Iitinseutu 11.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 61 . Näytteenottoviikot ovat 25, 28 ja 32. Istuimme pihamaalla naapurin rouvan kanssa hämmästelemässä kukkien puhkeamista. N:o 5960 www.iitinseutulehti.fi Kuntarakenne selvitys suurennuslasin alla Sivu 4 Vanhapoika keikaroi kukkimalla 40-vuotias kaktus yllätti illan väreillään ja tuoksullaan SUVI IGNATIUS Viime kesk ivii k koiltana Kausalan Tyynitiellä todistettiin luonnon harvinaisuutta, kun Saara Markkasen noin 40-vuotias raspipallokaktus alkoi kukkia voimakkaasti. Vanhapoika-nimityksellä viherpeukaloiden keskuudessa tunnettu kasvi loi tunnin aikana peräti 38 suurta, valkoista kukkaa. . Aloite siirtoon tuli kyläläisiltä. Markkanen kertoo kastelevansa kaktusta samalla kun muitakin kasvejaan, mutta vettä ei pidä antaa liikaa. 26,0 °C. Hyötyjätepiste siirtyi Erottajalle Perheniemen hyötyjätepiste sai uuden paikan Erottajalta. Piste sijaitsee Rantatien ja Perheniementien risteyksessä koulubussin kääntöpaikan tuntumassa. Irtonumero 1 E (sis alv.) IITIN JA JAALAN SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Maanantaina 11. Pari kesää sitten se laitettiin uu- Lämmössä ja valossa koko kesän kylpenyt kaktus loi viime viikolla 38 näyttävää kukkaa. teen purkkiin ja tuoreempiin kaktusmultiin. Näyttävä kukinta on yleensä varsin lyhytaikaista: kukat kestävät vain hieman päälle vuorokauden. Traktorilla humalassa pellolle Perheniemessä Viime keskiviikkona 6.8. Tapauksessa ei epäillä rikosta. Erottajan rannassa runsaasti sinilevää Suurilta rannoilta otetaan uimavesinäytteet neljä kertaa kesässä ja pieniltä yleisiltä uimarannoilta näytteet otetaan kolme kertaa uimakauden aikana. vuosikerta . Toisaalta kaktus on pärjännyt joskus ilman kaste- lua viikonkin ajan, jos Markkanen on ollut matkoilla. Kesät ka ktus viihtyy Markkasen takapihalla terassilasiin nojaillen. Joitakin vuosia sitten vanhapoika pullautti 13 kukkaa, mutta nyt niitä tuli melkein kolme kertaa enemmän. Kukinta varmaan johtuu siitä, että kaktus on tänä kesänä saanut aurinkoa ja lämpöä tavanomaista enemmän, mainitsee Markkanen, jonka mielestä on ollut hauskaa huomata, että edes jotkin kasvit ovat hyötyneet viimeaikaisista helteistä. Vanhapoika on Markkasen mukaan ollut suhteellisen helppohoitoinen. Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien osalta toimenpiderajat alittuivat selvästi. Syanobakteereita eli sinilevää havaittiin hieman Lappalanjärven, Urajärven ja Lyöttilän Pytynlahden uimarannoilla. Iitin Sääskjärvellä Erottajan uimarannalla sinilevää oli erittäin runsaasti. Uimavesien lämpötilat olivat keskimäärin 24,6 °C vaihteluvälin ollessa 21,8 . 2014 . Aiemmin piste sijaitsi Perheniemen opistolla. Uusi sijainti palvelee paremmin asukkaita. päivänä elokuuta 2014 Kauppakatu 6 47400 Kausala . vanhapoika nimittäin on varsin piikikäs. Usein vanhatpojat alkavat kukkia vasta myöhemmällä iällä. illalla 19.10 aikaan Iitin Perheniemessä Mäyrämäentiellä vuonna 1969 syntynyt mies suistui traktorilla tieltä pellolle. Poliisin puhalluksessa tulokseksi saatiin 1,7 promillea. Kuljettaja loukkaantui ja hänet vietiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan tutkimuksiin. Viime torstaina 7.8. Talveksi se siirretään sisätiloihin kolmen hengen voimin . Mikrobiologisten raja-arvojen ylittyessä otetaan lisänäytteitä. Viikolla 32 otettujen näytteiden osalta sosiaali- ja terveysministeriön asetusten mukaiset laatuvaatimukset täyttyivät lukuun ottamatta neljällä rannalla tehtyjä syanobakteerihavaintoja. Tuoksu oli huumaava ja näky komea, Markkanen kuvailee. Hän ei ole aiemmin nähnyt tai kuullut yhtä voimakkaasti kukkivasta kaktuksesta. . 60. Perheniemen hyötyjätepisteelle voi viedä keräyspaperia, lasia ja pienmetallia.. puolen päivän maissa Iitin Sorronniemessä naapurimökkiläinen löysi vedestä hukkuneen iäkkään miehen
Toiseen kerrokseen sähköyhtiön konttoriin oli menty lasiveistä käyttäen, ja sielläkin varkaille tuli vesiperä. Ensi kesään tähdäten on jo nyt kutsuttu kokoon yleinen tilaisuus, jossa tämän matkailumuodon mahdollisuuksia esitellään kuntalaisille. Ennätysväki Jaalan markkinoilla Jaalan markkinoilla oli yllättäen lauantaina ennätysvilkasta sekä heti aamusta markkinapaikalla että illalla markkinahumpissa, joten leijonaklubin tiedotussihteerin Erkki Sipun mukaan leijonien yhdessä ladyjen kanssa keräämä tuotto nousi tuhansiin markkoihin. Jokaisella on oltava mahdollisuus valita itselleen sopivin ravinto ilman vaatimusta allergiatodistuksista. Siunaus Iitin kirkossa lauantaina 16.08.2014 klo 10.00. Jokaisella on oltava mahdollisuus valita esimerkiksi viljaton tai maidoton ruokavalio koulussa, jos se tuntuu oman kokemuksen mukaan sopivalta.? Muutos parempaan on mahdollista. Samalla saataisiin parannusta harvaan asuttujen alueiden toimintavalmiusaikoihin kiireellisissä tehtävissä, Paatero kirjoitti perjantaina blogissaan. Kyläpoliisit vaatisivat hänen mukaansa tuekseen vapaaehtoisia alueen asukkaita, jotka toimisivat kyläpoliisin silminä ja korvina ja auttaisivat tarvittaessa. Paatero kantaa huolta poliisin määrän vähenemisestä. Tarvittava noin 250 000 euroa on määrä saada kokoon vajaan vuoden kuluessa pääosin lahjoituksina talvisodanmuisto.fi -sivuston kautta. Kouvolan seudun osuuspankki. (Ilmoitus Iitinseudussa). päivänä 20144.8.2011 Torstaina Rakkaamme TÄSTÄ TÄNÄÄN Immo Aalto s. maaliskuuta eli Talvisodan päättymisen vuosipäivänä. Valon tuoja -muistomerkki paljastetaan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. TALVISOTAYHDISTYS SP TÄNÄÄN Päivä 1-4m/s Yö +25 +17 Maatilamatkailua herätetään Jaalassa Tiistai Päivä 4-7 m/s Yö +26 +17 Keskiviikko Päivä 1-4 m/s Yö +22 +16 Torstai Päivä 1-4 m/s Yö +22 +16 Perjantai Päivä 1-4 m/s Jaalan kotiseutu- ja matkailulautakunta ryhtyy herättelemään Jaalan uinuvia mahdollisuuksia maatilamatkailuun. 26.04.1929 k. Nykyisin monessa tapauksessa puhutaan vain luvattomasta käytöstä. Kasvavan kehon tärkeät osaset aivosoluineen, hermoineen jne. Varkaat olivat valikoineet 50-penniset ja sitä suuremmat rahat mukaansa. 60 vuotta osuuspankkitoimintaa Kimolassa Täyttyneen merkkipäivän kunniaksi pidämme kahvipannun kuumana Kimolan konttorissamme maanantaina ja tiistaina 19-20.8. Muistomerkkihankkeen suojelijana toimii presidentti Martti Ahtisaari. Ensi talvena Talvisodasta tulee kuluneeksi 75 vuotta. Merkkivuotta muistetaan useilla tapahtumilla ja se huipentuu Helsinkiin Kasarmintorille nousevan kansallisen muistomerkin peruskiven muuraukseen 13. En vanhempana ole edes päivittäin näkemässä ruokailun tasoa samalla tavallaan kuin oppilaat ja henkilökunta, ja silti huoli on ollut vahva jo pitkään. Terveys ei ole koskaan oikea paikka tehdä säästöjä, eikä varsinkaan lasten ja nuorten terveys. Hän näkee riskinä sen, että poliisien määrän vähentyessä turvallisuusnäkymät heikkenevät ja vastaavasti muiden viranomaisten tehtävät lisääntyvät. Kyläpoliiseja oli vielä muutamia vuosia sitten, mutta poliisin toiminnan keskittämisen, tehostamisen ja säästöjen nimissä heidät siirrettiin osiksi poliisilaitosten normaalia työvuorolistaa. Luultavasti Paateron kommentti kumpuaa siitä äskettäin keskusteluun nousseesta asiasta, että poliisi ei enää yksinkertaisesti ehdi selvittää pikkurötöksiä. Ennen toisen omaisuuden ottaminen oli varkautta, ja jo sanalla oli halveksittava kaiku. Yllä oleva lainaus on Kristallipuolueen puolueohjelmasta, jonka voi kokonaisuudessa lukea kotisivulta kristallipuolue.fi Me voimme vaikuttaa asioihin ja saada positiivista muutosta aikaan esimerkiksi kannattamalla tämän puolueen rekisteröintiä Suomeen. Positiiviseen muutokseen uskoen MAIJU KYTÖSAHO varapuheenjohtaja kristallipuolue@gmail.com Iso kiitos sinulle, pitkänhuiskea, ystävällinen mies. Pelastit minut 5.8. 2 TÄNÄÄN Maanantaina elokuun 11. Tämä käytetään erilaisiin avustustarkoituksiin myöhemmin päätettävällä tavalla. Vain kaksi epäpätevää uutta opettajaa Iittiin ja Jaalaan Yö +22 Iitinseutu 15.8.1974 +12 Iitin ja Jaalan koululaiset ovat suhteellisen onnekkaita opettajien saannin suhteen. Sen sijaan sairausvakuutustoimiston kassasta oli löytynyt rahaa, mitä siellä sattuikin olemaan enemmän kuin tavallisesti. Tervetuloa. rakentuvat hyvästä ravinnosta, riittävästä levosta sekä muun muassa mielen ja kehon tasapainosta. Näistä ravinto ei suinkaan ole vähäisessä osassa, kun on kyse kasvavista lapsista. Olen itse kokenut valtavan elämänlaadun muutoksen ruokavalion muutoksen myötä. noin klo 19.20 Teilimäentien mäessä. Terveisin Kansalaiskeräys alkanut Kansalaiskeräys Talvisodan kansallista muistomerkkiä varten on alkanut. Toivoa kuitenkin sopii, että poliisiylijohtaja pystyisi käyttämään vaikutusvaltaansa ja paluuta entiseen tapahtuisi. Kausalassa 11.08.2014 VOITTO RUOHONEN Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän. Muistot kauniit voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Rakkaudella kaivaten Anne ja Bjarne Kim, Jaana ja Ida sukulaiset ja ystävät Perheonnea Kuikka munii tavallisesti vain kaksi munaa, mutta tänä kesänä kirkasvetisellä, rauhallisella salolammella pesivällä kuikkaparilla on ollut halu perustaa suurperhe. Muutos on mahdollinen Äärimmäisen kiitollisena luin maanantain Iitinseudusta kirjoituksen, jossa osa yläkoulun henkilökuntaa kertoi huolensa kouluruokailun tasosta. 26.07.2014 Palataanko takaisin entiseen? Poliisiylijohtaja Mikko Paatero teki perjantaina julkisuudessa merkittävän avauksen. Varkaat saivat puolisentoista tuhatta markkaa toisen kerroksen sairausvakuutustoimiston kassasta. Varkaat olivat menneet taloon Iitin Sähkön myymälän pienemmästä ovesta sorkkarautaa apunaan käyttäen ja penkoneet ensin myymälän löytämättä sieltä ilmeisesti mitään etsimäänsä. Se on tyyppiesimerkki rikoksesta, jonka selvittäminen ei ole enää tärkeysjärjestyksessä kärkisijoilla. Paateron lähestymistapa on oikea, mutta johtaako se mihinkään tuloksiin. Terveellinen ruokavalio lähtee monipuolisista, puhtaista ja laadukkaista raakaaineista. Siihen eivät kuulu einekset tai muut pitkälle prosessoidut ruoat. ?Monipuolista, puhdasta ja lähellä tuotettua luomuruokaa on tarjottava päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja vanhusten hoitolaitoksissa yms. Surullinen olen kuullessani tästä asiasta, mutta samaan aikaan kiitollinen, että te rohkeasti sanotte ääneen tällaisen tärkeän asian. Sama huoli on myös kotona. Huonolaatuisella ravinnolla saadaan aikaan välittömiä ongelmia, mutta valitettavasti seuraukset näkyvät myös pitkällä aikavälillä. Hän esitti kyläpoliisien palkkaamista pieniin taajamiin. Kokeiluja voitaisiin Paateron mielestä käynnistää esimerkiksi Itä-Suomessa, Lapissa ja Keski-Suomessa. Kyläpoliisit pystyisivät hänen mielestään hoitamaan sellaisia kiireettömiä tehtäviä, jotka nykyisin jäävät kokonaan hoitamatta. . Vain kaksi opettajan paikkaa kummassakin kunnassa on tarvinnut täyttää epä- pätevillä opettajilla alkavaksi lukuvuodeksi, vaikka pätevistä opettajista alkaa olla kova puute. Sähkötalossa rahanhimoisia Kausalan Sähkötaloon murtauduttiin tiistain vastaisen yön pimeinä tunteina. 1974
TÄNÄÄN Maanantaina elokuun 11. Lapsia oli niin paljon, että heidät piti jakaa kahteen ryhmään, ensimmäisessä oli viisitoista ja toisessakin kymmenkunta lasta. Seuraavaksi ohjelmassa olivat Niina Marinin lauluopaja, jossa viriteltiin äänet valmiiksi tulossa olevia yhteislauluhetkeä ja karaokea varten. . Vuonna 1968 hän saapui Suomeen, Imatralle, jossa soitti ensimmäisen keikkansa basistina. Nyt viikonloppu oli sellainen, että silloin olivat jo ilman meidän tapahtumaammekin kaikki mahdolliset muut tapahtumat päällekkäin. Ohjelmassa oli uimista, saunomista ja monenlaista muuta kivaa tekemistä onkimisesta alkaen. Saatavilla oli myös sekä kuumaa että kylmää syötävää ja juotavaa. Saunominen oli järjestetty kätevästi siten, että paikalle oli tuotu Antti Rautellin, Juhani Finskaksen ja Elmeri Lääverin viime lukuvuoden aikana yläkoululla päättötyönään tekemä liikutettava sauna. Vedessä uutta oli käyttöön saatu vesitramboliini, joka kiinnostikin pomppijoita kovin. Vuolenkoskella kylän ranta täyttyi keskiviikkoa heti alkuillasta pienistä vesipedoista, jotka nauttivat pulikoimisesta sydämensä kyllyydestä.. Ensi kesänä koetamme uudelleen, mutta fiksummalla ajalla, nyt vain kiitokset kaikille, sekä yleisölle että esiintyjille, Leena Borg päättää. Molskis ja loiskis! VOITTO RUOHONEN Tänä kesänä on jo runsaan kuukauden ajan saatu nauttia helteestä, ja samalla uimavedet ovat lämmenneet poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin. Vuolenkosken kyläyhdistys järjesti keskiviikkoiltana kylän rannassa iloisen lastentapahtuman, jossa keskeisessä roolissa oli vesielementti. Lapsi l le ha n k it t u pomppulinna palveli oikein hyvin, ja tanssikin sujui pihalle levitetyn viiran päällä mainiosti. Hän jatkaa, että idea musiikkitapahtumasta syntyi, kun kyläyhdistyksessä pähkäiltiin, millaiseen toimintaan voitaisiin hakea JEVsäätiöltä avustusta: . Kaikkinensa tapahtumasta jäi hyvä mieli, joten ajatuksissa on, että ensi kesänä pidämme samanlaisen uudelleen, mutta mietimme tarkemmin ajankohtaa. Väkeä olisi voinut olla enemmänkin, mutta tunnelma pysyi koko illan kyllä oikein hyvänä, Leena Borg Siikavan kyläyhdistyksestä kertoo: . päivänä 2014 3 Jendrek Prusak juonsi laulutuokion eläväiseen tyyliin. Yhteislaulutuokiossa esitettiin kesäisiä kappaleita. Musiikille iltapäivä ja ilta Siikavassa VOITTO RUOHONEN Siikavan kyläyhdistys järjesti äskettäin iltapäivän ja illan kestäneen koko perheen musiikkitapahtuman kylätalolla. Musiikin lisäksi perheille oli tarjolla muutakin huvitusta kuten lapsille pomppulinna, eikä myöskään pienen purtavan tarjoilua ollut unohdettu. Lauantainen iltapäivä lähti liikkeelle Maria Mikkolan vetämällä musiikkileikkikoulutuokiolla, joka hänen kertomansa mukaan onnistui oikein hyvin: . Siksi meillä oli ennakkoon hiukan pelko siitä, tuleeko tänne ketään. . Hänet tavoitettiin sitä kautta, että Poikolan Kauko, joka aikanaan on vetänyt Rouvi raikaa ?tapahtumia tunsi Jendrekin ja kertoi, että siinä voisi olla sopiva henkilö juontamaan yhteislaulun. . Avustusta saatiin, ja se auttoikin kattamaan bändin kustannukset, samoin Jendrekin vierailun. Musiikki ja erityisesti yhteislaulu ovat olleet kautta historian keino, jolla ihmiset ovat luoneet välilleen sosiaalista yhteisyyttä, tiivisti yhteislaulutuokion vetänyt Jendrek Prusak. Hän on syntynyt Puolassa. Erityisesti kylän nuoriso ja teini-ikäiset innostuivat karaokeakin laulamaan, joten loppuun asti riitti ohjelmaa. . Karaokepistettä puolestaan emännöi Karoliina Suikkanen. . Hän ehti kiertää 17 vuoden ajan Suomea ravintolamuusikkona kunnes asettui perheellisenä miehenä Mikkeliin. Nykyisin hän toimii Mikkelin seudulla musiikin opettajana, esiintyy edelleen, pitää musiikkiaiheisia luentoja ja toimii myös musiikki- ja viihdeohjelmien tuottajana. Niina Marin astui lavalle uudelleen myöhemmin illalla tanssittamaan ja viihdyttämään yleisöä taustallaan bändi Hyvät Miehet
4 TÄNÄÄN Maanantaina elokuun 11. Sopimuksessa todetaan, että avustuksesta käytettäisiin kaksi miljoonaa elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan varmistamiseen, viisi miljoonaa yhdistymiskuluihin, muun muassa palkkojen yhtenäistämiseen ja tietotekniikkaan sekä miljoona muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin. Selvittäjät ehdottavat valtuustoille, että kuusi kuntaa, Iitti, Nastola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Lahti lakkautetaan 31.12.2016 ja vuoden 2017 alusta perustetaan uusi kunta, jonka nimi on Lahti ja kuntamuoto kaupunki. Selvittäjät esittelevät yhdistymissopimusta iittiläisille torstai-iltana valtuustosalissa pidettävässä tilaisuudessa. Sopimus tulee voimaan heti, jos valtuustot sen hyväksyvät, ja se on juridisesti voimassa viiden vuoden ajan, vuoden 2019 loppuun saakka. Poliittiselle ja moraaliselle sitovuudelle ei ole määräaikaa. Olennainen piirre sopimuksessa on, että valtuustojen on se joko hyväksyttävä tai hylättävä sellaisenaan; valtuustokäsittelyssä siihen ei ole mahdollista tehdä muutoksia. Jos jonkin kunnan valtuustossa päätetään yhdistymissopimus hylätä, se tarkoittaa kyseisen kunnan olevan jatkosta lopullisesti ulkona. Osa niistä on epäonnistunut siksi, että liittyvien kuntien talous on ollut lii- toshetkellä valmiiksi niin retuperällä, että yhdistymisen mahdolliset hyödyt ovat valuneet sen vuoksi hukkaan. Toinen olennainen asia, jossa näkyy, miten aiempien yhdistymisten virheistä on otettu oppia, liittyy palkkojen yhdenmukaistamiseen ja henkilöstön asemaan. Kuntien työntekijät ovat lakisääteisesti viiden vuoden mittaisen palvelussuhdeturvan piirissä. syyskuuta 2014. Selvittäjät päätyivät näkemykseen, että kuuden kunnan yhdistyminen täyttää kuntarakennelain edellytykset. Selvityskunnat muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden ja työssäkäyntialueen, ja selvittäjien mielestä yhdistyvällä kunnalla on ?nykyistä kuntarakennetta oleellisesti paremmat mahdollisuudet huolehtia alueen asukkaiden toimeentulosta, elinympäristöstä sekä kuntien vastuulla olevista palveluista ja kehittää niitä?. Jos yhdistyminen toteutuisi, valtio avustaisi sitä kahdeksalla miljoonalla eurolla. ja vakaus ei tässä yhteydessä tarkoita yhtä taikka kahta vuotta, vaan se on nähtävä ainakin viiden, kuuden vuoden aikavälillä. Erityisen suuri vastuu päättäjille lankeaa siinä tapauksessa, että sopimus hylätään, ja Iitti kaikista toimenpiteistä huolimatta muutaman vuoden kuluttua kuitenkin ajautuisi kriisikunnaksi. Yhdistyminen voidaan toteuttaa myös vähemmällä joukolla kuin kuudella kunnalla. Mikä on palvelujen taso sen jälkeen, riippuu tuolloin istuvasta kaupunginhallituksesta ja ?valtuustosta ja niiden tekemistä poliittisista päätöksistä.. Keskiviikkona julkistettiin selvittäjien Seppo Huldénin ja Rolf Paqvalinin ehdotus sekä heidän laatimansa yhdistymissopimus, joka tulee samaan aikaan valtuustokäsittelyyn kaikissa kuudessa kunnassa 29. Oikealla kappaleitaan odottavat Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja Iitin va. Yhdistymissopimus on helppo torjua, jos on varma siitä, että kunnan talous pysyy vakaana . päivänä 2014 Kuntajakoselvittäjät, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin (vasemmalla) ja varatuomari Seppo Huldén allekirjoittivat viime keskiviikkona kuntajakoehdotuksensa ja luovuttivat sen erikseen kaikkien kuuden kunnan johtajille. kunnanjohtaja Riku Rönnholm. Nyt pitäisi osata ennustaa tulevaisuutta Iitin valtuusto on todella vaativan ja vaikean päätöksen edessä VOITTO RUOHONEN Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys valmistui viime viikolla. Silloin yhdistymissopimus kirjoitetaan uudelleen koskemaan vain näitä kuntia, ja se tulee uudelleen päätettäväksi. Jos esimerkiksi kolme kuntaa päättää yhdistyä, ja jokin aluksi ulkopuolelle jäänyt kunta tulee myöhemmin katumapäälle, yhdistymissopimuksen sisältämät periaatteet eivät enää koske sitä. Mitä kaikkia asioita meidän iittiläisten ja erityisesti iittiläisten valtuutettujen tulisi sopimuksesta ennen päätöksentekoa tarkastella? Sopimuksessa on useita myönteisiä piirteitä verrattuna muualla Suomessa aiemmin toteutettuihin tai esillä olleisiin kuntaliitoksiin, mutta myös seikkoja, joiden vuoksi siihen on syytä suhtautua varauksella. Ohessa tällä aukeamalla on tiivistetysti sopimuksesta poimittuja plussia ja miinuksia. Kuntajakoehdotuksen ja yhdistymissopimuksen pääkohtia julkaisimme alustavasti jo viime torstain Iitinseudussa. Kaikkein suurin asia, jota ei millään sopimuksella voida määritellä, on kysymys siitä, mikä on Iitin taloudellinen tulevaisuus. Uudessa kunnassa tuo aika kattaisi vuodet 2017-2021. Koska yhdistymissopimus astuisi voimaan välittömästi valtuustojen hyväksymispäätöksen jälkeen, kaikilla kunnilla olisivat vuodet 2015 ja 2016 aikaa käydä läpi henkilöstönsä ja tehdä tarvittaessa supistuksia. Sopimus edellyttää, että kunnat eivät siirtymäaikana tee sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Kausala samoin kuin Nastolan Rakokivi ja Hollolan Salpakangas on määritelty kaupunkimaiseksi osakeskukseksi, jossa tuotetaan varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta, jos opiskelijamäärät ovat riittävät tai koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa. Kausalassa on oltava saatavilla vanhustenhuollon palvelut, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluja, sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta sekä monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Määrittely tarkoittaa Iitin osalta sitä, että toistaiseksi mikään ei nykyiseen verrattuna muuttuisi. On kuitenkin syytä huomata, että yhdistymissopimuksen juridinen sitovuus päättyy 31.12.2019. Lisäksi sopimuksessa viitataan työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain pykäliin, joiden mukaan palvelussuhdeturva voidaan toteuttaa myös siirtämällä uusiin tehtäviin tai uudelleen kouluttamalla. Palkkojen harmonisointi esitetään sopimuksessa tehtäväksi mediaanitasolle, jolloin sitä alempia palkkoja korotettaisiin, sitä ylemmissä palkoissa ylimenevä osa siirrettäisiin henkilökohtaiseksi lisäksi, joka poistuisi henkilön siirtyessä eläkkeelle tai palkkojen yleisesti noustessa. Palvelujen taso Iitin alueella on yhdistyssopimuksessa määritelty varsin kattavasti. Silloin Iittiä uhkaisi pakkoliitos, jonka suunnassa ja ehdoissa ei olisi neuvotteluvaraa. Tämä on sopimuksen hylkäämiseen liittyvä, selkeästi suurin uhkakuva, ja se on jokaisen valtuutetun syytä vakavasti tiedostaa. Vastaavasti äänestäessään kyllä valtuutettujen kannattaa lukea tarkkaan sopimuksen se kohta, jossa edellytetään, että silloin Iitti sitoutuu sopeuttamaan talouttaan ja palveluitaan vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna kahdella miljoonalla eurolla. Kohdan täyttäminen edellyttää kahtena tulevana vuotena erittäin tarkkaa talouskuria, eikä joiltakin leikkauksilta voitane välttyä. Toisaalta tiedossa on, että vuodesta 2015 lähtien kuntien valtionosuudet supistuvat käyttöön tulevan uuden laskentamallin vuoksi, ja Iitillä on joka tapauksessa edessään toimintojensa mukauttaminen pienempään valtionosuustuloon, otettiinpa yhdistymissopimukseen mikä kanta hyvänsä. Miksi yhdistymissopimuksessa on tällainen pykälä, on ymmärrettävää aiempien kuntaliitosten valossa. Jos vielä samaan aikaan Nastola ja Lahti olisivat yhdistyneet, Iitti olisi yksin kahden kaupungin välissä. Asemamme olisi silloin sama kuin häviäjällä tunnetussa Musta Pekka ?korttipelissä
Alueen rakenne voidaan suunnitella ja toteuttaa nykyisistä kuntarajoista riippumatta perustumaan kansallisesti kilpailukykyiseen ydinkeskustaan, vahvoihin osakeskuksiin, kehittyvään maaseutuun sekä nykyistä toimivampaan joukkoliikenteeseen. Aluejohtokunta antaisi lausuntoja, kommentoisi ja seuraisi asioiden toimimista omalla alueellaan. 2) Toimivien joukkoliikenneyhteyksien ulottaminen Lahdesta vähintään Kausalaan saakka. 3) Kausalan määrittely kaupunkimaiseksi osakeskukseksi, jossa olisivat tarjolla käytännössä kaikki samat julkiset palvelut kuin tähänkin saakka, lukiokin huomioon ottaen. alue- johtokuntien aktiivisella toiminnalla. Demokratian näkökulmasta suoralla vaalilla valittavien luottamushenkilöiden määrä vähenee, jota voidaan pitää haittana. Haittaa voidaan vähentää mm. Uusi kunta voi poistaa hallinnon päällekkäisyyksiä sekä siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin. Samoin epävarmaa on, kykenevätkö kunnat toteuttamaan yhdistymissopimukseen kirjatut mittavat säästöt seuraavien kahden vuoden aikana. 6) Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen uudelleen järjestäminen on pahasti kesken, ja se tekee myös kuntayhtymä Aavan tulevaisuuden epävarmaksi. Tehtyjen tutkimusten mukaan kuntaliitoksen taloushyödyt alkavat yleensä näkyä neljännestä liitosvuodesta eteenpäin. Muun muassa palk kojen yhdenmukaistaminen ja tietojärjestelmien yhdistäminen aiheuttavat lisäkustannuksia. Nämä kustannukset voidaan kuitenkin kattaa valtiolta saatavalla liittymisavustuksella. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehitys on yhdistyneessä kunnassa oleellisesti helpompi taata kuin yksittäisten kuntien sopimuksilla. Yli mediaanin oleville työntekijöille kirjattaisiin henkilökohtainen palkanlisä, joka poistuisi sitä mukaa, kun henkilö jää eläkkeelle tai kun yleinen palkkataso nousee. 6) Kunnat sitoutettaisiin tiukkaan budjettikuriin ja siihen, että ennen kuin uusi kunta 1.1.2017 aloittaisi, ne eivät olisi tuhlanneet varojaan investointeihin ilman hyväksymissopimuksen jälkeen valitun yhdistymishallituksen lupaa. Arveluttavia asioita ovat: 1) Yhdistymissopimus sitoisi kuntia viisi vuotta, vuodet 2015-2019. Se voi kehittää toimintatapojaan siten, että uudessa kunnassa palvelujen taloutta parannetaan niin, että palvelutaso heikkenee mahdollisimman vähän, jos ollenkaan. Uuden kunnan alueella otetaan käyttöön uusia suoran vaikuttamisen keinoja, jota voidaan pitää etuna. Uhkana on, että aluejohtokunnat eivät saisi tulevaisuudessa riittävää määrärahaa, jolloin niistä tulisi todellista vaikutusvaltaa vailla olevia keskustelukerhoja. 3) Joukkoliikenteen järjestämiseen vaikuttavat Lahdessa juuri voimaan tulleet sopimukset, mutta niiden kohdalla kyse on todennäköisesti vain sopimuksien tarkistamisista. Luultavasti Lahdesta nykyisin Uuteenkylään ajavien linjaautovuorojen jatkaminen Kausalaan ei ole ylivoimainen ongelma. 4) Yhdistymissopimuksen mukaan Iitin on tasapainotettava talouttaan, mutta sama asia on esillä myös liitosasiasta huolimatta. Sitä ennen on tärkeää, että julkisessa keskustelussa meistä iittiläisistä mahdollisimman moni kertoo heille oman näkemyksensä. Keskustelun pohjaksi kannattaa lukea selvityksen perusteella tehty yhdistymissopimus ajatuksen kanssa. Uuden Lahden on mahdollista hyötyä nykyistä enemmän maan ja metropolialueen taloudellisesta kehityksestä. Uuden yhdistyneen kunnan neuvotteluasema valtiovaltaan ja metropolialueen kuntiin on vahvempi kuin nykyisellä kuntarakenteella. Vaikka suuressa kunnassa ei pystytä aina tekemään pienempien kuntien tapaan ketterästi räätälöityjä ratkaisuja esim. Yhdistyneen kunnan talouden sopeutta- mismahdollisuus on lähes kaksinkertainen verrattuna siihen, että kunnat jatkavat itsenäisinä kuntina. Kuntalaisten verorasitus tulisi uudessa kunnassa olemaan matalampi kuin itsenäisissä kunnissa. Haittana ovat yhdistymiskustannukset kunnan ensimmäisinä vuosina. yksittäisten yritysten erityistarpeiden huomioonottamisessa tai yksittäisten henkilöiden työllistämisessä, on yhdistyneessä kunnassa helpompi saavuttaa työttömyyden vähentämis- ja asukasluvun kasvutavoitteet. Y hdi st yne en kunnan talous on vahvempi kuin nykyisissä kunnissa jo työttömyyden vähenemisen ja kunnan asukasluvun suotuisamman kehityksen vuoksi. Yhdistyneen kunnan mahdollisuudet sopeuttaa talouttaan ovat paremmat kuin kuntien pysyessä itsenäisinä. Vuoden 2020 kunnallisveroprosentti yhdistyneessä kunnassa olisi tehtyjen arvioiden mukaan 20.25, kun se olisi itsenäisinä pysyvissä kunnissa 21.5 . Sen jälkeen, vuoden 2019 jälkeen, sopimuksen noudattaminen olisi yhdistyneen kunnan hallituksen ja valtuuston tahdon varassa. Lukuisten yhteistoimintaelinten vähentyessä on asukkailla nykyistä parempi tieto siitä, kenellä sen edustajista on vastuu alueen palvelujen tilasta ja kehityksestä. Se löytyy sekä Salpauskunnan että Iitin kunnan nettisivuilta, ja ehdotuksen ja sopimuksen tarkka lukeminen auttaa miettimään kysymyksiä torstain yleisötilaisuuteen.. Sopimuksen mukaan näin tapahtuisi varmuudella seuraavat viisi vuotta. 4) Pyrkimys rakentaa uusi kunta niin, että se ei lähtökohtaisesti olisi taloudellisissa vaikeuksissa, vaan ennen yhdistämistä jokainen kunta sopeuttaisi toimintansa vastaamaan omaa kantokykyään. 5) Henkilöstön palkkojen harmonisointi vietäisiin jokaisessa tehtävässä ja toimessa yhdistyvien kuntien palkkojen mediaanitasolle, ei sen ylemmäksi. TÄNÄÄN Yhdistymissopimuksen plussia ja miinuksia Iitin kunnan kannalta VOITTO RUOHONEN Iitin kunnan kannalta ajateltuna selvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus sisältävät sekä hyviä asioita että seikkoja, jotka jättävät paljon mietittävää. Hyvässä tapauksessa se voisi olla esimerkiksi Iitin kohdalla summa, jonka kunta tänä vuonna maksaa avustuksina liikuntajärjestöille, nuorisojärjestöille, kulttuuriin, yksityisteille jne., sekä käyttää erilaisiin tapahtumiin ja niiden järjestelyihin. päivänä 2014 5 Selvittäjien näkemys kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Kilpailukyvyn, elinvoiman ja työllisyyden kehittämiseen voidaan yhdistyneessä kunnassa panostaa enemmän kuin nykyisissä kunnissa ja saada myös tuloksia aikaiseksi. Uusia palvelutapoja on helpompi kehittää koska panostusmahdollisuus on suurempi. On mahdollista, että jotkut harvoin käytettävät palvelut ovat kauempana kuin itsenäisissä kunnissa. 25.5, vaikka kunnat käyttäisivät kaikki nähtävissä olevat sopeuttamismahdollisuutensa. Uhkana kuitenkin on, että kiinnostus osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja jopa äänestyksiin vähenee, kun päätöksenteko loittonee kauemmaksi eikä toimielimissä ole asukkaille tuttuja edustajia. Itsehallinnon edellytykset paranevat, koska suurella kunnalla on paremmat mahdollisuudet päättää omista asioistaan kuin pienellä. Suuri kunta turvaa pientä paremmin palveluiden saatavuuden, koska järjestelmä ei ole samalla tavalla haavoittuva kuin pienessä kunnassa, ja se pystyy tuottamaan pientä kuntaa monipuolisempia palveluita. Entistä harvempi asukkaista on kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa tai lautakunnissa päättämässä asioista ollen myös suorassa yhteydessä asukkaiden kanssa, vaikka kuntaan tulevat uusina luottamushenkilöeliminä aluejohtokunnat. Suuressa organisaatiossa joidenkin asioiden käsittely saattaa olla monimutkaisempaa kuin pienessä organisaatiossa. Hollola Hämeenkoski Lahti Nastola Iitti Kärkölä Ota kantaa lehdessä, kerro ajatuksesi valtuutetuille! Ennen kuin selvitys tulee Iitissä valtuuston käsittelyyn, on tärkeää, että me kaikki, kuntalaisina, otamme asiaan kantaa ja kerromme mielipiteemme valtuutetuille, jotka päätöksen tekevät. Iitinseudun palstat ovat avoinna kansalaiskeskustelulle, ja ajatuksiasi voit laittaa kirjeellä postitse osoitteeseen Iitinseutu, PL 37, 47401 Kausala, sähköpostilla osoitteeseen palaute@ iitinseutulehti.fi sekä tekstiviestillä numeroon 0400-727234, ja toki voit myös meille soittaa ja kertoa oman kantasi asiaan. Valitsemamme valtuutetut päättävät, miten he selvitykseen ja yhdistymissopimukseen suhtautuvat. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla myös paineet perusinvestointeihin vähenevät. Asukkaiden palvelut yhdistynyt kunta voi turvata kuntien talouden haastavassa tilanteessa yksittäi- siä kuntia paremmin. Tuotantokatkoja ei esiinny, kun tilapäisenkin tarpeen tullen henkilöstöä voidaan siirtää myös osakeskuksissa oleviin palveluyksiköihin. Palvelujen järjestämisessä ei suuressa kunnassa pystytä aina ottamaan huomioon kunnan eri osien erityisominaisuuksia sekä asukkaiden ja heidän elinympäristönsä hyvää tuntemusta. Suuressa kunnassa ei ole yhtä helppoa käyttää hyväksi paikallisten pienyritysten tarjoamia sekä järjestöjen mm. paikalliseen vertaistukeen ja vapaaehtoistoimintaan perustuvia palveluja. Todennäköisesti mahdollisen liitoksen jälkeen Iitin terveysasema olisi Lahden sivutoimipiste. Maanantaina elokuun 11. Tämä tehtävä on Iitin valtuutetuille raskas riippumatta siitä, miten kuntajakoselvitykseen suhtaudutaan, sillä ensi vuonna toteutuva valtionosuuksien leikkaus pakottaa joka tapauksessa säästöihin. 5) Aloitusvuodelle 2017 kaavailtu 20,25 suuruinen veroprosentti voi osoittautua epärealistisen alhaiseksi tavoitteeksi. Moraalisen ja poliittisen tahdon riittävyydestä ei ole takeita. 2) Aluejohtokuntien määrärahojen suuruutta ei sopimuksessa ole kirjattu. Tässä plussia ja miinuksia tiivistetysti. Hyviä asioita ovat: 1) Lähidemokratian korostaminen siten, että Iittiin perustettaisiin aluejohtokunta, joka saisi oman budjettivallan, jonka puitteissa se saisi jakaa avustukset ja tuet asukkaiden järjestö-, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta-, kylä- ja muuhunkin paikalliseen toimintaan ottaen huomioon myös paikalliset tapahtumat ja niiden järjestelyt. Haittaa asukkaille voidaan pitää kohtuullisena. Kunnan edustajilla kuntayhtymissä on nykyistä vahvempi asema ja vastuu vaikuttaa päätöksiin kuntalaisten eduksi
Hautala on isojaon aikaan 1780?luvulla siirretty Koskenniskan Reippaat mankelimatkalaiset Hautalan talon rappusilla. Tällaisin sanakääntein monologia on markkinoitu. . Tarina perustuu tosiasioihin, mutta kerronnassa ei säästellä huumoria, sanoo Jussi Kivimäki, jonka mukaan sairaus aiheuttaa mo- nille huomattavia sosiaalisia haittoja. . Ainoa miinus on, että leikkauksen jälkeen kieli ei ole taipunut enää yhtä nopeasti kuin ajatus kulkee, kuvailee kustannusliikkeen markkinointipomona työ- uransa tehnyt Kivimäki. Ensi-illan jälkeen Mr. Näytelmän on nähnyt yli 4.000 katsojaa ja palautetta on saatu laatikkokaupalla, mikä on tietysti palkitsevaa, tekijät tuumaavat. Teatterihankkeen virallinen suojelija on Suomen Parkinson-liitto, ja näytelmiä ovat osaltaan olleet järjestämässä paikalliset yhdistykset ja kerhot. Parkinsonin taudin keskeinen piirre on neurologisten oireiden moninaisuus. Toisin sanoen kahta oireiltaan samanlaista potilasta ei ole. Yhdellä puhe sammaltaa, toisella on tasapaino-ongelmia, kolmannella kädet vapisevat niin, ettei sopan syömisestä tule mitään. Yksityisnäytöksissä intiimiä potilasnäkökulmaa on tarjottu myös sairaanhoito-oppilaitoksille, valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville ja lääkealan yrityksille. . Vaikka enemmistö yleisöstä on ollut ihmisiä, joita tauti koskettaa henkilökohtaisesti tai lähipiirissä, toivomme välittävämme viestiä sairaudesta laajemminkin, Kivimäki ja Kauranen korostavat. Mankelimatkat keräävät suosiota Vuolenkoskella Heinäkuussa Vuolenkoskella lanseerattu uudenlainen seuramatkailumuoto, Mankelimatkat, sai jälleen jatkoa edellislauantaina. Kyse on paikallismatkailusta fillaroiden Omakylä Oy:n vuokraamilla vanhoilla mankelipyörillä. Monologi vieraili äskettäin Jaalan kesäteatterissa. Parkinson ja Toyota?. Kivimäen olemuksesta ei tosin nykypäivänä helposti arvaa hänen sairautensa laatua. Matkan aikana kuultiin myös muistoja ja tarinoita matkan varrelta. Viime lauantain mankelimatka suuntautui Koskenniskan puolelle. Kuvassa oikealla talon isäntä Aimo Mäkelä ja ovensuussa emäntä Mervi Mäkelä. kylänmäeltä Kalaksueen. Kau n i i n, pa i k ka k u n na n yleisestä rakennustyylistä poikkeavan talon ovat Mervi ja Aimo entisöineet ja kunnostaneet perinteisin menetelmin vuosien aikana. Vastanäyttelijä on monologissa rakennettava pään sisään tai yleisöön, luonnehtii Kauranen, joka ei pitkän teatteriuransa jälkeen enää kärsi suuremmista suorituspaineista. ?Avoin ja intiimi tarina kirjoittajan yli viidentoista vuoden kokemuksista Parkinsonin taudin kanssa?. Myös paikkakunnalla akvarellitöistään tunnettu Helmi Forstadius on varttunut ja kasvanut Hautalassa. Loppumatka kioskille taittui leppoisasti peräkärryn kyydissä heinäpaaleilla istuskellen. päivänä 2014 Kasvot sairaudelle draaman kautta Kesäjaalalainen Jussi Kivimäki kirjoitti monologin kokemuksistaan Parkinsonin taudin kanssa SUVI IGNATIUS . Ryhdyin toimeen sen enempää kyselemättä, ja jouluun mennessä liuskoja oli kertynyt lähes sata, Kivimäki kertaa. Tämän jälkeen Rautio ja Kivimäki esittelivät tekstin näyttelijä Mikko Kauraselle. . Viime keskiviikkona hän havainnoi takarivistä huomattavasti henkilökohtaisempaa draamaa tai pikemminkin yleisön reaktioita siihen. Lisäksi oireiden voimakkuus usein vaihtelee riippuen vireystilasta ja mielialasta, Kivimäki taustoittaa ja lisää, ettei parkinsonistin sekoittaminen humalaiseen ole tavatonta, joskin valitettavaa. Tauti on parantumaton ja etenevä, mutta oireita voidaan lääkityksellä ja omatoimisella kuntoutuksella lievittää. Perinteisesti Parkinsonin tautia pidetään vanhempien ihmisten sairautena. Mankelimatkoilla ei pyöräillä hiki hatussa ja veren maku suussa, vaan nau- tiskellaan suven tuoksuista ja maisemista yhdessä kurvaillen! Matkalle lähdettiin kylän kioskilta, kun kaikki olivat löytäneet Omakylän kokoelmista itselleen sopivan pyörän. juhlaesitys. 6 TÄNÄÄN Maanantaina elokuun 11. Parkinsonia on esitetty Kemijärveltä Aurinkorannikolle. Viime keskiviikkona Jussi Kivimäen kesämaisemissa Jaalassa nähtiin 40. Mielenkiintoisia olivat erityisesti Aimon kertomat, Hautalaan liittyvät yhteydet kirjailija Antti Törneroosilla ja taiteilija Helmi Forstadiuksella. Parkinson. Vertaistukea ja ymmärrystä tarjoava sairauskertomus sai alkusysäyksensä syyskuussa 2012 ja näki ensi-iltansa vuotta myöhemmin Jyväskylässä. ?Jyväskylän Parkinsonyhdistyksen aktiivi Martti Rautio pyysi minua kirjoittamaan muutaman liuskan elämästäni Parkinsonin taudin kanssa. Helteisestä säästä huolimatta polkijoita oli matkassa tusinan verran, vaikka matkaa olikin tällä kertaa luvassa lähes 20 kilometriä. Kuten toinen matkaoppaista, Johanna Salonen mainostikin: . Kyllä tunnin monologi vaatii ammattinäyttelijän, jotta yleisö jaksaa seurata. Rooli on myös raskas, joten sairas ei sitä jaksaisi vetää, Kivimäki huomauttaa. Kauranen vahvistaa monologin olevan näytelmälajina haastavimmasta päästä. . Bella Villan antimia nautittaessa aurinkoisessa kesäsäässä saatiin samalla kuulla, kuinka Bella Villa puutarhoineen on syntynyt, ja mitä suunnitelmia ja ideoi- ta Raijalla ja Heikillä on vielä toteuttamatta. . Johanna ja Paula kertoivat Mankelimatkojen saavan jatkoa taas ensi kesänä ja toivottivat kaikki tervetulleiksi mukaan fillaroimaan!. Aimo kertoi Hautalassa 1835 syntyneen Törneroosin, runoilijanimeltään Tuokon, aikoinaan kirjoittaessaan katselleensa aina talon yläkerran ikkunasta kohti Ylimmäisen järveä inspiraatiota hakien. Yläkerran huone onkin nimetty Tuokon mukaan. Koko matkaa ei kuitenkaan tarvinnut taittaa mankeleilla polkien, vaan osa matkasta kuljettiin legendaarisesti Piston Villen ajaman veteraanitraktorin peräkärryn kyydissä. On ollut kyllä hienoa päästä toisten luokse vierailemaan ja kuulemaan, miten heidän kotinsa on syntynyt, kommentoi Paula Holmström tunnelmasta. . Diagnoosin saaminen oli tosin hänen sanojensa mukaan kuin ?pitkittynyt pihtisynnytys?. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on nykyisellään Kivimäen mukaan huonosti varautunut taudin hoitoon. Esimerkiksi lääkärien vaihtuvuus estää hänen mielestään pitkäjänteisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen syntymistä. ?Oman kokemukseni perusteella autoni on saanut välillä parempaa huoltoa kuin minä, näpäyttää Kivimäki, joka on kirjoittanut kokemuksistaan myös kirjan ?Minä, Näyttelijä Mikko Kauranen on sulautunut Jussi Kivimäen nahkoihin Mr. Teatteri-illan järjestivät Mr. Myös minimalistista kirjoitustyyliä piti vähän lihottaa eli dramatisoida, Kauranen lisää. Kivimäki kehuu Kaurasen kykyä solahtaa Mr. Matkan viimeinen kohde oli Hautalan tila, jossa matkalaisia oli vastaanottamassa talon isäntäväki, Mervi ja Aimo Mäkelä. Ensimmäinen pysähdys oli entisellä Koskenniskan koululla, joka tunnetaan nykyisin Koskivaaran kouluna. Koulun nykyinen emäntä Merja Vainio esitteli vanhaa kunnioittaen kunnostetun Koskivaaran tiloja ja kertoi koulun vaiheista. Koululta matka jatkui Kömmistöntietä pitkin, jonka varrella poikettiin Hakamäen tilan perinteisessä pihapiirissä, jossa myös aikoinaan kuvattiin Tauno Palon tähdittämä elokuva, Koskenkylän laulu. Juuri tällaista kodikasta ja välitöntä tunnelmaa olemme mankelimatkoilla hakeneetkin, jatkaa Johanna Salonen. Illan alkaessa jo viilentyä retkikunta saapui vielä, osa traktorin kyydillä, osa pyöräillen, Kalaksuen kylään. ?Pois maailmast Kalaksuveh?, kuten sielläpäin on tapana sanoa. Paikalliset oppaat Paula Holmström ja Johanna Salonen kertoivat lyhyesti tilan historiasta ja muutama vuosi sitten kylällä ulkoilmaesityksenä esitetyn Koskenkylän laulu -elokuvan historiasta. Alkumatkan polkemisen jälkeen matkalaiset saapuivat Kalaksuentien risteykseen, josta matkaa jatkettiinkin traktorin peräkärryllä Kömmistön niemeen Raija ja Heikki Kömmistön luokse, Bella Villaan nauttimaan maukas keittoateria Heikin leipoman mustikkapiirakan kera. Heinäkuussa ensimmäisellä matkalla lähes 20 mankelimatkailijaa polki Savion lenkin tutustuen Kilkkilän Farmiin, Karkelan tilan puutarhaan ja Husulan vinttiin. Liikasenmäellä nimittäin esitettiin Kivimäen käsikirjoittama monologi Mr. Parkinsonina viime syksystä lähtien. Jos näytelmä estää yhdenkin sairauden kanssa elävän mökkiytymisen tai rohkaisee hänet takaisin ihmisten ilmoille, olen saavuttanut tavoitteeni, summaa Jussi Kivimäki. Jaalan Hausanniemessä kesiään viettävän Kivimäen on voinut aiempina vuosina tavoittaa Liikasenmäen kesäteatterikatsomossa, jossa hän mainitsee seuranneensa ihaillen nuorisoseuralaisten näytelmiä. Kuukauden päivät makustelin tekstiä, ja tulin siihen tulokseen, että onhan siinä draamaa, sanoo Kauranen, joka alkoi tämän jälkeen tekemään taustatyötä saadakseen taudin kehoonsa estradia varten. . Kivimäki sairastui verrattain nuorena, 49-vuotiaana. Kuuluin onneksi siihen muutamaan prosenttiin Parkinson-potilaista, joille kyseinen leikkaus voitiin tehdä. Parkinson ?tiimin kanssa paikallinen Parkinson-väki sekä Jaalan nuorisoseura. . Olen pyrkinyt kertoma a n kokemu k sist a n i kaunistelematta ja kauhistelematta. Parkinsonin nahkoihin. . Siitä on kiittäminen viime syksynä aivoihin asennettua titaanielektrodia. . Sen myötä liikuntakykyni palautui lähes 80-prosenttisesti
Toiset taas saattoivat jauhaa kahvia kotona aina sen mukaan, mi- Sunnuntaina Karralassa kuultiin FM Timo Miettisen esitelmä Iitin alueen kalliomaalauksista. Esitelmä kiinnosti kovasti yleisöä, Eeva Mäkinen kertoo: . Lauantai oli hiljaisempi, mutta sunnuntaina väkeä oli 80 henkeä, ja kokonaiskävijämäärä viikonloppuna nousi yli sadan. . päivänä 2014 7 Kahvimyllyt olivat monessa taloudessa käytössä silloin, kun kahvi tuli kauppoihin papuina, ei vielä valmiiksi Etualalla kahvipannuja, taustalla kahvipapuja. Kahvia on myyty sekä paketeissa että purkeissa, jotka olivat hyvinkin värikkäitä. Karrala-viikonlopun teemoina tällä kertaa kahvi ja kalliomaalaukset ten sitä kului. KULTTUURI Maanantaina elokuun 11. Hän sanoikin, että on tavallisesti tottunut esitelmissä kouralliseen yleisöä, joten sunnuntain yleisömäärä oli todella iloinen yllätys. Kahvipannu ja kermakko. Retrohenkisiä kahvipannuja ei niin kovin kaukaiselta ajalta. Kauniit kahvikupit kruunaavat kahvinjuonnin nautinnon.. Miettinen oli Karralasta kovasti iloinen ja varsinkin siitä, että yleisöä oli tuvan täydeltä esitelmää kuuntelemassa. Niissä esiteltiin tuohon aikaan Suomessa vielä harvinaisia autoja. VOITTO RUOHONEN Karralan kotiseututalossa Kolisevalla on perinteisesti pidetty aina yhtenä kesäisenä viikonloppuna ovet avoinna, ja samalla Iitin kotiseutuyhdistyksen Karrala-toimikunta on aina kehitellyt avointen ovien päivään jonkin teeman, jota on tuotu esille näyttelyn muodossa. Tällä kertaa teemoja oli peräti kaksi, oikeastaan kolmekin: ensinnäkin kahvi, toiseksi kalliomaalaukset, ja kolmantena asiana Virpi Petäjämäki esitteli luonnon kasveista valmistettavia ruokia, ja jakoi valmistusvinkkejä sekä tarjoili maistiaisia. Karrala-toimikunnan puheenjohtaja Irma Napola ja sihteeri Eeva Mäkinen kiittelevät innokasta keräilijää Toini Leinoa, jolta näyttelyyn saatiin runsaasti rekvisiittaa. Kahvi on ollut suomalaisten lempijuoma, ja niinpä siihen liittyvää kulttuurihistoriaa valottavat sekä kahvin valmistuksessa tarvittavat välineet, nauttimiseen käytetyt astiat että kaupan hyllyltä eri aikakausina löytyneet kahvipaketit. Kahvipaketteihin tulivat 1950-luvun lopulla erilaisia automerkkejä esittelevät keräilykuvat. Aina 1960-luvulle saakka oli tavallista, että kahvi tuli kauppoihin papuina, ja kun asiakas halusi kahvin, kaup- pias pyöräytti pavut tarvittaessa kahvimyllyn läpi. Näin kahvi oli raaka-aineen puolesta taatusti tuoretta. Kahvi oli sotien aikana ollut säännösteltyä, ja ajoittain oli ollut tyytyminen pelkkään korvikkeeseen. Kahvin säännöstely loppui vuonna 1954, ja saman vuosikymmenen lopulla Pauligin kahvipaketteihin ilmestyivät keräilykuvat
Kärritieltä maailmalle kuvaa sananmukaisesti maailman avartumista, mutta en halunnut tehdä näytelmästä pelkkää matkakuvausta. Kun sain tekstin valmiiksi, olin siihen kyllä oikein tyytyväinen, Tuomi summaa. Koppalakit ja tulli-kyltit paljastavat, että nyt ei olla matkalla pelkästään Ruotsinmaalle. . Hersta järjesti aikoinaan Leningradin-retkiä, luotsasi PVY-talkoolaisia kiitosreissuille, sillä talkootöitä tehtiin silloin kovasti. . Talkoissa häärää yli 30 henkeä kuten ennenkin. Nyt näytelmää tehdään jo kahdeksatta vuotta, ja kuinka sattuukin, 1980-luvun tunnelmissa. Sanoin, että nyt on kylän maine kyseessä, että on saatava tekijä näytelmään. Niin hän lähti, ja myös hänen poikansa ovat näytelmässä mukana, Tuomi iloitsee. Näytelmää siivittää tunnelmaan sopiva Kalervo Juntusen haitarimusiikki, ja lauluun yleisökin pääsee lopussa yhtymään. Näytelmä esitetään 16. Moni asia on niiden aikojen jälkeen muuttunut. Näytelmän harjoitukset ovat sujuneet hyvin, yhdellä vedolla. . elokuuta. Näyttämöllä nähdään 26 roolia 21 eri henkilön tekeminä sekä lukematon määrä lapsia. Uutena tulokkaana nähdään kesäasukkaana kylällä vaikuttava iittiläinen Tapani Vähäkuopus. . Tansseja pääasiassa, joilla saatiin yhdistykselle hyvin rahaa, kertaa tutussa poliisin ja miliisiinkin roolissa nähtävä Juha Hersta: . Kaiken kaikkiaan PVYtalossa vallitsi letkeä ja rento tunnelma. Näytelmä on myös sellainen, letkeästi etenevä, lämminhenkinen, humoristinen, mutta se kerkeää myös koskettaa. Täällä oli kovia kapinoita, hän muotoilee tanssien railakasta tunnelmaa: . Tämän näytelmän pohjaksi olen keskustellut paljon erityisesti Terttu Herstan kanssa, mutta olen saanut vinkkejä muiltakin, Vuokko Tuomi jatkaa. . Kärritieltä maailmalle on käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavan Vuokko Tuomen käsialaa, kuten on ollut alusta asti. . Kaikki juhannukset oltiin töissä, talkoissa täällä tansseissa. Vuokko Tuomi miettii myös, miten Leningrad-aihe voi tuoda oman särmänsä näytelmään: . Meillä on ollut valtavan hauskaa. 8 KULTTUURI Maanantaina elokuun 11. Taavilan kaupassa tavataan tutut ja vieraammat- kin, jo lopuksi aivan erikoinen arvovieras, mikä tarina on kuulemma tosi. Näytelmä on perinteiseen tapaan koko kylän juttu. päivänä 2014 Neuvostoliiton tullissa ilmeet ovat vakavat kummallakin puolella. Kävelin harjoitusiltana tuohon kaupalle, missä oli miehiä iltaa istumassa. Anjalankosken teatteri, jossa on mukana useita iittiläisiä teatterin harrastajia, järjesti kesäisen yhteislauluillan. Teatterilaiset lauloivat ja laulattivat, ja heitä säesti orkesteri Iloiset Pojat. Helteisessä kesäillassa tapahtuma houkutti torille mukavasti yleisöä, ja yhteislaulu sujui sutjakkaasti.. Tuomella ei liene mitään huolta, niin sujuvasti he sujahtivat niihinkin rooleihin, joista sillä kertaa puuttui nimetty esittäjä. ja 17. heinäkuuta harjoituksissa oli yhteensattumien takia paikalla vain osa näyttelijöistä. Perinteiseen tapaan näytelmässä on viisi näytöstä. Matkakuvauksen lisäksi näytelmässä tutustutaan paluumuuttajaan, Nuppikallion isäntään, jolla on yllätys matkassaan. Mitä tästä sitten seuraa kun yleisöesitykset alkavat; onkohan itku pitkästä ilosta, Tuomi miettii. Tiistaina 29. Tullimiehinä Juha Hersta (oik.) ja Tapani Vähäkuopus. Arvovieras seurueineen saapuu kylälle, ja se saa virkavallankin valppaaksi. Kärritieltä mentiin maailmalle, mutta tultiin myös takaisin Jaalan Hartolan pienviljelijäyhdistyksen näytelmässä ollaan nyt jo 80-luvun tunnelmissa Sodan tuomista alkoivat vuonna 2007 Jaalan Hartolan kylän pienviljelijäyhdistyksen näytelmävuodet. Sunnuntaina näytökset ovat klo 12, 14 ja 16, ja sen jälkeen vietetään Hartolan PVY:n 80-vuotisjuhla. Yhteislaulua torilla Laulu kaikui tiistaina Kausalan torilla. Lauantaina on ensi-ilta klo 18 ja toinen näytös klo 20, jonka jälkeen pidetään vielä lavatanssit. Tämän tekstin tuottaminen tuntui valtavan työläältä, siltä, että 80-luku ei ole kovinkaan kaukana, ja se pisti miettimään, mitä pitää tehdä, hän kertaa. . Henkilö, jolle rooli oli alun perin ajateltu, loukkasi jalkansa pahasti ja joutui leikkaukseen
Neljäs oli Petri Rouhiainen. Kisat olivat hyvin järjestetyt, reikien paikat olivat haasteellisia ja forecaddiet tarkkailivat palloja ns. Täydelliset kilpailutulokset löytyvät Iitti Golfin nettisivuilta. Mestaruuskilpailut jatkuvat reikäpeleillä ja senioreiden mestaruuskilpailuilla. Kisaviikonloppuna oli Suomessa monia tapahtumia, joten joitakin poisjääntejä seuran tärkeimmistä kilpailuista oli tapahtunut. sokkoväylillä 9 ja 12. Reikäpelien osalta naisten sarja on edennyt siten, että kahdentoista aloittaneen pelaajan joukosta välieriin ovat selviytyneet Leena Parviainen ja Sari Tähtinen sekä Hannele Yrjönen ja Arja Salonen. Ensimmäistä kertaa kilpailunjärjestäjä on jakanut pelaajat kaavioon tasoituksen mukaisella rankingmenetelmällä, jotta ennakkosuosikit eivät kohtaisi alkukierroksilla. Osallistujia Asarjaan oli kuitenkin 20 ja yhteensäkin yli 40. Naisten sarjan mestariksi pelasi Eira Koskinen, joka piti kahden kierroksen kilpailussa johtopaikkaa koko ajan hallussaan. Kilpailujen jälkeen pidettiin palaveri ja jatkossa toivomuksia kilpailuista voi esittää kilpailutoimikunnan puheenjohtajalle Pekka Rautaheimolle. URHEILU Maanantaina elokuun 11. päivänä 2014 Marko Honkanen kiri mestariksi EsaL Iitin Golfseuran mestaruuskisat ratkottiin helteisessä säässä. Sekä Petri että Matti avasivat huonosti toiseksi viimeisellä väylällä, jolloin Marko Honkanen nousi mestariksi pelaamalla viimeisen päivän tulokseen 75 ja viimeiset yhdeksän reikää kentän ihannetulokseen 36, vaikka sunnuntain ns. sisääntulo (väylät 1-9) ovat haastavia. Jari Karvanen, Timo Ryhtä ja Antti Vehkala pelasivat tasaisesti kolme kierrosta ja olivat tuloslistalla seuraavina. Väylällä 16 kaikki tekivät birdien. Toiseksi pelasi Leena Parviainen ja kolmanneksi Hannele Yrjönen. B- ja C-sarjan olivat kilpailun järjesstäjät yhdistäneet. Sepelkyyhkyjen metsästys on 2000-luvulla kasvanut tuntuvasti Suomessa. Toiseksi nousi kärkiryhmän takaa Alpo Talo 178 lyöntiä ja kolmas oli Pekka Rautaheimo. 36 ilmoittautuneen pelaajan joukosta kahdeksan Kyyhkyn metsästys alkoi eilen Sepelkyyhkyn metsästys alkoi eilen. Mestari uusi viimevuotisen voittonsa. Markon velipoika Jari Honkanen putosi näin kilpailun neljänneksi. Pelaajia olikin vastaanottamassa runsaslukuinen kannattajajoukko, mikä oli kisajärjestäjiltä hyvin mietitty asia. Lauantain kahden kierroksen jälkeen johtoryhmässä pelasivat Jari Honkanen, Petri Savolainen ja ehdoton ennakkosuosikki seuran pro Matti Laaksonen, joka johti kilpailua viiden lyönnin erolla. Pelaajat tasoituksin 15.0 + pelasivat kaksi kierrosta keltaisilta tiimerkeiltä. Ensimmäisen päivän jälkeen johdossa olleen Kari Taavilan peli ei sujunut enää toisena päivänä vaan hän putosi viidenneksi. A-sarja pelattiin valkoisilta tiimerkeiltä kolmen kierroksen kilpailuna. Sunnuntain k ier rokselle lähtö tapahtui käännetyssä järjestyksessä, ja aloitus oli poikkeuksellisesti tiiltä numero 10, joten kilpailu päätyi väylälle yhdeksän klubikatsomon eteen. Sepelkyyhky on perinteinen riistalintu, jota metsästetään runsaasti koko Euroopassa. Metsästyssaalis on vuosittain yli 200.000 lintua. Suurimmat saaliit saadaan Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sepel kyyh kyn saalismäärät ovat viime vuosina nousseet teeren ja heinäsorsan tasolle, jotka perinteisesti ovat metsästäjien runsaimpia saalislajeja. parhaan joukossa jatkavat Raimo Salo, Erkki Nykänen, Pekka Solehmainen, Esa Lavonen, Antti Vehkala, Mikko Levola, Jari Honkanen ja Marko Honkanen. A-sarja: Marko Honkanen 243 (90,78,75) Petri Savolainen 246 (81,82,83) M a t t i L a a k s o n e n 2 47 (77,81,89) Jari Honkanen 251 (80,85,86) Jari Karvanen 254 (82,88,84) Timo Ryhtä 254 (82,88,84) Antti Vehkala 255 (84,85,86) Juha Kojo 266 (94,88,84) Jouni Lahtinen 269 (88,87,94). Naisten sarjan voittaja Eira Koskinen ja kolmas Hannele Yrjönen iloisissa tunnelmissa ennen viimeisiä putteja. 9. Savolainen oli noussut yhden lyönnin erolla ohi Laaksosesta. Peter Arnsted nousi tasaisella suorituksella voittoon tuloksen ollessa 173 lyöntiä. Tästä tilanteesta kärkiryhmä ei ollut tietoinen, vaan jatkoi tasaista taistelua. Lisäksi Markon suorituksen arvoa nostaa se, että ensimmäisen kierroksen tulos oli hänelle vaatimaton 90 lyöntiä ja varsinkin väylä numero 9 tuotti avauspäivänä vaikeuksia. Tosin Matti oli tehnyt virheitä väylällä 14, joten 45 pelatun reiän jälkeen Petri Savolainen oli vain yhden lyönnin päässä. Ka hdel le vi i meisel le väylälle lähdettäessä kärkiryhmän takana Marko Honkanen oli noussut hirmuisella pelillä niukkaan johtoasemaan. Tämä on hyvä järjestelmä, mutta miesten puolella on ollut silti sijaa myös yllätyksille. Sunnuntain ns. Tulos oli 188 lyöntiä. ulosmenon väylät 10-18 sujuivat kärkiryhmältä tasaisesti
60 ?. Se kasvatti jättilehtiä, joista suurimmalla lehdellä on pituutta 29 senttiä ja leveyttä 19 senttiä. Savimaalla kasvava tammi on 20-vuotias, ja ohessa on kuvassa todisteena puun suuriksi kasvaneita lehtiä. Harmaa, mustakärkinen pyrstö on tuulihaukkakoiraan tuntomerkki. Kylätalon näyttely 12.?25.8.2014 Anna-Maija Nisula ja Marja-Leena Hulkkonen: ?Kukkamekossa? Avoinna su?pe 10?20, la 10?17 Iitin kirkonkylän Kylätalo Kymentaantie 1, 47520 Iitti p. klo 10. puhelimitse 020 615 9618 . Vähävaraiselle henkilölle, joka haluaa opiskella useammassa kuin kahdessa ryhmässä, voi rehtori myöntää maksuvapautuksen kurssista hakemuksen perusteella. Opintoseteli: Etu annetaan kurssimaksun suorituksen yhteydessä eläkeläisille sekä työttömille ilmoittautumisjärjestyksessä. sähköpostitse asiakaspalvelu@iitti.fi . Kurssimaksu 25 ?. Monitori asiakaspalvelu@iitti.fi 020 615 9618 Toimisto kansalaisopisto@iitti.fi rehtori 040 55 46 502 Monitorissa on myytävänä Iitin kansalaisopiston logomukeja (10 ?), tuotto stipendeihin. www.iitinseutulehti.fi Julkaisija: Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Postiosoite: PL 37, 47401 Kausala Katuosoite: Kauppakatu 6, Kausala Internet-osoitteemme: www.iitinseutulehti.fi Telefax: (05) 326 0321 Avoinna Ma?Ti 8.30?16 Ke?To 8.30?15.30 Pe 8.30?15 Ilmestymispäivät: Maanantai ja torstai Päätoimittaja Voitto Ruohonen 0400 727 234, (05) 326 0357 voitto.ruohonen@iitinseutulehti.fi Toimittaja Ritva Launeskoski 0400 723 727 ritva.launeskoski@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala (05) 326 0355, 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Mainonnan suunnittelija Eeva Sihvola 0400 857 577, (05) 326 0355, ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja graafinen suunnittelu Ilmoitusten jättöajat: Seurapalsta ja pikkuilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: perjantaina klo 10.00 Torstain lehteen: keskiviikkona klo 10.00 Vedosilmoitukset: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: torstaina klo 15.00 Torstain lehteen: tiistaina klo 15.00 Ilmoitushinnat: Etusivu 1,65 E/ppm Takasivu 1,45 E/ppm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,35 E/ppm Pienin ilmoituskoko 25 ppm Kuolinilmoitus 1,35 E/ppm Kiitosilmoitus 25 E/kpl Etusivu (silmä) 66,00 E/kpl Merkkipäiväilmoitus 25,00 E/kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 45,00 E/kpl Palveluhakemisto 30,00 E/rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisesta sattuneesta virheestä on ilmoitusten hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Tilaushinnat 1.1.2014 alkaen Kestotilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 80,00 ulkomailla 92,00 Osoitemuutokset ja tilausasiat: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi (05) 326 0355, 0400 857 577 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 86,00 ulkomailla 92,00 Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Huomautukset jakeluhäiriöistä Kausalan taajamassa varhaisjakelualueella soita Esa Jakeluiden päivystysnumeroon 03 757 5285 Jaalan kirkonkylässä Itellan päivystykseen 0200 71400 Numerot päivystävät klo 6.30-10 Jakeluhäiriöt muualla: Iitinseutu Pankit: Nordea FI92 2131 1800 0041 25 Helmi Säästöpankki FI25 4212 0010 0979 68 OP FI 93 5069 0110 0003 50 Sampo FI64 8000 1500 0646 48. Ilmoittautumiset tälle kurssille suoraan rehtorille (040 55 46 502) viimeistään 15.8. 10 ?, iso rumpu kapuloineen n. Valmistetaan rumpukapula luusta tai puusta. Usein kuvataan jättihaukia, jättikurpitsoita ja perunoita, mutta myös pihatammemme on intoutunut, kertoo Karjalaiskylässä asuva Kirsti Kaarvuo: . Avustusta myönnettiin lukuvuodelle 2014?2015 3000 euroa/à15 ?. Rumpukurssi pe?la 22.?24.8.2014 (18 ot) Uusi Pajalassa Johdanto ja harjoitusrumpu pe 22.8. valmistetaan rumpu poron raakanahasta, joka leikataan, värjätään kasviväreillä ja pingotetaan valmiiseen puukehikkoon. sähköpostitse ilmoittautuessa suositellaan täyttämään ilmoittautumislomake, jonka löydät osoitteesta http:// www.peda.net/veraja/iitti/kansalaisopisto Opiskelupaikat täytetään ilmoittautumisjärjesteyksessä KURSSIMAKSUT Iitissä ja Jaalassa lähes kaikissa lintuatlasruuduissa. Tänä vuonna reviireitä on ollut muiden muassa Radansuussa ja Säyhteellä. MUUMIPEIKKO Viikon 33 luontoääni Yleisradiossa on tuulihaukka. Lekutteleva, paikallaan helikopterin tavoin pysyttelevä tuulihaukka on jälleen monen peltomaiseman näky. Muut a ma v uosi k ym men sitten ympäristömyrkyt varsinkin talvehtimisalueilla vähensivät tuulihaukkoja. Kanta lähti nousuun myrkkykemikaalien käytön vähenemisen ja pesäpönttöjen ansiosta. Alkuperäinen pesäpaikka on vanha variksenpesä. Tuulihaukan pesimätulos riippuu myyrien runsaudesta, joka vaihtelee vuosittain paljon. Se onkin myyrätuhojen luonnonmukainen torjuja. Tuulihaukka on pesinyt KYLÄTALON NÄYTTELY Lukuvuoden 2014?2015 opetussuunnitelma on luettavissa kansalaisopiston sivuilla (www.iitti.fi), ohjelmakirja jaetaan kotitalouksiin viikolla 33. Tuulihaukat isoilla pelloilla MARKKU PAAKKINEN IITIN KUNTA TIEDOTTAA . Etu on 15 euroa; se vähennetään kurssimaksusta. OTA mukaan väriaineksia: sipulia, mustikka, aronia, torvisieni, puunkuorta, teetä jne. Harjoitusrumpu n. Jos peltomyyrät ovat vähissä, mutta metsämyyrät runsaampia, tuulihaukka lekuttelee hakkuuaukeilla. 10 Maanantaina elokuun 11. mennessä. Opiskelijan on itse ilmoitettava halukkuudestaan edun käyttämiseen ottamalla Monitorista numeroitu lomake ja palauttamalla se täytettynä kurssimaksun maksamisen yhteydessä. Opettajana artenomi Jaana Kyllinen. klo 17?20. ja 24.8. Etu tulee Opetusministeriön myöntämän avustuksen myötä. Kuviot suunnitellaan ja piirretään rumpukalvoon. La ja su 23. Monitorissa Rautatienkatu 24 . Suomen tuulihaukkakanta on arvioitu noin 7 000 pariksi. Nykyään suuri osa tuulihaukoista pesii pöntöissä, jotka on kiinnitetty isännän luvalla latojen seinään. 040 483 3781 KANSALAISOPISTO TIEDOTTAA IITIN KANSALAISOPISTO lukuvuosi 2015-2016 alkaa ma 8.9.2014 Ilmoittautumisia kursseille otetaan vastaan ma 18.8.2014 klo 8 alkaen: . päivänä 2014 Tammi innostui kasvamaan . Opintosetelietua ja työttömän alennusta ei voi yhdistää samaan kurssimaksuun. . Työttömät kurssimaksu - 50% (vaatii voimassa olevan työnhakijan asiakaskortin esittämistä)
Pe: jauhelihakastike, pasta, salaatti. Lisäksi joka päivä: leipä, ravintorasva ja ruokajuoma. Jaalan koulun ruokalista 12.?15.8.2014: Ti: lihamakaronilaatikko, porkkana-lantturaaste, salaatti. Ke: kasvissosekeitto, juusto, täysjyväsämpylä, hedelmä. To: kasvispihvit, perunat, kermaviilikastike, salaatti. Kaikki mukaan! Kuntosoudut jatkuvat elokuun loppuun keskiviikkoisin klo 18.30 Pappilanrannassa. Uudet ja vanhat soutajat reippaasti mukaan! Kausalan kerho ry. Syyskauden kerhoillat alkavat ke 13.8. Hallituksen kokoontuminen Seppo Arolan mökillä to 14.8. Lähtö Kausalan torilta kimppakyydeillä 11.30. Jäsenasiat kuntoon www.kausalanyritys.fi tai puheenjohtaja anu. purho@luukku. com kautta. 04.00 Uutisikkuna 05.55 Järviemme helmet 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tuomas Enbuske 10.00 Tohtori Kleistin perhe (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 - 11.53 Huippuälykkäät eläimet 12.00 Tiettömän taipaleen takana 12.30 Sydämen asialla (7) 13.20 Opri (S) 14.35 Arkistokuvia: Rahan rata (S) 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Kiehtova maailma 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 - 17.55 Scott & Bailey (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tuomas Enbuske 19.00 Prisma: Kissojen maailma 19.55 Tarinoita metsästä 20.00 MOT: Maailmanherrojen salaseura 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti 22.25 Kotikatsomo: Tehdas (12) 23.15 Yle Uutiset 23.20 Sri Lankan kuoleman kentät (16) 00.15 - 04.01 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.8. 06.52 Leijulaakso (S) 07.12 Pikku Toni (S) 07.17 Nelli ja Iiro (S) 07.26 Fungi (S) 07.33 Herra Heinämäki (S) 07.45 Viivi ja Leevi: Tähtisumua (S) 07.52 Anniina Ballerina (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.41 Late Lammas 08.50 - 08.54 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Rannalla tuoksuu savukala 09.30 Matkapassi: Australian vaellusreitit 10.22 Blogistania: Evil dressmaker 10.50 Puutarhasissit 11.20 Kasvotusten 12.00 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.30 Annen espanjalaisherkut 13.00 Mutsis oli apina 13.25 Teinipomo 14.25 Raviurheilun naiset 14.55 McLeodin tyttäret (7) 15.40 - 16.23 Doctor Who (12) 16.30 Nuoret mestarit: Koiramestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 - 18.44 McLeodin tyttäret (7) 18.50 - 18.55 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.24 Yle Uutiset sää 19.30 Erikoisrajajääkärit 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Black Box (12) 21.45 Naurupalat (S) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (12) 22.50 Funny or Die Presents (16) 23.15 True Blood (16) 00.15 The Wire (16) 01.10 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Samaa sukua (7) 10.35 Tanskan kaunein koti 11.05 Pilanpäiten 11.15 Pilanpäiten 11.25 Ostoskanava Tvins.com 12.55 Suurperhe Bates 13.25 Diili: All Star 15.15 Pilanpäiten 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Isän tyttö (S) 16.00 Isän tyttö (S) 16.30 Upeat skandikodit 17.00 Upeat skandikodit 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (S) 18.30 Salatut elämät (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Uhka (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Helppo elämä (12) 23.35 24 - Lontoo (16) 00.35 - 01.30 Monk (12) Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disneyn esikoulu 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.15 Waverly Placen velhot (S) 08.45 Eläintarhassa tapahtuu 09.20 Eläintarhassa tapahtuu 09.50 Hurja painonpudotus UK 10.50 Ostosruutu 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin XL 13.50 Unelmamökki 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat 14.50 Deittikamera 15.20 Ruotsin karmein koti 16.20 Koiralle koti 17.25 Frasier (S) 17.55 Himohamstraajat (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (S) 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Scary Movie 4 (16) 22.50 Petolliset enkelit (7) 23.50 Kylmäverisesti sinun (12) 00.55 Frasier (S) 01.25 Poliisit (S) 01.55 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) 02.55 Dr. mennessä p. - 13.8.2014 Maanantai 11.8. TV1 EDULLISESTI! Räystäskourut, syöksytorvet, tikkaat, lumiesteet ym. MYÖS PIIPUN HATUT. KESKIVIIKKONA 13.8. Pe: sitruunainen kalaleike, tillikastike, perunasose, kaali-purjosalaatti, ruisleipä. Lisäksi joka päivä: ruokajuoma, leipä, levite. Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuulemistilaisuus torstaina 14.8. klo 18 Iitissä kunnantalon valtuustosali, Rautatienkatu 20 Selvittäjien esitys kuntien yhdistymisestä on luettavissa osoitteessa www.salpauskunta.fi sekä kunnan verkkosivuilla. Ke: kala-kasviskeitto, juusto, kurkku. alkaen klo 10.00. Lähtö linja-autoasemalta klo 8.30. To: punainen broilerpata, riisi, jäävuori-kurkkusalaatti, grahamleipä. Myös miehet mukaan! Iitin Eläkkeensaajat ry. Järvinen Oy, p. TSL:n Kouvolan seudun opintojärjestön järjestämä liikuntapäivä Pajulahden Urheiluopistolla la 6.9. Linja-autokuljetus Kausalasta. Ilmoittaudu Riitalle viimeistään 14.8. suoraan Eerolta: 0400 659 877 tai eero.paronen@vuo- KOULUT ALKAVAT . Kuulemistilaisuudessa selvittäjät esittelevät yhdistymissopimusta ja vastaavat kysymyksiin. Tervetuloa! Kahvitarjoilu Keski-Iitin maatalousnaiset. Menemme tutustumaan Iitti Golfiin ja Niskaportin historiaan to 14.8. Kokoontuminen Niskaportin parkkipaikalla klo 16.00. 0400 353 749 KENKÄKAUPPIAS Tiistaina 12.8. Kausalan torilla Tmi Anitta Svahn 040 537 7265 Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 12.?15.8.2014: Ti: kinkkukiusaus, salaatti, punajuuri. Opastus VT 12, Tillola. Eläkeliiton Iitin yhdistys. Maanantaina elokuun 11. 0400 621 387. puh. Kaikille avoin. Säyhteen kyläyhdistys järjestää yhteislauluillan ti 19.8. klo 18.00. Kiikarit ja kaukoputket mukaan. 040 534 4206. Karjalaseuran kesäpäivän vietto seurakunnan leirikeskuksessa Heinlahdessa on huomenna ti 12.8. ja lähtö torilta kimppakyydein klo 11.30. Ilmoittautumiset 18.8.14 mennessä Timo Heikkilä puh. 040 527 8009. Kyläyhdistys järjestää koko kylän yhteisen bussimatkan valtakunnallisen paikallistoiminnan pääjuhlaan Hankasalmelle 31.8. Sunnuntain pääjuhlassa julkistetaan valtakunnallinen vuoden kylä, vuoden kylätoiminnan tiennäyttäjä ja jaetaan muut paikallistoiminnan vuotuiset huomionosoitukset. Juhlan päättävät kakkukahvit. Hyväntuuliselle koko päivän ryhmämatkalle lähdetään sunnuntaiaamuna kello 8.00 Kyläpisteeltä (Vuolenkoskentie 1430). Kausalan torilta klo 9?12. L. Jäsenet joukolla mukaan. Iitin Sotaveteraanit ry ja naisjaosto. klo 17.00 Säyhteen seuratalolla. Laulattajina Risto ja Paavo. Iltarastit to 14.8. klo 17 ?18.30 Kuuksossa (Kuuksontie 419). päivänä 2014 11 TV-OHJELMAT 11.8. LAPSIA LIIKENTEESSÄ! Autoilija: höllää kaasujalkaa! Lintutornin avajaiset ke 13.8. Phil (S) 03.55 - 05.00 Ennustaja-TV Tiistai 12.8. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Maailmanherrojen salaseura 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tuomas Enbuske 10.00 Tohtori Kleistin perhe (7) 10.50 Arjen huimapäät: Luotsi 11.00 Yle Uutiset 11.05 - 11.55 Vallan lemmikit 12.00 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 12.30 Sydämen asialla (7) 13.20 Ruma Elsa (S) 14.30 Heiki - suomalaismetsien sisupussi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Antiikkia, antiikkia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 - 17.55 Scott & Bailey (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tuomas Enbuske 19.00 Maailman kauneimmat puutarhat 20.00 Kuoleman edessä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Niklas Moisander: Tie Turusta tähtiin 21.30 Jalkapallon Super Cup 22.55 Yle Uutiset 23.00 Jalkapallon Super Cup 00.15 Kahden keikka (12) 01.15 Prisma: Kissojen maailma 02.10 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.8. 06.52 Pikku prinsessa (S) 07.04 Hertan maailma (S) 07.08 Jussin matkat (S) 07.21 Lulu kilpikonna (S) 07.34 Neppajymykerho 07.39 Ritari Mikke (S) 07.54 Anniina Ballerina (S) 08.20 Muumilaakson tarinoita (S) 08.43 Klassikkotarina (S) 08.50 Annen espanjalaisherkut 09.20 Yle Uutiset Uusimaa 09.30 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.40 Yle Uutiset Lounais-Suomi 09.50 Yle Uutiset Häme 10.00 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.10 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.20 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.30 - 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.45 Yleisurheilun EM 12.45 Yleisurheilun EM 15.15 Ulkosaarilla 15.40 Doctor Who (12) 16.30 Törmäyskurssi 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (S) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yleisurheilun EM 18.55 Yle Uutiset 18.58 Yleisurheilun EM 20.30 Yleisurheilun EM 22.20 JCVD (16) 23.55 The Wire (16) 00.50 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 - 06.35 Aamusää 06.25 - 09.05 Huomenta Suomi 06.35 - 06.25 Studio55.fi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.10 Samaa sukua (S) 11.05 Pilanpäiten 11.15 Pilanpäiten 11.25 Ostoskanava Tvins.com 12.55 Teknavi 13.25 Amazing Race 14.25 Selviytyjät 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Moderni perhe (S) 16.00 Moderni perhe (S) 16.30 Unelmakoti puoleen hintaan 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Salatut elämät (S) 18.30 Salatut elämät (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja 20.00 Pomo piilossa 21.00 Klikkaa mua (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet (S) 23.35 Harryn laki (7) 00.35 - 01.35 Monk (12) Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disneyn esikoulu 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.15 Waverly Placen velhot (S) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Hulluna häämekkoihin XL 10.20 Unelmamökki 10.50 Ostosruutu 11.20 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin XL 13.50 Unelmamökki 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat 14.50 Deittikamera 15.20 Ruotsin karmein koti 16.20 Koiralle koti 17.25 Frasier (S) 17.55 Himohamstraajat (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (S) 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Poliisit - kotihälytys (12) 23.00 Petolliset enkelit (7) 00.00 Kylmäverisesti sinun (12) 01.05 Frasier (S) 01.35 Poliisit (S) 02.05 NCIS Rikostutkijat (12) 03.05 Holmes NYC (12) 04.05 - 05.00 Dr. Ilm. Marja-Tertulle 12.8. Paluu illankotveessa. Varaa paikkasi viimeistään 15.8. Piirin syyspäivätapahtuma Virolahdella Harjun Oppimiskeskuksessa, perjantaina 29.8. Phil (16) Keskiviikko 13.8. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuoleman edessä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tuomas Enbuske 10.00 Tohtori Kleistin perhe (7) 10.50 Arjen huimapäät: Nuohooja 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kiehtova maailma 12.00 Jaakko ja maailmanvalloittajat 12.30 Sydämen asialla (7) 13.20 Sylvi (7) 14.51 Arkistokuvia: Kesäiltaa kuvittamassa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Jäinen planeetta 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 - 17.55 Scott & Bailey (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tuomas Enbuske 19.00 Historia: Joe McCarthyn nousu ja tuho 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Monroe (12) 22.20 Keskiviikon ravisuora 22.25 Kahden keikka (12) 23.25 Yle Uutiset 23.30 Ulkolinja: Amerikan loputon huumesota 00.20 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.8. 06.52 Paula (S) 07.01 Herra Nokkelo (S) 07.06 Tiketi Tok (S) 07.17 Tanssi tarttuu 07.19 Timppa (S) 07.29 Urpo ja Turpo (S) 07.37 Lauran tähti (S) 07.52 Anniina Ballerina (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.41 Late Lammas 08.50 - 08.54 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Elämäni eläimet 09.30 - 09.53 Urheilukatu 2 10.00 Yleisurheilun EM 12.30 Yleisurheilun EM 14.30 Fifan alle 20v.naisten MM 15.30 Yleisurheilun EM 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Hannu Hämäläinen 18.30 Yleisurheilun EM 18.55 Yle Uutiset 18.58 Yleisurheilun EM 21.00 Yleisurheilun EM 23.05 Silminnäkijä: Töissä turpaan 23.35 The Wire (16) 00.30 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.10 Samaa sukua (S) 11.05 Pilanpäiten 11.15 Pilanpäiten 11.25 Ostoskanava Tvins.com 12.55 Saaristoruokaa 13.25 Unelmakoti puoleen hintaan 14.25 Kadonneen jäljillä UK 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Ensisilmäyksellä (S) 16.00 Ensisilmäyksellä (S) 16.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 17.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Salatut elämät (S) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja 20.00 Duudsonit tuli taloon (7) 21.00 Klikkaa mua (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Kallista kipua (12) 23.40 Noitapiiri (12) 00.35 - 01.30 Monk (12) Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disneyn esikoulu 07.50 My Little Pony 08.15 Waverly Placen velhot (7) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Hulluna häämekkoihin XL 10.20 Unelmamökki 10.50 Ostosruutu 11.20 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin XL 13.50 Unelmamökki 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat 14.50 Deittikamera 15.20 Ruotsin karmein koti 16.20 Koiralle koti 17.25 Frasier (S) 17.55 Himohamstraajat (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Hurja painonpudotus UK 20.57 Keno 21.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 22.00 Criminal Minds - FBI-tutkijat (16) 23.00 Castle (12) 00.00 Frasier (S) 00.30 Poliisit 01.00 Brad Meltzerin tulkinnat (S) 02.00 Dr. Phil 03.00 - 05.00 Ennustaja-TV
Palkintokorokkeen takaa kurkkii myös mitaleita rohmunnut Otso Kolehmainen. Hän on kuudentena ajallaan 10.60. 10 -v u o t i a s J o a n n a Puukka keräsi piirinmestaruuksissa useita mitaleja. Keihästulos oli hieno 25,46. Sillä ollaan Suomen tilastoissa kakkosena. Pyrintöläiset keräsivät useita piirinmestaruusmitaleita. Tulokset löytyvät osoitteesta www.tilastopaja.fi. Toimitsijat työntouhussa keihäskisassa. Pyrinnön Otso Kolehmainen tykitti kolme uutta aikaa Suomen 12-vuotiaiden tilastoiden kymmenen parhaan joukkoon: seipään tulos Siiri Karjalainen heitti 11-vuotiaiden tyttöjen kiekkokisassa uuden ennätyksensä 12,81. (Kuva: Jukka Peltola.) 2.30 on kolmanneksi paras, 200 metrin aitajuoksun 36,40 samoin ja 600 metrin 1.49,25 Suomen kahdeksanneksi paras aika tältä kesältä. Hartolan Voiman Eemil Porvari, 11, on ikäluokkansa kärkeä Suomessa. Hän on tilastoykkönen niin 600 metrillä (1.44,33), 60 metrin aidoissa (10,15) kuin keihäänheitossakin (42,50). Molempien juoksumatkojen tulokset syntyivät Kausalan piirinmestaruuksissa. Kaukana ei ole Pyrinnön Tuukka Ingerskään 60 metrin aitojen tilastojen kärkisijoista. Aika oli 1,37.22. 12 URHEILU Maanantaina elokuun 11. Tuloksella 2.90 ollaan Suomen tilastoissa kolmantena. Melkoinen lahjakkuus tämä Eero, kisajuoksu oli vasta toinen lajissaan nuorelle miehelle. Toinenkin Suomen kärkitulos kauniissa kesäillassa nähtiin. Siljan joukkuekaveri ja kilpakumppani Roosa Kinnunen, 13, tuli samalla matkalla toiseksi Suomen kolmanneksi kovimmalla ajalla 1,44.73. Roosalta sujuu myös aitajuoksu. 200 metriä aidoilla hän suorastaan lensi aikaan 31,49, sekin aika on aivan 13-vuotiaat pojat Akseli Nuutinen (vasemmalla), Eero Peltola ja Nico Niemelä ottivat Asikkalassa kolmoisvoiton 200 metrin juoksussa. Asikkalassa asusteleva, mutta Iitin Pyrintöä edustava 13-vuotias Eero Peltola juoksi 600 metrillä uuden Suomen kärkiajan ikäluokassa. Pyrintöläisiä mukana oli lähes 30. Kausalan osakilpailussa tehtiin loistavia tuloksia koko Suomenkin mittakaavassa. päivänä 2014 Piirinmestaruuksissa huipputuloksia Usea iittiläinen on lähellä ikäluokan kärkeä M.V. Lahden piirin 9-13-vuotiaiden yleisurheilijoiden piirinmestaruuksista kisattiin kaksiosaisesti Asikkalassa ja Kausalassa. Heittämässä on Annukka Vainonen. (Kuva: Jukka Peltola.). Samaisella 600 metrillä ja vieläpä Eeron kanssa samassa ikäluokassakin Lahden Ahkeran Silja Rönkä juoksi ajan 1,42.34. (Kuva: Jukka Peltola.) tämän kesän Suomen kärkisijoilla. Akseli Nuutinen, 13, sivusi seiväshypyn ennätystään