• Kouluvaari on hyväksi koululle ja itselleen • Pyörätuoliin tuomittu Saila kävelee jälleen! TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE H yvä E lämä • Paimenviikko Inarissa meni kuin siivillä Toimittaja Tapani Ruokanen taistelee sanan voimalla pahuutta vastaan 8/2024 8,90 Psykoterapeutti Soili Poijula: KOULUKIUSAAMINEN vastaa vakavuudeltaan perheväkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä Lokki-valssin Arja Havakka: Muistisairaille MUSIIKKI on parasta lääkettä Vihan taustalla on menettämisen pelko
69€) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Allekirjoitus . Tarjous voimassa 30.11.2024 saakka. 29€ 29€ Tilaus jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalilla hinnalla. ** Fyysinen, Fyysinen, psyykkinen, psyykkinen, sosiaalinen, sosiaalinen, seksuaalinen seksuaalinen terveys terveys ** Kauneus, Kauneus, liikunta, liikunta, kulttuuri kulttuuri ** Ihmissuhteet, Ihmissuhteet, mielenkiintoiset mielenkiintoiset henkilötarinat henkilötarinat Tilaa vaikka lahjaksi hyvää luettavaa!. Tilaan HYVÄ ELÄMÄ -lehden määräaikaisena hintaan 39€ / 8 nroa (norm. 65€) . Nyt reiluun puoleen hintaan koko vuodeksi! Vuodenvaihteen kunniaksi Vuodenvaihteen kunniaksi terveyttä ja hyvinvointia terveyttä ja hyvinvointia senioreille! senioreille! H yvä E lämä TILAUSKUPONKI Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Muut Karprint -lehdet löydät osoitteesta www.karprint.fi Kyllä kiitos! . Tilaus alkaa seuraavan kuukauden alusta. Tietoja ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa. Voit myös tilata Hyvä Elämä -lehden: • sähköpostilla osoitteella tilaukset@karprint.fi • soittamalla numeroon 040 729 1445 (ma-to klo 9-12) Muista mainita erikoistarjouksemme! Vastaanottaja maksaa postimaksun H yvä E lämä . Tilaan HYVÄ ELÄMÄ-lehden kestotilauksena hintaan 29€ / 8 nroa (norm
LIEVEMPIKIN KIUSAAMINEN jää mieleen, vaikka moni muu asia lapsuuden tai nuoruuden ajoista painuukin mielen unholaan. Ei ole siis ollenkaan sama, miten toisiamme kohtelemme. Ei ihme, että monen elämässään vastoinkäymisiä kohdanneen ihmisen taustalla on pitkään jatkunutta kiusaamista. Lapsuuden haitalliset kokemukset ovat yhteydessä myös useisiin ei-toivottuihin terveysvaikutuksiin vielä vanhoillakin päivillä. 040-753 8555 kristiina.hattberg@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Ei kestetty. Tähän on turha väittää, että kestettiin sitä ennenkin. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Elämme parhaillaankin mielenterveyskriisin aikakautta, jota leimaa jälleen yleinen turvattomuuden kokemus.. Kannen kuva: Veikko Somerpuro Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Onneksi aikuinen nainen on kasvanut yli asiasta jo vuosikymmeniä sitten. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Asia ja sen herättämät tunteet palasivat mieleen vasta tätä lehteä tehtäessä. Suomessa kannetaan monissa suvuissa ylisukupolvisia traumoja ja historian taakkoja, jotka vaikuttavat aina uusien sukupolvien elämään. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 65 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 69 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 52 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 56 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy helmikuun alussa. Mutta paljon pahemmin henkilöön käyvät haukkumiset tai väkivalta eivät niin vain unohdu. H yvä E lämä 3 . Häiriö pitää sisällään vakavia ja sitkeitä tunteiden säätelyn ongelmia, kielteisiä itseä koskevia uskomuksia sekä häpeän, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita. Toisessa lehden artikkelissa haastatellut ja Viha voimaksiVaikeat tunteet ihmissuhteissakirjan kirjoittaneet psykoterapeutit Heli Pruuki ja Terhi Ketola-Huttunen muistuttavat, että koulukiusaaminen on kouluväkivaltaa, ja siihen olisi puututtava nykyistä voimakkaammin.”Kouluväkivallalla on niin järkyttävät ja kauaskantoiset vaikutukset ihmisen elämään, että se pitäisi saada lainsäädännön kautta kunnolla rangaistavaksi.” Siihen ei lisäämistä ole. Tuolloin myönteiset käsitykset ja uskomukset itsestä, toisista ja maailmasta muuttuvat kielteisiksi. Kun ylemmän luokan isommat tytöt kiusasivat koulussa pikkulaukusta, päivänä, jolloin ei kannettu mukana kirjoja, eikä tarvittu reppua, saivat kommentit aikaan sen, etten vuosikausiin käyttänyt naisten pikkulaukkua. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg Puh. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 8/2024 H yvä E lämä Koulukiusaaminen rangaistavaksi ASIANTUNTIJAN ARVIO siitä, että koulukiusaamisen jäljet ihmisen psyykessä ovat yhtä vakavat kuin perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön jättämät jäljet, on pysäyttävä. Psykoterapeutti Soili Poijula toteaa, että kiusaamisen uhrilla on riski saada monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö. Jäljet johtavat 1900-luvun alun sisällissotaan, toisen maailmansodan jättämiin jälkiin ja 1990-luvun ankaraan lamaan. Toisen ihmisen pahantahtoiset teot särkevät kiusatun turvallisuuden tunteen ja perusluottamuksen
H yvä E lämä 18 48 –?Lapset ovat aivan ihania. 22 Muistia ja muistoja tutkineen psykoterapeutti Marja Saarenheimon mukaan nykyhetken perspektiivi muokkaa muistoja, eivätkä ne ole kopioita menneestä. Hän onnistui pysymään positiivisena, vaikka istui pyörätuolissa vuosia ja oli täysin autettavissa. 20 vuotta myöhemmin hän joutui yhdeksäksi vuodeksi pyörätuoliin. 66 Weiste Oy – 100 vuotta joulun taikaa. 72 Uusvanhat etunimet nyt suosiossa. 32 Lokki-valssilla suosioon ponnahtanut, 80-vuotias Arja Havakka käy edelleen säännöllisesti laulamassa hoivakodeissa. 54 Vaimon kuolema herätti suuren surun, jonka voittaakseen Ilkka Pekkarinen lähti matkailuautolla pitkälle matkalle Eurooppaan. 59 Ikääntymisen kokemusasiantuntijaksi itseään kutsuva Timo Roune muistuttaa kaikissa valinnoissa positiivista pohjavirettä. 4 . 18 Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten kiusaaminen ovat yhteydessä useisiin ei-toivottuihin terveysvaikutuksiin vielä vanhoillakin päivillä. 98 Ristikkoa ratkomaan! –?Kiusatuksi joutumisen kokemukset rinnastetaan nykytutkimuksissa perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kokemuksiin, toteaa psykoterapeutti Soili Poijula.. 42 Aurora Karamzinz oli oman aikansa seurapiirien keskipiste, josta sittemmin tuli sosiaalityötä laajasti uudistanut hyväntekijä ja Diakonissalaitoksen perustaja. Hänet tunnetaan myös maailmalla. 48 Jyväskyläläisen Saila Leppäsen liikuntakyky alkoi rakoilla 33-vuotiaana. Kun he tulevat tutuksi, ujommatkin rohkenevat pyytää apua, eivätkä ihmettele, mikä tämmöinen äijä heidän luokassaan on, sanoo Mauri Kivelä, joka toimii kouluvaarina Syvälahden koulussa Turussa. 76 Viikko lammaspaimenena Lapissa meni kuin siivillä. 26 Jos osaa säädellä omia tunteitaan ja ymmärtää niitä myös toisissa, voi paremmin niin parisuhteessa, vanhempana, ystävien kanssa. 36 Saila Leppänen on kävelevä ihme, joka uskoo mielen voimaan. 62 Timo Pakkanen on esiintynyt joulupukkina vuodesta 1961 lähtien. Onnellisuus pidentää ikää. Sisältö 8/2024 6 Pitkän päivätyön tehneenä journalistina Tapani Ruokanen vastaa kysymykseen: Voiko sanan voimalla edistää hyvää elämää. Sisuuntuneena hän kävelee jälleen. 36 Kouluvaarit ovat vapaaehtoisia miehiä, jotka tukevat koulujen kasvatustoimintaa toimimalla oppitunneilla oppilaiden tukena ja opettajien apuna pääasiassa peruskoulun alimmilla luokilla
H yvä E lämä. 6
H yvä E lämä 7 . Teksti: Timo Elo –?Olen ollut monessa mukana ja kirjoittanut asioista raakoina, sellaisina kuin ne olen omin silmin nähnyt, Tapani Ruokanen sanoo. . Kuva: Veikko Somerpuro. Sanan voimalla pahuutta vastaan Toimittaja, teologi Tapani Ruokanen kertoo kirjassaan uransa varrella näkemistään ja kokemistaan tapahtumista – myös kamppailusta pahuutta vastaan
Ahtisaari myös pyrki siihen, että asioista keskusteltaisiin avoimesti ja rehellisesti. Sitähän se ei suinkaan ole! – Myös presidentti Martti Ahtisaari puhui tästä aikoinaan. – Voin sanoa sen, että vaikka olen matkustanut paljon ja tavannut äärimmäisen mielenkiintoisia ihmisiä, en tunne saaneeni aikaiseksi juuri mitään merkittävää. Kuva: Tapani Ruokanen. – Eihän tämä sinänsä ole kovin ihmeellistä, koska näin ajatellen asioita voidaan ratkoa. Kirjoitukseni ovat olleet vain pieni raapaisu, joka on ehkä saanut aikaan muutoksia joidenkin lukijoiden Äiti Teresa Kalkutassa syksyllä 1977. Journalistin uransa hän aloitti kotimaakuntansa äänenkannattajan Lapin Kansan avustajana. Heidät tulee vain saada nousemaan jaloilleen, jotta he voisivat itse ryhtyä toteuttamaan mahdollisuuksiaan.” – Kysyin häneltä edelleen, miten me voisimme auttaa heitä, ja sain vastauksen: ”Yhtä ihmistä voi aina auttaa – ja useampaakin.” – Tämä oli minulle hyvä opetus. – Tämän opin jo vuonna 1977 Äiti Teresalta kauhistellessani Kalkutan surkeaa elämää ja siellä olevien ihmisten näköalattomuutta. Sen mukaan ongelmat tulee pilkkoa sopivan kokoisiksi, jotta ne voitaisiin ratkaista. Äiti Teresa oli nyt jo edesmennyt roomalaiskatolinen nunna, joka tunnettiin maailmanlaajuisesti työstään Kalkutan köyhien parissa. Hän edusti samaa näkökulmaa kuin Äiti Teresa, jonka olin tavannut vuosikymmeniä ennen Ahtisaarta. Pitkän päivätyön tehneenä journalistina Ruokanen voi vastata kysymykseen: Voiko sanan voimalla edistää hyvää elämää. – Julkaistujen kirjoitusteni aikaansaama vaikutus on ollut pieni osa prosessia, jossa ihmiset ovat saaneet tietää, miten maailma makaa ja millaisia ongelmia on edessämme. Aivan liian helposti tyydymme ajattelemaan maailmaa vain toivottomana paikkana. Muutoksia pienin askelin Näin jälkeenpäin ajatellen, tunnetko kriisitilanteista raportoinnillasi muuttaneesi maailmaa. H yvä E lämä T oimittaja Tapani Ruokanen, 73, tunnetaan ehkä parhaiten Suomen Kuvalehden ex-päätoimittajana. – Äiti Teresa sanoi minulle: ”Teemme vääryyttä näille köyhille ihmisille, kun emme ymmärrä heidän olevan yhtä suuria ihmisiä kuin te eurooppalaiset. Ei voi lähteä vain joko kehumaan tapahtunutta tai peittelemään epäkohtia. 8 . – Kyllä voi, mutta se edellyttää, että asioita käsitellään rehellisesti. Sittemmin hän sai pappisvihkimyksen, toimi päätoimittajana evankelis-luterilaista kirkkoa lähellä olevassa Kotimaa-lehdessä, työskenteli sotakirjeenvaihtajana Suomen Kuvalehdessä sekä myöhemmin lehden päätoimittajana
Kuva: Tapani Ruokasen arkisto Tapani Ruokanen, lyhyesti l . Enkä mennyt Filippiineillä hotelliin, joka paloi seuraavana yönä moni menehtyi. Kotimaa-lehti, päätoimittaja 1987-1989 l . Kysyin, eikö aineistosta saisi aikaiseksi kaksi kirjaa. – Minulle on tapahtunut urani varrella niin paljon kaikenlaista, että monet tuttavani ja ystäväni patistivat minua muistelmakirjan tekoon. H yvä E lämä 9 . ”Sinun on tehtävä elämäkerta ja kerrottava kaikki”, rohkaisi eräskin ystäväni minua. Julius-palkinto 2013 ajatuksissa, mutta eivät ne sen kummemmin ole muuttaneet maailmaa. Ja tämä on hirveän tärkeä asia, olenhan nähnyt paljon myös hyviä asioita. Kustantaja totesi, ettei sellaista voisi julkaista. ’’Aivan liian helposti tyydymme ajattelemaan maailmaa vain toivottomana paikkana. . – Kirjaa tehdessäni sain myös hyvän neuvon, jonka mukaan minun ei pitäisi kirjoittaa liian yksityiskohtaisesti omasta suvustani ja perheestäni, vaikka aihe olisi minulle kuinka rakas. Sana-lehti, toinen päätoimittaja 1976-1980 l . Haaveena lehtimaailma Tapani Ruokanen kertoo jo kymmenvuotiaana haaveilleensa työstä lehtimaailmassa. Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1982 l . Suomen Kuvalehti, päätoimittaja 1996-2014 l . Kirkon tiedonjulkistamispalkinto 1982 l . Tämäkin ajatus todettiin epärealistiseksi. Olen myös selostanut sotaa, väkivaltaa, ihmiskauppaa, nälkää ja kurjuutta. Se oli varsin pitkä versio, jossa oli yli kaksi miljoonaa merkkiä. 73-vuotias, syntynyt Rovaniemellä 2.8.1951 l . Onneksi ympärillä oli hyviä ihmisiä, jotka ryhtyivät pitämään meistä huolta. – Näen asian niin, että meissä jokaisessa ihmisessä on eräänlainen geeni tai halu lähteä tekemään hyvää. Suuri lehtimiespalkinto 1987 l . Sitähän se ei suinkaan ole!’’ Helsingissä asuva Ruokanen on syntynyt Rovaniemellä. Suomen Yhdyspankki, pankinjohtaja/viestintäjohtaja 1989-1993 l . – Ensin ajattelin, että kirjasta tulisi niin mieletön, että kun tarjoaisin aihetta kustantajalle, tämä sanoisi, ettei se olisi lainkaan uskottava, koska se sisältää niin runsaasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita alkaen siitä, kun isä sortuu hautaan 32-vuotiaana sotainvalidina ja äiti seuraa häntä 46-vuotiaana, jolloin kuolemasta tulee peruskysymys. Tietenkin useita kokonaisuuksia jäi pois, muttei mielestäni mitään oleellista. – Journalistinen urani alkoi siis kotikaupungissani Rovaniemellä ilmestyneestä Lapin Kansasta vuonna 1966. Lukijaa tämä tuskin kovasti kiinnostaisi, Tapani Ruokanen sanoo. Olin silloin 15-vuotias.. Sittemmin olen pelastunut täpärästi kuoleman kynsistä myrskyn repiessä laivaamme Etelä-Kiinan merellä viikon ajan ja autopommin räjähtäessä Beirutissa oman autoni vieressä. Ja suuri oli myös hämmästykseni, kun siitä vielä maksettiin! Kaiken lisäksi sain ensimmäisen kuvapalkkioni ilman, että etukäteen tiesin siitä. vanhempiemme kuoleman jälkeen 1960-luvulla. Toimittaja Sanoman toimittajakoulusta 1974 l . Lopulta sain rajat: 800 000 merkkiä, ja lyhensin käsikirjoitukseni siihen. – Mutta sitten kiikutin kuin kiikutinkin käsikirjoitukseni kustantajalle. Teologian maisteri 1973; pappisvihkimys 1973 l . – Ensimmäisen itse ottamani valokuvan julkaiseminen Lapin Kansassa oli minulle suuri tapaus. Esimerkiksi omassa elämässäni niitä on tapahtunut paljon alkaen siitä, kun me nuorempien veljieni Miikan ja Markun kanssa jäimme täysorvoiksi
– Luottamustoiminani ovat olleet muun muassa puheenjohtajuudet Pelastakaa lapset ry:n hallituksessa, Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA:ssa sekä Suomen Punaisen Ristin kansainvälisessä valiokunnassa. Olen myös ollut todistamassa eurooppalaisen sosialismin romahdusta. Ehdotin tätä silloiselle esimiehelleni päätoimittaja Mikko Pohtolalle, joka totesi joviaaliin tapaansa, että siitä vaan! – Muistan tilanteen, kun olin kiertänyt Afrikkaa ja esitin tästä aikamoisen matkalaskun, jonka yhtenä yksityiskohtana oli kamelin vuok. Tapani Ruokanen tiedotti konsertista huumenuorten hyväksi. – Eikä minua sitten olekaan valittu minkään yhtiön hallitukseen, mutta olen toiminut järjestöpuolella. Sittemmin olin todistamassa myös Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan sotia ja raportoimassa tapahtumista eteläisessä Afrikassa, missä tuolloin apartheid oli vielä käytössä. H yvä E lämä Entinen Palestiinan valtion presidentti edesmennyt Jasser Arafat oli Tapani Ruokasen haastattelussa vuonna 1980. Olen ollut mukana luottamustehtävissä, joista ei ole maksettu palkkioita. Kuva: Tapani Ruokasen arkisto ’’Olen toivonut tarinoitteni rohkaisevan lukijaa, kun ympärillä pimenee ja pelottaa.’’ Tapani Ruokanen kertoo koko journalistisen uransa aikana pyrkineensä toimimaan omantuntonsa mukaan. Tämä on ollut urani varrella johtava ajatukseni. 10 . Kansainvälinen ura – Kansainvälinen urani alkoi Sanoman toimittajakoulun jälkeen saatuani ensimmäisenä toimittajana Ulkoministeriön stipendin, joka oli tarkoitettu kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. – Kaikki lähti siis tällaisesta siemenestä liikkeelle. – Tuolloin aikakauslehdistössä oli ruvettu tekemään ”omia juttuja” ja tunsin halua lähteä maailmalle raportoimaan tapahtumista. – Olen aina halunnut olla vapaa arvostelemaan myös ”eliittejä”. Mutta esimerkiksi Suomen Kuvalehden päätoimittajana toimiessani halusin kuitenkin tuntea nämä piirit, jotta olisin tarvittaessa myös voinut heitä kritisoida. Kuva: Hannu Lindroos Pop-laulaja Cliff Richard vieraili marraskuussa 1969 Helsingissä. – Stipendin turvin tein kahden kuukauden matkan Aasiaan, jossa tutustuin ajankohtaisiin polttaviin ongelmiin, kuten muun muassa pakolaiskysymykseen, nälänhätään ja sotatilanteisiin. Cliffin lisäksi mukana oli joukko suomalaisia laulajia. Suomen Kuvalehdessä Tapani Ruokanen työskenteli vuosina 1980-1986 sotareportterina ja ulkomaantoimittajana. Kerran sain jopa sellaisenkin viestin, että oli oltu Jorman ja Nallen kanssa metsällä, eikä oikein oltu tykätty pääkirjoituksestani. – Olen ollut tarkka toimittajan identiteetistäni, jotta minulla olisi ollut myös mahdollisuus arvostella mitä tahansa
Teologina olen kirjoittanut paljon maailman roskalaatikoista löytyvistä ihmisistä. Toisin sanoen ”vanhalla” kielellä ilmaistuna kysymys on omastatunnosta, jota tulisi noudattaa, kuunnella sen ääntä ja olla rehellinen itselleen. 2024.. – Uskonto kulkee koko ajan eräänlaisena pohjavireenä kaikissa kulttuureissa ja kaikkialla maailmassa elävien ihmisten keskuudessa, eikä mikään muu olento kuin ihminen tätä asiaa käsitä. Moskovassa Suomen Yhdyspankin pääjohtaja Ahti Hirvonen, pankinjohtaja Tapani Ruokanen, patriarkka Aleksei II, tulkki Helena Pavinskij, metropoliitta Ambrosius, metropoliitta Kirill, nykyinen Moskovan patriarkka. Millaisia ihmisiä haluaisit tänä päivänä median nostavan esiin. – Tämä koskee myös suhdetta uskontoon, jolloin voi valita siitä sen pahimman mahdollisen muodon ja tehdä toisesta ihmisestä vihollisen, epäilyttävän tyypin, joka pahimmassa tapauksessa pitää tappaa, tai sitten voi saada hänestä yhteistyökumppanin, jonka kanssa on hyvä tehdä yhdessä omissa yhteisöissä oikeita asioita. Tämä saattaa kuulostaa idealistiselta, mutta se on myös ollut urani varrella yhtenä tavoitteenani. Lähde: ”Tapani Ruokanen – Silminnäkijänä”, Docendo. – Juttumatkat suurten uskontojen ja kulttuurien syntysijoille ovat myös ruokkineet teologia minussa. Olen kirjoittanut sen, mitä olen nähnyt, vaikka joistakin asioista kirjoittaminen ei jonkun mielestä olisi ollut sopivaa. On vain kysymys siitä, miten uskontoa käytetään ja minkä palveluksessa se on. Itse asiassa koko matkalasku on pienempi kuin vaikkapa menot joistakin markkinoinnin pippaloista”. Heitä on myös Helsingissä! Jos olisin yhä päätoimittaja, tilaisin avustajilta näistä asioista hyvin ja ennen kaikkea rehellisesti kirjoitettuja juttuja, jotka myös yllättäisivät lukijansa, Tapani Ruokanen sanoo. Olen toivonut tarinoitteni rohkaisevan lukijaa, kun ympärillä pimenee ja pelottaa, Tapani Ruokanen sanoo. H yvä E lämä 11 . Sananvapaus ja hyvä lehtimiestapa ovat luoneet työni raamit. Tämä on ollut minulle urani aikana tärkeää. Mikko Pohtola katsoi kuittejani ja sanoi: ”Eiväthän nämä nyt niin pahoja ole. Olen yrittänyt kirjoittaa näkemästäni ja kokemastani, jotta ihmiset saisivat tietoa. Esimerkiksi vieraillessani Etelä-Afrikassa 1980-luvun alussa tapasin monia valkoihoisia, jotka eivät ikinä olleet käyneet Soweton slummissa, josta he eivät myöskään tienneet mitään, vaikka se oli heidän maansa suurin mustien slummi. Tämä varsin ristiriitainen näkökulma sisältää ajatuksen, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on koko ajan mahdollisuus hyvään – ja pahaan. – Varmaankin sellaisia ryhmiä ja ihmisiä, joita kukaan ei kuuntele. Kuva: Tapani Ruokasen arkisto rauksesta Timbuktusta Saharaan saatu tuarenginkielinen kuitti. Lukijan tulee saada tietää, mitä tapahtuu ja toimittajan velvollisuus on kertoa tämä. Uskonto yhdistää ja erottaa – Uskonto yhdistää, mutta myös erottaa. – Elämässä tulisi käyttää tervettä järkeä ja uskoa sitä, minkä näkee omilla silmillään
– Ongelmat tarkkaavuudessa näyttäytyvät unohteluna, myöhästelynä ja kyvyttömyytenä keskittyä tehtäviin tai esimerkiksi keskusteluun, Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja Joakim Harju kuvailee. 12 . Emme oikein edes huomaa, kuinka paljon todella katsomme päivässä erilaisia ruutuja. Nykyaikaisen elämän nopea tahti sosiaalisen median videopätkineen, päivityksineen ja viesteineen on myös lyhentänyt tarkkaavuuden kestoa sekä lisännyt häiriöherkkyyttä. Ajan myötä kykymme ylläpitää tarkkaavuutta tehtävissä, jotka eivät ole heti palkitsevia, heikentyy. Liiallinen ruutuaika, erityisesti ennen nukkumaanmenoa, häiritsee unirytmiä ja vaikuttaa kykyyn keskittyä, Harju kertoo. Mihin tarkkaavuutemme katosi. Teknologia muokannut aivoja Puhelimien, televisioiden ja tietokoneiden käytöstä on tullut iso osa elämäämme. Tämä tarjoaa aivoillemme välitöntä tyydytystä, mikä ohjaa aivojemme palkitsemisjärjestelmää uudelleen. Se on tärkeää oppimisen, työskentelyn, ihmissuhteiden ja arjen hallinnan kannalta. Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.. – Olemme jo melko tottuneita siihen, että saamme tietoa ja viihdettä hyvin nopeina pieninä paloina. – Emme oikein edes huomaa, kuinka paljon todella katsomme päivässä erilaisia ruutuja. Keskittyminen haastavaa – Meillä on tänä päivänä pääsy ennennäkemättömään määrään tietoa ja häiriötekijöitä Puhelimien, televisioiden ja tietokoneiden käytöstä on tullut iso osa elämäämme. H yvä E lämä T arkkaavuus tarkoittaa kykyä keskittyä yhteen tehtävään ja suodattaa pois ympäristön häiriötekijät
Harjun mukaan monella on tänä päivänä myös vääristynyt käsitys siitä, mitä keskittymiskyvyn pitäisi olla. verkon ja sosiaalisen median kautta. 7. Todellisuudessa multitaskaaminen kuitenkin heikentää keskittymistä ja esimerkiksi työsuorituksia. – On ihan normaalia, ettei tuntikausia jaksa keskittyä yhteen asiaan, epämiellyttävältä tuntuvan tehtävän aloittaminen on vaikeaa tai että ajatukset välillä harhailevat. H yvä E lämä 13 . 6. 3. Mihin tarkkaavuutemme katosi. Hän kertoo, ettei ihmiskunnan historiassa ole koskaan ollut samankaltaista tilannetta. 4. Liikunta, riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja auringonvalolle altistuminen kohottavat dopamiinitasoja, mitä tarvitaan ylläpitämään motivaatiota ja sitä kautta tarkkaavuutta. Tänä päivänä mediassa ja somessa puhutaan paljon myös ADHD:n lisääntymisestä, mikä on saanut monet huolestumaan keskittymiskyvyn haasteista. – Informaatioähky kuormittaa kognitiivista kantokykyämme ja voi aiheuttaa ahdistusta, turhautuneisuutta ja kykenemättömyyttä suodattaa sisältötulvasta tarvitsemaansa tietoa. – Uuden sisällön määrä eri kanavissa on niin valtava, että kykymme sopeutua tilanteeseen on koetuksella. Anna itsellesi esimerkiksi tunti aikaa tehdä jokin tietty tehtävä: näin tehtävän suorittamisesta tulee eräänlainen kilpailu aikaa vastaan. Jatkuva altistuminen ilmoituksille ja loputon sisältövirta tekee kuitenkin keskittymisestä haastavaa, Harju kuvailee. Kokeile tietoisen läsnäolon ja kehotietoisuuden harjoituksia. – Ihmiset myös yrittävät suorittaa useita tehtäviä samanaikaisesti kuvitellen olevansa tehokkaampia. Minimoi häiriötekijät, kuten puhelimen ilmoitukset. 1. Voit myös palkita itsesi suoritettuasi tehtävän loppuun. HE 5. Useat samanaikaiset tavoitteet ja tehtävät eivät myöskään tue luonnollista tapaamme ylläpitää tarkkaavuutta ja suoriutua tehtävistä. Meditaatioja rentoutumisharjoitukset voivat kohentaa aivojen toimintaa ja keskittymiskykyä. ’’Uuden sisällön määrä eri kanavissa on niin valtava, että kykymme sopeutua tilanteeseen on koetuksella.’’ Miten saamme tarkkaavuutemme takaisin. Harjun mukaan jatkuvaa tuottavuutta arvostava ja suorituskeskeinen kulttuuri ei jätä tarpeeksi aikaa palautumiselle, mikä on tärkeää mielenterveydelle ja keskittymiselle. Tehtävää on näin helpompi lähestyä, hallita ja suorittaa. Tämä myös ylläpitää motivaatiota. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on syntyperäinen neurologinen häiriö, jonka diagnoosissa olennaista on se, että oireita on ollut koko elämän ajan lapsuudesta asti. Tee tärkeät asiat heti aamulla. Aseta tylsille ja keskittymistä tai pitkäjänteisyyttä vaativille tehtäville deadline tai palkinto. Tee yksi asia kerrallaan. Huolehdi dopamiinin eli mielihyvähormonin saannista. Moni saattaa huomata, että heti herättyä vastustus tehdä ponnistelua vaativia asioita on vähäisempää, keskittyminen on helpompaa ja asioita saa paremmin aikaiseksi, ennen kuin päivän informaatiotulva ja vaatimukset vaativat veronsa.. Joakim Harju listaa monia tutkitusti tehokkaita keinoja tarkkaavuuden korjaamiseen. Jaa tehtävät rajattuihin ja pieniin osiin. 2
Lisäksi on hyvä huomioida, että huijausviestien määrä usein kasvaa erityisesti juhlapyhien lähestyessä, jolloin moni saa runsaasti viestejä eri numeroista, esimerkiksi tilausten saapumisista. Lisäksi liikkuu runsaasti Netflixin nimellä lähetettyjä huijaussähköposteja, joissa lähettäjänä voi olla esimerkiksi “Netflixin jäsenpalvelut”. Kaikkiin tuntemattomiin viesteihin ja puheluihin on hyvä suhtautua kriittisesti sekä tarkistaa viestin tai soiton alkuperä ennen toimia. Viime aikoina Suomen Telemarkkinointiliiton Kilpi-sovellus on myös rekisteröinyt paljon tekstiviestihuijauksia, joissa hyödynnetään tunnettujen suomalaisten yritysten lähettäjänimiä, mutta ne on kirjoitettu virheellisesti. Tämän lisäksi Kilpi-sovellus tarjoaa tehokkaan suojan estämällä huijauspuhelut ja -viestit ennen kuin ne häiritsevät puhelimessasi. H yvä E lämä S uomen Telemarkkinointiliitto on kartoittanut ulkomailta tulevien huijaussoittojen ja -viestien yleisimpiä lähdemaita. HE Huijausviesteissä käytetään lähettäjinä entistä enemmän, tunnettujen suomalaisten yritysten nimiä, usein väärin kirjoitettuja. Suomen Telemarkkinointiliiton Kilpi-sovellus estää automaattisesti huijauspuhelut, tekstiviestit ja sähköpostit, jotka tulevat tunnetuista huijauslähteistä. Valppaana arjen kiiressä Huijarit pyrkivät usein hyödyntämään ihmisten arjen kiirettä, jolloin heidän viestinsä epäilyttävyys saattaa jäädä helpommin huomaamatta. 14 . Älä lankea huijauksiin! Huijausviesteissä käytetään lähettäjinä entistä enemmän, tunnettujen suomalaisten yritysten nimiä, usein väärin kirjoitettuja.. Kuluttajat voivat hyödyntää Suomen Telemarkkinointiliiton tarjoamia palveluita suojautuakseen. Erityisesti Saksasta (+49) ja Unkarista (+36) tulevat puhelut ovat nousseet esille uusina huijauslähteinä, kun taas Norjasta (+47), Tanskasta (+45), Ruotsista (+46), Puolasta (+48), Ranskasta (+33), Iso-Britanniasta (+44) ja Irakista (+964) tulevat huijaukset ovat olleet yleisiä jo pidempään. Epäilyttävät numerot ja sähköpostiosoitteet voi tarkistaa helposti Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi. Esimerkiksi nimillä ”Tervystalo” ja ”Tarficom” liikkuu paljon huijausviestejä. Myös uhkapelimainoksia ja kotimaisten puhelinmyyjien yhteydenottoja on havaittu huomattava määrä. On tärkeää pysyä valppaana ja käyttää tarjolla olevia työkaluja oman turvallisuuden varmistamiseksi. Huijausviestit lisääntyvät juhlapyhien lähestyessä
Ruokavalion lisäksi kuitenkin monet muutkin seikat vaikuttavat silmäsairauksien syntyyn, joten tuloksia kannattaa tulkita varoen. Ultraprosessoitu ruoka on yhdistetty myös muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja lihavuuteen. Yhteys on tunnettu ennenkin, mutta tuoreet tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Fyysisesti aktiivisten riski menehtyä seurannan aikana oli 20–30 prosenttia pienempi kuin fyysisesti passiivisten ja vaikutus nähtiin riippumatta siitä, kuinka raskasta tai kevyttä liikunta oli. Verenpaine kohosi harvemmin osallistujilla, joiden ruokavaliossa oli paljon hedelmiä, kasviksia ja palkokasveja. Sairastumisriskit suurentuvat tasaisesti mitä enemmän kyseisiä elintarvikkeita syö, tulokset osoittavat. H yvä E lämä 15 . Terveysuutiset Hedelmät ja kasvikset ehkäisevät verenpainetta Energiarikas ruokavalio altistaa myös syövälle Sydänja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen liitetty ruokavalio voi altistaa myös paksuja peräsuolisyöville, osoittaa tuore tutkimus. Pelkkä teollinen käsittely ei automaattisesti tee elintarvikkeesta epäterveellistä, mutta ultraprosessoitu ruoka sisältää usein paljon suolaa, rasvaa ja sokeria ja vähänlaisesti ravintokuituja. Yksittäisistä ruoista ja ruokatyypeistä poikkeus olivat jotkin vihannessäilykkeet, joiden runsas käyttö saattoi liittyä suurentuneeseen verenpaineen kohoamisen riskiin, mutta tämä havaittiin vain menopaussin ylittäneillä naisilla. Runsaasti hedelmiä ja kasviksia sisältävä ruokavalio voi ehkäistä verenpaineen kohoamista, eteläkorealaistutkimus vahvistaa. Liikunnan hyödyt olivat suurimmat potilailla, jotka olivat fyysisesti aktiivisia jo ennen sairastumistaan, mutta myös diagnoosin jälkeen liikuntaa lisänneiden riski menehtyä seurannan aikana oli pienempi kuin fyysisesti passiivisten potilaiden. Säilykkeissä on usein paljon suolaa, mikä voi selittää yhteyden. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 60 000 hiljattain dementiadiagnoosin saaneen nelivuotiseen seurantaan, jonka aikana kolmannes potilaista menehtyi. Tutkimuksen perusteella riskit liittyvät ruokavalioon, jossa on paljon energiaa sisältäviä ultraprosessoituja ruokia, lisättyä sokeria, alkoholia, haitallisia rasvoja, punaista lihaa ja teollisia lihatuotteita sekä vähänlaisesti kuituja, hedelmiä ja kasviksia. Yhteys havaittiin myös potilailla, jotka lisäsivät liikuntaa vasta sairastumisen jälkeen. Potilaille oli tehty terveystarkastus kaksi vuotta ennen diagnoosia ja sen jälkeen. Ultraprosessoitu ruoka yhteydessä silmäsairauksiin Paljon epäterveellisiä valmisruokia, limuja ja muita ultraprosessoituja elintarvikkeita käyttävät saattavat sairastua muita todennäköisemmin iän myötä yleistyviin silmäsairauksiin kuten kaihiin, glaukoomaan ja silmänpohjan ikärappeumaan. Havainnot vahvistavat näyttöä kasvispainotteisen ruokavalion verenpainehyödyistä, mutta ruokavalion lisäksi monet muutkin seikat vaikuttavat verenpaineen kohoamiseen.. Uusi muistisairaus todetaan vuosittain noin 23 000 suomalaisella. Lievää dementiaa potee noin 100 000 suomalaista ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia. Tällainen ruokavalio liittyi 34 prosenttia suurempaan riskiin sairastua paksutai peräsuolisyöpään, kun vertailukohtana olivat potilaat, joiden ruokavaliot olivat terveellisimmät. Esimerkiksi makkarat, leikkeleet, karkit, virvoitusjuomat, leivonnaiset ja keksit voivat olla ultraprosessoituja. Ruokavalio näytti suurentavan erityisesti peräsuolisyövän riskiä. Tämä koski etenkin ylipainoisia ja lihavia miehiä. Liikunta lisää elinikää dementiadiagnoosin jälkeen Jo hyvin maltillinen liikunta näyttäisi pidentävän dementiadiagnoosin saaneiden elinikää, tuore korealaistutkimus osoittaa
