helsinki Ura: Tv-uutisten ankkuri 1963-1978 TV1:n viihdetoimituksen toimittaja ja tuottaja 1978-1999 Juontaja, kuuluttaja, näyttelijä ohjaaja, muusikko, ravintolaviihteen käsikirjoittaja, kolumnisti ja viihdekonsulttina -2023 Tunnustuksia: Kultainen Venla -palkinto elämäntyöstä 2012 8 Telvis-patsasta Kunniakirjoja ohjelmatyöstä Presidentti Martti Ahtisaaren myöntämä Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi Kuuloja näkövammaisten muistamisia Songilo-yhtyeellä oli oma tv-ohjelma Meidän poikamme maalla, meressä ja Ilmalassa. – Työni Ylellä päättyi vuonna 1999. Viihde on edelleen lähellä hänen sydäntään. Heikki Kahila – Toimin myös miesmannekiinina, silloin heitä nimitettiin könsikkäiksi. Tämän takia Teija Sopasen ja minun juontamia tapahtumia mainostettiin kiertoilmaisulla: Mukana myös Suomen tunnetuimmat yllätysesiintyjät. H yvä E lämä 9 . – Toimin myös tanssimusiikin ja tanssitaidon sanansaattajana sekä opetimme paritansseja ja teimme vaimoni Pian kanssa tanssiohjelmia, luettelee Kahila. Tarinat yhdistävät suomalaisia Eri syistä ja tavoin kohdatut ihmiset ovat olleet Heikki Kahilan elämän rikkaus. Kahila siirtyi viihteeseen, takaisin juurilleen, sillä hän oli uutisvuosienkin aikana seurannut tiiviisti viihdettä ja tunsi valtakunnan viihteen tekijöitä. Viihteen parissa kanssani ilakoivat Hannu Karpo, Ilkka Kylävaara, Maarit Niiniluoto ja Aarre Elo. Ohjelmiamme olivat muun muassa Hyvä Suomi ja Oi maamme. – Yle ikään kuin omisti henkilön brändin, joten Ylen ulkopuolisia esiintymisiä ei katsottu mitenkään suopein silmin. – Lähdin uutisista vuonna 1978 ja siirryin tv:n erikoistoimitukseen. Siirryin sen jälkeen ikään kuin vapaaksi Kahilaksi, jolloin tuotin, ohjasin ja juonsin viihdeohjelmia ja tapahtumia. Pitkän uran uutisankkurina luonut Kahila siirtyi Ylen viihteeseen ja oli ensimmäinen viihteen tuottaja 80-luvulla.. . Ei tosin ollut kovinkaan vaikeaa arvata, keitä nämä yllättäjät olivat. Hänen Syntynyt: 7
* . Aamukävely Hietaniemen vanhalla hautausmaalla. Paperisen Helsingin Sanomien lukua 3-4 tuntia päivän aikana. Tavoitteena 7 000 askelta päivittäin ja riittävä lepo sekä terveellinen ruokavalio. Ylen vuosiensa jälkeen Heikki Kahila on tuottanut, ohjannut ja käsikirjoittanut lukuisia konsertteja. Kuva: Löytö Studio Oy/Sakari Heiskanen 87-vuotiaan Kahilan päivärytmi * . 10 . * . Vaihtoehtoinen kävelykohde on Lapinlahden puisto. Työskentelyn aikana nousee kävelemään noin 45 minuutin välein. * . Kuvassa taka-alalla Ylen vesitorni, jossa oli silloin toinen studio. Päästyään Yleisradioon töihin, jäi Heikki Kahila sille tielleen. * . * . Selventää huvikseen lehden englanninkielistä sanastoa ja sivistyssanoja sekä termistöä. Päiväunet, tunnin mittaiset. Jumppatuokio jossakin vaiheessa päivää. * . Ääniharjoituksia noin 30 minuutin ajan. * . Lounas klo 13. Herää klo 5.30 ja tekee kahvia puolisolleen. Työskentelyä, palavereja Ikääntyvän Suomen viihteen parissa ja Suomen Villasukkatehtaan kanssa. Lukevat Pia-vaimon kanssa nimiä vanhoista haudoista ja selvittävät myöhemmin tietokoneelta tarinat nimien takana. Aamupala klo 8. * . Pia-vaimo tunnetaan menestyneenä kilpatanssijana, kansainvälisenä tuomarina ja valmentajana.. H yvä E lämä 87-vuotias Heikki Kahila toi uuden sarjansa ”Kahvilla Kahilan kanssa” Lämpiö-palveluun. Teija Sopanen ja Heikki Kahila olivat Suomen ensimmäiset tv-julkkikset
Heidän viihteen tarpeensa ei ole vähentynyt, mutta heille ei juuri tehdä viihdettä. – Aiemmin koko kansa tunnisti imitaattoreiden hahmot. – Konserttitarjonta on viime vuotena jäänyt vähemmälle, koska liikkumiseni on hankalaa. Tvja radiokanavat ovat profiloituneet nuorempiin ja eläkeläiset ovat jääneet nykyviihteen ulkopuolelle. – Ongelmaa ratkomaan on perustettu työryhmä, jonka aiheena on, kuinka ikääntyvää Suomea viihdytetään, olen siinä mukana. Siitä hörppivät arvon toimittajat ja nuorisopalvonnan kohteina olleet bändin jäsenet. Musiikista emme yleisön kirkunan takia kuulleet mitään, mutta saimme hyvää kuvaja videomateriaalia. Niistä osa löytyy nyt äänitettyinä Lämpiöstä, toivottavasti mahdollisimman moni saa niistä iloa, kannustaa Kahila. – Vuonna 1965 olin paikalla The Rolling Stones-yhtyeen tullessa ensimmäistä kertaa Suomeen. – On muistettava, ettei hyvää viihdettä synny ilman osaavia käsikirjoittajia, jollaisia ovat olleet Seppo Ahti ja Neil Hardwick. – Pentti Siimeksen ja Ritva Valkaman tyrmäävät suoritukset Parempi myöhään-ohjelmassa ovat syöpyneet viihdehermooni. – Lehdistön ujouden ja kenties englannin taidon puutteen takia, yhtyeen jäsenet alkoivat haastatella toisiaan, nauraa Kahila. Kuitenkin kaikenlainen tarinaherkkyys on edelleenkin suomalaisia yhdistävä tekijä, tuumii Kahila. Rohkenen arvella, että Suomessa tulee jatkossakin olemaan ikäihmisiä, hymähtää Kahila. Joukossamme kiersi iso pullo, jossa oli puolet vodkaa ja puolet limua. Kuva: Museovirasto suosionsa alkoi tuottamastani Iltapala-ohjelmasta. Suosikkejamme ovat vanhat Beck-elokuvat, Tanssii tähtien kanssa, Elämäni biisi ja Puoli seitsemän. Kaaduin kotona maton kulmaan eikä se ollut mitenkään notkea sukellus. – On hyvä tiedostaa, että Suomessa on eläkeläisiä eli 65-100-vuotiaita noin 1,3 miljoonaa. – Suomessa on 500 000 ikäihmistä, joilla ei ole mitään käsitystä digipalveluista ja se on huolestuttavaa. Verkosta löytyy kuitenkin melkeinpä mitä vaan ja samalla saa vuorovaikutusta. He saapuivat juhannuskeikalle Porin Yyteriin, muistelee Heikki Kahila, kansallisaarre. Se varmasti täyttää ihmisten tanssimusiikin kuuntelun tarvetta, sillä tanssilavojen musiikkia ei enää juurikaan kuule. Suomalaisia elokuvia olen rakastanut nuoresta saakka. H yvä E lämä 11 . – Ennen keikkaa, olimme sulloutuneita lehdistöä ja bändiä varten rakennettuun ”pömpeliin”. Vain yksi kysymys esitettiin: ”Kuinka teidän musiikkinne poikkeaa The Beatlesin musiikista?”. – TV:n lisäksi nämä ikäluokat kuuntelevat myös mieluusti radiota, Suomen suosituin radio-ohjelma on Ylen radio 1:n Muistojen bulevardi. On ehdottomasti mainittava Jaakko Salo, joka tuotti ohjelman musiikin. Ikäihmiset on hylätty Suomalainen viihde on Kahilan mukaan siirtynyt yhtenäiskulttuurista polarisoitumiseen. Pidän älykkäästi kirjoitetusta, monipuolisesta viihteestä. – Yli 75-vuotiaita on Suomessa yli 700 000. – Seuraan nykypäivänä uutistarjontaa. Digikulttuuri on Kahilan mukaan tullut jäädäkseen. Huumori on pirstoutunut ja erilaiset Tosi-tv-ohjelmat ovat vallanneet viihteen kentän. Hänen imitaationsa minusta on kaikkein onnistunein, nauraa Heikki. Ystäväni Sakari Heiskanen, jolla on Löytö-studio Oy, on äänittänyt ne. The Rolling Stones saapui Turun lentokentälle juhannuksena 25.6.1965. Ohjelmia katsomme Katsomosta, Yle Areenasta ja Netflixistä. – Tässä tapahtumassa tutustuin hyvään ystävääni Veijalaiseen ja sain ensimmäisen kosketuksen nuorisohysteriaan, summaa Kahila. – Kirjoitin muutama vuosi sitten 35 tarinaa, jotka sijoittuvat yhtenäiskulttuurin Suomeen. – Pömpelistä johtivat ovet suoraan esiintymislavalle, joten keikan alkaessa kiipesimme sen katolle Markku Veijalaisen kanssa. – VEK-yhdistelmä eli Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla voitti Montreaux´n Kultaisen ruusun kilpailun vuonna 1965, ohjelmallaan Lumilinna. – Koen viihteen olevan nykyään pirstaloitunutta ja suoratoistopalvelut ovat muuttaneet ihmisten katselutottumuksia. Nykyään on enemmän alakulttuureja, joilla on eri julkisuuden henkilöt. HE Uuden äärellä – The Rolling Stones. Jalkapohjasta murtui luu. – Bändille oli järjestetty lehdistötilaisuus, jossa me toimittajat lähinnä tuijotimme heitä. Somekin on tullut jäädäkseen
Kova työ opettaa arvostamaan ruokaa ja sen tekijää. Ylöskartanon tilalla on 145 lypsävää lehmää ja satakunta päätä nuorta karjaa, mikä tekee tilasta tänä päivänä keskisuuren lypsykarjatilan. Ylöskartanon karjan suloisimpia ovat vasikat. Kun teurasauto saapuu tilalle, emäntä ehtii senkin vastaanottamaan. Ruokaa ei kovin helposti pois heitetä. Kolmen viikon ikäinen Valvikki-vasikka saa Arja Näsiltä aamuisen tervehdyksen.. Välillä tekisi mieli käydä sienessä tai marjassa. Maatilalla on opittu elämään säästeliäästi. H yvä E lämä Mitä kuuluu. Miehille ei aina kannata kertoa, mitä he suuhunsa laittavat. Hyvällä onnella se emäntä joskus metsäänkin ehtii, naurahtaa Arja. Viljelyksessä on parisataa hehtaaria peltoa. Jos kaupungista reilun 30 kilometrin päästä pitää hakea vaikkapa traktorin varaosa, emäntä kipaisee kaupunkireissuun. 12 . Ruoka pitää olla kuitenkin ajallaan pöydässä, kun miesväki saapuu töistään ruokatunnille. Kokki saa salaisuutensa pitää. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen H ämeenlinnan Tuuloksessa asuva Arja Näsi, 55, on ollut omien sanojensa mukaan maatilan emäntänä joka paikan höylä. Emäntä hakee, noutaa ja vie Maatilalla eivät työt lopu koskaan. – Uskoisin olevani aika mestari ruuantähteiden jatkojalostuksessa. Tila, Maatilalla riittää niin syntymää kuin kuolemaakin. Siitä huolimatta kaupunki ei ole vaihtoehto maaseudulla syntyneelle ja lähes koko ikänsä maalla asuneelle Arja Näsille. Jos isäntä pitää hakea Hyvinkäältä hänen vietyään sinne traktorin huoltoon, emäntä joutaa lähtemään. – Emäntä hakee, noutaa ja vie
Vladimir-niminen mies oli menettänyt maatilansa ja omaisuutensa Ukrainassa. Se kohtaaminen järkytti aika syvältä ja päätimme mieheni ja poikani kanssa yrittää tukea heitä taloudellisesti edes vähäisellä summalla. Pian tilan hoidosta päävastuun on ottamassa poika Otto. Itselläni eväinä iloinen mieli ja näkevät silmät sekä kuulevat korvat. Yrityshän on kuitenkin koko ajan kotona läsnä, eikä töistä pääse eroon kuin lähtemällä pois riittävän kauaksi kotoa. Muistan, miten pikkutyttönä ala-asteella nautin joka kerta koulun juhlissa esiintymisestä, soitimme sitten nokkahuilua tai lauloimme kuorossa. Musiikki elämään aikuisiällä Musiikki ja erityisesti laulaminen on Arjalle tärkeää. Aikanaan koin itsesyytöksiä siitä, että en pystynyt kaikkeen mihin olisi omasta mielestäni pitänyt pystyä. Aikanaan hän lauloi useamman vuoden Hauhon naislaulajissa, jonka jälkeen kiinnostus veti yksinlauluun tuttavan pyydettyä laulamaan pienissä hautajaisissa. Ennen ihmiset kuuntelivat paljon radiota ja. – Vanhukset nauttivat laulamisesta ja jutustelusta laulujen välissä. Olen onneksi pitkässä psykoterapiassa saanut avattua niistä asioista ja oppinut ymmärtämään asioiden taustoja. Edelleenkin koen ajoittaista ahdistusta saamattomuudestani, mutta olen oppinut, että pitää olla tyytyväinen siihen, mitä on saanut tehtyä, eikä murehtia tekemätöntä. Yksi asia pitää viedä loppuun kerrallaan ja keskittyä siihen kunnolla. – Kun muutin naimisiin mentyämme Tuulokseen, meille syntyi kolme lasta vuoden välein. Kesällä tapasin ukrainalaisen maanviljelijän täällä kotonamme. – Sen juuret juontuvat selkeästi viime sotiimme. Jos päivä on yhtä silppua, hääräämistä monen asian kimpussa saamatta omasta mielestään mitään kunnolla tehdyksi, tulee stressiä ja uupumusta. Arja Näsi on vienyt laulun ilosanomaa myös hoivakoteihin. Työtä vaikea erottaa vapaa-ajasta Koulutukseltaan Arja Näsi on meijeristi, mutta se työ jäi aika nopeasti pois. – Kun tyydyn arjen pieniin, itselle hyvää mieltä tuottaviin asioihin, koen iloa. joka työllistää myös kaksi ulkopuolista työntekijää, on Arjan puolison, Janne Näsin, kotitila. Musiikki tuntuu jäävän ihmisellä jotenkin eri lokeroon kuin puhe. Vanhempieni kautta kannan minäkin sotatraumaa. Minusta tuntui, että hänessä oli enää vain ihmisen kuoret, sisällä suunnaton tyhjyys. Kolme pientä lasta, kolmivuorotyö sekä karjan hoito, johon puolisokin oli sidottu, eivät millään sopineet yhteen. Parasta aikaa on meneillään kotien vaihto nuoren parin kanssa. Päätin laulaa, kun sen osaan ja siitä se lähti muokkaantumaan. Jotkut asiat on jätettävä vähemmälle huomiolle. Arja on oppinut olemaan tyytyväinen pienistä asioista. Aikanaan lypsin karjan kalanruotoasemalla kaksi kertaa päivässä. Nykyisin meillä on lypsyrobotit, jotka hoitavat lypsämisen. Laulu jatkui monta vuotta 4H:n kautta, ja lauluvirkistys sen kun jatkuu. Ennen lasten syntymää tein tehtaassa äidinmaidonkorvikkeita kolmivuorotyönä. – Kaksi ja puoli vuotta kestäneet musiikin perusopinnot olivat lasten syntymien jälkeen aikuisikäni parasta aikaa. Aikanaan ollessaan Hämeenlinnan 4H:n kotipalvelun työntekijänä hän sijaisti sairastunutta työtoveriaan hoivakodin virkistystoiminnassa. – Olen hyvin herkkä kokemaan muiden ihmisten tuskaa ja saatan saada itsekin aivan fyysisiä tuntemuksia. Suurin palkinto on se, että on saa jonkun omassa hiljaisessa maailmassaan elävän dementikon muistamaan tutun laulun sanat. Hän ei edes välttämättä laula, mutta huulet selvästi toistavat sanoja. En voinut tuolloin kuvitellakaan koskaan esiintyväni laulajana tai tekeväni keikkaa harmonikkaorkesterin kanssa. – Suuri haaste on minulle aina ollut erottaa työ ja vapaa-aika. . Tänä päivänä ei tee oikein edes mieli kuunnella uutisia. Yksinlauluun ja esiintymiseen Arja on hakenut oppia kansalaisopiston aikuisten musiikin perusopetuksesta sekä myöhemminkin erilaisilta laulukursseilta. Itse uuvuin aika pahasti muutama vuosi sitten, mistä seurauksena oli pitkähkö sairausloma. Menneisyyttään ei voi pois pyyhkiä, mutta sitä voi oppia ymmärtämään. perstuntumaa asiaan. Hän oli puolisonsa kanssa joutunut eroon lapsistaan ja paennut sotaa Suomeen. Väsähtäminen ruokkii myös masennukseen taipuvaista mieltäni. Ihminen ei ole robotti, eikä energia riitä kaikken vaikka tahtoa olisikin. – Alku oli vähän omasta mielestä näpertelyä, kun ei ollut kuin ns. Arja on puhunut avoimesti masennuksestaan. Oton puoliso, Nea, on raskaan kaluston ammattikuljettaja eikä tule olemaan tilan töissä. Vuonna 2013 Näsi otti pestin 4H-kotipalvelusta, jonka työntekijänä hän kävi auttamassa etupäässä vanhoja ihmisiä tekemällä siivouksia sekä muita kodin askareita. H yvä E lämä 13
Juttilan kylällä palvelut ovat vähentyneet merkittävästi sitten kyläkauppojen kulta-ajan eikä kuntaliitos Hämeenlinnaankaan ole sitä paremmaksi muuttanut. – Toki täällä asuu nuoria perheitä, jotka lähtevät aamulla autolla töihin ja palaavat illansuussa. – Maaseudulla on tärkeää käydä katsomassa naapureita, onko heillä kaikki hyvin. – Olen vuosia käynyt lenkillä koirani kanssa ja koska useimmat ihmiset pitävät koirista, on koiran kanssa ollut helppo tutustua uusiin sekä vanhoihin kyläläisiin. Yleensä jo tuolla yhdellä sanalla pääsee pienen juttutuokion alkuun. – Koulu lakkautettiin vuosikymmeniä sitten ja pitäjän suurin työnantaja Kettulan saha kolmisenkymmentä vuotta sitten. – En viihtynyt kaupungissa. – Kylätoiminnassa on ollut esillä ajatus siitä, että kylissä pitäisi olla ihmisiä, jotka toivottavat uudet asukkaat tervetulleiksi ja esittelevät kylää. Hyvä tapa kohdata ihmisiä muutaman sadan vakituisen asukkaan kylässä on sama kuin suurkaupungissa. Valoa ja sähköä naapureillekin Kun maailmaa katselee hämäläiseltä pikkukylältä, maailma on muuttunut ympärillä aika vähän. Arja uskoo tuntevansa aika ison osan Juttilan kylän vanhemmasta väestä ja heistä suurimman osan kanssa hän on ainakin joskus ollut tekemisissä. HE Arja Näsi ja 13,5-vuotias kääpiösnautseri Nappi ovat tehneet itsensä tutuiksi monen Juttilan kyläläisen kanssa.. Juttilaan, kuten luultavasti kaikkiin maaseutuyhteisöihin ovat tervetulleita uudet asukkaat. Vasta jälkikäteen olen tajunnut, että olisin minäkin voinut ostaa esimerkiksi tuoretuotteet kauppa-autosta enkä ajaa keskustaajamaan kauppaan. Nyt ne sanat pulpahtelevat esiin, vaikka ihminen olisi muuten puhumaton. Olen sanonut naapurin rivitalon yksin eläville eläkeläisille, että pitkän sähkökatkoksen osuessa meille saa tulla keittämään kahvit ja tekemään ruokaa. Kunnallinen hammaslääkäri piti praktiikkaansa kylällä pitkään, mutta hänkin joutui siirtymään muualle. H yvä E lämä ehkä ne laulut upposivat sieltä mieleen. Nyt meillä on sentään eläinlääkäriasema, mikä on karjatilalle erinomainen palvelu. Vastaantulijoita on aika harvakseen. Sanon kaikille vastaantulijoille päivää ja ohjeistin lapsenikin aikanaan tervehtimään kaikkia raitilla kulkevia ihmisiä. 14 . Ahtaus ja virikkeiden ylitarjonta ei sovi ainakaan minulle. Kaupunkiin pitää syntyä, jotta siellä pystyy asumaan. Heitä en välttämättä ole kaikkia tavannut. Kyläkummille olisi nyt tilausta, toteaa Arja Näsi. Arja pitää tärkeänä, että välit naapureihin ovat kunnossa. Minua ehdotettiin tältä kylältä tuohon hommaan, mutta oma jaksamiseni on tällä hetkellä sen verran epävarmaa, etten uskaltanut siihen lupautua. Saatamme itsekin olla paljolti syypäitä maaseudun palveluiden alasajoon. Tilalla on aggregaatit, jotka varmistavat, että meillä tila toimii ja valot palavat, vaikka muualla olisi pimeää. Arja Näsi on asunut aina maalla Tuuloksessa, kahta Jyväskylässä viettämäänsä vuotta lukuunottamatta. – Vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla kauppa-auto kävi kylällä
Kuntayhtymän johto: hallituksen jäsenet, johtavat lääkärit ja luottamushenkilöt tekivät minuun vaikutuksen. Sen jälkeen luovutin paikkani uusille nuoremmille ihmisille. Olin jäsenenä mäyräkoirakerhossa. Yleensä noihin tehtäviin ei ole tunkua. Olen käynyt työlainsäädännön kursseja ja opetellut neuvottelutaitoa ja esiintymistä. Viikko kierrettiin maata bussilla ja uitiin kuumissa lähteissä. Tehtävä oli aitiopaikka katsella yrityksen johtamista ja sen muuttumista. Itse opettelin yhdistyselämän oppeja jo vähän yli kaksikymppisenä kennelyhdistyksen toiminnassa Menin sen toimintaan mukaan hankittuani koiranpennun. Mutta tehtävä muuttui kuitenkin antoisaksi ja mielenkiintoiseksi. Paras luottamustehtävä ikinä. Ja lupaukseni olen pitänyt. Järjestin saunaillat ja harjoitusvuorot. Iso kansainvälinen koiranäyttely Hämeenlinnassa sujui hyvin, vetihän työryhmää entinen armeijan upseeri. Kun jätin tehtävät, he yrittivät edelleen saada minut kertomaan esimiehille tarpeistaan. Ihan omanlainen tieni on ollut kunnallisissa luottamustehtävissä. Tehtäväjako sovittiin selvästi ja toteutus hoitui sovitun mukaisesti. Tutustuin moniin ihmisiin, jotka ovat edelleen ystäviäni. Se on vaativa tapa hallita, mutta vaatii toteuttajiltaan osaamista, asioiden selvittämistä ja sääntöjen noudattamista. Kivaa oli ja pelikaverit olivat mukavia. Minusta se kuulosti aika hassunkuriselta ja joskus pelottavaltakin. HE Varamummo Varamu mmo Varamu mmo Kokemuksia yhdistyselämästä. Opiskelin lintukoetuomariksi. Nykyisin puheenjohtajia ja hallituksen jäseniä saa metsästää ja taivutella. Vedettiin verijälkeä Östersundomin metsissä jälkikoetta varten yhden hammaslääkärin kanssa, käytiin koiranäyttelyissä ja keskusteltiin koirien hännän asennosta ja rinnan leveydestä ruotsin kielellä. Koirarotu vaihtui muutaman vuoden kuluttua suomen pystykorvaan. Lintukokeita oli ympäri Suomea. Kokouspaikka oli syrjässä reitiltäni työhön. Kenneltoiminta ja koirakerhon toiminta opetti monia asioita. Ei moista palkitsemista ole kohdalleni tullut sen koommin, vaikka miten olisin töitä tehnyt. Eivätkä minut tehtävään valinneet olleet edes kysyneet suostumustani. Eivätkö nuo ihmiset ymmärrä, millaista käyttäytymistä demokratia edellyttää. Siellä sain valtavasti monipuolista koulutusta, neuvottelukokemusta ja loin verkostoja. Tehtävän kruunasi yhdessä tehty tutustumismatka Islannin sairaanhoitoon ja maahan. Olen saanut oppia uusia asioita ja tavannut mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä. I hmettelen usein kokouksissa kumppaneiden käytöstä. Tehtävä ei oikein istunut suunnitelmiini. Vedin kuntopesisporukkaa, jossa oli jäseniä useasta eri firmasta sekä miehiä että naisia. Opin yrityksen toiminnasta ja sitä ympäröivästä yhteiskunnasta paljon luottamustehtävissä. Osallistuin näyttelytoimikuntiin ja olin järjestämässä koiranäyttelyitä. Myös kerho vaihtui samalla. H yvä E lämä 15 . Henki oli harvinaisen hyvä. Tunsin aina saaneeni jotain hyviä ajatuksia mukaani, kun kokouksesta ajelin työpaikalleni. Näin rohkeaa toimintaa selitti se, että sairaalan toiminta oltiin lopettamassa. Tein toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset, hain raha-avustukset firmoista ja piirsin pelipaikat ja lyöntijärjestykset porukalle ennen pelejä. Sanoin, että nyt saatte mennä ihan itse kertomaan terveisenne. Työkaverit tottuivat siihen, että minut voi lähettää kertomaan heidän huolistaan esimiehille. Jouduin mukaan lintukoetoimintaan . Sen sijaan myöhemmin toisessa näyttelyssä Mäntsälässä huomasin hoitavani usean ihmisen pestiä, kun muut työryhmän jäsenet juttelivat leppoisasti koirista tuttujensa kanssa. Sama koskee yhdistyselämän käytöstapoja ja sääntöjä. Hallituksessa käytiin hyviä keskusteluja, kaikkia kuunneltiin ja arvostettiin. Siellä tulivat yhdistyksen menettelytavat ja säännöt tutuiksi. Kuitenkin istuin kahden viikon välein hallituksen kokouksissa aamupäivän ajan ja sen jälkeen ajoin Helsinkiin töihin. Ja seurustelussa kunnostautui eniten juuri järjestävän porukan puheenjohtaja, jonka olisi pitänyt johtaa toimintaa ja hoitaa omat tehtävänsä. Mielenkiintoisen ja antoisan kokemuksen tuotti 90-luvun alussa erään sairaalakuntainliiton valtuuston puheenjohtajuus. Kerhossa käytiin välillä kiihkeääkin valtataistelua ja kokoukseen tultiin anastamaan valta pois sen hetkiseltä johdolta. Koirista siirryin ammattiyhdistysliikkeeseen. Sen näyttelyn jälkeen päätin, että en ikinä elämässäni ryhdy minkään yhdistyksen sihteeriksi, koska sihteerille on helppo kaataa kaikki työt. Olin eturivissä 20 vuotta
H yvä E lämä Terveysuutiset Liikunta särkylääkkeiden veroinen kivun lievittäjä Tyypin 1 diabetes hoitoon ilman lisäinsuliinia Tutkijat ovat kehittäneet haiman saarekesoluja sisältävän laitteen, joka ihon alle asennettuna tuottaa insuliinia aina tarvittaessa. Tulokset osoittavat, että jo virallisia suosituksia vähäisempi vapaa-ajan liikunta auttaa välttymään diabetekseen liittyvältä munuaisja ääreishermojen sairaudelta. Näin ollen tyypin 1 diabetesta sairastavat eivät tarvitse insuliinipistoksia ja insuliinitasapaino pysyy kunnossa koko ajan. Liikunta voisikin auttaa lääkitysten vähentämisessä. Havainto vahvistaa näkemystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi. Verrattuna potilaisiin, jotka olivat fyysisesti passiivisia, kaikenlainen liikunta liittyi pienempään sairastumisriskiin. Vähäinenkin liikunta hyödyttää terveyttä Liikunta hyödyttää, vaikka liikkuisi selvästi liikuntasuosituksia vähemmän. Polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Tutkimukseen osallistui 22 000 keskimäärin 62-vuotiasta vähän liikkuvaa miestä ja naista, joiden liikkumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla. 16 . Liikunnan terveyshyödyt olivat sitä suuremmat mitä enemmän vapaa-ajan liikuntaa henkilö harrasti. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä. Merkittävä osa nivelrikkopotilaista käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi suurentaa sydänja verisuonitautien sekä suolistovaivojen todennäköisyyttä etenkin riskipotilailla. Liikuntapyrähdyksillä tarkoitettiin lyhyitä, mutta fyysisesti raskaita arkiponnisteluja, kuten portaiden kiipeämistä tai nopeaa kävelyä. Laite on vielä kehitysja tutkimusvaiheessa, mutta jos se osoittautuu toimivaksi ja turvalliseksi myös tulevissa tutkimuksissa, laite voi tarjota pitkäaikaisen ja toimivan ratkaisun tyypin 1 diabetekseen. Tutkijat arvioivat, että hyödyt alkavat näkyä, kun vapaa-ajalla liikkuu vähintään 1,5 tuntia viikossa. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Tulos vahvistaa nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on parempaa kuin pelkkä löhöily. Liikuntapyrähdykset voivat auttaa syövän ehkäisyssä Vain muutaman minuutin mittaiset liikuntapyrähdykset voivat auttaa muuten vähän liikkuvia pienentämään syöpäriskiään. Vähäinenkin liikunta ehkäisee diabeetikon lisäsairauksia. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Suurin muutos näkyi verrattaessa fyysisesti passiivisia osallistujia henkilöihin, jotka liikkuivat noin puolet virallisten liikuntasuositusten tasosta. Tähän riittää esimerkiksi 1,5 tuntia kävelyä viikossa. Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Ääreishermojen sairauden riski oli noin kolmanneksen pienempi ja munuaissairauden riski viidenneksen pienempi, vaikka potilas olisi harrastanut suosituksia vähemmän liikuntaa. Osallistujat, joiden päivissä oli yhteensä runsaat 3 minuuttia näitä pyrähdyksiä, sairastuivat syöpään 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät pyrähdelleet lainkaan. Tämä havaittiin analyyseissa, joissa tarkasteltiin kokonaiskuolleisuutta, sydänja verisuonitauteja, aivoverenkiertohäiriöitä ja syöpiä. Tyypin 2 diabeteksen lisäsairaudet ovat harvinaisempia potilailla, jotka harrastavat kevyttä liikuntaa vapaa-ajallaan. Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien saarekesolujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Liikunta parantaa myös potilaiden toimintakykyä
Eturauhassyövän väestöseulontoja ei pidetä aiheellisina oireettomille miehille. Suurin osa näistä on rintasyöpiä, mutta nopeimmin ovat yleistyneet eturauhassyöpä ja nenänielun syövät. Kolesterolien osalta muutokset olivat kuitenkin laaja-alaisempia manteliryhmässä. Tuoreen tutkimuksen perusteella maallikon sydäniskurihoitoa saaneet pystyivät vuoden kuluttua elämään kotonaan ilman apua ja olivat palanneet töihin selvästi todennäköisemmin kuin potilaat, joiden sydämen tahti korjattiin sydäniskurilla vasta ensiapuhenkilöiden tai ambulanssin saavuttua. Kaikki osallistujat olivat energiarajoitteisella ruokavaliolla, minkä lisäksi puolet sai päivittäin 30-50 grammaa manteleita tai energiapitoisuudelta vastaavan määrän hiilihydraattipitoisia naposteltavia, kuten riisikakkuja tai uunissa valmistettuja hedelmämyslipatukoita. Jos verenpainepotilas sen sijaan oli asianmukaisella verenpainelääkityksellä, riski ei eronnut terveiden riskistä. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Uusien tulosten perusteella PSA-seulonnat saattavatkin olla luultua tehokkaampia. Kumpikin ryhmä onnistui laihtumaan keskimäärin 8 kiloa tutkimuksen aikana. Vuonna 2020 17,6 miljoonaa ihmistä sairasti nivelreumaa. Uusien tutkimusmenetelmien ja hoitojen myötä tilanne voi kuitenkin muuttua. Vastaavasti syöpiä pitäisi diagnosoida 14, jotta yksi kuolema estyisi. Näille miehille tutkimuksista ja hoidoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Seulonnat estävät yhden eturauhassyöpäkuoleman jokaista seulontoihin kutsuttua 246 miestä kohden. Alle 50-vuotiaiden syövät yleistyneet Alle 50-vuotiaiden syövät ja niistä johtuvat kuolemat ovat yleistyneet merkittävästi edeltävien 30 vuoden aikana, globaali selvitys osoittaa. Mantelit ja pähkinät ovat monella tapaa terveellisiä, mutta koska niissä on paljon rasvaa, niiden sopivuutta laihduttajille on epäilty. Suomessa se todetaan vuodessa runsaalta 5 000 mieheltä.. Tuoreen tutkimuksen perusteella mantelit näyttäisivät kuitenkin tukevan laihdutusta ja saattavat samalla vähentää sydänriskitekijöitä. Tutkijoiden mukaan merkittävä osa alle 50-vuotiaiden syövistä liittyy elintapoihin, kuten tupakointiin, liialliseen punaisen lihan, suolan ja alkoholin käyttöön sekä puutteelliseen liikuntaan. Samaan aikaan nivelreumasta johtuvat kuolemat ovat kuitenkin vähentyneet 23 prosenttia globaalisti ja varakkaissa maissa peräti 44 prosenttia. Tulokset tukevat näyttöä julkisilla paikoilla olevien sydäniskureiden hyödyistä ja kannustavat lisäämään niitä entisestään. Julkisella paikalla sydänpysähdyksen saavat jäävät henkiin ja toipuvat todennäköisimmin, jos he saavat pikaisesti sydäniskurihoitoa. Potilaiden terveydentila oli parempi myös muilla mittareilla arvioituna. Sairastuneista kaksi kolmannesta on naisia Verenpainelääkitys pudottaa dementiariskiä Korkea verenpaine saattaa hoitamattomana altistaa dementialle, mutta verenpainelääkityksen avulla riski näyttäisi laskevan terveiden samanikäisten tasolle. Myös veren glukoositasot, verenpaine, insuliinitasapaino ja veren kolesterolitasot paranivat kummassakin ryhmässä. H yvä E lämä 17 . Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se altistaa monille sairauksille, mm. Hoitamatonta korkeaa verenpainetta potevien riski sairastua dementiaan oli 42 prosenttia suurempi kuin samanikäisten, joilla ei ollut verenpaineongelmia. Potilaat saivat apua keskimäärin 5 minuuttia nopeammin, jos sydäniskurihoitoa antoi paikalla ollut sivullinen, mikä selittää paremmat tulokset. Todennäköisesti hoidon parantuminen ja entistä varhaisempi diagnosointi selittävät kehitystä etenkin varakkaissa maissa. Vuonna 2019 noin 1,8 miljoonaa alle 50-vuotiasta sairastui syöpään, mikä on 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. sydänja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille. Parhaat tulokset nähdään potilailla, jotka saavat sivullisen maallikon apua jo ennen kuin ammattilaiset saapuvat paikalle. Mantelit sopivat laihduttajan ruokavalioon Maallikon sydäniskurihoito parantaa ennustetta Seulonta vähentää syöpäkuolemia Eturauhassyövän seulominen PSA-testeillä todennäköisesti vähentää syöpäkuolemia, jos seulonnat aloitetaan 55–69-vuotiaana. Keskeinen ongelma on, että seulonnoissa löydetään paljon kasvaimia, jotka eivät aiheuttaisi kuolemaa eivätkä välttämättä edes oireita miehen eliniän aikana. Se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Terveellisten rasvojen lisäksi niissä on paljon proteiinia ja kuituja. Ikävakioituna tämä tarkoittaa noin 200 potilasta sataatuhatta ihmistä kohden, mikä on noin 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. Lisäksi lihavuus ja korkeat veren glukoositasot selittävät kehitystä. Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 40 aikuista 100 000:sta. Nivelreumaan kuollaan entistä harvemmin Nivelreuma on yleistynyt huomattavasti edeltävien vuosikymmenten aikana, globaali selvitys osoittaa
Tuoreen japanilaistutkimuksen mukaan osalla lapsista yhteys kulkee myös toiseen suuntaan – kehityksen hidastuminen saattaa lisätä ruutuaikaa. Naiset sairastavat useimmiten vakavaa masennusta tai erilaisia fobioita eli määräkohteisia pelkoja. Brittitutkimuksessa hoitajien avustamana tehty vuoteessa olon rajoittaminen todettiin paremmaksi kuin tavallinen unineuvonta. Närästys voi johtua mielen vaikeuksista Masennus, stressihäiriöt ja muut psykologiset vaikeudet voivat olla jopa fyysisiä seikkoja tärkeämpiä närästysoireiden selittämisessä. Riski on suurentunut etenkin lapsuudessa, nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Varsinkin masennusoireet ja traumaperäisen stressihäiriön oireet liittyivät närästykseen. H yvä E lämä U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim Ruutuaika yhteydessä hitaampaan kehitykseen Paljon television ääressä aikaa viettävät pikkulapset näyttäisivät kehittyvän jonkin verran muita hitaammin. Miesten yleisimmät mielenterveyshäiriöt ovat alkoholin liikakäyttö sekä vakava masennus. 46 prosenttia miehistä ja 53 prosenttia naisista sairastuu yhteen tai useampaan mielenterveyshäiriöön 75-vuotiaaksi mennessä. Tämä koski etenkin lapsia, joiden äideillä oli mielenterveysongelmia. Osalla potilaista myös masennusoireet vähenivät ja psyykkinen hyvinvointi parani.. Tutkimukseen osallistui 640 unettomuutta potevaa keskimäärin 55-vuotiasta, joista puolet satunnaistettiin vuoteessa olon rajoittamiseen ja puolet sai vain unihygieniasta kertovan lehtisen. Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi närästyksen taustalla olisi ainoastaan psyykkisiä oireita. Lyhyitä lääkityksiä koskeva yhteys selittyy todennäköisesti sillä, että monet mahasyöpäpotilaat saavat oireisiinsa närästyslääkkeitä ennen kuin syöpä on diagnosoitu. Erityisesti tämä havaittiin silloin, kun mies oli ollut yli 24-vuotias aivotärähdyksen aikaan tai hän oli menettänyt tajuntansa vamman yhteydessä. Vakava masennus on yleisin mielenterveyshäiriö. Suurin osa miehistä sairastuu keskimäärin 19-vuotiaana ja naiset 20-vuotiaana. Analyysin perusteella lyhyet lääkitykset liittyivät suurentuneeseen mahasyövän riskiin, mutta yhteyttä ei nähty potilailla, joiden lääkitykset jatkuivat yli kolme vuotta. Jos protonipumpun estäjät todella aiheuttaisivat mahasyöpää, yhteyden pitäisi olla voimakkaampi pitkään lääkityillä, tutkijat kirjoittavat. Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen ja joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta. Aivotärähdys nuorena heikentää myöhemmin Aivotärähdyksen nuorena aikuisena kokeneiden muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot saattavat heikentyä hieman tavallista nopeammin. Kun potilailta kyseltiin unettomuusoireista puolen vuoden seurannan jälkeen, vuoteessa olon rajoittamista harjoittaneet kokivat oireensa lievittyneen selvästi enemmän kuin verrokit. Aivotärähdys on lievä aivovamma, ja siihen pitäisi aina suhtautua vakavasti. Puolet ihmisistä sairastuu mielenterveyden häiriöön Noin puolet ihmisistä sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana. Vuoteessa olon rajoittaminen helpottaa unettomuutta Unettomuusoireet näyttäisivät lievittyvän rajoittamalla vuoteessa vietettyä aikaa. Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Televisiota tai videoita 1-2-vuotiaana usein katsovat saivat 2-3-vuotiaana muita huonompia tuloksia testeissä, jotka mittasivat muun muassa kielellisiä ja motorisia taitoja sekä vuorovaikutuskykyjä. Kun tutkijat vertasivat aivotärähdyksen saaneita kaksosia heidän kaksosveljiinsä, jotka eivät olleet kokeneet aivotärähdystä, aivotärähdyksen saaneiden testitulokset olivat heikompia 70-vuotiaana. 18 . Havainnot olisi hyvä huomioida pitkäkestoista närästystä potevien hoidossa. Vastaavasti huonompia testituloksia etenkin kommunikaatiotaidoissa vuoden ikäisinä saaneet viettivät muita lapsia enemmän aikaa television ääressä 2-3-vuotiaana. Närästyslääkkeet tuskin mahasyövän riskitekijä Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet eivät uusien tutkimustulosten perusteella suurenna mahasyövän riskiä, vaikka niin on epäilty. Hoitajat ohjasivat ja tukivat potilaita kerran viikossa neljän viikon ajan
monipaikkainen kipu), elämäntapoihin liittyviä tekijöitä (mm. Kun liikkuminen on itselle mieleistä, siitä hyötyy niin keho kuin mielikin. Selkäliiton ensiaskeleet opastavat liikkeen lisäämiseksi arkeen. Näin pääset alkuun Tarkastele omaa arkeasi, siellä saattaa löytyä tilanteita liikkeen lisäämiseksi: Jos vietät pitkiä aikoja paikallasi, voisiko sitä tauottaa liikuskelemalla. Liikuta selkääsi ja lisää liikettä arkeen Selkä tarvitsee säännöllistä ja monipuolista liikettä. Onko sinulla jokin liikuntaharrastus tai muu harrastus, jonka yhteydessä liikut. Toisaalta kannattaa muistaa, että liikkuminen voi myös lisätä voimavaroja. • Askel 2: Lähde ulos – liikkeen määrä lisääntyy entisestään. * ?Jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipua elämänsä aikana. T arvitsemme liikettä ja liikkumista pitkin päivää ja joka päivä. • Askel 1: Nouse ylös – oli kyse sitten istumatyöstä tai muusta paikallaolosta. Kun nouset tuolilta tai sohvalta ylös, paikallaan oleminen katkeaa ja liikkeen määrä lisääntyy. – Jokainen liikkuu arjessaan voimavarojensa mukaisesti. unihäiriöt), monisairastavuus (etenkin astma, päänsärky, diabetes ja mielenterveyden ongelmat), sosiaalisia tekijöitä (matala sosioekonominen asema, työttömyys, työhön liittyvät tekijät) sekä psykologisia tekijöitä (kuten masennus, ahdistus ja alhainen minäpystyvyys). oireiden vaikeus ja laaja-alaisuus (esim. Faktoja selkäkivusta * ?Selkäkipu on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä ihmisten toimintakykyä rajoittavista oireista (worldspineday.org). Liikutko paikasta toiseen lihasvoimin vai hevosvoimin. Siksi on hyvä välillä tarkastella omia arjen rutiinejaan ja liikkumistottumuksiaan ja miettiä, miten voisi lisätä liikettä päiväänsä, liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen Selkäliitosta toteaa. Myös säännöllinen liikuntaharrastus tai muu harrastus, johon yhdistyy liikkumista, on hyvä lisä. H yvä E lämä 19 . Arjessa liikuskelu ja liikkuminen on oiva tapa huolehtia selän hyvinvoinnista. * ?Selkäkivulle altistavia tekijöitä voivat olla perimä, liikunnan vähäisyys, ylipaino ja tupakointi. * ?Selkäoireet ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin. Selkäkipu paranee usein itsestään, mutta sillä on tapana uusiutua. Selkäkipu paranee usein itsestään, mutta sillä on tapana uusiutua. Kela maksoi vuonna 2022 sairauspäivärahoja selkäsairauksien takia 84,7 miljoonaa euroa, ja korvattuja päiviä oli 1,4 miljoonaa. • Askel 3: Lähde harrastamaan – viikoittainen harrastuksiin lähteminen lisää liikettä.. Käyt sitten viemässä roskat tai pidemmällä lenkillä, on jo saavutettu enemmän terveyshyötyjä kuin paikallaan ollessa. * ?Pitkittynyttä haittaavaa alaselkäkipua ennustaviin tekijöihin tiedetään kuuluvan mm
Teksti: Liisa Airaksinen Kun muistisairaus pyyhkii mielestä mukavien hetkien muistot, valokuvien katselu voi auttaa löytämään kosketuskohtia omaan elämänhistoriaan.. Tärkeää onkin kohdata muistisairas ihmisenä eikä sairauden kautta. Ihminen itse tunteineen ja tarpeineen ei kuitenkaan katoa sairauden myötä. 20 . H yvä E lämä Muistisairaus Muistojen kertominen eheyttää muistisairasta Muistisairaan ihmisen kohtaaminen voi tuntua haasteelliselta, koska sairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen
Onko hän esimerkiksi tottunut puhumaan asioista hienovaraisesti vai suorapuheisesti. . . Heiskasen mukaan muistisairaan kohtaamisessa olisi tärkeää tietää, millaista elämää hänen taustaltaan löytyy, minkä tyyppinen ihminen hän on ja miten hän on suhtautunut tiettyihin kysymyksiin. . . Sairastuneen päiviin kuuluu hyviä ja huonoja hetkiä, kuten meillä kaikilla. Ole oma itsesi ja läsnä joka solulla. Missään nimessä ei pidä ruveta testaamaan hänen muistiaan, koska se voi tuntua hyvinkin nöyryyttävältä. Kuuntele ja kuule! Muistisairaalla on sanottavaa, tarpeita, tunteita ja ajatuksia silloinkin, kun ne soljuvat ulos hitaasti, epäselvästi tai epäjohdonmukaisesti – ja myös silloin, kun hän ei enää sanallisesti pysty niitä ilmaisemaan. Kannusta asioihin, jotka sujuvat. . Hänen mukaansa tärkeintä on kohdata ihminen ihmisenä eikä hänen sairauttaan. – Mummolta ei pidä kysyä, että muistako minut, vaan esitellä itsensä sanomalla vaikkapa, että minä olen sinun lapsenlapsesi Maija. . Ihminen on edelleen sama, vaikka sairaus vaikuttaa käyttäytymiseen, olemiseen, puhumiseen ja ilmaisuun, sanoo neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen Muistiliitosta. Ole myönteinen: muistisairas vaistoaa hämmästyttävän tarkasti esimerkiksi kiireen ja pakottamisen. . Unohtuu sairauden takana oleva ihminen tarpeineen ja tunteineen. Tee asioita tutulla tavalla ja pidä kiinni rutiineista. Katso silmiin, puhu kuin aikuinen aikuiselle, arvosta keskustelukumppaniasi. Toki ihmiset ovat yksilöitä yksilöllisine eroineen. Opettele hyväksymään se, jos hän ei juuri tänään muistanut sinua tai ei jaksanut keskittyä yhdessäoloon. . M uistisairaus on yksi sairaus muiden neurologisten sairauksien joukossa. . Anna puheen rönsyillä sairastuneen puheen mukana – älä turhaan korjaa puheenaiheiden todenmukaisuutta tai ajantasaisuutta. Älä holhoa, älä tee asioita muistisairaan puolesta, älä pakota, älä suotta korota ääntäsi. Mutta sitä suuremmalla syyllä olisi tärkeätä kohdata ihminen ihmisenä. . Heiskanen kertoo esimerkin siitä, miten muistisairasta mummoa harvemmin tapaamassa käyvät lapsenlapset tai sukulaiset voivat toimia kohtaamistilanteessa. – Muistisairaan kohtaamista helpottaa, kun ymmärtää muistisairauksien oireita ja niiden vaikutuksia elämään. – Muistojen kertominen eheyttää muistisairasta ihmistä, kun hän saa kuulla millainen hän on ollut. Anna aikaa, luo hetkestä kiireetön. Olet käynyt minua usein hoitamassa ja meillä on ollut kivaa yhdessä, kun leivottiin, luettiin ja käytiin metsäretkillä. Puhu silloinkin, kun sairastunut ei enää vastaa. Muistisairaudet heikentävät lisäksi laajaa joukkoa muita kognitiivisia toimintoja. Panosta sanattomaan viestintään: ilmeisiin ja kehonkieleen, pieniin kosketuksiin. – Tosin ne voivat olla vähän erilaisia kuin terveenä ollessa. . H yvä E lämä 21 . Muistioireiden lisäksi muistisairaus aiheuttaa muun muassa vaikeuksia kommunikoida ja hahmottaa asioita sekä levottomuutta, unija vireystilan häiriöitä ja psyykkisiä oireita. Heiskanen sanoo, että muistisairauden alkuvaiheessa henkilö voi itsekin toivoa, että sairautta ei välteltäisi, vaan siitä puhuttaisiin, mikä ’’Sairastuneelle voi sanoa ymmärtävänsä, että hän ei muista kaikkea.’’. . – Valitettavan usein huomaa, että kohtaamisissa päähuomio on itse sairaudessa. Vinkkejä muistisairaan kohtaamiseen Muistiliiton vinkit voivat auttaa olemaan läsnä ja lähellä muistisairasta myös silloin, kun muistisairaus on edennyt jo pidemmälle. Aina ei tosin tarvita sanoja: joskus kosketus ja lähellä olo tai vaikka yhdessä hyräily ja valokuvien katselu on merkityksellisempää. – Erityisesti verisuoniperäistä muistisairautta sairastavat ovat pidempään tietoisia omasta tilastaan kuin esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavat.
H yvä E lämä Muistineuvotukipuhelin auttaa Muistineuvo-tukipuhelin tarjoaa muistisairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12-17 numerossa 09 8766 550 (0,08 euroa/min. 22 . muistiliitto.fi Muistisairaudet Suomessa * ?Suomessa on arvioiden mukaan lähes 200 000 muistisairasta ihmistä. Heistä noin 100 000 on sairauden lievässä vaiheessa ja noin 93 000 vaikeassa tai keskivaikeassa vaiheessa. Eli, jos tietää, miten muistisairas on suhtautunut tiettyihin asioihin ja tilanteisiin. – Näihin asioihin voi yrittää vedota hankalassa tilanteessa, mutta mitään valmista ja kaikille toimivaa konstia ei ole olemassa. Menetelmän ideana on, että jos muistisairas väittää jotakin, mitä ei ole oikeasti tapahtu. On hyvä myös tiedostaa, että jokin edelliskerralla tepsinyt ei enää välttämättä toimi seuraavalla kerralla, vaan pitää kokeilla jotakin uutta. kasvattaa sairastuneen omaakin ymmärrystä taudista. – Sairastuneelle voi sanoa ymmärtävänsä, että hän ei muista kaikkea tai että asioiden hahmottaminen on vähän haasteellista, koska hän sairastaa muistisairautta. Heiskanen nostaa esiin myös TunteVa®-menetelmän. * ?Lisäksi 200 000 ihmisellä on todettu lievä kognitiivinen heikentymä, joista osa voi myöhemmin puhjeta muistisairaudeksi. * ?Alzheimer on yleisin etenevä muistisairaus. * ?Noin 14 500 ihmistä sairastuu vuosittain muistisairauteen. Sen vuoksi on aikaisessa vaiheessa tärkeää selvittää, mikä aiheuttaa muistin häiriöitä. Puheluihin vastaavat kokeneet muistityön ammattilaiset. * ?Muistisairauksia sairastaa noin 10 000 työikäistä ihmistä. Se on suomalaiseen kulttuuriin mukautettu validaatiomenetelmä, joka auttaa kohtaamaan muistisairaan ihmisen välittäen ja arvostaen. Muistiliiton ylläpitämä tukipuhelin on tarkoitettu muistisairaille ja erityisesti heidän läheisilleen. Heiltä voi kysyä kaikkea mahdollista muistista ja muistisairauksista, vaikkapa muistisairauksien hoitoja palvelujärjestelmästä, muistisairauksien ennakoinnista ja apuvälineistä. Mukaan muistisairaan tarinoihin Jos kokee muistisairaan käyttäytymisen kovin haasteelliseksi, Heiskasen neuvo on, että parhaiten häneen voi saada yhteyden hänen elämänhistoriansa kautta. – Keinot löytyvät kunkin yksilön omasta historiasta. Voit auttaa muistisairasta keskittymään pitämällä häntä kädestä kiinni, silittelemällä hiuksia tai antamalla käsille mieluisaa puuhaa. + pvm)
H yvä E lämä 23 . Samalla osoittaa olevansa kiinnostunut siitä, mitä sanottavaa toisella on. Kerropa siitä vähän tarkemmin. Tai mitä sinä ajattelit, kun sanoit noin. Myös tapa, jolla kohtaamme muistisairaan, vaikuttaa suuresti hänen oloonsa ja turvallisuuden tunteeseensa ja sitä kautta myös hänen käyttäytymiseensä, Mailis Heiskanen sanoo. HE ’’Myös tapa, jolla kohtaamme muistisairaan, vaikuttaa suuresti hänen oloonsa.’’. – Näiden tarpeiden poissulkeminen ja niihin vastaaminen ovat luonnollisesti ihan perusasioita muistisairaan hoidossa ja kohtaamisessa. Muistisairaan oudon käyttäytymisen taustalla voi myös olla fyysisiä tarpeita, kuten kipu, jota hän ei pysty sanoittamaan, nälkä, jano, kuuma, kylmä... Meidän on helpompi hypätä muistisairaan maailmaan ja ruveta kyselemään asiasta enemmän, kuten missä se sinun lapsuudenkotisi olikaan. Kaikkea muistisairaan ihmisen toimintaa ei kuitenkaan pidä laskea sairastumisen syyksi, sillä ihminen tunteineen ja tarpeineen ei katoa sairauden taakse, Heiskanen painottaa. Näihin ja moniin muihin muistisairauksia koskeviin kysymyksiin saat vastauksen arkipäivisin Muistineuvosta. Miten edetä muistipulmien osalta, miten sairaus etenee, millaisia asioita olisi syytä ennakoida. – Pääsee aika pitkälle, kun tarttuu muistisairaan tarinaan ja lähtee viemään sitä eteenpäin kyselemällä lisää. – Helposti ajatellaan, että hän on vaikeasti muistisairas tai tahallaan ilkeä ja hankala. Joskus läheiset sanovat, että muistisairaus tuntuu muuttaneen koko ihmisen: luonteen ja toimintatavat ja hän saattaa käyttäytyä muiden mielestä oudosti tai poikkeavasti. – Muistisairaan väittämää on turha ruveta väkisin oikomaan, eli pakottaa häntä meidän reaalimaailmaamme. www.muistineuvo.fi 09 8766 550 nut, vaan hänellä on asiasta tavallaan vääristynyt muistikuva tai muisto, hänen ajatuksiinsa voi mennä mukaan, jollei se kauheasti häiritse elämää
24 . Samalla heillä saattaa olla huoli omista lapsista ja terveydestään. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Arja Pukkilan kotialbumi Naisen toiset ruuhkavuodet –?Pidän luonnossa liikkumista ja saan voimaa, kun pääsen hieman tuulettumaan, kertoo Arja Pukkila.. H yvä E lämä Toiset ruuhkavuodet Toisissa ruuhkavuosissa naiset hoitavat vanhempiaan, lapsenlapsiaan, kotiaan ja omaa työtään. Aikaa jää vähemmän harrastuksille, parisuhteelle tai omalla itselle
Koko elämän kirjo käsissä Vanhempien osalta hektinen tilanne on ollut päällä nyt seitsemän vuotta. Tällaisena iltana pääsen kotiin noin kello 22, sanoo Arja. H yvä E lämä 25 . E nsimmäiset ruuhkavuodet lasten ollessa pieniä ovat usein tapetilla, mutta näistä toisista ruuhkavuosista puhutaan harvemmin. – Syksyllä 2021, viisi vuotta leskeksi jäämisen jälkeen, alkoi mieheni äidin käytökseen alkoi tulla pieniä muutoksia. Lähempänä Arjaa asuu nuorempi tytär, jolla on neljä lasta. – Monina kylminä talvi-iltoina etsimme anoppia kylältä. Hän ei näkönsä vuoksi pysty enää ihan kaikkia kotitoimia tekemään. Laitan Arja Pukkila hoitaa mielellään lapsenlapsiaan ja tekee heidän kanssaan erilaisia asioita. Monen kuukauden ajan illat menivät kuitenkin anoppini apuna. – 84-vuotiaan äitini toisesta silmästä on näkö mennyt kokonaan ja toinenkin silmä on alkanut oireilla. Toisia ruuhkavuosiaan elää 59-vuotias alahärmäläinen Arja Pukkila. Eräänä talvi-iltana häntä ei löytynyt kodistaan ja tästä alkoivat meidän iltojemme muutokset. Löysimme hänet onneksi, mutta. . Käynti Linnanmäellä jäi mieleen kaikille. – Kaikki alkoi siitä, kun mieheni isä kuoli äkillisesti ja äiti oli saatava jaloilleen. Tyttäreni viettää myös vuodessa 3-4 viikkoa meillä lomalla tyttärensä kanssa. Hän olisi varmasti tarvinnut apua, kun pieniä oli jo entuudestaan kaksi. Tytär tuo lapset meille heti töistä tullessani. Anoppi asui lähellä, joten kävimme hänen luonaan vähintään joka toinen ilta. Aikaisemmin olimme toki heitä auttaneet aina, kun oli tarvetta. Samalla autoimme minun vanhempiani, koska äitini näkö oli alkanut merkittävästi huonontua, Arja muistelee. Eräänkin kerran hän oli käynyt lumimyräkässä potkukelkalla yli 20 kilometrin päässä. Hän ei ollut koskaan hoitanut esimerkiksi pankkiasioita. – Vanhempani asuvat runsaan kilometrin päässä minusta ja pärjäävät vielä kotona. Hän auttelee iäkkäitä vanhempiaan ja hoitaa mieluusti lapsenlapsiaan, työskennellen samalla siivouspalvelun myyntipäällikkönä. – Nuoremman tyttäreni kolmas poika syntyi viikon päästä appeni hautajaisista. ruoan, vien heitä harrastuksiin ja sitten kotiin nukkumaan. Yritän käydä siellä joka kuukausi viikonlopun verran. Välimatkan vuoksi en ole paljoa ehtinyt lastenlastani hoitaa tai auttamaan hoidossa, vaikka olisin halunnutkin. Huolta on ollut myös appivanhempien hyvinvoinnista. – Vanhemmalla tyttärelläni on 11-vuotias tytär. Perheen isä on kuukaudessa muutaman viikon reissussa, ja tytär töissä päivisin sekä muutamana iltana viikossa. 90-vuotiaalla isälläni on selkäreuma, eikä hän ei lähde kovin kauas ajamaan, joten sairaalaja kauppamatkat mennään minun kyydilläni. – Näinä iltoina hoidan lastenlapsiani
HE Päivä kerrallaan. Olen huomannut, että saan lapsenlapsista yllättävän paljon virtaa. – Toivon, että tulevaisuudessa olisi terveyttä ja aikaa matkustella. – Tärkeää on myös se, että saamme mieheni kanssa olla välillä viikonloppuna muualla kahdestaan ja vähän nollata ajatuksia. Haaveilen, että olisi mahdollista viedä lastenlapsia niihin Euroopan paikkoihin, joissa olemme mieheni kanssa käyneet moottoripyörällä. – Ruuhkavuosieni alussa olin ollut naimisissa 26 vuotta ja silloin erosimme. Yritin selviytyä arjesta ja hoin itselleni: ”päivä kerrallaan”, muistelee Eva. H yvä E lämä E spoolaisen 61-vuotiaan Eva Haapalan toiset ruuhkavuodet kestivät kaikkiaan seitsemän vuotta ja ne päättyivät runsas vuosi sitten. Hieman tuon jälkeen menehtyi isäni. Olen todella onnellinen, kun saan lastenlapsia yökylään viikonloppuisin. Ruuhkavuosiin uponnut Eva Haapala löysi romahduksen kautta levollisuuden. Minulle tärkeitä asioita ovat terveys ja perhe. Terveyttä olen nyt todella oppinut arvostamaan vielä enemmän, omien vaivojeni vuoksi, toteaa Arja. Toiveita tulevaisuuteen – Hyvä elämä koostuu siitä, että on armollinen itselleen ja kiitollinen niistä asioista, jotka ovat hyvin. On hyvä pystyä tasapainoilemaan kaiken tämän, omien vanhempien ja lastenlasten välillä. – Toinen tätini eli äitini keskimmäinen sisko asui Helsingissä, kolmannessa kerroksessa ilman hissiä ja tarvitsi usein apua. – Pidän luonnossa liikkumisesta ja tanssimisesta. Hän eli enää kolme kuukautta, huokaisee Arja. Saan kummasti uutta voimaa, kun pääsen vähän tuulettumaan. Tein omaa muuttoa uuteen sinkkuasuntoon ja äitini vanhin sisko muutettiin äitini luokse asumaan. – Naisten toisista ruuhkavuosista ei juurikaan puhuta. – Olen saanut voimia ihanasta aviomiehestäni. Vastuu eron kertomisesta ja lastemme tukemisesta eron käsittelyssä jäi minulle. 26 . Arjen askareet Nykyään Arjan arki koostuu työssäkäynnistä ja lastenlasten hoitamisesta tiistaisin sekä torstaisin, sekä vanhempien auttamisesta. Voimia ei enää riittänyt yritystoimintaan, joten jouduin Toiset ruuhkavuodet alkavat monilla varsin vauhdikkaasti ja koettelevat kestävyyttä. – Koin olevani hyvin yksin tilanteessa, jossa hoidin eroasioita, tuin äitiäni, järjestin isäni hautajaisia ja toimin samalla yrittäjänä. Lisäksi on upeaa voida keskustella tytärteni kanssa asioista suoraan. Olin lokakuussa käsileikkauksessa, ranteen yläpuolella olevan eroosion takia. Toki jos mies on töissä, käyn myös silloin vanhempieni tai tyttäreni luona. Lisäksi toivon, että saisin pitää näköni enkä perisi äidin silmäsairautta. Käymme mieluusti mieheni kanssa tansseissa. Arja on itse saanut olla melko terve. Tiedustellessani, kuka häntä sitten hoitaa meidän molempien ollessa töissä, kannusti lääkäri ottamaan töistä vapaata. Kävimme lääkärissä muuttuneen käytöksen vuoksi ja epäilimme dementiaa. – Diagnoosi olikin aivokasvain, jolle ei ollut mitään tehtävissä. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Eva Haapalan kotialbumi näitä retkiä alkoi olla usein. – Mitä nyt astma vaivaa, niskassa ja selässä on rappeumaa ja yksi välilevy on selästä pois. – Ennen kaikkea haluaisin, että meillä mieheni kanssa olisi rauhallinen ja pitkä elämä edessäpäin, painottaa Arja. Lisäksi kotitalossa on menossa remontti. Apua ei varsinkaan ikäihmisten hoitoon ole saanut mistään kovinkaan äkkiä, pohtii Arja. – Vuorokauden tunteja ei oikein saa venytettyä, mutta olen sen verran jo antanut itselleni armoa, että lauantai ja sunnuntai ovat lepopäiviä. – Keskustellessani lääkärin kanssa anopistani, hän totesi anopin sopeutuvan vielä hyvin kotiin
Selvittelin ja peruin lukuisia vitamiinisekä lehtitilauksia. Eva Haapalalle lapsenlapset ovat erityisen tärkeitä ja rakkaita.. – Päivisin en voinut pitää puhelinta auki päiväkodissa kuin 12 minuutin kahvitauon verran. Käytännössä hoidin viikkoni aikana 1-94-vuotiaita, summaa Eva. Harva virallinen asia hoituu tuossa ajassa. Evan vanhempi täti kuoli, ja samalla yksin jääneen äidin kunto huononi. Alkoi monien kotihoitopalveluiden ja apuvälineiden kartoitus, kertoo Eva. . Tästä kaikesta seurasi melkein kolmen vuoden jälkeen uupumus. Kysyin, sopisiko hänelle ja äidilleni ateriapalvelun käyttö ja sopihan se. Koin jonkinlaisen romahduksen ollessani tätini luona kyläilemässä. Onneksi sain äidilleni suoramarkkinointikiellon. luopumaan siitä. H yvä E lämä 27 . Vein heille päivittäin ruoat ja tarkistin, että ne oli myös syöty. – Lähityö teki minulle henkisesti hyvää, samalla sain viikonloput vapaiksi ja pystyin hoitamaan äitini ja Helsingissä asuvan tätini asioita. Eva on aina pitänyt lapsista ja hän pääsi töihin päiväkotiin. Koin luonnollisesti 57-vuotiaana huolta taloudellisesta tilanteesta ja omasta työllistymisestäni. Hyvin vähän omaa elämää Kotihoidon ja äidin sekä tädin sairaalareissujen lisääntyessä, Eva alkoi etsiä kummallekin sopivaa palvelutalopaikkaa. – Selvisi, että äitini oli ollut kätevä uhri kaikenlaiselle suoramarkkinoinnille. Täydestä vauhdista romahdukseen Evan viikko koostui omien töiden lisäksi tädin sekä äidin pankkiasioiden hoitamisesta, lääkäriin vienneistä ja byrokratian selvittelyistä. Hänellä todettiin myös Alzheimer. – Näiden kahden naisen kauppa-asiat kuuluivat normiviikkoon sekä tietysti jonkinlainen seuranpito
Ehkäpä selvisin positiivisen luonteeni ansioista, sillä olen aina pyrkinyt hakemaan iloa pienistäkin asioista. Kodin estetiikka ja merinäköala ovat rauhoittavia ja mieltä tyynnyttäviä. – Äitini on hoivakodissa edelleenkin ja tunnistaa minut, mutta ei aina muita perheenjäseniä. Teen myös jalkahemmotteluhoitoja itselleni. Äitini pääsi loppujen lopuksi ensin niin kutsutulle kriisipaikalle, josta sitten kuuden kuukauden kuluttua varsinaiseen hoitopaikkaan, selventää Haapala. En jaksanut pitää myöskään itsestäni huolta ja söin mitä sattui, analysoi Eva. – Opiskelen Tommy Hellstenin, suomalaisen teologin ja terapeutin, oppien mukaan Ihminen tavattavissa-terapeutiksi. Jälkiviisauden sanoja Kotihoidon saaminen auttoi todella paljon. Olin aivan loppu ennen heidän tuloaan ja tuntui, ettei väsymys päättyisi ikinä, pohtii Eva. Jossakin vaiheessa tätini suostui käyttämään turvaranneketta, äitini ei siihen koskaan suostunut. – Näin jälkikäteen ajateltuna, opin tuosta ajasta olemaan armollisempi itselleni. 28 . Eva Haapala löysi levollisuuden elämäänsä toisten ruuhkavuosien jälkeen. Kaksi lastani ja heidän lapsensa vat lähellä, vaikka kolmas lapseni lapsineen asuu Australiassa saakka. Saatan lisätä vielä Luonnon tuohon listaan. – Koulutuksen myötä olen kehittänyt niin kutsutut kuusi ällää, joita ovat Levollisuus, Leikkimielisyys, Läsnäolo, Luottamus, Lempeys ja Luovuus. Tarkoituksena olisi valmistua neljän vuoden kuluttua, hän innostuu. – Noina vuosina minulla oli hyvin vähän omaa elämää. Keskityn noina hetkinä tuoksuihin, kaikkiin aisteihin ja vain olen. – Haaveilen pysyväni mahdollisimman pitkään toimintakuntoisena ja tekeväni ainakin kerran vuodessa matkan Australiaan tyttäreni luokse, kiteyttää Eva. – Hyvään elämään kuuluu myös ihmisyys ja toisten kunnioittaminen sekä se, että kehtaa pyytää apua. Uuteen ammattiin Eva alkoi 61-vuotiaana opiskella Life Coachingia. – Vuoden ajan olen syönyt terveellisesti ja kokkaillut itselleni. – Tätini pääsi myöhemmin hoitopaikkaan, jossa ehti olla kaksi viikkoa ennen menehtymistään. Onneksi hän on kuitenkin nyt turvassa. Pyrin hoitamaan omaa hyvinvointiani ja kutsun kotiani levollisuuden palatsiksi. – Tämä tapahtui äitini eksyttyä kahdesti talvella, niin että ulkopuoliset joutuivat paikantamaan hänet kotiinsa ja ilmoittivat siitä minulle. HE. Himmennän iltaisin valot kello 21:n tienoilla, sammutan laitteet ja laitan kynttilät palamaan. Noina aikoina Evan elämän valo oli ensimmäinen lapsenlapsi, jonka kautta hän huomasi elämän jatkuvan. Olen aina kärsinyt uniongelmista, mutta nyt olen saanut niitäkin enemmän haltuun. – Kun asiat surraavat päässä liian vauhdikkaasti, teen hengitysharjoituksia. – Tällä hetkellä hyvä elämä koostuu siitä, että perusasiat ovat kunnossa. ’’ – Väsymys oireili monin tavoin, muun muassa verenpaineena, sydämen hakkaamisena, jalkakipuina ja ihan perusteellisena uupumuksena. Olisin halunnut viettää enemmän aikaa lapsenlasteni kanssa. Hän kaatuili kotonaan, jolloin turvahenkilöstöä piti mennä päästämään sisään. Ihmissuhteet lepäävät kunnollisella pohjalla, ja 88-vuotias äitini on hyvissä käsissä. H yvä E lämä – Voin sanoa, ettei kyseessä ollut mikään mutkaton tehtävä. Tajusin, kuinka olin ollut melkoinen sissi ja selviytynyt kaikesta. ’’Noina vuosina minulla oli hyvin vähän omaa elämää. – Olen aina pitänyt valokuvaamisesta, ja luonnossa kävely on monesti ollut levollisuuden lähde. Tilanteeseen toi haastetta myös se, että palavereissa kotihoidontarjoajien kanssa tätini välillä halusi muuttaa palvelutaloon ja sitten taas perui aikeensa
Kikattelevat naiset suosivat ainakin yhtä juomasekoitusta, ”ampiaista”. Myös televisio tarjoaa runsaasti suoranaisia paritusohjelmia, ja alastomuutta on enemmän kuin yksikään lääkäri määräisi. Ja kellohelmat heilahtelivat tanssiparketilla usein valomerkkiin saakka. ?. . . ?. Siinä neljä kaupunkilaisnuorta olitelttaretkellä maalaismaisemissa, ja vahvasti seksuaaliviritteisen elokuvan yksi kohokohta on Kristiina Halkolan humalainen uinti aivan ilkosillaan. Pitkän ja ansiokkaan uran elokuvissa ja teatterissa tehnyt Anneli Sauli menehtyi pari vuotta sitten 89-vuotiaana. . ?. ?. . . Lulu 70+ Hyrrä pyörii. Nuori Anneli Sauli näytteli viatonta karjapiikaa Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa Hilja maitotyttö, ja karjapiikaa himoitsi silmät kiiluen rikasta isäntää näytellyt Tauno Palo. ?. ?. . Näitä ovat esimerkiksi Love Island, Unelmien poikamies, Rakkautta rajojen takaa, Sinkkulaiva ja varsinkin Naked attraction, jonka brittiläinen formaatti perustuu alastomuuden viehätysvoimaan. Tanssilavoilla nailonpaitaiset urhot teryleenihousuihin pukeutuneina valitsivat tanssitettavakseen sopivan neitosen, joka kiltisti odotteli kavaljeeriaan. K un sensuelli näyttelijä, Anneli Sauli pulahti rinnat paljaina uimaan 1950-luvun elokuvassa, sitä paheksuttiin. Tälle vuosituhannelle tultua ajat, tavat ja moraalikäsityksetkin ovat muuttuneet. Sitä riensivät tungokseen asti katsomaan melkein kaikki konjakin turvottamat paikalliset möhömahaiset liikemiehet, jotka olivat kuulleet huhuja Anneli Saulin paljaista rinnoista. ?. . . . Näistä ohjelmistako ovat pinnalle pulpahtaneet uudet ”ammatit” mediapersoona ja somevaikuttaja. Muulloin nämä herrahenkilöt kiersivät teatterin kaukaa. Naisrivistöstä sai sellaisen kuvan, että siinäpä oltiin kuin kanat orrella. Jo usvaisia ja haaleita ovat muistot entisten aikojen tanssilavoilta ja sittemmin soittoruokaloista, joissa haitari niin haikeasti soi ja aavan meren tuolla puolen oli onnenmaa. . Jo vuosikausia televisiossa pyörineet hassunhauskat ja melkein viattoman oloiset ohjelmat Maajussille morsian ja Ensitreffit alttarilla ovat saaneet seurakseen mitä omituisempia ohjelmia, joissa tärkeintä on alapään ulkonäkö, sitten vasta tutkitaan yläpäätä. sai suunnattomasti mainetta ja kunniaa rohkeana kirjailijana. Tästä syystä Hannu Salama sai syytteen jumalanpilkasta ja kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion. . Joskus ohjelmissa on seksileikeistä jouduttu ensiapuun. Presidentti Urho Kekkonen kuitenkin armahti kirjailijan, mutta Salama Kun alaston nainen juoksi järveen... ?. Tästä olkoon osoituksena 1980-luvulla Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä esitetty Jussi Parviaisen ohjaama Jumalan rakastaja. Vielä kypsässä iässäänkin Anneli Saulia pidettiin hyvin seksikkäänä. . ?. Pari vuotta aikaisemmin oli ilmestynyt Hannu Salaman läpimurtoteos Juhannustanssit. Nämä seikat kirjassa eivät niinkään olleet erityisen paheksuttavia, mutta humalaisen miehen pilkkasaarna loukkasi uskonnollisia tunteita. ?. . Nämäkin olivat pariutumisrituaaleja, mutta paljon siistimpiä kuin nykyiset soidinmenot, joihin televisio-ohjelmatkin kiitettävällä alttiudella yllyttävät. . Sittemmin tanssiravintoloihin pääsi jo naisporukalla ilman herraseuraa. Ja kun vähemmän sensuelli Kristiina Halkola humalapäissään teki samanlaisen tempun 1960-luvulla, sekin herätti pahennusta. . Sitten on vielä kaiken maailman seikkailuja selviytymisohjelmia, joissa kauniit ja puolialastomat nuoret puuhastelevat viidakoissa tai savanneilla ja puhuvat mitä sylki suuhun tuo. . ?. Seksuaalisen vallankumouksen kynnyksellä vuonna 1966 elokuvateattereihin tuli Mikko Niskasen ohjaama elokuvaKäpy selän alla. Elokuvan musiikki enteili vasemmistolaisen laululiikkeen tuloa, sillä musiikki on Kaj Chydeniuksen ja Otto Donnerin säveltämää. . H yvä E lämä 29 . . ?. Kirja suorastaan haisi viinalle ja ”alushameen napille”, sillä siinä käytettiin reippaasti alkoholia ja harrastettiin seksiä monimutkaisissa ihmissuhteissa
Digilaitteista voi olla suurta iloa ja hyötyä elämässä. Monet ovat huolissaan myös itsestään. Yksin opetteluun ei tarvitse ryhtyä, vaan osaavammilta voi kysyä hyviä vinkkejä. Miten ihmiset pärjäävät kaikessa asioinnissa. Toiset suorastaan loistavat muutoksissa ja uuden opettelussa ja toiset tuskailevat kovastikin. 30 . H yvä E lämä D igipalvelut ovat tulleet jäädäkseen, joten vähitellen on jokaisen kynnelle kykenevän hyvä niihin tutustua ja oppia niiden kanssa pärjäämään. Eikä digiä tarvitse käyttää kuten nuoret – iäkkäämmät saavat käyttää laitteita ihan omalla tyylillään! Digitaidoista ja senioreista keskustellaan monissa yhteyksissä paljon. He ovat hyvin digiosaavia ja ovat kiinnostuneita uusista digiajan ilmiöistä, Digilaitteista voi olla suurta iloa ja hyötyä elämässä. Teksti: Tiina Etelämäki, johtava asiantuntija Vanhustyön keskusliitto, SeniorSurf. Meillä on Suomessa senioreita, jotka ovat olleet rakentamassa yhteiskunnan ensimmäisiä digipalveluita. Kuva: SeniorSurf, VTKL/Milla Karkulahti Digi on ihmistä varten Digilaitteet ja -palvelut ovat meille työkaluja, joilla voi tehdä monipuolisesti erilaisia asioita. Vastaus on kuten ennenkin: vaihtelevasti. Monet ovat huolissaan tuntemistaan senioreista digitalisoituneessa yhteiskunnassa
Suurin osa senioreista kuuluu johonkin tuohon väliin. Lisäksi jonot konttoreissa saattoivat olla pitkät tai matka ruuhkainen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, eikä mitään kysymystä kannata hävetä tai arastella. ’’Älä jää yksin digipulmien kanssa! Meille kaikille tekee hyvää oppia säännöllisesi jotain uutta.’’ kuten esimerkiksi tekoälystä. Siinä avainsanat digiopastuksille. Joskus kannattaa kiittää itseään onnistuneista asioista ja jättää moittiminen sikseen. Moni vähättelee omia digitaitojaan. Onnellisia ovat myös vapaaehtoiset vertaisopastajat, jotka saavat olla avuksi! HE Opastuspaikkoja ja vinkkejä digitaitojen opiskeluun on koottu Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan sivuille https://seniorsurf.fi/seniorit/ Etäopastusta saa maksutta valtakunnallisesti: https://seniorsurf.fi/etaopastus/ tai p. Heiltäkin voi apua pyytää. Edelleen on muitakin vaihtoehtoja. On myös hyvä muistaa, että viranomaisilla on velvollisuus neuvoa omien palveluidensa käytössä. Kaiken ei tarvitse tapahtua salamannopeasti tai uusimpia ohjelmia käyttäen – mutta voi niinkin käydä. Heillä ei ole ollut mahdollisuutta tai tarvetta laitteiden käyttöön erilaisista syistä. Se tarkoittaa, että laitteita voi huoletta käyttää omalla tavallaan, ja niihin asioihin, joihin itse haluaa. Ei laitteita tarvitse käyttää niin kuin nuoremmat sukupolvet tai ystävät – seniori-ikään päästyään voi digiäkin hyödyntää omalla tyylillä. Kun laitteen käyttö tuntuu haastavalta tai uuden ohjelman käyttö monimutkaiselta, kannattaa pyytää joku auttamaan. He pitävät siitä, ettei konttoreihin tarvitse lähteä jonottelemaan räntäsateessa vaan asiat voi hoitaa omasta nojatuolista. Niihin asioihin, joihin itse haluaa Mikä on seniorin tyyli käyttää digiä. H yvä E lämä 31 . Onneksi emme ole ainakaan vielä tilanteessa, jossa meillä kansalaisilla olisi velvollisuus hoitaa kaikki digisti. Omaiset ja läheiset ovat usein mainioita apureita, mutta saattavat joskus edetä aika vauhdilla ja hoitavat helposti asiat seniorin puolesta. Meillä on myös senioreita, jotka eivät ole koskaan käyttäneet digilaitteita. Kun jokin asia alkaa sujua, siirrytään harjoittelemaan seuraavaa. Digiopastuksia, toisella nimellä esimerkiksi digitukea, on nykyään runsaastikin! Usein digiopastus on kaiken lisäksi täysin maksutonta. Kyllä se siitä! Apua digiin on tarjolla Rauhallista, asiantuntevaa, ystävällistä ja kuuntelevaa. Parasta on, kun opastus on rauhallista ja kysyjä saa itse tehdä ja kokeilla neuvojen mukaan. Ennen digiaikaa asiointi oli hankalaa, jos ei pystynyt liikkumaan kotoaan mihinkään. Mitä pitäisi osata, että olisimme tyytyväisiä. Digiopastuksia järjestetään juuri sitä varten, että ihmiset voisivat niihin mennä opettelemaan sitä asiaa, johon itse kaipaa apua. Tässä parhaita ovat usein vapaaehtoiset digiopastajat, jotka ovat itsekin tyypillisesti senioreita. Nykyään liikkumiskyvyllä ei ole väliä, jos on digitaidot ja -laitteet. He käyttävät digilaitteita jonkun verran, hoitavat viralliset asiat ja yhteydenpidon ystäviin erilaisten sovellusten avulla sekä lukevat esimerkiksi uutiset ja muut ajankohtaiset tapahtumat tuoreeltaan verkkouutisista. Kun seniorilla menee sormi suuhun digilaitteen tai -palvelun kanssa, on apua saatavilla. Suurin osa opastuksiin tulijoista on äärimmäisen kiitollisia ja tyytyväisiä saamaansa apuun. Vaikka onnistuisi käyttämään verkkopankkia ja hoitamaan yhteydenpitoa eri tavoilla, jotkut kokevat, etteivät osaa silti mitään. No eihän sellaista yhtä tyyliä ole. Toiset siis pärjäävät hienosti digiyhteiskunnassa ja kulkevat muutoksen mukana. 044 7007101 Digilaitteet yhdistävät myös sukupolvia.. Meille kaikille tekee hyvää oppia säännöllisesi jotain uutta. Kotiin unohtuneen henkilötodistuksen tai muun paperin takia joutui matkan tekemään vielä toistamiseen. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta on koonnut satoja maksuttomia opastuspaikkoja kartalle sekä käynnistänyt senioreille suunnatun valtakunnallisen, puhelimitse ja verkossa toimivan etäopastuspalvelun
Hammaskiskosta apua uniapneaan Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia. Pitkälle edenneet kiilleeli eroosiovauriot voivat aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, vaikeita ongelmia purennassa, paikkojen toistuvaa lohkeamista ja toki myös esteettistä haittaa, kun hampaiden kuluminen alkaa näkyä ulospäin. Vaikka parodontiitista on haittaa kaikille, etenkin diabeetikoiden kannattaa pitää suunterveydestä erityistä huolta, sillä parodontiitti ja huono suuhygienia heikentävät diabeetikon sokeritasapainoa, ja diabetes taas vaikeuttaa parodontiitin hoitoa. Refluksista purentaongelmia Refluksi, eli mahan sisällön nouseminen ruokatorveen, aiheuttaa inhottavia oireita, kuten närästystä. Parodontiitin ehkäisyn perustana on omahoito eli päivittäinen hampaiden ja hammasvälien puhdistus. H yvä E lämä M oni varaa ajan hammaslääkäriin vasta, kun hampaissa tai suun alueella ilmenee ongelmia. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa hoidoksi suositellaan CPAPeli ylipainehengityslaitetHuonolla suunterveydellä yhteys moneen vaivaan Neljä vaivaa, joissa ei tule ajatelleeksi suunterveyttä – vaikka kannattaisi. Se voi hoitamattomana johtaa laajaan tulehdukseen suussa, hampaiden heilumiseen ja lopulta hampaiden menetykseen. Vaikean parodontiitin esiintyvyys kasvaa jyrkästi ikävuosien 20 ja 40 välillä. – Kääntöpuoli on tietysti positiivinen: oikeanlaisella suunterveyden hoidolla voidaan parantaa diabeteksen sokeritasapainoa. Sen lisäksi on kuitenkin tärkeää käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, sillä oireetonta tulehdusta ei itse voi huomata, Ritva Lindblad sanoo. Tässä, kuten monessa muussakin vaivassa, lopputulosta parantaa mahdollisimman varhainen hoitoon hakeutuminen, Lindblad kertoo. Kun karvas mahansisältö nousee suuhun, se voi aiheuttaa kiillevaurioita. Parodontiitti on bakteereiden aiheuttama tulehdus, joka voi edetä hyvin vähäisin oirein. 32 . – Hammaslääkärin suunnittelemalla hoito-ohjelmalla voidaan korjata kiillevaurioita ja hidastaa eroosion etenemistä. Suun tulehdukset ovat tyypillisesti oireettomia, joten niitä on mahdoton itse huomata. Vaikeaa parodontiittia sairastavan diabetespotilaan munuaiskomplikaatioiden riski on kaksintai jopa kolminkertainen, ja kardiorenaalisen kuolleisuuden riski kolminkertaistuu. Parodontiitti, joka on suomalaisten aikuisten yleisin suun sairaus, lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen – ja toisaalta diabeetikoilla on peräti kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. Vaikka refluksi saataisiin kuriin, kiillevaurioita ei saa peruutettua, vaan ne voivat jopa edetä. Siksi käynti 1-3 vuoden välein hammaslääkärin tarkastuksessa kannattaa.. Kardiorenaalisella tarkoitetaan sydämen ja munuaisten yhtäaikaista vajaatoimintaa. Diabeetikon syytä varoa Diabeteksen ja suunterveyden yhteys on tiivis ja molemminpuolinen. Säännöllisistä tarkastuksista olisi kuitenkin hyötyä paitsi suunterveydelle myös ihmisen kokonaisterveydelle: suunterveydellä on tutkitusti yhteys muun muassa diabetekseen, refluksiin ja toistuviin poskiontelotulehduksiin, minkä lisäksi hammaslääkärillä voi olla rooli uniapnean hoidossa.Terveystalon suunterveyden ylihammaslääkäri Ritva Lindblad kertoo, milloin suunterveyteen kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota. Moni käy refluksin takia yleislääkärillä, mutta myös hammaslääkäriin voi olla syytä ottaa yhteyttä
Ritva Lindblad sanoo, että hammaslääkärissä kannattaa käydä säännöllisesti, vaikkei suussa varsinaisia ongelmia olisikaan. Palvelun voi ostaa joko itselle tai läheiselleen. Ylähampaiden ja poskiontelon välissä ei välttämättä ole juuri lainkaan luuta, mikä mahdollistaa bakteerien leviämisen, neuvoo Terveystalon suunterveyden ylihammaslääkäri Ritva Lindblad neuvoo. Poskiontelotulehdusten syy suussa. Tarkastusväli on yksilöllinen, mutta yleensä suosittelen käyntiä 1-3 vuoden välein asiakkaan tilanteesta riippuen, hän sanoo. – Toiset hankkivat kiskon, vaikkei heillä uniapneaa olisikaan, sillä sitä käytetään myös pelkän kuorsauksen hoitamiseen. Räätälöimme palvelut aina asiakkaan toiveiden mukaan, juuri hänen arkeensa sopivaksi. . H yvä E lämä 33 . Varsinainen uniapnea diagnosoidaan kuitenkin unitutkimuksella eli unipolygrafialla. Hammaslääkäri määrittää aina kullekin asiakkaalle sopivan tarkastusvälin. Palvelu sopii myös omaishoitajalle, mikäli haluaa hetken hengähtää. Noin 10 prosenttia toistuvista poskiontelotulehduksista sekä peräti 75 prosenttia toispuoleisista toistuvista poskiontelotulehduksista johtuu hampaan tulehduksesta. 050 364 6747 www.wab.fi Arki on sujuvampaa yhdessä. Joskus toistuvista antibioottikuureista huolimatta poskiontelotulehdus palaa sitkeästi. Kaupassa ja apteekissa ym. Ulkoilu ja liikkuminen. Yöksi suuhun asetettava kisko työntää leukaa eteenpäin, mikä auttaa ilmaa kulkemaan nielussa vapaammin. käynnit . HE. Ohjauksen unitutkimukseen voi tehdä lääkäri tai hammaslääkäri. Kisko auttaa myös narskutteluun, jos potilaalla on uniapnean tai kuorsauksen lisäksi taipumusta siihen, Lindblad jatkaa. Kutsu minut ilmaiselle tutustumiskäynnille. Voimme yhdessä pohtia, miten ystäväpalvelu parantaisi Sinun tai läheisesi arkea. Joissakin tapauksissa uniapnean hoidossa käytetään samanaikaisesti sekä uniapneakiskoa että CPAP-hoitoa. Syy voi yllättäen löytyä hampaista, vaikka suussa ei tuntuisi kipua tai epämukavaa tunnetta. 0%) Hinnasta saa kotitalousvähennystä 60%, omavastuu 100 € Toimimme Turun alueella ja ympäristökunnissa. Hammaslääkärit pystyvät selvittämään kuorsaukseen ja unihäiriöihin liittyviä ongelmia sekä kartoittamaan mahdollisuutta uniapneakiskohoitoon vastaanotolla. Vanhusten Ystävänpalvelu Aija Wallin tarjoaa seuraa ja huolenpitoa vanhuksille niin kotiin kuin hoivakotiinkin. Kun kodin ja elämän pyörittämisessä on haasteita, meiltä saat arkeesi mukaan luotettavan ihmisen sekä ystävän. – Esimerkiksi suun tulehdukset ovat tyypillisesti oireettomia, joten niitä on mahdoton itse huomata. Halutessa mukana myös Masa koira . Tuntihinta 36€ (alv. Etenkin, jos poskiontelotulehdus toistuu samalla puolella antibioottikuureista huolimatta, suosittelen kääntymään hammaslääkärin puoleen. Bakteerit kulkevat myös toiseen suuntaan: poskiontelotulehdus voi levitä hampaan tulehdukseksi, jolloin hammasta särkee, vaikka siinä ei ole mitään ilmeistä vikaa. Asioiden hoito mm. – Toisinaan tulehdus takahampaassa aiheuttaa tulehduksen poskiontelossa, jolloin vaiva ei parane ennen kuin hampaan tulehdus hoidetaan. ta, mutta lievän ja toisinaan myös keskivaikean uniapnean kohdalla voidaan sen sijaan käyttää uniapneahammaskiskoa. Saman tutun avustajan kanssa on mukava olla! 050 3721638 info@loistohoiva.fi www.loistohoiva.fi Vanhusten ystäväpalvelu Aija Wallin p. – Omahoidon merkitystä ei kuitenkaan voi korostaa liikaa. Saan yksilöllistä, kiireetöntä, ja joustavaa apua arjen tilanteisiin. virastoasiat/paperiasiat tai verkkopankkiasiat . Tarvittaessa seurana teatterissa, konsertissa ym. . Päivittäinen hampaiden ja hammasvälien puhdistaminen on terveysteko paitsi suun alueelle, ihan koko keholle, hän päättää. – Uniapneahammaskisko eli niin sanottu kuorsauskisko syventää ja parantaa unen laatua, sillä se vähentää tai jopa poistaa hengityskatkokset, Lindblad sanoo.
Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Juha-Pekka Kallion kotialbumi. Sydän pysähtyi kesken hääpuheen Maallikkoelvytys ja kahdeksan iskua sydäniskurilla pelastivat porilaisen Juha-Pekka Kallion hengen, kun hänen sydämensä pysähtyi tyttären häissä. Sillä saa määrättyä tasaisen poljennan ja vastuksen eikä vastatuulessa iske heti väsymys, sanoo porilainen JuhaPekka Kallio, joka on toipunut hyvin viisi vuotta sitten tapahtuneesta sydämenpysähdyksestä. 34 . H yvä E lämä Elvytys –?Olen vaihtanut tavallisen pyörän sähköpyörään
– Paljon oli tekemistä, mutta en huomannut omassa voimissani mitään ihmeellistä. Kallio sairastui jo nelikymppisenä rytmihäiriöihin, joita on hoidettu erilaisilla lääkkeillä, polttamisilla ja muilla systeemeillä. – Hoidot auttoivat hetkellisesti. Siksi on syytä välillä ottaa rennommin, eikä jatkuvasti mennä hampaat irvessä. Se iskee heti, jos sydän pysähtyy. Ensimmäisen kerran se häiritsi minua vasta 20 vuotta myöhemmin ja sydämeni pysähtyi. Se on erinomainen turvalaite esimerkiksi kesämökille palovaroittimen ja vaahtosammuttimen rinnalle, Juha-Pekka Kallio vinkkaa.. Monet lähellä kuolemaa käyneet ihmiset ovat sanoneet, että tulee hetki, jolloin ikään kuin irtautuu kehosta ja näkee ihmeellisiä asioita. Ajattelin, että jos nyt tulisi lähtö, se olisi loppujen lopuksi aika miellyttävä. Vaikka melkein kuolin, ei se ole saanut minua pelkäämään kuolemaa, pikemminkin päinvastoin. Tiedän, että elämä on tässä ja nyt ja se voi yhtäkkiä loppua. Mutta sen kanssa pärjää, kunhan muistaa sopeuttaa tekemisensä sydämen tahtiin, 65-vuotias Kallio sanoo. – Sydämeni ei luonnollisestikaan ole kaiken kokemani jälkeen paras mahdollinen. Olin seisonut pienellä korokkeella, josta kaaduin elottomana lattialle. – Minua ei koskenut mihinkään. Mutta ikää on tullut lisää ja sen myötä luonnollista fysiologista heikkenemistä. Levollinen, lämmin olo Kun Kallion sydän oli pysähtynyt ja hän makasi lattialla, hänellä oli rauhallinen ja lämmin olo. Olen tottunut esiintymään ja pitänyt puheita ennenkin. Kallion mielestä ensimmäiset pari vuotta tapahtuneen jälkeen olivat helpompia kuin mikä tilanne on tällä hetkellä. H yvä E lämä 35 . Silmät olivat pois pelistä. – Välillä kuulin jotakin, mutta en nähnyt mitään. Epäselväksi on jäänyt, mikä sydämenpysähdyksen aiheutti. Osin se on jo haihtunut mielestä, osin ei. – Itse en kyllä nähnyt valoa tunnelin päässä enkä mitään muutakaan ihmeellistä. Enää en pysty riehumaan samalla tavalla kuin vielä kolme vuotta sitten pystyin. – Nyt täytyy jo ottaa vähän rauhallisemmin, vaikka olenkin palautunut entiseen kuntooni. Maallikkoelvytys ratkaiseva Kallion päivä oli 8.8.2018 kiireinen, olihan hänen keskimmäisen tyttärensä hääpäivä. Mistään jännityksestä se ei voinut johtua. E nsihoito kiidätti Juha-Pekka Kallion hääpaikalta Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa hänen sydämeensä asennettiin kardiologin ehdotuksesta saman tien sekä sydämentahdistin että -iskuri. Kuoleman rajalla käynti ei oli muistutus elämän rajallisuudesta. – Tapahtumasta nyt viisi vuotta. Ammatiltaan hän yrittäjä ja fysioterapeutti. Laajentunut sydän ei supistu eikä palaudu entiselleen samaan tapaan kuin revähtänyt lihas. Rytmihäiriö, krooninen eteisvärinä, tuli kuitenkin aina takaisin. . Niin pystyikin. Kiperän tilanteen jälkeen Kallion elämä lähti sujumaan lähes normaalisti. Sydän härpäkkeineen ei ole Kallion mielessä joka päivä, mutta ne muistattavat olemassaolostaan aika ajoin ja etenkin silloin, jos hän rupeaa tekemään jotakin raskaampaa. Lääkäreiden mukaan sen kanssa pystyy elämään normaalisti. Olin pitämässä isän puhetta tyttärelle, kun yhtäkkiä tunsin, miten kaikki pimeni. Ihminen menettää tajuntansa, kun sydän pysähtyy, mutta kun sydän taas lähtee käyntiin, ihminen ikään kuin herää. – Hääpaikalla kokeneet VPK:laiset, sulhasen isä ja setä ja mukaan liittynyt sulhasen –?Sydäniskuri ei ole tarkoitettu vain ammattilais-käyttöön. Olen jälkeenpäin kysellyt asioista ja tällaisissa tapauksissa elimistö hoitaa vain ne asiat, jotka ovat sillä hetkellä tärkeimmät, kuten aivojen verenkierron, Kallio kertoo
Yleensä ei mitään sen vakavampaa ole ilmennyt kuin että jonkun lisälyönnin laite on antanut. HE Lahjoitus Sydänliiton työn tukemiseen turvaa suomalaisten sydämiä. Rekisteristä laitteiden sijaintitieto välittyy Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellukseen. – Lihaskunnon ylläpito tekee aina hyvää. Pystyin puhumaan ja kehotin hääväkeä pistämään kannat kattoon. Käyn kuntosalilla, koska siinä voi itse määrätä toistomäärät ja tasapainokin paranee. Eivät juhlat yhtä miestä kaipaa. Onneksi kaikki päättyi onnellisesti, eikä tyttärellenikään jäänyt mitään pahempaa traumaa. Kallion rintaan ihon alle asennettu laatikko kätkee sisäänsä sydämen tahdistimen ja iskurin, jotka ovat yhdessä tavallista tahdistinta isompia. Maaseudulla kun oltiin, kesti jonkin aikaa ennen kuin ensihoito ehti paikalle. Hyvä lahjavinkki sellaiselle, jolla on jo kaikkea mahdollista. Se oli varmasti ratkaisevaa selviytymiseni kannalta. Sopii hyvin myös kesämökille palovaroittimen ja vaahtosammuttimen tapaan. H yvä E lämä Iskureita sydänten turvaksi Koskaan ei voi tietää, kenen sydän pysähtyy yllättäen. – En tunne laitteen olemassaoloa, eikä se häiritse elämääni. 36 . Siksi on äärimmäisen tärkeää, että sydäniskuri löytyy läheltä hädän hetkellä. Sydänliitto tekee sitkeästi työtä sydäniskurien eli defibrillaattorien määrän ja valtakunnallisen kattavuuden lisäämiseksi. Hänen vaimonsa jää eläkkeelle ensi vuonna. Iskureiden tiheys on paljon suurempi esimerkiksi asukasluvultaan Suomen kokoisessa Tanskassa. – Maallikkokin osaa käyttää iskuria. Kävely on minusta vähän tylsää, mutta sitä pitäisi vähän lisätä, Juha-Pekka Kallio sanoo. Jos päällä on tiukka t-paita, laatikko näkyy rinnassa, ainakin tällaisella hintelällä miehellä, jolla ei ole rintalihaksia, mutta se saa näkyä. Sydäniskuri voi pelastaa hengen Kallio on jälkeenpäin miettinyt, onko jossakin määritelty, kuinka monta kertaa sydäniskurilla isketään, jos sydän ei lähde toimimaan. Hänen kotonaan oleva laite etälähettää tahdistimesta tietoja sairaalaan. sydan.fi ’’Kuka tahansa pystyy sydäniskurin avulla elvyttämään toista ja voi pelastaa ihmishengen. Väärin ei voi toimia. Aerobista puolta pidän yllä pyöräilemällä. Kallio on ollut mukana paikallisessa sydänpiirissä kartoittamassa sydäniskurien määrää Satakunnassa niillä paikoilla, missä ihmiset liikkuvat, kuten ostoskeskuksissa ja urheilupaikoissa. – Meillä on vähän iskureita yleisillä paikoilla. Uskoisin, että tilanne on aika samanlainen muuallakin Suomessa, vaikka se onkin parantunut, kun iskureiden puolesta on kampanjoitu. Vasta kahdeksas isku sai sydämen pysymään rytmissä. Kun ensihoito iski sydäniskurilla eli defibrillaattorialla, Kallion sydän lähti liikkeelle, mutta se pysähtyi uudestaan seitsemän kertaa. Kallio on jo eläkkeellä, mutta tekee vielä töitä, koska hänen työyhteisössään voi valita, paljonko töitä tekee. Onneksi työnantaja on myötämielinen ja antanut mahdollisuuden tehdä töitä oman jaksamisen mukaan. Kuka tahansa pystyy sen avulla elvyttämään toista ja voi pelastaa ihmishengen. Laite estää sen.’’ kaveri, nuori lääkäri, aloittivat välittömän maallikkoelvytyksen. – Heräsin jo juhlapaikalla, kun minua oltiin siirtämässä Tampereelle. Kallion mukaan olisi hyvä saada ihmiset ymmärtämään, ettei sydäniskuri ole vain sairaalatarvike, vaan sen voi ostaa yksityishenkilökin. – Tykkään työstäni. Sydäniskuri eli defibrillaattori on sydämen pysähtyessä elintärkeä apu. – Olen käynyt kerran vuodessa kontrollissa sairaalassa. Sairaalassa kertoja olisi saattanut olla vähemmän. Vai päättääkö lääkäri potilaan tilanteen, vaikkapa iän perusteella. Se parantaa merkittävästi mahdollisuuksia selviytyä. Laite ohjaa hyvin, mitä pitää tehdä, eikä se anna iskuja, jos jotakin on asennettu väärin. – Hinta ei ole ihan mahdoton. Silloin hän arvelee itsekin jäävänsä lopullisesti eläkkeelle. – Sydäntäni iskettiin kahdeksan kertaa. Kuva: Sydänliitto. Liitto ylläpitää ajantasaista rekisteriä sydäniskureista osoitteessa defi.fi. Se on kivaa ja siinä pääsee pidemmälle. Hinnat vaihtelevat 1 200 eurosta 2 500 euroon. Luulisin, että se on sieltä suurimmasta päästä
– Kuorsaukselta kuulostavat hengitysäänet voivat näyttää hengitykseltä ja hätäkeskuspäivystäjän kehotukset elvytyksen aloittamisesta tuntua aivan vääriltä. Vain 45 prosenttia vastaajista sanoi, ettei mikään estäisi aloittamasta elvytystä. Hätäkeskuspäivystäjä aina apuna Sydänpysähdystilanteen ja siitä johtuvan elottomuuden kohtaaminen on yllättävä, vieras ja pelottavakin tilanne. Uskon kuitenkin, että tilannetta parannettaisiin muiden muassa sillä, että elvytysopetusta annettaisiin kouluissa vuosittain. Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostivat Maailman elvytyspäivänä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. Toivon, että jokainen uskaltaisi toimia. Sydänliiton tekemän Suomi elvyttää 2023-kyselytutkimuksen perusteella suurimmat esteet aloittaa elvytys ovat epävarmuus omasta osaamisesta (28%), haluttomuus antaa puhalluselvytystä (22%) sekä pelko aiheuttaa enemmän vahinkoa (15%). Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Yhteisöllisyys ja yhteinen käsitys asian merkittävyydestä ovat selkeitä edistäviä tekijöitä kuten myös se, miten mediat tuovat asiaa esille. Silloin mittaamme yhteisönä sitä, uskallammeko pysähtyä ja auttaa lähimmäistä, oli hän sitten tuttu tai tuntematon. Kuva: Sydänliitto Suomalaisten osaamisessa parantamisen varaa Alle puolet saa sydänpysähdystilanteessa elvytystä ennen ensihoidon paikalle saapumista. Yhteisönä on voinut toimia esimerkiksi kaupunginosa, kaupunki tai koko maa. Suurin osa sydän-pysähdyksistä tapahtuu sairaalan ulkopuolella, joten tilanteet tulevat yllättäen kenelle tahansa meistä. Vain 47 prosenttia suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 prosenttia. Pohjoismaisella tasolla tarkasteluna Suomi pärjää vieläkin heikommin, sillä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa osuus on 70 prosentin luokkaa. Tietoa tärkeydestä lisättävä Euroopan elvytysneuvoston, ERC:n tutkimusnäyttöjen mukaan maallikkoelvytyksen toteutumista on kyetty parantamaan siten, että toimintaa on kehitetty koko yhteisössä ja yhteisöä on koulutettu. – Elvytys on kansalaistaito – ei vain Suomessa, vaan kaikkialla maailmassa. Riittää, että kuuntelet hätälinjalta annettavia ohjeita ja toimit niiden mukaan, ohjeistaa Hätäkeskuslaitoksen viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.. Suurin osa sydänpysähdyksistä tapahtuu sairaalan ulkopuolella, joten tilanteet tulevat yllättäen kenelle tahansa meistä. On jokaisen meistä ja koko yhteiskunnan tehtävä lisätä yhdessä ihmisten tietoisuutta elvytysosaamisen ja sydäniskurin käyttämisen tärkeydestä. – Syistä, miksi suomalaiset jäävät eurooppalaisten ja erityisesti pohjoismaisten keskiarvojen alapuolelle ei ole tehty tutkimusta, joten niitä voi vain arvailla. On siis luonnollista, että sen äärellä voi hämmentyä ja hätääntyä. Tällöin hätäkeskuspäivystäjä antaa ohjeita hyvinkin määrätietoisesti. Elvytysosaamisen lisääntyminen väestötasolla parantaa meidän kaikkien kokonaisturvallisuutta, toteaa kertoo Suomen elvytysneuvoston tiedottaja Erik Lydén. Toinen merkittävä rakenteellinen muutos olisi maallikoiden tiiviimpi kytkeminen osaksi sydänpysähdyspotilaan auttamisketjua, jolloin lähimmät osaavat auttajat voitaisiin hälyttää paikalle esimerkiksi mobiilisovellusta hyödyntäen, miettii Sydänliiton elvytyksen ja riskitekijöiden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto. H yvä E lämä 37 . Epänormaali hengitys yhdistettynä reagoimattomuuteen vaatii kuitenkin elvytystoimien aloittamista välittömästi
Mattila huomauttaa, että ihminen saattaa ymmärtää epämääräisen pahan olonsa, muttei välttämättä ymmärrä, mistä se johtuu ja mitä todella kaipaa. Mattila kannustaa harjoittamaan ja herkistämään aisteja, jotta ne voivat tukea onnen kokemuksia. Esimerkiksi omaksi tai läheisten iloksi. Esimerkiksi joku, jonka kanssa vaikkapa lähteä kotoa kaupungille, jottei elinpiiri kavennu täysin. Jokainen kaipaa rakkautta. Pelot kaventavat elinpiiriä Kaiken ikäisillä on esteitä onnen tiellä. H yvä E lämä Sielun peili peili O nni löytyy kaipausten suunnasta. Seniori-iässä ei myöskään voi enää ajatella, että antaa jonkin asian odottaa tai siirtää toteuttamista esimerkiksi siihen, että paranee. Esimerkiksi yksinäinen ihminen voi kaivata läheisyyttä ja sielunkumppania, huonommuudesta kärsivä rohkaisua ja arvostusta, syyllisyydentuntoinen anteeksiantoa ja hyväksyntää. – Aisteja voi treenata ja keskittyä siihen, mitä kuulee, haistaa tai maistaa. – Se, että saa olla terve. Hän toivookin, että tällaisissa tilanteissa ikäihmisille löytyisi tukea. Yksi onnen lähde on kuitenkin Mattilan mukaan terveys. Mattila korostaa, että puhuttaessa jostakin ikäryhmästä, kuten ikäihmisistä, on aina kyseessä heterogeeninen joukko. Asumiseen ja taloustilanteeseen liittyvät konkreettiset asiat tunnistetaan paremmin, mutta muut huonommin. Onnellisuus ei myöskään ole vakiotila, vaan tunteet vaihtelevat. – Niin onnen tunteminen kuin mistä se tulee, on erilaista. – Perusajatukseni on, että sellainen, mitä ei ole kaivannut, ei tuo onnea. Odotetaan, että rahatilanne paranee, jokin tehtävä on ensin tehty tai Ukrainan sota ’’On paljon parempi perintö, että vanhemmat ovat eläneet onnellisen elämän.’’. – Ihmisille on ylipäätään tyypillistä ”sit ku” – ajattelu. Teksti: Terhi Niinimäki Sama koskee psyykkistä puolta. Eikä niin, että keskittyy siihen, mitä ei voi tehdä. Siksi ei voi sanoa, että ikäihmisille onni syntyisi tietyistä asioista tai onnen esteet olisivat samanlaisia. Silloin myös mahdollisuudet onnen tunteeseen kaventuvat. Asiat jännittävät ja pelottavat. 38 . Onni tulee kuitenkin siitä, mihin terveyttä käyttää. On täysin mahdotonta ja epäinhimillistä ajatella, että voisi olla koko ajan onnellinen. – Saattaa tulla entistä stressaantuneemmaksi ja ahdistuneemmaksi. – Tässä nousee esille onnen tiellä olevat esteet, joista yleisimmät lienevät pelot. – Kaipaukset ovat hyvin erilaisia eri ihmisille, mutta ongelma on myös, että usein omat kaipauksen kohteet tunnistetaan huonosti. Mitä voi harrastaa. Sen sijaan, kun kaipaa jotain, ja se täyttyy, tulee onnelliseksi, Mattila perustelee. Pelkojen myötä elinpiiri alkaa vähitellen kaventua ja negatiiviset pelot valtaavat mielen, Mattila kuvaa. Iän lisääntyessä on tyypillistä, että pyritään entistä enemmän saamaan turvallisuuden tunnetta ja korostamaan muuttumattomuutta. Vaikka ikääntyessä esimerkiksi kognitiiviset kyvyt heikkenisivät, kannattaa Mattilan mukaan keskittyä siihen, miten voi edelleen nauttia vaikkapa kirjallisuudesta, musiikista tai teatterista. Ilo ja nautinto kuuluvat ikääntyneellekin Pelot, ulkoiset paineet ja häpeä saattavat estää itselle onnea tuottavien asioiden toteuttamista. Tyypillistä on myös ajattelu, että ”ei minusta enää ole sellaiseen”. Erityisesti seniori-ikäisillä on Mattilan mukaan taipumusta jäädä jumiin huolien ja murheiden kanssa. – Suuri osa peloista ei todellisuudessa ole reaalisia, mutta silti ne ovat esteitä asioiden toteuttamiselle. Silloin tarvitaan muiden rohkaisua. Näin ajattelee psykiatri Juhani Mattila
H yvä E lämä 39 . . ’’On paljon parempi perintö, että vanhemmat ovat eläneet onnellisen elämän.’’. – Työssä pääsee käyttämään taitojaan ja kuuluu yhteisöön. Sielun peili peili Juhani Mattilan mielestä monet jäävät liian aikaisin eläkkeelle
Saattaa kokea, että pitää lukea tietyt kirjat, käydä tietyt matkat tai verkostoitua tietty määrä, jotta kuuluisi joukkoon. – Jos puhuttaisiin sen sijaan siitä, että ihminen on onneton, ymmärrettäisiin, mistä on oikeasti kyse. Ikäihmisille masennuslääkkeet harvoin sopivatkaan. – Se on hyvä tiedostaa. loppunut. Kirjoittaminen on myös hyvä keino harjoittaa omaa tunneherkkyyttä. Siitä, että ihminen ei löydä onnen lähteitään. Voi pitää esimerkiksi päiväkirjaa tunteistaan, jolloin pääsee omaan itseensä. On kuitenkin paljon parempi perintö, että vanhemmat ovat eläneet onnellisen elämän. H yvä E lämä Sielun peili peili Juhani Mattila Ikä: 81 v. Oleellista on merkityksellisyyden kokemus. – Jotta onni voisi tulla, pitää tiedostaa ne asiat, joita kaipaa elämäänsä. – Ne eivät ole ikään sidottuja, mutta usein ikäihmisten kokemia eroottisia tunteita paheksutaan. Jos keskittyy liikaa siihen, mitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee, saattaa alkaa tavoitella itselleen vieraita asioita. Se ei ole aito, vaan pinnallinen arvo. Saatetaan tuntea syyllisyyttä omien rahojen käyttämisestä, kun ajatellaan, että pitää jättää mahdollisimman iso perintö. Mattila kannustaa pohtimaan eläkkeelle jäämisen ikää. Mattila korostaa, että eroottisuus on paljon muutakin kuin yhdyntä. Asuinpaikka: Helsinki. Muutoinkin Mattila kannustaa ikäihmisiä nauttimaan elämästään. Mattila itse vähensi työmääräänsä noin 60-vuotiaana ja alkoi kirjoittaa. Onni voi kuitenkin olla vain tässä ja nyt. Ajatus siitä, että erotiikassa on kyseessä pelkkä yhdyntä, johtaa usein parisuhdeongelmiin. – Monet jäävät eläkkeelle aivan liian aikaisin, vaikka työyhteisöillekin olisi hyväksi heterogeenisyys. Viimeisin, tänä syksynä ilmestynyt kirja käsittelee onnellisuutta. Kaipausten tunnistamista Mattila nostaa ikäihmistenkin osalta tärkeäksi onnen tuojaksi eroottiset tunteet. – Esimerkiksi raha on vain väline kaipauksen toteuttamiseen. Syntymäpaikka: Pori. – Se rajaa elämää, ja menetetään tyydytystä. Vuosikymmeniä psykiatrin työtä tehnyt Mattila kyseenalaistaa ajatusta, että puhutaan masennuksesta ja annetaan siihen lääkkeitä, joilla sairaus pyritään hoitamaan pois. Saatetaan suorittaa elämää ja satsata liikaa vaikkapa työmenestykseen. Työmenestys ja raha tuovat onnea lisää vain tiettyyn pisteeseen asti. Hän korostaakin, että onnen tuntemiseksi omien arvojen tunnistaminen on erityisen tärkeää. Ammatti: Psykiatri. Se aiheuttaa häpeää. Niinpä hän kannustaa selvittämään jo kymmenen vuotta ennen eläköitymistä, mistä nauttii ja mistä saa merkityksellisyyden tunnetta. – Sen voi saada lukemattomista eri lähteistä, ja itsensä toteuttaminen pitäisi aloittaa jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä. Tämä auttaa nauttimaan myös taiteesta ja elokuvista ja siten lisää onnea. Saatetaan jopa ajatella, että ne loppuvat ennen eläkkeelle siirtymistä. Silloin omat arvot voivat jäädä sivuun, Mattila kertoo. 40 . – Sieltä tulee ulkoisia paineita ja koska ihminen haluaa, että hyväksytään, saattaa alkaa vaikkapa harrastaa jotain, mitä ei oikeasti haluaisi. Työelämässä saa tyydytystä, kun pääsee käyttämään taitojaan ja on myös osa yhteisöä. Siinä, mitä nyt on. Perhesuhteet: Naimisissa. Mattila pohtii, että monet odottavat eläkkeelle pääsyä, mutta tyhjät päivät voivatkin olla raju yllätys. – Kirjoittaminen on itselleni tärkeä onnenlähde. Masentunut ihminen on Mattilan mukaan kadottanut kaipauksensa. Iän myötä saattaa korostua säästeliäisyys, joka voi kiristyä jopa niukkuudeksi ja saituudeksi. Rahaa saa käyttää omaksi ilokseen. Hän on kirjoittanut useita kirjoja. Eroottiset tunteet on tärkeä tunnistaa ja myöntää. n – Jotta onni voisi tulla, pitää tiedostaa ne asiat, joita kaipaa elämäänsä.. Elämän motto: Sitkeästi vaan! Vuosikymmeniä psykiatrin työtä tehnyt, 81-vuotias Juhani Mattila alkoi kirjoittaa ennen eläkkeelle jäämistään työnohjaajansa rohkaisemana. Harrastukset: Kuntosali, kirjoittaminen, romaanit
Sitä ennen meillä oli jo neljä lammasta, Tommi kertoo. Erillistä lämmintä tilaa ne eivät tarvitse, mutta tuulensuojan Tommi on niille rakentanut. Rapsutella niitä kyllä saa. Sielun peili peili T ilda ja Kreetta, 14-vuotias alpakkaäiti ja 3-vuotias tyttärensä, olivat vanhustenviikolla lokakuun alussa suosittuja vierailijoita palvelutaloissa, niin kuin ovat aina, alpakkatilaa Korpilahdella Keski-Suomessa yhdessä vaimonsa Mia Willmanin kanssa pitävä Tommi Nieminen kertoo. – Alpakat keritään touko-kesäkuussa. Isovanhempien kotitilalla Niemiset asuvat Tommin isovanhempien kotitilalla. – Nykyisessä alpakkalaumassamme on yksitoista tyttöä ja yhdeksän poikaa, osa meillä syntyneitä. Niemisten ensimmäiset alpakat tulivat heille vuonna 2016 Keuruulta Keski-Suomesta toimintaansa lopettelemassa olevalta alpakkatilalta. Paksu ja tiivis villa suojaa niitä Elämyksiä ja iloa ikäihmisille Tommi Niemisen ja Mia Willmanin haave alpakoista kasvoi 20-päiseksi katraaksi. n Alpakoita voi tiedustella tapahtumiin: tommi.a72@gmail.com tai 040-708 7397.. Koska alpakka on lemmikki, sen viemiseen palvelutaloihin sisälle ei tarvita erillisiä lupia. Alpakat ovat ympäri vuoden ulkona aitauksessa. Alpakka on utelias, muttei kesyynny kovin helposti. Uskon, että alpakoihin liittyvä tietty mystisyys myös kiehtoo ihmisiä. Teksti: Reetta Ahola Kuva: Tommi Nieminen Tilda (musta alpakka) ja tyttärensä Kreetta ilahduttavat paitsi palvelutaloissa myös joulutapahtumissa. Lehmät he laittoivat pois 1970-luvun lopulla. – Ikäihmisille alpakat tuovat iloa, elämyksiä ja mukavaa vaihtelua arkeen. kylmältä. Kahvittelijat saavat samalla katsella laitumella olevia eläimiä. Sisätiloihin vien alpakat riimussa. Täysikasvuiset alpakat painavat 60-80 kiloa, niiden säkäkorkeus on alle metrin. H yvä E lämä 41 . Alpakka on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa tämä kamelieläin on jalostettu villantuotantoon ja kesytettiin kotieläimeksi yli 5000 vuotta sitten. Varhaislapsuudestani muistan mummon navettatöissä, viisikymppinen Tommi kertoo. Haanpään kesäkahvilassa suosittuja herkkuja ovat Tommin paistamat munkit sekä burgerit, joiden pihvit ja sämpylät tulevat lähitilalta ja -leipomosta. Vaimoni jatkaa edelleen töissä myös tilan ulkopuolella. – Mummolla ja vaarilla oli perinteinen suomalainen pienviljelytila. Kuivan heinän ja kesällä tuoreen heinän lisäksi alpakat saavat päivittäin vitamiini– ja kivennäisainerikastettua pellettirehua. – Olimme kymmenisen vuotta haaveilleet alpakoista. Otimme ensimmäiset neljä alpakkaa omaksi iloksemme lemmikeiksi. Eläinten hoito ja kahvilan pyörittäminen täyttävät päivät, lisäksi työllistämme useita kesätyöntekijöitä. Ne käyttäytyvät hyvin. Minä jäin siinä vaiheessa pois muista töistä. Omilta kymmenen hehtaarin pelloilta riittää laidunmaaksi alpakoille, kesäaikaan myös lampaille ja vuohille sekä kuivaksi heinäksi koko katraalle. Tildan ja Kreettan lisäksi muutkin Haanpään tilan 20-päisestä alpakkakatraasta käyvät palvelutaloissa ja erilaisissa tapahtumissa viihdyttämässä sekä lapsia että aikuisia. Hurahdimme alpakoihin, ja samana vuonna hankimme vielä pari lisää. – Kesäkahvilamme suosio suorastaan räjähti. Myös touko-elokuussa avoinna oleva kesäkahvila oli ensin lähinnä harrastus, kunnes koronakesä 2020 innosti suomalaiset kotimaan matkailuun. Nuolukivestä ne saavat suolat. Nyt lampaat, vuohet ja kanat asustavat navetassa. Vaimoni kehrää villasta lankaa, jota käsityöihmiset ostavat mielellään kesäkahvilastamme. Lampaita jo ennen Suomeen ensimmäiset alpakat tulivat Chilestä vuonna 2001
Kuva: Heikki Honkala. Hän opettaa elämäkertakirjoittajia. H yvä E lämä Sielun peili peili Elämäkerran kirjoittaminen avaa tietä anteeksiannolle –?Hyvä elämäkerta voimaannuttaa ja luotaa syvälle, ja on ennen kaikkea rehellinen, Saara VaherjokiHonkala korostaa. 42
H yvä E lämä 43 . Toinenkaan versio ei välttämättä tunnu hyvältä. Ne ovat minunkin mielestäni olleet parhaita. Koska osaat puhua, osaat myös kirjoittaa. Se on prosessikirjoittamista ja elää koko ajan, Vaherjoki-Honkala korostaa. Hän oli yksinäinen iltatähti ja kulki siellä usein itsekseen ihmetellen tervaporvareiden suuria hautoja kettinkien takana ja rakentaen mielessään menneiden sukujen tarinoita. Osansa on myös isäni sukurakkaalla suvulla, jossa on elänyt voimakas kertomusperinne. – Minusta hautausmaalla oli kiehtovaa ja salaperäistä, eikä yhtään pelottavaa. Kirjeet luettuani käsitykseni muuttui kokonaan. Isoäitini kuoli, kun olin lapsi. Vaherjoki-Honkalan lapsuuden mieluinen leikkipaikka oli Oulun hautausmaa. Joidenkin kurssilaisten elämäntarina painottuu lapsuuteen ja nuoruuteen. – Ensimmäinen versio on harvoin kirjoittajan mieleen ja hän rupeaa siivoamaan sitä. Saara Vaherjoki-Honkalan mielestä elämäkerran kirjoittaminen lisää itsetuntemuksen ohella ymmärrystä menneitä sukupolvia kohtaan. – Juureni ovat kuitenkin Päijänteen rannoilla, missä asuimme lapsuudenkesäni isäni synnyintilalla Päijänteen saaressa. Totuus voi olla täysin erilainen kuin se, joka on kulkenut suvun puheissa, Vaherjoki-Honkala sanoo ja kertoo omakohtaisen esimerkin: – Se, mitä olin ajatellut isäni äidistä, ei pitänyt lainkaan paikkansa, kun pääsin tutustumaan isoäitiini lähemmin äitini ja anoppini sekä isoäitini kirjeenvaihdon kautta. Vaherjoki-Honkala asuu nykyisin Turussa, Helsinki on hänelle henkinen kotikaupunki asuttuaan siellä yli 40 vuotta. Kuolema on aina ollut minulle tuttu ja ystävä, armahtaja. Vaherjoki-Honkala syntyi ja kävi koulunsa Oulussa. – Kun kirjoittaja lukee ääneen tekstiään, muistot ja ajatukset hetkeksi poistuvat hänestä. Kursseilla ei yleensä paneuduta elämäkerran kuvitukseen, sillä Vaherjoki-Honkala kokee, ettei hänellä ole sananvaltaa kirjoittajien kuviin.. – Yleensä pyydän, että kurssilaiset kirjoittavat ensin vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Periaatteessa elämäkertakirjoittamisen kurssit ovat yhden lukuvuoden pituisia, mutta jotkut Vaherjoki-Honkalan kurssilaiset ovat olleet mukana jopa kahdeksan vuotta, osa pidempäänkin. Kurssilaisista aina joku sanoo kurssin alussa, ettei hän osaa kirjoittaa, mutta kovasti haluaisi. Hänen tärkein ohjeensa elämäkerran tekijälle on miettiä, kenelle haluaa kirjoittaa. He ovat mielestäni kivijalka omalle elämälle; että tietää, mistä tulee. Moni aloittaakin työn vielä kerran alusta. Sen jälkeen on helpompi palata jatkamaan työtään. – Hänelle annan yksinkertaisen neuvon. – Elämäkerran kirjoittamisprosessin eteneminen on hyvin yksilöllistä. . Sielun peili peili K immokkeen opettaa elämäkertakirjoittajia taideja kulttuurihistorioitsija, kirjailija Saara Vaherjoki-Honkala, 70, sai kulttuurihistorian opinnoistaan, joissa hän syventyi valokuvaterapiaan ja elämäkertatutkimuksiin. Teksti: Liisa Airaksinen Kenelle kirjoitat. Kirjoita aluksi niin kuin puhuisit tai kertoisit asiasi. Toiset keskittyvät työelämään tai elämänsä kohokohtiin. Mieleeni on jäänyt kuva, että hän oli pieni, hiljainen ja totisen oloinen hämäläinen. Hän vähän pelottikin minua. – Minua huomattavasti vanhempiin sisaruksiini olen tutustunut kunnolla vasta aikuisiällä. Hautausmaalta on peräisin rakkauteni tarinoihin. – Kun tutkii päiväkirjoja, kortteja, kirjeitä ja monenlaisia muistiinpanoja, voi löytää totuuden omasta suvustaan. – Samalla lukeminen herättelee toisia, ja he saattavat poimia toisten teksteistä asioita, jotka ovat omalta kohdaltaan unohtaneet. Joukossa on ollut sellaisiakin, jotka ovat parissa vuodessa kirjoittaneet 65 vuotta elämästään. Kolmas versio on usein se, mihin ollaan oltu tyytyväisiä. Isoäitini oli lämmin ja sydämellinen ihminen. Hänellä on miehensä kanssa viisi lasta. Vaherjoki-Honkalan mukaan kurssilaisia ei muilta osin ole tarvinnut opettaa kirjoittamaan. Ryhmä itsessään opettaa ja monet asiat nousevat pintaan, kun osallistujat kuuntelevat toistensa ääneen lukemia tarinoita. Joku voi kahlata kronologisesti läpi koko elämänsä. – On tyypillistä kritisoida edellisiä sukupolvia, mutta kun oppii ymmärtämään elämää, osaa antaa anteeksi menneille sukupolville. Vaherjoki-Honkalan lapsuudenkodissa oli kuusi tyttöä sekä veli, joka menehtyi kolmivuotiaana. – Elämäkerran kirjoittamiseen tarvitaan aikaa
Päätin kävellä portaat ylös asti. Onneksi niitä ei sosialismin aikana purettu. Vastaavaa ei löydy mistään muualta maailmasta. –?Arkkitehtuurin symboliikka kertoo agraarikulttuurista ja liiviläisestä kulttuurista. –?Latviassa on noin 800 jugendrakennusta. Viidennen kerroksen yhdessä ovessa luki Janis Rozentals. Näin kävi osin tämän elämäkerrankin kanssa, vaikkei ihan yhtä nopeasti, Saara Vaherjoki-Honkala kertoo. H yvä E lämä Sielun peili peili Laulujen ja kukkien kansaa Saara Vaherjoki-Honkalan rakkaus Latviaan syttyi, kun hän vieraili Riiassa puolisonsa luona, joka oli siellä lyhyen jakson vaihto-opettajana 1999. Riiasta löysin myös syyskuussa julkaistun elämäkertakirjani päähenkilön, Elli Forssell-Rozentalen. Kuva: Saara Vaherjoki-Honkala. Siitä sain idean tehdä toisen graduni elämäkertakirjoittamisesta ja Elli Rozentalsista. Paikka oli aikamoinen, vaikkakin vaatimaton museoksi. –?Yhtäkkiä tajusin, että asuntoa on hallinnut suomalainen nainen, joka oli taiteilijan puoliso. Siellä on edustettuna jugendin kaikki neljä tyyliä. Latvialainen jugend on saanut vaikutteita myös Suomesta. –?Tutustuin ensin arkkitehtuuriin ja taiteeseen, ja myöhemmin maan kulttuuriin. Ihastuin. Olin mukana neljässä Latviaa käsittelevässä kirjaprojektissa. Makasin lattialla selälläni, kuvasin kattoa ja kierreportaita. –?Luin lukemattomia kirjeitä suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja latviaksi, osan kääntäjäystävien avustuksella. Vaherjoki-Honkalan kirjoittama Haaveiden haaksirikko (Minerva, 2023) kuvaa Latviassa asuneen suomalaisen laulajattaren, Elli Forssell-Rozentalen (1873-1943) elämää naistaiteilijan iloineen ja suruineen. Baltian konserttikiertueellaan laulajatar Elli Forssell valloitti eloisuudellaan arvostetun latvialaisen taidemaalarin ja päätyi Riikaan Latvian kansallistaiteilijaksi kutsutun Janis Rozentalsin puolisoksi. Soitin ovikelloa. Ovi avattiin ja minut kutsuttiin sisälle. –?Tutkiessani kerran kaupunkia eksyin porraskäytävään, joka on varmaakin yksi Riian kauneimmista. Vaherjoki-Honkalan mukaan Latvian arkkitehtuurissa on eniten jugendia kuin missään muualla maailmassa. Teoksensa päähenkilön Vaherjoki-Honkala kertoo löytäneensä sattumalta. Alberta iela oli Saara VaherjokiHonkalan uutuuskirjan päähenkilön, Elli Rozentalen kotikatu, jonka varrella on Vaherjoki-Honkalan mielestä edelleen osa Riian kauneimmista jugendrakennuksista. –?Olen rysäyskirjoittaja. 44 . Ystävät kehottivat laajentamaan aihetta elämäkertakirjaksi, koska hänen tarinansa on niin kiinnostava. Nyt teos on valmis. Samalla hänen oma uransa hiipui miehen taiteen jalkoihin. Työhön meni nelisen vuotta, vaikka Vaherjoki-Honkalalla oli jo valmista aineistoa pro gradu -työnsä pohjalta. Saatan kuukausia lojua, maleksia ja ajatella sekä katsella merta ja pilviä ja sitten kirjoittaa muutamassa viikossa kaiken sen, mitä piti kirjoittaa. Siinä on lisäksi orgaanisia ja yleiseurooppalaisia elementtejä, joita siihen aikaan ilmeni eurooppalaisessa arkkitehtuurissa
Saat myös mikrobiologin suositukset ja tarvittaessa kokeilutuotteet mikrobiston ohjaamiseksi. – Nuorin kirjoittaja on ollut 27-vuotias. Sitä kautta ne tavallaan leviävät laajemmallekin. Hyvä elämäkerta sanoittaa aikaa, kenestä se kertoo, hän määrittelee. Vaherjoki-Honkala arvioi, että hänellä on ollut yli tuhat kurssilaista. Suolistomikrobiston kunnon voi selvittää ja ohjata oikeaan Suolistomikrobiston tila selviää GutIndex-analyysillä, joka määrittää tärkeät bakteeriryhmät ja mikrobiston tasapaino-arvon. – Annan ohjattavilleni suuren vapauden valita oma tiensä Italian elämäkertayliopiston mallin mukaisesti. Siitä voi löytää elämän nousut ja laskut. GutGuide on suomalainen mikrobiologian asiantuntijayritys. Stressaako. Suoliston ja aivojen välillä on sekä hermostoa että immuunisysteemiä hyödyntäviä viestikanavia, joihin suoliston hyödylliset bakteerit tuottavat viestiaineita. ProBifido-erikoiskuitu sopii herkälle suolistolle ja ruokkii hyviä bakteereita. n oma laboratorio Salossa Yli 30% aikuisista kokee stressiä, joka ilmenee sekä fyysisinä että psyykkisinä oireina. Laktobasillit välittävät tietoa GutGuide®ProMood-bakteerilisä yhdistää Lactobacillus plantarum P8 -ja bifidobakteerit sekä C-vitamiiniin, joka tukee hermoston toimintaa. ’’ Kursseille osallistujat ovat enimmäkseen yli 60-vuotiaita naisia. Yksityisestä tulee yleinen Vaherjoki-Honkala mielestä elämäkerroilla on myös kulttuurija yhteiskuntahistoriallista merkitystä, vaikka ne usein jäävät lähipiiriin. Oma elämäkertaansa Vaherjoki-Honkala ei ole kirjoittanut, mutta hän on pitänyt päiväkirjaa vuosikymmeniä. Suvut kuitenkin lukevat ja kertovat niistä. Yksityisestä tulee yleinen. – Hyvä elämäkerta on rehellinen, ei sankaritarina, eikä luettelo, vaan sellainen, joka voimaannuttaa, herättää ja luotaa syvälle. Siinä annetaan näytelmän tapaan tilaa tietynlaiselle draamalle, suvannoille, nousuille ja laskuille. Eri tilanteisiin on myös syntynyt runoja. Analyysi ja tuotteet > gutguide.fi tai skannaa QR-koodi • Mikrobiologit vastaavat: info@gutguide.fi. Vaherjoki-Honkalan mielestä elämäkerran ei tarvitse edetä kronoogisesti. Hänellä oli rankka elämä ja hän halusi kirjoittaa siitä, mikä oli hyvä asia, koska sitä kautta hän oppi tuntemaan itsensä. Lähes 70 %:lla pitkittyneestä ahdistuksesta kärsivillä on myös todettu ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). ’’Elämäkerrat ovat hienoa ajankuvaa. – Elämäkerrat myös antavat lohtua monille kertoessaan, että ennenkin selvittiin, vaikka ajat olivat paljon karummat kuin nyt. Suolistosta on viestiyhteys aivoihin Stressija IBS-suolistossa mikrobiston epätasapaino on yleistä ja erilaisia viestiyhdisteitä tuottavien hyödyllisten bakteerien kuten laktobasillien ja bifidobakteerien osuus on hyvin alhainen. Lactobacillus plantarum P8 -bakteeri tuottaa aivoihin tietoa välittäviä yhdisteitä
Nykypäivän some-ajassa ’huudetaan’ paljon. ’’Mieli kuvittaa, tulkitsee ja kertoo tarinoita.’’. Esimerkiksi eläimet aistivat ympäristönsä energiat muilla aisteillaan. Hämmentävää kyllä, se on ollut monelle melkeinpä ainutlaatuinen kokemus, hän sanoo. H yvä E lämä Sielun peili peili –?Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus sellaiseen vanhenemiseen, jossa on kuulevia korvia ja läsnäolevia ihmisiä, Sampo Manninen painottaa. Kysymysten kautta asiakas kuulee itseään, Manninen luonnehtii. 46 . Ne eivät tarvitse vuorovaikutukseen aina edes kuuloaistia. – Olisi tärkeää, että ihmistä kuunneltaisiin – mielellään kaikilla aisteilla. Kuulluksi tuleminen lahja, jonka voi saada avautumalla. Mielestäni se on jokaisen ihmisen perusoikeus. Siinä jää kuulematta toisen ääni ja samalla myös oman sydämen ääni. Mannisen mielestä on peräti huolestuttavaa, etteivät monetkaan ihmiset koe tulevansa kuulluksi. – Nykypäivän kommunikointi on eräänlaista melukakofoniaa. Aito, kuunteleva dialogi loistaa poissaolollaan Mannisen mielestä hyvä terapeutti, ystävä tai valmentaja on sellainen, joka osaa kuunnella. Kuuntele kaikilla aisteilla Kuunteleminen on taito, jota voi opetella. Hän muistuttaa, että sanat eivät ole läheskään ainoa tai edes paras tapa kommunikoida. Jokaisella on mielipiteitä, ja niitä ilmaistaan usein toisia loukkaavallakin tavalla. – Koulutuksissani laitan usein ihmiset harjoittelemaan läsnäolevaa kuuntelemista. – Hyvä valmentaja tai terapeutti kysyy asiakkaaltaan kysymyksiä, jotka auttavat häntä löytämään vastaukset sisältään. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Haastateltavan arkisto L opella Kanta-Hämeessa asuva henkinen valmentaja ja Life coach Sampo Manninen puhuu aidon kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen puolesta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa
Näin voimme ottaa aina yhden kerroksen pois mielemme filtteristä. Näiden filtterien läpi koemme ja näemme maailmaamme, Manninen toteaa. Mielen suodatin Vuorovaikutuksessa toisen kanssa jokainen meistä kuulee, näkee ja kokee elämän, itsensä ja ympäristönsä oman historiansa suodattamana. – Mielestäni vanhusten luona käyvillä kotihoitajilla tulisi olla aikaa pysähtyä juttelemaan heidän kanssaan. Tällä hetkellä kuitenkin kuulevat korvat ja läsnäolevat ihmiset puuttuvat liian usein, Manninen pohtii. Läsnäolo kutsuu vuorovaikutusta tasolle, joka tapahtuu Mannisen mukaan ’suuremman viisauden’ avustuksella. Olen saanut oivalluksia ja kokemuksia tietoisesta läsnäolosta, mikä ylittää tavanomaisen vuorovaikutuksen, hän kertoo. Usein erehdymme luulemaan, että mielemme kuvat ovat tosia. – Kannattaa kysyä erilaisissa tilanteissa: Onko tämä totta. – Mielemme suodatin muodostuu kaikista niistä uskomuksista, joita olemme elämämme aikana omaksuneet ja joita meille on opetettu. Voit vain kuulla ja kuunnella, jolloin toinen kokee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Mannisen muukaan kuuntelemisen opetteleminen ja läsnäolon harjoittaminen lähte. Ihmisen läsnäoloa ei voi korvata millään teknisellä aparaatilla. – Näissä hetkissä nimenomaan sanaton viestintä on ollut kohtaamisessa tärkeintä. Mannisen mukaan mieli kuvittaa, tulkitsee ja kertoo tarinoita. Manninen rohkaisee kyseenalaistamaan omia ajatuksiaan ja tulkintojaan. Olemme saaneet oppimme kasvatuksestamme, ympäristöstämme, yhteiskunnastamme, kulttuuristamme ja päivittäisistä uutisista. Läsnäolo ilmenee esimerkiksi katseessa ja kosketuksessa. – Kuolevien rinnalla olen aistinut ajattoman, muodottoman ja määrittelemättömän viisauden läsnäolon. H yvä E lämä 47 . Hän on työskennellyt myös terminaalipotilaiden kanssa ja ollut läsnä kuolevien rinnalla. Voit olla täysin hiljaa toisen rinnalla antamatta minkäänlaista palautetta, neuvoa tai ohjetta. Manninen rohkaisee kuuntelemaan toista ihmistä koko olemuksella. Alamme nähdä paljon enemmän kuin mitä kaksija kolmiulotteinen maailma tarjoaa. – Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen muodostavat laajan kokonaisuuden, joka tapahtuu pitkälti energettisellä tasolla. Edellä kuvattu läsnäolo välittää valtavan määrän informaatiota, joita ei edes sanoilla voida ilmaista. Kun katselemme puhtaamman linssin läpi elämää, itseämme ja toisiamme, erilaiset värittymät ja vääristymät vähenevät. Sielun peili peili Samaa voidaan sanoa pikkuvauvoista, jotka eivät ymmärrä sanoja, mutta lukevat vanhempiensa viestejä energeettisesti.
–?Synnyin tapakristittyyn maalaisperheeseen. Sampo Manninen sanoo olevansa maalaispoika, jolla on aina ollut ”multaa kynsien alla”. Luonto on Manniselle tärkeä ja hän onkin Metsän Jatkuva Kasvatus Yhdistys Silva ry:n puheenjohtaja. –?Ei ole vain yhtä tapaa lähestyä maailmaa. Olemme moniulotteinen kokonaisuus, jota ei voi hoitaa pelkästään tableteilla, hän sanoo. –?Tietoisuus sanana mukailee Kalevalan ajatusta ”tie-toinen-uus”. n. Mieli on yleensä se, joka höpöttää. Hän haluaisi säilyttää suomalaiset metsät metsinä ja vaalia arvokkaan maapallomme hyvinvointia. Erityisesti ristiriitatilanteissa kannattaa ensin hengitellä. Siten yhdistelen oppimiani asioita, tulokulmia, Maalaispoika maailmalla oivalluksia, koulutuksia ja havaintoja sopivaksi kokonaisuudeksi. Mitä enemmän huomaamme näitä hetkiä, sitä enemmän niitä tulee. 48 . Samalla se on antanut mahdollisuuden peilata ihmisyyttä ja elämää omaan suomalaiseen perheja työelämään. Sampo Manninen 58-vuotias. Tutustu: sampomanninen.com Jalat turvoksissa. Riittää, että havainnoit itseäsi ja ikään kuin ’käräytät’ itsesi tarpeestasi reagoida. Mannisen mukaan hyödyllistä on myös seurata omaa hengitystä sekä pyrkiä hengittämään rauhallisesti ja syvästi. H yvä E lämä Sielun peili peili vät siitä, kun laittaa ”käsijarrun päälle” eli pysähtyy. Vaikea löytää kenkiä. Siksi on tärkeätä huomata oivallukset ja intuition hetket, joita meille tarjoillaan. Ohjelmatuottaja ja valmentaja. – Sillä hetkellä, kun koet pakottavaa tarvetta kommentoida, väittää tai reagoida toisen sanomisiin tai tekemisiin, pysäytä itsesi ja vain kuuntele. Perimmäisten kysymysten äärellä olen hankkinut erilaisia valmennuksiin liittyviä tutkintoja. Aikuisiässäni olen ollut työhullu ja tehnyt valtavan paljon viestinnällisiä töitä ympäri maailmaa. Mannisen viestintätoimisto Pixoi Oy tuottaa ja toteuttaa monikansallisten yritysten viestintäsisältöjä. Olen työskennellyt yli 60 maassa ja nähnyt runsaasti erilaisia kulttuureita ja ihmisiä. Mitä enemmän tulemme niistä tietoiseksi, sitä upeammaksi maailmamme muuttuu, hän vakuuttaa. Erikoisleveä PIRKATALVIKENKÄ PIRKA-KENKÄ OY • 03 334 1951 • pirka-kenka.com Tutustu mallistoomme netissä tai tilaa ilmainen esite! Erikoisleveä PIRKAKÄVELYKENKÄ U U T U U S U U T U U S On vain läsnäolo. Harrastaa: tietoisuusharjoituksia ja luontoa. Hän on myös Chopra Centerissä kouluttautunut meditaatio-opettaja, NLP-ohjaaja, henkinen valmentaja sekä Life Coach Academy Finlandin kouluttaja. Silloin ei enää tarvita sanoja tai edes ajatuksia. Työni keskiössä on auttaa ihmisiä ymmärtämään holistisen elämänkatsomuksen tärkeys. Pääset lähemmäksi sydämesi ja sielusi kotia. Manninen on henkisten kokemusten ja oivallusten myötä myös opiskellut ’itseään’ ja tietoisuuttaan. – Kun saamme kontaktin siihen hetkeen, jossa ei ole fiksoituja mielikuvia, olemme totuuden äärellä. Elämän mottona: Päästä irti turhasta. – Kun pääset reagoimisen sijasta tarkkailijan asemaan, saat kontaktin todelliseen itseesi. Jalan erityispiirteet huomioivat Pirka-Kengät ovat silloin PARAS VALINTA. Syntynyt ja asuu Lopella. Mannisen mukaan arvokkaimmat hetket ovat silloin, ennen kuin mieli ryhtyy tulkitsemaan sanoja tai rakentamaan tarinoita. Aina en ole suinkaan ollut ihanteellinen, läsnäoleva perheenisä, hän summaa elämänsä taivalta
Kuva hiljaisesta tuokiosta luonnossa piirtyi mieleeni. Luontokävelyllä saa etäisyyttä mieltä vaivaaviin asioihin niin, että löytää yllättäen ratkaisuja mielessä pyöriviin kysymyksiin. L apsena menin kalliometsään istumaan, kun tunsin tarvetta olla yksin. Toipuessani uupumuksesta laitoin itselleni tavoitteeksi hiljentyä päivittäin. Hiljaisuuden kautta olen tavoittanut tuon ihanan tilan, jota ylläpidän säännöllisillä hiljentymisillä. Tunsin ajan pysähtyvän, kun olin läsnä itselleni, Äiti Maan kannattelemana. On ollut ihanaa kokea, miten luonnollista hiljentyminen on, kun sille antaa tilaa. Luonto on auttanut minuakin tulemaan alkuperäiseksi itsekseni: Olemaan rauhantilassa. Kallioluonto kukoistaa sellaisena niin kuin se on aina ollut. Luonto myös viestittää tärkeää tietoa itsestämme, kun syvennymme kuuntelemaan ja aistimaan. Kallio seisoo tyynen ylväänä välittämättä kovasta metelistä, jota vilkas tie jatkuvasti tuottaa. Suotko Sinä, rakas lukijani, itsellesi hiljentymisen hetkiä. n Luontorakkaudella Susanna Hänninen Luontoherkkyysohjaaja Susanna Hänninen pohtii kolumneissaan luonnon mieltä helliviä mahdollisuuksia. Hämmästelin iltalenkillä lähiluonnossa, miten valtavan kaunis ja monimuotoinen kallio löytyy nykyisen kotini läheltä, aivan kehätien vierestä. Se on suorastaan elinehto. Kallio oli paikka, jossa sain hiljentyä rauhassa. Tämä tapa auttaa minua jaksamaan nykyajan hektisessä elämänmenossa. Hiljaisuus nostaa pintaan sen, minkä on tarkoitus nousta tietoisuuteen juuri nyt. Nykyään on paljon hienoja menetelmiä, joiden avulla voi tietoisesti pyrkiä hiljentymään. Muistan selvästi hetken kauneuden, kun istuin kaikessa rauhassa kalliolla. Se on oma alkuperäinen itsensä. Luonto näyttää meille hyvää esimerkkiä, miten olla ja suhtautua ympärillä oleviin asioihin. Huomasin hiljentymisen hyvää tekevän vaikutuksen ja tarjosin itselleni hiljentymisen hetkiä myös sisätilassa säännöllisesti. Kuulin luonnon hiljaisen soinnun. Näin heinän heiluvan tuulen vireessä. Olkaamme rauha, jota kaipaamme maailmaan. Tutustu Susannan työhön: Ekovakaus.fi Hiljentyminen vie pyhyyden äärelle Ku va : Sa nn i N ev al ai ne n. Minun on helppo palata tuohon voimauttavaan muistoon. Oleminen luonnossa tai luontokävely hiljaisuuden vallitessa voimauttaa. Aikuisena, kokiessani uupumuksen, otin uudestaan käyttöön tavan mennä istumaan lähimetsän kalliolle. H yvä E lämä 49 . Tuossa hetkessä oli ikuisuus, maailmankaikkeuden kämmenellä
Hän kävi muutamia kursseja, muttei opiskellut alaa täyspäiväisesti missään. 50 . Toisinaan teen hempeitä akvarelleja. Merja Honkalalle taiteen tekeminen on ollut reilut 40 vuotta sekä työ että harrastus. Inspiraation siivin syntyvät sekä abstraktit että konkreettiset aiheet. Nykyisin maalaan eniten akryyliväreillä. Leipääntymisen hetkiä hän ei ole kokenut. – Pidin jo lapsena maalaamisesta, ja kiinnostus on säilynyt vahvasti läpi elämän. – Aloitin öljyväreillä perinteisin aihein. Honkalan mielestä parasta taiteen tekemisessä on, kun hän saa tehdä sitä, mitä rakastaa. – Aiheitani ovat enkelit, eläimet, kukat ja maisemat. Palettiveitselläkin voin luoda teoksen rosoisen runsain värikerroksin. Honkala sai ensimmäisen lapsensa 18-vuotiaana, jonka jälkeen hän alkoi tehdä maalaustaidetta ammattimaisesti. Hän on toiminut päätyökseen kuvataiteilijana 1990-luvulta lähtien. H yvä E lämä Sielun peili peili F orssassa asuva Merja Honkala, 61, tekee maalauksia sekä inspiraationsa perusteella että asiakkaidensa tilauksesta. Tyyli ja aiheet vaihtelevat kunkin hetken tunnetilojen mukaisesti. Tilaustöinä asiakkaat ovat maalauttaneet kirkkoja, koiria, kissoja, hevosia ja yksi jopa ompelukoneen ompelimoonsa. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Merja Honkala. Ympäröivä luonto tarjoaa inspiraatiota ja luovia ideoita. Elämä värittää –?Maalausprosessi rauhoittaa, jos mielessä pyörii ikäviä asioita. Yhteen aikaan innostuin asetelmista, jolloin maalauksissa saattoi esiintyä vaikkapa kuparipannu tai mylly, Honkala kertoo. Jos yksi työ ei jonain hetkenä etene, voi siirtyä hetkeksi toiseen. Leipääntymisen hetkiä hän ei ole kokenut. Työ imaisee syvälle mukaansa, Merja Honkala kertoo. – Inspiraatiota tuovat vuodenaikojen vaihtelut, niiden upeat värit, aamujen ja iltojen auringon kuulaamat maisemat sekä taivaan moninaiset sävyt, Honkala listaa
– Syksyisin vietän aikaani marjaja sienimetsissä. H yvä E lämä 51 . Hän maalaa perheen omakotitalon yhteydessä olevassa työhuoneessaan. Paneudun työhöni niin kokonaisvaltaisesti, ettei erityisille ajatuksille ole tilaa. Henkisellä tasolla prosessi on eräällä tavalla tyhjentävä, ja aika kuluu flow-tilassa. Aika katoaa Ajallisesti yhden maalauksen tekemiseen voi Honkalalta kulua muutama tunti, mutta kyse on kuitenkin muutamien päivien tekoprosessista. – Minulla saattaa olla tekeillä kolmekin taulua yhtä aikaa. Teknisellä tasolla maalaaminen alkaa ideasta. Hän kuuluu Kuhankosken Kilta -nimiseen, lounaishämäläinen taideseuraan. n Tutustu lisää: merjahonkalaart.com. – Eläimen hahmon luonnostelen useimmiten kuvasta, mutta käytän mielikuvitusta taustan maalaamiseen ja kuvan luonteen luomiseen. Lopulta syntyvät taustat fiiliksen mukaan. Työ imaisee syvälle mukaansa. – Maalaan kankaalle. Perheemme koira on jo 16-vuotias, joten siitä ei enää saa lenkkikaveria. Enkelitauluja ostetaan usein lahjaksi. Monet Honkalan tauluista syntyvät kuva-aiheista, mutta abstraktit työt etenevät fiilispohjalta, intuition mukaan. Prosessi etenee inspiraation siivin. Aikakin tuntuu häviävän. – Tämä koko tuntuu sopivan parhaiten kotien seinille. Tanssitauluja häneltä hankitaan lahjaksi tavallisimmin 50-60-vuotiaille pariskunnille, jotka harrastavat tanssia. Myös eläimet ovat taiteilijalle mieluisia aiheita. Tällä hetkellä keskeneräisistä maalauksista kaksi sisältää ihmishahmoja ja yksi on pionimaalaus. Teen kuva-aiheelle ensin ääriviivat, sitten hahmotan sen maalausvälinein. Honkalan perheeseen kuuluvat aviomies ja kolme lasta sekä labradorinnoutaja. Saatan lisätä myöhemmin esimerkiksi varjostusta. – Katson useiden päivienkin kuluttua, onko maalauksessa kaikki kohdallaan, pitääkö sitä vielä parannella tai voinko tehdä jotain toisin. – Monilla isovanhemmilla on tapana lahjoittaa jokaiselle syntyneelle lapsenlapselleen suojelusenkelitaulu. Sielun peili peili Monet isovanhemmat ihmiset hankkivat lapsenlapsilleen Merja Honkalalta enkelitaulun. Enkeleistä tanssijoihin Enkelit ovat mieluinen aihe sekä tekijälle itselleen että hänen taiteensa vastaanottajille. Eniten Honkala tekee pitkänmallisia töitä. Lapsenlapsia meillä on kymmenen plus kaksi, nämä kaksi ovat tulleet sukuumme uusioperheen kautta, Honkala kertoo. Myös muita kokoja on saatavana. – Maalausprosessi rauhoittaa mieltäni silloinkin, kun mielessä pyörii ikäviä asioita. Työvälineinä ovat pensselit, palettiveitsi ja maalit. Perheen lisäksi suuri voimanlähde Honkalan elämässä on luonto ja toisinaan myös luontokuvaus. Se ei vie liikaa tilaa, mutta on silti näyttävä. Jonkin verran myös valokuvaan maisemia, kuten auringonlaskuja ja pilviä. Maalatessani en katso kelloa. Silloin prosessi lähtee käyntiin värit edellä. Ilman kehyksiä hänen taideteostensa mitat ovat 55x23 senttiä, kehysten kanssa 62x30 senttiä. Teosten koot vaihtelevat. Taiteilija mainitsee omaksi lempivärikseen sinertävän lilan. Tanssia harrastavat ovat tykästyneitä Merja Honkalan tanssitauluihin. Honkala on pitänyt parisenkymmentä omaa näyttelyä ja ollut mukana muutamissa yhteisnäyttelyissä
Hän kokee, ettei lapsuudessa juuri ollut pysyvyyttä, mikä oli pienelle Harrille hyvin ristiriitaista. Kuva: Reetta Ahola Itsepäisyys mahdollistaa taiteilijan ammatin Valojen ja varjojen lapsuus kahdessa eri kulttuurissa sai Harri István Mäen käsittelemään kokemuksiaan taiteen kautta jo nuorena. Toisaalta hän oppi ottamaan irti kaiken siitä, mitä oli. H yvä E lämä Sielun peili peili L apsuus kahden erilaisen kulttuurin parissa antoi Harri István Mäelle, 55, monenlaisia kokemuksia, hämmentäviäkin. Tampereella vuonna 1968 syntynyt István Mäki asui suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Unkarissa, josta hänen äitinsä on kotoisin. Lomat István Mäki vietti pitkälti –?Ihmisten ilmeitä vahvasti korostaen sekä etenkin eläimiä ja elottomia elementtejä personoiden kuva mahdollistaa vastaanottajan mielessä resonoivan tavan viestiä tunnetiloista, Harri István Mäki pohdiskelee kuvituksen funktiota. Teksti: Terhi Niinimäki. 52 . – Siellä äidin suvun rämässä aateliskartanossa asuminen tarjosi valojen ja varjojen maailman, joka on jäänyt minulle pysyvänä perintönä, István Mäki pohtii
Unkarissa sukukartanossa asui monta kymmentä ihmistä. Jokaisella on oma käsialansa ja sormenjälkensä. Läsnäolo on tärkeää, missä sitten oletkin. Kun Harri István Mäki lapsena ja nuorena piirsi ja kirjoitti Unkarissa esimerkiksi puistossa, sai hän huomiota ja kiinnostusta sekä hyvää palautetta. Suomessa, mikä tarjosi voimakkaan kontrastin Unkariin niin ilmaston kuin ihmisten käytöksenkin osalta. – Unkarissa on lämmintä ympäri vuoden ja toisaalta siellä kulttuuri on kiivasta. Syntymäpaikka: Tampere. Nykyisin hän pyrkii välttämään näitä tapoja ja ruokkimaan inspiraatiotaan esimerkiksi nollaamalla aivonsa luonnossa. He myös katsoivat yhdessä oopperaa ja nukketeatteria. Tänä syksynä hänellä on ohjelmassa yksitoista työväenopiston kurssia. Niistä pitää myös pystyä päästämään irti ja antaa asioiden kulkea eteenpäin. Lasten ja nuorten kirjoja kirjoittaessa István Mäki kokee olevan hyötyä siitä, että hän muistaa elävästi lapsuuden värit, hajut ja tuntemukset. Vältän kellojen tuijottamista ja pyrin samaan tilaan kuin lapsena kesälomilla: Luovuuteen hullutusten kautta. Se toimii yllättävän hyvin; opiskelijat pääsevät mukaan fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Minuun sillä oli positiivinen reaktio. Ihmiset puhuvat päällekkäin. Opetuksessa hänelle on aina ollut tärkeää auttaa jokaista taiteilijaa kasvamaan omaksi itsekseen. Asuinpaikka: Ylöjärvi. Unkarissa isovanhemmat kokosivat serkut viikoittain salonkiin kuulemaan loruja, runoja ja satuja. – Unkarissa lapset saavat paljon positiivista huomiota ja lasten kulttuuriin panostetaan. Positiivinen reaktio Itsepäisyys on Harri István Mäen mielestä syy, miksi hän on pystynyt elättämään itsensä taiteella. Hän muistaa jo nuorempana ihmetelleensä suomalaisten tapaa puhua työstään. Sielun peili peili H yvä E lämä 53 . Omaksi itsekseen István Mäen työ on monipuolista kirjojen kirjoittamisesta ja teatteriohjaamisesta kirjoittamisen opetukseen. n. – Mitä tulee tapahtumaan tarinassa. – Se oli negatiivissävytteistä. Vähitellen aloin piirtää niitä ja ne alkoivat kehittyä edelleen tarinoiksi. Harrastukset: Lukeminen, matkustelu, ruoanlaitto, koirat, elokuvat, teatteri, museot, kirjastot, antikvariaatit, puistot. – Olen pohtinut joskus, miksi ihmisestä tulee taiteilija. Kirjoissa pelot kuuluvat jännittämiseen. István Mäki pohtiikin, ettei välttämättä olisi kirjailija – ainakaan lasten ja nuorten kirjailija – jos olisi asunut lapsuutensa Suomessa. – Käsittelen kirjoituksissani paljon pelkoja ja sitä, että ne kuuluvat elämään. Hänelle itselleen nukketeatteri, piirtäminen, baletti ja kirjoittaminen tarjosivat lapsuudesta asti keinon ilmaista itseään. Lomat Suomessa vietettiin kolmihenkisen perheen kesken yksiössä Tampereella. Aloin miettiä, etten halua ainakaan tuollaista, että ensimmäisenä työpäivän jälkeen kotiin tullessa alkaa valittaa töistä. Ammatti: Kirjailija, teatteriohjaaja, kuvittaja, sanataiteen opettaja. – Olen oppinut uuden tavan opettaa, kun korona toi etäopetuksen. Harri István Mäki Ikä: 55 v. Se oli kokemuksena hyvä varoittaja ja että elämänsä voi itse tärvellä. On pysyttävä monessa mukana samanaikaisesti. Nuorempana István Mäellä oli tapana ylianalysoida tekeleitään ja sanktioida itseään. Pelot eivät kuitenkaan välttämättä ole negatiivisia, vaikka siltä aluksi näyttäisikin. – Jalat, polkupyörä tai hevonen vievät luontoon. On paljon meteliä, ääntä ja musiikkia. Omia käsikirjoituksia István Mäki tekee hissukseen. Vaikka István Mäki eli lapsuudessaan taiteen keskellä, muistaa hän Suomessa sanotun, että taiteet ovat hyvä harrastus, mutta ei niillä itseään elätä. Myös lasten kirjoissa voi lähestyä asioita filosofisesti ja pohtia esimerkiksi, keitä me ollaan ja mikä kaiken merkitys on. Olen kokenut, että se johtuu siitä, että on kokenut elämässään ristiriitaa ja keksinyt keinon käsitellä sitä, István Mäki tuumii. Perhesuhteet: Naimisissa. – Vaikka saattaa näyttää siltä, että minulla on monta rautaa tulessa, pyrin välttämään pakottamista ja seuraan inspiraatiota. Siihen samaistutaan ja eläydytään. – Isoäiti kertoi kummitustarinoita, ja aina tarinassa oli jotain totta, kuten tapahtumapaikka. – Ihminen on se polku, jota pitkin kulkee, ja muut kulkevat omaa tietään. Elämän motto: Älä pelkää
H yvä E lämä Sielun peili peili Intuition herättely tarvitsee tilaa ja rauhaa Jokaisella ihmisellä on intuitio, joka voi antaa tärkeä tietoa tai suuria oivalluksia, mutta sen kuuntelu vaatia rohkeutta. Kuva: Jonne Räsänen. Teksti: Terhi Niinimäki Intuitiota tutkinut taiteen tohtori Asta Raami kuvaa intuitiota kaksisuuntaiseksi kanavaksi, jonka kautta voi myös hakea tietoa. 54
– Kun on turvallisessa tilassa ja sosiaalinen kontrolli laskee, voi käydä vuoropuhelua kriittisen mielen ja intuitiivisen mielen välillä. Raami kuvaa, että painetilanteet saattavat luoda uusia oivalluksia ja mielestä voi löytyä yllättäviä voimavaroja. Sitä voi verrata palapelin kokoamiseen, ja se antaa melko luotettavaa tietoa. – Molempia voi kuitenkin testata ja pohtia eri mahdollisuuksia. – Kysymällä esimerkiksi, olisiko tämä hyvä päätös. Silti se on leimautunut kulttuurissamme järkeilyä vähempiarvoiseksi ja epäluotettavaksi. Lisäksi tunteen ja intuition erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Vaistopohjainen intuitio voi auttaa esimerkiksi selviytymään uhkaavissa tilanteissa tai toimimaan osana laumaa tai auttaa siinä, miten suhtautua uhkaan. Kolmanneksi intuition tyypiksi Raami kertoo superintuition, jonka avulla ylitetään tämänhetkinen käytettävissä oleva tieto ja sen pohjalta voidaan tehdä ennennäkemättömiä ratkaisuja. Kulttuurimme on sen osalta hieman ahdas, ja on sovittava normiin. – Superintuitio on jokin laajempi tietoisuus meissä. Saatetaan myös uskoa sokeasti esimerkiksi asiantuntijoihin, eikä tunnustella, mitä oma sisin viestii. Raami muistuttaa, että intuitioon ei kuitenkaan kannata sokeasti luottaa, mutta toisaalta ei järkeilyynkään. Vaikka samaan aikaan ihannoidaan keksijöitä, joiden uudet oivallukset syntyvät intuition avulla. Sielun peili peili H yvä E lämä 55 . Asiantuntijan intuitio puolestaan pohjautuu usein alitajuiseen tietopankkiin. – Jos miettii kuumeisesti ratkaisua ja jokin ajatus palaa aina uudestaan mieleen, kannattaa sen äärelle pysähtyä ja tarkastella sitä tarkemmin. Jotkut rohkenevat kuunnella ja hyödyntää intuitiota enemmän, toiset vähemmän. – Intuitio on ei-kielellistä, mutta usein sanotaan, että päätösten pitää perustua tietoon. Sieltä ei pelkästään synny oivalluksia, vaan intuition avulla voidaan myös hakea tietoa. Jotkut keksijät näkevät, että rukous tai muu mielen suuntaaminen on yhteyden ottamista tähän tietoverkkoon. Raami korostaa, että jokaisella meistä on osaamista ja näkökykyä, jota ei välttämättä tunnisteta. Kävelyn, luonnon ja käsitöiden vaikutuksesta intuition kuulemiseen on tutkimustietoa. – Sama keksintö saatetaan tehdä samanaikaisesti monessa eri paikassa. Intuition kynää Raami kehottaa teroittamaan ensin pienissä arkisissa asioissa, kuten reitin valitsemisessa. Sillä on todennäköisesti jokin viesti, Raami kannustaa. ’’ M eillä kaikilla on intuitio. Se voi näyttäytyä reaktiivisena toimintana. Eli sängyssä unen ja valveen rajamailla, suihkussa tai kylvyssä sekä autossa tai bussissa, Raami kertoo. Luppoaikaa ja nauttimista Intuition herättely tarvitsee Raamin mukaan tilaa ja rauhaa. Yleensä ihmisillä ei ole puutetta intuition tunnistamisesta, vaan enemmänkin rohkeudesta käyttää sitä. Molempiin kannattaa suhtautua epävarmuuksia sisältävänä. Raami muistuttaa, että intuitio on kaksisuuntainen kanava. Kolmenlaista intuitiota Intuitio ei ole vain yhdenlaista, vaan on olemassa useita, eriasteisesti luotettavia intuitioita, jotka pohjaavat erityyppiseen tietoon. ’’Arjen meditaatiota voi olla puuron tai kasvissosekeiton teko. Intuitiota tutkinut taiteen tohtori Asta Raami pohtii, että intuitio on sisäisen tietämisen tapa, joka voi pohjautua erilaisiin tietopohjiin, prosesseihin, kehotuntemuksiin tai näppituntumiin. Mitä vaikeampi ongelma on, sen todennäköisemmin ratkaisu löytyy yllättävästä suunnasta. – Tyypillisiä ”heureka”-tiloja ovat bed, bus, bath. . Vaikkemme ehkä tulee ajatelleeksi, intuitio liittyy myös arkisiin toimiin, kuten ruoanlaittoon tai autolla ajoon, vaikka useimmiten intuitio liitetään oivalluksiin. – Mikä tuntuma on tänään, mitä keho ja mieli viestivät, Raami kuvaa.. Hän kuvaa, että meillä on luonnostaan ongelmanratkaisutoimisto mielessämme ja käytämme sitä koko ajan huomaamattamme. Raami huomauttaa, että monen keksijän näkemyksen mukaan ihmiskunnalla onkin olemassa jokin laajempi tietoverkko, jonka välityksellä voimme olla yhteydessä toisiimme
Harrastukset: Saaristolaiselämä, avantouinti, jooga, koira. Samaan aikaan ajatellaan, ettei uskalla, on liian iso riski tai mitä muut ajattelisivat. Viimeisen seitsemän vuoden aikana Raami kertoo tehneensä tietoisesti vähemmän stressaavaa työtä ja pitää kalenterinsa mahdollisimman tyhjänä. Omaa intuitiotaan Raami on opetellut hyödyntämään yhä enemmän. – Jos kyseessä on voimakas tunnetila, kyseessä ei ole intuitio. 56 . – Aiemmin olin enemmän riippuvainen normeista, niin sosiaalisista kuin kulttuurisista, sekä omista uskomuksistani. Syntymäja asuinpaikka: Helsinki. Ilman sitä on vaikea nähdä hyvin, Asta Raami toteaa. Arjen meditaatiota voi olla esimerkiksi puuron tai kasvissosekeiton teko. Ammatti: Tietokirjailija, intuition tutkija, kouluttaja. Hän kuitenkin muistuttaa, että intuitio ei herätä voimakkaita tunteita, vaan enemmänkin levon, rauhan ja seesteisyyden tilan. Ahdistus on merkki rajoittavan boksin reunasta. Ilman sitä on vaikea nähdä hyvin. Vihreä: MENE! Sisäinen ääni huutaa ”hyppää, mene”. – Olen alkanut huolehtia paremmin mielenrauhasta. Hyvä uni, jooga ja kesät saaristossa ovat myös Raamille tärkeitä. Keltainen Keltainen ODOTA! ODOTA! Epätietoisuuden äärellä herää ahdistuksen tunteita, etkä tiedä, miten toimia. Nuku yön yli, mene kävelylle, hengitä hetki tai muuten rauhoita voimakkaita tunteita ennen päätösten tekemistä. – Jokaisella ihmisellä on omat jutut, joilla saa hyvän yhteyden kehoon ja mieleen. Ilmenee erityisesti herkillä ihmisillä, jotka kuuntelevat sisäistä tietoa. Niiden purkaminen on hidasta. Perhesuhteet: Kolme poikaa. n Asta Raami –?Olen alkanut huolehtia paremmin mielenrauhastani. Kuva: Pekka Karhunen Ikä: 55 v. Sen takaa aukeaa uusi näkökyky. Lyödään jarruja päälle ja asetutaan itsensä tukkeeksi. H yvä E lämä Sielun peili peili Intuition liikennevalot Punainen STOP! Kun voimakkaat tunteet aktivoituvat, kuten kiihko, pelko, ahdistus tai rakastuminen, yhteys loogiseen ajatteluun katkeaa. Hän pohtiikin, että jos elämässä menee koko ajan kahtasataa, ehtiikö näkemään oikopolkuja, henkilöitä tai tilaisuuksia, joita matkan varrelle osuu. Elämän motto: Tähtää kohti ihmettä!
Rakkaus on kulttuurisesti ja käsitteellisesti hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä se käsitä vain ydinaluetta eli romanttista rakkautta tai rakkautta lapsiin. Tutkimuksen käynnistivät yhdessä Rinne ja emeritusprofessori Mikko Sams. Viimeisessä tehtävässä selvitettiin, miten läheisiksi vastaajat kokivat eri rakkauden lajit keskenään. Ne olivat samankaltaisia kuin tunteiden kehokartat -tutkimuksessa, jota veti nykyisin Turun yliopistossa professorina toimiva Lauri Nummenmaa. Kun siirrytään vahvemmin koetuista rakkauden lajeista heikommin koettuihin, rinnan alueen tuntemukset heikkenevät. Tulosten perusteella tutkitut rakkauden lajit muodostavat jatkumon vahvemmista heikommin koettuihin rakkauden lajeihin. – Henkilöiden välinen rakkaus jakautuu seksuaaliseen ja ei-seksuaaliseen henkilöiden väliseen rakkauteen. Väitöskirjatutkija Mikke Tavast vastasi datan analysoimisesta, ja tutkija Enrico Glerean kehitti tutkimusmenetelmiä. – Huomionarvoista, joskaan ei kovin yllättävää, oli se, että läheisiin ihmissuhteisiin liittyvät rakkauden lajit ovat keskenään samankaltaisia ja voimakkaimmin koettuja, sanoo tutkimusta koordinoinut filosofi-tutkija Pärttyli Rinne, joka tutkimuksessa erityisesti keskittyi koeasetelman käsitteelliseen suunnitteluun ja taustoittamiseen. – Jos sama tutkimus tehtäisiin erittäin uskonnollisessa yhteisössä, rakkaus Jumalaan voisi olla kaikista voimakkaimmin koettu rakkaus. Voi myös olla, että kyse on pään alueella olevista miellyttävistä tuntemuksista. – Kiinnostavaa oli myös se, että tunteen kehollisen ja mentaalisen voimakkuuden sekä tunteen miellyttävyyden välillä löytyi vahva korrelaatio. Läheisissä ihmissuhteissa koetaan voimakkaimpia rakkauden kokemuksia, mutta vahvana ilmenee myös esimerkiksi rakkaus luontoa kohtaan. Filosofina Rinne ajattelee, että jos puhutaan rakkaudesta, on hyvä täsmentää, mistä puhutaan. Tätä pitäisi tutkia lisää, Rinne kertoo. Tutkimus jakautui kolmeen verkossa tehtävään osioon, joihin osallistui satoja suomalaisia. Järkeilevätkö suomalaiset rakkauden. Keskenään erityisen läheisiksi koetaan sellaiset rakkauden lajit, joihin liittyy seksuaalinen tai romanttinen ulottuvuus, Rinne sanoo. – Tunteiden kehokartoissa ei eritelty rakkauden käsitettä. Missä tuntuu rakkaus. Tutkimusta rahoittivat Koneen säätiö, Suomen Akatemia sekä Emil Aaltosen säätiö. Mitä voimakkaammin joku rakkauden lajeista tuntuu kehossa, sitä voimakkaammin se tuntuu mielessä ja sitä miellyttävämpi se myös on, Rinne lisää. Ensimmäisessä tehtävässä vastaajat värittivät kehosilhuettia siltä kohdalta, missä tietty rakkauden laji tuntuu. Voi olla, että esimerkiksi rakkaus tuntemattomia ihmisiä tai viisautta kohtaan yhdistetään kognitiiviseen prosessiin. Ajassa A alto-yliopiston tutkijat selvittivät 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostivat niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää, missä rakkaus tuntuu. Vastaavasti, jos tutkimukseen osallistuneet henkilöt olisivat parisuhteessa olevia vanhempia, kuten aivotutkimushankkeessamme, rakkaus lapsia kohtaan voisi olla voimakkain rakkauden lajeista, sanoo Rinne. Tutkittuja rakkauden lajeja olivat muun muassa romanttinen ja seksuaalinen rakkaus, vanhemman rakkaus sekä rakkaus ystäviä, tuntemattomia ihmisiä, luontoa, Jumalaa ja itseä kohtaan. Aalto-yliopiston tutkijat muodostivat kehokarttoja rakkauden eri lajeista. – Pohdimme tätä tutkimuksen keskusteluosiossa. He olivat painotetusti nuoria korkeakoulussa opiskelevia naisia, koska he vastasivat kyselyyn innokkaimmin. n Va ik ut uk se n vo im ak ku us. Rinne muistuttaa myös, että rakkaudessa on kulttuurieroja ja tarkasteltavaan ihmisryhmään liittyvät demografiset muuttujat liittyvät rakkauden kokemiseen. Toisessa tehtävässä selvitettiin rakkauden lajin tuntumista kehossa ja mielessä, sen miellyttävyyttä ja yhdistämistä kosketukseen. Rakkauden kehokarttojen perusteella kaikki rakkauden lajit tuntuvat vahvasti pään alueella. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme rakkautta hienojakoisemmin ja tarkemmin, Rinne sanoo. Tulokset julkaistiin syyskuussa Philosophical Psychology -lehdessä. H yvä E lämä 57
Tyyliltään kirja on varsin erilainen kuin hänet aiemmat teoksensa: Enemmän eeppistä otetta, lyyrinen kertomus perustuu omaan päiväkirjaan. Nousevan auringon maa sai hänestä otteen, joka on jäänyt elinikäiseksi. Runoissaan Hirvenoja pohdiskelee, miksi hän vaihto-oppilaana halusi olla japanilaisempi kuin japanilaiset itse. H yvä E lämä Sielun peili peili K ansainvälisen politiikan, viestinnän ja matkailun parissa toimiva, lokakuussa seitsemännen runokokoelmansa julkaissut Henri Hirvenoja, 53, saa voimaa, kun hän muistelee tilanteita, joista on elämänsä varrella selviytynyt. – Ne ovat minulle välähdyksiä sisäisestä voimastani, valonkantajia ja toivon ylläpitäjiä synkissäkin hetkissä, hän määrittelee. 58 . Romanttiset mielikuvat karisivat kerta heitolla, ja nuoren ihmisen identiteetti muotoutui tavalla, joka tulisi päättämään koko loppuelämän suunnan. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Anni Suikkanen ja Henri Hirvenojan albumi. Tänä syksynä ilmestyneen, Hirvenojan uusimman runokokoelman Nousevan auringon otteessa (Basam Books, 2023) alkusäkeet kerittiin, kun vuonna 1970 syntynyt Hirvenoja oli lukion toisluokkalaisena vaihto-oppilaana Japanissa, Hamamatsun kaupungissa vuosina 1987-1988. Runokirja kuvaa nuoren lukiolaisen kohtaamista vaativan ja kovan, hierarkkisen kulttuurin kanssa. – Tunnen syvää kiitollisuutta näistä valon välähdyksistä, niihin todellakin kannattaa tarttua kiinni. Välähdyksiä sisäisestä voimasta On tuolla pojalla erikoisia juttuja, Henri Hirvenojan isoäiti tuumasi pikkupojan tarinoista. Runoudesta tuli Hirvenojalle tapa ilmaista itseään. Hamamatsuun saapuessaan Mikkelissä, Etelä-Savossa syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Hirvenoja katseli silmät pyöreinä suurkaupungin elämää, ja koki olevansa totaalisen ulkopuolinen. Lahjakkuuteen ylhäältä annettuna hän ei usko, vaan harjoitteluun ja ahkeraan työhön. Hamamatsu sijaitsee Tyynenmeren rannikolla Shizuokan länsija Nagoyan kaakkoispuolella
– Juuri kun olin alkanut sopeutua japanilaiseen elämänmenoon, piti vetää käsijarrusta ja tehdä U-käännös totaalisen erilaiselle tielle. – Olen osallistunut lukuisille kirjoittajakursseille ja saanut paljon ohjausta. Joukosta ei saa erottua Japaniin hän kuitenkin halusi vaihto-oppilasvuodekseen, eikä sisarustensa esimerkkiä seuraten lähtenyt jenkkeihin. Sydän sykkii Japanille Hirvenoja on opiskellut kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistossa sekä japanin kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Sielun peili peili Henri Hirvenoja sanoo, että elämänkokemus on hänelle iso voima kirjoitustöissään. Koulussa en aluksi ymmärtänyt kirjojen teksteistä enkä opetuksesta mitään, Hirvenoja muistelee vaihto-oppilasvuoden karua arkea, johon koulupukupakko toi oman ankaruutensa ja ehdottomuutensa. Sekä epäitsekkyyden ehdottomuus; joukosta ei saa erottua. – Näytin heille näiden upeiden suurkaupunkien minulle mieluisia kaupunginosia, tietyt temppelit, muita nähtävyyksiä, mutta kerroin myös rehellisesti japanilaisesta ristiriitaisuudesta. – Japanilaisten ääretön palvelualttius, joka on heissä ikään kuin tehdasasetuksena, hämmästyttää minua edelleen. Eivät helppoja sopeutumisvoltteja nuorelle, herkälle mielelle. Nykyisin myös elämänkokemus auttaa. Hirvenojalle paluu vaihto-oppilasvuoden jälkeen Suomeen oli taas syöksy täysin toiseen todellisuuteen. n. Runokirjat eivät ole syntyneet siitä vain. – Brysselissä konkreettisesti huomasin, että kulissit rakentuvat käyntikorttien varaan! Häntä kiinnostaisi tutkia korruptiota kansainvälisenä ja kulttuurisena ilmiönä – laajasti tarkasteltuna. Aikaisemmin Hirvenoja on pohdiskellut runouden keinoin muun muassa lapsuuttaan. – Kun ikää tulee, niin kömpelöityy, jos ei tee mitään, hän toteaa. Japani on todellakin ristiriitojen maa. Tuntuu, että nuorempana näin vain puut, mutten metsää. Valmistuttuaan hän on työskennellyt muun muassa EU:ssa viestintätehtävissä niin Helsingissä kuin Brysselissä. Entinen sohvaperuna on tänä syksynä innostunut henkisten harrastusten lisäksi kuntosaliharjoittelusta. H yvä E lämä 59 . – Hanamatsussa ei tuolloin juuri ollut ulkomaalaisia, erotuin niin koululuokassa kuin kaupungilla vaaleina hiuksineni mustahiuksisista kanssakulkijoista. – Kiinnostukseni kirjoittaa runoja sai alkusysäyksenä jo pikkupoikana, kun isoäitini tuumasi tarinoitani kuunnellessa, että on tuolla pojalla erikoisia juttuja! Hirvenoja naurahtaa. En usko lahjakkuuteen, vaan perehtymiseen, sitoutumiseen ja kovaan työhön. Henri Hirvenoja vaihtooppilasvuotenaan luokkatoveriensa kanssa luokkaretkellä Hiroshimassa heinäkuussa 1988. – Japanilaiset ovat erittäin tyylitietoisia, selkeälinjaisen tyylikkyyden mestareita. – Esimerkiksi politiikassa korruptiota on kaikkialla. Hän ylläpitää japanin kieltä ja matkustaa sinne usein. Uusimassa teoksessaan kohteena hänellä on vaihto-oppilasvuotensa Japanissa. Olen luvannut ohjaajalleni, että saa huutaa! Hirvenojan sydän sykkii edelleen Japanille. Hirvenoja on asunut yli 30 vuotta Helsingissä. Kipinä tutustua Japaniin kumpusi sieltä. – Tuntuu, että nuorempana näin vain puut, mutten metsää. Lokakuun lopulla hän vei suomalaisen turistiryhmän Tokioon, Kiotoon ja Osakaan. – Nautin tehdä vaativia liikesarjoja. Hirvenojan vanhemmat toimivat aktiivisesti suomalais-japanilaisessa yhdistyksessä ja olivat käyneet monesti Japanissa. – Minulla kesti yli 30 vuotta, että pystyin alkaa prosessoida vaihto-oppilasvuoden kokemuksia. Runoudesta on tullut Hirvenojalle tapa ilmaista itseään. Samalla he ovat esimerkiksi naisten aseman suhteen äärimmäisen vanhoillisia
Kaamosoireista kärsii 85 prosenttia suomalaisista. 60 . H yvä E lämä Pimeimpänä jaksona jokaiseen päivään kannattaa kehitellä jotakin mielihyvähormoneja buustavaa tekemistä
Ihmeellistä hänen mukaansa on se, miksei asiasta puhuta sen enempää. Toisin kuin kaamosmasennukseen väsymykseen ei ole lääkehoitoa. Kaamosoireille on tyypillistä, että talvet alkavat vaivata todenteolla vasta aikuisena. Hän antaa lukijalle ajateltavaa, vinkkejä ja tehtäviä. H yvä E lämä 61 . Lapset opetetaan käyttäytymään kauniisti, syömään terveellisesti, säästämään pahan päivän varalle, mutta heille ei opeteta, kuinka talvesta voisi selvitä mahdollisimman hyvin. Aamuvalo vähenee Kaamosoireilun avainaiheuttaja on aamuaikaan saatu vähäinen valo. Piste. T ehdään nyt alkuun yksi asia selväksi: ihminen on trooppinen laji. Väsymystaistelu pimeyden kanssa on usein pahimmillaan tammikuun ensimmäisillä viikoilla. Kenenkään ei siis tarvitse yhtään häpeillä, jos pohjoisen talvikausi tuntuu vievän joka vuosi mehut jo ennen kuin joululaulut alkavat raia’ta, toteaa Satu Rasa kirjassaan Kaamosväsymys. . Satu Rasa toteaa aina ajatelleensa, että kaamosoireilu on luonnollinen reaktio epäluonnollista ympäristöä kohtaan. Jokaisen on itse löydettävä toimivat keinot oireiden selättämiseksi. Teksti: Mari Ahola-Aalto. Jos kaamosoireet ovat talvikuukausina toistuvia, kannattaa varata aika lääkärin vastaanotolle. Nykyisin kaamoksella tarkoitetaan puhekielessä talviaikaa, jolloin auringonvaloa ei ole samalla tavalla kuin kesäkaudella, eli toisin sanoen mielestämme tarpeeksi. Kaamosmasennuksessa oireiden lista jatkuu: Masentunut (surullinen) mieliala, toimintakyvyn väheneminen, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys. Kun päivät syksyllä lyhenevät, valoa on aina vain vähemmän Kaamosoireista kärsii 85 prosenttia suomalaisista Kirkasvalolampun säännöllisen käytön, oikeanlaisen ruokavalion ja liikunnan avulla pääsee jo hyvään alkuun, mutta jokaisen on itse löydettävä toimivat keinot kaamosoireiden selättämiseksi. Kaamosväsymys voi oireilla, muun muassa: väsymyksenä, ruokahalun kasvuna ja makeanhimona. Kaamosväsymyksen oireisto on hyvin samanlainen kuin kaamosmasennuksen, mutta oireet ovat lievempiä ja toimintakyky säilyy parempana. Raahaudumme pimeät talvikuukaudet arjessa massan mukana, mutta niin sanotusti puolilla valoilla. Tämän jälkeen maaliskuun kevätaurinko vie oireet pikkuhiljaa mennessään. Tutkimusten mukaan 85 prosenttia Suomen asukkaista saa jonkinlaisia oireita pimeästä talvikaudesta. Hän voi arvioida, ovatko oireet kaamosmasennusta vai -rasitusta. Rasa keskittyy kirjassaan kaamosväsymykseen, jonka oireet voivat jatkua Suomessa melkein puoli vuotta: lokakuussa hiljalleen laskeutuva pimeys kasvattaa oireita, jotka jatkuvat helmikuun loppuun saakka. Pimeän talviajan väsymys on normaali reaktio ihmiselle. Jos oireet johtuvat kaamosmasennuksesta, antaa lääkäri lisää tietoa sairaudesta ja vastaanotolla tehdään yhdessä hoitosuunnitelma. Ihmisen elimistö tarvitsee valoa samaan tapaan kuin kasvitkin. Rasa kertoo kirjassaan värikkäästi omista kokemuksistaan ja vaiheistaan taistelussa pimeää ja kylmää vastaan
Kun virtaa on tavallista vähemmän, tuntuu mahamakkaroita vastaan taistelu jo etukäteen hävityltä. Itse valonlähde voi olla ihan tavanomaista valoa, mutta vain huomattavasti tavallista sisävalaistusta voimakkaampaa. Viralliset vinkit Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että oikeanlaisen ja oikeaan aikaan annetun kirkasvalohoidon avulla voidaan parantaa ihmisten terveydentilaa. Siitä tiedetään, että auringonvalo, mutta myös voimakas keinovalo, lisää välittömästi serotoniinin käyttöä hermosolujen välisessä kemiallisessa viestinnässä. H yvä E lämä aamun tunteina. Varsinkin monet miehet porskuttavat räntäsateessa eteenpäin ja kohauttelevat hartioitaan, kun puhutaan mahdollisista kaamosoireista. Valon puute ja kylmä ilmanala ovat yhdistelmä, joka vaikuttaa ihmisen elimistöön monella tavalla. Säännöllisesti toteutettuna ’’Hämärä hiipii syksyisin päällemme pikkuhiljaa, melkein huomaamatta. Myös vuorokausirytmiin liittyviä unihäiriöitä voidaan helpottaa kirkasvalolla. Oman asenteen lisäksi myös geeniperimällä saattaa olla merkitystä oireiden laajuuteen. Se on myös nopein ja tehokkain kaamosoireiden helpottaja. Pimeys ei vaikuta pelkästään mieleen, vaan tuo jopa 3-5 liikakiloa joka talvi. Kylmä heikentää suorituskykyä, lisää sairauskohtausten ja vammojen ja jopa kuoleman riskiä. Talven ankaruuden muodostavat kaksi asiaa: kylmyys ja pimeys. Kellojen talviaikaan siirtämisen jälkeen onkin yhtäkkiä säkkipimeää.’’. Suomessa ollaan niin tottuneita molempiin, ettei talvikauden vaikutuksista esimerkiksi terveyteen juuri keskustella. Pitäisikö suomalaisten muokata arkeaan niin, että se huomioi talvikauden vaikutukset terveyteen. Vähemmän kuormittuneella on joustoa ja pitkää pinnaa enemmän kuin valmiiksi kuormittuneella, joka yrittää selviytyä tammikuisen aamun yllätyslumitöistä – pimeydessä voi katketa lumiukon selkä. ”Ihmisen sisäinen kello tahtoo jätättää jo luontaisestikin, mutta valon vähetessä ilmiö voimistuu ja aiheuttaa oireita. Hoito tehoaa, jos kirkasvalohoito annetaan oikeaan aikaan vuorokaudesta ja taas toisaalta vältetään kirkasta valoa toisina vuorokaudenaikoina. Ihmisen sisäinen kello jätättää yli 30-vuotiailla ihmisillä muutaman minuutin joka vuorokausi. Oireiden määrä vaihtelee ilman mitään kovin näkyvää syytä täydestä nollasta arkea paljon haittaaviin. Timo Partonen korostaa kirkasvalohoidon merkitystä talven pimeimpinä kuukausina: ”Tiedämme nykyisin, että masennuksen oireita voidaan lievittää silmille näkyvällä valohoidolla. Ilmastomme siis on elimistölle optimi vuosittain vain muutaman kesäviikon ajan. Kirkasvalohoidolla voidaan oikaista sisäisen kellon jätättäminen, jos valossa oleskellaan peräkkäisinä aamuina 30-60 minuuttia, kello 5-10:n välillä. Stressin yhteydessä kaamosoireet voivat tuntua erityisen hankalilta. Pitkän talvikauden kylmyys on merkittävä terveyden riskitekijä: esimerkiksi verenpaine nousee kaikilla, kylmä pahentaa hengityselinsairauksia. Kylmyyden vaikutukset Talviaika ottaa ihmiset syleilyynsä kyselemättä joka vuosi. Näin rytmittämällä saadaan luotua loogisia valon antamia aikamerkkejä ihmisen sisäiselle kellolle, jonka tehtävänä on muun muassa rytmittää unta ja vuorokausirytmiä.” Partosen mukaan tavallisella luksimittarilla mitattuna kirkasvalon tulisi olla noin 2500 luksia silmien korkeudella ja valon täytyy näyttää myös silmään valkoiselta. Kylmän ilman vaikutukset ihmiseen eivät ole vast’ikään keksitty aihe, sillä aiheesta on raportoitu jo yli 2000 vuoden ajan. Tässä yhteydessä on puhuttu myös aivojen hermovälittäjäaineesta, serotoniinista. Mitä useammalla biologisella sukulaisella on mielensairauksia tai kaamosoireita, sitä todennäköisemmin omankin kaamosoireilun taustalla on geneettinen taipumus. Kirkasvalohoidon tavoitteena on useimmiten saada vuorokausirytmi aikaistettua. 62 . Se tarkoittaa useille meistä nahkeita aamuja ja pimeyden tuomaa matalaa virettä. Tieteellisten tutkimusten mukaan ihmisen sisäinen kello jätättää pimeällä. Myös serotoniinin tuotanto aivoissa lisääntyy selvästi, kun vuorokauden valoisa aika pitenee ja aurinkoisten päivien määrä kasvaa”, kertoo Rasan haastattelema Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessori Timo Partonen. Tutkimusten mukaan kylmän ilman aiheuttamat negatiiviset vaikutukset alkavat, kun ympäristön lämpötila putoaa alle 18 asteen. Kun jaksamisen kuminauhaa venytetään tarpeeksi, voi katkeaminen olla yllättävän lähellä
Säännöllinen kirkasvalohoito lievittää oireita jo ensimmäisen viikon aikana. ”Neuvon ihmisiä yrittämään saada talvisin mahdollisimman paljon auringonvaloa. Myös muita vitamiineja tutkitaan paljon, ja esimerkiksi B-vitamiinien on todettu kohentavan mielialaa. Ja sitten on heitä, Rasa mukaan lukien, jotka vetävät yliannostuksen joka aamu. On normaalia, että talvi aiheuttaa oireita ja niistä kyllä voi selvitä. tämä poistaa sisäisen kellon jätätyksen, jolloin se toimii samassa ajassa kuin ulkoinen kello, jonka rytmissä meidän kaikkien on elettävä. ”Dopamiinia virtaa, kun tekee jotakin itselle merkityksellistä. Erilaisiin versioihin kannattaa tutustua ja löytää itselleen sopiva. Parhaiden tulosten saamiseksi kirkasvaloa pitäisi ottaa vähintään viitenä aamuna viikossa, vaikka joka ikinen aamu. ”Jos palo omaan tekemiseen tai harrastuksiin puuttuu, saatamme kärsiä kaamosoireista herkemmin.” Yksi naisten keskuudessa suosittu keino vaikeisiin hetkiin on meditaatio, joka alalajeineen ja mukaan lukien esimerkiksi joogan, on kuin karkkikauppa, josta voi ostella itseään kiinnostavia juttuja. Jos talvikaudet tuntuvat tahmeilta, voi apua koettaa saada buustaamalla hyvänolon hormoneja. Kirkasvalohoitoon täytyy sitoutua, jotta siitä saa helpotusta arkeen: Jos kirkasvalohoidon nauttiminen aamuisin lopetetaan, palaavat oireet nopeasti kun kehon oma sisäinen kello toimii parhaaksi katsomansa rytmin mukaisesti. Vitamiineista apua D-vitamiini kuuluu olennaisena osana suomalaisten talveen. Hoitoa kannattaa jatkaa ainakin 2-4 viikon ajan, mutta usein kaamosoireilevat henkilöt jatkavat kirkasvalon käyttöä koko talvikauden ajan, esimerkiksi lokakuusta helmikuulle saakka. Yhdysvaltalainen, kaamosoireilua paljon tutkinut lääkäri Norman Rosenthal kertoo itse saaneensa paljon apua talviajan stressinhallintaan säännöllisestä meditaatiosta. Kun löytää omat mielenkiinnon kohteet ja sitä kautta sisäisen valon, se valaisee kaamosajan läpi”, toteaa lääketieteen lisensiaatti Emilia Vuorisalmi. Rasan empiiristen tutkimusten mukaan kirkasvalon sopivassa määrässä tuntuu olevan paljon eroja riippuen ihmisestä. Puolenpäivän jälkeen otettu kirkasvalohoito ei vaikuta enää vuorokausirytmiä aikaistaen, vaan vaikutus voi olla päinvastainen, myöhäinen hoito saattaa vaikeuttaa unen saantia illalla. H yvä E lämä 63 . Vitamiini B12 ja foolihappo ovat hyviä, samoin Omega 3: Kalaöljyllä on todettu olevan suotuisia vaikutuksia sydämen terveyteen nähden, mutta joidenkin tutkimusten mukaan kalaöljy on lievittänyt myös masennusta. Osa ei hyödy siitä lainkaan ja suurin osa vetää ohjeen mukaan. Sen avulla ei poistu yhtään pimeän kauden oiretta, vaan tämä vitamiinilisä tarvitaan, jotta elimistö toimii normaalisti talvikaudella. Meditaatio ja jooga vaativat perehtymistä, muutoin nuo harrastukset lipsahtavat helposti suorittamisen puolelle. Mielentila säilyy tyytyväisempänä, kun serotoniini, oksitosiini ja dopamiini virtaavat kehossa tasaisesti. B1 (tiamiini): 50 mg päivässä on todettu nostavan mielialaa neljässä eri kontrolloidussa tutkimuksessa. Aamu. On havaittu, että makeannälkä lievittyy ensimmäisenä, muutkin oireet sitten pikkuhiljaa.
Liika insuliini laskee verensokeriarvoa, joka puolestaan synnyttää makeanhimoa. Ja kun ihminen syö liikaa hiilihydraatteja, niin sama ketju etenee jälleen. Unenpuute aiheuttaa usein negatiivisen kierteen, sillä harva jaksaa väsyneenä laittaa terveellistä ruokaa, saati sitten opetella uusia, parempia elämäntapoja. H yvä E lämä kahvi olisi hyvä nauttia ikkunan ääressä puolen tunnin sisällä heräämisestä, siis jos sieltä on saatavissa yhtään auringonkajoa. Luontoa vastaan ei hyödytä pullikoida, sillä se voittaa aina. Virallisista ohjeista saa helpotusta, jos vain jaksaa toistaa niitä joka päivä. ”Tiedän, että tämä kuulostaa tylsältä, mutta en väsy toistamaan syömisen tasaisuuden merkitystä. Vaikka kaamosväsymyksen oireet ovat vähäisemmät kuin kaamosmasennuksen, moni huomaa saman ketjun ilmenevän myös heillä talvikaudella. Tämä vähentää myös napostelun tarvetta.” Iltaisin kannattaa myös vähentää hiilihydraattien nauttimista, sillä ne näyttävät lisäävän sisäisen kellon jätätystä ja toisaalta myös virkistävän kaamosoireilijoita. Se on kuin rahaa laittaisi pankkiin”, toteaa Himberg. Vireä ei voi olla, jos aivot eivät saa tasaisesti ravintoa. Kankeasti toimivan ajattelun lisäksi esimerkiksi sisäelinten rasvoittuminen lisääntyy ja tulehdusherkkyys kasvaa. Liikuntalajilla ei ole merkitystä, ja liikuntaa voi harrastaa sisällä tai ulkona. Tässäpä syitä yrittää nukkua tarpeeksi. Liikunnan vaikutus on kuitenkin hitaampi ja teho heikompi kuin kirkasvalohoidon. Esimerkiksi vireystila säilyy näin mahdollisimman tasaisena. Tutkijat ovat saaneet näyttöä siitä, että kaamosmasennusta sairastavien henkilöiden elimistö erittää liikaa insuliinia, kun he syövät hiilihydraatteja. Kuka nyt kylmässä ja säkkipimeässä jaksaisi tanssia pöydillä ja olla suuna päänä kuukaudesta toiseen?’’. Tee joka päivä jotakin ’’Kuva suomalaisista juroina ja hiljaisina pitää Satu Rasan mukaan monelta osin paikkansa. Ravitsemusterapeutti Tarja Himbergin mukaan syömisessä kannattaa panostaa aina perusasioihin. Eli syömisen rytmittämisellä on väliä, eikä itseään kannata ahtaa täyteen ruokaa juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä se johtaa painonnousuun melko nopeasti. Kuukauden säännöllisen liikunnan jälkeen sen myönteiset vaikutukset alkavat tuntua, ja ne paranevat mitä kauemmin liikuntaa jaksaa harrastaa säännöllisesti. Tämä ikiliikkuja edistää painonnousua talviaikana. Suomalaistutkimuksen mukaan kirkkaassa valossa tehty kuntotai rentoutusharjoittelu kohottaa mielialaa. Perusasioista ei pääse mihinkään: syö säännöllisesti ja riittävästi perusruokaa. Syke nousee ja hengästyttää THL:n Partosen mukaan kirkasvalon lisäksi toinen tutkimuksissa todettu kaamosoireiden helpottaja on kuntoliikunta. ”Ihan ensimmäisenä suosittelen päättäväisyyttä nukkumaanmenoajassa. Ei siis ihme, että suomalaisten painokäyrät ovat nousevia. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että illalla nautitut hiilihydraatit saattavat loppujen lopuksi häiritä unenlaatua. Tämä tahdistaa heti melatoniinierityksen ja valo toimii ikään kuin kapellimestarina, joka synkronisoi solut ja hormonit.” kannustaa Vuorisalmi. Lepo ja ruokavalio Hyvin nukuttu yön jälkeen mieli on tyyni ja ajatus leikkaa kirkkaasti. 64 . Kokeilevia vinkkejä Kun marraskuu kääntyy kohti loppuaan kannattaa laskeutua täysin vapaaehtoisesti talven syliin. Kirkasvaloshotti aamulla, säännöllistä hikiliikuntaa ja itsekuria ruokailuissa.Kannattaa myös tehdä ihan oma selviytymissuunnitelma. Lisäkilot tarkoittavat keväistä laihdutuskuuria tai vaihtoehtoisesti sitä, että paino kipuaa koko ajan ylöspäin. Paino saattaa nousta tuiki tavallisella talvikaudella jopa viisi kilogrammaa, kun ravitsemusja liikuntatottumukset muuttuvat. Päinvastoin kuin Rasa kertoo itse on ajatelleensa. Painonhallintaa auttaa myös syömisen lopettaminen ajoissa illalla. Mitä oireita talvikausi aiheuttaa. Kehomme sisäinen kello kääntyy iltaisin yöasentoon, eikä kaloreita polteta silloin enää niin tehokkaasti. Keskimäärin unentarve on 7-8 tuntia yössä ja jo viikon kestävä univaje laittaa elimistömme sekaisin. Väsyneellä ei ole voimia myöskään muilla elämänalueilla. Hän on mennyt talvisin joogaamaan himmeästi, tunnelmallisesti valaistuun saliin. Oikein ja ihan itselle rakkaudella räätälöity. Ja terveyden kannalta tärkeä arkiaktiivisuus vähenee ja oranvanpyörän kierre saa vauhtia. Nykytutkimuksen mukaan liikuntaa tulisi harrastaa 2-3 kertaa viikossa, 45 minuutista tuntiin kerrallaan niin, että syke nousee ja hengästyttää. Jos arkisin on väsynyt, kannattaa mennä nukkumaan tuntia tai edes puolta tuntia aiemmin
Sen sijaa sisälle voisi viritellä riippukeinun, jossa on mukava lukea kirjaa peiton alla. Rasa pohtii, voisiko tammikuu olla kuntoilun, dieetin ja ryhtiliikkeen sijaan kuukausi, jolloin jatketaan joulun rauhan tunnelmointia ilman joulukoristeita. Meillä kaikilla kun on ”kausivalot” kuitenkin edelleen esillä. Suomessa olisi Rasan mielestä hyvä vaihtaa mentaliteettia niin, että pimeimpinä kuukausina vähempikin riittää, jos pimeys painaa jalkoja ja päätä. Ehkä itsekin voisi ottaa talveen vähän enemmän talven taian ihastelua. Ja niin kuin me kaikki tiedämme, jokainen talvi tähän saakka on myös päättynyt aikanaan. Kirkasvalolampun säännöllisen käytön, oikeanlaisen ruokavalion ja liikunnan avulla pääsee jo hyvään alkuun. H yvä E lämä 65 . Lempeys itseä kohtaan on kuitenkin vaikeaa, kun arki ryskyttää eteenpäin fiiliksiä kyselemättä. Pimeimpänä jaksona jokaiseen päivään kannattaa kehitellä jotakin mielihyvähormoneja buustavaa tekemistä tai olemista. Kuva: Markku Pajunen mukavaa – mielellään ihan turhanpäiväistä. Olisi ihanaa yliviivata työlistalta pois kaikki ei-niin-kivat jutut kaamosväsymykseen vedoten. Sana tervanjuonti kuvastaa sitä parhaiten. Nautintoa, ilo ja hauskuutta lisää arkeen, ihan pieniä asioita, joista tulee isompi kokonaisuus, kun asiat laskee yhteen. Hän toimii yrittäjänä markkinointiviestintätoimistossa ja on erikoistunut terveysviestintään.. Yhtä reseptiä ei ole, ja kaikille olisi hyvä olla ekstra-keinoja erityisen haasteellisiin talvipäiviin. HE Satu Rasa on espoolainen filosofian maisteri ja kolmen lapsen äiti. Talvikaudelle ei Rasan kokemukseen mukaan valitettavasti taida olla mitään hokkus pokkus -taikaa, jolla asiat muuttuisivat radikaalisti. Talvessa on myös valtavasti hienoja asioita, joista kannattaa nauttia niin paljon kuin pystyy. Jos oireet edelleen vaivaavat, tämän lisäksi jokaisen olisi hyvä löytää omaa oloa parantavia keinoja, olivatpa ne sitten iloa tuottavia harrastuksia, musiikkia tai muuta. Alkuvuoden laihdutusja kuntoilukuurit tulevat korvista ulos. Arki on täynnä vastuita ja velvollisuuksia. Olisi myös hyvä opetella nauttimaan omasta hyvästä seurasta, ihan itsekseen. Mutta eihän sellainen käy kerta kaikkiaan päinsä, täällä puurretaan sisulla eteenpäin. Mielihyvähormoneiden nostaminen tuo iloa ja esimerkiksi omiin rakkaisiin harrastuksiin kannattaa satsata. Marraskuu voisi olla se kuukausi, kun tehdään joka päivä jotakin mukavaa. Meille tänne tullaan ulkomailta ihastelemaan lunta, järven jäätä ja avantouintia. Kaamosväsymyskirjassa pohditaan asiaa monelta kantilta. Satu Rasan oma suhde talveen, pimeään ja pakkaseen on aina ollut hiukkasen kinkkinen
66 . H yvä E lämä Tiibetinspanielien Helmin ja Hilman kanssa Teuvo Kalliomäki ottaa vuodessa miljoonia askelia. Tällä kertaa mukana myös tyttären koira Drago.
. Positiivinen elämänasenne ja arjen ilo auttavat Teuvo Kalliomäkeä jaksamaan, vaikka elämään mahtuu koettelemuksiakin. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Vuosien kävelyharrastus pelasti hengen. H yvä E lämä 67 . Kerran huonosti hoidettu terveys voi johtaa vuosikymmeniä myöhemmin sairaalakierteeseen
H yvä E lämä H yvinkääläisen Teuvo Kalliomäen, 75, kohdalla voisi sanoa, että yhden miehen osalle on karttunut koettelemuksia enemmän kuin kohtuudella kenellekään soisi. Hän antoi meille Vihdissä autokyydin ns. – Vuodon aiheuttaman tulehduksen takia sain antibioottia osan aikaa suoraan suoneen, muutoin tabletteina. Joskus koetin pitää niistä kirjaa, mutta oli niitä ainakin viitisenkymmentä. Tulehdusarvot olivat koholla runsaan kahden viikon ajan ja korkeimmillaan lukema oli 471, mikä vastaa pahaa verenmyrkytystilaa. Loppujen lopuksi huomattiin umpilisäkkeeni puhjenneen. Korjattu suoliliitos ratkesi viiden päivän jälkeen ja sillä erää viimeinen leikkaus tehtiin seuraavan yön aikana. Leikkaus saattaisi vähentää tukoksia tai lopettaa ne kokonaan. Leikkaus paljasti syövän Kun tukoksia ilmaantui tiheästi, lääkärit päättivät leikkaushoidosta vuonna 2021. Maanantaina kunnanlääkäri saapui kotikäynnille ja arveli kipujen aiheuttajaksi virtsatietulehdusta. Suolitukoksessa kivut ovat todella kovat ja alkavat melko pian tukoksen ruvetessa muodostumaan. Kalliomäen suolistovaivoille annettiin lähtölaukaus vuonna 1962, jolloin hän 14-vuotias koulupoika. Kalliomäen ylävatsalle tehtiin ohutja paksusuoliavanteet. Olin sairaalassa yhtä soittoa 45 päivää ja laihduin reilussa kolmessa viikossa 70 kilosta 50 kiloon. – Tukokset alkoivat vuonna 1973. Poistettu kasvain osoittautui ohutsuolensyöväksi. Toisen vaihtoehdon mukaan tilanteeni saattaisi pysyä ennallaan tai kolmantena vaihtoehtona olisi jopa terveyteni huonontuminen. Operaation jälkeen seuraavana päivänä otetuissa magneettikuvissa havaittiin suolistossa kasvain, joka leikattiin seuraavana yönä. – Suolistoani on leikelty lukuisia kertoja, suolitukoksia on avattu kymmeniä kertoja ja minulla on todettu ohutsuolensyöpä. Neljästä lapsestani kaksi poikaani ovat kuolleet, toinen 19 vuotta sitten liikenneonnettomuudessa vuonna 2004, toinen kotonaan tänä vuonna. – Eräs kirurgi totesi joskus, että kipuja voi luonnehtia infernaalisiksi – tästä olen samaa mieltä. Kipulääkettä annetaan pistoksena ja suoneen. Suolitukos avataan ns. päivä vuonna 2021 kiinnikkeitä poistettiin ja avattiin tähystysleikkauksessa. Lääkärit välttivät leikkauksia mahdollisimman pitkään, koska suolen leikkauksella olisi tasan kolme vaihtoehtoa. Lisäksi annetaan suoneen suolen toimintaa hidastavaa lääkettä, jotta suolen sisällön pakkautuminen ei lisääntyisi tukokseen. Syövän poistossa ohutsuolta poistettiin noin 55-60 senttiä ja paksusuolta vajaa 10 sent. Kuolinsyytietoa odotellaan. Kaikilla vaihtoehdoilla oli noin kolmasosan mahdollisuus toteutua. vanhan Turuntien varteen josta jatkoimme bussilla Helsinkiin ja linja-autoasemalta taksilla sairaalaan. Niitä ilmeni vuosittain 1-2, minkä vuoksi päädyin aina sairaalaan suolenavaukseen. Tukos operoitiin leikkaussalissa. Toisesta sieraimesta ujutetaan letku nielun ja ruokatorven kautta suolistoon ja suolen sisältö valuu hitaasti – 1-3 vuorokaudessa – letkun toisessa päässä olevaan pussiin. – Sain hirvittävät vatsakivut eräänä perjantaina. Tuohon aikaan pienen maalaiskunnan kunnanlääkäri ei ottanut vastaan viikonloppuisin. Parin päivän kuluttua oli jälleen vuorossa yövierailu leikkaussalissa, sillä suoliliitos tukki suolen ja oli alkanut vuotaa. Viivästyneen hoidon seurauksena oli, että Kalliomäen suolistoon alkoi iän myötä kertyä kiinnikkeitä, jotka puolestaan saivat aikaan suolitukoksia. – Marraskuun 11. Vanhempieni vaatimuksesta hän kuitenkin kirjoitti lähetteen Kirurgiseen sairaalaan Helsinkiin. nenä-mahaletkulla. Samassa operaatiossa poistettiin 17 imusolmuketta, joista viidessä oli etäispesäkkeet. Tasan kahden viikon kuluttua ilmaantui jälleen suolitukos ja tuli reissu sairaalan päivystykseen. 68
Tuossa vaiheessa on vain muutamia minuutteja aikaa ehtiä vessaan, sillä ulostus on vetistä ja löysää eikä sitä pidättele mikään. – Suoliavanteet olivat kehossa 11 kuukautta, jona aikana paksusuoli oli toimettomana, koska suolisto tyhjeni ohutsuoliavanteesta avannepussiin. – He pitivät ihmeenä, että selvisin hengissä viidessä päivässä kolmesta avoleikkauksesta. Asialle haetaan vielä varmistusta ja itse uskon että kyseessä on tuo ohutsuolisyövän etäispesäke. Lääkärien mukaan vuosia kestänyt ja fyysisen kunnon hyvänä pitänyt kävelyharrastus mitä ilmeisimmin pelasti Kalliomäen hengen. Kasvain oli ohutsuolen loppupäässä, jossa sijaitsivat kiinnikkeet, ja joka oli alue, jonne suolitukokset muodostuivat. tiä. He päätyivät loppujen lopuksi siihen, että kyseessä on nimenomaan ohutsuolisyövän etäispesäke, jota ei voi leikata. Se voidaan pitää kurissa pistoksilla, joita on otettava tasan neljän viikon välein. Toisin kävi. Ruuansulatuksen normalisoitumisen kerrottiin vievän aikaa viikosta muutamiin kuukausiin. H yvä E lämä 69 . – Ohutsuolensyöpä on monista syöpälajeista kiitollisin, koska se on hidaskasvuinen vaikka tekeekin etäispesäkkeitä. Yksi kirurgi kommentoi tuota leikkaussumaa ja kymmentä ensimmäistä sairaalapäivääni myllytykseksi.. Keittoja liemiruokia on suosittava, pihvit ja leikkeet ovat poistuneet ruokalistalta kokonaan. Askelia 295 maratonin verran Kalliomäen arjessa ovat olleet kaikki kaikessa kolme tiibetinspanielia, joista vanhin, Hemmo jouduttiin lopettamaan loppukesällä. Varotoimena on pakko käyttää vaippaa, vaikka suunnittelisin syömiset ja menemiset ja liikkumiset miten hyvin tahansa. – Lääkärit miettivät aika isollakin joukolla puolisen vuotta, onko kyseessä ohutsuolisyövän etäispesäke, itsellinen jonkin toisen syövän pesäke vai lisäperna. Vuosi sitten haimastani löytyi ilmeisesti etäispesäke. Ravinto imeytyy vain ohutsuolesta, mutta paksusuoli laistaa tehtävänsä ja ajaa suolen sisällön pikavauhtia eteenpäin melkoisen myllerryksen saattelemana. Jauheliha, broileri ja kalat, samoin peruna riisi ja pasta ovat suositeltavia ruoka-aineita. Avanteiden sulkeminenkaan ei sujunut suunnitellusti. – Minulla reissu kesti 14 päivää, koska ravintoa alettiin tarjota suun kautta liian aikaisin ja suolisto jumittui. Lomonosovin posliini on viehättää Teuvo Kalliomäkeä kauneudellaan. Minun tulee syödä monipuolisesti, vaikka rajoituksiakin on paljon. Omavastuuosuus on vuodessa noin 600 euroa. Leikkaussuman seurauksena suolistoon on kehittynyt ja kehittyy kiinnikkeitä aikaisempaa suurempi määrä. . Vessa oltava lähellä Lääkärit toivoivat, että Kalliomäen ruuansulatus alkaisi toimia. Olen oppinut, että noin 5-6 tunnin kuluttua ruokailusta on oltava paikassa, josta tietää löytävänsä vessa minuuteissa. Normaalisti operaation jälkeen kotiuttaminen tapahtuu 1-3 vuorokauden jälkeen. Tämä rajoittaa arkea aika tavalla. Eräällä henkilöllä oli juuri tuohon aikaan kestänyt kahdeksan kuukautta päästä normaaliin elämään suolistonsa kanssa. Suolitukosten mahdollisuus kasvanut entisestään rajusti. Jos joutuisin maksamaan jokaisen pistoksen täysihintaisena itse, summa oli vuodessa 10 000 euron luokkaa. – Hilman ja Helmin kanssa käyn päivittäin vähintään kolme kertaa lenkillä, aiemmin kolmen koiran aikaan lenkityksiä kertyi minimissään kuusi päivässä. – Ravinnon vajavaisen imeytymisen takia päivittäinen ravinnon määrä yhä 1,5-2-kertainen normaaliin verrattuna. Vihanneksia tai hedelmiä en saa syödä kuorineen. Raa’at vihannekset, etenkin kaali huonosti sulavana, ovat ruokavalion ulkopuolella. Suoliavanteiden sulkeminen siirtyi useampaan otteeseen ja tapahtui viimein marraskuussa 2022. Minulla on kulunut nyt lähes vuosi avanteiden sulkemisesta, mutta suoliston ja ruuansulatuksen toiminta ei ole vieläkään normalisoitunut. Pannassa ovat lisäksi hedelmistä marjoista ja vihanneksista viinirypäleet, mansikat, vadelmat ja kurkku niiden sisältämien siementen takia, koska siemen aiheuttaa helposti tukoksia
Sairaalajakson aikana yksi lääkäri ilmestyi huoneeseeni ja totesi ensisanoikseen, että täältä ollaan sitten lähdössä saattohoitoon. – Päivittäinen tavoite on tänä vuonna runsas 15 000 askelta, joka tähtää 5,5 miljoonaan askeleeseen vuodessa. 70 . Kaupassa saatan joskus käydä sähköskuutilla, muutoin pyrin kävelemään. – Haluan pitää toivoa yllä, ja olen päättänyt pitää elämästä kiinni. – Nuoremman pojan kuolema tänä vuonna alkukesästä otti ehkä kovimmille. HE Teuvo Kalliomäki elää päivän kerrallaan, vaikka suolitukos on hyvin todennäköisesti joku päivä taas tulossa.. Kalliomäki tietää isänä, mitä on menettää kaksi lastaan. Ilmoitimme kaikille aikanaan meillä majoittuneille japanilaisnuorille tulostamme ja noin 40 nuoresta parikymmentä tuli meitä tapaamaan hotelliin ja muutamia päiviä majoituimme heidän perheissään. Kalliomäki pitää japanilaisiin ystäviinsä yhteyttä Facebookilla. – Nykyinen terveydentila ei työntekoa salli. Taloyhtiössä tehtiin linjasaneeraus ja vähän muitakin remontteja, minkä takia asunnot olivat puolisen vuotta asumiskelvottomia. Siihen ei vastausta saa. Pari vuotta myöhemmin otimme ensimmäiset japanilaiset kotiimme ja vuosien aikana majoitimme yli 40 nuorta. Heille tarvittiin parikymmentä perhettä majoittajiksi. Vihtiin perustettiin suomalais-japanilainen yhdistys vuonna 1983 ja seuraavana vuonna teimme yhdistyksen matkan Japaniin. – Olen miettinyt, miksi yhden miehen elämään mahtuu näin monta vastoinkäymistä. Japani on käynyt tutuksi Yksi Kalliomäen elämän intohimo on ollut Japani ja sen kulttuuri. Tässä tavoitteessa olen toistaiseksi pysynyt. Hoitaja ehti sanoa, että lääkäri on nyt väärässä huoneessa. – Isäni sanoi veljeni kuoleman jälkeen, ettei ole mitään pahempaa kuin kokea oman lapsensa kuolema. Ne periytyivät minulle ja olen alkanut itsekin kerätä esineitä. Hyvinkääläisessä kerrostalokolmiossa arki jatkuu päivä kerrallaan. Muutimme evakkoon, emmekä loppujen lopuksi sitten jaksaneet palata entiseen asuntoon. – Vuonna 2005 tein tyttärieni kanssa matkan Japaniin. H yvä E lämä Vajaan neljän vuoden, tarkalleen 1 333 päivän aikana Kalliomäki on kävellyt kännykän askelmittarin mukaan 17,1 miljoonaa askelta eli 12 453 kilometriä, mikä tekee noin 295 maratonia. Korona oli kovaa aikaa Kalliomäille. – Japanista tuli vuodesta 1980 alkaen noin 40 hengen nuorisoryhmä Vihtiin. Kävelyn lisäksi Kalliomäki uskoo selvinneensä osin tahdonvoimalla ja positiivisella luonteella. – Ostin aikoinaan äidilleni Lomonosovin posliiniastioita 50-vuotislahjaksi. Muutakaan en voi. Kalliomäki ei ole suoranaisesti katkera, mutta joskus on ollut pakko kysellä itseltään miksi-kysymystä. Eläkkeellä Kalliomäki on ollut jo pitkään. Onneksi meillä on vaimon kanssa vielä kaksi iltatähtitytärtä. Joku olisi voinut säikähtää moisesta, naurahtaa Kalliomäki. Kalliomäen yksi harrastus on venäläisen Lomonosovin posliinin kerääminen. Minun on nyt helppo uskoa se. Painoni on nousut leikkausten jälkeen noin 66 kiloon, jossa lukemassa sen aion pitääkin. Viimeisen vuoden aikana jouduimme vaimoni kanssa vielä muuttamaan. – Lapsia ja lapsenlapsia ei pariin vuoteen voitu juurikaan tavata. Lapsenlapsia on neljä, joista kolme syntyi korona-aikana. Työhistoriaa on kertynyt taloushallinnossa muun muassa postimyyntiyrityksessä, kirjanpitäjä-toimistohoitajana ja toimistopäällikkönä isännöintija tilitoimistossa sekä päivittäistavaraketjun monimyymäläketjussa. – Päätin sairaalassa leikkausten jälkeen, että tässä iässä en suostu kuolemaan, vaikka olin aika heikossa kunnossa. Huonomminkin voisi olla, olen edelleen elossa
Koonnut: Liisa Airaksinen Nivelten liikkeet on hyvä tehdä päivittäin joko aktiivisesti eli itse liikuttaen tai passiivisesti, jolloin toinen liikuttaa, jotta jäykistävää sidekudosta ei kehittyisi nivelen ympärille. 71 . H yvä E lämä Liikettä sormille! Nivelrikko tuntuu sormissa kipuna, jäykkyytenä ja käden heikkoutena. H yvä E lämä 71 . Liikunnalla ja muilla terveellisillä elämäntavoilla voi ehkäistä nivelvaivoja ja helpottaa jo alkaneen nivelrikon oireita. . Sormen kärkinivelet saattavat turvota ja vinouttaa sormen kärkiä. Kuva: Unsplash.com Nivelrikko ?
Sukupuolieroja on pyritty selittämään hormonaalisilla syillä, joihin viittaa taudin yleistyminen menopaussin aikoihin. Nivelrikkoisiin sorminiveliin kehittyy usein kyhmyjä. Nivelrikkoa pidetään ensisijaisesti nivelruston sairautena. Nivelrikon edetessä nivel saattaa toisaalta alkaa kipuilla myös levossa. Tuen muotoilua ohjaa se, mihin toimintoihin ihminen tukea tarvitsee. Apteekkien valikoimasta löytyvät tuet eivät ole yksilöllisiä, mutta toimintaterapeutit osaavat valmistaa yksilöllisiä tukia matalalämpömuovista. Kivunhoitona kannattaa käyttää erilaisia lastoja, jotka mahdollistavat nivelen kivuttoman kuormituksen sekä vähentävät käden nivelrikkoon liittyvää rasituskipua, erityisesti peukalon kämmennivelessä sekä rasituksenjälkeistä särkyä. Vaaraton, mutta kivulias Lihasten ja jänteiden antama tuki nivelille on tärkeä. Omahoitona voidaan tehdä käden harjoitteita, joilla pyritään lisäämään nivelen liikkuvuutta sekä harjoittamaan niveliä tukevia lihaksia. Käden nivelistä nivelrikkoon sairastuvat yleisimmin sormien kärkija keskinivelet sekä peukalon kämmennivel. Näitä on saatavilla apuvälineliikkeistä. Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja röntgenkuvaan. 72 . Iän myötä käden nivelrikko yleistyy erityisesti naisilla. Pahimmillaan nivelrikon aiheuttama kipu rajoittaa elämää ja liikkumista sekä heikentää näin elämänlaatua. Röntgenkuvaus on ensisijainen ja yleensä ainoa tarvittava kuvantamistutkimus. Voimakas rasitus provosoi kipua. Sormija peukalotukia on monenlaisia ja moneen käyttöön sopivia. Tutkijat arvelevat, että tulehdusta ylläpitävät mekanismit ovat nivelrikossa samankaltaisia kuin nivelreumassa, mutta perussyy on kuitenkin mekaaninen, eikä autoimmuunipohjainen. Ikääntymisen lisäksi nivelrikolle altistavat naissukupuoli, perimä, toistuva pitkäaikainen käsiä rasittava työ ja vammat. Kolesterolilääkkeet voivat aiheuttaa nivelkipuja sivuvaikutuksena. Kuormituskipu tyypillistä Joskus nivelrikko tulee ilmi jonkun vamman, vaikkapa venähdyksen jälkeen. Potilas yhdistää mielessään, että siitä se kipu alkoi. Fysioterapialla pyritään parantamaan voimaa, liikelaajuutta ja esimerkiksi peukalon kämmennivelen tukevuutta. Nivelrikko kehittyy geneettisten, biomekaanisten ja biokemiallisten tekijöiden seurauksena. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa yli 55-vuotiaista naisista 67 prosentilla oli käsissään nivelrikkoa, kun taas miehillä vastaava osuus oli 55 prosenttia. Subjektiiviset oireet eivät välttämättä korreloi radiologisiin löydöksiin, tai kipu voi liittyä vain tiettyyn tautivaiheeseen. Verenpainelääkkeistä ei ole todettu vastaavaa. Potilaalle sopiva leikkaushoito harkitaan aina tarpeen mukaan ja yksilöllisesti.. Liikunta öljyää niveliä Leikkaushoitoa harkitaan käden nivelrikossa potilailla, joilla kipua ei saada muilla keinoilla hallintaan ja käden toimintakyky on tuntuvasti heikentynyt. Nivelrikon seurauksena sorminivel voi vääntyä huomattavaankin virheasentoon. H yvä E lämä N ivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Harjoitukset on hyvä pitää maltillisina niin, että nivelet eivät kipeydy pitkäksi aikaa harjoittelun jälkeen. Sen perusteella voidaan arvioida niveltuhon vaikeusastetta ja taudin kehittymistä. Usein oireet lisääntyvät vähitellen sairauden edetessä, mutta ne voivat toisinaan lievittyä itsestäänkin esimerkiksi nivelen spontaanin jäykistymisen seurauksena. Nivelrikko, artroosi ja puhekielessä sana kuluma tarkoittavat samaa asiaa, nivelen sairautta, jossa nivelrusto rappeutuu, nivelet kipeytyvät ja niiden toimintakyky laskee. Sormen nivelrikko kehittyy ja etenee hitaasti. Muutaman viikon kestäviä voimakkaita kipuvaiheita seuraavat oireettomat tai vähäoireiset jaksot. Käsilihasten vahvistamisessa voidaan käyttää harjoitusvastuksena esimerkiksi silikonivahaa. Tauti on kuitenkin voinut olla pohjalla kytemässä, ja sen vuoksi nivel kipeytyy tavallista herkemmin kierron tai iskun seurauksena. Käden nivelrikon kliinisiä oireita on 6-8 prosentilla aikuisista, mutta radiologisia eli kuvantamistutkimuksissa havaittavia muutoksia on todettavissa jopa 29-76 prosentilla väestöstä, vaikka taudista ei koituisikaan mitään haittaa. Jopa miljoona suomalaista kärsii siitä, usein ikääntymisen myötä. Oireet ovat etenkin alkuvaiheessa aaltoilevia. Potilaalla on voinut olla lieviä kipuiluoireita jo pidempään, jopa vuosia, ennen kuin hän menee niiden takia lääkärin vastaanotolle
Esimerkiksi rasvainen kala, kuten lohi, avokado ja pähkinät ovat hyviä rasvoja sisältäviä ruokia. Harjoittele joka päivä! Liikkeitä tehdessäsi tue aina pikkusormen puoleinen kämmensyrjä pöytää vasten ja pidä ranne suorana. Valittiinpa kämmennivelen hoidoksi mikä leikkausmenetelmä tahansa, vie leikkauksesta toipuminen pitkään, parikin vuotta. Käden hyvän toiminnan perusta ovat ranteen ja sormien hyvä tunto, lihasvoima ja motoriikka. * ?Koukista sormet nivel niveleltä, aloita kärkinivelistä. B C Hoitomuotoja on erilaisia eri nivelille. Liikunnan positiivinen vaikutus niin nivelrikon ennaltaehkäisyssä kuin hoidossa on kiistatonta. Peukalon kämmennivelessä yleisin leikkaus on ison monikulmaluun poisto sekä sormen kärkija keskinivelissä nivelen luuduttaminen eli jäykistäminen. Liike ylläpitää peukalon nivelten liikkuvuutta. C. * ?Tue käsi kyynärvarresta kämmenpuoli alaspäin pöytään tai tuolin käsinojaan siten, että käsi jää ranteesta reunan ulkopuolelle. Liike harjoittaa pinsettiotetta. B. Liike vahvistaa käden pieniä lihaksia, tukee käden kaarevuutta ja pitää käden kauniina. * ?Vaihda asento siten, että kämmenpuoli on ylöspäin. Niiden toiminta voi rajoittua esimerkiksi sorminivelrikon, reuman, muiden niveltulehdusten tai ranteen ja käden alueen vammojen yhteydessä. Taivuta ranne vuoroin ylös ja alas sormet rentoina. Liike ylläpitää ranteen liikkuvuutta ja lisää koukistajalihasten voimaa. Käden nivelten anatomia on herkkä ja hyvin monimutkainen. Katso kuva C. Käden liikeharjoituksia voit tehdä esimerkiksi pöydän ääressä tai vaikkapa katsellessasi televisiota. Harjoitukset ja kuvat: Duodecim Niveltai muun sairauden yhteydessä tehtäviä käsiharjoitteita. Katso kuva B. Peukalo viedään jokaisen sormen päähän. Lähteinä käytetty: Duodecim nivel.fi. Ranne antaa tuen sormien voimankäytölle ja tarttumisotteille. Huomioi puristamisen aikana, ettei sormien nivelissä tapahdu yliojentumista. Näitä liikkeitä voit tehdä lisäksi kevyellä painolla. * ?Vie peukalo pikkusormen tyveen ja nosta ylös. Harjoittelua sormille A Ruoka on nivelrikokin lääkettä. Toimintatai fysioterapeutti ohjaa tarvittaessa suorittamaan liikkeet oikein ja valitsee sopivat harjoitusvälineet. * ?Purista palloa kaikilla sormilla, myös peukalolla. Liike ylläpitää ranteen liikkuvuutta ja lisää ojentajalihasten voimaa. Liike vahvistaa käden lihasvoimaa. H yvä E lämä 73 . Liikkumalla kuvainnollisesti öljyämme niveliä. Rusto tarvitsee nestettä, ja lihasten liike pumppaa nesteen liikkeelle. Jos käsissäsi on kipua, voit käyttää kylmähoitoa ennen liikeharjoituksia. Nivelten liikkeitä on hyvä tehdä päivittäin joko aktiivisesti (itse liikuttaen) tai passiivisesti (toinen liikuttaa), jotta jäykistävää sidekudosta ei kehittyisi nivelen ympärille. Käden niveliin kohdistuu lisäksi paljon kuormitusta ja vääntöliikkeitä, jolloin voimat pinta-alaa kohden ovat kädessä suurempia kuin vaikkapa polvija lonkkanivelessä. Sormet haritetaan viiden sekunnin ajaksi ja päästetään rennoksi. Nivelrikkoon tuo helpotusta yleisestikin terveelliseksi todettu ruokavalio: kasvisten, kuitujen sekä hyvien rasvojen saaminen sekä kovien rasvojen, punaisen lihan, valkoisen sokerin ja puhdistettujen viljojen välttäminen. Katso kuva A. * ?Harita sormet, pidä viisi sekuntia ja päästä käsi rennoksi. Ojenna sormet suoraksi. * ?Vie peukalo vuorotellen jokaisen sormen päähän pyöreällä otteella. Ranne taivutetaan ylös ja alas eli tehdään pinsettiotteen harjoitus. A. Tarjolla on myös erilaisia proteesimalleja, mutta niiden toimivuus ei ole useinkaan optimaalista. Taivuta ranne vuoroin ylös ja alas sormet rentoina. Nivelrikon ehkäisy on elämän mittainen haaste, samanveroinen kuin sydänja verisuonitautien sekä diabeteksen torjunta. Liike ylläpitää sormien nivelten liikkuvuutta. Pidä puristusta yllä viisi sekuntia ja päästä ote rennoksi. Voit vastustaa liikettä toisen käden sormella
– Mitä enemmän tinnitusta ajattelee, ääntä kuuntelee ja huomioi, sitä pahemmaksi vaiva Tinnittäjällä ei hiljaista hetkeä ole Kroonista korvien soimista voidaan lievittää kognitiivisilla harjoituksilla tai elämänhallintaa vahvistamalla. 74 . Melussa ilman kuulosuojaimia työskentelevät ihmiset altistuvat muita enemmän tinnitukselle.. H yvä E lämä T innitus eli korvien soiminen on sisäkorvan karvasolujen tuottama kuulohavainto, joka ei johdu ulkoisesta äänestä. Tinnitus liittyy kuulojärjestelmän biosähköiseen toimintaan. Noin 10 prosentilla väestöstä tinnitus kroonistuu. Tinnittäjillä ei ole hiljaista hetkeä, kommentoi Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola, joka myös itse kärsii tinnituksesta. Lievänä se on yleinen. On toki vaikeaa unohtaa sellaista, joka kuuluu jatkuvasti hiljaisuudessa. Tinnitus voi olla tilapäinen ilmiö. Parasta olisi, jos sen voisi jollain tavalla ’unohtaa’. Kuuleminen on monimutkainen järjestelmä, eikä tinnituksenkaan lääketieteellinen selvittäminen ole yksiselitteistä. Teksti: Merja Kiviluoma tulee
En toki tiedä, kuinka monella vaiva on jäänyt pysyväksi, sanoo Rekola. – Olin tuolloin Afrikassa, jossa sain kovan infektiotaudin. – Esimerkiksi akusticusneurinoma on hyvänlaatuinen ja harvinainen aivokasvain. Rekola etsi apua monelta taholta. Verenkiertohäiriöillä, verenpaineella, lihasjännityksillä ja purentaongelmilla voi olla osuutensa tinnitukseen. Näin on toki helppo sanoa, ja tiedän monen olevan etenkin aluksi hermoromahduksen partaalla. Muusikot altistuvat herkästi tinnitukselle, mutta nykyisin monet heistä käyttävät korvatulppia. Tinnituksen monet syyt Sisäkorvan vaurion syy on perimmiltään tuntematon. – Savukone sai aikaan palohälytyksen, mihin ei osattu ennalta varautua. Toisaalta tinnitus ei tule kaikille niistä, jotka altistuvat melulle, Rekola sanoo. Minulla oli myös näköhäiriöitä ja huimausta. Kun näin on käynyt, karvat eivät enää nouse pystyyn. Rekola suosittelee suojaamaan herkkiä korvia niin, ettei niitä altista enää lisää. Hän sai Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola kärsii itsekin tinnituksesta.. Erilaisia elämänhallintaan keskittyviä kognitiivisia harjoituksiakin on tarjolla. – Musiikin kuuntelijoiden tulisi suojata korvansa käydessään konserteissa. Sille altistavat esimerkiksi kovaääniset työkoneet, ampumaharrastus, metsästys, kovaääninen musiikki, moottoriurheilu ja elokuvat. Itselläni ääni on terävää sirinää ja kilinää. Melkein aina tinnitus on kuitenkin muun kuin sairauden aiheuttama. Olin juuri palohälyttimen alla, ja sen seurauksena toinenkin korvani alkoi tinnittää. Sain vahvan antibioottikuurin, jonka jälkeen korvani alkoivat soida. Siksi syntyy tinnitusääni. Itse epäilen lääkekuurin olleen liian voimakas. Silloin korvan yläpuolella sijaitsevaan kuulokeskukseen lähtee viesti, jonka mukaan korvassa on jotakin vikaa. Leena Rekola sanoo, että parasta omahoitoa on kertoa itselleen, ettei tinnitus ei ole vaarallista ja sen kanssa voi oppia elämään. Tinnitus voi syntyä pitkäaikaisesta altistuksesta melulle, yhdestä rajusta äänialtistuksesta tai korvan seudulle osuneesta iskusta. Näistä potilaista hyvin monella on myös tinnitusta, lisää Rekola. Kova infektio taustalla Tinnitusyhdistyksen puheenjohtajan, 79-vuotiaan Leena Rekolan tinnitus alkoi 1970-luvulla kolmikymppisenä. Se voi olla suhinaa, kohinaa, sihinää, sirinää tai vinkumista. Päädyin Auroran sairaalaan, jossa tautia tutkittiin. – Kuuloelin eli simpukka sijaitsee sisäkorvassa. Tauti ei tuntunut menevän ohi. Hoitomahdollisuuksista kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Asian miettiminen pahentaa tilannetta. Omahoitoa tinnitukseen Tinnitukseen ei ole parantavaa hoitoa. Konserttien ja festareiden äänenpainetasot liikkuvat 90-100 desibelissä. Itse olen keskustellut puhelimessa monien nuorten kanssa, jotka ovat saaneet tinnituksen konserteissa. – Melu on olennainen syy siihen, että simpukan karvasolut lakoontuvat. Oireita oli pitkään. Tämä on yksi teoria, mutta tinnitus voi johtua jostain muustakin syystä, Rekola selvittää asiaa pähkinänkuoressa. Jos tinnitus pahenee niskalihasten kireydestä, kannattaa käydä hierojalla. – Jos korva on tutkittu mahdollisten kasvainten varalta, olisi hyvä löytää mielen rauha tinnituksesta huolimatta. . Tinnitusta voidaan peittää ulkoisilla äänillä; se merkitsee hiljaisuuden välttämistä. Simpukassa on hienoja aistinkarvasoluja, jotka voivat tuhoutua ja ’lakoontua’. Pari vuotta sitten hän itse altistui meluhaitalle ollessaan katsomassa teatteriesitystä, jossa käytettiin savukonetta. Tinnitusääni vaihtelee yksilöllisesti. Erilaiset terapiat ja akupunktio voivat kuitenkin auttaa ihmistä muilla tasoilla. Useimmiten kroonisen tinnituksen taustalla on meluvamma. – Hieronta ei ole koskaan pahaksi, mutta silläkään ei päästä käsiksi varsinaiseen ongelman aiheuttajaan eli simpukan aistinkarvasolujen lakoontumiseen. Ääni voi olla selkeä yksittäinen ääni tai erilaisten äänien yhdistelmä. Musiikkia voi myös kuunnella liian lujaa. H yvä E lämä 75 . Erilaisia, itselle sopivia helpotuskeinoja voi myös etsiä. Yli 85 desibelin ääni on jo haitallista. Joskus tinnitus voi aiheutua sairauksista, kuten korvan kasvaimesta, Menieren taudista ja otoskleroosista eli sisäkorvan sairaudesta. – Varmaankin tinnitusääni riippuu siitä, millä kohtaa simpukan aistinkarvasolut ovat vioittuneet
Kiviluoma on käynyt niskahieronnassa ja muissakin erikoishieronnoissa. Jos ympäristössä on paljon ääniä, hän ei tahdo saada selvää ihmisten puheista. Olen toki vaivaan jo siedättynyt. Se auttoi hieman nukkumiseen. HE. Mittausten mukaan hänen kuulovajeensa on 4000 Hz:n alueella, joten korkeita ääniä hän ei kuule. verenkiertoa lisäävää lääkettä, mutta siitä ei ollut hyötyä. 76 . Esimerkiksi paineilmakoneet tuottavat äkkinäisiä kovia ääniä, hän sanoo. Hän sai myös kuulokkeet, jotka vahvistivat niitä ääniä, joita hän ei kuule. Kuulematta jäävät esimerkiksi itikoiden ja heinäsirkkojen äänet sekä ilmeisesti monien lintujenkin äänet. Muut äänet häiritsevät ihmisäänen kuulemista. Kiviluoma epäilee, että taustalla on muitakin tekijöitä, kuten niskan lihasten jännittyminen. Juha Kiviluoma kokeili vaivaansa laitetta, joka tuotti taustamusiikkia ja luonnon ääniä. – Olen huomannut autoja remontoidessani, että tietyt asennot ja jännitystilat lisäävät tinnitusta. Kiviluomalla on elämässään paljon ilonkin aiheita. – Olen ollut monissa palavereissa, joita pidetään esimerkiksi ruokaloissa. Mitään sanottavaa hyötyä ei ole ollut niistäkään. – Nykyisin olen vaivaan jo hyvin siedättynyt! Työperäinen tinnitus alkoi yhtäkkiä uniapneasta, joka saattaa vaikuttaa tinnituksen intensiteettiin. – Tinnitukseni johtuu ilmeisesti meluvammasta. Lapset ja lastenlapset ovat myös voimavarojani, Rekola sanoo. – Minulta on hierottu suun sisältä poskilihakset ja leukaperien jumit. – Hetkellistä tinnitusta esiintynee useimmilla ihmisillä. – Olen verrannut kuulemaani tinnituksen ääntä vanhanaikaisten putkitelevisioiden virityskuvan ääneen. – Kuulokkeista ei ollut mitään hyötyä. Tinnituksen intensiteetti vaihtelee päivästä toiseen. Asennoilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta. Rekolan korvat edelleen tinnittävät, mutta hän on oppinut elämään vaivan kanssa. Olen kärsinyt myös paniikkihäiriöstä, mikä pahensi reaktiotani tinnitukseen. Koska itselläni tinnitus ei loppunut ollenkaan, olin seota. – Mielekäs tekeminen on tärkeää. Tinnitusyhdistys perustettiin vuonna 1994. Hän asuu miehensä kanssa Sauvossa, Varsinais-Suomessa Kemiön ja Paimion välissä. Ympäristön suhinat ja papereiden kahinat kuuluivat liiankin lujaa. Hän kävi myös alan spesialistilla. Turvauduin rauhoittaviin lääkkeisiin, mies myöntää. Rakennuksilla tulin käyttäneeksi moniakin koneita ilman kuulosuojaimia. Lääkäri testasi esimerkiksi kehon eri asentojen vaikutuksia tinnitukseen. Kiviluoman tinnitus alkoi yhtäkkiä muutamia vuosia sitten. Hoitomuotoja etsiessään Kiviluoma kertoo kääntäneensä kaikki mahdolliset kivet. Lisäksi kärsin Juha Kiviluoma kertoo kääntäneensä kaikki mahdolliset kivet etsiessään apua tinnitukseen. Kaksi ihanaa lasta, vaimo, koira ja luontoharrastus antavat voimaa arkeen. Taukoamaton tinnitus sai Kiviluoman hankkiutumaan Järvenpäähän korvalääkärin pakeille. Tinnituksen ohella Kiviluomalla ilmenee meluyliherkkyyttä. Hän kävi erikoishieronnoissa, akupunktiossa, korvakynttilähoidossa ja kiinalaisissa hoidoissa. Arjessa auttaa keskittyminen hyvinvointia lisääviin asioihin. Alkuun tinnitus oli ”hulluksi tekevää”, eikä yöunista tullut mitään. Jo pelkästään tietyssä asennossa makaaminen oireilee korvissa. Saan voimaa työstäni, kudontaharrastuksestani, tanssijumpasta, matkailusta ja muusta touhusta. Rekola on toiminut yhdistyksessä vuodesta 1996, ja viimeiset vuodet hallituksen puheenjohtajana. Tuntui välillä, että niistä oli enemmän haittaa. H yvä E lämä Mäntsälässä asuva rakennusalan ammattilainen, Juha Kiviluoma, 52, kärsii työperäisestä tinnituksesta. Saattaa mennä päivä, etten ajattele asiaa lainkaan
Tyypillisiä hoitomuotoja ovat triggerpiste-, asentoja kylmävenyttelyhoito, hieronta, osteopatia ja fysioterapia. WellO2-hengitysharjoittelu WellO2-hengitysharjoituslaitteella pyritään poistamaan limaa hengitysteistä ja onteloista, jotta välikorvan ilmastointi toimisi normaalisti, eikä sinne pääsisi muodostumaan alipainetta. Klinikalla asiakkaalle laaditaan tutkimusten yhteydessä henkilökohtainen hoito-ohjelma. Tinnituksen hoitovaihtoehtoja. * . * . H yvä E lämä 77 . * . Äänihoidossa keskitytään saamaan muutoksia aivojen tavassa käsitellä tinnitusääntä. * . * . Telepapat Satavarma • 4,90 € / kk • Aloitusmaksu 99 €, sisältää kotipuhelimen ja liittymän kytkennän • Kuumalinja ja automaattinen opastus • Tavoitettavuusrinki ja pikavalinnat • Personoidut soittoäänet ja sallitut soittajat • Vastaaminen luuria nostamatta • Puhelimen tilan valvonta Telepapat Haloo! • 6,90 € / kk • Aloitusmaksu 25 €, sisältää liittymän kytkennän • Haloo! älypuhelinsovellus (Android / iOS) • Läheisten pikavalinnat ja soittorinki • Omat sallitut numerot • Soitonesto kalliisiin numeroihin Westendintie 1, 02160 Espoo. Äänihoito Äänihoidon tavoite on tinnituksen merkityksen ja ääniaistimuksen voimakkuuden vähentäminen. 034 489 489 Tutustu ja tilaa osoitteessa www.telepapat.fi Tuttu ja turvallinen kotipuhelin Valitse sopiva liittymä Omaisten ja läheisten huolettomampaan yhteydenpitoon! * . Hoitovaihtoehtoihin kuuluvat tinnitusterapia, äänihoito, meditaatio ja suggestiohoito, fysikaaliset hoidot, ravinto ja liikunta, neuromodulaatiohoidot, WellO2-hengitysharjoitushoito ja lääkehoito. Puh. Neuromodulaatiohoidot Neuromodulaatiohoidoilla tarkoitetaan erilaisten keskushermoston oireiden lievitystä kohdennetun sähköstimulaation avulla. * . Lähde: tinnitusklinikka.fi Tinnitusklinikka tarjoaa vinkkejä tinnituksen lääkkeettömään hoitoon ja itsehoitoon. Lääkehoito Varsinaista lääkehoitoa tinnitukseen ei ole, mutta mielialalääkkeistä voi olla hyötyä. Tinnitusterapia Tinnitusterapia on keskusteluterapiaa, joka auttaa asiakasta päästämään irti tinnituksen aiheuttamasta stressistä, negatiivisten tunteiden kierteestä ja pelosta. Fysikaaliset hoidot Fysikaalisten hoitojen tavoitteena on vaikuttaa tinnitukseen lihaskipujen ja jännitystilojen poistamisella. Meditaatio ja suggestiohoito Meditaatio ja suggestiohoidon tavoitteena on hidastaa ja pysäyttää stressireaktio sekä antaa kehon ja mielen rauhoittua. Ravinto ja liikunta Ravinnon ja liikunnan merkitys perustuu kokonaisvaltaiseen kehon ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. *
Kuvan ottamisen jälkeen sairaalavertaisten joukkoon on tullut mukaan Kirsi Heikkilä, Marja-Liisa Liiri ja Heikki Pamilo. 78 . Kuva: Tuula Rintala Sydänoireiden ei koskaan infarktiin saakka Jyväskylän Sydänyhdistyksessä pyritään tekemään ennaltaehkäisevää työtä, jotteivät sydänoireet koskaan etenisi infarktiin saakka. H yvä E lämä Yhdistysesittely Syksyllä 2021 korona alkoi helpottaa ja vertaistukihenkilöt pääsivät Jyväskylässä tutustumaan Sydänsairaala Novaan. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Sydänliitto, Jyväskylän Sydänyhdistys. Kuvassa vasemmalla takana Jari Lauren, Jari Pitkänen, Raimo Peltovuori ja Toivo Moilanen. Edessä vasemmalla Mirja Niinimäki, Raili Hirvonen ja Jaakko Reivo
Vajaa vuosi eläköitymisen jälkeen oli taloyhtiössä talkoot. Taju ei mennyt, mutta olo oli hetken hyvin tuskainen.Vaimo hälytti ambulanssin, mutta ennen sen saapumista tuska hieman helpotti. Saimme työn tehdyksi, menin kotiin sänkyyn lepäämään, mutta jonkin ajan kuluttua nousin ylös ja aloin vastailla sähköposteihin. Infarkti muutti Peltovuoren elämää, sillä pallolaajennuksen ansiosta elämänlaatu parani. – Liikunnan harrastaminen oli vähäistä, koska en vain jaksanut liikkua. Kuva: Tiiu Kaitalo ’’Nyt pelaan 77-vuotiaana kaksi kertaa viikossa sulkapalloa.’’. Kuonaa oli kertynyt valtimoon, mistä tuntemuksenikin olivat vuosien ajan johtuneet. Työpöytäni kautta kulkeneet ruumiinavauspöytäkirjat kertoivat aika usein kotona menehtyneen henkilön kuolinsyyksi sydänkohtauksen. Sairaalassakin kaikki vaikutti normaalilta, kunnes verikokeesta paljastuneet entsyymiarvot osoittivat infarktin tapahtuneen. Pallolaajennus tehtiin heti. Vähintään viisi vuotta Ensihoito otti sydänfilmin, missä ei ollut havaittavissa mitään poikkeavaa, eivätkä muutkaan mittaukset antaneet aihetta huoleen. – Maahan puolittain upotetut hirret olivat aika tiukasti kiinni, eivätkä irronneet helpolla. Virkavuosinani en olisi voinut sellaisesta edes haaveilla. – Virkavuosina koin aika ajoin tilanteita, joissa tunsin, etten saanut aina henkeä rasituksen yhteydessä. K un jyväskyläläinen rikosylikomissario Raimo Peltovuori istahti lähettämään muutaman sähköpostin iski vasempaan käteen valtava kipu. Nuo työtehtävät tietysti pistivät ajattelemaan, mutta uskoin lääkäreitä. Peltovuori oli taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet alkoivat purkaa lapsille aikanaan pölleistä rakennettua leikkipaikkaa. Ruokatottumukseni olivat jo ennen infarktia varsin hyvät, mutta nykyisin noudatan hieman kasvispitoisempaa ruokavaliota ja vältän kovia rasvoja ja suolaa. Sydäninfarkti oli tiettyjen oireiden päätepiste, mutta jossain määrin myös uuden elämänvaiheen alku. Sydänfilmi saattaa näyttää normaalilta, jos kohtaus on jo ohitse. Silloin iski tuo järkyttävän kova kipu vasempaan käteen. Mittaan verenpainetta ja pulssia säännöllisesti. . Kun tukos sitten tukki valtimon, sain infarktin, toisin sanoen sydän meni tukoksen kohdalta kuolioon. Tuntemuksista pitää kertoa Tänä päivänä Peltovuori käy muun muassa kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa kertomas–?Itselle tuli tunne, että olen elämälle velkaa, jota vertaistukena olemalla voin maksaa, toteaa puheenjohtaja Raimo Peltovuori. – Nostan hattua ensihoitajille, jotka eivät sallineet meikäläisen kävellä ambulanssiin, vaikka suomalaisen miehenä olisin tahtonut. Ensihoidon henkilöstö totesi kuitenkin, että kaikki viittasi infarktiin, vaikkei mikään testi sitä todistanut. Minua alkoi heikottaa, mutta suomalaisen miehen tavoin päätin pitää vain hieman huilia, muttei hommaa voinut keskenkään jättää. – Nyt pelaan 77-vuotiaana kaksi kertaa viikossa sulkapalloa. – Kardiologi uskoi, että tukos oli ollut valtimossa vähintään viisi vuotta. Peltovuori jäi eläkkeelle vuonna 2009. Työterveyshuollossa tuntemusten tulkittiin johtuvan hieman huonosta fyysisestä kunnosta, ylipainosta ja kovasta stressistä. Sydänliiton ja Aivoliiton oli yhteinen Tunne pulssisi -hanke vuonna 2015. H yvä E lämä 79 . Työssäni jouduin näkemään paljon kuolemaa
– Nykyisen hallituksen jäsenistä puolella ei ole mitään ”sydäntaustaa”. Testi voidaan tehdä terveysasemilla, jos siellä vain on osaavaa henkilökuntaa. Eräs tuttavani meni aamulla pallolaajennusoperaatioon ja iltapäivällä hän jo käveli pihalla. On tärkeää, ettei kenenkään sydän päätyisi kuolioon saakka. Suuri osa on pallolaajennuksia. 80 . Peltovuori kehottaa olemaan rohkea, jos tuntemuksia ilmenee. Viime vuonna kävimme ensimmäistä kertaa koronan jälkeen Espanjan Fuengirolassa ja Pärnussa. Karkkipussi pistää miettimään Sydänyhdistys järjestää tapahtumia, ja matkoja ja yhdistyksellä on myös useita kerhoja. Jäsenistön keski-ikä on 76 vuotta. H yvä E lämä sa sydänsairauksista, terveellisistä elämäntavoista ja liikunnan merkityksestä. – Yhdistyksellä on kolme säännöllisesti kokoontuvaa kerhoa hengellinen piiri, työikäisten sydänsairaiden ryhmä ja sydänkerho, jossa vertaistukihenkilöt ovat vastaamassa kysymyksiin. Nykypäivän lääketiede ja teknologia mahdollistavat sen, että ihminen voi toipua sydänongelmista työkykyiseksi varsin nopeasti. – Tänä päivänä alle 10 prosenttia sydänleikkauksista on avoleikkauksia. Toimenpiteitä pitää osata vaatia. Matkat ovat erityisen tärkeitä niille jäsenille, jotka kokevat yksinäisyyttä. ’’Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä pyrkiä ennaltaehkäisyyn.’’. – Teimme ennen koronaa parikin ulkomaanmatkaa vuodessa. – Siinä tilanteessa pitää olla rohkea ja vaatia tutkimuksia. Liikuntaa tarjoavat matalan sykkeen sydäntanssikurssi ja vesijumppa. – Nuorta polvea on vaikea saada sitoutumaan jäsenyyteen. – Yhdistyksen toiminnassa on keskeistä pyrkiä ennaltaehkäisyyn. Rasitustesti ja sitä seuraava varjoainekuvaus kertovat yleensä jo aika paljon sydämen tilasta. Lisäksi toiminnassa pyritään huomioimaan myös lakkautetun Keurusseudun Sydänyhdistys ry:n toimialueen, Keuruun, Multian ja Petäjäveden jäsenet. Omat tuntemukset ovat se paras mittari, tutkimukset ja testit eivät välttämättä paljasta aina kaikkea. Yhdistyksellä oli viime vuoden lopussa 1 329 maksanutta jäsentä. Yhdistys on perustettu 1971 ja sääntöjen mukainen toimialue on Jyväskylä, Muurame ja Uurainen. Rasitustesti on yksinkertainen tapa selvittää sydänsairauden olemassaolo. Heillä ei ole omakohtaista Vapaaehtoiset Raija Kihlström (vas.), Anne Makkula ja Tarja Niemi olivat marraskuussa 2022 mukana ikääntyvälle väestölle suunnatun yhteisöllisen asumisoikeussumisen, Ilonakorttelin ruokanäyttelyssä
Kun laitan esille 60 sokerinpalaa ja kysyn, moniko söisi sen sokerimäärän kerralla. Karkkipussissa on kuitenkin juuri tuon verran sokeria eli noin 280 grammaa. Lähes kaikki sanovat pystyvänsä. Sydänliitto.fi sivustoilla on varmaa ja tutkittua tietoa sydänasioista. Kukaan ei sitä halua edes kokeilla. – Yksi tehtävämme on käydä kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa terveellisistä elämäntavoista ja liikunnan merkityksestä ja siinä ohessa tietysti sydänsairauksista. Viimeksi kävin sydänviikolla päiväkodissa kertomassa 5-6-vuotialle hyvistä elämäntavoista tietysti leikin varjolla. – Me vertaistukihenkilöt olemme ikäänkuin olkapää, johon voi nojata ja esimerkiksi yleistötapahtumien jälkeen aika usein joku haluaa tulla keskustelemaan. Meidän kansamme voi keskustella, koska meillä on vaitiolovelvollisuus. Sama koskee kaikkia potilasjärjestöjä. HE YKSI KARTTA, 500 DIGIOPASTUSPAIKKAA SENIOREILLE YMPÄRI SUOMEN Etsi lähin opastuspaikkasi osoitteessa www.seniorsurf.fi/opastuspaikat DIGIOPASTUSTA SENIOREILLE PUHELIMITSE YMPÄRI SUOMEN Pyydä opastusta www.etäopastus.fi tai 044 700 7101 (puhelun hinta pvm/mpm) Opastajina yhteistyökumppanien vapaaehtoiset vertaisopastajat! www.seniorsurf.fi SENIORI, ÄLÄ JÄÄ YKSIN DIGIPULMIEN KANSSA! Maksutonta ja kiireetöntä opastusta on saatavilla SeniorSurfin etäopastuksesta päivää! Minulla olisi tällainen pulma. H yvä E lämä 81 . Netissä on kuitenkin paljon epäkuranttia tietoa, jota ei pitäisi omaksua. Käyn kouluissa, joissa annan esimerkin 320 gramman karkkipussista ja kysyn moniko oppilas pystyy sellaisen kerralla syömään. Vaikuttaminen pitää aloittaa jo nuorella iällä, Peltovuori toteaa. kokemusta sydänsairauksista ja tietoa haettaessa he ovat oppineet etsimään sen netistä, joten yhdistystä he eivät koe tarvitsevansa tiedon jakajana. Meillä on esimerkiksi ruokanäyttely. Läheiselle toisen sairastuminen voi olla vakava paikka. Vertaistukihenkilöt vierailevat Jyväskylässä Sydänsairaalassa tapaamassa potilaita ja heidän läheisiään. Lääkkeistä ja lääkityksestä emme voi neuvoa, ne ovat ammattilaisten asioita. Vertaustukihenkilön apu on luonteeltaan henkistä
H yvä E lämä Loistohoivan palvelut auttavat senioria elämään omannäköistään ja hyvää elämää omassa kodissaan. Yritysesittely. 82 . Hoitotehtäviin kuuluu esimerkiksi verenpaineen mittausta. Kotiin tuleva tuttu avustaja on monelle myös tärkeä sosiaalinen kontakti. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Loistohoiva Kiireetöntä apua kotiin Loistohoivan yksi palveluperiaate on miettiä yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa parhaita ratkaisuja kukin yksilölliseen tilanteeseen
Siksi palvelun sisältö rakennetaan aina yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa, kertoo Loistohoivan viestinnästä ja markkinnoista vastaava yhteisöpedagogi Vilhelmiina Vesterinen. Kaikki eivät sitä tunne, toiset taas vähän vierastavat sen käyttöä, Vesterinen sanoo. – Jos lapsi haluaa maksaa osan vanhempiensa tarvitsemista palveluista, hän voi hakea kotitalousvähennystä maksamastaan osuudesta, –?Olemme pieni yritys ja haluamme kasvaa maltillisesti, koska meille on tärkeää pitää kiinni laadusta, luotettavuudesta ja joustavuudesta reagoida eri tilanteisiin, sanoo Vilhelmiina Vesterinen Loistohoivasta. Loistohoiva on vuonna 2013 perustettu kotihoivayritys Vantaalta. Hyötyä kotitalousvähennyksessä Useimmat Loistohoivan asiakkaista maksavat palvelunsa itse. Avustaja ja asiakas oppivat tuntemaan toisensa, mikä auttaa luottamuksen rakentamisessa. Loistohoivassa pidetään tärkeänä, että asiakkaan luona käy joka kerta sama henkilö tai sama parin henkilön tiimi. – Toinen tärkeä kulmakivi on se, että käynnit ovat kiireettömiä. Lisäksi heitä on muualla pääkaupunkiseudulla ja koko Uudenmaan alueella. Joku tarvitsee apua kodinhoidollisissa toimissa, toinen apua asiointeihin, lääketai haavahoitoon, kolmas aktiivista tekemistä ja harrastamista tutun henkilön kanssa. Suurin osa yrityksen asiakkaista asuu Vantaalla. – Jokainen asiakas on yksilö omine tarpeineen ja toiveineen. H yvä E lämä 83 . – Meiltä saa apua kotiin. Yritys tarjoaa hyvinvointia, turvallisuutta ja itsenäisyyttä edistäviä palveluita ikääntyneille, vammaisille ja erityislapsiperheille. Asiakas on mielissään, kun hoitaja hieroo hänen niskaansa.. Vesterinen kuitenkin vinkkaa, että aviopuolisot voivat käyttää molempien oikeuden vähennykseen riippumatta siitä, kumpi on palvelun maksaja. L oistohoiva tarjoaa monipuolisia palveluita, jotka joustavat asiakkaiden erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Tuttu avustaja osaa myös toimia ilman, että hänelle pitää toistuvasti kertoa, mitä tehdä ja miten, Vesterinen sanoo. Tai sitten näitä kaikkia yhdessä, sanoo Vilhelmiina Vesterinen Loistohoivasta. . Minimissään asiakkaan kanssa ollaan kaksi tuntia, jolloin aikaa jää myös yhdessäololle, kohtaamiselle ja kuuntelemiselle. Yrityksen tuntiveloitus on 48 euroa ja siitä saa 60 prosenttia kotitalousvähennystä, minkä jälkeen maksettavaksi jää jokseenkin kohtuullinen kustannus, 19,20 euroa tunnilta. – Kotitalousvähennys on äärettömän hyvä veroetu. – Tämä on toimintamallimme ensimmäinen kulmakivi. Kotitalousvähennyksessä on 3 500 euron henkilökohtainen vuosikatto. Samalla avustaja ehtii paikan päällä katsoa, olisiko kotona vielä jotakin, jossa voisi auttaa
Pääasia on, ettei ihminen jää yksin, vaan hän hakee ajoissa apua, Vilhelmiina Vesterinen kannustaa. HE loistohoiva.fi Loistohoivan periaate on, että asiakkaan kotona asioita pyritään tekemään yhdessä ottamalla asiakas mukaan esimerkiksi kodinhoidollisiin töihin, jos hän niin haluaa.. Hän korostaa, että sosiaalinen vuorovaikutus ja mielekäs tekeminen tuottavat iloa ja intoa sekä vaikuttavat suuresti ihmisen toimintakykyyn ja ylipäätään ikääntymiseen. H yvä E lämä vaikka hän ei asuisikaan samassa taloudessa vanhempiensa kanssa. Muistisairaista moni kieltäytyy, koska vaikeus lähteä ulos kuuluu taudin kuvaan. Vaikka meiltä käytäisiin pelkästään siivoamassa, avustajamme pystyvät samalla tarkkailemaan asiakkaan vointia ja kyselemään hänen kuulumisiaan, Vesterinen sanoo. – Vähävaraiset avuntarvitsijat voivat pyytää apua kaupungin sosiaalipalvelusta, joka antaa harkinnan mukaan maksusitoumuksen palveluiden maksuun, Vesterinen neuvoo. – Mielestämme ystävänpalvelu tulee luontevasti ja luonnostaan jo siinä, että asiakkaan kotiin tulee tuttu ja turvallinen henkilö, jonka kanssa voi jatkaa juttua siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Seniorilta se ei ehkä yksin onnistu, mutta usein toisen tuella onnistuu. Virallisen omaishoitajasopimuksen tehnyt omaishoitaja voi käyttää palveluja palvelusetelillä, joka on tarkoitettu omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseen. 84 . Hyväkuntoisenkin seniorin psyykkinen vointi ja toimintakyky laskee nopeasti, jos hän linnoittautuu kotiinsa. Aika tyypillinen tilanne on sellainen, että asiakkaan luona käy jo kunnallinen kotihoito, mutta meiltä halutaan apua esimerkiksi peseytymiseen tai kodin ulkopuolella asioimiseen. – Avustaja tulee auttamaan kaupassa ja apteekissa käynneissä. Se ei maksa mitään, eikä sekään, jos meiltä tullaan arviointikäynnille. Keskustelu tai arviokäynti ei myöskään sido palvelun tilaamiseen. Rohkaisemme asiakkaita myös lähtemään ulos. Samalla kotiin tulee ystävä Loistohoivan asiakkaat asuvat kotona tai palvelutalossa, ja avustajat menevät asiakkaan luo häntä auttamaan. – Muistisairas ei välttämättä enää osaa itse kertoa, mitä hän toivoo tai haluaa tehdä. – Kaikille on tärkeää päästä liikkeelle ja tehdä yhdessä mielekkäitä asioita, vaikkapa laittaa ruokaa, ulkoilla tai hoitaa puutarhaa. Avustajamme pystyy siinä tilanteessa luovimaan ja päättelemään aiempien keskustelujen tai omaisten kertoman perusteella, mitkä olisivat niitä mielekkäitä juttuja, joista asiakas tykkää. Lisäksi reagoimme parhaamme mukaan äkillisiin lisäkäyntitarpeisiin, jos esimerkiksi omaisella on kova huoli läheisensä tilanteesta kotona, Vesterinen sanoo. – Toisaalta toimimme hyvin pitkälle asiakkaan ehdoilla, Vesterinen sanoo. Loistohoivalla ei ole varsinaista puhelinpäivystystä, mutta yritys pitää tärkeänä sitä, että niin asiakkaat, avustajat kuin hoitajat voivat soittaa myös iltaisin ja viikonloppuisin, arkena iltayhdeksään saakka ja viikonloppuna aamukahdeksasta iltakahdeksaan. – Emme toki voi ketään pakottaa, mutta kannustaa voimme. Toinen tyypillinen tilanne on, että asiakas tarvitsee siivousapua, kun hän ei enää itse jaksa siivota tai pysty siivoamaan. – Päivystysaikaan hoidamme akuutteja asioita. – Haluamme auttaa ja rohkaista ihmisiä hakemaan apua, oli se sitten meiltä tai jostakin muualta. Monen seniorin kohdalla, etenkin muistisairaiden, palvelun käyttö alkaa asiointiapuna, tai kun apua tarvitaan sairaalasta kotiutumista helpottamaan. Loistohoivan periaate onkin, että asiakkaan kotona asioita pyritään tekemään yhdessä, ja otetaan asiakas mukaan esimerkiksi kodinhoidollisiin töihin. – Emme ole siivousyritys, mutta olemme turvallinen vaihtoehto, koska meiltä saa paljon muutakin apua eikä avuntarpeen kasvaessa tarvitse miettiä toisen tuottajan ottamista mukaan rinkiin. – Meille voi aina soittaa ja kertoa tarpeensa ja huolensa. On tärkeää, että kemiat kohtaavat, ja molemmat aidosti viihtyvät toistensa seurassa, Vesterinen sanoo. Vesterinen on huomannut, että moni kokee vieraaksi ja hankalaksi ottaa vastaan apua, vaikka itsestäkin tuntuisi, että tarvitsee apua arkeaan helpottamaan. Palvelua voi hankkia lisäksi kotihoidon palvelusetelillä
Siinä samassa kaikkien ihmeeksi tytön keräämät juolavehnät muuttuivat tulipunaiseksi joulutähdiksi. Joulu maustuu aistikkaasti Itäisissä maissa mausteneilikka on tunnettu myös lemmenrohtona, jonka uskotaan lisäävän seksuaalista halukkuutta. Neitsyt Marian äidistä tulikin suomalaisten keskuudessa kuuluisa, Kalevalastakin tuttu Annikki, joka tunnettiin myös esimerkiksi metsän emäntänä, Tapion piikana ja Päivölän miniänä. Hyasintti ohitti suosiossa jopa tulppaanin ja kukkasipuleiden hinnat nousivat pilviin. Joululeivät leivotaan Annan päivänä Suomalaista Annan päivää vietetään Annan nimipäivänä 9.12. Joulutähti tuli Eurooppaan 1830-luvulla, Suomeen 1900-luvun alussa. Ku va : Ka up pa pu ut ar ha lii tt o Hyasinttimania! Vuosina 1733-1736 Euroopassa elettiin hyasinttimaniaa. Ku va : Ka up pa pu ut arh alii tto Pyhän yön kukka Joulutähden juuret ovat Meksikossa, jossa kasvi kasvaa kasvupaikastaan riippuen jopa monimetriseksi pensaaksi. Pienellä tytöllä ei ollut mitään lahjaa vietäväksi. Madame de Pompadour (1721-1764), Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n (1710-1774) rakastajatar ihastui hyasinttiin. Samoin inkiväärin, kanelin ja kardemumman eteerisen öljyn! Fenkolin eteerisen öljyn sanotaan maadoittavan, muskottipähkinän kohottavan mielialaa. Sielun peili peili H yvä E lämä 85 . Myös jouluolut valmisteltiin Annan päivänä. Joulun aikaan kylässä oli tapana viedä lahjoja Jeesus-lapsen seimelle kylän kirkkoon. Anna tai Pyhä Anna tunnetaan kristillisessä traditiossa Neitsyt Marian äitinä ja Jeesuksen isoäitinä. Syksyn tullen muutoin vihreälehtiset pensaat muuntuvat punaisiksi. Tämä leipä syötiin sitten jouluna. . Matkalla kirkkoon hänelle ilmestyi enkeli, joka kehotti tyttöä poimimaan lahjaksi juolavehniä. Annan päivän perinteeseen kuului valmistaa joululeivät, joista yhteen tehtiin ”joulusilmät” eli muotoiltiin ihmisen kasvot leipään. Pyhän Annan veistoksia on Suomessa säilynyt 1400-luvulta saakka. Joulutähteen liittyy kaunis tarina köyhästä meksikolaisesta tytöstä ja pienessä kylässä tapahtuneesta joulun ihmeestä. 1750-luvulla Versailles’n kukkapenkit täytettiinkin hyasinteilla. Anna mainitaan useissa itäkarjalalaisissa runoissa, joissa metsälle lähtevät miehet pyytävät häneltä suojelusta ja hyvää saalista. Kun tuli tytön vuoro antaa lahja, hän polvistui seimen eteen ja alkoi rukoilla hiljaa. On kuitenkin arveltu, että Annan legenda on saapunut Suomeen huomattavasti ennen 1400-lukua. Meksikossa joulutähteä kutsutaankin Pyhän yön kukaksi. Annan päivän yön sanotaan olevan vuoden yksi pisimmistä, jonka vanha kansakin on pannut merkille sanoessaan: ”Onpa yötä yökkösellä Annan päivän aikaan.”. Hän kääri juolavehnät pieneen liinaansa ja meni kirkkoon. Pohjolassa hyasintti miellettiin pitkään keväiseksi kukkijaksi, kunnes 1860-luvulla alettiin mainostaa joulun alla hyasintteja sekä muita sipulikukkia. Montako yötä jouluun
Usein kävi niin, että kun siihen kävi istumaan tuli sade, ja kippojen ja kuppien kanssa piti kiireen vilkkaa juosta sisälle. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto –?Olen tyytyväinen lopputulokseen, toteaa Arja Paasio itse kirjoittamastaan ja kustantamastaan kirjasta Tumpelo kokkailee, reseptejä kaikenlaisille kokkaajille. Kirja ilmestyi heinäkuussa.. Mutta sitten päätin, että teenkin siitä kirjan. 86 . Ajattelin, että nyt siihen rakennetaan huvimaja. – Rupesin vimmaisesti keräämään vanhoja ikkunoita ja kunnostamaan niitä. Suunnittelin, että otan jokaisesta rakennusvaiheesta kuvia, kuten olin ottanut aikaisemmin tekemästämme taloremontistakin. H yvä E lämä E läkkeelle jäätyään lohjalainen Arja Paasio ryhtyi miettimään, mitä seuraavaksi tekisi. Kuka tahansa voi julkaista kirjan Ei muuta kuin tekemään, jos siltä tuntuu, kannustaa kolme tietokirjaa kirjoittanut Arja Paasio. – Katselin olohuoneen ikkunasta ulos pihalle, jossa oli talon entisen asukkaan rakentama tiiligrilli laatoituksineen
– Niissä on paljon kardemummaa, joka tekee pullista ihanan makuisia. Olen liimaillut ja kirjoittanut niitä vihkoon, joka on pikku hiljaa hajoamassa liitoksistaan. – Emme ole kovin voimakkaiden makujen ystäviä. Olen iloinen myös kirjanmerkkinauhasta. Kirjan herkkuosaston Harrin nimipäiväkakku syntyi eräänä loppiaisena. Joskus saatan laittaa keiton päälle koristeeksi pienen määrän kuivattua mietoa chiliä. – Painotuotteessa täytyy aina ajatella käyttäjää. Paasio muistelee lämmöllä mummon ja tätien kokkailuja, joita hän nuorempana seurasi. Sitä on sen jälkeen muutamankin kerran syöty, Arja Paasio hymyilee. Kasvatan itse pihalla kaikenlaisia yrt. Olen tyytyväinen heidän työhönsä ja myös lopputulokseen. Olen jouluksi tehnyt pipareita ja piparkakkutaloja juuri tällä taikinareseptillä. Kirjan kukin resepti on nyt omalla aukeamallaan, ettei kokatessa tarvitse kääntää sivua. – Rohkaisen kaikkia kokeilemaan, mitä siellä omassa keittiössä syntyy. Kirjan viesti on: Älä pelkää mennä keittiöön ja tarttua toimeen. – Emme mieheni kanssa myöskään harrasta ruoanlaittoa, vaan mietimme, mitä haluamme tänään syödä, laitamme ruokaa ja syömme sitä, Arja Paasio toteaa. Hänellä oli mielessään muitakin käytännön asioita, joilla hän halusi helpottaa kirjan käyttöä. – Maksoin kirjan taiton ja painatuksen sekä kaiken muun työn, joka kustannusfirmassa tehtiin. – Kävin myös kysymässä kaupungilta, tarvitaanko huvimajalle rakennuslupa. Reseptit koviin kansiin – Minulle on kertynyt kaikenlaisia suvun ja ystävien reseptejä sekä omia että yhdessä mieheni kanssa ideoituja reseptejä. H yvä E lämä 87 . Kirjat kustansi Atena kustannus. ”Jos tuollaisen rötiskön pihallesi haluat, niin tehkää sitten”, totesi rakennusvalvonnan ihminen, nauraa Arja. . Hänen leipomansa pullat ovat aivan taivaallisia. – Löytyi Books on Demand-yritys (BoD), joka antaa jokaiselle vapauden kirjoittaa ja julkaista juuri niitä kirjoja, jotka itse haluaa. Arja Paasio halusi omaan kirjaansa kovat kannet. Taikina on niin hyvää, että en halua ostaa kaupasta valmista piparkakkutaikinaa. Kirjassa on oma osuutensa yrttien kasvatuksesta, kuivatuksesta ja pakastamisesta. – Kysyin myös Lohjan pääkirjaston kahvilan rouvalta, saisinko kirjaan hänen pullareseptinsä. Kirjan hinta on kirjakohtainen. Tumpelo kokkailee -kirja on tarkoitettu kaikille iloisille ja kokeilunhaluisille kokkaajille. Hän tekee samasta taikinasta erilaisia herkkuja, niin rahkapiirakkaa, laskiaispullia kuin pikkupulliakin. – Olen opiskellut fytoterapiaa eli yrttitietoutta. Esimerkiksi chiliä meillä käytetään vähän. – Tarvittiin kakku, keksin reseptin, vähän vääntelin ja hyvä tuli. Kokemuksesta innostuneina Paasiot rakensivat pihalleen huvimajan jälkeen myös leikkimökin, ja Arja teki kirjan siitäkin. – Enhän ole ammattikokki, mutta olen oppinut jotakin kauhan varressa vuosikymmenten aikana. – Tein kirjan, jotta suvun reseptit säilyvät, ja niitä voi näppärästi katsoa kirjasta. Heiltä sai ostaa myös kirjan taittotyön, johon yhteistyössä sain myös itse vaikuttaa. Kirja sisältää arkija juhlaruoiksi sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin sopivia reseptejä, unohtamatta yrttejä ja pikkuherkkuja. Hinta muodostuu muun muassa sivumäärästä, värien käytöstä ja siitä onko kirja kovavai pehmeäkantinen. Kirjassa on lainattuja, kähvellettyjä, hyväksi havaittuja ja erityisesti mukaan pyydettyjä reseptejä, on suolaista ja makeaa kokattavaa. – Mummolta saadussa keittokirjassa on jouluinen Rovastin piparkakkujen ohje. Eikä se tullut kovin kalliiksikaan. Nyt oli hyvä aika koota reseptit kovien kansien väliin. Tumpelo keittiössä Kirjan nimi oli alusta asti Tumpelo kokkailee. Paasioiden arjen ruokavalinnat lähtevät liikkeelle omasta makumaailmasta. Reseptit on laadittu pilke silmäkulmassa ja välillä suorastaan ”omasta päästä”. Arja Paasio kirjoitti kirjan kevään aikana ja päätti kustantaa sen itse. ’’Kukin resepti on omalla aukeamallaan, ettei kokatessa tarvitse kääntää sivua.’’ – Rakensimme huvimajan pääosin minun kunnostamastani materiaalista, mutta oli meillä aluksi mukana timpuri, joka näytti, miten se tehdään
Me ihmiset olemme saaneet synnyinlahjaksi erilaisia juttuja, ja kumma kyllä ennemmin tai myöhemmin menemme kohti niitä asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja tuottavat itsellemme mielihyvää. Opiskelin alaa myös avoimessa yliopistossa. Pariskunta teki yhdessä myös Lohjan tapahtumiin liittyvää Lohja Kesä -lehteä. Timjami ja ranskalainen rakuuna ovat tällä hetkellä suosikkejani. Kahdeksana kesänä he järjestivät autotallissaan Iltayön juhlia taiteilijavieraineen ja taidenäyttelyineen. Harri Paasio on ammatiltaan kirjoittajakouluttaja ja arvostelija. tejä, joita käytämme ruoanlaitossa. Lohjalle muuton jälkeen hän muun muassa veti kaupungin järjestämiä Menneen ajan joulumarkkinoita. – Elämä ei ole niin tylsää, kun aina keksii jotakin tekemistä, toteaa Arja Paasio. 88 . Arja Paasio on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. – Mieheni ja hänen soittokaverinsa yhtye Harmajat voitti elokuun alussa katusoiton SM-kisat ja esiintyi myös meidän pihamme tapahtumassa. Paasiot ovat olleet aktiivisia nykyisessä kotikaupungissaan. – Olin Katajanokka-seuran puheenjohtaja ja olin mukana tekemässä edelleen ilmestyvää Katajanokan Kaiku-nimistä kaupunginosalehteä. Arja Paasio työskenteli 25 vuotta Oy Stockmann Ab:n palveluksessa viimeksi Helsingin tavaratalon markkinoinnissa. Tämän kesän elokuisena Tapahtumien iltana pihapiirin autotallissa oli kirpputori ja kahvila. Graafikko Pekka Vuori piirtänyt on myös Tumpelo kokkailee -kirjan kannen piirroksen. – Olen nuoresta saakka halunnut kirjoittaa. Kaupungista maalle Arja Paasio on myös tietokirjailija. Sitä tehdessä opin painotuotteen suunnittelua ja taittoa graafikko Pekka Vuoren avustuksella. Elämässä tapahtuu asioita, kun vain antaa tapahtua. HE. – Kun olin kirjoittanut kaksi kirjaa, Unelmien huvimajat ja Unelmien leikkimökit, otin yhteyttä Suomen Tietokirjailijat ry:n, ja anoin jäsenyyttä. H yvä E lämä ”Elämässä tapahtuu asioita, kun vain antaa tapahtua.” Ensimmäiseen tietokirjaansa Arja Paasio sai idean, kun omalle pihalle nousi vanhoista ikkunoista rakennettu huvimaja. Paljasjalkaiset helsinkiläiset Arja ja Harri Paasio muuttivat Katajanokalta omakotitaloon Läntiselle Uudellemaalle, Lohjalle kolmisenkymmentä vuotta sitten
2 viipaletta tummaa puikulaa 1 viipale juustoa (emmental tai Luostari) 1-2 viipaletta kalkkunaleikettä levitettä (laktoositon) 1/2 tomaattia Voitele kevyesti molemmat leipäviipaleet. Sama pätee moneen jauhelihareseptiin. Ågren et al. –?Niitä on hyvin helppo tehdä. *) JJ. Laita pohjaleipä ja kansileipä vastakkain. Helpotin työtäni ja ostin Myllyn Paras voitaikinaa. Ja sitten vaan nyytit uuniin. Lisää lautaselle muutama lohko tomaattia. Leivonnaiset voi myös pakastaa. –?Alkuperäisessä reseptissä täytteeksi tuli saman verran sieniä ja jauhelihaa. Nyytit voi täyttää vaikka kasvissyöjille sopivalla täytteellä. Jauheliha ja mausteet sekoitetaan. Laitan keskelle täytteen, vedän nurkat yhteen ja kietaisen nyytin kiinni. of Clinical Nutrition 50:765-771 (1996) Muistathan myös: Bio-Glandin™ EPA+DHA – Omega-3 -rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta sekä purasruohon siemenöljyä, joka on yksi luonnon rikkaimmista GLA:n lähteistä FI _M ar in _A d_ LT _1 04 x2 97 _0 62 3 Rajatorpantie 41 C • 01640 Vantaa • puh. Leikkaan palaset irti taikinapyörällä. Monipuolinen sieninyytti Sieninyyttien resepti on Arja Paasion oma keksintö. Tuoreen kalan hyödyt * Bio-Marin Plus •• Sisältää vapaita rasvahappoja, mikä varmistaa paremman imeytyvyyden •• Vahvaa (65% omega-3-rasvahappoa), helposti imeytyvää kalaöljyä •• Sisältää myös B12-vitamiinia ja foolihappoa, jotka edistävät normaalia homokysteiinin aineenvaihduntaa •• Hyväksi sydämelle, aivoille ja näölle •• 1 kapseli sisältää 500 mg kalaöljyä •• Valmistettu farmaseuttisten laatuvaatimusten mukaisesti •• Tieteellisesti testattu 250 mg DHA päivässä edistää aivotoiminnan ja näön pysymistä normaaleina. Harrin harrisburger Pikaruokaa parhaimmillaan: ensiapuna pahimpaan nälkään, jotta jaksaa ruveta kokkailemaan. Määrät riippuvat jauhelihan määrästä, mutta ketsuppia laitetaan enemmän kuin sinappia. –?Kananmunaa ei tarvita lainkaan, eikä pullia tarvitse pyöritellä jauhoissa. 250 mg DHA ja EPA päivässä edistää sydämen normaalia toimintaa. Sitä löytyy pakastimesta aina. Ketsuppi ja sinappi tekevät jauhelihasta kiinteän ja siitä voi tehdä pullia tai pihvejä. Fish diet, fish oil and DHA rich oil lowering fasting and postprandial plasma lipid levels. Lämmitä mikrossa kunnes juusto sulaa. Arja korostaa, ettei jauhelihaa saa ruskistaa, koska silloin siitä tulee liian kovaa nyytteihin. H yvä E lämä 89 . Yleensä pasteijat ovat napostelutarjottavaksi vähän liian isoja. Yhdestä voitaikinalevystä tulee ohueksi kaulittuna kahdeksan nyytin pohja. Tämä on kevyempi versio, joka myös maistuu hyvältä. Paasioilla käytetään ruoanlaitossa 10-prosenttista naudan jauhelihaa. Mietin, että voisin tehdä pasteijoista suupalan kokoisia. (09) 8520 2215 • www.pharmanord.fi Tilaa uutiskirje osoitteessa www.pharmanord.fi. Olen tehnyt nyyttien täytteen myös jauhelihasta, jonka mukaan raastoin porkkanaa. –?Kauan aikaa sitten työkaverini antoi ohjeen jauhelihataikinaan: laita sekoituskippoon ensiksi ketsuppia, (sipulia, jos siitä tykkää), vähän sinappia, jotakin yrttiä, vaikka kuivattua timjamia (tuore yritti pehmenee liikaa, eikä mausta). –?Kypsentäminen riittää. Laita alemmalle viipaleelle kalkkunaleike ja kansipuolen päälle juustoviipale. European J
Kuka tahansa meistä voi iskeä vasaralla sormeensa tai parahtaa kadottaessaan uskonsa elämään. Vedämme ensimmäiset hengenvetomme synnytysosastolla, päiviemme lähestyessä loppuaan löydämme itsemme uudestaan sairaalasta, sanoo eläköitynyt sairaalapappi Tukiainen. Hän on syntyjään Turusta ja asuu nykyään Helsingissä. – Sairaalat ovat meille silti tuttuja paikkoja. 90 . Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Tapani Tukiaisen kotialbumi ”Työ on syövyttänyt sieluani arvokkaalla tavalla” K un Tapani Tukiainen aloitti syyskuussa 1973 työnsä sairaalapappina, ei hän tuntenut tätä toiseksi maailmaksi olettamaansa ympäristöä, vaikka hän olikin vilkuillut veljensä työskentelyä samassa tehtävässä. Tukiainen, 78, on kirjoittanut työvuosistaan sairaaloissa tänä syksynä ilmestyneen muis. H yvä E lämä Pitkän työuran sairaalapappina tehneen Tapani Tukiaisen mukaan potilasluetteloista löytyvät samat ihmiset kuin kotoa, työpaikoilta tai luokkahuoneista. Joku ei osaa nukkua, jonkun toisen itsetuntoa kalvavat yölliset painajaiset
Sairaalapappina Tukiainen toimi vuoden hengähdystaukoa lukuun ottamatta 35 vuotta. telmateoksen Sairaalapappi – Asiaa ja anekdootteja. Suurimman osan ajasta hän oli Kuusankoskella, joissa toimi tuolloin maamme suurin aluesairaala kirurgisine-, sisätautija muine osastoineen. Monet sairaalapapit ovatkin toimineet minun tavoin ensin seurakuntapappeina, jotkut jopa kirkkoherroina. Edesmennyt veli toimi sairaalapappina muun muassa Raumalla ja Harjavallassa. Niinpä hautaan siunaamisia, vihkimisiä ja kotikasteita riitti likemmäs jokaiseen viikonvaihteeseen. Jouduin tekemään päätöksen papiksi ryhtymisestä aivan itse. – Olavi oli mielestäni sairaalapappina minua olennaisesti fiksumpi ja filmaattisempi. Sekä Tapani Tukiaisesta että hänen Olavi-veljestään tuli kummastakin pappi ja vielä sairaalapappi. Hautausten jälkeen pidettäviin muistotilaisuuksiin en tuona lauantaina ehtinyt. – Puhumista meillä tuohon aikaan Porissa riitti enemmän kuin tarpeeksi. Työpaikkoja hänellä on ollut kaksi. Kirkolliset toimitukset ovat keskeinen osa seurakuntapapin työtä. Kun Tukiainen oli vihitty papiksi, hän toimi aluksi viisi vuotta seurakuntapappina Porin Teljän seurakunnassa. Omasta tahdosta isän jalanjäljissä Tukiaisen isä oli pappi ja toimi Laitilan kirkkoherrana Varsinais-Suomessa. Tunsin jonkinasteista kateutta häntä kohtaan. . Olimme sataprosenttisesti sananpalvelijoita, sanan perässä juoksijoita ja sanan ympärillä kieputtelijoita. – Seurakuntatyö oli monessa mielessä hyvää harjoittelua itsenäistä sairaalasielunhoitotyötä varten. Myös hänen molemmat vanhemmat veljensä lähtivät ennen häntä Helsingin yliopistoon lukemaan papeiksi. Tosin veljeksistä vanhin, Jussi Tukiainen, jätti luvut kesken ja ryhtyi kuvataiteilijaksi. Naapurikunnan puolella, Valkealassa, hän työskenteli hyvin modernissa psykiatrisessa –?Sairaalapappi on ennen kaikkea ihmisten kuuntelija ja tukija. Silloisissa tilanteissa jatkuva puheen tuottaminen ei naurattanut, mutta nyt sille voi nauraakin, Tukiainen hymyilee. – Eräänä kesälauantaina hautasin kuusi vainajaa ja kävin välillä vihkimässä kaksi pariskuntaa Keski-Porin kirkossa. Ensimmäinen Kuusankoskella Pohjois-Kymenlaaksossa ja toinen Kuusankosken naapurikaupungissa, Lahdessa. – Isäni oli viisas mies eikä kehottanut seuraamaan jälkiään. Sairaalat ja hoitolaitokset olivat tyypiltään somaattisia ja psykiatrisia. Omistauduin täysillä niille, joilta elämä oli vienyt kielen tai jotka vaahtosivat lähes kaikesta ympärillä näkemästään ja kuulemastaan, sanoo Tapani Tukiainen, jolla itsellään on päänsä ympärillä kuulosilmukka, jonka avulla hän kuulee televisiosta uutiset.. Salaperäistä ja naisvaltaista Tapani Tukiainen työskenteli sairaalapappina omasta mielestään kokonaisen ikuisuuden, vuodesta 1973 vuoteen 2008. Tukiainen muistelee, miten 1960-luvun lopussa pappeja oli nykyiseen verrattuna kovin vähän, reilusti puolet vähemmän. Välillä myös pyrstölleen lentäviä, ainakin minä. Iän ja kokemuksen karttuminen on ihmisten kohtaamisessa yksinomaan etu. Osaltaan isän ammatti toki vaikutti omaan valintaani. Hyvä, etten touhottamisessani sekoittanut hääparien ja vainajien nimiä. Hoidin kirkollisia toimituksia jossakin määrin myös sairaalatyössä. H yvä E lämä 91
Tukiaisen työpäivä sairaalapappina alkoi yleensä heti aamusta ja päättyi neljän korvilla. Sisaria ja veljiä Tapani Tukiainen kokee, ettei hän aina onnistunut työssään tai teki päätöksiä, joita jälkeenpäin katui. Ei liperit kaulassa Psykiatrisessa sairaalassa Tapani Tukiaisen työ keskittyi vieläkin enemmän ja korostetummin potilaiden kuuntelemiseen. Ja oli ilo kohdata aitoja ja vilpittömiä psykiatrisia potilaita, joista monet olivat syrjittyjä ja kaltoin kohdattuja. Harrastaa: kävelyä. Asuu: Helsingissä. Tukiaisen työnantajana ja palkanmaksajina toimivat sairaaloiden sijasta paikalliset ympäristöseurakunnat. Myöhemmin Tukiainen toimi Lahdessa johtavana sairaalapastorina neljän sairaalapapin tiimissä. Tukiainen hankki ammattinsa harjoittamisen tueksi lisäkoulutusta ja valmistui perheterapeutiksi ja psykoterapeutiksi. H yvä E lämä sairaalassa. – Välillä seurakunnista tuli tiuhaankin pyyntöjä saarnojen ja jumalanpalvelusten pitämiseen. – Jotkut potilaat kaipasivat vierelleen kuuntelijaa, jolle kertoa esimerkiksi sairastumisestaan. – Toimin monen muun sairaalapapin tavoin myös sairaaloiden ja seurakuntien työntekijöiden työnohjaajana. Päällimmäisenä kokemuksena Tukiaiselle on jäänyt mieleen, että hän omistautui sairaalatyölle hieman liikaakin. Yksi niistä oli se, kun hän kieltäytyi antamasta psykiatriselle potilaalle ehtoollista, koska hän olisi korvannut sen nauttimisella hänelle määrätyn psykoosilääkkeen. Somaattisessa puolella, Kuusankosken aluesairaalassa, valtaosa työstä tapahtuikin potilaiden parissa. Aloite tapaamiseen tuli usein potilaalta itseltään hoitohenkilökunnan välityksellä. – Sairaaloissa ei papin lipereitä juuri kannettu. Nyt jo lopetettu Valkealan psykiatrinen sairaala Kouvolan kupeessa oli aivan erinomainen hoitopaikka. Synnyttäjien kanssa iloittiin. – Työvuorossa olevat hoitajat osallistuivat tuolloin virsikirjat kädessä hartauksiin, vaikka elettiin työläisja paperipaikkakunnalla. Se kaduttaa, että omaan perheeseen panostaminen jäi liian vähälle, kun työt veivät mukanaan. Tai sitten ei. Henkilökunta veti hänet mukaansa omiin vapaa-ajan juttuihinsa. Osastoja oli lukuisia ja joissakin tuli käytyä liian harvoin. Tukiaisen mielestä koulutus oli hyvää ja muiden sairaalapappien tapaaminen tärkeää. Elämän motto: Vain harvoin on liian myöhäistä.. Syntynyt: Turussa. Pappina tunsin olevani osa henkilökuntaa. – Merkittävintä oli yksittäisten ihmisten vierelle pysähtyminen, heidän kuuntelemisensa ja tukemisensa. Pelkkä nimineula riitti. Ammatiltaan: sairaalapastori, psykoterapeutti, kirjailija, eläkkeellä. Sairaalamaailmassa Tukiaista kiehtoi alan salaperäisyyden ja naisvaltaisuuden lisäksi tehtäväkenttien rajallisuus ja työaikojen säännöllisyys verrattuna seurakuntatyöhön. – Potilaat tulivat tutuiksi ja tapasin joitakin heistä kuukausien, jopa vuosien ajan. Keskustelut painottuivat sielunhoidolliseen tukemiseen ja ne tapahtuivat tiiviissä yhteistyössä osastojen henkilökunnan kanssa. Heihin kaikkiin en ehtinyt tutustua. Hiljaisista ja puhumattomistakin potilaista saattoi tulla ajan kanssa tuttuja. Työssä oli monia ilonaiheita. 92 . Kuusankoskella joutui hyvin harvoin lähtemään sairaalaan illalla tai yöllä. Jokainen ihminen saattaa tiukan paikan tullen sairastua. – Lahdessa sairaalapapeilla oli viikon kestävä ympärivuorokautinen varallaolo. Pahalta tuntui myös, kun työnohjattava lopetti käymiset luonani todettuaan, etten pystynyt häntä tukemaan. Parhaimmillaan osa psykiatrisen puolen hoitajista kävi työnohjauksessa jopa kerran viikossa. Tapani Tukiainen 78-vuotias. Yksityisen ehtoollisen pyytäminen oli yleistä etenkin kuoleman lähestyessä. – Silti kaveri halusi tavata ennen kuolemaansa sairaalapappinsa, joka oli kieltäytynyt antamasta hänelle hänen pyytämäänsä taivaallista lääkettä. – Kaikki ei suinkaan ollut yhtä murhetta ja kuolemaa. Tukiainen piti Kuusankosken aluesairaalassa eri osastoilla 1970ja 1980-luvulla osastohartauksia samoin kuin mielisairaalassa. Helsingissä näitä hartauksia ei olisi pidetty. Sairaalapappi ja mielenterveyshoitajakin, aivan jokainen, Tukiainen painottaa. Perheessä: puoliso ja omilla jaloillaan olevat lapset. – Olin kiinnostunut erityisesti psykiatrisella puolella toimimisesta. Toiset taas odottivat papin hengellistä tukea. Tutut hoitajat saattoivat pyytää sairaalapappia kastamaan lapsiaan, ja minä suostuin. Hoitajat tekivät kolmivuorotyötä. – Toisinaan sitä osasi olla vahvasti kiitollinen siitä, että omalle kohdalle oli osunut hyvä osa
Potilaat ovat sisariamme ja veljiämme, hän muistuttaa. Merkittävintä hänelle oli työskentely Valkealan psykiatrisessa sairaalassa, vanhassa kunnon Beeskissä. 100 % luontainen valmiste, joka virkistää mieskuntoa ja miehistä sukupuolielämää. Kysyä voi myös kirjastosta. Panox Prosta Forte Naisten ja miesten yhteiseen hyvinvointiin – Onnistumisista haluan mainita sen yhteyden ja hyväksynnän, jonka sain osakseni papinpenteleenä monilta henkilökunnan jäseniltä. Valmiste sisältää kurpitsansiementä, sahapalmua, pygeumia, sinkkiä ja E-vitamiinia. HÄN ON omistanut kirjansa kiittäen ja syvään kumartaen sairaalaa kehittäneille ylilääkäri Seppo K. Kohtaamani henkilöt ovat pujahtaneet vielä vuosikymmenien jälkeenkin uniini, mikä on minusta aika kummallista. – Mieleeni on jäänyt monia ihmisiä. Panox Woman tasapainottaa hormonitoimintaa ja vähentää väsymystä (B6-vitamiini). Tyydyttävä seksielämä on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta ja perhe-elämää. Sairaalapappi Tapani Tukiaisen mielestä elämä voi olla surun ja murheenkin keskellä tärkeää ja merkityksellistä. teoksensa. Kirjan on kustantanut Valmiixi. Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Ja sitten Espanjaan, Roomaan, Jerusalemiin ja Norjan Trondheimiin suuntautuneista herraskaisista vaelluksista, jotka olivat Nepalia paljon helpompia pyhiinvaelluksia. Kirja on hänen 13. Sitä on saatavilla kustantajalta ja kirjakaupoista. Sairaalapappi – Asiaa ja anekdootteja Sairaalapappi Asiaa ja anekdootteja on sairaalapappi ja psykoterapeutti Tapani Tukiaisen kirjoittama, juuri ilmestynyt pieni muistelmateos. Sairaalapappi –?Asiaa ja anekdootteja on Tapani Tukiaisen 13. Panox Original Naisen seksuaalisen halun lisäämiseen tarkoitettu 100 % luonnollinen, kotimainen valmiste. Tunsin kuuluvani joukkoon, jossa teimme yhdessä tärkeää ja arvokasta mielenterveystyötä. L-arginiini-yrtti-sinkki*valmiste Panox on mieskunnon ja elinvoiman ylläpitämiseen tarkoitettu ravintolisä, joka tukee luonnollisella tavalla miehistä vireyttä, hyvinvointia ja energisyyttä. Kirja kertoi lahtelaisesta palomies Mika Kilposesta ja hänen vetämästään patikointimatkasta Nepalin vuorille. Kuunteleminen vaati keskittymistä ja hereillä olemista, vaarana oli niin sanottu myötätuntouupumus. Voisin luetella pitkän liudan hoitajia ja lääkäreitäkin nimineen. Kirjassaan hän kertoo sairaalapappina kohtaamistaan iloista, yllätyksistä ja monista hassutuksista. Sinkki edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaalina ja E-vitamiini puolestaan edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Tai jos ei pidä, minkä sillekään mahtaa. Työ ei ollut fyysisesti mitenkään raskasta eikä kovasti hengellisestikään. J. Sen jälkeen hän kirjoitti kahdesta muusta Himalajan ja Mount Everestin vaelluksesta. – Jumala pitää loppukädessä meistä ihmisistä huolen, ei pappi tai sairaalateologi. Panox Woman Panox Prosta Forte aikuisten miesten hyvinvointiin, keski-ikäisille yli 40-vuotiaille miehille. H yvä E lämä 93 . Ensimmäinen Tukiaisen kirjoittama kirja ilmestyi vuonna 1999. HE. Suurin kysymys työssä koski osaamista ja jaksamista. Väsymys, kiire, työpaineet, stressi, elämäntavat, ikä, valvominen ja monet muut syyt voivat heikentää libidoa. – Joku potilas päätyi Valkealan sairaalan vieressä juoksevaan Käyräjokeen. Monet kuitenkin toipuivat takaisin elämään tai pääsivät ensi kertaa jaloilleen. kirja. *Edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaaleina. Utrialle ja psykologi Tuula Raudasojalle
– Haluan antaa ääntä tapahtumille, joita ei välttämättä ole aiemmin kerrottu kaikkialla ja kaikille asianosaisille. Jo ensimmäinen veronkanto muuttaa elämänsuunnan. Toipuessaan onnettomuudesta munkkiveljien luona hän saa uuden nimen: Kristof. Annikin sota ja rauha (Otava, 2023) on koskettava tositarina nuoren lappilaisnaisen elämänvalinnoista toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Kuura ja karkaileva isomummo on lämpimän humoristinen kertomus eri sukupolvien suhteesta ja muistisairaudesta, johon eri ikäiset perheenjäsenet suhtautuvat eri tavoilla. Tytär Gabi syntyi raunioituneessa, sodan hävinneessä Saksassa. – Haaveilin kirjoittaessani, että isovanhempi lukisi tätä lapsenlapsille, Mäkinen sanoo. 94 . Nuijasota kiskaisee Kristofin taisteluihin, ja lopulta hän on todistamassa sodan julminta hetkeä. Annikin tarinan on kirjoittanut hänen lapsenlapsensa, oululainen kulttuurihistorioitsija ja teologi, 49-vuotias Satu Saarinen. Kun äiti ja tytär päättivät palata Suomeen, heidän vaarallinen kotimatkansa katkesi palaavien suomalaisten leirille Hankoon. Mummi tosin hälyttää poliisit karkulaisten perään... Sen tähden Kuuran on aivan pakko lähteä isomummon seuraksi Jyväskylästä Tampereelle, ja siitä tuleekin riemastuttava reissu. Yksi syistä oli rakkaus. Päähenkilö Risto lähetetään enon kasvattipojaksi Turkuun, jossa hän pääsee katedraalikouluun kuunteluoppilaaksi. Huumori säilyi myös aika pitkään, Mäkinen kertoo äitinsä ja kirjan isomummon yhteneväisyyksistä. H yvä E lämä Sielun peili peili Lukuvinkkejä Koonnut: Reetta Ahola Miten lapsi näkee isovanhemman muistisairauden. Lieka muodostaa viime vuonna ilmestyneen Paula Havasteen Laahus-romaanin kanssa kahden itsenäisen romaanin teosparin, joka tarkastelee nuijasotaa vastakkaisista näkökulmista: sotilaan ja siviilin. Häntä kiinnostavat sotaja jälleenrakennusajan sukupuolihistoria, lapsuudenhistoria ja mentaalisen jälleenrakennuksen teemat.. Tarinaa rytmittää Marja Siiran mustavalkokuvitus. – Kirjan isomummo käyttää paljon sananlaskuja, samoin teki äitini vielä silloinkin, kun tauti oli diagnostisoitu. Hän halusi käsitellä kirjassaan muistisairauksia myös siksi, että ne käyvät väestön vanhetessa yhä yleisemmiksi, mutta niistä lapsille kirjoittaminen ei ole kovinkaan yleistä. Kirjailijan työn lisäksi filosofian tohtori Paula Havaste toimii tiedekeskus Heurekassa tekoälyn ja robotiikan teemoihin liittyvänä tuottajana. Kuura ja karkaileva isomummo -kirjan (Otava, 2023) kirjoittaja, lääkärin työstä eläkkeelle jäänyt Heidi Mäkinen halusi pohtia ensimmäisessä lastenkirjassaan sitä, miten lapsi voisi nähdä muistisairauden ja miten hän siihen reagoisi. Mäkinen on omistanut kirjansa mummoille. Kaipaako sota yhtä kunnian miestä. Rakkaus muuttuikin maanpetturuudeksi Kun Lapin sota yllättäen syttyi syksyllä 1944, sadat suomalaisnaiset lähtivät vetäytyvien saksalaisten mukaan. Kun isä saa hankittua hevosen, Risto kouluttautuu huoviksi. Mäkinen on nähnyt muistisairaita paitsi lääkärinä, myös siviilielämässään, sillä hänen nyt jo edesmennyt äitinsä sairasti Alzheimerin tautia. Huovi Kristof joutuu pohtimaan tarkkaan, mikä on sotilaan moraali ja mikä siviilien asema sodan jaloissa, Havaste kertoo. Kemiläinen konttoristi Annikki Pennanen, 23, ja saksalainen sotilas Peter Rasche, 21, eivät kihlautuessaan voineet aavistaa, millainen tulevaisuus heitä odotti. Lonkka alkaa olla kunnossa, joten tätä nykyä isomummo saattaa ottaa rollaattorinsa ja huristella aamutakki päällä markettiin, ja kuulolaitekin unohtuu. On päästävä kohti erilaista tulevaisuutta, jossa sodan jaloista pelastetulla, häpäistyllä naisella ja rakkauden voimalla on tärkeä, inhimillistävä osansa. Tarkoin taustoitetuista, historiallisista romaaneistaan tunnetun Paula Havasteen myös upealla, merkityksiä ladatulla kielellä lumoava Lieka (Gummerus, 2023) on nuoren huoviksi kouluttautuvan miehen kasvukertomus ja sotatarina. – En päästä Lieka-kirjan päähenkilöä helpolla. Siellä takaisin pyrkivät naiset kuulusteltiin maanpetoksesta epäiltyinä. Monien loppuelämää leimasivat häpeä ja hiljaisuus, mutta miten kävi Annikille. Se kuvaa nuijasodan kiihkeitä kuukausia 1500-luvun lopussa, kun kuninkaan sotajoukot kukistavat kapinaan nousseet talonpojat. Kuuralla ja mummilla on paljon huolta isomummosta, joka putosi pari vuotta sitten voimistelurenkaista ja mursi lonkkansa. Toivon, että Annikin tarina voisi kutsua esiin vastaavia kertomuksia sukujen ja perheiden menneisyydestä, vaietustakin historiasta – ja erityisesti juuri siitä, kommentoi Saarinen
Yllättäen lumeen kääriytynyt Lemmenlahti lumoaa helsinkiläisnaisen, ja hänestä tuntuu vaikealta luopua lapsuutensa rakkaasta kesänviettopaikasta. Sofia peri hänen veljensä kanssa Siiri-tädin mökin Lemmenlahden laitamilta Keski-Suomesta. Reija Könösen ja Sanna Laakkion tietokirja Rohkeasti rehellinen esittelee mallin, jonka avulla voi opetella viestimään itsestään rohkeasti ja läsnäolevasti. Kuvailee Tuuli Kivijoki maalaisromanttisen romaaninsa Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella (Karisto, 2023) kolmekymppisen päähenkilön, Sofian tuntemuksia, kun hän käy lukemassa lehtiä ja jouluisia tarinoita hoivakodissa. Rohkea rehellisyys on viestimistä ilman syyttelyä, painetta ja pelkoa. Miten lopettaa muiden myötäily. Jos myötäilee aina muita, voi käydä niin, ettei enää tiedä, mitä tuntee, ajattelee ja haluaa. Se teki elämästä mielekkäämpää, rikkaampaa. Sopeutumisen vuoksi ikään kuin kaventaa ja typistää itsensä, oli kyse sitten töistä, parisuhteesta, vanhemmuudesta, suvusta tai ystävyydestä. Samalla se on myös läsnäolevaa kuuntelemista, joka antaa tilaa muillekin. Aikuisiällä rehellisiksi opetelleet Reija Könönen ja Sanna Laakkio esittelevät kirjassaan Rohkeasti rehellinen (Bazar Kustannus, 2023) vuorovaikutusmallin, joka auttaa kommunikoimaan omaa ydintä niin, että voi olla aito itsensä. Sielun peili peili H yvä E lämä 95 . Hidasta elämää -kirjaperheeseen kuuluva teos on saatavilla painettuna, eja äänikirjana. lokakuuta 2023 14:24 Yhdistelmä. Ennen kuin tupa laitetaan myyntiin, Sofia käy järjestelemässä tädin tavaroita. Sofian sydän täyttyi lämmöllä, jollaista hän ei ollut tuntenut koskaan aiemmin. Hän ymmärsi, että niin mukavaa kuin olikin saada apua toisilta silloin kun sitä tarvitsi, vielä paremmalta tuntui olla itse antavana osapuolena. Isoäidistään kirjoittamassa Annikin sota ja rauha -kirjassa Satu Saarinen pohtii isoäidin elämäntarinan ohella yksityisen ja yleisen historian suhteita ja sitä, miten mennyt elää meissä. Antaessaan saa U UU UTTU UU USS!! Tapani Tukiainen: Sairaalapappi Asiaa ja anekdootteja 27,95 e + postitus Muut Tapani Tukiaisen kirjat marraskuun lukijatarjouksena 24,95 e/kpl + postitus! pienkustantamo www.valmiixi.fi • info@valmiixi.fi 040-5054094 terveys& hyvinvointi-, luonto-, lastenja kaunokirjat Ilmoitus 91x127 mm pysty sivu 1 torstai, 19
040 753 8555. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. Verkkokaupastamme löydät tuhansittain elämäniloisia yllätyksiä – jokaiselle oma pieni ihmeensä! Tutustu ja ilahdu osoitteessa www.kuukorento.fi Myymälämme palvelee osoitteessa Albertinkatu 6, 90100 Oulu KuuKorento Elämäniloisten Ihmisten Kauppa Tie itsetuntemukseen on parhaimmillaan hauskanpitoa! Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm. 0700 82585 w w w .e la m a n o h ja a ja .i n fo Tulkintaa, koulutusta sekä korut ja lahjat Selvänäkijä/Ennustaja Raili 0700-70 1313 2,38€/min+pvm Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm info@fehu.fi 96 . koko Suomessa. pl50 hki 25 Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Palvelemme Sinua Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 https://holvi.com/shop/kristallinkirkas/ Verkkokauppa: 2,38€/min www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. H yvä E lämä Sielun peili peili Ilmoitusmyynti: sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh
SELVÄNÄKÖTULKINNAT SELVÄNÄKÖTULKINNAT i i lman lman ajanvarausta ajanvarausta 2 2 €€ /alkava minuutti. T A I V A S O L I K O K O M E A T A S E T T I T N L O M A T A A K A A E S I T E A S U M U S V I L U I S A O S A N E N L I S A T K U U R A T I K L I T O S O I T I N K U R A K A P O R O S O M A J A V A I S U T J A T K O S H E L A L E N I E I S T U A R A T A N N I I N A A H O L A T I S A L L A L A U D E L I I N A E N S I L U M I R E L A N D E R N T E E R I E M O U R A A N I T E A T A R T E N O M I H D W A L T A R O T A K T O R I M O T A I A P E T A Ä A M O R O P E L S O M A L I T T O M U H A L L I T O S A K A O A B S U R D I Ä Ä N E K Ä S N A T A T I E T Ä Ä A N I T A Menovinkki Museo Milavida on omaleimainen museokohde Tampereella. Kaupunki nimesi rakennuksen Näsilinnaksi. sotasairaala. 040 530 3076 marianne.luusuaniemi@ luukku.com www.mariannehealer.fi Marianne Luusuaniemi P a r h a a t l a h j a t w w w . o n n e n l a n t t i . Luvassa on ihanaa joulun tunnelmaa! Palatsin joulu-näyttely, Museo Milavida, Milavidanrinne 8, 33210 Tampere, p. Miltä joulu maistui, miten varakkaiden perheiden kodit koristeltiin joulua varten. 1998 palatsi suljettiin odottamaan peruskorjausta ja vihdoin 2015 se avasi jälleen ovensa. VERKKOKAUPASSA mm. Nottbeckin perheessä tapahtuneiden yllättävien kuolemantapausten seurauksena palatsi myytiin Tampereen kaupungille 1905. Postitse: Hyvä Elämä -ristikko Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Kortin vasempaan yläkulmaan merkintä Hyvä Elämä ristikko 7-23. Miten joulunpyhinä vietettiin aikaa. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus KATSO KOTISIVULTA puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. Millaisia lahjoja esimerkiksi von Nottbeckit ovat saattaneet antaa toisilleen. Avoinna: 21.11.2023-7.1.2024 ti-su klo 11-18 Liput 9/5 euroa Varmista poikkeusaukiolojat Milavidan sivuilta. /alkava minuutti. Finlaysonin omistajasukuun kuulunut Peter von Nottbeck osti kaupungin omistaman kallion laelta tontin tulevalle kodilleen 1893. H yvä E lämä 97 . Tekstiviestillä: Kirjoita viestiin Hyvä Elämä ristikko 7-23 ABCDEFGHI (ristikon 9 numeroidun ruudun vastauskirjaimet numerojärjestyksessä), nimi, osoite ja puhelinnumero. Palatsi on toiminut pääosin kaupasta saakka museona, paitsi kolmen sodan aikana, joiden aikana palatsissa toimi mm. Museo puetaan jälleen tunnelmalliseen jouluiseen asuun, kun Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit -näyttelyä täydennetään 1800-luvun herrasväen joulunviettoon liittyvillä esineillä ja tarinoilla. Ristikon 6/23 ratkaisusana on OMENASOSE. Milavidaksi nimetty palatsi valmistui vuonna 1899. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Merkitse korttiin lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero sekä numeroilla 1-9 merkittyjen ruutujen kirjaimet numerojärjestyksessä. 040 831 4054. K uv a: H an na /K uv am ui st o Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Ekovakaus tarjoaa Ekovakaus -luontokävelyitä ja -ohjausta ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. Sielun peili peili ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. Lähetä se määräajassa numeroon 050 5838524. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen Kivikauppa Qii Nettikauppa: www.qii.fi Työpajat ryhmille Unisiepparit ja pentagrammit www.unelmienunikoru.com Henkiset käsityöt Äiti Maan energiaa Tehokasta kaukoparannushoitoa p. Hyvä Elämä-lehden 6/23 palkintona olleen kirjatyyny Bookseatin voitti Sirkka Kärkkäinen Mikkelistä. Soita silloin. Ratkaisun voi halutessaan lähettää myös edelleen kirjekuoressa ja vaikka koko ristikon, kunhan siinä on ratkaisurivi merkitty. Palatsin joulu koostuu näyttelystä, teemaopastuksista ja runsaasta oheisohjelmasta. Vastausohjeet ristikon ratkojalle – toimi näin:. Näyttelyssä ja opastetuilla kierroksilla tutustutaan ajan jouluruokiin, joulukoristeisiin, lahjoihin ja joulupyhien viettoon. f i Palatsi pukeutuu jouluun R A T K A I S U 6 2023 Tämän ristikon vastaukset on lähetettävä viimeistään 17.11.2023
I TUOTEMAAPERÄSSÄ USEIN SATEEN SYNNYTTÄMIÄ x2 MONEN ARABIN NIMI KERAVAA SAAKKA TOISEN TONTILLE TEHTYJÄ VÄYLIÄ ULOIMPIA ELIMIÄ , PINNALLISIA KANSSA CHEVROLETIN MALLI TÄMÄKIN RISTIKKO ”KALJU” OIRE TIETOA Kuppilassa ja kapakassa syön ja juon. . HAWKE ONGELMAN AIHEUTTAJA. -PINTAINEN UU NÄYTTELIJÄ FORSS LUODIKON OSTAJAN LUETTAVAKSI TEHTY. NAISIA MYÖS J EDESSÄ 5/9 TÄMÄN LEHDEN NIMESTÄ PALAESSA HEHKUVA LADUT NÄYTT. Ri sti kk o 7-2 02 3 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... AVARUUSHALLINTO KOSTEITA LASI HAJOSI NAISEKSI! EI KOKONAAN x2 ISO TYTTÖ MYY TEOLLISUUDELLEKIN RUNO 1. MADELEINE BILLY, MONEN . P KESKELLÄ PISAROITA L EDESSÄ MUKAVAMPI TEUVO SSAAM MAA KKEENN EEDDEESSSSÄÄ SANGEN SAARI PORVOOSSA ISOISTA KIVISTÄ PUNAAPILALAKIN SALLA SIELLÄ ”TIITTANEN” MELKEIN KIROSANA AIEMMIN JOSKUS VAISTO KUUDES NÄYTT. N VERBI SIJAMUOTO F1-ALAIN ESITYSLISTALLA EPÄVARMOJA MIEHIÄ. LUSIKOITAVA RESONANSSI JÄÄTÄ KUPPILASSAKIN! LOPUKSI PAKENEE ENSIMMÄISENÄ. HURSKE -KINTTU 1/7 J EDESSÄ HANSKI! PEKKA JUSTIINA GRAHN-LAASONEN PELI TAAVIN PAIKKA. Vauvallani on vain äiskä. USEIN MURROSIÄSSÄ Kyllä lähtee! ÖCALAN, KURDIEN SANKARI, KUNINGASNIMIKIN ANNA TELA PROFEETAKSI! -P O ST I POSSE Laatija: Jari Haapa-aho 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä edellisellä sivulla, 97.. Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... . . ATIK ISMAILKIN PERUSTA EI USKALLA LANGOISTA TAI HEVOSEN SELKÄÄN TÄYTESANA NÄYTTELIJÄ KARE UKKI REIKIIN TULPIKSI USEIN SATAMASSA LUMLEY KUVAJA PALVOTTU NÄIN VOI SAIRASTUAKIN TYRMÄT TYKISTÖSSÄ Tästä saat. . . 7/ 23 ris tik on pa lk in to na on ki rja ty yn y Bo ok se at . . J . La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. . . TAPON UHRI PANOSTUS
Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min) MAINOS. Yhdessä voimme vai kuttaa siihen, millainen tulevaisuudesta muodostuu. Kaveria ei jätetä. . Teksti: Markus Silvennoinen Kuvitus: Otto Koivunen Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Tärkeintä joka kantaa on oikea suunta. Sydämestä tulevat päätökset eivät mene ikinä hukkaan. Siihen aja tukseen on perustunut myös pohjoismainen hyvinvointi valtio, jossa jokainen on haluttu pitää mukana kyy dissä. Niin ikään elämäs sämme tekemillämme teoilla on vaikutuksia, joita voi olla vaikeaa havaita tai ennustaa. Näin voimme raken taa perustaa paremmalle huomiselle. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Yksi tapa tehdä suuri vaikutus on muistaa maail mamme kaikkein heikoimpia testamentissasi. Suomen suurimpana kansainvälisen avun järjes tönä teemme työtä kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa, jotta jokaisella olisi mahdolli suus hyvään elämään. Kaikkein köyhimmillä alueilla autamme lapsia pääsemään kouluun ja perheitä saamaan välineet toimeentulon hankki miseen. Pitkäjänteinen toiminta vie aikaa, mutta se on välttämä töntä kestävän muutoksen aikaansaamiseksi. Se on help poa. Me suomalaiset olemme tottu neet ajattelemaan, että kaikkia tarvitaan. Minkälaisen jäljen sinä haluat jättää maailmaan. Oikeus koulu tukseen, toimeentu loon ja rauhaan kuuluvat kaikille. Ne jäävät kai kumaan ikuisuuteen. Kun luonnonmullistus tai muu kriisi iskee, avun on lähdettävä heti. Lah joittajiemme avulla pys tymme viemään elintärkeää hätäapua katastrofin uhreille. Perhosvaikutukseksi kuvataan sitä, kuinka hyvin pieni asia, esimerkiksi perhosen siiven isku, voi saada aikaan suuren muutoksen toisella puolen maailmaa. Maailma voi näyttää epä varmalta, mutta se on varmaa, ettei hyviä tekoja ole ikinä liikaa. Pienellä teolla voi olla paljon kokoaan suurempi merkitys. Samaa solidaarisuutta me Kirkon Ulkomaanavussa haluamme ulottaa vielä laa jemmalle, koko ihmiskun taan. Kauaskantoisen muutok sen aikaansaamiseksi on puu tuttava ongelmien juurisyihin. Se voi muuttaa monien perheiden elämän toisella puolen maailmaa
Sillä on tutkitusti kohdennettu vaikutus mikroverenkierron laajaan järjestelmään. My ös mo ne t hu ip pu -u rh eil ija t kä yt tä vä t te ra pia a sä än nö lli se st i tu ke ma an op tim aa lis ta pa la ut um is ta , hy vä ä un en la at ua ja im mu un ijä rje st elm än to im in ta a. Sil lä on tu tk it us ti ko hd en ne tt u va ik ut us mik ro ve re nk ie rr on la aja an jä rje st elm ää n. Se n he ike nty nyt to im in ta liit tyy mo ne nla isi in oir eis iin ja sa ira uks iin se kä sill ä on va iku tu s pa la utu mis ee n työ pä ivä stä ta i liik un na sta . Tästä syystä pienimpien verisuonten verkoston hyvä toiminta on ratkaisevassa asemassa sekä terveyden ylläpitämisessä että sairauksista toipumisessa. Lyhyt hoitoaika on tehokas tapa tukea terveyttä, hyvää unen laatua, suorituskykyä, palautumista ja paranemista. BEMER on sertifioitu lääkinnälliseksi laitteeksi niin EU:ssa kuin USA:ssakin ja valmistetaan korkeimpien lääkinnällisten laitteiden standardien mukaisesti. BE ME R on se rti fio itu lä äki nn älli se ksi la itt ee ksi niin EU :ss a ku in US A:s sa kin ja va lm ist eta an ko rke im pie n lä äki nn älli ste n la itt eid en sta nd ard ie n mu ka ise sti . Myös monet huippu-urheilijat käyttävät terapiaa säännöllisesti tukemaan optimaalista palautumista, hyvää unen laatua ja immuunijärjestelmän toimintaa. BE ME R Ev o tu ke e te rv ey ttä Te ra pia lla ei ole ha ita llis ia siv uva iku tu ksi a ja se on ollu t jo 25 vu ott a kä ytö ssä its eh oit ola itt ee na se kä am ma tti kä ytö ssä klin iko illa ja ho ito la ito ksi ssa . Mik ro ve re nki ert o on pie nte n ve ris uo nte n ää rim mä ise n tih eä ve rko sto ka iki ssa elim iss ä ja ku do ksi ssa . he lli so lu ja si. Terveysteknologia kotiin BEMER on fysikaalinen terapia, joka parantaa turvallisesti ja tehokkaasti heikentynyttä verenkiertoa. Mik ro ve re nk ie rt o on pie nt en ve ris uo nt en ää rim mä is en tih eä ve rk os to ka ik is sa eli mis sä ja ku do ks is sa . Te rv ey st ek no lo gia ko tii n BE ME R on fy sik aa lin en te ra pia , jo ka pa ra nt aa tu rv all is es ti ja te ho kk aa st i he ik en ty ny tt ä ve re nk ie rt oa . Se kuljettaa hapen ja ravintoaineet kehon soluille sekä kuonaaineet niistä pois. PAL.VKO 2023-49 600114-2307 Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rt o. Lyh yt ho ito aik a on te ho ka s ta pa tu ke a te rve ytt ä, hyv ää un en la atu a, su ori tu sky kyä , pa la utu mis ta ja pa ra ne mis ta . Uu sim pie n tu tki mu ste n pe ru ste ella mik ro ve re nki ert o mu od ost aa yli 95 % ko ko ve re nki err ost am me ja se n to im in ta on pe ru se de lly tys ke ho n ka iki lle ain ee nva ih du nn an pro se sse ille . Pa lj on ko mik ro ve ris uo nia on . V erenkierron hyvällä toiminnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen terveyteen. Paljonko mikroverisuonia on. BEMER Evo tukee terveyttä Terapialla ei ole haitallisia sivuvaikutuksia ja se on ollut jo 25 vuotta käytössä itsehoitolaitteena sekä ammattikäytössä klinikoilla ja hoitolaitoksissa. Myö s mo ne t hu ip pu -u rh eili ja t kä ytt ävä t te ra pia a sä än nö llis est i tu ke ma an op tim aa lis ta pa la utu mis ta , hyv ää un en la atu a ja im mu un ijä rje ste lm än to im in ta a. Te rv ey ste kn olo gia ko tii n BE ME R on fys ika alin en te ra pia , jo ka pa ra nta a tu rva llis est i ja te ho kka ast i he ike nty nyt tä ve re nki ert oa . V ere nki err on hyv ällä to im in na lla on iso me rki tys ko ko na isv alt ais ee n te rve yte en . Se ku lje tt aa ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ill e se kä ku on aain ee t nii st ä po is . fi Tu e te rv ey tt ä, ku nt ou tu mi st a, pa la ut um is ta ja nu ku hy vi n Va in 2 x 8 min uu tt ia pä iv äs sä ! BE ME R so pii hy vin kä yt et tä vä ks i ko ko pe rh ee n hy vin vo in tia tu ke ma an . BE ME R Ev o tu ke e te rv ey tt ä Te ra pia lla ei ole ha it all is ia siv uv aik ut uk sia ja se on oll ut jo 25 vu ot ta kä yt ös sä it se ho it ola it te en a se kä am ma tt ik äy tö ss ä kli nik oil la ja ho it ola it ok sis sa . BE ME R on se rt if io it u lä äk in nä lli se ks i la it te ek si nii n EU :s sa ku in US A: ss ak in ja va lm is te ta an ko rk eim pie n lä äk in nä lli st en la it te id en st an da rd ie n mu ka is es ti.. Sill ä on tu tki tu sti ko hd en ne ttu va iku tu s mik ro ve re nki err on la aja an jä rje ste lm ää n. BE ME R No rd ic , Its eh alli nto ku ja 6, 02 60 Esp oo , 02 0-7 43 90 70 , in fo @b em ern ord ic. Se n he ik en ty ny t to im in ta lii tt yy mo ne nla is iin oir eis iin ja sa ir au ks iin se kä sil lä on va ik ut us pa la ut um is ee n ty öp äiv äs tä ta i lii ku nn as ta . Tä st ä sy ys tä pie nim pie n ve ris uo nt en ve rk os to n hy vä to im in ta on ra tk ais ev as sa as em as sa se kä te rv ey de n yll äp it äm is es sä et tä sa ir au ks is ta to ip um is es sa . co m, ww w.b em ern ord ic. Mitä tarkoittaa mikroverenkierto. Tä stä syy stä pie nim pie n ve ris uo nte n ve rko sto n hyv ä to im in ta on ra tka ise va ssa ase ma ssa se kä te rve yd en yllä pit äm ise ssä ett ä sa ira uks ist a to ip um ise ssa . Ly hy t ho it oa ik a on te ho ka s ta pa tu ke a te rv ey tt ä, hy vä ä un en la at ua , su or it us ky ky ä, pa la ut um is ta ja pa ra ne mis ta . Mih in BE ME R Ev o au tta a. BE ME R No rd ic , It se ha lli nt ok uj a 6, 02 60 Es po o, 02 074 39 07 0, in fo @b em er no rd ic .c om , ww w. Uu sim pie n tu tk im us te n pe ru st ee lla mik ro ve re nk ie rt o mu od os ta a yli 95 % ko ko ve re nk ie rr os ta mm e ja se n to im in ta on pe ru se de lly ty s ke ho n ka ik ill e ain ee nv aih du nn an pr os es se ill e. BEMER Nordic, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo, 020-7439070, info@bemernordic.com, www.bemernordic.com, www.hellisolujasi.fi Tue terveyttä, kuntoutumista, palautumista ja nuku hyvin Vain 2 x 8 minuuttia päivässä! BEMER sopii hyvin käytettäväksi koko perheen hyvinvointia tukemaan. Sen heikentynyt toiminta liittyy monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin sekä sillä on vaikutus palautumiseen työpäivästä tai liikunnasta. be me rn or dic .c om , ww w. Uusimpien tutkimusten perusteella mikroverenkierto muodostaa yli 95 % koko verenkierrostamme ja sen toiminta on perusedellytys kehon kaikille aineenvaihdunnan prosesseille. Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rto . Mih in BE ME R Ev o au tt aa . Pa ljo nk o mik ro ve ris uo nia on . fi Tu e te rv ey ttä , ku nto utu mis ta , pa la utu mis ta ja nu ku hy vin Va in 2 x 8 min uu tti a pä iv äss ä! BE ME R so pii hyv in kä yte ttä vä ksi ko ko pe rh ee n hyv in vo in tia tu ke ma an . Se ku lje tta a ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ille se kä ku on aain ee t niis tä po is. Mihin BEMER Evo auttaa. V er en kie rr on hy vä llä to im in na lla on is o me rk it ys ko ko na is va lt ais ee n te rv ey te en . Mikroverenkierto on pienten verisuonten äärimmäisen tiheä verkosto kaikissa elimissä ja kudoksissa. co m, ww w.h elli so lu ja si