Istumalentopallo sopii jopa sydänvaivaiselle Seniori TERVEYS Suvi Sojanto selvisi aivovaltimon pullistumasta ja aivoverenvuodosta Pidä liikkumiskyvystäsi huolta, ja ehkäise kansansairaudet Oopperan suositut Joskus väsymys ja ärtyvyys on normaalia Teetanssit saavat hymyilemään Sepelvaltimotukoksesta huolimatta 6/2014 6,50 Pirkko Mannola pysyy vauhdissa Miehilläkin vaihdevuodet Uutuuskirjassa rivisotilaiden puheenvuoro
HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä www.ravintorengas.fi
Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Olitpa teini tai seniori, rakastuneena leijailet vaaleanpunaisten pilvenhattaroiden keskellä, mutta tiedätkö, mitä tarkoittaa rakastumisvalmius. 16 Identiteetti löytyi aikuisena Anja Norrgård-Eriksson on elämässään joutunut käsittämättömän monta kertaa tilanteeseen, jossa entinen elämä on jätettävä taakse ja aloitettava uudelleen. Operaation jälkeen Eilan nenäoireet vähenivät ja hengitys nenän kautta alkoi sujua. Lohjalainen Suvi Sojanto on selviytynyt kahdesta vakavasta sairaudesta, aivovaltimon pullistu masta ja aivoverenvuodosta. Näinä vuosina Suomesta on tullut kotimaa. 50 Suvi selvisi aneurysmasta sekä aivoverenvuodosta 60-vuotiaan Eila Lasman elämässä parhainta ovat pikkuiset. Hyvä terveys alkaa ruuansulatuksesta huolehtimisesta. 28 Suolisto – elimistön toiset aivot 16 80-vuotispäiväänsä juuri juhlinut Anja Norrgård-Eriksson on kokenut sotalapsuuden kahdessa maassa, kaksi epäonnistunutta avioliittoa ja pahan kolarin, mutta elämä on silti hänestä edelleen mielekästä. Kannen kuva: Hankintatukku Seuraava numero ilmestyy tammikuun lopulla. Hän ei ole malliesimerkki ravinto- ja liikuntaasioissa. Pahimmillaan vuodepotilaaksi ajava lihaskato uhkaa jo puolen miljoonan suomalaisen seniorin arkea ja terveyttä. Jokaisella on oma tärkeä osansa, Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksen johtajana toiminut Marja Schünemann totesi avauspuheessaan Vekaranjärven varuskunnassa lokakuussa. 6 Pirkko Mannolan vauhtia ei pysäytä mikään 12 ’Töissä oppii suomea paremmin’ Vatsavaivat ovat aina merkki huonosta ravintoaineiden imeytyvyydestä. Läheisten tuki on ollut tärkeää. Ei voi kuin ihmetellä sitä elämäniloa ja positiivisuutta, joka Anjasta silmin nähden säteilee edelleen, kun 80-vuotispäiviä on juuri juhlittu. 54 38 Lihakset kunnossa ravinnolla ja liikunnalla Iän karttuessa fyysinen kuntokin alkaa heikentyä. Hän jaksaa taas touhuta paremmin heidän kanssaan, koska hän on nenän pallolaajennusleikkauksessa saanut hengityksensä taas toimimaan nenän kautta ja päässyt tulehduskierteestä. Pirkko Mannolalta on vaikea tivata hänen pirteytensä ja nuoruutensa salaisuutta. Jovo ja Danica Mirolovi´c tulivat Suomeen Jugoslavian hajoamissotien jälkimainingeissa kaksitoista vuotta sitten. 65. Vastaukseksi saa sydämellisen naurun. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.fi Puh. Erityisesti Niskala kiinnittää huomiota D-vitamiinin ja kalkin saantiin. Sisältö 6 – 2014 24 Rakastuminen tekee ihmeitä Rakastuminen on hullaantumista elämälle. Seniori TERVEYS 3. vuosikerta Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Mira Piispa mira.piispa@karprint.fi 4 SenioriTERVEYS Toimittajat: Pentti Eerikäinen, Kaisa-Liisa Ikonen, Merja Kiviluoma, Soili Kaivosoja, Tuula Kolehmainen, Kari Kumpulampi, Marjo-Kaisu Niinikoski, Heta Okkonen, Mira Piispa, Tarja Pitkänen, Maija Salmi, Susanna Shearman Ilmoitusmarkkinointi: Ilmoituspäällikkö Teija Yläranta teija.ylaranta@karprint.fi 32 Osteoporoosi arjen haastavana kumppanina Ritva Niskala on selviytynyt vaikeasta osteoporoosista kuntouttaen itseänsä oikean lääkityksen ja liikunnan avulla. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Kestotilaus, 6 numeroa 39 € Määräaikaistilaus, 6 numeroa 42 € Taitto: Milla Pesonen, Mika Kettunen Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. – Harjoitus on kuin palapeli. Hän arvelee perineensä äidiltään hyvät geenit. Pallolaajennusleikkauksessa nenän sivuonteloita ja otsaontelokanavia laajennettiin. Ikäihmisen kohdalla korostuvat laadukkaiden proteiinien, rasvojen ja kuitujen tarve. Oletko sinä valmis rakastumaan. 54 Jatkuva nuha ja aivastelu helpottivat Espoolaismummo Eila Lasma kärsi jatkuvasta nuhasta, poskiontelotulehduksista ja äänen käheydestä. 20 Oopperan Teetansseissa Kansallisoopperassa pyörähdellään kerran kuussa, kuukauden alussa maksuttomissa Teetansseissa, jonne parisensataa tanssinhaluista senioria tulee tanssimaan elävän musiikin tahdissa ja virkistäytymään upeissa puitteissa
Jotta tästä ei aiheudu riskejä, tietojärjestelmiä tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Hän antaa suomalaisesta lääkärikunnasta ja organisaatioista kovin synkän kuvan potilaan hoitoturvallisuuden kannalta katsottuna. Pääkirjoitus Hoitoturvallisuus mietityttää potilaita ja omaisia T 90 Tee punajuuresta vaihteeksi lasagnettea. erveydenhuollossa viime aikoina niin potilaita kuin varsinkin Juha Ahola omaisia on mietityttänyt potipäätoimittaja lasturvallisuus, siihen liittyvät ongelmat ja vaikeudet. Konsultaatiotilanteissa tulee varmistaa, että potilaan asiat tulevat oikein ymmärretyiksi. Myös potilaat tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön. Nyt heillä oli tilaisuus puhua asioista suoraan, mikä ei sodan oloissa tai sotien jälkeen ollut aina mahdollista. Potilaan kanssa yhdessä tulee laatia hoitosuunnitelma, joka sisältää kaiken potilaan hoidon kannalta oleellisen tiedon. Kaikki potilaan tutkimustulokset ja lääkitystiedot on oltava hoitoa suunnittelevan ammattilaisen käytössä. Vekarajärven tapahtuma oli saanut nimen Savotta 2014. Tiedonkulku voi vaarantua, kun potilaan hoitopaikka vaihtuu, eli kun potilas siirtyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä: Joko lähetteen tiedot ovat puutteelliset tai hoidon loppuarvio ei saavu jatkohoitoa suunnittelevaan terveydenhuoltoon ajoissa. Nastaharjoitus järjestettiin lokakuun ensimmäisenä viikonvaihteena Karjalan prikaatissa Kouvolassa. Monen asukkaan kohdalla arkipäivä sujuu nyt huomattavasti miellyttävämpänä, koska lääkkeiden määrää vähennettiin merkittävästi ja päällekkäisyyksiä karsittiin. 82 Vatsakatarri pois viikossa viljoilla Vatsakatarri yli 30 vuotta sitten herätti Matti Aron ravitsemusasioihin. Erityisen tärkeää on punajuuren sisältämä folaatti, joka muuten on ruokavaliossamme vähäistä. Mielenkiinnolla on seurattu somerolaisen Tervaskannon hoitokodin arkipäivää television välityksellä. 65 Arjen turvallisuustaitoja naisille Naisten Valmiusliiton 34. Hoitokodissa lähdettiin voimakkaasti vähentämään lääkkeitä ja piristettiin kaikin tavoin hoitokodin arkipäivää. Tiedonkulku on tärkeää myös terveydenhuollon sisällä. Vitamiinirikkaasta punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja. Potilas itse saattaa olla tietämätön siitä, mitä lääkkeitä hänen oletetaan käyttävän. 90 Supisuomalaiset terveyspommit Kotimaiset juurekset ovat makukirjoltaan, puhtaudeltaan ja terveysvaikutuksiltaan vailla vertaa. Uutta lääkitystä määräävä lääkäri ei välttämättä tiedä, mitä lääkkeitä potilas käyttää, jolloin seurauksena voivat olla lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset. Jo edesmennyt lääkäri Antti Arstila on tuonut esille varsin voimakkaasti potilaan oman tahdon merkitystä hoitotoimenpiteissä. Potilasturvallisuus paranee, kun toimintoja kehitetään ja varsinkin, jos niin halutaan tehdä. Näin potilas tulee itse tietoiseksi hoitamiseensa liittyvistä seikoista ja samalla tiedon saavat myös omaiset ja muut potilasta hoitavat henkilöt. Oma riskinsä syntyy rinnakkaislääkevalmisteista, koska potilas saattaa käyttää samaa lääkettä usealla kauppanimellä. 70 Vaiettujen rintamakokemusten aika on nyt Tutkija Jaana Laamanen kirjoittaa uudesta teoksessaan sotiemme rivimiehistä – heistä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle vuosien saatossa. Harjoitukset koostuivat kymmenestä arjen turvallisuustaitoja kohentavasta kurssista. Byrokratian silmin katsottuna on huomattava, että eri ammattiryhmien edustajien on kyettävä ja myös pystyttävä kertomaan oleellisia havaintojaan potilaan hoidosta. Perusterveydenhuollon luonteeseen kuuluu suuren ja sekalaisen informaatiomäärän käsitteleminen. Hän muisti maalaislapsuutensa yksinkertaisen perusruuan, ja on saanut viljapainotteisella ruualla itsensä hyvinvoivaksi. SenioriTERVEYS 5. Erityisiä ongelmia saattaa syntyä lääkityksen muuttumisesta. Potilasturvallisuusongelmat liittyvät hoitopaikalla käytävään riittävään kommunikaatioon eli tietojen vaihtamiseen muuttuneista tilanteista ja hoidosta. Vaaratilanteita syntyy, kun kaikki potilasta koskevat tiedot eivät ole hoitopäätöstä tekevän henkilön käytössä
6 SenioriTERVEYS. Ikinuori Pirkko Mannola joutui Helsingin kaupunginteatterin Ladykillers-farssin myötä harjoittelemaan rooliaan varten mummomaisia piirteitä
Työ ja haasteet pitävät nuorekkaana Pirkko Mannolan vauhtia ei pysäytä mikään Pirkko Mannolalta on vaikea tivata hänen pirteytensä ja nuoruutensa salaisuutta. Vastaukseksi saa sydämellisen naurun. SenioriTERVEYS 7. Hän ei ole malliesimerkki ravinto- ja liikunta-asioissa. Hän arvelee perineensä äidiltään hyvät geenit
Mietimme parhaillaan veisimmekö esityksen muuallekin, Mannola kertoo. Parhaillaan Mannola viihdyttää katsojia Helsingin Kaupunginteatterin mustassa farssikomediassa Ladykillers – Sarjahurmaajat. Välillä joutuu menemään syvis- Oman jaksamisen rajan tiedostaminen on ollut aina hieman vaikeaa. Tässä työssä täytyy vain pysyä mukana ja olla koko ajan vauhdissa. Marraskuun 19. – Tekisi mieli sanoa, kuten Esko Salminen on sanonut, että en voi sanoa sitä, kun muut roolit tulevat mustasukkaisiksi, Mannola nauraa. Eikä toista päätä ole näkyvissä. Sitten huomaan iltapäivällä, että en ole syönyt mitään. Osaamme pausseerata oikein ja yleisö on ollut hyvin mukana esityksessä. Me nykyajan reilut 70-vuotiaat farkkuihmiset emme ole samalla lailla vanhoja kuin ennen samanikäiset olivat. Ei myöskään Mannola. – Ennen tätä tämänhetkistä roolia minulla oli noin kolmen vuoden paussi teatterityöstä. ’En aio vielä lopettaa’ Esiintyvät taiteilijat eivät mielellään puhu keskeneräisistä, tulevista töistään. Sen verran hän raottaa verhoja tulevaisuuteen, että jotain mukavaa, kesäaiheista saattaa olla tulossa. Toisaalta myös onnistuminen ja sen huomaaminen, että pärjää uudessa produktiossa, antavat myös voimaa. Yritän muistaa syödä ravintofilosofi Erkki Palviaisen ohjeiden mukaan voimaruokaa. – Konsertti ei ole varsinainen Brita Koivusen muistokonsertti, mutta esitämme musiikkia, mitä olemme laulaneet aikanaan yhdessä Britan kanssa. Mannola pitää sitä erityisen vaikeana farssissa. – Täytyy myöntää, että ravinnon suhteen olen aika huolimaton. Hän on joutunut selittämään rooliaan naapureille ja tuttaville. On kuin hyppäisi avantoon, jonka jälkeen katsotaan, miten selvitään. Yritän. Lisäksi Mannola tekee säännöllisesti omia keikkojaan muun muassa messuilla. On näyttelijöitä, jotka ovat olleet teatterissa koko ikänsä ja väsyvät sitten jossain vaiheessa. Haasteet ovat aina kuitenkin hienoja. 8 SenioriTERVEYS säkin vesissä. – En ole aina kulkenut aallon harjalla. Moninaiset, rakkaimmat roolit Rakkaimpia rooleja kysyttäessä Pirkko Mannola miettii jonkin aikaa. Sitten on meitä höpsöjä, jotka haluamme vain jatkaa. Itse olen kuitenkin viihtynyt roolissa, vaikka jouduinkin opettele- maan mummomaisia tapoja, Mannola nauraa. – Rooli on tehnyt minulle paljon hyvää ja kohentanut itsetuntoani. En ole missään tapauksessa päättänyt lopettaa vielä työntekoa. Se on rikastuttanut uraani paljon. – Olen kannustimena ja esimerkkinä luennoilla, joissa kerrotaan miten jaksaa, vaikka on jo ikää, miten säilyttää työkuntonsa sekä miksi haluaa edelleen tehdä töitä. Into ja onnistuminen kantavat Entä miten pidät itsesi aina vain yhtä ilmaisuvoimaisena ja luovana. N äyttelijätär ja laulajatar Pirkko Mannola lukeutuu Suomessa niihin henkilöihin, keitä ei tarvitse erikseen esitellä. Minulla on ollut onni puolellani, koska olen kaksikielinen. Kevyt aamiainen onkin yleensä terveellinen, chia-siemeniä, pecan pähkinöitä ja spiruliinaa – johon uskon kovasti – sekoitettuna vaikkapa jugurttiin. Mannola myöntää, että vuorovaiku- Pirkko Mannola Ammatti: näyttelijä, laulaja Ikä: 75 vuotta Syntymäpaikka: Sääksmäki Asuinpaikka: Espoo Silmäterä: tyttärentytär Ia, 2 v. Mannola on ollut kaikista rooleistaan kiitollinen. Mieleinen mummorooli Näyttelijälle on tärkeää hyvän työtiimin ja hyvien vastanäyttelijöiden lisäksi vuorovaikutus, joka syntyy yleisön kanssa. Aina pidemmän paussin jälkeen kynnys tekemiseen kasvaa korkeammaksi. Mannolan rooli on häntä itseään vanhemman, herttaisen, hieman höpsön mummon. Nykyisin puhutaan niin paljon eläkeiästä. Ainakin hyvä aamiainen Pirkko Mannola on tehnyt aina paljon töitä ja vauhti on välillä ollut päätähuimaavan kova. Mannola on saanut uransa aikana työskennellä monipuolisesti lukuisten mielenkiintoisten produktioiden parissa. – Tutut ovat olleet ihmeissään, miten olen lähtenyt tällaiseen rooliin. Vuoden 1958 Miss Suomi -titteli avasi 20-vuotiaalle sääksmäkeläisneidolle uran näyttelijänä ja laulajattarena. tus yleisön kanssa on valtava voima. – Nyt, kun esityksiä on takana jo kymmenkunta, tuntuu jo mukavalta. 2000-luvulla Mannola esiintyi Åbo Svenska Teaterissa Hello Dolly –musikaalin pääosassa. Toki mieleenpainuvia rooleja on ollut useita. Itse en ajattele asiaa numeroina. – Itse saan voimaa, kun on mielenkiintoisia töitä sekä halu ja into tehdä niitä. Tämä ammatti antaa mahdollisuuden pidempään työuraan kuin moni muu ammatti. Kuten My Fair Ladyn Eliza, jossa naisen elämänkaari esitt äy t y y ko ko skaalassaan. Myös 600 kertaa esitetystä Tyttö sopassa -näytelmästä tuli useiden esityskertojensa vuoksi rakas. päivä Mannola esiintyy yhdessä Marjatta Leppäsen ja Vieno Kekkosen kanssa Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa. Se, että tässä iässä voi vielä tehdä teatteria, on suuri haaste. Siksi hän tietää, että itsestä huolehtiminen on tärkeää. – Se oli uusi noste urallani. – Niin, siinäpä kysymys. Mietin tietysti etukäteen, jaksanko ja löytyykö minusta kapasiteettia lavalle, mutta olen voittanut itseni, Mannola iloitsee
SenioriTERVEYS 9. Asko Sarkola on konnan roolissa. Pirkko Mannola esiintyy ensi kevääseen asti Helsingin Kaupunginteatterissa nähtävässä farssikomediassa Ladykillers – Sarjahurmaajat
Vitamiineista apua pimeyteen Vuoden pimeimpään aikaan syntynyt Pirkko Mannola myöntää, ettei ole koskaan ollut pimeän ajan ihminen. 10 SenioriTERVEYS. Täytyy yrittää nähdä jotain valoa tässä pimeyden keskellä. Marraskuun toivematka olisi kyllä nyt paikallaan, sillä valo on ollut minulle aina tärkeä. Valoon ja lämpöön on kuitenkin meiltä Suomesta niin pitkä matka. – Apuun on otettava nyt vain kirkasvalolamppu sekä oma vitamiinipakkaus, jonka tehoon uskon. – Tähän asti syksy on ollut siedettävä, kun kaikki on ollut kaunista ja värikästä. Sarjahurmaajat on vauhdikas tarina herttaisesta, hieman erikoisesta vuokraemännästä (Pirkko Mannola), joka saa vuokralaisikseen vähemmän välkyn rikolliskoplan. Odotan kevättä, jolloin puutarha alkaa taas elää
– Olen perinyt hyvät geenit äidiltäni, joka eli 95-vuotiaaksi asti virkeänä ja nuorekkaana. – Ehkä olen itsekäs, mutta haluan vielä toteuttaa itseäni. Ehkä silloinkin työ auttoi selviämään. Suru ja pysähdys tuli vasta kuukausien päästä. Myös levon ja työn oikea suhde on minulle käsittämätön. – Ia ei vielä puhu pitkiä lauseita, mutta sanoja jo paljonkin. Joskus kysyn messuilla ihmisiltä, että kuka pitää vanhenemista mukavana, niin yksikään kä- si ei nouse ylös. Se kevät oli työteliäs. kyllä katsoa, mitä syön. Työ elämän eliksiirinä Henkinen hyvinvointi syntyy Mannolalle työn tekemisestä. Lapsenlapsi on ihana, mutta tyydyttäisikö se pelkästään, Mannola pohtii. Vaikka kävelisi vain puoli tuntia muutaman kerran päivässä. – Nyt olen kuitenkin kunnossa ja suonet ovat auki, Pirkko Mannola iloitsee. Se on niin lämmintä ja ihanaa. SenioriTERVEYS 11. – Kaikkihan me vanhetaan eikä se ole kamalan kivaa. – Voin hyvin, kun teen töitä ja otan vastaan haasteita. Hän myöntää, että paras tapa suhtautua ikääntymisen myötä rapistuvaan kehoon sekä ryppyihin on humoristinen ote. Tärkeintä on kuitenkin olla terve, Mannola painottaa. Istumaan ei pidä jäädä, Mannola muistuttaa. Jos syön jotain, Mannola nauraa. Vuosia voisi pudottaa helposti pois parikymmentäkin. Työn tai väsymyksen piikkiin Ennakkoon Mannola ei tunnistanut oireita, vaikka huomasikin, ettei happi kulkenut esiintyessä entisen lailla. Kiitän kuitenkin joka päivästä, että saan tehdä tätä työtä ja muistini pelaa. Aina se on kuitenkin shokki ja yllätys. – Vieno Kekkonen huomautti minulle hengästymisestäni. Kuittasin sen kuitenkin sillä, että liikun ja hosun paljon laulaessani nopeampia kappaleita. Se tekee omalle hyvinvoinnilleni hyvää. Myös sauvakävelylenkit karkeakarvaisen mäyräkoira Vilin kanssa tuovat kiireisen näyttelijän päiviin piristystä ja energiaa. Iloa tyttärentyttärestä Vuosi 2009 oli Pirkko Mannolalle erityisen raskas. Lääkäriltä hän yritti kysyä ohjeita elämäntapamuutoksiin. – En ole mikään himoliikkuja, mutta jatkuvasti pitää vain riuhtaista itsensä liikkeelle. Mannola yrittää olla tekemättä kaikista rankempia töitä, mutta on huomannut monesta asiasta, ettei ole enää kaksikymppinen. – Olen aina ollut kova jännittäjä ja stressaaja. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI, HANKINTATUKKU Sepelvaltimotukos ei hidastanut tahtia Viime vuoden itsenäisyyspäivän tienoilla Pirkko Mannolalle tehtiin kahden suonen pallolaajennus. Osallistuin silloin Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan. En paljon juokse missään hoidoissa, vaikka joskus katsonkin peilistä, että jotain tarvitsisi tehdä, Mannola nauraa. Onnekseni minulla on ollut hyvä terveys ja hyvä jaksaminen. Usein kuulee sanottavan, että vanhemmiten ei tarvitse liikkua niin paljon, mutta se on juuri päinvastoin. Sepelvaltimotukokset tulivat kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaikka Mannola tiesi kohonneesta kolesterolistaan. Hyvät geenit äidiltä Pirkko Mannola ei myönnä olevansa himoliikkuja, mutta tietää, että liikunnasta saatava energia auttaa jaksamaan. hänen kanssaan. Liikunnasta energiaa Liikunnan tärkeyden Mannola on tiedostanut aina. – Sen tajuaminen, mikä on oman jaksamisen raja, on ollut minulle aina vähän vaikeaa. Hän ymmärsi, että se on minun tapani elää, enkä varmasti pystyisi kovasti muuttamaan tapojani. – En ottanut vakavasti kohonneita arvoja. Sanoisinkin kaikille, että älkää turhasta jääkö eläkkeelle, ellei ole pakko. Hän huutaa mumii, mumii ja juoksee halaamaan. Elämäntapamuutos persoonan mukaan Leikkausten jälkeen Mannola on tuntenut olonsa paremmaksi eikä suostu ajattelemaan sairautta, vaikka joutuukin nykyisin syömään kolesterolilääkkeitä. – Onhan minulla ihana, pian 2-vuotias tyttärentyttäreni Ia, jota käyn välillä hoitamassa ja viettämässä aikaa Pirkko Mannola täyttää heti joulun jälkeen 76 vuotta, mitä ei voisi millään uskoa nuorekkaan naisen ulkomuodosta. – Lääkäri kehotti jatkamaan työntekoa samalla tavalla. Olin saanut kolesterolilääkkeet, mutta koska olen periaatteessa kaikkia lääkkeitä vastaan, kuvittelin saavani arvot kuriin ravinnolla ja luontaistuotteilla. Liikkumista ei saisi koskaan jättää. Saan olla kiitollinen, että minulle tarjotaan töitä, sillä itselleni tärkeä elämän eliksiiri on työ. Jooga eri muodoissa kuuluu tiiviinä osana elämään. – Vaikka siihen oli varautunut, niin eihän sitä koskaan varaudu kuolemaan. Ia on vilkas ja liikunnallinen tyttö sekä kovin älykäs. Mannola vakuuttaa, ettei hänellä ole mitään ihmeeliksiiriä käytössään. Oireet on helppo laittaa myös liiallisen työnteon tai väsymyksen piikkiin. Teatterityö on sekä väsyttävää että piristävää. Harrastuksia ei juurikaan ole – niitä ei ole näyttelijäntyön epäsäännöllisyyden takia päässyt syntymään. Mannola pohtiikin, mitä tekisi, ellei hänellä olisi rakasta työtään. Tänä päivänä iloa elämään tuo helmikuussa 2 vuotta täyttävä Ia, joka hurmaa isoäitinsä pienen lapsen suloisuudellaan. Puoliso, näyttelijä-ohjaaja, Åke Lindman kuoli pitkään sairastettuaan. Selvästi tullut isoäitiinsä, Pirkko Mannola kertoo lämpimästi
Emme osanneet kieltä emmekä tunteneet tapoja ja kulttuuria. Siinä on osa kotimaan perinteitä ja osa suomalaista, Jovo Mirolovi´c sanoo. Vanhin lapsenlapsista oli 8-vuotias Suomeen tullessaan. – Kun viime kesänä kävimme entisessä kotikylässämme Kroatiassa, mukana ollut 4-vuotias lapsenlapsemme Sara sa- noi: lähdetään takaisin kotiin Suomeen. Oli paljon opitta- vaa, Danica Mirolovi´c toteaa. Näinä vuosina Suomesta on tullut kotimaa. Meillä vanhemmilla kielitaito on jäänyt vähän puutteelliseksi, mutta tulemme hyvin toimeen sekä töissä, arkielämässä että suomalaisten ystävien parissa. Minuus Kroatiasta pakolaisina Suomeen muuttaneiden Jovo ja Danica Mirolovicin ´ ruokakulttuuri on edelleen suurimmaksi osaksi balkanilainen ja vieraille tarjotaan aina runsas ateria: – Jovon kalaruokia ja makkaroita ovat kehuneet kaikki, jotka ovat niitä maistaneet, Danica Mirolovic´ kehuu. – Lapset oppivat kielen nopeasti, eikä heidän puheestaan enää juuri kuule, ettei suomi ole äidinkieli. Siltä meistäkin tuntuu – siellä olemme nyt vieraita. Koti on täällä Karkkilassa. 12 SenioriTERVEYS K otiutuminen Suomeen on sujunut Mirolovi´ceilta hyvin: – Me elämme nyt jonkinlaisessa sekakulttuurissa. – Alku uudessa maassa ei ollut helppo. Suomessa ovat myös Mirolovi´cien aikuiset lapset, poika ja tytär puolisoineen, ja kolme lastenlasta. Jovo ja Danica Mirolovi´c ovat kotiutuneet Karkkilaan ’Töissä oppii suomea paremmin’ Jovo ja Danica Mirolovi´c tulivat Suomeen Jugoslavian hajoamissotien jälkimainingeissa kaksitoista vuotta sitten
Jovo oli sodassa, ja kun hän sieltä vihdoin palasi jouduttuaan välillä vastapuolen vankileirille, ainoa omaisuus oli päällä ollut sotilaspuku. – Olen kiitollinen, että pääsimme Närpiöön. – Ei kielen kanssa ole ollut ongelmia, vaikka joskus on ollut tilanteita, ettemme ole kaikkea ymmärtäneet. Ja totta se varmaan onkin. Jovo ja Danica ovat tutustuneet moniin suomalasiin sekä työkavereihin että muihin. – Olisin jo päässyt eläkkeelle, mutta olen mieluummin töissä niin kauan kuin töitä vain on, 64-vuotias Jovo sanoo. Kouluajoilta muistin vain, että Suomessa on paljon järviä ja metsiä, Jovo sanoo. Ajattelin kuitenkin, että yli viisikymppisenä en enää opi useampaa uutta kieltä, ja suomi on Suomessa tärkeämpi kuin ruotsi. Kotimaassa Jovo oli metallialalla, ja Danica ompelija. Mukana lapset ja laukku Kun koti Kroatiassa jouduttiin jättämään, Danicalla oli mukana lapset ja yksi laukku, jossa oli vähän vaatteita. Minä sanoin, että kylmää ilmaa. – Tulimme Suomeen 7. Joitakin ihan samanlaisia raaka-aineita kuin Balkanilla – Aterian aluksi syödään tavallisesti leikkeleitä ja keittoa, Jovo Mirolovic´ sanoo. – Ja työssä oppii koko ajan lisää. Kun mummo toisena aamuna kysyi samaa, osasin jo sanoa, että tulee raitista ilmaa, Danica sanoo. Kun palvelutaloon tuli uusi asukas, joku siellä olevista esitteli Danican tulokkaalle: hän on melkein suomalainen. Vaikka kielitaidosta ei ole tullut täydellistä, molemmat selviytyvät hyvin arjessa. Ruokailuperinne on siinä mielessä kuitenkin balkanilainen, että esimerkiksi vieraille tarjotaan aina kunnon ateria, ei pelkkää kahvia. Jovo on taitava lihankäsittelijä, ja niinpä hän ostaakin lihaa isoissa erissä, ja tekee itse maukasta makkaraa. – Pidämme suomalaisesta ruuasta, varsinkin monet perinteiset ruuat ovat hyviä, esimerkiksi karjalanpaisti. Kun vieraita tulee, ruokaa on pöydässä paljon ja monia lajeja: usein aluksi leikkeleitä, sitten keittoa, liharuoka, salaattia ja makea jälkiruoka. Elämänmuutos oli suuri ja päivämäärä on piirtynyt mieleen. Kalasta tehdään kaikkea mahdollista, muun muassa kalakeittoa ja kalapihvejä. Eräs vanhus pyysi minua jonakin aamuna avaamaan parvekkeen oven ja kysyi sitten, mitä sieltä ovesta tulee. Pian kiinni töihin Karkkilaan tultuaan sekä Jovo että Danica kävivät yhden lyhyen suomen kielen alkeiskurssin. Kalaa syödään paljon, siitä Jovo myös pitää huolen. Ruokakulttuuri kotimaasta Mirolovi´cien arjessa kotimaan perinteet näkyvät varmaankin eniten ruokakulttuurissa. Ikää on nyt 58 vuotta, joten työvuosia riittää vielä. Muut kaksi ovat Suomessa syntyneitä. – Käyn kalastamassa Pyhäjärvellä, Averia-järvellä ja merellä. Minulla oli taskussa paperia ja kynä, ja kirjoitin heti sanat muistiin. Mietin myös, että eteläisemmässä Suomessa meillä olisi paremmat mahdollisuudet saada työtä, Jovo sanoo. Suomalaiset perinneruuat maistuvat Mutta ei suomalainen ruokakaan ole ollenkaan vierasta. SenioriTERVEYS 13. Pitää elää maassa maan tavalla ja tutustua suomalaisiin. – Kun kuulimme, että Suomi on valmis vastaanottamaan meidät kiintiöpakolaisina, tiesimme Suomesta aika vähän. Ensimmäinen koti Suomessa oli Närpiössä. Danicalle järjestyi ensin työharjoittelupaikka, ja sitä kautta hän sitten työllistyi vanhusten palvelutaloon, jossa jatkaa yhä. ”Ei, vaan raitista ilmaa,” sanoi mummo. Etelään ja suomenkieliseen kuntaan Jovo on aina ollut innokas kalamies ja liikkuu mielellään luonnossa, joten tuhansien järvien maa kuulosti hyvältä vaihtoehdolta. – En ymmärrä niitä ulkomaalaisia, jotka eristäytyvät omiin oloihinsa. Kielitaito karttuu töissä Aluksi kielitaito oli kovin vaatimaton: – Kun aloitin työt, en paljon muuta osannut kuin tervehtiä ja esitellä itseni suomeksi, Jovo nauraa. Ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja auttaneet, jos on ollut jotain epäselvää. Jo kurssin aikan he hakivat aktiivisesti töitä, ja Jovo saikin heti kurssin jälkeen työpaikan Componentasta, jossa hän työskentelee edelleen. Eikä paljon muita vaihtoehtoja silloin ollutkaan. ja puhuu nyt suomea kuin suomalaiset. Talvella käyn pilkkimässä. Perhe siirtyi Serbiaan, josta sitten päästiin YK:n pakolaisjärjestön kautta Suomeen. Joulukinkku Mirolovi´ceilla paistetaan nykyisin suomalaiseen tapaan. Edes valokuvia mennestä elämästä ei jäänyt. – Töissä oppii kieltä paremmin kuin kurssilla, Danica sanoo. Sieltä Mirolovi´cit kuitenkin muuttivat pian Karkkilaan, koska he halusivat mieluummin oppia suomea kuin ruotsia. Koti menetettiin, kotitalo paloi sodassa, samoin kaikki siellä ollut irtaimisto. syyskuuta 2012, Danica kertoo. – Minusta näyttää, että teemme ruokaa enemmän itse kuin monet suomalaiset, sillä meille ei osteta eineksiä, vaan kaikki tehdään kotona alusta alkaen, Danica sanoo. Aika harvassa suomalaisessa taloudessa on tarjolla esimerkiksi kotitekoista makkaraa
– Joitakin eroja on. Hän kuoli viime kesänä 94-vuotiaana. Suomalainen kahvi maistuu molemmille töissä, mutta kotona kahvi keitetään omalle perheelle balkanilaisittain, samaan tapaan kuin pannukahvi Suomessa ennen. Perheet ja ystävät ovat paljon tekemisisissä keskenään, ja aina tarvittaessa annetaan apua muille. – Kun papalle tarvittiin lääkärin hoitoa tai muuta apua, aina saatiin hyvää palvelua. Balkanilaiseen kulttuuriin kuuluu suurempi yhteisöllisyys. Mirolovi´cien kanssa Suomeen tuli myös Jovon iäkäs isä Milan. – Monet suomalaiset ystävät pitävät paljon meidän ruuastamme, joten on tässä tullut kulttuurivaihtoa puolin ja toisin, Danica sanoo. Suomalaisvierailta Danica Mirolovic´ kysyy aina, keitetäänkö kahvi suomalaisittain vai balkanilaisittain. Suomalaisilta vierailta kysytään, kumpaa keitetään, suomalaista vai balkanilaista. Mutta hyviä ne suomalaisetkin ovat. Suomalaiset ovat enemmän omissa oloissaan. Sosiaalisempi mentaliteetti Mirolovicit ´ ovat molemmat päässeet pian Suomeen tulonsa ja Karkkilaan muuttonsa jälkeen töihin. Pappa hoidettiin kotona loppuun asti, lukuunottamatta lyhyttä sairaalajaksoa Lohjan – Monet suomalaiset ystävät pitävät paljon meidän ruuastamme, joten on tässä tullut kulttuurivaihtoa puolin ja toisin.. – Suomessa voi luottaa siihen, että asiat toimivat, niin kuin niiden pitää. ei Suomesta saa, mutta aina löytyy jokin samantyyppinen tuote, joten minkään kotimaan ruuan valmistaminen ei ole ollut ongelma. Vapaa-ajalla katsellaan televisiosta myös omankielisiä ohjelmia. – Jovon kalaruokia ja makkaroita ovat kehuneet kaikki, jotka ovat niitä maistaneet. 14 SenioriTERVEYS Jovo ja Danica eivät loppujen lopuksi näe kovinkaan suurta eroa suomalaisten ja balkanilaisten välillä: ihmiset ovat sisimmältään samanlaisia kaikkialla. Kahvijauhe vain on hienojakoisempaa, ja se saa jäädä laskeutumaan kupin pohjalle. Jos puolin ja toisin on halua ymmärtää toista, pienet kulttuurierot eivät haittaa kanssakäymistä, vaan päinvastoin rikastuttavat. Eikä ole korruptiota eikä sentapaisia ongelmia. Ruoka- tai juomapuolelta Suomesta ei Mirolovi´cien mielestä muuta puutu kuin balkanilainen rakija-luumuviina. Mutta ei se tarkoita, etteikö suomalaisiin voisi tutustua, pitää vain edetä vähän rauhallisimmin. – Kaalia hapatetaan kotona, koska meidän sarma-kaalikääryleemme tehdään hapankaalista eikä tuoreesta, niin kuin suomalaiset kaalikääryleet. – Ja me olemme varmaankin avoimempia ja sosiaalisempia, tutustumme ehkä helpommin. Toimivasta yhteiskunnasta kiitosta Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus on Mirolovi´ceista hieno asia. Palkasta menevät verot tuntuivat aluksi suurilta, mutta kun on nähty, mitä palveluita verorahoilla tuotetaan, ei veronmaksukaan tunnu niin pahalta. Minuus Sitä on tapana tarjota vieraille pienissä laseissa, ja sitä ei Suomesta saa
Siihen aikaan esimerkiksi seka-avioliitot olivat aivan yleisiä, eikä etnisellä taustalla tai uskonnolla ollut merkitystä ystävyyssuhteissa. – Meillä on koti ja elämä täällä. Tilasimme Kroatiasta hautauspalvelun auton ja hautajaiset järjestettiin siellä. Kaikki joutuivat lähtemään pakolaisina jonnekin. Kroaatit ovat uskonnoltaan roomalaiskatolisia, serbit ortodokseja. Käytännössä paluu ei olisi helppo, sillä sodan jälkeen etnisten ryhmien väliset ristiriidat ovat vielä vahvat. Kun tämä talouskriisi joskus helpottaa, haluaisimme hankkia kesämökin jostain täältä läheltä. Nyt, kun Kroatia on liittynyt Euroopan TEKSTI: TARJA PITKÄNEN KUVAT: TARJA PITKÄNEN JA MIROLOVIC´IEN KOTIALBUMI SenioriTERVEYS 15. Paluu olisi vaikeaa Jovo Mirolovic´ kalastaa hyvin paljon niin järvistä kuin mereltäkin sekä valmistaa kalaruokaa. – Kroatia oli meille kotimaa, mutta meille ei enää ole paikkaa siellä. Suomessa asuttiin ensin vuokralla, mutta oma osakehuoneisto ostettiin heti, kun saatiin säästettyä omarahoitusosuus. Siinä oli aika paljon järjestelemistä, kun kukaan ei tuntunut tietävän, miten tällainen asia pitää hoitaa, ja tuli paljon kustannuksia, mutta lopulta asiat saatiin järjestettyä. – Kesällä oli aluksi hankala nukkua, kun yöllä on valoisaa. Vaikka kotikylässämme asui serbejä, meillä oli monia kroaattiystäviä. Sodan jälkeen kaikki on toisin. – Ennen sotaa meillä oli siellä hyvä elämä. Oli oma talo ja hyvä toimeentulo. – Ja kun kun pappa sitten kuoli, hänet haudattiin kotimaahan, kuten hän itse oli toivonut. Kun Suomeen tultiin, ajatuksissa oli, että ehkä joskus voi palata kotimaahan. Nyt Suomi on kotimaa. Suomen talveen Jovo ja Danica ovat tottuneet. Nyt on asunto maksettu, ja haaveena on kesämökin hankinta. – On kuitenkin mukava seurata omankielisiä ohjelmia. – Ennen sotaa meillä oli Kroatiassa hyvä elämä. Mutta siihen tottuu. – Mutta ei nyt. Haaveena kesämökki Kotikylä autioitunut, suku hajallaan Jovo ja Danica seuraavat Suomen televisiosta uutisia päivittäin, mutta satelliantennin kautta katsotaan Balkanin maiden kanavia. Mirolovi´cit ovat taustaltaan Kroatian serbejä. Danica Mirolovicista ´ on säilynyt yksi nuoruuden kuva. Kylmyys ei haittaa, pimeys keskitalvella sen sijaan on vähän outoa. Unioniin, juhlapuheissa puhutaan pakolaisten paluusta. – Sukulaiset ja ystävät ovat hajallaan ympäri maailmaa, osa Yhdysvalloissa tai Kanadassa, Australiassa, Hollannissa... Mutta enää sitä ei mietitä. Sodassa Mirolovicin ´ perheen talo ja irtaimisto paloivat valokuvia myöten ja kotikylä on nykyään lähes autioitunut – elämä on Suomessa. Kieli on käytönnössä sama, Jugoslavian aikaan serbokroatiaksi kutsuttu, mutta nyt kroaatit sanovat puhuvansa kroatiaa ja serbit serbiaa. Talot ovat autioina, ei ole koulua eikä kauppaa. Kielten väliset erot ovat kuitenkin niin pienet, että niitä voisi pitää sama kielen murteina, eikä ymmärtämisessä ole ongelmia. Mirolovi´cien suku on asunut Kroatiassa niin kaukaisista ajoista kuin sukuhistoriaa tunnetaan, mutta enää heillä ei ole siellä sukulaisia. – Suurin osa Kroatian noin 800 000:sta serbistä joutui silloin lähtemään, eikä palanneita ole paljon. Kotikylämme on nyt lähes tyhjä, siellä asuu vain muutamia vanhuksia. sairaalassa
Nyt Anja on yksin. Ei voi kuin ihmetellä sitä elämäniloa ja positiivisuutta, joka Anjasta silmin nähden säteilee edelleen, kun 80-vuotispäiviä on juuri juhlittu. TEKSTI JA KUVAT: TARJA PITKÄNEN Anja Norrgård-Eriksson solmi onnellisen avioliiton 75-vuotiaana, mutta puoliso kuoli äkillisesti vain kahden vuoden kuluttua. Minuus Usko on kantanut Anja Norrgård-Erikssonin vaikeuksien yli Identiteetti löytyi aikuisena Anja Norrgård-Eriksson on elämässään joutunut käsittämättömän monta kertaa tilanteeseen, jossa entinen elämä on jätettävä taakse ja aloitettava uudelleen. Ensimmäinen avioliitto kariutui puolison alkoholismiin, ja Anja kouluttautui aikuisena ammattiin kyetäkseen elät-. 16 SenioriTERVEYS P ikkutyttönä Anja joutui lähtemään sotalapsena kotoaan, kaksi kertaa ja vieläpä eri maihin
– Neljä kertaa olen mennyt uuteen kouluun tilanteessa, jossa en osaa kieltä joko ollenkaan tai ainakaan paljon. Minut lähetettiin sotalapseksi Tanskaan. Aina piti uudelleen jättää tutuksi tullut ympäristö ja yrittää sopeutua elämään vieraiden ihmisten kanssa. Minulla ei ollut siellä mitään päätösvaltaa, appivanhemmat päättivät, miten eletään. – Lapsuuteni oli ollut niin epävarma, että minäkuvani oli aivan epäselvä. – En enää tiennyt, kuka olen, mistä olen tulossa ja mihin menossa. Taas tuli koulun ja kielen vaihto. Lapsi ei ymmärtänyt, että jatkuvien kielenvaihtojen vuoksi oppiminen oli hankalampaa kuin muilla. Jyrän alle jäin. SenioriTERVEYS 17. Puoliso kuoli äkillisesti eräänä iltana, olimme juuri katsoneet uutiset ja menneet nukkumaan, Anja muistelee nyt, kun tuosta hetkestä on kulunut jo muutama vuosi. Suomalaiset sotalapset lähetettiin kiireesti takaisin Suomeen. Suomen kieli alkoi painua unholaan, Tanskan koti tuntui kodilta. Hän oli lasten kanssa mökillä, kun tuli kova ukonilma. Ei ole varmaan ihme, että minusta tuli ahdistunut ja epävarma. Torjuin mielestäni ahdistavat ja ikävät muistot. Puolisolla oli lihakauppa, ja taloudellisesti asiat olivat kunnossa. – Pelkäsin hirveästi. – Suomeen palattuani en ajatellut paljon Tanskan ja Ruotsin aikaa, jotenkin kai halusin vain unohtaa. Anjalle on jäänyt mieleen eräs kesämökkireissu. Identiteettini oli aivan hukassa niin monien muutosten jälkeen. Olin hirveän ahdistunut. Siellä sitten menin kouluun osaamatta sanaakaan tanskaa. Mutta Anjan ei ollut hyvä olla. Ja mietin, miten lasten käy, jos salama iskee taloon. – Viimeinen, kolmas avioliittoni oli hyvin onnellinen, mutta sitä onnea sain elää vain kaksi vuotta. Haaveena oma koti, mies ja lapsia Anja kertoo olleensa nuorena hyvin epävarma. Sotalapseksi Tanskaan ja Ruotsiin Elämänsä vaiheita muistellessaan Anja toteaa: – Kuulun sarjaan: ”Viety lujaa pienenä”. Sota syttyi, ja Porvoota pommitettiin. Pelkäsin monenlaisia asioita. Anja vietti kotiäidin elämää, mutta ei ihan sellaista, josta oli haaveillut. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisi silloin ollut parempi jatkaa koulua ruotsiksi. Mutta kun siitä selvittiin, edessä oli uusi lähtö, nyt Ruotsiin. Raamatun lukemista varten hänellä on mukava nojatuoli, johon on hyvä istahtaa. lut. Pelkäsin jatkuvasti myös sotaa, olihan minulla siitä niin rankkoja kokemuksia. Suomi oli yhtä vieras kuin ensin Tanska ja sitten Ruotsi. Kunnes tulivat saksalaiset. tämään itsensä ja lapsena. – Muistan, kuinka pelkäsin pommituksia. Anja on syntynyt Porvoossa perheeseen, jonka isä oli liikennöitsijä. Jumala on auttanut minua, yksin en olisi kaikesta selvinnyt. Ensimmäinen lapsi, poika, syntyi vuoden kuluttua, ja kaksoset, tyttö ja poika sitten muutaman vuoden kuluttua. Edes paluu Suomeen ei tuntunut kotiin tulolta pitkien poissaolojen jälkeeen. – Asuimme appivanhempieni kanssa samassa rakennuksessa. Anja kuitenkin oppi kielen, ja koulu alkoi sujua. Toinen avioliitto päättyi, kun puoliso kuoli syöpään. Alku uudessa maassa ei ollut helppo, oli ikävä äitiä. Uudesta perheestä tuli Anjalle läheinen. Hänen suurin haaveensa oli saada kaunis mies, lapsia ja oma koti. Taas uusi maa, uusi kieli ja uusi koulu. Sitten, kun Anjan elämä työn ja toimeentulon suhteen oli kunnossa, hän joutui pahaan autokolariin, jonka jälkeen käveleminenkin piti opetella uudelleen. Varttuneessa iässä, 75-vuotiaana, Anja koki vihdoin löytäneensä aidosti hyvän ihmissuhteen. Anja kuitenkin selviytyi koulussa ja elämä jatkui. – Menin sitten 19-vuotiaana naimisiin, liian aikaisin varmaan, Anja miettii. – Kun palasin Ruotsista parin vuoden kuluttua, äiti laittoi minut Porvoossa suomenkieliseen yhteislyseoon, vaikka ruotsinkielinen tyttölyseokin olisi ol- Usko on Anjan elämän kantava voima. Suomi jo kolmas, vieras maa Anja ajatteli lapsena, että hän on tyhmempi kuin muut, kun ei opi. Ruotsin koti ei tuntunut kodilta, muuuttoja oli ollut pienen lapsen elämässä aivan liikaa. Molemmissa liitoissa alkoholi oli ongelma, ja molemmissa myös puolison liiketoiminta loppui konkurssiin
– Tunsin, että minulta puuttuu jotakin. – Mutta sitten ymmärsin, että minun täytyy hankkia ammatti, jolla voin elättää itseni ja lapseni. Myöhemmin Anja sattui tapaamaan naisen uudelleen. Ja kun taustalla oli oma rankka lapsuus, lastensuojeltusta tuli Anjalle elämänura. Välillä Anja mietiskeli uskonasioita, välillä ei. – Kysyin, oletteko uskovainen, ja kuinka sellaiseksi tullaan. Lopulta yritys meni konkurssiin. – Siellä minä olin, aikuisena nuorten opiskelijoiden joukossa, mutta kaikki meni hyvin. Lapset olivat aina olleet Anjalle tärkeitä, niin omat kuin vieraat. Puoliso oli perinyt lihakaupan vanhemmiltaan. Minä sanoin, että tahdon. – Nainen kysyi, haluanko hyväksyä Jumalan suunnitelman, jossa Jeesus on välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ja ottaa Jeesuksen vastaan omaan elämääni sovittajaksi. Anja lähti opiskelemaan, ensin nuorisotyöntekijäksi ja sitten sosiaalityöntekijäksi. Elämästä puuttui jotain Niihin aikoihin Anja rupesi miettimään, onkohan Jumalaa olemassa, tuolla jossakin. Kolmas avioliittoni oli hyvin onnellinen, mutta sitä onnea sain elää vain kaksi vuotta. Alkuvuosina hänen alkoholinkäyttönsä Ammattiin aikuisena. Hän oli hyvin rakkaudellinen ihminen. – Sitten kerran kauppaan tuli eräs nainen myymään Sanalehteä. – Mutta sitten oli vähitellen tultu tilanteeseen, että avioliitossa alkoi olla puolison runsaasta alkoholinkäytöstä aiheutuvia ongelmia. – En tuntenut ketään uskovaista, ystäväpiiri koostui pääasiassa yrittäjistä, eikä hengellisistä asioista puhuttu. Sitten hän soitti naiselle, ja pyysi häntä tulemaan käymään. Anja mietti asioita pitkään. Moni asia, joka ennen oli ollut oikein, olikin nyt väärin. Nyt Anja uskalsi mennä myös kirkkoon ja mukaan seurakunnan toimintaan. Anja ajatteli, ettei voi mennä kirkkoonkaan, kun ei ole mikään uskovainen. – Ei siinä tapahtunut mitään humauksia eikä pamauksia, mutta sisälleni tuli syvä rauha. Rakastuminen ristiovista meneviin Elämää elettiin eteenpäin. Nuorena solmittu avioliitto ja kotiäitiys olivat täyttäneet elämän. 18 SenioriTERVEYS Mutta Anja tunsi yhä voimakkaammin, että jotain elämästä puuttui. Ostin lehden, ajattelin, että annan sen äidille tai mummille. – Luulin, että siellä käyvät vain uskovat, mutta erehdyin. Se oli ihmeellistä: sinä päivänä ajatusmaailmani muuttui. Lapset ja lapsenlapset ovat aina olleet Anjalle hyvin tärkeitä. Ongemia perheeseen ja talouteen Lapset olivat tuolloin murrosikäisiä. Anja ei ollut opiskellut itselleen ammattia. Anja ihmetteli, mitä ihmettä tekisi. – Rakastuin ihmisiin, jotka menivät niistä ovista, joissa on risti. Rupesin rukoilemaan, että jos sinä Jumala olet olemassa ja olet luonut minut, tee minusta uskovainen. Hän alkoi kertoi minulle asioita, keskustelimme monena päivänä. – Mietin, että näinkö se vain on, että ihminen syntyy tänne ja yrittää saavuttaa jotakin – kuka mitäkin – ja sitten, kun tavoitteet on saavutettu, kuollaan pois, eikä muuta ole. Minun täytyy jotenkin saada sinuun yhteys. oli ollut kohtuullista, mutta se oli pikku hiljaa kuin huomaamatta lisääntynyt. – Puoliso hoiti liikettä humalassa, eihän siitä mitään tullut. Matkusteltiin, juhlittiin. Kun appivanhemmat olivat kuolleet, liikeen talous alkoi mennä huonoon suuntaan. Aineellisesti kaikki oli vielä hyvin. Lastenlasten varhaisemmilta vuosilta on monia piirustuksia ja muita muistoja tallessa
Myöhemmin hän palasi työhön alkolistien ja päihteiden käyttäjien pariin. Vihdissä, Vuorelan koulukodissa oli sosiaalityöntekijän paikka auki, ja Anja tuli valituksi tehtävään. Mutta Anja nousi, ja opetteli uudelleen kävelemään. Jumalalle voi puhua, vastauksia voi saada, eikä usko ole rajoittava tai synkkä asia. Oli päästävä irti siitä. – Minä olen Anja, ja nyt tiedän, kuka Anja on. Hän oli pitkään sekä kunnanvaltuussa että kirkkovaltuustossa. – Puolison kuolema oli shokki, ja se tapahtui niin yhtäkkiä. Kypsän iän onnea Vihdistä löytyi myös uusi puoliso, yrittäjä hänkin. Terveys on onneksi kohtuullinen, liikkumaan pääsee ja yksin pärjää kotona, vaikka – Usko Jumalaan on auttanut minua monien vaikeuksien yli. Me olimme hyvin onnellisia. Kaikki oli ollut hyvin, ja sitten hän lähti, sairastamatta ja ihan varoittamatta. – En muista siitä muuta kuin hetkellisen välähdyksen, kuorma-auto tulee kohti... Mutta onni ei kestänyt kuin kaksi vuotta. Anjan lapset ovat pärjänneet hyvin elämässään, lapsenlapsia on syntynyt yksitoista. Niinpä hän kosi, ja menimme naimisiin 75-vuotissyntymäpäivänäni. pikkuvaivoja onkin. Nyt hän ottanut nimeensä sekä tyttönimen että sen sukunimen, jonka nimisiä ovat lapset ja suurin osa lastenlapsista. Toinen puoliso sairastui syöpään, johon lopulta menehtyi. – Minun elämääni on mahtunut niin paljon rankkoja asioita. – Ajattelen, että Jumala on auttanut minua, yksin en olisi kaikesta selvinnyt, Anja sanoo. – Tässä viimeisessä liitossa vasta ymmärsin, miten hieno parisuhde voi parhaimmillaan olla. Sosiaalialan ammatin myötä Anja oli kiinnostunut myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Välillä jo ajattelin, etten tästä sängystä enää nouse. Pojan puolison isä oli jäänyt leskeksi, ja hän oli yksinäinen. Useat lapsenlapsista ovat taiteellisia, ja Anjan seinällä onkin useita heidän töitään. Siinä menee välillä yöunet, kun jää pohtimaan jonkun lapsen tilannetta. Lähtö yhtäkkiä Monenlaiset ovat kohtalon kiemurat. Identiteetti on löytynyt Anja on elämässään jälleen yksin, mutta läheinen on oma perhekunta: – Vietän aika paljon aikaa yksin täällä kotona, mutta onneksi on puhelin. Hän muutti Porvoosta Vihtiin, jossa edelleen asuu. Eipä hän arvannut, mitä siitä seurasi. Anjan sukunimi vaihtui aina avioliittojen myötä. – Työskentelin Porvoossa sosiaalitoimistossa, ensin päihdehuollossa ja sitten lastensuojelussa. Myös tässä liitossa alkoholi oli liiaksi mukana elämässä. Anja kokee löytäneensä oman, aidon identiteettinsä vasta kypsällä iällään. SenioriTERVEYS 19. – Sitten oltiin tilanteessa, ettei yhteiselo puolison kanssa enää ollut mahdollista. – Ja minulle oli vielä tarjolla kypsän iän onnea. Se oli myös lapsille rankkaa aikaa. – Hänellä oli myös samanlainen uskonkäsitys kuin minulla. Ja sitten olikin edessä pitkä sairaalareissu. Jumala sanoi: En voi jumpata sinun puolestasi, kuntoharjoittelu sinun on kyllä tehtävä ihan itse! Tämä tarina kuvastaa Anjan mutkatonta uskoa. Viimeisinä työvuosinaan Anja joutui pahaan autokolariin, ja tilanne näytti jo siltä, ettei siitä voi selvitä. Autokolarista jäi jäseniin kankeutta, ja se harmitti Anjaa: – Sanoin Jumalalle, että kun kerran annoit minun toipua, niin etkö ottaisi pois myös tätä jäsenten jäykkyyttä. – Tapasimme, ja tiesimme heti, että meillä oli paljon yhteistä. Usko on Anjan elämässä läsnä jokaisena hetkenä, osana jokaista päivää. Miniä aina välillä sanoi, että kutsu nyt hänet vaikka kahville... Anjalla ja uudella puolisolla oli siis myös yhteisiä lapsenlapsia. – Lastensuojelu on raskasta työtä. Sisua hänellä on kuitenkin aina ollut, huolimatta lapsuuden ja nuoruuden epävarmuudesta ja ahdistuksesta. Lapset ja lapsenlapset ovat minulle hyvin tärkeitä. Mutta ei koskaan kahlitsevana, vaan apuna ja tukena
Harrastukset Tanssin iloa, hyvää mieltä ja elävää musiikkia hienoissa puitteissa Oopperan Teetansseissa Kansallisoopperassa pyörähdellään kerran kuussa, kuukauden alussa maksuttomissa Teetansseissa, jonne parisensataa tanssinhaluista senioria tulee tanssimaan elävän musiikin tahdissa ja virkistäytymään upeissa puitteissa. 20 SenioriTERVEYS H yvää mieltä, heiluvia helmoja, mahtavaa musiikkia ja parhaat puitteet – siinä on aineksia, joista Suomen Kansallisoopperan teetanssit on tehty! Ainekset ovat keittäneet kokoon oopperan taitellinen joh- taja Lilli Paasikivi ja oopperan yleisötyöosasto viime syksynä. – Sekä Lilli Paasikivi että baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve ovat molemmat hyvin ulospäinsuuntautuneita ja tahtovat yhteiskuntavastuuseemme nojautuen, että oopperan upeilla puitteilla on
Aina tanssia illanvietoissa Tanssia Mustakallio harrasti Helsingin opiskeluvuosinaan hämäläisen osakunnan tansseissa ja siirtyi harrastamaan pianonsoittoa. Tavoite näyttää onnistuneen, sillä Teetanssien kanssa samaan aikaan talon toisella puolella tohisevat viides–kuudesluokkalaiset koululaisoopperan esittäjät harjoituksissaan ennen illan omaa esitystään. Hän on Välillä lattialla oli tilaa, välillä oli tungosta, mutta suureen tilaan voi levittäytyä tanssimaan laajalle alalle. 82-vuotias helsinkiläinen Irma Mustakallio, joka on tansseissa nyt kolmatta kertaa. Marraskuun Suomen Kansallisoopperan Teetanssien solistina oli oopperan tenori, entinen tangokuningas Mika Pohjonen. – Siitä luultavasti keksin yhdeksänvuotiaana, että tahdon alkaa tanssimaan balettia. monipuolista käyttöä, tuore tapatumatuottaja Lauri Pokkinen sanoo. Siitäkään ei tullut ammattia, vaan miehensä kohdattuaan Irma Mustakalliosta tuli edustuskodin – Itävallan konsulin – emäntä, mutta silloin tanssiminen oli osa kodin elämää. Balettikoululaisena Mustakallio pääsi kuitenkin esiintymään Työväen teatterin Mustalaisruhtinattaressakin. Rakas tanssi taas ohjelmaan Hyvissä ajoin ennen kello 15:n alkamisaikaa oopperan avarissa tiloissa odottelee tyylikäs ja hyväryhtinen rouva. Irma Mustakallion odotus palkittiin, ja hänet löysi syksyn aiempien kertojen tapaan tanssin pyörteisiin Juha Koivulehto. Siihen äitini ei kuitenkaan suostunut, sillä ajatteli sen olevan liian raskas ammatti. 16-vuotiaana olin edennyt sen verran, että opettaja Naparstok kehotti ajattelemaan pyrkimistä Kansallisoopperan balettikouluun. Tampereen työväen teatterissa esitettiin operetteja, joita on pieni tytär kävi äitinsä kanssa katsomassa. Lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereella kasvanut Mustakallio kävi yhdeksän vuotta juutalaisen Ester Naparstokin yksityistä balettikoulua. SenioriTERVEYS 21. – Sain tiedon tyttäreltäni, joka luki tansseista syyskuussa jostain. Hän tietää, että tanssi on ollut elämässäni tärkeää, olen pitänyt siitä aina hyvin paljon, Mustakallio kertoo. Operetteja ja balettia Irma Mustakallion kotona gramofoni soitti muun muassa kauniita yksinlauluja; olihan äiti ottanut laulutunteja ja lauloi lisäksi kotonakin paljon
Valssi ja fox sujuvat jo jotenkuten. Tanssioppiin äskettäin Sillä välin lähestulkoon seitsemänkymppinen helsinkiläispariskunta Sirkka ja Jorma Hera riisuvat ulkovaatteitaan ja vaihtavat tanssikenkiin. Pariskunta käy hiomassa taitojaan Töölön urheiluhallilla Kristiina Royn ohjauksessa viikoittain. Rytmitaju on mi- Sirkka ja Jorma Heralla riittää virtaa tulla tanssimaan jo toisen kerran saman päivän aikana, tällä kertaa oopperalle. Myös Savoy-teatteri kuuluu Mustakallion ohjelmaan, mutta tanssimaan pääseminen olisi erityisen mieluista: – Lempikappaleeni on Un- to Monosen Satumaa. He ovat tulossa Vanhalta ylioppilastalolta, jossa on ollut keskipäivällä tanssiopetusta ja tanssia elävän musiikin tahdissa. – 90 prosenttia tulijoista on pariskuntia, ja naisia on enemmän. Vartalolle se on elämän terapiaa. Sirkan nuoruuteen ovat kuuluneet lavat ja työvikset, joissa tansseja on pidetty. Syyskuussa täällä oli Kaartin soittokunta, joka soittikin upeasti ikivihreitä, kuten Kesäillan valssi, Äänisen aallot ja Satumaa-tango. – Musiikki ja liikunta yhdessä on sekä henkistä että fyysistä tekemistä. Kaikki tanssit ja rytmikkäät musiikit. Meille kutsutiin viikonloppuisin ystäviä, ja aina oli elävää musiikkia, jonka tahdissa tanssittiin. Elämän terapiaa vartalolle Vielä kaikki ei suju Jorma Heran mukaan erinomaisesti, mutta hän on yritteliäs: – Askeleet ovat hankalia, varsinkin nopeammissa tansseissa. Sen lisäksi hän käy niin ikään yksin Silja Linen risteilyillä useita kertoja vuodessa – viime kesänä hän teki jopa viisi matkaa Tukholmaan. Hienot ikivihreät Nyt Mustakallio odottaa mielenkiinnolla, löytyykö Teetansseista tanssiin hakevaa miestä, sillä tapoihin ei oopperalla kuulu, että naiset hakisivat. nun haasteeni, juuri jiveopetuksesta tuleva mies myöntää. – Kävelen aina yöpymään ihanaan ja kauniiseen Grändhotelliin ja nautin ympäristöstä. – Silloin harrastettiin illanviettoja, jotka aina pidettiin kodeissa. Usein oli hanuristina Lasse Pihlajamaa, Irma Mustakallio muistelee. – Syyskuussa täällä oli Kaartin soittokunta, joka soittikin upeasti ikivihreitä, kuten Kesäillan valssi, Äänisen aallot ja Satumaa-tango. Liikkumisessaan Mustakalliolla ei ole mitään ongelmia, hänen luuntiheytensä on hyvä ja muistinsa erinomainen, joten harrastaa kelpaa. Mustakalliota tuli hakemaan 22 SenioriTERVEYS eräs mies, jonka tullessa hän odottaa tälläkin kertaa pääsevänsä tanssilattialle. Kulttuuria ja matkailua Teetanssien lisäksi Mustakallio on muutenkin oopperan suurkuluttaja, sillä hänellä on talvikaudelle jo kuusi lippua valmiina. Osaan tangoon erikoisiakin askeleita, naurahtaa Mustakallio. Seuraavalla kerralla Jyrki Anttila ja Ritva-Liisa Korhonen olivat solisteina ja lauloivat operettejakin. Vinjetti Teetanssien pitopaikka on Kansallisoopperan päälämpiössä, jonne pääsee sekä pääsisäänkäynnistä että takaa Töölönlahden puolelta. Varsinkin Sirkka Hera on innokas tanssija, joka on vetänyt mukaansa monenlaista urheilua harrastavan miehensä myös tanssimaan noin puolentoista vuoden ajan
65-vuotias helsinkiläinen Eija Vilkkula hakijaa odotellen. Herat ovat tanssilattialla jatkuvasti, ja pian Irma Mustakallion tanssittajakin, Juha Koivulehto on taas saapunut. – Jo musiikki ja puitteet ovat täällä hienot, etten välitä, vaikken pääsisi niin paljon tanssimaan, talvisin kerran kuukaudessa Tikkurilan Puistokulmassa tanssimassa käyvä Vilkkula sanoo. Elämyksiä oopperalla helposti kaikenikäisille Teetanssit ovat osa Suomen kansallisoopperan erityistoimintaa. Teetansseissa pääosassa on tanssimusiikki, vaikka välillä oopperan omien solistien ollessa mukana ohjelmistossa saattaa olla Straussin operetteja tai tanssillisia kappaleita meneillään tai tulossa olevista oopperoista. Erityistapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia. Teetanssit 8.12. Nyt nilkkani nivelsiteet ovat ehkä menneet, olen pian menossa urheilulääkärille kysymään, missä on vika kipeisiin jalkoihin. Herramieshakijoita saapuu Eija Vilkkula ei ehdi odottaa kauan seinän vierustalla, kun häntä haetaan tanssiin. Baari ja kahvila ovat auki niiden ajan. Se on keväästä 2014 toimittuaan saanut joka kerran noin parinsadan ihmisen yleisön oopperatalon päälämpiöön. Tauon paikalla Helsingin kaupunginorkesterin Filharmooninen viihdejousikko oli vuorossa marraskuun Teetansseissa. Hotari on aloittanut tans- silavoilla narikkapoikana jo 1930-luvulla, mutta mieluisinta on ollut kilpalentopallo, jonka parissa vierähtäneestä aikuisuudestaan Hotari kertoilee. 80-vuotias Matti Hotari huilaa tanssipartnerinsa Maj-Lis Viljasen kanssa. Myös Teetansseissa pariskunta on käynyt jo muutaman kerran ja Jorma Hera myöntää harrastuksen mukavuuden: – Tämä on hyvä talviharrastus. – Tanssivoittoja on tullut risteilylaivoilla ja urheiluseura Haagan Terän juhlissa. ovat lempitanssejani, jos mies vain osaa viedä, rouva Hera vakuuttaa. On ilo katsoa onnellisia ilmeitä, vaihtelevia askeleita, tyylikkäästi ja osittain jopa värikkäästi pukeutuneita ihmisiä, iloista jutustelua baarin ja kahvilan puolella iltapäivän viimeisten valoisten hetkien pilkottaessa Töölönlahden suunnalta sisään. TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA SenioriTERVEYS 23. Pienestä pitäen olen ollut liikkuvainen, tanssinut ja jumpannut, Vilkkula ehtii sanoa, kun herrasmies jo tulee häntä pokaamaan. klo 15–17 ja kevätkaudella 2015 joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 15–17. Oopperan oman salonkiorkesterin lisäksi mukana on vierailevia orkestereita. Kihtiä tuli joskus tietyistä ruuista, mutta välttelen niitä ja teen itse ruokani, Hotari toteaa. Täällä on hyvää, fiksua porukkaa ja kivaa tunnelmaa, golfia, pyöräilyä, sauvakävelyä ja taloyhtiön kuntosalia harrastava mies sanoo. – Täällä olen ensimmäistä kertaa, tuttujen kautta sain tiedon. Helsingin kaupunginorkesterin Filharmooninen viihdejousikko valkoisissa smokeissaan on marraskuun harmauden Teentanssien orkesteri, joka komeasti käynnistää soitannan. Maj-Lis Viljasen kanssa hän käy kaupungin palvelukeskusten, Kampin ja Kinaporin tansseissa, ja odottaa muutaman kappaleen, että jaksaisi oopperallakin vielä hieman pyörähtää. Tapahtuman esikuvana ovat olleet Lontoon Covent Gardenissa jo pitkään järjestetyt iltapäivän teetanssit, joista nimi tulee, vaikkei sisältöön kuulu mitään erityistä teekulttuuria. Vastaavaa erityisryhmätoimintaa ovat vauvojen taidetuokiot, mutta molemmilla tapahtumilla on samat tavoitteet: – On tarkoitus madaltaa oopperan kynnystä kaikille ikäryhmille, tarjota elämyksiä ja sisältöä näissä upeissa puitteissamme, koska paikka on helposti kaikkien saavutettavissa julksilla kulkuneuvoilla, tuottaja Lauri Pokkinen sanoo. Seinän vierustalla seisoskelee Tuottaja Lauri Pokkisen vastuulle kuuluvat Kansallisoopperan eri-ikäisten erityisryhmien toiminnot
Rakastuminen tekee ihmeitä 24 SenioriTERVEYS. . Hyvä mieli Ruotsin sana ”kärlek” kuvaa hienosti rakastamisen iloa ja leikkisytttä
Mieli kirkastuu, paino putoaa, silmät loistavat ja arkihuolet tuntuvat mitättömän pieniltä. Miten ihmeellistä tämä kaikkien eläväisten tavoittelema tila onkaan. SenioriTERVEYS 25. Kun ihminen rakastuu, hän kaatuu kumoon, oma minuus häviää, eikä mikään ole enää totunnaista Oletko rakastumisvalmiudessa. Lapin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kaarina Määttä tietää rakkaudesta, rakastumisesta ja rakastamisesta lähes kaiken. – Englanninkieliset onnistuvat tässä suomalaisia paremmin käyttäessään ilmaisua “to fall in love”. Sanotaan, että se tekee ihmiselle ihmeitä. Ainakin hän on tutkinut asiaa valaisevan monelta kantilta. Olitpa teini tai seniori, rakastuneena leijailet vaaleanpunaisten pilvenhattaroiden keskellä, mutta tiedätkö, mitä tarkoittaa rakastumisvalmius. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: KAARINA MÄÄTTÄ/ LAPIN YLIOPISTO R . Oletko sinä valmis rakastumaan. Tunnemyrskyn rajuutta on vaikea ilmaista sanoin, Määttä kuvaa. Lähdetään kysymään sitä rakkausprofessorilta. Kolme muutosta tunnemyrskyssä Määttä sanoo rakastumisen ilmenevän kolmena viehkeänä muodonmuutoksena. – Rakastunut näkee ympäröivän todellisuuden jalostuneena, rakastettunsa ihannoituna ja itsensäkin vahvempana ja kyvykkäämpänä. Rakastuminen on hullaantumista elämälle. akastuminen on kokonaisvaltaisen järisyttävä kokemus
oloa kuvastaa valoisa uutuuden hohde. mojensa armoilmaksi hänelle. Laadi osavuosikatminen on oman saukset myös rakkohtalonsa herra kaussuhteeseen. Saa hänet säteilemään. – Se on myös lemmenkaipuuta tai rakkaudennälkää tai seurausta toiveesta tulla rakastetuksi. Tässäkin mielessä ih5. tään vastustama– Ei siis ihme, jos väitetonta voimaa – tään, että rakkaus on soKohtaloa, Sallikea. rakastuu. “Sitä on vaikea johdosta todellisuus ja koko olemassaolo sanoa”, “Se vaan syntyi”, “Toinen vaan ikään kuin jalostuvat. Rakastunut ajatte- sattui olemaan siinä”, “Se oli keväällä”, lee: “Sitä huomasi nauttivansa kaikista tuntuvat osuvilta kommenteilta, Määttä pienistä asioista.” toteaa. – Näin rakastunut ihminen tuntee itsekin muuttuvansa fyysisesti ja psyykkisesti viehättävämmäksi ja hän säteilee. Tämä pätee niin nuoriin kuin aikuisiin. Rakastuminen on hullaantumista elämälle. – ja myös vasLähde: Kaarina tuussa teoistaan. Rakastavaisille eivät enää riitä tarpeiden täyttymisen toiveikas odotus ja rakastumisen luomat. – Rakastumisen ihana ja kutsuva soidintanssi päättyy ennen pitkää, vaikka suhde olisi perustaltaan kuinka onnellinen ja tyydyttävä tahansa. Rakastuminen on Määtän mukaan mahdollista, jos ihmisellä on rakastumisvalmius eli halu rakastua. Ihminen on peili toiselle. Rakastuessa jopa kielteiset piirteet nähdään myönteisinä tai selitetään parhain päin. Määttä. – Suomalaisen sananlaskun mukaan “Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki”. 26 SenioriTERVEYS “Rakkaus – mitä runsaskätisemmin sitä jaan, sitä enemmän myös itse saan.” William Shakespeare voilla tai omaan kehittymiseen ja tulevaisuuteen liittyvät virstanpylväät hukassa, rakkaus voidaan kokea taikapeilinä, jonka myötä asiat näyttäytyvät parempina. tai normaalia. Loppujen lo3. Sokeaa hullaantumista taan, että rakkauden silmissä rokonarvet ovat hymykuoppia. – Sananlaskussa sanola. den?” ovat kysymyksiä, joita runoilijat ja – Elämä hymyilee, ja koko olemassa- lauluntekijät pohtivat yhä uudelleen. Ei ole olemassa mitimien läpi. Ota hänet mukaan puksi ihminen itunelmiisi. Kuka keksi rakkauden. Lumoavuudestaan huolimatta rakastumisen alkuvaihe on väliaikainen, eikä kriiseiltä tai muutoksilta välty kukaan. Jokainen rakastumisen kokenut tietää, miten ihanasti rakkaus myös sokaisee. – Rakkauden uskotaan tarjoavan ensiavun ja poispääsyn omasta tuskaisesta elämäntilanteesta. – Jos elämä on solmussa, sielu haa- – Yleisistä rakkauskäsityksistä huolimatta jokainen rakastuu ja rakastaa omalla tavallaan, rakkausprofessori Kaarina Määttä toteaa. Niin paljon kuuluu rakkauteen Rakastumisen haltioittava symbioottinen vaihe kestää Määtän mukaan puolesta vuodesta vuoteen riippuen siitä, kuinka intensiivistä yhdessäolo on ja kuinka kauan mielikuvat saavat sitä kannatella. Kevennä hänen vastoinloin ja keneen käymistensä taakkaa. tää, kaikessa uskoo, kai– Ihminen ei 1. – Tuskin kenenkään on helppo selittää Rakastuminen saa tunnetusti myös mie- sitä, miten omakohtainen rakkaus syntyi likuvituksen viriämään. Arki peittyy, ajantaju katoaa, ja kaikki muu on toissijaista rakastumisen kaikkivoipaisuuden rinnalla. Saadessaan osakseen rakkaudenosoituksia, hellyyttä ja tunnustuksen sanoja ihmisessä vahvistuu käsitys, että hän on hyvä ja rakastamisen arvoinen. Silloin taikapeilistä katsoo takaisin hyvä ja kaunis ihminen. Tämä kaikki heijastuu ulospäin tyytyväisyytenä ja onnellisuutena. Rakkauden viisi taikaa Rakkauden taikapeili Rakastumisvalmius voi myös ilmentää ihmisen muuttumisen halua. Rakastumisella on myönteinen vaikutus myös oman minän ja itsearvostuksen vahvistamiseen. se päättää, mil4. Mikä onkaan ihanampaa kuin rakas- Määttä muistuttaa, että rakkauden alkutumisen alkumetreillä koettu titityy-vai- perä kiinnostaa meitä kaikkia. Vapaus ja vastuu Määttä sanoo, että rakastettu suorastaan häikäisee, ja rakastunut näkee hänet Rakastuminen ei ole Määtän mukaan ihanteellisena, ruusunpunaisten suodat- tähdissä määrättyä. musta tai Amoria Rakkaus uskoo hyvään. Tee itsesi korvaamatto paikkansa. – joka vie rakasSanonta: ”Kaiken se kestavaiset yhteen. kessa toivoo, kaiken se ole ajopuu eikä kärsii” tuntuu pitävän hän ole intohi2. Fantasioinnin tai mikä sai rakastumaan. Tällöin rakastuminen koetaan myönteisenä, tärkeänä ja haluttavana asiana. “Mistä he, jolloin sydän sykkii ylikierroksilla, rakkaus alkaa?” tai “Kuka keksi rakkaupää on pilvissä ja jalat tukevasti ilmassa. – Rakkauden myötä saadut tunnustuksen sanat antavat itselle todisteita siitä, että on todella rakastamisen arvoinen
Rakkauden ilmaisut vähenevät ja hyväilyt harvenevat. “Elimme vain toisillemme...” Ulkopuolinen maailma lakkaa olemasta. Heissä vahvistuu käsitys, että yhdessä eläminen tulee sujumaan ongelmitta: kumpikin tietää, mitä toinen tarvitsee. Näyttää siltä kuin rakastavaisilla olisi kuudes aisti, jolla he vaistoavat sen, mitä kumppani kaipaa. Uudenlaiset odotukset alkuvaiheen jälkeen Kun elämä asettuu arkisiin uomiinsa, kumppaniin kohdistetaan uudenlaisia odotuksia. “Niinku ei oiskaan tässä maailmassa, että toivois vaan, että sais vaan olla ja antaa itsensä leijuskella.” 4 AJANTAJU KATOAA: TÄSSÄ JA NYT. “Sitä välittää niin paljon toisesta, että haluaa niinku alkaa pitää huoltakin, että se menee omienkin tarpeiden yli.” Rakastavaisten ruokkiessa toinen toistaan spontaanilla huolenpidolla yhdessäolo on nautinnollista ja helppoa eikä sanoja tarvita. – Ihminen kyllä muodostaa rakkauskäsityksensä niiden mallien, tarinoiden, sääntöjen ja rituaalien mukaan, jotka hänelle välitetään sukupolvesta ja yhteiskunnasta toiseen. “ 5 HUOLENPITO ANTAA TURVAA. 7 PELOT JA EPÄVARMUUS KALVAVAT. SUAALISUUS VOIMISTUVAT. Yhdessäolon sijaan alkaakin kaivata ehkä omaa liikkumatilaa. Rakastunut palaa pikkulapselle tyypilliseen käyttäytymiseen. haavekuvat, vaan he myös alkavat vähitellen vaatia niiden toteutumista. Vaikutelmaksi tulee se, että rakastavaiset kykenevät hyvin taitaviin tiedostamattomiin näyttelijäsuorituksiin mukautuessaan toinen toistensa odotuksiin. He ottavat tarvitsemansa ajan ja siirtävät syrjään kaiken, minkä voivat saadakseen olla yhdessä. Tarvitseepa toinen sitten enemmän hoivaa, itsenäisyyttä tai turvaa, sitä juuri tarjotaan eikä sanoja tarvita. “Mitä jos menee täysillä rakastua repsahtamaan ja jos se toinen lähteekin siitä sitten, että kuinka sitten selviää siitä.” SenioriTERVEYS 27. Rakastumisen alkuvaiheessa ihminen keskittyy huolehtimaan toisesta ja olemaan toisen odotusten mukainen, mutta suhteen vakiintuessa, tärkeäksi muodostuvatkin omien tarpeiden tyydytys ja itsekkäät vaatimukset. Määttä muistuttaa, että rakastumisen tapahtuma on joka tapauksessa jokaiselle erityinen eikä sen kehitys noudata kaikille sopivaa yleismallia. Sitähän antaisi vaikka kaikkensa.” 3 YHTEENKUULUVUUS JA ERISTÄYTYMINEN KASVAVAT. Rakastuneiden päät peittyvät usein pilviin puolen vuoden-vuoden ajan. Rakkausprofessori listasi rakastumiseen liittyvät seitsemän faktaa. “Istuimme vain sylikkäin, nautimme toistemme läheisyydestä.” Toisen seura on kuin balsamia. Tunsin, että hänen kanssaan on hyvä elää ja suunnitella yhdessä tulevaisuutta.” 6 LAPSEKAS PUHETAPA JA LEIKKISÄ KÄYTTÄYTYMINEN. 7 FAKTAA RAKASTUMISESTA Vaikka rakastuminen on yksilöllinen kokemus, se noudattaa tiettyä kaavaa. Hän todella ymmärsi, eikä kaikkea tarvinnut sanoa.” 2 LÄHEISYYS, HELLYYS JA SEK. 1 SYMBIOOSIKOKEMUKSET JA LAPSEKSI TAANTUMINEN. “Kaipasin hänen hellyydenosoituksiaan ja halusin antaa niitä myös itse. – Rakastuneen toiveet voidaan pukea lapsen sanoiksi: “Olen ollut riittävän kiltti riittävän kauan, nyt on palkansaannin aika.” Jokainen rakastaa omalla tavallaan Rakkaussuhteessa muutos voi Määtän mukaan tapahtua yhtäkkiä tai vähitellen, mutta jossakin vaiheessa kumppanit toteavat suhteensa viilentyneen. Rakastavaiset näkevät vain toisensa ja ovat onnellisia keskenään. – Toinen ei olekaan alituinen tuki ja turva, eikä rakkaus tarjoakaan pelkkää mielihyvää. Yhdessäolo on nautinnollista, ja sen myötä keskinäinen luottamus, hellyys ja seksuaalisuus voimistuvat. Myös keskinäinen huolenpito ja hellyys voimistuvat. He lepertelevät, eikä hellittelynimillä tahdo olla loppua. “Tunsin, että hän oli minua varten. Mieluiten he toivovat ajan pysähtyvän, kun “maailma lainaa kaikkein kauneintaan. Rakastavaiset haluavat toistensa luo ja kaipaavat toistensa läheisyyttä. Rakastuminen palvelee pyrkimystä elvyttää varhaislapsuuden onnen ja mielihyvän kokemukset. Rakastuneiden keskinäinen puhetapa muistuttaa pikkulasten kieltä. – Silti jokainen rakastuu ja rakastaa omalla tavallaan, rakkausprofessori tiivistää. Rakastuessa heräävät siis monet lapsuudessa aiemmin koetut onnen tunteet, mutta myös pelot: liiallisen läheisyyden pelko, rakkauden menettämisen pelko, hämmennys. Yhdessäolo on niin intensiivistä, että erossa olon hetket riipaisevat. Jo se, ettei toista vielä tunne hyvin, aiheuttaa epävarmuutta. Vastarakastuneet tajuavat ajankulunkin eri tavoin kuin muut. Ruotsinkielen rakkaustermi kär-lek korostaakin rakkauden ja leikin yhteyttä, lemmenleikkejä. “Lempinimiä riitti: mussukka, höpönassu, mallukka, löllykkä, pömppömasu, kultakutri...” Vastarakastuneet käyttäytyvät muutenkin lapsekkaasti ja hupsutellen. “Tuntui, että kuolisi, ellei toinen olisi siinä.” Vain yhdessäolo merkitsee. Rakastavaiset huomaavat olevansa eri mieltä monista asioista. ”Hänen kanssaan oli heti niin hyvä ja helppo olla
Vatsaongelmat saattavat olla merkki siitä, että suoli on läpäissyt verenkiertoon aineita, joita sinne ei kuulu. 28 SenioriTERVEYS. Terveys Suolen terveet solut takaavat sen, ettei niiden välistä vuoda haitallisia aineita, sulamattomia yhdisteitä, sokereita ja bakteereita verenkiertoon
Suoliston tehtävänä on imeä ihmisen syömästä ravinnosta kaikki hivenaineet, vitamiinit, entsyymit ja muut ravinteet. SenioriTERVEYS 29. Ikääntyvien kohdalla riittävän ja laadukkaan proteiinin saannin turvaaminen on yleisempi haaste kuin proteiinin liikasaanti. – Suolisto sulattaa ja pilkkoo syödyn ruoan, muodostaa vitamiineja ja entsyymejä, poistaa haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä ja suojaa elimistöä sille vierailta yhdisteiltä. Hyvä terveys alkaa ruuansulatuksesta huolehtimisesta. – Tärkeimpiä asioita suolen hyvinvoinnissa ovat ravitseva, kuitu- ja ravinnepitoinen, puhdas ruoka sekä mahdollisimman stressivapaa arki. Ikäihmisen kohdalla korostuvat laadukkaiden proteiinien, rasvojen ja kuitujen tarve. Eläinrasvoista voi on hyvä rasva kohtuullisesti nautittuna, ja se sopii erinomaisesti paistamiseen, Pykälistö vastaa. Yleensä ottaen elimistössä on aivan liikaa happamia aineenvaihduntatuotteita, jotka altistavat sairaustiloille – näin usein ikäihmiselläkin. Suoliston kunnosta riippuu se, miten elimistö pystyy hyödyntämään saamansa ravinnon. Suolistoon kuuluvat ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli. Kasviksia ja hyvää proteiinia Millaisesta ravinnosta elimistö pitää. – Kuituja on myös perunassa ja riisissä, mutta etenkin vihanneksissa ja juureksissa. Juureksia voi käyttää höyrytettyna, keitettyinä ja paahdettuina. – Kasviperäiset öljyt, puhtaat luonnon- rasvat - oliiviöljystä avokadoöljyyn ja pähkinöistä kalaöljyyn - turvaavat rasvahappojen saantia. Teollisuusruokakuuri ei edistä vanhuksen terveyttä, hän sanoo ja harmittelee monien vanhainkotien huonolaatuista ruokaa. – En välttämättä suosittele kuitujen lähteeksi paljon leipää, sillä leipä on usein pitkälle prosessoitu ja leivässä on myös suolistoa rasittavaa hiivaa. Ikääntyvän henkilön kohdalla suoliston toimin- nassa korostuvat paitsi proteiinin saanti, myös rasvojen ja kuitujen runsaus ruokavaliossa. Siinä on riittävästi vihanneksia ja juureksia, sillä niistä saamme pitkäketjuisia sokereita, antioksidantteja, vitamiineja, mineraaleja ja kuituja niiden luontaisessa muodossa. Tämä on mummonkin tunnistamaa ruokaa. – Yleensä ottaen suolistoystävällinen ravinto on kasvisvoittoista. – Ikäihmisen terveys tarvitsee myös hyvänlaatuista proteiinia, jota saa esimerkiksi puhtaiden vesien pienistä kaloista, pähkinöistä ja luomulaatuisesta lihasta sekä riistasta. M onet ikäihmiset kärsivät vatsavaivoista: ummetuksesta, ripulista, ilmavaivoista, turvotuksesta, vuotavan suolen oireyhtymästä ja niin edelleen. Kaikki vatsaoireet puhuvat suoliston häiriötiloista, joihin voidaan puuttua oikealla ravinnolla. Runsaasti kuituja Pykälistön mukaan paras valinta on siis puhdas, jalostamaton ravinto, johon eivät kuulu teollinen, geenimanipuloitu ruoka, valkojauhotuotteet ja valkaistu sokeri. Suoliston katsotaan alkavan mahalaukusta ja päättyvän peräaukkoon. Sulatusapua suolahaposta Ruuansulatushapot ja elimistön happamuus ovat kaksi eri asiaa. Mummon tunnistamaa ruokaa Suolisto – elimistön toiset aivot Vatsavaivat ovat aina merkki huonosta ravintoaineiden imeytyvyydestä. Terveysopisto Saluksessa oppinsa saanut Pykälistö asuu nykyisin Ranskassa. – Vanhempana ruoansulatus ja aineenvaihdunta heikkenevät, kun elimistö alkaa kaikin puolin haurastua. Suolistoa kutsutaan nykyisin hyvällä syyllä toisiksi aivoiksi. Hedelmät ja marjat ovat osa luonnollista ruokavaliota. Näin kiteyttää asiaa suoliston toimintaan perehtynyt ravintoneuvoja Marimiina Pykälistö EloNatura Oy:stä
tinen ja jäntevä, kuten sen jokaisen solu– Oikealla hoidolla suoliston soluista kalvonkin. sokereita. – Suolen seinämän nukkainen kalvo parantuu usein viikossa. Nämä tekijät hoitavat solun seinämää jänteväksi ja auttavat raaka-aineita pilkkoutusokereita. Suola tuo myös ruokaan makua, mikä tekee ruokailuhetkistä myös nautittavia. Oireet eivät kuitenkaan häviä näin nopeasti, vaan tarvitaan viikkoja, jopa kuukausia. Tarvitaan Prebiootteja on runsaasti ruoassa, eritoten hapatetuissa myös mineraaleja, kutuotteissa, kefiirissä, hunajassa, siitepölyssä, maa-artisoten seleeniä, sinkkiä kassa, sikurissa ja sipuleissa. myös ravintoaineita, jotka kuuluvat luonnollisiin ruoka-aineisiin. – Solun sisällä rakentuu niin sanottuja glykoproteiineja, jotProbiootit ovat hyvälaatuisia suoliston eläviä mikrobeja, ka kasvavat soluseijotka auttavat tasapainottamaan suoliston sisäistä flooraa, nämän läpi solun ulmikrobistoa. Seinämän pitää olla hyvin elas- maan. Liikunta on hyvä lääke sekä mielelle että stressille. immuniteetti laskee, sillä bakteerit pääsevät tuhoamaan immuunijärjestelmää. Vuotavan suolen oireyhtymässä sopiva ravinto on välttämätön hoitokeino. Suolahappoa esiintyy luonnostaan mahanesteessä, mutta sen ja muiden ruuansulatushappojen eritys vähenee ihmisen ikääntyessä. Ne myös korPykälisötn mukaan jaavat heikentynyttä suoliston limakalvoa, edistävät mineviestintäjärjestelmän raalien, kuten kalsium ja magnesium, imeytymistä sekä terveeseen toiminkuiturakenteensa vuoksi ruuansulatusta. Vuotavan suolen oireyhtymä usein ikäihmisillä Hyvin monissa tapauksissa ikäihmisen vatsavaivat johtuvat siitä, että suoli jollain tavalla vuotaa. ja magnesiumia. sesti auttavat vahvistamaan immuniteettiä. tulee puolustuskykyisiä, eivätkä baktee– Suolen terveet solut takaavat sen, et- rit pääse solujen keskeltä tai niiden vätei niiden välistä vuoda haitallisia aineita, leistä verenkiertoon. Ne vaikuttavat ja toimivat solujen vain suolen sisällä, ravintoneuvoja Marimiina Pykälistö välisessä viestinnässä. Ne auttavat suolen seinämän korjaavät bakteerien kiinnitmisessa. Puhutaankin vuotavan suolen oireyhtymästä. taan tarvitaan proteii– Vaikka molemmat ovat suoliston hyvinvoinnin kannalnia ja pitkäketjuisia ta ehdottoman tärkeitä mikroravinteita, tulisi prebioottien saantiin kiinnittää ensisijaisesti huomiota. Matalaan vatsahappojen määrään syynä ovat muun muassa stressi, B-vitamiinien puutos ja liiallinen hiilihydraattien nauttiminen. tymisen solukalvolle – Prebiootit toimivat ikään kuin mikrobien ruokapuumaisen rakenna, lisäten niiden määrää ja tehoa. Marimiina Pykälistön mukaan ikäihmisille sopivat lempeät liikuntamuodot. Taustalla voi olla kilpirauhasen häiriöitä, ruoka-aineyliherkkyyksiä, allergioita, helikobakteeriinfektio tai liiallinen hiilihappopitoisten juomien nauttiminen. – Vatsahappojen riittämättömyyttä esiintyy vanhuksilla, mutta myös nuoremmalla sukupolvella. toteaa. – Suolen epiteelikalvo on suolen sisin limakalvo, joka koostuu pitkälti omegarasvahapoista, mutta siinä on myös jonkin verran proteiineja ja pitkäketjuisia 30 SenioriTERVEYS Suoliston ja aivojen yhteys Suolen seinämän solukalvot tarvitsevat parantuakseen omega-rasvahappoja, joten hyötyä on omega 3-6-9 rasvahappovalmisteesta. Marimiina Pykälistö ei ole suolan poisjättämisen kannalla, ellei siihen ole erityistä syytä. Monet käyttävät ruuansulatusta vauhdittamaan suolahappovalmistetta ja Valmariinia. Niitä rakentuu kaikissa soluissa, mutta eriPrebiootit lisäämään tyisesti suolistossa ja mikrobikantoja aivoissa, ja tällä selittyy suoliston ja aivoPrebiootit sen sijaan ovat pitkäketjuisia sokeriyhdisteitä, jen erityinen yhteys. Probioottisilla valmisteilla pystytään vaikutkopuolelle. jotka edesauttavat ja tehostavat yksilölle luonnolisen mik– Ne myöskin estärobikannan kasvua. Aluksi voi tulla myös puhdistumisreaktioita, kuten päänsärkyä, väsymystä, kipuja ja iho-oireita.. Silloin tarkastellaan ruokavalion viljoja, niiden gluteiinia, maitotuotteita, proteiinin laatua ja sokerin määrää, rasvojen koostumusta ynnä muuta. Priobiootit ja prebiootit Vuotava suolisto kuntoon rasvoilla Vaikka ravinto on ensiarvoisen tärkeä terveydellemme, suoliston kunnossapitoa ei tulisi rajata vain siihen. na ne näyttävät oksai– Probiootit sinänsä eivät vaikuta suoliston limakalvon silta puiden haaroilta kuntoon eivätkä paranna suolen seinämää. Sen lisäksi ne itsenäiteensa ansioista. On siis loogista, sulamattomia yhdisteitä, sokereita ja että jos suolisto vuotaa, myös ihmisen bakteereita verenkiertoon. – Puhtaassa merisuolassa on hyvin imeytyviä mineraaleja. Pykälistön mukaan silloin pitää tarkastella Parantumista piankin Suolen seinämä paranee yllättävän pikaisesti. Vatsaongelmat saattavat olla merkki siitä, että suoli on läpäissyt verenkiertoon aineita, joita sinne ei kuulu, selvittää Marimiina Pykälistö. Suolistoon vaikuttavat myös mieli ja liikunta. Mikrotamaan tähän mikrobikantaan, suolistossa olevien mikroskoopilla tarkasteltubien määrään ja laatuun
– Liikunnalla on suoliston peristaltiikkaa edistävä vaikutus, sillä ikääntyessä peristaltiikkakin heikkenee ja liikkumattomuus pahentaa sitä. – Käytin muun muassa Ultra Balance -ravintovalmistetta ja olin tarkalla ruokavaliolla. SenioriTERVEYS 31. – Usein tärkeää on sekin, että ei syö kovin montaa ruoka-ainetta yhtä aikaa. Elimistö ei pysty käyttämään hyväksi kaikkea, olivat ruoka-aineet kuinka terveyttä edistäviä hyvänsä. Aikuinen ihminen harvoin tarvitsee monia välipaloja, ja suolen onkin hyvä antaa välillä levätä. Elimistö pystyy myös itse tuottamaan ruoansulatusentsyymejä, ja ruoan pureskelukin lisää entsyymien tuotantoa. Reippaan kävelyn myötä elimistön aineenvaihdunta saa vauhtia ja mieli lepoa. – Nyt suolistoni on kunnossa eikä minun aina tarvitse miettiä mitä suuhuni laitan ja toisinaan herkuttelen leivoksilla, jätskillä ja rasvaisilla pizzoilla. Pykälistö ei suosittele liikaa raakaravintoa myöskään ikäihmiselle. Ateriani olivat säännöllisiä ja ruoka yksinkertaista. Ruuan hidas kypsentäminen ja hauduttaminen esikäsittelee sitä suolistoa varten ja säilyttää myös useimmat ravintoaineet. Pykälistö kokeili paastoa, mutta meni vain huonompaan kuntoon. Siinä on riittävästi vihanneksia ja juureksia, sillä niistä saamme pitkäketjuisia sokereita, antioksidantteja, vitamiineja, mineraaleja ja kuituja niiden luontaisessa muodossa. Lääkärit määräsivät nuorelle naiselle jopa rauhoittavia lääkkeitä. En syönyt mitään raakaa, käytin kasvisöljyjä, voi-öljy-sekoitusta, kanaa, kalaa, vihanneksia, ja luonnonjogurttia. – Vaiva alkoi stressistä ja suorituspaineista. Yleensä ottaen suolistoystävällinen ravinto on kasvisvoittoista. Kevyt liikunta, kuten jooga, tanssi, reipas kävely, uinti ja hiljentyminen hoitavat myös suolistoa. Vähän aikaa voi olla tarpeellista syödä vaikka keittoja tai ylipäänsä kevyttä, hyvin sulavaa ruokaa. Esimerkiksi seitsemän ruoka-ainetta samalla ruokailukerralla on aika paljon sulatettavaa toimimattomalle ruoansulatuselimistölle. Merkitystä on niin ikään säännöllisillä ruoka-ajoilla: kolme ateriaa päivässä on hyvä vaihtoehto. Raaka, elävä ravinto on parasta mahdollista ruokaa, mutta sairas suolisto ei useinkaan kestä sitä. Pykälistö sai lopulta suolistonsa kuntoon pehmeillä ja maltillisilla keinoilla. Ei kaikkea kerralla Marimiina Pykälistöllä itsellään on ollut aikoinaan paha suolisto-ongelma. Stressistä ja antibiooteista Marimiina Pykälistö sai oman suolistonsa kuntoon pehmeillä ja maltillisilla keinoilla. Sitten seurasivat vatsaoireet: suoliston bakteerikanta tuhoutui, mikään ei pysynyt sisällä ja laihduin koko ajan. Vuotavan suolen oireyhtymässä sopiva ravinto on välttämätön hoitokeino. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTON IMAGES, SXC Ikäihminen tarvitsee hyvänlaatuista proteiinia, jota saa esimerkiksi puhtaiden vesien pienistä kaloista, pähkinöistä ja luomulaatuisesta lihasta sekä riistasta. – Pystyin syömään vain muutamia ruokia, kuten kasvikunnan tuotteita sekä kauraleipää ja luonnonjogurttia, joten ongelmaa ei ollut laktoosin tai gluteiinin kanssa, hän kertoo. – Kannattaa kuunnella tarkasti omaa kehoaan. Kuva: SXC. Uskon Arvo Ylpön teesiin: ”kohtuudella kaikkea.” Merkitystä on niin ikään säännöllisillä ruoka-ajoilla: kolme ateriaa päivässä on hyvä vaihtoehto. Sairastelin opiskeluaikoinani paljon flunssia ja olin jatkuvasti antibioottikuurilla. Yksinkertaiset ja säännölliset ateriat Siihen aikaan ei yleisesti tunnettu vuotavan suolen oireyhtymää eikä puhuttu probiooteista tai prebiooteista. Keitot ja muut hyvin sulavat ruoka-annokset ovat tärkeä osa hoitoa. – Huonokuntoinen suolisto ei välttämättä pysty pilkkomaan raakaa ravintoa
32 SenioriTERVEYS. Terveys Selkärankansa osteoporoosista kärsivä Ritva Niskala esittelee luun rakennetta. Erityisesti Niskala kiinnittää huomiota D-vitamiinin ja kalkin saantiin. Haurastunut hohkaluu ei kestä kuormitusta. Ritva Niskala sai osteoporoosin hallintaan Osteoporoosi arjen haastavana kumppanina Ritva Niskala on selviytynyt vaikeasta osteoporoosista kuntouttaen itseänsä oikean lääkityksen ja liikunnan avulla
Kivut hellittivät Osteoporoosi voidaan todeta konkreettisesti arvioimalla luun tiheys. Niitä annettiin minulle ensin tiputuksessa. Se oli niin paha, etten kyennyt olemaan lainkaan makuuasennossa. – Päätin, että jollei kolmen kuukauden sisällä tulisi mitään parannusta, lopettaisin senkin. Kilpailin sekä keilailussa että suunnistuksessa. – Niiden suositukset ovat aivan liian alhaisia, etenkin silloin, kun on taipumus osteoporoosiin. Minulle tehtiin sänky, jossa nukuin istuma-asennossa kahden vuoden ajan, Niskala kertoo. Osteoporoosi oli siis läsnä vain selkärangassa. Ero on huomattava. – Sain kuulla, että luuaines on niin haurasta, ettei selkärankaan voida metallia laittaa. Vain selkärangan haurautta Niskalan tilanne oli siinä mielessä erikoinen, että selkärankaa lukuunottamatta kaikkien muiden luiden luuntiheys oli normaali, jopa lantion alueella. Niskala otti yhteyttä Ortonin sairaalaan, ja matkalla Ortoniin tuli jo kuudes murtuma rautatieasemalla. Menin vaatteet päällä sänkyyn, ja heräsin vasta 12 tunnin kuluttua. – Meni jälleen kaksi vuotta, ja sen jälkeen murtui rintarangan alin nikama. – Mieheni katsoi eräänä iltana urheilua ja minä päätin kokeilla mennä pitkälleni. Suomessa sitä sairastaa yli 400 000 ihmistä, mutta ilmeisesti saman verran sairastaa sitä tietämättään tai potee sen esiastetta, osteopeniaa. Seuraavat murtumat tulivat jälleen lannerankaan. Osteoporoosi voi tulla myös liikuntaa harrastavalle ihmisille. Nestemäinen Forsteo-kuuri oli kuitenkin valtavan kallis (noin 10 000 euroa) eikä tuohon aikaan Kela sitä korvannut. Niskalan pitäisi hänelle annetun ennusteen mukaan istua tänä päivän pyörätuolissa, sillä hän on saanut kuusi nikamamurtumaa osteoporoosin vuoksi. Olenkin verrannut niitä jatkuviin synnytyskipuihin. Jos menin makuuasentoon, yksi aviomies ei riittänyt nostamaan minua sieltä. Synnytyskivut ovat kuitenkin hedelmällisiä ja hetkellisiä, kun taas osteoporoosikipu voi kestää vuosia. Niskalalle sovittiin kuitenkin leikkausaika Ortonissa. Ortonissa toimiva sisätautien erikoislääkäri ehdotti Niskalalle lääkitystä, joka laitettaisiin piikkinä, sillä tabletit olivat Niskalan kohdalla olleet tehottomia. – Minulla on nikamamurtumia ollut kaikkiaan kuusi: kolme rintarangan alueella ja kolme lannerangassa, Niskala sanoo esitellessään kuvaa normaalista hohkaluusta ja osteoporoottisesta hohkaluusta. Osteoporoosin aiheuttamia murtumia tapahtuu Suomessa vuosittain ainakin 40 000. Sain osteoporoosilääkityksen, mutta sekään ei tehonnut, hän kuvaa 15 vuoden takaista tilannettaan. Minä en siis osteoporoosia liikunnan puutteesta saanut, Niskala toteaa. Hän tuli leikkaukseen, mutta sitä ei tehtykään. – Itse juoksin, suunnistin, keilasin ja pyöräilin. Yllättävää oli sekin, että pääsin omin avuin sängystä ylös. Omalla kohdallani kamalia ovat olleet myös kivut. Hän kertoo myös eräästä maratoonarista, jolta löytyi yllättäen osteoporoosi Berliinin maratonin jälkeen. Siinä vaiheessa päätin, että näin ei tulisi tapahtumaan ja tekisin kaikkeni sitä ehkäistäkseni. – Neljännen murtuman jälkeen ortopedi sanoi, että olisin vuoden sisällä pyörätuolissa. O steoporoosi on tällä hetkellä kansantautimme. Muu ruokavalio ja liikunta ovat tietysti myös tärkeitä, hän kiteyttää. Uusi lääkekokeilu Kivut olivat todella sietämättömiä jo edellisistä murtumista, mutta kierre vain jatkui. Ei tarvittaisi kuin pieni horjahdus ja sen jälkeen eläisin pyörätuolissa. Nikamamurtumien ketju Ritva Niskala sai ensimmäisen lannerangan nikamamurtuman vuonna 1998, jolloin osteoporoosi todettiin. Liikunta ei siis yksin pelasta, vaan luille pitää antaa myös tarvittavia rakennusaineita. Seuraava murtuma tuli kahden vuoden kuluttua, vuonna 2000, ja sekin lannerankaan. Lääkityksestä oli ollut siis hyötyä, joten sitä jatkettiin. Noin kahdeksan viikon jälkeen lääkityksen aloittamisesta Ritva Niskala kuitenkin huomasi, että kivut alkoivat hellittää. SenioriTERVEYS 33. – Kun hohkaluu on osteoporoottinen, se ei kestä. – Onni onnettomuudessa oli se, etteivät murtumat tapahtuneet sivusuuntaan, joten hermokanavat säästyivät tukkeutumiselta. Näin kertoo keravalainen Ritva Niskala,77, joka puhuu asiasta myös omalla kokemuksellaan. Valtaosa osteoporoosipotilaista on yli 50-vuotiaita naisia, joista jopa neljäsosalla on osteoporoosi. Osteoporoosia ehkäistään myös monipuolisella liikunnalla. Tanssi on hyvä luuliikuntalaji, sillä siinä luihin kohdistuu iskuja, suunnanmuutoksia ja tärähdyksiä. – Hänen jalkansa murtui kilometriä ennen maalia, josta hänet vietiin sairaalaan. Sairautta ei voida kokonaan parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa ja ehkäistä esimerkiksi kalsiumin ja D-vitamiinin riittävällä saannilla, säännöllisellä liikunnalla sekä tupakoinnin lopettamisella. Liikunnasta huolimatta Paitsi lääkitystä Niskala tarvitsi myös riittävän määrän kalsiumia ja D-vitamiinia. – Tarkemmat tutkimukset selvittivät, että elimistössäni ei ollut juuri nimeksikään kalkkia, hivenaineita, vitamiineja, fosfaatteja tai muita luuaineita. Hän on kuitenkin aktiivisesti hoitanut itsensä siihen kuntoon, että arki on jo hänelle mielekästä
Happojuomista huolissaan Niskala sanoo olevansa erittäin huolissaan tämän päivän nykynuorista, jotka juovat paljon muun muassa happamia juomia. Lannerangan alueelta hermoja lähtee jalkoihin. Kävelykin on hyvä liikuntamuoto. Näin aktivoituvat lihakset ovat juuri syviä lihaksia, joiden vahvistaminen auttaa myös esimerkiksi virtsankarkailuun. Nikamaväleistä vatsavaivojakin Ritva Niskala esittelee kuvaa hermostosta. – Happamien juomien neutralisointiin tarvitaan kalsiumia ja muita mineraale- Katse keskivartaloon Selkärankaa tukeva, keskivartalon lihaksia vahvistava jumppa nousee arvoon arvaamattomaan osteoporoosin ehkäisyssä. Myös varusmiesten D-vitamiinitasoon on kiinnitetty huomiota. Kun emäksiset mineraalit eivät riitä neutraloimaan happojäämiä, seurauksena on altistuminen osteoporoosille. – Saamme fosforia hyvin monesta lähteestä; siitä meillä ei ole pula. Jos sitä on liikaa, kalkin ja fosforin tasapaino kärsii. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MERJA KIVILUOMA JA MATTON IMAGES. Tästä voi aiheutua virtsatietulehduksia. Fosforia ei pitäisi lisätä ruokaansa lainkaan. – Jotta ehkäisisit kumaraa asentoa, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että pidät ryhtisi suorana, sanoo Niskala ja kertoo, että häneltä pituutta on lähtenyt osteoporoosin myötä 11 cm. Ketjureaktiona muita sairauksia Ritva Niskala sai ensimmäisen lannerangan nikamamurtuman vuonna 1998, jolloin hänellä todettiin osteoporoosi. Vaikkei käyttäisikään hapokkaita juomia ja muita happojäämiä aiheuttavia ruoka-aineita, kalsiumia ja sitä imeyttävää D-vitamiinia pitäisi olla saatavana koko ajan elimistön moninaisiin toimintoihin. Erityisesti vaakatasossa oleva suolen pätkä voi olla liian passiivinen. Näin altistuminen osteoporoosille alkaa. – Henkilöllä voi olla esimerkiksi vatsavaivoja, mutta niiden syytä ei löydy tutkimuksissa. – Muutama vuosi tehdyn tutkimuksen mukaan ne, joilla on D-vitamiinitaso alle 50 nmol/l, saivat marssimurtumia. Ne, joilla oli riittävästi D-vitamiinia, eivät marssimurtumia saaneet. Jokaisesta nikamavälistä lähtee hermoja eri puolelle kehoa. Niskala korostaa fosforin ja kalsiumin oikeaa suhdetta. Virallisten suositusten mukaan kalsiumin saanti pitäisi olla vähintään 0,8 grammaa päivässä. Rasvattomasta maitolasillisesta ei kuitenkaan saa kumpaakaan, sillä D-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen rasvaa ja kalkki tarvitsee imeytyäkseen D-vitamiinia. – Tiedetään, että luumassa alkaa hävitä jo 30 ikävuoden jälkeen. Voit jännittää tietyn lihasryhmän selkäpuolella ja edetä vatsan puolelle. Niskalan mukaan D-vitamiini kannattaa ottaa rasvaa sisältävän aterian yhteydessä, koska kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini. – Monet kertovat minulle juovansa aamulla ison lasillisen rasvatonta maitoa siksi, että saisivat D-vitamiinia ja kalsiumia. Rintarangan alimmat hermot kulkeutuvat vatsan ja munuaisten alueelle. Jos on, tuote jää hyllylle. Suositukset riittämättömiä Niskala sanoo pitävänsä huolen siitä, että seerumin mitattu D-vitamiiniarvo on sadan nmol/l tienoilla, vaikka virallisen 34 SenioriTERVEYS Ritva Niskala tietää, että osteoporoosin ikävimmät seuraukset ovat kuolemaan johtavia. – Kun osteoporoosi on selkärangassa, syntyy helposti kumara asento niin, että rintakehä painuu kasaan. – Selkä- ja vatsalihaksia voi harjoittaa jopa istuen kiristelemällä niitä tietoisesti. Itselläni on täysin osteoporoosista johtuva sydänvaiva, jonka vuoksi minulla on sydämentahdistin. Mineraaleja ja D:tä tasapainoisesti Luuston tärkeimmät rakennusaineet ovat kalsium, fosfori ja D-vitamiini. Ilman murtumistakin ärsyyntyneet nikamavälien hermot voivat aiheuttaa ongelmia. Kun fosfori ottaa vallan, kalsium häviää, Niskala selvittää ja kertoo itse katsovansa tarkkaan tuoteselosteista, onko ruokatuotteisiin lisätty fosfaattia. – Myös virtsarakko saattaa kääntyä väärään asentoon silloin, kun paksusuolen loppupää on täynnä massaa. Keskivartalon lihakset ovat kuin koko kehon tukiliivi. Luuston tärkeimmät rakennusaineet ovat kalsium, fosfori ja D-vitamiini. Yhtä hyvin voisi siis juoda lasin vettä. Tällöin saattaa olla kyseessä rintarangan alimpien nikamien pinnetila, mikä ärsyttää samalla vatsaa. Niskala kertoo, että samasta syystä osteoporoosi saattaa altistaa välillisesti myös paksusuolen syövälle. Silloin keuhkojen ja sydämen liiketilat pienenevät. Tarkemmat tutkimukset selvittivät, että hänen elimistössään ei ollut nimeksikään luun tarvitsemia ravinteita. Niskala itse pyrkii kuntoilussaan keskittymään juuri selkä- ja vatsalihasten vahvistamiseen. Eräs WHO:n professori ihmettelikin suomalaisten alhaisia suosituksia. ja. – Jos ihmisellä tapahtuu nikamamurtuma, myöskään nikamavälistä lähtevä hermorata ei pysty välittämään viestejä. Jos kalsiumia ei veressä ole, sitä otetaan sieltä, missä sitä on eli luustosta. – Tämä johtuu siitä, että paksusuoli ei kykene pumppaamaan eteenpäin karsinogeenisia aineita. suosituksen mukaan riittäisi 40 nmol/l. Kaikki tämä voi olla osteoporoosin aiheuttamaa ketjureaktiota. Myös kalsiumin hän ottaa purkista. – WHO suosittelee D-vitamiinia 80– 110 mikrogrammaa päivässä. Pelkäänkin, että liian moni nykyisistä nykyisistä 20-vuotiaista potee osteoporoosia jo 40-vuotiaana. Tämä johtuu osin myös siitä, että osteoporoosi aiheuttaa epäsuorasti monia muitakin vaivoja. Niskala itse nauttii D-vitamiinia purkista 60 mikrogrammaa päivässä. Henkilöillä, joilla on suurentunut riski, kalsiumin saanniksi suositellaan 1–1,5 grammaa päivässä. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeyttämiseen eikä kalsium päädy luustoon ilman Dvitamiinia
Luuliikunnan ABC Liikunta lisää luun massaa ja kokoa. Ikääntyessä luuta hajoaa enemmän kuin syntyy, joten luu heikkenee hiljalleen. Lääkitystä ja hormonihoitoa Osteoporoosin lääkehoito eli luulääkitys aloitetaan aina, jos todetaan osteoporoosiin liittyvä murtuma. Tiivis putkiluu ja huokoinen hohkaluu heikkenevät eri tahtia. Hyviä lajeja ovat kuntosaliharjoittelu ja kotijumppa käsipainojen tai kuminauhan kanssa. Tulokset eivät välttämättä näy heti, joten harrastamisen tulisi olla säännöllistä ja jatkuvaa. Kolmanneksi tavallisin murtumatyyppi on ranneluun murtuma. Lähde ja lisätietoja: terveyskirjasto.fi, luuliitto.fi. Näin ollen luu voi murtua vähäisestä vammasta. Parhaiten luu vahvistuu, kun liikkeet tehdään ripeästi suhteellisen raskailla painoilla tai vastuksilla. Syntyriskiä lisää muun muassa vähäinen liikunta, tupakointi, vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, pitkäaikainen kortisonilääkitys sekä jotkut kalsiumaineenvaihduntaan liittyvät sairaudet. Yleensä oireena on kova kipu. Naissukuhormoni estrogeeni ehkäisee osteoporoosia, mutta pelkästään osteoporoosin hoitoon sitä ei käytetä. Murtuma voi tulla selkänikamaan pienen tärähdyksen yhteydessä, jolloin nikama luhistuu kasaan. Liikunta vähentää kaatumisia sekä iäkkäiden luunmurtumien määrää vanhuusiässä. Osteoporoosissa luun mineraalimäärä on vähentynyt ja luun rakenne heikentynyt. Dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pekka Kannus on laatinut liikuntaohjeen vahvojen luiden säilyttämiseksi. Pallo- ja mailapelit, jumpat ja tanssit ovat myös hyviä lajeja, sillä niissä luihin kohdistuu iskuja, suunnanmuutoksia ja tärähdyksiä. Vastaavat luvut miehellä ovat 20 ja 30 prosenttia. Liikunnasta huolehtiminen ja tupakoinnin lopettaminen kuuluvat osteoporoosin perushoitoon. Silloin, kun syntyy osteoporoosiin liittyvä luunmurtuma, taustalla on yleensä vuosia kestänyt luukato. Lääkäri kuitenkin arvioi luulääkityksen tarpeellisuuden henkilökohtaisesti. Tämän lisäksi tunnetaan monia riskitekijöitä, jotka lisäävät osteoporoosin vaaraa. Osteoporoosin ABC Luukudos elää koko ihmisen elämän ajan, mikä merkitsee vanhan luun hajoamista ja uuden syntymistä. Luusto reagoi parhaiten, kun se joutuu alttiiksi uusille kuormitussuunnille eli sitä kuormitetaan suunnista, johon se ei ole tottunut. Esimerkiksi sauvakävelylenkkiin voi yhdistää muutaman nopean juoksupyrähdyksen tai kuntojumppaan parikymmentä tehokasta hyppyä. Liikunta on myös hyvä ottaa elämäntavaksi. Osteoporoosin toteamisen jälkeenkin riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ja liikunta ovat osa hoitoa. Väestön ikääntyessä murtumien määrä lisääntyy jatkuvasti. Hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, portaiden kävely, kävely vaihtelevassa maastossa, sauvakävely, hiihto, tanssi, koti- tai ryhmäjumppa ja ikäihmisten kuntosaliharjoittelu. Tavallisesti tiheys mitataan lannenikamista ja reisiluun yläosasta. Liikunta myös ylläpitää saavutettua luumassaa ja hidastaa luun menetystä vaihdevuosi-iässä. Tavallisen röntgenkuvan herkkyys ei riitä osteoporoosin toteamiseen. Hänen mukaansa liikuntakertojen määrää ja rasittavuutta kannattaa lisätä vähitellen. Jos estrogeenihoito on aiheellinen vaihdevuosioireiden vuoksi, se ehkäisee samalla osteoporoosin etenemistä. Tärähdyksiä, kiertoja... Lähde: Lääkärikirja Duodecim, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki. Se todetaan erityisellä DEXAlaitteella, joka mittaa luun tiheyttä. Lääkärikirja Duodecimin mukaan nainen menettää elämänsä aikana hohkaluustaan 50 ja putkiluustaan 30 prosenttia. Iäkkäiden kohdalla kaatumisesta johtuvia osteoporoottisia murtumia ehkäisee liikunta, joka kehittää kehon hallintaa, tasapainoa, lihasvoimaa ja liikkumisvarmuutta. Toinen yleinen murtuma on reisiluun kaulan murtuma, joka syntyy kaaduttaessa. Erityisellä laitteella luuntiheys Parhaiten luu vahvistuu, kun liikkeet tehdään ripeästi suhteellisen raskailla painoilla tai vastuksilla. SenioriTERVEYS 35. 30 ikävuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin hajoaa, joten luun lujuus lisääntyy. Perinnölliset ja elämäntapasyyt Perinnölliset seikat vaikuttavat osaltaan siihen, että toisilla luun tiheys kasvaa nuorena suuremmaksi tai myöhemmällä iällä se hajoaa nopeammin kuin muilla. Osteoporoosi ei läheskään aina oirehdi, joten luun haurastumista ei ole mahdollista tietää ilman mittauksia. Luu tarvitsee uusia ärsykkeitä, joten liikkeitä ja lajeja on hyvä vaihdella. Se vahvistaa luiden rakennetta kasvuiässä. Luut vahvistuvat parhaiten liikunnassa, jossa luustoon kohdistuu iskuja, nopeita kiertoja, vääntöä ja tärähdyksiä. Lihaskuntoa ripeästi, isoilla painoilla Lihaskuntoharjoittelu on erinomainen vaihtoehto niille, joille hyppyjä sisältävä liikunta ei sovi. Osteoporoosi on yleisintä vanhuksilla ja haitat korostuvat ikäihmisillä, koska alentuneesta toimintakyvystä aiheutuvat kaatumiset lisäävät luunmurtumien vaaraa
Osteomalasian kohdalla D-vitamiinilisä onkin tärkein hoitokeino, sillä se on alun perinkin D-vitamiinin puutoksen aiheuttama sairaus. Puute lisää kaatuilua Aurinko ei riitä tuomaan ikäihmiselle D-vitamiinia riittävästi. D-vitamiini on lievittänyt muun muassa syöpäkipua, kroonista alaselkäkipua ja luunpehmennystautia (osteomalasia). Laajoissa osteoporoositutkimuksissa ei kivun lievittymistä ole kuitenkaan tutkimuksissa juurikaan seurattu. Tutkimukset puoltavat Tavallisia kroonisen kipujen syitä ovat muun muassa reumataudit ja neurologiset sairaudet. Terveys D-vitamiini ja ikäihmisen kipu: Aiheuttaako puutos kroonista kipua. ”Se johtaa luumatriksin turpoamiseen ja sitä kautta voimakkaasti hermotetun luukalvon ärsytykseen. D-vitamiiniarvo mitataan seerumista (S-D-25) ja alarajana pidetään 50 nmol/l. Mikäli D-vitamiin puutos aiheuttaa kipuja, vitamiinin lisäämisen pitäisi poistaa kipua. K irjallisuudessa ikäihmisten D-vitamiinin puutos on yhdistetty krooniseen kipuun. Kliiniseen taudinkuvaan kuuluvat lihasheikkous, murtumat sekä luusto- ja lihaskivut. D-vitamiinin puutoksesta johtuvien kipujen on osoitettu kiistattomasti aiheuttavan lihasvoiman heikentymistä ja kaatuilua”, Björkman, Sorva ja Tilvis kertovat Suomen lääkärilehti Duodecimin artikkelissa. Viime vuosikymmenenä on arveltu myös, että D-vitamiinin puutos yksinään saattaa aiheuttaa lihaksiin ja luustoon liittyvää kipua. Eräs suuri tutkimus kivun ja D-vitamiinin puutoksen yhteydestä tehtiin Saksassa, jossa todettiin kroonisen kivun ja alhaisten D-vitamiinitasojen yhteys. D-vitamiinin puutoksen aiheuttaman kivun mekanismia ei ole tutkittu, mutta syyksi on esitetty kalsiumfosfaatin puutteen seurauksena syntynyt luun mineralisaation häiriötila. Yhdysvaltalaistutkimuksessa jopa 95 prosentilla kroonisista kipupotilaista, jotka joutuivat sairaalan polikli- 36 SenioriTERVEYS. D-vitamiinin puutteen arvellaan pahentavan kroonista kipua, mutta kenties myös aiheuttavan sitä yksinään
D-vitamiinilisää tarvitsevat myös ikääntyneet, masennuksesta kärsivät potilaat (Oude Voshaar ym. Se osoitti, että joka viides ihminen kärsii kroonisesta kivuista. nikalle, todettiin riittämätön seerumin D-vitamiinitaso. Niillä miehillä, joiden S-D-25 oli alle 50 nmol/l, esiintyi kaksi kertaa muita useammin pitkäaikaista, laaja-alaista kipuilua. Tutkimuksin on osoitettu myös se, että D-vitamiini voi lievittää fibromyalgiaan liittyvää, kroonista kipua. Sen jälkeen suositus nousi kuitenkin kymmenkertaiseksi. Vajetta kaikissa ikäluokissa Dosentti Matti Tolonen kertoo verkkosivuillaan, että Manchesterin yliopiston European Male Ageing Study -tutkimuksessa D-vitamiinitasoja mitattiin yli 2 300 mieheltä, joiden terveydentilaa seurattiin keskimäärin 4,3 vuotta. Ylipainoisten D-vitamiinin tarpeen on arveltu olevan muita suurempi. D-vitamiini ehkäisee muun muassa syöpää, astmaa, diabetesta ja vahvistaa immuunijärjestelmää. D-vitamiini ehkäisee muun muassa syöpää, astmaa, diabetesta, vahvistaa immuunijärjestelmää ja hoitaa verenpainetautia. Nykytutkimuksen mukaan D-vitamiinin puute saattaa aiheuttaa kroonista kipua. 2014). Tällöin S-D-25 nousee yli 100 nmolin/l. Kuinka paljon on riittävästi. Jokin aika sitten julkaistun tutkimuksen mukaan Helsingissä 70 prosenttia koululaisista potee D-vitamiinin puutetta. Kipuilijat olivat usein lihavia, liikuntaa harrastamattomia ja masentuneita. Tohtori Tolosen mukaan D-vitamiinin pelko johtuu vuonna 1930 amerikkalaisten nivelpotilaiden hoitokokeiluista, joissa käytettiin 52 000-75 000 mikrogramman päiväannoksia annoksia, jotka johtivat myrkytyksiin. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan MS-tautia potevien, raskaana olevien ja imettävien äitien keskuudessa 73 prosentilla on vakava D-vitamiinivaje. Lisäksi vanhusten D-vitamiinin saanti auringosta ihon kautta on alentunut. THL ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat kuitenkin pelotelleet suomalaisia yliannostelusta. Professori Ilari Paakkarin mukaan D-3-vitamiinin tuotanto on 70-vuotiaalla enää vain 30 prosenttia nuoren henkilön tuotannosta. Tutkimukseen osallistuneet yhdysvaltalaiset sanoivat Dvitamiinin vähentäneen kipua, lisänneen virkeyttä ja parantaneen oloa muutoinkin. Tuoreempia tutkimuksia D-vitamiinista on esimerkiksi British Society for Rheumatology -kongressissa esitetty tutkimus. Monien sairauksien ennaltaehkäisyä Suomalainen viranomaisohje saattaa tulla myös yhteiskunnallisesti kalliiksi, sillä monet tutkimukset vahvistavat D-vitamiinin terveysvaikutuksia lukuisten sairauksien kohdalla. Myös kanadalainen ravitsemustieteen professori Reinhold Vieth on sanonut, että alle tuhannen mikrogramman päiväannoksilla ei pystytä mitenkään saamaan myrkytystä. Seurannan aikana joka viidestoista mies alkoi kärsiä jostakin tuki- ja liikuntaelimistön kroonisesta kiputilasta. Ruotsalaistutkimuksen mukaan infektioherkät hyötyvät 100 µg:n päiväannoksesta. Englannissa asuvien nuorten kipukroonikoilla osoitettiin myös esiintyvän muita yleisemmin vaikeaa D-vitamiininpuutosta. Viranomaissuosituksia (20 mikrogramman päiväannos) noudattavien vanhusten kohdalla puute on vieläkin yleisempää. Lähteitä ja lisätietoja: Suomen Lääkärilehti Duodecim, tritolonen.fi. HYKS:n lastenklinikan dosentti Outi Mäkitie on Ilari Paakkasen tavoin vaatinut Duodecimin pääkirjoituksissa saantisuosituksia nostettavan reilusti. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan 500 µg viikossa on hyvä annos ikäihmiselle. Vanhukset ja erityisesti laitospotilaat ovat riskiryhmässä jo siksi, että he oleskelevat enimmäkseen sisällä ja ulkonakin peittävästi vaatetettuina. D-vitamiinin puute on myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (Weyland 2014). Se ehkäisisi ja lievittäisi muun muassa reumatauteja. Heinolan Reumasäätiön sairaalan exylilääkäri, professori Heikki Isomäki Teoreettinen yliannostuksen vaara. EU:n virallinen turvaraja on nykyisin 100 µg, mutta monet lääkärit suosittelevat tätäkin suurempia määriä. Vielä muutama vuosi sitten väitettiin jopa, että 5 µg:n ylitys johtasi myrkytykseen. Masennuslääkkeethän eivät poista vitamiinivajetta. Näin siitä huolimatta, että valtaosa väestöstä potee sen puutetta. Mäkitien suosittelee vauvoillekin 100 µg päivässä, koska se ehkäisee lasten sairastumisia. Puolen Iso-Britannian väestöstä kerrotaan potevan piilevää D-vitamiinin puutetta, mikäli sen rajana pidetään seerumin 50 nmol/l arvoa. Tuolloin amerikkalaisen D-vitamiinivalmisteen heikoin saatavilla oleva valmiste oli pitoisuudeltaan 1 250 µg. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTON IMAGES SenioriTERVEYS 37. ehdotti jo vuonna 2001 Helsingin Sanomissa, että D-vitamiinin päivittäinen saantisuositus tulisi nostaa 250 µg:aan päivässä
38 SenioriTERVEYS. Terveys Seniorin kannattaa käydä kuntosalilla. Mikäli kuntosalilla käyminen ei onnistu, lihaskuntoa voi kehittää myös kotona tehtävillä liikkeillä vaikka kuminauhalla ja oman kehon painolla
I hminen on aina tarvinnut lihaksia. Kartoittamaton kansanterveysongelma Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien ylilääkärin Jan Sundellin mukaan lihaskadossa on kyse aikuisiän diabetekseen verrattavasta ongelmasta – kansantaudista, jonka seuraukset maksetaan veronmaksajien pussista. Puhutaan siis huomattavista summista veroeuroja, Sundell muistuttaa. Viime aikoina on myös havaittu, että lihaskato altistaa jopa muistisairauksille, sillä liike aktivoi aivoja. Hormonaaliset muutokset vaikuttavat niin miesten kuin naistenkin lihaskuntoon, kun estrogeeni- ja testosteronitasot alenevat. Naisilla muutokset alkavat selvästi noin 50 vuoden iässä, miehillä taas maltillisemmin, mutta jo vuosikymmentä aiemmin. Pikkuhiljaa voimat eivät kuitenkaan enää riitä arkiaskareisiin, ja ajan myötä esimerkiksi portaiden nouseminen muuttuu mahdotto- SenioriTERVEYS 39. Yhteiskunta maksaa ongelmasta kalliin hinnan, kun ikääntyvä ei lihaskadon vuoksi enää kykene suoriutumaan päivittäisistä toimistaan ilman apua. Tämä johtuu lihaskadon seuralaisesta, luukadosta. Suomen miljoonasta seniorista vähintään lihaskadon esiasteesta kärsii 45 prosenttia. Salakavala rappeuttaja Iän karttuessa fyysinen kunto heikkenee monista syistä. Lihaskato uhkaa seniorin terveyttä Lihakset kunnossa ravinnolla ja liikunnalla Iän karttuessa fyysinen kuntokin alkaa heikentyä. Heikot lihakset altistavat myös kaatumisille, joista saattaa seurata murtumia. Lihaskatoa edesauttavat myös liikunnan puute ja heikko ravitsemus. Lihaskadosta kärsivät kuormittavat myös sekä sairaaloita että vanhainkoteja. – Tämä on valtava kansanterveydellinen ongelma. – Lihaskadon alkamista ei välttämättä ensin huomaa lainkaan. Ennen tehtiin paljon fyysistä työtä, mikä vaati lihasvoimaa. Ikääntyvän terveyttä kartoitetaan esimerkiksi verenpaineen, sokereiden ja rasva-arvojen näkökulmasta, mutta lihaskunnon seuranta laiminlyödään, Jan Sundell sanoo. – On huomattu, että senioreiden ruokavaliossa on monesti liian vähän kaloreita ja proteiineja, Sundell kertoo. – Tämä lisää omaishoitajien, kotisairaanhoidon ja kotiavun tarvetta. Lihaskuntoa voi vielä vanhemmallakin iällä ylläpitää ja jopa parantaa oikeanlaisella harjoittelulla ja ravitsemuksella. Lihasvoimista lopulta riippuu se, nouseeko ihminen iäkkäänä vielä pystyyn vai jääkö hän autettavaksi sänkypotilaaksi. Hormoneita lääkkeillä Hoitamattomana jopa sänkyyn sitova lihaskato hiipii ikääntyvän elämään usein vähitellen ja huomaamatta. Pahimmillaan vuodepotilaaksi ajava lihaskato uhkaa jo puolen miljoonan suomalaisen seniorin arkea ja terveyttä
Virkeät Seniorit -valmennus järjestetään meneillä olevan ohjelman jälkeen seuraavan kerran ensi vuoden puolella. Ruoka on runsasta ja maistuvaa eikä ihmisen tarvitse kituuttaa, kuten tiukalla dieetillä. Ilman sitä lihasten surkastuminen ja lihasheikkous lisääntyvät. Siksi suunnittelin senioreille oman valmennuksen, Sundell kertoo. (lisätietoja fitfarm.fi). Myös hormonitasoja voidaan korjata lääkehoidon keinoin. 40 SenioriTERVEYS Tomi Viitasalo FitFarmilta pitää myös senioreihin kohdistuvaa täsmävalmennusta tärkeänä. Virkeät Seniorit -valmennus tapahtuu yrityksen verkkosivujen kautta. FitFarm tarjoaa ikääntyville asiakkaille nettivalmennusta. Lihaskadon ei tarvitse kuitenkaan uhata seniorin terveyttä. Urallaan hän on keskittynyt sydäntutkimukseen, lihasvoimaharjoitteluun sekä ravintolisiin ja niiden terveysvaikutuksiin. Treenata voi kotonakin Kuntosalille lähteminen voi kuitenkin olla seniorille niin resurssi- kuin etäisyyskysymys. maksi. – Markkinoilta löytyvät kuntosali- ja ravitsemusohjelmat on valitettavasti suunnattu lähinnä nuorille, vaikka seniorit hyötyisivät lihaskuntoharjoittelusta ja ravitsemusohjelmista kaikkein eniten. Kotkalainen fysioterapeutti Bengt Kevin sanoo, että vanhuksilla on huutava puute B12-vitamiinista. – Suurin osa kuntokeskuksista ja valmennuspalveluista keskittyy perinteiseen painonpudotukseen ja kehonmuokkaukseen. Senioreihin pätevät tässä suhteessa hieman eri säännöt kuin meihin nuorempiin. Tästä ravitsemusopista on senioreille hyötyä koko loppuelämän ajan. Kuntoharjoituksia varten ei tarvita hienoja laitteita, vaan harjoittelu aloitetaan kehon omaa painoa hyödyntämällä, hän neuvoo. Verkossa toimii myös valmennuksessa olevien oma keskustelupalsta, jolla voi keskustella halutessaan nimimerkin varassa muiden kanssa ja kysyä neuvoa FitFarmin teamin valmentajilta, Viitasalo selvittää. Erikoislääkäri on itsekin harrastanut kuntosaliharjoittelua ja fitnessurheilua jo 30 vuoden ajan. Fitfarmilla koetaan myös ikääntyville suunnitellun valmennuspalvelun olevan erittäin hyödyllinen. Valmennukseen kuuluu myös joka viikko uusia ruokareseptejä, joten ruokavalio pysyy mielenkiintoisena. – Ravitsemusohjeistus sallii ihmisen elää todella hyvillä ruuilla. Lihaskunnon kohottamiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita kuntosalia, vaan harjoituksiin voi tarttua myös kotona. Kuuden viikon nettivalmennuksen hinta on 49 euroa. Pahimmassa tapauksessa ihminen päätyy vuodehoidokiksi. – Naisille tarjottava hormonikorvaushoito alkaa olla jo kaikille tuttua, mutta myös miehille on alettu tarjoamaan yhä enemmän testosteronikorvaushoitoja, Sundell sanoo. Valmennus on suunnattu erityisesti yli 65-vuotiaille ja sen on suunnitellut FitFarmille ylilääkäri Jan Sundell. Sopivia valmennusohjelmiakaan ei välttämättä ole tarjolla. Lihaskatoa lähdetään taklaamaan hoitamalla myös mahdolliset, taustalla vaikuttavat sairaudet. Virkeyttä liikkeillä videoavusteisena Metsät ja kuntopolut ovat mukavia paikkoja ulkoilla, ja samalla voi kerätä metsän antimia. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTON IMAGES. Samalla kuitenkin unohdetaan koko suuri ja tärkeä ikääntyvien ryhmä, valmentaja Jutta Gustafsberg FitFarmilta sanoo. FitFarmille suunnitellussa ohjelmassa annetaan selkeät ohjeet optimaalisesta ruokavaliosta sekä senioreiden tarvitsemista ravintolisistä. Ravitsemuksessa on hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiinia, ja rasvaakin voi kohtuudella hyvin käyttää, Viitasalo kiteyttää. Senioreilla lievä ylipaino ei ole niin haitallista kuin nuoremmilla, hän sanoo. – Treeniliikkeet voi opetella tekniikkavideoista, joissa jokainen liike ohjeistetaan ja näytetään tarkasti. Monipuoliset ja vaihtelevat ravinto-ohjeet Ravitsemusohjeistus ei toimi pelkästään valmennuksen ajan, vaan se on suunniteltu opettamaan hyvän ravitsemuksen peruspilarit seniori-ikäiselle, jotta oppi kantaisi läpi vanhuuden. – Laihduttaminen on hieman eri asia kuin elämäntavan muutos. – Netin välityksellä pääsemme valmentajan ominaisuudessa myös seniorin kotiin, jos liikkuminen on syystä tai toisesta hankalaa. Yksinkertaiset ohjeet netistäkin Kaikenlaiset arjen toimet pitävät lihaksia kunnossa
Jotta suolisto havaitsee B12-vitamiinin sen ravintomassasta, täytyy saada niin sanottu happokylpy. Ubikinoni antaa energiaa Lihasten kannalta tärkeä aine on myös ubikinoni eli Q10 entsyymi. B12 ja suolahappo B-vitamiinin puute vaikuttaa myös fyysisen harjoittelun kestämiseen. Tutkimuksin on havaittu muun muassa se, etteivät lihakset kykene korjaamaan liikunnan aiheuttamia vaurioita tehokkaasti ilman B-vitamiineja. Ubikinonia on siis saatava säännöllisesti. Periaatteessa lihaskato voi alkaa jopa jo 30-vuotiaana, mutta siihen vaikuttavat suuresti ihmisen liikuntatottumukset ja ravinto. doksen määrän pienentymiseen. SenioriTERVEYS 41. Lihassolussa on satoja mitokondrioita, jotka ovat solun voimalaitoksia. Lihasvoimaansa voi testata esimerkiksi nousemalla suorilta jaloilta kyykystä ylös ilman tukea, mikäli polvinivelet sen sallivat. D-vitamiini ehkäisee lihasväsymystä Välttämätön vitamiini on myös D-vitamiini, jota liikuntavitamiiniksikin kutsutaan. – Pystyyn nouseminen kyykkyasennosta on jalkojen lihasvoiman kannalta kuningasliike. Sauvakävely on oikein hyvä ja lempeä liikuntamuoto. Kotkalainen fysioterapeutti Bengt Kevin Medilife-klinikalta kertoo, että viikon vuodelepo hävittää noin 5 prosenttia lihasmassasta. Tutkimus vahvistaa itäsaksalaisten urheilulääkäreiden jo kauan tuntemaa tosiasiaa: D-vitamiini parantaa lihaskuntoa. – Ubikinonia, D-vitamiinia ja B12vitamiinia kannattaa nauttia pidemmän aikaa ja riittävän suuria määriä. – Ilman Q10:n riittävää määrää ei ole kykyä tuottaa lihasten tarvitsemaa energiaa. Metsät ovat myös mukavia paikkoja ulkoilla, samalla voi kerätä metsän antimia, Bengt Kevin toteaa. Mikä tahansa tapa pitää yllä lihasvoimaa ehkäisee lihaskatoa. – Lihasvoiman harjoittelu onnistuu myös kotona painojen ja vaikkapa kuminauhan avulla. – Usein puhutaan B12-vitamiinin imeytymisvaikutuksista, ja tämä johtuu siitä, että huonot vatsahapot ehkäisevät imeytymistä, vaikka vitamiinia nautittaisiinkin. Ennen vanhaan työtä tehtiin paljon ja monipuolinen liikkuminen oli itsestäänselvyys. Kolesterolilääkkeet vä- hentävät valitettavasti ubikinonin määrää jopa 40 prosenttia, joten sitä on tärkeää ottaa ravintolisänä. Kaikenlaiset arjen toimet pitivät lihaksia kunnossa, fysioterapeutti Kevin toteaa. Ruokavaliolla on liikunnan lisäksi olennainen vaikutus lihaskatoon. – Hakattiin puita, kannettiin vettä, tehtiin heinätöitä, autettiin hevonen ojasta. Jos ihminen harjoittelee säännöllisesti, syntyy paljon vähemmän tasapaino- tai nivelongelmia. Keho tarkoitettu liikkumaan Ihmisen keho on rakennettu toiminnalliseksi, ja siksi se tarvitsee liikuntaa kaikkina ikäkausina. Newcastlen yliopiston pienehkö tutkimus on osoittanut, että reilu päivittäinen D-vitamiinilisä ehkäisee lihasten väsymistä. Tämä on osasyy lihasku- Ihmisen keho on rakennettu toiminnalliseksi ja siksi se tarvitsee liikuntaa kaikkina ikäkausina. Elimistö tuottaa sitä itse, mutta tuotanto vähentyy aina ikääntyessä. Bengt Kevinin mukaan vanhuksilla on huutava puute B12-vitamiinista. Tässä auttaa esimerkiksi suolahappo. Mikä tahansa tapa pitää yllä lihasvoimaa ehkäisee lihaskatoa. Sydänlihaksessa mitokondrioita on tuhansia. Happo-ongelmat ovatkin yleisiä ikäihmisillä. Ilman sitä lihasten surkastuminen ja lihasheikkous lisääntyvät. Ennestään tiedetään, että matala seerumin D-vitamiinin pitoisuus liittyy lihasten heikkoon kuntoon ja väsymykseen, etenkin ikäihmisillä. Pari viikkoa saattaa tuplata tuplata määrän. Bengt Kevin suosittelee mittauttamaan D3-vitamiinitason, jonka pitäisi olla reilusti yli 100 nmol. Ubikinoni vaikuttaa siis mitokondrioiden kykyyn tuottaa energiaa. – Valkuaisaineet eli proteiinit ovat lihasten rakennusaineita, mutta monilla ikäihmisillä valkuaisen saaminen on riittämätöntä. – Tällöin vältellään sellaisten ruoka-aineiden syömistä, jotka aiheuttavat ruuansulatusongelmia. Nykyiset suositukset eivät riitä paikkaamaan nykyisen ruokavalion aiheuttamaa puutosta, hän sanoo. Ravintoaineita liikunnan tueksi Lihaskato tapahtuu usein ihmisen ikääntyessä; passiivinen elämäntapa nopeuttaa sitä. Suolahappoa voi kokeilla esimerkiksi kuuriluontoisesti käytettynä happo-ongelmia korjaamaan. – Ubikinoni tuottaa lihaksiin energiaa. Vanhemmilla ihmisillä ubikinonin tasot olivat tutkimuksen mukaan täysin riittämättömiä. Kaloriarvoltaan proteiinit vastaavat hiilihydraatteja eli voit syödä joko sokereita tai proteiinia saman määrän, ja saat yhtä paljon kaloreita. Ikääntyvä ihminen tarvitsee myös vastusharjoittelua, joten kuntosaliharjoittelu on erinomainen tapa lisätä lihasvoimaa. Jo vuonna 1989 tehtiin asiasta suuri tutkimus sydänlihaksen osalta. Fysioterapeutti suosittaa nauttimaan proteiinia vähintään 1,5 grammaa per painokilo
Kipujen säännöllinen arviointi ja moniulotteinen kivun hoito, jossa hyödynnetään lääkkeetöntä hoitoa lääkehoidon tukena, voisi ehkäistä kivun kroonistumista ja liikuntakyvyn rajoittumisen kierrettä kotona asuvilla iäkkäillä. Lisäksi selvitettiin, toivoisivatko iäkkäät kivun hoitoon enemmän huomiota lääkäriltä. Heille yksi kevyt liikkumisvaihtoehto voisi olla sähköpyöräily. Lisäämällä lihasvoimin liikkumista arjessa teemme palveluksen itsellemme. Kahdella kolmasosalla kipu oli voimakkuudeltaan keskinkertaista tai voimakasta. Huonoksi koettu terveydentila, liikkumisvaikeudet ja nivelvaivat ennustivat vähintään kolmena peräkkäisenä vuotena koettua kroonista kipua. Pienillä liikkeillä ja tekemisillä voi olla vaikutusta myös kipujen ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Pitkäkestoinen istuminen altistaa muun muassa monille tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille kaikissa ikäluokissa. Televisiotakaan ei tarvitse katsoa istuen. Keskinkertainen tai voimakas kipu, päivittäinen kipulääkkeiden käyttö ja huonoksi koettu terveydentila ennustivat toivetta kivun hoidon paremmasta huomioimisesta. Koti- ja pihatöissä kyykistellessä, kumarrellessa ja kurkotellessa vartalo saa jumppaa. Kivut syyniin varsinkin monisairailla Valintoja istumisen sijaan Istumisen epäterveellisyydestä on viime vuodesta saakka kuultu ja keskusteltu paljon. Tutkimuksessa selvisi, että vähintään kolme kuukautta kestänyttä kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua koki 49 prosenttia tutkituista 781:stä kotona asuvista iäkkäistä. Liikuntakyvyn rajoittuminen oli yleisintä kipulääkkeiden käyttäjillä. Heistä kolme neljäsosaa kärsi kivuista vähintään kolmena peräkkäisenä vuotena. Liikuntavaikeuksia, nivelvaivoja ja kipua Proviisori Niina Karttusen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kipulääkkeiden käyttöä, kroonisen kivun pysyvyyttä ja tekijöitä, jotka ovat yhteydessä liikuntakyvyn rajoittumiseen kotona asuvilla yli 75-vuotiailla iäkkäillä. Palkinnoksi siitä saa hyvän olon, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen sanoo. Totuttuja tapoja murtamaan Syyskuussa vietetyllä Liikkujan viikolla nostettiin esiin hyviä ajatuksia siitä, miten arkipäivässä on helppoa lisätä liikuntaa. Passiivisuudessa on usein kyse totutuista tavoista. Jos aika on rajallista, liikunnan voi yhdistää arjen menoihin. Iäkkäillä ihmisillä istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä. Kotona kävelyllä parempaa verenkiertoa Iän myötä tapahtuvaa rapistumista ehkäisee parhaiten päivittäinen hyötyliikunta. Vanhusten kipujen säännöllinen arviointi ja moniulotteinen kivun hoito, jossa hyödynnetään lääkkeetöntä hoitoa lääkehoidon tukena, voisi ehkäistä kivun kroonistumista. Hyviä arkiliikuntavalintoja ovat esimerkiksi jääminen linja-autosta yhtä pysäkkiö aikaisemmin, portaiden valitseminen hissin sijaan ja kävely kauppaan autolla menemisen sijaan. Puolet ajasta ihminen istuu työpaikallaan, puolet vapaa-aikanaan. Tutkimuksen tulosten perusteella kotona asuvat iäkkäät tarvitsevat ja haluavat perusteellisempaa kivun hoitoa. Kävellen verenkierto vilkastuu. – Meidät on luotu liikkumaan jaloillamme, joten meistä jokaisen kannattaa joskus miettiä arkiliikkumisemme valintoja. Myös metabolisen oireyhtymän vaara kasvaa, mitä enemmän istumiseen käytetään aikaa. Ylös aina välillä Kivun hoito iäkkäillä on usein ongelmallista, sillä ikääntymisen seurauksena tapahtuvat muutokset elimistössä sekä monet sairaudet ja lääkitykset voivat lisätä kipulääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia iäkkäillä. Naiset istuvat tutkimusten mukaan keskimäärin seitsemän ja miehet yli seitsemän tuntia päivässä. Vain 40 minuuttia kävelyä kolme kertaa viikossa voi iäkkäillä kasvattaa vuoden aikana hippokampusten, niin sanottujen aivojen muistikeskusten, kokoa parilla prosentilla ja samalla tehostaa muistin toimintaa. Terveys Puolet kotona asuvista iäkkäistä kärsii jatkuvasta kivusta ja liikkuminen heikkenee Kipua hoidettava paremmin Noin puolet kotona asuvista yli 75-vuotiaista iäkkäistä raportoi kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua. Samalla voi tehdä yksinkertaisia liikkeitä tai venytellä.. Toisaalta kivun hoito voi jäädä puutteelliseksi, jos potilaalla on paljon muita hoidettavia sairauksia ja hoidossa keskitytään niihin. Lähes puolet iäkkäistä käytti kipulääkkeitä, ja heistä 77 prosenttia käytti kipulääkkeitä vain tarvittaessa. Positiivista on, että eläkkeellä ollessa istumisen määrä hieman vähenee. 42 SenioriTERVEYS Hyötyliikunta ehkäisee tehokkaasti tuki- ja liikuntaelinvaivoja Tutkimusnäyttö runsaan istumisen ja liian vähäisen liikkumisen terveyshaitoista on vahvistunut viime vuosina
Lopulta yritys onnistuu hitaasti käsillä reisistä ylös punnertaen. Jalat pidetään tukevasti lattialla. Terveys Ikääntyneelle, nivelvaivaiselle tai lihasheikkoudesta kärsivälle nousuapua aktiivituolilla Lihasharjoittelu parantaa liikkumista Liikkumiskyvyn säilyttäminen on parasta ennaltaehkäisyä suomalaisten kansansairauksiin. Se ehkäisee huimausta. SenioriTERVEYS 43. V aikka tahtoisikin olla aktiivinen ja liikkua, ikääntymisen myötä saattaa silti tulla eteen tuki- ja liikuntaelinongelmia, istumasta nouseminenkin voi olla hankalaa lonkkien ja polvien nivelkipujen tai alaraajojen lihasheikkouden vuoksi. Käsinojat liikkuvat alaspäin. Toimintakykynsä voi pitää kunnossa alkaneista tukija liikuntaelinvaivoista huolimatta ja kuntoutua. Sitten painetaan käsinojia kevyesti käsillä ja siirretään paino jaloille. Tuoli avustaa ylös Nivelkivuista ei välttämättä tarvitse kärsiä istumasta nousemisessa. Rasitus kohdistuu polvien, lonkkien sekä yläraajojen niveliin. Ylävartaloa kallistetaan eteen selän pysyessä suorassa. Tampereella on ke- Armi Aktiivituolista noustaan ylös siten, että asetetaan kädet käsinojille ja jalat lähelle tuolin etureunaa. Lopuksi ojennetaan vartalo suoraksi. Katsetta kohotetaan hieman yläviistoon. Tavalliselta tuolilta ylös pääseminen voi tuottaa vaikeuksia. Istuinosa kallistuu sen jälkeen ja nostaa vartaloa ylöspäin. Kehitetty aktiivinojatuoli auttaa paitsi nousemaan ylös myös harjoittamaan lihasvoimaa istualtaan paremmaksi
koska alaraajojen voima ei riitä nousemiseen. Säätöä saadaan istuinkorkeutta muuttamalla. Kiertoliike kuormittaa ja kipeyttää Perusajatuksena pystyyn nousemisessa on ensin ylävartalon liike eteen ja sitten voiman siirtäminen eteen ja ylöspäin: – Perinteiseltä tuolilta noustaan suoraan ylöspäin, jolloin polvet kiertyvät sisäänpäin, Armi syntyi hyödyntämään ja kasvattamaan ikääntyneen omia voimia Armin syntytarina kytkeytyy 82-vuotiaan rouvan elämään. Hän kertoo: – Istuin monta tuntia olohuoneessa tuolilla, josta en päässyt omin voimin ylös. Istuinsyvyys on optimoitu suomalaiseen keskipituuteen, mutta olennaista tuolin käytössä on, että jalat ulottuvat aina maahan ja ristiselkä saa hyvän tuen. Korkeanojallinen malli, jossa on myös säädettävä niskatuki, maksaa 1 190 euroa. Mikäli tämäkin nousemistapa tuottaa vaikeuksia ja tuntuu kipuina nivelissä, tuolilta ylösnousemista yritetään hepottaa kiertämällä vartaloa sille puolelle, josta on helpompaa nousta ylös, Armi Aktiivituolia kehittävän ja myyvän yrityksen toimitusjohtaja Petri Palo-oja kertoo. hitetty nojatuoli nimeltään Armi Aktiivituoli, joka ohjaa istujan luonnolliseen ylösnousuasentoon. Tuolloin kivuttomamman puolen nivelet kuormittuvat paljon, mikä saattaa Palo-ojan mukaan kipeyttää myös sen puolen nivelet. Armi Aktiivituolin käsinojat kallistuvat vasta sen jälkeen, kun istujan paino vapauttaa kädensijat liikkeelle. Siksi tuolin kädensijoihin voi seistessä tukeutua turvallisesti. Optimoituja mittoja Mekaniikan asiantuntija Ismo Kytöviita tuli mukaan kehitystyöhön toteuttamaan ideaa uudenlaisesta mekaniikaasta yhdistettynä tuolin ergonomiaan. Käsinojien mekaniikka hyödyntää ylävartalon painoa samalla, kun tuolin kallistuva istuinosa auttaa istujaa nousemaan ylös. Liike ehkäisee vaivoja ja sairauksia Mikäli yleensä seisomaan nouseminen istumisten välillä on kipujen vuoksi hankalaa, sitä ei välttämättä tee mielellään ja pidättelee tärkeitä asiointeja jopa kodin sisällä. Tuolia kehitettiin, koeistuttiin ja testattiin koeryhmällä. Näin vähenee myös niveliin kohdistuva kuormitus ja tuolilta nousemisesta tulee kivuttomampaa. Pelkästään lepoasentoon jääminen kuitenkin huonontaa jo heikenty- 44 SenioriTERVEYS. – Ajattelin, että tuolin tulee hyödyntää ylösnousussa yläraajojen voimaa sekä ylävartalon painoa ja ohjata ylösnousua siten, että alaraajojen nivelkulmat sallisivat mahdollisimman suuren voimantuoton, aivan kuten fysioterapiassa opetetaan, Eerola kertoo. Polvi- ja lonkkaniveliin kohdistuu tällöin suuri kuormitus. Perusmallisen tuolin hinta on 890 euroa. Tam Ergon oman myynnin lisäksi jälleenmyyjinä toimivat monien kalusteliikkeiden lisäksi Fysioline, Unikulma ja Toimivakoti Domedi. Tästä sai alkunsa tarina avustavasta ja kuntouttavasta tuolista. Vasta kotipalvelun työntekijän saavuttua pääsin hänen avustamanaan nousemaan tuolilta ja lepäämään. Kun fysioterapeutti Jorma Eerola pohti rouvan tarinaa, hän alkoi ideoida tuolia, jossa henkilö nousee omatoimisesti tuolilta ylös ilman ulkoista voimaa, omat jäljellä olevat voimansa hyödyntäen. Korkeaselkäisessä mallissa on myös niskatuki tekemään torkahduksista miellyttävämpiä, mutta muuten tuolit eivät toiminnaltaan eroa toisistaan. Tamperelainen yritys Tam Ergo Oy on myynyt tuolia vuoden
SenioriTERVEYS 45. Siinä on tuki ristiselälle ja selän kaarevuuden mukaan muotoiltu istuimen selkänoja. Pinnoitteet on suojattu kauttaltaan muovilla, mutta lisävarusteina on saatavissa sekä käsinojien että istuimen suojia. Valittavissa on useita värejä ja kuoseja: kangasta, tekoja aitoa nahkaa. Ne lepuuttavat ranteita luontevassa asennossa sekä antavat tukea noustessa. nyttä toimintakykyä edelleen. Sen selkänojassa on syvennys, josta avustaja voi toisella kädellään kallistaa tuolia toisen käden painaessa käsinojaa. Aktivoivalla tuolilla on mahdollista ehkäistä pitkäaikaisesta istumisesta aiheutuvia haittavaikutuksia hyödyntämällä tuolin ominaisuuksia nousemiseen ja taukoliikkumiseen. Tuoli on turvallinen käyttää, sillä käsinojat vapautuvat vasta sitten, kun tuolille istutaan. Tuolia voi siksi käyttää myös jumppa- ja harjoitusvälineenä. Parantunut alaraajojen lihasvoima parantaa kävelykykyä ja vaikuttaa tasapainoon ja ehkäisee siten kaatumisia. Sähkö- tai paineilma-avusteisissa tuoleissa ulkoinen voima vie ihmiseltä mahdollisuuden käyttää omia lihaksiaan ja näin ollen heikentää ihmisen toimintakykyä. Jumppaaminen tuolilla vahvistaa koko vartalon lihaksia sekä vaikuttaa tasapainoon ja kävelykykyyn. .HYHQW¦¦ avustajan työtä. Tuolin jaloissa on istuinkorkeuden säätö, jotta tuoli sopii eripituisille ihmisille, niin että jalkapohjat ulottuvat aina lattiaan. +DUMRLWWDD reisi- ja pakaralihaksia, tasapainoa sekä kävelykykyä. – Kun nouseminen tehdään biomekaanisesti oikein kallistamalla ensin ylävartaloa eteen ja sitten nousemalla ylös etuviistoon, se on lonkkien ja polvien nivelille edullista ja helppoa. . Käsinojat palautuvat nousemisen jälkeen normaaliin asentoon ja lukittuvat paikalleen naksahdusäänen kuuluessa, joten niihin voi tukeutua ja istua aivan kuin tavalliseen tuoliin. $YXVWDD nousemista kallistuvalla istuimella ja käsinojien mekaniikalla. TamErgo, puh. Nousuharjoittelu kehittää raajojen ja keskivartalon lihaksia. Kivuttomuuden tähden tekee mieli nousta useammin, Palo-oja sanoo. Lihasten kehittämiseen, tasapainon ja kävelyn parantamiseksi Aktiivituolia voi käyttää harjoitusvälineenä, koska istumasta nouseminen kehittää alaraajojen lihaksia. – Jotkut tahtovat, että heidän aineenvaihduntansa pysyy hyvänä ja että lihakset saisivat töitä ja vetreyttä ennen kuin vaivoja ja kankeutta ehtiikään syntyä, Palo-oja kertoo. Keventää avustajan työtä Mikäli iäkäs henkilö tarvitsee tuolilta noustessa apua kotona tai hoitokodissa, Armi Aktiivituoli keventää myös avustajan tai hoitajan työtä. Tuoliin saa laskurin, jolla voi seurata esimerkiksi kuntouttavaa harjoittelua. Ainoa keino ehkäistä istumisen pitkäaikaisia haittavaikutuksia on liike ja istumisen keskeyttäminen väliajoin. Tuolin ainoa moottori ylösnousemisessa on ihminen itse. Tutkimusten mukaan lonkkamurtuman kokeneen yli 60-vuotiaan liikkumisvarmuus on heikentynyt kaatumisen pelossa. Tuolin takana on avustajan kahva. Tieteellisten tutkimusten mukaan pitkäaikainen istuminen altistaa erilaisille kroonisille sairauksille, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille, 2-tyypin diabetekselle ja tuki- ja liikuntaelinsairauksille. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: TAM ERGO OY Armin ainoa moottori on istuja itse. . (KN¦LVHH kaatumisriskiä. Käsinojat on muotoiltu ergonomisesti. 040 350 7117 asiakaspalvelu@tamergo.fi L 1LYHOLLQ H X W LV G NRK D W KDLWDOOLVta rasitus .DWVR OLV¦¦ NRWLVLYXLOWDPPH ZZZ DUPL DNWLLYLWXROL . . Armi Aktiivituoli soveltuu hyvin myös rollaattorin käyttäjille. Se voi olla tarpeen silloin, jos kuntoutuu vammasta tai leikkauksesta, tai monet liikuntamuodot eivät jostain syystä muuten sovi. Armi auttaa ylös! /LLW\ OXNXLVWHQ W\\W\Y¦LVWHQ N¦\WW¦MLHQ MRXNNRRQ $UPL $NWLLYLWXROLQ DLQRD PRRWWRUL ROHW VLQ¦ LWVH Tuolin ominaisuuksia Armi Aktiivituolissa on kiinnitetty huomiota tuolista nousijan toimintakykyä helpottavan mekaniikan lisäksi myös istumisergonomiaan.
Hän kertoo, että erektiohäiriö on varsin yleinen miesten vaiva, joka voi johtua hyvin arkipäiväisistäkin asioista: – Stressi, työelämän muutokset, eläkkeelle jääminen, lasten poismuuttaminen, väsymys, ylipaino, sairaudesta tai leikkauksesta toipuminen, humalatila, tupakointi... Vaiva on yleinen: sitä ilmenee noin 200 000 suomalaisella miehellä. On tärkeää selvittää syyt erektiohäiriön takana, jotta itse sairautta voidaan oireen lisäksi hoitaa. Yli 50-vuotiaista erektiohäiriöitä on jo 50 prosentilla ja 70-vuotiasta miehistä noin 65 prosentilla. – Kärjistäen voisi linjata, että jos erektiota on hankala saavuttaa, vika voi olla valtimoissa ja jos sen ylläpitäminen on hankalaa, vika on laskimoissa, Erja-Riitta Niskanen kertoo ja kehottaa kertomaan lääkärille avoimesti ongelmasta, sillä se voi auttaa varsinaisen taudin diagnosoimisessa. Johtuu usein verenkierrosta Erektiohäiriöt jaetaan vakavuudeltaan kolmeen luok- 46 SenioriTERVEYS kaan. Se on aina oire jostain muusta elimellisestä tai psyykkisestä tilasta. Keskivaikeasta erektiohäiriöstä puhutaan silloin, jos erektion saavuttaminen on hankalaa ja häiriö alkaa vaikuttaa seksuaalielämään. Siittimen verenkiertohäiriön voi aiheuttaa muun muassa valtimoverisuonten kovettuminen, verenpainetauti, diabetes, korkea kolesteroli Erektio-ongelmista on tärkeää keskustella parisuhteessa. Seksuaaliterveys 50-vuotiaista miehistä lähes puolet kärsii EREKTIOHÄIRIÖISTÄ Aina oire, ei sairaus itsessään Erektiohäiriö tarkoittaa kyvyttömyyttä saavuttaa tai ylläpitää tyydyttävään seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävä erektio. Seksuaalisuudesta voi nauttia monilla muillakin tavoilla kuin olemalla yhdynnässä.. Hoitamattomana häiriö voi vaikuttaa seksuaalielämän lisäksi myös psyykkiseen hyvinvointiin. E rektiöhäiriöt ovat kovin yleisiä: – Ei varmaankaan ole olemassa miestä, jolla ei joskus olisi ollut ongelmia erektion kanssa. On aikoja, hetkiä, päiviä tai tunteja, kun ei vaan seiso, seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen toteaa. Ikääntyneillä miehillä verenkiertohäiriöt ovat yleisin syy erektio-ongelmien takana: jopa 75 prosenttia yli 50-vuotiaiden miesten erektiohäiriöistä johtuu verenkiertoelimien ongelmista. Vaikea erektiohäiriö on kyseessä silloin, jos erektio on pysyvästi hävinnyt ja tilanne vaikuttaa merkittävästi seksuaaliseen aktiivisuuteen. Lisäksi vaiva voi johtua taustalla piilevistä sairauksista, kuten diabeteksesta, verenkiertohäiriöistä, verenpaineongelmista, neurologisista häiriöistä, hormonivaivoista tai eturauhasen sairauksista. – On tärkeää muistaa, että erektiohäiriö ei ole sairaus itsessään. Lievä erektiohäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa potilaalla on väliaikaisesti vaikeuksia ylläpitää erektiota. Niskanen luettelee tyypillisiä erektiohäiriöiden syitä. Lieviä erektiohäiriöitä esiintyy noin 20 prosentilla kaikista miehistä
Verenkiertoperäiset syyt 2. Kun tupakointi lopetetaan, ylipaino saadaan tiputettua tai vaikka diabetes hallintaan, erektiokin usein palaa takaisin. Hermorataperäiset syyt 5. Syynä voi olla myös synnynnäinen verenkiertovika tai lääkkeiden sivuvaikutus. Peniksen rakennepoikkeavuudet 6. – Syitä ongelmaan on usein enemmän kuin yksi, joten kokonaisvaltainen terveydentarkastus on syytä tehdä, seksuaaliterapeutti Niskanen vinkkaa. Hormoniperäiset syyt 3. Myös masennuslääkkeet, mahalääke simetidiini, sydänlääke digoksiini, pahoinvointilääke metoklopramidi, epilepsialääkkeet fenytoiini ja karbamatsepiini sekä eturauhaslääke finasteridi voivat aiheuttaa erektiohäiriöitä. Taustalla voi olla myös hormonaalisia tekijöitä, kuten iän myötä tapahtuva testosteronihormonin väheneminen elimistössä. Myös alkoholin suurkulutus, merkittävä ylipaino ja heikko fyysinen kunto kasvattavat erektiohäiriön riskiä. Psykologiset syyt 7. Erektiohäiriöt voivat johtua myös perinnöllisistä sairauksista, jotka alkavat oireilla vanhemmalla iällä. Joskus myös hermorataperäiset syyt aiheuttavat potenssiongelmia. Usein syy erektiohäiriöön pii- lee myös kilpirauhasen toiminnassa. tai tupakointi. Tupakointi kasvattaa erektiohäiriöriskiä 2–3-kertaiseksi tupakoimattomaan verrattuna. SIVULLE 49 SenioriTERVEYS 47. Elämäntapatekijät Elämäntavat vaikuttavat merkittävästi erektio-ongelmiin. Eturauhasperäiset syyt 4. Lääkkeiden sivuvaikutukset 8. Hoitoja pumpuista pistoksiin ja lääkkeisiin Erektiohäiriöitä voidaan hoitaa monin eri tavoin. Elämäntavat vaikuttavat erektioon: tupakointi kasvattaa erektiohäiriön riskin kaksin- ja jopa kolminkertaiseksi tupakoimattomaan verrattuna. Erektiohäiriön syyt 1. Lääkkeet, hormonit, perimä ja elämäntavat Paitsi verenpainelääkkeet, myös monet muut lääkkeet voivat aiheuttaa potenssiongelmia. Verenpainelääkkeistä etenkin nesteenpoistolääkkeet ja beetasalpaajat aiheuttavat erektiohäiriöitä. Ensisijaisen tärkeää on hoitaa syy erektiohäiriön takana ja muistaa, että häiriö on vain oire
Tilanne voidaan kuitenkin selvittää verikokeiden avulla. Hormonaalisten muutosten myötä miehistä voi tulla ärtyisiä, jopa aggressiivisia. Miehille voidaan antaa testosteronikorvaushoitoa joko pillereinä tai pistoksina, Erja-Riitta Niskanen kertoo. Testosteronitaso alkaa hiljalleen laskea jo 30 vuoden iässä, ja noin 50-vuotiaina monet miehet saavat hormonitasojen muutoksista johtuvia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Testosteronitason muutokset voivat ilmetä muun muassa väsymisenä, ärtyneisyytenä ja aggressiivisuutena. Fyysisten oireiden lisäksi testosteronitason muutokset voivat vaikuttaa mielialaan. Eturauhasta ei ole tarpeen tutkituttaa varmuuden vuoksi vaan vasta sitten, jos virtsasuihkussa ilmenee ongelmia, Erja-Riitta Niskanen opastaa. Jos testosteronitasot ovat verikokeiden perusteella selvästi laskeneet, lääkäri tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman. Kun naisilla estrogeenintuotanto romahtaa vaihdevuosien aikana, miehillä testosteronitaso laskee niin vaivihkaa, että oireita ei aina huomata. Lääkärissä eturauhanen ja kivekset tutkitaan ulkoisesti ja tarvittaessa eturauhanen myös sisäisesti peräaukon kautta. Hormonaaliset vaivat ja eturauhasen ongelmat hoidetaan lääkärissä Vaihdevuodet koettelevat miehiäkin MIESTEN VAIHDEVUODET eli andropaussi vaikuttaa miesten fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen hyvinvointiin. Kun ennen penkistä nousi sata kiloa, yhtäkkiä ei enää jaksakaan nostaa kuin puolet siitä. Niskanen kertoo, että oireita ei usein osata liittää miesten vaihdevuosiin eli andropaussiin, vaan syitä etsitään paljon kauempaa: – Saatetaan ajatella, että alkava Alzheimer tai Parkinsonin tauti oireilee, jos miehestä tulee ärtyisämpi kuin ennen. Hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti vaivasta riippuen. Yli 60-vuotiasta miehistä noin 80 prosentilla on todettu eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun aiheuttamia oireita. – Suurin osa eturauhasvaivoista saadaan hyvin jäljitettyä ja hoidettua, koska ne oireilevat niin näkyvästi virtsatessa. Jos virtsasuihku muuttuu oleellisesti tai virtsatessa tuntuu painetta tai kipua, kannattaa heti mennä lääkäriin. 48 SenioriTERVEYS Miesten hormonitoiminnan muutokset ovat paljon hitaampia ja hankalammin mitattavissa kuin naisilla.. Lihasmassan väheneminen aiheuttaa myös yleistä fyysistä väsymistä, seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen kertoo. – Testosteronitaso vaihtelee miehillä saman päivänkin aikana huomattavasti, joten tasojen mittaaminen on hankalampaa kuin naisilla. Usein syyt ovat kuitenkin hormonaalisia. Niitä myös kehitetään koko ajan paremmiksi. Seksuaaliterapeutti Niskanen kertoo, että eturauhasongelmat ovat tiiviisti kytköksissä virtsavaivoihin: – Eturauhanen ja virtsarakko ovat niin lähekkäin, että eturauhasen ongelmat heijastuvat hyvin nopeasti virtsaamiseen. Testosteroni vähenee hitaasti Miesten hormonitoiminnan muutokset ovat paljon hitaampia ja hankalammin mitattavissa kuin naisilla. Liikakasvun lisäksi eturauhanen voi tulehtua tai siihen voi kehittyä syöpä. Myös verikokeita voidaan ottaa. – Tyypillisin fyysinen oire on lihasmassan väheneminen. Eturauhasongelmat näkyvät virtsatessa Myös eturauhasen muutokset ovat yleinen ikääntyvien miesten vaiva. Miesten hormonikorvaushoidot ovat yleisesti hyvin siedettyjä ja tehokkaita
Ne ovat yleensä hyvin siedettyjä, mutta voivat yhdessä joidenkin muiden lääkkeiden kanssa olla jopa hengenvaarallisia: – Lääkärille pitää mainita kaikista käytettävistä lääkkeistä ja vaatia kartoittamaan syitä erektiohäiriön takana! Erja-Riitta Niskanen muistuttaa. Lamm S, Schönlau F, Rohdewald P. Prelox sopii aikuisille jatkuvaan käyttöön. Alipainepumput ja penisrenkaat ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia käyttää myös yhdessä lääkkeiden kanssa. Potenssilääkkeet ovat henkilökohtaisia reseptilääkkeitä. Int J Impot Res 2008;20:173-180. Erektiohäiriöön voidaan määrätä reseptilääkkeitä ja paikallisia pistoshoitoja. Improvement of erectile function with Prelox: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover trial. Parisuhteessa tärkeä keskustella aiheesta Erektiohäiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi miehen seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. – Kumppanilta vaaditaan myötätuntoa: syyttelystä ei ainakaan ole mitään hyötyä. Kannattaa yhdessä miettiä, miten tilanne vaikuttaa parisuhteeseen ja millä uusilla tavoin seksuaalielämä voisi pysyä tyydyttävänä ja virkeänä, jos yhdyntä ei enää onnistu. Juttusarja päättyy. Niskanen muistuttaa myös, että ulkopuolista keskusteluapua kannattaa tarvittaessa hakea. Erja-Riitan tavoittaa sähköpostiosoitteesta erjariitta.niskanen@kolumbus.fi. Seksuaaliterapeutti Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskanen on vastaillut seksuaalielämää koskeviin kysymyksiin vuoden 2014 Senioriterveys-lehdissä. Joskus myös testosteronihormonikorvaushoidosta voi olla vaivaan apua. Eur Bull Drug Res 2003;11:29-37. * EFSA ID no. Erektiohäiriöitä voidaan hoitaa ja t Elämäntaparuokavaliomuutokset t Pistoshoidot ja t Alipainepumput penisrenkaat t Potenssilääkitys Niskanen kehottaa pariskuntia puhumaan avoimesti ongelmasta ja miettimään, miten sen kanssa voidaan elää. Pitkittynyt erektiohäiriö voi aiheuttaa muun muassa masentuneisuutta ja haluttomuutta. Prelox sisältää L-arginiinia ja Pycnogenolia, joka vilkastuttaa verenkiertoa*. Seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotolta saa konkreettisiakin vinkkejä tilanteen käsittelemiseen. Lisätietoja miesten ongelmista netistä: www.seksuaaliterveysklinikka.fi www.miesklinikka.com Apteekeista, luontaistuotekaupoista, Sokos ja Stockmann Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa Puh (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi SenioriTERVEYS 49. Prelox for improvement of erectile function: a review. Stanislavov R, Nikolova V, Rohdewald P. Myös netistä löytyy paljon tietoa ja jopa aiheen ympärille perustettuja keskusteluryhmiä, joista voi löytää vertaistukea. Lisätietoa aiheesta löytyy esimerkiksi osoitteista www. Potenssilääkkeet auttavat palauttamaan seksuaalisen kyvyn muuttamalla verenpainetta paitsi peniksen alueella, myös koko kehossa. 2476 FI_Prelox_Ad_Senioriterveys_0914_95x258 Erektion saavuttamisen ja ylläpitämiseen myydään apuvälineitä seksuaaliterveyskaupoissa. PRELOX® AIKUISILLE MIEHILLE JATKUVAAN KÄYTTÖÖN Seksuaaliterveyskaupoissa myydään alipainepumppuja ja penisrenkaita, joiden avulla erektion saavuttaminen ja ylläpitäminen voi helpottua. miesinfo.fi ja seksuaaliterveyskliniikka.fi. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN Myös XL-koko 140 tablettia Erektio edellyttää toimivaa verenkiertoa
Läppärillä on paikkansa pöydän reunalla. Suvi Sojanto pitää kavereihin ja sukulaisiin yhteyttä muun muassa Facebookin avulla. 50 SenioriTERVEYS
Suvi Sojanto t 57-vuotias t syntynyt Helsingissä t asuu Lohjalla Harri työskentelee t aviomies Pusulan seurakunnan suntiona Laura, Joni ja Santeri, t lapset lapsenlapsi Veera koiraharrastaja, nykyisin t ollut kolme kissaa t aivovaltimon pullistuma 1999 t aivoverenvuoto 2013 kesäteatteria ja t harrastaa kuorolaulua SenioriTERVEYS 51. Läheisten tuki on ollut tärkeää. Positiivinen elämänasenne ja läheiset isona apuna Suvi selvisi aneurysmasta sekä aivoverenvuodosta Lohjalainen Suvi Sojanto on selviytynyt kahdesta vakavasta sairaudesta, aivovaltimon pullistumasta ja aivoverenvuodosta
Sairaalassa kului useampi viikko Hahmotushäiriöissä ja vasemman jalan pettämisessä alta hyvänä apuna Suvi Sojannolla on kirpparilta löytynyt rollaattori. Aivovaltimon pullistuma oireili Sojannon perhe muutti Helsingistä Nummi-Pusulaan (nyk. – Minulla oli jotenkin outo olo, joten lähdin kotiin aikaisemmin. Muistan, kun heräämössä katselin ympärilleni ja ihmettelin, miten ihmeessä Marco Bjurström on täällä töissä! Sen verran sekaisin olin siitä kaikesta. Suvi sai tietää, että häneltä oli leikattu aivovaltimon pullistuma. malla nestettä selkäydinkanavan kautta. Harrilla on muutenkin ollut iso merkitys koko elämässäni, Suvi kertoo. – Lääkärin mukaan oli hyvä, että se oli vähän repeytynyt, joka oli aiheuttanut oireet. – Minulla oli rooli Pusulan kesäteatterissa vuonna 2013, mutta olin silloin sairaalassa Töölössä. – Olen luonteeltani positiivinen, mutta vaikeiden sairauksien aikana on ollut masennuskausia. Lohjalle) vuonna 1994. Suvin sisar Annaleea oli tullut käymään seuraavana päivänä.. Suvi pääsi kuntouttavaan työhön, hän työskenteli ensin läheisessä Ikkalan kyläkoulussa avustajana kolmena lukuvuonna ja sittemmin Pusulan terveyskeskuksessa virikeohjaajan apuna. Leikkaus tehtiin seuraavana päivänä Töölön sairaalassa. Sojannoilla ei ollut siihen aikaan vielä kännyköitä, ja Harri oli juossut naapuriin hälyttämään apua. Harri kertoi myöhemmin, että olin yrittänyt puhua, mutta siitä ei saanut mitään selvää. Sama taksi vei sitten takaisin sairaalaan. Mutta se ei lannistanut, vaan päinvastoin. – Lääkäri sanoi, että nämä ovat yleensä ainutkertaisia, huolissaan ei tarvitse olla. Minulla oli vapaapäivä, ja lähdettiin käymään mustikassa. Se oli kuitenkin selvä, ettei Suvi voinut jatkaa entisessä työssään R-kioskissa. – Kotona piti ottaa lääkettä kahden tunnin välein eli sitä piti ottaa myös öisin. 52 SenioriTERVEYS Suvi oli kaiken kaikkiaan sairaalassa useamman viikon. Se olisi kuulemma räjähtänyt viimeistään kuukauden päästä, ja silloin ei olisi ollut mitään tehtävissä. Perheessä oli pienet lapset, ja Sojannolla elettiin tavallista lapsiperheen elämää. Kotona olo paheni. H yvä parisuhde, perhe ja ystävät ovat nousseet arvoonsa Suvi Sojannon, 57, elämässä. Aivoverenvuoto iski juhannuksena Kaikki meni hyvin vuoden 2013 juhannukseen asti. – Kaikki tuli ylös, en voinut juoda edes vettä. Suvi oli ollut aamuvuorossa terveyskeskuksessa. Parhaillaan oli menossa yksi iso leikkaus, joten Suvin ruumiinlämpö laskettiin alas, elimistö laitettiin ”jäihin”. Tajusin itsekin, että jotain on pielessä. Kesä 1999 muutti kaiken. Ruoka tuotiin Pusulan Krouvista. Otin vielä sangon mukaan, jos kotimatkalla tulisi autossa paha olla. Sieltä minut kuljetettiin taksilla kesäteatterin näytökseen, jonne minulle oli varattu pihalle pöytä. – Olin siihen aikaan töissä Karkkilan R-Kioskissa. Leikkaukseen Töölön sairaalaan Meilahdessa Suvi oli laitettu leikkausjonoon. Sairauden uusimista lääkäri oli pitänyt hyvin pienenä. Vuonna 2012 hän opiskeli laitoshuoltajan tutkintoa Luksian aikuiskoulutuksessa. Myös muut sukulaiset, ystävät ja tuttavat ovat olleet isona apuna. Paikalle tuli myös Medi-Heli, jonka lääkäri oli yhteydessä Meilahteen, Helsinkiin. Sitä jatkui koko yö ja päivä. Aviomieheni Harri on aina pistänyt minun tarpeeni omiensa edelle. Sieltä oli sanottu, ettei voi lennättää helikopterilla, vaan on mentävä ambulanssilla. Yhtäkkiä metsässä tuli outo olo. – Hoito oli hyvää, ja siinä kyllä paneuduttiin siihen, että pääsen liikkeelle mahdollisimman pian. Harri nousi uskollisesti ylös joka toinen tunti. Se saatiin aisoihin laske- Eläimillä on aina ollut iso merkitys Suvin elämässä - kuvassa edesmennyt Poko-koira. Myöhemmin hän oli terveyskeskuksessa muun muassa laitoshuoltajana. Muistan, että oli painostava keli. – Leikkaus meni hyvin. Sojanto on kahdesti ollut lähellä kuolemaa: vuonna 1999 hän sairastui aivovaltimon pullistumaan eli aneurysmaan ja vuonna 2013 iski lukinkalvonalainen aivoverenvuoro. Mieshoitajalla oli aivan Marco Bjurströmin ääni. – Tajusin itsekin, että jotain on pielessä. Läheisiltä saatu tuki on kannustanut elämän vaikeilla hetkillä. Olin itkenyt, nauranut, oksentanut ja lopulta lyyhistynyt maahan. – VPK oli kantanut minut ilmapatjalla metsästä. Olin itkenyt, nauranut, oksentanut ja lopulta lyyhistynyt maahan. Kun Kelalta tuli ehdotus, että Suvi laittaisi eläkepaperit vetämään, hän repi paperit. Takapakkeja ei tullut turvotusta lukuun ottamatta. Muistan yhden kerran, kun Harri itki vieressä, että ota nyt tämä lääke, että minäkin pääsisin nukkumaan! R-kioski vaihtui kuntouttavaan työhön Suvi kuvailee toipumista aika hitaaksi ja voimia vieneeksi
Yritinkin, mutta sitten minut siirrettiin Pusulan koululle. Kesken kävelyn saattaa lähteä jalka alta. Sittemmin työnantaja oli päättänyt, ettei Suvi voi työskennellä terveyskeskuksen vuodeosastolla neljää tuntia päivässä. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA SALMI Sojannot asuvat Ikkalan taajamassa rivitaloalueella muutaman kilometrin päässä Karkkilasta. Kyllä Harri on aika kovilla kotona, kun joutuu auttamaan niin paljon. Suvi muistaa, kuinka päivystyksessä oli kova ruuhka. Se oli seuraava numero, joka huudettiin sisään. Hahmotushäiriöt haittasivat töissä Suvin kuntoutuminen alkoi Lohjan aluesairaalassa, jonne hänet siirrettiin Töölöstä. – Kävin sairaalassa fysioterapian lisäksi myös toimintaterapiassa. Ja sitten alkoi tapahtua. – Lääkäri sanoi ystävällisesti, että voisin tehdä töitä neljä tuntia päivässä ja loput voisin hakea Kelalta osasairaspäivärahana. Olkapään magneettikuvaus on vasta tulossa. – Minulle on tullut hahmottamishäiriön lisäksi vasemman puolen heikkoutta. Postinhakureissukin käy liikunnasta. En tuntenut heitä ensin, Harri oli ollut siitä järkyttynyt. – Päätin, että minähän en anna periksi, vaan teen työt neljässä tunnissa! Kuluvan vuoden talvena alkoivat hahmotushäiriöt, jotka haittasivat Suvin työtä. Meni pitkään, ettei Suvi tiennyt maailman menosta mitään. Sitä jatkettiin myös Lohjan terveyskeskuksen vuodeosastolla, jonne päädyin seuraavaksi. – Kerran sitten avasin silmäni ja näin sellaisen omituisen putkinäön päästä kolme hymyilevää naamaa. – Oli kyllä enkelit matkassa, koska joku oli kyllästynyt odottamaan ja jättänyt numerolapun koneen päälle. Suvi aloitti työt kuluvana vuonna. Pään tietokonetomografiassa on selvinnyt, että Suvin aivoissa on useita pieniä pullistumia. – En pysty itse pukeutumaan ja pesey- tymisessäkin tarvitsen apua. Jo pian selvisi, että Suvilla on lukinkalvon alainen aivoverenvuoto. SenioriTERVEYS 53. Niitä kontrolloidaan säännöllisin välein. Löytynyt useita pieniä pullistumia Aivoverenvuoto on jättänyt Suvin elämään jälkensä. Molempia vaivoja tutkitaan parhaillaan. Hänet siirrettiin terveyskeskuksen puolelle, jota aiemmin siivonnut, eläkkeelle jäänyt oli tehnyt 6,5 tuntia päivässä. Silloin oli jäänyt jotain asioita tekemättä, ainakin olisi kuulemma pitänyt silloin aikaisemmin asentaa shuntti, joka olisi tasannut aivopainetta. – Jouduin puhutteluun ja lupasin parantaa tapani. – Käsitin lääkärien puheista, että tämänkertaisella sairaudella oli tekoa sen aikaisemman eli aivovaltimon pullistuman kanssa. Yhdessä vaiheessa en päässyt sängystäkään ylös ilman apua. Kirpputorilta ostetulla rollaattorilla on kyllä käyttöä! Olkavarsi puolestaan haittaa Suvin elämää niin, ettei hän esimerkiksi pysty nostamaan kättä ylös. Ja siihen tarvitaan tsemppiä, joten me vielä nousemme tästä ja koko Etelä-Suomi kuulee meistä! Suvi nauraa. Suvi kertoo ymmärtäneensä jo Töölössä, kuinka huonossa kunnossa hän oli. Suvia lähdettiin viemään saman tien Töölön sairaalaan. Käsi ei myöskään pidä. Muutaman kerran olenkin kaatunut tosi pahasti. – Haluaisin kuitenkin, että voisin elää edes suht normaalia elämää. Suvi ei usko, että välttämättä kuntoutuisi enää työelämään. Tällä hetkellä Kela on myöntänyt hänelle kuntoutustukea 31.8.2015 saakka. Sairaudet olivat yhteydessä toisiinsa Töölössä Suvi oli monta viikkoa. Pusulassa aloin käydä kuntosalilla neuroryhmässä. Siellä Suvi ennätti työskennellä vajaan kuukauden, kunnes hänen olkavartensa alkoi oireilla pahasti. – Annaleea oli soittanut tyttärelleni Lauralle, ja he lähtivät viemään minua Lohjan sairaalaan päivystykseen. Työnantaja oli kuitenkin ennen lääkärin lausuntoa ehtinyt jo muuttaa työsopimukseni puolipäiväiseksi
Nenän pallolaajennustoimenpiteellä useat vaivat voidaan hoitaa. 54 SenioriTERVEYS. Terveys Nenän vaivat, kuten jatkuva nuha ja poskionteloiden tulehdukset, voivat johtua nenän limakalvojen ongelmista, mutta myös rakenteellisesta ahtaudesta
Vuotavan nenän vuoksi korvissakin oli tukkoisuutta. Onnistunut, parantuu ajan kanssa Koska Eilan poskiontelopuhkeamat paikattiin kuorikkokielekkeillä, hänen piti Pallolaajennusleikkauksen jälkeen Eila Lasman nenän tukkoisuus hellitti, hänen ei tarvinnut enää jatkuvasti aivastella ja niistää ja hän saattoi hengittää normaalisti nenän kautta. Kun Penttilä oli tutkinut Eilan kuvat, hän suositteli pallolaajennusleikkausta, jossa poski- ja otsaonteloiden ahtautuneet tiehyet avattaisiin ja poskiontelo- Eila Lasma kuvaa, millainen toimenpide oli hänen tuntemustensa mukaan: – Poskionteloiden osalta toimenpide oli melko kivuton, tuntui kuin hampaita olisi hieman vihlonut. – Hakeuduin toukokuussa työterveyslääkärille, joka kirjoitti lähetteen korvalääkärin vastaanotolle. – Minulla on lääkeaineallergioita, verenpainetta ja astman lisäksi sairastan myös diabetesta. kean puolen tärinä vaivasi minua hetken. Viime maaliskuussa Eila kuitenkin sairastui sitkeään flunssaan, joka ei ottanut hellittääkseen. Suosittelenkin, näin jälkikäteen, että otsaontelon toimenpide tehdään nukutuksessa, Eila sanoo. Eila pääsi jo toimenpidepäivänä kotiin. Oksentamisen ja verenvuodon seurauksena nenästäni alkoi tulla mätää, minkä vuoksi jouduin toipumisen alkuvaiheessa syömään antibioottikuurin, Eila kertoo. Miehen avulla sain tupot lopulta pois sieraimista. Toimenpiteen jälkeen myös pieni, oi- Toimenpide paikallispuudutuksessa Syyskuussa Eila pääsi poskiontelo-otsaontelo-operaatioon. Eila oli vuosien mittaan tottunut alituiseen nuhaansa. Jatkoa varten Eilan poskionteloista tuli tehdä kartiokeila TTkuvaus. SIVULLE 57 N uha ja nenän sivuonteloiden tulehdukset vaivasivat espoolaista Eila Lasmaa, 60, vuosikaudet. Otsaontelon operointi tuntui sen sijaan melko pahalta. Korva-kurkku-nenälääkäri Matti Penttilä otti minut vastaan Helsingin Kampissa sijaitsevassa Terveystalossa, Eila kertoo. Hän halusi, että toimenpide tehtäisiin paikallispuudutuksessa, sillä vaihtoehto tuntui turvallisemmalta kuin nukutus. Pitkäaikainen tulehdus ja ahtautta nenäkanavassa Otsaontelon toimenpide mieluumin nukutuksessa Lääkäri Matti Penttilä totesi tutkimuksissaan, että Eila oli kärsinyt pitkäaikaisesta nenän sivuonteloiden tulehduksesta. Oikealla puolella nenäkanava oli myöskin ahdas, Eila kertoo. Tämä aiheutti sen, että nenä vuosi tamponeihin verta, jotka sitten juuttuivat nenääni. Sairaslomaa hänelle määrättiin reiluksi viikoksi. Koska syön verenohennuslääkkeitä, ne piti jättää ennen ja jälkeen leikkauksen pois, Eila kertoo. Vasemmanpuoleinen jalkani meinasi väkisin nousta ylös, ja tarvitsin hoitajan apua pitääkseni raajan aloillaan. Välittömänä hoitona limaiseen tulehdukseen oli nenän huuhtelu sekä antibioottilääkitys. Pallolaajennusleikkauksessa nenän sivuonteloita ja otsaontelokanavia laajennettiin. Hän sai mukaansa myös vahvaa, 12 tunnin välein otettavaa särkylääkettä. – Kuukauden kuluttua siitä, kun olin käynyt Penttilän vastaanotolla, poskionteloni kuvattiin. Kuvauksissa näkyi, että poskionteloissa oli edelleen tulehduksen merkkejä, eritettä sekä limakalvopaksunnosta. Kotiin lähtiessään Eilalla oli nenätamponit, joita tuli pitää seuraavaan päivään saakka. Korvassa on vielä hieman tukkoisuutta, mutta sen pitäisi ajan mittaan helpottaa. Leikkauspäivänä Eila saapui paikalle kello kahdeksan aamulla. – Särkylääke ei ilmeisesti sopinutkaan minulle, sillä tulin lääkkeestä todella huonovointiseksi ja oksensin rajusti. SenioriTERVEYS 55. Koska naiselle nousee harvoin kuumetta, ei lääkäriin tullut jokaisen vilustumisen kohdalla lähdettyä. Toimenpide sujui Eilan mukaan ripeästi. Operaatiossa poski- ja otsaonteloiden kanavia avattiin kuusi millimetriä pallolaajentimen ja paineen avulla. puhkeamat paikattaisiin kuorikkokielekkeillä. Operaation jälkeen Eilan nenäoireet vähenivät ja hengitys nenän kautta alkoi onnistua. Puheääni käheytyi, kun astmaa sairastava Eila joutui kovan nuhan vuoksi hengittämään suun kautta. Kasvoilla alkoi myös tuntua poskiontelotulehdukseen viittaavaa painetta. Eila Lasma sai avun nenän tukkoisuuteen nenän pallolaajennusleikkauksesta Jatkuva nuha ja aivastelu helpottivat Espoolaismummo Eila Lasma kärsi jatkuvasta nuhasta, poskiontelotulehduksista ja äänen käheydestä
– Mikäli nenän sivuonteloiden kanavat avataan liian suuriksi, laskee onteloiden typpioksidipitoisuus ja siten toiminnallisuus merkittävästi, Penttilä kertoo. Pallolaajennusleikkaus sopii kaikille, jopa lapsille. Nenän sivuonteloiden pallolaajennustoimenpiteessä pallolaajentimella murretaan ja siirretään paineen avulla ohuita luuseinämiä ja limakalvoja niin, että nenän luonnollinen kanavarakenne jää jäljelle. Limaisuutta suurissakin onteloissa Poski- ja otsaonteloiden kanavien ahtautta on perinteisesti hoidettu purevilla työkaluilla tehtävillä tähystysleikkauksilla, joissa ahdas kanava korvataan isommilla aukoilla. – Astma, allergiat, tupakointi tai esimerkiksi sisäilman ongelmat saavat aikaan sen, että limakalvo on normaalia paksumpi, eikä nenän sivuonteloiden kanavissa ole riittävästi tilaa toimia normaalisti, Matti Penttilä kertoo. Ilmiö on verrattavissa korvatulehduskierteen aiheuttamiin reikiin tärykalvossa. Vakavien leikkauskomplikaatioiden mahdollisuus on pallolaajentimia käytettäessä huomattavasti pienempi kuin leikkaavilla instrumenteilla. Pallolaajennusleik- kauksesta toipuu perinteistä leikkausta nopeammin. – On pohdittu, miksi ihmisellä on poski- ja otsaontelot, ovatko ne kasvojen turvatyynyt vaiko äänen resonointia varten. Tähän mennessä nenän sivuontelokanavien pallolaajennuksia on tehty 43 000 potilaalle ympäri maailman. 56 SenioriTERVEYS Pallolaajennus ei muuta rakenteita Viimeisen seitsemän vuoden aikana Penttilä on suorittanut nenän sivuonteloiden pallolaajennusleikkauksen jopa 700 potilaalle, Helsingissä, Tampereella ja Ahvenanmaalla. Toimenpiteellä voidaan helpottaa merkittävästi potilaiden poskiontelotulehdusoireita. Toki mahdolliset polyyppipullistumat poistetaan. Näin onteloihin saattaa jäädä limaa, vaikka aukot olisivat kookkaatkin, Penttilä sanoo. Kaikilta ei kaikkia oireita pois Kun poski-, otsa- ja kitaonteloihin johtavat ahtautuneet kanavat ja luonnolliset ostiumaukot laajenevat, häiriintynyt ilmankierto ja limankuljetus muuttuvat normaaleiksi. – Toimenpiteen jälkeen nenä on niin sanotusti auki, ja hengittäminen sujuu helpommin. Pallolaajennustoimenpide perinteistä leikkausta riskittömämpi, eikä tuhoa rakennetta NENÄN HAPENOTTOKYKY SÄILYY Nenä-, korva ja kurkkulääkäri Matti Penttilä kertoo, miksi hän siirtyi seitsemän vuotta sitten tekemään poskionteloiden pallolaajennusleikkauksia perinteisten leikkausten sijaan. Nenän vaivojen taustalla vaikuttavat rakenteellinen ahtaus sekä limakalvon ongelmat. Pallolaajennus tehdään useimmiten paikallispuudutuksessa, ja se voidaan suorittaa jopa vastaanottotoimenpiteenä. Penttilä aloitti näiden leikkausten tekemisen ensimmäisenä Suomessa 22 vuotta sitten. POSKIONTELOIDEN ja muiden nenän sivuonteloiden tulehdukset ovat yksi yleisimmistä sairauksista. Poskionteloiden pallolaajennusleikkaus on vaivattomampi ja potilasystävällisempi toimenpide kuin perinteinen poskionteloiden tähystysleikkaus. Sivuonteloilla tärkeä merkitys Penttilä kertoo, kuinka pitkään askarruttanut kysymys nenän sivuonteloiden merkityksestä näyttää ratkenneen. – Pallokatetrilaajennus hyödyntää samantapaista tekniikkaa, jota on käytetty pitkään muun muassa sepelvaltimoahtaumien hoidossa. Poskiontelotulehdukset vähenevät merkittävästi Pallolaajennushoito on turvallinen ja tehokas menetelmä, joka sopii Penttilän mukaan kaikille poski- ja otsaontelotulehduksista kärsiville. Uuden, edullisemman pallolaajentimen myötä toimenpiteen hinta saattaa laskea, Penttilä sanoo. Se on helpompi ja riskittömämpi keino avartaa nenän sivuonteloiden kanavia. Poskionteloiden ulosvirtauskanavassa on värekarvoja, jotka eivät kykene puhdistamaan limaa liian laajassa aukossa. – Pallolaajennusleikkauksen yleistymistä on rajoittanut operaation korkea hinta, joka kohoaa tuhansiin euroihin. – Jopa 20 prosentilla henkilöistä, jotka ovat kärsineet pitkään jatkuneesta sivuontelotulehduksesta, ilmenee ylimääräisiä reikiä. Korvalääkärit ovat yleisesti sitä mieltä, että ylimääräisistä rei´istä on haittaa, mutta toistaiseksi niitä ei yleisesti korjata, Penttilä sanoo. Nopea ja riskitön, mutta kallis Perinteiseen tähystysleikkaukseen verrattuna pallolaajennus minimoi leikkauksen aiheuttaman haavapinnan limakalvolla sekä siitä johtuvan arpikudoksen muodostuksen. – Poskionteloreiän keskimmäisen nenähyllyn kuorikkokieleke on käännettävissä reiän päälle. Pallolaajennuksen ei voida kuitenkaan luvata poistavan kaikkia nenäoireita, mikäli henkilöllä on esimerkiksi astmaa, polyyppitaipumus tai henkilö saa tavanomaisen bakteeri- tai virustartunnan, Penttilä muistuttaa.. Ylimääräiset reiät heikentävät pallolaajennuksen lopputulosta, minkä vuoksi Penttilä on kehittänyt menetelmän reikien korjaamiseksi. Nenän sivuonteloiden pallolaajennuksessa onteloiden luu- ja limakalvorakenteet pystytään säilyttämään, toisin kuin kudoksia poistavia instrumentteja käytettäessä. Myös verenvuoto on yleensä huomattavasti vähäisempää. – Kun nenän sivuontelokanavat suurennetaan luunpoistoilla, aukosta muodostuu liian suuri. Seitsemän vuotta sitten hän siirtyi kokonaan pallolaajennusleikkauksiin. Typpioksidin tarkoituksena on edistää hengityksessä veren hapenottoa sekä estää bakteereja valtaamasta nenäonteloita. Nyt professori J-O Lundberg Tuhkolman Karoliinisesta Instituutista on selvittänyt, että nenän sivuonteloiden limakalvot muodostavat typpioksidikaasua, jota kertyy onteloihin korkeina pitoisuuksina. Viime vuonna 30 suomalaista nenäkirurgia kävi pallolaajennuskoulutuksessa, ja ensimmäiset toimenpiteet on jo tehty monissa sairaaloissa, painottuen yksityiselle sektorille. Ylimääräiset reiät paikataan Penttilä kertoo, kuinka poskionteloiden ja nenän väliin voi puhjeta reikä pitkittyneen tulehduksen seurauksena
Pienokaiset ovat elämän suola, Eila sanoo. – Nenän tukkoisuus hellitti, minun ei tarvinnut enää jatkuvasti aivastella ja niistää, ja saatoin hengittää normaalisti nenän kautta. Myös äänen käheys oli tipotiessään, mikä helpotti puhelimessa tehtävää työtäni, muutamana päivänä viikossa vakuutusyhtiön vahinkokäsittelijänä työskentelevä Eila kertoo. Vaikka Eilalla oli myös mutkia matkassa, jälkitarkastus osoitti operaation onnistuneen. SenioriTERVEYS 57. Jatkuvaan niistämiseen tottuneelle se tuntui vaikealta. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN Toimenpiteen jälkeen nenä on auki, ja hengittäminen sujuu helpommin. – Kävely ja metsässä liikkuminen ovat myös minun ja mieheni yhteisiä harrastuksia. Eilan perheeseen kuuluu kaiken kaikkiaan kahdeksan lastenlasta, viisi tyttöä ja kolme poikaa. Minun tulee siksi käyttää vuoden ajan avaavaa Avamysnenäsuihketta. Hyvässä kunnossa harrastamaan Eila harrastaa jo eläkkeellä olevan miehensä Veijo Koskisen kanssa viikoittain uintia ja vesijuoksua. Lääkäri myös suositteli nenän huuhtomista suolavedellä. välttää niistämistä operaation jälkeen. Helpompi hengittää Eila kertoo, kuinka hän jo muutaman viikon kuluttua operaatiosta huomasi eron entiseen. Kun ilma operaation jälkeen kulkee sieraimissa, on liikkuminenkin miellyttävämpää. Hyvässä kunnossa on ilo kulkea metsässä keräämässä talteen satokauden mustikat ja puolukat. Korvassa on vielä hieman tukkoisuutta, mutta sen pitäisi ajan mittaan helpottaa, Eila sanoo. – Nyt, kun en ole enää jatkuvasti nenä tukossa tai tulehduskierteessä, jaksan juosta pihalla vipeltävien lastenlasteni perässä. – Oikealla puolella on vielä jonkin verran limaisuutta. Kun ilma operaation jälkeen kulkee sieraimissa, on liikkuminenkin miellyttävämpää. Myös hajuaisti saattaa parantua entiselleen
Jalat laitetaan uudestaan lämpimään veteen ja valellaan jalkoja 20 kertaa. Viherlahden tavoittaa puhelinnumerosta 0500-210 638.. Otetaan kauhaan vadista vettä ja valellaan puoli kauhallista 58 SenioriTERVEYS Vaikeissa tapauksissa hoito toistetaan alussa kolme kertaa päivässä. Jalkojen vaihtokylvyillä on voitu välttää jopa uhkaavat jalkojen amputoinnit. Terveys Vinkkejä virkeille jaloille Vaihtolämpökylvyt elvyttävät jalkojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa Verisuonet kimmoisiksi Lämpimän ja kylmän veden vaihtelua hyödyntävä vaihtolämpökylpymenetelmä sopii erityisesti säärihaavojen sekä kylmien ja levottomien jalkojen ja haavaumien hoitoon. Jalkojen vaihtolämpökylpymenetelmän kehittäjä, hyvinvointialan yrittäjä Kari Viherlahti antaa mielellään lisätietoja. Lopuksi jalat lämpimiin sukkiin Aina molemmille jaloille Hoidon alussa istutaan mukavasti tuolille ja laitetaan jalat lämpimään vesialtaaseen. Hoidon myötä jalkojen verisuonten kimmoisuus parantuu. Seuraavaksi jalat laitetaan viileään veteen ja valellaan jalkoja viileällä vedellä 8 kertaa. Toiseen vatiin laitetaan 38–42-asteista vettä noin 15 senttiä. Veden valelu hoidon yhteydessä tehostaa merkittävästi hoitoa verrattuna perinteiseen vaihtolämpökylpyhoitoon, jossa jalkoja pidetään lämpimässä ja viileässä vedessä vuorotellen. V aihtolämpökylpyhoidoissa tarvitaan kaksi suurehkoa pesuvatia tai saavia sekä suurikokoinen kauha. Lämpötilaeroa suurennetaan hoitokertojen myötä. Hoito aloitetaan vesien pienellä lämpötilaerolla. Toiseen vatiin laitetaan 18–10-asteista vettä noin 15 senttiä. Tämän myötä jalkojen verenkierto ja aineenvaihdunta parantuvat. toiseen polveen ja puoli kauhallista toiseen. Lopuksi jalat kuivataan ja laitetaan jalkoihin lämpimät sukat. Vaihtolämpökylpyhoito an- netaan aina kummallekin jalalle, vaikka ongelma olisikin vain toisessa jalassa. Tätä toistetaan 20 kertaa. Ylläpitäviä hoitoja toistetaan myöhemmin 2–3 kertaa viikossa. Vaihtolämpökylpyhoidon tehoa lisää täydentävänä hoitona annettava sykkivä magneettikenttähoito. Hänen vastaanotollaan Nummelassa on mahdollista ottaa myös sykkivää magneettikenttähoitoa. Viimeisessä vaiheessa jalat laitetaan viileään veteen ja valellaan sillä 8 kertaa
Turpeiden ympärille kääritään muovi, joko muovikelmua tai halkaistut jätesäkit. Toisinaan Mervi Hongisto valitsee kuorintasuolaksi mie- Selluliitin sulattaminen edellyttää Mervi Hongiston mukaan sitoutumista ja säännöllisyyttä. Hongisto käyttää Polar Health Oy:n hoitoturvetta, jonka omistaja-toimitusjohtaja Kari Viherlahti nostattaa läntisellä Uudellamaalla sijaitsevasta kalliosuosta. Selluliittia sulattavassa kotihoidossa ensiksi tarjoillaan kehon eri elimillle ja aineenvaihdunnalle happi-ionisuihke, joka vauhdittaa nestekiertoa ja mikroverenkiertoa. Sitten sujautetaan legginsit tai isännän kalsarit koko komeuden päälle suojaksi, muttei niin kireäksi, ettei iho pääse hengittämään. Turvehaudetta voi pitää koko vartalon tai alavartalon ympärillä kolmisen varttia, jopa yön yli. Selluliitin sulatuskuurilla on tärkeä juoda runsaasti. Terapiapallon kanssa tehty jalkapohjajumppa laittaa vipinää koko jalan verenkiertoon. Elämänsuola-hoitotuotesarjaan kuuluvat myös emäskylpysuola, sisäisesti nautittava vitamiini-hivenaine-entsyymijauhe sekä yrttitee. – Emäksisellä Elämänsuolalla tehtävä hieronta kiihdyttää aineenvaihduntaa ja nesteenkiertoa, kuona-aineet poistuvat huomattavasti nopeammin lihaksista. Turvehoito myös laukaisee stressiä, ja usein selluliitin kertyminen on sidoksissa stressiin, Hongisto kertoo. Kasviestrogeenit ovat kasvikunnan tuotteiden sisältämiä naishormonien eli estrogeenien kaltaisia yhdisteitä. – Turvehaudepaketissa voi olla jopa yön yli, vähintään tunnin verran, Hongisto neuvoo. Tähän sopii hyvin myös Madaran luomulaatuinen, kiinteyttävä vartaloöljy tai -voide, Mervi Hongisto sanoo. Sitten selluliitin kimppuun käydään hieronnalla, suolakuorinnalla ja imukuppihieronnalla. Tämä tapahtuu energiaharjaushieronnan avulla. Kasviestrogeenirikkaassa, koko vartalon kattavassa rahkasammalturvenaamiossa Forum Saunan lauteilla ollaan reilu puoli tuntia. Turvehauteessa vaikka yön yli Sitten otetaan jääkaappikylmä hoitoturvepussi ja levitetään sen sisältö reisien, pakaroiden, alavatsan ja alaselän päälle. Mikäli ei ennätä hoitolaan, kotihoitoa olisi hyvä tehdä viitenä päivänä viikossa kuukauden ajan. -markkinoija NaturaMedian kehittämää ja valmistamaa emäksistä Elämänsuola-vartalonkuorintavoidetta, jossa on Välimeren suolan sekä luonnon vitamiinien ja mineraalien lisäksi manteliöljyä. Sääret tuntuvat raskailta, askel painaa. Hoitolastani saa ostaa kotiin mukaan LapCreamin siankärsämövoidetta. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 050-588 5013. Turvekylvyssä kotona Turpeen selluliittia sulattavasta sekä sen monista muistakin naisen elämää helpottavista vaikutuksista voi nauttia myös kotioloissa ja ilman saunaakin. SenioriTERVEYS 59. Kuorinnassa Hongisto käyttää esimerkiksi raisiolaisen luontaistuotevalmistaja ja dosti kookokselta tuoksuvan, katajaa ja sypressiä sisältävän Tropicai Alona -tuotteen. Mervi Hongisto suosittelee turvekylpyjä ammeessa tai turvehauteita. Jent- schuran pronssiharjaksista koostuvaa energiaharjaa. Turun Kurjenmäessä toimivan saunaterapeutti Mervi Hongiston omistaman Forum Saunan löylyhuoneen lämpöön mentäessä vartalo sivellään kauttaaltaan runsaasti kasviestrogeeneja sisältävällä hoitoturpeella. Energiaharjauksella Hongisto neuvoo käsittelemään reidet ja pakarat, 5–10 minuuttia riittää. Sillä suosittelen voitelemaan reidet, pakarat ja myös sääret aina aamuisin. Ihosta tulee sileä ja sametinpehmeä, suola ja hieronta myös lämmittävät kehoa, Hongisto kertoilee kuorintahieronnan lomassa. Turvekylvyssä olisi hyvä olla vähintään parikymmentä minuuttia. – Raikasta, hiilihapotonta vettä sekä puhdistavaa yrttiteetä. Väestötutkimuksista on saatu viitteitä kasviestrogeenien monista terveyttä edistävistä vaikutuksista. Happi-ionisuihke energiaharjalla – Mitä puhtaampaa ravintoa, mitä vähemmän stressiä ja mitä makoisammat unet, sitä siloisemmat reidet! saunaterapeutti Mervi Hongisto hymyilee. Välineenä käytetään esimerkiksi P. Kokeile upottaa jalat turpeeseen. Kasviestrogeenirikas turve elvyttää pintaverenkiertoa Muhkurat sileäksi R eisissä muhkuroita. – Silloin tällöin ei kuitenkaan tuo tulosta, tarvitaan säännöllistä käyttöä, Hongisto muistuttaa. Se vahvistaa myös lihaksia. – Lämpöhoitona käytettäessä turvehoito puhdistaa ja elvyttää pintaverenkiertoa ja saa näin vauhtia kuona-aineiden poistumiseen. – Turpeen huuhtelemisen jälkeen reidet ja pakarat voidellaan pintaverenkiertoa sekä lymfakiertoa vilkastuttavalla voiteella. Suolaa selluliitille! Turvesaunan jälkeen Mervi Hongisto pesee turpeet pois. Vettä parisen litraa, puhdistavaa yrttiteetä litra päivässä. Turvesauna-, suolakuorinta- ja imukuppihierontahoidossa olisi hyvä käydä kuukauden ajan kolme kertaa viikossa
Liikunta Nivel- ja sydänvaivaisiakin harrastajia Istumalentopallo sopii kaikille Istumalentopallo tunnetaan vammaisurheiluna, mutta laji sopii mainiosti muillekin. 60 SenioriTERVEYS. Lajia voi harrastaa huvikseen tai tosissaan. Seniori voi valita sen esimerkiksi, kun pystylentopallon hypyt ja iskut alkavat tuntua kropassa ikäviltä
– Sloganimme on ”Istis on iloinen asia!” Vaikka treenaamme tosissamme ja tavoitteellisesti, kyse on kuitenkin harrastustoiminnasta, valmentaja Pynnönen muistuttaa. Kaikki pelaajat ovat reippaan ja urheilullisen näköisiä, mutta erojakin löytyy: naisten joukkueen nuorin pelaaja on vasta 20-vuotias, kun vanhimmalla on ikää 56 vuotta. Pynnönen kertoo, että vammoista harvoin on pelissä haittaa: päinvastoin, jalattomuudesta voi olla jopa etua, kun polvien varaan nouseminen on pelissä kiellettyä. Lisäksi joukkueissa on sellaisia pelaajia, joilta on amputoitu raajoja, valmentaja kertoo. Vammat ja vaivat eivät estä Treenit alkavat ja pallot lentelevät ilmassa tiuhaan tahtiin. Pynnöseltä itseltäänkin puuttuu toinen jalka. Maarit Tähtinen, Maria Viitala, Sari Emaus, Nina Pitkänen, Paula Tarvainen, Jenni Tikkanen ja Hanna Koljonen ihastelevat kiiltelevää pelikenttää ja istuvat lattialle verryttelemään. Maarit Tähtinen keskittyy lyömään palloa. Otsa rypyssä kentällä ei kuitenkaan ole hikoiltu, vaan hauskaakin on muistettu pitää. Mukana on paitsi täysin terveitä, myös monella tavalla vammautuneita pelaajia. Pian on luvassa kauden ensimmäinen SM-osakilpailu, jota varten jyväskyläläinen Palokan Pyry -istumalentopallojoukkue on Allanin johdolla treenannut paljon ja tosissaan. Miesten 1-sarjan joukkueessa variaatioita löytyy vielä enemmän: vanhimmat pelaajat ovat yli 70-vuotiaita. Kopitellaan pareittain ja kolmistaan, treenataan syöttöjä ja liikkumista. Kohta kentältä alkaa kuulua huvittuneita ja vähän tuskaisiakin huudahduksia: – Tämä ei luista yhtään! Eihän tässä voi pelata! Joukkueen valmentaja Allan Pynnönen, 62, vitsailee vähän ja tsemppaa sitten naisia: – Hyvä vaan, että saatte testata erilaista lattiapintaa! Ei sitä tiedä, millaisille kentille peleissä joudutte. Jalaton ja sydänvaivainen Istumalentopallo on intensiivinen ja nopeatempoinen laji. Kaikkien vammat eivät näy päälle päin, mukana on esimerkiksi selkä- ja nivelvaivaisia. Hän on pelannut istumalentopalloa reilun vuoden ajan, eivätkä nivelvaivat haittaa sitä. Muutkaan terveys- SenioriTERVEYS 61. P upuhuhdan koulun liikuntasalin lattia on juuri vahattu ja sen pintaan on liimattu uudet tarrat osoittamaan pelikenttien rajoja. Flunssakausi on kaatanut sängynpohjalle muutaman pelaajan ja harjoituksiin on pyydetty lisävahvistusta miesten joukkueesta. Hän on pelannut istumalentopalloa 35 vuotta, niistä noin 17 vuotta maajoukkueessa. – Harrastustreeneissä käy paljon iäkkäämpääkin väkeä
Silloin lähinnä istuttiin paikoillaan, nykyään kentällä liikutaan paljon. Välillä Pynnönen keskeyttää treenin ja antaa uusia ohjeita: vaihdetaan paikkoja ja harjoitellaan erilaisia kuvioita. Palokan Pyryn valmentaja Allan Pynnönen asentaa verkkoa paikalleen sillä aikaa, kun pelaajat lämmittelevät lihaksiaan.. – Lattialla liikkuminen vaatii paljon opettelua näiden pitkien jalkojen kanssa, mutta on kyllä ihanaa saada jatkaa rakasta harrastusta uudessa muodossa! Nina naurahtaa. Istumalentopallo ei säännöiltään juuri poikkea tavallisesta pystylentopallosta: verkko on alempana, kenttä on pienempi ja pelaajan on koko ajan pidettävä takamuksensa maassa. Kummallakin on takanaan pitkä lentopalloura, mutta nivelet eivät enää kestä jatkuvaa hyppimistä ja kovia iskuja. Maarit on pelannut ististä reilun vuoden verran, Nina tuli joukkueeseen vasta kuukausi sitten: – Aiemmin luulin, että pitää olla vammaisdiagnoosi ennen kuin tätä voi edes harrastaa. – Laji on muuttunut ja kehittynyt valtavasti siitä, kun tätä opettelin 1970-luvulla sotaveteraanien johdolla. Pystylentopalloon verrattuna istumalentis on paljon nopeampaa reaktiopeliä, Allan Pynnönen kertoo. Hän on pelannut istumalentopalloa vasta muutaman viikon ajan. Seuran alaisuudessa toimii myös miesten 1-sarjan joukkue ja vapaamuotoinen harrastusporukka, jonka treeneissä käy paljon ikääntyneitä ja vammautuneita pelaajia. Jopa puolenkymmentä palloa ”Voi ei kun nämä jalat ovat tiellä”, Nina Pitkänen naureskelee. Lauantaina häämöttävät SM-osakilpailut jännittävät, ja syksyllä voitettu Suomen Cup lisää ennakkosuosikin paineita. ongelmat eivät ole estäneet Pynnöstä harrastamasta istumalentopalloa, vaikka viime vuosina hän onkin keskittynyt lähinnä valmentamiseen. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN Sopii hyvin pystylentopallouran jälkeen Treenien jälkeen pukuhuoneessa on mukava tunnelma. Vaikka pelataan SM-tasolla, tätä tehdään täysin vapaaehtoisesti: jos treeneistä poistutaan äkäisinä, niin harrastus ei ole täyttänyt tarkoitustaan. 62 SenioriTERVEYS känen suuntaavat samaan kimppakyytiin ja juttelevat vielä autossa harrastuksestaan. 1950-luvulla, ja siinä on kilpailtu kansainvälisesti 1960-luvulta lähtien. Naiset lyövät kädet yhteen ja hihkaisevat joukkuehuutonsa: ”PYRY!” Allan jää vielä pelaamaan miesten istisjoukkueen kanssa, kun naiset jatkavat kotimatkalle. Pelaajat kannustavat toisiaan koko ajan: hieno heitto, hyvä lyönti, hyvin liikuttu! – Joukkueessa on hyvä henki. Olemme sopineet, että omille virheille saa suuttua, mutta toisten virheistä ei tarvitse edes mainita. Hyvä joukkuehenki tuo peliin iloa Istumalentopallon juuret ovat vammaisurheilussa. Tahti kentällä onkin kova. Harrastusjoukkueessa meno on vielä rennompi, Pynnönen summaa. – Minulle on tehty ohitusleikkaus vuonna 2004, ja aivan hyvin olen sydänvaivaisenakin voinut pelata. Pelaajat hikoilevat eikä kukaan huilaa hetkeäkään paikoillaan. Sykkeet tässä toki nousevat korkealle eli lääkärin kanssa kannattaa jutella, jos on taipumusta verenpaineongelmiin. Laji kehitettiin Alankomaissa Harjoituksia on välillä vaikea seurata, kun ilmassa viuhuu välillä puolenkymmentäkin palloa kerralla. Nyt tiedän, että laji sopii ihan kaikille kiinnostuneille – ja on muuten tosi hauskaa! Maarit huokaa. Maarit Tähtinen ja Nina Pit- Palokan Pyryn naisten joukkue kilpailee SM-tasolla ja harjoittelee intensiivisesti
4. SenioriTERVEYS 63. 5. Istumalentopallossa kenttä on pienempi — 10m x 6m (hyökkäysraja 2m). Verkko on matalammalla — 1.15m miehillä ja 1.05m naisilla. Istumalentopallo ja pystylentopallo muistuttavat toisiaan 1. (lähde: www.istumalentopallo.info) Naisten SMjoukkueen vanhin pelaaja on 56-vuotias Maarit Tähtinen, joka on harrastanut lentopalloa koko ikänsä. 2. Pelin kulku on nopeampaa, johtuen pienemmästä kentästä sekä pallon eläessä matalammalla. Syötön voi torjua. 3. Viime vuosina pystypallon hypyt ovat alkaneet tuntua nivelissä ja selässä, joten Tähtinen on keskittynyt enimmäkseen istikseen. Pallokosketuksessa pelaajan täytyy koskettaa kenttää jollain kehonosalla, toisin sanoen pakaroiden ja olkapäiden välisellä alueella
Sitä voitaisiin ehkäistä tehokkaalla antikoagulaatiohoidolla. Joka viides nainen saa aivoinfarktin, mutta miehistä vain joka kuudes. Tässä tutkimuksessa havaitsimme selvän eron jo 9–11-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä, nuorempi tutkija Niina Lintu kertoo. Viitearvoja voidaan hyödyntää potilastyössä sekä terveyden edistämiseen tähtäävissä tutkimuksissa. Tuomariston mukaan voittaja on lapsia innostava ja sillä voi ajella sisälläkin. Strategioissa riittää mietittävää pelistä toiseen. Vuoden Lasten peli 2014 -sarjan voitti Bergsala Enigman The Magic Tower. Tuomarien mukaan peli on hauska, ja sitä jaksaa pelata uudestaan. Koululaisten lelut -sarjan voitti Suomen Lego Oy:n Heartlaken ostoskeskus, jota pidettiin sopivan monimutkaisena.. Tämä johtuu siitä, että monia vakavia aivoverenkiertohäiriön riskitekijöitä on useammin naisilla tai ne liittyvät naissukupuoleen. maan samaa osiota. Leikki-ikäisten leluista paras oli Scanditoy Oy:n BRIO vuoristoratasetti, jota voi yhdistellä myös saman merkin junarataan. Esimerkiksi eteisvärinä lisää merkittävästi naisten riskiä saada aivoinfarkti. Leikkiminen onnistuu myös ryhmätyönä, kahdesta neljään lasta pystyy rakenta- Vuoden Perhepeliksi valittiin tänä vuonna Lautapelit. Myös maksimaalinen happipulssi oli pojilla tyttöjä korkeampi. Naisten kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöön on myös suurempi kuin miesten. Tuomarien mukaan se on värikäs, houkutteleva ja kiinnostava. Tutkimuksessa havaittiin, että pitemmillä lapsilla on korkeampi systolinen verenpaine kuormituksen loppuvaiheessa. fi:n Battle Sheep. Pojilla on havaittu olevan korkeampi maksimaalinen hapenottokyky kuin tytöillä ja nuoruudessa sukupuolten väliset erot kasvavat entisestään. Lelu toimii erilaisissa leikeissä ja sitä voi yhdistellä saman merkin junaleikkeihin. Vuoden Peli -kilpailuun osallistui tänä vuonna lähes 50 peliä. Epätasaisen pulssin syy tuleekin aina selvittää. – Miehillä maksimaalinen hapenottokyky on naisia parempi muun muassa kehon koostumuksesta ja korkeammasta veren hemoglobiinipitoisuudesta johtuen. Vuoden Taaperolelu 2014 -kisan voitti Tevella Oy:n Taaperon menopeli 2 in 1. Varsinkin iäkkäillä naisilla on erityisen paljon riskitekijöitä, joita olisi tärkeä karsia. Koululaisten leluista para oli Suomen Lego Oy:n Heartlaken ostoskeskus. Pojilla parempi hapenottokyky Maksimaalinen hapenottokyky oli alakouluikäisillä pojilla selvästi parempi kuin tytöillä, havaittiin Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös maksimaalinen työteho suhteutettuna painoon ja rasvattomaan pehmytkudosmassaan sekä sydämen syketaajuuden ja systolisen verenpaineen käyttäytyminen maksimaalisen kuormituksen aikana ja siitä 64 SenioriTERVEYS palautuessa. Vuoden lelut valitsi Suomen Leluyhdistys ry, joka on vuonna 1972 perustettu lelujen valmistusta, tukkukauppaa, maahantuontia ja agentuuria harjoittavien yritysten yhdistys. Vuoden Perhepeliksi valittiin Lautapelit.fi:n Battle Sheep, joka on hauska, viihdyttävä ja nopea peli. Leluja tutuista ympäristöistä Vuoden Lelu 2014 -kilpailussa valittiin tänäkin vuonna voittajat Taaperoleluista, Leikkiikäisten leluista ja Koululaisten leluista. Tärkeimmille kuormituskoemuuttujille laadittiin sukupuolikohtaiset viitearvot. Naiset sairastuvat miehiä vanhempana, mutta saavat vaikeampia aivoinfarkteja kuin miehet. Erityiskiitokset kisan korkeasta tasosta tuli myös pelituomaristolta ja finalistipelit kaikissa sarjoissa edustivat hyvin erilaisia pelejä. Uudet sukupuolikohtaiset viitearvot Sukupuolten välisiä eroja havaittiin useissa muuttujissa. Kuormituksen jälkeen syketaajuus puolestaan laski selvästi enemmän pojilla kuin tytöillä, mikä osoittaa poikien palautuvan kuormituksesta nopeammin kuin tyttöjen. Näitä ovat muun muassa eteisvärinä, korkea verenpaine, diabetes, esioireinen migreeni, masennus ja liikalihavuus. He tekivät polkupyöräergometrillä maksimaalisen kuormituskokeen, jonka aikana tutkittiin hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Se on lisäksi sopivan monimutkainen, vaatii hahmotuskykyä, ja inspiroi leikkimään myös valmistumisensa jälkeen. Ajankohtaista Naisilla suurempi aivoinfarktiriski Sukupuolella on väliä aivoverenkiertohäiriöissä (AVH). Maailman AVH-päivää (World Stroke Day, World Stroke Organization) vietetttiin 29.10. Tuomaristo kiitteli sitä nerokkaaksi peliksi, joka koukutti sekä aikuiset että hieman nuoremmatkin pelaajat. Maksimaalisen hapenottokyvyn lisäksi esimerkiksi maksimaalinen työteho oli pojilla parempi kuin tytöillä. Tutkimukseen osallistui 140 kuopiolaista 9–11-vuotiasta tyttöä ja poikaa, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä. Kilpailun kaikissa sarjoissa kisasi tänä vuonna laaja rintama hyviä pelejä. Vuoden Aikuisten peli oli Lautapelit.fi:n Splendor. Näiden viitearvojen avulla voidaan arvioida hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä kuormituksessa ja siitä palautumisen aikana sekä tunnistaa lapset, joilla on poikkeavat arvot. Neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantasen mukaan iäkkäiden naisten aivoverenkiertohäiriöt tulevat lisääntymään väestön vanhetessa. Lelukilpailussa oli nähtävissä, kuinka ajankohtaiset lelut tällä hetkellä sijoittuvat mielikuvitusmaailman lisäksi lapsille tuttuihin ympäristöihin, kuten maatilalle, huvipuistoon ja ostoskeskukseen. Leikki-ikäisten lelu -sarjan voitti Scanditoy Oy:n BRIO vuoristoratasetti. Tänä vuonna teemana oli naiset ja AVH
Vekarajärven tapahtuma oli saanut nimen Savotta 2014. TEKSTI PENTTI EERIKÄINEN KUVAT: SANNA MERTSALMI/NAISTEN VALMIUSLIITTO RY SenioriTERVEYS 65. 70-vuotias mikkeliläinen Vuokko Himanen osallistui ensimmäistä kertaa Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitukseen Vekaranjärven varuskunnassa lokakuussa ja aikoo lähteä harjoituksiin uudestaankin. Nasta-harjoitus järjestettiin lokakuun ensimmäisenä viikonvaihteena Karjalan prikaatissa, Kouvolassa. Harjoitukset koostuivat kymmenestä arjen turvallisuustaitoja kohentavasta kurssista. Aktiivinen Naisten Valmiusliitto ry kouluttaa: Arjen turvallisuustaitoja naisille Naisten Valmiusliiton 34
Sanottua ”Nasta-harjoituksiin osallistuminen ei ole menetettyä vapaa-aikaa, sen arvo voi osoittautua todella ratkaisevaksi jossain elämän vaiheessa.” Elisabeth Rehn Ministeri Naisten Valmiusliiton kunniapuheenjohtaja 66 SenioriTERVEYS Marja Schunemann, harjoitusten johtaja sanoi avauspuheessaan, että harjoitus on kuin palapeli, jossa jokaisella on tärkeä osa.
– Naisten Valmiusliiton alueellisesta toiminnasta vastaa- NASTA-harjoitusten päämääränä on parantaa osallistujien taitoja arjen turvallisuuteen varautumisessa. Koulutusta on annettu noin 6 000 naiselle. TEKSTI: PENTTI EERIKÄINEN KUVAT: SANNA MERTSALMI/ NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Seuraava harjoitus Santahaminassa Seuraava NASTA-harjoitus, SANTIS 2015, pidetään Helsingissä Santahaminassa 24.– 26. Osallistuminen ei edellytä minkään järjestön jäsenyyttä eikä aikaisempaa kurssikokemusta. Harjoituksen johtajana toimi Marja Schünemann. Mikä on Naisten Valmiusliitto. huhtikuuta. – Naisten Valmiusliiton vuosittaiset päätapahtumat ovat NASTA-harjoitukset, joita järjestetään kahdesti vuodessa. Ikähaarukka on 15-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. Harjoitukset järjestetään varuskunnissa, sillä puolustusvoimat tukee toimintaa antamalla naisten käyttöön tilat ja varusteet. Koulutuksissa on pienet kurssimaksut, joilla katetaan muonituksesta syntyvät kustannukset, Sanna Mertsalmi toteaa. – Mistä rahat. Heistä kolmasosa osallistui Nasta-harjoitukseen ensimmäistä kertaa. Alueneuvottelukuntien tehtävät liittyvät naisten valmiuskoulutukseen, tiedottamiseen ja yhteistyöhön. Nämä harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton tilaamia ja organisoimia. Toiminta ei kuitenkaan ole sotilaallista, Sanna Mertsalmi muistuttaa. Millä varoilla toiminta pyörii. Kaikkiaan harjoitukseen otti osaa 297 naista. Avajaispuheessaan hän vertasi osallistujia palapeliin, jossa jokaisella on oma paikkansa. – Liiton toiminta perustuu yleisavustuksiin. – Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta. Suomessa toimii järjestö nimeltään Naisten Valmiusliitto. Nasta-harjoituksia on järjestetty vuodesta 1998 lähtien yhteensä 34 kertaa. Harjoitukset lisäävät kykyä toimia sekä valmentaa naisia toimimaan erilaisissa johtoja kouluttajatehtävissä. Samoin tehtävänä on lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. – Alueneuvottelukunnat vastaavat vuorotellen NASTAharjoitusten organisoinnista, mistä syystä niitä järjestetään ympäri Suomen. vat liiton alueneuvottelukunnat, jotka ovat aluetason yhteistyöelimiä. Toimintaan osallistuu hyvin erilaisia naisia ympäri Suomen. Jäsenjärjestöt ovat Finlands svenska Marthaförbund rf, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Marttaliitto ry, Päällystön Naisten Liitto ry, Reservin Upseerien Naisten Perinneliitto ry, Rintamanaisten Liitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Lottaperinneliitto ry ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Mihin sitä tarvitaan. Harjoitusten aikana vallinnut hieno syyssää piti osallistujien mielen korkealla. – Liitto yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä. Päättäjäisissä Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund toivotti erityisesti ensikertalaiset tervetulleiksi uusiin Nasta-harjoituksiin. Miten toiminta jakautuu eri puolille Suomea. Harjoitus on luonteeltaan kaikille naisille soveltuvaa peruskoulutusta. Ne ovat valtakunnallisia ja naisille kohdennettuja valmiusharjoituksia, jotka toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina puolustusvoimien tuella. Harjoitukseen osallistuminen edellyttää kuitenkin normaalia yleiskuntoa sekä maastossa yöpyviltä säänkestävyyttä. – Toivottavasti turvallisuuskärpänen on puraissut sen verran, että olette mukana toistekin, puheenjohtaja toivoi. Puolustusvoimien tuella, ei-sotilaallista Miten paljon ja millaisia naisia on toiminnassa mukana. A vajaisia vietettiin juhlavasti perjantaina 3.10., kun Ratsuväen Perinnesoittokunta tahditti kolmesataa naista marssin tahdissa Kaartinaukiolle. SenioriTERVEYS 67. – NASTA-harjoitusten päämääränä on parantaa osallistujien taitoja arjen turvallisuuteen varautumisessa. Heitä oli mukana reilut 80 henkilöä. Suurin ikäluokka olivat 50–59-vuotiaat. Ne koostuvat pääasiassa liiton jäsenjärjestöjen alue-, piiri- tai paikallistason yhdistysten edustajista. Palapeli oli kasassa sunnuntaina, kun viikonlopun tehokas turvallisuustaitojen harjoittelu saatiin päätökseen. Niissä toimii noin 144 000 naista, liiton viestintäsihteeri Sanna Mertsalmi valistaa. Taustat vaihtelevat peruskoulun käyneistä korkeakoulutettuihin. Mukana on johtajia, työntekijöitä, virkanaisia, kotiäitejä ja eläkeläisiä. NASTA-harjoituksiin osallistuu 200–350 naista. – Nyt on kyse Savotta –palapelistä
Vuokko Himanen etummaisena. Sieltä hän lähti Vekarajärvelle ”kivenheiton” matkan päähän. Varmasti me naiset tunsimme täällä Ojennus! Rivit suoriksi! Hyvin upposivat annetut käskyt naisiin. – Päätin päivittää maastotaitojani sekä hankkia uusia elämyksiä. Hän on toiminut koko ikänsä aktiivisesti Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöissä. Mitä koulutus antoi Vuokko Himaselle. Näen arvokkaana Naisten Valmiusliiton tekemän koulutustyön. Näin suuri naisjoukko harjoittelemassa tärkeitä asioita on voimavara, jota ei saa hukata. – Joka mutkassa kertyi arvokkaita kokemuksia. Tuliko arjen oppien lomasta potkua eläkepäiviin. 68 SenioriTERVEYS voimakasta yhteenkuuluvaisuutta samalla, kun opimme uusia asioita. Suunnittelen jo seuraavaa Aika kului lentäen ja sunnuntaina 3.10. – Halusin nähdä erilaiset koulutusjaksot ja saada uusia elämyksiä. Sisko houkutteli mukaan Vuokko lähti päivittämään maastotaitojaan Vuokko Himanen päätti hakeutua parantamaan maastotaitojaan. Tietysti siihen kuului toiminnallisuutta ja ulkona olemista. Kurssilla oli syksyllä pari paikkaa vapaana. – Kannatti tulla, Vuokko Himanen kehuu.. – Silloin, kun 300 energistä naista laitetaan kolmeksi päiväksi yhteen, siinä sattuu ja tapahtuu. Joka ressulta tarttuu jotain uutta mukaan. Yhdessä tekemistä ja oppimista Millaisin toivein lähdit Vekarajärvelle. Samaan aikaan syntyi uusia ihmiskontakteja, kun opettelimme yhdessä tekemisen taitoja. Kun nuorempi sisar oli toistuvasti yllyttänyt mukaan Naisten Valmiusliiton koulutuksiin, kesän jälkeen oli oikea hetki käsillä. – Odotukseni täyttyivät ja suunnittelen jo seuraavaa koulutusta. Tunsin usein, että maastotaitoni kaipasivat kohennusta. – Teemana turvallisuus eri alueilla on koko ajan merkitykseltään kasvava asia. Erityisesti minua kiehtoo vesielementti, kuten järvi, meri ja niihin liittyvä turvallisuus. Olen löytänyt erittäin mielenkiintoisen harrastuksen. – Sisareni vaikutti ratkaisevasti siihen, että hain Savotta 2014 -harjoitukseen. Sotilaallisuuteen toiminta ei kuitenkaan pyri. ELÄMÄNILOINEN ELÄKKEELLÄ jo oleva sairaanhoitaja Vuokko Himanen, 70, on kotoisin Mikkelin kupeessa sijaitsevasta Ristiinasta. oli edessä ”kotiuttaminen”. Jokaisella oli oma tehtävänsä ja paikkansa isomman kokonaisuuden osana. Hain ensimmäistä kertaa mukaan ja pääsin heti koulutukseen
Naisten Valmiusliitto ry t perustettu vuonna 1997 t valtakunnallinen yhteistyöjärjestö jäseninä kymmenen naisten vapaaehtoista, tmaanpuolustusja turvallisuustyötä tekevää järjestöä, joissa toimii noin 145 000 naista tarkoituksena on kehittää suomalaisten tnaisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi NASTA-harjoitukset, joita tonpäätapahtumina järjestetty vuodesta 1998 alkaen alueellinen toiminta 11 talueneuvottelukunnassa, jotka järjestävät vuorollaan NASTA-harjoitukset t VISIO: Naiset turvallisuuden eturivissä SenioriTERVEYS 69
Nyt heillä oli tilaisuus puhua asioista suoraan, mikä ei sodan oloissa tai sotien jälkeen ollut aina mahdollista. Kuva: Kari Kumpulampi. TEKSTI: KARI KUMPULAMPI KUVAT: KARI KUMPULAMPI, PERTTI SIIRAN JA EINO JÄRVENPÄÄN KOKOELMAT, SA-KUVA JA MINERVA 70 SenioriTERVEYS. Tutustuminen alkoi Annikin kirjeestä rintamamiehelle. Jaana Laamanen antaa kirjassaan puheenvuoron sotiemme rivimiehille Vaiettujen rintamakokemusten aika on nyt Tutkija Jaana Laamanen kirjoittaa uudesta teoksessaan sotiemme rivimiehistä – heistä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle vuosien saatossa. Yhteiskunta Annikki ja Eino Järvenpään avioliittoa on kestänyt Ylöjärvellä ja Tampereella 70 vuotta
SenioriTERVEYS 71
Tavallisen ihmisen puheenvuoro Entä miksi varta vasten kirja sotiemme tuntemattomista rivimiehistä, Jaana Laamanen– – Sotakirjat ovat täynnä tarinoita kaukopartiomiehistä, hävittäjä-ässistä, sisseistä ja muista sankareista. Kirjan veteraaneista kolme on jo poistunut keskuudestamme: tykkimies Toivo Keskinen, lääkintämies Erkki Salomaa ja panssarintorjuntamies Aarne Aaltonen. Halusin antaa puheenvuoron tavallisille rivisotilaille ja heidän vaietuille rintamakokemuksilleen.. Heidät keski-ikänsä on reilut 90 vuotta. – Meille kaikki lääkkeet olivat tarpeellisia, koska tehtävämme oli auttaa miehiä jaksamaan ja kestämään, Järvenpää sanoo. Kuva: Eino Järvenpään kokoelma. Eino Järvenpää on eturivissä toinen oikealta. Laamasen teoksessa on haastateltu myös kahta Tampereella asuvaa rintamaveteraania: lääkintäaliupseeri Eino Järvenpäätä (s.1919) sekä lähetti Pertti Siiraa (s. – Kirjani on omistettu heille sekä isälleni, vuonna 2013 poistuneelle Lauri Laamaselle, sotaveteraanille. 1927). S uomen armeijan viime sotien veteraaneja on elossa tällä hetkellä vain noin 30 000. Huumetabletit helpottivat sotilaiden tuskaa Viime sodissa rintamilla käytettiin runsaasti kovia lääkkeitä. Hänen uutuuskirjassaan Unohdetut sotilaat (Minerva 2014) on kuuden rivimiehen henkilökohtaiset kuvaukset talvi- ja jatkosodan vuosilta. Ryhmäkuva etulinjakorsun edessä Juksovan korpimaastossa kesällä 1942. Luminaalia käytettiin rauhoittavana lääkkeenä. Lääkintämiesten lääkärin ohjeiden mukaisesti jakamat lääkkeet olivat rintamilla pienissä metalliputkiloissa, joissa oli kierrekorkit. – Veteraanien rivit harvenevat ja paljon arvokkaita muistoja katoaa heidän mukanaan. Käsillä ovat viimeiset vuodet, kun voimme vielä tehdä jotakin, Jaana Laamanen toteaa. Nykytietämyksen mukaan viime sotien jälkeen alkoholiongelmat olivat kuitenkin veteraanien keskuudessa huomattavasti laajempi ongelma kuin esimerkiksi heroiiniriippuvuus. Halusin antaa puheenvuoron tavallisille rivisotilaille ja heidän vaietuille rintamakokemuksilleen. Sotilaita jäi huumekoukkuun. Putkiloissa oli muun muassa aspiriinia kuumeeseen, oopiumia ripuliin, heroiinitabletteja yskään ja kipuun. Lääkintäaliupseeri Eino Järvenpään mukaan lääkintäporukka tiesi hyvin joidenkin lääkkeiden olevan huumetta. – Tarpeeseen niitä tabletteja miehille annettiin ja maltilla – ei jatkuvaan käyttöön, Järvenpää painottaa. Hänen 72 SenioriTERVEYS sotakokemuksiaan voi lukea aiemmasta kirjastani
Kuva: Eino Järvenpään kokoelma. Vartiopaikan takana oli havumaja tai teltta, jossa sai välillä levätä, Tampereella Kaupissa Tammenlehväkohdissa Annikki-vaimonsa kanssa asuva Järvenpää kertoo. Kuva: Eino Järvenpään kokoelma. Kiusallista lapsisotilasaihetta vältelty Tamperelainen Pertti Siira on kotoisin itärajan tuolta puolen, Kaukolan pitäjästä Karja- Paljon haavoittuneita kuoli lääkintäaliupseeri Järvenpään käsiin jatkosodan rintamilla Karjalassa. Lääkintäaliupseeri oli sodassa eräänlainen huoltomies. 2. Lapsiakin syntyi, tytär ja poika, ja lastenlapsia. 3. Pian hän puolusti maata JR 39:n joukoissa Laatokan koillisrintamalla, Kitilän motissa, Pitkärannassa. Hän kuvailee sodan kauhua Laamasen kirjassa näin: ”Yhdeltäkin oli keuhkojen kohdalta mennyt räjähtävä kuula läpi. Seurustelu sai alkunsa jatkosodan asemasotavaiheessa, kun neiti Annikki Nurminen Kangasalta lähetti rintamapostia tuntemattomalle sotilaalle, kuten kehotettu oli. Eräänä iltana hänen vuorollaan kuulovartioasemaan tuli vihollistykistä täysosuma. Kuva: Pertti Siiran kokoelma. juissaan ja puhui sekavia. Hän tarkkaili toimintaa ja huolehti, että lääkintämiehillä oli aina riittävästi ensiaputarvikkeita mukanaan. Aseveljiä menehtyi käsiin. 1. SenioriTERVEYS 73. Tuntemattoman sotilaan rykmentti Jatkosodassa ja Lapin sodassa tamperelainen Eino Järvenpää palveli lääkintäaliupseerina JR8:ssa – kuuluisassa Tuntemattoman sotilaan rykmentissä. Yksi vuoro kesti kahdesta neljään tuntia. 3. Teimme vaimon kanssa tilalla kovasti töitä. Jaana Laamanen kirjoittaa Unohdetut sotilaat -teoksessaan aiheesta: ”Kaikkia haavoittuneita ei kukaan pystynyt auttamaan. Vastavihityt Annikki ja Eino Järvenpää vihkiäiskuvassa valokuvaamo Pallaksessa Tampereella 16.8.1944. Kuva on otettu Kaukolassa kevättalvella 1944. 1. Järvenpää otti rintamilla lääkintäaliupseerin tehtävät työnä. Räjähdys oli hirvittävän kova, ja alokas Järvenpää menetti kuulonsa oikeasta korvasta. Hän näki viime sodissa lääkintäaliupseerina kaiken pahan. Kuulo meni oikeasta korvasta Pirkanmaalla, Ylöjärvellä syntynyt Eino Järvenpää joutui talvisotaan tammikuussa 1940. Kyllä niitä oli paljon.” Järvenpäälle lankesi lääkintätoimien oheen sielunhoidollisiakin tehtäviä. – Painajaisia tuppasi silti tulemaan, mutta pääsin niistä eroon sotien jälkeen Ylöjärvellä. Veteraani-maanviljelijä Eino Järvenpää on ollut naimisissa Annikki-vaimonsa kanssa 70 vuotta. – Viimeisillään olevia miehiä. 2. Kuvassa Eino Järvenpää asepuvussa. Joku saattoi saada tykin ammuksesta täysosuman, jonka seurauksena mies katosi olemattomiin.” Kuolevia hoitamassa Paljon haavoittuneita kuoli lääkintäaliupseeri Järvenpään käsiin jatkosodan rintamilla Karjalassa. Pentti Siira asepuvussa. Ei sieltä rintamilta niin vaan miehiä pois päästetty. Lisäksi hän sai kehoonsa sirpaleita, jotka onnistuttiin nyppimään pois joukkosidontapaikalla. Oli repinyt koko lavan seudun ja tilalla oli kauhea aukko. Mies oli ta- Kuusitoistavuotias Pertti Siira oli alokaskoulutuksessa Murikan patterissa Käkisalmessa, Laatokan länsirannalla. – Olimme usein kuulovartiossa linjojen edessä ja seurasimme vihollisen liikkeitä. – Kuulo siinä meni, mutta ei minun sotani siihen loppunut. Joidenkin puolesta rukoilinkin, koska tuska heillä oli niin kova, veteraani muistelee Tammenlehväkodissa
– Olen pitänyt Tampereella yhteyttä karjalaisiin, mutta suurempaa hinkua minulla ei ole rajan taakse Kaukolaan, veteraani Pertti Siira sanoo. Siira ei ollut suojeluskuntatai sotilaspoika, jotka olivat 12–17-vuotiaita. – Ajatus lapsista aseissa on yhä hyvin vastenmielinen, hän tähdentää. Hän kuuluu siihen ikäluokkaan, jonka ei olisi pitänyt joutua jatkosodassa lainkaan sotatehtäviin, mutta toisin kuitenkin kävi. Pertti Siiran kotitalo Karjalassa Kaukolan Kiisinkylässä vuonna 1943. – Pitkiltä marsseilta säästyin, mutta muuten homma oli kyllä muuten turhan kovaa. Kuva: SA-kuva. Olinhan silloin vielä ihan poikanen, Siira kertoo. Kuva: Kari Kumpulampi. Talo sijaitsi kirkonkylän laitamilla. Siira oli lapsisotilas. Unohdetut sotilaat -teos sisältää runsaasti arvokasta muistitietoa isänmaan kohtalonvuosilta. Miesten vähetessä hänet koulutettiin 16-vuotiaana Suomen armeijan sotilaaksi Murikan patterissa Käkisalmessa maalis-toukokuussa 1944. Talosta on jäljellä betonirappuset. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Eino Järvenpään mieleen jäivät vallatusta Petroskoista muun muassa kaksikerroksiset talot. Kuva: Pertti Siiran kokoelma.. 74 SenioriTERVEYS lan kannakselta. Jaana Laamasen mukaan lapsisotilasaihetta on Suomessa vältelty, myös virallisesti, sillä aihe on arka ja kiusallinen. Nykytietämyksen mukaan viime sotien jälkeen alkoholiongelmat olivat kuitenkin veteraanien keskuudessa huomattavasti laajempi ongelma. Kannen kuva: Minerva
Lämmintä ruokaa en saanut kolmeen kuukauteen. Ruokapuolikin oli komentopaikalla Kaukolan kasarmilla heikko. Usein hän oli jossakin muualla asioita toimittamassa.” Sotakokemukset Karjalassa aiheuttivat Siiralle, lapsisoti- Veteraani ei ikävöi Karjalaan Kaukolan pojan, Pertti Siiran, evakkomatka suuntautui Kanta-Suomessa aluksi Parkanoon. Kesäkuun 1944 aikana sotatoimet kiihtyivät Karjalassa, ja Pertti Siira joutui Ilmasuojelukomppanian lähettinä Kaukolassa muun muassa vartiointitehtäviin ja rintamakarkurijahtiin. Se on kannustanut jatkamaan, Jaana Laamanen toteaa. Huonoa ruokaa ja painajaisia laalle, sittemmin painajaisunia, joita jatkui pitkään. TURVAVERKKO Follis Oy Lisätiedot ja tilaukset: puh. 045 321 7011 www.follis.fi - - - loskassa. t 5FLFF NVTFP KB LVMUUVVSJBMBO QSPKFLUJUÚJUÊ t 5FPLTJB 1BSFNNBU WVPEFU PWBU FEFTTÊQÊJO o )FMNJO KB Kirstin lottamuistoja (Moreeni 2010) sekä Unohdetut sotilaat – vaiettuja rintamakokemuksia (Minerva 2014). SenioriTERVEYS 75. – Olin liian nuori sotahommiin, alaikäinen. Ruokapuolikin oli komentopaikalla heikko. – Olen näyttänyt tyttärilleni kotitalomme rappusia ja navetan kivijalkaa. Nurkassa oli sokeria ja näkkileipäpaketti. Sieltä evakko jatkui Kokemäen ja Ruoveden kautta 1960-luvun alussa Tampereelle, missä hän teki pääasiassa rakennusalan töitä aina eläkkepäiviinsä asti. Luovutettua Karjalaa mies ei pahemmin ikävöi. Kaukola on aika ränsistynyt ja pahansorttinen pitäjä nykyään, Pertti Siira mainitsee. Kahdesti hän on silti käynyt entisissä kotimaisemissaan Kaukolan Kiisinkylässä sotien jälkeen. Jaana Laamanen kirjoittaa kirjassaan: ”Kaarlahdessa Pertti Siira sai ruokaa evakoiden muonittajilta silloin, kun sattui olemaan ruoka-aikaan paikalla. – Olin liian nuori sotahommiin, alaikäinen. Suurta kaipuuta en Karjalaan tunne. t "TVV 5BNQFSFFMMB t 5VULJKB KB NVJTUJUJFEPTUB LJJOOPTUVOVU LBOTBUJFUFJMJKÊ t 'JMPTPmBO UPIUPSJ
)FMTJOHJO ZMJPQJTUPPO UFIUZ WÊJUÚTLJSKB Maitolaiturilla on vuodelta 2001. Kuva: Kari Kumpulampi. Kuka Jaana Laamanen t &UFMÊTBWPMBJOFO
LPUPJTJO NBBMBJTUBMPTUB Mikkelin maalaiskunnasta. t )BSSBTUBB LVMUUVVSJB KB VMLPJMVB – Olen saanut paljon myönteistä palautetta työstäni sotaveteraaninen ja lottien parissa
Sukupolvenvaihdokselle varattava riittävästi aikaa Perheyritys valmiina vahdin vaihtoon Ferroplan Oy:n henkilökunnalle ilmoitettiin viime keväänä, että toimitusjohtaja vaihtuu 1.1.2016. Nykyinen toimitusjohtaja, yrityksen perustaja Pentti Patosalmi jättää johtamisen hyvällä mielin tyttärelleen Minna Patosalmelle. Sukupolvenvaihdos Minna Patosalmi ja Pentti Patosalmi pysähtyivät tehdaskäynnillä tuotannon kokoonpanijan Harri Heikkilän juttusilla. 76 SenioriTERVEYS
Molemmat myöntävät, että omistajaportaan ja työntekijöiden välit eivät ole aitoja työkaverisuhteita. Kasvua ulkomailta Ulkomaanviennin osuus yrityksen liikevaihdosta on vuosittain 2–10 prosentin luokkaa. Perhe: Pojat Sisu 6 v. Puolitoista vuotta sitten Ferroplan Oy laajensi osaamistaan vedenkäsittelyyn. – Kyllähän täällä alussa kyseltiin Minnalta, että mitä sinä teet täällä. – Pk-yrityksille luodaan jatkuvasti paineita, mutta niissähän uudet työpaikat luodaan. sen prosessiratkaisut laitetoimituksineen. Nyt kuulun jo niin kiinteästi kalustoon, ettei vastaavia enää kommentoida, Minna kertoo. Tarjouksia on kuitenkin jätetty niin Venäjälle kuin Kiinaankin, ja odotukset ovat luonnollisesti kovat, Pentti kertoo. – Ulkomaille tähdättäessä valttina ja vahvuutenamme ovat erikoisosaaminen sekä kokonaisratkaisut. Ne puheet ovat vähentyneet, kun Minna voi nyt kysyä, niin muuten, mitä sinä täällä teet, nykyinen toimitusjohtaja Pentti Patosalmi kertoo roolien muuttumisesta. Autotallista laajentunut Pentti Patosalmen autotallissa syntynyt yritys on kasvanut 31 vuodessa Suomen johtavaksi kappale- ja massatavaran käsittelyyn kuljetinratkaisuja valmistavaksi yritykseksi. – Parhaillaankin on kauppoja, joiden toteutuminen on kiinni Venäjä-pakotteista. Yrityskaupan yhteydessä Ferroplanin omistukseen siirtyneen NatWat Ltd Oy:n erikoisalaa ovat pohjaveden puhdistuk- sinkertaista. Sanotaan selkeästi, että tee näin ja tuosta eteenpäin, Pentti on huomannut. Poikkeuksen teki vuosi 2011, jolloin Ferroplan Oy toimitti jätteenkäsittelylaitoksen Vietnamiin. – Alussa kommentit saattoivat olla sellaisia, että sinä olet täällä vain hame päällä ja keität kahvia. Parhaillaan olemme toteuttamassa Pohjanmaalla sijaitsevalle teurastamolle jätevesien esikäsittelyyn sopivia laitteita, Pentti kertoo. Vuonna 2005, kun talouden kaikki käyrät osoittivat kohtisuoraan ylöspäin, perustettiin Latviaan tytäryhtiö SIA Ferroplan. Orimattilalaisen Ferroplan Oy:n voimatiimi Johanna Patosalmi, Minna Patosalmi, Mervi Patosalmi sekä Pentti Patosalmi. Vastaanotto miesvaltaisella työpaikalla ei ollut aina helppo. Perhe: Vaimo Mervi sekä tyttäret Minna ja Johanna, lapsenlapset Sisu ja Jalo Koulutus: Koneteknikko Harrastukset: Golf, hiihto, mieskuorolaulu Luottamustoimet: PäijätHämeen Yrittäjien puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien hallitus, Kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen valiokunta, Team Finland Häme -verkoston puheenjohtaja SenioriTERVEYS 77. – Ympäristöteknologia tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suuremmassa roolissa koko ajan kiristyvien säädösten vuoksi. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Luottamustoimet: Orimattilan Yrittäjien hallitus Harrastukset: Kitaran soitto, nyrkkeily, kirjoittaminen, lukeminen, juokseminen Pentti Patosalmi K auppatieteiden maisteriksi opiskellut Minna Patosalmi siirtyi töihin yritykseen opiskelujensa jälkeen reilut 10 vuotta sitten. ja Jalo 4 v. Voimakkaan kasvun vuoksihan tässä jatkuvasti askarrellaan. Ferroplan Oy tähtää voimakkaasti ulkomaanmarkkinoille, joskaan se ei ole aina niin yk- me juuri kaksi uutta ihmistä, joiden erikoisosaaminen on cleantechissa. Kaupan hinta oli kokonaisuudessaan 6,7 miljoonaa euroa. Palkkasim- Minna Patosalmi Ikä: 34 v. Tämän hetken tilanteessa kuitenkin kaatuu pk-yrityksiä, Kun teet eri tavalla kuin toiset, teet sen paremmin kuin muut. Taantuma jarruttaa Kasvunäkymät ovat erityisesti kansainvälisellä puolella, sillä tällä hetkellä alalla on vaikea nähdä suuria investointeja kotimaan markkinoilla. Pentti Patosalmi. Eikä pidäkään olla. Ikä: 64 v. – Suomalainen tykkää siitä, että häntä johdetaan
Minna sitoutunut yritykseen Pentti Patosalmi hiihtää vuosittain noin 1 000 kilometriä, josta osan Kuusamon jylhissä maisemissa. Orimattilalainen Ferroplan Oy on Suomen johtavia kappale- ja massatavaran käsittelyyn kuljetinratkaisuja valmistavia yrityksiä. Vahvuuksiin kuuluu myös ennakkoluuloinen ja rohkea asenne, jonka kautta yritys on saanut myös uusia asiakkaita ja mahdollisuuksia. – Postitkin olisivat selkeitä, Ferroplan Oy 1983 Pentti Patosalmi perustaa omalla nimellään perheen autotallissa toimivan yrityksen, joka suunnittelee laitteita teollisuuden tarpeisiin. – Joskus se saattaa kääntyä myös heikkoudeksemme, koska tiedämme pystyvämme itse tekemään osat nopeasti uudelleen, mikäli ne eivät toimi suunnitellusti. 2000 ”Vuoden työllistäjä Orimattilassa”. 2011 Pentti siirtää osakekannasta molemmille tyttärilleen 20 prosenttia. Ferroplaninkaan ensimmäisen vuosipuolikkaan tilauskanta ei yltänyt tavoitteisiin. Uusia kehittämishankkeita on jatkuvasti käynnissä. 1994 Osakeyhtiöksi. – Meitä pidetään myös innovatiivisina, Minna tietää. Samalla palkataan ensimmäinen vakituinen työntekijä, Antti Viljanen. Toimistotiloja laajennetaan 150 neliömetrillä. joilla ei ole riittävää kantokykyä. Viljanen sijoittaa yritykseen ja ryhtyy äänettömäksi yhtiömieheksi. Siinä vaiheessa, kun Minna otti huolehtiakseen kirjanpidon ja taloushallinnon, hänelle oli kuitenkin jo selvää, että tuleva ura on Ferroplanissa. 2004 Minna tulee yritykseen hoitamaan osto- ja myyntireskontraa. – Haaveeni on, että voisimme työskennellä yhdessä, kun Johannan koulutuskin sopisi täydellisesti tänne, Minna paljastaa. Kolme vuotta sitten Pentti luovutti tyttärilleen Minnalle ja Johannalle molemmille 20 prosenttia yrityksen osakekannasta. Kesälomista lähtien tilauskanta on kuitenkin noussut normaalille tasolle. 1988 Yhtiömuoto muutetaan kommandiittiyhtiöksi ja nimeksi Ferroplan. Lliikevaihto ylittää ensimmäistä kertaa 5 miljoonaa euroa. Innovatiivista osaamista Minna pitää Ferroplanin vahvuuksina omaa valmistusta. 1996 Ferroplan Oy valitaan vuoden yritykseksi Orimattilassa. Pentin lisäksi yrityksessä työskentelee 19 henkilöä ja liikevaihto on 8,9 miljoonaa markkaa. Ihmettelen vain, kuinka monta pientä yritystä täytyy uhrata EU-areenalle, Pentti pohtii. – Liikevaihto laskee tänä vuonna, mutta olemme silti päässeet toistaiseksi taantumasta kuin koira veräjästä, Pentti kertoo. Johanna on valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja työskentelee muualla. Henkilökuntaa 22. 2013 Tuotantotiloja laajennetaan 1 000 neliömetrillä. Ainakin toistaiseksi. Takana on myös kymmenen Finlandiahiihtoa. 1987 Vuokrataan lisää toimitiloja. 2006 Toimistotiloja laajennetaan 300 neliömetrillä ja tuotantotiloja 1 000 neliömetrillä. 2005 Ferroplanin sisaryritys SIA Ferroplan perustetaan Latviaan, Jelgavaan. 78 SenioriTERVEYS Minna ja Pentti eivät tehneet vuosiin suunnitelmia sukupolvenvaihdoksesta. Minna alkaa hoitaa markkinointia, kirjanpitoa sekä koko taloushallintoa. 1996 Tiloja laajennetaan 1 000 neliömetrillä. 1986 Toiminimi tarvitsee lisätilaa, jota vuokrataan noin 100 neliötä. Sekä Minna että Pentti liputtavat myös vahvan suunnitteluosaamisen puolesta. Toimitiloja on nyt yhteensä 4 500 neliömetriä. Liikevaihto 10 miljoonaa ja henkilökuntaa 45.. Päätuotteita ovat kuljettimet. – Olemme suunnittelussa jo eräänlainen insinööritoimisto. 1991 Omalle tontille Orimattilan Sampolan teollisuusalueelle valmistuu oma 1 000 neliön halli toimistotiloineen. 400 neliön tiloissa työskentelee Pentin lisäksi seitsemän henkilöä. Tilanne ei ole tällä hetkellä niin paha kuin veret hyydyttävän 90-luvun taantumassa
Pk-yritysten kohdalla ongelmana tuntuu olevan se, että vetovastuun ottajia ei tahdo löytyä. Loppupelissä aina isä ja tytär Ihan pakko kuitenkin kysyä, miten työnteko samoissa tiloissa ja yhdessä sujuu. Kummankin selkeät, omat roolit ovat olleet myös edesauttamassa, ettei törmäilyjä ole syntynyt. Iso muutos yritykselle Sukupolvenvaihdoksen tuleva kakkosvaihe, jossa Minna siirtyy toimitusjohtajaksi, on iso muutos yritykselle. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: FERROPLAN JA SOILI KAIVOSOJA Ferroplan Blogi Suomen ainoa teollisuusblogi Vuonna 2011 Minna Patosalmi sai kipinän Suomen ainoaan teollisuusblogiin luettuaan Jari Parantaisen kirjan Sissimarkkinointi. Pentti ei ole päättänyt, kuinka kauan aikoo jatkaa vielä työelämässä. Todennäköisesti kuitenkin vielä useita vuosia. Yrittäjät syyllistyvät usein siihen, että he pyrkivät pitämään kaikkia naruja käsissään, Pentti toteaa. Sen vuoksi sukupolvenvaihdokseen on Patosalmien mukaan varattava riittävästi aikaa. SenioriTERVEYS 79. Tällöin jokainen osasto joutuu ottamaan enemmän vastuuta tekemisistään, Minna kertoo. Pentti myöntää, että tyttären tekemistä on mukava katsoa. – Olen aina harrastanut kirjoittamista. – Kertaakaan ei ole vielä tarvinnut huutaa, ja pianhan se riski vähenee entisestään, Pentti kertoo. Virtaa tuntuu riittävän, joten on luonnollista, että hän jatkaa operatiivisissa toiminnoissa sekä uusien tuotteiden kehittämisessä. Näiden vuosien aikana sosiaalisessa mediassa on ollut ainoastaan yksi negatiivinen ryöppy, muuten blogi on saanut hyvän vastaanoton. Pentti Patosalmi keskittyy vuoden 2016 alusta uusien tuotteiden kehittämiseen, kun tytär Minna Patosalmi siirtyy toimitusjohtajaksi. Se on mukavaa palautetta, Minna kertoo. Jo koulussa lempiaineeni oli äidinkieli. Normaalisti klikkauksia on viikossa noin 2 000, mutta kriisin aikana viikossa tehtiin noin 31 000 klikkausta. Mediakriisikin kääntyi kuitenkin positiiviseksi. – Minnan työnteossa näkyy into ja motivaatio, jotka ovat tärkeitä tekijöitä, Pentti Patosalmi sanoo ilmiselvästi tyytyväisenä Ferroplan Oy:n tulevasta toimitusjohtajasta. Minnalle jo pelkästään finaaliin pääsy oli kova juttu, sillä muut finalistit olivat OP-Pohjola, Atria, Otava ja S-Ryhmä. Loppupelissä he ovat aina kuitenkin isä ja tytär. – Se on vain hyvä, että pääset keskittymään omiin tehtäviisi. Blogi syntyi, kuten useimmat varmasti syntyvät, ilman suurempaa miettimistä, Minna kertoo. – En voi ottaa kantaa teknisiin asioihin, kuten yrityksen perustanut henkilö, joka tietää kaikesta kaiken. – Viisi vuottakin voi olla liian lyhyt aika, Pentti toteaa. Ongelmana yhden hengen yrityksissä on hiljaisen tiedon siirtyminen. – Ei sitä viittaa voi riisua koskaan kokonaan pois. sillä Johanna on tehnyt selväksi, että häntä ei kiinnosta yrityksen johtaminen, Pentti myöntää. – Blogista on tullut ilmiö. Viisi vuotta liian lyhyt siirtymiseen Pentti ei näe alle 50 miljoonan euron yrityksillä ongelmia sukupolvenvaihdoksen toteutuksessa. – Välillä kuulee kauhujuttuja siitä, kuinka sukupolvenvaihdokset menevät kiville, kun aikaa siirtymiseen ei ole varattu riittävästi, Minna Patosalmi kertoo. Blogi sai syyskuussa kunniakirjan ja erityismaininnan Suomen Paras Yritysblogi 2014 -kisassa. – Isommilla yrityksillä, erityisesti niillä, joilla omaisuusmassaa on paljon, probleema voi olla todellinen. – Itse olen sitä mieltä, että jos yritys on kultakaivos, sille löytyy aina jatkaja, Minna uskoo. – Liikumme usein messuilla yhdessä ja olemme saaneet ulkopuolisilta viestiä, kuinka meitä on mukava katsoa yhdessä toimiessamme. Minna on luvannut alkaa kutsua blogiaan Suomen ensimmäiseksi teollisuusblogiksi heti, kun joku muu teollisuusyritys perustaa myös blogin. Siirtyminen yrityksen johtoon aiheuttaa pakostakin sen, että hänen roolinsa on ammattimaisessa johtamisessa
Meidän piti olla iloisia ja 80 SenioriTERVEYS reippaita, olihan meillä kotitekoisia puuleluja ja paperikankaisia pupuja. Matkaa oli viitisen kilometriä suuntaansa. Elämä oli työtä, vapaa-aika oli keksimättä. kelvollinen, se kirjattiin siniseen vihkoon, itse. Yleisväri oli harmaa, vain lippalakkiset maalarit erottuivat valkoisissa maskareissaan. Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveys-lehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. He jälleenrakensivat Lappia sirkkelituoreista laudoista rauniopiippujen ympärille. Näytössuoritus ei onnistunut yrityksistäni huolimatta. Muilla oli lenkkarit, mäystimillä varustetut sukset. ”Johan minä sen sanoin”, murahteli Yrjö, mutta jatkoi kannustaen, ”kyllä se vielä joskus harjoittelemalla onnistuu!” Niin onnistui! Minusta ei tullut voimistelijaa! Ostoymmärrystä kesäisiltä kauppareissuilta Kesäisin Yrjön ja Elinan kesäkodista, Vettenrannasta, pyöräilin koiran kanssa Kausalan keskustaan ruokaostoksille. Yrjö epäili ja tokaisi: ”Ei tainnut onnistua, mutta lähdetään katsomaan!” Niin menimme koululle kello 20 maissa, ja nojapuut esiin. Yöllä nukuimme. Korvasieniä keräsimme pyykkikopallisia ja kampanisut olivat erinomaisia! Sisäleikkejä kotona tai naapurissa en muista leikkineeni, sisällä vain piipahtelimme. Sinne yltäkylläisyyden äärelle teimme kahvi-, rasva- ja muita hankematkoja. Kerran illalla kerroin Yrjölle ylpeänä saaneeni päivällä nojapuilla hyväksyttävän käsilläseisonnan. Rajajoki ylitettiin lossilla, veneellä tai hiihtäen. Jännitystä syntyi lintujen pesillä kiipeillessämme ja uimataidottomina jokivarressa pulikoidessamme. Paroni-Parru-ajokoira juoksi vauhdilla kylälle ja minä vedin sen takaisin, aina! Kauppareissu oli taas tehty, päiväkahvi ulkona, minulle Voimisteluliikkeet piti osata 1950-luvun alussa Kouvolan lyseossa koulun arvostettu jumppamaikka ”Melu” , Yrjö Kalke, myös kasvatusisäni, mestarivoimistelija, edellytti pojilta voimistelussa telineliikkeiden ja liikesarjojen osaamista. Ruotsista Tornionjoen yli näkyivät sähkövalot pimeään pula-Suomeen houkuttelevasti, eikä turhaan. Kun suoritus oli Pekka Leinosen melkein alkuperäiset sukset sekä aidot voittositeet ja rotanloukut.. En ymmärtänyt silloin hiihtäväni, tulevan suurhiihtäjä Eero Mäntyrannan tulevan vaimon Pekka-veljen kanssa! Ensimmäisen hiihtokilpailuvoittoni sain ensimmäisellä luokalla, mutta voitto tuli varmaan siksi, kun pukki oli tuonut sukset ja rotanloukkusiteet. Jobbausmatka oli seikkailu! Aina jännitimme: ”Kuinkahan tullissa käy?” Yli kolme kilometrinen koulutie taittui jalkaisin. Reippaasti yltäkylläisyyden äärellekin Turhista asioista, kipeistä tuntemuksista ei aikuisten kanssa yleensä puheltu, paitsi vahingoista tai pahanteoista. Esimerkillistä liikuntaa E i kyllä 1940-luvun lopulla Pellon Kylävaaran raitilla näkynyt aikuisia turhia kävelemässä, hiihtämässä joutilaina. Kerran Aavasaksan juhannusjuhlilla näin aikuisten köydenvetokilpailun, ja aurinko paistoi kaikille koko yön! Leikimme vaaroilla ja metsässä
Työmaan varastohoitaja oli meille pojille tuttu ”kulta- vääpeli Ilmari Salminen”. Hemmo Silvennoinen hyppäsi Keski-Euroopan mäkiviikon ensimmäisen suomalaisvoiton ja naapurikylämme, Kuusankosken Aulis Kallakorpi voitti ensimmäisenä suomalaisena Holmenkollenin mäkikisan. M. Seuraavaksi mäkimiehiksi Puukoira Peni ja Hanna-mummon mortteli, jolla hienonsimme Ruotsista tuotuja mausteita. Jukola: ”Murakoso johtaa…, Murakosa j…, Murakoso jää…! Salminen johtaa…, Salminen voittaa…! Salminen voittaa, Askola toinen, Iso-Hollo kolmas!” Salmisen kuului lyödä tangolla kolmiorautaan ruokatunti päättyneeksi. Olimme kuulleet uusintoina radiosta toimittajalegenda Martti Jukolan selostuksen vuoden 1936 Berliinin olympialaisten 10 000 metrin juoksusta – Suomen urheilun kultahetkistä. Meistä tulee usein iloisia muistelijoita. Meistä tuli mäkimiehiä. Ryhdistäydymme! Kiitos, hyvää jouluaikaa sekä nautinnollisia elämyksiä vuodelle 2015!! PEKKA LEINONEN KUVAT: ULLA LEINONEN Juoksuradalla vuonna 1960. Rakennukselta kympin juoksijaksi Pääsin rakennukselle kesätöihin. Omat Kymenlaakson kisojen voittoni sain kadulla itäsaksalaisesta, kädet edessäsyvässä etunojassa -tyylin kehittäneestä mäkimiehestä, Helmut Recknagelista ottamastani valokuvasta ja ”Haku-Veikko” Hakulisesta ladulla nappaamastani kilpakuvasta! Hyvä Helmut! Heikko kuva, mutta oma sattumaotos! ”Haku Veikko” ja tunnistettava tyyli. Myöhemmin kuntoni nousi ja ostoymmärrykseni aukeni, kun ostin plombisen lauantaimakkarapötkön ja samana päivänä palautin sen kauppaan. Liikunnalliset sankarit innostamassa Opiskelu- ja työelämään, kouluvuosiimme, kuuluivat liikunnalliset sankarit, kuten: Lasse Viren, Jari Litmanen, Seppo Räty, Antti Zitting, Risto Lignell, Sirpa SuutariJääskö ja Jukka Haapalainen, Leena ja Åke Blomqvist, Hannu Aravirta, Teemu Selänne. Sanaselityksiä jobbaus = säännöstelyn vastainen tuonti, myynti mäystimet = suksen nahkainen sidelenkki plombi = kaksipuolinen, lyijyinen aitous-sinetti rotanloukku = suomalaisen Mako-yhtiön v. Enää ei reppuselkäiselle pojalle myyty – väärin myytyjä – tuotteita. Usein ruokatunnin lopussa pyysimme, yllytimme Ilmaria: ”Kerro nyt siitä kympin…” Ja mestarihan kertoi niin innoissaan, että saimme ruokatunnin Teemu Selänteen vierailupäivä koulussamme toukokuussa 1996. 1934 keksimä suksiside venymään minuuteilla! ”Perskeleen pojat!” Meistä tuli kympin juoksijoita. Heinolassa harjoittelimme onneksi monia lajeja. Naapurikylän mäkisankari Aulis Kallakorpi. Talvikausi 1954–1955 oli monella lailla menestyksekäs kausi. Heidän ja muiden asiantuntijoiden vierailut työyhteisöömme olivat merkittäviä elämyksiä ja ainutkertaisia kokemuksia lapsille ja myös meille aikuisille. Elina avasi tuomani tahkojuustopaketin. SenioriTERVEYS 81. Yrjö katseli ja … : ”Siinähän on kaksi kanttia mukana!” Juusto paketoitiin ja lähdin kauppaan, ilman koiraa. odotti teetä voileipineen
Ravinto Saatuaan oman suolistonsa kuntoon viljapainotteisella ruokavaliolla Matti Aro syö edelleen vähintään kaksi puuroateriaa päivässä aina marjoilla höystettynä, joskus myös yhdessä jugurtin, jäätelön, maidon tai rasvan kanssa. 66-vuotias mies on pysynyt kunnossa ja aikoo tehdä töitä niin pitkään kuin kuntoa ja terveyttä suinkin vain riittää. 82 SenioriTERVEYS. Viime aikoina erityisen hyvänmakuisen lisän puuroon on tuonut pöytyäläisen Myssyfarmin rypsiöljy
Asuinpaikka: Lohja. Niin hän teki pääasiassa ulkomaisesta kirjallisuudesta. Perhesuhteet: Vaimo Inga, 3 aikuista lasta. – Muutamaa kymmentä prosenttia ravitsemusasiat ovat kiinnostaneet, mutta he ovat olleet niitä, jotka eivät usko pelkkien synteettisten lääkkeiden voimaan, Aro sanoo. Oma parin–kolmen metrin mittainen osasto on ollut pieni poikkeus suurten lääkeyhtiöiden mahtipontisten osastojen joukossa. Terve suolisto edellytys kokonaisvaltaiselle terveydelle Vatsakatarri pois viikossa viljoilla Vatsakatarri yli 30 vuotta sitten herätti Matti Aron ravitsemusasioihin. Hyvän polttoaineen perässä Matti Arolla oli tarpeeksi omaa kokemusta tyhjän syömisestä, joten hän päätti keskittyä ihmisen hyvään polttoaineeseen, ruokaan. Silloin piti ruokailla nopeasti mikrolla lämmitettyä valmisruokaa, ajaa paljon autolla ruuhkissa ja valvoa kiivaimman kasvukauden aikana. Suuren yleisön juttu myllyt eivät koskaan ole olleet, mutta kun 2000-luvun alussa televisiossa oli Melita Tulikouran ohjelma itseparantavasta ihmisestä, Aron puhelin soi muutaman viikon ajan jatkuvasti. Hän kertoo lääkärin määränneen nesteitä sen hoitamiseksi, mutta koska niistä ei ollut mitään apua, vatsa olisi pitänyt leikata. Aron vatsa ei pitänyt elämäntavasta, vaan sai aikaan kovaa kipua. Suomessa ikävimpänä Matti Aro pitää sitä, että teollisuus ja kauppa antavat ihmisille väärää tietoa. – Muistin, että ensimmäisenä 20 vuotenani maalla asuessamme söimme paljon yksinkertaista perusruokaa ja koska karjatilalla viljeltiin myös viljaa, ruoka oli viljapainotteista. Helvi Marjasen ja Sylvi Soinin: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä, jonka pitäisi hänen mielestään olla peruskoulujen ohjelmassa, Jyrki Penttisen: Arginiini – 2000-luvun ihmelääke. Pientä osaa lääkäreistä kiinnostaa Myllyjä Aro on käynyt esittelemässä myös Lääkäripäivillä. Vaikuttavia kirjoja Oman suolistonsa kuntoon saanut Aro kiinnostui kuitenkin yhä enemmän tutkimaan ravitsemusasioita. Rukiin jyviä valmiina myllyyn. arginiinin ja lysiinin suhteista, John Robbinsin ja Ocean Robbinsin Voices of Food Revolution sekä Mats-Erik Nilssonin ja Henrik Ennartin monet teokset, kuten Vaara vaanii kattilassa, Petos lautasella ja Aitoa ruokaa sekä Paavo Airolan Oletko ymmällä. Sitä Aro ei tahtonut. Väärää tietoa Omaan käyttöön kulloinkin tarvittava määrän jauhoja, ryynejä tai leseitä jauhetaan useammin keskieurooppalaisissa maissa, vaikka sielläkin vahvin asema on elintarviketeollisuuden tuotteilla. – Niitäkin on vielä valikoimissamme, mutta ne soveltuvat parhaiten yrttimyllyiksi, Energiansäästö Oy -nimistä yritystä pyörittävä Aro kertoo. Matti Aro Ikä: 66 v. – Olin töissä Helsingissä, mutta aina puolen vuoden ajan autoin vanhempieni maatilan hoidossa kotipaikkakunnallani Lohjalla. Syntymäpaikka: Lohja. – Ravintoaineet voivat imeytyä ruuansulatukseen vain terveestä suolistosta. Aro ajatteli, että uutispuuroa voitaisiin syödä muulloinkin kuin sadonkorjuun aikaan, joten hän jatkoi etsintöjään ja löysi noin 30 vuotta sitten Itävallan Tirolista Osttiroler-viljamyllyt. Suomi oli jo tuolloin kaupungistunut niin, ettei kodeissa enää jauhettu omiksi kotitarpeiksi leivontaan ja ruuanlaittoon tarvittavaa viljaa, kuten aiemmin. Elämän motto: Kansan hyvinvointi olkoon ylin laki! Kiinnostus myllyihin Kun Matti Aro oli saanut oman vatsansa kuntoon, hän tahtoi myös pitää sen kunnossa. Jo tuolloin hän oli alkanut myydä maatalouskoneita ja tutustunut italialaisiin vasaramyllyihin. Vaikuttavia kirjoja hänelle ovat olleet monen muun ohessa mm. Hän muisti maalaislapsuutensa yksinkertaisen perusruuan, ja on saanut viljapainotteisella ruualla itsensä hyvinvoivaksi. TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA K ymmenen vuotta pikaisia aterioita ja valmista, teollista ruokaa sekä kiireinen elämä ja jopa puolen vuoden ajan lähes täyttä valvomista olivat liikaa nyt 66-vuotiaalle Matti Arolle yli 30 vuotta sitten. SenioriTERVEYS 83. – Viljan jyvällä on hieno, monikerroksinen rakenne, jossa pitkittäis- ja poikittaiskuitujen vuorotellessa niissä on hapelta ja valolta etenkin helposti pilaantuvia rasvoja ja vitaaliaineiden hävikiltä suojaava vaikutus. Ammatti: Yrittäjä
Kun alkio, jossa E-, A- ja B-vitamiinit, proteiinit ja rasvat ovat, rikotaan, osan niistä pilaantuminen alkaa jo tunneissa. Terveen suoliston vaikutus ulottuu moniin muihinkin asioihin kuin ravintoaineiden imeytymiseen: ne estävät kasvainten ja muodostumista, rasvojen imeytymistä ja edistävät painonhallintaa. – Mikä sen täysipainoisempi ateria kuin tuore puuro. Valkojauhon arvo ravintona on suunnilleen sama kuin olisi 10-oktaanisella polttoaineella autolle: Ei tahdo kulkea, tukkoon menee! Rasvaa sisältävää jauhoa ei voi pilaantumatta säilyttää huoneenlämpöisessä kaupan hyllyillä. Joutuisa ruoka Puuron Aro saa valmistettua joutuisasti, sillä veden kiehauttamisen jälkeen kestää vain noin 10 sekuntia, kun hän kaataa tuoreet jauhot tasaisesti veteen vispaamalla samalla pallomaisella, astian pohjaan saakka ulottuvalla vispilällä. Hänen tyytyväisiin myllyasiakkaisiinsa kuuluu ainakin menestyneitä suomalaisia naishiihtäjiä. Voit tehdä myslistä joka kerralla hiukan erilaista kokoamalla yllä olevista aineksista itsellesi mieluisan seoksen. Aro syö myös vihanneksia, mutta koska hän syö puuroa, hän ei tarvitse päivittäisten B-vitamiinien saamiseen niitä kilokaupalla. Hän myy myös koneella lajiteltuja, akanoista ja rikansieme-. Jauhatuspäivä parempi merkintä Väärän tiedon jakaminen koskee Aron mukaan ennen muuta vehnäjauhoa, jota hän kauppojen tuotteina nimittää valkojauhoiksi. Paista uunissa 200 asteessa noin 20–30 minuuttia mysliä välillä sekoittaen. Anna kohota rauhassa. Kuivassa ja ilmavassa Vehnää ja ruista Matti Aro viljelee luomulaatuisesti myös itse. Sekoita. Paista noin puoli tuntia 200 asteessa. – Luomupelloillekin pitäisi voida lisätä seleeniä. Mysli 2 dl kauraleseitä tai karkeaa kaurajauhoa 2 dl karkeaa vehnäjauhoa 2 dl karkeaa ruisjauhoa 2 tl mantelirouhetta 2 tl pähkinärouhetta 1 dl auringonkukansiemeniä 2 tl pellavansiemeniä 4 rkl vettä 4 rkl öljyä 1 dl hunajaa kuivattuja hedelmiä rusinoita Sekoita kuivat ainekset kulhossa keskenään. Lihaakin hän syö. Makean vuokaleivän saat lisäämällä perustaikinaan kuivattuja hedelmiä. Ravintoaineilla parempaa hapenottokykyä Erityisen surullinen Matti Aro on juuri kokojyvävehnäjauhon pitkästä matkasta ja ravintoaineiden pilaantumisesta, kun se olisi erityisen terveellinen ja monipuolinen ravintoaine tuoreena. Säilytä mysli kuivassa paikassa, ilmatiiviissä rasiassa. 84 SenioriTERVEYS Valkojauho tehdään arvottomaksi jo valmistushetkellä. Kun Aro itse sai oman vatsansa viikossa kuntoon viljapainotteisesti syömällä, hän ei vieläkään ole luopunut hyvistä puuroaterioista. Voitele erillinen astia tai levitä seos leivinpaperin päälle uunipellille. Voitele leipävuoka ja kaada taikina vuokaan. Lisää vesi, öljy ja hunaja. auringonkukan-, pellavan-, kurpitsan- tai seesaminsiemeniä, aurinkokuivattua tomaattia tai oliiveja. Tuorepuuron saa valmistettua karkeista jauhoista ilman kiehauttamistakin, mutta silloin jauhot on laitettava mielellään haaleaan veteen turpoamaan edellisiltana. Sen alle laitan aina pakastemarjoja, jotka sulavat kuumasta puurosta, joskus jugurttia tai maitoa, kesäisin jäätelöä ja toisinaan myös lisäksi nokareen tai tipan rasvaa. Tavallinen, täysipainoinen puuroateria Suomalaisten Aro toivoisi katsovan hieman taaksepäin ja oppivan jälleen arvostamaan hyvin yksinkertaisista perusaineksista valmistettua, tavallista ruokaa. Typpioksidi taas avaa erityisesti pieniä verisuonia, ja lisää siten hapenottokykyä ja suoritustasoa, mikä on varsin tärkeää kestävyysurheilijoilla. C-vitamiinit tulevat pääasiassa marjoista, kuten mustaherukasta. Aro viittaa vehnässä olevaan, arginiinin ja lysiinin hyvään suhteeseen: – Arginiini lisää elimistössä typpioksidin tuottoa. Paiston loppuvaiheessa tai uunista pois otettaessa lisää kuivatut hedelmät ja rusinat. Kaikissa myllyissä on säätömahdollisuus; sen voi tehdä portaittain jauhamisen kuluessa. Sen iällä ei ole juuri merkitystä. Sellaista opetettiin tekemään 1960-luvun Vanamon ja Kolmosen kokkiohjelmissa. Vuokaleipä 10 dl vettä 1/2 pkt hiivaa (25 g) 1 tl yrttisuolaa 5 rkl öljyä jauhoja sen verran, että saadaan helposti kaadettava seos Leivän makua saa helposti vaihdeltua lisäämällä taikinaan oman maun mukaan esim. Imeytyy vain terveestä suolistosta Ennen kuin viljan suotuisa vaikutus suoritustasoon näkyy, on tärkeää, että suolisto on terve, sillä ravintoaineet voivat imeytyä ruuansulatukseen vain terveestä suolistosta. – Väärää tietoa annetaan siinä, kun merkitään Parasta ennen -päiväys, kun pitäisi merkitä jauhatuspäivä. Tumma väri johtuu siitä, että mukana on jyvän kuorikerros, joka sisältää runsaasti valkuaista, rasvaa, kivennäis- ja hivenaineita, B-vitamiineja ja kuituja. – Suolisto tarvitsee toimiakseen kuituja, joita niitäkin saadaan viljoista. Kokojyvävehnäjauhon köyhtyminen alkaa jauhamishetkellä. Sähkökäyttöisellä perusviljamyllyllä jauhettua vehnäjauhoa eri karkeuksina
– Luomupelloillekin pitäisi voida lisätä seleeniä, mutta Suomessa ollaan luomuasioissakin aivan liian byrokraattisia. Kotonakin hän muistuttaa ihmisiä säilyttämään jyvät kuivassa ja ilmavassa paikassa alle 15 asteen lämpötilassa. Yhdestä pullollisesta riittää vähintään viiteen litraan valmista voimakasta havupuujuomaa! Puhdistamon Havupuu-uutteen löydät hyvin varustetuista luontaistuotekaupoista: SenioriTERVEYS 85. Matti Aro näyttää, kuinka kotiviljamyllyn sisällä pyörii sähkötoimisesti karkea kivi, joka jauhaa suppilon kautta syötetyt ja alas putoavat jyvät. Hän on sitä mieltä, että maaperän tulisi typen ohella saada myös fosforia ja etenkin seleeniä, koska Suomessa maaperä on seleeniköyhää ja seleenin puutteesta seuraa sydän- ja verisuonitauteja. Se on äärimmäisen tiivis ja pienen pieni määrä päivässä riittää tuomaan tarpeellisen määrän arvokkaita suojaravinteita sekä mineraaleja kehomme käytettäväksi. Kokojyväjauhoja tarvitaan leivottaessa vähemmän Perussääntö kokojyväjauhoilla leipomiseen on se, että tuoreita kokojyväjauhoja käytetään noin 10 % vähemmän kuin kaupan jauhoja. nistä puhdistettuja jyviä kotimyllyjen käyttäjille. Kokojyväjauhoja käytetään vähemmän sen takia, että tuore jauho on elävää jauhoa, jossa entsyymitoiminta on vielä tallella eli sen tilavuus muuttuu vielä leipomisen aikana. Itse jauhetuissa jauhoissa ei ole minkäänlaisia säilöntä- tai muita aineita. Voit siis käyttää kokojyväjauhoja mihin tahansa normaaliin reseptiin, mutta käytät niitä 10 % vähemmän mitä reseptissä neuvotaan. Aron tilalla jyvät säilytetään viljalaareissa. Näistä jauhoista leivotut tuotteet tulevat homehtumaan alle viikossa, ellet pakasta niitä. V D N D LP R Y LQ § W LW U ( +DYXSXX XXWH Su ist e t t u Puhdistamon Havupuu-uute on puhdas suomalainen luonnontuote ilman mitään lisäaineita. Väkilannoitteista Matti Aro luopui aikanaan vuonna 1993, mutta kasvinsuojeluruiskutuksista jo 1970-luvulla vain siksi, että hän kiersi myymiensä tuotteiden kanssa useita maatalousnäyttelyitä kesäisin, eikä ehtinyt tehdä kasvinsuojeluruiskutuksia ajallaan. Maaperään saadaan välttämätöntä typpeä jättämällä pellot välillä kokonaan apilalle tai kasvattamalla viljelykiertoon kuuluvaa härkäpapua tai hernettä. Seleeniä pitäisi lisätä luomupelloillekin Luomuviljely vaatii viljelykiertoa. Kellarissa olisi sopiva lämpötila, mutta jyvä imee kosteuden ja pilaantuu. Uunissa leipominen antaa paremmat mahdollisuudet onnistua, koska leipäkoneessa jauhojen ja nesteen määrien pitää olla suhteellisen vakioita. lm Va omessa Vain kaksi pipetillistä havupuu-uutetta lasilliseen vettä ja raikkaan metsäinen havupuujuoma on valmis. Aron viljelee koeluontoisesti myös tattaria
Vatsakipuni saattavat johtua stressistä, mutta usein olen syönyt vain ns. Yt-neuvotteluaallot ja niiden myötä irtisanomiset paisuvat paisumistaan. Tilanne on todella huolestuttava. Se tarkoittaa ammattijuontajalle eli minulle 86 SenioriTERVEYS yritysten pikkujoulutapahtumien juontamisia. Kaiken tämän keskellä meidän tulisi muistaa pohjana omalle hyvinvoinnillemme riittävän ulkoilun sekä ravintorikkaan ruoan merkitys unohtamatta riittävää määrää unta. Petrin Pirteät SENIORITERVEYS?LEHDEN PETRIN PIRTEÄT palstalla pääkaupunkiseudulla, mutta metsän keskellä asuva, useissa poliittisissa luottamustoimissakin vuosien aikana toiminut hyväntekijä, historian ensimmäinen Hyvän Mielen Lähettiläs, Finnair Flight Academyssä peruskoulutuksen saanut stuertti, toimittaja-tuottaja ja legendaarisena risteilyisäntänäkin julkisuudessa uranuurtajana työskennellyt Petri Lehtinen, 47, kertoo omia, mutta kulloinkin aina itse valitsemansa vieraan vinkkejä arkeen ja hyvään mieleen, unohtamatta terveellisiä elämäntapoja. Ruokavalionsa runkona Petrillä ovat kasvikset eri muodoissa sekä päivittäiset, vuodenajasta riippumatta päiväohjelmaan kuuluvat, todella pitkät kävelylenkit maastossa raikkaassa ulkoilmassa. väärää ruokaa. Edelleen totean, että nautin suuresti neljästä eri vuodenajasta. Stressi tuntuu myös fyysisesti Ahdistus ja pelko tulevasta vaikuttavat meissä kaikissa kaikkeen. Raikkaan ulkoilman ja terveellisen ruokavalion ansioista Petrin mieliala on kohentunut entisestään, kiire on jäänyt taka-alalle ja hän on saanut annettua elämälleen seesteisen tavan jatkaa elämän taivaltaan. Kaikissa vuodenajoissa on paljon hyviä ”elementtejä”, kunhan ne oikein ja omalla tavallaan oivaltaa. Minullekin tulee aika ajoin täydellinen riittämättömyyden tunne, ahdistus ja oheen vielä vatsakivut. Yhä enemmissä määrin myös ystäväja kaveripiireissä kuulee sanat: työttömyys ja uhka tulevaisuudesta. Lopetettuaan pitkään jatkuneen, yli 24 vuotta kestäneen merimiesuransa hän teki sopimuksen itsensä kanssa, että ruokavalion on oltava terveellinen ja ulkoilusta on tultava elämässä käsite, elämäntapa. Epävarmuus näkyy ja tuntuu Pikkujoulukausi on meneillään. Raikas, sateinen ja happirikas ulkoilma virkistää mieltä ja kehoa. Lama ja yhä enemmissä määrin syventyvä taloudellinen, sekä yritysten että ihmisten, ahdinko vaikuttaa tuntuvasti kysyntään. Suorituspaineet ovat valtavat. Ihmisten pirstaloituneet elämäntavat, ainainen epävarmuus tulevasta sekä tunne, että mikään ei riitä, aiheuttavat kokonaisvaltaista pahaa oloa. Silloin, kun oma kehomme voi hyvin, myös mielemme toimii erinomaisesti. Välillä on tullut kaiken kiireen keskel-. Totuus on todettava. Oireet voivat heijastua myös fyysiseen puoleen. Tätä ei voi olla huomaamatta millään osaalueella. Tarvitsemme nykyään enemmän probiootteja kuin ennen K irjoittaessani tämänkertaista palstaani ulkona on jälleen sateinen ja myrskyinen ilma. Kaiken tämän pohjana on hyvä ja terve itsetunto ja itseluottamus, joiden kanssa hänellä ei koskaan ole ongelmia ollutkaan
Pika-apuna on tällöin purkillinen jugurttia tai lasi piimää, jossa on probiootteja, kuten Bifido- tai Lactobacillus GGbakteeria. Kun immuunipuolustus on vahva, haitalliset taudinaiheuttajat eivät pääse mellastamaan elimistössä ja tulehduksia ei pääse syntymään. Mikäli äiti syö probiootteja ja imettää lasta ainakin pari ensimmäistä kuukautta, lapsi saa äidinmaidosta suojaa tulehduksia vastaan. Jos tunnet voivasi hyvin, voit olla huoleti, tällöin hyvät bakteerit ovat niskan päällä ja mikrobisto on kunnossa. Lisäksi on havaittu, että tiettyjen probioottisten elintarvikkeiden, kuten jugurttien, nauttiminen raskauden aikana auttaa äitejä karistamaan raskauskilot synnytyksen jälkeen. Nykyään on myös monia lapsille sopivia elintarvikkeita, kuten vellejä, joissa on probiootteja. arkikäytössä apteekkivalmisteet kannattaa asiantuntijoiden mukaan kuitenkin unohtaa. Itse kammoksun usein mm. Mikrobistomme muuttuu koko ajan Meillä jokaisella on yksilöllinen suolistomikrobisto. On viitteitä siitä, että probiootit voivat lievittää kroonista väsymysoireyhtymää potevien oireita, eritoten ahdistusta. Niinpä, mistä me kuluttajat voimmekaan tietää, mikä probiootti auttaa mihinkin vaivaan. Probioottien osuutta stressin ja masennuksen ehkäisyssä selvitetään. Stressiä eivät myöskään helpota lähestulkoon koko ajan soiva puhelin sekä solkenaan tulevat tekstiviestit ja sähköpostit. Tällöin jo yksi jugurtti, jokunen siivu juustoa tai lasillinen piimää päivässä riittää. Niillä voidaan kenties joskus tulevaisuudessa ehkäistä syöpää, masennusta ja ylipainoa. Unohda tabletit, syö oikein Probiootteja on lukuisia erilaisia. Probiootteja käyttämällä voi vähentää sairastumisriskiään. Parasta vatsan hemmottelua on kasvisvoittoinen ruoka ja runsaasti kotimaisia marjoja. Muistettavaa on kuitenkin, että probiootit eivät ole lääkkeitä eivätkä lääketieteellisesti tutkittuja, joten niiden vaikutuksetkin ovat vähäisempiä. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä ja jatkaa kehittymistään koko elämämme ajan. Kun on tutkittu pieniä, 2–4-vuotiaita lapsia, tutkimuksissa on havaittu, että ne lapset, joilla on muita vähemmän Bifido-bakteereja suolistossaan, ovat usein ylipainoisia vanhemmalla iällä. Tutkijat ovat myös sitä mieltä, että tulevaisuudessa probiootit toimivat hyvin pitkälle lääkkeenomaisesti. Tutkijat ovat sitä mieltä, että probiootit toimivat hyvin pitkälle lääkkeenomaisesti. Twitter- ja Facebook-päivityksiä ja yleensäkin sosiaalista mediaa, mutta niistä on nyttemmin tullut osa minunkin arkeani töiden myötä, ei muutoin. Probiootit toimivat parhaiten, jos ne syö elintarvikkeiden mukana. Mikäli taasen kärsit vaikkapa ripulista, se kertoo siitä, että sairautta aiheuttavat bakteerit ovat saaneet ylivallan. Kun asiat painavat mieltä ja kun stressaa, vatsa vaatii hemmottelua. normisynnytyksellä, hän saa ensimmäiset bakteerinsa äidiltä synnytyksessä. Tästä syystä probioottituotteita kannattaisikin syödä monipuolisesti ja vaihdellen. aineenvaihduntaan. Tutkijat ovat myös väläytelleet, että tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti kehittää bakteeri, joka suolistoon joutuessaan vaikuttaisi näläntunteeseen ja rasvan palamiseen. Arkikielessä probiootin ja maitohappobakteerin ajatellaan usein tarkoittavan samaa. Probiootit avain painonhallintaan. Probiootit nimittäin tehostavat ihmisen omaa immuunipuolustusta. Mikäli syöt probioottipitois- ta jugurttia säännöllisesti, päivittäin, voi olla, että pysyt terveenä. Nämä hyvät bakteerit hätistävät huonoja bakteereja ja tasapainottavat suoliston mikrobistoa. Eri tietolähteiden mukaan monet probiooteista ovatkin maitohappobakteereja, mutta maitohappobakteeri on probiootti vasta sitten, kun sen teho on todistettu. Siihen löytyy vastaus hyvin läheltä. Lisäksi on suositeltavaa, että raskaana olevat naiset, joilla on suvussa atopiaa tai allergiaa, söisivät odotus- ja imetysaikana probiootteja, sillä ne suojaavat lasta atooppisilta ihottumilta. Kaupassa iskeekin helposti hämmennys: valitsisinko piimää tai hapankaalia, joissa on probiootteja luonnostaan, vaiko jugurttia, juustoa, maitoa, mehua tai mehukeittoja, joihin on lisätty probiootteja. Normaalissa ns. lä myös tunne: kuka minusta oikeasti välittää. Korvikemaitoa saavalle, alle vuoden ikäiselle lapselle voi antaa vaikkapa äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty probiootteja. Viimeaikaisissa laajoissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vaikuttavat aineenvaihduntaan ja voivat auttaa merkittävästi painonhallinnassa. Tutkimusten mukaan näyttäisi olevan niin, että tietynlainen suolistomikrobisto liittyy lihomiseen. Suolistossamme on jatkuvasti meneillään hyvän ja pahan välinen taistelu. Siitä olisi varmasti apua monelle ylipainonsa kanssa kamppailevalle ihmiselle. Jos lapsi syntyy alateitse, ns. Kun tälle alueelle levittää purkillisen jugurttia, on selvää, ettei kannata odottaa ihmeitä, professori Per Saris sanoo omassa julkaisussaan. Ne pitää kukistaa niin pian kuin suinkin mahdollista. Jos äiti on terve, hänen hyvä bakteeristonsa siirtyy lapselle. Miljoonat mikrobit, joista osa on huonoja bakteereja eli patogeenejä ja osa hyviä bakteereja, kuten maitohappobakteereja, tappelevat keskenään joka hetki ja koko ajan omasta elintilastaan. Rintaruokittu lapsi voi siis saada probiootin hyödyn äidin kautta. Eräs kansainvälinen tutkija visioi, että probiooteilla voidaan kenties ehkäistä syöpää, masennusta ja ylipainoa. Suolistossamme jatkuva hyvän ja pahan taistelu Olen saanut vatsavaivoihini apua probiooteista. Tämä perus- SenioriTERVEYS 87. Sitä ei usein tiedäkään, se selviää yleensä vain kokeilemalla. Ennaltaehkäisy onkin ehkä probioottien tärkein hyöty. Ne vaikuttavat mm. Jokainen toimii ihmiskehossa hiukan eri tavoin. Mikäli lapsi sen sijaan syntyy keisarinleikkauksella, hänen suolistonsa mikrobiston tilaa voidaan tasapainottaa äidin imetyksellä. Probiootit tehostavat immuunipuolustusta Aikuisen ihmisen suolisto vastaa pintaalaltaan 1–2 tenniskenttää. Jokaisen meidän parhain välittäjä olemme me itse. Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä on tutkitusti hyötyä myös pienten lasten rota-viruksen ja korvatulehdusten ehkäisyssä. Vai kannattaisiko poimia probiootit apteekin hyllyltä kapseleina, purutabletteina tai jauheena. Vaikuttamalla äitiin voidaan vaikuttaa lapseen
Meillä viihteen saralla työskentelevillä työpäivillä ei useinkaan ole mitään eikä minkäänlaista kiinteää kellonaikaa, mutta sehän rippuu tietysti jokaisesta itsestään. Näin sanovat monet tutkijat. Nyt muutaman vuoden ajan olen opetellut myös komiikan tekoa sekä siinä ohessa laulujen sanoittamista. Vielä 1950-luvun alussa osa ruoasta tehtiin kotona hapattamalla säilyvyyden lisäämiseksi. Tämä on johtanut kehon vääränlaisiin reaktioihin, kuten allergioihin. Antibioottikuurin jälkeenkin probiootteja kannattaa syödä ainakin kuukauden ajan, jotta saa suolistonsa taas tasapainoon. Miksi probiooteista puhutaan vasta nyt, vaikka ensimmäiset tutkimukset niistä tehtiin jo yli sata vuotta sitten. Haastava ajankäyttö Tarja korostaa, että viihde ja viihteen tuottaminen ja toteuttaminen kaikkine taustatöineen ei ole niitä aivan helpoimpia alueita, ainakaan jos ajatellaan ajankäyttöä. – Silloin perustin oman ohjelmistoja ja ohjelmia myyvän TJ-VIIHTEEN, jonka puitteissa teen itsenäisenä yrittäjänä juontajan ja tapahtumatuottajan töitä. Tästä syystä tarvitsemme nykyään enemmän probiootteja kuin ennen. Elintapamme ja ruokavaliomme ovat muuttuneet melko lyhyessä ajassa merkittävästi. Olen myös toiminut vuosien ajan eri perhelehtien lukijamatkoilla emäntänä ja viihdytysjoukoissa. Omien keikkojensa lisäksi Tarja välitää myös muita esiintyjiä ja artisteja mitä erilaisimpiin tapahtumiin. tuu kahteen seikkaan: kapseli ja jauhe ovat monella tapaa käsiteltyjä. Käsittelyprosessissa probiootit ovat voineet menettää tehoaan. – Laivayhtiön reitit ja asiakkaat ovat tulleet tutuiksi monien vuosien aikana, kun olen toiminut laulajana ja oh- jelmaemäntänä. Antibioottikuurin aikana tuhoutuu suolen hyviä bakteereja, tällöin on järkevää syödä hapatettuja elintarvikkeita ja probiootteja tuhojen korvaamiseksi. Tarja Jykylä iihteen monen toimen nainen, tamperelainen Tarja Jykylä kertoo lähteneensä jo 16-vuotiaana tanssibändin mukana keikoille laulamaan perinteisiä iskelmiä. – Normaalitöihin mennään usein aamulla ja tullaan iltapäivällä kotiin, ja sitten on aikaa omiin harrastuksiin ja kotitöihin. KUUKAUDEN VIERAANI Petrin Pirteät Kohtuus myös probiooteissa HYMYÄ JA KOKONAISVALTAISTA HYVÄÄ MIELTÄ, LÄMMINHENKISTÄ JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2015 Petri 88 SenioriTERVEYS Lulun ja Aila-Inkerin äitinä häärii V TEKSTI: PETRI LEHTINEN KUVAT: MIKKO KAREKIVI JA JOUNI NIEMINEN Vaikka probiootit ovat turvallisia, niitä kannattaa syödä kohtuudella. – Sille tielle jäin, ainakin näihin päiviin saakka, eli tavalla tai toisella olen aina laulanut työkseni. En valita omista työajoistani.. Tabletit tai kapselit ovat tarpeellisia pääsääntöisesti vain silloin, jos lähtee ulkomaille ja haluaa suojaa turistiripulilta. Hapatetussa ruoassa on luonnostaan paljon probiootteja. Laulukeikkoja Tarja teki päivätyönsä ohessa vuoteen 1996 asti. Laulan perinteistä tanssimusiikkia. Maitotuotteet taas ovat probiooteille hyvä ympäristö, koska maito suojaa bakteereita. Siitä lähtien, kun jääkaapit yleistyivät ja hapatettujen elintarvikkeiden käyttö alkoi vähentyä, ihmisen luontainen mikrobisto ei ole saanut ravinnosta tarvitsemaansa täydennystä. Monimuotoisuutta työhönsä Tarja on saanut myös laivaristeilyiltä
– Sen jälkeen kehitin uuden kasvon, joka kantaa nimeä Aila-Inkeri. Aila-Inkerillä on tietoa kaikista asioista, niin kuin yleensä naisilla. Siksi haluankin jatkaa messuamista painonhallinnasta, minut voikin tilata eri tapahtumiin puhumaan aiheesta. Aila-Inkeri osaa nauraa itselleen Tyyne ja Martta tulivat sitten tiensä päähän 2012 kesällä, mummot lähtivät tuolloin ansioituneesti eläkkeelle. Mitä siitä seuraa, jos laihdun tai jatkan elämääni ylipainoisena ja lihon ehkä edelleen. – Tulin siihen tulokseen, että tuokin homma on tavallaan opiskeltava. – Olin tehnyt kaikkien laulujen tekstitkin itse eli ne olivat omasta päästäni ja oman kynäni jälkeä. Ohjelma kantaa nimeä: Aila-Inkerin Kinkkubingo. – Tämä monipuolinen, joskin aika ajoin epävarma työ, antaa kuitenkin henkisesti niin paljon, että tuskin minusta koskaan tulee ns. Mihinkäs koira karvoistaan pääsee! Tarja kertoo, että välivuosina hän on yrittänyt tehdä ”ihan oikeitakin töitä”, mutta veri on vetänyt taas takaisin vanhalle tielle. Vuosien aikana syntyi kaksi Tyynen ja Martan pitkäsoittolevyä, Kuumat Aallot sekä Ryppyrasvaa. – Viimeistään tällaisella hetkellä olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja laittanut taas kerran syömiset ja ulkoilut jär- jestykseen. – Vuoden 2006 paikkeilla kehitin mummohahmo Martan, josta syntyi yhdessä toisen naisesiintyjän kanssa duo Tyyne ja Martta. Ohjelmaa tulee eetteristä kerran viikossa, aina perjantaisin. – Ihan ensimmäinen roolihahmoni oli LULU, uhkea ja hemaiseva blondi ja povipommi. Silloin on pakko nousta välittömästi kirjoittamaan mietteet paperille. – Se näkyy ja tuntuu äkkiä koko olemuksessa. Siinä saattaa mennä helposti muutamakin tunti. Jokin aika sitten Tarja alkoi tosissaan pohtia, mikä painonhallinnassa voi olla niin vaikeaa. Itsehoito unohtuu helposti Kun työpäiviä ei voi aina suunnitella etukäteen ja aikataulut ovat mitä sattuu, liikunta ja ulkoilu jäävät helposti huonolle tolalle. Aamulla päivä paras Tarja kertoo, että hänelle aikainen aamuhetki on paras hetki vaikkapa laulutekstien rustaamiseen sekä erilaisten ideoiden työstämiseen. Miksi pitää pudottaa painoa. Aila-Inkerin keikkamatkat kulkevat ympäri Suomen, onpa hän viihdyttänyt perhelehden lukijamatkalaisia aina Dominikaanisessa tasavallassa saakka. Keikkaa ja töitä tehtiin hyvinkin ahkeraan noin kuusi vuotta. – Menneen puolen vuoden aikana Aila-Inkerin Kinkkubingossa on kuultu juttua jos jonkinlaista. – Tyypillisiä työpäiviä minulla ei ole olemassakaan. – Voin tehdä vapaasti hyvin erilaisia asioita tai sanoisinko, että päänuppi ja mielihyväkeskus nauttivat, mutta vartalo ja kehon hyvinvointi ajoittain kärsivät. – Vasta sitten, kun itse myönnän itselleni rehellisesti oman syömis- ja elämiskulttuurini tavat ja virheet, vasta sitten voin lähteä oikeasti rakentamaan uutta elämäntapaa. Ei pääse vesi sisään ja tulehdukset pysyvät loitolla. Aila-Inkeri tekee keikkaa kaikenlaisissa tapahtumissa, kertoilee 70-luvun elämästään Bingoemäntänä paikkakunnalla nimeltään Suorama ja pyöräyttää myös bingokonetta, jos niin halutaan. Ainut oikea vaihtoehto on opetella uudenlainen tapa elää ja syödä. Samat murheet tuntuu olevan monella. Kotiin tulen joko yömyöhään tai vasta seuraavana päivänä. Lulu ja Risteilyisäntänä tällöin toiminut Petri Lehtinen julkaisivat myös levyn Lulu & Lehtinen. – Ei saa antaa periksi, kuten ei elämässä missään. Sivuiltani www.tjviihde.fi löytyy tästäkin aiheesta lisää. SenioriTERVEYS 89. Tämä hahmo minulla oli joskus 1990-luvun loppupuolella. Sitten hahmo muutti ulkomaille ja lähti tekemään kansainvälistä uraansa muualle. Tarja sanoo olevansa mestari laihdutuskuurien aloittamisen suhteen. Mikä painonhallinnassa on niin vaikeaa. Esimerkiksi juttu siitä, että ilmastointiteippi on loistava apuväline naisille, jotka kokevat kylpylässä saavansa tulehduksia. Laihduttamisen jälkeen palataan usein takaisin vanhaan syömiskulttuuriin ja lihotaan uudelleen. Paino nousee salakavalasti. Teippiä poistettaessa kannattaa olla varovainen, liima saattaa irrottaa kasvitarhasta viimeisetkin rikkaruohot. Miesteniskuvinkeissä Aila-Inkeri on voittamaton, ohjeita riittää, jopa lontooksi. Aila-Inkerillä on oma ohjelma Radio Musassa (Helsinki 89,7 ja Pirkanmaa 100,5 ). Aila-Inkerin elämään kuuluu Pentti, hyvin syönyt ja punakka mies, jonka tekemisistä ja tekemättä jättämisistä riittää puhetta. normaalityöntekijää. – Oman itsensä hoito on helppo unohtaa, varmasti niin on meillä kaikilla. Illalla saattaa olla keikka lähellä Tamperetta tai kaukana kotoa. On pohdittava, miksi olen ylipainoinen, mitä pitää tehdä, että paino laskee. Miksi se kerta kerran jälkeen menee pieleen. – Joskus saatan herätä neljältä aamulla johonkin hyvään ajatukseen ja ideaan. – Sellaista harmitonta hauskaa, seisten puhuttua ja välillä laulettuakin, Tarja toteaa. Työpäivissäni ei ole oikein tolkun häivää! Tarja nauraa. – Olimme silloisen työparini kanssa hyvin iloisia, että esimerkiksi Kuumat Aallot sai internetin Youtubessa valtavasti katsojia ja laulut soivat radioissakin mukavasti. Tarja, millainen on tyypillinen työpäiväsi. Tarja nauttii eri toten työnsä vaihtelevuudesta. Lupaan, että tilaisuus on motivoiva ja mieleenpainuva. Muistamme kyllä huollattaa automme, siivota kodin, mutta oman kehon huoltaminen unohtuu, ja tulos näkyy kyllä suhteellisen äkkiä, valitettavasti. Fiilis laskee, mikään ei oikein huvita. Silloin itse kukin meistä sortuu helposti lohtusyömiseen. Levyllä kuullaan myös Armin ja Dannyn takavuosien hitti Tahdon olla sulle hellä. Tarjan mielestä on opittava myös olemaan itselleen armollinen; antamaan tehdyt virheet anteeksi ja yritettävä uudelleen. Tarjan työpäivä jatkuu puhelimessa ja internetissä myyntihommissa ja markkinointiasioissa tai vaihtoehtoisesti vaikkapa juontoreissulla. Yhdelle se on helpompaa ja toiselle todella vaikeaa. Kiitetty koomikko Tarja on opetellut myös komiikan tekoa ja saanut varsin hyvää palautetta. Toisten pilkkaaminen ei kuulu Aila-Inkerin tapoihin, vaan naurun kohteet löytyvät itsestä ja Pentistä (lue sittenkin: miehistä). On ihan turha olla erilaisilla dieeteillä. Lulu teki keikkaa jonkin ajan. – Mihinkäs koira karvoistaan pääsee! Rakkaus viihteeseen on ikuista, muodot vaan välillä vaihtelevat. Iho saattaa oireilla. Teipistä otetaan noin 20 cm mittainen pätkä ja liimataan aukot piiloon. – Takanani on satoja maanantaiaamuja, jolloin on jälleen aloitettu ”uusi parempi elämä” suurella uholla ja hyvinkin päättäväisin mielin: ”Nyt tai ei koskaan, nyt tämä onnistuu!” Sitten tiistaiiltapäivänä se onkin jo unohdettu. Kuumat Aallot levystä saimme ensin kultaa ja sitten platinaa. Levyt tuotti levy-yhtiö Poptori Oy
Perinteisenä suomalaisen ruokavalion perusraaka-aineena tunnettu peruna koki kolauksen, kun vähähiilihydraattinen, perunakammoinen ravintoaate levisi. Ihmiset ovat tietoisempia, mistä heidän ruokansa tulee. Lähellä tuotettua ostetaan koko ajan enemmän. Valmistustavalla ja lisukkeilla on suurin vaikutus siihen, pysyvätkö raaka-aineet ravintorikkaina ja kalorit kurissa. Peruna-asiantuntija, MTK:n kasvinviljelysasiamies Antti Lavosen mukaan kotimaisilla viljelykasveilla menee hyvin. – Puhtaita, kotimaisia vihanneksia ja juureksia osataan arvostaa. Kalorit kuriin kokatessa Juurekset ovat takuuvarmoja vitamiini- ja kivennäisainepommeja. – Keskustelu perunan haitallisuudesta on vähentynyt ja on ymmärretty, kuinka hyvä osa tasapainoista ruokavaliota peruna on. Kotimaisilla viljelykasveilla menee hyvin Kotimaiset Kasvikset ry on vuosia ollut suomalaisen, terveellisen ravinnon puolestapuhuja. Esimerkiksi muihin lisukkeisiin verrattuna peruna on kevyt vaihtoehto. Sadassa grammassa keitettyä perunaa on energiaa 63 kcal, kun esimerkiksi pastassa on 95 kcal, Lavonen vertaa. Kuitupitoiset ja kevyet juurekset ovat oiva tapa täyttää aktiivisen kuntoilijan energiantarvetta monipuolisesti ja herkullisesti. Ravinto Värikkäät juurekset ja vihannekset pursuavat terveyttä ja makuja Supisuomalaiset terveyspommit Kotimaiset juurekset ovat makukirjoltaan, puhtaudeltaan ja terveysvaikutuksiltaan vailla vertaa. Höyrytys, keittäminen ja uunissa paahtaminen. – Muutosta tavassa suhtautua perunaan on taas tapahtunut. – Kaikesta ruoasta saa epäterveellistä, jos kokatessa käyttää liikaa rasvaa. – 2000-luvun alun laskun jälkeen perunan myynti on ollut viime vuosina nousussa. TEKSTI: HETA OKKONEN KUVAT: KOTIMAISET KASVIKSET RY, HETA OKKONEN RESEPTIT: KOTIMAISET KASVIKSET RY V ahvaa paluutaan suomalaiseen ruokapöytään tekevät erityisesti ravintorikkaat juurekset, jotka ovat sekä edullista että hyvin säilyvää ravintoa. 90 SenioriTERVEYS Talven tullen tuhdimpien ruokien, kuten uunipaistosten ja gratiinien tekeminen tulee ajankohtaiseksi. Myös suomalainen peruna voi hyvin
Kesäisin Turun torilta ja talvisin hallista löytyvän Sorrin tiski notkuu värikkäistä kotimaisista vihanneksista ja juureksista. Ne sisältävät runsaasti elintärkeää kuitua, rutkasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Jo muutaman vuoden Sorrin torikojussa myyjänä toiminut Tolppa on ehtinyt nähdä muutoksen kysynnässä. – Nyt huomaa, että kotimaisten perinneraaka-aineiden arvostus on nousussa. Esimerkiksi hyvin pitkään Suomessa viljelty lehtikaali on taas kysyttyä. – Vielä muutama vuosi sitten oli muodikasta hifistellä ruoan kanssa, ihmiset kaipasivat enemmän ulkomaisia erikoisuuksia, Tolppa pohtii. Marraskuussa Turun kauppahallissa avatun Sorri-puodin tiskin takana seisoo hymyilevä Anna Tolppa. – Uunissa kuorineen valmistettu peruna säilyttää sisällään vitamiinit, eikä rasvaa kulu valmistuksessa lainkaan. Pitkään hauduttamalla ja rohkeasti maustamalla aikaan saa mitä monipuolisimpia ruokia. Ne ovat ravintoaineiden säilymisen kannalta paras vaihtoehto, Lavonen toteaa. – Sadassa grammassa keitettyä perunaa on energiaa 63 kcal, kun esimerkiksi pastassa on 95 kcal. – Sesongin mukainen syöminen on tulossa takaisin, Antti Lavonen kertoo. Tutkimusten mukaan suomalaiset vihannekset ja juurekset ovat Euroopan kärkipäätä puhtaudessaan. Kaikki Sorrin juurekset ja vihannekset tulevat lähialueilta. Kauppahallissa kotimaisuus kunniassa Vierailimme Turun tunnelmallisessa kauppahallissa sijaitsevassa Sorri-puodissa. Nykyisin kaikkea trooppisista hedelmistä lähtien on saatavilla vuoden ympäri, sesonkien mukainen syöminen on kuitenkin nostanut taas päätään. – Toki kotimainen on usein kalliimpaa, mutta lähellä tuotetusta, maukkaasta ja puhtaasta ruoasta ollaan valmiita maksamaan enemmän. Kokatessa kannattaa suosia hyviä rasvoja, kuten kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä voin sijasta. Juurekset ovat myös ovia rasvanpolttajia, joten ne ovat hyvä lisä ruokavaliotaan keventävälle. Esimerkiksi vähärasvaisen yrtti-kermaviilikastikkeen ja kalan kanssa uuniperunasta saadaan täyttävä ja terveellinen ateria. SenioriTERVEYS 91. Syömistä sesongin mukaan Omavaraisen elämäntavan aikana vuodenaikojen mukainen syöminen oli ainoa vaihtoehto. Löytävätkö suomalaiset satokauden tuotteet. eivät vaadi lainkaan rasvaa. Maukkaat ja puhtaat juurekset Monipuolinen juuresvalikoima tarjoaa jotakin jokaiseen makuun. Taidehistoriaa opiskeleva Anna Tolppa toimii myyjänä Sorri-puodissa Turun kauppahallissa. Vaikkei kotimainen tuote olisi luomuviljelty, voi puhtauteen luottaa. – Torjunta-ainejäämiä on erittäin vähän, yleensä ei lainkaan, Antti Lavonen kertoo. – Samalla, kun arvostus kotimaisia tuotteita kohtaan kasvaa, on havahduttu taas ajattelemaan syömistä sadon mukaan. Makua ruokiin kannattaa hakea monipuolisesti maustehyllyltä ja tuoreista yrteistä. Kotimainen valikoima on myös monipuolistunut ja tarjontaa on kaupoissa entistä runsaammin. Syksyn tullen satokauden tuotteet, kuten juurekset, ovat kysyttyjä. Ravintona juurekset ovat parhaasta päästä
Mittaa kastikeainekset kannelliseen lasitölkiin ja ravista seos tasaiseksi. LANTTU Lanttu sisältää runsaasti C-, E- ja K-vitamiineja, kuitua, karoteenia, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja sinkkiä. 92 SenioriTERVEYS Mustajuuri MUSTAJUURI Kevyesti pähkinän makuinen mustajuuri sopii erityisesti diabeetikoille. KYSSÄKAALI Kyssäkaali on erinomainen Cvitamiinin ja kaliumin lähde. Lehtikaali sisältää myös runsaasti karoteenia, kalsiumia, valkuaisaineita ja rautaa. Lado viipaloidut perunat ja hienonnettu sipuli ja ruohosipuli kerroksittain tarjoiluastiaan. Ravinto Flunssan nitistäjät, mielen virkistäjät Näillä terveyspommeilla flunssa pysyy poissa ja mieli virkeänä Kaliumin riittävä saanti korostuu henkilöillä, jotka käyttävät pitkäaikaisesti nesteenpoistolääkkeitä. Kaliumilla on merkitystä mm. Anna perunasalaatin maustua foliolla peitettynä jääkaapissa noin tunnin ajan ennen tarjoamista.. PALSTERNAKKA Palsternakka sisältää monia kivennäisaineita, erityisesti kaliumia. Valele kastiketta kerrosten väliin ja salaatin pinnalle. Kuitua palsternakassa on hyvin; energiaa ja hiilihydraatteja puolet siitä mitä perunassa. verenpaineen säätelyssä ja lihasten toiminnassa. Folaatti vaikuttaa mm. NAURIS Nauriissa on runsaasti hiilihydraatteja ja kivennäisaineita sekä C-vitamiinia. Anna jäähtyä ja leikkaa viipaleiksi. Kivennäisaineita ja kuitua sisältävä peruna on oiva Bvitamiinien, kuten foolihapon lähde. Erityisen tärkeää on punajuuren sisältämä folaatti, joka muuten on ruokavaliossamme vähäistä. Perunasta saa myös karoteenia, C-vitamiinia, kaliumia ja magnesiumia. Hienonna kuorittu sipuli ja saksi ruohosipuli muutaman sentin pituisiksi pätkiksi. Palsternakka sisältää C- ja E-vitamiineja sekä B-ryhmän vitamiineja enemmän kuin porkkana, erityisesti foolihappoa. Mustajuuressa on runsaasti rautaa. aineenvaihduntaan ja punasolujen uudistumiseen. Juurikkaassa on myös monipuolisesti kivennäisaineita: kaliumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Kyssäkaali Kirkas perunasalaatti 600 g varhaisperunoita tai kiinteitä, vihreän väritunnisteen perunoita 1 (puna)sipuli 1 nippu tai ruukku ruohosipulia Kastikkeeseen: 2 rkl sinappia 1 dl rypsiöljyä 2,5 rkl valkoviinietikkaa valkopippuria suolaa Keitä ja kuori perunat. Mustajuuren sisältämät hiilihydraatit ovat suurelta osin inuliinia, joka hajoaa kehossa fruktoosiksi. PUNAJUURI Vitamiinirikkaasta punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja. PERUNA Peruna on monipuolinen hiilihydraattien lähde, ja lisäkkeenä makaronia ja riisiä kevyempi vaihtoehto. Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry LEHTIKAALI Voimakkaan makuista lehtikaalia kannattaa suosia ruuanlaitossa, sillä sen C-vitamiinipitoisuus on erittäin korkea
Linssi-porkkanasosekeitto (6–8 hengelle) 500 g porkkanoita pieni pala juuriselleriä 1 sipuli puolikas chiliä 2 dl punaisia linssejä 500 g tomaatteja (tai 1 tlk tomaattimurskaa) 3 rkl rypsiöljyä 1 rkl fariini- tai ruokosokeria 7 1/2 dl kasvislientä 1 tl korianterinsiemeniä 1 tl juustokuminaa eli jeeraa 3 rkl limetin (tai sitruunan) mehua 2 dl ruokakermaa 1/4 tl suolaa 1/4 tl mustapippurirouhetta Pinnalle: tuoretta korianteria Kuori ja paloittele porkkanat ja selleripala. Kuumenna kuiva, pinnoitettu paistinpannu ja paahda auringonkukansiemenet. Tarjoa keiton pinnalla tuoretta, hienonnettua korianteria. Vinkki: Voit paahtaa keiton päälle lisäksi ohuita meetvurstisuikaleita tai lisätä kylmäsavustettua kirjolohta. Lohko tomaatit ja hienonna sipuli ja chili. Kuumenna sekoittaen ja lisää linssit ja tomaatit (tai tomaattimurska). Halkaise siitakesienet. Soseuta sauvasekoittimella. Tarkista maku ja lisää raikasteeksi tilkka omenaviinietikkaa. Lisää koristeeksi kirvelinoksia. Kypsennä juurekset pehmeiksi kiehuvassa liemessä. Kuumenna tilavan kattilan pohjalla tilkka öljyä ja lisää juurespalat, sipuli ja chili. Siirrä siemenet sivuun. Keitä noin 20 minuuttia. Palsternakkasosekeitto sienillä 4 isoa palsternakkaa 4 perunaa (soseutuvaa lajiketta) 1 iso sipuli 1 rkl öljyä mustapippuria rouhittuna 1 l kana- tai kasvislientä 2 tl omenaviinietikkaa 1 dl kermaa TAI 100 g (vuohenmaito) tuorejuustoa Pinnalle: 1 dl auringonkukansiemeniä 1–2 rkl pullomargariinia 100–200 g siitakesieniä tuoretta kirveliä Kuori ja leikkaa palsternakat ja perunat lohkoiksi. Pehmennä keiton makua halutessasi tilkalla HYVÄ MIELI TULEE TEKEMISESTÄ! MEILTÄ SITÄ LÖYTYY! NOSTALGISET KANAVATYÖT UUTTA: Muotoon ommeltavat ristipistotyynyt ja paljon muuta! KANAVATYÖKESKUS OY Kempele p. Kuumenna niitä hetki öljyssä ja mausta mustapippurilla. Huuhtele linssit siivilässä. Annostele paahdetut siemenet ja paistetut sienet keittoannosten päälle. kermaa tai nokareella tuorejuustoa. Lisää neste. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Kuori ja hienonna sipuli. 08-345 038 www.kanavatyokeskus.fi SenioriTERVEYS 93. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuli. Kuumenna kiehumispisteeseen ja mausta keitto ripauksella suolaa ja pippuria. Kuumenna pannulla tilkka rasvaa ja paista sienet. Kaada kattilaan kasvisliemi. Lisää juureslohkot. Puserra sosekeittoon sitrusmehua ja lisää kerma. Tarkista maku. Mausta korianterinsiemenillä ja jeeralla sekä sokerilla
15 ml. Mukana ovat myös meikit, joilla saat parhaat puolesi hehkumaan. Hinta noin 16,20 € (kausituote). huulia ja poskipäille se antaa himmeää hohtoa. Rimmelin uutuustuote on Scandal’Eyes Jumbo Liquid Liner -silmänrajauskynä, jonka avulla silmiin on helppo luoda dramaattiset ja näyttävät rajaukset. Tämä meikkipussien klassikko ja monipuolinen vakiotuote sopii muun muassa luomivärin päälle antamaan luomille kaunista kiiltoa, huulipunaan sekoitettuna se kosteuttaa 94 SenioriTERVEYS Joe Blascon ihana syksyyn sopiva tuote on Mango-huulipuna, jonka päälle kannattaa kokeilla Joe Blascon Nudehuulikiiltoa. 3 g. Eucerin Aquaphor Soothing Cream on dermatologisesti ja kliinisesti testattu yleisvoide, jota voidaan käyttää rohtuneelle ja rikkoutuneelle iholle. 3,7 g, 28 €. Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream Skin Protectant -voide on meikkitaiteilijoiden luottotuote ympäri maailmaa. Meikit Helposti levitettävä Lumenen Raspberry Miracle Blush Sorbet on tervetullut uutuus. Raikkaan miehekäs tuoksu. 150 ml. Sopii erinomaisesti pakkas- ja huulivoiteeksi. Lopputulos on kestävä. Kauneus Talvi vaatii meikiltäkin enemmän M eikkitrendit vaihtuvat vuodenaikojen ja juhlien mukaan, mutta talvella on syytä panostaa muuhunkin kuin pelkkään meikkiin. 30 ml, 28 €. Jotain myös miehelle! Isännän Puhdistusgeeli puhdistaa kasvojen ja kaulan ihon hellävaraisen tehokkaasti. Hinta noin 11,90 €. Puhdistusaineet ja voiteet Lumenen Time Freeze täsmähoito vaalentaa pigmenttiläiskiä, tasoittaa ja kirkastaa ihon. 40 ml, 8,90 € Lumenen Blueberry Duet -luomiväri on helppo levittää luomille ja väri pysyy heleänä pitkään. Koonnut: Susanna Shearman IsaDoran syysmeikkikokoelmaan Coffee & Poetry kuuluu Eye Shadow Quartet -luomiväripaletti, joka lämpimät värit sopivat syksyyn. Eight Hour® Cream Skin Protectant – Original kuivalle, rohtuneelle ja halkeilevalle iholle. Mutta heleän ja kuulaan meikin alle tarvitaan hyvin kosteutettu iho, muuten lopputulos on rosoinen. Senioriterveys esittelee täsmätuotteet, joilla hoidat ihoasi talvella. IsaDoran Perfect Moisture -huulipunista on saatavilla kaksi kaunista kausisävyä: Pink Pashmina ja Brick Beige. Laita voidetta talvisin hyvissä ajoin ennen ulosmenoa, jotta voide ehtii imeytyä. Ilmavat ja runsaat tyylit saadaan kestämään, kun tyveen luodaan hyvä rakenne Root Boost -tyvivaahdon avulla föönaten. Jättää ihon puhtaan raikkaaksi. Hinta noin 12,90€. 250 ml, 29 €. Puuterisen voidemainen poskipuna antaa kevyen ja luonnollisen punan poskille. Hiuksille Moroccanoil® Root Boost antaa hennoille ja keskipaksuille hiuksille todella upean nosteen hiusten tyveen. Hinta noin 24,90€. 6,5 ml. Eight Hour® Cream Lip Protectant Stick -huulivoide, SK 15 pitää huolta huulistasi joka päivä. Tämän syksyn ja talvenkin kova sana on nude ja luonnollisuus. Hinta noin 28 €. Hinta noin 8,50€. Hinta noin 13,90 €.. Miedosti vaahtoava puhdistusgeeli ei kuivata ihoa. Hinta 5,20 €
Itseään voi sivistää monella tavalla. Kuulun siihen joukkoon, joka luki koulussa Topeliuksen Maamme-kirjaa. Uuden oppiminen edistää muun muassa ruumiillista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia monin eri tavoin. Kolumni Oppia ikä kaikki Eläkkeelle jääminen saattaa herättää monissa ristiriitaisia ajatuksia. Opiskelu antaa innostusta elämään. Kaikkein tärkeintä oman hyvinvoinnin kannalta on sopiva määrä itselle mielekästä tekemistä. Työuran jälkeen voi etsiä itselleen vaikka uuden harrastuksen. Tapani Tölli harrastaa lukemista, vapaa-ajankalastusta ja polttopuiden tekemistä. Kansalais- ja työväenopistoissa on valittavana lukematon määrä erilaisia kursseja. Uuden kielen oppiminen antaa taas mahdollisuuden tutustua paremmin uusiin kulttuureihin ja varmuutta matkustaa eri maihin. Oppiminen voi olla hitaampaa kuin nuorella ihmisellä, mutta hankitut tiedot ja taidot voivat edistää tiedon omaksumista ja tehdä opiskelusta antoisampaa. Eläkkeelle siirtyminen kannattaa kuitenkin nähdä ensisijaisesti mahdollisuutena johonkin uuteen. Uusien asioiden oppiminen on elinikäistä. Hän oli edellisessä hallituksessa hallinto- ja kuntaministeri. Siinä tiedettiin koulutuksesta: ”Koti alkaa, koulu jatkaa ja elämä päättää kasvatuksemme”. Eläkkeellä opiskeleminen on hyvä tapa rikastuttaa elämäänsä. Eläkeikäisen kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan yhtä lailla kuin työikäisenkin. Perheessä on kuusi lasta. Pääsääntöisesti vanhemmat henkilöt eivät ole enää kiinnostuneita tutkintotavoitteisesta oppimisesta, mutta haluavat kuitenkin oppia uusia asioita. Aluksi voi tuntua siltä, että olisi lähtenyt pitkälle lomalle, ennen kuin huomaa, että muutos on pysyvä. Opiskelu antaa innostusta elämään, kuten myös mielekäs tekeminen ja vaikuttamismahdollisuudet. Monet etsivät uusia aktiviteetteja tai osallistuvat vapaaehtoistyöhön. Senioriterveys-lehden kolumnisti, valtiotieteiden maisteri Tapani Tölli, 63, on keskustan kansanedustaja Tyrnävältä. Monet ovat innostuneet sukututkimuksesta ja löytäneet mielenkiintoisen jännittävän maailman. Toiset taas saattavat haluta alkuun vain olla ja viettää aikaa läheistensä ja ystäviensä kanssa. Sopivassa suhteessa unta, liikuntaa, terveellistä ruokaa ja sosiaalisia suhteita. Voi aloittaa vaikka maalaamaan tauluja, kirjoittamaan runoja, valokuvaamaan, laulamaan kuorossa tai yksin, opiskelemaan tietokoneen käyttöä tai palauttaa muistiin jonkun nuoruuden har- TAPANI TÖLLI Eläkkeellä opiskeleminen on hyvä tapa rikastuttaa elämäänsä. SenioriTERVEYS 95. Tapani Tölli on naimisissa diplomi-insinööri Kaija Töllin kanssa. Toisaalta eläkeikää on odottanut jo pitkään, mutta sen lähestyessä työelämän jättäminen tuntuu kuitenkin haikealta. Työpäivän tilalle onkin tullut uusia rutiineja, esimerkiksi kävelylenkki aina samaan aikaan. Opiskelun avulla pidetään yllä henkistä vireystilaa, seurataan mitä maailmalla tapahtuu ja pidetään yllä sosiaalisia suhteita. Nykyään on mahdollista opiskella monia eri kieliäkin, myös hyvin eksoottisia. rastuksen. Hän toimi Tyrnävän kunnanjohtajana 1991–2013
Terveiden elintapojen ja oikein valitun ravinnon lisäksi kehoa voidaan vahvistaa ja vaivoja ennaltaehkäistä sopivien ravintolisien avulla. Tilaa maksuton kuulokoje-esite! Asemakatu 50 65100 Vaasa P. 0400-473662 Soidintie 8, Helsinki www.kuulohansa.fi 09-345 5300 ja jälleenmyyjät kautta Suomen MUSIIKKITERAPIA-PALVELUT Luottamuksellista keskusteluapua elämän kipupisteistä musiikin keinoin Neurologinen kuntoutus (mm. Vielä ehdit hankkimaan Jouluksi uuden Suomessa valmistetun kuulokojeen. Kehon toimintoja normalisoivan l. Nauti elämästä kaikilla aisteilla! vyöhyketerapia aromaterapia shiatsu energiahoito Korkeatasoinen kuulokoje on investointi elämäsi laatuun. 96 SenioriTERVEYS. adaptogeenisen nokkosen ja perinteisesti nivelkipuihin käytetyn inkiväärin lisäksi Nokkos-Kalkki Inkivääri sisältää luontaisesti glukosamiiniyhdisteitä sisältävää vihersimpukkajauhetta. Nokkos-Kalkki Inkivääri+Vihersimpukka tukee elimistön omaa kykyä vahvistaa luustoa, lihaksia ja nivelrustoja. 050-306 1936 Tuoteuutiset Nokkos-Kalkki Inkivääri – jo 20 vuotta! Oletko sinä yksi niistä yli miljoonasta suomalaisesta, joka kärsii liikuntaelinvaivoista. Hoitola Medeya Mari Pitkänen Kuulokojeissa on eroa. Itsellesi tai lahjaksi lähimmäisellesi. aivohalvauspotilaat) Musiikkiharrastus erityisryhmille Rentouttava hieronta (hartiat/jalat) 044-2191307 annika.raakel@gmail.com Raakel Airosto Musiikkiterapeutti, muusikko, lh (Kela rek.) Vastaanotto: Ojamonkatu 43 A3, LOHJA Koko kehon vyöhyketerapeutit LKL:n hyväksymät terapeutit löydät täältä Tiedustelut: 0400 854 227, 050 5690 569 www.lkl.fi Hoitola Marianne Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry toimisto@lkl.fi 040 582 4022 tai 040 584 2008 Jäsenkorjausta / vyöhyketerapia Mäntyhovintie 2, YLIHÄRMÄ P
Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. x2 ENNUSTETTUJA OUTI LUOTETTAVAT KEMIALLISIAKIN U U T E K K U A L I A L O S S E U K K I L A T K O U S A A L A L I A L A V A L E I V E S I A N A D A P T U O R E T O S T T A S A J O O S I L A U T E V Ä L A N A H K S K A A H A A I I T U S A R I I T T E M M N N E O H U I N T E I L Y V E O T A T L A R O K O T U S A R P I A L A S T I J A N I S I T N A K A K O A O V A E A N T E N N E A S S T P Ä I U H O T T S U K A K U A I S S A V A A T A S I A T E L A L A N I S S A U N K A R I R I S O T T O V L A D I V O S T O K U R O S Y L I T A T I I L I W A T I T A L I O T A T S I I T G L I E T S O I T A S Ä Ä A N L I E N R E O N Oikein vastanneista arvonnassa voitti: SIOILLE. Palkintoina terveystuotteita. Ratkaisijan nimi: ………………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………… Postinumero: ……………………………………………………………………. JAAP torkahtaa. K U K K B O VARASTETUT ROTEVA SURMASI ABELIN x2 TUTULLE HUIKATTU OHJAA - HIIHTÄNYT HELENA -MIES SUKASSA. KUULEVA LEIJONALLAKIN FANGIOKIN - ALKU JOS TÄNÄ NIIN HAAVASTA! KURSAILET! SIENELLÄKIN RAHALLEKIN. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 21.1.2015 mennessä. Paikkakunta …………………….…………………………………………….… Puhelinnumero: ……………………………………..……………………..…….. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. FUTARI krooh... NAISELLA “SAARELAINEN” AISTIJAT SS PYKÄLÄT SÄÄDÖS ERÄMAA Taidan... SenioriTERVEYS 97. Seniori TERVEYS 6/14 ristikko “ “ METSÄSUSEIN TYSRIMONI PERÄSKOS SÄ REIJO PERIN TAVALLISESTI HERRASMIESVARAS SOTAMARSALKKA WILLHELM HÄNELLÄ KIRJA Senioriterveys 5/2014 ristikon ratkaisu -JÄRVI H A A M ALPO LENTÄÄ ISRAELISSA Palkkioni on 10% koko laskusta. ÅKE EEPOS TÄMÄN VENÄJÄ LIITTI ITSEENSÄ USEIN VENÄLÄISIÄ V V SARJOISSA HOUKUTTAVAT ÖLJYTYTTÖJÄ! “TAUNO” LAMBADASTA TUTTU KATAJAKOSKI+ KAIMA PUHELINKIN GEENIMaali! Jippii! JOSKUS PAUKKUKIN AALLON NIMISIÄ VÄSÄTTY MAALANNUT JOHANNES KAHDESTA PRONOMINISTA VALMISTETTU! J.H. KOSKAAN OSA PÄÄKAUPUNKIA PERHETTÄ Tuohan muistuttaa tiipiitä. ANNAT! E S N I T T E E T A S S I Hilkka Asikainen, Imatra “LIUKU” Taas selvisin hengissä 12 kk
Meilaa toimitukseen juha.ahola@karprint.fi, mira.piispa@karprint.fi Arvoisa ilmoittaja! Ilmoitusasioissa Sinua palvelee ilmoituspäällikkö Teija Yläranta, puh. luokan postimerkki Karprint Oy Seniori TERVEYS tilaukset@karprint.fi 98 www.senioriterveys.fi SenioriTERVEYS Postitoimipaikka 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Postinumero. Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT Istumalentopallo sopii jopa sydänvaivaiselle PALVELUKORTTI Seniori TERVEYS Pidä liikkumiskyvystäsi huolta, ja ehkäise kansansairaudet Tilaan SenioriTerveys -lehden 6/2014 6,50 Suvi Sojanto selvisi aivovaltimon pullistumasta ja aivoverenvuodosta ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO Oopperan suositut Miehilläkin Teetanssit LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO saavat vaihdevuodet hymyilemään UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO rivisotilaiden Pirkko Mannola puheenvuoro MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Joskus väsymys ja ärtyvyys on normaalia Sepelvaltimotukoksesta huolimatta Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 42€ Uutuuskirjassa pysyy vauhdissa Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin 1. 09-413 97 340, teija.ylaranta@karprint.fi Seuraava Senioriterveys 1-2015 ilmestyy tammikuun 2015 lopussa. Seuraavassa numerossa Verenpaine tasaiseksi Seuraavan Senioriterveys-lehden teemoina ovat: t Diabetes, ennaltaehkäisy ja hoito t Kasvainsairaudet t Verenpaine tasapainoon t Matkailu ja kulttuuri Juttuvinkki mielessä
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Suun ja hampaiden hyvinvointiin 1