Jalkajumppaa voi tehdä kotona t t t Perimä Ravinto Ympäristö Seniori TERVEYS VAIKUTTAVAT KOLESTEROLIIN 2/2014 6,50 Harvinaiseen KEUHKOSAIRAUTEEN ei auttanut kuin keuhkojen siirtoleikkaus Neljä sukupolvea sulassa sovussa SAMAN KATON ALLA Suunhuoltokortti hammasterveyteen ojen ttu k k i t i i Pol sijänä tu e elänp s 83-VUOTIAS NÄYTTELIJÄ HARJOITTELEE PÄÄROOLIA 94-vuotias TIEDENAINEN ajoi omalla autollaan muuttoauton perässä ANJA POHJOLA karttaa riitaa ja pahoja ajatuksia Lokki-valssilla hurmannut ARJA HAVAKKA räppää terveysvalistusta
- URILOCK sisältää islantilaisen väinönputken lehtiuutetta, minkä on osoitettu tehokkaasti vähentävän yliaktiivisen rakon ja laajen tuneen eturauhasen aiheuttamia yöllisiä WC-käyntejä sekä virtsan karkailua - URILOCK vaikuttaa nopeasti ja tulokset ovat helposti havaittavissa Suositeltu annos 1-2 tablettia päivässä. Tuotetta voi myös tilata rahtivapaasti numerosta 06-3436506 tai osoitteesta www.elexironline.fi Toimitus postipakettina 2- 3 työpäivässä. Väinönputkea on käytetty yli tuhat vuotta Islannissa tehokkaana ja luotettavana terveysyrttinä Sisältö / 2 tablettia 200 mg Lehtiuute islantilaisesta väinönputkesta (Angelica archangelica) ............200 mg * Kliinisesti tutkittu. Vaivaako virtsakarkailu. Hinta 27 euroa/30 tablettia Iskmovägen 114 B Iskmo - info@elexirpharma.fi - 06-3436 506 - www.elexironline.fi nykyaikaisia ravintolisiä nykyaikaisille ihmisille. te o tu a! s y st oill e en kkin m n mar e in en a l ti om n a Isl yt Su n Ongelmana yliaktiivinen rakko. Urilock on saatavissa terveyskaupoista ja apteekeista
Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. Aidosti Kotoillen Ekoherkut kevään juhliin Biodynaamiset viinit Luomukarkkeja ja ekomehua SAVI& RUOKO Varttamalla uusia makuja Istuta maatiaisomenapuu ekomökin seiniin ja kattoon Meppiehdokkaat ilmasto- 1/2014 6,40 Lähtöpassit loisille! EXTRAHINTA 5,90 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT ROKOTUKSET pidentävät kissan elinikää ELMO ei päästä mummolansa kissakolmikkoa helpolla Suu portti elimistöön Hampaiden harjaus ainoa keino pitää kissan suu terveenä Kalle on kalapoika, Wiiru hienoneiti, mutta empaattinen Kiipeilytelineitä kierrätysmateriaaleista Selkeät ohjeet valjaiden pukemiseen Kevättä ilmassa Valjaissa voi myös kiipeillä! EXTRAHINTA 5,90 Kulttuuri pitää lääkärin loitolla TERVEYS Seksipuheilla kohahduttanut Farmi-Tuulikki: Toivon olevani työkykyinen hautaan saakka 1/2014 6,50 Jaakko Muilun neljän vuoden epäonninen sairaalakierre vihdoin ohi ETURAUHAS. SYÖPÄ vei työ- ja seksikyvyn, virtsavaivat jäivät pysyviksi DRINKKI PÄIVÄSSÄ LISÄÄ RINTASYÖPÄRISKIÄ 10 % Tahdistin ei haittaa vällyjen välissä Tamperelaisen Ohranjyvän legendaarinen tarjoilija Vilma ISRAELIN Seksiä koko Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientaloraken- 3,90 tajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuu- KIIRE rakentamisen suurin riski dessa. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro ER OB Senioriterveys Puhtaasti Nyt! Extrahinta - huippusaalista tuli hienoissa olosuhteissa 2 – 2014 ERIKOISLEHTI kuntosalit NILLA-D www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ Ekologisesti Talotohtori Panu Kaila: Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. lääketiede 100 luonnonsivua voimaa hyvä mieli 2/2014 7,10 HUIKEA SELVIYTYMISTARINA Alle vuosi elinaikaa, nyt elämänsä kunnossa ANTIOKSIDANTIT NUJERSIVAT HAIMASYÖVÄN Selätetään virtsatietulehdukset, hoidetaan A-vitamiinitasot ja seerumin rautavarastot kuntoon Katajanmarjat www.luontaisterveys-lehti.fi 8 nroa vuodessa 56€ Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! Värikäs NYKYTAIDE kiinnostaa NYT 5,90 1/2014 8,10 € Martta Wendelinin maailmassa ikuinen sunnuntai RYIJYN tarina käyttötekstiilistä sisustustarvikkeeksi Verhoilumestari Anneli Hiiri: Puuhuonekalua eivät tuhoa kuin tupajumi ja tulipalo Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. Ase&Erä MA IÄ Antiikki ja taide NILLA KYMM EN Energiansäästötavoitteen saavuttaminen vuonna 2020 epävarmaa Kiinteistöjen energiahukka jopa ydinvoimalan verran Pasilasta tulossa Helsingin toinen keskus Liiketiloista asuntoja paremmat nettotuotot Paloturvallisuus ja ääneneritys paremmiksi uusien kerrostasoovien myötä Meidän 1/2014 6,30 KOIRA Pieni ja pippurinen CHIHUAHUA fiksu ja omapäinen Koirankarvasta kintaat, sukat tai lämpöinen villapaita Pidä rokotukset kunnossa: KENNELYSKÄ JA PARVO TARTTUVAT HERKÄSTI! Toyvillakoira Zu-Zu tekee mallin töitä Lukukoira Lempi kuuntelee lasten lukemista moittimatta MEILLE TULEE PENTU! Pienen Sesin uusi perhe Koti turvalliseksi Ensimmäiset tarvikkeet Tärkeä tapakasvatus www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Suomessa rakennettu 50 vuotta väärin Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. .¦GHQWDLGRW . Sisustamisen extrasittenkään numerot kahdesti vuodessa. (QWLV¸LQWL . Nro 3/2014 6,50 KESÄN LEIRI PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ LÄHEMPÄNÄ www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Sielunpeili Seniori Liikunta suojaa dementialta Omia aseita 50 vuoden ajan Lämminveristen Ystävät ry Tuoreruoasta terveyttä ja elämäniloa KARITA TYKKÄ: Vapaaehtoisena www.senioriterveys.fi 6 nroa vuodessa 39€ 3,90 7,20 Kilpa-ampuja asesepäksi: KIRSI RANTO Sielunpeili www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ Henkisen 7 runon näköinen mies Silmät, joissa elää toivo Aikuisten syömishäiriö jää usein huomaamatta hyvinvoinnin erikoislehti Olet itse oma pelastajasi 2/2014 7,10 Viiden lapsen äiti sairastaa luustoon karannutta rintasyöpää: Ristin sen Ilmariksi Elämän tarkoitus löytyi Atma Kriya -joogasta www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. painonhallinta terveys kauneus t
é TIINA JYLHÄ-VALKONEN & TAPANI VALKONEN SOKERI VANHENTAA Syö ja nuku itsesi kauniiksi! TREENAAVAT AINA YHDESSÄ: Rakkaus on painonhallinankin perusta! BODYLEGENDA JUHA HAKALA: Aerobinen liikunta tekee hyvää kehonrakentajalle Pohkeet rullaten rennoiksi Rankat kahvakuulaliikkeet polttavat rasvaa vielä pitkään treenin jälkeen VOIMAA Rikoskonstaapeli www.bodytreeni.fi 8 nroa vuodessa 55€ kehonhuolto KIRSI SUOMELAN voi kehittää lihaskoon Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuodesta 1975. $UMHQ KLVWRULD Imatralta Alaskaan PA N T Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ Martta Wendelin: Punapukuinen nainen, öljy, 1935. maailma 2-2014 6,40 Luolasukelluskouluttaja: Luolat parhaimmillaan lumoavia, pahimmillaan hengenvaarallisia Ammattisukeltaja Pertti Koivuaholla ollut jo yli 600 työmaata Havaijilla sukelletaan jättirauskujen seassa www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Karibian vesiltä löytää oikeita merirosvohylkyjä Kotimaa ja Norja sukeltajien kesälomien ykkössuosikit Kolmen kilometrin Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-2569 108. Eipitkästä tavarasta PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI ERIKOISHINTA KOKENUT RAKENNUSMESTARI: VENYNEEN PROJEKTIN RAKENNUTTAJAT: Amatöörirakentajan pelastuksena www.talomestari-lehti.fi 10 nroa vuodessa 59€ Hirvijahtiin Kaksi uutta asemerkkiä Italian messuilla: voi lähteä lyijyttömillä luodeilla Iron Arms -haulikko ja Kekki Rifles -kivääri Hyvä olo ja riistaruuat Supikoirat www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Hevosmaailma UUDISTUNUT LEHTI! 1/14 6,20 Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. NRO 2/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ NYT KAKSI LEHTEÄ! Sisältää 50-sivuisen Sisustusvinkin ELÄIMET seikkailevat kevään tekstiileissä TUMMA VIOLETTI tulossa kylppäreihin MAALAA huoneelle uusi ilme Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella haluaa lämminveristen arvostuksen Luontaisterveys ravinto terapiat Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. Lämpöä ja läheisyyttä! 2/2014 6,70 Matkaillaan ekosti! Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. Bodytreeni OJA ja taide . Yli 100 sivua/nro. .HU¦LO\
29 Pyhän kirkkoleivän leipuri Vaikka kirkkoleivän leipuri nousee joka aamu ennen puolta viittä, hän jaksaa leipoa vuodessa jopa 9 000 vehnäleipää. 22 Alkoholi on salakavala kaveri, joka vaanii myös ikäihmisiä. 26 Sinunkaupat Parkinsonin kanssa Timo Montosen piti käydä psykoosissa ja kohdata sairaus paljaaltaan, kunnes hänestä tuli toisia auttava Parkinsonaktiivi. 94-vuotias Sylvi Soini ajoi helmikuussa omalla autollaan muuttoauton perässä Jokioisilta Vammalaan. vuosikerta Seuraava numero ilmestyy kesäkuun alkupuoliskolla. Ikäihmiset saattavat kärsiä myös diabeteksesta aiheutuvasta diabeettisesta retinopatiasta. Toimittajat: Kaisa-Liisa Ikonen Terttu Iiskola Merja Kiviluoma Soili Kaivosoja Tuula Kolehmainen Kari Kumpulampi Marjo-Kaisu Niinikoski Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Ilmoitusmyynti: Ilmoituspäällikkö Heidi Reijonen heidi.reijonen@karprint.fi Toimitussihteeri: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Taitto: Mika Kettunen Milla Pesonen 4 SenioriTERVEYS AntiShopissa myydään apuvälineitä seksuaaliterveyden hoitoon ja ylläpitämiseen. Liisa Paajanen on uskaltanut tehdä rohkeita ratkaisuja. 6 Terveysvalistusta räpin avulla 32 Ei mikään tavallinen seksikauppa 14 Aivojaan ei ole syytä käyttää turhuuteen! 35 Alkoholin terveysriskit lisääntyvät iän myötä 22 Eläkepäivinä arkisia askareita maahanmuuttajaperheissä 38 Avuksi suunhoitokortti Lokki-valssilla hurmannut Arja Havakka muistuttaa pitämään huolta ikäihmisistä ja kysyy, onko Suomella lainkaan tulevaisuutta. Tätä nykyä hän auttaa maahanmuuttajaperheitä monissa käytännön asioissa ja samalla oppii itse vieraista kulttuureista. 42 Hoida silmäsi ajoissa! Tavallisimmat ikään liittyvät silmäsairaudet ovat kaihi, glaukooma ja verkkokalvon ikärappeuma. – Tänä keväänä pääsen vihdoinkin matkustamaan äitini synnyinseuduille Laatokan Karjalaan, laulaja Arja Havakka kertoo. Sitä ennen mies ehti opetella nuotit ja haitarinsoiton. Ensimmäisellä lähetystyökomennuksella Pakistanissa 1963 hän lähti kenttätyöhön kahden kuukauden kielikurssin jälkeen. 14 Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.fi Puh. – Eipä ole ollut koskaan ketään, kenellä olisin ajattanut itseäni! huumorintajuinen tiedenainen naurahtaa.. 94-vuotias Sylvi Soini ajaa edelleen itse autoa. Pitkäaikainen unelma toteutuu. Ostoksille tullaan usein lääkärin kehoituksesta. Lähetystyötä Pakistanissa ja Israelissa tehnyt Liisa Paajanen iloitsee monikulttuurisesta elämästään. Sisältö 2 – 2014 86 6 16 Kivelän tilan neljä sukupolvea asuu sulassa sovussa saman katon alla. 45 Haitaristi hallitsee 1500 kappaletta ulkomuistista Seppo Mäkinen sokeutui täysin 25-vuotiaana. Vihdissä kehitettiin ikäihmisten Suunhoitokortti avuksi hammasterveyteen. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Kestotilaus, 6 numeroa 39 € Määräaikaistilaus, 6 numeroa 42 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Seniori TERVEYS 3. Alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt etenkin yli 65-vuotiaiden naisten keskuudessa
T utkijoiden ennusteiden mukaan Suomessa voi muutamien vuosien kuluttua olla jopa miljoona ihmistä, jotka sairastavat niin sanottua kakkostyypin diabetestä. Terveysvaikutukset ovat suurimmaksi osaksi tiedossa, mutta elintapoja ei vaivauduta muuttamaan. Arkipäivän elämän valinnat ovat merkittäviä: Kun tullaan töistä kotiin, mitä syödään, avataanko televisio, onko liikuntaharrastuksia. Jalkajumppaa voi tehdä myös kotona. Liikkumattomuus, rasvaiset ja sokeripitoiset ruuat ovat pääsyynä kakkostyypin diabeteksen syntyyn. Sairastummeko kaikki 2 tyypin diabetekseen. 29 62-vuotias Tauno Riepponen oli ehtinyt jäädä jo eläkkeelle, kun yllättäen hän sai tiedon, että pääkaupunkiseudun ortodoksisista kirkoista olivat kirkkoleivät loppumaisillaan. Tutkimusten mukaan keskimäärin varsinkin alemmilla koulutustasoilla ongelma on suurempi kuin pidemmälle koulutetuilla, jotka pyrkivät liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin. Takavuosina suomalaisten ongelmana olivat lähinnä verisuoni- ja sepelvaltimotaudit, joihin saatiin vähittäin parannusta suurilla, kansallisilla projekteilla. SenioriTERVEYS 5. Loviisan Koskenkylässä asuu neljä sukupolvea Hoveja saman katon alla. Ei saada aikaiseksi harjoittaa riittävästi liikuntaa ja lisäksi syödään epäterveellisesti. Diabetes on maailman nopeimmin lisääntyvä sairaus. Määrä on hurjan suuri nykytilanteeseen verrattuna. Pääsyy sairauden syntyyn on todettu tähän mennssä olevan suurimmaksi osaksi elintavat. Tämänkin luvun on arvioitu olevan useita satoja tuhansia. Pääkirjoitus 48 Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Tästä huolimatta, ongelmana on ilmeisesti myös riittämätön valistus ja ainakin osaksi saamattomuus. Myös perintötekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Jo nyt kakkostyypin diabetestä sairastaa mittava joukko ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa tiedä sairastavansa tautia. Tutkimuksessa keskitytäänkin riskitekijöiden sijasta diabetekselta suojaaviin tekijöihin. 66 Minulla oli kerrankin tuuria! Vuorokauden ympäri käytettävä happisäiliö ei tahtonut riittää Jorma Toivoselle, joka sairastui keuhkofibroosiin. Hänelle tehtiin onnistunut keuhkojen siirto. Silloin oli kysymys liiasta rasvasta ja sen aiheuttamista sairauksista. 86 Neljä sukupolvea saman katon alla Kun 7-vuotias Väinö tulee koulusta, niin ainakin 93-vuotias Hannes-pappa on kotona. Mistä saataisiin piristysruiske tähän asenteesen. 59 Perimä, ravinto ja ympäristö vaikuttavat kolesteroliarvoihin Keho tuottaa kolesterolia itse, mutta sitä saadaan myös ravinnosta. 56 Kolesteroli alas, vaikka henki menisi Leino Utriainen uskoo, että kolesterolilääkityksestä on lähinnä haittaa. Se on suuruusluokaltaan niin suuri terveysongelma, ettei terveydenhoitojärjestelmämme pysty hoitamaan tällaista määrää ihmisiä mitenkään. 50 Kartan riitaa ja pahoja ajatuksia Presidentinkin selän pessyt näyttelijä Anja Pohjola valmistautuu päärooliin Tampereen Teatterissa. Hän sai sivuvaikutuksena vakavan haimatulehduksen. Ruokavalintoihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta kehon kolesterolipitoisuus ei nousisi liian korkeaksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomesta on löytynyt geenimuunnos, joka suojaa jopa riskiryhmässä olevia henkilöitä tyypin 2 diabetekselta. 70 Seniori, älä unohda jalkojasi Jalkojen hyvinvointi heijastuu yleiseen terveyteen ja vireystilaan. Tänään suomalaisia vaivaa osin sama ongelma, mutta sen lisäksi liikkumattomuus eli liian vähäinen fyysinen kuormittuminen sekä liian suuret määrät sokeria. Kuulokojeista on tullut tehokkaampia, pienempiä ja halvempia. Ortodoksiksi kääntyneelle Riepposelle pyhän leivän leipominen on kunniatehtävä. Ennusteen mukaan diabeetikkojen määrä kaksinkertaistuu maapallolla vuoteen 2035 mennessä. Jotain on siis tehtävä, ennen kuin tilanne räjähtää kokonaan käsiin. Erilaisten geenimuunnosten tutkiminen on johtanut lukuisten perimään liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseen diabeteksen taustalla. Juha Ahola Yhteiskunnalla ei ole resursseja hoitaa päätoimittaja miljoonaa diabetespotilasta. 62 Yli 75-vuotiaista kahdella kolmasosalla kuulovaikeuksia Ikääntymisestä johtuvaa kuulon heikkenemistä ei voida ehkäistä tai parantaa lääkkeillä ja leikkauksella
Terveysvalistusta rä 6 SenioriTERVEYS. Laulaja Arja Havakka muistuttaa pitämään huolta ikäihmisistä ja kysyy, onko Suomella lainkaan tulevaisuutta. Lavojen suosikki Arja Havakka on kaamoksen lapsia. Kuva: Kari Kumpulampi. – Kaamos ei ole minulle vain pimeyttä. Se on myös tekojen ja toiminnan aikaa, hän toteaa
Hän kysyy, kuinka iäkkäiden käy nyky-Suomessa, jossa ajatellaan vain rahaa ja kasvua ihmisyyden kustannuksella. Kaikkein heikoimmilla ovat yksin elävät, pientä eläkettä nostavat vanhukset. Henkiset arvot on unohdettu vallan. Riittääkö raha edes ruokaan, saati lääkkeisiin. – Nyt tarvitaan sydämensivistystä. Ensin on saatava vanhusten asiat kuntoon ja vasta sitten voidaan kenties ajatella jotakin Guggenheimia sun muuta. TEKSTI: KARI KUMPULAMPI K auniisti soljuvalla Lokki-valssilla 1990-luvulla pinnalle päässyt Arja Havakka, 69, on vähentänyt viime vuosina esiintymisiään, jotta hänelle jäisi kotikunnassaan Keminmaalla enemmän aikaa vapaaehtoistyölle vanhusten parissa. Jos hän asuu yksinään esimerkiksi kerrostalossa, kukaan ei käy häntä välttämättä katsomassa. – Ikäihmiset ovat lähellä sydäntäni. Pahimmillaan käy niin, että kuntien hoitajapulan vuoksi huonojalkainen, hauras vanhus ei pääse osastolla suihkuun tai saunaan viikkoihin. – Tilanne Suomessa onkin tänä päivänä iäkkäiden kannalta todella karu. SenioriTERVEYS 7. – Kunnilla on vanhuksista suuri vastuu. Usein mietin, onko Suomella lainkaan tulevaisuutta. Tämän pitäisi olla kaikille itsestään selvää, vaan eipä näytä olevan, Havakka ihmettelee. äpin avulla Laulaja, muusikko Arja Havakka on valtakunnan ikäihmisten asialla. Tässä rytäkässä heikoimmat sitten unohtuvat, vanhukset. Heitä ei saa hylätä. He ovat usein täysin oman onnensa nojassa. – Miten tähän on tultu. Rollaattori on vanhan ihmisen ainoa juttukaveri. Itse kukin meistä vanhenee ja haluaa arvokkaan vanhuuden. Hänen mielestään nyky-Suomessa ajatellaan lähimmäisen sijasta vain rahaa ja omaa etua. Havakan mukaan kuntien velvollisuus on huolehtia vanhuksista, jotka ovat auttaneet ahkeruudellaan Suomen nousuun ja maksaneet valtiolle veroja koko ikänsä. Jotakin on pielessä, kun iäkkäät, kuten isoäidit, eivät kuulu tässä maassa enää perusperheeseen, laulaja toteaa. Ongelma tiedetään kunnissa hyvin, mutta juuri mitään ei kuitenkaan tehdä asian hyväksi – paitsi juhlapuheissa. Joka paikassa tapellaan ja riidellään
Lyö kourasi kouraan, Kaunis sunnuntai, Vieläkin vieläkin vain. – Asuinpa missä päin Suomen tahansa, aina olen hakeutunut musiikin pariin, mainitsee Arja Havakka. Laulanut eri kuoroissa. Lokki, Tuulella ei ole ystävää ja Johnny B. Esiintyy paljon myös eteläisessä Virossa, Pärnun kylpylöissä. Asuu Lapin maakunnassa Keminmaalla. Keikkailee Linnut-orkesterin kanssa. – Joka paikassa tapellaan ja riidellään. Hittejä mm. Ammattimuusikko 1960-luvun lopulta lähtien. Arja Havakka Lahti, Imatra, Vimpeli, Lappeenranta, Helsinki, Rovaniemi, Keminmaan. Pitää iskelmistä ja kuuntelee mielellään myöskin jatsia, tummien ihmisten laulamaa musiikkia.. Laulaja, basisti. Tässä rytäkässä heikoimmat sitten unohtuvat, vanhukset. Levyttänyt viisi albumia, joista uusin on viime vuonna ilmestynyt Joki ja tuuli. Kuva: Kari Kumpulampi. Opiskeli nuoruudessaan Helsingin konservatoriossa tähtäimenään klassinen laulu. 8 SenioriTERVEYS Syntyi 3.10.1944 Lahdessa. Levyllä on nostalgisia poimintoja 197080-lukujen tanssibändien vakioohjelmistosta: mm. Goode
Nainen ja basso. Kuoromme on otettu oikein mukavasti vastaan Pohjois-Suomessa. Havakan mielestä Suomeen on varttunut kokonainen sukupovi, joka ei enää tiedä, kuinka vanhukset oikeasti elävät. Keväällä 1995 laulaja-basisti levytti uusiksi Lokki-valssin, venäläisen kansansävelmän, ja tanssikansa oli otettu kautta maan. Sieltä saa tietoa, kuinka asiassa on parasta edetä. ” On hiljainen aaltojen keinunta tää/ se laivaamme kauaksi vie.” – Tiesin silloin aikoinaan studiossa, kuinka tämä kaunis valssi pitää ikuistaa levylle. Hepokatti oli vuosikaudet legendaarinen, senioriväen suosima tanssitalo kaupungin keskustassa. – Myös nuorten pitäisi mennä vanhojen ihmisten luokse. – Tämä toiminta jatkuu läpi vuoden, mutta on toki muutakin ohjelmaa. Joka kuun ensimmäinen tiistai ryhmä vie Keminmaalla mummoja ja pappoja ulkoilemaan koko päivän. Ete- SenioriTERVEYS 9. Kuva: Seija Vuoma. On tärkeää, että vanhat ihmiset näkisivät ympärillään paljon erilaista elämää. Kappale oli kuin vuosikausia kadoksissa ollut mittatilaustyö tanssiparketeille. Se on laulettava matalalta ja hiljaa, tunteita silti säästämättä, Havakka mainitsee. Arja Havakka keikalla Tampereella 1990-luvun puolivälissä, suosionsa huipulla. Jos jollakin on koira, sekin tulisi ottaa mukaan. Aina en tiennyt, minne päin olimme kulloinkin menossa, Joensuuhun vai Kalajoelle. Käymme esiintymässä iäkkäille vuodeosastoillakin, Havakka kertoo. Se on vähintä, mitä voimme tehdä heidän eteensä. Lokki-valssi oli suuri hitti ja Havakka lavojen kuuma nimi. Nykyisin vapaaehtoistyötä vanhusten parissa tekevät lähinnä ne, joilla itselläänkin alkaa olla ikää jo reippaan puoleisesti. Samaisessa suosion imussa hänen Lokkialbumiaan myytiin vauhdilla yli 30 000 kappaletta eli palatinalevyn verran. – Se huolestuttaa. Arja Havakka ehti tehdä muusikon työtään ympäri maata päätoimisesti peräti 28 vuotta julkaisematta ainuttakaan levyä. Viiden naisen Ämmiköörillä on Keminmaalla harjoitusten alla ihka uusi kappale, Terveysräppi: ” Mä en halua elää satavuotiaaks/ mutta yksikymppinen ois kiva saavuttaa.” – Teemme terveysvalistusta räpin avulla. Lappilaismuusikko komeili pitkään Suomen soitto- ja myyntilistoilla siinä missä supersuositut maailmantähdet Duran Duran, Bon Jovi ja Karita Mattila. Räpkuoro viihdyttää ja valistaa Arja Havakka kuuluu Pohjois-Suomessa Eläkeliiton Keminmaan yhdistyksen vapaaehtoistyötä tekevään ryhmään. Kuva: Pekka Liila. Mittatilaustyö parketeille Arja Havakka ikuistettuna Tampereella Hepokatin takahuoneessa 1990-luvulla. Arja Havakka on kuvassa toinen vasemmalta. Kuva: Pekka Liila. Suosionsa huippuvuosina 1990-luvulla Rovaniemellä asunut laulaja teki parhaimmillaan reilut kolmekymmentä keikkaa kuussa. Eläkeliiton Keminmaan yhdistyksen Ämmikööri esiintyy Pohjois-Suomessa ikäihmisille, ja ohjelmistossa on räppiäkin. Meillä on Keminmaalla räpkuoro, Ämmikööri. Havakalla on vinkki kaikille, joilla on halukkuutta vapaaehtoistyöhön vanhusten auttamiseksi. – Kaikki oli yhtä hulinaa tuolloin. Sitten kaikki muuttui hänen urallaan kertarysäyksellä. – Kannattaa ottaa yhteys Eläkeliittoon ja sitä kautta paikalliseen piiriin. Nuoret, menkää ikäihmisten luokse Havakka ihmettelee, miksi Suomen koululaiset eivät käy katsomassa vanhuksia, vaikka heillä olisi siihen täysi mahdollisuus esimerkiksi lomillaan
lään. Pitkillä keikkareissuilla tarvitaan myös huumoria – muuten homma ei toimi. Aplodit saattavat tulla koska tahansa. – Kuuntelen yleisöä, heidän toiveitaan. Se on minulle yhä tärkeä laulu, Havakka kertoo. – Olen temperamenttinen ja saatan itkeä ja nauraa samassa lauseessa. Hiljaa mielessään hän kuitenkin toivoo, että talo olisi jo purettu. Miten hyvin asiat olivatkaan Karjalassa suomalaisajalla! Kurkijoella kulttuurikin kukoisti. Oma karjalaisuuteni. Uskallan mennä minne tahansa. Olen kertonut heille myös sen, että vaikka olenkin naispuolinen basisti, olen silti orkesterin munat! – Olen temperamenttinen ja saatan itkeä ja nauraa samassa lauseessa. Hän pääsee vihdon ja viimein matkustamaan juurilleen Kurkijoelle. Kuva: Kari Kumpulampi. – Kun joku kysyy minulta, että mittee siul kuuluu, alan haastaa hänelle vaistomaisesti karjalaa. – Kurkijoella tuotettiin kuparia ja pitäjä oli ennen sotia vauras. Kun menimme keikalle Ruotsin puolelle, Haaparantaan, förskott oli ensimmäinen ruotsinkielinen sana, jonka otin siellä käyttöön, Havakka lohkaisee. Nuoremmilla omansa. Tuntuu siltä, että moni artisti haluaa vain näyttää fiiniltä siellä lavalla 25 sentin koroissa, Havakka sanoo. 10 SenioriTERVEYS Siitä lähden. Hän oppi Lempi-äidiltään myös karjalankielen. Vinjetti Pitkäaikainen unelma toteutuu. Hän valitsee musiikin keikalla aina sen mukaan, millaista väkeä on saapunut kulloinkin saliin. – Evakon jälkeen äitini lauluharrastus jatkui Kanta-Suomessa, Lahdessa. Hän tietää suuriin piirtein talon paikan. Havakan pitkäaikainen haave toteutuu vielä tänä keväänä. Olin ehkä neljän vanha, ja muistan, miten äiti opetti minulle hengellisen laulun Maa on niin kaunis. Hän lauloi kirkkokuorossa. Karjalaista tunteen paloa Arja Havakka peri musikaalisuuden äidiltään Lempi Havakalta (1914–1952), talvisodan evakolta, joka oli kotoisin Laatokan Karjalasta, Kurkijoelta. – Tuntuisi varmasti pahalta katsella sellaista taloa, joka on jo aivan ränsistynyt. Pohjoiseen. – En tiedä, miksi meitä naisrokkareita on Suomessa niin vähän. – Olen sanonut usein orkesterin pojille, että olkaapa sitten valmiina. Asenteesta kaikki on kiinni Lavasuosikki Arja Havakan suosion salaisuus maamme tanssipaikoilla on 1960-luvulta lähtien ollut tinkimätön työnteko. Kun menen esiintymään tiettyyn paikkaan, olen silloin sen paikan työntekijä ja yritän tehdä työni mahdollisimman hyvin. Vanhemmalla väellä on omat toiveensa illan musiikin suhteen. Se on tiettyä rempseyttä. Solistilta sujuu myös rokki Tunteisiin vetoava Lokki-valssi koitui väistämättä mezzosopraano Arja Havakan kohtaloksi, mutta varsinkin ammattipiireissä tiedetään, että hän on myös yksi tämän maan kovimmista naisrokkareista. – Asenne ratkaisee. Ensitöikseen hän käy Kurkijoella Uudenkylän kylässä katsomassa Lempi-äitinsä kotitaloa. Tiettyä luonnettahan tämä homma ennen kaikkea vaatii. Tietojeni mukaan kaikki oli pitäjässä siistiä ja talot kauniita, ihmiset omavaraisia, Havakka kertoo.. Rokkia Havakka on tulkinnut ikimuistoisesti muun muassa vuonna 1999 Agentsien platinaa myyneellä klassikkoalbumilla Laulava sydän. – Tänä keväänä pääsen vihdoinkin matkustamaan äitini synnyinseuduille Laatokan Karjalaan, kertoo Arja Havakka. Siellä oli musiikkiopisto, paljon taitavia laulajia ja näyttelijöitä
Leikkosen ensimmäinen itse tehty ryijy oli nimeltään Sesam, sen tekemisessä auttoivat hyvät ohjeet. Raitio ja tehnyt Ilse Leikkonen. Oma kiinnostukseni ryijyihin alkoi 1970-luvulla. Harrastukset Ryijyjä voidaan valmistaa kahdella tavalla: kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukat valmiiseen pohjaan. Hän melkeinpä aistii suopursujen tuoksun. Kunkin ryijyn valintaan vaikuttivat värimaailma, luontoyhteys ja ryijyn koko. Naapurin Hilja-täti opetti silmikoiden teon. Hän toimii toistaiseksi edelleen kampaajan työssään, joten ryijyjen valmistus ajoittuu vapaa-aikaan. En siis tee niitä tilaustyönä. Ryijy koostuu loimi-, kude- ja nukkalangoista. Mutta nälkä kasvoi syödessä: – Innostuin tilaamaan ryijykuvastoja, joiden myötä kiinnostuin aiheesta toden teolla. Olen tehnyt ryijyt vain omaan tai läheisten koteihin. Kodin jokaisessa huoneessa on itse tehty ryijy. Ensimmäinen ryijytekniikalla tehty työ oli nukkamatto, jonka toteutin ommellen, hän kertoo. I lse Leikkonen,65, asuu synnyinseudullaan Perniössä. Kaikki 11 ryijyä olen tehnyt neulomalla. SenioriTERVEYS 11. Me lapset emme saaneet koskea rukkiin. Leikkonen tutustui ryijyihin lapsuudessa. Kuvan Suopursuja-ryijyn on suunnitellut A.W. Ilse Leikkonen on tehnyt jo toistakymmentä Ryijy tekijäänsä kiittää Perniöläinen Ilse Leikkonen katselee keittiön seinällä olevaa Suopursuja-ryijyä. – Kotoamme muistan äidin kehräämässä usein rukilla lankaa. Itse tehdyt, arvostetut ryijyt ilahduttavat kotia
– Jokainen tuoli saa oman lankavyyhtensä. – Mielenkiintoinen vaikutelma saadaan ryijyihin eri pituisella nukituksella. Kun viimeinen nukka on tehty, tunne on uskomaton! – Mallin voi myös itse suunnitella. – Työ on erittäin mukaansatempaavaa. Ilsen avomies on auttanut pöytäjärjestelyissä niin, että työ pysyy pöydällä hallinnassa. Pidän siis kuvioista, jotka selkeästi kuvaavat jotakin. Ryijyille on aina hyvät teko-ohjeet. – Ryijypaketti sen tekemiseen maksaa noin 1200 euroa. Ilse kokee ryijyn valmistamisen hitaaksi ja haastavaksi. Itseä tyydyttävä työn jälki kuitenkin palkitsee. Kangaspuilla teen mattoja ja poppanoita, mutta niillä en ole koskaan ryijyä tehnyt. Kultamalja ja Neitolintu ovat tällä tekniikalla tehtyjä. Ensin tulee kuitenkin tutkia kuvastoja ja valikoida sopiva kohde. – Värimaailmasta valitsen useimmiten luonnonläheisiä sävyjä mieluummin kuin kirkkaita ruusuryijyjä. Nykyisin esimerkiksi Kotkat-ryijy maksaa erään kuvaston mukaan 5000 euroa. – Teen ryijyjä silloin, kun se minulle sopii ja muut työt saavat silloin jäädä. Ryijymalli on piirretty millimetripaperille, joten pohja on valmiina. Lankojen järjestämisessä ja kerimisessä ovat auttaneet äitini ja siskoni. Kun uutta ryijyä suunnittelee, pitää myös ajatella,kuinka paljon siihen on varaa investoida, hän kertoo. Työskentelyssä tarvitaan myös hyvät, terävät sakset. Legendaarinen Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijy oli myös ensimmäisiä ryijyjä tämän kodin seinällä. Nyt ne ovat siskoni tyttären seinällä. Arvokas investointi Ilsen alettua tehdä ryijyjä jo tuolloin kyseessä oli arvokas investointi. Aaltoilevaa arvostusta Ryijyn arvostus on ollut historian saatossa hyvin aaltoilevaa. Ryijyneulat ovat parsineulaa muistuttavia tylppäpäisiä neuloja. Myös A.W. Raition ryijyjen maanläheisyys on lähellä suomalaisen sielunmaisemaa. – Työskentely aloitetaan alareunasta. Luonto- ja eläinaiheet Ehdoton suosikkityö Ilse Leikkoselle on Emma Saltzmanin suunnittelema Kotkat-ryijy, joka näkyy kuvassa. – Useimmiten tilaan tarvikkeet postin Ehdoton suosikkityö Ilselle on Emma Saltzmanin suunnittelema Kotkat-ryijy. Esimerkiksi Kotkat-ryijyä kävin katsomassa Helsingissä, sillä aina kuvastoista ei saa lopullista käsitystä valmiista työstä, hän kertoo. On mukavaa tehdä rauhassa, ilman kiireitä. – Sitten alkaa tarkka nukkien laskeminen ja värien yhdistely numeroiden mukaan. Lastojen mitat riippuvat nukan pituudesta. Kamarista työhuone Ryijyn teon alkaessa kamarista tehdään työhuone. Ryijy voi olla työn alla esimerkiksi kolme kuukautta, kun hän tekee niitä vapaa-ajallaan. Harrastukset kautta, mutta toisinaan olen mennyt myös paikan päälle valmista ryijyä katsomaan. Harrastus on Ilse Leikkoselle terapeuttinen. Lopputulos muotoutuu hitaasti, Ilse kertoo. Toisaalta käsityön arvostus on myös viime vuosina noussut.. – Haluan kuitenkin korostaa, että työ ei ole ollenkaan vaikeaa. Ilse tilaa useimmiten ryijytarvikkeet Vuorelmalta tai Käsityön Ystävät Oy:ltä. – Minua innostavat eniten luontoon ja eläimiin liittyvät aiheet. Nu- 12 SenioriTERVEYS kalle lasketaan oikea kohta, kuvio asettuu keskelle pohjaa. Toki mietin myös sitä, mikä kotini värimaailmaan sopii sillä hetkellä parhaiten. Vasta-alkajakin saa hyvin selvää piirroksin ja sanoin havainnollistetuista ohjeista, ryijyntekijä vahvistaa. Sekin tekisi mieli vielä kokeilla. Nukat voivat olla myös eripituisia, joka antaa vaikutelman kolmiulotteisuudesta ja tekee kuviosta elävämmän. Suunnittelen uuden ryijypaketin hankintaa jo ennen kuin edellinenkään on valmiina, hän sanoo. Haastavaa, hidasta ja helppoa Ilse tekee kaikki ryijynsä luonnollisesti villalangasta. – Monien lehtien, myyjäisten, huutokauppojen ja kirpputorien perusteella ryijyjen arvo ei mielestäni ole vielä ihan sitä, mitä sen pitäisi olla. Niin pitkälle en ole vielä ehtinyt, mutta suunnittelu on toki mahdollista tulevaisuudessa. – Vielä haaveenani olisi eläkepäivinä tehdä muutama ryijy
Lumi kirkastaa värejä ja pakkanen tappaa pölypunkit. Meiltä tulee aina selkeä ohje mukana paketissa. Ryijyillä maksettiin jopa veroja. Nukkapuoli tuli nyt päälle. Ryijyä arvostavat sekä nuoremmat että vanhemmat. Ryijyn historia Ensimmäiset varmat tiedot ryijyistä ovat 1400-luvulta Ruotsin linnoista ja luostareista. Meillä toimii myös verkkokauppa. Sotainvalidien veljesliiton naisjaostonkin kautta voi tilata ryijyjä. Modernit ryijyt on suunniteltu 1920–1990 välisenä aikana. Jos ryijyn haluaa ostaa valmiina, kannattaa kääntyä esimerkiksi Käsityön ystävät Oy:n puoleen. Akseli Gallen-Kallelan jugend-henkinen Liekkiryijy oli Pariisin maailmannäyttelyssä 1900-luvulla. – Heitä ovat esimerkiksi Akseli GallenKallela, Eliel Saarinen, Uhra SimbergEhrström, Väinö Blomstedt, Timo Sarpaneva ja Ritva Puotila. Sirelius: Suomen ryijyt ja Annikki Toikka-Karvonen: Ryijy. – Tekeminen on helppoa niin kutoen kuin ommellenkin. – Monet ihmiset arvostavat kädentaitoja, itse tehtyä ja haluvat arvoteoksen. Villanukka kerää pölyä, joten ryijyä kannattaa tuulettaa pari kertaa vuodessa. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: JARMO MARKKANEN, PEKKA IMMONEN, RAUNO TRÄSKELIN SenioriTERVEYS 13. 1800-luvun lopulla kansallisromantiikan myötä ryijyt nousivat jälleen arvoonsa ja monet tunnetut taiteilijat alkoivat suunnitella taideryijyjä. Tehdastuotannon vastareaktiona perustettiin taidemaalari Fanny Churbergin aloitteesta Suomen Käsityön Ystävät vuonna 1879. Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnittelivat 1900-luvun alussa 15 ryijyä, jotka päätyivät Suur-Merijoen kartanoon. – Meillä on jugend-ryijyjä, kansanomaisia ryijyjä sekä moderneja ja nykyryijyjä. Sen tehtävänä oli suomalaisen käsityön edistäminen. Väliin kannattaa laittaa esimerkiksi valkoinen puuvillakangas niin, että se riittää koko käärön mitalle sekä päälle. Ryijyä voi imuroida pienellä teholla rivi riviltä molemmin puolin. Suomen Käsityön Ystävät Oy:n mallisto on hyvin laaja. Kuuluisia ryijyn tekijöitä Suomen Käsityön Ystävät Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Linnanmäki uskoo myös, ettei ryijyjen tekeminen ole katoava taito. Taideryijyt syntyvät 1800-luvulla ryijyjen tekeminen väheni teollistumisen myötä. Käsityöliikkeet osaavat myös neuvoa kanavan, elleivät itse ryijyjä välitä, Ilse Leikkonen neuvoo. Ryijyjä käytettiin viikinkien aikana lähinnä venepeittoina ja käärinliinoina. Käsityön Ystävien ryijyt 1920-luvulla ryijyinnostus kasvoi ja siihen vaikutti vuonna 1924 ilmestynyt U.T. Teoksen pohjalta Impi Sotavalta ja Toini Nyström laativat ryijyjen työpiirustusmalliston. Oli myös ryijyjä, joissa nukka oli molemmilla puolilla. 1920ja 1930-lukujen tunnetuimpia suunnittelijoita olivat Impi Sotavalta ja Maija Kansanen. Ryijyt alkoivat olla värikkäitä ja nukka lyheni, jotta kuviot erottuivat paremmin. Monet taiteilijat suunnittelivat uusia ryijymalleja kansanryijyjen tyyliin. Kovin likaisen ryijyn voi myös pestä, mutta se vaatii erityisosaamista ja sille sopivat tilat, joten pesu kannattaa jättää ammattilaiselle. Suomen Käsityön Ystävät alkoi myydä ryijymalleja ja tarvikkeita. Eri tyypin malleja käytettiin kapioina tai morsiusryijyinä. Nykyryijyt on suunniteltu 1990-luvulta alkaen. Suomessa niitä on ollut käytössä viimeistään 1500-luvulla. 1500-luvulla ryijyt olivat pitkänukkaisia. – Useimmiten tekijöinä ovat naiset. Monet ihmiset ymmärtävät ryijyjen arvon. – Meiltä on alkuvuodesta tilattu jo 43 ryijypakettia, joten voidaan hyvällä syyllä puhua ryijybuumista ja kovasta innostuksesta tehdä ryijy itselle kotiin tai lahjaksi, hän sanoo. Olen kuitenkin ollut yllättynyt, kuinka monet ulkomaalaiset miehet ovat innostuneita ryijyistä ja tilaavat niitä valmiiksi tehtyinä kotiinsa, Linnanmäki sanoo. Ryijy ilahtuu esimerkiksi puhtaaseen pakkaslumeen heittämisestä. Ilse Leikkonen suosittelee ryijykirjoja, kuten U.T. Uudempia suunnittelijoita ovat Osmo Rauhala, Paola Suhonen, Elina Helenius ja Elina Aalto. Kuvioina saattoivat olla ihmishahmot, sydänkuviot tai vuosiluvut. Suomessa kuuluisimpia ryijyn suunnittelijoita ovat tutut nimet. Suomessa tavallista oli käyttää niitä lämmikkeinä ja matkapeittoina muun muassa sängyssä, reessä tai veneen suojana. Sireliuksen tutkimus: Suomen ryijyt. – Ryijyjä toimittavat esimerkiksi Helmi Vuorelma Oy Lahdessa ja Sylvi Salonen Oy Turussa. Kannattaa tutustua laajaan valikoimaamme verkkosivuillamme kasityonystavat.fi. Useimmat tilaavat ommellen-ryijypaketin, sillä tekeminen on helppoa neulan ja mittalastan kanssa ja onnistuu vasta-alkajiltakin lyhyen opettelun jälkeen. Värit olivat hillittyjä ja nukkaa pidettiin alaspäin. Kansanomaisten ryijyjen kukoistuskausi alkoi 1700-luvun loppupuolella ja kesti 1800-luvun puoleen väliin saakka. 1700-luvulla ryijyt löysivät tiensä seinien koristeiksi ja niitä nähtiin esimerkiksi juhlissa. Lähteitä ja lisätietoja: Museovirasto, Suomen Käsityön Ystävät Oy, Wikipedia Esimerkki kansanomaisesta ryijystä Porvoon alueelta. Suomessa on Linnanmäen mukaan tuhansia tekijöitä ja lisää tulee koko ajan. Ryijybuumi menossa. Jos ryijyä varastoidaan, se kannattaa säilyttää rullalle kierrettynä loimen suuntaan. Ryijyjä voi tehdä kutoen kangaspuissa tai pohjakankaalle ommellen tai voi tilata valmiin ryijyn. Varaston tulee olla kuiva ja suoralta auringonvalolta suojattu. Ryijy on usein vieläpä nimekkään suunnittelijan suunnittelema. Tuuleta pakkasessa Ryijyä ei kannata ripustaa suoraan auringonvaloon. Suomen Käsityön Ystävät Oy:n kansanomaiset ryijymallit on kerätty eri alueilta Suomesta
Minuus 94-vuotias Sylvi Soini ajoi helmikuussa omalla autollaan muuttoauton perässä Jokioisilta Vammalaan – Aivojaan ei ole syytä käyttää turhuuteen! TEKSTI: REETTA AHOLA KUVAT: MIKKO VIRSU JA SYLVI SOININ ARKISTOT 14 SenioriTERVEYS
– Tulin ensin hävettävän turhasta ärtyneeksi. – Eipä ole ollut koskaan ketään, kenellä olisin ajattanut itseäni! huumorintajuinen tiedenainen naurahtaa. Sairaalasta kotiuduttuaan häntä odotti kirje ystävältään Marja Väisälältä, jossa oli mukana kopioitu suomennos tohtori Francis Pottengerin 1932–1942 tekemästä kissakokeesta, jossa selvitettiin pastöroidun maidon kissoille aiheuttamia ongelmia. Maa- ja metsätaloustieteen lisensiaatti Sylvi Soini ajaa päivittäin itse autolla lounaalle ja samalla käväisee kaupassa. – Marja Väisälän kirje aivan kuin korosti minulle asian tärkeyttä. 94-vuotias Sylvi Soini ajaa edelleen itse autoa. – Kiusausta ohittaa minulla ei ollut! – Yleensäkin olen hyvin maltillinen auton ratissa, hän toteaa. Vammalan kerrostalohuoneistossa tilaa on 80 neliötä. – Se tuhoaa elimistön toiminnalle elintärkeät entsyymit. – Pastöroidun maidon ongelmallisuudesta sain omakohtaisen kokemuksen vuonna 2003, kun käytin liikaa ”kaupanmaitoa”, hän kertoo. Pastöroidusta maidosta tuli terveysongelmia Kaupasta Sylvi Soini ei koskaan osta ”tavallista” maitoa, hän hakee tilalta suoraan raakamaitoa. Terveysongelmat ilmenivät vajaassa vuodessa pastöroidun maidon lisääntyneen käytön aloittamisesta. Elämä on järjestänyt Sylville mukavia sattumuksia: hissiremontin ajaksi tuli sopivasti öljyvärimaalauskurssi. Nyt saa sääkin olla este kuntoilulle, Sylvi Soini naurahtaa. Terveysongelmat loppuivat. T ämän vuoden maaliskuussa, 13. Sitten minulle tuli kaksi ientulehdusta, kaksi hammastakin lähti, sitten nousi kova kuume, jolle ei löydetty syytä viikon sairaalatutkimuksissakaan. Elämä on myös ottanut kovalla kädellä. Helmikuisessa muutossa Sylvi ajoi itse omalla autollaan muuttoauton perässä Jokioisilta Vammalaan. Olohuoneen ikkunasta näkyy Liekovesi, muista ikkunoista Rautavesi. Uusi asunto ja muutto Vammalaan oli järkiratkaisu sukulaisen huoneistopulmiin. – Nyt saan mukavasti hyötyliikuntaa, kun kävelen täällä huoneesta toiseen. Päivittäin Sylvi ajaa sairaala-terveyskeskuksen yhteydessä toimivaan lounasruokalaan lounaalle ja usein samalla käväisee kaupassa. Jokioisten ”kämpässään” Sylvillä oli tilaa 30 neliötä. Sulhanen kaatui jatkosodassa viikko ennen kihlajaisia. päivänä 94 vuotta täyttänyt Sylvi Soini muutti helmikuun lopulla Jokioisilta Vammalaan. Minulla oli selvästi neljä samaa oiretta kuin Pottengerin tutkimilla kissoilla. SenioriTERVEYS 15. Sylvi Soini lopetti pastöroidun maidon juomisen. Hyötyliikkuessaan huoneesta toiseen Sylvi saa samalla ihailla ikkunoista avautuvia upeita maisemia. Pästöroitu maito on hänen mukaansa monin tavoin ongelmallista
Toinen ryhmä (Ryhmä 1) sai keitettyä lihaa ja pastöroitua maitoa. Niillä ilmeni vähentynyttä ja vinoutunutta seksuaalista halua, homo- ja lesbotaipumusta. Minuus Jos kissakoe pätee myös ihmisillä. Äidin punajuuret pelastivat Sylvin Sylvi Soini korostaa, että elämäntavoilla voi vaikuttaa suuresti terveyteen. Ihmiselimistössä ne ovat tuttuja ruoansulatuksesta. – Koskaan ei kannata ajatella: minä en osaa, mistä sen tietää, ennen kuin kokeilee. – Leukosyytit yrittävät auttaa mahaa ruoansulatustehtävässä entsyymien puutteessa ja siten kuluttavat kehon entsyymivarantoja. Yksi hänen luokkatoverinsa oli silloin jo valmis agronomi, ja hän neuvoi lähtemään Maatalousministeriön asutusasiainosaston kesätöihin suolle: Sieltä saisi opiskelurahaa. – Keitettyä lihaa ja pastöroitua maitoa saaneille kissoille tuli tulehduksia, hampaiden lähtöä, ihmistauteja ja ripulia. – Entäs jos kissakoe pätee myös ihmisillä. Lisäksi entsyymivajaukseen yhdistetään myös aineenvaihdunnan tehottomuus vastustaa syöpä-, sydän- ja verisuonitautia sekä sokeritautia ja monia muita kroonisia sairauksia. Myöhemmin oireluetteloa on täydennetty: nivelrikko, keuhkolaajentuma, luukato, maha-suolistovaivat, Alzheimerin tauti sekä lukuisia autoimmuunisairauksia, kuten esimerkiksi nivelreuma. Pottengerin kissakokeessa 900 kissaa jaettiin kahteen ryhmään. Entsyymit ovat luonnon omia pieniä turbomoottoreita, katalyyttejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Vuonna 1930 tohtori Paul Kuchakoff todisti, että kypsennetyn aterian jälkeen leukosyytit eli tulehduksia torjuvat veren valkosolut lisääntyvät, mutta eivät entsyymirikkaan raakaravinnon syömisen jälkeen; silloin niitä ei tarvittu taudinaiheuttajia vastustamaan. Sylvi Soini on kirjoittanut Pottengerin kissakokeesta referaatteja yhdessä maa- ja metsätaloustieteen maisteri Helvi Marjasen kanssa kirjoittamaan kirjaan Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä (Suomen Terveyskirjat Oy, 7. Ryhmä 1:sen kissojen synnytykset olivat vaikeita, naaraskissat olivat usein myös hedelmättömiä. Ryhmän 1:n 450 kissaa saivat jo toisessa sukupolvessa selviä rappeutumisoireita. Tämä on myös selitys pastöroidun maidon aiheuttamille oireiden moninaiselle kirjolle, Sylvi Soini sanoo. Kissat olivat ärtyneitä. Sodan loppuvaiheessa Sylvi Soini totesi olevansa ilman töitä. 16 SenioriTERVEYS. – Soilla rämpiminen taisi olla kaikkein ihanteellisinta ja sielunmaisemaani sopivaa puuhaa, Sylvi Soini muistelee. kysyy Sylvi Soini. Mahdollisina entsyymivajausten seurauksena tutkimuskirjallisuudessa mainitaan ylipaino, ennenaikainen ikääntyminen ja varhainen kuolema. Selitykseksi Pottengerin havainnoille on myöhempi tutkimus antanut entsyymien tuhoutumisen ja valkuaisten koostumuksen haitalliset muutokset, kun valkuaista eli maitoa kuumennetaan pastöroinnissa. Ryhmä 2:n kissat voivat koko kokeen ajan hyvin eli koko 8 sukupolven ajan, mihin saakka koe jatkui. Elämänasenteella koko elämänsä kulkuun. Toinen (Ryhmä 2) vain kuumentamattomia valkuaisaineita. Valkuaisen kuumentaminen tuhoaa entsyymit Pottengerin tutkimuksen mukaan kissojen terveysongelmat ja lisääntymisongelmat johtuivat pastöroidun maidon kuumennetusta valkuaisesta. painos, 2007)
luokalla oppikoulussa, hänen äitinsä alkoi tarjota tyttärelleen joka päivä paistinpannullisen mäkipellossa, karjanlannalla kasvatettuja punajuuria. Koulukin alkoi sujua paremmin, pärjäsin, kunhan kuuntelin tunnilla, pirteäsilmäinen tiedenainen muistelee. Vähän isompana vaeltelin toisaikaisena – siksi isommat alkoivat sanoa minua monsuuniksi, joka lyhentyi partiossa Moskaksi. Metsämarjoista parhaita mangaaninlähteitä ovat mustikka, puolukka ja karpalo. Maaperässä oli vastaus myös hänen lapsuutensa ” toisaikaisuuteen ”. – Punajuuret pelastivat minut. – Koulukin alkoi sujua paremmin, pärjäsin, kunhan kuuntelin tunnilla. – Sitä, miksi punajuuret minut pelastivat, en kuitekaan tiennyt kuin vasta kolmen vuosikymmenen kuluttua. – Helvi Marjanen oli ihmetellyt, miksi huolellisesti viljellyillä tiloilla isäntäväet ovat sairaampia kuin huolettomasti ja SenioriTERVEYS 17. Punajuuri sisältää runsaasti mangaania. Vastaus maaperässä Sylvi Soini on pariin otteeseen ollut maaperäkartoitustehtävissä. Kotitilan pellot olivat osittain uudisraivaussuolla, metsäjärven rannalla. – Olen vauvaikäisenä ollut ilmeisesti sellainen niin sanottu ” vetelä lapsi ”. – Varsinkin, jos se on lannoitettu vanhanaikaisesti hakosonnalla. Hänen äitinsä keitti aina kerralla viikon punajuuret ja pilkkoi niitä paistinpannulle paistumaan kuopuksen päiväannokseksi samalla, kun keitti muulle väelle iltapäiväkahvit. Kun Sylvi Soini oli ollut 1950-luvulla LWF:n maatalousasiantuntijana ja osaksi Suomen Lähetysseuran työntekijänä Namibiassa, oli hänen opiskelutoverinsa, maa- ja metsätaloustieteen maisteri Helvi Marjanen noussut Suomessa Maatalouden paikalliskoetoimiston johtoon. – Tuolloin linja-autot alkoivat jo kulkea meillä päin ja voin asua kouluaikana kotona, ja siten jokapäiväinen punajuuriannos oli mahdollista, Sylvi Soini kertoo. En tarttunut mihinkään käsin, vaan hampain. – Kun turvemaata lannoitettiin sen ajan tietojen mukaan kolmella pääravinteel- la ja runsaasti kalkiten, sitoutui turpeen vähenevä mangaani liukenemattomaksi nopeammin kuin Satakunnan savimailla, Sylvi Soini kertoo. Kun Sylvi Soini oli 13-vuotias, 3. Isosiskoni sanoi, etten osannut reagoinut hyvään enkä pahaan. Lääkärin määräämä lääkitys ei auttanut lapsena Sylvi Soinin toisaikaisuuteen ja väsymykseen. – Siellä se oli osattu korjata metsämarjoilla, joissa myös on runsaasti mangaania. ” vetelä lapsi ” -ilmiö. Hänen mukaansa ainoastaan PohjoisKarjalan läpäisevillä ja karkeilla kivennäisainemailla oli 1920-luvulla tunnettu ns. Sylvi Soinin lapsuudenkoti oli nykyisessä Sastamalassa; 12 kilometrin päässä silloisesta Vammalan kauppalasta ja etäällä naapureista. Minä paranin ja virkistyin. Sylvi Soinin jokaisesta ikkunasta avautuu upea, eri vuodenaikoina vaihtuva järvimaisema
Tässä on ilmeinen osoitus Jumalan johdatuksesta, Sylvi Soini toteaa. Se on lapsen rakastamista. Rakastakaa lapsianne! Sylvi Soinin lapsuusperhe niin kuin 1920-luvulla muutkin maanviljelijäperheet söivät 18 SenioriTERVEYS todellista ” lähiruokaa ”, oman maan, puutarhan, navetan, lähimetsän ja -järven antimia. Sylvi Soinilla itsellään on vahva usko Jumalaan. Niiden aikaansaamat stressiaineet olivat varastoituneet kehooni. Ajattelin, että onpa hieno juttu ja varmasti elämä onnistuu, kunhan elää Jumalan suunnitelman mukaisesti.. Sylvi Soini muistuttaa, että vaikka punajuuret pelastivatkin hänet, niin todellinen pelastaja oli hänen äitinsä. – Luojan valo osui pilviin ja taivaalle muodostui upeita taideteoksia. Silloisessa Vammalassa vaikutti emäpitäjä Tyrvään kirkkoherran, tulisieluisen saarnamiehen Johannes Bäckin (1850–1901) perinne, vaikkakin hän oli jo edesmennyt, kun Sylvi Soini syntyi. Paikalliskokeilta kertyi lukuja kuitenkin liian vähän. Hän muistuttaa, että aikuisen ihmisen tulee kuunnella kehoaan ja mieltään, vanhempien tarkkailla lastaan. Hän totesi selvän yhteyden maan mangaanipuutosten ja syöpään sairastuvuuden välillä. Hän pani merkille mangaanipitoisuuksien erot tilojen koekentillä, Sylvi Soini kertoo. – Kyllä kaikki tuolta ylhäältä ordnatahan! Jumalan suunnitelman hienoudesta Sylvi Soini vaikuttui jo pikkutyttönä, kun leivontapäivänä istuin kipinävahtina savupiipun vieressä ja katseli pilviä. – Vaan joskus ja jouluna! Kotona pidettiin säännöllisesti raamatunselitysseuroja ja ” jaappaninlähetysompeluseuroja ”. – Jos vaikuttaa, että kaikki ei ole lapsella kohdallaan, pysähtyä pohtimaan, mikä hänellä voi olla ja miten häntä voisi auttaa. Minuus Sylvi Soini kertoo ystävättärelleen, Sirpa Peltoselle palsaa kuvaavan taulun olevan hänen omakuvansa. – Helvi Marjanen sai käyttöönsä viljavuuspalvelun pitäjittäiset mangaanipitoisuuksien keskiarvot ja vertasi niitä syöpärekisterin tilastoihin. Perhe kävi kirkossa, muttei suinkaan pitkän matkan vuoksi joka pyhä. – Ilmeisesti en ollut jaksanut tai osannut aikanaan käsitellä epämieluisia tunteitani. Kipinävahti löysi Jumalan Sylvi Soinin lapsuudenkoti oli syvästi uskovainen. vanhanaikaisesti viljellyillä. – Minua seurattuaan hän huomasi, että paistetut punajuuret kelpaavat ja että niillä on positiivista vaikutusta
Jokainen ryhmä jakaantuu kolmeen osaan: erittäin hyödyl- merkiksi pastöroitu maito, kananliha ja avokado ovat B-tyypille haitallista. Niinisalossa Sylvi Soini tutustui miellyttävään nuoreen mieheen, joka oli Haminasta Niinisaloon siirtyneen RUKin kurssilla ja jäi kurssinsa jälkeen vielä kouluttajaksi Niinisaloon. Nykyään syömiseen tulee sääntöjä kuin sieniä sateella. – Säännöt ovat vaarallisia, koska yksilöt liset, neutraalit ja haitalliset. Sitten alkoi talvisota. ” veriryhmäteoriaan ”. Raha ja omaisuus eivät ole olleet Sylvi Soinille koskaan elämän kulkua ryhmittävät ohjenuorat. 1980 ja 90-luvuilla naturopaattilääkäri Peter D’Adamo kehitti hypoteesin, jota hänen isänsä James D’Adamo oli jo alustavasti tutkinut 1960-luvulla. – Minä läksin lotaksi ja jouduin Niinisalon kasarmin keittiöön töihin, emäntäkoulun käynyt kun olin. Veriryhmän mukainen ruokavalio käsittää 16 ruoka-aineryhmää. Tietty ravintolisä saattaa tehdä ihmeitä B-tyypille, mutta A-tyypille voi olla jopa haitallinen. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan hän kävi emäntäkoulun, että oppi tekemään myös kotitaloustöitä, kun kotona hän oli enimmäkseen työskennellyt pellolla ja navetassa. Sylvi Soini on jatkanut suotutkimustyötä siihen saakka, kun parisen vuotta sitten häntä tutkimustyössään avustaneet parikolme vuosikymmentä nuoremmat kak- si ystäväänsä nukkuivat pois. Tuleva sulhaseni kaatui Kannaksella viikko ennen tuota sovittua päivää. Vitamiinien, kivennäisaineiden ja fytoterapeuttisten aineiden tarkoitus on täydentää ja tukea varsinaista veriryhmän mukaista ruokavaliota. – Minulla ainakin on niin, Sylvi Soini sanoo. Sylvi Soini kirjoitti ylioppilaaksi 1938. – Nimitän emäntäkoulua naisten asevelvollisuudeksi. Kun ihminen syö ja elää veriryhmänsä erityispiirteiden mukaan, hän pysyy varmimmin terveenä, nuorekkaana ja normaalipainoisena. – Hänen jälkeensä oli vaikea edes ajatella mitään ” pikatarjouksia ” tuosta vain. D’Adamonin teorian mukaan kirjoitettuun kirjaan Syö Oikein Oman Tyyppisi Mukaan (WSOY 2002). – Sitä kautta pääsin soille ja siellä tienasin opiskelurahani. Solusuojaa ravintolisistä Tutkimustiedon mukaan 20-vuotiaaksi saakka ihmisen solut uusiutuvat kolmen kuukauden välein, sitten tuo uusiutuminen alkaa vähentyä. – Soilla rämpiminen taisi olla kaikkein ihanteellisinta ja sielunmaisemaani sopivaa puuhaa. Suo on inspiroinut Sylvi Soinia myös maalaustaideharrastuksessaan. Hän on jokunen vuosi sitten tutustunut amerikkalaisen tohtori, naturopaatti Peter J. Ruoan tavoin ravintolisätkään eivät D’Adamon mukaan vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Maa- ja metsätaloustieteen lisensiaatti Sylvi Soini uskoo em. SenioriTERVEYS 19. – Monella B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee iän myötä, esimerkiksi itselläni 1000 mg B12-vitamiinia auttaa kummasti väsymykseen. Kasvis- ja marjarikkaan ruokavalionsa tukena Sylvi Soini nauttii omien sanojensa mukaan ” kourallisen ” ravintolisiä joka päivä. Erittäin hyödyllisiä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon ja haitallisia välttää. – Siinäpä se onkin, olemme yksilöitä, Sylvi Soini korostaa. – Mielenrauha tulee ihmisen sisälle, kun hän hyväksyy Luojansa tarkoituksen ja Luojansa tarjouksen sanasta. Aikoinaan ASO:n töissä kahden vuosikymmenen aikana kertynyt tutkimuskelpoinen aineisto on nyt luovutettu toisille. – Tai en minä ujona tyttönä tutustunut, hän yllytti! – Kolme vuotta milloin missäkin tapailtuamme sovimme kihlajaispäivän. Lektiinit ovat hiilihydraatteja sitovia proteiineja, joita esiintyy kaikissa ruuissa. – Rahaa on tullut sen verran kuin sitä on mennyt! huumorintajuinen Sylvi Soini heittää isänsä lauseen. Hänen ravintolisälistallaan ovat vitamiineista kaikki kirjaimet, kivennäis- ja hivenaineita suuri joukko, Vihreä Helmi -klorellavalmiste sekä muun muassa berberiini, fosfoseriini, ubikinoni ja karnosiini sekä nestemäinen rasvahappovalmiste Frantsilan valikoimista. Ratkaisevaksi tekijäksi löytyi veriryhmien välinen ero. Geneettinen sormenjälki Veriryhmä, O, A, B ja AB, on D’Adamon mukaan kuin geneettinen sormenjälki. Tutkimuskohteet ovat ikuistuneet öljyvärimaalauksiksi. Sulhanen kaatui viikko ennen kihlajaisia Sylvi Soini on perheetön. Vanhemmat lapset eivät kärsineet Sylvin tavoin mangaanin puutoksesta, joka alkoi ilmetä vasta vuosikymmen tehoviljelyn jälkeen. Yksi hänen luokkatoverinsa oli silloin jo valmis agronomi, ja hän neuvoi lähtemään Maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) kesätöihin suolle: Sieltä saisi opiskelurahaa. Yhden ruoka voi olla toisen myrkky. Kunkin veriryhmän ruokavalio sisältää kohtuullisen valikoiman ruoka-aineita, joten rajoituksista ei kannata huolestua. Sylvi Soinia surettaa nykyihmisten tapa täyttää elämäänsä tavaralla, televisiolla, netillä, ylipäätään kaikella ulkopuolisella suorittamisella. – Solut ovat kehomme voimalaitoksia, niille pitää tarjota hyvää ruokaa polttoaineeksi ja nykyisen käsitellyn ruokavalion aikana ravitsemusta täydentäviä lisiä, hän entisenä puutostautisena perustelee. Opiskelukin talvitöinä maittoi hänelle ” siinä sivussa ” kolmeen loppututkintoon saakka. Hypoteesin mukaan veriryhmillä (A, B, O ja AB) on huomattava vaikutus siihen, millaista ruokaa ihmisen pitäisi syödä. Molemmat tutkijat, isä ja poika, ihmettelivät, miksi osa potilaista parani hyvin suunnitellulla kasvisruokavaliolla ja liiallisten rasvojen poistamisella, kun taas toiset tulivat huonompaan kuntoon. Hyödylliset toimivat lääkkeen tavoin, neutraaleilla ei ole vaikutusta ja haitalliset vaikuttavat myrkyn tavoin. Veriryhmäruokavalio-opin mukaan esi- – Säännöt ovat vaarallisia, koska yksilöt ovat erilaisia. – Minun kohdallani se toimii. – Solujen uusiutumiskykyyn voi itse vaikuttaa ravinnon avulla, erityisesti ravinnon entsyymien avulla, joita saa raakaravinnosta: kasviksista, juureksista, marjoista ja hedelmistä, Sylvi Soini kertoo. ovat erilaisia, korostaa Sylvi Soini. Se on sitä paitsi paljon helpompi tie kuin mielenrauhan perässä juokseminen itsensä ulkopuolella. Sodan loppuvaiheessa Sylvi Soini totesi olevansa ilman töitä. – Ei ole siitä kysymys, ettenkö halunnut itselleni puolisoa, hän sanoo. Hänen veriryhmänsä on B. Maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan Sylvi Soini valitsi opinahjokseen käytännön syistä. Peter D’Adamo perusti teoriansa kliinisiin havaintoihin ja koeputkitutkimuksiin lektiinien ja veriryhmien välisistä vuorovaikutuksista. Säännöt ovat vaarallisia, koska olemme yksilöitä Sylvi Soinin lapsuudenperheessä oli viisi lasta. Siinä missä toinen hyötyy esimerkiksi eläinvalkuaisesta, toinen heikkenee siitä. B12-vitamiinin käytön aloitan aina, kun jalkani tai käteni alkavat puutua
Minuus Silmiin vanhemmiten helposti tulevaa kaihia, samoin polvisärkyjä vastaan Sylvi Soini on taistellut mangaanilla ja seleenillä, kaihi ja polvet ovat myös leikattu. rauta ja magnaani, kupari ja sinkki, fosfori ja sinkki. 20 SenioriTERVEYS. Kahden viikon kurssi alkoi samana päivänä kuin kahden viikon hissiremontti, jona aikana asukkaiden piti olla poissa huoneistoistaan. – Ja aivojaan ei ole koskaan syytä käyttää turhuuteen. Hän muistuttaa, että kiven- näisaineet vaativat seurakseen vastaavia vitamiineja ja aminohappoja. Ajokortti hänellä on vuoteen 2015 saakka. Hyvää tuuriakin Sylvillä on, vaiko Taivaan Isä mukavasti järjestelmässä asioita, kun hän omien sanojensa mukaan saa olla Taivaan Isän täysihoidossa. Esimerkiksi seleenin toimintapari on E-vitamiini, kuparin C-vitamiini ja mangaanin B12vitamiini. Omatoimisuus pitää elämässä kiinni Kaloreita Sylvi Soini ei laske, mutta yrittää varoa syömästä itseään liian täyteen. Aamun hän aloittaa kauraspelttipuurolla, sen kyytipoikana on runsaasti kotimaisia marjoja, ennen kaikkea Cvitamiinirikkaita tyrnimarjoja. Ja Taivaan Isältä kannattaa kysyä vastauksia. – Joidenkin kivennäisaineiden runsas yksipuolinen saanti saattaa johtaa niiden vastavaikuttajien puutokseen, jolloin näitä vastavaikuttajia olisi lisättävä. Maaliskuun viimeisenä päivänä Sylvin kerrostalossa alkoi hissiremontti, joka ajoi asukkaat kahdeksi viikoksi evakkoon. Aina on mahdollisuus oppia uutta, jokaisen asian kohdalla. Maaliskuun puolivälissä selvisi, että Sylvi pääsee kaksi viikkoa kestävälle öljyvärimaalauskurssille Loimaan evankeliseen kansanopistoon. Mitään säännöllistä lääkitystä Sylvi Soinilla ei ole. – Seleenin toimintapari on E-vitamiini, kuparin C-vitamiini ja mangaanin B12-vitamiini. Kipinävahtina Sylvi-tyttö istui, kun kotona oli leivontapäivä. –Yleensä ei kannata ajatella: minä en osaa, mistä sen tietää, ennen kuin kokeilee. Lapsuudessaan Sylviä kutsuttiin Monsuuniksi eli Moskaksi. Vastavaikuttajapareina toimivat esim. Sylvi Soinin sisaren Mirjam Soinin maalaama taulu kuvaa hänen Monsuuni-sisartaan eli Sylviä kipinävahtina. – Ja omatoimisuus, se pitää elämässä kiinni. Hänen mukaansa ikä ei yleensä ole este aloittaa jotakin uutta: uutta harrastusta, uutta ajattelutapaa, uutta ruokavaliota
Suomalaiset omaishoitajat eivät ole tukalassa asemassaan yksin. Kaiken kaikkiaan omaishoitajuuden ympärille tulisi rakentaa samanlainen projekti kuin lastenhoidon järjestelmässä. Kaiken se kestää, kaiken se kärsii O maishoitajaksi ei ryhdytä hyvän tienestin, leppoisan työtahdin tai runsaiden lomien toivossa. SIRPA PIETIKÄINEN SenioriTERVEYS 21. Samaan aikaan kun omaishoitajat taiteilevat jaksamisen rajamailla, Suomessa ja koko Euroopassa tarvitaan työtä tekijöille. Näen, että ratkaisuja omaishoidon kehittämiseen voidaan myös hakea rajojen ulkopuolelta. Sairastuneen vanhemman tai puolison hoitaja voi vain luottaa työnantajansa suopeuteen – mitään takeita työpaikan säilymisestä ei ole. Työtä se on siitäkin huolimatta. Omaishoito on siitä erityislaatuista työtä, että sen kautta saa välittää ja rakastaa, turvata läheisen ihmisen onnea. Omaishoitajien asema tulee virallistaa niin, että heille määrätään selkeät edut, kuten lomapäivät, työterveydenhuolto, kuntoutus sekä oikeus ”lomittajaan”. Omaishoitajan työssä on nimittäin yksi ero tavalliseen työhön: kun välittää toisesta ihmisestä, on vaikeampi saada mieltä toisaalle. Puhelimen sulkeminen viikonlopuksi ei ole vaihtoehto omaishoitajalle. Erään kanadalaisen tutkimuksen mukaan jo pienikin parannus – vaikkapa kahden tunnin oma aika päivässä – vaikuttaa merkittävästi omaishoitajien jaksamiseen. Väestö ikääntyy ja palvelujen rakennetta pyritään muuttamaan niin, että laitoksissa tapahtuva hoito siirtyisi koteihin. Euroopan parlamentissa toimii omaishoitajien asemaan keskittynyt meppien yhteistyöryhmä, jonka varapuheenjohtajana toimin. Paitsi riittävä, katkeamaton tuki, omaishoitajalle on myös taattava mahdollisuus yhdistää omaishoito tavalliseen palkkatyöhön. Osana tätä ohjelmaa tulisivat olemaan aiemmin mainitsemani parannusehdotukset. Euroopan parlamentissa toimii omaishoitajien asemaan keskittynyt meppien yhteistyöryhmä. Tässä yhtälössä tarjotaan kaikille jotakin. Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on sen varapuheenjohtaja. Jos lapsi sairastuu, häntä voi jäädä hoitamaan kotiin ilman pelkoa työpaikan menettämisestä. Ryhmä on tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisen Eurocarers-järjestön kanssa, tavoitteenaan edistää omaishoitajien asemaa eurooppalaisessa yhteistyössä. Päätöstä omaishoidon aloittamisesta ei tehdä yhdessä yössä, vaan hoitosuhde syntyy ja syvenee pikku hiljaa, arkiaskareiden vähitellen vaikeutuessa. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, koska suurin osa omaishoitotyöstä tehdään virallisten raamien ulkopuolella. Verovähennykset, kuten kotitalousvähennys, tulee ulottaa aiempaa laajemmin omaishoitoa tukemaan. Aloitteestani ryhmä ajaa eurooppalaisen omaishoito-ohjelman luomista. Puhelimen sulkeminen viikonlopuksi ei ole vaihtoehto omaishoitajalle. Suomessa omaishoitajia on nykyään arviolta 300 000, Euroopassa 10–30 miljoonaa. Perusrakenteet on kuitenkin saatava ensin kuntoon. Tarve omaishoitajille kasvaa jatkuvasti. Eläkkeen kertyminen tehdystä hoitotyöstä on taattava. Taloudellinen pärjääminen on turvattava
Minä aamu-unisena ajattelin, etten millään herää, ja herätyskelloa en voi laittaa soimaan, etteivät huonetoverini herää. – Asuimme eri huoneissa. 22 SenioriTERVEYS V antaalla asuva Liisa Paajanen ja helmikuussa 2014 Jokioisilta Vammalaan muuttanut Sylvi Soini ovat tutustuneet toisiinsa 1970-luvun alussa raamatunkäännöskurssilla Englannissa. Hän on sitä mieltä, että Taivaan Isä oli se, joka herätti hänet tuolloin joka aamu kello 5.58. – Lähetyskutsun sain 7-vuotiaana kansakoulun ensimmäisellä luokalla. – Pää alaspäin, todella pahassa asennossa roikkuessani huusin apua, mutta kukaan ei kuullut. Kiitos elämästä! Liisa Paajanen, 79, katsoo lempeästi ystävätärtään Sylvi Soinia, 94, ja sanoo: Kiitos elämästä ja kiitos Jumalalle, että olemme taas saaneet viettää Sylvin syntymäpäivää. Muutoinkin Liisa kertoo saaneensa kokea elämässään monin tavoin Taivaan Isän johdatusta. Mutta niin vain heräsin joka aamu 5.58, ja parin minuutin kuluttua Sylvi kopautti hiljaa oveen. Koulun puolapuilla taituroinut Liisa oli joutunut pinteeseen, eikä lähellä ollut ketään, joka olisi auttanut hänet pois. Pakokauhu valtasi. Minuus Sylvi Soini (vasemmalla) ja Liisa Paajanen ovat iloisia ystävyydestään, joka on kestänyt yli 40 vuotta. – Yhtenä päivänä tuolla kurssilla Sylvi sanoi minulle, että aletaan nousta aina aamuisin kuudelta tunniksi ennen aamiaista rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Niinpä me aamuisin rukoilimme ja luimme Raamattua tunnin verran kurssipaikkamme varastorakennuksessa, Liisa muistelee. Maaliskuussa 2014 Vantaalla asuva Liisa oli parisen päivää Sylvin luona Vammalassa Sylvin 94-vuotissyntymäpäivien merkeissä
Liisa Paajanen ulkoilee päivittäin. Yleensä valmistan jogurttia aina silloin, kun olen leiponut ja laitan pyyheliinan sisällä olevan jogurttikattilan vähän jäähtyneeseen uuniin ja anna olla sen uunissa yön yli. Ensimmäinen lähetystyökomennus Pakistanissa alkoi 1963. Pastöroidun maidon sijaan hän käyttää raakamaitoa tai täysmaitoa. Liisa Paajanen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. – Sairauksilta en ole kuitenkaan välttynyt. minut. Tätä nykyä hän auttaa maahanmuuttajaperheitä monissa käytännön asioissa ja samalla oppii itse vieraista kulttuureista. – Lämmitän kattilassa puoli litraa raakamaitoa kädenlämpöiseksi. Monet kemialliset prosessit läpikäyneitä kevytlevitteitä Liisa ei hyväksy. – Kristillisyyteni on lapsuu- denkotini perintöä, Liisa kiittää. Naudan ja kanan lihaa sekä kalaa hän syö, mutta ei lainkaan sianlihaa. Hänellä on käytössään muun muassa Vihreä Helmi -klorellavalmiste sekä neste- Liisa Paajanen iloitsee monikulttuurisesta elämästään. Aamulla jogurtti on valmista, Liisa kertoo. Sairastan sepelvaltimotautia ja silmänpohjissani on rappeutuma, joka uhkasi viedä minulta näön. Sitten sekoitan ruokalusikallisen Bulgarian jogurttia kädenlämpöiseen raakamaitoon. Lapsuudenkodissaan tekemiään maataloustöitä hän kiittää hyvän fyysisen kuntonsa ja hoikkuutensa salaisuudeksi. Pakistanissa lähestyssairaalan työntekijät pitivät aamuhartauksia joka aamu sekä tarjosivat paikallisille potilaille mahdollisuuden saada tutustua heidän omankielisiin, bastun ja urdun kielisiin, evankeliumiteksteihin. ran, jogurttia hän valmistaa intialaisten ystäviensä reseptillä. Juustoa hän syö jonkin ver- – Rukoilin: Taivaan Isä, jos nyt lähetät enkelin minua auttamaan, niin lupaan aikuisena lähteä lähetyssaarnaajaksi. Pakistanissa sairaalassa oli potilaille puisia informaatiolokerikkoja, joihin laitoimme tekstit, ja niistä kukin, joka halusi, sai ottaa omankielistä lukemista, Liisa kertoo. SenioriTERVEYS 23. Sokerin sijaan käytän hunajaa ja täysjyväruisleipä pitää minut tiellä! Suolana suosin puhtaita vuori- ja merisuolaa. Valkoisia jauhoja ja turhia sokereita vältän. Lähetystyössä hän on tehnyt näitä tehtäviä. Helsinkiin muutettuaan perheen isä työskenteli muun muassa Suomen Raamattuopiston matkasihteerinä. Perhe muutti 1960-luvun alussa Helsinkiin. – Emme tyrkyttäneet Raamatun sanaa. – Israelissa anglikaanien omistamassa arabisairaalassa keskustelimme potilaiden kanssa uskonasioista ja annoimme heille englanninkielisiä Raamattuja. Kaiken kaikkiaan Liisa suosii ruokavaliossaan itse, tuoreista raaka-aineista tehtyä perusruokaa. Pakistanissa hän on tehnyt sairaala- ja kouluterveydenhuoltotöiden lisäksi myös kotikäyntejä vaikeissa vuoristoolosuhteissa. Hän sipaisee leivälleen voita ja muutoin rasvana suosii oliiviöljyä. Havupuu-uutejuoma pelasti näkökykyni Ruokavaliotaan Liisa Paajanen täydentää luontaisilla ravintolisillä. Verenpaine alas kasviksilla ja liikunnalla Omahoidollisesti, ruokavaliolla ja liikunnalla, Liisa Paajanen on saanut myös verenpaineensa alas. – Syön paljon kasviksia. Onneksi se on alkanut parantua – omahoidollisesti luontaistuotteilla. Suomen Lähetysseuran palveluksessa hän ollut lähetystyössä Pakistanissa ja Israelissa. Kodin perintönä kristillisyys ja hyvä fyysinen kunto Vuonna 1935 syntynyt Liisa Paajanen on kotoisin maanviljelijäperheestä Parikkalasta. Laitan kannen huolellisesti kattilan päälle ja käärin kattilan pyyheliinan sisään. – Olen lukenut, että sianliha ei ole hyväksi nivelille. Aikuisena hän lähti lähetystyöhön. Israelissa hän työskenteli arabisairaalassa 1980-luvun alussa. Heti lumien sulettua hän taittaa pääsääntöisesti kaikki lähimatkansa polkupyörällä. Perheessä oli viisi lasta. Tuolloin rukoilin: Taivaan Isä, jos nyt lähetät enkelin minua auttamaan, niin lupaan aikuisena lähteä lähetyssaarKuvateksti naajaksi. Lähetystyössä Pakistanissa ja Israelissa Liisa selvisi tuosta hankalasta tilanteesta
Golfkurssi 20.-26.5. Hänellä on monenlaisia harrastuksia yhdessä maahanmuuttajien, eri toten pakistanilaisten, intialaisten ja afgaanien kanssa. Silmänpohjanrappeutuman ennuste oli lohduton: tulisin aikaa myöten sokeaksi. Arkisia askareita maahanmuuttajaperheissä Liisa Paajasen elämä on monikulttuurista. Tiesin, että tämä Jalmari oli katsellut minua vähän ”pitkällä silmällä”, mutta enpä olisi uskonut, että hän laittaa piispan puhemieheksi! Liisa naurahtaa. ATK-peruskurssi 20.-26.5. Viiden vuoden kuluttua häistä Liisan aviomies sairastui ja kuoli. Neuvolakäynneille Liisa menee usein maahanmuuttajaäidille ja -lapsille tulkiksi. Liisa juo edelleen havupuuuutejuomaa, mutta nyt puoli desiä, desin päivässä. Nuoren männyn nilasta ja lähdevedestä valmistettua Karin Havupuu-uutejuomaa hän kiittää näkönsä pelastajaksi. – Reilun vuoden kuluttua tuosta menimme naimisiin. Hän on opettanut maahanmuuttajaystävilleen esimerkiksi täytekakkujen leipomista. Häät vietettiin. – Mieheni saattohoidettiin kotona, ja hän sai nukkua pois omassa kodissamme. 26.8.-1.9. – Halusin aina mennä naimisiin, mutta sopivaa miestä ei vain tullut nuorempana kohdalle, hän kertoo. Matkailuespanjan alkeet 24 SenioriTERVEYS Lomat 1 vrk 80 € 6 vrk 482 € Kurssit 6 vrk 484 € 3 vrk 244 € 2 vrk 184 € Ensimmäisen avioliittonsa Liisa Paajanen solmi 59-vuotiaana. Tuore aviomies menehtyi kaksi kuukautta häiden jälkeen. Lapsena hän oli silloin tällöin tavannutkin tämän itseään kuusi vuotta vanhemman pojan. Tapaamisten yhteydessä vaihtuvat monet arjen taidot. – Siitä Taivaan Isälle kiitos. – Joskus kaipaan puolisoa, mutta ehkä en enää jaksaisi ruveta palvelemaan aviomiestä! Liisa naurahtaa. Liisa on tutustunut uudenlaisiin mausteisiin ja tapoihin maustaa ruokia. ATK-jatkokurssi 9.-15.6. Liisa soitti ystävättärelleen, vitamiinien ja hivenaineiden vaikutuksia tutkineelle, maa- ja metsätaloustieteen lisensiaatti Sylvi Soinille, ja kysyi, mitä hän nyt tekee. Sylvi kehotti juomaan runsaasti havupuuuutejuomaa. – Pari vuotta sitten minulla todettiin molemmissa silmissä sekä pitkälle edennyt kaihi että paha silmänpohjanrappeutuma. Minuus mäiset Regulat-entsyymivalmiste ja Karin Havupuu-uutejuoma. – Olin kuusi vuotta leskenä, ja ajattelin, että olisi vielä mukava mennä uudelleen naimisiin. TEKSTI: REETTA AHOLA KUVAT: MIKKO VIRSU. – Sitten yhtenä päivänä piispa Viljo Remes soitti minulle ja kertoi, että eräs Jalmariniminen leskimies haluaisi keskustella kanssani. maailmansotaa perustama lähetyssairaala Pakistanissa lähellä Afganistanin rajaa. Ensimmäisen kerran naimisiin 59-vuotiaana Iloa ja aktiivisuutta Viikko mustikka-aikaan Nuoruusajan ikivihreät Laulunlyömien loma Joka viikko monipuolista ohjelmaa, tapahtumia, ohjattua liikuntaa, laulua, tanssia ja esiintyjiä 6.-9.5. AktiivilomAlle SAloon 22.-28.4. Ensimmäisellä lähetystyökomennuksella Pakistanissa hän lähti kenttätyöhön ainoastaan kahden kuukauden kielikurssin jälkeen. Harrastemaalarikurssi 29.7.-4.8. Vähän kyllä jännitin hänen lapsiaan, mutta kaikki sujui oikein hyvin. Näin unen, jossa menin naimisiin. Kuorokurssi 2.-8.6. Jalmarin kuolemasta on nyt seitsemän vuotta. Aviomies kuoli kaksi kuukautta häiden jälkeen Liisa ja Jalmari olivat jo lähettäneet hääkutsut, kun lääkäri kertoi mursertavan tiedon: Jalmari sairasti haimasyöpää, eikä eläisi kauaa, joko muutaman päivän tai muutaman viikon. Siitä olen onnellinen, Liisa sanoo. 29.7.-4.8. Kaihileikkausten yhteydessä saatiin todeta, että silmänpohjanrap- peutuma oli lieventynyt. Liisan sairastama sepelvaltimotauti edellyttää tarkkaa itsehoitoa: on huolehdittava terveellisestä ruokavaliosta sekä säännöllisestä liikunnasta ja levosta. ATK-seniorisurffarikurssi 13.-19.5. Liisan aviomies oli hänen pikkuserkkunsa äidin puolelta. 58-vuotiaana Liisa meni ItäSuomeen tätiään katsomaan ja samalla kuuli, että kyseisen pikkuserkkunsa eli tulevan miehensä vaimo oli nukkunut pois pitkään sairastettuaan. Onneksi eivät pyytäneet minua mukaan, olisin vain tullut mustasukkaiseksi. Lääkärin ja Liisan lisäksi kahden muun sairaanhoitajan tehtävänä oli tuolloin vuonna 1963 avata puolitoista vuotta kiinni ollut, kolmen englantilaisen naisen ennen ensimmäistä – Halusin aina mennä naimisiin, mutta sopivaa miestä ei vain tullut nuorempana kohdalle. Perheiden lasten kanssa tehdään yhdessä läksyjä ja siinä samassa opetellaan suomen kieltä. Valokuvauskurssi 9.-12.5. Liisa Paajanen iloitsee, että hän on saanut elää hyvin rikkaan elämän ja edelleen elämä tarjoaa monia rikkaita antejaan. – Häiden jälkeen veimme hänelle vanhan tavan mukaan paidan puhemieslahjaksi, Liisa kertoo. Arjessa riittää askareita. – Jumalalle kiitos, ristin käteni onnistuneiden leikkausten jälkeen ja tuon suuren ilouutisen kuultuani, hän kertoo. Hän on myös uskaltanut aina tehdä rohkeita ratkaisuja. 5.-11.8. Yhdessäolo ja monenlaiset työt maahanmuuttajien kanssa antavat elämälle paljon sisältöä. Tuon unen jälkeen olin puolentoista vuoden kuluttua naimisissa. – Isä ja äiti menivät aikoinaan hänen häihinsäkin. – Olin 58-vuotias ja rukoilin Jumalalta, eikö sinulla olisi minulle ketään sopivaa miestä. Piispa Remes, Liisan ja Jalmarin työtoveri lähetystyöstä, vihki heidät. Liisa joi kahden kuukauden ajan säännöllisesti pullollisen päivässä. – Yleensä tapaamme toinen toistemme kodeissa, hän kertoo. Matkailuenglannin alkeet 1.-7.7. – Sanoin, että ilman muuta me vietämme häämme. Askartelukurssi 9.-15.6
Vuodesta 1946 lähtien syntyvyys kasvoi nopeasti ja neljän miljoonan asukasluku saavutettiin jo vuonna 1950. Luin vastikään V.J. Sukselaisen kirjoituksen välirauhan ajalta vuodelta 1941, jolloin hän oli Väestöliiton puheenjohtaja. Mielestäni väestörakenteemme ydinongelma ei ole niinkään suuri ikäihmisten osuus, vaan alhainen syntyvyys. Tämä kaikki näkyi myös talouskasvussa. Kolumni Tulevaisuus on yhteinen asia Suomessa ikärakenteen muutos on moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen voimakas. Yhteiskunnan ydinsolu on edelleen perhe. Senioriterveys-lehden kolumnisti,valtiotieteiden maisteri Tapani Tölli, 62, on keskustan kansanedustaja Tyrnävältä. Toisinaan on kuitenkin hätkähdyttävää ja harmittavaa, kun ikääntymisestä puhutaan suurena ongelmana siihen sävyyn, että monet seniorikansalaiset kokevat turhautumista ja syyllisyyttäkin. Hän arvioi, että jos Eivät ikäihmisten hyvä hoiva ja lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen ole vaihtoehtoja, vaan vahvasti rinnakkaisia asioita. On vielä syytä huomata, että kokonaisväkiluku 1940-luvun lopulla oli alle neljä miljoonaa. TAPANI TÖLLI KANSANEDUSTAJA (KESK) SenioriTERVEYS 25. Tämä on merkittävä asia koko yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Pian tämän jälkeen alkoi jatkosota, jota kesti yli kolme ja puoli vuotta. Päivänkohtainen asia on juuri nyt suuri sote-uudistus, jossa puolueiden puheenjohtajat ovat päässeet peruslinjauksista yhteisymmärrykseen. Taloudellisen kasvun näkökulmasta asia oli huolestuttava. Perheessä on kuusi lasta. perhekoko oleellisesti kasvaa, on kuitenkin mahdollista, että väkiluku saavuttaa neljän miljoonan rajan vuoteen 1975 mennessä. Tässä keskustelussa usein unohtuu, että monet seniorikansalaiset antavat edelleen varsin aktiivisen panoksen yhteiseksi hyväksi monissa asioissa, esimerkiksi vapaaehtoistyössä, vaikka ovat jo merkittävän elämäntyön tehneet. Hän oli edellisessä hallituksessa hallinto- ja kuntaministeri. Se on merkittävän tunnustuksen arvoinen asia. suurista ikäluokista vuosina 1947 ja 1948 syntyi lähes 110 000 lasta, mikä on lähes kaksinkertainen viime vuosikymmenten alhaisten syntyvyyden vuosiin verrattuna. Edelliset vuodet 1930-luvulla olivat olleet matalan syntyvyyden vuosia ja hän esitti tilastoihin perustuen, että väkiluku saattaa jopa alentua. Väestörakenteen muutoksen keskeinen syy on syntyvyyden oleellisesti alhaisempi taso kuin menneinä vuosikymmeninä. Tapani Tölli on naimisissa diplomi-insinööri Kaija Töllin kanssa. Yhteiskunta, jossa on sekä lapsia, aikuisia sekä senioriikäisiä on hyvä. Ns. Menetykset olivat valtavat. Tällä hetkellä edelleenkin vielä suurimmat elossa olevat ikäluokat ovat 1940-luvun lopulla syntyneet. Tapani Tölli harrastaa lukemista, vapaa-ajankalastusta ja polttopuiden tekemistä. Hän toimi Tyrnävän kunnanjohtajana 1991–2013. Hän esitti tuolloin vakavan huolensa alhaisesta syntyvyydestä. Erityisesti kasvaa tulevina vuosina yli 75-vuotiaitten osuus, joka jo vuonna 2020 saavuttaa koko maassa 10 prosentin osuuden. On tärkeää, että uudistuksessa päästään eteenpäin ja pidetään kirkkaana mielessä, että uudistuksen ydin on ihminen ja ihmisen tarvitsemat palvelut. Sodan jälkeen alkoi jälleenrakentaminen, johon liittyvä elämänusko ja paremman tulevaisuuden rakentamisen halu oli voimakas. Eivät ikäihmisten hyvä hoiva ja lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen ole vaihtoehtoja, vaan vahvasti rinnakkaisia asioita. Ei tulevaisuutta voi rakentaa keskeisesti maahanmuuton varaan
Sinunkaupat Parkinsonin kanssa Kun filosofian maisteri Timo Montonen sai tietää sairastuneensa Parkinsonin tautiin, hän sulki suunsa, puki ryhdikkään pikkutakkihaarniskan ylleen ja meni muina miehinä töihin. Se on kokoomateos Montosen blogikirjoituksista, joissa hän kuvaa useamman vuoden ajalta tuntemuksiaan Parkinsonin taudin etenemisestä ja omasta elämästään sen kanssa. – Kaikesta huolimatta tuntuu siltä kuin palaset olisivat loksahtaneet kohdalleen ja oman elämän juoni olisi paljastunut. K irjailija ja suunnittelija Timo Montonen, 57, istuu kotinsa keittiössä Helsingin Oulunkylässä. Jos haluaa jotakin, on hyvä toteuttaa se nyt, Timo Montonen sanoo. – Kirjan nimessä oleva ajatus siitä, että kannan Parkinsonia ylpeydellä, on oikeastaan kuvaus yhden vaiheen tuntemuksistani. 26 SenioriTERVEYS Vieraan silmiin Montonen ei näytä mitenkään erityisen jäykältä. Kirjaan kootuissa blogeissaan hän kuvaa hyvin avoimesti, miltä elämä näyttää ja tuntuu, kun on sairastunut tavanomaista nuorempana Parkinsonin tautiin. – Vaikka matkan varrella on ollut vaikeitakin aikoja, sairaus ei ole onnistunut lamaannuttamaan minua. Silti hän on sairastanut Parkinsonin tautia jo kahdeksan ja puoli vuotta. Sen sijaan että hän olisi jäänyt häpeämään sairauttaan ja käpertynyt itseensä, hän on tehnyt sinunkaupat Parkinso- nin kanssa. Montonen on selvästikin kääntänyt parantumattomana ja etenevänä pidetyn sairauden voitokseen. Varmaankin filosofian ja kirjallisuuden opintoni ja tarpeeni purkaa tuntemuksiani kirjoittamalla liittyvät ajatukseen elämän tarkoituksen etsimisestä, Montonen kuvaa. Montonen puhuu kokemuksesta. Montosen piti käydä psykoosissa ja kohdata sairaus paljaaltaan, kunnes hänestä tuli toisia auttava Parkinson-aktiivi. Minuus – En ehkä ole enää niin kärkäs sanoissani ja suhtaudun myös itseeni armeliaammin. Hän ei peittele, mutta ei myöskään kaunistele asioita. Olen oppinut hyväksymään, että tämä sairaus kuuluu elämääni. Hän on asettanut keittiön pöydälle uusimman teoksensa, jonka nimi on kuvaavasti Minulla on Parkinson ja olen ylpeä siitä (Parkinsonliitto, 2014). Tai ainakin hän on oppinut elämään sen kanssa. Olen ohittanut jo sen,. En odota enää, että elämä on jossakin joskus vuosien päästä, vaan se on tässä ja nyt. Hänen kätensä eivät tärise merkittävästi eikä hänellä ole pakkoliikkeitä
Timo Montonen oli sairastuessaan 48-vuotias. – Menin uudestaan työterveyslääkärin luokse. Luin sen heti kannesta kanteen, Montonen kuvaa. Vuoden kuluttua diagnoosista neurologi suositteli Montoselle Kelan korvaamaa soveltuvuusvalmennuskurssia, johon hän osallistuikin. Hän lähetti minut neurologille, joka kymmenen minuutin ajan katseli, koputteli ja kävelytti. Montonen muistaa todenneensa kollegalleen, että hänellä itsellään oli varmaan myös joku neurologinen sairaus. Minulle tapahtui, mutta minä oli tuo, joka istui lääkärin vastaanotolla ja kuuli, että hänellä on etenevä parantumaton tauti. – Tuntui, että ajatus ei kulkenut kämmeniin ja sormiin saakka. Työyhteisölleni olin kertonut sairaudesta jo kuntoutukseen lähtiessäni, ja minuun suhtauduttiin myönteisesti, Montonen kuvaa. Nyt hän on 57-vuotias. jälkikäteen ajateltuna taisin olla vähän liian totinen, olisihan sitä voinut ottaa jo tuolloin vähän rennommin, Montonen naurahtaa lempeän itseironisesti. Parkinsonin taudissa käytettävä Eldepryllääkitys tuntui kohentavan oloa ja aiemmin vaivannut jatkuva väsymys tuntui väistyvän. Montonen jatkoi kokopäiväisesti työelämässä, kunnes vuonna 2008 hän jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Aiemmin olin kulkenut enimmäkseen farkuissa ja löysissä paidoissa. Mies ei saanut vedettyä housuja jalkaan, kun vasen käsi ei toiminut. Hänen vasen kätensä oli kuitenkin alkanut vaivata. – Opiskeleminen on kaiketi aina ollut tapani käsitellä asioita. Ikään kuin haarniskoin itseni, että sain ”tekosyyn” olla jäykemmän näköinen. Kuin amerikkalaisesta elokuvasta Elettiin vuoden 2005 syksyä. Minulla meni sanalla sanoen lujaa, Montonen kuvaa. Se tuntui jotenkin heikolta eikä mies saanut kämmentään ja sormiaan levitettyä kunnolla auki. Silloin aloitettiin Levopada-lääkitys. – Jäin joksikin ajaksi sairauslomalle, mutta toivuin psykoosilääkityksen avulla takaisin työkuntoon. Kerroin vain lähimmille ihmisille totuuden, vaikka hellin jopa itseäni valheellisilla ajatuksilla siitä, että jospa tämä kaikki johtuukin jostakin muusta. Montonen kuvaa ensishokkituntemuksiaan kirjassaan näin: ”Äkkiä tuntui kuin olisin joutunut keskelle amerikkalaista elokuvaa, jossa elämisen perusteet nyrjähtävät sijoiltaan. Montosella oli edelleen Parkinson-haarniska päällään. ja nyt on tullut sietämisen ja hyväksymisen vaihe. Reilun viikon kestävällä kurssilla Montonen ei saanut nukuttua kunnolla, koska hänen huonekaverinsa sattui kuorsaamaan. Se, että on sinut sairauden kanssa, vaikka tietää, että se tulee etenemään, Montonen toteaa. – Pyrin piilottamaan häpeän ja pelon tunteet ja yritin jopa kieltää koko asian. Valmennuskurssille ja psykoosiin Hitaasti etenevä Parkinson oli kuitenkin tosiasia Montoselle. Se tuntui helpottavalta, ja kun huomasin, että minun oireeni olivatkin porukkaan verrattuna lievimmästä päästä, aloin jopa piristyä. Hän oli juuri jäänyt töistä syyslomalle, joten hänellä oli aikaa hankkia ja sisäistää tietoa sairaudesta, josta hän ei ollut aiemmin tiennyt juuri mitään muuta kuin että se oli vanhusten tauti. Oletteko kuullut sellaisesta. – Matkustin Joensuun Kuntohoviin, jossa tapasin ensimmäistä kertaa muita Parkinsonihmisiä. Olin hirmu puuhakas ja järjestelin iltamaa sun muuta. – Olin työpäivän jälkeen aina niin voipunut, että elämässäni ei lopulta ollut enää muuta kuin työtä ja yöunta. – Kouluttajat luulivat minua yhdeksi vetäjistä, koska olin niin virallisen näköinen. – Soitin terveysneuvontapuhelimeen ja purin tilannettani. Tuloksena huonosti nukutuista öistä Montonen väsyi siinä määrin, että hän meni lopulta psykoosiin. Montosella oli työkaveri, joka sairasti MS-tautia. Näin SenioriTERVEYS 27. Sitten hän totesi, että vaikuttaa siltä, että teillä olisi Parkinsonin tauti. Ostin pukuja ja pikkutakkeja ja ikään kuin haarniskoin itseni, että sain ”tekosyyn” olla jäykemmän näköinen. – Osasin tunnistaa sen, koska minulla oli ollut aiemminkin psykoosikokemus avioeroni yhteydessä. Rupesin sen sijaan pukeutumaan muodollisesti. Sain kirjastosta käsiini neurologi Kari Ahon kirjan Matkakumppanina Parkinson, jossa hän kertoo omakohtaisia kokemuksiaan sairaudesta ja sen etenemisestä. Montonen palasi syyslomalta töihin ja pyrki jatkamaan elämäänsä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Timo Montonen oli 48-vuotias filosofian maisteri, joka työskenteli Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa suunnittelijana ja kouluttajana. – Ostin pukuja ja pikkutakkeja. Siinä missä muut kuntoutukseen osallistujat tulivat sinne verkkareissa, Montonen istui puku päällä ja kravatti kaulassa. Seuraavana vuonna 2009 Montosen sairaus oli edennyt jo siihen pisteeseen, että hän tarvitsi vahvempaa lääkitystä. Liikehäiriösairaus. Aivojen rappeumatauti.” Pukumiehen suojahaarniska Montosen ensireaktio oli ottaa asiasta selvää. – En kertonut töissä mitään diagnoosistani. Mies oli parhaassa työiässä, ja hänellä oli aina monta rautaa tulessa. Osa-aikaeläkeläisen kiireitä Kului pari vuotta. Ikään kuin kohosin siitä istumasta kohti kattoa ja katsoin itseäni ulkopuolelta. Olin käynyt jo aiemmin näyttämässä sitä työterveyslääkärille, mutta silloin minulle määrättiin vaan magnesiumia, Montonen muistelee
Fox -säätiölle ja Maailman Parkinson-kongressille. – Tulokastapaamisessa päätettiin perustaa työikäisten ryhmä ja minusta tuli sen vetäjä. Parkinson-työ on vienyt Montosen myös kansainvälisille areenoille. Keväällä 2010 liityin Uudenmaan Parkinson-yhdistyksen toimintaan. Meillä on tapana Parkinson-porukoissa viljellä aika roisiakin huumoria. Hänen kohdallaan oli tullut aika valmistautua työn jälkeiseen aikaan ja saada ympärilleen enemmän sosiaalista verkostoa. Aloin kirjoittaa ja julkaisinkin useamman teoksen. – Olen halunnut kaiken työni kautta osoittaa, että elämä ei lopu parantumattomaan sairauteen. Meillä on tapana Parkinsonporukoissa viljellä aika roisiakin huumoria. Parkinson on avannut Timo Montoselle monta tietä, jotka olisivat kenties jääneet kulkematta ilman sairautta. Minuus – Se tuntui taas toimivan. Huhtikuussa hän on taas mukana kansainvälisellä Parkinson-kentällä, kun hän vastaanottaa Suomeen vierailulle tulevan amerikkalaisen lääkärin Marcus Cranstonin, jolla on missio. 28 SenioriTERVEYS Montosen uusi kirja koostuu juuri näistä blogeista. – Huomasin, että minulla oli paljon vapaa-aikaa ja vähän ystäviä. Parkinsonin tauti antaa myös muille ihmisille mahdollisuuden nähdä elämää vähän laajemmasta perspektiivistä. – Minulla on todellakin ollut monta rautaa tulessa. – Kärsivällisyyden lisäksi myös huumori on ollut yksi selviytymiskeino. TEKSTI JA KUVA: MARJO-KAISU NIINIKOSKI. Pikku-Huopalahdessa järjestettiin tuolloin työikäisten tulokastapaaminen, johon menin mukaan. Parkinson on avannut Timo Montoselle monta tietä, jotka olisivat kenties jääneet kulkematta ilman sairautta. Otin pussin häneltä takaisin ja sanoin, että kyllä minä sen saan auki, ajan kanssa, Montonen kertoilee. Syksyllä hän teki yhdessä muiden Parkinsonaktiivien kanssa työnantajille suunnatun Parkinson tulee töihin -esitteen, joka käännettiin myös englannin kielelle. Ryhmä muutettiin myöhemmin virallisesti Uudenmaan Parkinsonyhdistyksen Oiva – työikäisten kerhoksi, jonka puheenjohtajana toimin edelleen. Toinen naisista nappasi pussin kädestäni sanomatta sanaakaan ja alkoi avata sitä. Rupesin osallistumaan Parkinson-tilaisuuksiin. Suurin anti lienee hänelle kuitenkin se, että kaikista vaikeuksista huolimatta mies on saanut oppia suhtautumaan elämään, itseensä ja toisiin uudella tavalla. – Tein yhdistykselle uudet nettisivut, aloin kirjoittaa sekä yhdistyksen että liiton lehtiin ja perustin Facebook-ryhmän työikäisille sairastuneille. Montonen oli alkanut havahtua myös siihen, että elämässä aikaa on rajallisesti. Aktivistiura meillä ja maailmalla Työ Parkinson-yhdistyksessä ja myöhemmin myös maanlaajuisessa kattojärjestössä Suomen Parkinson-liitossa ja sen liittohallituksessa pitivät Montosta liikkeessä. – Kärsivällisyyden lisäksi myös huumori on ollut yksi selviytymiskeino. – Myös minä uskon, että näin tulee tapahtumaan. En odota enää, että elämä on jossakin joskus vuosien päästä, vaan se on tässä ja nyt. Hän kokee itse, että häneen on suhtauduttu työpaikalla tasaarvoisesti hänen sairaudestaan huolimatta. Hollywood-näyttelijä Michael J. Tästä työstä on tullut minulle toinen am- matti ja kokonainen elämäntapa. Yleinen vitsin aihe on se, että meistä kaikista voisi tulla hyviä sokerileipureita, kun ainakin tomusokerin levittäminen kävisi tärisevillä käsillä luonnostaan, veistelee Montonen ja hymähtää päälle. Montonen työskentelee edelleen kirjoittajakoulutuksen suunnittelijana Helsingin yliopiston Palmeniassa. Jos haluaa jotakin, on hyvä toteuttaa se nyt. Koska olin osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja oloni oli kohentunut, minulle tuntui jäävän runsaasti vapaa-aikaa. – Olin ruokakaupan HeViosastolla ja yritin saada hedelmäpussia auki. – En ehkä ole enää niin kärkäs sanoissani ja suhtaudun myös itseeni armeliaammin. Huomasin, että vieressäni oleva myyjä ja konsultti rupesivat näyttämään toisilleen sormilla, miten pussi pitäisi avata. Aloin myös kirjoittaa blogia Orionin ylläpitämään Wearing Off -verkkopalveluun sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan Parkinson työssä -sivustoon. Syksyllä 2013 puolestaan osallistuin omalla kustannuksellani Kanadan Montrealissa pidettyyn Maailman Parkinsonkongressiin. Montonen kertoo sinänsä arkipäiväisen tarinan kautta, miten hyvää hyvyyttään auttavat ihmiset saattavat kohdata Parkinsonia sairastavan jopa koomisella tavalla. – Hänen tavoitteenaan on juosta 4 mailia 44 maassa 4 viikossa ja 4 päivässä ja kerätä varoja amerikkalaiselle Michael J. Fox on vakuuttunut siitä, että Parkinsonin taudille löydetään parannuskeino vielä hänen elinaikanaan, Montonen kuvaa. Sen sijaan tautiin sairastuneet voivat löytää elämäänsä alkujärkytyksen jälkeen monia uusia merkityksiä, Montonen toteaa. Siitä alkoi Montosen Parkinson-aktiiviura, jota hän kutsuu jälkikäteen myös Parkinsonhybrikseksi, jota on kestänyt vaihtelevasti tähän päivään saakka. – Sen tiimoilta minut lähetettiin syksyllä 2011 Lontooseen Euroopan Parkinson-kongressiin. Hedelmäpussista sokerileipuriin Montonen katsoo tulevaisuuteen. Hanke toteutettiin vuosina 2012–2013, jonka aikana se sai RAY:lta tukea 60 000 euroa per vuosi, Montonen kertoo. – Raha-automaattiyhdistys oli saatu mukaan Parkinson työssä -hankkeeseen, jonka laitoimme vireille Uudenmaan Parkinson-yhdistyksen kanssa
Sitten hän leikkaa siitä palasia. Kappelista pistävät esiin itämaiset ikonit, palamaan sytytetyt kynttilät ja kauneus. Ennen muinoin Kreikassa papit leipoivat aina itse kirkkoleivät. Ortodoksiksi kääntyneelle Tauno Riepposelle pyhän leivän leipominen on kunniatehtävä. Eläkkeeltä takaisin töihin Kirkkoleipien kansiosat odottavat leimaamista. – Kirkkoleipiä on leivottu tällä tavalla jo 300-luvulta. TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI P yhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin ovi on avoinna. – Aamulla täältä lähti Lohjan ortodoksiseen kirkkoon vähän yli 200 kirkkoleipää, jotka leivoin eilen ja tänään. – Joskus leivänmurusia annetaan jopa linnuille, sillä kirkkoleivästä ei koskaan laiteta murustakaan roskiin. Tai jos pappi ei sitä tehnyt, arvostettu tehtävä annettiin papin vaimolle tai leskelle. – Minulla on soinut herätyskello jo 20 vuoden ajan aamulla 20 yli neljän, joten olen tottunut heräämään aikaisin, Riepponen naurahtaa leppoisasti. SenioriTERVEYS 29. – Kuulin lasteni kummitädiltä, että Mellunmäessä olisi tällainen keittiö, joka on vähällä käytöllä. Otin yhteyttä seurakuntaan ja pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että vuokraisin tilat ja alkaisin leipoa kirkkoleipiä, Riepponen toteaa. Metallisessa leimasimessa kirjain M symboloi Jumalanäiti Mariaa. 62-vuotias mies oli ehtinyt jäädä jo eläkkeelle, kun yllättäen hän sai tiedon, että pääkaupunkiseudun ortodoksisista kirkoista olivat kirkkoleivät loppumaisillaan. Minuus Pyhän kirkkoleivän leipuri Vaikka kirkkoleivän leipuri nousee joka aamu ennen puolta viittä, hän jaksaa leipoa vuodessa jopa 9 000 vehnäleipää. On puolenpäivän aika, mutta Riepponen on ehtinyt tehdä jo lähestulkoon kokonaisen työpäivän. Ehdin jo viedä ne pakastettuina seurakunnan toimistolle Liisankadulle, josta Lohjan kirkon pappi ottaa ne mukaansa. Kappelin keittiössä on toisenlainen tunnelma. Pyhäkkö huokuu hiljaisuutta. suuteen liittyvä koristeellisuus on läsnä. Hän alustaa taikinaa varmoin mutta tarvittavan rennoin ottein. Siitä alkaa syntyä useamman työvaiheen jälkeen kirkkoleipiä, jotka tullaan pyhittämään ja nauttimaan Helsingin Uspenskin katedraalissa. Koen tämän jokainen kerta palveluksena, joka on oikeastaan kunniatehtävä, toteaa Riepponen, joka on myös itse kääntynyt ortodoksiksi. – Kirkkoleipien leipominen on muutakin kuin pelkkää leivän leivontaa. Äitejä ja pieniä lapsia on tullut paikalle, samoin pitopalveluyrittäjä ja kirkkoleipien leipuri Tauno Riepponen. Muiden leimasinten kreikankieliset kirjaimet tarkoittavat: ”Jeesus Kristus voittaa”. Riepposella on takanaan pitkä ura ravintola- ja pitopalvelu- Muutakin kuin pelkkää leivän leivontaa Riepponen ottaa vehnäleipätaikinan käsittelyynsä. Siellä tehdään töitä. Ortodoksi- alan yrittäjänä. On arkipäivä ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloissa Mellunmäen lähiössä pidetään perhekerhoa
Vinjetti 62-vuotias Tauno Riepponen oli ehtinyt jäädä jo eläkkeelle, kun yllättäen hän sai tiedon, että pääkaupunkiseudun ortodoksisista kirkoista olivat kirkkoleivät loppumaisillaan. 30 SenioriTERVEYS
Muista leivistä otetaan pieniä paloja, joita kutsutaan muistelupaloiksi. – Kyseessä on pyhä leipä, jota on käsiteltävä jokaisessa työvaiheessa sille kuuluvalla arvostuksella. Jostakin syystä tämä työ vaatii keskittymistä. Sen lisäksi ennen paistoa leivän pintaan tehdään pienellä piikillä viisi reikää, jotka symboloivat ristiinnaulitun jalkoihin, käsiin ja kylkiin tehtyjä naulan lävistyksiä, Riepponen kertoo. Maallinen ja taivaallinen osa Kirkkoleipä koostuu aina kahdesta osasta. Riepposen leipurin työtason päällä on muutama erikokoinen, metallinen muotti sekä kolme erilaista leimasinta, joita käytetään kirkkoleipien leivonnassa. Vanhojen ortodoksirituaalien mukaisesti leivotut kirkkoleivät vaativat paljon työtä, sillä jokainen leipä leivotaan alusta loppuun saakka käsin. – Koen tämän työn hyvin antoisaksi ja tiedän tekeväni tärkeää työtä. Pyhää leipää ei haaskata Kauniin tasaiset kirkkoleipärivit on asetettu pellille, jonka Riepponen nostaa uuniin. Ne sekoitetaan sitten ehtoollismaljassa olevaan viiniin, Riepponen toteaa. Ensimmäinen pellillinen on valmis uuniin paistettavaksi. – Pyhää leipää on käsiteltävä jokaisessa työvaiheessa sille kuuluvalla arvostuksella. Useimmiten hän itse kuljettaa leivät kirkkoihin. Paksummasta levystä hän alkaa irrottaa muotin avulla leivän pohjaosia. Riepponen avaa uunin luukun. Metallisessa leimasimessa on M-kirjain, joka symboloi Jumalanäitiä Mariaa. Pohja ja kansi symboloivat maallista ja taivaallista osaa. Vuositasolla leipiä lähtee Riepposen keittiöstä kirkkoihin siunattaviksi 8 000–9 000 kappaletta. – Ehtoollista asettaessaan pappi leikkaa ensimmäisestä leivästä keskeltä neliön muotoisen Karitsan. Käyn myös itse joka sunnuntai ehtoollisella, jossa voin nauttia leivän tuomasta siunauksesta, mies sanoo. Kirkkoleipien leipominen on puhtaasti käsityötä ja se sisältää monta eri työvaihetta. Ennen muinoin Kreikassa papit leipoivat aina itse kirkkoleivät. Kansiosan leimaamisen jälkeen kansi asetetaan kauniisti leivän pohjaosan päälle. Viisi leipää diskokselle Riepposella on meneillään neljäs vuosi kirkkoleivän leivonnassa. Ohuemman levyn hän laittaa liinan alle vetäytymään. Kansiosa tarttuukin paremmin pohjaan, kun pohja on hieman kostea. – Palveluksessa käytetään kerrallaan aina viisi leipää, jotka pappi asettelee diskokselle eli ehtoollisen jakamisessa käytetylle lautaselle. Siihen leivotaan erikseen pohja ja kansi, jotka kuvaavat symbolisesti maallista ja taivaallista osaa. Perinne tulee Raamatusta: Jeesus ruokki nälkäiset viidellä leivällä ja kahdella kalalla, Riepponen kuvaa. – Olen huomannut myös, että tätä ei voi tehdä siten, että välillä irrottautuu johonkin muuhun. – Paistaminen on myös tarkkaa työtä, sillä kirkkoleivät eivät saa jäädä höttöisiksi, mutta toisaalta ne eivät saa olla liian koviakaan. Kun leivän pohjaosat ovat nousseet tarpeeksi, Riepponen nostaa pellin pois uunista. Nämä pohjaosat laitan ensin haaleaan nostatusuuniin, jossa ne saavat olla jonkin aikaa, Riepponen kertoo ja sujauttaa ensimmäisen pellillisen alauuniin nousemaan. Kahdessa puisessa leimasimessa on kreikankielinen symboli, joka tarkoittaa: ”Jeesus Kristus voittaa”. Joskus leivänmurusia annetaan jopa linnuille, sillä kirkkoleivästä ei koskaan laiteta murustakaan roskiin, onnellisen oloinen leipuri toteaa. – Kansitaikina saa vähän kuivahtaa, jolloin leimasimen jälki tarttuu siihen paremmin. Tai jos pappi ei sitä tehnyt, arvostettu tehtävä annettiin papin vaimolle tai leskelle. Entisajan Kreikassa papit leipoivat itse kirkkoleivät Kirkkoleipiä on leivottu jo 300-luvulta lähtien samalla tavalla kuin Tauno Riepponen leipoo. Riepposen kasvoille leviää tyytyväinen hymy. Samassa keittiöön tulvahtaa tuore vehnäleivän tuoksu. SenioriTERVEYS 31. – Jokaisen leivän kansiosaan tulee leima. Seuraavaksi hän valelee pohjat vedellä ja aloittaa kansiosien leimaamisen. – Jos leipiä jää kirkossa palveluksen jälkeen, loput annetaan mukaan kotiin lähtijöille. Kaikesta näkee ja aistii, että kirkkoleipien valmistaminen vaatii leipurilta ammattitaidon lisäksi myös herkkyyttä, nöyryyttä ja palveluasennetta. Niihin täytyy tulla kevyt kullankeltainen pinta, mutta ne eivät saa paistua liian tummiksi, Riepponen toteaa ja hymyilee lempeästi. – Valmistan kahdenkokoisia alttarileipiä ja pienempiä niin kutsuttuja proskuna-leipiä, joita annetaan palveluksissa ihmisille, jotka haluavat mennä haudalle muistelemaan vainajia tai haluavat nauttia leivästä kotona ja tuntea sen välittämän siunauksen voiman, Riepponen kuvaa. Itse käyn ennen leipomista kappelissa hiljentymässä ja pyytämässä siunauksen työlleni, Riepponen toteaa. Riepponen on kaulinnut kaulintakoneessa taikinasta kaksi eripaksuista levyä
TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN Seksuaaliterveyskauppa AntiShopissa on 400 neliömetriä myymälätilaa ja yli 10 000 tuotetta. Monelle seksuaaliterveyskaupan asiakkaalle asiantuntijan neuvot ovatkin tarpeen: myymälätilaa on neljässä kerroksessa peräti 400 neliömetriä ja valikoimassa yli 10 000 tuotetta. Erja-Riitta Niskanen toimii seksuaaliterapeuttina KultainenSulka -yrityksessään Jyväskylässä. Tiskin takaa siististi pukeutunut nuori myyjä toivottaa tervetulleeksi ja kysyy, voiko hän palvella. AntiShopissa myydään apuvälineitä seksuaaliterveyden hoitoon ja ylläpitämiseen Ei mikään tavallinen seksikauppa AntiShopin ikkunoista tulvii valoa avaraan liikehuoneistoon. Seksuaaliterveys Yrittäjä Tapio Ruppa ja seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen ovat yhtä mieltä siitä, että seksuaalisuus on laaja asia, joka ulottuu lähes kaikille elämänalueille. 32 SenioriTERVEYS. Tapio Ruppa on työskennellyt AntiShopin yrittäjänä vuodesta 2002 lähtien
Alakerroksissa on tarjolla monipuolinen vaate- ja kenkävalikoima. Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskaselle AntiShop tuotevalikoimineen on tuttu: hän on asioinut liikkeessä usein työnsä puolesta jo 1990-luvulta lähtien. Seksuaaliterapeutti Niskanen työskentelee Kultainen Sulka -yrityksessään jyväskyläläisessä Carismakorttelissa. – Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen valottaa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä asioita vuoden 2014 Senioriterveys-lehdissä. – Nuorethan käyvät meillä kuin ruokakaupassa, mutta iäkkäämmille seksuaaliterveyteen liittyvät asiat eivät aina ole yhtä luontevia. Keskikerroksesta löytyy muun muassa penisrenkaita ja -pumppuja sekä keinovaginoita. Vuodesta 2012 saakka hän on toiminut alan yrittäjänä. Keskusteluapu kattaa kaikki elämänkaaren vaiheet. – Teemme tiivistä yhteistyötä lääketieteen ammattilaisten kanssa. Se tarkoittaa monenlaista läheisyyttä ja hellyyttä, joka on tärkeää läpi ihmiselämän, seksuaaliterapeutti Niskanen muistuttaa. Yrittäjä Tapio Ruppa kättelee tomerasti ja esittelee ylpeänä liikkeensä. Ylimmässä kerroksessa on kosteusvoiteita, hierontaöljyjä, lantionpohjan voimistamiseen tarkoitettuja harjoituspalloja ja vibraattoreita. Apuvälineitä kaikenlaisille aikuisille AntiShopin ovi käy tasaiseen tahtiin. – Minunkin ikäpolvelleni seksuaaliterveys on vielä vähän vieras ilmiö ja helposti ajatellaan, että ei ”seksikaupasta” voi löytyä mitään itselle sopivaa. Liikkeessä asioi monenlaista väkeä: yksinäisiä ja pariskuntia, miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Ensisilmäyksellä ei edes huomaa, että innoitus mukien, tikkareiden ja avaimenperien muotoiluun on haettu erotiikasta. Liikehuoneisto on jaoteltu selkeästi. JUTTUSARJA SEKSUAALISUUDESTA Tuotevalikoimaan kuuluu myös runsaasti erilaisia hierontaöljyjä ja liukuvoiteita. Seksuaalija parisuhdeneuvojan ja terapeutin työstä Niskasella on kymmenen vuoden kokemus. Niskanen on erikoistunut erityistason seksuaaliterapiaan. Monesti asiakkaat yllättyvät saadessaan tietoa siitä, miten monipuolisia keinoja seksuaaliterveyden edistämiseen löytyy, Tapio Ruppa pohtii. Hän on työskennellyt kehitysvammaisten hoitajana ja ohjaajana yli 30 vuoden ajan. – Seksuaaliterapeutin kanssa voi keskustella esimerkiksi seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, ikääntymiseen ja arkeen liittyvistä pulmista. Valtaosa KeskiSuomessa toimivista gynekologeista, uro- logeista ja seksologeista tuntee meidät ja ohjaa tänne hakemaan seksuaaliterveyden apuvälineitä, yrittäjä Tapio Ruppa kertoo. Juttusarjassa käsitellään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita ikäihmisten näkökulmasta. Seksuaaliterveyttä senioreille läpi vuoden Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen setvii seksielämän solmuja vuoden 2014 Senioriterveys-lehdissä. Erja-Riitta Niskanen on koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti NACS. Myymälässä on Suomen laajin seksuaaliterveystuoterepertuaari: yli 10 000 artikkelia, joita myydään sekä ihmisten huviksi että hyödyksi. M yymälän etuosassa on esillä hauskoja koriste-esineitä, makeisia ja lahjatavaraa ihan kuten missä tahansa sekatavarakaupassa. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti tilaajan tarpeisiin sopiviksi. Tällaisen seksuaaliterveyskaupan voisikin mieltää eräänlaiseksi apuvälinekaupaksi, ErjaRiitta Niskanen lisää. Henkilökuntamme kuitenkin auttaa mielellään jokaista asiakasta löytämään sopivan tuotteen. Niskasen toimenkuvaan kuuluvat erilaiset terapiapalvelut, neuvonta, keskusteluapu, koulutus ja konsultointi sekä työhyvinvoinnin ja työnohjauksen palvelut. SenioriTERVEYS 33
– Jos tällainen unohtuisi yöpöydälle, eivät vieraat varmasti heti tajuaisi, mikä se on, Erja-Riitta Niskanen naurahtaa veikeän näköinen, violetti vibraattori kädessään. – Seksuaalisuus on niin paljon muutakin kuin yhdyntää! Hipaisuja, kuiskauksia, lähellä olemista ja vaikka piristäviä tekstiviestejä, Erja-Riitta Niskanen lisää. –Seksualisuus vaikuttaa niin moneen elämänalueeseen: terveyteen, iloisuuteen, jaksamiseen ja parisuhteeseen. AntiShopin ajatusmaailman mukaan seksuaaliterveys on luonnollinen osa ihmisen hyvinvointia ja se edistää osaltaan myös yleisterveyttä. Seksuaalisuudessa on kyse tosi laajasta asiasta, Ruppa toteaa. Ei seksuaalisuus ole jotain, minkä voi irrottaa ihmisestä ja laittaa vierelle kulkemaan. Nykyään valtaosa liikkeen asiakkaista on naisia. AntiShop kehittääkin seksuaaliterveyskaupan valikoimaa yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.. Seksuaaliongelmien ratkaisemiseksi on nykyään paljon keinoja ja tuotteita. Aivot ovat suurin seksuaalinen elin, ja monesti voidaan tehdä vielä jotain vaikka tilanne vaikuttaisi epätoivoiselta, Niskanen muistuttaa. 34 SenioriTERVEYS AntiShopin tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa penispumppuja. Niistä saadaan koottua hyvä ja useimmiten toimiva paketti, jonka avulla voidaan saada pitkäkestoista hyötyä erektion saavuttamisessa Seksuaaliterveystuotteiden ulkonäöstä ei nykyään aina voi ensisilmäyksellä päätellä käyttötarkoitusta. Alkuun ajatus oli saada asiakaskunta tasapainoiseksi niin, että liikkeessä asioisi yhtä paljon naisia kuin miehiä. – Sytostaattihoidoissa käyville nämä ovat tärkeitä – ja meillä paljon edullisempia kuin vaikka sairaalassa, yrittäjä Ruppa kertoo. Tapio Ruppa kertoo, että AntiShopissa useimpien asiakkaiden toiveet voidaan täyttää ja kinkkisimpiinkin olosuhteisiin löytyy apuvälineitä. AntiShopin myydyin tuote on silikonipohjainen, maailman parhaaksi valittu liukuvoide, jota voidaan käyttää myös pienten ihovaurioiden hoitamiseen tai vaikka perusvoiteena. Seksuaaliterveys – Mehän olemme seksuaalisia olentoja koko ajan. Seksuaaliterveyden edelläkävijä Erotiikan MegaStore ja seksuaaliterveyskauppa AntiShop Jyväskylässä on kehittänyt liikettään nais- ja pariskuntaystävällisemmäksi 2000-luvun alusta lähtien. Joskus kuitenkin tulee vastaan tilanteita, joissa asiakkaan seksuaalinen kyky tai halu on kadonnut jäljettömiin. Tämän vuoksi hänen AntiShop-liikkeessään on tarjolla myös laaja valikoima seksikkäitä vaatteita ja muita virikkeitä. – Penisrenkaat ja -pumput sekä pintaverenkiertoa vilkastuttavat voiteet ovat ehkä kysytyimpiä tuotteita. Tapio Rupan mielestä kaikki, mikä lisää iloa ja nautintoa, tukee terveyttä. Yrittäjä Tapio Ruppa kertoo, että pumppuja on monenkokoisia ja -hintaisia. Nykyään seksuaaliterveysapuvälineet on pakattu pääosin neutraaleihin laatikoihin ja tuotteet ovat iloisen värisiä ja tyylikkään näköisiä. Monet asiakkaat ovat löytäneet AntiShopin lääkärin suosituksesta. – Lääkärin toimenkuvaanhan kuuluu pitää huolta myös ihmisen seksuaaliterveydestä, Erja-Riitta Niskanen muistuttaa. Myös piristystä ja hemmottelua Seksuaaliterveys on monipuolinen käsite. Apuvälineitä erilaisiin tarpeisiin Ikäihmiset etsivät AntiShopista paitsi virikkeitä makuuhuoneisiin, myös erilaisia apuvälineitä esimerkiksi mieskunnon ylläpitämiseen. AntiShopissa vierailee myös paljon ikäihmisiä, ja liikkeestä haetaan apuvälineitä myös lääkärin kirjoittamalla maksusitoumuksella. Mahdottomalta tuntunut tavoite on saavutettu ja on menty jopa sen yli. – Silloin kannattaa kääntyä seksuaaliterapeutin puoleen. Liikkeessä myydään esimerkiksi virtsaputken laajentamiseen sopivia dilatointisauvoja. Pakettien kylkiä koristivat viettelevät, alastomat naiset ja tuotteiden muotoilussa jäljiteltiin realismia. ja ylläpitämisessä, Tapio Ruppa kertoo. Tapio Ruppa muistelee, että vielä 1990-luvulla seksuaaliterveystuotteita myytiin melko härskillä kuvastolla. Lisäksi erilaisia sauvoja ja vibraattoreita myydään runsaasti
A lkoholin kulutus on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisen 50 vuoden aikana. Vaikka määrä on eurooppalaista kes- kitasoa, suomalaisten alkoholihaitat ovat suuremmat kuin muualla Euroopassa. Seniori-ikäisten naisten juominen lisääntynyt Alkoholin terveysriskit lisääntyvät iän myötä Alkoholi on salakavala kaveri, joka vaanii myös ikäihmisiä. Meillä juodaan vuositasolla absoluuttista alkoholia kymmenen litraa asukasta kohti. Alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt etenkin yli 65-vuotiaiden naisten keskuudessa. Ikääntyvä keho ei kuitenkaan kestä alkoholia samalla tavalla kuin nuorempana. – Meillä reipas humalahakuinen juominen on hyväksyttävää, mikä aiheuttaa erinäisiä terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, toteaa Hel- SenioriTERVEYS 35. Terveys Ikääntyvien naisten alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosien aikana
päivässä. – Pahimmillaan suurkulutus voi näkyä jo vuodessa parissa. Eläkkeelle siirryttyään heidän juomisensa ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin seniorit juovat samaan tahtiin kuin keski-ikäisetkin. Heillä riskirajoina on seitsemän annosta viikossa, kaksi annosta kerrallaan ja yksi annos päivässä. Arviolta noin kolmasosa yli 65-vuotiaista alkoholiriippuvaisista on alkoholisoitunut vasta keski-iän jälkeen. Jo pelkästään sisäelimet muuttuvat iän myöten siten, että alkoholin käyttö ilman seuraamuksia ei ole enää mahdollista samalla tavalla kuin nuorempana, Alho muistuttaa. Ikäihmisillä alkoholin terveyshaitat ilmenevät muun muassa sydänongelmina, rytmihäiriöinä, sydämen laajentumisena ja muistisairauksina. – Mitä enemmän juodaan, sitä enemmän siitä aiheutuu myös terveydellisiä riskejä ja suoranaisia ongelmia. – Alkoholi ja maksa ovat myös sikäli vaarallinen yhdistelmä, että alkoholihaitat eivät välttämättä näy edes maksakokeissa. Suomalaisten miesten alkoholinkäyttö on edelleen runsasta. Pitkäaikaisen käytön seurauksena riskinä on myös saada rasvamaksa ja lopulta maksakirroosi. – Tosiasia kun on, että joka tapauksessa aikuisista miehistä jopa 25 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä, Alho toteaa. Ikääntyvien miesten kohdalla alkoholin kulutuksessa ei ole viime aikoina tapahtunut merkittäviä muutoksia puoleen eikä toiseen. – Kyse on suurista ikäluokista, joilla on ollut toimeentuloa ja jotka ovat tottuneet käyttämään suhteellisen paljon alkoholia. Jopa 25 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä. Seniori-ikäisten alkoholin riskikäyttö on sikälikin huolestuttavaa, että ikäihmisten keho ei kestä alkoholia enää samaan tyyliin kuin työikäisten elimistö. Naisten kohdalla ongelmasta eroon pääseminen tuntuu myös olevan hyvin vaikeaa, sillä siihen liittyy paljon häpeää ja salailua. – On tietenkin selvää, että mitä enemmän juodaan, sitä enemmän siitä aiheutuu myös terveydellisiä riskejä ja suoranaisia ongelmia. – On huomioitava, että yli 65-vuotiailla riskikulutuksen rajat ovat huomattavasti alhaisempia. – Maksakirroosikuolleisuus on lisääntynyt erityisesti ikääntyvillä naisilla, mikä kertoo tilanteesta, Alho toteaa. Aiemmin naisten keskuudessa oli täysraittiutta, mutta täysin raittiiden naisten osuus on pudonnut kymmenessä vuodesta 20 prosentista kymmeneen prosenttiin, Alho selvittää. Alkoholinkäytön riskirajoina pidetään työssä käyvillä miehillä 24 annosta viikossa, maksimissaan seitsemän annosta kerrallaan ja kolme annosta – Uusimpien tutkimusten mukaan jäljellä olevat maksasolut voivat ottaa toimintoja vielä haltuunsa jopa kirroosiasteella. – Se on hyvin yksilöllistä. Raitistuminen sulattaa rasvamaksan Hyviä uutisia on kuitenkin se, että jos alkoholin käytön pystyy lopettamaan tai ainakin merkittävästi sitä vähentämään, maksa ei ole lopullisesti sökö.. Riskirajat laskevat iän myötä Maksa on siitä petollinen elin, että se ei oireile, ennen kuin tilanne on kehittynyt jo hyvin vakavaksi. Terveys singin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho. Siihen vaikuttavat tietysti kaikki muutkin riskitekijät, sairaudet ja lääkkeet eli yksilön kokonaisterveydentila, Alho vastaa. Ikä kasvattaa alkoholiriskejä Suurimpina syinä ikäihmisten alkoholiongelmiin pidetään yksinäisyyttä, elämän merkityksettömyyttä sekä lisääntynyttä varallisuutta ja vapaa-aikaa. – Alkoholin riskikäytön suhteen tämä kehitys näyttää koskevan etenkin yli 65-vuotiaita naisia. Etenkin naisten kohdalla alkoholin aiheuttamat haitat voivat syntyä suhteellisen nopeastikin. 36 SenioriTERVEYS – Ei tunnuta osaavan ottaa huomioon, että ikää kun karttuu, alkoholin haitat korostuvat merkittävästi. Merkille pantavaa suomalaisten alkoholinkäytössä on se, että ikäihmiset juovat enemmän kuin aiemmin. Miten kauan alkoholia on sitten pitänyt käyttää riskirajoilla, että se alkaa näkyä senioriikäisen terveydessä. Osa kohtuukäyttäjistä on siirtynyt riskikäyttäjiksi. Tämä tosin vaatii alkoholista kokonaan luopumista. Naisilla vastaavat luvut ovat 16, viisi ja kaksi. Tätä moni seniori-ikäinen ei ole osannut ottaa huomioon, Alho painottaa. Jokaisen tulisi oppia tunnistamaan omat rajansa jo hyvissä ajoin. Ja jos maksa-arvot ovat kohollaan, silloin ollaan jo vakavassa tilanteessa
– On tutkimuksellista näyttöä, että kyseiset keinot ovat olleet ainoita tehokkaita tapoja, kun puhutaan alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisestä, Alho vastaa. Se löytyy alkoholiohjelman internetsivuilta. Näiden lisäksi selvitetään alkoholin käytön syitä sekä alkoholin käyttöön liittyviä oireita ja tilanteita. Alkoholin kulutus on kuitenkin lisääntynyt, joten onko toimista ollut mitään vastaavaa hyötyä. Tämä tosin vaatii alkoholista kokonaan luopumista, Alho sanoo. Siinä missä meillä saa tänä päivänä alkoholia lähes jokaisesta kioskista, ruokakaupasta ja marketista, Ruotsissa alkoholin saatavuus on rajatumpaa. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI SenioriTERVEYS 37. Uusimpien tutkimusten mukaan jäljellä olevat maksasolut voivat ottaa toimintoja vielä haltuunsa jopa kirroosiasteella. – Alkoholinkäytön lopettamisesta on tosin merkittävää hyötyä muutoinkin kuin silloin, kun kamppaillaan jo vakavien terveysongelmien, kuten maksakirroosin kanssa. – On myös äärimmäisen tärkeää, että alkoholin tilalle elämään tulee jotakin muuta, joka voi olla mitä tahansa, mikä tuntuu mielekkäältä. Meidän humalahakuinen viikonloppujuominen takaa sen, että meillä on eurooppalaisittain enemmän maksakirroosia, alkoholimyrkytyksiä tai haimatulehduksia. Alkoholiriippuvuuden ja alkoholismin hoidossa käytetään ikäihmisten kohdalla samanlaisia menetelmiä kuin työikäisten ja muunkin ikäisten kohdalla. Se on suunnattu sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle, diakoniatyöhön sekä järjestötoimijoille. Homma ei toimi niin, että päättää lopettaa alkoholin käytön ja istuu sohvalla pyörittelemässä sormia. – Rasvamaksa sulaa, jos lopettaa liiallisen alkoholinkäytön. Ruotsissa on Suomea tiukempi alkoholipolitiikka. Välillä lasketaan veroja ja sitten taas kiristetään. Alkoholimittarin tueksi on laadittu käsikirja, joka sisältää voimavaramittarin. – Alkoholipoliittiset päätökset tulisi tehdä ennen kaikkea terveyspoliittisina päätöksinä eikä esimerkiksi talouspolitiikan sanelemina. Horjuvaa alkoholipolitiikkaa Suomen alkoholipolitiikka horjuu Alhon mukaan laidasta laitaan. – Alkoholipoliittiset päätökset tulisi tehdä ennen kaikkea terveyspoliittisina päätöksinä eikä esimerkiksi talouspolitiikan sanelemina. Voimavaramittaria suositellaan käytettäväksi yhdessä alkoholimittarin kanssa. Välillä vapautetaan myyntiä ja sitten taas kiristetään. Alkoholimittarin kysymysten laatiminen perustui AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -testiin, Otetaan selvää! -oppaaseen (STM 2006), kansallisiin suorituksiin ikääntyvien päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (STM 2008) sekä Nuorten päihdemittariin. Olemmeko me yhtään fiksumpia tässä asiassa. Yli 65-vuotiaiden Alkoholimittari Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksi ottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen on kehitetty työväline, joka kulkee nimellä Yli 65-vuotiaiden Alkoholimittari. Alkoholiin liittyvä väkivalta on myös valitettavasti vielä osa meidän yhteiskuntaamme, vastaa Hannu Alho. – Yhteiskunta ja terveydenhuolto tarjoavat tehokkaita hoitomuotoja, mutta kaikki lähtee tietenkin siitä, että alkoholiriippuvainen myöntää ongelmansa ja haluaa siihen apua, Alho toteaa. Mittarin tarkemmat tulkinta- ja toimintaohjeet sekä aiheeseen liittyvä tutkimustieto löytyvät kysymysten ohesta. Alkoholimittarissa kysytään alkoholin käytön tiheyttä ja määrää, alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöä sekä mahdollista alkoholiriippuvuutta. Siinä missä meillä vuosittainen kokonaiskulutus on kymmenen litraa absoluuttista alkoholia per asukas, Ruotsissa vastaava määrä on seitsemän litraa. Sen laatimiseen ovat osallistuneet Joensuun kaupungin Ikäneuvola Ruori, Kuopion kaupunki, Itä-Savon sairaanhoitopiiri sekä ItäSuomen aluehallintovirasto. – Väestötasolla rajoitukset ja verotus ovat tehokkaita keinoja, mutta yksilötasolla alkoho- lin ongelmakäyttö vaatii asioiden laajempaa selvittämistä ja muita tukitoimia. Kohtuus kaikessa. Lasillinen viiniä silloin tällöin juhlistaa arkea, mutta ikäihmisten keho ei kestä alkoholia enää samalla tavalla kuin nuorempana. Alkoholimittarilla ei arvioida pelkästään ikäihmisen alkoholin käyttöä, vaan se antaa samalla työntekijälle ohjeita asiakasneuvontaan ja palveluohjaukseen. Ruotsalaiset eivät viinarallaa Tallinnaan Suomalaisessa yhteiskunnassa on yritetty jo pitkään hillitä ja hoitaa alkoholista aiheutuvia ongelmia valistuksen lisäksi säätelemällä alkoholin hintaa, saatavuutta ja verotusta. Tilanne olisi varmasti eri, jos päätöksen teossa vedottaisiin puhtaasti faktoihin eli siihen, että mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä enemmän on terveysongelmia, Alho toteaa. Käsikirjassa kuvataan mittareiden kehittämisen lähtökohtia ja prosessia sekä mittareiden käytettävyyttä. Alkoholimittari on ensimmäinen valtakunnallinen ohjeistus ikäihmisten kanssa työskenteleville alkoholin käytöstä kysymiseen, arviointiin ja neuvontaan. – Hiukan, mutta aika vähän. – Kyllä Ruotsistakin voisi päästä Tallinnaan hakemaan viinaa, mutta jostakin syystä viinaralli tapahtuu vain Suomesta käsin, Alho kommentoi. Entäpä sitten se surullisen kuuluisa suomalaisten viinapää
Tämä on usein dementiasairauksista kärsivien vaiva, mutta syy ja parannuskeino voisivat löytyä. – Verenvuoto ikenistä, arkuus, kipu ja kuiva suu näkyi monella. Niiden pesussa auttaisivat tarvittaessa Nummelan Kaarikeskuksen hoitajat. Terveys Unto Jauhiaisella on omat hampaat. – Jos suussa on kivun tunnetta, syöminen vaikeutuu. Vihdissä kehitettiin ikäihmisten Suunhoitokortti avuksi hammasterveyteen. Suuhun katsomalla selvisi monta vaivaa: punoitus kertoi tulehduksesta, suusammaksen saattoi nähdä, verenvuoto, ilmeet, eleet ja ruokailun sujuminen kertoivat nekin paljon. 38 SenioriTERVEYS – Epäilin, että kaikki ei ole meillä kunnossa, joten aloitimme yhdessä Jatan kanssa projektin. V ihdin Nummelassa sijaitsevassa vanhusten palvelutalo Kaarikeskuksessa työskennellyt osastonhoitaja, erityisasiantuntija Maija Havutie rupesi omilla käynneillään suuhygienisti Jatta Pitkäsen luona miettimään, onko oman suun ja Kaarikeskuksen asukkaiden suun hoito kunnossa. Hampaiden ja suun hoito sairauksien ennaltaehkäisyä kaikenikäisille Avuksi suunhoitokortti Suun hyvä kunto ja hoito ovat tärkeitä monien sairauksien ennaltaehkäisyssä. Vuotavat ikenet, kipu ja kuiva suu Lähihoitaja Petra Seppälä oli yksi heistä, jotka huomasivat puutteita Kaarikeskuksen asukkaiden suun hoidossa. Hän luennoi hoitajillemme sekä asukkaille, pian eläkkeelle jäävä Maija Havutie kertoo. Seuraavaksi Havutie huolehti siitä, että asukastietojärjestelmään lisättiin suun hoito -kohta ja kaikki omat hoitajat tekivät asukkailleen hoitosuunnitelman
SenioriTERVEYS 39. suunhoitokorttiin. – Se, että hampaat ovat kunnossa, vaikuttaa ruuan pureskelemiseen. Pysäytetään tulehdukset Kaarikeskuksessa asukkaiden suuterveystilanne ja hoitotottumukset ja -tavat kirjattiin Pitkäsen ja Havutien kehittämään nen kuntoon on Jatta Pitkäsen mukaan tärkeää koko kehon terveyden kannalta. Silloin pystytään välttämään ummetusta. Hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen ei ole aikaavievää, ja vuotavat, tulehtuneet ikenet saadaan pian säännöllisillä pesuilla kuntoon. Myös verenmyrkytykset ovat mahdollisia suusta peräisin olevista bakteereista. – Verenkierron välityksellä bakteerit kulkevat elimistössä, ja jos suussa on tulehdus, se voi vaikuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja reumaan. – Ajattelin, että kun itse hoidan hampaitani, miltä minusta tuntuisi, jollen saisi niitä hoidettua, nuori hoitaja Petra Seppälä pohtii. Kun saadaan hienonnettua ruoka hyvin, se vaikuttaa ruuansulatuselimistön toimintaan. Osa kuolemista olisi estettävissä hyvällä suuhygienialla. helposti suuhun katsomalla, Petra Seppälä vakuuttaa. Jo aiemmin vanhetessa saattaa tulla ongelmia syömisen kanssa, ja sekin voi johtua suu terveydestä. Suun tulehdusten hoitami- Moni vaiva lähtee suusta Ikääntyvillä ihmisillä on todettu kuolemaan johtavia keuhkokuumeita. Nummelan Kaarikeskuksen lähihoitaja Petra Seppälä pesee mielellään proteesit niiltä asiakkailta, jotka eivät siihen itse kykene – se ei vie aikaa kuin pari minuuttia. Mikäli vaivoja tai vaikeuksia omassa suunhoidossa ilmeni, hoitajien oli kirjaamisen jälkeen helppo huolehtia asukkaista paremmin. –Jos suussa on tulehdus, se voi vaikuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja reumaan
Vatsavaivatkin saattavat olla seurausta huonosta suuhygieniasta. Saadaan paremmin vitamiineja, ja sitä kautta koko elimistö voi paremmin, Jatta Pitkänen luettelee. Myös parodontologiset sairaudet lisääntyvät. Ennen iltahampaanpesua puhdistetaan hammasvälit hammaslankaa, -tikkua Hammasvälien puhdistamiseen saa apteekista kätevää hammasväliharjaa. Hoitamaton suu vaikuttaa perussairauksiin. Terveys Proteesien pesemiseen käytetään omaa harjaa. Puhdistus on aikuisilla tarpeen jopa useasti vuodessa. – Jos sylkeä ei tule tarpeeksi, suu kuivuu ja reikiintyminen lisääntyy. Kun suu on raikas, eikä siinä ole haavaumia, ruokakin maistuu paremmalta ja pystytään syömään monipuolisemmin. Kaksipäinen proteesiharja puhdistaa helposti väleihin kertyvät ruuanpalaset. Säännöllisesti hammaslääkäriin Suutaan ei saisi myöskään päästää kuivumaan, vaikka monista lääkkeistä on sellaisia seurausvaikutuksia. Jos proteesia ei irroteta ja pestä päivittäin, se tummuu. Se on paljon helppokäyttöisempi kuin hammaslanka. Välit pitäisi puhdistaa ennen pesua, jolloin hammastahnan fluori pääsee vaikuttamaan myös väleihin. Hampaat menettävät kiinnityksensä ja putoavat pois. Ikenien kiinnityskudossairaus parodontiitti on yleinen vanhuksilla. – Proteesien puhdistustableteilla veteen sekoitettuna on puhdistettava proteesit kerran viikossa, lähihoitaja Petra Seppälä tietää.. Suuhygienisti voi poistaa hammaskiven ja ikenen alla olevan, pehmeän peitteen, biofilmin, jotta siinä olevat bakteerit eivät pääsisi kulkeutumaan verenkierron mukana muualle elimistöön. Parodontologiset sairaudet voi huomata vain hammashoidon ammattilainen, joten siksi suunnil- 40 SenioriTERVEYS leen vuosittaista hammaslääkärikäyntiä ei saisi unohtaa. Välitkin puhdistettava Omaan tai hoitajan tekemään, säännöllisen hammashoitoon kuuluu hampaiden harjaus mieluiten sähköharjalla kaksi kertaa päivässä kolme minuuttia. Diabetes ei välttämättä pysy tasapainossa, reumassa tulehdusarvot saattavat ientulehduksen takia antaa vääristyneitä tuloksia ja verenmyrkytykset voivat johtaa kuolemaan. Mikäli käytössä on proteesit, myös niiden sopivuuden näkee hammaslääkäri. – Ientaskujen mittaus on myös ensiarvoisen tärkeää paradoniitin tutkimiseksi, Jatta Pitkänen kertoo
Hoitajilla vastuu tai hammasväliharjaa käyttäen. Silloinkin, kun vanhus on dementoitunut ja niinkin henkilökohtainen asia kuin oma suu on vaikea avata, hoitohen- kilökunnan tulee huolehtia myös suusta: – Jos harjauksesta ei tule mitään, niin ainakin suun pyyhkiminen tufferilla Corsodylgeelillä on minimi. Ruokailujen jälkeen huuhdellaan tai harjataan tarpeen mukaan. – Säännölliset tarkastukset hammaslääkärissä ja röntgenkuvaukset vastaanotolla ovat tarpeen, Jatta Pitkänen neuvoo. Silloin hammastahan fluori pääsee myös puhtaisiin väleihin. Yöksi proteesit otetaan pois suusta, jotta limakalvot tuulettuvat. Säilytyspaikkana ei ole perinteinen vesi, vaan kuiva ilma. Lisäksi Jatta Pitkänen suosittaa ottamaan ruokailujen jälkeen happohyökkäyksen ehkäisemiseksi ksylitolipurkan tai -pastillin. Joskus fluoripurskuttelu on tarpeen reikiintymisen ennaltaehkäisyyn tai klorheksidiini suun ientulehdukseen, Jatta Pitkänen sanoo. Niitä pitää hoitaa erityisen huolella samalla tavalla kuin omia hampaita, mutta välien puhdistus korostuu erityisesti. Suunhoitoasiat on kirjattu jo kolmeen kohtaan vanhuspalvelulakia. Samoin sylki huuhtelee limakalvoja. – Suuvesiä käytetään yksilöllisesti hammashoitohenkilökunnan ohjeiden mukaan. 70-vuotias Unto Jauhiainen harjaa hampaansa itse synnynnäisestä vammastaan ja jäykistä käsistään huolimatta. Silloin, kun proteesi on oikeankokoinen, sen käyttäminen on helppoa ja kivutonta. Hammaslääkäri tai suuhygienistikään eivät voi tehdä paljon, jos hampaiden ja suun hoito ei ole osa päivittäisestä hygieniasta huolehtimista, Jatta Pitkänen huomauttaa. SenioriTERVEYS 41. Poretablettien, kuten Corega, käyttöä suositellaan säännöllisesti ainakin kaksi kertaa viikossa, Jatta Pitkänen kertoo. Sähköpyörätuolilla pääsee pesualtaan viereen. – Proteesit- ja osaproteesit pestään proteesiharjaa käyttäen nestemäisellä saippualla tai proteesihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Ne ovat leukaluuhun ruuvattuja ruuveja, joiden varaan rakennetaan proteettinen kruunu eli hammas. Näin bakteerit proteesin pinnalta kuivuvat ja kuolevat. Harjaus ja huuhtelu proteeseille Tekohampaat pitää puhdistaa päivittäin yhtä lailla niin kuin omat hampaat. TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA Lähihoitaja Petra Seppälä (vas.) käyttää Kaarikeskuksessa sen entisen hoitajan ja erityisasiantuntijan, Maija Havutien, suuhygienisti Jatta Pitkäsen kanssa kehittämää suunhoitokorttia. Sen mukaan vanhusten hoitolaitosten pitää huolehtia päivittäisistä hampaiden puhdistuksista ja säännöllisistä tarkastuksista. Yhä useamman suussa on nykyään implantteja eli keinojuuria
Mykiön samentumista kutsutaan kaihiksi. Jos mykiö samentuu, silmänpohjaan taittuva kuva hämärtyy ja näkö heikkenee. Kaihin kehittymisen syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta jotkut silmäsairaudet, -vammat tai yleissairaudet altistavat kaihin kehittymiselle tai jouduttavat sen kasvua. 42 SenioriTERVEYS. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA JA MARJO-KAISU NIINIKOSKI I kääntyminen alkaa vaikuttaa silmiin ja näkökykyyn jo nelikymppisenä. Rappeutuneen verkkokalvon toiminta ei palaudu ennalleen millään hoidolla. Verkkokalvon ikärappeumaa on kahta tyyppiä, kuivaa ja kosteaa. Leikkauksessa samentunut mykiö korvataan pienellä muovisella tekomykiöllä. Perusteltu suositus 45 ikävuoden jälkeen on käydä silmälääkärissä viiden vuoden välein, vaikka ei olisikaan riskitekijöitä. Näön kohteiden muodot voivat myös vääristyä näkökentän keskialueella. Silloin kaihileikkaus on tarpeellinen. Kummankaan tyyppinen ikärappeuma ei välttämättä sokeuta silmää, mutta voi johtaa vaikeaankin heikkonäköisyyteen, Leivo sanoo. Aikaisemmin kostean rappeuman etenemistä voitiin jarruttaa noin joka neljännessä tapauksessa laserhoidolla. Terve silmä taittaa valoa kirkkaasti, jolloin katseen kohde heijastuu terävänä kuvana silmänpohjaan. Valonsäteet kul- kevat silmän linssin eli mykiön kautta. – Kaihin tihentyessä näön hämärrys alkaa alentaa elämänlaatua ja rajoittaa selviytymistä. Ikänäkö on luonnollinen ilmiö, johon paras apu on silmälasien hankkiminen. 60 ikävuodesta eteenpäin tulisi käydä silmälääkärin luona vähintään kolmen vuoden välein ja yli 65-vuotiaana kerran vuodessa. Kaihileikkauksen jälkeen silmänpohjaan taittuu jälleen terävä ja selkeä kuva katseen kohteesta. Kuivan rappeuman etenemistä voidaan jossakin määrin jarruttaa lääkehoidolla. Ikäihmiset saattavat kärsiä myös diabeteksesta aiheutuvasta diabeettisesta retinopatiasta. Se on nopea ja turvallinen toimenpide, joka tehdään yleensä paikallispuudutuksessa, toteaa silmäkirurgi, silmätautien erikoislääkäri Tiina Leivo Terveystalosta. Tavallisimmat ikään liittyvät silmäsairaudet ovat kaihi, glaukooma ja verkkokalvon ikärappeuma. Kostea tyyppi kehittyy suhteellisen nopeasti ja alentaa tarkkuutta enemmän kuin kuiva. – Niistä kostea on vakavampi. Uudet silmän sisälle toistetusti pistettävät rappeumanestolääkkeet tehoavat valtaosaan rappeumatapauksia. Iän myötä sen solut usein rappeutuvat, jolloin silmä ei enää näe terävästi. Verkkokalvon ikärappeuma Verkkokalvon silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu verkkokalvon keskiosaan, joka aistii pieniä yksityiskohtia ja värejä. Terveys Ikä vaikuttaa näkökykyyn Hoida silmäsi ajoissa! Ikä vaikuttaa silmien terveyteen. Ikä tuo kuitenkin mukanaan myös silmäsairauksia, jotka vaativat hoitoa. Hoito tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin se annetaan
Silmäsairauden kehittymisessä tärkeintä on havaita se ajoissa. Pienetkin ongelmat hyvä hoitaa Ikänäkö alkaa useimmiten vaivata viimeistään nelikymppisenä. 60 ikävuodesta eteen- päin tulisi käydä silmälääkärin luona vähintään kolmen vuoden välein ja yli 65-vuotiaana kerran vuodessa. Leivo muistuttaa, että glaukooma on siitä petollinen silmäsairaus, että se vaurioittaa näköhermoa hitaasti ja huomaamattomasti ilman kipuja tai muita oireita. Jos näkökenttään ilmaantuu yhtäkkiä jokin häiriö, kannattaakin ottaa nopeasti yhteyttä alan ammattilaiseen, Liukkonen muistuttaa. – Kaihin tihentyessä näön hämärrys alkaa alentaa elämänlaatua ja rajoittaa selviytymistä. Kuivasilmäisyys on hyvin yleinen silmäoire. Naiset ovat olleet perinteisesti miehiä hanakampia hoitamaan terveyttään myös silmiensä osalta. SenioriTERVEYS 43. Salakavalat silmäsairaudet Ikä tuo useimmille ihmisille jonkinlaisia silmävaivoja. – Silmälääkärin vastaanotolla pystytään havaitsemaan kaikki mahdolliset silmäsairaudet jo hyvissä ajoin, mikä on tärkeää sairauksien hoidon kannalta, silmäkirurgi Tiina Leivo lisää. Muita riskitekijöitä ovat ikääntyminen, taudin esiintyminen lähisuvussa, silmän linssin hilseily, likinäköisyys ja vakavat silmävammat. – Glaukooman riski kasvaa 45 ikävuoden jälkeen. Glaukooman ainoa hoitotapa on laskea silmänpainetta tipoilla – huonoimmassa tapauksessa myös leikkauksella tai laserhoidolla. Silmälääkäri kertoo tämän jälkeen tarvittavan seurantavälin, Liukkonen kertoo. Glaukooman oireena on näkökentän kaventuminen, jolloin tauti on jo yleensä edennyt pitkälle. Harmaakaihissa näöntarkkuus heikkenee ja värit haalistuvat hitaasti, toteaa silmäkirurgi Janne Liukkonen Silmäaseman Silmäsairaalasta. – Silmien punoitus, roskan tunne, rähmintä ja vetistäminen voivat kertoa silmätulehduksesta, joka vaatii silmälääkärin hoitoa. Glaukooma vaurioittaa näköhermoa hitaasti ja huomaamattomasti ilman kipuja tai muita oireita. Merkkinä on silmänpaineen kohoaminen. – Optikkokin voi lähettää asiakkaan silmälääkärille, jos siihen on tarvetta. Glaukooma on näköhermon sairaus Glaukoomasta käytettiin aiemmin nimiä viherkaihi tai silmänpainetauti. Silloin kaihileikkaus on tarpeellinen. Glaukooma todetaan silmälääkärin tekemässä silmänpohjan tutkimuksessa. – Perusteltu suositus 45 ikävuoden jälkeen on käydä silmälääkärissä viiden vuoden välein, vaikka ei olisikaan riskitekijöitä. Nyt sukupuolten välinen ero on kuitenkin kuroutumassa umpeen. Ikä vie silmälääkärille Nyrkkisääntönä on, että optikko hoitaa terveitä silmiä, kun taas silmälääkärin vastaanotto on oikea osoite silloin, jos silmissä on ongelmia. Tuhoutunutta hermokudosta ei saa hoidoilla kuitenkaan enää takaisin. – Esimerkiksi varjo näkökentässä voi viitata verkkokalvon irtaumaan; ja ilman leikkaushoitoa silmä yleensä sokeutuu nopeasti. – Optikko on näön ammattilainen, joka muun muassa tutkii näkötarkkuuden sekä sovittaa silmälaseja ja piilolinssejä. Yli puolet suomalaista käyttää silmälaseja tai piilolinssejä. Esimerkiksi juuri glaukooma voi aiheuttaa puutoksia näkökentän reunaosaan, mutta sitä ei huomaa itse. Silmälääkärillä puolestaan on lääketieteellinen koulutus eli hän keskittyy silmäsairauksien hoitamiseen, Valtonen linjaa. – Jos silmissä tuntuu hiekan tunnetta, kutinaa tai valonarkuutta, tai ne punoittavat, vuotavat tai väsyvät helposti, kannattaa hakea oireisiin apua, kehottaa optikko Marko Valtonen Turun Silmäasemalta. Esimerkiksi meillä optikot ja silmälääkärit työskentelevät saman katon alla, joten konsultaation saa helposti. Toisinaan silmistä johtuvat vaivat heijastuvat päänsärkyinä tai niskakipuina eikä niitä aina osaa yhdistää silmiin. Sen merkittävin riskitekijä on kohonnut silmänpaine, Leivo kuvaa. Kuivasilmäisyyttä esiintyy kaikenikäisillä – useimmiten kuitenkin keskiiän ylittäneillä. – Osa silmäsairauksista on alussa niin salakavalia, ettei niiden oireita edes huomaa itse. – Ensimmäisiä lukulaseja hankittaessa kannattaa samalla tarkastuttaa silmät sairauksien varalta, sillä monet silmäsairaudet lisääntyvät iän myötä. – Miehet ovat itsenäisesti ottaneet vastuun silmiensä terveydestä - tai enää ei ainakaan tunnusteta, että vastaanotolle on tultu vaimon patistamana, silmäkirurgi Janne Liukkonen toteaa. – Näköhermo välittää näköviestejä aivoihin, joten sen vaurioituminen voi johtaa jopa sokeuteen eli näön menetykseen. Näön huonontuessa tarvitaan silmälaseja. Oireet saattavat myös olla merkki isommasta ongelmasta. Lievissä tapauksissa silmien säännöllinen kostutus silmätipoilla saattaa tuoda helpotusta kuivuuteen
Virtsankarkailu eli inkontinenssi on erittäin kiusallinen vaiva, joka on paljon yleisempi kuin luullaan. Leivo painottaakin, että mitä aikaisemmassa vaiheessa silmän ongelmat havaitaan ja niihin puututaan, sitä paremmin se saadaan pysäytettyä ja hoidettua. Lisätietoja (09) 8709 855 Kalliotie 2, 04360 Tuusula 44 SenioriTERVEYS. Silloin ei kannata jäädä odottelemaan, silmäkirurgi Tiina Leivo muistuttaa. KÄRSITKÖ VIRTSANKARKAILUSTA. – Sitten on valitettavasti myös senioreita, joiden kehittyvät silmäsairaudet saattavat jäädä kokonaan huomaamatta. Verkkokalvon sairaus voi hoitamattomana johtaa vakavaan näön heikkenemiseen. Ikäihmisten kohdalla silmäjumpasta ei Leivon mukaan sen sijaan ole mitään hyötyä. Diabetes lisää silmän verkkokalvon sairastumisriskiä Diabetekseen sisältyy suurentunut riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan eli silmän verkkokalvon sairauteen. – Ravinnosta etenkin vihreillä kasviksilla on suotuisia vaikutuksia silmäterveyteen. Suomessa on arviolta 500 000 diabeetikkoa. Jokaisen diabeetikon onkin syytä tarkistuttaa silmänpohjiensa tilanne säännöllisesti. Tämä ei kuitenkaan liity ikääntymisen tuomiin silmävaivoihin, Leivo lisää. Yleisen terveydentilan ylläpitäminen ennaltaehkäisee myös silmäongelmien syntymistä. – Tilanne on samalla tavalla jakaantunut kuin muidenkin sairauksien kohdalla. Terveys Terveelliset elämäntavat tukevat silmien terveyttä Yleiset sairaudet, kuten hoitamaton verenpainetauti ja verisuonten ahtaumasairaudet, vaikuttavat negatiivisesti silmien terveyteen. Jos silmänpohjaan kehittyy diabeettinen retinopatia, ensimmäinen toimenpide on usein silmänpohjan laserhoito. Kuvateksti Oli virtsanpidätyskykysi heikkenemiseen syynä mikä tahansa, siihen on mahdollista saada apua uudesta INKONTIN -valmisteesta, jonka patentoidut vaikuttavat aineet sopivat sekä naisille että miehille! Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Etenkin tupakointi ja korkea verenpaine nostattavat silmäsairauksien riskiä, toteaa silmäkirurgi, silmätautien erikoislääkäri Tiina Leivo. – Terveelliset elämäntavat ovat tässäkin asiassa tärkeässä roolissa. Tärkein hoito kaikissa diabeettisen retinopatian vaiheissa on hyvä diabeteksen hoitotasapaino. Diabeteksen verkkokalvosairaudessa tärkein syy on liian suuri veren sokeripitoisuus. Tupakointi, kohonnut verenpaine ja ylipaino lisäävät diabeteksessa vaaraa sairastua verkkokalvosairauteen. Millainen suomalaisten ikäihmisten silmien terveydentila sitten on tällä hetkellä. On ikävää, että meillä tavataan esimerkiksi hoivakodeissa vanhuksia, joiden silmäsairaus on saattanut kehittyä jo hyvinkin pitkälle. – Silmälääkäriin on syytä mennä aina, jos huomaa näössä jotakin poikkeavaa tai silmässä on kipua tai viivat vääristyvät. – Siitä voidaan saada apu enemmänkin tietyntyyppisissä karsastusongelmissa, joissa silmäjumpan avulla harjoitetaan silmälihaksia. On suuri joukko ikäihmisiä, jotka pystyvät pitämään itsestään huolta ja käyvät säännöllisesti silmälääkärissä, Leivo vastaa. Joka toisella tyypin 1 diabeetikolla arvioidaan olevan diabeettista retinopatiaa vähintään lieväasteisena. Liian suuri sokerimäärä vaikuttaa verisuonten valkuaisaineisiin ja saa pienet suonet vuotamaan verkkokalvolle. Mustikoistakin on puhuttu, mutta siitä ei ole tarkempaa näyttöä. Tyypin 2 diabeetikoista joka neljännellä on diabeettisen retinopatian muutoksia. Lisäksi runsas verensokeri vaikuttaa haitallisesti kudosten entsyymejä sääteleviin tapahtumiin, happiradikaalien määrään ja vaurioittaa myös silmän hermoston rakenteita
Seppo Mäkiselle täyssokeus ei ole este musiikille Haitaristi hallitsee 1500 kappaletta ulkomuistista Seppo Mäkinen sokeutui täysin 25-vuotiaana. Ehdin opetella nuotit näkevänä ja haitarinsoiton 15–20-vuotiaana. Sitä ennen mies ehti opetella nuotit ja haitarinsoiton. SenioriTERVEYS 45. Terveys Seppo Mäkinen vetäisee haitarillaan ulkomuistista noin 1500 kappaletta. Mäkinen ei ole koskaan laskenut, miten monta kappaletta hän osaa ulkoa, mutta mies veikkaa määräksi noin 1500. Uudet kappaleet hän opettelee korvakuulolta. Tunnistan nuotit, jos joku ne minulle lukee, Mäkinen kertoo. Perinnöllinen silmänpohjan rappeumatauti sokeutti Mäkisen 25-vuotiaana. – Vanhasta tanssimusiikista eli humpasta, tangosta, valssista ja jenkasta osaan suurimman osan tunnetuista kappaleista. Täysin tuntemattomia kappaleita toivotaan hyvin harvoin. Myös Mäkisen sisko on sokea. – Jos jokin kappale on uusi tai muuten hankala, eräs kaverini yhtyeestämme tulee luokseni soittamaan kappaleen pianolla ja sanelee minulle nuotit. – Olin kummallinen otus Keuruun pienellä syrjäkylällä, hän muistelee. – Oma sormitekniikkani on aika omaperäinen, mutta se toimii. Tosin virityksiä hän tekee edelleen jonkin verran. Sokean tulevaisuus oli tuolloin joko harjantekijänä tai hierojana. Sormitekniikka ei ole Mäkiselle ongelma, koska näkeväkään haitaristi ei juuri nappuloita soittaessaan vilkuile. TEKSTI JA KUVAT: JUHANI KARVONEN P ämeenlinnalainen Seppo Mäkinen, 72, uskoo vakaasti musiikin pitäneen hänet hengissä. Pistenuotteja on ole koskaan motivoitunut opettelemaan, koska en voisi niitä soittaessani kuitenkaan hyödyntää. – Soittamisella olen aina tienannut rahat uuteen haitariin, joita on ollut toistakymmentä, sanoo Mäkinen. Mäkinen on soittanut haitaria yli 60 vuotta ja käy edelleenkin säännöllisesti soittamassa tanssimusiikkia eri tilaisuuksissa. – Sain ensimmäisen haitarini yksitoistavuotiaana ja kaksitoistavuotiaana esiinnyin ensimmäisen kerran. Melko nopea sokeutuminen oli 1960-luvun alussa nuorelle miehelle kova paikka. Nuorempana Mäkinen ansaitsi leipänsä myös pianonvirittäjänä. – En tiedä, miten mielenterveyteni olisi kestänyt sokeutta ilman musiikkia. Pistenuotteihin ei motivaatiota Pistenuotteja Mäkinen ei ole koskaan opetellut. Haitarinsoitto ei ole koskaan ollut päätyö, mutta sitäkin rakkaampi harrastus
Nykyajan tekniikalla saan esi- – En tiedä, miten mielenterveyteni olisi kestänyt sokeutta ilman musiikkia. – Lapsi voi oppia sen nopeasti, mutta aikuisiällä sokeutuneelle pistekirjoituksen opettelu olisi hirvittävän työmäärän takana. Yksi suuri apu on tietokone, joka muuttaa tekstin puheeksi. En koe, että taidon puuttuminen rajoittaa omaa elämääni, koska en juurikaan tarvitse pistekirjoitusta. Jotkut sokeat ovat opettaneet koirilleen käskyin tietyt kohteet. Kävin opissa 22-vuotiaana eli juuri ennen lopullista näönmenetystäni. Tanssitoiveet ennalta arvattavia klassikoita Seppo Mäkinen käy soittamassa eläkeläistanseissa lähinnä Hämeenlinnassa sekä naapurikunnissa Janakkalassa ja Hattulassa. Jos en jotakin toivomusta pysty täyttämään, opettelen kappaleen seuraavaksi kerraksi, hän lupaa. Mäkisen koira, labradorinnoutaja Jasse on hänellä järjestyksessään viides opaskoira. – Vanhat kappaleet säilyvät paremmin muistissa kuin uudet. Mäkinen käy myös joskus soittamassa Hämeenlinnan torilla. Opaskoirat pääsevät eläkkeelle 12-vuotiaina Mäkinen on opettanut Jasselle muutamia yksinkertaisia käskyjä, kuten suoraan, vasen ja oikea. Tansseissa kysytyimmät kappaleet ovat klassikot: Metsäkukkia ja Muistoja Karpaateilta. Mäkinen soittaa yhtyeessä, joka kiertää harvakseltaan Hämeenlinnan seudulla. Vaikka kaksikko on joskus eksynytkin, on Jasse aina löytänyt kotiin. Mäkinen ei ole koskaan opetellut pistekirjoitusta. Kun soittaja tuntee tanssimusiikin 1930-luvulta 1960-luvulle ja jonkin verran nykypäivän suositumpia iskelmiä, ei suuria yllätyksiä toiveiden muodossa eteen tule. Virittämisessä ei ole näöstä suurta hyötyä, mutta opin hankin ennen sokeutumista. – Pianonvirittäjäksi päätyminen oli sattumaa. Olin kuntoutuksessa parikymppisenä ja tapasin Hellaksen erään johtajan, jonka kanssa tuli puhetta mahdollisuudesta työskennellä pianonvirittäjänä. Sen kautta maailma avautuu sokeallakin. – Yleisön toivomukset ovat ennalta arvattavia. Terveys – Jos kappale on tuntematon tai poikkeuksellisen vaikea, saatan käyttää avuksi nettiä, josta miltei kaikki kappaleet nykyisin löytyvät tai käytän näkevää nuotinlukijaa apuna. Meillä on taksinkäyttöoikeus bussilipun hinnalla ja yhteiskunta kustantaa henkilökohtaisen avustajan. Yhteiskunta tulee hyvin vastaan Näkövammaisten palveluita Mäkinen kiittelee hyviksi. – En voi valittaa yhteiskunnan vastaantuloa. Soittokeikoille mies ei koiraa ota, mutta yhteiset lenkit ovat jokapäiväisiä. Koiralle sää ei ole tekosyy Opaskoira on täyssokealle erittäin suuri apu liikkumisessa. – Koira takaa, että lenkille tulee lähdettyä, koska koira ei tuijota säätä. Mäkinen on pianonvirittäjän työnsä ohella työskennellyt lähes parikymmentä vuotta hierojana. 46 SenioriTERVEYS. Muutamassa tunnissa toivomuksia voi kertyä kymmeniä. En ollut ensimmäinen sokea pianonvirittäjä, mutta ensimmäisten joukossa. merkiksi useimmat päivälehdet luentaohjelmalla tietokoneelleni, josta voin kuunnella ne heti aamusta. – Itse en ole opettanut Jasselle esimerkiksi käskyä ”kaup- Seppo Mäkinen luottaa Jasseen
Näkövammaisten erityispalveluita ovat esimerkiksi pistekirjoituksen opetus sekä liikkumistaidon harjoittelu valkoisen kepin kanssa. Aluesihteeri neuvoo palveluiden ja tukien haussa kaikkia yli 18-vuotiaita näkövammaisia ja heidän omaisiaan. Näkövammaisen voi olla vaikea selittää näkevälle, että esimerkiksi lukeminen ei tuota hänelle suurta hankaluutta, mutta hänellä on vaikeuksia ulkona liikkumisessa. – Joskus nuorudessani kaverini väitti minun valehtelevan, kun sanoin, että viiden asteen putkinäköni takia tarvitsen liikkumisessani apua. Koira ei kuitenkaan osaa arvioida sitä, milloin kadun ylitys on turvallista. – Pari kertaa vuodessa olen ottanut osaa näkövammaisten patikointiin, jossa peesareina on näkeviä vapaaehtoisia avustajia, Mäkinen kertoo. Sen varmistaminen jää minun vastuulleni. SenioriTERVEYS 47. Silloin keskuudessamme tulee olemaan mahdollisesti 130 000 ikääntynyttä näkövammaista. – Heikkonäköisenä jouduin selittelemään näkökykyni. Seppo Mäkinen pääsee kuulemaan omasta tietokoneestaan useimpien päivälehtien uutiset luentaohjelmien kautta. Kuuloni ei ole mitenkään erityisen hyvä. Koira kuitenkin osaa seurata katua ylittävää ihmistä, mikä ei tietenkään takaa minun turvallisuuttani, Mäkinen sanoo. Tämä on noin 1,5 prosenttia väestöstä. Jasse on kahdeksanvuotias. Tavallisimmat näkövammaisuutta aiheuttavat sairaudet Suomessa ovat silmänpohjan ikärappeuma, retinitis-taudit, glaukooma eli silmänpainetauti, diabetes sekä näköhermon ja näköratojen viat. Väestön ikääntyminen tulee lisäämään näkövammaisuutta Suomessa lähivuosikymmeninä. – Koiran hankinta on sokealle ilmaista. Syvästi heikkonäköinen näkee vain luku-TV:n tekstit ja hänellä on vaikeuksia liikkumisessa. Vuonna 2030 Suomen väestöstä 1 300 000 on 65 vuotta täyttäneitä. Mahdollisen opaskoiran sokea saa erikoissairaanhoidon kautta. – Lain mukaan kuntien on esimerkiksi järjestettävä kuljetuspalvelut, jos näkövammaisella ei ole mahdollisuuksia kohtuudella käyttää joukkoliikenteen palveluita. Myös suuntausnäkö puuttuu ja muiden aistien apu on tarpeen. Mäkinen ei usko, että sokealla muut aistit kehittyisivät näkevien aisteja paremmiksi. Näkövammaiselle ei ole olemassa erityistä omaa peruspalvelupakettia, vaan hän saa palvelut samassa mitassa kuin muutkin vammaiset. Kunta määrittelee, miten palvelu järjestetään, mutta usein näkövammainen saa taksikuljetukset, joista hän maksaa kilometriperusteisesti joukkoliikenteen taksojen mukaan, sanoo aluesihteeri Olli-Pekka Rättäri. Suomessa arvioidaan, että 80 000 näkövammaisesta lähes 70 000 on ikääntyneitä ja 10 000 työikäisiä. Uusi lenkki tutkitaan yleensä näkevän avustajan kanssa. Näkövammaisten Keskusliiton 12 aikuisten aluesihteeriä toimivat linkkeinä näkövammaisten ihmisten sekä sosiaali- ja terveysjärjestelmän välillä. – Sokeana osaan vain hyödyntää kuuloaistiani paremmin kuin näkevät. Vaikeasti heikkonäköinen näkee ainoastaan eritysapuvälineillä. Näkövammarekisteriin tulevien ilmoitusten ikäjakauman perusteella voidaan arvioida näkövammaisten lukumääriä ikäryhmittäin. Viime vuosina rekisteriin tulleista uusista ilmoituksista runsaat 80–85 prosenttia on koskenut 65 vuotta täyttäneitä, 12–14 prosenttia työikäisiä ja 2–8 prosenttia lapsia ja nuoria. Sokean ei tarvitse selitellä Seppo Mäkinen kokee täyssokeuden jopa ”helpommaksi” olotilaksi kuin vahvan heikkonäköisyyden. Apuvälineiden turvin lähes normaalia elämää Näkövammaiset jaetaan Maailman Terveysjärjestö WHO:n luokituksen mukaan heikkonäköisiin, vaikeasti heikkonäköisiin, syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja täyssokeisiin. Mäkinen lenkkeilee mielellään Hämeenlinnan Aulangon maisemissa. Erikoissairaanhoito maksaa sokealle koiran ylläpidosta huoltokulukorvausta. Yhdessä vaiheessa minulla oli viiden asteen näkökenttä. Tällä hetkellä Suomen miljoonasta 65 vuotta täyttäneestä henkilöstä mahdollisesti jopa 100 000 on näkövammaista tai ainakin heillä on vastaava toiminnallisen näön alenema, eli he ovat näköongelmaisia. Aluesihteerin asiantuntijapalvelut ovat maksuttomia. Laki ei tunne haitta-astetta Näkövammaisten palvelut perustuvat vammaispalvelulakiin, joka ei tunne haitta-astetta. Lähes sokean toiminta perustuu pääasiassa muiden kuin näköaistin varassa. Näin kaiken kuin pienen putken läpi. Näkövammaisten Keskusliitto julkaisee vuosittain Näkövammaisen palveluoppaan avuksi palvelujen hakemiseen. Heikkonäköinen pystyy elämään miltei normaalisti optisten apuvälineiden turvin. – Koira osaa kiertää kiinteät esteet ja pysähtyä kadun reunaan. Jassellakin on perinnöllinen lihaskatotauti, joka ei sitä vielä kovasti vaivaa, mutta saattaa viedä ”varhaiseläkkeelle”. – Pururadalla voin päästää koiran joskus irti ja kulkea kepin varassa. Alle 18-vuotiaita on 1 000–1 500. Näkövammarekisterin vuoden 2012 vuosikirjan mukaan tarkat tiedot näkövammaisten lukumäärästä Suomessa puuttuvat toistaiseksi. Viimeisimpiin tutkimuksiin, kansainvälisiin vertailutietoihin ja muihin arvioihin viitaten oletetaan, että näkövammaisia on Suomessa ainakin 80 000. – Aika harva opaskoira on töissä eläkeikään saakka. pa”, mutta tiedän samanrotuisten koirien omaksuneen jopa toistakymmentä paikkaan liittyvää käskyä. Opaskoirat pääsevät eläkkeelle kaksitoistavuotiaina, jos pysyvät terveinä. Tietokone on sokealle tärkeä apuväline. Valkoisen kepin näkövammainen saa terveyskeskuksen kautta
Pakkanen oli jäädyttänyt ja halkaissut liian vähän eristetyn paisuntasäiliön sauman. Leikkipaikkoina koko kortteli lähiympäristöineen. Voi mikä suurten kelojen surina ja filmin tuoksut! Elokuvien musiikki kuului hyvin huoneisiimme. Kattoikkunasta näkyi vieressä kohoava hyppyrimäen puinen vauhtitorni, päätyikkunasta Taulumäen kirkko. Avovintissä oli tilaa kummitus- ja muille leikeille. Se ei tietojeni mukaan ollut aikaansa melko yleisesti kuulunut ns. Vesi oli kannettava kadun toiselta puolelta, jyrkän mäen alta, koulun pihassa olleesta yleisestä vesipostista. ”Koulukoti” ja muita asumismuotoja Tähän ikään mennessä useimmat meistä ovat ehtineet asua yhdessä jos toisessakin asunnossa. Nyt tulisi kaikille tilaa Perheemme uusi koti, kaupungin vuokratontille Ala-Kouvolaan, alkoi nousta keväällä 1955. Vintistä löydettiin varsinainen syy ruokailun keskeytymiseen. Ukille ja mummolle uusi koti löytyi Jyväskylässä Pyörälän mansardikattoisen talon toisesta kerroksesta. Asuimme pikkukaupungin lähes ”cityssä”, katuja ja kavereita riitti. Jouluateriaa jatkettiin. Seinältä valui norona vettä, jota roiskahteli kuumalle hellalle! Sulkuventtiili suljettiin. Meillä oli omat sängyt. Kaksi asemaa, rautatie- ja poliisiasema olivat vieressä. Minulla oli mummon kanssa jaettu huone. Muutto tapahtui saman vuoden jouluaattona. ”musta sika” -rotu! Kouvolan koti kuin juna Kouvolan ensimmäinen kotini oli kuin juna. Kyllä mummon struuma oli lujilla! Huussi ja puuliiteri olivat pihapiirissä, hyppyrimäen alastulo päättyi uimarannallemme. Tuota löyly- ja pesutilan sekä pukuhuoneen tummaksi parkkiintunutta paneloinnin tuoksua ja kokeneiden aikuisten, siis ”vanhojen ihmisten” kertomia viisauksia ja heidän luomaansa tunnelmaa ei voi unohtaa. Kaikki kolme huonetta olivat peräkkäin elokuvateatterin yläkerrassa! Pääsin aika usein koneenkäyttäjän kanssa katsomaan konehuoneen kuva-aukoista elokuvasaliin heijastettavaa elokuvaa. Jyrkkien portaiden päässä oli huone ja keittiö, seinällä Suojelusenkelitaulu ja ristipistotyö pihapiirin vinttikaivosta aittoineen. Selvisimme, ihmeellistä kyllä, kansakoulusta oppikouluun vain yhden Maken kolmen sormen menetyksellä. levytaloon. Sieltä löysimme, kaivoimme, kaikkea kivaa ja kiellettyä. Puukolla tehtiin pieni viillos kattopahviin ja vesi ohjattiin lavuaariin. Naapuritalon yleisessä saunassa kävimme kerran viikossa. Tilat olivat 7-henkiseksi kasvaneelle perheelle niukat. Täältä Ala-Kouvolan kotitalosta tutuksi tuli keskuslämmityskattilan hoito: tuhkan ravistelu ja poisto tulipesästä, puiden ja/tai antrasiitin. Seuraavaksi levytaloon Elokuvaopintoni sisäoppilaitoksessa kuitenkin katkesivat, kun muutimme kaupungin reunalle Käpylään, ruotsalaisten Suomeen lahjoittamaan ns. Viisihenkinen perheemme asui yläkerran pienissä, mutta uusissa parihuoneissa. Kerrataanpa vähän. Vinjetti Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveys-lehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Tilaa tulisi nyt kaikille. Piharakennuksen päädyssä, karsinassa, kasvatimme kesällä sikaa. Metsä suurine pommikuoppineen alkoi tien toiselta puolelta. Eteisen viimeisiä lattialautoja naulattiin juuri ennen pukin saapumista! Kesken jouluillallista keittiöstä hellan yläpuolelta alkoi kuulua rupsahtelua. Jokaisen kuukauden ensim- mäisenä arkipäivänä teatterin omistaja, vuokraisäntämme kävi noutamassa kuukausivuokran. Huoneet olivat vetoiset ja talvella nurkat olivat huurteessa, mutta piha oli iso ja naapuritaloissa paljon lapsia. Hänen aikataulun mukaisen tulonsa saattoi portaikosta hyvin kuulla, sillä toinen jalkaterä oli puinen ja ilman kenkää. 48 SenioriTERVEYS 1940-luvun lopulla muutto Pelloon Pellossa 1940-luvun lopussa lähes kaikki talot olivat uusia. Taidokkaasti tehty pinkopahvikatto oli keskeltä reilusti notkollaan. T alvisodan syttyessä syksyllä 1939 vanhempani siirrettiin eli evakuoitiin Karjalan Käkisalmesta, Laatokan rannalta heille osoitettuun sijoituspaikkaan Jyväskylään Syrjälänkatu 38:aan. Neljän perheen omakotitaloon: huone ja keittiö, vesijohto ja vessa, puulämmitys ja kellarisauna
Portaat ja istujat lähes 50 vuoden välein. mistuneeseen, tiiliseen, kartanomaiseen Havukan kouluun. Asunto on kotisi silloin, kun sen kodiksesi rakennat ja läheistesi kanssa sen kodiksenne tunnette, paikasta ja olosuhteista riippumatta. Nyt oli keskuslämmitys, juokseva vesi, sauna kellarissa, iso puutarha ja leikkipiha, mäki, urheilukenttä ja matkaa kunnan keskustaan vain kilometri. Ensimmäinen virkapaikka Tohmajärvellä Ensimmäinen virkapaikka maalla, oma koulu Tohmajärven Murroilla, oli vuonna 1948 rakennettu hirsinen, laudoitettu ”linna” keskellä kylää. Kylän ainoasta Heikin tavaratalosta sai kaikkea tilaamalla, mm. PEKKA LEINONEN SUOMEN ISOVANHEMMAT RY:N PUHEENJOHTAJA OPETUSNEUVOS Vuonna 1965 ostettu Pirkka-teltta, 110 mk, on leirintäkelpoinen vieläkin! Ensimmäisten pakkasten tultua kantovesi jäätyi keittiön ämpärissä. Asuin yksinäni ison talon yläkerran huoneessa. Keskustaan matkaa 12 kilometriä. -töitä on päättymätön määrä maalla tai kaupungissa. Opiskeluvuodet alivuokralaisena 1960-luvun opiskeluaikojen asuminen oli alivuokralaisasumista. Toisten nurkissa on osattava asua. Perhe luo kodin Vuonna 1971 jätimme molempiin kyliin upeat, auttavat, osallistuvat, ymmärtävät kyläläiset ja kuntalaiset, ystävät sekä pitkän, vaikuttavan historian omaavan kulttuuripitäjän. Vielä kuitenkin huussi! Ei tullut turhia lähtöjä! Ruoka valmistumassa, jossakin Loire-joen mutkassa Ranskassa vuonna 1987. Kerran, loman päättyessä, olimme palaamassa työn ääreen, ja esikoisemme heräsi autossa pihaan tullessamme tokaisten: Tultiin koulukotiin! Havukan koulussa oli keskuslämmitys Vaihdoimme saman kunnan vanhempaan, vuonna 1936 val- Teimme viime kesänä vaimoni Ullan, sisareni ja kahden veljeni kanssa 1950-luvun kotikatselmuksen runsaan 50 vuoden jälkeen. Lapsemme harjoitteli konttausta lapaset kädessä vielä iltapäivällä. Nyt 38 vuotta, vuonna 1939 valmistuneessa kerrostalossa ja seitsemän vuotta, vuonna 1981 valmistuneessa kerrostalossa asuneena totean: putki-, katto-, seinä-, ikkuna-, sähkö-, jne. Yleinen vuokrataso kaupungissa liikkui 20–45 mk:n haarukassa. Nuo kylät olivat työnuoruutemme ja lastemme oivalliset kasvupaikat. Esikoinen oli syntynyt. tuoretta lihaa viikon toimitusajalla. Tältä näytti, enemmän tuntui! Ruotsalaisten levytalolahja oli saanut viereensä ”vasikan”. Lapsemme harjoitteli konttausta lapaset kädessä vielä iltapäivällä. SenioriTERVEYS 49. Pystyuunit jokaisessa neljässä huoneessa, ulkosauna ja huussi puuvajan päässä. Huomaamaton, äänetön kulku oli mahdotonta, toivottavaa kyllä, hyyryläiselle! Keittomahdollisuuksia ei ollut, vuokra oli aika kallis, 75 mk/kk. Sitten saimme ”wescopiirin”, öjylämmittimen; lämpöä ja öljyn tuoksua riitti koko vuodeksi! Perunamaat ja marjapensaat pihassa, sienimetsät olemattoman aidan takana. Ensimmäisten pakkasten tultua kantovesi jäätyi keittiön ämpärissä. Sisäänkäynti tapahtui isäntäväen olohuoneen ja keittiön aulan läpi. lisääminen aamuin, ennen kouluun lähtöä ja illalla, ennen nukkumaanmenoa sekä äidin hankkima ensimmäinen pyykinpesukoneemme, jossa oli myös kuivauslinko. Ei ollut kiirettä, ei edes lankapuhelinta
50 SenioriTERVEYS. Kulttuuri Anja Pohjola karttaa riitaa ja pahojen ajatusten ajattelua
– Ihan takuulla tulee jännittämään. – Näyttelijöiden koulutus on laadukasta, mutta puheilmaisuun ei ilmeisesti panosteta tarpeeksi. Minä en pidä keittiörealismista. Ensimmäisen välikirjan Pohjola kirjoitti Joensuun kaupunginteatteriin. Televisio vei naisen Anja Pohjolaa pyydettiin Hämeenlinnan teatterin näyttelijäkuntaan vuonna 1963. Herrojen kylvettäjä Anja Pohjola muistetaan erityisesti kylvettäjä Tyynen roolista Hyvät herrat -ohjelmassa. – Minna Canthin rooli sekä Liisan rooli Juhani Ahon Rautatiessä olivat erityisen rakkaita. Pohjola harjoittelee pääroolia Kari Hotakaisen Ihmisen osa-näytelmään, joka esitetään Tampereen Teatterissa ensi syksynä. Näyttelijän tuli itse kustantaa esiintymisasunsa. Nykyään täytyy päntätä enemmän. Silloinen teatterinjohtaja esitti huumaavan tarjouksen: Pohjola saisi esittää kaikki Shakespearen naiset, jos ottaisi työn vastaan. Mahtaako tuleva koitos hermostuttaa monessa liemessä keitettyä näyttelijätärtä. – Jälkeenpäin aloin epäröidä. SenioriTERVEYS 51. Pohjola valitsi television. Hän myöntää, että ulkoaoppiminen kestää nykyään kauemmin kuin nuorempana. Teatteri on aina teatteria ja totuuteen on pyrittävä teatterin keinoin. Rooli on raskas. Teatteri ei ollut näyttelijälle kultakaivos 1950-luvulla. Minun mielestäni on kivaa saada päärooleja vielä 83-vuotiaana, Anja Pohjola sanoo. Toiveammattina näyttelijä Kun pikku Anja oppi kirjoittamaan, hän merkitsi toiveammatteikseen näyttelijä ja slummisisar. Olen koko ajan näyttämöllä ja esitän pitkiä monologeja. Tulkinta on haasteellisempaa. Välikirja oli vuoden kestävä työsopimus teatterin ja näytteljän välillä, jota käytettiin ennen ensimmäisen työehtosopimuksen voimaantuloa vuonna 1954. Presidentinkin selän pessyt Anja Pohjola valmistautuu päärooliin Tampereen Teatterissa – Kartan riitaa ja pahoja ajatuksia Näyttelijä Anja Pohjola ei lepää laakereillaan, vaikka ikää on kertynyt 83 vuotta. Oman haasteensa tuo se, että Tampereen Teatterin näyttämö on minulle uusi, Pohjola kertoo. Poliittista satiirisarjaa esitettiin televisiossa vuosina 1990–1996. Anja Pohjola on esiintynyt televisiossa 29 vuoden ajan. Mutta jännitys on vain hyväksi, Pohjola myöntää. – Joskus olen joutunut työskentelemään epämukavuusalueella, mutta ponnistelu on vain hyvästä. Vuonna 1954 pitkäaikainen toive toteutui, kun Jyväskylän Teatterin johtaja Matti Aro otti Anja Pohjolan siipiensä suojaan ja alkoi kouluttaa nuorta naista näyttelijän ammattiin. Äänen pohja puuttuu. – Olen yleensä oppinut vuorosanat nopeasti. Tyttö alkoi näytellä 14-vuotiaana Jyväskylän Työväen Teatterin lapsiteatterissa. Joskus olen joutunut työskentelemään epämukavuusalueella, mutta ponnistelu on vain hyvästä. Muistaminen on näyttelijäntyössä kuitenkin helpointa. Puheilmaisu hukassa Anja Pohjolan mielestä Suomen nuoret näyttelijät ovat taitavia. J onkun mielestä voi olla hölmöä, että näyttelen tässä iässä. Hyvistä käsikirjoituksista on sen sijaan pulaa. Kun Tampereen Teatterista soitettiin ja tarjottiin roolia, Pohjolan ei tarvinnut harkita, vaan hän suostui heti. Näyttelijättären menehdyttyä ohjaaja Pertti Melasniemi pyysi Pohjolaa mukaan. Pohjola matkusti usein Joensuusta Helsinkiin ostamaan vaatteita, jotka hän maksoi vekselillä. Rooleja on kertynyt niin paljon, että mieleisimmän nimeäminen on vaikeaa. Kylvettäjänä toimi ensimmäisen puolen vuoden ajan Eila Pehkonen. Sitä enemmän jännittää, mitä vanhemmaksi tulee. Puhe on heikkoa ja epäselvää. – Haetaan myös liikaa luonnollisuutta. Joitakin rooleja olisin halunnut kehittää pidemmälle. – Olen saanut tehdä hienoja rooleja ja minulle on annettu paljon vastuuta
Minulla on kuusi lastenlasta ja kaksitoista lastenlastenlasta. Anja Pohjola oli sodan aikaan 52 SenioriTERVEYS Anja Pohjola on pessyt lukuisien poliitikkojen selät. Hän kiertää lastenlastensa Anna ja Janus Hanskin kanssa esittämässä Kaikki mitä rakastin -draamailtaa. Sarjassa vieraili poliitikkojen lisäksi myös liikemiehiä ja urheilijoita. Hyviä ajatuksia Anja Pohjola vannoo positiivisen ajattelun nimeen. Anja Pohjolan mielestä ystävyys ja rakkaus ovat elämän suola. Tulevan kesän Pohjola aikoo pyhittää lepäilylle ja läheisille ihmisille. Olen uhannut kirjoittaa kirjan nimeltä ”Elämäni selät”. Vastaava sarjaa ei nykyään ole, Pohjola pahoittelee. Syön hivenainepillereitä. Anja Pohjola elää päivän kerrallaan. – Toivon, että terveys kestää ja kaikki menee hyvin. Yleensä matkustelen kesäisin, mutta nyt kerään voimia. – Pohdin, jaksanko tehdä ohjelmaa. – Heillä oli vainu hankkia ohjelmaan päivänpolttavat vieraat. – Innostun ajoittain parantamaan ruokavaliotani. Kunnostaan hän pitää huolta ulkoillen, mutta kävely on tullut aina vain vaikeammaksi. Ystävän kuolema on yhtä vaikeaa kuin puolison pois meno, Pohjola herkistyy. pikkulottana. Haluan toisille hyvää, koska olen itsekin saanut hyvää. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet myös Anja Pohjolaa. Viime kesänä hänelle myönnettiin kuntoutusmatka Ruissalon kylpylään. Syön usein ensimmäisen suupalan vasta illalla. Anja Pohjolan mukaan ohjelman käsikirjoittajat Lasse Lehtinen ja Aarno Laitinen olivat aikaansa edellä. Pohjola myöntää, ettei positiivisuus ole aina helppoa. Olin kuitenkin mukana koko loppuajan, kun ohjelmaa esitettiin. Hän karttaa riitaa ja pahojen ajatusten ajattelua. Linnan juhlissa Anja Pohjola on pessyt useiden päättäjiemme, kuten esimerkiksi edesmenneen valtioneuvos Johannes Virolaisen ja Ilkka Kanervan selät. – Ruokailurytmini on sen sijaan erikoinen. Hyvien herrojen aikaan hän sai usein kutsuja kylpylöihin. – Roolihahmoni Salme sanoo Ihmisen osa -näytelmässä näin: ”Ihmisellä on kaksi tärkeintä, keskittymiskyky ja mielikuvitus. Ei tässä iässä enää riehuta. En kyllä ole koskaan riehunutkaan, olen tasainen luonne. Pohjola käy viikottain fysioterapiassa hoidattamassa selkäänsä. Häntä on kysytty mukaan puoluepolitiikkaan, mutta hän on kieltäytynyt. Sauli Niinistön kylvetys toi kutsun Linnan juhliin. – Ystäviä tulee rakastaa. Teemu Selänne jäi mieleeni, Pohjola muistelee. – Näin useita pesemiäni selkiä Linnan juhlissa. No, tässä sitä ollaan! Pohjola nauraa. – Kesällä on taukoa harjoituksista. – Muistaminen on näyttelijäntyössä kuitenkin helpointa. Keskittyy siihen, mitä tekee ja kuvittelee itsensä toisen asemaan.” Ajattelen itse samoin. Tahti oli rankka. Presidentiksi tultuaan Niinistö kutsui Pohjolan itsenäisyyspäivän juhliin. Väitettä on vaikea uskoa, kun katsoo energista naista. Päivä kerrallaan Anja Pohjola on tehnyt töitä tasaiseen tahtiin. – Ihmiset kertovat usein kaipaavansa edelleen Hyviä herroja. Myös Sauli Niinistö on päässyt Pohjolan käsittelyyn. Saimme käsikirjoitukset sunnuntaina ja jo seuraavana päivänä teksti piti osata ulkoa. Ruokailurytmini on erikoinen Anja Pohjola sanoo hoitavansa itseään huonosti. – Katselimme ystäväni kanssa mummuja kylpylöissä ja päätimme, ettei meistä tule ikinä samanlaisia. Omegarasvahappoja pidän erityisen hyödyllisinä. TEKSTI JA KUVAT: MAARIT AURA. Moni ystäväni on mennyt pois. Pohjolan voi pian nähdä Katja Kallion käsikirjoittamassa Kiiltokuvia-draamasarjassa MTV3:lla. Vietän heidän kanssaan paljon aikaa. Tulkinta on haasteellisempaa. Rakkailla ystävilläni on tapana viedä minut saareensa
Hyvin nopeasti erottuu, kenen vanhemmat ovat kunnioittaneet lapsiaan niin paljon, että ovat opettaneet heidät katsomaan ja kuuntelemaan. – Ja minä siis tykkään kyllä lapsista! Mutta monen lapsen vanhemmalla on hassu käsitys, että lelumuseo on jonkinlainen juku-juku -maa. Jos lapselle jaksaa esimerkiksi selittää museon käsiohjelmaan kirjattuja lelujen taustatarinoita tai kertoa lelujen kautta vaikkapa omasta lapsuudesta tai oman suvun historiasta, on varmaa, että perheen pienimmätkin lähtevät Suomenlinnasta kokemusta rikkaampina. – Lelumuseoita on kovin erilaisia, Tandefelt huomauttaa. Sanon jopa hiukan kärjistetysti, että lelumuseo ei ole ensisijaisesti lapsille, aloittaa Suomenlinnan Lelumuseon johtaja Petra Tandefelt, 47. Kulttuuri Ranskalaisen Jumeaun valmistamat nuket ovat hienostuneisuudessaan vailla vertaa. Museossa ei leikitä, siellä katsotaan tavalla tai toisella arvokkaita esineitä, jotka erikseen ja kokonaisuutena vievät kävijän aikamatkalle menneeseen, suurelta osin kadotettuun maailmaan. Joskus sanon lapsille, että täällä pitää olla kuin vanhan ajan mummolassa. Suomenlinnan Lelumuseon hengästyttävän kauniiseen lelukokoelmaan tutustumisen jälkeen museota toisessa polvessa johtavan Petra Tandefeltin huolen ymmärtää. Vitriinit pullistelevat kolmen näyttelyhuoneen laajuisissa tiloissa runsauttaaan, mutta näytteille asetetuissa leluissa on jokaisessa jotakin ainutlaatuista tai mielenkiintoista. Kysymys on lapsuuden arvostamisesta, ja vaihtoehdon tarjoamisesta. Lapsuuden arvostaminen Ei liene aivan väärin sanoa, että museon lelut ovat leikkikalujen kulta-ajalta, ajalta ennen nykyisenkaltaista muoviin pohjautuvaa heti-mulle- kaikki-tänne -massatutotantoa. – Sain 500 euron stipendin Helsingin yrittäjänaisilta, ja käytin sen Lontoon-matkaan, SenioriTERVEYS 53. Suomenlinnan Lelumuseo kertoo tarinoita suomalaisuudesta Aika entinen Suomenlinnan Lelumuseo palauttaa kävijän leikkikalujen kultaaikaan, joka ei ehkä palaa. Museon johtaja Petra Tandefelt jatkaa äitinsä kutsumustyötä merkityksellisten lelujen parissa. TEKSTI: MANU HAAPALAINEN KUVAT: MANU HAAPALAINEN, PETRA TANDEFELT, ANNA HUOVINEN I keassakin on pallomeri, mutta en ymmärrä, miksi meillä pitäisi olla. Joko ihan leluna, tai sitten esineen historiaan liittyy tarina, joka osaltaan avaa suomalaisen leikin kulttuurihistoriaa, ja kaikkea sitä mitä arjen historioihin voikaan kätkeytyä
– Ja lisäksi äärimmäisen hienon ja lasta kunnioittavan käsityöläisyyden muistomerkki. Mutta museon täytyy samalla mennä eteenpäin, toiminnassa pitää olla jatkuvuutta. Sitten on Victoria Albert -museon ylläpitämä hieno Museum of Childhood. Hänen linjauksensa museon kattamasta aikahaarukasta oli huomattavasti Petra Tandefeltia tiukempi. Niin idyllisen museokahvilan perinteisillä resepteillä leivotut paakelsit kuin museon omat, hienostuneet teelaadutkin kuljettavat samaan auvoisaan menneisyyteen kuin hurmaava lelukokelmakin. Lelumuseon perusti Tandefeltin äiti, tunnustettu keraamikko Piippa Tandefelt. Tandefelt kaipaa kokoelmaansa Faunin muumipappaa, jolla olisi alkuperäinen hattu. Maailmanperintöalueen turis- 54 SenioriTERVEYS tiväyliltä syrjässä sijaitseva satumaisen kaunis museorakennus vie jo sitä ulkoa lähestyttäessä jonnekin kauas pois. Sota-ajan lottanukeissa poliittinen viesti on ainakin reilusti esillä. Meillä ei ole mitään muovirihkamaa, vaan kauniita ja ainutlaatuisia esineitä. Vaikka Petra Tandefelt vieroksuu yhtälailla massatuotettujen lelujen edustamaa kerskakulutuskulttuuria, hän on kuitenkin vuonna 2003 alkaneella omalla johtajakaudellaan hivuttanut museon aikarajausta parilla vuosikymmenellä kohti nykyaikaa. Siellä oli niin jumalaton meteli, että meinaisin kääntyä ulko-ovelta takaisin. Nostalgian turvaa Suomenlinnan Lelumuseon idea on tarjota kävijälle rauhallinen, nostalginen, kaunis, rauhoittava ja turvallinen elämys. Piippa Tandefeltin näkemys hyvistä leikkikaluista pohjautui tiukasti hänen omaan lapsuuteensa. Niinpä museoon tuli kesän ajaksi näytteille Tandefeltin ystävättären kokoelma 1960-luvun barbeja, ja muutamia vanhimpia barbeja museoon on tullut asumaan sen jälkeenkin, tosin aika pieneen sivuosaan. Suurin osa pohjautuu yksityiseen kokelmaan. käydäkseni siellä benchmarkkaamassa brittiläisiä lelumuseoita. Ajattelin, ettei museo selviä selviä kesästä ilman barbia, kun kaikki sitä kysyvät kuitenkin. Petra Tandefelt kuvasi museonsa muumiperheen Länsi-Mustasaarella. – Kuin ryömisi kohtuun takaisin, Petra Tandefelt nauraa. Pakoon nykyaikaa Kaikkiin leluihin liittyy jonkinlaista propagandatarkoitusta, Petra Tandefelt huomauttaa. Tandefelt kertoo, että museon asiakkaista noin neljännes on lapsia. Kuva: Petra Tandefelt Joe action -figuureja alettiin tuottaa 1960-luvulla, koska pojille ei nukkeja oikein ollut. Nyt museon vanhimmat lelut ovat 1830-luvulta, uusimmat 1970-luvulta, joka tapauksessa siis ajalta kauan ennen nykyisiä Bratzeja ja Pokemoneja. Museon olemassaolon tarkoitus on olla lapsuuden muistomerkki. – Ulkomaalaisista kävijöistä korostuvat iäkkäämmät saksalaiset ja brittituristit. On tavallaan hassua, että oman lapsuuteni lelut ei- Petra Tandefelt löysi toisen elämänuransa äitinsä Piipan perustamasta Suomenlinnan Lelumuseosta.. – Äitini ei ollut lainkaan ilahtunut, Petra Tandefelt naurahtaa. – Hän arvosti sota-ajan lelut hyvin korkealle, ja niitä meillä on paljon. Siellä oli niin monta lapsiryhmää, jotka juoksivat ja huusivat aivan täysillä. – Mutta esimerkiksi kun barbinukke täytti vuonna 2009 50 vuotta, se oli koko ajan uutisissa sen talven aikana. Nämä ovat maita, joilla on lelumuseotraditiota
Enkä ilmeisesti ole hyvä kirjoittamaan hakemuksia. Heiltä voi saada vinkkejä, missä voi käydä, ja olen saanut harrastajilta hirveän hyvää palautetta, Tandefelt hymyilee. jälkeen hylätyiksi, se viiltää niin, että menee melkein työkyky pariksi viikoksi. Hirveän innostavalta ja onnelliselta puuhalta lelumuseon pyörittäminen siltikin kuulostaa. Hän ei halunnut suoltaa maailmaan uutta, kun maailma on niin täynnä vanhoja kauniita asioita, Petra Tandefelt sanoo. Näin siitä huolimatta, että noin 17 000 kävijää vuodessa houkutteleva museo ei saa minkäänlaista julkista tukea. Tarjota sellaisia pieniä aikamatkoja. Tällä hetkellä kokoelman laajentaminen on tosin ennen kaikkea tilakysymys. – Vuonna 1979 oli Unescon lapsen vuosi. Hamina nyt on muutenkin sellainen tuppukylä, ja jos sanotaan, että samovaarimuseo, se on ihmisille yhtä kiinnostava kuin perämoottorimuseo tai mikä hyvänsä. – On katsottu, että olemme yksityisyritys. Poikien leluja ja moottoripyöräkamaa onkin tullut kokoelmaan tytär Tandefeltin johtajakaudella. Mutta sen paikan juju oli, että siellä oli venäläistä antiikkia koko huoneisto täynnä, huonekaluja, flyygelit, kristallikruunut, kaikki. Suomenlinnan rantakasarmissa oli sen kunniaksi näyttely, jonne pyydettiin äidin kokoelmia. – Lelumuseoissa on harrastajansa, jotka kiertävät ympäri maailmaa bongaamassa lelumuseoita. – Hän alkoi keräillä vanhoja leluja. Mutta jos olisi joku taloudellinen tuki, voisimme olla auki ympäri vuoden. Pohjakerrokseen päätettiin tehdä tilat lelumuseolle. – Talo tuettiin telineillä pystyyn, ja räjäyteltiin kalliota sen alta museotilaksi, Petra Tandefelt kertoo. Vaikka ei olisi ollut tippaakaan kiinnostunut samovaareista, se oli elämys. Se ei Suomessa ole iso ryhmä, mutta harrastus on globaali. SenioriTERVEYS 55. Tulee olo, että antaa olla, pitäkää rahanne. Tandefelt kävi Intiassa joogaamassa ja kouluttautui aromaterapeutiksi. Samovaarien kohtalo Ensimmäisen elämänuransa mainostoimiston AD:na tehnyt Petra Tandefelt ei ollut koskaan ajatellut ryhtyvänsä jatkamaan lelumuseon johdossa äitinsä jälkeen. Lisäksi, kun hakemukset tulevat kerta toisensa Lelumuseo sijaitsee idyllisessä, vanhassa tsaarinvallan aikaisessa puutalossa. Tunnustettu keramiikkataiteilija huomasi ahdistuvansa ajan modernistisesta hengestä, pallotuoleista, Makkaratalosta, ja lehtijutuista siitä miten tulevaisuudessa pukeudutaan muoviin ja syödään vain kertakäyttöastioilta. – Tämä jäi minulle, Petra Tandefelt sanoo. Nyt osa äidin samovaarikokoelmasta koristaa Lelumuseon kahvilaa, Samovaaribaaria. Tämä on dilemma, jonka selkeästi tiedostan. Se vain kosketti äidin taiteilijansielua. Piippa Tandefelt aikoi kartuttaa vanhojen lelujen kokoelmaansa jo 1960-luvun loppupuolella, tyttärensä syntymän jälkeen. Piippa Tandefeltin kokoelma Petra Tandefelt kertoo vuonna 1985 avatun museon saaneen alkusykäyksensä jo paljon aiemmin. Petra Tandefelt ja miehensä ovat motoristeja. Kun meillä käy paljon turisteja, niin voin hiukan kuin porstuan kautta kertoa heille Suomen tapakulttuurin historiaa ja sosiaalista historiaa. – Toisaalta on hyvin vaikea kyllä myöskään löytää kiinnostavia uudempia leluja. 2000-luvun alussa isän kuolema kuitenkin laukaisi itsen etsimisen prosessin. – Se samovaarimuseo oli mielettömän hieno. vät kelpaisi näytteille. Niin Piippa Tandefelt sitten aloitti pienen antiikkiliikkeen, Petruskan, Helsingin Pietarinkadulla. Äiti oli löytänyt uuden rakkauden, samovaarit. Mutta ei yksityinen museo voi elää, jos ei ole kävijöitä. Ihmiset pitivät niistä, ja olivat näyttelyn palautteessa lähes vihaisia, että miksi joku pitää tällaisia aarteita piilossa itsellään. Kuva: Petra Tandefelt. Piippa Tandefelt irroittautui lelumuseosta, ja perusti Haminaan vuoteen 2009 saakka toimineen samovaarimuseon. – Tulin kesällä auttamaan äitiä museolle, ja siitä se lähti lopulta purkautumaan. Pian Suomenlinnassa pienessä 32 neliön yksiössä asunut perhe joutui vuokraamaan ”äidin rojuille” jo varaston. – Se kärjistyi niin, että häneltä meni motivaatio keramiikan tekemiseenkin. 80-luvun nuhraantuneet barbit vaan ovat ihan hirveitä. – Villakoiran ydin on kertoa lelun kautta aikakaudesta tai kulttuurisesta ilmiöstä. Se oli niin sääli, että se ei kannattanut! Harrastajien arvostama Lelumuseo on kuitenkin kannattanut, ainakin sen verran, että ainoa vakituinen työntekijä Petra Tandefelt saa pidetyksi ovet auki turistisesonkien ajan, huhtikuun alusta syksyyn, ja uuden vuoden tienoilla. Tandefelt on jo pitkään kärkkynyt isompaa museotilaa lähempänä Suomenlinnaan tulevien turistien kulkureittejä. Samaan aikaan Piippa Tandefelt ja hänen miehensä remontoivat itselleen röttelöksi ränsistynyttä nykyistä museorakennusta. Sana kiiri, että on se yksi kauppias, jolle kannattaa viedä vanhoja leluja
Lihaskivut eivät hellittäneet minkäänlaisilla hoidoilla, vaan vuosien saatossa särky vain paheni eikä syytä siihen löytynyt. Hän työskenteli yli 30 vuotta paperikonebisneksessä. Utriainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Utriainen ehti syödä lääkkeitä kahdeksan vuotta, ennen kuin yksikään lääkäri tai hoitaja osasi edes epäillä, että oireilla voisi olla tekemistä kolesterolilääkityksen kanssa. Kädessä olevaa paperinippua Utriainen nimittää leikkisästi väitöskirjaksi. – Onneksi tuli haimatulehdus, se herätti väkisin! Kuvittelin, että oireeni ovat iän mukanaan tuomia luonnollisia kremppoja. Utriaisen elimistö on ilmeisen herkkä statiinin haittapuolille, sillä hän tuntuu keränneen koko potin ylei- sistä lihaskivuista ja unihäiriöistä vähemmän tunnettuihin muistiongelmiin ja jopa rajun haimatulehduksen seurauksena masennukseen. Vuonna 2006 Utriainen kiidätettiin sairaalaan sietämättömien vatsa- ja selkäkipujen vuoksi. Kaikki vaivani kuitenkin hävisivät koko-. Syykin vaivoihin selvisi vihdoin: Utriainen kuuluu siihen joukkoon, jolle kolesterolilääke statiini aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia. Oireita ei osattu yhdistää lääkitykseen Statiinilääkkeiden tuoteselostuksessa luetellaan aimo liuta mahdollisia haittavaikutuksia. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN L eino Utriainen, 70, pyörittelee kädessään paksua paperinippua. Kiinnostus kolesteroliasioihin kumpuaa henkilökohtai- sista syistä: hengenvaarallisesta haimatulehduksesta, joka puhkesi Utriaisen syömän kolesterolilääkityksen sivuoireena. Utriaisella on vankka kokemus hankalan virkamiestekstin ymmärtämisestä ja tilastojen tulkitsemisesta, mutta lääketieteen alan koulutusta tai työkokemusta hänellä ei ole. Pöydällä on pino Utriaisen kirjoittamia kirjoja: omakustanteena julkaistu omaelämäkerta, Readmelta ilmestynyt Suuri kolesterolihuijaus ja uusimpana Atarin kustantama Statiinin uhrit. Nivaska sisältää kymmeniä taulukoita ja tilastoja suomalaisten sydän- ja verisuonitautien yleisyydestä ja niistä 56 SenioriTERVEYS johtuvista kuolemista. Valitsin toisin Leino Utriainen uskoo, että kolesterolilääkityksestä on lähinnä haittaa – Kolesteroli alas, vaikka henki menisi 2000-luvun alussa jyväskyläläisen Leino Utriaisen selkä kipeytyi. Miehellä todettiin raju monielinvaurioita uhkaava haimatulehdus. Utriainen on ottanut elämäntehtäväkseen selvittää, onko kolesterolilääkkeistä mitään hyötyä vaiko pelkkää haittaa
Tilastojen ja tutkimusten tulkintaa Nykyään kolesterolilääkkeitä määrätään maltillisemmin kuin vuosituhannen vaihteessa. Utriaisella on tutkimustensa seurauksena radikaali ajatus. Seuraavassa Senioriterveys-lehdessä statiineja puolustava professori Timo Strandberg ja Leino Utriainen ovat kaksoishaastattelussa: asiantuntija/potilas. Lääkkeestä ei vain ollut tuolloin tarpeeksi tutkimustietoa. Kolesterolilääkkeillä ei enää nähdä olevan sydänja verisuonisairauksia ennaltaehkäiseviä vaikutuksia, mutta sairauden hoidossa se- – Uskon myös, että lääkäri yritti vilpittömästi auttaa. Lääkkeestä ei vain ollut tuolloin tarpeeksi tutkimustietoa. pelvaltimotaudin ja infarktin jälkeen niitä käytetään yleisesti. Hän ei usko, että statiinilääkityksestä on muutamia poikkeustapauksia, kuten perinnöllistä FH-sairautta, lukuun ottamatta yhtään mitään hyötyä. Statii- SenioriTERVEYS 57. Diplomi-insinööri Leino Utriainen joutui jäämään eläkkeelle suunniteltua aikaisemmin statiinista johtuvien terveyshaittojen vuoksi. Uskon myös, että lääkäri yritti vilpittömästi auttaa. Omakotitalo puuhineen Jyväskylän Myllyjärvellä pitää entisen paperikonetehtaan johtajan kiireisenä. naan statiinilääkityksen lopettamisen jälkeen, Utriainen muistelee. – Luotin tuolloin sokeasti lääkäreihin enkä osannut ajatellakaan, että lääkkeestä voisi olla minulle jotain haittaa. Seuraava Senioriterveys-lehti ilmestyy kesäkuun alussa. Kun kolesterolilääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvulla, niitä määrättiin hanakasti vähän jokaiselle, jonka kolesteroli heilui viitearvojen yläpuolella. – Uusimpien tutkimusten valossa näyttäisi jopa siltä, että statiini on suorastaan myrkkyä niille, joilla on jo sydämen vajaatoimintaa. Utriaisenkaan kolesteroliarvot eivät olleet hälyttävän korkeat, kun hän marssi resepti kourassa kotiin työterveyslääkäriltä
Lääkevahinkovakuutuspooli on korvannut hänelle jo 101 000 euroa statiinin aiheuttaman haimatulehduksen hoitokustannuksista ja ansion menetyksestä. Lääketehtailu on iso bisnes, jossa on mukana paljon vilunkia, Utriainen näpäyttää. Terveelliset elämäntavat auttavat Leino Utriaisen kolesterolitasot ovat edelleen viitearvoihin nähden korkeat, mutta mies kokee olonsa terveeksi. Utriainen joutui vetäytymään työelämästä suunniteltua aiemmin, eikä hän nykyään uskalla juuri matkustella. Toivon, että lääkäritkin alkavat vähitellen herätä statiiniin liittyviin riskeihin. Mukavat harrastukset pitävät Leino Utriaisen mielen virkeänä ja kropan vetreänä. Hän syö ravintosuositusten mukaisia aterioita, ei käytä alkoholia tai tupakoi ja liikkuu paljon. Hän haluaa myös muistuttaa kohtalotovereitaan hakemaan aiheutuneista lääkekuluista lääkevahinkovakuutusta. 58 SenioriTERVEYS Leino Utriainen on tutkinut statiinilääkityksen haittavaikutuksia ja kirjoittanut aiheesta myös kirjan. Hän ei usko, että kolesterolia pitäisi statiinilla väkisin pakottaa viitearvokehykseen, jos ihminen on oireeton ja voi hyvin. ni heikentää sydämen lihassolujen kalvoja ja huonontaa näin sydämen pumppauskykyä. – Haimatulehdus on uusinut jo kerran ja jokainen sairastettu haimatulehdus kasvattaa uuden kohtauksen puhkeamisriskiä. – Maailmanlaajuisesti potilaat ovat maksaneet statiineista yhteensä 500 miljardia euroa. Utriainen on pohtinut paljon sitä, kuinka paljon taloudelliset pontimet vaikuttavat lääketehtaiden arvomaailmaan. Sairaala- ja lääkärikustannuksista on korvattu vain omavastuuosuus. Riskinä on kammiovärinä ja äkkikuolema, Utriainen luettelee. Utriainen pyrkii pitämään kolesterolitasonsa hallinnassa terveellisten elintapojen avulla. Leino Utriainen on laskenut tarkkaan statiinista johtuvan sairastamisensa kustannuksia. Haimatulehdus on kuitenkin jättänyt jälkensä aktiiviseen miehen elämään. Statiinin uhrit -teosta voi tiedustella kirjakaupoista ja nettikirjakaupoista.. Saadakseen näkemyksilleen vastaväitteitä, Utriainen esittelee maaliskuun lopussa tilastotiedoista koostamansa ”väitöskirjan” kolesteroliasioista paljon julkisuudessa puhuneelle professori Timo Strandbergille. – Vastaavia tapauksia löytyisi Suomesta tuhansia, jos statiinin aiheuttamat haittavaikutukset tunnistettaisiin ja kustannukset kerättäisiin, Utriainen laskeskelee. Koska statiini on Utriaiselle kirjaimellisesti sydämen asia, hän vakuuttaa tutkineensa Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tilastokeskuksen tuottamia terveystilastoja kriittisesti. Minun on päästävä nopeasti sairaalaan, jos tulehdus iskee, Utriainen kertoo. – Onneksi tuli haimatulehdus, se herätti väkisin! Ratkaiseeko raha. Oireita on määrätietoisesti vähätelty ja piiloteltu 20 vuotta, mutta ongelmat eivät katoa vaikka ne lakaistaan maton alle, Utriainen puuskahtaa. Monet lääkärit pitävät Utriaista räksyttävänä rakkina, jonka tutkimukset sivutetaan olankohautuksella. – Strandberg on edellisen kirjani ”konna”, joka vie Suomea kohti medikalisaatiota, mutta nyt hän on kiinnostunut keskustelemaan aiheesta kanssani. Utriaisen sairastamisen kustannuksia esimerkiksi haimatulehduksen ja selkäkipujen hoidosta on kertynyt yhteiskunnalle yhteensä 130 000 euroa
Kolesteroli on tärkeä solukalvojen ja sappiyhdisteiden rakennusaine, jota myös aivot ja sisäelimet vaativat toimiakseen. Kolesterolin kantaja-aineilla on erilaisia tehtäviä. Kolesterolin kantaja-aineista tärkeimmät ovat ”paha” LDL ja ”hyvä” HDL. Terveys Monipuolinen, kasviksia ja kasvisrasvoja sisältävä säännöllinen ruokailu auttaa pitämään kokonais- ja LDLkolesteroliarvot kurissa. Kolesterolista voi kuitenkin olla myös haittaa, sillä se voi tukkia verisuonia ja aiheuttaa jopa sydänkohtauksia. LDL-kantaja-ainetta pidetään pahana, sillä se kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin, joihin liiallinen kolesteroli voi kertyä kalkkeuttamaan ja vaurioittamaan valtimoiden seinämiä. Keho tuottaa kolesterolia itse, mutta sitä saadaan myös ravinnosta. Perimä, ravinto ja ympäristö vaikuttavat kolesteroliarvoihin Kolesteroli KUOSIIN Kolesteroli on keholle välttämätöntä rasva-ainetta, jota elimistö käyttää muun muassa solukalvojen ja hormonien muodostamiseen. Nyman on erikoistunut kardiologiaan eli sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkivaan lääketieteeseen. Tämän vuoksi kolesteroli tarvitsee elimistössä kantaja-aineita päästäkseen kulkemaan oikeaan paikkaan. Elimistö tuottaa kolesterolia itse, mutta sitä saadaan myös ravinnosta. Tämän vuoksi on tärkeää tarkkailla syömisiään: oikeilla ruokavalinnoilla voi vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen jopa 40 prosentin verran! Ruokavalio kuntoon – Meillä kaikilla on jo syntyessä alttius kehittää sydän- ja verisuonisairauksia, ja kolesteroli liittyy asiaan oleellisesti, sanoo sisätautien ylilääkäri Kai Nyman Keski-Suomen keskussairaalasta. Kuva: Kotimaiset Kasvikset / Teppo Johansson, Ateljee Unlimited Oy. Kun LDL-kolesterolia on veressä liikaa, riski sairastua erilaisiin sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa. K ehomme tarvitsee kolesterolia. Ruokavalintoihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta kehon kolesterolipitoisuus ei nousisi liian korkeaksi. Monesti puhutaankin yksinkertaistaen LDLja HDL-kolesterolista. SenioriTERVEYS 59. Ylilääkärin mukaan sairastumistaipumukseen vaikuttaa ensisijaisesti perimä, mutta myös elintavoilla on paljon merkitystä. Hyvä HDL taas kuljettaa kolesterolia pois näistä paikoista. Kolesteroli on kemialliselta koostumukseltaan kiteistä alkoholia, joka ei liukene vereen. Pahan LDL-kolesterolin määrään veressä voidaan pienentää ruokavaliovalinnoilla
Yleinen kolesterolin saantisuositus on alle 300 milligrammaa päivässä. Kolesterolia on pelkästään eläinkunnan tuotteissa. Kolesterolin viitearvot Terveellä ihmisellä kokonaiskolesterolin määrän veressä tulisi olla alle 5 mmol / litra. Ikääntyneiden ihmisten on syytä mittauttaa veriarvonsa Vältä näitä! HDL-kolesteroliarvoon eli hyvään kolesteroliin ei voi juurikaan vaikuttaa ravinnolla, mutta liikunta auttaa sen nostamisessa. Mittaa vyötärösi! WHO:n käyttämä vyötärölihavuuden eli metabolisen oireyhtymän luokittelu vyötärön ympärysmitan mukaan: lievästi vyötärölihava: miehet 94–101 senttiä, naiset 80–87 senttiä sillä niukalla ravinnolla, jota maamme tuottaa. – Alkuperäiskansojen parissa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että luontaisissa oloissa elävien ihmisen LDL-kolesteroli on alle 1,0 millimoolia litrassa. LDL-kolesterolia tulisi olla suositusten mukaan alle 3,0 millimoolia ja HDL-kolesterolia yli 1,0 millimoolia verilitrassa. Suositus on, että perusterveellä ihmisellä veren kokonaiskolesterolipitoisuus olisi alle 5,0 millimoolia litrassa. – Suomalaisten elimistö on alkujaan tottunut selviämään Veren kolesterolitasot mitataan laboratoriossa paastokokeesta. ”Pahaa” LDL-kolesterolia tulisi olla alle 3,0 mmol / litra. 60 SenioriTERVEYS. ”Hyvää” HDL-kolesterolia tulisi olla yli 1,0 mmol / litra. Nykyään monenlaista ruokaa on periaatteessa koko ajan kaikkien saatavilla, mutta elimistö ei ole ehtinyt sopeutua tapahtuneeseen muutokseen. Ylilääkäri Nymanin mukaan kolesteroliarvot eivät voi laskea liian alas. Terveydentilaa pohditaan kokonaisvaltaisesti selvästi vyötärölihava: miehet 102 senttiä tai enemmän, naiset 88 senttiä tai enemmän. Arvoja on neljä, joista yksi kertoo veren kokonaiskolesterolin määrän ja loput erittelevät LDL:n ja HDL:n määrän sekä energiaa varastoivien triglyseridi-rasvojen määrän veressä. Erityisen runsaasti kolesterolia on: t NVOBOLFMUVBJTFTTB t NBLTBTTB t NÊEJTTÊ t ÊZSJÊJTJTTÊ t SBTWBJTJTTB NBJUPWBMNJTUFJTTB
kuten voissa ja kermassa. Perimän, ruokavalion ja liikunnan lisäksi kolesteroliarvoihin vaikuttaa Nymanin mukaan ympäristö, jossa elämme. Painoindeksin (BMI) mukainen luokittelu: normaalipainoinen: korkeintaan 24,9 kg/m2 ylipainoinen: 25,0 – 29,9 kg/m2 lihava: 30,0 kg/m2 tai enemmän Tärkeintä on välttää kovia, eläinperäisiä rasvoja ja suosia pehmeitä kasvisrasvoja. HDL-kolesterolin määrään on vaikeampi vaikuttaa: – Veren hyvää kolesterolia voi nostaa vain liikunnalla, ylilääkäri Nyman kertoo. Myös tupakointi nostaa LDL:n määrää veressä. Henkilöillä, joilla veren kolesterolipitoisuus on suuri tai on todettu diabetes tai valtimotauti, suositus on alle 200 milligrammaa päivässä
Kysy lisää Henna Korpiniemi p. Ennakkomarkkinoinnissa: Korkeaa LDL-kolesterolia pyritään laskemaan kahdenlaisella lääkityksellä. – Meillä on tuhansia ihmisiä, jotka syövät turhaan kolesterolilääkkeitä, mutta myös tuhansia sellaisia, jotka eivät lääkkeitä syö, vaikka kannattaisi. Jos kolesterolitasoissa on huomautettavaa, ensisijainen hoitokeino on lähes poikkeuksetta elintaparemontti. Hän myös toteaa, että kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille ja että lääkkeet voivat aina aiheuttaa sivuvaikutuksia. www.eloisakoti.fi kerran vuodessa, nuorempien harvemmin. – Oikean hoidon löytymiseen tarvitaan lääkärin ja potilaan yhteistyötä. Nyman kuitenkin toteaa, että ihmisen terveydentilaa ei voi arvioida vain yhdeltä kantilta, vaan on mietittävä kokonaiskuvaa ja riskejä. olla tietyissä tapauksissa paljon apua. Ylilääkäri Nymanin mukaan kolesterolilääkityksestä voi Ylilääkäri, kardiologi Kai Nyman Keski-Suomen keskussairaalasta kertoo, että paras hoito kolesteroliongelmiin löytyy silloin, kun potilas ja lääkäri paneutuvat asiaan yhdessä. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN Hyvinkää, Kangasala, Valkeakoski, Vihti Tulossa: Sipoo, Tampere Itsenäisyydenkatu 17 A, 33101 Tampere www.pohjolarak.fi SenioriTERVEYS 61. Toimivat, vaivattomat ja turvalliset Eloisa-kodit on suunniteltu varttuneen väestön tarpeisiin. Kehitteillä on myös uusia biologisia täsmälääkkeitä. Statiinilääkityksen yleisimpiä haittavaikutuksia ovat suuriin lihasryhmiin kohdistuvat kivut. Lääkärin määräys on aina vain suositus, Nyman muistuttaa. Jos potilaalla on sydänsairaus tai hän on aikaisemmin saanut sydänkohtauksen, ei puhuta enää ennaltaehkäisevästä hoidosta vaan sairauteen puuttumisesta: – Meillä on tuhansia ihmisiä, jotka syövät turhaan kolesterolilääkkeitä, mutta myös tuhansia sellaisia, jotka eivät lääkkeitä syö, vaikka kannattaisi, Nyman sanoo. Keskivartalon pitäminen rasvattomana on hyväksi myös kolesteroliarvoille. Lääkkeistä tutumpia ovat statiinit, jotka vaikuttavat ihmisen maksassa niin, että huonoa kolesterolia ei muodostuisi yhtä paljon kuin aikaisemmin eikä sitä näin ollen pääsisi verenkiertoonkaan samoja määriä. – Jos potilas on sairastanut vaikka sepelvaltimotaudin tai saanut sydänkohtauksen, lääkkeiden käyttäminen on perusteltua. Kuva: Kaisa-Liisa Ikonen. Etsetimibi-lääkityksellä taas pyritään estämään kolesterolin imeytymistä takaisin verenkiertoon suoliston kautta. Nyman kuitenkin tähdentää, että ruokavalioon täytyy kiinnittää huomiota silloinkin, jos kolesteroliarvoja hillitään lääkkeiden avulla. 050 517 7552 Eloisa-koteja valmiina: Sastamala Rakenteilla: Espoo, Hämeenlinna, Korpilahti, Riihimäki Onko lääkkeistä apua. – Vaikka ihminen kuuluisi verisuoni- ja sydäntautien riskiryhmään ja hänen kolesteroliarvonsa olisivat korkealla, ei lääkehoitoa ole syytä aloittaa mikäli mitään oireita ei ole, kardiologi Nyman kertoo
Terveys 62 SenioriTERVEYS Kuulon heikkeneminen on aina yksilöllistä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat kuulon heikentymiseen. Toisilla kuulo alkaa heikentyä jo 60-vuotiaana, toiset taas säilyttävät kuulonsa korkeaan ikään asti. Myös ulkoiset tekijät, kuten melualtistus ja yleissairaudet, vaikuttavat kuulon huonontumiseen.
Kuuloradan kypsyminen ja rappeutuminen Sisäkorva ja keskushermoston kuulojärjestelmä kehittyvät sikiökaudella. Nykyisen arvion mukaan noin 500 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa kärsii kuulonalenemasta. Tämä tekee vaikeaksi seurata keskustelua ja voi johtaa väärinymmärryksiin. Tämä korostuu tilanteissa, joissa on monta puhujaa yhtä aikaa. Koska kuulo huononee hitaasti, kehittää ihminen siihen sopeutumiskeinoja. Kuuloradan hermostollinen kypsyminen jatkuu syntymän jälkeen. Kahdenkeskeiset keskustelut ovat usein helpommin kuultavissa ja puhujan suun liikkeet ovat Kun kuulo heikkenee tarpeeksi paljon, se vaikuttaa yleensä myös sosiaaliseen elämään. Useimmat ihmiset, joilla on kuulonalenema, ovat yli 50-vuotiaita, mutta noin 12 ihmistä 1000:sta on alle 18-vuotiaita. Vaikeudet aiheutuvat siitä, että vokaalit kuuluvat voimakkaampina kuin konsonantit. Aluksi kuulo alenee korkeilta taajuuksilta Korkeimmilla taajuuksilla kuulo alentuu vähitellen eikä sitä itse välttämättä huomaa. Miehen äänen taso on noin 120 Hz ja naisen noin 250 Hz. – Kuulo alkaa huonontua pikkuhiljaa jo teini-iässä ja yli 75-vuotiaista kahdella kolmasosalla on kuulovaikeuksia. Useinkaan kuulon- tutkimukseen ei hakeuduta ajoissa, kiteyttää Kuuloliiton korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Lampikoski. Henkilöllä on vaikeuksia kuulla esimerkiksi heinäsirkkojen siritystä, lintujen laulua tai ovikellon ja puhelimen soittoa. Niiden muodostamiseen tarvitaan huomattavasti korkeampia taajuuksia. Ihmisen puhe muodostuu erilaisista äänteistä ja niiden yhdistelmistä. Kuulojärjestelmämme pystyy sopeutumaan, oppimaan ja harjaantumaan varhaisvuosina voimakkaammin ja heikentyy iän myötä. Kuulemiemme äänten ominaisuudet voidaan jakaa äänen korkeuteen eli taajuuteen ja äänen voimakkuuteen eli äänenpaineeseen (dB, desibeli). Henkilö saattaa kuulla puheen, mutta ei saa yksittäisistä sanoista selvää. Ikäkuulo on yleisnimi iän mukana ilmeneville sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksille. Yli 75-vuotiaista kahdella kolmasosalla on kuulovaikeuksia Kuulo alenee hitaasti Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on yksi yleisimmistä iän myötä lisääntyvistä terveysongelmista. 65. Henkilö saattaa kuulla puheen, mutta ei saa yksittäisistä sanoista selvää. Ikähuonokuuloisuudelle tyypillistä on myös sanojen erotteluvaikeudet. Kuulon kypsyminen ja harjaantuminen jatkuvat aikuisikään asti, mutta toisaalta korvan kuulosolujen rappeutuminen alkaa kymmenen ikävuoden jälkeen. 75-vuotiaista noin kolmannes tarvitsee kuulon kuntoutusta. Äänen korkeus ilmaistaan hertzeinä eli värähdysten lukumääränä aikayksikössä (Hz). Vaikutuksia sosiaaliseen elämään Kun kuulo heikkenee tarpeeksi paljon, se vaikuttaa yleensä jo sosiaaliseen elämään. Tämä edellyttää, että kuulorata korvasta aivoihin on käytössä eli korvan kautta tulee ääniärsykkeitä. Aluksi kuulo alenee korkeilta taajuuksilta. Ikääntymisestä johtuvaa kuulon heikkenemistä ei voida ehkäistä tai parantaa lääkkeillä tai leikkauksella. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTON IMAGES K uulonhuoltoa tarvitsevien ihmisten määrän ennustetaan kasvavan kolmanneksella sukupolvittain tulevaisuudessa. Äänteet sekoittuvat ja alkavat muistuttaa toisiaan tai jäävät kokonaan kuulumatta. – Tämä korostuu tilanteissa, joissa on monta puhujaa yhtä aikaa. SenioriTERVEYS 63 S. Kuulon heikentyminen on yksilöllistä
Uusilla kuulokojeilla vahvistus kohdistetaan heikentyneille äänialueille ja hyödynnetään omaa jäljellä olevaa kuuloa. – Heikentynyt kuulo johtuu sisäkorvan hiussolujen vähenemisestä ja kulumisesta. Uudet kuulokojeet ovat digitaalisia ja matkivat normaalia kuuloa. Tarvittaessa sinulle sovitetaan kuulon apuvälineet, esim. 5. Kuulo heikkenee vaurioalueesta riippuen eri taajuuksilla. Kuulon apuvälineitä ja lisälaitteita voi hankkia omalla kustannuksella kodinkoneja sähköliikkeistä, tavarataloista sekä kuuloalan erikoisliikkeistä. – Moni meistä ajattelee, että huono kuulo kuuluu ikääntymiseen ja että sen kanssa on vain elettävä, pahoittelee Oticonin kuuloalan asiantuntija, audionomi Vappu Levander. 64 SenioriTERVEYS Nykyiset kuulokojeet ovat huomaamattomia ja kehittyneitä. Varaa aika yleislääkärille terveyskeskukseen tai yksityisesti korvalääkärille. Julkisen terveydenhuollon kuulokojetarjooma on rajoitetumpi kuin yksityisten kuuloalan erikoisliikkeiden valikoima. Tutkimuksiin lähetteellä Julkisella puolella kuulontutkimukseen pääsee terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteellä. 3. Yksityiselle puolelle ajan voi varata suoraan kuulontutkijalle joko lääkärikeskukseen tai kuuloalan erikoisliikkeisiin. Ääni bluetoothilla suoraan korvaan Kuulokojeen voi yhdistää langattomasti lisälaitteeseen, joka tuo puhelimen äänen kuulokojeen kautta suoraan korvaan. Jos epäilet kuulovikaa, toimi näin: 1. Ennen vanhaan ne olivat isoja ja hankalia kovaäänisiä korvassa. – Voisi jopa sanoa, että huonokuuloinen on osin paremmassa asemassa kuin normaalikuuloinen. Kuulonkuntoutus on jokamiehenoikeus Neljännesmiljoona yli 75-vuotiasta kärsii huonosta kuulosta, eikä käytä kuulokojetta. Arjen apuvälineitä Julkinen terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, joka sisältää apuvälinehuollon, myös kuulonkuntoutuksen kohdalla. Iän mukana korkeat taajuudet usein heikkenevät. Joillakin paikkakunnilla terveyskeskus luovuttaa kuulovammaisen apuvälineitä. Harva meistä tietää, että kaikilla suomalaisilla on oikeus maksuttomaan kuulonkuntoutukseen. Suurin ongelma kuulokojeiden käytöstä johtuu siitä, että henkilö käyttää laitetta liian vähän eikä näin totu siihen.. – Kuulokojeista on tullut tehokkaampia, pienempiä ja halvempia. 4. Sama koskee television katselua. Koulutettu audionomi tutkii kuulosi. Esimerkiksi luennoilla saattaa olla yleistä hälyä, joka estää puhujan kuulemisen. Jo 1970-luvulla on tehty päätös, jonka mukaisesti jokaisella suomalaisella on oikeus maksuttomaan kuulonkuntoutukseen. Saat kutsun kuulontutkimukseen. Yksi syy on kuulonkuntoutuksen tuntemattomuus. kuulokojeet. – Valitettavan moni ihminen kärsii turhaan huonosta kuulosta. Uudet kuulokojeet ovat keinoälyllä varustettuja tietokoneita. Tietämättömyys kuulonkuntoutuksesta on yksi tähän vaikuttava tekijä, korvalääkäri Henri Lampikoski toteaa. Ne olivat analogisia ja toimivat kovaäänisen tavoin vahvistamalla kaikkia ääniä. Näin pääsemme lähelle normaalia kuuloa, kuuloalan asiantuntija Levander kertoo. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole tietoinen tästä, ei siinäkään tilanteessa, kun kuulo heikkenee. Suurin ero on siinä, että nykyaikainen koje osaa lajitella eri ääniä älykkäästi. Meillä on myös vääriä käsityksiä kuulokojeista. Ohjelman ääni kuuluu, ja niin kuuluvat muutkin äänet. 2. Toinen on stereotyyppinen ajattelumme vanhuudesta ja huonosta kuulosta. Keskussairaalan kuuloasemalla tai kuulokeskuksessa arvioidaan apuvälineen tarve ja annetaan käyttöön seuraavia apuvälineitä: t ,VVMPLPKF t '. Pienellä langattomalla mikrofonilla saadaan luennoitsijan ääni kuulokojeen kautta suoraan korvaan, sanoo Levander. Autolla ajaessa kuulokojeet toimivat hands free -laitteen tavoin lisäten ajoturvallisuutta. MBJUF t 5ÊSJTUJOIFSÊUZTLFMMP t 1VIFMJOWBIWJTUJO t ,BVMB UBJ UZZOZTJMNVLLB t *OGSBQVOBMBJUF SBEJPO UBJ UW O LVVOUFMVVO t *ULVIÊMZUJO t ,PNNVOJLBBUUPSJ Keskussairaalan apuvälinehuoltoon kuuluu myös apuvälineen käytön opetus ja laitehuolto. Korvassa älykäs tietokone Mielikuvat kuulokojeista perustuvat vanhoihin laitteisiin. Lääkäri kirjoittaa lähetteen paikkakuntasi kuuloasemalle tai kuulokeskukseen
Lopulta ääni välittyy sisäkorvassa olevaan nesteen täyttämään kuuloelimeen, simpukkaan. Kun kuulon alenema on riittävän suuri, kokeillaan kuulokojetta. Korva jakautuu ulko-, väli- ja sisäkorvaan. Lisäinformaatio antaa paremman käsityksen omasta tilanteesta. Tämä vaatii toki asiantuntemusta kuulontutkijaltakin. – Äänimaailma on jonkin verran erilainen kuulokojeen vahvistamana kuin ilman ko- Kuulon heikkenemisen aiheuttamiin ongelmiin ei tarvitse tyytyä eikä niitä myöskään tarvitse hävetä. Värähtely liikuttaa kuuloreseptorisoluja. – Kokonaisterveyden kannalta ovat tärkeitä terveelliset elämäntavat, hyvä ravinto, painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen. Nämä impulssit välittyvät kuulohermosäikeiden kautta aivokuorella sijaitsevaan kuulokeskukseen, jossa syntyy kokemus äänestä ja sen ominaisuuksista. Välikorva on ohimoluussa sijaitseva ilmatäytteinen ontelo, joka alkaa tärykalvosta. Äänimaailmaan tulee tottua, mikä edellyttää laitteen pitämistä korvassa päivittäin, suurimman osan päivästä. Kojeissa on aina rajoituksensa, eikä kojeen tuottama aistimus vastaa täysin luonnollista kuuloaistimusta. – Oikea-aikainen kuulonkuntoutus on myös sen vuoksi tärkeää, toteaa erikoislääkäri Lampikoski. Ääni kulkee tärykalvosta kuuloluiden kautta eteisikkunaan, joka erottaa väli- ja sisäkorvan. Kuulokojeet kehittyneet Korvalääkäri Lampikoski toteaa, että aiemmat kuulokojeet olivat isoja ja eivätkä esteettisestikään niin kovin miellyttäviä. – Koko ajan päästään kuitenkin lähemmäksi erilaisilla signaalinprosessointimahdollisuuksilla. Sosiaalinen verkosto on kuitenkin ikäihmiselle merkittävä virikkeiden lähde. Jos kuulokojetta käyttää vain satunnaisesti, siihen ei välttämättä totu koskaan, neuvoo korvalääkäri Lampikoski. – Työperäisen ja harrastusperäisen meluvammojen välttäminen on tärkeää. jetta. myös nähtävissä, Lampikoski toteaa. Kuulokojeella on kuulojärjestelmää kuntouttava vaikutus, ja kuulokojekokeilu on osa kuulonkuntoutusta. Näin varmistutaan siitä, että ei tule vammoja, jotka pahentavat muutenkin mahdollisesti kehittyvää ikäkuuloa. Elämäntavoillakin merkitystä Jos haluaa välttää tarpeetonta kuulon alenemista, itsekin voi tehdä jotakin. Nämä vaikuttavat myös sisäkorvan solujen terveenä pysymiseen, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Lampikoski kertoo. – Nykyisin muusikot ovat onneksi melko valveutuneita suojaamaan kuuloaan, sanoo Lampikoski, mutta korostaa, että ikäkuulo ja meluvamma ovat eri asioita, joskin ne voivat esiintyä yhtä aikaa samalla henkilöllä. Nykyään kyseessä ei ole pelkästään vaikeasti kuulovammaisen apuvälineitä, vaan kuulokojeita käytetään myös suhteellisen lievissä kuulonalenemistapauksissa. – Jos on ajan tasalla kuulokojeiden kehityksestä, ennakkoluulot yleensä karisevat pois. Kuulokoje vaatii tottumista Suurin ongelma kuulokojeiden käytössä johtuu siitä, että henkilö käyttää laitetta liian vähän eikä näin totu siihen. Solujen värekarvojen osuessa yläpuolellaan olevaan katekalvoon lähtee kuuloreseptoreista kuulotasapainohermoa pitkin hermoimpulssi isoaivokuoren kuuloalueelle. Henkilö saattaa nolojen tilanteiden pelossa jopa jättäytyä pois tapahtumista, joissa on paljon ihmisiä. Sovitusten ja säätöjen kautta löydetään yleensä koje, joka palvelee parhaiten itse kunkin tarpeita. – Nykyisten kojeiden käyttö tuottaa myös enemmän kuuloaistimuksia, joten se virkistää aivokuoren toimintaa, jolloin aivot saavat enemmän virikettä. Melulta voi suojautua oikeilla apuvälineillä. On olemassa myös kuntoutuskursseja, jossa käsitellään laajemmin kuulon alenemiseen liittyviä asioita ja annetaan käytännön vinkkejä. Kuulontutkimusajan voi varata oman paikkakunnan terveyskeskukseen tai yksityislääkärille. Välikorvassa sijaitsevat kuuloluut: vasara (malleus), alasin (incus) ja jalustin (stapes). Ulkokorvan muodostavat korvalehti ja korvakäytävä, jotka siirtävät ilman ääniaallot tärykalvon värähtelyiksi. Niissä on tapahtunut kehitystä siinä missä muussakin pienelektroniikassa. Ääni saa simpukassa olevan basilaarikalvon värähtelemään. Simpukka muuttaa ääniaallot hermoärsykkeiksi. Kuulokojeista on tullut tehokkaampia, pienempiä ja halvempia. Henkilö on saattanut työskennellä työuransa aikana raskaiden ja meluisien konei- den kanssa ilman kuulonsuojausta. Mitä matalampi ääni, sitä pidemmälle se kulkee simpukassa. – Tarvittaessa tehdään tarkempi kuulontutkijan toteuttama kuulontutkimus. Miten ääni syntyy. Vertaisryhmistäkin voi olla apua. (Lähde: Kuuloliitto) SenioriTERVEYS 65. Musiikkialallakin on voinut altistua liian korkeille desibelilukemille
Terveys Jorma Toivosen keuhkosairauteen ei auttanut kuin keuhkosiirto – Kerrankin tuuria! 66 SenioriTERVEYS
K arvinaista keuhkosairautta, keuhkofibroosia, sairastanut Jorma Toivonen, 64, oli vielä viime syksynä niin huonossa kunnossa, että sohvalla maatessaan ajatteli itsekseen: – En tule näkemään joulua. Keuhkokudos korvautuu vähitellen sidekudoksella. Pian Toivonen oli jo Lohjan sairaalan keuhkoylilääkärin puheilla, joka totesi keuhkofibroosin eli keuhkojen sidekudostumisen magneettikuvista. Samansuuntaisia ajatuksia pyöritteli hiljaa mielessään myös hänen vaimonsa Marita Yli 40 vuotta elintarvikealalla työskennelleen, vihtiläisen Toivosen työpaikka Tapiolan leipomo lakkautettiin hänen uransa loppupuolella. Hänelle tehtiin onnistunut keuhkojen siirto. Kumpikin on innostunut liikkumaan vasta vanhemmalla iällä. Tutkittiin, voidaanko minulle siirtää uudet keuhkot. Usein hän tekee lenkit lähellä asuvan, 80-vuotiaan Eskon kanssa. Sievinen katsoessaan, miten vähäisiksi hänen miehensä voimat olivat menneet. Siinä vaiheessa elämäni oli aika surkeaa. Toivonen kertoo, kuinka hänen lähes joka elimensä tutkittiin siirtomahdollisuutta varten: sydän, keuhkot, vatsa, verenkierto ja munuaiset. Siitä taas seuraa, että keuhkojen kyky hapettaa verta heikkenee. – Ajoimme yhdessä kauppaan, mutta en jaksanut kulkea ostoksilla, vaan odotin autossa, Jorma Toivonen kertoo. Lääkäri luki madonluvut – Lääkkeillä sairauttani ei voitu hoitaa. Oireet ovat monesti samat kuin keuhkoahtautumataudissa eli kuiva yskä ja ahdistus. – Tähystykset taisivat olla SenioriTERVEYS 67. Tarvitsin happea öisinkin. Helkkari, olen vanha, Jorma Toivonen ajatteli, kun hengenahdistus vei jaksamisen edes kävellä. – Meni työ, nyt taisi mennä terveyskin. Hän viettää tällä hetkellä toipilasaikaa, sillä keuhkosiirrosta on kulunut reilut viisi kuukautta. Keuhkoihin kasvoi sidekudosta Jorma Toivonen lähtee kävelylle tai sauvakävelylle Nummelan kaduille nykyään päivittäin. Hengenahdistus vie lopulta hengästymiseen jopa levossa. Mahdollisesti perinnöllinen sairaus kehittyy itsekseen. – Pääsin nopeasti hyvään lääkärihoitoon. Oli yksi tie, kohti maata. Elämäänsä muutama kuukausi taaksepäin katsova Toivonen miettii kiitollisena, millainen onni hänellä oli. Jäätyään virallisesti eläkkeelle viime kesänä hän oli jo todella huonokuntoinen. Jorma Toivosen vaimon tytär lahjoitti kuntopyörän olohuoneeseen. En ensin ymmärtänyt, mitä lääkäri sanoi, mutta myöhemmin palasin kysymään, oliko hän todella lukenut minulle madonluvut, Jorma Toivonen muistelee. Olin pärjännyt vuoden kannettavalla liikuntahappipöntöllä, mutta syksyllä isompaan vaihdetun pöntönkään happi ei enää tuntunut riittävän. Vuorokauden ympäri käytettävä happisäiliö ei tahtonut riittää Jorma Toivoselle, joka sairastui keuhkofibroosiin. Vaimo varasi ajan terveyskeskukseen ja röntgeniin
Toivonen oli omassa stumppauspäätöksessään tiukka, vaikka kertoo, miten vaikeaa alussa oli. Hampaatkin poistettiin, kun niiden pelättiin olevan tulehduspesäke, Toivonen kertaa. Neljä vuorokautta meni tehoosastolla koko sairaalareissun kestäessä vajaat kolme viikkoa. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: MIRA PIISPA JA MATTON. Lääkäri olisi tarjonnut siihen apua, mutta sanoin, että vedän näin. Pari turhaa hälytystä Meilahteen tulikin, mutta rintakarvat ajeltiin vielä silloin turhaan. – Liikkuminen ulkona päivittäin antaa ehdottomasti lisää happea suoniin. Lopetin silti heti, kun lääkäri sanoi. Lääkäri olisi tarjonnut siihen apua, mutta sanoin, että vedän näin. Ei riitä, että puuskuttaa työmaalla. Tupakka Toivoselle kyllä oli maistunut lähes niin pienestä kuin hän muistaa. Vaikka Toivosta nauratti, liikunta alkoi todella päästä jatkoajan saaneen miehen arvostuksiin. – Sängyssä ei kukaan parane, Toivonen nauraa hoitajien opeille. Jorma Toivosen lääkedosetissa on 15 pilleriä 11 erilaista lääkettä joka päivälle. Sain heti päästellä omilla keuhkoilla. Heti uusilla keuhkoilla Kun Toivonen oli päässyt kesällä elinsiirtojonoon, valmiina piti kotona olla kaiken aikaa. – Minulla oli uusi elämä. Voimakkaiden lääkkeiden vastapainoksi tarvitaan myös vatsalääkkeitä, vaikkei Toivonen herkkävatsainen olekaan. Joka kuukausi sairaalassa tehdään kahden päivän ajan myös liuta muita tutkimuksia. – Minä vain lopetin tupakanpolton. Toivonen näyttää hurjan näköisiä kuvia itsestään letkuissa. Kyllä sairaanhoitajat sen tiesivät, että sängyssä ei parane, Jorma Toivonen vakuuttaa. Se ei ollut aiemmin ihmeemmin innostanut häntä nuoruuden joukkuepelailuiden jäätyä. – En pelännyt. Siirrännäisen hylkimisestolääkkeet ovat elintärkeitä. Omilla uusilla. Sängyssä ei parane Keuhkosairaus ja liikkumiskunnon laskeminen lähes nollaan sai Jorma Toivosen sairaalasta päästyä aloittamaan säännöllisen liikunnan. Kun keuhkolääkäri Lohjan sairaalassa oli käskenyt heti jättämään tupakan, Toivonen oli saman tien tehnyt työtä käskettyä. Tupakka jäi kerrasta Vaikeasta leikkauksesta huolimatta hoitajat kehottivat nousemaan ylös heti. Keuhkokoordinaattori osaa huolestua arvoista heti, jos niihin tulee poikkeamia. sena oli lähinnä ollut työnteko ja keilaus satunnaisesti – kävelylenkit eivät olleet maistuneet. Toivosen toipumisesta huolehtiva HUS:n Meilahden sairaalan keuhkopoliklinikka seuraa niin ikään miehen kuntoa. Samalla, kun uudet keuhkot siirrettiin, hänelle myös tehtiin sydämen laskimoohitusleikkaus. Aiemmin harrastuk- 68 SenioriTERVEYS Jorma Toivosen pitää aamuin illoin puhaltaa pefmittariin ja kirjata lukemat ylös. – Minä vain lopetin. Vaimon lapsenlapset kävivät katsomassa letkuilla täytettyä miestä ja vakuuttivat, etteivät koskaan aloita tupakanpolttoa. – Olin hermostunut, nukuin erittäin huonosti ja muitakin oireita oli. Hänen kylkiluunsa katkaistiin. Letkut kuljettivat kehon nesteitä pois. – Kerrankin minulla kävi elämässä tuuri: Pääsin maailman parhaaseen hoitoon asiantuntijoiden käsiin, uudet keuhkot löytyivät minulle ja siirto onnistui. Kirjauksiin kahdesti päivässä kuuluvat myös lämpö, verenpaine, pulssi ja paino. Aiemmin tällainen sairaus olisi vienyt kuolemaan, mutta nyt sain jatkoajan, itsensä jo melko terveeksi tunteva Toivonen sanoo. Perjantai-iltana nukutettu Toivonen herätettiin lauantaiiltapäivällä, ja hän oli lihonut 60 kilosta 74 kiloon. Kiitos vaan sille, joka joutui niistä luopumaan. Seuranta on tarkkaa, ettei siirrännäinen pääsisi hylkimään. Hän heräsi heti, ja sai varahappea. Sopiva siirrännäinen löytyi 27.11.2013, joten reissu Vihdin Nummelasta Helsingin Meilahteen piti tehdä pian taksin kyydissä. Ennen leikkausta hän jaksoi 6 minuutin kävelytestissä kävellä 170 metriä, kun talvella määrä oli jo puoli kilometriä. Ajattelin, että otan vastaan kaiken sen, mitä tulee, Toivonen ajattelee yhdeksän tuntia kestäneestä leikkauksestaan. Terveys koko prosessin tukalin vaihe
Ei kotiin oireiden kanssa Yli 95 prosenttia keuhkoahtaumatautiin sairastuneista on tupakoivia. Kaikkein tärkeintä koko elimistölle on tupakoinnin lopettaminen. Todettua keuhkoahtaumatautia on jonkin verran vähemmän, mutta yleinen arvio on, että toteamattomia on saman verran kuin todettuja eli 200 000, jolloin tauti on yli 400 000 suomalaisella. Tupakka tulehduttaa niitä samalla lisää. Terveysliikkujalle riittää reipas liikkuminen vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa. Se ei aina liity perinnölliseen taipumukseen allergioihin, vaan astmaa voi myös olla allergiasta riippumatta. Sairastavuusluvut ovat arvioita, jotka perustuvat osittain Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrään, mutta on syytä muistaa, että kaikkia sairauksia ei ole diagnosoitu tai hoideta ensisijaisesti lääkkeillä. Oman hyvän voinnin ja elämän mukavuuden löytäminen on Maija Kolstelan mukaan sairastuneellekin keskeistä. Jos keuhkojen toimintakyky on astman tai keuhkoahtauman takia alentunut, katupöly voi pahentaa oireita. Sekä keuhkoahtaumatauti että astma voivat oireilla vaihtelevasti. Silloin, kun oireita on, pitää hakeutua lääkäriin. En silti suosittele lenkkiä vilkasliikenteisellä kadulla ruuhka-aikaan ja silloin, kun katupölyä on ilmassa paljon, Maija Kolstela sanoo. Stumppaus kannattaa aina Tupakanpolton lopettaminen ja jo vähentäminenkin suojaa keuhkojen ja niiden kautta koko elimistön terveyttä sekä vähentää keuhkosairausriskiä. – Kyllä pölylle vähän voi arjessa altistua ja itseään voi arjessa myös hiukan siedättää sille. SenioriTERVEYS 69. Oman päätöksen tueksi apua on tarjolla. Seuraa hengityskatkoksia ja pientä happivajetta elimistössä yöaikaan. – Geenit säätelevät nikotiiniriippuvuutta, mutta kaikista tärkeintä lopettamisessa on oma päätös, Maija Kolstela Hengitysliitosta kertoo. Ennaltaehkäisy tehokasta Maija Kolstela toivoo, että kaikki oireita tuntevat pääsisivät lääkärille tasavertaisesti ja aina tarvittaessa eri puolella Suomea, jotta mahdollinen sairaus voitaisiin todeta ja hoitaa sekä saada arki sujumaan. Jollei apua ja vertaistukea ole omalla lähiseudulla, Hengitysliitolla on vertaistukisivusto Stumppi.fi ja neuvontapuhelin, jossa yrittävät ja harkitsevat kohtaavat. Omaa siedättämistä ei pidä kokeilla silloin, jos astma salpauttaa hengitysteitä ja aiheuttaa reaktion. Normaalipainossa pysyminen ja liikunta edistävät hengitysterveyttä. Näihin tavallisimpiin hengityssairauksiin voi kuitenkin vaikuttaa omilla elintavoilla. Ympäristö vaikuttaa Keuhkosairauksissa myös ympäristöllä on merkitystä: epäpuhtaalla sisä- ja ulkoilmalla sekä ilmansaasteilla. Muun muassa asbesti ja radon saattavat aiheuttaa keuhkosyöpää. Hoitamattomana sekin vaikuttaa toimintakykyyn. Liikunta kaikkien ulottuvilla Ympäröivän ilman laatuun voi yleensä itse vaikuttaa vain vähän, mutta normaalipainossa pysymiseen ja liikkumiseen on mahdollisuudet kaikilla. Lopettamisen kerrotaan olevan hankala juttu, mutta saattaa olla, että sitä ei koskaan ole kunnolla yrittänytkään. – Liikunta vahvistaa lihaksia ja parantaa hapenottokykyä, jol- loin keuhkojakin käytetään paremmin. Tupakoinnin lopettaminen on siksi tärkeää, että hoidoissa käytettävien lääkkeiden on tarkoitus hoitaa keuhkojen tulehdusta. Joissain kaupungeissa on erityisiä tupakkaklinikoita tupakoinnin lopettajan avuksi, mutta kaikkiaan tupakkavieroitusta järjestetään Suomen terveyskeskuksissa hyvin vaihtelevasti. – Aikuisista noin 9–10 prosentilla on lääkärin toteama astma. Ei tarvita maratoneja, vaan itselle mieluista liikuntaa, jota tahtoo tehdä säännöllisesti, Maija Kolstela sanoo. Elintavat ja ympäristön aiheuttama altistus vaikuttavat osaltaan sairauden puhkeamiseen ja pahenemiseen, Maija Kolstela toteaa. Keuhkosairauksia on olemassa paljon erilaisia ja harvinaisiakin, eikä kaikkien syytä ja syntymistä vielä edes tunneta. Suomalaisten yleisin keuhkosairaus on astma. Jos henkilö tekee tarkkaavaisuutta vaativaa työtä tai on paljon liikenteessä, päiväväsymys ja torkahdukset voivat olla todella vaarallisia. Ylähengitystiet painuvat siinä kasaan, kun nielun alue rentoutuu nukahdettaessa. Miljoonalla suomalaisella keuhkosairaus Keuhkosairauksia sairastaa arviolta miljoona suomalaista, Hengitysliiton terveysasiantuntija, terveystieteiden maisteri Maija Kolstela kertoo. Näiden oireiden kanssa olisi ehdottomasti lähdettävä lääkäriin, sillä sairauden varhainen toteaminen on tärkeää oikean hoidon ja oman hyvinvoinnin takia. – Läheisten tuki on erittäin tärkeää, Maija Kolstela sanoo. Uniapnea on kolmas tavallisimmista keuhkosairauksista. Vaikka ”tavallisen” astmaatikon sairaus olisi hoidossa ja lääkitty, mutta vointi on huono ja oireita on, pitää mennä lääkäriin. Moni on tukea saanutkin, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimpien väestötietojen mukaan päivittäisiä tupakoijia aikuisista suomalaismiehistä on enää 19 prosenttia ja naisista 13 prosenttia. – Usein he ajattelevat limaisuuden, aamuyskän, hengenahdistuksen ja hengästymisen pienemmässäkin rasituksessa olevan normaaleja tupakoivien vaivoja, Maija Kolstela mainitsee. Suositeltavaa on tupakoimattomuus, riittävä liikunta ja normaalipainossa pysyminen. Tehtäessä työtä pölyissä, kaasuissa tai kemikaalihuuruissa pitää käyttää henkilökohtaisia hengityssuojaimia. Onkin tärkeää tuntea oma sairautensa ja hoitaa sitä hyvin
70 SenioriTERVEYS. Terveys Erikoissairaanhoitaja Tarja Pulkkinen muistuttaa: Seniori, älä unohda jalkojasi! Erikoissairaanhoitaja Tarja Pulkkinen muistuttaa seniori-ikäisiä ihmisiä jalkojen jatkuvasta tarkkailusta ja hoidosta. TEKSTI JA KUVAT: PENTTI EERIKÄINEN Erikoissairaanhoitaja Tarja Pulkkinen näkee ihmisen jaloista monta terveystilaan liittyvää asiaa. Jalkojen hyvinvointi heijastuu ihmisen yleiseen terveyteen ja vireystilaan. Terveydenhoitoalan ammattilaisena hän osaa ohjata jalkahoitoon tulleen potilaan tutkimuksiin ja jatkohoitoon
Moni ei edes tiedä kantavansa jalkasientä. – Diabeetikon ongelmana on, että hänen jalkojensa tunto alenee. – Näen kovalle rasitukselle joutuneet jalat, joissa on turvotusta, hoitoa vaativa sienivaiva ja lieviä verenkierto-ongelmia. Sairaanhoitajan koulutustaustani vuoksi selvitän minulle jalkahoitoon tulevan ihmisen terveystilaa omilla havainnoillani ja taustoja kysellen. – Korostan aina sitä, että jalkojen hyvinvointi heijastuu ihmisen yleiseen hyvinvointiin. Hautuneisiin varvasväleihin laitetaan tarkoitukseen sopivaa ”lampaanvillaa”. J jalat joutuvat päivän mittaan kovalle koetukselle. Jalat kertovat monta asiaa Kun Tarja Pulkkinen näkee jonkun ihmisen jalat, hän osaa kertoa monta terveyteen liittyvää asiaa kyseisestä ihmisestä. – Erityisesti seniori-ikäisten tulee kiinnittää huomiota jalkoihinsa. Jalkojen päivittäisestä puhtaudesta ja hygieniasta huolehtiminen on asia, johon ihmisen on haettava apua, ellei itse pysty jalkojaan hoitamaan. – Kovettumia tulee rasvata riittävän usein. Pesun jälkeen on muistettava myös varvasvälien huolellinen kuivaaminen. – Tietysti on huolehdittava siitä, että sukat vaihdetaan päivittäin. Jalkahoidossa on aina etsittävä ongelmia aiheuttava syy ja hoidettava sitä, Pulkkinen korostaa. Jalkahoitoja etsii vaivojen syyn Jalkoihin kiinnitetään huomiota vasta sitten, kun tulee vaivoja. Ihminen ei tunne puristavia kenkiä tai haavaa jalassaan. Oikeiden jalkineiden ja pohjallisten valinta voi auttaa kipeytyviä jalkoja. Kenen tulisi hakeutua säännölliseen jalkojen tarkastukseen ja hoitoon. Usein vanhemmilla ihmisillä on vaikeuksia pestä kunnolla jalkojaan. Jalkojen huono hoito voi johtaa ihon kuivamiseen, kantapäiden kovettumiin ja halkeamiin. Kolme vuosikymmentä hoitoalalla toiminut erikoissairaanhoitaja Tarja Pulkkinen, 50, korostaa jalkojen merkitystä ihmisen kokonaisterveyteen. Diabeetikon ei kannattaisi esimerkiksi juoksennella kesäisin paljain jaloin. Voide ja kevyt hieronta antavat jaloille lisävireyttä, Tarja opastaa. Jalkojen ongelmat voivat johtua monista seikoista, jopa perinnöllisistä tekijöistä. SenioriTERVEYS 71. – Valitettavasti suomalaiset ovat viime vuosiin asti hoitaneet jalkojaan huonosti, Pulkkinen toteaa. – Erityisesti diabeetikkojen ja reumaa sairastavien on huolehdittava jalkojensa terveydestä, Tarja Pulkkinen korostaa. Diabeetikon tulee päivittäin tarkkailla jalkojaan. – Diabetes- ja reumapotilaiden on erityisen hyvin huolehdittava jalkojen terveydestä. Jos minä näen jalkahoidossa ihmisellä muuta hoitotarvetta, ohjaan hänet oikeaan paikkaan. Jalat ovat liikkumaraajat, joista tulisi pitää erityistä huolta. – Jalkahoidossa on aina etsittävä ongelmia aiheuttava syy ja hoidettava sitä. Ihon rikkoutuminen jalassa aiheuttaa herkästi tulehduksen, joka voi johtaa jalkahaavan ja sitä kautta hyvinkin vakaviin seurauksiin. – Jalkojen asento voi muuttua, kun jotain kipeää kohtaa on jatkuvasti varottava. Sama koskee verenohennuslääkkeitä syöviä ihmisiä, Pulkkinen vastaa. Mitä sinä näet esimerkiksi toimittajan jaloista. Jalkavaivoja saattaa tulla sopimattomista jalkineista, varpaankynsien poikkeavasta kasvusta tai kynsien väärästä leikkaamistavasta. Tilaan ajat ja opastan tarvittaviin toimiin. – Jalkoihin tulee herkästi hankankaumia ja känsiä. Hoitamattomat varvasvälit tahtovat hautua rikki
– On suositeltavaa tehdä jalkahoito kotona pari kertaa kuukaudessa. Ihmiset tietävät, että minulla on hoitajana vaitiolovelvollisuus, joten monet avautuvat hoitotunnin aikana mieltään painavista asioista. Maaliskuussa avattu hoitola on tuonut iloa pienen kylän asukkaille Satakunnassa. Ihoon kasvavat kynnet, sienet ja tulehdukset tulisi hoitaa aina mahdollisimman pian, Tarja Pulkkinen muistuttaa. Ammattilaisen luona kannattaa käydä muutaman kerran vuodessa. Erikoissairaanhoitaja Tarja Pulkkinen on terveydenhoidon pitkän linjan ammattilainen. – Tässä toimii myös klassinen hieroja Tuula Toriseva sekä meistä nuorimpana parturikampaaja Niina Porola. 50-vuotias Tarja on syntyisin Kokemäeltä, jonne hän palasi Helsingissä vietettyjen opiskelu- ja työvuosien jälkeen. Kuinka usein hoidossa tulisi käydä. Kauvatsan Hoitola toimii vanhustentalon yhteydessä Maaliskuussa Tarja Pulkkinen avasi kahden kumppaninsa kanssa Kokemäen Kauvatsalle Kauvatsan Hoitola -nimisen yrityksen. – Ongelmatapauksissa suomalaisten kannattaisi nykyistä aikaisemmin ottaa yhteyttä jalkojen hoidon ammattilaiseen. – Alku on ollut hyvä ja asiakaskunta kasvaa koko ajan. Jalat kylvetetään, niistä poistetaan kovettumat raspilla tai hiomakoneella. Ihmisten ikärakenne on sellainen, että erilaisia hoitoja tarvitaan. Tarjan perheeseen kuuluu puoliso ja aikuiset lapset.. Toimitiloina on yksi vanhustentalon asuinhuoneisto. Hän on tullut alalle 1985 ja edennyt apuhoitajasta sisätauteihin ja kirurgiaan erikoistuneeksi sairaanhoitajaksi. Tänä vuonna oma yritys täyttää kymmenen vuotta. Joskus tarvitaan myös ammattilaisen veistä. Ihminen ei tunne puristavia kenkiä tai haavaa jalassaan. Tarja Pulkkinen – Diabeetikon ongelmana on, että hänen jalkojensa tunto alenee. Satakuntaan palattuaan Tarja on työskennellyt sekä terveyskeskuksessa että yrittäjänä. Erikoissairaanhoitaja/ jalkahoitaja Tarja Pulkkinen on tänään paikalla Kauvatsan Hoitolassa. 72 SenioriTERVEYS Varpaanväleihin laitetaan erityisvillaa, minkä jälkeen usein suositellaan uusien erikoissukkien pitämistä jonkin aikaa, Tarja Pulkkinen kertoo hoidosta. Pisin työrupeama kertyi Jorvin sairaalan päivystyksessä. Tarjalla on tiloissa jalkahoitajan vastaanotto kahtena päivänä viikossa. – Kun ihminen tulee tänne jalkahoitoon, hän rentoutuu ja nauttii hoitotapahtumasta. Samalla toiminta laajenee Kauvatsan Hoitolan myötä myös jalkahoitoihin. Hoidettavat ovat lähellä ja kiitollisia siitä, ettei heidän tarvitse etsiä hoitoja lähikaupungeista. Hoitotapahtuman yhteydessä jalat hierotaan ja rasvataan. Vakituisesti Kauvatsalla asuu reilut 800 asukasta. – Riittävän usein! hän naurahtaa. Toisaalta jalkojen hoidattaminen voi olla säännöllinen hemmotteluhetki, joka tuottaa mielihyvää ihmisen olemukseen. Kaikilla tarjoamillamme palveluilla oli selvästi tilausta tällä pienellä paikkakunnalla. – Jalkahoito on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa jalkojen ohella vaalitaan mielenvireyttä. Terveys Jalkojen tarkkailu helpottaa havaitsemaan ongelmat mahdollisimman pian
Harjoittele varpaiden kipristystä tuolilla istuen. Jalkavoimistelua voi tehdä istuen, makuulla tai seisten. Noston aikana toinen jalka on lattiassa. Toista tätäkin liikettä. Jalkojen lihaksilta vaaditaan ponnistusvoimaa, joustavuutta ja kuormituksen kestämistä. Tee liikettä molemmilla jaloilla yhtä aikaa tai erikseen. Nouse seisomaan ja seiso niin, että painopisteesi on vuorotellen varpailla, päkiöillä ja kantapäillä. Harita varpaita sivusuunnassa lattian pintaa pitkin. Tee nostoja molemmilla jaloilla 20 kertaa. Jalkajumpan tavoitteena on eheyttää ja säilyttää toimintoja alaraajoissa sekä jalkaterissä. Kantapää voi nojata lattiaan. Istu tuolilla jalkapohjat lattiaan tuettuna. Jalkojen voimistelua tulee kuitenkin tehdä säännöllisesti. Istu tuolilla. Voimistelussa varpaiden tulee liikkua ja jalan pitää kantaa painoa päkiöillä sekä kantapäillä. Tästä voit aloittaa. Tämä liike vahvistaa varpaiden koukistajalihaksia. Kun liike onnistuu lattiaa vasten, tee sitä myös jalkaterä ilmassa. Aluksi voit auttaa varpaita sormilla. Jalkajumppaa voi tehdä kotona Jalkavoimistelun ei tarvitse olla monimutkainen eikä paljon ponnistuksia vaativa toimenpide. Toista liikkeitä 20 kertaa. SenioriTERVEYS 73. Liikuta jalkoja vuorotellen, koukista ja ojenna, samalla voit liikutella varpaita eri asentoihin. Toista tätä liikettä 20 kertaa. Käytä apuna pientä palloa, rullaa tai sellaista esinettä, jonka voit varpaita kipristäen nostaa lattiasta
Uhreja on kaiken ikäisiä, naisia sekä miehiä. Henkinen hyvinvointi Seksuaalista väkivaltaa kokeneen ihmisen käsitys omasta persoonastaan, omasta itsestään voi terapeuttisen työskentelyn tuella muuttua, ja häpeä pilatuksi, liatuksi tulemisen kokemuksesta voi vähetä. Seksuaalisen häirinnän ja pahoinpitelyn kokemus aktivoituu elämän käänteen tai kriisin yhteydessä, kertoo kriisiterapeutti Heli Heinjoki Seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemus voi olla niin monen mielenlukon takana, ettei sen olemassaoloa tiedosta. TEKSTI: TERTTU IISKOLA 74 SenioriTERVEYS. Aina, kun ihminen oireilee selittämättömästi, tämäkin vaihtoehto pitää ottaa huomioon. Kasvaa rohkeus lähteä elämään vapaata, iloista omaa elämäänsä. Voiko vapautua torjutusta muistosta
– Kouluterveydenhuollossa ja muualla nuorten kanssa työtä tekevien mukaan seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ei ole vähenemässä eikä lievenemässä, päinvastoin saamassa yhä vakavampia muotoja, painottaa Heli Heinjoki. Suojaton muistojaan vastaan läpi elämän Ihmiset ovat erilaisia kestämään elämän koettelemuksia. – Kokemuksiin on heijastunut sellaisia kulttuurisia asioita kuin että poikia on arvostettu enemmän kuin tyttöjä, jolloin väkivaltakokemuksesta on seurannut vahva itsensä vähättely, syyllisyyden ja häpeän tunteiden lisäksi. Täällä torkkupeittojen suojassa voi yhdessä muiden saman kokeneiden kanssa lähestyä torjuttuja muistojaan ammattilaisen johdolla. Siksi seksuaalista väkivaltaa kokeneen traumalle ei ole ulkoapäin tunnistettavia selkeitä, omia tunnusmerkkejä. Näin asiaa kuvaa kriisityön kehittämispäällikkö Heli Heinjoki raiskauskriisikeskus Tukinaisesta. Kokemus on vaikuttanut seurusteluun ja perheeseen, sosiaalisiin suhteisiin, ammatin valintaan ja työelämään ja siihenkin, missä asuu. – Niillä tapaamillani vanhemmilla henkilöillä, jotka ovat lapsena tai nuorena aikuisena kokeneet seksuaalista väkivaltaa, kokemus on vaikuttanut eri tavoin kaikkiin heidän elämänsä varrella tekemiinsä ratkaisuihin, Heinjoki kertoo. Ihminen on läpi elämänsä ikään kuin suojaton muistojaan vastaan. – Monet asiat aiheuttavat traumaoireita. T raumaattinen kriisi on voimakas fyysinen ja psyykkinen stressitila, jonka seurauksena ihminen toimii eri tavalla kuin hän muutoin toimisi. Kuva: Terttu Iiskola. SenioriTERVEYS 75. Eikä tilanne ole ainakaan helpottumassa, vaikka julkisuus ja tieto näistä asioista ovat lisääntyneet. Seksuaalisen väkivallan kokemus on kuitenkin hankala sanottaa, puhua, koska siihen liittyy mutkikkaita häpeän ja syyllisyyden tunteita. Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Heli Heinjoki esittelee Tukinaisen ryhmäterapiahuonetta Helsingin Fredrikinkatu 29:ssä. Ihminen ei pysty tekemään itsekkäitä ratkaisuja. Tällaisen ihmisen voi olla hankala pitää omia puoliaan niin perheessään, suhteessaan ystäviin kuin työelämässäänkin. Ne ovat piiloarkea, mistä ei kerrota uutisissa, kuten vaikkapa koulussa, rippileirillä, lääkärissä tai hierojalla saadusta yllättävästä kokemuksesta saati raiskauksesta puistossa. Pitkittyvän uupumuksen, ahdistuksen tai somaattisten oireiden taustalla voi olla seksuaalinen hyväksikäyttö tai väkivalta. – On eroja. 1950-luvulla tai aikaisemmin syntyneiden tyttöjen ja naisten tilanne on ollut toisenlainen kuin nykyisten, kriisityön kehittämispäällikkö Heli Heinjoki vastaa. Kokemus ikään kuin määrittää kaikkea sitä, minkälainen ihminen olet, jolloin tarkastelee koko maailmaa suojaverhon läpi. – On naisia, joilla on perheen sisäisestä hyväksikäyttäjästä piilossa pidettyjä kokemuksia jopa 60 vuoden takaa. Seksuaalista alistamista tapahtuu hyvin moninaisissa yhteyksissä. Sitä kohdistuu pedofiliana ja insesteinä tyttöihin sekä poikiin ja väkivallantekoina naisiin sekä miesten kesken. – Kun itsemääräämisoikeus on kerran otettu, kaikki ratkaisut tehdään sen kokemuksen ehdoilla ja kautta. Ja se kokemus voi olla ihan yhtä aito ja ankara kuin silloin lapsena tai nuorena. – Piilotetun trauman hallinta on vienyt voimavarat kymmenien vuosien ajan, on eletty tavallaan sen armoilla. – Jos on huolissaan ystävästään tai suvun jäsenestä, kannattaa kysyä ja antaa hänelle mahdollisuus puhua pahasta olostaan. – Jos henkilöllä on omia lapsia, kokemus on voinut johtaa hyvin suojelevaan suhtautumiseen, jopa tuskallisiin tuntemuksiin silloin, kun lapsi on tullut samaan ikään, jolloin itse on kokenut väkivallan. Eri vuosikymmeniltä erilaiset lähtökohdat Onko ikääntyneissä ihmisissä eroja syntymäajan suhteen, kun lainsäätäjän suhtautuminen ja näiden asioiden julkisuushan ovat suuresti muuttuneet viime sotien jälkeisistä vuosista. Piilotetun trauman hallinta on vienyt voimavarat kymmenien vuosien ajan, on eletty tavallaan sen armoilla. Trauma voi tällä tavoin kertautua edelleen myös lapsenlapsien kohdalla. – Kun sitten on tullut jokin muu elämän kriisi, trauma on noussut pintaan ja alkanut vaivata. – Monesti kertomisen läheiselle ihmiselle estää tarve suojella läheistään omilta ahdistuksen kokemuksiltaan, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Heinjoki kertoo
Tämä pitää sanoa sekä osoittaa omalla esimerkillään. Olen tavannut naisia, jotka vasta puolison kuoleman jälkeen ovat havahtuneet huomaamaan, mitä heille nykylakien mukaan oli tehty, Heinjoki toteaa. Introverteille se on vaikeampaa. Pystyykö hän vastaamaan lapsen huomion ja hellyyden tarpeisiin. Eläkkeelle jääminen on tyypillinen mullistus, virstanpylväs tällä tiellä, Heinjoki kertoo. Homoseksuaalisuushan oli rikos 1980-luvulle asti, ja tällä voitiin jopa kiristää. Naisten sekä miesten seksuaalinen identiteetti. Seksuaalisen väkivallan kokemus voi myös vahvistaa jo olemassa olevaa biseksuaalisuutta. – Todella voivat, käyttäen elämässä kertynyttä arviointikykyään ja viisauttaan, mutta samassa linjassa vanhempien kanssa, Heli Heinjoki kannustaa. – Ongelmana tahtoo olla ajan puute. – Silloin joillekin voi olla helpompaa perustaa romanttinen suhde toisen naisen kanssa. Ei pysty tekemään itsekkäitä ratkaisuja. Opettaako äiti, että elämässä täytyy aina olla varuillaan, ei saa luottaa. Myös kokemuksen laatu vaikuttaa, Heinjoki pohdiskelee. Heinjoen mukaan erityisen vaikeaksi käsitellä ovat muodostuneet juuri läheisten ihmisten teot, koska niissä suojaton lapsi usein on syyllistetty sitä kautta, että hän on ”suostunut” viettelyyn. Seksuaalisen väkivallan aiheuttamia traumoja lähdetään tyypillisesti selvittämään myöhään. Naimapakkoja Heli Heinjoki kertoo, että kriisityössä tavataan myös sellaisia naisia, jotka ovat 76 SenioriTERVEYS kokeneet naimapakon, siis kulttuurisista syistä, yhteisön häpeäpaineen vuoksi, ovat aikanaan menneet naimisiin raiskaajansa kanssa, koska ovat tulleet raskaaksi. – Kun traumatisoitunut tulee itse äidiksi, on vaara, että hän tahtomattaan siirtää lapseensa kokemuksensa. – Merkityksellistä on ennen kaikkea ihan pienestä pitäen viestittää lapselle ja varhaisnuorelle, että hän on hyvä ja arvokas sellaisena kuin on. On merkityksellistä, että on löytänyt toisen ihmisen peilaajakseen. Monesti äidit kertovat, kuinka vaikeaa on olla läheisissä suhteissa lapsen kanssa, esimerkiksi pesutilanteissa tai alastomuudessa. Miten seksuaalisen hyväksikäytön kokemukset vaikuttavat omaan seksuaaliseen identiteettiin. – Jos ihminen joutuu kolariin tai ryöstön uhriksi, hänen kokemuksensa tunnistetaan heti. – Monelle naiselle seksuaalisen väkivallan kokemus on niin rankka, että kaikki miehet jäävät hänen mielessään kantamaan vaarallisuuden leimaa, Heinjoki kuvaa. Kasvatuksessa ei puhuttu seksistä eikä siitä, miten syntyy hyvä parisuhde, eikä siitä, että ihmisellä on itsemääräämisoikeus omaan elämäänsä. Läheisten viettelyä – Kun itsemääräämisoikeus on kerran otettu, kaikki ratkaisut tehdään sen kokemuksen ehdoilla ja kautta. Pitää jakaa ehdotonta rakkautta sekä rajoja, joita tarvitaan elämässä menestymiseen. Nähdäänkö näitä vaikeuksia neuvolassa. – Ikääntyneillä naisilla, jotka ovat tulleet Tukinaiseen terapiaan, on ollut erilaisia selviytymiskeinoja. – Ei ole mitenkään epätavallista, että tästä on seurannut hallitsematon päihteiden käyttö surullisine seurauksineen.. – Yksi kriisi herättää toisen kriisin. – Suhde on joillakin johtanut vuosikymmenien sinnittelyyn, jollei ole päätynyt eroon. Kriisiterapeutti Heli Heinjoki painottaa, että myös miehet ottavat raiskauskriisikeskukseen yhteyttä. – Ehkäpä ulospäin suuntautuvat ihmiset löytävät helpommin ihmisiä, joiden kanssa puhua. Heille asiasta puhuminen meillä raiskauskriisikeskus Tukinaisessa on vasta ensimmäinen kerta kymmeniin vuosiin. Ja koko terveydenhuoltohenkilökuntaa koulutetaan arvioimaan ihmisten ahdistusten taustoja, Heinjoki vakuuttaa. Henkinen hyvinvointi Elämän käänteissä se tulee pintaan Isovanhemmilla tehtävää Voivatko isovanhemmat tukea lapsenlapsiaan seksuaalisissa asioissa. – Nykyisin jo automaattisesti kartoitetaan seksuaalisen väkivallan mahdollisuuskin. Käsittelemätön seksuaalisen väkivallan kokemus tulee väistämättä pintaan jossakin elämänmuutoksessa, elämän käänteessä. Nykyiseen verrattuna lapset ja nuoret olivat sokkoja. – Heillä ei ollut juurikaan vaihtoehtoja, eikä väkisin tai väärin viettelemällä ottamista silloin oikein tunnistettu edes väkivallaksi. – Miehen kipeän mielen tarina on yleensä sellainen, että lasten- tai koulukodissa on tullut vanhemman pojan tai muussa miesten yhteisössä vahvemman miehen/joukon hyväksikäyttämäksi. – On naisia, jotka eivät ole edes uskaltaneet päästää pintaan kokemustaan. – Lisäksi pitää kannustaa käyttämään oikeuttaan määrätä itse kehostaan, oikeuksistaan ja mielipiteistään – ettei kaikkeen tarvitse suostua. Sen seurauksena oman seksuaalisen identiteetin kanssa on joutunut kipuilemaan, koska hyväksikäyttö tavallaan tekee homoseksuaalin vastoin omaa luonnetta ja yleisiä odotuksia. Neuvoloissa on paremmat taidot käsitellä kaikkia tällaisia asioita kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten. – Hyvin kasvanut lapsi kunnioittaa silloin myös toisten ihmisten oikeuksia siinä missä omiaan. Erittäin tärkeää on ollut se, että on ollut ihminen tai ihmisiä, jolle on voinut puhua pelkäämättä, että hän ei usko kokemuksen todellisuuteen eikä vähättele. Meidän pitää saada yhteiskuntamme ihmiset sanomaan, että sattuu, myös heti seksuaalisten kokemusten jälkeen, Heinjoki painottaa
– Akuuteissa tapauksissa pyrimme ta ihmisistä hakee apua ahdistukseensa, edelleenkään. SenioriTERVEYS 77. Hoitohenkilöstö neuvoo eteenpäin. Tukinainen ry on perustettu 21 vuotta sitten naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan auttamiseksi, mutta raiskauskriisikeskuksesta hakevat apua myös miehet. Kasvaa rohkeus lähteä elämään vapaata, iloista omaa elämäänsä. myös häpeän tunnetta voidaan saada hallintaan. Ikääntyneiden hoitoon lähdön vaikeutta kuvaa Tukinaisen vuoden 2013 teema: – Meillä oli teemana ikääntyvien kanssa tehtävä työ. Suurin osa on kuitenkin alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia tai keskiikäisiä, yli 50-vuotiaita. – Syyllisyyden tunnetta voi helpottaa, jos voi asettua lapsen asemaan ja oivaltaa, ettei lapsi pysty puolustautumaan eikä hänellä ole mahdollisuutta valita itse. – Meillä käy kaiken ikäisiä, 16–80 vuoteen. Järjestöllä on myös juristipäivystys 0800 97895 ma–to kello 13–16. Tuli runsaasti yhteydenottoja, mutta vain murto-osa lähti mukaan ryhmiin tai haki henkilökohtaista apua, Heli Heinjoki toteaa. – Tukinainen ry on tällä hetkellä ainoa selkeästi seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kokeneiden parissa kriisityötä tekevä järjestö, mutta apua saa toki muualtakin, kehittämispäällikkö Heli Heinjoki kertoo. Ihmisen käsitys koko omasta persoonastaan, omasta itsestään voi terapeuttisen työskentelyn tuella muuttua, ja häpeä pilatuksi, liatuksi tulemisen kokemuksesta voi vähetä. Puhelu on maksuton Suomessa. Vuosittain kriisikäynneille tulee noin 150 yksittäistä asiakasta. Ryhmissä käy saman verran väkeä. Avuksi julkinen terveydenhuolto, järjestöt ja kirkko Apua kannattaa hakea, jos seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan kokemus alkaa vaivata mieltä ja häiritä arkielämää. Oivalla rikoksen uhriksi joutumisen raja Heli Heinjoki arvioi, että että vain vuorenhuippu seksuaalista väkivaltaa kokeneis- – Kirkolla on myös runsaasti hyviä työntekijöitä, sielunhoidon ammattilaisia. – Syyllisyyden rajojen kirkastuttua ottamaan vastaan viikon sisällä, koska nopea apu voi estää kroonistumisen. Se on selkeä raja, joka voi helpottaa syyllisyyttä ja syytä etsiä vikaa omasta itsestään. – Monia kuitenkin auttaa yksistään se oivallus, että nykynormien mukaan he ovat joutuneet rikoksen uhriksi. – Toivoisin, että työterveyshuollossakin osattaisiin ottaa tämäkin alue huomioon nykyistä laajemmin. Nyt on todella hyviä työterveyspaikkoja sekä sellaisia, joista ei saa tämän alan apua. Työterveydessä pitäisi osata kysyä myös seksuaalisen väkivaltakokemuksen mahdollisuutta, jos ihmisessä ilmenee traumatyyppisiä oireita. Kriisityötä tekee Helsingissä kolme ja Jyväskylässä kaksi terapeuttia. Odotusaika on keskimäärin 2–4 viikkoa. – Terveyskeskuksista voi kysyä apua. Yhteyden voi ottaa myös netitse Nettitukinainen.fi-sivulta. Uusia yhteydenottoja puhelimitse oli viime vuonna noin 300, netitse useita satoja. Hyvä myönteinen esimerkki laitoksessa koetusta hyväksikäytöstä selviämisestä on ruotsalaisen Ulf Westerbladin tarina Au-lapsen kova osa, joka on katsottavissa Yle Areenassa ainakin 15.4. Tukinainen päivystää ma–to kello 9–15 ja la–su kello 15–21 numerossa 0800 97899. asti. Siellä on ehdoton vaitiolovelvollisuus, ja jo useilta paikkakunnilta löytyy seksuaalitraumojen hoitoon koulutettuja hoitajia ja lääkäreitä
78 SenioriTERVEYS K osteiden tilojen tärkein asia on liukastumisen estäminen. Matot ovat konepestäviä 40-asteen ohjelmassa. – Ohuille liinoille on olemassa myös tiskiliinapuristin, jonka avulla liinasta saa liiat vedet pois. Miten mahtuu pyörätuolilla kylpyhuoneeseen. Toimintakyky Kun haarukka vapisee kädessä Apuvälineet auttavat arjen askareissa Seniori-ikäisten itsenäinen selviytyminen kotona on täynnä jokapäiväisiä haasteita. Niiden käyttö vaatii kylläkin kädeltä laajaa otekykyä ja sormilta puristusvoimaa. Muovisen puutarhatuolin jalka voi silloin pettää. – Se on erittäin vaarallinen käytössä, koska sitä ei ole tarkoitettu tilaan, jossa lämpötilat vaihtelevat. Yllättävän moneen ongelmaan löytyy ratkaisu, kunhan tietää, mistä apua voi hakea. Mikäli ote ei riitä aukaisemaan tölkkiä, voi apuna käyttää nahkeita avaajahattuja. Kun käsissä ei ole voimaa eikä sormilla pysty puristamaan, ovat vipuvartiset avaajat hyviä. Maalatut kahvat sopivat muihin tiloihin, kuten esimerkiksi wc-pytyn vierelle käsijohteiksi, kertoo Heli Virtanen Respecta Oy:stä. Erilaiset tölkinavaajat helpottavat arkea. Apuvälineklinikka Respectan valikoimista on saatavilla erikokoisia, eri tavalla varustettuja suihkujakkaroita. Useimmissa malleissa löytyy tasausjalka, jonka avulla tuoli voidaan säätää tukevaksi kaltevalla kylpyhuoneen lattialla. – Peltisten purkkien avaamiseen soveltuu sähköinen avaaja, joka yhtä nappia painamalla pyöräyttää purkin ympäri ja aukaisee sen. Siivouksen avuksi on olemassa pölyimuriin ja lattiapesimiin kiinnitettäviä apukahvoja, joilla saadaan muutettua käden asento ergonomiseksi. – Yleisimpiä ovat avaajat, joilla pystyy ilmaamaan vakuumikantiset säilyketölkit. Seinään kiinnitettävät tukikahvat helpottavat niin pystyssä pystymistä kuin nousemista esimerkiksi wc-istuimelta. Virtanen on kuullut tapauksista, joissa suihkutuolina on käytetty muovista puutarhajakkaraa. Laitteessa on vielä magneetti, jonka avulla pystyy nostamaan metallikannen pois. Apuvälineitä löytyy myös tilanteisiin, joissa toinen käsi ei syystä tai toisesta toimi. Miten saada säilykepurkki auki, kun käsien voimat ovat heikentyneet. Kuinka pyyhkiä pölyt kirjahyllystä tai miten näkee puhelimessa olevat pienet numerot. – Yleisapua saa laitteesta, jossa on kiinnipitävä osa se-. Kun voimat ovat vähentyneet käsistä, löytyy apu erilaisista avaajista. Luonnonkumiset liukuestematot kiinnittyvät imukupeilla tukevasti märkätilojen lattioihin tai vaikkapa ammeen pohjalle. Keittiöaskareita helpottamaan Keittiöaskareisiin löytyy laaja valikoima apuvälineitä, jotka helpottavat arjen askareita. – Suihkun alle suosittelen kromattuja tai ruostumattomasta teräksestä valmistettua kahvoja
Sukanvetolaitteen avulla saa kumartumatta laitettua sukat jalkaan. SenioriTERVEYS 79
Keitetyn perunan voi kuoria imukuppikiinnitteisessä perunapitimessä tai keittiöyleisavussa olevassa piikkipitimessä. Innokkaalle leipurille löytyy puolestaan yhden käden otteellinen kaulin, jolla taikinan saa kaulittua yhdelläkin kädellä. Kahden leuallisen kiinnikkeen välissä on naru ja niiden avulla voi housut tai ylös nostetun hameen kiinnittää puseron rintamukseen, jolloin toimiva käsi jää vapaaksi. Sukka puetaan välineeseen sylissä ja tiputetaan narujen varassa lattialle, josta sukan saa vedetyksi polveen asti. Voileipälaudassa on nurkka, jossa leipä pysyy paikallaan. – Jokainen voi itse kokeilla, kuinka hankalaa on voidella leipää yhdellä kädellä, kun leipä karkaa alta. Nykyisin sellaista ei tahdo enää löytää käytöstä. Tartuntapihdeillä on helppo noukkia tavaroita vaikka lattialta. Respecta on Suomen suurin apuvälinetoimija. nistuu myös yhdellä kädellä. – Apuvälineissä olisi hyvä, että niitä pääsisi kokeilemaan omaan käteen sopivaksi. – Sukanvetolaite on perusväline, jota käyttävät paitsi ikäihmiset myös muun muassa 80 SenioriTERVEYS Apuvälineet toimintakyvyn mukaan raskaana olevat naiset. Heli Virtanen ihmettelee, kuinka vanha kunnon kenkälusikka on kadonnut käytöstä. Niiden avulla ylettyy korkealle, mutta pystyy poimimaan tavaroita myös lattialta. Parhaassa mallissa leuat kääntyvät, jolloin ranteen asento pysyy aina hyvänä. Paksuvartiset aterimet säädettävällä kulmalla helpottavat otetta ja ulottuvuutta. Pitkävartisella tartuntapihdillä ylettää myös korkeammalle. Tartuntapihdit joka kotiin Henkilökohtaisen hygienian hoitoon on tarjolla pitkävartisia kampoja, pesuharjoja ja kynsisaksia. – Ennen se roikkui jokaisessa eteisessä. – Tuotteidemme hintataso on samanlainen kaikkialla Skandinaviassa ja Euroopassa, Heli Virtanen kertoo. Virtanen myöntää, että jotkut apuvälineistä saattavat tuntua kalliilta hankittaessa. Osittain halvaantuneen pukeutumista tai wc:ssä käyntiä helpottaa kiinnitin. Tartuntapihdit ovat oikeastaan joka kodin väline. – Bra-Angel –apukepin avulla rintaliivien pukeminen on- Respectan tuotteita saa helpoiten suoraan myymälöistä, joita on isommilla paikkakunnilla. Perunoiden ja juuresten pesu onnistuu imukuppikiinnitteisellä juuresharjalla. – Pitkä varsi auttaa ulottuvuudessa, kun taipuvuus vähenee iän tai sairauden myötä. Erikseen on vielä sukkahousujen vetoväline, joka on kaksilahkeinen versio sukka-avusta. Hintataso on silloin sama kuin Respectalta tilattaessa. Myös rintaliivien pukemiseen löytyy apuväline. Ihmisten toimintakyky voi olla hyvinkin erilainen. Kuten kenkälusikassa myös harjoissa, kammoissa ja wcpihdeissä on kokoon taittuvat versiot, jotka on helppo ottaa mukaan. Pystykahvaisessa veitsessä käden asento on sellainen, että se rasittaa mahdollisimman vähän niveliä. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: RESPECTA, TTS ARJA RYTKÖNEN. Apukepin käyttö vaatii hiukan harjoittelua, mutta maksaa varmasti vaivan. Yleispitimet avustavat myös kuorimisessa ja raastamisessa. Erilaisiin sairauksiin liittyville vapiseville käsille on avuksi painavat ruokavälineet, jotka vakauttavat kättä. Valikoimasta löytyy satoja tuotteita aina ruokailuapuvälineistä sähkökäyttöisiin pyörätuoleihin ja –sänkyihin. Pystykahvaiset veitset ovat oiva apu heikot käsivoimat omaaville henkilöille tai niille, joilla on reuma. Nykyisin esimerkiksi kuorimisvälineitä voi löytyä jo markettienkin hyllyiltä. Toimintakyky kä pyöreille että suorakaiteen muotoisille esineille, kuten purkeille, maitotölkeille tai leivän leikkaamista varten. Tuotteita pystyy tilaamaan myös asiakaspalvelun kautta joko puhelimitse tai sähköpostitse. Pystykahvaisen veitsen käytössä ei tarvita yhtä paljon voimaa kuin normaalin veitsen käytössä. – Osassa on lisänä pukeutumiskoukku, jonka avulla saa puettua vaikkapa housut jalkaan, Virtanen neuvoo
Oppaaseen on kerätty yhteen tietoja muun muassa toimittajista, joiden kautta saa hankittua erilaisia apuvälineitä, kertoo Työtehoseuran tutkija Arja Rytkönen. TTS:n nettisivuilla sekä tiedotesarjassa tullaan julkaisemaan lähitulevaisuudessa opas, jossa käsitellään ikäihmisen arkitoimia helpottavia tila- ja tuoteratkaisuja. TupaTurva ja Käkäte neuvovat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Työtehoseuran, yritysten ja kuntien yhteistyöhanke TupaTurva päättyi viime vuonna. Työtehoseura: www.tts.fi, KÄKÄTE-hanke; käyttäjälle kätevä teknologia: www.ikateknologia.fi Näkövammaisten Keskusliiton apuvälinemyymälä Aviris https://aviris.nkl.fi Henkilöturva ja avunsaanti Oy Domino Systems: rannekekännykkä Everon Oy: turvapuhelin, turvarannekkeet Vaios Oy: paikanninranneke Suomen Turvapuhelinpalvelut Oy: turvapuhelinratkaisut Omatoimisuuden tukeminen Huononäköisille soveltuva puhuva henkilövaaka. Comp-Aid Oy: lääkeannostelija Addoz Oy: lääkekello Oy Domino Systems Ab: Domino-ovimatto Emfit Ltd: lattia-, vuode- ja oviturva LivLiv Solutions Oy: älypuhelimien käyttö Apu-Tuote Oy: nousutuet Tietokoneen käyttö Comp-Aid Oy: BIGtrack-hiiri, visionboard-näppäimistö Practitec Oy: senioriPCtietokone, ABC-näppäimistö Palovaroittimet Fidepro Oy: älypalovaroitin Securitas Direct Oy: puhuva palovaroitin SenioriTERVEYS 81. Täristimellä varustettu herätyskello herättää huonokuuloisen henkilön. – Apuvälineitä on saatavilla, mutta tietoa, mistä kyseisiä tarvikkeita saa ostettua, on hankala löytää. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti alkoi vuonna 2010 ja päättyy tämän vuoden aikana. Piakkoin julkaistaan myös TupaTurvan loppuraportti. Myös KÄKÄTE – Käyttäjälle kätevä teknologia -projektissa on selvitetty, miten teknologia voisi nykyistä paremmin toimia ikäihmisten kotona asumisen, hyvän arjen ja vanhustyön tukena. Opas liittyy myös TupaTurva-projektiin. Hankkeen kokonaistavoitteena oli löytää ja kehittää uusia turvapalvelukonsepteja, joiden avulla ikäihmiset pystyvät paremmin selviytymään omissa kodeissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa. Seniori-ikäisille tarkoitetuissa kännyköissä on iso käyttönäppäimistö sekä näytössä suurempi tekstikoko. TupaTur van yhteisjulkaisut löytyvät nettisivulta: http://www.vtt.fi/sites/ tupaturva/?lang=fi. Projektin toteuttavat yhteistyössä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto. Verenpainemittarin saa myös puhuvana versiona. Kun raportti valmistuu, siitä toivotaan olevan hyötyä kotipalvelun työntekijöille, ikäihmisille kuin heidän omaisilleenkin. Kehitetyt turvapalvelukonseptit perustuvat ikäihmisten ja heidän omaisten, palvelun tuottajien ja ostajien sekä tutkimustiedon yhdistettyyn näkökulmaan. – Tiedote kulkee toistaiseksi työnimellä Arjen toiminnot ja niiden turvallinen hallinta
Saneerauksiin liittyy usein viemäri- ja vesijohtoputkistotöitä, joiden siirtely ei ole halpaa. Lauteet tulee suunnitella käyttäjäkohtaisesti. Remontti tulee suunnitella aina käyttäjän näkökulmasta. Käytettäessä apuna kainalotai kyynärsauvoja on portaiden leveyden oltava 900 mm. Yhteiskunta tukee vaikeavammaisten asuintilojen muutostöitä, mutta se ei koske esimerkiksi vanhusväestöä. Remonttikohteet voivat puolestaan osoittautua haasteellisiksi. Invalidiliiton keskustoimistossa Helsingissä on käytössä niin sanottu kiertoilmasauna, jonka lattialla on penkki eli lauteille ei tarvitse erikseen kiivetä. Toimiva kokonaisuus syntyy, kun wc-istuin ja suihkutila ovat vierekkäin, jolloin suihkutilaa voi käyttää peseytymisen lisäksi pyörätuolitilana. Istuin varustetaan kääntyvillä käsituilla. Mikäli asukas käyttää pyörätuolia, hygieniatilan kalusteet on sijoitettava siten, että hän voi valita, kummalle puolelle wc-istuinta vapaa tila jätetään. Suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös se, miten kalusteet sijoitetaan tilaan ja mitä muuta kylpyhuoneeseen laitetaan kuin suihku, wc-pönttö ja pesuallas. Ohjeita ja suosituksia Mikäli wc- ja pesutila on tarkoitettu käytettäväksi siirtymiseen pyörätuolista wc-istuimelle sen kummaltakin puolelta, se on suunniteltava siten, että wcistuimen kummallakin puolella on vähintään 800 mm vapaata tilaa pyörätuolia ja pyörällistä kävelytelinettä varten. Kävelevälle henkilölle käsijohteet sijoitetaan 900 mm lattiasta ja pyörälavaa käyttävälle henkilölle 500 mm korkeudelle. Suunnitteluohjeita löytyy myös vammaisjärjestöjen julkaisuista, sillä rakentamismääräykset yksin eivät riitä hyvään lopputulokseen. Tavalliselta kiukaalta tuleva lämpö johdetaan katossa olevalla huippuimurilla lattianrajaan, jolloin lämpö jakautuu tasaisesti eikä lauteille kiipeämistä tarvita. Erilaiset tukikäsijohteet helpottavat lauteille siirtymistä. On olemassa erilaisia saunoihin asennettavia laitteita, jotka nostavat henkilön lauteille. Sauna ei aina kuulu rakennusoikeusneliöihin, sillä se saattaa olla esimerkiksi kellaritiloissa, silloin ratkaisut esteettömyydelle ovat kohdekohtaisia. Mikäli tilaan sijoitetaan suihku, sen leveyden tulee olla vähintään 900 mm. Vapaata lattiapintaalaa tulee olla vähintään 1300 x 1300 mm. Haasteellinen sauna Saunan esteettömyys on harkit- 82 SenioriTERVEYS tavissa aina tapauskohtaisesti. Ovi tulee olla kynnyksetön ja vapaalta leveydeltään vähintään 850 mm. Jotkut laitteista eivät ole välttämättä kovin toimivia, mutta se on tietysti yksilöllistä. Mikäli kylpyhuoneen välittömässä läheisyydessä ei ole tiloja, josta lisätilaa saadaan, muuttuu remontointi haastavaksi. Toimintakyky Esteettömät pesu- ja kylpytilat vaativat tilaa ja asiantuntemusta Liikkumisesteisten sekä vanhuksien tarpeita vastaavien pesu- ja kylpytilojen suunnitteluun kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota jo rakennusvaiheessa. Rakennetun ympäristön esteettömyyttä säätelee Suomessa erityisesti Suomen rakentamismääräyskokoelman osat F1, F2 ja G1, jotka löytyvät ympäristöministeriön kotisivuilta. Ne eivät ole kuitenkaan kovin yleisesti käytössä ja niistä on hyvinkin erilaisia kokemuksia. Wc-istuin sijoitetaan takaa 300 mm irti seinästä. Lauteelta toiselle siirtyminen käsivoimin on mahdollista, jos lauteiden väli on enintään 300 mm. Lisätietoja: Esteetön asuinrakennus, VYP ja Liikkumisesteetön sauna VYP, Invalidiliitto. Suihkutuolia käyttävän henkilö pääsee helpommin lauteille, jos alin laude on suihkutuolin istuintasossa eli noin 500 mm lattiasta. Portaan leveyden on oltava 600 mm, kun lauteille nousemisessa on voitava pitää kiinni käsijohteista molemmilta puolilta. Pesualtaan sijoitusseinän sisämitan tulee tällöin olla vähintään 2500 mm ja wc-istuimen sijoitusseinän sisämitan vähintään 2200 mm. Mikäli yhteiskunta ei tule kustannuksissa vastaan, maksetaan remonttikulut omasta pussista, mikäli varaa on. Saunahuone tulee suunnitella niin tilavaksi, että siellä mahtuu kääntymään suihkutuolilla
Jatkuu sivulla 84 Potilas hoitaa lääkäriänsä! Amerikan perhelääkärien yhdistyksen puheenjohtaja ei näe mikrovastaanottoja välttämättä vastauksena valtakunnan kansallisiin terveysongelmiin, mutta hän näkee liikkeen ”sopeutumisstrategiana stressaavaan ja häiriintyneeseen ympäristöön, jossa sekä lääkärit että potilaat yrittävät parhaansa mukaan keksiä uusia tapoja selviytyä tilanteesta.” Kuva: Matton Kuvia ihmisistä Kouvolan taidemuseo Poikilossa oli huhtikuun 13. Isorättyät tekivät teokset yhteisöllisenä taideteoksena Robottitehtaassa yhdessä parikymppisten, työttömien nuorten kanssa. – Taiderobotiikaksi olemme kutsuneet teoksia, jotka muistuttavat robotteja, mutta ovat kuitenkin varsinaisesti kuvia ihmisestä, yhteiskunnasta tai jostakin tilanteesta, Isorättyät ovat kertoneet. Mietteet synnyttivät hienon teoksen, Invalid robots, jotka ovat kinesteettisiä eli liikkuvia veistoksia. On huomattu, että turhat hoitokäynnit vähenevät. Amerikassa on syntynyt vastaiskuna suurille lääkäriasemille pieniä mikrovastaanottoja. Tällöin aktivoidaan hänen omia luontaisia parantavia ja eheyttäviä voimiaan. Asiakkaat ja lääkärit tyytyväisempiä Amerikkalaisten, ihanteellisten mikrovastaanottojen kehittämisessä potilaiden mielipiteillä on olennainen merkitys. Myöhemmin sama ajatus on siirtynyt heidän taidetilalleen Berliinissä. Asiakkaat ohjaavat toimintaa, eikä kunta tai yritysjohto. Loput kolme ovat olleet esillä näyttelyissä ja ulkomaisilla festivaaleilla. Pitkäaikainen, eheyttävä hoitosuhde ja siitä syntyvä luottamus lääkäriin on onnistuneen hoitovasteen ytimessä. Hoivaava suhde edistää myös lääkärin henkistä hyvinvointia. Kun annetaan potilaalle aikaa, hän usein kokee käyntinsä merkityksellisenä kohtaamisena, millä on myönteinen vaikutus hänen kokonaisvaltaiseen terveyteensä. Kaksi niistä on museoiden kokoelmissa Suomessa ja yksi Meksikossa. Pienten lääkärivastaanottojen periaatteena on, että hoidon laatu on tärkeämpää kuin palveluiden tuotantomäärä. Monilla vastaanotoilla potilaat ovat osallistuneet myös sisustuksen suunnitteluun ja esimerkiksi eräällä vastaanotolla on talkoilla tehty yhdessä värikkäitä kylpytakkeja, jotka potilas vetäisee riisuuntumisen jälkeen päällensä. – Myös nuorisotyöttömyys ja vanhusten säilyttäminen laitoksissa tuntuivat pitkän poissaolon jälkeen dramaattisilta yhteiskunnallisilta epäkohdilta Suomessa, Isorättyät ovat sanoneet. Paljon ulkomailla asunut, torniolaislähtöinen taiteilijapariskunta Teija ja Pekka Isorättyä havahtuivat 2010 Pohjois-Suomeen palatessaan rollaattoreiden vilinään katukuvassa. TEKSTI JA KUVA: MIRA PIISPA SenioriTERVEYS 83. saakka esillä elektronisen taiteen Ars Lieke -näyttely, jossa happinaamariin ja isoäidin pitsiin puetut rollaattorirobotit lähtivät liikkeelle, kun niitä tuli liki. Ajankohtaista Mikrolääkäriasemat – vastaisku esineellistävälle lääketieteelliselle perinteelle Toimiva systeemi Tuttu ja pysyvä lääkäri, riittävästi aikaa ja omat vaikutusmahdollisuudet ovat aineksia, joista Amerikassa on syntynyt pieniä mikrolääkäriasemia. Hoidon keskiössä on lääkärin ja asiakkaan välinen, parantava hoitosuhde, eikä se, montako potilasta päivässä ehditään hoitaa. Toimenpiteillä ruokitaan läheisyyttä ammattimaisen etäisyyden sijasta. Rollaattorirobotit liikkuvat perässä Isorättyät ottavat kantaa vanhusten säilyttämiseen laitoksissa Taitelijapariskunta Teija ja Pekka Isorättyä ovat tarttuneet teoksissaan rollaattorien vilinään suomalaisessa katukuvassa. Invalid Robot -sarjan veistoksia on kaikkiaan kuusi
Liian vähän liikkuvien tunnistaminen on vaativaa, eikä heille ole riittävästi tarjolla liikuntaneuvontaa. Joskus vastaanotoilla on yksi sairaanhoitaja tehostamassa toimintaa. Yleislääkäri Gwen Hanson ottaa vastaan mikrovastaanotollansa kaksikymmentäviisi potilasta viikossa, sen sijaan että ottaisi vastaan saman verran potilaita päivässä. Päivittäinen liikkuminen on ikäihmiselle elinehto. 84 SenioriTERVEYS. Kun hoidon rakenteita kevennetään, siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Hän korostaa myös asiantuntijaverkostojen merkitystä hyvässä hoidossa. kutuksen vakuutusyhtiöihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Toimintakyvyiltään heikentyneet ikäihmiset tarvitsevat lisää tietoa liikunnan hyödyistä ja uusia mahdollisuuksia liikkumiseen. – Liikkumisen hyödyt ikäihmisille eivät ole yleisesti tiedossa, eikä liikuntaa käytetä riittävästi terveyden edistämisessä. Perinteiset vastaanotot ovat rakenteiltaan raskaita, ja niissä on töissä lukuisa määrä vastaanottoapulaisia ja muuta henkilökuntaa. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Sen sijaan USA:ssa mikrolääkärivastaanotot näyttävät olevan jonkinlainen buumi, sillä niitä on lehtitietojen mukaan jo tuhatkunta. Selvitysten mukaan vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Viikoittainen kestävyysliikuntasuositus täyttyy helposti kävelemällä tai esimerkiksi polkemalla kuntopyörää päivittäin. TEKSTI: KATI SARVELA Vain prosentti eläkeläisistä liikkuu riittävästi Lihasten käyttö, liikkuminen ja liikunta edistävät iäkkäiden terveyttä. Useat mikrolääkäriasemien lääkäreistä kertovat potilaiden tulleen tyytyväisemmäksi, ja myös itse kertovat voivansa paremmin. Toinen suosittu suomalaisen lääkäritehdastoiminnan laji on ollut keikkalääkäreiden myyntipalvelu: Asiakasta odottaa pääsääntöisesti aina uusi naama kirjoituspöydän toisella puolella. Asiakkaat haluavat hoivaavia ihmissuhteita, eikä vain tietokoneeseen tuijottavaa lääkäriä, reseptiä kouraan ja lähetettä tomografiaan. Mikrovastaanotoilla lääkärit hoitavat byrokratian, kuten las- Päivittäinen liikkuminen on ikäihmiselle erittäin tärkeää. Potilas varaa itse nettivarausjärjestelmästä ajan pituuden (20-50 minuuttia). On ehkä helpompaa määrätä lääkkeitä kuin kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan, pohtii Karvinen. Ajankohtaista Suomessa suurempiin yksiköihin Suomessa trendi on viime aikoina kulkenut toiseen suuntaan, pörssiyritysmuotoisiin lääkäriasemaketjuihin, jotka kotiuttavat pahimmassa tapauksessa yritysvoittonsa maan ulkopuolelle. Joillakin mikroasemilla on varattu aikaa potilaalle tunti ja uusille potilaille yhdeksänkymmentä minuuttia. –Tällä hetkellä ikäihmisten liikuntatarjonta ei ole tasa-arvoista alueellisesti eikä suhteessa muihin väestöryhmiin. Nämä vastaanotot eivät ole vain miellyttävämpiä potilaille, vaan ne ovat myös toiminnallisesti tehokkaampia. Liikuntatoiminta on myös usein kohdennettu vain hyväkuntoisille ikäihmisille, toteaa Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista. Arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen perustan, jota ohjattu liikunta täydentää. Eräs lääkäri kertoo antavansa tunnin aikoja, josta viimeiset kymmenen minuuttia käytetään yhdessä paperisulkeisiin. Tehokkaat rakenteet, pitkät ajat Potilaat joutuvat normaaleilla, perinteisillä vastaanotoilla maksamaan merkittäviä ylimääräisiä kuluja esimerkiksi suurien tilojen vuokrista. Sen lisäksi tarvitaan voima-, tasapaino- ja nivelliikkuvuusharjoittelua vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikkien ikäihmisten tulisi välttää liikkumattomuutta, myös niiden toimintakyvyiltään heikentyneiden ikäihmisten, jotka ovat kotihoidossa tai palvelukodeissa. Parempaa hoitoa Gwen Hanson uskoo siihen, että mikrolääkärisysteemissä potilaan hoitovaste on parempi, koska lääkäri ja asiakas tuntevat toinen toisensa paremmin. Liikunta edesauttaa itsenäistä kotona asumista ja pitää mielen vireänä. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla lihasvoima säilyy, ja tasapaino sekä liikkuvuus paranevat
Avokadoöljyä ikääntyvälle ja kuivalle iholle Nuoret lukevat edelleen innokkaasti Jo vuosia on arveltu, että nuoret lopettavat kirjojen lukemisen, kun kirjat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan ajasta muiden vapaaajanviettotapojen kanssa. Stressi on yhteydessä yleisiin liikuntaelinten sairauksiin, kuten selkä- ja niskakipuun. Tilastot kuitenkin paljastavat, että lasten- ja nuortenkirjojen myynti ei ole hälyttävästi romahtanut. 0102 191 830 www.suolahuone.fi – Olen työskennellyt opettajana parikymmentä vuotta, enkä ole havainnut nuorten lukemisessa merkittävää muutosta. Oppi- ja tietokirjoissa sen sijaan sähköinen muoto tekee vahvasti tuloaan. B-vitamiinit edistävät solujen aineenvaihduntaa ja ihmisille välttämättömät rasvahapot ehkäisevät ihon ylimpien kerrosten halkeilua. Yleinen suorituskeskeisyyden hallinta sekä tasapainoiset elämäntavat auttavat stressin vähentämisessä, muistuttaa Rantonen. Äidinkielen opettaja Heinikainen uskoo, että nuorten lukuinnokkuus säilyy, mutta saa vain uusia muotoja. Samaa mieltä on myös yläkoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Sitä voidaan käyttää myös raskauden aikana ennaltaehkäisemään raskausarpia. SenioriTERVEYS 85. Avokadoöljyä voidaan lisätä hoitovoiteeseen tai sitä voidaan käyttää sellaisenaan. Koostumukseltaan melko paksu ja tuoksultaan täysin neutraali avokadoöljy ravitsee, kosteuttaa, uudistaa, suojaa ja rauhoittaa ihoa sekä aktivoi ihon toimintoja. Kovasti pelätään, että muut ajanviettotavat syövät tilaa kirjoilta, mutta edelleen nuoret ovat hyvin perinteisiä lukijoita ja haluavat lukea myös painettuja kirjoja, Pia Heinikainen Juhannuskylän koulusta Tampereelta kertoo. – Minulla on vahva usko painettuun kirjaan erityisesti kaunokirjallisuudessa. – Uniongelmien hoitoon panostaminen voisi tehostaa myös liikuntaelinten oireiden hoitoa, kertoo työterveyshuollon ylilääkäri Jarmo Rantonen. aiheuttaa liikuntaelinten vaivoja Stressi on vahvassa yhteydessä yleisiin liikuntaelinten sairauksiin, erityisesti selkä- ja niskakipuun. Nuoria ei siis erityisesti voi syyttää kirjan hylkäämisestä. Heinikaisen mukaan yläkoululaisista löytyy edelleen himolukijoita ja niitä, jotka eivät kovin innokkaasti kirjaan tartu. – Säännöllinen liikunta on hyvä yleislääke niin stressiin kuin työikäisten uniongelmiinkin. Uniongelmien yhteys alaselkä- ja niskakipuun on jo tuttua tietoa. Stressi SUOLAHENGITYSLAITE KOTIKÄYTTÖÖN. Tuore tutkimustieto vahvistaa, että uniongelmien vaikeutuessa myös liikuntaelinten kivut lisääntyvät. Stressi lisää myös sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin, diabeteksen ja ylipainon riskiä, altistaa mielenterveyden häiriöille sekä lisää työkyvyttömyyden riskiä. Öljyn sisältämä A-vitamiini edesauttaa uusien solujen muodostumisessa ja hidastaa ihon pintakerrosten solujen sarveistumista ja hilseilyä. Polar Health Oy Österkullantie 20, 03100 Nummela, Puh. Avokadoöljy sisältää runsaasti muun muassa A-, E- ja B-vitamiineja, tyydyttymättömiä rasvahappoja sekä lesitiiniä. Lasten- ja nuortenkirjojen myynti on pysytellyt viime vuodet tasaisena. Selkä-, niska- ja olkapääoireet ovat monilla työikäisillä jo pitkittyneet. Avokadoöljyä (Persea Gratissima Oil) saadaan avokadopuun hedelmistä. Lisäapua voi saada varaamalla lepoon riittävästi aikaa ja panostamalla hyvään nukkumisympäristöön. Liikuntaelinten vaivat pysyvät tavallisesti kurissa aktiivisella liikunnalla, mutta stressaantuneen työntekijän voimat eivät välttämättä urheiluun riitä. Avokadoöljy sopiikin erityisen hyvin ikääntyvälle, kuivalle ja halkeilevalle iholle. Sosiaalinen media ja muut kirjojen kanssa kilpailevat ajanviettotavat eivät syrjäytä lukemista niillä, jotka ovat lukemisesta kiinnostuneet. ljy hoitaa ikääntyvää ihoa. Nuorillekin romaanin lukeminen on kokonaisvaltainen kokemus, jolloin kirja halutaan tuntea kädessä
Ajatus ei ole kovin kaukaa haettu, sillä toisten huomioon ottaminen ja arvostus ovat lähtökohtia mutkattomaan elämiseen neljän sukupolven kesken.. Päällimmäisenä tulee kuitenkin mieleen, että elämä neljän sukupolven kesken on opettanut lapsille pienestä pitäen toisten ihmisten kunnioitusta sekä hyvää käytöstä vanhempia ihmisiä kohtaan. Sen jälkeen Vilma menee keittiöön ja pyytää mummiltaan lupaa saada auttaa kahvipöydän kattauksessa. 86 SenioriTERVEYS 4 -vuotias Vilma ja ekaluokkalainen Väinö tulevat kättelemään vieraan ja sanovat selkeän kuuluvasti oman nimensä. Loviisan Koskenkylässä asuu neljä sukupolvea Hoveja saman katon alla. Yhteiskunta Hanneksen ja Väinön yhteisellä laatuajalla paistetaan lettuja Neljä sukupolvea saman katon alla Kun 7-vuotias Väinö tulee koulusta, niin ainakin 93-vuotias Hannes-pappa on kotona. Ollaan maalla. Kivelän tilan nuorimmaisten käytöksessä voi toki olla vieraskoreuttakin. Poikien kesken voidaan paistaa vaikkapa lettuja, ennen kuin muut perheenjäsenet tulevat kotiin. Ja maalla eletään mutkattomasti
Olin silloin tuollainen Väinön kokoinen ja jouduin neuvomaan, kuinka traktori sammutetaan, muistelee Helvin ja Reijon poika Antti. Mitään erillistä sopimusta yhteisiin ruokailupäiviin ei ole. Sopimus toimi hyvin kaikki yhteiset vuosikymmenet. Suvun juuret Säkkijärvellä Rajan takana, Säkkijärvellä syntynyt Hannes Hovi muutti vanhempiensa ja kuuden sisaruksensa kanssa Pernajan, nykyisen Loviisan, Koskenkylään vuonna 1945. Hannes teki elämäntyönsä kirvesmiehenä, Väinö-veljen viljellessä maatilaa. Hannalle ja Hannekselle syntyi poika Reijo, joka on isänsä lailla työskennellyt rakennusalalla. – Jenni saattaa soittaa minulle töihin ja sanoa, että on tehnyt ruuan koko perheelle vapaapäivänsä kunniaksi. Meille se on itsestäänselvyys. On harvinaista, jos joskus kuluu kaksi viikkoa, että emme ole samassa ruokapöydässä, Jenni kertoo. Kivelän tilan neljä sukupolvea sulassa sovussa. 58 vuoden ihanneavioliitto Avioliittonsa alkuaikoina Helvi ja Reijo asuivat talon yläkerrassa, jonne Reijo rakensi nuorelle parille oman keittiön. – Muistan, kun kerran ajoit täällä traktoria. Näin säästyttiin monilta turhilta sanomisilta. Helvi Hoville muutto maalaistaloon tuntui luontevalta, sillä maatalon työt olivat tuttuja maalaistalon tyttärelle. 80-luvun alussa Kivelään rakennettiin ”elintasosiipi”, jonne tuli uudet peseytymistilat, wc ja sauna. Vilma on innokas auttamaan mummia päivän askareissa. Samaa kirjoittamatonta sääntöä Helvi noudattaa miniänsä Jennin kanssa yhä edelleen. – Ruokailemme kuitenkin säännöllisesti yhdessä koko porukalla lähes viikoittain. Perhe rakensi uuden kodin ja elämänsä kauniille paikalle, Suomenlahden tuntumaan. – Nuoremmilla on erilaiset ruokailutottumukset ja tavat. Kymmenen vuotta myöhemmin Kivelään muutti Hanneksen nuorikko, Hanna, joka otti heti miniäksi tultuaan vastuun perheen karjanhoidosta ja taloudenpidosta. Myös Väinö-sedästä ja Hannespapasta oli lapsille aina seuraa. Kymmenen vuotta myöhemmin taloon tehtiin laajennusosa, jonne Helvi, Reijo, Antti ja Johanna-tytär muuttivat. Vuorotellen syödään täällä meidän puolella tai nuorten puolella, Helvi kertoo. Reijo puolestaan löysi tulevan puolisonsa naapurikylästä. Helvi ja Reijo asuivat avioiduttuaan ensin muualla, mutta päättivät muuttaa 2-vuotiaan Antin kanssa saman katon alle Hannan, – Ei sitä erikseen tarvitse määrätä, että lasten tulisi hoitaa vanhukset tulevaisuudessa kotona. – Lapsuudenkodissa olin mukana niin maatöissä kuin navetassakin. Samaan aikaan tilanhoito siirtyi Väinön hartioilta Reijon ja Helvin käsiin. Ne syntyvät työvuorojen, fiiliksien tai kaupasta löytyvien tarjousten innoittamina. Myöhemmin he muuttivat Kivelään vesivahingon vuoksi ”muutamaksi viikoksi”. Muuton yhteydessä tekivät anoppi ja miniä sopimuksen. Tänne muuttaessani lehmät oli laitettu jo pois, eikä peltotöihin ole tarvinnut osallistua, kertoo Helvi, jonka isä oli myös lähtöisin Säkkijärveltä, vaikka samasta sukunimestä huolimatta eivät ole sukua keskenään. Jo silloin Kivelässä asui vielä nykyistäkin suurempi perhe. Hanna-mamma oli korvaamaton apu lastenhoidossa, kun vanhemmat kävivät töissä. Kun Antti löysi rinnalleen Jennin, asui nuoripari aluksi vuokralla. Saman katon alla eri keittiöissä Hanneksen ja Väinön kanssa. Hannes osti tilan sisaruksiltaan 70-luvun lopulla ja Väinö-veli jäi asumaan tilalle. Heti perään syntyi myös tytär Johanna. – Olimme sitä mieltä, että mahdumme hyvin asumaan saman katon alla, mutta emme laittamaan ruoka samassa keittiössä. SenioriTERVEYS 87
Tarvittaessa maalämpöjärjestelmien asentajana toimivalta Antilta onnistuu yhtä hyvin ruuanlaitto kuin tilan metsätyötkin. Tulee samalla pidetty metsä hyvässä kunnossa. Tänä keväänä Antti on päättänyt istuttaa perunoita vähän reilummin. – Viljelisin mielelläni tilaa, jos siitä saisi toimeentulon. Hanneksen vaimo Hanna oli pari vuotta sairaalahoidossa. Pellot ovat kuitenkin nykyisin vuokralla serkullani, jota autan mielelläni sesonkiaikoina. Reijo, 58 v., ja Helvi, 57 v., Hovi Antti 33 v, Jenni (os. Työt tehdään yhdessä Antti arvostaa useamman sukupolven yhteisasumisessa erityisesti niitä neuvoja ja oppeja, joita vanhemmat voivat lapsilleen jakaa. Oppii Väinö samalla vähän maatöitä ja sitä, että ravintoa voi saada omasta pellosta, Antti suunnittelee. 88 SenioriTERVEYS Kivelän neljän sukupolven perhe: Hannes Hovi, 93 v. – Vaikka nämä Hovin miehet eivät turhan paljon tunteistaan ääneen puhu, niin Hannes tässä kuitenkin yksi päivä sanoi juuri, että ei antaisi päivääkään pois noista 58 vuodesta, Helvi kertoo. – Yleensä perunoita on ollut vain kesän tarpeisiin, mutta nyt ensimmäisen kerran ajattelin istuttaa oikein koneella isomman määrän. – Parasta on se, että teem- Uusi sukupolvi kasvaa luontevasti tilan töihin yhdessä vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa.. Hakkarainen), 32 v., Väinö, 7 v., ja Vilma, 4 v., Hovi – Metsiä hoidamme aina, kun omilta töiltä ehdimme. 58 vuotta kestänyt avioliitto päättyi vuosi Hannan menehtymiseen. Miehet pärjäävät keittiössäkin 33-vuotias Antti kuuluu sen sukupolven miehiin, joka ei lajittele tekemisiä miesten ja naisten töihin. – Siitä on nyt reilut neljä vuotta, Antti kertoo. – Maalla on osattava tehdä vähän kaikkea, Reijo tuumii. Jonkin verran saadaan klapeja myyntiinkin. Samoilla linjoilla on Reijo, joka valtaa keittiön silloin, kun Helvi ei ole siellä. Yhteiskunta Vilmalla ja Väinöllä on lyhyt matka mummilaan. Antti haluaisi viettää enemmän aikaa tilan töissä
TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA SenioriTERVEYS 89. – Lapsia täytyy välillä kiel- – Olimme sitä mieltä, että mahdumme hyvin asumaan saman katon alla, mutta emme laittamaan ruoka samassa keittiössä. – Hannes on ollut rakentamassa useita taloja, joita tulee minulle nykyisin myyntiin, Helvi kertoo. – Kyllä he saavat tehdä ihan oman päänsä mukaan, Hannes toteaa. – Älä nyt, minä ainakin kysyn mielelläni sinulta neuvoja edelleen, Antti sanoo. Ja muutaman päivän päästä tulee sitten jo ikävä, Helvi myöntää. Helvillä on paljon sisaruksia ja maalaistalossa oli usein kesälapsia. Korkeintaan vilkuttelemme ikkunasta toisillemme. Ammattimiehen rakentamaa taloa on mukava pitää kunnossa. Vähintään kerran viikossa kaikki istuvat saman pöydän ääreen ruokailemaan. Mäntyharjulta kotoisin olevan Jennin perheellä oli perhekoti, jossa myös riitti vilskettä. – Oikeastihan meillä on tuo seinä välissä, Antti hymyilee. – On hyvä, kun Hannes muistaa vielä miten tämä talo on rakennettu. tää tulemasta tänne mummilan puolelle, sillä he viihtyvät täällä niin hyvin, Jenni myöntää. Taustalla on varmaan myös se, että kaikki ovat jo lapsuudenkodeissaan tottuneet suuriin perheisiin. – Joskus voi työaikataulujen vuoksi kulua viikkokin, ettemme näe toisiamme. Seinä välissä Mutta eikö koskaan tule tilannetta, että yhteisasuminen väsyttäisi. Hannes ei mielellään asetu neuvomaan nuorempien tekemisiä. Myös kiinteistövälittäjänä toimiva Helvi saa arvaamatonta apua paitsi mieheltään myös appiukoltaan. Erityisesti neuvoja tarvitaan talon ja talousrakennusten ylläpitokunnostuksiin. me töitä yhdessä ja kaikkien yhteiseksi hyväksi. – Etenkin Vilmalla on usein tapana karata mummin ja ukin luo. – Niin ihania kun nuo lapsenlapset ovatkin, niin kyllä tänne ihmeellinen rauha tulee, jos he joskus harvoin ovat kotoa poissa
Kaali-, vihannes- ja juuressuikalat kuumaan wokpannuun, muutama nopea pyöräytys – valmista on. – Thaimaalaisessa ruoanlaitossa kasviksia ja vihanneksia ei kypsennetä eikä hauduteta, kaaliakaan, vaan ne ainoastaan lämmitetään mukavan rapsakoiksi syödä, näin ollen myös vitamiinit säilyvät niissä hyvin, kertoo Jyväskylässä Kortesuonkadulla autenttista Thai ravintola KRUA SIAMia yhdessä thaimaalaissyntyisen vaimonsa kanssa pyörittävä Risto Rissanen. Jokaisella aterialla viittä eri kasvista Thaimaalaisessa ruoanlaitossa ja myös ravintola KRUA SIAMissa käytetään runsaasti valkokaalia. Sitä ennen he pyörittivät KRUA SIAMia Äänekoskella kolme ja puoli vuotta. Chili, lime, inkivääri ja soija toimivat perusmausteina. NIKSI NIKKARI Senioriterveys-lehden NiksiNikkaripalstalle ovat tervetulleita lukijoiden niksit arjen helpottajiksi. 90 SenioriTERVEYS T haimaalaisessa keittiössä kaikki käy salamannopeasti. Lihaa ei koskaan tarjota pihvinä tai paistina, vaan ohuina suikaleina.. Kasviksia ei haudutella kypsiksi, vaan wokataan rapsakoiksi. KRUA SIAM tarkoittaa siamilaista keittiötä. Thaimaalaisessa keittiössä ruokalajit koristellaan kauniisti vihanneskukkasilla. Nyt Äänekoskella thaimaalaisen ravintolan pitoa jatkaa heidän ystäväpariskuntansa, jolle Rissaset tarjosivat mahdollisuuden aloittaa ravintoloitsijoina heidän jalanjäljissään. Meilaapa niksit, löydöt ja terveysvinkit juttuvinkiksi reetta.ahola@karprint.fi Thaimaalaisessa ruoanlaitossa nopeus on valttia Vitamiinit pysyvät Thaimaassa jokaisella aterialla tarjotaan vähintään viittä eri kasvista. Jyväskylässä heidän ravintolansa on aloittanut maaliskuun alussa. – Jokaisella aterialla pitää tarjota vähintään viittä eri vihannesta, Rissanen kertoo thaimaalaisen ateriasuunnittelun perusperiaatteista. Muita paljon käytettyjä kasviksia ovat porkkana, paprika ja sipuli sekä totta kai chili. – Thaimaan kielen sana krua on suomeksi keittiö, Siam on Thaimaan vanha nimi
Kasvisliemi valmistuu vedestä ja kasviksista. Hyvin eksoottinen näky kellarin hyllyllä on hapantumassa olevat tönkkösuolavedessä keitetyt kananmunat sekä vanha kala, jota hapatetaan noin kolme kuukautta, jonka jälkeen se on kypsää. – Esimerkiksi heidän erittäin ” liukuva ” aikakäsityksensä. – Hapatetut kananmunat ovat suurta herkkua Thaimaassa. Hääjuhlaan osallistui koko kylä. – Olen oppinut paljon thaimaalaisesta kulttuurista. Thaimaassa perhe on ykkönen Risto Rissasella on Aod-vaimonsa ja hänen perheensä kautta autenttinen kosketus thaimaalaiseen ruokaperinteeseen sekä ylipäätään monipuolisesti rikkaaseen thaimaalaiseen kulttuuriin. – Riisiä on jokaisella aterialla, me käytämme aitoa thaimaalaista jasmiiniriisiä, Risto Rissanen kertoo. – Thaimaassa on täysin vieras ajatus, että lapset veisivät iäkkäät vanhempansa vanhainkotiin, perhe pitää huolta sen kaikista jäsenistä. Risto Rissanen ja Jongkon Lohakarok (Aod) vihittiin 2003 Thaimaassa. Ei leipää, perunaa eikä jauhoisia kastikkeita Perunaa KRUA SIAMin menussa on ainoastaan yhdessä ruoka-annoksessa. – Ehkä siksi, että aterialla ei esimerkiksi ole jauhoisia kastikkeita, ei perunaa eikä leipää, hän jatkaa. Maitoa ei koskaan tarjota ruokajuomaksi, palanpainikkeena on aina raikasta vettä. Ruoanlaittorasvana on kasvisöljy, KRUA SIAMissa rypsiöljy. Ravintolapaikkoja sadan neliön salissa on neljäkymmentä. Soijakastikkeiden ja kasvisliemen ohella kookosmaito on kolmas thai-keittiön perusneste, sitä käytetään monipuolisesti keitoissa ja kastikkeissa. Autenttinen soija eri muodoissaan on thai-keittiön perusraaka-aine. – Muita suosittuja maustekasveja ovat chilin ja limetin ohella inkivääri ja erilaiset curryt, Rissanen kertoo. Thaimaassa ei ole Suomen kaltaista kahvi ja pulla -kulttuuria. Häitä varten tehtiin neljä päivää ruokaa, ja varsinaisena hääpäivänä juhlittiin koko päivä aamusta iltaan. KRUA SIAMin ruokalistalta löytyy yksi supertehokas aineenvaihdunnan vauhdittaja: papaijasalaatti SOM TAM. No toisaalta joka päivähän aurinko laskee ja taas seuraavana aamuna nousee ... SenioriTERVEYS 91. Vaimoni herkuttelee myös täällä koto-Suomessa niillä aina silloin tällöin, minä en kylläkään ole silloin kotona! Risto Rissanen nauraa. Thaimaassa kanssaihmisiltä vaaditaan todellakin kärsivällisyyttä. Thai-ravintolassa riisi on peruslisäke. Jauhoja thaimaalaisessa keittiössä kylläkin käytetään, kasvisten, lihan- , kanan- ja kalanpalojen, äyriäisten sekä hedelmien friteeraustaikinassa. Limetti tärkeä mauste Thai-keittiössä limettiä ei lohkota koristeeksi tai puristeta pelkästään salaatinkastikkeen piristäjäksi, vaan limetti on itsessään tärkeä maustekasvi, sekä limetin hedelmä että sen tuoreet, raikkaasti keväältä tuoksuvat lehdet. KRUA SIAMissa tehdään lounasaikana poikkeus. Netissä KRUA SIAM -ravintolan ruokalistaan voi tutustua osoitteessa www.kruasiam.fi TEKSTI: REETTA AHOLA KUVAT: REETTA AHOLA JA RISTO RISSANEN Aod wokkaa vihanneksia. Ravintola on auki päivittäin. Erilaisia päivän aikana eri ruoka-annoksissa tarvittavia keitto- ja kastikeliemiä tästä perusliemestä saadaan, kun liemiannoksissa käytetään lihan-, kanan- ja kalanpalasia sekä äyriäisiä. Thaimaalainen ateria on aina kokonaisuus, johon sisältyy 5–6 eri ruokalajia: alkukeitosta jälkiruokaan. Tästä pitävät huolta muun muassa monet mausteet, kuten chili ja inkivääri. Papaijasalaatilla potkua ruoansulatukseen Thaimaalaisessa ruoanlaitossa pääpaino on tuoreissa vihanneksissa. KRUA SIAMissa on tarjolla kahdeksan ja puoli Ateriakokonaisuudet on thaikeittiössä suunniteltu siten, että ruoansulatus lähtee vauhdikkaasti käyntiin heti suussa. Riston ja Aodin tytär, 27-vuotias Chanya Suwannakhamin, lyhyesti Ant, työskentelee perheen ravintolassa apukokkina ja tarjoilijana. – Varmasti suosituin thaimaalainen jälkiruoka on friteeratut banaanit vaniljajäätelön ja hunajan kera, Rissanen sanoo. Mutta löytää Rissanen thaimaalaisesta kultuurista ärsyttäviäkin piirteitä. – Thai-ruoasta ei kuitenkaan tule ” ähky ” olo, Rissanen vakuuttaa. Jyväskylässä pariskunta on asunut vajaat kymmenen vuotta, Risto liki 51 vuotta. – Papaijasalaatti ei ole makea hedelmäsalaatti, vaan tulinen, suolainen ateriasalaatti. Se on valmistettu papaijasta, chilistä ja limetistä, mausteena on muun muassa sitruunaruohoa, Risto Rissanen kertoo. – Thaimaalaisessa ruoanlaitossa kasviksia ja vihanneksia ei kypsennetä eikä hauduteta, kaaliakaan, vaan ne ainoastaan lämmitetään mukavan rapsakoiksi. Siellä perhe on ihmisille elämän tärkein asia – voi kun meillä Suomessakin tämä asia ymmärrettäisiin, Rissanen sanoo. Thaimaalaisessa keittiössä toistuvat kaikissa ruoissa makuyhdistelmät suolainen–tulinen tai hapan–imelä. Asiakkaille on tarjolla aterian lopuksi kahvia ja teetä. Hapatetut kananmunat suurta herkkua Riston ja Aodin kodin kellarissa nököttää siistissä riveissä monia Aodin tekemiä thaimaalaisia säilykkeitä, esimerkiksi pienen pieniä suolaomenoita pääruoan lisukkeeksi. Ne maustetaan tulisiksi. euroa maksava lounas joka arkipäivä kello 10–14. Kasvisliemi porisee hellalla koko päivän Joka aamu KRUA SIAMissa laitetaan iso kattilallinen kasvislientä koko päiväksi hellalle porisemaan
Kiire on jäänyt taka-alalle, ja hän on saanut annettua itselleen seesteisen tavan jatkaa elämäntaivaltaan. Tätä olen korostanut useaan kertaan lähipiirillenikin. Lääkärin konsultaatioiden jälkeen päätin tehdä elämästäni paremman muun muassa muuttamalla ruokavaliota sekä lisäämällä reilusti liikuntaa jokapäiväiseen ohjelmaani. Niiden kanssa hänellä ei ole koskaan ongelmia ollutkaan. Ympärivuotisen ravinnerikkaan ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa. Verenpainelääkkeitä söin vuoden ajan, mutta nyt pärjään uusimani ruokavalion ja elämäntapamuutosten ansiosta ilman lääkkeitä erinomaisesti. Luusto tarvitsee vitamiineja ja liikuntaa Julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, että luukato eli osteoporoosi lisääntyy yhä enemmissä määrin nyky-yhteiskunnassamme.. Pelästyin, jouduin valintojen eteen. Aurinkoa aamuusi, pirteyttä päivääsi ja iloa iltaasi T ätä palstaa kirjoittaessani on ulkona hyvin keväinen sekä aurinkoinen päivä. Lukemat ovat nykyisin viitearvoihin nähden normaalit. Auringosta saamme voimaa, ja se vaikuttaa myös mielialaan. Raikkaan ulkoilman ja terveellisen ruokavalion ansioista Petrin mieliala on kohentunut entisestään. Mieli ja luusto, elimistö kaikkinensa tarvitsevat liikuntaa voidakseen hyvin. Lopetettuaan yli 24 vuotta kestäneen merimiesuransa Petri teki itsensä kanssa sopimuksen, että ruokavalion on oltava terveellinen ja ulkoi- lusta on tultava elämässä käsite, elämäntapa. Hetken kuluttua on taas aika lähteä pitkälle, mieltä kohentavalla kävelylenkille ulos, luontoon raikkaaseen ilmaan. Petrin Pirteät SENIORITERVEYS?LEHDEN PETRIN PIRTEÄT -palstalla pääkaupunkiseudulla, mutta metsän keskellä asuva, useissa poliittisissa luottamustoimissakin vuosien aikana toiminut, historian ensimmäinen Hyvän Mielen Lähettiläs, stuertti, toimittaja-tuottaja ja legendaarisena risteilyisäntänäkin julkisuudessa uranuurtajana työskennellyt Petri Lehtinen, 47, kertoo omia sekä kulloinkin aina itse valitsemansa vieraan vinkkejä arkeen ja hyvään mieleen, unohtamatta terveellisiä elämäntapoja. Mietin kauan eri vaihtoehtoja. Koska elämäni on ollut yli 24 vuotta esiintymistä ja esilläoloa laivalla ja sitä ennen maissa, on tottuminen rauhalliseen ja omalla tapaa seesteisen, täysin 92 SenioriTERVEYS uuden elämäntavan opetteluun vienyt oman aikansa, mutta se on tuonut erittäin paljon hyviä asioita elämääni. Kohonnut verenpaine muutti elämäntapojani Edellisessä numerossa kerroin kohonneesta verenpaineestani ja siitä, kuinka sitä on hoidettu lääkityksellä. Kaiken tämän pohjana on hyvä ja terve itsetunto sekä itseluottamus. Takatalvi tuli ja meni – onneksi. Vierailin muutama viikko sitten Tukholmassa tapaamassa ex-missi Arlene Friskin, tyttönimeltään Kotala, perhettä. Arlene muistetaan Miss Suomi Tarja Smuran Tukholmassa uraa luoneena missikisojen perintöprinsessana. Päiväohjelmaan kuuluvat todella pitkät kävelylenkit maastossa raikkaassa ulkoilmassa, joka päivä, vuodenajasta riippumatta. Ruokavalionsa runkona Petrillä on kasvikset eri muodoissa. Verenpainelukemani olivat mittauksissa ennen lääkitykseni aloittamista hyvin korkeat ja jouduin verenpainelääkitykselle
Yli 60- vuotiailla pituus lyhenee keskimäärin noin 2 cm kymmenessä vuodessa, naisilla enemmän kuin miehillä. Iän myötä tapahtuvaan pituuden menetykseen on useita syitä. Lyheneminen voi johtua luukadon lisäksi asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti rintarangan käyryyden lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Tämä ei pelkästään riitä lyhentämään pituutta. Testaus tapahtui kantapäästä ja vei aikaa vain hetken. Yleensä luukato tulee ilmi vasta joko murtuman tai muun onnettomuuden yhteydessä. Ostin kaupasta D-vitaminitabletteja, sinkkiä ja magnesiumia. Mittaus on ainoa keino kertoa ihmisille luuston tilasta, oli se sitten hyvä tai huono. Minulla itselläni todettiin osteopenia eli vähentynyt luun tiheys, osteoporoosin esiaste käymissäni ultraääniteisteissä jokin aika sitten. Luuston terveydestä huolehtiminen on meille jokaiselle tärkeää, etenkin seniorivuosia silmällä pitäen. Yli 60-vuotiaat lyhenevät pari senttiä kymmenessä vuodessa Osteoporoosi ei sellaisenaan aiheuta välttämättä minkäänlaisia oireita. Jos osteoporoosiin liittyy vaikkapa selkäkipua, syynä voivat olla nikamiin tulleet pienemmät tai suuremmat puristusmurtumat. Minulla todettiin alkava osteopenia 47-vuotiaana Luuston terveys ei näy ulkoisesti eikä katso ikää. Monipuolinen ravinto on avainasemassa, kun luuston kuntoa pidetään yllä. Itse olen 47-vuotias. Aloitin välittömästi itseni hoitamisen. Syynä ovat ilmeisesti SenioriTERVEYS 93. Nykynuorethan juovat maidon sijaan paljon erilaisia cola- sekä energiajuomia, jotka vaikuttavat negatiivisesti eri ravinto- ja hivenaineiden imeytymiseen elimistössä. Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle sekä muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Raskaana olevat naiset Yksipuolinen ravinto ja ravinteiden puutos kulutukseen nähden, maitotuotteiden vähäinen käyttö Ikääntyneet naiset ja miehet Hormonitason muutokset, yksipuolinen ravinto, liikunnan puute, vähäinen auringon saanti. Julkisuudessa on taannoin kirjoitettu, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää. Ihmisten luuston tilassa on havaittu maassamme huolestuttavaa kehitystä. Kalsiumia saan yhä enemmissä määrin, kun lisäsin jokapäiväiseen ruokavaliooni maitotuotteita. vähäinen liikunta, vähäinen uni sekä ravinneköyhä ravinto. Osteoporoosin syntyyn vaikuttavat myös: t "MJQBJOP KB BMJSBWJUTFNVT t 3VOTBT TPLFSJO KB TVPMBO LÊZUUÚ t 5VQBLLB KB SVOTBT BMLPIPMJO LÊZUUÚ t &SÊÊU TBJSBVEFU KB OJJEFO MÊÊLJUZT t -BLUPPTJ JOUPMFSBOTTJ KB LFMJBLJB Auringon puute on merkittävä vaikuttaja syksyn ja talven aikana kaikille ikäryhmille! Mittaus paljastaa luuston kunnon Suomessa käytetään eniten maitotuotteita ja silti johdamme osteoporoositilastoja. Osteopenia eli osteoporoosin esiaste mukaan lukien niitä sairastavien määrä nousee yli 800 000:een. Suuri osa suomalaisista ei itse tiedä, että luuston terveydelle on todella tärkeää saada riittävä määrä D-vitamiinia, kalsiumia sekä muita tärkeitä hivenravinteita sekä ravinteita, joita on tämän jutun yhteydessä listattu erilliseen Suomen Luuston Kunto -nimisen yrityksen laatimaan infopalkkiin. Jatkuu sivulla 95 Osteoporoosin syntyyn vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin 10–30 vuotta Yksipuolinen ravinto, kola- ja energiajuomien runsas käyttö, maitotuotteiden vähäinen käyttö sekä vähäinen liikuta ja uni. Nuorin, josta itse olen kuullut, on vasta 14 vuoden ikäinen nuorukainen. Riski sairastumiseen kasvaa ikääntymisen myötä, joskin luukatoa löytyy myös työikäisiltäkin ihmisiltä. Säännöllistä ja aktiivista liikuntaa ei myöskään saa unohtaa, sillä luusto tarvitsee myös tarpeeksi rasitusta voidakseen hyvin ja pysyäkseen elinvoimaisena sekä terveenä. 30 + Yksipuolinen ravinto, vähäinen liikunta, maitotuotteiden vähäinen käyttö. Menin tutkimuksiin ja minulla todettiin alkava osteopenia. Muutin aluksi ruokavalioni minulle annettujen ohjeiden mukaiseksi, ja lisäsin päivittäisiä ravinnemääriä, jotta elimistöni saisi tarvittavan määrän ravinteita. Noin 500 000 suomalaisella on osteoporoosi, useammalla tietämättään
– Kaiken kiireen keskellä laitamme kotona joskus tyttöjen kanssa musiikin täysille ja vedämme kunnon zumbat ryhmässä keittiömme lattialla. – Istutan erilaisia yrttejä ja vihanneksia ja sitten odotamme, mitä sieltä mullasta kasvaa ruokapöytämme herkuiksi. – 8-vuotias kissamme, joka on kuin yksi lapsistani. Vihanneksia omista kahdesta puutarhasta Arlene kertoo kesäisin nauttivansa suunnattomasti puutarhanhoidosta. Ohjelmatarjonta oli laaja ja kaksikielinen. Tilaisuus oli kaikin tavoin historiallinen ja muistiin painuvan kaunis. Häävieraita oli sekä Suomesta että Ruotsista. Jokaiseen päivään kuuluu myös paljon liikuntaa. Puutarhoita heillä onkin kaksin kappalein. Elämä kolmen tyttären äitinä pitää kiireisenä. Urheilijoiden tulee harkita hyvin tarkkaan ruokavalionsa sisältö, säännöllisyyttä unohtamatta. – Satsaamme hyvään lähiruokaan ja mahdollisuuksien mukaan ostamme ekologisia tuotteita, Arlene kertoo. Omaa terveyttään Arlene hoitaa noudattamalla terveellistä ruokavaliota sekä käymällä säännöllisesti lenkillä, 94 SenioriTERVEYS kuntosalilla ja erilaisissa ohjatuissa kuntoilutapahtumissa. – Anders valmentaa Aava-tyttäremme joukkuetta ja aloittaa myös Annan ja Alician joukkueiden valmentamisen tulevana kesänä, kertoo Arlene iloisena isän ja lasten yhteisestä harrastuksesta. Perheen arki on hyvin hektistä lasten monien urheiluharrastusten vuoksi. Arlene perheineen lähettää kaikille Senioriterveys-lehden lukijoille terveisiä Tukholmasta sekä toivottaa aurinkoista tulevaa kesää!. – Yritän myös muistaa aina välillä hemmotella itseäni erilaisilla kauneushoidoilla, käymällä rentouttavassa hieronnassa tai uimassa. – Tyttäreni Aava on hyvin musikaalinen. Syksyisin täytämme pakastimen hirvenlihalla, jota ostamme suoraan metsästäjältä. Mikäpä sen parempaa, kuin itse tehty makkara tai juusto sekä suoraan tilalta ostettu tuore liha. – Itse olen viimeistelemässä käyttäytymistieteiden opintoja pedagogiikan laitoksella Tukholman yliopistossa. – Lähiseudullamme on myös koko ajan kasvavat mahdollisuudet ostaa tuotteita suoraan maatiloilta. JULKKISVIERAANI Ex-missi Arlene Frisk: Terveysruoka kuuluu päivittäin ruokapöytäämme Vuoden 1993 Miss Suomen Tarja Smuran perintöprinsessa ja lehdistön ihannetyttö Arlene Kotala vihittiin heinäkuussa 2002 ruotsalaisen huippumallin, Mr Scandinavia 1997, Anders Friskin kanssa avioliittoon Lapuan tuomiokirkossa lähes 200 häävieraan todistaessa tapahtumaa. Kissamme on todella huomionkipeä ja myös hyvin älykäs. – Työni myötä olen oppinut tuntemaan monia eri kansallisuuksia, ja niiden myötä oppinut kasvattamaan omaa ymmärrystäni maailmaa ja sen ihmisiä kohtaan. – Lasten kanssa hoidamme mökillämme mansikat ja vadelmat, joita sitten säilömme talven varalle. Kolmen vuoden kandin opinnot ovat avanneet maailmankatsomustani taas oikein kunnolla. Se, jos mikä pitää mielen iloisena! Arlene nauraa. Terveellisten ruokavalion ja elämäntapojen sekä musiikin lisäksi Arlene korostaa ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnin lähteenä. Arlenen ja Andersin perheeseen kuuluu lisäksi yksi rakas kotieläin. Suurena ilon aiheena Arlene näkee mökillä ollessaan mahdollisuuden kalastaa ahvenia lähijärvestä sekä käydä metsässä sienessä ja marjassa. Metsämarjoista lakat ovat perheen intohimo. Häiden upeat ja tarkoin suunnitellut jatkojuhlat järjestettiin Arlenen lapsuudenkodissa Lapualla. Terveellinen lähiruoka, vihannekset omista puutarhoista sekä itse metsästä poimitut marjat ja sienet muodostavat Arlenen Friskin perheen ruokavalion perustan. Hän laulaa myös kuorossa, joka on lähdössä kesällä Italiaan esiintymään, muun muassa Veronan kirkkoon. Musiikki tuo koko perheelle hyvän olon. Musiikki pitää mielen virkeänä Arlene kertoo rakastavansa musiikkia ja touhuavansa kotiaskareita musiikin tahdissa. Kaikki Arlenen ja Andersin tytöt ovat valinneet rakkaaksi harrastuksikseen jalkapallon pelaamisen. Lopputyön teen muutosjohtamisesta, joka onkin hyvin ajankohtainen aihe tämän päivän globaalissa maailmassa. Hän yrittääkin parhaansa mukaisesti tavata ystäviään säännöllisesti. Talvisin käymme koko perhe sekä hiihtämässä, että myös laskettelemassa. Itselläni on myös täkäläisittäin suoritetut markkinointiekonomin, lastenhoitajan ja perushoitajan tutkinnot sekä kokemusta hoitoalalta lähes 20 vuoden ajalta, kertoo Arlene. Kissa kulkee perheen mukana, kun he reissaavat Tukholman ja mökin väliä. Yleisö hätkähti kuullessaan häämarssina Star Wars -tähtien sota kappaleen, joka oli Arlenen valinta! Terveellistä lähiruokaa, vitamiineja ja urheilua Arlenelle terveellisen lähiruoan valmistaminen on sekä tapa että tottumus. Yksi kotona Tukholmassa, toinen mökillä Hälsinglandissa
Luusto tarvitsee monipuolisesti ravinteita: Kalsiumia Magnesiumia D-vitamiinia Fosforia Sinkkiä Mangaania Booria K-vitamiinia C-vitamiinia A-vitamiinia Bromelainia Glucosamiinia Ghondroidinia Ajanvaraus: ajanvaraus@luustonkunto.fi Teksti: Petri Lehtinen Infopalkit: Suomen luuston kunto, www.luustonkunto.fi Kuvat: Kuvapankki ja Suomen luuston kunto Mukavia sekä aurinkoisia kevätpäiviä kaikille. Painamamme kilomäärä ei kuitenkaan kerro, mitä olemme menettäneet painon pudotessa. Koska hammasluu eli dentiini on muun luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita, mietin ajatuksissani tiettyjä mahdollisuuksia jo ennen tutkimuksiin menoa. Osteoporoosi ja osteopenia voidaan todeta röntgenillä, ultraäänellä sekä verikokeilla. Kehon ravitsemisessa tärkein elementti on aika. Raja osteopenian ja osteoporoosin välillä on määritelty tietyksi tiheyden määräksi. Hymyä ja hyvää mieltä! Petri SenioriTERVEYS 95. En uskonut, vaan hakeuduin testaukseen, josta sain tuloksena osteopenia, siis osteoporoosin esiaste. Yle-kanavalta tuli helmikuun lopulla ohjelma, jossa aiheena oli osteoporoosi. Luun määrä kasvaa 20–30 ikävuoteen saakka ja säilyy melko muuttumattomana 40 ikävuoteen asti. Siinä mainittiin, että osteoporoosi on ”hiljainen katastrofi”. Yhden päivän mässäily tai syömättömyys ei vaikuta paljoakaan isossa skaalassa. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi Dvitamiinia. Ennen tutkimustani väitin muutamaan eri kertaan minua vuosia hoitaneelle yksityishammaslääkärilleni normaalin vuositarkastuksen sekä sen jälkeisen hoitokerran yhteydessä, että kuluneen vuoden aikana muutamat, mielestäni normaalista poikkeavat, lohjenneet takahampaani voisivat mahdollisesti olla luustossani tapahtuneiden muutosten seurausta. Tämä aiheuttaa esimerkiksi rasvan kertymistä samalla, kun kehomme kärsii puutosta sille tärkeistä ravinteista. Luuston tehtävä mineraalipankkina on tasata ja taata mineraalin saanti keholle. Jatkuva aliravitsemus ja stressi päivästä toiseen vuosien ajan syövät luustoa sisältä käsin. Ravinnepuutostilan ei tarvitse olla dramaattinen. Osteoporoosiksi katsotaan se, että luu on heikentynyt niin paljon, että se altistaa murtumalle. Päivä ilman ravintoa ei muuta dramaattisesti luuntiheyttä, mutta ei ylensyöminenkään ratkaise hauraan luuston ongelmaa. Ravinto ratkaisee luuston kunnon Luusto toimii kehon mineraalipankkina. Terveen luuston salaisuus on tasainen, oikeiden ravinteiden saanti ja liikunta. Auringosta saamme D-vitamiinia, mutta vain lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10–16, jos meillä on vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Epätasapainoinen ruokavalio tuo kehoomme ravintoaineita väärässä suhteessa. Auringon D-vitamiini ei Suomessa riitä Suomessa auringonvaloa on riittävästi Dvitamiinin valmistukseen vain osan vuodesta, toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Jos nauttimassamme ruuassa ei ole tarpeeksi ravinteita paikkaamaan aiheutunutta hävikkiä, syntyy luukatoa, joka ilmenee luuntiheyden heikkenemisenä. Tavataan taas ensi numerossa, uusin aihein. Kannattaa kuunnella kehonsa ääntä ja miettiä kokonaisuutta, mitään osa-aluetta itsessään unohtamatta. Osteopenialla tarkoitetaan luun tiheyden vähenemistä. Osteoklastit syövät luuta ravinteiksi tasaisella vauhdilla päivittäin. On arvioitu, että elämänsä aikana nainen menettää hohkaluustaan 50% ja putkiluustaan 30%. Tämä tarkoittaa, että keho kannibalisoi luustosta ravinteita, jotka se korvaa uusilla ravinteilla ravinnosta. Vähän liikaa tai liian vähän kerrottuna vuodella riittää muuttamaan kehoamme niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Painoa on helppo seu- rata halutessaan pitää silmällä rasvan kertymistä. Hän sanoi, ettei asia olisi näin. Vastaavat luvut miehellä ovat 20% ja 30% prosenttia. Luukudos uusiutuu koko elämän ajan. Tämän jälkeen luuta hajoaa enemmän kuin uutta syntyy ja luun määrä alkaa pienetä
Kengän tyyli oli useimmiten tohveli tai tossu, kengissä ei ollut kiinnitystä, niiden kantakappi ja pohja olivat pehmeitä, kenkä oli kiertolöysä ja pohja osittain kulunut. Näkemykset jalkaterveyttä ja turvallista liikkumista edistävistä kenkien ominaisuuksista ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Tiede Ikääntyneiden kenkiin on kiinnitettävä lisähuomiota Sopimattomat kengät vaarantavat terveyden Asianmukaisten kenkien merkitys korostuu erityisesti ikääntyneillä, joilla on kävely- tai tasapainovaikeuksia ja heikentynyt lihasvoima. Kengän koko muuttuu iän myötä. Kengän sisäpituuden tulee olla vähintään 1 cm pidempi kuin pisin varvas, jotta varpaille jää tilaa toimia kävelyn eri vaiheissa. K engät ovat yksi turvallista liikkumista edistävistä tekijöistä, joiden kuntoon ja ominaisuuksiin ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Myös liian pienten tai suurten kenkien käyttö aiheuttaa jalkakipuja, kovettumia ja känsiä sekä varpaiden virheasentoja.. Se mahdollistaa myös kengän laajuuden säätämisen, jos jaloissa on esimerkiksi turvotusta. Tänä päivänä korostetaan jalkojen normaaleja toimintoja tukevia kenkien ominaisuuksia ja ollaan pyrkimässä pois paksuista ja kovapohjaisista kengistä kohti kevyitä, ohutpohjaisia ja joustavia kenkiä. Eri kenkämerkit eroavat toisistaan kokoluokituksessa, siksi on tärkeää tarkastaa kengän sopivuus jalkaan joka kerta. Henkilön terveys ja kenkien käyttötarkoitus vaikuttavat valintaan Kenkien tehtävä on suojata jalkateriä lämpötilan vaihteluilta (kylmä, kuuma, kosteus), teräviltä esineiltä ja kovilta alustoilta. Huomiota herätti noin kolmanneksen ilmoitus, etteivät he omistaneet lainkaan ulkokenkiä. Hoitotieteessä tuotetaan tutkimustietoa myös kengistä Kengän sisäpituuden tulee olla vähintään 1 cm pidempi kuin pisin varvas, jotta varpaille jää tilaa toimia kävelyn eri vaiheissa. Asianmukaisten kenkien merkitys korostuu erityisesti ikääntyneillä, joilla on kävely- tai tasapainovaikeuksia ja heikentynyt lihasvoima. Pitävä, kuvioitu ja päkiästä taipuva ulkopohja tekevät kävelystä vakaata. vasaravarpaat. Turvallisten ja jalkaterveyttä edistävien kenkien ominaisuudet Hankittaessa kenkiä ikääntyneelle henkilölle, seuraavat ominaisuudet on syytä huomioida. Sopimattomilla kengillä vaarannetaan jopa ikääntyneen ihmisen kokonaisterveys, koska yhtenä esimerkiksi kaatumistapaturmiin myötävaikuttavana tekijänä on tunnistettu olevan sopimattomat kengät. Korkeakorkoisia kenkiä suositellaankin käytettävän vain muutamia tunteja viikossa. Korkokengät heikentävät iäkkään henkilön tasapainoa, lisäävät päkiän alueen kuormitusta ja jalkaterän etuosan kipuja. Hoitotieteessä, erityisesti ikääntyneisiin suuntautuvassa hoitotieteessä, tutkitaan iäkästä ihmistä, hänen terveyttään ja hoitoympäristöä. Valtaosa (72 %) kulki sisätiloissa paljasjaloin tai sukkasillaan. Liian kapeat ja lyhyet kengät aiheuttavat kipuja, känsiä ja varpaiden virheasentoja, esim. Lisäksi, jos varpaissa on virheasentoja, tarvitaan myös riittävä korkeus kengän kärkeen. Ulkokengät olivat ominaisuuksiltaan sisäkenkiä paremmat. Valtaosa käytti ulkoillessaan tukevia ja pitäväpohjaisia kävelykenkiä, joissa oli asianmukainen kiinnitys. Vain noin kolmannes ikääntyneistä käytti sisäkenkiä ja niissä todettiin monia puutteita. Säädettävä kiinnitys, esimerkiksi nauhoilla tai tarroilla, varmistaa kengän tukevan pysymisen jalkaterän ympärillä. 96 SenioriTERVEYS Ei ole olemassa yhtä sopivaa täydellistä kenkäparia, joka sopisi jokaiselle ihmiselle. Tutkimukseen osallistui yhteensä 50 ikäihmistä, joiden kengistä arvioitiin kengän tyyli, koron korkeus, kengän kiinnitys, kantakapin tukevuus, kiertojäykkyys, pohjan kulumisjäljet, pohjan taittumiskohta ja pohjan kovuus. Varsin usein unohdetaan sisäkenkien merkitys erityisesti ikääntyneiden turvalliselle liikkumiselle. Näiden ominaisuuksien lisäksi on syytä muistaa, että kenkien valintaan vaikuttavat aina henkilön terveystilanne ja kenkien käyttötarkoitus. Tukeva kantakappi tukee kantaluuta oikeaan asentoon kävelyn aikana. Sisäkenkien käytöllä tehostetaan askeleen pitoa kävelyn eri vaiheissa, tuetaan jalkojen oikea-aikaisia toimintoja ja suojataan jalkoja. Tulokset tukevat aikaisempia kansainvälisiä tutkimuksia, joissa puutteet ikääntyneiden kengissä on todettu jo monia vuosia sitten. Matala korko tai kokonaan koroton kenkä sekä ohut pohja edistävät tasapainon hallintaa, aktivoivat ihotuntoa ja auttavat kävelyalustan aistimisessa. Tukeva kantakappi on oleellinen erityisesti, jos jalkaterän tai nilkan alueella on asentomuutoksia. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimuksessa, joka kohdentui tehostetun palveluasumisen piirissä olevien ikääntyneiden henkilöiden yleisimmin käytössä olleiden sisä- ja ulkokenkien ominaisuuksiin, todettiin useita puutteita. Erityisesti ikääntyneiden kenkien kuntoon ja ominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota heidän jalkaterveytensä edistämiseksi ja turvallisen liikkumisen tukemiseksi. Sisäkengistäkin tulisi löytyä edellä mainitut ominaisuudet, jotta liikkuminen olisi turvallista ja jalkaterveyttä tukevaa. Hengittävä, kulutusta kestävä ja pehmeä päällismateriaali ovat tärkeitä, mutta vaativat säännöllistä huoltoa
2014. SenioriTERVEYS 97. Ei ole olemassa yhtä sopivaa täydellistä kenkäparia, joka sopisi jokaiselle ihmiselle. Hoitohenkilökunnan asema missä tahansa ikääntyneiden hoito-organisaatioissa on ikääntyneiden kenkien kunnon ja ominaisuuksien tarkkailussa ja arvioinnissa merkittävä. Heidän tulee ohjata asiakkaita asianmukaisten ja oikean kokoisten kenkien hankinnassa. Ikääntyneiden ja hoitotyöntekijöiden kenkätietoutta on lisättävä Hyvin yksinkertaisilla menetelmillä, kuten uusien kenkien hankinnalla, voidaan edistää ikääntyneiden jalkaterveyttä, turvallista liikkumista ja jopa ennaltaehkäistä kaatumistapaturmia. Hoitotiede 26 (1), 38-49. Kuntouttavaan ja toimintakykyä edistävään hoitotyöhön kuuluu oleellisesti ikääntyneen henkilön jalkaterveyden ja kenkien sopivuuden arviointi, jotta hän voi turvallisesti liikkua niin sisä- kuin ulkotiloissa. Asiantuntija-artikkelin kirjoittajat: Minna Stolt, TtT, yliopistoopettaja, jalkaterapeutti (AMK), Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Helena Leino-Kilpi, THT, professori, erikoissairaanhoitaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Kirjoitus perustuu kirjoittajien ja tutkimusryhmän Hoitotiede -lehdessä julkaistuun tieteelliseen artikkeliin: Stolt M, Suhonen R, Viitanen M, Voutilainen P & Leino-Kilpi H. Ikääntyneiden kenkien kunto - asukasturvallisuuden ja hoidon laadun osatekijä. Terveydenhuollossa ja hoitotyössä tarvitaankin lisä- ja täydennyskoulutusta hoitotyöntekijöille jalkaterveydestä ja kenkien erilaisista ominaisuuksista. Kenkätietoisuuden edistämiseksi tarvitaan monipuolista ja säännöllistä potilasohjausta ikääntyneille henkilöille ja myös heidän läheisilleen. Hoitohenkilökunnalla tulee olla tietoa kenkien vaikutuksista jalkaterveyteen ja liikkumiseen
Seniori TERVEYS 2/14 ristikko GRELS MIES HOOL- POUTA LAKIN! HELLE KATSOTTUJA - TYTTÖ ILMAN TAITAVAA! -KELLO ALLASEKAAKIN - - - - I- VATEJA NEN OSTOKSESTA HAVUPUU VOI KELLOKIN! A M A L L I S Ä R S U P I A S A K A K S P I L I O S K I I VOINTIS! RAY (5.=T) -APILA OSA SAAPASMAATA TEKI ELOKUVAMUSIIKKIA SAAPASMAASSA PENKEISSÄ. KARAATEINKIN ILMAISTUT “REMPO” x2 LEHDISSÄ ANKOILLE TEHDYT PRINSESSA RUUSUNEN -PELI JÄÄTUKKI- L I E T S O P A R E M M U U D E T L T A A T I I A A J E A P R U L L A I O S S A M K A U A R U I T O D E S I T A S U T O S I S S I K A A R T I I S K A R I B O N D A R T E S U K P I S K A K I E T L A S S A I L G T O A L T A P A T E E N A H S E R U R A S T L O V E T I I S I T I L U S A L E A G R E I N A D L A A R I I N E Y N S T A N T U L A TÄMÄ FIAT TIESSÄÄN. HARKITSEMATON LIIKE USEIN a ha USEIN PERÄSSÄ KERTAA INTIIMIKUSTANHYGIETANUT NIAA L I K A VAKUUTAT IDÄSTÄ! PUGATSOVA NÄYTELPAINI LYT JOKIO SOTKEA SOITETAAN ESPOOSSA. ERIKOISJOUKOT TANSSILAVA KÖYSIAINES PELMONI REINO LOSSA Pd OTTELUSSA JOHTI BELGIAA “POSSUT” AHVENLupaan tehdä. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 31.5.2014 mennessä. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. SAKO TÄLLÄ KAI PARTA HAJOSI UJOKSI JA TYTÖIKSI! MILJOONAKAUPUNKI LENNETTÄVÄ RUSI SVEITSIÄ VAATEKIN PAINEELLA TOIMIVA ISKUT JOSKUS -KATSAUS J.H. PILKAT POHJANMEREEN MARSALKKA IVAN (2.=O) JÄ - - - - ENKIN SELÄSTÄ. Palkintoina terveystuotteita. Paikkakunta …………………….…………………………………………….… Puhelinnumero: ……………………………………..……………………..…….. 98 SenioriTERVEYS A S A T A I L G A R A I I V A I J A A T V U E S T Y Y H T E K Y S L A R I N L I I K E L A P I O T A A S I T E S T I Y E A T S Heikki Johansson, Helsinki KOUTSI SOTINUT WILHELM EEPPINEN TEOS K U U L O S U D A N Oikein vastanneista arvonnassa voitti: ATOMI JOS 5.=U, APUKUMOTTAVA VIA TUO - - - ILAVUUS! J O K A A T STALINILLA OMANSA! KEHITYKSENSÄ ALKUVAI- VEDESHEESSA SÄ TAOLEVIA PAHTU- Senioriterveys 1/2014 ristikon ratkaisu L A T T E N T A A T T I E S T Ä Ä. Ratkaisijan nimi: ………………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………… Postinumero: ……………………………………………………………………. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten
luokan postimerkki Karprint Oy Seniori TERVEYS tilaukset@karprint.fi www.senioriterveys.fi Postitoimipaikka 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Postinumero SenioriTERVEYS 99. Odotamme vinkkejäsi osoitteessa reetta.ahola@karprint.fi Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB EXTRAHINTA 5,90 Kulttuuri pitää lääkärin loitolla PALVELUKORTTI Seniori TERVEYS Tilaan SenioriTerveys -lehden 1/2014 6,50 Jaakko Muilun neljän vuoden epäonninen sairaalakierre vihdoin ohi Liikunta suojaa dementialta Seksipuheilla kohahduttanut Farmi-Tuulikki: Toivon olevani työkykyinen hautaan saakka Tamperelaisen Ohranjyvän legendaarinen tarjoilija Vilma Vapaaehtoisena ISRAELIN ARMEIJASSA Nyt onnistut! Diabetes, verenpaine ja kasvainsairaudet kuriin elämäntaparemontilla Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 42€ ETURAUHAS. Lehdessä on runsaasti asiaa kulttuurin terveysvaikutuksista. Seuraavassa numerossa Kauneutta ja kulttuuria Seuraavassa Senioriterveys-lehdessä 3-2014 esittäytyy Suomen monipuolinen kesäteatteritarjonta. Kesäksi myös kaunistutaan sekä hoidetaan iho ja hiukset kesäterään. Meilaapa keinosi vinkiksi muille Senioriterveys-lehden lukijoille. SYÖPÄ vei työ- ja seksikyvyn, virtsavaivat jäivät pysyviksi DRINKKI PÄIVÄSSÄ LISÄÄ RINTASYÖPÄRISKIÄ 10 % Tahdistin ei haittaa vällyjen välissä Seksiä koko sydämellä! Veljekset kiertäneet keikkalavoja 45 vuotta sulassa sovussa MATTI on johtajatyyppi, TEPPO myötäilevämpi Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin 1. Juttuvinkki mielessä, meilaapa toimitukseen reetta.ahola@karprint.fi Ilmoitusasioissa Sinua palvelee ilmoituspäällikkö Marja Naukkarinen, marja.naukkarinen@karprint.fi Meilaapa vinkki Arvoisa lukija, miten olet saanut kolesterolisi kohdalleen. Lääkkeillä vaiko lääkkeettömästi elämäntavoilla ja ruokavaliolla. Vaiko luontaistuotteilla. Teemoina Senioriterveys-lehdessä 3-2014 ovat: * Korvien, nenän ja kurkun terveys * Ihon ja hiusten terveys * Tasapaino hallintaan * Kulttuuri terveyden tukena: kesäteatterit Senioriterveys 3-2014 ilmestyy kesäkuun alussa. Kerro myös lähtöarvosi ja millaiset ovat kolesteroli-arvosi nyt
Aktiiviryhmä sai päivittäin 200 mikrogrammaa orgaanista SelenoPrecise -seleenivalmstetta ja 200 milligrammaa Bio-Qinon Q10 GOLD ubikinonia (koentsyymi Q10). Int J Cardiol. SelenoPrecise sisältää patentoitua orgaanista seleeniä, joka edistää immuunijärjestelmän toimintaa ja solujen suojaa hapettumisstressiltä, sekä tukee kilpirauhasen normaalia toimintaa. *Lähde: Alehagen U, et al. Tutkijat kertovat miksi päätyivät nimenomaan näihin: ”Koska ne on valmistettu lääketehtaille asetettujen GMP -laatuvaatimusten mukaisesti, niissä ei ole eräkohtaisia vaihteluita, ne imeytyvät erinomaisesti ja niitä on jo aiemmin käytetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa.” Bio-Qinon GOLD sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja C-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa, puh. Tutkimuksen ravintolisät olivat Pharma Nord:n valmistamia. ”Sydänkuolleisuus ja sydämen vajaatoiminta vähenivät seleeni ja koentsyymi Q10 ravintolisillä”* – johon osallistui 443, iältään 70-88 vuotiasta ruotsalaista naista ja miestä. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-yeas prospective randomized doubleblind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi. 2012. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green KiSel-10 Suojaa kultaisina vuosina FI_Selen_Q10_Senioriterveys_0114_218x268 Karoliininen sairaala ja Linköpingin yliopisto tekivät yhteistyönä viisivuotisen, tieteellisen tutkimuksen – Alehagen U, et al. Liity veloituksettoman Health News uutiskirjeen tilaajaksi osoitteessa www.pharmanord.fi Apteekeista ja luontaistuotekaupoista. E-pub ahead of print