Ota talteen! Helppo ja tehokas tasapainojumppa Seniori TERVEYS 3/2014 6,50 FARMI- TUULIKIN UUSI, ENERGINEN ELÄMÄ Paino pudonnot 30 kg, vyötärö kaventunut yli 10 cm KYLÄHISTORIIKKI avasi näkemään kotikylän kunnioittavin silmin LAULAMISEN LAHJAKIN PALAUTUI KURKKUSYÖVÄN VOITTANUT RIKI SORSA: Minulla on nyt hirveän hyvä olla HORMONIMUUTOKSET kukkivat maksaläiskinä Kun mieli on maassa, ei seksikään kiinnosta ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN ANNA-LIISA MATTILA on kirjoittanut gradun ja tietokirjan 91?VUOTIAAN KAISA PERKOILAN Hopeakorut kuljettavat tarinaa jälkipolville
Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä www.ravintorengas.fi
Ruoanlaitto kuljettaa mukanaan perinteitä, jotka kulkeutuvat sukupolvelta toiselle. 29 Mieli ja seksuaalisuus ovat yhtä Parhaimmillaan seksuaalisuus voi parantaa mielialaa ja jopa ennaltaehkäistä masennuksen puhkeamista. 20 Kivistä syntyvät hopeakorut kuljettavat tarinaa jälkipolville Kaisa Perkoilaa kiehtoo hopeakoruissa uniikki lopputulos. Sairaanhoito-oppilaitoksessa saadut opit ihmisen anatomiasta ovat olleet ahkerassa käytössä hänen taideharrastuksessaan. 12 Laulamisen lahjakin palautui Riki Sorsa sairastui kahdeksan vuotta sitten kurkkusyöpään. Eläkkeelle jäätyään Mattila on muun muassa kirjoittanut gradun ja tietokirjan. Lihasvoiman ja tasapainon harjoittelu ehkäisee parhaiten iäkkäiden ihmisten kaatumisia ja niistä aiheutuvia vammoja. vuosikerta Seuraava numero ilmestyy elokuun loppupuoliskolla. 46 Tavallisen ihmisen taidetta Helvi Möttö olisi halunnut lähteä Ateneumiin opiskelemaan. Sisältö 3 – 2014 46 16 Taidetyötuvassaan Helvi Möttö saa uppoutua taiteen maailmaan. Hortoilu ja villivihannekset hoitavat hellyydellä. Sairaus vaati pitkiä hoitoja, joista toipuminen kesti runsaan vuoden. 64 Ruoka välittää rakkautta sukupolvelta toiselle 38 Tasapainon hallinnassa tärkeintä on lihasten toimivuus Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Näin upeaksi Anna-Liisa Mattila sen entisöi. Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.fi Puh. Huhtikuun alussa alkanut kuntosalikuuri on tuottanut tulosta, ja kiloja on pudonnut vajaassa vuodessa noin 30. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Kestotilaus, 6 numeroa 39 € Määräaikaistilaus, 6 numeroa 42 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painoa on pudonnut kymmeniä kiloja, ja kuntosaliharjoittelu on tuonut lisää voimaa ja energiaa. Vaikkei tytöstä tullut opettajaa, tuli kasvattaja. Se kätkee usein kivissä sisäänsä suvun eletyn elämän tarinoita. Näin on päässyt käymään harrastajanäyttelijä Anna-Leena Brännarelle. Toimittajat: Kaisa-Liisa Ikonen Terttu Iiskola Merja Kiviluoma Soili Kaivosoja Tuula Kolehmainen Kari Kumpulampi Marjo-Kaisu Niinikoski Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Ilmoitusmyynti: Ilmoituspäällikkö Timo Lempiäinen timo.lempiainen@karprint.fi Toimitussihteeri: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Taitto: Milla Pesonen 4 SenioriTERVEYS Pöydänrähjä löytyi kirpputorilta markalla ja viidelläkymmenellä pennillä. Voikukkaa, siankärsämöä ja vuohenputkea luonnosta mukaan ja lautaselle. Kun näyttelijä solahtaa erilaisiin rooleihin, voi parhaillaan käydä niin, että hän oppii myös ymmärtämään elämästä enemmän. 25 Hortoilu hoitaa hellästi 6 Farmi-Tuulikin uusi elämä Ennen niin rapakuntoinen Tuulikki Timgren-Lillukkamäki elää uutta elämää. Seniori TERVEYS 3. Nyt artisti on elämänsä kunnossa. Maalaismiljöössä moista pidettiin joutavana. Tuulikki on tämän lehden kannessa. Cdsoittimesta kantautuva klassinen taustamusiikki vie hänet erilaisiin tunnetiloihin ja erilaisille aikamatkoille. 09-413 97 300 54 Teatteriharrastus avartaa elämän ymmärrystä 6 Farmi-ohjelmasta julkisuuteen pompannut, räväkkä Tuulikki TimgrenLillukkamäki on nyt kuin toinen ihminen. 16 Aktiivisuus parantaa elämänlaatua Anna-Liisa Mattila on elävä esimerkki siitä, että ihminen voi oppia uutta ja kiinnostua kaikesta korkeassakin iässä. Ketjun säilyttäminen myös tämän päivän perheissä on arvokasta.
Niiden käyttöä arastellaan turhaan. Seuraava numero ilmestyy elokuun lopussa.. Tasapainosi on hyvä, jos pysyt asennossa minuutin. Jos ihottuma pitkittyy, eikä sitä hoideta tehokkaasti, ihon suoja häviää ja ihottuma kroonistuu. Potilaiden kannalta on harmillista, että ihovaivoista kärsitään liian pitkään ennen hoitoon hakeutumista. Ja vaikka pysyisitkin, harjoittele silti! V äestön ikääntyminen, ihosyöpien lisääntyminen, hoitoon menon pitkittäminen ja kortisonivoiteiden liian vähäinen käyttö ovat suomalaisten ihoongelmia tällä hetkellä. Iho on ihmisen suurin elin. 38 Seiso yhdellä jalalla niin, että tuet toisen jalan jalkapohjalla sääreen. Olisi erittäin tärkeää hoitaa heti ihottuman ilmaannuttua iho kuntoon kortisonivoiteilla. Ikääntyvän väestön iho-ongelmien lisäksi esille nousevat työikäisten käsi-ihottumat. Ihon runsas verenkierto on osa kehon lämmönsäätelyjärjestelmää, ja ihossa valmistuu myös elintärkeä D-vitamiini. Vaikka iholla on keskeinen rooli hyvinvoinnillemme ja mm. Kuivunut ja ohentunut iho alkaa usein kutista ja ihoinfektioiden, kuten sienien ja bakteeri-infektioiden riski nousee. Kortisonivoiteet ovat turvallisempia kuin yleisesti luullaan. ihosyöpien määrä on kasvussa, nähdään ihonhoito usein vain kosmeettisena asiana. Erityisesti vanhempia miehiä on vaikea saada rasvaamaan ihoaan säännöllisesti. Voiteluun motivointi on kuitenkin haastavaa jopa erikoislääkärille. 90 Kylähistoriikki avasi näkemään kotikylän kunnioittavin silmin Saarenpään historiapiiriläisten suururakka lujitti kyläläisten yhteisöllisyyttä. Riittävällä käytöllä saadaan nopea apu akuuttiin ihon tulehdukseen, kun taas riittämätön tai liian lyhytaikainen käyttö voi pitkittää ongelmaa. Jos et pysy, harjoittele. Hän pitää tärkeänä, että Soile Vihanto ja muut palvelutalon asukkaat pääsevät ulkoilemaan avustettuna useasti viikossa. Säännöllisillä perusvoidevoiteluilla pystytään ihottumien ja ihoinfektioiden lisäksi ehkäisemään säärihaavojen ilmaantumista. Ihon parannuttua hoitotulosta pitäisi ylläpitää perusvoiteluilla ja harvakseen toteutetuilla kortisonivoiteluilla. 88 Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Ajoissa aloitetulla hoidolla säästyttäisiin monelta vaivalta. Ikääntyessä iho ohenee ja menettää suojaavia ominaisuuksiaan. Pelkkä aika ei aina paranna ihoa. Siksi varsinkin jalkojen voitelun merkitys korostuu ikäihmisillä. mahdollisten allergisten reaktioiden välttämiseksi. Piiriläisistä tuli melkein perhe. 70 Yhteisöllistä vapaaehtoistyötä Irakilaissyntyinen toiminnanjohtaja on tuonut Palvelutalo Hopearinteeseen monipuolista ohjelmaa yhteistyössä vihtiläisten kanssa. Senioriterveys-lehti toivottaa lukijoilleen hyvää kesää. Pääkirjoitus Seniorin on muistettava hoitaa iho hyvin kesällä 70 Vihdin kirkonkylässä sijaitsevan Palvelutalo Hopearinteen toiminnanjohtaja Sabah Hawas on tuonut uutta tuulta palvelutalon rutiineihin. Lääkärin hoidossa ihon perusrasvaukseen käytetään kosmetiikan sijaan aina ensisijaisesti perusvoidetta, sillä lääkärin tulee tietää tarkalleen voiteen koostumus mm. Se suojaa ja pitää koossa muita kudoksia, ja on osa elimistön puolustusjärjestelmää suojaten haitallisilta mikrobeilta, kemikaaleilta ja Juha Ahola muilta ulkoisilta ärsykkeiltä, kuten aurinpäätoimittaja golta tai hankaukselta. Esimerkiksi pitkittyneen aknen hoito on haastavaa ja kallista, jos ihoon on jo ehtinyt syntyä arpikudosta
Toivon. Kun Tuulikki painoi viime vuonna heinäkuun alussa 113 kiloa, nyt kesäkuun alussa painoa on 86 kilon verran. Huhtikuun alussa alkanut kuntosalikuuri on tuottanut tulosta, ja kiloja on pudonnut vajaassa vuodessa noin 30. Kuntosaliharjoittelu on tuonut lisää voimaa ja energiaa. Nimenomaan tähän tähtään, Lohjalla asuva Tuulikki painottaa. Farmilta saatu kimmoke yksinkertaisesta ja terveellisestä ravinnosta sekä elämästä on hoikistanut Tuulikkia kymmeniä kiloja. Kuntosalit olivat Tuulikille tuttuja jo hänen entisessä elämässään. Tuulikki nauttii uudesta, kevyemmästä ja jaksavammasta olostaan. – Varmaan olen käynyt niissä ainakin 30 kertaa, mutta joka kerta se on lössähtänyt. Ennen söin kolme kertaa enemmän kuin nyt; ihan itse tungin ruokaa siihen leukani yläpuolella olevaan aukkoon, jota suuksi kutsutaan. Painoa on pudonnut kymmeniä kiloja. – Onhan se ihan hirveää rasitusta elimistölle. Tuulikki on kertonut olleensa aikaisem- min liikuntakammoinen, joka inhosi tiellä kävelemistä. – Muutos entisestä rapakun- 6 SenioriTERVEYS toisesta Tuulikista on suuri. – Se oli liian utopistinen tavoite, nyt sen ymmärrän. Kesäkuun 10. Talvella Tuulikki alkoi tehdä 5-10 kilometrin lenkkejä useamman kerran viikossa. Aina löytyi tekosyitä, olen ollut hirveän hyvä keksimään niitä! Nyt ei niin käy, jos luoja suo lisää elinpäiviä. Maaliskuun loppupuolelta alkaen Tuulikki on käynyt viikoittain Kuntosali Balanssissa Karkkilassa. Nyt voin humpata vaikka koko illan! Yksinkertaista elämää Nelosella alkuvuodesta esitetty tosi-TV -sarja antoi Tuulikille kimmokkeen: jo elämä 1800-luvun maalaistalossa pudotti Tuulikilta useita kiloja. Vähintään käyn salilla kolme kertaa viikossa. – Balanssi halusi lähteä sponsoroimaan mummoa kunnonkohotuksessa. Tavoitteena oli, että kesäkuisiin syntymäpäiviinsä mennessä painoa olisi lähtenyt 40 kiloa. Mummo kuntosalilla Farmi antoi sysäyksen myös liikkumiseen. Toivon hartaasti, että välttyisin hyvän lihaskunnon myötä kaatumisilta ja murtumisilta. – Koska kaikki ikääntyvät, haluan vanhoille päivilleni paremman lihaskunnon ja tasapainon. Muutaman kerran jaksoin käydä, sitten se jäi. Tuulikki ei halua nostaa painonpudotusta uuden Tuulikin päätavoitteeksi. Tuulikki vakavoituu ja miettii, miten paljon hän oli taakottanut itseään ylipainolla. – Se tuo vain ihmisille paineita, koska jokainen tietää, ettei laihduttaminen ole todellakaan mitään helppoa. päivä 68 vuotta täyttänyt Tuulikki nostaa kohentuneen kuntonsa painonpudotusta paljon tärkeämmäksi. Ennen jaksoin mennä vain kaksi humppaa peräkkäin, ja olin ihan poikki. 68-vuotias mummo hakee parempaa oloa kuntosalilta Farmi-Tuulikin uusi elämä Ennen niin rapakuntoinen ”Farmi-Tuulikki” elää uutta elämää. Kuinka paljon lisää taakkaa, vaivaa ja sairauksia saadaan liikakiloilla aikaan. Enkä edes halua tulla laihaksi, en halua päästää painoa alle 75 kilon. Lisäksi hän keppijumppaa luudanvarren kanssa aamuisin ja iltaisin. Balanssi haluaa ihmisten ymmärtävän, että mikään ikä ei ole liian korkea kuntosaliharjoitteluun. Kyllähän naisella pitää olla kunnon perse ja tissit, Tuulikki nauraa. Ei se ollut realistinen. TEKSTI: MAIJA SALMI KUVAT: MAIJA SALMI JA EERO AHOLA F armi-ohjelmasta julkisuuteen pompannut, räväkkä Tuulikki TimgrenLillukkamäki on nyt kuin toinen ihminen
SenioriTERVEYS 7. Aikaisemmin parin humpan jälkeen hän oli jo aivan poikki. Elämäntapojen remontointi on pudottanut Tuulikilta painosta yli 30 kiloa. Olo on pirteä ja energinen. Räväkkä nainen myhäilee, että nyt hän jaksaa humpata vaikka koko illan
Tuulikin vatsalihasten kuntoa testattiin tekemällä vatsalihasrutistuksia minuutin ajan. Vyötäröltä on lähtenyt jo kymmenen senttiä, kuten myös lantiolta. Rinnanympärysmitta on pienentynyt kuudella sentillä kuvasarja on otettu huhtikuun alussa. 8 SenioriTERVEYS. Tästä kaikki alkoi: kun Tuulikki aloitti kuntosalikäynnit huhtikuun alussa, hänelle tehtiin InBody eli kehonkoostumusmittaus, jossa saadaan selville muun muassa rasvan ja lihaksen määrä kehossa. Kuntotesteihin kuului askellus laudalle: minuutti aikaa ja askelletaan laudalle niin monta kertaa kun ehtii. Rinna Kuntosaliohjaaja ja personal trainer Linda Johanssonin mukaan Tuulikin kunto on kohentunut kesäkuun alkuun mennessä selvästi. Sekä vyötäröltä että lantiolta on lähtenyt jo kymmenen senttiä
- Tuulikin kunto on jo selkeästi parantunut, hän ei samalla lailla huohota ja läähätä kuin alussa. - Vyötäröltä on lähtenyt jo kymmenen senttiä, kuten myös lantiolta. Ja taas eteenpäin valittua tietä! Kansansairauksien kultainen kolmio kuriin t 7&3&/1"*/& t 7&3&/40,&3* t KOLESTEROLI Liikunta t Käytä aina portaita, kun se on mahdollista. - Lähdimme mukaan projektiin todistaaksemme myös julkisesti, että seniori-ikäisenäkin aloitettu kuntosaliharjoittelu kannattaa, sanoo kuntosaliohjaaja ja personal trainer Linda Johansson Linda on valmentanut Tuulikkia maaliskuun lopusta alkaen. Seniorit saleilla Tuulikin ikäinen 68-vuotias ei ole mikään harvinainen näky kuntosaleilla. - Tuulikille on tärkeää saada pidettyä kiinni sovitusta kolmesta kuntosalitreenistä viikossa. Tasaiseen, rauhalliseen tahtiin pudonnut paino pysyy todennäköisemmin poissa kuin pikakuurilla pudotettu. - Kun Tuulikki aloitti täällä, ei hän ollut ihan rapakunnossa, mutta ei ihan huippukuntoinenkaan, Linda muotoilee. Minullakin on käynyt yli 80-vuotiaita, Linda kertoo. t Unohda napostelut sekä niin sanottu lohtusyöminen. t Maku tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan lyhyessä ajassa. Sentit lähtevät vyötäröltä ja lantiolta Kuntokeskus Balanssi lähti tukemaan Tuulikin laihdutusja kunnonkohotustavoitetta. Farmilta saatu sysäys opetti Tuulikin yksinkertaisempaan ja terveellisempään ravintoon. t Herkuttele välillä hyvällä omallatunnolla, mutta korkeintaan kerran viikossa. - Nopeat lihassolut heikkenevät iän myötä, joten iäkkäämmiltä ihmisiltä ei voi vaatia samaa kuin nuoremmilta. t Harrasta rasittavaa liikuntaa vähintään yhteensä 1,5 tuntia viikossa (hiihto, juoksu, pallopelit). t Juo pitkin päivää sokerittomia juomia, ikääntymisen myötä keho tarvitsee enemmän nestettä. Seniorit lähtevät kuntosalille hyvin usein terveydellisistä syistä. Terveellinen ruokavalio t Syö säännöllisin väliajoin pieniä määriä, vähintään 5-6 kertaa päivässä. t Koe iloa liikunnasta ja muista kiittää itseäsi hyvästä suorituksesta. Keittoa ja juureksia Uusi elämä toi Tuulikille myös uuden ruokavalion. Nyt tilanne on jo toisin. t Suunnittele päivän tai viikon ruokalista etukäteen, näin vältyt kaupassa heräteostoilta. Balanssi sponsoroi Tuulikin puolen vuoden kuntosalikäynnit Karkkilassa. Ennen niin rakas makkara on taakse jäänyttä elämää. - Salilla käy nykyisin tosi paljon senioreita. Laitteet tukevat oikeaa liikerataa, joten niissä on turvallista kenen tahansa treenata ikään katsomatta. - Tein Tuulikille oma kunto-ohjelman. Rinnanympärysmitta on pienentynyt kuudella sentillä. Etenkin silloin salilla käydään hyvin säännöllisesti, ja nopeasti muodostuu myös oma porukka. t Päivittäisestä suolasta noin 80 prosenttia tulee elintarvikkeista piilosuolana. Tulokset kertovat sitoutumisesta Kuntoilu näkyy myös Tuulikin kropassa. t Sienestä, marjasta, metsästä, liiku metsässä. - Lääkäri kehottaa kuntoilemaan, jos on ongelmia esimerkiksi kolesterolin tai verensokerin kanssa. Tuulikki käy salilla kolme kertaa viikossa, ja seuraan muutenkin, kuinka harjoittelu sujuu. Iltaruoaksi syön jotain yksinkertaista. Senioreiden korkeampi ikä otetaan aina huomioon kuntosaliharjoittelussa. Jos jotain poikkeuksia tulee, Tuulikki heti tunnollisesti ilmoittaa siitä ja sitten sovitaan, miten korvataan tuo väliin jäänyt treeni. Juomista jatkan pitkin päivää; ei ole yhtään päivää, ettenkö olisi juonut kolmea litraa vettä. Kiloja on karissut nyt noin viisi, mutta maltillinen tahti on vain hyväksi. Repsahduksiakin on sattunut, mutta Tuulikki ei ota niistä paineita. Aamiaiseksi Tuulikki syö puuroa ja leipää - leivättömyys ei hänelle sovi. t Syö päivittäin hedelmiä ja marjoja. Tuulikin aamu alkaa juomalla. Myös painot saa valittua kevyestä vastuksesta raskaaseen eli jokaiselle omaan kuntotasoon sopivaksi. nympärysmitta on pienentynyt kuudella sentillä. t Valitse Sydänmerkki-tuote aina, kun mahdollista. t Valitse vähäsuolaisia vaihtoehtoja ja käytä ruoan valmistuksessa mahdollisimman vähän suolaa. Linda kehuu Tuulikin sitoutuneisuutta. Kesäkuun alkuun mennessä Tuulikilla on takana kaksi tehokasta kuntoilukuukautta. - Ensimmäiseksi vetäisen puoli litraa yön yli seisonutta vettä. Myös ruokapuoli laitettiin uusiksi. Välipalaksi hän haukkaa porkkanaa tai omenaa, ja lounaaksi on yleensä lautasellinen keittoa. Suolan käyttö t Suolasta saatava natrium on välttämätön ravintoaine, mutta riittävän päiväannoksen saa jo maidon ja lihan sisältämästä luontaisesta natriumista. t Tee kauppareissut mahdollisimman usein kävellen. Hän syö muun muassa paljon juureksia. Tuulikki on todella sitoutunut tähän projektiin ja tuloksetkin sen tietysti osoittavat. t Puuhaile pihatöiden parissa. t Lounas- ja päivällislautaselle paljon vihanneksia ja kasviksia. t Suurimmat suolan lähteet ovat valmisruoat, leipä, makkarat ja leikkeleet, juustot ja mausteseokset. Silloin tällöin Tuulikki nauttii jäätelöä, ja aina välillä hän syö palan tummaa suklaata. Paino pudonnut 30 kiloa. t Lasillinen punaviiniä päivässä voi olla terveellistäkin, mutta muista kohtuus. Painoja on saatu lisättyä oikeastaan jokaiseen kuntosaliohjelman liikkeeseen ja tsemppaus kasvaa koko ajan myös kardiolaitteissa. - Ne kuuluvat elämään, mutta tuleen ei jäädä makaamaan. SenioriTERVEYS 9. - Iltapäivällä syön esimerkiksi luonnonjugurttia ja mustikoita, tai mitä marjoja milloinkin on. t Pyöräile, käy uimassa, kuntojumpassa tai tanssimassa. t Käy reippaalla kävelylenkillä vähintään yhteensä 2,5 tuntia viikossa
Äitini eli lähes 85-vuotiaaksi, joten jos saisin elää yhtä kauan, siihenhän on vielä aikaa. - Enemmän kuin kaksi on sanonut, että mitä sinä tuossa iässä itseäsi rääkkäät siellä kuntosalilla, eikö se ole jo myöhäistä. Kuntoilu selätti kivut Tuulikki sanoo saaneensa kuntosalin myötä erityisesti vahvuutta. Ja vaikka eläisin vain vuoden, tämä kaikki on ollut lahjaa. Pystyin taannoin nappamaan kainaloon ison kaapin, jota en olisi saanut ennen edes liikahtamaan. Nyt niitä ei enää ole. - Ennen oli ihan riittävän pahoja alaselkäkipuja sekä niskaja päänsärkyjä. Kotiin päin tullessa laulelen, että jestas, miten ihanaa oli, kun lähdin! Tuulikki kuvailee kuntosalikäyntejään voimaannuttavaksi matkakseen. - Olen kovasti ihastunut niihin, se on hieno tunne. mukaan se jatkuu lopun ikääni, kunhan vain saan olla terveenä. Tässä lehdessä Tuulikilla on takanaan kaksi kuntosalikuukautta. Kesäinen luonto on Tuulikille monin tavoin rakas ja myös tärkeä rauhoittumispaikka. Kahdessa seuraavasta lehdestä voi lukea, millainen Tuulikki on löytynyt kuntoilun ja laihdutuksen myötä.. Vaikka lähipiiri on ollut tyytyväinen äidin ja mummon kuntoilukipinästä, Tuulikki on saanut toisenlaistakin palautetta. 10 SenioriTERVEYS Senioriterveys-lehti seuraa Tuulikin elämänmuutosta kolmessa numerossa. Tuulikilla on takanaan kesäkuun alussa kaksi kuukautta kuntosalia. Yläkertaan menevät jyrkät portaat olivat ennen hirveää punnertamista, nyt menen ne vaikka juoksemalla! Kuntoilu on selättänyt myös kivut. - Nyt jaksan tehdä vaikka mitä, joissa ennen olisi päässyt itku. - Eihän sitä aina jaksaisi lähteä kotoa, kun matkaakin on 20 kilometriä sinne ja toiset takaisin. Mutta eikun tossut jalkaan ja autoon. Hänen kotipuutarhassaan kukoistavat monenlaiset kukat
– Medialla pitäisi olla vastuuta. Utriainen näpäyttää. Yksittäisiä sivuvaikutuksia ei saa jäädä tuijottamaan liikaa, vaan on mietittävä hyötyjen ja haittojen suhdetta – ja statiineiden käytöstä on aivan kiistattomasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Hänen aktiivinen esiintymisensä julkisuudessa on varmasti vaikuttanut asiaan jonkin verran. Vaikka vastapuolet tuskin koskaan pääsevät aiheesta yhteisymmärrykseen, keskustelua käydään silti hyvässä hengessä. Hänen mukaansa tilastot osoittavat, että statiinilääkityksestä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä – sitä vastoin statiinilääkityksestä saatavat haittavaikutukset voivat olla kohtalokkaita. Kolesterolilääke statiini jakaa mielipiteitä. Strandberg kuitenkin myöntää, että yli 80-vuotiaille statiinilääkityksen aloittaminen voi olla turhaa varsinkin, jos potilas on korkeaa kolesterolia lukuun ottamatta muuten terve. Strandbergia tilanne huolestuttaa potilaiden puolesta. Käypä hoito -ryhmä tulilinjalla Miksi sitten niin monet – nuoret ja vanhat – ovat viime aikoina lopettaneet statiinilääkityksen käytön. Taistelupari: lääkäri ja potilas 1. Hän uskoo vakaasti, ettei statiineista ole juuri koskaan kolesterolipotilaille mitään hyötyä. Miksi vuonna 2010 noin 276000 vanhaa, yli 70-vuotiasta ihmistä käytti statiinia, vaikka Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajan mukaan kolesteroli ei ole heillä riskitekijä ja erittäin iäkkäillä korkeahko kolesteroli ennustaa pitkää ikää. – Mutta aiemmin aloitettua statiinilääkitystä ei missään tapauksessa kannata 80-vuotiaana lopettaakaan, jos se on potilaalle hyvin sopinut, Strandberg tähdentää. Utriainen kysyykin Strandbergilta kärkkäästi, miten tilanne vaikuttaa Käypä hoito -ryhmään: – Eikö uskottavuus mene statiinien mukana, kun maallikkopotilaan pitää alkaa korjailla alan auktoriteettien sanomisia. Häntä kuitenkin ihmetyttää, miksei parempia ja kattavampia pitkittäistutkimuksia ja niiden pohjalta tehtyjä tilastoja sitten ole olemassa, vaikka statii- Utriainen tarkentaa ikäihmisiä koskevaa kysymystään ja penää Strandbergilta: – Miksi senioreillekin määrätään statiineja, vaikka statiinitutkimukset on tehty vain nuoremmilla ihmisillä. Statiinilääkityksestä vakavia haittavaikutuksia saanut potilas Leino Utriainen haastaa professori Timo Strandbergin kolesterolilääkeväittelyyn. Ikäihmisillä statiineiden vaikutuksia on tutkittu 80-vuotiaiksi saakka ja professorin mukaan he hyötyivät lääkkeistä jopa enemmän kuin nuoremmat. Jyväskyläläinen Leino Utriainen sairastui muutamia vuosia sitten vakavaan haimatulehdukseen, joka johtui hänen mukaansa statiinilääkityksestä. eino Utriainen on lääketieteellisessä mielessä maallikko. 1. Ehkä molemmilla osapuolilla on toiselta jotain opittavaa. Professori Timo Strandberg kuuluu Käypä hoito -ryhmään, joka laatii kansallisia hoitosuosituksia yhteistyössä Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Ei statiineja huvin vuoksi syötetä kellekään, eikä esimerkiksi sivuvaikutuksia peitellä: ne mainitaan kyllä tuoteselostuksessa. Potilas Leino Utriainen väittää, että statiinilääkityksellä alennetusta kolesterolista ei ole käytännössä juuri koskaan hyötyä muille kuin perinnöllistä FH-tautia sairastaville. Strandberg käyttää statiinilääkettä myös itse. Leino Utriainen myöntää ilolla olevansa asiaan osasyyllinen. On turvavyön käyttäjiäkin kuollut, mutta useampi on säilynyt hengissä. Tapahtuneen jälkeen Utriainen on omistanut elämänsä statiinien hyötyjen ja haittojen tutkimiseen. Käypä hoito -ryhmän jäsen, lääketieteen professori Timo Strandberg on käyttänyt potilailleen statiinilääkkeitä 25 vuoden ajan ja on julkisuudessakin usein puolustanut statiineja. Autoa voi ajaa ilmankin. Strandberg on määrännyt statiinilääkkeitä jo 25 vuoden ajan ja hän on vakaasti sitä mieltä, että niiden hyödyt peittoavat haitat yksiselitteisesti. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN SenioriTERVEYS 11. Strandberg ei pidä Utriaisen tilastovertailuja luotettavina, vaan toteaa, että tilastoasiantuntijat eivät voisi niitä allekirjoittaa: ne eivät todista syy-seuraussuhteita. 2. Professori Strandberg myöntää, että statiinien hyödyistä ei ole eikä varmaan tulekaan tutkimuksia, joissa olisi lumekontrolloidusti aloitettu statiinilääkitys yli 80-vuotiailla. Lisäksi Käypä hoito -ryhmän työ on palkatonta talkootyötä, joten kukaan ryhmäläinen ei siellä aja omia etujaan, Strandberg toteaa. Utriainen ottaa kritiikin kiltisti vastaan ja myöntää tilastoissa olevan aukkoja. Utriainen on aiheesta toista mieltä Strandbergin todisteluista huolimatta, ja viittaa tutkimiinsa synkkiin kuolleisuustilastoihin. Hän perustaa statiineja vastustavat näkemyksensä statiiniaikakauden tilastotietoihin. Strandbergin mukaan tutkimuksia on kyllä tehty, eikä taloudellisiakaan kustannuksia voi laskea suoraviivaisesti. nihoitoihin on hänen mukaansa Suomessa käytetty rahaa jo kaksi miljardia euroa. Professori Timo Strandberg on vastakkaista mieltä ja esittää vastakysymyksen: – Tarvitaanko turvavöitä. Voihan mielipiteitä esittää, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa tutkittua tietoa. Varsinkaan ikäihmisten statiineiden käytön hyödyistä ei Utriaisen mukaan ole mitään tutkimusnäyttöä. L Entäpä ikäihmiset. 2
Vakavasta sairaudesta toipunut Riki Sorsa viettää elämänsä parasta aikaa Laulamisen lahjakin palautui Riki Sorsa sairastui kahdeksan vuotta sitten kurkkusyöpään. TEKSTI JA KUVAT: KARI KUMPULAMPI 12 SenioriTERVEYS. Sairaus vaati pitkiä hoitoja, joista toipuminen kesti runsaan vuoden. Nyt artisti on elämänsä kunnossa
61-vuotias Riki Sorsa tuntee itsensä nelikymppiseksi. SenioriTERVEYS 13. – Asenteesta se on kiinni, minkä ikäinen kokee olevansa, hän toteaa
Halusin olla esimerkki ja kertoa, että selviytyminen on todellakin mahdollista. Laulaja käyttää sairastamastaan kurkkusyövästä nimeä suuri flunssa. Suuren flunssan mainingeissa hän piti blogia, jota seurasi keskimäärin 20 000 lukijaa. Puhuminen oli hänelle henkireikä ja vertaistukea. Hän kävi myös puhumassa sairaudestaan ympäri maata Suomen syöpäyhdistyksen tilaisuuksissa. Sitäkään ei tiedetä, mistä syöpäni aikoinaan johtui. Hoitajat auttoivat pelkojen yli Riki Sorsa muistelee suurella lämmöllä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan henkilökuntaa. Tammikuussa 2006 kyhmy osoittautui tutkimuksissa syöväksi. – Sen verran minulla on hulluutta päässä ja veressä, laulaja sanoo. – Tykkään ulkoilla raittiissa ilmassa. – Syöpä on voitettu, ja elämä on minulle nyt silkkaa bonusta. – Minulla oli onnea. – Se oli raskasta ja pelonsekaista aikaa. Showbisnes kiinnostaa Riki Sorsaa aina vaan. Sorsa menee kerran vuodessa Helsingissä kokeisiin sairastamansa kurkkusyövän vuoksi. Ne hermostuttavat minua. En lakkaa ihmettelemästä, kuinka paljon ympärillä onkaan pieniä ja kauniita asioita. Makuaistikin palautui hiljalleen. Minulle laitettiin letku vatsaan kiinni ja sitä kautta sain sisääni ravintoa. Minulla on kaksi ihanaa poikaa ja vaimoni Barbara rakastaa minua vielä 27 vuoden jälkeenkin. Ulkoilua Lauttasaaren maastoissa Riki Sorsa haluaa maksaa yhteiskunnalle takaisin kaiken sen, mitä hän on siltä saanut koko pitkän uransa ajan: hienon yleisön ja luvan laulaa. Sanotaan, että kaikilla meillä on sisällä jonkinlainen syöpä. Syöpä aiheutti hirveitä pelkotilojakin. Hän sai sairauteensa sädehoitoa Helsingissä viitenä päivänä viikossa reilun kuukauden ajan. – Vaikea sanoa. Hoito kesti 17 minuuttia per päivä. Leikkausta ei tarvittu. Miten kovaa ja raadollista työtä he tekevätkään auttaessaan meitä raukkoja, sairaita ihmisiä! He näkevät työssään kaiken mahdollisen. Ennen hoitoja leukaluu piti sahata poikki ja hampaat otettiin takaa pois, Sorsa kertoo. Yhdeksään kuu- 14 SenioriTERVEYS kauteen en pystynyt syömään mitään suun kautta. Ikävä kyllä emme voi. He auttoivat minut kaikkien noiden pelkojeni yli. Hänen mukaansa ehkä juuri syöpähoidot altistivat hänet jotenkin haimatulehdukselle. Sorsan mielestä elämässä ja toipumisessa onkin aivan oleellista myönteinen asenne. – Minulla on tänä päivänä oikeasti hirveän hyvä olla. – Halusin auttaa muita syöpäpotilaita ja vahvistaa heidän uskoaan. – Se varsinainen syöpä löydettiin tosi pahasta paikasta, nenänielusta. Toisilla se puhkeaa sairaudeksi, toisilla ei. Haimatulehduskin vaivasi Riki Sorsa tuntee olevansa nyt kaikin tavoin terve. – Heidän ammattitaitoaan pitää arvostaa ja heille kuuluu maksaa hyvästä työstä kunnon liksa, Sorsa kertoo. – Tulehduksen takia jätin alkoholin pois kokonaan, vaikka mikään suurkuluttaja en – Hoitajat saivat minut elämään mukaan uudelleen. – Lisäksi sain kovia kipulääkkeitä, ja aina en oikein tiennyt, missä olin. Hän sai taannoin haimatulehduksen, mutta sekin on jo voitettu. Voiko mies enempää vaatia! Sorsa pelaa Helsingissä tennistä kuusi tuntia viikossa ja ulkoilee Lauttasaaren maastoissa. J oulukuussa 2005 Riki Sorsan vasemman korvan alle ilmestyi kyhmy, joka alkoi pian hälyttävästi kasvaa. Suuri flunssa saatiin pysäytettyä sädehoidon ja solunsalpaajahoitojen yhdistelmällä. Olin kunnossa talvella 2007. ole ikinä ollutkaan, Sorsa kertoo. – En lakkaa ihmettelemästä, kuinka paljon ympärillä onkaan pieniä ja kauniita asioita. Pohdin, kuinka läheiseni selviytyvät, jos minun käy huonosti. – Totta kai jännitän kovasti, kuinka kokeissa käy
Sorsa kehittää laulupuolta päivittäin. – Kitaraa soittelen ilokseni. Ukkoontuminen ei miestä kiinnosta. – Palaan usein iltaisin rockkokoelmani pariin, mutta kuuntelen toki Sammy Davis Junioriakin. Historiallinen äänite Helsinkiläisen Riki Sorsan vuonna 1984 levyttämä studioalbumi Kellot ja peilit on historiallinen äänite. Jos en saa oikeanlaista oppia Suomesta, lähden hakemaan sitä ulkomailta. Ensimmäinen sooloalbumi, Changing Tunes, ilmestyi alkuvuodesta 1981. Levyttänyt sittemmin neljätoista albumia ja julkaissut useita kokoelmia. – Tavoite on oppia laula- maan paremmin. Sijoitus: kuudestoista. Nyt koen olevani valmis siihen. Hän sai laulukuntonsa takaisin parissa vuodessa säännöllisellä treenaamisella. Riki Sorsa Syntyi Helsingissä 26.12. Äänitteellä on muutenkin mielenkiintoinen historia. Sinuhe egyptiläinen on yksi näistä kirjoista. hitin Na na naa. – Maksoin tämän cd:n kustannukset omasta pussistani. Albumi julkaistiin nimittäin aikoinaan myös cd:nä eli se on näin ollen ensimmäinen, suomalainen cd-levy kautta aikain. Tämän jälkeen laulaja piti levytyspaussia 13 vuotta – aina viime syksyyn asti. Naimisissa, vaimo ja kaksi poikaa. Hän unohti kiireet ja ryhtyi toteuttamaan sellaisia asioita, jotka häneltä pääsivät aikoinaan unohtumaan. Sorsalla on kotonaan Lauttasaaressa liki täydellinen poprock-kokoelma 60-luvun puolivälistä lähtien: Beatlesia, Byrdsiä, Rollareita, Kinksiä... Laulaja, taiteilijaeläkkeellä. Tunnetuimpia hittejä muun muassa Muuttohaukka, Haaveissa vainko oot mun ja Joki. Pehmeästi soljuvalla äänitteellä on uusina sovituksina rakastettuja klassikoita, kuten Aurinko laskee länteen, Joet tulvimaan itke ja Laiskotellen. Tämä tunnelmalevy ilmestyi viime lokakuussa, ja se on ensimmäinen sitten laulajan Valoa-albumin vuodelta 2000. – Tarkoitukseni on pysyä tässä samassa farkkutuumakoossa, missä olen pysynytkin viimeiset kolmekymmentä vuotta. Olen jo saanut laulajana kaiken sen, minkä Suomessa voi ylipäätään saada. Jos sattuu, pitää lopettaa heti. Aloitti uransa 1970-luvulla Helsingissä rockbändeissä The Zoo ja Jig-Saw. Vaivattomuus välittyy myös artistin uusimmalta, pehmeästi jatsahtavalta albumilta Kun tunnet rakkauden. Näytellyt Helsingissä Uudessa iloisessa teatterissa ja Ruotsalaisessa Teatterissa. 1952. Kellot ja peilit -albumi sisältää yksitoista mieleenpainuvaa poprocksiivua, mm. – Suorituspaineita ei ole. Kirjallisuutta ja musiikkia Saatuaan terveytensä takaisin Riki Sorsa muutti arjen rytmiään. Laulanut paljon myös ulkomailla, mm. – Rakentelen kesämökillä kaikenlaista, ja luen uudelleen minulle rakkaita nuoruuden kirjoja. SenioriTERVEYS 15. hankkia lenkkikaveriksi koiraa vaimoni allergian vuoksi. Voitettuaan sairautensa Riki Sorsa on taas entisellään: energiaa täynnä ja aina valmis pikku kujeisiin. Lääkäri on kertonut, että voin huoletta laulaa, kunhan se ei satu. Osallistui Euroviisuihin Irlannissa keväällä 1981 Jim Pembroken kappaleella Reggae ok. Kuvassa Riki Sorsa keväällä 2000 Valoa-albumin ilmestymisen aikoihin. – Levy on kunnianosoitus loistaville musiikintekijöille, Lasse Mår tensonille ja kumppaneille. Äiti: ensitanssijatar, professori Margaretha von Bahr. Belgiassa, Turkissa, Puolassa, entisessä Neuvostoliitossa, Japanissa. Isä: yrittäjä Esko Sorsa. ja luonnollisesti The Who -orkesteria, joka oli ehkä nuoruuden suurin innoittaja. Elvytän tämänkin taidon uudelleen, hän kertoo. Laulaminen on hänelle helppoa ja vaivatonta. Levy-yhtiössä kun valiteltiin kovasti, että cd:n teko on Suomessa liian kallista puuhaa, Sorsa muistelee. – Laulaminen sujuu kyllä, kun avaan ensin ääntäni puolisen tuntia. Laulukunto takaisin treenaamalla Kurkkusyövän jälkeen Riki Sorsa ryhtyi kuntouttamaan ääntään määrätietoisesti. Liikunta pitää laulajan kunnossa. Näitä kappaleita on mukava esittää livenä
16 SenioriTERVEYS. Monipuolinen nainen on kiinnostunut myös kotiseutuperinteistä ja Lotta-järjestön historiasta. Minuus Perinteinen Uuraisten ryijy koristaa Anna-Liisa Mattilan makuuhuoneen seinää
Lisäksi Mattila maalaa pääsiäismunia eri tekniikoilla, soittelee ilokseen pianoa, hoitaa yrttitarhaa, valokuvaa, kulkee kulttuuritapahtumissa, lukee, leipoo, kirjoittaa tarinoita ja muistelmia, entisöi huonekaluja ja kerää antiikkia. Pannumyssyistä pääsiäismuniin Paitsi opiskelua, Mattila harrastaa paljon muutakin. erilaisia pannumyssyjä, joista osan hän on tehnyt tai korjannut itse. SenioriTERVEYS 17. – Opiskeleminen oli hirmu hauskaa aikaa. – Opiskeleminen oli hirmu hauskaa aikaa. Hänellä on upea kokoelma Pöydänrähjä löytyi kirpputorilta markalla ja viidelläkymmenellä pennillä; näin upeaksi Anna-Liisa Mattila sen entisöi. Mattila on eläkepäiviensä ratoksi muun muassa opiskellut hungarologiaa, unkarin kieltä ja kulttuuria, aina maisteritasolle saakka. Illalla hän saattaa rentoutua lätkämatsin parissa. Nuoret nimittivät minua leikkisästi Hölgyksi, se tarkoittaa unkariksi arvokasta rouvaa, Mattila muistelee yliopistovuosiaan. Anna-Liisa Mattilan monta rautaa – Aktiivisuus parantaa elämänlaatua Jyväskyläläinen Anna-Liisa Mattila on elävä esimerkki siitä, että ihminen voi oppia uutta ja kiinnostua kaikesta korkeassakin iässä. Nuoret nimittivät minua leikkisästi Hölgyksi, se tarkoittaa unkariksi arvokasta rouvaa. Hänellä ei ole mitään syytä hävetä vuosiaan. Eläkkeelle jäätyään Mattila on muun muassa kirjoittanut gradun ja tietokirjan. Hän kirjoitti opiskelujen päätteeksi gradun ja tietokirjan piparkakusta: ikiaikaisesta leivonnaisesta, jonka kulttuurihistoria yltää tuhansien vuosien taakse maapallon laidalta toiselle. Monella muulla adjektiivilla Mattilaa voi kyllä kuvailla. Hän on eloisa, puhelias, johdonmukainen, nokkela, iloinen, älykäs, aktiivinen, seurallinen, kiinnostunut ja kiinnostava eläkeläisnainen, jonka elämä tuntuu hengästyttävän monipuoliselta. Omilla teoillaan hän todistaa, että ihmisen aktiivisuuden ei tarvitse kuulua vain nuoruuteen. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN Ä lä vain kirjoita siihen juttuusi että ikinuori! Minä olen 87-vuotias, ei se ole mikään nuori, Anna-Liisa Mattila nauraa ja on aivan oikeassa. Keräilyharrastuksensa ohella Mattila on hankkinut myssyistä tietoa niin paljon, että seuraavan kirjan käsikirjoitus on kustannussopimusta vaille valmis. Uusi käsikirjoitus odottelee painovalmiina plakkarissa
