Tee pieniä muutoksia, estä diabeteksen puhkeaminen Seniori TERVEYS 4/2014 6,50 Kielloista ja määräyksistä stressiä ja sepelvaltimotaudin oireita Esko Roine: Näyttelen ne roolit, jotka tulevat eteeni Virtsavaivoista huolimatta VOI NAUTTIA tyydyttävästä seksielämästä Apu korvan tukkoisuuteen korvatorven tähystysleikkauksella ori nauttii t h le n ä n in Puheviest apaaehtoistyöstä v eläkkeellä Vieläkin futaa! Pakinat pitävät Matti Pitkon mielen ja kynän terässä Virpi Kaartinen otti erityistaitonsa ja aikansa käyttöön toisten hyväksi
Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä www.ravintorengas.fi. HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan
Aloita testaamalla riskisi. Molemmilla kentillä tarvitaan miehen mukaan hyvää pelisilmää. Eri syistä johtuvien virtsavaivojen ei tarvitse estää tyydyttävää seksielämää. 13 Kalabaarin kuningas ei tingi Entisestä koripallokuninkaasta tuli kymmenisen vuotta sitten kalakauppias. Sisältö 4 – 2014 Mikäli Aamulehteen tarvitaan perspektiiviä vaativa juttu vaikkapa tietystä talouden tai politiikan raskaan sarjan vaikuttajasta, Matti Pitko on valmis tehtävään. Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Nyt reilun 500 neliön Töyrylän kartano on niin täynnä aitoa antiikkia, ettei uudelle ole enää tilaa. 20 Sukupolvenvaihdos tyssää rahoitukseen Pian 50 vuotta töitä tehnyt kelloseppä Harry Åkerman tekee edelleen korjauksia ja asennuksia kelloihin ja koruihin. 54 Jyväskyläläinen Virpi Kaartinen osoittaa, että vapaaehtoisuus voi olla monimuotoista, kuten joskus vaikka tietokone-, runo- tai valokuvakirja-apua. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Kestotilaus, 6 numeroa 39 € Määräaikaistilaus, 6 numeroa 42 € Taitto: Päivi Ahlroth Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. vuosikerta Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteerit: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Mira Piispa mira.piispa@karprint.fi 4 SenioriTERVEYS Toimittajat: Pentti Eerikäinen, Kaisa-Liisa Ikonen, Terttu Iiskola, Merja Kiviluoma, Soili Kaivosoja, Tuula Kolehmainen, Kari Kumpulampi, Marjo-Kaisu Niinikoski, Heta Okkonen, Maija Salmi, Klaus Susiluoto Ilmoitusmarkkinointi: Ilmoituspäällikkö Timo Lempiäinen timo.lempiainen@karprint.fi 24 Töyrylän kartanon uusi elämä Maailmaa matkannut Jyrki Salolahti halusi löytää arvoisensa sijoituspaikan käsistä karanneelle harrastukselleen. 40 Diabetes tulossa. Hyvä uni tulee, kun valvetilan ongelmat hoidetaan ensin kuntoon. Leena Åkerman hoitaa talousasioita ja myyntiä. Pakinat pitävät sen terässä viikoittain. Tärkeintä on tiedostaa, mitkä seikat rikkovat unta. Hiidenkello ei ole löytänyt jatkajaa, koska kukaan kiinnostuneista ei ole saanut tarpeeksi rahoitusta. Kartanonherra löysi samalla paitsi kodin myös uuden työn. Kannen kuva: Kaisa-Liisa Ikonen Seuraava numero ilmestyy lokakuun alkupuoliskolla. 30 Anna unelle mahdollisuus Uni on se lääkkeistä parhain. Ikääntyminen voi häiritä unta monella tavalla, mutta asialle voidaan aina tehdä jotakin. 34 Korvalukko vaikeutti keskittymistä Korvien toistuviin tai pitkäaikaisiin tulehduksiin, kuten liimakorvaan, ja paineentasausvaikeuksiin voidaan nykyisin tehdä lyhyt ja melko riskitön korvatorven laajennus uudella tekniikalla, pallolaajentimella. Virpi Kaartinen kannen kuvassa.. Terveen vanhuuden puolesta kannattaa tsempata. 44 Virtsavaivat harvoin este Virtsarakon toimintahäiriöt ovat melko yleisiä diabeteksen sivuoireita: korkea verensokeri voi aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta tai jopa pidätyskyvyttömyyttä. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.fi Puh. Jyrki Salolahti on löytänyt uuden elämän ja työn kartanon persoonallisen hotellin pitäjänä – sekä kodin käsistään riistäytyneelle antiikkiharrastukselle. 24 Töyrylän kartanon pionipenkissä kukoistavat Duchesse de Nemoursin lisäksi myös vanhaa lajiketta edustava Festiva Maxima sekä uudempi Shirley Temple. Kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa iän myötä. Mieleisiä ovat myös Valkeakosken Hakan pelit ja IlvesKissaveteraanien pelireissut Viipuriin ja lähemmäs omia juuria joka kevät. 6 6 Puolikarkea pakinoitsija futaa vieläkin Matti Pitkon kynällä on edelleen kysyntää. Se on ikävä sairaus, mutta usein myös ennaltaehkäistävissä, vaikka siihen liittyy perinnöllisyyttä. Seniori TERVEYS 3
Kehon kireyksiä verryttävä keppijumppa sopii kaikenikäisille. Suomessa yli 10 prosenttia aikuisista tulee toimeen jatkuvasti alle 6 tunnin vuorokautisella unella ja toisaalta yli 10–15 prosenttia tarvitsee unta yli 9,5 tuntia. Nukkumaanmenoaika on siirtynyt ja keskimääräinen unen pituus lyhentynyt. Nykyisin yli neljännes suomalaisista nukkuu alle 6,5 tuntia vuorokaudessa, ja osa heistä kärsii kroonisesta unenpuutteesta. Pitkäaikainen unen puute (aiheuttajana krooninen unettomuus, riittämätön nukkumisaika, uniapnea tai muu unihäiriö) aiheuttaa keskivartalolihavuutta. Syvä uni on tärkeää myös aivojen otsalohkon toiminnalle. Sanna-vaimolle kentällä liikkuminen on jo hankalampaa. 54 No kun minulla aikaa on! Virpi Kaartinen hipsii nauravaisena jyväskyläläisen Kyllikinkadun palvelutalon pihaan. Ihminen tuntee itsensä reippaaksi, virkistyneeksi ja energiseksi. Unen tarve on ristiriidassa nukutun yöunen kanssa. Palvelu on monipuolista näytteenotosta ja ensilääkinnästä saattohoitoon ja pikkuaskareisiin. Otsalohkon tehtäviä ovat muun muassa toimintojen ohjaus, ennakointi ja motivointi. SenioriTERVEYS 5. Yhteiskunnan sähköistyminen, ympärivuorokautinen sekä levoton elämä muutenkin vaikeuttavat rauhoittumista ja unen saantia. 64 Kieltoyhteiskunta ei sovi sepelvaltimotautiselle Pentti Eksymän mielestä Suomen moninkertaiset koneistot ja systeemit ovat kuin tsaarin ajalta. Riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio ja sopiva rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa edesauttavat unen saantia henkilöillä, joilla se on vaikeutunut. Rauhallinen yöuni sekä oikeajaksoisuus unen eri vaiheissa ovat ihmisen henkisen vireyden, sairauksien välttämisen sekä psyykkisen terveyden kannalta olennaiset tekijät. Tarvitaan riittävän pitkä ja rauhallinen sekä syvä uni, jotta unen hyödyt saadaan ihmisen elämässä maksimoitua. Kaikesta palvelusta saa Kela-korvausta. Se lisää myös riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Etenkin aamuyöllä esiintyvä rem-uni on tärkeää muistin ja mielialan säätelyn kannalta. Ihminen nukkuu keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa eli siten noin kolmasosan Juha Ahola elämästään. Nykyisin Suomessa keskimäärin yli 70 prosenttia aikuisista käy nukkumaan kello 21.30–23.30. Tanssikursseilla opetetaan lavatanssien saloihin. Keppijumppa on helppoa ja halpaa, sillä siinä voi käyttää kotoa löytyviä välineitä. Riittävän pitkä ja hyvä uni on päätoimittaja välttämätöntä toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Alkuyön syvällä unella taas on tärkeä tehtävä opitun tiedon muistiin tallennuksessa. Eksymän pariskunta pysyy paremmin kunnossa lämpimän ilmanalan Espanjassa, jossa on miellyttävä ja stressitön ilmapiiri. Ihmisen täytyy nukkua syvää unta, jotta hänen aivonsa saisivat lepoa ja elimistö elpyisi valveillaolon rasituksista. 92 Keppijumppa vetreyttää koko kehon Unen laatuun ja määrään kannattaa kiinnittää huomiota U nen määrä ja laatu ovat ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa nousseet yhä keskeisemmäksi asiaksi. 84 Uuden ajan kotisairaala Turkulainen Kotisairaala Luotsi tuo jopa erikoissairaanhoitotason palvelut suoraan asiakkaan kotiin. Syvän unen nukkuminen on ikään kuin huoltoasemalla käynti, jolloin tankataan polttoainetankki. Pääkirjoitus 47 Tanssilavataidot uudessa hionnassa Kun pyörähtää parketilla tulisen tangon tahtiin, se nostaa sykettä ja parantaa tasapainoa. Hän on estradeilla huimassa iskussa, energiaa täynnä. 64 Sepelvaltimotaudin vuoksi 48-vuotiaana eläkkeelle jäänyt Pentti Eksymä pystyy vielä pelaamaan tennistä ja opettaakin sitä. Unen laatuun ja määrään kannattaa siis kiinnittää riittävästi huomiota. Hankalaa heille on myös ajatus suomalaisen yhteiskunnan monista kielloista ja määräyksistä. Aamulla sen joka tapauksessa herättyään meistä jokainen tuntee, kun nukuttu yö on onnistunut unen kannalta. 50 Proosallinen suhde teatteriin Juhlavuottaan viettävä Esko Roine on tavoilleen uskollinen tänäkin vuonna: näyttelijä on mukana monessa. Yhtenä syynä nukkumaanmenoaikojen siirtymiseen on pidetty televisiota. Krooninen unettomuus lisää myös riskiä sairastua masennukseen. Aurinkoisena päivänä asukkaat ovat kokoontuneet pihapöydän ympärille, tutut sävelmät helisevät kesäpäivään lauluvihkojen nuottiviivastoilta. Unen tarve on kuitenkin yksilöllinen
Mieleisiä ovat myös Valkeakosken Hakan pelit ja Ilves-Kissaveteraanien pilkut ja pelireissut Viipuriin ja lähemmäs omia juuria joka kevät. On ehkä hyvä, ettei Karjalaa saatu aikoinaan ostaa takaisin. Nyt oltaisiin taas Pietarin kyljessä ja meitä voisi odottaa Ukrainan kohtalo, Matti Pitko arvelee. – Lapsuudenkodissani Valkeakoskella kaivattiin aina rajan taakse jäänyttä Karjalaa. Kynä terässä pakinoista ja kolumneista viikottain Puolikarkea pakinoitsija futaa vieläkin Matti Pitkon kynällä on edelleen kysyntää. TEKSTI JA KUVAT: KARI KUMPULAMPI 6 SenioriTERVEYS. Pakinat pitävät sen terässä viikoittain
Lukija kun on saatava nauramaan – tai ainakin hymähtämään – tavalla tai toisella. Se on pitkomaista kyynelnaurua vailla kylmää ivaa. – Poliitikot meillä ovat keskimääräistä fiksumpaa porukkaa ja aika mallikkaasti maata on johdettu. P akinoitsija Matti Pitko, toisen polven karjalainen, evakkoperheen lapsi Valkeakoskelta sotasyksyltä 1942. Eipä siis mikään ihme, että niin moni silmäätekevä vaatimalla vaatii päästä hänen pilkattavakseen. – En osaa kertoa yhtä ainutta vitsiä, mutta pakinoista minut parhaiten tunnetaan, Pitko sanoo. Aamulehteen syntyy yhä kotitalossa Unholassa, Kirkkojärven rannalla pakina ja kolumni viikossa. Heillä on yhteensä neljä lasta ja neljä lastenlasta. Mikäli lehteen tarvitaan perspektiiviä vaativa juttu vaikkapa tietystä talouden tai politiikan raskaan sarjan vaikuttajasta, Pitko on valmis tähänkin tehtävään. Journalismin vaikein laji Pakina ei yleensä synny Matti Pitkoltakaan helposti. Matti Pitkon pelimerkit ja merkkipaalut Syntyi 18.9. Puolustaja-hyökkääjä Matti Pitko voitti kaksi jalkapalloilun Suomen mestaruutta Valkeakosken Hakassa seuran huippuvuosina 1960-luvulla. Oleellista on, että pystyy yhdistämään pakinassa lyhyesti kaksi kummallista asiaa. Siksi, että maassa on riittävästi särmikkäitä persoonallisuuksia, kuten Paavo Väyrynen, Ilkka Kanerva ja Kimmo Sasi. Toimittajana Valkeakosken Sanomissa 19651968 ja Aamulehdessä 1978-2011. Pakinoi edelleen Aamulehteen, Pitkon lauantaipakina on ilmestynyt lehdessä pian 30 vuoden ajan. Pitää olla laaja yleissivistys ja pitää tuntea aihepiiri, josta kirjoittaa. Eläkkeellä, asuu puolisonsa toimittaja Pirkko Pitkon kanssa Hämeenkyrössä. Kirjoittanut kirjan myös jalkapallokenttien legendasta Juhani Peltosesta: Hakasta Hampuriin (Weilin & Göös 1971). Hän on käynyt puhumassa muun muassa Tampereen yliopistossa. Se ei juuri ole muuttanut hänen arjen rytmiään. Pakinoitsija taipuu myös pelikentälle. Taidemaalari, pitää näyttelyitä Hämeenkyrön maisemakahvilassa. – En osaa kertoa yhtä ainutta vitsiä, mutta pakinoista minut parhaiten tunnetaan. Korkeintaan puolikarkeaa Vaikka Pitko pakinoikin terävästi suomalaisista poliitikoista, hänen satiirinsa on silti useimmiten lempeää – tai korkeintaan puolikarkeaa. Hänen mielestään Suomi on pakinoitsijan kannalta kiitollinen maa. Kukaan ei ole korvaamaton, eikä varsinkaan mediassa. Kyse on huumorista, mikä on tunnetusti journalismin ja ylipäätään ehkä kaiken kirjoittamisen vaativin laji. – Jos kysyntää on, tuskin näitä hommia lopetan. Siitäkin on apua. Hän sai syntymälahjana satiirin tajun ja maagisen kosketuksen jalkapalloon. Toimi tuomarina TV2:n sarjassa Tuomio, sarja oli ohjelmistossa vuonna 2008. Minulla on hyvä muisti, rohkenen sanoa. Pitkoa pyydetään silloin tällöin luennoimaan pakinoitsijan työstään. Ei korvaamaton Pitkon mielestä journalismissa ja jalkapallokentillä pätee ainakin yksi ja sama lainalaisuus. Lähes puoli vuosisataa ammattijournalistina toiminut Matti Pitko on nautiskellut eläkepäivistään Pirkanmaalla, Hämeenkyrön vehmaassa idyllissä kolmisen vuotta. Mitään hyväntekeväisyyslaitoksia ne eivät ole, hän toteaa. Näytteli jalkapalloilijaa viimeisessä Turhapuroelokuvassa This Is My Life vuonna 2004. SenioriTERVEYS 7. Kaksinkertainen jalkapalloilun Suomen mestari ja A-maajoukkuepelaaja, Hakan kunniajäsen numero 9. Sotiakaan ei ole käyty. Toisaalta: – Yhtä vastausta ei ole. – Jos julkisuus nousee hattuun, homma loppuu siihen paikkaan. Mitä pakina siis kirjoittajalta vaatii. Miksi muuten pitäisi. 1942 Valkeakoskella. Kari Suomalainen oli nero, mutta Helsingin Sanomat jatkoi ilmestymistään hänen jälkeensäkin. Pelireissuja itärajan taakse Ala on kova ja lehdissä voi tapahtua ihan mitä tahansa
– Röykkiöittäin, Pitko sanoo. Herrasmiehiä Kyröskosken kentällä Jalkapalloilun lähettiläänä Pitko toimii myös kotipitäjässään Hämeenkyrössä. Kentän laidalla oli kyllä jonkinlainen ruohonleikkuri, mutta siihen ei saatu ostettua mistään bensaa. Pilkkuja on vedelty kimpassa jo kymmenen vuoden ajan. Museo sijaitsee Tampereella. Hänen Laina-äitinsä syntyi Terijoella, isä Kaarlo oli kotoisin Laatokan Karjalasta, Harlun pitäjästä, Läskelän kylästä. Perhe muutti Karjalasta Hämeeseen, Valkeakosken tehdaskauppalaan talvisodan syttyessä marraskuussa 1939. Pelaamme Viipurin vanhalla Urheilukentällä paikallista telakan joukkuetta vastaan ja Sivallusten sivallus puolikarkeassa sarjassa Matti Pitkon muistelmateoksen, Puolikarkeat muistelmat, loppuun on koottu pakinoitsijan siivuja ja sivalluksia vuosilta 2010-2013. Tamperelaisseurahan perustettiin juuri Viipurissa kesällä 1932. – Ne ovat hienoja reissuja. Kuinka monta. Muistan, miten äiti opasti minua. Viipurin viheriölle vuosittain Hänellä on tilillään A-maaotteluitakin. Matti Pitko voi löytää pakinan aiheen mistä tahansa – vaikka Työväenmuseo Werstaan ala-aulasta. Toukokuusta syyskuuhun, kahdesti viikossa, neljä paikallista herrasmiestä kokoontuu Pitkon johdolla ampumaan rankkareita paikalliselle Kyröskos- ken kentälle. Kokeneena futarina Pitko on porukan tekninen hienosäätäjä, ja seurueeseen kuuluu myös kirjailija Panu Rajala. Pitkon Kaarlo-isä sopeutui uudelle paikkakunnalle hyvin. Hän pelaa yhä, nyt IlvesKissojen veteraaniporukassa. Hän työskenteli sähkömiehenä tehtaalla, soitti trumpettia ja oli perustamassa Valkeakoskelle mieskuoroa. Elämäkerrallisessa teoksessaan Puolikarkeat muistelmat (Paasilinna 2013) Pitko kirjoittaa aiheesta näin: ”Panulle olen opettanut, että palloa on käsiteltävä niin kuin naista. – Karjalaisuus on seurannut minua sittemmin koko ikäni, Pitko vakuuttaa. Pitkon mukaan olot ovat entisaikoihin verrattuna parantuneet Viipurissa. koska kentällä rehotti liian pitkä ruoho. Tässä niistä yksi: ”Sauli Niinistö valittiin tasavallan presidentiksi. Kun äiti opasti poikaansa Matti Pitko ottaa kuvaa varten jalkapalloasennon – vanha futari kun on. Kärkeviä ne voivat olla, mutta niissä aina huumorin pilkettä mukana: – Yleissivistys on pakinoitsijan tärkein työkalu, Pitko toteaa. – Muut keräävät pelipaitoja, mutta minulla onkin kotona Valeri Popovitshin pesemättömät pelihousut, Pitko tähdentää. – No, tarkalleen ottaen tasan kaksi, hän täsmentää. Lapsuudenkodissa, Valkeakoskella Asevelitiellä Karjalasta puhuttiin aina. – Takavuosina kävi kerran niin, että peli piti peruuttaa, Matti Pitkon pakinat eivät ole julmia. Pitko on edustanut mestaruussarjassa myös tamperelaista perinneseuraa Ilves-Kissoja sekä Helsingin ylpeyttä, Kiffeniä. Tästä olen yrittänyt pitää kiinni. Nahkakuulaa on hyväiltävä ja rakastettava. 8 SenioriTERVEYS Matti Pitkon juuret ovat syvällä Karjalan mailla. – Äiti jäi kotirouvaksi, koska Juuso Waldenin ajan Valkeakoskella naisen paikka oli kotona. Kerran vuodessa eli joka kevät Pitko tekee pelireissun Ilves-Kissojen veteraanijoukkueessa itärajan taakse Viipuriin. – Vanhempani kaipasivat kovasti Karjalaa, ja joka päivä tutkittiin karjala-aiheisia kirjoja. Dosentti Sami Borgin tutkimusten mukaan Niinistö valittiin, koska hän sai eniten ääniä.” pelin päälle pidetään banketti. Hän sanoi, että ryssiin älä, Matti, luota ikinä. – Valkeakoskella, perihämäläisellä paikkakunnalla, evakoita ei nyt sentään ihan ryssitelty, mutta pidettiin vähän outoina, Pitko kertoo. Silloin se tottelee herraansa ja lähtee kuin tykinkuula ohi molarin verkon uumeniin.”
Intohimoisena rakkauden yönä näyttämön läpi kulkee punaisten soihtujen kulkue. Nautinnonhaluinen Pinkerton luottaa siihen, että hänellä on mahdollisuus purkaa 999-vuotinen sopimus kerran kuussa, ja naida ” oikea ” amerikkalainen vaimo. Valkoinen on aasialaisessa kulttuurissa surun väri. Rakkauden yöt ovat tunteita täynnä, mutta meri ja kotimaa kutsuvat Pinkertonia. Uusi juttusarja OOPPERAKULMA Senioriterveys-lehden Oopperakulmassa katsastamme oopperoita. Kolme vuotta on kulunut, ja Cio-Cio-San odottaa miestänsä palaavaksi. Ohjaaja Henry Akina ja musiikin johdosta vastaava Jan Latham-Koenig saavat loistavilla valinnoillaan Olavinlinnan miljöön tukeamaan tyylikkäästi oopperan tapahtumia. Nagasakin sataman kautta virtaa tavaroita, tapoja ja vaikutteita Japanista länteen ja lännestä Japaniin. Toisaalta hänen ratkaisunsa on vahvasti itsenäinen ratkaisu ja sisäisen uskon matka. Cio-Cio-San solmii avioliiton 999 vuodeksi. eläytyy mielikuviin, Heinäkuun helteen kuumen- millaista elämä on, tamassa montussa orkesteri te- kun aviomies palaa kotiin. kuitenkin karu, sitä Kuoron valmennuksesta vastaa ei haluaisi kohdata. Lohtunaan hänellä on parin yhteinen poika. professori Matti Hyökki. SenioriTERVEYS 9. Korkeakulttuuri sanoo sen symboliikan avulla. Butterflyn itsemurha nähdään kulttuurisidonnaisena puhdistumisaktina. Butterfly tävästi. Soihtukulkueen väri ennakoi myös Cio-Cio-Sanin kuolemaa, silloin tanssivat valkoiset lyhdyt. Massiiviset kivimuurit tehostavat vahvan symbolisesti dramaattista sanomaa. Ilkka Paloniemen suunnittelma valodramaturgia synnyttää merkitystä tihkuvia, mystisiä tunnelmia. Butterfly toteaakin: Kuolkoon se kunnialla, joka ei voi palvella elämää kunnialla. Totuus on toinen. Basso Heikki Aalto Butterflyn Bonzo-enona kylvää jyrinällään pahaenteistä kauhua, kun hän kiroaa nuorten liiton. Olavinlinnan jykevät kivimuurit tehostavat rakkaustragedian dramaattista sanomaa Madama Butterflyn teema kulttuurien yhteentörmäyksestä vahvasti nykypäivää V ierailta valloittajilta RuotsiSuomen valtakunnan itärajaa turvanneiden, vuonna 1475 rakennettujen Olavinlinnan massiivisten muurien sisäpuolella kohdattiin tänäkin kesänä kulttuurien yhteentörmäys – kohtalokkain seurauksin. Sisäisen uskon matka Kun Butterflylle selviää, että hän on elänyt haavemaailmassa, hän tekee itsemurhan: Hän ei pysty elämään hylätyn osassa. Kuva: Savonlinnan REETTA AHOLA Oopperajuhlat. Totuus on kee taitavaa ja tarkkaa työtä. Andrea Caren tenori taipuu loistavasti Pinkertonin hurmurin osaan ja soi epätoivoa, kun narsistinen elämäntyyli ajaa karille. Kohtalon kellot soivat Giacomo Puccinin rakastetussa oopperassa Madama Butterfly japanilaiselle keijukaismaiselle Cio-Cio-Sanille, geisha-nimeltään Butterfly, perhonen, kun hän rakastuu intohimoisesti amerikkalaiseen luutnanttihurmuri Pinkertoniin. Japani on alkanut avautua länteen. Pinkerton palaa, mutta amerikkalaisen vaimonsa kanssa. Eletään 1900-luvun alkupuolta. Butterflyn rakkauden ja kuoleman täytty- myksiä edeltää symboliikka myös vaatetuksen tasolla, se noudattaa neljää vaihetta, aivan kuten perhosen kehittyessä. Aivan kuten Kalevalassa Ainon kohtalo voidaankin nähdä siten, että heittäytymällä veteen eikä taipumalla muiden tahtoon Aino ottaa vahvasti vastuun omasta elämästään ja kohoaa itsenäisellä ajattelullaan rohkeasti ympäröivän maailman pikkumaisuuden yläpuolelle. Paljon tekevät myös valot. Cio-Cio-Sanin palvelijan Suzu- Rakastunut nainen kin, Niina Keitelin mezzosop- ja äiti on toivossaan raano virtaa lämpimän miellytväkevä. Butterfly luottaa, että amerikkalainen vapautta korostava kulttuuri antaa naiselle tasavertaiset oikeudet miehen kanssa. Äänet taipuvat taitavasti tarinan tunnelmissa Madama Butterflyn roolisuorituksia saa seurata aivan henkeään pidellen, niin herkästi esimerkiksi lyyrinen sopraano Ausrine Stundyte eläytyy Cio-Cio-Sanin rakkauden huumaan ja tuskaan. Tarinan todellisesta häviäjästä kuulija saa viitteitä Pinkertonin epätoivoisesta äänestä, jolla hän kutsuu kuollutta rakastettuaan: Butterfly! Butterfly! Butterfly! Valot ja värit viestinviejinä Oopperan tapahtumapaikkana on hutera japanilaistalo Nagasakin sataman lähellä sijaitsevan kukkulan rinteellä
Senioreille on kehitetty ihka oma naurujoogaohjelma, joka kaivaa ilon esiin. Nauru yhdistää ihmisiä, eikä tyynysodan leikkimisellä ole onneksi ikärajaa. ELÄMÄNILO Viis sanonnoista: Räjäytetään sisäinen naurupussi naurujoogassa! Nauru oiva kipulääkekin Naurujooga on naurettavan hyvä asia. Ja muistuttaa, että elämäniloa voi myös tietoisesti opetella. 10 SenioriTERVEYS. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MATTON JA ONNELLISUUSOPISTO Elämänilo syntyy jakamisesta
– Olemme myös painottaneet naurujoogassamme teemoja, jotka tulevat lähelle ikääntyviä ihmisiä. Olen huomannut naururyhmiä vetäessäni, että nauru on myös todella hyvä yhteishengen luoja. On tutkittua, että jo pelkästään kynän laittaminen poikittain suuhun aktivoi endorfiinituotannon. Annukka muistuttaa, että omilla asenteilla on ratkaisevan suuri merkitys siinä, kokeeko ihminen elämässään iloa vai ilottomuutta. Meillä on ollut mukana ihmisiä, jotka kulkevat rollaattorilla tai istuvat pyörätuolissa, Annukka kuvaa. Koskaan ei ole liian myöhään opetella elämäniloa. Nauru irtoaa helposti, kun iän myötä ei oteta itseä enää niin vakavasti. Heillä on taipumus katsoa aamulla ikkunasta ulos ja olettaa, että taas on tulossa huono sää, Annukka toteaa. Voikin siis vaan kuvitella, mitä kaikkea hyvää saa aikaiseksi, kun pistää kunnolla nauruksi. – Nauraminen käynnistää kehossa myös hyvänolon hormonin tuotannon. Nauru on tehokas keuhkojen ja sydämen vahvistaja. – Usein tulee vaan elettyä, eikä lainkaan huomaa kaikkia niitä asioita, jotka omassa elämässä ovat oikeasti hyvin. Annukka tosin toteaa, että on työnsä kautta kokenut SenioriTERVEYS 11. Toiset ovat tottuneet tuijottamaan asioita, jotka ovat pielessä ja menneet vikaan. Heistä monella on esimerkiksi lapsuuden kokemuksia lehmän käsin lypsämisestä, joita olemme soveltaneet harjoituksiimme. He ovat kovasti heittäytyväisiä ja kovia nauramaan, kun vauhtiin pääsevät. – Senioreilla ei ole enää tarvetta miettiä, miten päin pitäisi olla tai miltä näyttää ja kuulostaa. Senioriväki onkin Annukan kokemuksien mukaan osoittautunut naurujoogeina varsi- naisiksi luonnonlahjakkuuksiksi. Annukka sanookin, että nauru kannattaa aina. – Toiset ovat taas oppineet katsomaan ja näkemään asioita valoisammasta näkökulmasta. – Nauru on tunnetusti parasta lääkettä. N aurujoogan filosofia tiivistää sen näin: Emme naura siksi, että olemme onnellisia. Olemme onnellisia siksi, että nauramme. Itku pitkästä ilosta Elämänilon syntyminen ja kokeminen ovat aina yksilöllisiä asioita. Nauru on todella mahtava työväline myös silloin, kun ikääntynyt ihminen ei enää pysty harrastamaan liikuntaa, kouluttaja ja ohjaaja Annukka Blom-Ruohisto Onnellisuusopistosta toteaa. – Nauravat Seniorit on suunnattu senioreille, joilla voi olla jo rajoituksia fyysisellä puolella. He saattavat iloita vaikkapa siitä, miten hienosti sadepisarat roiskuvat vesilätäkössä. – Ikäihmiset on todella helppo saada mukaan naurujoogaan, jossa ideana on se, että ensin nauretaan tekonaurua, kunnes aito nauru vapautuu sisältä, Annukka toteaa. Sitä voi Annukan mukaan opetella vaikkapa listaamalla päivittäin itselle kaikki ilon aiheet tai pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa. Keskeinen taito onnellisuudessa onkin näkökulman vaihto tarvittaessa. Opi vaihtamaan näkökulmaa Nauru kulkee käsi kädessä elämänilon kanssa. Hyviä uutisia on se, että ilo on asia, jota voi tietoisesti harjoitella. Nauru parantaa meitä kokonaisvaltaisesti. Ohjelman voikin toteuttaa myös kokonaan istuma-asennossa. Valitettavan usein ne huomaa vasta sitten, kun elämään tulee oikeita vastoinkäymisiä esimerkiksi sairastumisen myötä. – Se, mihin kiinnittää huomionsa, lisääntyy. Seniorit luontaisia naurujoogeja Annukka Blom-Ruohisto on luonut perustamansa Onnellisuusopiston kanssa Nauravat Seniorit -naurujoogan, joka on nimensä mukaisesti seniori-ikäisille suunniteltu naurujoogaohjelma. – Nauru on myös universaali kieli
Se kertoo myös siitä, että naurua ei ole koskaan liikaa, eikä nauramista tarvitse lopettaa siksi, että ikää kertyy.. hymyileviä ja onnellisia vanhuksia. Senioreiden parissa työskentelevä kouluttaja ja ohjaaja Annukka Blom-Ruohisto sanoo, että ikäihmisillä nauru irtoaa helposti, kun iän myötä ei oteta itseä enää niin vakavasti. Nauru kannattaa aina. Onnellisen vanhuksen säteilyn näkee Annukka kertoo tavanneensa työnsä kautta paljon iloisia, 12 SenioriTERVEYS Kuva: Onnellisuusopisto/Michael Ekblom Nauru pidentää ikää. Tai kun saavat arvostusta, pääsevät toteuttamaan itselle tärkeitä asioita ja elämään omien arvojensa mukaan, Annukka listaa. Laskee verenpainetta. Se heijastuu myös yritysmaailmaan. Senioreille suunnattua naurujoogaa voi tilata Onnellisuusopistosta. Heitä onkin jo tilattu erilaisiin virkistyskerhoihin, yhdistyksiin, tapahtumiin ja juhlatilaisuuksiin. – ”Itku pitkästä ilosta ja pieru pitkään nauramisesta.” ”Räkänokastakin mies tulee, muttei tyhjän naurajasta”. Millainen on hänen mukaansa onnellinen ikäihminen ja mistä sellaisen tunnistaa. Lisää endorfiinin eli hyvänolonhormonin tuotantoa, mikä on muun muassa elimistön luonnollinen kivunlievittäjä. Auttaa suhtautumaan positiivisesti. Valitettavan usein myös nuorempi sukupolvi uskoo näihin samoihin uskomuksiin. Hieroo ruuansulatuselimiä. Lähde: Onnellisuusopisto, www.onnellisuusopisto.fi tiettyjä asioita, jotka lisäävät ihmisten hyvää oloa. ”Hupakot nauravat.” Näihin vanhoihin uskomuksiin olen törmännyt lähes joka kerta, kun olen seniori-ikäisten kanssa tekemisissä, Annukka sanoo. – Vedämme senioreille naurujoogaryhmiä joko meidän yrityksemme tiloissa Helsingin Pasilassa tai jossakin muualla, johon ohjaajamme tulee, Annukka kertoo. Naurulla on useita terveyttä edistäviä ja tukevia vaikutuksia. – Ei sitä voi olla erottamatta ja tunnistamatta, Annukka vastaa. – Se on kirkkaankeltaisenja oranssinvärinen, virkattu perhonen, joka on liimattu kiinni rintamerkin kantaan, Annukka kuvaa. – Meillä on perinteisesti uskottu, että jos hassuttelet tai naurat, sinua ei voida ottaa vakavasti. Uskomukset puolestaan ovat suurin este onnellisuuden ja ilon kokemukselle. Ikäihmiset ovat luontaisia naurajia, koska he eivät ota itseään enää turhan vakavasti. Tukee immuunipuolustusta nostamalla immunoglobuli A:n (IgA) tasoa. – Iloinen ja onnellinen vanhus säteilee sitä kaikkea ympärilleen. Tiesitkö, että nauraminen Vahvistaa sydäntä ja keuhkoja. – Se kulkee minulla usein mukana naurujoogaryhmissä muistuttamassa ilosta, joka on ankkuroituna naurujoogaan. He iloitsevat myös tullessaan nähdyiksi, kuulluiksi ja hyväksytyiksi omana itsenään. Se on itsensä ja elämänsä kanssa sinut olevan ihmisen kokonaisvaltainen tila, jonka näkee, kuulee ja tuntee. Tässä me suomalaiset olemme kunnostautuneet jopa niin, että meidän puheessamme elää koko joukko sanontoja, jotka tukahduttavat elämäniloamme. – Ihmiset kokevat iloa, kun he voivat olla hyödyksi, auttaa muita tai onnistuvat jossakin. Monista innostavista kohtaamisista Annukan mieleen on jäänyt hetki, jolloin eräs hänen naurujoogaryhmäänsä osallistunut seniori-ikäinen nainen antoi Annukalle naurujoogan päätteeksi lahjan
Pienenä yrittäjänä SenioriTERVEYS 13. Paavo Koskivaara näkee kalabaarin pitämisen vaativan yhtä lailla pelisilmää kuin koripallokentällä tuloksen aikaansaamisen. Lisäksi meillä on joka päivä kalalounas, jonka teemme aina alusta loppuun saakka itse, Koskivaara toteaa. Suomen vanhimpien ostareiden joukkoon kuuluvalla Heikintorilla ei voi ohittaa sympaattista Kalabaaria, jonka tiskiltä saa kalaa eri muodoissaan. – Myymme tiskiltä sekä tuoretta, savustettua että graavattua kalaa. Koskivaara niitti aikoinaan mainetta armottomana korintekijänä ja valmentajana. – Meidän valttikorttimme on laatu, josta en koskaan tingi. On lämminsavulohta, savusiikaa, merisiikaa, savunieriää ja graavilohta. Nyt hän syöttää ihmisille laadukasta kalaa. Molemmilla kentillä tarvitaan miehen mukaan hyvää pelisilmää. Se takaa menestymisen. Minuus Koripallosankari viihtyy asiakkaitansa palvellen Kalabaarin kuningas ei tingi laadusta Entisestä koripallokuninkaasta tuli kymmenisen vuotta sitten kalakauppias. Hän on Paavo Koskivaara, 69, entinen koripallokuningas ja nykyinen kalakauppias. Kalabaaritiskin takana seisoo pitkä ja raamikas mies. TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI E spoon Tapiolan Heikintori kutsuu, sillä sieltä saa maan mainiota kalaa. Baarin oma taktiikka Kalabaarissa pelikuvion ratkaisevat aina maku ja laatu
– Minulla on paljon ystäviä ja tuttavia, jotka käyvät myös täällä syömässä ja ostamassa kalaa. Kauppiaan työ on pitkälti psykologiaa ja ihmisten lukemista. Tapaan ihan kaikenlaisia ihmisiä ja otan asiakkaan aina sellaisenaan. En pokkuroi enkä kumartele ketään, mutta olen kaikille avoin. – Parasta tässä hommassa ovat asiakkaat. Nyt meillä on taas uusi vakiasiakas, sillä voin taata, että hän tulee tänne uudestaan, Koskivaara naurahtaa. – Kun sinulla on kentällä yhtä aikaa 12 pelaajaa, pitää tietää, missä mennään. Kalabaari laajeni elokuussa 2006, kun nykyinen liikepaikka vapautui. minulla ei ole mitään mahdollisuutta lähteä hintakilpailuun markettien kanssa, joten satsaan siihen, että kala on meillä viimeisen päälle korkeatasoista. Meillä ei myydä kalaa tyyliin ota kolme, maksa kaksi, Koskivaara toteaa. – Jos hän vastaa myönteisesti, totean vaan, että onpa hyvä. – Parasta tässä hommassa ovat asiakkaat. Mitä hän ajattelee vallankäyttäjien nykypäivän puheista eläkeiän pidentämisestä?. Uudesta vakiasiakas Kalabaari aloitti toimintansa vuonna 2005. Kalakauppias Koskivaara itse on oppinut tasapainottelemaan oman terveyden ja jaksamisen kanssa. Kalabaarissa on runsaasti vakiasiakkaita. On lämminsavulohta, savusiikaa, merisiikaa, savunieriää ja graavilohta. – Se on ollut jo kymmenen vuotta tämän pelikuvion taktiikka, joka on osoittautunut hyväksi. 14 SenioriTERVEYS Baarin seinällä on kokoelma valokuvia, joissa vilahtelee tunnettuja suomalaisia eri alojen julkkiksia. Ei kiire eläkeputkeen Kala on tunnetusti terveellistä ravintoa. Juuri tällä viikolla tuossa pöydässä istui Puotilan Jukka, joka on sanonut minulle jo pitkään, että ei tässä hommassa pärjäisi kukaan muu kuin minä, Koskivaara naurahtaa. Kun Koskivaaran tiskille tulee uusi asiakas, hän saattaa kysyä, onko asiakas täällä ensimmäistä kertaa. Julkkisasiakkaiden kirjo Päivittäin on tarjolla kalalounas sekä ostettavaksi niin tuoretta, savustettua kuin graavattuakin kalaa. Tapaan ihan kaikenlaisia ihmisiä ja otan asiakkaan aina sellaisenaan. Ensi vuonna 70 täyttävällä yrittäjämiehellä ei ole suunnitelmia jäädä eläkkeelle. Kala on hinnakasta ja sillä siisti. Kalaa myytiin ensin Heikintorin käytävällä, pieneltä yksinkertaiselta tiskiltä. En pokkuroi enkä kumartele ketään, mutta olen kaikille avoin. Ihan samalla tavalla tämä kalakaupan pyörittäminen on taitolaji, jossa pitää olla monta narua käsissä yhtä aikaa. Kuten aikoinaan koripallokentällä pelaajana ja myöhemmin valmentajana, myös kalakauppiaana Koskivaara sanoo tarvitsevansa pelisilmää. Kalalounaan Paavo Koskivaara kumppaneineen tekee alusta alkaen itse. On viihdetaiteilijoita, näyttelijöitä ja muita vaikuttajapersoonia
Aseta kuha lautaselle ja kaada voiliemi kalan päälle. Minuus Paavon paistettu kuhafile – Se on tietenkin poliittinen ratkaisu. Aseta kuhafile pannulle ja anna olla hetken. Anna olla hetken. Kun pannu on tarpeeksi kuuma, kaada siihen pieni tippa oliiviöljyä. Resepti: Paavo Koskivaara Kuivat limakalvot. 2014-02-07 14:02:33 SenioriTERVEYS 15. Paista kalaa, kunnes se on saanut kauniin värin. Pyöritä pannua sopivasti. Kuumenna teflonpannu kuumaksi ilman rasvaa. Salaatti ja höysteenä sitruuna tekevät siitä erinomaisen, täysipainoisen aterian. Käännä kuhafile, jotta se paistuu toiseltakin puolelta. Hinta: 39,00 €/60 kapselia. Pystyn elämään nyt ihan normaalia elämää. Riko veitsellä valkosipulinkynsi ja heitä pannulle. buckthorn_FI_mini_180x118.indd 1 Tuotetta voi ostaa terveyskaupoista ja joistakin apteekeista sekä Tilata rahtivapaasti Puh: 06 34 36506 tai www.elexironline.fi kotiin kannettuna 2-3 arkipäivässä. » Sisältää myös antioksidantteja kversetiiniä ja rutiinia (saatu luonnollisena tattarista). – Kuivaako suuta. 1 kuhafile ripaus oliiviöljyä voita valkosipulinkynsi timjamia kaprismarjoja Sydänvaivoista kärsinyt huolehtii itsestään Koskivaara on joutunut myös opettelemaan huolehtimaan itse itsestään. Kun kala on valmis, poista valkosipuli ja timjami pannulta. Lisää lautaselle sitruunan viipale ja tarjoile keitetyn perunan tai muusin kera. – Herkkyyttä intiimialueella tai virtsateissä. Minulle tehtiin muun muassa rytminsiirto eli kardioversio, Koskivaara kertoo. » Sisältää luonnollista kylmäpuristettua ekologista tyrniöljyä, jossa on omega 7:ää. – Minulla todettiin 90-luvun lopulla yllättäen sydämen flimmeri eli eteisvärinä, joka johtui rankasta urheilutaustasta. En tietenkään enää treenaa, kuten aktiivivuosinani, mutta pidän itsestäni huolta, kiireinen yrittäjä toteaa. – Vuotavat, hiekkaiset silmät. – Viestini valtiovallalle on se, että kannattaisi huolehtia etenkin yrittäjistä, jotka käytännössä pyörittävät tätä maata. Heitä sekaan toinen voinokare ja sen perään timjamin oksia ja kaprismarjoja. Tuore ja jalostetut kalat kuuluvat Espoon Heikintorin Kalabaarin valikoimaan. Pakkaus riittää 60 päiväksi – Markkinoiden oikeahintaisin tyrnimarjatuote – Ekologinen tyrniöljy / 1 kapseli päivässä Tietoa Buckthornista: » Edistää limakalvojen normaalia toimintaa ja rakennetta suussa, silmissä ja intiimialueella. Hän on kärsinyt erinäisistä sydänvaivoista, joihin on saanut myös kirurgista hoitoa. Eläkeiän pidentäminen ei mielestäni kuitenkaan saisi koskea raskaampia ammatteja, Koskivaara vastaa. – Vuosien mittaan sydän on välillä oireillut, mutta tällä hetkellä kaikki on kunnossa. Kala on erinomainen öljyjen ja proteiinin lähde. Juuri ennen fileen kääntämistä lisää pannuun runsas voinokare. Se on myös hyvä ajatus, sillä moni suomalainen on vielä ikäännyttyäänkin hyvässä kunnossa
Lastenlapsia Marttisilla on neljä sekä muutama bonus-lapsi. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA K esäilta on jo kääntymässä yöksi, mutta Sepän Galleriassa savenvalaja Harry Marttisen, 69, dreija pyörii edelleen. Minuus Teräskorujen valmistajasta tuli vahingossa savenvalaja Punasavesta esineitä käyttöön ja koristeeksi Koulutyö päättyi Paanalan kansakoulussa 1962. Myös kaikkien tuotteiden sekä käyttö- että koriste-esineiden, teemat ja aiheet ovat Marttisen luovuuden hedelmiä. Vaimo tärkein apulainen ja muusa Harry Marttinen perusti Sepän Gallerian 1974 Paanalan vanhalle kansakoululle Hankasalmelle, Venekosken kylälle. Sepän Galleria on myös Harry Marttisen sekä hänen vaimonsa, Sirpa Marttisen, 60, koti. Marttinen oli tehnyt vuoden 1970 alusta alkaen teräskoruja ruostumattomasta teräksestä Lievestuoreella, pienessä työhuoneessa, mutta hän halusi laajentaa toimintaansa. Ennen dreijaamista savi täytyy muokata käsin, vaivata kuin leipätaikinaa, ettei saven sekaan jää ilmakuplia. Teräskorut jäivät tuotannosta, nimi Sepän Galleria säilyi Harry Marttisen mielestä kätevin väline koristevalkosaven levittämisessä on pensseli, kuviot hän tekee kertakäyttöhaarukalla. – Joka vuosi juhannuksena koko perhe, lapset puolisoineen ja lapsineen kokoonnumme yhteiseen juhannuksen viettoon tänne kotiimme, Sirpa Marttinen kertoo. Hän etsi ja löysi ison, vanhan ja ennen kaikkea edullisen Paanalan koulun Hankasalmelta.. Keramikkatuotteidensa kipsimuotit Marttinen tekee itse. Marttiset asuvat Paanalan kansakoulua nykyään kahdestaan yhdessä 11-vuotiaan, punakirjavan Tuisku-kissansa kanssa. Koulutyö Paanalan kansakoulussa on loppunut 1962. Aikuiset lapset, 44-, 38-, 32, ja 29-vuotiaat ovat jo vuosia sitten muuttaneet omilleen. Alkuperäisen puulämmityksen lisäksi nykyään lämmönlähteenä on myös sähkö. 16 SenioriTERVEYS Savenvalaja Harry Marttiselta tuli oikeastaan ”vahingossa”. Harry Marttisen dreija on pyörinyt koululuokassa vuodesta 1977. Sepän Galleriaan on Jyväskylästä valtatie 9:ää matkaa noin 50 kilometriä ja Kuopiosta noin 100 kilometriä. – Dreijaan aina peilin edessä, koska siten voin parhaiten – silmämitalla – seurata työn kulkua, Marttinen kertoo. 1900-luvun alussa rakennetussa, kaksikerroksisessa hirsirakennuksessa on kymmenen huonetta. – Vaimoni on tärkein apulaiseni ja muusani, Harry Marttinen kiittää
Matalaan ruokalautaseen menee savea noin 80 grammaa. SenioriTERVEYS 17. Ennen dreijausta savi punnitaan ja sitä vaivataan hetkisen kuin leipätaikinaa, ettei valmiiseen tuotteeseen jää ilmakuplia
Hän hakeutui opiskelijaksi silloiseen Kuopion koti- ja taideteolliseen oppilaitokseen seppien opintokurssille. Opettaja ja työllistäjä 40-vuotisen historiansa aikana Sepän Galleria on ollut merkittävä keramiikkataiteen opettaja ja työllistäjä. – Tällä hetkellä vastaamme Anjan kanssa kahdestaan koko Sepän Gallerian keramiikkatuotannosta. Marttiselta ostetaan myös paljon persoonallisia liikelahjoja, joiden aiheet hän suunnittelee yhdessä asiakkaidensa kanssa. – Punasaviastioiden tekemisessä päätin kehittyä niin taitavaksi kuin vain voin. Lasituspoltto 1030–1050 asteisessa uunissa kestää reilun vuorokauden. 18 SenioriTERVEYS Sekä Harry Marttisen että Anja Kässin dreijaamien punasaviastioiden ja -koriste-esineiden raaka- ja lasituspoltot tehdään Sepän Galleriassa. Marttisen ja Kässin yhteistyö on jatkunut yli 25 vuotta. Lasitusliemeen Marttinen sekoittaa väriaineiksi joko sinistä, mustaa, vihreää tai antiikin kullan väristä väriainetta. Vuosittain punasavea jalostuu Harry Marttisen käsien kautta kolmisen tuhatta kiloa, siitä määrästä syntyy noin 30 000 astiaa ja koriste-esinettä. Anja työskentelee omassa pajassaan Uuraisilla, hän tekee pääsääntöisesti pienemmät dreijaustyöt, Harry Marttinen kertoo. Kertakäyttöhaarukka kätevä apuväline – Dreijaan aina peilin edessä, koska siten voin parhaiten – silmämitalla – seurata työn kulkua, Harry Marttinen kertoo. Minuus Vuonna 1977 Marttinen halusi opetella lisää sepän töitä. Yksityisten ohella esimerkiksi maatilamatkailutilat ovat Marttisen tärkeä asiakasryhmä. Valmiiksi ei tule koskaan, hän sanoo. – Kätevimmät välineet koristevalkosaven levittämisessä ovat pensseli ja kertakäyttöhaarukka! Marttinen naurahtaa. Sepän Galleriassa on ollut sen historian aikana lukuisia keramiikantekijöitä sekä työntekijöinä että harjoittelijoina. Valmiiksi ei tule koskaan. Punasaviastiat raakapolton jälkeen. Yksi Marttisen tuotannon erikoisuus ovat ruispolttomenetelmällä valmistetut kynttilänjalat ja kulhot.. Punasaviastoiden valkoiset koristereunukset Marttinen tekee dreijauksen yhtey-dessä valkosavella. Raakapoltossa astiat voivat olla uunissa myös päällekkäin. Aluksi Harry Marttinen valmisti keramiikan ohella myös teräskoruja, mutta vähitellen keramiikkatuotanto syrjäytti kokonaan korujen valmistuksen. Nimi Sepän Galleria jäi. – Maatilamatkailutiloilla tykätään käyttää ruokailuastioina punasavituotteita: kulhoja, lautasia, mukeja, ”viinilaseja” sekä kattausastioita, Sirpa Marttinen kertoo. Maatilamatkailutiloilla syödään Marttisen punasaviastioista Harry Marttinen päätti, että punasavi on hänen keramiikkataiteensa päämateriaali. 900 asteen kuumuudessa tapahtuva raakapoltto vie aikaa kymmenisen tuntia. Osanottajamäärä tuona syksynä oli kuitenkin niin vähäinen, että kurssi peruuntui ja Harry joutui aivan kuin ”vahingossa” keramiikkaosastolle. Pääsääntöisesti hänen tuotteensa ovat kuitenkin aidon punasaven värisiä. Kaksi henkilöä on suorittanut keramiikantekijän oppisopimuskoulutuksen Sepän Galleriassa. Toinen heistä, Anja Kässi toimii edelleen alihankkijana. Pääasiassa hän työstää tanskalaista punasavea, joskus myös espanjalaista. Vuoden opintojen jälkeen oli perusasioita jo hallussa jonkin verran, ja niin hän lähti takaisin Hankasalmelle jatkaakseen keramiikan tekemistä käytännössä. – Punasaviastioiden ja -esineiden tekemisessä päätin kehittyä niin taitavaksi kuin vain voin
Netis- Marttisen perheen Tuisku-kissa saa syödä ruokansa isännän tekemistä punasaviastioista. Kaikki Marttisen valmistamat käyttökeramiikka-astiat ovat konepesun ja mikroaaltouunin kestäviä. – Ovet ovat avoinna ympäri vuoden, Sirpa ja Harry Marttinen lupaavat. Harry Marttisen tavoittaa puhelimitse 0400-548 871. Mikäli Marttinen on työnsä ääressä, on samalla tilaisuus katsella aitoa työnäytöstä. Vuonna 1988 hänet valittiin Hankasalmen vuoden yrittäjäksi. Vuonna 2001 hänet nimettiin vuoden KÄTEVÄ-käsityöyrittäjäksi, se on tunnustus pitkäjänteisestä käsityöyrittäjyydestä Suomessa. Vuonna 2002 hän voitti toisen palkinnon Vuoden käsityö 2002 -kilpailuissa käsityömessuilla Seinäjoella. SenioriTERVEYS 19. Ovet avoinna ympäri vuoden Harry Marttinen on saanut työstään monenlaista tunnustusta. sä Sepän Galleria on osoitteessa www. Menetelmä on vanha itäkarjalainen tapa, jossa jo kertaalleen raakapoltettu astia käsitellään ruisvellillä ja poltetaan sitten uudelleen. Vuonna 1997 hän sai Hankasalmen kunnan kulttuuripalkinnon. Ennen lasituspolttoa punasaviesineet kastetaan lasitusliemeen, jossa voidaan käyttää erilaisia väriaineita. sepan-galleria.fi. Harry Marttisen tuotantoon ja Sepän Galleriaan saa mennä vapaasti piipahtamaan. Ostoksia voi tehdä Sepän Galleriassa olevassa keramiikkamyymälässä. Kuvassa koriste-esineet ovat Sepän Gallerian myymälässä. Paanalan vanha kansakoulu on ollut Sirpa ja Harry Marttisen koti ja ateljee vuodesta 1974
20 SenioriTERVEYS niikan ja ammattityön tuntiopettajana. Ammattitaitoista palvelua Hiidenkello on alun alkaenkin eli 1.6.1966 Åkermanien palvelevaksi kelloliikkeeksi perustama. Molemmat ovat virallisesti eläkkeellä, mutta liikkeelle ei monista yrityksistä huolimatta ole löytynyt jatkajaa. Vierähtipä hänellä aikoinaan parikymmentä vuotta Suomen kelloseppäkoulun erityisesti kello-opin, -tek- Kelloista on eniten kysyntää metallirannekkeisille. Kelloseppäyrittäjä: Tässä yrityksessä jo kohta 50 vuotta Sukupolvenvaihdos tyssää rahoitukseen Pian 50 vuotta töitä tehnyt kelloseppä Harry Åkerman tekee edelleen korjauksia ja asennuksia kelloihin ja koruihin. Ammattitaitoaan Kelloseppäliiton kunniapuheenjohtaja Åkerman siirtää edelleen eteenpäin. Hiidenkello ei ole löytänyt jatkajaa, koska kukaan kiinnostuneista ei ole saanut tarpeeksi rahoitusta. Ei enää lainaa Åkermanien nykyinen kesätyöntekijä ja aiemmin, kah- – Tarvittaisiin valtion tukemaa lainaa, jotta nuoret voisivat ostaa yrityksen tai lähteä yrittäjiksi itse aivan alusta.. Leena Åkerman hoitaa talousasioita ja myyntiä. Harry Åkerman on Vihdin ainoa kelloseppä ja Hiidenkello ainoa kello- ja korutöissä palveleva liike pitäjässä, jossa muuten koru- ja kelloliikkeitä on kolme. Kelloseppä Harry Åkerman on erikoistunut vanhojen, mekaanisten kellojen korjaamiseen. TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA E delleen joka arkipäivä Hiidenkellon liikkeeseen saapuu Harry Åkerman, 76, ja ainakin myyjättären vapaapäivänä, lomilla ja talousasioita hoitamaan myös Leena Åkerman, 72. Kesätyöntekijä Juha Huuskonen on ollut aikaisemminkin oppimassa käytännös- sä ammattiin, jossa kouluopetukseen ei enää tätä nykyä kuulu käytännön harjoittelua. Sukupolvenvaihdos Juttusarja sukupolvenvaihdoksesta alkaa
– Tarvittaisiin valtion tukemaa lainaa, jotta nuoret voisivat ostaa yrityksen tai lähteä yrittäjiksi itse aivan alusta, Harry Åkerman sanoo. Häntä sapettaa myös ääretön byrokratia, jonka rattaisiin kaikki eivät jaksa hypätä kyytiin. Suomen EU-edustajat ovat ovat alistuneet m uun Euroopan päätöksiin. Kun sveitsiläinen kellojätti Swatch-Group tarjosi mielenkiintoisen organisaatiotehtävän Omegan varaosa- ja huoltotehtävissä ympäri maailmaa, kiinnostus omaan kelloliikkeeseen Nummelassa katosi. – Meillähän ei ole vielä varmaa tietoa tulevista päätöksistä. Tarvittaisiin enemmän mielipiteitä Suomen edun mukaisesti. Lapsilla omat työt Sukupolvenvaihdoksen ajatus oman perheen kesken on setvitty jo aikaa sitten. deksan vuotta sitten, myyjätkin ovat olleet kiinnostuneita palvelevan, toimivan ja asiakaskuntansa löytäneen liikkeen ostamisesta tästä etelän kasvukeskuksesta, Vihdin Nummelasta. Vaikka olemme ainoa palveleva kellosepänliike täällä, usein tulee asiakkaita ajatuksella, että lahjan pitäisi olla huomisiin juhliin valmiiksi kaiverrettuna lähes heti valmis. – Kysyntää Hiidenkellolle olisi, mutta kaikki on aina tyssännyt rahoitukseen, lainan saantivaikeuksiin, Leena Åkerman toteaa. Mutta kaikki tyssäsi rahoitukseen. Perintöveroa sietäisi alentaa Perintöverotus on kuitenkin asia, jossa Åkermanien mu- kaan olisi Suomessa vielä työstämistä. – Vanhat, mekaaniset kellot ovat ainoita oikeita kelloja, koska niitä voi aina korjata ja niihin teettää uusia osia. Korkeaa perintöveroa Åkermanit eivät pidä kenenkään etuna. – Valikoimaa pitää olla. Toinen poika oli Hiidenkellossa työssä 12 vuotta. Me käytämme isommissa töissä apuna Suomen kelloseppäkoulua, Harry Åkerman sanoo. – Miksei kukin voisi aloittaa, ja jonkin ajan kuluttua – Kyselyjä ja käyntejä oli, asioita työstettiin eteenpäin pitkäänkin. Aikoinaan Åkermanien kellosepäksi valmistunut poika työskentelikin liikkeessä noin 15 vuotta. Maailma on muuttunut, sillä Åkermanit aloittivat aikoinaan yrityksen pankkilainalla, Leenan vanhempien ajoittaisella tuella ja tukkuliikkeen puolen vuoden määräajaksi lainaamalla varastolla. Ajatuksissa on ollut myydä varastoa pienemmäksi alennusmyynnissä ennen seuraavaa omistajaa, mutta Harry Åkerman pitää sitä epäreiluna kauppana. SenioriTERVEYS 21. Byrokratia pullonkaulana Kaikista mieluisinta Åkermaneille olisi, jos Harryn sanojen mukaan 1,5–2 vuoden kuluttua jo 50 vuotta pystyssä olleelle yritykselle löytyisi jatkaja. – Olen tehnyt töitä 14-vuotiaasta, ja minusta nuoren sukupolvenkin olisi aika jo saada tehdä niitä. Ihmiset ovat nykyään tottuneet siihen, että kaikkea pitää olla tarjolla ja heti. Varastoa pitää olla Harry Åkermanin mukaan lainavarasto tai pienempi varasto ei enää oikein tule kysymykseen. Kaiverrustöiden ohella hän oppi tietokoneasiat sen verran hyvin, että löysikin oman uransa mikrotukihenkilönä muiden leivistä
– Kyselyjä ja käyntejä oli, asioita työstettiin eteenpäin pitkäänkin. Se auttaisi alkuvaiheen toimeentuloon. tarkastettaisiin, parannettaisiin ja kehitettäisiin, jos hommalla nähtäisiin jatkuvuuden mahdollisuus. Edes varastomme hankintaan ei kenenkään varallisuus riittä-. Netti- tietoihin liittyi myös pari ilmoitusta Kauppalehdessä. Mutta kaikki tyssäsi rahoitukseen. Aina on kysyntää ristiäis-, rippi-, synttäri-, hääpäivä- ja muille muistamislahjoille, Leena Åkerman sanoo. Sukupolvenvaihdos – Vaikka yleinen taloustilanne on Suomessa useita vuosia ollut heikompi, suurimmalla osalla väestöä taloustilanne on entisellään. Hiidenkellolle on etsitty jatkajaa myös Suomen yrittäjien Yrityspörssistä netistä. Tämä 1800-luvun kello on yksi, joita Harry Åkerman parhaillaan korjaa. 22 SenioriTERVEYS Starttiraha auttaisi alkuvaiheessa Joillain aloilla rahoituskanavia uudelle yrittäjälle lieneekin, mutta Hiidenkellossa kesätyöntekijänä työskentelevällä kelloseppä Juha Huus- – Kalevala-korut ovat pysyneet suosiossa, Leena Åkerman sanoo ja näyttää perinteistä Halikon käätyä ja uutta muotoilua edustavaa Lumikukka-sarjaa. Miksi mennään byrokratian ehdoilla, ihmisiä hyppyytetään tarpeettomasti. kosella ei ole ollut muita kanavia kuin hakea uuden yrittäjän starttirahaa TE-toimistosta. Harry Åkerman kysyy
Molempien hyvän kunnon ja terveyden yhtenä salaisuutensa lienee ollut liikunta. SenioriTERVEYS 23. – Tarvittaisiin valtion tukemaa lainaa, jotta nuoret voisivat ostaa yrityksen tai lähteä yrittäjiksi itse aivan alusta. Lievien jännitystilojen hoito: Yksi tabletti korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa. Taloustilanteen huononnuttua 2010-luvulla pörssi-ilmoituskin on vedetty pois, ja odotetaan tilanteen elpymistä. Nyt lukeminen – erityisesti historiaja luontokirjojen – innostaa. Rohtovirmajuuren tehon astettaisen ilmenemisen vuoksi sitä ei suositella lievien jännitystilojen tai unihäiriöiden akuuttiin hoitoon. (09) 8520 2215. Vain apteekeista. Annostus ja antotapa: Tabletit niellään pureskelematta riittävän nestemäärän kera. Sen rauhoittava vaikutus on vahvistettu tutkimuksissa, ja sen on osoitettu parantaneen univalmiutta sekä unen laatua ilman aamutokkuraa. Onnistumisen avaimia olivat myös yrittäjien ammattitaito: Harryn kellosepän ja kultasepän koko ajan karttuneet taidot sekä Leenan liikemiesja talousosaaminen. Raskaus ja imetys: Käyttöä raskauden tai imetyksen aikana ei suositella varovaisuussyistä tiedon puuttuessa. Pakkauskoot 20 ja 40 tabl. Dormiplant Pienestä liikkeelle Hiidenkellon yrittäjien työ lähti aikoinaan varovaisesti liikkeelle testivarastolla pikkuisessa liikehuoneistossa puutalossa ja säästäväisyyden edesauttamana. Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti illan aikana. Saattaa heikentää ajokykyä ja kykyä käyttää koneita. Vaikuttava aine: Rohtovirmajuuresta valmistettu kuivauute, Valerianae radix extr.spir.sicc.(3-6:1) 500 mg. Matkailu irrottaa Leenan mukavasti arjesta, ja usein sekin kietoutuu jotenkin patikoinnin ympärille. Itsehoitolääke. Vuosia kaikki liikkeen tuotto sijoitettiin varaston kasvattamiseen. Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti illan aikana. Leena pyöräilee ja hiihtää lisäksi. Liikuntaa ja kulttuuria Pitkällä liikemiesuralla jaksamisessa Åkermaneja ovat auttaneet mieluisat vapaa-ajan harrasteet. Asiakaskuntaa oli valmiina. Molemmat pitävät patikoinnista ja vaeltamisesta. 30 vuotta hän teki koko kirjanpidon itse. Mutta liikkeenpito ja työ ovat asioita, joista on näyttää olevan hankalampaa luopua kuin torvesta tai lentoluvasta. Unihäiriöiden hoito: Yksi tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Dormiplantia ei saa antaa alle 12 vuotiaille lapsille. Edelleen Leena kokoaa kirjanpitoaineiston. www.pharmanord.fi Dormiplant kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. 6.2014 toja: Lisätie ennica a c F Pharma rmanord.fi ha www.p Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA, puh. 60 vuotta vierähti Nummelan soittokunnassa alttokäyrätorven soittajana. Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. Kesäisin hän kiertää mielellään lähiseutujen kesäteattereita. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Harrylläkin on kulttuuriharrastuksia. Dormiplant on markkinoiden vahvin valeriaanatabletti. Nuorille (yli 12 vuotiaille), aikuisille ja iäkkäille. TM Oiva apu unihäiriöiden hoitoon t t t t Lievien jännitystilojen hoitoon Unihäiriöiden hoitoon Parempi univalmius ja unen laatu Ilman aamutokkuraa Dormiplant on kasvirohdosvalmiste lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Harryllä oli aiemmin lentolupakirja, ja läheiseltä Nummelan lentokentältä saattoi lähteä luonnonläheisesti purjelentämään. Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa. FI_Dormiplant_Ad_Senioriterveys_0814_95x258 nyt, Leena Åkerman harmittelee. Tuohon aikaan noin 4 000 asukkaan Nummelan kylässä oli myös tuttuja, jotka yllyttivät laittamaan liikkeen pystyyn. Jos oireet eivät lievity tai ne pahenevat 2 viikon Dormiplant hoidon jälkeen, ota yhteys lääkäriin
Kulttuuri Uusrenessanssisesta Sibelius-suvun kartanosta tuli maailmanmatkaajan koti Töyrylän kartano täynnä antiikkia 24 SenioriTERVEYS
Yläkerran terassilta avautuu maisema Artjärven Pyhäjärvelle: – Takana olevan puiston Sibelius-suvun muistomerkki pystytettiin suurin juhlallisuuksin vuonna 1921. Kartanonherra löysi samalla paitsi kodin myös uuden työn. TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA A uringon lämmittämä pihamaa on keskikesän arkiaamuna hiljainen. Vieraamme ovat löytäneet tänne hyvin. – Onneksemme meidän ei ole juurikaan tarvinnut pitää meteliä itsestämme. Ei ole vaikea aistia pihapiirin satojen vuosien historiaa. Vihdoin kartanon ovi aukeaa. Paikalle täytyy osata, sillä vaikka matkaa Helsingistä on vain alle 100 kilometriä, viitoituksia pikkutieltä toiselle on turha etsiä. Ensi vuonna myös Töyrylässä juhlitaan 150 vuotta sitten syntynyttä Jean Sibeliusta, Jyrki Salolahti lupaa. Upeassa pionipenkissä on parhaimmillaan 1 400 kukkaa. Maailmaa matkannut Jyrki Salolahti halusi löytää arvoisensa sijoituspaikan käsistä karanneelle harrastukselleen. Ulos astuu pitkänhuiskea, komea mies – Töyrylän kartanon uusi isäntä Jyrki Salolahti. Nyt reilun 500 neliön Töyrylän kartano on niin täynnä aitoa antiikkia, ettei uudelle ole enää tilaa. Tunnelma on niin vahva, ettei hämmästyttäisi, mikäli päärakennuksen ovesta astuisi ulos entisaikojen eleganssiin pukeutunut talon rouva, joka kutsuisi kahville sisälle kartanon salonkiin. Töyrylän kartanon jokainen rakennus on täynnä hyvällä maulla toteutettuja yksityiskohtia. Töyrylän kartano sijaitsee pienessä päijäthämäläisessä kylässä Orimattilan Artjärvellä. Eikä mielestäni tällaista paikkaa voi tuolla pikitien varressa mainostaakaan, Salolahti sanailee. SenioriTERVEYS 25
Tilaa antiikille Lääketeollisuuden tutkimuksen parissa tutkimusjohtajana yli 20 vuotta toimineelle Salolahdelle tuli työvuosina maailma tutuksi. – Pidimme kesällä täällä huutokaupan. Töyrylä kolahti heti Yhtä tarkasti kuin antiikkia ostaessaan Salolahti valitsi myös Töyrylän uudeksi ko- dikseen. Aluksi hän etsi lisätilaa vuosien aikana kerääntyneelle antiikille sekä kakkoskotia Espoon asunnon rinnalle. Mies ehti vuosien aikana käydä katsomassa useampia myynnissä olevia paikkoja. sopineet tänne. Oli pakko myydä sellaisia kalusteita pois, jotka eivät täydellisesti 26 SenioriTERVEYS Kartanon komea keittiö on lähes 60 neliötä. Kun päärakennuksen hotellihuoneissa on vieraita, yövymme Pehtorintalossa. Käsistä riistäytynyt antiikkiharrastus on johtanut siihen, että en hyväksy toiseksi parasta ratkaisua, Salolahti hymyilee. – Kriteerinä oli noin tunnin. – Yhtenä kriteerinä oli, että tilaa pitää olla sen verran, etteivät seinät lopu kesken, Salolahti kertoo naureskellen 500-neliön kartanossaan, jonka yhdellekään seinälle ei enää mahtuisi pienintäkään taideteosta. – Nykyisin työmatkani on joko 18 rappusta tai 50 metriä. Rouvien huoneen vasemmalla sivulla on pääsy isännän työhuoneeseen. Siellä valmistuvat kartanonherran valmistamat aamupalat muutamalle vieraalle. 52-vuotias Jyrki Salolahti alkoi jo hyvissä ajoin ennen 50-vuotispäiväänsä miettiä, mitä elämältään todella haluaa ja mitä isona pitäisi vielä tehdä
Kauneutta, hiljaisuutta, tarinoita Vieraat tulevat Töyrylään nauttimaan rakennuksen ainutlaatuisesta kauneudesta sekä paikan hiljaisuudesta. Kaikissa oli kuitenkin jotain vikaa. Isännän käsistä riistäytynyt antiikkiharrastus näkyy jokaisessa tarkassa yksityiskohdassa. Luksushotelli keskelle lamaa Kartano oli Salolahden koti seitsemän vuotta ennen kuin hän keksi, mitä alkaisi tehdä isona. Tällainen paikka on korjausten suhteen loputon kaivo. Koti ja Töyrylän kartano muuttuivat vuosi sitten kartanohotelliksi. – Suurempia tilauksia ja päivällisiä varten käytämme apuna Nykyajan vaatimukset täyttävät huoneet on sisustettu kartanohenkeen sopivalla, aidolla antiikilla. Kartanossa järjestetään perhe- ja sukujuhlia sekä entiseen navettaan entisöidyissä kokoustiloissa erilaisia kokous- ja koulutustilaisuuksia yrityksille. Suuren remontin myötä 14 huoneen kartanoon remontoitiin kuusi toinen toistaan tyylikkäämpää ja viihtyisämpää hotellihuonetta. Kesäsesongin aikana tarjoilemme yleensä 100–150 ruokailua. Nykyajan vaatimukset täyttävät huoneet on sisustettu kartanohenkeen sopivalla, aidolla antiikilla. – Sen valmistukseen käytetään punasipulia, sipulia, konjakkia ja aikaa, Salolahti suostuu paljastamaan. – Talo oli huonossa kunnossa. Tällaisia kartanoita oli kohtuullisesti kaupan. Ja tarinoita Töyrylässä riittää kerrottavaksi. ajomatka Helsingistä. Tarvittaessa isäntä keventää koulutuspäivää kertomalla uusrenessanssikulttuurista tai Sibelius-suvun vaiheista. Alakertaan johdattavat herrasväen portaat. Saatoin vain aavistella, mitä remontteja tulisi olemaan edessä. SenioriTERVEYS 27. Kartanon juhlaillallinen syödään viime vuosisadan alun hengessä. – Olihan se omanlaisensa haaste avata luksushotelli keskellä pahinta lama-aikaa, Salolahti myöntää ilmeisen tyytyväisenä kuitenkin. Keltaisesta salista on näkymä cocktailsalongin läpi vaaleanpunaisella raakasilkillä tapetoituun ruokailusaliin. Remontin jälkeen ei kuitenkaan ole tiedossa enää isoja korjauskohteita, mutta ylläpitoa tällainen rakennus vaatii jatkuvasti, Salolahti myöntää. Joko ne oli remontoitu pilalle tai sitten tontti oli huono. Kaikissa huoneissa on aidot itämaiset matot. Ylivoimaisesti suosituin on Töyrylän kartanon porsaanfilee, jota menee yleensä aina kaksinkertainen annos. Kun Jyrki Salolahti tuli ensimmäisen kerran Töyrylään, hän tiesi jo viiden minuutin kuluttua, että oli löytänyt etsimänsä. paikallisia toimijoita. Taiteen miellytettävä silmää Alkupalat tarjoillaan cocktailsalongissa ja päivällinen kynttilöin valaistussa ruokasalissa, jonne on katettu antiikkijuhlaposliinit sekä tsaarinajan pöytähopeat. Aamiaista kartanonherralta Mikäli hotellivieraita on vain muutamia, he nauttivat isännän valmistamasta aamiaisesta
– Kiirettä täälläkin piisaa. – Olen aina pitänyt kauniista esineistä. Huoneen toisessa nurkassa on sen identtinen pari. Erityisen tärkeää on, että esineellä on tarina. Ei ole tavatonta, että naapureiden kanssa istutaan iltaa harmaassa salongissa viinilasien – kristallisten luonnollisesti – ääressä. Tosin aivan erilaista kuin kaupungissa, Salolahti kertoo odottaessaan tulevan viikonlopun vieraita. Kiire erilaista kuin kaupungissa Maaseudun rauhasta poiskaan entinen kaupunkilainen ei ole juuri kaivannut. Yläkerran aulasta näkymä keltaiseen ja vihreään huoneeseen. 1600-luvulta peräisin oleva kullattu enkeli on löytö Tukholmasta. Vanhimmat esineet ovat peräisin 1600-luvulta, joukossa suuri osa uniikkeja teoksia. – En hanki antiikkia tai arvotauluja vain statuksen vuoksi. Lattia on italialaista ruusumarmoria. Vain tunti Helsingistä, ja on kuin olisi ulkomailla. Ruusuhuoneen kylpyhuoneessa jatkuu sama teema kuin huoneessakin. Romanttinen henki pidättelee Espoon koti on muuttunut vuosien myötä kakkosko-. Arvotaulun voin hankkia tekijän nimen takia, silloin ei ikäkään ratkaise ostopäätöstä. Kyläyhteisö on ottanut tulokkaat hyvin vastaan. – Elämä täällä on huomattavasti värikkäämpää kuin voisi luulla. Taiteen pitää miellyttää ennen kaikkea omaa sil- 28 SenioriTERVEYS määni
Töyrylän kartanossa otetaan ennakkoa juhlavuoteen jo tänä syksynä. – Vanhat valokuvat todistavat, että muutaman kilometrin päästä Artjärven kylältä Töyrylään saapunut juhlakulkue paikallisia ja kunniavieraita oli jopa tuhatlukuinen, Jyrki Salolahti kertoo. diksi. Jean Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika (Matts) syntyi vuonna 1771 talon nuorimmaksi pojaksi. Sibelius-suvun alkukoti Keltaisen huoneen sänky kutsuu nukkumaan. – Syyskuun alussa Lahden Sibeliustalon Sibelius-festivaalin aikana tänne Töyrylään tehdään retkiä niin yksittäismatkailijoille kuin ryhmillekin. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä. SenioriTERVEYS 29. Sibelius-suvun muistomerkki on Töyrylän puistossa. Hän on istuttanut pionipenkkiin kolmea eri lajiketta, jotta kukkaloistoa riittää pidemmäksi ajaksi. Töyrylän kartanoa ympäröivän kuusiaidan katveessa – päärakennuksen puistossa – on obeliskin muotoinen muistomerkki, jonka jäkälöityneessä pinnassa näkyy teksti: Tässä maan kamarassa ovat suomalaisen säveltäjämestarin sukupuun juuret. Muistomerkki pystytettiin 12.6.1921 Matti Martinpojan 200-vuotissyntymäpäivänä. Ensi vuonna on luvassa myös musiikkiesityksiä säveltäjä-taiteilijan tuotannosta, Jyrki Salolahti lupaa. – Duchesse de Nemours on vanha lajike, jossa on voimakas hajuveden tuoksu, pioneihin perehtynyt Kurt Fagerstedt kertoo. Kulttuuririennot ja kaupungin valot ovat kuitenkin vain tunnin matkan päässä, mikäli niitä kaipaa. Yli 500-vuotisen pihapiirin romantiikasta ei usein kaipaa pois. Sviittiin on kerätty aitoa kiinalaista posliinia. On helppo kuvitella Jean Sibelius kävelemässä pihamaalla. Juhlallisuuksiin osallistui myös Jean Sibelius. Sen ymmärtää, kun katsoo yläkerran parvekkeelta yli peltojen Artjärven Pyhäjärvelle
Oma lukunsa ovat senioreiden käyttämät kemialliset lääkkeet, joiden sivuvaikutukset rikkovat unen rakennetta. – Ikääntyminen näkyy unessa luonnollisesti siten, et- 30 SenioriTERVEYS tä uni kevenee vanhemmiten. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MATTON I kääntyminen ja huonosti nukutut yöt ovat yhtälö, joka nakertaa ikävällä tavalla terveyttä ja hyvinvointia. – Ihminen saattaa heräillä useammin yössä ja hänen unestaan yhä suurempi osa on kevyttä unta. Tärkeintä on tiedostaa, mitkä seikat rikkovat unta. Pihl sanoo, että vanhemmiten ihmiselle tulee usein myös sairauksia, jotka vaikuttavat unen syvyyteen. Myös useat sairaudet, kuten sydän- ja hengitys- vaivat, keventävät ja häiritsevät unta. Aivotoiminta ei ole enää niin tehokasta ja syvä uni saattaa vähentyä, uniterapeutti Susan Pihl Helsingin Uniklinikalta toteaa. Hyvä uni tulee, kun valvetilan ongelmat hoidetaan ensin kuntoon. Iän myötä unta saattavat häiritä monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, joista on hyvä päästä selvyyteen. Terveys Hyvä uni luodaan valveaikana Anna unelle mahdollisuus Uni on se lääkkeistä parhain. Ikääntyminen voi häiritä unta monella tavalla, mutta asialle voidaan aina tehdä jotakin. Nuorempana ihminen nukkuu tehokkaammin, mutta hyvää unta ihminen tarvitsee läpi elämänsä. Tämä voi olla sidoksissa erilaisiin kiputiloihin ja vaivoihin. – On myös sellaisia unihäiriöitä, kuten esimerkiksi melko yleiset levottomat jalat,
Jos elämä on muuten laadukasta, uni tulee luonnollisesti, Susan Pihl Helsingin Uniklinikalta toteaa. Jos on kyse unettomuudesta, valvetilan ongelmat ja terveysongelmat on syytä selvittää ennen uniasiaan puuttumista. SenioriTERVEYS 31. – Nukkuminen ei kuitenkaan saa olla mikään itsetarkoitus. On tavallista, että vanhemmiten syvä uni vähenee
Unettomuuden noidankehä – Ihminen saattaa heräillä useammin yössä ja hänen unestaan yhä suurempi osa on kevyttä unta. – Moni stressaa ja vatkaa sängyssä öiseen aikaan valveilla ollessaan huoliaan ja murheitaan esimerkiksi lapsenlapsistaan tai omasta terveydestään. Toistuvat ajatusmallit ovat hyvin yleisiä, ja juuri niitä käydään läpi uniterapiassa. Hän ke- – Mikäli haluaa nukkua omassa sängyssään hyvin, olisi tärkeää, ettei siellä loikoilisi muuten pitkiä aikoja, Susan Pihl vakuuttaa.. Ihmiset saattavatkin sanoa, että olen niin hirmu väsynyt, mutta en voi nukkua. – Uniapnea voi olla etenkin ylipainoisilla ihmisillä vakavakin sairaus, joka heikentää unta. Unen tarve on sidoksissa vuorokauteen. – Vanhemmiten halutaan mennä aikaisemmin nukkumaan ja herätään jo kolmen– neljän aikaan aamuyöstä. Terveys Keskimäärin ihminen tarvitsee 7–8 tuntia unta, mutta jollekin kuusikin tuntia voi olla riittävä määrä. Se täytyy ehdottomasti hoitaa. – Täytyy myös muistaa, että jos päiväunta on saatu paljon, unta ei enää riitä niin paljon yölle. Ensimmäisenä hän kehottaa rytmittämään unta ja nousemaan sängystä ylös, mikäli ei saa unta. Väsymystä voi olla paljon, vaikka ei ole unelias. Pihl mainit- see pari kotikonstia, joita voi kokeilla, mikäli uni ei tule silmään yöllä. Se puolestaan nostaa stressihormonien määrää ja saa aikaan ylivireystilan. Eli stressistä seuraa akuuttia unettomuutta, joka voi kroonistua. Hoitoa kotikonstein Mitä sitten voi tehdä, jos uni ei ota tullakseen. – Stressi aiheuttaa huonoa unta ja huono uni stressiä. – Silloin ei ole kyse unettomuudesta, vaan luonnollisesti unta on saatu jo tarpeeksi. Nuoremmat saattavat helpostikin valvoa myöhään ja nukkua pidempään. Tämä voi olla sidoksissa erilaisiin kiputiloihin ja vaivoihin. – Vaikka olisi nukkunut yönsä kuinka huonosti tahansa, olisi hyvä nousta aamulla aina samaan aikaan ylös eikä jäädä yrittämään nukkumista vuoteeseen. – Väsymys on oikeasti eri asia kuin uneliaisuus. Sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat Unirytmi ja unen tarve ovat yksilöllisiä ja iästä riippumattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Näin unettomuuden noidankehä on valmis. Väsymys ja uneliaisuus eri asioita Pihl korostaa, että on tärkeää tunnistaa, milloin oikeasti nukuttaa ja milloin on kyse jostakin muusta, kuten vaikkapa stressin hoitamisesta liiallisen nukkumisen avulla. 32 SenioriTERVEYS Stressi vaikuttaa kaikenikäisten ihmisten unen laatuun ja aiheuttaa myös unettomuutta. Pihl muistuttaa, että moni ikäihminen voi kokea masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja surua, jotka aiheuttavat stressiä. Ikä sen sijaan muuttaa usein unirytmiä. jotka vaivaavat unta etenkin alkuyöstä, Pihl sanoo. Ja jos uni ei kerta kaikkiaan tule, olisi hyvä nousta sängystä ja istua vaikka sohvalle lukemaan. Eli stressistä seuraa akuuttia unettomuutta, joka voi kroonistua. Mikäli haluaa nukkua omassa sängyssään hyvin, olisi tärkeää, ettei siellä loikoilisi muuten pitkiä aikoja. Pihl antaa myös toisen tehokkaan kotikonstin. – Sama pätee myös nukkumaanmenoaikaan. – Stressi aiheuttaa huonoa unta ja huono uni stressiä
hottaa pitämään niin kutsuttuja huolihetkiä. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on erittäin kiusallinen vaiva, joka on paljon yleisempi kuin luullaan. – Tärkeintä on jokaisessa tapauksessa aina selvittää, mistä unettomuus oikeasti johtuu ja voiko asiaan olla jokin muu ratkaisu kuin lääkkeet. Vanhasta pois oppiminen on usein työlästä. Lääkkeettömät hoitokeinot ovat pitkällä tähtäimellä aina parhaita vaihtoehtoja. Nukkuminen ei kuitenkaan saa olla mikään itsetarkoitus. – Huolihetki alkaa toimia vähitellen, mutta sitä täytyy tehdä säännöllisesti. Samoin alkoholilla ja tupakoinnilla on tunnetusti unen laatua heikentäviä vaikutuksia. – Uni- ja nukahtamislääkkeisiin suhtaudun siten, että niitä tulee käyttää vain akuutin unettomuuden hoitamiseen. – Moni sanoo, että minulla olisi kaikki ihan hyvin, jos vain saisin nukuttua. Paperi on parempi kirjoitusalusta kuin tietokone. – Ikääntyminen näkyy unessa luonnollisesti siten, että uni kevenee vanhemmiten. Lääkkeetöntä unenhuoltoa Osa unenhuoltoa on myös huolehtia terveellisistä elämäntavoista. Mitä tähän sanoo uniterapeutti. Asetelma on väärin päin, sillä ensin tulee korjata valvetila, ja vasta sitten tulee hyvän unen vuoro. Liian raskaat ilta-ateriat, alkoholi ja tupakka eivät ole hyvä unentuojia. Sitten asiat vain jätetään sen sijaan, että niitä viedään vuoteeseen, Pihl neuvoo. Jos elämä on muuten laadukasta, uni tulee luonnollisesti, Pihl vastaa. Aivotoiminta ei ole enää niin tehokasta ja syvä uni saattaa vähentyä. – Kyllä näin voi sanoa, sillä tottahan se on. – Jos on taipumus vatkata asioita mielessään, voi kirjoittaa illalla ennen nukkumaanmenoa paperille asioita, jotka huolestuttavat. Valvetilan korjaus ensin Uni paras lääke on vai onko. Oli virtsanpidätyskykysi heikkenemiseen syynä mikä tahansa, siihen on mahdollista saada apua uudesta INKONTIN -valmisteesta, jonka patentoidut vaikuttavat aineet sopivat sekä naisille että miehille! Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Sitten asiat vain jätetään sen sijaan, että niitä viedään vuoteeseen. – Jos on taipumus vatkata asioita mielessään, voi kirjoittaa illalla ennen nukkumaanmenoa paperille asioita, jotka huolestuttavat. Lisätietoja (09) 8709 855 Kalliotie 2, 04360 Tuusula SenioriTERVEYS 33. KÄRSITKÖ VIRTSANKARKAILUSTA. Epäterveellinen ruokavalio tai liian raskaat ateriat iltamyöhään häiritsevät unta. Pitkässä käytössä niistä tulee haittoja ja sivuvaikutuksia, jotka häiritsevät unta, Pihl toteaa
– Vaimo oli ainoa, jonka mielestä se vaikutti kuulemi- – Vuosikymmeniä oltiin sitä mieltä, että korvatorvelle ei voida tehdä mitään leikkaushoitoja. – Tutkimuksilla, nenänielun tähystyksellä, kuulon mittauksella ja pään magneettikuvauksella, suljettiin pois muut. Näin saattaa olla, kun lentokoneen laskiessa korva tai korvat lukkiutuvat ja vaurioituvat paineesta tai paineentasausongelman vuoksi ei pysty sukeltamaan. – Ihmettelin vaivaa aikani, kunnes menin työterveyslääkärilleni. Myös liimakorvaa tai muuta välikorvan limaneritystä tai kroonista korvatulehdusta voidaan hoitaa korvatorvea laajentamalla. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: MIRA PIISPA JA LEENA HARNO S uomessa ollaan jälleen lääketieteessä edistyksellisiä. seen, Nurmikari hymyilee, mutta kertoo lukkoisen korvan häirinneen kovasti ja alkaneen jo vaikuttaa keskittymiskykyyn. Terveys Korvatorvea voidaan avata pallolaajentimella Korvalukko vaikeutti keskittymistä Korvien toistuviin tai pitkäaikaisiin tulehduksiin, kuten liimakorvaan, ja paineentasausvaikeuksiin voidaan nykyisin tehdä lyhyt ja melko riskitön korvatorven laajennus uudella tekniikalla, pallolaajentimella. – Leikkauksia, jotka ovat lyhyitä ja potilaalle helppoja lyhyen nukutuksen ja vähäisen komplikaatioriskin takia, tehdään esimerkiksi, jos korvassa on paineentasausongelma. Yksi heistä on korva-, nenäja kurkkutautien dosentti Matti Penttilä: – 1900-luvun alussa Saksassa tehtiin korvatorvilaajennuksia sondilla. Nyt niitä on tehnyt useampi lääkäri Suomessakin muutaman vuoden. Tutkimuksilla muut oireiden syyt pois Ei mennyt kauaakaan, kun työterveyslääkäri kertoi mahdollisuudesta korvatorven tähystysleikkaukseen, jossa vaivan paranemistodennäköisyys on 80 prosenttia. Paineentasausongelmien hoidoksi Sittemmin, 2000-luvulla välineet ja osaaminen ovat kehittyneet kovasti, ja korvatorven eli tuuban oireita voidaan helpottaa tekemällä alueelle tä- 34 SenioriTERVEYS hystysleikkaus pallolaajenninta käyttäen. Lukko häiritsi keskittymistä 60-vuotias Pekka Nurmikari kärsi puolisen vuotta vasemman korvansa lukosta, joka aiheutti kuulon alenemaa. Hän määräsi avaavia kortisonitabletteja, mutta korvani ei parantunut. – Tästä luovuttiin myöhemmin, ja vuosikymmeniä oltiin sitä mieltä, että korvatorvelle ei voida tehdä mitään leikkaushoitoja. Lääkärin mukaan taustalla voi olla korvan erite ja korvatulehdus, Nurmikari kertoo. 2008 Saksassa professori Holger Sudhoff aloitti pallolaajentimella korvatorven laajennukset
SenioriTERVEYS 35. Se laitetaan asettimen eli sisäänviejän sisään, jonka ruuvi avaamalla mäntä vie laajentimen operaatiossa tuuban sisään. Tärkeät kaksi minuuttia, jolloin tähystysleikkaava lääkäri Matti Penttilä ohjaa pallolaajentimen asettimen kautta korvatorven aukolle. Painemittarilla toimivalla ruiskulla saadaan keittosuolaliuoksella aikaan 10 barin paine pallolaajentimeen. Kello 9.06 hän on jo unessa leikkaus-salissa. Anestesiahoitaja Outi Wahlström tarkistaa esilääkityn korvapotilaan, Pekka Nurmikarin tietoja kello 9.05. Silikoninen pallolaajennin on 20 mm pitkä ja 3,3 mm paksu ja kiinnitetty katetriin
Hän avaa ruuvin, joka vie männän sisään. Nukutuksessa pitää olla suoniyhteys, joten leikkauksen päätyttyä anestesiahoitaja Outi Wahlström antaa vielä. Koska pysyvää apua lääkkeestä, nenähuuhteluista ja puhallusharjoituksista ei ollut, Nurmikari päätti lähteä korvaoperaatioon. Nenässä on nyt hyvää tilaa mennä eteenpäin. Pian jo heräämässä Leikkaussalissa ollaan valmiita 9.45, ja nukutuslääkitys lopetetaan. Korvan puoleista, luisen korvatorven aluetta ei laajenneta. Terveys Lääkäri Matti Penttilä tarkistaa, että esilääkitty ja puudutettu nenäkäytävä on riittävän laaja, jotta korvatorven aukolle päästään sitä kautta hyvin. Valmistelut pidempiä kuin operaatio Kesäisenä perjantaiaamuna Nurmikari on saapunut Kampin Terveystaloon Helsinkiin 36 SenioriTERVEYS ja saanut esilääkityksen eli avaavan nuhasuihkeen nenän limakalvon laajentamiseen lääkäri Penttilän ohjeiden mukaan. Avustamassa sairaanhoitaja Leena Harno ja verenpainetta seuraamassa anestesiahoitaja Outi Wahlström. Lääke ja puhallukset eivät auttaneet Nurmikari oli kärsinyt ajoittain myös nenänsä tukkoisuudesta, mutta taustalta ei löytynyt allergiaa. Hän kaventaa samalla hieman potilaan kolmesta nenän ilmanjakajahyllystä keskimmäisen liiallista leveyttä puristusmenetelmällä. Nyt tähystin on kulkenut vasemman nenäkäytävän kautta nenänieluun ja sairaanhoitaja Leena Harno on laittanut valmiiksi suolaveden paineruiskuun, joka on kiinnitetty letkulla pallokatetriin. Välillä nuhavaivaisen Nurmikarin nenän limakalvon turvotus on supistettu lääkkein. – Kun pallolaajentimeen laitetaan kovalla paineella keittosuolavettä, se laajenee 3,3 mm:n paksuiseksi. vaivan syyt ja kun niitä ei ollut, pääsin melkein seuraavalla viikolla operaatioon Helsinkiin, porvoolainen maanmittausinsinööri Nurmikari kertoo. Kipulääkettä Nurmikari on saanut vähän koko ajan, niin että herätessä hän ei tunne kipua. Kun pallokatetri on tuuban sisällä, hoitaja laittaa siihen 10 ilmakehän (barin) paineen, jota pidetään paikoillaan 2 minuutin ajan. Niin ikään potilas on saanut ohjeistuksen mukaisen kipulääkkeen sekä nukutukseen sairaanhoitajilta ja anestesialääkäri Jani Vehviläiseltä. Se aiheuttaa myöhemmin arpeutumisen, joka tekee laajennuksen vaikutuksesta pysyvän. Pian nukutuslääkekin on jo vaikuttanut ja leikkaussalin tiimi pääsee valmistelutöihin. Sitä hän on hoitanut paikallisesti suolahuuhtelulla nenään. Sen jälkeen paine ja katetri poistetaan. 20 mm:n pituinen, silikoninen pallokatetri laitetaan paikoilleen asettimen sisään ja nenän limakalvo supistetaan, jottei verenvuoto estä lääkärin näkyvyyttä. Painetta pidetään tuuban sisällä kaksi minuuttia, joka rikkoo limakalvon soluja. – Sillä tavoin sain lukon pois hetkellisesti, hän kertoo. Penttilä vie asettimen nenäkäytävän pohjaa pitkin. Korvan lukko-ongelmaan Nurmikari teki puhallusharjoituksia. Lääke nenään johtuu siitä, että korvatorven laajennus tehdään tähystäen nenän kautta. Ennen kuin varsinainen toimenpide alkaa Penttilä kertoo, millä tavoin paine vaikuttaa korvatorveen. Penttilällä on siinä vaiheessa tärkein tehtävä viedä pallolaajennin tuubaan juuri oikeassa kulmassa. Nenän limakalvo supistettu valmiiksi Matti Penttilä vie nenän optisen tähystimen suurentavan monitorin avulla nenänieluun, jonka sivuseinässä korvatorven aukot näkyvät. Tärkeät kaksi minuuttia Toimenpiteessä laajennetaan nenänielun puoleista 2/3 tuubaa, jonka ympärillä on rusto
Pallolaajennin vedetään pois korvatorvesta, kun sitä on pidetty sen sisässä kaksi minuuttia. Oppia saatiin viime vuonna Saksasta bielefeldtiläiseltä professorilta, Holger Sudhoffilta, joka muun muassa viime vuonna opetti Helsingissä pidetyllä tuubakurssilla. SenioriTERVEYS 37. Pekka Nurmikarin tuuba-aukko laajennuksen jälkeen. Monitorikuvassa näkyy vasemman korvan korvatorven eli tuuban aukko nenänielussa, jonka kautta tähystysleikkaus tehdään. Pallolaajennin korvatorven eli tuuban sisällä. Nenässä on nyt hyvää tilaa mennä eteenpäin. Ensimmäinen korvatorven laajennus tehtiin pallolaajentimella Suomessa muutamia vuosia sitten. Asetin tuuba-aukossa. Nenän limakalvon turvotus on supistettu lääkkein
Vaivoja, tauteja tai vammoja voi esiintyä korvissa, nenässä, nenän sivuonteloissa, suussa, nielussa, kurkunpäässä tai kaulassa. Tekniikoita tarvitaan etenkin sukeltaessa, mutta joskus myös lentokoneen laskeutuessa. Toistaiseksi leikkaus näyttää auttaneen, mutta näh- täväksi jää sen pidempi vaikutus, Nurmikari toteaa odottaessaan noin kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen tulevaa jälkitarkastusta. Nurmikari alkaa puolessa tunnissa olla entistä paremmin herännyt. koisuutta, ennen kuin 2–3 viikossa rikottujen solujen arpeutuminen alkaa vaikuttaa parantavasti. Tärkeintä on korvien paineentasauksen tekeminen riittävän ajoissa, ennen kuin esimerkiksi veden paine on aiheuttanut välikorvaan liian suuren alipaineen. Lähde: Spiggle & Theis Medizintechnik GmbH.. Sillä välin hän tekee toisinaan puhalluksia nenän kautta, että saa tukkoisen korvansa auki. 38 SenioriTERVEYS Välikorvan paineentasaustekniikat on syytä opetella. Mitään erityisiä kieltoja Nurmikari ei saa. Kuukauden kuluttua Nurmi- Puhallusharjoitukset hyvä osata Ei tarpeettomasti vettä korviin Korvat, nenä ja kurkku ovat kaikki toisiinsa yhteydessä olevia elimiä. Ne olivat vain nenän laajentamiseen samalla tehdyn nenäoperaation ajaksi. Oireet menivät sitten ohi. Pekka Nurmikari saa jälkihoito-ohjeet ja varalta parin päivän sairausloman. Niitä ovat muun muassa Toynbee ja Valsalvan manööveri. – Olo on kyllä helpompi, sillä aikaisempi jatkuva ja suuri tukkoisuus ovat hävinneet. Tarpeetonta veden pääsyä korvien sisään on syytä välttää. Terveys kanyylin kautta ravintoliuosta ja elektrolyyttejä. kari toteaa muuten olevansa kunnossa, mutta operoitu korva on silti ajoittain vielä tukkoinen. Mikäli putkia tarvitaan toistuvasti tai putkitus ei auta riittävästi, kannattaa harkita korvatorven laajennusta, joka voidaan tehdä jo 6-vuotiaalle lapselle. – Nenän laajennuksesta johtuen nenäni vuosi myös verta muutamia päiviä, joten olin sen ajan sairauslomalla. Tärykalvojen putkitusta tulehduksiin Tärykalvoputkia käytetään yleisesti potilailla, joilla on usein toistuvia välikorvatulehduksia tai kertyy pitkäaikaisesti eritettä välikorvaan. Pallokatetri on viety nenänielusta korvatorven rustoisen osan sisään. Nuhan aikana paineentasausta helpottamaan voidaan käyttää lääkärin määräämiä, avaavia nuhatabletteja. Siitä voi aiheutua korvan tuk- – Olo on kyllä helpompi, sillä aikaisempi jatkuva ja suuri tukkoisuus ovat hävinneet. Lähde: Spiggle & Theis Medizintechnik GmbH. Pallolaajennin on täytetty keittosuolaliuoksella 10 baarin (ilmakehän) paineella ja se on laajentunut 3,3 mm:n paksuiseksi. Myös liian myöhään aloi- Matti Penttilä on tehnyt tuubalaajennuksia tammikuusta 2011 alkaen yli kolmellekymmenelle potilaalle. Korvakäytävä rauhaan Korvalääkärien mukaan korvakäytäviä ei yleensä pidä puhdistaa sormea pienemmällä esineellä. Puhallukset tehdään suu kiinni ja nenä suljettuna. Korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti Matti Penttilä neuvoo, mitä korviensa terveyden edistämiseksi saa itse tai yleensä voi tehdä. Korvien paineentasausta ei pidä tehdä liian rajusti tai liian kovalla paineella. Normaalia elämää kevyine puhalluksineen Tohtori Penttilä tulee antamaan jälkihoito-ohjeita. Jatkuva tukkoisuus helpotti Nurmikari tunsi muutaman päivän ajan kipua operoidussa korvassaan. Hän huomaa, että hänen vasenta korvaansa kyllä kutittaa hieman. tettu paineentasaus voi vaurioittaa sisäkorvaa, ja aiheuttaa jopa pysyvää kuulon heikkenemistä. Tärkeintä on korvien paineentasauksen tekeminen riittävän ajoissa. Leikkauksen jälkeen tuubaan voi tulla turvotusta, joka yleensä menee ohi viikossa. Hoito-osaston monitorista seurataan verenpainetta, joka laskee aina leikkauksen aikana. Nenän verestykseen voi sieraimessa pitää pumpulia, mutta nenätippoja ei tarvitse enää käyttää. Sukeltaessa ensimmäinen korvien paineentasaus on usein hyvä tehdä juuri ennen pään veteen painamista. Lääkärin jo neuvomia puhallusharjoituksia (niin sanottu Valsalvan manööveri) pitää tehdä muutaman kerran päivässä, mutta ei täysillä voimilla
Taustalla on riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja verenpainetaudin, yleistyminen nuoremmilla sukupolvilla. Se on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. 55 ikävuoden jälkeen riski kaksinkertaistuu jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille. He voivat ottaa yhteyttä myös Aivohalvaus- ja dysfasialiittoon. Sairastuneilla on usein vaikeuksia arkielämässä; liikkumisessa, syömisessä, pukeutumisessa ja hygienian hoidossa sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpidossa. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. 10. Soita välittömästi hätänumeroon 112, jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu äkillisesti jokin aivoverenkiertohäiriön oireista. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan jopa 30 000. Suurin osa TIA-kohtauksista menee ohi tunnin kuluessa. On laskettu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan ainakin 100 uutta vuodeosastoa pelkästään AVH-potilaille, elleivät ennaltaehkäisy, akuuttihoito ja kuntoutus tehostu. Taipumus sairastua aivoverenkiertohäiriöihin on jossain määrin myös perinnöllinen. 7. Oireina ovat toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus; suupielen roikkuminen, puhekyvyn häiriö, toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat; tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä; aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin 60 000 euroa eli yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 840 miljoonaa euroa. Aivoverenkiertohäiriöt ovat eniten sairaalahoitopäiviä ja pysyvää invaliditeettia aiheuttava sairausryhmä Suomessa. 8. Kuntoutusresursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä. Kelan tilastojen mukaan alle 55-vuotiaiden sairauskyvyttömyyseläkkeen syynä on jo useammin aivoverenkiertohäiriöt kuin sydänveritulppa. Valistusta pitäisi erityisesti suunnata nuoriin sukupolviin, koska riskitekijät alkavat kertyä jo lapsuudessa. Aivoverisuonen tukoksen liuotushoito auttaa osaa potilaista ja saattaa korjata tilanteen jopa ennalleen. Mitä aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa. Jo ensimmäisinä tunteina aivokudoksessa voi syntyä peruuttamattomia vaurioita. Usein käytetään yleisnimitystä aivohalvaus, kun tarkoitetaan aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa tai lukinkalvonalaista verenvuotoa (SAV). TIA-kohtaus on äkillisesti kehittynyt ja ohimenevä verenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivojen toiminnan häiriö tai toisen silmän näköhäiriö, joka kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin. Millaiset ovat aivoverenkiertohäiriön oireet. AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää, vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Sepelvaltimotauti- ja diabetespotilaiden kannattaa hoitaa tautinsa hyvin. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Mikä lisää aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskiä. Mitä ovat aivoverenkiertohäiriöt. Nuorten suhteellinen osuus AVH-potilaista on kasvussa. Asiantuntevaa kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä saa kuitenkin aivan liian harva suomalainen, arviolta 10-20 % aivoverenkierto-häiriöön sairastuneista. Vuosittain sairastuu noin 14 000 ihmistä. Oireisto kehittyy muutamissa minuuteissa tai tunneissa. 10 FAKTAA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖSTÄ Oireiden ilmaantuessa soita heti 112 1. Miehillä on naisia suurempi riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Myös ohimenevät oireet (ns. Kaikki AVH-potilaat hyötyvät kuntoutuksesta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeudesta riippu-matta. Sairaus mullistaa myös koko perheen elämän. Mitä useampi riskitekijä, sitä suurempi riski sairastua. TIA-kohtaus korjaantuu yleensä täysin, eikä aiheuta pysyviä neurologisia vammoja tai oireita. Kuntoutuminen riippuu aivoverenkiertohäiriön tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista, potilaan iästä ja sairastumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkos- TIETOISKU tosta ja potilaan omasta motivaatiosta. Miten aivoverenkiertohäiriöstä voi kuntoutua. Liiton toiminnan piirissä on 33 aivohalvaus- ja afasiayhdistystä ja 21 dysfasiayhdistystä sekä näiden alueellisia kerhoja yli 100 paikkakunnalla. Aivoinfarkti on vaillinaisen verenvirtauksen tai sen puuttumisen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio, jota voidaan yrittää estää ja hoitaa liuottamalla nopeasti aivovaltimon tukkinut veritulppa. Jäseniä yhdistyksissä on noin 10 000. Kuntoutus tulee aloittaa välittömästi sairastumisen jälkeen, viimeistään toisella viikolla. 3. TIA-kohtaukset) on tutkittava heti, sillä ne viestittävät usein lähestyvästä, pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista. Tärkeimmät riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet, diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, korkea veren kolesterolipitoisuus, ylipaino, vähäinen liikunta ja pitkään kestänyt stressi. Aivojen kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Sairastuneet ja omaiset saavat tietoa ja tukea jo sairaalasta. Liiton keskustoimisto on Turussa ja aluetoimistot Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä. 6. Riskiä voi vähentää myös lopettamalla tupakoinnin, vähentämällä ylipainoa, vähentämällä alkoholin ja suolan käyttöä, vähentämällä stressiä, lisäämällä liikuntaa ja syömällä terveellisesti. Miten aivoverenkiertohäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua. Sairastuneista noin runsaan 40:n % arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa. Kuka sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin. Mistä sairastuneet ja omaiset saavat tukea ja tietoa. 5. Nopeus on aivojen pelastus. Aivoverenkiertohäiriö on vakava ja pelottava sairaus, joka voi tappaa, tehdä työkyvyttömäksi tai viedä kyvyn suoriutua arjesta omatoimisesti. Aivoverenkiertohäiriö syntyy harvoin ilman yhtään selvää riskitekijää. 4. AVH:n sairastaneita elää Suomessa noin 70 000. Mitä kustannuksia aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuu yhteiskunnalle. Aivoverenkiertohäiriö iskee usein täysin yllättäen. Miten tulee toimia, jos oireita ilmaantuu. 9. Vuosittain menehtyy vajaat 5 000 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle sairastaneista jää vuosittain noin 850 henkilöä eli hieman useammin kuin sepelvaltimotaudin johdosta. Aivoverenkiertohäiriö on hätätilanne ja vaatii kiireellistä hoitoa. Netissä tietoa löytyy osoitteessa www.stroke.fi. Korkea verenpaine on ylivoimaisesti tärkein riskitekijä, joka altistaa aivoverenkiertohäiriöille. SenioriTERVEYS 39
Terveen vanhuuden puolesta kannattaa tsempata. Käsikirja antaa perustiedot ehkäisytyön suunnitteluun ja toteutukseen erityisesti, kun kohderyhmänä ovat suuressa sairastumisvaarassa olevat henkilöt. – Ohjaajien ei tosiaan tarvitse aina olla terveydenhuollon ammattilaisia, vaan monessa paikassa niin kutsutut ITE-ryhmät ovat saaneet paljon aikaan. toimitettiin kaikille EU:n kansoille vuonna 2011. Terveyskeskuksesta kannattaa aloittaa Diabetes tulossa. Kuva: THL. Käsikirja ohjaa lukijan hyödyntämään olemassa olevia työkaluja ja opastaa Suomessa tarjolla olevan tarpeellisen tiedon äärelle. Siksi ohessa on myös Diabetesliiton psykologin Kirsi Ikulin vinkit itsensä ohjaamiseen. Tartu toimeen, testaa riskisi ja tsemppaa terveen vanhuuden puolesta Kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa iän myötä. Tartu toimeen – Ehkäise diabetes on käytännönläheinen opaskirja, joka Terveyskeskuksista voi saada erinomaista diabeteshoitoa ja myös ehkäiseviä palveluita on tarjolla. Se on tarkoitettu terveydenhuollon ja järjestöjen päätöksentekijöille, toiminnan suunnittelijoille ja käytännön toimijoille. – Erittäin toivottavaa olisi, että terveyskeskuksissa olisi tarjolla enemmän ennaltaehkäisevää toimintaa, esimerkiksi painonhallintaryhmiä. Näissä tyhmissä ”kohtalotoverit” tsemppaavat toisiaan vaikkapa lenkille ja syömään terveellisemmin, Jaana Lindström kehuu. TEKSTI: TERTTU IISKOLA KUVAT: THL, KELA, LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS, UKK-INSTITUUTTI 40 SenioriTERVEYS S uomalainen DPS-tutkimus (The Diabetes Prevention Study) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että varsin kohtuullisilla elintapamuutoksilla tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus puolittuu ja vaikutus säilyy vuosia elintapaohjauksen jälkeenkin. On vain itse tartuttava toimeen. Kansallisen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman DEHKOn toimeenpanohankkeen D2D:n aikana havaittiin hyväksi terveyskeskuksen ja paikallisten järjestöjen yhteistoiminta. Aloita testaamalla riskisi. Se on ikävä sairaus, mutta usein myös ennaltaehkäistävissä, vaikka siihen liittyy perinnöllisyyttä. EU:ssa tehdään paljon työtä kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi. Tieto ja itsensä terveenä pitämisen taito ovat siis tarjolla. – Terveyspalvelujen rooli voisi niissäkin olla kertoa ris-. – Ei kuitenkaan niin paljon kuin tarvetta olisi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuspäällikkö, dosentti Jaana Lindström toteaa. Terveys Dosentti Jaana Lindström koordinoi DPS-tutkimuksen, jonka tuloksissa viime vuonna kiistatta todettiin elintapaohjauksen suuri vaikutus kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä
UKK-Instituutin Liikuntapiirakkaa voi soveltaa omaan makuunsa. Kelasto-tietokanta pitää yllä karttaa, joka kertoo diabeteksen levinneisyyden Suomessa. Lähde: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, lääkemyyntirekisteri. Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Lisäksi diabeteskriteerejä on muutettu kansainvälisten asiantuntijasuositusten mukaisesti (toisin sanoen diabetes todetaan matalammilla verensokeriarvoilla) ja kaiken kaikkiaan diabeteksen diagnosointi on tehostunut. Heistä noin 50 000 on ykköstyypin diabeetikoita, valtaisa enemmistö kakkostyyppiä. Mutta ennen kaikkea kannattaa ajatella omaa elämänlaatuaan. Mitä tummempaa, sitä enemmän diabetesta. SenioriTERVEYS 41. Myös Diabetesliitto ja muut järjestöt tarjoavat monenlaista terveyttä edistävää toimintaa. Tautia todetaan nykyään nuoremmilla kuin aikaisemmin, sekin vaikuttaa diabeetikkojen määrään. Käsikädessä liikapainon kanssa – Diabetes lisääntyy käsi kädessä liikapainon ja lihavuuden kanssa, dosentti Lindström sanoo. Lisäksi toteamatta oleva tyypin 2 diabetes on väestötutkimusten mukaan liki 200 000 henkilöllä. Jos diabetes lisääntyy tänä vuonna samaa vauhtia kuin viime vuonna, ylitetään 350 000 lääkkeenkäyttäjän raja. Kelastotietokannan mukaan diabeteslääkkeitä korvattiin noin 342 000 henkilölle vuonna 2013, mikä on noin 11 600 edellisvuotta enemmän. – Tässähän on se paradoksi, että kun diabetekselle ryhdytään tekemään jotain, uusien tapausten määrä aluksi kasvaa eikä suinkaan vähene, koska tauti tunnistetaan paremmin, Lindström kertoo. kihenkilöille tarjolla olevista mahdollisuuksista. Diabeteksen kanssa eletään yhä vanhemmaksi, joten yhtä aikaa on sairaana enemmän väkeä kuin en- nen. – Tyypin 2 diabetes – kuten sairastavuus yleensäkin – on yleisempää matalamman sosioekonomisen aseman omaavilla, – varakkaammat ja koulutetummat ovat tässäkin suhteessa terveempiä. Toteaminen herkemmin Yksin lääkityksen kokonaiskustannukset lähenevät miljardia euroa vuodessa, yli 65-vuotiailla miehillä keskimäärin lähes 900 euroa, naisilla hiukan vähemmän. Lähde: Kela. – EU-hankkeista, joissa Suomi on ollut mukana, kannattaa mainita IMAGE, jossa kehitettiin eurooppalainen ohjeistus diabeteksen ehkäisyyn, sekä juuri käynnissä oleva CHRODIS, jossa tunnistetaan hyviä käytäntöjä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon saralla ja pyritään levittämään niitä muihin EU-maihin. – Yksi tärkeä syy diabeetikkojen määrän kasvuun on väestön eliniän pidentyminen. Tunnettuuskin kasvattaa tilastoja Kansallinen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO) teki paljon diabeteksen tunnettuuden edistämiseksi ja kehitti sen diagnosointia ja hoitoa terveydenhuollossa. Tässä kartassa diabeteksen esiintyvyys on vakioitu niin kuin kaikkien kuntien ikä- ja sukupuolijakauma olisi samanlainen
Ja jos ruoanlaitto ei innosta, parjatuista eineksistä löytyy ihan hyviä ja terveellisiä vaihtoehtoja, Lindström sanoo. 1 keitetty porkkana, esimerkiksi edellispäivän kasvistähteitä 1 pala purjoa (50 g) 150 g pakasteseitiä kuutioina 150 g pakastettua lohta kuutioina 2 kananmunaa 2 tl kuivattua ruohosipulia 1 rkl sitruunan mehua, pullosta tai tuoreesta puristettua 2 mm suolaa mm = maustemittasarjan pienin mittalusikka paistamiseen öljyä tai juoksevaa pullomargariinia Raasta keitetty porkkana. Pese ja silppua purjo. Ohjeet ja välineet saa omalta terveysasemalta. Liikapaino, etenkin vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, väärät ruokatottumukset ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. Hanki pakastealtaasta kasviksia erityisesti talvella. Hienonna kalanpalat veitsellä pikku palasiksi. Lado silakkafileet nahkapuoli alaspäin uunivuokaan tai uunipellille. Helppoa, halpaa ja hyvää ruokaa Ruokavalion ei tarvitse olla ihmeellinen: – Varsin vapaasti voi valita itseä miellyttävän tavan syödä, kunhan perusasiat – kasvikset, täysjyväviljat ja hyvät rasvat – tulevat järjestyksessä ensimmäisinä, Lindström sanoo ja kehottaa laittamaan ruokaa itse, vaikkapa uuden Diabetesliiton keittokirjan avulla: Helppoa halpaa hyvää – kaikkina vuodenaikoina. Diabetes todetaan verensokerimittauksilla ja hoidon onnistumista seurataan verensokerimittauksilla. Yhdistä hienonnettu kala, porkkana, purjo, kananmunat ja mausteet ja sekoita. t 3JTLJUFTUJ Tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes on vakava ja perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Poimi kesällä tuoreita kasviksia ruokapöytään ja ostoskoriin sitä mukaa kuin niitä kypsyy avomaalla. Kirjan tärkein periaate kuuluu: valitse raaka-aineet vuodenajan mukaan. Se opastaa valitsemaan raaka-aineet vuodenajan ja satokauden mukaan, jolloin ne ovat edullisimmillaan ja maukkaimmillaan. Yksi silakkapihvi sisältää energiaa noin 80 kilokaloria (335 kilojoulea).. Lähde: Diabetesliitto 42 SenioriTERVEYS 1 diabeetikoille ja niille tyypin 2 diabeetikoille, joilla on vaikeuksia päästä hyvään tasapainoon, Jaana Lindström kertoo. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta. Valitse kala ja liha sesongin ja tarjousten mukaan. Verensokerin kotimittauksia suositellaan kaikille tyypin Tyypin 2 diabetes t 4ZZ Haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Levitä pesto silakkafileiden päälle. Kolme kalapihviä sisältää energiaa noin 125 kilokaloria (525 kilojoulea). Näin vakuuttaa Jaana Lindström. Oman sairastumisriskisi voit arvioida helposti Diabetesliiton julkaisemalla riskitestillä: www.diabetes.fi/riskitesti. t 0JSFFU Usein oireeton, kehittyy hitaasti jopa vuosien kuluessa. Useimmat kasvikset ovat maukkaimmillaan silloin, kun hinta on halvin. Mittaamisen tarkoitus on oppia syömään, liikkumaan ja lääkitsemään oikein. – Myös esimerkiksi Martoilta saa tähän hyviä vinkkejä. – Pelkkä verensokerin mittaaminen ei riitä, vaan mitatut arvot täytyy suhteuttaa ruokailuihin ja liikuntaan. Ei tarvitse olla himoliikkuja Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn alueella nykykäsitys on, että varsin kohtuullisilla elintapamuutoksilla voi vaikuttaa terveyteensä paljon. Näin saat vaihtelua lautaselle ja säästät kauppalaskussa. t 1FSJZUZWZZT Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 40 %, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Pinaatti-auringonkukkapestolla kuorrutetut silakkapihvit 1/2 dl auringonkukansiemeniä 100 g tuoretta pinaattia 2 rkl öljyä 2 mm suolaa (mm=maustemitta) 300 g silakkafileitä (9–10 kpl) Valmista ensin pesto: Jauha auringonkukansiemeniä monitoimikoneessa. Liikuntaa tarvitaan vähän, mutta säännöllisesti: – Ei tarvitse välttämättä olla himoliikkuja, kunhan tekee vaikka reippaan kävelylenkin mieluiten päivittäin ja sen lisäksi vähän lihaskuntojumppaa. Lisää pinaatti ja jauha vielä hetki. Kalapihvit (16 kpl) Pakasteseitistä ja -lohesta valmistettujen pihvien ohje on poimittu loppukesästä 2014 ilmestyvästä Diabetesliiton keittokirjasta Helppoa halpaa hyvää kaikkina vuodenaikoina. Tee taikinasta 16 pientä pihviä. Siirry syksyllä varastojuureksiin ja metsän antimiin ja herkuttele keitoilla ja pataruuilla. Insuliinituotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan. Terveys Suomessa on meneillään myös kansallinen lihavuusohjelma, jota THL koordinoi. Todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Jatkuvaa mittaamista. Paista 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Riskitestin ovat suunnitelleet professori +BBLLP 5VPNJMFIUP Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja erikoistutkija Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Pane ohukaispannulle juoksevaa margariinia tai öljyä ja paista pihvejä muutama minuutti kummaltakin puolelta kypsäksi. Testi perustuu laajaan tutkimusaineistoon. Riski on 70 %, jos molemmilla vanhemmilla on. Lisää öljy ja suola
Puoliso voi tsempata, voi liittyä erilaisiin ryhmiin tai pyytää kaverin mukaan. Pienet muutokset jäävät pysyviksi helpommin kuin isot yritykset. – Jotkut tykkäävät järjestelmällisistä ohjelmista ja aikatauluista, mutta eivät läheskään kaikki. Miksi muuttaisin jotain elintapojani, miten hyödyn siitä. Pilko tavoitteet niin pieniin tekemisiin, että pystyt niihin ja saavutat kykenevyyden tunteen! D iabetesliiton psykologi Kirsi Ikuli uskoo, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa voida hyvin. Mikä on minulle niin tärkeää, että olen valmis ponnistelemaan sen saavuttamiseksi. Kuva: Diabetesliitto. – Liikuntaa kannattaa lähteä lisäämään vähitellen, itselle mielekkäällä ja sopivalla tavalla. – Tarpeeksi pienillä askelilla saa pystyvyyden tunteen, ja onnistuminen innostaa jatkamaan. Mitä muutan arjessani, jotta oheistuloksena painokin alenee ja vointi paranee. Toimintamalleiksi ne eivät sovi. Viihdeohjelmatkin ovat jo sitä. Vanhat tavat ovat hyvin opittuja, joten uuden tavan oppiminen vaatii harjoittelua. SenioriTERVEYS 43. – Palkinnoksi kannattaa valita sellaista, mikä itsestä on mukavaa, Kirsi vastaa ja huomauttaa: – Kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossahan ei ole mitään ehdottomia kieltoja. – Muutokset on tärkeä myös sovittaa tämänhetkiseen elämäntilanteeseen sekä fyysisiin ja psyykkisiin voimavaroihin. Sinnikkään harjoittelun myötä muutos kuitenkin onnistuu ja muotoutuu vähitellen uudeksi tavaksi toimia. Ateriarytmiä, ruoan laatua sekä määrää voi muuttaa vähän kerrallaan. – Hyvinvointia tukeviin elintapamuutoksiin tarvitsemme halun lisäksi tunteen siitä, että suunnittelemamme muutokset ovat itselle mahdollisia; kykenen niihin tässä elämäntilanteessa ja näillä voimavaroilla. Eikö lupa nauttia jotakin ”sääntöjen vastaista” pidä tavallaan kielteisen mielialan vankina. – Paino- tai ravintoelefantti pitää joka tapauksessa pilkkoa niin pieniksi palasiksi, että ne pystyy napsimaan käytän- nön arjessa. Entä palkinto. Palkintona voi olla esimerkiksi käynti vaatekaupassa tai syönti ravintolassa kokeilemassa uusia makuja, Kirsi Ikuli kertoo. Jos haluaa palkita itsensä onnistumisista, millaiset palkinnot ovat hyviä. Hän kertoo miehestä, joka keksi liikuntatavoitteekseen lampunvälin – siis katuvalojen pylväiden välin. – Hän päätti kävellä ensin yhden lampunvälin edestakaisin, seuraavana päivänä kaksi ja kunnon kohotessa lisäsi vähitellen – kymmenistä metreistä kilometreihin. – Kun on saanut painonnousun pysähtymään, voi miettiä, onko tarvetta vielä pudottaa painoa. Voi esimerkiksi valita itselleen herkkupäivän viikossa ja keskittää mieliteot sinne. Ranskalaisen vastaus tähän kysymykseen on paras neuvo elämäntapamuutoksen tekemiseen: pala kerrallaan. Saavuta kykenevyyden tunne! Miten elefantti syödään. – Toiset kokevat motivoivaksi päätöksen palkita itseään tavoitteidensa mukaisesta tekemisestä. – Muutoksen teossa tarvitaan mahdollisimman konkreettisia, omaan arkeen liittyviä tekemisiä, Ikuli opastaa. Ennen pitkää huomaa, että sivutuotteena olo paranee ja painokin alenee hiljalleen. Pieniin tekemisiin pystyy Kirsi Ikuli sanoo, että esimerkiksi viiden kilon laihduttaminen tai ”terveellinen ruoka” ei ole konkreettinen tavoite, jota olisi selkeää lähteä toteuttamaan. Kirsi Ikuli on Diabetesliiton psykologi, joka ohjaa pilkkomaan tavoitteet sellaisiksi, että ne pystyy toteuttamaan. Kannattaa lähteä siitä, mikä tuntuu helpoimmalta. – Motivaation pohjalle tarvitaan myös tietoa. – Mutta on myös ihmisiä, jotka nimenomaan haluavat tsempata ihan itsekseen. – Kannattaa muistaa myös kärsivällisyys. Mitä tehdä ja mihin se vaikuttaa. Kirsi Ikuli huomauttaa, että monella ensimmäinen tavoite painonhallinnassa voi olla se, että paino pysyy nykyisellään eikä enää nouse. Apua pienten arjen muutosaskelten keksimiseen saa esimerkiksi terveyskeskuksen asiantuntijoilta, erilaisista ryhmistä, kuten Diabetesliiton yhdistyksistä tai tutulta, joka on keksinyt omat ratkaisunsa. Tsemppareita vai ei. – Toisen ihmisen tuki auttaa monesti muutosten teossa. Ensitavoite: paino ei nouse Joka taholta tuputetaan vaatimusta painon pudottamisesta
Seksuaaliterveys Jopa katetroituna on mahdollista harrastaa seksiä Virtsavaivat harvoin este Virtsarakon toimintahäiriöt ovat melko yleisiä diabeteksen sivuoireita: korkea verensokeri voi aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta tai jopa pidätyskyvyttömyyttä. Eri syistä johtuvien virtsavaivojen ei kuitenkaan tarvitse estää tyydyttävää seksuaalielämää. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: MATTON IMAGES 44 SenioriTERVEYS
I kä voi tuoda tullessaan virtsaamiseen liittyviä ongelmia, joiden pelätään olevan este hyvälle seksielämälle. Erja-Riitta Niskanen muistuttaa, että terveellinen ja monipuolinen ravinto, liikunta ja riittävä uni ovat avainasemassa myös seksuaalisen virkeyden ylläpitämisessä. 45–74-vuotiaista suomalaisista miehistä noin 16 ja naisista 11 prosenttia sairastaa tyypin 2 diabetesta. On hyvä tarkistaa, että liukaste on sokeritonta: joissakin maustetuissa liukuvoiteissa käytetään glyseriiniä tai propyleeniglykolia. Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen jyväskyläläisestä Kultainen sulka -terapiapalveluyrityksestä kertoo, että näihin vaivoihin on olemassa apukeinoja: – Kannattaa käyttää liukuvoidetta. Sokeritonta liukastetta Diabeetikoilla limakalvojen verenkierto heikkenee, mikä voi aiheuttaa ongelmia sekä limakalvojen kuivuutena että seksuaalisen kiihottumisen ja laukeamisen vaikeutumisena. Potilaita arvioidaan kuitenkin olevan huomattavasti enemmän, sillä moni sairastaa tautia tietämättään. Diabeetikoiden seksielämä voi virkistyä, kun perusterveydenhuolto on kunnossa. Täytyy aina muistaa, että seksuuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus, jonka sivuoireena voi ilmetä muun muassa virtsaamisongelmia. Lisäksi diabetesta sairastavilla naisilla virtsatie- ja emätintulehdusten riski kasvaa, sillä kohonnut verensokeri muuttaa emättimen happamuutta. Aikuistyypin diabetes on yleisimpiä suomalaisten kansantauteja. Laadukkaat, maustamattomat silikonipohjaiset liukuvoiteet SenioriTERVEYS 45. Rakko ei tyhjene kunnolla, virtsaamistarve lisääntyy ja etenkin naisilla voi esiintyä virtsankarkailua. Jos esimerkiksi katetrin takia yhdyntä vaikeutuu tai erektio katoaa, voidaan etsiä muita läheisyyden muotoja. Suurentunut eturauhanen voi painaa rakkoa, virtsakiviä voi esiintyä aiempaa enemmän ja virtsatietulehdukset saattavat lisääntyä hormonitoiminnan muuttuessa
Nämä ruuat ovat niin sanottuja afrodisiakkeja. Pelkkä tieto siitä, että apua on lähellä, voi auttaa unohtamaan pelon. Virtsavaivat eivät este Seksuaaliterapeutti Niskanen kertoo, että virtsavaivoista harvoin on suoraa fyysistä estettä viriilille seksielämälle. Syö itsesi terveeksi ja halukkaaksi Terveellinen ruokailu voi olla myös hauskaa! Kerrotaan, että joillakin ruoka-aineilla voi olla vaikutusta seksihaluihin. Jotkut virtsavaivojen hoitoon tarkoitetut nesteenpoistolääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa seksuaalisen halun katoamista ja erektiohäiriöitä. teluapua esimerkiksi seksuaaliterapeutilta. Perinteisesti sellaisena on pidetty granaattiomenaa. Sokeripitoiset herkut voi toki ottaa myös mukaan seksileikkeihin! Seksuaaliterveyttä senioreille läpi vuoden Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen setvii seksielämän solmuja vuoden 2014 Senioriterveys-lehdissä. – Seksuaaliterapeutin kanssa voi keskustella esimerkiksi seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, ikääntymiseen ja arkeen liittyvistä pulmista. Siitä seuraavaa huonoa oloa saattaa jännittää jo ennakkoon. Myös seksuaaliterveysvälineet, kuten vibraattorit, voivat helpottaa kiihottumista ja orgasmin saavuttamista. – Täytyy aina muistaa, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Niskasen toimenkuvaan kuuluvat erilaiset terapiapalvelut, neuvonta, keskusteluapu, koulutus ja konsultointi sekä työhyvinvoinnin ja työnohjauksen palvelut. Seksuaaliterapeutilla on tähän niksi: – Yöpöydälle voi laittaa vaikka sokeripalan tai muuta syötävää, joka saa verensokerin nopeasti kohoamaan. Juttusarjassa käsitellään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita ikäihmisten näkökulmasta. – Lisäksi korkea verensokeri aiheuttaa väsymystä ja sen kautta haluttomuutta sekä miehillä että naisilla, Erja-Riitta Niskanen kertoo. Myös diabeteksen aiheuttamat fyysiset muutokset, kuten nopea painon kertyminen, voivat vaikuttaa seksuaaliseen itsetuntoon. Maista vaikka näitä: 46 SenioriTERVEYS t t t t t t t t t t t Chili Avokado Banaani Suklaa Osteri Granaattiomena Punaviini Lohi Pähkinät Vanilija Vesimeloni Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen kertoo, että koarkea verensokeri ja virtsavaivat eivät yleensä muodosta fyysistä estettä tyydyttävälle seksielämälle, mutta henkinen kynnys voi niiden myötä nousta korkeaksi.. Niskanen on erikoistunut erityistason seksuaaliterapiaan. Sienitulehdus voi tarttua myös kumppaniin, jonka vaiva tulee myös hoitaa. Virtsankarkailusta kärsivä voi jännittää tai hävetä vaivaansa niin paljon, ettei pysty rentoutumaan. Nämä tiatsididiureetit ja spironolaktonit eivät kuitenkaan estä erektiolääkkeiden käyttämistä – joskin asia kannattaa aina varmistaa hoitavalta lääkäriltä. Henkinen kynnys korkea Suurimmat ongelmat virtsavaivojen ja seksuaalisuuden suhteessa ovat usein henkisiä. Varmaa tieteellistä näyttöä afrodisiakkien toimivuudesta ei Erja-Riitta Niskasen mukaan ole, mutta tuskin kokeilemisesta haittaakaan on. Monet afrodisiakit sisältävät esimerkiksi testosteroni-hormonin tuotantoa lisäävää sinkkiä. Virtsavaivat sinällään eivät siis estä seksuaalisuudesta nauttimista. Seksuaaliterveys ovat parhaita. Erja-Riitta Niskanen on koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti NACS. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti tilaajan tarpeisiin sopiviksi. – Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Vaikean diabeteksen tai eturauhasen poiston aiheuttamia erektiohäiriöitä taas voidaan hoitaa siittimen paisuvaiskudokseen itse ruiskutettavalla, verenkiertoa voimistavalla alprostadiililla. Vuodesta 2012 saakka hän on toiminut alan yrittäjänä. Keskusteluapu kattaa kaikki elämänkaaren vaiheet. Naisilla korkea verensokeri altistaa emätintulehduksille ja sieni-infektioille, joita voidaan hoitaa joko apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla tai lääkärin määräämillä reseptilääkkeillä. Seksuaali- ja parisuhdeneuvojan ja terapeutin työstä Niskasella on kymmenen vuoden kokemus. Seksuaaliterapeutti Niskanen työskentelee KultainenSulka -yrityksessään jyväskyläläisessä Carismakorttelissa. Pelko voi liittyä myös alhaisen verensokerin aiheuttamaan heikotukseen ja huimaukseen: – Seksi on fyysinen ponnistus, joka voi laskea energiatasoa. Hänen asiakkaanaan on ollut jopa iäkkäitä katetroituja miehiä, joiden seksuaalielämä on ollut tyydyttävää. Jos esimerkiksi katetrin takia yhdyntä vaikeutuu tai erektio katoaa, voidaan etsiä muita läheisyyden muotoja. Hän on työskennellyt kehitysvammaisten hoitajana ja ohjaajana yli 30 vuoden ajan. Tällöin kannattaa hakea keskus- Joillain ruoka-aineilla voi olla vaikutusta seksihaluihin. Se tarkoittaa monenlaista läheisyyttä ja hellyyttä, joka on tärkeää läpi ihmiselämän, seksuaaliterapeutti Niskanen muistuttaa
Edellisen päivän treenit tuntuvat vielä jaloissa. – Hienosti sujuu! Martti kannustaa. Ja samalla tulee hoidettua parisuhdettakin! Marjatta vinkkaa. – Lavatanssikurssien suosio on räjähtänyt kasvuun 10-15 vuoden aikana. Liikunta Riitta ja Taisto Takala ennättävät vilkaisemaan koko takaseinän peittävästä peilistä, miten oma tanssi sujuu. Seniori-ikäiseltäkin käy jive tai rumba Nuoruuden tanssilavataidot uudessa hionnassa Kun pyörähtää parketilla tulisen tangon tahtiin, se nostaa sykettä ja parantaa tasapainoa. Välillä Marjatta tai kurssin toinen opettaja, Marjatan mies Martti Lång korjaa tanssijan käden asentoa tai kehottaa katsomaan takaseinän peittävästä peilistä, kuinka askeleet menevät. Ensin mennään hidasta valssia, sitten kajahtaa ilmoille haikea tango. Siinä unohtaa arjen murheet ja se on hyvää vastapainoa työlle. Parit hakeutuvat lähekkäin poski poskea vasten. Moni haluaa myös parantaa nuoruuden tanssilavataitojaan. Tanssikurssilla opetetaan lavatanssien saloihin. – Tanssiminen antaa ihmisille ihan kaikkea. Tanssikurssien suosio kasvussa Yhä useampi seniori-ikäinen jättää keinutuolin ja lähtee tanssilattialle. Myös tarjontaa on enemmän kuin ennen, Marjatta sanoo. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA SALMI K iljavan opistolla Nurmijärvellä lentää hiki. Tanssikurssit ovat yhä suositumpia. Tanssijoilla on menossa toinen lavatanssin kurssipäivä. Kiljavan kurssillakin on mukana niitä, jotka ovat olleet Långien opissa monta kertaa aikaisemmin. Samalla kuunnellaan tarkasti, mitä opettajat sanovat. – Nämä ovat ahkeria oppilaita, kehuu tanssikurssin opettaja Marjatta Lång. SenioriTERVEYS 47
– Menimme mukaan Vantaan Kilpatanssijoiden alkeisryhmään. Espoosta olivat tulleet Kiljavalle myös Heikki, 68, ja Mirja Junnila, 66. Osa on eläkeläisiä, jolloin on aikaa omalle itselle – osa taas hakee aikaa harrastamiseen työelämän lomassa. Vantaalla asuvat Långit ovat toimineet tanssikurssien kouluttajina vuodesta 1990. Syke nousee ja kunto kasvaa Molemmat opettajat kannustavat vanhempiakin ihmisiä tanssimaan. Tansseissa aikoinaan tavannut, 42 vuotta naimisissa ollut pari on käynyt sittemmin kurssilla noin kerran vuodessa. – Tanssiminen on maailman parasta liikuntaa! Syke nousee, ja kunto kasvaa huomaamatta. – Korkea ikä ei ole este tanssimiselle. Takalan mukaan tanssikuviot eivät ole vaikeita, koska kyse ei ole mistään akrobatiasta. – Ja hauskaa pitää olla! Kurssilaisilla pitää olla tunne, että tänne on kiva tulla toistekin. Junnilat käyvät tanssilavoilla Takaloiden kanssa.. – Tanssi on tosi hyvää liikuntaa, tässä menee huomaamatta muutama tunti. Takalat käyvät tanssimassa muun muassa Lohjan Tanhuhovissa ja Espoon Lepolammella. Lisäksi tämä on piristää ja on hauskaa, Eira luettelee. Riitta Takala kertoo tanssiharrastuksen auttaneen korkeaan verenpaineeseen. Liikunta Lavatanssikurssilaiset ovat keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Uskon tämän tukevan hyvin terveyttä, koska tanssissa on mukana koko kroppa. – Tämä on rytmin tahdissa tapahtuvaa kuntoilua, jossa edetään omaan tahtiin, Marjatta painottaa. Ystäväpari oli houkutellut Espoossa asuvat Riitta, 68, ja Taisto Takalan, 68, ensimmäisen kerran tanssikurssille. – Jossain vaiheessa huomattiin, että ihmiset haluavat oppia ihan tavallisia tansseja eli niitä, joita tanssitaan lavoilla. Kursseille hakeudutaan lähinnä tanssiseurojen kautta. – Se on vanhan ajan hyvä lava, he kehuvat. Kuntoilua ja parisuhdeterapiaa Lavajiven fuskuharjoitukset menossa – Eira Tammiluoma ja Pentti Ruohonen näyttävät mallia. Täällä ei tehdä mitään yliopetusta, vaan tanssitaan ja kehitetään kuvioita ihmisten taitojen ja voimien mukaan. Ilon ja virkeyden lisäksi tanssiminen on tuonut terveyttä: Heikki Junnila oli selkäleikkausjonossa, mutta ainakaan toistaiseksi leikkaukselle ei ole tarvetta. Meillä on ollut mukana 80-vuotiaita pariskuntia. 48 SenioriTERVEYS Helsinkiläiset Eira Tammiluoma, 57, ja Pentti Ruohonen, 56, ovat olleet useamman kerran Långien tanssikursseilla. Jos pari osallistuu kursseille ja käy noin kerran viikossa Tanssimaan keski-iässä Tanssilavoja nuoruudessaan kiertäneet Marjatta, 68, ja Martti Lång, 66, innostuivat lavatansseista oikein tosissaan noin 40-vuotiaina. – Tanssi on ollut tervetullutta liikuntaa ja uuden oppimista. Lisäksi tämä on tuonut läheisyyttä vaimon kanssa, pitää virkeänä ja tunteet pinnassa, Taisto Takala kertoo. Kurssilaisilta ei edellytetä kovaa kuntoa. – Tosin huomenna aamulla jalat ovat varmasti vähän jumissa, kun tänään veivataan viisi, kuusi tuntia! Pariskunta käy mielellään tanssimassa Helsingin Pavilla. Ensin Långit olivat toimineet ohjaajina kilpatanssipuolella. Ja siitä se lähti, kaikkiaan olemme olleet Vantaan Kilpatanssijoissa 28 vuotta. Olimme myös perustamassa vuonna 1995 Tanssin Taitajat -yhdistystä. Marjatta ja Martti Lång ovat opettaneet tanssikurssilaisia vuodesta 1990 lähtien. Asiakkaina on myös yrityksiä, jotka tilaavat tanssikurssipaketin työntekijöilleen
Kilpapuolella on esitystansseja, täällä ei. Marjatta Lång on hyvä esimerkki siitä, kuinka vastoinkäymistenkin jälkeen pystyy aktiiviseen elämään. Kaikenlaiset niiaukset, kantamiset ja koukkailut kiellettiin kokonaan, kertoo Helsingin kaupungilla kodinhoitajana työskennellyt Marjatta. – Hitaassa valssissa ei tarvitse juosta itseään läkähdyksiin, Martti heittää. – Tanssiminen on mahdottoman helppoa! Innostus siihen tulee oppimisen mukana, kun huomaa, ettei tämä olekaan niin vaikeaa ja oppii liikkumaan musiikin tahdissa. – Sitä ennen kävelin jo kepeillä, mutta tanssikursseja vedin siitä huolimatta. – Eikä täällä tarvitse pelätä, että tanssit olisivat vaikeita. – Moni vanhempi ihminen pohtii, miten tasapainon saisi säilytettyä mahdollisimman pitkään. – Lonkan kanssa pärjäsin reilut 20 vuotta, mutta sen jälkeen työnteko ei enää onnistunut. Marjatta innostaa tarttumaan tanssiharrastukseen. – Ja sen myötä innostutaan, että hei, minähän jaksan jo tanssia tosi hyvin! Tanssi kehittää tasapainoa, muistia, koordinaatiokykyä ja tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä. Autokolarista tanssiopettajaksi Selkävaivoista kärsinyt Pentti Junnila (etualalla) oli jo leikkausjonossa, mutta Mirja-vaimon kanssa aloitettu tanssiharrastus sai selän parempaan kuntoon. Marjatta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005. Lonkkaleikkauksen jälkeen Marjatalle oli sanottu, että toipumiseen menee puoli vuotta. Esimerkiksi lattareista lava-jive on helppoa, ja myös cha cha vetää porukkaa. Säryt pahenivat vuosien mittaan, ja lonkkaan laitettiin tekonivel viime vuonna. Sairaalassa kului useampi kuukausi. – Ei siinä mennyt kuin pari kuukautta, kun olin itse jo mukana tanssikurssilla. Martin ja Marjatan oma lempitanssi oli ennen tango, mutta nykyisin miellyttää hidas valssi. Marjatta Lång tietää, että kynnys kurssille tulemiseen on miehille usein korkea. Tanssissa sitä oppii väkisinkin. Ja kukaan ei ennätä katsella muiden tanssimista, koska kyse on paritansseista eli parit tanssivat toisilleen. Myös olkapäät vioittuivat, ja niitä on sittemmin leikattu. Kyllä tällä kelpaa tanssia! SenioriTERVEYS 49. – Siinä ehtii nauttia tanssimisesta paremmin, ja se virkistää myös muistia, koska mukana on paljon kuvioita. Tanssiparina Martti Lång. Muisti taas pysyy kunnossa, kun opettelee perusaskeleiden lisäksi lisäkuvioita, joiden järjestys on muistettava. Näin se ei tosiaan ole, vaan täällä lähdetään perusasioista liikkeelle. – Helposti kuvitellaan, että täytyy jo osata tanssia. Marjatta sanoo tykkäävänsä jauhaa perusasioita oppilailleen, joten ne kyllä opitaan kurssin aikana. Innostus tulee oppimisen myötä Yleensä naiset innostuvat ensimmäiseksi lavatanssikursseista – ja monesti saavat houkuteltua miehensäkin mukaan. lavoilla, kunto nousee väkisinkin. Marjatta oli pahassa auto-onnettomuudessa vuonna 1969. – Ja käden pidätte sitten näin! Tanssinopettaja Marjatta Lång opastaa. Lonkka jouduttiin naulaamaan kasaan. Ja nyt on niin hyvä olla, jalka ei vaivaa enää yhtään. Tanssi kehittää tasapainoa, muistia, koordinaatiokykyä ja tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä
Molemmilla on vakiintunut kantayleisönsä ja niiden ohjelmaprofiilit ovat pitkälti samansuuntaiset, Roine määrittelee. Kulttuuri Unohtumattomien roolien Esko Roine ei stressaannu mistään Proosallinen suhde teatteriin Juhlavuottaan viettävä Esko Roine on tavoilleen uskollinen tänäkin vuonna: näyttelijä on mukana monessa. TEKSTI JA KUVAT: KARI KUMPULAMPI JA KOMEDIATEATTERI 50 SenioriTERVEYS P ian 70 vuotta täyttävä Esko Roine on työskennellyt ammattinäyttelijänä melkein puoli vuosisataa. – Oulun pesti kesti vain vuoden, mutta silloin pystyin elättämään itseni ensi kerran näyttelemisellä, Tampereella asuva Roine kertoo. Uransa hän laskee alkaneen Oulun Kaupunginteatterissa syksyllä 1966 farssissa Sanny Kortmanin koulu. Kilpailu on Tampereella tervettä, mikä tuo vireyttä paikalliseen teatterielämään, hän painottaa.. Hän työskennellyt myös johtajana sekä Tampereen Teatterissa että Tampereen Työväen Teatterissa. Hän on estradeilla huimassa iskussa, energiaa täynnä. Satoja rooleja ja johtajuutta Oulun alun jälkeen Esko Roine on tehnyt monipuolisen uran teatterin, elokuvan ja television parissa, satoja unohtumattomia rooleja. – Talot pyrkivät kilpailemaan vain lopputuloksella ja laadulla, ei hinnalla. – Nämä talot ovat tasavahvoja
– Kokemuksesta on paljonkin apua näissä hommissa. Kuva: Kari Kumpulampi. SenioriTERVEYS 51. Olen huomannut sen eritoten näytelmien harjoitusvaiheessa, Esko Roine mainitsee
Marika Vapaavuoren ohjaama Mielensäpahoittaja ja poika nähdään 21.9. – Entä jos näyttelijä ei saakaan haluamaansa roolia. – Näyttelijänä koen osuvani johonkin oikeaan, kun yleisö voi lähteä teatterista hyvillä mielin ja virkistäytyneenä. Hänen lähipiirissään piti osata luovia. alkaen myös Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä Esko Roineen 70-vuostisjuhlanäytöksenä. – Minä olin se vanhin Stalin, hyvin julma mies. Perheellinen, puoliso näyttelijä Ritva Jalonen. – Olen näytellyt ne roolit, jotka ovat tulleet eteeni. Seniorinäyttelijän roolit ovat vaihdelleet musikaaleista komediaan ja historialliseen draamaan. Sopiiko rooli minulle oikeasti. – Joskus olisi hyvä pohtia, onko minusta todellakin vaikkapa Hamletin osaan. Muuten on jokseenkin mahdotonta näytellä. Minkäänlaiseen nirvanaan en vaivu teatterissa. Näki jo 7-vuotiaasta lähtien Eero-isänsä myötävaikutuksella lähes kaikki Tampereen Työväen Teatterin ensi-illat, jopa Camus`n Oikeamieliset. Työskenteli yhdeksän vuotta valtion näyttämötaidetoimikunnassa ja kuului Tampereen Teatterikesän hallitukseen 80-luvulta lähtien viime kesään 2013 asti. Tuomas Kyrö on loistava kirjailija. Hyvästä tekstistä yleisömagneetti Tampereen Työväen Teatterissa helmikuusta 2013 ohjelmistossa ollut Mielensäpahoittaja ja poika on todellinen yleisömagneetti. Kulttuuri Särmikäs työ Esko Roine on pohtinut aikain saatossa ammattinäyttelijän särmikästä työtä monelta eri kantilta. Esko Roine valokeilassa Syntyi Tampereella teatteriperheeseen 5.9.1944. Hän kuvaa suhdettaan teatteriin on proosalliseksi. Hänen mielestään näyttelijän on uskottava itseensä. Se oli poliittista piirileikkiä, jossa päitä putoili. Mielensäpahoittaja on tällainen näytelmä. – Olen näytellyt ne roolit, jotka ovat tulleet eteeni. Sokoksen myyjä menee hommiin varttia vaille yhdeksän, minä varttia vaille yksitoista. Tämä sangen ristiriitaisen vastaanoton saanut näytelmä kertoo Otto Wille Kuusisen (1881-1964) dramaattisista vaiheista diktaattorin lähipiirissä historian melskeissä. Näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja. Tämän dialoginäytelmän Roine näyttelee Aimo Räsäsen kanssa. Tv-töistä tunnetuimpia ylikomisario Kaarlo Rautakallion rooli Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen komediasarjassa Reinikainen 1982–1983. 52 SenioriTERVEYS. Ei näytteleminen sen ihmeellisempää ole. Pääsi 15-vuotiaana avustajaksi Vartiovuoren kesäteatteriin Turkuun. Isä Eero Roine, äiti Sylvi Roine, sisarukset Eila, Olavi ja Liisa. Freelance, näyttelee enimmäkseen Tampereella ja Helsingissä. Soveltuvat roolit Syyllisten etsimisen sijasta näyttelijän pitäisi Roineen mukaan nähdä itsensä rehellisesti. Julma, puhuttava rooli Ukrainalaisen Roman Viktjukin ohjaamassa Kaupunginteatterin näytelmässä Stalinia esitti kaikkiaan neljä eri näyttelijää. Työntäyteistä ja historiallista Kuluva vuosi on ollut Esko Roineelle paitsi työntäyteinen myös menestyksekäs lähinnä Helsingin ja Tampereen teattereissa. Roine oli viime keväänä ikimuistoisesti generalissimus Josif Stalin (1878-1953) Helsingin Kaupunginteatterin paljon kohistussa historiadraamassa Toveri K. Johtaja on huono, ohjaaja on huono, vastanäyttelijät kammottavia, puvustus ei toimi alkuunkaan. – Stalin raakkasi rajusti jopa omaa kenraalikuntaansa ennen toista maailmansotaa, Roine kertoo. Usko horjuu ja alkaa syyllistäminen. Roine ei ole urallaan tehnyt sellaista roolia, jonka hän olisi varta vasten halunnut itselleen. Joku syyllinen pitää aina löytää, ja syyllistämisen ketju on loputon, Roine kertoo. Hän on luonut hahmon, joka kiinnostaa nuoriakin
Hänen mielestään kenelle tahansa näyttelijän työtä ei voi, eikä kannatakaan opettaa. – Olimme nuoria, mutta nöyriä oppilaita. Jos näytelmä on hyvä, viidakkorumpu kyllä toimii ja sana kiirii. – Esityksen ei välttämättä tarvitse olla hauska, mutta jos katsoja ei viihdy, hän tekee valintoja ja jättää vallan tulematta näytöksiin, Roine sanoo. Seitsemäntoistavuotias Esko Roine päätti pyrkiä teatterikouluun Helsinkiin ollessaan vielä Suomen armeijan harmaissa. Katsojan pitää viihtyä Esko Roine on aina ollut sitä mieltä, että teatterin pitää olla sen verran viihdyttävää, että yleisö todella viihtyy salissa – oli sitten kyseessä Mielensäpahoittajan kaltainen komedia tai kantaa ottava näytelmä. Pariin vuoteen se ei taida olla mahdollista, täysipainoisesti työskentelevä 70-vuotias näyttelijä Esko Roine sanoo. Roine kehuu opiskeluporukkaansa huumorilla varustetuksi ja innokkaaksi. Kuva: Peero Lakanen/Komediateatteri. Teatterit ovat tänä vuonna kuitenkin kärsineet yleisökadosta kautta maan. SenioriTERVEYS 53. – Lähes kaikkien juttujen markkinointi pitäisi keskittää ajalle ennen ensi-iltaa. – Uupumus ei ole iskenyt. Kvartetti Tampereen komediateatteri: Oopperalaulajien vanhainkotiin sijoittuva Kvartetti on Tampereen Komediateatterin suosituin esitys kautta aikain. Kärhämiä ei ollut. Koulu kesti tuolloin kolme vuotta ja sain sieltä arvokkaita tukipilareita uralle, Roine muistelee. Roineen mielestä kato ei johdu suinkaan näytelmien ja ohjelmistojen huonoudesta. Vasemmalta: Liisamaija Laaksonen, Tuija Vuolle, Esko Roine ja Heikki Nousiainen. Ei ainakaan vielä. Esko Roine on työskennellyt ammattinäyttelijänä pian puoli vuosisataa:– Eniten tässä työssä lämmittää kollegoilta saatu tunnustus, hän toteaa. Entä mikä saa alalla lähes kaiken nähneen näyttelijän nousemaan lavalle vuodesta toiseen. – Haaveilen kunnon talvilomasta Espanjassa. – Näinä kovina aikoina ihmisillä on suuri epävarmuus tulevaisuudestaan. Se johtuu ehkä siitä, etten tunne työssäni minkäänlaista ramppikuumetta, enkä stressaannu mistään. Näytelmää esitetään parhaillaan. Kuva Zivago musikaalista. – Siitä on lähdettävä, että ihmisessä täytyy olla sisällään jonkinlaiset perusedellytykset alalle. Ensimmäinen esitys ensi-illan jälkeen on erityisen tärkeä. Elettiin vauhdikasta vuotta 1963. He miettivät kotona tarkkaan, mihin rahansa laittavat. – Esiintymisvietti ja rahanhimo, Roine lohkaisee. Päivät ovat pitkiä ja aikataulut usein hyvinkin tiukkoja, mutta voimia riittää. Sana kiirii alussa Tukipilarit uralle 1960-luvun innokkaassa porukassa Suomen teattereissa tehdään Roineesta aivan liian paljon turhaa markkinointia. Roine hyväksyttiin teatterioppiin pääkaupunkiin, ja hänen kurssikavereitaan koulussa olivat muiden muassa Marjukka Halttunen, Kirsti Wallasvaara, Vesa-Matti Loiri ja Eero Melasniemi. Kuva: Kari Kumpulampi. Sisäiset edellytykset Ramppikuume ei vaivaa Freelancerina syksystä 2006 työskennellyt Esko Roine ei pelkää työuupumusta
Kuinka mukavaa nähdä taas! TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN JA VIRPI KAARTISEN KOTIALBUMI 54 SenioriTERVEYS. Vapaaehtoistyö Virpi Kaartinen nauttii monenkirjavasta vapaaehtoistyöstä ihmisten kanssa No kun minulla aikaa on! Virpi Kaartinen hipsii nauravaisena jyväskyläläisen Kyllikinkadun palvelutalon pihaan. Virpi Kaartinen halaa työntekijöitä ja tuttuja vanhuksia ja liittyy sitten yhteislauluun. Aurinkoisena päivänä asukkaat ovat kokoontuneet pihapöydän ympärille, tutut sävelmät helisevät kesäpäivään lauluvihkojen nuottiviivastoilta
Aikaa istua seurana, lukea kirjaa tai lehteä, jutella vaikka säästä, käydä kävelyllä. Halua ajanviettoon Virpi Kaartinen pohtii, että vapaaehtoistyöntekijältä ei loppujen lopuksi vaadita paljon muuta kuin aikaa. Aikaa. Hän mietti, mitä erityistaitoja hänellä on, ja kenen kanssa niitä voisi jakaa. Jyväskyläläinen Virpi Kaartinen pulppuaa elämäniloa ja tahtoa jakaa sitä muiden kanssa. SenioriTERVEYS 55. Esiintyminen ja puhuminen on entiselle puheviestinnän lehtorille luontevaa ja mieluisaa puuhaa. Pauli Lampinen ja Sirkka Puttonen kuuntelevat kun Virpi (oik.) kertoo elävästi kesäisistä kokemuksistaan Tallinnan laulujuhlilta. Huuli lentää Kyllikinkadun päiväkeskuksen eläkeläistapaamisissa. – Onhan se kiva, että välillä Virpillä on mukanaan luento jostain aiheesta tai jotain pientä tekemistä, mutta kyllä se – Vapaaehtoisille on meillä aina kysyntää, eikä heiltä vaadita muuta kuin halua viettää aikaa vanhusten kanssa. Osasihan hän yhtä ja toista: käsitöitä paperitähdistä käsinukkeihin ja kirjontaan, hänellä oli paljon tietoa historiasta ja sukututkimuksesta, kulttuuri ja kirjoittaminen kiinnostivat valtavasti, tietokoneidenkin kanssa hän oli aika näppärä. Paras palkka on työstä saatava hyvä mieli. Kaartinen viettää vapaa-aikaansa erilaisissa vapaaehtoistyötehtävissä. K un puheviestinnän lehtori Virpi Kaartinen, 74, jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle, kalenteriin kovertui iso lovi tyhjää tilaa. Vaan mitä hänellä oli kaikkein eniten. Kyllikinkadun päiväkeskukseen kokoontunut päiväryhmä nyökyttelee. – Ei siihen taikatemppuja tarvita, Kaartinen hymyilee. Ihmisrakas Kaartinen ei jäänyt pyörittelemään peukaloitaan, vaan päätti keksiä itselleen tekemistä
70-vuotiaana Kaartinen vietti kaksi kuukautta Nigeriassa, jossa hän muun muassa avusti lastenja naisten klinikalla. Vanhusten lisäksi Virpi on viettänyt ja viettää vapaa-aikaansa muun muassa lasten, nuorten, maahanmuuttajien, näkövammaisten ja sotainvalidien parissa. – Toiminut vapaaehtoisena veljeskodissa, seurakunnan kerhoissa ja näkövammaisten piirissä Tampereella. – Pitänyt luentoja eri aiheista erilaisille ryhmille. Kaartinen on mukana myös kummilapsitoiminnassa. – Vetänyt seitsemän vuoden ajan Kulttuurikantti-ryhmää. Lastenkodissa Nigeriassa, sukkia kutomassa Helsingissä Virpi Kaartinen on tehnyt vapaaehtoistöitä lähes intohimoisesti eläkkeelle jäätyään. Ajanviettoa, luentoja, neuvontaa, kutomista... Vapaaehtoistyö Virpi Kaartisen innostus vapaaehtoisuuteen virisi toden teolla hänen jäätyään eläkkeelle viitisen vuotta sitten. Vanhusten lisäksi lapset ja nuoret ovat Virpille rakkaita ja tärkeitä. – Lukenut kirjoja ja lehtiä niin yksinäisille vanhuksille kuin ryhmillekin. Samaa mieltä on myös Kyllikinkadun päiväkeskusohjaaja Marja-Leena Leino: – Vapaaehtoisille on meillä aina kysyntää, eikä heiltä vaadita muuta kuin halua viettää aikaa vanhusten kanssa. yhdessä oleminen, seuran pitäminen ja leikinlasku on kuitenkin tärkeintä, päiväryhmäläiset Pauli Lampinen, Sirkka Puttonen, Salme Siloma ja Kirsti Tiainen juttelevat. Joskus vain ottaa aikansa ennen kuin keskustelijat lämpenevät. Virpi Kaartinen ei allekirjoita väitettä, että suomalaiset olisivat tuppisuista kansaa. – Käynyt laulamassa vanhainkodeissa jouluisin.. – Toiminut tietokonetukihenkilönä ja neuvonut esimerkiksi Ifolor-kirjojen valmistamista. – Viettänyt kaksi kuukautta Nigeriassa kyläprojektissa ja lastenkodissa. Kuva: Virpi Kaartisen kotialbumi. Nigerialaispoika Bobo pääsi Kaartisen syliin vapaaehtoistyöjaksolla. 56 SenioriTERVEYS Kaartinen on muun muassa: – Neulonut sukkia Helsinki Missiolle. Kuva: Virpi Kaartisen kotialbumi. – Toiminut maahanmuuttajanaisten parissa. – Kahvitellut ja ulkoillut vanhusten kanssa
Leino kiittelee vapaaehtoisten panosta ja kertoo, että vapaaehtoisia kaivataan päiväkeskuksiin lisää. Tämä kirjanen on tehty KulttuuriKantti-ryhmässä, jota Virpi veti vapaaehtoisena edellisessä kotipaikassaan Helsingissä. Hyräillen ääni kuntoon Yksin asuva Virpi Kaartinen tietää, että pitkän hiljaisuuden jälkeen sanat voivat helposti takertua kurkkuun. SenioriTERVEYS 57. Omilla ehdoilla Salme Silome (vas.) ja Kirsti Tiainen kuuntelevat mielellään vapaaehtoistyöntekijä Virpi Kaartisen tarinoita ulkomaanmatkoilta. Kokemukset tipahtelevat muistoista vähitellen: Ai niin, olenhan minä sielläkin ollut ja kokeillut tällaistakin! – Usein tuntuu siltä, että itse saan vapaaehtoistyöstä enemmän kuin annan. – Tätä työtä tehdään omilla ehdoilla, eikä siitä saa tulla velvollisuutta, Kaartinen neuvoo ja muistelee: – Olenhan minä näistäkin viikkotapaamisista ollut kerran pois, kun oli flunssainen olo. Mieleenpainuvia keskusteluja, laulun voimaa Virpi Kaartinen tapasi päiväkeskusohjaaja Marja-Leena Leinon (oik.) sattumalta päiväkeskusten järjestämässä katutapahtumassa. Laulu, hyräily ja itsekseen jutustelu pitävät ääntä tuottavat lihakset aktiivisina. Kuitenkaan Kaartinen ei pröystäile vapaaehtoistyönsä määrällä tai laadulla. Myös jotkut lääkkeet voivat kuivattaa nielua niin, että puhuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Nyt meneillään on digitointiprojekti Jyväskylän yliopiston museon kanssa ja haaveissa siintää ajatus kummimummiudesta. Kaartinen toivotettiin ilomielin mukaan päiväkeskuksen vapaaehtoistyöhön. Huonoja kokemuksia Kaartisen vapaaehtoisuralle ei ole mahtunut. Puheviestinnän lehtorin vinkki hyytyneen äänen herättelyyn on yksinkertainen: – Hyräily. Hän uskoo, että vapaaehtoistyö on aina mukavaa, kunhan vain muistaa, että kyse on vapaaehtoisuudesta. Ensin Kaartinen kuitenkin vastaanottaa vieraan Nigeriasta, jossa hän työskenteli neljä vuotta sitten vapaaehtoisena kylänrakennusprojektissa ja lastenkodissa. Myös vettä täytyy muistaa juoda tarpeeksi! Eräs Kaartisen intohimoista on Ifolor-kuvakirjojen valmistaminen. – Ehkä parhaita hetkiä on huomata, kuinka laulaminen aktivoi muistisairaidenkin vanhusten mieltä ja kieltä: kuinka sävelet tempaavat mukaansa ja silmät syttyvät eloon. Saan tavata upeita ihmisiä ja käydä mahtavia keskusteluita ja Kaartinen vakavoituu. Silloin kyllä vähän tuli porukkaa ikävä. Hän on vapaaehtoisena luennoinut erilaisille ryhmille muun muassa sota-ajan lastenkirjallisuudesta, koostanut harrastajakirjoittajien runokokoelmia ja neulonut villasukkia tarvitseville
Muutenkin kauppias pyrkii tuomaan esille myös lähiruokaa.. Tänä kesänä tapahtui ”uudelleensyntymisen ihme”, kun keskustaajamaan palasivat sekä posti että kyläkauppa. Pelkkiä maitopurkkeja jakamalla ei voi pärjätä, Heli Eskola toteaa. TEKSTI JA KUVAT: PENTTI EERIKÄINEN 58 SenioriTERVEYS – Kyläkaupalle on haettu uudenlaista konseptia. Kauvatsan kyläkaupan avajaisia vietettiin 12. Terveyden ja hyvinvoinnin tekijöitä nämäkin Kauvatsalle taas kyläkauppa ja posti Kauvatsa on 15 kylän muodostama alue Satakunnassa. heinäkuuta. Väestön ikääntymisen myötä asukasluku on pienentynyt ja palvelut ovat kaikonneet. Mansikkakauppias Pirjo Vähtäri tarjosi suut makeaksi
Postin toiminta alkoi heinäkuun alusta. V uoteen 1969 Kauvatsa oli itsenäinen kunta. Viimeisenä itsenäisenä vuotena Kauvatsalla asui 2 133 henkilöä. Nykyisin vakituinen väkimäärä on noin 800. Menneinä vuosina kauppoja oli jokaisessa kylässä. Kauvatsan asukasmäärä oli parhaimpina SenioriTERVEYS 59. Kaupan ja postin myötä palvelutaso nousi huomattavasti. Kouluttaja Maire Siikala oli opastamassa kauppias Heli Eskolaa ensimmäisenä päivänä. Kun suuret ikäluokat lähtivät kotikylistään opiskelemaan ja töihin lähikaupunkeihin, kunta liitettiin Kokemäkeen. Jo ovensa sulkenut posti palasi kylälle takaisin. Julkista liikennettä ei ole, joten palvelut olivat monen autottoman ihmisen tavoittamattomissa. Apteekki ja terveydenhoita- jan vastaanotto kuitenkin toimivat, mikä on ollut eriomainen apu vanhustentalon asukkaille ja muille ikä-ihmisille. Kauppaan tutustuivat myös poika ja miniä. Apteekki sentään Kauvatsan väestöstä yli puolet on seniori-ikäikäisiä. Pari vuotta sitten tilanne oli sellainen, että viimeinenkin kyläkauppa pisti ovensa kiinni. Posti oli lähtenyt aikaisemmin ja pankki käänsi selkänsä ikääntyvän alueen väelle kesällä 2013. Samasta asiasta ovat iloinneet myös lapsiperheet. vuosina vajaat kolme tuhatta. Kun Satakunnan Osuuspankin Kauvatsan konttori lakkautettiin, kylään jäi hyväkuntoinen liikekiinteistö, jossa toimi vielä Kokemäen apteekin sivupiste. Insinööri Tuomo Hinkkanen on muuttanut kaupungista maalle. Peruselintarvikkeet saa nyt omalta kylältä
Palvelukeskittymä syntyy Kauvatsa on siitä harvinainen paikka, että kyläkaupan myötä se sai takaisin jo menettämänsä postin. Jätin työpaikkani pankissa ja aloin totutella ajatukseen, että minusta tulee kyläkauppias Kauvatsalle, kolmekymppinen Heli Eskola kertoo. nuori kauppias on avoin ja hymyilee paljon. Pankkivirkailijasta kyläkauppiaaksi Lumien lähdettyä Kauvatsalla tiedettiin, että pankin ostajan miniä perustaa tiloihin kyläkaupan. Nopeaan tahtiin pankki myi kiinteistön paikalliselle ostajalle, jolla taisi olla jo valmiit suunnitelmat tilojen käytöstä. – Olen aina uneksinut yrittäjän urasta. Tuttua ja laskelmia Kyläkauppias ei pelkää työtä, eikä lähde yrittäjäksi ruusuisten unelmien varassa. – Jos jotain tavaraa ei tänään ole hyllyssä, sitä tilataan huomiseksi tukusta. Pieneen tilaan piti saada paljon tavaroita, jotka ovat tietyssä järjestyksessä ja sopivalla tavalla esillä. – Tunnen kyllä tämän kulmakunnan ihmiset. Liiketoiminta pohjautuu useamman tekijän yhteisvaikutukseen. Hän tuntee kyläkauppojen vaikean historian ja on perillä erilaisista kannattavuuslaskelmista. Nyt samassa rakennuksessa toimivat kyläkauppa, posti ja apteekki. Tien toisella puolella on Gulf-huoltoasema, josta sopii hakea täydennystä myös menopelin tankkiin. Pankin kiinteistöön suunniteltiin myymälätilat. Talvella minulle syntyi idea, jota ryhdyttiin ke h i t t e l e m ä ä n p e r h e e n kanssa. Heli Eskola on Kauvatsan kyläkauppias. Puolentoista vuoden ajan ruokaostoksille piti ajaa parinkymmenen kilometrin päähän. Nuori kauppias tietää, että kylällä on myös epäilijöitä. Yhdellä kauppamatkalla voi hoitaa monenlaiset asiat saman katon alla. Minä kuuntelen heitä ja toteutan toiveet niin hyvin kuin mahdollista. Kyläkauppa ei vedä savujaan maitopurkkeja jakamalla. Asiakas oikeassa Yksityiskohtia ei tarkemmin toimittajalle esitellä. Yksi nurkkaus on erotettu kahvioksi, jossa voi kauppareissulla juoda kahvit tuoreen pullan kera. Saisiko kylä takaisin oikean kaupan. Hänelle yrittäjyys Tarmo-ketjun kyläkauppiaana on myös elämäntapa. Tässä kaupassa lähdetään vanhanaikaisesta ajatuksesta, että asiakas on aina oikeassa, Heli naurahtaa. Tällä kaupalla on kuitenkin konsepti, jonka mukaan on edetty. – Haluan olla erityisesti asiakkaiden palvelija. Suunnittelutyön teki alan ammattilainen viimeisimmän nykytiedon pohjalta. Uutinen oli niin hyvä, ettei sitä ensin uskottu todeksi. Asiakkaat lopulta päättävät, haluavatko he säilyttää kaupan Kauvatsalla. Muuten 60 SenioriTERVEYS Ensimmäisinä päivinä kaupassa on riittänyt onnittelijoita ja uteliaita. Kevään kynnyksellä paikkakunnalla huhuttiin, että kylä olisi saamassa kaupan takaisin. Helin kaupassa vallitsee vanhanaikainen palveluasenne:– Meillä asiakas on aina oikeassa.
Hän toimii Kauvatsan vanhustentalot ry:n puheenjohtajana ja kantaa huolta asukkaiden tarvitsemista palveluista. Me ymmärrämme, millainen merkitys postilla on maaseudulla, jossa väestö on ikääntynyttä ja liikenneyhteydet huonot. Hänen mukaansa on kyläläisten asia, miten ne voivat pysyä Kauvatsalla: – Kun aikoinaan muutin Punkalaitumelta Kauvatsalle, kunnassa oli 14 kauppaa. – Puolitoista vuotta oltiin kylällä ilman kauppaa. – Koulunkin säilymistä turvattiin, kun kylälle muuttaneella kauppiaan perheellä on kaksi pientä lasta. Jo nyt on selvinnyt, ettei tässä tekemisen puutetta ole. Nyt vedetään nopeaa laajakaistayhteyttä ja suunnitellaan jätevesiverkon rakentamista. Ihmiset ovat olleet yllättyneitä tavaravalikoimasta ja pankkisalin muuttumisesta nykyaikaiseksi kaupaksi. Kauvatsalaiset ovat antaneet kauppiaalle hyvää palautetta siitä, että kaupan tiloissa toimii posti ja siellä voi asioida viikon jokaisena päivänä. Kauppaa tehtiin kuitenkin jo heinäkuun alusta, kun ihmiset halusivat tutustua uuteen kyläkauppaan ja kauppiaaseen. – Vanhustentalojen asukkaat joutuivat käymään kaupassa taksilla Kokemäellä ja Huittisissa. – Minä lähden siitä, että kyläkauppa on minulle ja toivottavasti myös asiakkaille enemmän kuin ruokakauppa. Kovasti on vakuuteltu, että kauppaa käytetään ruokaostoksiin. – Ei ole kovin usein tapahtunut sellaista, että lopetettu posti on palannut takaisin kylälle. Äkkiä tästä kulmakunnasta onkin tullut elinvoimainen vaihtoehto maallemuuttoa suunnitteleville, Heikki Jussila iloitsee. Metsäteknikko Heikki Jussila iloitsee uudesta kaupasta. Kesäisin joka päivä Kyläkauppias kertoo omasta palvelustaan: – Kesällä pidän kauppaa auki myös sunnuntaisin. Vanhustentaloja pyörittävän yhdistyksen puheenjohtajana Jussila on ollut huolissaan ikääntyvien asukkaiden kauppa- ja postipalveluista. Hyvin on uni tullut silmään, kun olen sänkyyn ehtinyt, Heli heläyttää iloisen naurun kera. Nyt se vaiva on pois, kun perustarpeet saa omalta kylältä. SenioriTERVEYS 61. Ensimmäisen viikon aikana kauppias teetti myymälän eteen uudet portaat ja luiskan, jota pitkin huonompijalkaisetkin pääsevät myymälään. Harvinainen postin paluu Postin avajaispäivänä paikalla oli myös Itellan kouluttaja Maire Siikala Jyväskylästä. Ihmiset ovat olleet yllättyneitä tavaravalikoimasta ja pankkisalin muuttumisesta nykyaikaiseksi kaupaksi. On erinomainen asia, että meillä on nyt näin hieno kauppa, Jussila iloitsee. Muutakin kehitystä Mitä ei tänään löydy hyllystä, sitä tilataan huomiseksi tukusta. Kaupan avajaiset pidettiin siitä vajaan parin viikon kuluttua. Kauvatsalle on jo saatu kunnallinen vesijohto. Perustarpeet ilman taksia Metsäteknikko Heikki Jussila, 76, on asunut Kauvatsalla 52 vuotta. Posti avattiin ensimmäinen päivä heinäkuuta. Yksi lähtökohta oli se, että maallakin voi olla nykyaikainen kauppa. – Uuden kaupan merkitys on moniulotteinen. Vuosien mittaan palvelut näyttivät kuihtuvan aivan tyhjiin. Jussila pitää suurena onnena, että kaupan ohella toimii jälleen myös posti. Tällä hetkellä Suomessa on noin 1 000 myyntipistettä. Alku on lähtenyt liikkeelle hyvin. Kaupan ja postin tulo voivat jopa lisätä täällä olevien kiinteistöjen arvoa
Samoin se voisi olla vastuullinen välittäjä laadukkaille alkoholijuomien valikoi- 62 SenioriTERVEYS Kauvatsan kyläkaupan sisustus on ammattilaisen suunnittelema. Myös EU osallistuu hankkeen rahoitukseen.. Ko- ko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kehitys saadaan käännettyä. Hankkeessa selvitetään myös lainsäädännöllisiä uudistuksia, joita vaaditaan kyläkauppakonseptin uudistamiseksi. – Maaseudun tarpeet ja kyläkauppojen mahdollisuudet voidaan huomioida nykyistä paremmin myös mietittäessä, miten erilaisia julkisia palveluita toteutetaan tulevaisuudessa Hanke selvittää lakiuudistuksia Parhaillaan on käynnissä Kyläkauppahanke, jonka tarkoituksena on löytää uusia toimintamalleja. päivä vietettiin valtakunnallista kyläkauppapäivää, johon osallistui noin 300 pientä maaseudun ja hajaasutusalueen myymälää. Elinvoimainen kyläkauppa yhdistää ihmiset ja palvelut Kesäkuun 14. Enemmän kuin ruokakauppa Pieniä, enintään 400 m2:n lähikauppoja on Suomessa noin 1 550. Uskon, että taajamien ja haja-asutusalueiden asukkaille voidaan tarjota kannattavasti monipuolinen yksityisten ja julkisten palveluiden paketti, hankkeen projektipäällikkö Ilkka Nieminen toteaa. Perinteisiä kyläkauppoja on vielä toiminnassa 324. Samoin selvitetään Itellan kevennetyn palvelumallin hyödyntämistä hajaasutusalueiden postipalveluissa. Toivottavasti myös lainsäätäjät näkisivät mahdollisuudet. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva kauppa on vapaa aukiololain rajoituksista. Moni yllättyi palveluiden monipuolisuudesta. Niemisen mielestä yritysten ja julkisen hallinnon palvelutuotannon kanssa on kehitettävä uudenlaista yhteistyötä. – Kyläkaupoissa työskentelevät kauppiaat ja myymälöiden henkilökunta ovat suurella sydämellä kehittämässä sekä kauppaansa että kotiseutuaan. Hanketta toteutetaan 6.3.2013–31.12.2014 välisenä aikana. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013. Kehitys ei koske vain haja-asutusalueita ja kesäloma-asukkaita, vaan yhä useampia taajamia. E linvoimainen kyläkauppa yhdistää paikkakuntansa ihmisiä. Jokaisella hyllyllä on oma järjestyksensä ja paikkansa. Vastuullista yhteistyötä Toimintaedellytysten turvaaminen tarkoittaa kaupan lähipalveluiden ennakkoluulotonta kehittämistä. Kyläkauppahankkeessa ovat mukana muun muassa Päivittäistavarakauppa ry, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeessa on testattu muun muassa kuntien kotipalvelun ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuksen yhteistyömallia. malle, johtaja Ilkka Nieminen linjaa. He tietävät, että kyläkaupoilla on paljon annettavaa tulevaisuudessakin, jos toimintaedellytykset vain halutaan turvata, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo. Kyläkauppa on enemmän kuin ruokakauppa. – Kyläkauppa voisi helposti olla esimerkiksi turvallinen kaikkien lääkkeiden jakelupiste. – Jo nyt saadut kokemukset osoittavat, että kehityshalua ja yhteistyökykyä löytyy. Pienet kyläkaupat ovat myös niitä, jotka kärsivät eniten erilaisista myynnin tai myyntiaikojen rajoituksista. Päivittäistavaroiden lisäksi tarjolla on monia muita palveluita. Lähipalveluille kasvava tarve Lähivuosina kuntarakenteen uudistus ja väestön ikääntyminen kasvattavat ilman autoa saavutettavien lähipalveluiden tarvetta. Tähän saakka kyläkauppojen määrä on laskenut 30 myymälällä vuodessa. Kyläkaupan määritelmä: Kyläkauppa on haja-asutusalueella tai pienessä taajamassa sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on alle 400 m2 ja vuosimyynti alle 2 miljoonaa euroa
Eläkkeellä olevissa on, erityisesti tulevaisuudessa, kohtuullinen työvoimareservi. Turhan usein eläkkeelle siirtyminen nähdään totaalisena työstä irrottautumisena. Muutos on nopea, sillä huoltosuhde heikkenee jatkuvasti ja hedelmällisyys on ollut uusiutumistason alapuolella vuoden 1969 jälkeen. Missä siihen on tilaisuus. Ennätysvuonna 1947 syntyi lähes 110 000 lasta. Siihen on usein halua vielä työstä pois siirtymisen jälkeen. Suurten ikäluokkien ihmiset ovat joutuneet ponnistelemaan alusta saakka ja kantamaan vastuuta sekä itsestään että toisista. He siirtyvät omia vanhempiaan huomattavasti suuremmalle eläkkeelle ja myös parempikuntoisina. Vain osa maaseudulla syntyneistä suurten ikäluokkien ihmisistä saattoi jäädä syntymäseudulleen. TAPANI TÖLLI SenioriTERVEYS 63. Suurin elossa oleva ikäluokka on vuodelta 1948. sia, itsenäisiä ja osallistuvia. Osa muutti tosin Ruotsiin, mutta suurin osa rakensi yhteiskuntaamme kasvavissa keskuksissa. Kolumni Suuret ikäluokat eläkkeelle Suuret ikäluokat alkavat nyt olla eläkeiässä. Vaikka 1950-luvun alkupuolella piti investoida suuresti mm. Eräs tuttavani kertoi äskettäin keskustelleensa Helsingissä pari vuotta sitten leskeksi jääneen, noin 70-vuotiaan miehen kanssa. Suuri osa heistä on luonut kohtuullisen, henkilökohtaisen elintason, johon kuuluu oma asunto ym. V uosina 1946–1949 syntyneitä alettiin nimittää yhteisnimityksellä ”suuret ikäluokat”. Yksinäisyys on seurausilmiöineen osalle eläkkeelle siirtyvistä vakava ongelma. Eläkkeelle siirtyminen on monille suuri elämänmuutos, joskus liiankin suuri. Senioriterveys-lehden kolumnisti,valtiotieteiden maisteri Tapani Tölli, 62, on keskustan kansanedustaja Tyrnävältä. Vertailun vuoksi todettakoon, että tänä vuonna syntynee noin 57 000 lasta. Tämä oli kertonut, että tuttavani oli ensimmäinen ihminen, jonka kanssa hän on keskustellut kahteen vuoteen, lukuun ottamatta kaupan kassaa. Monet pystyvät antamaan myös merkittävän työpanoksen järjestötyössä ja monissa vapaaehtoistyön työmuodoissa. Meidän on jokaisen syytä katsoa ympärillemme ja tuntea vastuu lähimmäisistämme. Hän toimi Tyrnävän kunnanjohtajana 1991–2013. Tapani Tölli harrastaa lukemista, vapaa-ajankalastusta ja polttopuiden tekemistä. Ehkä monet ovat myös eläkkeellä ollessaan aktiivi- Turhan usein eläkkeelle siirtyminen nähdään totaalisena työstä irrottautumisena. On syytä todeta myös suurten ikäluokkien merkittävä positiivinen vaikutus koko yhteiskuntamme kehitykseen ja taloudelliseen kasvuun. koulurakennuksiin ja myöhemmin ylemmän asteen oppilaitoksiin, vahvasti kasvava teollisuutemme sai osaavaa ja hyvää työvoimaa. Suurista ikäluokista puhumme usein ongelmakeskeisesti. Jos elämän sisältö ja sosiaaliset suhteet ovat olleet oman perheen lisäksi vain työyhteisössä, eläkkeelle siirtymisellä voi olla merkittävä vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Moni eläkkeellä oleva haluaa olla työssä joko osa-aikaisesti tai sijaisena. Nimitykselle oli perusteet, koska noina vuosina syntyneet ikäluokat ovat Suomen tähän astisen historian suurimmat. Perheessä on kuusi lasta. Heitä on vielä noin 80 000. Heillä on vielä myös paljon annettavaa yhteiskunnalle. Yksinäisyys ja tarpeettomuuden tuntu voi olla puristava. He ovat tottuneet ponnistelemaan ja kantamaan vastuuta. Tapani Tölli on naimisissa diplomi-insinööri Kaija Töllin kanssa. Suuret ikäluokat alkavat olla nyt eläkeiässä, koska vuonna 1949 syntyneet täyttävät tänä vuonna 65 vuotta. Kun puhutaan eläkepommista, tarkoitetaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa, eläkemenojen nopeaa kasvua. Se koskettaa myös yhteisölliseen ympäristöön syntyneitä ja siinä kasvaneita suurten ikäluokkien ihmisiä. Suuret ikäluokat kokivat omakohtaisesti voimakkaan muuttoliikkeen ja yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen. Hän oli edellisessä hallituksessa hallinto- ja kuntaministeri
– Kieltoyhteiskunta ei sovi sepelvaltimotautiselle Pentti Eksymän mielestä Suomen moninkertaiset koneistot ja systeemit ovat kuin tsaarin ajalta 64 SenioriTERVEYS. Yhteiskunta Pentti Eksymä harrastaa nykyisin enemmän tennistä Lopen kesämökillä ja Espanjassa sekä myös opettaa tennistä Espanjassa
Tuskaa kieltoviidakossa Suomeen saapuessa Penttiä kuitenkin alkaa ahdistaa, vaikka sää olisi hieno, eikä varsinaisia työhuolia enää ole. – Verisuonet ahtautuvat liian kylmässä säässä. Heti lentokoneesta tultaessa Suomen kieltoyhteiskunta pamahti vasten tulijoita. – Niin he sitten keräävät stressiä toisilleen, Pentti toteaa. päivänä Sanna ja Pentti Eksymä, 76, saapuivat jälleen synnyinmaahansa reilun neljän kuukauden mökkeilykaudelle. Volvon maansiirto- ja kaivinkoneiden myyntipäällikkönä ennen lähtöä viimeiset kymmenen vuotta toiminut Pentti Eksymä kuvailee itseään työelämässä ahneeksi, vaimo pitää häntä kunnianhimoisena. – Kardiologi kysymään, mikä miestä ahdistaa, kun kaikki arvoni ovat hyvät. Se käy jo hengityksen päälle, viidessä pakkasasteessa pitää kävellä tosi hiljaa, jos ulos menee, Pentti kertoo. – Tunnen tuskaa kaikista kielloista ja ohjeista, joita on seinät ja tienvierukset pullollaan, Pentti sanoo. Virkamiehiä oli niin paljon, että matkustajan piti kiertää heidät. Sitten yksi myönteinen: pyörätuoli tähän, emme vastaa naulakkoon jätetyistä ja niin edelleen, Pentti huokaisee. Stressi rassaa Kun mahdollisuus oli, syntyi päätös lähteä talvikausiksi Espanjan Aurinkorannikolle, jossa kylmimpään talviaikaankin on tavallisesti kuin normaali Suomen kesä, parisenkymmentä astetta päivisin. SenioriTERVEYS 65. Terveysongelmia Suomessa Eksymät ovat viettäneet 26 talvea Espanjan kodissaan, jossa lämpimän ilmanalan lisäksi bonuksena on tullut miellyttävä ja stressitön ilmapiiri. Sydän lähti kierroksille, Pentti Eksymä kertoo. Suomessa vaikeaa on ollut myös mennä sepelvaltimoahtaumaleikkauksen jälkeisiin kontrolleihin Meilahden sairaalaan. Ovet ovat auki, ja poliisi kysytään paikalle tarvittaessa, Pentti Eksymä valottaa. H TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: MIRA PIISPA JA MARI AHOLA-AALTO uhtikuun 16. Kerroin, että ennen kuin pääsin sairaalan lehtikioskille, vastassa oli 18 kieltoa ja ohjeistusta. Syntynyt sydänvaiva tuli Pentin stressistä. Kolesterolia urheilumiehellä ei ole koskaan ollut. Varsinainen syy Espanjaan lähtöön oli vajaan viisikymppisen Pentin sepelvaltimotaudin oireilu. Lämpimän ilmanalan lisäksi bonuksena on tullut miellyttävä ja stressitön ilmapiiri. – Sisääntulo oli täynnä poliiseista ja huumekoirista. – Hämmästyttää ja sapettaa sekä saa ajattelemaan, mitä tuo kaikki maksaa yhteiskunnalle, Pentti Eksymä parahtaa. – Eivät poliisit ryntäile ihmisten sekaan lentokentälläkään. 2–3 lappua ei pyörätuolia tähän eikä tähän. Esimerkkejä häneltä ei puutu. Kansalaisten ja virkamiesten stressi Kesämökkipitäjä Lopen Läyliäisen kylä on tyypillinen esimerkki kielloista ja merkeistä liikenteessä: 300 metrin matkalla on 14 erilaista liikennemerkkiä. Kieltoja ja määräyksiä tehtailevat Suomessa Eksymän mukaan niin tietyn sortin ihmiset kuin virkamiehetkin, jotka joskus kovin kiltisti kuuntelevat pyyntöjä ja vaikuttuvat nimilistoista. Heti tuli ajatus, teinkö oikein tai väärin, olenko väärässä paikassa. Sanna ja Pentti Eksymä ovat viettäneet 26 talvea Espanjan kodissaan
Oikeuslaitos ja virkamieskoneisto kyllä toimivat tehokkaasti, mutta toteutuuko oikeus. Sanna Eksymä luopui säännöllisestä työstään ja lähti miehensä kanssa talviksi Espanjan Aurinkorannikolle 22 vuotta sitten. – Monia tällainen pöyristyttää, mutta heillä tykyttelee kotioloissa ja se näkyy sitten vain terveystilastoissa, Eksymä väittää. Pentti Eksymän kotitila on mukana matkassa. Yhteiskunta Virkamiesten koskemattomuus Suomessa harrastetaan Pentti Eksymän mukaan oikeaa virkamiesterroria. Laulaminen erilaisissa kokoonpanoissa ja yksinkin on tuonut oman sisältönsä Sanna Eksymän Espanjan talviin. Pentti Eksymän – entisen paikallispoliitikon – kierrokset nousevat, kun hän kysyy, keitä kiellot Suomessa koskevat ja kenelle laki luetaan mitenkin. Uusin ja pöyristyttävin esimerkki virkamiesten koskemattomuudesta Pentille oli tänä kesänä Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen toteamus, ettei lääkäreitä tarvitse asettaa vastuuseen virkavelvollisuusrikkeestä. Sähköpiano on Sanna Eksymälle hyvänä apuna laulustemmojen harjoittelussa. – Kun 1990-luvulla testattiin Suomen EU-kelpoisuutta, 3 000 oikeuskanslerin valitusta kohden vain kolme virkamiestä oli saanut huomautuksen. Hän kaivaa muistiinpanojaan, sillä kuullessaan mielestään kummallisia asioita, hän laittaa niitä ylös. Kenelle laki luetaan. Valtakunnan raja kulkee talon pihapiirissä. 66 SenioriTERVEYS. Espanjalaisissa asunnossa on harvoin erillistä keittiötä. Suvulla on edelleen maata Kuusamossa. Kummallisuutena hän pitää alkoholipolitiikan rinnalla sitä, että samalla kun maassa on monopoli, nostetaan viinan hintaa ja kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet saavat ostaa verotonta alkoholia. Ruuanlaitto kuuluu Pentti Eksymän arkirutiineihin. Pentti Eksymä kysyy. Espanjan ilmasto on suomalaista helpompi sepelvaltimotaudista kärsivälle Pentti Eksymälle
– Ainakin EU-komission tuore puheenjohtaja JeanClaude Juncker linjasi hiljattain, että turhia määräyksiä ei tarvitse unionissa enää säätää. Onko mitään toiveita siitä, että hyvin työllistävä määräys-, kielto- ja sakkointo Suomessa olisi laantumaan päin. Tai vaihtuuhan nopeusrajoitus tuhkatiheään myös valtaväylä Porintiellä. Kerran Pentti piipahti Helsingissä vartiksi kauppaan ja parkkeerasi autonsa pikaisesti leveälle, kaksisuuntaiselle kadulle eri suuntaan kuin toiset autot. Järvestä nousee lohta, kuten myös siikaa, muikkua, kuhaa ja isoa ahventa. – Ensin on laki, sitten valvovat virkamiehet ja päälle päätteeksi yhdistykset ja liitot, jotka vielä tehostavat valvontaa. Fuengirolan ylipoliisipäällikkö sanoi, että liikenteessä on Espanjassakin rajoituksia, mutta ne ovat paljolti ohjeellisia. Kalastus on Suomessa mieluisaa, kun Espanjassa kalastamaan pääsisi vain paikallisen oppaan kanssa maksusta, ja saalis pitäisi jättää hänelle. – Liikenne ei vaarantunut. Pentti Eksymä siivoaa rannalla aamuista siikasaalista Puneliajärvestä. Liikenteellisesti siinä ei ole mitään eroa, koska auto vie parkkeerattaessa auton tilan ja tukkii lähtiessään kuitenkin kaistan. Jos moottoritien 120-rajoituksen kohdalla ajaa 160:tä, kuljettaja saatetaan ottaa puhutteluun. Kerroin pysäköinninvalvojavirkamiehelle, että onhan aivan yhdentekevää, ovatko autot vastakkain vai peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Ainakin kurkut luvattiin jättää rauhaan. Tennis ja golf ovat Pentin mieluisia urheilulajeja nuoruuden pitkänmatkan hiihtojen jälkeen. Pentilläkin on helpompaa sydämensä kanssa etelässä. Suomessa tavataan poikaa ja tämän perhettä, muita sukulaisia ja ystäviä. Tuolloin 300 vuotta asutulta, monialaiselta tilalta piti lähteä vuorokaudessa. Ohjeellisia liikennesääntöjä Sanna Eksymä pitää ainaisia rangaistuksia pikkurikkeistä turhina. Asiakkaana häntä ärsyttää maksaa ravintolassa järjestysmiehen palkkaa. Suomen moninkertaiset koneistot ja systeemit ovat kuin tsaarin ajalta. – Suomalaistenkin pitäisi sen verran eurooppalaistua, että ravintoloihin pääsisi maksamatta järjestysmiehelle. Eksymän suvun ja suurtilan elämästä kirjan toimittanut Pentti on Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan miestenpiirissä saanut paljon kehuja esitelmistään ajasta ennen ja jälkeen sotaa sekä sotavuosina. Turvallisuuden kannalta turhat Kieltoja on osittain Pentti Eksymän mielestä kaupallistettukin. Annan oikeasti hyvän neuvon, jonka voisi toteuttaa teknisesti: Valvontakamera suojatien liikennevalojen yhteyteen, jossa punaisia päin ajanut ja jalankulkijoiden hengen vaarantanut saataisiin vastuuseen. Kalastusta ja liikuntaa leppoisasti Kotimaahan on silti aina mukava tulla kesäsäihin – onhan Eksymillä oma tupa ja oma lupa kesämökillään Lopen Punelia-järven rannalla. Vietetään leppoisaa kesäelämää – kunhan ei satuttaisi Läyliäisten raitille. Pentti Eksymä pohtii. – Nopeusrajoitukset ja niistä väistämättä annetut sakot eivät lisää turvallisuutta mitenkään. Hinta: kuusikymppiä. Suomen liikenteessä on Pentin mukaan muutenkin kummallinen meno ja meininki, kun kylttejä on vähän väliä; valvontakamerat havaittuaan silmänpalvojat hiljentävät kameran kohdalla ja kiihdyttävät sen jälkeen. Vaikka liikennemerkkejä on Espanjassa, niitä ei ole niin paljon, eikä niitä varsinkaan ole töhritty. – Parkkitalot ovat oikeaa kieltolakibisnestä. Muualla sivistyneessä maailmassa tällainen ei tule kysymykseenkään, vaan päinvastoin kaduilla jaetaan mainoksia ja tarjouksia, että tulkaa meille, Pentti Eksymä toteaa. Suojeluraha pois Kankeat käytännöt seuraavat julkiselta sektorilta vielä yksityisellekin. Eksymiä harmittaa, kun ravintoloissa asiakkailta kerätään ”suojelurahaa”. Rannalla on oma tenniskenttä. Mikä sitten lienee kehitys Suomessa. Koillismaalta, Kuusamon itäisestä korpikairasta yhdeksänkuisena vuonna 1938 evakkoon joutunut mies kertoo kärsineensä kielloista ja epäoikeudenmukaisuudesta koko elämänsä. – Väännetyt ja töhrityt liikennemerkit ovat Espanjassa vain Los Pacosin suomalaisalueella, sen huomaa aivan selvästi. – Ensin on laki, sitten valvovat virkamiehet ja päälle päätteeksi yhdistykset ja liitot, jotka vielä tehostavat valvontaa. Kesämökillä saa olla vapaasti, sillä kielto- tai ohjetauluja ei ole. Onhan se naurettavaa. SenioriTERVEYS 67. Riski teillä ja kaduilla Väärin ajamisen, väärin parkkeeraamisen, väärin tekemisen tai huomiotta jättämisen riski vaanii, kun lähdetään mökkitieltä edemmäs. Kärsimystä epäoikeudenmukaisuudesta Keskusteluun ja neuvotteluun nojaava, inhimillisempi kulttuuri ja ilmapiiri ovat viehättäneet Espanjassa erityisesti Sanna Eksymää. – Suomessa ei tunneta järjen käyttöä. Varkaatkin ovat siellä suomalaisia, Sanna Eksymä sanoo
– Alan yrityksiä syntyi kuin sieniä sateella. – Lisäksi osakkaaksi lähti eräs vanha ystäväni. Omalla osaamisella yrittämään Vuonna 2009 kotihoidon yrityksiä perustettiin Turussa ahkerasti. Terveyspalvelut Lääkäri Johanna ja Sairaanhoitaja Janne Hilli pyörittävät 5-vuotiasta Kotisairaala Luotsia omin käsin. Kaikesta palvelusta saa Kela-korvausta. Paine erottua kilpailijoista on uudelle yritykselle kova, joten valttikortti oli keksittävä, Luotsin asiakkuusjohtaja Janne Hilli kertoo. Vastaus löytyi yllättävän läheltä. Pienen mittakaavan itse tekemisellä lähdettiin liikkeelle, Janne Hilli kertoo. Lääkärin mukana olo toi mahdollisuu- den tuoda tasokkaampaa ja monipuolisempaa kotisairaanhoitoa asiakkaille. Kotisairaanhoitoa suurella sydämellä ja järki kädessä Luotsi tuo palvelun suoraan kotiin Uuden ajan kotisairaala Turkulainen Kotisairaala Luotsi tuo erikoissairaanhoitotason palvelut suoraan asiakkaan kotiin. Pian lentoon Vahvalla yrittäjätaustalla ja monipuolisella osaamisella pariskunta uskalsi lähteä perustamaan uutta palvelua. – Vaimoni Johanna Hilli on lääkäri. Nelivuotiaan yrityksen toiminnan perustana on monipuolisen palvelutarjonnan ja vankan osaamisen lisäksi ihmisläheinen työtapa. – Työskentelin perustamisen aikaan vielä sairaanhoitajana toisaalla.. TEKSTI: HETA OKKONEN KUVAT: JANNE HILLI, MATTON 68 SenioriTERVEYS T urkulainen Kotisairaala Luotsi tuo sairaanhoitopalvelut asiakkaan kotiin. Palvelu on monipuolista näytteenotosta ja ensilääkinnästä saattohoitoon ja pikkuaskareisiin. Varovaisen aloituksen jälkeen uusi yritys otti tuulta alleen, ja pian parsikunnan kädet olivat työtä täynnä
– Erityisesti kylmissään odotushuoneissa tunteja istuvat, sairaat ikäihmiset ovat ajatuksissani. Diagnoosin jälkeen potilas saa joko reseptin tai hänet ohjataan jatkohoitoon. Kotona on hyvässä hoidossa aina sairaalaa mukavampaa ja ennen kaikkea turvallisempaa sairastaa. Esimerkiksi ruusu hoidetaan yleensä sairaalassa, sillä hoito vaatii suonensisäisen antibiootin, mutta nyt voimme hoitaa senkin kotona. – Ei 500% liikevaihdon kasvussa ja liian nopeassa laajentumisessa pysy perässä, Janne Hilli toteaa. Päivystykseen kuljetuksen jälkeen potilas joutuu usein odottamaan – Säästöä tärkeämpää on inhimillisen ikävän minimointi. Luotsin näytteenotto tapahtuu mukavasti asiakkaan kotona. – Jos omaiset ovat estyneet, käymme tarvittaessa potilaan puolesta myös apteekissa. Työntekijöitä on 12. Asiakkaan puolesta käydään vaikka apteekissa. Palvelu toimii ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Nopeasta suosiosta kertoo yrityksen yksinkertaisen toimiva idea: – Tuomme sairaanhoidon, myös erikoissairaanhoidon asiakkaan kotiin. Pahimmillaan reissu kestää 5–6 tuntia tai enemmänkin, Janne Hilli harmittelee. Luotsi palvelee loppuun saakka. Liikevaihto kasvaa vähän ja sopivan tasaisesti. Viime vuonna saavutettiin jo lähes miljoonan liikevaihto. – Esimerkkinä ikäihmisillä yleinen virtsatieinfektio eli tavallinen pissatauti. Johanna ja Janne Hillille sekä muille Luotsin työntekijöille tämä on mieluisaa. Luotsi taas on parhaassa tapauksessa potilaan luona varttitunnissa, ottaa virtsanäytteen ja analysoi sen heti. – Mielestäni säästöä tärkeämpi puoli kuljetusten karsimisessa on inhimillisen ikävän minimointi. Ajan ja hinnan säästöä Luotsin hoitomalli tarjoaa säästöä hoitokustannuksiin. Hiljalleen Luotsi kasvoi kokopäiväisesti työllistäväksi yritykseksi ja toinen työpaikka jäi kokonaan. SenioriTERVEYS 69. Erilaisia ja eri-ikäisiä asiakkaita Luotsin asiakkaaksi pääsee suoraan soittamalla kotisairaalan puhelinvaihteeseen, osa asiakkaista taas ohjataan kunnallisen kotisairaanhoidon puolelta. Toimiva idea kannattaa Varovaisen alun jälkeen Kotisairaala Luotsi laajeni nopeasti, välillä jopa hallitsemattomasti. – Meillä potilaita on kaikista ikäluokista, yksityiseltä ja julkiselta puolelta, ja hoidettavien tapausten kirjo on monimuotoinen, Janne Hilli kertoo. Neljän vuoden jälkeen yritys on löytänyt tasapainon. Lopulta potilas pääsee kotiin reseptin kanssa. Sairaankuljetusten minimointi säästää sekä rahaa että potilaan aikaa ja vaivaa. Myös hoitoon käytetty aika vähenee kotipalvelussa huomattavasti. Hoito aloitetaan heti mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Potilas havaitsee oireet ja soittaa päivystykseen. – Ensimmäisen vuoden jälkeen palkkasimme ensimmäisen työntekijän. – Kotona hoitamalla säästytään monelta turhalta liikkeeltä sairaanhoidossa. Tai jos potilaan luo tulee hälytys yöllä, lääkitys voidaan usein aloittaa meidän varastostamme, Janne Hilli esittelee. Inhimillisesti ja ripeästi Aloitettu palvelu hoidetaan Luotsilla loppuun saakka. lääkärin luo pääsyä, jonka jälkeen odotellaan näytteenottoa ja sitten tuloksia
– Mieleeni on jäänyt tapaus, jossa erään mummon pyynnöstä huolimatta apu hyllypaperien laittoon oli jäänyt saamatta. – Pienillä teoilla voi olla valtava merkitys hyvinvoinnin kannalta. Toivottavasti tulevaisuudessa tämä tulee muuttumaan. Turhista kuljetuksista päivystykseen näytteenottoon ja reseptin kanssa takaisin kotiin koostuu vuosittain valtavat kustannukset valtiolle. Autossa voidaan suorittaa perustutkimukset, kuten tulehdusarvojen- ja virtsanäytteidenotto. omalla tietokoneella, joten tämä voi matkankin päästä päättää jatkotoimista. Suurempia suunnitelmia on käynnissä ikäihmisten hoitopalvelu ja turvapuhelinvalmistaja Mainio Vireen kanssa:. Kaikista palveluista saa Kela-korvauksen, muiden korvausten määrä riippuu asiakkaan kotihoidon lisätuesta. – Valitettavasti Kelan tuki kannustaa potilaankuljetuksiin. Kyseessä ei niinkään ole ambulanssi, vaan kulkeva perustason hoitoyksikkö, jolla tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä asiakkaan luona. Kaikesta Kela-korvausta Tapausten vaihtelujen lisäksi jokainen hoitokerta on myös erilainen siinä, miten palvelu korvataan. Innovatiivinen johto suunnittelee uutta ja uusia yhteistyökuviota kehitetään jatkuvasti. – Tarkoituksena oli saada potilaan hoito liikkeelle. Tämäkin palvelu olisi helposti tuotavissa asiakkaan kotiin, Hilli sanoo. Kaikenlaista apua Monesti kaivattu apu on myös muuta kuin lääkehoitoa. Arkinen apu ja seura ovat aivan yhtä tärkeitä. Elintoiminnot ovat monitorilla, joka näkyy samaan aikaan myös lääkärin kaan ei vielä ajattele näin, Janne Hilli pahoittelee. – Eräs ensihoidon pitkän linjan osaaja sanoi, että olemme 5–10 vuotta etuajassa tämän investoinnin kanssa, mutta on aivan varmaa, että loputtomasti yhteiskunnalla ei tule olemaan varaa tuhlata turhiin kuljetuksiin. Valitettavasti vain ku- Tähän asti ambulanssi on toiminut kuljetusten lisäksi liikkuvana lääkärin vastaanottotilana. – Osa potilaistamme ohjataan julkiselta puolelta esimerkiksi kiireen takia meille; tällöin kaupunki maksaa osansa palvelun hinnasta. Luotsi pyrkii siihen, ettei potilasta tarvitsisi kuljettaa paikasta toiseen yksinkertaisia toimenpiteitä varten. Terveyspalvelut – Työtä on laidasta laitaan, mielenkiinto pysyy hyvin yllä, kun työssä saa olla tekemisissä vaihtelevien tapausten kanssa, Johanna Hilli toteaa. Usein valitetaan, ettei kotihoidon palveluun kuulu juuri mitään – siivousta tai muuta apua. Kotihoidon tukea saadakseen täytyy Kelalle tehdä lisähakemus ja toimittaa lääkärintodistus. 70 SenioriTERVEYS Kela kannustaa kuljettamaan Kansaneläkelaitoksen tuki ei vielä ole seurannut liikkuvan hoitoyksikön perässä. Ambulanssin kustannukset ovatkin käyneet Luotsin kukkarolle. – Viimeksi eilen olin mukana täyttämässä asiakkaan kanssa kotihoidon tuen hakupapereita, Janne Hilli sanoo. Liikkuva perushoitoyksikkö Kolmen vuoden prosessin jälkeen Luotsin palveluja saatiin täydentämään oma ambulanssi. Vauvat ja pienet lapset eivät ole kohderyhmää, vaan asiakaskunta painottuu senioriväestöön, mutta asiakkaita kuitenkin on kaikista ikäluokista. – Pieneltä tuntuvilla teoilla voi olla valtava merkitys asiakkaan hyvinvoinnin kannalta. Alustavana suunnitelmana on pienen lääkäriaseman pystytys. Yhteistyötä turvapuhelinyrityksen kanssa Nopeasti menestyneeksi yritykseksi kasvanut Luotsi ei lopeta tähän. Kotisairaanhoito on usein sairaalahoitoa edullisempi vaihtoehto. Liikkuvasta hoitoyksiköstä saadaan potilaan tiedot nopeasti suoraan lääkärille. – Asioita mietitään vielä väärin päin, eikä tukia suunnata toimivasti. – Hoidettavina on sairaalapotilaita, pitkäaikaissairaita, mielenterveyskuntoutujia ja kaikenikäisiä saattohoidettavia. Vaikka olemme sairaanhoitopalvelu, olen aina sanonut, että vaikka sitten hyllypaperin laitosta olisi kyse, aina autetaan, Janne Hilli kertoilee
Poismenon jälkeen vuorossa on omaisten mahdollisesti tarvitsema tuki. Tapauksissa, joissa potilas muuttaa mielensä tai omaiset väsyvät, hoitoa jatketaan Karinakodissa. Tällaiset tapaukset kuitenkin ovat harvassa, ja yhä useammat haluavat kuolla kotona, Janne Hilli tietää. Sieltä lähete- lauloi uusien portaiden teossa. Kuoleman hetkellä omaiset menevät hyvin usein lievään shokkiin, eikä aina tiedetä, mitä pitäisi tehdä. Yhteistyö kaupungin ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämän Karinakodin kanssa on rakentanut toimivan pohjan ihmisläheiselle saattohoidolle. Sairaanhoitajan kotikäynnin lisämaksu arkisin klo 18--> ja lauantaisin 25%. – Saattohoitajan osa on ennen kuolemaa kuulostella saatettavan toiveita: Kaivataanko hengellistä läsnäoloa, rukousta tai pappia. Hillin mukaan saattohoidon osaaminen on monilla paikkakunnilla erittäin puutteellista. Kun päivystyksestä kotiutetaan potilasta yöllä, partio ei pysty kiireessä vastaamaan rauhallisesta kotiutumisesta. Kilometrikorvaus: 45 senttiä / km. Jos hälytyskeskus taas arvioi potilaan tarvitsevan sairaanhoitoa, puhelu ohjataan meille, Janne Hilli visioi. Laattaleikkuri Luotsi tarjoaa kotiin myös terveyden mittauspalveluita. Olen itse usein sairaanhoitajana saattamassa, Janne Hilli kertoo. Sunnuntailisä la klo 18--> 100%. Lääkärin kotikäynnin lisämaksu arkisin klo 18--> ja lauantaisin 50%. Kotisairaalapalvelu on noissa hetkissä neuvomassa, soittamassa hautaustoimistoon ja auttamassa muutenkin. Esimerkkejä ja hinnat: 12 €: Virtsan perustutkimus 22 € / näyte: Afos, Alat, Alb, Amyl, Bil, Bil-Kj, CRP, GT, Gluk, Krea, AblKrea, Amyl, Prot, INR (ilman tulkintaa), Lasko, Uraat 28 € / näyte: PVK+T, Na+K, TSH, T4v 40 € / näyte: Lipidit (sis: Kol, HDL, LDL, Trigly), Diffi, proBNP, PSA(v+k) 48 € / näyte: KemSeul ja BaktVi, Sakka SenioriTERVEYS 71. Joskus kyse on jostain arkisemmasta, Janne Hilli sanoo ja jatkaa: – Kerran olin saattamassa poismenevää tämän kesämökillä. Sitä ei kuitenkaan suunnitellussa saattohoidossa tarvita, Janne Hilli kertoo. – Jatkamme hoitoa potilaan kotona niin kauan kuin tarpeellista on. – Omaisten yleinen pelko on poliisin kutsuminen. Usein kaivataan pelkkää läsnäolon tuomaa turvaa. Monet yöt olen nukkunut poismenevän kotona. Esimerkiksi kaatumistapauksessa, jos kyseessä on peruskaatuminen ilman suurempaa vahinkoa, puhelu ohjataan Mainio Vireelle. Kotisairaala Luotsin palveluita ja hintoja Tilaukset ja tiedustelut puhelimitse: 02-2101 600 Sairaanhoitajan kotikäynnit: 30 min / 35 € ja 60 min / 50 € (arkipäivisin) Lääkärin kotikäynnit: 60 min, erikoislääkäri 179 € (arkipäivisin), seuraavat alkavat 30 min 55 € C-lausunto: 86,50–105 € FT-lähete: 30 € Lääkärin puhelinkonsultaatio: 30 € Reseptin uusinta: 30 € Akuuttikäyntimaksu: 25 €, jos akuuttikäynti on alle 6 tunnin varoitusajalla. Kuoleman hetkellä omaiset menevät hyvin usein lievään shokkiin, eikä aina tiedetä, mitä pitäisi tehdä. – Saattohoitajan osa on ennen kuolemaa kuulostella saatettavan toiveita. Sunnuntailisä la klo 18--> 100%. – Saattohoitoa teemme kaikenikäisille ihmisille. Turussa kotiin kuoleminen on mahdollistettu jo vuosia. – Näinä hetkinä lausun yleensä rukouksen, pidän hiljaisen hetken ja laulan virren Herra kädelläsi. Yölisä arkisin klo 21--> 100%. Luotsilta voisi kiiretapauksissa olla sairaanhoitaja kotona ottamassa vastaan potilasta. Yölisä arkisin klo 21--> 100%. Kotisaattaja on tässä tärkeässä roolissa tarttumassa toimeen ja antamassa neuvoja. – Olemme luomassa palvelua, jossa asiakkaan käytössä on Mainio Vireen turvapuhelin. Lisäksi suunnitteilla on kotiutuspalvelua yhdessä kaupungin kanssa. Odotankin sote-uudistukselta tässä asiassa paljon. Kustannusten kannalta saattaminen kotona säästää paljon, oman kodin turva on monelle myös henkisesti tärkeää viimeisinä elinpäivinä. LABORATORIOTUTKIMUKSET Turvaa ja lähtijän kaipaamaa tukea Kuolevan viimeisinä hetkinä ja poismenon jälkeen omaiset jäävät usein yksin. Uudistuksen myötä jää nähtäväksi, tuleeko kotisaattohoitoon yhdenvertaisia mahdollisuuksia maanlaajuisesti. tään auttaja nostamaan potilasta. – Kaupunki ohjaa meille paljon saattohoitopotilaita. Hyvää hoitoa paikasta riippumatta Turussa kotisaattohoito on hyvällä mallilla; siksi arvostelu ja perätön lehdissä haukkuminen on Janne Hillistä kohtuutonta. Saattohoitoa kotona Kotisairaala Luotsi tarjoaa myös kotisaattohoitoa. – Ympäristökunnissa hoitoa ei ole järjestetty ollenkaan, eikä saattamiseen erikoistunutta henkilökuntaa ole
Asuminen Senioritaloissa panostetaan ennen kaikkea yhteisöllisyyteen. Hissien ja asuntojen pikku yksityiskohdat helpottavat liikkumista rajoitettunakin ja turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Vaakakupissa painaa yhteisöllisyys 72 SenioriTERVEYS. TEKSTI JA KUVAT: KLAUS SUSILUOTO Rakennustekniikassa sarja ”senioriominaisuuksia” Eloisa-asuntojen pihojen liikuntalaitteet on suunniteltu erityisesti ikäihmisille. Laitteet ovat aktiivisessa käytössä
Taloyhtiön kerhotila on asukkaiden yhteinen olohuone, jossa voi kokoontua, harrastaa, seurustella tai pitää vaikka omia juhlia. Yhteisöllisyyttä ei kannata tuputtaa Kerhohuoneet on otettu Eloisa-taloissa aktiivisesti käyttöön: harrastetoiminta on monipuolista ja perustuu asukkaiden omaehtoisuuteen. Pohjolan Rakennus Oy on käytännön ratkaisujen kehittänyt kautta Eloisa-asumiskonseptin, jossa talon tekniset ratkaisut ja pehmeät ominaisuudet, kuten yhteisöllisyys lyövät kättä. Tutkimuksen mukaan yhteinen kerhotila tai kahvila on paljon tärkeämpi seniorikodin ominaisuus kuin autopaikka tai edes sauna. Korkeaan WC-istuimeen on mahdollista lisätä ylös nousemista helpottavat käsinojat. Hissien painonapit ovat alhaalla, jotta niihin ylettyy myös pyörätuolista, Korpiniemi listaa. Talot sijaitse- vat aina arkipalveluiden välittömässä läheisyydessä. Huoneistoissa saunan lauteille nousemista helpottaa kaksiportainen jakkara ja käsijohde. He pääsevät vaikuttamaan pihojen istutuksiin ja voivat myös osallistua pihatalkoisiin vaikkapa istuttamalla kasveja. Eloisa-senioriasuntojen varustelussa on panostettu pieniin yksityiskohtiin: – Siivouspistorasioita on asennettu sellaiselle korkeudelle, ettei tarvitse kumartaa tai kurottaa. – Yhteisöllisyys luo turvallisuutta, edistää hyvinvointia ja ylläpitää vireyttä, Korpiniemi arvioi. Kylpyhuoneiden seinissä olevat vahvikkeet mahdollistavat tukikahvojen asentamisen. Pistorasiat, käsijohteet, tilavaraukset... Pihakeinussa kokoontuu usein ”pihaparlamentti”. Yhteisöllisyys ja asumisen helppous ovat muita kriteereitä. Pohjola Rakennus Oy:n projektipäällikkö, diplomi-insinööri Henna Korpiniemi kertoo yrityksen kehittäneen seniorikotikonseptejaan kymmenisen vuotta: – Tietyt perusasiat ovat valtaosin samoja eri paikkakunnilla. suudentunnetta ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Jokaisessa asunnossa on lista, SenioriTERVEYS 73. Mahdollinen avustajatarve on huomioitu kylpyhuoneessa tilavarauksin. Paloturvallisuudesta on huolehdittu useammalla tavalla: – Asunnoissa, parvekkeilla ja yleisissä tiloissa on sprinklerit ja automaattiset paloilmoittimet. – Esimerkiksi Jyväskylän Korpilahdessa, As Oy Jyväskylän Koivupuistossa, on neuvoteltu alustavasti paikallisen lounaspalveluyrittäjän kanssa ruokapalveluiden tuottamisesta kerhohuoneeseen. Tutkimuksen teki Terveyspuistot Konsultointi syksyllä 2013. Turvaliedet täydentävät paloturvallisuutta. Asukaskerho peruste- taan jo uuden talon rakennusaikana. – Asukkaat viihtyvät pihalla kesäaikaan hyvin. Kaikessa Eloisa-asumisessa on huomioitu turvallisuus, esteettömyys ja palveluiden läheisyys. Porraskäytävässä on käsijohteet molemmin puolin. Erillisiä palvelumaksuja ei perusasumisessa ole. Pääulko-ovilla on automaattinen ovenavaus. – Ovi- ja hissileveyksiä suunnitellessa on huomioitu liikunta-apuvälineet, kuten rollaattori tai pyörätuoli. Yhteispiha kullan kallis Ikääntyneille suunnatut ulkoliikuntavarusteet mahdollistavat fyysisten harjoitteiden teon omassa pihassa. – Asiakas maksaa vain erikseen tilaamistaan palveluista. Seniorit kuitenkin arvostavat yhteisöllisyyttä. Valkeakosken Apiankyyhkyn kerhohuone on aktiivisessa käytössä. S enioritalobrändejä markkinoidaan sujuvasti, mutta senioriasunnoille ei ole tarkkoja kriteereitä. Kaikissa paikoissa kerhohuoneet ja niiden palvelut eivät ole samanlaisia. Se kävi ilmi Pohjola Rakennus Oy:n teettämästä tutkimuksesta: yhteisöllisyys lisää turvalli- Näkymä Valkeakosken Apiankyyhkyn talosta Apianlahdelle. – Yhteisöllisyyden tulee olla vapaaehtoista, ei tuputtamista. Annamme mahdollisen alkusysäyksen, ja sen jälkeen toimintaa kehittävät asukkaat, Henna Korpiniemi korostaa
Eloisa-asunnoissa on osakepohjainen omistus. Ikäraja pääsääntöisesti 55 vuotta Henna Korpiniemi korostaa, että seniorikoti ei ole vanhainkoti. Tilavat kylpyhuoneet Keskustan läheisyydestä huolimatta kaupunkimelu ei kuulu asuntoon tai takapihalle. Lähikaupat ja uimahalli kuntosaleineen ovat muutaman sadan metrin päässä. – Apianpeipossa 40:stä asunnosta on varattu 24. Tori ja harrastukset lähellä Asukkaat Veli-Matti Kankaanpää ja Raija Hyppönen arvelevat senioriasumisen vähentävän yksinäisyyttä. Yhteistyö kaupunkien kanssa on yleensä sujunut varsin hyvin. Aika monella on oma auto. – Tällaisessa ratkaisussa asukkaat pysyvät omatoimisina ja virkeämpinä pidempään. – Jälleenmyynti on sujunut hyvin, Eloisa-asunnoille löytyy kysyntää. Matka on lyhyt, joten sen voi myös pyöräillä tai kävellä. Palveluita keskitetysti Henna Korpiniemen mukaan Eloisa-senioriasunnot helpottavat kunnan taakkaa vanhustenhoidossa. Taloyhtiön oma tontti mahdollinen Valkeakosken ja Korpilahden lisäksi rakenteilla on kohteita myös Espoossa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Vihdin Nummelassa. Asuntoja As Oy Sastamalan Tähtitornissa on 44. – En itse käy uimassa, mutta talostamme moni harrastaa uintia tai vesijuoksua. – Naapurista ei havaitse edes wc:n tai pyykinpesukoneen ääntä. Jyväskylän Korpilahden keskustaan nousee alkuvuonna 2015 uusi senioriasuntokohde. Hän asuu As Oy Apiankyyhky-yhtiössä 63 neliön asunnossa Valkeakosken ydinalueella avovaimonsa Riitta Ronkaisen kanssa. 74 SenioriTERVEYS Eloisa-brändin mukaisia senioriasuntoja on rakennettu vuodesta 2010 lähtien. Useat kohteet sijaitsevat kaupungin tontilla. – Esteettömyys mahdollistaa liikkumisen liikuntarajoitteisille. Eloisa-kotien asukkaat ovat yli 55-vuotiaita tai sitä nuorempiakin, jos asiakkaalla on esimerkiksi liikuntaesteitä. Wc:t ja kylpyhuoneet ovat tilavia, eikä kynnyksiä ole, Veli-Matti Kankaanpää toteaa. – Markkinoinnissa ovat kohteet Muuramessa, Sipoossa ja Hyvinkäällä. Sastamalaan valmistui alkuvuonna 2014 uusi 7-kerroksinen Eloisa-talo, joka on rakennettu omalle tontille. Kesällä uimarantakin on vain kivenheiton päässä. Yleensä asunnot ovat 80–90 neliötä. Alueelliset hintaerot ovat kuitenkin melko pieniä pääkaupunkiseutua lukuunottamatta. Henna Korpiniemi Eloisaasunnoista kertoo, että kotien asukkaat ovat yli 55-vuotiaita: – He voivat olla nuorempiakin, jos potentiaalisella asiakkaalla on esimerkiksi liikuntaesteitä. Apianpeipossa maansiirtoja raivaustyö aloitettiin heinäkuussa, varsinainen rakentaminen alkaa syksyllä. Torillekin matkaa on vain 700 metriä, Kankaanpää listaa. Asukaskyselyn mukaan ikäraja on säilytettävä. – Joissakin kohteissa on mahdollisuus yhdistää kaksi asuntoa yhdeksi. Pariskunta muutti Apianniemessä sijaitsevaan asuntoon marraskuun alussa 2012. Keskiikä on 69 vuotta. Monilla asukkailla on vuosikymmeniä aktiivista elinaikaa. As Oy Valapuistossa Espoossa on mahdollisuus työtilaan. Eloisa-asukkaille asukasyhteisön tuki on tärkeä osa arkipäivää. Usein asukkaita askarruttaa, miten tilanteessa toimitaan, kun kiinteistöt siirtyvät perikuntien haltuun. Asumistilat ovat tarkoituksenmukaiset. Jälleenmyyntimarkkina toimii Apiankyyhkyssä asuntoja on 40, asukkaita lähes 70. – Kaikkiin Apianpeipon asuntoihin tulee oma sauna, mutta on mahdollista, että teemme myös taloja, joissa on taloyhtiösaunat. Asuminen tehokkaampaa tuottaa palveluita keskitetysti kuin hajallaan asuville ikäihmisille. Apiankyyhkyn viereen rakentuu vuonna 2015 As Oy Valkeakosken Apianpeippo, joka tulevaisuudessa koostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta. Eloisataloihin on myös kustannus- Eläkkeellä oleva maanviljelijä Veli-Matti Kankaanpää on Eloisa-asumisratkaisuunsa tyytyväinen. – Asukkaat tottuvat hankkimaan palvelunsa itsenäisesti, jolloin nojautuminen kunnan palveluihin vähenee. Puolet niistä tulee olla varattuna ennen kuin rakentaminen aloitetaan. Erityisesti hyvä äänieritys on plussaa. Omakotitalosta luopumisen jälkeen pihatyöt ovat jääneet. Kauppareissuilla useat asukkaat käyttävät taksia tai paikallisbussia. – Ei tarvitse kantaa puita tai luoda lunta. Teatterin lisäksi lavalla esitetään musiikki- ja muutakin ohjelmaa, ja moni kävikin menneenä kesänä kesäteatterissa. – Yksi tärkeä seikka nykyisen asunnon puolesta oli keskikaupungin läheisyys. Valkeakosken ulkoilmalava on aivan vieressä. Asuntojen neliöhinnat vaihtelevat paikkakunnan sekä tontin ominaisuuksien mukaan. Terveyskeskus ja sairaala ovat kilometrin päässä vierekkäisissä rakennuksissa.. – Kaikki tontit eivät ole kaupunkien vuokramaita. josta löytyvät muun muassa siivous-, hyvinvointi-, ateria-, kodinhoito- ja terveydenhoitopalveluiden yhteystiedot
Pohjolan Rakennus Oy:n lisäksi moni muukin rakennusyhtiö tai kiinteistökehittäjä on alkanut panostaa senioriasumiseen. Useat asukkaista ovat muuttaneet omakotitaloista, mutta puutarhatöihin on mahdollisuus myös uudessa kodissa. Omat kolme poikaani asuvat Humppilan suunnassa. Sukulaisvierailut sujuvasti Veli-Matti Kankaanpään avovaimo on Apiankyyhky-taloyhtiön puheenjohtaja. Kokkauskursseja asukkaat sentään eivät ole järjestäneet, vaikka keittiökin kerhotilasta löytyy. Harrastuspaikkojen läheisyys otetaan Eloisa-asunnoissa huomioon. Samassa taloyhtiössä Veli-Matin kanssa asuva ”asukasaktiivi” Raija Hyppönen on tyytyväinen melko kovassa käytössä olevaan kerhohuoneeseen: – On tuolijumppaa, korttiiltoja ja asukastapaamisia. – Kodinomainen ilmapiiri on myös sukulaisten ja muiden vieraiden kannalta hyvä asia. SenioriTERVEYS 75. – Muutama vuosi sitten epäilin sydämen rytmihäiriöitä. 2000-luvun aikana väestön ikääntyminen on tuonut markkinoille uudentyyppisiä asumisvaihtoehtoja nimenomaan ikäihmisille. Kimppakenoon Apiankyyhky sijaitsee alle kilometrin päässä Valkeakosken keskustasta. Kesällä teemme myös kävelyretkiä lähiympäristössä. – Täällä on huomioitu ikääntyvien tarpeet, joten asunto tulee palvelemaan pitkään, vaikka kunto heikkenisi, Veli-Matti Kankaanpää perustelee. Erityisesti yhteisöllisyys tuntui olevan taikasana molemmille. On vaikea arvioida, voiko ”yhteisöllisen senioriasumisen” avulla kustannuksia laskea kansantalouden tasolla, mutta ainakin se tarjoaa mahdollisuuksia pidentää kodinomaista asumista. Eloisa-asunnot ovat tällä skaalalla hyvin kodinomaisia. Tilaa voi varata yksityistilaisuuksiin, Raija Hyppönen muistuttaa. Terveyspalvelut ovat VeliMatin kohdalla toimineet hyvin. Edessä oli sitten kuitenkin isompi operaatio, joka sujui hyvin. – Todennäköisesti yksinäisyys olisi iskenyt monelle entisessä asumismuodossa helpommin kuin nyt. Eloisa-asumisratkaisuun olemme tyytyväisiä, täällä me huolehdimme toinen toisistamme. Lehtemme haastattelemat kaksi asukasta olivat aidon tyytyväisiä asumisratkaisuunsa. Apajilla ovat myös eläkevakuutusyhtiöt. Tuolijumppaa ja kortti-iltoja Liikkumiseen moni tarvitsee apuvälineitä. Pienistä summista toki puhutaan, ainakin tähän mennessä. – Asuimme aiemmin Naakan asuntoalueella hissittömässä kolmikerroksisessa talossa. Meillä on myös rahapeli kenon pelaajien pienimuotoinen rinki. Kustannuksissa on leikkauspaineita tulevaisuudessakin. Esimerkiksi automaattinen ovenavaus ja muutama lisäkaide tuskin muuttavat taloa senioritaloksi. – Molemmilla meillä on kolme lasta. Saliin mahtuu vaivatta 30– 35 henkilöä, hieman ahtaammin lähes 50 henkilöä. Vaimon lapset vierailevat useammin, sillä he asuvat lähempänä. Potentiaalisen asukkaan kannattaa kuitenkin tentata rakennuttajaa perusteellisesti tulevan asunnon – ja koko talon – ”senioriominaisuuksista” ja palveluiden saatavuudesta lähialueilla. Avovaimon lapset ovat Valkeakoskella ja Tampereella. Senioriasumisen lisäksi puhutaan palvelu- ja hoiva-asumisesta. Kodin ja laitoksen välimaastoon sijoittuva palveluasuminen on lisääntynyt. Rakentajat ja rakennuttajat myyvät ja vuokraavat keskustoissa ja palvelujen lähellä sijaitsevia senioritaloja, seniorikoteja, aktiivikoteja – nimityksiä on monenlaisia. Apiankyyhkyn väki on Hyppösen mukaan varsin sosiaalista. Hän käy vielä muutaman vuoden töissä. Tällöin asukas ei enää yleensä selviä yksin. Senioriasumisen määrittely voisi olla tarkempi Vanhusten laitoshoidosta leikataan satoja miljoonia lähivuosien aikana. Pelkästään jo hissittömyys torppaa usein ikäihmisen asumisen tavallisessa talossa. Ei ole kuitenkaan kriteereitä, millaisia asuntoja saa kutsua senioritaloiksi. osallistuu 15–16 asukasta. Voitot kerätään talteen. Kesäteatteriin on Valkeakoskella puolen kilometrin matka. Monen ikäihmisen tie käy vielä senioritalosta palvelutaloon tai hoivakotiin, mutta tämä ei muuta tosiasiaa, että senioriasumisen kaltaisia ratkaisuja tarvitaan. Palvelu- ja senioriasuminen on tullut jäädäkseen. Ulkona saa puuhastella – Meillä on yhteinen taloyhtiön hankkima grilli ja ”pihaparlamentti”, jonka sydän on keinu. – Keväisin ja kesäisin asukkaat huolehtivat pihan istutuksista. Todellisuudessa monellakaan ei ole varaa omiin senioriasuntoi- hin, ja esteettömiä seniorivuokraasuntoja on tarjolla osakeasuntoja vähemmän. Keinussa on mukava joukolla pohtia kaikenlaisia asioita. Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun edellinen kerrostaloasunto hissittömän talon toisessa kerroksessa teki arjen vaivalloiseksi Riitan polvivamman vuoksi
Asuminen Seniorit haluavat remontoiden pitää kiinteistönsä kunnossa Oikeat välineet helpottavat Ammattimaalarit ja remontoijat ovat jo pitkään pyrkineet käyttämään välineitä, joilla työ sujuu ergonomisesti ja helposti. Hiominen ja maalaaminen sujuvat turvallisesti iäkkäämmiltäkin. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN 76 SenioriTERVEYS. Nyt seniori-ikäiset hyötyvät kotinsa tai kesäasuntonsa kunnostamisessa samoista työtavoista ja -välineistä
Monilla nuoremmilla ei ole intoa tai edes taitoja remontointiin edeltävien sukupolvien tavoin. Seniorit ovat oppineet tekemään remonttitöitä itse ja haluavat mielellään tarttua siveltimeen. Tämän ei kuitenkaan tarvitse estää remonttitöitä. Jopa puolet ikäihmisistä haluaisi kunnostaa kotiaan itse, mutta monet kokevat ikävuosien hankaloittavan esimerkiksi maalaamista. Alle 45-vuotiaat puolestaan luottavat kiinteistön arvon nousuun talon kunnosta riippumatta. Jatkovarsi helpottaa remontointia Vuosien karttuessa näkö heikkenee, tasapaino voi tuottaa hankaluuksia, eikä käsien puristusvoima ole enää sama kuin nuoruusvuosina. Vaikka astuisi harhaan kohtalaisen matalaltakin jakkaralta, SenioriTERVEYS 77. – Ikäihmisille on tärkeää, että oma talo ja kesäasunto pysyvät hyvässä kunnossa. IN Ä N VAAN ÄIN EI N Perinteinen, suora sivellin vääntää ranteen mutkalle. Kääntyvän varren avulla maalaaminen sujuu kepeästi, suorin rantein, ja sivellin pysyy seinäpintaan nähden oikeassa asennossa S uomalainen sivellin- ja harjavalmistaja Sokeva selvitti tutkimuksessaan, kuinka innokkaasti suomalaiset hoitavat kiinteistöjään. Tämän Vuosien karttuessa näkö heikkenee, tasapaino voi tuottaa hankaluuksia, eikä käsien puristusvoima ole enää sama kuin nuoruusvuosina. Taloustutkimuslaitoksen toteuttama selvitys osoitti, että erityisesti yli 63-vuotiaat ovat hyvin aktiivisia remontoijia, joita oman asuinkiinteistön kunto kiinnostaa suuresti. ei kuitenkaan tarvitse estää remonttitöitä, sillä senioreilla on nyt käytössään ammattimiesten jo hyvin tuntemat työvälineet, joilla remontti sujuu helposti ja turvallisesti. Taitoja löytyy, sillä onhan moni rakentanut kotitalonsa omin käsin, Sokeva Oy:n toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo. Sokevan siveltimet ja harjat valmistetaan kotimaassa, Vantaalla sijaitsevissa tuotantotiloissa. Nuorisosta ei välttämättä ole apua kodin kunnostustöissä, jolloin seniorit joutuvat turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Ikäihmisten tai nuorempienkaan ei kannata lähteä maalatessaan kiipeilemään
Mikäli välttämättä haluaa kontata, avuksi kannattaa ottaa polvisuojat, Kärppä neuvoo. seuraukset voivat olla vakavia. Kätsy-työvälineen avulla teippauksen voi Ikäihmisillä on nyt käytössään ammattimiesten jo hyvin tuntemat työvälineet, joilla remontti sujuu helposti ja turvallisesti. – Suoralla pensselillä maalatessa ranne taittuu epämukavaan asentoon. Myös silloin, kun siveltimellä maalataan jatkovarren avulla korkealta, työkalu asettuu kulmaan käännettynä seinään nähden oikeaan asentoon, eikä kurotteluja tarvita, Kärppä selittää. Kun varren napsauttaa kulmaan, voi ranteen pitää suorassa. Ikkunanpuitteiden maalaaminen siveltimellä vaatii huolellista teippausta ja tarkkaa sivellinkättä. terassisiveltimen avulla. Asuminen ÄIN N I E ÄIN N N VAA Ammattimaista jälkeä ilman kurottelua Ikkunanpuitteiden kunnostaminen vaatii hankalaa teippausta ja tarkkaa sivellinkättä. Siinä, missä tavanomainen pensseli on varreltaan suora, ammattilaisten ja ikäihmisten pensselissä on kääntyvä varsi. Kätsytyövälineen avulla puitteet saa maalattua tarkasti, ilman teippausta. Apukappaleita jatkovarsiin Seinän ja katonrajan teippaaminen on hankalaa ja riskialtista puuhaa nuoremmillekin. – Usein näkee, kuinka terassia huolletaan kontillaan, selkä kippurassa. – Jatkovarteen kiinnitetyllä rajaajalla saa siistiä jälkeä turvallisesti, eikä teippauksia tarvita. Jatkovartta kannattaa hyödyntää myös terassin öljyämisessä. Myös esimerkiksi katon tai lattian hionta sujuu ilman hankaluuksia, kun kiinnittää jatkovarteen hiomapaperilla varustetun hiomatuen. – Maalaukseen kannattaa ottaa avuksi yksinkertainen, mutta äärimmäisen hyödyllinen väline; jatkovarsi, jolla ylettyy lattialta käsin korkeimmankin huoneen nurkkiin. Tämä rasittaa kehoa turhaan, kun työn voi hoitaa ergonomisesti jatkovarren ja siihen kiinnitettävän 78 SenioriTERVEYS Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä kertoo, kuinka tutkimuksen mukaan jopa puolet yli 63-vuotiaista haluaisi tehdä kotinsa remonttitöitä itse.. Myös matalalla maalatessa jatkovarsi tekee työstä kaksi kertaa kevyempää, kun käytössä on yhden käden sijaan kaksi kättä, Kärppä muistuttaa
Katolle kiipeäminen ilman asianmukaista varustusta on vaarallista nuoremmillekin, eikä sitä voi suositella etenkään ikäihmisille, Kärppä huomauttaa. Kätsyllä ikkunanpuitteet saa maalattua tasaisesti ja niin, ettei maalia tuhriinnu ikkunaan, Kärppä neuvoo. Aivan kaikkiin korjaustöihin ei seniorinkaan kannata ryhtyä itse. – Katon puhdistaminen on turvallisinta jättää ammattilaisten tehtäväksi. Samoin on korjattavien rakennusten laita. unohtaa ja maalausjäljestä saa hyvännäköistä helposti, vaikka hienomotoriikka tai näkökyky olisivat entisajoista heikentyneet. – Kätsy-maalausapurissa on suksiharjan käsiosaan kiinnitetty, superlonista valmistettu levitin. Terassin saa öljyttyä ilman konttausta ja kumartelua jatkovarren ja terassisiveltimen avulla. – On tärkeää, että ne seniorit, jotka haluavat korjata kotejaan ja kesäasuntojaan itse, voivat näin tehdä. Työtä helpottavat välineet löytyvät jo kaupoista, mutta niitä ei vält- tämättä osata vielä etsiä. Jatkovarren ja rajaajan avulla teippaus ja vaarallinen kiipeily ovat historiaa. Katon tai lattian hiontaan käytetään jatkovartta ja hiontatukea. Kiinteistöt rapistuvat nopeammin kuin niitä ehditään saneeraamaan. Katonrajan maalaaminen sujuu kevyesti ja tarkasti. Jatkovarrella työskentely on kevyttä, kun yhden käden sijaan molemmat kädet ovat käytössä. SenioriTERVEYS 79. – Myyjille on hyvä rohkeasti kertoa, että aikoo tehdä remonttia itse, ja pyytää kuhunkin työhön parhaat, seniorille sopivat välineet, Kärppä sanoo. Hänen mukaansa ikäihmisten kannattaa vaatia palvelua ja opastusta rautakaupassa asioidessaan. Siksi pyrimmekin Sokevassa siihen, että myyjät tuntevat ikäihmisten tarpeet ja osaavat neuvoa oikeiden työvälineiden hankinnassa, oli kyse sitten siveltimistä tai vaikkapa ruuvinvääntimistä, Kärppä sanoo. Parhaat välineet rautakaupasta Ikäihmisten määrä on maassamme jatkuvasti nousussa
Meitä sota-ajan lapsia oli paljon, riittävästi pesäpallon pelaamiseen sekapelinä läheisellä hiekka-aukiolla. Illan viilennyttyä kävelimme läheiselle Immolanjärvelle Rikua kahluuttamaan, uittamaankin veneen perässä. Kesäjuhla kokoaa. Sukuloimassa ja eväitä hankkimassa 1940-50-luvulla Palokissa sukuloimassa kesällä 1950. Vinjetti Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveys-lehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Ville-setä, mummomme siskon mies, oli asemalaiturilla vastassa. Pian istuimme pikkulaukkuinemme rautapyöräisten hevoskärryjen laatikossa ja jyrryyttelimme pölisevää hiekkatietä pitkin Vuoksenniskalle. Siellä Edit, Villen vaimo, Kipa-, Hepa-, ja Elsa-tyttäret asuivat tehtaan puisten kerrostalojen vieressä ”kotitalossa”, sekin tehtaan, ja pihapiirissä oli Riku-hevosen talli. Kiellot ja ohjeistukset kulkivat mukanamme, ainakin melkein! Usein talojen ikkunoista kantautui jonkun äidin huuto: Juhaniiii, Juhaniii! Jussin oli lähdettävä heti. Viimeistään iltaviideksi mistähän se aika tunnistettiin - rannekelloja meillä ei ollut, palasimme ”koteihimme”, ruokailemaan aikuisten kanssa yhteiseen ruokapöytään. 80 SenioriTERVEYS H öyryjuna saapui ajallaan Virasojan asemalle. Pitkälle ulottuva, matala hiekkaranta ja tietoisuus järven kes-. Piilo-, naru- ja hyppelyleikkimme sekä erilaiset polttopallopelit talojen välissä olivat usein äänekkäitä, mutta aikuiset antoivat meidän leikkiä keskenämme
Rungot mittasimme, sahasimme määrämittaan ns. – Olisiko näissä vanhoissa esineissä, asioissa, kuviin taltioituneissa hetkissä, pohdinnoissa, eväitä nykyiselle ja ehkä tulevallekin. Sahaus oli oltava vinkkelissä - ei ai- Arkistojen avaaja kesätyöpaikassaan. kellä olevista, näkyvistä rajapoijuista, naapurivaltion rajasta, oli läsnä. Merkittävä vuosi Olympiavuoden -52 kesä oli sateinen, mutta Käyrälammen uimarannalla pidettiin kaksi viikkoa uimakoulua. ”Ohvi” oli keksimättä, ruskeata armeijan ylijäämätököttiä paljaisiin paikkoihin sivelimme. Eväsleipien voit sulivat repussa, uimataito tuli! Olympialaisten innoittamina juoksimme päivittäin urheilukentällä ”Satu-Pekkoina” lajista ja matkasta toiseen, aina kun radiolähetyksiltä ehdimme! Esikuvia syntyi, luut vahvistuivat. Hyvästi, tervetuloa uusi aika! Pokasahahauikset Pääsin kesäkuussa -56 kaverini Kaken kanssa metsätöihin lähelle Kustaan sodan -aikaista, vuonna 1790 käydyn Tillolan taistelun taistelupaikkaa. Nuorimies kasvoi aikuiseksi. Siksi oli kokeiltava kaikenlaista: harrastettava, osallistuttava ja tutustuttava ihmisiin ja uusiin asioihin. Se oli kamalaa! Mutta tein yllättäviä, mielenkiintoisia löytöjä; lätsä vm.- 60, todistuksia, kirjeitä, kortteja, piirustuksia, kirjoja, valokuvia, kangaspuut, pikkuesineitä, posti- ja muita merkkejä, ”kuulujen” nimikirjoituksia, vanhoja lehtiä, leikkeitä, julisteita, lasipulloja… Aarrelöytöjen innoittamana asettelin saunan terassin ja vajan väliselle seinälle tyttöjen, lastenlastemme, haravat, jakkarat, työkalupakit ja muita leikki- ja työvälineitä. Ensimmäisen työpaikan saanti Tohmajärven Murtoin kylän koululle oli meidän onnemme. Teltassa yövyimme, leipää söimme ja suonsilmässä , isossa kotikaljapullossa kylmennettyä teetä joimme. Ansaitsimme tilijaksossa 6-8 000 mk. van helppo tehtävä! Pölkyt kuorimme kuorimaraudoilla ja pinosimme. Paperinen Suomen lippu on vuosien varrella käytössä reikiintynyt, mutta se on yhä tallessa. Asiasta ei puhuttu. Huomasimme aika pian hankittujen tietojen ja taitojen riittämättömyyden. Otan esiin arkistoista löytämäni, tapahtumaltaan vanhan, mutta kirjoitettuna vain 9 vuotta nuoren kirjoitukseni 13.3. Syksyllä oli perunannostotalkoot. Siinä samassa ”vihreä-täti” otti lipun alustastaan ja kiinnitti sen pojan takin pielukseen ja sanoi: ”Pidä tästä lipusta huoli.” Vuosia kului. Aarteitako. 2005, Talvisodan päättymisen 65-vuotispäivältä, lainaan siitä osan: Kauppalan ainoassa tavaratalossa oli 6.12.1953 näyttely itsenäisyyspäivän merkeissä. ”englanninpölkyiksi” . ”Eikö sinulla ole vielä lippua rinnassasi, Pekka?” kysyi tuttu Simosen täti, eräs myyjistä, 12 -vuotiaalta miehenalulta. Toisena opettajana oli Aila, Lala Pilvessalo, kauppalan oma, taitava, tunnettu kaunoluistelija. jatkoin istuskelua ajatuksineni. Koulukotimme pihapiiriin kuuluvalla pellolla oli lähinaapurimme Varolan Topi kääntämässä silloin opettajan palkkaetuihin kuuluvaa peltoa! – Huomenta ja terve! huusin traktorin vieressä. ”Ei minulla ole rahaa”, vastasi puhuteltu. Sotilaskoti- eli ”vihreät sisaret” myivät pieniä, paperisia Suomen lippuja näyttelyssä kävijöille. Loman lopussa istuimme kotimatkalla junan puupenkillä, torilta ostetut nätit pärekorit sylissä, itse pihapensaista poimittuja punaisia viinimarjoja täynnä. Pääsimme nuorina opettajaraakileina vanhan Sotaveteraani, opetusneuvos Eino Luostarinen kouluvierailulla. Rajakahina oli merkityksetön, mutta meidän voimamme ja työhistoriamme karttuivat tällä palstalla: Salpausselän harjun etelärinteessä, suon reunassa paarmojen ja hyttysten kiusaamina. Aloin kesäkuussa puuliiterin/ varaston siivouksen. ”Kymin kymppiä”, mittamiestä, odotimme jännityksellä, turhaan. Syyskuussa seisoimme asemalla katsomassa viimeisen sotakorvausjunan ohiajoa. Uimakoulumatka oli yli kaksi kilometriä ja se taitettiin kavereiden kanssa jalkaisin, usein hölkäten. mietin liiteriin raahatun, hävitettäväksi tuomitun kirjoituspöydän ääressä. Eväitä läheltä etäälle Radiouutisissa puhutaan lisäluokan rahoituksesta ja maailman kriisialueista. kulttuurin ja osaamisen pariin. – Meillä ei ole vielä edes siemenperunoita istutettaviksi, joten…! – Ei se mitään, miulla on siemenet mukana ja Aira tulee kohta perässä. Palkka oli niin hyvä, että äiti sai 2 000 mk ja 2 500 markalla ostin ensimmäisen, käytetyn polkupyöräni! Kylä opettaa Toukokuun lopulla 1965, sunnuntaiaamuna, heräsimme traktorin ääneen. Vieläköhän näille löytyy käyttäjiä. Pokasahoilla puut kaadoimme. – Onkohan näille ”vaarin rojuille”, arkistoille, vielä joskus jotakin käyttöä. Syyskesä on varastojen täyttöaikaa; voimia uuteen lentoon, hyvää, terveellistä jatkoa kaikille! PEKKA LEINONEN SenioriTERVEYS 81. Tunsimme olevamme kiinteä osa kylämme elämää; koulu keskellä kylää! Historia eli täällä
Kauneudesta huolehtiminen ei ole nuorten yksinoikeus Kauneus 82 SenioriTERVEYS Seniorit hoitavat ihoaan
Vanhimman vakioasiakkaani ovat yli 90-vuotiaita, Inkeri kertoo. Nuoremmat ihmettelevät, kuinka Inkerin asiakkaina käy niin paljon seniori-ikäisiä, eiväthän he yleensä käy kosmetologilla. – Kun aloitin työni, asiakkaani olivat 40–50-vuotiaita. Kasvohoito hellii myös mieltä. Monet Inkerin asiakkaista ovat käyneet Inkerin hoidoissa alusta lähtien. Säännöllisesti itseään hoidattaneet henkilöt ovat nyt saavuttaneet 80 vuoden iän, mutta käyvät edelleen kasvohoidoissa neljän tai kahdeksan viikon välein. Miksi ihmeessä ikäihmiset lakkaisivat hoitamasta kauneuttaan, ei- Inkeri Valtonen on työskennellyt kosmetologina jo vuodesta 1980 lähtien. – Äitini kävi kosmetologilla, joten siksi ylipäätään tiesin sellaisen hoitopaikan olemassaolosta. – Tällainen ajatus ei pidä lainkaan paikkaansa. SKY-kosmetologi Inkeri Valtonen kohtaa työssään lukuisia ikäihmisiä. Haave kosmetologin ammatista virisikin jo 12-vuotiaana tyttönä. H ämeenlinnalaiselle SKY-kosmetologille, Inkeri Valtoselle, 53, ihmisten hoitaminen on ollut lapsesta lähtien hyvin luontaista. Perustin rohkeasti oman kauneushoitolani heti 18-vuotiaana valmistuttuani ammattikoulun kosmetologilinjalta vuonna 1980, Inkeri kertoo. Monet vakioasiakkaat ovat hoidattaneet ihoaan Inkerillä alkuvuosista lähtien. Säännöllistä huolehtimista Inkerin mukaan se, että ikäihmiset hoidattavat kauneuttaan hämmästyttää monia. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN JA MATTON Hoidettu iho säilyy kosteutettuna ja kimmoisana pidempään. Ikäihmiset mielletään herkästi yhteiskunnan kulueräksi, kauneuden ja hyvinvoinnin koetaan kuuluvan ainoastaan nuorille. SenioriTERVEYS 83. He hoitavat kauneuttaan ja hyvinvointiaan aktiivisesti ja tarjoavat näin työtä lukuisille palveluntarjoajille
Säännöllinen ihonhoito olisikin 84 SenioriTERVEYS hyvä aloittaa viimeistään 50 vuoden kynnyksellä. – Nykyään senioreilla on aurinkokeratoosia eli auringonvalon aiheuttamaa ihomuutosta, joka voi olla myös ihosyö- Seniorit antavat työtä lukuisille palveluntuottajille. On myös paljon ikäihmisiä, jotka ovat jääneet leskeksi. Inkeri on silti työssään nähnyt, kuinka kasvohoidoilla on vaikutuksensa myös ulkoiseen kauneuteen. Fiksu, empaattinen ja toiset huomioon ottava ihminen on kaunis. Vaikka kosmetologi toki tekee toiveesta myös meikin, hoitolaan ei tulla mekin vuoksi. – Nuoruutta ja pinnallisuutta korostetaan yhteiskunnassamme aivan liikaa. Ikäihmiset saavat halutessaan kosmetologilta meikkausvinkkejä. On kuitenkin tärkeää pohtia, onko kasvohoidosta aidosti iloa läheiselle. Kosmetologilla ihoa seurataan, ja miltei viikoittain kehotankin asiakasta varaamaan ajan ihotautilääkärille, Inkeri kertoo. – Ikäihmiset käyttävät jonkin verran meikkiä siinä, missä nuoremmatkin. hän iän myötä lakata käymästä hammaslääkärissä, kuntosalilla tai teatterissakaan. Kauneus lähtee sisältä. Jos on ikänsä punannut huulensa, miksi kummassa se lakkaisi vuosien karttuessa. Kauneus lähtee sisältä Inkeri kertoo vastustavansa ulkonäkökeskeistä nuorisomaailmaa, jossa pitäisi olla 25-vuotias, langanlaiha ja pitkäsäärinen vaaleaverikkö. – Kosteuttava kasvohoito tekee ihosta napakan, vähentää turvotusta ja ehkäisee ihon ohentumisesta aiheutuvia ryppyjä. Kosmetologilta saa hyvät vinkit kaunistautumiseen ja omasta hoitolasta itselle sopivia ihonhoitotuotteita ja meikkejä on helppo hankkia, Inkeri kertoo. Ikäihmisten ei tarvitse huolehtia työttömyydestä, eikä taantuma ole vaikuttanut heidän elintasoonsa, kuten nuorempaan väkeen. Merkittävä asiakaskunta Inkerin mielestä ikäihmiset koetaan yhteiskunnan kulueräksi, vaikka todellisuudessa he ovat yhteiskunnalle taloudellisestikin hyvin merkittäviä. – Toisinaan ikäihmisten omaiset haluavat viedä mummon kasvohoitoon. 80-vuotias, joka on käynyt säännöllisesti kosmetologilla, on ikätovereitaan 10–15 vuotta nuoremman näköinen. Jos ei lankaan hoida ihoaan, ikääntyvä iho kuivuu rusinaksi. Omista asiakkaistani kukaan ei tavoittele ikuista nuoruutta, vaan hyvää, tasapainoista oloa. Siinä iässä iho alkaa kuivua vähentyneen estrogeenituotannon myötä. Jos hoidosta muodostuu mummolle stressaava tilanne, hoito menettää merkityksensä. Jos eläkeläiset lakkaisivat käymästä kauneushoitolassani, liikevaihto putoaisi 30 prosenttia, Inkeri huomauttaa. Pahimmassa tapauksessa hoidon ja hyvän mielen puute voi tehdä ihmisestä vieläpä kiukkuisen rusinan, Inkeri sanoo. Moni seniori luottaa kuitenkin luonnonkauneuteen.. – Kun ikää kertyy, voi tulla erilaisia sairauksia. – Seniori-ikäiset ylläpitävät kulttuurielämäämme ja antavat työtä monille palveluntarjoajille käymällä hieronnoissa, fysikaalisissa hoidoissa, kampaajalla tai kosmetologilla. Kosmetologilla mieli lepää Käynti kosmetologilla on ihonhoidon lisäksi mielen hoitoa. Kauneushoitola tarjoaa monille tutun ja turvallisen paikan, jonne jaksetaan tulla, vaikka voimat eivät riittäisi lähteä muualle. Kauneus Kosmetologilla ihoa seurataan, ja miltei viikoittain kehotankin asiakasta varaamaan ajan ihotautilääkärille. 80-vuotias saattaa olla sen verran huonossa kunnossa, että hänen on vaikeaa rentoutua vieraassa paikassa. Luontevuus tärkeää Inkerin mukaan kasvohoitoon ei kannata ketään usuttaa, ellei se tunnu luontevalta osalta elämää. Jopa Miss Suomi näyttäisi rumalta, jos hän olisi pahalla päällä ja ilkeä. Tällöin kosmetologi voi toimia puhekumppanina, joka tarjoaa lempeää kosketusta kampaajan tavoin, Inkeri sanoo. Ei meikkausta, mutta vinkkejä Kosmetologia saatetaan Inkerin mukaan toisinaan virheellisesti luulla meikkaajaksi. Toki silloin, jos mummo on aina hoidoista haaveillut, lahjakortti on ihanteellinen yllätys. Kosmetologilla käynti voi olla tärkeä osa ikäihmisen terveydenhoitoa. Hyvin tehty kasvohoito on kokonaisvaltainen elämys, josta myös ikäihmiset saavat nauttia. Niin he myös tekevät, Inkeri sanoo. Moni seniori-ikäinen luottaa luonnolliseen kauneuteen. vän esiaste. Ikäihmisillä on täysi oikeus nauttia elämästään ja hemmotella itseään
TOISEKSI PISIN MUURATTAVIA KUIVUNUT “ Senioriterveys 3/2014 ristikon ratkaisu KANSION TÄYTTYESSÄ TARPEEN Z Z Z Z Z SAASTE- TIRAN KANSSA JÄLKIRUOKAA POSSUN KAIMAT ESPOOTA KUUSTONEN ILMAN KUORTA TOIMII ÖLJY- JA KAASUALALLA -LÄHIÖ JOKO ----! VOI TILAISUUDENKIN NAINEN VAIKKA LOPPUUN TTA “PIILO” VINKUVAT. SenioriTERVEYS 85 S A T A. Ratkaisijan nimi: ………………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………… Postinumero: ……………………………………………………………………. Paikkakunta …………………….…………………………………………….… Puhelinnumero: ……………………………………..……………………..…….. RATTAISSA KASATA VARMAANKIN K K A A A T A A J A I R J A A K A J U O H A N T A N T E C A P R I V E D E T A L B A T O K A L A I V I V A I M A R U I O S T T U S I K A T U T S A T S A L T A T I A S H A T R I A A R U K L A I O U S M M A T S K O I A K O H T A U K T Ä R K L I O S L I A T E S E T T A R A N I E L U U A I N A O R A S E V I T A R I N O T T I S A A O I T V I A T I L A U S E K I A S A T S A U A A S I R L E I N I K I T Anna-Liisa Lampinen, Tampere JATKUVASTI U VEDET- YHTYE TÄVISSÄ A S K E L O K S A Oikein vastanneista arvonnassa voitti: LYÖMÄSOITIN “ A R G E O L O A N G L I I T T N I N R A T I S A P A S O U L I S A S A L A M O R I I S T A A I T A TAJA. KIINASTA SE RANTA MIEHEKSI! - KOSKEVA ONTTOA LATTIA- OIKEASTI MARIJA “AJETMYY TAVA” MÄRKIÄ MUUTTUI NESTEEKSI LAULU OLLENJA LAULAJAKIN KAAN NÄYTTELIJÄ PAMELA PUUMERKILLINEN EEEEEEE E LEHDENTEKIJÄ TÄLLÄ. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 30.9.2014 mennessä. Palkintoina terveystuotteita. Seniori TERVEYS 4/14 ristikko NÄYTVOITTI IDOLSIN SOININ- MUSI- TELIVUONNA 2008 VAARA KAALI JÖILLÄ VON BISMARCK VON HABSBURG FAARAO ONGEL- VAIHVT:N MAN AI- EHTOMIES HE. KANALAN OMISTAJA JA KAIMA SCHATZ SELITTELYÄ JOPLIN -SALI J.H. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. 100kg Minäpä jaan hallan aiheuttamat vahingot tasan meidän kaikkien kesken. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. SANOJA TAVAST NOITIEN ALALLA HYVÄT HALLITA 50% -NESS APURAHA OKSETTAA MESSUILLA U L L A -HALKIO YLIMAKEA Minun! K A R C A K U S L E O H S I L V A I T A A L R A A N PYYKEILLE TALON YMPÄRILLÄ EGYPTILÄINEN PULTTIBOISISSA VANHEMPAA SUKUPOLVEA RAHA- YKSIPELI- NÄINEN VERBI EDUS- - KESKIARVOKESKIVIIKKO. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten
Tilanteessani olen luonnollisesti hyvin kiinnostunut näistä tutkimustuloksista, kuten varmasti kaikki, joilla on ollut tai on jotain ongelmia tällaisten asioiden kanssa.. Maassamme kuitenkin aika ajoin ukkoskuurot kuitenkin aiheuttavat sen, että on aika ajoin hyvinkin tukalan tuntuista ja kosteaa, mutta tätä on suomalainen kesä. Osteopeniaani hoidan jatkuvasti tarkkailemalla ruokavaliotani sekä syömällä riittävän määrän eri vitamiineja, osittain ravinnon ja osittain eri valmisteiden muodossa. Kaiken tämän pohjana on hyvä ja terve itsetunto ja itseluottamus, joiden kanssa hänellä ei koskaan ole ongelmia ollutkaan. Aurinkoa aamuusi, pirteyttä päivääsi ja iloa iltaasi K irjoittaessani tämänkertaista palstaani on ulkona jälleen todella kesäinen sekä aurinkoinen päivä. Verenpainelääkityksenihän lopetin jo alkuvuodesta. Ruokavalionsa runkona Petrillä ovat kasvikset eri muodoissa sekä päivittäiset, vuodenajasta riippumatta päiväohjelmaan kuuluvat, todella pitkät kävelylenkit maastossa raikkaassa ulkoilmassa. On todella rentouttavaa, kun on metsässä lenkillä raikkaan vesisa- 86 SenioriTERVEYS teen jälkeen, jolloin ilma on hyvin happipitoista ja piristävää. Petrin Pirteät SENIORITERVEYS?LEHDEN PETRIN PIRTEÄT palstalla pääkaupunkiseudulla, mutta metsän keskellä asuva, useissa poliittisissa luottamustoimissakin vuosien aikana toiminut hyväntekijä, historian ensimmäinen Hyvän Mielen Lähettiläs, Finnair Flight Academyssä peruskoulutuksen saanut stuertti, toimittaja-tuottaja ja legendaarisena risteilyisäntänäkin julkisuudessa uranuurtajana työskennellyt Petri Lehtinen, 47, kertoo omia, mutta kulloinkin aina itse valitsemansa vieraan vinkkejä arkeen ja hyvään mieleen, unohtamatta terveellisiä elämäntapoja. Kesä tuli vihdoinkin, ajoittain on ollut jopa takavuosien intiaanikesän tuntua ilmassa. Ruokavalio ja vitamiineja Edellisillä kerroilla olen palstallani kertonut osteopeniastani, (osteoporoosin esiaste) verenpaineestani sekä vitamiinien vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kuten me kaikki tiedämme. Raikkaan ulkoilman ja terveellisen ruokavalion ansioista Petrin mieliala on kohentunut entisestään, kiire on jäänyt taka-alalle ja hän on saanut annettua elämälleen seesteisen tavan jatkaa elämän taivaltaan. Itse nautin suunnattomasti kaikista neljästä vuodenajasta, koska jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa. Nauttikaamme siitä sen aikaa, mitä se kestää. Näiden edellä mainittujen vuoksi olen etsinyt, löytänyt ja saanut uusia tutkimustuloksia siitä, että D-vitamiini olisi voimakkaasti yhteydessä myös verenpaineeseen. Lopetettuaan pitkään jatkuneen, yli 24 vuotta kestäneen merimiesuransa hän teki sopimuksen itsensä kanssa, että ruokavalion on oltava terveellinen ja ulkoilusta on tultava elämässä käsite, elämäntapa. Nimittäin syksy on jo kohta tuloillaan
Tällaisia ravintolisiä ovat myös berberiini, E-EPA- niminen kalaöljy, karnosiini, magnesium ja ubikinoni. Sen julkaisi 25.6. D-vitamiini ehkäisee ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä, pelkotiloja ja psykooseja, selviää tutkimuksista. Myös siksi on todella tärkeää pitää huolta riittävästä D:n ja yleensäkin vitamiinien saannista. laatulehti The Lancet Diabetes & Endocrinology. Tutkimusta rahoittivat British Heart Association, UK Medical Research Council ja Suomen Akatemia. Masennusta estämään ja hoitamaan Amerikkalainen professori Walter Stumpf ennusti ensimmäisenä vuonna 1989, että D-vitamiinilla tulee vielä olemaan todella tärkeä merkitys psykiatriassa. Osalla nuorista tutkimusten mukaan on paljon masentuneisuutta, mutta vähiten kuitenkin niillä, joiden veressä on ollut testeissä eniten D-vitamiinia. Suosituksissa nostamisen varaa D-vitamiini vaikuttaa moneen eri asiaan, myös verenpaineeseen. Siinä päiväannos oli 375 mikrogrammaa (µg). D-vitamiini on tärkeä, mutta ei suinkaan ainut ravintolisä, joka ehkäisee, lievittää ja parantaa myös mielenterveysongelmia sekä ahdistuneisuutta. Näitä olen korostanut useasti, ja korostan edelleen. Analyysin ja tutkimuksen tekoon on osallistunut toistasataa tutkijaa, myös useita suomalaisia. ”D-vitamiinin puute on yleinen mielenterveysongelmista kärsivillä nuorilla. Puutos saattaa vaikuttaa sairauden vakavuusasteeseen”, psykiatrit kirjoittavat BMC Psychiatry -lehdessä. Lisätutkimuksia verenpainetautiyhteydestä ”D-vitamiinin käyttö verenpainetaudin ehkäisyssä on houkutteleva mahdollisuus, etenkin kun otetaan huo- SenioriTERVEYS 87. Havainnolla on valtava merkitys kansanterveydelle, sillä Suomessakin jopa sadattuhannet ihmiset joutuvat syömään verenpainelääkkeitä. Saatujen tutkimustulosten mukaan jokainen 10 prosentin lisäys seerumin D-vitamiinin pitoisuudessa (S-D-25) vähentää verenpainetaudin riskiä 8 prosentilla. D-vitamiinin riittävä saanti voi ehkäistä suuren osan uusista verenpainetaudeista. Ihmiskeho on täydellisesti kokonaisuus, jonka hyvinvoinnista meidän tulee vastata kokonaisvaltaisesti itse. Tämäkin tutkimus puhuu saantisuosituksen reilun D-vitamiinin nostamisen puolesta. Valitettavaa on, että vain joka viides lukiolainen nauttii ruoan lisänä D-vitamiinia, vaikka sitä suositellaan kaikille ympärivuotisesti ravintoon kuuluvaksi. Jokainen meistä itse tietää, miltä eri asiat tuntuvat. Tulokset tukevat aikaisempia havaintoja, joiden mukaan runsas D-vitamiinin saanti voi auttaa pitämään verenpaineen normaalina ja jopa hoitaa kohonnutta verenpainetta, kuten Harvardin yliopiston kliininen tutkimus vuodelta 2012 osoitti. Ahdistuneisuuteen muitakin aineita D-vitamiinin puute saattaa alistaa muun muassa syöpäsairauksille sekä sydän- ja verisuonitaudeille, autoimmuunisairauksille, kuten diabetekselle, MS-taudille ja eri infektiosairauksille. Osteopeniaani hoidan jatkuvasti tarkkailemalla ruokavaliotani sekä syömällä riittävän määrän eri vitamiineja, osittain ravinnon ja osittain eri valmisteiden muodossa. Tehdyissä tutkimuksissa masennuksen hoito tepsi parhaiten niihin lapsiin ja nuoriin, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli suurin. Selvä yhteys verenpaineeseen Hyppösen työryhmän aineistona oli kymmeniä tutkimuksia, joihin oli osallistunut yli 146 500 ihmistä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ei siis ole suuri ihme, että etenkin nuorilla on nykyisin yhä enenevässä määrin mielenterveysongelmia. Päävastuu on täten meillä kullakin. Professori Elina Hyppönen tutkimusryhmineen julkaisi taannoin jättimäisen koontitutkimuksen D-vitamiinin yhteydestä verenpaineeseen. Poikkeavien oireiden ilmaannuttua on selvitettävä, mistä mikäkin johtuu. Liikuntaa luustolle ja mielelle Todettakoon edelleen, että ympärivuotisen ravinnerikkaan ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa, joka on kaikessa hyvinvoinnissa se, mistä lähdetään liikkeelle. D-vitamiini vaikuttaa tutkitusti myös mielenterveyteen. On todettu, että niiden torjumiseksi tarvitaan selvästi suurempia pitoisuuksia kuin nykyisten suositusten mukaisilla D-vitamiinimäärillä voidaan saavuttaa
Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että mikäli peseydyt saippualla tai muulla pesuaineella auringonoton jälkeen, ihosi ei ehdi muodostaa D-vitamiinia, sillä sen muodostumiseen kuluu jopa 48 tuntia. Hekin toteavat, että meta-analyysi on hyvin ajoitettu, koska D-vitamiinista kiistellään. Tulos viittasi siihen, että D3vitamiini voi korvata synteettisiä ACElääkkeitä, joilla voi olla ikäviä sivuvaikutuksia. Ensinnäkin ne olisivat suunnattoman kalliita, työläitä ja pitkäkestoisia, koska aineistona pitäisi olla tuhansia tai kymmeniätuhansia terveitä ihmisiä, joista osa saisi D-vitamiinia ja osa saisi lumetta vuosikymmenien ajan. mioon verenpainelääkkeiden kustannukset ja sivuvaikutukset”, sanoo professori Elina Hyppönen lehdistötiedotteessaan. Ainakin lapsilla on ollut näyttöä 1-tyypin diabeteksen ja D-vitamiinitasojen yhteydestä. Hyppönen kaipaa vielä tutkimuksia, joissa osoitetaan D-vitamiinilisien ennaltaehkäisevä vaikutus. Hyppönen osoitti työryhmineen aikaisemmin Lancetissa julkaistussa tutkimuksessaan (vuonna 1966 Oulun ja Lapin lääneissä syntyneiden seuranta), että Verenpaineelta voi välttyä, kun saa tarpeeksi D-vitamiinia. Ehkä lääkkeiden korvaajana. Hymyä ja hyvää mieltä Petri. Vaikeita tutkimusongelmia Lisätutkimusten tekemisessä olisi kuitenkin suuria ongelmia, käytännöllisiä ja moraalisia. 88 SenioriTERVEYS Esimerkiksi Harvardin yliopiston tutkimuksessa lihavat verenpainepotilaat saivat D-vitamiinia 375 mikrogrammaa päivässä. Se nosti S-D-25:n keskimäärin 130 nmoliin/l. Tutkimus ja sen tulos ovat kuitenkin niin merkittäviä, että lehdessä, jossa se oli, julkaistiin myös pääkirjoitus, jonka laativat tohtori Shoaib Afzal ja professori BØrge Nordestgaard Kööpenhaminan yliopistosta. Suositusten pienennys aiheutti diabetestä Kolmanneksi tällaisten tutkimusten julkaisemista jouduttaisiin odottelemaan pitkään, vähintään kymmenen vuotta. tyypin 1 diabetes lisääntyi Suomessa rajusti joka kerran, kun lasten D-vitamiinin saantisuositusta alennettiin vuoden 1964 jälkeen. Hän toimii nykyään Etelä-Australian yliopistossa. Seurannan aikana todetuista verenpainetautiin sairastuneista katsottaisiin jälkeenpäin, ketkä olivat saaneet D-vitamiinia ja ketkä taas lumetta ja olisiko näiden ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevä ero. Varovaisena akateemisena tutkijana Hyppönen muistuttaa julkisesti, että vaikka tulokset puhuvat syy-yhteyden puolesta eli että D-vitamiini voi ehkäistä verenpainetautia, tutkimus ei kuitenkaan osoita sitä sitovasti. Nykyinen viranomaissuositus D-vitamiinin päivittäistarpeesta on kuitenkin aivan liian pieni, jotta nämä vaikutukset saataisiin aikaan, joita nyt tehdyissä tutkimuksissa on käytetty viitteinä. Hekin kaipaavat lisätutkimuksia. Toiseksi olisi käytännössä mahdotonta vaatia lumeryhmään kuuluvia olemaan vuosikausia ilman D-vitamiinilisiä
Narendra Mehtalla on Lontoossa kurssikeskus, The London Centre of Indian Champissage, jossa hän kouluttaa terapeutteja ympäri maailmaa. Narendra Mehta käytti hoitotekniikkaa kehittäessään intialaisen perimätiedon ohella hyväksi tietämystään meridiaaneista, akupisteistä, heijasteista ja chakroista. SenioriTERVEYS 89. Hän kehitti ja harjoitti päähierontaa Intiassa oppimiensa menetelmin lisäten hierontaan myös kaulan, hartioiden ja kasvojen hieronnan. Oma suosikkini on pään alueen hieronta eli intialainen päähieronta liitettynä hartiarentoutushierontaan. Hoidon vaikutus tuntuu koko kehon vireystason paranemisena. Eurooppaan intialainen päähieronta rantautui Englannista käsin 1980-luvulla, jolloin intialainen Narendra Mehta aloitti Lontoossa vastaanottonsa. Se sopii kaikille ja kaikenikäisille. KUUKAUDEN VIERAANI TEKSTI: PETRI LEHTINEN KUVAT JA KUVAUSPAIKKA: VIHREÄ KAMPA/ HANNA MIKKONEN & KIA LEINONEN Ekokampaajat Hanna Mikkonen ja Aira Kinnunen Intialainen päähieronta ja hartiarentoutus oma suosikkini H anna Mikkosen ja Aira Kinnusen emännöimässä Vihreä Kampa -ekokampaamossa tehdään hoitoja, jotka ovat vuosia olleet suuressa osassa omaa hyvinvointiani. Hoitamassa Hanna Mikkonen. Intialainen päähieronta koostuu useista erilaisista hierontaliikkeistä, taputuksista ja tukistuksista, Asiakkaalle tehtiin ensin intialainen päähieronta, jonka jälkeen kosteuttava ja verenkiertoa elvyttävä turvehoito. Intiassa tätä hoitomuotoa on käytetty perinteisesti perhepiirissä perheenjäsenten hieronnassa. Erityisesti naiset hoitavat sillä päätään ja hiuksiaan käyttäen lisäksi erilaisia öljyjä. Alun perin osa ayurvedista perinnettä Päähieronta on ollut alun perin osa ayurvedista perinnettä, jota on harjoitettu Intiassa yli 5000 vuotta. joilla käsitellään rytmikkäästi, tehokkaasti, mutta hellävaraisesti hartiaseutu, olkavarret, niska ja pää sekä kasvot. – Useat ihmiset eivät saa riittävästi koskettelua. Puolen tunnin hoidon jälkeen oloni on tavattoman seesteinen, ajatukset ovat kirkkaat ja rauhalliset. – Tämä kokonaisvaltainen hoito helpottaa lihas- ja hermojännitystä, sekä lisää veren ja lymfan kiertoa, elvyttää solujen hapensaantia ja poistaa fyysisiä sekä muitakin tunnetukoksia. Vaikutus jatkuu vielä seuraavien päivien ajan. – Intialainen päähieronta on ikivanha kokonaisvaltainen hoitomenetelmä, joka on syvällisesti rentouttava ja miellyttävä hoitomuoto. Lisäksi painellaan ja hierotaan ylävartalon ja pään alueen eri akupisteitä sekä kasvojen heijastealueita. Hoito vaikuttaa sekä fyysisellä, emotionaalisella että mentaalisella tasolla, Hanna ja Aira kertovat. Hannan ja Airan mukaan hoidossa pyritään herättämään kehon oma älykkyys; muisti siitä, miten kehon tulee toimia terveyden ylläpitämiseksi. Jo se, että istuu hiljaa ja tuntee hierojan kädet päänsä päällä, auttaa monia vapautumaan stressistä ja kokemaan hyvänolon tunnetta, Hanna ja Aira sanovat. Stressistä vapauttavaa kosketusterapiaa Hanna ja Aira korostavat, että intialainen päähieronta on ennen kaikkea kosketusterapiaa
Antiseptisena savi rauhoittaa ja lääkitsee ärtynyttä ja mahdollisesti haavaista hiuspohjaa. Savi sopii erityisesti rasvoittuville hiuksille sekä tukkoiselle, ärtyneelle ja hilseilevälle päänahalle. Hoitoa voidaan ottaa tarpeen mukaan yksittäisinä hoitokertoina tai useamman kerran sarjoina. Hiukset tuntuvat lässähtäneiltä, kiillottomilta ja elottomilta; hiukset ja päänahka eivät saa ”happea”. Suosimme paikallisesti ja lähivalmistettuja tuotteita. Käytämme tuotteita, jotka ovat saatavissa luonnossa ja joita on käytetty hiustenhoidossa jopa tuhansien vuosien ajan. Hanna ja Aira kertovat meille nyt, miten hiuksia on mahdollista hoitaa ekologisesti ja luonnonmukaisesti: Kosmetiikan kemikaalit sekä raskasmetallit, lika ja tali saattavat tukkia hiuspohjan ja näin aiheuttavat pahojakin ongelmia päänahkaan. Savi on myös erittäin mineraali- ja kivennäisainerikas, joten sillä on hiusten kasvua stimuloiva vaikutus. kraaterin. Hilseeseen ja hiuspohjan ongelmiin sekä hiusten kasvun stimulointiin käytämme esimerkiksi rosmariinia, nokkosta ja peltokortetta. – Käytämme pesuaineita, hoitotuotteita ja värejä, jotka eivät sisällä synteettisiä kemikaaleja, vaan ne on tehty puhtaista luonnon raaka-aineista. Savi sopii erinomaisesti myös psoriaatikoille, koska se rauhoittaa päänahkaa. Savihoidolla antiseptinen syväpuhdistus Savi on ollut tuhansia vuosia tunnettu puhdistavista ja antiseptisista ominaisuuksistaan. Merilevällä kosteuttava syväpuhdistus Merilevä sisältää runsaasti jodia ja myös muita hiusten kasvulle tärkeitä kivennäisaineita, rasvahappoja 90 SenioriTERVEYS. Lisäksi savinaamion päälle laitettavat kaalin lehdet imevät epäpuhtaudet itseensä. neritys tasoittuu ja hiukset tuntuvat puhtailta pidempään. Ekokampaajat luottavat luonnon hoitavaan viisauteen Vihreä Kampa -ekokampaamon ekologinen hiustenhoito perustuu puhtaiden ja luonnollisten raaka-aineiden käyttöön. – Se on suositeltavaakin, koska nämä hoidot tukevat toisiaan. – Hierontahoitoa ei saa eikä voi tehdä samanaikaisesti hiusten kemiallisen värjäyksen, raitojen laiton tai permanentin kanssa. Tukee kasvivärjäyksen vaikutusta Intialainen päähierontahoito tehdään vaatteet päällä joko istuen tai hoitoalustalla maaten. Savihoito edistää hiusten kasvua, sillä se kuorii kevyesti päänahkaa ja puhdistaa tehokkaasti hiuksen ns. Savi ja merilevähoitoja voidaan täydentää hoitavilla yrteillä. Savi poistaa tehokkaasti hiuksista ja hiuspohjasta muotoilutuotejäämiä sekä muita epäpuhtauksia. Sitä ei myöskään suositella tehtäväksi lääkekuurien, vakavan kroonisen sairauden tai alkuraskauden aikana. Hanna kuitenkin sanoo, että hoidon voi tehdä hiusten kasvivärjäyksen yhteydessä. Jos hiuksesi tuntuvat tunkkaisilta, sähköisiltä ja itsepäisiltä tai jos päänahassasi on kutinaa, hilsettä tai iho on rikki, niin savi- tai merilevähoito on paikallaan. Latvahoidoksi hiuksiin voidaan laittaa kananmunaa, jugurttia tai vaikkapa hunajaa. Käytössämme on esimerkiksi kamomillaa, joka hoitaa hellästi hiusta ja päänahkaa. Savihoitoa voi tehostaa luomukaalilla, joka saveen sekoitettuna irrottaa epäpuhtauksia vielä paremmin. Hoitokerran jälkeen on hyvä juoda paljon vettä, jotta kuona-aineet poistuisivat kehosta nopeammin. Samalla tali- Vihreä Kampa -ekokampaamossa hoitotuotteina suositaan savea ja turvetta sekä yrttejä: nokkosta, kamomillaa ja kehäkukkaa. Hoidon jälkeen hiuksesi ovat kiiltävät ja eloisat, päänahka tuntuu ilmavalta ja puhtaalta. KUUKAUDEN VIERAANI – Jokainen hoito on ainutkertainen, jopa omalla tavallaan pyhä tapahtuma
Se puhdistaa tehokkaasti hiusten juuressa olevaa kraatteria ja näin ollen edistää hiusten kasvua. Hannan ja Airan mukaan hieronta valmistaa päänahkaa vastaanottamaan saven ja merilevän vaikuttavat aineet, ja puhdistus on näin tehokkaampi. Savi puhdistaa silikoni-jäämät, ilmasta tulevat myrkyt sekä kuona-aineet. MERILEVÄHOITO Luonnonmukaista hoitoa sekä parturi- ja kampaamopalvelua www.kampa.fi/ Merilevähoidolla on hiuksia syväpuhdistava vaikutus. SenioriTERVEYS 91. TURVEHOITO Selkä, hartiat, yläraajat, niska ja pää ovat tärkeitä energiakeskuksia. Kivennäisaineista magnesiumia, kaliumia, fosforia, kalsiumia ja rautaa sekä runsaasti hivenaineita. Se poistaa hiuksista tehokkaasti muotoilutuotteet ja raskasmetallit, kuten raudan sekä päänahan epäpuhtaudet. Hoitoturpeella on terapeuttinen vaikutus sen sisältämien biologisten ainesosien ansiosta. Vitamiineista merilevässä on C-, D- ja E-vitamiineja. Stressi, vihastuminen ja jännitys aiheuttavat niskan jäykkyyttä, kipuja selässä, hartioilla ja olkavarsissa sekä päänsärkyjä ja silmäoireita. Jodia sisältävänä merilevä aktivoi kilpirauhasen kautta aineenvaihduntaa koko kehossa. Merilevähoito syväpuhdistaa hiuksista tehokkaasti epäpuhtauksia ja raskasmetalleja, kuten rautaa ja kuparia. Sisältämänsä jodin vuoksi merilevähoitoa ei suositella henkilölle, jolla on kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta. Savi myös sitoo rasvaa, joten se on erittäin hyvä rasvaiselle päänahalle ja rasvaiselle hilseelle normalisoiden päänahan talintuotantoa. Kosteuttava merilevähoito sopii erityisesti kuiville ja luonnonkiharoille hiuksille sekä hilseilevälle, kuivalle päänahalle. Merilevä kosteuttaa ja hoitaa kuivaa, kemiallisten käsittelyjen rasittamaa hiusta sekä kirkastaa vaaleiden hiusten väriä. Hiusten väri kirkastuu, samalla merilevä kosteuttaa hiuksia. – Puhdistushoidon teemme aina, kun asiakas siirtyy hiusten synteettisistä värjäyksistä kasvivärjäyksiin. INTIALAINEN PÄÄHIERONTA Hoidosta saa apua esimerkiksi: päänsärkyyn lihasjännityksiin silmien rasitusoireisiin stressiin (emotionaalinen stressi, mentaalinen stressi) unettomuuteen energiatukoksiin TMJ-oireisiin (leukanivelten pinnetilat, kasvohermosäryt, purentasäryt) lymfaattisiin tukoksiin: poistaa kuona-aineita elimistöstä poskiontelo-ongelmiin hius- ja päänahan ongelmiin verenkiertohäiriöihin korvien tinnitykseen pelkotiloihin, masennukseen, paniikkihäiriöihin, keskittymishäiriöihin Hieronta valmistaa hoitojen vaikutuksille SAVIHOITO Hannan ja Airan Vihreä Kampa -liikkeessä sekä saviettä merileväpuhdistushoidot aloitetaan aina intialaisella päähieronnalla. – Hieronta auttaa vaikuttavien aineiden kulkeutumisessa myös muualle kehoon. Hieronta toteutetaan luomuöljyillä, mikä jo itsessään ravitsee hiusta ja ihoa. Se sopii myös hampaiden amalgaamisaneerauksen yhteydessä tehtäväksi hoidoksi. Merilevä sisältää hiuksille tärkeitä rakennusaineita, kuten mineraalisuoloja, rasvahappoja, vitamiineja ja hivenaineita. Savi on erittäin voimakkaasti puhdistava aine. Merilevähoitoa käytetään esimerkiksi antibiootti- ja muiden lääkekuurien jälkeen. ja vitamiineja. Turvehoito kosteuttaa tehokkaasti kuivaa päänahkaa ja ravitsee kuivia hiuksia. Se antaa hiuksen tyveen volyymia. Hoitoturve sisältää monia hiuksia ja päänahkaa hoitavia ainesosia sekä runsaasti hivenaineita, kuten rautaa, kuparia, magnesiumia, mangaania ja sinkkiä. Merilevähoito on myös kehon puhdistushoito
Vie keppi suorilla käsillä selän taakse, voit koukistaa liikettä johtavan kyynärpään. Jotta keppijumpasta saisi tuntuvia tuloksia, tulisi jumpata kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Myös vammat ja kipu aiheuttavat kehon kiristymistä. Niveltä ympäröivien lihasten joustavuuden ja voiman harjoittaminen kannattaa kuitenkin aina, personal trainer Teija ReiniNieminen kertoo. Lisätietoja: Personal trainer, Fysioterapeutti Teija Reini-Nieminen puh. Keppijumppa sopii Teijan mukaan kaikille, jos ei nyt aivan vauvasta vaariin, niin ainakin lapsista ikäihmisiin. Myös silloin, jos kärsii kivuista, kannattaa ne tutkituttaa ja hoitaa kuntoon ennen ahkeraa jumppaamista. – Keppijumpan teho perustuu jumpalle tyypillisiin, pumppaaviin liikkeisiin, jotka tuulettavat lihaksistoa ja tuovat lihaksiin verta ja happea. 040 5140635 teija.reini@luukku.com. Palauta alkuasentoon ja tee liike toiselle puolelle. Aineenvaihdunta ja verenkierto häiriintyvät esimerkiksi ainaisen istumisen johdosta, mikä jäykistää jäsenet. Näitä liikerajoituksia ja niistä johtuvia haittoja voi ehkäistä harjoittelemalla. Seiso haara-asennossa, keppi lantion edessä. – Keppi ohjaa liikkeen tehokkaasti oikeaan suuntaan ja laajentaa liikeratoja. Keppijumppa on helppoa ja halpaa, sillä siinä voi käyttää kotoa löytyviä välineitä. Viitisentoista minuuttia mukavaa jumppaa riittää hyvin kehon vetreyttämiseen, Teija sanoo. Jumppakepiksi kelpaa moppi tai harava Keppijumppa vetreyttää koko kehon Kehon kireyksiä verryttävä keppijumppa sopii kaikenikäisille. Lihastasapainon häiriöt saattavat vaikuttaa myös nive- 92 SenioriTERVEYS len toimintaan, jolloin voi syntyä kulumia ja kipuja. – Keppijumppa on halpaa kuntoilua, sillä erikoisia ja kalliita välineitä ei tarvita. – Ainoastaan silloin, jos on taipumusta olkapään sijoiltaan menoon, voi olla, etteivät kaikki keppijumppaliikkeet sovi. Jumpan ei kuitenkaan tarvitse olla pitkä ja hikinen operaatio. Liike parantaa hartian ja rinnan seudun liikkuvuutta. – Kepin avulla voi toki jumpata päivittäinkin. Kepin avulla voi verryttää koko kehon, sillä keppijumppa harjoittaa myös kehonhallintaa ja tasapainoa. Jumppakepiksi käy mainiosti mikä tahansa keppi, kuten kotoa löytyvä mopin varsi, hara- va tai vaikkapa jokin maila. Keppijumppa on edullista kuntoilua Keppijumppa on helppo konsti vetreyttää koko vartaloa. KEPIN PYÖRÄYTYS TAAKSE. L iikkumattomuus, yksipuolinen liikunta tai staattinen työasento kiristävät kehon. Silloin, jos esimerkiksi toinen käsi on kankeampi kuin toinen, auttaa keppi jumppaamaan molempia käsiä, Teija kertoo. Nivelten liikkuvuus voi rajoittua iän myötä myös niveltä ympäröivän nivelkapselin kutistumisesta. – Kehon kuormittaminen yksipuolisilla työasennoilla tai harjoittelulla aiheuttaa lihasepätasapainoa, jolloin osa lihaksista kiristyy ja kaipaa venyttelyä, ja osa lihaksista kaipaa edelleen vahvistusta. – Viitisentoista minuuttia mukavaa keppijumppaa riittää hyvin kehon vetreyttämiseen. – Rustojen ja luiden kulumamuutokset aiheuttavat myös liikerajoituksia, mutta niihin ei jumpan avulla juurikaan voi vaikuttaa. Kepin avulla saadaan aikaiseksi selän tarvitsemia kiertoja. Liikunta Teija ReiniNiemisen mukaan keppijumppa tuulettaa lihaksia ja tuo lihaksille verta ja happea. Muutaman kerran viikossa tehty jumppa laittaa lihakset ja nivelet liikkeelle
Vie keppiä vuorotellen kainaloihin ja polvitaipeisiin. Liike parantaa selän liikkuvuutta. Pidä keppi käsissä selän takana kämmenet taaksepäin suunnattuna. Vedä keppi rinnalle nostaen kyynärpäät ylös. Taivuta vartaloa rauhallisesti suoraan sivulle. Vedä keppi polvitaipeisiin, samalla polvia hieman koukistaen. Seiso ryhdikkäästi keppi hartioilla. HOUSUT POIS. KURKISTUS. Kallistu eteen ja koukista hieman polvia. Paina päätä ja ylävartaloa käsien väliin. Seiso ryhdikkäästi, keppi selän takana kainaloissa. Liike parantaa rintarangan liikkuvuutta. Seiso haara-asennossa, keppi edessä lantion korkeudella. Voit kurkistaa toisen kainalon alta. SELÄN PYÖRISTYS. Tee rauhallista, laajaa melontaa, ikään kuin kahdeksikkoa kepin päällä. Käännä kyynärpäät kepin yli, vedä keppi kainaloihin ja paina leukaa kevyesti kohti rintaa. Liike parantaa kyljen ja selän liikkuvuutta ja vahvistaa vinoja vatsalihaksia. MELONTA. Tee muutama kevyt jousto ja palaa alkuasentoon. Harjoitus parantaa hartiaseudun ja yläselän liikkuvuutta ja vahvistaa reisilihaksia. Liike harjoittaa hartia-, rinta- ja selänseudun liikkuvuutta. SIVUTAIVUTUS. Nosta keppiä selkää pitkin kohti kainaloita ja laske hitaasti alas. SenioriTERVEYS 93. Pidä keppi edessä pystyssä, ote molemmilla käsillä kepin päästä
TURUN MESSUKESKUS Kädentaidot, sisustus ja lahjatavarat Terveys, kauneus ja muoti Harmony – ekologinen elämäntapa Hyvinvoinnin Plaza Koulutus ja matkailu www.osaavanainen.fi AVOINNA pe 10–18, la–su 10–17 p. Pysäytä liike hetkeksi ääriasennossa. Vaihda pyörityksen suuntaa. Pyöritä keppiä edessä isossa kaaressa samalla hieman eteen kallistuen ja polvista joustaen. Liike lisää yläselän liikkuvuutta.. Liikunta KIERTO. Liike parantaa selkärangan liikkuvuutta, myös vatsa- ja selkälihakset vahvistuvat. Arjen ilot on tehty jaettaviksi! 24.–26.10. Tuo keppi eteen pystyyn ja ota molemmin käsin ote kepin päästä. Seiso ryhdikkäässä asennossa keppi hartioilla. 02 337 111 94 SenioriTERVEYS PUURON HÄMMENNYS. Kierrä vartaloa tasaisesti puolelta toiselle, anna katseen seurata mukana. – Lihastasapainon häiriöt saattavat vaikuttaa myös nivelen toimintaan, jolloin voi syntyä kulumia ja kipuja. Liike lähtee keskivartalosta, älä siis kierrä kehoa käsillä
Ennakkoluulottomana hän on valmis kokeilemaan myös erilaisia hoitoja, mutta pistellä Tuulikin kasvoja ei saa. Elämästä saa iloita. Juttusarja jatkuu: Nyt Tuulikki hoitaa kauneuttaan Tuulikki TimgrenLillukkamäki muistaa joka aamu kiittää aamurukouksessan Taivaan Isää uudesta armon päivästä. Kauneudenhoidossaan Tuulikki luottaa veteen, vitamiineihin ja kasvoläpsytykseen. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA SenioriTERVEYS 95. – Kiitän, mitä kaikkea ihanaa ja jännittävää päivä tuokaan taas tullessaan. Hiustenhoidossa luottokampaajaansa. – Paras kaunistaja on nainen itse, hänen asenteensa elämään Vettä ja vitamiineja! Tuulikki Timgren-Lillukkamäki kehottaa vapauttamaan itsensä ”Martta-geenistä” ja tarttumaan hetkeen. Kiitollisuus on voimistava matkaeväs elämässä, paras katkeruuden karkoittaja, Tuulikki sanoo
Tällä kertaa kunnostuksen kohteena on Tuulikin jo luonnostaan kaunis iho. – Viisi orgasmia viikossa on erinomainen kaunistaja ja sekä fyysisen että psyykkisen terveyden perusta! hän pamauttaa. Äitini myös läpsytteli kasvojaan. Ensimmäinen kuoli auto-onnettomuudessa Tuulikin ollessa viimeisillään raskaana. Alkuvuodesta Tuulikki kohahdutti Nelosen Farmi-televisio-ohjelmassa suorasukaisilla mielipiteillä seksuaalisuudesta. – Seksuaalisuudesta ja seksistä nauttimiselle ei ole yläikärajaa. Vitamiineista hänen listallaan ovat muun muassa karnosiini, E-vitamiini, magnesium, B-vitamiinit sekä foolihappo. Hän antaa myös vinkkejä, millä viljan ja maidon voi korvata. – Olen teetättänyt hampaisiini posliinikuoret Thaimaassa ja olen niihin hyvin tyytyväinen, hän kertoo. Yksi aivan ehdoton tuote ihoni hyvinvoinnille on Vivania Skin Omega -valmiste, jossa on helokki-, piiankieli- ja pellavasiemenöljyä sekä A-, C-, E- ja B-vitamiinia. – Miksi meissä suomalaisissa naisissa ”Martta-geeni” on edelleen niin voimakkaana. – Käytän Hankintatukun tuotteita. Toinen aviomies kuoli syöpään. Seksi saa olla villiä ja vapaata! Tuulikki on sitä mieltä, että ihmisen elämänasenne on hänen paras kaunistajansa. Vettä Tuulikki juo vähintään kaksi litraa päivässä. Onnellisessa yksinäisyydessä myös parisuhteen onnen avain Tuulikki on ollut kahdesti naimisissa ja menettänyt molemmat aviomiehensä traagisesti. Kun elää omaa elämää, ei ole tarvetta arvostella toisia tai pohtia toisten valintoja, hän sanoo. Seuraavassa numerossa keskitytään jälleen hänen liikuntaharrastuksiinsa ja painonhallintaan sekä siihen, millaisia ruokavaliomuutoksia Tuulikki on painonhallintaprojektissaan tehnyt, muun muassa jättänyt kotimaiset viljan ja maitotuotteet pois. Sata läpsytystä aamuin illoin Kauneudenhoidossaan Tuulikki lähtee ajatuksesta, että kaunis iho rakennetaan sisältä käsin. – Vettä ja vitamiineja, siinä minun tärkein kauneusreseptini, Tuulikki sanoo ja jatkaa: – Sekä kasvojen, kaulan ja decolten läpsytystä joka aamu ja ilta. Olen sitä mieltä, että elämästä pitää nauttia ja liiasta suorittamisesta pitää osata luopua. Viime Senioriterveys-lehdessä (3-2014) kerroimme 68-vuotiaan Tuulikin uudesta elämästä: paino on pudonnut yli 30 kiloa, lihasvoima parantunut kuntosaliharjoittelun myötä ja vyötärö kaventunut reilulla kymmenellä sentillä. Hän käy myös kampaajalla ja meikkaajalla. Seksi saa ja sen pitää olla villiä ja vapaata, vähän niin kuin tämä minun luonnonmukainen puutarhani, Tuulikki naurahtaa. – Ei muuten takuulla ole! Tuulikki napauttaa. Äitini myös läpsytteli kasvojaan. Sata kertaa läpsyn läpsyn. Kaikkein tärkeintä on se, että ihminen elää juuri omannäköistä elämää, sellaista joka tuntuu itsestä hy- 96 SenioriTERVEYS Tuulikki Timgren-Lillukkamäki * 68-vuotias Pielavedellä, kasvanut Keiteleellä * syntynyt toiminut vapaa kirjoittaja * neljä lasta,yrittäjänä, kuusi lastenlasta * asuu Pusulassa (Lohjalla) Kärkölän kylässä * lukee avoimessa yliopistossa teologiaa * oli kaksi kautta Nummi-Pusulan kunnanvaltuustossa * kristillisdemokraattien mandaatilla neulomista, runoja, kirjoittamista * harrastaa julkaissut *(Tietolaatikonrunokirjoja kokosi Maija Salmi.) vältä. Kauneus – Sata kertaa läpsyn läpsyn. S inulle on aivan varmasti laitettu botoxia, on Tuulikki TimgrenLillukkamäelle sanottu monet kerran hänen rypytöntä ihoaan ja korkeita poskipäitä katsellessa. Tuulikki elää yksin, pilkettä piisaa silmäkulmassa ja romantiikkaa ilmassa.. Tuulikki korostaa hyvin hoidettujen hampaiden merkitystä sekä kauneuden että terveyden näkökulmasta
Mia tekee hoidon Tuulikin kotisohvalla, ulkona ropistelee lämmin kesäsade. Kosteut- tavan hoidon jälkeen kosteusprosentiksi tulee 52.5 %. Laitteet on suunnattu niin kotikäyttöön kuin hoitoloihinkin. Sillä välin kun Mia Ruotsalainen teki Tuulikille kasvojen kohotus- ja kosteutushoidon, lämmin kesäsade ehti tauota. – Hoitojen yhteydessä käytettävät seerumit, geelit ja voiteet ovat täysin kasvipohjaisia, hän jatkaa. – Perinteisten kosteusvoiteiden ongelma on se, että ne vaikuttavat vain ihon pinnalla, jolloin myös niiden vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. – Suloinen Bella-tyttö sanoo aamurukouksemme lopuksi: Voi kiitos Taivaan Isä tästä mummosta, joka on niin ihana, Tuulikki hymyilee. Kosteusvoidetta imeytetään pintaa syvemmälle ihoon Hoidon alussa Mia mittaa Tuulikin ihon kosteusprosentin. Hyaluronihappoa on luonnostaan kehossamme, ihossa ja nivelnesteessä. Ei sido toista, ei kyttää, ei kysele turhanaikaisia, eikä suostu henkisesti sidottavaksi, hän pohtii. Siellä aineet kosteuttavat pitkävaikutteisesti ihoa ja edistävät kollageenin uudistumista. Ihossa se toimii eräänlaisena luontaisena ihosolukon täyteaineena, pitäen ihon pehmeänä ja joustavana, poistaen ryppyjä ja juonteita. Hyaluronihapon määrä Minna Suojoki tutkii asiakkaidensa hiuspohjan 300-kertaisesti suurentavalla mikrokameralla. SenioriTERVEYS 97. – Olen hyvin onnellinen siitä, että osaan elää yksin tuntematta itseäni yksinäiseksi. Olen sitä mieltä, että vasta sitten, kun ihminen osaa olla yksin ahdistumatta yksinäisyydestä, hän osaa elää myös parisuhteessa. – Minua ei sitten piikitetä! Tuulikki napauttaa. Minua ei sitten piikitetä! Heinäkuisena aamupäivänä hyvinvointialan monitoiminainen Mia Ruotsalainen ajoi Tuulikin luokse kokeilemaan Tuulikin kasvoille Suomeen kesällä rantautunutta, saksalaista WellStar BYASihonmuokkauskonseptia, johon kuuluvat Eye Lifter, Face Lifter ja Body Lifter. Se on 35.8%. Nyt myös kotona, Mia sanoo. Hoidon jälkeen Mia tuoksutteli Tuulikin puutarhan vienosti tuoksuvia ruusuja. Aiemmin tämä on ollut mahdollista vain klinikoilla ja hoitoloissa annettavina Hyaluronihappo-täyteainepistoksina sekä vastaavan tyyppisinä hoitoina. Mia Ruotsalainen edustaa Suomessa saksalaista Byas-laitteistoa, joka sopii kasvojen ja vartalon kohotus- ja kosteutushoidoksi sekä hoitolassa tehtynä että etenkin kotihoitona. Seuraa Tuulikille antavat myös tämän tästä mummon luona pistäytyvät lastenlapset, joita Tuulikilla on kuusi. BYAS on luonnonmukainen ja turvallinen menetelmä kasvojen ja koko kehon muokkaamiseen, ilman piikkejä tai leikkauksia, Mia kertoo. – BYAS tulee englanninkielen sanoista Bionic Youth Activating System eli bioninen nuoruuden aktivointijärjestelmä, jossa yhdistyvät biologia ja teknologia. – Varmasti ei, Mia vakuuttaa. Tuulikin hiuspohja on kauniin vaaleanpunainen. Eye Lifterillä hoidetaan herkkää silmänympärysalueen ihoa, Face Lifterillä kasvojen ja kaulan ihoa, Body Lifterillä vartalon muita alueita. – Face Lifter ja Eye Lifter -laitteiden avulla hoitotuotteiden vaikuttavat aineet, kuten hyaluronihappo, saadaan imeytettyä ihon syvempiin kerroksiin. Jotta ihon kuntoon voidaan vaikuttaa tehokkaasti, täytyy päästä pintaa syvemmälle
Minna muistuttaa, että ennen lämpökäsittelyjä hiukset on hyvä suojata lämpösuojalla. Kosmetologi Iita Järvinen meikkaa Tuulikin Lancomen tuotteilla. Tämä kaikki näkyy hiuksista. alkaa hitaasti vähenemään noin 20–30 ikävuoden jälkeen. – Meikkivoiteen alle on hyvä laittaa ihon väriä tasoittava ja pikku virheitä korjaava seerumi. Meikkivoide testataan kaulalle, ei kämmenelle Suihkaus lakkaa, ja Tuulikin tukka on hyvin. – Salon Acen Minna Suojoki on ollut lähes parikymmentä vuotta luottokampaajani, Tuulikki sanoo. – Säännöllisesti hoidettuna BYAS Lifter -laitteilla kasvoille saadaan kohottava vaikutus, rypyt vähenevät, ja ihon luontainen kosteustasapaino paranee merkittävästi, Mia kertoilee hoitaessaan Tuulikin ihoa ja silmänympäryksiä Face Lifter ja Eye Lifter -laitteilla. Vuosien saatossa tämä väheneminen alkaa ilmenemään ryppyinä, ihon kuivumisena ja roikkuvana ihona. Luomille Iita valitsee sinisen eri sävyjä, samasta uutuuspaletista kaikki. Tuulikille hän käyttää lämpösuojana Kerastasen Croma thermique -tuotetta. Se pitää luomivärin paikoillaan, eikä väri mene viiruiksi. Meikkivoide valitaan asteen verran ihon väriä vaaleampi. 98 SenioriTERVEYS Iita korostaa, että huolellisesti hoidetut kulmat ovat kasvojen kehys. Kauneus – Vasta sitten, kun ihminen osaa olla yksin ahdistumatta yksinäisyydestä, hän osaa elää myös parisuhteessa. Meikkivoidetta on hyvä kokeilla kaulalle, ei kämmenselälle. Forssan kesäkadulla katseet kääntyvät näyttävän Tuulikin astellessa autoon. Minna valitsi Tuulikin hiustenhoitoon Kerastasen Desifique-tuotesarjan tuotteet. Poskipunasta Iita muistuttaa kaikkia naisia: – Poskipuna on meikin yksi tärkein osa. Ja huulipuna levitetään aina siveltimellä, Iita ohjeistaa. – Tuulikin hiukset ja hiuspohja ovat hyvässä kunnossa. – Rajaus yläluomen limakalvolla jatkaa kauniisti ripsiä. Pesu- ja muotoilutuotteet valitsemme sellaiset, jotka kauniisti tuuheuttavat ja kosteuttavat Tuulikin hentoja, kullanvaaleita hiuksia, Minna Suojoki kertoo. Hiukset ovat terveytemme mittarit. Minnalla on kampaamossaan tietotekniikkaa hyödyntävä, 300-kertaiseksi suurentava mikrokamera, jonka avulla hän tutkii asiakkaidensa hiuspohjan. Huulet kannattaa ehdottomasti rajata ennen huulipunaa, rajaus pitää punan paikoillaan. Terve hiuspohja, terveet hiukset Kun Tuulikin kasvot on kohotettu ja kosteutettu, hypätään autoon ja ajetaan Forssaan kampaajalle ja meikkivinkkejä hakemaan. Desinfique-sarjan tuotteissa on myös hyaluronihapon johdannaisia. Poskipuna kuuluu sekä arki- että juhlameikkiin. Se tuo kauniisti eloa kasvoille. – Desifique-sarjan pesu- ja muotoilutuotteissa sekä B-vitamiinipitoisessa hoitoseerumissa olevan Stemoxydine-teknologian ansiosta saadaan aktivoitua kaikille kudoksille, myös hiukset tuottaville kantasoluille olosuhteet, joissa nukuksissa olevat hiusnystyt saadaan taas ”herätettyä” tuottamaan uusia hiuksia. Näin saa pysyvän huulimeikin, jota tarvitsee päivän mittaan ainoastaan vähäsen siveltimellä parannella. Hän muistuttaa, että puuteria pyöräytellään kasvoille isolla siveltimellä meikin kiinnittäjäksi, ei paksuksi kerrokseksi ihon virheiden peittäjäksi. Viimeisen silauksen kauneuspäivässään Tuulikki saa forssalaisessa kauneushoitola Tuhkimossa. – Kiitos, lopputulos on omannäköiseni ja kauniin harmoninen. Ärtynyt hiuspohja näkyisi punaisena mikrokameran kuvassa, Minna sanoo. Kotiin tullessa pihakoivu saa rakkaat halaukset: – Kyllä naisen elämä on ihanaa!. Tämä on hieno asia, kun ottaa huomioon, miten paljon hän on laihtunut, yli 30 kiloa. – Myös huulet kannattaa pohjustaa huolellisesti ennen rajauskynän ja huulipunan laittoa. Liian tumma meikkivoide vanhentaa, Iita sanoo. Mutta Tuulikin ruokavalio onkin tarkistettu ammattilaisen kanssa ja hän täydentää terveellistä ruokavaliotaan monipuolisesti vitamiineilla ja rasvahapoilla. Tuulikin hiuspohja näyttää hyvältä, kauniin vaaleanpunaiselta. Ja sain valtavasti vinkkejä! Tuulikki halaa Iitaa meikkaushetken lopuksi. – Ainoastaan terve hiuspohja tuottaa terveitä hiuksia, siksi hiuspojan kunto on niin tärkeä asia. Ripsiä taivuttamalla katseeseen saa kauniisti avaruutta. Esi- merkiksi lääkkeet ja suomalaisilla hyvin yleinen, mutta huonosti diagnostisoitu kilpirauhasen vajaatoiminta haurastuttavat hiuksia, mutta Tuulikilla ei ole näitä ongelmia, Minna kertoilee Tuulikin hiuksia pestessään. Mustaa kajalia Iita neuvoo laittamaan yläluomen limakalvolle. – Luomille on hyvä laittaa meikin pohjustusvoidetta. Kulmat kasvojen kehys, poskipuna must – Tuulikin hiukset ja hiuspohja ovat erinomaisessa kunnossa. Värityksen sävyt lähtevät Tuulikin taivaansinisistä silmistä ja hänen raikkaan sinisestä leningistään. Ne kosteuttavat sekä antavat hiuksille kimmoisuutta ja tuuheutta
luokan postimerkki Karprint Oy Seniori TERVEYS tilaukset@karprint.fi www.senioriterveys.fi Postitoimipaikka 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Postinumero. Seuraavassa numerossa Hellää hoitoa ja mukavaa tekemistä sykkiville sydämille! Seuraavassa Senioriterveys-lehdessä 5-2014 teemoina ovat: * * * * * Sydän- ja verisuoniterveys Hammasterveys Terveet aivot Gynekologiset ja urologiset terveysongelmat Arjen helpottajat Seuraava numero ilmestyy lokakuun alkupuoliskolla. Meilaa toimitukseen reetta.ahola@karprint.fi, mira.piispa@karprint.fi Arvoisa ilmoittaja. Ilmoitusasioissa Sinua palvelee ilmoituspäällikkö Timo Lempiäinen, puh. Juttuvinkki mielessä. 09-413 97 356, timo.lempiainen@karprint.fi Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Ota talteen! Helppo ja tehokas tasapainojumppa PALVELUKORTTI Seniori TERVEYS Tilaan SenioriTerveys -lehden 3/2014 6,50 FARMI- TUULIKIN UUSI, ENERGINEN ELÄMÄ HORMONIMUUTOKSET kukkivat maksaläiskinä Paino pudonnot 30 kg, vyötärö kaventunut yli 10 cm KYLÄHISTORIIKKI avasi näkemään kotikylän kunnioittavin silmin LAULAMISEN LAHJAKIN PALAUTUI KURKKUSYÖVÄN VOITTANUT RIKI SORSA: Minulla on nyt hirveän hyvä olla Kun mieli on maassa, ei seksikään kiinnosta ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN ANNA-LIISA MATTILA on kirjoittanut gradun ja tietokirjan 91?VUOTIAAN KAISA PERKOILAN Hopeakorut kuljettavat tarinaa jälkipolville Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 42€ Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin 1