H yvä E lämä 8/2021 – 7,60 7/2021 – 7,60 Onnellisuus – sisäinen taito Raija ryhtyi eläkkeellä taiteilijaksi Maistellaan jouluna rauhassa Sokeririippuvuus voi musertaa koko elämän Keramiikkataiteilija Anu Pentik katsoo tulevaan Ilmasto houkutteli Carolan Espanjaan Vyöruusulla vakaviakin seurauksia Silmäsairaudet lisääntyvät nousevan eliniän myötä Huostiloilla menossa suuri elämänmuutos Kauppakeskuskävelyllä raikuu nauru
Säästä siis pukki turhalta pähkäilyltä ja osta kaikille mieleinen lahjakortti netistä! SKANSSI.FI/LAHJAKORTTI JOULUN HELPOIN LAHJA! Osta lahjakortti sivulta: SKANSSI.FI/LAHJAKORTTI Lahjakortti on voimassa 12 kuukautta ostopäivästä, kortin arvo on valintasi mukaan 10–250 euroa ja se käy maksuvälineenä Skanssin kaikissa liikkeissä (poislukien Pelaamo, Yhteispalvelu Monitori, Manschett ja 99 Import & Autot) .. Asutpa missä tahansa, voit helpoimmin muistaa Turun seudulla asuvaa läheistäsi Kauppakeskus Skanssin lahjakortilla
Ammattilaisten toivotaan ymmärtävän lihavuuden laajaa kokonaisuutta ja sen taustalla olevia moninaisia syitä ja tunnepuolta. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Ylipaino on myös osatekijänä monissa muissa sairauksissa ja niiden ilmaantuvuudessa.. MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ on määritellyt lihavuuden sairaudeksi jo vuonna 1948, ja keväällä 2020 päivitetyissä Käypä hoito -suosituksissa todetaan, että lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa rasvakudoksen määrä on energiansaannin ja -kulutuksen epäsuhdan vuoksi lisääntynyt liiallisesti. Lisäksi kysyttiin taustoista ja ylipainoon tai lihavuuteen liittyvään hoitoon hakeutumisesta. Lihavuuden ja ylipainon kanssa elävät toivovat hoidolta ennen kaikkea konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä sekä kannustusta ja empatiaa. Lihavuuden hoitoon kaivataan ennen kaikkea konkreettisia toimenpiteitä ja empatiaa, paljastaa juuri julkaistu tutkimus. Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n päätoimittaja 8/2021 H yvä E lämä perusterveydenhuollossakaan ole vielä riittävän systemaattista lähestymistä sen hoitoon. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.. Käytännön tasolla lihavuudesta puhutaan Suomessa kuitenkin usein edelleen vain yksilön elämäntapavalintana, eikä Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. Vuonna 2017 kolmekymmentä vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia ja noin joka neljäs lihava. Yhdeksän kymmenestä lihavuuden tai ylipainon kanssa elävästä on halukas keskustelemaan hoidosta vastaanotolla, mutta liki puolet kokee keskustelun epäonnistuneen. Tutkimus osoittaa, että keskustelu ei kuitenkaan aina suju, liki puolet vastaajista kertoi, että vastaanotolla käydyt keskustelut ylipainosta eivät ole onnistuneet toivotusti. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Puh. Kannen kuva: Pentik Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. H yvä E lämä 3 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari 2021 Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 58 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 62 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy tammikuun lopussa. Lihavuutta ei tunnisteta riittävästi sairaudeksi JOKA NELJÄS yli 30-vuotias suomalainen elää lihavuuden kanssa, mutta vain harva hakeutuu hoitoon sen vuoksi. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari 2021 Aikakausmedia ry:n jäsen. Kannen kuva: Eero Wihuri Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 56 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 60 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy joulukuun alussa. Taloustutkimuksen ja Novo nordiskin toteuttamassa Potilaiden oma kokemus lihavuudesta ja sen hoitamisesta -tutkimuksessa lihavuuden tai ylipainon kanssa eläviltä kysyttiin, kuinka lihavuus ja ylipaino koetaan, kuinka niihin liittyviä riskejä tunnetaan ja millaisia tunteita niihin liitetään. ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.. VASTAAJISTA YHDEKSÄN kymmenestä kertoi, että haluaisi käydä keskustelua lihavuuden tai ylipainon hoidosta lääkärin tai hoitajan kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tulisi laatia hoitosuunnitelma, johon voi sisältyä elintapaja ravitsemusohjauksen lisäksi myös ruokahalun alentamiseen perustuvaa lääkehoitoa sekä tietyissä tapauksissa jopa kirurgista hoitoa. Hoitoa haetaan ennen kaikkea oman toimintakyvyn säilyttämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. LIHAVUUS ON YKSI suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh
32 Tuusulassa Erkkolan taiteilijakodissa on esillä Lapsuuden joulun tunnelmaa. 80 Akupunktiosta apua allergioihin. 20 Silmäsairauksiakin voi ehkäistä elintavoilla. 28 Runsaan vuoden verran eläkkeellä ollut Carola Cronqvist nauttii Espanjan säästä ja ilmastosta. 86 Carola Cronqvist teki vuosia kahta työtä, jotta sai hankittua eläkepäivikseen Espanjasta asunnon. Sisältö 8/2021 Turkulainen saunayrittäjä Mervi Hongisto ehtii ennen oman työpäivänsä alkua kauppakeskuskävelylle Skanssiin. 86 Martta Wendelinin Satukonttilehden kuvitus Kolme lasta ovella on esillä Tuusulan taidemuseon Lapsuuden joulunäyttelyssä. 66 Jouni Särkijärvi kerää traktoreita. 28 Turun Skanssissa käydään kauppakeskuskävelyillä. Nyt he asuvat perheineen Hämeenlinnassa. 26 Jokainen vesirokon sairastanut on altistunut vyöruusulle. 62 Kolumni: En koskaan ole odottanut kevättä niin innokkaasti kuin nyt. 68 Karjapito loppui ja valot sammuivat Huostiloiden navetasta. 72 Halle ja Pekka Mehtälä tapasivat opiskellessaan kumpikin Englannissa. 18 Raija Koivisto tekee tilauksesta sisustustaidetta. 76 Marja Kalola saa voimaa runojen kirjoittamisesta. 32. Hän teki vuosikausia kahta työtä ostaakseen asunnon. 56 Onnellisuus on ihmisen sisäinen taito. 82 Hullunrohkeat ideat ovat leimanneet Markku ”Mato” Valtosen elämää. Hän jatkaa yhä 79-vuotiaana luovaa työtään. 36 Terho Peltoniemen joulukorteissa elää mennyt aika. 52 Suomalainen mies voi fyysisesti melko hyvin, mutta monella on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. 4 H yvä E lämä 6 Savi on Anu Pentikin intohimo ja suuri rakkaus. Pahimmillaan liika sokeri aiheuttaa isoja ongelmia. 48 Vuoropuhelu luonnon kanssa kantaa Petri Nevalaista erämaaretkillään. 38 Jouluna maistellaan rauhassa juhlaruokaa. 14 Merikukka Forsiuksen hyvää elämää. 46 Johanna Oikarinen pääsi irti sokerikoukusta. 42 Yhä useampi on tänä päivänä sokeririippuvainen
Edun arvo 109€ Pikajuoksija Annimari Korte PEITTOTARJOUS TEMPUR-FIT Classic Light -peitto (alk. Tempurilla on tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät. TEMPUR on siis paras selälle ja unelle! Lisätietoa ajankohtaisista kampanjoista www.tempur.. • tempur.. 308€) alk. 8250 €) 7250 € Suosittelen Tempuria ihan kaikille! Tempur Brand Store NYT AVATTU! BRAND STORE PORI, JÄRVENPÄÄ, JUMBO ja HELSINKI OUTLET ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla • HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla • RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • sleepcenter.. TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynyn ostajalle Comfort -matkatyyny KAUPAN PÄÄLLE! SÄNKYTARJOUS TEMPUR North -moottorivuode 160x200 cm (norm. Tyytyväisyys perustuu Nasan alun perin keksimään materiaaliin ja nukkumisergonomiaa parantaviin TEMPUR -patjoihin ja -tyynyihin, jotka valitaan aina yksilöllisesti asiantuntijan avulla. Nyrkkeilyn maailmanmestari Eva Wahlström Golf-mestari Mikko Korhonen PARAS SELÄLLE JA UNELLE AITOA TEMPURIA suosittelee Suomen Selkäliitto, Suomen Uniliitto sekä Nivelyhdistyksen asiantuntijat. 199€ Tätä ilmoitusta näyttämällä marraskuun tarjoukset voimassa joulukuun 2021 loppuun Seniorilehden lukijoille! Kaikki säätövuoteet TONNI POIS ja sinkkuvuoteet -500
6 H yvä E lämä Savi on Anu Pentikille elämä ja intohimo
Teksti : Tarja Pitkänen Kuvat: Pentik Oy K eramiikkataiteilija Anu Pentikillä on takana pitkä ja menestyksekäs ura, eikä se suinkaan ole vielä lopussa. Juuri tulivat markkinoille Anun viimeisimmät työt, naivistiset, sympaattiset koirafiguurit, jotka ovat kaikki uniikkeja. Positiivisuus on elämässä tärkeintä. Topi Pentikäinen sai Posiolta paikan voimistelunopettajana. Nyt, 79-vuotiaana, hän yhä jatkaa luovaa työtään. Jos häntä ei näy tehtaalla, hän luultavasti työskentelee saven parissa kotistudiossa. Kun muut muuttivat Posiolta pois, päättivät Anu ja Topi Pentikäinen toteuttaa haaveensa ja muuttaa Lappiin. Appelsiinit edustavat Anulle yhä vieläkin surua. Eikä juuri katsele taaksepäin, vaan yhä edelleen eteenpäin, tulevaisuuteen. Anun teosten loppumaton inspiraation lähde on Lapin kesytön luonto. Yleensä hän ei piirrä suunnitelmiaan, vaan tekee ne. Juuri nyt ilonaihe on, että Anu Pentikille myönnettiin valtion muotoilupalkinto, alan korkein kunnianosoitus. Taiteilijan mielikuvituksesta oli apua jo silloin. – En jää koskaan märehtimään vanhoja asioita ja vaikeuksia. Äiti lahjoitti enkelinä minulle voimaa. Vaikeudet ja surut eivät ole Anua nujertaneet. Ensimmäinen menestystuote oli Kaamoskivi-kynttilänjalka. H yvä E lämä 7 ® Savi on Anu Pentikin intohimo ja suuri rakkaus. – Minusta tuli itsenäinen ja peloton. Yöllisen sairaalamatkan jälkeen isä oli tullut kotiin, äidin talvitakki kainalossa, appelsiinipussi kädessä, ja kertonut, että äiti on mennyt taivaaseen. Uskoin itseeni, sain vastuuta. – Minulla on ollut onni pysyä terveenä ja työkykyisenä. Äidin menetys oli kova paikka, mutta jälkeen päin Anu on ajatellut, että siitä seurasi hyviäkin asioita. Anu jäi äidittömäksi kuusivuotiaana ja isä yksinhuoltajaksi kolmelle lapselle, joista yksi oli keskosena syntynyt vauva. Iloa Anu kokee jokaisesta onnistumisesta. ”Kyl myö selvitään.” Siitä tuli Anulle elämän motto. Askartelunohjaajan koulutuksen saanut Anu valmisti kotona saviesineitä ja nahkatöitä sekä opetti kuvaamataitoa lukiossa ja keramiikkaa kansalaisopistossa. ”Kyl myö selvitään” ”Kyl myö selvitään.” Se on lause, jonka Anu Pentik – silloin Eeva Anneli Pasi – kuuli pikkutyttönä usein isältään. Perheen äiti oli menehtynyt synnytyksessä. Anu Pentikin kädet ovat savessa edelleen lähes joka päivä.. Sitten yritys starttasi vuonna 1971 – lähes vahingossa. Käsityötuotteet, omakotitalon kellarissa tehdyt kynttilänjalat, myytiin Posion Essolla. Hän loi keramiikkaharrastuksestaan menestyvän yrityksen, voitti kaikki haasteet ja ylitti esteet, joita matkan varrella kyllä on riittänyt. Yrityksen nimi muodostui Eeva Anneliksi kastetun Anun lempinimestä ja puolison sukunimen lyhenteestä. Ja Anu on paitsi selvinnyt, myös ylittänyt useimmat unelmansa. Kaamoskivestä kaikki alkoi Elettiin 1970-luvun alkua. Kodin, keramiikkapajan ja kahvilan yhdistävästä hirsimökistä tuli nopeasti niin suositKeramiikkataiteilija Anu Pentik on käsillä tekijä. – Palkinto ei tullut yksin minulle, vaan meille kaikille. Metsät ja järvet, rauha, Posion eläimet, värit ja muodot – mutta ennen kaikkea eletyn elämän kaikki eri sävyt vaaleasta tummaan ja aina hiiltyneeseen puuhun. Kun asiat ovat kunnossa, terveyskin on kunnossa. Kun Pentik oli yrityksenä alkutekijöissään, pankinjohtaja kysyi lainaa haettaessa: ”Onko tämä vain rehtorin rouvan näpertelyä vai bisnestä?” Näpertelyksi se ei jäänyt
Pasi Syntynyt: 3. – Kun katsoo maailmaa kerran avoimesti ja luovasti, ei muita katsomisentapoja enää olekaan. Anu Pentik Eeva Anneli Pentikäinen, os. 8 H yvä E lämä tu ostospaikka ja matkailukohde, että perheelle löytyi rauhallinen nukkumasoppi enää saunan lauteiden alta. elokuuta 1942 Kuusankoskella Asuinpaikka: Posio Ammatti: taidekeraamikko, muotoilija Ura: Pentik Oy:n perustaja, suunnittelija ja taiteellinen johtaja Perhe: Puoliso Topi Pentikäinen, lapset Raisa Bergman ja Pasi Pentikäinen, seitsemän lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta ’’Kun haluaa aina tehdä parempaa ja parempaa, ja onnistua tekemisessä, luovaa ajattelua tarvitaan joka ainoa päivä.’’ – Kun haluaa aina tehdä parempaa ja parempaa, ja onnistua tekemisessä, luovaa ajattelua tarvitaan joka ainoa päivä. Topi jätti opettajan työnsä ja ryhtyi yrityksen toimitusjohtajaksi. Luovuutta ja rohkeutta Taiteilijana Anu Pentikiä ajavat eteenpäin uteliaisuus, kokeilunhalu ja jatkuva uudistuminen. Mutta aina on löytynyt ratkaisu. Anu Pentik on usein tehnyt ratkaisuja, joita moni ei olisi uskaltanut tehdä, ja satsannut asioihin edes tietämättä, miten ne rahoitettaisiin. Pentik saavutti tunnettuutta, Anu matkusti maailmalla ja oli esillä naistenlehdissä, ja Pentikäiset vieraina presidentin linnanjuhlissa. Vuonna 1976 tuli Hiisikupista menestys. Pentikin juhlavuosi huipentui ”Alussa oli siemen” -näyttelyyn. Markkinointi on Anun mielestä aina ollut yksinkertaista: kun tekee hyviä tuotteita, ja erilaisia kuin muut tekevät, niitä on helppo myydä. Anu Pentikin uusin luovuuden näyte on juuri markkinoille tullut keramiikkakoirien lauma, jonka jokainen jäsen on käsintehty ja oma persoonansa yksilöllisine kasvonpiirteineen ja asusteineen.. Anu Pentik WAMin näyttelyssä Turussa viime kesänä. Viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu monta tarinaa. Matkan varrelle on mahtunut monenlaista, myös paljon haasteita, muun muassa talousvaikeuksia ja konkurssinkin uhkaa. Kaikki myytiin, mitä ehdittiin tehdä
Anu Pentik suunnitteli ensimmäiset astiastonsa, Ainon ja Tapion, keskelle lamaa. Anun intohimo saveen on säilynyt läpi vuosikymmenten. Tulee uusia asioita ja uutta tekemistä. Alkuun niitä myytiin Posion Essolla. Kaikki keramiikka tehdään Posiolla, maailman pohjoisimmassa keramiikkatehtaassa. Topi ja Anu Pentikäinen ovat kautta vuosikymmenten olleet yhdessä vahva ja toisiaan täydentävä pari. – Luovuus kasvaa kuin pullataikina. Siellä näkyy uutta aikaa, nuoria ihmisiä, paljon positiivisuutta. – Tuskaa olisi se, että edessä olisi tyhjä paperi eikä tietäisi, mitä siihen piirtäisi. Joillakin taiteilijoilla luomisen tuska on ajoittain suuri. En monestikaan piirrä suunnitelmiani, vaan teen ne omilla käsilläni valmiiksi. Anu Pentikillä ei. – Minä olen käsillä tekevä ihminen. – Minulla on ollut 50 vuotta sama ajatus päässä herätessäni kello viideltä aamulla: ihanaa, kohta minä saan painaa käteni saveen. Niiden jälkeen syntyivät Vanilja ja Valo, joista tuli myös klassikkoja. Nyt minä haaveilen tulevaisuudesta. Kellon mukaan hän ei myöskään ole elänyt. Anu Pentik viehättyi Lapista heti Posiolle muutettuaan. – Mietin asioita etukäteen, ja kun tuntuu hyvältä, ryhdyn siihen. Ei luomisen tuskaa – Suuri osa haaveistani on toteutunut tai oikeastaan ylitoteutunut. Kauneuden takana on aina tarina.. Kaamoskivestä alkoi Pentikin menestystarina. H yvä E lämä 9 ® Tänä päivänä Pentik on monipuolinen sisustamisen designtalo, jonka liikevaihto vuonna 2020 oli 24 miljoonaa euroa. Uusimmat Anun suunnittelemat astiasarjat Kivi ja Kallio ovat vuodelta 2015 sekä Kuksa ja Kajo vuodelta 2021. Omia myymälöitä on verkkokauppa mukaan lukien 47 ja Pentik työllistää lähes 250 henkilöä Suomessa. Erityisiä suosikkeja Anu Pentikillä ei omien tuotteidensa joukossa ole. – Kun jokin on tehty ja lähtee pois käsistäni, en jää sitä ajattelemaan. Ei minulla ole sellaista. Haluan kasvaa ja kehittyä, ja asettaa tavoitteen aina vain korkeammalle. Kun jostakin lähtee ja onnistuu siinä, tekee sitten tavoitteen ja sekin onnistuu, haluaa lisää. Urani ja Pentik ovat suurempia kuin koskaan osasin haaveilla
Iso näyttely haaveissa Anulla on ollut uran varrella useita näyttelyitä, suurimpina Retretin näyttely vuonna 2005 ja Väinö Aaltosen taidemuseon WAMin näyttely viime kesänä. Lapsenlapsenlapsiakin on jo kaksi. Yhä edelleen Anu ja Topi viettävät joka lauantai parisuhdeillan, jolloin ei ei keskitytä mihinkään muuhun kuin yhdessäoloon. – Kun on tehty uusia tuotteita, on tietysti pitänyt ajatella sitä, mitä ihmiset olisivat valmiita maksamaan tästä. Molemmat kunnioittavat, ihailevat ja kannustavat toista. Topi on tukenut minua hyvin paljon. Hyvä laitettava kiertämään Raha ei ole eikä ole koskaan ollut Anulle itseisarvo. Parisuhteesta on myös aina huolehdittu, kiireisimpinäkin työvuosina. Meillä on erittäin hyvä suhde. Kun Anu viiletti maailmalla työn vuoksi, Topi hoiti paitsi yritystä, myös lapsia ja kotia. 10 H yvä E lämä Puolisolta suuri tuki Perheen merkitys on Anulle ja myös hänen uralleen suuri. Juuri saadusta muotoilupalkinnostakin Anu aikoo laittaa hyvän kiertämään. Iloa ovat aina tuottaneet myös lapset, tytär Raisa ja poika Pasi, sekä lapsenlapset, joita on nyt seitsemän. Pentik Kartano toimii taidekotina, vierasateljeena sekä näyttelyja tapahtumapaikkana. – Topin kanssa olemme kasvaneet yhteen tässä 56 vuotta jatkuneessa suhteessa. Myös Anun taiteellisuudelle on jatkajia. – Enkä edes halua itselleni enempää, vaan mietin, miten voisin järkevästi lahjoittaa rahaa pois. Anu Pentikin taiteen omaleimainen kauneus syntyy vuodenaikojen ja Lapin luonnon ehtymättömästä alkuvoimasta.. – Mutta kun puhutaan rahasta, puhutaan vastuullisuudesta. Siinä on Anu ja Topi Pentikäisen kunnostivat yli 150 vuotta vanhan timisjärveläisen porotilan taiteen kodiksi. Hän haluaa satsata erityisesti nuoriin. Tyttärentytär Iiris Pentikäinen on paitsi lääkäri, myös lahjakas kuvataiteilija. Näyttelyllä juhlistettiin Pentikin 50-vuotista taivalta. Raha on merkinnyt paljonkin – ei henkilökohtaisesti, vaan siksi, että sen hankkiminen on ollut välttämätöntä, jotta on voitu pitää Pentik pystyssä. Suvun nuorilla on myös musikaalista lahjakkuutta. Ei siellä niin paljon ole, että sitä kannattaisi ajatella. – Nyt pitää vain olla niiden arvoinen. – Ylpeänä katson lapsia ja lapsenlapsia, he ovat pärjänneet. – Nykyisin en tiedä, paljonko tilillä on rahaa. – Olen iloinen, että siemen sieltä puhkeaa. Merkitsevimpiä hänelle itselleen ovat Tasavallan presidentin vuonna 2014 myöntämä Pro Finlandia -mitali, Lapin yliopiston myöntämä taiteen kunniatohtorin arvo vuonna 2012 ja juuri saatu muotoilun valtionpalkinto. Toivon, että voin vielä tehdä ison näyttelyn, jossa kokoan kaiken osaamiseni ja sen kiitollisuuden, jota tunnen.Tiedän sen näyttelyn teeman ja muodot, jotka haluan. Jos sitä on sen verran, että voin toteuttaa mielihalujani, vaikka lähteä viikoksi Pariisiin, kaikki on hyvin. – Olemme Topin kanssa koko ajan haastaneet toisiamme kasvamaan ja olemme yhdessä kulkeneet kasvun portaita. Anu on saanut vuosien varrella lukuisia palkintoja
– Teen nuorten assistenttieni kanssa enkelinsiipiä. Se on hauskaa.’’ paljon uutta, ja minulle vaikeaakin. – Toki työhön on kuulunut matkusteleminen, ja siitä pidän. Kivi-sarja on Anu Pentikin käsialaa vuodelta 2015. H yvä E lämä 11 Lähteet: Parkkinen, Marja-Leena: Saven sytyttämä Sainio, Pentti: Satumainen tarina Pentikin nettisivut ’’Teen nuorten assistenttieni kanssa enkelinsiipiä. – Taiteen tarkoitus on kaksinainen. Taiteella on aina tarkoitus ja sanoma. Se on hauskaa. – Kunhan vain Euroopassa taas ryhdytään tekemään tekemään tuotteita, eikä osteta kaikkea Aasiasta. – Nyt olen vapaa tekemään, mitä haluan. Suomalaisen muotoilun tulevaisuuteen Anu uskoo. Mutta se on vielä haave. Meillä on uusia ihmisiä, ja uudet tuulet puhaltavat. – Meillä on hyvät koulutusmahdollisuudet ja paljon hyviä, osaavia nuoria. – Oikein hyvältä näyttää. Voi tulla uusi, samanlainen kukoistus kuin oli vaikkapa Wirkkalan ja Sarpanevan aikaan. Omaan työhön – tai mieluummin harrastukseen, kuten Anu itse nyt sanoo – kuuluu juuri nyt oikein hyvää. Silloin tällöin Anu kaipaa väriterapiaa: matkaa jonnekin, jossa on väriä ja valoa. – Uskon kyllä, että Suomen muotoilu taas nousee. Anun ei enää tarvitse hoitaa juoksevia asioita, eikä edes ensisijaisesti miettiä, mikä menee kaupaksi. Jo nyt näyttää siltä, että olemme uusilla asioilla onnistuneet. Totta kai keramiikkaa tehdessäni silti on takaraivossa, etten halua tehdä turhaa tavaraa, vaan sellaista taidetta, joka tuottaa iloa ja jolla on jonkinlainen tarkoitus. Siitä on tullut moderni klassikko, jonka suosio ei näytä vähenemisen merkkejä.. On taiteilijoita, jotka haluavat näyttää ihmisille epäkohtia, ja se on myös hyvin arvokasta, vaikkei se ole minun lajini. – Ei minulla muuta ole. Vain savi, savi ja savi, Anu nauraa. Pentikin tulevaisuuden Anu näkee hyvänä ja valoisana. Minun taiteeni tarkoitus on luoda kauneutta, hyvää oloa, tasapainoa ja iloa. Savi, savi ja savi Savi on Anun suuri rakkaus ja ainoa harrastus. Mutta muotoilumme tulevaisuus riippuu paljon siitä, että meillä olisi alan tuottajia ja teollisuutta. – Ikävöin vaikkapa Intian värejä tai Marrakeshin. HE Anu Pentikin suunnittelema Aino on yksi parhaiten myydyistä Pentikin astiasarjoista kautta aikojen. Pentikin johtoryhmä uudistettiin muutama vuosi sitten, ja taloon tuli myös myös ulkopuolinen toimitusjohtaja
Hyvä vuorovaikutussuhde oppilaiden kanssa on palkitseva, ja sitä kautta voimaa antava. ”Elämän palapelin” palaset ovat nyt kutakuinkin paikoillaan, tai ainakin tiedän missä ne palaset ovat. Hyvään elämään kuuluu myös se, ettei kaikkea tarvitse koko ajan miettiä niin hirveästi, niin kuin nuorempana, vaan osa asioista menee jo omalla painollaan. Mistä saat elämääsi voimaa. Kaikesta ei myöskään koko ajan tarvitse kantaa huolta, koska tähänastisen elämänkokemuksen perusteella sitä tietää, että tietyt asiat järjestyvät ilman murehtimistakin. Ajattelen niin, että tässä iässä sitä haluaa palasten olevan ainakin lähes oikeilla kohdillaan. 12 H yvä E lämä Mikä tekee elämästäsi hyvän. Useat avoinna olevat asiat ahdistavat nyt enemmän kuin nuorena. Elämästäni hyvän tekee myös se, että elän nykyään enemmän tässä hetkessä kuin aikaisemmin. Minua voimaannuttavia asioita ovat onnellinen parisuhde, lapset sekä mielekäs ja palkitseva työ. Arki tuntuu tällä hetkellä juhlalta ja osaan iloita pienistä, arkisistakin asioista. Nuorempana odotin aina jotain erityistä tulevaksi, kuten esimerkiksi juhlia ja matkoja, enkä osannut nauttia siitä mitä minulla oli. Olen aina harrastanut liikuntaa, ja se on ehdottomasti edelleen asia, josta saan voimaa. Luonnossa liikkuminen ja meidän ihanat kissamme tuovat iloa ja voimaa elämääni. Myös uusien asioiden oppiminen ja tekeminen tässä iässä antavat voimaa. Elämän palapelin palaset ovat paikoillaan Merikukka Forsiuksen hyvää elämää Merikukka Forsius Ikä: 49-vuotias Kotoisin: Helsingistä, asui pitkään Vihdissä, nyt Sipoossa Koulutukseltaan: kasvatustieteiden maisteri Toimi kansanedustajana 1999 – 2011, työskentelee luokanopettajana Parisuhteessa, kaksi poikaa
Siinäkin toteutui yksi haave. Muistan ne kuin eilisen päivän, vaikka nuoremman poikani syntymästä on jo 13 vuotta. Lyhyen aikavälin haaveeni on matkustaa Yhdysvaltoihin tapaamaan siellä opiskelevaa ja jääkiekkoa pelaavaa poikaani Dania. Elämäni kohokohtaa tai tässä tapauksessa kohokohtia ei tarvitse kauaa miettiä. Lisäksi haaveilen siitä, että voisin vielä harjoitella tennistä ohjatusti, ja ehkä myös osallistua joihinkin kilpailuihin. H yvä E lämä 13 Kun mietit elämääsi, mikä on sen kohokohta. Haaveilen saavani tehtyä keskeneräiset erityisopettajan opintoni loppuun. Mistä haaveilet. Kohokohtia on kaksi, eli molempien poikieni syntymät. Merikukan motto Sinä voit, Sinä pystyt, Sinä osaat! HE – Olin ensimmäistä kertaa Kolilla viime kesänä. Elämäni kohokohdiksi haluaisin nostaa vielä poikieni kasvuun ja elämään liittyvät tapahtumat. Kuva: Outi Outi Weckström
AHDISTUSPOTILAIDEN OIREET voivat lievittyä kolmen kuukauden ohjatun liikunnan avulla, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. 14 H yvä E lämä SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA tunnetusti alentaa verenpainetta, mutta suotuisia verenpainevaikutuksia nähdään jo yhden intensiivisen liikuntasuorituksen jälkeen. Päivällä mitattu verenpaine laski 3 mmHg ja yöllinen verenpaine 1,8 mmHg. Tutkimuksessa 290 ahdistuneisuushäiriötä potevaa ruotsalaista satunnaistettiin kolmeksi kuukaudeksi intensiiviseen tai kevyempään liikuntaryhmään tai verrokkiryhmään, joka sai vain liikuntaohjeita. Tulokset perustuvat 37 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja yhteisanalyysiin, ja niiden perusteella verenpainepotilaiden systolinen vuorokausiverenpaine laski keskimäärin 1,6 mmHg ja diastolinen 1 mmHg yhden liikuntasuorituksen jälkeen. Pelkkä voimaharjoittelu tai voimaharjoittelun ja aerobisen liikunnan yhdistelmät eivät laskeneet verenpainetta. Myös puuttuvat hampaat liittyivät korkean verenpaineen riskiin. Osallistujia seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta, ja korkea verenpaine todettiin tuona aikana lähes kaksi kertaa todennäköisemmin potilailla, joiden hammasterveys oli huono ja jotka todennäköisesti sairastivat parodontiittia, hampaan kiinnityskudossairautta. Vaikutus oli yhtä suuri verenpainelääkityksellä olevilla ja lääkitsemättömillä, mutta koski vain intensiivistä aerobista liikuntaa kuten juoksemista. Fysioterapeutin ohjauksessa tehdyt harjoitukset kestivät tunnin ja niitä tehtiin kolmesti viikossa. Hammastarkastukset todennäköisesti ehkäisevät hampaiden kiinnityskudosten tulehdusta eli parodontiittia, joka on yhdistetty verenpaineen kohoamiseen. VUOSITTAIN HAMMASLÄÄKÄRILLÄ käyvät sairastuvat korkeaan verenpaineeseen muita epätodennäköisemmin. Korkeaa verenpainetta potevien verenpainelukemat pysyvät matalammalla ainakin vuorokauden ajan, tuore tutkimus osoittaa. Rokotukset estäneet puoli miljoonaa kuolemaa TUOREEN ARVION perusteella koronavirusrokotukset ovat estäneet ainakin 470 000 yli 60-vuotiaan eurooppalaisen kuolemaa vuoden 2021 aikana. Koronarokotukset käynnistettiin Euroopassa ja lähialueilla nopeasti ja vuoden 2021 marraskuussa 80 prosenttia alueen yli 60-vuotiaista oli saanut kaksi ja 84 prosenttia ainakin yhden rokotusannoksen. Luvut julkaistiin Euroopan tautikeskuksen Eurosurveillance-lehdessä, ja ne perustuvat 33 Euroopan alueen maan tietoihin vuoden 2020 joulukuun ja 2021 marraskuun väliltä. Hampaiden hyvä kunto ehkäisee verenpainetta Liikunta voi lievittää ahdistusta Jo yksi juoksulenkki laskee verenpainetta. Tämä on noin puolet kuolemista, joiden voisi olettaa tapahtuneen ilman rokotuksia. Tulosten perusteella ahdistusoireet vähenivät kummassakin liikuntaryhmässä selvästi todennäköisemmin kuin verrokkiryhmässä, mutta muutos oli suurempi intensiivisemmin harjoitelleilla. Suuri osa potilaista poti kroonista ahdistusta, ja heistä harvat olivat fyysisesti aktiivisia tutkimuksen alkaessa
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Lancet Infectious Diseases -lehdessä, ja se perustuu 260 000 suomalaisen terveystietoihin vuosilta 1986–2005. Yhteys havaittiin riippumatta yöunien kestosta ja unirytmin vaihteluista. Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysi rajattiin dementioihin, jotka oli todettu yli kymmenen vuotta infektiosta. Hygieeninen Hajuton ja mukava käyttää SUOJAA MYÖS KÄYTTÄJÄÄ 19 ,50€ /kpl Tervetuloa ostoksille!. Univaje sairastuttaa Vakavat infektiot saattavat altistaa dementialle Jymy-yllätys Tarjouksen voit tilata verkkokaupasta osoi eesta www.terveyskauppaulpukka.. Tarjous on voimassa vain tilaamalla ja niin kauan kuin tavaraa rii ää. Myöskään aamutai iltarytmisyys, tupakointi, painoindeksi, diabetes, korkea verenpaine tai sosioekonomiset seikat eivät selittäneet tuloksia. tai soi amalla asiakaspalveluumme puh 0400 195 691. Yhteys ei rajoitu vain keskushermoston infektioihin. Keskimäärin 15-vuotisen seurannan aikana 77 000 osallistujaa joutui sairaalahoitoon infektion takia ja 2 800 sairastui dementiaan. Asiakaspalvelumme on avoinna ti-to klo 11-18. Pienimmässä sairastumisvaarassa ovat iltakymmenen ja yhdentoista välillä nukkumaan menevät. H yvä E lämä 15 ® UNIVAJE JA UNIONGELMAT on yhdistetty sydänoireisiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella myös nukkumaanmenoaika saattaa vaikuttaa sydänriskeihin. Tilauksen voi tehdä myös sähköpostilla: asiakaspalvelu@terveyskauppaulpukka.. Kahden (2) tuo een tilaaja saa tilauksen postikului a koodilla Seniori-ETU. Lisäetu: Kahden tuo een tilaajalle toimitus ilmaiseksi! ODOTETTU UUTUUS! ENTISTÄ PAREMPI SUOJA! Kuparimaskeja on saatavilla nyt FFP2-suojaimina Copper Inside kuparimaski FFP2 hengityksensuojain 5-kerroksinen, sisin ja uloin kerros on käsitelty kuparioksidilla Hengityksensuojain on tarkoitettu suojaamaan käyttäjäänsä ilmassa leijuvilta kiinteiltä ja nestemäisiltä partikkeleilta ja aerosolilta. Nukkumaanmenoaika vaikutti etenkin naisten sydänriskeihin, mutta tältä osin tulokset vaativat vielä lisäselvityksiä. Verrattuna klo 22–23 aikoihin nukkumaan meneviin riski sairastua sydänja verisuonitautiin kuusivuotisen seurannan aikana oli neljänneksen suurempi osallistujilla, jotka menivät yöunille ennen iltakymmentä tai vasta puolenyön jälkeen. Tilaukset toimitetaan postitse (postimaksu 5,90€). Tilauksen voi maksaa kaikilla yleisimmillä debittai credit-korteilla sekä Klarna-maksutavoilla. Vakavan infektion sairastaneiden riski sairastua seurannan aikana dementiaan ja etenkin verisuoniperäiseen dementiaan oli 50 prosenttia suurempi kuin muiden potilaiden. VAKAVAT SAIRAALAHOITOA edellyttävät infektiot saattavat suurentaa riskiä sairastua dementiaan, suomalaistutkimus osoittaa
Lempimusiikin kuuntelu hyväksi muistille ITSELLE TÄRKEÄN MUSIIKIN päivittäinen kuunteleminen saattaa lisätä aivojen muovautuvuutta ja parantaa muistisairaiden kognitiivisia kykyjä. Muutoksia näkyi myös muualla aivoissa, muun muassa aivojen valkeassa aineessa. Tutkimukseen osallistuneet 14 vapaaehtoista kuuntelivat kolmen viikon ajan tunnin päivässä heille tärkeitä lauluja ja kappaleita. Verrattuna lumevalmisteeseen suurimmat vaikutukset nähtiin ACE:n estäjillä ja ATR:n salpaajilla. Havainto on mielenkiintoinen, sillä monissa tutkimuksissa naisten kuolleisuus on havaittu suuremmaksi sydänkohtauksen jälkeen. Potilaita seurattiin kymmenen vuotta kotiuttamisen jälkeen. Tämä havaittiin 70–79-vuotiailla sekä yli 80-vuotiailla riippumatta heidän saamastaan hoidosta.. 16 H yvä E lämä Ikä miehet toipuvat naisia huonommin VERENPAINELÄÄKKEILLÄ SAAVUTETTU verenpaineenlaskeminen voi tuoreen metaanalyysitutkimuksen mukaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Tulosten perusteella itselle tärkeän ja merkityksellisen musiikin kuunteleminen liittyi rakenteellisiin ja toiminnallisiin hermoratojen muutoksiin etenkin aivojen etuotsalohkossa, joka on keskeinen kognitiivisille toiminnoille. Osa lääkkeistä saattaa myös suurentaa diabetesriskiä. Verenpainelääkitys saattaa ehkäistä diabetesta YLI 70 VUOTIAANA sydänkohtaukseen sairastuvat miehet saavat uusia oireita selvästi naisia todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Systolisen verenpaineen alentuminen 5 mmHg:llä liittyi 11 prosenttia pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen, tulokset osoittivat. Potilaita oli 32 000 ja heistä puolet oli miehiä. Kun erot lääkityksissä, oireissa ja monissa muissa taustamuuttujissa huomioitiin, miesten riski sairastua vakavaan sydänja verisuonitautioireeseen oli noin viidenneksen suurempi kuin samanikäisten naisten. Tutkimuksessa tarkasteltiin 20 suomalaissairaalaan tuotuja yli 70-vuotiaita sydäninfarktipotilaita kymmenen vuoden ajalta. Tuoreessa tutkimuksessa vaikutukset havaittiin potilailla, joilla on lievä kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä tai varhaisvaiheen Alzheimerin tauti. Beetasalpaajat ja tiatsidit puolestaan suurensivat diabetesriskiä, mutta kalsiumkanavan salpaajat eivät vaikuttaneet suuntaan tai toiseen
