Senioriterveys 6/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6/2013 6,10 100 sivua TARJA YLITALON uuteen elämään Jääkiekkotähti Teemu Selänteen Liisa-äiti: Auttamisesta syntyy suurin ilo Hipsu Kainaloinen hoitohommissa Pieni kissa saa muistisairaat juttelemaan Koskettava tositarina: Äidin Alzheimerin taudin varjossa Median monitoimimies HEIKKI KAHILA: Vahvat lihakset antavat nivelille tukea Hiihdä ja ui NIVELRIKKOA pakoon! Yhteisöllisyys on ARJEN TEKOJA Kyllikki menetti kaksi lasta syöpään kahdeksan päivän välein Seniorikansalaiset unohdettu nykyisessä tv-viihteessä. Naiselle: D-vitamiini kuin estrogeeni Magnesium vahvistaa lantion lihaksia Seniori TERVEYS Palaamassa keikkalavoille Välilevyn pullistuma pakotti Onko sinulla herkkä vatsa
HYVÄSSÄ KUNNOSSA LÄPI ELÄMÄN :: Tutustu uuteen BEMER-hoitoon. ???. ????????. ???. Ne toimivat riippumatta siitä, uskotko niihin vai et. J??. ???????. ??????. ????. L??????. Parantamalla veren jakautumista pienimmissä verisuonissa BEMER tukee kehon omia säätelymekanismeja tuntuvin seurauksin: tulehdusalttius vähenee, immuunijärjestelmä vahvistuu ja sekä fyysinen että psyykkinen suorituskyky kohenevat. Jo kaksi päivittäistä kahdeksan minuutin hoitojaksoa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisella BEMERillä tekevät keholle pieniä ihmeitä. ???.???????????.??. ??????. ???????. ???????. J?. ????. ???????. ?????????. Mikä on tieteellisesti kehitettyjen hoitomuotojen etu. ???????. J??. ?????. ?????????. ???????????????. Kuva: : B.BOX Professional. ?????. ?????. BEMER Nordic Itsehallintokuja 4 02600 Espoo 020 -743 9070 www.bemernordic.com
74. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi 4 SenioriTERVEYS Toimittajat: Kaisa-Liisa Ikonen Terttu Iiskola Merja Kiviluoma Soili Kaivosoja Tuula Kolehmainen Kari Kumpulampi Marjo-Kaisu Niinikoski Ilmoitusmyynti: Ilmoituspäällikkö Heidi Reijonen heidi.reijonen@karprint.fi Taitto: Päivi Ahlroth Teija Kotka-Pulkkinen Milla Pesonen 20 Elämää äidin Alzheimerin taudin kanssa Kun äidiltä jää keittiöön kerta toisensa jälkeen tiskivuori ja kun sohvan päällysteiden välistä löytyy kasa piilotettuja ja maksamattomia laskuja, tytär havahtuu todellisuuteen. Sieltä löytyivät kuvataiteet ja nyt myös paluu yleisön eteen. Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. – Suru muuttaa muotoaan, muttei koskaan katoa, Kyllikki Pauloff sanoo. 6 12 Rivitanssin tahdissa muistisairauksia karkuun Kun ryhmä senioreita polkaisee rivitanssit käyntiin, ilo irtoaa kattoon saakka. Nyt hän on julkaissut kokemuksistaan kirjan. Heikki Kahilan mielestä suomalaiset seniorikansalaiset on unohdettu nykyisessä tv-viihteessä täysin – vaikka Suomi eläköityy huimaa kyytiä. Seniori TERVEYS 3. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Kestotilaus, 6 numeroa 34 € Määräaikaistilaus, 6 numeroa 37 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 24 Auttamisesta syntyy suurin ilo Asukastila Kivenkolossa toimivan vapaaehtoistyön keskuksen KaveriKammarin perustajan ja puuhanaisen Liisa Selänteen mielestä lähimmäisten auttaminen on ihmisen tärkeimpiä tehtäviä maailmassa. 6 Kun Kekkonen hallitsi ja Kahila luki uutiset Uutisankkuri Heikki Kahilaa, Meidän Heikkiä, seurasi 1970-luvulla television ääressä päivittäin koko silloinen aikuisväestö. Nisula-Koskisen työhuone on Jokisen kodin alakerrassa. Hänen lapsensa, Jari ja Sari, kuolivat syöpään kahdeksan päivän välein 13 vuotta sitten. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.fi Puh. Jari ja Sari kuolivat syöpään kahdeksan päivän välein 13 vuotta sitten. Jyväskyläläisen Carisma-korttelin terveydenhoitaja Marja NisulaKoskinen mittaa Hilkka Jokisen verenpaineen. 16 Tarja Ylitalo oppi pysähtymään hetkeen Tarja Ylitalon keikkaelämä meni kerrasta poikki, kun selän välilevyn pullistuma pakotti uuteen elämään. Sisältö 6 – 2013 16 28 Kovista selkäkivuista kärsivä Tarja Ylitalo pystyy nykyään tekemään kilometrin, parin verkkaisia sauvakävelylenkkejä. vuosikerta Seuraava numero ilmestyy helmikuun alussa. 28 Kahden lapsen menetys jättää jälkensä sydämeen Kyllikki Pauloff menetti kaksi lastaan
Ara-asuntojen toteuttaja Arttu Oy toivoo erityisesti, että erityisryhmien asuntoja voitaisiin rakentaa jatkossakin pelkällä korkotukilainoituksella. 45 Kiitollisuus on tehnyt suuren sielun Kun pienestä pitäen on tottunut tekemään ahkerasti töitä ja liikkumaan, voi käydä kuten Tapio Lyyralle. Juuri nyt olisi hyvä aika panostaa valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, koska rakennusliikkeet ovat vähentäneet omistusasuntojen tuotantoa ilmeisesti suhdanteiden heikentymisen vuoksi. 50 Hipsu-kissa hoitohommissa Kotikallion hoivakodissa muistisairaiden luona asustaa pieni kissatyttö, Hipsu Kainaloinen. Mikäli rakentamiseen ei ole jatkossa käytössä riittävästi investointiavustuksia tai asuntoja ei voida tuottaa pelkällä korkotukilainoituksella, tavoitetta ei saavuteta. Erityisesti ikäihmisten hoiva-asuntojen tarve tulee kasvamaan. Arttu Oy on toteuttanut hoiva-asuntoja Suomessa jo 21 paikkakunnalle. Valtio on asettanut tavoitteeksi, että maassa tuotettaisiin vuosittain 2 000 muistisairaiden palveluasuntoa. Valtion kontrollin ja rajoitusten tiukentaminen ei ole oikea tie enää 2010-luvulla. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on Suomessa noin 1,3 miljoonaa ja yli 85-vuotiaita jo noin kolmannes nykyistä enemmän. Korkeimmissa ikäluokissa dementiasairauksien määrä kasvaa huomattavasti, mikä lisää ympärivuorokautisen hoivan ja palveluasumisen tarvetta. Tänä vuonna on lokakuun lopun tietojen mukaan alkamassa 1 403 vanhusasunnon Ara-tuotanto, eivätkä niistä kaikki ole muistisairaita varten. SenioriTERVEYS 5. 70 Säännöllinen ruokailu pitää virkeänä S uomessa tarvitaan lähivuosina merkittävästi lisää ikäihmisten hoiva-asuntoja. Myös valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja täytyy tarkastella ja muokata nykyhetken ja tulevien vuosien tarpeita vastaaviksi. 56 Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Ikäihmisten ei kannata ryhtyä suuriin painonpudotusprojekteihin ainakaan ilman alan asiantuntijan ohjeita, uskoo diabetes- ja terveydenhoitaja Marja Nisula-Koskinen. Nykyisen hallituskauden loppuun asti investointiavustusten vuositasoksi on sovittu 120 miljoonaa euroa. Arttu Oy:n toimitusjohtaja Risto Pontelan mukaan myös takauslainan käyttämisen mahdollisuus pitäisi säilyttää. 83-vuotias Lyyra on saanut elää terveenä. Ja matkustaa välillä iloisesti rollaattorin kyydissä. Pääkirjoitus Hoiva-asuntoja lisää, pian Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 45 – Taidan naurattaa naapureita ja lähteä hakemaan postin polkupyörällä, Tapio Lyyra tuumii ja polkaisee muutaman metrin päähän postilaatikolle. Sillä keinoin on mahdollista saada kohtuuhintaiset erityisasunnot laajemman väestönosan käyttöön. Myös tuotantoon käytettävä investointiavustus on riittämätön. Vammaisten ihmisten asumista pyritään kehittämään normaaliasumisen suuntaan. 34 Olennaista nyt muheva yhteistoiminta Vanhuspalvelulain toteutuminen riippuu yhteistyöstä, kunnan asenteista ja vapaaehtoisten aktiiviudesta. Keski- ja hyvätuloisten hoiva-asumista tarvitsevien ikäihmisten määrä tulee kasvamaan. Se saa vanhukset juttelemaan ja hymyilemään. 58 Kuorolaulu herättää mukavat muistot eloon Palvelukeskus Wilhelmiinan asukkaiden oma kuoro kokoontuu kerran viikossa laulamaan Marjukka Riihimäen johdolla. Hoiva- ja palveluasuminen on murroksessa ja uusia toimintamalleja kehitetään eri puolilla. Valtion toimenpitein voitaisiin työllistää merkittävästi rakennusalan osaajia Suomessa. Juha Ahola Valtion taholta ollaan rajoittamassa päätoimittaja korkotuen käyttöä erityisryhmien asumiseen. 62 Herkkä vatsa vaatii huomiota Herkän vatsan tunnusmerkkejä ovat iltaa kohti kasvava turvotuksen tai paineen tunne, suolen toiminnan vaihtelu, ummetus tai ripuli ja erilaiset vatsakivut
Ruokavaliomme on sekin harkittu. Nyt hän on julkaissut kokemuksistaan kirjan. Kun Kekkonen hallitsi ja Kahila luki uutiset Meidän Heikki piti Suomen ajan tasalla Uutisankkuri Heikki Kahilaa, Meidän Heikkiä, seurasi 1970-luvulla television ääressä päivittäin koko silloinen aikuisväestö. Viime aikoina hän on kiertänyt pitkin poikin maata myös markkinoimassa uutta kirjaansa. Yöpöydällä on aina kirjapino odottamassa. Myös venyttely on hyvin tärkeää. Jumppaan tunnin tai puolitoista joka päivä. – Pyrin tekemään joka päivä jotakin. Suomen Television uutistoimituksen päällikkö Erkki Raatikainen pisti nimittäin Menneet vuodet ovat opettaneet Heikki Kahilaa sisäistämään lempiaforisminsa, Boris Pasternakin lauseen: ”Ei elämää kuin peltoa voi ylittää.”. – Olin uudesta välineestä kovasti tohkeissani ja tyystin vailla aikaisempaa toimittajakokemusta. Minulla on lisäksi oma jumppaohjelmani. Kahila viettää vaimonsa Pian, 57, kanssa Helsingissä varsin kurinalaista elämää. Hän työskentelee yhä edelleen musiikin ja tanssiviihteen saralla, ohjaa, juontaa ja käsikirjoittaa. H TEKSTI: KARI KUMPULAMPI eikki Kahila, 77, kansallinen ikoni, maamme ensimmäinen tv-julkkis, jäi eläkkeelle Yleisradion palveluksesta vuonna 2000 – vain siirtyäkseen uusiin tehtäviin viihteen parissa. Kahila pitää jaksamisensa ”salaisuutena” myös hyvää henkistä ja fyysistä kuntoaan. – Jumppaan tunnin tai puolitoista joka päivä. Kahilalla toden totta riittää vauhtia ja luovia ideoita eläkepäivilläkin. – Kiikkustuoli ei ole minulle vieläkään se kaikkein keskeisin huonekalu, hän toteaa. Paljon sattui ja tapahtui, ja elämäni oli tuolloin kuin elokuvaa, Varkaudesta Helsinkiin 1960-luvun alussa muuttanut Kahila kertoo. – Vaimoni on tanssiurheiluvalmentaja ja myös siksi kaikkinainen liikunta on tärkeä osa arkipäiväämme. 6 SenioriTERVEYS – Erilaiset työni ja harrastukseni tarjoavat minulle runsaasti virikkeitä, ja luen paljon. Se on elämääni keskeisesti vaikuttava periaate, hän vastaa. Heti haastattelun aluksi Kahilalta, Meidän Heikiltä, onkin suorastaan pakko kysyä, mistä ihmeestä moinen energia kaikkeen tuohon. Ura saa uutta nostetta Tuleva superjulkkis Heikki Kahila pääsi mukaan suomalaisen televisiohistorian räväkkään kiitolaukkaan pääkaupungissa nuorena reportterina kesällä 1962. Tammikuussa 1963 hänen lupaavasti alkanut uransa ”näköradiossa” sai yhtäkkiä uutta nostetta
Heikki Kahila t 4ZOUZJ 7BSLBVEFTTB t "TVV )FMTJOHJTTÊ 4VPNFOMJOOBTTB t /BJNJTJTTB 1JB ,BIJMBO LBOTTB t :MFO TVPTJUUV VVUJTBOLLVSJ UW VVUJTJTTB 60- ja 70-luvuilla. Heikki Kahilan mielestä suomalaiset seniorikansalaiset on unohdettu nykyisessä tvviihteessä täysin – vaikka Suomi eläköityy huimaa kyytiä. SenioriTERVEYS 7. Kuva: Liisa Takala. t 1BMLJUUJJO WVPOOB FMÊNÊOUZÚTUÊÊO Kultaisella Venlalla. t 4PJUUJ ZMJ WVPUUB CBTTPB MVWVO puolivälissä perustetussa Songiloorkesterissa. t :IUFJTUZÚLVNQQBOFJUB NN helsinkiläinen Dallapé, viihde- ja tango-orkesteri Guardia Nueva Kokkolasta sekä kuopiolainen viihdekuoro Laulavat Rakuunat/ Ilmavoimien Big Band. t 5VPUUBKB LÊTJLJSKPJUUBKB KVPOUBKB t 7PJUUJ 5FMWJT QBMLJOOPO 5FJKB 4PQBTFO kanssa parhaana tv-esiintyjänä kahdeksan kertaa peräkkäin 1970– 1977. t 5ZÚO BMMB NVVUBNJB WJJIEFLPOTFSUUJFO sisältöjä ja uusi laulunäytelmäkin kokee synnytystuskiaan
,BIJMB NVJTUBB EFCZZUUJFTJJOUZNJsensä uutisankkurina Pasilassa kameroiden edessä erittäin hyvin. Luin uutiset läpi kovalla vauhdilla, kollegoiden mukaan ennätysmäisen nopeasti. Katsojia oli miljoonamitassa, ja oma kokemukseni alalta vielä varsin rajallinen. Hänelle on myönnetty elämäntyöstään Kultainen Venla-palkinto. Kuva: Liisa Takala. 8 SenioriTERVEYS Heikki Kahilan uutuusteos Ääneen elettyä palauttaa mieliin paljon sellaista, mikä on ollut yhteistä monille suomalaisille seniorikansalaisille. Kuva: Gummerus.. Se painoi mieltä. Se painoi mieltä. Itse lähetyksessä jännitys oli aivan karmea. Niiden sisällöstä en muistanut jälkeenpäin mitään. tuulemaan Helsingin Pasilassa ja päätti tehdä luottotoimittaja Kahilasta television ensimmäisen, päätoimisen uutistenlukijan. Kaadoin unessa antennin, joka oli uutistunnuksemme. – Meillä ankkureilla oli tv:ssä alkuaikoina uutisista journalistinen vastuu. Heikki Kahila on tehnyt tvuutistyötä, estradiviihdettä ja televisioviihdettä yli 55 vuotta. – Meillä ankkureilla oli tv:ssä alkuaikoina uutisista journalistinen vastuu. – Edellisenä yönä näin painajaisia vielä pikkutunneillakin. Miljoonayleisö joka päivä 5W VVUJTJTTB WVPTJOB o Heikki Kahilalla, yhtenäis-Suomen luotetuimmalla miehellä, oli tilaisuus välittää aitiopaikalta katsojille monta historiallista hetkeä
– Karjalaisuus minussa. – Emme voi enää puhua yli valtakunnan ja yli sukupolvien ulottuvasta tanssitaidosta. Se on luonteen vilkkautta, iloisuutta, nauruherkkyyttä ja äidin puolelta saatua musikaalisuutta. Pentti Nikula ylitti seipäällä NBBHJTFU WJJTJ NFUSJÊ "JIFJTUB FJ PMMVU pulaa, Kahila mainitsee. Paritanssit ovat siirtyneet harrastusten arvomaailmaan. Hän toivoo, että paritanssit säilyisivät Suomessa ainutkertaisena kulttuuriperimänä, joka on menneinä vuosikymmeninä koskettanut miljoonia suomalaisia Uudeltamaalta Lappiin, Vaasasta PohjoisKarjalaan. Suuri osa suomalaisista ei tanssi perinteisesti. Heikki Kahila on tullut eläkepäivällään erityisen tunnetuksi suomalaisen paritanssikulttuurin puolestapuhujana. Hänen Linnea-äitinsä (os. Paritanssin puolestapuhuja Kuvassa Heikki Kahila, Uudenmaan Rakuunapataljoonan reservin upseeri ikuistettuna 1957. – Ennen ei ollut konsultteja kertomassa, kuinka ihmisen olisi pitänyt käyttäytyä noissa julkisuusvyörytyksissä, jotta edes ripaus yksityisyydestä säilyisi. Kennedy ammuttiin Dallasissa (1963), kun Rolling Stones vieraili Yyterissä (1965) ja kun Kekkonen isännöi Helsingissä ETYK-huippukokousta (1975). Hän lauloi parhaimpina vuosinaan Varkauden Laulu-nimisessä kuorossa, joka voitti aikoinaan Pohjoismaiden mestaruuden, Kahila kertoo. Helin) oli kotoisin Viipurista, Kolikkoinmäeltä. Vahva, karjalainen tausta Heikki Kahilalla on vahvat, karjalaiset juuret. Karjala on Kahilalle laulujen rikkaus ja surujen summa. Parhaimmil- laan – 70-luvun lopulla – häntä katseli ja kuunteli kotisohvilta joka päivä 2,5 miljoonaa kansalaista. Silmäkulmia on kuivattava usein. Kuva: Heikki Kahilan kotiarkisto. Karjalaisuus ilmenee Kahilassa monin eri tavoin. o ,VVCBO LSJJTJ 7JFUOBNJO TPUB kuusikymmentäluvun lopun kuulennot. Hän piti maata ajan tasalla, kun presidentti John F. SenioriTERVEYS 9. Oli arki tai sunnuntai, olin yhteisomaisuutta nimeltä Meidän Heikki. – Äitini oli varsin nuori jättäessään Karjalan jo ennen sotia. Hän oli musikaalinen ja ikävöi Kanta-Suomessa ennen kaikkea laulujen Karjalaa. – Tauno-isäni kotkalainen kymenkarjalaisuus on taas synnyttänyt minussa halun kirjoittaa. – Laulukilpailujen suuren lukumäärän huomioiden voidaan kysyä, missä kaikki voittajat aikovat esiintyä. Kahilan laskujen mukaan paritanssitoiminta pyörii Suomessa nykyisin noin o MBWBMMB UBJ UBOTTJUBMPMMB WVPEFOBKBTUB SJJQQVFO "MBO IBSSBTUBKJB PO FOJOtään 50 000. Se on myös uteliaisuutta, joka vie minua kohti uusia tehtäviä. – Yksityisyyshän siinä meni ainakin kymmeneksi vuodeksi. Tanssimuusikoiden osalta kipuraja on tällainen: jos kokoonpanolla on vain kahdeksan keikkaa kuussa, on syytä lähteä muihin askareisiin. Hän ynnäilee, että paritanssimusiikkia soittaa tänä päivänä maassamme noin CÊOEJÊ NVUUB TVVSJNNBO PTBO LFJkoista hoitaa parikymmentä alan johtavaa kokoonpanoa solisteineen. Hän sai kokea YLE-vuosinaan kuuluttaja Teija Sopasen kanssa jotakin sellaista, joka oli Suomen oloissa täysin uutta. – Musiikki vaikuttaa minuun voimakkaasti. Hymy-lehti on kuvaillut osuvasti muutamalla sanalla noita 1960–70-lukujen nostalgisia vuosia: ”Se oli silloin, kun Kekkonen hallitsi, Sopanen kuulutti, Kahila luki uutiset ja VEK (Virtanen, Elo, Kuusla) teki viihteet.” Kahila työskenteli Yleisradiossa ankkurina kaiken kaikkiaan viisitoista ikimuistoista vuotta. Se oli henkisesti raskasta ja ylikontrolloitua elämää, koska kaikilla oli oikeus lähestyä minua eri tilanteissa ja mitä erilaisimmin tavoin, Kahila muistelee. Olen tunneherkkä, ja runojakin olen rohjennut riimitellä. Parketeilla mieluummin hytkytään kukin rytmitajunsa mukaisesti, Kahila tuumailee. On myös muutamia karjalaisia lauluja, joiden soidessa on pakko ottaa nenäliina taskusta
– Onko se oikein. Hän siirtyi YLE:ssä uutisista tv-viihteen puolelle 70-luvun lopulla. Suomi harmaantuu ja eläköityy Euroopan ennätysvauhtia. Elämä on muutoinkin hyvin kurinalaista. Hän jumppaa ja venyttelee päivittäin ja katsoo tarkasti, mitä suuhunsa laittaa. – Kyllä siinä kommunikaatiotaidot ovat lujilla, kun kohtaat livenä tuhansia ihmisiä aivan käsivarren mitan päässä. Kahilan mukaan jatkuva huomion kohteena oleminen, niin sanottu iholle tulo, johtaa helposti ihmisarkuuteen. Yli kuusikymppisiä suomalaisia on jo reilut kaksi miljoonaa, mutta tv-viihde sen kun marssii Suomessa kohti nuoruutta. Hän ei halunnut jämähtää ruutuun kaiken nähneenä koko kansan uutisikonia. Se tie oli kuljettu väistämättä loppuun, ja viihteenteko alkoi kiehtoa miestä yhä enemmän. Jotakin näyttää olevan nyt pahasti pielessä. Pahimpina suosion vuosina vietin kaikki lomani ulkomailla, enkä todellakaan suomalaiskohteissa. – Itse asiassa minulla oli kova palo viihteen pariin jo noina kiivaina uutisvuosinakin, Kahila sanoo. Teoksessaan Ääneen elettyä (Gummerus, 2013) hän kirjoittaa: ”Töitteni ansiosta olen saanut elää suomalaisittain aivan poikkeuksellisessa julkisuudessa. Hän työskenteli ensin viihdetoimittajana ja sitten ohjelmien tuottajana, kun uusi tuottajajärjestelmä otettiin käytUÚÚO MVWVO MPQQVQVPMFMMB Kahila tuotti Yleisradiolle viihdettä NPOJQVPMJTFTUJ LBCBSFF KB TLFUTJPIjelmista lähtien aina vuoteen 2000 asti, jolloin hän läksi talosta eläkepäiville juhlallisin seremonioin. Tänä päivänä Kahila seuraa kotonaan Helsingissä kotimaista tv-viihdettä usein hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Kotimaisia, älykkäästi tuotettuja, seniori-Suomelle kohdistettuja viihde- ja musiikkiviihdeohjelmia ei enää ole, Kahila pahoittelee.. Sisältöjen tuottajilta kun on jostain ihme syystä unohtunut se kaikkein tärkein: kansallinen väestötodellisuus. – Kyllä siinä kommunikaatiotaidot ovat lujilla, kun kohtaat livenä tuhansia ihmisiä aivan käsivarren mitan päässä. 10 SenioriTERVEYS Vuodet vierivät kiivasta kyytiä hektisessä tv-työssä, ja ennen pitkää Heikki Kahila tuli Pasilan studiolla uusiin aatoksiin. Se ei rikkonut minua, mutta jätti lähtemättömät jäljet.” Uutisrutiinit saivat jäädä Eläkkeellä oleva Heikki Kahila työskentelee edelleen ahkerasti
Tällaisen isännöitsijän rooliin kuuluu neuvoa asukkaita tarpeen tullen ja järjestää yhteistä toimintaa. Yhdysvaltojen Arizonassa sijaitsee poikkeuksellinen LBVQVOLJ OJNFMUÊ 4VO $JUZ ,BVQVOHJTUB UFLFF FSJLPJTFO TF FUUÊ TJOOF WPJ NVVUUBB WBTUB LVO PO UÊZUUÊOZU vuotta. Nykyisin on yhä tärkeämpää, että otamme asioita hoitaaksemme oma-aloitteisesti. Yhteisöllisyys tarkoittaa kuitenkin konkreettisia ja arkipäiväisiä asioita. )ÊOFU UBWPJUUBB SBJKB WBIBTBMP!FEVTLVOUB m UBJ lukupiirejä ja kieltenopiskelua. Yhdelle se tarkoittaa vapaaehtoistyötä, toiselle pihapiirin yhteisiä haravointitalkoita tai matalaa kynnystä soittaa naapuriasunnon ovikelloa. SenioriTERVEYS 11. Joukko senioreita on luonut itselleen kaupunHJO KPLB WBTUBB IFJEÊO BKBUVLTJBBO VOFMNBFMÊNÊTUÊ ,BVQVOLJ FJ FILÊ WBTUBB LBJLLJFO VOFMNJB NVUUB KPLBJnen saa tehdä omat valintansa. t 1VPMJTPOTB GZZTJLLP Seppo Vahasalon kanssa heillä on yksi tytär, vuonna 1989 syntynyt Eve opiskelee lääkäriksi. Esimerkiksi senioreiden itsenäistä asumista ja hoivaa tuotetaan nyt uudenlaisilla yhteisöllisillä ratkaisuilla. Siksi meidän kannattaa puhua siitä selkeämmin. Suorapuheisesti ja selkokielellä voimme puhua seurasta, naapuriavusta, KVUUVLBWFSJTUB MFOLLFJMZQPSVLBTUB MVLVQJJSJTUÊ 7PJNNF vaikkapa aloittaa ventovieraiden tervehtimisestä tai kuulumisten vaihdosta vieruskaverin kanssa. Yhteisöllisyys nojaa arjen tekoihin. t WVPUJBT 3BJKB 7BIBTBMP PO LBTWBUVTUJFUFFO NBJTUFSJ KB Gesterbyn koulun rehtori. Mikä tärkeintä, suunnittelu tehdään yhdessä. t 3BJKB 7BIBTBMP LFTLVTUFMFF NJFMFMMÊÊO 4FOJPSJUFSWFZT lehden lukijoiden kanssa ikäihmisten asioista ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. ,PUJNBJOFO FTJNFSLLJ VVEFOMBJTFTUB ZIUFJTÚMMJTZZEFTUÊ PO )FMTJOHJO ,BMBTBUBNBO ,PUJLPSUUFMJ ,BJLLJFO asukkaiden apuna on sosiaalityötaustainen asukasisännöitsijä. Kolumni Yhteisöllisyydestä yhdessä tekemiseen Yhteisöllisyyden käsite vilahtelee juhlapuheiden korulauseissa tiuhaan. Jos ei muuta aihetta löydy, aina voi kummastella, miten säät ovat vaihdelleet kovasti vikkelästi. 7BIBTBMPU BTVWBU ,JSLLPOVNNFMMB t 3BJKB 7BIBTBMP IBSSBTUBB SVVBOMBJUUPB NVTJJLLJB MJJLVOUBB ja omakotitalon kunnostusta. Juhlapuheissa se on sekä hyvin häilyvä, että mahtipontinen termi. RAIJA VAHASALO KANSANEDUSTAJA EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA 7PJNNF UFIEÊ ZIUFJTÚMMJTZZEFTUÊ KB toiminnallisuudesta jokaisen kansalaisoikeuden. Mieleisiä ovat myös teatteri, elokuvat ja konsertit. Golfissa hänellä on suoritettuna Green Card, mutta pelaamiselle on harvoin aikaa. Yhteisöllisyyttä on monenlaista. Meidän kannattaa miettiä, miten luomme palveluita, joita me kaikki tarvitsemme, mutta joihin ei ehkä tulevaisuudessa ole enää mahdollista odottaa julkista rahoitusta. Tärkeää on, että aina on joku, jonka kanssa ihmetellä maailmanmenoa. 7BJLLB JLÊWVPTJB LBSUUVV OJJO NF IBMVBNNF FMÊÊ PNBOOÊLÚJTUÊNNF FMÊNÊÊ 7PJNNF LBJLLJ LPLFB ZIUFJsöllisen toiminnan eri tavalla. Tekojen Suomessa ei tarvitse aina olettaa, että jokin virkamies tai julkinen toimija järjestää ja tuottaa palveMVNNF 7PJNNF UFIEÊ ZIUFJTÚMMJTZZEFTUÊ KB UPJNJOOBMMJsuudesta jokaisen kansalaisoikeuden. Jo heti alkuun toiminnaksi suunniteltiin retkiä, Senioriterveys-lehden kolumnisti, Raija Vahasalo on neljännen kauden kokoomuksen kansanedustaja Uudeltamaalta. Silloin voimme ratkoa yhEFTTÊ ZIUFJTFFO IZWÊÊO MJJUUZWJÊ BTJPJUB ,VO FNNF PEPta muiden tekevän asioita meidän puolestamme, kyseenalaistamme samalla myös rajan yksityisen ja julkisen toiminnan välillä
Tanssinopettaja, rivitans- siohjaaja Kirsi-Marja Vinberg seisoo parkettilattialla peilin edessä ja toistelee pieneen mikrofoniin tanssiaskeleita. On keskiviikkoiltapäivä ja ollaan Myyrmäellä Vantaan. Strutt, kaks, kol, nel, viis, kuus, seiska, kasi… Onko muistissa. Senioriterveys-lehti vieraili Myyrmäessä ja pääsi kiinni rivitanssin rytmeistä. Liikunta … t r a e H i k i e r Eiki B Rivitanssin tahdissa muistisairauksia karkuun Kun ryhmä senioreita polkaisee rivitanssit käyntiin, ilo irtoaa kattoon saakka. TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI 12 SenioriTERVEYS L ähtee nyt: kanta, sivulle, kol, nel, viis, kuus, seiska, kasi
Ryhmä senioritanssijoita seisoo viidessä rivissä ja nyökkää, että valmiita ollaan. Rivitanssi on syntynyt Amerikassa countrytanssista, mutta nykyään siihen on sekoittunut hyvin laajasti kaikkia eri tanssityylejä vakio- ja latinolaistansseista nykytanssiin ja street-tanssityyleihin. – Muut tanssivat tähtien kanssa, mutta minä tanssin täällä tätien kanssa, Raineri naurahtaa. Tai SENIO-rivitanssia®, kuten sen äiti itse lajia täsmentää. Koska siinä ei tarvitse olla paria, tanssi on suosittua myös esimerkiksi työkykyliikuntana tai muissa yhteisöissä, joissa miehiä ja naisia on epätasapari. Tanssille on tyypillistä, että sen kuluessa tanssijat kääntyvät 90 tai 180 astetta ja toistavat samat liikkeet toiseen suuntaan. Klassikkorenkutus herät- tää tanssin eloon, ja vaikka jenkkibiisissä puhutaankin kipeän särkyneestä sydämestä, täällä ei ole kivuista tietoakaan. aikuisopiston Myyringin liikuntasalissa. Jenkkilässä countrymusiikin juurilta ponnistanut rivitanssi näkyy sopivan passelisti myyrmäkeläiseen jumppasaliin. Jopa harmaana marraskuisena päivänä. SenioriTERVEYS 13. He ovat virkeitä ja hyväkuntoisen näköisiä ikäihmisiä, jotka ovat löytäneet päätä ja kroppaa innostavan harrastuksen. Vantaalainen Raineri Holm, 75, on käynyt jo vuosia tanssimassa naisten kanssa. Mitä rivitanssi on. Kaiuttimista tärähtää salin täydeltä Eiki Breiki Heartia. – Käydään vielä kerran läpi askeleet, ennen kuin laitan musiikin soimaan, Kirsi-Marja jatkaa ja kääntyy kasvot oppilaitaan päin. Rivitanssissa kaikki tanssijat tekevät samat liikkeet, tyypillisesti asettuen yhteen tai useampiin yhdensuuntaisiin riveihin. Ikäihmiset suorastaan nuortuvat silmissä, kun rivitanssi alkaa. Raja näiden kahden lajin välillä on kuitenkin usein hyvin häilyvä, ja useimmat lajien harrastajat tanssivat sekä perinteistä countrytanssia että uudempia rivitansseja. Salissa on kolmisenkymmentä rivitanssijaa. Askeleet oikealle ja askeleet vasemmalle. Kovin tuntuu olevan tämä tanssiharrastus ainakin täällä Myyringin vintillä naisvaltaista, mutta joukosta löytyy kuin löytyykin yksi mies. – Hyvä hyvä, Kirsi-Marja kannustaa. Täällä seniorit ottavat tanssimalla ilon irti arjesta. Myös ”perinteinen” countrytanssi on edelleen osa rivitanssia, mutta etenkin aktiivisesti kilpailevat rivitanssijat harjoittelevat pääosin samoja tanssiaskelia ja tekniikoita kuin esimerkiksi kilpatanssijat. Kirsi-Marja kävelee ämyreitten luo ja tempaisee musanapit kaakkoon. Tanssii tätien kanssa Tanssirivit alkavat liikkua samassa tahdissa. Sitten 90 asteen käännös ja homma jatkuu. Tanssijoiden askeleet osuvat nakutetusti yhteen ja liike etenee sulavasti. Rivitanssissa kaikki tanssijat tekevät samat liikkeet, tyypillisesti asettuen yhteen tai useampiin yhdensuuntaisiin riveihin. Koska siinä ei tarvitse olla paria, rivitanssi on suosittua myös esimerkiksi työkykyliikuntana tai muissa yhteisöissä, joissa miehiä ja naisia on epätasapari. Lajeilla on myös Suomessa tuhansia harrastajia. Tosin tämä rivitanssin muoto on oikeastaan ehtaa suomalaista, sillä nyt tanssitaan Kirsi-Marjan itse luomaa senioririvitanssia. – Nyt otetaan seuraava tanssi
– Sitä oikein odottaa keskiviikkoa, että pääsee tänne pomppimaan, Kaija iloitsee. Porukan vanhimpiin kuuluva simpsakka Kaija Rissanen, 82, liikkuu myös rennon oloisesti rivinsä mukana. – Tämä sopii minulle myös siksi, että kun mieheni ei tykkää tanssia, tänne voi tulla yksin tanssimaan. Onnellisten vanhusten keskellä Juuri ennen puolentoista tunnin pituisen rivitanssitreenin alkamista Kirsi-Marja istahtaa Myyringin kohtauspaikan kahvilan pöytään. Hän on harrastanut rivitanssia jo kymmenkunta vuotta. Ilopilleri ja simpsakka kasikymppinen Toisessa rivissä jalkaa sivulle ja eteen asettelee iättömän oloinen ilopilleri. Ja elämää. Hänellä on hetki aikaa paljastaa, mikä on SENIO-rivitanssin salaisuus. Kirsi-Marja kertoo, että SENIO-rivitanssin harrastamisen on todettu hoitavan terveyttä hyvin monipuolisesti. – Tämä kehittää motoriikkaa, kun pitää keskittyä liikkeen seuraamiseen ja käännöksissä ei voi tuijotella vaan opettajaa. Kaija sanoo silmät kirkkaina. Leena Soikkeli, 67, liikkuu sulavin, mutta varmoin askelin. Kirsi-Marja Vinbergin SENIO-rivitanssiryhmässä on yhteistä voimaa ja iloa. Tanssiessa ei mietitä, mitä laittaisi illalla ruoaksi. Raineri Holm on ryhmänsä ainoa miestanssija. – Tämä on myös aivan loistavaa muistitreeniä. – Minulta leikattiin juuri lonkka, mutta se ei ole menoa haitannut. Olen huomannut, miten selkeästi tämä parantaa muistia ja lisää keskittymiskykyä. 14 SenioriTERVEYS Leena Soikkeli antautuu rivitanssin rytmeihin. Päinvastoin tuntuu, että tanssi auttaa siihenkin, Tanssii tätien kanssa. – SENIO-rivitanssi myös parantaa lihaskuntoa, nostaa. Hän on itsekin täällä, mutta tanssii tuolla taaempana olevassa rivissä. Paitsi että ei täällä koskaan yksin ole, tämä on hyvin sosiaalista puuhaa. Liikunta – Vaimo sai minut aikoinaan innostumaan tästä. – Tämä vaikuttaa hienosti tasapainoon. Sen tiedetään kohottavan yleiskuntoa, mutta se lisää myös tasapainoa, keskittymiskykyä, koordinointikykyä ja kehonhallintaa. Minulla on todettu myös osteoporoosia, johon tämä rivitanssi on mitä mainioin lääke, Leena sanoo iloisella äänellä. Kaikesta näkee, että hän rakastaa tanssia
– Tämä perustuu siihen, että rivitanssin luonteelle on ominaista tanssiliikkeiden toista- minen tietyssä tarkassa järjestyksessä. Rivitanssi on polveutunut Tanssi voi olla kuin runo. Tai toisinpäin. – Näen tunneillani onnellisia vanhuksia. – On minulla ollut ryhmässä joskus jopa yhdeksänkymppisiäkin tanssijoita. On tanssin- opettajana ihana katsella ihmisiä, kun huomaa, että nyt on oikeasti hauskaa, KirsiMarja iloitsee. – Tämä sopii kaikille, jotka haluavat ylläpitää terveyttään tai ehkäistä monia ikääntymiseen liittyviä terveysongelmia. mielenvireyttä ja auttaa senioria saavuttamaan paremman muistin. amerikkalaisesta countrytanssista. Tutkimusten mukaan se ehkäisee Alzheimerin tautiin ja dementiaan sairastumista erittäin merkittävästi. Kannat lattiaan ja menoksi. Lisää Kirsi-Marjan kehittämästä SENIO-rivitanssista ja tanssiryhmistä: www.aurinkorytmi.com/ SenioriTERVEYS 15. Mittatilauksella senioreille muokattu liikuntamuotoa harrastaa hyvin monenlaiset ihmiset alle kuusikymppisistä kasikymppisiin. Rivitanssi vie mukanaan. Kirsi-Marjan kehittämä SENIO-rivitanssi on saavuttanut jo jalansijaa Suomessa
– Se oli ihanaa aikaa, kun kiersimme bändin kanssa ympäri Suomea. – Kun napapiirin pohjoispuolelta starttasi keikalle, piti matkustaa 300 kilometriä, että oli ylipäätään ihmisten ilmoilla. Puoliso ja yhtyeen kapellimestari Tuomo Ylitalo huolehti muiden bändin miesten kanssa keikkojen käytännön asioista kuten roudauksis- 16 SenioriTERVEYS ta ja äänentoistoista niin, että Tarja sai keskittyä laulamiseen. Minuus Iskelmätähti Tarja Ylitalo oppi pysähtymään hetkeen Suosikin paluu keikkalavoille Takavuosien suosikkiartistin Tarja Ylitalon keikkaelämä meni kerrasta poikki, kun selän välilevyn pullistuma pakotti uuteen elämään. Artistille riitti kuumina keikkailuaikoina kysyntää ulkomaita myöten. Kitaraa yhtyeessä soitti laulutaitoinen säveltäjä ja sanoittaja, Äkäslompolon mies Kauno Kaulanen, Tarja kertoo. Jäänveistoa opiskellut laulaja putosi oppilastyötä tehdessään lumiaskelman sisälle. Mieheni Tuomo johti yhtyettä kapellimestarina ja soitti harmonikkaa, Lasse Ylitalo soitti bassoa ja lauloi, lyömäsoittajana toimi nykyään Kyyjärven kunnanjohtajan virkaa hoitava Eero Ylitalo. Kävimme keikalla myös Amerikassa, Ruotsissa, Espanjassa ja Venäjälläkin. Jos keikkaa tulee, tutut kaverit lähtevät mahdollisuuksien mukaan soittamaan. Hän kokee saaneensa elää tuolloin ylellistä elämää. – Osa soittajista on ollut mukanani 40 vuotta. Yhtye on edelleen kasassa ja ilahduttaa tarvittaessa yleisöä keikoilla. – Yhtyeemme perusrunko muodostui veljesryhmästä. Laulajalla oli pudotessaan lumikola kädessään, jolloin hän vääntyi linkkuasentoon, ja selkä retkahti.. – Tunsin aina lähteväni jännittävälle retkelle, kun kannoin keikkabussiin eli toiseen kotiin tavaroitani, Tarja muistelee. Sieltä löytyivät kuvataiteet ja nyt myös paluu yleisön eteen. Elämänrytmi meni uusiksi Kymmenisen vuotta sitten ahkerasti keikkailevan Tarja Ylitalon elämä otti uuden suunnan. Meillä on vuosien mittaan kertynyt myös iso joukko muusikkoystäviä, joista aina löytyy sopiva tuuraaja keikalle, Tarja sanoo. T arja Ylitalo, 62, kiersi takavuosina Suomen keikkalavoja ahkerasti
Marjastus on Tarja Ylitalolle rakas harrastus. – Olen oppinut, että ihmisen kohdalla pitää pysähtyä. SenioriTERVEYS 17. Marjat ovat hänelle tärkeitä terveydenhoitajia, niitä syödään monipuolisesti päivittäin. Hetki on ainutkertainen ja se tulisi aina elää täysillä
– Laitteessa on kaukosäätimen kaltainen ohjain, jolla voi kivun mukaan säätää impulsseja. Hän on uskaltautunut jopa rullaluistelemaan. Keikat ajoittuivat yömyöhään ja niistä palauduttiin pitkälle seuraavaan päivään. Keikkamatkoilla liikunnan virkaa hoiti nopea pyyhällys hienoon tavarataloon. 18 SenioriTERVEYS. Sähköimpulssin tarkoitus on estää kivun tuntemukset. Oma lempikappale: Kerrasta poikki. Tarjan selkään asennettiin stimulaattori, joka antaa selkäydinkanavan kautta sähköä aivoille. Ikä: 62 v. Harrastukset: Kuvataiteet, pianosoitto, ulkoilu luonnossa, akvaariokalat, matkailuautoilu. Laulaja pääsee nykyään jo ulkoilemaan omin jaloin. – Laulun ohella löysin uusia harrastuksia kuvataiteista. En ole katkeroitunut siitä, että olen joutunut luopumaan keikkalavoista ja nopeatempoisesta elämästä, Tarja sanoo. Kotipaikka: Pello. – Selkäkivut olivat niin voimakkaat, että jouduin liikkumaan toisinaan pitkiäkin jaksoja pyörätuolissa. Tarjan selkää yritettiin korjata leikkauksen avulla, mutta vaurioitunut hermo ei korjauksesta huolimatta lakannut lähettämästä kipusignaalia. Keramiikka, akvarellit ja öljyvärityöt ovat lähellä sydäntäni. Tarjan olo onkin nykyään helpottunut, vaikka sairaus edelleenkin rajoittaa hänen arkeaan. Perhesuhteet: Aviopuoliso Tuomo Ylitalo. Minun oli pakko luopua bändistä ja irtisanoutua ohjelmatoimistosta, sillä parempinakaan aikoina ei koskaan voinut tietää, iskisikö kipu ja veisi jalat alta. Sairauden myötä iskelmätähden elämään löytyi uusi, rauhallinen vaihde. Tarja Ylitalo Ammatti: Iskemälaulaja. Minuus – En ole katkeroitunut siitä, että olen joutunut luopumaan keikkalavoista ja nopeatempoisesta elämästä. Kipujen iskiessä laulamisesta ei tule mitään, sillä koko keho on jännittynyt. On hyväksyttävä se, ettei koko huushollia laiteta kerralla kuntoon, vaan jokin osa kodista siivotaan toisena ja toinen osa seuraavana päivänä. – Minulle merkitsee erityisen paljon se, että selviän tavallisista kotiaskareista itse, vaikka toki puolisoni auttaa kotitöissä parhaansa mukaan. – Selkääni tuli välilevyn pullistuma, joka aiheutti hermovaurion. Verkkaista arkea kivun ehdoilla Kiireisinä keikkavuosina elämä juoksi työn merkeissä. Myös pianonsoitto tuli elämääni sairauden myötä. Kuitenkin edelleen jaksan harrastuksia vain rajallisen ajan, Tarja kertoo. – Elämäni on muuttunut, mutta niinhän se muuttuu joka tapauksessa. Vamma ei ollut sinänsä iso, mutta se oli erittäin hankalassa paikassa ja aiheutti sietämättömän kivun, joka säteili pakaroihin ja pohkeisiin, Tarja kertoo. Tarjan mukaan kipujen edessä täytyy nöyrtyä, ymmärtää levätä ja ottaa tarvittaessa lisää lääkettä. Elämän motto: Pysähdy ihmisen kohdalla. Tarja tekee pieniä, kilometrin, parin sauvakävelylenkkejä omaan tahtiinsa. Minulla on myös kovat kipulääkkeet ja lisäksi helpotan jäsenien särkyä Relaxant-voiteella. Pyörätuoli kulki matkassa aina, Tarja sanoo
Koska Tarjalla on itsellään entisaikoja verkkaisempi elämänrytmi, ei hänellä ole konsertin jälkeen kiire poistua paikalta. Mielelläni lähden voimieni mukaan laulamaan, jos pyydetään, sillä laulu tuottaa niin paljon iloa. Kovista selkäkivuista kärsivä Tarja Ylitalo pystyy nykyään tekemään kilometrin, parin verkkaisia sauvakävelylenkkejä. Myös Lapin äidin kehtolaulua ja Neljää vahvaa tuulta toivotaan usein. Usein jokin laulu herättää kuuntelijassa tunteita ja ajatuksia. – Minua on aina uskallettu lähestyä, mutta huomaan, että nykyään ihmisillä on entistäkin enemmän sanottavaa. Erityisesti Jari Sillanpää tunnetaan siitä, että hän haluaa kuunnella yleisöään, Tarja kertoo. Keikan jälkeen Tarjalla voi vierähtää tunti tai parikin jutustellessa. – Yleensä ihmiset haluavat jakaa arkielämän asioitaan, kertoa parisuhteestaan tai lapsistaan. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: TARJA YLITALO Tarja Ylitalo kertoo, ettei ole katkeroitunut, vaikka on joutunut luopumaan nopeatempoisesta keikkaelämästä. SenioriTERVEYS 19. Hän kertoo, että keikoilla ihmiset hakeutuvat mielellään juttusille esiintymisen jälkeen. Laulu tuottaa edelleen iloa Vaikka Tarja Ylitalo ei enää keikkaile aktiivivuosien tavoin, antaa selkä nykyään myöten esiintymisille. – Kun jotakin kappaletta rakastaa, kokee sen omakseen, Tarja sanoo. Myös jäinen hernepussi helpottaa oloa, Tarja kertoo. Joskus laitan selän alle piikkimaton tai kylmägeelipusseja. Elämän menetyksistä tai onnen hetkistä rupatellaan, Tarja sanoo. – Pystyn nykyään laulamaan ja esiintymään keikoilla tai konserteissa vaaditut kaksi 45 minuutin jaksoa. Laulaja ei ole minkään levy-yhtiön listoilla, mutta tekee vuodessa muutamia konsertteja sekä laulaa Revontulet-naiskuorossa, jolla on tulossa neljän, viiden esityksen kiertue eri puolilla Tornionjokilaaksoa. Moni artisti antaa kuulijoilleen aikaa konsertin jälkeen. – Olen oppinut, että ihmisen kohdalla pitää pysähtyä. Hetki on ainutkertainen ja se tulisi aina elää täysillä. Omaa levyä Tarjalta ei ole tiedossa, mutta viime vuonna hän oli mukana romaanimusiikkilevyllä, joka tehtiin Ruotsin Luulajassa. – Usein nostan jalat ylös ja yritän rentouttaa selkääni. Tarjan itse rakastamia, edelleen paljon toivottuja kappaleita ovat Kerrasta poikki ja Kaikki muuttui kohdallain. Toisinaan jokin oma toivekappale on voinut jäädä kuulematta ja siitä halutaan kertoa
– Vaikka äidin sairaudelle oli nyt nimi, en totisesti ymmärtänyt enkä osannut aavistaa, mitä kaikkea se toisi tullessaan. Tärkeintä on tie- la-siskonsa alkoivat huomata päällysteiden välistä tää, että äidistä pidetään nyt omituisia piirteitä heidän äihyvää huolta. Leskeksi yli löytyy kasa kymmenen vuotta aiemmin piilotettuja ja jäänyt äiti asui yksin perheen Äiti on kuin itse isoa omakotitaloa Järvenpään maksamattomia Saunakalliossa. Minuus Jäljelle jäävät lämpö ja läheisyys Elämää äidin Alzheimerin taudin kanssa Kun äidiltä jää – Koen lämpöä ja hellyyttä Tiskivuoria ja keittiöön kerta äitiä kohtaan. Siellä lääkäri kysyi äidiltä: ”Rouva, kukas on Suomen presidentti tällä hetkellä?” – Äiti vastasi iloisen kirkkaalla äänellä: ”No, Kekkonen tietysti!” Lääkäri passitti äidin siltä istumalta magneettikuvauksiin ja sanoi, että ei kannata jäädä jonottamaan julkiselle puolelle, koska siihen voi mennä yli puoli vuotta. usein masentuneen tai ag– Häneltä tuntui puuttuvan pääosassa on gressiivisen, Raijan äiti on aloitekyky, ja hän nukkui Alzheimerin tauti. 20 SenioriTERVEYS – Aina hän hymyilee leveästi, kun menen häntä tervehtimään. Tiskit olivat tiskaamatta, emmekä olleet varmoja, ottiko hän säännöllisesti edes diabetes- ja verenpainelääkkeitään. Eräänä päivänä Raija meni Jere-poikansa kanssa tapaamaan äitiään. – Äiti ei ollut muistanut syödä. Kun roolit tippuvat, itsekin uskaltaa olla avoimempi, Raija sanoo. me häntä iltapäivällä katsomaan, hänellä oli yhä yöpuku päällään. Jatkoin, että äiti, minäkin olen jo yli viisikymppinen. Surumielisyyden ja kaihon rinnalla kulkevat onneksi myös elämänilo ja jopa hurtti huumori. Hän todellisuuteen. Kun menim- K uutisen vuotta sitten järvenpääläinen Raija Mattsson, 53, ripusteli verhoja hoivakodin huoneeseen, johon hänen äitinsä oli juuri muuttanut. Äiti oli piilotellut niitä ympäri taloa, ja laskuja löytyi jopa sohvan peitteiden alta. – Silloin havahduimme ajattelemaan, että hetkinen: mitä tämä on oikein on. Laihtuva äiti ja lihova kissa Elettiin talvea 2003. Takana oli viiden vuoden kaaos, jossa Raija oppi näkemään ja kokemaan, mitä on läheisen sairastuminen Alzheimerin tautiin. Äiti jäi vielä neljäksi. Sieltä tuli välittömästi selkeä diagnoosi: äiti sairasti keskivaikeaa Alzheimerin tautia. – Jatkoimme eteenpäin samaa rataa, kunnes aloimme siskon kanssa löytää äidin kodista kasapäin maksamattomia laskuja. – Se oli tavallaan helpotus ja looginen selitys kaikelle sille, että laskuja ei ollut maksettu ja varkaita muka käy kotona ja niin edelleen, Raija kuvaa. Lääkäri ehdotti jo siinä vaiheessa kotiapua, mutta äiti ei missään nimessä suostunut siihen. – Kerran kysyin äidiltä, minkä ikäinen hän on. – Hassua sanoa, mutta me olemme lähentyneet äidin kanssa. Useimmiten hän muistaa minut, mutta joskus, kun kysyn häneltä, kuka minä olen, hän vastaa karjalaistyyliinsä: ”No kyllä mie siut tunnen, sie oot miun serkkuin.” – Vaikka äiti on sopeutunut hyvin hoivakodissa asumiseen, joka ikinen kerta hän kysyy minulta saman kysymyksen: – ”Koska mie pääsen kottiin?” Joka kerta myös minusta tuntuu pahalta jättää hänet sinne. Raija ymmärsi heti, että äidin verensokerit olivat tippuneet luvattoman alhaalle. Tämä massa äitiään järvenpääläises- kaatuili pyörällä ja jätti hoitasä Hoivakoti Jampankivessä. Mukaan on tul- laskupinoja lut vähitellen myös iloa ja jotoisensa jälkeen pa huumoria, joka oli kauka- Kaikki sai alkunsa vuonna tiskivuori ja kun na silloin, kun hätä oli suu- 2002, kun Raija ja hänen Leisohvan rimmillaan. Siitä alkoivat Raijan rankat vuodet, joita hän kuvaa yksinkertaisesti sanalla jatkuva kaaos. Raija vei äitinsä Keravalle yksityiselle lääkärille, josta äiti sai lähetteen magneettikuvaukseen Helsinkiin. Samaisen vuoden kesällä Raija oli jo sen verran huolestunut äidistään, että hän vei äidin lääkärikeskukseen. tinsä elämässä. Äiti ei tiedä enää juuri mitään maailman menosta, minkä vuoksi hän on myös täysin paljaana. Siihen äiti totesi suoraan: ”Älä hemmetissä.” Tällaista tämä on, Raija naurahtaa. Kun saimme äidin tolpilleen, ajoin hänet suoraan terveyskeskukseen. puolille päivin. matta arjen perusaskareita, on yksi lukuisista Vaikka Alzheimerin tauti te- joista hän oli aina ennen pitätarinoista, jonka kee siihen sairastuneesta nyt huolta, Raija muistelee. Diabeetikkoäiti seisoi ovella kädet suorina ja hiki otsalla. Onneksi minulla oli mukana tuoremehua, jota annoin hänelle välittömästi. Nyt, kun elämää on kulunut kaikkien vaiheiden jälkeen yli kymmenen vuotta, Raija istuu kauniin kotinsa keittiön pöydän ääressä ja tuntee lempeyttä ja kiitollisuutta. kuin itse aurinko. Hänen 81-vuotias Annikki-äitinsä elää yhä hyvinvoivana hoitokodissa. aurinko laskuja, tytär – Äiti alkoi väittää, että auhavahtuu Raija käy säännöllisesti tapaa- totallista häviää tavaraa
– Kun naapurin rouva sitten tuli auttamaan minua, istuimme lopulta molemmat lumihangessa ja itkimme. – Olin niin väsynyt, että hermostuin helposti myös äitiin, vaikka tiesinkin, että hän jättää asioita hoitamatta sairautensa vuoksi. Sairaudestaan huolimatta Annikki on säilyttänyt aurinkoisen mielenlaadun, joka säteilee myös ympäristöön. – Ei siinä oikeasti ole ajatuksissa sijaa sille, jaksanko vai enkö jaksa. Kaupungilta tulleet ruoka-annoksetkin hän syötti etupäässä kissalle, kun kukaan ei ollut vahtimassa häntä. – Yhä tänäkin päivänä, vaikka minun ei tarvitse enää huolehtia äidin käytännön asioista ja hoitamisesta, huono omatunto kolkuttelee mielessäni, jos en ole käynyt muuta- SenioriTERVEYS 21. Aina kun Raija meni äidin luokse, vastassa oli hirmuinen sotku. – Useimmiten äiti muistaa minut, mutta joskus, kun kysyn häneltä, kuka minä olen, äiti vastaa karjalaistyyliinsä: ”No kyllä mie siut tunnen, sie oot miun serkkuin.” Raijan ja Annikki-äidin yhteisissä hetkissä on aitoa läsnäoloa ja lämpöä. – Oli vuoden 2006 talvi ja lunta tuli kerrakseen. Läheiset tuntevat usein riittämättömyyttä, huonoa omaatuntoa ja jopa syyllisyyttä siitä, jos eivät omasta mielestään jaksa huolehtia tarpeeksi sairastuneesta läheisestään. Sitten piti ryysiä hirmu kiireellä hoitamaan äitiä. Lopulta äiti ei osannut ostaa kaupastakaan muuta kuin kissanruokaa, Raija kuvaa. vuodeksi asumaan yksin omakotitaloa, ja vaikka kodinhoitajat kävivät hänen luonaan lopulta jopa neljä kertaa päivässä, äidin elämästä ei meinannut tulla yhtään mitään. Muistisairauksista sanotaankin usein, että ne ovat julmempia potilaan läheisille kuin sairastuneelle itselle. Tiskit jäivät tiskaamatta, siivoukset tekemättä ja lopulta jopa omasta hygieniasta huolehtiminen unohtui. Itkua lumihangessa ja ymmärtävä vahtimestari Raijan huoli alkoi muuttua epätoivoksi. Raijan omasta arjesta tuli yhtä suurta selviytymistä. – Äiti seisoi toimettomana eikä osannut pitää huolta edes ruokailustaan. Töistä päästyään hänen piti ensin mennä kotiin hoitamaan kotiaskareet ja ruokkimaan diabetesta sairastavaa poikaa. Sitten minulle tuli siitä paha mieli, koska halusin oikeasti ymmärtää häntä. Sitä vaan on pakko jaksaa, koska ei äitiä kerta kaikkiaan voinut jättää oman onnensa nojaan, Raija kuvaa. Kissa lihoi ja äiti kuihtui aliravitsemuksen partaalle. Muistan eräänkin kerran kolanneeni äidin pihasta lunta ja olleeni ihan poikki, Raija kuvaa. Tiesin, että äiti ei enää kykene tekemään lumitöitä, joten ne jäivät minun vastuulleni. – Äiti ei yksinkertaisesti selvinnyt yksin. Hän muistaa erityisesti hetken, jolloin hän ajatteli, että tämä ei voi jatkua näin
Olen sinulle kiitollinen kaikesta ja toivotan sinulle terveyttä ja pitkää ikää sekä hyviä vuosia eteenpäin. Minuus maan päivään äitiä katsomassa hoivakodissa. – Naapurit jäivät vilkuttamaan, kun me ajoimme äidin kanssa viimeistä kertaa kotipihasta. Se herättää hänessä surua ja haikeutta, mutta myös positiivisessa mielessä helpotuksen tunnetta. Kukaan ei voi hallita elämäänsä loputtomiin. Raija oli perheineen viettänyt jouluaattoa äidin kanssa ja vienyt äidin aattoiltana takaisin kotiin. Vihdoinkin tuli se aurinkoinen kesäkuun päivä, jolloin Raija auttoi äitiään muuttamaan uuteen kotiin. Hän oli kaatunut ja hänen käsivartensa oli mennyt pois sijoiltaan. Silti tiedän myös, että äidin kuolema tulee olemaan käänteentekevä hetki minun elämässäni, koska hän täyttää edelleen arkeani aika paljon, Raija toteaa. Saimme tietää, että Järvenpäähän oli seuraavana kesänä valmistumassa uusi hoitokoti, 22 SenioriTERVEYS josta saimme varattua äidille hoitopaikan. Raija sanoo, että hänen äitinsä sairaus on opettanut myös häntä itseään elämään enemmän hetkessä. Vahtimestari sanoi puhuvansa lääkärille. ”Kiitän entisestä joululahjastani, olet paras joululahjani ollut aina. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: RAIJA MATTSSONIN KOTIALBUMI JA MARJO-KAISU NIINIKOSKI. Muistetut virret ja unohdettu aviomies Raijan äiti sopeutui nopeasti uuteen kotiinsa. – Nieleskelin itkua ja ajattelin, että nyt on vaan lähdettävä. – Vien häntä ulos käveleskelemään tai ulkoilutan häntä pyörätuolissa. Kun äiti oli pari päivää sisällä sairaalan osastolla, hoitajat ja lääkärit huomasivat vihdoinkin, että rouva ei ollut ollenkaan kotiuttamiskunnossa. Purskahdin puhelimessa itkuun ja sanoin, että en voi ottaa äitiä vastaan, koska olen itsekin sairaana. Äiti oli vaan hiljaa ja vilkutti takaisin. Äiti oli vaan hiljaa ja vilkutti takaisin. Jälkikäteen ajateltuna oli suuri siunaus, että äiti sattui kaatumaan ja loukkaamaan kätensä, koska sitä ennen kukaan terveydenhoitoalan ammattilainen ei ollut ymmärtänyt, miten huonossa jamassa äiti oli, Raija toteaa. Siihen on kirjoitettu haparoivalla käsialalla kaunis teksti, jonka Raija sai muutama vuosi sitten äidiltään täyttäessään 50 vuotta. Tunsin surua siitä, että äiti joutui jättämään kotinsa, jonne hän ei tulisi enää koskaan palaamaan, Raija kuvaa. Hän soittaa, laulaa ja myös sanoittaa omia lauluja. Totta kai olen miettinyt tämän kautta myös omaa vanhentumistani ja sitä, sairastunko myös itse samaan tautiin. – Vaikka olimme puhuneet äidin kanssa monta kertaa asiasta, muuton hetki oli raskas. Äiti joutui ensin Järvenpään terveyskeskuksen vuodeosastolle, josta hänet siirrettiin väliaikaisesti Järvenpäässä olevaan Palvelutalo Kirkkopihaan. Haluan kunnioittaa hänen elämäänsä ja suoda hänen arkeensa edes pienen hetken piristystä. Minulla oli 39 astetta kuumetta ja sisareni oli matkustanut Lappiin. Vaikka äiti ei muistakaan lähitapahtumista oikeastaan yhtään mitään, Raijalle on tärkeä päästä äidin luokse viemään häntä ulos tai muuten vaan olemaan hänen lähellään. – Sanoin puhelimen toisessa päässä olevalle vahtimestarille, että miten ihmeessä äiti pärjäisi kotona käsi paketissa, kun ei hän pärjää muutenkaan enää yksin. Joulupäivänä kodinhoitaja löysi äidin olohuoneen lattialta. – Se on tosi kallis yksityinen palvelutalo, josta äiti pääsi vielä vähäksi aikaa kotiin. Sieltä soitettiin minulle illalla, että rouvan käsi on ollut saatu kuntoon, joten hänet lähetään nyt kotiin, Raija muistelee. – Äiti joutui Hyvinkään sairaalaan. – Toivon tietenkin, että äiti saa elää loppuelämänsä onnellisena ja hyvinvoivana ja nukkua pois rauhallisena. – Yhteen aikaan tarkkailin kovasti muistiani, mutta sitten päätin luovuttaa. Suuri siunaus ja nieleskelty itku Sairaalassa tapahtui äidin ja myös Raijan elämässä merkittävä käänne. koulu sille, joka ymmärtää ottaa sen tarjoamat oppiläksyt vastaan. Naapurit jäivät vilkuttamaan, kun me ajoimme äidin kanssa viimeistä kertaa kotipihasta. Musiikki on ollut Raijan lahja ja voimavara jo lapsuudesta saakka. – Vaikka hänen lähimuistinsa on täysin olematon, hetki hänen kanssaan on aina arvokas. – Olen saanut myös oppia kärsivällisyyttä ja sitä, että osaan olla myös itseäni kohtaan armollisempi. – Olen tavallaan menettänyt äitini jo kauan sitten. – Olin aivan toivoton. Läheisen sairastuminen muistisairauteen on aina suuri elämän- Raija myöntää pohtineensa myös hetkeä, jolloin koittaa äidin poismeno. Ne ovat elämän yksinkertaisia mutta kauniita hetkiä. Onnea myös Jerelle, mummo”, kirjoittaa äiti jouluaattona syntyneelle tyttärelleen. Tuli vuoden 2006 joulupäivä. Kohta sairaalasta soitettiin uudelleen ja kerrottiin, että äiti saa jäädä sairaalaan. Päällimmäisinä nousivat suru ja luopuminen. Vaikka Raija tiesi, että tämä oli oikea ratkaisu, tunteet ottivat hänessä vallan. Kun kaikki muu on mennyt, jäljelle jäävät vain lämpö ja läheisyys. En voinut näyttää suruani äidille, sillä minun oli esitettävä vahvaa. Alzheimerin tauti on niin omituinen sairaus: äitini muistaa kyllä monet virret ulkoa, mutta ei muista ollenkaan aviomiestään ja isääni. – Silloin nähtiin, miten pihalla äiti oikeasti oli. – Nuo sanat säilyvät aina sydämessäni siitäkin huolimatta, että äiti ei niitä enää muista, sanoo Raija ja muistuttaa, että se, mikä sydämeen on kerran talletettu, sydämessä pysyy. Raijan kodin eteisen seinällä on taulu, jonka sisään on asetettu kortti
Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä www.ravintorengas.fi
24 SenioriTERVEYS. Minuus Liisa Selänteen mielestä yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä on auttaa lähimmäisiään
Kansakoulusta tutut kappaleet tuovat usein myös elämänvarren muistoja mieleen, joita sitten jutustellen jaamme, Kaveri-Kammarin perustaja, vapaaehtoistyöstään vuoden 2013 Kivenlahden Kaisaksi palkittu Liisa Selänne, 76, kertoo. Siitä saa iloa ja voimaa itsekin. Helena Halonen on käynyt torstaikerhossa liki kymmenen vuoden ajan. Helena tuo usein pullat kerhon kahvihetkeen. Hyvinvoinnin ja mielenterveydenkin kannalta on tärkeää löytää ihmiskontakteja. – Laululla on valtava virkistävä ja tervehdyttävä voima. Märta Hopeavuon yli satavuotiaan mandoliinin kaihoisa sointi säestää kerhohuoneessa kaikuvaa laulua. Ikäihminen tarvitsee oman paikan Torstaikerho on ikäihmisten ja eläkeläisten ikioma kerho, johon jokainen on tervetullut. Minä jään usein kerhon jälkeen Kivenkoloon syömään tai otan ruokaa mukanani kotiin, Aarne kertoo. Liisa Selänteen mielestä tärkeintä ikäihmisille, etenkin yksinäisille, olisi löytää oma paikka, jossa voi tavata ystäviä, ryhmä, jonne kokee olevansa tervetullut. Kivenkolossa on 20 vuotta toiminut vapaaehtoistyön välityspiste ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka KaveriKammari, jonka yksi tärkeimmistä toimintamuodoista alueella on ikäihmisten virikkeellinen torstaikerho. Kerho tuo iloa elämääni, kun saan laulaa suomen kielellä ja kuulla tarinoita suomalaisten elämästä. Kerho tuo eläkeläisen arkeen myös säännöllistä rytmiä, jotakin, mitä odottaa, Liisa Selänne sanoo. Tuonne taakse metsämaan -sävelet soivat kauniisti. – Kotiin ei saisi jäädä istumaan yksin. Aarne Siekkinen kertoo tottuneensa siihen, että on naisten ympäröimänä. Pääasia on, että lähtee kotoa ihmisten ilmoille. Laulu soi Kaveri-Kammarin torstaikerhossa Auttamisesta ja yhdessä tekemisestä syntyy suurin ilo Espoon Kivenlahdessa sijaitseva Asukastila Kivenkolo on toiminut ikäihmisten olohuoneena ja kohtaamispaikkana parinkymmenen vuoden ajan. Pietarista 18 vuotta sitten Suomeen muuttanut Toini Piisari kertoo saaneensa torstaikerhosta uusia ystäviä. Nuorena opiskelin suomen kieltä ahke- rasti ja on hienoa, että nyt saan kerhossa puhua suomea, Toini kertoo liikuttuneena. Kaverikammari täytti 20 vuotta Parikymmentä vuotta sitten, kun Liisa Selänne toimi Es- Kaveri-Kammarin torstaikerhossa lauletaan kansakouluajoilta tuttuja lauluja. Jokaiselle löytyy varmasti kotikulmilta juuri itselle sopiva kerho. Tokaisu saa aikaan valtaisan naururyöpyn naisväen keskuudessa. Täällä ollut muitakin miehiä, mutta osa heistä on tällä hetkellä sairaalassa. – Torstaikerho on lämminhenkinen tilaisuus, jossa on mukava tavata ihmisiä ja jutella. sunnuntaina alan laskea, kuinka monta herätystä on vielä jäljellä torstaikerhoon, hän sanoo. – Odotan kerhoa joka viikko. Jo – Isäni sanoi aikoinaan aina, että jos hyvää voit tehdä, etkä sitä tee, se luetaan sinulle synniksi. Toinen saattaa viihtyä seurakunnan kerhossa, toiselle sopii muunlainen kohtaamispaikka. SenioriTERVEYS 25. Kivenkolossa toimivan vapaaehtoistyön keskuksen Kaveri-Kammarin perustajan ja puuhanaisen Liisa Selänteen mielestä lähimmäisten auttaminen on ihmisen tärkeimpiä tehtäviä maailmassa. Torstaikerhossa juodaan kahvia ja lauletaan tuttuja, rakkaita sävelmiä ja lopuksi aina voimistellaan. Naisvaltaisesta kerhosta löytyy myös miesvoimaa. A sukastila Kivenkolo on espoolahtelaisten ikioma olohuone, kohtaamispaikka, jossa tavataan ystäviä, ja jonne voi tulla aterioimaan ja viettämään leppoisaa aikaa yhdessä. Kerho on monelle seniorille viikon tärkein tapahtuma ja ystävien kohtaamistuokio. – On tosi kiva, kun on tällainen kerho kerran viikossa. “Tuonne taakse metsämaan sydämeni halaa”, raikuu ilmoille. Moni, jota heikentynyt muisti vaivaa, muistaa yllättäen laulujen sanat. Liisa Selänne on jääkiekkotähti Teemu Selänteen äiti
Sen tuloksena päätettiin perustaa vapaaehtoistyön välityspiste ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka sai nimekseen Kaveri-Kam- Aarne Siekkinen viihtyy naisvaltaisessa porukassa. Avuntarvitsijoita oli vauvasta vaariin. Projektin vetäjäksi oli palkattu Kaj Thomasson. kaiden kokoontumis- ja harrastustilaksi. Paikka sai nimekseen Kivenkolo, Liisa Selänne kertoo. Puheenjohtajan tehtäviä hoitaa tällä hetkellä Eeva-Liisa Mäkinen. Olisi pitkäjänteisempää, jos toiminnalla olisi palkattu vetäjä. Kammarin toiminta käynnistyi 20.10.1993. – Kun lama hellitti ja työttömät suurelta osin työllistyivät, Kaveri-Kammarin vapaaehtoisiksi jäivät pääosin alueen vireät eläkeläiset. Liisa Selänne kertoo, että lähimmäisenrakkaus ja toisten auttaminen ovat olleet hänelle tärkeitä asioita lapsuudesta lähtien. Kivenkolossa toimi tuolloin RAY:n rahoittama Kehityskivet-projekti, joka oli suunnattu työttömille. Kaupunki oli sitoutunut maksamaan tilan vuokran 20 vuodeksi. – Kutsuin alueen vapaaehtoisjärjestöt ja seurakunnan edustajat palaveriin suunnitte- mari. Teemme paljon yhteistyötä kaupungin kotihoidon kanssa, josta meille soitetaan, jos apua ikäihmisten asioiden hoidossa tai saattamisessa tarvitaan, Liisa Selänne sanoo. lemaan voimavarojen yhdistämistä. – Merisaappaan kortteliin Espoonlahdessa oli valmistunut vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunniteltu kortteli, johon oli varattu alueen vanhuksille kokoontumistila. Liisa Selänne ja Kaj Thomasson päättivät perustaa Kivenkoloon vapaaehtoistyön välityspisteen Tampereella toimineen Mummokammarin tapaan. Vapaaehtoisuuden pohjalta ketään ei voi velvoittaa jatkuvasti tekemään töitä, eikä vetäjän ja puheenjohtajan mukaan saaminen ole aina helppoa, Liisa Selänne pohtii. Vieressä laulaa 90-vuotias Helvi Kyytsönen. Tarkoituksena oli palkata sinne kodinhoitaja vanhuksia varten. – Vapaaehtoistyö on saajalleen maksutonta, mutta kuluja muodostuu muun muassa vapaaehtoisten matkustuskustannuksista, vakuutuksista, palvelevasta puhelimesta ja toimistotarvikkeista. – Isäni sanoi aikoinaan ai-. Märta tuntee lähestulkoon kaikki laulut. Alusta asti kammarilaiset kokoontuivat joka maanantai viikkokokoukseensa, jossa käytiin läpi viikon aikana tulleet avunpyynnöt ja sovittiin, kuka minkin asian hoitaa. Vapaaehtoistyö on edullista, mutta ei suinkaan ilmaista. – Laman vuoksi henkilökuntaa ei ollutkaan varaa palkata, jolloin tilat annettiin asukasyhdistys Kivenlahti Stensvik ry:n käyttöön asuk- – Jo sunnuntaina alan laskea, kuinka monta herätystä on vielä jäljellä torstaikerhoon. poonlahdessa sosiaali- ja terveystoimen vanhus- ja vapaaehtoistyön toimistopäällikkönä, hän sai idean ikäihmisten kohtaamispaikasta. – Vuosien mittaan vapaaehtoinen hyvinvointityömme on tullut tunnetuksi, ja kolmena viime vuotena olemme saaneet kaupungilta avustusta. 26 SenioriTERVEYS Pietarista Suomeen muuttanut Toini Piisari löysi Kaverikammarin torstaikerhosta uusia ystäviä ja iloa elämäänsä. Vapaaehtoistyö on edullista, mutta ei suinkaan ilmaista Eläkkeelle jäätyään Liisa Selänne on ollut mukana Kaveri- Kammarin toiminnassa vapaaehtoisena sihteerinä, lukuun ottamatta aikoja, jolloin hän on ollut Kaliforniassa poikansa Teemun perheen tukena. Vuosien saatossa toiminta myös muuttui aina alueen tarpeiden mukaan ja painottuu nykyään vanhusten virkistystoimintaan ja auttamiseen, Liisa Selänne kertoo. Alussa toiminnassa oli vapaaehtoisten lisäksi mukana myös Kehityskivi-projektin työttömiä noin 40 henkilöä. Vapaaehtoistyöstä ammentaa itsekin Märta Hopeavuo säestää laulutuokioita mandoliinilla
Hän iloitseekin siitä, että voi edelleen hyödyntää tieto-taitoaan. Ajatuksenani on jatkossa keksiä keinoja, joilla vanhukset, lapset ja nuoret saataisiin toinen toistensa yhteyteen. – Jännitin, tulisiko elokuvasta pitkäveteinen, mutta olin tyytyväinen lopputulokseen. – Kun auttaa toisia, saa siitä sisältöä ja iloa myös omaan elämäänsä. Toisia auttamalla auttaa itseäänkin. Kun muut vielä miettivät, on kiekko jo maalissa tai tukea tarvitseva saanut avun. Emäksinen pH 9,7. Äiti ja poika samasta puusta Liisa Selänne kertoo vuosien saatossa oppineensa suhtautu- maan poikansa Teemun uran mukanaan tuomaan julkisuuteen. Elokuva on hyvin todenperäinen kuva pojan elämästä iloineen ja suruineen. Hän kertoo oman elämänsä voimavaroiksi terveelliset elämäntavat, liikunnan ja perheen, omat lapset ja lapsenlapset. Yhdessä tekemisestä ja yhteisöllisyydestä saa voimaa, Liisa Selänne sanoo. Helena Halonen on käynyt torstaikerhossa liki kymmenen vuotta. Savi imee itseensä ja poistaa suolistosta kaasuja, bakteereja, viruksia, sieniä, loisia sekä erilaisia kemikaaleja ja myrkkyjä. Uskon, että nuoret, jotka haaveilevat NHLurasta, ymmärtävät elokuvan nähtyään, ettei jääkiekkoilijan tie ole suinkaan ruusuilla tanssimista, Liisa Selänne sanoo. – Minulla on kolme poikaa ja kuusi lastenlasta. Kuitenkin, jos ihmiset tarvitsevat itselleen idolin, on Teemu hyvä esikuva nöyryydellään ja positiivisuudellaan. Äidin mielestä elokuva on onnistuneen realistinen kuvaus jääkiekkoilijan elämästä. 03-3460 545, 050-3570 898 SenioriTERVEYS 27. Liisan mukaan hänessä ja Teemussa on yhteistä muun muassa ulospäin suuntautuva sosiaalisuus, positiivisuus ja nopea temperamentti. Olen riemulla seurannut, kuinka Teemu tekee Amerikassakin paljon vapaaehtoistyötä, ja myös hänen kolme poikaansa tekevät vapaaehtoistyötä Kaliforniassa kehitysvammaisten parissa. Helena odottaa kerhoa koko viikon, aamuherätyksiä laskien. Hyvän tekeminen toisille on hänen mielestään yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä maailmassa. Ikäihmisten joukossa on paljon yksinäisiä ja toisaalta kaikilla lapsilla ei ole mummoa tai vaaria. – Äitinä en kuitenkaan varmaan koskaan totu siihen julkisuuden määrään, minkä poikani saa osakseen. Yksin kotiin ei saisi jäädä. Teemu on joukkuepelaaja ja niin olen minäkin. Olen kiitollinen siitä, että olen koko ikäni saanut tehdä auttamistyötä, ensin työurallani sosiaalityössä ja nyt eläkepäivillä, vapaaehtoisena Kaveri-Kammarissa. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN Power Clay savijauhe - ratkaisu suoliston ongelmiin Power Clay on ultrapuhdasta kalsiumbentoniittisavea, joka on kaivettu maanalaisesta kaivoksesta Kaliforniassa. – Teemu on hyödyntänyt tilannenopeuttaan jääkiekossa, minä olen puolestani tarttunut aikailematta ja rohkeasti toimeen vapaaehtoistyössä. Julkisuuteen kuuluu mielestäni niin hyvää kuin huonoakin, vaikkakaan Teemu ei ole oikeastaan milloinkaan joutunut kokemaan ikävää julkisuutta. Sisältö 200 g. Koulutukseltaan Liisa Selänne on sosiaalihuoltaja ja vanhainkodin johtaja. Ilmainen esite ja tilaukset: Puh. Liisa Selänteen mielestä jokaisen ikäihmisen olisi hyvä löytää oma ryhmä, johon tuntee kuuluvansa. Kummimummot voisivat vierailla päiväkodeissa ja päinvastoin, Liisa Selänne visioi. Kaveri-Kammarissa liikettä saavat sekä kroppa että mieli. Liisa Selänne on mukana Teemu Selänteen uudessa elokuvassa. na, että jos hyvää voit tehdä, etkä sitä tee, se luetaan sinulle synniksi. Voidaan käyttää veteen sekoitettuna myös ulkoisesti kasvomaskina tai erilaisten iho-ongelmien hoitoon
Vinjetti Kyllikki Pauloff on itsekin sairastanut syövän. Onneksi lapsenlapset pitävät kiinni elämässä Kahden lapsen menetys jättää jälkensä sydämeen Kyllikki Pauloff menetti kaksi lastaan. TEKSTIT JA KUVAT: MARI AHOLA-AALTO 28 SenioriTERVEYS. Jari ja Sari kuolivat syöpään kahdeksan päivän välein 13 vuotta sitten
SenioriTERVEYS 29. – Suru muuttaa muotoaan, muttei koskaan katoa, Kyllikki Pauloff sanoo
Jokaisesta päivästä iloittava Tapahtuvat ovat muuttaneet nykyään Lahdessa asuvan Kyllikki Pauloffin elämänasennetta. Jouduin koko ajan pitkälti peittämään omia tunteitani. Omat tunteet piti peittää – Olihan se rankkaa aikaa, kun lapset sairastivat. – Sainhan iloita ja nauttia heistä – Olin aluksi hirmuisen katkera Jarin ja Sarin sairastumises- ta ja lopulta heidän kuolemastaan. I kävä on ikuinen, mutta sen voimakkuus vaihtelee. Kyllikki Pauloffilla ei juuri ole siltä keväältä tavalliseen elämään liittyviä muistoja. Syyllistin tapahtumista myös itseäni. – Elämä on laittanut aina välillä polvilleen, mutta myös vahvistanut. Menimme Finnjetillä Rostockiin ja siitä linja-autolla Berliiniin ja takaisin. Mari oli siinä vaiheessa yksinhuoltaja ja asui tyttärineen naapurissa, samassa rivitalossa. Piti esittää positiivista, vaikkei sitä 30 SenioriTERVEYS ollutkaan. Teimme päätöksen lähteä kesämatkalle. Luonnollisempaa on, että vanhemmat kuolevat ennen lapsiaan, kuin lapset ennen vanhempiaan. Hän menetti molemmat lapsensa, joiden elämässä hän oli ollut aktiivisesti mukana. Aika on helpottanut tuskaa, ja olen oppinut ajattelemaan, että sainhan minä pitää lapseni niin kauan ja nauttia heistä. Hänen kuolemansa tuli lopulta enemmänkin yllätyksenä. Matka irrotti vähän surusta. – Jari vaistosi aina puhelimessa, jollei minulla ollut kaikki kunnossa, ja hän tuli heti käymään. Rintasyöpää sairastaneen Sarin kohdalla toivo eli pidempään. Uskon, että olen näiden kokemusten jälkeen melko vahva. Ei ollut vaihtoehtoja. Minulla oli heistä paljon iloa. Elän päivän kerrallaan, ja iloitsen joka päivästä, jonka saan olla terve. – 13 vuoden aikana ikävä on muuttunut siten, etten muista heitä enää ihan joka päivä. – Surin kummankin sairastumista ihan mahdottomasti, mutta pidin myös toivoa yllä. He kumpikin sairastuivat nuorina aikuisina syöpään ja kuolivat kahdeksan päivän välein keväällä 2000. Se on ensimmäinen muuhun kuin sairauteen ja suruun liittyvä muisto siltä vuodelta. Vinjetti lein. – Sain Jarin ja Sarin sairastamisen aikana sydämen rytmihäiriöitä, joista kärsin vielä tänäkin päivänä. – Silloin alle kolmevuotias Iina alkoi oikein tarkkailla meitä, kun me jatkuvasti vain itkimme. Kyllikki Pauloff haki vertaistukea, mutta sellaista ei ollut saatavilla.. Sen jälkeen, kun Sari ja Jari kuolivat, olin kaksi kuukautta sairauslomalla. – Olin työssä koko Jarin ja Sarin sairausajan, enkä ottanut vastaan lääkärin tarjoamaa sairauslomaa. – Moni on kysynyt, kuinka sinä kestit. – Kun suru tulee, on se hyvin vahva tunne. Päätimme, että kaiken surun keskellä oli otettava huomioon lapset, ettei heidän tarvitse koko aikaa katsella, kun me itkemme. Jari oli syntynyt vuonna 1962 ja Sari vuonna 1964. Elämäänsä ei voi suunnitella Sari siunattiin Metsolan kauniissa kappelissa. Suru valtaa mielen aina silloin tällöin, ja saatan itsekseni kotona ollessani ruveta itkemään, Kyllikki Pauloff miettii. – Mietin myös, että mitä niin pahaa olen tehnyt, että minua näin lasten menetysten kautta rangaistaan. Toinen oli kuollessaan 37-vuotias ja toinen 35-vuotias. – Meillä oli läheiset ja hyvät välit. Monet menettävät lapsensa jo ihan pieninä. – Nyt en ole enää moneen vuoteen tuntenut katkeruutta. Työ piti ajatuksia poissa heistä. – Oli ihmisiä, jotka eivät pystyneet kohtaamaan minua. – Ihminen ei voi suunnitella elämäänsä, ei se vaan mene niin kuin itse ajattelee. Jari ja Sari syntyivät Kyllikki Pauloffin ensimmäisessä avioliitossa. Olenkin oppinut peittämään suruni hyvin. Jarin ja Sarin poismeno oli kova paikka myös heidän isälleen, Kyllikki Pauloffin exmiehelle. Ihan loppuun saakka toivoin, että he paranisivat. Jäljelle jääneen Mari-tyttären kaksi pientä tytärtä, Iina ja Leena pitivät mummon kiinni elämässä. Aivokasvaimeen menehtyneen Jarin kohdalla toivo sammui aikaisemmin, kun hän joutui sairaalaan vuodepotilaaksi ja tiedettiin, ettei hän tule sieltä enää pois. Hautajaiset olivat viikon vä- On ihminen minkä ikäinen vain, on hän joka tapauksessa vanhempiensa lapsi, ja menetys on sen mukainen. Tuntui, että kaikki meni hukkaan. Jarin kohdalla sairastuminen tuntui niin epäreilulta, olihan hän juuri valmistunut ja elämä oli edessä. Kuopus Mari syntyi toisessa avioliitossa vuonna 1974. Ei hän mitään sanonut, vaan teki tikusta asiaa ja tuli varmistamaan, että kaikki oli hyvin. Halusin aina, että lapsillani olisi sisaruksia, eivätkä he olisi niin yksin maailmassa, kuten olen itse ollut, mutta niinpä on Mari enää ainoana kolmesta jäljellä. Ei siitä varmasti koskaan pääse. – Jokaisesta päivästä täytyy nauttia, samoin elämään kuuluvista positiivisista asioista, kuten lapsista ja siitä mitä kaikkea heistä saa. Oli pakko. Myös kaunis päivä ja ihana ilma on ilonaihe. Kun pää ei voinut mennä sekaisin, kroppa alkoi reagoida. – Heistä oli pakko pitää huolta. Osan ihmisistä oli vaikea suhtautua suuren surun kokeneeseen ihmiseen. Esimerkiksi osa työkavereista vaihtoi kadun toiselle puolelle, kun tultiin vastakkain
Yhteiset suuret menetykset ovat lähentäneet äitiä ja tytärtä entisestään. Ilman Jarin ja Sarin kokemuksia se olisi varmasti tuntunut paljon suuremmalta asialta. Hänen rintasyöpänsä leikattiin vuonna 2003. – Oma syöpä ei tuntunut oikein miltään. SenioriTERVEYS 31. – Me olemme tiivisti yhteydessä, ja se on minulle hirmuisen tärkeää. En ole koskaan surrut sitä. Paras apu olisi ollut jutella sellaisen ihmisen kanssa, joka on kokenut saman. Jarin vaimo Elisa sai paljon apua nuorten leskien ryhmästä. Kyllikki Pauloffin tytär on haudattu Lohjan Metsolan hautausmaalle. Onhan minulla enää yksi lapsi. – Pienen lapsen menettäneille vanhemmille oli sururyhmiä, mutta sinne en oikein tuntenut kuuluvani. Pienimmät Matleena (10) ja Josefiina (9) pitivät minut elämässä mukana, erityisesti pienempinä, jolloin olin paljon heidän kanssaan. Lapsenlapset ovat kyllä melkein vieläkin tärkeämpiä kuin oma tytär. Ovathan isovanhemmat rikkaus myös lapsille, hymyilee 75-vuotias mummu. Lastenlapset pitävät elämässä Kyllikki Pauloff on itsekin sairastanut syövän. Kyllikki Pauloff käy tarkastuksessa puolivuosittain, myös Mari-tytär on tehotarkkailussa läheisten runsaiden syöpätapausten vuoksi. Marin perheessä on neljä tyttöä, joista riittää puuhaa isoäidillekin. Hän jäi kahdeksan vuotta sitten eläkkeelle ohjaajan työstä vihtiläisestä Vuorelan koulukodista. Heidän silloin seitsemänvuotias poikansa oli mukana lasten sururyhmässä. Mari-tytär perheineen on kiinteästi mukana Kyllikki Pauloffin elämässä. Myös hänen kasvoistaan on leikattu syöpäkasvain
Heidän kotiinpaluutaan seuraavana aamuna Jari oli mennyt kotonaan Jyväskylässä tajuttomaksi. – Tuntui, että hän halusi vielä kerran nähdä minut. – Kasvain oli tullut tällä kertaa poiston kannalta pahaan paikkaan. Paraneminen leikkauksesta sujui hyvin. Hän asuu äitinsä kanssa Jyväskylässä.. 32 SenioriTERVEYS – Jarin leikkaus alkoi aamulla, ja kun puolen päivän aikaan tyttäreni Marin kanssa soitimme, hän oli edelleen leikkaussalissa. Pelästyimme pahinta, mutta sairaanhoitaja siirsikin puhelimen eteenpäin, ja puhelimessa oli Jari. Soitimme teho-osastolle kahden aikaan ja Jari oli edelleen leikkauksessa. Syöpä pysyikin poissa kuutisen vuotta. – Hän oli nukahtanut ihan rauhallisesti. – Meinasimme, että annamme Jarin herätä rauhassa ja soitamme myöhemmin. – Silloin oli kehitteillä myös uusi hoito, jossa haettiin apua hoitoa varten kasvatetuista Äiti tapasi poikansa tämän kuolinvuoteella. Lääkärit löysivät aivokasvaimen. – Hän oli juuri sinä keväänä valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta, pääaineenaan kemia, Kyllikki Pauloff kertoo. – Olin ihan yksin kotona ja silloin meinasi maailma kaatua. Siitä, kun kasvaimen todettiin tulleen takaisin, Jari eli neljä vuotta. Jonkin aikaa siinä juteltuamme, hän vaipui takaisin tajuttomuuteen. Sari oli jo tainnut käydä kertomassa hänelle. – Menimme Jarin luokse, ja hän avasi silmänsä ja katsoi suoraan minuun. – Sari kuoli perjantaina ja lähdimme seuraavana torstaina Sarin miehen Anssin kanssa katsomaan Jaria Jyväskylään. Kasvain vei Jarilta ihan sairauden loppuvaiheessa puhekyvyn, vaikka lääkärien tutkimusten mukaan Jarin järki pelasi loppuun saakka täydellisesti. Jari halusi vielä nähdä Jarin aivokasvain uusi J ari sairastui 26-vuotiaana. Kasvain oli leikkauksen kannalta hankalassa paikassa ja suurten verisuonten ympäröimä. Leikkaus oli sujunut niin hyvin, että hän kykeni jo puhumaan puhelimessa, äiti muistelee. Myös puhe alkoi takkuilla, hän sai epileptisiä kohtauksia ja saattoi kaatua. Hänen vaimonsa oli tukena sairauden aikana. – Puoli yhdeksältä illalla soi puhelin ja sairaalasta soitettiin. Hän otti yhteyttä lääkäriin ja asiaa ryhdyttiin tutkimaan. – Minulle ei siinä vaiheessa kerrottu vielä mitään, mutta ihmettelin kyllä omassa mielessäni, miksi heidän käydessään Elisa ajoi autoa eikä Jari. Sari-sisko soitti neljän aikaan, jolloin Jari oli siirretty teholle, josta kerrottiin, että leikkaus oli onnistunut. Elokuisena keskiviikkoiltana puoli kymmeneltä Jari sitten soitti ja kertoi, että hän menee perjantaina Kuopioon sairaalaan, jossa hänet leikataan, hänellä on kasvain päässä. Lauantaiaamuna Jarin Elisa-vaimo soitti ja kertoi, että Jari oli nukkunut pois. Jari lähti tyttöystävänsä, myöhemmin vaimonsa kanssa, juhlimaan valmistumistaan etelän matkalle. Olin ihan varma, että Jari kuolee siihen. Uutinen Jarin kuolemasta ei ollut yllätys. Pahanlaatuinen kasvain levisi otsan suuntaan. Kasvainta ei sen hankalasta sijainnista johtuen saatu leikkauksessa kokonaan pois, mutta lääkärit päättivät lannistaa sen sädehoidolla. Tuntui, että hän halusi vielä kerran nähdä minut. Sen jälkeen Jaria ei enää leikattu. Kukaan ei kertonut sitä hänelle, ei myöskään hänen vaimonsa, mutta meille jäi sellainen tunne, että Jari tiesi sen. Se oli viimeinen kerta, kun hän otti mitään kontaktia ulkomaailmaan. He kertovat itse, kun heille sopii, Kyllikki Pauloff sanoo. Äidin ja langon päästessä perille sairaalaan, 265 kilometrin matkaltaan, sairaanhoitaja kertoi, että Jari on ollut viime ajat tajuton, eikä ole reagoinut mihinkään. Vinjetti – Olen oppinut peittämään suruni hyvin, Kyllikki Pauloff sanoo. Jari haki netistä ja kaikista muista mahdollisista paikoista tietoa aivokasvainten hoidosta. Hoitoon pääsijät arvottiin, eikä Jaria onnistanut. Sisarukset, Jari ja Sari, kävivät myös yhdessä Kiinassa hakemassa apua. Toinen leikkaus jätti jälkensä Sitten kasvain uusi, ja Jari leikattiin uudelleen. Olimmehan kuulleet, että leikkaus oli mennyt hyvin. Hänet on haudattu Jyväskylään. Lääkäreiden ajatuksissa oli leikata Jari kolmannen kerran. Meistä vain tuntui siltä. Toisesta leikkauksesta Jari ei toipunut ihan kokonaan, hänelle jäi katkoja muistin toimintaan. geenilehmistä. Sovimme, ettemme kerro Jarille Sarin kuolemasta. Jarilla on yksi poika, 20-vuotias Jyri. Hän sairasti kaikkiaan 11 vuotta ja kuoli 37-vuotiaana. Me juttelimme hänelle, itse hän ei kyennyt puhumaan, paitsi silmillään. Myös Jarin luonne muuttui, hänestä tuli itsepäinen, vaikkei hän elämänmyönteisenä ja iloisena ihmisenä ollut sitä koskaan aikaisemmin. En siitä sitten kysynyt, kun en ole pitänyt tapanani, omasta elämänkokemuksestani oppineena, lasteni asioista juuri kysellä
Siinä vaan juteltiin, ja Anssi nukkui välillä huoneeseen tuodussa sängyssä. Juttelimme aamuun asti. Hoidot oli lopetettu. Sari halusi lähteä Kiinaan tutustumaan siellä käytettäviin hoitoihin ja lääkkeisiin. – Sari sanoi minulle useamman kerran yön aikana, että äiti, kun minun pitäisi sanoa sinulle yksi asia. ja Jari 8.4.2000. Sarin syöpä uusi noin kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä kerrasta. En osannut siinäkään vaiheessa ajatella, että oli menossa Sarin viimeinen yö. Olihan sukulaisnainen hyvä esimerkki siitä, että rintasyövästä voi parantua. Sari sairasti kahdeksan vuotta. Hän kuoli 35-vuotiaana. SenioriTERVEYS 33. tenkin Sarin vastentahtoisesti lähtemään sairaalaan. Sari oli kuitenkin toiveikas eikä antanut periksi. Se oli viimeinen ateria, jonka Sari söi, kertoo Kyllikki Pauloff. Sari huolehti aina Jarista ja piti kiltin veljensä puolia. Suomalainen hoitaja tutustutti Sarin Kiinassa annettaviin hoitoihin. He toivat lääkkeitä Kiinasta ja jatkoivat hoitoja Suomessa. Miksi olin poissa juuri silloin. Juuri, kun tulin koiran kanssa sisälle, soitti Mari ja kertoi, että Anssi oli soittanut hänelle, että Sari taitaa nyt kuolla. Äiti ja tytär lähtivät kumpikin tahoiltaan kiireesti kohti sairaalaa, mutta he myöhästyivät kumpikin. – Myöhemmin olen ajatellut, että Sari meni ottamaan Jaria vastaan. Ne eivät lopulta enää kestäneet, Kyllikki Pauloff muistelee. Mieleeni on tullut, että hän yritti kertoa, että elämme hänen viimeistä yötään. Heillä oli siinä hetki aikaa jäähyväisille. Sarin sairastaminen tuntui äidistä pahalta, mutta pahaa oloa lievensi se, että hän oli itse hyvin positiivinen. Mitään salaisuuksia meillä ei ollut. – Soitin myös Marille, ja kerroin, mikä on tilanne. – Sanoin Sarille moneen kertaan, miten tärkeä hän oli ja ettei hän saa jättää meitä. – Sari oli sanonut Anssille, että kahden minuutin päästä minä kuolen. – En olisi osannut ajatella, että Sari kuolee ennen Jaria, hän ei vaikuttanut kovin huonokuntoiselta, mutta toisin kävi. Sarin rintasyöpä levisi S ari sairastui 27-vuotiaana, kolme vuotta Jarin jälkeen. – Toisella kerralla minua ei kuljettajana tarvittu. Sarilta leikattiin rinta pois ja korjausleikkauksessa tehtiin vatsasta uusi rinta tilalle. Sarin hautajaisista on jäänyt äidin mieleen, se kun Saria hautaan laskettaessa kuului kirkas, kirkas linnun viserrys. – Meillä oli Marin kanssa sellainen olo, että Sari siellä meille visertää. – Kuljetin häntä hoidoissa ja pyrin olemaan apuna kaikin mahdollisin tavoin. – Olen kovasti miettinyt, että miksi minun piti juuri se hetki olla poissa, kun Sari nukkui pois. Vaihtoehtohoidoista ei apua Häiden jälkeen alkoi toinen hoitokierros. Sari pyysi minua keittämään riisipuuroa ja minä keitin. Siitä syöpä levisi maksaan, keuhkoihin ja myös päähän. Se oli viimeinen ateria, jonka Sari söi. Sarin syöpä levisi ympäri kehoa. Ehkä se olisi ollut minulle liian kova paikka. Illalla Sari tuli huonompaan kuntoon. Hän toimi kehitysvammaisten lasten erityisopettajana Lohjalla, läntisellä Uudellamaalla. Sanoin Sarille moneen kertaan, miten tärkeä hän oli ja ettei hän saa jättää meitä. Välillä sanottiin, että kasvaimen pesäkkeet ovat pienentyneet, mutta kuriin tautia ei kuitenkaan saatu. Anssi jäi Sarin luo sairaalaan. Sari oli jo poissa. Jarin sairastuessakin hän otti selvää kaikesta, mitä oli mahdollista Jarin hyväksi tehdä. Elin niissä mukana heidän kanssaan. He menivät naimisiin, kun Sari oli jo melko sairas. – Sari sanoi minulle monta kertaa, että muista äiti, kun meillä on häät, silloin meillä ei surra. Hän oli kotona koko sairautensa ajan viimeistä yötä lukuunottamatta. Pahinta taisi olla se, kun syöpä levisi keuhkoihin. Hän sai Jarinkin mukaansa matkalle. – Yhdeksän aikaan aamulla lähdin viemään ulos Sarin ja Anssin koiraa. Myös suomalaishoitaja miehineen lähti matkalle heidän oppaakseen. Sari kuoli 31.3. Kaikki näytti hyvältä. Aivokasvain tuntui heti alusta pitäen niin kovin vakavalta sairaudelta, mutta rintasyövästä usein myös parannutaan. – Hoidossa oli parempia ja huonompia aikoja, niin kuin syövän kanssa yleensäkin. Mikä sai minut lähtemään juuri silloin. – En ymmärtänyt, kuinka huonossa kunnossa hän oli, enkä usko, että Anssikaan ymmärsi, mutta saimme kui- – Sari pyysi minua keittämään riisipuuroa ja minä keitin. Anssi piti vaimostaan hyvää huolta. Sairaus ei ollut läsnä niissä. – Sari pyysi minut heille, kun Anssilla oli jokin meno. – Sari meni uutisen kuultuaan ensiksi juttelemaan sukulaisnaisen kanssa, jolta oli leikattu rintasyöpä, ja he tulivat yhdessä kertomaan asian minulle. Kun Sarin sairauteen ei löytynyt apua koululääketieteen keinoista, hän kääntyi vaihtoehtohoitojen puoleen. – Hän seurusteli silloin tulevan miehensä Anssin kanssa. – Hän pyöritteli pilleriä käsissään, mutta ei missään vaiheessa ottanut sitä. – Minä en niihin hoitoihin ja lääkkeisiin uskonut, mutta enhän minä voinut sitä heille sanoa. Myös Sari opiskeli erityisopettajaksi Jyväskylässä, ja sisarukset pitivät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Mutta hän ei koskaan saanut sanottua asiaa. Jos heidän piti molempien lähteä, niin näinhän sen kuului mennäkin. Hänen häänsä olivatkin hyvin iloiset juhlat. – Sarin sairastuminen ei ollut minulle ihan yhtä suuri järkytys kuin Jarin. Sarille tuotiin unilääkettä, jotta hän olisi nukkunut ja kerännyt voimia, mutta hän ei koskaan ottanut lääkettä. Toisaalta oli rankkaa, kun ei voinut näyttää omaakaan suruaan. Rintasyöpä teki ensin etäispesäkkeen, niin hankalaan paikkaan, ettei sitä saatu poistettua. Sari -tyttären viimeiset hetket tulivat yllätyksenä kaikille läheisille. – Valvoimme koko yön Sarin sängyn laidalla. Häissä ei sitten surra Sarin sairaus oli suurempi osa äidin arkipäivää, koska hän asui lähistöllä
– Mitä paremmassa kunnossa ikäihmiset ovat, sitä halvemmaksi hoitokin tulee! – Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja EETU ovat perustaneet Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hankkeen juuri tässä tarkoituksessa tukemaan vanhusneuvostojen toimintaa. TEKSTI: TERTTU IISKOLA E läkeliiton järjestö- ja kuntavaikuttamisen kouluttaja Seppo Mustonen, 60, on vuodesta 2004 kiertänyt alue- ja paikallisjärjestöissä kouluttamassa ihmisiä vanhusneuvostojen toimintaan. EETU on avannut Facebook-sivut kansalaisfoorumiksi seniorikansalaisten asioista keskustelemiseen. Eläkeliitto on EETUn puheenjohtajavuorossa tänä vuonna ja Hannes Manninen puheenjohtajana, sihteerinä Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen. Samalla on haaviin jäänyt paljon tietoa vanhusten hoidon tilasta eri kunnissa sekä kehittämisideoita ja malleja hyvistä toimintamuodoista. Huonokuntoiset ovat pieni ryhmä, ja vanhuspalvelulain- 34 SenioriTERVEYS kin tavoitteena on kasvattaa virkeiden vanhusten osuutta sen lisäksi, että edistetään hyvää hoitoa, Mustonen korostaa. Muuttuuko mikään 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain myötä, kun lain mukaan vuoden 2014 alusta kunnalla on oltava vanhusneuvosto, kunnan on valmisteltava kokonaisvaltainen vanhuspalvelusuunnitelma sekä tarjottava riittävästi laadukkaita palveluja?. Paljon paranee, kun... Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry perustettiin kesäkuussa 2006, ja siitä lähtien Mustosen kursseille on tullut kaikkien kuuden eläkeläisjärjestön jäseniä, joita on kaikkiaan yli 270 000. Yhteiskunta Vanhuspalvelulain toteutuminen riippuu yhteistyöstä, kunnan asenteista ja vapaaehtoisten aktiiviudesta Olennaista nyt muheva yhteistoiminta Muhevan monipuolisella vanhusneuvoston toiminnalla saadaan paljon aikaan, kun priorisoidaan kunnan ja vapaaehtoisten toiminta vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaisesti, sanoo kokenut järjestötoiminnan kouluttaja Eläkeliitosta. – Suomessa on vanhuspalvelulain mukaisen 63 vuoden iän saavuttaneita noin 1,3 miljoonaa. Heistä 80 prosenttia on itsenäistä ja virkeää väkeä, joka ei tarvitse hoivapalveluita
– Tavoitteet ovat oikean suuntaiset, mutta keinot saavuttamiseksi on löydettävä kuntakohtaisesti. Paljon kuitenkin muuttuu, jos nämä lain tavoitteet toteutuvat: tuetaan iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ehkäistään ennalta muuta palveluntarvetta, Seppo Mustonen sanoo. – Koko julkisessa hallinnossa on ongelmana kyvyttömyys nähdä seuraavia vaaleja pitemmälle eli vääränlainen äänestäjien pelko, Mustonen myöntää. Fiksu kunta edistää ennaltaehkäisyä – Laissa on 20 uudistamiskohtaa, jotka ovat poliittisen kompromissien tulosta ja sanamuodoltaan pyöreitä. – Riippuu rahan lisäksi asenteista, kunnan toimintakulttuurista ja ilmapiiristä; ikäihmisystävällinen kunta, Mustonen näkee, että ennakoivat terveystarkastukset ja yhteisöllisyys ovat keinoja, millä terveyttä edistetään fiksuissa kunnissa. Pitää pystyä laskemaan kustannusvaikutukset erilaisilla vaihtoehdoilla: Kuinka monen vuoden kuluttua nyt 63-vuotias terve ikäihminen ei pysty elämään enää kotonaan ja joutuu sairaalaan. Ne työntävät sairastumisia tuonnemmaksi. Kulttuuri- ja liikuntaharrastusten löytäminen on merkityksellistä. – Kokonaisvaltainen suunnitelma on tehty aikaisemmin monessa kunnassa ikäpoliittisen strategian nimellä, ja siinä on yleensä arvioitu vaikutuksia pitemmälle kuin seuraavat viisi vuotta, Mustonen sanoo. kuntalaisten kunta, kuullaanko kuntalaisia, tiedotetaanko ja ohjataanko palvelujen käyttöön. – Jokaisen vapaaehtoistyöhön mukaantuloa empivän kannattaa muistaa, että se, minkä itse antaa, palautuu turvana sitten, kun itse ei enää jaksa. Jos kunnan yleissuunnitelma tehdään vaalikausittain, niin miten saadaan syntymään ymmärrys vasta tulevaisuudessa saatavista hyödyistä. Vaikutus näkyy vasta 10–25 vuoden päässä. – Se on totta, että kunnissa on vaikea nähdä asioita, jotka eivät ole just sillä hetkellä kustannuksia pienentäviä, vaikka pitkällä tähtäyksellä säästettäisiin paljon. – Kokonaisvaltaisen suunnitelman teossa kannattaa avata visioita pitemmälle tulevaisuuteen, ja löytyyhän paljon ennusteita esimerkiksi väestön kehityksestä. – Kunnan on luotava edellytyksiä ja mahdollisuuksia kuntalaisilleen ylläpitää fyysistä sekä henkistä terveyttään, mietittävä keinoja, joilla tuetaan ihmisten liikunnallisuutta ja terveyden ylläpitoa. Miten hänen toimintakykynsä ja terveytensä yhteisvoimin ylläpidetään, jotta kustannuksissa säästetään. – Fiksut kunnat, kuten esimerkiksi Espoo, myös tiedottavat kotisivuillaan ja lehdissä jaettavilla liitteillä näkyvästi kuntalaisilleen kaikista kuntalain mukaisista vaikuttamiskeinoista, myös vanhuspalveluyhteisöistä. Mustonen painottaa, että kunnan kokonaisvaltaisen SenioriTERVEYS 35. – Vain muutamat kunnat eivät ole sitä tehneet, vaan ovat odottaneet vanhuspalvelulakia
Kuva: Heimo Ujala. Pelkkä viranomaistyö tai entisen suunnitelman ”päivitys” paperilla ei vuoden alun jälkeen riitä, vaan vaaditaan pitempää mylläämistä neuvosto ohjausryhmänä, Mustonen painottaa. – Toiset neuvostot kokoontuvat kuukausittain, toiset joka toinen kuukausi, mutta paljon niillä on tehtäviä. Pelimanniviikko Elävää musiikkia päivittäin 14.-20.1. Eivät ne ihan yksilökohtaisesti seuraa vanhuslain tavoitteiden toteutumista, mutta tärkeää on, että vanhusneuvostot jalkautuvat kuntalaisten pariin ja kuuntelevat järjestöjen rivijäseniä. Nuoruusajan ikivihreät ja senioritanssiloma Orkesteritanssit joka ilta! 17.-23.2. pykälässä mainittua yhteistoimintaa kunnan eri toimijoiden kesken sekä järjestöjen ja yritysten kanssa. – Toivottavasti ei. – Suurin pulma on ollut sosiaali- ja terveyspuolen erillisyys, mutta niitähän on jo monissa kunnissa yhdistetty. – Mitä paremmassa kunnossa ikäihmiset ovat, sitä halvemmaksi hoitokin tulee. Yhteiskunta Vanhusneuvosto-seminaareissa ideoidaan ja suunnitellaan vaikuttavaa toimintaa. – Yhteistyö on tärkeä juttu. On mietittävä, millaista yhteistyö on: sanelua ylhäältä alas vai avointa keskustelua ja vaihtoehtoisten ideoiden ja ratkaisujen puntarointia hyvinkin pienissä yksityiskohdissa, ajattelee Mustonen, jolla on kokemusta niin kunnan viranhaltijuudesta kuin luottamustehtävistä ja niissä ilmenevistä jäykkyyksistä. – Viime vuoden lopussa vanhusneuvosto oli 236 manner-Suomen kunnassa ja lisäksi 55 kunnassa yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto. ATK-peruskurssi Viihdelaulukurssi 20.-26.1. Pelimanniviikko Pelimannimusiikin ystäville 4.-10.2. Tässä Joensuun seminaarilaisia Seppo Mustosen ympärillä pari vuotta sitten. Vanhusneuvostojen idea tuli eläkeläisjärjestöiltä vuonna 1996. – Tarvitaan maalais- ja kaupunkilaisjärkeilyä, kokemus- tietoa tutkimustiedon lisäksi. – On kuntia, jotka ymmärtävät ja hoitavat hyvin yhteisöllisyyden ja inhimillisyysasiat, ja kuntia, joiden ajatusmallin mukaan hyvinvointi tulee vain elinkeinotoiminnasta. Vain 29 kunnassa ei ollut neuvostoa, Seppo Mustonen kertoo. Kirjoittajakurssi 17.-19.3. suunnitelman onnistuminen ja riittävän pitkän tähtäyksen vaikuttavuusennakointi edellyttää syväluotaavaa keskustelua, kehitysprosessia vanhusneuvoston kanssa. Vanhusneuvosto ei ole kuntalain mukainen elin, vaan vanhuspalvelulain mukainen osallisuuselin, jossa tarvitaan todella aktiivisia, kunnan hallinnon ulkopuolisia ihmisiä ja avoimuutta. Tiedon ja viestien kulku, lain hengen mukaisten tavoitteiden toteutumisen paimentaminen ja ikäihmisten. Onko vaara, että lakisääteisenä vanhusneuvostosta tulee politikoinnin osa, jonka jäsenyys pisteytetään niin kuin vähäpätöisimmät luottamuspaikat passiivisesti toimivilla ihmisillä. Joogakurssi, (2 vrk) 22.-28.4. – Ei osata laskea sitäkään, että eläketulokin on aika varmaa ja tuottaa veroja. Neuvosto ei ole uusi asia, mutta vanhuslain myötä se saa vakiintuneen ja entistä vaikutusvaltaisemman roolin. Valitettavasti kunnat ovat vielä hyvin erilaisia. Harmonikansoittokurssi ATK-jatkokurssi 11.-17.3. – Oli tarkoitus saada kuntiin laajasti ikäihmisiä edustava osallisuuselin, johon eläkeläisjärjestöt, sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä seurakunnat voivat tehdä nimetä edustuksensa ja tehdä yhteistyötä. Talvipäivien ratoksi ja Isovanhemmat & lapsenlapset Lapsilla erillinen ohjattu ryhmä 25.2.-3.3. Makuja, musiikkia maailmalta Kreikkalainen ilta, latinokonsertti 10.-16.2. Vanhusneuvostolla suuret mahdollisuudet Vanhuspalvelulaki pakollistaa vuoden 2014 alusta jokaiseen kuntaan vähintään neljän 36 SenioriTERVEYS vuoden välein uusiutuvan vanhusneuvoston ja sille toimintaedellytykset. AktiivilomAlle SAloon 28.1.-3.2. Luovan esiintymisen kurssi { Lomat 1 vrk 80 € 6 vrk 482 € Kurssit 6 vrk 484 € 2 vrk 184 € – Painottaisin suuresti lain 4
Siihen osallistui 1116 vastaajaa, jotka olivat iältään 55-79-vuotiaita. Kunnanhallitus valitsee vanhusneuvostojen jäsenet järjestöiltä ja seurakunnilta tulevista ehdokkaista. Tarvitaan yhä enemmän vapaaehtoisia, joilla on aikaa, Mustonen korostaa. Yhden ihmisen luona saattaa juosta viikossa 4–5 eri ihmistä, eikä kenelläkään ole aikaa puhella, kertoo Mustonen. Entisajan vanhainkodit puutaloissa olivat sentään aika kodikkaita ja siellä oli turvallista. tarpeiden tuominen riittävällä äänenpainolla päättäjien tietoon ovat vanhusneuvoston jäsenten tehtäviä, sanoo Mustonen. Entä kotiin tuotavat palvelut. Mutta se ei ole korvamerkittyä rahaa, joten riippuu täysin kunnasta, mihin varat lopulta käytetään, Mustonen toteaa. Entä liudentaako hallituksen kestävyysrakenneriihi jo heti pätevyysvaatimuksia. Vanhuspalvelulaissa puhutaan riittävistä voimavaroista, jotka kunnan pitää osoittaa. on Eläkeliiton keväällä 2013 teettämästä Huomisen kynnyksellä 2013 kirjekyselystä. – Alan ammattilaisia ei ole tarpeeksi, mutta esimerkiksi muistipoliklinikat ovat käytännössä erinomainen osa vanhuspalvelulain mukaista toimintaa, Mustonen sanoo. Oma sairastuminen on ikääntyneiden suurin pelon aihe. Vapaaehtoistyö tuo myös virkistävää ajankulua ja sisältöä elämään, hän kannustaa. Mikähän on yleinen geriatrian lääkäreiden ja gerontologian pätevän henkilöstön riittävyys tulevassa vuodenvaihteessa. SenioriTERVEYS 37. – Lain suosituksissa esitetään noin 50 miljoonan euron lisäystä vuosittain, josta valtion osuus olisi yli puolet. Yksinäisyys on erittäin suuri vanhusten huolenaihe usean kysely mukaan. Kaavio Mitä pelkää ikääntyessä. – Jokaisen vapaaehtoistyöhön mukaantuloa empivän kannattaa muistaa, että se, minkä itse antaa, palautuu turvana sitten, kun itse ei enää jaksa. Miten mahtaa käydä. Laitospaikkoja koko ajan vähennetään, ja emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelä jo muistuttikin, että samaan ai- kaan on panostettava riittävien korvaavien hoitomuotojen rakentamiseen. Riittävätkö voimavarat. Siihen liittyy aina pelko terveyden menettämisestä, yleensä se suurin pelko. Takaako laki mitenkään sitä, että yksin kotonaan asuva vanhus voi tuntea olonsa turvalliseksi. Nyt kaikki sellainen on romutettu. Oli tyytyväisiä asukkaita enimmäkseen. – Aika ikäviä ajanpuutteesta tai huolimattomuudesta johtuvia sattumia olen järjestöihmisiltä kursseilla kuullut kotiin tuodun hoidon puolelta. – Järjestöillä on yhä tärkeämpi rooli siinä, että käydään siellä, missä ei ole maksettuja kävijöitä
Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää tarvetta. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja raskasta työtä säästäen jo tänä vuonna 1,1 miljardia euroa kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. t vastuutyöntekijä nimettävä, jos iäkäs hen- kilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa, esim. Ikääntynyt väestö: vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevat (63 vuotta täyttäneet). t ei-kiireellisessä tapauksessa päätös tehtävä ilman aiheetonta viivytystä (silloinkin kun palvelua ei myönnetä). sosiaalipalvelut sosiaalihuoltolain mukaan, terveyspalvelut terveydenhuoltolain mukaan. t Asiakkaiden kielelliset oikeudet on turvattava. t Varattava riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. t palvelut ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Johtamisen on oltava palvelujen kokonaisuutta ja kuntouttavan työotteen edistämistä sekä yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä. Järjestettävä vanhusneuvosto joka kuntaan ja huolehdittava sen toiminta- ja vaikutusedellytyksistä. (Eläkeliiton valtuuston julkilausuma 20.11.2013). t myönnetyt palvelut toteutettava kolmen kuukauden sisällä päätöksenteosta. t Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyys t ja laatu; kerättävä palaute asiakkailta ja henkilöstöltä. t Kunnan käytettävissä oltava riittävästi mo- t palveluntarvearvio tehtävä viivytyksettä, monipuolista asiantuntemusta: gerontologinen hoito- ja sosiaalityö, geriatria, lääkehoito, ravitsemus, kuntoutus. hakemus sosiaalipalvelujen saamiseksi voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Nykyiset kuntakohtaiset päätökset ja rahoitus asettavat sekä omaishoitajat että hoidettavat eriarvoiseen asemaan heidän asuinkunnastaan riippuen. Sosiaalipalvelut järjestettävä: t kiireellisessä tapauksessa viipymättä. Siksi on tärkeää, että omaishoitajien jaksamista tuetaan. Kuntien yleiset velvollisuudet huolehtia ikääntyneestä väestöstä t Kokonaisvaltainen suunnitelma vanhuspalvelulain toteuttamisesta valtuustokausittain (4 vuotta). Iäkäs henkilö: henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. t parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. t hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava. yksin asuva muistisairas, joka tarvitsee monenlaisia palveluja (Voimaan 1.1.2015). t iäkkään henkilön on voitava kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. t palvelusuunnitelmaan iäkkään yksilöllisiä tarpeita vastaava palvelukokonaisuus, josta poikkeamisen syyn pitää näkyä päätöksestä. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavassa yksikössä oltava henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Keitä laki koskee. Palvelujen laatu toimintayksiköissä Palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudestaon huolehdittava. t terveydenhuollolla on aina velvollisuus ilmoittaa, kun iäkäs henkilö aiotaan kotiuttaa – näin varmistetaan iäkkään henkilön palvelujen saanti kotiutuksen jälkeen. Toimintayksikkö = toimintakokonaisuus, jossa sosiaali- tai terveyspalvelut pääasiassa iäkkäille tuottaa kunta tai yksityinen yritys joko palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön kotona. Vanhuspalvelulain keskeinen tavoite on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Palveluntarpeet: t velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle havaitsemastaan iäkkään henkilön palveluntarpeesta on eräillä viranomaisilla ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Heille on turvattava lakisääteiset lomapäivät ja kuntoutus-, virkistys- sekä muuta tukitoimintaa. t nipuolisesti ja moniammatillisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi omaishoidon aseman parantaminen ja arvostuksen kohottaminen on välttämätöntä. t vaihtoehdoista neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä kirjattava suunnitelmaan. 38 SenioriTERVEYS Omaishoidon vastuu Kelalle! Eläkeliitto vaatii omaishoidosta päättämisen, maksatuksen ja rahoituksen siirtämistä Kelalle. t iäkkäille puolisoille on järjestettävä mahdol- t lisuus asua yhdessä. Yhteiskunta Vanhuspalvelulain pääkohdat Lain tarkoitus t tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. t palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäk- kään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Oikeudenmukaiset sekä yhtenäiset perusteet omaishoidon saatavuudelle ja palkkioille on helpointa toteuttaa Kelan hoitamana. ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, perhehoitona kotipalveluna/kotisairaanhoitona tai palveluasumisena). Pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet: t t laitoshoitoa vain, jos siihen on lääketieteel- liset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta. t Hyvinvointia tukevat palvelut: järjestettävä neuvontapalveluja, terveystarkastuksia ja vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille. kanssa Iäkkään henkilön oikeudet saada kunnalta Yleiset periaatteet: t palvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä. t t Turvattava yhteistyö toimia ylitse ja järjestöjen ym
Hauduta miedolla lämmöllä tunnin verran. Anjan vinkit KAALIT putsaavat verisuonia ja virkistävät muistia Suosin ruokavaliossani eritoten kukka-, lehti-, parsa- ja suippokaalia. Tässäpä muutamia suosikkireseptejä. Tiesitkö, että kaaliruokiin lisätty fenkoli pitää ilmavaivat loitolla. Puutarhapalstan hoito sekä aktiivinen elämänote antavat runsaasti hyötyliikuntaa kesät talvet. Anja on tehnyt itsensä kanssa sopimuksen, että voimistelee ja venyttelee aina iltauutisten aikana, niin tulee voimisteltua joka päivä. Senioriterveys-lehden Anjan vinkit -palstallaan Jyväskylässä asuva Anja Pailio antaa vinkkejä arkeen. Silppua sipuli. Anja Pailion tavoittaa: 050-361 5801. Kaiken pohjana on hyvä itsetunto. Lisää mausteet ja viini. Suikaloi porkkana. Sulata rasva padassa ja lado kasvikset kerroksittain pataan. C-vitamiini kuitenkin vähenee kuumennettaessa ja pitkään säilytettäessä. Kulttuuriharrastukset pitävät mielen virkeänä. Perinteinen lammaskaali 1/2 kg lampaanlihaa 8 perunaa 1/2 kaalinkerää tai 1 pieni kaali 2 sipulia 1 iso porkkana 1/2 tl valkopippuria 2 tl mineraali- tai merisuolaa meiramia ja fenkolia Leikkaa kaali suikaleiksi. Puutarhapalstallani Kukkakaalisalaatti pienehkö kukkakaali (tai parsakaali) pätkä purjoa 2 dl suolakurkkua pieninä paloina nippu tilliä Kastike: 1 tlk kermaviiliä 2 rkl sitruunanmehua suolaa valkopippuria Pieni kaali käsin lohkoiksi. Verenpaine hänellä on alle suositusarvojen. Sekoita. Tarkista maku. Seuraavassa Senioriterveyslehdessä Anjan vinkit -palsta on kaksiosainen. SenioriTERVEYS 39. Ruokavalion runkona ovat hänen itse kasvattamansa luomuvihannekset. 5,2:n kokonaiskolesterolista hyvän osuus on 3,7. Aseta perunaviipaleet lomittain pataan. Suolaa hän käyttää niukasti. Ravista välillä ja lisää nestettä tarvittaessa. Mitä punaisempi on kaalin väri, sitä enemmän siinä on soluja suojaavia antioksidantteja. Lisäksi Anja antaa neuvoja kaalin- ja muiden taimien kevättalviseen kotikasvatukseen. kasvaakin esimerkiksi punaista lehtikaalta ja punaista suippokaalta sekä runsaasti monia muita kaalilajikkeita. Pienennä suolakurkku oikein pieneksi. Leikkaa purjo renkaiksi ja silppua tilli. Pitkin talvea herkuttelen sekä kylmillä että lämpimillä kaaliruoilla, joiden kaali on kotoisin omalta puutarhapalstaltani. Tarjoile salaatti kylmänä. Olen lukenut, että niissä on puolta enemmän C-vitamiinia kuin tavallisessa keräkaalissa. Jatka kerrosten vuorottelua, viimeisenä laita kaalia. Tarjoile etikkapunajuurten kanssa pääruoaksi. Punainen lehtikaali loisteli upeasti syyskuussa 2013 Anja Pailion puutarhapalstalla. Keitä hiljaa kannen alla noin tunnin verran. 81-vuotias Anja Pailio ei käytä mitään lääkkeitä. Tarkista maku. PUNAKAALISSA ja KERÄKAALISSA on paljon polyfenoleja, jotka pitävät verisuonet terveenä ja voivat ehkäistä Alzheimerin tautia. Lukuhetken teekupposen keralle leivotaan kaalipiirakkaa. Mausta kermaviili ja kaada salaattiaineiden päälle. Lisää vettä noin 2–3 dl ja anna kiehua miedolla lämmöllä tunnin verran. Kuutioi liha. Haudutettu punakaali 1 punakaalinpää 1 sipuli 3-4 hapanta omenaa 2 rkl voita tai rypsiöljyä 1 tl kuminaa 5 neilikkaa ja maustepippuria 1 dl punaviiniä tai 1/2 dl etikkaa 1 tl mineraalisuolaa Huuhdo kaali ja poista kanta. Suikaloi kaali. Koristele esimerkiksi kuivatuilla ja kesällä tuoreilla orvokin, krassin tai kehäkukan kukilla. Laita pataan ensin kaalia, sitten sipulia, porkkanaa, lihaa ja mausteita. Lohko omenat ja sipuli. Hän antaa talvipäivien iloksi kirjallisuus- ja muita kulttuurivinkkejä
Salonkinukke on nukketohtorin puodin hengetär. Nukketohtori Benita Suomi työssään. Pauligin kädentaitajaksikin valittu Suomi haluaisi jo eläkkeelle, ja etsii jatkajaa liikkeelleen. 40 SenioriTERVEYS
1950-luku arvokkuuden rajana Benita Suomi myöntää suomalaistakin populaari- ja keräilykulttuuria lävistävän vintage-innostuksen vaikuttavan mukavasti afääreihinsä. Meille tuodaankin korjaukseen paljon tällaisia. Suurin osa asiakkaista tulee nukketohtorille kuitenkin saadakseen nukelleen hoitoa. Olemme Nukketohtori Benitan liiketilassa Helsingin Töölössä. Ja huomaa sen noista antiikkimessuistakin, että ihmiset haluavat ostaa sitä sun tätä. Suomi katsoo nallea tutkivasti. – Saksa on lelujen mekka, siellä leluja ja niiden keräilijöitä liikkuu paljon, Suomi sanoo. – Ammatillista kilpailijaa ei tosiaan Helsingissä ole, mitä nyt joskus nuket päätyvät taiteellisiin lahjoihinsa uskovien naapureiden korjattaviksi. Nukkesairaalassa jatkuvasti pitkät jonot Suomi sanoo nukkesairaalassaan olevan jatkuvasti kuukauden-puolentoista odotusaika. – Asiakkaista suurin osa on keski-ikäisiä naisia, mummeja tai eläkkeelle jääneitä naisia, jotka haluavat hoitaa omat nuket kuntoon. Ja kyllä niitä tuodaankin. Sisällä on mitä ilmeisimmin koiran hampaisiin joutunut, ihan riekaleiksi mennyt nalle. Sitten pitää kysyä asiakkaalta, että olisiko tämä malli tässä riittävän samanlainen. – Tänne tulee kaikenlaista raatoa, Suomi sanoo avatessaan hellästi Kajaanista saapunutta postipakettia. – Tietous korjaamisen mahdollisuudesta on lisääntynyt. – Eräs posliiniagentuuri sitten kohtasi minut, ja tieni vei Saksaan. Uuden veroista siitä ei enää tule, mutta ehkä sille jotakin pystytään tekemään. – Laita siihen juttuun, että etsin seuraajaa. Nukkejen kohdalla arvokkaan ja ei-arvokkaaan, kiinnostavan ja ei-kiinnostavan raja menee melko kaukana menneisyydessä. Sellainen mielessäsi, meilaa juttuvinkki reetta.ahola@karprint.fi Suomen ainoa nukketohtori hoitaa kuntoon nuket ja nallet. Kyllä siinä kyyneleet tulee melkein itselläkin, Benita Suomi sanoo. – Sitten kurssitin ihmisiä, opetin tekemään toisintoja vanhantyylisistä nukeista. Ja onhan nukke sitä paitsi osa sisustusta, nätti nukenvaunu tai vanha nukke, sehän on idyllinen juttu. Mutta moni kertoo tässä tiskilläni, miten evakkomatkalla juuri tämä nukke oli kainalossa. Benita Suomi hoitaa Marttanuket ja puolalaiset nallet Monen nuken paras ystävä Työnsä ääressä Senioriterveyslehden uudella Työnsä ääressä -palstalla esitellään mielenkiintoisia työstään nauttivia seniorikansalaisia. Nukketohtorina Benita Suomi on ainoa laatuaan Suomessa. Nyt Pauligin kädentaitajaksikin valittu Suomi haluaisi jo eläkkeelle, ja etsii jatkajaa liikkeelleen. – Aina ei vain löydy ihan samanlaista kättä tai jalkaa tilalle. Keräilijöitäkin on toki jonkin verran. Kirjoitin aiheesta myös kirjoja, muun muassa Suuren suomalaisen nukkekirjan, ja toimitin omaa Nukke ja nalle -lehteäni 12 vuotta. Usein eläkkeelle jääneet ihmiset haluavat hoitaa aarteensa kuntoon, eikä viime vuosien vintagebuumi ole ainakaan vähentänyt vanhojen nukkejen entisöintiä ja kunnostamista. Moni olettaa itse olevansa niin taiteellinen, ja nuken omistajakaan ei uskalla tuttavalleen sanoa, miten nukke on tärvelty. Usein on niin, että korjauksia ei pitäisi mennä itse tekemään. Minulla olisi paljon muutakin tekemistä näin eläkeiässä, ja olen tehnyt näitä jo aika paljon, sanoo Benita Suomi ja hymyilee kymmenien ellei satojen nukkejen ja nallejen keskellä. Lähin vastaava liike on Ruotsissa, mutta Saksassa toimii Suomen kertoman mukaan nukketohtori melkein joka kaupungissa, vieläpä vanhan ajan malliin isältä pojalle siirtyen. Benita Suo- SenioriTERVEYS 41. Ajattelin, että jään kotiin lasten kanssa, mutta siinä oli myös yrittäjyys hiukan mielessä. Siellä sitten törmäsin lelun lumoon. Viimeksi kuluneet 25 vuotta ovat joka tapauksessa vierähtäneet nukketöissä. Aivan heti Benita Suomen repertuaariin ei kuulunut nukkejen tohtorointi. Tänne voi tuoda korjattavaksi rikkimenneitä nukkeja. N ukketohtori Benita Suomi on kirjoittanut nukeista kirjoja, julkaissut nukkeaiheisia lehtiä ja ennen kaikkea korjannut rikki menneitä nukkeja ja nalleja jo 25 vuotta. Haluavat ehkä löytää samanmallisen nuken, kuin heillä on lapsuudessaan ollut. Nukkeherätys tuli Saksassa Benita Suomi sanoo, ettei suinkaan ole ollut nukeista kiinnostunut koko ikäänsä. Suurin osa hakee nukelleen hoitoa Benita Suomen liikkeessä on vanhoja nukkeja myös myytävänä, ja niitä ostetaan esimerkiksi syntymäpäivä- tai häälahjaksi. – Jotkut taas ovat löytäneet hankkimastaan vanhasta talosta nuken ja tykkäävät, että se on ikään kuin talon henki; siksi se halutaan kunnostaa. – Olin ekonomina vakuutusalalla 20 vuotta. Liiketoiminta oli aluksi taidenukkejen tuontia Saksasta ja niiden myymistä suomalaisille. Sillä tiellä olen yhä. Varaosia on kuitenkin vaikea saada mistään. Suomi esittelee hyllyjensä välistä laatikoittain irtosilmiä, hiuksia, koipia, käsiä, vaatteita, kenkiä, sukkia... – Täytyy olla asiakkaaseen yhteydessä ja selvitellä, minkälaiset odotukset hänellä on. Vanha Marttanukke on ensimmäisiä nukkeja, joka sulki silmänsä
– Lisäksi arvoa nostaa tieto siitä, että uusia aitoja Marttanukkeja ei enää tule. On myöskin niin, että parempia ei ollut tarjolla. Paperinkeräysnukke on tosin poikkeus. Myös monet nalleista ovat keräilijöiden mieleen. Nukkeja valmistettiin 1970-luvulle saakka, jolloin yksitysomistukseen siirtynyt nukketuotanto ei enää pärjännyt koventuneelle kilpailulle. – Suomalaisiakin muutti sinne niin paljon Marttanukkeja mukanaan, tai sitten he halusivat ottaa nukkeja sinne näytille. 50-luku alkaa olla raja. Tuotanto järjestettiin niin, että kaikki erikoistuivat tuotannon tiettyyn vaiheeseen. TEKSTI JA KUVAT: MANU HAAPALAINEN. – Kansakunnan pienuus siihen vaikuttaa, samoin sodat ja muut tuontirajoitukset. Varaosat vähissä, verkosto puuttuu Eräs nukketohtorin toimintaa hankaloittava piirre on varaosien huono saatavuus. Suomeen tuotiin paljon myös puolalaisia nalleja, mikä on todella poikkeuksellista. Marttanukkejen lisäksi ihmiset haluavat esimerkiksi nukenvaunuja ja 1950-luvun nukensänkyjä. Marttanukkejenkin arvoa nostaa se, että eri malleja ei valmistettu suuria määriä. Nämä ovat kaikki taitavia ja hienosti tehtyjä, Suomi kehuu. Benita Suomen ja monen muunkin suosikki on sulkeutuvilla, poikkeuksellisesti saksalaista alkuperää olevilla lasisilmillä varustettu neitinukke Bebe 5. Sitä nuorempia nukkeja on tehty niin paljon. Ainutlaatuiset Marttanuket Suomessa nukkeharrastajien ja -keräilijöiden ehdottomana ykkösjuttuna ovat Marttanuket. Sitä ennen Martat valmistivat ryhmätyönä satoja tuhansia nukkeja. Oli rouvia, jotka tekivät vaatteita, toiset taas valmistivat vartaloita, päitä tai kenkiä. Sieltä sai lipukkeen, jolla voi lunastaa nuken, tinasotilaita tai kellon. Siru Oy teki nukkeja, joiden idea oli, että ihmiset keräsivät sanomalehtiä, ja veivät ne Paperinkeräys Oy:lle. Marttanuket ovat omassa vitriinissään. Näitä korjautetaan aika paljon. Rikkimenneet nuket päätyvät helposti roskiin, kun omistajille ei tule mieleen, että osia niistä voisi kierrättää, vaikka nukkea ei enää saisikaan kuntoon. Itsekin olen kurssittanut ihmisiä tekemään reproduktioita, mutta se on totta kai eri asia. Harvinaisemmat lotta- ja sotilasnuket ovat usein kalliita, mutta yleensä nuket, joilla on kytkös meidän historiaamme, Pipsa-nukke on Benita Suomen itsensä maalaama. – Useimmiten ne ovat saksalaista alkuperää. Puodissa ei niitä ole esillä. – Varaosia ei saa ostettua mistään! Euroopassa ei ole olemassa sellaista verkostoa, josta niitä voisi hankkia. Näitä sitten haettiin eri kylistä hevosella ja reellä. Sen arvo on hyväkuntoisena jopa 1500 euroa. Kysynnän ja tarjonnan laki tässä totta kai vaikuttaa kuten kaikessa kaupassa. – Marttojen kirjanpitovihkoja on säilynyt, ja hyvin tarkka kirjanpito heillä on ollut tavaran liikkeestä! Osat tuotiin Turkuun. – Martoilla oli Turussa useitakin myymälöitä, joissa koipia ja päitä yhdistettiin. Merimiehet tänne kyllä toivat saksalaisia posliininukkeja. Niitä huutokaupataan nykyisin paljon esimerkiksi eBayn kautta. Vastaavaa ei ole missään muussa maassa, Benita Suomi kertoo. Sekin on hyvässä kunnossa ollessaan 350–400 euron hintainen riippuen toki koosta ja vaatteiden hienoudesta. Ennen tuontimuoviaikaa Martat olivat joka tapauksessa hyvin haluttuja ja suosittuja. – Marttanuket ovat erittäin ajakohtainen keräilykohde, näin on ollut jo pitkään. Kuten juuri Marttanuket, Suomi selittää. Esimerkiksi kollegani Ruotsista ei ole niitä nähnytkään! Puolalaisnallella on aina nahkainen väännettu kuono, saksalaisilla kuono on ommeltu. Marttanukkeja myös Amerikassa Keräiltäviä nukkeja on Suomessa länsinaapuriinkin verrattuna kuitenkin vähän. Siro Oy:n paperinkeräysnuket ovat kauneinta 1960-lukua. Benita Suomi kertoo, että Marttanukeista ollaan kiinnostuneita myös Amerikassa. Itse olen usein yhteydessä nukketohtori Margaretaan Ruotsiin, ja kyselen, olisiko hänellä tietynlaista oikeaa kättä, kun minulla on vain vasenta. mi kertoo, että keräilyn ja estetiikan kannalta 1950-luvun jälkeiset nuket ja nallet ovat suhteellisen arvottomia ja epäkiinnostavia. Martat eivät itse pidä niistä suurta numeroa, mikä on sääli, sillä ilmiö on täysin ainutlaatuinen. 42 SenioriTERVEYS – Silloin 1900-luvun alussa toiminta lähti siitä, että oli ryhmä Marttoja, jotka halusivat keksiä naisille talvisin tekemistä, muutakin kuin ompelua. – Kuuluisin Marttanukeista on Pipsa-punaruutuvauva. Niillä kyllä on jonkinlainen markkinarvo, saattavat maksaa 150– 200 euroa. – On joitain arvostettuja nukkeja 1970- ja 1980-luvultakin, mutta valtaosin ne ovat liian nuoria. menevät kuin kuumille kiville. Olisi hyvä olla vastaavat systeemit kuin vaikkapa autojen varaosien suhteen. Turun Martat ryhtyivät valmistamaan leikkikaluja vuonna 1908. Neitinukke Bebe 5 monen suosikki Marttanukkeja on eri malleja, esimerkiksi Maija, Pelle ja Bebe
Attendo Laamannin väen varainkeruu on yhdistetty osaksi hoivakodin päivittäistä virkistystoimintaa. E-pub ahead of print. Kun muiden ikäryhmien verkko-ostosten kasvu hidastuu, hopeasurffaajat ovat kauppiaille todellinen kasvumahdollisuus. Oman rahankeräyksen lisäksi Attendo Laamannin hoivakodin väki haastaa kaikki Itä-Uudenmaan vanhusten palvelukodit ja vanhainkodit mukaan talkoisiin lapsipotilaiden hyväksi. Yli 65-vuotiaiden verkkokauppa-asiakkaiden määrä on kasvanut vuodessa 112 prosenttia. Muistan, miten 1950-luvulla tuttavaperheen äiti meni illoiksi Helsinkiin syöpää sairastavan lapsensa luokse sairaalaan. Nuoremmat ostavat verkosta erityisesti vaatteita ja kenkiä, mutta vanhemmalla väellä tä- SenioriTERVEYS 43. Suojaa KiSel-10 kultaisina vuosina Vanhukset tempaisevat lastensairaalan puolesta Porvoolaisen hoivakodin vanhusasukkaat ja hoitajat keräävät varoja uuden Lastensairaalan hyväksi. Lasten tuotteet eivät nouse top 5 -ryhmään hopeasurffaajilla toisin kuin muilla ikäryhmillä. Hopeasurffaajat verkkokaupoissa Ruotsissa toteutettiin viisivuotinen senioritutkimus: Alehagen U, et al. (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi FI_Selen_Q10_Ad_Senioriterveys_1113_95x258 Hopeasurffaajat, eli yli 65-vuotiaat aktiiviset internetin käyttäjät, ovat nopeimmin kasvava verkkokaupan asiakasryhmä Suomessa verkkokaupan maksupalveluita tarjoavan Klarnan uusien tilastojen mukaan. 2012. – Olen todella iloinen, että Suomeen saadaan uusi ja moderni lastensairaala. ”Sydänkuolleisuus ja sydämen vajaatoiminta vähenivät seleeni ja koentsyymi Q10 ravintolisillä”* Bio-Qinon Q10 GOLD sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja C-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Yli 65-vuotiaat ovat tärkeä kohderyhmä verkkokauppiaille. marraskuuta, kertoo hoivakodin johtaja Pia Paananen. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-yeas prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. Siihen aikaan siellä ei voinut yöpyä, eikä autoa ollut kuin muutamilla, kertoo 90-vuotias Anna Gustafsson, joka antaa oman panoksensa uuden Lastensairaalan hyväksi. *Lähde: Alehagen U, et al. Int J Cardiol. Naiset johtavat verkkokaupassa asiointia Suomessa myös yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa, puh. SelenoPrecise sisältää patentoitua orgaanista seleeniä, joka edistää immuunijärjestelmän toimintaa ja solujen suojaa hapettumisstressiltä, sekä tukee kilpirauhasen normaalia toimintaa. Idea haastekampanjaan ja -keräykseen syntyi henkilö- kunnan ja asukkaiden keskuudessa. Yli 65-vuotiaiden verkkokauppa-asiakkaiden määrä kasvaa yli kaksi kertaa nopeammin kuin nuorempien suomalaisten verkkokauppa-asiakkaiden määrä. – Toivomme tämän haasteen leviävän ympäri Suomen. Haastekampanjamme avajaistilaisuus oli 18. Sen sijaan vapaa-ajan tuotteet ja kauneustuotteet nousevat tärkeämmiksi kuin nuoremmilla. mä tuotekategoria on vasta viidennellä sijalla. Hopeasurffaajien suosituin tuotekategoria on viihde, kuten muillakin ikäryhmillä. Ajankohtaista Anna Gustafsson asuintovereineen sekä hoitohenkilökunta haastavat ikätoverinsa ja hoitajakollegat tukemaan lapsipotilaita
Taidekeskus Järvilinna sijaitsee Laukaassa Leppäveden rannalla, noin 15 kilometriä Jyväskylästä. Lähtökohtana ryijyjen suunnittelussa olivat luonto ja sen anti- met. Ryijyt edustavat sekä suun että silmän iloja. – Suomalaisten tietämys kahvista on kasvanut ja nyt vaaditaan laadukkaita raakaaineita, vahvistaa koulutusasi- La Cure ® antuntija Ulla Suoraniemi Paulig Instituutista. – Sen sijaan arkeen tehdään pieniä hemmotteluhetkiä, tauon paikkoja. – Tumma paahto on pikkuhiljaa tullut muista maista Suomeenkin, mutta edelleen vaalea paahto on ylivoimainen suosikki. Vuonna 1891 valmistuneen jyhkeän päärakennuksen (kuvassa) on suunnitellut paikallinen rakennusmestari Tuomainen Viitasaaren tuomiokunnan tuomari Karl Hjeltille. www.lacure.fi Lisätietoja: La Cure D.S.P Finland, puh: 041-446 5593 ja 09-3285 9840, sähköposti: info@lacure.fi 44 SenioriTERVEYS Retki-nimisen Martta-ryijyn on suunnitellut suunnittelutoimisto Dog Design. Sitä nautiskellaan eri kahvilaatuja vertaillen. Taidekeskus Järvilinnan päärakennuksen näyttelytiloissa on myös Lotta Svärd -järjestön historialle omistettu huone. Kahvista juhlahetkiä arkeen Siinä missä ennen vieraiden tullessa kylään pöytään katettiin juhlakahvia ja pyhäkupit, juodaan nykyään samaa kahvia sekä arkena että juhlana. – Pohjoisen ilmasto varmasti vaikuttaa osaltaan asiaan. Retki lienee maailman ensimmäinen ryijy, jossa komeilee herkkutatti! Kuva: Patrik Rastenberger. Marja-ryijyssä on kuusaman lehti ja punaiset marjat. Kahvihetkistä on tullut laatuaikaa, jolloin myös kahvilta odotetaan enemmän, Hytönen kertoo. – Itse asiassa maailmalla kahvitrendi on jo pari vuotta kulkenut vaaleamman paahdon suuntaan, joten me suomalaiset olemme oikeastaan trendin edelläkävijöitä, Suoraniemi toteaa. Järvilinnan tilaan kuuluu 22 hehtaaria maata ja useita rakennuksia, joissa on yhtensä tilaa noin 3 000 neliötä. Ajankohtaista Kahvista on tullut suomalaisille viinin kaltainen juoma. Kyläilykulttuurikin on muuttunut; enää ei tehdä yllätysvierailuja, vaan tapaamiset sovitaan kalenteriin. Esimerkiksi KeskiEuroopassa juodaan vain noin puolet tästä. Hytönen uskoo muutoksen johtuvan siitä, että kiireiset ihmiset eivät ehdi tavata ystäviään samaan tapaan kuin ennen. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön koko perheelle! Myynnissä hyvinvarustetuissa luontaistuotekaupoissa ja nettikaupassamme. 10 kiloa kahvia vuodessa Suomalaiset juovat kahvia eniten koko maailmassa. Retkiryijyssä näkyvät pihlaja, vuohenputki, herkkutatti, kuusama, sinisiipiperhonen, mustikka ja ketunleipä. Parempia kahvikuppejakaan ei säästellä enää kaapissa pölyttymässä, vaan ne voidaan ottaa käyttöön vain itseä varten. Luonto tulee lähelle Martta-ryijyssä Martat ja Suomen Käsityön Ystävät yhdistivät perinteet ja nykysuunnittelun. Polkuun ovat päässeet kuusama, ketunleipä, mustikat ja punaiset marjat. Ryijysarjan ovat suunnitelleet suunnittelutoimisto Dog Designin Ilona Ilottu, Petri Salmela ja Eeva Sivula. Syntyi modernia aikaa henkivät Marttaryijyt, joissa luonto tulee lähelle. Kahvia kuluu lähes 10 kiloa vuodessa jokaista suomalaista kohden. Eniten suomalaiset juovat vaaleapaahtoista kahvia, mutta myös tumman paahdon suosio on viime aikoina kasvanut. Ryijyjä on saatavana valmiina ja tekemispaketteina, www.kasityonystavat.fi.. Meillä elettiin pitkään kahvin säännöstelyn aikaa, mikä voi heijastua myös nykypäivään innokkaana kahvin nauttimisena, Hytönen pohtii. Päärakennus on suojelukohde. – Suomalaisten kahvinkäyttötavoissa on tapahtunut selkeä muutos. Esimerkiksi Presidentti-kahvi miellettiin ennen vahvasti vain juhlissa juotavaksi kahviksi, mutta nykyään sitä juodaan yhä enemmän arkenakin, kertoo koulutuspäällikkö Harri Hytönen Paulig Instituutista. Kuolleenmeren ihonhoitotuotteet HYVIÄ TULOKSIA ERILAISTEN IHO-ONGELMIEN HOIDOSSA Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Ryijysarjaan kuuluu kolme eri kokoista ryijyä: Retki, Polku ja Marja
Henkisestä hyvinvoinnista ovat huolehtineet positiivisuus, iloisuus sekä huumorintaju. Harrastukset – Taidan naurattaa naapureita ja lähteä hakemaan postin polkupyörällä, Tapio Lyyra tuumii ja polkaisee muutaman metrin päähän postilaatikolle. Lyyran perheen autotallin seinusta on täyttynyt vuosien varrella puutaiteesta. Ja ryhtyminen runolle. SenioriTERVEYS 45. Virkeyttä luovuudesta Kiitollisuus on tehnyt suuren sielun Kun pienestä pitäen on tottunut tekemään ahkerasti töitä ja liikkumaan, voi käydä kuten Tapio Lyyralle. 83-vuotias Lyyra on saanut elää terveenä
46 SenioriTERVEYS – Yleensä minä tässä vain nojailen haravaan, että naapurit luulisivat minun tekevän pihatöitä, hän yrittää jujuttaa putipuhtaalla pihamaalla. Auto saa useimmiten jäädä toimettomana pihalle, kun Lyyra hyppää polkupyörän selkään. Syytinkin välineitä, kun naapurin poika meni ostosuksilla ohi, Lyyra kertoo nuoruudestaan. Erityisesti mieleen on jäänyt SuomiRuotsi -maaotteluvoitto, joka käytiin sota-aikana kävelykilpailuna. Tänäkin syksynä Lyyra vei ison pihan haravointijätteet kottikärryillä läheiselle pienjäteasemalle. Tapio Lyyra kirjoittaa runot ensin käsin ja tallentaa ne sen jälkeen tietokoneelle.. – Mutta se oli jo siihen aikaan välineurheilua. Tapio Lyyra on tuttu näky myös polkupyörän selässä. – Polkupyörällä ajelen kunnon takia. Pienestä pojasta pitäen rankkaan ruumiilliseen työhön tottunut Lyyra ei ole antanut periksi iänkään myötä. Kun kartanossa tarvittiin hevosmiestä, pääsi 10-vuotias nassikka peltotöihin. Tapio Lyyra oppi liikuntaharrastukseen jo lapsena. Pitkien työpäivien jälkeen nuorukaiset kävelivät ja juoksivat viisi, kuusi kilometriä harrastamaan urheilua Kouvolan Urheilijoiden järjestämiin harjoituksiin ja kilpailuihin. Hyvää harjoittelua kestävyysurheiluun syntyi välirauhan aikana kotona Jääskessä, kun lehmien perässä kuljettiin pitkiä matkoja Enson puolelta Savoon. Minulla oli isän tekemät sukset. – Olen jäänyt näin lyhyeksi, kun paljain jaloin aina juostiin. – Tosin viime talvena en jaksanut lähteä hiihtämään enää paikallisille laduille, vaan tein oman ladun, joka lähti pihalta tuohon läheiselle puistoalueelle. Siinä riitti naapureilla nauramista, kun ihmettelivät hiihtolenkkiäni, Lyyra hymyilee hyväntuulisesti. Jalkapohjathan siinä kuluivat. Ensimmäinen evakkomatka talvisodan aikaan vei Lyyran perheen Elimäelle, Värälän kartanon maille. – Suojeluskunnan poika-osastossa, Sotilaspojissa, urheiltiin aina paljon, Lyyra muistelee. Yli 80 ikävuotensa aikana hän on nähnyt niin sodan kauheudet kuin yhteiskunnan muutokset. Silti Karjalan poika on säilyttänyt huumorintajunsa, jota hän viljelee mielellään vähintään joka toisessa lauseessaan. Harrastukset Vuodesta 1956 lähtien naimisissa olleilla Sinikka ja Tapio Lyyralla on kolme lasta, kahdeksan lastenlasta ja yhdeksän lastenlastenlasta. – Tunnustan: ilman huumoria ei pärjää, mies sanoo yksikantaan. M onen sortin taiteilija Tapio Lyyra, 83, on niitä ihmisiä, joilla juuret ovat vahvasti kiinni isänmaassa. – Tunnustan: Ilman huumoria ei pärjää. Liikuntaa jo nuorena Fyysinen kunto pysyy hyvänä omakotitalon pihatöiden ansiosta. Laiska mies ei saa muuten liikuntaa tarpeeksi, hän vähättelee. Isän tekemät sukset Myös kouluhiihdoissa kisailtiin nuorena
Haitannooks tuo aattel onha se naapurinkin heinä niitettävä joskus. Ajatuksissaa hää niittel jalka nous otti askelee viikate viuhaht luoko tul ko pilvehattaraa. Työtön SenioriTERVEYS 47. Mar ol estävinnää mitä sie keskel päivää kuitekii ol mielissää. Jokkainen sannoo iso raavas mies ei tie mittää laiskan senku kuleksii eiks se oo vieläkää töis. Tuomas käyp huilaamaa istuu pientareelle huomaa kypsät mansikat ottaa koivuhalost tuohta tekköö roppee kerrää kukkuroillee ahomansikkoi. Ei ääntää korottant hää vaa sano tieppäs Tuomas määppäs Tuomas laimpail heinää niittämää. Antasiit töitä minkälaisia tahojaa kaik kelpais justiisa rupiaisin työkalut terotettun hanskat – haalarit valmiin naulakos aamul alottasin lyhentäsin lainat maksasin korot elatusmaksut säntillisesti niiko ennekii. Enneko huomaskaa hää ol niittänt naapuri puolel. Tapio Lyyran saamat palkinnot: I palkinto Päätalo-päivien Parhaat esiin -kilpailussa Runokirjat -palkinto 1996 (runokirjasta: Nää ihmiset) Suomen Paras Runokirja 1997 (Nää ihmiset) Orimattilan kaupungin kulttuuripalkinto 1998 II palkinto Suuressa suomalaisessa rakkausrunokilpailussa 2001 Tapio Lyyra on saanut elää tervettä elämää. Tuomas ja Mari Työhuoneen seinällä on kunniakirjoja kehystettynä. Nääkö mie vie Maril hää tulloo varmast iloseks jos vaik taas suuta suikkajais tai vaik… Tapio Lyyra, Nää ihmiset 1995 Tapio Lyyra, Nää ihmiset, 1995 Tapio Lyyra on julkaissut viisi runokirjaa omakustanteena. Sillo hää aattel monnii asioi niittämistä ei tarvint miettii se käi vanhast tottumuksest. Ammattitaito ja -ylpeys ne miul on tallel. Mar mitä sano Tuomas kuuntel ei sanont mittää. Ihmisii ilmoille mie en lähe ihmeteltäväks. Joskus vähä yritti niiko vastata – ei kerent. Työ vaa hävis. Mar sano mitä tehhää ja millo. Tuomas ja Mar hyö olliit mainio pari. Tuomas luiskaa viikattee koht jo kolkuttelloo aho laijas. Silt istumalt Tuomas nousoo suikkaa suuta Maril
Olen itse huono kuuntelija, kun olen näin vilkas, Tapio Lyyra muotoilee. – Kiitollisin mielin muistan rakennusaikaa, kun sain apua ja neuvoja viisaammilta, Lyyra muistelee. Runoja syntyy edelleenkin. Kotipihallekin oli rakennettu pituushyppypaikka. – Kun leipä oli saatu, piti saada myös leiväntekijä, Tapio Lyyra kertoo ja katsoo kiusoittelevasti Sinikka-rouvaa, jonka tapasi opiskeluaikana. Perheeseen syntyi kolme lasta. Runoja pienestä pitäen Tapio Lyyra on osannut laittaa nuoresta pojasta lähtien sanansa myös paperille. – Sikariporrastakin vastaan olemme päässeet pelaamaan, Lyyra muistelee Mauno Koiviston ja kumppaneiden vierailua Orimattilassa. Lentopalloilu tutussa joukossa jatkuu edelleen viikoittain. Kunniakirjoja löytyy niin rakkausrunokilpailusta kuin Päätalo-päiviltäkin. 48 SenioriTERVEYS – Viimeisimmän runon taisit kirjoittaa kesällä kaksosten ristiäisjuhlaan, Sinikka Lyyra muistelee. – Taidettiin siinä käyttää lapsityövoimaakin avuksi, Sinikka ja Tapio Lyyra nauravat. – Teimme me aikoinamme koululaisten kanssa kouluradiotakin. Omakotitalo rakentui omin käsin lähelle Orimattilan keskustaa. Sen jälkeen hän sai paikan Orimattilasta, jonne muutti vaimonsa Sinikan ja esikoistyttärensä kanssa. Myöhemmin Lyyran teksteistä on julkaistu neljä tai viisi runokirjaakin. Kiitollisuus kuuluu Lyyran puheesta usein. Puueläimet ovat olleet mieluisia leluja lastenlasten leikeissä.. Nuoruuden urheiluinnostuksesta tuli myöhemmin myös työ, sillä opettajaksi valmistunut Lyyra opetti aina vuoteen 1991 asti myös liikuntaa ja puutöitä. Se kesti vuoden. Tuttavat ovat olleet aina kärsivällisesti jaksaneet kuunnella juttujani. – Äiti sanoi, että onko välttämätöntä aina mennä urheilemaan, mutta isä ja veljet innostivat. Aikuisena kuntoliikunta ja lentopallo ovat olleet lähellä miehen sydäntä. Suurin osa ruonoista on kirjoitettu Karjalan murteella. Lastenlapsia on kahdeksan ja lastenlastenlapsiakin jo yhdeksän. – Taisi olla talkootyöstä tai jostain urheilujutusta, hän muistelee. Lyyra nauttii myös luonnossa liikkumisesta hiihtämisen ja pyöräilyn ohella. Runot ovat niittäneet myös valtakunnallista kiitosta. Orimattilan Taideyhdistykseen kuuluvan Lyyran runoja on kuultu paljon myös Orimattilan kulttuuritapahtumissa. Paljon luonnossa liikkuva Tapio Lyyra näkee taideteokset usein jo metsässä. – Kaikkiin perhejuhliin Tapio on runon kirjoittanut. Vanha ovi on saanut huolestuneen asukin. Entiselle puutöiden opettajalle onnistuu vaikkapa puuenkelten teko. Eniten huomiota ovat saaneet Evakot tulloot, joka löytyy Näytelmäkirjailijain Liitosta edelleenkin sekä Pitsikylän Anna, joka saavutti suuren suosion Orimattilassa. – Olen saanut niin paljon lähimmäisiltä unohtamatta kotiväkeä. Isä Uunonko peruja lie, mutta Lyyran ensimmäinen runo julkaistiin Ylä-Vuoksi -lehdessä, kun poika oli vain 11-vuotias. Olen saanut paljon läheisiltäni Kajaanin yläkansakoulunopettajaseminaarista vuonna 1956 valmistuneen Tapio Lyyran ensimmäinen opettajanpesti oli Taavetissa. Pienistä palikoistakin syntyy taideteos. Mistä se on lähtöisin. Harrastukset Myöhemmin Elimäen raittiuslautakunnan järjestämillä leireillä Lyyra opetti nuorempia uimaan ja liikkumaan. Näytelmiäkin Lyyran kynästä on syntynyt useampia. Onhan näitä ollut kaikenlaisia, Lyyra muistelee. – Välillä on yölläkin herättävä kirjoittamaan, kun joku asia muistuu mieleen. Emaloitu kukko komeilee eteisen seinällä
Se kai on pitänyt vireänä, Tapio Lyyra uskoo. TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA KÄRSITKÖ VIRTSANKARKAILUSTA. – Pienestä pitäen on tullut töitä tehtyä. Lääkkeitä hän ei ole syönyt koskaan ja välttelee myös kipulääkkeiden käyttöä. luokassa oli kuitenkin kiviseinät ja betonilattiat. – Ja joskus on ollut jopa intoa toteuttaakin, Tapio Lyyra hymyilee kuin varmistaakseen, että huumori meni jälleen kuulijalle perille. – Jostain ihmeestä niitä teoksia aina joka paikkaan ilmestyy, Lyyra hymyilee. Sen ansiosta olen saanut nämä laitteet aina ilmaiseksi, Lyyra osoittaa miltei huomaamattomia kuulokojeitaan. Oli virtsanpidätyskykysi heikkenemiseen syynä mikä tahansa, siihen on mahdollista saada apua uudesta INKONTIN -valmisteesta, jonka patentoidut vaikuttavat aineet sopivat sekä naisille että miehille! Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Luokassa saattoi olla jopa 40 oppilasta, eikä mitään hiljaista lajia. – Ei siihen maailman aikaan tehty suurta numeroa työolosuhteista. Mutta mistä sen saa. Koulutyössä meluvamman saanut Tapio Lyyra joutuu käyttämään kuulolaitteita pärjätäkseen arjessa. Henkinen vireys on rikkaus. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on erittäin kiusallinen vaiva, joka on paljon yleisempi kuin luullaan. Tapio Lyyra on saanut elää terveen elämän. Taidetta luonnosta Tapio Lyyra on kuuluisa myös luonnonmateriaaleista tekemistään taideteoksista. Luonto toimii innoittajana Tapio Lyyran taiteelle. Ajan hammas on vain sakin. Kaikista kotiin tuoduista karahkoista ja puunoksista ei kuitenkaan tule välttämättä taideteosta. – Kai se on kokemusta, lisättynä näkemykseen ja yhdistettynä toteutukseen, Lyyra arvioi. Vielä mitä. – Olen kiitollinen, että kuulovammani todettiin työstä johtuvaksi. – Tälläkin hetkellä varastossa taitaa olla peräkärryllinen poisvietäväksi kelpaavaa ja toinen kärryllinen keskeneräisiä töitä, Lyyra paljastaa. – Onhan minulla joskus kuumetta ollut ja kurkkukipua. Lisätietoja (09) 8709 855 Kalliotie 2, 04360 Tuusula SenioriTERVEYS 49. Taideteoksia on ollut myös esillä julkisilla paikoilla. Tervaskanto miellyttää raaka-aineena eniten aina sen tuoksusta lähtien. purrut luonnonmateriaaleihin, ja niitä on jouduttu jo purkamaankin. Lääkäri kysyikin minulta, miten olen pärjännyt kuulon kanssa. Ja sitten tuo laiskuus vaivaa usein! Lyyra nauraa. Terve elämä Henkinen vireys on rikkaus Kun mies on 83-vuotias, luulisi helposti, että sairauslista olisi pitkä. Puutyö- Huumorintaju, kiitollisuus ja positiivinen luonne ovat pitäneet Tapio Lyyran iloisena ja elämänmyönteisenä ihmisenä. Meluvamma vei Lyyran mukaan Orimattilan Kuulo ry:n toimintaan, jossa hän toimii edelleen aktiivisesti. Lyyran töitä on ollut vuosien varrella esillä taidenäyttelyissä niin Hämeenlinnassa, Lahdessa, Taivalkoskella kuin kotikunnas- – Välillä on yölläkin herättävä kirjoittamaan, kun joku asia muistuu mieleen. Vastasin, että hyvin, hiljaistahan siellä luokassa minun mielestäni oli. – Luonnossa liikkuessani löydän aina karahkoita, joista uskon syntyvän jotain. – Luojan lykky, olen perinyt isän puolelta terveet geenit, kun ei ole tarvinnut mitään sairastaa. Valmiita töitä on ison omakotitalon seinät täynnä, niin sisä- kuin ulkopuolellakin
Hyvällä mielellä Hipsu kissa saa Kotikallion hoivakodissa asuvan Eino-papan hymyilemään. Hipsu-kissaa pitää sylissään hoivakodin palveluvastaava Päivi Foda. 50 SenioriTERVEYS
Ja matkustaa välillä iloisesti rollaattorin kyydissä. Uskoin, että kissa toisi paljon sisältöä hoivakodin asukkaiden elämään, Päivi sanoo. – Kävimme erään kahvipöytäkeskustelun kissoista, jolloin ajatus hoivakodin omasta kissasta heräsi. Hipsu on lähtöisin Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY:n kissalasta, jonne se kodittomana pelastettiin. Kotikallion hoivakodin palveluvastaava Päivi Fodalla on itsellään kotonaan kaksi kissaa, jotka ilahduttavat emäntänsä vapaa-aikaa. SenioriTERVEYS 51. Eläimen läheisyys rauhoittaa ja tuo iloa Hipsu-kissa hoitohommissa Kotikallion hoivakodissa muistisairaiden luona asustaa pieni kissatyttö, Hipsu Kainaloinen. H elsinkiläisessä Kotikallion hoivakodin muistisairaiden kerroksessa asuu raidallinen tassuterapeutti, parivuotias Hipsukissa. Se saa vanhukset juttelemaan ja hymyilemään. Kotikallion henkilökunnasta moni muukin on kissaihminen
Monella muistisairaalla ikäihmisellä tulee Hipsun myötä mieleen mukavia muistoja lapsuuden maalaistalosta ja siellä asustaneista kissoista, Päivi sanoo. Oli erittäin tärkeää, että hoivakotiin muuttava kissa olisi lempeä, ihmisrakas ja sellainen, joka antaisi silitellä itseään. Pelkäsimme, että se oli karannut ikkunasta ja ehdimme levittää katoamisilmoituksiakin, Päivi kertoo. – Kun huoneeseen vietiin kissa, joka pomppasi naisen syliin, rouva nousi muiden ihmetykseksi istumaan ja alkoi jutella, söi hyvin ja tuli jopa Hipsu Kainaloisella on iso reviiri ja monta silittäjää Kotikallion hoivakodissa.. Kissa katoaa jäljettömiin Hipsulta kesti tovi sopeutua hoivakodin elämään. HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen kertoo, kuinka eläimen silittäminen alentaa useiden tutkimusten mukaan verenpainetta ja stressiä. Päivi kävi HESY:ssä tutustumassa erilaisin kissoihin. Kissa ehti olla kateissa kolme päivää, kunnes eräs hoivakodin asukas kertoi, että hänen huoneeseensa tuli aina yöllä kissa valittamaan. Kun kissa oli ollut kateissa viisi päivää, henkilökunta huomasi, että kissan nähneen miehen huoneessa leijaili kissanpissan haju. Kissasta ja vanhasta rouvasta tuli niin hyvät ystävät, että toisinaan rouva lähti huoneestaan etsimään kissaa, Päivi kertoo. HESY:ssä Hipsu oli niin tottunut elämään omassa rauhassa loikoiluloosin suojassa, että ihmisiä täynnä olevaan hoivakotiin muutto oli sille järkytys. Hyvällä mielellä vat miehen huoneesta jokaisen sopukan ja lopulta löysivät surkean ja laihtuneen Hipsun vaatekaapin sokkelin alta. – Se päivä oli riemullinen niin työntekijöille kuin asukkaillekin. Hannele muistaa, kuinka eräs 90-vuotias hoivakodissa asunut rouva ei voinut sietää muita ihmisiä, vaan loikoili vaitonaisena sängyssään. – Jokainen kissanomistaja tietää, kuinka kiire ja huolet unohtuvat, kun kissa asettuu hurisemaan vatsan päälle, Hannele sanoo. Lymypaikat saivat jäädä, ja kissa alkoi hoitaa hanakasti tehtäväänsä tassutohtorina. Päivillä on itsellään kotona kaksi kissaa. Heti ensimmäisenä päivänä kissa katosi teille tietämättömille. Pian kissa laajensi reviiriään ja tutustui hoivakodin asukkaisiin ja työntekijöihin. Kissoilla on salainen, kolmen p:n resepti tassuterapiaan: puske, pese ja pussaa, Hannele sanoo. – Kissat ovat loistavia keskustelukumppaneita, jotka ymmärtävät ja aistivat hyvin ihmisen murheet, seuran kaipuun ja hoivan tarpeen. Hoitajat tutki- Hipsu-kissan läsnäolo tuo Kotikallion asukkaille paljon iloa ja lohtua sekä karkottaa yksinäisyyttä. – Eräskin rouva, joka ei halunnut ihmisten seuraa, alkoi aterioilla jemmata maksamakkaraa kissalle. 52 SenioriTERVEYS – Etsimme Hipsua koko illan kaikkialta, kivet ja kannot siinä käännettiin, mutta kissaa ei löytynyt mistään. – Palvelualueen johtaja suhtautui tassuterapia-ajatuksen myötämielisesti, ja niin sopivaa kissaa alettiin etsiä. – Jotkut muistisairaat voivat kertoa omia tarinoita tai nähdä harhojakin, joten annoimme asian olla, Päivi kertoo. Kissalla on ollut uskomaton vaikutus sellaisiin eristäyty- neisiin vanhuksiin, jotka eivät pidä muiden ihmisten seurasta. Suloinen Hipsu Kainaloinen tuntui heti oikealta kissalta Kotikallioon. Hipsu on lempeä ja ihmisrakas kissa, joka tykkää rapsuttelusta ja kiertää seurankipeänä asukkaiden huoneissa antamassa päivän mittaan tassuterapiaa. – Kissan läsnäolo tekee hoivapaikasta kodinomaisen. Hipsu hoitaa ja valvoo vanhuksia Kotikallion hoivakodin palveluvastaava Päivi Foda sai idean hoivakotikissasta. Hoivakodin mummot juttelevat mielellään Hipsulle. Hoivakodin henkilökunta ei kuitenkaan voinut uskoa asiaa todeksi, vaan piti tarinaa miehen mielikuvituksen tuotteena. Rauha palasi hoivakotiin alkujärkytyksen jälkeen. Piiloleikin päätyttyä hoitohenkilökunta aloitti Hipsun kotiuttamisen, jota helpotettiin feromonivalmisteilla
Kissan silittäminen vähentää stressiä ja kissalle voi kertoa kaikki murheensa. Hipsu-kissa luo kehräyksellään hyvää mieltä ympärilleen, mutta toimii myös fyysisenä kuntouttajana. Öisin Hipsu toimii yöhoitajan apulaisena. Hipsu tuo hoivakotiin iloa ja lohtua. Kissa yöhoitajan apulaisena Hipsulla riittää puuhaa hoivakodissa ympäri vuorokauden. Hipsu viihtyy Einon huoneessa rapsuteltavana. huoneestaan ulos, Hannele kertoo. – Hipsu tykkää matkustaa rollaattorin kyydissä. Seniorit saavatkin Hipsun myötä uutta potkua liikuntaan, sillä kissaa kärrätään mielellään pitkin käytäviä, Päivi kertoo. Päivisin kissa vierailee ikäihmisten huoneissa paijattavana. Kun kissa kömpii yöllä ikäihmisen huoneeseen, tulee uni lämpöisesti kehräävän nyytin vieressä hyvin silmään. – Kissoilla on salainen, kolmen p:n resepti tassuterapiaan: t PUSKE t PESE t PUSSAA Eino-pappa tykkää silitellä suloista ja kilttiä Hipsua. SenioriTERVEYS 53
54 SenioriTERVEYS. – Vaikka kissassa on hoitamista ja huolehtimista, ilopilleri piristää asukkaiden ohella myös henkilökunnan päivää. Onneksi kukaan meistä työntekijöistä ei ole allerginen, asukkailla allergioita ei myöskään esiinny, Päivi sanoo. Hyvällä mielellä Kun yöhoitajan vuoro alkaa, on Hipsu jo valmiina odottamassa. – Hipsu on älykäs kissa, joka keksii omia jekkujaan. Hipsu kiertää yöhoitajan kanssa asukkaiden huoneet. Se on esimerkiksi ottanut asiakseen käydä pyykkihuoneessa repimässä raksupusseja, hän kertoo. Kissat sopivat hoivakotiympäristöön hyvin, mutta yhtä hyvin vanhukset saisivat iloa vaikka vesikilpikonnista, joiden elämää ja pulikointia akvaariossa he voisivat seurata. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkaisen mukaan hoivakodeissa näkisi mieluusti enemmän kissoja ja muitakin eläimiä. Kesän aikana Hipsu oppi reippaasti ulkoilemaan hoitokodin pihakallioilla. – Aloitteen terapiaeläimeen täytyy kuitenkin lähteä hoivakodista itsestään. Ruokinnasta ja vessalaatikon puhtaudesta huolehtii hoivakodin palveluvastaava Päivi Foda. Hipsu saa ikäihmiset liikkeelle tarjoutumalla kärrättäväksi rollaattorissa. Silloin tiedetään, että eläin on varmasti haluttu ja toivottu tassuterapeutti, josta pidetään hyvää huolta, Hannele sanoo. – Kun olimme asukkaiden kanssa terassilla kahvilla, Hipsu oli mukanamme ja tykästyi ulkoilmaan. Aamuisin Hipsu tulee tervehtimään töihin tulijat, mutta vetäytyy sitten varastoon omalle tyynylleen nokkaunille keräämään voimia seuraavaan terapiakierrokseen. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen pitää ajatuksesta, että vanhana hänelläkin voisi olla hoivakodissa kissa rapsutettavanaan. Osastokokouksessa se ottaa yleensä keskeisen paikan pöydällä tai hyllyn päällä ja kuuntelee tarkoin keskustelun kulkua. Välillä Hipsu toi näytille hiiren jos toisenkin huvittaen siten mummoja. Hipsun hiekkalaatikko ja ruokakuppi sijaitsevat hoivakodin käytävän nurkassa. Hipsu on rohkea, joten se ei hätkähdä karvaisistakaan vieraista. Toisinaan henkilökunnalla tai hoivakodin vierailla on koira mukanaan. Nykyään Hipsu haluaa tehdä joka päivä pienen ulkoilulenkin, Päivi kertoo. Hipsu osallistuu aktiivisesti hoivakodin asioiden hoitoon. Hipsun hiekkalaatikko ja ruokakuppi sijaitsevat hoivakodin käytävällä
– Halusin auttaa ihmisiä. Voide purkitetaan, ja sen annetaan jäähtyä kylmässä paikassa, jotta eteeriset öljyt eivät haihdu. Ruusu hoitaa ja parantaa Yrttimuorin komerossa on vaikuttava kokoelma puhtaita eteerisiä öljyjä. Kaikki markkinoilla olevat eteeriset öljyt eivät ole puhtaita luonnontuotteita, vaikka niin väitetäänkin. Pääosan yrteistään Anita Louniala kerää mökiltään Koskenpäältä, ja hyötykasveja hän saa lastensa kasvimailta. Lounialan mukaan ruusu lohduttaa, lievittää masennusta ja ahdistusta, lisää itsevarmuutta, seksuaalista viehätysvoimaa ja hedelmällisyyttä. Huomasin, että luonnonlääkintä täydentää länsimaista lääketiedettä oivallisesti, Louniala kertaa yrttimuoriuransa alkuaikoja. Inkivääriä, laventelia, sitruunaa, ylang ylangia – ihmeellisiä tuoksuvia tislaustuotteita maailman joka kolkasta. Yrttimuorin oma suosikki on ruusuvoide, jota hän käyttää päivittäin. Aloin opiskella yrttitietoutta kursseilla ja itsenäisesti. TEKSTI JA KUVA: KAISA-LIISA IKONEN SenioriTERVEYS 55. Sellainen mielessäsi, meilaa juttuvinkki reetta.ahola@karprint.fi Yrttimuorin parvekkeella kasvaa muutama vehreä ruukullinen mauste- ja lääkintäkasveja. Taskurahoja torajuuria keräämällä Anita Louniala oli viisivuotias talvisodan syttyessä. Mehiläisvaha voidepohjana paras Louniala valmistaa kaikki voiteensa alusta loppuun saakka itse. Hän muistaa, kuinka hänen äitinsä onnistui pitämään perheen leivässä sinnikkyydellä ja kekseliäisyydellä. Avattua purkkia voi säilyttää myös huoneenlämmössä valolta suojassa. 1970-luvun puolivälistä lähtien hän on luennoinut yrteistä ja muista Äiti Maan lahjoista ammatikseen. – Luonnosta huolehtiminen on velvollisuutemme Kaiken elämän edellytys on puhdas luonto, josta saamme ravintoa, lohtua, terveyttä ja iloa. Mitään ei heitetty hukkaan. On hankala uskoa, että hän on liki 80-vuotias. Voiteiden tekeminen on yrttimuorin mukaan melko helppoa, mutta oikeiden aromaterapiaöljyjen valitseminen ja yhdisteleminen vaativat paljon opiskelua ja tottumista. J yväskyläläinen Anita Louniala, 79, on elänyt elämänsä luontoa kunnioittaen, sitä kuunnellen ja sen kanssa keskustellen. Yrttimuori Anita Lounialan tavoittaa puhelinnumerosta 0400-885 115. Tämän jälkeen seokseen lisätään vettä tippa kerrallaan ja vatkataan koko ajan. Mustakantiseen ruutuvihkoon on tallentunut valtava määrä eri vaivoihin ja elämänvaiheisiin tarkoitettuja voidereseptejä. Yrttivoiteen perusohje on melko yksinkertainen. Yrttimuori Anita Louniala muistuttaa, että meidän velvollisuutemme on pitää luonnosta huolta. Tapasimme Senioriterveys-lehden uudessa juttusarjassa tavataan omaa kutsumustaan seuraavia seniorikansalaisia ympäri Suomen. Luonnonantimia hyödynnettiin monipuolisesti, ja luonnon kiertokulkua kunnioitettiin. Nuorena Louniala hankki taskurahaa keräämällä torajuuria ja siankärsämön kukkia paikalliselle apteekille, joka osti niitä lääkintäkäyttöön. – Jos aamulla tunnen oloni väsyneeksi ja haluttomaksi, ruusuvoide auttaa aina, hän kertoo. Nyt hänet tunnetaan yrttimuorina, jonka luontosuhde on tallentunut aromaterapeuttisiin yrttivoiteisiin ja muihin yrttihoitoihin. Vastavuoroinen kanssakäyminen luonnon kanssa on tapa, joka on kantanut läpi koko Lounialan elämän. Hän luki itsensä sairaanhoitajaksi ja laborantiksi, mutta ei saanut työstä riittävää tyydytystä. Ajatus luonnon monipuolisuudesta ja parantavista voimista seurasi häntä aikuisuuteen ja ammattiin. Mehiläisvaha on voidepohjana paras, koska se ei tuki ihohuokoisia, kuten mineraalirasvat ja kovetetut öljypohjaiset voiteet, Louniala kertoo. Lounialan iho on puhdas ja sileä. Ensimmäiset opit yrteistä tarttuivat Lounialan mukaan lapsuudessa aikana, jolloin luonnolle annettiin sen ansaitsema arvo pyyteettömästi ja itsestään selvästi. Ensin sulatetaan vesihauteessa raastettua mehiläisvahaa. – On tärkeää valita voiteisiin laadukkaita raaka-aineita. Jäähtyneeseen seokseen lisätään haluttuja eteerisiä öljyjä. Hän on valmistanut yrttivoiteita eteeristen öljyjen avulla vuosikymmenien ajan. Sulaneeseen vahaan sekoitetaan kasvisöljyjä, kuten esimerkiksi luomurypsiöljyä tai manteliöljyä. Veden lisääminen on prosessin vaativin vaihe, ja voiteita voi valmistaa myös ilman vettä
Kaikki halusivat meidät seinällä olevan norsukuvan eteen kuvattaviksi. Epäkohtien osoittelun sijaan parannusehdotuksia Normien ja ajan tapojen kyseenalaistaminen kuuluvat kullekin aikakaudelle. Sosiaalisiksi taidoiksi kutsuttuja taitoja emme peri geeneissämme, vaan opimme ne lapsuudessa kotona vanhemmiltamme, ympäristön aikuisilta, myöhemmin päiväkotien ja koulujen opettajilta. Nykyisin tilaisuuksien luonteeseen perehtyminen on helppoa ja ennakoiminen voi säästää virhevalinnoilta. Koulussa on aina ollut järjestyssäännöt, niin oli meilläkin. hyvien tapojen sekä yhteisöllisyyden kestävyysvaje. Vinjetti Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveys-lehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. On hyvä ymmärtää, että turvallisuudentunteemme kehittyy perinteiden, hyviksi koettujen tapojen, oppimisen ja elämysten myötä. En sitä oikein silloin ymmärtänyt, nyt vähän enemmän. Se siitä pukukoodista! Otitko toiset huomioon. Vilkuilemalla naapuripöytiin, voit vertailla ruokailutapojasi, katsomalla toisten pukeutumis- ja käytöstapoja, saat vinkkejä hy- västä ja huonosta tyylistä ja mausta, he opastivat. Tulevaisuus rakentuu menneisyyden pohjalle Onkohan meille syntymässä maan tavaksi ns. Tohtori Livingstone, otaksun. Meistä on tullut nettikansaa. Tohtori Livingstone, otaksun. Lähes 20-kohtaiset ohjeet käytiin läpi ja tulkattiin suomeksi ja. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, kun osoittelee yhdellä sormella ”jotakin toista”, niin kolme sormea osoittaa itseä. kaikuu vieläkin korvissani. Juhlissa olimme vaimoni kanssa ainoat, jotka olivat pukeutuneet teeman mukaisesti. Sen valotaulussa luki: HYVÄÄ HUOMENTA! Tuo toivotus yllättävyydessään valaisi puolipimeän tunnelin täysin kuin myös alkaneen päivän. Kun epäkohtia havaitsee ja haluaa korjauksia, on tarpeellista esittää myös perustellut parannusehdotukset. Maailmankansalaisuus, globaalisuus on vaativaa, ja siksi tarvitsemme selviytyäksemme aina vain enemmän yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä ja toimintamalleja. 56 SenioriTERVEYS Näihin ongelmiin törmäämme usein: lakki sisällä päässä, ruoka sormissa, pää lautasella, solmio vai ei, villatakki vai takki, pitkät housut vai hame, kumpi ensin sisään, liittyäkö facebookiin… Näitä riittää, ristiriitoja syntyy. Yhteistyötaitojen vähenemisestä ja sosiaalisuuden puutteesta sekä huonoista tavoista kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Rakennamme tulevaisuuttamme menneisyyden pohjalle, aikamme normeilla, tavoilla ja tottumuksilla. Asiat maailmassamme muuttuvat ja kehittyvät ”päätä” nopeammin. Kerran Afrikkalainen ilta -kutsussa pyydettiin pukeutumaan afrikkalaisittain. Onneksi vielä pätee sanonta: Erehtyminen luo uuden mahdollisuuden, harjoitus tekee mestarin. Ajat ja tavat – maan tapa E räänä aamuna vastaamme tuli bussi maantietunnelissa. Jos tänään pysähdyt olemaan nykyaikainen, silloin olet jo huomenna vanhanaikainen. Hakeudu itseäsi parempaan seuraan Etsi, jos mahdollista, itseäsi parempaa seuraa, sanoivat lapsuudessani ompelijaäitini ja kodinhoitaja-mummoni. Sitä sanottiin ennen kasvattamiseksi, ja sitä sen pitäisi olla nytkin. Pienestä se on kiinni päivänpaiste. Lehdet ja kirjallisuus sekä tuo kaiken osaava google antavat ohjeita asiaan kuin asiaan. Tämä oli silloisten aikuisten yhteiskuntakelvolliseksi kasvattavaa, ohjaavaa toimintaa, lasten kasvun edistämistä, esimerkkioppimista. Siis teimme valmistelut perusteellisesti. Me emme tarvitse lisää yksilöllisiä oikeuksia, vaan yhteisvastuun tiedostamista, pelisääntöjen tunnistamista ja niiden käyttämistä
den ilmiöiden kertaamista” aikakaudelta, jolloin me olimme lapsia ja nuoria. Kiitos tukijoillemme. Konsertin myötä Uusi Lastensairaala 2017 -hanke sai yli 11 000 euroa. Ja tämä kasvu on ajatonta, läpi elämän tapahtuvaa etsimistä, havainnointia ja vuorovaikutusta. Tämä tarina kuului aikaan, jolloin pankit maksoivat vielä korkoa ja näin se kuului. Toisen koskemattomuus, mielipiteiden esittämisen oikeus ja mahdollisuus olla toista mieltä, olla jopa väärässä, luovat uuden oivaltamisen ja kehittymisen edellytykset kasvaa sosiaaliseksi kansalaiseksi, jolla on valmiuksia selviytyä luontevasti niin kotona kuin maailmalla. Sanna, vieläkö opettaja muistaa minut. SenioriTERVEYS 57. Hyvää ja taparikasta jouluaikaa, itse kullekin tavalle! Kohteliasta uutta vuotta! PEKKA LEINONEN SUOMEN ISOVANHEMMAT RY:N PUHEENJOHTAJA OPETUSNEUVOS Suomen Isovanhemmat ry:n 9.11.2013 Kirkkonummen Merikappelissa järjestämä APUA LAPSELLE -konsertti keräsi Merikappelin täpötäyteen. Oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus kehittyvät läpi elämän, eikä tässä kukaan tule valmiiksi. Käytännössä etsimme säännöt kuitenkin vasta kiistatilanteissa ja käyttöohjeet laitteen sammuessa. Voisikohan toivoa retroilun merkeissä palaamista ainakin seuraavien sanojen palauttamiseen käyttösanastoon: huomenta / kiitos /olin väärässä, se meni pieleen, olen pahoillani / olkaa hyvä / anteeksi/en osaa, voisitko neuvoa / otan osaa/ näkemiin /sähköpostiviesteihin - / ja kirjeisiin vastaaminen / ei vastata puhelimeen, jos ei pystytä puhumaan. Retroilu ulotettava myös kohteliaisuuskoodeihin Mediassa puhutaan nykyään retroilusta. niitä toistettiin aika ajoin, käännetty sääntö oli: Ota toiset huomioon. Pelaamalla opimme pelaamisen, käyttämällä laitteita opimme käyttötaidot. Samalla hetkellä salin perällä nousi nuori nainen ylös ja jatkoi tarinaani: Mutta tuottavat hyvän koron! Olin jokseenkin hämmentynyt kysyessäni: Kuka sinä olet. Se on ”vanhojen aikojen muoti- ja mui- Erehtyminen luo uuden mahdollisuuden, harjoitus tekee mestarin. Kun jotakin kärhämää selvitettiin, niin ensimmäinen kysymys kuului: Otitko toiset huomioon. Suomen Isovanhemmat ry Oopperalaulaja Jorma Hynninen (kolmas vas.) oli APUA LAPSELLE -konsertin pääesiintyjä. Kohteliaat ja hyvät tavat eivät maksa mitään. Hyvät tavat tuottavat hyvän koron Joku vuosi sitten Joensuussa olin lopettamassa esitystäni ja kerroin: Käytin usein koulussa työssäni sanontoja, jotka liittyivät erilaisiin oppimistapahtumiin. Kaikissa peleissä on säännöt, autoissa, kotitalous- ja muissa koneissa käyttöohjeet
Kuka tahansa Wilhelmiinassa asuva tai lomaileva pääsee mukaan kuoroon. Muistaakseni laulan -kuoro ilahduttaa laulullaan myös Wilhelmiinan muita asukkaita. Vaikka kuorossa olisi kuinka taitavia laulajia, iso tai pieni ryhmä, hyvä kuoro vaatii kypsyäkseen aikaa, Marjukka kuvaa. – Muistaakseni laulan -kuoro soi kauniisti yhteen. Tärkeintä on laulaa ryhmän kanssa sointuvasti yhteen. – Tulin muutama vuosi sitten esiintymään johtamani Sibelius-lukion kuoron kanssa Wilhelmiinaan ja laulattamaan yhteislaulua palvelukeskuksessa. Laulu aktivoi hengityksen ja koko kropan. Innokkaita laulajia löytyi Wilhelmiinasta kuoroksi asti. Kun uusi kuoro perustetaan, vie Marjukan mukaan aina aikansa, yleensä muutaman vuoden, ennen kuin laulajat hitsautuvat yhteen. Kuorossa tutustuu uusiin samanhenkisiin ihmisiin. 58 SenioriTERVEYS Laulusta moninkertainen ilo Muistaakseni laulan -kuorossa on innokkaita laulajia päivästä riippuen 15–20 henkilöä. Tartuin ehdotukseen, sillä tiesin laulun voiman, Marjukka kertoo. Kuoroharjoituksiin saavutaan tunnollisesti kerran viikossa. – Kuorolaulu tuo ystäviä ja on virkistävä viikoittainen harrastus. Kuoron ohjelmisto koostuu tutuista lauluista, jotka tuovat mukavia muistoja. Kuoroharrastus tuo ikäihmisille iloa ja ystäviä. Tutut laulut palauttavat mukavia muistoja mieleen, jolloin laulu antaa moninkertaisen ilon, Marjukka sanoo. Itse aloitan laulun, ja loput sanat löytyvät kuorolaisilta itseltään, Marjukka kertoo. Itsenäisyyspäivän kynnyksellä laulamme maakuntalauluja, joulun lähestyessä keskitymme joululauluihin. Seniorien laulattaminen on hänen mielestään erityisen palkitsevaa.. – Hankkeessa Wilhelmiinan asukkaita laulatettiin ja samalla seurattiin, kuinka musiikki ja laulaminen vaikuttivat ikäihmisten vireyteen ja terveyteen, kuoronjohtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki kertoo. Laulu tuo hymyn huulille. Musiikkineuvos, kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki on siirtynyt työelämästä eläkkeelle, mutta kuorotoiminta jatkuu vilkkaana. Hyvällä mielellä Kuorolaulu herättää mukavat muistot eloon Palvelukeskus Wilhelmiinan asukkaiden oma kuoro kokoontuu kerran viikossa laulamaan Marjukka Riihimäen johdolla. Valtaosa laulajista on naisia, mutta mukana on myös jokunen mieslaulaja. – Laulajat muistavat sanat usein paremmin kuin minä. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN H elsinkiläisessä Palvelukeskus Wilhelmiinassa käynnistyi kuutisen vuotta sitten Miina Sillanpään Säätiön projektisihteerin Sari Laitisen vetämänä Muistaakseni laulan -hanke. Muistaakseni laulan -kuoro laulaa pääasiassa yksiäänisesti, mutta joissakin lauluissa on myös stemmoja. – Ohjelmistomme koostuu tutuista lauluista, jotka sopivat vuodenajan teemoihin. Sari ehdotti tuolloin, josko tulisin vetämään innokkaiden ikäihmisten kuoroa. Moni tulee harjoituksiin rollaattorilla tai pyörätuolilla
Kuoron laulu kajahtaa komeasti, kun heleiden naisäänien ohella joukossa on möreämpää sointia. Musisoinnilla on virkistävä ja tervehdyttävä vaikutus. Wilhelmiinan kuorossa on myös miehiä. SenioriTERVEYS 59. Vaikka pyrimme kehittymään ja oppimaan uutta jatkuvasti, ei seniorikuorossa ole stressiä tai paineita. Musiikkineuvos, kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki säestää kuoroa. – Eräs kuoromme jäsen olisi halunnut mennä kuoromme kanssa studioon ja lähteä kiertueellekin. – Laulusta voimaa on myös ikäihmisille tarkoitettu kuoro, Laulujen sanat pysyvät mielessä, vaikka muisti muutoin takkuilisi. Esiintymiset keskittyvät silti etupäässä Wilhelmiinaan. Koska kuorolaiset ovat jo eläkkeellä, voidaan harjoitukset järjestää päiväsaikaan. Laulusta voimaa -kuoro perustettiin kolmisen vuotta sitten Miina Sillanpään Säätiön Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeen myötä. johon voi päästä mukaan ilman laulukokeita. Laulu aktivoi hengityksen myötä koko vartalon. Laulusta voimaa Wilhelmiinan oman kuoron ohella Marjukka johtaa palvelukeskuksessa suurta, 30–40 laulajan Laulusta voimaa -sekakuoroa. Kerran kuoro tosin lauloi eduskunnassa, kun Muistaakseni laulan -kuoro esiintyi Sibelius-lukion kamarikuoron kanssa yhteislaulujen esilaulajina, Marjukka kertoo
Vuonna 1991 Marjukka Riihimäki perusti Grex Musicus -kamarikuoron. Musiikkineuvoksen arvo Marjukka Riihimäelle myönnettiin vuonna 2009. Laulusta voimaa -kuoro esiintyy palvelutaloissa, ja kuorolaisia on ollut mukana myös Kuorojen kierroksen avauksessa, Helsingin joulukadun avajaisissa sekä Kampissa kajahtaa -tapahtumassa, joissa johdan kuoroja, Marjukka kertoo. Wilhelmiinassa on 130 asuinpaikkaa ja 37 vuokra-asuntoa. Ne, jotka asuvat vielä kotona, saavat elämäänsä sisältöä palvelukeskuksen päivätoiminnasta. Palvelukeskuksessa on mahdollista asua lyhyen tai pidemmänkin aikaa, tarpeen mukaan. Oli sääli, että hyvät laulajat lähtivät lukion loputtua, vain kolmen vuoden yhteismusisoinnin jälkeen omille teilleen. Kokoonnumme vuoden aikana kaksi kertaa leirillä ja kesällä vietämme viikon Orivedellä harjoitellen, jonka jälkeen pidämme konsertin, Marjukka kertoo. Hänelle on myönnetty vuonna 1994 Klemetti-palkinto ja Suomen Kulttuurirahaston palkinto. Fysioterapia- ja terveysliikuntapalveluita tarjoaa samassa talossa toimiva Wilhelmiinan sisaryhtiö FysioSporttis. Joulun tienoilla lauletaan tuttuja joululauluja ja muistellaan entisaikojen joulunviettoa. Hyvällä mielellä Palvelukeskus Wilhelmiinan omassa Muistaakseni laulan -kuorossa on 15–20 laulajaa. Kuorot eivät hiljene eläkepäivilläkään Marjukka Riihimäki on itse laulanut kuoroissa koko ikänsä. Sisätiloja täydentää senioreille suunniteltu liikuntapuisto Taavetinpuisto. Meiltä löydät satoja kotimaisia ja kansainvälisiä lehtiä aina edulliseen kampanjahintaan! 60 SenioriTERVEYS. – Olen nyt 67-vuotias ja ollut eläkkeellä vuoden verran, mutta Sibelius-lukion kuoroa lukuun ottamatta jatkan kuorojen johtamista. Wilhelmiinan virkistyslomat tarjoavat kotona asuville ohjattua liikuntaa, hemmottelua ja mukavaa seuraa. Hän itse odottaa suurella innolla jokaviikkoisia kuoroharjoituksia seniorien kanssa. – Grex Musicus koostuu entisistä Sibelius-lukion kamarikuorolaisista. Wilhelmiinassa Marjukka käy laulattamassa asukkaita myös muistisairaiden osastolla. Klemetti-opiston kuoro, jota olen johtanut vuodesta 1988 asti, koostuu laulajista ympäri Suomea. Miina Sillanpään säätiön omistama palvelukeskus on tarkoitettu kaikille, jotka ikänsä puolesta tuntevat tarvitsevansa elämäänsä lisää huolenpitoa ja mahdollisuuden toimintakykynsä ylläpitämiseen, turvallisessa ympäristössä. Lehtikuningas.fi on luotettava lehtikauppasi netissä. Eläkeläisenä on mukavaa, kun voin herätä aamuisin kaikessa rauhassa ja viettää päivät omaan tahtiini. – Joulun alla ohjelmistossamme on joululauluja. – Uuden kuoron myötä lukiolaisille oli tarjolla uusi oma kuoronsa. Viime keväänä meillä oli 1960-luvun teema, ja tulevana keväänä laulamme rakkaudesta. Sibelius-lukion kuorosta muodostuikin eräänlainen laulajahautomo Grex Musicukselle, Marjukka kertoo. Virkistysloma soveltuu myös omaishoidettavien sijaishoidoksi omaisten loman aikaan. Voi olla, ettei henkilö muista omien lastensa lukumäärää, mutta muistaa laulujen sanat. Wilhelmiinasta löytyy uima-allasosasto, sauna, kuntosali ja liikuntatilat, kerhotilat sekä kokousja neuvottelutiloja. Grex Musicuksen lisäksi Marjukka Riihimäki johtaa Philomela-naiskuoroa ja Klemetti-opiston naiskuoroa. Marjukka Riihimäki on ainoa kuoronjohtaja, joka on voittanut kansainvälisen, Tampereen Sävel -kuorokatselmuksen Grand Prix -palkinnon kaksi kertaa, vuonna 2001 Philomelan ja vuonna 2005 Grex Musicuksen kanssa. – On hyvin voimaannuttava kokemus laulattaa muistisairaita. Ikäihmisten laulattaminen Wilhelmiinassa ei ole hänelle suinkaan vain tehtävä muiden joukossa, vaan iso juttu. – Philomelan myötä uppouduin syvälle kuorotyöhön. Muistisairaat tunnistavat minut, kun tulen paikalle ja hymyilevät muistaessaan, että pian lauletaan, Marjukka sanoo. Wilhelmiinassa on 130 asuinpaikkaa ja 37 vuokra-asuntoa Helsingin Pikkuhuopalahdessa sijaitseva Wilhelmiina on palvelukeskus senioreille, vanhuksille ja erityisryhmille. Talossa toimii 80-paikkainen ravintola A-oikeuksin sekä kahvila. Laulusta voimaa -kuoron ohjelmisto rakennetaan myös kulloistakin vuodenaikaa mukaillen. Kuorotoiminta täyttää silti maailmani edelleen, Marjukka kertoo. – Töölön jälkeen siirryin musiikinopettajaksi Sibeliuslukioon, jossa varsinainen kuorotyöni alkoi, sillä olihan kuorotoiminta tärkeä osa musiikinopetusta. Vuonna 2005 Marjukka Riihimäki sai Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinnon, ja seuraavana vuonna 2006 hänet valittiin Vuoden Kuoronjohtajaksi. 1970-luvulla, kun hän aloitti musiikinopettajana Töölön yhteislyseossa, hän perusti kouluun heti kuoron
Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. HARTIOILLE PUUMERKILLINEN MONI LAATIKKO NORJASSA JA BELGIASSA DEKKER RUNG MAALANNUT PAUL ASPELUND JA KAIMA TÄSTÄ EI PÄÄSE MIHINKÄÄN AHNEIDEN TOIMESTA USKONTO YHTYEEN NIMESSÄKIN KÄYTETTY VORO KUKKULOITA ZOLA RAHAKAIMOI- TON NEEN VAPAA. Palkintoina terveystuotteita. Ratkaisijan nimi: ………………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………… Postinumero: ……………………………………………………………………. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 1.2.2014 mennessä. Seniori TERVEYS 6/13 ristikko TÄMÄ HARMAA ON MUNINUT “KIOSKI” “99” Senioriterveys 5/2013 ristikon ratkaisu TIUSKIMISTA J E A N A I K I D H O U P U A S E I I N L K L K U A N K L I I S K U I T A T S I ALENIUKSEN NIMISIÄ SOTAISA Montand LIND -OJA VOIVAT OLLA JÄYKKIÄKIN! NISKAVUORELLA Sain puoliksi ratkottua. SAMA ILMAN ALAS KASVI, KOLMATTA YLÖS ELÄIN HAE SE ROOSA HAJALLE! NIISTÄ KASAA KAKSI KIRJALLISTA PROFEETTAA! “ “ LAULANUT JAMES T O I N E R S N I T M O L I L A N T U I S D E K A A E S L L A I O N A K I T U V O H A T A K A A I R G N U Ä T A S L O K L U A V S I T O T T I S T K A I T A T A R M I K I I L T O M A T E E T K I S S A A R I E S K U U M A L L A A M A K U K U N U R P A V I T T O R A M K S O A N L T I E M L O D O E T S N O A I N I S T E E T K A A A T O L S E R U E T E H T K A L A S T E L U T A K E R K O L O N N A J U N T T U A R T A T U S E U S S M I I O S U T O L A I S A T N I A T E S I T E ITAR- WELLES NAPPAA IDÄSTÄ TAI MIES! Oikein vastanneista arvonnassa voitti: USEIN TONTILLE TUTKIMUSALUS ISO. SenioriTERVEYS 61. Paikkakunta …………………….…………………………………………….… Puhelinnumero: ……………………………………..……………………..…….. NOOAN POIKA YHTYE Ei luista! KALASTAA Hilkka Asikainen, Imatra TEINIIKÄISILLE JESSE MIES EESTAAS 7 KERTAA 3000M MAT- HÄMÄKALLA LÄINEN POLKKAKIN HÄNELLE OMISTETTU! LINDA NOBELFYYSIKKO BOHR A N T I MAMMAKSIKIN SANOTTU YHTYY KURAJOKEEN TÄSSÄ PÖHNÄSSÄ! SISUSTUSALALLA -ILMIÖ PUOLIVALMIS OPPI ILMAN VANHEMPIA 2. APINA KUKILLE AHKERA JOHTAA VIROA TÄPE EUTERPE TEHOTA AL --N-E- G- OLI KOOMIKKO MUSTIKOISTA JA VADELMISTA TEHTYJÄ PIHLAJASTAAN USEIN LAULETTU PULLOTTAMOSSA! VOI OLLA KUOLETTAVA VÄYLÄAINEITA NIISSÄ KUULIA HIDAS 1C KALJA J.H. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla
Herkkä vatsa vaatii huomiota Viime kevään kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista kokee vatsansa herkäksi. Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaisista on siunattu normaalilla vatsalla. Mitä herkällä vatsalla tarkoitetaan ja miten sitä hoidetaan. Se ei ole sairaus, vaan yksilöllinen toiminnallinen ominaisuus, jos siihen ei ole osoitettavissa mitään elimellistä syytä, kuten tulehdusta, keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia. H elsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä juttelee asiasta hyvin rauhoittavaan sävyyn. – Herkkä vatsa ei ole minkään vakavan sairauden riskitekijä, Hillilä vakuuttaa. Usein selviää, että henkilölle sopivat jotkut ruoka-aineet huonosti. 62 SenioriTERVEYS Näiden mahdollisuus tutkitaankin lääkärissä aina ensin. – Kymmenkunta vuotta sitten tehdyn väestötutkimuksen mukaan ärtyvän suolen oireyhtymäksi (IBS eli Irritable Bowel Syndrome) nimitetty monioireinen herkkävatsaisuus on noin joka kymmenennellä suomalaisella, Hillilä kertoo. Ehkä se johtuu osin siitä, että hän usein tunnistaa vatsapotilaassaan ihmistyypin, joka huolehtii paljon tai jännittää helposti niin, että vatsahermotkin herkistyvät. Terveys Ei ole varsinaisesti sairaus Vatsa on ok, kun siihen ei tarvitse kiinnittää mitään erityistä huomiota. Ominaisuutta kutsuttiin ennen ärtyneeksi paksusuoleksi.. Hänen väitöskirjansa vuonna 2010 oli uraauurtava tutkimus ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyydestä, liitännäisoireista ja terveydellisistä kustannuksista Suomessa
Ohutsuoli on noin 5–6 metriä pitkä, paksusuoli vähän yli metrin pituinen ja viiden sentin paksuinen ja peräsuoli 15–20 sentin pituinen paksusuolen jatke, johon uloste kertyy. Ummetuksesta kärsiville aamukahvi, luumut ja omena ovat lakseeraavia. Suussa hienonnettu ruoka työntyy ruokatorven kautta mahalaukkuun. Toisilla ihmisillä on normaalia ulostaa kolme kertaa päivässä, toisilla kolme kertaa viikossa, kunhan ei esiinny elämää häiritsevää ummetusta tai ripulia. – Ulostuskin on normaalia, jos siihen ei tarvitse kiinnittää mitään erityistä huomiota. Alkuvuoden 2013 tutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaisista on siunattu normaalilla vatsalla. Oireyhtymää potevilla on vatsavaivojen lisäksi yleisesti muitakin toiminnallisia oireita sekä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, joiden takia he hakeutuvat usein lääkäriin. 5. Herkän vatsan oireet ovat pitkäaikaisia ja elämää jotenkin häiritseviä, joten niihin kannattaa hakea normalisoiva ratkaisu. Vatsan toimivuutta mitataan usein myös ulostuksen laadulla. 3. Vaivasta valittavat naiset puolitoista kertaa useammin kuin miehet. Kun vatsa ei olekaan ”huomaamaton” Markku Hillilä toteaa, että vatsa on ok, kun siihen ei tarvitse kiinnittää mitään erityistä huomiota. Vatsassa ovat: Mahalaukku, joka ottaa vastaan ruokatorven tuoman ravinnon sekä sulattaa ja annostelee sitä vähitellen suoleen. Ruoansulatusrauhaset: haima, joka erittää ruoansulatusnesteitä, maksa, joka säätelee verensokeria ja aminohappopitoisuutta, muuttaa rasvojen hajoamistuotteita elimistölle sopiviksi, valmistaa sappirakkoon sappinestettä, hajottaa hormoneja ja varastoi glykogeenia (sokeria), verta, vitamiineja ja rautaa sekä tuhoaa verenkierron mukana tulevia bakteereja ja myrkkyjä, munuaiset, jotka pitävät yllä nestetasapainoa, happoemästasapainoa, suolojen ja muiden kivennäisaineiden oikeita määriä sekä suodattaa pois verestä virtsarakkoon vesiliukoiset kuona-aineet, perna, joka muun muassa tukee immuunipuolustusta. SenioriTERVEYS 63. Jopa viisi prosenttia avohoidon ja lääkkeiden muodostamista Tunne vatsasi Vatsa on ihmisen keskimmäinen kehonosa, jonka sisällä ovat ravinnon vastaanottavat ja hyödyntävät elimet. Suolisto, jossa mahalaukun käsittelemä ravinto vähitellen imeytyy verenkiertoon. 4. Herkän vatsan tunnusmerkkejä ovat iltaa kohti kasvava turvotuksen tai paineen tunne, suolen toiminnan vaihtelu, ummetus tai ripuli ja erilaiset vatsakivut. Jäljelle jäänyt sulamaton aines työntyy paksusuoleen, jossa jätteestä imeytyy vettä, ja peräsuoleen työntyy puolikiinteä massa, uloste. 2. 4. 1. Ruoan kulku suusta peräsuoleen kestää normaalisti noin vuorokauden. 2. Virtsa liittyy harvoin herkkään vatsaan, paitsi yhdessä tapauksessa. – Ärtyvän suolen oireyhtymän poissulkututkimukset kuluttavat runsaasti terveydenhuollon resursseja. Haimanesteen entsyymit aloittavat rasvojen sulattamisen ja jatkavat valkuaisaineiden ja hiilihydraattien hajottamista. 1. 5. 3. – Ärtyvän suolen oireyhtymään liittyy niin kutsuttu huolestuva ihmistyyppi, joka seuraa herkällä korvalla kehonsa tuntemuksia, kolotuksia ja kipuja. Ruoansulatusnesteiden entsyymit pilkkovat valkuaisaineet aminohapoiksi, hiilihydraatit yksinkertaisiksi sokereiksi ja rasvat rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Heidän yksi oireensa on tihentynyt virtsaamistarve, joka kielii sisäelinten tuntoherkkyydestä, Hillilä lisää. Suurin osa ravintoaineista imeytyy ohutsuolessa, ruoansulatus ”valmistuu”. Lähde: Terveyden tietokirja, Valitut Palat 1973. Pohjukaissuolesta ruoka kulkee edelleen tyhjä- ja sykkyräissuoleen, joissa siihen sekoittuu suolinestettä, syntyy ruokasulaa. Mahalaukusta massa työntyy pohjukaissuoleen, jossa siihen sekoittuu sappea ja haimanestettä. Sappineste emulgoi rasvat
Kannattaa siis hyvissä ajoin elämässään alkaa huolehtia siitä, että jalat jaksavat vielä ikäihmisenäkin. Jokapäiväinen riittävä liikkuminen on välttämätöntä kaikelle hyvälle elämälle. – Suolikin tarvitsee jumppaa. Turvotuksen ja paineen tunteen lisäksi voi tuntua kipua navan alapuolisessa vatsassa, kun suoli joutuu venymään ulosteen ahtautuessa. Vesipullo on silloin hyvä olla aina esillä, ettei juominen unohdu. Tällaisia ruoka-aineita ovat: Vehnä, ohra, ruis ja näistä valmistetut viljatuotteet (fruktaanit ja inuliini) Omena, päärynä, kirsikka, aprikoosi, luumu, vesimeloni (fruktoosi ja sorbitoli) Kaali, parsa, sipulit (fruktaanit, inuliini, raffinoosi) Sienet (galaktaanit) Palkokasvit: linssit, pavut, herneet (galaktaanit) Hunaja Pastillit, purukumi (myös nikotiinikorvaushoito), terveysvaikutteiset elintarvikkeet (makeutusaineet kuten ksylitoli, sorbitoli, mannitoli, maltitoli); prebiootit, kuten inuliini, frukto-oligosakkaridit (FOS) useat ”vatsajugurtit” ja terveysjuomat, joihin lisätty kuitua (FOSia, inuliinia tms.). – Kokeilemalla löytää itselle hyvät tavat välttää elintavoista johtuvat mahasuolikanavan kiusat, Markku Hillilä rohkaisee. Sopivat ruoka-aineet ja apteekki auttavat Ihmisten suolet ovat erilaisia. Toinen ikäihmisten vaiva on liian vilkas suoli eli toimintahäiriön ripulipainotteinen muoto. Oireiden aiheuttamista sairauspoissaoloista ja vajaakuntoisena työskentelystä kertyy huomattavia epäsuoria kustannuksia. – Kyse on yleensä elintapojen seurauksena syntyvästä mahasuolikanavan toiminnallisuusongelmasta, Hillilä sanoo. Sen sijaan kokojyväkaura – se perinteinen aamupuuro veteen keitettynä, marjojen kanssa – on hyvin siedetty. Opiaatit, muun muassa virtsainkontinenssin hoidossa käytettävät antikolinergiset lääkkeet, metallia sisältävät lääkkeet, kuten rautavalmisteet ja alumiinia tai kalsiumia sisältävät antasidit sekä sydänlääkkeistä kalsiumkanavan salpaajat hidastavat suolen toimintaa. Nesteenpoistolääkkeet kovettavat suolen sisältöä ja hidastavat ulostemassan etenemistä. Terveys suorista terveydenhuoltomenoista liittyy ärtyvän suolen oireyhtymään. – Itselle sopivien ruoka-ai- neiden valinta auttaa useimpia, lääkäri toteaa. Toinen ummetuksen tai ripulin aiheuttaja on sopimaton ruokavalio. Jotkut ruoka-aineet ovat laksatiivisia eli suolen toimintaa virkistäviä ja ulostetta pehmentäviä, toiset ummettavia, kuivaavia. Ja jotteivat vatsa-asiat olisi liian yksinkertaisia: Kolmelle neljästä ärtyvän suolen oireyhtymää potevasta on hyötyä niin sanottujen fermentoituvien hiilihydraattien. Ne lisäävät useille herkkävatsaisille kaasunmuodostusta, mikä saattaa tuntua myös kipuina vatsan alueella. Vatsa on ensimmäisiä varoittajia silloin, kun ei liiku tarpeeksi, Hillilä muistuttaa. – Ummetusta pahentaa se, että ikäihminen ei enää liiku ja syö niin kuin ennen, aktiivielämän aikana. Senioreilla yleisintä ummetus Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärin Markku Hillilän väitöskirja ärtyvän suolen oireyhtymästä oli uraauurtava. Lisäksi ikääntyvällä voi olla lääkkeitä, jotka aiheuttavat ummetusta tai ripulia. Markku Hillilä huomauttaa, että ikäihmisten yleisin vatsavaiva on ummetus, jossa suoli toimii harvoin ja ulostus on kovaa, kuivaa ja papanamaista. Ummetuksesta kärsiville aamukahvi, luumut ja omena ovat lakseeraavia. Ruokavaliossa hän on huomannut, että vehnän- ja rukiinleseet eivät suinkaan sovi kaikille, vaikka ne ovat suositettavia kokojyväkuituja. Liikuntaan on helppo yhdistää nestelisäys, joka usein on tarpeen suolisto-ongelmissa. Pari litraa nesteitä olisi hyvä juoda päivässä, jos on taipumusta ummetukseen. Se valmistui vuonna 2010. 64 SenioriTERVEYS 5% Jopa avohoidon ja lääkkeiden muodostamista suorista terveydenhuoltomenoista liittyy ärtyvän suolen oireyhtymään. – Herkkä vatsa ei ole sairaus, vaan yksilöllinen toiminnallinen ominaisuus, jos siihen ei ole osoitettavissa mitään elimellistä syytä, kuten tulehdusta, keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia. FODMAP-hiilihydraatit kaasuuntuvat paksusuolessa Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivissä on henkilöitä, joiden on rajoitettava paksusuolessa kaasuuntuvien ruoka-aineiden syöntiä
Vakavien sairauksien hälytysmerkkejä, joiden vuoksi täytyy lähteä lääkäriin, ovat laihtuminen, kuumeilu ja verisyys ulosteissa. Paksu- ja peräsuolen tähystys Vuosien mittaan kehittyvä syöpä on pitkään oireeton, ja paksusuolen syövän esiintyvyys lisääntyy sitä mukaa kun suomalaiset ikääntyvät. – Syöpä on valitettavasti kavala tauti ihmiselle, jolla on pitempään ollut herkän vatsan oiretta, Hillilä lisää. Makrogoli imee itseensä nestettä ja Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa myös olla suolistoongelmien, etenkin ummetuksen, taustalla. Laktoosi-intoleranssi on noin 20 prosentilla suomalaisista ja keliakia noin kahdella prosentilla. Paksu- ja peräsuolen syövät kehittyvät lähes aina hyvänlaatuisesta limakalvokasvaimesta, varrellisesta polyypistä tai limakalvon kohoumasta. Seurantatähystyksiä jatketaan 3–5 vuoden välein Pienet polyypit eivät anna verta ulosteeseen, joten veritesti ei niitä paljasta. Lievät syövän oireet helposti sekoittuvat IBS-vaivaisen (ärtyvän suolen oireyhtymä) ”tavallisiin” oireisiin. – Niitä alkaa ilmaantua 45– 50 vuoden iässä, useimmiten 60–70 vuoden iässä. Jos lääkäri tähystäessään löytää silloin limakalvolla polyyppejä, hän nipsaisee ne heti pois. – Jos yhtään polyyppiä ei löydy, ei rutiininomaisia tähystyksiä yleensä tarvita. – Akuuteissa tapauksissa, kuten suolitukoksessa tai umpilisäkkeen tulehduksessa, kivut ovat ennen pitkää poikkeavan vahvat, ja usein on kuumetta. Erota vakavan sairauden oireet Miten sitten erottaa vakavan sairauden tai vaikkapa umpisuolen tulehduksen toiminnallisesta herkkävatsaisuudesta. Pitkä esivaihe tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen toteamiseen tähystyksellä. Vatsaa kannattaa tunnustella, ja jos joku kohta on aristava, voi olla kyse lääkärin apua vaativasta katastrofista. Oma lukunsa ovat krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti. Elimellisiä vikojakin on Joillakin on myös elimellisiä syitä, jotka vaikeuttavat suolen toimintaa. Oirekuvasta riippuen täytyy myös sulkea pois esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, tulehdusten, keliakian ja laktoosi-intoleranssin lisäksi. Myös toistuva tai 2–3 viikkoa jatkuva ripuli on lääkäriin hakeutumisen aihe, jotta voidaan todeta mahdollinen keliakia tai laktoosi-intoleranssi ja tunnistaa mahdolliset vakavat sairaudet. (FODMAP) välttämisestä. Ummetusta ehkäiseviä ruoka-aineita Kahvi Täysjyväkaura Tuoreet luumu, omena, kiivi, päärynä, persikka, appelsiini Kuivatut luumut, viikunat, aprikoosit ja persikat Pellavansiemenet, hasselpähkinä, saksanpähkinä Parsakaali, ruusukaali, kukkakaali, pinaatti, palsternakka, porkkana Pavut, linssit ja herneet Metsäsienet, erityisesti herkkutatti Ummettavia ruoka-aineita Tee Juusto, maito Banaani Suklaa ja karkit Mustikka, mustaherukka Valkoiset leivät, pastat, riisit, maissi ja peruna Suolistosyövillä on geneettistä taustaa, joten jos perheessä on ollut suolistosyöpiä, viimeistään 50 vuoden iässä olisi hyvä tehdä paksusuolen tähystys. TEKSTI: TERTTU IISKOLA SenioriTERVEYS 65. Jos ummetus on hankala, eikä sen kanssa pärjää apteekista reseptittä saatavien laksatiivienkaan avulla, on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin. Vuosittain noin 2000 suomalaisella todetaan suoliston loppupään syöpä, Hillilä kertoo. Siihen lääkärillä on omat hoitonsa. Silloin kannattaa käyttää liukoista kuituvalmistetta, kuten ispaghulaa, suolen sisällön pehmentämiseksi. kuljettaa sen suoleen eikä turvota, Hillilä opastaa. – Siksi suosittelen ihmisiä harkitsemaan tähystystä täytettyään 50 vuotta, vaikka suvussa ei erityistä syöpähistoriaa olisikaan. – FODMAP-dieetin ohjeistaminen onnistuu parhaiten ravitsemusterapeutin vastaanotolla, Hillilä kertoo ja toivoo, että perusterveydenhuollossa olisi riittävästi aikaa ja ammattihenkilöstä auttamaan ruokavalion opastuksessa. – Monet näistä ovat myös lakseeraavia, joten niiden välttäminen voi pahentaa ummetusta. – Esimerkiksi laktuloosi sitoo nestettä ulosteeseen, mutta saattaa aiheuttaa joillakin kaasunmuodostusta. Ihmiseltä puuttuu silloin entsyymeitä, jotka hajottavat tietyt hiilihydraatit ohutsuolessa, joten ne kaasuuntuvat paksusuolessa. Jos ei keksi ruokavaliota, jolla välttää ummetuksen, voi kysyä neuvoja apteekista. – Toisilla on vikaa lantionpohjan lihaksissa niin, että ulostustapahtuma ei toimi. – Krooniseen tulehdukseen yleensä liittyy myös syöpäriskiä, Hillilä kertoo. Yksityisellä lääkärillä paksusuolen tähystys maksaa 600–700 euroa, mutta miten paljon se saattaakaan säästää tulevia kuluja itseltä sekä yhteiskunnalta, jos sen avulla säästyy syöpään sairastumiselta, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä sanoo
Markkinoilla on runsaasti gluteenittomia tuotteita. Tavoite on vähintään 25 grammaa ravintokuitua päivittäin. Klassisimmat keliakian oireet ovat ripuli, laihtuminen, vatsan turvotus, vatsakivut ja ilmavaivat. Tuotevalikoima on viime vuosina laajentunut huomattavasti. Meillä on siis yli 100 000 keliaakikkoa, joista vain noin 34 000 on diagnosoituja. Annos ja ateria tulee valmistaa huolellisesti ja gluteenittomasti. nen ja hänellä voi olla ummetusta. Keliakian ainoa hoito on ruokavalio. Lapsilla esiintyvyys on noin 1,5 prosentin luokkaa, kun ikääntyneellä väestöllä se on jopa 2,7 prosenttia. Uusimpien tutkimusten mukaan lähes kolmella prosentilla ikääntyneistä suomalaisista on keliakia. – Ihokeliakia on sairaus, joka ilmenee rakkulaisena, hyvin voimakkaasti kutiavana ihottumana. Se aiheuttaa ohutsuolessa suolinukan tulehduksen. Kaikki syötävä tulee olla gluteenitonta. Valtaosa on yhä diagnosoimatta, kertoo Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Nanna Puntila. Keliakia johtuu vehnän, ohran ja rukiin sisältämästä valkuaisaineesta, gluteenista. – Yleisempiä ovat maissi, hirssi, riisi, tattari ja soija, joita käytetään gluteiinipitoisten viljojen tavoin. Hampaiden kiillevauriot sekä nivel- ja hermostooireet voivat kuulua taudinkuvaan. uomessa keliakian esiintyvyys on keskimäärin kaksi prosenttia. Keliaakikko voi olla myös ylipainoi- Näissä kaikissa gluteenittomissa annoksissa on kolme grammaa kuitua kussakin. Koska ravintoaineet eivät imeydy kunnolla, hoitamattomassa keliakiassa voi ilmetä muun muassa osteoporoosia. Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa. Keliakia lisääntyy väestössä. Ainoa hoito ruokavalio Kuidunsaanti turvattava Keliakiaa sairastavalla kiellettyjen ruokaaineiden listalla ovat vehnä, ohra ja ruis. Erityisesti kodin ulkopuolella syödessä, on syytä olla tarkkana. Kaikki muut viljat ja viljankaltaiset kasvit käyvät gluteenittomaan ruokavalioon. Kuvassa on kaksi desilitraa gluteenitonta kaurapuuroa, kolme desilitraa tattaripuuroa, desilitra kuitupitoisia aamiaishiutaleita ja 1,5 desilitraa runsaskuituista pastaa.. Selittämätön maksa-arvojen nousu, joka ei johdu liiallisesta alkoholin käytöstä, voi korjaantua gluteenittoman ruokavalion avulla. Esiintyvyys vaihtelee tällä hetkellä ikäryhmittäin jonkin verran. Lisääntynyt gluteenin käyttö ja korkea hygieniatasomme todennäköisesti vaikuttavat myös. – Esimerkiksi ravintolassa tulee muistaa kertoa keliakiasta. Uudempia tulokkaita ovat muun muassa amarantti, kvinoa ja teff. Anemian seurauksena puolestaan esiintyy väsymystä ja keliakiaan liitetään myös psyykkisiä oireita kuten masennusta. On kuitenkin tutkittu, että keliaakikoiden kuidun saanti jää usein liian vähäiseksi. Valmiita tuottei- Keliakia on autoimmuunityyppinen sairaus, joka voi ilmetä missä tahansa elimistön osassa. Keliaakikot voivat käyttää myös vehnätärkkelystä, josta on poistettu gluteeni, Puntila kertoo. Keliakian yleistyminen johtuu toisaalta tietoisuuden lisääntymisestä ja toisaalta siitä, että terveydenhuollossa keliakia tunnistetaan nykyisin paremmin. Puntilan mukaan keliaakikon ei tarvitse käyttää lisäravinteita enempää kuin muunkaan väestön, kun ruokavalio on monipuolista. Terveys Huolellinen ruokavalio pitää kurissa Keliakia yleinen ongelma suomalaisten suolistoissa S 66 SenioriTERVEYS – Keliakiaa sairastavalla kiellettyjen ruoka-aineiden listalla ovat vehnä, ohra ja ruis, kertoo Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Nanna Puntila. – Oireita on muitakin kuin suolisto-oireet. – Voidaan sanoa, että kaikista viljatuotteista löytyvät myös gluteenittomat versiot. Lapsilla vatsaoireiden lisäksi kasvun hidastuminen tai nuorilla myöhästynyt puberteetti kertovat keliakiasta
– Syömme itsetehtyä kotiruokaa, jolloin tiedän, että ruoassa ei ole gluteenia, Reijo Taavila kertoo. siteltava määrä on muutama ruokalusikallinen päivässä. Teff sisältää paljon proteiinia, rautaa ja kuitua sekä aminohappoja, erityisesti lysiiniä. Pimeinä vuodenaikoina, lokakuusta maaliskuun loppuun, on syytä käyttää D-vitamiinilisää. Sen kalsiumpitoisuus ylittää jopa maidon vastaavan arvon. Se riittää hyvin, sillä siinä on hyvien omega-3-sarjan rasvahappojen ja ravintokuidun lisäksi rukiistakin saatavia flavonoidien ja antioksidanttien tavoin vaikuttavia lignaaleja. Gluteeniyliherkkyys ei ole keliakiaa Hoitamattomana keliakia aiheuttaa erilaisia puutostiloja, luuston heikkenemistä sekä anemiaa, josta aiheutuu väsymystä. Erittäin hyvä kuitulisä on sokerijuurikashiutale, jota voi käyttää leivonnassa, ruoanlaitossa, puuroissa tai vaikka viilin, jugurtin tai mehukeiton päälle siroteltuna. Suo- Amarantissa kalsiumia maidon veroisesti Pähkinäisen makuinen amarantti sisältää enemmän kalsiumia ja rautaa kuin useat viljalajit. SenioriTERVEYS 67. Uudelleen altistuminen gluteenille on ehtona, että tutkimus voidaan tehdä. Teff-jauho sopii kaikenlaiseen leivontaan ja ruoanlaittoon. – Toinen tärkeä on kalsium, etenkin, mikäli ei voi käyttää maitotuotteita. Kalsium-D-vitamiinivalmiste pitää luuston kunnosta huolta. – Verikokeesta tutkitaan keliakian vastaaineet ja sen lisäksi keliakialle tyypillisiä suolistomuutoksia tutkitaan ohutsuolen koepalasta. Vasta sen jälkeen voidaan todeta, että henkilöllä on gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa, Nanna Puntila kertoo. On olemassa myös gluteeniyliherkkyyttä, joka ei ole keliakiaa. Mikäli aloittaa gluteenittoman ruokavalion, on keliakiaa sen jälkeen erittäin hankala todeta. – Arjessa kannattaa käyttää tuotteita, joissa kuitua on vähintään kuusi grammaa sadassa grammassa. Sen valkuainen sisältää kaikki olennaiset aminohapot, joten se on täyttä proteiinia. Jokaisessa kuvan kuitulisäannoksessa on kolme grammaa kuitua. Nykyisin gluteeniton ruokavalio on noussut suureen suosioon myös henkilöillä, joilla ei keliakiaa ole todettu. Gluteeniton kaura on myös erinomainen lisä keliaakikon ruokavalioon. Tarkemmissa tutkimuksissa anemian syy paljastui ihokeliakiaksi. Pellavansiemenessä on käyttörajoituksia, sillä se saattaa sisältää kadmiumia. Amaranttia voidaan idättää tai paahtaa popcornin tapaan popamarantiksi. Leivonnassa jauhetulla amarantilla voidaan korvata noin kolmasosa alkuperäisen reseptin jauhomäärästä. Kuvassa vasemmalta oikealle, 1 rkl sokerijuurikaskuitua (Fibrex), 1 rkl Kaurakuitusta, 1,5 rkl pellavansiemeniä, 2,5 rkl perunakuitua (Pofiber), 4 rkl tummaa soijarouhetta ja 7 rkl tattarileseitä. Gluteeniyliherkkyydessäkin ihmiset kärsivät erilaisista vatsaoireista, mutta usein myös migreenistä. Rakkulaista, rankasti kutiavaa ihottumaa hoidettiin aluksi voimakkailla rasvoilla, ennen kuin verikoe paljasti anemian. ta ja leipiä ostettaessa onkin syytä selvittää tuotteen kuitupitoisuus pakkauksen ravintosisältötaulukosta. Erityisen tärkeää sen käyttö on silloin, kun keliakia on ollut pidemmän aikaa piilevä ja hoitamaton, Nanna Puntila muistuttaa. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa myös hedelmättömyyttä sekä masennusta. Kvinoa on täyttä proteiinia Gluteenitonta ja laktoositonta kvinoaa voi käyttää vaihtoehtona couscousille, riisille tai pastalle. Kvinoa sisältää runsaasti valkuaista sekä mineraaleja. Puntila muistuttaa kuitenkin, että ennen gluteenittomaan ruokavalioon siirtymistä on tärkeää käydä tutkituttamassa itsensä. – Hyvin pitkään hoitamattomissa tapauksissa pahalaatuisten suolistokasvainten riski on jonkin verran kohonnut. Teff sisältää runsaasti aminohappoja Teff on hirssinsukuinen ruohokasvi, jonka siemenistä Teff-jauho jauhetaan. – Täällä Keliakialiitossa suosittelemme ehdottomasti tutkimuksissa käyntiä. Myös pellavansiemenrouhe sekä erilaiset pellavansiemenvalmisteet ovat hyviä. – Hyvä tuote on myös Kaurakuitunen, joka on lähes 70-prosenttisesti kuitua. Monille oireet palaavat kuitenkin niin voimakkaina, että uudelleen altistus on käytännössä mahdotonta. Keliaakikon on syytä olla tarkka Ihokeliakia rauhoittui ruokavaliolla Reijo Taavilalla, 51, todettiin ihokeliakia reilut puolitoista vuotta sitten. Yli 60-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman D3-vitamiinilisää ympäri vuoden
Ruisleivän Taavila on joutunut jättämään ruokavaliostaan. Silloin piti vain järkeillä mitä tilaa ja jättää kastikkeet tai paneeratut tuotteet tilaamatta. – Veriarvotkin kohenivat uuden ruokavalion ansiosta. Anna maustua viileässä vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua. Ainoastaan väsymys on vaivannut. Nostele joukkoon kuohkeaksi vaahdoksi vatkattu kuohukerma. – Paikallisissa suomalaisissa ravintoiloissa mainostettiin kyllä gluteenittomia ruokia, mutta usein tilatessa ne olivatkin loppuneet. Arki kotona sujuu hyvin ja lähimmät tuttavatkin tietävät jo varautua gluteenittomilla vaihtoehdoilla. Mausta limetin raastetulla kuorella ja hienonnetulla tuoreella mintulla. Sen lisäksi syömme säännöllisesti omega-3-sarjan rasvahappoja. On aina iloinen yllätys, kun kahvilasta onnistuu saamaan hyvänmakuisen gluteenittoman sämpylän tai pullan. Vaihtelua saa myös lisäämällä 0,5 dl porkkana- tai juustoraastetta tai erilaisia siemeniä. Kokeiluiden jälkeen hän on löytänyt reseptin hyvälle leivälle, joka pysyy kasassa eikä ole liian kuiva. Niiden maku oli täydellinen. Joskus kuitenkin käy vahinkoja. – Myös anoppini on alkanut leipoa gluteenittomasti. Makean ystävä on kuitenkin oppinut, että ostoleivät ja –pullat hän jättää mieluummin kokeilematta. Lusikoi seos keksimurupohjan päälle. Salaattien ja vihannesten syömistä olen lisännyt huomattavasti sairastumisen myötä, mutta fyysinen työ vaatii lisäksi myös kanaa, kalaa tai lihaa. Oireet katosivat nopeasti Siirtyminen gluteenittomalle ruokavaliolle rauhoitti ärtyneen ihon jo muutamassa kuukaudessa. Viime joulun paras yllätys oli, kun hän oli tehnyt gluteenittomia karjalanpiirakoita. Espanjalaissa ravintoloissa puolestaan harvoin tiedettiin gluteenittomasta ruokavaliosta mitään. Taavila onkin huomannut, että gluteenittomia tuotteita on saatavilla yleensä hyvin. Lisää joukkoon sulatettu voi ja sekoita tasaiseksi. Myös soijarouhe tai tattarilese käyvät. Sekoita ranskankerma ja fariinisokeri kulhossa. Kunto täytyisi saada kohdilleen helmikuussa Finlandia-hiihtoon mennessä, kymmenenä perättäisenä vuotena Finlandia-hiihtoon osallistunut Taavila suunnittelee. Nykyisin meillä tehdään kaikki leivonnaisetkin gluteenittomina. En ollut lainkaan ajatellut, että tuuttiosassahan on gluteenia. TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: KELIAKIALIITTO JA SOILI KAIVOSOJA Kuitulisäksi esimerkiksi 2 rkl pellavansiemenrouhetta, 3 rkl sokerijuurikaskuitua, 1 rkl Kaurakuitusta tai 2,5 rkl perunakuitua. – Lähdimme samalla viikolla kesälomamatkalle Lappiin ja epäilin, miten ruokailu matkalla tulisi sujumaan. – Makunautinnosta voi harvoin puhua. – Kesällä söin jäätelötuutin ja kotiin tullessa kehuin sitä vielä. Nykyisin olen lisännyt D-vitamiinin käyttöä. Myös ennen hyvin löysä vatsa normalisoitui samassa ajassa. E ntiselle ruisleivän ja kaurapuuron ystävälle diagnoosi oli aluksi epämiellyttävä yllätys. Leipään saa vaihtelua käyttämällä eri jauhoja ja jauhoseoksia. 68 SenioriTERVEYS Jatkuvaa tarkkana olemista Viime talven lomamatka Kanariansaarille opetti, että gluteenitonta ruokaa ei ole aina helppo saada. – Nyt odotan innolla lunta, että pääsisin jälleen ladulle. – Väsymyksestä johtuen liikunta on jäänyt vähemmälle kuin aiemmin. Kotiruoka ruokavalion perustana Rakennusalalla työskentelevälle Taavilalle ovat omat eväät useimmiten välttämättömyys. Hämmästyin suuresti, sillä pienimmissäkin kahviloissa löytyi gluteenittomia tuotteita, jos ei tuoreina, niin ainakin pakastettuina, kertoo Reijo Taavila ensiaskelistaan keliaakikkona. Ruokaa laitetaan edellisenä päivänä niin paljon, että siitä riittää lounas seuraavalle päivälle. Gluteeniton leipä leipäkoneessa 2,5 dl maitoa 2 rkl öljyä tai juoksevaa rasvaa 2,5 dl Jytte tummaa jauhoa 1 dl karkeaa jauhoseosta, esim. Nostele päälle tuoreita mustikoita. Yleensä talven aikana tulee hiihdettyä noin tuhat kilometriä, hieman lumitilanteesta riippuen. Finax 2 tl kuivahiivaa (0,5 tl suolaa) Itsetehty leipä maistuu paremmalta kuin ostoleivät. Mustikoiden tilalla voi käyttää persikansiivuja.. Painele keksipohja piirakkavuokaan (halkaisija 18 - 24 senttiä) pohjalle ja reunoille. Gluteenittomat leivonnaiset ovat yleensä myös hyvin murenevaa mallia. Paistetaan leipäkoneen ohjeen mukaan. – Syömme kotona itselaitettua kotiruokaa. Useat ostotuotteet ovat joko hyvin kuivia tai ainakin kovia. – Vaimoni leipoo leivät leipäkoneella. Usein käy niin, että vieraat eivät edes huomaa niiden olevan gluteenittomia. Sen myötä on kertynyt muutamia lisäkilojakin, Taavila harmittelee. En tullut ajatelleeksi, että jäätelötuutissakin on gluteenia. Mustikkaherkku 1 paketti gluteenittomia pipareita tai digestiiveja 25 g sulatettua voita Täyte: 200 g ranskankermaa 1 dl fariinisokeria 2 dl kuohukermaa 1 limetin raastettu kuori 2 rkl tuoretta hienonnettua minttua 2 – 3 dl mustikoita mintunlehtiä koristeluun Hienonna keksit monitoimikoneessa tai muovipussissa kaulimella painelemalla. Koristele mintunlehdillä. Vaimoni onkin näissä asioissa huomattavasti tarkempi, itse saatan ajattelemattomuuttani syödä joskus jotain sopimatonta, Reijo Taavila nauraa
Vihreät kasvikset salaatissa ja tuorepuristettuina mehuina ovat takuuvarma terveys- ja kauneuslähde. Meilatkaapa kaikkien Senioriterveys-lehden lukijoiden kauneudeksi: reetta.ahola@karprint.fi Manteliöljy ravitsee ihon samettiseksi Kasvojen, kaulan ja decolte-alueen ihon hemmotteluhoidoksi Tampereen Otsoniterapian otsoniterapeutti ja erikoissairaanhoitaja Alla Honkanen suosittelee otsonoitua manteliöljyä. Suola-sitruuna -kuorintaa neuvotaan tekemään vähintään kerran viikossa. – Jalka- ja käsikyvyssä otsonoitu manteliöljy on ihana pehmittäjä. Hoitosuunnitelman laadin aina yhdessä professori, lääketieteen tohtori Oleg Maslennikovin kanssa, Alla Honkanen sanoo. – Kaikki otsonoidut öljyt säilyvät pitkään. Ja joka ilta huolellinen voitelu ravitsevalla, rasvaisella voiteella. Otsonointimenetelmänä hänellä on sama kuin opettajallaan, Nizhni Novgorodissa Venäjän valtion lääketieteellisessä akatemiassa työskentelevällä professori, lääketieteen tohtori Oleg Maslennikovilla. Hän valmistaa otsonidun manteliöjyn paikan päällä hoitolassaan. Alla Honkasella otsonoitu manteliöljy 50 millilitraa maksaa 50 euroa, puh. Kokeile shampoopesun ja huuhteluaineen jälkeen viimeisenä vesihuuhteluna. Syysillan luxushoidoksi hän suosittelee lämmintä kylpyä, jossa kylpyveteen lorauttaa vähäsen otsonoitua manteliöljyä. – Ulkoisesti otsonoidut öljyt sopivat kaikille, mutta ennen hoidon aloittamista käymme asiakkaan kanssa perusteellisesti läpi hänen terveydentilansa. Huoneenlämmössä kaksi kuukautta, jääkaapissa kaksi vuotta ja pakastimessa miten pitkään tahansa, hän kertoo. Ihonhoidossa otsonoitua manteliöljyä Alla Honkanen suosittelee kuuriluonteisesti: kaksi kertaa vuodessa 10–12 päivän kuuri ja ylläpitohoitona parin kolmen päivän hoitokuuri kerran kuukaudessa. Sitten kaikki ainekset sekoitetaan tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi juomaksi. Varsinainen lehtivihreäpommi on tuore vehnänoras. Ennen rantalomaa! Sitruunalla ja suolalla kirkkaat kyynärpäät Vihreä tehojuoma antaa hyvän pohjan rusketukselle 2 tl Vihreä Helmi -klorellajauhoa 2 kpl C.G.F.-uutetablettia 2 dl porkkanamehua 1–2 tl omenaviinietikkaa 1–2 tl juoksevaa hunajaa Tabletit ja hunaja liotetaan pieneen määrään puhdasta, haaleaa vettä. Sisäisesti käytettynä otsonoidut öljyt eivät sovi esimerkiksi verenohennuslääkkeitä käyttäville tai kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsiville. – Otsonoitua manteliöljyä levitetään iltaisin kasvoille ja silmänympärysalueen iholle, myös ala- ja yläluomelle sekä kaulalle, decoltelle ja rinnoille. Sisäisesti nautittuna kamomillatee rauhoittaa. – Hyvin imeytyvänä öljynä manteliöljyä on myös hyvin miellyttävä käyttää, Honkanen toteaa. Ihonhoidossa manteliöljyä on käytetty vuosisatoja. 044-273 4094. Liota jalkoja merisuolakylvyssä 15–20 minuuttia. Bruneteille sopii nokkosvesi hiusten huuhteluvedeksi. Kauneus Kulma Hyvät lukijat, KauneusKulmassa julkaisemme mielellämme myös teidän kauneusvinkkejänne. Yöllä hoitavat aineet imeytyvät tehokkaasti ja aamulla iho on sametinpehmeä, Honkanen lupaa. Ikiblondi kamomillateellä Kamomillateellä huuhtelu ylläpitää vaaleiden hiusten vaalea väriä. Vihreä Helmi -valmisteita saa luontaistuotekaupoista. Kauneudeksi luontoäidin aarreaitasta Lehtivihreää läpi vuoden ikkunalaudalta Kyynärpäät ovat usein yksi kauneuden heikoimmista kohdista. Erinomainen puhdistava ja mineraalirikas kylpy hoitaa sekä jalkojen ihoa että varpaidenkynsiä. SenioriTERVEYS 69. Sen kasvattaminen onnistuu kotonakin. Siinä on runsaasti useita ihoa ravitsevia rasvahappoja, paljon ”ihovitamiineja ” eli A-, B2-, B3- ja E-vitamiineja. Manteliöljynä hänellä on kylmäpuristettu luomulaatuinen suomalaisen Valioravinnon manteliöljy, jonka raaka-aine on peräisin Kaliforniassa tai Välimerellä kasvaneista luomumanteleista. Suolakylpy kynsille Liota kolmeen litraan lämmintä vettä noin kolme ruokalusikallista puhdistamatonta meri- tai kristallisuolaa. Kaikki salaatit, kaalit, pinaatti, persilja, tilli ja muut yrtit. – Manteliöljyssä on hennon ruskehtava väri, samalla iho saa siitä terveen värin ja rusketuskin pysyy pidempään. – Manteliöljy on iholle todellinen tehokosteuttava ravintoainecocktail. Suolakylpy sopii hyvin myös käsikylvyksi. Kuoriva hieronta suolalla ja sitruunalla kirkastaa kyynärpäiden ihoa. Alla Honkanen kertoo, että otsonointi tehostaa manteliöljyn hoitavien aineiden vaikutusta
Terveys Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee hyvinvointia Säännöllinen ruokailu pitää virkeänä 70 SenioriTERVEYS
Aterian lisäksi voi nauttia palan täysjyväleipää, Hyvä välipala on monipuolinen Ikääntyvien tulisi nauttia useita pieniä aterioita päivän mittaan. Terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon tulee kuitenkin panostaa, sillä kaiken ikäisten ihmisten solut tarvitsevat ravinteita. huomiota syödyn ruuan määrään ja laatuun. t 5ÊZTKZWÊWJMKBU QVVSPU MFJWÊU t 3BTWBJTFU IFEFMNÊU kuten avokado. Hyväkuntoisten ikääntyneiden ruokailun kulmakiviä: – Ruokavalion energiamäärä on sopiva energiankulutukseen nähden. Mustikat hellivät myös suolistoa ja sydäntä sekä parantavat verenkiertoa. – Hyvä ruoka tuo hyvän mielen ja virkeän olo. Pari desilitraa mustikoita aamiaisjugurtin kanssa, smoothiessa tai sellaisenaan pitää niin ikäihmiset kuin lapset saati työikäiset kunnossa. (Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta) Ateria rakentuu lautasmallin mukaan Perinteinen lautasmalli on Nisula-Koskisen mukaan paras ravitsemuksellinen ohjenuora. Hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, Nisula-Koskinen summaa. – Ruokavalion tulee olla monipuolinen, värikäs ja sisältää riittävästi proteiinia. Ravitseva ruoka ei kuitenkaan menetä merkitystään iän karttuessa: päinvastoin, ravinnosta saatavien vitamiinien ja hivenaineiden merkitys korostuu. Pieniä annoksia monta kertaa päivässä Pohja terveellisiin elämäntapoihin rakentuu viimeistään keski-iässä. Tärkeintä olisi pitää kiinni säännöllisestä ruokailurytmistä, jonka ansiosta myös veren sokeripitoisuus pysyy tasaisena, Nisula-Koskinen korostaa. Päivän ruokahetkiin tulisi kuulua aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan lisäksi muutama välipala. – Käytetään 20 mikrogrammaa D-vitamiinilisää vuorokaudessa ympäri vuoden. Diabetes- ja terveydenhoitaja Marja Nisula-Koskinen toivoo, että ikääntyneet nauttisivat ruokailusta ja kiinnittäisivät huomiota syömistensä laatuun. Lämpimien ruokien välissä nautittavat välipalat tulisi koostaa niin, että ne sisältävät monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita. Mallin mukaan ruokaannoksesta puolet koostuu tuoreista ja keitetyistä kasviksista, neljännes perunasta, tummasta pastasta tai riisistä ja viimeinen neljännes vähärasvaisesta ja -suolaisesta lihasta, kanasta, kalasta tai palkokasveista. Muutaman kilon liikapainosta voi iäkkäille olla jopa terveyshyötyjä. Liiallista suolan ja sokerin saantia kannattaa välttää. – Suolan käytön kohtuullisuus ja hyvälaatuisten, pehmeiden rasvojen käyttö on tärkeää. Ikäihmisten ei kannata ryhtyä suuriin painonpudotusprojekteihin ainakaan ilman alan asiantuntijan ohjeita, uskoo diabetes- ja terveydenhoitaja Marja Nisula-Koskinen. – Sairauksien aikana huolehditaan riittävästä energian, proteiinin ja ravintoaineiden saannista, tehostettua ruokavaliota käytetään tarvittaessa. Painonhallinnan ja terveyden kannalta ikääntyvien kannattaisi syödä monta pientä, terveellistä ateriaa päivässä. t 1ÊILJOÊU TJFNFOFU KB mantelit. – Ruokailun psykososiaalinen merkitys otetaan huomioon. K un keho vanhenee, sen energiantarve pienenee. Hyviä aineksia välipalaan ovat esimerkiksi: t 5VPSFFU KB QBLBTUFUVU marjat ja hedelmät. Hyvä välipala sisältää kasviksia, vilja- ja maitotuotteita ja jonkin proteiinin lähteen. – Vanhusten ei ole syytä väkivalloin muuttaa tottumuksiaan, mutta omaa elämänrytmiä kunnioittaen kannattaa kuulostella kehon tarpeita. Terveellisten välipalojen merkitys korostuu, sillä ikääntyvät eivät jaksa syödä suuria määriä kerralla. t 3BILB KB NVVU IBQBONBJUPUVPUUFFU SenioriTERVEYS 71. – Toimintakykyä ja lihaskuntoa ylläpitävää sekä energiankulutusta lisäävää liikuntaa on riittävästi. – Jos on tarpeen laihduttaa, sen on tapahduttava hitaasti. – Suun terveydestä pidetään huolta puhdistamalla hampaat, proteesit ja suun limakalvot päivittäin. Myöhemmin tavat ja mieltymykset ohjailevat ruokailutottumuksia, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä kiinnittää Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että kupillinen mustikoita päivässä ehkäisee Alzheimerin tautia, tehostaa muistia ja lisää päätöksenteon nopeutta. Työssään Nisula-Koskinen on huomannut, että osa seniori-ikäisistä elää epäterveellisten ja -säännöllisten välipalojen varassa, kun ruokailuun ei syystä tai toisesta jakseta panostaa
Tavallisten omenoiden kuorissa on aika paljon torjuntaainejäämiä, joten omenat kannattaa syödä luomuina. Tämä johtuu lihasmassan vähentymisestä ja heikentyneestä ruokahalusta. Liikuntaa läpi elämän Ruokailun lisäksi säännöllinen liikunta on tärkeää kehon ja mielen hyvinvoin-. Ikääntyneiden tulee myös tarkkailla suolan saantia. Painoa on tärkeää tarkkailla säännöllisesti, sillä yhtäkkiset muutokset painossa voivat olla merkki sairaudesta. Ikääntyneiden pitäisi saada vähintään gramma proteiinia painokiloa kohden päivässä. D-vitamiini vahvistaa luustoa, parantaa lihaskoordinaatiota ja estää siksi kaatumisia ja luunmurtumia. Kehon luonnollisten muutosten lisäksi esimerkiksi hampaiden kunto, sairaudet ja niiden lääkitykset sekä ikäihmisille tyypillinen suun kuivumi- nen kaikki vaikuttavat siihen, kuinka hyvin tai huonosti ruoka maistuu. 72 SenioriTERVEYS Arkipäiväisiin ruokailutottumuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kaikkea voi nauttia kohtuudella Nisula-Koskinen muistuttaa, että monet tekijät voivat vaikuttaa ikääntyneiden ruokahaluun ja ruokailutottumuksiin. Myös veriarvot kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti, sillä ne kertovat monipuolisesti elimistön kuulumisista ja tarpeista. Terveys Omenan aivoja hoitava tehoaine kversetiini on omenan kuoressa, joten jos omenan kuorii, jää suurin osa sen hyödystä saamatta. Mallin mukaan ruoka-annoksesta puolet koostuu tuoreista ja keitetyistä kasviksista, neljännes perunasta, tummasta pastasta tai riisistä ja viimeinen neljännes vähärasvaisesta ja -suolaisesta lihasta, kanasta, kalasta tai palkokasveista. On tavallista, että paino tippuu 70 ikävuoden jälkeen noin 2,3 kilogrammaa vuosikymmenessä. Kumman sinä valitset. Proteiini auttaa elimistöä puolustautumaan erilaisia tulehdustauteja vastaan. Monet elintarvikkeet sisältävät valtavasti piilorasvaa. Elimistö tarvitsee proteiinia myös kudosten kasvuun ja uusiutumiseen. Yhtäkkiset muutokset elintavoissa voivat kuitenkin rasittaa ikääntynyttä elimistöä vaarallisen paljon. Liikalihavuus aiheuttaa muun muassa diabeteksen ja sydäntautien riskin lisääntymistä sekä liikuntavaikeuksia, joten lihavuuden hoito ja järkevä painonhallinta on tärkeää. – On hyvä olla itselle armelias. kasvirasvaa ja lasillisen maitoa tai piimää. Monipuolisen ravinnon lisäksi ikääntyneiden riittävästä D-vitamiinin saannista tulisi huolehtia. Riittävä nesteensaanti on fysiologialle ja aineenvaihdunnalle välttämätöntä. Kaikkea voi syödä kohtuudella eikä pienestä herkuttelustakaan ole syytä kieltäytyä, jos muuten syö monipuolisesti ja terveellisesti. Proteiini auttaa kudoksia uusiutumaan Erityisen tärkeää senioreiden on kiinnittää huomiota riittävään proteiinin saantiin. Ikääntyneiden olisi tärkeää myös nauttia riittävästi nestettä: yhteensä 1,5–2 litraa vettä, mehua ja maitoa on riittävä vuorokausiannos. Diabeteshoitaja Marja Nisula-Koskisen työssään käyttämät havainnekuvat osoittavat seikkaperäisesti ruokavalion sudenkuoppia. Valitako parit pullakahvit vai täysipainoisia aterioita. Jos seniori pudottaa painoaan, projektin pitäisi olla hidas ja sitä kannattaa suunnitella yhdessä asiantuntijan kanssa. Ikääntyvä ihminen tarvitsee vuorokaudessa vähintään 1500 kilokaloria, joskin ravinnontarve on yksilöllistä. Diabetes- ja terveydenhoitaja Marja NisulaKoskinen työskentelee Carismakorttelissa Jyväskylässä. 70-kiloinen ihminen saa riittävän proteiinimäärän esimerkiksi yhdestä broilerin rintafileestä tai viidestä maitolasillisesta. Painon tarkkaileminen kertoo terveydentilasta Hyväkuntoiset ikääntyneet voivat seurata painoaan tarpeen mukaan: puntarilla voi pistäytyä vaikka kerran kuukaudessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa D-vitamiinilisää yli 60–vuotiaille 20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. Salaattikastikkeen tulisi olla öljypohjaista. Satunnainen herkuttelu tai vaikkapa kohtuullinen alkoholinkäyttö ei välttämättä tee elimistölle haittaa, mutta jatkuva kulutus rasittaa elimistöä ja kerryttää tyhjiä kaloreita. Perinteinen lautasmalli on hyvä ravitsemuksellinen ohjenuora. Nisula-Koskinen kertoo, että oheinen kuva saa monet miettimään ruokailutottumuksiaan. Tutkimusten mukaan ylipaino ja lievä lihavuus voivat vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä 70 vuotta täyttäneillä
Punakaalissa ja keräkaalissa on paljon polyfenoleja, jotka pitävät verisuonet terveenä ja voivat ehkäistä Alzheimerin tautia. – Liikuntaa voi ja kannattaa harrastaa oman kunnon mukaan ja itseä kuunnellen. Nykyään myös erilaiset liikunnalliset senioriryhmät ovat yleistyneet ja innoittavat senioreita mukaan ryhmäliikuntaan. 70-kiloinen ihminen saa riittävän proteiinimäärän esimerkiksi yhdestä broilerin rintafileestä tai viidestä maitolasillisesta. Vauhdikkaampiakaan liikuntalajeja ei iän karttuessa tarvitse lopettaa, jos terveys, aistit ja koordinaatio antavat myöten. Maltti on valttia, sydäntä ei saa rasittaa liian rajuilla voimankoitoksilla, Nisula-Koskinen opastaa. Harjoittelulla saadaan varmuutta liikkumiseen ja tasapainon hallintaan. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Lihasvoimaa voi parantaa vanhemmallakin iällä. – Oma äitini on 81-vuotias ja hän käy lähes viikoittain kuntosalilla, Nisula-Koskinen kannustaa. Ikääntyville sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti ja hiihto. Apteekit ja terveyskaupat SenioriTERVEYS www.valmarin.fi 73. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: OSA KUVISTA KAISA-LIISA IKONEN JA ANNUKKA PAAVOLA Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Syö särkeä, se kasvattaa järkeä! Vanhan kansan viisaus pitää paikkansa, sillä kalan hyvät rasvahapot ovat erityisen tärkeitä aivojen hyvinvoinnille. s Jo 75 vuotta menestystä s Kultamitalein s s kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. M I U RAAD di h e l Huo stäsi! itse Ikääntyneiden pitäisi saada vähintään gramma proteiinia painokiloa kohden päivässä. Lohi, silli, silakka, muikku ja sardiini sisältävät välttämättömiä omega3-rasvahappoja. Jo vuodesta 1938. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. nille
Hyvinvointipalveluiden keskellä arjen hallinta on helppoa, ja aikaa jää vaikka uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen. Carisma-korttelissa Jyväskylässä ikäihmiset saavat elää kuin kotonaan, mutta tarvittaessa läheltä löytyy ammattiapua eri vaivoihin. 74 SenioriTERVEYS. Yhteiskunta – Täällä on palvelut ja täällä on talo, vaikkei tämä ole palvelutalo Hoivaosakkeessa on hyvä elää Ikääntymisen ei tarvitse tarkoittaa itsemääräämisoikeudesta luopumista
Tarvittaisiin paikka, jossa ikääntyneet saisivat elää kuin kotonaan ja saada hoivaja terveyspalveluita aina halutessaan ja tarvitessaan. – Carisma-korttelin huoneistot ovat asukkaiden omistuksessa ja he saavat maksua vastaan käyttää niitä palveluita, joita tarvitsevat. Tänä syksynä Jyväskylän keskustassa aloitti toimintansa hyvinvointipalveluiden keskittymä, jonka yhteydessä on myös ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja. Palveluiden saatavuus on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi, mutta kenenkään ei ole pakko hyödyntää niitä, Jalkanen selventää hoivaosakemallin ideaa. Ikäihmisten kuulonhuolto- ja kotisairaanhoitopalveluiden parissa työskennellessään hän on huomannut, että hoivan ja tuen lisäksi vanhukset kaipaavat ja tarvitsevat mahdollisuuksia päättää itse omista asioistaan siinä missä nuoremmatkin. T Hilkka Jokisesta (oik.) ja Kyllikki Toikkasesta tuli ystäviä jo muuttokuormaa purkaessa. erveydenhoitaja Merja Jalkanen on seurannut palveluasumisen kehittymistä kahden vuosikymmenen ajan. Jokainen Carisman yrittäjä on sisustanut työtilansa oman makunsa mukaan. Jalkanen halusi tehdä asialle jotain, ja ajatus hyvinvointipalvelukorttelista alkoi muodostua. Pääasiallista kohderyhmää ovat Jyväskylän keskusta-alueen ikäihmiset, mutta asiantuntemusta ja ammattiosaamista on tarjolla kaikille. Suunnitelma eteni sanoista tekoihin. SenioriTERVEYS 75. Carisma-korttelin palveluita saavat hyödyntää muutkin kuin korttelin asukkaat. Naiset kahvittelevat yhdessä jopa monta kertaa päivässä
Kodikkaan kaksion pöytä notkuu herkkuja. – Mutta minulla on ollut välillä vähän kylmä, ilmastointiin tottumaton Toikkonen toteaa. 76 SenioriTERVEYS Fysioterapeutti-urheiluhieroja Markus Linna kiittelee Carisman yrittäjien yhteishenkeä. Jokinen kutsuu uuden ystävänsä sisään, naiset halaavat ja nauravat. Yksityisyrittäjien yhteistyötä Carisma-korttelissa palvelee kuusi eri alan yrittäjää. Hän muistuttaa, että korttelin terveys- ja hoivapalveluita voi hyödyntää kuka tahansa ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. – Toimintamme on niin alussa, että asiakaskunta ei ole vielä vakiintunutta. Talossa on asuntoja niin yksin eläville kuin perheillekin, ja niiden täyttöaste on tällä hetkellä sata prosenttia. Vastaavia palvelukeskittymiä ei Suomessa toistaiseksi ole, mallia asumisen ja palveluiden yhdistämiseen on haettu muun muassa Yhdysvalloista. Joskus myös haen sieltä ruokaa tänne yläkerran kotiin. Yrittäjät kiittelevät, että yhteishenki on hyvä ja porukalla on selvät sävelet Carisman kehittämisen suhteen. Jokinen kertoo kaatuneensakin vanhan asuntonsa portaissa. Ruoka on todella hyvää ja monipuolista, Jokinen kiittelee. – Ei ole ollut yksinäistä! naiset nauravat. Niissä on oma keittiö, makuuhuone tai useampi, parveke, kylpyhuone ja sauna. – Syön alakerran ravintolassa joka päivä. Talossa tarjottavat palvelut ovat valikoituneet asukkaiden toiveiden perusteella. Uusi ystävyys syttyi Carisman käytävillä. – Missään nimessä en lähtisi takaisin! Täällä on palvelut ja täällä on talo, vaikkei tämä perinteinen palvelutalo olekaan, Jokinen summaa. Perusterveelle vanhukselle ei silti liiennyt paikkaa palvelutalosta vuosien jonottamisenkaan jälkeen. Ja voi kuinka tyytyväinen olenkaan ollut! Tämä paikka on paratiisista seuraava! Uusi ystävä naapurista Kesken kahvihetken Jokisen ovikello soi. Kuvat lapsista ja lapsenlapsista ilahduttavat makuuhuoneen lipaston päällä. Muuhun ruuanlaittoon ei tarvitse käyttää aikaa. Elämä kaksikerroksisessa rivitalossa kävi liikkumisen puolesta hankalaksi. Jokinen leipoo joka viikko. Innokas leipuri on kattanut esille Hilkka Jokisen kaksiossa on myös oma sauna. Carisman työntekijät ovat itsenäisiä yrittäjiä. Sopivat yrittäjät löytyivät Merja Jalkasen kontaktiverkoston kautta. Jokinen jätti Jämsän-kotinsa syksyllä ja muutti Carismakortteliin. Carisma-korttelissa toimii myös lounasravintola, jota pyörittää yrittäjä Sirpa Pii-Keinonen. tamalli ei ole vielä löytänyt lopullista muotoaan. Kaksiossa on kodikasta Hilkka Jokinen, 78, avaa asuntonsa oven ja kutsuu peremmälle. Naapurin Kyllikki Toikkanen, 79, kuiskuttelee ovella ja kaipaa kahviseuraa. Hanke on vasta lapsenkengissä, joten toimin- Hilkka Jokisen kodissa on tilaa omille rakkaille esineille. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN. kuivakakkuja ja kanelipullia. – Kun poikani kuuli tästä hoivaosakemallista, innostuin heti. Myös naapuriin rakennetuissa kerrostaloissa asuu paljon ikäihmisiä, jotka hyödyntävät ahkerasti Carisman palveluita: yhteensä korttelissa on noin 200 asuntoa. Kehittämisintoa meissä kyllä riittää, yrittäjät toteavat. – Sinun pitää hankkia itsellesi lämmittäjä, Jokinen ehdottaa ja taas nauretaan. Yhteiskunta Idea Carisma-korttelin toimintamallista on peräisin Merja Jalkaselta (kuvassa). Kuulonhuoltopalveluista vastaa Merja Jalkasen luotsaama Kuuloharmonia Oy, terveysja hoivapalveluita tarjoaa diabetes- ja terveydenhoitaja Marja Nisula-Koskinen, hieronta- ja fysioterapiapalveluita tuottaa urheiluhieroja-fysioterapeutti Markus Linna, terapiapalveluita ja keskusteluapua saa terapeutti ErjaRiitta Niskaselta ja kauneus- ja jalkahoitoja saa Kauneushoitola Caran tiloista. Carismassa on 12 asuinhuoneistoa
#*0.&%*/ )6*116?66566%&5 /:5 5&37&:4,"610*45" 6VEJTUFUUV FOUJTUÊLJO UFIPLLBBNQJ :LTJ LBQTFMJ QÊJWÊTTÊ SJJUUÊÊ /FVSPHMBOEJO 'PSUF 54.3"7*/50" "*70*--&4* "JWPU NVPEPTUVWBU QÊÊBTJBTTB SBTWBTUB BJWPKFO LVJWB BJOFFTUB PO SBTWBB KPUFO SBTWBMMB PO TVVSJ NFSLJUZT BJWPUPJNJOOBMMF 0O IVPNBUUV FUUÊ QJFOJLJO SBLFOUFFMMJOFO NVVUPT BJWPKFO GPTGPMJQJEFJTTÊ TBB BJLBBO IVPNBUUBWBO NVVUPL TFO BJWPKFO UPJNJOOBTTB 'PTGPMJQJEJU PWBU OT SBLFOOFMJQJEFKÊ FMJ OJJTUÊ SBLFOUVWBU NN LBJLLJ TPMVLBMWPU TFLÊ JINJTJMMÊ FMÊJNJMMÊ FUUÊ LBTWFJMMB ,PTLB LBTWJLVOOBO KB FMÊJOLVOOBO GPTGPMJQJEJU FSPBWBU IVPNBUUBWBTUJ UPJTJTUBBO PO UÊSLFÊ TBBEB OJJUÊ NPMFNQJB "JWPKB JINJTFO UÊSLFJOUÊ QÊÊPNBB IFMMJWJFO SBTWPKFO SJJUUÊWÊ TBBOUJ SBWJOOPTUB WPJ WÊMJBJLBJTFTUJ UBJ QZTZWÊTUJ PMMB WBJLFBB 6VTJ /FVSPHMBOEJO 'PSUF TJTÊMUÊÊ LBJLLJB BJWPKFO UBSWJUTFNJB SBTWPKB TFLÊ LBTWJ FUUÊ FMÊJOLVOOBO MÊIUFJTUÊ -JTÊLTJ SFTWFSBUSPMJ KB & WJUBNJJOJ UJFEFUÊÊO UFIPLLBJLTJ BJWPSBWJOUFJLTJ #*0.&%*/ 7")7" 7"-,04*16-* 7BIWB KB IZWJO JNFZUZWÊ 7BMLPTJQVMJO UFIPBJOFFU UJJWJTUFUZTTÊ NVPEPTTB "OOPTUVT NM TJTÊMUÊÊ NJLSP HSBNNBB # oWJUBNJJOJB #*0.&%*/ 7")7" ,"31"-0 #*0.&%*/ %?5*1"5 4ZLTZO WJJNPKB WBTUBBO KB WBBMJNBBO TZEÊNFO IZWJOWPJOUJB
FSJ NBJUPIBQQP CBLUFFSJLBOUBB 5VUVTUV VVEJTUVOFJTJJO OFUUJTJWVJIJNNF #*0.&%*/ # ?5*1"5 "JOVUMBBUVJOFO LPPTUVNVT OBJTUFO JOUJJNJBMVFJEFO IZWJOWPJOUJJO :LTJ LBQTFMJ QÊJWÊTTÊ SJJUUÊÊ FEJTUÊÊ OPSNBBMJB FOFSHJB BJOFFOWBJIEVOUBB FEJTUÊÊ IFSNPTUPO OPSNBBMJB UPJNJOUBB FEJTUÊÊ OPSNBBMFKB QTZLPMPHJTJB UPJNJTUPKB FEJTUÊÊ OPSNBBMJB IPNPLZTUFJJOJO BJOFFO WBJIEVOUBB PTBMMJTUVV TPMVKFO KBLBVUVNJTQSPTFTTJJO )ZWJO JNFZUZWÊ IFMQQP LÊZUUÚJOFO KB SJJUUPJTB #JPNFEJO % UJQBU TJTÊMUÊWÊU ?H % WJUBNJJOJB UJQQB /ÊJO WPJU IFMQPTUJ TÊÊEFMMÊ IBMVBNBTJ WBI WVVEFO QVMMP TJTÊMUÊÊ OPJO UJQQBB
Olisi tärkeää, että asiat uskalletaan kohdata ja niihin yritettäisiin etsiä ratkaisuja. Terveys Ikääntyvien seksuaalielämän pulmat johtuvat harvoin haluttomuudesta. 78 SenioriTERVEYS
Myös emättimen bakteerikanta muuttuu happamammaksi, mikä voi altistaa erilaisille tulehduksille. 40-vuotiaista miehistä eriasteisia erektioongelmia on yli kolmanneksella, 60–70-vuotiaista miehistä joka toisella. Erektio-ongelmat harvoin psyykkisiä Erektio tarkoittaa peniksen jäykistymistä. Seksuaaliterapeutti Niskanen muistuttaa, että limakalvo- ja erektio-ongelmat ovat varsin yleisiä, joten niitä ei ole syytä hävetä. Seksuaaliterapeutti ErjaRiitta Niskanen kehottaa kuitenkin kääntymään aina lääkärin puoleen, jos oma olotila mietityttää: – Erektio-ongelmat tai emättimen limakalvojen vaivat, kuten hiivatulehdus voivat ikääntyvillä olla oireita piilevistä sairauksista. I kääntymisen mukanaan tuomia kehon hormonitasapainon muutoksia ei voi estää, mutta niistä johtuvia fyysisiä vaivoja voi helpottaa. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomio kivennäisten ja vitamiinien saantiin. Ruokavalio hellii limakalvoja Seksuaaliterapeutti Niskanen kertoo, että emättimen limakalvojen oheneminen ikääntyvillä johtuu hormonitasapainon muutoksista. – D-vitamiini antaa keholle samantapaista suojaa kuin estrogeeni. Niskanen kertoo, että ikääntyvien naisten on syytä kiinnittää erityistä huomiota ruokavalioonsa, sillä kehon happotasapainoon on helpointa vaikuttaa syömällä oikein. Maitohappobakteereita on runsaasti hapanmaitotuotteissa sekä esimerkiksi hapankaalissa ja puolukassa. Alkoholia ja kahvia tulisi nauttia vain vähän, Niskanen summaa ruokavalion kulmakiviä. – Paljon vihanneksia, kasviksia, kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä. Hyvillä ruokailutottumuksilla, liikunnalla ja mielen hyvinvoinnilla on valtava vaikutus myös sukupuolielinten terveyteen. – Yleisin syy on verenkiertoperusteinen, mutta erektioongelmat voivat johtua myös esimerkiksi aistien heikkene- SenioriTERVEYS 79. Hormonitoiminnan muutoksista johtuva limakalvojen oheneminen koskee jokaista ikääntyvää naista. Myös sinkki ja kromi ovat tärkeitä kivennäislisiä vanhemmille naisille. Magnesiumista on apua lantion alueen lihaksien kunnon ylläpitämiseen. Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen kertoo, miten erektio-ongelmiin ja limakalvojen terveyteen voi vaikuttaa. Magnesiumista on apua lantion alueen lihaksien kunnon ylläpitämisessä. Niskanen kehottaa nauttimaan myös maitohappobakteereita, jotka tasoittavat kehon happamuutta. Ikääntyminen vaikuttaa myös sukupuolielimiin Seksuaaliterveydestä on tärkeää puhua avoimesti Ikä tuo usein mukanaan vaivoja, jotka voivat vaikuttaa myös seksuaaliseen hyvinvointiin. Nykylääketiede kuitenkin tunnistaa useita eri syitä erektio-ongelmien takana, ja vaivoja voidaan myös hoitaa. Myös runsas vedenjuonti on tärkeää. Niskanen vinkkaa myös nauttimaan tyrniöljykapseleita, jotka tutkitusti suojaavat ja vahvistavat limakalvoja, verenkiertoa, ihoa ja yleiskuntoa. Hoitamattomana sukupuolielinten vaivat voivat myös johtaa muihin ongelmiin: näivettynyt seksielämä ja puhumattomuus parisuhteessa ovat henkisesti raskaita juttuja. Vaihdevuosien aikana kehon estrogeeni- ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee, minkä johdosta emättimen limakalvot ohenevat ja verenkierto vähenee. voi olla hyvin lyhytaikainen tai sen syntymiseen voidaan tarvita joku tietty ärsyke. Erektio-ongelmia on erilaisia ja eriasteisia: penis voi jäykistyä vain osittain tai ei ollenkaan, erektio – D-vitamiini antaa keholle samantapaista suojaa kuin estrogeeni. Erektio-ongelmia on pitkään vähätelty ja ne on niputettu psyykkisistä syistä johtuviksi
taan lääkärin diagnoosia. Lantiopohjan lihasten jumppaaminen eli niin sanottu kegel-harjoittelu on tärkeää naisen kaikissa ikävaiheissa. Hormonitoiminnan muutoksista johtuva limakalvojen oheneminen koskee jokaista ikääntyvää naista. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN. Jos erektio-ongelmat eivät hellitä korjaamalla ruokavaliota terveellisemmäksi, vaivojen kanssa ei kannata jäädä yksin. Apua ongelmiin voi saada myös apuvälineistä. Apuvälineitä seksuaaliterveyden tueksi Viagra on tunnettu ja hyvin siedetty potenssilääke, joka vahvistaa ja pitkittää siittimen jäykistymistä. Ongelmia voidaan hoitaa myös lääkkeillä ja apuvälineillä. Olisi tärkeää, että asiat uskalletaan kohdata ja niihin yritettäisiin etsiä ratkaisuja. Kun vaivalle on saatu nimi ja syy, sitä on helpompi käsitellä. Lisäksi tarvi- Erityistason seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen (NACS) muistuttaa, että seksuaalisuus on parisuhteessa aina yhteinen asia, ja fyysisistä vaivoista pitäisi pyrkiä puhumaan kumppanille avoimesti. Seksuaaliterapeutti Niskanen muistuttaa, että erektiohäiriöt voivat joskus olla merkki muusta sairaudesta, joka tarvitsee hoitoa. Tuotteita voi tilata myös internetistä, jos asiointi seksuaaliterveyskaupassa ujostuttaa. Esimerkiksi nitraattivalmisteiden kanssa Viagralla voi olla vaarallisia yhdistelmävaikutuksia. Parisuhde tarvitsee avoimuutta Seksuaaliterapeutti Niskanen muistuttaa, että parisuhteessa seksuaalisuus on aina yhteinen asia. Seksuaaliterapeutti tietää, että asiaa voi olla hankala ottaa puheeksi. – Seksuaaliterveyden hoitaminen on monen tekijän summa. Renkaita on paljon erilaisia. Lääke ei kuitenkaan sovi kaikille. Seksuaaliterveyden tueksi on kehitetty myös erilaisia apuvälineitä, jotka ovat helposti kaikkien saatavilla. Puhumattomuus johtaa helposti siihen, että puolisot tahollaan pohtivat, mikä itsessä on vikana, kun seksi ei enää toimi. Rengas asetetaan peniksen juureen. – Ikääntyvien seksuaalielämän pulmat johtuvat harvoin haluttomuudesta. Jyväskyläläisestä seksuaaliterveyskauppa AntiShopista kerrotaan, että ikääntyvät ovat yritykselle merkittävä asiakasryhmä. Terveys 40-vuotiaista miehistä eriasteisia erektioongelmia on yli kolmanneksella, 60–70-vuotiaista miehistä joka toisella. Jos puolisolle ei kehtaa avautua, voi ensin käydä itsenäisesti seksuaaliterapeutilla tai lääkärissä selvittämässä, mistä ongelmat voivat johtua. Ongelmista kannattaa puhua urologille tai työterveyslääkärille. On ensiarvoisen tärkeää, että puolisot puhuvat vaivoistaan toisilleen. – Penisrenkaat, -tuet ja -pumput voivat vahvistaa erektiota, ja voiteista ja geeleistä saa apua limakalvojen kuivuuteen, Erja-Riitta Niskanen kertoo. Seksuaaliterveystuotteita on nykyään tarjolla apteekeissa ja hyvinvartustetuissa marketeissa. On aina tapauskohtaista, mistä päin vyyhtiä aletaan purkaa – se riippuu siitä, mikä pariskunnasta tuntuu luontevimmalta, seksuaaliterapeutti kertoo. Mitä aiemmin vaivojen kanssa mennään lääkäriin, sitä varhaisemmassa vaiheessa mahdolliset sairaudet voidaan paikantaa ja hoitaa. Parisuhteessa tarvitaan avointa keskustelua ja mahdollisesti ulkopuolista keskusteluapua. Jumpan avuksi voi hankkia harjoituskuulat, joita on saatavissa eri kokoisia. misestä, diabeteksestä, verenpaineesta, elintavoista tai lääkityksestä, seksuaaliterapeutti Niskanen summaa. Se puristaa siittimen verisuonia yhteen vähentäen näin peniksestä pois virtaavan veren määrää. 80 SenioriTERVEYS Erektion ylläpitämiseen voi löytyä apu penisrenkaista. Myös terveyskeskuksen yleislääkärit voivat kartoittaa ongelmaa ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärille. – Ikääntyvien miesten kannattaa erektion lisäksi tarkkailla virtsasuihkua, sillä se kertoo kehon kuulumisista hyvin paljon
Luistelutekniikka ei välttämättä sovellu polvinivelrikkopotilaalle, mutta perinteinen hiihto tasamaalla on hyvä vaihtoehto. Teksti: Merja Kiviluoma SenioriTERVEYS 81. Niveltieto-palkinnon saanut fysiatrian erikoislääkäri Riikka Juhakoski kannustaa liikkumaan Vahvat lihakset antavat nivelille tukea Nivelrikolle ei ole olemassa korjaavaa hoitoa. Terveys Perinteinen hiihto kuormittaa niveliä vähemmän kuin kävely tai juoksu. Elämäntavaksi otetulla liikunnalla on kuitenkin merkitystä nivelrikon aiheuttaman kivun hallinnassa
Raskas työ merkittävin nivelrikon riskitekijä Juhakosken väitöstutkimuksen tulosten perusteella lonkkanivelrikon suurimmat riskitekijät ovat raskas, fyysinen työkuormitus sekä tuki- ja liikuntaelinten vammat. – Nivelrikkoon ei ole korjaavaa hoitoa, vaikka sen syntymekanismi solutasolla tunnetaan hyvin tarkasti. Nykyisiin tosin yhteiskunnassamme raskaita työluokkia on enää hyvin vähän. Iän myötä riski lisääntyy. 82 SenioriTERVEYS Tutkimuksen toinen osa selvitti terapeuttisen harjoittelun hyötyä lonkkanivelrikon hoidossa sekä kipua ja toimintakykyä ennustavia tekijöitä. Yli 400 suomalaisella lonkka- tai polvinivelrikko Juhakosken väitöstutkimuksessa selvitettiin nivelrikon riskitekijöitä suomalaisessa väestössä 22 vuoden seurannan aikana (Mini-Suomi ja Terveys 2000 -väestötutkimusaineistot). – Vammojen osalta kyse ei ole pelkistä lonkkamurtumista, vaan mistä tahansa tuki- ja liikuntaelinten vammoista. Tuki- ja liikuntaelinvammat ovat nivelrikkoon sairastumisen riskitekijöitä. Nivelrikkoa hi- – Rasvakudos tuottaa sellaisia aineita, jotka kiihdyttävät nivelrikon syntymekanismia. Mitä pienempi paino henkilöllä on, sitä ystävällisempää se on polvi- ja lonkkanivelille.. Tehdastöihinkin on tullut yhä enemmän ergonomiaa. Terveys Erikoislääkäri Riikka Juhakoski toimii ylilääkärinä Mikkelin keskussairaalassa. – Jos nuori sairastuu nivelrikkoon, takana on useimmiten jokin vamma tai nivelen kehityshäiriö, kertoo fysiatri, ylilääkäri Riikka Juhakoski Mikkelin keskussairaalasta. Tässä iässä heillä on mahdollista päästä myös ikään liittyviin nivelrikkotutkimuksiin. – Raskaisiin töihin kuuluu esimerkiksi koneellistamaton maatalous, jossa töitä tehdään vielä käsin ja usein pitkiä päiviä. Nivelrikkoon ei ole korjaavaa hoitoa Nivelrikko alkaa normaalisti vaivata keski-iän ylittäneitä, noin 55 vuoden ikäisiä henkilöitä. Näiden nivelten nivelrikkoa sairastaa yhteensä noin 400 000 suomalaista. – Lonkka- ja polvinivelet ovat alaraajojen kantavia niveliä. S uomen nivelrikkotutkijoiden yhdistys, Finnish OsteoArthritis Research Society, FOARS, on myöntänyt 1 000 euron arvoisen Niveltieto-palkinnon fysiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Riikka Juhakoskelle tunnustuksena ansiokkaasta nivelrikkoa käsittelevästä väitöskirjatyöstä. Nivelen kannalta viiden prosentin painonpudotus on jo tilastollisesti merkittävä kevennys. Ne kasvattavat merkittävästi lonkkanivelrikkoriskiä. Niveltieto-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran, ja palkintosumman lahjoitti Suomen Nivelyhdistys ry. – Ikääntyminen on kolmas keskeinen riskitekijä, selvittää ylilääkäri Juhakoski. Tutkimuksessa kartoitettiin myös lonkkanivelrikon hoidon aiheuttamia terveydenhuollon välittömiä kustannuksia satunnaistetussa kahden vuoden tutkimuksessa. Ehdolla palkinnon saajaksi oli viisi vuonna 2013 julkaistua nivelrikkotutkimusta edistävää väitöskirjaa. Tätä varten oli tutkimuksessa mukana 120 lonkkanivelrikkoa sairastavaa potilasta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelta. Suomen nivelrikkotutkijoiden yhdistys myönsi hänelle 1000 euron arvoisen Niveltieto-palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta nivelrikkoa käsittelevästä väitöskirjatyöstä. Nivelrikko on ikääntyneen ihmisen tavallisimpia vaivoja, ja sen tutkiminen on ajankohtaista
– Hiihto on kävelyä lempeämpi liikuntamuoto. Lonkan ja polven käypähoitosuositus päivitettiin noin vuosi sitten fysiatrian dosentti Jari Arokosken johdolla. Pistosten antaminen lonkkaan on teknisesti vaikeampaa. Luistelutekniikka ei välttämättä sovellu polvinivelrikkopotilaalle, mutta perinteinen hiihto tasamaalla on hyvä vaihtoehto. Joidenkin potilaiden kohdalla pistokset ovat lievittäneet oireita. Ylipaino kuormitustekijänä Ylipaino on suuri kuormitustekijä nivelrikkopotilaalle. Mitä kevyempi paino henkilöllä on, sitä ystävällisempää se on polvi- ja lonkkanivelille. Lonkka- ja polvinivelet ovat alaraajojen kantavat nivelet. Näiden nivelten nivelrikkoa sairastaa yhteensä noin 400 000 suomalaista. – Nivelen kannalta viiden prosentin painonpudotus on jo tilastollisesti merkittävä kevennys. dastavaa hoitoa ei ole myöskään pystytty kehittämään. Monilla se johtaa ennen pitkää tekonivelleikkaukseen. Lonkkanivelrikon osalta liikunnan vaikuttavuudesta on kuitenkin vain vähän tutkimusnäyttöä. – Liikunnan avulla lantion ja reiden alueen lihakset pitäisi saada vahvoiksi ilman, että provosoi niveleen kipua. – Polvinivelrikon hoidossa on toisinaan käytetty hyaluronaattipistoksia. Juhakosken tutkimus osoitti, että liikuntaharjoittelu kohensi hieman lonkkanivelrikkopotilaan toimintakykyä, mutta ei juurikaan vähentänyt potilaan kokemaa kipua. Tutkimuksessa havait- Uinti on erinomainen liikuntamuoto nivelrikkopotilaalle. Vahvat lihakset tarjoavat myös nivelille tukea. Vesiliikunnan lisäksi kuormitusta keventää esimerkiksi kuntopyörä, Juhakoski toteaa. Uutena suositukseen tuli vesiliikunta. Liikunnalla on merkitystä lihasvoiman kehittäjänä, vaikka liikunta ei nivelrikkoa parannakaan. Kuormitusta on kuitenkin hyvä lisätä asteittain. Kun nivelrikko kerran todetaan, se etenee yksilöllisesti, joko nopeammin tai hitaammin. Kipulääkkeen käyttö myös väheni osittain harjoittelun myötä. Sinunapteekki.fi on suomalainen hyvinvoinnin verkkokauppa t 4VPNFO TVVSJO WBMJLPJNB MVPOUBJTUVPUUFJUB t :MJ UVPUFUUB t )PNFPQBBUUJTFU UVPUUFFU t -VPOUBJTUVPUUFFU t 4VQFSGPPEJU t ,PTNFUJJLLB :MJ FVSPO UJMBVLTFU JMNBO UPJNJUVTLVMVKB SenioriTERVEYS 83. – Myöhemmin voi kokeilla, kestääkö nivel esimerkiksi maastokävelyä tai kuntosaliharjoittelua ilman kipua. – Tässä tapauksessa taustalla on todettu aineenvaihdunnallisia syytekijöitä. Vaikka itse ryhmäharjoittelun järjestäminen maksoikin, tarvitsivat ryhmässä käyneet merkitsevästi vähemmän lonkkanivelrikon vuoksi fysioterapiakäyntejä ja lääkärissäkäyntejä toisena seurantavuotena. Ryhmäliikuntamuodot ovat myös monelle mielekkäitä. Ylipainon on todettu lisäävän jopa käsinivelrikon riskiä, vaikka ylipaino ei ole käsille samalla tavalla kuormittavuustekijä. Nivelrikkopotilaan ei välttämättä tarvitse tehdä loppuelämäänsä jotakin tiettyä toimintoa. tiin ohjatun ryhmäharjoittelun säästävän yhteiskunnan varoja. Hyvin kuormittavista liikuntamuodoista voi olla kuitenkin tarpeen luopua, vaikka niistä joku olisikin ollut lempilaji. Kevennettyjä liikuntamuotoja Jo aiempi tutkimustieto on osoittanut, että liikuntaharjoittelulla on vaikutusta polvinivelrikkopotilaan kokemaan kipuun. Rasvakudos tuottaa sellaisia aineita, jotka kiihdyttävät nivelrikon syntymekanismia, Juhakoski toteaa. Lisää liikuntaa asteittain Lihasvoiman kehittyessä kuormitusta voi lisätä nivelen sallimissa rajoissa esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua. 100 kilon painoiselta pudotus merkitsee viittä kiloa ja 80 kilon painoiselta neljä kiloa. Juoksu kuormittaa polvi- ja lonkkaniveltä eniten, eikä kovalla maalla kävelykään sovi kaikille. Näin ollen nivelrikkopotilaan olisi hyvä etsiä itselle sopiva liikuntamuoto, jossa saadaan niveleen kohdistuvaa painoa kevennettyä. Pistoksen luotettava näyttö taudin hidastamisesta tai korjaavasta vaikutuksesta kuitenkin puuttuu
Säännöllinen liikunta ja ohjattujen harjoitusten tekeminen mahdollistavat paremman kivun hallinnan ja toimintakyvyn. – Kyseessä on enemmän naisten kuin miesten vaiva. Palkinto toki kannustaa myös tutkimaan arkisia elämän ilmiöitä eikä vain molekyylitason asioita, hän toteaa. Radiologiset löydökset eivät ole yhteydessä koettuun kipuun. Kannustusta arkeen Erikoislääkäri Riikka Juhakoski toimii fysiatrian ylilääkärinä Mikkelin keskussairaalassa. Osteoporoosi eli luukato tarkoittaa luun määrän eli massan vähenemistä. Kivun voimakkuutta voi arvioida vain potilas itse. Vaihevuosi-iän ohittaneilla naisilla luun aineenvaihdunta muuttuu ja luu köyhtyy. – Riskitekijöitä kartoitettaessa kannattaa käyttää osteoporoosi-indeksiä. Juhakosken tutkimustulokset korostavat elämäntavaksi otetun liikunnan merkitystä ja pysyväissairauksien hoidon tärkeyttä nivelrikon aiheuttamien oireiden ehkäisyssä. Mikkelin keskussairaalassa fysiatrian ylilääkärinä toimivan Riikka Juhakosken fysiatrian alaan kuuluva väitöskirja (Lonkkanivelrikon riskitekijät ja terapeuttisen harjoittelun vaikutukset lonkkanivelrikkopotilaan toimintakykyyn) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa viime kesäkuussa. Silloin osteoporoosi tulee yleensä ajankohtaiseksi. Erilaiset vammautumiset ja traumat vaativat myös kuntoutumista. – Osteoporoosin syntymekanismi ja riskitekijät poikkeavat täysin nivelrikon syntymekanismista ja riskitekijöistä. Osteoporoosin riskitekijöitä ovat yli 65 vuoden ikä, aikaiset vaihdevuodet, alipaino, laihdutuskuurit etenkin kasvuiän aikana, kuukautishäiriöt, vähäinen liikunta, kalsiumin ja D-vitamiinin puute, vanhemmilla tai sisaruksilla todettu osteoporoosi, ravitsemukselliset tekijät sekä runsas tupakointi. Myös pitkäaikainen kortisonilääkitys sekä yleissairaudet lisäävät osteoporoosiriskiä. Silloin myös liikunta tulee turvalliseksi. Jos siis suvussa on jompaakumpaa sairautta, riski niiden saamiseen kasvaa. 84 SenioriTERVEYS Kun ihminen tietää sairastavansa osteoporoosia, hän voi aloittaa siihen lääkityksen, joka lujittaa luuta. Ihmiset sairastavat tuki- ja liikuntaelinsairauksia nykyisin hyvin laajasti. Osteoporoosin aiheuttamia murtumia tapahtuu Suomessa vuosittain ainakin 40 000. Rannemurtumasta usein selviää, mutta toimintakykyä laskee esimerkiksi nikamamurtuma, joka on osteoporoosipotilaalle hyvin tyypillinen. Vuosituhannen alkupuolella hän päätyi työhön fysiatrian poliklinikalle ja sai innostuksen fysiatriaan. – Väitöskirjan tekeminen on aina suuri urakka, kun sen tekee vielä potilastyön ohella. Osteoporoosin syntymekanismiin vaikuttavat moninaiset aineenvaihdunnalliset syyt. Väitöskirjan tekeminen alkoi käytännössä jo vuonna 2005, joten sen valmistuminen vei lähes kahdeksan vuotta. Jos taas osteoporoosipotilaalla ei ole luustolääkitystä ja hän kaatuu, luu saattaa murtua. Valtaosa sairastuneista on yli 50-vuotiaita naisia, joista jopa neljäsosalla on osteoporoosi. MOI-indeksi kartoittaa potilaan riskin ja jos se menee tietyn rajan yli, potilas ohjataan luuntiheysmittaukseen. – Osteoporoosin syntyyn vaikuttavat muun muassa ravitsemukselliset tekijät, tupakointi, vitamiinien saanti, hento ruumiin rakenne, lääkitykset, kuten glukokortikoidien käyttö sekä yleissairaudet. – Tämä on monipuolinen terveydenhuollon ala. Tutkimukseen liittyy myös kolmen vuoden seuranta-aika, jonka tulokset selviävät aikanaan. Kohtalokas nikamamurtuma Osteoporoosissa ongelmana on vielä nykypäivänäkin se, että kaikki eivät tiedä sairastavansa sitä. Elämäntavoilla on merkitystä Kivun kokeminen on hyvin yksilöllistä. Terveys OSTEOPOROOSI luun aineenvaihdunnan sairaus O steoporoosi on nivelrikon ohella toinen ikäihmisiä vaivaava sairaus. Se on luun aineenvaihdunnan sairaus eikä liity nivelrikkoon. Vastaväittäjänä toimi professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Jari Arokoski Itä-Suomen yliopistosta.. – Valtaosa potilaistamme on selkäpotilaita, mutta myös niska- ja olkapotilaita. Suomessa osteoporoosia on yli 400 000 ihmisellä, yleisintä tauti on ikäihmisillä. Vaihevuosi-iän ohittaneilla naisilla luu köyhtyy Osteopenia merkitsee luun köyhtymistä, osteoporoosi taas luukatoa. – Rintarangan tai lannerangan nikamamurtuma on hyvin kivulias ja muuttaa myös ihmisen ryhtiä pysyvästi, Juhakoski sanoo. Siinä vaiheessa riskitekijöitä kannattaa käydä läpi. Ikääntyminen ja perimä ovat kuitenkin molemmille yhteisiä riskitekijöitä, Riikka Juhakoski kuvaa. Osteoporoosi tulee usein esille vasta, kun henkilö saa ensimmäisen murtuman kaatumisen yhteydessä. On myös todettu, että korkeampi koulutustaso ja muiden sairauksien puuttuminen ennustaa vähäisempää kipua ja parempaa toimintakykyä lonkkanivelrikkoa sairastavilla potilailla. – Passiivinen elämäntapa on riskitekijä osteoporoosille, mutta ei niinkään nivelrikolle, Juhakoski toteaa. Aihe on myös kansanläheinen ja laajalti ihmisiä koskettava. Osteoporoosiriskiä on hyvä kartoittaa omatoimisesti sekä lääkärin kanssa. Valtaosa potilaista ovat juuri ikääntyneitä ihmisiä, jotka kärsivät ikääntyneille tyypillisistä ongelmista, kuten juuri nivelrikosta ja osteoporoosista. Erikoislääkäriksi hän valmistui Kuopiosta vuonna 2005. Niveltieto-palkinnon saaminen tuntui ylilääkäristä palkitsevalta. Tällainen on esimerkiksi MOI eli Mikkelin osteoporoosi-indeksi, joka on valtakunnallisesti käytössä. – Osteoporoosipotilaan tulisi liikkua normaalisti. Liukkailla keleillä kannattaa kuitenkin olla varovainen ja käyttää jalkineisiin asennettavia liukuesteitä
Kaalia Torkkelit eivät hapankaaliinsa kasvata itse, kaali ostetaan kangasalalaiselta puutarhaviljelijältä. Ihmisen paino vaikuttaa patjan sopivuuteen. Via Naturalen uutuustuote Inkontin on sekä miehille että naisille tarkoitettu virtsan karkailua ja tihentynyttä virtsaamistarvetta vähentävä valmiste. 14. 15. Fruitflow WSTC on erittäin monimutkainen, tomaatista patentoidulla menetelmällä valmistettu yhdiste, joka sisältää yli 30 vaikuttavaa ainetta, kuten esimerkiksi polyfenoleja. Jotkut selkäkipuiset ovat löytäneet hyvän vaihtoehdon moottoroidusta joustinsängystä. Dan Edwall on väitellyt lääketieteen tohtoriksi solu- ja molekyylibiologiasta Karolinska Institutissa Tukholmassa. TIESITKÖ. Vanhimmat lahjansaajat ovat satavuotiaita. 17. Kurpitsansiemenet ja soija hillitsevät virtsankarkailua Virtsankarkailu eli inkontinenssi on Suomessa erittäin yleinen, kärsitty vaiva. – Hapankaalin ajatellaan olevan alunperin venäläistä ruokaa, mutta venäläiset eivät ole keksi- neet hapankaalia. Home Instead Seniorihoiva, kaupunkien kotihoidot, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Nokian Eläkeläiset ry toimittavat kukat vanhuksille joulunalusviikolla. Uutta tomaatista valmistettua innovaatiota kutsutaan Fruitflow WSTC:ksi (Water-Soluble Tomato Consentrate), joka on vesiliukoinen tomaattiuute. Kurkut kasvavat heidän omissa kasvihuoneissaan. Joulukukan lahjoittaja voi kirjoittaa kukkalahjan yhteyteen oman joulutervehdyksensä vanhukselle. Tomaattiuute pienentää verisuonitukosten riskiä Tiedemiehet ovat pyrkineet pitkään etsimään luontaista ja turvallista keinoa tukea verenkiertoa ja verisuoniston toimintaa, toteaa tohtori Dan Edwall. Pakkaus sisältää 60 tablettia, saatavilla luontaistuotekaupoista ja markettien luontaistuoteosastoilta. Jos sinulla on nukkumisvaikeuksia, kokeile nukkumista selälläsi siten, että polvien alla on pari tyynyä tai kyljelläsi siten, että tyyny on polviesi välissä. Sängyssä on hyvä tarkistaa myös sängyn pohja. 16. Hyvä patja tukee nukkujan vartalon muotoja sekä selin- että kylkimakuulla. Joulukukkalahjoitukset ilahduttavat yksinäisiä vanhuksia Home Instead Seniorihoiva järjestää Ole Joulupukkina Seniorille -joulukukkakampanjan 12.11.– 18.12.2013 yhteistyössä Helsingin, Espoon, Hämeenkyrön, Tampereen ja Ylöjärven kaupungin kotihoitojen, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Nokian Eläkeläiset ry:n ja paikallisten yhteistyökukkaliikkeiden kanssa. Hyvän vuoteen pohja on suora, tasainen ja peräänantamaton. Patjan tulee olla tukeva, mutta myötäillä vartalon kaaria. Puolipehmeä patja on tutkimusten mukaan paras vaihtoehto selkäoireisille. Uute on erittäin hyvin tutkittu ja dokumentoitu. Aitoa maitohappobakteeria sisältävän reseptin Venäjällä syntyneet Tanja Torkkeli ja hänen miehensä Vitali Torkkeli ovat saaneet sukujensa perintönä. 13. Suomen Selkäliitto on kirjannut 10 vinkkiä hyvän patjan ja sängyn valintaan: 11. Hyvän vuoteen ominaisuuksia ovat riittävä leveys ja sopiva korkeus. Patjat eivät ole ikuisia kuten eivät tyynytkään. Molemmilla nukkujilla voi olla omat patjat, mutta petauspatja on yhteinen. Liian pehmeä patja voi kipeyttää selän. Lisäksi he valmistavat hapankurkkuja. Torkkelin perheen hapankaalia on myynnissä toritapahtumissa ja markkinoilla sekä lisäksi joissain päivittäistavarakaupoissa eri puolella Suomea. Joulukukkakampanjan kukkalahjoituksen voi tehdä yhteistyökukkaliikkeissä kampanja-aikana. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on todennut, että WSTC:llä tehdyt kahdeksan tutkimusta osoittavat johdonmukaisesti uutteen ylläpitävän verihiutaleiden normaalia käyttäytymistä.Useat tutkimukset vahvistavat Fruitflow:n vähentävän verihyytymiä, jotka ovat seurausta verihiutaleiden kokkaroitumisesta, ikään kuin kiinnittymisestä toisiinsa ja verisuonten seinämiin. Maitohapporikkaassa hapankaalissa on C-vitamiinia 100 grammassa 33,4 mikrogrammaa, kaloreita 100 grammassa on 24. Ikääntymisen ohella rankka liikunta lisää virtsankarkailun riskiä. Patjan ostaminen on aina yksilöllinen asia. Tuoteuutiset Hapankurkkuja ja hapankaalia perinteisillä resepteillä Torkkelin perheen hapankaalia Torkkelit ovat valmistaneet Kangasalalla syksystä 2008 alkaen. Pyri koenukkumaan valitsemasi patjamalli, ennen kuin ostat sen. Tuotteen maahantuojana toimii Polar Pharma Oy ja se on myynnissä Life-myymälöissä. Kaupunkien kotihoidot ovat valinneet kukkalähetysten saajiksi yksinäisiä vanhuksia, jotka erityisesti ilahtuvat siitä, että joku muistaa. Tiheästi tai yksilöllisesti jousitetussa patjassa selkäoireinen voi saada paremman tuen selkärangalleen ja nukkumismukavuus paranee. Tämä on hyvä huomioida myös parisängyssä. Tämä kliinisesti testattu tuote sisältää kurpitsan siemenen vesiukoista uutetta EFLA®940 sekä soija-alkion fenolisia yhdisteitä. 19. 10. Se ei sisällä rasvoja eikä lykopeenia. Koska luusto uusiutuu jatkuvasti, kalsiumin tarve on jatkuvaa. Aikuisen elimistössä on noin kilon verran kalsiumia, josta 99 % on luustossa. Terveelle ihmiselle sopii yleensä 10–15 cm:n vahvuinen, hyvälaatuinen patja. Patjan on oltava riittävän tukeva, tarpeeksi joustava ja paksu. Millainen on hyvä patja selälle. Kun Pietari Suuri (1672–1725) oli laivanrakennusopissa Saksassa, Hollannissa ja Englannissa, hän toi tuliaisina hapankaalin valmistustaidon Venäjälle, Tanja Torkkeli kertoo. 12. Sinunapteekki.fi on suomalainen hyvinvoinnin verkkokauppa t 4VPNFO TVVSJO WBMJLPJNB MVPOUBJTUVPUUFJUB t :MJ UVPUFUUB t )PNFPQBBUUJTFU UVPUUFFU t -VPOUBJTUVPUUFFU t 4VQFSGPPEJU t ,PTNFUJJLLB :MJ FVSPO UJMBVLTFU JMNBO UPJNJUVTLVMVKB SenioriTERVEYS 85. Freestream on kapselivalmiste, jota nautitaan yksi kapseli päivässä. 18
Valitsin toisin Antti Hakalan lääkkeet suomalaisten jalkavaivoihin Jalat kuntoon, kengät sopiviksi! 86 SenioriTERVEYS
Laiminlyödyt alaraajat Hakalalle Sirpa on malliesimerkki siitä, miten Suomessa pidetään huolta jaloista. Asiakkaisiin kuuluu huippuurheilijoita, yhtenä tuoreimmista nimistä suunnistuksen maailmanmestari Minna Kauppi. – Tukipohjallisten suunnittelu on millin tarkkaa työtä, ja sitä voisi verrata hammasproteesin tekoon, Hakala kertoo. Alaraajat aina eripituiset Hakalan perusteesi on, että jokaisella ihmisellä toinen – Se, että jalkojen hyvinvointiin ei Suomessa kiinnitetä huomiota, on suuri kansanterveydellinen katastrofi, aivan vastaava kuin suomalaisten maailman mittakaavassa ennätyksellinen alkoholin kulutuskin. – Joka ikinen suomalainen vastaa näin, että heillä on 40 numeron jalka, jos heillä on 40 numeron kenkä. Silti vastaus siihen, mistä kipu pohjimmiltaan johtuu, on Antti Hakalan mukaan lähes aina sama. Tutkimukseen kuuluu jalkojen ja niiden pituuseron Sinunapteekki.fi on suomalainen hyvinvoinnin verkkokauppa t 4VPNFO TVVSJO WBMJLPJNB MVPOUBJTUVPUUFJUB t :MJ UVPUFUUB t )PNFPQBBUUJTFU UVPUUFFU t -VPOUBJTUVPUUFFU t 4VQFSGPPEJU t ,PTNFUJJLLB :MJ FVSPO UJMBVLTFU JMNBO UPJNJUVTLVMVKB SenioriTERVEYS 87. Ei tarvitse mennä kuin Tukholmaan saakka, ja jo kaikki tietävät, mikä on podologi. alaraajoista on aina toista pidempi. Antti Hakala yllättää potilaansa tokaisemalla, ettei tämä varmastikaan ole tietoinen jalkansa todellisesta koosta, koska ”kukaan suomalainen ei ole.” Sirpa arvelee jalkojensa olevan kokoa 40. – Polvi aiheuttaa kolotusta lonkan oikealle puolelle. – Ihmisten raajojen synnynnäinen eriparisuus säteilee iän karttuessa kehoon, kenellä minnekin. Nyt on aika tutkia Sirpan jalkojen kokoa. – Sirpankaan jaloista ei kukaan ole oikein pitänyt huolta, Hakala puuskahtaa. Tajusin aika nopeasti, että eroa entiseen on sen verran, että apua täytyy löytää. Niiden lisäksi Hakalan vastaanotolla on saatavissa neuvontaa jalkineiden valitsemisessa. 82-vuotias jalkaspesialisti palaa juttutuokiomme aikana jatkuvasti siihen, miten suomalaiset eivät kiinnitä jalkojensa hyvinvointiin huomiota juuri lainkaan. – Kolotus on ilmennyt sen jälkeen, kun minulle laitettiin polvioperaatiossa tekopolvi. Jokaisen kipu oireilee omalla tavallaan, ja se on alkanut voimistua erilaisessa elämäntilanteessa. Kuuluisimpiin Hakalalta apua saaneisiin kuuluu presidentti Martti Ahtisaari. Viime aikoina kipu on alkanut kuitenkin mennä yhä intensiivisempään suuntaan. Podologi Antti Hakalan vastaanotolla Helsingin Malminkadulla istuvan Sirpan, 47, vaivat ovat tyypillistä suomalaista laatua. Tähän mennessä olen syönyt kipuihini vain buranaa ja laittanut lisäksi vihreää hevosgeeliä polviin ja lonkkiin, Antti Hakalan tutkittavana istuva Sirpa selittää. – Näin se on. Se kertoo paljon siitä, miten takapajuinen maa Suomi vieläkin on, Hakala jyrisee. – Nyt sait ensimmäisen kerran tietää jalkasi todellisen koon, Hakala toteaa rauhallisesti. – Saksassakin meikäläisiä on kaikkiaan 17 000. Diabetesta sairastavan Sirpan jalkojen tilanne on kuitenkin parempi kuin voisi olla. Asia on Hakalan mielestä vakava juuri siksi, että jalan huono vointi aiheuttaa helposti kaikenlaista vaivaa, lonkkakivuista selkävaivojen kautta aina päänsärkyyn saakka. – Tulin tänne Hakalan vastaanotolle lehtimainoksen perusteella, Sirpa kertoo. – Ratkaisu kipuihin piilee juuri alaraajojen erimittaisuuden keinotekoisessa korjaamisessa. Sen todelliseksi kooksi saadaan huiman paljon potilaan omaa arviota pienempi, tarkalleen 37,9. Mutta täällä Suomessa minä olen ainoa podologi. Hakala mittaa ensiksi Sirpan oikean jalan. Ei kerta kaikkiaan voi syntyä ihmistä, jolla ne olisivat täsmälleen yhtä pitkät. Tukea pohjallisista Hakalan metodi jalkaperäisten vaivojen korjaamisessa perustuu tukipohjallisiin. – Mikä johtuu vain siitä, että me suomalaiset välitämme ainoastaan toisten ihmisten asioista, viinasta ja autonrenkaista. Se on yhtä älytön ajatuskin, kuin väittäisi, että kahden eri ihmisen sormenjäljet ovat samanlaiset. Sirpa kertoo hiihtäneensä ja luistelleensa koko ikänsä. Myös Sirpa tuli Hakalan luo hoitamaan kolotuksiaan. K olotukset vain lisääntyvät ja lisääntyvät. Särkylääkkeitäkään ei viitsisi määräänsä enempää syödä. Podologi Antti Hakala on suomalaisen lääketieteen outsider, keksijä, joka sanoo hoitaneensa terveeksi 17 600 lonkka- ja alaraajakivuista kärsinyttä ihmistä. Hakala kertoo hoitaneensa 43 vuotta kestäneellä jalkaspesialistin urallaan 17 600 ihmistä täysin terveeksi. Tämänkertainen potilas on siitä onnekkaassa asemassa, että hän on lähtenyt hakemaan apua vaivaansa Suomen ainoalta jalkaspesialistilta suhteellisen ajoissa. Hakala kertoo, että diabetespotilaat kärsivät usein laskimoiden huonosta toiminnasta, mutta Sirpalla tällaisesta ei onneksi näy merkkejä. Hakalan vastaanotolla jalkatutkimus kestää noin kaksi tuntia, ja sille tulee hintaa 360 euroa. Mutta on mahdotonta käyttää täsmälleen samankokoista kenkää, kuin jalka on, sanoo Hakala
Lääkärit ja jalkahoitajat eivät välitä. Se, että jalkojen hyvinvointiin ei Suomessa kiinnitetä huomiota, on suuri kansanterveydellinen katastrofi, aivan vastaava kuin suomalaisten maailman mittakaavassa ennätyksellinen alkoholin kulutuskin. Ei täällä välitetä jalkojen hyvinvoinnista ollenkaan. Niistä yli 2800 epäonnistui. Suoma- 88 SenioriTERVEYS – Tukipohjalliset ovat jopa ainoa kunnon apu muun muassa lonkka- ja polvivaivoihin, sanoo podologi Antti Hakala. Se on aikamoinen epäonnistumisprosentti ja aikamoinen riski, Hakala toteaa. – Moni potilas tulee vastaanotolleni ja parahtaa epäuskosta, kun kuulee jalkansa todellisen koon. Eikä yhtä edullisesti. laiset lääkärit ovat itsetietoisia ja itsepäisiä, eivät he halua kuunnella minua, eivätkä tuhansia lääkäriystäviäni Ruotsissa, Hakala vastaa. Miksi suomalaislääkärit sitten eivät ole laajemmin lämmenneet Hakalan ideoille. Esimerkiksi lonkkaleikkauksen hinta on Suomessa keskimäärin 15 700 euroa. – Nilkkoja ei saa koskaan pyörittää, Hakala muistuttaa. mittaus, kaksi paria Hakalan kehittämiä ja yksilöllisesti valmistettuja tukipohjallisia, tukipohjallisten käyttö- ja takuuohjeet sekä uusien jalkineiden hankintaa varten tarvittava kenkätulkki. TEKSTI JA KUVAT: MANU HAAPALAINEN. – Suurin osa leikkauksista on ensinnäkin täysin turhia siksi, että vaivat voisi parantaa minun metodeillani, ja niin säästää leikkauskapasi- Antti Hakala on piirtänyt Sirpan jalkaan paikan, johon ylimääräistä rustoa saattaa vaivaisenluusta kärsivälle kasvaa. – Olemme siinäkin maailman hulluin maa, että täällä neuvotaan pyörittämään nilkkoja. Olemme tässä asiassa maailmassa sijalla 57., vaikka olemme pohjoismainen hyvinvointivaltio. vuodessa keskimäärin 44 euroa kenkiin. Alaraajojen erimittaisuus on yleistä tietoa, mutta erimittaisuuden dramaattisia vaikutuksia ei Hakalan mukaan Suomessa huomioi oikeastaan kukaan toinen. teettia oikeasti tärkeisiin leikkauksiin. – Se johtuu vain ja ainoastaan korvien välistä. Tämä on korkeakorkoisten kenkien syytä. Sitä enemmän tulee polven vaivoja, ja sitä enemmän ihmisiltä löystyvät nivelsiteet ja vääntyvät sääriluut. Ja se, että ihmiset eivät välitä, johtuu totta kai siitä, että radio ja televisio eivät heille tätä tietoa ymmärrä tai halua välittää. Vääriä tottumuksia Esimerkiksi nilkkojen pyörittelyä suositellaan monessa paikassa jalkojen vetreyttämiseksi. Hakala palaa turhien lonkkaleikkausten määrään, joka sitoo merkittävästi sairaaloiden kapasiteettia. Tukipohjallisten lisäksi toinen keskeinen kansakuntamme hyvinvointia lisäävä tekijä olisi lisääntyvä tietoisuus. – Näihin vaivoihin auttavat nimenomaan tukipohjalliset, eikä niihin ainakaan yhtä tehokkaasti auta mikään muu. Varsinaista vaivaisenluuta ei Hakalan mielestä ole olemassakaan; ainoastaan epäsopivia kenkiä, joista vaivaisenluut pääsääntöisesti ovat kotoisin. – Valmistelemme kansainvälisessä podologien järjestössä esitystä siitä, että korkokenkien myymistä ihmisille todella alettaisiin kieltää vuosien 2030 ja 2040 välillä, Hakala toteaa. – Suomalaiset käyttivät vuoden 2011 tilaston mukaan Podologi Antti Hakala on huolissaan suomalaisten huonolaatuisista kengistä. Kansanterveyden asialla Hakalaa kuunnellessa tulee selväksi miehen harmi suomalaisten hyvinvoinnin puolesta. Lisäksi 84 sadasta leikkausta ortopedisella osastolla odottavasta potilaasta on naisia. Hänen kohdallaan totta siis on, kuten suurimmalla osalla ihmisistä jostakin lääketieteelle tuntemattomasta syystä: oikea jalka on hiukan vasenta lyhyempi, mikä aiheuttaa ihmisen ryhdin kallistumisen juuri oikealle puolelle. Hoitokeino lonkkakolotuksiin on Hakalalla siten selvä, on itse asiassa ollut jo ennen kuin potilas astui vastaanoton ovesta sisään. Hakala on yksiselitteisesti sitä mieltä, että korkokenkien käyttäminen pitäisi kansanterveydellisistä ja -taloudellisista syistä lopettaa, jopa kieltää. Vielä tätäkin olennaisempaa on Hakalan mukaan kiinnittää huomiota siihen, millaisissa kengissä suomalaiset kulkevat. Kaiken lisäksi lonkkaleikkauksia tehtiin Suomessa vuonna 2011 yli 9300, 15 kertaa niin paljon kuin Ruotsissa. – Sairaalapäivineen ja lääkkeineen keskikustannukseksi tulee 28 000 euroa. Sirpan vasemman jalan kooksi tulee mittauksessa 38,1. Pahansuopa kateus vaientaa uudet ajatukset. Valitsin toisin – Suurin osa lonkkaleikkauksista on täysin turhia
Vanhusten ja liikuntarajoitteisten ohella hisseistä hyötyvät myös leikkauksista toipuvat henkilöt sekä omaishoitajat. SenioriTERVEYS 89. Nykyään on saatavilla toimivia kotihissejä, jotka helpottavat kotona asumista. Tuolihissit tekevät portaissa liikkumisesta turvallista. Toimintakyky Liikkumisen vapautta kotihisseillä Hissi mahdollistaa turvallisen kotona asumisen Omaan kotiin ei tarvitse jäädä loukkuun, eikä portaikon tarvitse tarkoittaa muuttamista pois kotoa. Senioriterveys loi katsauksen erilaisiin kotihissiratkaisuihin
– Hissiin voi saada rahoitusta kunnalta tai kaupungilta. Usein tuolihissi halutaan sovittaa osaksi kodin muuta sisustusta. – Huolehdimme hissin sopivuuden kohteeseen, asennuksen, käyttöönottotarkastuksen sekä huollon. Kun ohjaimen kääntää ylös-asentoon, lähtee porrashissi hidasta kävelyvauhtia, pehmeästi ja äänettömästi ylöspäin. Tuolihissi soveltuu yksityiskotien lisäksi asennettavaksi kerrostalon rappukäytävään. Hissin virtaavain on sijoitettu ohjainsauvan päähän. – Mediq toimittaa englantilaisen Stannahin valmistamia istuinmallisia porrashissejä. Huoltosopimuksen myötä hissille tehdään määräaikaistarkastus vuosittain. Sähköinen jalkalauta helpottaa tuoliin siirtymistä ja turvavyö voidaan laittaa päälle vain yhtä kättä apuna käyttäen, Maaninen kertoo. – Monille ikäihmisille onkin tärkeää, ettei hissi näytä apuvälineeltä, vaan sulautuu huomaamattomasti kotiin. Ohjainta voi käyttää sormilla, kämmenellä tai ainoastaan kyynärvarrella. Ongelmatilanteissa auttaa ympäri vuorokauden palveleva huoltopuhelin, Maaninen sanoo.. Maanisen mukaan pyörätuolin käyttäjä voi jatkaa omatoimista kotona asumista hissin avulla. Tuen saaneen henkilön kotona keittiö, uloskäynti tai pesutilat sijaitsevat eri kerroksissa ja henkilöllä on jokin vammaispalvelulain piiriin kuuluva vamma tai sairaus. – Toisinaan talossa saattaa olla hissi, mutta esimerkiksi ullakkokerros jää asukkaan kiivettäväksi. – Nahkaverhoilu soveltuu kestävänä ja helppohoitoisena erityisen hyvin saunatiloista johtavaan hissiin tai ulkotilojen hissiratkaisuihin. Porrashissin avulla koko rappukäytävä saadaan esteettömään käyttöön. Tämä ylläpitää aktiivisuutta, vireystasoa ja sosiaalisia kontakteja, joilla on suuri merkitys ikäihmisen vointiin ja siten pärjäämiseen kotona, Maaninen muistuttaa. Kaareviin portaisiin, joissa on viitisen metriä hissikiskoa, hissi maksaa noin 12 000 euroa. – Jos käsivoimat ovat kunnossa, kykenee pyörätuolia käyttävä asumaan omassa kodissaan ja toimimaan itsenäisesti. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikki vammaispalvelulain kriteerit täyttyvät. Hissiä ohjataan joystickmallisella ohjaimella, joka soveltuu hyvin myös näkövammaisille tai muistihäiriöisille. Mediq Suomi Oy asentaa porrashissit kokonaispakettina. Toimintakyky M oni ikäihminen asuu asunnossa, jossa on useampia kuin vain yksi kerros. Koneen porraskaidehissi soveltuu lavaratkaisunsa vuoksi pyörätuolin käyttäjille. Omaishoitajalle tai avustajalle hissistä on myös suuri apu, kertoo tuotepäällikkö Ari Maaninen Mediq Suomi Oy:stä. 90 SenioriTERVEYS Porrashissimme soveltuu portaikkoon, jossa portaan leveys on yli 85 senttiä, maksimijyrkkyys alle 52 astetta, ja jossa 175-senttinen ihminen voi liikkua kumartumatta. Hissi soveltuu sekä suoriin että kaartuviin rappusiin, ja sen voi asentaa kaikenlaisiin kotiportaisiin, uuteen tai vanhaankin taloon ilman muutostöitä asunnossa. Tuolihissin verhoilun ja värin voi valita omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Hissi tekee kaksikerroksisestakin asunnosta toimivan, kun sekä ylä- että alakerrassa on pyörätuolit. Kun hissiä ei käytetä, istuin, jalka- ja käsituet voidaan taittaa ylöspäin, jolloin kulkutilaa jää riittävästi myös kapeisiin portaisiin. Oman kodin portaissa kulkeminen ei kuitenkaan välttämättä ole enää turvallista. Toisinaan tarvitaan kirkkaita värejä laitteen hahmottamiseen, Maaninen sanoo. Hissi tekee seniorille mahdolliseksi asua pidempään omassa kodissa, vaikka talossa olisikin kaksi kerrosta. Hissi luo paitsi hissin käyttäjälle, myös omaisille turvaa, kun portaissa kompurointia ei tarvitse pelätä. – Jos ohjaimen kääntää portaiden alaosassa alas-asentoon, mitään ei tapahdu. – Porras- ja lavahissit tekevät portaissa liikkumisesta turvallista. Manuaalisesti tai sähköisesti kääntyvä istuin helpottaa tuolista siirtymistä portaiden ylätasanteella. – Tämä toiminto helpottaa laitteen käyttöä, jos henkilöllä on liikuntarajoitetta esimerkiksi ylävartalon kierrossa tai olkanivelessä. Vanhusten ja liikuntarajoitteisten lisäksi hisseistä hyötyvät myös henkilöt, joille on tehty vaikkapa polvileikkaus tai asennettu keinonivel. Istuinosan taitto auki laskee alas myös käsinojat ja jalkalaudan. Saatavana on joko kangas- tai nahkaverhoilu. – Hissiin voi saada rahoitusta kunnalta tai kaupungilta. Maanisen mukaan hissi pienentää merkittävästi iäkkään henkilön kynnystä lähteä ulos. Kotihissiä helppo käyttää Stannah-porrashissit on suunniteltu siten, että niitä on helppo käyttää. Hissiin voi saada tukea Maaninen kertoo, että tuolihissi maksaa asennuksineen suoriin portaisiin noin 7 000 euroa. Porrashissi on akkukäyttöinen, sähkömoottorilla toimiva tuoli, joka liikkuu kiskoa pitkin joko portaan sisä- tai ulkokaarteessa. – Kun seniorin ei tarvitse pelätä portaissa liikkumista, on hänen helpompi lähteä ulos pienille asioille. Laitteen hankintaan on kuitenkin mahdollista hakea tukea oman alueen vammaispalvelusta. Stannah-porrashissistä löytyy eri versioita sisä- ja ulkokäyttöön, Maaninen kertoo. Portaat voivat hankaloittaa liikkumista kotona, vaikeuttaa omatoimista peseytymistä ja estää ikäihmisen pääsyn ulkoilemaan
Teräsrunkoisen kuilun saa teräslevypintaisena, lasiaukkoisena tai rakennuslevyllä päällystettynä. SenioriTERVEYS 91. Kuilullisessa hississä on myös helppo kuljettaa tavaroita. Yhä useammin kuitenkin hissitarpeeseen varaudutaan jo ennakkoon, vaikka ikää tai liikuntarajoitteita ei vielä olisikaan, Koneen modernisointijohtaja Heli Aalto kertoo. Kuilullisessa hissis- TURVAVERKKO Follis Oy Lisätiedot ja tilaukset: puh. – Umpinainen hissi on turvallinen, sillä horjahtamisvaaraa ei ole. Esteetön liikkuminen omassa kodissa parantaa elämisen laatua. – Hissi hankitaan usein välittömään tarpeeseen, esimerkiksi silloin, jos henkilö liikkuu pyörätuolilla. Mikäli liikkuminen kotona, kahden kerroksen välillä alkaa olla haastavaa, voi olla aika investoida hissiratkaisuun. Koneen kotihissiratkaisut muistuttavat perinteisiä hissejä kuiluineen. – Uudiskohteissa hissille tehdään yleisimmin varaus, tulevia tarpeita silmällä pitäen. 045 321 7011 www.follis.fi - - - loskassa. Talon ulkopuolella sijaitseva hissikuilu on lämmin tila, jolloin kovatkaan sääolot eivät vaikuta hissin toimintaan, Koneen suunnittelija Heino Virsu kertoo. Kun hississä on kuilu ja umpinainen korirakenne, on hissiin helppo mennä pyörätuolillakin. – Vanhempaankin taloon voi asentaa kuilullisen hissin, mutta silloin kuiluratkaisu toteutetaan usein talon ulkopuolelle. Porraskaidehissi mahdollistaa turvallisen liikkumisen kodin eri tasojen välillä. Kun ikää kertyy ja hissi tulee ajankohtaiseksi, on sille siten jo paikka olemassa. Hissin mitoitus voidaan valita useammasta vaihtoehdosta hissin käyttäjän tarpeiden ja käytettävissä olevan tilan mukaan. Motala 2000 -hissi toimitetaan kuilurakenteineen ja sitä käytetään myös julkisissa kohteissa, kuten palvelutaloissa tai liikekeskuksissa. Yksityistiloihin tarkoitettu, hydraulitoiminen Kotihissi 070 voidaan toimittaa joko teräsrunkoisella kuilurakenteella tai valmiiseen betonikuiluun. Hissitarpeeseen varaudutaan ennakkoon – Umpinainen hissi on turvallinen, sillä horjahtamisvaaraa ei ole. Hissi vaatii vain pienen ylä- ja alatilan ja se voidaan asentaa jälkikä- teenkin jo olemassa oleviin tiloihin. Pienen tilantarpeensa ansiosta tämäkin hissityyppi on helppo asentaa myös jo olemassa olevaan rakennukseen häiritsemättä liikaa asukkaiden normaalielämää
Hissi pysähtyy automaattisesti tasolle saapuessaan. Hoidamme asiakkaalle hissin avaimet käteen periaatteella ja varsinainen asennustyö vie vajaan työviikon, Heli Aalto kertoo. Otteen irrotessa hissi pysähtyy turvallisuussyistä. Kaikilla pysähdystasoilla on kauko-ohjaimet hissin kutsumiseksi ja lähettämiseksi tasolta toiselle. Porrashissi pyörätuolin käyttäjälle Koneelta löytyy kuilullisten kotihissien ohella myös porraskaidehissejä. Nyt taloyhtiöt voivat saada avustusta myös tuolihisseihin, Pippuri kertoo. Hissi tarvitsee toimiakseen normaalin verkkovirran. Lavahissin hankinta on muutaman kymmenen tuhannen euron investointi. Hissipörssi on erikoistunut omakotitaloihin, rivitaloihin ja mataliin kerrostaloihin asennettaviin kotihisseihin. – Hissi voidaan varustaa sähköisesti nousevalla ja laskevalla jalkalaudalla, sähköisesti kääntyvällä istuimella ja istuinverhoilun voi valita oman maun mukaan. Hissi huolletaan pari kertaa vuodessa ja jatkuva päivystys luo turvaa ongelmatilanteiden varalle.. Kun hissi on hankittu ja asennettu, siihen tehdään sähköturvallisuuden vuoksi myös viranomaistarkastus. Erilaisia malleja löytyy kuilullisista hisseistä kuiluttomiin. Istuimessa on myös korkeussäätö, jolloin hissi voidaan paremmin sovittaa käyttäjän mittoihin. Kotona asuminen mahdollista hissin avulla Hissipörssin tuotepäällikön Pekka Pippurin mukaan hissin tärkein anti on se, että henkilö voi asua omassa kodissaan, liikuntarajoitteista riippumatta. Porraskaidehisseistä löytyy mallit suoriin tai kaareviin portaisiin. – Erilaiset lavahissit soveltuvat pyörätuolia käyttävälle, helpottavat rollaattorin kanssa liikkumista ja ovat mainio apu myös lastenvaunujen kanssa kulkiessa. – Erilaiset tuolihissit ovat nyt suosiossa. Hissin tasopainikkeet ovat langattomia, jolloin johtoja ei tarvitse hissin vuoksi vetää, Heino Virsu sanoo. Pippurin mukaan on hyvä muistaa, ettei kotihissi vaadi rakenteiden muutostöitä. Lavakokoja on useampia vaihtoehtoja, ja teräsrakenteiden värisävyt ovat valittavissa. Jokainen kohde on erilainen, minkä vuoksi oikea hissiratkaisu arvioidaan kotikäynnin yhteydessä. Toimintakyky Kotihissi ei vaadi muutoksia talon rakenteissa sä on myös helppo kuljettaa tavaroita mukanaan, Heli Aalto sanoo. Latauslaite tulee pysähdystasolle normaaliin pistorasiaan. – Tarvitaan ainoastaan töpseli seinään. Pelkän portaikon vuoksi ei nykypäivänä kenenkään tarvitse muuttaa pois omasta kodistaan ja jättää taakseen tuttua ympäristöä ja ystäviään. Hissi liikkuu yhdellä johteella, joka kulkee askelmien päällä. Tasojen ja tuolin ajosuuntapainikkeita on painettava määräysten mukaisesti koko matkan ajan. – Kotihissi parantaa asumismukavuutta ja -turvallisuutta, kun porrasongelmat poistuvat. Tämä helpottaa istuutumista ja hissistä poistumista ja minimoi horjahtamisriskin. – Porraskaidehissin asentamisessa huomioidaan asiakkaan ja tilan yksilölliset tarpeet. Hissi kulkee yhdellä kapealla johteella, joka vie hyvin vähän tilaa portaikossa. – Yhdellä putkella kulkevan tuolihissin voi nyt aikaisem- masta poiketen asentaa myös jyrkkään ja kapeaan, jopa 70-asteen portaikkoon sekä myös kierreportaisiin, Pippuri kertoo. Koneen hisseihin tehdään asennuksen jälkeen huoltosopimus. Lava voidaan kääntää pystyasentoon säilytyksen ajaksi, jolloin se vie portaikossa vähän tilaa. Jos rapuissa on mutka, nousee hinta kymmenen tuhannen euron tuntumaan. Cibes One -tuolihissi soveltuu mutkalliseen portaaseen. Ne sopivat asennettaviksi jo olemassa oleviin portaisiin. Koneen molemmat porrashissimallit 061 sekä 065 sopivat pyörätuolinkäyttäjälle, sillä niissä on saranoitu lava. – Yksityinen henkilö saa hissin työn osuudesta kotitalousvähennyksen. 92 SenioriTERVEYS Moderni tuolihissi sointuu hyvin kodin muuhun sisustukseen. Cibes Parallel-tuolihissi soveltuu puolestaan suoraan portaaseen. ARA on avustanut lavahissiemme hankintaa taloyhtiöissä 50 prosentin osuudella. Kaikkien Hissipörssin tuolihissien istuimet kääntyvät vaakatasossa. Suoran portaan tuolihissin hinta on noin viiden, kuuden tuhannen euron kieppeillä. Mutkallisen portaan tuolihissin saa myös kahdella kapealla johteella. – Koska kevythississä on oma kuilurakenne ja hissi liikkuu hitaasti, ei kodin rakenteita tarvitse vahvistaa. Molempien porraskaidehissien kuormitus on 300 kiloa, jolloin ratkaisut soveltuvat myös sähköpyörätuolia käyttävälle. Lavahissin voi kiinnittää portaikkoon kaiteen rinnalle tai sen tilalle, Pippuri kertoo. – Riittää, kun talossa on välipohja, johon hissi kiinnitetään
(%'+%)%// ))!?)5®/?( 2 $%//!&A Ota yhteyttä, niin kerromme lisää puh. 1+)%. Pienten ylä- ja alatilojen, sekä joustavan mitoituksen ansiosta se on asennettavissa myös ahtaisiin tiloihin. Ulkohissit maksavat noin 15 000 euroa ja kodin kevythissin saa parilla kymmenellä tuhannella eurolla. T 80-porraskaidehissin voi asentaa kaareviin tai suoriin portaisiin. 1+.%%*?& ?' .012%%*?,+.0 %/%%* ??. Hissi auttaa myös hoitajaa Erikoishissipalvelu Rimpiläinen Oy:n hissivalikoimasta löytyy useita kotiympäristöön soveltuvia hissejä. Hissit soveltuvat asennettavaksi suoriin portaisiin ja pääasiassa sisätiloihin. Joissain tapauksissa tuolihissit voidaan asentaa myös ulkotilaan. 020 112 1681 www.mediq.fi/apuvaline ! %-. ??. '/%????????????. Kalea B4 Primo on kuiluton pystysuoraan nostava nostin, joka soveltuu pyörätuolikäyttöön, matalille nostokorkeuksille. Turvallisemmin portaissa HYÖDYNNÄ KOTITALOUSVÄHENNYSTÄ PORRASHISSIASENNUKSESSASI! Horizontuolihissin istuin on muotoiltu ergonomisesti. Konstanz T 100-porraskaidehissi sekä Kalea Roll On-porraskaidehissi ovat tarkoitettu pyörätuolin- ja matkustajan kuljettamiseen portaikossa. 5?. asentaa niin sisätilaan kuin ulkotilaankin. SenioriTERVEYS 93. Erityisen suosittuja kotiympäristössä ovat kevythissit ja tuolihissit, toimitusjohtaja Pekka Rimpiläinen kertoo. /,++ 1$!(%*??????????????. Hissiratkaisu voidaan Kalea A4-Primo kevythissi soveltuu niin vanhaan kuin uuteenkin rakennukseen. +/'!(+*'1& ?????????. Tuolihissit soveltuvat asennettavaksi uusiin tai vanhoihin taloihin ja sekä suoriin että kaartuviin portaisiin sisätiloissa. Rimpiläinen Oy:n tuolihissien hinnat vaihtelevat viiden ja kymmenen tuhannen euron välillä, riippuen siitä, onko portaikko suora vai kaareutuva. – Erilaisten hissien myötä kotona asumista voidaan jatkaa, kun kerrokset saadaan hissin avulla samaan tasoon. Stannah-porrashissit on tarkoitettu helpottamaan juuri sinun elämääsi ja tuomaan lisää turvallisuutta liikkumiseesi
– Olennaista ovat valinnat. Loimaan ryhmä on aloittanut kokoontumiset toukokuussa 2012. – Silloin tällöin syön täysjyväruisleipää, mutta valkojauholeivonnaisia ja sokereita. Kokoontumisten alussa jokainen ryhmäläinen käy vaa’an kautta ja ryhmänohjaaja Sirpa Peltonen merkitsee tuloksen henkilön jäsenkir- jaan ja Hyvän Painon Ystävien rekisterikorttiin. 169 senttiä pitkä Heikki painaa nyt 67 kiloa. Onnistumisia on saatu kirjata jo monia. Tätä mieltä ovat loimaalaiset painonhallintaryhmäläiset. Kun jätin kolmekymmenvuotisen aamun kaurapuuron pois ja vaihdon sen täysjyväleipä-salaatti-leikkele-aamiai- seen, painoni lähti heti putoamaan. T ummat pilvet roikkuvat sateisessa ja pimeässä marraskuun illassa, mutta sisällä Loimaan keskustassa kahvila CafeHenriikassa on iloa ja valoa. Yhteisöllisyys Ryhmässä on voimaa Ryhmän kannustava tuki on aivan ehdoton laihduttamisen onnistumisessa. Ryhmässä syttyvät hymyt huulille, kannustavat kädenojennukset ravistelevat tunteita positiivisella tavalla. On keskiviikkoilta ja Hyvän Painon Ystävien ryhmänohjaaja Sirpa Peltonen on ajanut Liedosta Loimaan keskustaan vetämään painonhallintaryhmää. Ennen kaikkea siellä vallitsee kannustava tunnelma. – Muutoinkin olennaista ruokavaliossani on nykyään liiallisten nopeiden hiilihydraattien välttäminen ja proteiinin suosiminen, hän kertoo. Rakennustöistä eläkkeellä oleva 66-vuotias Heikki liik- – Nopeiden hiilihydraattien poisjättämisen olen huomannut aivan valtavana vireystason nousuna, jaksaisin vaikka mitä! 94 SenioriTERVEYS kuu, lähinnä juoksee ja hiihtää, niin paljon – maratonmääriä –, että voi syödä reilustikin enemmän kuin mitä Hyvän Painon Ystävien ohjelmassa suositellaan. Tavoitteeseen vajaassa puolessa vuodessa Heikki Mettälä pääsi 12 kilon painonpudotustavoitteeseensa viidessä kuukaudessa ja on pysynyt reilun vuoden tavoitepainossaan. Alusta saakka mukana ollut aviopari Marjatta SormunenMettälä ja Heikki Mettälä ovat laihduttaneet yhteensä 24 kiloa
Nopeiden hiilihydraattien poisjättämisen olen huomannut aivan valtavana vireystason nousuna, jaksaisin vaikka mitä! hän iloitsee. 6.11.2013 punnituksessa vaaka näytti 74 kiloa. Marjatan liikakilot lähtivät kertymään raskauden myötä, kun hän sai ainokaisensa 38-vuotiaana. Polviin ei enää satu – Nyt pitää terästäytyä, tuumaa puolestaan Heikin vaimo, 62-vuotias Marjatta Sormunen-Mettälä. – Toinen tärkeä tekijä ruokavaliossani on aterioiden säännöllisyys: aamiainen, välipala, keittolounas, välipala, päivälliseksi yleensä proteiinipitoista kana- tai kalasalaat- tia ja vielä kevyt iltapala, yleensä marjoja ja rahkaa, Heikki kertoo. SenioriTERVEYS 95. – Tavoitteeseeni on vielä matkaa, mutta onnellinen olen näistä jokaisesta 12 ka- donneesta kilosta. Loimaan ryhmässä 16.5.2012 aloittanut, fysioterapeuttina Loimaan sairaalassa neurologisten potilaiden parissa työskentelevä 62-vuotias, 159-senttinen Marjatta painoi projektinsa alussa 86 kiloa. Laihtumisen myötä minulle mahtuvat 1980-luvun vaatteet ja housukokoni on nykyään 36, Marjatta kertoo. Heikin kanssa he ovat ollet naimisissa juhannuksesta 2005 saakka. vältän. Heikki Mettälä ja Marjatta SormunenMettälä odottavat vuoroaan punnitukseen
Heikki ja ja Marjatta kannustavat toinen toistaan painonpudotuksessa. Lämpimiä aterioita hän pyrkii päivittäin syömään kaksi ja juomaan parisen litraa vettä. Kilot olivat kuitenkin hiipineet vuosien saatossa takaisin. – Ennen kaikkea herkutteluuni on tullut kohtuus, hän sanoo. Ole hyvä, onnistuit taas. – En koskaan enää osta venyvää kangasta olevia vaatteita, niillä saa ”huijattua” itseään, tuumaa toinen. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA. Yhdessä syöden on mukava varmistaa ateriarytmin säännöllisyys sekä se, että kasviksia ja vihanneksia tulee vähintään 600 grammaa päivässä sekä marjoja ja hedelmiä varmasti riittävästi eli noin 400 grammaa päivää kohden. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja, prosessori Pekka Puska on antanut lausunnon Hyvän Painon Ystävien painonhallintaohjelmasta: Painonhallinta kannattaa. Hän tutustui keväällä 2010 Pohjoismaissa ja Baltian maissa toimivaan Hyvän Painon Ystävät -painonhallintaryhmään. lä-Suomea parinkymmenen ryhmän verran. Kymmenisen vuotta hän ohjasi Painonvartijoiden painonhallintaryhmiä lähinnä eri yrityksissä oman maahantuontiyrityksensä toimitusjohtajan työn ohessa. Sirpa Peltonen ihastui Hyvän Painon Ystävät -toimintakonseptiin ja päätti tuoda sen Suomeen. Ihana herkku sellaisenaan tai lisukkeena. Siinä on myös huomioitu psykologisten tekijöiden merkitys painonhallinnassa. – Ryhmän ehkä hienoin anti ihmiselle on tunne siitä, että on hyväksytty sellaisena kuin on, hän sanoo. – Tai raskauskilot eivät lähteneet pois, hän tarkentaa. Marjatalle rakkaita liikuntamuotoja ovat kävely, voimistelu ja juokseminen. Yksi ryhmäläisistä kertoo hurahtaneensa uunijuureksiin. Ryhmässä hän käy siksi, että kilot myös pysyvät poissa. Loimaan ryhmässä keskusteltiin myös ryhmäläisille tärkeistä motivaatiota lisäävistä tekijöistä, ryhmäläiset myös jakoivat keskenään mukavia kannustusvinkkejä. Liikkuvaisella Eevalla on monta rautaa tulessa, hän jatkaa yksityisyrittäjänä sukunsa viljanviljelytilaa Loimaalla, 96 SenioriTERVEYS lisäksi hänellä on opetustyötä ja monenlaista järjestötoimintaa. Uusia tapoja herkutella 39-vuotiaalta, 172-senttiseltä Eeva Tanelilta on lähtenyt vuodessa kiloja 21. – Laitan leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle aivan vähän sitruunaista oliiviöljyä. Painonvartijoiden päätös lopettaa toimintansa Suomessa vuonna 2010 oli Sirpa Peltoselle suuri suru. Ompelutaitoinen nainen on surrautellut ja tuunannut vaatekaappinsa sisällön uusiksi. – Vanha hame, joka mahtuu vuosien jälkeen taas päälleni, voi miten se kannustaa, sanoo yksi. Sitten ladon pellille viipaleina punajuurta, perunaa, fenkolia ja punasipulia. Hän on jo tavoitteessaan. Toinen toistaan kannustaen on motivoivaa myös liikkua. Ryhmätapaamisen alussa Eeva lusikoi kiireisen päivän välipalaksi proteiinirikasta maitorahkaa marjojen kanssa. – Vanhemmiten meille naisille painonhallinnassa olennaista on ruokavalio, liikunta ei niinkään auta, toteaa kolmas. Painonvartijoiden tuella hän pudotti tuolloin kolmessa kuukaudessa 16,4 kiloa ja laihdutti itsensä Painonvartijoiden kunniajäseneksi. Silmien tuikkeesta päätellen rakkauttakin on ilmassa runsaanlaisesti. Ei määrä, vaan laatu Olet hyväksytty Hyvän Painon Ystävien ryhmänohjaaja Sirpa Peltonen, 69, on aina luottanut vertaistukeen ja ryhmän synenergiseen voimaan. Myös ateriasta saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden määrät käyvät selkeästi selville. tetty yhteistyössä yliopistosairaalatasoisten lääkärien ja ravitsemusterapeuttien kanssa. Hänet kutsuttiin ryhmänohjaajakoulutukseen. Hyvän Painon Ystävät -painonhallintaohjelma on kehi- Eeva Tanelin kasvot ovat laihduttamisen myötä kuin nuorella tytöllä. Marraskuisessa keskiviikkotapaamisessa Loimaalla käsiteltiin sitä, että ratkaisevaa ei ole ruoan määrä, vaan sen laatu. – Vanhemmiten meille naisille painonhallinnassa olennaista on ruokavalio, liikunta ei niinkään auta. Useimmiten ryhmänohjaaja Sirpa Peltonen saa kirjata ryhmäläistensä osanottajakortteihin onnistumisia. Painonhallintaryhmän myötä Eeva on opetellut syömään säännöllisesti ja löytänyt uusia tapoja herkutella. Vuonna 2001 Sirpa Peltonen päätti, että ne lähtevät lopullisesti. Samaa nyökyttelevät Loimaan ryhmäläiset. Paahdan juurekset uunissa kypsiksi ja maustan kevyesti suolalla. Vuonna 1979 Sirpa Peltonen onnistui pudottamaan 21 kiloa painoa Painonvartijoiden tuella. – Nämä ryhmätapaamiset ovat tavoitteiden saavuttamisen ja niiden ylläpitämisen kannalta aivan ehdottomia, Eeva kiittää ryhmän voimaa. Suomessa ohjelma otettiin käyttöön syyskuussa 2010. Samoin he saavat ruokareseptejä mukaansa kotiin kokeiltavaksi. – Olemme hankkineet kotiin juoksumaton, joten sääkään ei ole este juoksulenkille lähtemiselle, hän naurahtaa! Laihtuminen on tuonut Marjatalle myös konkreettisesti tuntuvaa terveysvaikutusta. Unohtamatta myöskään psykologisten tekijöiden tärkeää merkitystä. – On ihana olo, kun polviin ei enää satu juoksulenkillä. – Hyvän Painon Ystävät -painonhallintaohjelma on suunniteltu meille pohjoiseurooppalaisille huomioiden juuri meille tyypillisen aineenvaihdunnan ja myös kauppojen ruoka-ainetarjonnan, Sirpa Peltonen kertoo ja jatkaa: – Jokaisessa ohjelman ateriakokonaisuudessa on erikseen kerrottu sen sisältämä kokonaisenergiamäärä sekä lisäksi proteiinin, hiilihydraattien ja rasvan osuus. Moni muukin asia Eevan elämässä on muuttunut. Tällä hetkellä Hyvän Painon Ystävillä on toimintaa ympäri Ete- Jokaisella Hyvän Painon Ystävien ryhmätapaamiskerralla käsitellään tiettyä teemaa, ja siitä ryhmäläiset myös saavat kirjallista materiaalia. Myös uusia herkkuja on löytynyt: marjoja, hedelmiä ja vihanneksia
Eivät sanat, vaan ne TEOT Anna-Leena Brännare on aina ollut toimen nainen. Lehtienlukupiiri kokoontuu Kaarikeskuksen kirjastossa, jossa on prikulleen Anna-Leena Brännaren olemukseen ja eläinrakkauteen soveltuva nojatuoli, johon lehtienlukupiirin ohjaaja hetkiseksi ehti istahtaa. Vanhustenhoidon huonosta jamasta puhutaan hänen mielestään liikaa. Ja jokainen voi tarttua toimeen aivan itse, ei tarvitse odotella erilaisten neuvoa antavien neuvostojen päätöksiä. SenioriTERVEYS 97. Hän korostaa, että ainoastaan toimeen tarttumalla saadaan jotain aikaan
Mistä virtaa oikein riittää. Lehdissä oli paljon käräjäuutisia varkaustuomioista. – Monesti Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat iltaisin, ja harva vanhus Anna-Leenan ideoimana vihtiläisvanhukset pääsevät laulamaan joululauluja päiväsaikaan Vihdin kirkkoon. Anna-Leena on järjestänyt tilaisuuteen myös bussikuljetukset eri puolelta isoa Vihdin pitäjää. Valtaosa taideteoksista on hänen taiteilijaisänsä, Einari Liukselan, käsialaa. Anna-Leena Brännarella on kaksi lasta, tytär ja poika sekä kaksi lastenlasta. Bussissa matkalla teatteriin hän kertoo pääkohtia pian nähtävästä teatterikappaleesta. – Luen piiriläisille paikallisia ja valtakunnallisia sanomalehtiä ja sitten keskustelemme lukemastani, Anna-Leena kertoo. Kauneus, siinä taitaa olla kaikki, mikä ihminen pohjimmiltaan tarvitsee ja kaipaa, kuten Eino Leino kiteyttää asian runossaan Elegia: pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu, jää punajuova: kauneuden voimaton kaipuu. Marraskuisena perjantai-iltapäivänä lehtienlukupiirissä pohdittiin paikallislehtien uutisten innoittamana, mikä olisi Vihdin pitäjälle, johon myös Nummelan taajama, jossa Kaarikeskus on, kuuluu, luonteva yhteistyö- tai peräti kuntaliitossuunta: Lohja vaiko pääkaupunkiseutu. Tänä syksynä on oltu katsomassa Kansallisteatterissa Kirsikkapuistoa ja Helsingin kaupunginteatterissa Metsäperkele-näytelmää. Osanottajat ovat hyvän matkaa yli 80-vuotiaita, joukossa on muutama yli 90-vuotiaskin. Lisäksi lehtien uutisten innoittamana pohdiskeltiin, millainen olisi kaunis piha. E läkkeellä oleva, mutta edelleen opetustyötä Espoon Jousenkaaren koulussa tekevä luokanopettaja Anna-Leena Brännare, 71, sanoo piut paut juhlapuheiden korulauseissa helisevälle yhteisöllisyydelle. Yksi esimerkki tästä on Anna-Leenan tänä syksynä nummelalaisessa palvelukeskus Kaarikeskuksessa käynnistämä lehtienlukupiiri. Lehtienlukupiiri kokoontuu Kaarikeskuksen kirjastossa perjantaisin, yhdeltä aloitetaan ja kahden iltapäiväkahviin lopetetaan. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA. – Pääkirjoituksessa toistuvat täsmälleen samat ongelmat: kuntatalouden näkymät meillä Vihdissä ovat synkät, tarvitaan säästöjä, tarvitaan elvytystä. Hän on aktiivisesti mukana kokoomuspolitiikassa, on mm. Sitten hän markkinoi liput Vihdin vanhustentuen jäsenille, hommaa bussikuljetukset ja suunnittelee aikataulut. Anna-Leena oli ottanut mukaansa paikallislehdestä vuoden 1993 marraskuisen numeron ja sitä verrattiin tämän vuoden vastaavan ajankohdan numeroon. Anna-Leenan ideoima ja Vihdin vanhustentuen sekä Vihdin seurakunnan järjestämä ikäihmisille tarkoitettu Kauniit joululaulut -tilaisuus on Vihdin kirkossa päiväsaikaan kello neljätoista keskiviikkona 18. Lehtienlukupiiri ei suinkaan ole ainut 98 SenioriTERVEYS Anna-Leena Brännaren vanhusten auttamismuoto. Teatteriretkiä suunnitellessaan AnnaLeena tutustuu lähialueen, yleensä Helsingin, teattereiden tarjontaan ja valitsee näytelmät sekä varaa liput kahdelle bussilliselle. Hiljentymishetkinään hän sytyttää kynttilän itse rakentamassa hirsitalossaan ja uppoutuu hyvän kirjan tarinaan. Kauneus ja taide eri muodoissa ympäröivät Anna-Leenaa muutoinkin hänen kodissaan. Vaikkakin Kaarikeskuksessa on turvallista, niin Vihdissä on paljon haja-asutusalueella yksin asuvia vanhuksia. Kauneutta kaikkialla Anna-Leena toimii lisäksi matkatoimistossa matkaoppaana teatteri- ja oopperamatkoilla sekä kaupunkilomilla ja onpa hän luotsannut porukoita myös luxusristeilyillä. – Luontoon sointuva, hoidettu, mutta ei liiaksi hoidettu, sanoi 86-vuotias Toimi Lottanen. Aikaa riittää myös sivutoimisen tuntiopettajan työlle Espoon Jousenkaaren koulussa, jossa hän toimi päätoimisena luokanopettajana yli 40 vuotta. – On siinä aika lailla järjestelyä, mutta se on ihanaa, hän nauraa silmät tuikkien. jaksaa tai pääsee silloin kirkkoon mukaan laulamaan heille rakkaita joululauluja, Anna-Leena sanoo. – Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa oli päätetty tämän vuoden avustuskohteeksi vanhustyö, joten sieltä tarjottiin rahaa myös Vihdin vanhustentuki ry:lle. Erittäin lähellä hänen sydäntään ovat hevoset, sekä ratsut että ravurit. Mahdollisuus laulaa joululauluja Kauneimmat joululaulut kokoavat joulun alla laulavan kansan kirkkoon. – Uin ulkoaltaassani joka aamu kesät talvet, peruspositiivisen luoteen omaava Anna-Leena heläyttää. – Tänä syksynä päätinkin, että nyt kaikki vihtiläiset vanhukset saavat laulaa sydämensä kyllyydestä kauneimpia joululauluja. Hänen mielestään yhteisöllisyys on ennen kaikkea konkreettisia tekoja. Tämän tästä AnnaLeena ajaa Vihdistä 400 kilometrin matkan tallityttöjä tuuraamaan Sannan ja Esan tallille Seinäjoelle. Totesin, että taidekerho olisi mukava harrastus vanhuksille, ja näin sain aloitusrahat. joulukuuta. Hän on Vihdin vanhustentuki ry:n teatterivastaava ja siinä roolissa vie bussilasteittain vanhuksia nauttimaan teatterielämyksistä. Hänen tyttärensä ja vävynsä omistavat Suomen kaikkien aikojen parhaiten juosseen ravurin, Passionate Kempin. Osa piiriläisistä oli Lohjan kannalla, osan mielestä Vihdin suunta on Espoo, osan mielestä Helsinki. Ne pelottivat. Kun esitimme pankille avustuskohteeksi tätä Vihdin seurakunnan kanssa yhdessä järjestämäämme jouluista päivälaulutilaisuutta, avustus myönnettiin meille, Anna-Leena kertoo ja jatkaa: – Kun kävin kiittelemässä pankinjohtajaa, hän kysyi, tarvitsenko rahaa johonkin muuhun vanhustoimintaan. – Ei näytä mikään kymmenessä vuodessa muuttuneen, osanottajat ihmettelivät. Vihdin Kokoomus ry:n puheenjohtaja. Anna-Leena Brännare lukee paikallislehteä, Toimi Lottanen, 86, kuuntelee tarkasti. Teatterivuosi 2014 käynnistyy Helsingin kaupunginteatterin Tohtori Zivago -suurmusikaalilla
Seuraavassa numerossa: Kulttuuri hoitaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä Seuraavassa Senioriterveys-lehdessä 1-2014 tutustumme, miten monin eri tavoin ja miten kokonaisvaltaisesti kulttuuri hoitaa ihmistä. luokan postimerkki Karprint Oy Seniori TERVEYS tilaukset@karprint.fi www.senioriterveys.fi Postitoimipaikka 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Postinumero SenioriTERVEYS 99. Heti vastaanotolle! Eturauhanen oireilee! Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ Tilaan SenioriTerveys -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin 1. JUTTUVINKKI MIELESSÄ: Meilaapa toimitukseen reetta.ahola@karprint.fi ILMOITUSASIOISSA SINUA PALVELEE: myyntipäällikkö Heidi Reijonen, heidi.reijonen@karprint.fi Rauhallista Joulun odotusta ja Onnellista Uutta Vuotta! Suuri kiitos yhteistyökumppaneillemme ja lukijoillemme! Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT EXTRAHINTA 4,90 Seniori TERVEYS Narsistin varjosta omaan elämään 5/2013 6,10 Kauanko omaishoitaja jaksaa. Teemoina vuoden 2014 ensimmäisessä Senioriterveys-lehdessä ovat: t %JBCFUFT FOOBMUBFILÊJTZ KB IPJUP t ,BTWBJOTBJSBVEFU t 7FSFOQBJOF UBTBQBJOPPO t .BULBJMV KB LVMUUVVSJ Senioriterveys 1-2014 ilmestyy helmikuun alussa. Hyvä hammashygienia suojaa sydäntä Korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli kuriin VALTIMOTERVEYS vaikuttaa aivoterveyteen ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO KARI KUUVAA Oopperalaulaja UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO JORMA HYNNINEN: – Korvaleikkaus MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Tango Pelargonia 50-vuotias Onnettomuus piinasi vuosia Nyt hän on elämänsä kunnossa Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 42€ PALVELUKORTTI Ikä ei ole este ratsastukselle Arja ja Tarja hyppäsivät hevosen selkään senioreina pelasti urani jatkon Seniori TERVEYS Kuinka elää MAREVAN -lääkkeen kanssa