Huonokuuloisuus tulisikin aina ottaa huomioon muistipotilaita hoidettaessa. Yhdysvaltalaisten tulokset vahvistavat näyttöä muistisairauksien ja kuulonvajauksen yhteyksistä ja osoittavat niiden olevan erittäin yleisiä tässä potilasryhmässä. Tutkijat selvittivät kiitollisuuden ja kuolleisuuden yhteyttä tarkastelemalla 49 000 yhdysvaltalaisnaista, joita on seurattu vuodesta 1976 saakka osana laajaa terveystutkimusta. Ilmansaasteet ja liikenteen melu yhteydessä hedelmättömyyteen. Kiitollisuutta tuntevat ja siihen taipuvaiset ihmiset saattavat elää muita pitempään, tuore tutkimus osoittaa. Heillä lääkitys todennäköisesti ehkäisee eniten syöpiä. Osallistujat olivat keskimäärin 79-vuotiaita seurannan päättyessä. Pienhiukkaspitoisuudet eivät vaikuttaneet naisiin samalla lailla, mutta yli 35-vuotiailla naisilla liikenteen melu liittyi suurentuneeseen hedelmättömyyden riskiin seurannan aikana. Tätä enemmän tupakoineiden riskit olivat savuttomien tasolla vasta 25 vuotta tupakoinnin lopettamisesta. Tupakointia jatkavat sairastuivat tai menehtyivät sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan tai aivoverenkiertohäiriöön selvästi todennäköisemmin kuin muut, tulokset osoittivat. Suomalaisista 20-64-vuotiaista miehistä noin 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin. Kun tutkijat vertasivat eniten kiitollisuutta kokevia sitä vähiten kokeviin, kiitollisten riski menehtyä seurannan aikana oli 9 prosenttia pienempi. Miehellä todettiin hedelmättömyys viiden vuoden seurannan aikana sitä todennäköisemmin mitä suurempia pienhiukkaspitoisuudet olivat hänen asuinalueellaan. Lääkitykseen liitetty suojavaikutus oli käytännössä sitä suurempi mitä enemmän potilaalla oli epäterveellisiä elämäntapoja. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 80 prosentilla dementiaa sairastavista on merkittävä kuulonvajaus ja yli 85-vuotiasta jopa 95 prosentilla. Tuoreen tutkimuksen perusteella ASA-lääkitykset kannattaisi todennäköisesti keskittää potilaisiin, joiden sairastumisriski on valmiiksi suurentunut epäterveellisten elämäntapojen vuoksi. Pienhiukkaset ovat riskitekijä miehille ja liikenteen melu naisille. Kiitollisuus on hyvinvointia ja onnellisuutta vahvistava myönteinen tunnetila, jota voi tuntea monestakin syystä. Toiset ovat luonnostaan taipuvaisempia kiitollisuuteen, mutta sitä voi myös vahvistaa erilaisilla harjoituksilla. Muistisairauksia potevilla todetaan hyvin usein myös merkittävää kuulon heikentymää ja kuulovikoja. Aiemmissa tutkimuksissa huonokuuloisuus on yhdistetty myös muistisairauksien riskiin. Näitä olivat lihavuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Tulosten perusteella ASA-lääkkeitä säännöllisesti käyttävistä 2 prosenttia sairastui paksuja peräsuolisyöpään kymmenen vuoden aikana, kun muista samanikäisistä sairastui 3 prosenttia. Pääsy savuttomien tasolle kestää pitkään Tupakoinnin lopettaneiden riskit pienentyivät savuttomien tasolle noin kymmenessä vuodessa, jos henkilö oli polttanut korkeintaan askillisen savukkeita päivässä maksimissaan kahdeksan vuoden ajan. 16 . H yvä E lämä Terveysuutiset Kiitollisuus auttaa elämään pitempään ASA-lääkitys ehkäisee suolistosyöpiä Asetyylisalisyylihappolääkitys eli ASA-lääkitys pienentää riskiä sairastua paksuja peräsuolisyöpään, mutta haittavaikutusten vuoksi se olisi hyvä kohdentaa ehkäisystä eniten hyötyviin. Kiitollisuus on aiemmin yhdistetty muun muassa hyvinvointiin ja pienempään masennusriskiin. Joissain tutkimuksissa potilaiden kognitiiviset testitulokset ovat parantuneet kuulolaitteen käyttöönoton jälkeen. Kiitollisuutta ja monia muita seikkoja on kyselty kahden vuoden välein koko seurannan ajan. Muistisairailla hyvin usein myös kuulonvajaus Pitkäaikainen altistuminen hengitysilman PM2,5-pienhiukkasille tai liikenteen melulle voivat suurentaa hedelmättömyyden riskiä, tanskalaistutkimus osoittaa. Heikkokuuloisuuden yleisyydestä huolimatta vain viidesosa potilaista käytti kuulolaitetta tässä aineistossa
Tulosten perusteella paljon täysjyväviljoja syövät säästyivät verenpaineen kohoamiselta 65 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä vain harvoin. Täysjyväviljojen terveyshyödyt on tiedetty pitkään, mutta kiinalaistutkijoiden tulokset lisäävät näyttöä entisestään. Lisäksi vuosittain yli 8 miljoonaa ihmistä menehtyy antibioottiresistenssiin liittyviin sairauksiin. Täysjyväviljojen lisääminen ruokavalioon saattaa ehkäistä verenpaineen kohoamista, tuore tutkimus osoittaa. Yöunien pituutta pidetään yleensä terveyden kannalta optimaalisena, jos henkilö nukkuu noin 7–8 tuntia yössä. Tämä havaittiin seitsemän vuoden seurannassa. Myös karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat kuolemat yleistyivät voimakkaasti. Statiineista voi olla apua rasvamaksatautiin Kolesterolilääkkeinä käytettävät statiinit saattavat hidastaa metabolisen rasvamaksataudin etenemistä ja mahdollisesti myös pidentää potilaiden elämää, tuore tutkimus osoittaa. Statiinien käyttö liittyi myös hitaampaan maksan sidekudostumiseen, tulokset osoittivat. Tarkemmassa analyysissa yhteys koski vain toistuvaa jaloittelua ja liikuntaa, joka keskeytti fyysisen passiivisuuden. Vajaan viisivuotisen seurannan aikana statiineja käyttävien riski saada vakavia maksaoireita oli 60 prosenttia pienempi ja riski menehtyä lähes 80 prosenttia pienempi kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet statiineja. Yhteydet nähtiin osallistujilla, jotka söivät paljon täysjyvävehnää, -maissia tai -hirssiä. Yöuniin muutoksia aivoverenkiertohäiriön jälkeen Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet nukkuvat muita todennäköisemmin lyhyitä yöunia, mutta myös keskimääräistä pidemmät unet ovat heillä yleisempiä. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä prosesseja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista. Aiemmissa tutkimuksissa fyysinen passiivisuus on liitetty mm. Niissä tapahtui jopa 90 prosentin lisäys vuosina 1990–2021. Istumisen vähentäminen ja pätkiminen on puolestaan liitetty terveysriskien pienentymiseen, mutta fyysisen passiivisuuden terveyshaitat näkyvät myös henkilöillä, jotka harrastavat liikuntaa. U uti se t: U uti sp alv elu D uo d ec im Täysjyvävilja ehkäisee verenpaineen kohoamista Jaloittelu on hyväksi löhöilijän aivoille Antibioottiresistenssi tappaa miljoonia Vuoteen 2050 mennessä yli 39 miljoonaa ihmistä tulee menehtymään bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, tuore tutkimus osoittaa. sydäntautiriskiin sekä suurempaan kuolleisuuteen. Tämä havaittiin kolme tuntia, mutta jopa kolme päivää myöhemmin tehdyissä testeissä. Aiemmissa tutkimuksissa aivoverenkiertohäiriöt on yhdistetty muun muassa uniapneaan ja unettomuuteen, mutta nyt julkaistusta tutkimuksesta ei voi päätellä johtuvatko univaikutukset suoraan aivoverenkiertohäiriöistä. Suotuisat vaikutukset koskivat kaikenikäisiä, mutta olivat suurimmat iäkkäillä ja ylipainoisilla. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet kuitenkin nukkuivat yli 8-tuntisia tai alle 6-tuntisia yöunia noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin terveet verrokit, tulokset osoittivat. Todennäköisesti ylipaino, epäterveellinen ruokavalio ja muut elintavat selittävät osan terveysvaikutuksista. Suomessa vuosittain noin 25 000 henkilöä sairastuu johonkin aivoverenkiertohäiriöön. Tutkimustulosten perusteella jaloittelu istumisen tai löhöilyn lomassa liittyi parempiin testituloksiin kognitiivisia ajatustoimintoja mittaavissa testeissä. Eniten yleistyivät Staphylococcus aureuksen aiheuttamat infektiokuolemat. Aineistonsa perusteella tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 antibioottiresistentit infektiot aiheuttavat jo lähes 2 miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on tuplasti enemmän kuin nykyään. Tutkimukseen osallistui 8 000 metabolista rasvamaksatautia sairastavaa, joista 40 prosenttia oli statiinilääkityksellä. Istumisen ja löhöilyn keskeyttäminen jaloittelemalla voi ainakin hetkellisesti parantaa muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Jos ennuste pitää paikkansa, kuolleisuus tulee olemaan suurinta eteläisessä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. H yvä E lämä 17 . Nykyisellään antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot tappavat noin miljoona ihmistä vuosittain. Täysjyväviljatuotteiden käyttö on aiemmin yhdistetty muun muassa pienempään sydänja verisuonisairauksien, paksuja peräsuolisyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.. Suuri osa potilaista toipuu niin hyvin, että he pärjäävät itsenäisesti arkitoimissaan, mutta noin 15–30 prosenttia jää pysyvästi vammautuneiksi ja 20 prosenttia tarvitsee laitoshoitoa
Kiusaamisen vaikutukset voivat jatkua vielä vanhuudessakin. H yvä E lämä Kiusaamisen arvet oireilevat vuosikymmeniä Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lapsuuden kokemusten ja terveen ikääntymisen väliseen yhteyteen. Teksti: Kati Wikström Kiusaaminen saattaa oireilla vuosikymmenten jälkeen muun muassa ihmissuhteissa. Kuva: Pexels/Pavel Danilyuk. 18
Kiusatuksi joutumisen kokemukset rinnastetaan nykytutkimuksissa perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kokemuksiin, kertoo psykoterapeutti Soili Poijula. Totuus on se, että hänelle on tehnyt pahaa häiriintynyt ihminen, eikä kiusattu ole syyllinen tai vastuussa häneen kohdistuneesta väkivallasta.. – Kiusatuksi joutuminen saattaa vaikuttaa vuosikymmeniä kiusaamisajankohdan jälkeen. Poijulan mukaan monimuotoisesti traumatisoituneen ihmisen itsetunto heikkenee, hän ei arvosta eikä hyväksy itseään ja tämä vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin sekä vuorovaikutukseen muiden kanssa. Lisäksi hän on muun muassa toiminut Suomen Psykologiliiton kriisija traumapsykologian toimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Jatkuva varuillaan olo estää olemasta oma itsensä. Keskus tarjoaa kokemukseen ja tutkimustyöhön perustuvia psykotraumatologian alan asiantuntijapalveluita. Osa kiusatuista voi selviytyä varsin hyvin, mutta toisilla toipuminen on rankempaa. – Lapsuudessa kiusatut ovat todennäköisemmin tyytymättömämpiä elämään ikäihmisinä kuin ne, joilla ei ole kokemusta kiusaamisen uhriksi joutumisesta. Jatkuva hälytystila rasittaa. Kiusatuksi joutumisen kokemukset luokitellaan tuoreissa tutkimuksissa vakavimmin traumatisoiviin väkivallan muotoihin perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kanssa, selventää Poijula. T utkimusten mukaan kiusaamisen uhreiksi joutuneiden yleinen terveydentila on muita huonompi, ja he kärsivät enemmän esimerkiksi kipuongelmista. – Traumatisoitunut uhri ottaa vastuun kokemastaan pahasta. – Tämä henkinen tila saattaa jäädä niin kutsutusti päälle, jolloin pelon kautta reagoiminen ottaa vallan. Tyypillisesti uhkaaviin tilanteisiin reagoidaan vetäytymällä ja yrittämällä selviytyä tilanteesta. H yvä E lämä 19 . Lapsuuden haitalliset kokemukset ovat yhteydessä useisiin ei-toivottuihin terveysvaikutuksiin vielä vanhoillakin päivillä. Häiriö pitää sisällään vakavia ja sitkeitä tunteiden säätelyn ongelmia, kielteisiä itseä koskevia uskomuksia sekä häpeän, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita. – Yleisesti ei ymmärretä, kuinka vakavasta väkivallasta kiusaamisessa on kyse. Kuva: Ari-Matti Huotari Soili Poijula on vuonna 2000 perustamansa Oy Synolon Ltd:n ja Suomen traumaterapiakeskuksen toimitusjohtaja. Poijula on laillistettu psykologi, laillistettu psykoterapeutti ja kouluttajapsykoterapeutti. Tilanteet voidaan pelon kautta tulkita uhkaaviksi, vaikka ne eivät sitä enää nykypäivänä olisikaan. Hän voi vähätellä kokemiaan tekoja ja syyllistää itseään eikä näe tapahtumia realistisesti. Minuus haavoittuu Kiusaamisen uhrilla on riski saada monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö. Tuolloin myönteiset käsitykset ja uskomukset itsestä, toisista ja maailmasta muuttuvat kielteisiksi, listaa Poijula. – Toisen ihmisen pahantahtoiset teot särkevät kiusatun turvallisuuden tunteen ja perusluottamuksen. . Reagointia ohjaavat trauman vinouttamat uskomukset, joiden mukaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti pahoja ja maailma on vaarallinen paikka. Yleisesti ei ymmärretä, kuinka vakavaa väkivaltaa kiusatuksi joutunut kokee. Lisäksi osa kärsii masennusoireista, kertoo psykoterapeutti Soili Poijula. Ulkomaailman havainnoiminen voi värittyä pelon kautta. Tämä riippuu siitä, kuinka pitkään kiusaaminen on kestänyt, millaista kiusaaminen on ollut ja kuinka kiusattu on itse sen kokenut sekä koulun ja vanhempien antamasta tuesta tai sen puutteesta
– Ikäihmisten on havaittu voivan parantaa mielenterveyttään keskittymällä positiivisiin ja merkityksellisiin tapahtumiin nykyisyydessä, kertoo Poijula. HE ’’Eristäytyminen, tilanteiden välttely ja muistojen hautaaminen eivät auta.’’ Kiusaaminen voi näyttäytyä esimerkiksi porukan ulkopuolelle jättämisenä tai eväämällä pääsy kaveriporukoihin. Läheisten tuki on merkittävää, samoin kuin vertaistuki, unohtamatta ammattilaisilta selviytymiseen saatua apua toipumisen eri vaiheissa. – Traumaperäisestä stressihäiriöstä, unihäiriöistä, masennuksesta tai ahdistuksesta kärsivän kannattaa hakeutua ammattitaitoisen psykoterapeutin vastaanotolle, kannustaa Poijula. Lapsuuden kokemukset kantavat pitkään elämässä. – On hyvä opetella vahvistamaan myönteisiä selviytymiskeinoja ja taitoja arjen haasteisiin, samoin kuin kehittämään itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. H yvä E lämä – Pitkällä aikavälillä koetut seuraukset voivat näyttäytyä esimerkiksi turvattomuuden tunteena, sosiaalisten tilanteiden aktiivisena välttelynä, itsensä arvottomaksi kokemisena ja kehonkuvan ongelmina. Yleisiä ovat myös masennusoireet, ahdistuneisuus, yksinäisyys ja huono fyysinen terveys sekä jopa itsetuhoisuus, tietää Poijula. – Kiusaamisen uhriksi joutunutta auttaa hänen kokemuksensa todesta ottaminen. 20 . Traumaperäinen ylivireystila näkyy usein esimerkiksi uniongelmina, ylireagointina, aggressiivisena käyttäytymisenä, masennuksena ja ahdistuksena. – Eristäytyminen, tilanteiden välttely ja muistojen hautaaminen eivät auta, vaan usein pahentavat tilannetta pitkällä aikavälillä. Osa traumatisoituneista turvautuu passiivisiin selviytymiskeinoihin, esimerkiksi syömällä liikaa, käyttämällä päihteitä tai liikkumalla liiallisesti. Vertaistuen on todettu poistavan häpeää, jota kiusaaminen saa uhrin kokemaan. On tärkeää oppia tunnistamaan ja tunnustamaan omat traumaattiset kokemukset sekä niihin liittyvät reaktiot, tunteet ja ajatukset. – Ammattiavun pariin olisi syytä hakeutua, kun kärsii kiusaamiseen liittyvistä ihmissuhdevaikeuksista, yksinäisyydestä tai itsetunto-ongelmista. Läheisiä ja ammattiapua Aika ei hoida traumaa, mutta tutkitusti korkea ikä voi lieventää yhteyttä kiusaamisen uhriksi joutumisen ja elämäntyytyväisyyden heikentymisen välillä. Kuva: Pexels/Mikhail Nilov. – Elämän rajallisuuden ymmärtämisestä syntyy halu ottaa etäisyyttä menneisyyden kielteisiin tapahtumiin sekä antaa anteeksi ihmisille, jotka ovat loukanneet menneisyydessä. Anteeksiantaminenkin auttaa vapautumaan uhrin asemasta. Kaikissa ikävaiheissa auttaa, jos on edes yksi läheinen, jonka kanssa asiaa voi pohtia
– En uskaltanut puhua asiasta kenellekään, edes kotona. – Pelkäsin kovasti, että omat lapseni joutuisivat kiusatuiksi. – Liikuntatunnilla nämä kiusaajat jättivät minut aina viimeiseksi valitessaan joukkuetta. Asia tulee ottaa esille – Kiusaaminen on vaikuttanut vuosikausia siihen, kuinka suhtaudun ulkonäkööni ja miten sen hyväksyin, summaa Grönbacka. – Olen kohdannut kiusaajiani muutamia kertoja ja osa on jopa Facebook-”kavereinani”. Kovasti ja mielellään naurava tyttö alkoi pitää käsiään suun edessä aina nauraessaan. Anitan mukaan kiusaamisen syinä olivat myös perheen silloinen auto ja vaatteet. Kerran juoksin Cooperin testin väkisin, verenmaku suussa ja pääsin neljän parhaan joukkoon. H yvä E lämä 21 . Kiusaaminen näkyi epävarmuutena ja heikkona itsevarmuutena. Uskon, että aikuisten puuttuminen asiaan olisi auttanut. – Hampaani ovat aina olleet ulospäin vinossa. Hänen perheensä kuului työväenluokkaan ja oli vähävarainen. – Itsetuntoni ja jätetyksi tulemisen pelko ovat seuranneet minua lähes tähän päivään saakka. Kouluun meneminen jännitti ja aiheutti monesti vatsakipuja. Nauraminen minulle ei ole koskaan loppunut. Kiusaamisesta syvät jäljet Anitan kiusaaminen alkoi nuorena, ja sen arvet näkyvät tänäkin päivänä. Hänen ilmeensä oli vertaansa vailla, kun tulin takahuoneesta. Minua nimiteltiin ”ylähuuleksi” ja se tuntui todella ilkeältä, muistelee Grönbacka. Kiusaajina olivat hieman parempien perheiden tytöt ja muutamat pojat. Oksensin maaliin tullessa, mutta ainakin sain jonkin aikaa hyväksyntää. Kuva: Grönbackan kotialbumi K iusaaminen alkoi viidennellä luokalla ja jatkui aina kahdeksanteen luokkaan saakka. Erään kerran vanha kiusaajani saapui asiakkaakseni tunnettuun brändiliikkeeseen. Näin jälkikäteen ajatellen olisi vaan pitänyt rohkeasti nostaa kissa pöydälle koulussa ja kotona. Samalla ajattelin kauhuissani myös sitä, jos heistä tulisi kiusaajia, sanoo Anita Grönbacka. Nykyään Anita Grönbacka on sinut itsensä ja maailman kanssa. – Kiusaaminen ilmeni muun muassa nimittelynä. Myös luottamus muihin koki vahvan kolauksen. HE Anita Grönbacka joutui nuorena kiusatuksi niin pahasti, ettei uskaltanut edes nauraa julkisesti. Se paheni vuosi vuodelta, kertoo 60-vuotias Anita Grönbacka. Kuva: Grönbackan kotialbumi. Tyytyväisyys elämään saa näkyä. Tyttönimeni oli Kukkonen, joten ”kukkokiekuu” kaikui koko tuon ajan. – Minua nimiteltiin ”halpikseksi”, koska perheellämme ei ollut varaa merkkivaatteisiin. Kiusaaminen vaikutti tuolloin niin, että nuori tyttö itki itsensä usein uneen. Hän ei tuolloin uskaltanut puhua asiasta, mutta haluaa nostaa sen esille nyt
(Vastapaino). Asuu Espoossa. Uusi näkökulma menneeseen Saarenheimon mukaan psykoterapiassa käsitellään monia sellaisia asioita, jotka tässä hetkessä jotenkin rajoittavat ihminen elämää tai aiheuttavat hänelle ahdistusta tai masennusta, mutta joiden juuret ovat menneisyydessä, vaikka ne eivät ilmenisi tietoisina muistoina.. Hän on kirjoittanut aihepiiristä kaksi kirjaa, vuonna 2012 ilmestyneen esseekirjan Muistamisen vimma ja vuonna 2024 julkaistun teoksen Kuka minä olen. 22 . Näitä puolia emme useinkaan ajattele muistoina, mutta nekin ovat osa omaelämäkerrallista muistia, joskin monesti tiedostamatonta. H yvä E lämä P sykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Marja Saarenheimon mielestä muisti määrittää meitä monella tapaa ja on käsitteenä laaja. hetkestä. – Tietoisia omaelämäkerrallisia muistoja ovat asiat, tapahtumat ja tilanteet, jotka muistamme menneisyydestä ja joiden pohjalta rakennamme tietynlaista identiteettiä ja tarinaa siitä, keitä olemme. Tämä ei silti tarkoita, että muistot olisivat keksittyjä, mutta ne eivät koskaan ole kopioita menneistä tapahtumista, hän painottaa. – Esseekirjassa tarkastelin kuutta kaunokirjallista teosta muistamisen näkökulmasta. Heistä kerättiin aineistoa tekemällä elämäkertahaastatteluja. Harrastaa lenkkeilyä ja agilityä koiran kanssa sekä kirjoittamista. – Muistimme ei pelkästään toista sitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä, vaan mukaan tulee koko ajan erilaisia osasia vaikkapa nykyMuistot muokkautuvat matkan varrella Muistia ja muistoja tutkineen psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimon mukaan muistot usein muuttuvat vuosien aikana. Perheessä kaksi aikuista tytärtä ja neljä lastenlasta. Tein iäkkäiden ihmisten muisteluista väitöskirjan vuonna 1997. Aihe on pyörinyt Saarenheimon mielessä siitä lähtien eri muodoissaan, osin siksi, että hänen työssään psykoterapeuttina muisti ja muistaminen ovat keskeisessä roolissa. Muistot muokkautuvat. Teksti: Liisa Airaksinen Marja Saarenheimo 70-vuotias. Menneisyys on rakentunut meihin ja tehnyt meistä tietynlaisia ihmisiä, Saarenheimo sanoo. – Rupesin silloin pohtimaan, mitä kaikkea haastatteluissa oikein tapahtui ja mikä muistojen ja muistamisen merkitys oli. tutkin minuuden ja muistin suhdetta. Nykyhetken perspektiivi muokkaa muistoja, eivätkä ne ole kopioita menneestä. Kirjassani Kuka minä olen. Saarenheimon kiinnostus tutkia muistin ja muistojen vaikutusta ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin syttyi 1990-luvulla, kun hän oli mukana tutkimassa 75-vuotiaita ihmisiä ja heidän mielenterveyttään. Psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija. – Kokemistamme menneistä asioista on muodostunut meille tottumuksia ja ajattelumalleja sekä tapoja kokea tunteita, käyttäytyä ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Syntynyt Porissa
– Kaikkiin muistoihin pätee se, että ne ovat erityisesti mieleen palauttamisen hetkellä epävakaita ja alttiita muuttumaan. –?Muistoilla voi tsempata itseään valikoimalla, mitä rupeaa muistelemaan tai mihin suuntaa huomionsa, psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Marja Saarenheimo vinkkaa. . – Psykoterapiassa pyritäänkin siihen, että suhde menneisyyden vaikeisiin asioihin muuttuisi ja niitä voisi katsoa vähän etäämmältä ja vähän toisenlaisesta näkökulmasta, jolloin vaikeatkaan muistot eivät ehkä olisi niin piinallisia. Nykyään puhutaan paljon ylisukupolvisista muistoista. H yvä E lämä 23 . Sen sijaan voi periytyä esimerkiksi jokin tietty tapa suhtautua asioihin tai tietynlainen tunnemaisema tai ajattelumalli, Saarenheimo sanoo. – Vaikka ajatus tuntuu kiehtovalta, muistot eivät sellaisinaan periydy sukupolvelta toiselle. Niihin voi liittyä esimerkiksi muisteluhetken tapahtumia tai elementtejä luetusta tai kuullusta.. Hän huomauttaa, että kun suvussa ja perheessä puhutaan asioista, ihmisillä voi olla myös niin sanottuja toisen sukupolven muistoja eli mielikuvia tapahtumista, joissa ei itse ole ollut mukana, vaan joista on kuullut vanhempiensa tai isovanhempiensa puhuvan, vaikkapa sodista tai muista kollektiivisista, traumaattisista asioista
Voi myös pyrkiä palauttamaan tietoisesti mieleen muistoja, jotka tuottavat mielihyvää, Saarenheimo kannustaa. – On tärkeätä hakeutua avun piirin, jos menneet asiat alkavat rajoittaa omaa arjen toimintaa tai viedä mielialaa niin pahasti pakkasen puolelle, ettei jaksa yksin omien asioidensa kanssa. H yvä E lämä Muistoihin sekoittuu aina osasia myös vaikkapa nykyhetkestä. psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimo pohtii minuuden ja muistin suhdetta ja kysyy, mikä minuudessa on menneisyyttä ja mikä tulevaisuutta, mikä totta ja mikä kuvitelmaa, mikä sisäistä ja mikä ulkoista, mikä ainutkertaista ja mikä kollektiivista. Monilla ihmisillä on kokemuksia siitä, että ikävät muistot pyrkivät tahtomatta palaamaan mieleen. Sovinto menneen kanssa Saarenheimon mukaan psykoterapiassa muistojen kanssa työskentely ei ole itseisarvoista, vaan niiden käsittely tähtää siihen, että voisimme elää tasapainoista elämää nykyhetkessä. Katse itsestä ulospäin Saarenheimon mielestä yksilökeskeisessä kulttuurissa korostuu oman identiteetin ja minuuden jatkuva pohtiminen. Huomio suuntautuu pikemminkin omaan itseen kuin itsestä ulospäin. Saarenheimo pitää kuka minä olen -kysymystä niin moniselitteisenä, ettei siihen ole edes tarpeen löytää yhtä ainoata vastausta. Liiallinen oman mielen asioissa vellominen ei useinkaan paranna mielialaa. Muistojen tukahduttaminen pikemminkin kostautuu, ja ne tulevat entistä itsepintaisemmin mieleen. – Ihmiset tulevat usein psykoterapiaan ajatellen, että siellä löytyisi aito minä. Saarenheimo kehottaakin hakemaan apua, jos menneisyyden ikävät tapahtumat pyörivät jatkuvasti mielessä, eikä niistä pääse eteenpäin. – Jonkinlaisen sovinnon tekeminen oman menneisyytensä kanssa on tärkeä asia oman mielenterveyden kannalta. Mutta onko sellaista. Kuva: Pixabay Kirjassaan Kuka minä olen. – Mieli tuppaa olemaan itsepäinen, eikä kovin helposti ota vastaan käskyjä. Siksi ne eivät ole koskaan kopioita menneestä, mutta silti aitoja, eivätkä keksittyjä. Ajattelen kuitenkin, että katseen kääntäminen välillä pois itsestä on usein vapauttavaa. Saarenheimon mukaan niiden pakonomainen tukahduttaminen ei kuitenkaan yleensä tuota toivottua tulosta. Sen sijaan voi kokeilla päästää lempeästi irti jatkuvasti mielessä pyörivistä asioista ja kääntää huomionsa asioihin, jotka kiinnostavat tässä hetkessä. – Sinänsä en ota kantaa siihen, onko yksilökeskeisyys hyvä vai paha asia tai voisiko sitä millään yksinkertaisilla keinoilla muuttaa. 24 . – Itse edustan sellaista ajattelutapaa, että ihminen voi monesti parhaiten silloin, jos hän pystyy hyväksymään itsensä keskeneräisenä, ristiriitaisena ja monenlaisena. HE. Ihmiset ovat huolissaan siitä, kuka itse on
Psykologi ja tanssija liiketerapeutti Päivi Pylvänäisen johdolla kurssilla opitaan, miten liikunta vaikuttaa kehokokemuksen kautta mielialaan, ja miten esimerkiksi tanssija liiketerapialla voidaan vaikuttaa mielenterveyteen. Tutustumaan ja ilmoittautumaan kurssille päästään Jyväskylän avoimen yliopiston sivujen kautta. Lisäksi ammattilaiset ovat kertoneet saaneensa työkaluja työhönsä asiakkaiden parissa. Kurssi onkin kerännyt paljon hyvää palautetta. H yvä E lämä 25 . Osallistujat saavat tietoa ja ohjeita, miten omaa tai terveydenhuollossa asiakkaiden mielenterveyttä voi edistää arjessa liikunnan keinoin. HE Liikunta hoitaa mieltä Kurssilla opitaan muun muassa, miten liikunta vaikuttaa kehokokemuksen kautta mielialaan, ja miten esimerkiksi tanssija liiketerapialla voidaan vaikuttaa mielenterveyteen. Kaikille halukkaille avoin verkkokurssi tarjoaa tutkittua tietoa liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen.. Mielenterveys ja liikunta -verkkokurssilla perehdytään tarkemmin liikunnan mielenterveyttä edistäviin mekanismeihin ja siihen, minkälaista liikuntaa ja palautumisen keinoja suositellaan mielenterveyden edistämiseksi. Tämä todennäköisesti aiheuttaa pidentyneitä hoitojonoja ja hoidon viivästymistä. Kelan raportin mukaan vuonna 2023 suomalaisista yli 100 000 oli mielenterveysperusteisella sairauspäivärahalla. Liikunta voi lisätä mielihyvähormoneja ja parantaa siten mielialaa. S uuren suosion saanut Jyväskylän yliopiston Mielenterveys ja liikunta -verkkokurssi antaa tietoa ja ymmärrystä liikunnan positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen. Tutkitun tiedon mukaan liikunnalla voidaan edistää mielen hyvinvointia ja liikunnalla onkin monia merkittäviä mielenterveyteen vaikuttavia mekanismeja. Lisäksi säännöllisellä liikunnalla voidaan kasvattaa koettua pätevyyden tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisätä kehontuntemusta. Eri teemojen kautta liikunnan ja mielenterveyden yhteyksiä käydään läpi monelta kantilta – tutkimustietoon perustuen, mutta käytännönläheisesti. Samaan aikaan THL:n kouluterveyskysely paljastaa, että esimerkiksi yläasteikäisistä ja toisen asteen tytöistä hieman yli kolmannes raportoi sekä ahdistuneisuudesta että masennusoireilusta. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Juuso Jussila esittelee kurssilla yksityiskohtaisesti ja tutkimusten valossa mekanismit, joilla liikunta vaikuttaa positiivisesti mielen hyvinvointiin. Kesällä julkaistu kurssi on ollut suosittu, ja sitä on ollut suorittamassa jo tuhat opiskelijaa. Kurssi on kaikille avoin ja ilmainen. Osa on kertonut saaneensa tietoa ja motivaatiota oman mielenterveyden edistämiseksi liikunnan avulla. Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana ja toisaalta niiden hoitamiseen varattu rahoitus on jäänyt suhteessa pienemmäksi. – Kurssi on suunniteltu ihan kaikille heille, jotka haluavat edistää omaa mielenterveyttään sekä ammattilaisille, jotka työskentelevät mielenterveyden parissa, kertovat kurssia rakentaneet väitöskirjatutkija Onni Hämäläinen ja yliopistonopettaja Heikki Kivistö Jyväskylän yliopistosta. Kurssin sisällön tuottajina on jokaisen kurssiteeman osalta Suomen huippuammattilaiset, yhteensä seitsemän eri asiantuntijaa
H yvä E lämä Ota vastuu ihmissuhteistasi Riidat, mykkäkoulut, mielipide-erot, etäisyyden otot – vaikeat tunteet aiheuttavat ihmissuhteissa paljon kärsimystä. Teksti: Tarja Pitkänen Riitelyä ei yleensä voi parisuhteessa kokonaan välttää. Yksi olennainen hyvän keskustelun elementti on tilan tuntu.. Mutta jos osaa säädellä omia tunteitaan ja ymmärtää niitä myös toisissa, voi paremmin niin parisuhteessa, vanhempana, ystävien kanssa. 26 . Riidan mallia voi kuitenkin opetella muuttamaan rakentavaan suuntaan. Riidan kulkuun voi kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa harjoittelemalla omaa ilmaisuaan ja neuvottelukykyään
Asiat kuitenkin hoidettiin, työtä tehtiin ankarasti ja valittamatta, sisulla. Sotien perintö Aggression käsittelyn vaikeudet kumpuavat usein kaukaa. Erilaisten vaiheiden jälkeen elämme parhaillaan mielenterveyskriisin aikakautta, jota leimaa jälleen yleinen turvattomuuden kokemus. Seuraavat sukupolvet perivät saman kunnollisuuden ja kestämisen vaatimuksen. Suomessa kannetaan monissa suvuissa ylisukupolvisia traumoja ja historian taakkoja, jotka vaikuttavat aina uusien sukupolvien elämään. Köyhyys lisääntyi, kun työttömyys kasvoi, ulosottoon joutuneiden määrä lisääntyi ja suuri joukko suomalaisia ylivelkaantui pahasti. Lapset oppivat painamaan tunteensa alas ja piilottamaan ne, myös itseltään. Jotta tunteiden viestin pystyisi käsittämään, tunteet täytyy ensin tunnistaa ja nimetä. Viha herättää usein toisissa torjuntaa, mutta se mitä kiukkuinen läheinen tarvitsisi, on kuuntelu ja myötätunto. Heli Pruuki on teologian tohtori ja psykoterapeutti. Silloin voi käyttää omaa aggressiota viisaasti rajojen asettamiseen. Kun ihminen oppii ottamaan vastaan omia ja toisen tunteita ja ymmärtämään niiden viestejä, voi turvallisuus suhteessa itseen ja toiseen vahvistua. Ota vastuu siitä, miten toimit ihmissuhteissasi. Tunnetaidot ovat aina kytköksissä myös vuorovaikutustaitoihin: miten olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja toisaalta itseen. Tänä syksynä ilmestynyt Heli Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen realistinen ja ihmistä ymmärtävä opas Viha voimaksi – Vaikeat tunteet ihmissuhteissa kertoo, kuinka käsitellä läheisten välillä vellovia vaikeita tunteita. Sodasta palanneille ei ollut tarjolla apua eikä purkukeinoja. H yvä E lämä 27 . 1990luvun lama oli monelle perheelle äärimmäisen raskasta aikaa. Monet mielenterveyden haasteet johtuvat hankalista tunteista, jotka ovat jääneet aikanaan käsittelemättä, tai niitä on tässä päivässä vaikea kohdata ihmissuhteissa ja itsessään. – Hankala tunne ei tarkoita väärää tai kiellettyä tunnetta, vaan vain tunnetta, joka on vaikea ottaa käsittelyyn. Perheiden ahdinko johti päihteiden lisääntyneeseen väärinkäyttöön, avioeroihin, sairauksiin ja itsemurhiin, Heli Pruuki sanoo. Pinnan alla kytevää vihaa, katkeruutta ja vihanpitoa on yhä tunnistettavissa sodan kokeneissa suvuissa, sillä keinoja purkaa ja käsitellä järkytystä ja traumaa ei ole ollut. Ei ole väärää tunnetta Heli Pruuki ja Terhi Ketola-Huttunen puhuvat vaikeista tai hankalista tunteista – ei negatiivisista tunteista. Lähihistoriamme suurimpia katastrofeja ovat olleet sisällissota vuonna 1918 sekä toinen maailmansota 1939-1945. Tärkeää on myös oppia tunnistamaan itsensä tai toisen vahingollinen kohtelu. Tunteita ei voi hallita torjumalla. Kun opettelee jakamaan vaikeita tunteita, ihmissuhteiden turvallisuus vahvistuu. Kumpikin on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa itsetunnosta, tunteiden kohtaamisesta ja perheen ihmissuhteista. Terhi Ketola-Huttunen on teologian maisteri ja psykoterapeutti. . Yhdessä he ovat julkaisseet myös teoksen Vihainen nainen – Hyvä, paha aggressio. R aivoatko rakkaimmillesi. Mielenterveyttämme kuormittavat muun muassa ilmastonmuutos ja luontokato, koronavuosien eristyneisyys, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Venäjän hybridivaikuttaminen Suomen itärajalla, ja maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus ja epävakaus monine näkökulmineen.. Tunne ei koskaan ole paha, vaikka se voi tuntua pahalta, Pruuki sanoo. – Lama oli valtavan traumatisoiva, eikä siitä vieläkään ole kunnolla puhuttu. Lapset kasvoivat vaistoten puhumattoman: aikuisten läpikäymät kauheat kokemukset, järkytyksen, pelon ja tuskan. Silloin itsensä ymmärtäminen helpottuu, ja samalla helpottuu omien tunteiden kuvailu toiselle. Sotien myötä traumoja kantava kansamme jäi varsin sanattomaksi sen suhteen, mitä se oli joutunut kokemaan. Mielenterveyskriisien aikakausi Uusia traumatisoivia jaksoja oli edessä. Sodat vaikuttivat tunneilmapiiriin, ja ne vaikuttavat edelleen. Kirja sisältää tosielämän tapauskertomuksia sekä konkreettisia harjoituksia, jotka auttavat kanavoimaan aggressiotunteita myönteisellä tavalla. Samalla opittiin ajattelemaan, että oma olemassaolo ja hyväksytyksi tuleminen ansaitaan ahkeruudella, työnteolla ja suorittamisella. Tunteen ja kiintymyksen ilmaisu oli Suomessa varmasti ollut aiemminkin niukkaa ja välttelevää
– Seurauksena miellyttämisestä on se, että lopulta jossain vaiheessa tulee stoppi ja ihmi. 28 . Jos rajoja ei ole, esimerkiksi työelämässä, sukulaisten parissa tai millä elämänalueella tahansa, ihminen ajautuu jatkuvasti tilanteisiin, joissa ei haluaisi olla, Ketola-Huttunen sanoo. Väkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista, emotionaalista tai henkistä. On myös normaalia, vaikka ei useinkaan rakentavaa, että turvattomuus saa vihan muodon. On normaalia reagoida aikamme haasteisiin, ahdistua niistä ja kokea olonsa turvattomaksi. Viha voimaksi tarkoittaa sitä, että mitä enemmän sitä oppii tuntemaan, sitä enemmän sitä pystyy myös hyödyntämään, Terhi Ketola-Huttunen sanoo. Usein aggression synonyymina käytetään vihaa, mutta aggressiotunteita on eriasteisia ja -sävyisiä – kuten harmistuminen, ärsyyntyminen ja ärtyminen, inho, kiukku ja suuttumus, vihanpito ja raivostuminen aina silmittömään raivoon saakka. Ihminen voi satuttaa pahasti heitä, joita rakastaa kaikkein eniten. Vihalla monta tehtävää Aggressio on yleiskäsite yhdelle ihmisen perustunteista, ja sillä on monta sävyä. Myös mustasukkaisuus on tavallinen yhdistelmätunne. Lisäksi on esimerkiksi sosiaalisen, hengellisen ja taloudellisen väkivallan muotoja, kuten eristäminen, pakottaminen, kontrollointi ja laiminlyönti. – Mutta jos omaan vihan tunteeseen ei ole otetta, silloin se voi myös tuhota ja olla esteenä hyvälle elämälle. Kipu voi olla loukkaantumista ja pettymystä toiseen, surua menetyksestä hylätyksi tulemisen, eron tai kuoleman kautta tai luopumista itselle tärkeistä asioista tai ihmisistä. Siksi turvaudutaan miellyttäjän, kiltin ihmisen rooliin. Pettymys kääntyy myös helposti toiseksi aggressiota sisältäväksi yhdistelmätunteeksi eli kateudeksi. Ketola-Huttunen haluaa muistuttaa, että koulukiusaaminen on kouluväkivaltaa, ja siihen olisi puututtava nykyistä voimakkaammin. H yvä E lämä –?Vihan muuttaminen voimaksi tarkoittaa, että kykenemme asettamaan rajoja silloin, kun tarve vaatii, toteaa Terhi Ketola-Huttunen (vas.). – Vihalla on monta tehtävää. Surun rinnalla kulkee usein yksinäisyys ja tunne siitä, ettei ole tullut kuulluksi oman kivun ja hädän kanssa. Puolustaminen tarkoittaa, että uskaltaa puuttua asioihin silloin, kun joku ylittää oman tai läheisen rajan. – Kouluväkivallalla on niin järkyttävät ja kauaskantoiset vaikutukset ihmisen elämään, että se pitäisi saada lainsäädännön kautta kunnolla rangaistavaksi. Itsensä ja toisten suojaaminen vaatii myönteistä aggressiota, kykyä puolustaa. Myönteistä aggressiota Terve aggression kanavointi tarkoittaa vaikkapa sitä, että ihminen osaa sanoa ei silloin, kun kokee, että tunnetasolla tai fyysisesti joku uhkaa häntä tai tekee väärin. – Kirjan ydinsanoma on ehkä se, että rajat suojaavat ihmistä sekä henkisesti että fyysisesti. Viha usein suojaa ihmistä kivulta, joka tekee jo tuloaan. Vihan käsittely on haastavaa, koska taustalla on valtava menettämisen pelko, pelko ihmissuhteen katkeamisesta, jos vihaa tai suuttumusta ilmaistaan. Suoraa, tuhoavaa aggression kanavointia ovat kaikki väkivallan muodot. – Omaan vihaan ja omiin asenteisiin kannattaa opetella suhtautumaan myötätunnolla, ja samoin toisen tunteisiin, sanoo puolestaan Heli Pruuki
Riidan mallia voi opetella muuttamaan rakentavaan suuntaan. Todella yleistä on ollut, että lapsi on joutunut omaan huoneeseen ”miettimään” yksin, jos on ilmaissut kiukkua tai suuttumusta. Suurin osa ihmisistä joutuu kokemaan, ettei elämä menekään niitä raiteita pitkin, mitä on niin hartaasti suunnitellut. Hyvin monet naiset kamppailevat tunteidensa kanssa myös aikuisina. – Viha on lopulta yleensä hädän tunne, vaikka se ei ehkä näytä siltä. Silloin kumpikin kunnioittaa toisen reviiriä ja lupaa ajatella asioita monelta eri kantilta. Mikäli taas kasvuympäristössä erimielisyydet ovat merkinneet sotatilaa, jossa loukataan toista henkisesti, emotionaalisesti ja jopa fyysisesti, alkukantaiset vaistot saattavat yhä puskea vahvasti pintaan. Tilan tuntua keskustelussa voi ylläpitää esittämällä omat ajatuksensa joustavalla tavalla ja kertomalla kannoilleen perusteluja. Mutta kyllä siellä vihan alla on joku hätä, ja sitä voi helpottaa parhaiten, kun omaa vihan tunnetta ei torjuta, vaan sitä kuunnellaan. Riippuvuus eli addiktio esimerkiksi päihteisiin, pornoon, pelaamiseen tai työhön on keino pitää tietoisuutta irti siitä, mikä on tuskallista ja kipeää. Siksi kaiken sen sekamelskan alla, jota elämä tarjoilee, olisi tärkeää saada myötätunnon voima käyttöön. Myötätunnon voima on siinä, että sillä muutetaan ihmisyyttä tietoisempaan, terveempään suuntaan. On tärkeää oppia tuntemaan itseään, omia tarpeitaan ja tunteitaan. Ei kannata olettaa mitään toisesta, vaan kertoa omasta puolestaan omia ajatuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Kun ei ole läheistä kontaktia itseen eikä keinoja käsitellä omia tunteita ja traumoja, ihminen etsii minkä tahansa keinon selviytyä. Läheisriippuvuudella on tavallaan samankaltainen mekanismi: elämä on reagointia riippuvuuden kohteeseen eli kumppaniin. HE. Vihan ja halveksunnan kasvattaminen ei tätä tee. Ihminen voi kanavoida vaikeiden asioiden kohtaamisen ja tunteiden välttelyn monenlaiseen riippuvuuteen. Tulee uupumusja masennusoireita, kenties fyysisiä sairauksia, tai vaikka aivan täysromahdus. On tunnistettava omat rajansa: mikä minulle sopii, mikä ei. Vasta sitten siihen voi vastata. Hän saattaa niellä tunteensa vuosikaudet. Perustelut voivat tuntua puhujan mielestä itsestään selviltä, mutta kuulijalle ne eivät välttämättä ole ollenkaan sitä. Tämän kasvatusperinteen satoa korjataan yhä esimerkiksi parisuhteissa, vaikka niissä juuri pitäisi voida luottaa toisen kykyyn olla rinnalla vaikeinakin hetkinä. Suojamekanismina välttely Monilla on pyrkimys vältellä hankalilta ja vaikeilta tuntuvia tunteita. Myötätunnon voimalla Emme pysty kontrolloimaan elämää, vaikka pyrkisimme elämään kuinka oikein. nen alkaa oirehtia. Lähtökohta on tiedostaa omat riidan mallit eli se, miten itse käyttäytyy riidan puhjettua, ja itseä syyllistämättä ymmärtää, mistä omat reaktiot ja tunteet johtuvat. Viha voimaksi – Vaikeat tunteet ihmissuhteissa kertoo, kuinka käsitellä läheisten välillä vellovia vaikeita tunteita. Yksi olennainen hyvän keskustelun elementti on tilan tuntu. Läheisriippuvainen etsii alitajuisesti kumppanin, jolla on käsittelemättömiä traumoja ja tällä tavoin hän välttyy kohtaamasta omia kipeitä kohtiaan. Riitelyn ja rauhoittumisen taito Jos on kasvanut tasapainoisessa ympäristössä ja saanut eväät luottaa toisiin, aikuisuuden ristiriitatilanteissa on helpompaa säilyttää oma sisäinen turvallisuus ja tarjota sitä myös toiselle. Sen kulkuun voi kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa harjoittelemalla omaa ilmaisuaan ja neuvottelukykyään. Näin hän on siis jäänyt täysin vaille aikuisen tukea vaikeiden tunteiden kanssa. Toisen mielipidettä ja sen perusteluita on tärkeää kysyä ja kuunnella tarkasti. H yvä E lämä 29 . Vihaa ja muita aggressiotunteita on pidetty merkkeinä tuhmuudesta, ja niitä on käsketty häpeämään. Mutta kiltti voi myös parantua ylikiltteydestään. Lukemattomat aikuisiksi kasvaneet ”kiltit tytöt” elävät elämänsä laittaen itsensä sivuun ja palvellen muita. Lopulta tapahtuu jotain ja tulee stoppi: joko mieli tai keho sairastuu. Mielipiteiden perusteleminen on tärkeää. Riitelyä ei yleensä voi kokonaan välttää
Nopeus on valttia käsivammojen hoidon käynnistämisessä, sillä pitkittyessään vaivan hoito ja kuntoutus vaikeutuvat. Käsi kuvataan röntgenillä murtuman varmistamiseksi. Pienillä teoilla voi merkittävästi vähentää liukastumisriskiä ja suojata itseään talven haasteilta ja nauttia talvesta turvallisesti. Hyväasentoinen murtuma: Hyvässä asennossa oleva murtuma ranteessa hoidetaan Miten välttää murtumat liukkailla keleillä Talvi tuo mukanaan liukkaat kelit, jotka voivat yllättää kenet tahansa. Myös ranteen nivelsidevammat ovat yleisiä liukastumisissa. Pidä huolta itsestäsi ja nauti talvesta turvallisesti! Talven tuomat liukkaat kelit voivat yllättää kenen tahansa.. Tällöin kyseessä voi olla luunmurtuma, joka vaatii tarkempaa lääkärin tutkimusta. 30 . Paras ensiapu loukkaantuneelle kädelle on nostaa se välittömästi ylös ja asettaa vammakohdalle kylmä jääpussi turvotuksen vähentämiseksi. H yvä E lämä Y leensä jalankulkijan tasapainon pettäessä suojareaktio on ottaa kehon paino vastaan kädellä. On tärkeää tietää miten toimia, kun tasapaino pettää ja kaatuminen on väistämätöntä. Lisäksi kipeä alue tulisi tukea lastalla ja sideharsolla. Jääpussin ja ihon väliin kannattaa laittaa kangasta, jotta vältytään paleltumisvammoilta. Mitä tehdä heti. Useimmiten kaaduttaessa murtuu joko ranteen värttinäluun alaosa tai sen vieressä oleva veneluu. Röntgenkuva paljastaa murtuman sijainnin ja tyypin. Jos ranne turpoaa, kipuilee tai on virheasennossa on syytä mennä lääkäriin
Toipumisaika riippuu vamman tyypistä ja henkilön omasta toimintakyvystä. * Tasapainoa voivat heikentää epäsopivat lääkkeet, heikko näkö ja alkoholin käyttö. Asiantuntijana käsikirurgian erikoislääkäri Eero Waris. Ranne on usein jäykkä, turvonnut ja lihasvoimaltaan heikentynyt vamman ja pitkän kipsihoidon seurauksena. Kiinnitä huomiota kotihoitoon Rannemurtuman hoidossa kipsi pysyy yleensä kädessä noin 4-5 viikkoa. * Säännöllinen liikunta, riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti auttavat myös ehkäisemään osteoporoosia, joka heikentää luustoa. Panox Woman Panox Prosta Forte aikuisten miesten hyvinvointiin, keski-ikäisille yli 40-vuotiaille miehille. On tärkeää pitää kipsattu ranne kohoasennossa turvotuksen vähentämiseksi, eikä antaa sen roikkua alaspäin. Jos työssä joutuu kantamaan raskaita taakkoja, on suositeltavaa keventää työnkuvaa kuntoutuksen ajaksi. 100% luontainen valmiste, joka virkistää mieskuntoa ja miehistä sukupuolielämää. Lääkäri ja fysioterapeutti antavat ohjeet kotona tehtäviin harjoituksiin, venytyksiin ja vahvistaviin harjoitteisiin, jotka vahvistavat kättä. . Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Kuntoutuksen kesto vaihtelee murtuman ja hoitomenetelmän mukaan, ja se voi kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. * Hyvät jalkineet ja liukuesteet ovat suositeltavia.. Sinkki edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaalina ja E-vitamiini puolestaan edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Kivun lievittämiseksi voi käyttää tulehduskipulääkkeitä ja tarvittaessa tukea kättä kantositeellä. * Kiinnitä huomiota ympäristön mahdollisiin vaaratekijöihin ja liiku rauhallisesti. Vammautunutta kättä on hyvä käyttää päivittäisessä arjessa. Tyydyttävä seksielämä on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta ja perhe-elämää. Kipsin poistamisen tai leikkauksen jälkeen alkaa vammaranteen aktiivinen kuntoutus. HE Näin ennaltaehkäiset liukastumiset ja rannemurtumat * Huolehdi hyvästä liikuntakyvystä ja tasapainosta vahvistamalla alaraajojen lihaksia. L-arginiini-yrtti-sinkki*valmiste Panox on mieskunnon ja elinvoiman ylläpitämiseen tarkoitettu ravintolisä, joka tukee luonnollisella tavalla miehistä vireyttä, hyvinvointia ja energisyyttä. Panox Original Naisen seksuaalisen halun lisäämiseen tarkoitettu 100% luonnollinen, kotimainen valmiste. Panox Woman tasapainottaa hormonitoimintaa ja vähentää väsymystä (B6-vitamiini). Panox Prosta Forte Naisten ja miesten yhteiseen hyvinvointiin yleensä kipsillä. Kipsin ulkopuolella olevia niveliä, kuten sormia sekä kyynärja olkapääniveltä, tulisi liikuttaa aktiivisesti, jotta ne eivät jäykisty ja käden toimintakyky palautuu nopeammin. Väsymys, kiire, työpaineet, stressi, elämäntavat, ikä, valvominen ja monet muut syyt voivat heikentää libidoa. Murtuma on huonossa asennossa tai pirstaleinen: Murtuma voi vaatia leikkausta. Kuntoutuksella on tärkeä rooli käden toimintakyvyn palauttamisessa. Suihkussa kipsi on suojattava kastumiselta ja haurastumiselta. Ranteen venähdys: käden käyttöä jatketaan yleensä normaalisti lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Myös tietyt nivelsiteiden repeämät saattavat vaatia leikkaushoitoa. H yvä E lämä 31 . *Edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaaleina. Valmiste sisältää kurpitsansiementä, sahapalmua, sinkkiä ja E-vitamiinia
Kuva: Arja Havakka. Teksti: Merja Kiviluoma Ensimmäisen levyn tehdessään laulaja-basisti Arja Havakka oli työskennellyt ravintolamuusikkona lähes kolme vuosikymmentä. H yvä E lämä – Musiikki on ihmeellinen ilmiö Lokki-valssilla suosioon ponnahtanut, 80-vuotias Arja Havakka käy edelleen säännöllisesti laulamassa hoivakodeissa. 32 . Lokki-valssi lennätti hänet soittolistojen kärkeen
Lokki on alun perin venäläinen kansanlaulu. Ennen häntä Lokin levyttivät suomeksi Mauno Kuusisto (1971), Maritta Tammenoja (1979), Juhani Halmentoja(1984), Juhani Nummi (1988), Eila Torvela (1989), Reijo Salminen (1991), Kristiina Mäki (1992), Antti Vanninen (1993) ja Viljo Askola (1994). Nykyisin minulla on kolme vakituista yhtyettä: Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. – Näyttää siltä, että musiikki on ainoa, joka pääsee ihmisen sisimpään – sinne, minne mikään muu ei pääse. – Äidilläni oli kaksi työtä. Arja sai jo 4-vuotiaana ensimmäisen laulukeikkansa lastentarhan pikkujouluihin.. . Hän oli verhoilija ja puutarhuri. Havakka käy hoivakodeissa myös yksin laulamassa tallennetun taustamusiikin kanssa. ’’Kun melodia lähtee soimaan, vanhuksen silmät avautuvat, käsi tai jalka antaa rytmiä.’’ H oivakodeissa käyn ikään kuin tapaamassa isovanhempiani, koska en ehtinyt tavata heitä, ennen kuin he nukkuivat pois, iskelmälaulaja ja basisti Arja Havakka kertoo hoivakoteihin tekemiensä lauluvierailujen motivaattorista. Lokki-valssi lennätti Havakan valtakunnalliseksi suosikiksi. Kun kerron, mikä kappale on tulossa, vielä ei tapahdu mitään. Myös tanssipaikoissa sitä odotetaan, muuten ulko-ovella on vihaisia ihmisiä! laulaja naurahtaa. Monilla heillä on silmät kiinni. Havakka pitää vanhusten kohtaamisista. – Hoivakodeissa on minulle monia rakkaita vanhuksia. Musiikilla saadaan ihminen havahtumaan hetkeksi ulos omasta maailmastaan, pohtii Havakka. Lauloimme usein yhdessä lastenlauluja. Havakka ei ole suinkaan ensimmäinen laulaja, joka sen on levyttänyt. – Oma orkesterini minulla oli vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen olen toiminut freelancerina. Albumia myytiin yli 34 000 kappaletta, keikkoja Havakka teki puolen vuoden aikana 170. Tarvittaessa teen keikkoja niiden laulusolistina, hän summaa nykypäiväänsä. Lokin tarina Havakka levytti Lokki-valssin vuonna 1994. Musiikki onkin ihmeellinen ilmiö, hän toteaa. Vasta Arja Havakan myötä Lokki koki varsinaisen nousukiitonsa. Levystä tehtiin pian uusi versio, ja muutaman kuukauden sisällä se myi kultaa. – Ilman Lokki-valssin laulamista en uskalla lähteä hoivakodeistakaan. – Jos muistisairasta vanhusta pyydetään heiluttamaan kättä, sitä harvoin tapahtuu. Valssi päätyi Havakan ensilevylle, kun hän oli 50-vuotias. – Tutustuin Keminmaan Eläkeliiton puheenjohtajaan, jonka rohkaisusta päädyin laulamaan Eläkeliiton tapahtumiin ja liityin järjestöön. H yvä E lämä 33 . – Musiikkihetkiimme tuodaan usein vanhuksia pyörätuolissa, joitakin sängyssäkin. Mutta kun melodia lähtee soimaan, vanhuksen silmät usein avautuvat, käsi tai jalka antaa rytmiä. Sen tunteita herättävät sanat on tehnyt Antti Henttonen. Hoivakodeissa käymiseen Havakka innostui hänen muuttaessaan Rovaniemeltä nykyiseen kotikaupunkiinsa Keminmaalle 15 vuotta sitten. Musiikki saa sen kuitenkin aikaan. Viiden naisen voimin perustimme muun muassa Ämmikööri-kuoron. Saattaa olla, että ääneni tumma väri ja tulkintani vetosivat ihmisiin ja tavoittivat heidät, Havakka arvelee laulun suosion taustoja. Ämmikööri käy kerran kuukaudessa laulamassa, räppäämässä ja laulattamassa vanhustentaloilla ja vuodeosastoilla. Lahden kirkkokuorossa laulanut äitini rohkaisi minuakin laulamaan. Havakan mukaan myös muistisairaille musiikki on paras mahdollinen lääke. Se päätyi kasetille Pauli Ruuskasen studiossa Rovaniemellä. Ehkäpä karjalaiset juureni ovat vaikuttaneet tähän. Musiikkiuralle 4-vuotiaana Arja Havakka syntyi Lahdessa ja eli lapsuusvuodet äitinsä, karjalaissyntyisen Lempi Havakan kanssa. Lapin radion toimittaja kertoi levytyksestä, ja sen jälkeen sain paljon kyselyjä kappaleesta. – Tiedetoimittaja, dokumentaristi Tapani Niemi sanoi Lapin Radiossa äänessäni olevan elämän tuskaa, alakuloisuutta ja melankolisuutta. – Lokki oli minulla ainakin vuoden ohjelmistossani, ennen kuin minua pyydettiin levyttämään se. Istumme usein käsi kädessä laulamassa
Syntynyt Lahdessa. H yvä E lämä – Lastentarhasta otettiin ensin yhteyttä äitiin ja pyydettiin lauluohjelmaa pikkujouluihin. Vuonna 1967 Havakka muutti Rovaniemelle, jossa hänestä tuli päätoiminen laulaja-basisti. – Minut pyydettiin Tommi Lainkarin yhtyeeseen sijaiseksi, sillä yhtyeen varsinainen jäsen lähti Yhdysvaltoihin. Asuu Keminmaalla. Ole ja elä sen mukaisesti.. – Olen uskonut Jumalaan pyhäkoulusta alkaen. Painoni nousi vuosien myötä rutkasti. Harrastaa sienestystä, marjastusta ja luonnon tarkkailua. Eläkkeellä, toimii freelancer-perusteisesti laulajana. Erityisesti tänä päivänä sotien maailmassa on ihan tarpeeksi eripuraa, joten on yhä tärkeämpi säilyä itse hyväntahtoisena ja rauhan tilassa ihmisten kanssa, hän korostaa. Kymmenessä vuodessa painoni on pudonnut 40 kiloa. Opiskeli ennen muusikon uraansa klassista laulua Helsingin konservatoriossa. Elämän motto: Käytöksesi tulee tulee aina vastaan elämässäsi. Havakan äiti kuoli syöpään 38-vuotiaana, kun tytär oli 7-vuotias. 16-vuotiaana hän aloitti iltanäyttelijänä Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Tilaisuudessa istuin äidin polvella ja katsoimme toisiamme silmiin, hän muistelee. Havakka jatkoi lauluharrastustaan ja lauloi koulujen oppilaskuoroissa. Teatterista Havakka sai esiintymiskokemusta ja ystäviä. En oikein tiedä, minne ne kilot ovat kadonneet, mutta ilmeisesti liikunta ja terveellisempi ravinto ovat auttaneet, hän sanoo. Tunnetuimpia Lokki, Usko puolet, mitä näet ja Sinne ainiaaksi jään. Levyttänyt 88 kappaletta vuosina 1994-2020. Hän sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 2006. Sinkku. Hän esiintyi usein rooleissa, joissa tarvittiin hyvää lauluääntä. – Ravintolamuusikkona toimiessani olimme usein kuukauden samalla paikkakunnalla ja esiinnyimme viitenä iltana viikossa. Perhe muutti Vimpeliin Keski-Pohjanmaalle ja myöhemmin Lappeenrantaan. Niinpä me äidin kanssa harjoittelimme Maa on niin kaunis -laulun ja lauloimme sen kaksiäänisesti. Arja Havakka kertoo omaavansa perinteiset elämänarvot. Sp ||HE Syksyllä 2024 ilmestynyttä, tietokirjailija Stella Vuoman kirjoittamaa kirjaa Arja Havakka – Suuri tuntematon täydentävät Havakan elämäntarinan lisäksi hänen ystäviensä ja yhteistyökumppaniensa muistelukset. Pian Havakka muutti Helsinkiin, jossa hän otti laulutunteja. Hän ei kuitenkaan enää palannut, joten minusta tuli yhtyeen vakituinen jäsen kahdeksaksi vuodeksi. Arja Havakka 80-vuotias. 34 . Havakka kuuntelee paljon musiikkia, katsoo mielellään dokumenttielokuvia ja keskustelee ihmisten kanssa. Tyttö muutti tätinsä hoiviin Imatralle. – Kun oma orkesterini jäi pois ja pääsin freelancer-tehtäviin, aloin kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, mitä ja milloin syön. Hän työskenteli muun muassa lastenhoitajana ja ravintoloiden keittiöissä saadakseen rahaa laulutunteihin. Ruokailimme tavallisesti juuri ennen keikkaa, ja liikunta jäi vähälle. Ajattelen, että ihmisten tulisi olla hyviä toisilleen. Hän toimii myös hoitoavustajana osin halvaantuneelle henkilölle
Ikääntyneet hyötyvät myös pneumokokkija RS-virusrokotteista, jotka ovat käytännössä omakustanteisia lukuun ottamatta muutamia maksuttoman pneumokokkirokotteen kohderyhmiä. Riskiryhmille ja yli 65-vuotiaille on parasta aikaa tarjolla maksuttomia influenssaja koronarokotuksia ja rokotusten ottamisen tulisi liiton mukaan vauhdittua. HE. Tämä tiivistää mielestäni hyvin rokotteen merkityksen, Hekkala kuvailee. Influenssan ja koronavirustaudin moninkertaistavaa vaikutusta saada sydäntai aivoinfarkti ei selkeästi tiedosteta riittävän laajalti, kertoo Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala. On syytä tiedostaa, että vakavat hengitystieinfektiot kuusinkertaistavat kuoleman riskin yli 65-vuotiaalle. – Sairastetun koronan ja influenssan jälkeen yli 65-vuotiaiden sydänja aivotapahtumien riski on korkein ensimmäisen kuukauden aikana, mutta riski jatkuu vähintään vuoden ajan, toteaa HUSin apulaisylilääkäri, infektiolääkäri Eeva Ruotsalainen. Mikäli henkilöllä on lisäksi sydänsairaus, kuolemanriski on 20-kertainen. Koronarokotukset ovat alkaneet iäkkäimmillä jo elokuun lopulla jatkuen edelleen, myös influenssarokotukset ovat menossa. Vakavat hengitysinfektiot kuten influenssa, koronavirus, RS-virus ja pneumokokki lisäävät tunnetusti riskiä saada sydäntai aivotapahtuma tai pahentavat sydämen vajaatoimintaa. H yvä E lämä 35 . Suomessa on yli 65-vuotiaita ja/tai sairautensa takia riskiryhmään kuuluvia yhteensä noin 1,7 miljoonaa. Noin 200 000 suomalaista sairastaa sepelvaltimotautia, joille influenssarokote on tupakoinnin lopettamisen ja sydänlääkkeiden säännöllisen käytön lisäksi keskeisin hoitokeino estää uusiutuva sydäninfarkti. Yli 65-vuotiaista toistaiseksi vain 29 prosenttia on ottanut koronarokotteen ja influens”Rokottamattoman sydänsairaan infarktiriski moninkertainen” Syksyn influenssaja koronaepidemiat aiheuttavat merkittävän riskin ikääntyneille ja sydänsaira ille ja voivat ennakoida murheellisia uutisia infarktien määrän lisääntymisessä. ’’1,7 miljoonan suomalaisen tulisi ymmärtää tilanteen vakavuus.’’ S ydänliitossa on syvä huoli siitä, että koronarokote on monelta sydänsairaalta ottamatta. Korona voi vaikuttaa moniin eri elinjärjestelmiin pitkäaikaisesti. sarokotteen 24 prosenttia, vaikka vakavien hengitystieinfektioiden aiheuttama sairaalahoitoisuuden tarve on juuri tässä ikäryhmässä korkein. – Sydänsairaiden toistaiseksi matalat koronaja influenssarokotuskattavuudet huolestuttavat. Korona ei ole vain tavallinen flunssa Koronaviruksen (Covid-19) aiheuttamasta taudista puhutaan ikään kuin tavallisena flunssana, jota se ei etenkään ikääntyneille ja sydänsairaille ole. –?Influenssan ja koronavirustaudin moninkertaistavaa vaikutusta saada sydäntai aivoinfarkti ei selkeästi tiedosteta riittävän laajalti, sanoo Sydänliiton ylilääkäri Anne-Mari Hekkala. – Tutkimukset osoittavat, että rokottamalla kahdeksan sydänsairasta henkilöä ehkäistään yksi vakava sydäntapahtuma. – Kehotan kaikkia yli 65-vuotiaita ja sairautensa takia riskiryhmiin kuuluvia hakemaan nämä maksuttomat rokotteet viimeistään nyt. Myös sydämen vajaatoimintaa sairastavien joukossa influenssarokotuksen tiedetään vähentävän ennenaikaisia kuolemia
Yhdessä tekeminen on koulun keskeisiä arvoja. Teksti: Liisa Airaksinen. H yvä E lämä Turun Syvälahden koulu on niin sanottuja uudenlaisia kouluja. Kuva: Mauri Kivelä Kouluvaari hyväksi koululle ja itselleen Kouluvaarit ovat vapaaehtoisia miehiä, jotka tukevat koulujen kasvatustoimintaa toimimalla oppitunneilla oppilaiden tukena ja opettajien apuna pääasiassa peruskoulun alimmilla luokilla. 36 . Jokaisessa korttelissa on iso tori, jonne tarvittaessa mahtuvat yhtä aikaa korttelin kaikki oppilaat sekä kolme pienempää, isojen lasiikkunoiden erottamaa luokkahuonetta. Alakoulun kuusi luokkaa on ryhmitelty kolmeen kortteliin: yhdessä ovat ykköskakkoset, toisessa kolmosneloset ja kolmannessa vitoskutoset
Suurin osa 50 kouluvaarista on Turun kouluissa, muutama myös kaupunkiseudun muiden kuntien kouluissa. Silti kouluvaarius ei onnistu ilman tietynlaista sitoutumista, mikä tarkoittaa lukukausien aikana yhtä 4–6-tuntista kouluvaaripäivää joka viikko. Ensimmäisellä luokalla Lausteen alakoulussa, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on suuri sekä ainoana kouluvaarina Luostarivuoren yläkoulussa. Siitä paikasta Gorschelnik otti yhteyttä rehtoriin. vuonna 2004. Mutta jos koulu haluaa, voi vaari toimia muillakin luokilla. Kouluvaarit ovat iältään 55 vuodesta ylöspäin. Opettaja opettaa ja johtaa toimintaa, ja kouluvaari tekee sitä, mistä opettajan kanssa sovitaan, sanoo Kouluvaarit ry:n tuore, kevään vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja Pasi Aromäki, 70, Kaarinasta. Mielestäni suuri palkkio on se hyvä mieli, joka itselle tulee kouluvaarina toimimisesta, sanoo Kouluvaarit ry:n puheenjohtaja ja kouluvaari Pasi Aromäki. Koulu tarjoaa ruuan, mutta palkkaa kouluvaari ei saa. Hän aloitti ensimmäisenä tukivaarina vuonna 1999. Siinä rehtori toivoi kouluun eläkeläisiä tukivaareiksi. Aromäen mukaan kouluvaarit ovat useimmiten alakoulun ykkösja kakkosluokilla. Yhdistys muutti nimensä pian Kouluvaarit ry:ksi. Aromäki toimii itsekin kouluvaarina kahtena päivänä viikossa kahdessa koulussa. Yhdistys vietti lokakuussa 20-vuotisjuhliaan. H yvä E lämä 37 . – Kouluvaaritoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä kouluvaari ole työsuhteessa kouluun. Nyt kouluvaareja on viitisenkymmentä Turun ja lähikuntien kouluissa.. . Vanhimmat aktiivit ovat tällä hetkellä yli 80-vuotiaita. Kouluvaarit 20 vuotta Kouluvaarit ry.:n perustaja Börje Gorschelnik oli lukenut lehdestä Turun Cygnaeuksen koulun rehtorin haastattelun. –?Kouluvaaritoiminta on täysin vapaaehtoista. – Kouluvaaritoiminnan perimmäinen tarkoitus on saada kouluun lisää aikuisia oppilaiden tueksi ja opettajan avuksi. K oulutoiminnan taustalla on Kouluvaarit ry., Turun seudulla toimiva aatteellinen yhteisö. Toiminnan laajennettua ja vakiinnuttua perustettiin Tukivaarit ry
– Kouluvaaritoimintaa on muuallakin. – Eipä kestänyt montakaan tuntia jutun julkaisemisesta, kun yhdistyksen silloinen puheenjohtaja soitti minulle ja sanoi, että nyt minulla olisi tilaisuus lunastaa lupauksesi kouluvaariksi ryhtymisestä. Ja niinhän minä sitten tein, Aromäki juttelee. – Koronan vuoksi varsinaiseen koulutoimintaan pääsin mukaan vasta syksyllä kolme vuotta sitten. HE. Puheenjohtajana Aromäki pitää tärkeämpänä tehtävänään uusien kouluvaarien hankkimista. Lähinnä työllistää uusien kouluvaarien rekrytointi, jos kouluvaariehdokkaita on useampia yhtä aikaa. – Puheenjohtajuus vie ajoittain paljonkin aikaa. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina kokoonnumme ”kaffemöötille” johonkin turkulaiseen kahvilaan toisiamme tapaamaan ja jutteleman vapaamuotoisesti, Aromäki kertoo. Kouluvaarit haluttuja Aromäen mukaan kouluvaaritoiminta on osin samantapaista kuin Mannerheimin Lastensuojeluliiton pyörittämä lukumummitja -vaarittoiminta. Aromäki korostaa, ettei kouluvaarilta vaadita mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai taitoja. Vuosi päättyy joulukahveihin. – Jos sitten onnistuu saamaan tällaiseen lapseen yhteyden, se tuntui syvällä sydämessä. 38 . Aromäki kokee, että kouluvaarius on kiva ja palkitseva harrastus, jossa voi kohdata koskettavia asioita. – Tänä vuonna emme järjestä risteilyä, koska meillä oli lokakuussa 20-vuotisjuhla. Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutusja virkistystoimintaa. Aromäki liittyi Kouluvaarit-yhdistykseen keväällä 2020 jäätyään eläkkeelle. Kouluvaari voi kuitenkin lähestyä lapsia lapsina välittämättä siitä, millaisia he ovat. Muilta osin jokainen saa toimia oman elämänkokemuksensa pohjalta. Eläkeajan lähestyessä Aromäki oli jo valmiiksi miettinyt, että hän haluaa tehdä eläkepäivinään jotakin hyödyllistä. Tänä syksynä alkoi neljäs lukuvuosi kouluvaarina. H yvä E lämä ’’Kouluvaarit tulevat eri ammateista ja heillä saattaa olla hyvinkin erilainen elämänkokemus.’’ – Yläkoulutoiminta on kokeiluluontoista. Sitä olin elämäni aikana tehnyt jo riittämiin, sanoo Aromäki, joka on toiminut pitkään Kaarinan kaupungin kaavoitusarkkitehtina. – Rehtorit toivovat kouluvaareja sellaisiin kouluihin, missä heitä ei vielä ole. Iän karttuessa osa kouluvaareista lopettaa, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia, jotta toiminta saadaan pysymään edes nykyisen laajuisena. Kouluvaarit tulevat eri ammateista ja heillä saattaa olla hyvinkin erilainen elämänkokemus. – Kun pääsin tutustumaan yhden koulun kouluvaaritoimintaan, minusta tuntui heti siltä, että tämä voisi hyvä juttu minullekin. – Toki vaaditaan, että haluaa tehdä tämäntyyppistä vapaaehtoistyötä ja työskennellä lasten ja nuorten parissa. Minua kosketti erityisesti, kun eräs arka tyttö tuli yhtäkkiä kädestä pitäen pyytämään, että ”tuletko sä kouluvaari auttamaan mua”, Pasi Aromäki liikuttuu. – Luokassa saattaa olla lapsia, jotka eivät päästä ketään lähelleen tai eivät halua apua tai ovat niin sanotusti luokan häirikköjä henkilökunnan silmissä. Esimerkiksi kevättalvella pidettävässä vuosikokouksessa on aina joku aiheeseen liittyvä koulutusluento, keväällä järjestetään yhteinen kevätretki ja syksyllä koulutusristeily. Hänestä kouluvaarin suuri etu henkilökuntaan näiden on se, ettei kouluvaari ole virallisen yhteisön jäsen, vaan tavallaan ulkopuolinen. Turun Sanomien eläkkeellelähtöhaastattelussa Aromäki kertoi ajatuksistaan ruveta kouluvaariksi. Tänä syksynä olen mukana 9ja 8-luokkien äidinkielen tunneilla sekä toisen 8-luokan matematiikan tunneilla sekä yhden 7-luokan uskonnon tunneilla. Ainakin Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla, mutta meidän yhdistyksemme kautta vain Turun seudulla. Suunnittelua en enää halunnut tehdä
H yvä E lämä 39 . Työuransa Kivelä on tehnyt henkilöstöhallinnollisissa tehtävissä. Hän kertoo esimerkin matikantunnilta. Tai kun ollaan luokan kanssa jossakin reissussa vaikkapa käsityöläismuseossa tai metsäretkellä, liikutaan yleensä parijonossa. Kuva: Mirja Aho. Kivelä on vaihtelevasti läsnä eri oppitunneilla. Opettajat kulkevat kärjessä, ja Kivelä toimii häntäpään valvojana varmistamassa, että kaikki pysyvät mukana. – Erityisesti tykkään yhteisistä lukuhetkistä semmoisen oppilaan kanssa, jolla on vielä parantamisen varaa lukutaidossa. Niistä pisimpään hän toimi henkilöstöpäällikkönä. Hänelle tulee vuodenvaihteessa täyteen kuusi vuotta kouluvaarina Syvälahden yhtenäiskoulussa Hirvensalossa. Menemme kahdestaan johonkin hiljaiseen nurkkaan, ja hän lukee mieleistään kirjaa ääneen ja minä kuuntelen. Kivelä kuuli kouluvaaritoiminnasta jumppakaveriltaan Tallissa Kupittaan urheiluhallissa, ”Hei Mauri, tule auttamaan!” Kouluvaari Mauri Kivelä metsäretkellä oppilaiden kanssa. Opettajien apuna hän esimerkiksi jakaa oppilaille tehtävämonisteita tai koepapereita . Varon visusti laskemasta laskuja lapsen puolesta. Mutta vaan opastan. – Kiertelen luokassa, niin kuin opettajakin tekee, ja jos huomaan, että joku laskee väärin, kehotan lasta katsomaan kohtaa uudestaan, että mahtoiko se mennä oikein, kun siinä on vaarin mielestä joku virhe. . – Lapset pyytävät itsekin apua nostamalla käden pystyyn, ja odottavat, että aikuinen, opettaja tai minä, tulee auttamaan. Metsässä yhteishenki vahvistuu lähes luonnostaan. – Koulupäivän alkajaisiksi en yleensä tiedä, mitä kaikkea päivän aikana tulee vastaan, sano Kivelä. K ouluvaari Mauri Kivelän, 77, mukaan hänen tehtävänsä koulussa on auttaa ja tukea oppilaita ja olla opettajan apuna
Koulussa tarkoitus oppia Kivelä käy koulussa kerran viikossa torstaisin, ellei ole jotakin erityistä, jolloin viikonpäivä saattaa vaihtua. Niinpä menin ja työ tuntui minusta heti mieleiseltä. H yvä E lämä Metsäretkellä pieni lepohetki teki terää kouluvaari Maurille ennen kuin suunnattiin takaisin koululle. Päivä alkaa varttia yli kahdeksan ja päättyy varttia yli yhden. jossa hän käy kerran viikossa hoitamassa kuntoaan 300 ikämiehen porukassa. Erityisopettajan työpanoksesta osa on myös kolmosnelosten käytettävissä. – Luokanopettajia kolmosnelosilla on kolme sekä yksi koulunkäynninohjaaja. – Minusta tuli koulun ensimmäinen kouluvaari kolmosja nelosluokkalaisille, joita on kuutisenkymmentä. Kun kyselin lisää, hän kutsui käymään koulussaan, jotta näkisin käytännössä, mitä kouluvaari tekee. Kouluvaari on yksi korttelin aikuisista ja paikalla kerran viikossa. 40 . Koulussa on kaksi muutakin kouluvaaria, yksi ykköskakkosten korttelissa ja toinen vitoskustosten korttelissa.. – Kouluvaarina toimiva jumppakaveri kertoili monesti, mitä kaikkea hän oli tehnyt kouluvaarina. Kivelä valittiin tammikuussa 2019 kouluvaariksi Syvälahden kouluun, joka oli aloittanut toimintansa puoli vuotta aiemmin
Nimien opettelua riittää, Kivelä naurahtaa. – Lapset ovat ottaneet minut hyvin ja tuttavallisesti vastaan. Opettelin blogityökalun käytön ja nyt tarinoita syntyy lähes viikoittain, Mauri Kivelä kertoo. – Kännykkäasia on koulussa mielestäni hyvin hallinnassa. Muistivihkoon on jo kertynyt 77 tarinaa, joista yhden voit lukea tästä jutusta. Ulkona on tänä syksynä pidetty myös varsinaisia oppitunteja. Lisää osoitteessa: kouluvaarit.fi. Ensin kolmannella luokalla ja kun he siirtyvät neljännelle, tulevat uudet kolmasluokkalaiset meidän kortteliimme. Koulun ohje on, että kännykät pidetään oppituntien aikana repussa äänettöminä eikä niitä koulupäivän aikana muutoinkaan käytetä kuin opettajan luvalla. Kuva: Mauri Kivelä – Olen kouluvaarina samoille lapsille kaksi vuotta. Tykkään siitä, kun he puhuttelevat minua etunimeltä Mauriksi, eivätkä kouluvaariksi. – Itsetunnolle tekee hyvää, kun huomaa, että tämmöinen 77-vuotias ukko on oikeasti vielä hyödyksi jossakin yhteisössä. – Tulee hyvä mieli, kun lapset oppivat ja oivaltavat jotakin, ja on pystynyt tavalla tai toisella auttamaan heitä siinä. Näppärästi tyttö neuvoi toista, ja pian kaikki ympyrän kaaret olivat hänelläkin mallin mukaisia. Blogin kirjoittaminen lähti liikkeelle tavallaan sattumalta, kun Kivelä kirjoitti kiitokseksi hänet kouluvaarin tehtävään opastaneelle jumppakaverilleen kokemuksistaan ensimmäisinä kouluvaaripäivinään. Opastamani tyttö oivalsi varsin pian, että harpin kärjen paikastahan se on kiinni ja tehtävät alkoivat sujua hyvää vauhtia ja iloisella mielellä. Harpilla ystävää autetaan Matematiikan tunnilla tehtävänä oli opetella harpin käyttöä. Hän on oivallinen esimerkki siitä, miten pienen näköisistä, lopulta kuitenkin suurista asioista luokan ilmapiiri ja yhteishenki syntyvät: ”Odota, minä tulen auttamaan.” Syvälahden kolmosneloset opettelevat luonnossa muiden huomioon ottamista ja toiminnallista tekemistä. Kivelä aikoo ainakin toistaiseksi jatkaa kouluvaarina. Onhan koulussa tarkoitus oppia. Kouluvaarin muistivihko Mauri Kivelä pitää netissä blogia, kouluvaarin muistivihkoa, jossa on muistiinpanoja siitä, miten yhden kouluvaarin ja pienten koululaisten maailmat kohtaavat Syvälahden koulussa Turussa. Tämä pieni kertomus on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten kouluvaari voi olla avuksi lasten koulutehtävien tekemisessä: Olemalla käytettävissä silloin, kun apua tarvitaan ja vähän ohjaamalla lasta oikeaan suuntaan. Kivelän mukaan tiettävästi kukaan muu kouluvaareista ei pidä vastaavaa blogia. Pöytäkunnan toinen tyttö tuskaili vielä ensimmäisen tehtävänsä kanssa: ”En minä osaa!” ”Odota, minä tulen auttamaan”, sanoi ensimmäinen tyttö ja kiersi vikkelästi pöydän toiselle puolelle ystäväänsä neuvomaan. Opettajat ovat selvästi tyytyväisiä siihen, että luokassa on useita aikuisia auttamassa opetustyössä, Mauri Kivelä pohdiskelee. H yvä E lämä 41 . Mutta vaari ei ratko tehtäviä lapsen puolesta! Kertomuksem päähenkilö on kuitenkin tuo ensimmäinen tyttö. HE Matematiikan tunnilla opeteltiin harpin käyttöä ja pienen tuen avulla se rupesi sujumaan hienosti.. Kun sitten sain siihen luvan rehtorilta, syntyi blogi, jossa tietenkin noudatan tiukasti vaitiolovelvollisuuttani. – Pari vanhempaa vaaria oli sitä mieltä, että kirjoitukset voisi julkaista jossakin. Yhdessä neljän tytön ryhmässä oli vähän alkuvaikeuksia ja menin auttamaan yhtä heistä, kirjaimellisesti kädestä pitäen. Kirjassa oli monta esimerkkikaarta ja tehtävänä oli piirtää ruutupaperille täsmälleen samanlaiset kaaret. Joka vuosi siis puolet oppilaista on uusia
Hän ei vain tyytynyt ruokkimaan vähävaraisia, vaan uudisti laajasti sosiaalityötä muun muassa perustamalla vuonna 1867 Diakonissalaitoksen, ensin helsinkiläisten vähävaraisten naisten kulkutautisairaalaksi ja lopulta paikaksi, jossa nuoria naisia ja lapsettomia leskiä kasvatettiin huono-osaisten auttajiksi. Hän oli tuolloin 59-vuotias. Diakonissalaitos on Aurora Karamzinin elämäntyön näkyvin muistomerkki Suomessa. Kaupungin päättäjät eivät kuitenkaan syttyneet ajatukselle puistoon rakentamisesta, ja niin päädyttiin nykyiseen sijaintipaikkaan Töölönlahden vastapäisellä rannalla. 42 . Teki aloitteen Helsingin Diakonissalaitoksen perustamisesta. Hän oli toiminut Venäjän hovissa keisarinna Aleksandran hovineitona, mennyt rikkaisiin naimisiin, saanut lapsen ja jäänyt 46 ikävuoteen mennessä jo toistamiseen leskeksi, kertoo Diakonissalaitoksen intendentti Jaana af Hällström. – Helsinkiläisille on tuttu myös Aurora Karamzinin Hakasalmen huvila, johon Aurora itse ehdotti Diakonissalaitoksen muuttavan, jolloin läheinen puistoalue olisi liitetty siihen tulevaisuudessa laajenevaa toimintaa varten. Vahvan naisen tarina – Aurora Karamzinin elämäntarina on värikäs ja kiehtova. Huolehti huono-osaisista ja tuki etenkin tyttöjen koulutusta. Teksti: Timo Elo Kuvat: Diakonissalaitoksen arkisto Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin vuonna 1867. – Ennen Diakonissalaitoksen perustamista Aurora Karamzin oli elänyt värikkään elämän. H yvä E lämä Historiallinen henkilö Seurapiirikaunottaresta hyväntekijäksi Aurora Karamzin oli oman aikansa seurapiirien keskipiste, josta sittemmin tuli sosiaalityötä laajasti uudistanut hyväntekijä ja Diakonissalaitoksen perustaja. Aurora Karamzin Rohkea vaikuttaja ja sosiaalityön uranuurtaja 1800-luvulla. Diakonissalaitoksen perustamisesta hän teki aloitteen ollessaan 59-vuotias. Punaisen Ristin Suomen osaston perustajaja kunniajäsen.. Uuden toiminnan aloittaminen oli silloinkin mahdollista myös hieman korkeammalla iällä!, toteaa Jaana af Hällström. S eurapiirikaunotar Aurora Karamzin (1808-1902) oli oman aikansa kuvankaunis kosmopoliitti ja miljonääri, josta lopulta tuli maineikas hyväntekijä ja rohkea vaikuttaja
Hän oli johtajattarena ja sairaalan ylihoitajana 1883-1924. Aikojen saatossa diakoni on ollut mies ja diakonissa nainen. Hänen on laskettu kohdanneen tuona aikana 40 000 potilasta. Hän halusi käynnistää myös Suomessa toimintaa, jonka myötä nuoret naiset saisivat itselleen mielekästä tekemistä. Aurora Karamzin oli omana aikanaan hyvin tunnettu ja varakas henkilö, joka sittemmin halusi ryhtyä huolehtimaan huono-osaisista. . Solmiessaan ensimmäisen avioliittonsa hän lahjoitti puolisonsa kanssa Helsingissä huomattavan rahasumman tyttöjen ja poikien koululle. Aurora Karamzin sai hankkeeseen mukaan myös Suomen lähetysseuran, joka koki siinä omat motiivinsa tehdä sisälähetystyötä. – Diakoniatoimintaa kohtaan tunnettiin tuolloin tiettyä ennakkoluuloa, ja diakonia-ajatusta vierastettiin, kunnes se tuli yleisemmin tunnetuksi 1800-1900-lukujen vaihteessa ympäri Suomen. Näin ollen nimitys ei enää ole sukupuolisidonnainen. Siellä nuorista naisista koulutettiin heikommassa asemassa olevien auttajia. – Diakonin ja diakonissan tehtävänimikkeet ovat peräisin Raamatusta ja alkuseurakunnista. Tautien esiintyminen liittyi katovuosien aiheuttamaan nälänhätään. – Lavantautiepidemia ja muut pääkaupungissa riehuneet kulkutaudit saivat hänet liikkeelle. Etenkin tyttöjen koulutusta hän halusi tukea. H yvä E lämä 43 . – Diakonissalaitoksen perustamisajatus syntyi Aurora Karamzinin nähtyä Keski-Euroopassa ”armeliaisuuslaitoksia” ja tutustuttuaan diakonissalaitokseen Kaiserwerthissä. – Diakonia-ajatus on syntynyt evankelisluterilaisen kirkon toiminnasta ja lähellä kirkkoa, mutta kysymys ei silti ole kirkollisesta organisaatiosta. Tällöin hän ajatteli enemmänkin vähän joutilaampia, nuoria säätyläisnaisia. ’’Diakonia-ajatus on syntynyt evankelisluterilaisen kirkon toiminnasta.’’ Johtajatar Lina Snellmanin mielestä potilaille tuli lukea kirjallisuutta, erityisesti hengellisiä kirjoja. Lavantaudin vuoksi Helsinkiin perustettiin myös useita ti. – He ovat seurakunnissa auttaneet heikommassa asemassa olevia. Nykyisen koulutuksen myötä meidänkin laitoksestamme vihittiin kolmisenkymmentä vuotta sitten diakonissan tehtävään mies
Neljä vuotta myöhemmin hänen isänsä nimitettiin Viipurin läänin maaherraksi ja perhe muutti Viipuriin. Diakonissalaitoksen johtaja, pastori Edvin Wiren siunasi nämä diakonissat Diakonissalaitoksen kirkossa vuonna 1948. – Kyllähän hänellä oli hyvät lähtökohdat elämään, joka kaikkine käänteineen sisältäisi ihan kunnon leffan ainekset: kuvankauniista silkkimekkoisesta porilaistytöstä kasvaa kukkia rakastava hovineito, rikas leskirouva ja lopulta yhteiskunnallinen hyväntekijä. Vuonna 1815 miehensä kuoltua leskeksi jäänyt Auroran äiti solmi avioliiton uuden maaherran Carl Johan Walleenin kanssa ja Aurora lähetettiin neljäksi vuodeksi Pietariin Minette-tätinsä hoidettavaksi. H yvä E lämä lapäisiä kulkutautisairaaloita. Tuona aikana hän oppi ylimystön seurustelukielen ranskan sekä kohtalaisesti myös venäjää. Kesti kuitenkin useita vuosia ennen kuin Aurora muutti Pietariin, jossa hän toimi vuoden päivät keisarinna Aleksandran hovineitona. Diakonissalaitoksella Helsingin Alppikadun korttelissa on hänen mukaansa nimetty Aurora-talo ja päärakennuksessa on Aurora-olohuone, jossa perustajan muotokuva on ollut huonetilan seinällä vuodesta 1898 lähtien, Jaana af Hällström sanoo. Venäjän keisarille Nikolai I:lle Aurora esiteltiin vuonna 1830 ja hän sai nimityksen hovineidoksi keisarin palatsiin. Diakonissalaitos aloitti tehtaan työntekijöiden terveydenhoidon Kuusankoskella vuonna 1916. Ennen korona-aikaa oli olemassa suunnitelmia tv-sarjasta ja tekijät kävivät DiaDiakonissan siunattiin tehtäväänsä alttarilla. – Diakonissalaitoksessa Aurora Karamzinin rooli näyttäytyi rahoittajana ja henkisenä tukijana. Aurora esiteltiin 16-vuotiaana seurapiireissä, joissa hänen olemuksensa ja kauneutensa herätti ihailua. 44 . Diakonissan palveluja saivat käyttää myös työntekijöiden perheet.. Vuonna 1820 perhe muutti Helsinkiin Carl Walleenin tultua nimitetyksi senaattoriksi ja myöhemmin prokuraattoriksi, joka oli keskeinen henkilö myös kaupungin seurapiirielämässä. Vuosina 1867-68 nälkään ja kulkutauteihin arvioidaan kuolleen noin 10 prosenttia suomalaisista. Pietariin tädin hoiviin Aurora Karamzinin äiti, Eva Aurora Stjernvall syntyi Porissa, Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa elokuussa 1808
Häät vietettiin Pietarhovissa. Diakonissalaitos tekee yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa etsivää vanhustyötä Vantaalla Havukosken ja Myyrmäen alueilla sekä Helsingissä Pitäjänmäessä. Aurora Karamzin perusti sinne lastenkodin ja synnytyssairaalan sekä joitakin pienempiä laitoksia. Se oli yksi hänen kotikaupungeistaan, mutta myös suhde Helsinkiin ja Espooseen oli hyvä. Mikä on elämän tarkoitus. Hän vietti esimerkiksi Espoon Träskändan kartanossaan kesät. – Merkityksellistä hänelle oli myös yhdessä puolisonsa kanssa Pariisissa helmikuun vallankumousvuosina 1847-1848 vietetty aika, minkä jälkeen pariskunta teki matkan Uralille Nizni Tagiliin tutustumaan Demidovien omistamaan kaivosyhdyskuntaan, josta suvun rikkaudet olivat lähtöisin. – Vuonna 1836 Aurora solmi avioliiton Venäjän rikkaimpiin kuuluneen ruhtinaan Paul Demidovin kanssa. Pietarissa Aurora osallistui sosiaaliseen toimintaan muun muassa keisarinna Aleksandran perustaman rouvasväen yhdistyksen välityksellä. Olihan kysymyksessä suvun maine ja perheen kunnia. – Aurora Karamzinin poika Paul oli elämänsä aikana varsin huikentelevainen ja tuhlasi omaisuuksia. Pojan ollessa vasta puolivuotias, isä kuoli, ja äidin vastuulle jäi suuri omaisuus. Vastaavanlainen yhdistys toimi myös Helsingissä. Kaiken huipuksi Aurora, joka oli saanut ensimmäiseltä puolisoltaan huomenlahjana maailman seitsemänneksi suurimman Le Grand Sancy -timantin, joutui vuonna 1862 myymään sen poikansa pelivelkojen vuoksi. – Paul, joka kuoli ennen äitiään, oli kahdesti naimisissa. Myös muualle Suomeen niitä oli perustettu suurimpiin kaupunkeihin. konissalaitoksella esittelemässä niitä, Jaana af Hällström sanoo. H yvä E lämä 45 . Lokakuussa perheeseen syntyi poika, joka ristittiin isänsä mukaan Pauliksi. . Hänen ensimmäinen vaimonsa Tukialus-projekti tekee etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä kadulla Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella. Tavoitteena on tukea siellä aikaansa viettävien päihdeja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten elämänja arjenhallintaa sekä kiinnittää heitä olemassa oleviin palveluihin. Vuonna 1846 Aurora avioitui uudelleen venäläisen everstin Andrei Karamzinin kanssa. – Olen käyttänyt hänestä nykytermiä ”peliriippuvainen”. Työ on suunnattu yli 65-vuotiaille haavoittuvassa asemassa oleville ikääntyneille, jotka kokevat yksinäisyyttä tai joilla on yksilöllisen tuen tarvetta.. – Pietarilla oli vahva vaikutus Aurora Karamzinin elämään. Samoihin aikoihin hän ilmeisesti alkoi ajatella syvemmin elämän tarkoitusta, ja jäätyään kahdesti leskeksi hän alkoi etsiä keinoja kärsivien ihmisten auttamiseksi. Työntekijät tunnistaa punaisesta repusta. Se oli hänelle tärkeä paikka
Uudet tuulet puhaltavat Alkuajoista Diakonissalaitoksen järjestelmäkin on muuttunut. Kirkossa hänen kerrotaan istuneen aina saarnastuolin vieressä kuulotorvensa kanssa, jotta kuulisi, mitä siellä puhuttiin. Yhtäjaksoisesti olemme juhlineet Auroraa vuodesta 2000 lähtien. Se jakautuu yleishyödylliseen osaan, joka on säätiöpohjaista ja perustuu alkuperäisen Diakonissalaitoksen jatkumoon vuodelta 1867. – Auroran nimipäivään 10.3. Mutta Diakonissalaitoksella on vielä kolme sisarta, joista nyt pidämme huolta alkuperäisen ajatuksen mukaisesti – Diakonissalaitoksella on toimintaa ympäri Suomen. Ensimmäisenä sen sai konstaapeli Heikki Mäkiprosi, joka oli tehnyt paljon ennalta ehkäisevää naapuristotyötä alueellaan. – Nimipäivän viettoon on liittynyt vuotuinen Aurora-palkinto. on laitoksella liittynyt juhlallisuuksia jo 1860-luvun lopulla. – Diakonissalaitoksen silloinen johtajatar Lina Snellman kirjoitti Aurora Karamzinista vuonna 1909 julkaistun pienen kirjan ”Everstinna Karamzinin muisto”, koska hän halusi myös jälkipolvien muistavan rakkaan hyväntekijän samanlaisena kuin aikalaiset olivat hänet nähneet. Tänä vuonna Kumppanipalkinto luovutettiin K-market Kivikon kauppiaille Maaret ja Tomi Pilkevaaralle, joiden ennakkoluuloton ja tiivis yhteistyö naapurustoon avatun, entisten asunnottomien Rinnekodit Silta -yksikön kanssa toimii esimerkkinä arjen ihmisarvotyöstä ja ihmisten kohtaamisen tärkeydestä, Jaana af Hällström sanoo. Vuonna 2023 sen rinnalla ryhdyttiin jakamaan myös Kumppanipalkinto. Toinen puoliso ilmeisesti osasi hillitä miehensä peliriippuvuutta. – Tällainen sisarkoti-järjestelmä purettiin vuonna 1959. Myös Paul on ollut osittain rahoittamassa Diakonissalaitosta. Haudalla on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin toteuttama marmorinen muistomerkki. Palkkasuhde alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen. 46 . Hänen 90-vuotispäivänsä oli merkkitapaus. H yvä E lämä kuoli lapsivuoteeseen. Aurora Karamzin on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Sitten on liiketoimintaa Rinnekodit Oy:n nimellä. Arvokas vanhuus Aurora Karamzin eli pitkän elämän. Hän kuoli 94-vuotiaana vuonna 1902. HE Lähde: Helsingin Diakonissalaitos Aurora Karamzinin perustama Dalsvikin vanhainkoti oli Diakonissalaitoksen vastuulla vuoteen 1909, jolloin hoidettavia ei enää ollut.. – Diakonissalaitos ei enää valmista diakonissoja, mutta laitos on mukana edelleen koulutustoiminnassa Diakonia-ammattikoulun yhtenä taustayhteisönä, kertoo intendentti Jaana af Hällström. Palkkaa hän ei saanut, vaan ”taskurahaa”. Loppuvuosina hänen terveytensä kuitenkin reistaili ja muun muassa kuulo heikkeni. – Alun alkaen järjestelmä oli sellainen, että kun nuori nainen, joka laitoksessa koulutettuna diakonissana antoi elämänsä heikommassa asemassa olevien hyväksi, sitoutui Diakonissalaitos pitämään hänestä huolta hänen elämänsä loppuun asti
Max. ajomatka jopa 150 km latauksella. Alumiinirunko, kantavuus 150 kg, Korit takana ja edessä. Paino: 320 kg. 9990 . Rahoituksella alk. kaksi versiota: PYRKIJÄ E400 Tehokas 1000 W moottori. 2 LITIUM-AKUILLA Max. 20" Kenda 1,95 renkaat. Takuu 2 v. Senioriskootterimalli on varustettu isommilla renkailla ja lukittavalla laatikolla. Ajomatka 70-80 km. Mitat: Pituus 155 cm, Leveys 68 cm Moottori: 24V 950W, Automaattijarrut. Rahoituksella alk. 99?/kk. 10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. 179?/kk. Tehokas 3Kw moottori TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Takaleveys vain 65 cm, paino 23 kg. PYRKIJÄ 6-vaihdetta. Nousukyky: 25 astetta. Nopeus 15 km/h. Takuu 2 v. SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. Renkaat: 14" paksut Ilmakumirenkaat. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Näillä kaikilla saa ajaa ilman ajokorttia! SÄHKÖSKOOTTERI Takuu 2 v. LED-valot, Nopeus 10-25 km/h. 75?/kk. Tämä malli on suunniteltu kovaan käyttöön kaiken kokoisille kuljettajille ja kaikenlaisiin maastoihin. Automaattijarrut. Värit: MetalliPunainen ja Hopea.. 2350 . Mitat: Pituus 135 cm, Leveys 69 cm Takuu 2 v. Isot 40 cm ilmakumirenkaat. Rahoituksella alk. Suomen suosituin sähköskootteri! PYRKIJÄ E500 Nopeus 15 km/h. 1790 . 2 Kolmipyöräinen, todella helppo ajaa! Voi ajaa polkimista polkemalla tai kaasukahvaa kääntämällä. Latausaika: 4?8 tuntia. 2890 . Takuu 2 v. SÄHKÖSKOOTTERI SÄHKÖSKOOTTERI Rahoituksella alk.75?/kk. 95?/kk. Valot. 2890 . ajomatka 100-120 km, 36 V 16 Ah Lithium akku. Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Täysautomaatti, pakki. E400 ja E1000 NOPEILLE KAIKKIIN 3 KAUPANPÄÄLLE! (arvo 340?) TakaBoxi, takateline ja suojapeite GEELI-akut. Ajomatka 50-60km. Kantavuus: 200 kg. PYRKIJÄ E1200 2490 . 1 LYIJYGEELI-AKUILLA Max. 2890 . Toimintasäde max: 60 km. 80?/kk. Pakki, Automaattijarrut. 99?/kk. LED-valot. 2390 . Rahoituksella alk. UUTUUS! SÄHKÖSKOOTTERI SÄHKÖPYÖRÄ Max. ajomatka jopa 95 km latauksella. Pakki. Takuu 2 v. 3 eri ajonopeutta: 10km/17km/25km/h. +tk Rahoituksella alk. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi PYRKIJÄ E1300 Ajonopeus: 15 km/h. Takuu 2 v. ajomatka 50 km. Silti kompaktin kokonsa puolesta se sopii hyvin kaupunkiolosuhteisiin. 95?/kk. 1 Irrotettava 30 Ah LITIUM-akku jonka voi ladata paikoillaan tai sisällä kotona. 169?/kk. KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! NYT kaksi versiota! SÄHKÖMOPO SÄHKÖMOPO 7990 . Rahoituksella alk. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg. +tk Rahoituksella alk. Värit: Metallipunainen ja -sininen. 2x20Ah LITIUM AKKUA Ajomatka 90 km. PYRKIJÄ E1000 Nelipyöräinen jotka voi LADATA KOTONA TAI SIINÄ PAIKOILLAAN. Rahoituksella alk. Pakki
Sen myötä alkoi tulla tajunnanmenoja ja jalkojen altamenoja. Olin vasta saanut hyvän työpaikankin, Leppänen muistelee. Sen jälkeen tuli vielä toinen pullistuma, jonka jälkeen alaselkä jäykistettiin. Aivojen ja jalkojen välillä ei kuitenkaan tapahtunut enää mitään. Seuraavana aamuna kun nousin pöydästä, selässä napsahti. Lämpö teki aluksi hyvää hänen voinnilleen. Borrelia osallisena Myöhemmin on pohdittu myös toisen tekijän vaikutusta liikuntakyvyn menetykseen. Hän on aina halunnut tehdä asiat hyvin, eikä halunnut mennä töihin huonokuntoisena. Näihin aikoihin fysiatri Jukka-Pekka Kouri diagnosoi Leppäsellä Ehlers-Danlosin -oireyhtymän, joka aiheuttaa elimistöon kollageenipuutoksen. Espanjassa häntä ei enää osattu auttaa. Vähitellen Leppäsen vointi alkoi aaltoilla. Liike teki voinnin pahemmaksi. Saatoin mennä kuntoutukseen kävellen, mutta tulin sieltä pois keppien kanssa. Kahden tunnin päästä en pystynyt kävelemään. Hän oli todennäköisesti ollut siellä tunnin tajuttomana. Saatoin kuitenkin yhtäkkiä romahtaa lattialle. – Kaikki alkoi vuonna 1993. Olin ensin seitsemän viikkoa sairaalan osastolla ja kaksi viikkoa kuntoutusosastolla. – Sairastin vuonna 1982 häämatkalla Kreikassa borreliabakteerin aiheuttaman aivokuumeen. H yvä E lämä Kävelevä ihme Jyväskyläläisen Saila Leppäsen liikuntakyky alkoi rakoilla 33-vuotiaana. Asuttuaan kymmenen vuotta Espanjassa Leppänen palasi Suomeen. Oireille löytyi siten yksi mahdollinen selittäjä. Selkeää syytä sairastumiselle ei ikinä löytynyt, vaikka useampia epäilyjä onkin. Sisuuntuneena hän kävelee jälleen. 33-vuotiaana alkanut, vähitellen etenevä liikuntakyvyn menetys johti vuonna 2014 pyörätuoliin. Oireilu oli alussa hankalaa ja säteili toiseen jalkaan. Silloin elämääni tuli pyörätuoli, mutten mielelläni käyttänyt sitä. Niihin kokeiltiin erilaisia kipulääkkeitä ja myös epilepsialääkkeitä. Leppäsellä todettiin välilevynpullistuma, jonka paranemista odoteltiin ensin neljä kuukautta, mutta lopulta selkä leikattiin. – Sitten minulla meni niska. Nyt Leppänen kävelee maastossa neljän kilometrin lenkkejä, eikä tarvitse henkilökohtaisia avustajia, joista hän oli vuosia täysin riippuvainen. Leppänen kärsi kovista kivuista. Teksti: Terhi Niinimäki K ulunut reilu vuosi on ollut jyväskyläläiselle Saila Leppäselle, 64, ihmeellistä aikaa. Hänelle yritettiin erilaisia työkokeiluja, joihin hän ei kuitenkaan ollut halukas. Olin silloin aktiivinen urheilija. – Vuonna 2014 jalat menivät lopullisesti alta. Niinpä työura päättyi 33-vuotiaana. 20 vuotta myöhemmin hän joutui yhdeksäksi vuodeksi pyörätuoliin. Saattoi olla pari viikkoa parempaa aikaa ja sen jälkeen pari viikkoa huonompaa. Vuonna 2004 Leppänen muutti silloisen miehensä kanssa Espanjaan. 48 . Niistä Leppänen alkoi kuitenkin saada kouristusja tajuttomuuskohtauksia ja menetti puoleksi vuodeksi ajokorttinsa. – Oireilu oli pysäyttävää, kun se vain jatkui ja jatkui. – Espanjassa yritettiin toisia epilepsialääkkeitä, joilla oli sama vaikutus. Pullistuma oli pieni, mutta hermossa kiinni. Erityisesti Leppäselle on jäänyt mieleen kerta, kun hän heräsi kylmänä vuodenaikana lasitetulta parvekkeelta. Olin kaksi viikkoa 39 asteen kuumeessa, sen jälkeen kaksi viikkoa terve ja sitten taas kaksi viikkoa kipeä, Leppänen kertoo.. Silloin ei tosin tiedetty borreliasta mitään, joten en mennyt edes lääkäriin. – Ensimmäinen selkäleikkaus meni vähän pieleen, ja sen myötä toinen jalkaterä alkoi läpsyä. Satutin yhtenä iltana selkäni lentopallopelissä
. Kuva: Avustaja Maarit. Hän onnistui pysymään positiivisena, vaikka istui pyörätuolissa vuosia ja oli täysin autettavissa. H yvä E lämä 49 . Saila Leppänen uskoo mielen voimaan
Hänellä kävi myös fysioterapeutti kaksi kertaa viikossa. Toukokuussa 2024 hän pystyi kävelemään kilometrin. Lisää sisua Leppäselle toi iltaja suihkuavun loppuminen. – Kädet ja jalat alkoivat puutua. Niinpä hän sai lisämotivaatiota jumpata. Varvas liikkuu Vuoden 2023 loppukesästä Leppänen sairasti pitkän flunssan. – Pahimmillaan olin 2,5 kuukautta käymättä suihkussa. 50 . Ensin otin askeleen tai kaksi. Otettiin kaikkia mahdollisia kokeita, eikä uskottu, että vika on niskassa. – Vähitellen jalat alkoivat toimimaan ja fysioterapeutit auttoivat minut seisomaan. Nyt hän kulkee neljän kilometrin lenkkejä metsäpoluilla. Ruokavalio pysyi samana, mutta painoa lähti nopeasti yli 30 kiloa. – Noudatin 12-14 tunnin paastoa illasta aamuun. Kahvinkeitto ja jäätelö. – Istuin pyörätuolissa lavuaarin ääressä suorastaan oksentamassa limaa. Vapaaksi lääkkeistä Kesällä 2023 Leppänen satutti jälleen niskansa. Vuosien varrella Leppäselle oli kertynyt monia muitakin sairauksia: diabetes, astma, allergioita, uniapnea ja keuhkojen vajaatoimin’’Pienet asiat kannattelivat. Vähän, mutta kuitenkin liikkui. – Rupesin tekemään kauheasti töitä paranemisen eteen. – Minut tuntevat kuitenkin tietävät, että niin ei ole. Olin ollut kahdeksan vuotta täysin autettavissa. – Todennäköisesti oireilujeni taustalla on kuitenkin ollut monta eri tekijää. Sisuuntuneena Leppänen jatkoi harjoittelua. Jouduin opettelemaan kävelemisen uudestaan. Pyörätuolissa istuessa Leppäselle oli kertynyt reilusti painoa. Kun lääkäri kuitenkin tutki niskaa, se rusahti vahingossa paikalleen ja puutumiset hävisivät. Siksi suihkuttamiseen tarvittiin kaksi ihmistä. Borrelia löytyi vasta 30 vuotta myöhemmin Leppäsen selkäydinnesteestä. Avustajat eivät uskaltaneet suihkuttaa minua, sillä he pelkäsivät, että minulta lähtisi taju. Verestä sitä ei ollut löytynyt. H yvä E lämä Pyörätuolissa ollessaan Saila Leppänen oli mukana pyörätuolipeliporukassa. Siinä kuulin, kun niskassa, rintarangassa ja selässä rusahteli. Leppänen rupesi jumppaamaan lihaksia sängyssä; pyrki jännittämään niitä ja tajusi, että viesti kulki aivoista eteenpäin. Leppänen kokee joutuneensa vuosien varrella lääkäreiden heittopussiksi. Sängyssä maatessaan Leppänen huomasi, että vasemman jalan ukkovarvas liikahti. Ankaran harjoittelun myötä Leppänen jätti pyörätuolin käytön sisätiloissa loppuvuodesta 2023. Lyhyt aika ulkona.’’. Välillä on jopa viitattu, että vika on korvien välissä. Kuluvana vuonna Leppänen on päässyt myös tekemään erilaisia liikuntakokeiluja. – Sulkapalloa, keilausta, jousiammuntaa, vaikka ja mitä. Avustaja oli kahdeksan tuntia päivässä ja kotihoito kävi neljä kertaa päivässä. Kävelyn opettelemisessa iso maha oli tiellä. Hän sanoi fysioterapeuteilleen, että halusi alkaa tehdä heidän kanssaan lihasten jännitysharjoituksia
Leppäsellä on silmäsairaus, jonka vuoksi hän on tarvinnut aina vain vahvempia laseja. Harrastukset: Ulkoilu, pyörätuoliryhmän auttaminen, frisbeegolf, jumppa. HE. Päivät kuluivat kuitenkin lähinnä telkkaria katsoen. Kahvinkeitto ja jäätelö. Myös luonto on tärkeä. – Uskon, että paljon on omasta mielestä ja tahdonvoimasta kiinni. Ammatti: Eläkeläinen. Syntymäpaikka: Jyväskylän maalaiskunta. – Kipulääkkeet jäivät oikeastaan toissa kesänä. Hän on erityisen kiitollinen avustajilleen ja fysioterapeuteilleen. Avustaja käy kuitenkin edelleen kerran viikossa katsomassa, että kaikki on hyvin. Muuta selitystä ei keksitty optikon kanssa kuin se, että olen alkanut syödä kollageenijauhetta. Minulla oli aiemmin myös sydänja verisuonitautilääkkeet. Erilaisten sairauksien kanssa kamppaileville Saila Leppäsellä on tärkeä viesti. – Elokuussa todettiin, että kaukonäkö on puolet parempi kuin ennen ja lukunäkö kolmasosan parempi. Elämän motto: Älä anna ikinä periksi. Silloin oli pakko jaksaa ja kuntoutua. Kun lapset ja ystävä soittivat. Kuva: Anu/ Fysios Mehiläinen ta. Tällä hetkellä (marraskuussa 2024) Leppänen kokee jopa pärjäävänsä ilman laseja, joten todennäköisesti näön paraneminen on jatkunut elokuustakin. Avustaja oli silloin todella tärkeä. – Pienet asiat kannattelivat. Viime kesänä minulle tuli sydänoireita ja tuli mieleen kokeilla jättää lääkkeet – sen myötä oireet hävisivätkin. Nyt keuhkot toimivat, ja niiden tueksi tarkoitettu laite on jäänyt. H yvä E lämä 51 . Toki mukaan on mahtunut vaikeampiakin aikoja, ja elämä kotona on ollut yksinäistä. Hän nauttii kaupungilla käymisestä ja ystävän kanssa kahville tai kävelylle menosta. Asuinpaikka: Jyväskylä. Saila Leppänen Ikä: 64 v. Leppänen on täynnä kiitollisuutta, ihmetystä ja onnellisuutta siitä, että hän pääsee elämään aktiivista elämää ja käymään itse kävellen kaupassa. Hänen kanssaan juteltiin ja vitsailtiin. – Älä luovuta niin kuin minä luovutin. Sisulla eteenpäin Leppänen onnistui kaikista vastoinkäymisistä huolimatta pysymään positiivisena ja ottamaan elämän vastaan sellaisena kuin se tulee. Leppänen herkistyy kyyneliin, kun muistelee menneitä aikoja. Silmälääkärin ja optikon kanssa on hämmästelty näön paranemista. Perhesuhteet: Kaksi lasta, viisi lastenlasta. Toukokuussa 2024 päätin luopua avustajasta ja aloin hoitaa ruoanlaiton, pyykit ja kauppareissut itse. Alkushokin jälkeen on tärkeää, että on joku tsemppaamassa. Lyhyt aika ulkona tai pääseminen itse kauppaan. Vertaistuen voima on tärkeä. Leppänen kokee elävänsä uutta elämää ja ottavansa takaisin sen, mistä on jäänyt paitsi
Vaihdevuodet ei ole mikään mummotauti niin kuin yhä kuulee puhuttavan. Tämä johtaa osaltaan siihen, että monet jäävät ilman tarvitsemaansa hoitoa. TodelliVaihdevuosista ei puhuta tarpeeksi Esivaihdevuosioireet voivat alkaa jo nelikymppisillä ja oireet jatkua vuosikymmeniä, siis hyvin suuren osan naisen elämästä.. Vain viisi prosenttia naisista oli sitä mieltä, ettei vaihdevuosiin liity minkäänlaista stigmaa tai häpeää leimautumisesta. Vaihdevuosista ei puhuta tarpeeksi. Jotta mielikuvat muuttuisivat, vaihdevuosista on keskusteltava avoimesti ja neutraalisti. – Meillä kaikilla on yhteinen asenneongelma. 52 . Hoidolla voi olla valtavan iso merkitys naisten hyvinvoinnille ja elämänlaadulle, Heikkinen painottaa. – Vaihdevuosioireiden hoidossa on perinteisesti keskitytty liikaa hikoiluun, kuumiin aaltoihin ja viisikymppisiin naisiin. Tätä mieltä oli Terveystalon kyselytutkimuksessa 77 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista. 59 prosenttia koki, että vaihdevuosia ja niiden oireita vähätellään yhteiskunnassa. Vaihdevuosioireita ei tule vähätellä eikä niistä kuulu kärsiä, vaan oireita voi ja kannattaa hoitaa. Terveystalon gynekologi ja synnytysja naistentautiopin dosentti Anna-Mari Heikkinen näkee nämä tulokset merkkinä siitä, että vaihdevuodet ovat yhteiskunnassa edelleen tabu. Heikkisen mukaan perinteinen kuva vaihdevuosista ja niiden oireista vaatii päivittämistä. Moni koki jääneensä ilman tietoa ja hoitoa. Tästä huolimatta vaihdevuosioireita ei aina tunnisteta ja oireita vähätellään. H yvä E lämä V aihdevuodet vaikuttavat Suomessa reilusti yli puolen miljoonan työssäkäyvän naisen terveyteen ja hyvinvointiin. Oireita ei aina tunnisteta myöskään terveydenhuollossa. Oireita ei ymmärretty Tiedon puute näkyy siinä, ettei vaihdevuosioireita tunnisteta: tutkimuksessa kaksi kolmesta vaihdevuosi-ikäisestä naisesta ei osannut yhdistää oireitaan vaihdevuosiin. Kyse on 40–60-vuotiaista naisista, joista moni on parhaassa työiässä ja aktiivisessa elämänvaiheessa
Terveystalon tekemään kyselytutkimukseen vastasi 700 vaihdevuosi-ikäistä 40–59-vuotiasta naista, jotka kokevat tai ovat kokeneet vaihdevuosioireita. Kyselytutkimus toteutettiin Cambrissa kesäkuussa 2024. Vuoden aikana on pidetty toistakymmentä vaihdevuosiaiheista koulutusta lääkäreille ja muille ammattilaisille työterveyshoitajista psykologeihin, fysioterapeutteihin ja univalmentajiin. HE Lue lisää siitä, miksi vaihdevuosista on puhuttava: terveystalo.com/vaietutvuodet. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset osaavat nykyistä laajemmin tunnistaa nämä oireet ja tarjota oikeanlaista hoitoa, Heikkinen sanoo. Niitä vastaajat myös pitivät yllättävimpinä. Muita yllättäviksi koettuja oireita olivat muun muassa lihasja nivelkivut sekä muistiin liittyvät ongelmat. Anna-Mari Heikkisen mukaan myös tekeillä oleva kansallinen vaihdevuosioireiden Käypä hoito -suositus pyrkii siihen, että vaihdevuosia osattaisiin tulevaisuudessa hoitaa terveydenhuollossa nykyistä laajemmin. Lue uutisia terveydestä ja ravintolisistä – tieteeseen perustuen. Tilaa uutiskirje: www.pharmanord.fi suudessa oireet ovat paljon moninaisemmat, ja myös ikähaitari on laajempi kuin aiemmin on ajateltu. Esivaihdevuosioireet voivat alkaa jo nelikymppisillä ja oireet jatkua vuosikymmeniä, siis hyvin suuren osan naisen elämästä, Anna-Mari Heikkinen kuvailee. Koulutusta ammattilaisille Terveystalossa on tänä vuonna lähdetty kouluttamaan terveydenhuollon ammattilaisia vaihdevuosioireiden tunnistamisesta. Lähes puolet vastaajista kertoi kokeneensa hankalia muistin ja keskittymiskyvyn heikentymisen, aloitekyvyttömyyden ja aivosumun oireita. – Olen monesti nähnyt vastaanotoillani sen, miten naiset sinnittelevät ja hoitavat kaikki muut elämänsä osa-alueet tunnollisesti, mutta jostain syystä oma hyvinvointi tulee viimeisenä. Palauta energiasi luonnollisesti Bio-Qinon Q10 Gold sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja B2-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Terveystalon kyselytutkimuksessa yleisin vaikeana koettu vaihdevuosioire oli unihäiriöt tai väsymys (68 %). UUTUUS: Tuttu Q10 nyt myös uudenajan kasviperäisessä pehmytkapselissa
54 . H yvä E lämä K un näyttelijä Ilkka Pekkarisen vaimo Gyuzel kuoli kaksi vuotta sitten, oli pariskunnan 10-vuotinen rakkausavioliitto yht’äkkiä päättynyt. Häät olivat pienet, mutta lämpimät: tuttavapariskunta todistajana sekä äitini ja kaksi lastani. Kuva: Ilkka Pekkarisen albumi. Teksti: Timo Elo Kuvat: Ilkka Pekkarisen arkisto Käynti Venetsiassa muodosti koskettavan hetken Ilkka Pekkarisen matkalla, olihan se ollut myös hänen vaimonsa unelmien kohde. Rakastin vaimoani kovasti ja koin Suru muutti muotoaan Vaimon kuolema herätti suuren surun, jonka voittaakseen Ilkka Pekkarinen lähti matkailuautolla pitkälle matkalle Eurooppaan. – Vuonna 2012 mentiin naimisiin Iisalmen maistraatissa. Myös Pietarissa juhlittiin perhepiirissä
– Kyselin omilta tyttäriltäni, mitä mieltä he olisivat ajatuksesta. Osana tähän oli ollut sekin, että kun vaimoni oli ollut minua muutaman vuoden nuorempi ja tiiviisti työelämän uraputkessa mukana, emme nähneet mahdollisuutta viettää yhteisiä syksyjä Aurinkorannikolla. Tulomatkalla menimme nepalilaiseen ravintolaan juhliaksemme 60-vuotispäiviäni. Kumpikin kannusti minua. – Yritin etsiä netistä asuntoja Aurinkorannikolta ja tutkia paikkakunnan karttoja. – Sitten ymmärsin, että minun oli pakko ryhtyä ajattelemaan myös omaa tulevaisuuttani. H yvä E lämä 55 . Otin selville, missä mikäkin ranta on, mutta sitten ajattelin, että kun en ole rantaihminen, niin mitä hittoa minä siellä teen. . hänen myötänsä saavani mahdollisuuden uuteen elämään, kuten sitten sainkin, Ilkka Pekkarinen kertoo. Aloin ajatella, että jos vaikka pariksi kuukaudeksi vuokraisin asunnon Fuengirolasta. – Koskaan aikaisemmin en ollut käynyt Aurinkorannikolla, mutta nyt rupesin miettimään matkaa sinne. Muistin minulla olleen vuosikausia haaveena viettää syksy Espanjassa, Aurinkorannikolla. Tämä jäähyväismatka oli ikään kuin heidän juttunsa. – Muistan hyvin tilanteen, kun menimme yhdessä sisätautilääkärin juttusille tuloksia kuulemaan ja lääkäri tarjosi aluksi kuukauden sairauslomaa. Koko syksy oli minulle synkistä synkin. Synkkä syksy Ilkka Pekkarinen muistelee loppusyksyä 2022, jolloin myös vietettiin hänen 60-vuotispäiviään. – Tämän jälkeen marraskuussa 2022 vaimoni kuoli. Ennen diagnoosia hän oli juuri vastaanottanut pestin Koneen it-projektipäällikkönä. – Vaimoni totesi siihen, ettei niin pitkä sairausloma tulisi kysymykseen, koska hän oli juuri aloittamassa uutta projektia. – Vaimoni oli pitkään elätellyt haavetta matkasta Venetsiaan, jossa hän vielä tässä vaiheessa halusi lähteä poikiensa kanssa käymään. Tässä vaiheessa mieleen nousi ajatus, voisiko asuntoauto sittenkin olla kätevin ratkaisu.. Menomatka: Viro – Latvia – Liettua – Puola – Tsekki – Itävalta – Slovenia – Italia – Espanja – Gibraltar – Portugali – Espanja – Marokko – Espanja Paluumatka: Ranska – Monaco – Italia – Slovenia – Itävalta – Puola – Tsekki – Latvia – Liettua – Viro. Hän kertoi kyllästyneensä alkaneisiin sytostaattihoitoihin ja kävi mielessään läpi haaveitaan ja unelmiaan, joista yksi oli matka Venetsiaan. – Sitten hän rupesi järjestelemään Venetsian-matkaa, ja lähti sinne kahden poikansa kanssa. – Yhdeksän kuukautta ennen menehtymistään vaimoni sai haimasyöpädiagnoosin. He varmaan vaistosivat tilanteeni – ehkä jopa paremmin kuin minä itse. Korkeintaan kaksi viikkoa hän voisi olla sairauslomalla. Aikaisemmin en ollut vain saanut sitä aikaiseksi. Hän oli hirmuisen innoissaan uudesta työstään, jonka hän koki todellisena unelma-ammattina. – Se kuitenkin tiedettiin, että syöpä oli levinnyt maksaan ja että hoidon tarkoituksena olisi vain lisätä hyviä päiviä. Ruokailimme murheen murtamina hiljaisuuden vallitessa kukin omissa mietteissään. – Ensin lähdettiin porukalla sairaalaan vaimoa katsomaan. Toinen sanoi, että ala jo mennä ja toinen toivoi minun olevan siellä koko talven
Vaikka olenhan minä nuorena puimurillakin ajanut! Henkinen tuki – Menomatkan ajaksi minulle ilmaantui yllättäen henkinen tuki, Kirsi, joka sittemmin ajoi samaan aikaan samaa reittiä pari tuhatta kilometriä edelläni. Minun tuli myös alkaa kantaa yksin vastuuta elämästäni. Hän on hyvän kaverini Jukan lapsuudenystävä. Edessä oli neljä kuukautta ja 15 000 kilometriä matkaa läpi Euroopan!. Piti alkaa ottaa vastuuta omista tekemisistä. Itse olen samaa mieltä. Pitää vain osata tarttua tilaisuuteen. H yvä E lämä –?Olen iloinen siitä, ettei henkinen syksy tullutkaan, vaan pääsin todella nauttimaan matkasta, Ilkka Pekkarinen sanoo. Tapasimme Isossakyrössä, jossa kaverillani on maatalo. – Kertoessani omista matkasuunnitelmistani Kirsi lupasi avustaa minua matkan aikana etänä. Ajattelin, miten on mahdollista, että joskus elämässä jossakin kohdin jokin asia nitkahtaa eteenpäin nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan. Sitten hän ryhtyi kertomaan, miten hänen naapurinsa oli ostanut aivan järjettömän pitkän matkailuauton, joka ei mahdu mihinkään. Ei sellaista hänen mielestään kesäaikana tarvita! ”Kyllä auton kuuluu olla tällainen lyhyt ja söpö”, hän jatkoi innoissaan. Huvittava tapaus sattui paluumatkalla Helsinkiin, kun Kuortin ABC-asemalla pysähtyessäni pysäköintipaikalle tuli melkein puolijuoksua mies, joka uutta autoani ihastellessaan totesi sen olevan ”söpö retkeilyauto”. Kuva: Ilkka Pekkarisen albumi – Sillä voisin vaihtaa paikkaa ja hakea kohdetta, jossa viihtyisin. – Olin kesällä juhannuksen aikaan käymässä Vaasassa ja panin kaverilleni viestiä, jossa kysyin, sopisiko minun ajaa vuokraamani matkailuauto parkkiin hänen pihaansa, kun en viitsisi mennä leirintäalueelle. – Kirsiä en tuntenut aikaisemmin. – Kannattaa hankkia lyhyempi auto, jonka ajettavuus on henkilöautomaisempi. Hän oli minulle tärkeä apu edellä ajaessaan ja tiedottaessaan mahdollisista eteen tulevista vaikeuksista. 56 . En halunnut, että elämäni kulkisi kuin hauki haaleassa vedessä, kelluen. Kannattaa myös hankkia mieluiten uusi auto, varsinkin jos on ensimmäistä kertaa lähdössä matkaan. Niinpä aloin kutsua autoani ”Söpöksi”. Jukka toivotti minut tervetulleeksi, ja seuraavana päivänä myös Kirsi tuli sinne matkailuautoineen. Uusi auto pelaa, eikä matkan tarkoituskaan ole lähteä sinne autoa remontoimaan. – Aluksi vuokrasin kokeeksi asuntoauton, enhän ollut koskaan aikaisemmin ajanut sellaista. – Yhtäkkiä huomasin voivani päättää asioistani ihan itse. Pian puhe siirtyi matkailuun. – Kirsi tekee asuntovaunustaan käsin etätyötä eläkevakuutusyhtiölle ja on toiminut aika ajoin retkeilyoppaanakin. Kirsi kertoi olevansa loppukesästä lähdössä matkailuautollaan Eurooppaan. Söpö löytyi Kuopiosta – Myöhemmin ostin Kuopiosta matkailuauton
Onhan niin, että kun matkalla oli pakko olla joka päivä yksin ja iltaisinkin oli aina viisi tuntia pimeää, jolloin ei pystynyt tekemään mitään, tuli mieleen kaikenlaista. Auto pelasi, eikä kolariakaan tullut ajetuksi. – Matka teki tehtävänsä ja suru muuttui sillä tavalla, että nyt rupesi tulemaan pintaan hyviä muistoja, joita en haluaisi unohtaa. Matka oli varmasti eräänlaista surutyötä ja puhdistavaa terapiaa. Esimerkiksi Firenzestä Venetsiaan ja sieltä edelleen Pisaan on vain 100 kilometriä suuntaansa, mikä on varsin helppo ajomatka. Esimerkiksi ystäväni Kirsi ei koskaan mene leirintäalueelle. Selvitin kaikki ongelmat, minkä myötä oma kyvykkyyden tunne vahvistui, olinhan tuntenut pärjänneeni vieraissa olosuhteissa hyvin, vaikken monien maiden kieliä osannutkaan. – Huomasin myös, että kun on ollut pitempään matkalla, rupeaa helposti löytämään paikkoja, joissa voi yöpyä halvalla ja joissa on turvallista olla. Olihan se outoa tulla kerrostalosta tien päälle aivan uudenlaiseen tilanteeseen, mikä oli alkuun suorastaan ahdistavaa, mutta siihenkin tottui. – Alkumatkasta yövyin aika paljon leirintäalueilla, koska muuten tuntui hieman pelottavalta. Hänellä on autossaan myös aurinkopaneelit, jotka antavat tarvittavan sähkön. Pian ymmärsin, että voidakseni hyvin, minun ei ole pakko olla puolisoni kanssa ja ettei hyvinvointini enää ollut riippuvainen toisesta ihmisestä. Se oli koskettava hetki. Uusia ajatuksia selvittääkseni kirjoitin matkakirjan ”Ilkka ja Söpö reissussa”. – Koin matkalla monta ahaa-elämystä. Olin kenties juuri samassa paikassa kuin vaimoni oli ollut ennen kuolemaansa. En ole halunnut kirjoittaa sitä, mitä löytyy Wikipediasta. www.ilkkajasopo.fi – Näin jälkeenpäin ajatellen matka oli itselleni terveellinen sikäli, että se kasvatti itseluottamustani. – Oli sinällään pienoinen ihme, miten vapauden tunne valtasi mielen. Suru jäi matkalle Ilkka Pekkarinen kertoo surun jääneen matkalle siten, että se muutti luonnettaan. Piti päästä siihen, että rupeaa nauttimaan yksinolosta. Aluksi oli vaikea käsittää, miten paljon hienoja paikkoja Italiassa on lähekkäin ja miten helposti niihin pystyy menemään. Oli hienoa tuntea selviytyvänsä tiukoistakin tilanteista. HE Ilkka Pekkarinen Syntynyt 26.10.1962 Lapinlahdella Pohjois-Savossa Asuu Helsingissä Perhe: Kaksi tytärtä ja poika ensimmäisestä avioliitosta Ammatti: Näyttelijä Esiintynyt muun muassa televisiosarjassa ”Pohjoisen tähti”, jonka uusi tuotantokausi tulossa vuoden 2025 alussa Tunnetaan myös mainoskasvona sekä teatterista tuttuna esiintyjänä. Kysymyksessä oli samalla matka omaan itseeni. Myös omat tuskat, ahdistukset ja levottomuus alkoivat poistua mielestä. Ajatus siitä, että vielä yli kuusikymppisenä pystyy muuttamaan elämäänsä ja tekemään uusia asioita ja että kykenee ajamaan Euroopassa aika vilkkaissakin paikoissa, on huumaava. – Ainakin siinä mielessä, että olen kokenut, että minulla on vielä aika lailla mahdollisuuksia tässä elämässä. Minullakin oli auton ovessa turvana retkikirves. Eräs mieliinpainuva seikka matkaltani on Italiasta, jossa mielenkiintoisten nähtävyyksien välimatkat ovat varsin lyhyet. – Venetsiasta muistan ikivanhan kirkon, jonka penkissä kävin suruani itkemässä. Siitä tuli vain päästä yli. ”Huono puoli” oli ehkä se, että Söpö on niin hyvä ajaa, että kilometrejä tuli ihan tolkuttomasti, Ilkka Pekkarinen toteaa. Ilkka on tuntenut matkan jälkeen olevansa ikään kuin uusi ihminen.. Henkinen syksy ei tullutkaan, vaan nautin matkasta. – Kirjassani olen keskittynyt lähinnä omiin tuntemuksiini. On myös aika jännä juttu, miten herkästi mieli rupeaa rakentamaan uhkakuvia. H yvä E lämä 57 . Ilkka Pekkarinen julkaisi matkastaan muistelmakirjan ”Ilkka ja Söpö reissussa –?Sitten vaan ajettiin”, Hansaprint 2024. Opin paljon uusia asioita Euroopasta, ja rahatkin riittivät
Teksti: Riitta Wahlström O lemme neljän vuodenajan onnellinen kansa. Myös eläinten auttaminen talvella tekee hyvää. Talvella voi pysähtyä ja hiljentyä oman itsensä tutkisteluun. Talvella on helppo olla kiitollinen, jos on niin onnekas, että asuu lämpimässä kodissa. Elämä on moninainen kudelma: Joskus olemme auttajia, joskus pyydämme apua. Tähdet, kuu ja aurinko tuikkivat kaikille yhdenvertaisina valaistessaan kirkkaana olevan yötaivaan. kitytään positiivisiin ajatuksiin tai hoitaviin mantroihin. Kun pimeää aikaa on paljon, hiljentyminen on helpompaa. H yvä E lämä Talven taikaa, hoitavaa lepoa Lumen tuoma valkeus on kuin viesti siitä, että voi ajatuksissaan ja toiveissaan puhdistautua. Tuikinko itse valoa, kuten tähdet taivaalla ja lumi maassa, vai olenko synkkä ja pimeä. Maapallo on kotimme. Ihmiskunta ja luomakunta on yhteinen perheemme. HE. Jos tämän kaikki ymmärtäisivät, ei olisi sotia, vaan rauha. Kiitollisuusharjoitusten on havaittu useissa kokeellisissa tutkimuksissa vaikuttavan erityisen myönteisesti hyvinvointiin. Sain lyhtyä kaksi, kun niillä katson, erotan selvään kirkkaan ja mustan, korkean taivaan, sen tähtisen pohjan… Jo se, että voi nähdä tähtitaivaan ihmeen, on talven suuri lahja. Jokainen on osa ihmiskunnan yhteistä perhettä. Jos voi auttaa asunnotonta, kylmässä nukkuvaa kaveria löytämään lämpimän yösijan, niin se on myös omalle hyvinvoinnille hyväksi, koska kanssakulkijoiden auttamisen on todettu lisäävän hyvinvointia. Kiitollisuutta voi osoittaa vaikka vain sille, että elää ja näkee tähtitaivaan. Olen tavannut monia, jotka ruokkivat koko talven pikkulintuja, jotka ovat jäänet talvehtimaan meidän iloksemme. Ilman luomakunnan – kasvit ja eläimet, vesi, ilma ja maa – terveyttä ihmiskunnalla ei ole elämää. Talvi on rauhoittumisen aikaa. Katsoessa miljoonia tähtiä on helppo oivaltaa, että me olemme täällä maapallolla yhteisessä kodissamme ja kierrämme aurinkoa valtavassa avaruudessa. Ovatko ajatukseni keskittyneet liiaksi vihaan, pelkoon, katkeruuteen, ahneuteen, mustasukkaisuuteen, itsesyytöksiin ja hyväksymättömyyteen. Värit muuttuvat ja vaihtuvat, uuden elämän toivo ja rauha kantaa, korostaa psykologi, ympäristöalan kouluttaja ja tietokirjailija Riitta Wahlström. Näenkö kaikkialla vain mustaa, vai valkeaa. Violeta Parran Elämälle kiitos -laulussa sanotaan: Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Ovatko ajatukseni rauhan ja myötätunnon värittämiä vai vihan mustaamia. Jokaisella vuodenajalla on oma vaikutuksensa ja lahjansa meille. Jos on liian synkkä olo, voi kirkastaa pimeyden pyytämällä apua. Tutkimuksissa on todettu hiljentymisen tai meditaation olevan hoitavaa silloin, kun kes–?Elämä on kuin luonto. 58
Ekerwald oli 50. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Reetta Ahola ja Timo Roune 80-vuotiasta Timo-vaaria ja hänen 13-vuotiasta pojanpoikaansa, Emiliä yhdistää varhain aloitettu urheiluharrastus.. Ilman häntä haurastuva äitimme ei olisi tullut viikkoa kauempaa toimeen kaksikerroksisessa omakotitalossaan. M itä edellytyksiä minulla on puhua ikääntymisestä, 80-vuotias osin Helsingissä, osin Tukholmassa vaimonsa kanssa asuva Timo Roune pohdiskeli ruotsalaisen kirjailija Carl-Görän Ekerwaldin vuonna 2023 ilmestyneen kirjan Mitä etua on tulla vanhaksi lausetta. . – Loppuvuodet olivat aikamoista turbolenssia erilaisten sairauksien ja vallankin kaatuLiike ikääntymisen tärkein voimavara Ikääntymisen kokemusasiantuntijaksi itseään kutsuva Timo Roune muistuttaa kaikissa valinnoissa positiivista pohjavirettä. Myötäelimme satavuotiaana tänä syksynä (2024) menehtyneen äitimme kanssa hänen ikääntymistään. H yvä E lämä 59 . Kun taas pääosin ulkomailla asuvan ”tuhlaajapojan” eli minun satunnaiset käynnit olivat äidille juhlahetkiä! Roune kerto, että heidän äitinsä elämä valo rupesi viitisen vuotta sitten himmenemään. Onnellisuus tutkitusti pidentää ikää. kirjansa ilmestyessä juuri täyttänyt sata vuotta. – Samalla paikkakunnalla asuva tytär eli sisareni toimi äidin päivittäisenä huomaamattomana huolehtijana. – Sitten havahduin, että olemme sisareni kanssa varsinaisia ikääntymisen kokemusasiantuntijoita
Roune ei patistele ketään ansaituilta eläkepäiviltä takaisin töihin, mutta haluaa muistuttaa, että työvoimapulan ratkaisemisessa myös ikääntyneille tulisi antaa mahdollisuus. Perhesuhteet: Vaimo Ingrid, kaksi poikaa ja neljä lastenlasta. Asia askarruttaa häntä sen verran kovasti, että hän kirjoitti kirjan Terveenä 100-vuotiaaksi – Terveen ja merkityksellisen ikääntymisen puolesta (Momentum Kirjat, 2024). Asuinpaikka: Helsinki ja Tukholmassa Vällinby. Kannustaen liikkeelle Roune muistuttaa, että jo muinaiset roomalaiset oivalsivat liikunnan suorastaan ihmeellisen merkityksen kehon ja aivojen hyvinvoinnille. Ammatti: Kansainvälisen liiketoiminnan johto monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. – Mahtava potentiaali on monelta osin käyttämättä! Tähän tarvitaan asennemuutos! Eläkkeellä olevia Roune kannustaa hakeutumaan aktiivisesti toisten seuraan, vaikkapa eläkeläisjärjestöjen ja kansalaisopistojen toimintaan. Äiti asui yksin kotihoidon ja sisareni avun turvin viimeiseen vuoteensa saakka, jonka hän oli lähestulkoon kokonaan vuodepotilaana. Rounetta harmittaa, kun kansainvälisen vertailun mukaan Suomessa ollaan Euroopan maista Romanian kanssa peränpitäjiä 65-69-vuotiaiden ja sitäkin vanhempien terveiden, työkykyisten ja -haluisten pitämisessä työelämässä. Muissa Pohjoismaissa osuus on huomattavasti suurempi, liki 30 prosenttia, puhumattakaan Japanista, missä puolet 65-69-vuotiaista käy edelleen palkkatöissä. Harrastukset: Uuden oppiminen, lukeminen ja kirjottaminen sekä elämästä nauttiminen terveellisin elintavoin. Valmistautuen eläkkeelle Eläkkeelle jääminen on iso muutosvaihe ihmisen elämässä. H yvä E lämä Timo Rouneen päivän käynnistää virkistävä ja ajatukset kokoava lenkki, joka suuntautuu Helsingin Merihaasta Tervasaaren ympäri ja Tukholman Vällingbyssä rivitaloasunnon edestä alkavan luonnonsuojelualueen metsäpoluille. – Terveelliset elintavat eivät kuitenkaan tarkoita synkistelyä ja kaikesta kieltäytymistä. Rouneen mukaan ikääntyvien ei ole syytä jäädä odottamaan, että mahdollisia huonoja elintapoja kompensoivat ihmelääkkeet ennättäisivät markkinoille, vaan hän kannustaa jokaista pitämään aktiivisesti huolta kunnostaan ja terveellisiksi tiedetyistä elämäntavoista. Hänen mukaansa eläköityvän on tärkeä pohtia myös asumiseen ja talouteen liittyviä asioita sekä ennen kaikkea panostaa yksinäisyyden torjuntaan. 60 . Tosiasioiden tunnustamistakin tarvitaan. Roune kannustaa hyvissä ajoin ennen eläköitymistä tekemään oman eläkkeelle jäämisen opintosuunnitelman. – Työelämästä poisjäämisen myötä sosiaaliset suhteet kaventuvat ja monet jäävät pois kokonaan. – Ikääntymistä tutkineiden ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden ääntä kannattaa kuunnella ajoissa ja valmistautua vuosiin, jolloin omatoiminen asuminen rakkaassa omakotitalossa ei objektiivisesti katsoen ole enää ikäihmisen parhaaksi tai edes mahdollista, sanoo Roune. Syntymäpaikka: Mäntsälän Hirvihaaran sotainvalidikylä. Äidin ikääntymisen myötä ilmenneet ongelmat kimmokkeinaan Roune alkoi pohtia, olisiko ikääntymistä mahdollista kääntää tragediasta ratkaisukeskeiseksi menestystarinaksi. – Suomessa tämän ikäryhmän työssäkäyviä on vain 16 prosenttia. UKK Instituutin mukaan yli 75-vuotiasta ainoastaan kaksi prosenttia liikkuu päivittäisten liikuntasuositusten mukaisesti, toteaa Roune.. Timo Roune Ikä: 80 v. Tärkeintä on liike; ettei jämähdä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti paikoilleen. Elämäntapavalintoja tehdessämme on positiivista ajatella, että elämästä tulee myös nauttia, ja kokea elämä kaikin tavoin merkitykselliseksi, kannustaa Roune. misten vuoksi. Elämän motto: Terve sielu terveessä ruumiissa aktiivisena satavuotiaaksi. – Silti tämän muinaisen viisauden mukaisesti elää tämän päivän suomalaista enää 30-40 prosenttia. Sillä on tutkimusten mukaan merkittäviä sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysriskejä, korostaa Roune
Jalan erityispiirteet huomioivat Pirka-Kengät ovat silloin PARAS VALINTA. HE. Liikuntatottumukset tunnetusti ja tutkitusti periytyvät. – Valtion, kuntien, hyvinvointialueiden, koulujen – mutta ilman uutta, raskasta byrokratian tasoa. Blue Zones -vyöhykkeistä tunnetuin on Okinawan saari Japanissa, muita esimerkiksi Nicoya Costa Ricassa, Icrian saari Kreikassa ja Sardinian Ogliastrian saari Italiassa. – Pitkäikäisyyden saarekkeiden asukkaille se tulee yleensä luontaisesti arkiliikuntana. – Suomen siniseksi vyöhykkeeksi sanotaan Lahden ja Jyväskylän puolivälissä sijaitsevaa Sysmää; 3500 asukkaan kunnassa asuu Suomessa eniten yli 90 vuotta täyttäneitä suhteutettuna kunnan väkilukuun. Erityisen huolissaan niin päättäjät kuin terveysasiantuntijatkin ovat nykypäivän lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta. Silloin kun isällä ja äidillä on vaikeuksia viedä lasta harjoituksiin tai liikuntakerhoon, voi vaari tai mummo tulla pelastavaksi enkeliksi, ja näin toimien olla mukana liikuntaan kannustamisessa. Päivittäiset juoksuja kävelylenkit kuuluvat edelleen Rouneen rutiineihin. Erityisesti hänen mielestään pitäisi kuunnella lasten ja nuorten sekä ruuhkavuosia elävien vanhempien ääntä. Oma sininen vyöhyke Roune on koonnut tietoa maailmalla tunnetuista pitkäikäisyyden saarekkeista, jota tunnetaan nimellä Blue Zones eli siniset vyöhykkeet. Terveellisen ravinnon pääainekset koostuvat vihanneksista, hedelmistä ja palkokasveista, joihin lisätään lähikalaa ja rajoitetusti eläinkunnan tuotteita. Roune korostaa, että lasten ja nuorten liikkumaan kannustamista ei voi sysätä yksinomaan urheilujärjestöille. Kohtuullisiin elämäntapoihin ei kuulu tupakka, ja alkoholi vain hyvin vähäisesti. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvaisuus tuovat elämään merkityksellisyyttä. – Kyseisten alueiden väestön elintavoissa on havaittu paljon terveyttä edistäviä yhtäläisyyksiä, jotka yhdessä vaikuttavat ihmisen ikääntymiseen terveenä yli satavuotiaksi. Se on koko yhteiskunnan asia. Roune iloitsee, että urheiluharrastukset yhdistävät häntä ja lastenlapsiaan. Kirjaa on saatavissa kirjakaupoista ja -osastoilta kautta maan. He hoitavat puutarhojaan ja kasvimaitaan korkeaan ikään saakka. – Tässä projektissa meillä isovanhemmillakin on merkittävä kannustamisen paikka. H yvä E lämä 61 . Vaikea löytää kenkiä. Jalat turvoksissa. Vaikka nämä vyöhykkeet sijaitsevat eri puolilla maapalloa, niitä yhdistää tutut neljä elämäntapaa, joita voimme omaksua omiin päivittäisiin rutiineihimme ikääntyäksemme terveempinä ja kokeaksemme elämän merkityksellisenä, kertoo Roune. Emilin 10-vuotias velipoika Rasmus on käsipallojoukkueensa, Dmumsö Idrottskamrater Dinkensin kapteenina hankkinut kahtena kesänä ottelukokemusta ja ottanut mittaa pohjoismaisista ikäkausihaastajistaan Tukholman vuosittaisella käsipalloturneella, Roune kertoo Tukholmassa asuvan poikansa perheen lasten urheiluharrastuksista. – Myöhäissyksyllä 13-vuotias pojanpoikamme Emil osallistui ikäkausijoukkueensa, PPJ Helsingin kapteenina kahdeksantoista maan Portimao International Cup -jalkapalloturnaukseen, josta hän palasi joukkueensa kanssa finaalisarjansa voittajana. Erikoisleveä PIRKATALVIKENKÄ PIRKA-KENKÄ OY • 03 334 1951 • pirka-kenka.com Tutustu mallistoomme netissä tai tilaa ilmainen esite! Erikoisleveä PIRKAKÄVELYKENKÄ U U T U U S U U T U U S Hän on kiitollinen siitä, että maalla syntyneenä ja kasvaneena päivittäinen, luontainen liikunta kävellen, pyörällä tai suksin taitettuine koulumatkoineen muurasi lapsesta saakka hyötyliikunnan olennaiseksi osaksi hänen elämäänsä, lujitti luuston ja tarjosi ilmaisen, jokapäiväisen piristeen. Sinisiä vyöhykkeitä yhdistävistä tekijöistä ensimmäinen on Rouneen mukaan liikunta. Timo Rouneen kirjassa Terveenä 100-vuotiaaksi hänen ikätoveriystävänsä kertovat oman elämänsä sinisistä vyöhykkeistä
Hänet tunnetaan myös maailmalla, etenkin Japanissa, jossa hän on toiminut muun muassa Finnairin joulupukkina. Kuva: Kalevi Karusuo. 62 . Nyt on 64. Lapsuudenkodin vaikutusta luovuuteen voinevat kiittää myös Timo Pakkasen veli kirjailija Jukka Pakkanen ja sisar dekkaristi Outi Pakkanen. – Asuimme rivitalossa Espoon Haukilahdessa. Satumaailman kasvatti – Minulla oli satumainen onni elää koko lapsuuteni satumaailmassa, jossa äitini lastenkirjailija Kaija Pakkanen kertoi meille lapsille satuja. – En tiedä koko maailmassa ketään toista, joka olisi toiminut joulupukkina joka vuosi yhtäjaksoisesti ja yhtä pitkään kuin minä eli vuodesta 1961 lähtien. H yvä E lämä H elsingin Töölössä asuva Timo Pakkanen on Suomen tunnetuin joulupukki, joka on vieraillut vuosien varrella myös ulkomailla, muun muassa Japanissa, Taiwanissa, Kyproksessa ja Georgiassa. Ja seuraavana jouluna ollessani 17-vuotias teinipoika ajattelin voivani joulupukkina kenties tienata jonkin verran taskurahaa. Timo Pakkanen on esiintynyt joulupukkina vuodesta 1961 lähtien. vuosi menossa, ja tahti jatkuu, Pakkanen kertoo. Joulupukkitarinani alkaa siitä, kun minua pyydettiin naapurinperheeseen joulupukiksi. Teksti: Timo Elo Hyvän tahdon lähettiläs Timo Pakkanen on toiminut joulupukkina vuodesta 1961
Tapahtuma ikuistettiin suorassa tv-lähetyksessä. – Kirja on minulla yhä käytössä. syntynyt Espoossa, asuu Helsingissä l . . – Tässä yhteydessä totesin presidentille, kun tiesin hänen olevan ehdokkaana toiselle kaudelle, että jos valinta on joulupukista kiinni, niin kyllä Teidät valitaan uudestaan. Olihan minulla mukanani myös joulupukin kamat. Asetta piteli maastopuTimo Pakkanen l . Kuten sitten tapahtuikin. ’’Osasin homman ja minulla oli mukana Joulupukin kirja.’’ – Kiinnitin hyvissä ajoin ennen joulua kotimme lähistöllä olleen ostoskeskuksen ilmoitustaululle ilmoituksen raittiista joulupukista. Itse asiassa se on vuonna 1754 painettu ruotsinkielinen fraktuurafontilla tehty Raamatun aakkosellinen tietosanakirja, josta on helppo näyttää lapsille heidän nimensä. – Menin hakemaan baarista oluen ja loikkasin sitten kasseineni köysien yli nojatuoliin istumaan. Kansainvälinen ura Ensimmäisen ulkomaankeikkani joulupukkina tein joulukuussa 1992, jolloin kävin Matkailun edistämiskeskuksen toimeksiannosta avaamassa Hollannin joulun, Sinterklaasin. – Parhaimmillaan minulla oli käytössä auto ja autonkuljettaja. . Eiväthän edes isommat lapset osaa lukea vanhanaikaista tekstiä – eivätkä aina vanhemmatkaan. Timo Pakkanen, 80 l . Clerides sai jatkokauden kerättyään toisella äänestyskierroksella vastaehdokastaan enemmän ääniä. Alueen eristivät ranteenpaksuiset köydet. – Seuraavana päivänä joulupukki vieraili arkkipiispa Makarios III: mukaan vihityssä lastensairaalassa seuranaan maan presidentin puoliso. H yvä E lämä 63 . Tämä tarkoitti 12 tunnin toimintaa yhteen menoon, Pakkanen muistelee. Terminaalissa matkustajat oli ohjattu baariin, joka oli täyttynyt hetkessä. Sitä ennen olin ollut viikon Jordaniassa, josta olin lentämässä Kyprokseen lentokoneen tehdessä välilaskun Beirutiin, joka siinä vaiheessa oli jo täysin hajalla. . Esiintynyt kotimaan lisäksi joulupukkina myös muun muassa Japanissa 14 kertaa sekä Thaimaassa, Taiwanissa, Singaporessa, Jordaniassa, Georgiassa, Kyproksella, Espanjassa ja Saksassa l . Mutta en ehtinyt istua siinä kuin 30 sekuntia, kun vasemmalle puolelleni ilmaantui konepistoolin piippu. Suomen tunnetuin joulupukki vuodesta 1961 l . Ongelmaksi muodostui pian se, että valtaosa perheistä toivoi joulupukin vierailua illalla kuuden aikaan. Läsnä oli myös lähes koko hallitus sekä 30 orpolasta eri puolilta Kyprosta. – Se oli nelituntinen tapahtuma ja paikalla olivat myös presidentin puoliso Lila Irene sekä heidän Katherine -tyttärensä, joka oli tuolloin Kyproksen parlamentin jäsen. Aloitin ensimmäisen keikan jo aamupäivällä kello 11 ja illan viimeinen keikka päättyi kello 23. Sosionomi, Tampereen yliopisto l . Ja pian minulla oli kahdeksan tilausta. Seuraavana vuonna tuli kutsu Kyprokseen, Larnakaan, josta alkoi kahden viikon kiertue, jonka aikana suomalainen joulupukki tuli tutuksi koko maassa. Pystyssä oli kuitenkin terminaali, jonne koko koneellinen matkustajia joutui siirtymään. – Sittemmin lähdin kolmannelle joulupukkikiertueelle Kyprokseen. . . . Mutta eihän joulupukkikaan voi olla samaan aikaan kuin yhdessä paikassa kerrallaan! Oli ryhdyttävä jakamaan vuoroja. – Neljä vuotta myöhemmin joulukuussa ennen tulevia helmikuisia Kyproksen presidentinvaaleja järjestetyssä hyväntekeväisyysgaalassa Larnakan Lordos Beach -loistohotellissa meitä oli kaksi kunniavierasta: maan presidentti ja joulupukki. Finnairin joulupukki vuodesta 2000 alkaen useiden vuosien ajan. Jostakin syystä olin viimeisiä terminaaliin ehtineitä. Minua oli suositeltu tähän hommaan. Tullessani paikalle huomasin, ettei baarissa enää ollut tilaa minulle. – Kyproksessa minulle järjestettiin ikimuistoinen tapaaminen presidentin palatsissa Nikosiassa, jossa minut otti vastaan maan silloinen presidentti Glafkos Clerides. – Niin alkoi toimintani joulupukkina, ja minusta tuli pian hyvin suosittu. Osasin homman ja minulla oli mukana rekvisiittana vanha parikymmentä senttiä paksu nahkakantinen ”Joulupukin kirja”, jossa oli ”kaikkien lasten nimet sekä tonttujen merkinnät lasten tekemisistä”. Mutta sitten huomasin tyhjillään olevan nahkanojatuoliryhmän, jonka edessä oli matala pöytä.
Kenellekään ei tietenkään kerrottu joulupukin Joulupukin varusteet ovat pääosan vuodesta varustehuollossa. 64 . Sotilaita tuli siihen useampia ja niin sain jäädä istumaan paikalleni. Sotilashenkilö katsoi minua vähän aikaa ja huusi sitten kavereilleen: ”Hei täällä on joulupukki”. – Kesti viisi tuntia ennen kuin pääsin sairaalaan, jonne oli hälytetty lääkäri ja sairaanhoitaja hoitamaan joulupukkia. Hauskinta tässä oli se, että paikalla ollut pienikokoinen Masako-niminen sairaanhoitaja pyysi saada muistoksi jalasta riisumani joulupukin valkoisen urheilusukan! – Palasin jalka kipsattuna seuraavalla lennolla takaisin Suomeen, josta onneksi oli saatu tilalleni varapukki Japaniin. Tila oli ilmeisesti varattu valtionpäämiehille tai vastaaville, mutta joulupukkihan on valtionpäämiestenkin yläpuolella! Joulupukki Japanissa – Japanin-matkani alkoivat vuonna 1995. Kun keikka oli ohi, minulla oli mahdollisuus päästä aitoon japanilaiseen kuumaan kylpyyn tähtikirkkaan yötaivaan alla. H yvä E lämä kuinen sotilashenkilö, joka puhui sen verran englantia, että ymmärsin hänen sanovan, ettei paikka ollut yleisölle tarkoitettu. Sain mukaani kyynärsauvat, joiden avulla sitten koikkelehdin Taiwanin pääkaupungissa. Pian ympärilläni oli neljä solttua, jotka vartioivat, ettei kukaan muu tulisi siihen istumaan. Ensin matkustin Santa Claus Finland International Oy:n toimesta maahan, jossa lähes kaikki – vauvasta vaariin – uskoivat joulupukkiin, Timo Pakkanen kertoo. – Päänäyttämönä oli kaupungin suurimman tavaratalon Sogon lastenosasto, jossa olin aamuin illoin yleisön tervehdittävänä ja kuvattavana joka päivä kahden viikon ajan. Mutta kun olin ollut kotona muutaman päivän, minulle ilmoitettiin, että joulupukki tarvittaisiin kahdeksi viikoksi Taiwanin pääkaupunkiin Taipeihin. – Mutta ollessani menossa vaihtamaan vaatteita kylpyyn mennäkseni minulla oli jalassani liukaspohjaiset lapikkaat, jotka luistivat pahasti sillä seurauksella, että kaaduin lumisella tiellä ja minulta murtui vasen nilkka. Japanilaisilla kerrottiin olevan kaksi suomalaista hahmoa, joita he rakastavat yli kaiken: muumipeikko ja joulupukki. – Avasin kassini ja kerroin olevani suomalainen joulupukki matkalla Kyprokseen. Sairaalassa jalka kipsattiin. – Japani on joulupukin unelmamaa! Pakkasen toisen Japanin-vierailun aikana joulukuussa 1995 Fukuin maakunnassa tapahtui ikävä onnettomuus. – Onneksi minulla oli tuttuja ortopedejä Mehiläisessä, jossa kipsi korvattiin jalkaani sovitetulla tukilastalla, jonka päälle kiinnitettiin vielä erikoisjalkine. – Lunta oli tullut niin paljon, että maastoautossakin piti olla lumiketjut. Kuva: Timo Pakkasen arkisto ’’Japanilaisilla kerrottiin olevan kaksi suomalaista hahmoa, joita he rakastavat yli kaiken: muumipeikko ja joulupukki.’’. Otin esiin univormuni ja annoin käyntikorttini
Aikaisemmin Finnairin joulupukkina oli toiminut yhtiön oma mies, joka oli siirtynyt Japanista uuteen asemapaikkaansa Saksan Frankfurt am Mainiin. H yvä E lämä 65 . Se on ollut minun elämääni! Lähde: Juha Kanerva: ”Joulupukki – se aito ja oikea”, Readme.fi, 2024 onnettomuudesta Japanissa, vaan kerrottiin tämän kaatuneen kotonaan Suomen Lapissa suksimäessä. Parhaimmillaan tein ensin kolme viikkoa Finnairille ja sen jälkeen suoritin paikallisen yrityksen järjestämän kolmen kaupungin kierroksen. Ainoa, mitä jäin kaipaamaan Finnairin joulupukkina olostani oli matkustaminen yhtiön business-luokassa. Totesin, että pitkän päiväkeikan jälkeen on kiva ottaa yksi tai kaksi olutta rentoutumismielessä. Japanissa keikat lisääntyivät 2000-luvun alussa Finnairin Japanin-lentojen myötä. Toisaalta tämä oli minulle kuitenkin onni ja autuus, enhän enää ollut sidottu Joulupukkisäätiöön, vaan sain mennä minne halusin. Ja vastaukseni oli lehdessä luettavissa. Näissä merkeissä olin ollut vuonna 2013 Olutliiton julkaiseman Olutpostin haastattelussa, jossa vastasin rehellisesti olutaiheisen jutun kysymykseen: tykkääkö joulupukki oluesta. Ja olen 1960-luvun puolivälissä perustanut Espoon ensimmäisen avoimien ovien Nuorisotalo Stella Mariksen Haukilahteen ja olin sen ensimmäinen isäntä. – Tuolloin Finnair lensi päivittäin Tokioon ja Osakaan sekä myöhemmin myös Nagoyaan. Tämä tarkoitti myös sitä, ettei Finnair, joka oli yksi säätiön partnereista, voinut enää käyttää palveluksiani säätiön määritellessä yhteistyökumppaninsa. Näin ollen oluesta pitävä joulupukki Pakkanen ei enää voinut toimia Finnairin joulupukkina. – Olin toiminut vuonna 2001 perustetun Joulupukkisäätiön joulupukkina säätiön perustamisesta lähtien ja minulla oli lupa käyttää säätiön tunnuksia toiminnassani. Kiistan taustasta Pakkanen kertoo seuraavasti: – Olin vuonna 1978 perustanut kirjailija Ilmari Kiannon tuotannon innoittamana ”Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan”, jonka kunniapuheenjohtaja nyt olen. Pisin aika joulupukkina Japanissa kesti kerrallaan noin viisi viikkoa. Tämän jälkeen siirryin viikoksi Osakan alueelle, ja kun Nagoya oli tullut Finnairin kohteeksi, esiinnyin sielläkin. Säätiö sai rahoitusta muun muassa kauppaja teollisuusministeriöltä ja sen tehtävänä oli tehdä joulupukin kotimaata ja joulupukkia tunnetuksi maailmalla. Säätiön yhteistyökumppanit olivat isoja suomalaisia yhtiöitä, kuten muun muassa Finnair, VR ja Silja Line. Nolo loppu Yhteistyö Finnairin kanssa päättyi kuitenkin nolosti. Joulupukkina toimiminen ei suinkaan ole ollut Pakkasen ainoa ammatti. Tämä tarkoitti sitä, että vietin ensin viikon päivät Tokion alueella Finnairin asiakasmatkatoimistojen tilaisuuksissa sekä kävin kouluissa ja lastentarhoissa. – Seuraavana vuonna sain lyhyen sähköpostiviestin yhdeltä Joulupukkisäätiön pomolta, joka ilmoitti, että koska joulupukki Pakkanen on kertonut julkisesti tykkäävänsä oluesta, kaikki yhteistyöt Joulupukkisäätiön ja jouluTimo Pakkasen täyttäessään elokuussa 80 vuotta julkaistiin Suomen tunnetuimman joulupukin elämäkerta. Kaikkiaan Pakkanen ehti toimia 14 vuotta Finnairin vakiojoulupukkina. Kannen kuva: Juha Laitalainen. pukki Pakkasen välillä puretaan. Sitä ennen toimin 37 vuotta veljeskunnan puheenjohtajana. – Olen koulutukseltani nuoriso-ohjaaja, sosionomi Tampereen yliopistosta. Olen työskennellyt myös copywriterinä mainostoimistossa, journalistina Viestilehdet Oy:ssä sekä 17 vuotta Veho Oy:ssä, viimeksi yhtiön viestintäpäällikkönä. – Sanoisin kuitenkin, että joulupukkihomma on ollut minun pääbisnekseni
Weiste Oy Sata vuotta joulun taikaa Käsityösalissa aherrettiin ympäri vuoden, jotta jokainen halukas voisi koristella kotinsa jouluksi. Vaikka joulukoristeita oli tuohon aikaan niukasti saatavilla, oli ihmisillä halu koristaa joulu kotiin. Niitä toimitetaan ympäri maailmaa, ja onhan se varsin luontaista joulupukin maalle. Teksti: Kati Wikström Kuvat: K.A. H yvä E lämä Helsingin Pukinmäessä valmistetaan joulukoristeita jo sadatta vuotta. Tämän suosion myötä syntyi ajatus omista koristeista ja oman yrityksen perustamises. Joulua varten hän oli ottanut myyntiin ulkomailta hankittuja hopealangasta tehtyjä kuusen latvatähtiä. K .A. 66 . Weiste Oy:n tarina alkaa joulusta 1924, ja siinä kohtaavat kaikki sadun ainekset – joulun henki, ilon tuottaminen ihmisille, yritteliäs isä ja sukupolvien ketju. Latvatähtien suosio yllätti, sillä aatonaattona myymättä oli enää yksi tähti. 1920-luvulla kansakoulunopettaja Kalle Aimo Weiste piti paperikauppaa Helsingissä Kluuvikadulla
1930-luvun puolivälissä tehtaalle perustettiin kutomo. Käsityösalissa aherrettiin ympäri vuoden, jotta jokainen halukas voisi koristella kotinsa jouluksi. Ensimmäinen tehdasrakennus vuodelta 1926 ja laajennus vuodelta 1930. Pääosa nykyisestä tehdasrakennuksesta on valmistunut vuonna 1946. Tämän jälkeen hän muutti poikansa Aarre Weisteen kanssa Pukinmäkeen vuonna 1926. Yrityksen perustaja Kalle Weiste poikansa ja elämäntyönsä jatkajan Aarre Weisteen kanssa. Weiste Oy:n ja aloitti koristeiden valmistuksen Suomessa. H yvä E lämä 67 . Elämäntyönä joulukodit Kalle Weiste valmisti joulukoristeita ensin kotonaan, ja sen jälkeen vuoden verran Kluuvikadulla sijainneessa työhuoneessaan. Vuonna 1924 Kalle Weiste perusti K. Nauhakutomakoneilla sekä myöhemmin kehruuja punomakoneilla valmistettiin vuoden 1938 hinnaston perusteella noin neljääkymmentä erilaista nauhaja nyörimallia.. ta. A. Myöhemmin samana vuonna tontille valmistui ensimmäinen vaatimaton tehdasrakennus ja lisärakennus vuonna 1931. . Weiste Oyn tarina alkoi latvatähdestä ja ne ovat edelleenkin suosittuja kuusen latvan kimaltajina
Se on säilyttänyt suosionsa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin osana joulun juhlistamista, kertoo K.A. A. Weiste Oy:n vientimaa oli Ruotsi. Weiste Oy:n tuotejohtaja ja Aarre Weisteen pojan tytär. Weiste Oy:lle myönnettiin Tasavallan Presidentin Vientipalkinto vuonna 1992. Säännöstely jatkui vielä sodan päätyttyäkin mutta vientikaupan harjoittamiseen oli mahdollista ostaa raaka-aineita. Kuva: Kreetta Järvenpää Weiste Wanha Villa on Kalle Weisteen entinen kotitalo, joka huokuu joulun taikaa. Aarre Weisteen lapset jatkoivat Weisteen tarinaa ja veivät yhtiön uudelle vuosituhannelle. Weiste Wanha Villa kätkee sisäänsä monenlaisia koristeita ja ennen kaikkea tunnelmaa. Joulukuusenkoristeiden valmistus jouduttiin tilapäisesti lopettamaan säännöstelyn vuoksi. Wanha Villa viehättää Sata vuotta on kulunut ja ilon tuottaminen laadukkailla koristeilla on edelleen perheyrityksen päätehtävänä. Osoituksena yrityksen menestyksekkäistä vientiponnisteluista K. – Sata vuotta sitten hopeinen koristenauhapunos oli ensimmäisiä koristeita, joita yritys valmisti. H yvä E lämä –?Sadan vuoden aikana joulukoristeiden koko on kasvanut ja värisävyjen maailma on laajentunut, kertoo Johanna Weiste, K.A. Weiste Oy:n tuotejohtaja ja Aarre Weisteen pojan tytär Johanna Weiste.. Aarre Weiste jatkoi isänsä aloittamaa työtä tehden siitä oman elämäntyönsä. Ensimmäinen K.A. Kuva: Kreetta Järvenpää Sotavuosina 1939-1944 kutomossa valmistettiin kunniamerkkija kaluunanauhoja sekä esimerkiksi olkapoletteja puolustusvoimille. 68
Sata vuotta sitten hopeinen koristenauhapunos oli ensimmäisiä koristeita, joita K.A. Kyseessä on ensimmäinen ja ainoa kuluttajille suunnattu myymälä, sillä myynti tapahtuu perinteisesti jälleenmyyjien kautta. – Iloksemme olemme huomanneet, että ihmiset palaavat vuodesta toiseen ihastele??. Punos eli joulukuusen nauha on edelleen Weisteen tärkein tuote. H yvä E lämä 69 . ’’Joulukoristeet ovat työllistäneet sukua laajasti ja useammassa sukupolvessa.’’ – Weiste Wanha Villa-putiikki sijaitsee edelleenkin Helsingin Pukinmäessä. Museoviraston suojelema hirsihuvila on varsin tunnelmallinen, ja jo itsessäänkin vierailun arvoinen kohde. Weiste Oy valmisti. Se avattiin vuonna 2017 Kalle Weisteen entiseen kotitaloon. Siellä on vietetty joulua jo sata vuotta.
– Ilahdun aina nähdessäni vuoden alusta lähtien työstetyt joulukoristeet myymälöissä ja nähdessäni ihmisten reaktioita niihin. En ole itse asunut Wanha Villassa, mutta aiemmat sukupolvet ovat ja sen aistii. Sekä tietysti joulupukin vastaanottaminen, muistelee Johanna Weiste. Tällä hetkellä meillä on koristeita 600 mallia, värejä on reilusti enemmän ja suuremmille ketjuasiakkaille tehdään erikoismalleja sekä -värejä pyynnöstä, selventää Weiste. Lisäksi valmistusmateriaalit ovat kehittyneet vuosikymmenien kuluessa. Myös wanhaa aikaa huokuvaa rakennusta tullaan joka vuosi ihailemaan. – Itse pidän tyylikkäistä, luontoaiheisista joulukoristeista, kuten lehdistä. Perheen elämäntyö näkyy myös siinä, että koristeita löytyy kotoa runsaasti ja kuusenkoristelu on ollut perheessä taitolajina. Trendeinä vihreä ja kulta Joulukoristeet ovat työllistäneet sukua laajasti ja useammassa sukupolvessa. Weiste Oy:lla on keskimäärin 25 henkilöä, sesonkiaikana enemmän. – Nykyään vietämme joulun kotona, oman perheen kesken rauhoittuen ja tavaten läheisiä. 70 . – Sadan vuoden aikana joulukoristeiden koko on kasvanut ja värisävyjen maailma on laajentunut. Vientimaita on lähemmäs 30 ja maista myynnillisesti tärkein on Ranska. Kuva: Kreetta Järvenpää ’’Sadan vuoden aikana joulukoristeiden koko on kasvanut ja värisävyjen maailma on laajentunut.’’ maan joulukoristeita niiden syntysijoille. Työntekijöitä K.A. Tykkään yhdistellä värejä ja tyylejä. Rauhoittumista läheisten kanssa – Lapsuuden jouluissa parasta oli kokoontuminen isovanhempien luokse serkkujen kanssa. H yvä E lämä Tänä vuonna joulukoristeiden trendeinä ovat eri vihreän sävyt sekä kulta. Inspiraationa on usein luonto tai muut pohjoiset aiheet. Hienointa on, kun itse kehitelty tuote otetaan innostuneena vastaan. – Oma tuotesuunnittelu on ollut vahvuuksiamme läpi pitkän historiamme. Liikevaihto vuonna 2023 oli 2,8 miljoonaa euroa. Johanna myöntää olevansa jouluihminen ja ilahtuvansa ihmisten ilosta joulukoristeita kohtaan. Weisteen mukaan joulukoristeissa on aina väritrendejä. – Tuotteistamme menee valtaosa vientiin, tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Erityisen innostunut olen muotoleikkuulla tehdyistä punoksista ja isoista kukista, paljastaa Weiste. Nyt erityisen suosittuja ovat eri vihreän sävyt ja kulta. Viihdyn hyvin Villan tunnelmallisessa miljöössä, summaa Johanna Weiste. HE
Meidän on mahdollistettava luontokontaktin jatkuminen heille. – Suomessa on vielä paljon tekemistä ikäihmisten perhehoidon parissa, eikä sen tärkeyttä valitettavasti aina ymmärretä. Vanhuus ei ole sairaus ja vanhanakin kaikkien pitäisi pystyä elämään oman näköistään merkityksellistä elämää. Lähes kaikki ikäihmisemme ovat eläneet vahvassa kontaktissa luontoon, ja luonnolla olisi heille edelleen paljon annettavaa. Tietoa perhehoitomallin vaikuttavuudesta on jo olemassa, toivottavasti sitä hyödynnettäisiin jokaisen hyvinvointialueen palvelurakenteita pohdittaessa, Kosonen painottaa. Monimuotoinen perhehoito mahdollistaa oman näköisen elämän sekä hoitajille että hoidettaville. Taloudellisesti vaikuttavaa Sanna Kosonen on yhdistänyt työhön myös esimerkiksi luontomenetelmiä. Ikääntyneenäkin toimintakyky voi lähteä vahvistumaan, kun aktiivinen elämä, liike ja ilo palaavat päiviin. Työssä painottuvat eettiset ja inhimilliset näkökohdat taloudellisen vaikuttavuuden lisäksi. Niillä alueilla, joissa perhehoitoa on vahvasti kehitetty, on käynyt ilmi, että perhehoito on monella tavalla myös taloudellisesti vaikuttavaa. Perhehoitomallissa tämä toteutuu hyvin, sanoo Kosonen. Aihe on tärkeä ja siihen liittyvä osaaminen koskee monien sote-ammattilaisten työtä. Tällä hetkellä Kosonen työskentelee Perhehoitoliitto ry:n kehittämispäällikkönä Jyväskylässä. Ikääntyneet saattavat kokea olevansa taakaksi muille, ja tästä ajatusmallista meidän pitäisi päästä yli. Perhehoitajat mahdollistavat ikäihmisille monipuolisia luontoelämyksiä jopa silloinkin, kun liikkuminen itsenäisesti ei enää millään metsässä onnistuisi. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja, minkä lisäksi hän on suorittanut Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK). Lisäksi hän on toiminut perhehoitajien kouluttajana. – On hienoa päästä puhumaan aiheesta, josta minulla on paljon kokemusta ja jota itse arvostan suuresti. Sanna Kosonen on vuodesta 2010 toiminut ensin Itä-Suomessa ja sittemmin valtakunnallisesti edelläkävijänä ikäihmisten perhehoidon kehittämisessä ja eri toimijoita yhdistävien käytännön mallien luomisessa. I hmisen parhaaksi -tunnustus jaettiin Sairaanhoitajapäivillä Helsingin Messukeskuksessa lokakuun alussa. Esimerkiksi muistisairaan ihmisen tunnemuisti on vahva ja tutut aistimukset, kuten metsän tuoksut, maut ja kauneus, voivat olla portti muistoihin, jotka eivät muuten enää avautuisi. Perhehoitoon kannattaakin resursoida nykyistä enemmän, Kosonen summaa. – Luontomenetelmien käyttämisen taustalla on oma vahva luontosuhteeni. Ihmisen parhaaksi -tunnustusta on jaettu vuodesta 2008 lähtien. Vaikka työtä on vielä paljon, kokee hän olevansa etuoikeutetussa asemassa. Kososen tulevaisuuteen katsova työ on parhaimmillaan monistettavissa eri alueille, ja alun perin työn lähtökohtana onkin ollut ikääntyneiden inhimillisen hoivan turvaaminen maaseudulla. Olen nähnyt omin silmin perhehoidon vaikutukset: henkilö, joka tullessaan on kadottanut suuren osan sanavarastostaan yksinäisyyden vuoksi tai jonka liikkuminen on ollut hyvin epävarmaa, saattaa seuraavalla vierailulla tulla perhehoitajan kanssa mustikkametsästä suupielet sinisinä ja puhetta pulputtaen. Raati pitää myös mahdollisena, että perhehoidosta voi löytyä toimiva ja kannattava liiketoimintaidea yksityisten palveluntarjoajien vanhustenhuoltoon. H yvä E lämä 71 . – Toivoisin, että päättäjät osaisivat katsoa perhehoitomallin vaikuttavuutta nykyistä syvällisemmin. Hän on alusta saakka tehnyt laajaa ja tuloksekasta yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Se voidaan myöntää henkilölle tai taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt väestön hyvinvointia ja terveyttä. Ihmisen parhaaksi 2024 -palkintoraatiin kuuluivat: Rainer Hiltunen, tasa-arvovaltuutettu, Taru Koivisto, johtaja Sosiaalija terveysministeriö, Armi Murto, talousjohtaja, Suomen Sairaanhoitajat, Anne Pienimaa, asiantuntija Suomen Sairaanhoitajat. Tunnustuksen saajan toiminnasta välittyvät ihmisen arvostus ja vastuullisuus, ja sitä voidaan pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä. Kyse on tietenkin ennen kaikkea hyvän elämän mahdollistamisesta ikäihmisille, mutta myös taloudellisista näkökohdista. 5 000 euron arvoisen palkinnon lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Hän on valmistellut ja koordinoinut useita eri hankkeita ja tuonut useissa työrooleissaan yhteen eri toimijoita, muun muassa koulutus-, viranomais-, vapaaehtoistoimijaja omaishoitotahoja. Palkintoraati arvostaa Kososen rohkeutta puhua suoraan perhehoidon lisäämisen puolesta. Tunnustuksen tarkoituksena on tuoda esiin hoitoalan edistyksellistä kehittämistyötä ja innovaatioita. Perhehoitoliiton kehittämispäällikkönä työskentelevä Kosonen tekee paljon vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan. Ikäihmisten hyväksi Palkintoraadin mukaan Kosonen on tehnyt innovatiivista ja vaikuttavaa työtä ikääntyneiden perhehoitomallin kehittämisen parissa. HE Palkittu Sanna Kosonen Ikäihmisten perhehoitomallin kehittäjä palkittiin Vuoden 2024 Ihmisen parhaaksi -tunnustuksen saaja Sanna Kosonen on tehnyt innovatiivista ja tulevaisuuteen katsovaa työtä ikäihmisten palveluiden kehittämisen parissa.. Kosonen on muun muassa suunnitellut perhehoidon ohjeita, valmennuksia ja materiaaleja sekä toiminut perhehoidon tunnettavuuden lisäämiseksi ja elinkeinon kehittämiseksi erityisesti maaseudulla
Esimerkiksi vuonna 1958 syntyi Päivejä 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden! Vielä 1960-luvun lopussa Mikatai Sari-nimen sai yli seitsemän prosenttia ikäluokasta. Menneinä vuosikymmeninä nimen antaminen oli paljon yhtenäisempää kuin nykypäivänä. H yvä E lämä M ikä lapselle nimeksi. Myös yksilölliset, erikoiset nimet ovat suosittuja. Pojille on perinteisesti annettu enemmän samoja nimiä kuin tytöille.1950-luvulla Kari-nimen sai lähes 20 000 poikalasta. Suosikit ovat usein uusvanhoja suomalaisia nimiä, vaikka kansainvälisyyskin näkyy nimivalinnoissa. Laura oli suosituin tytön nimi 1980-90 -luvuilla peräti 14 vuotena. Luokalla oli kaksi Päiviä, kaksi Tarjaa ja kaksi Tapiota, sekä Marja, Maija, Taina, Eeva, Anne, Mervi, Marjo, Virpi, Leila, Raisa, Irmeli, Ritva, Heli, Anita, Anitta, Keijo, Paavo, Mikko, Jussi, Esko, Ari ja Pekka.. Nyt vuoden suosikkinimen saa tyyUusvanhat nimet nyt suosiossa Pehmeästi ääntyvät lasten nimet ovat olleet tilastojen kärjessä jo useana vuonna: Aino, Olivia, Eino, Leo. 72 . Teksti: Tarja Pitkänen Kansakoulukuva vuodelta 1963, eli 50-luvun loppupuolella syntyneitä lapsia. Suuria megasuosikkeja nimissä tuskin enää syntyy, koska maailmamme on monimuotoistunut. 1980-luvulla Mikko annettiin pojalle nimeksi yli 12 000 kertaa, kun tyttöjen suosituimpiin nimiin kuuluva Heidi vain 8 000 kertaa
H yvä E lämä 73 . Kukkuböö ei kelvannut Väestötietojärjestelmään on hyväksytty viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä yli 6 000 erilaista täysin uutta etunimeä. Vaikkapa Laura, Maria, Leo ja Oliver ovat Suomessakin suosittuja nimiä. 2000-luku: Emma, Ella, Sara, Emilia, Anni, Eetu, Aleksi, Veeti, Joona ja Elias. 1960-luku: Sari, Päivi, Anne, Jaana, Tarja, Jari, Juha, Timo, Kari ja Ari. Televisiolla ja muulla medialla sekä populaarikulttuurilla on on nimivalinnoissa osansa. 1900luvun alun suosikkinimistä esimerkiksi Eino, Toivo, Väinö, Anna ja Helmi ovat nykylapsilla hyvin suosittuja. Suosituimmat eri vuosikymmeninä Suomalaisten suosituimmat etunimet ovat vaihdelleet suuresti eri vuosikymmeninä. Christinasta on tullut Kristiina ja Alexista Aleksi. Kansainvälisistä nimistä on usein tehty suomalainen variantti. 1990-luku: Laura, Anna, Jenni, Jenna, Noora, Ville, Niko, Teemu, Aleksi ja Joonas. Ypäjällä vauva sai tänä syksynä harvinaisen nimen: poikavauva kastettiin Sisu Diesel Tapaniksi. Ruotsinkielisten lasten nimisuosikit olivat Ellen ja Liam. Toki monet näiden nimien haltijat ikääntyvät, ja ajan kuluessa tilalle tulee uusia monille lapsille annettuja nimiä. Jos mukaan otetaan toiset ja kolmannet etunimet, kärkipaikoilla ovat Maria, Helena ja Johanna sekä Juhani, Johannes ja Olavi. pillisesti muutama sata lasta, kun menneinä vuosikymmeninä suosituin nimi annettiin tuhansille vauvoille. Tietyt kestosuosikit kuitenkin ovat pysyneet mukana vuodesta toiseen. Pojilla Einon jälkeen suosituimmat nimet olivat Oliver, Väinö, Elias, Onni, Leo, Emil, Vilho, Eeli ja Aatos. Hyväksyttyjä nimiä viime vuonna olivat puolestaan muun muassa Ahjo, Autumnus, Broka, Erkut, Jarppa, Jesman, Jovva, Kerppu, Kilves, Kuippana, Lacrima, Laser, Lokintytär, Lurich, Merenptah, Merkkari, Naakanpoika, Nokkonen, Odotettu, Paiu, Sopuli, Sovinto, Tihu, Tähetär, Viená, Virrantytär, Wadilla, Weanna ja Ådelia. Suomenkielisten lasten kärkikymmenikköön nousivat tytöillä Ainon lisäksi Olivia, Aada, Lilja, Sofia, Eevi, Ellen, Linnea, Helmi ja Aava. Suosituimpien nimien merkitys on usein alkujaan hengellisestä perinteestä, mutta yllättävän monesti luonnon kauneudesta. Edelleen monilla suomalaisilla on suosikkinimi aiemmilta vuosikymmeniltä: Tuula, Anne, Päivi, Anna ja Ritva sekä Juha, Timo, Matti, Kari ja Mikko ovat yhä yleisiä. . Etunimiä voi vaihtaa, muuttaa nimien järjestystä ja poistaa tai lisätä etunimiä tai nimien välisiä yhdysmerkkejä. Monet kansainväliset nimet istuvat hyvin myös suomalaiseen suuhun. Viime vuonna Suomessa syntyneille lapsille Aino annettiin ensimmäiseksi etunimeksi 264 tytölle ja Eino 376 pojalle. 1980-luku: Heidi, Anna, Laura, Jenni, Hanna, Mikko, Antti, Ville, Janne ja Juha. Monia melko erikoisiakin etunimiä on Suomessa hyväksytty, mutta ei sentään ihan kaikkia. Jotkut vanhemmat taas etsivät yksilöllisiä, uniikkeja nimiä, joita ei olisi muilla saman ikäluokan lapsilla. Muutetun etunimen täytyy täyttää lain edellytykset sopivalle nimelle, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Aino ja Eino vuonna 2023 Vuonna 2023 syntyneiden suomenkielisten lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Aino ja Eino. Vuonna 2023 hylätyiksi tulivat muun muassa Costamus, eldorado, Freiherr, Glitch, H’Serena, Ingrefr, Jezebella, Kukkuböö, Mikonpentu, Monkeybear, Ríaz, Voldemort, Walmu, Wege, Wilu ja Yes. 1950-luku: Pirjo, Tuula, Riitta, Arja, Eija, Kari, Markku, Hannu, Matti ja Seppo. 1930-luku, suosituimmat nimet: Anja, Eila, Ritva, Pirkko, Raili, Pentti, Matti, Erkki, Veikko ja Raimo. Nimilautakunta on viime vuosina ottanut kantaa hyvinkin erikoisiin nimiin. 1970-luku: Minna, Katja, Sari, Sanna, Satu, Mika, Marko, Sami, Mikko ja Jani. Osa vanhemmista suosiikin nyt kansainvälisiä nimiä. Monet vanhemmat kuitenkin suosivat uusvanhoja, perinteisiä suomalaisia nimiä. Jos tarkasteluun otetaan mukaan myös muut kuin lasten ensimmäiset etunimet, vuonna 2023 yleisimmät nimet olivat Aurora, Sofia, Maria, Olivia ja Emilia sekä Olavi, Juhani, Johannes, Oliver ja Mikael. Suomi on kansainvälistynyt, ihmiset matkustavat, ja Suomeen muuttaa väkeä muualta. Nimeä vaihdetaan muun muassa siksi, että se tuntuu vanhanaikaiselta, omaa persoonaa vastaamattomalta, liian yleiseltä, hankalasti kirjoitettavalta ja/tai lausuttavalta, taikka kutsumanimi on ollut eri kuin virallinen nimi.. Etunimen voi vaihtaa Etunimen voi nykyisin muuttaa melko helposti kirjallisella hakemuksella Digija väestötietovirastoon. 1940-luku: Ritva, Tuula, Pirkko, Marja, Leena, Matti, Seppo Pentti, Erkki ja Raimo. 2010-luku: Sofia, Emma, Ella, Aino, Venla, Elias, Onni, Leo, Oliver ja Eetu
Timòtheos), joka tarkoittaa jumalaa kunnioittavaa. Lapsia nimettiin Mikoiksi Suomessa jo keskiajalla, mutta erityisen suurta suosio on ollut 1900-luvulla. Suosituimmillaan Matti oli 1940-luvulla, ja suosio jatkui tasaisena 2000-luvulle asti. 74 . Suomeen nimi on tullut Karjalasta, lyhentymänä venäläisestä Makari-nimestä. Matti Matti-nimen juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Nimi tunnetaan jo 1300-luvun länsisuomalaisesta henkilönnimistöstä. Oletetaan, että Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot on tehnyt Ainosta nimen kirjoittamalla adjektiivin aino isolla alkukirjaimella. Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Vielä vuonna 2021 Matti oli 50 suosituimman etunimen joukossa, kun lasketaan mukaan myös toiset, kolmannet ja neljännet nimet. Sen sijaan aikaisempien aikojen suosikkinimiä Pirjo, Riitta, Kari, Tero ja Jorma ei annettu viime vuonna yhdellekään lapselle. Nimi oli suosituimmillaan 1900-luvun alkukymmeninä, ja vanhojen nimien muodin mukana se on yleistynyt taas 2000-luvulla. Nimien muotisykli näyttää olevan noin 80-100 vuotta. syyskuuta on vanhastaan ollut arkkienkeli Mikaelille pyhitetty syksyinen juhlapäivä, mikkelinpäivä, jonka säästä on ennustettu tulevan talven säitä. kesäkuuta. Etunimenä Tuula tuli käyttöön vasta 1800ja 1900 -lukujen vaihteessa, mutta kasvatti nopeasti suosiotaan. Melko vähälle käytölle ovat jääneet myös kaksoisnimet kuten Marja-Leena ja Veli-Matti, ja myöhemmin muotiin tulleet kaksoisnimet ilman väliviivaa: Leenakaisa ja Juhapekka. Nimi hyväksyttiin viralliseen almanakkaan jo vuonna 1890. Tuolloin oli paljon Erkkejä, Ritvoja ja Pirkkoja. Suosion huippu ajoittuu 1950ja 1960-luvuille. Nykyisin nämä nimet saatetaan kokea jotenkin kovina ja terävinä. Nähdäänkö 2030-luvulla heitä, ja myös pieniä Penttejä, Matteja ja Eiloja. H yvä E lämä Nykyisissä nimisuosikeissa on tyypillisesti paljon pehmeämpiä äännerakenteita kuin aikaisempien vuosikymmenten nimissä, joista monissa esiintyy r-äänne. ’’Ehkäpä seuraavaksi tulevatkin muotiin 1930-luvun suosikkinimet.’’. Eino otettiin almanakkaan ensimmäisen kerran vuonna 1908. Mikko Mikko on suomalainen versio alkujaan heprealaisesta Mikaelista, joka tarkoittaa jumalan kaltaista. Matti on muunnos nimestä Matias, jonka taustalla on heprean Mattitja: nimen merkitys on Jumalan lahja. Eino Eino on suomalainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Einewald tai Aginwald (’miekka’ + ’valta, hallitseminen’). Juha Juha on lyhennelmä suomalaisesta Juhani-nimestä, joka puolestaan juontuu heprealaisperäisestä Johanneksesta, jonka merkitys on ”Jahve on armollinen”. Karin suosio alkoi kasvaa 1930-luvulla, ja vuosina 1950–59 se oli kaikkein suosituin ensimmäinen etunimi. Suomessa nimen suosiota on todennäköisesti ollut nostamassa Seitsemän veljeksen Timo. Aino Aino on ensimmäinen suomalaiseen viralliseen almanakkaan tullut täysin suomalaisperäinen nimi. Ehkäpä seuraavaksi tulevatkin muotiin 1930-luvun suosikkinimet. Juha-nimen suosio alkoi kasvaa erityisen paljon 1950-luvulla ja huipentui 1960luvun lopulla. Tuula Tuula on ehta suomalainen luontonimi, jonka taustalla ovat suomen kielen sanat tuuli ja tuulonen sekä vanhempi nimi Tuulikki, joka on Kalevalassa esiintyvän metsän kuninkaan Tapion tytär. Päivi Päivi-nimi juontuu päivä-sanasta eli auringosta. Päivin nimipäivää vietetäänkin keskikesän tuntumassa auringon ollessa korkeimmillaan eli 16. Kari Kari-nimen taustalla on kreikan Makarios, joka tarkoittaa onnellista tai autuasta. Timo Timo on lyhentymä Timotheuksesta (kreik. Mikon päivä 29. Nyt suositaan juuri suursuosikkien Ainon ja Einon kaltaisia, helposti äännettäviä nimiä, joissa ei ole paljon konsonantteja. Eino on maamme yleisimpiä miehennimiä, ja se tunnetaan jo 1500-luvun lähteistä. Kalevalaisissa kansanrunoissa on laulettu ”aino tyttösestä”, jolla saatetaan viitata perheen ainoaan tyttölapseen
Titta on Ruotsissa ”katso!”, kuten myös Mira-nimi Espanjassa. Helmi Helmi-nimen synty ajoittuu kansallisromanttiseen kauteen 1900-luvun alkuun. Suomalaiseen kalenteriin pääsevien nimien joukossa on joitakin vanhoja kalenteriin palaavia nimiä, kuten Aamos, Linus ja Rolf. Paavo puolestaan merkitsee kalkkunaa, ja Marika on halventava nimitys homoseksuaaleille. Nimi on sävyltään mytologinen: Mikael Agricolan Psalttarissa vuonna 1551 Tapio mainitaan hämäläisten jumalana, kansanrunoissa se viittaa metsään tai metsän kuninkaaseen. Suomessakin Anna on ollut kestosuosikki satojen vuosien ajan. Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1705. Espanjassa myyntitehtävissä työskennellyt suomalainen joutui ottamaan käyttöön toisen etunimensa, koska ensimmäinen, Timo, merkitsee huijausta tai petosta. Hotellivirkailijalla voi olla pokassa pitelemistä, kun turistin nimi tarkoittaa hänen kielellään jotain huvittavaa tai vaikka hävytöntä. Alma merkitsee Unkarissa omenaa, mutta Espanjassa sielua. Sen on arveltu olevan suomennos nimestä Margareta, jonka tarkoittaa myös helmeä. Lisäksi kalenteriin saadaan uusia kansainvälisiä nimiä, kuten Camilla ja Jessica, tai Kevin, Mio ja Neo.. Myöskään Asko ei ole Espanjassa ihan mukava nimi, se kun tarkoittaa ällötystä tai inhotusta. Suosio on peräisin jo keskiajalta, jolloin meillä palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä. Fanny voi herättää huvitusta Isossa-Britanniassa, koska nimi tarkoittaa naisen takapuolta ja sukuelintä. Japanissa Mari tarkoittaa palloa. Soili taas tarkoittaa sveitsinsaksaksi pikku possua. fi, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, Yle, Wikipedia Hulvattomia reaktioita ja väärinkäsityksiä Monet Suomessa yleiset etunimet voivat aiheuttaa hullunkurisia tilanteita ulkomailla. Tea on Isossa-Britanniassa tee, Eine on viron kielessä ateria. Anna on kristillisen maailman käytetyimpiä etunimiä. Siitä on syntynyt kymmeniä muunnoksia eri puolilla maailmaa, esimerkiksi ranskan Annette, venäjän Anja, espanjan Anita ja englannin Ann. Vuosi 2025 tuo 33 uutta nimeä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin ja suomenruotsalaiseen 27. Anna Anna-nimen taustalla on hepreankielinen armoa tai suosiota merkitsevä Hannah-nimi. Italiassa Lotta merkitsee taistelua tai painia. Myös Anne on muunnelma Hannahista. Nimet voivat myös kummastuttaa. Monet uusista nimistä ovat taas vanhojen almanakkanimien uusia variantteja, kuten Alissa, Lili, Livia ja Marju tai Eppu, Ilja, Jasu, Jose ja Miki. Tapio Tapio on ikivanha suomalainen nimi, mutta uudelleen se herätettiin henkiin 1800-luvulla, kun etunimistöämme suomalaistettiin. Lähteet: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, Digija väestötietovirasto, Kotimaisten kielten keskus Kotus, Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet, lapsennimi.com, nimikirja. Nimi ei ollut omiaan edistämään myyntiä. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1908. Turkissa Sini on tarjoiluvati. H yvä E lämä 75 . Suosituimmillaan nimi on ollut 1900-luvun alussa, ja sen suosio alkoi kasvaa merkittävästi 2000-luvulla
H yvä E lämä Paimenviikko meni kuin siivillä Erkki, Hanna ja Maija Jokela viettivät viime kesänä ainutlaatuisen lammaspaimenviikon Inarin Pielpajärvellä. 76 . Irtiotto arjesta kannatti. Lampaat tulivat Pielpajärvelle kesäkuun viimeisellä viikolla ja paimenviikot päättyivät elokuun viimeiseen viikkoon.. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Hanna ja Maija Jokela Oli Erkin vuoro ruokkia lampaat
Vuonna 1646-48 rakennettu Inarin ensimmäinen kirkko, Kuningatar Kristiinan kirkko on hävinnyt täydellisesti, samoin kuin ennen paikalla ollut talvikylä. – Helmikuun puolivälissä tuli sähköpostia, onneksi olkoon, arpaonni on suosinut teitä lähes 800 hakemuksen joukosta. P ielpajärvelle suuntasi heinäkuun ensimmäiseksi viikoksi kolmen hengen retkue, äiti, isä ja tytär, Hanna, Erkki ja Maija Jokela. 1760 valmistunut nykyinen punertava puukirkko on jo toinen, joka seisoo samalla paikalla. . Pohjois-Lapin vanhimpia rakennuksia. Tuttavan neuvosta haimme pohjoisen kohteisiin, Lapin hienon luonnon vuoksi, Hanna Jokela, 75, muistelee. Vinkin Jokelat saivat tuttavalta, joka oli itse ollut paimenena ja kertoi ihastuneena kokemuksestaan. Kirkko on lailla rauhoitettu muinaisjäännös, joka on jäänyt pois aktiivisesta käytöstä vuonna 1888 kun uusi kirkko valmistui kylälle. Pielpajärvi on pari kilometriä Inarin nykyisestä kylästä koilliseen, mutta vielä 1700ja 1800-luvulla se oli inarilaisten keskupaikka, jonne kokoonnuttiin markkinoille, mutta samalla kuulemaan kiertäviä saarnaajia sekä hoitamaan kirkollisia toimituksia. Sen jälkeen asia oli usein mielen päällä ja pohdin, mihin tämä kaikki johtaa. Pielpajärven kirkko säilyi tuholta sen ollessa syrjässä asutuskeskuksesta. Pisteenä i:n päälle oli Inarin kunnassa sijaitseva Pielpajärven erämaakirkko on yksi pohjois-Lapin vanhimmista rakennuksista. –?Pielpajärven erämaakirkossa vihitään muutama pari kesän aikana, ja satuimme näkemään yhden vihkimisen televisiosta syksyllä, kertoo Erkki Jokela. H yvä E lämä 77 . – Tuntui kuin olisin nähnyt unta! Ilman muuta otimme paikan vastaan. Uudelleen käyttöön se otettiin sotien jälkeen, kun kylällä olleet rakennukset tuhoutuivat Lapin sodassa. Maija-tytär, 41, innostui asiasta ja laittoi saman tien hakemukset vetämään. – Perehdytys oli silmiä ja korvia avaava, nyt menemme kokemaan jotakin sellaista, mitä emme ole ikinä kokeneet. Lisäksi 1800-luvun lopulla kentällä oli pappila ja pappilan väentupa, talli, navetta ja muutama talo. Perehdytys avasi silmät ja korvat Toukokuussa Metsähallituksen, Inarin seurakunnan ja Lapin Ely-keskuksen ihmiset pitivät etäyhteyksin 1,5 tunnin mittaisen perehdytyksen Pielpajärven paimenille. – Pistin ensin koko asian leikiksi, että mekö hakisimme, mutta kun koitti tammikuun puoliväli, jolloin Metsähallituksen nettisivuilla on haku lammaspaimenviikoille, ajattelin, että kyllä minäkin sinne haluaisin. Kirkkokentällä sijaitsi enimmillään kuusikymmentä kirkkotupaa, jotka olivat eri sukujen hirsitupia, joissa väki asusti kirkolla käyntien ajan. Kirkon edustalla olevalla kentällä on näkyvissä vanhojen rakennuksien perustuksia, ja paikan päältä löytyvistä tauluista saa paljon tietoa alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä
Joka askeleella piti tarkasti katsoa, mihin astuit. Maksuttomuus johtui siitä, että Pielpajärven erämaakirkon paimenviikot sisältävät muita kohteita enemmän vastuita. Maijan riippumatossa otettiin makoisia päikkäreitä.. Paimenten käytössä oli myös verkolliset hyttyshatut. Hän väitteli alkuvuodesta tohtoriksi ja paimenviikko oli mukava päätös sille aherrukselle. 78 . Hannan ja Erkin erähenkinen Maija-tytär oli heti valmis lammaspaimeneksi. Matkaa oli jäljellä vielä 3,9 kilometriä. Tupa oli hämärä, siinä oli pienet ikkunat. Kaikissa muissa paikoissa on joidenkin satojen eurojen maksu. – Perehdytyksessä saimme tietoa myös kaikesta siitä, mitä pitää ottaa huomioon, kun sinne menemme. Nukkujien suojaksi oli varattu rankiset, tiheästä verkkokankaasta valmistetut kattoon kiinnitettävät suojat, jotka peittävät sängyn ja estävät hyönteisiä pääsemästä nukkujan kimppuun. Siellä oli turvallinen olo. Asuimme autiotupatasoisessa kämpässä, jossa ei ole juoksevaa vettä, ei kaivoa, ei sähköä, mutta kaasuhella ja -jääkaappi kyllä. Nukuimme lavereilla. H yvä E lämä se, ettei se maksanut mitään. Olimme olleet polulla jo kaksi tuntia, ja he totesivat, että olemme noin matkan puolivälissä. Lampaista huolehtimisen lisäksi paimenen tehtäviin kuuluu luonnonhoitotöitä, alueen yleistä valvontaa ja erämaakirkkoon tutustuvien kävijöiden neuvontaa. Kun hirsinen paimentupa vihdoin tuli esille, ai kuinka ihana se oli. Pienen saunan löylyt jättivät paimenille ihanat muistot. Hän lupasi laittaa meille muille ruuan valmiiksi. Vaihdoimme hetken kuulumisia. Autolla ei päästy perille saakka. Auto Kemijärven-junaan – Paimenviikkomme alkoi maanantaina 1.7. – Matkalla tuli vastaan naiskaksikko isot rinkat selässä. – Enpä ollut sellaista polkua koskaan aikaisemmin kulkenut, niin kivikkoinen ja juurakkoinen se oli. Mietimme, että heidän on oltava edellisen viikon paimenet ja niin he olivatkin. – Kemijärveltä ajoimme ensimmäiseen pysähdyspaikkaan Pyhätunturille, jossa yövyimme, vaelsimme ja ihailimme maisemia, ajelimme siitä Sodankylään ja Ivaloon, jossa olimme toisen yön. Päädyimme pohdinnassa siihen, että pistämme auton junaan, menemme yöjunalla Kemijärvelle, josta oli vielä reilun 300 kilometrin matka Pielpajärvelle, Hanna kertoo. Se oli hyvin tarkoituksenmukaisesti kalustettu ja varusteltu. Huomioitavaa oli myös se, että kaikki mitä viikon aikana tarvittiin piti kantaa perille. Maanantaiaamuna lähdimme ajelemaan kohti Pielpajärven parkkipaikkaa, jonka portilta lähti vajaan viiden kilometrin mittainen polku paimenpaikalle. Polku oli kyllä äärettömän kaunis. ja lähdimme matkaan edellisenä perjantaina. Maijalla oli ruoka valmiina ja kahvikin keitettynä. – Maija päätti lähteä etenemään vähän nopeammin. 1760 valmistunut Pielpajärven kirkko ja sen kirkkokenttä, niitty, jota lampaat kesäisin hoitavat, on lailla rauhoitettu muinaisjäännös. Juuret olivat nousseet monta kymmentä senttiä ylös
Turistit ihastelivat lampaita, kirkkoa ja maisemaa, kun järvi liplatteli siinä aivan vieressä. Päivittäin laskimme myös, että kaikki kahdeksan lammasta olivat tallessa, Erkki toteaa. Ohje oli lapioida sitä pari kuupallista muoviämpärin pohjalle ja marssia lampaiden luo vähän ämpäriä ravistellen. Lampaat eivät kuitenkaan puurassa yöpyneet, vaan viihtyivät parhaiten koivikossa erään ladon takana. Yhtenä päivänä satoi aamusta iltaan, mutta sinäkin päivänä kävi ihmisiä, Hanna juttelee. Maijan riippumatossa otettiin makoisia päikkäreitä. Lampaissa oli persoonia Paimenten tehtäviin kuului avata aamulla ja sulkea illalla kirkon suuret puiset ikkunaluukut. Hyttysten lisäksi ei ollut muita ötököitä. . Laumassa mentiin joka paikkaan, jonossa juostiin saparot viuhuen, varsinkin, kun niille vietiin ruokaa. – Meillä oli liivit päällä, joten turistit tiesivät meidän olevan töissä ja tarvittaessa valmiina vastaamaan kysymyksiin. Rankinen suojasi nukkujat hyttysiltä. Yritimme rapsuttaa niitä hellästi, mutta ne eivät siitä tykänneet, mutta pikku hiljaa tulimme tutuiksi. Kun herkku loppui, alkoivat lampaat näykkiä housunpuntteja. – Lampaat tulivat viikon aikana todella tärkeiksi. Ruohoa niitettiin joka päivä ja kun se ensin kuivui maassa, vietiin sitä latoon sekä lampaille nukkumispaikaksi rakennettuun puuraan syötäväksi ja pehmusteeksi. – Turisteja kävi 40-50 päivittäin, myös muutamia bussilastillisia. Maijan hyvälle englanninkielen taidolle oli kysyntää. Samalla huolehdittiin, että lampailla oli saatavilla tarpeeksi vitamiinirakeita ja vettä. Jokainen pudonnut muru kaivettiin suuhun. – Annoimme lampaille joka päivä herkkua, rehuseosta. Luukkujen avaaminen ja sulkeminen oli Erkin tehtävä. Metsähallituksen ylläpitämä tupa toimii kesäaikana paimenten nukkumapaikkana. Joku oli lauman johtaja. Kun se sanoi mää, ja nousi pystyyn, olivat kaikki muutkin saman tie ylhäällä sorkat ojossa. Paimentuvassa oli tunnelmallista ja turvallista. Ruoka valmistettiin kaasuhellalla ja ruokatarvikkeet säilyivät kaasujääkaapissa. Muuten sähköttömässä kirkossa olisi ollut pimeää. – Olihan siellä hyttysiä, mutta en hirveästi häiriintynyt niistä, vaikka yleensä häiriinnynkin. Lampaat olivat kaikki naaraita. Auringonnousun jälkeen – Aamulla heräiltiin vähän auringon nousun jälkeen. – Aluksi lampaat olivat arkoja, ne olivat olleet vasta yhden viikon Pielpajärvellä tai ehkä ne vierastivat meitä. Kun oltiin koko ajan ulkona, tuli hyvin. Ja sieltä ne tulivat, kävi kova tohina, kun niitä kädestä syötettiin. – Mutta persoonia niissä selvästi oli. Minun teki mieleni antaa niille kaikille nimet, mutta jos edellinenkin paimen on antanut niille nimet, eivät ne enää tiedä, ketä ne ovat, Hanna nauraa. H yvä E lämä 79 . Se oli tarkoituksenmukaisesti varustettu. Ne olivat tärkeitä toisilleen ja niitä oli hauska seurata
– Ympäristössä kasvoi runsaasti luonnonkukkia. Rannassa kasvoi hillaa, mutta se ei ollut vielä kypsää. – Ennen Inariin ajoa levitimme pöydälle, mitä ruokatavaroita rinkoistamme löytyi ja kävimme vielä täydentämässä varastoja. Ihminen tulee loppujen lopuksi aika vähällä toimeen, ilman sähköä hyvinkin. Tällä reissulla korostui, että vähemmän on enemmän. Irtiotto arjesta – Lapin Ely-keskuksen väki sattui käymään Pielpajärvellä meidän viikkomme aikana, keitimme heille kahvit ja rupattelimme kaikessa rauhassa. Käytimme kännyköitä hyvin säästeliäästi. 80 . Mutta meillä ei ollut mukana mitään, jolla ottaa niitä sieltä ylös. Varustauduin pillereillä, joilla vettä voi desinfioida ja ihan aluksi niin teimmekin, mutta lopulta se tuntui turhalta. – Lammaspaimenten kesken meillä oli whatsapp-ryhmä, jossa kirjoittelimme kivoja viestejä toisillemme, edellisille ja seuraaville paimenille, ja seuraavat taas seuraaville. H yvä E lämä Kuivunutta ruohoa vietiin lampaiden suojaan, puuraan. – Ostimme matkaradion, josta ajattelimme kuunnella uutisia, mutta emme saaneet sitä toimimaan, se suhisi vaan, ehkä oli hyvä niin, nauravat Hanna ja Erkki. – Pielpajärvessä oli runsaasti kalaa, haukia tuli rantaan ja lahnat hyppelivät. Olisi pitänyt ottaa jonkinlaiset onkivehkeet mukaan. Tavaraa ei ollut mukana liikaa. Paimenviikko ei ollut raskas, mutta se vei mennessään ihan muihin maailmoihin. – Ihan perusvarustuksella mentiin, viimeiseen asti mietin, tarvitsenko tätä ihan oikeasti. Lappi lumosi, sen luonto ja hiljaisuus, koko paketti. Sen jatkuvalämpöisestä puukiukaasta saimme maailman parhaat löylyt. Meillä oli mukana kolme varavirtalähdettä, ja niihin taisi jopa jäädä virtaa. Myös valon määrä pohjoisessa oli hämmästyttävä. Reissun ruokavalinnoista vastasi pääosin Maija. Minä ainakin nukuin todella hyvin, Hanna muistelee. Sitä jäin erityisesti kaipaamaan. Saimme kaikki lukea ja katsella kuvia. Maijan tavaroista löytyi iso karkkipussi, jonka hän totesi olevan mukana sitä varten, että jos jollekin tulee känkkäränkkä, niin siitä saa ottaa. – Maija on vegetaristi eli makkaraa syötiin vähemmän, nauraa Erkki. – Järven vesi oli niin puhdasta, että joimme sitä. – Maijalla oli mukana kevyt riipumatto, jonka hän ripusti järven rantaan ja siellä me kävimme ottamassa päikkäreitä. Se kasvaa valtavina mättäinä. Puhelin ei ollut siellä tärkeä ollenkaan. Ja jatkaa, että hyviä olivat kaikki ruoat. – Herättävä viikko vaikutti ajatusmaailmaan. Ja Pielpajärven vesi oli niin kirkasta ja niin kylmää. Oli sinistä ja punaista, kaiken väristä. Paimenten tehtäviin kuului niittää ruohoa. uni ja mentiin aikaisin nukkumaan. Se pitäisi saada niityltä kokonaan pois, jotta luonnonkukat, joita alueella on joskus kasvanut, saisivat paikkansa takaisin. – Söimme kaikkea kuivattua: sieniä, soijaa, tofua, hedelmiä. Sauna oli hyvin pieni, mutta niin ihana. HE. – Ja mikä parasta, Erkki lämmitti meille joka ilta saunan. Hannan rinkasta löytyi muun muassa perunamuusijauhetta ja valmispastaruokia. Enkä ole nähnyt missään niin paljon kauniita keltaisia kulleroita, Hanna iloitsee. Hanna suosittele irtiottoa omista ympyröistä kaikille, jollei paimeneksi, niin joka tapauksessa muutamaksi päiväksi pois arkisesta hälinästä. Pussia tarvittiin yllättävän vähän, ja karkit syötiin yhdessä loppuun paluumatkalla. Kun tultiin kotiin, tuntui, että hyvänen aika, kun meillä on näin kauhean paljon tavaraa. Inarista Jokeloiden matka suuntasi lomalle Sotkamoon, Vuokattiin, jossa oli lomailemassa muitakin perheenjäseniä. Mökissä oli myös päiväkirja johon voi kirjoittaa kuulumisia. He ohjeistivat meitä poistamaan niityltä villiintynyttä nurmilauhaa, jonka kovaa kortta lampaat eivät syö
Perinneympäristöt ovat historian saatossa kadonneet, kun suomalaisten elinkeinot ovat muuttuneet perinteisestä, pienimuotoisesta maataloudesta. Niiden touhuja oli mukava seurata, sanoo Hanna Jokela.. Luonnon kannalta tilanne on erittäin harmillinen – noin neljännes Suomen uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöillä. Paimenviikkojen tarkoitus on ylläpitää perinneympäristöjen herkkää luontoa eli estää umpeenkasvua. Perinneympäristöt ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä. Paimenien vastuulla on antaa eläimille vettä, laskea ne päivittäin ja seurata eläinten yleiskuntoa. Usein paimennettavina on lampaita, mutta joskus lehmiä ja hevosia. H yvä E lämä 81 . Perinneympäristöjä pelastamassa Paimenviikoille osallistuvat viettävät viikon perinneympäristöjen, kuten ketojen, niittyjen ja metsälaitumien, keskellä. Moni paimenviikkojen kohde sijaitseekin hyvien retkeilymahdollisuuksien äärellä. –?Lampaat tulivat viikon aikana tärkeiksi. Hanna jutteli lampaille hyvästiksi viimeisenä päivänä. Tilan askareet ottavat päivästä pienen osan, ja aikaa jää hyvin esimerkiksi patikkaretkien tekemiseen lähiympäristössä
6.?Tarjoa keitto ruistai näkkileivän kanssa. 5.?Hauduta vielä pari minuuttia, kunnes keitto on saostunut. 82 . H yvä E lämä Joulun jälkeen muita makuja Kun joulu on korjattu pois pöydästä, voi illaksi tehdä vaikka perunapannarin tai tarjota kalojen, laatikoiden ja kinkun jälkeen toisenlaista makua esimerkiksi poro-juuresruukun muodossa tai kokeilla Stavangerin kalakeiton makua. Mehevä porkkanakakku maistuu ympäri vuoden niin kotona, vaikka vierasvarana kuin juhlatilaisuuksissa. Flatbred täytettynä nyhtökanalla ja kukkakaali-parsasalaatilla sopii vaikka vuodenvaihteen tai loppiaisen illanistujaisiin. 3.?Lisää kalakuutiot ja hauduta kypsäksi. Lisää pieniksi kuutioiksi leikattu leipäjuusto kypsymisen puolivälissä. Hauduta 30-40 minuuttia miedolla lämmöllä. 0,5 rkl Maizenaa suurustamiseen nippu tilliä hienonnettuna 1.?Mittaa kalaliemi kattilaan. Kukaan ravintolan vieraista ei joutunut uimaan, sillä keitto maistui taivaalliselta! 400 g tuoretta kalafileetä kuutioina (esim. 3.?Lisää mausteet ja tilkka vettä. Reseptit Ohjeet: www.martat.fi Poro-juuresruukku G 6 annosta 600 g poronkäristyslihaa 170 g pekonia 150 g porkkanaa 200 g naurista tai lanttua 3 punasipulia 1 dl metsäsieniä, esim. Lisää hienonnettu tilli. 2.?Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. tatteja 1 rkl öljyä suolaa katajanmarjoja (tai viherpippuria) tilkka vettä 150-200 g leipäjuusto Stavangerin kalakeitto 4 annosta Ohje on peräisin Stavangerin edustalta Norjasta. 4.?Sekoita Maizena kylmään maitoon tai kermaan ja kaada kiehuvaan keittoon ohuena nauhana, varovasti hämmentäen. Lisää kuutioidut perunat ja porkkanat, hienonnettu sipuli sekä valkopippurit. Tarkista maku. 4.?Tarjoa keitettyjen perunoiden tai perunamuusin sekä puolukkahillon ja suolakurkkujen kera.. Ravintolan keittiömestarin mukaan: Ruoasta on paras pitää, tai muuten saa uida takaisin Stavangeriin. 1.?Ruskista poronkäristysliha ja pekoni padassa 2.?Pyöräytä kuoritut, paloitellut kasvikset ja esikäsitellyt sienet pannulla ja lisää ne poronlihan ja pekonin joukkoon. ahventa, seitiä, turskaa) 7 dl vahvaa kalalientä 6 perunaa kuutioina 1 porkkana kuutioina 1 hienonnettu keltasipuli 10 kokonaista valkopippuria 3 dl maitoa tai kermaa n
6.?Tarjoa valmis kukkakaali-parsakaalisalaatti flatbreadin ja nyhtökanan kanssa.. 4.?Jaa valmis taikina kahdeksaan osaan ja taputtele tai kauli palat noin sentin paksuisiksi pohjiksi jauhon avulla. H yvä E lämä 83 . 2.?Huuhdo ja puolita viinirypäleet. 4.?Ota ylikypsä broileri kastikkeesta ja revi haarukalla ohuiksi säikeiksi. Siirrä broilerin fileet vuolukivipataan (2,5 l) ja valuta päälle maustekastike. Paistoaika on tällöin yksi tunti. 2.?Lisää jauhoja hiljalleen. 2.?Peitä pata kannella ja nosta 150-asteiseen takkaan ja anna kypsyä noin pari tuntia. Flatbread 8 annosta 4 dl vehnäjauhoja (+ 1 dl muotoiluun) 0,5 dl rypsiöljyä 2 dl vettä 1 pss kuivahiivaa 0,5 tl suolaa 1 tl hunajaa 1.?Laita lämpöinen vesi (42 °C) kulhoon, lisää suola, hunaja ja kuivahiiva. Kun taikina alkaa pysyä koossa, alusta taikina loppuun käsin. 3.?Anna taikinan kohota liinan alla. 4.?Sekoita salaatin ainekset kulhossa ja lisää kreikkalaista salaatinkastiketta sopiva määrä. 7.?Täytä flatbread leivät nyhtökanalla ja kukkakaaliparsakaalisalaatilla. 6.?Paista flatbreadit parilalla molemmin puolin kypsiksi. Halutessasi voit nopeuttaa paistoa kuumentamalla takan 225 asteeseen. Paistoaika on noin 1-2 min per puoli. 5.?Lisää lihat takaisin kuuman kastikkeen joukkoon. 5.?Anna salaatin tekeytyä jääkaapissa. Sekoita aluksi esimerkiksi haarukkavatkaimella. 6.?Tarjoa valmis nyhtökana flatbradin ja kukkakaali-parsasalaatin kera. Nyhtökana G 4 annosta 500 g maustamattomia broilerin fileitä Maustekastike 4 rkl fariinisokeria 3 rkl soijaa 2 rkl tomaattipyreetä 2 rkl punaviinietikkaa 2 valkosipulinkynttä 2 tl chilitahnaa 1.?Sekoita maustekastikkeen ainekset. Vaihtoehtoisesti voit käyttää kermaviiliä, mausta se silloin mieleisellä tavalla. Kukkakaaliparsakaalisalaatti G 8 annosta 1 kukkakaali 1 parsakaali 1 rasia tummia viinirypäleitä 1 punasipuli 1 plo (375 g) kreikkalaista salaatinkastiketta 1.?Leikkaa kukkaja parsakaalista kukinnot ja pilko ne murusiksi veitsellä. . Lisää öljy. 3.?Kuori ja puolita punasipuli, leikkaa se ohuiksi viipaleiksi. 5.?Kuumenna valurautainen parilla takassa 250-asteiseksi. 3.?Lisää tarvittaessa muutama lusikallinen vettä
6.?Anna kakun jäähtyä hetken ajan vuoassa ja kumoa se sitten esimerkiksi leikkuulaudalle tai tarjoiluastialle jäähtymään rauhassa. Levitä kuorrutusta kakun väliin ja nosta kansi kakun päälle. Levitä kuorrutusta myös päälle. 5.?Kaada taikina vuokaan ja kypsennä kakkua 175 asteessa uunin alatasolla noin 50 minuuttia. 8.?Halkaise kakku ja nosta toinen levy tarjoiluastialle. Lisää lopuksi öljy. Ripottele vielä pinnalle lopuksi pähkinärouhetta. 2.?Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. 84 . 2.?Yhdistä kuivat aineet ja sekoita munamaitoon. 4.?Lisää rypsiöljy ja porkkanaraaste varovasti taikinaan. Perunapannari 12 annosta 6 dl vettä 1,5 dl maitojauhetta 3 kananmunaa 1 dl perunamuusijauhetta 2 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa 0,5 dl öljyä 1.?Sekoita vesi ja maitojauhe keskenään. Lisää joukkoon kananmunat ja sekoita. Tarjoa esimerkiksi salaatin, tonnikalan tai raejuuston kanssa, tai makeana herkkuna hillon kera.. 3.?Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele muna-sokerivaahtoon. 7.?Sekoita kuorrutuksen kaikki ainekset keskenään sähkövatkaimella sileäksi. 3.?Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pannukakku on hyytynyt ja pinta saanut väriä. H yvä E lämä Porkkanakakku 10 annosta 3 kananmunaa 3 dl sokeria 2 dl vehnäjauhoja 1 dl täysjyvävehnäjauhoja 1 tl vaniljasokeria 3 tl leivinjauhetta 1,5 tl kanelia 0,5 tl inkivääriä 1 tl kardemummaa 1 mm suolaa 1,5 dl rypsiöljyä 4,5 dl porkkanaraastetta (4-5 porkkanaa) Kuorrutus: 75 g pehmeää margariinia tai voita 2,5 dl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria 1 pestyn limetin raastettu kuori 200 g maustamatonta tuorejuustoa Koristeluun: Pähkinärouhetta 1.?Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja voitele sen reunat
– Haimasyöpäpäivän tarkoituksena on myös laajentaa tietoisuutta huonoennusteisten haimakasvainten varhaisista ja hälyttävistä oireista. Kehittyneiden syöpälääkehoitojen ja kirurgisten tekniikoiden ansiosta yhä useampia kasvaimia saadaan nykyään leikkaushoidon piiriin. Maailman haimasyöpäpäivää (World pancreatic cancer day) vietetään joka vuosi marraskuussa. Tämä auttaa löytämään mahdollisimman monet kasvaimista ajoissa, Siiki kertoo. – Nykyään myös paikallisesti ympäristön verisuoniin levinneitä haimasyöpiä voidaan leikata. Jokainen haimakasvainpotilas arvioidaan moniammatillisessa hoitokokouksessa ja hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Niiden vuoksi tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, dosentti Antti Siiki kertoo. Tällöin leikkaushoitoa edeltävästi annetaan tyypillisesti solusalpaajahoitoa, Siiki kertoo. Näitä muutoksia arvioidaan ja seurataan erikoissairaanhoidossa, jotta korkeamman riskin muutokset ohjautuisivat ajoissa leikkaushoitoon. Haimakasvainten hoito on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin. Arvio haimasyöpien leikkausmahdollisuudesta tehdään yliopistosairaaloissa, ellei kokonaisuus ole jo lähtötilanteessa selkeästi leikkaushoidon ulottumattomissa. Ennuste paranee, jos syöpä tunnistetaan ajoissa. Hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi, joka koostuu useista lääketieteen erikoisaloista ja ammattiryhmistä. H yvä E lämä 85 . Päivän tarkoituksena on päivittää ja lisätä sekä terveydenhuollon ammattilaisten että kansalaisten tietoisuutta haimasyövän nopeasti kehittyneistä nykyhoidoista. Nykykuvauksissa löydetään paljon esiasteita, haiman nesterakkulamuutoksia eli haimakystia, joissa on matala syöpäriski. Suurimmat haimakeskukset sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Ennusteen kannalta haimakasvaimet jakautuvat huomattavan erilaisiin ryhmiin, aina hyvän ennusteen esiastemuutoksista hitaasti eteneviin kasvaimiin ja erittäin aggressiivisesti leviäviin syöpiin asti. Lisäksi haiman esiastekasvaimia leikataan entistä enemmän, jolloin ennuste on erinomainen. Hälyttäviä oireita ovat ylävatsakipu, laihtuminen tai keltaisuus. Ennuste on parempi, jos hoito voidaan aloittaa varhaisvaiheessa. Yksi hälyttävä haimasyövän oire on ylävatsakipu. Seuranta voidaan myös lopettaa, jos huolestuttavaa etenemistä ei seurannassa todeta ja pahanlaatuistumisriskin katsotaan olevan hyvin pieni, toteaa gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, LT Reea Ahola. – Useimmiten haimakystat pysyvät kuitenkin seurannassa ennallaan tai niihin kehittyvät muutokset ovat niin lieviä, ettei leikkausta tarvita. Jos parantavaan hoitoon ei ole mahdollisuutta, tavoitellaan hoidossa taudin jarruttamista ja oireiden hoitoa. Haimasyöpäepäilyn tulisi johtaa kiireellisesti tarkempiin tutkimuksiin. HE Hälyttävistä oireista lääkärin vastaanotolle. Haimasyöpä on huonoennusteinen ja kolmanneksi eniten syöpäkuolemia aiheuttava syöpä. Kuva: Pexels/ Tanja Nikolic H aimasyöpää hoidetaan leikkauksella, syöpälääkehoidoilla ja sädehoidolla sekä oireita lievittävällä hoidolla. ’’Hälyttäviä oireita ovat ylävatsakipu, laihtuminen tai keltaisuus.’’ Suomessa todetaan vuosittain noin 1 200 haimasyöpää. – Valitettavasti huomattava osa haimasyövistä kuitenkin todetaan edelleen vasta levinneinä, sillä haimasyöpä on tyypillisesti vähäoireinen tai se ei oireile ollenkaan
Joka kymmenennellä eläkeläisellä vaikeuksia tulla toimeen Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. – Kuluttajahintojen nopea nousu ei näytä laajasti heikentäneen vanhuuseläkeläisten taloudellista tilannetta. Valtaosa eläkeläisistä sai tavanomaiset menonsa katetuksi helposti ja pystyi maksamaan välttämättömyysmenoja turvautumatta säästöihin. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia näiden kulujen hoitamisessa koki viidestä seitsemään prosenttia vastaajista viime vuonna. Suurin osa olisi myös suoriutunut suuremman yllättävän maksun maksamisesta. Valtaosa eläkeläisistä sai tavanomaiset menonsa katetuksi helposti ja pystyi maksamaan välttämättömyysmenoja turvautumatta säästöihin. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä. Ruokamenojen maksamisessa vaikeuksia oli kolmella prosentilla vastaajista, mikä oli aiempia vuosia suurempi osuus. 86 . Lisäksi rahaa jäi jäljelle välttämättömien menojen jälkeen. H yvä E lämä V anhuuseläkeläisistä noin seitsemän kymmenestä tai tätä useampi oli eri kysymyksillä mitattuna ainakin jollain tavalla tyytyväinen toimeentuloonsa vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kulutustarpeita on mahdollisesti myös sopeutettu, arvioi erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta. Vaikeudet lisääntyneet Vaikka yleiskuva vanhuuseläkeläisten toimeentulosta on myönteinen, asumis-, terveydenhoitoja lääkemenojen kattamisen vaikeudet lisääntyivät hieman vuodesta 2020 vuoteen 2023. Kyselyvuosittain vertailtuna arviot toimeentulosta eivät merkittävästi muuttuneet vuodesta 2020 vuoteen 2023. Kuva: Katri Lehtola
Esimerkiksi alimpaan eläketuloviidennekseen kuuluvista joka viidennellä oli vaikeuksia terveydenhoitomenojen kattamisessa kaikkina vuosina, sanoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Näiden vaikeuksien taustalta löytyvät tyypillisesti matalampi eläketaso, yksin asuminen ja terveyden heikkeneminen. Pitkittyneet toimeentulovaikeudet olivat keskimääräistä yleisempiä pientä eläkettä saavilla, yksin asuvilla ja henkilöillä, joilla on jokin päivittäistä toimintaa rajoittava sairaus tai vamma. Suurin osa heistä asui yhden hengen taloudessa tai sairasti pitkäaikaissairautta. HE Kaikista vastaajista 11 prosentilla oli vaikeuksia kattaa terveydenhuoltoon liittyviä menoja. – Nämä ovat eläkeläisryhmiä, jotka ovat muita vanhuuseläkeläisiä heikommassa taloudellisessa asemassa. Heitä oli noin tuhat. H yvä E lämä 87 . Tätä useampi koki toimeentulovaikeuksia yhtenä tai kahtena kyselyvuonna. Iäkkäämmillä, yli 80-vuotiailla, vanhuuseläkeläisillä oli nuorempia vanhuuseläkeläisiä useammin pitkäaikaisia vaikeuksia maksaa terveydenhoito-, lääkeja ruokamenoja. Tutkimuksessa on seurattu vuonna 2017 vanhuuseläkkeellä olleita ja kaikkina kolmena vuonna kyselyyn vastanneita henkilöitä. Lähde: Eläketurvakeskus Taloudellinen tyytyväisyys (matala, keskimääräinen, korkea) vuosina 2017, 2020 ja 2023% Vaikeuksia kattaa terveydenhoitoon liittyvieä menoja vuosien 2017, 2020 ja 2023 seurannassa, %. Noin joka kymmenennellä oli vähintään pieniä vaikeuksia terveydenhoitomenojen ja lääkkeiden maksamisessa kaikkina vuosina. Lähde: Eläketurvakeskus Vähiten taloudellista tyytyväisyyttä kokevien osuus on pienentynyt kutakuinkin saman verran kuin eniten tyytyväisten osuus on kasvanut. Reilu kymmenes kyselyyn vastanneista arvioi, ettei rahaa jäänyt välttämättömien menojen jälkeen yhtenäkään vuotena
88 . Millaista kestävyyskunnon tasoa voi pitää riittävänä, jos tavoitteena on liikkumisrajoitteeton arki ja vähintään kohtalaiseksi koettu fyysinen kunto. Kestävyyskunnolla on merkittävä vaikutus fyysiseen toimintakykyyn ja arkiaktiviteettien kuormittavuuteen. H yvä E lämä U KK-instituutin työikäisten väestötutkimuksissa kestävyyskuntoa arvioidaan kuuden minuutin kävelytestillä. Tuoreiden analyysien mukaan keski-ikäisille sopiva vähimmäistavoite on noin 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky ja 600 metrin kävelymatka. Kuva: UKK-instituutti/Janne Viiala. Jo varsin pieni nousu kestävyyskunnossa vähensi tutkimuksessa tarkasteltuja riskejä huomattavasti. Viime aikoina on puhuttu paljon kestävyyskunnon huolestuttavista trendeistä ja fyysisen toimintakyvyn riittävyydestä eri ikäryhmissä. Tähän kysymykseen etsittiin vastausta UKK-instituutin KunnonKartta-aineistosta, johon oli yhdistetty vuosina 2017 ja Millainen kestävyyskunto riittää arjen toimintakykyyn Viime aikoina on puhuttu paljon kestävyyskunnon huolestuttavista trendeistä ja fyysisen toimintakyvyn riittävyydestä eri ikäryhmissä
UKK-instituutti Naisten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvot ikäryhmittäin yhdessä kuntoluokkien kanssa. Raja-arvot seurasivat melko tarkasti ikäja sukupuolikohtaista alimman kuntokolmanneksen rajaa. – Kun kävelymatkalle tai arvioidulle maksimaaliselle hapenottokyvylle pyrittiin löytämään raja-arvo, jonka alapuolella fyysisen toimintakyvyn rajoitteet ja heikoksi koettu fyysinen kunto ovat todennäköisiä, raja asettui koko joukossa noin 600 metriin ja 30 ml/ kg/min tasolle, kertoo UKK-instituutissa liikuntafysiologina toimiva Olli-Pekka Nuuttila kertoo. Kun tuloksia analysoitiin erikseen ikäja sukupuolikohtaisesti, havaittiin raja-arvojen kuitenkin laskevan iän myötä ja lisäksi naisten raja-arvot olivat miehiä matalampia. Sekä kuuden minuutin kävelytestin matka että testin perusteella arvioitu maksimaalinen hapenottokyky ennustivat odotetusti heikoksi koettua fyysistä kuntoa ja fyysisen toimintakyvyn rajoitteita. HE Miesten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvot ikäryhmittäin yhdessä kuntoluokkien kanssa. 2021 kerätyt työikäisten väestötutkimusten tulokset. UKK-instituutti. KunnonKartta-tutkimukset 2017 ja 2021. H yvä E lämä 89 . Tulokset kuitenkin puoltavat riittävän kestävyyskunnon merkitystä, jotta arjen toiminnoista kyetään selviämään ilman koettuja rajoitteita. Maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvo asettui samalle tasolle kuin aiemmassa UKK-instituutin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kuntotason yhteyttä päivittäisen liikkumisen korkeimpaan tehoon. Tutkimusasetelma oli poikkileikkaus, minkä vuoksi tuloksista ei voi päätellä suoria syy-seuraussuhteita. KunnonKartta-tutkimukset 2017 ja 2021. Naisten raja-arvot olivat miesten arvoja matalampia. Raja-arvot seurasivat melko tarkasti ikäja sukupuolikohtaista alimman kuntokolmanneksen rajaa ja todennäköisyydet heikolle koetulle fyysiselle kunnolle tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteille olivat merkittävästi pienempiä jo keskimmäisessä kuntokolmanneksessa. – On tärkeää huomioida, että jo varsin pieni muutos kestävyyskunnossa vähensi tässä tutkimuksessa tarkasteltuja riskejä huomattavasti, Nuuttila summaa
Ajatusten hallinnan, anteeksiannon ja hyvien töiden kautta mieli kirkastuu ja kehokin kiittää. Monet, jotka esimerkiksi auttavat mummuina tai pappoina lastenhoidossa tai tekevät vapaaehtoistyötä, keventävät samalla myös omaa taakkaansa. Tämän pikaoppaani avulla pääsee positiivisilla töillä purkamaan nopeammin myös omaa karmaansa. Tätä taitoa voimme harjoitella. Ne ovat hyvää tarkoittavia, täynnä rakkautta ja kiitollisuutta. Yksinkertaisimmillaan sellainen onnistuu tutustumalla kirjaani Uusi ajatus löytyy metsästä – Pikaopas luonnon salaisista voimista ja niiden käytöstä. Jos huomaat ajattelevasi jostakin henkilöstä kielteisesti tai esimerkiksi televisiota katsoessasi arvostelet näkemääsi, lähetät maailmaan kielteistä energiaa. Koska ajatuksemme luovat tulevaisuutemme, on tärkeää, että tiedämme, mitä päivittäin ajattelemme. Voit kuitenkin pysäyttää pahat ajatuksesi ja pyytää niitä anteeksi. On tärkeää, mitä meille menee suusta sisään, mutta vielä tärkeämpää on se, mitä sieltä tulee ulos. pahan silmän vaikutukset. Kun kirjaat muutaman tunnin ajan ajatuksesi, pääset tarkastelemaan niitä. Kielteinen ajatus on matalataajuista, alhaista energiaa; jo vanha kansa tunsi ns. Tarkkaile ajatuksiasi Myönteiset ajatukset ovat kuin enkelihahmoa muistuttavia ajatuskeskittymiä. Opi auttamaan Meillä kaikilla on mahdollisuus alkaa tehdä hyviä tekoja. Tervetuloa mukaan aktiiviseen kotitoimintaan! Tie kaikille hyvää tahtoa omaaville on aina avoin! HE Lisätietoa löydät: tiinalindholm.fi. Yhden elämän pituus ei yleensä riitä menneisyydestämme kumpuavien kaikkien rasitteiden kuittaamiseksi, joten asioita voidaan vauhdittaa esimerkiksi kouluttautumalla henkiseksi auttajaksi. 90 . H yvä E lämä Vaalitaan fyysistä ja henkistä puhtautta Artikkelin kirjoittaja, terveydenhuollon maisteri Tiina Lindholm on pitänyt ihmisen hyvinvoinnista ja luonnon salaisista voimista kursseja 25 vuoden ajan, kirjoittanut aiheista kirjoja sekä koonnut oppi-isänsä Esko Jalkasen elämäntyön kirjasarjaksi. Jokaisen asian voi aina sanoa ystävällisemmin. Luonnonmukaisesti viljellyt tuotteet toimivat terveyden suojana, koska niissä on paljon hivenja alkuaineita sekä bioenergiaa eli elämänvoimaa. Henkisen puolen saasteet syntyvät ajatuksiemme tuotoksina. Ajatukset ovat erisuuruisia energialatauksia, joilla on mahtava voima kohteelleen. Teksti: Tiina Lindholm F yysisiä saasteita saamme ruuan ja ilman välityksellä
Näin työntekijän tehtäväksi jäi johdattaa keskustelua sen mukaisesti, että piirteitä päästiin käsittelemään asiayhteydestä irrotetulla abstraktilla tasolla, sanoo väitöskirjatutkija Maarit Lehtinen Helsingin yliopistosta Persoonallisuushäiriötä koskevassa haastattelussa pyritään selvittämään potilaan sisäisiä pitkäaikaisia persoonallisuuspiirteitä sen arvioimiseksi, sopivatko ne johonkin persoonallisuushäiriön diagnoosiin. Moraalisilla tekijöillä iso vaikutus Tutkimus nostaa myös esiin, kuinka moraaliset tekijät kietoutuvat psykiatriseen arviointiin. Potilaiden vastaukset eivät aina suoraan istuneet haastattelumenetelmän odotuksiin. Etenkin persoonallisuushäiriöt on moraalisesti latautunut diagnoosiluokka, mikä ilmenee jo diagnostisen haastattelun kysymysten sisällöissä. HE. Haastattelut suorittivat sairaanhoitajat, jotka käyttävät puolistrukturoitua haastattelupohjaa nimeltään Structured Clinical Interview for DSM-IV Axis II Personality Disorders (SCID-II). He saattoivat ilmaista persoonallisuutensa ilmentyvän eri tavoin eri tilanteissa ja muuttuvan ajan myötä. Potilaat eivät itse joka kerta kuvanneet persoonallisuuttaan haastattelun odottamalla yleistävällä tavalla, niin että heillä joko on tai ei ole tietty piirre. Keskustelunanalyysi on väitöskirjan keskeisin menetelmä. – He saattoivat esimerkiksi alkaa paheksua omaa toimintaansa tai vaihtoehtoisesti puolustamaan käytöstään tulkinnalta, jossa se näyttäytyisi moraalisesti kyseenalaiselta, Lehtinen kertoo. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa. H yvä E lämä 91 . Onkin tärkeää tehdä näkyväksi tätä käytännön prosessia, jonka kautta psykiatrinen luokitus konkretisoituu yksilötason diagnooseiksi, Lehtinen toteaa. Tutkimus pohjautuu pääosin kymmenen potilaan videoituun haastatteluun, jotka kerättiin suomalaisella psykiatrisella poliklinikalla. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka psykiatrisessa arviointiprosessissa olevan potilaan minuutta käsitellään ja miten käsitys potilaan persoonallisuudesta käytännössä rakentuu. Vaikka psykiatrinen haastattelu pyrkii lähtökohtaisesti neutraaliin tiedonkeruuseen, potilaat suuntautuvat välillä itse kysymysten moraaliseen ulottuvuuteen. Psykiatrisessa arvioinnissa tulisikin tutkijan mukaan huomioida, että vaikka ammattilaisten näkökulmasta kyseessä olisi vain hoidollinen tiedonkeruu, kysymykset voivat herättää potilaissa tarvetta reflektoida omaa toimintaa syvemmin tai herättää tarpeen suojella omia kasvoja työskentelemällä negatiivisten vaikutelmien välttämiseksi. – Näissä tilanteissa potilaat monesti kuvasivat, että tietty piirre vaihtelee sosiaalisen kontekstin mukaan. Helsingin yliopiston väitöstutkimus paneutui persoonallisuushäiriötä koskevien haastatteluiden vuorovaikutukseen. – Kaikki psykiatrinen diagnostiikka pohjautuu potilaan kuvauksiin kokemuksistaan – ammattilaisen tehtävänä on muuntaa potilaan kertoma psykiatrian kielelle. P sykiatrialla on valtaa vaikuttaa potilaiden käsitykseen itsestään sekä luoda rajaa normaalin ja epänormaalin inhimillisen kokemuksen välille. Ne kytkeytyvät vahvasti normatiiviseen käyttäytymiseen ja siitä poikkeamiseen. Psykiatrisen diagnoosin synty tehtävä näkyvämmäksi Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa. Maarit Lehtinen paneutui väitöstutkimuksessaan persoonallisuushäiriötä koskevien haastatteluiden vuorovaikutukseen
Kuusien läheisyyteen on kerääntynyt joukko metsän asukkaita: karhut, peura, kettu ja jänis. H yvä E lämä Tampereen museoita J älleen on se aika vuodesta, kun Museo Milavida Tampereella on puettu jouluiseen asuun ja Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit -näyttelyä on täydennetty 1800luvun herrasväen joulunviettoon liittyvillä esineillä ja tarinoilla. Millaisia lahjoja esimerkiksi von Nottbeckit ovat saattaneet antaa toisilleen. Palatsin joulu -näyttelyssä ja opastetuilla kierroksilla tutustutaan 1800-luvun jouluruokiin, joulukoristeisiin, lahjoihin ja joulupyhien viettoon. 92 . Viime vuonna ensimmäistä kertaa asiakkaita ilahduttanut Joulukuusipuisto laajentuu nyt maagiseksi eläinten jouluksi. Miten joulunpyhinä vietettiin aikaa. Joulukuusipuisto on syntynyt yhteistyössä Tampereen Valoviikkojen kanssa ja on osa Valoviikkojen ohjelmaa. saakka. Kahvila Milavida tarjoilee herkullisia joululeivonnaisia ja kuumia juomia tunnelmallisissa saleissaan. Museo Milavidassa on aina esillä myös vaihtuva muotia ja muotoilua esittelevä teemanäyttely. Luvassa on ihanaa joulun tunnelmaa! Näyttelyyn kuuluu runsas oheisohjelma: tarjolla on teemaopastuksia, askartelupajoja ja erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja ja joulumyyjäiset. Joulutunnelmaa voi aistia myös palatsin piha-alueella, sillä Tallipihan ja Milavidan välinen puistotie saa nostalgisen kausivalaistuksen. Palatsin jouluun voi tutustua 19.11.202412.1.2025 Näsilinnassa (osoitteessa Milavidanrinne 8, 33210 Tampere) tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. Joulukuusipuisto ilahduttaa ulkoilijoita 2.2. Miltä joulu maistui, miten varakkaiden perheiden kodit koristeltiin joulua varten. Lisätietoa joulun ohjelmasta www.museomilavida.fi 1800-luvun joulu esillä Milavidassa Palatsin puiston satumainen joulukuusimetsä on toteutettu yhdessä Tampereen Valoviikkojen kanssa. Kuva: Saarni Säilynoja/Vapriikin kuva-arkisto Museo Milavida on omaleimainen museokohde Tampereella. Museo Milavida kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös museokeskus Vapriikki ja Amurin museokortteli.. Päänäyttely perehdyttää kävijän Tampereen kosmopoliittien, Nottbeckien elämään
H yvä E lämä 93 . Tampereella sijaitsevan Postimuseon näyttelyssä selviää, kuinka paljon kirjeitä ja mistä maista joulupukki saa. Juhlavuonna oopperaa Palatsin joulu -näyttelyssä selviää, millaisia herkkuja nautittiin paremman väen joulupidoissa sata vuotta sitten. Uusi näyttely Kuvan vallankumous avautuu 17.1.2025. Jorma Uotinen ja Carla Fracci Kuningas Learbaletissa vuonna 2006. Joulupukki ja tontut Joulupukin pääpostissa napapiirillä vuonna 2000. Bravissimo! – pukuloistoa Rooman oopperasta -näyttely kertoo oopperan pompöösia historiaa ja esittelee estradeilla nähtyjä loisteliaita pukuja. Millainen on Joulupukin Pääpostin ja Napapiirin historia. Joulupukille kirjoittavat kaiken ikäiset ihmiset ja odottavat vastausta. Näyttely on avoinna toisen kerros kohtaamispaikka Kuplassa 28.11.2024-19.01.2025 tiistai-sunnuntai klo 10-18. Juhlavuonna Museo Milavidan parrasvaloissa paistattelee 25.4. Museo Milavida täyttää vuonna 2025 10 vuotta ja juhlii näyttävästi oopperalla! Vuonna 2015 avautunut museo on löytänyt kävijänsä. Vitriineistä löytyy muun muassa postitontun työvälineitä ja tutteja. Ketkä kirjoittavat ja mitä. Esillä on kirjeitä ja kirjekuoria eri ajoilta. Postimuseon näyttelyt löytyvät museokeskus Vapriikista, Tammerkosken rannalta, osoitteesta Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere. alkaen suuria tunteita ja draamaa pursuileva ooppera. Vapriikissa on nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Kuva: Postimuseo Postia joulupukille •. Ihailtavissa on myös joulupukin vastauskirjeitä eri ajoilta. Uotisen puku tulee esille Museo Milavidaan. Etenkin Palatsin joulu on vakiinnuttanut asemansa tamperelaisten joulumielen nostattajana. Joulupukilla ja tontuilla riittää vilskettä, sillä joulupukki saa joka vuosi kirjeitä ympäri maailman. Bravissimo! – pukuloistoa Rooman oopperasta Museo J oulupukin Pääpostiin Rovaniemelle tulvii kirjeitä ympäri maailmaa huikeita määriä
L oimaalla, Varsinais-Suomessa toimivan Suomen maatalousmuseo Sarkan Ruokakulmassa 15.11.2024 alkanut ja 16.3.2025 saakka kestävä näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä kertoo tarinan suomalaisesta kouluruokailusta. Kouluruokailun kehitysvaiheet ovat säilyneet kollektiivisessa muistissamme. Toiset muistavat tillilihan, veriletut ja ananaksen kiinankaalissa. Entä inhokkisi. Eri ikäryhmät kattava ilmiö on luonut sukupolvikokemuksia. Se jakaa mielipiteitä ja nostattaa tunteita. Elintason noustessa kouluruokailu kytkeytyi osaksi hyvinvointivaltion syntyä turvaten jokaisen lapsen päivittäistä ravinnonsaantia. Näyttely on koottu yhteistyössä Hotellija ravintolamuseon kanssa. Kuva: Hugo Sundstöm/Helsingin kaupunginmuseo. Mikä oli sinun lempiruokasi koulussa. Millaisia muistoja sinulla on kouluruokailusta. Säädöksen tarkoitus oli turvata jokaiselle lapselle ainakin yksi lämmin ateria päivässä sota-ajan elintarvikesäännöstelystä huolimatta. Kouluruokaa on kiitelty, ja sitä on inhottu niin kauan kuin sitä on ollut tarjolla. H yvä E lämä Ajassa Maksuton kouluruokailu alkoi Suomessa ensimmäisenä maailmassa Näyttely suomalaisesta kouluruokailusta kertoo tasa-arvon ja hyvinvoinnin ihanteista. 94 . HE Aamupalalla helsinkiläisessä kansakoulussa 1940-1950 -lukujen vaihteessa. Useat muistavat makaronivellin, emaliset puurokulhot ja lasiset maitopullot. Kollektiivista muistiamme Suomessa säädettiin laki maksuttomasta koululounaasta vuonna 1943, ensimmäisenä maailmassa. Kouluruoka kuuluu tänä päivänä lähes kaikkien kouluikäisten lasten arkeen. Kouluruoan tarinaan mahtuu sosiaalityötä, tasa-arvon ja hyvinvoinnin ihanteita sekä hyviä ja huonoja muistoja. Tänä päivänä suomalaisissa koulussa tarjotaan ravitseva ja monipuolinen ateria, joka tukee oppilaan hyvinvointia ja jaksamista koulupäivän aikana
Kinnunen opiskeli ja valmistui psykologiksi Länsi-Berliinin Freie Universität -yliopistosta. Isoäidin saattaminen loppuun oli raskasta monin tavoin. Lukuvinkkejä Koonnut: Reetta Ahola Yksilökeskeisyys vääristää aidon yksilöllisyyden Yksilökeskeisyys on parhaimmillaan vapautta, rajoitteiden poissaoloa ja mahdollisuuksien runsautta, mutta usein ihminen ei tiedä, mihin ja miten tuota vapautta käyttäisi. Ihmisen suvaitsemattomuus kukkii verisin terälehdin niin rakkautta, henkimaailman kykyjä kuin luonnon väkeäkin kohtaan. Kirjoittamalla helpotusta isoäidin viimeisten hetkin käsittelyyn Kati-Annika Ansas kirjoitti isoäitinsä viimeiset ajat ja omat tuntemuksensa Päätöstili-kirjaksi, (Avain, 2024). – Olisin halunnut, että hänen viimeiset vuotensa olisivat olleet ihmisarvoisesti arvokkaammat. – Ihmisyyteen kuuluu kaipaus olla osa suurempaa kokonaisuutta ja tunnistaa itsensä myös toisissa ihmisissä. Lait ja määräykset pyyhkäisevät tieltään perinteiset elinkeinot. Pelko voi kuitenkin estää meitä toimimasta haluamallamme tavalla. Pelkoa voi oppia hallitsemaan Televisiostakin tutun psykologi Paula Kinnusen kirja Pelkojen kirjo, (Basam Books, 2024) ohjaa pelkojen käsittelyn kautta tasapainoiseen elämään ja tuo lukijalle rauhallisuutta ja rohkeutta uusien asioiden kokeilemiselle. – Halusin kirjoittaa kokemuksistani kaunistelematta, niin kuin ne minulle näyttäytyivät; kirja minun versioni isoäitini kuolemasta. Siksi sellaisesta tulee luopua ja etsiä parempaa elämää muualta, kirjoittaa filosofi ja tietokirjailija Samuel Salovuori kirjassaan Minä vai me. – Aloin kirjoittaa Päätöstiliä ensin itselleni. Lukija voi aistia Jäämeren hyisen viiman, piikatyttö Priitta-Kaisa Seipäjärven ja naimisissa olevan Askan Mikon kielletyn rakkauden hehkun sekä tempautua mukaan kalastajien ja karjanhoitajien töihin, poimia luonnosta makoisat marjat. Kirjoittaminen oli sekä helpottavaa että raskasta. Maailmassa on minua tärkeämpiä ja suurempia asioita, sanoo Samuel Salovuori, espoolainen filosofi, kirjailija ja mielenterveystyön asiantuntija. – Yksilökeskeinen kulttuuri kadottaa ihmisen todellisen yksilöllisyyden. Taistelu byrokratiaa vastaan uuvuttaa, varsinkin nykyisen tietosuojalain piirissä, jossa asioiden hoitaminen on paikoin käsittämättömän vaikeaa, toteaa Kati-Annika Ansas. Asettuessaan suhteeseen muihin ihminen tunnustaa tarvitsevuutensa: En ole kaikkivoipa maailman napa, vaan epävarma, särkyvä ja keskeneräinen ihminen muiden joukossa. Kuinka yksilökeskeisyydestä luopuminen tekee elämästä parempaa, (Kirjapaja, 2024). Rakkaudelle ja luonnon voimille Norjan tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon, Bragen voittanut Ingeborg Arvolan romaaani Jäämeren laulu, (Gummerus, 2024) kuvaa taianomaisen lumoavasti, mutta samalla hyvin konkreettisesti suomensukuisia kveenejä, saamelaisia ja heidän karua, pohjoista elinympäristöään. –?On helpotus huomata, että minä en ole maailman keskipiste. Hän teki vuosien ajan töitä psykologina Keski-Euroopassa auttaen asiakkaitaan vapautumaan peloista. – Pelko sinänsä on luonnollinen ja tärkeä tunne, joka suojelee ja auttaa selviytymään vaaran paikoista ja uhkaavista tilanteista. Voimme myös huomaamattamme siirtää pelkoja lapsillemme, hän sanoo. Kirja käsittelee laaja-alaisesti mitä erilaisimpia pelkoja ja niiden hallintaa kaikissa elämänvaiheissa. – Kuoleminen on työlästä ja kallista. Psykologi Paula Kinnusen uusi teos antaa avaimet pelkojen voittamiseen ja rohkeuden löytämiseen.. Hänen mukaansa yksilökeskeinen ajattelutapa estää tämän yhteyden asettaessaan yksilön ja hänen henkilökohtaiset tarpeensa hyvän elämän ensisijaisiksi päämääriksi. isoäiti ja auto Päätöstili-kirjan kansien väliin Kati-Annika Ansas on tallentanut isoäitinsä elämää monin tavoin, kuten hänet vanhojen autojen ajoissa vaarintapaisen vanhalla mersulla. Samalla juuri särkyneisyys, haavat ja häpeä avaavat mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteyteen ihmisten kanssa ja sitä kautta parempaan itsetuntemukseen. Elin asioiden hoitamisen kuplassa, ja aloin pikku hiljaa kadota itseltäni. H yvä E lämä 95 . Isoäidin hidas pois hiutuminen oli kirjailijan mielestä kaikkein pahinta. Minun täytyi saada asiat ulos pääni sisältä, edes jollakin tavalla käsiteltyä, muuten olisin tukehtunut, hukkunut tai ratkennut liitoksistani. Palattuaan Suomeen hän on jatkanut asiakastyötään pelkojen ja ahdistusten parissa. Salovuoren mukaan todellinen yksilöllisyys ja itsensä tunteminen edellyttävät aina suhdetta toisiin ihmisiin ja yhteyttä ympäröivään maailmaan
H yvä E lämä Palvelemme Sinua Tulkintaa, koulutusta sekä korut ja lahjat Ilmoitusmyynti: kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. koko Suomessa. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen. Selvänäkötulkinnat ilman ajanvarausta 2€/alkava minuutti. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus Katso kotisivulta puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. 96 . Verkkokaupassa mm. 040 753 8555 Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm klo 16-20 info@fehu.fi www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Soita silloin. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa
Erään tulkinnan mukaan Vanhassa testamentissa mainittu, sarvessa voimansa omaava villisarvinen eläin tarkoittaisi yksisarvista, jonka Jumala loi ensimmäiseksi eläimeksi maailmaan. Merkitse korttiin lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero sekä numeroilla 1-9 merkittyjen ruutujen kirjaimet numerojärjestyksessä. Erityinen metsäsuhde Metsä on suomalaisille paitsi resurssi ja toimeentulon lähde, myös paikka, josta ammennetaan hyvinvointia ja jossa tunnetaan erityistä yhteyttä luontoon. Sitä katsoessasi varmistut, ettei rauta ole päällä ja voit olla rauhallisin mielin. Ratkaisun voi halutessaan lähettää myös edelleen kirjekuoressa ja vaikka koko ristikon, kunhan siinä on ratkaisurivi merkitty. Kotipöydälle voi koota koriste-esineistä oman salatun taikametsän. Leijona symboloi kesää, yksisarvinen kevättä. Ristikon 7/24 ratkaisusana on USKOMATON. Laatija: Jari Haapa-aho K O E V O O L O L P I S T E R I I K K A T K. 1600-luvulla messinkisten mustepullojen kyljissä oli usein koristeena leijona ja yksisarvinen. Postitse: Hyvä Elämä -ristikko Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Yksisarvinen eri muodoissaan on tämän hetken suosikkihahmo. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. Ota kännykällä kuva pistorasiasta irrotetusta silitysraudasta. 1600-1700-luvuilla yksisarvinen esiintyi kuninkaallisten seMenovinkki Satumaisen salaperäinen yksisarvinen seikkailee taikametsässä Jäiköhän silitysrauta päälle. Metsiin on liittynyt myös pyhyyttä, kunnioitusta ja arkea rytmittäviä rituaaleja jo vuosituhansien ajan. R A T K A I S U 7 2024 Hyvä Elämä-lehden 7/24 ristikon palkintona olleen kirjatyyny Bookseatin voitti Olli Jäppinen Lahdesta. Sitä pohtiessa menee moni reissu pilalle. Vastausohjeet ristikon ratkojalle – toimi näin: Kortin vasempaan yläkulmaan merkintä Hyvä Elämä ristikko 8-24. Yksisarvisen lojaaliuden rakkaudelle sanotaan symboloivan Kristuksen rakkautta. Arkeologian yliopistotutkija, dosentti Tiina Äikäs Oulun yliopistosta johtaa loppuvuodesta 2024 alkanutta Pyhät metsät ympärillämme -tutkimushanketta, jossa selvitetään arkeologian, folkloristiikan ja taiteen keinoin suomalaisten metsäsuhteen rakentumista, sen kulttuurisia ja henkisiä ulottuvuuksia sekä metsäsuhteen roolia osana yhteiskunnallista metsäkeskustelua. Tiede remonioissa, maalaustaiteessa sitä nähtiin luomiskertomusta kuvaavissa maalauksissa. Lähetä se määräajassa numeroon 050 5838524. Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Ekovakaus tarjoaa Ekovakaus -luontokävelyitä ja -ohjausta ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 PL 199, Hyvinkää (2,37 €/min + pvm) Energiahoitoja varauksella p. 0400 614 225 Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! www.valontervehdys.fi Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 2,41€/min 30 min/45€ Tämän ristikon vastaukset on lähetettävä viimeistään 15.1.2025 mennessä. Tekstiviestillä: Kirjoita viestiin Hyvä Elämä ristikko 8-24 ABCDEFGHI (ristikon 9 numeroidun ruudun vastauskirjaimet numerojärjestyksessä), nimi, osoite ja puhelinnumero. Koneen Säätiön rahoittama, Oulun yliopiston koordinoima hanke toteutetaan Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa. H yvä E lämä 97 . Yksisarvisteemalla on myös useita näyttelyitä, esimerkiksi Tallinnassa Nigulistekirkon yhteydessä olevassa museossa jatkuu 6.4.2025 saakka näyttely Yksisarvinen taikametsässä. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. in fo ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA
Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. HATCHER FRASERIN KIRJOITTAMA NEUROLOGIA TYÖLLISTÄVÄ KANNETTAVA TÄMÄKIN HENGÄHTÄÄ NYT OTSILLA. Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….…............. Le hd en 8/ 24 ris tik on pa lk in to ja on ki rja ty yn y Bo ok se at . Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä edellisellä sivulla, 97. USEIN PERUNASSA KITUPIIKKI TYYSTIN ILMAN VANHEMPIA OTAKSUVA FUTISSERGIO V:LLÄ KANNOISTA IDA USEIN TUTUILLE AINOASTAAN JÄYKÄHKÖ KAUPUNKI HOKKAIDON SAARELLA OLI PALVONNAN KOHDE VOI TIEKIN OLLA VOISI LUULLA ETTÄ TÄÄLLÄ TANSSII IHMISEN SUKULAISIA MAJAVAN USEIN TEKEMÄ OORRAANNSSSSIITT SSUUUURRIIKKSSII JJAA MMEEII-KKIIKKSSII NÄYTT. -AUKKO KANNATTAA KALSAREITA! KURJA ASUINPAIKKA KALMO NÄYTT. Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………….............. Ri sti kk o 820 24 LYÖMÄLLÄ ISO ÄÄNI TILEILTÄ AVIOITUI BOWIEN KANSSA PORSAIN SAUDIEN VALUUTTA SAUDIEN PROVINSSI ENGLANTILAISMALLI KATE TÄLLÄ LÄMMIN VASTAANOTTO LÄSNÄPOISSAHIRSIVAATEJOHN (EXPÄÄMINIST.) LENNÄTTÄÄ ISRAELILAISIA TUMMENNETTU KÄVELLÄ ONTUEN SALO UI TAITAMISEKSI SUREMAAN PALKATUT SUORANA. Postinumero: ……………………............ RUBINSTEIN TENNISKANEPI PYYDÄT! -RANNIKKO TEITTINEN RODUN JALOSTUSTA VARTEN DESIGNALALLA RAKKAIN TUKINUITOSSA APUNA JUOMIA LESKINEN SÄÄ-MÄINEN PÄÄRUOAN KERA HALLITSEE HOMMAN THOR KERMAKARAMELLI ”TAIVAASSA” x2 KIILTÄVÄ KENKÄ USEIN +) (laki) VVEERRIISSII-VVEELLYYSSSSÄÄ KKÄÄYYTTEETT-TTYYJJÄÄ((11..==VV)) SANDUK (palautti monen näön) REPIMISET PANKKITERMI LUKEMISTA Laatija: Jari Haapa-aho ristikko hyvä elämä 8 2024 CaO CaO LIHASTEN JÄNNITYKSEN PUUTTUESSA TILA 2 4 5 6 7 8 9 1 3. Puhelinnumero: ....…………………………..………........... Paikkakunta: …………………….………………………………....
HE Luontorakkaudella Susanna Hänninen Nauti itsesi hyvinvoivaksi Rakas lukijani, suosimmehan suomalaista lähiruokaa! Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen pohtii kolumneissaan luonnon kehoa ja mieltä helliviä mahdollisuuksia. Kiinnitin huomioni läsnäoloon syödessäni. Saan myös maistella kaikkia makuja, koska minulla ei ole allergioita. Toipuessani se ei ollut mahdollista, koska minun oli todella keskityttävä siihen, että sain nieltyä. Toipilaana minun teki mieli vain todella puhtaita makuja, ruokia, jotka eivät olleet maustettuja tai täynnä lisäaineita, juuri noita isoäitini isoäidin aikaisia. Saatan selata kännykkääni tai lukea lehteä. Puhdas maaperä, ilma, vesi ja pohjoinen sijainti tuottavat upeaa, hyvinvointia lisäävää ravintoa meille kaikille. Huomasin, että kiitollisuus ruokaa, ruuan tuottajia, säilyttäjiä, kuljettajia, myyjiä ja tekijöitä kohtaan lisäsi ruuasta saamaani hyvää oloa. Muistan kuulleeni lauseen: Syö ruokaa, jonka isoäitisi isoäitikin tunnistaisi. Miten tärkeää onkaan miettiä, millä itseään ravitsee. Myönnän, että saatan yleensä tehdä muutakin samalla, kuin syön. Toipilasaika oli opettavaista. Tutustu Susannan työhön: ekovakaus.fi. Makeisia, leivonnaisia, kahvia tai teetä ei tehnyt yhtään mieli. Olen kiitollinen, että olen kaikkiruokainen. Nauti lähellä pyydettyä ja tuotettua kalaa ja lihaa. Myös ruuansulatuksellemme on hyvä, että maltamme pureksia ruuan hyvin ja nauttia ruokahetkestä rauhassa. R uoka on suuri nautinto. Ajattelen tällä tarkoitettavan: Syö puhdasta lähiruokaa, mielellään luomua, nauti kauden hedelmistä, marjoista, vihanneksista ja juureksista. Puhdas vesi oli toipumiseni kannalta avainasemassa, nautin koko ajan raikasta vettä. Näin tehdessämme syömme sopivan määrän kerralla, eikä tule ahmituksi kiireellä tai syötyä liikaa. Muistammeko kuunnella ja vastata kehon toiveisiin. Toipuessani nielurisaleikkauksesta jouduin miettimään jokaisen suupalan ja juoman, minkä suuhuni laitoin. H yvä E lämä 99 . Itsensä ja kehonsa kuunteleminen on tärkeää. Kiitollisuus saamaamme ravintoa kohtaan synnyttää kunnioituksen Suomen puhdasta luontoa kohtaan
030 635 8332 • Hannu Eloranta, Helsinki: ”Minua vaivasi pitkään ikävä tenniskyynärpää. Hankin B-Cure Lase rin, jonka avul la olen voinut jättää kipulääkkeet kokonaan pois. Tutkimuk set osoitta vat mm. Käytän sitä myös sormien nivelrikkokipuun. PAL.VKO 2025-04 600114-2408 B-Cure Laserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Olen kokeillut kaikenlaisia kivunlievitysmenetelmiä ja B-Cure Laser on se, joka todella rauhoittaa kipua ja pitää sen pois. • Jussi Murtomäki, Helsinki: ”Minulla on kaularangan kulumisen vuoksi asennettu implantti nikamien väliin. Terapia vahvistaa oireilevan kudoksen toimintakykyä, jolloin alueel la vallitsevan tulehduksen tai vaurion luonnollinen paraneminen edistyy. Mahtavaa, että on tällainen lääkkeetön vaihtoehto kivunhoitoon!” • Riitta Pehkonen, Kerava: ”Olen vuosia kärsinyt iskiaskivusta, joka on pitänyt minua öisin hereillä. Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU Jo tuhannet suomalaiset koti taloudet käyttävät BCure Laseria mitä moninaisim piin vaivoi hin. Ilman B-Cure Laseria olisin joutunut lopettamaan pelaamisen.” Vuoden terveystuote 2022 B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteek si kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikos ta kärsivien sormien kipuja jo viikos sa. Muutama vuosi sitten alkoi käden ylös vieminen vaikeutumaan ja syöttäminen muuttui tuskalliseksi. Suomessa apua vaivoihin saadaan jo tuhansissa kotitalouksissa, ja laitetta hyödyntävät myös kipuklinikat, haava hoito sekä fysioja lymfa terapeutit. 1. Nettisivuiltamme voit lukea käyttä jien omia kertomuksia sekä blogista ammattilaisten kokemuk sia. i Tuotetta myy Terveystekniikka. Lääkärissä minulle on vain annettu kipulääkkeitä, kun muita keinoja ei ole keksitty. nivelrikko, jännetulehdukset, urheiluvammat, TMD). Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” B-Cure Laserin tehosta on julkaistu 6 tuplasokkotutkimusta. Sa to ja julk aistuja käyttäjä ko ke m uk si a KÄYTTÄJÄT KIITTÄVÄT Laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, joten muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Käyttäjät kiittävät Aidot käyttäjäkokemukset kertovat terapian monipuolisuudesta. Lääkärit eivät löytäneet mitään korjattavaa ja ennustivat kipujen seuraavan minua lop pu elämän. Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure-laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. akuuttiin ja krooniseen lihasja nivel kipuun, erilaisiin kulumaja hermo kipuihin, sekä edistävän haavojen ja tulehdusten paranemista (mm. Olen kuitenkin jo kuusi vuotta kärsinyt pahoista hermokivuista niska-hartiaseudulla. Kliiniset tutkimukset osoittavat terapian tehoavan mm. Ota niskalenkki kivustasi • Nivelrikko • Rasitusvammat • Hermokivut • Lihasja nivelkivut • Kulumat • Haavat • Tulehdukset Tuija Manninen hoitaa laserilla selkäranganahtauman aiheuttamia kipuja ja sormien moninivelrikkoa. Onneksi löysin B-Cure Laserin, jonka avulla olen saanut kivun pois.” Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Koska B-Cure Laserin teho perustuu kudoksen ja solujen oman toiminnan parantamiseen, parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Lisätietoa tekno logiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Käynnistä laser 2. Terapialla ei ole vasta-aiheita; sitä voi käyttää tekonivelten, sydämentahdistimen tai muiden implanttien yhteydessä. Valitse aika (2–8 min.) 3. Turvallinen ja helppokäyttöinen Ei kontraindikaatioita tai yliannostusriskiä. A kuutin ja kroonisen kivun hoitoon käytettävän laserterapian pitkäaikainen kivunlievitysvaikutus perustuu kivun läh teen hoitoon. laitteen olevan kivun hoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen paranemista. B-Cure Laserilla kipu lievit tyi heti ensimmäisellä hoitokerralla ja kun jatkoin hoitoa, toipui kyynärpääni parissa viikossa.” • Ann-Mari Reinson, Tampere: ”Kaaduin vuosia sitten pyörällä ja polveni vääntyi pahasti. Laitetta voi myös vuokrata kokeiluun. En tiedä miten selviäisin ilman!” • Kent Nordström, Loviisa: ”Olen nuoresta asti harrastanut tennistä. Kohdista kipukohtaan Paraneminen alkaa! MAINOS