Hän ryhtyi tekemään sisustustaidetta. – Tulee aina hyvä fiilis, kun laitan tämän työtakin päälle, Raija hymyilee.. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Raija Koiviston työt edustavat ihanan huoletonta bohoa eli boheemia sisustustyyliä. Tänä syksynä on syntynyt ruskeaa materiaalia. 18 H yvä E lämä ”Iloitsen kaikesta mitä teen” Raija Koivisto aloitti eläkkeelle jäätyään toisen elämän
– Sitten homma lähti vähän lapasesta. Raija Koiviston töitä on esillä sisustusliikkeiden myyntinäyttelyissä. Tein 150x100-kokoisen taulun, joka herätti huomiota niin, että aloin saada tilauksia, Raija Koivisto, 72, kertoo. Myös työelämänsä Raija on tehnyt esteettisten asioiden parissa tekstiilija vaatetusalalla. Sekatekniikalla tehdyissä töissä on toisinaan myös hiekkaa ja kipsiä tai vaikka lehtikultaa. Uskon, että se, että matka on ollut tosi kiva, näkyy myös lopputuloksessa. Raija kuvailee työskentelevänsä puoliammattilaisella otteella. Ensimmäiset työni olivat enemmän esittäviä. Pienistä positiivisista murusista on elämän ilo osattava ottaa, jos isoja odottaa, joutuu pettymään. Olen tullut rohkeammaksi ja avautunut tekemiselle. Raija käyttää sekä öljyettä akryylimaaleja sekä erilaisia maaleihin sekoitettavia aineita, kuten paksunnoksia. – Kävin itseni kanssa tärkeän keskustelun. Toiveikas ja positiivinen Raija peräänkuuluttaakin elämiseen rohkeutta. H yvä E lämä 19 E nsiksi syntyi pienempiä töitä. Olemmehan itse itsemme parhaita ystäviä. – Harrastuksessa parasta on se, että kaikki muu unohtuu. – Sitten poikani perhe muutti loftasuntoon, jossa oli isot seinät ja he pyysivät, että että tee heille joku juttu. Nyt teen isommalla ja rennommalla otteella. – Virheiden pelkääminen tappaa luovuuden, ja kun ei aseta itselleen liian suuria tavoitteita, pysyy innostuneena ja luovana. Sen myötä aloin myös uskoa itseeni enemmän. Tästä en halunnut missään tapauksessa sellaista. Vaikka teen työtä muille, tykkään myös itse siitä mitä teen ja uskon aina tehdessäni, että tästä tulee hyvä juttu, Raija hymyilee. Työelämässä on aina ollut suuria tavoitteita ja päämäärä, joka on pitänyt saavuttaa. Joskus otan jotakin valmistakin mukaan ideoinnin avuksi. Onhan jokainen vastuussa omasta maailmastaan, ja on valintakysymys, millaisten ajatusten kanssa askartelee. Omilla valinnoilla suuri vaikutus. Jokaisen pitäisi olla myös armollinen ja hyvä itselleen. Työtä on sopivasti koko ajan. – Olen pohtinut, mitä haluan itseltäni ja mikä haluan olla. Raija toteaa, että eläkeläisen hyvä elämä on ainakin osittain omissa käsissä. Joskus tulen työhuoneelle ajatellen, etten ehkä tee tänään mitään, mutta yllätynkin olleeni täällä hirmun kauan ja tehneeni kaikenlaisia kivoja juttuja. Muutokseen kannattaa aina suhtautua uteliaasti, hyväksyy sen sitten tai ei. – Voin iloita kaikesta mitä teen, seurata, miten työ muuttaa muotoaan ja matka jatkuu. Facebookista lisätietoja hakusanalla Koti+Taide. Nostaa itseään, mennä selän taakse, tuupata ja kehua. Päätin nauttia ja tehdä kaikkea kivaa. – Kannattaa poimia itselleen valoisa toivorikas asenne ja valita elämään vähän kevyempi ote, koska maailma ympärillä on kovin raskassoutuinen. Tilauksen saatuani menen paikan päälle katsomaan, mitä työ voisi olla. Perustin firman nimeltään Koti+Taide. Vihdin Nunmelassa asuva Raija tekee pääosin vain tilaustöitä. – Teen työn aina tiettyyn tilaan, sisustan sitä taiteella. Kannattaa puhua itselle itsestään hyvää. – Maailma muuttuu hyvin nopeasti, jos alkaa pelätä muutosta, joutuu pelkäämään koko ajan. Joskus vain himmailen
Hoidon tarve lisääntyy Suomessa reilut viisi prosenttia vuosittain. Silmätaudit lisääntyvät Suomessa, kun väestö ikääntyy. 20 H yvä E lämä Silmäsairaudet K un ihmiset elävät entistä pidempään, kasvaa myös erilaisiin silmäsairauksiin sairaustuvien määrä. Monissa silmäsairauksissa varhainen toteaminen parantaa ennustetta merkittävästi. Lisäksi sairastuvuuteen vaikuttaa genetiikka. – Tiedetään, että meillä Suomessakin on väestössä erilaisia geenivariaatioita, jotka vaikutta. Neljä sairautta vie yli puolet hoitoresursseista Ikääntyminen lisää silmäsairauksien riskiä. Teksti: Tarja Pitkänen – Ikääntyminen on suurin syy silmäsairauksien lisääntymiseen, kertoo silmätautien erikoislääkäri, LT Marko Määttä. Erilaisia silmäsairauksia on paljon, mutta neljä suurta sairausryhmää vie yli puolet silmätautihoidon hoitoresursseista
Harmaakaihi kuin juonteet kasvoilla – Jos harmaakaihista näkyy tarkassa tutkimuksessa pieniä viitteitä, mutta näkö on normaali, sen katsotaan olevan iänmukainen ilmiö, hiukan kuten vaikkapa juonteet kasvoilla. – Muitakin toki on. Ikääntyneille laitetaan yksiteholinssi, Glaukoomassa sairastuu näköhermo Glaukoomaan liittyy usein korkea silmänpaine, mutta pelkistä silmänpaineen luvuista numeroista sitä ei voi diagnosoida. Glaukoomassa nämä kaapelit vioittuvat ja vähitellen kuolevat pois. Jos tilanne pahenee, reuna-alueiden näkökenttämuutokset yhtyvät ja syntyy putkinäkö, eli vain näkökentän keskellä on pieni näkevä saareke jäljellä, ja pahimmillaan sokeus. – Kipuoireita ei ole, ja siinä vaiheessa, kun potilas huomaa näön hämärtyneen, ollaan jo pitkällä. vat alttiuteen sairastua esimerkiksi silmänpohjan ikärappeumaan. – Tietenkään leikkaukseen ei kannata nykyäänkään ryhtyä leikkausriskien vuoksi liian aikaisin, eli leikkausta harkitaan sitten, kun kaihista on haittaa, sanoo Määttä. Silmänpohjasta kulkee miljoonia hyvin pieniä näkökaapeleita aivoihin. – Glaukoomassa sairastuu näköhermo. Suurin sokeutumisen riskitekijä on, että tauti havaitaan hyvin myöhäisessä vaiheessa. Lasiaisen irtauma voi aiheuttaa samentumista ja salamointia näkökentässä. – Yleisimmät silmäsairaudet varttuneemmilla ovat harmaakaihi, glaukooma, ikärappeuma ja diabeettinen silmäsairaus. – Leikkauksissa käytetään edelleen pääsääntöisesti yksiteholinssejä, eli potilaalta korjaantuu joko lähitai kaukonäkö, ja toiseen tarvitaan jatkossakin laseja. Jos potilas on ollut luontaisesti likitaitteinen, eli on nähnyt lukea ilman laseja, saattaa olla parempi säilyttää sama tilanne leikkauksen jälkeenkin, eli tarvitaan kaukolasit. H yvä E lämä 21 ® Kun julkisen puolen hoitoa annetaan verovaroilla, edellytetään, että haitta on tietynsuuruinen, jotta leikkaus tehdään. – Sokeutuminen on kuitenkin nykyisin länsimaissa harvinaista. Lääkeaineet, erityisesti suurina annoksina pitkään käytettävät kortisonivalmisteet lisäävät harmaakaihin kehittymisen riskiä.. On olemassa myös erikoislinssejä, joilla voidaan korjata sekä lähiettä kaukonäkö, mutta julkisella sektorilla niitä käytetään vain jonkin erityisen syyn vuoksi, yleensä lapsille tai nuorille. Sairautena harmaakaihin pidetään silloin, kun se vaikuttaa näköön heikentävästi niin, että näöstä ei tule lasikorjauksellakaan normaalia. – Glaukooma ei myöskään ole vain yksi sairaus, vaan siitä on kymmeniä alatyyppejä, joista osa on kiltimpiä ja osa ärhäkämpiä ja selvästi vaikeahoitoisempia. Yli 50-vuotiailla yleinen on myös lasiaisen irtauma, joka on yleensä vaaraton, vaikkakin pelästyttää monet oireillaan. – Tavallisin tapaus on, että tavoitellaan hyvää yleisnäköä niin, että kaukonäkö on hyvä ja näkee liikkua ilman laseja, mutta lähilasit tarvitaan. – Varttuneiden yleisimmät silmäsairaudet ovat harmaakaihi, glaukooma, ikärappeuma ja diabeettinen silmäsairaus, toteaa silmätautien erikoislääkäri Marko Määttä. Vähitellen näkökenttä alkaa supistua, yleensä ensin nenän puolelta. – Potilaat eivät yleensä erota erillistä puutosaluetta jossakin, vaan he kuvaavat tilannetta niin, että näkö muuttuu epätarkaksi ja sameaksi. Harmaakaihin aiheuttama näön heikkeneminen voidaan nykyisin korjata leikkauksella missä sairauden vaiheessa tahansa. Taudin edetessäkin potilas voi pitkään olla oireeton. Aikaisemmin tarvittiin kaihin kypsyttelyä, eli jouduttiin odottamaan sopivaa vaihetta, jolloin se saadaan parhaiten pois. Esimerkiksi kuivasilmäisyys on tilastojen mukaan viime vuosina lisääntynyt, ja sitä näkee kyllä potilastyössäkin sitä enemmän, mitä vanhempien potilaiden kanssa ollaan tekemisissä
Jos kaksoiskuvat syntyvät äkillisesti, hoitoon pitää hakeutua välittömästi. 22 H yvä E lämä Glaukoomaa voidaan hoitaa alentamalla silmänpainetta joko silmätipoilla, laserhoidolla tai leikkauksella. Sen sijaan nykyiseen elämään liittyvällä runsaan ruutuajan – tietokoneiden, kännyköiden, television – ei ole todettu aiheuttavan silmäsairauksia tai altistavan niille. Myös muutaman tunnin päivittäinen ulkoilu ja altistuminen luonnonvalolle on hyväksi silmille. Se voi hoitamattomana johtaa vakavaan näön heikkenemiseen. – Tupakointi on yksi suurimmista riskitekijöistä saada itselleen ikärappeuma. – Puhutaan kroonisesta sairaudesta, joten hoidot voivat olla vuosia kestäviä. Henkilö pystyy liikkumaan ainakin tutuissa olosuhteissa. Kaksoiskuvia liittyy moniin sairauksiin.. Jos kaksoiskuvat ilmaantuvat asteittain, hoitoon on syytä hakeutua heti, kun oire on selvästi havaittavissa. Pupillia ympäröi värikalvo eli iiris. – Jokaisen diabetesta sairastavan silmänpohjien tilannetta tulee seurata säännöllisesti, jotta mahdollinen silmänpohjasairaus pystytään toteamaan ajoissa. Pupillin jälkeen valo kulkee linssimäisen mykiön läpi, ja sen avulla silmä voi tarkentaa kuvaa kohteen etäisyyden mukaan. – Kuiva rappeuma on väestötasolla yleisempi, sitä sairastaa 85-90 prosenttia sairastuneista. Diabeettinen silmäsairaus Ikääntyneempien riesa on lähinnä kakkostyypin diabetes, joka usein vaikuttaa myös silmäterveyteen. Hyvä yleisterveys avuksi Ikääntymiselle tai geeneilleen ei kukaan voi mitään, mutta sen sijaan ylläpitämällä hyvää yleisterveyttä voi myös tukea omaa silmäterveyttään. – Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat siis silmäterveydessäkin ne asiat, joihin voi itse omilla valinnoillaan vaikuttaa. verkkokalvon verisuonia keskikuoppa linssi värikalvo sarveiskalvo verkkokalvo Ohimeneviä näköhäiriöitä Ihmiset kärsivät myös ohimenevistä näköhäiriöistä. 15 vuotta sairastaneilla riskit ovat eri tasolla kuin tuoreemmilla potilailla, toteaa Marko Määttä. Jos tauti on vakava-asteinen, näkö voi hoidoista huolimatta heikentyä. HE Silmän etuosassa on läpinäkyvä sarveiskalvo, joka taittaa valon. Esimerkiksi korkea verenpaine voi aiheuttaa veritulppia ja verenkierto-ongelmia silmiin. – Sekä ikärappeuman että kaihin suhteen hyvä ravitsemustilanne auttaa terveyden ylläpitämistä, sanoo Määttä. Äkillisten näkökenttäpuutosten syy on aiheellista selvittää nopealla aikataululla. Ja jos sattuu vielä olemaan epäedullinen geeniperimä, se moninkertaistaa ikärappeuman puhkeamisen riskin ja myös sairauden ennuste huononee. Omilla valinnoillaan voi tehdä silmille myös vahinkoa. Mykiöstä valo kulkee lasiaisen läpi verkkokalvolle valoreseptoreihin. – Lukeminen voi olla hyvinkin haasteellista, mutta itsenäisen elämän edellytykset säilyvät pitkällekin edenneessä rappeumassa. Näkö saattaa olla lähes normaali tai hyvin lievästi heikentynyt eikä haittaa arkea, tai toisessa ääripäässä aistinsolut tarkan näön pisteestä alkavat kokonaan kuoleutua, jolloin tarkka näkö on hyvin huono – taikka voi olla mikä tilanne tahansa ääripäiden väliltä. – Ainoa hoito on tutkittuun tietoon perustuva vitamiinija hivenainehoito, joka ei siis ole luontaistuote, vaan sille löytyy tieteellinen perusta. Kahtena näkeminen (kaksoiskuvat) viittaa aina sairauteen ja edellyttää lääkärin tutkimusta. Kostea rappeuma on harvinaisempi, mutta ärhäkämpi, kertoo Määttä. Märkärappeumaa hoidetaan verisuonien kasvua estävillä lääkepistoksilla, joita on annettava säännöllisin välein. Kuivaan rappeumaan ei tunneta lääkehoitoa, vaikka sitä etsitään koko ajan. Näköhermo vie näköinformaation sähköimpulsseina aivojen näkökeskukseen, missä syntyy näköaistimus. Myös runsas alkoholinkäyttö voi vaurioittaa silmiä. Sen sijaan joissakin näköhäiriöissä riittävän varhainen taudinmääritys voi merkittävästi vähentää vakavan näön aleneman riskiä. Rappeuma ei pahimmillaankaan johda täydelliseen sokeutumiseen, koska se iskee vain tarkan näön pisteeseen. Valo kulkee sarveiskalvon keskellä olevan pupillin läpi. – Huono hoitotasapaino ja sairastamisvuodet lisäävät riskiä silmänpohjan muutoksille. Ikärappeumaa kuivaa ja kosteaa Silmänpohjan ikärappeuma on tarkan näkemisen alueelle kohdistuva sairaus, joka jaotellaan kuivaan ja kosteaan rappeumaan. Osa näköhäiriöistä on vaarattomia eivätkä välttämättä vaadi kiireellisiä tutkimuksia. Alkuvaiheessa käytetään lievempiä keinoja eli tippoja ja laserhoitoa. Kuivaa rappeumaakin tunnetaan monia vaikeusasteita. Diabeettinen verkkokalvosairaus on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista. Tupakointi lisää myös kardiovaskulaarisia eli sydänja verisuonisairauksiin liittyviä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat myös silmiin. – Runsas ruutuaika toki tunnetusti lisää silmien rasittumista ja silmien kuivumista, mutta pysyviä vaurioita tai silmäsairauksia ruutuajalla ei nykykäsityksen mukaan saa aikaan. – Tavallisempi tapaus kuitenkin on, että kuivassa rappeumassa potilaalla on vielä ihan käyttökelpoinen näkö. Joillakin potilailla se saattaa hillitä rappeuman etenemistä lievästä vaikeaksi, mutta kaikille sekään ei tehoa
Sitä Ahomäki sairauden hoidossa kritisoi, ettei missään vaiheessa saanut lääkäriltä selkeää tietoa tilanteesta oikein silmän leikkauksen jälkeen. Oikea silmä on onneksi parempi, mutta huomattava osa näöstä siitäkin puuttuu. – Onhan tämä arkielämä välillä vähän kiikun kaakun... Lääkäri kertoi, että minulla on hyvin ärhäkkä muoto glaukoomasta. Mutta en ole vielä esimerkiksi äänikirjoja ruvennut kuuntelemaan. Laserhoidoista ei ollut apua Vasempaan silmään tehtiin laserhoitoja, mutta niistä ei ollut apua. Hänellä oli aina ollut hyvä näkö ja iän myötä käytössä olivat vai lukulasit, eikä mitään silmäoireita ollut. Näkö huononi todella nopeasti – Televisiota pystyn katselemaan, kun poikani hankki minulle ison television. – Täytyy käyttää enemmän muita aisteja. Minusta se ei olisi ollut optikon asia vaan silmälääkärin. Siinä on myös hyvin suurikokoinen teksti. Kaikki muut kotityöt Ahomäki tekee edelleen itse, mutta 15-vuotias pojanpoika käy auttamassa pihatöissä, kuten ruohonleikkuussa. – Sinne oli tarkoitus tehdä jonkinlainen reikä, josta silmään kertyvä neste pääsee poistumaan, eikä painetta sitten tulisi. – Ei minulla pitkään aikaan nyt vanhemmitenkaan ollut näössä mitään vikaa. – Sillä pystyn esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan viestejä. Lääkäri ei myöskään kertonut minulle, että leikkaus ei onnistunut. – Viime vuoden lokakuuhun asti pärjäsin arjessa ilman silmälasejakin, lukulaseja vain käytin. – Ja silloin sitten olikin vasemmassa silmässä jo ihan vakava tilanne. – Optikolta sen sitten kuulin. Ahomäellä on nyt glaukoomaan lääkitys, silmätippoja aamuin illoin. HE. Ahomäki on kuitenkin päättänyt pärjätä kotona. Ahomäki sairastui glaukoomaan joitakin vuosia sitten aivan yllättäen. Muita apuvälineitä Ahomäki ei ole ainakaan vielä hankkinut. – Minulla on iso omakotitalo, jossa asun yksin, joten onhan tässä haasteita arjessa. H yvä E lämä 23 ® Ritva Ahomäki on päättänyt pärjätä kotona omakotitalossa näön huononemisesta huolimatta. Kävin säännöllisesti silmälääkärin tarkistuksissa ja mittautin silmänpaineet, eikä mikään ollut vialla, vaan paineet olivat olleet normaalin rajoissa. – Hiukan valonkajastusta näen vasemmalla, en muuta. mutta on minulla sisua ja olen selviytynyt. Ahomäki ei enää näe lukea kirjoja. Ahomäki on tottunut tietokoneen käyttäjä, ja nyt hänellä on käytössä tietokone, jossa on suuri, kaareva näyttö. Kaupassa Ahomäki pääsee käymään itse, kun lähellä asuva ystävä, entinen työtoveri, ottaa hänet mukaan kaupassa itsekin käydessään. – Odotin leikkausta kuin kuuta nousemaan ja toivoin, että näkö sen jälkeen palautuu, mutta niin ei käynyt. Monessa asiassa tarvitaan nyt käsillä tunnustelua. Siitä ei ollut mitään apua. – Mutta olen ajatellut, että pitää vain tehdä kaikkea mahdollisimman paljon ja olla aktiivinen. – En uskalla enää yksin lähteä omaa pihaa kauemmas. Nyt silmässä ei ole näköä jäljellä juuri ollenkaan. Yritän kaikkeni, että pärjäisin itsenäisesti. Ahomäki harmittelee, että ulkoilu ja liikunta on nyt jäänyt hyvin vähiin. Haluan asua kotona niin pitkään kuin suinkin voin, Ahomäki sanoo. Vaikka paine pieneni, näkö huononi. – Olen kyllä saanut HUSista materiaalia siitä, mitä apuvälineitä voisi olla tarjolla. – Olen nyt 80-prosenttisesti sokea. K arkkilalainen eläkkeellä oleva konttoripäällikkö Ritva Ahomäki, 83, sinnittelee kotonaan omakotitalossa glaukooman aiheuttamasta näön rajusta ja nopeasta huononemisesta huolimatta. Se oli mennyt pahaksi todella nopeasti. Kunnes sitten yllättäen eräässä tarkastuksessa todettiin silmänpaineiden nousseen. En kuitenkaan halua lähteä täältä mihinkään. Mutta myös oikeassa silmässä paineet nousivat, ja lääkäri kertoi silloin, että myös oikeaan silmään on tehtävä leikkaus, jotta silmä ei pahenisi. Turvaa tuo myös tuttu naapuri. Mutta leikkaus ei onnistunut
Glaukooma on niin salakavala sairaus, koska se ei aiheuta kipua eikä anna oireita. – Monilla on tiedon tarvetta niin lääkkeistä toimenpiteistäkin, mutta erittäin tärkeää on vertaistuki etenkin diagnoosin alkuvaiheessa. – Facebookin Glaukoomavertaisryhmä-niminen keskustelupalstamme on moderni muoto kasvokkain samassa paikassa kokoontuvasta ryhmästä, varsinkin nyt korona-aikana, Kivimäki kertoo. Asiaa on pidetty esillä myös messuilla ja teemapäivillä, sekä yhdistyksen kotisivuilla, www. – Kun liityin yhdistykseen vuonna 2013, jäseniä oli alle 300. – Mietimme myös, miten tavoittaisimme niitä glaukoomapotilaita, jotka eivät vielä ole tietoisia sairaudestaan. Yhdistyksen vertaistoimintaryhmät eli glaukoomakerhot eri puolilla Suomea ovat kaikille avoimia. Näkökenttäpuutoksia ihminen ei usein itse pysty aistimaan, sillä ne tulevat pikku hiljaa. Tautia ei voi ennaltaehkäistä, mutta kun se on todettu, sen etenemistä voi hidastaa. – Erityisesti vertaistoiminta on osoittautunut hyvin tärkeäksi. Kivimäki korostaa, että ainoastaan silmälääkäri voi varmuudella todeta glaukooman. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Glaukoomayhdistys ry. glaukoomayhdistys.fi. Mukaan tullakseen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen, ja kerhot ovat maksuttomia. Kivimäki toivoo, että yhdistys onnistuisi lisäämään tietoa olemassaolostaan, sillä monet glaukoomapotilaat eivät tiedä siitä. – Nykypäivänä vain harva sokeutuu täysin, mutta glaukoomaa on kymmeniä eri tyyppejä. – Glaukoomayhdistys jakaa tietoa glaukoomasta, sen varhaisen toteamisen tärkeydestä sekä hoidoista ja tutkimuksesta, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Kivimäki. Valtakunnallinen Glaukoomayhdistys ry työskentelee glaukoomapotilaiden elämänlaadun parantamiseksi ja tiedon lisäämiseksi sekä tarjoaa vertaistukea sairastuneille. Ajatusten vaihtaminen toisten sairastuneiden kanssa auttaa sopeutumaan tilanteeseen ja löytämään käytännön ratkaisuja arjen asioissa. 24 H yvä E lämä S uomessa kelakorvausta glaukoomalääkkeistään saa tällä hetkellä noin 100 000 henkilöä, ja arviolta yhtä moni ei vielä tiedä sairaudestaan. Aikainen diagnoosi olisi todella tärkeä, jotta näkökykyä voitaisiin säilyttää mahdollisimman paljon. Vuonna 2013 Pääkaupunkiseudun Glaukoomapotilaat ry valtakunnallistettiin, ja nimeksi tuli Glaukoomayhdistys ry, joka on nykyisin Suomen ainoa glaukoomapotilasjärjestö. Siksi jokaisen noin 40-45 -vuotiaan tulisi käydä säännöllisesti silmätarkastuksessa. Nyt meillä on noin 1 600 jäsentä. Glaukoomapotilaiden yhdistystoiminta alkoi vuonna 1998 pääkaupunkiseudulla, ja myös Oulussa toimi 1990 -luvulla potilasyhdistys. Glaukoomakerhot kaikille avoimia Glaukoomatietoutta yhdistys jakaa yleisötilaisuuksissa, joissa on muun muassa silmälääkärin luentoja ja glaukoomapotilaiden puheenvuoroja. Kun se löydetään, potilaalla voi olla jo hyvin suuret näkökenttäpuutokset. Tiedon saanti tärkeää Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Edes silmänpaineenmittauksen normaalin tulokseen ei voi tuudittautua, sillä osalla glaukoomapotilaista on normaali silmänpaine. Nykyisin taudin etenemistä voidaan torjua myös leikkauksilla ja laserhoidoilla, mutta lääkiGlaukoomayhdistyksestä tietoa ja tukea Glaukooma on silmäsairaus, joka aiheuttaa edetessään näkökenttäpuutoksia. Yhdistys tarjoaa useita jäsenetuja, kuten maksuttomat silmänpainemittaukset optikkoliikkeissä ympäri Suomen
Lääkkeitä on useita erilaisia. Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta silmätipoilla, laserhoidoilla tai leikkauksilla. Näkökenttämuutokset ovat reuna-alueilla, eivätkä ne ole kovin suuria. Halusin lähteä mukaan auttamaan pientä yhdistystä, ja samalla olen toki itsekin saanut etenkin glaukoomasairaudesta paljon tietoa. Silmänpaineet olivat yllättäen korkeat tavanomaisella silmälääkärikäynnillä, ja lisätutkimusten jälkeen todettiin glaukooma. tys on edelleen tärkeä hoitomuoto. Se on vakava silmäsairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermonpäähän, hermosäiekerrokseen ja näkökenttään. Työelämässä ollessaan hän työskenteli muun muassa Tehy ry:ssä. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi allergiaa tai sydämentykytyksiä. – Lääkitystä saatetaan joutua vaihtamaan, koska lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia. Kivimäki aloitti Glaukoomayhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2015. – Joskus saattaa sattua, että kun katselen vain suoraan eteenpäin, osunkin kävellessäni johonkin oven syrjään tai kaapin nurkkaan. Vaikka ei ole kipua ja henkilö ajattelee, että näkee ihan hyvin, lääkkeitä on käytettävä säännöllisesti, jotta tilanne ei pahenisi. Avustuksella on voitu palkata osa-aikainen järjestösihteeri, mutta vapaaehtoistoiminta on edelleen yhdistyksen selkäranka. Yhdistys sinnitteli pitkään pienten jäsenmaksutulojen ja vapaaehtoistoiminnan varassa. – Säännöllinen lääkkeiden käyttö on tässä sairaudessa välttämätöntä. Hän näkee lukea ja pystyy työskentelemään tietokoneella. Glaukooman eri tyyppejä on kymmeniä. – Yhdistystyöhön työkokemuksestani on ollut hyötyä, koska työssä ollessani näin ja opin, kuinka iso ammattijärjestö toimii. Glaukoomasta ei voi parantua eikä näkökenttäpuutoksia voida korjata. Glaukooma on vakava silmäsairaus Glaukooma on maailman yleisin peruuttamattoman näön heikkenemisen syy. HE Lähteet: Glaukoomayhdistys ry, Duodecim Terveyskirjasto. Ne eivät haittaa arjessa, ja Kivimäki on edelleen ajokykyinenkin. Hän on ollut hyvin likinäköinen ja hajataittoinen koko ikänsä, ja siksi hän on käynyt silmälääkärillä 1-2 vuoden välein. Näkökyvyn säilyttämisen kannalta on tärkeää havaita tauti varhaisessa vaiheessa. Yleisimmät ovat avokulmaglaukooma ja ahdaskulmaglaukooma. Glaukoomaa kutsuttiin aikaisemmin viherkaihiksi, mutta glaukoomalla ei ole mitään tekemistä kaihin kanssa. Sen tarkoitushan olisi, että lääkkeitä ei tarvittaisi, mutta se ei tehoa kaikille. Kivimäen tilanne on kuitenkin hyvä. Nykyisin saadaan toiminta-avustusta sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEAlta. Edetessään se aiheuttaa näkökenttäpuutoksia, näkökentän kapenemista ja jopa sokeutumisen. Joillakin potilailla on käytössä vain yksi lääke, joillakin useampi. Silmät valehtelevat, että este olisi kauempana kuin se todellisuudessa on. Oma tilanne hyvä Nyt 75-vuotias Kivimäki on sairastanut glaukoomaa vuodesta 2009. Glaukooman riskitekijöinä pidetään muun muassa kohonnutta silmänpainetta, korkeaa ikää, perimää, likinäköisyyttä ja joitakin sairauksia, kuten mykiön hilseily -oireyhtymää, diabetesta ja silmän huonoa verenkiertoa. Myös tulehdukset tai vammat lisäävät riskiä. Glaukoomaa on vaikea havaita itse, koska sairaus ei aiheuta kipua tai muita oireita. – Yksi lasertoimenpidekin minulle on tehty, mutta se ei juurikaan auttanut. H yvä E lämä 25 Ritva Kivimäki on toiminut Glaukoomayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2015. Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse. Diagnoosin saamisen jälkeen on tärkeintä hoitaa glaukoomaa säännöllisesti
Kipu ja sitä seuraava ihottuma vastaavat näitä hermoratoja. Hän kertoo, että ensimmäinen merkki vesirokkoviruksen uudelleenaktivoitumisesta on polttava tunne hermoradassa, jota pitkin virus siirtyy. Tavallisimmin vyöruusu esiintyy vartalolla, mutta noin joka kuudennella kasvojen alueella. Vyöruusu syntyy, kun vesirokkovirus aktivoituu kehossa uudelleen. Teksti: Merja Kiviluoma iholle. Siten vyöruusun aiheuttamaa kipua ja. – Vesirokkotartunnan jälkeen vesirokkovirus siirtyy iholta hermoratoja pitkin ihon hermosolmuihin, joissa virus muuttuu passiiviseksi ja menee lepotilaan. – Hermoradat muodostavat tyypillisesti puoliympyröitä ympäri kehoa. Viruksen aiheuttamalla, hermoratoja pitkin siirtyvällä sairaudella voi olla myös vakavia seurauksia. Jos virus aktivoituu uudestaan, se siirtyy hermoratoja pitkin Vyöruusun aiheuttama kipu voi olla todella kovaa. 26 H yvä E lämä V yöruusu on kivulias ihottuma, jonka aiheuttaa myös vesirokkoa aiheuttava varicella-zostervirus. Viruksen uudelleenaktivoitumisen tarkkoja syitä ei tiedetä, mutta riskiä kasvattavat ikä ja heikentynyt immuunijärjestelmä, summaa erikoislääkäri Sauli Siekkinen. Vyöruusulla vakaviakin seurauksia Jokainen vesirokon joskus sairastunut on altistunut vyöruusulle
– Lähes kaikilla aikuisilla on kehossaan vesirokkovirus lapsuuden sairastelun jäljiltä. Riskinä aivoinfektiot Vyöruusu voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia. H yvä E lämä 27 Vyöruusu esiintyy tyypillisesti nimensä mukaisesti vyömäisenä keskivartalolla, mutta voi oireilla muuallakin kehossa toispuoleisesti. Myöhemmässä tutkimuksessa 50-59-vuotiailla saavutettiin 70 prosentin suojateho. Silloin rakkulat hajoavat ja iholle tulee haavaumia, joihin muodostuu lopulta rupia. Ihottumaan voi liittyä lievää kuumetta ja imusolmukkeiden turpoamista. Rokotteen kliininen teho osoitettiin Yhdysvalloissa 38 000 yli 60-vuotiasta henkilöä käsittävässä etenevässä tutkimuksessa. Syy tähän lienee immuunijärjestelmän heikkeneminen. Lääketieteen tohtori Anna Grahnin väitöstutkimus kattoi 121 potilasta, jotka olivat hakeutuneet hoitoon aivokalvontulehduksen, aivotulehduksen, aivohalvauksen tai toispuoleisen kasvohalvauksen takia ja joilta oli osoitettu vesirokkovirus aivo-selkäydinnesteestä. Ihottuma on usein voimakkaimmillaan 3-5 päivän kuluttua sairastumisesta. Ensin kipu, sitten rakkuloita Parin, kolmen päivän kuluessa kivun alkamisen jälkeen kehittyy vyöruusulle tyypillistä ihottumaa eli pieniä rakkuloita, joilla on turvonnut, punainen tausta. – Ihottuma muistuttaa vesirokkoihottumaa, mutta sitä on pienemmällä alueella. Siekkinen kertoo, että Göteborgin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan se on aiheuttanut aivoinfektion vuosittain jopa 200 ruotsalaiselle. Sen tarkoituksena on ehkäistä bakteerien pesiytyminen iholle ja mahdollinen ihon tulehtuminen, neuvoo Siekkinen. Ne voi suojata apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä, jolloin virus ei pääse leviämään niistä erittyvän nesteen mukana. Myös verikoe voi tukea vyöruusudiagnoosia. Vyöruusun sairastaa suomalaisista arviolta 30-50 prosenttia. Fimealle (Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus) raportoidut haittavaikutukset noudattavat hyvin pitkälti kansainvälisissä tutkimuksissa kuvattuja oireita. Erikoislääkäri Siekkinen sanoo, että vyöruusun diagnoosin määrittämiseen riittää usein sairaushistoria; lääkäri tekee diagnoosin yleensä pelkästään katsomalla ihottumaa. Immuniteetin heiketessä vesirokkovirus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun. Vyöruusun hoito Vyöruusua voidaan hoitaa viruslääkkeillä: asikloviirillä, valasikloviirillä tai famsikloviirillä. Yleisoireiden lisäksi on kirjattu myös esimerkiksi vyöruusun puhkeamisesta koronarokotuksen jälkeen. Vyöruusuun voi myös liittyä yleisinfektio. Kasvojen alueella oleva vyöruusu voi levitä silmien seudulle, jolloin se voi aiheuttaa sarveiskalvoon näköä haittaavia muutoksia. Hoito tulisi aloittaa heti oireiden ilmaannuttua, mielellään jo ennakoivien oireiden aikana. Rakkuloille kannattaa levittää antibakteerista voidetta. ihottumaa on lähes aina vain toisella puolella kehoa. HE. Potilaista 66 henkilöltä löydettiin aivo-selkäydinnesteestä runsaasti vesirokkovirusta. – Vyöruusu on melko yleinen, sillä 50-vuotiaista yli 90 prosenttia on sairastanut lapsena vesirokon ja kantaa vyöruusun aiheuttavaa virusta. Kipu, josta käytetään nimitystä postherpeettinen neuralgia eli vyöruusun jälkeinen hermosärky, voi olla todella kova. Alle viisikymppisellä vyöruusu on harvinainen sairaus, mutta 80-vuotiaista joka toinen on sen sairastanut. – Rakkuloita voi kuivatella sinkkipastalla. – Rokotteen teho vyöruusua vastaan riippui iästä: 60-69-vuotiailla se oli 64 prosenttia, 70-79-vuotiailla 41 prosenttia ja yli 80-vuotiailla vain 18 prosenttia. – Kasvohermoihin tuleva vyöruusu voi harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa tilapäistä kuulon heikkenemistä, tasapaino-ongelmia, kasvolihasten halvauksen ja makuhermojen menetyksen. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa markkinoilla oleva vyöruusurokote Zostavax on konsentroitu vesirokkorokote. Rokotteen sivuvaikutukset johtuvat elimistön immunipuolustusvasteen aktivoitumisesta, ja tähän saattaa myös liittyä immuunipuolustuksen ohimenevä heikkeneminen, Siekkinen kertoo. Joillain potilailla, erityisesti vanhuksilla, kipu voi jatkua useita viikkoja tai jopa kuukausia sen jälkeen, kun ruvet ovat irronneet, Siekkinen sanoo. Lisäksi virus voidaan todeta rakkulanäytteestä. THL arvioi Suomessa tapahtuvan vuosittain noin 15 vyöruusuun liittyvää kuolemaa. Vyöruusuun on myös rokote. – Varhain aloitettu hoito voi lyhentää sairauden kestoa ja ehkäistä postherpeettistä neuralgiaa. Ruvet irtoavat yleensä kahden tai kolmen viikon kuluttua
28 H yvä E lämä Kauppakeskuskävelyllä raikuu nauru – Kauppakeskuskävelyt toteutetaan liikkeiden vasta availlessa oviaan, joten päivän töihin ja askareisiin ehtii hyvin kuntoilun jälkeen, iloitsee Mervi Hongisto.
Osana muita arkisia toimia Idea kauppakeskuskävelyihin syntyi Turun kaupungin Monitori-palvelupisteen, Liikuntapalveluiden, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksen ja Kauppakeskus Skanssin yhteistyönä. Turussa tämä ratkaistiin Skanssin kauppakeskuskävelyillä. Jokainen osallistuja voi säätää kävelyn ja liikkeiden tempoa itselleen sopivaksi – hienkin saa mukavasti päälle, jos näin haluaa. – Joukossa on ystävystytty ja monesti loppuvenyttelyn jälkeen maistuvat yhteiset kahvitkin, kertoo Rönkkönen. – Alkuvuosina toiminnasta vastasi Liikuntapalvelut, mutta syksystä 2021 lähtien kauppakeskus on ottanut vetovastuun vuorosta ja tarjoaa sen asiakkailleen maksutta, kertoo Skanssin kauppakeskusjohtaja Maarit Hurme. H yvä E lämä 29 ® K auppakeskus Skanssin kauppakeskuskävelyllä on koossa mukava joukko ja mukaan mahtuu lisääkin. – Kauppakeskuskävelyillä kilometrejä kertyy noin kaksi ja jokainen kerta kestää noin tunnin. Ajatuksena on, että seniorit voivat kätevästi ja matalalla kynnyksellä yhdistää asiointi. Reitti ja jumppahetket on suunniteltu niin, että kaikki voivat osallistua itselleen sopivaan tahtiin. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Kauppakeskus Skanssi/Laura Lehto Koko keho saa monipuolista liikuntaa ja aivan omaan tahtiin, kannustaa ohjaaja Sirpa Rönkkönen Turun Yhteisö-liikunnasta. – Kannustan kaikkia tulemaan matalalla kynnyksellä mukaan kokeilemaan, toteaa ryhmää vuodesta 2017 ohjannut liikunta-alan ammattilainen Sirpa Rönkkönen Turun Yhteisöliikunnasta. – Sosiaalinen kanssakäyminen kuuluu olennaisena osana kauppakeskuskävelyihin ja ryhmässä raikaakin usein nauru. Kävelyt alkavat ja päättyvät verryttelyjumpalla ja kävelyn lomassa harjoitetaan tasapainoa sekä lihaskuntoa, joten koko keho saa monipuolista liikuntaa. Yhdessä nautitaan liikunnan ilosta ja hyvästä seurasta. Kauppakeskuskävelyllä raikuu nauru Pimeissä talvikeleissä ulkona liikkuminen saattaa olla hankalaa
Vertaisohjaajia mukana Kauppakeskuskävelyille osallistuu pääosin eri kuntoisia aktiivisia senioreita. – Osallistujat ovat tulleet ihan ympäri Turun talousaluetta eli tilaisuudet ovat kaikille avoimia, asuinpaikasta riippumatta, Rönkkönen sanoo. Vertaisohjaajat auttavat esimerkiksi heikkokuntoisempia tai hitaammin liikkuvia osallistujia. – Kauppakeskuksessa kävellään keleiltä suojassa, ilman kastumista tai liukastumisvaaraa. reissuun liikuntaharrastuksen. 30 H yvä E lämä – On kätevää, kun liikuntaharrastuksen voi yhdistää asiointireissuun, toteaa Kaarina Hed. Kesällä kävelyistä on pieni tauko. He ovat itsekin senioreita ja toimivat ryhmässä ammattilaisen apuna. Mieluisa ja tärkeä rutiini Toini Virta kertoo olleensa puolisonsa kanssa mukana alusta asti.. He ovat varmistamassa vieressä tasapainoliikkeissä ja tsemppaavat ryhmää eteenpäin. – Kauppakeskuskävelyitä on tehty Skanssissa jo useamman vuoden ja palvelusta on tullut asiakkaillemme tärkeä viikoittainen rutiini, tietää Hurme. – Kauppakeskuskävely toteutuu kerran viikossa syyskuusta toukokuuhun, joka perjantaiaamu kello 9.30 alkaen. Kauppakeskus sijaitsee Skanssin kaupunginosassa, aivan Kaarinan rajalla. – Kävelyt ovat ohjattuja ja mukana on myös vertaisohjaajia. – Ryhmän kautta voimme kauppakeskuksena tarjota mielekästä aktiviteettia, joka parantaa elämänlaatua, tarjoaa paikan yhdessäoloon ja onpa ryhmän kautta löytynyt uusia ystäviäkin. Kävelylle lähdetään rauhalliseen aamuaikaan, jolloin liikkeet vasta pikkuhiljaa availevat oviaan, joten kävelyt on voitu järjestää tällä porukalla koronaturvallisesti. Heillä ei ole liikunta-alan koulutusta, mutta he ovat innokkaita toimimaan vapaaehtoistyössä. Toini Virta on ollut kauppakeskuskävelyillä alusta saakka mukana, ja siitä on tullut tärkeä viikoittainen rutiini. Nyt syksystä lähtien vuorolla on käynyt keskimäärin noin 10-15 henkilöä, kertoo Rönkkönen. – Ennen koronaa vuorot olivat suositumpia ja silloin ihmisiä kävi keskimäärin noin 20, ajoittain myös enemmänkin. Liikuntaryhmään osallistuminen on houkuttelevampaa, kun se yhdistyy arkisiin toimiin eikä vaadi sen kummempaa varustusta tai aikaisempaa kokemusta. Kauniilla ja lämpimillä ilmoilla kävelyreitti saattaa kulkea toisinaan myös ulkokautta
– Hän soveltaa jumppaliikkeet jokaiselle sopiviksi ja lisäksi kertoo, mihin liike vaikuttaa ja miksi sitä kannattaa tehdä. – Ryhmästä on noin puolet ollut mukana alusta asti, meillä on hyvä porukka. KOIVUNTUHKAUUTE aito emäksinen, luonnontuote. 0400 669543 myös artikkelit www.aripulkkinen.net Koivuntuhkauute neutraloi kehon happamuutta Koivuntuhkalla pitkät perinteet Tuhka on tunnettu pitkään perimätiedossamme. Tänne pääsee vielä niin näppärästi kulkemaan bussilla. Terveys on tärkein Itse suosittelisin emäksisen ja riittoisan koivuntuhkauutteen käyttöä ennalta ehkäisevässä mielessä. Riihineuvos alias Ari Pulkkinen – Matalan kynnyksen ryhmään on mukava lähteä, vaikkei aina ole tuntenutkaan oloaan niin urheilulliseksi. Iän myötä elimistö yleensä happamoituu. On niin kätevää käydä jumpan ja kävelyn jälkeen vielä ruokaostoksilla ja muilla asioilla. Jo vuonna 1544 Mikael Agricola rucouskirjassaan toteaa maksan pitävän tuhkasta. Henning Kalsrtröm on kommentoinut tuhkaa seuraavasti: Tuhkassa täytyy olla jokin tuntematon vaikuttava tekijä. Miksi happamuus ei tule yksin. Ja vaihtoehtoliikkeitäkin löytyy, mikäli ei jotakin liikettä pysty tekemään. Hiusten kasvuun se on vaikuttanut ja jaksaa paiskia tyttären luona puuhommia. Myös marjat ja jopa juomavesi on yleensä pH-arvoltaan happaman puolella. Myös emäksinen suusuihke saatavilla. H yvä E lämä 31 Kauppakeskuksessa kävellään suojassa, ilman liukastumisvaaraa. Nobelisti A.I. Sanoisin, että tämä on kyllä niin kokonaisvaltaista liikunnanohjausta, että nimen pitäisi ennemmin olla Skanssi-liikunta kuin pelkkä kauppakeskuskävely. Toteamus ei ole ilmeisesti tuulesta temmattu, koska uutteen käytön myötä sain krooniset polvija lonkkakivut hallintaan ja kivuttomiksi. Miksi. – Ihanaa, kun nämä ovat aamulla, ehdin tänne vielä ennen päivän töitäni. Virtasen läheisin työtoveri biokemisti prof. liha, maitotuotteet, sokeri, viljatuotteet, kahvi, tee ja alkoholi happamoittavat elimistöä. Myös usein toistuvat kurkkukivut ja suun aftat kaikkosivat. Länsimainen ruokavalio mm. Suolisto on ihmisen toiset aivot Kun aloitin syksyllä 2017 koivuntuhkauutteen säännöllisen käytön “hullu suoleni” rauhoittui ja tuli tunne että nyt on elämä hyvin. Kaarina minut kutsui mukaan ja olen aina mielelläni tänne sen jälkeen tullut. Esimerkiksi bakteerit, virukset, hiivat ja sienet sekä monet vakavat sairaudet vaativat normaalia happamamman elinympäristön. Ryhmää ohjaava Sirpa Rönkkönen saa kehuja ryhmäläisiltä. IHMINEN ON SITÄ MITÄ SYÖ JA JUO... HE. Tiedustelut, käyttäjäkokemukset ja tilaukset: puh. – Kyllä täällä liikutaan päästä varpaisiin asti, naurahtaa Mervi Hongisto. Meille tämä on joka perjantainen rutiini, josta pidetään kiinni. En voi enää ajatella perjantaiaamua ilman kauppakeskuskävelyä, sanoo puolestaan Kaarina Hed. Rouva 76v Hapan elimistö On arvioitu että, että länsimaisista ihmisistä neljä viidestä olisi keholtaan hapan
– Wendeliniltä on esillä muun muassa harvemmin nähtyjä kuvituksia ensimmäisen Betlehemin joulun tunnelmista aina kodin jouluun ja joulusatuihin. Salkuissa on näyttävät ja upeat kuvat – herttaisia lapsia lumimaisemassa tai katselemassa joululahjoja – vahvalla peitevärillä tehtyinä. Lapsuuden joulun tunnelmaa Talviset joulukorttimaisemat, tontut ja joulupukit puuhissaan, jouluiset kirkkorekiaiheet sekä lapset joulukuusen äärellä laulamassa tai lahjoja avaamassa, kaikkea tätä on esillä Erkkolassa Tuusulassa Lapsuuden joulu – Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun joulukuvituksia -näyttelyssä. Näyttelyssä on myös esillä ensi kerran Wendelinin kuvittamia Äidin Joululahja -salkkuja, joita jaettiin Otavan joululehtien mukana 1930–40-luvuilla. – Jos kumpikaan taiteilija ei ole entuudestaan tuttu, heidät voi helposti sekoittaakin, mutta rinnakkain katsellessa ominaispiirteet ja erot näkyvät ja oppii tunnistamaan, kumman työstä on kysymys. Molemmat tekivät runsaasti myös jouluaiheisia kuvituksia. Hartaasta joulusta taianomaiseen Erkkolan näyttely on jaoteltu teemoihin harras joulu, taianomainen joulu, kodin joulu sekä tontut ja joulupukit. Esillä on myös Rudolf Koivun maagisia joulusatujen kuvituksia, jotka olivat viimeksi esillä Pohjoismaisia satuja -näyttelyssä Evianissa Ranskassa, kertoo näyttelyamanuenssi Päivi Ahdeoja-Määttä. Ruotsalainen Jenny Nyström oli luonut 1800-luvun lopulla kaikille tutun punalakki. Lapsuuden joulu – Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun joulukuvituksia -näyttelyssä on esillä alkuperäiskuvituksia Tuusulan taidemuseon omista kokoelmista sekä museolle talletetun Amerin Kulttuurisäätiön laajasta kuvituskokoelmasta. – Joululahjasalkut olivat isoja kirjekuoria, jotka sisälsivät joulukortteja, kakkupapereita ja paperisia joululiinoja äideille. Martta Wendelin ja Rufolf Koivu olivat monille varsinkin vanhemman polven suomalaisille rakastettuja kuvittajia, joiden satuaiheet tulivat tutuiksi niin lehdissä ja niiden kansissa kuin monissa satukirjoissakin. Taianomaiseen jouluun kuuluu paljon lastenlehtien joulukuvituksia, tarinoita ja maagisia satuja, joita on varsinkin Koivulla. Alakerrassa kirjailijan työhuoneessa on esillä harras jouluteema. 32 H yvä E lämä T alvipäivien hämärtyessä voi nyt lähteä Taiteilijakoti Erkkolaan Tuusulaan tunnelmoimaan menneen maailman joulujen hengessä. Harras joulu -teemaan kuuluu monia Betlehem-, enkelija joulukirkkoaiheita. Kuvasto syntyi ruotsalaisvaikutteiden kautta 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen: joulutontut ja -pukit, talviset joulukirkkoaiheet, joulukuusi lahjoineen ja katetut joulupöydät sekä veikeät uudenvuodenkortit. Joulun ydin sama Suomalaisten joulukäsitykset elävät muutoksessa, mutta joulujen ydin on pysynyt samanlaisena 1900-luvun alkuvuosista alkaen. Kodin joulu -teema pitää sisällään muun muassa onnellisen lapsuuden ja joulun kuvauksia, joita on etenkin Wendelinillä. Kun Koivun ja Wendelinin töitä on esillä rinnakkain, on mielenkiintoista verrata niitä. Martta Wendelin ja Rudolf Koivu loivat kumpikin tahoillaan omanlaisensa joulukuvaston, joka on yhtä tuttua ja rakasta suomalaisille vieläkin. Yläkerrassa ovat taianomainen joulu ja kodin joulu -teemat. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tuusulan taidemuseo, Amerin Kulttuurisäätiö Erkkolan pääsalissa on esillä valikoima kaikista jouluteemoista
Kuva: Toivo Lumme/ Tuusulan taidemuseo. Amerin Kulttuurisäätiön kokoelma. Martta Wendelin: Joulupukilla lyhty, kuusi ja lahjat, 1951, peiteväri, Suomen Syöpäyhdistyksen joulukortti. Tuusulan taidemuseon kokoelma Rudolf Koivu, Tonttujen joulu. H yvä E lämä 33 ® Martta Wendelin, Satukonttilehden kuvitus Kolme lasta ovella
Tuusulan taidemuseon kokoelma. Amerin Kulttuurisäätiön kokoelma. Niissä on hiukan ulkopuolisuuden tunnetta, eivätkä ne ole niin lämminhenkisiä kuin Wendelinin joulukuvat. Wendelinin työt olivat hänen varhaisimpina vuosinaan paljolti art noveauja jugend -tyylisiä. Koristeellisesta pelkistettyyn Wendelinin teemoissa on usein lapsia laulamassa joulukuusen ääressä, lahjoja ihailemassa tai katsomassa ikkunasta ulos tähtiin. Häneltä on esillä satuaiheita, muun muassa Tonttujen joulu 1930-luvulta, Joulu-uni ja tarina joulutähdestä. Hän on myös kuvittanut tarinoita, jossa köyhän perheen hyvä jouluaatto syntyy jonkun onnellisen käänteen kautta. sen ja valkopartaisen tontun hahmon joulukortteihinsa, jotka levisivät myös Suomeen ja vaikuttivat suomalaisten kuvittajien joulutonttujen hahmoihin. Suurperheen lapsi ja orpopoika Turvattoman lapsuuden viettänyt Koivu jäi nuorena orvoksi, joten onnellisten kodin joulujen kuvaajana hän ei ole omimmillaan. Koivun joulukuvat ovat värimaailmaltaan pitkälti sini-puna-valko-voittoisia. 1930-luvulla Wendelinin tyyli muuttui koristeellisemmasta pelkistetympään ja tyylitellympään suuntaan. Koivu oli paitsi kuvittaja, myös kirjoittaja. Myöhäisempi, 1950-luvun tyyli oli sitten kuvituksissakin maalauksellisempaa. Koivun fantasiamaailma on sadunomainen, voimakastunnelmainen ja jännittävä. Koivun aiheissa on jännittävyyttä, ja hän on kuvittanut lasten joululehtiin tunnelmaltaan maagisia joulutarinoita. – Näyttelyn pääsalissa on Amerin kulttuurisäätiön kokoelmasta 1930-40 -luvuilta Koivun hieno sarja, jossa on muhkeita valkopartaisia joulupukkeja. 34 H yvä E lämä Martta Wendelin, Sadun ihme -kuvitus, Joulusirkka-lehti, 1927. Pariisin matkan vuonna 1914 tuomat vaikutteet baletin maailmasta sekä ranskalaisesta taiteesta näkyvät Koivun fantasiamaailmassa. – Vuonna 1937 hän muuttikin maaseudulle, mutta maaseudun ihailu oli tullut hänen taiteeseensa jo aikaisemmin. – Joulutähti-tarinassa on hienot ja jännittävät fantasiakuvitukset. – Kyllä häneltä tosin löytyy yhteiskunnan epäkohtien käsittelyäkin, ei kaikki ole aina kiiltokuvamaista. Väreistä tuli selkeitä, ja niiden käyttö oli ohuen vesivärin sijaan peittävämpää. – Koivulta löytyy myös kotiaiheita, mutta hänen lapsuutensa orpona näkyy hänen joulukuvituksissaankin. – Tämä linja näkyy vielä hänen 1920-luvin töissäänkin, juuri lastenlehtien kuvituksissa ja satukuvitusaiheissa. Etenkin kodin kuvauksissa voi Wendenillä nähdä myös ruotsalaisen Carl Larssonin vaikutusta idyllisissä kodin ja lapsuuden jouluja huokuvissa tunnelmissa. Taiteilijakoti Erkkola, avoinna ke-su klo 12-17 Rantatie 25, Tuusula www.erkkola.fi Rudolf Koivu, Nukku-Matti, 1919. Euroopasta Suomeen tullut Pyhään Nikolaukseen perustiva joulupukin hahmo ei myöskään alkuun ole ollut punanuttuinen, vaan joulupukilla oli yleensä yllään ruskehtava turkki. Joulutonttujen kuvaajina Koivu ja Wendelin liikkuvat samoilla linjoilla: tontut ovat punanuttuisia, hinteliä ja leikkisiä. Wendelinillä on arkisempaa sadun kuvausta. Wendelin kiinnostui myös talonpoikaisja käsityöläisaiheista. Martta Wendelinin suurperheessä vietetty onnellinen lapsuus välittyy hänen iloisissa, kodin joulua kuvaavissa aiheessaan. Wendelinin joulupukitkin ovat kiltimpiä, mutta yhtä valkopartaisia. HE. Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun jouluisia kuvia on nähtävillä Taiteilijakoti Erkkolan näyttelyssä ”Lapsuuden joulu – Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun joulukuvituksia” 10.11.2021-16.1.2022
Hän piirsi 155 postikorttioriginaalia, erityisesti joulukortteja. lokakuuta 1946 Helsingissä 55-vuotiaana. marraskuuta 1893 Kymissä. Hänen ensimmäiset kuvituksensa ilmestyivät vuonna 1911 lastenlehti Koitossa. Hänen kirjoittamiaan satuja on koottu kirjaksi Rudolf Koivun satukirja. Lähteet: Martta Wendelin Seura ry, Päivi Ahdeoja Rudolf Koivun ystävät ry Wikipedia www.erkkola.. Satukuvien lisäksi Koivu kuvitti romaanien kansia, aapisia, luku-, laskuja laulukirjoja. Hänet tunnetaan muun muassa Zacharias Topeliuksen, H. Martta Wendelin, Perheen jouluhartaus, peiteväri 1948, Paperitaiteen joulukortti. maaliskuuta 1986 Tuusulassa 92-vuotiaana. Wendelin loi samanaikaisesti pitkän uran kyvykkäänä taidemaalarina. 1930-luvulla syntyi kaikille tutuksi tullut kotikutoinen, maalaiselämän onnea ihannoiva kuvitustyyli, joka erityisesti Kotilieden kuvituksista välittyi 1940-luvun lopulle asti. Hän on tehnyt myös pilapiirroksia ja sarjakuvapiirroksia. Kuva: Amerin Kulttuurisäätiö/Tuusulan taidemuseo Martta Wendelin Kuvataiteilija Martta Maria Wendelin syntyi 23. Koivu oli taidemaalari ja Suomen kaikkien aikojen merkittävin lastenkirjojen kuvittaja ja satukirjailija. Rudolf Koivu, Nukku-Matti, 1919. Hän kuoli 11. Kuva: Toivo Lumme/Tuusulan taidemuseo Rudolf Koivu Rudolf Sefanias Koivu, alkujaan Koivunen, syntyi 24. Andersenin, Grimmin ja Tuhannen ja yhden yön satukirjojen kuvista. Wendelin asui Tuusulassa syksystä 1937 lähtien. Wendelin kuvitti muun muassa Anni Swanin ja Mary Marckin nuortenkirjoja, viihderomaaneja sekä satukirjoja kuten Zachris Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjaa. Kuvitustyön varjoon on kuitenkin jäänyt mittava maalaus-, grafiikkaja piirustustuotanto. joulukuuta 1890 Pietarissa. Vuosikymmen vierähti Suopellon huvilassa Rantatien varrella ja 1946 valmistui Wendelinin suunnittelema keskieurooppalaistyylinen taiteilijakoti Kanervala Annivaaraan, jossa hän asui ja työskenteli koko loppuelämänsä. Monet tuntevat hänen kesäisen idyllinsä kuvat järvimaisemineen ja kirkassilmäisine lapsineen Kotilieden kansikuvissa, postikorteissa ja tyttökirjojen kansissa. Amerin Kulttuurisäätiön kokoelma.. Wendelin maalasi noin 650 joulukorttia ja vuosina 1931-1963 lähes 30 joulumerkkiä. H yvä E lämä 35 Rudolf Koivu, Tyttö ja nukke -kuvitus-originaali, peiteväri, 1930-40-luku. Hän kuoli 1. Hän aloitti WSOY:n vakituisena kuvittajana 1914, mutta teki sittemmin töitä eri kustantajille. C
Korteissa kuvataan aikoja, jolloin öisen taivaan tähtikuviot erottuivat selkeämmin, jolloin hankimaiseman hiljaisuuden rikkoi vain hevosreen rahina ja aisakellon kilinä. Teksti : Eero Wihuri Kuvat: Terho Peltoniemi Terho Peltoniemen maalaamat joulukortit kertovat menneistä ajoista.. Yhteistä kaikille Peltoniemen suunnittelemille joulukorteille on mennyt aika. Tulevaksikin jouluksi hän on suunnitellut kolmelle korttijulkaisijalle yhteensä lähes 30 erilaista joulukorttia. Joulukorteissa elää mennyt aika Kirkko, luminen maasto, tähtitaivas, aisakello ja hevosreki. 36 H yvä E lämä D igitaalistuvassa maailmassa joulukortti on pitänyt pintansa. Sukulaisia, läheisiä ja ystäviä muistetaan vuosittain miljoonilla joulukorteilla. Jyväskyläläinen Terho Peltoniemi, 55, on suunnitellut postikortteja lähes 30 vuoden ajan. Näistä elementeistä Terho Peltoniemi ammentaa aiheita joulukortteihin
Aikoinaan tein joulukalenterit itse, yritin luukkuja avatessa olla muistamatta, millaisen kuvan piirsin, hän naurahtaa. Ne symboloivat minulle joulun tunnelmaa ja sanomaa. Kirkon ja hevosen lisäksi Terho Peltoniemen suosikkielementti on tähtitaivas. lan perheen pirtin, johon lisäsin tonttuja. Terho Peltoniemi on joulukorttien lisäksi tehnyt paljon muutakin. HE – Olen suunnitellut 29 vuoden aikana noin 1 300 erilaista postikorttia, joulukortteja näistä on noin 400. Olin vuonna 1992 käymässä Paletilla, ja vierailulla minulle esitettiin pyyntö joulukortin maalaamisesta. Nyt olen palannut ”oikeisiin töihin”, mutta jatkan maalaamista. Näin taivaasta tulee postikortissa elävän näköinen, varsinkin kun siihen lisätään hieman usvaa. Rovaniemen ”jätkänkynttilä” ja Helsingin tuomiokirkolle johtava Sofiankatu ovat myös joulukortin aiheita. Terho Peltoniemi sanoo joulussa olevan aina uutta ammennettavaa joulukortteihin. Viehtymys maalaisnostalgiaan kumpuaa sieltä. Vaikka linnunradan maalaaminen postikorttiin on työlästä, haluan usein tähtitaivaan kortteihini. Silloin joulupukki tai tonttu voi esiintyä esimerkiksi hevosen kanssa. – 15-vuotiaana luin Väinö Linnan kirjoittaman Täällä Pohjantähden alla -trilogian. Maalasin suurikokoisia Pohjantähti -tauluja, ja ne kiersivät näyttelyissä eri puolilla Suomea. H yvä E lämä 37 Joulukatu Porvoossa on yksi Terho Peltoniemen tulevaksi jouluksi maalaamista uusista korteista. – Pohjantähdestä alkoi minun ”nostalgiahulluuteni”. Terho Peltoniemen joulukorteissa menneen ajan tunnelmia ilmentävät usein kirkot ja hevoset. – Olen pitänyt joulusta lapsesta saakka. Olen tehnyt myös jonkin verran humoristisia joulukortteja, mutta suurin osa tekemistäni korteista kertoo menneestä ajasta. Silloin päätekniikkana oli pastellimaalaus. Tämä johti joulukorttien maalaamiseen. Peltoniemelle joulukorttien maalaaminen on mieluista, hän tunnustautuu jouluihmiseksi. – On myös kiinnostavaa yhdistää fantasiaa ja mennyttä aikaa samaan kuvaan. Taulut otettiin vastaan mielenkiinnolla ja innostuksella, mikä lämmitti mieltä, kertoo Peltoniemi. Nyt joulu merkitsee rauhoittumista, rauhoittuminen alkaa jo tutuista tuoksuista. Ensimmäiseen joulukorttiini piirsin Pohjantähdestä tutun Koske. Niin aloitan virittäytymisen joulun tunnelmaan. Tähtitaivaan maalaaminen vaatii usean sadan pienen tähden maalaamista useampaan kertaan. – Tein kuvitustöitä ammatikseni lähes 20 vuoden ajan. – Ne ovat joulukorttieni ykköselementit. Peltoniemi muistaa, että lapsuudessaan hän vietti kotipitäjässään Kauhavalla paljon aikaa serkkunsa maatilalla. – Olen tähtija avaruusfani. – Olen myös se ihminen, joka tekee joulukoristeita jo lokakuussa. – Lapsena joulun tunne on erilainen kuin aikuisena. Siitä se lähti. Kirja kolahti minuun voimallisesti, halusin kuvittaa kirjan kohtauksia. Korttien rinnalle tulivat puuhaja värityskirjat, adressit, julisteet ja pelit. Ideoita hän saa vanhoista valokuvista ja kirjoista. Peltoniemi on piirtänyt myös enemmän fantasiasta inspiraatiota saaneita joulukortteja. Haluan, että korteissani on vahvasti läsnä mennyt aika. Peltoniemi sanoo suhteensa jouluun muuttuneen. – Olen ollut pienestä pitäen innokas piirtäjä, öljyvärimaalauksen aloitin 12-vuotiaana. – Esimerkiksi erilaisissa historiaja perinnekirjoissa on usein mielenkiintoisia talvikuvia, joissa on hevonen. Esimerkiksi hyasintin tuoksu tuo heti ajatuksen joulun rauhasta. Näissä korteissa esiintyy joulupukkeja ja tonttuja. Se, että Terho Peltoniemen suunnittelemissa korteissa on menneen ajan henki on seurausta nuoruuden järisyttävästä lukukokemuksesta
Teksti: Kati Wikström Joulupöydän rutiineja voi kyseenalaistaa ja laittaa pöytään vain oikeasti omalle porukalle maistuvat ruoat. Ylensyöntiä voi välttää syömällä tietoisesti eli maistelemalla rauhassa ja kuuntelemalla kehon kylläisyysviestejä. 38 H yvä E lämä Maistellaan jouluna rauhassa Jouluna saa herkutella ja olla armelias itselleen. Kuva: Pexels/ Cottonbro
Suklaiden ja herkkujen pitäminen jatkuvasti tarjolla lisää kuin huomaamattaan niiden napostelemista. Viikko poissa vaa’alta Koska joulu on tänä vuonna vain yhden viikonlopun mittainen, ei siinä ajassa ehdi Pusan mukaan syömisen kautta tapahtua mitään merkittävää tuhoa terveydelle. – En myöskään suosittele mitään niin kutsuttuja ryhtiliikkeitä tai erikoisia dieettejä sekä kituuttamisia joulun jälkeen. – Tärkeämpää on löytää itselleen pysyvä tapa huolehtia itsestään. Näin on erityisesti jouluna, joka monelle merkitsee yhdessäoloa ja rentoutumista saman pöydän ääressä. Itsensä kuunteleminen on erittäin suositeltavaa. Tällä tavoin pystyy maistelemaan ruokia ja kylläisyysviestitkin ehtivät tavoittaa. H yvä E lämä 39 ® K eventämisessä ja painonhallinnassa tärkein asia on oma suhtautuminen syömiseen. – Myöskään painonhallinta ei mene pieleen, jos joulun aikana herkutteleekin, ilahduttaa Pusa. Ruoan ei pidä olla liian isossa roolissa elämässä. Ruoalla on joulussa tärkeä osa. Isot ja radikaalit muutokset omaan elämään ovat vaikeita toteuttaa ja siksi ne harvemmin kestävät kovin pitkään. On hyvä uskaltaa kyseenalaistaa rutiineja. Terve ruokasuhde on salliva, mukautuva ja joustava. – Hyvään ruokasuhteeseen kuuluu se, että kuuntelee kehoaan, sen nälkäja kylläisyysviestejä. Tietoisesti syöminen auttaa estämään ylensyömistä, vinkkaa Pusa. Jatkuvalla laihdutuskuurilla olevalle sanoisin: ”Lopeta laihduttaminen” ja joulun jälkeen laihdutuskuuria miettivälle: ”Älä aloita”, painottaa Pusa. – Erilaiset kuurit, ryhtiliikkeet ja kituuttelu eivät ole onneksi enää nykypäivää, sanoo Sydänliiton ravitsemusterapeutti Tuija Pusa. On hyvä tiedostaa, että syöminen on perustarve, se ei siis ole palkinto eikä keino rangaista itseään. Sen voi aloittaa aivan pienilläkin arjen asioilla. Voisi miettiä, josko jouluruokien runsasta tarjontaa jakaisi jopa eri päiville. Syömisestä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä eikä häpeää. – Kannustan kuuntelemaan itseään ja syömään rauhallisesti. – Onko osa joulupöydän antimista mukana vain tavan vuoksi, ja mikä jouluruoista on itselle se tärkein. – Monesti jouluna ylensyödään ja sen jälkeen voidaan huonosti sekä omatuntokin soimaa. Joskus jopa tehdään hieman niin kutsuttua nälkävelkaa ennen joulua, eli syödään liian vähän, jotta sitten jaksetaan syödä aattona paljon. – Joulupöydässä tarjolla olevan ruoan määrää olisi hyvä miettiä – tutkitusti syömme sitä enemmän, mitä enemmän makuja on tarjolla. Estä ylensyöminen Jos tuntuu, että jouluna tulee syötyä liikaa, voisi enemminkin miettiä etukäteen sitä, mitä ihan oikeasti jouluna haluaa syödä. – Jos pelkää ähkyä tai tukalaa oloa, suosittelen lisäämään joulupöytään enemmän kasviksia ja hedelmiä. – Ruoasta saa nauttia ja sisältyyhän siihen myös sosiaalisia ja psykologisia merkityksiä. Kuva: Sydänliitto. – Pienillä ja itseään kuuntelevilla askeleilla pääsee jo pitkälle, summaa Pusa. Kyseessä on kuitenkin yksi suomalaisten tärkeimmistä juhlista, joihin luonnollisesti kuuluu nauttiminen. – Lähtisin ennemmin liikkeelle sallivuudesta, armeliaisuudesta ja nauttimisesta. Vaakahan ei aina kerro kaikkea eli sen lukemia ei ole hyvä yksioikoisesti lukea. Paino heilahtelee muutenkin jonkin verran kuukaudessa. – Joulun jälkeen ei kannata noin viikkoon käydä puntarissa, sillä rasvainen ja suolainen ruoka lisäävät turvotusta. Sanonta: ”Mitä näkee, sitä tekee mieli”, pätee myös joulupöydässä. – Tämän takia en lähtisi erityisemmin keventämään joulunaikaan. HE Jouluna on hyvä olla itselleen salliva sekä nauttia jouluruokia, oman kehonsa viestejä kuunnellen, sanoo Sydänliiton ravitsemusterapeutti Tuija Pusa. Samalla voi antaa itselleen luvan herkutella sillä, mitä todella kaipaa joulun antimista. Ne eivät tee elimistölle hyvää ja harvemmin johtavat pysyviin tuloksiin, saati uuteen elämäntapaan
– Joulupöydän antimissa näkyy myös lisääntynyt kiinnostus kasvisruokaan ja vegaaniseen ruokavalioon, tietää Soljanlahti. Kerran vuodessa viettävänä jouluna ei ole tarvetta laskea kaloreita. 40 H yvä E lämä oulu on juhla ja silloin kuuluu syödä juhlaruokaa. Joulupöytään löytyy varmasti kaikille maistuvaa ruokaa. Jouluna juhlaruokaa Joulupöydässä halutaan pitää perinteistä kiinni tai muokata tuttua ruokaa hieman uudella tavalla. Tarjonta lisääntynyt Jouluruokien suhteen voisi sanoa, että maailma on avautunut suomalaisille. – Joulun ruoat ovat kyllä keventyneet vuosien saatossa. Tuttua jouluruokaa on myös muokattu ja joulupöytään on tuotu lisää uusiakin makuja. Näistä esimerkkeinä ovat joulutortut, jotka on täytetty luumuhillon sijaan vihreillä kuulilla sekä bataattilaatikon lisääminen joulupöytään. Yleisesti voisi sanoa, että suosituimpien ruokien paikkaa pitävät jouluisat kalat, laatikot ja kinkku. Eli millaisia asioita kaipaa joululta ja millaista ruokaa haluaa syödä. Nykyään löytyy myös joulupöytään sopivaa ruokaa allergikoille, erilaisista yliherkkyyksistä kärsiville kuin vakaumuksensa vuoksi tietyssä ruokavaliossa pitäytyvällekin. Lanttulaatikko ja kinkku Soljanlahden mukaan joulussa viehättävät edelleenkin ne perinteiset maut. – Muutosta on tapahtunut myös sen suhteen, että enää ei uuvuta jouluruokataakan alle, vaan osataan käyttää puolivalmiita tai valmiita ruokia. – Marttaliiton sivustolla on aina joulun tienoilla hurja piikki kävijämäärissä. – Enemmänkin kiinnittäisin huomiota syömiseen uuden vuoden ja joulun välissä, toteaa Marttaliitto ry:n kehittämispäällikkö, ETM (ravitsemustiede) Maija Soljanlahti. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Marttaliitto ry – Mitään ylivertaista perinnesuosikkia ei ole, vaan jokaisella on ne omalta suvulta perityt tapansa. Joskaan ihan niin paljon uudet maut eivät ole saapuneet joulupöytään kuin mediassa annetaan ymmärtää. Perinteiset jouluruoat ovat edelleenkin suosittuja suomalaisten joulupöydissä, kertoo Marttaliitto ry:n kehittämispäällikkö Maija Soljanlahti. Suunnitellessa omaa joulunviettoaan, on hyvä pohtia, mikä tekee joulusta joulun. Siat ovat vähempirasvaisia ja monet ovat jo tottuneet käyttämään vähempirasvaisia tuotteita. HaetuimJ. Tosin, osa saattaa myös juhlistaa joulua käyttämällä kuohukermaa ja täysmaitoa arjen kevyempien tuotteiden sijaan. Niistä löytyy jokaiseen talouteen sopivia pakkauskokojakin. – Halutaan kokeilla uudenlaisia reseptejä. Vaikka uusia ja muokattuja ohjeita tarjotaankin, pitävät perinteiset ruoat vahvasti pintansa
Valuta voi-siirappiseos punajuurten päälle. Nosta punajuuret voideltuun uunivuokaan. Leikkaa kanta tasaiseksi, niin, että punajuuret pysyvät pystyssä. Levitä fileet voipaperin päälle nahkapuoli alaspäin. H yvä E lämä 41 Arjan silakkarullat 6 HENKILÖLLE 1 kg silakoita tai 600 g silakkafileitä 1 tl suolaa 1 nippu tilliä Haudutusliemi: 4 dl vettä 1 dl väkiviinaetikkaa 1 dl sokeria 1 tl suolaa 10 rouhittua maustepippuria 1 laakerinlehti 1 (puna)sipuli viipaleina tillinvarsia Fileoi silakat ja poista niistä selkäevät. Myös maakuntaperinteiset ruoat ovat saattaneet joutua tekemään tilaa joulupöydän niin kovin runsaalle tarjonnalle. Punajuuret Haselbackan tapaan 4 ANNOSTA 8 punajuurta 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 50 g piparkakkuja 50 g voita 1 rkl siirappia Pese punajuuret huolellisesti. Kaada liemi kuumana rullien päälle. Sekoita joukkoon siirappi. Sulata voi. Ripottele punajuurten päälle suola, mustapippuri ja murskatut piparkakut. Nosta kattila pois liedeltä ja anna rullien jäähtyä liemessä. Kuori jäähtyneet punajuuret. Nosta kattilan päälle kansi ja siirrä kattila puisen leikkuulaudan päälle. – Veikkaisin, että lipeäkala saattaa olla tällainen ruokalaji. Arjan silakkarullat tuovat kotimaisen kalan joulun herkuksi. pia ohjeita ovat kaikki perinteiset jouluruoat, erityisesti lanttulaatikko ja kinkun valmistaminen, kertoo Soljanlahti. Keitä punajuuret pehmeäksi. HE. Anna rullien kypsyä jäähtyvässä nesteessä tai siirrä kattila liedelle ja anna rullien hautua miedolla lämmöllä 6-8 minuuttia. Kotimaista ruokaa suositaan jouluna ja haluaisinkin kannustaa nauttimaan erityisesti kotimaisesta kalasta ja herneistä, kiteyttää Soljanlahti. Punajuuret Haselbackan tapaan sopivat joulupöytään. Paista punajuuria 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Kääri fileet rullalle ja lado laakeaan kannelliseen kattilaan (tai posliinikulhoon) vieriviereen. Ripottele niille suolaa ja hienonnettua tilliä. Liemen tulee peittää rullat. Leikkaa pieniä viiltoja punajuureen melkein pohjaan saakka, vieri viereen. Hänen mukaansa on vaikeaa sano, onko mikään jouluruoka kokenut suosiossaan hiipumista. Mittaa haudutusliemen ainekset kasariin ja kiehauta
42 H yvä E lämä Sokeririippuvuus voi musertaa koko elämän Sokeririippuvaisista peräti 70 prosenttia kärsii myös nikotiini-, alkoholi– ja/tai peliriippuvuudesta. Yhä useampi on tänä päivänä sokeririippuvainen. Makean syöminen antaa suurta tyydytystä jo äidinmaidon ensihetkistä. Teksti: Maija Salmi. Pahimmillaan sokerikoukku aiheuttaa isoja ongelmia
– Sillä tarkoitetaan usein hallitsematonta syömistä, joka kohdistuu suolaisiin ja makeisiin herkkuihin sekä ruokiin. Verensokerin vuoristorata ylläpitää makeanhimoa. – Sokeririippuvaisilla serotoniinitaso on matala. Riippuvuutta häpeillään ja salataan, aivan kuten sokeririippuvuuttakin. – Makea vapauttaa elimistöön dopamiineja eli niin sanottua mielihyvähormonia, mikä osallistuu tunteiden säätelyyn. Seuraava kurssi ”Sokeririippuvuus ja muut koukuttavat hiilihydraatit” on 22. – Olen vuodesta 2009 auttanut lukuisia asiakkaitani irti sokeririippuvuuksista ja vetänyt ylipainoon ja hiilihydraattiriippuvuuksiin liittyviä ryhmiä. Riippuvuus ei synny automaattisesti, ja vaikka se laukeaisikin aktiiviseksi, sitä voi hallita. Se kiihdyttää etsimään nopeaa energiaa tilanteen tasapainottamiseksi, aivojen tajunnan ylläpitämiseksi. Webinaari-kurssi on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Sokeririippuvaisella mielihyvähormonin teho on kuitenkin heikentynyt, ja sitä tarvitaankin enemmän vastaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi, Tuuli-Dammert selventää. Tästä seuraa dysbioosi eli suoliston bakteerikannan epätasapainotila. Riippuvuus syntyy usein salakavalasti huomaamatta. Tuuli-Dammert lisää, että sokeri mitätöi myös aivoja suojaavia ravintoaineita, erityisesti B-ryhmän vitamiineja, joilla on tärkeä rooli aivojen energian tuotannossa. Sokeririippuvuus voi musertaa koko elämän Ravintoterapeutti Tarja TuuliDammert on jo vuosia toiminut kouluttajana mmyös Terveysopisto Saluksessa. ’’Sokeri ei tuo kylläisyyttä, vaan jättää nälän ja halun syödä lisää.’’. Se piristää, lisää energisyyttä ja tuo hyvää oloa. – Tämän jälkeen seuraa usein raukeus ja sitä seuraava verensokerin nopea lasku eli hypoglykemia. tammikuuta. H yvä E lämä 43 ® R avintovalmennukseen erikoistuneen TTplus Oy:n toimitusjohtaja, diplomiravintoterapeutti Tarja TuuliDammert jos kuka tietää, kuinka sokeri koukuttaa ihmisiä yhä enemmän. Ei tule myöskään unohtaa suoli-aivo -yhteyttä: – Sokeripitoisen ruokavalion ”voittajia” ovat suolistomme ei-toivotut mikrobit ja hiivat, jotka myös viestivät aivoillemme omista tarpeistaan syödä lisää sokeria ja lisääntyä. Hän näkee työssään asiakkaita, jotka voivat huonosti sokerin vuoksi. Asia on tärkeä, ja sille soisi paljon paljon enemmän huomiota. Sokeririippuvuus on ravintoterapeutin mukaan osa isompaa ilmiötä eli ruokariippuvuutta. Makean syöminen vapauttaa nälkäpeptidiä, joka on voimakkain ruokahalua ja näläntunnetta lisäävä hormoni keskushermostossa. Sokeri ei tuo kylläisyyttä, vaan jättää nälän ja halun syödä lisää, Tuuli-Dammert muistuttaa. Se johtaa paitsi sokereiden myös teollisesti prosessoitujen nopeasti sokeroituvien tärkkelysruokien ylenmääräiseen kuormaan, jolla on seuraamuksensa. Runsas makean syönti nostaa nopeasti verensokereita antaen hetkeksi potkua eli lisäenergiaa. Impulssien hallinnan ja hillinnän heikkeneminen ja mielialamuutokset ovat tyypillisiä. – Nykyravintomme ei vastaa elimistömme todellisia tarpeita. Vähemmän mielihyvähormoneja Mitä aivoissa oikein tapahtuu, kun ihmisestä tulee sokeririippuvainen. Serotoniinin vajaus voi ilmetä myös alakulona, masennuksena sekä kroonisena väsymyksenä. Sokerin vaikutuksella suolen mikrobistoon on vaikutusta myös aivojen välittäjäaineisiin, muun muassa tryptofaanin saantiin, joka on serotoniinin esiaste. – Nälkä-kylläisyys -säätely on herkkä häiriintymään. Tuuli-Dammert kuvailee sokerikoukkua normaalina reaktiona epänormaaliin ruokaympäristöön
Sokeririippuvuuden hoidossa tieto kemiallisesta riippuvuudesta on avainasemassa. – Makeanhimo ei myöskään lähde syömällä hiilihydraattipitoista, ravintoköyhää ruokaa. – Elämä voi myös olla jäykkää ja tapoihin sidottua, koska huumaavan aineen aiheutta’’Repsahdukset kuuluvat sokeririippuvuuteen ja takaiskut kuuluvat paranemiseen.’’. Sokeririippuvuuden toipilasaika kestää yleensä noin vuoden. Insuliinin poukkoilu lisää näläntunnetta. Sokeriherkkyys vaikuttaa verensokeriin. – Aivojen biokemia ei korjaudu psykoterapian avulla. Eräät opioidija dopamiinireseptorien geenimuodot näyttävät myös edistävän riippuvuuden syntyä. – Vaikka apuja on saatavilla, vain noin 20-30 prosenttia sokerin, huumeiden, alkoholin, tupakan tai muiden päihteiden käyttäjistä pääsee kokonaan eroon riippuvuudestaan, Tuuli-Dammert tietää. Stressi taas muuttaa biokemiaa haluamaan sokeria, sokeri lisää stressiä... Sokerin ja rinnakkaisaineiden lopettaminen on tärkeää, mutta vakavassa riippuvuudessa lopettaminen tulee tehdä asteittain. Uusien tapojen oppiminen kestää kauan ja vaatii kärsivällisyyttä. – Sokeririippuvuus on myös oppimisja keskittymiskyvyn puutteen yksi merkittävimpiä taustatekijöitä. Sokeriherkkyys myös jauhoille Sokeriherkkyyttä ei ole vain sokerille, vaan kaikille sen sukuisille aineille. Hoidossa on tärkeää muistaa myös tunnepuoli. Päivittäiset sokeriannokset Kun sokerikoukku on ottanut kunnolla vallan, riippuvainen voi tarvita päivittäisen annoksensa – karkkipussin, irtokarkkeja, jäätelölitran – saavuttaakseen ”normaalin” olon ja toimintakyvyn. 44 H yvä E lämä Miten sokerikoukusta pääsee eroon. Tuuli-Dammert korostaa, että herkillä normaali endorfiinitaso, onnellisuushormoni, on matala. Voi olla hankaluuksia ihmissuhteissa, häpeää menetetystä elämänhallinnasta, kyvyttömyyttä kieltäytyä aineesta, vaikka haluaisi ja jatkuvaa elämänhallinnan puutetta. Tuuli-Dammert muistuttaa, että tämä pahentaa sokeririippuvuuden kierrettä hormonien ollessa epätasapainossa, ja tämä puolestaan aiheuttaa fyysisiä nälkäja sokerimieliteon oireita. Verensokerin heittely aiheuttaa omia ongelmiaan. – Liian suuri kortisolimäärä aiheuttaa glukoosivajautta aivosoluissa, mikä johtaa makeanhimoon, jotta aivot saisivat uutta potkua. Osa makeanhimosta geeneissä Se tiedetään, että jokaisen ihmisen aivokemia on yksilöllinen. Riippuvuudesta irti pääseminen edellyttääkin yleensä ammattiapua. – Kannattaa myös tiedostaa ja eliminoida elimistön biokemiallisen tarpeen luomat mieliteot: makea kiihottaa ruokahalua, stressi ja kiire lisäävät makeanhimoa, valvominen lisää nopean energian tarvetta ja ruokahalua, aterioiden epäsäännöllisyys lisää makeanhimoa ja ruokahalua. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Sokeririippuvuus on tila, jossa vapaa tahto on sivuutettu. Oikea ruokavalio ja täsmäravintolisät tukevat tilaa. Tämä ongelma on huolestuttavaa lapsilla, joita usein lääkitään mielialalääkkeillä, vaikka sokerin vieroitushoito olisi tehokkain ja turvallisin hoitomenetelmä. Tuuli-Dammert kertoo, että yksilöllisesti on huomioitava myös hedelmät. – Arviolta 25 prosenttia suomalaisista kuuluu geneettisesti sokeriherkkiin, jolloin sokerin aiheuttamat reaktiot, niin fyysiset kuin psyykkisetkin, ovat jo lähtökohtaisesti voimakkaampia. Alkoholi ja makeiset ovat keskenään vaihtokelpoisia, koska ne aiheuttavat samanlaisen hyvänolontunteen. Myös mausteet ja kaakao voivat lisätä endorfiinien eritystä. – Tutkimuksissa on havaittu osan makeanhimosta olevan geneettistä. Tuuli-Dammer huomauttaakin, että sokeri ja muut koukuttavat hiilihydraatit ovat tämän päivän sairauksien merkittävin taustatekijä. Esimerkiksi banaani voi sisältää viisi teelusikallista sokeria. Siihen vaikuttavat geenit, ympäristö ja elämäntapahtumat. Silloin luonnollinen reaktio endorfiinia tuottavaan aineeseen, kuten sokeriin, voi olla keskimääräistä rajumpi. Herkät eivät välttämättä erota nälkää ja himoa, ja se voi johtaa nopeasti riippuvuuteen. Tarja Tuuli-Dammert painottaakin, että se auttaa asiakasta näkemään ja ymmärtämään paremmin oman sairautensa. Mahdollisia psyykkisiä ongelmia on kuitenkin helpompi työstää, jos kehoa ja aivobiokemiaa on tuettu. Repsahduksilta tuskin vältytään. Sillä on vaikutuksia energiatasoon sekä mielihyvähormonien serotoniini– ja endorfiinitasoihin. – Verensokerin säätelyn epätasapainon aiheuttama väsymys, ärtymys ja masennus tekevät arkipäivän askareista haasteellisia ja vaativat enemmän energiaa, Tuuli-Dammert kertoo. Tuuli-Dammert tietää, että ihminen etsii helposti tiedostamattaan tilalle korjaavaa riippuvuutta. Sokeririippuvaiset eivät voi vastustaa kiusausta syödä makeaa, jolla serotoniinitason saa nousemaan nopeasti. Tuuli-Dammert muistuttaa, että repsahdukset kuuluvat sokeririippuvuuteen – ja takaiskut kuuluvat paranemiseen. Sokeririippuvuus kertoo myös muista ongelmista: peräti 70 prosenttia sokeririippuvaisista kärsii myös nikotiini-, alkoholija/tai peliriippuvuudesta. – Herkillä verensokeri voi olla matala, korkea tai vaihteleva, ja ylipäätään heittelehtiä paljon. – On myös todistettu, että alkoholistit pitävät makeasta. Tuuli-Dammert korostaakin, että sokeri on usein ensimmäinen huume, joka rakentaa kasvualustaa toisille riippuvuuksille. – Repsahduksia estää tieto ja ymmärrys riippuvuudesta sairautena. – Luonnossa elimistö tuottaa endorfiineja esimerkiksi pitkäkestoisen liikunnan, mielimusiikin, nauramisen, itkemisen ja seksin yhteydessä. – Näitä ovat valkoiset jauhot, ruismallas, dekstriinit sekä muut disakkaridit, riisi, maissi ja peruna, koska ne muuttuvat nopeasti glukoosiksi aiheuttaen insuliinin ylierittymisen. – Yksilöllisyys näkyy myös addiktioalttiudessa; toinen jää helpommin koukkuun kuin toinen. Niin ikään on osoitettu yhteys makean suosimisen ja niin sanotun familiaarisen alkoholismin kesken. – Lisämunuaiset erittävät kortisolia, mikä stressaa elimistöä. Sokeririippuvuus voi näkyä monissa asioissa
Niitä ovat muun muassa: * Verensokerin ja hormonitoiminnan tasapainotus. – Ei ole enää väliä, mitä syö; syökö sitten vanhoja keksejä tai pakastepullia suoraan pakkasesta, kunhan tyydyttää kehon vaatimukset nopeilla hiilihydraateilla. Mielenkiinnon kohteet katoavat, kun elämä pyörii syömisen, painon ja laihduttamisen ympärillä. * Yksilöllinen ravintolisätuki: rasvahapot, vitamiinit, kivennäis-hivenaineet, aminohapot. On työja perheongelmia. Millainen vaara se on sokerikoukulle. H yvä E lämä 45 Sokeri voi johtaa riippuvuussuhteeseen vahvojen huumeiden tavoin. – Lisäksi insuliinin nousu laskee verensokerin vaarallisen alas, koska energiaa ei saada. Ei jaksa yksin, jolloin tarvitsee apua. * Proteiinijauhelisät tarvittaessa. * Oletko viimeisen vuoden aikana ajatellut, että sinun täytyy muuttaa suhtautumistasi makean syöntiin. * Onko joku lähipiiristäsi huomauttanut viime vuosina makean syönnistäsi. Se heikentää aivojen toimintaa. – Voi olla itsemurha-ajatuksia, täydellistä eristyneisyyden ja toivottomuuden tunnetta. * Oletko viimeisen vuoden aikana käyttänyt makeaa lievittämään ikäviä tunteita, kuten surua, vihaa tai tylsyyttä. * Yksilöllinen, kylläisyyttä ylläpitävä ruokavalio. – Kaikki syömämme hiilihydraatit, paitsi kuidut, muuttuvat elimistössä sokeriksi. Jos syö keinomakeaa, erittyy entsyymejä pilkkomaan ravintoa. Vieroitusta helpottavat Tuuli-Dammert listaa aivoja tasapainottavat, vieroitusta helpottavat asiat. Tarja Tuuli-Dammert kertoo, että tärkkelyshiilihydraatti, jota on muun muassa perunoissa, riisissä, viljassa ja maississa, koostuu pitkäketjuisista glukoosimolekyyleistä. * Oletko viimeisen vuoden aikana laiminlyönyt arkiaskareita syötyäsi liikaa makeaa. – Sokerille herkän onkin hyvä vältellä kaikkia verensokereita voimakkaasti heilauttelevia aineita, ja niistä erityisesti teollista valkoista sokeria, mutta myös tärkkelyshiilihydraatteja, kevyttuotteita, kuivahedelmiä, mehuja ja alkoholia. * Mieluiten ei välipaloja. Myös uudet tilanteet voivat olla painajaismaisia; kaikki vieras tuntuu epämiellyttävälle. Myös psyykkiset ongelmat, kuten huono itsetunto, masennus, keskittymisvaikeudet ja päättämättömyys, lisääntyvät. ma tunne alkaa tuntua tylsältä ja rituaalinomaiselta. Tähän elimistö reagoi lisäämällä syömisja juomishaluja. Tämä puolestaan voi kiihottaa syömishaluja ylettömästi. * Oletko viimeisen vuoden aikana uppoutunut täysin ajattelemaan makean syömistä tai ostamista. HE. Kasvisolujen tärkkelys sisältää jopa tuhansia glukoosimolekyylejä, jotka hajoavat elimistössä yksinkertaisiksi sokereiksi. Tutkimusten mukaan makeanhimo on ainakin osittain perinnöllistä. * Säännölliset pääateriat. * Suoliston bakteerikannan tasapainotus. * Riittävä veden juonti. Monenlaiset piilosokerit Ravinnossa on helposti myös piilosokeria. Lisäksi on haluttomuutta, kipuja, stressiä, suolisto-ongelmia ja hiustenlähtöä. * Täysipainoiset ja -arvoiset ateriakokonaisuudet. Kun sokerikoukku on pahimmillaan, sokeripitoiset ruoka-aineet eivät vaikuta enää yhtä hyvin kuin ennen. – Voi olla myös liikaa käsittelemättömiä tunteita, itkua, ahdistusta ja vihaa, itsesääliä ja katkeruutta. Riippuvuustesti Testaa, oletko sokeririippuvainen: * Oletko viimeisen vuoden aikana koskaan syönyt enemmän makeaa kuin ajattelit tai jatkanut syömistä vaikka et aikonut. Ei virallinen tauti Sokeririippuvuudella ei ole virallista tautiluokitusta, vaikka sen on muun muassa eläinkokeissa todistettu täyttävän riippuvuuden kriteerit: * Sietokyvyn kasvu * Voimakas himo tai pakonomaisuus * Heikentynyt kyky hallita määrää tai lopettamista * Jatkaminen haitallisista seuraamuksista huolimatta * Toleranssin kehittymien * Vieroitusoireet. – Kaloreja ja energiaa ei tulekaan, joten elimistöä huijataan
Johanna kuitenkin tietää, että ihmisten nyErilaiset riippuvuudet, mukana sokeri, oli olivat suistaa Johanna Oikarisen elämän kokonaan raiteiltaan. Ei uskoisi, että sokeria on esimerkiksi sitruunaisessa oliiviöljyssä! Kaikessa piti olla tosi tarkkana. Irti sokerikoukusta Teksti: Maija Salmi Kuvat ja reseptit: Johanna Oikarinen. Esimerkiksi kaikissa säilykkeissä ja mausteissakin on sokeria. Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. – Turhaa sitä on kaunistella. 46 H yvä E lämä S okerikoukku on syömishäiriö, jota voi verrata päihderiippuvuuteen. Johanna ja miehensä Tuomas päättivät ensin kokeilla kuukauden ajan sokeritonta elämää. Kaikki meni uusiksi. Tämän tietää Hausjärvellä Kanta-Hämeessä asuva Johanna Oikarinen, jonka elämän pahat riippuvuudet olivat suistaa kokonaan raiteiltaan. Tätä ei kuitenkaan ymmärretä. – Sokeri on kuin mikä muu päihde tahansa. – Ei voitu käyttää juuri mitään, mitä löytyi kaapista. Johanna korostaa, että valkoinen sokeri on kirjaimellisesti yhtä paha riippuvuuden aiheuttaja kuin kokaiini. Tuotteessa saattaa lukea ”lisätty vähemmän sokeria” – ja todellisuudessa se vähemmän tarkoittaa ainoastaan 0,5 prosenttia. Se on tyypillinen piriste, jolla saa nopean nousun ja yhtä nopean laskun sekä krapulan
– Asesulfaami ja aspartaami ovat tutkitusti vaarallisia. Se pitää kuitenkin huolen, että saa proteiineista polttoainetta, kasviksista kuituja ja hyviä hiilihydraatteja sekä suolasta elektrolyyttejä. Johanna korostaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään kitu-elämää. Valkoisen sokerin ja myös vehnäjauhojen poisjättäminen vaikuttivat nopeasti Johannan elämään. Painosta lähti heti alkuun viisi kiloa, päätä särki ja kasvoihin tuli finnejä. – Laitan jo illalla yhteen vesilitraan hyppysellisen Himalajan ruususuolaa. Tällä hetkellä Johanna ja Tuomas noudattavat ruokailussaan 80-20 -elämäntapaa. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Perhe: aviomies, 16-vuotias poika ja kissoja. Työ: Yrittäjä. – Kuona-aineita tuli ulos kipeiden finnien ja päänsäryn avulla. Voi myös pakastaa. Saat patukoista hiukan jämäkämpiä, kun jätät uunin luukun auki ja annat niiden olla siellä vaikka yön yli. Levitä seos vuokaan tai uunipellille ja laita 150 asteeseen uuniin noin 15-20 minuutiksi. HE Facebook: Iloa valoa&hyvää oloa Uunissa paistetut marjaisat välipalapatukat Soseuta banaani esimerkiksi sauvasekoittimella. Olin näistä oireista pelkästään onnellinen! Kun kuona-aineet poistuivat, Johannan olo parantui huikeasti. Sokerin aiheuttaneet vatsaväänteet ja ylös-alas -olotilat olivat historiaa. Olo on myös joka tavalla paljon energisempi. Johanna tähdentää vedenjuonnin tärkeydestä. Hyvän olon ryhmässä on tällä hetkellä noin 1 500 jäsentä. kookosmaitoa 2 rkl chiansiemeniä (anna turvota vähintään 4 tuntia) pinnalle hedelmiä ja marjoja Tuorepuuron voi valmistaa jo illalla, jolloin se on kätevästi valmis aamulla. Johanna muistuttaa, että ilman makeaa ei kuitenkaan tarvitse olla. Kotoisin: Helsingistä. Hyvän mielen smoothie omenaa nokkosensiemeniä ananasta banaania varsiselleriä hunajaa liotettuja chiansiemeniä pinnalle passionhedelmä, pinjansiemeniä, basilikaa... Hän itse juo päivittäin vähintään kolme litraa vettä. Ihana tuorepuuro 3 dl nestettä, esim. – 80-20 on elämäntapa, joka antaa liikkumavaraa. H yvä E lämä 47 kyinen elämänmeno auttaa tekemään juuri näitä valintoja. Laita halutessasi sekaan kuivattuja marjoja. Sekoita kaikki blenderissä. Säilyvät parhaiten yksiöpakattuna kelmuun jääkaapissa. Stevia ja ksylitoli sen sijaan ovat parempia vaihtoehtoja. Makeutusaineita Johanna varoo, koska pitää niitä vielä valkoista sokeriakin pahempina. Asuu: Hausjärvellä Kanta-Hämeessä. Sekaan voi lisätä kasviproteiinia tai muita superfood-jauheita. Kun herään aamulla, lisään siihen vielä omenasiiderietikkaa. Siinä 80 prosenttia koostuu proteiineista, kasviksista ja hyvistä rasvoista ja loput 20 prosenttia hiilihydraateista ja jälkiruoasta. – Sokerin tilalle voi ottaa hunajan, stevian tai vaikkapa toffeemaisen intiaanisokerin, jossa on mineraaleja ja hivenaineita. Niin on valmis hyvä aamudrinkki, joka pistää elintoiminnat kuntoon! Johanna Oikarinen pitää yhdessä Birgitta Aaltosen kanssa Facebookissa Iloa, valoa & hyvää oloa -ryhmää, missä esimerkiksi jaetaan terveellisiä, herkullisia ja helppoja reseptejä. Saa olla melko jämäkkää. Siemenien lisäksi mukaan voi sekoittaa erilaisia leseitä ja rouheita. Johanna Oikarinen Ikä: 38-vuotias. – Kiireessä mennään päivän päätteeksi kauppaan ja ostetaan esimerkiksi ranskalaisia perunoita sekä valmis wok-pakastevihannespussi – ja molemmissa voi olla sokeria! Sitä ei todellakaan tule ajatelleeksi. Herkkuherukka smoothie 1 jäinen banaani 1 dl jäisiä mustaherukoita 3 rkl jäisiä marja-aronioita 3 dl mantelimaitoa 1 tl hunajaa pinnalle pensasmustikoita ja basilikaa Sekoita ainekset sauvasekoittimella tai blenderillä. Ne kaikki ovat parempia vaihtoehtoja
– Sellaisia metsiä on meillä Suomessa enää valitettavan vähän, hän sanoo. Minulle erämaat edustavat rauhoittumista ja vuoropuhelua luonnon kanssa. Siellä voi liikkua pitkiä taipaleita törmäämättä autoteihin tai ihmisen jälkiin. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Petri Nevalainen M etsä on vienyt retkeilijä ja valokuvaaja Petri Nevalaisen sydämen – eikä mikä tahansa metsä, vaan aidot vanhat ikimetsät. Hän pyrkii talvellakin tekemään ainakin yhden parin viikon retken tunturiin. Villin luonnon sylissä Vuoropuhelu luonnon kanssa kantaa Petri Nevalaista erämaaretkillään. – Erämaissa saa yleensä olla rauhassa. Kännykkää hän ei reissuillaan kanna. Nevalainen on kiertänyt melkein kaikki Suomen erämaa-alueet ja liikkunut monissa kansallispuistoissa. Nevalainen liikkuu myös tuntureilla. 48 H yvä E lämä Valokuvaajana Petri Nevalainen kokee tehtäväkseen tuoda esille luonnon hienouden ja samalla luonnon suojelemisen tärkeyden. Retkeily on Nevalaiselle elämäntapa, jota hän on toteuttanut nuoresta asti.
’’Olen retkeillyt koko ikäni, ja tiedän melko hyvin, missä asioissa voi koheltaa.’’ heltaa. Aikomus oli – Yksi tavoittelee rahaa, toinen talsii metsissä. Eläimiä hän kuitenkin kuvaa pääasiassa Etelä-Suomessa, jossa pystyy paremmin keskittymään juuri niihin. Reissuillaan mies tarkkailee kasveja ja lintuja, ja näkee myös nisäkkäitä. Esimerkiksi kirveen käytössä on noudatettava huolellisuutta, samoin veden keittämisessä teltassa. Sitten kun tuntuu siltä, niin siirryn eteenpäin. Ympäristön tarkkailu ja maisemat ovat tärkeämpiä. Pelottaako eräilijää koskaan – ilman puhelinta. – Voin olla useita päiviä samassa kohteessa, jos paikka on hieno ja siinä on paljon tutkittavaa. H yvä E lämä 49 ® – Syksyn ensimmäiset pakkasaamut suolammella ovat yksi hienoimmista luonnonnähtävyyksistä, Petri Nevalainen sanoo. Vaikka mies on intohimoinen valokuvaaja, tärkeämpää on läsnäolo luonnossa. Syyskuussa Nevalaisen suunnitelmissa oli lähteä Puljun erämaa-alueelle. Havumetsien mies Petri Nevalainen ei laske astuttuja kilometrejä. Mitään varsinaista leiriä en pidä yhdessä paikassa. Olen retkeillyt koko ikäni, ja tiedän melko hyvin, missä asioissa voi ko. Hän voi kävellä päivän aikana muutaman sata metriä tai 30 kilometriä. – Jonkin verran on myös tehtävä työtä, jotta laskut tulevat maksetuksi. Toki siellä on mahdollista saada vaikkapa sairauskohtaus, mutta yhtä hyvin se voisi tapahtua muuallakin. – Mitäpä erämaaluonnossa pelkäisi. Väsyneenä voi epähuomiossa kaataa kiehuvaa vettä päälleen. Tällaiset asiat on hoidettava ajatuksella. Minulle vain toinen näistä on tärkeää! hän naurahtaa
Harrastukset: Urheilu Elämän motto: Aivan kuten kenkien, päivienkin tulisi kulua kävellessä. Kuusivanhus suopainanteen reunalla, Tsarmitunturin erämaassa. Ammatti: Urheiluhieroja, valokuvaaja. Syntymäpaikka: Tampere. Asuinpaikka: Längelmäki. Silloin valo ei ole kovaa.’’ Petri Nevalainen Ikä: 57 v. 50 H yvä E lämä ’’Hienoimmat metsän yksityiskohdat tulevat esille, kun aurinko on laskenut. Syyskuinen näkymä Tsarmitunturin erämaahan, taustalla Venäjän tuntureita.. Perhesuhteet: Avoliitossa, aikuinen tytär
Eläimiä ja niiden pesintää hän ei halua häiritä. Nevalainen ei innostu värikkäistä auringonlaskuista, vaan pitää eniten mustavalkoisista metsäkuvista, joissa on riittävästi dynamiikkaa ja sävyjä. Monilla on kunnianhimoa enemmän kuin ymmärrystä luonnosta. Mieluiten viihdyn havumetsissä, ja niitä myös mieluiten kuvaan, hän kertoo. H yvä E lämä 51 Metsäjärven kuikat syksyllä. Petri Nevalaisen pisimmät reissut erämaissa ovat kestäneet yhtäjaksoisesti toista kuukautta. – Minulle mieluisin kuvauskohde on mahdollisimman luonnontilainen metsä, josta välittyy sen tunnelma. Harmaissa maisemissa voi mennä viikkokin, ettei hän ota kameraa esille lainkaan. Hienoimmat metsän yksityiskohdat tulevat esille, kun aurinko on laskenut. Mieluiten kuvaan ilta– tai aamuvalossa tai yöllä. Esimerkiksi monien vesilintujen kohdalla moottorikäyttöiset veneet voivat olla kohtalokkaita. Kesäpäivinäkään kameraa ei välttämättä tarvita. Silloin valo ei ole kovaa. Syksyn reissuilla tarpeen ovat kumisaappaat, mutta kuivemmilla keleillä pärjää vaelluskengillä. Pääsääntöisesti häntä innostavat maisemat, mutta kohteena ovat myös ihmiset ja eläimet. Niiden kohdalla vesiskootterit ja nopeat moottoriveneet aiheuttavat helposti sen, että munat vierähtävät pesistä veteen. Vege-vaihtoehtojakin on nykyisin hyvin tarjolla retkeilijälle. Usein hän etsii erämaista hirvensarvia ja kalloja. Viime talvena hän vaihtoi käytettyyn kameraan, jossa objektiiveina ovat 200-600 ja 24-105 millin linssit. Usein hän kulkee itsekseen, joskus myös kavereidensa ja puolisonsa kanssa. Adapterilla kameraan sopii myös vanhempi optiikka. – Kuvausharrastus on kovasti lisääntynyt ja kuvaajia on paljon. Kuivaan itse omenat ja teen muitakin kuivattuja ruokia valmiiksi. – Vältän ylenmääräistä käsittelyä. – Siellä on vähän tuntureita, pieniä järviä, lampia ja puroja sekä kuusi– ja mäntymetsää, koivikkoakin. Marjastan, sienestän ja kalastan, mikä lisää tuoreen ruoan vaihtoehtoja erämaassa, hän kertoo. – Kuvausajankohdalla on valon ja sen suunnan kannalta suuri merkitys. Minulla onkin useita kymmeniä hirven sarvia. Kuvan käsittely ei vie häneltä paljon aikaa. Joukossa on niitäkin, jotka haluavat tuoda esille omat kuvat keinoista välittämättä. Kuvauskohteena maisemat Petri Nevalainen on valokuvannut jo filmiaikana. Maastossa kuvaajalta vaaditaankin ammattitaitoa. Nevalainen pyrkii noudattamaan kuvaamisessaan vastuullista työskentelytapaa. – Hirvi pudottaa sarvensa vuoden vaihteen tienoilla. Kanootissa kulkee enemmän ruokatavaroita esimerkiksi retkeiltäessä Inarinjärvellä. Toki rajaan ja säädän kuvien kontrastia ja värimaailmaa, jotta saan niihin voimaa. Vanhan liiton miehenä panostan enemmän kuvaustilanteeseen: Tarkka valotus ja sommittelu ovat onnistumisen kannalta tärkeimmät tekijät. – Kaakkurit ja kuikat pesivät rannalla. Jäljitän hirviä myös kuvatakseni niitä. Nevalainen ei tee yksityiskohtaisia suunnitelmia reiteilleen. Valo ratkaisee. Nevalainen oli aikaisemmin kookkaiden järjestelmäkameroiden käyttäjä. Laatu on määrää tärkeämpi. – Joka vuosi ilmestyy uusia kameramalleja, joten käytettyjä on riittävästi markkinoilla. On tietysti pakko todeta sekin, että aina kun luonnossa liikutaan, saattaa tulla tahtomattaan häirinneeksi eläimiä. jättää auto johonkin metsäautotielle ja patikoida kohti Lemmenjoen kansallispuistoa. Syksyt voivat olla hyvinkin sateisia, silloin tulee liikuttua vähemmän. Välineet vaihtuvat Nevalaisen käsissä korkeintaan 15 vuoden välein, sillä hän ei harrasta ”välineurheilua”. Kuvan tulee olla teknisestikin hyvä. – Aika paljon on kiinni myös ilmoista. Syötävä on erämaassakin. – Tyypillisiä retkieväitäni ovat leipä, pähkinät, kuivatut hedelmät ja suklaa. Mukana retkillä kulkevat rinkassa perustarpeet teltasta makuupussiin, vedenkeittimestä kuvauskalustoon, retkieväistä vaatetukseen ja suunnistusvälineisiin. – Raskaiden kuvauslaitteiden paino voi olla jopa 12 kiloa, joten olen hankkinut reissukäyttöön laadukkaan kompaktikameran. Olen oppinut etsimään ja löytämään niitä. Projektiin hän sai kulttuurirahaston apurahan. Hän on kuvannut esimerkiksi Pirkanmaan syrjäkylien ihmisiä. HE. Metsän tunnun saaminen kuvaan ei ole aina helppoa
52 H yvä E lämä Suomalainen mies voi fyysisesti melko hyvin, mutta monella on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Miehet osaavat nykyisin hakea apua aikaisempaa paremmin. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Tomi Timperi Pärjäämisen paine haastaa nykymiestä
Riittävä ystävien verkosto ja sen pysyvyys onkin vahva hyvinvointitekijä miehen lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Se, miten me viestimme, on jotenkin miehille ymmärrettävää. Miehille muutos on iso aikaisempaan verrattuna. – Kun puhutaan suomalaisen miehen onnellisuudesta ja hyvinvoinnista, olen ajatellut, että jos 1900-luvun alussa elänyt mies – Yhteiskunnassa pitäisi enemmän puhua ja ammentaa siitä, miten huonoista oloista on noustu ja selvitty.. Siksi on tosi tärkeää, että pyritään luomaan sellaisia rakenteita, että tällaiseen tilanteeseen syntyneitä nuoria voitaisiin tukea ja tuoda heille myönteisiä elementtejä, Timperi korostaa. Mies jää monesti sivuraiteelle. – Yhteiskunnassa pitäisi enemmän puhua ja ammentaa siitä, miten huonoista oloista on noustu ja selvitty, ja tuoda esille myönteisiä esimerkkejä. Erityisesti korkeakouluissa, mutta myös alemmilla tasoilla naiset pärjäävät selvästi miehiä paremmin. H yvinvoinnista puhuttaessa kohteina ovat yleensä nainen, lapsi ja perhe. Häntä harmittaa, kun naisten ja miesten välillä on yhä paljon vastakkainasettelua. – Luulin, että vastakkainasettelun aika olisi jo ohi, mutta se tuntuu vielä jatkuvan, ja ollaan tietynlaisessa kilpailussakin siitä, kumpi, mies vai nainen, on vahvempi ja parempi, kun pitäisi olla niin, että hyvä, kun pärjätään yhdessä ja tuetaan molempia. – Pitkittäistutkimuksissa tulevat esille lapsuudenperheen ongelmat, haasteet ja turvattomuus. Miksi näin. – Monta kertaa, kun mies tulee meille asiakkaaksi, hän toteaa, että nyt vihdoinkin se, mitä hän halusi sanoa, tuli ymmärretyksi. Kun Miessakkien organisaatiota laitettiin pystyyn vuonna 1995, miehet saattoivat pitää organisaatiota outona ja erikoisena. – Se aiheuttaa miehissä pohdintaa; ehkä mieluummin ollaan hiljaa ja syrjässä. Monasti keskitytään puhumaan negatiivisista asioista. – Miehet eivät ole samalla lailla historiallisesti ja sosiokulttuurisesti tottuneet puhumaan ja hakemaan apua omaan psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa tai puhumaan tuntemuksistaan. Nyt onnellisuus kostuu muistakin ulkoisista asioista, kuten tietystä asemasta työelämässä tai riittävässä kuosissa olevasta autosta. Muuttunut nainen pohdituttaa Uusi tilanne sekä naisille että miehille on sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ja mahdollisuudet toteuttaa itseään. – Mitä hyvinvoivampi ja tasapainoisempi on lapsuudenperhe, sitä paremmin mies voi. Pojat reagoivat tyttöjä enemmän lapsuudenperheen ongelmiin, ja jostain syystä ne vaikuttavat poikiin enemmän. – Avioero on ylivoimaisesti suurin asia, mihin miehet hakevat apua, seuraavaksi yksinäisyys, uudelle paikkakunnalle muutto ja syrjäytyminen esimerkiksi työelämästä, Timperi luettelee. Se on aito ongelma. Kuvassa Timperi kalassa Norjan Lakselvissa. Alusta asti on ollut samaa se, että sitten kun miehet hakevat apua tai lähtevät keskustelemaan itsestään, niin he pystyvät sanoittamaan avun tarpeensa. H yvä E lämä 53 ® Kalastus on Tomi Timperin mieliharrastus. Sen takia miehet eivät ole myöskään olleet sanoittamassa sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan kieltä, jolloin alan palvelut eivät välttämättä osaa tukea miehiä samalla tavalla kuin naisia, vastaa Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi. – Esimerkiksi koulumaailma on rakennettu vahvasti naisnäkökulmasta. Sitä Timperi ei usko, että nainen olisi henkisesti vahvempi kuin mies. – Se riitti onnellisuuteen. – Entisaikaan onnellisuus perustui siihen, että kuului ja pystyi voimaan riittävän hyvin omassa yhteisössään; oli riittävästi ruokaa ja lämpöä. Hyvinvointia perustekijöistä Miehen hyvinvointi rakentuu Timperin mukaan elämän perustekijöistä, jotka eivät ole vuosien saatossa juurikaan muuttuneet. Tilanne ei ollut sama alussa. – Nykyään miehet hakevat todella hyvin tukea ja apua. Ennen oli yksinkertaisempaa Suomi oli pitkään luokkayhteiskunta, jossa oli selkeät roolit ja niissä pysyttiin. Erityisesti naisten asema on vahvistunut. Ystävät ovat miehille huipputärkeitä
Nykyään taloudellinen ja sosiaalinen pärjääminen korostuvat. Pärjäävät miehet ovat haluttuja Tänä päivänä suomalainen mies voi paremmin kuin koskaan erityisesti fyysisesti. – Tulevaisuuden mies on hyvin lähellä sellainen kuin mies on ollut iät ajat, mutta avoimmuuden piirteet varmasti korostuvat. – Omaa aikaa pitää olla riittävästi, mutta se ei saa olla ainoa hyvä asia. – Tämä on vaikuttanut sekä miehiin että heidän läheisiinsä, seuraavaan sukupolveen, ja monella tapaa siitäkin eteenpäin, koska lapset ottavat olennaisimman mallin omista vanhemmistaan. – Jotta sielu lepäisi, pitää vaalia omia kiinnostuksen kohteita riittävästi. Nykyään miehet hakevat todella hyvin tukea ja apua ongelmiinsa, toiminnanjohtaja Tomi Tomperi toteaa. Elämän motto: Hyvä vahvistaa hyvää. – Olen huomannut, että kun miehet tulevat Lapista takaisin, he vaikuttavat sielullisesti levänneiltä. HE. Hän näkee tulevaisuuden miehen nykyisissä 20-30-vuotiaissa nuorissa miehissä. Erittäin tyypillinen ja lisääntyvä tapa miehillä on se, että he käyvät Lapin luonnossa. – Elämme rauhan yhteiskunnassa, sodan ja kaoottisen kriisin uhka on todella kaukana. Mutta kun tullaan sosiaaliseen puoleen, niin nimenomaan nuoria miehiä pitäisi tukea kouluttautumisessa ja sitä kautta itsensä arvostamisessa, sanoo Timperi. – Lisäksi pitäisi olla hellä ja huolehtiva isä, sekä miehenkin kodin hengetär ja hoitaa kodin ydinasioita, Timperi toteaa. 54 H yvä E lämä Tomi Timperi Ikä: 52 Syntymäpaikka: Helsinki. – Toisesta maailmansodasta palasi sielullisesti haavoittunut miespolvi, jonka vaikutukset nähtiin useina vuosikymmeninä, ja vieläkin ne vaikuttavat. Vakavasti otettava haaste on se, että tulevan miessukupolven eli nykyisten poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen on lisääntynyt. – Lähisuhdeväkivalta-asiakkaistamme käytännössä kaikki ovat kokeneet väkivaltaa lapsuudenperheessä joko niin, että heitä kohtaan on oltu väkivaltaisia isän tai äidin toimesta tai niin, että he ovat nähneet isän ja äidin väkivaltaa, ja ovat siitä oppineet, millä tavalla tietynlaiseen tunteeseen reagoidaan. – Muutoksen on havainnut hyvin selvästi vuosien saatossa. – Käänteisesti monet ajattelevat, että ovatpa asiat olleet ennen yksinkertaisia, ja sekin on onnellisuustekijä. – Olen iloinen siitä, että tietyt piirteet näyttävät vahvistuvan perinteisessä herrasmiesmäisyydessä. Perhesuhteet: Avoliitossa, kolme lasta. – Sodassa arpeentuneet miehet olivat hyvin sulkeutuneita, ja sen takia taipuvaisia lähisuhdeväkivaltaan ja kyvyttömiä empatiaan. Niitä on valitettavan paljon ja valitettavan monella. Riittävästi omaa aikaa Millaisiin asioihin miehen tulisi kiinnittää huomiota, että hänen sielunsa levähtäisi. Ammatti: Miessakit ry:n toiminnanjohtaja. Tulevaisuuden miehestä on entistä enemmän monenlaiseksi, hän on entistä avarakatseisempi ja erilaisuutta hyväksyvämpi. Niitä on ollut aikaisemminkin, mutta ei ehkä samassa määrin. – Kolikon kääntöpuolena ovat sosiaaliset ja psyykkiset haasteet. Ennen riitti, että mies toi leivän pöytään. nukutettaisiin ja herätettäisiin nyky-yhteiskuntaan, hän varmaan ajattelisi, että voi herranen aika, miten hyvin noilla on asiat. Tietysti olemme myös luoneet yhteiskunnan, missä niitä tuodaan esille aikaisempaa enemmän, Timperi toteaa. Timperi huomauttaa, että sota-ajat ja sodan jälkeiset ajat tekivät ison haavan suomalaisen miehen onnellisuuteen. Pärjäävät miehet ovat selvästi halutumpia parisuhdemarkkinoilla. Yhteiskunnan muutoksessa monet ovat aikaisempaa yksinäisempiä, kun muutetaan suuriin kaupunkeihin ja yhteisö ympäriltä puuttuu. On ruokaa, lämpöä, vaatteita, kodit, sähköt ja pelit sun pensselit. Asuinpaikka: Espoo. – Sodan vaikutukset ja sen kertautuvat vaikutukset sukupolvissa ovat näkyneet meidän työssämme alusta asti todella selvästi; esimerkiksi turvallisen miehen puuttumisena asiakkaiden lapsuudessa. Harrastukset: Musiikki, kalastus, sähly. Jos ainoastaan oma aika on hyvää, niin se tarkoittaa, että muissa elämän osa-alueissa on jotain semmoista, mihin pitäisi kiinnittää huomiota, Timperi toteaa. Nykyään pitää pärjätä paljon useammilla aloilla kuin aikaisemmin. Lapissa on jotenkin laajempi alue silmille ja sielulle; voi katsoa kauas
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu meille kaikille, ja siksi toivomme mukaan myös kuntia ja hyvinvointialueita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anne Savuoja. – Tarkoituksena on, että jatkossa eri järjestöt voivat yhteistyössä järjestää Vertaistervarit-ohjaajakoulutuksia eri paikkakunnilla tai verkossa. Ryhmien koettiin myös edistävän hyvinvointia. Vertaisen tuki auttaa elintapamuutokseen Vertaisten tuki ja vinkit auttavat elintapamuutoksen tekemisessä. Vuonna 2022 Vertaistervarit-hanke järjestää vertaisohjaajakoulutuksen verkkoalustalla ja lähikoulutuksen Helsingissä ensisijaisesti Uudellamaalla asuville henkilöille, jotka haluavat toimia vapaaehtoisina ryhmäohjaajina. – Ryhmissä lähdetään siitä, että omaa terveyttään voi edistää helpoilla konkreettisilla muutoksilla. Tavoite voi olla esimerkiksi, että kävelen 15 minuutin lenkin kahdesti viikossa tai syön aina lounaan yhteydessä kurkkua ja tomaattia, havainnollistaa Vertaistervarit-hankkeen projektikoordinaattori Mari Saukkoriipi. Vertaistervarit-ryhmät eivät ole laihdutusryhmiä, vaikka moni osallistuja onkin maininnut painonhallinnan yhdeksi syyksi osallistua. Tavoite on pysyvissä terveyttä edistävissä muutoksissa. – Vertaistuki auttaa kiinnittämään huomiota siihen, mikä ehkä itsellä jää näkemättä. Toisilta samassa tilanteessa olevilta saa lisäksi vinkkejä ja tsemppiä muutosten tekemiseen. – Ketään ei estetä pudottamasta painoa, mutta painonhallinnan tiedetään lähtevän pienistä muutoksista, Saukkoriipi toteaa. HE Toisilta samassa tilanteessa olevilta saa vinkkejä ja tsemppiä muutosten tekemiseen. Osallistujat ovat arvioineet Vertaistervarit-ryhmän vaikutusta elintapoihin ja hyvinvointiin ryhmien päättyessä. Pienet elintapamuutokset edistävät terveyttä ja voivat auttaa ennaltaehkäisemään sairauksia. Se voi myös auttaa tarttumaan asioihin, jotka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Vertaistuki tuo oivalluksia Sekä vertaisryhmien osallistujat että niiden ohjaajat kokevat saaneensa ryhmistä uusia oivalluksia terveellisiin elintapoihin liittyen. Lähes 90 prosenttia koki, että Vertaistervarit-ryhmä tuki elintapamuutoksen toteutumista tai ylläpitämistä. Pohjois-Pohjanmaalla kymmenen järjestön ja yhdeksän kunnan sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteistyönä toteuttama hanke laajenee valtakunnalliseksi vuonna 2022. Sain rohkaisua siihen, että univaikeuksia kannattaa selvittää tarkemmin, kertoo ryhmän osallistuja palautekyselyssä. H yvä E lämä 55 V ertaistervarit-hankkeessa koulutetaan vertaisohjaajia ja järjestetään vertaisryhmiä, joissa keskustellaan ja jaetaan kokemuksia terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista: ravinnosta, liikunnasta, unesta ja päihteistä. Psoriasisliiton hallinnoimassa Vertaistervarit-hankkeessa muutosten tekemistä harjoitellaan ryhmän tuella, pieni päätös kerrallaan.
56 H yvä E lämä Onnellisuus on ihmisen sisäinen taito Onnellisuusvalmentaja Auli Malimaa korostaa, että onnellisuus ja rakkaus asuvat ydinolemuksessamme. Ihmisen pitää ne oivaltaa. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Sanna Nuutinen – Joka kerta, kun huomaamme hyvän ja otamme sen kiitollisuudella vastaan, lisäämme hyviä tunnekokemuksia ja hyvää oloa kehossamme, Auli Malimaa kannustaa.
Vaikka ihmisellä on yhdellä elämän alueella surua tai murhetta, hänellä on useimmi’’Jos esimerkiksi toinen ihminen sanoo sinulle pahasti, saatat jäädä miettimään sitä pitkäksi ajaksi, vaikka koko muu ystäväpiirisi olisi toista mieltä.’’ ten muita elämän alueita, jotka ovat kunnossa ja hyvin. Vastasin, etten ole rikas, mutta minulla on se, mitä haluankin. Jos ei halua kovin paljon, ei puutu mitään. Jos onnistumme pitämään aivot levollisena, olo on onnellinen. – Kun huomaat hyvän ympärillä, aivosi rentoutuvat. – Tehtävämme on oivaltaa onnellisuus ja kytkeytyä siihen, kiteyttää onnellisuusvalmentaja Auli Malimaa. – Elämme arjessamme paljolti egominän tasolla eli kehon, ajatusten ja tunteiden tasolla. Onnellisuuden tunnistamiseen on monia keinoja. – Kun aivosi rentoutuvat, pääset ydinolemukseesi, jossa onnellisuus asuu. Jos esimerkiksi toinen ihminen sanoo sinulle pahasti, saatat jäädä miettimään sitä pitkäksi ajaksi, vaikka koko muu ystäväpiirisi olisi toista mieltä. Meille on ollut tärkeätä huomata kaikki asiat, jotka ovat uhanneet henkeämme. – Mietin vähän aikaa ja sanoin tytölle, että minulla jo on. – Hetkellisen kokemuksen ei pitäisi tuhota käsitystämme onnellisuudesta. Tähän ’kielteiseen vinoumaan’ kuuluu se, että negatiivinen sisäistyy meihin nopeammin ja helpommin kuin positiivinen. – Kysymys ”olenko onnellinen”, voi viedä harhaan, jos kysymykseen vastataan hetkellisten kokemusten mukaan. Egominä on herkkä stressaantumaan, sillä aivomme ovat historian saatossa muovautuneet pääasiassa kielteisiksi. Ne ovat olleet olemassaolon kannalta paljon tärkeämpiä kuin hyvistä asioista nauttiminen. Malimaa kertoo teini-ikäisen kummityttönsä sanoneen: Olisi ihanaa, kun olisi niin paljon rahaa, että voisi ostaa, mitä haluaa. Aivojen automaatiossa kielteinen ohittaa myönteisen. Aina on jotakin, mikä pitäisi saavuttaa, jotta voisi olla onnellinen. Ehdollinen onnellisuus Ihminen usein ehdollistaa onnellisuuden. Auli Malimaa vertaa onnellisuutta kukkaketoon. Kun tiedämme, että aivot ovat kielteisesti latautuneet, voimme alkaa tietoisesti muovata. Olenko onnellinen. Myös positiivisen psykologian saralla on tehty tutkimuksia siitä, että kiihkeä haluaminen stressaa aivoja. Malimaan mukaan hyvän huomaaminen on eräs niistä. Jos onnellisuuden perään laittaa jostai kun-lauseen, seurauksena on kärsimystä, Malimaa muistuttaa. Onnellisuus ei ole keinulauta, joka häilyy yhden kokemuksen myötä, toteaa Malimaa. Jos minulla on ollut aamulla kähinää mieheni kanssa, voinko sanoa olevani onnellinen, vaikka meillä muuten menisi hyvin. – Jos puutarhan yhdessä nurkassa on kasveja, jotka eivät menesty, toisella reunalla kukat saattavat kukkia todella hyvin. Jäämme märehtimään niitä. Hyviä asioita elämässä on, kun ne vain huomaa, muistaa ja oivaltaa. Ydinolemuksessasi on rakkaudellisuutta, hyväksymistä, lempeyttä, seesteisyyttä, mielenrauhaa eli kaikkea, mitä kaipaat. Muovaa aivoja myönteisiksi Hiljattain ilmestyneessä kirjassaan Olet kaiken hyvän arvoinen (Otava, 2021), Malimaa puhuu todellisesta minästä eli ydinolemuksesta. H yvä E lämä 57 ® O nnellisuus ei ole jotain, joka on saavutettavissa, vaan onnellisuus asuu kykynä ihmisen sisällä. – Ehdollinen onnellisuus tuottaa kärsimystä. Toinen minuutemme taso on ego, jota vielä ruokkii aivojemme taipumus ajatella kielteisesti. – Ikävät asiat tekevät herkemmin muistijälkiä aivoihimme. Sinulla ei ole enää tunne, että elämä on turvatonta, vaan koet, että elämä kantaa, hän summaa. Tyttö kysyi: Oletko niin rikas. Stressaantuneet aivot huomaavat puutteet, uhat ja riskit. Se, kumpaan kiinnittää huomiota, saa valtaansa
Sisäinen vastustus Sisäinen vastustus on ihmiselle tyypillinen reaktio epämieluisten asioiden, ajatusten, kokemusten ja tunteiden keskellä. Voimme vain katsoa ja todeta, että tämä on tapahtunut. – Jos jotakin ikävää on tapahtunut, mieli saattaa alkaa vaatia, että tätä ei olisi saanut tapahtua. – Sitten olemme vapaita näkemään hyvää elämässä ja menemään eteenpäin. Malimaa sanoo, että hyväksyminen on vastustamattomuutta. Vastustuksesta luopumisen seurauksena voimme hyväksyä kipeät asiat ja menneisyytemme. 58 H yvä E lämä Hyvän avulla kielteisyyden hallinta menettää otteensa. Tunteet ovat osa ihmisen elämää. Ne vain ovat.. niitä kohti myönteisyyttä. Tämä on täysin luonnollista. Jotkut ovat oppineet jo lapsuudessaan, että kivoja asioita on kiva ajatella, osalla oppiminen kestää pidempään. Siksi mielen rauhoittumisen harjoittelu on meille tärkeää. – Koska muovaamme aivojamme ajatuksillamme, jokainen ajatus on merkityksellinen. Auli Malimaa kehottaakin tietoisesti treenaamaan aivoja myönteisemmiksi. Se lisää kärsimystä. Silloin tulee helpommaksi myös ottaa hyvää vastaan. Malimaa ei erottele tunteita myönteisiksi ja kielteisiksi. Mennyttä ei kuitenkaan voi muuttaa. Lupa tunteille Myönteisyys ei tarkoita, että pitäisi tukahduttaa epämieluisia tunteita. Kun ajattelemme myönteisiä asioita, huomaamme hyvää ympärillä ja olemme siitä kiitollisia, niin samalla aivoihin lähtee rakentumaan myönteisyyden neuronipolkuja, jotka vahvistavat hyvän huomaamista. – Elämää ja itseä vastaan taistelu on kuitenkin hyödytöntä. Vastustamalla joudumme helposti sotaan itseämme vastaan. On luonnollista, että arjessamme tulee vastaan tilanteita, jossa tuohdumme ja tunteet saavat vallan
Sitten kyseenalaistin uskomukseni, ja päätin, että haluan voida paremmin. Filosofian maisteriksi kouluttautunut Malimaa on tehnyt puheterapeutin työtä vain vähän, sillä pariskunta on asunut miehen työn vuoksi pitkään ulkomailla . Auli Malimaa puhuu omasta rakkaudettomuuden kolostaan. Voimme suhtautua tunteeseen neutraalisti kuin ulkopuolelta sen sijaan, että kiehuisimme soppakattilassa niiden kanssa. Diagnoosin saatuani päätin, ettei minusta tule koskaan katkeraa. Avioliitto on kestänyt yli 38 vuotta. ’’Kun huomaat hyvän ympärillä, aivosi rentoutuvat.’’ – Minusta ei tule koskaan katkeraa – Arvotamme usein tunteita pahoiksi ja hyviksi, myönteisiksi ja kielteisiksi. Nimesin kokemukseni rakkaudettomuuden koloksi. Eräs oivallus Malimaalle tapahtui hänen katsellessaan 80-luvulla Dallasia televisiosta. – Hyväksyntä ei poista tapahtunutta tai vähättele kokemusta. Malimaa sanoo olevansa onnellisuusvalmentaja, joka inhoaa positiivista ajattelua. Oivalsin, miten valtava merkitys mielellä on siihen, miten koemme asioita, kuten kipua. Aina kun on ollut vaikeaa, olen muistuttanut itseäni tästä valinnastani. – Ylläpidin selitystä 37-vuotiaaksi, ja annoin itselleni luvan voida huonosti. Hyväksymisen kautta ne menettävät hallitsevan otteensa. Kirjassa käydään läpi myös ihmissuhteisiin liittyviä asioita, merkityksellisyyttä ja arvoja. – Tuolloin olin hyvin kipeä, reuma oli tulehdusvaiheessa. Samalla teemme uusia muistijälkiä aivoihimme. Malimaa rohkaisee hyväksymään kaikki tunteet ja katsomaa niitä – ilman vastaan taistelemista. Samalla tulemme yhä enemmän läsnäoleviksi ja kytkeydymme ydinolemukseemme. Tunteet ovat kehossa virtaavia psykofysiologisia reaktioita siitä, miten olemme tulkinneet meille tapahtuneita asioita. Tärkeä kysymys on, miten pääsen tästä eteenpäin. Mutta aina kun mainoskatkon jälkeen Bobby Ewing tuli ruutuun, unohdin kipuni. Kun mieli on aktiivinen ja teen jotakin kivaa, kipu ei tunnu niin voimakkaalta. Hyväksyntä sanoo, että tämä on totta, mutta minun ei tarvitse enää olla asiassa kiinni tai vaatia menneisyyttä muuttumaan erilaiseksi. – Olemme asuneet Pariisissa, Madridissa, Caracasissa ja Rio de Janeirossa. Hän oletti sairastuneensa, jotta saisi huomiota. Uudessa kirjassaan Malimaa tuo esille hyvän lähteitä. – Toteamme rauhallisesti, miltä mikäkin asia tuntui ja hyväksymme kokemuksemme siitä. – En välitä sellaisesta positiivisuudesta, jossa laitetaan hymynaamalaastari kaikkien kipeiden asioiden päälle. H yvä E lämä 59 Espoolainen onnellisuusvalmentaja, vuorovaikutuskouluttaja ja enneagrammiohjaaja Auli Malimaa, 57, on kotoisin Oulun seudulta. – Mitä pidempään ja vahvemmin voimme tuntea hyvää, sitä helpompi on seuraavalla kerralla huomata hyvä, tuntea se ja ottaa sitä vastaan. Näin ihminen antaa itsensä sulautua osaksi hyvää. Tunteiden ja mielen soppakattila viilenee, kun annamme sen jäähtyä. Ymmärsin kuitenkin, että minulla tulee olla riittävän paljon mielenkiintoista tekemistä. – Meillä ei ole lapsia, mutta minulla on ilo olla mummi kahdelle pienelle tytölle. Silloin on hyvä huomata asiat, jotka jo toimivat. Onnellisuus on motivoinut Malimaata läpi elämän. Aikoinaan hän selitti omaa reumasairauttaan sillä, että hän ei ollut saanut lapsena riittävästi huomiota ja hoivaa, koska perheessä oli niin paljon lapsia. Minulle onnellisuus on rehellisyyttä, jossa ihminen katsoo rehellisesti myös kipeitä tunteitaan ja antaa niille luvan olla olemassa. Siinä käydään läpi omien taitojen ja kykyjen tunnistamista, innostumisen ja mielekkään tekemisen lähteitä. Kummityttöni ja hänen miehensä pyysivät minua mummiksi heidän lapsilleen. Uskon, että jokaisella ihmisellä on oma rakkaudettomuuden kolonsa, jossa olemme kokeneet hyväksymättömyyttä ja rakkaudettomuutta. – Voimme katsoa rehellisesti tunnetta ja tunnustella, missä kohtaa kehoa mikin tunne vaikuttaa. Oman rakkaudettomuuden kolonsa äärellä Malimaa oivalsi, että hän voi itse päättää, miten paljon antaa sen vaikuttaa elämässään. Samalla olen etsinyt keinoja vaikuttaa omaan mieleeni ja olotilaani niin, että voisin olla yhä myönteisempi ja onnellisempi. Päätös on ollut peruskallioni elämässä. Toki niitäkin hetkiä oli, kun mieli ei enää riittänyt kivunhallintaan. – Tiettyyn rajaan asti saatoin mieleni avulla hallita kivun kokemista. – Olin 15-vuotias, kun sairastuin reumaan. HE. – Joka kerta, kun huomaamme hyvän ja otamme sen kiitollisuudella vastaan, lisäämme hyviä tunnekokemuksia, kiitollisuutta ja hyvää oloa kehossamme
– Ahdistuneisuushäiriössä ahdistuneisuuden tunne on voimakasta, jatkuvaa eikä liity. A hdistus on täysin normaali ja selviytymistä tukeva tunne, jota ei kannata pelätä. logi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksiköstä. Helpota oloa, kun ahdistus iskee Ahdistus on kehomme tapa viestiä meille mahdollisesta vaarasta ja auttaa meitä välttämään uhkatilanteita tai toimimaan niissä tehokkaasti. 60 H yvä E lämä Ahdistaako. Liiallisena ahdistus kuitenkin haittaa arkea ja voi kohdistua asioihin, jotka eivät ole uhka. Jos ahdistus on pitkäkestoista ja haittaa normaalia arkea, voi kyse olla kuitenkin yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. – Se on kehomme tapa viestiä meille mahdollisesta vaarasta ja auttaa meitä välttämään uhkatilanteita tai toimimaan niissä tehokkaasti, muistuttaa psykoJokainen meistä kokee toisinaan normaalia ahdistusta
– Siihen, kehittyykö perinnöllisen alttiuden perusteella ahdistuneisuushäiriötä taas vaikuttavat monet ympäristötekijät kuten kuormittavat tapahtumat elämässä. Voi pelätä riittävästi esim. Älä jää yksin: hae apua ajoissa Ahdistukseen on hyvä hakea apua viimeistään, jos tunne haittaa arjessa tai työssä selviytymistä. – Entä parhaimmillaan. Tunnista ahdistus ja suhtaudu siihen lempeästi – Pyri löytämään ahdistukselle sanat – Suhtaudu ahdistukseen uteliaisuudella ja myötätuntoisen hyväksyvästi: älä kritisoi itseäsi ahdistuksesta, vaan anna itsellesi lupa kokea sitä. – Muista, että ahdistuksesta huolimatta voi selviytyä hyvin. – Ahdistuneen mielen täyttävät huolestuneet ajatukset, pelot ja murehtiminen siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Vanhemman torjuvuus, kriittisyys tai hyväksynnän ja lämmön puute ovat kaikki altistavia tekijöitä. – Hyvin merkittävä ja selvä ahdistuneisuushäiriön oire ovat uniongelmat. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö syntyy usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta. 2. Ahdistusta saa siis tuntea, mutta ei joutua kohtuuttomasti sen valtaan. Myös psykologiset tekijät vaikuttavat, kuten kasvuhistorian kokemukset, joissa on joutunut kokemaan voimakasta hätää ilman riittävää tukea tilanteen jäsentämiseen tai rauhoittamiseen. Psykologisessa tai psykoterapeuttisessa hoidossa opetellaan yhdessä tunteiden säätelyä: esimerkiksi keinoja lieventää ahdistuneisuuden tunnetta ja tunnereaktioita. Samat keinot eivät toimi kaikille, joten eri menetelmiä kannattaa rohkeasti kokeilla. H yvä E lämä 61 Miten helpottaa oloa itse Ahdistuneisuuden tunnetta voi pyrkiä lievittämään myös itse. Ahdistus oireilee myös erilaisina kehon tuntemuksina. Ahdistuneisuushäiriön muodostuminen on hyvin yksilöllisistä. On hyödyllistä oppia tuntemaan, mitkä tekijät laukaisevat, ylläpitävät ja altistavat ahdistukselle – se että ahdistuksesta tulee ymmärrettävämpää, rauhoittaa mieltä ja hoitaa ahdistusta. Huolla ja helli mieltä – Älä jää yksin – puhu ihmisille, joihin luotat – Varaa itsellesi huolihetki (esim. – ”Ota tämä tunne pois” on usein vastaanotolle tulevan ihmisen toive. Ahdistus oireilee myös esimerkiksi nopeana sykkeenä, puristavana tunteena rintakehässä ja hikoiluna. Tiedetään, että esimerkiksi perinnölliset tekijät altistavat erilaisille ahdistusja mielialahäiriöille. – Onko uhka todellinen. Konkretisoi uhka ja pohdi: – Mitä pahimmillaan voi tapahtua. Ahdistunut ihminen skannaa ympäristöään jatkuvasti vaaran varalta ja saattaa tulkita neutraalitkin tilanteet herkästi uhkina. – Ahdistus on mahdollisuus tutustua itseen ja omaan tarinaan. Tällainen suhtautuminen ahdistuksen tunteeseen voi kuitenkin voimistaa ahdistusta ja hyödyllisempää onkin oppia olemaan sopusoinnussa hankalien tunteiden kanssa. jokaiselle päivälle 15-30 minuuttia aikaa huolten käsittelyyn) – Keskity merkityksellisiin ja palkitseviin asioihin elämässäsi – Muista, että elämä on yllätyksellistä: koska vain voi tapahtua jotakin hyvää! enää tiettyyn tilanteeseen. 1. Ylläpidä hyvinvointia tukevia elintapoja ja vuorokausirytmiä – Muista riittävä lepo ja säännöllinen unirytmi, ruokailu ja liikunta – Ota käyttöön hengitysharjoitukset ja rauhoita keho 4. – Huomaa hetket, kun uhkakuvat eivät toteutuneet! 3. Huolien aiheita voi olla vaikeaa nimetä tai niitä voi olla lukuisia työja raha-asioista ihmissuhteisiin, Lotta Heiskanen kuvailee. – Miten selviytyisin seurauksista. Se haittaa päivittäistä elämää ja saa välttelemään esimerkiksi sosiaalisia tilanteita. HE. koronavirusta, jotta motivoituu siltä suojautumiseen, mutta samalla kykenee säilyttämään arjen toimitakyvyn ja optimismin
Ihan kuin lapsena... Paikka oli jäänyt viime vuodet hoitamatta. Myyjää ilahdutti se, että halusin nimenomaan paikan, jolla on oma kulttuurinsa. Vatsa ja suolisto saivat levätä sen sijaan, että sinne jatkuvasti naposteltiin jotakin. Mikä riemu nähdä kättensä työn jälki! Ja ikävä, kun mitään ei ollut enää tehtävissä ennen kevättä. Voimapihdit vain käteen ja availemaan maasto, jotta tuuli pääsee häätämään ensi kesän itikoita. Ei siis joulua, vaan kevättä. ’’Ennaltaehkäisy ja neuvonta on sijoitus tulevaisuuden säästöihin.’’. Vastaus: Olen päässyt leikkimään kuin lapsi. Kuisti, keittiö ja huone – 18 neliötä. Kesälle ilmestyi luppoaikaa, vaikka pihapuutarhan ja lähimetsien sadot tulivat poimituiksi. Koko iltapäivän rupeamia hiessä väsymykseen asti. Porstua uusittava, ikkunanpuitteet maalattava jne. Neljä, viisi kiloa hävisi, jaksaminen parani, verenpainelääkitystä piti vähentää. Marraskuun alussa risut oli korjattu, syntyneet polttopuut kasailtu, piha-alue haravoitu ja pahimpia monttuja täytetty. Silloin Natura-ohjelmaan kuuluvan järven rannalta saa kuunnella kaulushaikaran pullopuhallusta ja luhtahuittien huikkailua, seurata ruskosuohaukan liitelyä ja joutsenten soutelua runsaan muun linnuston ohella. Sauvakävelyt ja pyöräilyt yksitoikkoistuivat, ja kiloja kertyi. Minulle urkeni uusi tulevaisuus. Miksi. Päähän pälkähti elokuun alussa käydä vilkaisemassa Oikotien mökkitarjontaa. Aloin haaveilla leppoisasta onkimisesta ja kuntoa kohottavasta soutelusta. Täytyyhän siellä toki käydä talvellakin katselemassa ja miettimässä, miten hävittää vieraslajien lupiinin ja tattaren hankalat, runsaat juuret. Viime vuosina oli enää harvoin ihmisten tapaamisia, vain asioiden selvittämistä, pähkäilemistä, istumista ja itsekurista kirjoittamista. 62 H yvä E lämä Kolumni Lapseksi pitää sinun jälleen tuleman Teksti ja kuvat: Terttu Iiskola E n koskaan ole odottanut kevättä niin innokkaasti kuin nyt. Ryskämään niemen ja jättömaan pusikoihin! Vetämään rungot kainaloissa kasaan, sirklaamaan ja hakettamaan, joutsenten ja hanhiaurojen huudellessa puiden latvoissa. Onnellisina saimme periä koko kauniin kalastajaelämänpiirin alle 40 kilometrin päässä kotoa. Puuhatessa ei huomannut nälkää. Se on nyt leikkimökki, jota minulla ei lapsena ollut. Kun lopetin työt viime keväänä, elämästä tulikin tylsää. Ilmaantuuko muita vieraslajeja, ja onnistunko säilyttämään lehtomaisen maaston harvinaisen kasviston. Tein toimittajan töitä yli 50 vuotta. Siirtämään marjapensaat lisäparkkitilan tieltä, hiekoittamaan rantaa... Piti turvautua tietoiseen vagushermon rauhoitukseen ja rentoutukseen. Illalla uni maittoi mutta haihtui parin tunnin kuluttua, kun innostus herätti aivot taas suunnittelemaan kaikenlaista. Ei ollut enää työhön liittyvää uusiin asioihin tutustumista, ei suunnittelua. Kädet syyhyävät päästä lapioja kunnostuspuuhiin, – vaan ensin on kestettävä talven rauha. Keittiö on valmis, huoneen kimppuun käydään keväällä. ystävä ihmetteli 76-vuotiasta. Ja kuinka ollakaan: päädyin kilpailemaan vuonna 1933 valmistuneesta kalastustorpasta sellaisen ostajan kanssa, joka olisi pannut vanhat rakennukset mataliksi. Ihanaa suunnitella ja toteuttaa mieltymyksiään mielin määrin
Ei pelottanut pusikossa ryskätä. Silloin olisin kuitenkin mieluummin ollut tekemättä mitään, vain onkinut, haaveillut ja lueskellut. Itse on otettava selvää vaivoistaan, opeteltava itsenäinen omahoito. Tunsin itseni nimenomaan. Minä jaksan! Fyysinen ryskäminen tekee hyvää, siinä tuntee elävänsä. Olen oppinut tuntemaan kroppani ja hoitamaan sitä. Olen ihmeissäni koko hankkeen vaikutuksista koko elämääni. Eläkkeelle päästyä sitä alkaa herkästi kuulostella kroppaansa. Mökkirannan marraskuun värit ja rauha. Onneksi on internet. Lupaa soittaa laboratoriotulokset. Kyse on jostakin selittämättömästä, henkisestä, täyttymyksestä. Koen, että minulla on uusi tulevaisuus. Risusavotta on terveellistä. Aitan vintiltä löytyivät kelkka sekä potkukelkka, mutta täällä Suomen etelässä ei paljon ole toivoa jaksamisen ylläpitämisestä laskettelemalla rantatörmän lumipenkalta jäälle. Ajatukset viimeisten elinvuosien väistämättömästä raihnaisuudesta pyyhkiytyivät pois. Pääsisiköhän kevättalvella pilkkimään. Sitä tiedostaa vain kolesteroliuhkan, kakkostyypin diabeteksen ja tekonivelleikkausten jonot. Vähitellen ilmaantuu uusia viitteitä terveyden kulumisesta, luopumisesta, – ja lääkäri vain sanoo, että lähetti reseptin apteekkiin, näkemiin. Hoito loppuu siihen, mistä sen pitäisi alkaa. H yvä E lämä 63 ® Torppa rantatörmällä ikivanhan korpikuusen suojassa odottaa pitkästä aikaa täyttä kesähyörinää ympärillään. Rohkeus palasi. Tieto tuo turvaa. Lapsena elämä pientilalla oli samanlaista kuin Venemäen tontilla. Milloin ottaa rinnasta, milloin kolottaa konteissa, milloin nipistää mistäkin. Tekemistä tuolla Venemäellä riittää loppuelämäkseni! Sen vuoksi sen juuri halusin. Nyt voin palata lapsuuteen, liikkua yhtä paljon kuin silloin ja toteuttaa vapaana jotakin sellaista, mistä ei sodanjälkeisessä köyhyydessä voinut uneksiakaan
Muutoin lääkäriä oikeasti tarvitaan aika harvoin, ei aina laboratoriotutkimusten määräämiseen ja tulosten selittämiseen, ei aina reseptien uusimiseenkaan. He nimenomaan ennaltaehkäisevästi ja yksilöllisesti opastavat käytännön tekemisiä oman terveyden ylläpitämiseksi ja seuraamiseksi. Eläkeläisten ennalta ehkäisevä hoito meiltä puuttuu, joten aiheen pitäisi olla tärkeimpiä tulevissa vaalikeskusteluissa. Luvallinen ”lapsellinen” maja tai piilo, itetaide ja unikkopenkit sopisivat ritirinnan kaikkien ihailtaviksi – ja terveydeksi! Kas, kun onnellisuuden ohje on: Lapseksi sinä olet tullut, lapseksi pitää sinun jälleen tuleman. Tervettä elämää uhkaavan sairauden ilmaantuessa vasta tarvitaan lääkäriä, joka selittää tulevat reunaehdot. Kuntosalilla saa ohjauksessa liikerataharjoitusta. Jos lihasjännityskipu tai hermojomotus estää liikerataharjoituksen, yksi särkyliike saattaa poistaa esteen. Kunnat ja seurakunnat voisivatkin järjestää siirtolapuutarhojen lisäksi kerrostaloasukkaille ”omia” lähimetsäpaloja tai -pusikoita joutomailta, teiden vieriltä, jopa puistoista, sekä lainattaviksi työkaluja, joilla voisi ”tehdä risusavottaa” ja luoda mieleistään kalustoa ja kasvustoa. 64 H yvä E lämä Uuden ajan Uuden ajan soittoappi soittoappi seniorille seniorille Kokeile veloituksetta, valitse kotimainen easyphone.fi terveeksi, verenpainetaudista, aorttaläpän skleroosista ja kaatumisesta johtuvasta selän skolioosista huolimatta. Kivut ja kolotukset eivät tarvitse jatkuvia särkylääkityksiä vaan kireydet sulattavia liikerataharjoituksia. Ennaltaehkäisy ja neuvonta on sijoitus tulevaisuuden säästöihin. Kuitenkin: kun ihminen ymmärtää kroppansa organismit ja mekanismit, hän alkaa huomaamattaan toimia niiden hyväksi, itsensä terveydeksi. sHE. Perusterveydenhuollon lääkäri ei selitä, miten elimistö yleensä toimii ja miten juuri tämän minun vaivani kanssa. Muuttuuko terveydenja vanhustenhuolto tähän suuntaan, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa hankkia mielekästä omaa ryskämispaikkaa. Jos verorahoja halutaan säästää, järjestetään jokaiselle eläkkeelle siirtyvälle omahoitaja ja asiantunteva fysioterapeutti jo ennen geriatriaa. Jokainen ikääntyvä tarvitsee mielialan ylläpitoon ja dementian ehkäisyyn jatkuvaa liikettä ja käsillä tekemistä. Viisaassa suomen kielessä kaiken käsittely, käsittäminen ja käskeminenkin juontuvat käsillä tekemisestä
Nautiskele kuppi kuumaa talvisessa maisemassa.. Lämmittele helpolla kolajumpalla. Kuva: Masi-lumityövälineet 5 vinkkiä lumikolanautintoon 1. Vastasatanut pakkaslumi voi olla kevyttä, ja painaa alle 50 kiloa kuutiolta, kun taas vanhan, sulavan lumen tiheys voi olla jopa yli 400 kiloa kuutiolta. Vastaava aika pyöräillen kuluttaa 275 kilokaloria. Helpota hommaa pilkkomalla. 2. 5. Älä liukastele. Lumitöissä saa liikettä saa koko keho. H yvä E lämä 65 L umenkolaus on mitä parasta hyötyliikuntaa, josta kannattaa ottaa ilo irti. Varmista, ettei kolassa ole halkeamia ja ettei teräksinen kärkivahvike ole vääntynyt. Viimeistään nyt työkalut kuntoon Kodin lumikolatilanne on aika tarkistaa kiireesti, jollei olla jo myöhässä. Pidä taukoja. 3. Toista viidesti. Valitse kengät, joissa on pitävät pohjat. Esimerkiksi kun 65-kiloinen lumenluoja huhkii pihalla tunnin, kilokaloreita palaa 412. Ota kiinni kolan aisasta, mene kyykkyyn ja pysy alhaalla samalla aisaa ylös alas kolmesti nostaen. Nouse ylös ja toista liike viisi kertaa. 1. Lohko jäiset aurausvallit ja katolta pudonnut lumi ensin pienemmiksi paloiksi lumilapiolla. Selkäliiton mukaan lihaskipu on normaali ja hyvä vaste kesän jälkeen uudenlaiselle harjoittelulle. Ota aisasta kiinni yhdellä kädellä ja taivuta kehoa vastakkaiselle sivulle. Muista pimeällä myös heijastin. Lumen paino riippuu sen tiheydestä. Lihasten kipeytymistä ei kannata pelästyä. Jos kärkivahvike on vääntynyt, kola ei pysy suorassa, eikä lunta saa höylättyä maan pinnalta. Se mahdollistaa lumikolan erilaiset otekorkeudet omien mittojen mukaan. Kipu menee ohi muutamassa päivässä. Pysyvä lumipeite saadaan tilastojen mukaan pohjoisessa Suomessa keskimäärin lokakuun loppupuolella tai marraskuun alussa, maan keskiosassa marraskuun loppupuoliskolla. Lännessä ja etelässä se sataa yleensä joulukuussa. Kiinnitä huomio säädettävään työntöaisaan, kärjen vahvuuteen ja luistavaan materiaaliin. Työasentoa voi vaihdella lumen raskauden ja maaston mukaan. Se helpottaa myös penkan ylitystä, kun otetta saa tukevasti siirrettyä. Tärkeää on muistaa lämmitellä ennen kolausta ja pitää riittävästi taukoja. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, lumityöt ovat kuin painonnostoa, etenkin jos lumi on kovin märkää. Unohda kiire. Uusissa kolamallessa aisan voi säätää kahteen eri korkeuteen, jolloin käyttäjän on helppo sovittaa aisan pituus itselleen sopivaksi. 4. Teräksinen kärkivahvike auttaa höyläämään lumen tarkasti pinnoilta ja pitämään kolan suorana. Näin lumen poistaminen helpottuu, eikä lumikola rikkoudu tiiviissä kasoissa. Valitse itsellesi sopiva kola. HE Lumityöt hyvää liikuntaa Lumitöissä saa liikettä saa koko keho. Lisäksi työntöaisa on ergonomisesti taivutettu. Tee sama toiselle puolelle. Ja kaloreitakin kuluu. Nyt on aika kurkistaa varastoon ja varmistaa, missä kunnossa vanha lumikola on. 2. Vinkit antoi Masi-lumityövälineiden myyntijohtaja Tommi Valtonen
Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Aimo Särkijärven kärsivällisyydellä on tehty monta onnistunutta traktorikauppaa. Aimo Särkijärvi ei. Tänä päivänä hänellä on 14 traktoria. Teen mökkitalkkarin hommia työkseni. – Olemme sopineet, että lumityöt hoitaa se, joka on kotona. Särkijärvi aloitti traktorien keräämisen vuonna 2017. 66 H yvä E lämä M oni suomalainen maalaisisäntä pääsi traktorin makuun sotien jälkeen. Vihreää valoa tuli, kun Särkijärvi esitti muutama vuosi sitten hyvät perustelut. Kaikki ovat ajokuntoisia. Nyt Särkijärvi ottaa vahinkoa takaisin. Työt lankesivat aika usein hänelle, koska minä en yrittäjänä välttämättä Keräily lähti käsistä eikä loppua näy Hämeenlinnan Hauholla asustava Aimo Särkijärvi ei kuulunut niihin onnellisiin maalaispoikiin, jotka pääsivät traktorin puikkoihin. Yksi kokoelman helmistä on Allis-Chalmers, joita ei Suomeen suuria määriä myyty.. Jo yritystä perustaessani parikymmentä vuotta sitten vaimon kanta traktorihankintoihin oli kielteinen. Elän nyt nuoruuden unelmaa todeksi, hymyilee Särkijärvi. – Kasvatti-isäni sanoi selkeästi, ettei pojalla ole asiaa traktorin puikkoihin, enkä saisi edes koskea koko traktoriin, koska ”poika kuitenkin rikkoo kaiken”, muistelee Särkijärvi. – Vaimon kanssa oli käytävä neuvotteluja traktorin hankkimisesta. Vaimo ilmoitti, ettei tähän pihaan tule yhtään traktoria, eikä niitä vuosiin tullutkaan. Harrastuksen alku ei sujunut aivan ilman kangerteluja. – Nyt voin hypätä minkä tahansa traktorin pukille ja ajaa mihin tahansa. Siihen saakka hevosella tehdyt peltotyöt saivat luultavasti uuden innon ja potkun
– Jos pyynti on yli 5 000 euroa, täytyy traktorin olla jotenkin harvinainen tai erikoinen. Tarinan mukaan Valmet hankki yhden Allis-Chalmersin, purki sen osiin ja otti mallia siitä omaan traktoriinsa. Nyt hän valitsi uuden strategian. Kerroin siitä perheaterialla. Erikoisuutena on käynnistys, sillä Fergusonissa ei ollut lainkaan virta-avainta eikä edes käynnistysnappia. Maantiellä autoilijat näyttävät peukkua. Särkijärvi ei ole paneutunut traktorien tekniikkaan. Särkijärven mukaan edistyksellisyydellä saattoi olla varsin raadollinen selitys. Hän soitti tyttärille, että isä on ”kilahtanut”, mutta loppujen lopuksi tilanne rauhoittui. Kun Zetorilla pääsee vauhtiin, mennään kovaa, mutta jarrutus voi olla hankalaa. Heiltä saan myös apua ostopäätöksiä tehdessäni. Sen valmistumäärä nousi jo 10 000 kappaleeseen. Yhtä kauppaa Särkijärvi hieroi vuoden. Ei voi väittää, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi historiaa, naurahtaa Särkijärvi. Särkijärven kokoelman yksi helmi on nimenomaan Allis-Chalmers, joita ei Suomeen suuria määriä myyty. Särkijärven vanhimmat traktorit ovat 1950-luvun alusta. Pari asiantuntevaa kaveriani hoitavat korjaukset. Ensimmäiset Valmetit hävisivät hevosvoimissa Fergusonille, joka oli oman aikansa työkone, koska hevosvoimiakin oli 28. – Kolme viikkoa Fergusonin kaupasta sain tietää vuoden 1957 Zetorista. Valmetien ohella Särkijärven katoksessa seisoo merkeistä muun muassa Fergusoneja, Massey Fergusoneja, Nuffield, David Brown Fordson Major ja kaiken helmenä Allis-Chalmers. Se on myös kokoelman vanhin. – Pahat kielet kertovat, että Valmet olisi sortunut tuotekopiointiin. Vävypoika on käynyt kaupassa Zetorilla ja saanut aina väkeä ympärilleen. – Traktori oli saman ikäinen kuin minä. Kolmannen traktorinsa vuoden 1951 Fergusonin Särkijärvi osti Lahdesta. Olin aina halunnut Zetorin, koska sen äänikin on niin kaunis. Malli oli monella tapaa edistyksellinen verrattuna edeltäjäänsä. Muutama on sentään kotonakin. Särkijärvi seuraa jatkuvasti myynti-ilmoituksia, mutta aika usein vanha traktori tulee jäljitetyksi kuulopuheiden perusteella. Traktoreiden hinnat vaihtelevat 1 500-4 500 euroa välillä. Harrastustaan Särkijärvi aikoo kaikesta huolimatta jatkaa. H yvä E lämä 67 ehdi lumia kolailla. Siinä vietettiin sellainen lyhyt hiljainen hetki. Mallin numero 15 viittaa hevosvoimiin, joita oli peltotöiden vaatimuksiin nähden turhan vähän. Valmet valmisti mallia ainoastaan 3 000 kappaletta. Zetor on jäänyt mieliin Moni suomalainen muistaa edelleen Zetorin, joka oli etenkin hintansa vuoksi hyvin yleinen traktorimerkki Suomessa – Sen heikkous oli huono vääntö pelloilla, mutta maantiellä se kulki traktoriksi vauhdikkaasti. Kuljettaja saa aina seuraa Suurinta osaa traktoreista Särkijärvi pitää Pälkäneellä kesämökillä, jonka pihapiiriin hän rakensi katoksen tusinalle traktorille vaimon kehotuksesta. Muita Allisejä en ole tavannut. Traktori tuo usein omistajansa mieleen muistoja vuosikymmenten takaa, eikä niistä ole helppo luopua. – Osaan tankata ja käynnistää traktorit. Omani ostin Hauholta, tosin yksityiseltä henkilöltä. – Harrastus piti lopettaa 2-3 traktoriin, mutta vaikea on sanoa, mihin tämä hulluus loppuu. Loppujen lopuksi traktori löytyi miltei kotinurkista. Hänellä on Valmetin punaisen sarjan traktorit 1950-luvun alusta saakka. Valmet 15:ta seurasi Valmet 20. – K-yhtymä myi niitä ja hankki myös koetiloilleen muun muassa Hauhon Hahkialaan. Traktorin vauhtipyörä painaa 150 kiloa. Sama perustelu ei sitten enää uudelleen pätenyt. Kun vaimo kuuli kaupasta Alvettulan kylässä varmaan kuultiin, että Särkijärvillä puhutaan vakavasti. – Sain vinkin pienestä, punaisesta vuoden 1964 Ferguson MF 35:sta, joka oli ollut kolmisen vuotta kaupan. Ehdotin, että hankkisin traktorin ja perälevyn, jolloin voisin olla apuna lumitöissä ja hommat kävisivät kevyemmin. – Vaikein oli vähäisen valmistusmääränsä takia hankkia Valmet 15. Se käynnistyy vaihdekepistä. Hevosvoimiakin oli tullut lisää. Jarrut olivat tuohon aikaan tietysti mekaaniset, mikä tarkoittaa käytännössä että jarrut toimivat sitä paremmin, mitä painavampi on kuljettaja. HE ’’Elän nyt todeksi nuoruuden unelmaa.’’. – Onneksi vävy ja hänen kaverinsa ovat innostuneet traktoreilla ajelusta
– Ehkä konkreettisin muutos oli, ettei illalla syttynyt valoja navettaan kuten joka ilta 35 vuoden ajan oli tapahtunut. Huostiloiden tilalla on pidetty karjaa jo noin 90 vuotta. 68 H yvä E lämä K un kaksi viimeistä lehmää lähtivät teuraaksi Pentti, 60, ja Mari Huostilan, 57, navetasta Hämeenlinnan Lammilta marraskuun puolivälissä, oli se loppu noin 35 vuoden karjanpidolle. Nyt jatkajaa karjanpidolle ei enää ollut, sanoo Pentti Huostila. Omalta isältäni tila siirtyi minulle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1986. En ole navetassa käynyt juurikaan sen jälkeen kun lehmät lähtiKarjapito loppui ja valot sammuivat navetasta Unelmista totta Pentti Huostilan työt navetassa ovat ohitse, mutta paljon rautaa ja betonia sisältävän navetan purkaminen on oma haasteensa.. Tilan rakensi isoisäni vuosina 1929-1930 ja hänellä oli lehmiä. – Menihän se hetki tunteisiin
Lehmät eivät enää tutusti ammu. Olen harrastanut lentoja pesäpalloa, mutta niissä oli aina jouston varaa. Olin aina haaveillut opiskeluista, mutta viisi lasta ja karja eivät opiskeluja mahdollistaneet. Tällä tilalla on ollut karjaa monen sukupolven ajan, toteaa karjanpidosta luopunut Pentti Huostila. Tilalla on pidetty lypsykarjaa, koska pellot eivät soveltuneet hyvin viljan viljelyyn. Pentti puolestaan toteuttaa unelmaansa, jos koronatilanne sallii, käymällä Lahdessa paikallisen salibandyseuran otteluita seuraamassa. Luopuminen oli hyvä tehdä tässä vaiheessa kun kummankin kunto sallii vielä ”uuden elämän”. Aamulla herään aikaisin, vaikkei olisi tarviskaan, jatkaa Pentti. Nyt menen saunaan. Tosin niistäkin peleistä oli usein tultava suoraan kotiin ja painuttava hikisenä navettahommiin. En suoranaisesti kyllästynyt karjapitoon mutta aikansa kutakin. – Laji kiinnostaa, mutta kotipelit ovat aina osuneet illalla lypsyaikaan. Lomien aikana karja ei ole pitänyt pariskuntaa tilassa kiinni, mutta ajatukset se on sitonut. Nyt voimme elä arkea ilman ajatusta siitä, mitä eläimille kuuluu. Pidän opiskelusta, lähipäiviä on viikossa muutama. – Olen aloittanut sosionomi opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa. Lehmät määräsivät vuosikymmenet elämisen rytmin, koska ne oli lypsettävä aamulla ja illalla kello kuuden korvilla. Lypsyyn kului aamuin illoin parisen tuntia ja sen jälkeen oli vielä muita navettatöitä. Tuolloin se oli laatuaan yksi Lammin pitäjän hienommista. – Laajensimme navettaa muutamaan kertaan loppujen lopuksi meillä oli noin 40 lehmää ja nuori karja oli ulkoistettu. Mari toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja ryhtyi opiskelemaan. – Jatkan Lammin Osuuspankin hallituksen puheenjohtajana. Huostiloiden navetta rakennettiin vuonna 1972. – Vielä kuukaudenkin jälkeen tulee haikea olo, jos navetassa täytyy käydä. H yvä E lämä 69 ® – Menihän se hetki tunteisiin. Se rakennettiin elementeistä alun perin 12 lehmälle. Mari olisi voinut myös jäädä hoitamaan lapsenlapsia ja jättää työelämän. – Meillä ei ollut lypsyrobottia, vaan putkilypsykone, joka edellytti ihmisen läsnäoloa. Uusi rytmi elämään Kun lehmät lähtivät, Huostiloiden arki muuttui. vät. – Halusin vielä tehdä jotain muuta, kun terveyttä ja intoa riittää. – Vaikka meillä oli hyvät lomittajat, huoli karjasta oli aina mielessä. Pankkimaailma on aina kiinnostanut ja kiinnostaa edelleen.. Sosionomi tuntui oikealta alalta, olen seurakunnan hallinnossa kohdannut alaa koskevia asioita. Työpaikasta ei ole tietoa, mutta uskon sellaisen jostakin saavani. Muutaman päivän vilkuilin vaistomaisesti kelloa aina lypsyaikaan, sanoo Mari Huostila. Rehua ja viljaa vijeltiin omiin tarpeisiin, eläinten ruuaksi
Matkan ajoitus oli sattuma, mutta matka sai ajatukset kääntymään nopeasti muualle, mikä oli hyvä asia – Meillä ei ollut mitään taloudellista pakkoa lopettaa, eikä lopetus tullut äkkiä esimerkiksi sairauden takia. – Raskasta velkataakkaa ei enää ole. Viljelykasvien kirjo laajenee nykyisistä kuminalla ja syysrapsilla. – Kun viimeiset kaksi lehmää aamulla lähtivät teuraaksi, me lähdimme illalla autojunalla Lappiin. – Se on todella paljon vähennystä, sanovat Huostilat. – Kerrostalossa tuskin olisin edes viihtynyt, tuumii Mari. – Meillä oli periaatteena, että eläimet hoidetaan mahdollisimman hyvin ja niiden hyvinvointiin satsataan kaikki osaamisemme. – Loput lehmät menivät kaupaksi eri puolille Suomea. Halusimme nimenomaan myydä ne elävinä, koska olemme vuosikymmeniä jalostaneet karjaa ja hoitaneet sitä mahdollisimman hyvin, jotta tuotantomäärät olisivat korkeat. – Minulle tämä on ensimmäinen muutto 60 vuoteen, naurahtaa Pentti. Huostilat olivat suunnitelleet karjanpidon lopettamista jo muutaman vuoden. 70 H yvä E lämä – Nyt meillä on aikaa toisillemme ja perheelle eri tavalla kuin ennen. Pentti ja Mari Huostilalla on nyt aikaa toisilleen muutenkin kuin lehmien merkeissä.. Tila jää vaikka karja lähtikin. Tähän saakka yhdessäolo on ollut jotenkin lehmiin liittyvää ja yhteiset puheenaiheetkin ovat olleet paljolti lehmissä ja navettatöissä. Valmisteltiin monta vuotta Huostiloiden tytär perheineen muuttaa omakotitalosta Lammin keskustasta tilalle ja Huostilat muuttavat omakotitaloon. Oma työmme ei tätä kautta valu hukkaan. Nyt mietimme mitä navetalle tehdään, osittainen purkaminen saattaa olla yksi vaihtoehto, mutta kiirettä purkamiselle ei ole. Nyt on muitakin keskustelunaiheita ja yhdessäolokin liittyy muuhun kuin työhön, lisää Mari. Monelle tilan pidon lopettaminen voi olla ahdistavaa, mutta Huostiloille se oli tietyssä määrin helpotus. – Keskustelimme asiasta lasten kanssa eikä kukaan ollut halukas jatkamaan. Huostilat myivät lehmänsä toisille tiloille jatkamaan elämäänsä kahta lukuun ottamatta. Kaksi vanhaa lehmää oli päätetty laittaa teuraaksi joka tapauksessa. Yhdessä Meijerin tilastossa oli maininta, että Länsi-Maidon alueella maidon määrä oli pudonnut lokakuussa vuoden takaisesta seitsemällä prosentilla. Se oli varmaan yksi syy siihen, että lehmät menivät hyvin kaupaksi. Nurmeakin on edelleen vähän, mutta sen viljelyn hoitavat muut viljelijät
– Navetta oli käymässä auttamattomasti vanhaksi. Satatonnari on lehmä, joka lypsää elämänsä aikana tuon 100 000 litraa maitoa. Maitotilallisten mieli jäi hyväksi myös sen takia, että tila ehti saada toisen satatonnarinsa ennen tuotannon lopettamista. – Oli mukava lopettaa karjanpito satatonnariin Ensimmäinen meidän satatonnarimme oli vuonna 2001. Jos karjaa olisi lisätty, olisi pitänyt rakentaa 1-2 robotin navetta. H yvä E lämä 71 Karjanpidon jatkaminen ei ollut vaihtoehto. – Monta kertaa on sen jälkeen ollut lähellä, mutta aina jotain hankaluutta, oli se sitten jotakin terveysvaivoja tai poikimisia, sanovat Huostilat. – Kun lapsista ei kukaan ollut halukas jatkamaan tilaa, ei investoinnissa ollut mieltä. Se olisi pitänyt uusia, jos karjanpitoa olisi jatkettu. Olisimme voineet jatkaa ehkä muutaman vuoden, mutta navettaan olisi pitänyt investoida sen verran, että summa olisi kuoleentunut aikaisintaan kymmenessä vuodessa. HE Kesällä lehmät olivat vielä kotilaitumella, nyt ne ovat hajallaan eri puolilla maata.. Tänä päivänä 40 lehmän lypsykarja on loppujen lopuksi aika pieni
Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. Mehtälöiden perheessä puhutaan enemmän englantia kuin suomea Pekka ja Halle Mehtälä viihtyvät Suomessa, mutta muutto Yhdysvaltoihin ei ole tulevaisuudessa täysin mahdoton ajatus. Pekka ja Halle Mehtälällä on yhteistä kokemusta myös kolmannesta kulttuurista. 72 H yvä E lämä Amerikkalaisuus näkyy eniten juhlapäivien vietossa Hämeenlinnalaisessa kuusihenkisessä Mehtälän perheessä eletään kahden kulttuuri ja kahden kielen keskellä
Pariskunta puhuu keskenään englantia, lapsille Pekka puhuu suomea ja Halle englantia. – Tiesin kolme Pohjoismaata Ruotsin, Norjan ja Suomen, mutten olisi osannut sanoa, mikä maa sijaitsee missäkin. Halle kävi Suomeen muuttaessaan vuoden mittaisen maahanmuuttajille tarkoitetun kielikurssin. – Kuulun siihen sukupolveen, joka opetettiin koulussa käyttämään ompelukonetta. Se on vain jotenkin itsestäänselvyys, että jokaisen pitää osata vähän ommellakin, sanoo Pekka. Meillä puhutaan myös usein aika äänekkäästi, mutta Suomessa ollaan mieluusti hiljaa. Kiitospäivä, thanksgiving, on meille iso juhla, jolloin pyh Hyvä Elämä julkaisee juttusarjaa eri-ikäisistä Suomessa asuvista pariskunnista, joista toinen on kotoisin muualta kuin Suomesta. – Nuorin lapsemme puhuu enimmäkseen englantia, koska hän kuulee sitä kotona kymmenen tuntia päivässä, mutta kuulee minulta suomea ehkä nelisen tuntia päivässä. – Suomessa on omat kulttuuripiirteensä. – Joululahjat jaamme amerikkalaiseen tapaan joulupäivän aamuna. – Ymmärrän suomea, mutten käytä sitä kovin paljon. Vanhin lapsista, Peregrine on yksitoista, Atticus kahdeksan, Cordelia kahdeksan ja Aurelia kolme vuotta vanha. Suomessa ei kontaktia kovin helposti oteta. Omaan parisuhteeseensa kahden kulttuurin kohtaaminen ei juurikaan tunnu. Kieli on vaikea, koska minkään toisen kielen osaaminen ei auta eikä sanoja voi päätellä. Kun lapset menevät kouluun, heidän suomen kielensä vahvistuu. – Minulle oli yllätys, että Pekka hoiti pyykkäyksen ja ruuanlaiton ja osasi jopa ommella ja käyttää ompelukonetta. Sen jälkeen Mehtälät ovat asuneet Helsingissä, Oulussa, Janakkalassa ja viimeiset kolme vuotta Hämeenlinnassa. Joskus suunnittelimme asuntoomme palapeiliä. Halleen on tehnyt vaikutuksen myös suomaisten ahkeruus ja peräksiantamattomuus. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että suurin osa tärkeistä innovaatioista syntyy edelleen Yhdysvalloissa, lisää Pekka. Jollet tunne suomalaista ilmaisua, ei sitä voi johtaa mistään. Amerikka näkyy juhlapäivissä Pekka on koulutukseltaan hammaslääkäri ja hänellä on kaksi vastaanottoa, toinen Hämeenlinnassa, toinen Janakkalan Turengissa. Suomalaiset tuntuvat oppivan omatoimisiksi jo lapsesta saakka, naurahtaa Halle. – Pekka pyöräilee töihin säällä kuin säällä. Moni osaisi englantia, muttei vaan puhu sitä, sanoo Halle. Ennen koronaa järjestimme Käikälän alueen lapsille Halloween-tapahtuman. H yvä E lämä 73 ® Y hdysvaltain Pennsylvanian Philadelphiasta kotoisin oleva Halle, 45, ja helsinkiläinen Pekka, 41, tapasivat toisensa Englannissa, jossa kumpikin opiskeli. Halle opiskeli Englannissa kirjallisuutta, mutta on Suomessa kotiäti, joka on tehnyt muun muassa oikolukuja englanninkielisiin julkaisuihin. He menivät naimisiin Pennsylvaniassa vuonna 2007 ja muuttivat samana vuonna Suomeen. – Luonteissamme on eroa. Opiskeluaikana häneltä katkesi ketjut polku. Muutama viikko sitten nauroimme erään toisen ulkomaalaisen äidin kanssa päiväkodissa lasten omatoimisuutta, kun he pukivat ulkovaatteet omatoimisesti päälle. Suomalaisten omatoimisuus on vedonnut Halleen. Naimisiin mentyään pari päätti asettautua Suomeen. Omatoimisuus vetoaa Halle ei Pekan tavatessaan tiennyt Suomesta käytännössä mitään. – Yhdysvalloissa on helppo ryhtyä juttelemaan ventovieraan kanssa. Suomea on joskus väitetty Euroopan amerikkalaisemmaksi maaksi. – Kahden kulttuurin erot näkyvät jonkin verran juhlapäivien vietossa ja kahdessa kielessä, sanovat Mehtälät. Suomalaisilla on oma vahva identiteetti, enkä näe että suomalaiset mitenkään erityisesti matkisivat amerikkalaisuutta, sanoo Halle. Suomalaiset ovat varautuneita suhteessa vieraisiin ihmisiin. Se ei ole ihan tyypillistä Yhdysvalloissa. Suomalainen on kuitenkin ystävällinen kun hänet oppii tuntemaan. Minä olen taiteilijatyyppiä, Halle enemmän insinöörityyppiä. rimme kokoontumaan yhteen muiden amerikkalais-suomalaisten perheiden kanssa. Minulle olisi riittänyt, että palat olisi liimattu seinään luovasti aivan näppituntumalla, mutta Halle laittoi palat vatupassilla tasamitoin. Tietysti englanti näkyy nimissä ja kielessä, mutten pidä Suomea mitenkään erityisen amerikkalaisena maana verrattuna muihin maihin. – Viime vuosina on oikeastaan vaikuttanut pikemminkin siltä, että Suomessa hieman naureskellaan Yhdysvalloille
74 H yvä E lämä pyörästä ylioppilaskirjoituksiin mennessään. – Moraalinen selkäranka ja hyvä itsetunto ovat niitä seikkoja, jotka haluamme lapsillemme välittää. Täällä sitten jotkut pyöräilevät lumisateessakin. Kiireiden keskellä Pekka pyrkii harrastamaan liikuntaa vaikka leuanvedon muodossa. ’’Moraalinen selkäranka ja hyvä itsetunto ovat niitä seikkoja, jotka haluamme lapsillemme välittää.. Halle ei ole tottunut vieläkään täysin kylmyyteen. Pekka juoksi kymmenen kilometriä kirjoituksiin ja onnistui niissä. Minulla kylmyys tuntuu jo korvissakin. Kotikaupunki Philadelphia sijaitsee Rooman leveysasteella. Brittikulttuuri ei viehättänyt Pekka oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa 1990-luvun lopulla. Lapsensa Mehtälät haluavat kasvattaa kristillisiä arvoja kunnioittaviksi. Yhdysvallat on laaja maa ja kulttuurit eroavat itäja länsirannikolla. – Jos meillä sataa lunta, liikenne pysähtyy tai töihin ei mennä lankaan
Muutto ei olisi sinänsä ongelma, koska voisin siirtää yritykseni pääoman Yhdysvaltoihin ja ryhtyä jollekin aivan toiselle alalla. Mutta oli brittiläisessä yhteiskunnassa hyvätkin puolensa. Englannissa Mehtälät harkitsivat vakavasti myös asettautumista Yhdysvaltoihin. Suomalaisen ja amerikkalaisen yhteiskunnan yhtäläisyys on, että kovalla työllä ja ahkeruudella voi menestyä, sanoo Pekka. kerran matkustimme bussissa, mutta matka piti keskeyttää, koska bussiin valui vettä katosta niin paljon, että matkustajat kastuivat. Me matkustajat yritimme paikata reikiä purukumilla. Korona on kuitenkin sotkenut suunnitelmat, sanoo Pekka Mehtälä. Jos Englannissa olisi saanut töitä näyttelijänä olisi pitänyt asua Lontoossa. Itärannikolla on arvossa sotilaallisuus ja työnteko. Mehtälät eivät ole täysin hylänneet ajatusta muuttaa Yhdysvaltoihin, jossa he vierailevat vuosittain. Yritteliäisyys on kuitenkin aina osa amerikkalaisuutta riippumatta siitä, missä osassa maata asutaan, sanoo Pekka Opiskeluaika tutustutti kummatkin brittiläiseen kulttuuriin, joka ei kumpaakaan viehättänyt. Englantilaisessa yhteiskunnassa ei voi välttämättä nousta alemmasta sosiaaliluokasta ylöspäin. – Perhe viettää siellä kesän ja niin teimme tänäkin kesänä. – Olisimme varmaan voineet asettua sinnekin, mutten halunnut kasvattaa lapsiani yhteiskunnassa, jossa on eräänlainen kastiajattelu edelleen vallalla. HE. – Loppujen lopuksi se on jossakin mielessä rennompi kuin amerikkalainen ja suomalainen kulttuuri, jotka tietyllä tapaa korostavat tehokkuutta ja tarkkuutta. Tälle kertaa kuvasta on poissa tanssitunnilla ollut Cordelia, 8. Muistan, miten Neljän lapsen kanssa riittää touhua kodin seinien sisällä, mutta myös harrastukset vievät aikansa. Ennen hammaslääkäriopintojani opiskelin näyttelijäksi, mutta uraa oli vaikea luoda. Nuo kulttuurierot näkyvät esimerkiksi osavaltioiden käyttämissä sloganeissa. Itse viivyn Yhdysvalloissa kolmisen viikkoa, koska yrittäjänä en voi kovin pitkään olla pois. H yvä E lämä 75 HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS senioriafro italian pika-alkeet matkailijoille sukututkimus arkistoissa yrttinyyttihieronta seniorilauluryhmä runouden työkalupakki ruusujen hoitokurssi kuvataiteen päiväkurssi www.helao.fi Runeberginkatu 22–24 1000+ kurssia aikaa ota itsellesi – Hieman karrikoiden voisi sanoa, että mitä lännemmäksi mennään sitä lähemmäksi kukkia ja hippejä päästään. – Eurooppalainen hammaslääkärikoulutus ei kelvannut Yhdysvalloissa, vaan minun olisi pitänyt opiskella uudelleen hammaslääkäriksi, mikä olisi maksanut noin puoli miljoonaa dollaria
Häikäisevä valo kutsuu. – Suurimman osan runokirjoista olen saanut lahjaksi. Perhe: Leski. Lukija päätElämä virtaa sanoissa Marja Kalola Ammatti: Eläkkeellä, elämäntyö mainosalalla. Käännän katseeni ja uusi aurinko avaa vereni padon. Marja Kalola saa voimaa runojen kirjoittamisesta. Näin kirjoittaa lahtelainen Marja Kalola arkensa tuntoja Valo-runossaan. Kalola on kuin runoilijaksi syntynyt. Ikä: 73 v. Teksti: Merja Kiviluoma Runot: Marja Kalola tää, miten sanat haluaa tulkita ja mitä ne hänelle merkitsevät. Sateen jälkeen sää aina jossain vaiheessa selkenee. Asuinpaikka: Lahti. Jätän taakse tummat pilvet. En unelmoi, mutta toivon, että YKSINÄISYYS Ruskan siveltimen maalaus vuoren seinämällä päivään ponnistavassa aamussa Lumihuiput riiputtavat sulavaa jäätikköä Pitkä matka kotiin Kuka kaipaa Vaaleanpunaisen hetken saapuessa lähetän postikortin Itselleni. Syntymäpaikka: Kuhmoinen. Alaston itku ajelehtii vieraana salaisuuteen. Harrastukset: Ulkoilu ja liikunta, kirjojen kuuntelu, käden taidot Motto: Löydä itsesi – onnesi on sinussa. Hiljaisuuden palatsissa ajatusten selkeys pelastaa elämän voimat. Esimerkiksi Eino Leinon koosteita on useita. 76 H yvä E lämä H ämärä katoaa piilopaikan peilistä. Hänen omassa kirjahyllyssäänkin on vain runokirjoja. Pari vuotta sitten sain Jenni Haukion toimittaman antologian Katso pohjoista taivasta
Elämä kulki eteenpäin. Tulkintaa ohjaa hänen oma näkemyksensä ja kokemuksensa, pohtii Kalola. – Kuitenkin elin ja elän, koska jokainen hetki on ollut elämisen arvoinen. Edelleen tunteet kiteytyvät sanoiksi Kalolan vihkoon prosessinomaisesti. Hän rakastui ja avioitui. Ensimmäistä päiväkirjaansa Kalola kirjoitti 11-vuotiaana. Hän avioitui ja sai lapsen, mutta liitto kariutui. – Puolisoni sai äkillisen sairaskohtauksen ja kuoli syliini 40-vuotiaana. Hän tiivisTIEDÄN MINNE OLEN MENOSSA Olen oppinut tuntemaan itseni siinä maailmassa jossa jalkani astuu Missä levottomaksi eksynyt mieleni rauhoittuu Jäähyväiset olen jättänyt läheiselleni ennen kuin ymmärsin miten paljon sattuu ikuinen luopuminen rakkaasta ihmisestä Mikä on sen tuskan tarkoitus ja mihin se meitä haluaa opettaa Tiedän pelkojeni rintaa kiveksi puristavat voimat Hiljaisten soittojen illassa ne saapuvat tanssimaan äänetöntä valssiaan Odottamaan tunnetta joka liikauttaa mielen sopukoita ja vierittää puhdasta iloa valoksi tulevaan En etsi unelmia en rakkauden kipuja Vain tässä hetkessä elän ja rakastan elämää. Elämisen arvoiset hetket Kalola hakeutui mainosalalle, josta tulikin hänen pitkäaikainen työuransa. Silloin hän tarttui kynään ja purki olonsa paperille. Tuon jälkeen tunsin itseni turvattomaksi, tarpeettomaksi ja yksinäiseksi. Asioista selviytyminen vaati jälleen kynän ja vihkot, joihin oli turvallista kirjoittaa tunnoista tarinaa, menetyksen tuomaa kaipausta sekä huomisen pohdintaa ja päätelmiä. Hän on löytänyt kirjoittamisen tiimoilta myös ystäviä ja käynyt kirjoittajakursseilla ja -ryhmissä. – Lukijalle jää vastuu lukemastaan ja siitä, miten hän kirjoitetun tekstin ymmärtää. Päiväkirjan sivuilla on päivien tapahtumia, toiveita, erilaisia liimattuja kuvia ja piirustuksia. Se on tallessa vieläkin. Olin 18-vuotias, kun iäkäs, rakas ystäväni menehtyi rattijuopon yliajon uhrina. – Eron jälkeen kokosin sisimpäni sirpaleita ja kirjoittelin tuntojani ja tulevaisuuden toiveitani ylös. Useimmiten ne saavat alkunsa tunteista. Tuntoja elämästä Marja Kalolan runot syntyvät inspiraationa. Kirjoitin surua ja ikävän kipuani ulos ja yritin pysyä elämässä kiinni. H yvä E lämä 77 ® VAPAUS Siipensä polttanut mustatäpläinen päiväperho lennähtää viinilasin makealle reunalle itkemään Välinpitämättömyys tyhjyyttä huutavien nautintojen turhiin tarpeisiin Huomenna saattokellot soittavat pienen kylän iltapäivässä Yksinäisyyden avatusta umpiosta versoo vapaus Tilaukset & lisäinfot: www.telepapat.. Kirjoitelmat olivat runon tapaisia tarinoita, joihin lisäsin aina jonkun loppuratkaisun. 034 489 489 Satavarma TM puhelin & liittymä • Salli vain omaisten ja ystävien puhelut • Kuule kuka soittaa • Yhteyden valvonta • Toimii joka kodin netissä Omaisten ja läheisten huolettomampaa n yhteydenpitoon! Avaus & toimitus 99€, palvelu 4,90€/kk Suosittele ystävällesi myös! Tai tilaa samalla vaikka läheisellesi • Satavarma-liittymien väliset puhelut sisältyvät palveluhintaan. Kalola koki iloa ja onnea, mutta myös menetyksiä ja vastoinkäymisiä. Nuoruusiässään Kalola kävi MIT:n Somistajakoulun. Tuokin kovakantinen vihko on vielä tallessa. Jälkeenpäin hän usein poistaa turhia, selittäviä sanoja. Tulevaa ei kukaan tiedä, meillä on vain tämä hetki, hän toteaa. Hyvä kuuluvuus eikä hinnoista nouse HALOOta! noiden teosten joukkoon ilmestyisi joskus myös oma runokirjani, hän sanoo. Hän miettii sanoja ja saattaa tehdä yhdestä runosta useitakin versioita. – Kirjoitin ilot, surut ja elämän pohdinnat. Ajattelin hyvillä mielin, että aikanaan tapaan tuonpuoleiseen siirtyneet rakkaani uudelleen. Kun Kalolan elämässä sattui käännekohtia, asioita ei aina voinut puhua auki. Puh. Heidän kanssaan vaihdetaan kuulumisia eniten somessa
Vapaaehtoistoiminnassa Marja Kalola on ollut pitkään mukana. Kalolan äiti maalasi posliinia ja isoja öljyvärimaisemia. Haudoillekin niitä on siis päätynyt. – Olen kiitollisena saanut seurata kasvun ihmeitä ja ikäihmisten antamaa elämännäkemystä ja läheisyyttä. Lapset ovat usein mukana runoissani. Havainnoin ympäristöä ja pidän kaikki aistit hereillä. Näpsin paljon kännykkäkuvia. Ihmisen on hyvä olla, kun hän hyväksyy itsensä ja on onnellinen siitä, mitä on, hän summaa. – Kävelen päivittäin raittiissa ulkoilmassa: poutasäällä, sateen ropistessa tai tihkusateessa. On myös asioita, joita ei ole aina helppo käsitellä, ja joihinkin haavoihin ei voi helposti kivutta koskea. – Pyrin runoissani kuvaamaan myös ihmisenä kasvamista ja uskallusta tarvittaessa muuttaa omia polkujaan elämän tarkoitustaan ymmärtäen ja arvojaan kunnioittaen. Liekö äidiltä periytynyt tyttären taito värien käytössä sekä kauneudentaju. Muutama vuosi sitten kysyin seurakunnilta, saanko viedä muutaman alun kasvamaan rakkaiden haudoille. – Minulle merkityksellisiä ovat positiivinen mieli, terveyden vaaliminen, hyvä ravinto, liikunta ja ulkoilu, erinäiset harrastukset järjestöissä sekä yhteydenpito sukulaisten ja ystävien kanssa. Sitten hän vielä pohtii, onko lopputulos sellainen kuin hän haluaa. Kalola haluaa levittää uskoa, toivoa, jaksamisen voimaa ja valoa. Leinolla on runsain määrin pitkiä, koskettavia runoja. Leskeksi jäätyään hän on viettänyt aikaa erityisesti lapsiperheiden ja ikäihmisten parissa. Voimaa arjesta Voimaa elämäänsä Kalola saa ihan tavallisesta arjesta. – Liitän runoihin onnellisuuden avaimia. Lasten silmien ilo ja kasvamisen ihme on vaikuttavaa. – Enollani oli myös taito käsissään, ja sain häneltä usein pyyteetöntä tukea elämääni. – Useimmat runoni ovat elämänkokemusten ja tapahtumien tuomaa tiivistettyä tuotosta, tarinoita ja ajatelmia. – Kirjahyllyni aarre on Uuno Kailaan suomentama, vuonna 1942 julkaistu Edith Södergran ”Runoja”, siitä ”Maa jota ei ole”, on yksi mielirunoistani. Kalola uskaltaa tuntea ja olla tarvittaessa yksin. Hän suhtautuu elämään myönteisesti, hänen mielensä on avoin ja utelias. Matkustaminen on jäänyt pandemian takia vähiin. – Eino Leino, heinäkuun lapsi kuten minäkin, kuuluu tuotteliaisuutensa ja elämänkertansa takia mielirunoilijoihin. – Voin joskus hemmotella itseäni vaikkapa hieronnalla, jalkahoidolla tai kasvohoidolla, hän kertoo. Kalola mainitsee vielä vuoden 2020 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan. Luonto antaa voimaa. Sen mukula pitää ottaa syksyllä ylös, jos sitä yrittää uudelleen kasvattaa. – Hän on yhdysvaltalainen runoilija ja esseisti Louise Glück, jonka runot ovat tutustumisen arvoisia. Pidän myös Marjorie Pizerin runosta ”Poems for a Parting”. Haluan uskoa ihmisen hyvyyteen. Myös muiden runoilijoiden tekstit puhuttelevat. Uskoni elämään on ajoittain horjunut, mutta sateen jälkeen sää aina jossain vaiheessa selkenee. Rakastan vettä: puroja, järviä ja meriä, pilvien vaelluksia, luonnon kasvun ja kuihtumisen ihmeitä. Ristiriitaisista tunteista pitää pohtia ulospääsy. Olen sinut itseni kanssa, tiedän rajani ja vältän riitoja. Reissut ovat kutistuneet mökkireissuiksi syntymäseudulle Kuhmoisiin. Gladion kukka on melko työläs kasvatettava. Luovuuden lähteitä Kalligrafia on osaltaan kuljettanut Kalolaa luovuuden tiellä. – Huhtikuulla esikasvatan 10-20 gladion mukulaa ja siirrän ne mökille kukkapenkkiin. – Olen introvertti, ja nautin omalla tavallani elämästä. – Kahlil Gibran on antanut monta kertaa kirjoituksilaan elämänvoimaa, tällainen on varsinkin kooste ”Ajan virta”. Heissä on aina uusia yllättäviä piirteitä, hän pohdiskelee. tää ja pyrkii luomaan ajatuksista mielikuvia. – Opetin ennen pandemiaa useita vuosia kalligrafiaa. HE. Olen kiitollinen siitä. Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide on kauniin käsinkirjoittamisen taiteenala. 78 H yvä E lämä – Elän, koska jokainen hetki on elämisen arvoinen. Elämän matka ja ajatusmaailma ovat antaneet aiheet: tunteet, ilot, surut, rakkaus, kaipaus, ikävöinti, yksinäisyys, toiveet, salaisuudet ja tuntematon huominen. Silloin on hyvä ottaa kirjoitusvälineet esiin. Sinut itsensä kanssa Elämänhaluaan Marja Kalola ei ole menettänyt menetyksienkään äärellä. Mielen rauhan säilyttäminen ja realistinen suhtautuminen asioihin kantavat. Olen saanut olla auttamassa ja tuomassa hyvää mieltä; ja olen saanut itse samaa takaisin. Lassi Sinkkosen tuotannosta löytyy mieltäni koskettavia runoja
Toinen on vuonna 2012 palkittu kantasolujen indusointiteknologia, joka mahdollistaa jo erilaistuneiden solujen muuntamisen takaisin monikykyiseksi kantasoluksi. Suun ja nielun alueen tasapainoinen mikrobisto toimii kehon ensimmäisenä suojamuurina taudinaiheuttajia vastaan. Ärtyneelle suolistolle . Syrjäyttää ei-toivottuja bakteereita ja hiivoja . . Menetelmän on kehittänyt argentiinalainen tutkija Sami Jalil osana väitöskirjatyötään Biomedicum Helsinki -tutkimuslaitoksen kantasolukeskuksessa. Patentoitu Bifidobacterium BPL1-kanta . Resistentti kuitu lisää kylläisyyttä TootgGuide®PLUS-purutabletti . . 50+ ikäisille bi?dojen vähentyessä . Valmistettu Suomessa. Uusi menetelmä merkitsee huomattavaa parannusta aikaisempiin tekniikkoihin, ja erityisesti sen nopeus ja tarkkuus pienentävät riskiä ei-toivotuista muutoksista kertoo väitöstutkimuksen ohjaaja, dosentti Kirmo Wartiovaara. ProVillus50+ bakteerit + ProBi?do-kuitu . – Maailmassa on yli 6 000 tunnettua perinnöllistä sairautta, joista osaa voidaan hoitaa luovuttajalta, kuten lähisukulaiselta, saatavalla solutai kudossiirrolla. Toinen keskeinen teknologinen läpimurto on vuonna 2020 Nobel-palkinnon voittaneet CRISPR-geenisakset. Korjattuja soluja voidaan käyttää sairauksien tutkimisessa tai niihin tarkoitettujen uusien hoitojen kehittämisessä. Kuitupitoinen ruokavalio, bakteerija kuitutuotteet vaikuttavat mikrobiston tasapainoon tukien hyödyllisiä bakteerilajeja. Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit ovat suuta ja nielua luonnollisesti suojaava laji. Kuva: Sami Jalil Perinnöllisten geenivirheiden korjaus nopeutuu Suolisto on elimistön ’’toiset aivot’’ ja sen mikrobisto lähettää viestejä aivoihin. Menetelmässä ihmisen ihosta otetaan nuppineulan pään kokoinen koepala, josta ihon solut muutetaan monikykyisiksi kantasoluiksi, ja niissä oleva tunnettu geenivirhe korjataan. H yvä E lämä 79 H elsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla ihmisellä olevat geenivirheet voidaan korjata nopeasti laboratoriossa viljellyissä soluissa. Menetelmän kehitys perustuu pitkälliseen aikaisempaan tutkimukseen, muun muassa kahteen Nobel-palkittuun tekniikkaan. Uuden menetelmän avulla geenivirheistä kärsiville potilaille voidaan valmistaa omia terveitä kantasoluja. HE Korjattuja potilaan kantasoluja viljelmässä. Painonhallinnan tueksi . Mikrobiologit vastaavat kysymyksiin > info@gutguide.. Hyvät bakteerit suojaavat suuta ja suolistoa. Astmaatikoille, diabeetikoille sekä kuivan suun ongelmiin . Uusia hoitomahdollisuuksia Tutkijoiden pitkäaikaisena tavoitteena on luoda potilaille heidän omasta kehostaan peräisin olevia soluja, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää hoidoissa ilman ongelmia, kuten luovuttajan ja vastaanottajan kudosten erilaisuudesta johtuvaa hyljintäreaktioita. Tekniikkaa voidaan käyttää korjaamaan erimerkiksi geenivirheitä, jotka aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia. Suoliston toimintahäiriöihin ProDiet-bakteerit ja resistentti kuitu . Streptococcus salivarius K12 -bakteereja. Saatavilla apteekit, Aito-kaupat ja www.gutguide.
Akupunktiosta apua allergioihin Maailmanlaajuinen tutkimus allergioiden hoidosta akupunktiolla antaa lupaavia tuloksia. Teksti: Liisa Airaksinen Kuva: Veera Turunen. Se on ensimmäisiä muistojani akupunktiohoidosta, Tero Inkeri muistelee. 80 H yvä E lämä – Isäni oli ensimmäisiä lääkäreitä, jotka tekivät akupunktiota Suomessa. Hän avasi äitini tukkeutuneen nenän akupunktiolla. Reagointi hoitoon on yksilöllistä, mutta parhaimmillaan apu on välitön
Toivon tietämyksen lisääntyvän ja ihmisten hakeutuvan hoitoon, koska hoitotulokset ovat olleet hyviä, Tero Inkeri toteaa. – Ylipäätään on hyvä ja tärkeää, että tutkimusta tehdään, mutta joskus sitä miettii, millä osaamisella ja käytännön käsityötaidolla tutkimusten tekijät operoivat. – Vaikka välillä tapahtuu todella nopeaa kehitystä ja tulokset ovat uskomattoman hyviä, kannattaa akupunktiohoidossa käydä useamman kerran. Inkerin siitepölyallergiahoidolla on ollut mukavia sivuvaikutuksia. – Ihmiset tietävät vielä aika vähän akupunktion mahdollisuuksista hoitaa ja helpottaa siitepölyallergiaa tai muita allergioita. – Sama pätee lähes kaikkiin hoidettaviin vaivoihin. Hänen mukaansa inhimillinen todellisuus on tämänkin vaivan kanssa sitä, että hoitoon hakeudutaan monesti vasta sitten, kun oireet ovat alkaneet tai ovat lähes sietämättömällä tasolla. Selkeästi eniten haetaan apua tuki– ja liikuntaelinvaivoihin, kuten selkäkipuun, hartiasärkyyn tai hiirikäteen sekä migreeniin ja muihin pääkipuihin ja stressiin. – Ennaltaehkäisevä hoito tähtää ihmisen toiminnan ja rakenteen tasapainottamiseen ja vahvistamiseen, jotta ihminen sopeutuisi paremmin kestämään tulevan siitepölykauden. Yhtenä esimerkkinä vääristä akupunktioon liittyvistä käsityksistä Inkeri kertoo, että potilas saattaa soittaa siirtääkseen migreenin hoitoon varattua aikaa, koska juuri sillä hetkellä hänen päänsä on kovin kipeä. Hän pitää vastaanottoa omaa nimeään kantavalla akupunktioklinikalla Alppi-Harjussa Helsingissä ja myös opettaa akupunktiota. – Eräs potilaani hoidatti pahaa siitepölyallergiaansa minulla ja saikin avun. – Silloin kehotan potilasta saapumaan akupunktioon, jos sen hetkiset oireet sen vain jotenkin sallivat. HE. Ihanteellisinta olisi, jos siitepölylle herkkä aloittaisi hoidot niin, että pystyisi käymään akupunktiossa useamman kerran ennen siitepölykauden alkua. Inkerin mielestä potilaan hoidon kannalta tärkeämpää kuin hoitajan potilaalle kertoma tieto akupunktiopisteiden valintaan vaikuttavasta teoriasta, on sitoutuminen hoitoon ja oikeasuhteisten tavoitteiden asettaminen. Apu on parhaimmillaan välitön. Hän lisää, ettei asia kuitenkaan ole täysin mustavalkoinen. Kokeilemaan voi lähteä turvallisin mielin. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. I nkeri korostaa, että yleensä paras toimintamalli siitepölyallergian hoidossa on puuttua tilanteeseen ennaltaehkäisevästi. Akupunktiosta hänellä on lähes 20 vuoden kokemus. Jos hoitoa tehdään akuutissa tilanteessa eli oireiden ollessa päällä, määrittyvät hoitokeinot ja pisteet hieman eri tavalla. – Tämä koskee myös allergioiden hoitoa. En koskaan painosta ketään varaamaan uutta aikaa, mutta toivon, että jokaiselle välittyy ymmärrys siitä, ettei akupunktio ole mikään ihmekeino. Allergioiden hoidosta akupunktiolla tehtyyn tutkimukseen Inkeri suhtautuu positiivisesti ja uteliaasti, mutta tietyllä varauksella. – Akupunktio toki auttaa silloinkin, kun vaiva on akuutti, mutta kun tietää omista allergioistaan, suosittelen vahvasti ennaltaehkäisevää hoitoa. – Osaavan hoitajan käsissä akupunktio on turvallinen hoitomuoto, joten kannattaa hakeutua hoitoon tekijälle, jonka ammattitaitoon luottaa, Inkeri sanoo. Sen vuoksi voi tuntua epäreilulta, jos ystävä kertoo saaneensa oireisiinsa välittömän ja pysyvän avun jo yhdellä hoitokerralla, mutta itselle ei ole näin käynyt. Pidämme onnistumisena jo sitä, että oireet helpottavat ja niiden kanssa on helpompi elää. Inkeri kuvaa ennaltaehkäisevää siitepölyallergianhoitoa hieman erityyppiseksi kuin akuuttia hoitoa. Hyvin harvoin kokemus on varsinaisesti epämiellyttävä, ja mahdolliset sivuvaikutukset ovat erittäin harvinaisia ja vähäisiä, Inkeri täsmentää. Mitä aikaisemmin tai jopa ennaltaehkäisevästi hakeutuu hoitoon, sitä parempia ja pysyvämpiä hoitotulokset usein ovat. Siksi hoitotulosta on etukäteen vaikea arvioida. Inkerin klinikalla allergioiden hoito ei ole niitä yleisimpiä syitä hakeutua akupunktioon. Se yleensä säästää rahaa ja vähentää kärsimystä. Hoidon ensisijainen tavoite ei yleensä olekaan oireiden absoluuttinen poistaminen. – On yksilöllistä, millä tavalla kukin akupunktioon reagoi. Lapsettomuuden hoito akupunktiolla on selkeästi nouseva trendi. H yvä E lämä 81 A kupunktiohoitaja Tero Inkerin mukaan akupunktio on aina kokonaisvaltaista ja potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaista. Nyt hänellä on kotonaan kaksi kissaa, joista hän oli vuosia haaveillut. ENNALTAEHKÄISY TEHOKKAINTA. ALLERGIA KISSOILLE HÄVISI SAMALLA. – Toisaalta voi ajatella niinkin, että oireiden ollessa päällä, ihminen saattaa olla valmiimpi ottamaan hoitoa vastaan. Hoitoon voi ja kannattaa tulla myös silloin, kun vaiva on akuutti. Akupunktiohoitosarjan jälkeen hän huomasi, ettei ole enää allerginen kissoille. Silloin esimerkiksi käytän enemmän paikallispisteitä oirealueilla
82 H yvä E lämä V aikka välillä tulee lunta tupaan, periksi ei anneta. Pahennustakin herättänyt bändi oli aikanaan yksi Suomen suositumpia ja keikkamatkojen tapahtumia riitti legendoiksi asti. Valtonen on myös muun muassa näytellyt Aki Kaurismäen elokuvissa, ja hän on ollut mukana IT-huumassa lopulta konkurssiin ajautuneessa Wapit -yrityk. Valtosen musiikkiura jatkui 1990-luvulla Leningrad Cowboysien riveissä. Suomalaiset oppivat tuntemaan Madon 1970-luvun puolivälissä, kun lahtelainen yhtye Sleepy Sleepers villitsi nuoria. Tätä ohjenuoraa on noudattanut elämässään Markku ”Mato” Valtonen (66)
Hullunrohkeat ideat ovat leimanneet Markku ”Mato” Valtosen elämää. Asiat ovat lähteneet usein lapasesta, hän jatkaa.. Onpa hän ylittänyt Atlantin pariinkin kertaan Hjallis Harkimon miehistössä, ollut mukana politiikassa ja ravintolabisneksessä, tuonut maahan amerikanrautoja ja perustanut lukuisia hyväntekeväisyystapahtumia. Hän on ollut myös periksiantamaton, mitkään takaiskut eivät ole lannistaneet luovuuden asiamiestä. H yvä E lämä 83 ® ”Pääni ei lepää koskaan” Mitä tahansa voi tehdä, jos vain ryhtyy toteuttamaan keksittyä ideaa. Minulle on käynyt usein klassisesti niin, että olen ensin antanut jollekin asialle pikkusormen, mutta onkin mennyt koko käsi. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Mato Valtosen kotialbumi sessä. – Asiat ovat vain tapahtuneet, ei niitä ole mitenkään suunniteltu etukäteen, naurahtaa Valtonen. Radiohistoriaa hän teki pitkäaikaisen bändikaverinsa Sakari ”Sakke” Järvenpään kanssa Radio Cityn Pullakuskit -ohjelmassa. – Olen luonteeltani uusista asioista helposti innostuva
Luovuuden asiamieheksi itseään kutsuva Mato Valtonen kuvailee päänsä olevan kuin muurahaispesä. Jättimäistä konserttia oli seuraamassa peräti 70 000 ihmistä, ja siinä yhdistettiin rock-musiikin klassikoita venäläisiin kansansäveliin ja maailmanmusiikkiin. Minä olen oppinut bändeissä innostamaan ihmisiä, ja toimimaan diplomaattina riitatilanteissa. Vaimokin usein päivittelee minun olevani ajatuksissani, kun pohdin jotakin uutta ideaa. Jättikonsertti symboloi sekä lama-ajan että kylmän sodan päättymistä. 84 H yvä E lämä Sakari Kuosmanen ja Mato Valtonen esiintyivät 1980-luvulla usein naisiksi pukeutuneina Sleepy Sleepersin keikoilla. – Sillä jo pääsee eteenpäin, että kiinnostuu ja innostuu uusista asioista. Mato Valtosen mukaan uteliaisuus ja kiinnostuneisuus vie eteenpäin. Hän ammentaa paljon erityisesti bändikokemuksistaan, takana on yhteensä noin 3 000 keikkaa Sleepy Sleepersissä ja Leningrad Cowboysissa. Uteliaisuus ja kiinnostavuus Nykyisin Mato Valtonen jakaa vuosikymmenten aikana oppimiaan asioitaan puhetilaisuuksissa. Kuitenkin joka aamu voi itse päättää, että tänään teen jonkin kivan asian. Vasta viime vuosina olen oppinut sanomaan joillekin ideoille ei. – Minulle on myös maine helposti innostuvana ihmisenä. Bändi oli arvoasteikossa ykkönen, se ohitti ihmissuhteetkin. Danny ikuistettiin nahkatakin kanssa Suosikin kanteen. Nyt voi olla menossa yhtäaikaa viisi eri projektia, ennen niitä oli menossa vähintään kymmenen. Uteliaisuus ja kiinnostuneisuus johti myös siihen, että kesäkuussa vuonna 1993 Leningrad Cowboys esiintyi Puna-armeijan kuoron kanssa Helsingin Senaatintorilla. Tulee väsymystä, tulee erimielisyyksiä. Ihmiset tietävät, että lähden mukaan kaikenlaisiin mielenkiintoisin juttuihin. – Bändissä ei ole aina kivaa, välillä on laaksovaiheita. Minulle bändissä oleminen oli henkisesti iso asia, koin että orkesterin toiminta on viime kädessä vastuullani. – Se on välillä koettelevaa, bändissä oppii sietämään toisia ihmisiä. Vain nukkuessa et näe heitä, valveilla ollessasi näet heitä jatkuvasti. Mato Valtonen on esiintynyt rock-keikoilla yllään sama nahkatakki, jota Danny piti vuonna 1968. Työyhteisönä bändi poikkeaa ”tavallisesta” työpaikasta. Mato Valtonen pitää konserttia yhtenä parhaimmista muistoistaan.. – Kun bändi on kiertueella, olet koko ajan bändikavereiden kanssa. – Pääni ei lepää koskaan, saatan yölläkin herätä johonkin ideaan, ajatukseen. Fyysisen kuoleman lisäksi jotkut ihmiset kokevat asennekuoleman
Harrastukset: Perhokalastus, moottoripyöräily, kitaransoitto ja kuntosali. Sillä meni hetken aikaa lujaa, vuonna 2000 englantilainen investointipankki Durlacher osti 12 miljoonalla markalla osan yrityksestä. Ajankohtaista: Mato Valtonen, Hullunrohkea monitoimielämä -elämäkerta julkaistiin lokakuussa. Näytellyt useissa Aki Kaurismäen elokuvissa, ollut mukana useissa televisio-ohjelmissa. Asuinpaikka: Lohja, asunut myös muun muassa Helsingissä ja Loimaalla. Kuvailee nykyisin olevansa luovuuden asiamies, esiintyy puhujana erilaisissa tilaisuuksissa, tehnyt yli 1 500 puhekeikkaa. Yritys meni konkurssiin kesäkuussa 2001. Mato Valtonen oli 1990-luvulla perustamassa matkapuhelimiin erilaisia sisältöpalveluita tarjoavaa Wapit -yhtiötä. IT-kupla kuitenkin puhkesi, ja Wapitin rahoituskuviot kaatuivat. Keikkojen jälkeen takahuoneeseen saapui kaikkensa antanut laulaja. – Lopulta julkisuudessa asia kääntyi voitokseni, avoimuutta kiiteltiin, kertoo Mato Valtonen. Perhe: Vaimo Anna-Marja ”Ansku”, aikuiset tyttäret Natasha ja Peppi. – Kun Wapit meni konkurssiin, konkurssi koettiin Suomessa suurena häpeänä. Mato Valtonen kuitenkin korostaa, ettei kaikissa asioissa tarvitse onnistua. – Konsertti pystyttiin järjestämään, koska uskalsimme kysyä kuoroa mukaan. Minä en kuitenkaan tuntenut häpeää, kerroin yrityksen konkurssista avoimesti ja jatkoin ihmisten parissa liikkumista. Oli perustamassa Pietarinkadun Oilers -joukkuetta, joka on vuodesta 1989 alkaen kerännyt yli kaksi miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen jääkiekkoa ja viihdettä yhdistelevillä tempauksillaan. Tuonut maahan autoja Yhdysvalloista, myydyt Harley Davidson -moottoripyöriä. Kuva: Markku Värtö Mato Valtosen ja Sakke Järvenpään luotsaama Sleepy Sleepers nousi suureen suosioon 1970-luvun puolivälissä. HE. Koulutus: Keskikoulu. Turpaan tulee elämässä säännöllisesti, mutta jos on asennetta, tahtoa ja kovuutta, asioita tapahtuu. – Meidän touhu oli jotain ihan käsittämätöntä. Sijoituksen myötä Wapitin markkina-arvo arvioitiin liki 200 miljoonaksi markaksi. Asui pitkään Lahdessa. – Tarvitaan asennetta, tahtoa ja kovuutta. Tehtiin jotain sellaista, minkä piti olla mahdotonta. – Mielummin niin, että kokeillaan uusia juttuja senkin uhalla ettei jokainen asia onnistu. Teki 10 vuoden ajan Radio Cityn suosittua Pullakuskit ohjelmaa. Ura: Muusikko Sleepy Sleepersisja Leningrad Cowboys -yhtyeissä, nykyinen yhtye Mato Valtonen & Jore Marjaranta Band. Muun muassa Time ja Wall Street Journal rankkasivat Wapitin kuumimpien tulevaisuuden yritysten joukkoon. H yvä E lämä 85 Markku ”Mato” Valtonen Ikä: 66. Kahlitseva voima Suomessa epäonnistumisen pelko on kahlitseva voima. Konserttia ei olisi järjestetty, jos olisimme pyöritelleet ideaa vain mielissämme. Hän korostaa, että asenne ratkaisee. Mato Valtonen esiintyi Leningrad Cowboysin riveissä Punaarmeijan kuoron kanssa vuonna 1993 Senaatintorilla. Työskenteli ITalan Wapit -yhtiössä toimitusjohtajana
Ja mikäs on lenkkeillessä, kun kaikki tiet vievät rantaan, jota riittääkin vaikka kuinka paljon. – Täällä tulee käveltyä paljon. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Carola Cronqvist Ilmasto houkutteli Torreviejaan Välimeren rantamille Runsaan vuoden verran eläkkeellä ollut Carola Cronqvist nauttii Espanjan säästä ja ilmastosta. Eläkeasunto Espanjasta. 86 H yvä E lämä Carola Cronqvist teki vuosia kahta työtä, jotta sai hankittua Espanjasta asunnon eläkeläispäivikseen
Hän oli katsellut jo useamman vuoden, millaista tarjontaa asuntomarkkinoilla oli. Kesät ovat kuitenkin turhan kuumia, joten parasta aikaa Espanjassa oleiluun ovat syys-joulukuu sekä maalis-kesäkuu. Tinkimisvaraa muutama tonni Asunnon myyntihinta oli 39 000 euroa. Asunto tuntui heti omalta Kaupat Cronqvist teki huhtikuussa, ja ensimmäisen kerran hän näki asunnon kahta kuukautta myöhemmin.. Ilmasto ja sää parasta Espanja oli ollut asunnon kohdemaana selviö. – Kerran taas surffailin netissä, kun huomasin sen myynti-ilmoituksen. – Hän oli hankkinut sen eläkepäivien asunnoksi, mutta menikin sittemmin naimisiin, joten tarvitsi isomman asunnon. Keskikesällä kannattaa pysyä Suomessa. – NIE-numero on pakollinen. Kauppahinnan päälle tuli noin 5 000 euron verran kuluja muun muassa notaarille ja asianajajalle. Kaikki on kuitenkin kiinni hinnoista ja lentoyhteyksistä. – Muutenkin Espanjassa on selvästi halvempaa kuin Suomessa, esimerkiksi bussilla pystyy liikkumaan tosi edullisesti; parin euron lipulla pääsee jo pitkälle. H yvä E lämä 87 ® N oin 30 neliön siisti, kalustettu asunto parvekkeella Espanjassa Torreviejassa Välimeren rannalla. – Aurinko on elämässä niin oleellinen, voimaa antava, ja sitähän siellä riittää! Espanjan syksy on todella ihan erilainen kuin kaamosaika Suomessa! Ja Suomen kauheita rospuuttoaikoja siellä ei ole. – Koronan takia asuntomarkkinoilla on ollut hiljaista, siksi se oli edullinen. Nettisurffailu tuotti tulosta Missään hetken huumassa ei Cronqvist asuntoa ostanut. Eikä ole sitä katunut. – Minulla on ollut pitkään haaveena, että ostan Espanjasta asunnon, kun jään eläkkeelle. Torreviejan asunto oli tullut vastaan sattumalta. – Poikani Mika on asunut perheineen Madridissa kymmenkunta vuotta. Mitään erityistä aluetta Cronqvist ei ollut Espanjasta ajatellut. Kieltämättä Malaga oli aluksi sellainen, joka ehkä kiinnosti eniten, koska sinne on Suomesta suorat Asumiskustannukset Carola Cronqvistin asunnon asumiskustannukset: yhtiövastike kuukaudessa noin 18 euroa sähkö, suoraveloitus kuukaudessa 80,93 euroa vesi kolmen kuukauden välein noin 35-50 euroa jätemaksu puolessa vuodessa 21-36 euroa kotivakuutus vuodessa 190 euroa lennot, mutta asunnot ovat siellä aika kalliita. Sillä osoitetaan, että on kunnon kansalainen, jonka kanssa voi asioida. Hän on ollut eläkkeellä nyt runsaan vuoden. Tein vuosikausia kahta työtä, jotta sain rahaa säästöön, kertoo Helsingin kaupungilla hammashoitajana työskennellyt Cronqvist. Kiitosta saavat niin ikään espanjalaiset ihmiset, jotka ovat Cronqvistin mukaan tosi ystävällisiä ja kohteliaita. Helsinkiläinen Carola Cronqvist, 64, allekirjoitti tämän asunnon kauppakirjat vuoden 2021 huhtikuussa. Cronqvist sai tingittyä siitä muutaman tonnin, joten hinnaksi sovittiin 36 000 euroa. Cronqvist nostaa ensimmäisenä esiin ilmaston ja sään, joita kehuu loistaviksi. Jotta Cronqvist pystyi ostamaan asunnon Espanjasta, hänen piti myös hankkia NIE-numero, mikä on ulkomaalaisen tunnistenumero, eräänlainen henkilötunnus. Myös espanjan kieli miellyttää. Maksamaansa kauppasummaa hän kuvailee korona-ajan hinnaksi. – Niin tein kaupat saman tien näkemättä asuntoa. Sitä tarvitaan esimerkiksi asuntoa tai autoa ostettaessa, puhelinlinjaa tai pankkitiliä avatessa tai työsopimusta tehdessä. Kun olen käynyt heidän luonaan sekä lomareissuilla muualla Espanjassa, olen tykästynyt siellä moneen asiaan. Asunnosta oli myös kuvia, ja niiden perusteella kiinnostuin asiasta. Sanoin myyjälle, että ostan sen tällä puheella, Cronqvist hymyilee. – Olin seuraillut asuntoja eri paikoista tarjonnan mukaan. Cronqvist kehuu myös maan hintoja: ruoka on edullista, ja kauppojen tarjontakin on hyvä. Asuntoa kauppasi Hämeenlinnassa asuva nainen, joka oli ostanut sen kymmenkunta vuotta aikaisemmin
HE. – Se tuntui heti omalta, tuli hyvä fiilis! 30-neliöinen asunto sijaitsee neljännessä kerroksessa hissillisessä talossa. Koska asunto seisoo tyhjillään pitkiä aikoja, sitä on pidettävä silmällä. Siellä tuleekin käveltyä paljon, ja mikäs on lenkkeillessä, kun kaikki tiet vievät rantaan, jota riittääkin vaikka kuinka paljon! Cronqvist on myös ruotsin kielen taitoinen. Espanjassa asuntoja on myös tuuletettava viikottain kostean ilman takia, ettei pääse syntymään homeongelmia. Cronqvistin mies sairastaa invalidisoivaa otsa-ohimolohkorappeumaa, johon liittyy etenevä afasia. Cronqvist on järjestänyt asian niin, että Ninamar-niminen suomalaisyritys käy katsomassa säännöllisesti, että kaikki on kunnossa. Perheen iso rivitaloasunto on myynnissä, koska nuorinkin lapsista on jo muuttanut omilleen. Myös siksi asunnon omistaminen Espanjassa tuntuu ehdottomasti oikealta ratkaisulta. Torreviejassa on muun muassa aktiivinen Suomi-seura, jossa on monenlaista toimintaa; on kahvila ja kirjasto, pelataan padelia ja käydään sauvakävelylenkeillä. Edellinen omistaja oli tehnyt siihen ison remontin, joten Cronqvist tiesi odottaakin hyväkuntoisia tiloja. Suunnitelmissa on jatkossa viettää aikaa yhä enemmän Espanjassa. Torreviejan asunto sopii esteettömyytensä vuoksi hyvin myös sairaalle puolisolle. – Yksin en siellä olisi. – Parveke tuo hyvin lisää tilaa. Aamupala parvekkeella on kyllä ihanaa! Cronqvist osti asunnon kalustettuna. – Jos joskus jään yksin, uskon, että en olisi Espanjassa kuitenkaan yksinäinen. Asunnossa on eteinen, kylpyhuone, avokeittiö ja olohuone. Carola Cronqvist pitää turvallisuutta hyvänä. – Jos joskus jään yksin, uskon, että en olisi Espanjassa kuitenkaan yksinäinen. Lisäksi hän hankki silikonilasisen ulko-oven. 88 H yvä E lämä Paljon toimintaa Retkikohteita Torreviejassa: rantoja noin 20 kilometriä suolajärven ranta markkinat joka perjantai tivoli rannassa vesipuistoja suolamuseo paljon patikointikohteita Lähde: alicanteen.com Cronqvistin asunto on kuvassa olevan talon neljännessä kerroksessa. Viimeisimmällä Torreviejan matkallaan syksyllä hän uusi jonkun verran kalusteita. Talon kalteriovi ei päästä kutsumattomia vieraita sisään. Parvekkeelta on näkymä merelle, rantaan on talolta matkaa noin 800 metriä. Lisäksi hän opiskelee parhaillaan espanjaa. Torreviejassa ei olisi yksin Suomessa Carola Cronqvist asuu Helsingissä Laajasalossa miehensä Raimon kanssa
– Näiden lisäksi on tällä hetkellä kolme kielikurssia eli alkeet, edistyneet ja vielä edistyneemmät. Raitasuo-Lukkarisen mukaan on mahdotonta tietää tarkalleen, kuinka paljon suomalaisia viettää aikaansa Torreviejassa. H yvä E lämä 89 Perin espanjalainen ateria suomalaiseenkin makuun: isoja katkarapuja paistettuna öljyssä ja valkosipulissa sekä tuoretta leipää ja aiolia eli espanjalaista kylmää kastiketta. Sen seuran sihteeri kuitenkin tietää, mikä vetää asumaan alueelle. Toiminta oli erityisen vilkasta ennen koronapandemiaa. – Näitä syitä ovat ilmasto, ilmapiiri, ystävät, golffausmahdollisuudet, Suomi-Seura, suolajärvet, hyvät ulkoilumahdollisuudet, ei ole liukasta eikä pakkasta, on aurinkoa ja valoa, edulliset elintarvikkeet, hyvät ravintolat, vähän sateisia päiviä, meri sekä hyvät olosuhteet astmaatikolle, hän luettelee. Espanjalaisten lisäksi suuria väestöryhmiä Torreviejassa ovat Ison-Britannian (4870), Venäjän (4140), Ukrainan (3116), Kolumbian (2189), Marokon (2168) ja Saksan (1011) kansalaiset. – Olen nähnyt luvun, että täällä olisi suomalaisilla noin 500 residenssiä. Opettajista kaksi on espanjalaisia ja yksi suomalainen. Katso lisää seuran kotisivuilta: costablancasuomiseura.es Ilmasto ja ilmapiiri houkuttelevat Kaupunki Välimeren rannalla Torrevieja on Alicanten maakunnassa Kaakkois-Espanjassa noin 50 kilometriä Alicanten kaupungin eteläpuolella. Torreviejan alueella toimii aktiivinen Suomi-Seura, Asociación Finlandesa Costa Blanca. Lähde: wikipedia. Seura vetää puoleensa suomalaisväestöä. Kaupunki sijaitsee suositulla Costa Blancan loma-alueella Välimeren rannalla. – Meillä on ollut muun muassa luentoja, yritysesittelyjä, kokkauskursseja, viinikursseja, tuolijoogaa, lattaritanssikursseja, kirjaesittelyjä, taidenäyttelyjä ja valokuvanäyttelyjä, kertoo seuran sihteeri Riitta Raitasuo-Lukkarinen Seurassa toimii kahdeksan kerhoa: biljardi, golf, taide-kerho Grupo Arte, käsityö, lentopallo, musiikkikerho, petankki ja sauvakävely. Parvekkeelta on näkymä tien päässä häämöttävälle merelle, jonne on talolta matkaa noin 800 metriä. Cronqvist on hankkinut asuntoonsa uusia huonekaluja ja keittiövarusteita. Suomalaisia asuu Torreviejassa 564. Torrevieja on myös suosittu kohde Espanjaan muualta Euroopasta pysyvästi muuttaneiden keskuudessa: siellä oli vuoden 2020 maaliskuun väestönlaskennan mukaan 86 510 asukasta, joista espanjalaisia 49 962. Veikkaukseni on, että täällä oleilee talvikausina 2 000-3 000 suomalaista
– Monien Euroopan maiden maahantulosäädösten mukaan riittää, jos on saanut kaksi rokotusta ja sen voi todistaa EU:n koronatodistuksella. – Peruutusehdot katsotaan aina matkakohtaisesti. Jos yhtäkkiä näyttääkin paremmalta, matkalle halutaan lähteä, ja matkavaraukset tulevat aina vain lähempänä lähtöä. Jos ryhmä on laskettu 25 matkustajan mukaan ja ryhmään on tulossa vain 10, matkaa ei voida toteuttaa. Kun ryhmän kanssa sovittu deadline tulee vastaan, katsotaan, ovatko he saaneet riittävästi ryhmäläisiä kasaan vai ei. 90 H yvä E lämä M yyntijohtaja Jaana Sinisalo Ryhmämatkatoimisto Resviaria Oy:stä sanoo, että heinäkuussa lieventyneet matkustusrajoitukset ja matkustamisen vapautuminen Eurooppaan näkyivät heti kysynnän kasvuna. Ryhmämatkalaisista suurin osa on senioreita, eläkkeellä olevia ja yli 65-vuotiaita. Kun seura tai järjestö on pyytänyt omalle ryhmälleen matkaa, heillä on yleensä puolisen vuotta aikaa myydä sitä omalle jäsenistölleen. Varovaisuus tarkoittaa, että kohteeseen voidaan järjestää matkoja ja matkan peruutusehdot ovat voimassa. Ihmiset olivat kiinnostuneita lähtemään matkalle loppukesästä ja alkusyksystä. – Tällä hetkellä viranomaiset suosittelevat Eurooppaan matkustamisessa varovaisuutta. Kaksi rokotusta helpottaa Joissakin maissa on tiukemmat ehdot kuin toisissa. Sinisalo kertoo, että eri Euroopan maissa on eri käytäntöjä, mutta matkustaminen on helpompaa, mikäli matkustaja on saanut kaksi koronarokotusta. – Kaikessa näkyy se trendi, että ihmiset ovat jääneet seuraamaan koronatilannetta. Ryhmämatkatoimisto Resviariassa tehdään räätälöityjä ryhmämatkoja lähtijöiden toiveiden mukaan, vaikkapa intohimon, harrastuksen tai ammatin pohjalta. – Meillä on matkapaketteja myynnissä kevättalvelle, mutta tällä hetkellä ei pysty vielä sanomaan, miten ryhmät reagoivat näihin matkoihin ja tuullaanko ne toteuttamaan. Loka-marraskuussa tilanne muuttui ja asiakkaat ovat selvästi tulleet varovaisemmiksi ja ruvenneet seuraamaan, miten koronatilanne kehittyy, Sinisalo sanoo. Sinisalon mukaan matkanjärjestäjiä on erilaisia. Resviariassa seurataan tarkasti viranomaismääräyksiä siitä, mihin kohtaisiin ja miten pystytään matkustamaan. – Matkavarausten tilanne näytti hyvältä ja matkoja pystyttiin toteuttamaan. Asiakkaat ovat kuitenkin selkeästi odottavalla kannalla varausten suhteen epävarman korotilanteen vuoksi. Aikaisempi ohje oli, ettei suositella matkustamista lainkaan. Lisäksi tarvitaan passi tai henkilöAsiakkaat vielä empivät Ryhmämatkatoimisto Resviarian talven ryhmämatkoista ensimmäiset ovat myynnissä helmimaaliskuulle. Matkanjärjestäjän kannalta siinä on suuri ero. Koska koronapandemia on ollut jo puolitoista vuotta, ei se enää ole riittävä syy siihen, että matkan saisi peruuttaa kuluitta, Sinisalo sanoo. Teksti : Liisa Airaksinen Resviaria on latinaa ja tarkoittaa matkustamista.. Se hankaloittaa järjestelyitä, koska hotellit ja muut palveluntarjoajat ovat kiristäneet ehtojaan. Usein lennot määrittelevät sen, milloin matkan voi vielä peruuttaa, koska lentojen deadline tulee ensimmäisenä vastaan, noin kolmisen kuukautta ennen matkaa. Mutta parhaamme teemme, jotta asiakasryhmä pääsee matkalle
Ryhmät selvästi ennakoivat, että talvesta voi tulla aika kurja koronan osalta koko Euroopassa. Silloin ei tarvitse jäädä karanteeniin eikä tarvitse teettää koronatestiä. – Keväästä 2020 alkaen olemme siirtäneet ryhmämatkoja kulloisenkin tilanteen mukaan. Koronankin vuoksi matkailu kotimaassa on ollut turvallista. – Kotimaanmatkat ovat kivoja yhden, kahden tai kolmen päivän reissuja. – Kaksi koronarokotustakaan ei riitä kaikkiin maihin. Lisäksi voidaan vaatia ennen matkaa otettu negatiivinen koronatesti. Minna Jousranta perusti Ryhmämatkatoimisto Resviarian vuonna 2004. Joitakin ryhmiä on siirretty neljä, viisikin kertaa eteenpäin, puolikin vuotta kerrallaan. Koronatilanne on aaltoillut ja jossakin vaiheessa Espanjassa tilanne oli Euroopan huonoin, mutta tällä hetkellä niitä parhaimpia. H yvä E lämä 91 todistus. On hyvä päästä lähelle asiakkaita, jotta näkee, miten ryhmä konkreettisesti toimii ja varsinkin, jos on uusia ohjelmia, käydä katsomassa, miltä reitit näyttävät paikan päällä, Jaana Sinisalo sanoo. Tulos pitää esittää maahan saapuessa koronatodistuksen ohella. Jousranta toimii Tampereella ja Sinisalo Helsingissä. Muutamia matkoja on peruttu kokonaan. – Pääosin työni on matkojen suunnittelua ja järjestelyä, mutta muutaman kerran vuodessa olen myös mukana matkanjohtajana. Sinisalon mukaan ryhmämatkat laitetaan myyntiin aikaisessa vaiheessa, noin vuosi tai puoli vuotta ennen matkaa ja siksi on mahdotonta sanoa, miltä tautitilanne näyttää matkustushetkellä. Sinisalo liittyi yhtiökumppaniksi 2017. Kotimaamatkat suosittuja Sinisalon mukaan kotimaan ryhmämatkat ovat kysyttyjä. Moni maa vaatii lisäksi niin sanotun maahantulokaavakkeen täyttämistä, jossa kysytään asiakkaan tietoja ja rokotustietoja sekä sitä, onko matkustanut jossakin maassa viimeksi kuluneen 14 vuorokauden aikana. Monelle Suomi on vielä tuntematon kohde, jossa riittää nähtävää. – Kun sää meillä muuttuu vähän viileämmäksi, Etelä-Eurooppaa tuntuu mukavalta kohteelta. Talvella matkoja ei juurikaan järjestetä säiden vuoksi ja siksi, että monet kohteet ovat talvella kiinni. Seniorit ovat myös tykänneet kaupunkilomista Keskija Etelä-Euroopassa. Suurin osa kotimaanmatkoista on kesäretkiä, jotka toteutetaan touko-syyskuussa. Mutta emme voi mitenkään tällä hetkellä tietää, mikä on syksyn 2022 tilanne. – Ensi vuodesta huomaa, että vaikka keväällekin on ryhmämatkoja, niin uudet matkakyselyt kohdistuvat paljolti syksyyn. HE Alkusyksystä moni ehti nauttia etelän auringosta, mutta nyt ollaan varovaisempia.
Teknologian tuominen niin kodin kuin hoivakotien arkeen tuo toivottuja silmäpareja hoivatyöhön. Hyvää elämää voidaan tukea ja turvata inhimillisellä älyteknologialla. Hyvä elämä on turvallista Elämä on arvaamatonta. HoivaTurva-alustan sensorit seuraavat asukkaan. Timo Ojala pohti äitinsä ja sisarustensa kanssa, miten äidin kotona asuminen hoidetaan turvatusti, lapsuudenkodin turvaverkosto, kun oli hajaantunut ympäri Suomea. 92 H yvä E lämä Hoivatuote H oivan tarve korostuu ikäihmisillä eri tahtiin ja omaisten mahdollisuudet osallistua vanhempiensa hoitoon ovat rajalliset. Ojan äiti asuu kotonaan Muoniossa yli 230 kilometrin päässä pojastaan. Äiti sairastaa vaikea diabetesta ja sisarusten jatkuva huoli on äidin verensokerin vaihtelu mihin vuorokauden aikaan tahansa. Rovaniemeläisen Timo Ojan 79-vuotiaalle äidille asennettiin kotiin HoivaTurva-jär– Tiedon analysointi on tärkeää kaikessa liikkeessä. Hoivan ja huolehtimisen tarve voi tulla kenelle tahansa ja missä elämänvaiheessa vain. Sensoreiden avulla seurattu fyysinen toiminta paljastaa myös asukkaan piilevän tilan oikein tulkittuna, toteaa hiihdon huippuvalmentaja Reijo Jylhä (vas.) keskustelussa Seniortekin toimitusjohtajan Pasi Nurmelan kanssa. jestelmä eli Kukkatolppa
Hälytykset perustuvat yhdessä määriteltyihin arvoihin, kuten kellonaikaan, ovien ja ikkunoiden lukitukseen tai jääkaapin avaamiseen. Hoivan tarve ei vähene, kun tilanteen voi tarkastaa kannettavalta tietokoneelta. Raportista saadusta tiedosta analysoitaessa voidaan myös ennakoida riskitilanteita. Useat vessassa käynnit yön aikana, voivat kieliä vaikkapa virtsatientulehduksesta tai liikkuminen yöaikaan muusta muutoksesta äidin terveydentilassa. Osalle kotihoidon piirissä oleville ei yöhoitajan tarvitse lainkaan tehdä tarkastuskäyntejä, kun ohjelmasta nähdään, että henkilö nukkuu ja kaikki on hyvin. Näihin on helppo myös kotihoidon reagoida välittömästi. On aikaa olla asukkaan kanssa, tehdä työnsä kiirettä, hyvin. Hoitosuhde on nyt muuttunut. Se on ratkaistu Kukkatolpalla. Taas nukuttiin yö puolin ja toisin hyvin. HoivaTurva-alustan Kukkatolppa palvelee niin kotihoidon, omaisten kuin asukkaan sen hetken tilannetta. Kotihoidon hoitajien ja esimiesten työ saadaan entistä mielekkäämmäksi, kun ylimääräinen varmistelu vähenee ja muuttuvat tilanteet nähdään heti, kun ne ovat päällä. Kotona asumisen tukemiseen ja turvaan on panostettu jo useissa Lapin kunnissa. seniortek.. Lisäresurssien saaminen ja tilannearvion tekeminen vaativassa hoitotilanteessa mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon sitä tarvitsevalle. Voin seurata äidin liikkumista Rovaniemeltä tietokoneelta. Hälytyksen tullessa, on apu välittömästi saatavilla. Äidin takaovi ei ollut aikamäärityksin lukossa ja sensori ilmoitti siitä. Äitikin on tyytyväinen ratkaisuun, vaikka aluksi epäili, meneekö häneltä yksityisyys, kun häntä valvotaan 24/7. Äiti huolehti aikanaan minusta ja nyt on minun vuoroni huolehtia hänestä – hyvällä omallatunnolla, Ojanen muistelee lempeästi. Sisarusten mielestä parasta Kukkatolpassa on sen vaivaton asennus, kohtuuhintaisuus, hälytysten suoraohjaus turvaringille ja oma mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti, missä tilassa äiti on, ja miten äidin päivät ovat menneet. Kotihoidon kustannuksiin HoivaTurva tuo säästöjä kunnalle. Kerätyn tiedon arvioinnin se toki vaatii omaisilta ja hoitohenkilökunnalta. – Nykyisin voin soittaa äidille ihan vain rupatellakseni. H yvä E lämä 93 HoivaTurva eli Kukkatolppa * Seuraa sensoreiden avulla henkilön liikkeitä tilassa. – Asensimme HoivaTurva-laitteet äidin vanhassa rintamamiestalossa jokaiseen kerrokseen ja huoneisiin vessaa ja saunaa myöten, koko äidin elinympäristöön. Hänen toimintakykynsä on hyvä. Äidin liikkeet kotona näkyvät ohjelmasta vihreänä pallona muutaman minuutin välein, Timo Ojala kertoo. Resurssien lisääminen oikealle hoitotyölle on juuri se asia, mistä hoitajat ovat Kukkatolppaa kiittäneet. * Työnjohtaminen tuo kustannussäästöjä. Ojan mukaan älyteknologia on parasta äidin turvallisen kotona asumisen tukena. Ennen oli aina huoli, jos ei heti vastannut puhelimeen, että onko kaikki hyvin. HE Kukkatolppa seuraa sensoreiden avulla henkilön liikkeitä tilassa ja raportoi reaaliaikaista henkilön liikkeistä ja toimintaympäristöstä. Kasvukeskusten ulkopuolella asuvat ikäihmiset hyötyvät älyteknologian tuomasta turvasta. Nopealla avunsaannilla tehostetaan asukkaan kotona asumista. Kerätyllä tiedolla ennakoidaan. Soitto vain äidille ja hän kävi laittamassa oven lukkoon. Yllättävää oli myös se, miten paljon pelkkä liikkuminen kertoo äidin tilasta. Turhat tarkastuskierrokset jäävät pois, joka yleensä tarkoittaa työntekijälle myös pitkiä ajomatkoja. Kuva: Jani Karppa. liikkeitä ja tekevät suoran hälytyksen turvaringille, jos liikkeessä ilmenee poikkeamia, kuten sängystä ei ole aamulla noustu tai huoneistossa ei tunnisteta liikkumista. Hänen äitinsä paikka ei ole palvelutalossa. Ainoa, mikä häneltä puuttuu, on lähellä oleva tukiverkko. Kerran Ojan puhelimeen tuli tekstiviestihälytys illalla. * Parantaa työn ohjausta ja tekee työn johtamisesta reaaliaikaista. * Ennakoi a raporttien analysoinnilla henkilön tilaa ja riskitilanteita. Kotihoidon tehokas työpari. * Valvoo määriteltyjen muutosten mukaan poikkeamia, esimerkiksi ulko-oven avaus yöaikaan. * Raportoi reaaliaikaista henkilön liikkeistä ja toimintaympäristöstä, esimerkiksi savuja palohälytykset suoraan palokunnalle
Uudenlainen älypuhelinsovellus mukautuu näppärästi käyttäjän tarpeisiin ja taitoihin. Sovellus korvaa oletuskäyttöliittymän ottamalla puhelimen palvelut haltuun. Sovellus on kehitetty yhdessä senioreiden kanssa. Ratkaisu senioreiden älypuhelinongelmiin EasyPhone Appin ansiosta älypuhelin käyttö on helppoa. Ja vaikka digitaitoja olisikin, ikääntyessä näkö ja motoriikka saattavat heikentyä siinä määrin, että tavallisen älypuhelimen käyttö on hankalaa, kertoo Olli Uuksulainen, EasyPhone App -yrittäjä ja idean isä. Kartoitusten, tutkimusten ja kerättyjen käyttäjäkokemusten jälkeen Uuksulainen kehitti yhdessä tiiminsä ja senioreiden kanssa Android-puhelimille helpon käyttöliittymän. SOS-nappi pitää aina turvassa Sovelluksen ominaisuuksista Uuksulainen mainitsee muun muassa käyttäjän turvallisuutta lisäävän SOS-turvanapin ja synttärikaEasyPhone App tarjoaa täysin uudenlaisen ja helpon tavan käyttää älypuhelinta. Uuksulainen on työskennellyt verkkobisneksessä yli 15 vuotta. – Etsin markkinoilta äidilleni sopivaa puhelinta, mutta jopa senioreille tarkoitetut puhelimet tuntuivat vaativilta käyttää. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Easy Phone App Finland Syntyi EasyPhone App, jota hänen äitinsäkin osaa ja haluaa käyttää. Sitä voi lisäksi käyttää vain appina osana omaa puhelinta.. – EasyPhone Apilla puhelinta voi muokata kätevästi muutamalla klikkauksella omanlaisekseen ottamalla mukaan ne ominaisuudet, joita haluaa käyttää ja laittamalla muut sivuun. Nyt hän perusti Easy to Use -ohjelmistokehitykseen keskittyvän startupin nimeltä Easy Phone App Finland Oy. Yksinkertaisimmillaan puhelimen etusivulla on vain soittonappi ja puheluhistoria. Hän kaipasi helppokäyttöistä puhelinta, joissa ei olisi mitään turhia ominaisuuksia. 94 H yvä E lämä I dea sovelluksesta lähti kehittymään, kun Olli Uuksulaisen 90-vuotias äiti piti älypuhelimen käyttöliittymiä liian vaikeana käyttää
Ihan lähiaikoina ilmestyy ruotsinkielinen versio. Nyt ne saadaan appimme avulla otettua uusiokäyttöön ja senioreille sopiviksi. H yvä E lämä 95 lenterin, joka automaattisesti muistuttaa onnittelukortin lähettämisestä. (09) 8520 2215 • www.pharmanord.fi. . Sovellus lähettää tarvittaessa sijainnin tekstiviestinä ja soittaa valitetulle puhelinringille, kunnes joku vastaa. HE – Kehittämämme EasyPhone Appi tekee älypuhelimen käytöstä niin helppoa ja sujuvaa, että se onnistuu hyvin myös senioreilta. Rajatorpantie 41 C • 01640 Vantaa puh. Tavoitteena on julkaista uusia kieliversioita niin, että niitä on jossakin vaiheessa 40. – SOS-napin ansiosta kaikilla on rauhallisempi mieli. Vanhoja puhelimia kertyy aika monelle laatikoiden pohjalle. Uuksulaisen mukaan tällä hetkellä appi on saatavilla suomenja englanninkielisenä. Puhelimet uusiokäyttöön EasyPhone App on vastaus puhelimien uusiokäyttöön. – Mielestämme EasyPhone App on kilpailukykyinen sovellus myös kansainvälisille markkinoille. Sen pitoisuudet alkavat laskea jo 20-25 -vuotiaana. Se toimii kaikissa Android-älypuhelimissa, joiden käyttöliittymä on versio 6 tai sitä uudempi. Korkealaatuinen ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10, joka sisältää B 2 -vitamiinia voi palauttaa ubikinonitasoja, elinvoimaa ja nuorekkuutta. Aalto-yliopiston tutkijat ovat testanneet appia osana sitä, miten digitallisuutta saadaan tuotua lähemmäs senioreita. Appi myös päivittää uusien puhelimien käyttöliittymät senioriliittymiksi, Olli Uuksulainen kehuu. Bio-Qinon Q10 sisältää ubikinonia ja B 2 -vitamiinia, joka • edistää energia-aineenvaihduntaa • auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta • suojaa soluja hapettumisstressiltä Tilaa uutiskirje www.pharmanord. ENERGIAA -luonnollisesti Aito ja luonnollinen, tutkitusti dokumentoitu ubikinoni imeytyy hyvin. Sen kehitys liittyy pohjoismaiseen innovaatiota ja yhteissuunnittelua käsittelevään CAPE-tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan ja kehitetään senioreille tarjottavia digitaalisia ratkaisuja. Ubikinoni on välttämätön aine solujen toiminnalle. Itse olen 64-vuotias ja osaan nuorempia helpommin tunnistaa ja ymmärtää senioreiden tarpeita ja haasteita, saoo Olli Uuksulainen, EasyPhone App -yrittäjä ja idean isä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, edeltääkö ja ennustaako matala-asteinen tulehdustila edellä mainittuja kansantauteja. 96 H yvä E lämä L ihavuus, tyypin 2 diabetes sekä sydänja verisuonitaudit aiheuttavat suuren osan maailman tautitaakasta. Kansanterveydellisesti ruokavaliosta, liikkumisesta ja suun terveydestä huolehtiminen ovat tärkeässä asemassa.. Lihavuus on riskitekijä tyypin 2 diabetekselle ja molemmat lisäävät yksilön riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. väestötutkimusten pohjalta, miten matala-asteinen tulehdus selittää näiden tautien vahvaa yhteyttä toisiinsa. Tuomisto käytti FINRISKIja DILGOM-väestötutkimuksiin osallistuneiden verestä mitattuja tulehdusmerkkiaineita elimistön matala-asteisen tulehdustilan kuvaamiseksi. Helsingin yliopistossa väittelevä LL Karolina Tuomisto selvitti laajojen suomalaisten Matala-asteinen tulehdus edeltää kansantauteja Elimistön matala-asteinen tulehdustila yhdistää yleisimpiä kansantautejamme kuten lihavuutta, tyypin 2 diabetesta ja sydänja verisuonitauteja
– Erityisesti korona-aikana yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet ja henkisen hyvinvoinnin tärkeys korostuu. Kohdun on sopeuduttava moniin vaihtuviin olosuhteisiin kuten kuukautiskiertoon ja raskauksiin. Riskiarvio ja riskitekijöihin vaikuttaminen ovat keskeisessä roolissa väitöstutkimuksessa käsitellyn tautikolmikon ehkäisyssä. Nämä samat geenivirheet ovat tutkimuksen tulosten mukaan keskeinen tekijä myös perinnöllisen myooma-alttiuden taustalla. – Tavoitteenamme on helpottaa soittajan yksinäisyyden tunnetta ja rohkaista eteenpäin, kertoo kehittämisjohtaja Annika Toivoniemi-Matsinen Eläkeliitosta. Sille altistavat mm. Suomessakin tuhannet naiset kärsivät näiden kasvainten aiheuttamista oireista. Tämä saattaa selittää sitä, miksi DNA-virheen vaikutuksia nähdään nimenomaan kohdussa eikä niinkään kehon muissa kudoksissa. Tutkimuksessa löydettiin kohdun kasvaimia aiheuttavia DNA-virheitä, jotka vaikuttavat perimän kolmiulotteiseen rakenteeseen vaikuttaviin proteiineihin, histoneihin, ja sitä kautta geenien ilmentymiseen. Myös kohonneet hampaiden tukikudostulehdusta aiheuttavien bakteerien vasta-aineet veressä lisäävät riskiä sairastua sydänkohtaukseen tai aivoverenkiertohäiriöön, Tuomisto sanoo. HE Juttuluurista juttuseuraa ikäihmisille Eläkeliiton Juttuluuri-puhelinpalvelu tarjoaa kuulevaa korvaa ja keskusteluseuraa yksinäisille ikäihmisille. Nyt löytynyt kasvainten syntymekanismi sotkee erityisesti tällaisten geenien toimintaa. valtimonkovettumatauti, rasvakudoksen kertyminen keskivartaloon ja hampaiden tukikudostulehdus sekä korkeampi ikä, tupakointi, huono ruokavalio ja vähäinen liikunta. Ne ovat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat elimistössä usein tulehdusprosessin alkupuolella. – Tutkimuksemme FINRISKI-aineistoilla osoittaa, että koholla olevat tulehdusmerkkiaineet ennustavat sydänja verisuonitauteja ja kuolleisuutta etenkin miehillä. Pitäisikö tulehdusta hoitaa. Matala-asteisen tulehduksen varhainen havaitseminen ja toisaalta sen ehkäiseminen ja hoito sydäntautiriskin vähentämiseksi on myös mahdollista. Läpimurto kohdun lihaskasvainten tutkimuksessa Suomen Akatemian kasvaingenomiikan huippuyksikössä on tehty läpimurto, joka auttaa ymmärtämään kohdun hyvänlaatuisten lihaskasvainten eli myoomien kehittymistä. Diabetes on jo pitkään yhdistetty matala-asteiseen tulehdukseen. Juttuluuri-palvelulla Eläkeliitto pyrkii lievittämään ikäihmisten yksinäisyyden tunnetta ja näin helpottamaan ahdistusta, Toivoniemi-Matsinen jatkaa. – Myös tiettyjen eikosanoidien lisääntyminen veressä näyttää edeltävän tyypin 2 diabeteksen diagnoosia tai ensimmäisten diabeteslääkkeiden ostoa FINRISKI 2002-aineiston perusteella, Tuomisto toteaa. Tutkimustieto kasvaimien syntyyn vaikuttavista mekanismeista voi auttaa kehittämään kohdennettua hoitoa tähän erittäin yleiseen naisten terveysongelmaan, joka vaikuttaa satojen miljoonien naisten elämään maailmanlaajuisesti. H yvä E lämä 97 Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! – Lihavuuden osalta vastaus oli melko yksiselitteinen: on todennäköisempää, että matala-asteinen tulehdus on lihavuuden seuraus kuin sen syy, Tuomisto toteaa väitöskirjatutkimuksensa perusteella. Juttuluuri vastaa arkipäivisin klo 9–11 puhelinnumerossa 040 7257 111. Juttuluuriin voi soittaa kuin hyvälle tuttavalle ja keskustelut ovat luottamuksellisia ja anonyymejä. Korkeassa riskissä olevilla henkilöillä tulehduksen estolääkityksen vaikuttavuutta pitäisi tutkia lisää turvallisten ja edullisten tyypin 2 diabetesta sekä sydänja verisuonitauteja ehkäisevien hoitojen kehittämiseksi, Tuomisto pohtii. Vakavia riskejä Matala-asteisella tulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistön tuottamia tulehduksen välittäjäaineita erittyy verenkiertoon. – Toisin sanoen löytämämme geenimutaatiot, jotka muuttavat herkästi säädeltyjen geenien normaalia ilmentymistä, vaikuttavat olevan vahingollisempia kohdulle kuin muille elimille, tutkimusta johtanut akatemiaprofessori Lauri Aaltonen summaa.. Osa ihmisen geeneistä on rakentunut siten, että niiden ilmentymistä voidaan herkästi säädellä päälle tai pois esimerkiksi solujen erilaistuessa uuteen tehtävään. Näiltä osin tutkimukset tulokset toistettiin kahdessa muussakin aineistossa. Perinteisempien tulehdusmerkkiaineiden lisäksi Tuomiston väitöstutkimuksessa on tutkittu vähemmän tunnettujen tulehduksen välittäjäaineiden, eikosanoidien, pitoisuuksia veressä. Kohdun hyvänlaatuiset kasvaimet ovat erittäin yleisiä ja ne ovat tärkein kohdunpoiston syy. – Kansanterveydellisesti ruokavaliosta, liikkumisesta ja suun terveydestä huolehtiminen ovat tärkeässä asemassa, ja terveydenhuollossa kannattaisi panostaa etenkin lihavuuden hoitoon ja tupakoinnin lopettamiseen matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi. Puhelimen työntekijät ovat valmiina keskustelemaan kuulumisista ja arjen asioista. Kaikilla ei ole läheistä, jolle jutella
. Arvo 62 euroa. 8/21 ristikon palkintona on Hyvä Elämä-lehden vuosikerta. . . Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. . SORAYAN NIMISIÄ EDUSTAJA MARKO VOI AJATUSKIN ELI RUUSUVUORI MÄIHÄ KUMPUILEVIA REKI MIEHEKSI! -KERTA INNOT PARTIKKELI HÄMEENLINNASSA SILMÄSAIRAUS IHMISISTÄ NÖYRÄÄ PYYTELYÄ OILI OLLI TANSSI KAUAN TEHTY JANKUTUS TUNTUMA KUUMA JUOMA eeee E SORKKAELÄIN KAMERALLA VILLAPAITA MERIKALA RAASU x2 HEITTÄÄ EUROOPAN PARLAMENTISSA MAA-ALUEET SUKURUTSA TUTKII TAAKAT MUSIKAALI YLEISNÄYTTELIJÄ ESA KARITSOIN SIINÄ MAITA LISÄÄNTYÄ TANSSIPAIKKA RAASU BRAUN MENDES x2 RAVIA NENÄKIN PILAA JOSKUS TALON . Osoite: Hyvä Elämä -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. BERGSTRÖM” ENNEN KIRJEISIIN BORIKSEN LESKI KAATIMIA JUOKS. AIVAN Fe S ÖVYTTÄÄ Y ALMILAN NIMISIÄ ANE EDESSÄ PUUTOKSIA SAVANNIEN PUITA NÄYTE En toimittanut. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hyvä Elämä -lehteen 15.1.2022 mennessä. TÄLLÄKIN AJAJANSA APUMIES Olen niin täynnä kiukkua, että revin pelihousuni! Älähän nyt polta käämejäsi. Pidin rahat. Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. PÄÄKAUPUNKI PILKATA TOSI HIENOT PAKKAUKSEN PAINO -PUKKI NIINISTÖ USEASTA VAROTTAVA A5T VÄHINTÄÄN ASUMATTOMIA PASIN PELIKAVERI. TU . . Niin tein minäkin. AMEL -AIKA TIHENTYÄ OLYMPIAKULTAA 1980 (1.=O) En polta enää. Laatija: Jari Haapa-aho J.H. D O D O A P E A T M L A U K O J A I N N O T O N A I N U T A S U K A R N O T E L A U S F I F A K A L A M E R O L O T P I E K S U K A M M A T L Ä Ä K E L A P E A L M A A S K I E T N I S E T R I I S T O T R A I K U A E I K R O K A N E K T A R I V I K A J A A K K O L A S H I T I L A M A T A K S A A A H T A M I N E N L A I N A R O M A P O I S I B E R I A T A S O K O E S A T I E T P T A U H T U A O N T A R I O U H A T U T V O O P O M E N A A H J O I I S E I N U O T T A A R E N N O S T I K A N A L A T O O D I S T E N K U O V I O P E L L I T T O A O S T A T U S T I P I T E O T. 98 H yvä E lämä Ristikko 8-21 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….…..….… Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..……….....….. SenioriTERVEYSlehden 6/21 ristikon palkintoja olleen Hyvä Elämä-lehden vuosikerran voitti Matti Heiskanen Helsingistä. JAPANIN KAUPUNKI ULAPAT TUSKA MUKAVA VAATE HIRVONEN PISAMA ”A-L. Kuoreen merkintä ristikko
www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.vuokraturva.fi p. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Oulu. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-04 600114-2108 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi