12 Merimieskapakat Salve ja Hieta s. 6 4 | 2017 | Lehti yhdistää suomalaisen elintarvikeketjun. 10 Maan modernein kauppa s. 4 Viennillä tasapainoa Elintarvikeketjuun s. Sorsapaisti savolaiselta maatilalta s
Digiaikana on mahdollisuus jopa osoittaa kuluttajille, millä peltolohkolla perunat ovat kasvaneet ja näyttää elävää kuvaa navetasta. Emme kai halua jäädä Venäjän varaan kuten 1860-luvun nälkävuosina. Polemiikkia käydään, kuinka kaukana olevaa tuottajaa voidaan sanoa lähituottajaksi. Maataloustuottajien äänen Herkkujen Suomen puhujalavalle toi Tommi Lunttila Äänekoskelta. Lähiruuan tuotantotietojen saaminen on siksi kuluttajille vaivatonta. Suoraostot tiloilta REKO-rinkeineen ovat arjessakin hyvätuloisten lapsiperheiden suosiossa. Tämän vuoden teema oli #Syödäänyhdessä ja se oli osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa ja MTK 100 -juhlavuotta. Jos kotimainen alkutuotanto näivettyy kannattavuusongelmaan, on sillä katastrofaaliset seuraukset maamme työllisyyteen, kauppataseeseen ja elintarvikkeiden omavaraisuuteen. Pääkirjoitus Jouko Tikkanen E lokuun 3.–5. Keittiömestari Markus Maulavirta määritteli jo pari vuosikymmentä sitten lähituottajakseen sellaisen, jonka tuotantomenetelmät hän tuntee. Niihin voisi sisällyttää senkin, että suomalaisen tuottajan tulee saada tuotteista hinta, joka takaa tuotannon jatkumisen tulevaisuudessakin. Suurissa hypermarketeissakin on paikalliset tuottajat nostettu esille. www.yrttiahlberg.fi Yrtit, versot ja syötävät kukat Luomua Sipoosta, puhtaasti puulla ja tuulella tuotettu Sipoo Suomi TUOREINTA TIETOA viljelystä ja markkinoinnista puutarha-sanomat.fi 2 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 |. Tänä vuonna tarjontaa oli noin viideltäkymmeneltä eri ruokatoimijalta ja yli kahdeltakymmeneltä panimolta. Valtaosa ruokavirrasta kulkee tiukan hintakilpailun kanavaa: keskusliikkeet kilpailuttavat elintarviketeollisuusyrityksiä, jotka maksavat raaka-aineesta tuottajille, mitä kykenevät. Lähiruokabuumi ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan alkutuotannon kannattavuutta ja elintarvikeketjun tasapuolisuutta. Maksamattomat laskut ahdistavat. Herkkujen Suomessa kuluttaja pääsi tutustumaan lähiruokaja pienpanimotrendeihin ja ostamaan herkkuja suoraan tuottajalta. Seurauksena on ollut, että täällä pohjoisessa tuottajahinnat ovat huonompia kuin Keski-Euroopan suurtuottajien saamat. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan muutaman sentin lisää kustakin ruokaostoksestaan, kunhan se menee alkutuottajalle – sille jonka kasvot hän näkee maitopurkissa. Reilu kauppa -järjestelmällä tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon. Ruokatapahtumat keräävät suuria väkimääriä, kun ihmiset tulevat viihtymään hyvän ruoan ja tuottajatarinoiden ääreen. Valtakunnallisilla markkinoilla operoivat lihaja maitotalot laittavat pakkauksiinsa tuottajan nimen ja jopa kuvan. Kauppa on ajan hermolla. Kuluttajat haluavat tuotteelle kasvot. Lähiruuan ja suomalaisen oluen tuotanto ja kulutus on kasvanut Suomessa tasaista vauhtia, ja suoramyynti kiinnostaa kuluttajaa ja tuottajaa enemmän kuin koskaan. Kauppaketjut tuovat kilvan esille lähiruokaa ja paikallisuutta. –Täällä on syntynyt paitsi kauppaa niin myös uusia yhteyksiä ja kohtaamisia. Kaupan keskusliikkeillä on vastuullisen toiminnan ohjelmat. Etäisyys ei kuitenkaan ole este. Tapahtumassa vieraili noin 50 000 pääkaupunkilaista. Hän on MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja. Tapahtuman ovat kuluttajien lisäksi löytäneet myös Pienpanimoiden olut maistui, kun Helsingissä syötiin yhdessä Lähiruokaa ja reilua kauppaa Kuluttajien kiinnostus ruokaan – myös sen alkuperään ja tuotantotapoihin – on kasvanut huimasti. Kauppa on kiistatta ylivoimaisesti vahvin osapuoli eikä se voi pestä käsiään alkutuotannon ahdingosta sillä, että se ostaa teollisuudelta. Liian tiukalle vedettynä kuka tahansa ihminen uupuu. Alkutuotannon kannattavuus on vakavasti otettava imagokysymys. Niinpä Sallan villiporo oli helsinkiläisen gourmet-ravintolan lähiruokaa. Seurauksena voi olla viljelijän oman perheen ja kotieläinten hyvinvoinnin laiminlyönti. – Lähiruokaa leimaa tavallista lyhyemmät tuotantoja jakeluketjut. Nyt on reiluuden aika. Elintarvikeketjun oikeudenmukaisuus on koko ketjun yhteinen asia. Sama turvaamisen tarve on jo suomalaisellakin viljelijällä. päivinä järjestettiin lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi ja kotimaisten oluiden Syystober -tapahtumakokonaisuus Helsingin Rautatientorilla, nyt jo seitsemättä kertaa. Elintarviketeollisuus on haistanut trendin. Tommi Lunttila toi tapahtumaan maataloustuottajien tilanteen. Tapahtuman avasi maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Työstä ja yrittämisestä katoaa ilo. – Lähiruokaa arvostetaan sen maun ja tuoreuden vuoksi, mutta myös reiluus puhuttaa ruuan ostajia: lähiruuan tuottajien ja muiden yrittäjien kuuluu saada riittävä hinta tuotteistaan. Muuten toimintaa ei voi harjoittaa, huomautti Leppä. Ruoka saa kasvot – ja ruuan arvostus kasvaa
avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Hakaniemen halli, 00530 Helsinki Puh. – Vaikeista ajoista huolimatta maataloudestamme löytyy myös maauskoa, uskoa tulevaisuuteen. 12 Sorsapaistin takana on Finnwild Savolainen maatila on erikoistunut lintuihin jo 25 vuoden ajan. l Esitteet, kuvastot, logot pakkaussuunnittelu, nettisivut, kaikki yrityksesi graafinen suunnittelu TTT Graafinen Suunnittelu 040 572 9272 www.ttt-gs.fi | Hyvää Pataa | 4 | 2017 | 3. Puhtaus puhuttaa Lunttila kiinnitti huomiota maatilojen talousahdinkoon tuottajahintojen alhaisuuden johdosta. 14 Lila Hagman sitoi kultaa Kukkasidonnassa oli Tanskan joukkue Pohjoismaiden paras. kauppojen ja ravintoloiden sisäänostajat. Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat entistä enemmän kotimaista ruokaa ja se lämmittää monen maanviljelijän ja maatalousyrittäjän sisintä näin sadonkorjuun aikana. 6 Maan modernein kauppa Porvooseen Kauppapalveluita on jo tarjolla ”Porvoonmitalla”. – On myös positiivista, että vahvuutemme ovat alkaneet nousta kuluttajien tietoiSisällys 2 #syödäänyhdessä toteutui Helsingissä ja pienpanimoiden olut maistui. 09 753 8378 www.reininliha.fi TUOREEN LIHAN ERIKOISMYYMÄLÄ Kesän parhaat herkut saat Reiniltä suuteen. Huolehdimme myös eläinten hyvinvoinnista sekä ympäristön tilasta perinteiden velvoittamina niin, että seuraava sukupolvi saa tilan edellistä paremmassa kunnossa. Kotimaisuuden osoittava Hyvää Suomesta -merkki korvaa erillisen alkuperämerkinnän tuoteselosteessa. Lunttila todisti, että suomalainen ruoka on maailman puhtaimpien joukossa tavanomaisessa tuotannossa, luomusta puhumattakaan. Olemme halunneet tuoda esille, että suurimpien elintarvikeyritysten lisäksi meillä on paljon huippuhyviä pieniäja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, jota pärjäävät erikoistumalla. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden pakkauksista tulee jatkossa käydä ilmi elintarvikkeiden sisältämän lihan ja maitotuotteiden maidon alkuperämaa. 4 Salve ja Hieta –merimieskapakat Hietalahden molemmin puolin. l Toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen Lammin Sahdista on yksi tapahtuman puuhamiehistä. 10 Viennillä tasapainoa elintarvikeketjuun Selvitysmies Ilkka Mäkelän ehdotukset. 8 Suomen Iglu on hyvässä vauhdissa Vegebuumi vauhdittaa kasvua. 13 Tornion panimon tarinalle palkinto USA:ssa Akaassa pantiin parasta. Siirtymäaikaa on syyskuun alkuun saakka. Meillä Suomessa ei sallita antibioottien ennaltaehkäisevää, holtitonta ja antibioottiresistenssiä heikentävää käyttöä eläinlääkinnässä, sikojemme saparoita ei ole katkottu ja broilereidemme nokkia ei ole typistetty. Lihan ja maidon alkuperä esiin K esäkuun alussa astui voimaan uusi asetus elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä. Salmonella on elintarviketuotannostamme käytännössä poistettu. – Valoisa kesä luo maukkaat aromit kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin, meillä on maailman puhtain ilma ja puhdasta vettä riittämiin
Ruokailun osuus Salven bisneksestä on iso, mitä nyt kesällä terassi saattaa houkutella ottamaan toisenkin lasillisen. Tällaisia ruokia nautitaan mielellään ravintolassa, Rosilainen-Susi toteaa. Henki siirtyi asiakkaiden ja henkilökunnan mukana. Tunnelma saatiin hyvin mukaan, vaikka ei ole itsestään selvää, että se siirtyisi seinistä toisiin. Salve on hyvä osoitus siitä, että joskus kannatSalve ja Hieta – merimieskapakat Hietalahden kahta puolta Perinteikäs Salve muutti vuosi sitten Hietalahden eteläpuolelle. – Perinteiden arvostus on Suomessa lapsenkengissä, ravintolat tuppaavat olemaan nuoria, ja on trendikästä panna ne uusiksi aika ajoin. Sukupolvien ja kulttuurien sulatusuuni Rosilainen-Susi ihastelee yhä tuorein silmin Salvelle ominaista kulttuurisekoitusta. Ruokalistaan ei muutossa juuri koskettu, mutta tulevaisuudessa sitä saatetaan päivittää. STADIN PARHAAT RAVUT ELÄVÄNÄ TAI KUOLL... Listalla on myös muita klassikoita, joita ei kotikeittiöissä nykyään usein ehditä tai viitsitä valmistaa. Ravintolanjohtajalle lista on tuore, sillä hän aloitti Salven peräsimessä vasta kesän alussa. Kurkistetaan sisälle molempiin kapakoihin! Teksti ja kuvat Mariaana Nelimarkka Salven ravintolanjohtajan suosikki, kauniin värinen kala-annos: ronskisti ruishiutaleilla ja tillillä leivitetyt ahvenfileet, voihin tehty perunamuusi ja punajuurihollandaise. – Saimme muutossa entistä aurinkoisemman terassin! Ruoan ja keittiön voimalla Salve kuitenkin hengittää. Harva enää arjessa tekee perunamuusia tai tykkää käsitellä maksaa. Ahvenesta on tullut lempiannokseni, Rosilainen-Susi kertoo. Vanhan Salven tunnelmaa on haettu myös tilan rytmityksessä: liiketilaan on luotu viihtyisyyttä muun muassa kahteen eri tasoon sijoitetuilla pöytäryhmillä. Itsekin rakastan silakoita, mutta en halua paistaa niitä kotona. Klassikot pysyvät Salveen tullaan syömään, juomaan ja viihtymään. – Meillä on monia klassikkoruokia, jotka vaativat esivalmistelua ja aikaa. Lahden yli katsellessaan hän pohtii, että on hyvä, kun on paljon ravintolatarjontaa: yleinen kuhina tuo lisää kuhinaa kaikille. KEITETTYNÄ! SOITA 09 774 5020 T änä vuonna 120-vuotisjuhliaan viettävä Salve kantoi vanhan tunnelman kadun yli syyskuussa 2016. Salven silakat pysyvät vuosikymmenestä toiseen suosikkiannoksena. 4 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 |. On onni, että ravintola on saanut pysyä samalla linjalla. Hiedan kärkituote wienerschnitzel saa syksyllä nimikkoviikot. Rapeaksi leivitetty leike valmistetaan oikeaoppisesti vasikasta ja tarjoillaan yrttivoin ja lämpimän perunasalaatin kera. Vaikka eihän se pidä paikkaansa: meillä käy turisteja, taiteilijoita, työmiehiä, liikemiehiä, lähellä asuvia ja alueella työssäkäyviä, Rosilainen-Susi kuvailee kulttuuriravintolan moninaisuutta. – Heti aluksi ihastuin kalaruokiimme: silakoihin, ahveniin ja lohikeittoon. Myös asiakkaat löysivät todella hyvin uuteen osoitteeseen, kertoo ravintolanjohtaja Linda Rosilainen-Susi. – Minulle oli iso kulttuurinmuutos siirtyä Helsinki kympistä paikkaan, jossa on kortteliravintolan fiilis, ikään kuin kaikki tuntisivat kaikki. – Kalusteet, laivat ja taulut kannettiin tänne. Yhteistä paikoille on merimieselämästä ammentava teema ja siihen sopiva rehti ruoka. Huhtikuussa vanhan Salven paikalle avautui Hieta
Vastaanotto on ollut positiivinen; on kiitetty kivannäköistä mestaa, hyvää ruokaa ja palvelua, Hiltunen toteaa tyytyväisenä. Ruoka edellä Ravintoloitsija Hiltunen suunnittelee itse myös Hiedan ruokalistan. Ravintoloitsija Jani Hiltunen, Royal Ravintoloiden oman akatemian kasvatti, sai tilaisuuden paneutua alueen historiaan ja luoda siitä oman näkemyksensä. Suosituimmat annokset ovat päivän kala, wieninleike ja maksa. Ravintolan erikoisuus on, että kaikkia ruokia saa sekä pieninä että suurempina annoksina, joka nälkään sopivasti. Kalaihmisiä ilahduttaa myös lauantaisin katettava saaristolaispöytä. Luvassa on myös kasvisversio juuriselleristä. Silakkaa tarjoamme silloin, kun sitä saa Suomen vesiltä. Houkuttelevalla ravintolalla voi olla tunnelmannostattajana myös ohjelmaa, jota ei halua missata. Etenkin Bryggerin oluet miellyttävät, ne kun ovat ruoalle tehtyjä oluita, ja se on takuuvarma toimittaja, Hiltunen summaa. Ehkä ne jäävät listalle, sillä muikkua saa pääsääntöisesti ympäri vuoden. – Tarjolla on kylmä kalapöytä, jossa on klassisesti katkaravuista lähtien eri tavoin valmistettua kalaa; pikkelöityä, maustettua, savustettua, graavattua. Linda Rosilainen-Susi johtaa 120-vuotiasta Salvea, jolle on historian saatossa ehtinyt kehittyä sielu ja sydän. Oluiden pitää sopia ruokapöytään ja liittyä sesonkiin. Lisänä on salaatteja ja perunoita, Hiltunen kuvailee. Tietyt jutut kuten schnitzel pysyvät aina, Hiltunen lupaa. Pakastekalaan emme koske, Hiltunen linjaa. Huhtikuussa julkaistu, Sakari Nupposen kokoama Salven 120-vuotiskirja ei jätä unhoon ainuttakaan yksityiskohtaa kulttuurikapakan historian varrelta – sopii nautittavaksi vaikkapa HOK-Elannon toisen klassikkoravintolan, 150-vuotiaan Kappelin juhlaoluen kanssa! Hieta jatkaa historiallisella paikalla Hietalahden altaan vastakkaisella puolella aloitti puhtaalta pöydältä huhtikuussa Ravintola Hieta. – Olemme tämän kaupunginosan ravintola – asiakkaamme tulevat tästä ympäriltä, naapurikaupunginosia Jätkäsaarta ja Eiranrantaa myöten. Salvessa merkittävä piirre on, että ravintolaan tullaan sukupolvesta toiseen. Kesäksi kevennettiin, syksyllä tulee syyselementtejä kuten sieniä. Tuore ravintoloitsija Jani Hiltunen isännöi Ravintola Hietaa hyväntuulisin ottein. 1 2 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 | 5. ”Tohinaa ja pöhinää” on riittänyt mukavasti. Hiltusen intohimo kohdistuu oikeaoppiseen wienerschnitzeliin. Linja on krouvi ja rehti. – Panimomestarin illallista suunnittelemme yhdessä Mika Oksasen kanssa lokakuulle. 2. l 1. Järjestämme syksyllä Oktoberfestin aikaan myös schnitzel-viikot! Yritämme silloin tehdä Suomen suurimman schnitzelin. Luvassa on syksyn ruokalistan läpileikkaus neljän ruokalajin ja niille sopivien oluiden merkeissä, Hiltunen kuvailee. Hiedan erikoisuus on, että tarjolla on vain helsinkiläisiä oluita. Ohjelmallisia iltoja ja omaa olutta Hiltunen korostaa, että ihmiset tekevät ravintolan. Tarjoamme teille: • Laadukkaat ja tuoreet tuotteet • Kilpailukykyiset hinnat • Henkilökohtaisen palvelun • Toimivan logistiikan Palvelemme Teitä arkisin ja lauantaisin Lisäksi päivystämme 24h. Myös pikkujoulukausi kutkuttelee jo ravintoloitsijan mielessä. (09) 2764 030 • Fax (09) 2764 0333 myynti@jhvihannes.. Hiltunen ennakoi, että suosituimmat pikkujouluviikonloput myydään syyskuun aikana. • www.jhvihannes.. Syksyn mittaan onkin luvassa sarja stand up -illallisia nimellä Sikahauska sekä Donut Island Brewingin oluiden ympärille rakentuva panimomestarin illallinen. taa antaa ravintolan kehittyä niin, että siihen ehtii tulla sielu ja sydän, Rosilainen-Susi hyrisee. – Schnitzel on kärkituotteemme. Päivän kala on yleensä siikaa, nieriää tai kuhaa. – Tämä on siitä harvinainen ravintola, että samana päivänä saattaa olla elämän koko kirjo syntymäpäivistä valmistujaisiin ja muistojuhlaan. Tavoitat meidät aina. Aivan aluksi ihmiset olivat tietysti kiinnostuneita uudesta ravintolasta, ja hiljaisemman lomakauden mentyä on tullut selväksi, että hyvän ruoan korttelikapakoita mahtuu satama-altaan laidalle vähintään kaksi. Hyviä asiakaskokemuksia ja kohtaamisia, niistä on ravintolan arki tehty. Käytämme siihen vasikkaa, kuten wienerschnitzelissä kuuluu olla. Haemme vielä omaa polkua ja aiomme lisätä korttelikapakkamaisuutta, Hiltunen kaavailee. Oma olut, se on Hiltuselle rakas. – Johtoajatuksemme on, että jatkamme Hietalahdenrannan yli satavuotiasta korttelikapakkaperinnettä. Tällä hetkellä mietinnässä on menun tähdelle possunposkelle passeli olut. – On mahtavaa, että voimme valita pelkkää stadilaista olutta. Talon olueksi suunnitellusta Stuvarista tehtiin ensimmäinen koekeitto hyvissä ajoin ennen ravintolan avaamista, ja munkkisaarelaisen Oksasen panemasta rapsakasta golden ale -tyylisestä oluesta onkin tullut asiakkaiden suursuosikki. Kivikonlaita 32, 00940 Helsinki Puh. – Listamme elää niin, että seuraamme sesonkia lisukkeissa ja kastikkeissa. Vierailijoina meillä on ollut muun muassa Bryggeri Helsingin ja Ohranan oluita, seuraavaksi otan Suomenlinnan Panimosta Oktoberfest-kauteen sopivan oluen. Tuoreen kalan ystäville tuli pienoinen takaisku heinäkuussa, kun kalastuskiintiö silakan osalta täyttyi. – Stuvari on ykkösvalinta, suosituin oluemme. – Vaihdoimme silloin silakan muikuksi, ja olemme saaneet siitä paljon kiittävää palautetta
Hintalaput eivät enää juutu tulostimeen tai unohdu liivin taskuun. Hintalaput ovat e-paperilla Iso parannus ja kustannussäästö ovat e-paperiin perustuvat sähköiset hintalaput. Kun syyskuun alussa on Superpäivät valikoimamuutosten kanssa samaan aikaan, ei henkilökunnan tarvitse välittää hinnanmuutoksista. Sähköinen hinnannäyttö mahdollistaisi laajan informaation hyllynreunoihin mm. Rakennuksen kokonaisala on 5800 neliötä, josta kauppiaan hallussa on 3600 ja myyntiala on 2700 neliötä. Kaupan henkilökunnan vahvuus on nyt 54 eli kymmen prosenttia aiempaa enemmän. Asiakkaita tulee myös ympäristökunnista, sanoo Heinänen. Alusta alkaen kauppiaana ollut Jani Heinänen alkoi puuhata kaupan uudistusta vuonna 2011. – Kun tehokkuus paranee, saamme lisää eväitä hintakilpailuun, mikä lisää volyymia ja tuottoa. Tämän on Suomen nykyaikaisin kauppa, myhäilee kauppias tyytyväisenä. – ”Tageissa” on aina sama hinta kuin kassajärjestelmässä. – Kauan on kestänyt, kuusi vuotta, kun kaavoituskin oli hidas prosessi. Kassapöydät ja hyllyt ovat tummia, mitä vasten värikkäät tuotteet tulevat hyvin esille. Ensimmäinen oli viime marraskuussa ja toinen toukokuussa, jolloin kauppa saavutti täyden kokonsa. Vielä tyhjänä olevaan tilaan odotetaan apteekkia. Esimerkiksi hevin vieressä on lämmin varasto, josta voidaan ottaa täydennystä oven takaa eikä tarvitse lähteä varastosta hakemaan. 6 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 |. allergeeneistä, lähija luomutuotteista ja hintalappuihin voitaisiin saada myös QR-koodit valmistajien sivuille, mutta nykyinen K90-kassajärjestelmä ei taivu siihen. Positiivinen kierre saadaan näin aikaiseksi. Kauppatarjonta Porvoossa on sanonnan mukaista eli runsasta: Porvoon Näsissä on Suomen suurinta myyntiä tahkoava S-market ja kaupungin toisella reunalla Tarmolassa on nyt yksi pinta-alallisesti suurimmista K-supermarketeista. Hyvänä puolena on se, että olemme voineet rauhassa henkilökunnan kanssa suunnitella tulevaa kauppaa ja olemme ehtineet tutustua ratkaisuihin kotimaassa ja ulkomaillakin. Kuuden vuoden kehitystyö Tarmolan K-supermarket perustettiin 2009 entisen K-raudan tiloihin. 09 2709 2990 Quinoa Tulossa! K un jotain annetaan "Porvoon mitalla", niin silloin annetaan reilusti, hiukan ylimääräistäkin mukana. – Remontit vaikuttavat keskinäiseen järjestykseen. Hyvä logistiikka säästää K-Supermarket Tarmola on rakennettu sen ympäristövaikutukset minimoiden. Kauppias Jani Heinänen palvelee itäuusmaalaisia asiakkaita inspiroivassa kauppakeitaassa. – Vaikka säästö olisi vain yksi minuutti per kertamatka, mutta kun se kerrotaan henkilökunnan määrällä ja vuoden päivillä, tulee siitä iso summa rahaksi muutettuna, laskee Heinänen. Samanaikaisesti myynti on kasvanut neljänneksen. – Täällä on parin kilometrin säteellä kahdeksan ruokakauppaa, ynnää kauppias Jani Heinänen K-supermarket Tarmolasta. Laajentuneella Tarmolan K-supermarketilla on ollut tupla-avaukset. – Logistinen tehokkuus on ollut minulle tärkeää. Kaupan visuaalinen ilme on kokenut suuret muutokset. Kaupan yhteydessä on Alko ja Kotipizza. – Otimme käyttöön myös info-pisteen, jossa hoidetaan veikkaukset, tupakanmyyntiä, epäselvät tilanteet ja muut aikaa vievät asiat. – Onneksi Porvoo on kasvava kaupunki. Markkinoi: Suomen Iglu Oy puh. Kaikki saatavissa oleva tieto ja taito on hyödynnetty. Koko myymälä on valaistu led-valoilla. Maan modernein kauppa Porvooseen K-supermarket Tarmolan valmistui täyteen mittaansa toukokuussa. Myynnissä mitalisija häämöttää K-supermarket Tarmola on ketjun kaupoista sijalla 4 ja citymarketit mukaan lukien se on myynnillisesti 20 suurimman K-ruokakaupan joukossa. Lisääkin on tulossa, kun Kesko on tehnyt päätöksen K-citymarketin rakentamisesta Porvoonjoen Näsin puolen rannalla ja tiettävästi Tarmolaan on suunniteltu kilpailijan uutta yksikköä. Pakasteet ja muut kaupan kylmälaitteet toimivat hiilidioksidijäähdytyksellä. Tavoitteena on, että ensimmäisenä ehjänä vuotena 2018 myyntimme alkaa kolmosella. Turhat tavaroiden siirtelyt ja hankalat kuluväylät on karsittu. Aamuisin ei työaikaa enää mene hintaetikettien vaihtamiseen lainkaan. Uudet hinnat tallennetaan hyvissä ajoin ja ajastetaan muutos kampanjapäiviin. Se sujuvoittaa kassojen toimintaa ja parantaa asiakaskokemusta. – Järjestelmä on tiensä päässä ja Keskolta onkin tulossa uusi kassajärjestelmä. Sitten pystymme rekrytoimaan lisää. Kymmenen palvelukassan lisäksi on neljä itsepalvelukassaa. Kaupassa on käytössä uusin tekniikka ja kaupan sisäinen logistiikka on huolella mietitty, jotta työn tehokkuus saadaan huippuunsa. – Kaikki ratkaisut ja tekniikka ovat uusimmat, mitä löytyy
Paikallisia Porvoon Perunalta K-supermarketin parkkipaikka on yli 350 autolle. Herkkutorilla puolestaan on laaja lihaja kalavalikoima. Paikallisia hevi-tuotteita toimittaa Porvoon Peruna ja Satotukku on uutena toimittajana, jolta saadaan kattava luomuvalikoima heviin. Ida Walldén on kiirehtinyt kassatyöstä auttamaan hevi-osaston täydennystä. ToGo-hyllyssä puolestaan on tarjolla muun muassa täytettyjä patonkeja ja grillissä kuumia herkkuja. Sama K-kaupan henki on edelleen voimissaan, vaikka ajat muuttuvat ja tekniikka kehittyy, toteaa kauppias. Kaupan hedelmäja vihannesosasto on yli kaksikertainen vanhaan kauppaan verrattuna. 3. Baarimaailmassa on salaattija lämminateriabaarit sekä rahkabaari. Kauppa on auki joka ilta kello 21:een. Hienoa olisi, jos vieläkin enemmän saataisiin porvoolaisia ja lähikuntien tuotteita, toivoo kauppias Jani Heinänen. Hyllynpäädyissä on nostalgisia kauppiaskuvia yli 50 vuoden takaa. – Nimesimme sen Makukeitaaksi, kun sen nimestä pidettiin henkilökunnan keskuudessa nimikilpailu. 1 2 3 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 | 7. Sunnuntaimyynti on lähes kaksinkertaistunut vuoden aikana. Makukeidasta ja Herkkutoria Kaupassa on näkyvässä osassa hevosenkengän muotoinen esittelyja maistatustiski, jossa voi samanaikaisesti olla useiden valmistajien konsulentteja. Uutuutena osastolta löytyvät kaupassa tehdyt, mukaan otettavat hedelmälounaat sekä tuoreet hedelmäsmoothiet. Ruokamme ei tule tehtaasta, vaan keittiöstä. Herkkutorilla palvelee Niklas Wikholm. – Porvoon Peruna on hyvä väylä saada paikallisia tuotteita, kun ei itse tarvitse soitella jokaiselle pientuottajalle. Timo 040 526 5158 / Heikki 040 566 9526 / myynti@kruunuherkku.fi Haluatko tarjota asiakkaillesi parempaa käsintehtyä kotiruokaa. – Niillä viestitetään, että K-kauppiastoimintaa on ollut vuodesta 1941 lähtien. – Asiakaslähtöisesti saattaisi olla kysyntää pidentää aukioloa entisestään, mutta alkoholia sisältävien juomien myynti tulee lopettaa kello 21. Erikoisempia lihoja voi myös bongata niille varatusta kylmäkaapista, toteaa Jani. Meillä on myös oma savustamo. Kaupassa on oma savustamo. Tutustu tuotevalikoimaan www.kruunuherkku.fi • • hannungluteeniton.. Hyllyjen päädyissä ja hätäpoistumisteitten kohdalla on nostalgisia kauppakuvia vuosikymmenten takaa. – Kesällä pidensimme myös sunnuntain aukiolon ilta yhdeksään. Iltapäiväruuhkat ovat vähentyneet ja asiakkaat käyvät ostoksilla tasaisemmin eri tunneilla, kertoo Jani Heinänen. Pihaan on helppo ajaa, kun sinne pääsee neljästä kohtaa. Päätavarantoimittaja on luonnollisesti Ruokakesko. Kaupan keskiosan läpi menee kampanjakäytävä, josta löytää edullisia heräteostoksia ja erikoiseriä. 2. – Myymme kalaa paljon. l 1. Odotetaan mahdollista alkoholilain muutosta ja mietitään sitten uudelleen aukioloaikoja
Vaikka kotimaassa on ollut pari huonoa marjavuotta, ovat yhteistyökumppanimme pystyneet toimittamaan kotimaista mansikkaa riittävästi eikä katkoa toimituksissa ole ollut. Vähemmän yhteistyökumppaneita on enemmän, raamittaa Timo Marjoilla ja sienillä kasvua – Kun oletusarvona on, että laatu on riittävä, ratkaisevat hinta ja toimitusvarmuus. Myös yrityksen oma Linea Verde -tuotesarja sisältää kasvisyöjille vaihtoehtoja; kvinoa, hummusta, bulgurvehnää, kuskusia ja falafelia. Fazerilta ja Otolla Olvilta. Heillä oli vahva myyntija markkinointikokemus, Timolla mm. Siitä lähdettiin rakentamaan kovalla työllä ja hankkimalla lisää tukijalkoja. Suomen Iglun asiakkaina ovat elintarviketeollisuus, vihannestukkurit, keskusliikkeet ja laivat. – Kun aloitimme, oli yrityksen liikevaihto 1,5 miljoonaa ja kannattavuus heikko. Timo Ahlberg toki myöntää, että nyt on henkilöstön kasvattamisen paikka, jotta kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Suomen Iglun oma Linea Verde -tuotesarja saa potkua vegebuumista. – Olemme ulkoistaneet toimintoja. Suomen Iglu on hyvässä vauhdissa Suomen Iglu on ollut uusien yrittäjien omistuksessa kymmenen vuotta. Fintermos Oy lähettää pakasteet Naantalista ja kuivatavaran lähetyksiä hoitaa M3 Logistiikka Oy Hämeenlinnasta. Tuotevalikoimaa laajennetaan harkitusti. Timo Ahlberg näkee, että kotimaisilla pakastemarjoilla on suuri potentiaali niin suurtalouksissa kuin vähittäiskaupoissakin. – Kaupan myötä saimme uusia päämiehiä ja kiinnostavia tuotteita Kreikasta, Italiasta ja Espanjasta, toteaa Timo. Valikoima on kasvanut 180 pakastetuotteeseen ja 30 kuivaelintarvikkeeseen. Kaverukset ovatkin polkeneet lujaa. – Emme hae pikavoittoja, vaan teemme työtä pitkällä tähtäimellä. l Otto Lundström ja Timo Ahlberg ovat kasvattaneet yritystään rivakasti ja kannattavasti. Lainat maksettiin ajallaan, muistelee Timo. – Nyt neuvottelemme valmisruokien ottamisesta valikoimiin, paljastaa Timo Ahlberg. T imo Ahlberg ja Otto Lundström päättivät vuonna 2006 lähteä yrittäjiksi ja he ostivat puoliksi Suomen Iglu Oy:n. Yrittäjyyden alusta alkaen kaverukset ovat kiinnittäneet huomiota turhien kustannusten karsimiseen. – Olemme nopeita reagoimaan trendeihin, sanoo Timo. Töissä Helsingin Tukkutorilla on edelleen vain itse yrittäjät. Vuosi sitten Suomen Iglu osti hämeenlinnalaisen Nettoimport Oy:n, joka on elintarvikkeiden maahantuontija agentuuriliike. Vaihda vapaalle, hae uusin Oma PIHA lehtipisteestä! Oman pihan suositut kirjat ovat nyt tarjouksessa! Katso lisää: omapiha.info Nyt vain + postituskulut 4,10 € 8 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 |. Vegebuumiin vastaus Suomen Iglu Oy on 25 vuotta vanha yritys. Se perustettiin silloin, kun pakastevihannesten maahantuonti vapautui. Meillä laitetaan liikaa suolasieniä, kun kysyntää olisi ryöpättyinä pakastetuille ja kuvatuille sienille. Laskutuksessa jo onkin osa-aikainen työntekijä. Teemme edustussopimuksia isojen ja vakavaraisten toimittajien kanssa, joilta saatavien uusien tuotteiden lisääminen valikoimiin on helppoa. Viime vuosina yritysonkasvanut20–30prosenttiavuodessa, sillä se kykenee joustavasti palvelemaan asiakkaitaan ja reagoimaan nopeasti kulutustrendeihin. Nyt liikevaihto on liki 5 miljoonaa ja tulos on kunnossa. Nopeuden, joustavuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi yrityksen menestyksen salaisuus on luottamus. – Myös sienillä olisi paljon potentiaalia viennissä. Suomen Iglun valikoimissa on runsaasti vegetuotteita
Katso lisätiedot tapahtumasta ja ilmoittaudu ennakkoon www.heinontukkumessut.fi HEINON TUKKUMESSUT tiistaina 5.9.2017 klo 10–18. Helsingin Messukeskuksessa Tervetuloa! Hae Tukkumessuilta tuorein tieto tuotteista sekä palveluistamme, tapaa mukana olevat kotija ulkomaiset yhteistyökumppanimme sekä Heinon omat edustajat
Mäkelä näkee, että maatilojen ja teollisuuden yhteistyö tulee tiivistymään entisestään. – Velipojan kanssa meillä on Punkalaitumella ja Loimaalla 250 hehtaarin viljatila, jota hoidetaan maatalousyhtymänä. – Kasvisja marjatiloja lukuun ottamatta maatilan asiakkaana on teollisuus eikä kauppa. Mäkelä täsmentääkin, että 10 000 tilaa ei sisällä lähiruokaa toimittavia tiloja. Vientiin 3 miljoonan euron tuki Mäkelän tekemän selvitystyön taustalla oli tuore valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta ”Ruoka2030 – Suomi ruokaa meille ja maailmalle” sekä valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan tekemä julkaisu ”Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät”. 10 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 |. Ilkka Mäkelä toteaa, että hänen isoisänsä sai leivän perheelleen 12 peltohehtaarin tilasta. Ennustus tilojen rajusta vähenemisestä herätti kriittisiä kommentteja etenkin tuottajien piirissä. – Nykyisillä koneilla sellainen ala kylvetään ja puidaan muutamassa tunnissa. Se rikastuttaa ruokakulttuuria ja monipuolistaa kauppojen valikoimia. – Haastattelin kymmeniä ruokaketjun keskeisiä toimijoita. Selvitysmies Ilkka Mäkelä on haastatellut elintarvikeketjun keskeiset toimijat. Tilakoon kasvu ja erikoistuminen tulee asettamaan haasteen neuvonnan asiantuntemukselle ja maatalouden tarvikekauppa tulee olemaan muutoksen kourissa, kun maatilat kilpailuttavat netissä tavarantoimittajat. Vienti parantaisi koko suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta oleellisesti. Mäkelän tehtävänä oli selvittää, mitä pitäisi tehdä ja mihin panostaa, jotta koko ruokaketjun kilpailukykyä voitaisiin parantaa vielä tämän hallituskauden aikana. Maatilojen lukumäärä romahtaa Mäkelän saama näkemys on, että maatilojen lukumäärä tulee tippumaan nykyisestä 50 000 tilasta 10 000 maatilaan jo 2030-luvulla. – Pienimuotoinen toiminta on hyvä juttu, jos sillä voi saada toimeentulon. Niistä keskusteluista nousi vahvasti näkemys, että valtion pitäisi satsata suomalaisten elintarvikkeiden vientiin nykyistä enemmän ja suunnitelmallisemmin. WWW.PEKKAVEHVILAINEN.FI M aatalouden kannattavuus on huonolla tolalla. Jatkuuko maatalous Suomessa, kun tuotanto on keskimäärin hyvin kannattamatonta: kannattavuuskerroin on vain 0,35 eli maatalous tuottaa viljelijälle vain kolmasosan kohtuullista palkasta ja kolmanneksen kohtuullisesta korosta tuotantoon sidotulle omalle pääomalle. Kaikki haastatellut tahot totesivat, että vientiin tehdyt panostukset ovat olleet liian vähäisiä. Meillä ei ole vientiosaajia, ei riittävästi Selvitysmies Ilkka Mäkelä: Viennillä tasapainoa elintarvikeketjuun Alkutuottajat ovat kannattavuuden puolesta elintarvikeketjun heikoin lenkki. Maan hinnan tulisi kuitenkin laskea, sillä se on liian korkea pellon tuottoon nähden. Suuri ongelma on myös vientiosaamisen puute. . Mäkelä sanoo, ettei hän tunne ketään päätoimista viljanviljelijää, jolla viljely olisi erityisen kannattavaa. Viljantuotanto on juuri nyt erittäin kannattamatonta – se on kallis harrastus. Sen tietää myös Saarioisen entinen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä, sillä hän on koko työelämän ajan ollut myös osa-aikainen maanviljelijä. Maaja metsätalousministeriön asettama selvitysmies Ilkka Mäkelä esittää vientiin panostamista, mikä parantaisi koko suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta oleellisesti. – Viljelyä pitäisi olla ainakin 500 hehtaaria ja viljan hinnan tulisi olla lähes 200 euroa tonnilta, kun se nyt on 120–160 euroa viljalajista riippuen. Tuotanto tulee tehostumaan ja jatkajat ovat hyvin ammattitaitoisia ja koulutettuja. – Olen edelleenkin sanojeni takana
– Avainsana on kuitenkin uusien markkinoiden hakeminen eli vienti, painottaa selvitysmies Ilkka Mäkelä raportissaan, jonka hän jätti ministeri Jari Lepälle kesäkuun lopussa. – Meillä on kaksi isoa kaupparyhmää ja yksi ulkomainen, kansainvälisesti suuri kauppaketju, Lidl. Selvitysmies Ilkka Mäkelä ehdottaa, että elintarvikeviennissä keskitytään pitkäjänteisesti Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Saksan ja Ruotsin markkinoihin. Tulosrivi kertoo, ovatko marginaalit olleet liian suuret. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 14.8. Se on tuhlausta. Mäkelä ehdottaa, että valtio panostaisi vuosittain 3 miljoonaa euroa ruokavientiä edistävän henkilöstön palkkaukseen. Mäkelän havaintojen mukaan yhteistä tahtotilaa viennin edistämiseksi ei ole ruokaketjussa eikä vientiin olla yrityksissä sitoutuneita. Suomi voisi olla ruokakulttuurimaa ja monille matkailijoille riittäisi, että heidät vietäisiin lentokentältä Nuuksioon, Lappi on vielä oma elämyksensä. Ilkka Mäkelän mukaan elintarviketuotannon omavaraisuuden säilyttäminen on Suomelle ensiarvoisen tärkeää, kun maa sijaitsee Itämeren perukoilla. Hän pyrkii ottamaan sen takaisin, jolloin joudutaan hintasotaan. Kiinteistövero pitäisi saada minimiin ja sukupolven vaihdoksiin tarvitaan pitkiä, valtion takaamia lainoja. T i e t y s t i k o t i m a i s t a . l Viljan hinta on reilusti alle tuotantokustannusten, EU-tuetkaan eivät tee viljelystä kannattavaa. Myöskään takaisinostovaateita ei ole esitetty, jos tuotteissa ei ole ollut laatuongelmia. Selvitysmies Ilkka Mäkelän raportti ei lopettanut keskustelua ruokaketjun epätasapainosta. Myös SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine ihmettelee tutkimuksen tuloksia ja sanoo, että S-ryhmä ei vaadi tavarantoimittajilta markkinointimaksuja tai kynnysraSelvittely jatkuu hoja eikä se vaadi tuottajia ostamaan myymättömiä tuotteita takaisin. Ei ole mitään järkevää syytä, miksei vientimme voisi olla samalla tasolla kuin Ruotsin, hämmästelee Mäkelä. Toisille se merkitsee Muumipeikkoja toisille taas joulupukkia ja revontulia. Lisäksi Venäjänviennin valmius pitäisi säilyttää koko ajan. Metsämarjoja viedäänkin jossain määrin ja kumina kasvaa meidän olosuhteissa hyvin. – Lisäksi yritysten tulee olla mukana isoin panoksin. Kaupalle ei rajoituksia Mäkelän selvitys on saanut tuottajapuolelta kritiikkiä myös siitä, että siinä ei ehdotettu toimenpiteitä kaupan ylivertaisen voiman hillitsemiseksi elintarvikeketjussa. Pienten yritysten tulee tehdä yhteistyötä viennissä. – Kussakin maassa on omat mielikuvat Suomesta. – Nykyisin keskitytään ottamaan markkinaosuutta kaverilta. – Hinnanmuodostus on monimutkainen asia ja sen julkisuus aiheuttaa väärintulkintoja. (MT 16.8.) Keskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli kieltää, että sopimusehtoja olisi muutettu yksipuolisesti. Vienti toisi lisää volyymia ja kun kotimarkkinoilla ei olisi ylituotantoa, olisi hintaneuvottelut kaupan kanssa helpompia. Kananmunilla mahdollisuus – Suomalaisuus sinänsä ei herätä kysyntää. | Hyvää Pataa | 4 | 2017 | 11. Munaskandaalikin osoittaa kuinka arvokas asia kotimainen eettinen tuotanto on. Kaupan pitää päättää, haluaako se tukea kotimaisen tuotannon kannattavuutta, totesi Leppä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 16.8. Hänen mukaansa myöskään hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa ei ratkaise ongelmia. Jos kaupan katteet olisivat liian suuret, toki muut kilpailijat eivät olisi luovuttaneet tai tänne syntyisi uusia kauppaketjuja. – Kaupan pitää toimia reilummin. Kaupan asemaa pidettiin liian vahvana elintarvikeketjun toiminnan kannalta. Kaupan keskinäinen kilpailu on kovaa, minkä toivat esille pienet kauppaketjut. Ministeri Jari Leppä aikoo tehdä esityksen ruokaketjun toiminnan parantamisesta syksyn aikana. – Suomen elintarvikeviennin arvo on vain 1,6 miljardia, kun Ruotsin on 7,8 miljardia ja Tanskan 17,4 miljardia eli enemmän kuin meidän maataloustuotannon arvo. Vientiä tulisi olla tuonnin verran. – Alkutuotannon kannattavuudesta tulisi huolehtia. Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto vakuuttaa, että kaupan ja teollisuuden välillä ei ole kitkaa. www.mestariperunat.fi Kysy lisää! Miia Kopsala Puh: 040 517 2300 6091 Mestari pariisinperuna 4x2,5 kg 6864 Mestari marinoitu miniperuna 5x2,5 kg 6089 Mestari annos-/muusi peruna 5x3 kg 6 430028 230891 6 430028 238644 6 430028 230907 6084 Mestari 10 mm kuutio 5x3 kg Uuden sadon perunatuotteet ovat täällä! Uuden sadon perunatuotteet ovat täällä! 6085 Mestari 16 mm kuutio 5x3 kg 6086 Mestari 20 mm kuutio 5x3 kg 6088 Mestari viipale 5x3 kg 6087 Mestari suikale 5x3 kg 6 430028 230846 6 430028 230853 6 430028 230860 6 430028 230884 6 430028 230877 HyvääPataa_syksy2017_89x160mm.indd 1 28.7.2017 16:57:37 kielitaitoa yrityksissä eikä markkinatuntemusta. Meidän elintarvikkeilla on kuitenkin monia perusteita menestyä vientimarkkinoilla: yötön yö, torjunta-aineiden ja antibioottien käytön vähäisyys, salmonellavapaat kananmunat ja broilerit. Nippu toimenpideesityksiä Mäkelä sanoo, että hänen ehdottamansa valtion 3 miljoonan vuotuinen vienninedistämispanostus on varsin vaatimaton summa. Lupa-asioissa ja tarkastuksissa maksut tulisi olla kohtuullisia ja viranomaisten tulkintojen samanlaisia kaikkialla Suomessa, listaa Mäkelä ehdottamiaan toimenpiteitä. Mäkelä katsoo, että lainsäädännöllä tai kilpailuasiamiehellä ei saada ratkaistua ruokaketjun tasapuolisuutta. elintarviketeollisuudelle kohdistetun tutkimuksen, jonka mukaan 82 % vastaajista piti kilpailutuskäytäntöjä epäreiluina. – Kananmunat voisi olla menestysartikkeli, kun nyt sitä viedään halpatuotteena
– Teurastusjälki on ja linnun ikä ovat laadun kannalta tärkeitä. – Tämä on suljettu systeemi. Nyt sorsaa on saatavilla tuoreena ja muun osan vuotta pakasteena. Minna on puolisonsa Tuomon kanssa työskennellyt lintujen parissa pitkään. Nyt jakelu tapahtuu Heinon Tukun ja joidenkin muiden tukkujen kautta, sillä suora jakelu tulee liian kalliiksi. l Sorsat ovat 14-viikon ikäisinä noin 900 gramman painoisia. – Jospa sitä kautta saisi suomalaisen sorsan viennin alkamaan, toivoo Jussi yrityksen jatkajien puolesta, sillä kapasiteettia on kasvattaa tuotantoa. Pikkukarva saadaan pois mehiläisvahalla, jolloin tuotteesta saadaan siisti, kertoo Tuomo. Palvaajatkin saivat käyttää Suomi-lippua, vaikka kalkkuna tulee ulkoa, harmittelee Jussi. Yritys on saanut markkinat auki myös Lidliin. – Alkuvuosina myin puhelimella keittiömestareille suoraan. – Meidän 12 000 sorsasta ensimmäiset ovat jo teurastusiässä, 14 viikkoa vanhoja. Finnwildin yrittäjäperheeseen kuuluvat Tuomo ja Minna Pääkkönen sekä lapset vasemmalta Niko, Kiki, Miika ja Riku. Kaikki toiminnot tapahtuvat tilalla muninnasta teurastukseen. Yrityksen virallinen nimi on Jussi LJK Oy ja omistuksessa tehtiin sukupolvenvaihdos runsas vuosi sitten, kun Jussi Kumpulainen luovutti sen tyttärelleen Minna Pääkköselle ja tämän miehelle Tuomo Pääkköselle. Kun munat poistetaan pesistä hautomakoneeseen, yksi emo munii 50–60 munaa keväässä. Vienti houkuttaa Jussi muistelee, kuinka jo edesmennyt keittiömestari Eero Mäkelä kehui hänen sorsiaan muillekin keittiömestareille, minkä ansiosta kysyntä kasvoi. – Meidän sorsassa on riistan maku, mutta ei mudan makua. Kauppoihin ja ravintoloihin tulevat kotimaiset sorsat ovatkin peräisin Finnwildin farmilta. Teurastusaikaan myydään sorsaa myös tuoreena. Lopputuotteen laatu ja siisteys ovat yrittäjille kunnia-asia. Isoisä Jussi Kumpulainen on päivittäin mukana lintufarmin töissä. Jussi pitää supikoiraa pahimpana metsälintujen vähentäjänä, sillä se syö niin munat kuin poikueetkin. elokuuta, mutta niiden kanta on harventunut ja metsästäjät syövätkin ne itse. Tuomo kehuu kasvatetun sorsan maistuvan paremmalta kuin villisorsan. F innwild on lintujen tuotantoon erikoistunut maatila Iisalmen ja Lapinlahden rajalla. Työntekijöitä teurastusaikaan on kuusi, omien joukkojen lisäksi. Jussi on pahastunut myös siitä, että sorsanfileinä myydään pikkuankkaa. – Luovuimme kalkkunoista ulkomaisen tuonnin johdosta. Heinäsorsa pakattuna. Keväällä pidämme linnut Eviran ohjeen mukaisesti sisällä, jotta muuttolinnut eivät tuo tarhaamme lintuinfluenssaa. Emot elävät 7–8 vuotta. Finnwildillä on oma nettikauppa. – Huuhkaja on myös paha verottaja. Linnuilla on monta verottajaa Villisorsakannan vähäisyyteen Jussi hakee selitystä kansallislinnuistamme, joutsenista, jotka hätistelevät sorsat pois pesintälammilta. Jussi epäilee myös suurien haukien napsivan poikasia. 12 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 |. Minna ja Tuomo apujoukkoineen teurastavat, pakkaavat ja pakastavat sorsat tilalla sijaitsevassa omassa siipikarjateurastamossa. l Sorsapaistin takana on Finnwild Finnwildillä on neljännesvuosisadan kokemus sorsien kasvatuksesta. Ei vierasaineita eikä lääkkeitä Finnwildissä linnut ovat terveitä ja Minna toteaakin, että antibiootteja ei ole milloinkaan tarvinnut käyttää. Kasvatusta munista alkaen Villisorsan metsästys alkaa 20. Se on erikoistunut sorsapaistiin ja voi tulla hakemaan saaliin hallistakin, jos ovet ovat auki. Finnwild kasvattaa nykyisin heinäsorsia ja ankkoja. Keskipaino on 900 grammaa, tietää Minna. – Isosyinen liha on hormoneilla kasvatettua, linnut pullistuvat kuin pullataikinat. Maatilalla on pari tuhatta omaa sorsaemoa, jotka munivat luonnollisen rytmin mukaisesti maalis-toukokuussa. Jussi onkin ylpeä 11-vuotiaasta lapsenlapsestaan Nikosta, joka on pyydystänyt tänä kesänä loukulla kolme supia ja saanut 8 kilon hauen. – Nythän kyllä tuli lakimuutos voimaan eli lihan alkuperämaa on ilmoitettava, vaikka sen palvaisikin. Sorsat syövät täysrehua ja ohraa. Linnuista otetaan jatkuvasti näytteitä vierasaineista. Kalkkikivihiekkaa täytyy myös olla tarjolla, sillä linnut jauhavat jyvät hienoiksi kivipiirassa eli lihasmahassa. – Televisiossakin kokki valmisti mukamas sorsanfileitä, mutta se oli ankkaa, sillä ei sorsalla milloinkaan ole keltaisia jalkoja, puhisee Jussi. Jussi kertoo, että maailmalla hormonien syöttäminen on tavallista
Beer Hunter’s Oy: Mufloni CCCCC IPA 3. Kyllä voidaan sanoa, että rakkaudesta olueen olen näissä hommissa pysytellyt, toteaa Andelin. Tornion Panimon tarinalle palkinto USA:ssa Panimomestari Leo Andelin aloitti työt Tornion olutpanimossa vuonna 1962. Kilpailuun osallistui yli 3800 työtä 60 eri maasta. Kilpailu oli osallistujamäärältään ennätysmäinen, 38 panimoa suurista pieniin olivat tuoneet kilpailuun 212 olutta tavoittelemaan Suomen Paras Olut -titteliä. T ornion panimon paluusta kertova lyhytelokuva "Return of the Mountain Brooks” on palkittu The International Business Awards -kilpailussa USA:ssa PR-sarjan pronssilla. Korean suurin teleoperaattori Korea Telecom. Yhtiön nimi oli tuolloin Tornion Olut Oy. Cool Head Brew – Plan Beer Oy: Heavy Sunshine 3. Sarjavoittajien keskuudesta loppukilpailutuomaristo valitsi Suomen Parhaaksi Olueksi Hopping Brewster Beer Companyn Thunder Chiefin, joka osallistui kilpailuun sarjassa amerikkalaistyylinen vaalea ale. Mallaskosken Panimo Oy: Rainy Summer TUMMA TAI VÄRILLINEN LAGER 1. syyskuuta 2016, kyseistä päivää ehdotettiin leikkimielisesti jopa paikalliseksi liputuspäiväksi, kertoo Tornion Panimon markkinointijohtaja Jami Teirikari. Panimo Honkavuori Oy: Double Doc 3. kertaa järjestetyn International Business Awards -festivaalin palkinnot jaetaan Barcelonassa järjestettävässä gaalassa 21. Iso-Kallan Panimo Oy: Blonde 2. Suomenlinnan Panimo Oy: Piper Wit 3. Kun panimo käynnistettiin uudelleen 16. Helsingissä. Takala ja Tompuri Oy: Kaski Kylmäsavulager 2. — Aloitin panimoalan opiskeluni vuonna 1957, siis tarkalleen 60 vuotta sitten. | Hyvää Pataa | 4 | 2017 | 13. Erilaisten värikkäiden vaiheiden ja menestyksekkään joukkorahoituskampanjan jälkeen panimo käynnistettiin uudelleen syyskuussa 2016 nimellä Tornion Panimo Oy. Panimo Honkavuori Oy: Valo vehnäolut 2. Stadin Panimo Oy: Katariina Imperial Stout MUU TUMMA ALE 1. Mallaskosken Panimo Oy: High Hopes Oat Pale Ale 3. Teerenpeli Panimo ja Tislaamo oy: Suomi 100 Juhlaolut 2. Ruosniemen Panimo Oy: Arkkitehti #000000 IPA VEHNÄOLUT 1. lokakuuta. Nuori saksassa valmistunut panimomestari sai kehitellä ensitöikseen suomalaisten suuhun istuvan lager-tyyppisen oluen, josta tulikin kaikkien aikojen suosituin sellainen. Ensimmäistä kertaa tuomaristossa nähtiin myös kansainvälistä väriä. Sonnisaaren panimo Oy: Mälli Parasta olutta pantiin Akaassa Kilpailun järjestäjänä toimii Suomalainen olut ry ja tukijoina vuonna 2017 Pienpanimoliitto ry sekä Viking Malt Oy. Bryggeri Helsinki – Rakuuna Olut Oy: Bryggeri Vuosisata VAALEA TAI KESKITUMMA ALE 1. Cool Head Brew – Plan Beer Oy: Sour Raspberry 3. Suomenlinnan Panimo Oy: Hoppe IPA AMERIKKALAISTYYLINEN VAALEA ALE 1. Nykymuotoisen panimon riveissä seisoo mentorina myös panimomestari Leo Andelin, 80, joka aloitti työt samassa paikassa jo vuonna 1962. Panimoyhtiö Hiisi Oy: Donut Island Andrea 2. Nyt 14. Palkittu filmi on Tornion Panimon inhouse-tuotantoa. l VAALEA LAGER 1. Tornion Panimon kanssa samoista palkinnoista kilpaili mm. l S uomen Paras Olut 2017 on akaalaisen Hopping Brewster Beer Companyn panema Thunder Chief American IPA -olut. Nyt hän skoolaa uudelleen käynnistetyn Tornion panimon oluella. Hopping Brewster Beer Company Oy: Thunder Chief 2. Beer Hunter’s Oy: Mufloni Barley Wine 3. Seitsemännen kerran järjestetty Suomen Paras Olut-kilpailu järjestettiin 26.-.27.7. Stadin Panimo Oy: Stadin Lager 5,3% 3. Oluet kilpailivat kahdeksassa sarjassa. Filmi kertoo vuonna 1873 perustetun panimon uudelleenkäynnistämisestä. Pohjois-Suomen oluenpanemisen satavuotiset perinteet olivat katketa vuonna 2010, kun Hartwall sulki Lapin Kullan tehtaana muistetun tuotantolaitoksen. Mathildedalin Panimo Oy: Vimma Muiden sarjojen palkitut oluet STOUT JA PORTTERI 1. Panimoyhtiö Hiisi Oy: Iku-Turso 2. — Lapin alueen vanhimman teollisuuslaitoksen alasajo oli suuri alueellinen tragedia. Lammin Sahti Oy: Lammin Sahti 2. Kahdeksan olutalan ammattilaista oli valitsemassa suomen maistuvimpia oluita, kaukaisimmat tuomarit tulivat Brasiliasta asti. Plevna – Koskipanimo Oy: Plevnan Vehnä MARJAHEDELMÄJA HAPANOLUET 1
3. Josefiina Kivero, Keuda, 596 p. Työ maistuu hyvältä koulun jälkeen, kun on vapaampaa ja saa keskittyä vain työntekoon. 010 387 0880 4041 0763 Painotuote www.kukkatoimitus. – Opiskelin Keudan Saaren kartanossa ensin puutarhuriksi ja sitten floristiksi. Kukkasidonnan Suomen mestaruuskilpailu 2017 Kilpailuun osallistui 16 sitojaa. Hyvää Pataa on suomalaisten elintarvikeyritysten, pientuottajien, teollisuuden sekä tukkuja vähittäiskaupan kohtaamispaikka. TILAUSHINTA Vuonna 2017 tilaushinta on 35 €. 2. Hanna Klemetti, Keuda, 632 p. 5. Lilan voitto on tihkunut vakioasiakkaiden tietoon ja he ovatkin huomioineet menestyksen onnitellen nuorta mestarisitojaa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Hän kehuu kisoja hyvin järjestetyksi ja kilpailun puitteita hyviksi, kun ne käytiin Helsingin Musiikkitalossa. – Kun siihen on jäänyt koukkuun. Menestystä on tullut Nuorten taitajien Skills-kilpailuista, viime vuonna peräti voitto Euroskills-kilpailussa Göteborgissa. 8. 9. lokakuuta.. 10. Eine-Maria Nieminen, Järvenpään Kukkatalo, 519 p. Elokuun 21. Floral Helsinki -tapahtumassa elokuun 11. päivänä järjestettiin Kukkahuone Veronassa mestaruuskahvitus, jolloin tieto Lilan taidoista levisi Lohjalla laajalti. Lehti luo dynaamista vuorovaikutusta. Kolmantena kilpailutyönä Lila teki Naamion kappaleeseen ”Masqurade in Chinese garden”. Lila aikoo jatkaa kilpailemista tulevaisuudessakin. Hyvää Pataa -lehti kotiin kannettuna: 6 numeroa vuodessa väkevää asiaa. – Fiilis oli hyvä ja tapahtuma ihana. Lila Hagman, Kukkahuone Verona, 650 p. ASIAKASPALVELU puh. 14 | Hyvää Pataa | 4 | 2017 |. Sidontatehtäviä oli neljä ja koko joukkue sai suunnitella niiden toteutusta, mutta kutakin tehtävää sai toteuttaa vain yksi henkilö joukkueesta. Tanja Nybom, Ammattiopisto Livia, 501 p. LEHDEN KUSTANTAJA Tietoverkosto Eksakti Ky TOIMITUS PL 28 04131 SIPOO Päätoimittaja Jouko Tikkanen, 0400-462 443 jouko.tikkanen@tukkutori.eu Taitto Taija-Tuulia Tammelin MEDIATIEDOT Ilmoitukset Hannele Iskala, 044-355 4304 hannele.iskala@tukkutori.eu Mediakortti www.hyvaapataa.fi Ilmoitusmateriaali Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy, Lahti ISSN 1796-5012 12. Kilpailu käytiin nelihenkisin joukkuein. – Sain muuttaa kotipaikkakunnalle Lohjalle. VASTUU VIRHEISTÄ JA REKLAMAATIO Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. JAKELU 4000 kpl ruokakaupoille, tukkuliikkeille, HoReCa-ketjujen ostajille, suurkeittiöiden ostoista päättäville, johtaville ravintoloille, kukkakaupoille, elintarviketeollisuudelle ja pientuottajille. Mari Ruohonen, Kaivokukka Kamppi, 594 p. Lila kertoo tekevänsä normaaleja kukkakaupan töitä. 7. Voit lukea myös digitaalisena näköisversiona hyvaapataa.fi —> lehdet hintaan 5 €/nro, löydät sieltä myös kaikki Tukkutori-lehden numerot vuodesta 2006 alkaen. Kukkavarpukasta voiton eväät Lila sanoo menestyksensä salaisuudeksi hyvän koulutuksen. 4. Kukkasidonnan SM-kilpailussa viime vuonna tuli hopeaa yleisessä sarjassa ja voitto juniorisarjassa. Olin työharjoittelussa ja töissä Ikaalisissa Kukkavarpukassa, jossa Varpu Suontaka-Lahtinen koulutti minua sitojaksi, kiittelee Lila. Lila valmistui floristiksi keväällä ja hän työskentelee Lohjalla Kukkahuone Veronassa. Suomea edustivat Pirjo Koppi, Tiina Koskinen, Niina Minkkinen-Westerlund ja Hanna Vehkalampi, jotka kaikki ovat kokeneita ja hyvin menestyneitä sitojia. – Parhaamme teimme ja hyvällä fiiliksellä, sanoo Pirjo Koppi. 6. Nyt tuli kultaa sekä yleisessä että juniorisarjassa. ILMESTYMINEN Hyvää Pataa -lehti ilmestyy vuonna 2017 kuusi kertaa, seuraavan kerran 20. päivänä ratkottiin kukkasidonnassa Suomen mestaruus, seuraavana päivänä käytiin maaottelu Pohjoismaiden kesken. Tanska oli voittoisa Pohjoismaitten välillä käydyssä kilpailussa Suomi jäi neljännelle sijalle Tanskan viedessä voiton. Kati Paasonen, Jämsän ammattiopisto, 557 p. Jenni Perttola, Kukkivat Home&Deco, 553 p. Jouni Ahonen, Piilola.fi, 502 p. /kauppa Seinäjoki Oulu www.kukkatoimitus.fi Helsinki Tampere Kuopio 010 396 83 90 010 396 83 80 010 396 83 04 010 396 83 60 010 396 83 72 Kanervat ja Callunat saapuneet! Kaunista syksyä Kukkatoimituksella K ukkasidonnan Suomen mestari 2017 on Lila Hagman. l Lila sitoi kultaa 1. Nuoresta iästään huolimatta Lila on osallistunut kukkasidontakilpailuihin jo seitsemän kertaa. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta ilmoituspäivästä. Hinta kestotilauksena vain 35 €/vsk. Säde Alanen, SKKL Etelä-Pohjanmaan piiri, 609 p. vuosikerta COPYRIGHT Aineiston lainaamisen yhteydessä on lähde mainittava. – On surusidontaa ja kesällä runsaasti hääsidontaa, myös rippiasetelmia on saanut tehdä
Lakritsi Suomenkarjan maitoa ja lakritsia Calabriasta. Vanilja Suomenkarjan maitoa ja tuoretta vaniljaa.. Tumma Suklaa Kauramaitoon tehty vegaaninen suklaajäätelö. Tehty yhteistyössä Artekin kanssa. Suomen Jäätelöä nyt myös kerta-annoksina www.suomenjaatelo.fi Suomenkarjan maitoa ja Kuusijärven kuusenneulasia. Raparperi Kylmäpuristettua raparperi mehua
Säilyvyys myyntipisteessä 4–5 päivää (alle +6 °C). VIRTAA SYKSYYN Myyntierä on 2 kpl. Säilyvyys myyntipisteessä 5–6 päivää (alle +6 °C). Salaattipussien myyntierä on 2 kpl. LUE LISÄÄ OSOITTEESTA HETKESSA.FI -uutuuksista Wok Teriyakikastikkeella 350 g Hetki Coleslaw salaatti 240 g HETK I WOK IT Wok Hapanimeläkastikkeella 350 g Hetki Suomalainen salaatti 150 g Hetki Meksikolainen salaatti 165 g Meksikolainen kanasalaatti 240 g LOU NAS HET KIUUT UUD ET UUT UUS Hetki Salaattisekoitus 150 g Liha-Cheddar Wrap 235 g Hetki BBQ salaatti 160 g Härkis® TexMex-salaatti 230 g UUT UUS Hetki-t uotteet TV:ssä 1.–20.9 .2017 (MTV3, AVA ja Katsom o). Fresh Servant Oy Ab • Marjasaarentie 12, 68870 Edsevö www.hetkessa.. • www.fresh.