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uuden oppimisessa on syytä aluksi keskittyä oleelliseen tietoon, minkä jälkeen aihetta aletaan laajentaa rakentamalla tulkintoja, teemoja ja yleistyksiä. Tietoa saadakseen piti tutkia paljon kirjallisuutta ja olla jatkuvasti valppaana.. Hän soitti, sävelsi, maalasi, rakensi soittimia ja nikkaroi kaikenlaista. Onko olemassa mitään, mistä Mattila ei innostuisi. Kuvassa hänen Jyväskylän yliopiston hungarologian laitokselle kirjoittamansa gradu ja sen ohessa syntynyt teos Piparikirja. Liki yhdeksänkymppisenäkin elämä yllättää tämän tästä. Ikäihmisten oppimishalussa on yleensä kyse oman elämänlaadun parantamisesta; siitä, että halutaan pitää yllä henkistä vireystilaa ja sosiaalisia suhteita sekä saada tietoa maailman ilmiöistä. – Olen kanttorin tytär, ja isäni oli aktiivinen ihminen. Myös Mattila tosin korostaa kirjoittaneensa hungarologian gradun lähinnä omaksi ilokseen ja kiireettä. – Kaikesta voi innostua! Mutta kai siihen täytyy olla joku taipumus, että jaksaa kiinnostua pidemmälle, Mattila miettii. Lätkästä lääketieteeseen ja kirkkomusiikista kakkuihin. – Ruokakulttuuria opettaessani aivot raksuttivat koko ajan. Viimeaikaisissa tutkimuksissa onkin havaittu, että ajattelun tehokkuudelle tärkeintä ei olekaan uuden tiedon oppiminen ja muistiin painaminen, vaan sen syvällinen prosessointi ja soveltaminen uusin tavoin. Esimerkiksi talkkunat jäivät häiritsemään, ja pengoin kaiken mahdollisen tiedon siitä, mistä suomalaiseksi väitetty ruoka on peräisin. 18 SenioriTERVEYS Anna-Liisa Mattila on kiinnostunut lähestulkoon kaikesta. Elinikäinen oppiminen pitää vireänä – Katselin yhtenä iltana televisiosta dokumenttia robotiikasta ja siitä, miten tietotekniikka ja lääketiede vähitellen yhdistyvät. Minuus Kädet ja mieli eivät koskaan ole jouten Touhuaminen on hänelle luonnollista, kädet ja mieli eivät koskaan ole jouten. Mattila on ikäisekseen harvinaislaatuinen yksilö siksi, että hänen kiinnostuksen kohteensa ovat vieneet hänet jopa akateemiselle uralle. Sen sijaan tylsät toistot eivät ole häntä innostaneet: lapsuuden pianotreenit lopahtivat sormiharjoituksiin ja posliinimaalaus siihen, että olisi pitänyt malttaa tehdä kaksi samanlaista kuppia. Aikana ennen internetiä tiedonhankintaan piti panostaa aivan eri tavalla, ja opettajankin työ oli jatkuvaa oppimista. Muistona edesmenneestä miehestä Mattilan Jyväskylän-kotia koristaa upea kirjasto. – Katselin yhtenä iltana televisiosta dokumenttia robotiikasta ja siitä, miten tietotekniikka ja lääketiede vähitellen yhdistyvät. – En minä tiedä, muori naurahtaa. Hirmu mielenkiintoista! Maisteri Mattila on aina ollut kiinnostunut kaivautumaan syvälle uusiin asioihin ja löytämään niihin uusia näkökulmia. Opettajan työ oli tiedonhankintaa Mattila oppi tiedonkeruumenetelmänsä työiässä kotitalousopettajien kouluttajana. Äiti oli taitava posliinimaalari, Mattila muistelee lapsuuttaan Keski-Suomen Uuraisilla. Mattilalla on kädessään yksi kokoelman pannumyssyistä, pöydällä näkyvä huovutettu pannumyssy on Mattilan tekemä. – Ei minulla ollut hoppua työelämään, joten mutustelin asiaa ja matkustelin aiheen tiimoilta vuosikausia kaikessa rauhassa. Anna-Liisa Mattilallakin oli graduaihetta miettiessä aluksi vain piparkakku, mutta sen taakse kätkeytyi sitä monisäikeisempi tarina, mitä tarkemmin Mattila kakkusta käänteli. Hirmu mielenkiintoista! Mattila henkäisee. Myös Anna-Liisa Mattilan puoliso oli aktiivinen ja taitava ihminen, joka rakasti lukemista. Aina välillä leskirouva nappaa kirjan käteensä ja unohtuu opiskelemaan milloin mistäkin historian käänteestä
Hän nauttii siitä, että saa ja voi tehdä itse. – Jaa-a, saa nähdä, mitä elämä seuraavaksi tuo eteen, Mattila virnistää. SenioriTERVEYS 19. Ikä on tuonut mukanaan vain pientä verenpainekremppaa ja nivelten kulumista, mutta ei mitään sellaista, etteikö pirteä mummu edelleen voisi elää kotonaan normaalia elämää. Paitsi ajatustyö, myös käsillä tekeminen on Anna-Liisa Mattilalle rakasta. Mattilan onni elinikäisen oppimisen suhteen on ollut myös hyvin kantanut terveys. Aktiivisessa arjessa paljon hyötyliikuntaa Anna-Liisa Mattila harrastaa taiteen ja antiikin keräämistä. Mutta mitä seuraavaksi, sitten kun pannumyssykirjakin on valmis. Kuvaustilanteeseen hän haalii ajanmukaista ja tunnelmaan sopivaa rekvisiittaa. Anna-Liisa Mattila on valokuvannut kaikki omistamansa kymmenet pannumyssyt. Mattila kertoo, ettei ole turvautunut ulkopuoliseen apuun edes ruoka- tai siivouspalveluiden suhteen. Hän harrastaa muun muassa munien maalausta. Anna-Liisa Mattila on entisöinyt ja korjannut pannumyssykokoelmansa perinteisin kuvioin ja tekniikoin. Hänen isänsä oli taitava muusikko ja soitinrakentaja: kuvan viulu on hänen tekemänsä. Kotitalousalan ihmisenä ruokatietous on hänelle itsestäänselvyys, ja aktiivisessa arjessa tulee paljon hyötyliikuntaa
– Teen tässä viimeisiä töitä, Kaisa Perkoila suunnittelee näyttäessään hiottuja ja hiomattomia kiviä, koruaihioita sekä työvälineitään. Se kätkee usein kivissä sisäänsä suvun eletyn elämän tarinoita. – Olen vieläkin aivan koukussa tähän harrastukseen. Tietämys kivistä kasvoi myös korukivikirjoista. Geologia on kiinnostanut minua aina.. Se syveni rakkaaksi hopeakoruharrastukseksi. 20 SenioriTERVEYS Kivet ovat kiinnostaneet minua. Vaikkei tytöstä tullut opettajaa, tuli kasvattaja. Joskus päältä päin vaatimattomasta kivestä paljastuu upeita värejä ja muotoja. Kurssit ja yhdistys opettajina Kun kaksin jäänyt Perkoilan pariskunta muutti Helsingistä 55 kilometrin päähän, Vihdin kirkonkylään vuonna 1981, Kaisa Perkoila alkoi vielä viimeisten työvuosiensa ohella katsastella uuden kotipaikkakunnan harrastustarjontaa. Harrastukset Kauniista kivistä syntyvät hopeakorut kuljettavat tarinaa jälkipolville kaunista – KAIKISSA JOTAIN Kaisa Perkoilaa kiehtoo hopeakoruissa kaunis, uniikki lopputulos. – Erikoisuus tai kauneus paljastuvat kiveä sahatessa ja hioessa. TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA E i tullut kotiteollisuusopettajaa, vaan tuli Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä, kanslia-, toimisto- ja henkilöstöasioiden päällikkö. Kimppakyydeillä tai omalla mopoautollaan hyvän sään aikana. Tähän asti hän on pakannut työvälinesalkustaan pienen kassillisen tarvittavia välineitä mukaansa käydessään kerran viikossa Vihdin kivikoruharrastajien työpajalla, jossa on nykyisin hyvät tilat ja työvälineet. Kaikkien työvaiheiden opettelu on ollut Kaisa Perkoilan mielestä aikaa vievää ja hyvin mukaansatempaavaa. Toukokuussa 91 vuotta täyttänyt Kaisa Perkoila on saanut harrastaa hopeakorujen tekemistä niin paljon kuin on tahtonut jo 28 vuotta. Perkoila on käynyt kivenhionta- ja hopeakorujen valmistuskursseilla niin kansa- – Olen vieläkin aivan koukussa tähän harrastukseen. Kiviä eri puolilta Potkaistuja tai muuten vain hienoilta näyttäviä kiviä Kaisa Perkoila on ottanut mukaansa sieltä täältä, aikaisemmin muualtakin kuin sanojensa mukaan ”jokaisesta Vihdin sorakuopasta” läntisellä Uudellamaalla. Se tulee vastaan tuolla liikkuessa, kun voi potkaista mitä mielenkiintoisempia kiviä. Kun kivi on työstetty halutun kokoiseksi ja muotoiseksi, voidaan alkaa tekemään siitä korua. Kaikissa kivissä on jotain hienoa. Hän meni kansalaisopiston kivipiiriin, josta syttyi kipinä kiviin. Käsillä tekeminen säilyi sydämessä ja harrastuksissa
Kaisa Perkoila pitää tekemistään hopeakoruista eniten kaulallaan olevasta punosketjusta. SenioriTERVEYS 21. Se on Vihdin kivikoruharrastajien ohjaajan kautta saatu, vanha malli, jossa ketju on punottu, samoin kuin edessä alaspäin roikkuva, pitkäkärkinen kolmio. Löytämistään kivistä hän pitää ehkä eniten sinisen ja harmaan sävyissä hohtavasta spektroliitistä
– Olin kuulemma niin vilkas, että maalaus piti tehdä valokuvasta. Vanhan paratiisiomenapuun oksistoon Perkoila suunnittelee erilaisten kärhöjen istuttamista. Raperperisatoa on korjattavaksi ja kiisseliksi keitettäväksi. Lampun takaa hän on hiljattain nostanut maa-artisokkaa, josta tulee maukasta keittoa kermalla höystettynä. Harrastukset Puutarhanhoito on hopeakorujen tekemisen rinnalla toinen Kaisa Perkoilan rakas harrastus. Kolme sinistä kiveä ja taustalla oleva, hopeinen lehti muistuttavat sinivuokoista mökillä, jossa on vietetty lapsuuden kesiä.. Hopeinen rengas on kivikoruyhdistyksen kurssilla tehty harjoitusvalu tinasta. Kaisa Perkoilan pitää tasapainonsa ja pelättyjen kaatumisten tähden jo turvautua apuvälineisiin, mutta rivitalopihan puutarhaa hän silti hoitaa mielellään. 22 SenioriTERVEYS Kaisa Perkoila on löytänyt vuosien varrella toinen toistaan mielenkiintoisempia kiviä, joista kauneimmat hän on tehnyt koruiksi tai aihioiksi, muutama kivenpalanen on vasta sahattu. Taustalla on rakkaita muistoja ja lapsuudenkodin peruja, taitavan aviomiehen piirrokset kolmesta lapsesta ja muusikkopoika Mikko Perkoilan tekemät kanteleet. Nyt 91-vuotiasta Kaisa Perkoilaa kolmivuotiaana esittää Hanna Frosterus-Segerstråhlen maalaama rinkelilettinen tyttö
Ilmoitti vain, Kaisa Perkoila hymyilee näyttäessään jälkikasvunsa valokuvia. Puutarha on toinen rakkauteni, Kaisa Perkoila sanoo ja suunnittelee ihanaa raparperikiisseliä ja valmistautuu silittämään valkoisia liinoja, kun sukua saapuu kylään syntymäpäivää juhlistamaan. Kivikoruharrastajilla on kansalaisopiston kanssa nykyään verstas, jossa on useita erikokoisia hiomalaikkoja, kivisahoja, kiillotusrumpu sekä kiven ja erilaisten metallien käsittelyyn liittyviä työvälineitä. Perkoila kertoo, että olles- SenioriTERVEYS 23. Joskus tarvitaan myös linkkaria ja laastaria. Kädessä on tangon ympärille kierrettyä hopealankaa, josta sitten sahataan lehtisahalla renkaita, joista ketjua aletaan työstää eteenpäin. – Kaikki on mennyt hirveän kivasti. Hopea on mielestäni viimeistellympää kuin edullisempi messinki. Erityisen tärkeä hänelle on Vihdissä sijainneen entisen omakotitalon perunapellosta löytynyt täysmusta kivikoru. – Tämä 9-vuotias ilmoitti, että minulla on nyt rei´ät korvissa. Kun Perkoilat olivat tehneet päätöksen rivitaloasuntoon muuttamisesta, Matti Perkoila päätti, että vanhan kodin tontilla sijainnut kivikasa siirretään Hiidenveden rannalla sijaitsevan mökin pihaan. Hopea on myös paljon helpompi pitää puhtaana, Perkoila perustelee materiaalivalintaansa. – Verstaalla onnistuu paremmin, kun vesi juoksee, Perkoila selventää. – Kivenpölyn ja hopean heilautuksen kautta syntyy koruja. laisopistossa, omassa kivikoruyhdistyksessä sekä kesäkursseina Kuusamossa ja Kankaanpäässä. Vihdin kivikoruharrastajien toimintaa Vihdissä on ohjannut 40 vuoden ajan kultaseppä Ari Vuorela. Koruissa tärkeää on hänelle myös se, että suvun historia ja sen tärkeät paikat kulkevat kivissä mukana. Kaisa Perkoilaa viehättää harrastuksessa edelleen itse kivi, mutta käsillä tekemisessä yleensäkin se, että saa aikaan jotain konkreettista. Kivistä kiinnostunutta jälkipolvea Konkreettista annettavaa ja lahjoitettavaa on syntynyt Kaisaäidin, -mummon ja -tädin kä- sistä kolmelle lapselle, viidelle lapsenlapselle ja nyttemmin varsinkin neljännen polven neljälle tyttärelle kaukaisempia sukulaisia unohtamatta. Sotainvalidimieheni kuoli 13 vuotta sitten, mutta yhteistä, arvokasta ja kivaa elämää ehti kertyä 60 vuotta. – On hienoa, että mökin nykyinen omistaja, tyttärenpoikani perheineen on myös kiinnostunut siitä, Kaisa Perkoila hymyilee. Työvälineistä tärkeimmät ovat otsalle asetettava luuppi, erilaiset pihdit, pinsetit, koukku ja mitta. Verstaalla kunnon työvälineet Kotiinsa Kaisa Perkoila on hankkinut pienoistyökaluja. Yhteistä, kivaa elämää 60 vuotta Kaisa Perkoila on tyytyväinen vaiherikkaaseen ja täynnä toimintaa olleeseen, pitkään elämäänsä. Siellä ohjaaja esittelee vanhoja malleja ja tuottaa uusia. Rivitalon ulkovarastossa oli aiemmin hiontakone, mutta kivenhionta on kotioloissa työlästä. Pienet juotokset yksinkertaisilla juotosvälineillä hän pystyy tekemään keittiössä, sähkölietensä päälle laitettavalla juotoslevyllä, mutta suurempiin on lähdettävä verstaalle. Kaisa Perkoila on tottunut tarttumaan asioihin ja tekemään itse kaikenlaista. Kotona Kaisa Perkoilan hopeakorujen raaka-aineet ovat siististi nimetyissä minigrip-pusseissa ja filmipurkeissa. – En tiedä, onko hopeakorujen tekeminen auttanut terveyteen. Ainakin olen koruja tehdessäni pysynyt suhteellisen virkeänä
Kansakunnan parasta Suomen eduskunnassa oli ajamassa aikanaan Perkoilan äiti, psykiatri ja myöhempi lääkintöneuvos Rakel Jalas. Juuri äskettäin Perkoilan nuoremman polven sukuun kuuluvat nuoret aikuiset olivatkin bonganneet edelleen ajankohtaisen Kaisa-tädin Lontoossa Financial Times-lehden jutusta: Kansanedustaja Jalaksen lapset kun saivat toimia uunituoreen, suomalaisen äitiyspakkauksen mannekiineina. Kotiteollisuusoppeja ja samalla kasvatusta hän on saanut viedä eteenpäin nyt jo neljännessä polvessa. Siksi Kaisa Perkoila toivoo, että pohjoismainen ajattelu leviäisi enemmän muuallekin. saan itselleen liian huonoa seuraa, hän tarttuu puhelimeen. – Rahaa ei synny lakkoilemalla, vaan työtä tehden. Nyt sain tietää, että ennakkoäänestyksen lisäksi saisin kotiäänestyksenkin, mutta kävin itse kopissa. – Lapset ovat hirveän kivoja. Enää ei kuitenkaan harmita edes se, että nuorta ja vikkelää suuren kartanotilan kasvattia Tyrvännöstä ei valittu päästötodistuksen keskiarvoa painottavaan kotiteollisuuskouluun, vaikka viitteitä kädentaitoihin oli olemassa. Sopimalla onnistuneisiin ratkaisuihin – Nyt eletään joka puolella todella jännittäviä aikoja, Kaisa Perkoila sanoo puhuen tuoreesta uutisesta, jossa Kiina, Japani ja Vietnam kiistelevät Etelä-Kiinanmerestä. Silloin syntyi Mikko-poikani. Ahneus ja itsekkyys eivät Perkoilan mukaan vie eteenpäin mitään kansakuntaa ja sen jäseniä. – Vain kerran minulta on jäänyt äänestäminen väliin. Se pitäisi kaikkien suomalaisten tehdä! Perkoila kehottaa. Riitaa tai sopimusten päivänkukkasia ei tarvittaisi. Seurasin äimistyneenä kreikkalaisten lakkoiluaaltoa heidän talouskriisinsä aikoina. Ajankohtaisia ajatuksia Kaisa Perkoila tarkentaa vielä ajatuksiaan siitä, mitkä ovat Suomen tulevaisuuden avaimia: – Menestymisen taustalla on asioiden ajatteleminen ja sopiminen. Hänestä tuli yhteistyössä Arvo Ylpön kanssa Suomen äitiyspakkauksen äiti. Jos siellä saadaan aikaan Suomelle edullisia neuvottelutuloksia, voidaan ehkä kasvattaa muita edes ajattelemaan asioita. Neuvontaa ja kasvatusta kumminkin Näin vanhemmiten Kaisa Perkoila tuntee vielä ehkä sel- 24 SenioriTERVEYS vemmin kuuluvansa omaan, vihtiläiseen sukuunsa. Pakkaus vähensi aikanaan lapsikuolleisuutta merkittävästi, eikä sille ole syntynyt vieläkään liikaa vastineita maailmalla. Laatikossa on yksi valmis ketju ja kolme kaula- tai rintakoruaihiota. Hopeaketju kootaan sileistä, pyöreistä tai puolipyöreistä langoista, jotka kiinnitetään toisiinsa, puristetaan kiinni pihdeillä ja juotetaan pysyväksi rakenteeksi. On tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan. Rintakoru vaatii kehyksen ja upotuskohdan rakentamisen sekä liimaamisen paikalleen neulan kiinnittämisen ohella. Minulla on heitä varten ulkovarastossa puoli lyhteellistä rukiinolkia. Harrastukset Yhteisistä asioista sopiminen tärkeintä Suomessa ja maailmalla Käsitöiden, puutarhanhoidon ja muiden kotiaskareiden ohessa Kaisa Perkoila seuraa tarkasti tapahtumia maailmalla. Palvelutalossa asuvan sisaren kanssa soitellaan aamu-, päivä- ja iltasoitot. Tärkeimpänä asiana maailman kehittymisessä ja Suomen menestymisessä osana Eurooppaa hän pitää kykyä yhteiseen sopimiseen. Viidestä vihreästä kivestä ja erikokoisista renkaista on Kaisa Perkoilan käsissä syntynyt näyttävä, pitkä kaulariipus. Voin neuvoa vanhoja työtapoja, kun he tulevat kylään, Perkoila iloitsee kodissaan, jossa himmeleitä on esillä useitakin.. Vaikka vanhukselle kotiin tuotava apu olisi Perkoilasta kaikkein parasta hoitoa, hän iloitsee pitkään raskaassa omaishoitotyössä toimineen sisarensa saadessa nyt itse palvelutalossa hoitoa ja huolenpitoa. Mielestäni rahaa ei synny lakkoilemalla, vaan työtä tehden. Äskettäin hän on käynyt äänestämässä EU-vaaleissa. – Suomen toiminta EU:ssa on ehdottoman tärkeää
Terveys- ja hyvinvointitoimittaja, tietokirjailija Raija Kivimetsälle hortoilu on ollut rakas harrastus lapsuuden kesistä saakka. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: JOUKO KIVIMETSÄ JA PAULA MYÖHÄNEN SenioriTERVEYS 25. Ja tekevät hyvää kropan lisäksi myös aivoille. Hortoilu ja villivihannekset hoitavat meitä hellyydellä. Aivoruokaa luonnosta HORTOILU hoitaa hellästi Voikukkaa, siankärsämöä ja vuohenputkea luonnosta mukaan ja lautaselle
– Kuljen metsissä, pihoilla ja pelloilla isoisäni jalanjäljissä. Raija Kivimetsä on jakanut hortoilukokemuksiaan ja tietoaan niin netissä kuin villivihanneksia käsittelevissä kirjoissaan. Lisää marinoidut voikukanlehdet ja anna muhia hetken aikaa. Maistuu ihanalta tuoresalaatin, oliivien ja aurinkokuivattujen tomaattien kanssa. Sen voi nähdä myös elämäntapana, tiivistää Kivimetsä, jon- ka hortoilujuuret ulottuvat syvälle lapsuuteen. Tarjoile kuumana. Luonto kun hoitaa meitä kokonaisvaltaisesti. Moni lukiolainen ei tänä päivänä tunne edes voikukkaa. Juhlista munakas nauttimalla sitä kuivan, aromikkaan luomuvalkoviinin kera. Laita kansi päälle ja anna kypsyä miedolla lämmöllä, sähkölevyn kolmosella, noin 15 minuuttia. Anna marinoitua parikymmentä minuuttia ennen paistamista. Hortoilusta tuli trendi Moni onkin Kivimetsän tavoin hurahtanut hortoiluun, josta on tullut jopa trendi. On valitettavaa, miten hirmu moni on vieraantunut luonnosta. Siirrä voikukka-sipuliseos pannun toiseen reunaan ja kaada munaseos pannun vapaalle alueelle. Hän järjestää myös hortoiluun liittyviä kursseja, matkoja ja retriittejä ja ohjaa Voikukkamunakas 2 HENGELLE (Reseptin kehittäjä: Jouko Kivimetsä) 4 luomumunaa 1 keskikokoinen luomusipuli pilkottuna 3 valkosipulin kynttä reilu kourallinen tuoreita tai pakastettuja voikukanlehtiä (tilkka vodkaa, grappaa, rakia tai koskenkorvaa) öljyä paistamiseen Marinointiin: reilu rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä 1–2 tl punaviinietikkaa vajaa teelusikallinen kuivattua minttua vajaa teelusikallinen kuivattua rakuunaa ruususuolaa Huuhtele voikukanlehdet huolellisesti. Hortoillessa myös verenpaine laskee Raija Kivimetsällä on ratkaisu. Marinadi valmistuu ripottelemalla lehdille minttua, rakuunaa ja suolaa sekä lorauttamalla päälle öljyä ja punaviinietikkaa. Juuri nyt äiti maa antaa meille parastaan. Pilko lehdet silpuksi ja asettele ne syvälle lautaselle marinoitumaan. Anna muhia pannulla vielä viisi minuuttia. Lehtien marinoituessa silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota pannulla. 26 SenioriTERVEYS. Liu’uta sen jälkeen munakas takaisin pannulle toisin päin. Ulkomaalaisten superfoodien ja ruokakeskustelujen vanavedessä suomalaiset ovat löytäneet oman lähitienoon, joka tarjoaa yllin kyllin terveyspommeja. Marjojen ja sienten lisäksi villivihannekset olivat meille hyvää ja terveellistä ravintoa, Raija kuvaa. – Isäni puolestaan oli erämies, ja meille opetettiin pienestä pitäen keräämään maastosta villiä syötävää. Käännä munakas. Tämä munakas on kaamoksen karkottaja! Horta eli villivihannekset on hyvä kerätä vaikkapa paperikassiin. – Kaiken teknologian keskellä elämme suoritusyhteiskunnassa, jossa meitä rasittavat kiire ja stressi. Lähde luontoon hortoilemaan ja ylläty siitä, miten verenpaineesi laskee, olosi rauhoittuu ja rentoutuu ja hyvän olon hormonit alkavat hyrrätä. Levitä sitten voikukka-sipuliseos tasaisesti munanesteeseen. – Onhan se upea asia, että meiltä löytyy luonnosta hyvin terveellistä ja ilmaista ruokaa, joka on vielä tasapuolisesti kaikkien saatavilla, Raija toteaa. Raijan hortasaalis on jo lupaava. Terveys K esäinen maastoretki sen paljastaa: luonto on ihmeellinen aarreaitta. Parhaiten kääntö onnistuu asettamalla sopiva lautanen pannun päälle ja keikauttamalla pannu ylösalaisin. ”Kaupan päälle” saat kotiin tuliaisiksi roppakaupalla ruokaa, joka on täynnä vitamiineja, hivenaineita ja antioksidantteja. – Hortoilu on luonnossa kasvavien villien kasvien tunnistamista, keräämistä, niistä kokkaamista ja niiden syömistä. Jos käytät pakastettuja lehtiä, ei huuhtelua tarvita. – Minulle pyhin paikka maailmassa on olla luonnossa ja rauhoittua siellä, toteaa terveys- ja hyvinvointitoimittaja, tietokirjailija Raija Kivimetsä. Vatkaa munat rikki haarukalla ja lorauta joukkoon tilkka rakia tai koskenkorvaa kuohkeuden aikaansaamiseksi. Ukkini oli rääkkyläläinen kansanparantaja, joka hoiti ihmisiä ja eläimiä villikasveilla
Raijan kommentti: ”Tämä gluteeniton vuohenputki-basilikapiiras on jo klassikko ja gluteenittomana maistuu myös keliaakikoille ja muille gluteenia välttäville.” SenioriTERVEYS 27. Pohjan esikypsyessä sekoita keskenään täytteen ainekset. Hortoilussa on tärkeä oppia tuntemaan syötäväksi kelpaavat villivihannekset. – Jouko oli 90-luvulla Kreetalla kehittämässä paikalliselämysmatkailua EU-hankkeessa. Ennen uuniin laittamista jauha myllystä pinnalle hieman limepippuria. – Alkuun tuntui siltä, että missä kaikki ovat, eikö ketään kiinnosta. ihmisiä hortoilun pariin yhdessä miehensä Jouko Kivimetsän kanssa. Hänen kursseilleen osallistuu kaikenikäisiä ihmisiä, ja mukana on ollut myös runsaasti seniori-ikäisiä hortoilusta kiinnostuneita. Myös motoriikka ja muisti joutuvat hommiin, kun pitää muistaa, minkänäköisiä syötäväksi kelpaavat villikasvit ovat, Raija kuvaa. Hortoilu on aivojumppaa Raija Kivimetsä korostaa, että ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa hortoilua. – Kun tapasimme Joukon kanssa vuonna 2000, kävi ilmi, että kaksi yhtä hortoiluun hurahtanutta löysi toisensa. Raija ja järjestää lukuisia hortoilukursseja kiinnostuneille. Kun kulkee epätasaisessa maastossa, joutuu tekemisiin tasapainoaistin kanssa. Siellä Jouko jutteli vuoristokylän mummojen kanssa, jotka opettivat hänelle villivihannesten saloja, Raija kertoo. Pari vuotta myöhemmin pariskunta perusti nettiin hortoilu.fi -sivuston, johon he alkoivat kirjoittaa hortoilusta ja jakaa reseptiikkaa. Villin syöminen virkistää Villivihannekset ovat myös mitä parhainta aivoruokaa, sillä ne sisältävät merkittävän Raijan vuohenputki-basilikajuustopiiras (Reseptin kehittäjä: Raija Kivimetsä) Pohja: 2 dl kaurahiutaleita 1 dl karkeaa gluteenitonta jauhoseosta 1 dl luomumaitoa tai kauramaitoa (1 rkl raakaruokosokeria) 1 dl sulatettua luomuvoita tai kylmäpuristettua oliiviöljyä 1 tl leivinjauhetta puoli tl ruususuolaa Täyte: 2 dl luomukermaa tai luomumaitoa 1 luomumuna 3 dl raastettua luomumozzarellaa/ emmentaljuustoa/vuohenjuustoa 4 dl hienoksi hakattua tuoretta vuohenputkea noin 8–10 tuoretta basilikanlehteä hienoksi hakattuna hieman limepippuria hieman ruususuolaa Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään ja taputtele taikina jauhotetuin käsin voideltuun pyöreään uunivuokaan (halkaisija noin 27 cm) ja pistele taikinaa haarukalla. – Mietimme, että kun sieniä sienestetään ja marjoja marjastetaan, niin eikö ole luonnollista, että hortaa hortoillaan, sanan äiti Raija Kivimetsä toteaa. Levitä sitten täytteen ainekset esikypsytetyn pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Kuvassa ollaan opettelemassa hortoilun saloja. Suomen kieleen sanan hortoilu ovat tuoneet Raija ja Jouko Kivimetsä. Ensin kerma tai maito ja muna, lisää sitten juustoraaste sekä vuohenputki- ja basilikasilppu sekä hieman suolaa. Esikypsennä 170-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, niin että pohja ruskettuu hiukan. 1 Hortaa hortoillaan Sana horta on kreikan kieltä ja se tarkoittaa villiä vihreää syötävää eli villivihanneksia. Kypsennä 170-asteisessa uunissa noin 20–25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut hieman rusketustakin. 2. Sekoita hyvin. Viime vuodet ovat olleet yhtä sutinaa ja menoa, kun ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että meidän kotoisat nokkoset, voikukat ja siankärsämöt ovat huomattavasti terveellisempiä kuin monelt ulkomailta tuodut superfoodit, Raija toteaa. 2 1. Loppu onkin historiaa. – Hortoilu on aivojumppaa. – Hortoilu on mitä sopivin harrastus ikäihmisille, sillä se hoitaa fyysisen kehon lisäksi myös aivoja ja mieltä
Eihän kukaan lähde sienimetsäänkään tuntematta syötäväksi kelpaavia sieniä. – Luonto avaa myös mahdollisuuden olla hetkessä läsnä. Kun näkee luonnon ruoka-aittana, josta äiti maa antaa hoitavaa ruokaa, suhde koko luontoon muuttuu armollisemmaksi. Villin syöminen virkistää, energisoi ja laittaa suolen toimimaan. Ihmisen ei välttämättä tarvitse edes tehdä yhtään mitään, kun luonto itsessään rentouttaa. Luonnon keskellä aistit aktivoituvat Hortoilun kautta luonto avautuu ihmiselle ihan toisella tavalla. – Villivihannekset myös puhdistavat maksaa, mikä helpottaa olo etenkin kovan stressin aikana, jolloin maksa ja aivot ovat kovilla. Opi tunnistamaan villikasvit +PT FU WJFMÊ UVOOJTUB UBLBQJIBTJ TVQFSGPPEFKB
LBOOBUUBB UVUVTUVB 3BJKB KB +PVLP ,JWJNFUTÊO )VMMVOB )PSUBBO WJMMJWJIBOOFTUFO LFSVVPQQBBTFFO ,JSKBTUB PQJU IPSUPJMVO FMJ WJMMJWJIBOOFTUFO LFSVVO TBMBU KB IFSLVMMJTUFO WJMMJLBTWJFO WJMMJWJIBOOFT UVOOJTUVT
LFSÊZT KB TÊJMÚNJTWJOLJU 4BBU NZÚT SVPLBPIKFJUB KB JOTQJSBBUJPUB BSLJSVVBO SJLBTUBNJTFFO PMJUQB TJUUFO UBWBMMJOFO TFLBTZÚKÊ
LBTWJTTZÚKÊ
LBSQQBBKB UBJ SBBLBJMJKB -VPOOPTTB LBTWBWJFO WJMMJWJIBOOFTUFO FMJ IPSUBO LFSÊÊNJOFO
LÊTJUUFMZ KB OJJTUÊ LPLLBBNJOFO PO FMÊNÊOUBQB
KPTUB KPLBJOFO WPJ PNBLTVB JUTFMMFFO TPQJWBO TJJWVO -VPOUP UBSKPBB WBSIBJTFTUB LFWÊÊTUÊ QJULÊMMF TZLTZZO IPSUBB
KPMMB IFSLVUUFMV FEJTUÊÊ IZWJO WPJOUJB KB MJTÊÊ FOFSHJBB 7JMMJWJIBOOFLTJB FJ LBOOBUB KÊUUÊÊ LFSÊÊNÊUUÊ /F PWBU JMNBJTUB
FLPMPHJTUB MÊIJSVPLBB
KPLB KP QJFOJOÊ BOOPLTJOB OPTUBB SVVBO UFSWFFMMJTZZEFO KB NBVO LPMNBOUFFO QPUFOTTJJO 4BBUBWBOB -VPOUBJTUVPUF KB LJSKBLBVQPJTUB 28 SenioriTERVEYS Miten hortoilun voi sitten aloittaa, jos ei ole siitä kokemusta. Kurssi on hyvä vaihtoehto, sillä sen aikana oppii muutamat tärkeät peruskasvit, jotka ovat herkullisia. KIRJALLISUUTTA: t3BJKB ,JWJNFUTÊ Villiinny villivihanneksiin (Lasten keskus, 2005) t3BJKB KB +PVLP ,JWJNFUTÊ Hulluna hortaan (Mividata Oy, 2013) t3BJKB ,JWJNFUTÊ
.BSKB 3VVU ja Katja Keränen: Parasta aivoillesi (Otava, 2010). Sitä kautta kynnys hortoilun aloittamiseksi madaltuu, Raija muistuttaa. – Vierailu luonnon keskellä tekee vaan niin hirmuisen onnellisen olon. – Ensin pitää oppia tunnistamissäännöt eli minkä näköinen mikäkin kasvi on pienenä ja miltä se näyttää, kun se kasvaa isommaksi. Luonnon keskellä myös aistit aktivoituvat. antioksidantteja, joten ne ovat mitä parhainta aivoruokaa. 7JMMJWJIBOOFTLBVTJ PO QJBO UBBT UÊÊMMÊ
PMFULP WBMNJT määrän antioksidantteja, jotka laittavat aivojen verenkierron tehokkaasti liikkeelle. Olo on levollinen ja rentoutunut, Raija toteaa. Raija sanookin, että kun huomaa, että luonto on täynnä hyvää syötävää, oppii kunnioittamaan ja näkemään luonnon ihan uusin silmin. Kun tulee sieltä kotiin, tuntuu siltä kuin olisi ollut saunassa. – Kun saa yhteyden luontoon näin uudella tavalla, rupeaa kuuntelemaan sitä eri tavoin. Kaupan salaatti jää kirkkaasti kakkoseksi verrattuna voikukka- tai vuohenputkipuskaan. Villiyrteissä on runsaasti mm. – Villiyrteissä saattaa olla jopa kymmenkertainen määrä antioksidantteja, vitamiineja ja hivenaineita verrattuna kaupassa myytäviin, ihmisten kasvattamiin kasviksiin. Raija sanoo, että hortoilu onkin moniaistinen harrastus, sillä mukaan tulevat näköaistin lisäksi voimakkaasti myös maku-, tuntoja hajuaisti. – Luonnossa on myös myrkyllisiä kasveja, joten sinne ei voi mennä sokkona. Raija neuvoo menemään hortoilukurssille tai lähtemään maastoon jonkun ihmisen mukana, joka tuntee villikasveja. Voi vain istuskella hiljaa, ja mieli alkaa rauhoittua
– Lisäksi monien psyykelääkkeiden, joilla masennusta hoidetaan, tiedetään vaikuttavan seksuaalitoimintoihin. SenioriTERVEYS 29. Parhaimmillaan seksuaalisuus voi parantaa mielialaa ja jopa ennaltaehkäistä masennuksen puhkeamista. Usein alakuloinen ihminen on haluton monella elämän sektorilla, eikä siis ihme, että kiinnostus seksiä kohtaan voi mielipahan iskiessä vähentyä huomattavasti. Seksuaalisuuden muutos johtuu aivoista Niskanen kertoo, että masennusjakson aikana muutoksia kokeva seksuaalisuus johtuu aivoissa tapahtuvista kemiallisista mullistuksista. Toisaalta surullinen ihminen voi kaivata kipeästi kosketusta ja halauksia. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN opa joka viides suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä masennuksesta. Surullisuus, väsyneisyys, unettomuus ja haluttomuus vaikuttavat myös seksuaalielämään. – Toisaalta surullinen ihminen voi kaivata kosketusta ja halauksia. Kun mieli on maassa, ei seksikään kiinnosta Mieli ja seksuaalisuus ovat yhtä J Mieliala- ja masennuslääkityksellä voi olla vaikutuksensa seksuaalisuuteen joko alentavasti tai kohentavasti. – Seksuaalinen toimintakyky heikkenee masentuneella, koska hänen hermosolujen välittäjäaineiden aineenvaihdunnassa ja hormonaalisessa toiminnassa tapahtuu selviä muutoksia. Olemme yksilöitä ja toimimme eri tilanteissa eri tavoin, muistuttaa seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen KultainenSulka -yrityksestä. Siitä voi seurata haluttomuutta, erektiohäiriöitä, pitkittynyttä erektiota sekä orgasmivaikeuksia ja -häiriöitä. Satunnaisia mielialan vaihteluita ja alakuloa potee varmasti jokainen. JUTTUSARJA SEKSUAALISUUDESTA Masennus ja alakuloisuus yleensä vähentävät seksihaluja
Masennus voi ilmetä muun muassa emotionaalisena väsymyksenä ja rentoutumisen puutteena. Hormonaaliset, immunologiset ja aineenvaihdunnalliset tekijät voivat jopa altistaa masennukselle, Niskanen kuvaa. Hormoni-, Alzheimer- ja Parkinsonintautilääkitykset voivat aiheuttaa ylihalukkuutta ja -viriiliyttä, mutta useimmiten vaikutus on päinvastainen eli halut katoavat. Kumppanilta vaaditaan pitkää pinnaa ja ymmärrystä, ja hänellä on oikeus saada tietää, mistä taudissa on kyse, Niskanen sanoo. Jos lähekkäin oleminen kumppanin kanssa tuntuu masennuspotilaasta hyvältä, kannattaisi seksuaaliterapeutin mukaan sopia tilanteeseen liittyvistä säännöistä. Masennuksen hoidossa ja seksuaalielämän normalisoitumisessa on tärkeintä se, että potilaan mieliala saadaan kohoamaan, jotta kumppanin lähellä oleminen ei tuntuisi ahdistavalta ja asettaisi turhia paineita. Naisten masennus on huomattavasti yleisempää kuin miesten. Hormonitoiminta yhteydessä naisten masennukseen Masennus on naisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä. – Kypsä ja terve seksuaalisuus lisää kehon kunnioittamista ja hyväksymistä, itsetietoisuutta ja itsetuntoa. – Kumppanit voivat sopia, että meidän seksuaalisuus on nyt tätä: halimista ja sylikkäin oloa. Seksuaaliterveys Masennuspotilaan kumppanilta vaaditaan pitkää pinnaa ja ymmärrystä, ja hänellä on oikeus saada tietää, mistä taudissa on kyse. Masentuneen ihmisen elämäntilanne vaikuttaa vääjäämättä kumppaninkin elämään ja hyvinvointiin, joten olisi tärkeää, että puolisokin saa tietoa ja keskusteluapua ymmärtääkseen taudinkuvaa. Monenlaiset elämän käännekohdat voivat aiheuttaa alakuloisuutta, joka voi altistaa masennukseen sairastumiselle. Seksuaalisuus tuottaa hyvää oloa ja. Masentunut joutuu helposti syyllisyy- den kierteeseen halutessaan henkistä läheisyyttä, jos hän joutuu samalla miettimään, mitä kumppani oikein haluaa ja eteneekö läheinen tilanne seksiin. Siinä vaiheessa, kun seksi taas alkaa kiinnostaa masentunutta, voi seksuaalisen rentoutumisen ja mielihyvän tuoma nautinto jopa auttaa masennuksesta toipumista. avainasemassa, kun puhutaan masennuksen ja seksuaalisuuden yhteydestä. Rentoutumisen vaikeus on seksuaaliterapeutin mukaan 30 SenioriTERVEYS Lääkitys ja pelisäännöt voivat auttaa Masennusta voidaan useimmiten hoitaa lääkityksellä. Lisäksi masennus heikentää seksuaalista viettienergiaa. Kumppanilta vaaditaan paljon Moni masentunut toteaa masennuskauden helpotettua, että rankan jakson aikana parasta oli se, jos kumppani jaksoi tukea ja antoi olla kainalossa tahtomatta mitään muuta. Mutta kuten kaikilla lääkkeillä, myös masennuslääkkeillä on sivuvaikutuksia. Ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan niistä kannattaa puhua. Jännittynyt ihminen ei voi nauttia olostaan. – Masennuslääkkeillä ja muulla lääkityksellä voi olla myös ristikkäisvaikutuksia, ja monet masennuslääkkeet voivat kohottaa muiden lääkkeiden pitoisuutta. Tämä johtuu muun muassa hormonaalisista syistä. Vakava masennus kehittyy naisille kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miehille, ja myös lievempiä masennusoireita on naisilla selvästi miehiä yleisemmin. Hän voi vetäytyä täysin omiin oloihinsa ja katkaista kaikki yhteydet perheeseen. Tämä selittyy seksuaaliterapeutti Niskasen mukaan ainakin osittain naisten monimutkaisemmalla hormonitoiminnalla. – Masentunut puoliso voi vaikuttaa aivan eri ihmiseltä. – Hormonitoiminta vaikuttaa mielialaan serotoniinin ja nor-adrenaliinin välittäjäaineiden osalta. Säännöt vapauttavat nauttimaan vallitsevasta tilanteesta
Muuttuvat elämäntilanteet surettavat Masennuksen lisäksi normaalit mielialanvaihtelut voivat vaikuttaa seksuaaliseen haluun. Erja-Riitta Niskanen vinkkaa aloittamaan hyvin yksinkertaisesta harjoituksesta: – Sulje silmät ja keskity hengitykseesi parin minuutin ajan. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon makuun voi päästä ilman materiaaliakin. Myös lyhyemmän suhteen jälkeen leski kamppailee sovinnaisuuskysymysten äärellä. Seksuaali- ja parisuhdeneuvojan ja terapeutin työstä Niskasella on kymmenen vuoden kokemus. Jos perhe on elänyt pitkään lasten kautta, voi yksin tai kaksin jääminen hämmentää melkoisesti ja seksuaalisuudesta nauttiminen aiheuttaa jopa syyllisyyden tunteita. Mindfulness-menetelmän ajatuksena masennuksen hoidossa on luoda uudenlainen suhde omiin ajatuksiin, tunteisiin ja ruumiillisiin tuntemuksiin. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla pyritään olemaan hetkessä ”läsnä”, kaikilla aisteilla ja ajatuksilla. Jos mieli alkaa harhailla, palauta ajatus hengitykseen. Seksuaaliterveyttä senioreille läpi vuoden Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen setvii seksielämän solmuja vuoden 2014 Senioriterveys-lehdissä. Kun ajattelet hengitystäsi, et voi ajatella mitään muuta. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti tilaajan tarpeisiin sopiviksi. Hän on työskennellyt kehitysvammaisten hoitajana ja ohjaajana yli 30 vuoden ajan. Keskusteluapu kattaa kaikki elämänkaaren vaiheet. Ikääntyvillä ihmisillä esimerkiksi lasten muuttaminen pois kotoa tai työelämän päättyminen muuttavat elämän suuntaa niin, että seksuaalielämäkin usein joutuu myllerrykseen. Hyvällä ja tyydyttävällä seksielämällä voi olla jopa masennusta ehkäiseviä vaikutuksia. – Ei ihmisen seksuaalisuus mihinkään häviä, vaikka kumppani kuolisi. energiaa. Ajattele tietoisesti, miten ilma virtaa sisään ja ulos. Erja-Riitta Niskanen on koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti NACS. Jos takana on vuosikymmenien suhde, voi läheisyys muiden ihmisten kanssa tuntua ajatuksenakin mahdottomalta. Harjoitus helpottuu kerta kerralta ja jo muutaman päivän jälkeen se sujuu hyvin kunhan keskittyy vallitsevaan hetkeen, Niskanen lupaa. Mindfulness-rentoutuslevyjä ja -kirjoja voi lainata kirjastosta. Erja-Riitta Niskanen suosittele esimerkiksi psykoterapeutti Anneli Litovaaran julkaisuja. – Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon on tutkimuksissa havaittu pienentävän merkittävästi masennuksen uusiutumisriskiä. Seksuaaliterapeutti Niskanen työskentelee KultainenSulka -yrityksessään jyväskyläläisessä Carismakorttelissa. Se lisää kehon kunnioittamista ja hyväksymistä, itsetietoisuutta ja itsetuntoa ja sitä kautta hyvää oloa, seksuaaliterapeutti Niskanen kiteyttää. Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen valottaa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä asioita vuoden 2014 Senioriterveys-lehdissä. Se tarkoittaa monenlaista läheisyyttä ja hellyyttä, joka on tärkeää läpi ihmiselämän, seksuaaliterapeutti Niskanen muistuttaa. Niskasen toimenkuvaan kuuluvat erilaiset terapiapalvelut, neuvonta, keskusteluapu, koulutus ja konsultointi sekä työhyvinvoinnin ja työnohjauksen palvelut. SenioriTERVEYS 31. Ole läsnä ja rentoudu Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen kehottaa tutustumaan mindfulness-menetelmään. Vuodesta 2012 saakka hän on toiminut alan yrittäjänä. Juttusarjassa käsitellään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita ikäihmisten näkökulmasta. Aikarajoja surulle on hankala antaa: uusi suhde on mahdollinen sitten, kun ajatus tuntuu hyvältä. – Kypsä ja terve seksuaalisuus on parhaimmillaan ehtymätöntä voimavaraa. – Nämä ovat kuitenkin yleensä normaaleja ja ohimeneviä. Jossain vaiheessa tilanne tulisi hyväksyä ja muistaa, että oma elämä jatkuu ja seksuaalisuus on siinä voimavara, seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen sanoo. – Leskeksi jääminen voi vaikuttaa mielialaan radikaalisti ja aiheuttaa omanlaisia paineita seksuaalielämään. Väestöliitolta voi seksuaalielämän ja ren- toutumisen tueksi tilata Raisa Cacciatoren ja Tarja Sanatalahden tuottaman rentoutuslevyn Sävyjä seksuaaliseen haluun. Niskanen on erikoistunut erityistason seksuaaliterapiaan. – Seksuaaliterapeutin kanssa voi keskustella esimerkiksi seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, ikääntymiseen ja arkeen liittyvistä pulmista. Uusi elämä rakentuu kyllä vähitellen. – Oleellista on se, kuinka paljon muuttuva asia on vienyt aikaisemmin tilaa elämästä. Hetkessä olemisen taitoa voi opetella! Luonto on siinä hyvä opettaja
Luonto tarjoaa monia turvallisia tapoja kauneudenhoitoon. Vitamiinirikas ravinto ja hyvin toimiva suolisto näkyvät kirkkaana ihona ja kiiltävinä hiuksina. 32 SenioriTERVEYS. NiksiNikkari Hyvä terveys kauneuden salaisuus Terveys on kauneutta ja kauneus terveyttä
SKY-kosmetologi Inkeri Valtosen mukaan lääkkeiden yleisin taipumus on herkistää ihoa auringolle. Tämä toistetaan kolme kertaa alhaalta ylös. – Vatsan kohta on hyvä pyöritellä vihdalla, ja voidaan painaa myös rinnan yläosasta. Lähtökohta on se, että terapeuttinen vihtominen on aina hoitavampi kokemus, jos sen tekee hoidettavalle joku muu. Lääkkeet ja sairaudet vaikuttavat ihon kauneuteen, altistaen auringolle sekä ohentaen ja kuivattaen ihoa. Se ei ole mikään piikkinen kammotus, vaan ihana vaihtoehto perinteiselle koivuvihdalle, Mervi sanoo. Hoivovaikutusten lisäksi ruoat ovat erittäin maukkaita. Mervi kehuu katajavihtaa ja sanoo, että sen avulla voidaan antaa lempeää miniakupunktiota. – Paras suojakerroin olisi 30. Saunaterapeutti Mervi Hongisto turkulaisesta ForumSaunasta kertoo nyt, miten se tapahtuu. Silloin, jos käytetään auringolle herkistäviä lääkeaineita, pitää suojavoiteen olla 50, jonka lisäksi on syytä pysyä poissa suorasta auringosta ja välttää UV-säteilyä kaikin tavoin. Ne on hyvä ensin kastella vedessä ja pehmentää kiukaalle, ennen kuin rupeaa vihtomaan. Erilaiset lääkkeet vaikuttavat ihomme kauneuteen ja hyvinvointiin. Käydään jalat läpi, vihdotaan pyllyn päällinen, selkä ja hartiaseutu. Hoidolla haittavaikutuksia voidaan estää Lääkkeiden ja sairauksien vaikutuksia ihoon pystytään ennaltaehkäisemään säännöllisellä ihonhoidolla. Siihen tarvitaan fenkolia, ananasta, varsiselleriä, chiliä ja pinaattia. Toiset lääkkeet, esimerkiksi kortisoni saattavat puolestaan kuivattaa ja ohentaa ihoa, Valtonen kertoo. 040-5505872. Tämä toistetaan myös pari-kolme kertaa. Liikatoiminta voi rasvoittaa ihoa ja aiheuttaa finnejä, vajaatoiminta puolestaan kuivattaa ja aiheuttaa punoitusta. Sitten huuhdellaan kroppa vedellä, Mervi kertoo. Sitten hoidettava asettuu makaamaan vatsalleen lauteille, Mervi ohjeistaa. Fenkolin ja pinaatin hoikistava liitto Luontaisterapeutti Liisa Kinnusen kasviskeittokirjassa on runsaasti tehokkaasti puhdistavia ja hoikistavia luomukasvisruokareseptejä. Aurinkosuojaa kannattaa Valtosen mukaan käyttää maaliskuusta syyskuulle saakka, sillä ohut, ikääntyvä iho kärsii aina UV-säteilystä. Sjögrenin syndrooman ihoa kuivattava vaikutus on Valtosen mukaan todella voimakas ja moni muukin reumatauti ohentaa ja kuivattaa ihoa. Hyvin monet lääkkeet, kuten jotkut antibiootit, mielialalääkkeet, tulehduskipulääkkeet sekä useat verenpaine- ja sydänlääkkeet herkistävät auringolle ja nopeuttavat ihon palamista. SenioriTERVEYS 33. – Oman hoitavan kosmetologin kanssa kannattaisi neuvotella siitä, minkälainen kotihoito-ohjelma olisi tehokkain juuri omien ongelmien kohdalla. Kaikki isot leikkaukset ja pitkät sairaalassaoloajat vaikuttavat ihoon yleensä kuivattavasti, Valtonen kertoo. Mitä maistuvin on esimerkiksi Laihduttajan salaatti. Sitten hoidettava kääntyy makaamaan selälleen. Terapeuttinen vihtominen tapahtuu aina alhaalta ylöspäin eli jaloista kohti yläkroppaa. Vihtominen aloitetaan taas alhaalta ylöspäin. – Katajasta tehty vihta on sellainen, johon kaikki rakastuu. Yleisohje koko ihon terveyteen on jatkuva hoitovoiteen käyttö kasvoille ja vartalolle joka pesun jälkeen, Valtonen neuvoo. Terapeuttiseksi vihdaksi käy koivuvihdan lisäksi myös katajavihta. – Riittää, kun ottaa pari-kolme oksaa. – Ensin on hyvä saunoa rauhassa, kunnes kroppa on tarpeeksi lämmennyt. – Sen jälkeen taputellaan vielä lantion aluetta ja voidaan painaa vihdalla hartioitten seudulta, jotta hoidettava saa konkreettisen kosketuksen. – Vihtominen aloitetaan lempeästi jalkapohjista ja edetään pikkuhiljaa ylöspäin sydäntä kohti. Jos sairastaa jotakin ihoon vaikuttavaa sairautta tai käyttää esimerkiksi kortisonia, ihon säännöllinen hoito on välttämätöntä, jotta voidaan säästyä ihottumilta. – Kesäaikaan olisi aina syytä tarkistaa apteekista, kuinka erilaiset lääkkeet vaikuttavat auringossa. Tosin sen voi tehdä myös itselle. – Diabetes heikentää ihontoimintoja ja etenkin jaloissa sairauden vaikutus on huomattava. Kilpirauhasen toimintahäiriöt näkyvät ihossa Lääkkeiden ohella erilaiset sairaudet saattavat vaikuttaa ihoon voimakkaasti. – Ihon hyvinvoinnin kannalta hankalimpia sairauksia ovat kilpirauhasen toimintahäiriöt. Lopuksi annetaan hoidettavalle vihta käteen, jotta hän saa itse tuoksutella sitä ja laittaa se vaikka vielä hetkiseksi niskan alle. Lääkkeet voivat herkistää auringolle Kokeile terapeuttista vihtomista! Kesäsauna tarjoaa upean mahdollisuuden kokeilla terapeuttista vihtomista. – Säännöllinen ihonhoito tarkoittaa kasvohoitoa 4–8 viikon välein ja omalle iholle soveltuvien kotihoitotuotteiden käyttöä. Kasviskeittokirjaa voi tiedustella Liisa Kinnuselta, puh
Ekokampaaja Mirva Hiltunen suosittelee hiuksille ja päänahalle savihoitoa. Varpaan kynnet leikataan suoraan, kulmia pyöristämättä. Pienen määrän kevyttä kookosöljyä tai esimerkiksi jojobaöljyä voi sipaista kuiviin hiuslatvoihin jätettävän hoitoaineen tavoin. Ekokampaaja, meikkaaja Mirva Hiltunen helsinkiläisestä Hiusgalleriasta neuvoo tekemään hiuksille kotihoidon öljyllä. Savi elvyttää hiuspohjaa Luonnollinen ja puhdas savi on antiseptinen hoitoaine hiuksille. Osteoporoosia kutsutaan hiljaiseksi epidemiaksi, koska sairaus ei välttämättä aiheuta näkyviä tai tuntuvia oireita ennen ensimmäisen murtuman ilmaantumista. 34 SenioriTERVEYS Erilaisista savilaaduista jokainen löytää omansa. Savihoidon voi tehdä kotona. Saven annetaan vaikuttaa lämpimän kostean pyyhkeen alla noin 10–20 minuuttia, jonka jälkeen savi huuhdellaan pois ja hiukset pestään shampoolla. Pysäytetään kehitys: Syödään ja liikutaan lujat luut! Osteoporoosin riskitekijät: t NVSUVNBU t TVLVSBTJUF t ZMJ WVPEFO JLÊ t BMJQBJOP KB IFOUP SVVNJJOSBLFOOF t BJLBJTFU WBJIEFWVPEFU
LVVLBVUJTIÊJSJÚU t WÊIÊJOFO MJJLVOUB
MJJLVOUBLZWZO IFJLLFOFNJOFO t LBMTJVNJO KB % WJUBNJJOJO QVVUF t UVQBLPJOUJ KB SVOTBT BMLPIPMJO LÊZUUÚ Iloinen väri varpaissa tuo kesän Kauniit varpaat on mukava sujauttaa avonaisiin kesäkenkiin. Öljy hierotaan hiuksiin ja hiuspohjaan, annetaan vaikuttaa ja pestään pois. Suomessa on noin 400 000 osteoporoosia sairastavaa henkilöä, joilla luukudoksen määrä on merkittävästi alentunut. – Hellävarainen valkoinen savi sopii hilseilevälle hiuspohjalle, vihreä savi puolestaan puhdistaa hiuspohjasta liiallista rasvaisuutta ja kuona-aineita, muun muassa hiustuotteiden jäämiä, ekokampaaja Mirva Hiltunen kertoo. Kostea hius imaisee öljyn, eikä hius jää lainkaan rasvaisen tuntuiseksi. Nämä öljyt sopivat myös hierontaan ja ihonhoitoon. Varpaiden kynnet hoidetaan sandaalikaudella edustuskuntoon. Kylvyn jälkeen varpaiden kynnet leikkautuvat pehmeästi ja repeilemättä. Savea ei tule levittää hiuksen pituuksiin, etenkään, jos hiukset ovat kuivat tai käsitellyt. – Hiusten öljyhoito on erinomainen keino saada hiukset eloon. Lopputuloksena on kosteutettu ja kiiltävä tukka. Syö ja liiku lujat luut Ruoka olkoon lääkkeesi, sanoi aikoinaan lääketieteen isä Hippokrates. NiksiNikkari Hoida hiukset kiiltäviksi luonnon öljyillä Jotta hiukset hulmuaisivat upeina kesätuulessa, ne kaipaavat tehokasta hoitoa. Savi sopii myös rikkinäiselle hiuspohjalla. Kesällä varpaissa voi rohkeasti leikitellä iloisenvärisillä kynsilakoilla, jotka tuovat pirteyttä joka askeleelle. Voimakkaiden sävyjen alla kannattaa käyttää kerros väritöntä lakkaa, etteivät kynnet värjäydy kellertäviksi. Erilaisista savilaaduista löytyy jokaiselle sopiva vaihtoehto. Tulevaisuudessa, väestön ikääntyessä, luukatoa sairastavien määrän ennakoidaan yhä kasvavan. Saman verran on ihmisiä, joilla on osteopenia eli alkava luukato. Luukatoa vastaan voi taistella nauttimalla päivittäin joko ruoasta tai ravintolisistä riittävästi: t LBMLLJB t % WJUBNJJOJB t $ WJUBNJJOJB t # WJUBNJJOFKB t , WJUBNJJOJB t NBHOFTJVNJB t NBOHBBOJB t TJOLLJÊ t LVQBSJB t QJJUÊ t CPPSJB t CJPUJJOJB Terveellisen ravinnon lisäksi säännöllinen liikunta on erinomaista luustolle. Hoida kuivia hiuksia kotona luonnon öljyillä. Hyviä öljyjä hiusten hoitoon kesällä ovat seesamöljy ja jojobaöljy, sillä ne sisältävät kumpikin aurinkosuojan 3–5. Varpaat lakataan kesällä iloisilla väreillä.. – Vaikutusajan jälkeen hiukset pestään normaalisti. Valkoinen savi hoitaa hilseilevää hiuspohjaa. Kevyt viilaus tekee kynnen reunasta siloisen. – Hoitoa voi tehostaa levittämällä hiuksiin ja hiuspohjaan öljyä, esimerkiksi auringonkukka-, seesam- tai jojobaöljyä ennen hiusten kastelua ja savea, Mirva kertoo. Myös luukadon eli osteoporoosin ennaltaehkäisyssä ravinto on kaiken A ja O. Kastele hiukset ja levitä notkea savi-vesi-seos hiuspohjaan jakauksittain. Öljyä hierotaan hiuksiin ja hiuspohjaan ja sen annetaan vaikuttaa. On kuitenkin hyvä muistaa levittää hiuksiin shampoo ennen vettä, jolloin öljy irtoaa hiuksista helpommin, Mirva neuvoo
Suun terveyttä ei todellakaan kannata pitää itsestäänselvyytenä, muistuttaa erikoishammaslääkäri Juha Oittinen Oral Hammaslääkäreiltä. Jos henkilöllä on jo esimerkiksi ylipainoa, korkea kolesteroli tai diabetes, suun huono terveys saattaa olla viimeinen ratkaiseva, sairauteen johtava tekijä. Erilaisia hennoja voidaan Mirvan mukaan sekoittaa keskenään, jolloin väriskaalasta tulee laaja, kullanvaaleasta mustaan ja lukuisiin kuparin eri sävyihin. Kauneimmat ja luonnollisimmat sävyt syntyvät hiuksiin hennalla, joka onkin ainoa täysin luonnonmukainen tapa värjätä hiuksia. Hiusten huono kunto voi kuitenkin johtua ulkoisten seikkojen ohella myös ravintoaineiden puutteesta. Hennalla saa punaisten sävyjen ohella tummiin hiuksiin mustaa hohtoa tai vaaleisiin kutreihin kultaisuutta. SenioriTERVEYS 35. t +PT TJOVMMB PO IFJLFOUZOZU TPLFSJOTJFUP (insuliiniresistenssi), diabetes, verenpainetauti tai metabolinen oireyhtymä, hoida niitä huolellisesti. Tavallisella hennalla saadaan punaisen, oranssin ja kuparin sävyjä hiuksiin, indigolla loihditaan mustat kutrit, kun taas cassia on väritön, vaaleisiin hiuksiin hohdetta tuova henna, ekokampaaja Mirva Hiltunen kertoo. Kasvivärit piristävät hiuksia ilman vetyä Kehon hyvinvointi näkyy hiuksista Kasvivärit ovat luonnonmukainen keino loihtia hiuksiin väriä ja hohtoa. Kasvivärit tarttuvat hiuksen pintaan Kasvivärit sisältävät ainoastaan luonnon omia väriaineita. Hoitamattomat hampaat sydänterveysriski Suun huono terveys saattaa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Kasvivärit tarkoittavat erilaisia hennoja, joilla hiuksiin saadaan sävyjä punaisesta mustaan ja edelleen kullanhohteeseen. Vahvat lääkkeet, kuten antibiootit ja kortisoni voivat myös aiheuttaa hiusten ja ihon kuivumista ja ohentumista, Mirva kertoo. – Kotihoidon ohella tärkeää on muistaa käydä hammaslääkärin vastaanotolla säännöllisin väliajoin, Oittinen sanoo. Ulkoileminen on siten myös hiusten hoitoa, Mirva sanoo. Suuhygieniassa tärkeintä on huolellinen, suun ongelmia ennaltaehkäisevä kotihoito, johon kuuluvat hampaiden harjaus, fluorihammastahnan käyttö ja hammasvälien puhdistaminen langalla tai esimerkiksi hammastikuilla. t )VPMFIEJ SJJUUÊWÊTUÊ WJUBNJJOJFO
LJWFOOÊJTBJOFJEFO ja rasvahappojen saannista. Hiukset muun muassa vettä, vaiheessa vielä hiuspoh- tarvitsevat hyviä rasvoja ja D-vitamiinia. – Suun terveyteen vaikuttavat omalta osaltaan perimä ja elintavat, mutta myös hoidolla on suuri merkitys. – Liikunta raikkaassa ilmassa vaikuttaa positiivisesti mielialaan. jan alla. – Suusta leviävä infektio voi edetä hyvin nopeasti ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita. t -JJLV TÊÊOOÚMMJTFTUJ WÊIJOUÊÊO UVOUJ QÊJWÊTTÊ t +PT TVWVTTBTJ PO TPLFSJUBVUJB KB JUTF PMFU ZMJQBJOPJOFO
tutkituta verensokeriarvosi paaston jälkeen ja sokerirasituksessa ja pyydä samalla tekemään insuliinirasituskoe. Ne ovat hiukselle helliä ja hoitavia ja tukevat myös hiuspohjan terveyttä. Terveessä suussa hampaat ja ikenet ovat hyvässä kunnossa, makuaisti toimii, hengitys ei haise pahalle, eikä mitään kohtaa kolota tai kivistä. Se voi paljastaa esidiabeteksen. Auringosta saamme kehomme ja hiustemme kaipaamaa D-vitamiinia. t /PVEBUB UFSWFFMMJTUÊ
LBTWJTWPJUUPJTUB KB vähähiilihydraattista ruokavaliota. Hius haaroittuu latvastaan, kun hiuksen rakenne on vahingoittunut esimerkiksi kemiallisten käsittelyiden tai pakkasen, tuulen ja kuivuuden vuoksi. Hiusten kuivuus ja elottomuus voivat johtua ulkoisista, hiuksia rasittavista tekijöistä. – Kasvivärit jäävät hiuksen pintakerrokseen toisin kuin kemialliset värit, joissa pigmentti lukittuu hiuksen sisempiin kerroksiin. t MÊ UVQBLPJ MBJOLBBO
ÊMÊ KVP MJJLBB BMLPIPMJB
äläkä syö makeita herkkuja. Hiusten kannalta hyvät rasvat, riittävä veden juonti sekä monipuolinen ruokavalio, jossa on tarpeeksi proteiineja, kivennäisaineita ja vitamiineja, ovat tärkeitä. Hiuspohjan ongelmiin liittyy Mirvan mukaan miltei aina jokin ravintoaineen tai vitamiinin puutos, stressi tai jopa sairaus. Kun keho ja mieli piristyvät, vaikuttaa se kaunistavasti myös hiuksiimme. t +PT PMFU ZMJQBJOPJOFO
BMPJUB MBJIEVUVT ja pysyvä painonhallinta. Kasviväreillä ei pystytä vaalentamaan hiusta, vaan ainoastaan kirkastamaan hiuksen omaa väriä. – Monipuolinen ruokavalio ja ruoan laatu ovat erittäin tärkeitä myös hiuksille, erityisesti sil- Mielen ja kehon hyvinvointi loin, kun hius on kasvu- näkyy hiuksista. Ravinteiden ja hyvien rasvojen puuttuminen ravinnosta voi näkyä hiusten kuivuutena ja elottomuutena. – Hiusten ekovärjäys ei suinkaan tarkoita, että hiuksista tulisi aina punaiset, sillä hennaa löytyy kolmenlaista. – Kasviväreissä ei käytetä hapetinta eli vetyä, kuten kemiallisessa värjäyksessä, vaan ilman happi hapettaa kasvivärin. Ekovärjäyksessä lopputulos on silti pysyvä. Ennaltaehkäise sydänkohtaus t .JUUBB WZÚUÊSÚTJ ZNQÊSZTNJUUB :MJO IZWÊLTZUUÊWÊ miehet 90 cm, naiset 80 cm. – Hiusten lähtö voi liittyä kilpirauhasen sairauksiin. Suuta voi puhdistaa myös desinfioivalla suuvedellä. Siksi väri muuttuu vielä päiviä värjäyksen jälkeen, Mirva selittää. Oittinen korostaa, että ihminen on kokonaisuus ja yksikin riskitekijä lisää voi olla liikaa. Pitkä, pimeä talvi ja sisätiloissa vietetyt kuukaudet näkyvät väsähtäneissä hiuksissa. Itse suosittelen valitsemaan luonnonmukaista, puhdasta ravintoa, ekokampaaja Mirva Hiltunen sanoo. Voit myös mitata verensokerin puolen tunnin kuluttua syömisestä
Voiteet tehoavat yksilöllisesti Maksaläiskiä voi tehokkaimmin ennaltaehkäistä suojautumalla auringolta. Varpaan kynnen uusiutuminen kestää vielä kaksi kertaa kauemmin. Erilaisia kosmeettisia hoitovoiteita maksaläiskien hoitoon on tarjolla runsaasti, mutta niiden teho on hyvin yksilöllistä. Epätasaisen läikikäs iho näyttää myös usein ikäistään vanhemmalta. Sipuleilla on antibakteerisia vaikutuksia, ja etenkin valkosipuli alentaa verenpaineetta. Häiritseviä maksaläiskiä voi hoitaa myös laserilla, mutta hoitoa ei välttämättä suositella, sillä saattaa myös pahentaa pigmenttimuutoksia. Kuorinta on hyvä tehdä mahdollisimman hellävaraisesti hienorakeisella aineella tai esimerkiksi savikuorinnalla, jossa Iho kirkastuu ei ole karkeita rakeita lainkaan. Muun muassa alkoholipitoiset kasvovedet, hajuvedet sekä kosmetiikassa käytetyt hajusteet voivat reagoida auringon ja hormonien kanssa altistaen ihon pigmenttimuutoksille ja punoitukselle. Pitkäaikainen stressi rapauttaa elimistön vastustuskykyä, laskee yleiskuntoa ja näkyy kaikenlaisina fyysisinä oireina, myös kynsien haurastumisena. Sitä tulisi käyttää niin kauan, että kynsi ehtii uusiutua kokonaan. Hormonit aiheuttavat pigmenttimuutoksia Tummia pigmenttiläiskiä voi muodostua kasvoille hormonitoiminnan muutosten myötä. Sormen koko kynnen uusiutuminen eli kasvu tyvestä kärkeen kestää noin puoli vuotta. Ahkera auringonpalvonta jättää väistämättä jälkensä kasvoihin. 36 SenioriTERVEYS Kuorinta kirkastaa kasvot Samea ja elottoman näköinen iho tarvitsee kuorintaa ja puhdistusta, jotta se voisi hehkua kauniina. Kynsi kasvaa melko hitaasti, noin 1–3 millimetriä kuukaudessa. Mikäli maksaläiskät ovat tulleet jäädäkseen, voi tummia läikkiä häivyttää ihon väriä tasoittavilla meikkivoiteilla. Mantelia sisältävä naamio sopii iholle, joka kaipaa rauhoitusta. Ihotyyppi ja geneettinen taipumus pigmenttimuutoksiin vaikuttavat maksaläiskien syntyyn. Sipuli sisältää enemmän flavonoideja kuin punaviini tai omenat. Ikääntyvä iho elpyy puolestaan ruusua sisältävistä naamioista. Huolellinen suojautuminen saattaa vaalentaa jo syntyneet läiskät. Toiset saavat niistä avun, toiset eivät huomaa läiskissä vaalentumisen merkkejä. Valkoiset pilkut kynsissä kerUPWBU NBIEPMMJTFTUJ TJOLJO KB # WJUBNJOJFO QVVUUFFTUB
NVUUB FJWÊU WÊMUUÊNÊUUÊ LBMLJO QVVUUFFTUB #JPUJJOJO VTLPUBBO PMFWBO paras apu. naamio, joka valitaan ihotyy- Savinaamio sopii pin ja ihon kunnon mukaan. Ihotautilääkäri voi määrätä maksaläiskien hoitoon hydrokinonia, retinolia tai atsaleiinihappoa sisältäviä, vaalentavia lääkevoiteita, jotka hillitsevät ruskean pigmentin tuotantoa. Sinkin- tai raudanpuute saattaa aiheuttaa kynsiin poikkiuurteita tai porrasmaisia epämuodostumia. Huono yleiskunto ja vitamiinien puute voivat aiheuttaa esimerkiksi kynsien liuskoittumista. Kosmetologit hoitavat maksaläiskiä kuorintahoidoilla. Tärkeintä pigmenttimuutosten ennaltaehkäisyssä onkin huolellinen suojautuminen auringon säteiltä riittävän suojavoiteen ja vaatetuksen keinoin. Raskaus, imettäminen, e-pillerit, vaihdevuodet tai hormonikorvaushoito saattavat synnyttää maksaläiskiä kasvoille, poskipäille, otsalle, huulen yläpuolelle tai silmäluomille. Stressi rapauttaa myös kynnet Riittämätön vitamiinien saanti ja sairaudet näkyvät kynsissä. Kuorinta poistaa iholta kuolleet ihosolukot sekä tehostaa hoitavien voiteiden ja naamioiden vaikutusta. joka valitaan Kuorinnan jälkeen iholle le- naamio, ihotyypin ja ihon vitetään hoitava ja elvyttävä kunnon mukaan. Joskus hormonaaliset maksaläiskät häviävät itsestään, kun hormonitoiminta tasaantuu. Rasvaiselle iholle sopii hyvin epäpuhtauksia imevä savinaamio. Ruoka-aineissa biotiinin lähteitä ovat muun muassa hiiva, soijajauho, viljatuotteet, maksa, munuainen ja munan keltuainen. Hormoneista johtuvien maksaläiskien vaalenemista tai tummumista on kuitenkin vaikea ennustaa. Sipulilla kolesterolin kimppuun Sipulin terveysvaltti on flavonoideissa. Sipulit auttavat tuhoamaan sieniä, irrottamaan limaa ja vähentämään infektioita.. Hienot pitkittäisurat taas ovat tyypillisiä vanhuuden merkkejä. Auringon valo sekä hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa iholle ikäviä maksaläiskiä. Suurin maksaläiskien aiheuttaja on kuitenkin aurinko. Sipuli on erityisen tärkeä ravintokasvi sydän- ja verenkiertoelimille: 100 grammaa päivässä pitää veren juoksevana. Intialaisissa ja amerikkalaisissa tutkimuksissa sipulin on todettu laskevan kolesteroliarvoja ja toisaalta lisäävän hyvän kolesterolin (HDL) määrää. Auringossa hormoneistakin johtuvat maksaläiskät tummenevat entisestään. Maksaläiskät eivät ole vaarallisia, mutta tummat läiskät kasvoissa voivat olla sitäkin kiusallisempia. Kaulan, dekolteen, poskien ja ylähuulen alueelle voi muodostua tummentuneita alueita myös auringonvalon, kosmetiikan ja hormonien yhteisvaikutuksesta. Pyöreät, soikeat tai laikkumaiset pigmenttimuutokset ilmestyvät kasvojen iholle usein iän myötä, mutta hormonaalisia, laajempia maksaläiskiä voi näkyä nuorempienkin iholla. hellävaraisesti kuorien. Iho kuoritaan noin kerran vii- Kuorinnan jälkeen iholle levitetään kossa. Hoitojen jälkeen iho suojataan huolellisesti auringolta. epäpuhtaalle iholle. NiksiNikkari Muuttunut hormonotoiminta tuo usein mukanaan maksaläiskät Ihon ei toivottuja pigmenttimuutoksia kutsutaan kansankielessä maksaläiskiksi. Kynttä ympäröi kynsivalli ja kaarevassa kynsivallissa on kynsinauha. Terve kynsi on läpikuultavan punertava, pinnaltaan sileä, hieman kiiltävä ja taipuisa. Luonnollisina perinnekonsteina maksaläiskiin voi kokeilla sitruunaa, kurkkua, aloe veraa sekä huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista
Jalkakylvyn voi tehdä itse lisäämällä lämpöiseen kylpyveteen merisuolaa, yrttejä tai vaikkapa kuivattuja ruusun terälehtiä ja hivenen ihoa pehmentävää öljyä. Luonnonöljyt pehmentävät itsepintaisimmatkin kynsinauhat. Jalat kosteutuvat ksylitolilla Hoidetuilla jaloilla on mukava astella. Kylvyn jälkeen kynsinauhoja voi varovasti työntää taaksepäin puisella tikulla. Oli virtsanpidätyskykysi heikkenemiseen syynä mikä tahansa, siihen on mahdollista saada apua uudesta INKONTIN -valmisteesta, jonka patentoidut vaikuttavat aineet sopivat sekä naisille että miehille! Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Hoidetut jalat ovat kauniit ja terveet. ÖLJY hellii käsiä ja kynsiä Karheat kädet ja kuivuneet kynsinauhat pehmenevät hiusten tavoin öljyjen avulla. Jalkoja voi pehmittää raikastavalla, luonnonmukaisella piparminttuvoiteella, rentouttavalla laventelivoiteella tai vaikkapa tehokosteuttavalla, hajusteettomalla ksylitolikosteusvoiteella, joka sopii myös allergikkojen ja lasten jaloille. Tuoksuvan kuorinnan saa lisäämällä seokseen tipan mieleistään eteeristä öljyä. Säännöllinen jalkojen kotihoito pitää jalat kauniina, mutta ehkäisee myös kivuliaita kovettumia, känsiä ja halkeamia. Kun jalat ovat puhdistuneet kylvyssä, ne raspataan hellästi märällä raspilla. Öljyä kannattaa levittää kynsiin ja kynsinauhoihin yötä vasten ja sujauttaa käsiin puuvillahanskat tehostamaan öljyn vaikutusta. Kevyt kookosöljy imeytyy ihoon nopeasti ja sitä on helppo käyttää vaikka pitkin päivää. Lisätietoja (09) 8709 855 Kalliotie 2, 04360 Tuusula SenioriTERVEYS 37. Jalkoja tulisi hoitaa ympäri vuoden, mutta viimeistään kesällä kannattaa kiinnittää huomiota jalkateriin. Kädet voi kuoria pehmeiksi kotitekoisella öljykuorinnalla. – Jalkojen hoito alkaa jalkojen pesulla tai kylvyllä. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on erittäin kiusallinen vaiva, joka on paljon yleisempi kuin luullaan. Kuorinnan jälkeen kädet huuhdellaan lämpöisellä vedellä. Kun jalat on voideltu, voi kostetuksen tehoa lisätä sujauttamalla jalkoihin yöksi pehmoiset puuvillasukat. Karheat kädet ja kuivat kynsinauhat pehmenevät luonnon öljyillä. Kuivat kynsinauhat pehmenevät käsikylvyssä, jossa on merisuolaa ja luonnon öljyä. KÄRSITKÖ VIRTSANKARKAILUSTA. Raspauksen jälkeen jalat voidellaan kauttaaltaan. Hanskat estävät öljyn hieromisen kasvoihin nukkuessa. Korppukädet hoituvat nuorekkaan siloisiksi oliiviöljyllä tai arganöljyllä. Kynsinauhoja ei tule käsitellä kovakouraisesti, repiä tai leikata, etteivät kynsinauhat kovetu tai tulehdu. Öljyä ja suolaa sekoitetaan tasaiseksi massaksi, jota hierotaan käsiin ja kynsiin. Varpaiden väleihin ei rasvaa kuitenkaan laiteta. Kuorinnan pehmentävä vaikutus on niin tehokas, ettei sen jälkeen välttämättä tarvita erillistä voidetta
Kaatumiset aiheuttavat yli 7 000 lonkkamurtumaa. Jousta hieman polviasi. Tutkimuksissa on todettu, että lihasvoiman ja tasapainon harjoittelu ehkäisee parhaiten iäkkäiden ihmisten kaatumisia ja niistä aiheutuvia vammoja. Tasapainosi on hyvä, jos pysyt asennossa minuutin. Lisätietoa www.ikainstituutti.fi sekä www.voitas.fi. Kuuntele samalla selkärangan ja niskan ojentumista. Vaikkapa hampaidenpesun voi suorittaa yhdellä jalalla seisten, Liisa Stenstrand vinkkaa. Myös etukumara ryhti vaikeuttaa liikkeiden hallintaa. Pää, hartiat, lantio ja jalat tulisi saada ojennettua samaan linjaan, jolloin kehon painopiste pysyisi tukipinnan päällä. Ota lantion levyinen haara-asento. – Kun ihminen täyttää 60 vuotta, tasapaino huononee radikaalisti. Kuvissa Orimattilan Voimistelijoiden Päivi Saharinen.. Se paranee ainoastaan harjoittelemalla. Liikunta TESTI: Seiso yhdellä jalalla niin, että tuet toisen jalan jalkapohjalla sääreen. Jos et pysy, harjoittele. Tasapainoharjoitteet Senioriterveys-lehden lukijoille suunnitteli Ikäinstituutin koulutuksen käynyt Liisa Stenstrand Orimattilan Voimistelijoista. Pysy tässä asennossa ja hengittele rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos 10 kertaa. Viime syksynä aloitettu seniorivoimistelu loppui huhtikuussa. Ja vaikka pysyisitkin, harjoittele silti! Tasapainon hallinnassa tärkeintä on lihasten toimivuus Vain harjoitus tekee mestarin Suomessa kuolee vuosittain yli tuhat 50 vuotta täyttänyttä ihmistä kaatumisvammojen seurauksena. Kuvittele, että joku vetää sinua päälaesta ylöspäin ja maan veto-voima vetää hartioista alkaen kehoa alaspäin. TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA 38 SenioriTERVEYS J alkojen heikko lihasvoima ja jäykät nivelet horjuttavat nuorempiakin, mutta varsinkin ikääntyneen ihmisen tasapainoa. Stenstrand tietää, mistä puhuu. Ryhdin kohentamista kannattaa harjoitella päivittäin aina kun muistaa. – Harjoittelua kannattaa tehdä päivittäin. Ohjeet perustuvat Ikäinstituutin materiaaleihin. Rentoutusterapeutti, asahiohjaaja Liisa Stenstrand on vetänyt vuosikausia senioriikäisille tarkoitettuja jumpparyhmiä Orimattilassa. Lähes kaikilla voimisteluun osallistuneilla tasapaino parani talvikauden jumpan aikana. – Painotamme seniorivoimistelussa nimenomaan tasapainoharjoituksia, joita löytyy myös voimakkaasti tuloaan tekevästä asahista, kertoo Orimattilan Voimistelijoid e n a k t i i v i n a t o i m i va Stenstrand
Nosta vuorotellen oikea ja vasen polvi ylös. Toista molemmilla jaloilla 10 – 15. Seiso vasemman jalan varassa ja tee oikealla jalalla 5. Tee liike vuorotellen molemmilla jaloilla ja toista 10 – 15 kertaa. ympyrää sivulle ja palauta jalka kaaressa takaisin. SenioriTERVEYS 39. tai sivulta. Seiso ja ota tukea edestä 2. Nosta jalka suorana taakse ja laske alas. tai sivulta. a b Seiso ryhdikkäänä ja ota tarvittaessa tukea. oikealla jalalla siirtäen paino eteen (a) ja tuo jalka takaisin viereen. Ota askel 4. Nouse varpaille ja laskeudu 10 – 15 kertaa. Toista viisi kertaa ja tee sama toisinpäin toiselle jalalle. Tee sama toisella jalalla. Seiso ja ota tukea 3. Pidä selkä suorana. Painonsiirto jalalta toiselle helpottaa kävelyä ja kääntymistä. Toista liikesarja ripeästi 5 kertaa. Liike harjoittaa tasapainoa. Liike vahvistaa lonkan koukistamisessa tarvittavia lihaksia ja painonsiirtoa jalalta toiselle. edestä tai sivulta. Seiso ja ota tukea edestä 1. Liike vahvistaa pohkeen, nilkan ja jalkaterän lihaksia sekä nilkan liikettä. Samoin askel sivulle (b) ja takaisin viereen, askel taakse ja takaisin viereen. Liike vahvistaa pakaralihaksia. Nopea askeleen ottaminen auttaa pysymään pystyssä horjahdustilanteissa. Pyri pitämään mahdollisimman vähän tukea. Voit myös tehostaa harjoitusta korostamalla lonkan sisä- ja ulkokiertoa liikkeen aikana
Venytä rauhallisesti ja pidä venytys noin 30 sekuntia. eteenpäin (a) ja nouse ylös seisomaan (b). ja kalkkikivikiteitä, joiden liike kertoo tasapainoelimelle asennoistamme. Liike rentouttaa ja pidentää pohjelihasta. Voit halutessasi ottaa tukea tuolista, seinästä ym. Vahvistaa jalkalihaksia. Kun ihminen ikääntyy, kiteiden liikkuvuus huononee niiden nestepitoisuuden pienentyessä. 40 SenioriTERVEYS. Työnnä rauhallisesti lantiota eteenpäin, kunnes tunnet venytyksen takana olevan jalan pohkeessa. Tee sama toisella jalalla. haara-asennossa. Kiteiden liikkumista kannattaa pitää yllä liikuttelemalla päätä rauhallisesti sivulta sivulle (a ja b) sekä alas (c) ja ylös (d). Pyri pitämään lantio edessä liikkeen aikana ja pidä huoli, että polvi ei ylitä varpaitten linjaa. Liikunta Seiso kapeassa 6. Sisäkorvan tasapainoelimen tiehyissä on nestettä 8. Toista liikettä 10 kertaa. a a b Istuudu tuolin etureunalle. b c d Liikuttele myös päätä. Vie toinen jalka taakse ja paina kantapäätä alustaa vasten. Etummainen jalka on lievässä koukussa. Nilkan lisääntynyt liike tekee kävelystä joustavampaa. Kumarru 7
Harjoituksilla hallintaa Ikääntyminen vaikuttaa tasapainoon Tasapainon hallinta on liikkumiskyvyn keskeinen osatekijä. Iän myötä tapahtuvat muutokset ovat hyvin yksilöllisiä. Silloin ensimmäiseksi apuvälineeksi voi ottaa kävelysauvat, jotka ovat hyvä liikkumisen apuväline ja joidenkin mielestä mukavammat käyttää. Siihen, missä huomaa ongelmia olevan, Havas muistuttaa. Mitä monipuolisimmin on liikkunut lapsena, nuorena ja työikäisenä, sitä paremmin taidot kantavat vanhuuteenkin. Lyhykäisyydessään aistijärjestelmät tuovat tietoa keskushermostolle, joka käsittelee ja päättää, mitä pitää tehdä ja mitä tietoa lähettää tuki- ja liikuntaelimistölle tasapainon säilymiseksi. Pihatyöt, pyykkienpesut, kävelyt, kumartelut, kallistelut, kurkottelut, ovat kaikki oivallista tasapainoharjoittelua. Tietojen käsittelyn hidastuessa tuki- ja liikuntaelimistö ei saa enää yhtä nopeasti käskyjä. Ikääntyminen tuo väkisin muutoksia, joten on epärealistista kuvitella tasapainon säilyvän ikuisesti samanlaisena. Tuntojärjestelmä perustuu nivelissä, lihaksissa ja jalkapohjissa asentoa ja liikettä aistiviin soluihin. – Aistijärjestelmät vievät keskushermostolle tietoa, joka käsittelee sen ja lähettää tukija liikuntaelimistölle tarvittavat käskyt, kertoo Ikäinstituutin suunnittelija Anu Havas. Monipuolisen harjoittelun ansiosta tavalliset arkitoiminnat sujuvat helpommin ja turvallisemmin. – Jos ei kääntele päätään ei aktivointia tapahdu ja siitä voi seurata huimausoireita, Sari Havas muistuttaa. – Ihmiset, joilla on lihasvoimareserviä, voivat liikkumisen ja tasapainon kannalta vähän menettääkin sitä ja silti tasapainon hallinta säilyy. Aina pään liikkuessa korvien tasapainoelimet aktivoituvat. Ne ovat itsestään selviä asioita silloin, kun tasapaino on kunnossa. Myös pään liikuttelu rauhallisesti oikealta vasemmalle on tärkeää. Se voi olla vaikkapa matonreunalla kävelemistä tai muuta ”temppuilua”. Tai voi seistä yhdellä jalalla tai jalat yhdessä ja poimia lattialta vaikka pyykkipoikia, joita ripustaa johonkin naruun. Kun näköaisti heikkenee, ympäristön havainnoinnista tulee epätarkempaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että 75-vuotiaan tasapaino ole enää samanlainen kuin kaksikymppisellä. Mikäli omaan tasapainon hallintaansa ei enää luota, voi apuvälineeksi ottaa kävelykepin tai rollaattorin. Ulkona liikkuminen on vallan mainiota harjoittelua. Tasapainon hallinta koostuu monitahoisesta aistijärjestelmästä, jonka voi karkeasti jakaa näköaistiin, korvien tasapainoelinjärjestelmään sekä tuntojärjestelmään. – Tasapainoharjoittelu pitää liittää ihmisen omaan arkeen. Samoin kaupunkioloissa, jossa joutuu väistelemään polkupyöriä, toisia ihmisiä sekä mainostelineitä. – Toisille kävelykepin käyttäminen voi olla liian korkea kynnys. – Mitä vetreämmät nilkkanivelet, sen helpompaa pystyasennon hallinta siltä osin on. – Ulos vain kaikki kynnelle kykenevät, Sari Havas rohkaisee. Kaikki nämä vaikuttavat pystyssä pysymiseen ja altistavat kaatumisille. Sari Havas muistuttaa myös hyvän ryhdin tärkeydestä. Arki haastaa ja harjoittaa Tasapainoa voi kuitenkin harjoitta, olkoon ikä mikä tahansa. Sisällä, sileillä lattioilla on helppo liikkua, eikä harjoittelua enää synny. – Mitä parempi ryhti, sen helpompaa on tasapainon hallinta. Pienestäkin harjoittelusta apua Huonokuntoinen ikäihminen voi aloittaa tasapainoharjoittelun keveimmillään nilkkojen koukistamis- ja ojentamisharjoituksilla ja edetä vähitellen istuen ja pystyasennossa tehtäviin harjoituksiin. Mikäli ihminen on jo työikäisenä huonossa kunnossa, niin sairastumisen myötä ollaan jo haastavammassa tilanteessa. Apuvälineet avuksi Parhaat tasapainoharjoittelumaastot löytyvät ulkoa. Muutoksia tulee iän myötä Kun ihminen ikääntyy, kaikissa tasapainoon liittyvissä järjestelmissä tapahtuu ikääntymismuutoksia. Keskus- hermoston muutokset vaikuttavat tasapainon hallintaan. – Muun muassa diabetes vaikuttaa tuntojärjestelmään, jolloin tunto ei olekaan enää niin tarkka. Jalkojen ja vartalon lihasvoimaharjoittelu sekä nivelten notkeutta ylläpitävä treeni tukevat tasapainon hallintaa. – Jos esimerkiksi oven avaamisessa on hankaluuksia ja tasapainoaan on hankala hallita siinä tilanteessa, kannattaa jäljittää harjoittelussa juuri sellaista tilannetta. Liikunnallisesti aktiivisesti ihmiset ovat vanhempanakin paremmassa liikunnallisessa kunnossa, jolloin tasapainon hallintakin on parempi. – Mitä parempi fyysinen kunto on yli 60-vuotiaana, sen paremmin ikääntymisen tuomat haasteet sujuvat. Tasapainon hallinta itsessään on monitahoinen järjestelmä. Eli nivelet kannattaa pitää liikkuvina ja vetreinä sekä lihaksisto kunnossa jo hyvissä ajoin. – Vaihtelevassa maastossa kävely on hyvää tasapainoharjoittelua. – Motoriset taidot, kuten tasapainon hallinta on suurilta osin jo lapsuudesta opittu taito. Hyvä ryhti auttaa Aikanaan kuntosalilla hankitusta lihasvoimasta on apua, jos ja kun sairastumisia tulee. SenioriTERVEYS 41. – Tärkeintä on haastaa tasapainoa, eli haetaan tilanteita, joissa harjoituksia voi tehdä. – Esimerkiksi jalkapohjien tuntoaistisoluista tulee tieto, että seison epätasaisella alustalla ja nyt täytyy jännittää jalkojen lihaksia enemmän, että pysyn pystyssä, Havas havainnollistaa. Jos ikäihminen laistaa omatoimista ulkona liikkumista, kannattaa seuraksi hankkia ulkoilukaveri tai ulkoiluttaja. Tärkeintä on jäljitellä arjen toimintoja tietoisesti, harjoituksenomaisesti. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA T asapainon hallinta on keskeinen asia liikkumiskyvyn ylläpysymisessä. Kun ikääntyvän ulkona käyminen alkaa vähentyä, vaikuttaa se myös tasapainon hallintaan. Ikääntymisen myötä myös lihasvoimat tahtovat heikentyä, nivelet kangistua ja ryhti kumartua. Tuolilta ylösnousu, portaiden nousu, tavaroiden nostaminen lattialta, horjahtamisen korjaaminen vaativat kaikki tasapainon hallintaa
– Siitepölyallergiasta kärsii 20% suomalaisista ja heistä 15% on koivuallergikkoja. Lenkkipolulle tai pyöräilemään lähteminen ei siitepölyaikaan välttämättä houkuttele astmaatikkoa, vaikka kunnon ylläpito astmaatikolle onkin tärkeää. Siitepölyt pahentavat monien oireita, ja lääkitystä on usein tehostettava. Hankalimpia oireita aiheuttavat leppä maalis-huhtikuussa, koivu huhtikuusta juhannukseen ja heinät keskikesällä. Syksyllä ärsyttää pujo. Allergisesta nuhasta kärsii meillä Suomessa jopa joka neljäs, tosin kaikkea allergiaa ei voi lukea siitepölyjen eikä vuodenajankaan syyksi. Sen sijaan pujon siitepöly on raskaanpuoleista eikä kulkeudu kovin pitkiä matkoja. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA 42 SenioriTERVEYS Allergia- ja astmaliiton allergianeuvoja ja koulutuspäällikkö Anne Vuorenmaa kertoo, että suurin allergian aiheuttaja on koivu. Monet lääkärit suosittelevat astmalääkityksen tehostamista ennakoivasti ennen siitepölykautta. Siitepölyallergia usein hellittää iän myötä. Terveys Puolet suomalaisista on yliherkkiä, osa vakavasti allergisia, osa herkkiä hetkellisesti. – Ikäihmisillä allergiat painottuvat enemmän lääkeallergioihin, yleisimmät oireiden aiheuttajat ovat tulehduskipulääkkeet ja antibiootit. Kaiken a ja o on kuitenkin lääkityksestä huolehtiminen, jolloin normaali elämä ulkoiluineen onnistuu myös siitepölyaikana. Oireita saadaan yleensä vain pujon välittömässä läheisyydessä. uneen, vireyteen ja hankaloittaen liikunnan harrastamista. Heistä yli puolella on siitepölyallergia. Siksi sitä pyritään ahkerasti kitkemään pois. Päälle tulevat vielä allergiset oireet, kuten silmien kutina ja nenän vuotaminen. – Taipumus astmaan kuitenkin säi-. Siitepöly lisää ja voimistaa astman oireita: hengitys ahdistaa tai vinkuu, liman eritys lisääntyy, yskittää ja väsyttää. Hoitamattomana nuha laskee elämänlaatua huomattavasti vaikuttaen mm. Tavallisin oire on urtikaria eli nokkosihottuma. – Koivun siitepölyä kulkeutuu meille jopa muualta Euroopasta, ennen kuin meillä kausi on alkanut. S uomessa on noin 300 000 astmaatikkoa. Rajoittava vaiva Allerginen nuha altistaa hoitamattomana jopa astmalle. Koivusta pujoon Heinät allergisoivat keskikesällä, pujo syksyyn saakka Henkeä ahdistaa, yskittää ja väsyttää Kesä ei useimmille astmaatikoille ole vuoden parasta aikaa. Korviakin saattaa kutittaa. Seuraavaksi allergisoivia ovat heinäkasvit, joista timotei on yleisin
– Niissä käytetään akryylia. Kosmetiikka-allergioita selvitetään lapputestein. Se ei poista allergioita, mutta useimmiten helpottaa oireita. Allergista nuhaa hoidettaessa vaikuttava aine on kortisoni. Apteekeista ja luontaistuotekaupoista saa tarkoitukseen sopivia nenäkannuja, joidenkin valmistajien tuotenimi on sarvikuono. lyy koko elämän, vaikka henkilöllä olisikin oireettomia aikoja, sanoo Anne Vuorenmaa. kaita, että henkilö reagoi koiran omistajaankin voimakkailla allergiaoireilla. – Apteekeista saa allergialääkkeitä, joista tavallisin on antihistamiini. – Ruoka-allergia ja yliherkkyys jollekin ruualle ovat eri asia. Toisinaan tarvitaan myös nenäsumutteita ja silmätippoja. Myös ammatillisista syistä voidaan eläimille siedättää. ärtyneen suolen oireyhtymiä. Siedätyshoitoa saa yksityiselläkin puolella, mutta ei sielläkään laajassa mittakaavassa. Nenähuuhtelu tapahtuu kaatamalla nenäkannusta toiseen sieraimeen vettä, jolloin se tulee ulos toisesta sieraimesta. – Eläinallergioita siedätetään siinä tapauksessa, jos oireet ovat niin voimak- Nenähuuhtelu lievittää tukkoisuutta Nenähuuhtelu on toimenpide, jossa kehonlämpöistä miedosti suolaista vettä kierrätetään nenän väliseinän takaa toisesta sieraimesta sisään ja toisesta ulos. Hengitys tapahtuu suun kautta toimenpiteen aikana. Ilman nenäkannua voidaan ryystää vettä kämmenestä sieraimeen ja puhaltaa se pois. Allergioita hoidetaan ensisijaisesti omahoidolla, nenäsumutteilla, silmätipoilla ja antihistamiineilla. Jos siedätyshoidon yleisyyttä verrataan muihin pohjoismaihin, Suomessa siedätyshoito on alhaisimmalla tasolla, Vuorenmaa toteaa. Allergiaa hoidetaan ensisijaisesti itsehoitona Allergioita tutkitaan ihotestein ja toisinaan veritestein. Huuhtelun jälkeen vesi poistetaan nenäontelosta pitämällä päätä alaspäin ja niistämällä vuorotellen molemmat sieraimet. Kortisoninenäsumutteita saa apteekista ilman reseptiä, kertoo allergianeuvoja Vuorenmaa. – Ongelma on kiusallinen, sillä erilaisia tuoksuja on hankala välttää esimerkiksi työyhteisöissä. Yliherkkyysoireet ruualle ovat syntymekanismiltaan toistaiseksi tuntemattomia. Perusallergiatestejä tehdään perusterveydenhuollon piirissä, mutta lapputestit ovat erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Siedätyshoito on sata vuotta vanha hoitomuoto, ja monelle se on ollut hyvin tehokas. Oikea liuos syntyy lisäämällä puoleen litraan vettä 1–2 tl suolaa. Painettaessa kannun nokkaa toista sierainta vasten pää kallistetaan vastakkaiselle puolelle. Suurimmassa vaarassa ovat sellaiset ammatinharjoittajat, jotka joutuvat päivittäin tekemisiin akryylin kanssa. Nenähuuhtelua käytetään nenän sivuontelotulehduksen, virusperäisen ylähengitystieinfektion ja allergisen nuhan oireiden helpottamiseen, sekä nenään tai sivuonteloihin kohdistuneen leikkauksen jälkihoitoon. Parin päivän kuluttua katsotaan, onko iholle aiheutunut reaktioita. Nenähuuhtelun vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti. SenioriTERVEYS 43. Nenähuuhtelussa käytetään puhdasta kädenlämpöistä vesijohtovettä, johon sekoitetaan vajaa 3 % ruokasuolaa tai hienokiteistä merisuolaa. – Terveydenhuollon resurssien takia siedätyshoito ei ole vieläkään Suomessa yleistä. Tuoksuyliherkkyydestä kärsii noin 10–40 %. Tällöin iholle asetetaan metallikuppeja teipillä. – Ne ovat yleensä ottaen alle kouluikäisten lasten vaivoja, mutta tietyt allergiat jäävät elinikäisiksi, yleisimmät allergian aiheuttajat ovat silloin kala ja pähkinät, mutta myös äyriäiset ja siemenet. Hoito on myös melko kallista yksityispuolella. Jotkut käyttävät lisäksi 1/2 tl ruokasoodaa. Pitkittyneistä ruoka-aineyliherkkyyksistäkin puhutaan, mutta niissä oireina ovat enemmänkin toiminnalliset vatsavaivat ja ns. Tällä hetkellä se on enimmäkseen siitepölyallergioiden hoitomuoto. – Siedätyshoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Reaktioita ei aiheudu vain kosmeettisista tuoksuista, vaan mistä tahansa muustakin, kuten sanomalehden painomusteesta tai jopa hienhajusta, Vuorenmaa kertoo. Pahimmillaan tuoksuyliherkkyys saattaa eristää muista ihmisistä. Hoito annetaan pääasiassa pistoksina, mutta heinäallergioihin myös tablettina ja koivuallergioihin uutteena, Vuorenmaa kertoo. Se kestää kokonaisuudessaan kolmisen vuotta. Allergian hoitoon tarkoitetut nenäsumutteet eivät ole samoja kuin flunssan hoitoon tarkoitetut, avaavat sumutteet. Ruoka-aine- ja tuoksuyliherkkyydet Erilaisia ruoka-aineallergioitakin on, mutta Vuorenmaan mukaan ne eivät ole kovin yleisiä. – Hankalaksi asian tekee se, että toinen hajuvesi voi aiheuttaa toiselle oireita, kun toiselle taas ei. Vältä kuitenkin voimakasta niistämistä ja molempien sierainten samanaikaista sulkemista. Jodisuola ei sovi nenähuuhteluun. Nenähuuhtelu tapahtuu parhaiten lavuaarin päällä kasvot suunnattuna alaspäin. Allergiareaktioita voi syntyä myös erilaisista kemikaaleista, joita käytetään ripsien pidennyksissä ja rakennekynsien laitossa. Siedätyshoito vaihtoehtona Siedätyshoito on eräs tapa hoitaa siitepöly- ja eläinallergioita. Kuivasilmäisyys ei varsinaisesti kuulu allergiaoireisiin, mutta jotkut allergialääkkeet saattavat aiheuttaa myös kuivasilmäisyyttä. Allergiaa hoidetaan ensisijaisesti itsehoitona
Välttämättä hajua ei henkilö itse jäljitä, mutta muut aistivat sen. Saatavilla on myös hammasharjoja, joissa on mukana kielenpuhdistin. Kieli puhdistetaan hammasharjalla tai pienen lusikan uurrepuolella. Harvinaisempia syitä pahanhajuiseen hengitykseen ovat nielun, nenäkäytävän tai poskiontelon tulehdukset. Näin korvavahatulppa tulee yleensä itsestään ulos. Tuotteita ostessa asiakas yleensä maksaa lähinnä vain korviin suunnattavista suuttimista. Anna hautua muutama minuutti. Persilja toimii myös erinomaisena nesteenpoistaja sekä vahvistaa samalla munuaisia. Puutteellinen suuhygienia tuottaa pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Suihkeen annetaan vaikuttaa tunnin verran tai yön yli, jonka jälkeen se huuhdellaan pois korvapumpun avulla. Painalluksia korvakäytävään voidaan tehdä 1–2 kpl päivittäin 3–4 päivän ajan. Annostelu suoritetaan usein illalla ennen nukkumaan menoa. Jos ilmeisimpien syiden poisto ja kotikonstit eivät poista jatkuvaa pahaa hajua hengityksessä, on syytä hakeutua lääkärin tutkimukseen. Se auttaa tasaamaan korvan alipainetta esimerkiksi lentomatkoilla. Toisinaan syy löytyy keuhkoputkista tai ruokatorvesta tai jopa tietyistä lääkkeistä. Suuta ja nielua voi huuhdella myös suuvesillä. Tavallisin syy pahaan hajuun on ruoantähteissä, tulehdusprosessissa olevissa eritteissä ja hajoamistuotteissa. Paitsi lämmittävä juoma, kanelitee on myös mainio suuvesi. Yleisesti ottaen, korvien ronkkimista ei suositella, sillä vanupuikot usein vain työntävät korvavahaa kohti tärykalvoa. Nielurisojen ”proppuja” voi poistaa risoja painamalla, mutta jatkuvasti esiintyessään ne voivat vaatia risojen poistoa. Tämän jälkeen korva huuhdotaan lämpimällä vedellä. Suihke liuottaa korvan vahatulppia ja ehkäisee uusien muodostumista. Pahanhajuisella hengityksellä tarkoitetaan epämiellyttävää hajua suussa tai nenässä. Lämmin vesi auttaa irrottamaan bakteeripeitteen. Jos korvat keräävät vahatulppia, sen hoitamiseksi voi käyttää liuottavia tippoja, joiden annetaan vaikuttaa yön yli. Tekosylkeäkin saatavilla Syljen erityksen vähenemiseen voi saada apua raikastavista pastilleista, purukumin pureskelusta tai suun limakalvolle ruiskutettavasta tekosyljestä. Syljen erityksen väheneminen tai suun kuivuminen voivat toisinaan aiheuttaa myös pahaa hajua. Lämmittävä kanelitee toimii myös suuvetenä Nielurisoihin kertyvät ”proput” ovat ryynimäistä, vaaleaa massaa, joka myös haisee pahalta. Nenäilmapallo on tarkoitettu välikorvan alipaineen hoitoon. Useimmiten siihen löytyy apu.. Lisää teelusikallinen jauhettua kanelia tai puolen sentin pala kanelitankoa kupilliseen kiehahtanutta vettä. Pelkkä vesi tai suolavesi ovat yhtä tehokkaita kuin muut vahaa liuottavat aineet. Eräs apteekissa myytävä tuote on Remo-Wax. Jos korva vuotaa tai tiedossa on, että tärykalvossa on reikä, vahaa liuottavia tippoja ei saa käyttää. Apteekeissa myydään nykyisin erilaisia merivesiliuoksia ja öljyjä, joilla korvan vahan keräytymistä pystytään estämään. 44 SenioriTERVEYS Pahanhajuinen hengitys on kiusallinen vaiva. Harja kastetaan lämpimään veteen ja harjaa vedetään nielusta kielenkärkeä kohti. Apteekin tuotteet sisältävät joko merisuolaliuosta, jojoba- tai oliiviöljyä. Kaapimia saa esimerkiksi apteekeista. Hammasmätä ja ientulehduskin aiheuttavat hajua. Joskus myös kielen takapinnalle voi kertyä katetta, joka kerää bakteereita ja muodostaa rikkiyhdisteitä. Persilja raikastaa hengityksen Tuoreen persiljan pureskelu vähentää pahanhajuista hengitystä. Kotikonstein raikkaaksi Raikas hengitys syntyy hampaiden, hammasvälien ikenien, kielen, proteesin puhdistamisen eli hyvän suuhygienian myötä. Korvat puhtaaksi hellävaraisesti Monien ihmisten korvat keräävät vaikkua, joka pitää itse puhdistaa. Pullon sisältöä, oliiviöljyä ja suolavettä, löytyy jokaisesta kodista muutenkin. Saattaa olla, että hampaat, hammasväit, kieli tai proteesit ovat huonosti puhdistettuja. Jos hammasharjaa ei pysty työntämään riittävän pitkälle ilman oksentamisreaktiota, voi kielen puhdistamista kokeilla erityisesti siihen suunnitelluilla kaapimilla. Terveys Hengitys haisee – missä syy. Kuiva suu voi haista pahalle Korvien ronkkimista ei suositella, sillä vanupuikot vain työntävät korvavahaa kohti tärykalvoa
Sinkki ja tyrniöljy oiva pari Apua kurkun ja nenän kuivuuteen K urkun kuivuuteen vaikuttaa moni asia kuten tupakointi, ikääntyminen sekä tietyt sairaudet. Biora Balance -sisustusmaali on ensimmäinen täyshimmeä maali, joka sai tunnuksen. Allergiatunnuksen saaminen edellyttää, että maalin päästöt on minimoitu. – Hyvä tuote on esimerkiksi oliiviöljyä ja hunaja-aromia sisältävä Halzol, suosittelee farmaseutti, diplomihomeopaatti, Life-kauppias Sari Huotari. Heille on erityisen tärkeää, ettei kotia maalatessa altistuta ylimääräisille päästöille, Alanko sanoo. Muiden vaatimusten lisäksi edellytämme, että hajuna ilmenevät päästöt haihtuvat kolmen vuorokauden kuluessa maalaamisesta, kertoo Niki Alanko Allergia- ja astmaliitosta. Niitä on myös miellyttävämpi käyttää, sillä niiden vaikutus on pidempi kuin esimerkiksi keit- tosuolaliuoksella. – Markkinoilla on myös useita imeskelytabletteja ja –pastilleja, jotka lisäävät syljen eritystä. Siinä ei saa olla ärsyttäviä ainesosia tai korkeita pitoisuuksia, jotka saattaisivat aiheuttaa allergisia oireita. Suurin osa sisämaaleista kuuluu allergiatunnuksenkin vaatimaan vähäpäästöiseen M1-luokkaan. Kuva: Teknos. Luokka kuitenkin edellyttää päästöjen haihtumista vasta neljän viikon kuluessa maalaamisesta, joten tämä ei yksistään vielä takaa maalin soveltuvuutta herkille. – Kiinnittäisin huomiota limakalvojen kuntoon, jotta ne kestäisivät paremmin lääkkeiden rasitukset. Allergiatunnus myönnettiin kaikille Teknoksen Biora-sarjan maaleille. Nenän limakalvot voivat kuivua muun muassa pakkasen, kuivan huoneilman ja tupakansavun vaikutuksesta. Nenän limakalvoille on tarjolla kosteuttavia öljypohjaisia ja A-vitamiinia sisältäviä nenäsuihkeita ja –tippoja, jotka helpottavat oireita nopeasti. Maaleille harvoin myönnettävä tunnus takaa sen, että maali ei sisällä ärsytystä aiheuttavia aineita ja siitä haihtuu mahdollisimman vähän päästöjä. Apu löytyy paikallisesti kostuttavista liuoksista, joita voi sumuttaa pitkin päivää kurkkuun. Sinkki parantaa myös limakalvovaurioita. Sinkki tyrniöljyn kanssa on suositeltava yhdistelmä limakalvo-ongelmien kanssa painiville. Maalien hajuttomuus ja vähäpäästöisyys eivät ole tärkeitä vain vakavasti allergisille ja astmaatikoille, vaan suurimmalle osalle suomalaisista. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA Syitä kuivaan kurkkuun t *LÊÊOUZNJOFO
FSJUZJTFTUJ vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, joilla on hormonitoiminnan epätasapaino t 6TFJEFO MÊÊLLFJEFO haittavaikutukset t %JBCFUFT t ,JMQJSBVIBTUFO OPSNBBMJTUB poikkeava toiminta t 4JTÊJMNBO MBBUV t 5VQBLPJOUJ t *OUFOTJJWJOFO ÊÊOFO LÊZUUÚ t 4ÊEFIPJEPO KÊMLFJOFO UJMB t 4KÚHSFOJO TZOESPPNB SBVIBTUFO tulehtuminen, sarkoidoosi LVEPLTFO UVMFIUVNJOFO SenioriTERVEYS 45. Teknoksen Biorasisämaalit saivat maaleille harvinaisen allergiatunnuksen Teknoksen hajuttomille ja liuotteettomille Biora-sisämaaleille on myönnetty Allergia- ja astmaliiton allergiatunnus. – Maalit olivat jo valmiiksi hyvin allergiaystävällisiä, mutta pientä hienosäätöä vielä teimme, kertoo tuotekehityskemisti Harri Lipsonen Teknokselta. Allergia- ja astmaliiton myöntämän allergiatunnuksen tunnistaa maalipurkin kyljestä löytyvästä Yhteistyössä Allergiaja astmaliiton kanssa -logosta. Limakalvot kuntoon Teknoksen Biora-sisämaalit saivat maaleille harvinaisen allergiatunnuksen. – Joka kolmas suomalainen kärsii allergisesta nuhasta ja puolet suomalaisista on yliherkkiä. Erityisesti Omega 7 tyrniöljykapseli vaikuttaa limakalvojen kuntoon ja pitää ne vahvoina sekä hyvässä kunnossa, Huotari kertoo. – Vain harvalla maalilla on allergiatunnus. Koska ne on makeutettu xylitolilla, ne suojaavat myös hampaita reikiintymiseltä. Ne liukastavat kurkun limakalvoa ja helpottavat rykimistä. Tämä on erityisen tärkeää yliherkkyydestä kärsiville, joita on jopa puolet suomalaisista. Jotkut verenpainelääkkeet sekä keskushermoston kautta vaikuttavat lääkkeet voivat aiheuttaa myös kuivuutta ja jopa haavaumia limakalvoille
Kulttuuri 46 SenioriTERVEYS
Kellon kulkua ei monesti huomaakaan. SenioriTERVEYS 47. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA Taidetyötuvassaan Helvi Möttö saa uppoutua taiteen maailmaan. Sairaanhoito-oppilaitoksessa saadut opit ihmisen anatomiasta ovat olleet ahkerassa käytössä hänen taideharrastuksessaan. Maalaismiljöössä moista pidettiin joutavana. Cd-soittimesta kantautuva klassinen taustamusiikki vie hänet erilaisiin tunnetiloihin ja erilaisille aikamatkoille. Punamultaisessa Taidetyötuvassa syntyy klassisen musiikin säestämänä Tavallisen ihmisen taidetta Nuorena tyttönä Helvi Möttö olisi halunnut lähteä Ateneumiin opiskelemaan
Mötöt viettävät touhua täynnä olevia eläkepäiviä. Lisäksi hän tekee puusta reliefejä ja myös monenlaisia sisustuselementtejä, muun muassa puuveistoksilla koristeltuja verholautoja ja kaidepuita. Samanlaista oppikirjaa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta kuin hän olisi opiskellut Ateneumissa, hän Taiteilijan tarvikkeita. Höyläpenkillä odottaa raakaveistetty Seitsemän veljestä -reliefin runko tarkempaa työstämistä. Helvi Möttö on rakentanut perheelleen savusaunan omin käsin. Teen tavallisen ihmisen taidetta, hän määrittelee taidesuuntansa. Puunaineksina hän käyttää haavan lisäksi mäntyä ja leppää. Lapsia perheessä on kolme. Ihminen on kiinnostanut Helviä aina. – Olen itseoppinut, toki monelaisia taidekursseja käynyt taiteilija. Toimintaa pariskunnalle tarjoilevat myös heidän neljä lastenlastaan. Niitä tietoja hän on tarvinnut sekä hoitotyössään että rakkaassa taideharrastuksessaan. Lehmät ja maitokiintiöt vaihdettiin asuntoautoon 68-vuotias Helvi Möttö asuu miehensä kanssa Hankasalmella Halttulan kylässä, mie- hen kotitilalla. Taidetyötuvassaan Helvi saa uppoutua taiteen maailmaan. Maatalon emännän töiden lisäksi hän on työskennellyt monena myös hoitoalalla, muun muassa tapaturmapoliklinikalla, ambulanssissa ensihoitajana ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. 48 SenioriTERVEYS. – Vaihdoimme lehmät ja maitokiintiöt asuntoautoon! Helvi naurahtaa. Sama oppikirja kuin Ateneumissa Nuoruudessa Helvin piti pyrkiä Ateneumiin opiskelemaan. Taidetyötuvan katolla on upea valettu vellikello. Puuvasaran ja taltan lisäksi Helvin tärkeimmät työkalut puuveistoksia tehdessään ovat sähkösaha, polttomoottorisaha ja kulmahiomakone. Cd-soittimesta kantautuva klassinen taustamusiikki vie hänet erilaisiin tunnetiloihin ja erilaisille aikamatkoille. – Hyvin usein taustamusiikkinani soi Vivaldin Neljä vuodenaikaa, Helvi kertoo. Verstaan oven edessä oleva puinen alligaattori kertoo, että muitakin eksoottisia vesien asukkeja emännän käsissä on muotoutunut. Kotona ja myös lähiympäristössä Ateneumin oppeja pidettiin joutavina. opiskeli sairaanhoito-oppilaitoksessa. Savusaunan ulko-ovella olevan, Helvi Mötön puureliefin rakastavasti toisiaan katsovat mies ja nainen johdattavat savusaunojat saunan hoitaviin uumeniin. Pellot ovat tänä kesänä kolmatta vuotta vuokralla. – Lepissä on eroja: tervaleppä on kovaa, harmaaleppä pehmoista työstettävää, hän kertoo. Lehmäkarja on laitettu pois parisen vuotta sitten. Puuveistostaiteen ohella öljyvärimaalaus on Helville läheinen taidemuoto, ehkäpä hänen päätaidemuotonsa. Ikkunoita reunustavat hänen itsensä veistämät ja puuleikkauksin koristelemat verholaudat. Helvi valitsi sairaanhoito-oppilaitoksen. Haapapöllin Helvi on itse kaatanut omasta metsästä. Myös hirsipöllit hän on itse kaatanut. Taidetyötuvan seinät ja lattiat ovat täynnä Helvin töitä: öljyväritöitä ja reliefejä. Helvi on kotoisin Laukaalta. Kulttuuri P uuvasaran pauke rytmittää kesäiltaa, kun Helvi Möttö antaa vauhtia haapapölliä jyrsivälle taltalle. Vivaldin Neljän vuodenajan tahdissa Helvi Mötöllä on kotitilan metsän reunassa, konehallin kupeessa oma punamullalla maalattu puinen, noin 60-ne- liön taidetyötupa. He reissaavat asuntoautollaan sekä kotimaassa että ulkomailla, etenkin Keski-Euroopassa. Puuvasaran ja taltan sekä Helvin käsivoimien muotoilutyön tuloksena pöllistä tulee täällä kertaa merenneito
päivänä Helvin silloinen Taidetyötupa paloi maan tasalle. Viisitoista vuotta sitten heinäkuun 17. – Maalasin molemmat ulkomuistista, siitä, mitä olen nähnyt heistä kuvia, muuten en ole tavannut koko ukkoja! hän naurahtaa. Puuvasaran ja taltan sekä Helvi Mötön käsivoimien muotoilutyön tuloksena pöllistä tulee täällä kertaa merenneito. Haapapöllin Helvi on itse kaatanut omasta metsästä. Emäntä rakensi savusaunan perheelle Helvi Mötön kädentaidot jatkuvat, kun kotitilan tonttia Helvi Mötön enkelipuuveistos suojelee Taidetyötuvan ulkoseinällä. – Ihmisen ilmeet ja ihmisen olemus, ne kiinnostavat minua kovasti. Kolmen tonnin painoinen Nunna-uuni pitää Taidetyötuvan lämpimänä myös talvella. – Palon jälkeen minulla syntyi paljon taidetta piruista ja enkeleistä, hän kertoo. Savusaunan ulko-ovella olevan Helvin puureliefin hyväntuuliset, rakastavasti toisiaan katsovat mies ja nainen johdattavat savusaunojat saunan hoitaviin uumeniin. Hä- nen omaan Taidetyötupaan saa puhelinsoitolla tulla tutustumaan, varsinaista taidenäyttelyä siellä ei ole, mutta jatkuva työnäytös kylläkin! Helvi Mötön tavoittaa 050-410 5989. Palo sai alkunsa pesukoneesta. Helvin taiteilijanelämä ei ole aina kulkenut pelkkään myötätuuleen. Säestäjänä Ryhäsellä Helvin öljyvärityössä on Seppo Hovi. 320x320 kokoisen savusaunan lämmittäminen ottaa aikaa puolitoista tuntia. Luonto ja ihminen maalausten aiheina Oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen levyjen kuunteleminen inspiroi Helviä maalaamaan Ryhäsen. Taidenäyttelyitä Helvillä on esimerkiksi lähialueen kirjastoissa, kuvataideyhdistyksen tiloissa ja taidekahviloissa. Siellä kohoaa savun ja tervan tuoksuinen savusauna, jonka Helvi on viitisentoista vuotta sitten itse, omin käsin kaatamistaan hirsistä rakentanut. – Kinkunsavustamistakin olemme ajatelleet ja Jaakko Kolmosen savustusresepti on leikattu talteen, mutta sitä ei ole vielä toteutettu, Helvi kertoo. kävelee Taidetyötuvan vastakkaiselle puolelle, Halttulanjoen rannalle. Sihahdus kiukaalla! Kesäillan nautinto on alkanut! Taidetyötuvan höyläpenkillä odottaa raakaveistetty Seitsemän veljestä -reliefin runko tarkempaa työstämistä. Useimmiten Helvi saa maalaustensa aiheet luonnosta, ja hyvin usein, lähes aina niissä on myös ihminen. SenioriTERVEYS 49. Tätä nykyä Taidetyötuvassa ei enää pyöri pesukone. Ne haluan siirtää kankaalle, Helvi sanoo
Ryhmäteatterin Liisa Ihmemaassa käsittelee oman minän etsimistä, rohkeutta olla haavoittuva ja uskallusta pyytää apua ja sanoa kun tuntuu, että on jollain lailla kadoksissa tai sisäisesti sykkyrällä. Luvassa on henkeäsalpaava steampunk-seikkailu, jossa mahdottomuudet käyvät toteen, kun niihin tarpeeksi uskoo. Näytelmässä osuvasti leikitelläänkin 1800-luvun höyrytekniikan keksinnöillä ja ajankuvalla. Kurkistimme suurimpien kaupunkiemme kesäteatteritarjontaan. Löydä omasi ja lähde nauttimaan kesäkulttuurielämyksistä. Uudesta lähestymistavasta huolimatta näytelmän keskiössä seikkailevat Carrollin kirjojen tutut hahmot: Hullu Hatuntekijä, Valkoinen Kani, Irvikissa, Kaalimato, Tittelityy ja Tittelitom. Ryhmäteatterin näyttämöversio perustuu löyhästi Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassaja Liisa Peilintakamaassa -teoksiin, mutta sekoittaa mukaansa tempaavaan, koko perheen seikkailuun myös muiden tuttujen tarinoiden aineksia. Liisa Ihmemaassa Suomenlinnan kesäteatterissa Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään henkeäsalpaava koko perheen seikkailu ja aivan uusi tulkinta rakastetusta Liisa Ihmemaassa -sadusta. www.ryhmateatteri.fi 50 SenioriTERVEYS. Kulttuuri Nyt puraisee kesäteatterikärpänen! Suomen kesä on pullollaan innostavia kesäteatteriesityksiä. Keskeiseksi teemaksi nousee huoli ilmastomuutoksen pysäyttämisestä. Ohjaus ja dramatisointi: Juha Kukkonen Rooleissa: Anna-Riikka Rajanen, Aarni Kivinen, Eino Heiskanen, Mikko Penttilä, Juha Pulli, Sirja Sauros, Juha Suihko ja Sanna Warsell Ensi-ilta 18.6. Arkkivihollisena nähdään arvaamattoman oikukas Herttakuningatar, jonka apurina häärii verenpysäyttävä Herttajätkä mörmökki-peto lemmikkinään
Antero on naisen lapsuudenystävä, iloisesti syrjäytynyt luonnonlapsi, kaveri, jonka kanssa nainen on lapsena vannonut verivalan olla toinen toistensa kaasoja. Unohtumattomiin Suomi-hitteihin pohjautuvan Oi mikä ihana ilta -kantaesityksen takana on käsikirjoittajakolmikko Johanna Keinänen, Sami Kojonen ja Kimmo Virtanen. Päähenkilö Peter Pan on kerran kotoaan karannut poika, joka osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Tarinassa esiintyy joskus myös rohkea intiaanityttö Tiikerililja (Tiger Lily), jonka Peter Pan pelasti Kapteeni Koukun kynsistä. Peterin ystäviin kuuluvat myös Kadonneet Pojat (The Lost Boys): Nibs, Tiddler, Tootles, Curly ja kaksoset. Peter Pan Savonlinnassa Tänä kesänä Kasinonsaaren kesäteatterin Savonlinnassa valtaa koko perheen rakastettu näytelmä Peter Pan. Peter on tämän poikajoukon johtajahahmo. Oi mikä ihana ilta -esitys polkaisee häähumun käyntiin. Kertomuksessa esiintyy mielikuvitusmaailma Mikä-Mikä-Maa (Neverland), joka sijaitsee osoitteessa ”toinen tähti oikealla ja suoraan aamuun” ja jossa lapset eivät kasva aikuisiksi, sillä kukaan ei vanhene päivääkään. Musiikkinäytelmän on ohjannut Kimmo Virtanen, koreografiasta vastaa Johanna Keinänen, pukusuunnittelusta Riikkamaria Korhonen ja lavastuksesta Arvo Jokiniemi. Tarinan päällimmäisin aihe on ikuisen nuoruuden ihanuus, lapsuus ja seikkailut, mutta Peter Pan on myös tarina traagisesta rakkaudesta. Myös Helinä-keiju on ihastunut Peteriin ja on mustasukkainen Leenasta. Kasinosaaren näyttämön Peter Panin on J.M Barrien alkuperäiskäsikirjoituksen pohjalta näytelmäksi kirjoittanut Pirjo-Riitta Tähti ja sen on ohjannut Savonlinnan oma poika Samuli Jaskio. Kuopion Uuden Kesäteatterin viides toimintavuosi hyppää Kuopion Rauhalahden kesäteatteriareenalla syvälle sävelten ja tunteiden sekamelskaan: Suomihitteihin pohjautuva tarina on täynnä häähumua, haaveita, harhoja ja haaveiden täyttymistä. Ensi-ilta 29.6. Sopivatko Antero ja Elina enää toistensa ympyröihin. Smee. Peter houkuttelee Leenan ja tämän veljet mukaansa Mikä-Mikä-Maahan, jossa he sitten Kadonneiden Poikien ja Helinä-keijun kanssa kokevat monia seikkailuja. Peterin vihollinen on Kapteeni Koukku (Captain James Hook) sekä tämän lähin alainen Mr. Peter ja Leena ihastuvat toisiinsa, mutta Peter ei kykene luopumaan ikuisesta lapsuudesta siinä missä Leena haluaa kuitenkin kasvaa tuntevaksi aikuiseksi – tämä on tietysti vain yksi tarinan monista tulkintatavoista. www.tahtiteatteri.com/kukt SenioriTERVEYS 51. Lavalla on tiedossa tähtikarismaa ja nuorta energiaa! Ensi-ilta 2.7. Oi mikä ihana ilta… on esitys kaikille niille, jotka uskovat lapsenmielisyyteen ja ystävyyteen. Naista hävettää Antero ja hänen mukanaan tuoma menneisyys. Peterin ystäviä ovat Kultasen perheen (Darling family) lapset Leena (Wendy) ja hänen kaksi nuorempaa veljensä Jukka ( John) ja Mikko (Michael) sekä Helinä-keiju (Tinkerbell). Urahakuisen bisnesnaisen Elinan suureleisiin häihin ilmestyy miespuolinen kaaso, Antero. www.teatterimylly.fi/7 Oi mikä ihana ilta Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Kesällä 2010 toimintansa aloittaneen Kuopion Uuden Kesäteatterin ohjelmisto saa jatkoa uudella kantaesityksellä tänä kesänä
Näytelmän työryhmä sisältää rautaisia ammattilaisia aivan kotimaisen teatterikentän huipulta. Kulttuuri Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan Kesäteatterissa Nyt tulee uusi musikaalikomedia Suomen Turusta. Kahvila-apulaisena työskentelevän Ullan roolissa nähdään Kirsi Ylijoki. www.merioulu.fi/ 52 SenioriTERVEYS. Kaikki alkoi vuoden 1966 Ponnahdus Pinnalle -laulukilpailusta ja kuinkas sitten kävikään... Konstaapeli Reinikaisen roolin tekee Jukka Rasila. Tankki täyteen on lämmin perhekomedia, jonka tunnistettavat hahmot ja tilanteet kuuluvat jo kotimaisen huumorin klassikkojen joukkoon. Pääosissa ovat musiikin ja komedian konkarit Sami Hintsanen ja Petja Lähde, kaksikon isän roolissa nähdään suosikkinäyttelijä Ismo Kallio ja äitinä ihastuttava Inga Sulin. Se on komedia musiikkibisneksestä, veljeydestä sekä kommellusten täyteisestä kiitoradasta iskelmätaivaalle. Asiakkaiden sijaan asemalla vierailee sekalainen seurakunta rakastettavia henkilöitä: konstaapeli Reinikainen puujalkavitseineen, pastori mopoineen sekä kirkkokuorolaiset. www.samppalinnanteatteri.fi Tankki täyteen Meri Oulun kesäteatterissa Suomen suurimmassa kesäteatterissa, Meri Oulun kesäteatterissa on tänä kesänä tarjolla upea näyttelijäkaarti ja kunnon kotimaista komediaa. Ensi-ilta 10.7. Esityksen on ohjannut raumalaislähtöinen Olka Horila. Rooleissa myös Mona Lehtola ja Timo Vuento. Onhan Blues Brothers kuin Chicagon Matti ja Teppo! Ensi-ilta 19.6. Päärooleissa Emmi ja Sulo Viléninä nähdään Ritva Oksanen ja Mikko Kivinen. Mika Räinä on Emmin ja Sulon aikamiespoika Juhana. Se on tarina siitä, mitä inspiraation lähteenä olleen kaksikon elämässä on tapahtunut tai olisi voinut tapahtua Aurajoen rannassa, kylässä nimeltä Turku. Matti ja Teppo – The Turku Brothers -musikaali käsittelee turkulaista ilmiötä Matti ja Teppo, joka ei jätä ketään kylmäksi. Musiikkina kuullaan muun muassa Matin ja Tepon parhaita hittejä, joiden lisäksi tarinaa vievät eteenpäin Blues Brothers- komedian kappaleiden uudet suomennokset. Juhanan epätoivoinen rakkaus ja haaveilu muutosta kaupunkiin pois vanhempien nurkista sekä Ullan mehevä ihanuus kutkuttavat lempeän viihdyttävästi yleisön nauruhermoja. Meri Oulu tuo kesäteatteriinsa Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen kirjoittaman suursuositun komedian Tankki täyteen. Vilénin perhe pyörittää epäonnista huoltoasema-bisnestään uuden pikatien ulottumattomissa
Ilta-Sanomille annetussa haastattelussa sarjan ohjaaja sanoo Pirunpellon tyylilajin olevan yhdistelmä draamaa, komediaa ja jännäriä. Näytelmäversion rooleissa nähdään tv-sarjasta tuttuja näyttelijöitä, kuten Matti Ristinen, Jussi Myllymäki ja Jukka Salmela. Siellä Kvartetti esitettiin 481 kertaa ja sen näki 166 958 katsojaa. Moni muukin on kiinnostunut samasta maa-alueesta, koska kunnan suurin yritys Tyrjän Betoni tarvitsee yhä enemmän raaka-ainetta elementtituotantoonsa. Harwood sai idean näytelmään nähtyään tv:ssä dokumentin, joka kertoi oopperalaulajien vanhainkodiksi muutetusta Verdin talosta Milanossa. Kun pelkkä keinottelu ei riitä, käyttöön otetaan kovemmat aseet. Esityksen on ohjannut Jukka Mäkinen. Näytelmä perustuu Heikki Luoman TV 2:lle kirjoittamaan tv-sarjaan. Pirunpelto kertoo elämästä kuvitteellisessa, etelähämäläisessä Tyrisevän kunnassa. Kvartetin on Jyväskylään ohjannut Panu Raipia. Kiista soravarojen herruudesta käy yhä kovemmaksi. Koko syksyn näytelmää on esitetty täysille katsomoille. Pirunharjun soramontun omistaja Huuko Lammi kuolee pimeissä olosuhteissa, ja espoolainen poliisi Tommi Jussila saa yllättäen kuulla olevansa suunnattomien soravarojen perijä. Pirunpelto on niitä harvoja tv-sarjoja, jotka ovat saaneet yli miljoona katsojaa. Näytelmän kantaesitys oli vuonna 1999 Guilfordissa ja suomalainen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterissa vuonna 2002. www.laajavuorenkesateatteri.fi SenioriTERVEYS 53. Pirunpeltoa esitetään Pyynikin pyörivässä katsomossa kaikkiaan 54 kertaa. Se on Ronald Harwoodin kirjoittama menestysnäytelmä neljästä taiteilijoiden vanhainkodissa asuvasta oopperalaulajasta. Sen ensimmäinen tuotantokausi esitettiin alkuvuodesta 2009, ja viimeinen neljäs kausi alkoi keväällä 2013. www.pyynikinkesateatteri.fi/ Kvartettia Laajavuoren kesäteatterissa Keski-Suomen teatterikesä tarjoaa Laajavuoren kesäteatterin näyttämöllä unohtumattoman komedian Kvartetti. Näytelmässä ovat voimakkaasti läsnä ilo ja haikeus. Rooleissa loistavat ikimuistettavat Esko Roine, Heikki Nousiainen, Liisamaija Laaksonen ja Tuija Vuolle. Ensi-ilta 8.6. Pirunpelto Pyynikin kesäteatterissa Uusi kotimainen näytelmä Pirunpelto tulee tänä kesänä Pyynikin kesäteatteriin Tampereelle. Tampereen Komediateatterissa Kvartetti esitys sai ensi-iltansa 24.8.2013. Ensi-ilta 13.6
Kulttuuri Tämän kesän näytelmässä Tuntihommia urakalla Anna-Leena Brännare esittää emeritusprofessori Pertin Amandavaimoa. 54 SenioriTERVEYS. Perttinä nähdään Pentti Luotohaara
Brännare toteaakin, että eivät näytelmät loppujen lopuksi niin kaukana arjesta ole. Hän on pitkän linjan harrastajanäyttelijä, jolle teatteriharrastus on hyvin rakas. Harrastuksena näyttelemisestä en ole kuitenkaan missään vaiheessa halunnut luopua, ja taidankin näytellä niin kauan kuin lavalle kelpaan. Keväällä hän juonsi Zonta-naisten järjestämän hyväntekeväisyysmuotinäytöksen. Myös opettajakorkeakoulussa näyttelin paljon, luokanopettajana edelleen sivutoimisesti työskentelevä Brännare kertoo. Vihdin teatterin näytelmät ovat yhteiskunnallisia, ajankohtaisia ja kantaa ottavia. Näytteleminen on kulkenut vauhdikkaan, ikinuoren naisen rinnalla kuitenkin jo lapsuudesta lähtien. On toukokuun puoliväli, ja kesän ensi-iltaan on aikaa enää kuukausi. Taisin olla siihen aikaan naisnäyttelijäksi liian pitkä, joten jäin orrelle. – Ne ovat eräänlaisia kuvia siitä, mitä tosielämässä oikeasti tapahtuu. – Kävin minä kerran pyrkimässä Teatterikouluunkin. Näytteleminen avaa mahdollisuuden katsoa maailmaa avarammin. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: VIHDIN TEATTERI JA PAAVO HACKLIN V ihdin Teatterin kesäteatterissa on täysi hööki päällä. Eli vähän niin kuin puoli elämää. Roolia tehdessään joutuu myös aina toisen nahkoi- hin. – Uuden näytelmän myötä pitää myös itse joka kerta uusiutua. Anniksessa kun on virtaa ja sydäntä, joista jakaa. Vähän niin kuin puoli elämää Yksi Vihdin kirkonkylän Kirkkoniementien kesäteatterilavan harjoituksissa ahkeroiva näyttelijä on Anna-Leena Brännare, 71. – Sitä kautta ei ole enää silmälappuhevonen, vaan kuvakulma on sellaiset 180 astetta, Brännare lausahtaa. Mitä enemmän on orrella erilaisia nahkoja, sitä enemmän ymmärtää oikeasti myös elämää ja maailmaa. Siinä joutuu sopivasti harjoittamaan aivojaan ja hallitsemaan liikkeitään. Janhuskan nahoissa Anna-Leena Brännarella on takanaan paljon kokemusta ja SenioriTERVEYS 55. – Teatteri ja näytteleminen ovat olleet lähellä sydäntäni aina. Sitten kun huomaan, että en opi enää, tiedän tulleeni vanhaksi, Brännare naurahtaa. Laput pois silmiltä Anna-Leena Brännare eli Annis on ollut mukana Vihdin teatterissa kymmenen vuoden ajan. hoihin ja näyttelin koulun näytelmissä. Erilaisia roolinahkoja orrella Teatteriharrastus avartaa elämän ymmärrystä Kun näyttelijä solahtaa erilaisiin rooleihin, voi parhaillaan käydä niin, että hän oppii myös ymmärtämään elämästä enemmän. – Näyttelemisessä eteen tulee koko ajan uutta, mikä pitää mielen nuorena. Maaliskuusta saakka treenattu musiikillinen veijaritarina Tuntihommia urakalla kehittyy lupaavasti, ja harrastajanäyttelijät antavat parastaan. Markku Hyvösen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo siitä, miten tänä päivänä ympäri Suomen-maata kiertää kaiken maailman humpuukiremonttiporukoita, jotka vedättävät hyväuskoisia ihmisiä mennen tullen. Jo oppikouluaikoina kuuluin teatteriker- – Kun on pitkä perspektiivi taaksepäin, näkee hirmu paljon selkeämmin. Näin on päässyt käymään vihtiläiselle harrastajanäyttelijä Anna-Leena Brännarelle. Anna-Leena Brännare kuuluu myös Zontajärjestöön
Kun on pitkä perspektiivi taaksepäin, näkee hirmu paljon selkeämmin, toteaa Anna-Leena Brännare.. Muutama vuosi sitten hän yritti jäädä eläkkeelle luokanopettajan virasta, mutta palasi koulutyöhön tuntiopettajaksi. Vapaaehtoistyö vanhusten parissa on opettanut hänelle elämän ehkä suurimman läksyn. – Ikääntyminen ei ole rasite eikä este. rissa tapaa. – Sitten me keskustelemme asioista. Ikä avaa uusia ovia Anna-Leena Brännaren avoin mieli, elämän vimma ja suuri sydän näkyvät myös hänen työssään vanhusten parissa. Kulttuuri rooleja, joissa hän on saanut ilmentää itseään ja omaa räiskyvää olemustaan. Olen myös itse sanavalmis ja iloinen. Ja minulla on aina hauskaa. Olen oikein tyytyväinen ratkaisuuni. Ja tosiasiassa siitähän saakin paljon enemmän juuri itse. Ja on edelleen. – Olin 67 ja puolivuotiaaksi töissä luokanopettajana Espoon Jousenkaaren alakou- 56 SenioriTERVEYS lussa. Hän puhuu aina välillä ranskaa ja kertoilee, kuinka hän rakastui Mona Lisa -tauluun Pariisin Louvressa, Brännare kuvaa. Kun olin ollut eläkkeellä puoli vuotta, totesin, että eihän tästä tule yhtikäs mitään, Brännare sanoo. Olen kokenut, miten upea asia vanhuus on ja miten upeita ihmisiä vanhustyön pa- – Roolia tehdessään joutuu aina toisen nahkoihin. Minulle on sanottukin, että tämä on niin ihanaa, että älä lopeta ikinä. Tulevassa ensi-illassa ja näytelmän kantaesityksessä Brännare on ihan päinvastaisessa roolissa. Kun häneltä kysyy, mikä rooli on ollut kaikkein rakkain, vastausta ei tarvitse odotella. – Janhuskan roolin sanoma on se, miten katkeroittavaa on elämätön elämä ja miten se koituu sekä ihmisen itsensä että kanssaihmisten rasitteeksi. Ensi vuoden alusta tulee täyteen 50 vuotta opettamista. Hän on onnistunut yhdistämään nämä kaksi itselleen mieluisaa asiaa toimimalla Matkahaukka Oy:n matkanjohtajana. Hän kertoo toimivansa teatteriasiamiehenä Vihdin vanhusten tuki ry:n hallituksessa. Hän esittää Tuntihommia urakalla -näytelmässä emeritusprofessorin vaimoa, Amandaa. – Nyt toimin sivutoimisena tuntiopettajana ja teen sijaisuuksia omassa entisessä, tutussa koulussani. Kohtaamiset ovat aitoja ja mieleen painuvia. Hän käy perjantaisin palvelutalo Kaarikeskuksen kirjastossa lukemassa vanhuksille viikon lehdet. Tosielämän ”rooleja” Tosielämässä Anna-Leena Brännarella on myös ollut monta ”roolia”. Nyt hän on siirtynyt siitä pes- tistä sivuun. – Tämä rouva on hieman paremman sorttista väkeä, tai ainakin itse luulee olevansa. Brännare rakastaa esiintymisen lisäksi myös matkustamista. Mitä enemmän orrella on erilaisia nahkoja, sitä enemmän ymmärtää elämää ja maailmaa. Janhuskan rooli on ollut kaikkein rakkain Anna-Leena Brännarelle. – Ohjaaja Hyvönen sanoi minulle, että olen kirjoittanut sinulle roolin, joka on näköisesi. Rooli oli minulle erityisen haastava ja palkitseva siksi, että se oli niin totaalisen erilainen kuin minä itse. Eläinrakkaana ihmisenä hän työskenteli yli kymmenen vuotta Hevosmaailma-lehden päätoimittajana. Amandan rooliin olikin tosi helppo solahtaa. – Vien ryhmiä milloin Karibian risteilyille, milloin Välimerelle tai milloin Viroon teatteriin. Janhuska, tuo vanha, katkera akka, on kylän pahin juoruämmä, joka on koko ajan kyttäämässä toisten ihmisten elämää. – Rouva Janhunen eli Janhuska! Sain siinä esittää vanhaa juoruämmää, jolla oli baskeri päässä ja ylisuuret silmälasit. Koen sen olleen hienoin työni. Päinvastoin se on kaikkea muuta, sillä se avaa paljon uusia ovia. Tykkään toimia ryhmien kanssa ja pitää heistä huolta, toteaa matkanjohtaja, jonka työ on myös tietynlaista yleisölle esiintymistä. Kyseessä oli Vihdin teatterin vuoden 2007 näytelmä Viekää tuhkatkin pesästä, jonka on kirjoittanut Leena Härmä ja jonka Vihdissä ohjasi Marjatta Rinne. Brännare on toiminut myös toimittajana. – Mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa myös itse. Siinä mielessä vapaaehtoistyö onkin aika itsekästä puuhaa, Brännare väläyttää huumorintajuaan
Kiinnostusta oli. sä, palaa kaukaakin Suomesta korttikauppaamme, Toikkanen iloitsee. Nykyään eriteemaiset kortit muodostavat päävalikoiman. SenioriTERVEYS 57. Hän sanoo Harjun Paperin olevan postcrossaajien taivas. Lisäksi hyllyillä on runsaasti lahjapakkausmateriaaleja, kirjetarvikkeita, paperinukkeja, julisteita, pääasiassa paperisia askartelumateriaaleja sekä monenkuvioisia teippejä. Tapasin eläkkeelle jäämässä olevan edellisen omistajan. Omistajan lisäksi kaupassa on yksi työntekijä, joulun alla useampi kiireapulainen. – Ja asiakas saa haluamansa kortin vaikka odotellessaan, korttimestari lupaa. Kokonaisuudessaan tilaa on kuutisenkymmentä neliötä. Aluksi paperikauppa erikoistui toimistotarvikkeisiin ja koulutarvikkeisiin, mutta kortit ovat aina olleet hyvin tärkeä osa valikoimaa. Postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää ja vastaanottaa korteja. Lastentarhanopettaja Anne Toikkanen oli jo vuonna 1998 irtisanoutunut virastaan ja ryhtynyt yksityisyrittäjäksi. Pakkausmateriaalina korttien suojaksi suosimme vanhoja korttikuvastoja, Toikkanen kertoo. Nykyään eriteemaiset kortit muodostavat päävalikoiman. – Pusseja emme koskaan osta uusia, vaan asiakkaiden ostamat kortit sujahtavat jo käytössä olleisiin kirjekuoriin. – Harjun Paperin asiakaskunta on laaja ja laajasti ympäri Suomen. Toikkasen kahdesta aikuisesta tyttärestä vanhempi on myös työskennellyt korttikaupassa, ja hän auttaa äitiään korttien teossa sekä myymälän visuaalisen ilmeen ylläpidossa. – Leppäkerttu on niin symppis otus, hän perustelee valintaansa. Korttien 1950-luvun kukkamekkotunnelmiin johdattelevat paperimekot ovat Toikkasen tyttären taittelemia. Esimerkiksi moni, joka on opiskellut Jyväskyläs- Anne Toikkasen omistukseen Harjun Paperi siirtyi 2006. Kulttuuri – Harjun Paperissa on tuhansia kortteja. Retrot kukkamekot koristavat onnittelukortteja Harjun Paperi on kutsunut asiakkaitaan samalla kyltillä vuodesta 1954 saakka. Kortit aina pääartikkelina Sattuman kauppaa Yliopistonkadulla Jyväskylässä sijaitseva Harjun Paperi on perustettu 1954. Toikkanen kerää itse leppäkerttuaiheisia kortteja. Hän myös suunnittelee ja toteuttaa Harjun Paperin näyteikkunan visuaalisen ilmeen. – Tämän kesän onnittelukorteissa korostuu mekkoteema, Toikkanen kertoilee suunnittelemiaan kortteja viimeistellessään. Toiminta on ollut taukoamatonta vuodesta 1954 saakka, ja korttikauppa on palvellut asiakkaitaan koko ajan samassa paikassa, Yliopistonkatu 6 B:ssä. – Se oli sattuman kauppaa. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA K orttikauppa Harjun Paperin takahuone on tilaihme. Teemoiltaan ilosta suruun; vuodenaikateemoja, ajatelmia ja huumoria unohtamatta, Anne Toikkanen esittelee. Omistajanvaihdokset eivät ole Harjun Paperissa koskaan menneet suvussa. Postcrossaajien taivas Harjun Paperissa suositaan kierrätysmateriaaleja ostoksien pakkaamisessa. Myynnissä on myös runsas valikoima omistaja Anne Toikkasen tekemiä kortteja. Samassa osoitteessa yli 60 vuotta Aluksi Harjun Paperi erikoistui toimistotarvikkeisiin ja koulutarvikkeisiin. – Valmistin kortteja myyntiin lahjatavaraliikkeisiin, ja sitten vuonna 2006 minulle tarjoutui mahdollisuus jatkaa perinteikkään Harjun Paperin toimintaa, hän kertoo. Varaston lisäksi siellä toimii Harjun Paperin omistajan, Anne Toikkasen, 53, korttipaja. Hän kysyi, olisinko kiinnostunut ryhtymään kauppiaaksi. Anne Toikkainen viimeistelee kukkamekkoaiheista onnittelukorttia
muualta, museon johtaja Hilkka Helminen toteaa. Sopiva paikka löytyi täältä Tuusulanjärven tuntumasta, metsäisestä rinteestä, josta avautui avara näkymä pelloille ja kauempana siintävälle järvelle, Helminen kuvaa. Hän ei halunnut rakennuttaa taloon edes vesijohtoja, koska hän koki, että niistä syntyvä melu rikkoisi hiljaisuutta. Suomalaiset eivät edes ymmärrä, miten arvokkaasta kohteesta on kyse. Ainolan museon johtaja Hilkka Helminen tietää siihen syyn. Ainutlaatuinen Ainola Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Ainola valmistui vuonna 1904. Ainola oli siitä lähtien Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä koti, jossa Sibelius sävelsi suuren osan tuotannostaan. Täällä on se hiljaisuus, jossa suuri sävelten maalaaja pystyi kuulemaan elämän äänen. elämästä. Jos avaa hetkiseksi sydämensä, voi aistia, millaisella suurella rakkaudella ja omistautumisella säveltäjämestarin vaimo Aino Sibelius (1871–1969) hoitaa perheen lapsia ja hyötypuutarhaa tai kirjoittaa makuuhuoneensa pienen piirongin päällä kirjettä matkoillaan viipyvälle, rakastetulle miehelleen. Aamuhetki Ainolassa Jean ja Aino Sibeliuksen kodissa, saunassa, puutarhassa ja lopulta pariskunnan hautakiven äärellä muistuttaa siitä, että suomalaisen suurmiehen ja hänen vaimonsa elämä ja kuolema ovat yhä tänäkin päivänä tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa. Hiljaisuus puhuu Ainolan ovesta astuessa sisään mieli humpsahtaa automaattisesti menneeseen maailmaan. Samalla perustettiin Ainola-säätiö hoitamaan Ainolaa ja sen puutarhassa sijaitsevaa Sibeliusten hautaa. Tämä on se ympäristö ja kehto, jossa syntyi vuosikymmenten saatossa maailman historian kenties kuulakkaimpia säveliä. Tai kokea, miten hän istuu työhuoneessa jykevän kirjoituspöytänsä ääressä ja synnyttää yhtä suurista sinfonioistaan. Aino Sibeliuksen suunnittelemassa puutarhassa on edelleen paljon alkuperäiskasveja. Täällä sen voi aistia. Ainola tarjosi Sibeliukselle työrauhan. – Tämä museo on aivan ainutlaatuinen. Kesäretki Tuusulan Rantatielle Tuokiokuvia Ainolasta Kulttuuri M etsäisen pihan keskellä kulkee polku, jota pitkin noustessa mieli virittäytyy korkealle. Suljetaan silmät, avataan sydän Kun sulkee silmänsä hetkiseksi ja avaa mielensä, voi nähdä, miten suuri säveltäjämestari, perheenisä ja aviopuoliso Jean Sibelius (1865–1957) seisoo talon rappusten edessä valkoinen puku yllään, kävelykeppi kädessään ja italialaistyyppinen leveälierinen hattu päässään. Mikä teki säveltäjämestarille juuri Ainolasta niin erityisen paikan, jossa hänen luovuutensa pääsi kukoistamaan. AVOINNA: Ainola on avoinna 2.5.-28.9 2014 tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Sibelius eli väkevän elämän ja kuoli Ainolassa vuonna 1957. – Ainola pää- ja ulkorakennuksineen, tontteineen ja puutarhoineen on kansainvälisestikin hyvin harvinainen. Päällimmäisenä nousee tunne siitä, että tämä on todellakin ollut koti, jota on vaalittu ja rakastettu suurella sydämellä. Mäen päällä seisoo ylväs, yli 100-vuotias valkoinen hirsitalo, joka elää ja hengittää suuria muistoja. – Sibelius tarvitsi sävellystyötään varten rauhaa ja etäisyyttä pääkaupungin 58 SenioriTERVEYS Ainolan kuuluisa puutarha on yhä elinvoimainen. Ainolassa käy vuosittain 25–30 000 kävijää, joista jopa reilu neljännes on ulkomaalaisia. Tuuli soittaa säveltään korkeiden koivujen latvoissa ja jykevä mänty muistuttaa siitä, että vaikka elämä on luonteeltaan väliaikaista, sen suuret lahjat säilyvät ikuisesti. Jean Sibelius ja Ainola kuuluvat edelleen yhteen, mutta miksi Ainola. Vuonna 1974 museona yleisölle avattu Sibeliusten koti on säilytetty autenttisesti siinä asussaan, jossa se oli 1950-luvun alussa isäntäväen eläessä. Sibeliusten tyttäret myivät kiinteistön valtiolle vuonna 1972. Taiteilijakotia, jossa koko asuinrakennus on säilytetty kaikkine huoneineen ja alkuperäisine sisustuksineen, ei löydy Tämän ikkunan alla Sibelius työskenteli alkuaikoina Ainolassa. Aino Sibelius asui vielä miehensä kuoleman jälkeen Ainolassa 12 vuotta, kunnes kuoli vuonna 1969. Suljettu maanantaisin ja juhannusaattona 20.6.2014 Varaukset ja yhteydenotot: info@ainola.fi 09-287 322 Ainolankatu, 04400 Järvenpää www.ainola.fi. Myöhemmin talon yläkerta rakennettiin asumiskäyttöön ja sinne tehtiin myös Sibeliuksen uusi työhuone. Museona toimiva Ainola tuntuu ensi askeleesta lähtien olevan edelleen kovin elävä. – Talon luoma hiljaisuus oli Sibeliukselle hyvin tärkeää
– Aholan kulttuurihistoriallinen merkitys on valtava, koska tämä on todellakin paikka, josta kaikki alkoi. Nyt sen tehtävänä on muistuttaa jälleen suomalaisen kulta-ajan taiteen tärkeydestä. Täällä saattoi olla parhaimmillaan jopa 20 henkeä ruokittavana. Erkko. vieraita. Kesä on puhkeamaisillaan. Toisin kuin naapurissa sijaitsevat Ainola ja Halosenniemi, Ahola ei ole ateljeekotimuseo. Taustalla on pariskunnan aviokriisi ja siihen liittyvä kolmiodraama. Kuuluisa taiteilijayhteisö on syntynyt Käynnistyy suomalaisen kulttuurihistorian ainutlaatuinen ajanjakso. Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt ovat ensimmäiset taiteilijat, jotka asettuvat asumaan Tuusulanjärven rannalle. Täällä Aholassa on mahdollisuus tutustua syvemmin ja taidelähtöisesti tuon ajan koko taiteilijayhteisöön. Tulijoita ja menijöitä” , Vennyn tiedetään todenneen. Se on nähnyt myös monenlaista elämää, mutta nyt sen tehtävänä on muistuttaa jälleen suomalaisen kulta-ajan taiteen tärkeydestä. Tilly seuraa myöhemmin perässä. Ajatuksia Aholassa T ämä on se paikka, josta kaikki sai alkunsa. Pian heidän esimerkkiään seuraavat Haloset, Järnefeltit, Sibeliukset ja J.H. Aho vastaa myöntävästi sillä ehdolla, että talosta tehtäisiin heille sopiva koti. Satakunta vuotta sitten se oli kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861– 1921) ja hänen puolisonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) taiteilijakoti 14 vuoden ajan. Tuulahduksia kulta-ajan taiteesta Ahola toimii tänä päivänä kulttuurikohteena ja museona. Venny on päättäväinen, vahva ja rohkea nainen. Koti kuin kestikievari Järvenpään museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander ottaa vastaan Aholan eteisessä. Venny ehdottaa muuttamista vuokrahuvilaan Samaan aikaan Juhani Aho viimeistelee Pariisissa romaaniaan Yksin. Rakennus on kokenut taiteilijapariskunnan sieltä vuonna 1911 pois muuton jälkeen useita eri rakennus- ja kunnostusvaiheita. Tuusulanjärven kuuluisa taiteilijayhteisö on syntynyt. – Ainolassa tai Halosenniemessä voi käydä aistimassa tuon ajan alkuperäistä henkeä ja interiöörejä. Kirjailija ottaa etäisyyttä perhedraamaan. Kulttuuriväen ja poliitikkojen lisäksi tänne saattoi piipahtaa jopa ihan tavallisia kansalaisia, Nikander kuvaa. Marraskuussa 1897 pariskunta muuttaa pienen 2-vuotiaan Heikki-poikansa kanssa uuteen kotiin, joka saa nimekseen Ahola. Aholassa aistii edelleen sen, miten tärkeä paikka se oli taiteilijayhteisölle ja myös muualla asuville kulttuurin ja politiikan vaikuttajille. On ilmennyt, että Jussi on rakastunut Vennyn pikkusiskoon Mathilda ”Tilly” Soldaniin. Eletään loppukevättä 1897. Hän kirjoittaa miehelleen Aholan rakennus on nähnyt myös monenlaista elämää. Vaalea jykevä talo seisoo omalla paikallaan Tuusulanjärven rannalla. – Vierailukulttuuri oli tuolloin erilaista. Aholaan saatettiin jäädä useammaksi päiväksi. – Juhani Aho oli maamme ensimmäinen ammattikirjailija, ja hänellä oli kansalliskirjailijan asema. kirjeen Pariisiin ja ehdottaa muuttamista vuokrahuvilaan. Tänne tuli paljon Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt ovat ensimmäiset taiteilijat, jotka asettuvat asumaan Tuusulanjärven rannalle, Aholaan. AVOINNA: touko-syyskuussa ti-su klo 11-18 Tiedustelut: ahola@jarvenpaa.fi 040-315 2213 Sibeliuksenväylä 57, 04400 Järvenpää www.jarvenpaa.fi SenioriTERVEYS 59. ”Kotimme on kuin kestikievari, aina vieraita. Nuori rouva saapuu kauniina toukokuisena iltana katsastamaan Järvenpään kartanolle kuuluvaa Vårbackan palstatilan tuolloin vielä matalaa huvilaa. ”Onko maailmassa mitään kauniimpaa kuin riippakoivujen hienot, harsomaiset varvut, vastapuhjenneine lehtineen, joita heikko tuulenhenki huojuttelee”, Venny kuvaa tuntojaan. Nyt talossa on kaksi kerrosta ja eletyn elämän henki. Venny Soldan-Brofeldt matkustaa Hausjärveltä Järvenpäähän katsomaan villaa, josta hänen tuttavansa, tuolloin kunnanlääkärinä toiminut kulttuurivaikuttaja Karl Gustav ”Gösta” Enckell on hänelle vinkannut. Aholaa on pyritty uudistamaan siten, että kerromme tänä päivänä museossa taiteilijapariskunnan arkielämän lisäksi myös heidän taiteestaan ja elämäntyöstään, Nikander toteaa
sinkertaisuuden vaatimus. ti-su klo 11-18 1.9.-10.10. AVOINNA: 2.5.-31.8. Kivi haettiin Lapinlahden sairaalasta Syvärannan mökkiin maaliskuussa 1872. Kiven kuoleman jälkeen, vuonna 1903 Albert myi mökkinsä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle, jonka omistuksessa se on edelleen. Tuusulan museo hoitaa Aleksis Kiven kuolinmökin avoinna pitoa. Kesäretki Tuusulan Rantatielle Kurkistus Aleksis Kiven kuolinmökkiin Kulttuuri K ansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834–1872) kuolinmökki puhuttelee vaatimattomuudellaan. Ikkunoiden avulla Halonen halusi varmistaa, että pohjoisen valo pääsee mahdollisimman tasaisesti pitkin päivää sisään hänen työskentelytilaansa. Alue on tänä päivänä luonnonsuojelukohde. On helppo yhtyä ateljeekotimuseon 60 SenioriTERVEYS. Halonen rakasti luontoa ja arvosti yksinkertaista elämää. Tiedustelut ja varaukset: 09-8718 3461, 09-8718 3465, 09.8718 3469 kulttuuri-info@tuusula.fi Rantatie, Tuusula www.tuusula.fi Aleksis Kiven kuolinmökki on merkittävä kansallinen muistomerkki. Ei siis liene ihme, että hänestä tuli Suomen yksi kuuluisimmista realistisen elämän ja luonnon kuvaajista. Kivi vietti elämänsä viimeiset kymmenen kuukautta veljensä, räätäli Albert Stenvallin perheen hoivissa tässä harmaassa torpassa. Se muistuttaa siitä, että vaikka elämän ehtoopuolella myös suuret mestarit hiljenevät, henki elää ikuisesti. Tuusulassa Halosenniemen pihalla mielen valtaa ihmetys. Tuntuu käsittämättömältä, miten lähes kirkon kokoinen ja korkuinen ”erämaa-ateljee” on saatu pystytettyä parissa vuodessa lähestulkoon talkoovoimin aikakautena, jolloin kaikki tehtiin käsityönä. Hetki Halosenniemessä P ikkuhiljaa jyrkkenevän tien päässä seisoo jykevä hirsitalo, jonka kivijalka on muurattu yli 100 vuotta sitten. Tai vuoresta, kuten Haloset sitä itse kutsuivat. Pekka Halonen suunnitteli itse koko talonsa ja otti huomioon kaiken mahdollisen. Lapinlahdella syntyneen ja kasvaneen Halosen talonpoikaisjuuret näkyvät ja tuntuvat kaikkialla. Se on valtaisan suuri rakennus, jonka perustan kivet louhittiin aikanaan viereisestä kalliosta. Kansalliskirjailijamme Kivi vietti elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä perheen hoivissa kuvan mökissä. Taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933) kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi pysäyttää. Pohjoisen valo koko päivän työhuoneeseen Talonpoikaisjuuret näkyvät ja tuntuvat kaikkialla Kesä kutsuu juuri sinua suomalaisen kulttuurihistorian kehtoon. Kun astuu sisään vuonna 1902 valmistuneeseen taiteilijakotiin, aistii ensimmäisenä väkevän elämisen tunteen. Lähde mukaan Jean Sibeliuksen, Pekka Halosen, Juhani Ahon, Venny Soldan-Brofeldtin ja Aleksis Kiven viitoittamalle rantatielle. Tuusulan Rantatien taiteilijakodit ovat auki myös tänä kesänä. Aleksis Kiven kuolinmökki kuuluu Tuusulan Rantatien matkailukohteisiin. Halosenniemen ateljeen kuuluisa ikkunaseinä avautuu pohjoiseen. Kuolinmökki muistuttaa olemassaolollaan, miltä Tuusulan Rantatie näytti ennen kuuluisan huvila-asutuksen ja taiteilijayhteisön syntyä. la-su klo 12-17 Muina aikoina sopimuksen mukaan. Vielä tänäkin päivänä Halosenniemen pihalla huokuu voimakkaana Halosen maailmankuva, johon kuului eettisen yk- Halosenniemen museon tutkija Johanna Rinta-aho on luvannut avata Halosenniemen ovet ja valottaa Pekka Halosen sielunmaisemaa
Sen keskellä, ikkunarivistön edessä, voi aloittaa aikamatkan. Nykyisessä muodossa Halosenniemi avattiin yleisölle vuonna 1990. Se paljastaa, miten Halosenniemessä elettiin ja luotiin luontoa ja henkeä kunnioittaen. Pitkän linjan tutkija Rinta-aholla on runsaasti tietoa ja tarinoita Halosenniemestä. Kuuluisa Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö oli muodostunut vuosisatojen vaiheessa, ja Halosenniemellä oli siinä merkittävä rooli. Tämän päivän suomalaiset eivät välttämättä edes ymmärrä, miten tärkeästä yhteisöstä oli kyse. Rakennuksen arkkitehtuurissa yhdistyvät tyylikkäästi perinteinen suomalainen rakentaminen ja eurooppalaisen kansallisromantiikan vaikutteet.” Halosenniemessä on keittiön lisäksi seitsemän huonetta. Kun seisoo tukevasti Halosenniemen ateljeen puulattialla, voi ymmärtää, missä ovat suomalaisen taiteen juuret. Talonmiesperheet asuivat Halosenniemessä vielä 1980-luvulla. Halosten lapset säilyttivät itsellään oikeuden käyttää joitain tiloja omana elinaikanaan. esittelyyn, jossa sanotaan: ”Linnamainen pelkistetty taiteilijakoti syntyi hitaasti, ajatuksella ja rakkaudella, ja se on sisätilojaan myöten upea Pekka Halosen kokonaistaideteos. Täällä vietiin voimakkaasti eteenpäin myös nuorsuomalaista aatetta, Rintaaho kuvaa. 1.5.-31.8. Keskeisin niistä on kahden kerroksen korkuinen ateljee, joka on myös Halosenniemen sydän. Halosenniemi museona Pekka Halonen suunnitteli itse koko talonsa ja otti huomioon kaiken mahdollisen. – Täällä vierailivat säännöllisesti muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Bro- Pekka ja Maija Halonen kuolivat molemmat Halosenniemessä. Täällä vietettiin saunailtoja, ja ateljee toimi myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisön olohuoneena. – Halosenniemessä tehtiin suomalaisen kulttuuripolitiikan historiaa. Alkuvuosikymmeninä Halosenniemen rakennus toimi osittain Tuusulan kotiseutumuseona ja osittain talonmiesperheiden kotina. Ikkunoiden avulla Halonen halusi varmistaa, että pohjoisen valo pääsee mahdollisimman tasaisesti pitkin päivää sisään hänen työskentelytilaansa. Vuosikymmen loppupuolella tehtiin päätös rakennuksen palauttamisesta kokonaisuudessaan alkuperäisen kaltaiseksi Pekka ja Maija Halosen kodiksi. Tuusulan kunta osti Halosenniemen Halosten perikunnalta vuonna 1949. Kunnostuksessa oli periaatteena palauttaa ateljeerakennus Pekka Halosen aikaiseen tilanteeseen purkamalla myöhemmin tehdyt lisäykset ja muutokset. 1970-luvun puolessa välissä kotiseutumuseokäytössä olleet tilat palautettiin Pekka Halosen taiteilijakotimuseoksi. H. Entisöintityöt käynnistyivät 1980-luvun loppupuolella. Sisustuksessa huomioitiin myös alkuperäisyys, sillä Halosenniemen vanhoja huonekaluja hankittiin takaisin ja jonkin verran teetettiin vanhojen mallien mukaan. ti-su klo 11-18 Tiedustelut ja lipunmyynti: 09-8718 3466 halosenniemi@tuusula.fi Halosenniementie 4-6, 04310 Tuusula www.halosenniemi.fi SenioriTERVEYS 61. Musiikki, kirjallisuus ja keskustelut taiteesta, elämästä ja päivänpolitiikasta kuuluivat oleellisesti Halosenniemen elämään. Pala suomalaisuuden historiaa Pekka Halonen oli yksi suomalaisen taiteen kulta-ajan keskeisin vaikuttaja. Halosen perhe ei ollut ainoa taiteilijaperhe, joka oli hakeutunut maaseudulle ja muuttanut Tuusulaan. Erkko, Juhani Siljo ja Matti Kivekäs. feldt, Eero Järnefelt, Eino Leino, Jean Sibelius, J. Nämä molemmat näkyvät myös Halosen taiteessa. AVOINNA: Halosenniemi on auki ympäri vuoden tiistaista sunnuntaihin. Pekka Halosen taiteilijakoti on todellakin ”tupatölli omalla turpeella”, kuten taiteilijamestari sitä itse kuvasi. Halosenniemen pihalla huokuu voimakkaana Pekka Halosen maailmankuva, johon kuului eettisen yksinkertaisuuden vaatimus. Siellä on vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä tapahtumia luennoista konsertteihin. Kansallisromantiikan aikaan ennen maamme itsenäistymistä elettiin maasta ja aatteesta
Eläkeliiton TunneMieli -hankkeen tavoitteena on kehittää ja tukea 50+-ikäisten mielen hyvinvointia edistävää toimintaa. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI 62 SenioriTERVEYS Vuonna 2012 käynnistetyn Eläkeliiton TunneMieli -hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen Mielenterveysseura ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto ry sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. – Ikääntymiseen liittyy paljon muutosvaiheita ja luopumisia, jotka voivat aiheuttaa mielen ongelmia. – Mielen hyvinvointiin liittyy paitsi mielenterveydestä huolehtiminen ja omien voimavarojen vahvistaminen myös mielen pahoinvoinnin ennaltaehkäisy, toteaa TunneMielesi -hankkeen projektipäällikkö Tarja Levo. M ielen hyvinvointi koostuu monesta elämän osa-alueesta. Eläkeliiton TunneMieli -hanke on vapaaehtoisvoimin toteutettava projekti, joka edistää 50+-ikäisten mielen hyvinvointia. – Toimintamme koostuu vapaaehtoisille järjestetyistä koulutuksista sekä mielen hyvinvointia tukevan vapaaehtoistyön kehittämisestä ja tukemisesta, Levo tiivistää. – Näihin tilanteisiin haluamme tarjota ikäihmisille tukea vapaaehtoistyön muodossa. Käytännössä vapaaehtoisten työ tapahtuu kasvotusten ikäihmisten kanssa. Joskus tarvitsee myös ulkopuoliset korvat, jotka kuuntelevat omia huolia. Joskus kohtaaminen voi tapahtua myös puhelimitse. Vapaaehtoistyö Uusi juttusarja vapaaehtoistyöstä alkaa! Itseä on hyvä oppia kuuntelemaan tarkalla korvalla. Keskiössä ovat toimintakyvyltään heikentyneet ja elämän kriisivaiheita elävät ikääntyvät ihmiset. – Tavoitteena on tukea myös vapaaehtoisten omaa hyvinvointia ja jaksamista auttamistyössä. Ihminen ihmiselle Vapaaehtoistyötä ikäihmisten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi Tunne mielesi Ikä tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa mielialaan. Tällaisia ovat muun muassa läheisen kuolema, sairaus, eläkkeelle jäänti, yksinäisyys, masennus, erilaiset onnettomuudet tai isot elämänmuutokset, Levo sanoo. Pääpaino on läsnäololla, mukavalla yhdessä tekemisel-. Vapaaehtoiset vierailevat laitoksissa, palvelutaloissa ja myös yksityiskodeissa. Se pitää sisällään ihmisen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, kulttuuriin, yhteiskunnan tukijärjestelmiin ja yksilön omiin voimavaroihin kuuluvia tekijöitä. Olemme saaneet toiminnasta tähän mennessä jo oikein hyviä kokemuksia
Häpeän ja stigman hälventämistä Levon mukaan suuri ongelma tällä hetkellä on, että ikääntyvien on erittäin vaikea saada itselleen julkisen terveydenhuollon mielenterveyspuolen palveluja. – Mielen pahoinvointiin liittyy suomalaisten ikäihmisten keskuudessa myös yksinäisyys. Ikääntyneet eivät aina tunnista kokemiaan oireita masennuksesta johtuvaksi. Ikääntyneillä vakavaa depressiota esiintyy noin 2–5 prosentilla. Juuri näiden asenteiden ja pelkojen hälventämisessä TunneMieli -hankeen kouluttamat vapaaehtoiset haluavat työskennellä. Jatkokursseilla tuetaan vapaaehtoisen omaa jaksamista sekä mielen hyvinvointia edistävää auttamistyötä muun muassa työnohjauksellisin keinoin. Levo muistuttaa, että kriisikohdassa jokainen meistä tarvitsee kanssakulkijaa. Masennukseen sairastumiselle ei ole olemassa yhtä selkeää syytä, vaan se on monen eri tekijän summa. Se voi johtaa vakavaan masennukseen ja muihin ongelmiin, kuten lääkkeiden ja/tai alkoholin väärinkäyttöön tai univaikeuksiin. Sitten viedään mahdollisesti tilannetta eteenpäin mielenterveystyön ammattilaisten luokse, Levo kuvaa. Suurin osa mukana olevista on 65–70-vuotiaita. Tämän lisäksi TunneMielihanke järjestää yhdessä muiden Eläkeliiton toimintojen ja hankkeiden kanssa vapaaehtoisten hyvinvointia ja jaksamista tukevia tapahtumia eri puolella Suomea. Moni myös häpeää mielen ongelmia. Olemme saaneet toiminnasta tähän mennessä jo oikein hyviä kokemuksia, toteaa TunneMieli –hankkeen projektipäällikkö Tarja Levo. TunneMieli -koulutuksista löydät lisätietoa osoitteesta www.tunnemieli.fi/ koulutukset/ – Tavoitteena on tukea myös vapaaehtoisten omaa hyvinvointia ja jaksamista auttamistyössä. Kohtaamisissa huomioidaan, jos toisella on paha olo ja otetaan asia puheeksi. Jokainen vanhus kokee yksinäisyytensä hyvin yksilöllisesti. (Lähde: Eläkeliiton TunneMieli -hanke) SenioriTERVEYS 63. Miehet tervetulleita Auttavassa vapaaehtoistoiminnassa valtaosa on naisia, mutta järjestöllisessä vapaaehtoistoiminnassa on mukana myös miehiä. Tunnista masennus ajoissa Masennus eli depressio on yleisin ikääntyneiden mielenterveyshäiriö. – Vapaaehtoisia rohkaistaan koulutuksissa puhumaan asioista avoimesti jo ennen kuin tulee varsinaisia ongelmia. Arviolta noin puolella laitoksissa olevista ikääntyneistä on jonkinlaisia depression oireita. Masennuksen tuomaa tyhjyyden tunnetta on vaikea ilmaista sanoin. Ehkä miehen on helpompi puhua toiselle miehelle. – Meillä Eläkeliitossa on paljon vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen auttamistoimintaan. Jäseneksi pääsee jokainen, joka on eläkkeellä. Pitkittyessään lievä masennus laskee ikääntyvän toimintakykyä ja vaikuttaa siten arjessa selviämiseen. Ja jos ongelmia on jo syntynyt, kohtaamme ne yksilöllisesti siten, että ikäihmisen on helpompi saada apua. Moni tarvitsee joka tapauksessa tukea. Peruskursseilla pyritään antamaan riittävä tieto mielen hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä sekä vahvistamaan vapaaehtoisen valmiuksia mielen ongelmiin liittyvien asioiden kohtaamiseen. – Parikymppiseltä ikäihminen voi saada elämäänsä iloa ja raikkautta, mutta usein vanhempi ihminen haluaa mieluummin keskustella samaan ikäpolveen kuuluvien ikätovereidensa kanssa, Tarja Levo toteaa. Masennusta esiintyy lisäksi muun muassa ahdistuneisuuden, persoonallisuushäiriöiden, skitsofrenian ja alkoholin ongelmakäytön yhteydessä. Olemme kuulleet, että monet apua tarvitsevat miehet toivoisivat vapaaehtoisen olevan samaa suku- puolta. Elämän kriisien ja muutosten kohtaamiseen liittyy lähes aina mielialan laskua. lä ja sillä, että vanhus saa luottamuksen ilmapiirissä avautua tuntemuksistaan. Ihminen selviytyy kuitenkin tavallisesti vaikeimman surureaktion yli muutamassa kuukaudessa, jolloin myös surun aiheuttama masennus alkaa helpottaa. Ikääntyneiden kohdalla masennus voi olla myös muistisairauden puhkeamista ennustava ensioire. Eläkeliiton vapaaehtoiset ovat Eläkeliiton jäseniä. Lieviä masennusoireita, jotka eivät täytä masennuksen lääketieteellisiä kriteereitä, on noin 15–30 prosentilla. Osalla masennus puhkeaa ensimmäisen kerran vasta vanhuusiässä. – Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että ikääntyvät ihmiset eivät aina myöskään osaa sanoittaa omaa mielen pahoinvointia ja lähteä hakemaan apua. Sairauden oireet kuvataan usein väsymyksen, kipujen tai elämän ilon katoamisen kautta. Osa on kärsinyt masennusoireista jo työikäisenä. Jos mieliala pysyy pitkään alavireisenä, on siihen hyvä kiinnittää ajoissa huomiota ja hakea apua. – Mielen pahoinvointiin liittyy suomalaisten ikäihmisten keskuudessa myös yksinäisyys. – Toiset selviävät siitä paremmin, toiset huonommin. – Korostamme sitä, että vapaaehtoinen ei missään nimessä saa olla kotipsykologi, sillä silloin mennään ojasta allikkoon. – Naisten osuus selittynee sillä, että sosiaaliala on muutenkin enemmän naisten toimintakenttä, Levo kuvaa. Taustalla on vielä paljon häpeää ja pelkoa tulla leimatuksi. Haastavissa elämäntilanteissa vapaaehtoinen voikin olla merkittävä avun ja tuen tuoja. Kursseille voi hakea kaikki 50+ -ikäiset ikääntyneiden parissa toimivat vapaaehtoiset. – Palvelut ovat maassamme tällä hetkellä muutenkin kiven alla, joten ikäihmiset jäävät tässä asiassa usein syrjään. – Vapaaehtoisen tärkein tehtävä on olla ihminen ihmiselle. Masentuneet ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Koulutusta vapaaehtoisille TunneMieli -hanke järjestää halukkaille vapaaehtoisille aluekoulutuksia, TunneMieli vapaaehtoistoiminnan perusja jatkokursseja sekä vapaaehtoisvastaaville suunnattuja koulutuksista. Myös tulevaisuus vanhenemiseen liittyvien muutosten ja heikentyvän toimintakyvyn vuoksi voi näyttää valottomalta. Masentunut miettii paljon menneisyyttä, ja hänen on vaikeaa kääntää huomio pois näkemistään ja kokemistaan kielteisistä asioista. Läheisen kuolema, suuret menetykset tai muutokset elämässä masentavat. Kaikki masennus ei ole depressiota. – Meille ovat tervetulleita myös miehet. Kiinnostaako sinua vapaaehtoistyö
Ruoanlaitto kuljettaa mukanaan perinteitä, jotka kulkeutuvat sukupolvelta toiselle. – Me kaipaamme johonkin hyvin kauas, johonkin aikaan ja paikkaan, jota ei oikeastaan pysty edes määrittelemään. – Sukupolvelta toiselle siirretyt ruokareseptit ja ruokailuperinteet toimivat oppaina mennen ajan mummolaan, johon meillä kaikilla on tietynlainen kaipuu, Verna tiivistää. – Olen valinnut kirjan reseptit puhtaasti subjektiivisesti. Hän kertoo saaneensa kirjasta paljon ihastuttavaa palautetta, joka puolestaan viestii siitä, miten lukijat ovat löytäneet kirjan kautta kosketuksen omaan mummolaansa. Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle (Gummerus, 2014) on lämminhenkinen teos, joka on elämänmakuinen sekoitus keittokirjaa, perhe- ja sukutarinoita ja filosofiaa. Kirjailija ja lapsiperheen äiti Verna Kaunisto-Feodorow on pistänyt merkille tämän katalasti katoavan kulttuuriperinteen. Sitä paitsi ne mummon etikkakurkut, jotka ovat kadonneet johonkin, olivat tosi hyviä, Verna naurahtaa. Mukana ovat minulle rakkaimmat reseptit, joihin liittyy paljon ihania lapsuusmuistoja.. Tänä päivänä yhä useammassa kodissa, perheessä ja suvussa tuo arvokas ketju on alkanut purkaantua. – Mummola on todellakin pop! Ja nyt pinnalla olevat hitaat arvota ovat parhaimmillaan juuri mummolassa. 64 SenioriTERVEYS Mummola on pop Kaunisto-Feodorowin kirja kertoo siitä, miten äidit ovat kautta aikojen välittäneet parhaat reseptinsä perimätietona tyttärilleen. Tai hetkiä, jolloin mummo ottaa uunista pullapitkon, jonka hän on rakkaudella leiponut. Ketjun säilyttäminen myös tämän päivän perheissä on arvokasta. Lomapäiviä mummolassa, jonka keittiössä leijuu vastapaistettujen lihapullien ja perunamuusin turvallinen tuoksu. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: LASSE LECKLIN RESEPTIEN LÄHDE: VERNA KAUNISTO-FEODOROW: RESEPTIEN AARTEET SUKUPOLVELTA TOISELLE (GUMMERUS, 2014) K ukapa niitä hetkiä ei muistaisi ja kaipaisi. Ja hätääntynyt siitä sen verran, että kirjoitti asian tiimoilta kirjan. Kulttuuri Ruoka välittää rakkautta sukupolvelta toiselle – Ruokaperinteet säilyttävät perheen sisäistä kulttuuria Ruoka on rakkauden tekoja. Suvut eivät enää kokoonnu vanhaan malliin yhteisille ruokajuhlille, ja jopa perhepiirissä yhteiset ateriat ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. Omalta äidiltämme tai isoäidiltämme oppimamme ruokaperinteet ovat silta sinne. Esimerkiksi mummon etikkakurkkuja laittelemalla sinne pääsee muutamassa minuutissa. Ne edesauttavat myös oman arvokkuuden säilymistä sekä suvun ja perheen tiedostamisen ylläpitämistä, Verna toteaa. Lämpimimmät perhemuistomme liittyvät hetkiin, jotka olemme saaneet jakaa läheistemme kanssa ruoan ja ruoanlaiton parissa. Ruoka sitoo ihmisiä yhteen ja kutoo ketjua sukupolvien välille. Me olemme osa perheemme ja sukumme ruokakulttuuria. Se on myös tarina viiden sukupolven ajalta elämään jääneistä ohjeista, jotka sopivat arkeen ja juhlaan. Ajatus siitä tuo nykyihmisen elämään turvaa ja voimaa. – Ruokaperinteet säilyttävät perheen sisäistä kulttuuria
Verna Kaunisto-Feodorow itse valmistamansa metsämansikkaliköörin viettelyksissä. SenioriTERVEYS 65. Kesä kutsuu aitojen asioiden ääreen
Vernan isän, koko kansan tunteman laulajan Pasi Kauniston laivurinpihvit meinasivat jäädä kokonaan kirjan ulkopuolelle. Isäni tekee muutenkin erittäin hyvää ruokaa, vaikka lapsuudessa niitä muistoja on vähemmän, koska hän oli työnsä puolesta paljon poissa kotoa. Yhdessä tekemisen ilo Ellin lihapullat 1 1/2 dl murskattuja korppuja (kyllä, ne ovat parempia kuin valmiskorppujauhot) 1 1/2 dl kermaa 2 dl vettä tai kaljaa 1–2 munaa 700 g naudan jauhelihaa 1/2 isoa sipulia suolaa ripaus jauhettua valkopippuria Kuullottamiseen: 2 rkl voita Kastike: nokare voita 1 rkl vehnäjauhoja 1 dl kermaa lihalientä 66 SenioriTERVEYS Sekoita murskatut korput veden tai kaljan ja kerman kanssa ja anna turvota hetkisen ajan. Aune-mummon legendaarinen pannukakku on myös oikeutetusti päässyt kirjaan. Yksi poikkeus kirjan reseptien valinnassa on kuitenkin ollut. Kuori ja silppua sipuli. – Isoäitini ja isoisoäitini ovat olleet molemmat taitavia ruoanlaittajia. Koska hänellä oli kotona kolme pientä lasta, hän ei voinut toteuttaa tuolloin itseään kuvataiteilijana. Muodosta taikinasta kahden veteen kastetun lusikan avulla pyöryköitä, jotka sitten paistetaan pannulla pienissä erissä. Niinpä me emme päässeet joka päivä kauppaan, joten äiti oppi soveltamaan ruoanlaittoa, jos joku raaka-aine sattui olemaan lopussa. Lisää vehnäjauhot ja ruskista polttamatta. Kyllä se on peräisin ihan sieltä lapsuudenkodista. Ja on edelleen. Ystävättäreni kysyi minulta, osaanko rikkoa kananmunan yhdellä kädellä. Vernan lapsuudenkodissa hänen äitinsä Irmeli Kaunisto teki ruokaa rakkaudella ja luovasti. Lisää paistinpannuun nokare voita ja anna sulaa. Lisää munat ja jauheliha korppujauhoseokseen. – Olen valinnut kirjan reseptit puhtaasti subjektiivisesti. – Kirjassa on esimerkiksi Elli-mamman lihapullat sen vuoksi, että hänen luonaan lihapullahetket ovat jääneet mieleeni parhaiten. – Tällä tavalla yhdessä olemisen ja tekemisen ilon kautta syntyy jotakin mukavaa ja lupaavaa, joka siirtyy tunnemuistissa myös lapsen elämään.. Pääasia on se, millä tunteella ruoka on laitettu ja nautittu. Päätin kokeilla ja huomasinkin, että myös tyttäreni innostui kokeilemaan. Mukana ovat minulle rakkaimmat reseptit, joihin liittyy paljon ihania lapsuusmuistoja. Lisää lihalientä sen verran, että kastikkeesta tulee sakeaa. Kun kaikki pullat on paistettu, lisää kattilan pohjalle noin 2 dl vettä ja anna ruoan kypsyä kannen alla kymmenisen minuuttia. Rakkaimmat reseptit Vernan kirja sisältää kattavan määrän reseptejä, joille yhteistä on, että niistä jokainen on ollut hänelle itselle tärkeä. Lisää kerma ja kaada kastike lihapullien päälle. He ovat tehneet paljon ruokaa ja ovat paitsi rakastaneet ruoanlaittoa, myös rakastaneet meitä ruoanlaiton kautta. Se oli ajattelematonta minulta, kun olin ollut niin mummojen pauloissa. Siirrä pyörykät kattilaan sitä mukaa kuin ne paistuvat. Kulttuuri Rakkaimmat ruokamme voivat olla myös arkipäiväisiä kotiruokia, kuten lihapullia. – Muistan hyvin hänen laivurinpihvinsä. Tarjoile kuoriperunoiden ja puolukkasurvoksen kera. Kuullota sipulisilppu voissa läpikuultavaksi ja sekoita taikinaan. – Ystävättäreni oli käymässä meillä, ja leivoin kakkua sukulaisen juhliin. Kaunisto-Feodorowin perheessä on kaksi kouluikäistä lasta. – Nyt kun olen aikuisena käynyt vanhempieni luona syömässä, huomaan ilokseni, ettei omaa ruoanlaittotyyliäkään tarvitse hakea kaukaa. – Isäni kysyi minulta, että et kai aio julkaista kirjaa ilman laivurinpihviäni. Verna kertoo esimerkin siitä, miten innostus ruoanlaittoon voi siirtyä helposti äidinperintönä. 7-vuotias tyttäreni kuuli siitä ja ampaisi keittiöön. – Asuimme maalla, ja äidillä ei ollut aina autoa käytettävissä
Rakkaudella säilytety vanhat reseptit kuljettavat mukanaan arvokasta perinnettä. SenioriTERVEYS 67. Kuvassa Aunemummon legendaarinen pannukakku
Kulttuuri Fiilis ratkaisee! Vanhan ajan etiikkakurkkusalaatti on yksinkertainen herkku, joka sytyttää lämpimät muistot eloon. Fiilis ratkaisee! Verna haluaa ojentaa kaikille viestikapulaa, jonka avulla jokainen voi olla mukana perheensä ruokaperinteiden säilyttämisessä. Tarjoa kesäisen aterian, esimerkiksi sillin ja perunoiden raikkaana lisukkeena. Nauti veden tai oluen ja leivän kanssa. Pasi Kauniston sanelemana näin se kuuluu: ”Ota nyt vaikka 10 kunnon perunaa ja 600 g nauran kylkeä tai paistia noin sentin paksuisesti siivutettuna. – Ei ruoan itsensä tarvitse välttämättä olla sen kummempaa kuin keitetyt perunat ja joku kastike. Ne reseptien aarteet kun ovat, paitsi kirjassani, niin siellä jokaisen omassa mummolassa, Verna Kaunisto-Feodorow muistuttaa. Pasi-papan laivurinpihvit Etikkakurkkusalaatti 1 kurkku 1 rkl sokeria 1 tl suolaa 1 rkl väkiviinaetikkaa 2 dl raikasta vettä 1/2 tl jauhettua valkopippuria 1 dl hienonnettua tilliä 68 SenioriTERVEYS Huuhtele ja leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi. Sekoita kulhossa muut ainekset. Laulaja Pasi Kauniston eli Pasipapan laivurinpihvi syntyy rakkaudella näistä raaka-aineista. Viipaloi perunat ja sipulit reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lisää suola tarvittaessa maun mukaan. Ota myös 3 kunnon sipulia. Ohjeen parhaisiin puoliin kuuluu se, että oluen voi myös nauttia kokonaan ruokaa valmistaessa ja lisätä pataan nesteeksi vain vettä.”. Myös senioriväellä on tärkeä rooli omien ruoka-aarteidensa välittämisessä jälkipolville. Freesaa sipulit öljyssä ja ruskista lihapalaset. Lisää myös muutama maustepippuri. Yhteisissä ruokahetkissä tärkeintä ei Vernan mukaan olekaan se, miten hienoa ruokaa valmistaa, vaan se, millaisia tunnelmia se on herättänyt. Lisää lihalientä, joka on valmistettu pullollisesta olutta ja puolesta toista lihaliemikuutiosta, ja sen verran vettä, että perunanpalat melkein peittyvät. Lisää kurkut ja hienoksi hakattu tilli. – Mummot ja vaarit voisivat tässä terästäytyä esimerkiksi merkitsemällä lapsenlapsilleen johonkin erilliseen vihkoon näiden mummolan lempiherkkujen ohjeita ja reseptejä. Anna kypsyä parisen tuntia, kunnes lihat ovat hyvin kypsyneet. Lado pataan lihat alimmaiseksi, sitten perunat ja laita sipulit väliin
Ikäihmisten alkoholiongelmiin ei ole osattu riittävässä määrin varautua. Väkivallan ja onnettomuuksien taustalla on usein alkoholi. On tärkeä, että ihmisinä välitämme toisistamme ja rohkenemme puuttua myös silloin, kun näemme ongelmia olevan. On todettu, että nykyisin yli 65-vuotiaista kuolee alkoholiperäisiin sairauksiin kaksinkertainen määrä verrattuna tilanteeseen kaksikymmentä vuotta sitten. Kolumni Turvallisuudesta Mitä voisimme tehdä, jotta yksinäisyys, elämänmuutokset ja liikkumisen rajoittuminen olisivat paremmin kohdattavissa, että apua ei haettaisi alkoholista. Seniorikansalaisia koskeva merkittävä asia on yksinäisyys. Tämä on suhteutettu silloiseen väestön määrään. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Elämme Suomessa monessa mielessä turvallisessa maassa, mutta emme enää missään lintukodossa, johon eivät monissa maissa käsillä olevat turvallisuusuhat ulottuisi. Hätkähdyttävää on, että monilla ei ole ollut ongelmia alkoholin kanssa työvuosinaan, vaan ongelmat ovat tulleet vasta eläkevuosina. Tapani Tölli on naimisissa diplomi-insinööri Kaija Töllin kanssa. Senioriterveys-lehden kolumnisti,valtiotieteiden maisteri Tapani Tölli, 62, on keskustan kansanedustaja Tyrnävältä. Tämän ilmiön on huomannut myös kotipalvelu. kasvu ei näyttäisi pysähtyvän. En kirjoita tästä aiheesta kärjistääkseni tai paisutellakseni ongelmaa. Joka kolmas kotitapaturmassa kuolee päihtyneenä, 70 % tulipaloissa kuolee päihtyneenä ja 50 % hukkuneista kuolee päihtyneenä. Se näkyy erityisesti nuorissa ikäluokissamme, mutta ei ole koskettamatta myöskään seniorikansalaisia. Kirjoitan siksi, että tälle tulisi meidän yhdessä tehdä jotain. Perheessä on kuusi lasta. Entistä useampi eläkkeellä oleva juo entistä enemmän. Se tuo usein mukanaan vahvasti koetun turvattomuuden tunteen. Turvallisuuttamme käsittelevässä tilaisuudessa sisäministeriön edustaja kertoi, että yksi suurimpia ja valitettavimpia turvallisuusuhkiamme on alkoholin mukanaan tuomaa. Huolestuttava ilmiö tähän aikaan liittyvänä on ikäihmisten nopeasti lisääntyvä alkoholinkäyttö. Rattijuopot aiheuttavat joka kolmannen liikennekuoleman. Hän oli edellisessä hallituksessa hallinto- ja kuntaministeri. Usein ongelma tulee hiipimällä ja salaa ja on piilevänä pitkään. Tapani Tölli harrastaa lukemista, vapaa-ajankalastusta ja polttopuiden tekemistä. THL:n mukaan Entistä useampi eläkkeellä oleva juo entistä enemmän. Todellisuus on monilta osin mielikuvaa vakavampi. Ongelma ei ole vain kotipalvelun hoidettava asia, vaan paljon monialaisempi. Oman ongelmansa tilanteeseen tuo lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus. Hän toimi Tyrnävän kunnanjohtajana 1991–2013. Henkirikoksen tekijöistä ja uhreista 70 % on päihtynyt, pahoinpitelijöistä 64 % on päihtynyt. Asiasta tarvitaan myös enemmän tietoa ja osaamista ongelman hoitamisessa. TAPANI TÖLLI KANSANEDUSTAJA SenioriTERVEYS 69. Olin pari viikkoa sitten sisäistä turvallisuuttamme käsittelevässä tilaisuudessa. Enemmän haluan kysyä, mitä voisimme tehdä, jotta yksinäisyys, elämänmuutokset ja liikkumisen rajoittuminen olisivat paremmin kohdattavissa, että apua ei haettaisi alkoholista. Omista turvallisuusuhkistamme suurin on syrjäytymisen tuomat tekijät. Syinä kasvuun ovat esimerkiksi yksinäisyys, turvattomuus, leskeksi jääminen, sairaudet, elämän muutokset ja liikuntakyvyn rajoittuminen. On selvää, että yli 65-vuotiailla on keskimäärin enemmän lääkkeitä kuin nuoremmilla
Palvelutalo Hopearinne on lisännyt virikepalvelujaan Yhteisöllistä vapaaehtoistyötä Irakilaissyntyinen toiminnanjohtaja on tuonut Palvelutalo Hopearinteeseen monipuolista ohjelmaa yhteistyössä vihtiläisten kanssa. Hän pitää tärkeänä, että Soile Vihanto sekä muut palvelutalon asukkaat pääsevät ulkoilemaan avustettuna useasti viikossa. Yhteiskunta Vihdin kirkonkylässä sijaitsevan Palvelutalo Hopearinteen toiminnanjohtaja Sabah Hawas on tuonut uutta tuulta palvelutalon rutiineihin. TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA 70 SenioriTERVEYS. Moni on ollut tyytyväinen vanhusten ruokailuun, ulkoilun lisäämiseen ja lääkkeiden vähentämiseen
Täytyy käydä läpi monta asiaa ja ajatusta ja päästä päättämään, myös paikallisesti – aina kotiin ei pystytä antamaan riittävästi apua. Vuorossa Helmi Pärl. Meillä on lähes kuukausittain kokous, ja hallituksen jäsenet käyvät täällä säännöllisesti ja auttavat minua. – Teen työtä erittäin hyvältä pohjalta ja avoimen, joustavan ja suoraviivaisen hallituksen kanssa. Myös kauppatiedettä ja tietotekniikkaa opiskellut Hawas on erikoistunut terveydenhuollossa johtamiseen ja kustannusten hallintaan. – Olen asunut jo 23 vuotta Suomessa, Hawas sanoo. Sabah Hawas tahtoo ensin näyttää Palvelutalo Hopearinteen tärkeimmät asiat eli hoitajat. Hopearinteen hymyilevä toiminnanjohtaja vastaa rouvalle samoin kuin hänen taustojaan utelevalle toimittajalle. Siellä kylässä kasvettiin herkkujen kanssa, maitoa vietiin Pietariin, Helmi Pärl uppotuu jälleen kultaisen ajan muistoihinsa samalla, kun Liisa Viman-Peltola kampaa hellästi hänen hiuksiaan. Sabah Hawas luottaa saamiinsa terveystieteen, liiketaloustieteen ja johtamisen oppeihin, mutta käytännön tasolla ovat saaneet puhaltaa uudet tuulet. Hänellä on ollut 20 vuotta suomalainen vaimo ja kaksi poikaa. Ritva Rättö (vas.) ja Sirpa Katila tekevät pienessä hoitajien työhuoneessa kirjauksia päivälevon aikaan. Silloin kieltä tarvittaisiin paitsi maassa pärjäämiseen ja arjen asioiden ymmärtämiseen myös opintoihin. Sillä aikaa, kun suuren suomalaisen kansanosan hyvinvoinnin tulevaisuutta vielä sorvataan, Vihdissä olevan Palvelutalo Hopearinteen tuore toiminnanjohtaja Sabah Hawas, 51, on pannut tuulemaan paikallisella tasolla. Hoitajat tärkeimpiä Sabah Hawas innostuu esittelemään Hopearinteen toiminta-ajatusta ja käytäntöjä. Hawas tarttuu kädestä ja kyselee vointia. – Vaimoni on tukenut minua kaikista eniten: emotionaalisesti, henkisesti ja taloudellisesti. V anhusten hoito puhuttaa Euroopan maissa. Hawas oli päättänyt opiskella suomen kielen hyvin, sillä hänen tarkoituksenaan oli jäädä maahan pysyvästi. Matkalla suuressa, sokkeloisessa talossa, jossa on reilut 50 asukasta, tulee tämän tästä vastaan vanhuksia. – Saan ruokaa, ruokaa on aina ollut. Yhdysvaltoihin Sahab ei lähtenytkään, mutta oppimishalua ja ahkeruutta Suomeen asettuneelta tuoreelta maahanmuuttajalta vaadittiin. – Yhteiskunnan hyvinvointijärjestelmä ei enää toimi pelkästään valtion ja kunnan vastuulla, 23 vuotta Suomessa asunut Hawas sanoo. Sitten vanha rouva havahtuu. Kampaamopäivää viettävä Helmi Pärl innostuu kertomaan, miten nuoruudessa ”Kaik’ oli hyvvää, ei ollut mittään pahhaa...”, ja tarinaan kutoutuvat muistot sarjasta Pietarin seudun inkeriläiskyliä. – Oletteko tekään Suomesta. Hawas kysyy. Hymy on herkässä – niin asukkailla, hoitajilla kuin Hawasillakin. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ovet eivät avautuneet neljällä yrittämällä, mutta terveydenhuollon ja kauppatieteen opinnot sujuivat vauhdikkaasti. SenioriTERVEYS 71. Operatiiviset päätökset toiminnanjohtaja tekee itse sekä tietenkin järjestää asukkaiden elämän ja työyhteisön toimintaan kuuluvat asiat parhaansa mukaan. Hawasin sisaretkin ovat muuttaneet Irakista naapurimaahan Iraniin, eivätkä hei- dän vanhempansa ole enää elossa, joten Sabah Hawas kokee irtautuneensa kotimaastaan. – Onko täällä hyvin. Pitkä tie työelämään Lähes naapurissa sijaitseva kampaaja Liisa Viman-Peltola tulee tilauksesta Hopearinteeseen kauneudenhoitotöihin. Sen projektitehtävistä hänet valittiin reilu vuosi sitten Vihtiin, säätiön omistaman palvelutalon toiminnanjohtajaksi. Esittelykierroksella ensimmäiseksi hän vie palvelutalon johtajan tärkeimpien oikeiden käsien eli työntekijöiden, hoitajien, luo. Saatko ruokaa. Sairaanhoitajan, terveydenhuollon maisterin ja -lisensiaatin opintojen ohessa hänellä oli parhaimmillaan kaksikin työpaikkaa. Silloin pidetään myös kaikki neuvottelut, jotta muuten voidaan keskittyä hoitamiseen. Pysyvästi Suomeen Suomeen tullessaan Sabah Hawasilla oli mielessään Yhdysvallat ja lääketieteen opinnot. Maisteriksi valmistumisen jälkeen vuonna 2009 työtilanne oli kuitenkin Suomessa sen verran heikko, että Hawas hankki työkokemusta Englannista ja Ruotsissa, jossa hänen veljensä asuu. Yhteistyössä ja tutkimustiedon pohjalta Vihdoin sitkeästi kouluttautuneelle Sabah Hawasille avautui Suomesta työpaikka. Moni kannattaa kotihoitoa, mutta puntarissa on monta asiaa. Veli oli jo Ruotsissa, ja Irakista, Bagdadin suurkaupungista tullut Sabah sai veljeltään hyviä neuvoja: Ei kannattaisi lähteä sinne saakka, sillä Pohjoismaissa on korkeatasoinen koulutus
Toiminnan lähtökohtana ovat siis asukkaat, toiminnanjohtaja Hawas toteaa. – Moni suomalainen on hyvin auttamishaluinen, ja aikaakin löytyy, kun suunnitellaan hyvissä ajoin. – Kysymme omaisilta lempiruokia. Ruoka ja ulkoilu tärkeimpiä Helena Saari matkalla palvelutalo Hopearinteen lasiyhdyskäytävää pitkin yhteisiin tiloihin hoitaja Mikael Sivénin kanssa. Meillä on oma, kotimaista ruokaa laittava keittiö, ja aina saa syödä lisää, jos on nälkä, Hawas kertoo. Sabah Hawas kiittelee vuolaasti seurakuntaa, kouluja, järjestöjä ja pienen maalaiskylän ihmisiä, jotka ovat tulleet tuomaan oman paikkakuntan- Hopearinteen tuoretta, 51-vuotiasta toiminnanjohtaja Sabah Hawasia mietityttää 56 huonetta käsittävän palvelutalon sisäpihalla itseäänkin välillä se, kuka häntä hoitaa, kun hän on vanhus. Jos syöminen on vaikeaa, ruoka soseutetaan tai voidaan tarjota jotain hyvin energiapitoista ruokaa, joskus vain jäätelöä. Tavoitteena on perustaa myös omaisneuvosto, jotta asukkaiden elämä palvelutalossa olisi mahdollisimman inhimillistä. – Ruoka tarkoittaa elämän jatkumista; se on siten elintärkeä osa hyvinvointia. 72 SenioriTERVEYS Hopearinteen virike- ja kulttuuriohjaajan tekemään päiväohjelmaan on tarkoitus saada jotain jokaiselle päivälle. Yhteiskunta sa ja yhteisönsä Hopearinteeseen muuttaneiden vanhusten päivään ohjelmaa ja apua vanhusten ulos viemiseen ja ruokailuun. Jos kysyn, tuletko tänään iltapäivällä, harvalle sopii sellainen aikataulu. Toiminnanjohtaja Sabah Hawas iloitsee Soile Vihannon kanssa Hiidenveden rantaraitin ja rannan tuntumassa olevasta puutarhaalueesta, jonka kunnostamiseen tulivat mukaan läheisen yläkoulun oppilaat opettajiensa johdolla.. Vuoden aikana Hopearinteessä on parannettu palvelun laatua monin tavoin ja kerätty tietoa erilaisilla seuranta- ja arviointijärjestelmillä. Aikataulut ja suunnittelu ovat joskus hankalia – dementoituneen on vaikea suunnitella elämäänsä. Paikallinen yhteisö mukana ohjelmassa Sabah Hawas luottaa yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen. Silti kaikkea kulttuuria, käsityksiä kanssakäymisestä ja piirteitä ei onnistu pyyhkimään pois edes muuttamalla pitkän matkan päähän. Yhteisöllisyys on myös piirre, joka on käsin kosketeltavana Hopearinteen käytäviä kuljettaessa, vaikka Hawas on tahtonutkin jättää kotimaansa taakse. – Sovittuna aikana tulee ulkoiluttaja, mutta asukas ei tahdokaan lähteä ulos. Vanhustenhoidossa on jo nyt vaikea pysyä budjeteissa, mutta ihmisille tahdotaan tarjota laadukasta loppuelämää. Ehkä hän lähtee neljännen henkilön kanssa, Hawas toteaa. Asukkaiden elämänlaadun parantamista – Korostamme kaikessa toiminnassamme ja myös henkilöstölle jatkuvasti perustehtäväämme, joka on Hopearinteen asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Myös ulkoilu ja ruokailu ovat toiminnanjohtajan mukaan erittäin keskeisiä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ylläpitäviä asioita. Apuun on lähdetty, kun on ensin kuultu perustelut siitä, miksi niin pitäisi tehdä
Prelox for improvement of erectile function: a review. 2476 FI_Prelox_Ad_Senioriterveys_0514_95x258 Asukkaista valtaosa on yli 75-vuotiaita, jotka tarvitsevat yhden tai kahden hoitajan apua lähes jatkuvasti eläessään rollaattorin tai pyörätuolin kanssa tai kokonaan sängyssä. Hoitajatiimin ja hallituksen lisäksi Hawasilla on tukenaan perusturvakuntayhtymän ostopalvelulääkäri. Englannissa ja Ruotsissa työskennelleenä hän näkee hoidon Suomessa erittäin laadukkaana, ja myös näiden asioiden esillä pitämistä julkisuudessa tärkeänä. Lisätietoja miesten ongelmista netistä: www.seksuaaliterveysklinikka.fi www.miesklinikka.com Apteekeista, luontaistuotekaupoista, Sokos ja Stockmann Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa Puh (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi SenioriTERVEYS 73. Meillä pyritään siihen, että erilaiset tipat, D-vitamiini ja rasvat mukaan lukien on käytössä enintään yhdeksän lääkettä. Tilanne hyvä, mutta haasteellinen Huoli vanhustenhoidosta ja hyvien hoitajien löytämisestä työhön on Sabah Hawasin mukaan Suomessa aiheellinen. Tavoitteena on, että kaikki saavat 1500 kaloria päivässä. * EFSA ID no. – Yksi RAI-arviointijärjestelmän laatuindikaattori on se, kuinka monta lääkettä jokaisella on. Ainakin tähän asti terveydenhuolto on Suomessa ollut Pohjoismaisessa vertailussa myös tehokasta, kun siihen on käytetty yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta. Improvement of erectile function with Prelox: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover trial. – Se on vaikuttanut erittäin hyvin, ja olemme korostaneet hoitajille, että asioihin pitää mennä sisään ja auttaa vanhuksia. Prelox sopii aikuisille jatkuvaan käyttöön. Ruokasalissa on aina tarjolla juomista, ja miellyttävään ruokailuun satsataan muutenkin tarvittaessa ruoka-aikojen ulkopuolellakin. Hän käy paikalla säännöllisesti kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa, mutta on henkilökunnan tavoitettavissa aina. Prelox sisältää L-arginiinia ja Pycnogenolia, joka vilkastuttaa verenkiertoa*. Myös XL-koko 140 tablettia Erektio edellyttää toimivaa verenkiertoa. Hawasin aikana kaikkien asukkaiden lääkehoito on perattu niin, että purnukoita on vähentynyt monilta ja paljon. Sillä on myös vaikutusta palvelutalojen ja hoitolaitosten suureen haasteeseen onnistua hyvin työntekijöiden rekrytoinnissa. Vastaavat luvut ovat Ruotsissa 12 ja Norjassa 13. – Tilanne on haastava, mutta ei synkkä, useita yleisönosastokirjoituksia Helsingin Sanomiin kirjoittanut Hawas sanoo. Sabah Hawas pitää erittäin hyvänä systemaattista ja pitkäjänteistä työtä, jota vanhustenhoidon alalla Suomessa on tehty 1980-luvulta saakka. Stanislavov R, Nikolova V, Rohdewald P. PRELOX® AIKUISILLE MIEHILLE JATKUVAAN KÄYTTÖÖN Keittäjä Marju Litja valmistaa päivälevon aikana päivälliseksi reilulle 50 hengelle 30 litraa bataatti-kesäkurpitsasosekeittoa. Int J Impot Res 2008;20:173-180. Lamm S, Schönlau F, Rohdewald P. Eur Bull Drug Res 2003;11:29-37. – Hoitajan pitää tarpeiden mukaan istua vieressä rau- hoittamassa, auttaa nälän tai janon tunteessa, antaa mahdollisuus puhua omaisten kanssa, viedä ulos tai järjestää kipulääkettä, jota voidaan tarjota aina tarvittaessa. Hawas kertoo, miten seuranta tapahtuu. Lääkkeiden sijaan muita lievityskeinoja Kullakin asukkaalla on oma lääkehoitosuunnitelma, mutta se tarvitsee tuekseen osaavan sairaanhoitajan seuraamaan sen toimivuutta
– Kun puhutaan näkökyvystä, on tärkeää muistaa, että näöntarkkuuden ohella turvallinen ajaminen liikenteessä edellyttää hyvää havainnointikykyä, mihin taas tarvitaan silmän kykyä liikkua ja tarkentaa eri etäisyyksille nopeasti. Omaa ajokykyä kannattaa tarkastella rehellisesti Muisti voi tehdä tepposet liikenteessä Autoilussa tarvitaan hyvää näkökykyä, valpasta havainnointia ja nopeaa reagointia. Revon mukaan reaktiokyvyn ja motoriikan hidastumista ilmenee kuitenkin iän myötä väistämättä. Läheiset, lääkäri ja tarvittaessa poliisi voivat puuttua tilanteeseen, jos autolla ajaminen muodostuu selvästi riskialttiiksi. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN 74 SenioriTERVEYS I kääntymisellä on vaikutuksensa motoriikkaan, näkökykyyn ja muistiin. – Ikä ei välttämättä haittaa autolla ajamista ja ikääntymismuutokset ovat hyvin yksilöllisiä. Toimintakyky Muistisairaus saattaa aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä, jos eksyy reitiltään tai unohtaa liikennesäännöt. Siinä, missä toinen ei enää saa ajokorttiaan uusittua 70 ikävuoden jälkeen, voi toinen ajaa turvallisesti vielä 90-vuotiaanakin, Keijo Repo Länsi-Uudenmaan Ajoharjoitteluratasäätiön hallituksesta kertoo. Autolla ajaessa ajatuksen, näön, havainnoinnin ja reaktiokyvyn hidastuminen on tärkeää ottaa huomioon. Verkkaisempi reaktiokyky ja heikompi motoriikka näkyvät esimerkiksi pidentyneissä jarrutusmatkoissa. Katse tulee suunnata ajaessa riittävän kauaksi. Muistin tulisi toimia hyvin ja motoriikan pelata sujuvasti
la pysyminen on vaikeaa, tuttu reitti ei – Ajokorttilain muutoksen myötä, enpysy mielessä tai auton hallintalaitteita, nen 19.1.2013 saadut kortit ovat voimasesimerkiksi valokytkimiä tai pyyhkimien sa 18.1.2033 asti, vaikka korttiin olisi vipuja on hankala löytää, voi autoilun merkitty myöhäisempi voimassaoloaika. Jos kaistal- kerrallaan. sairauksia, jotka voivat lisätä riskiä liikenteessä, Repo kertoo. eteen, mutta muistaa seurata myös liikennettä sivuilla ja takana, Repo sanoo. Toisen kanssa on turvallisempaa autoilla, sillä varakuski voi hypätä rattiin, jos omat voimat ehtyvät. sillä pimeys ja vesisade tuottavat haasteensa nuoremmillekin, Repo sanoo. Muistisairaus voi pahimmillaan johtaa Vaikka näkökyky ja muisti toimisivat siihen, että väylille liitytään väärin ja pää- moitteettomasti, vaikuttavat myös tiladytään ajamaan moottoritietä väärään päiset sairaudet autolla ajamiseen. voimassa ainoastaan 15 vuotta kerralMuistisairaudesta kärsivä ei välttämättä laan, kuitenkin enintään siihen saakka, itse osaa arvioida ajokykyään. – Jos joku ajaa hieman hitaampaa kuin muut, ei siitä kannata hermostua. Myös normaalin liikenteenvalvonnan yhteydessä poliisilla on mahdollisuus määrätä henkilö ajokokeeseen, jos ajokykyä voidaan epäillä. Erilaiset lääkkeet saatpysty ajamaan liikenteen virran mukana, tavat aiheuttaa uneliaisuutta ja vaikuttaa kannattaa moottoritiet sivuuttaa. Väsyneenä ei kannata hypätä väyliä ja ajavat mieluummin pikkuteillä rattiin, Repo sanoo. – Autokouluista voi saada yksittäisiä tunteja ja Liikenneturva järjestää ikäihmisille omia tilaisuuksiaan. Me olemme Länsi-Uudenmaan Ajorataharjoittelusäätiössä järjestäneet ikäihmisille koulutustapahtuman, jossa lääkäri, poliisi ja fysioterapeutti kertoivat ikäihmisten autoiluun liittyvistä asioista, ja jossa seniorit pääsivät verestämään taitojaan liukkaalla radalla ja tutustumaan ajoharjoitteluradan turvataloon. Pidemmille matkoille on aina hyvä varata riittävästi aikaa ja pitää pieniä verryttelytaukoja ajamisen lomassa. Jos tuntee liikenteessä epävarmuutta, voi seniorikin hakeutua erilaisiin koulutuksiin. Tutulla taipaleella liikennemerkit saattavat unohtua Vaikka ajaisi aina tuttua reittiä lähikauppaan ja kokisi selviytyvänsä liikenteessä loistavasti, kannattaa tutulla reitillä aika ajoin kiinnittää erityishuomiota liikennemerkkeihin, pysähdyksiin ja suojateihin. Mikäli kokeesta ei suoriudu, voidaan ajokortti ottaa pois, Repo muistuttaa. suuntaan. Valtaväylät vaativat hyvää reaktionopeutta, sillä liikennemäärät ovat suuria ja vauhti kova. Nopeus tulee sovittaa omaan ajokykyyn ja välttää isoja väyliä, jos muiden vauhti on itselle liikaa. Hyvin ajamiseen. Toisen puskurissa ei ole hyvä roikkua torven soittamisesta puhumattakaan. sille sellaisesta käydä lääkärintarkastukOmalta lääkäriltä sairaudesta, joka sessa. Omalta lääkäriltä tulisikin aiusein ikäihmiset kuitenkin tuntevat omat na tarkistaa, voiko lääkitys heikentää resurssinsa ja välttävät vauhdikkaita pää- ajokykyä. massa 5 vuotta kerrallaan, Re– Lääkäreillä on po kertoo. tuttuja reittejä, Repo sanoo. Tällöin läheisten on hyvä Tämän jälkeen ajokortti on voipuuttua tilanteeseen. Lääkäri myös selja keskittymiskykyyn vittää, onko henkilöllä liikenteessä. – Tutulla taipaleella liikennemerkit saattavat unohtua, eikä suojateihin tule kiinnittäneeksi enää samalla tavalla huomiota kuin uudella reitillä. Autoilua omien kykyjen mukaan Repo suosittelee huomioimaan autoilussa oman fyysisen ja henkisen kunnon. nykyään ilmoitusJotta henkilöautokortin Lääkitys voi velvollisuus poliivoi uusia, tulee sitä varten heikentää ajokykyä. Repo muistuttaa huomioimaan muut liikenteenkäyttäjät, oli sitten seniori-ikäinen tai nuori, vasta ajokorttinsa hankkinut kuski. Muistisairas ei välttämättä itse osaa arvioida ajokykyään kykyyn. jatkaminen olla liian riskialtista. kun ajokortin haltija täyttää 70 vuotta. Henkilöautokortti tulee uusia, kun 70 Jos ajaessa sattuu jatkuvasti pieniä va- ikävuotta tulee täyteen. Siksi ajoittainen kertaus tekee hyvää, meille jokaiselle, Repo sanoo. – Ikäihmisten kannattaa ajoittaa autoreissut kauniille säälle, valoisaan aikaan, Moni ikäihminen haluaa pitäytyä pienemmillä teillä. Autolla ajaessa hyvää muistia tarvitaan liikennesääntöjen, liikennemerkkien ja Flunssa ja lääkkeet väsyttävät reittien hahmottamiseen. Tämän jälkeen hinkoja, on syytä pysähtyä pohtimaan, ajokortin voi saada viideksi vuodeksi onko oma ajokyky kunnossa. voi vaikuttaa ajo– Lääkärissä tarkistekannattaa tarkistaa, taan näkö, kuulo sekä miten lääkkeet tehdään erilaisia muistivaikuttavat virkeyteen testejä. Koskaan ei voi tietää, kuljettaako autoa kenties hyvinkin iäkäs henkilö, jonka säikyttely tai hermostuttaminen voi johtaa kohtalokkaisiin vaaratilanteisiin. – Autoilu sujuu leppoisasti, kun miettii etukäteen tutun ja selkeän ajoreitin. – Ihan tavallinen flunssa saattaa väsyt– Pääväylillä nopeus on kova, ja tilan- tää niin, ettei keskittymiskyky ole enää teet vaihtuvat nopeasti. Kiireessä ei kannata lähteä ajamaan ruuhkaisille teille. Jos tuntuu, ettei parhaimmillaan. SenioriTERVEYS 75. Mikäli Uudet, 19.1.2013 jälkeen myönnetyt hennormaaleista arjen askareista on hankala kilöautokortit ovat uudistuksen myötä selvitä, ei ajaminenkaan tule kyseeseen
Kauas eteenpäin katsominen ja pieni liike aiheuttivat lievää huimausta ja huonoa oloa. Kohtauksia ja kuulon alenemaa ei ole enää tullut. – Pieni taajama-ajo sujui, mutta tunsin epävarmuutta isoilla teillä. Syksyllä 2011 hän hakeutui terveyskeskuslääkärille tunnettuaan haittaavaa epävarmuutta autoa ajaessaan. – Mehiläisen ottamista kuvista selvisi, ettei minulla ollut kulumaa. Toimintakyky Nuohooja Ari Helminen on huomannut suolan hengittämisen auttavan työssä pölyjä ja myrkkyjä saavien keuhkojen tukkoisuuteen. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: PIRJO HELMINEN JA MIRA PIISPA 76 SenioriTERVEYS erusterve, 55-vuotias Ari Helminen koki ensimmäisiä huimausoireita noin viisi vuotta sitten. Laitoin poikani ajamaan pidempää matkaa, Vihdin Nummelan alueella nuohoojana työskentelevä Ari Helminen sanoo. Vasen korvani oli välillä lukossa ja sen kuulo heikentynyt, Helminen kertoo.. Ei asentohuimausta, kulumaa tai kasvainta Kun Ari Helminen tunsi huonovointisuutta katoilla ollessaan, hän järkeili, että piti tulla alas. Asentohuimausta hoitavat liikesarjat eivät auttaneet. Hän kertoi vaivoistaan ortopedi-veljelleen ja fysiatriystävälleen, jotka epäilivät niskan kulumista ja asentohuimausta. Eroon Menieren taudin huimauskohtauksista ja kuulon alenemasta Suolahengityksellä ja magneettikenttähoidolla P Ari Helmisen runsas vuosi sitten diagnosoitu Menieren tauti aiheutti pahoja, pitkiä huimauskohtauksia tihentyneeseen tahtiin, kunnes hän aloitti magneettiterapian ja suolan hengittämisen viime joulun aikoihin
– Tunsin jo illalla painetta korvassa, ja yöllä tai aamulla herätessäni huone pyöri silmissäni. Helminen sai lähetteen Lohjan sairaalaan, missä annettiin lääkkeen ja kuulotutkimuksen lisäksi elämäntapaohjeita taudin helpottamiseksi. –Niinpä minäkin sain Betaserciä, joka lisää verenkiertoa korvan alueella. – Apteekissa ihmeteltiin, mihin aioin käyttää sitä. Korvien mennessä lukkoon Helminen kertoo kuulleensa kaikenlaisia ääniä ja tinnitusta. Betaserciä ja nesteenpoistolääkkeitä Tuntemattomasta syystä puhkeavaan Menieren tautiin ei ole parannuskeinoa saati täsmälääkettä, huimaus- sekä korvan kuulo- ja huminaoireita pyritään ainoastaan helpottamaan. Kuulin jopa pärinää. Keski-iässä, 40–60-vuotiaana, puhkeava sairaus ilmenee voimakkaina, äkillisinä huimauskohtauksina. Useimmiten ne alkoivat jo aamulla, joten pari kertaa Helminen joutui keskeyttämään työpäivänsä. Pahoista kohtausten oireista päätellen Mehiläisen korvalääkäri teki Menieren tauti -diagnoosin alkuvuodesta 2013. Huimaus johtuu sisäkorvasta, jossa on tuntemattomasta syystä johtuvaa turvotusta, joka vaikuttaa tasapainoelimiin. Niissä ympäristö pyörii rajusti ja potilas on pahoinvoiva ja oksentelee usein, eikä asennon vaihtamisesta ole apua. Silti kohtauksia tuli totuttuun tahtiin. Vuoden 2012 lopussa Helmisellä alkoi olla useammin kohtauksia, joissa paine hänen vasemmassa sisäkorvassaan kasvoi, korva meni lukkoon ja kuulemattomaksi, huone alkoi pyöriä hänen silmissään sekä lopulta alkoi oksentaminen. Suomessa on noin 70 000 Menieren tautia sairastavaa potilasta, joilla on oma yhteistyöelin, Suomen Meniere-Liitto. Helmisen vaimo alkoi tehdä vähäsuolaisempaa ruokaa. Helminen itse alkoi välttää leikkeleitä ja muuta paljon suolattua valmisruokaa. Vasemman korvan lukko Helmisen korvassa vaikeutti kuulemista. Taudin oireiden syntyä ei kuitenkaan tunneta, vaikka tulehdusta, vammoja ja stressiä on epäilty oireiden kokemisen aiheuttajiksi. Korvalääkäri kehotti välttämään viittä asiaa: kahvia, tupakkaa, alkoholia, suolaa ja stressiä, Helminen luettelee. – Kahvi, tupakka tai alkoholi eivät olleetkaan kuuluneet nautintoaineisiini. Kiertohuimauksen jälkeen oksentaminen laukaisi korvan lukon. – Äänet sattuivat ja kuulin, Kohtauksittainen huimaus, huonokuuloisuus ja humina Ranskalainen lääkäri kuvasi nimeään kantavan Menieren taudin vuonna 1861. Vastustoiminen puhallin lämmittää ilmavirtaa hieman, jotta hengitys on miellyttävää. Stressi on suhteellinen käsite, mutta huomasin, että pitkä iltavalvominen tietokoneella ei tehnyt hyvää. Ari Helmisen lääkäriveli oli aiemmin väittänyt 8 mg:n lääkettä lumelääkkeeksi. Pahaa kiertohuimausta saattoi kestää viisikin tuntia yhtäjaksoisesti, jolloin pääsin vessaankin vain kontaten, Helminen muistelee. Minun piti sekoittaa tuo erittäin pahanmakuinen jauhe veteen ja juoda – tavallisesti ainetta käytetään jalkakylpyihin. Sen parempaa nimeä tämä oudosti puhkeava ja etenevä monioireyhtymä ei ole vielä saanut. – Tinnitus on erilaista, ja nämä äänet ovat paljon tavallista kovempia. Helmistä jauheen oli tarkoitus auttaa huimaukseen tai nesteenpoistolääkkeenä, joka vähentää korvan painetta. Magneettikuvilla suljettiin pois kasvaimen mahdollisuus. Hoito annetaan suolageneraattorilla, jossa kuivat suolarakeet (NaCl) hierovat toisiaan ilmavirran ansiosta ja muodostavat hyvin hienojakoisen pölyn. Hän haki apteekista myös Lohjan sairaalassa määrättyä karbamidijauhetta. Oireet ovat niin ikään joko nopeasti eteneviä tai välillä vuosiksikin pois jääviä. Suolan hengityslaitteen suppilo tulee lähelle suuta ja nenää. Pitkään kestäneitä kohtauksia Helmiselle tuli tuolloin silloin tällöin, välillä viikonkin välein. Tuntien huimaus- ja oksentelukohtauksia Lääkkeistä ei ollut Ari Helmiselle ihmeempää apua, eikä hän omasta mielestään ole kova stressaamaan. Kohtaukset kestävät 20 minuutista useisiin tunteihin. Jotkut potilaat ovat menettäneet kokonaan kuulonsa toisesta korvastaan hoidoksi tarkoitetun korvan leikkauksen myötä. Lisäksi käskettiin välttämään suolaa ja stressiä. SenioriTERVEYS 77. Niitä edeltävät aluksi vain toisessa korvassa tunnettu paine ja äänien kuuleminen. Suolahengityslaitteen kaulan ympäri menevällä lenkillä se pystyy paikoillaan pitämättäkin myös istualtaan. Tautiin on lääketieteessä toistaiseksi vain lievittäviä parannuskeinoja suolan ja stressin vähentämisestä nesteenpoistolääkkeisiin. Muut taudin oireet ovat huonokuuloisuus ja korvien humina
Henkilöiden, joilla on kehossaan elektronisia, lääketieteellisiä laitteita tai joilla on epilepsia tai muita vakavia terveysongelmia, pitää keskustella magneettihoidon käytöstä lääkärinsä kanssa ennen hoitoon menoa. Ajatellaan, että kehon solujen sähkömagneettiset kentät yhdessä laitteilla luotujen kenttien kanssa saattavat parantaa kehon kykyä korjata itseään verenkiertoa, hermoimpulsseja tai kehon nesteiden, kuten juuri veren, happipitoisuutta parantamalla. Magneettikenttähoidossa maataan yhden tai useamman rummun sisällä. Erilaisilla tasavirtaa tai vaihtovirtaa käyttävillä laitteilla luodaan hoitotarkoituksiin tietyn vahvuisia ja taajuisia magneettikenttiä. – Jollain tavalla suolapöly helpottaa monenlaista oireilua, mutta se ei ole parannuskeino tai lääke, Kimmo Saarinen toteaa. Rumpu on sähkölaite, jossa voidaan säädellä magneettikentän voimakkuutta ja taajuutta. Laite pitää päällä ollessaan melko voimakasta hurinaa. – Oireilu voi vähentyä hyvinkin merkittävästi, vaikka astman syytä eli keuhkoputkien tulehdusta suolalla ei pystytä hoitamaan. minkä kuulin. – Huolestuin, pystynkö jatkamaan työtäni. Roomalainen lääkäri Plinius alkoi tiettävästi hoitaa rakkovaivoja, naisten vaivoja ja vaikeita haavoja magneettikivillä antiikin aikana. Helmisellä taajuus on 24 herziä. Jos korvan laittaa pienelle tyynylle, magneetin värähtelyn tuntee, muuten magneettilaite ei tunnu miltään. Onko koettu terveys tärkeämpää kuin tieteellisesti hyväksyttävillä mittareilla mitattu terveys. 1960- ja 1970-luvulla amerikkalaiset ja venäläiset käyttivät paljon resursseja magneettikenttien tutkimukseen, kun kävi ilmi, että astronautit sairastuivat avaruudessa, kun heillä ei enää ollut maan magneettikenttää ympärillään. Ehkä usko hoidon tehoon on jo puoli hoitoa. Magneeteilla on jollain tavoin hoidettu ihmisiä jo muinaisissa valtakunnissa, kuten Kreikassa, Egyptissä ja Kiinassa. Kävin korvalääkärillä muutaman kuukauden välein – siellä tarkastettiin lähinnä kuulo, Helminen kertoo. Sen turvallisuudesta kaikille sopivana lääketieteellisenä hoitona ei ole riittävää varmuutta. Joitain nuohouksia oli jo pitänyt perua huonovointisuuteni takia. Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin hankkeessa selvitettiin joitain vuosia sitten sitä, miten suolahuonehoito auttoi astmapotilaita, jotka käyttivät säännöllisesti hengitettävää kortikosteroidia, mutta eivät siitä huolimatta saaneet sairauttaan hyvään hoitotasapainoon. Tutkimusta hoidon vaikuttavuudesta ei ole. Magneettihoito kuuluu täydentäviin hoitomuotoihin. Laitteeseen on valmiiksi säädetty puolen tunnin hoito, jolloin laitteesta tuleva, hento värinä katkeaa automaattisesti. Hengitettävän suolapölyn vaikutuksen mekanismit jäivät tutkimushankkeessamme selvittämättä, tutkija Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutista kertoo. Hoitoa pitää välttää, jos on raskaana tai imettää. Toimintakyky Ari Helminen ottaa hoitohetket rennosti maaten peiton alla. Suolahoidoilla on ollut pitkät perinteet Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa, joissa siitä on tehty paljon tutkimustakin, mikä suomalaisilta on jäänyt lukematta venäjän kielen tähden. Lähde: http://fi.eqology.com/ Renate Norgreen. – Suola on auttanut myös poskiontelotulehduksista ja atooppisista iho-ongelmista kärsiviä. Suola auttoi heti keuhkoihin Vuoden pahemmista oireista kärsittyään Helminen keksi kysyä suolahengityslaitteita ja magneettiterapialaitteita kehittävältä ja myyvältä tuttavaltaan, Kari Viherlahdelta, aut- Suola vähentää ainakin astmaoireilua Magneettihoito voi parantaa kehon omaa parannuskykyä Länsimaisessa lääketieteessä ei ole tehty sellaista tutkimusta, josta olisi selvinnyt, miksi hengitettävä suola helpottaa joidenkin potilaiden oireita ja koettua oloa. Lääkkeetöntä apua Sen verran suolasta kuitenkin tietää suolahuoneiden kehityksessä Suomessa mukana ollut Kimmo Saarinenkin, että suola puhdistaa ja lisää liman irtoamista. 78 SenioriTERVEYS Monenlaisiin vaivoihin ja sairauksiin Eri lähteiden mukaan magneettihoitoa käytetään hoitamaan kipuja, reumasairauksia, kroonista väsymysoireyhtymää, rannekanavaoireyhtymää, kuukautiskipuja (dysmenorrea), hermostosairauksia (neuropatia), migreeniä, turvotusta, huonosti paranevia haavoja, erektiohäiriöitä, unettomuutta, urheiluvammoja, tinnitusta, MS-tautia, Parkinsonin tautia, epilepsiaa ja inkontinenssia. Vasemman korvan soiminen häiritsi terveen korvanikin kuuloa. Keuhkotautien erikoislääkäri Jouni Hedman kirjoitti siitä tieteellisen artikkelin, jossa todettiin, että suolahuonehoito vähentää astmapotilaiden hengitysteiden yliärtyvyyttä, mikä voi vähentää heidän oireherkkyyttään. Kimmo Saarinen kysyy
Kun Helminen otti viikon kuurin suolahengityshoitoja kahdesti päivässä ja vähensi sitten, hänen oireensa ovat pysyneet kokonaan poissa ottamalla jälleen hoitoja, kun hän tuntee korvansa paineen kasvavan. – Normaalielämään alkaa tottua. Ehkä se parantaa pään verenkiertoa, kun magneettikenttä tässä laitteessani on pään kohdalla. Jos kohtauksia ei tule, korvani voi toipua pikkuhiljaa. Helminen arvelee lopettavansa pian Betasercin käytön ja hankkivansa edullisemman suolahengityslaitteen omakseen. Hoitoa säännöllisesti ja oireen ilmaantuessa Helminen otti hoitoja viikon ajan kahdesti päivässä, eikä saanut enää entisiä oireita. juuri Menieren tautiin, Helminen lisää. Helminen ei tiedä, mihin magneetin ja samalla hengittämänsä puhtaan suolakiteen teho perustuu. – Se ainakin vähentää nesteiden kertymää, sillä turvotus kehossani on vähentynyt. Ehkä magneettikenttä saa nesteet liikkeelle ja parantaa verenkiertoa. Hengityslaitetta voi käyttää myös istualtaan. Ainakaan korvani eivät ole nyt kolmeen kuukauteen mennyt kertaakaan lukkoon, Ari Helminen kertoo. Suolahengitys olikin hänelle tuttua eläkkeellä olevalta nuohoojakollegalta, joka oli saanut siitä apua ahtautuneeseen hengitykseensä. Niinpä hän on uskollisesti ottanut lääkärinsä ohjeen mukaan myös 24 milligrammaa Betaserciä. Hän vähensi hoitokertoja, mutta tarkkaili korvansa paineen nousemista, jolloin hän otti taas hoitoja. – Lääkärini totesi vain, että ehkä magneetti- ja suolahoidoistani ei ole haittaakaan, ja seuraava kontrollikäynti on vasta puolen vuoden kuluttua. Nyt alan uskaltaa jo liikkua. Minulle on ollut tärkeintä, että on taas hyvä olla, Helminen vakuuttaa. – Olen myös yrittänyt pitää iltani rauhallisina, enkä viivy myöhään telkkarilla tai tietokoneella, Helminen sanoo. Ei haittaakaan Ari Helmisen kontrollikäynneillä sairaalan korvapoliklinikalla on lähinnä testattu kuulo, ja lääkäri on kuunnellut potilaan oireita. – En tiedä, mitä on tapahtunut. – Minullakin oli kutittanut keuhkoja ja yskä oli jäänyt päälle, kun joudun putsaamaan esimerkiksi rikkiä sisältäviä öljypannuja. Hän on katsonut parisen vuotta ikävistä, pitkistä kohtauksista kärsittyään parhaaksi nauttia elämästä, kun nyt siihen on ollut nelisen kuukautta mahdollisuus. Varsinkin vaimoni on lukenut Menieren tautia sairasta- vien nettipalstalta, että joillain elämä on taudin myötä rajoittunut niin paljon, etteivät he uskalla lähteä kauppaan, jossa pitkät hyllyrivit tekevät pahaa. Lohjan sairaalan korvalääkäri oli todennut Helmiselle, että suola aiheuttaa korvaan turvotusta, mikä lisää painetta. Helminen sai laitteet lainaksi. Korvan paineesta ei enää huimausta Suolahengityslaitteesta avataan ruuvit ja irrotetaan suppilo, että saadaan esille siiviläosa (Ari Helmisen kädessä), johon suolaa täytetään täyttöpakkauksesta ja jossa se pyörii roottorin avulla. Makuaistin tottuminen uuteen sekä leikkeleiden ja grilliruuan poisjättäminen on käynyt helposti. Sen tähden hänelle on määrätty yleisesti verenkiertoa parantavaa Betaserc-lääkettä ja käsketty siirtymään vähäsuolaiseen ruokavalioon. Hengitykseensä Ari Helminen huomasi suolan auttavan pian, kun hän aloitti sekä suola- että magneettihoidon aamuin illoin puoli tuntia kerrallaan. – Viimeksi vasemman korvani kuulo oli suhteellisen hyvä, mutta osan kuulostani olen jo menettänyt pysyvästi. Hienojakoinen suolapöly puhdistaa keuhkojen eri osat luonnollisesti. Korvan lukkotilanteen hoitoa näillä menetelmillä hän ei ole vielä päässyt testaamaan. taisivatko tämän laitteet. – Betaserc ei ole täsmälääke SenioriTERVEYS 79. Aiemmin en ollut kuitenkaan kokeillut Karin laitteita. Minun ei ole onneksi tarvinnut jäädä kotini vangiksi. Hänen tapaansa on kuulunut ottaa sekä suolaa että magneettihoitoa samanaikaisesti sängyllä leväten, jopa nukkuen. Sitä Helmisen Pirjo-vaimo onkin perheessä hyvin toteuttanut. Hengityssuola on lääkintäkäyttöön tarkoitettua, kuivattua ja erikoiskäsiteltyä, mutta muuten ihan tavallista suolaa. Turvotus vähentynyt Mikä magneetissa parantaa
– Karhuja saa ja pitääkin. Harrastukset Suurpedot sydämen asiana Luontokuvaaja Lassi Rautiainen on ikuistanut kamerallaan suurpetoja viidellä eri vuosikymmenellä. Hän on kokenut piilokojuillaan Kainuussa unohtumattomia elämyksiä ja oppinut ymmärtämään syvällisesti metsiemme kuninkaiden luonnetta ja tapoja. – Ihmeteltiin, kuinka petoja voitiin ylipäätään kuvata luonnossa, Rautiainen toteaa. Rautiainen on kirjoittanut metsiemme suurpedoista keskustelua herättäneitä kirjoja ja artikkeleita ja käynyt puhumassa petokuvauksesta myös kansainvälisissä tapahtumissa. Kahdeksankymmenluvulla hänen luontokuvansa herättivät laajaa ihmetystä myös Ruotsissa ja Norjassa. Tämä käsitys on sittemmin vain vahvistunut. Susikuvauksesta hän innostui myöhemmin, kesällä 1992, nähtyään kiikareilla ensimmäistä kertaa suden Kuhmossa, aamuyön usvassa. Hän on aikojen saatossa oppinut: karhuja ei tarvitse pelätä Suomen luonnossa. TEKSTI: KARI KUMPULAMPI 80 SenioriTERVEYS K ainuussa, Kajaanin Nakertajassa asuva Lassi Rautiainen on kuvannut ja tarkkaillut karhuja vuodesta 1978 lähtien. Kukaan toinen ei ollut vielä näyttänyt luonnossa otettuja karhu- ja ahmakuvia
Eläintarhoja lukuun ottamatta missään muualla ei ole mahdollista nähdä samasta kojusta yhden yön aikana karhu, susi, ahma, merikotka ja maakotka. Yrittäjä, Wildlife-matkailun pioneeri Suomessa ja Euroopassa. Asuu Kajaanissa. pällä ja kojuilla vieraili matkailijoita 22 maasta aina Uutta Seelantia myöten, 460 asiakasta. Valokuvaajana noin 25 kirjassa. Viime vuonna Kuikan käm- Lassi Rautiaisen mukaan piilokojumatkailun myötä yhä useampi on päässyt tarkkailemaan petoja läheltä ja samalla tietämys niiden elintavoista kasvaa. – Italialaiset kollegani eivät oikein ymmärtäneet. Selostanut oman karhufilosofiansa teoksessa Karhujen kaverina (Articmedia 1995). Luontoharrastus sopii kaikille tarkkailla, mutta ei koskaan ärsyttää. Niinpä kuvaamiseen tarvitaan tarpeeksi valovoimainen kalusto. Monille jo pelkkä yöpyminen piilokojussa on jännittävää. Karhu, susi, ahma, merikotka ja maakotka Rautiaisen perheyritys, Wildlife Safaris Finland, järjestää Kuhmossa petosafareita luontoharrastajille ja kuvaajille. – Pelkillä kuvien myynnillä on mahdotonta elää. Harvinaisuutta kannattaa jahdata. Kuhmoon saapuu perheitä, yksittäisiä matkailijoita ja firmojen porukoita. – Suttuinenkin kuva kertoo asian uskottavammin kuin pelkkä puheella maalailu, Rautiainen painottaa. Finnfoto-palkinto 2008 merkittävästä panoksesta suomalaisen valokuvauksen kehitykseen. Rautiaisen mielestä ihmisen ikä ei ole este piilokojumatkailulle ja luontokuvauksen harrastamiselle. Hän tajusi heti sydän väpättäen, että nyt on ainutlaatuinen tilanne päällä Suomen luonnossa ja ryhtyi ottamaan kuvia. Vastaavaa suurpetojen kanssakäymistä ei ole ikuistettu missään muualla. Kuusamossa oli lisäksi piilokojuja kotkien, kuukkelin, tinttien, tikkojen ja muiden talvilintujen tarkkailuun. Kuhmossa suurpedot voivat liikkua hyvinkin lähellä piilokojuja tai sitten etäämpänä, esimerkiksi noin parinsadan metrin päässä. Kuva: Lassi Rautiainen. Ammattilaisuutta hän ei suosittele kenellekään. Palkittu luontokuvaaja ja kirjantekijä. Minusta tuntui hienolta ikuistaa jotakin sellaista, mitä luonnossamme ei yleensä tapahdu. – Elämysten ohella tarvitaan paikallisten oppaiden jakamaa tietoa ja tarinoita luonnosta, Rautiainen mainitsee. – Nähtyään Kuhmossa kolme nallea tunnin sisällä uusseelantilainen pariskunta halusi takaisin hotelliin! Yleensä urbaanit luontoihmiset ihailevat kaikkia petoja, mutta on heitäkin, jotka pelkäävät pimeää, luonnossa liikkumista ja vaikka mitä, Rautiainen kertoo. Wildlife-tuote on palkittu EU:ssa ja kotimaassa monille sopivana eksoottisena elämyksenä. Se vähentää ennakkoluuloja. – Kun taidot kehittyvät, sitkeys, liikkuvuus ja luonnontuntemus palkitaan parempina otoksina, Rautainen sanoo. Hänen safaripaikkansa Kuhmossa on poikkeuksellinen. Hän tietää monia 70–90-vuotiaita luontokuvaajia, ammattilaisia ja harrastajia. Harvinaisuutta kannattaa odottaa Elokuussa 2003 Lassi Rautiainen näki Kuhmossa piilokojultaan aamuhämärissä jotakin perin harvinaista: Hän pisti merkille maastossa yhtä aikaa karhun ja suden. Teleobjektiivit, kuten 300/2.8 tai 400/2.8 telejatkeineen mahdollistavat petojen kuvaamisen. Kuusamo Nature Photon taiteellinen johtaja 1996-2010. Kuva: Articmedia. Harjoittaa Kuhmossa villieläinturismia, suurpetojen tarkkailua piilokojuista käsin. Euroopan paras lintukuva (2005), Euroopan paras nisäkäskuva (2005), Vuoden luontokuva (2007). Lassi Rautiainen Syntynyt 6.2.1957 Suomussalmella. – Kuhmon kojuille matkustaa joka kesä kahdeksankymppinen teräsvaari Ranskasta. – Nyt muutkin ovat havahtuneet. Heidän mielestään oli liian pimeää kuvata. SenioriTERVEYS 81. Kaksi karhua ja kaksi sutta kesäyön hämärissä Kuhmon saloilla. Kun hän aloitti kaupalliset safarit Kainuussa 1990-luvun alussa, asiakkaat olivat aina kuvaajia. Ihminen väistäköön. – Tieto vähentää suurpetoihimme liittyviä ennakkoluuloja, toteaa luontokuvaaja Lassi Rautiainen. Heitä varten Kuhmoon on rakennettu tukikohta, Kuikan kämppä ja parisenkymmentä piilokojua, joista voi tarkkailla karhuja, susia, ahmoja sekä kotkia ja alueen muita lintuja. – Olen kuvannut Kuhmossa susien ja karhujen kaveruutta, mikä on suuri ihme
– Lapissa ahma ja karhu soveltuvat mielestäni erittäin hyvin matkailutuotteeksi. Tosin kovat sanktiot esimerkiksi uhanalaisen ahman tappamisesta ovat säikyttäneet tappajia. Ihminen, luomakunnan pahin julmuri Rautiaista arveluttaa ihminen, joka on luomakunnan pahin julmuri. – On rauhoittavaa olla luonnon parissa. Metsästys rehellisin keinoin on hieno harrastus, mutta sen sijaan petoviha yhteisön perinteenä pitäisi kitkeä pois. Jos lihansyöjä aikoo pysyä hengissä, pitää saalistaa tai löytää haaskoja. Koirien menetys synnyttää susivihaa Susi asemissa metsälammen rannalla. Ainoita kuvia karhujen ja susien yhteiselosta on saatu ikuistettua vain Suomen itärajalla. Entä mitä muuta kuvaajan mielessä liikkuu öisellä kojulla Kuhmossa petoja odotellessa. – Tällainen kanssakäyminen on erittäin harvinaista globaalisesti. Hänen mukaansa Alaskassa, Denalin kansallispuistossa, nallet ja sudet saalistavat karibujen ja hirvien kintereillä samalla alueella, mutta sielläkään ei pystytä tarkkailemaan niiden yhteiseloa. Luonto on tarkoitushakuinen Seniorikuvaaja Lassi Rautiaiselle luonto eläimineen ja lintuineen on mitä tärkein arjen terapeutti. Venäjältä saapunut susilauma ryhtyi syömään haaskoja 2000-luvulla. Noin parikymmentä perheyritystä järjestää rajaseudulla nallesafareita. Harrastukset lä tavalla. Sen sijaan susi ei elä Suomen Lapissakaan enää kauan. Rautiainen kertoo aiheeseen liittyen esimerkin. ” Lassi Rautiaisen petofilosofia tiivistyy hänen julkisuudessa paljon siteeratussa ajatuksessaan: ”On kolme ryhmää, jotka eivät kiinnosta metsiemme petoja ravintomielessä: marjamummot, pikkulapset ja luontokuvaajat.”. – Olen löytänyt ratkaisun moniin pulmiin siellä kojuissa istuessani. Muistan erään pakkaspäivän, kun istuin kaksitoista tuntia paikoillani, enkä nähnyt kuin korppeja. – Valtio korvaa petovahingot, mutta vanha traditio, pedot hengiltä, vaikuttaa vielä pitkään. Olen kuvannut niiden keskinäistä taistelua ja nahistelua, kiusantekoakin. Elättelen esimerkiksi toiveita, että erikoisen hienoissa valoissa saisin parempia otoksia joskus kuvaamistani aiheista. – Pidän päiväkirjaa ja mietin, miksi pedot käyttäytyvät tietyl- Teoksessaan Taistelijat (Articmedia 2013) Lassi Rautiainen kirjoittaa: ” Ulkopuolisen, joka käy istumassa piilokojussa turistina muutaman tunnin ja näkee eläimiä hetken, lienee vaikea ymmärtää, että joku kaheli ei ole tyytyväinen 35 piilokojuvuoden jälkeenkään.” Rautiaiselle luontoelämysten ikuistaminen ja etsiminen on elämäntehtävä ja myös elämäntapa. – Me luontokuvaajat olemme kyltymättömiä. 82 SenioriTERVEYS rellä. Aika kuluu siivillä. Entä millaisena hän näkee petojen tulevaisuuden Suomen ja Norjan erämailla. – Olen kuvannut Kuhmossa karhujen ja susien kaveruutta, mikä on suuri ihme ääripäästä. Alaskassa samalla lohijoella voi nähdä karhujen lisäksi susia, mutta petojen väliset ottelut puuttuvat. – Leijona ja antiloopit lepäävät saman vesilammikon ää- Erilaista elämysmatkailua Karhukuvaus alkoi Suomessa 1970-luvun lopulla maamme itärajan tutumassa. Seuraavalla vuosikymmenellä ahmat löysivät ravintoa ja turvaa kuvausalueiden haaskoilta. Ajatukset surrasivat pedoissa ja ihmisissä. Mielessäni siintelee aina jotakin uutta ja vielä saavuttamatonta. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa parempaan suuntaan, uskon niin. Ihmisille susista ei ole vaaraa. Piilokojumatkailu tarjoaa erilaisia elämyksiä ja kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Nykyisin rajaseudulla Pohjois-Karjalasta Kuusamoon on yli 150 piilokojua luontoharrastajia, kuvaajia ja satunnaisia matkailijoita varten. Luonto ei ole milloinkaan ilkeä, eikä suunnittele kostotoimenpiteitä, hän sanoo. Rautiainen kirjoittaa Taistelijat -teoksessaan: ” Joskus sudet ottavat koiria nälkäänsä helpottamaan. Kun leijona nälkäisenä lähtee illalla saalistamaan, antiloopit kipittävät pakoon, mutta yhteiselo jatkuu taas, kun leijonalla ei ole nälkä. – Kun vietän useita vuorokausia kojussa luontoa tarkkaillen ja tulen sitten sivilisaation pariin, aistin jyrkän ristiriidan luonnon ja ihmisen toimintojen välillä. Säännöllinen haaskaruokinta vähentää susien tarvetta tappaa hirvieläimiä ja majavia tai etsiä munia. – Luonto on myös tarkoitushakuinen. On selvää, että kun hyvä hirvikoira joutuu suden suuhun, kylältä ei löydy susia puolustavaa suojelijaa. – Ihminen tappaa muita ihmisiä sekä petoja jopa huvikseen – ei vain suutuspäissään. Rautiainen miettii usein kuvausreissuillaan Kuhmon hiljaisuudessa ihmislajin hulluutta. Ravinnostahan siinä kiistellään. Kuva: Lassi Rautiainen
Sitten tiet erkanivat. SenioriTERVEYS 83. Kuva: Lassi Rautiainen. Ystävyys kesti toista viikkoa. 4. 3. Eräänä kesäyönä vaalea susityttö alkoi seurata nallepoikaa. 2. 2. Tämä hangella kirmaava ruskeanharmaa hukka on vaeltanut Kuhmon maisemiin Venäjän laumasta. 3. Sittemmin ne viihtyivät hyvin toistensa seurassa Kuhmon salomailla. 1. Lassi Rautaisen suurpedoista sanoin ja kuvin kertovat teokset puhuttavat ulkomaita myöten. Kuva: Lassi Rautiainen. Nallepoika ja susityttö ikuistettuna Kuhmossa kesällä 2006. Kuva: Articmedia. 4. Erityistä hämmästystä ovat herättäneet Rautiaisen kuvat susien ja karhujen yhteiselosta Kuhmossa. Kuva: Lassi Rautiainen. 1. Susilla on vaikka minkä väriset turkit
Niiden kanssa hänellä ei ole koskaan ongelmia ollutkaan. Minun on muistettava päivittäisissä toimissani ja ruokavaliossani myös tämä 84 SenioriTERVEYS osteopeniani, sillä en halua, että se kehittyisi osteoporoosiksi asti. Kiire on jäänyt taka-alalle, ja hän on saanut annettua itselleen seesteisen tavan jatkaa elämäntaivaltaan. Lopetettuaan yli 24 vuotta kestäneen merimiesuransa Petri teki itsensä kanssa sopimuksen, että ruokavalion on oltava terveellinen ja ulkoilusta on tultava elämässä käsite, elämäntapa. Aurinkoa aamuusi, pirteyttä päivääsi ja iloa iltaasi K irjoittaessani tämänkertaista palstaani ulkona on hyvin kesäinen ja aurinkoinen päivä. Raikkaan ulkoilman ja terveellisen ruokavalion ansioista Petrin mieliala on kohentunut entisestään. Kesä on Suomessa. Hetken kuluttua on taas aika lähteä totuttuun tapaan pitkälle, mieltä kohentavalla kävelylenkille ulos, luontoon raikkaaseen ilmaan. Päätin kutsua hänet palstani vieraaksi kertomaan omista, terveellisistä elämäntavoistaan. Mieli ja luusto, elimistö kaikkinensa tarvitsevat liikuntaa voidakseen hyvin. Maria oli juuri palannut työmatkaltaan Barcelonasta, mutta tapansa mukaisesti hän valloitti minut jälleen kauniilla, omalla tavallaan hyvin seesteisellä, etenkin aidolla ja valloittavalla hymyllään. Uutisissa luvattiin reilusti yli 20 asteen lämpötiloja. Tämänkertaisessa numerossa kirjoitan. Ympärivuotisen ravinnerikkaan ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa. Marian terveys ja hyväntuulisuus tarttuvat Tapasin ensimmäistä kertaa noin vuosi sitten eräässä työtapaamisessani erittäin kauniin sekä viehättävän, lentoemäntänä työskentelevän, kielitaitoisen Maria Eklundin. Ne korostuivat jälleen suuresti oman, tämänhetkisen elämäntilanteeni vuoksi. Hänestä loistaa kauas terveys ja hyväntuulisuus, mikä ei voi olla tarttumatta läsnäolijoihin. Päiväohjelmaan kuuluvat todella pitkät kävelylenkit maastossa raikkaassa ulkoilmassa, joka päivä, vuodenajasta riippumatta. Todellisuudessa lämpötila on kohonnut jo lähes 30 asteeseen. Tein Mariasta haastattelun kauniina aurinkoisena päivänä, rauhallisessa miljöössä rantakahvilassa, Helsingissä. Edellisellä palstallani kerroin taannoin itselläni todetusta osteopeniasta sekä myös samalla siitä, että hoitamaton osteopenia kehittyy usein osteoporoosiksi, mikäli sitä ei hoida. Kaiken tämän pohjana on hyvä ja terve itsetunto sekä itseluottamus. Oma unirytmini muuttui yhtäkkisesti Käymme lävitse Marian elämää ja elämäntapoja, mutta oma aiheeni tässä numerossa on uni ja lepo. Tätä olen korostanut useaan kertaan lähipiirillenikin. Petrin Pirteät SENIORITERVEYS?LEHDEN PETRIN PIRTEÄT -palstalla pääkaupunkiseudulla, mutta metsän keskellä asuva, useissa poliittisissa luottamustoimissakin vuosien aikana toiminut, historian ensimmäinen Hyvän Mielen Lähettiläs, Finnair Flight Academyssä peruskoulutuksen saanut stuertti, toimittaja-tuottaja ja legendaarisena risteilyisäntänäkin julkisuudessa uranuurtajana työskennellyt Petri Lehtinen, 47, kertoo omia sekä kulloinkin aina itse valitsemansa julkkisvieraan vinkkejä arkeen ja hyvään mieleen, unohtamatta terveellisiä elämäntapoja. Ruokavalionsa runkona Petrillä ovat kasvikset eri muodoissa. Lisäksi Maria on hyvin mukava persoona, hänestä ei voi olla pitämättä ja sitä ei voi olla ääneen sanomatta
Itsessäni olen huomannut sen, että mikäli olen väsynyt, olen kuin toinen ihminen. Riittävällä unensaannilla parannetaan huomattavasti oppimista, muistia, keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä. Univaje heikentää todistetusti ja tutkitusti aivojen toimintakykyä, harkintakykyä ja koordinaatiota. Millaista elämää haluaisit elää ja mitä siihen tarvitset. Ihmiskeho reagoi yleensä nopeasti univajeeseen ja antaa signaaleja hyvinkin nopeasti. Noin kahden kuukauden prässi ja intensiivinen aika opiskeluissa sekä väärät unirytmi eivät olleet hyvä yhdistelmä laisinkaan. Väsyneenä oppiminen on vaikeaa, suorastaan takkuilevaa ja uusien, jopa aivan loogisten ja yksinkertaisten asioiden oppiminen ja omaksuminen tuntuu tällöin usein todella hankalalta. Päivät olivat pitkiä ja vaikka opiskelemani asiat olivat omalla tavallaan ns. Unen tarve on meille kaikille kuitenkin hyvin yksilöllistä. Tällaiset univaikeudet korjautuvat yleensä muutamassa viikossa. Olen lähestulkoon tyytyväinen savutukseeni, mutta en täysin aivan kaikkeen. Tein sen täydennyskoulutuksen merkeissä. Ihmisen kannattaa aina suunnitella etukäteen omaa elämänsä ja tehdä omasta elämästään oman näköisensä. Hyvä uni parantaa vastustuskykyä Unessa ihminen työstää kokemuksiaan ja elimistö toipuu fyysisestä rasituksesta. Asenteet ovat tapoja, joilla ihmiset suhtautuvat ympäröivään maailmaan. Pienet päiväunet ovat joskus myös paikallaan. Eri tutkimusten mukaan heräily muutama kerta yössä kuuluu myös normaaliin yöuneen. Koulutukseni aikana minun oli mentävä nukkumaan iltaisin ajoissa, mutta siihen tottuminen ei onnistunutkaan, kuten olin ajatellut. Arvot muuttuvat hitaasti. tuttuja, niin informatiivinen tulva, jota sain, oli niin suuri, että se ei voinut olla vaikuttamatta kokonaisuuteen eli ruoka-ajoista aina unirytmiin ja kaikkeen mahdolliseen siltä väliltä. Myös itsetunnolla on suuri rooli ihmiselämässä. Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä, uskallusta toimia, puhua, pukeutua ja ajatella siten kuin tuntee oi- SenioriTERVEYS 85. Asenteet toimivat linkkinä syvällä olevien arvojen ja arkielämän välillä. Jos univaikeudet jatkuvat pitkään, tarvitset apua. Tulipa taas todistettua, että uni, happi eli raikas ulkoilma sekä hyvä ravinto ja liikunta, kaikki yhdistettynä ovat yhdessä ne, mitä ihmiskeho ja ihminen tarvitsee jaksaessaan ja eläessään tasapainoista elämää. Tavoitteesi heijastavat arvojasi. Unirytmin kannalta on hyvä pitää kiinni säännöllisistä nukkumaanmeno- ja heräämisajoista. Niissä heijastuvat eletty elämä ja kokemukset. Jos huomaa yöunen jäävän usein alle kuuteen tuntiin tai tunnet itsesi väsyneeksi, kannattaa tarkistaa oma päivärytmi ja tehdä nopeasti tarvittavat muutokset. Tästä oli seurannaisena täysin uusi vuorokausirytmi uusine tapoineen. Uusia asenteita syntyy jatkuvasti, ja ne helpottavat päätöksentekoa. Keho reagoi nopeasti univajeeseen Uni on ihmisen hyvinvoinnille tärkeä perusasia ravinnon sekä ulkoilun eli raikkaan hapensaannin lisäksi. Mikäli uniongelman taustalla on ratkaistavissa oleva ongelma, ratkaisun löytyminen yleensä poistaa univaikeuden. Univaje myös huonontaa elämänlaatua ja vaikuttaa ihmisen kokonaisterveydentilaan. Kaikki toiveet eivät välttämättä toteudu, mutta valintatilanteissa on helpompi tehdä ratkaisuja, kun on jokin suunnitelma. Keskimäärin unen tarve on seitsemästä kahdeksaan tuntia yössä. Riittävä uni täyttää aivojen energiavarastoja, lisää luovuutta ja rentoutta sekä pitää ihmisen energisenä. Ihmisen kannattaa myös kuunnella kehon ääntä eli tunnistaa oikea unirytmi. Jokaisella voi olla elämässään stressaavia tai vaikeita tilanteita, jotka häiritsevät unta. Riittävä ja tarpeellinen määrä unta sekä lepoa on ihmiselle todella tärkeää. Ihmisen saama unen määrä ja laatu vaikuttavat myös paljolti kunkin ihmisen omaan elämään. Itse siis taannoin opiskellessani se oli hetken mahdottomuus kireän aikataulun vuoksi, mutta on todettu, että nämä mainitsemani asiat parantavat myös oppimista sekä asioiden muistamista ja auttavat jaksamaan vireänä loppupäivän. siitä pidä huolestua. Informaatiotulva vaikutti koko elämään Kuluneiden 12 sapattikuukauden aikana olen valvonut jopa aamun pikkutunneille asti ja lueskellut netistä maailmalta päivän polttavia puheenaiheita sekä muita uutisia. Totuttuun tapaan tekemäni ulkoilulenkitkin harvenivat koulutuksen myötä, joskin olen ottanut ne taas takaisin, osaksi jokapäiväistä elämääni. Laivatyönihän lopetin vuosi sitten, kuten olen palstallani aiemmin kertonut. Koulutuskauden aikana totuttu pitkä aamulenkki typistyi vain 15 minuutin ”happihyppelyyn”. Jokin aika sitten aloitin muutaman kuukauden mittaisen opiskelujakson elämässäni, saadakseni elämääni jotain uutta ja mielenkiintoista. Hyvä uni vaikuttaa myönteisesti ihmiskehon hormonitasapainoon ja vastustuskykyyn sekä auttaa psyykkisen tasapainon säilymisessä ja myös stressin hallinnassa. Omat odotukseni aina itsestäni puheen ollen ovat tunnetusti hyvinkin korkeat. Kyseessä on normaali reaktio, eikä Millaista elämää haluaisit elää ja mitä siihen tarvitset. Nukkumaan menin yleensä vasta puolenyön aikaan ja kuitenkin muistettavaa on, että herätykseni oli aamuisin, todella varhain, viimeistään klo 05.00 ja kotoa oli lähdettävä klo 06.30 tienoilla. Tapani mukaisesti haluan aina tehdä aamutoimet kaikessa rauhassa. oman unirytmini yhtäkkisestä muutoksesta ja sen vaikutuksesta ihmiskehoon ja myös mielialaan. Yhtäkkiä rytmini muuttui sellaiseksi, että jouduinkin heräämään aamulla varhain ja lähtemään hyvissä ajoin koulutukseen. Tee elämästäsi sinun näköisesi Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä omalta elämältään haluaa. Kuten olen aiemmin pariinkin eri kertaan kirjoittanut, aina kannattaa kuunnella oman kehonsa ”ääntä” ja miettiä kokonaisuus, mitään osa-aluetta itsessään unohtamatta. Kuinkahan selviydyin niinkin hyvin. Ne ovat opittuja, kulttuurisesti hyväksyttyjä ja suhteellisen pysyviä. Kyky prosessoida vaikeita asioita voi heikentyä, jos aivotkaan eivät enää jaksa käsitellä asioita. Läpäisin kurssini hyväksytyksi, ja sitähän halusinkin. Sopiva aika mennä nukkumaan on klo 21-24 välillä. Unirytmiä on helppo muuttaa menemällä illalla aikaisin nukkumaan ja nousemalla vastaavasti aamulla aikaisin ylös. Paremminkin olisivat tietyt osa-alueet voineet mennä. Erilainen ja omalla tavallaan hyvinkin haasteellinen verrattuna siihen, mitä ja mihin olin sapattivuoden aikana muutoin jo kerinnyt tottumaan. Silloin kehon lämpötila laskee ja tulee väsymyksen tunne. Jälkikäteen ihmettelenkin itsekseni, kuinka selviydyin niinkin hyvin, kun miltä lopputulos lopulta oli
Kaikki stressi ei kuitenkaan ole haitallista. Silloin voit keskittyä niihin asioihin, joita pystyt muuttamaan. Hyvinvointi sana sen moninaisessa merkityksessä on muun muassa arjen sujuvuutta, tasapainoa, hyvää mieltä, lepoa ja aktiivisuutta. Virkistävä uni, liikkuminen, lepo, ruokailu ja hyvä päivärytmi rakentavat kokonaisuudessa sujuvaa arkea. Millaisia ajatuksia sinulla on itsestäsi. Hymyä ja hyvää mieltä Petri VINKKEJÄ HYVÄÄN UNEEN TEE NÄIN: t OPVEBUB TÊÊOOÚMMJTJÊ OVLLVNBBONFno- ja ylösnousuaikoja t IBSSBTUB MJJLVOUBB
NJFMVJUFO SFJMVTUJ ennen nukkumaanmenoa t ZSJUÊ PMMB LJSLLBBTTB WBMPTTB QÊJWÊMMÊ t QJEÊ NBLVVIVPOFFO MÊNQÚUJMB BMIBJsena (alle 20 oC ) t IVPMFIEJ
FUUÊ NBLVVIVPOF PO IJMKBJnen ja riittävän pimeä t ZSJUÊ SFOUPVUVB FOOFO OVLLVNBBONFnoa t IVPMFIEJ
FUUÊ LÊEFU KB KBMBU PWBU MÊNpimät t UFF UBWBMMJTFU JMUBUPJNFU SBVIBTTB FOnen nukkumaan menoasi VÄLTÄ: t LPWBB MJJLVOUBB NVVUBNB UVOUJ FOOFO nukkumaanmenoa t NJFMUÊ JOOPTUBWJB UBJ LJJIEZUUÊWJÊ tapahtumia t LPGFJJOJQJUPJTJB OBVUJOUPBJOFJUB t WVPUFFTTB MVLFNJTUB
UFMFWJTJPO katselua, syömistä, tupakointia t BMLPIPMJO OBVUUJNJTUB VOFO aikaansaamiseksi t OÊMLÊJTFOÊ UBJ ZMFOTZÚOFFOÊ nukkumaan menemistä 86 SenioriTERVEYS Univaje vaikutta moneen Riittävä uni t IFJLFOUÊÊ BJWPKFO UPJNJOUBLZLZÊ
harkintakykyä ja kokonaiskoordinaatiota t IVPOPOUBB FMÊNÊOMBBUVB KB kokonaisterveydentilaa t MJTÊÊ TUSFTTJÊ KB OPTUBB FMJNJTUÚO kortisolitaso; Yhdysvalloissa kortisolia kutsutaan jopa ”kuolemanhormoniksi”, sillä elimistö ei kestä jatkuvasti suuria määriä kortisolia t MJTÊÊ ÊSUZOFJTZZUUÊ KB BMBLVMPJTVVUUB t BMUJTUBB NBTFOOVLTFMMF KB ahdistukselle t WBJLVUUBB BJOFFOWBJIEVOUBBO KB mielitekoihin t MJTÊÊ OÊMÊOUVOOFUUB KB TZÚNJTUÊ t BMUJTUBB TPLFSJUBTBQBJOPO IÊJSJÚJMMF t TZOOZUUÊÊ LSPPOJTFO VOJWBKFFO (unettomuus, liian lyhyt uni, huonolaatuinen uni) t MJTÊÊ SJTLJÊ LFTLJWBSUBMPMJIBWVVUFFO ja tyypin 2 diabetekseen t QBSBOUBB PQQJNJTUB
NVJTUJB
keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta t QBSBOUBB SFBLUJP KB ongelmanratkaisukykyä t QBSBOUBB WBTUVTUVTLZLZÊ t UÊZUUÊÊ BJWPKFO FOFSHJBWBSBTUPKB KB pitää sinut energisenä t MJTÊÊ MVPWVVUUB
KPVTUBWVVUUB KB rentoutta sekä hyväntuulisuutta. Elämä on kuin palapeli konsanaan Me voimme hyvin, kun arvostamme itseämme ja koemme itsemme tarpeelliseksi; mikäli meillä on hyviä, läheisiä ihmissuhteita ja koemme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mukavia ja aurinkoisia kesäpäiviä kaikille. Kun huolehdit itsestäsi hyvin, voit helpommin hyväksyä itsesi ja olla tyytyväinen elämääsi. Pohtimalla ominaisuuksiasi voit ymmärtää itseäsi: Millaiseksi koet itsesi. Hyödyllinen stressi virittää uusiin tilanteisiin ja saa toimimaan. Hyvä itsetunto on itsensä hyväksymistä ja perusvarmuutta siitä, että on toisten hyväksymä. On monia asioita, joita et voi muuttaa, mutta voit hyväksyä ne. Hyvän itsetunnon perusta on itsetuntemus – henkilökohtainen ymmärrys itsestä. Stressiä pitää osata hallita. Itsetuntemuksen avulla kykenet tiedostamaan ja käsittelemään omaa käyttäytymistä, haluja, tunteita, ajattelua ja toimintaa. Hyvän itsetuntemuksen avulla voimme voittaa omat pelkomme sekä ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta itsessämme ja muissa Stressi ja vastoinkäymiset ovat osa elämää - Elimistö tarvitsee yhden desin vettä tunnissa. Stressiä syntyy, kun tarpeemme ja tavoitteemme ovat ristiriidassa kykyjemme kanssa. Edelleen, kokonaisuus koostuu monesta osa-alueesta ja elämä on kuin palapeli konsanaan. Ajoittain elämään kuuluu kuitenkin myös stressiä ja pahaa oloa, meillä jokaisella. Tavataan taas ensi numerossa, uusin aihein. Lisäksi mielekäs työ ja harrastukset sekä myös riittävä toimeentulo ja taloudellinen tilanne kaikkinensa; nämä ovat muun muassa seikkoja, joilla on merkitystä hyvään oloomme. Ylipäätänsä arjen sujuvuus ja tasapaino opiskelun, työn ja levon välillä merkitsevät hyvinvoinnille paljon. Myönteinen elämän perusasenne sekä suhtautumistapa asioihin, tyytyväisyys ylipäätänsä omaan elämään ja aktiivisuus kertovat hyvinvoinnista. Missä olet hyvä ja Stressi ja paha olo sekä tietysti hyvinvointi kuuluvat arkeen ja elämään. Pitää oppia tunnistamaan ongelmat ja löytää niihin ratkaisumenetelmiä. Monenlaiset vastoinkäymiset, kuten läheisen menetys, parisuhteen päättyminen tai opiskelusuorituksissa epäonnistuminen ahdistavat ja vaikuttavat mielialaan sekä sen myötä myös omaan minäkuvaamme sekä siihen, kuinka me käyttäydymme myös muita kohtaan eri tilanteissa. missä koet onnistumisia. Miten suhtaudut epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin. keaksi
– En syö lainkaan valmis- tai mikroruokia, ja en edes muista milloin viimeksi olen tilannut pizzan, tai käynyt pikaruoka-ravintolassa. Maria juo erittäin paljon vettä joka päivä. Pieniä annoksia pitkin päivää Joskus Marian työssä voi olla haastavaa syödä asianmukainen päivällinen, koska matkustamohenkilökunnan työnte- kijöillä on usein erittäin paljon tekemistä lennon aikana. Lentokoneessa matkustamohenkilökunta toimii aina ryhmänä, ja kukin yksilö on osa kokonaisuutta. Elimistö tarvitsee yhden desin vettä tunnissa. SenioriTERVEYS 87. Maria on totuttanut itsensä syömään monesti päivässä pieniä annoksia. JULKKISVIERAANI Lentoemäntä Maria Eklund – Vihreä tee pitää virkeänä Maria Eklund kuuluu kansainvälisen lentoyhtiön matkustamomiehistöön eli on osa Cabin Crewta. – Hot Yoga -harjoittelu pitää kehon aktiivisessa toiminnassa ja mielen virkeänä. – Toimimme teamissä, ryhmänä, jossa jokainen miehistömme jäsen tietää oman tehtävänsä ja jokainen osaa toimia tarkoin määrättyjen säännösten ja määräysten mukaisesti myös mahdollisessa hätätilanteissa, ehdottomasti. Aina on varauduttava pahimpaan ja koko ajan on oltava valppaana ja toimintavalmiudessa eri tilanteissa työvuorona aikana. Vihreä tee pitää minut virkeänä. – Syön usein kasviksia, vihanneksia ja vegaanipitoista ruokaa. – Terveysruoka kuuluukin jokapäiväiseen ruokavaliooni. Olenkin erittäin harvoin kipeänä. Vihreä tee pitää minut virkeänä. Käyn myös säännöllisesti kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Lisäksi Maria käy viikoittain joogaamassa 40-asteisessa Hot Yoga -studiossa. Lentoemännän työssä on tärkeää olla pirteänä ja valppaana koko työvuoron ajan. nossa. – Varsinkin lennolla on tärkeää juoda vettä säännöllisesti ja kaksin verroin tavalliseen tapaan verrattuna. – Olen erittäin iloinen saadessani nähdä auringonvaloa joka päivä työssäni, pilvien yläpuolella, vuoden ympäri. Vitamiineja ja marjoja päivittäin Aurinko on Marialle erittäin rakas. Syön kyllä kanaa ja lihaakin, mutta en paljon. – En myöskään juo kahvia, mehujuomia, virvoitusjuomia tai energiajuomia. – Vitamiinit ja marjat auttavat minua suuresti, pysyn niiden turvin virkeänä. Kalaa valmistan monta kertaa viikossa, jos se vain suinkin on mahdollista. Marian ruokavalio on terveellinen. – Tämän vuoksi otankin aina lennolle mukaan pientä purtavaa, kuten hedelmiä, vihanneksia, pikapuurohiutaleita ja sen semmoista, lähinnä sen varalta, etten ehdi syödä lounastani tai päivällistäni. Lentoemäntä- sekä stuerttivalmennusta www.proffsaviation.fi – Lentokoneessa on päivittäin runsaasti erilaisia bakteereja, mikä on antanut minulle hyvän immuniteettisuojan. Päivät ovat usein pitkiä ja työ hyvin epäsäännöllistä. Maria toivottaa kaikille lukijoille terveellistä ja urheilun täyteistä; ihanaa ja aurinkoista kesän jatkoa! TEKSTI: PETRI LEHTINEN KUVAT: JENNY BLOMQVIST KUVAUSPAIKKA: HOT YOGA STUDIOT Luomuruokaa - ei pikaruokaa Kotona ollessaan Maria valmistaa ruokansa luomu-, lähi- ja puhtaista elintarvikkeista. Vastuu koneessa on ensisijaisesti matkustajien turvallisuudesta huolehtiminen, ja sen jälkeen tulee palvelu. – Ne pitävät verensokerini tasapainossa ja täten jaksan paremmin päivän askareet. Etenkin talvisin Maria syö runsaasti vitamiineja sekä vuoden ympärin joka päivä vähintään desilitran mustikoita ja muita eri marjoja. Aina, kun suinkin vain mahdollista, Maria valmistaa ruokansa itse. Joogaa 40-asteisessa salissa Urheilu, liikunta ja raitis ilma – Hot Yoga -harjoittelu pitää kuuluvat Marian säännöllikehon aktiivisessa seen päivärytmiin. Syön myös paljon proteiinia, kuten maitorahkaa, marjoja ja pähkinöitä. Tätä tulee harvoin ajatelleeksi, kun näkee lentohenkilökuntaa omassa työssään koneessa. Ylähengitysteiden infektioita välttääkseen Maria käyttää säännöllisesti niin sanottua ”sarvikuonoa”, eli nenäkannua nenänsä. toiminnassa ja – Ennen lentoa tai lennon mielen virkeänä, jälkeen yritän aina käydä käMaria Eklund velyllä tai juoksemassa luoniloitsee. Luomupuuro ja kananmunat kuuluvat myös päivittäiseen ruokavaliooni. Luonto on minulle erittäin läheinen ja tärkeä. – Sooloilu ei ole sallittua, vaan kaikki tehdään ilmailuviranomaisten valvoman proceduurien mukaisesti alusta loppuun asti, Maria painottaa
Sitten vähän jankkaavasti etenevä alkuteema kehittyy kasvavaksi, notkeasti taipuvaksi sävelten uomaksi. Näyttämölle oli matkaa vain muutama metri yläviistoon. Tuota ainokaista mustaa kiekkoa kuuntelimme joka tunti, pitkään! 88 SenioriTERVEYS Levy oli Ludvig van Beethovenin Coriolan Alkusoitto, opus 62. Koti oli korostetun selkeästi kirjailija-, musiikki- ja. Hienovaraisen taitavasti Lali kylvi meihin musiikin ohessa roomalaisen maailmanhistorian siemeniä, kulttuurihistoriaa. Konserttimestarimme, lyskan viulisti oli Markku, Mokke, Seppänen. Kun äitikin antoi ilomielin suostumuksensa, niin elävän musiikin harrastukseni alkoi. Se pauhaa ja pärskyy! Nuo sävelet tunnistan heti nytkin. Elävän musiikin harrastukseni alkoi Jostakin syystä yksi koulun viuluista vapautui. Musiikinopettajamme Lali Rinne raahasi silloin suuren levysoittimen luokkaamme, myös yhden levyn. Kulttuuria ja tapoja opettelemassa K esäkuussa vuonna 1952 istuin sisareni vieressä Kouvolan kauppalan kesäteatterin eturivin puupenkillä. Onnekseni tuloksetta, mutta minäpä rohkenin kysyä soitinta itselleni. Suuri parakkimainen halli henkäili vielä talven tuntua. Sen jysäyttävät alkutahdit. Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveys-lehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Baletin nimestä, musiikista ei ole muistikuvia. Lali tarjosi sitä luokkakaverilleni, Hentun Tuomolle. Kepeät jalat nousivat tiuhaan. Minut otettiin koulun orkesteriin – takapulttiin istumaan. Huonosti alkoi! Se pauhaa ja pärskyy! Sähköisen toistomusiikkikulttuurin alku tapahtui ollessani poikalyskan ensimmäisellä luokalla. Pitihän meidän mennä, koska taiteilijat olivat samalta kotikulmalta, Karjalasta, Laatokan rannalta, Sortavalasta, kuten äiti ja mummo, lähettäjämme.Tuttavuus velvoitti. Helsingistä, Kansallisbaletin maailmanluokan kolmikko, balettitanssijat, Irina Hudova sekä Into ja Jaakko Lätti olivat ”tähtivierailulla”. Hänestä tuli ensimmäinen soitonopettajani, kotiopettajani, hänen kotonaan
Kohtalokas orkesteri: eka- ja tokaviulu. Siellä piti olla puku päällä. En kerro kumpi soitti, soittaa ekaa viulua! Maailman näytelmäkirjallisuuden helmiä harjoittelimme esityskuntoon rehtori ”ValtaAntin” ohjauksella. Vuosikymmenten aikana on ollut onni päästä ystävien kanssa, yleisönä maailmalle aistimaan, kokemaan ja vertaamaan suuren maailman kulttuuria. 4. Claude Monet -museoon Ranskan Givernyyn ajelimme 70-luvun alussa oppiaksemme: museot ovat maanantaisin kiinni. Heinolan seminaariin vuonna 1960 Harrastuksistani ja kannustajistani johtuen hain ja pääsin opettajavalmistukseen, ”sivistyksentekotehtaaseen”, Heinolan seminaariin vuonna 1960. Kolmannella vuosikurssilla toteutettiin pariviikkoinen opintomatka bussilla KeskiEurooppaan; mahdollisimman pitkälle mahdollisimman halvalla -periaatteella! Matkalla testasimme sosiaalisia ja käytännön taitojamme uusissa, erilaisissa olosuhteissa ja kulttuuriympäristöissä. Opettajakelpoisuustodistukset saimme toukokuun viimeisenä päivänä 50 vuotta sitten. 1. Sivistyskö meitä on kantanut. SenioriTERVEYS 89. Tämä sivistyskö, kulttuuri meitä on kantanut. 1. Upean Monet -museon monet opetukset. ”Lekun” johtamassa oppilasorkesterissa laajensimme musiikillisia taitojamme ja ymmärrystämme. HYVÄÄ JA TERVEELLISTÄ KULTTUURIKESÄÄ! PEKKA LEINONEN Jk. Hyviä museoretkiä kaikille, ei maanantaisin, nykyisinkään! 4. Isoisä nukahti amerikkalaistyyppiseen keinutuoliinsa. kulttuurikoti; lehtiä ja kirjoja oli kaikkialla. Sataa tai paistaa, kokko vetää. 3. 3. Tunnistettava kulttuurimaisema. Tänään joku sanoo meitä ”riemuopettajiksi”! Tätä kirjoittaessani totean, että tapaamme toisemme huomenna ja ylihuomenna, monet vuosikymmenten jälkeen; tietysti Heinolassa. Soittajistosta löytyi tuleva vaimoni. Vuosikurssipohjainen, hyvin kokonaisvaltainen, monipuolinen kulttuuri- ja taideopiskelu, opintoihin ja harrastuksiin liittyvät käytännön työt ja harjoitukset sekä aineopinnot nostivat meidän, monen vielä aika heppoiset, alkuvalmiudet uudelle alulle. Jokaisella vuosikurssilla oma erityistehtävänsä Jokaisella vuosikurssilla oli lisäksi oma erityistehtävänsä: kolmasluokkalaiset toteuttivat joulu-, neljäsluokkalaiset kevätjuhlan. Viritysvaiheessa viulustani katkesi a-kieli, eikä varakieltä ollut, joten vaikenin ensikonserttini kolmella kielellä ja taisi olla siihenkin pari kieltä liikaa. 2. Me siirryimme toiseen huoneeseen hinkkaaman Violinschule von Ries-Sitt, ”Ries sitt’iä ja ”Jänis istui maassa” -pikkukappaletta! Ensimmäinen kouluorkesterin tilauskeikka oli jo ennen joulua varuskunnan joulujuhlassa. Siihenastiset tavat ja tottumukset sekä matkalla nähdyt ja koetut erilaisuudet laittoivat arvioimaan: näilläkö tiedoilla, taidoilla ja valmiuksilla olisimme vuoden päästä valmiita opettajiksi. Halaamme, puhumme, muistelemme, katselemme! Arvot ja arvostukset, tavat, tottumukset, tiedot, taidot ja käytännöt on koeteltu, arvioitu moneen kertaan, eri puolilla maatamme, rajojemme ulkopuolellakin. Vaikenin ensikonserttini kolmella kielellä Soittotuntini Mokke aloitti aina, isoisänsä kauppaneuvos Kylliäisen läsnä ollessa, taituruutta vaativalla Montin Csárdálla. 2
TEKSTI: REETTA AHOLA 90 SenioriTERVEYS. Historia Saarenpään historiapiiriläisten suururakka lujitti kyläläisten yhteisöllisyyttä; piiriläisistä tuli melkein perhe, yhdessä retkeiltiin ja järjestettiin kinkerit Kylähistoriikki avasi näkemään kotikylän kunnioittavin silmin Vähänkyrön pitäjän Saarenpään ja Mullolan kylien historia on koottu yli 500-sivuiseksi, runsaasti valokuvia sisältäväksi kyläkirjaksi. Historiapiiri aloitti työnsä 2006. Juhlapuheen julkistamistilaisuudessa piti Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksen jäsen, kirjailija, Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Matti Mäkelä. joulukuuta 2013 Saarenpään koululla. Kirjan julkistamistilaisuus oli 1
Miten kylämme on kasvanut ja vaurastunut. – Piirissä asia sai niin innostuneen vastaanoton, että ohjaajamme Lea joutui joskus ”toppuuttelemaan” vilkasta keskustelua sekä hätistelemään kuuntelemaan ja keskustelemaan illalle sovitusta, yhteisestä aiheesta, Pirkko Reinman sanoo. Työryhmä otti yhteyttä kansalaisopisto Kyrönmaan Opistoon, ja syksyllä 2007 aloitti opiston piirinä Saarenpään koululla kaikille avoin Saarenpään historiapiiri, jota ohjasi Lea Huhtamäki. Pyysimme kaivelemaan talojen arkistoja, pöytälaatikoita ja etsimään vanhoja valokuvia. Juhani Ojala on muuttanut Saarenpäähän 1975. Pirkko ja Lasse Reinmanin kotiin keväällä 2014 kyläkirjatyön urakkaa muistelemaan kokoontunut historiapiirin ydinjoukko iloitsee paitsi onnistuneesta ja hyvän vastaanoton saaneesta kyläkirjasta, myös siitä monipuolisesta henkisestä ja sosiaalisesta annista, mitä kyläkirjatyö toi mukanaan. – Opimme keräämään tietoja monista eri tietolähteistä, hyödyntämään muun muassa Vaasan maakunta-arkiston palveluja sekä opimme käsittelemään ja jalostamaan keräämämme tiedot loogisiksi teksteiksi, Tuula Akkola, 67, kertoo. Mistä kylämme on ”syntynyt”. Aluksi kyläläisten vastaanotto kyläkirjahanketta kohtaan ei ollutkaan kovin innostunut. Vain yksi henkilö otti konkreettisesti yhteyden ja toi kaksi valokuvaa. Aluksi moni empi osallistumistaan: En tiedä mistään mitään Kyläkirjatyö sai alkunsa 2006, kun Saarenpään kyläyhdistys ry päätti vuosikokouksessaan, että kylän historia kootaan yksien kansien väliin. Kuitenkin, kun historiapiiri aloitti koululla 11.9.2007, oli osanottojajoukko niin suuri, että opiskelu päästiin aloittamaan, Pirkko Reinman, 75, kertoo. Tietojen kerääminen osoitti lähdekritiikin tärkeyden Historiapiirin noin 20 henkilön osanottajajoukosta lähes kaikki pysyivät mukana alusta loppuun. – Ja meillä oli aina niin mukavaakin, myhäilee Esko Valtari, 79. Piiriläiset hankkivat kyläkirjaan tietoja monista paikoista, muun muassa Vaasan maakunta-arkistosta, Vähänkyrön kunnan ja Vähänkyrön seurakunnan arkistoista, Mustasaaren, Vaasan ja Vöyrin seurakuntien arkistoista, Vaasan ja Vähänkyrön kirjastoista, Suojeluskunta- ja LottaSvärd museosta sekä Siirtolaisinstituutista ja kyläläisten kotien arkistoista. – Eihän sieltä voinut pysyä poissa, asiat olivat niin mielenkiintoisia, toteaa Juhani Ojala, 77, Saarenpään koulun eläkkeellä oleva johtajaopettaja. Kirjassa on vanhoihin asiakirjoihin pohjautuva tutkimus kylien asutushistoriasta 1500-luvulta lähtien. Hän on tehnyt elämäntyönsä Saarenpään koulun johtajaopettajana. Myös lähdekritiikki tuli konkreettisesti tutuksi. Kirjassa on yli 500 sivua sekä runsaasti valokuvia: mustavalkoisia ja värikuvia. – Tämän työn myötä entistäkin selvemmäksi tuli kerättyjen tietolähteiden kriittisen tarkastelun tarpeellisuus sekä se, miten tärkeitä ovat käytetyt lähteet ja niiden tarkka selvittäminen, runsaasti jo ennen kyläkirjatyötä kotiseutuhistoriaa kerännyt ja kirjoittanut, 1980 Saarenpäähän muuttanut Matti Lehtinen, 74, sanoo. Aino Saarinen on ”alkuperäinen” saarenpääläinen, samoin hänen oikealla puolellaan istuva Esko Valtari. Historiapiiriläiset osoittavat marraskuussa 2013 valmistuneella kyläkirjalla Merestä noussut Saarenpää – Mullola, että Saarenpäässä on ja vallankin on ollut vaikka mitä: muun muassa teollisuutta, käsityöyrittäjyyttä, kulttuuria, uskonnollista julistusta, kauppoja, pankki, rohkeita, uutta luovia persoonallisuuksia, Amerikkaan lähtijöitä, vilkasta ja monialaista kurssitoimin- taa, yksi Suomen kuuluisin ravuri, Ori Murto on syntynyt kylässä. Ensimmäinen yhteydenotto kyläläisiin tehtiin tammikuun lopulla 2007. Historiapiirissä kyläkirjan kokoaminen otti heti tulta alleen. Ja vähän on itsekin niin tullut ajateltua. M issään ei oo niin mukava olla kuin täs maailmas ja Saarenpääs! Saarenpään kylän historiapiiriläiset muistelevat vanhaa sanontaa ja jatkavat: – Usein kyllä on kuullut sanottavan: Eihän Saarenpääs mitään oo. Moni kyläläinen empi osallistumistaan. Ketkä olivat esi-isämme ja -äitimme. Kirjassa korostuu myös Saarenpään ja Mullolan ainutlaatuinen sijainti, joka on omalta osaltaan vaikuttanut suuresti kylän ja kyläläisen elämään: Saarenpää alkaa Kyrönjoesta ja Mullola päättyy melkein mereen, Vassorin lahteen. – En tiedä mistään mitään, enkä muista mitään! esimerkiksi Leila Valtari, 83, naurahtaa ajatelleensa. Kyläyhdistys perusti yhdistyksen alaosastoksi historiapiirin ja kutsui kokoon työryhmän, jonka tehtäväksi tuli koota Saarenpään kylän historiikki sanoin ja kuvin. Historiapiiriläisten kirjaan keräämät tiedot kylän ja kyläläisten elämän eri osa-alueista ulottuvat aina nykypäivään saakka. Työryhmä katsoi hartioidensa olevan liian kapeat näin vaativaan tehtävään. Aino Saarinen on tyytyväinen työskentelytapaan, miten tiedot kyläkirjaan koottiin. – Lähetimme jokaiseen saarenpääläiseen kotiin tiedotteen, jossa kerroimme tästä kyläyhdistyksen hankkeesta otsikoilla: Missä ovat juuremme. Historiapiirissä perustettiin työryhmät selvittämään eri aihepiirien tietoja sanoin ja kuvin. Meistä tuli melkein perhe! Heti historiapiirin tutkimustyön alkuvaiheessa selveni, SenioriTERVEYS 91. Merestä noussut Saarenpää – Mullola -kyläkirja valottaa Vähänkyrön pitäjän Saarenpään ja Mullolan kylien elämää kertomuksin ja kuvin 1500-luvulta lähtien. – Kirjan hyvä menekki kertoo, että olemme onnistuneet, samoin lukijoiden lukuisat kommentit, miten postiiivinen yllätys kirja on, Juho Jukkara, 69, kertoo tyytyväisenä. Aino Saarinen, 75, kertoo, että häntä erityisesti ilahdutti historiapiirin työskentelytapa: – Tarkasteltavat asiat jaettiin eri aihepiireihin, ja niistä tietoja keräämään perustettiin omat työryhmät. Lisäksi kylässä on kansainvälisessä mittakaavassa rakennushistoriallisesti ainutlaatuinen Saarenpään Rintakylä
Saarenpää ja Mullola ovat olleet yksi kylä, joka on alun perin koostunut kahdeksasta Saarenpään ja kahdesta Mullolan kantatalosta. – Meistä tuli melkein perhe. Vaikka vanhat asuinrakennukset on purettu 1980-luvun loppupuolella, on osa sukujen jälkeläisistä rakentanut uudet asuinrakennukset lähes samoille kivijaloille. Hän painottaa, miten tärkeää lähteiden tarkka selvittäminen ja lähdekritiikki oli kyläkirjatyössä. Yhteiskunnan rakentajia, teollisuusmiehiä, taitelijoita sekä ahkeria pienyrittäjiä Pirkko ja Lasse Reinmanin omakotitalon vintille keväällä 2014 kokoontuneet historiapiiriläiset ihailevat kotikylänsä monipuolista yritteliäisyyttä sekä sitä, miten laaja-alaisesti taitavia osaajia kylissä on. Piiriläiset painottavat, että kuusivuotinen yhdessäolo historiapiirissä kasvatti etenkin piiriläisiä, mutta kaikkia Saarenpään ja Mullolan kyläläisiä yhteisöllisyyteen. Historia- ja perimätietojen mukaan voidaan arvioida, että ensimmäiset asumukset perustettiin kylään 1400-luvun puolivälin tienoolla. Missä kaksi tai kolme kokoontui, luiskahti puhe aina historiaan, Pirkko Reinman toteaa. Se on ollut aiheena esimerkiksi useissa Juhani Palmun taideteoksessa. Saarenpää Mullola -kyläkirja avautuu myös kansainvälisille lukijoille, koska Saarenpään Rintakylän kaltaista ei muualta maailmasta löydy. Kirjan taittokuntoon työstäminen vaati vielä loppumetreilläkin suunnittelua, tuumaamista, kuvien sommittelua, artikkelien sijoittamista oikeaan järjestykseen ja lukuisia tarkistuksia sekä yhteydenottoja sinne ja tänne, Pirkko Reinman ja Tuula Akkola kertovat. Matti Lehtinen on muuttanut Saarenpäähän 1980. Maailmankuulu Rintakylä inspiroinut monia taiteilijoita Paitsi Saarenpään ja Mullolan kyläläisille, Merestä noussut – Eihän sieltä voinut pysyä poissa, asiat olivat niin mielenkiintoisia. – Kirjan kirjoittaminen osoitti keväällä 2013, että jos kirja aiotaan julkaista jouluksi 92 SenioriTERVEYS 2013, se vaatii täysiä työpäiviä, Pirkko Reinman kertoo. Pääasiassa hän ja Tuula Akkola tekivätkin toukokuusta marraskuuhun ympäripyöreitä työpäiviä ja jalostivat monen eri kirjoittajan tekstit kokonaisuudeksi. Rintakylän talot paloivat 1672. Matti Lehtisen he huusivat tavan takaa apuun, kun tarvitsivat vuosilukuja, karttoja ja monia muita tietoja. Saarenpään Rintakylä on inspiroinut lukuisia taiteilijoita. Palon jälkeen talot rakennettiin samoille paikoille. Helpolla Saarenpään ja Mullolan historiat eivät kyläkirjan kansiin sujahtaneet. Mullolan kylää historiapiirissä on edustanut muun muassa Kunissa asuva Irja Rabb, 76. Irja Rabb edusti historiapiirissä Mullolan kylää. Teimme yhteisiä retkiä, järjestimme kylien kinkerit, emmekä kesäisinkään malttaneet olla kokoontumatta. – Kaikki ei suinkaan sujunut niin kuin tanssi. Piiriläiset ottivat yhteyden mullolalaisiin ja heidän edustajansa kutsuttiin piiriin. Kirjassa Rintakylän historia esitellään seikkaperäisesti. Saarenpään Rintakylän tiheä, nauhamainen pohjalaisasutus Kyrönjoen rannalla on ollut ainutlaatuinen koko Suomessa – ja koko maailmassa. että kirjaan tulee ottaa myös Mullolan kylä
– Entisajan kyläläisten rohkeus, yritteliäisyys ja monipuoliset tiedot ja taidot sinä aikana ja niissä olosuhteissa hämmästyttävät nykypäivän ihmistä, Aino Saarinen toteaa. En- Merestä noussut Saarenpää-Mullola Kylien elämää vuosien varrelta kertomuksin ja kuvin simmäinen kyläkauppa avasi ovensa Saarenpäässä vuonna 1870. Mullolan kylässä Pohjanmaan jalkaväkirykmentin taloa on kutsuttu Mulloviuksen pappilaksi. Jätintien läheisyydestä löytyvät historiantutkijoita suuresti kiinnostavat muinaishaudat. Kuva: E.Savinainen/ Lenni Talosen kokoelmat. Saarenpäässä on myös esihistoriallisesti arvokas Jätintien eli jättiläisen tie. Kahvipöydässä huhtikuussa 2014 Tuula Akkola ja Esko Valtari. Mullolassa on toiminut Pohjanmaan jalkaväkirykmentti, ja siellä on ollut jalkaväkirykmentin talo, jossa on asunut mm. Saarenpään isojako. – Saarenpääläiset teollisuumiehet sekä kankurit ja pläkkyrit olivat aikansa ennakkoluulottomia innovaattoreita, ahkeria, rohkeita, työtä ja uusia aluevaltauksia pelkäämättömiä, riskinottokykyisiä yrittäjiä, piiriläiset painottavat. SenioriTERVEYS 93. Tuulimylly, Jätintie ja jalkaväkirykmentin talon pastorit Saarenpäässä kohoaa tätä nykyä Vähänkyrön ainut tuulimylly, Erkkilän tuulimylly, joka on ostettu Eriksbergin eli Erkkilän tilalle vuonna 1897. – Nämä molemmat, Erkkilän tuulimylly ja Jätintie, ovat erinomaisia kohteita näyttää turisteille, toteaa Tuula Akkola. Maatalouden ohella merkittäviä elinkeinoja ovat olleet pläkkiastiateollisuus 1800-luvun lopulta 2000-luvulle sekä kutomateollisuus 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Komissiomaanmittari Erik Tulindbergin poika, Erik Tulindberg nuorempi syntyi Eriksbergissä, hänestä tuli Suomen ensimmäinen viulusäveltäjä. Saarenpään kylä on ollut myös kuuluisa monipuolisesta käsityöteollisuudesta, eritoten kankuri- ja pläkkyriteollisuudesta. historian saatossa asunut ja vaikuttanut. Saarenpäässä on ollut lukuisia aikansa mahtitaloja, ja kylässä on asunut lukuisia poikkeuksellisen vahvan ja uutta luovan elämäntyön tehneitä mahtimiehiä ja -naisia. Eriksbergin tilan omistajalla, tuomari Herman Rossilla oli 1700-luvun lopulla tiilitehdas Saarenpäässä. Kylässä on toiminut myös pankki 1800-luvun loppupuolella. Merestä noussut Saarenpää – Mullola -kyläkirjan etukannen kuvassa on Saarenpään Rintakylän nauhamaista pohjalaisasutusta kevättalven auringossa 1950-luvulla. jalkaväkirykmentin pastoreita. Merestä noussut Saarenpää – Mullola kyläkirjan sisältö on jaettu neljääntoista aihealueeseen Vuonna 2006 alkaneen kyläkirjatyön aikana on varsinaisten historiapiirin kokoontumisten lisäksi istahdettu monet kerrat Pirkko ja Lasse Reinmanin kodin kahvipöytään ja yläkerran työpöydän ääreen pohtimaan kirjan eri työvaiheita. Se on ”rakennettu” 600–650 jKr. Amerikansiirtolaisuus vuosina 1877–1930 oli Saarenpään ja Mullolan kylissä erittäin runsasta. Samasta perheestä lähti jopa 3–4 henkeä rapakon taakse. Vuonna 1935 tehdyissä tutkimuksissa tämän, isoista kivistä rakennetun tien on todettu olevan toistaiseksi ainoa Suomessa tunnettu lajiaan. Samojen sukujen jälkeläiset ovat rakentaneet uudet asuinrakennukset lähes entisille kivijaloille, ja näin nauhamainen asumismuoto Kyrönjoen rannalla säilyy. Aihealueet ovat: t &TJIJTUPSJB t 4BBSFOQÊÊO LZMÊO WBSIBJTIJTUPSJBB t .VMMPMBO LZMÊ t 4BBSFOQÊÊO LZMÊO BTVUVLTFTUB FMJ neljä kylän osa-aluetta t ,ZMÊIBMMJOUP KB PMUFSNBOOJMBJUPT t ,PVMVONBBTUB -BSWJJO FMJ NFSLJUUÊWÊU QBJLBU t 4BBSFOQÊÊO LZMÊO VTLPOOPMMJOFO FMÊNÊ vuosisatojen saatossa t 0QFUVTUPJNJ t &MJOLFJOPU t 4JJSUPMBJTVVT t 4PUJFO BJLBB t )BSSBTUVT KB TFVSBUPJNJOUB t )FOLJMÚLVWJB KB QFSTPPOBMMJTVVLTJB t &MÊNÊÊ LZMJMMÊ t -JJUUFFU
KPULB LÊTJUUÊWÊU MVFUUFMPU LZMJFO UBMPJTUB 1700-luvun puolivälistä lähtien t 7BOIPKB BTJBLJSKPKB FMJ wLPOUSBIUFKBw Kirjan tapahtumat ajoittuvat noin 1500-luvun puolivälistä noin historiapiirin kokoontumisajankohtaan saakka. Kaupan ovet auki 1870, kylässä oma pankkikin Maatalous on ollut aina Saarenpään ja Mullolan kylien tärkein elinkeino. Saarenpäässä on parhaana aikana ollut 4–5 kauppaa. Eriksbergin talo oli yksi Saarenpään kantataloista. – Olisikohan meistä ollut lähtijöiksi! piiriläiset naurahtavat. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin talosta ovat polveutuneet kuuluisat, vähäkyröläiset papit, Mullovius ja Mullander. 1700-luvulla Eriksbergin talossa on asunut pitäjänkirjureita, nimismiehiä ja esimerkiksi komissiomaanmittari Erik Tulindberg, jonka toimesta suoritettiin mm. Nykyään Erkkilän tuulimylly ei ole enää toiminnassa, mutta historiaansa arvostaen kunnostettuna se on koko kylän maamerkki
– Kirjaan on pyritty saamaan omaleimaisuutta. Vassorilaisten tiedon mukaan tuulimyllyn ensimmäinen, tunnettu omistaja oli Hagan talon isäntä, Erik Eriksson Wiik (1775–1853). Siinä on sekä virallisempaa tyyliä että kansanomaista, murrepohjaista kerrontaa. Risto Kiviranta. 94 SenioriTERVEYS Historiapiiriläiset ovat syystäkin tyytyväisiä työnsä tulokseen: harrastus, johon paneutuu täydestä sydämestä ja pohjalaisella työnteon kunnioituksella voi tuottaa vaikka mitä! – Merestä noussut Saarenpää – Mullola -kyläkirja on työstetty pääasiassa kyläläisten harrastajavoimin, ns. Tiedustelut: Pirkko Reinman, 0400-866 157, pirkko.reinman@netikka.fi Johanna Talonen eli Toistun Hanna ongella. Kuva. Saarenpään kyläyhdistyksen vuoden 2006 vuosikokouksessa tehty päätös on tullut todeksi: Kylien historia on tallennettu sanoin ja kuvin, ja jää näin elämään yli 500-sivuisen kirjan kansien välissä. Kuva: Anneli Rintamäen kokoelmat. Saarenpään kylän uskonnollinen elämä vuosisatojen saatossa -tutkimuksen on tehnyt kirkkohistorian professori Jouko Talonen, oman kylän kasvatti. Kuva: Leila Valtarin kokoelmat.. Erkkilän tuulimyllyn on ostanut Emil Erkkilä Vassorin kylästä vuonna 1897. Artikkeleita on elävöitetty runsailla murresanoilla ja lauseilla. Työväkeä muun muassa edessä selin Emil Lalli, Helvi Lalli, Aili Tuomilehto, Viljo Mäkinen, Eino Salo ja Aino Salo. Takana seisoo Emil Waltari. Saarenpään kylän varhaishistoriaa -tutkimuksen on tilauksesta laatinut ”ulkopuolinen”, Matti Lehtiö. Historiapiiriläiset muistuttavat, että kirja ei ole yhden henkilön kirjoittama. Kuva: Leila Valtarin kokoelmat. Tällä on pyritty säilyttämään jälkipolville kylissä ennen vanhaan yleisesti käytettyjä sanoja ja sanontoja. Nykyään Erkkilän tuulimylly ei ole enää toiminnassa, mutta historiaansa arvostaen kunnostettuna se on koko Saarenpään kylän maamerkki. Tähkä Jukkara seuraa, nouseeko Kyrönjoesta kissalle kaloja. Kuvitusta kirjasta Merestä noussut Saarenpää – Mullola: Murresanat ja persoonalliset muistelut elävöittävät kirjan kerrontaa Johannes Rintamäki oli salaojituksen edelläkävijä 1930-luvulla. Valtarin pläkkiverstaa sisältä 1930-luvun puolivälissä. ammattikirjoittajia emme ole käyttäneet apunamme, piiriläiset korostavat. Kuvassa vasemmalla seisoo Johannes Rintamäki ja edessä Yrjö Mäntynen, tiiliputkien päällä istuu Lauri Rintamäki ja takana putkikuormalla Niilo Rintamäki. Myllyn ikä on kysymysmerkki. Merestä noussut Saarenpää Mullola – Kylien elämää vuosien varrelta kertomuksin ja kuvin -kirjaa on mahdollisuus ostaa 50 euron (+toimituskulut) hintaan
AHMAT x2 VIERESSÄ VÄLILEVY PYYDYSTETYT SOUNIO ZZZZ J.H. Ratkaisijan nimi: ………………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………… Postinumero: ……………………………………………………………………. Seniori TERVEYS 1/14 ristikko JOSKUS LASISSA. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. SenioriTERVEYS 95 J O K A A S E T I U T R U T T U L M I U O N V I A K A S M A T A K A A T T E O L S I. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 15.8.2014 mennessä. Paikkakunta …………………….…………………………………………….… Puhelinnumero: ……………………………………..……………………..…….. BANAALIUS VALAJILLA ASEITA RUPEAVA MIES! APURAHA KOFIN VAIMO - -VIKA Satsaan kaikille saman verran. Palkintoina terveystuotteita. INDONESIAA Anna se aivan ylin! VIRTANEN NÖYRÄSTI. Oikein vastanneista arvonnassa voitti: KORSETTIKIN UJO LINNONMAA (4.=J) VITKUTTIMEN ETEEN HANKOAURAT S EDESSÄ MIEHEKSI KAARNANA Sn NOPEAMMAN VERBI DIVARISSA! VARUSTAA -AALTO VOI PUSIKOSTA KUULUA :N MALLI VAKIOVIHELTÄJÄN ESTYESSÄ PUHALTAMAAN. “ “ USEIN TIEN NNE VIERESSÄ ALATI PANOSTAA Senioriterveys 6/2013 ristikon ratkaisu T E I R RIN TIN TIN A R T O S Ä Ä T A K A T T S S E I I T A L I A T A N A NUOTTIA LÄJÄ HÖYLÄTTYJÄ P I N T KAHDESTI ALENNETTU MADONNAN OSA GOOGLELLA A L A O V I S I O N L I S T L A U T A S T A M A A R L M L A A S A S T E L U L I A T A D I L K L U A T A A S T A A A S T K A U O E U L O S M E N E V I L L E S E A I T O K A T A S O A O L A A L S I I P I I N L K I O T U I T T E L V T O I K A I S H K A S A U O N N O N T O S T A T I P O O OM R Ä T P A E V S P A P Ä V I I S A R I S T A A K L A L L A B A R A L A P I L U M I E S S T P E I O S A V U O NAPO- “NAISTAISTE- ENEMLUS- MISTÖ” TAAN KUULU - NAIS- LINLAHTEN- DELLA SUKSIIN KIINNITETTÄVÄT MURHEELLINEN JÄÄN KOVERTAMA TORIT HIIHTÄJÄ THOMASIN SUKU POKERIPOTISTA USEIN 5% SUUHUN TONAVAAN Riitta Parviainen, Kuopio “ “ OLI KAUNEIN 1996 JÄLLEEN -ROOLI NAPPASIT! SAUDIARABIAA SAMA JOS I=AT KOULUTETUILLE ALLASHANKKEESTA TUTUKSI TULLUT PUDASJÄRVEN KYLÄ Olet naurettava pelle! SIIVIN ÖLJYINEN LEJEERINKI JOHAN ----! Se skippaa mut, kun mä luuhaan kartsalla. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla
Lykopeeni ehkäisee tutkimusten mukaan sydänja verisuonisairauksia sekä miesten eturauhassyöpää. Ellen-tuotteiden sisältämät maitohappobakteerit on eristetty terveestä emättimen bakteerikannasta Lundin yliopistossa ja ne kuuluvat yleisimpiin emättimestä tavattaviin maitohappobakteereihin. Tuotteita ja vinkkejä Tamponeissa ja intiimivoiteessa emättimen bakteerikantaa parantavia maitohappobakteereja Värikkäät kasvikset sisältävät immuunipuolustukselle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Edellisten lisäksi vaaleita kasviksia ovat nauris, lanttu, tietyt idut ja monet sienet. Yleisimpiä rönsyliljoja ovat lajikkeet, joilla on valkoista joko lehden keskellä (C. Niitä esiintyy monissa marjoissa ja hedelmissä. Ellen Probioottinen intiimivoide sisältää samaa Lacto Naturel (LN) -seosta kuin Ellen Probioottiset tamponit. Myös perunoita löytyy lilansävyisenä. Vaikka kastelu unohtuisikin, ei kasvi kuole helposti, sillä rönsyliljan voimakas juuristo varastoi hyvin vettä pitkiksikin ajoiksi. Rönsyliljaa olisi hyvä kastella säännöllisesti, jotta lehdet eivät ruskistu. Maitohappobakteerit yleisesti parantavat emättimen bakteerikantaa, jonka tasapainoa mm. Kasvisten väriaineet sisältävät runsaasti antioksidantteja, jotka suojaavat solua vapaiden radikaalien aiheuttamilta tuhoilta. Ellen-tuotesarjassa on kolmenkokoisia probioottisia tamponeja, hinnaltaan noin 12,50–14,50 €. Niiden värit säilyvät hyvin myös keitettäessä. Ellen Probioottinen intiimivoide, 15 ml, maksaa noin 18 €. Ne selviytyvät vaihtelevissa olosuhteissa, pariasteisesta tilasta yli kolmeenkymmeneen lämpöasteeseen ja varjoisammasta aurinkoiseen kasvupaikkaan. Helppohoitoinen rönsylilja puhdistaa sisäilmaa Rönsylilja on perinteinen huonekasvi, jonka suosio on jälleen nousussa. Sipulin ainesosat torjuvat virusten ja bakteerien hyökkäyksiä ja toimivat antioksidantteina. Valkoinen torjuu viruksia Valkeiden ja rusehtavien kasvien terveysvaikutukset tulevat flavonoideista. Vihreät kasvikset ehkäisevät useiden tutkimusten mukaan mm. sipulikasvien kversetiini ja allisiini sekä kaalikasvien sulfidiyhdisteet. Jos kasvi on päässyt ränsistymään, voi sen helposti uudistaa rönsyistä. Ruokalusikallinen sipulisilppua päivässä täyttää tarvittavan kversetiinin tarpeen. Värillä on väliä ruokalautasella Vihreää ja lilaa Syvän vihreissä kasviksissa on runsaasti lehtivihreää, joka sisältää mm. syöpää. Lilat ja siniset sävyt haalistuvat esimerkiksi keitettäessä, mutta sitruunahapon avulla värit säilyvät paremmin. Rönsylilja puhdistaa erityisen tehokkaasti kodin sisäilmaa. C-vitamiinia on runsaasti mustaherukassa, mansikassa, appelsiinissa ja paprikassa sekä puna-, kyssä- ja kukkakaalissa. Lykopeenia on tomaateissa, vesimelonissa ja verigreipissä. Hyviä lähteitä ovat porkkana, paprika ja appelsiini. Punaisen väriaineen lisäksi karotenoideihin kuuluvat keltainen ja oranssi. Sipuli, kukkakaali ja parsakaali ovat jalostettaessa muuttuneet hieman värikkäimmiksi. Toistuvista ongelmista kärsivä voi saada ongelmiinsa helpotusta käyttämällä Ellen-tamponeita aina kuukautisvuodon aikana. punakaali ja punajuuri. Rönsyliljoja on erittäin helppo hoitaa. antibiootit, ehkäisyvalmisteet, siemenneste, kuukautisvuoto ja esimerkiksi liiallinen hygienia heikentävät. Siitakesienissä esiintyvä lentinaani tunnetaan terveysvaikutteisena erityisesti Kiinassa. Ellen-tamponeja voi käyttää 2–3 kierron ajan ongelmien ilmettyä ja antibioottikuurin aikana tai sen jälkeen. 96 SenioriTERVEYS Ruotsalaisen Ellen-sarjan probioottiset tamponit sekä ulkoisesti käytettävä intiimivoide ovat saatavilla myös Suomen apteekeista. Helppo tapa syödä tummanvihreää on käyttää ruukkuyrttejä ja -salaatteja. Kasvien sinisen ja purppuran sävyt juontuvat ns. Siksi se on oiva viherkasvivalinta esimerkiksi makuuhuoneeseen.. Vihreät vihannekset ovat myös emäksistä ruokaa, mikä eliminoi happoja elimistöstä. antosyaaneista. Terveyttä tuovat mm. comosum Vittatum) tai laji, jonka tummanvihreissä lehdissä on valkoinen reuna (C.comosum Variegatum). Punaista ja keltaista Punainen väriaine kasviksessa kertoo karotenoideista, joista tunnetuin on lykopeeni. Se lievittää limakalvojen ärsyyntymistä, kutinaa, kuivuttaa ja pahanhajuisia vuotoja. Ellen Probioottinen tamponi sisältää kansainvälisesti patentoitua Lacto Naturelia (LN) -seosta, joka koostuu kolmesta probioottisesta maitohappobakteerikannasta. Antosyaanit toimivat antioksidantteina. Ellen Probioottinen intiimivoide on tarkoitettu käytettäväksi ulkoisilla limakalvoilla. Kokonaan vihreälehtisiä rönsyliljoja on tarjolla vähemmän. Punainen väriaine sisältää useimmiten C-vitamiinia. Lilaan vivahtavat lajikkeet ovatkin ravintorikkaampia kuin vaaleat lajikkeet. rautaa ja C-vitamiinia. Terve ja riittävä maitohappobakteerien määrä emättimen bakteerikannassa on elimistön luonnollinen tapa suojautua epätasapainoa ja tulehduksia vastaan. Lilan sävyisiä kasviksia ovat mm. Salaattien terveysvaikutukset tehostuvat punaisen värin myötä. Kversetiiniä saa myös omenoista
Purista ensin mehua vähäsen koko fileelle ja laita sitten sitruunanviipaleet vielä fileen päälle. Lempeä hyväily vartalolle Raikastava tuulenvire ja auringon säteiden kutkuttava lämpö iholla. Diarrex auttaa suoliston omia, hyviä bakteereita taistelussa haitallisia mikrobeja ja hiivoja vastaan, mutta myös matkoilla tapahtuvan ruokavaliomuutosten aiheuttamia vatsaongelmia ja ripulia vastaan. Pippuriseos pitää jäädä lohen pintaan. Savusuola ja Lihapullalisä ovat gluteenittomia. Pyyheliinajumppa norjistaa nilkat Tartu varpailla pyyheliinaan. Siinä yhdistelmä, joka inspiroi Vitalis my BODY Vartalovoiteen kehittäjiä. Roseberry on kehitetty tukemaan virtsateiden luonnollista vastustuskykyä. Vaikea, mutta äärimmäisen tehokas liike. Vitalis my BODY Vartalovoide kosteuttaa ja rauhoittaa vartalon ihoa. basilikaa, persiljaa ja tilliä. Pakkauksessa 90 tablettia, hinta n. kalan ja yrttilihapullien maustamiseen. Kolmea tehokasta ainesosaa hibiscusta, vahvaa karpaloa ja C-vitamiinia sisältävä Roseberry sopii kuuriksi tai jatkuvaan käyttöön. Purista varpaat koukkuun siten, että pyyheliinan kulma pysyy varpaissasi. Monipuolinen ravintolisä virtsateiden hyvinvointiin KIUSALLINEN VAIVA KURIIN Jopa puolet naisista sairastaa ainakin yhden virtsatietulehduksen elämänsä aikana. Deodorantti herkälle iholle ACO extra sensitive -deodorantti on erityisesti herkälle iholle kehitetty tuote. Bakel Hydrabody vartalovoide 200 ml maksaa noin 105 €. Heikentynyt virtsan pidätyskyky voi pahentaa tilannetta entisestään. Italiassa kehitetyt ja valmistetut Bakel-ihonhoitotuotteet sisältävät ainoastaan iholle todistetusti hyödyllisiä ainesosia, eivätkä lainkaan mm. Voiteessa on makean eksoottinen tuoksu, jossa yhdistyvät nektariini ja valkoinen inkivääri. Anna maustua 1,5 vuorokautta jääkaapissa. SenioriTERVEYS 97. Savusuolalla pikantti Maitohappobakteerit vatsavaivojen häätöön säväys kesäherkkuihin Natura Median Diarrex sisältää kahta tärkeää maitohappobakteeria, bifidobacterium bifidumia ja streptococcus thermophilusta. mm. Maustamiseen runsaasti karkeaa suolaa, runsaasti myllystä pippurirouhetta valko-, musta- ja viherpippurista, reilu ripaus sokeria sekä runsaasti tillisilppua. Suomessa 14 Bakel-tuotteella on Allergia- ja Astmaliiton allergiatunnus. bakel.fi. Apteekeissa myytävä deodorantti on alkoholiton ja miedosti hajustettu, se ei sisällä alumiinisuoloja, hinta noin 6,20 €. Nosta sitten pyyheliinajalkaa polven korkeudelle viisi kertaa. Kotimainen Vitalis my BODY Vartalovoide on myynnissä päivittäistavaraliikkeissä, 200 ml, 5,20 €. Savusta lohta vähän ”yli”, eli lohi saa olla hiukan kuivaa, ei siis kovin nesteistä. Monella tulehdus toistuu etenkin kesällä, kun intiimialue saa kylmää uimisesta ja viileistä illoista. Myös itse tehtyihin marinadeihin ja salaatinkastikkeisiin Savusuola soveltuu erinomaisesti. Savulohessa maistuvat pippurit, tilli ja sitruuna Jyväskylässä toimivan Ryytihyppysen toimitusjohtaja Minna Liimataisen lohensavustusvinkillä onnistut varmasti. Ihon pehmeäksi jättävä vartalovoide sisältää kasviperäisiä öljyjä, glyserolia ja allantoiinia. Myös poikkeukselliset olosuhteet, kuten mökkeily ja matkustelu voivat altistaa intiimialuetta vieraille bakteereille. Suomeen Bakel-tuotteet tulivat keväällä 2012. 23,00 €. Nämä maitohappobakteerit tukevat toistensa vaikutusta. Sitä voi käyttää mm. Ennen savustamista ota sitruunanviipaleet pois fileen päältä sekä rapsuta tillisilppu pois. Nopeasti imeytyvä Bakel Hydrabody vartalovoide sisältää vain vaikuttavia ainesosia Aloe veraa sisältävä, rauhoittava ja kosteuttava Bakel Hydrabody vartalovoide sopii kaikille ihotyypeille. Jo yksi antibioottikuuri saattaa sekoittaa elimistön normaalin bakteerikannan jopa kahdeksi vuodeksi ja johtaa harmilliseen tulehduskierteeseen. Voide imeytyy nopeasti jättäen ihon pehmeäksi ja elastiseksi. Ryytihyppysen nettikaupassa, www.ryytihyppynen.fi ne maksavat: Savusuola 100 g:n purkki 3,15 € ja 200 g:n pussi 5,05 € sekä Lihapullalisä 100 g 2,05 € ja 500 g 8,10 €. Luonnosta saatavat murumuru ja tucuma ravitsevat ja pehmentävät vartalon ihoa tehokkaasti. Maustetun fileen päälle asetellaan sitruunaviipaleita. Ryytihyppysen Lihapullalisällä lihapullat ja -murekkeet maistuvat aivan mummon tekemiltä, ja valmistuvat helposti ja nopeasti! Yrttikokin yrttilihapulliin tarvitaan naudan luomujauhelihaa, Lihapullalisää, Savusuolaa, luomukananmunia, luomukermaa, sipulia sekä runsaasti tuoretta yrttisilppua. Olennaista on, ettei olisi paksua lohenosaa lainkaan, vaan kalan ohuempia osia. Ryytihyppysen valikoimissa oleva Savusuola antaa kesäherkuille hienostuneen säväyksen. Tuotteita voi ostaa kauneushoitoloista ja apteekeista, www. säilöntä- ja väriaineita tai hajusteita. Lämpö ja kosteus edesauttavat mikrobien kasvua. Tarvitset yhden tai kaksi lohen häntäpalaa, määrä riippuu savustuspönttösi koosta
Tämän jälkeen iholle levitetään aurinkovoide. Sekä miehille että naisille granaattiomena on oiva apu taistelussa vapaita radikaaleja ja ikääntymistä vastaan. Seuraava lehti 4-2014 ilmestyy elokuun loppupuoliskolla. Tehoaine sopii sekä kasvoille että vartalolle. betakaroteenia, jonka avulla saadaan kaunis ja tasainen rusketus. Käytännössä samoilla vaikutusmekanismeilla granaattiomenan aktiiviaineiden on todettu vaikuttavan myös eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun aiheuttamiin oireisiin. Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT Jalkajumppaa voi tehdä kotona t t t Perimä Ravinto Ympäristö VAIKUTTAVAT KOLESTEROLIIN PALVELUKORTTI Seniori TERVEYS Tilaan SenioriTerveys -lehden 2/2014 6,50 Harvinaiseen KEUHKOSAIRAUTEEN ei auttanut kuin keuhkojen siirtoleikkaus Neljä sukupolvea sulassa sovussa SAMAN KATON ALLA ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO Suunhuoltokortti hammasterveyteen MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO 94-vuotias TIEDENAINEN ajoi omalla autollaan LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO muuttoauton perässä UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO ANJA POHJOLA MBTLVUVTKBLTPO BMLVB karttaa riitaa ja n ikkoje Poliit änä tuttu pesij selän 83-VUOTIAS NÄYTTELIJÄ HARJOITTELEE PÄÄROOLIA Lokki-valssilla hurmannut Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 42€ pahoja ajatuksia ARJA HAVAKKA räppää terveysvalistusta Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin 1. säilöntä- ja väriaineita tai hajusteita. Granaattiomena miehisen hyvinvoinnin tukena Tällä hetkellä kansainvälisen tutkimuksen kohteena on erityisesti granaattiomenan aktiiviaineiden vaikutus eturauhassyöpään. Senioriterveys-lehti toivottaa hyvää kesää kaikille lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille. Tuote ennaltaehkäisee ikääntymisen merkkien ja pigmenttimuutosten syntymistä auringossa. Tuotteen säännöllinen käyttö vahvistaa ihon omaa, luonnollista puolustuskykyä torjua haitallisia UV-säteitä. Italiassa kehitetyt ja valmistetut Bakel-ihonhoitotuotteet sisältävät ainoastaan iholle todistetusti hyödyllisiä ainesosia, eivätkä lainkaan mm. Tuotteessa ei ole aurinkosuojaa, sitä käytetään ennen aurinkovoidetta kasvojen ja vartalon iholle. Tuotteita voi ostaa kauneushoitoloista ja apteekeista, www.bakel.fi. Tämä johtaa vuosien kuluessa kehon luonnolliseen vanhenemiseen. Seuraavassa lehdessä ovat teemoina: tasainen verensokeri, virtsatieterveys, hyvä uni sekä turvallinen asuminen. Vapaat radikaalit ovat hapetusreaktioiden tuottamia yhdisteitä, jotka kuluttavat elimistöä. Healthy Tan Secret sisältää mm. Tuotteita ja vinkkejä Tehosuojaa iholle auringossa aiheutuvilta pigmenttimuutoksilta Granaattiomena sisältää runsaasti vahvoja antioksidantteja, joten se sopii erinomaisesti täydentämään ruokavaliota ja suojelemaan kehoa vapaiden radikaalien tuhotöiltä. Healthy Tan Secret -tehovoiteet on pakattu 15 yksittäisannokseen, 15 kpl:n pakkaus maksaa noin 52 €. Tyylikkäästi lime-harmaaseen pakatun Bakel-aurinkosarjan poikkeavin tuote on Healthy Tan Secret, joka on tehoaine aurinkovoiteen alle. luokan postimerkki Karprint Oy Seniori TERVEYS tilaukset@karprint.fi www.senioriterveys.fi 98 SenioriTERVEYS Postitoimipaikka 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Postinumero
Kokeile yli 20 vuoden tuotekehityksen tulosta, ja koe ero. Valmistettu ja analysoitu Pharma Nordin tehtaalla Tanskassa. Kansainväliset tutkijat käyttävät Bio-Qinonia virallisena vertailuvalmisteena. tuotekehityksen tulos. www.pharmanord.fi FI_Q10_Ad_Senioriterveys_0614_218x268 Hyvin dokumentoitu.. Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA, puh. 100 % luonnollinen ubikinoni (koentsyymi Q10). (09) 8520 2215. 100 mg ubikinonia 23 vuoden kasviöljyssä, valolta tutkimuksen ja suojaavassa kapselissa. Apteekeista, luontaistuotekaupoista, Sokos ja Stockmann. Hygieeninen, ilmaja kosteustiivis läpipainopakkaus. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Palauta energiasi! Kokeile alkuperäistä Ubikinoni Q10 valmistetta Jos et ole kokeillut Bio-Qinon Q10 tuotetta, et ehkä ole kokenut mitä ubikinonin teho on parhaimmillaan. Alkuperäinen ubikinonivalmiste Pharma Nordilta. Valmisteen ominaisuudet on dokumentoitu yli 90 tieteellisessä tutkimuksessa. Ubikinonia Q10 ja C-vitamiinia, joka edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta