Yhdelle pöydälle oli kerätty Iitin historiaa sekä iittiläisiä ihmisiä ja sukuja esittelevää kirjallista materiaalia. Johan Stök mainitaan Kymenlaakson historiassa yhtenä esimerkkinä täältä ulkomaille käsityöläisoppiin lähteneistä, ja arveluna on, että hänellä ilmeisesti on ollut Ruotsissa sukulaisia. Siihen vinkkejä antoivat omissa esityksissään sukututkijat Toini Leino ja Pekka Pätynen. fi. Iittiin Salmen suku on päätynyt 1800-luvulle tultaessa. Esi-isiin kuuluva Esajas Joonaanpoika on tullut 1805 Perheniemeen. — Erik Johan on ostanut vuonna 1904 palstan Perheniemestä; siinä vaiheessa, kun kartanon omistaja Alopaeus alkoi valtion tuella vapauttaa torppareita. Verkosta löytyvät myös Suomen Sukututkimusseuran sivut osoitteessa www.genealogia. Salmi pohti, miten sukututkimusta tehdessä uudet tiedot usein herättävät entistä enemmän myös kysymyksiä. Leino esitteli muun muassa erilaisia verkosta löytyviä tietokantoja ja niistä saatavissa olevaa tietoa. Monesti juuri kirjallisuuteen tutustuminen saattaa johdatella aloittelevan sukututkijan työn alkuun, sillä kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen. Hän esitteli keräämiään tietoja oman sukunsa vaiheista isän puolelta. VOITTO RUOHONEN Iitin kotiseutuyhdistyksen ja kansalaisopiston Sukurinkiryhmän järjestämä Sukujuuret Iitissä -tapahtuma osoitti omalta osaltaan, että kiinnostus oman suvun vaiheita kohtaan kasvaa kaiken aikaa. Kari Salmen isoisän isä on vuonna 1906 suomentanut sukunimen Salmeksi, ja hänet murreja perinneaineistoa kerännyt Aino Valli mainitsee erityisesti: — Älykkäät Salmen vanhukset Erik Johan Salmi ja Eedla Salmi Myllylästä, eniten käyttämäni kielimestarit, joiden monipuolinen taitavuus on huomattavalta osalta vaikuttanut Iitin murresanaston rikkauteen. Sukujuuret Iitissä -tapahtumassa oli heti torstaina nelisenkymmentä henkeä kuuntelemassa esitelmiä ja varsin moni nimenomaan hankkimassa tietoa siitä, miten oman suvun tutkimisessa pääsisi alkuun. Ei tunnu oikein luontevalta, että noin kauas olisi tuosta vain lähdetty ilman mitään varmaa suunnitelmaa. Salmen esityksestä kävi ilmi, miten isän puolen suvussa jotkut ammatit ovat toistuneet: torpparit, myllärit, puusepät. Kaupunkineuvos Kari Salmen iittiläiset juuret ovat Perheniemessä, vielä varhaisemmat Elimäellä Villikkalassa. Juuret johdattavat etenkin Iittiin ja sitä ennen Elimäelle aina 1600-luvun lopulle saakka. Hän mainitsi esimerkkinä, kuinka yksi sukuun kuuluneista miehistä, Johan Jonasson Stök, oli lähtenyt Elimäeltä satulasepän oppiin Ruotsiin: — Heti tulee mieleen, onko sinne ollut jotain yhteyksiä. — Iitti on ollut vahva toinen kotikuntani ja Saukonkallion lava todennäköisesti se paikka, joka isäni ja äitini on saattanut yhteen.. IITIN JA JAALAN SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Maanantaina 19. Tietoja voi yllättäen löytyä yhtä lailla hyvistä kuin vähemmän hyvistäkin hetkistä ja asioista. Kirkonkylän Kylätalossa pidetyssä tapahtumassa sukuseurat olivat esillä. Yhä useampi haluaa tietää, millaisten vaiheiden kautta hänen omat esivanhempansa ovat kulkeneet. Ne sisältävät paljon sellaista tietoa, joka auttaa aloittelevaa sukututkijaa alkuun. Osa kasvavasta kiinnostuksesta kanavoituu sukuseuroihin, joista iittiläinen Jordan-Peuronius -seura ehti juuri viikkoa aiemmin viettää 30-vuotisjuhlaansa. vuosikerta • 2019 • N:o 5068 Irtonumero 2 E (sis alv.) TeollisuusIitin kapinassa herrat pakotettiin työhön Oman suvun vaiheet kiinnostavat yhä enemmän ja yhä useampia Sukujuuret Iitissä -tapahtumassa esiteltiin myös paikallishistorioita sekä sukupuita, karttoja ja muuta asiaan liittyvää materiaalia. Paikka on nyt serkkujeni omistuksessa, Kari Salmi kertoi. Joku tutkija on hyvinkin saattanut oman työnsä ohessa saada talteen sellaista aineistoa, joka voi viedä myös toista tutkijaa eteenpäin. — Vertaistukea kannattaa aina hakea. Onpa yksi esi-isä toiminut Elimäellä Peippolan kartanossa puutarhurinakin. Iitin merkityksen Salmi sanoi olevan suuren. Salmi korosti esityksessään sukututkimuksen kollektiivista luonnetta. päivänä elokuuta 2019 www.iitinseutulehti.fi Sivut 4-5 Kauppakatu 6 47400 Kausala • N:o 63 • 65. Yhden torstain kiintoisimmista esityksistä piti kaupunkineuvos Kari Salmi. Hän kuuluu itse Lahden seudun sukututkijoihin. Hänen poikansa, Kustaa Esaijaksenpoika, mainitaan muun muassa Leena Sammallahden Iittiläisiä puuseppiä -kirjassa puuseppänä ensin Radansuussa ja sitten Sitikkalassa, tuolloin jo uuden Sundgren-sukunimen ottaneena. Suvun alkuperäinen nimi Stök viittaa Ruotsiin tai Viroon, josta ensimmäinen edustaja on saattanut tulla
Valtameri-, BiiPiija Luonto-laaksoissa. Leirin teemana oli tulevaisuus. Tulevaisuus näkyi jo suunnittelussa: osa tiimeistä ei tavannut toisiaan lainkaan ennen leiriä, vaan suunnittelu tehtiin Skype-yhteyksin kasvokkaisten tapaamisten sijaan. Se on toki merkittävä summa, joskin häviävän pieni esimerkiksi sotekuluihin suhteutettuna. Mustat sudet kävivät mm. Muutoksen taustalla on tietysti säästöpaine. Palkitsemistilaisuuden jälkeisissä päättäjäisissä selvisi muun muassa, että sadan vuoden kuluttua leirialueella ei pölyä kuten Evolla nyt, sillä leiriläisille jaetaan jalkineet, jotka eivät pölisytä maata. Sudenpennut Juha Tuomaisen johdolla ehtivät kolme yötä kestäneen leirinsä aikana osallistua moneen ennen heille järjestettyjä omia päättäjäisiä. Pientä säätöä Iitin kunnan koulukuljetusjärjestelmä pistettiin tänä vuonna uusiksi. Kukka Virtanen ja Nea Vihertö palkittiin Collanin soljilla aktiivisesta ja omaaloitteisesta toiminnasta seikkailijaikäisten Koiranpentujen ikäkausijohtajina. Kolme ulkopaikkakuntalaista firmaa sai hoidettavakseen mutkikkaan palapelin, joka on altis niin kutsutulle perhosvaikutukselle: pienikin muutos järjestelmän yhdessä osassa voi aiheuttaa ketjureaktion, joka johtaa koko järjestelmän häiriytymiseen. Kausalassa 19.8.2019 LUMIMARJA TIRRONEN lumimarja.tirronen@iitinseutulehti.fi TÄNÄÄN Tiistai Keskiviikko Perjantai Torstai Päivä Yö +19 +16 2-5m/s Päivä Yö +19 +13 1-4m/s +21 +13 4-7m/s Päivä Yö +19 +13 2-5m/s Päivä Yö +19 +13 1-4m/s Päivä Yö. Leirille osallistui yhteensä lähes 5.000 partiolaista. Taustalla Juha Tuomainen. Vielä vauhdikkaammin partiolaisten toiminta jatkuu lokakuussa KymiRing Running Day -tapahtumassa yhteistyössä Iitin Pyrinnön ja Kausalan kyläyhdistyksen kanssa. Näitä kunniakkaita jälkiä seurasi myös Ilves19, joka tarjosi unohtumattomia elämyksiä aivan kaikille. ja sudenpentujen lyhyempikestoinen leiri 24.-27.7. kello 18.00-20.00. Kymen Kotkien Mustat sudet vasemmalta oikealle: Eemil, Dani, Kristian, Juuso, Heikki, Jaakko, Aleksi ja Max. Piirileirit tarjoavat parasta partiohauskaa: suuria elämyksiä, uusia ystäviä ja itsensä ylittämistä. Koulusihteereillä kun on ymmärrettävästi muitakin tehtäviä hoidettavinaan. Mika Kallio, ja paikan päälle tapahtumaa juontamaan tulee Ylen Aamu-tv:stä tuttu toimittaja Rosa Kettumäki. Jos koulukuljetukset alkavat toimia tällä kalustolla ilman lisäinvestointeja, suoraa säästöä syntyykin vajaat 200.000 euroa vuodessa. Vierailupäivänä 3.000 vierailijaa nosti paikalla olijoiden määrän liki 8.000:aan. Sivistystoimenjohtajan mukaan säästöä haettiin mieluummin ostopalvelusta kuin esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstömäärästä. On kaikkien etu, jos uusi järjestelmä saadaan rullaamaan kohtuullisen kitkattomasti nykyisellä hintalapulla. Leirillä osallistujat saivat tuntumaa tulevaisuuden partiosta VR-lasein, droneja koodaten ja roboteilla pelaamalla. Torstaina 4.8.2011 2 TÄNÄÄN TÄSTÄ TÄNÄÄN Teksti: JARI NISULA Kuvat: KYMEN KOTKAT Maanantaina elokuun 19. päivänä 2019 Kymen Kotkat loikkasi tulevaisuuteen Ilves19-leirillä Suomen Partiolaiset ry:n Collanin soljella palkitut Kukka Virtanen ja Nea Vihertö. Luontolaaksossa tutustuttiin metsänhoitoon ja oikeaan metsäkoneeseen. Partiosyksy alkaa vauhdilla lippukunnan kokoontumisella Vieterinpuistossa torstaina 22.8. Maltti on kuitenkin valttia tässäkin tilanteessa. Ilvekselle osallistui Kymen Kotkista 40 partiolaista kaikista ikäluokista sudenpennuista vaeltajiin, ja perheleirilläkin piipahti perhe Kymen Kotkista. Kymen Kotkista oli myös lukuisia aikuisia tekemässä leiriä, sekä leirin ajan kestäneissä pesteissä että leirilippukuntaja muissa pesteissä, jotka suunnittelutyö mukaan lukien kestivät lähes pari vuotta. Summassa ei myöskään ole huomioitu kerrannaisvaikutuksia, joita muutoksesta monine muuttujineen mahdollisesti aiheutuu. Ilves19 oli hämäläisten partiolaisten piirileiri Evon leirialueella Hämeenlinnassa 24.7.-1.8. Parinsadan tuhannen euron säästö on lisäksi nopeasti syöty, jos esimerkiksi kunta joutuu palkkaamaan erillisen kuljetussuunnittelijan palapeliä rakentamaan. Kuskien raportoima kiire ei kuulosta lupaavalta tulevaa talvea ja turvallisuutta ajatellen. Kysymyksiä herättävät myös Inter Kuljetuksesta julkisuudessa olleet tiedot yhtiön veloista sekä Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n yritykseen kohdistamasta kritiikistä. Juoksutapahtuman vauhdissa on mukana mm. Piirileireillä on Hämeen partiopiirin alueella pitkät perinteet; niitä on järjestetty lukuisia eri vuosikymmenillä. Nyt kannattaa antaa työrauha ja onnistumisen mahdollisuus niin uusille liikennöitsijöille kuin kunnan työntekijöillekin
Kuljetuslistoilla on Iitissä 410 oppilasta, mutta Harmokiven mukaan tilanne elää koko ajan. Koulusihteerit ovat kovilla, sillä kuljetuksiin liittyvät asiat ja jatkuva muutoksista tiedottaminen työllistää heitä nyt valtavasti. — Oppilaita jää pois kuljetuslistoilta esimerkiksi sen vuoksi, että lukiolainen kulkeekin kouluun mopolla tai omalla autolla. Karelaan kuuluu niin soittajia kuin laulajiakin, ja yhtyeen ohjelmisto sisältää kansanlauluja, ikivihreitä musiikkikappaleita sekä ryhmän jäsenten omia sävellyksiä. Molemmat esitykset alkavat klo 18.00. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin 10-20 senttiä. Pohjaveden pinnat olivat lopputalvesta vielä hieman alempana kuin tällä hetkellä. Koulukuljetuksia ajaa Iitissä nyt kolme eri yritystä: Inter Kuljetus Oy, Pohjan Matkat Oy ja Kasiksen Liikenne Oy. — Autot ovat koko päivän Iitin kunnan käytössä. Päijänteen vedenkorkeus on noin 20 senttiä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. — Lautakunnassa keskusteltiin myös talvikaudesta. Ti la n ne joht uu t äm ä n ke s ä n vä h ä i s e st ä sademä ä rä st ä ja vi i me vuoden kuivuudesta sekä siitä, että järvien pinnat jäivät viime syksynä selvästi tavanomaista alemmaksi. Erityisesti yksittäiset kaivot pienillä moreenialueilla ovat vaarassa kuivua, jos sateita ei tule ennen talvea ja routaa. Kyläkoordinaattorihanke on edistynyt suunnitellusti, mutta koska hankesuunnitelma on laaja, erilaisia toimenpiteitä on vielä toteuttamatta. päivänä 2019 Uudella tavalla toteutetut koulukuljetukset eivät ole sujuneet ongelmitta Vuotuinen säästötavoite on liki 200.000 euroa, kunnasta pahoitellaan tiedotuksen puutteita Tanhuja ja pelimannimusiikkia kesäkahvilassa LUMIMARJA TIRRONEN Kasareikka on kuusankoskelainen ryhmä, mutta jäsenistöön kuuluu useita iittiläisiä. Iitin kyläkoordinaattorina toimii Viktoria Lunkka. kesäkahvilassa esiintyy Karela ja pelimannit, ja torstaina 22.8. Näiden osalta selvitämme, mikä on logistisesti mahdollista. Toivoisimme, että kun ongelmia ilmenee, vanhemmat olisivat yhteydessä kuntaan. Seurassa toimii kaksi ryhmää: pelimanniyhtye Karela ja tanssiryhmä Kasareikka. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Y l e i s e s t i h aj a a s u t u s a l u e e l l a r e n g a s k a i v o j e n j a p i e n t e n vesiosuuskuntien kaivojen vesi tulee pienistä pohjavesiesiintymistä, joissa pohjaveden pinnan vaihtelu on suurempaa ja nopeampaa kuin laajoissa esiintymissä. Päijät-Hämeen sivistystoimenjohtajien kokouksessa Harmokivi kertoo saaneensa vinkin konsultti Petri Kärjestä, jonka avulla erityisesti Kärkölässä oli saavutettu säästöjä ja hyviä tuloksia. Kärjen johdolla koulukuljetukset päätettiin kilpailuttaa uudella tavalla. Aihe ei alun perin kuulunut kokouksen asialistaan, mutta työjärjestystä muutettiin siten, että kuntalaisia paljon puhuttaneesta asiasta päästiin käymään perusteellinen keskustelu. Silloin voimme selvittää, mitä juuri kyseiselle asialle on tehtävissä. Niitä ovat muun muassa kyläsuunnitelmien teko ja päivitys, erilaisten oppaiden ja ohjeistusten laatiminen sekä kylätalojen parempi hyödyntäminen. Tätä perustetta pyritään jatkossa noudattamaan, mikäli lausunnot ja perustelut, pedagogiikka, ryhmäkoko, sukupuolijakauma, varhaiskasvatuksen tarve, vuorohoidon tarve, käytettävissä olevat tilat tai muu lapsen etu eivät ole esteenä ryhmän muodostamiselle asuinpaikan mukaan. Hanke myös käynnistyi vasta joitakin kuukausia hankepäätöksen tekemisen jälkeen, minkä vuoksi henkilöstökuluihin varattua rahoitusta on edelleen käyttämättä. tanssiryhmä Kasareikka. — Yleiseen puheeseen on vaikea tarttua. — Nyt liikennöitsijöillä on vielä käytössä myös Euro 5 -normin autoja, mutta niitä ei siis syysloman jälkeen saa enää olla. Hänen mukaansa syyskaudella 2018 oli selvästi nähtävissä, että koulukyytien kustannukset ovat nousseet jatkuvasti. Wilmaa kannattaa seurata nyt päivittäin. L o p p u v u o d e k s i t a rvit a a n r u nsa it a ja pitk ä k e s t o i s i a s a t e i t a pohjavesitilanteen parantamiseksi. Keskiviikkona 21.8. — Kyseessä on iso logistinen kokonaisuus, jossa jokainen muutos vaikuttaa koko systeemiin, Harmokivi kuvailee. — Lisäksi yksittäisillä perheillä on erilaisia toiveita, joista he ovat olleet kuntaan ja lautakunnan jäseniinkin yhteydessä. Tanssiryhmä Kasareikka esittää paitsi perinteisiä tanhuja myös uudempia koreografioita. Hän ymmärtää vanhempien harmin ja huolen, mutta muistuttaa myös ongelmien yksilöimisen tärkeydestä. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni, ja vi r taus tapa htuu pelkästään Kalkkisen luonnon koskesta. Sivistystoimenjohtaja Pia Harmokivi kertoo käyneensä kokouksessa läpi koko kilpailutusprosessin. Koulukuljetusten välillä ne ajavat asiointikyytejä, joista ennen käytettiin kutsutaksinimitystä, Harmokivi tarkentaa. Asuinpaikka on yhtenä perusteena esikouluryhmässä I iti n koulut uslaut a k u nt a o n l i nj a n n u t , e t t ä asuinpaikka otetaan yhd e k s i e s i ko u lu r y h m ä n määräytymisperusteeksi. Lautakunnan kokouksessa käytiin läpi kuljetusten kipupisteitä. Useana vuonna huoltajat ovat toivoneet, että eteläiittiläiset esikoululaiset sijoitettaisiin samoihin ryhmiin, jotta he kouluun siirtyessään olisivat jo ryhmäytyneet.. Sivistystoimenjohtaja väläyttää myös erillisen kuljetussuunnittelijan palkkaamisen mahdollisuutta. Vuodessa on 188 koulupäivää, joten uusi systeemi tuo vanhaan verrattuna noin 196.000 euron säästön. Entisen kilometriperustaisen hinnan sijaan yrityksiä pyydettiin tarjoamaan päiväkohtaista hintaa. Kilpailutuksen ehtojen mukaan viimeistään syysloman jälkeen kaikilla liikennöitsijöillä pitää olla käytössään Euro 6 -normin mukaiset autot. Ky m i j o e n v e s i s t ö a l u e el la usei mpien jä r vien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Viime päivien sateet e i v ä t j u u r i k a a n n ä y v e s i s t ö i s s ä m a a p e rä n k u iv uuden v uok si. Myös eroperheitä on paljon, joten lapsi voi kulkea kahdesta eri paikasta kouluun vuoroviikoin, Harmokivi havainnollistaa: — Oppilaiden poisjäänti listoilta tuo tietysti väljyyttä aikatauluihin, jotka nyt ovat kuskien mukaan iltapäivien osalta liian tiukkoja. Sosiaalisessa mediassa vellonutta keskustelua Harmokivi kertoo seuranneensa vasta viime päivinä. Hankkeen alkuvaiheen viiveen vuoksi hankesuunnitelmassa on toimenpiteitä, joita ei ole ehditty vielä kokeilla. LUMIMARJA TIRRONEN Iitin kylä koordinaattori -hanke on saanut jatkoaikaa kesäkuun 2020 loppuun asti. Pia Harmokivi myöntää, että selkeitä mokia on tapahtunut. Kesä on yhdistysten vilkkainta toiminta-aikaa. Monia huolettaa tuleva talvikausi kelirikkoineen, kun kyytien on vaikea pysyä aikataulussa jo nyt. Muuttunut koulukuljetusjärjestelmä on saanut osakseen paljon kritiikkiä. — Minun olisi pitänyt tiedottaa asiasta paremmin jo keväällä ja kertoa koululaisten vanhemmille, että tulossa on iso muutos, johon sopeutuminen tulee kestämään viikkoja. TÄNÄÄN 3 Maanantaina elokuun 19. Hänen mukaansa haettu jatkoaika osuu mitä parhaimpaan ajankohtaan, sillä hanke voi nyt auttaa kyläyhdistyksiä valmistautumaan ensi kesään. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä. Lunkka kehottaa seuraamaan hankkeen edistymistä Facebookissa ja Instagramissa. Sen haasteisiin paneudutaan heti, kun toiminta on saatu vakiinnutettua, Harmokivi lupaa. Kunnan laskelmien mukaan koulukyytien hinta oli vuosi sitten keskimäärin 5.026 euroa päivässä, kun se nyt on 3.980 euroa päivässä. Asioita otetaan nyt kyläyhdistysten kanssa esille. Sivistystoimenjohtajan mukaan aamukuljetukset ovat jo vakiintumassa, mutta iltapäiväajot eivät vielä suju toivotulla tavalla. Kevään runsaat lumien sulamisvedet nost ivat p ohjave denpi n nat keskimääräisen tason tuntumaan, josta pinnat ovat laskeneet näihin päiviin saakka. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hanke olisi päättynyt tämän vuoden loppuun. Asikkalassa kokopäivätyössä ollut Kärki palkattiin Iittiin osa-aikaisesti. Iitin kyläkoordinaattorihanke sai puoli vuotta jatkoaikaa Päijänne nyt 20 senttiä alle tavanomaisen vedenkorkeuden VOITTO RUOHONEN Vähäsateisen kesän myöt ä j ä r v i e n v e d e n k o rke u d e t ova t l a s ke n e e t tava nomaista alem ma ksi. — Joka tapauksessa koulutuslautakunta halusi pöytäkirjaan kirjattavan, että jatkovalmistelua tarvitaan. Kaiken kaikkiaan Iitillä on käytössään 11 pikkubussia ja kaksi isoa bussia. Ta n huseu ra Kasa rei k ka ilahduttaa Iitin Kirkonkylän kesäkahvilan kävijöitä ensi viikolla parilla ohjelmatuokiolla. Iitin koulutuslautakunta käsitteli tiistain kokouksessaan koulukuljetuksien alkamista ja niihin liittyneitä ongelmia. Hän myös kokee, että kunta ei ole onnistunut muutoksesta tiedottamisessa
Teos on osa sitä laajaa kirjallisuuden aaltoa, jonka itsenäisyyden juhlavuosi ja sitä heti seurannut sisällissodan muistovuosi tuottivat. Oli kuin olisi ollut läsnä totuuskomission istunnossa. Palkinnot rahoittaa Suomen Kirjasäätiö, jonka taustalla on Suomen Kustannusyhdistys ry. Jokaisessa sarjassa palkintosumma on 30.000 euroa, ja palkinto on Suomen merkittävin yksittäinen kirjallisuuspalkinto. Tutkijana hän on kiinnostunut varsinkin arjen historiasta, ja siihen tematiikkaan Kapina tehtailla myös liittyy. Teos ei ole tunteeton, mutta se uskaltaa kertoa kauheista asioista viileästi. Aluksi se myönnettiin vuosittain vain kaunokirjallisuudelle, ja ensimmäinen palkittu oli Erno Paasilinna vuonna 1984 esseekokoelmallaan Yksinäisyys ja uhma. Kymin tai Kuusankosken tehtaan virkamiehiä vangittuina ja ruumiilliseen työhön komennettuina punakaartin valvonnassa. Teos on iittiläisittäin erittäin mielenkiintoinen. Itsenäinen Kuusankosken kunta perustettiin vasta vuonna 1921. Hänen julkistustilaisuudessa esittämänsä puheenvuoron mukaan voittajakirjaksi valikoitui teos, jonka tärkein päämäärä on etsiä sumun keskeltä totuutta. — Tunnustan, että kirja oli itselleni joukon raskain luettava. Esimerkiksi käy Erkki Tuomiojan blogitekstissään esittämä yhteenveto, jonka mukaan teos ”kuuluu sisällissodan muistovuoden tuottaman uuden tutkimuskirjallisuuden parhaimmistoon. VOITTO RUOHONEN. Se oli Aallon mukaan lopulta rauhallinen ja maltillinen jakso aina siihen saakka, kunnes sodan lopputulos alkoi valjeta. Teos ei pistänyt tunteilemaan, vaan pakotti pysähtymään faktojen äärelle: paikka paikalta, tapahtuma tapahtumalta, nimi nimeltä. Se on hieno esimerkki siitä, miten sadan vuoden takaisia tapahtumia voidaan nyt lopulta tarkastella ilman minkäänlaista osapuolikiihkoilua, ja samalla kumota vuosikymmeniä omaa elämäänsä eläneitä ja haastamatta jätettyjä tahallisesti tai tahattomasti väritettyjä aikalaiskertomuksia.” Aallon tutkimus etenee kronologisesti. Samaan aikaan, kun sisällissota oli käynnissä toisaalla, tehtailla oli punainen valta. Sittemmin palkinto on muuttanut muotoaan siten, että enää ei palkita ainoastaan kaunokirjallisuutta, vaan sen rinnalle ovat tulleet tietokirjailijalle myönnettävä Tieto-Finlandia sekä lastenja nuortenkirjailijalle annettava Finlandia Junior. Työväestön joukossa taistelivat keskenään maltillisemmat ja radikaalimmat ainekset, ja samalla tavoin tehtaiden johdossa repesi railo työväen vaatimuksia ymmärtävien ja tiukkaa kuria ja järjestystä sekä ehdotonta myöntymättömyyttä ajavien välille. professorina ja akatemiatutkijana. Teoksen arvostelut ovat olleet kautta linjan myönteiset. Miehiä ryhmäkuvassa luudat tai lapiot käsissä metsässä, taaempana puurakennuksia. Voikkaan työntekijät vaativat lakollaan tehtaan naisia ahdistelleen saksalaisen työnjohtajan erottamista, ja jo silloin Aallon (2018, 31, 35) mukaan ”työläiset olivat astuneet merkittävän, periaatteellisen rajan ylitse. Seppo Aalto on syntynyt Kuusankoskella ja työskennellyt Helsingin yliopistossa Suomen ja Skandinavian historian dosenttina, ma. päivänä 2019 Väärän kuninkaan päivä eli kun totuttu järjestys murtui. ”Yhtiö pani kovan kovaa vastaan, ja lakko päättyi työläisten täydelliseen tappioon, mutta ”Kymiyhtiö saavutti Pyrrhoksen voiton, sillä lakko raivasi auki polkua, joka johti lopulta kapinaan tehtailla”. Tehdasyhteisöt kuuluivat sisällissodan aikana osin Iittiin, osin Valkealaan riippuen siitä, kummalla puolella Kymijokea ne sijaitsivat. Finlandia-palkintoa luotaessa mukana oli myös silloinen Opetusministeriö. Kirjan paikallistarkkuus on hiuksia nostattavaa, ja tapahtumien asettaminen laajempiin yhteyksiin kertoo syvästä yhteiskunnallisesta tutkimustyöstä ja ymmärryksestä, Suutari luonnehti: — Tämä tietoteos muistuttaa, kuinka ohuen kuoren varassa sivistys ja järki lepäävät, ja miten helposti irrationaaliset voimat voivat lähteä liikkeelle otollisissa olosuhteissa. (Kuvalähde: Kansan Arkisto.) Kapina tehtailla oli työväen nousu säätyvaltaa vastaan Vuoden 2018 Tieto-Finlandian voittajateos avaa myös iittiläistä historiaa Finlandia-palkinto perustettiin 1980-luvulla, ja sen tarkoitus oli alun alkaen lisätä kiinnostusta kirjallisuutta ja lukemista kohtaan. Hän lähtee liikkeelle Kuusankosken teollisuuskylien tilanteesta 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin patriarkaalista komentoa ja herrojen yksinvaltaa alettiin asettaa kyseenalaiseksi. Sen läpikäymiseen kului ehdokaskirjoista myös reilusti eniten aikaa. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan päätti dokumenttiohjaaja, taiteilijaprofessori Virpi Suutari. Riitojen kärjistymisestä Aalto etenee kuvaamaan vallankumousta ja sotaa, mutta ainoastaan Kymin tehtaiden kaartien osalta. 4 Maanantaina elokuun 19. Yhteiskunnallinen tilanne oli sellainen, että ristiriitojen kärjistymistä ei voitu välttää, vaan ne syvenivät nopeasti, kunnes vuonna 1917 oltiin sitten täysin sovittamattomien ristiriitojen äärellä. Sodan lähestyessä loppuaan pääosaan nousee ensin punainen ja sodan päätyttyä valkoinen terrori. Ensimmäinen oire niistä oli ollut jo vuonna 1904 niin sanottu Schmitzin lakko. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1989. Viime vuonna palkittiin Seppo Aalto, jonka teos Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918 (Siltala 2018, 359 sivua) käsittelee Suomen sisällissotaa Kymin tehtaiden tehdastyöntekijöiden näkökulmasta. Kirja haastaa meidät kysymään omassa ajassamme, mikä on itse kullekin tarpeeksi, ja kuinka voisimme toimia paremmin köyhyyden ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseksi. He olivat kyseenalaistaneet Kymiyhtiön vallan sen omalla tehtaalla. Ristiriita ei syventynyt vain yhteiskuntaluokkien välillä, vaan ennen pitkää myös niiden sisällä
Alapuro, Risto 1994: Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890-1933. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa 1918. Sieltä joukko jatkoi Haapakimolan suuntaan, jolloin sitä vastaan tuli reellä ajaen kolmen miehen joukko. Björkenheim poikkesi ajan teollisuusjohtajista työväen suuntaan osoittamansa neuvotteluvalmiuden ja sovinnollisuutensa vuoksi. Haettu 14.04.2019. Kirjallisuutta: Aalto, Seppo 2018: Kapina tehtailla. Läheisenä vertailukohtana mieleen tulee Risto Alapuron erinomainen teos Suomen synty paikallisena ilmiönä 1980-1933 (Tammi 1994), jossa avataan kansakuntamme itsenäistymiseen johtanut kehitys ja itsenäisyyden alkuvuodet mikrohistorian työkalupakilla. Tämän vuoksi hän ajautui ristiriitaan sekä tiukkaa peräänantamattomuutta työväen vaatimuksille halunneiden patruunakollegoittensa että sovinnonhakuisuutta yhtä lailla vieroksuneiden tehtaitten muiden johtajien kanssa. Herroja edustivat tehtaiden virkamiehet, joiden edessä työläismiesten piti joka kerta kumartaa ja ottaa lakki päästä, naisten niiata syvään. Yli sadan miehen joukko eteni 7.2.1918 Kausalasta aluksi Sääskjärvelle ja hankki Massin meijeristä ruokaa. Hän kuvaa, miten Kuusankoskella, Suomen suurimmassa paperiteollisuuden keskittymässä, yhteiskunnalliset rajalinjat olivat jyrkät. Lähtökohtana on yksi kunta, Huittinen, joka saa edustaa koko Suomea. Miehet oli määrä toimittaa Kausalaan kuulusteltaviksi, mutta matkalla saattojoukossa syntyi riita. Jyväskylä: Atena. Tikka, Marko 2004: Kenttäoikeudet. Aallon tutkimus on perusteellista historiankirjoitusta. Vangitut ammuttiin, mitä osa punaisista paheksui suuresti. Aallon tutkimus on oivallisesti jäsennelty, jos kohta yksityiskohtien runsaus hetkittäin uuvuttaakin lukijaa. Sen vuoksi sodan päättymistä seurannut valkoinen terrori nousi järkyttäviin mittasuhteisiin. Alapuron tutkimuksesta Aalto toteaa, että se antoi vankan pohjan ymmärtää, miksi tehtaantyöläiset tarttuivat kivääriin. Aallon kertomuksessa sisällissota ei ole torpparikapina, vaan työväen kapina luokkaja säätyvaltaa vastaan. Aalto (2018, 330) tulkitsee, että joukkoteloitukset olivat shokkihoitoa, jolla kerta kaikkiaan lyötiin alas kaikki vastarinta ja varmistettiin valkoinen valta, luotiin kestävä pelkotila sekä pantiin toimeen sosiaalinen, poliittinen ja etninen puhdistus. Aalto allekirjoittaa Mirja Turusen Veripellot-teoksen (2008) laskelman, jonka mukaan punaisen terrorin uhreina Kouvolassa kuoli 124 henkeä, heistä 70 kahtena huhtikuun viimeisenä viikkona, jolloin sota oli jo lopullisesti kääntynyt valkoisten eduksi. Ylikangas, Heikki 1993: Tie Tampereelle. Eklund uhonnut tekevänsä heti Kuusankoskelle päästyään. Ei olisi ollut suuren vaivan takana korjata tällaiset asiat, jotka korjaamattomina jättävät muuten ansiokkaasta teoksesta huolimattoman vaikutelman. Helsinki: WSOY.. Teos avaa sellaisen näkökulman sisällissodan tapahtumiin, jota ei ole aikaisemmin käsitelty. Valkoisten pääteloituspaikka oli Kuusankosken vanha hautausmaa, Naukiossa sijaitseva Stöörinkangas. päivänä 2019 Voikkaalla sijainnut poliisiputka, johon kaikki kuolemaantuomitut punakaartilaiset teljettiin ja josta heidät kuljetettiin öisin ammuttavaksi. Sisällissota nosti esille myös henkilöitä, joita jälkipolvet eivät voi kuin halveksia: yksi Aallon mainitsemista ikävistä henkilöistä, Nikolai Lahtinen, kavalsi sodan alkuvaiheessa valkoisia suojeluskuntalaisia punaisille ja kunnostautui sittemmin innokkaana punaisten teloittajana. Kuusankoski 1918. Pelkästään tehtaiden työväkeä ammuttiin 207 henkeä, ja suurin osa ammutuista oli ihmisiä, joiden suurin synti oli ollut kuulua punaisiin ja kyseenalaistaa tehdasyhteisössä vallinnut jyrkkä luokkajako. Osipov taisteli viimeiseen saakka, ja häviön hetkelläkään hän ei antautunut, vaan mieluummin surmasi sekä morsiamensa että itsensä. (Kuvalähde: Työväen arkisto.) Aallon teoksesta nousee esille päällimmäisenä, että se haastaa onnistuneesti sen kiteytyneen tulkinnan sisällissodan syistä ja taustoista, jonka Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia nosti kansalliseksi suureksi kertomukseksi. Näiden miesten kohtalosta ei ole mainintaa; vangittuja kyllä vapautettiinkin kunniasanaa vastaan. Kymiyhtiöiden herroja määrättiin huhtikuussa jopa ruumiilliseen työhön, ja se oli Aallon tulkinnan mukaan heille niin syvä nöyryytys, että sitä ei voitu antaa mitenkään anteeksi. Toisaalta sodan aikana tapahtuneita teloituksia perusteltiin sillä, että vastapuoli teki samoin — mikä tietenkin piti myös paikkansa. Sitä ennen kahden ja puolen kuukauden aikana punaiset surmasivat vain 21 henkeä. Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa. Aallon (2018, 294) tiivistyksen mukaan punainen terrori oli ”punakaartin johdon järjestämää, valikoivaa, paikallista, osin sattumanvaraista, mutta siitä puuttui kuitenkin suunnitelmallisuus”. Erkki Tuomiojan blogisivusto7 kirjavinkit osoitteessa https://tuomioja.org/ kirjavinkit/2018/10/seppoaalto-kapina-tehtaallakuusankoski-1918-siltala359-s-tallinna-2018/. Liikkumisen rajoittaminen, kulkulupien aneleminen, tiedonsaannin tukehduttaminen, työväen käskyvallan alle joutuminen, huhtikuun pakkotyöt Kouvolassa harjan varressa, ennen kumarrelleiden ihmisten kunnioituksen puute ja väkivallan pelko mullistivat paremman väen arkipäiväisen elämän päälaelleen. Osipov koetti pitää tarkoin huolen siitä, etteivät punaiset syyllistyneet valkoisten vankien, haavoittuneiden tai muiden murhaamiseen sodassa, jossa vangiksi joutuneiden surmaaminen oli puolin ja toisin yleinen tapa. Helsinki: SKS. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. Mirja Turusen Kouvolan alueen punaista ja valkoista terroria käsittelevässä tutkimuksessa puhutaan veripelloista. Helsinki: Tammi. Sellainen oli erityisesti Tommolanpelto Kouvolan lähistöllä, sillä sen alueella punaiset surmasivat uhrejaan; toinen heidän käyttämänsä paikka oli Korian silta. Kohta samalla retkellä punaisten tielle sattui vielä neljä uutta vangittavaa. Aalto on löytänyt lähdetietoja, joiden mukaan liian myöntyväisen kauppaneuvoksen olisivat valkoiset teloittaneet, jos punaiset eivät olisi ehtineet aiemmin. Kieliasultaan teksti on pääosin sujuvaa, mutta laatukustantajaksi mielletyn Siltalan julkaisemaksi teoksessa hämmästyttää, että viimeinen ja lopullinen kielenhuolto on jäänyt tekemättä. Tällä retkellä kymintehtaalaiset saivat avukseen paikallisen plutoonan Kausalasta. Historia on ihmisten tekoja. Tehtaanjohtajia, sivistyneistöä ja herrasväkeä oli loukattu ja nöyryytetty syvästi: ”Kutsumattomat, tarkastuksia tehneet punaiset rikkoivat kotirauhaa ja yksityisyyttä. Aikakautta ja Iitin alueen historiaa hyvin tunteva Erkki Tuomioja huomauttaa oivaltavassa arvostelussaan, kuinka Aalto nostaa esille kaksi kunnioitusta ansaitsevalla tavalla poikkeavaa henkilöhahmoa: punaisen sotapäällikön Aleksei Osipovin ja Kymiyhtiön toimitusjohtaja, kauppaneuvos Gösta Björkenheimin. Sinä aikana käskijöistä tuli käskettyjä. Se oli keskiajalta lähtien tunnettu karnevaali, jossa oikean kuninkaan sijasta valtaa käytti yhden päivän ajan rahvaan keskuudesta valittu. Alapuro, Risto 2017: Valtio ja vallankumous Suomessa. Alun perin tällä tavoin haluttiin pitää kansaa tyytyväisenä. Samaan tapaan Aallon tutkimuksessa Kuusankoski saa olla esimerkkinä eteläisen Suomen kaikista teollisuusyhdyskunnista ja niissä vallinneista aatevirtauksista sekä niiden tiestä kohti sisällissotaa. Teoksensa esipuheessa Aalto nostaa esille esikuvinaan ja pohja-aineistonaan lisäksi Alapuron Valtio ja vallankumous Suomessa -tutkimuksen, Tie Tampereelle -teoksen kirjoittajan Heikki Ylikankaan sekä sisällissodan kenttäoikeuksista väitelleen Marko Tikan. Samaan aikaan summittaisia teloituksia oli myös lähiseudulla. Teoksessa on luvattoman paljon kongruenssivirheitä (subjekti ja predikaatti ovat eri luvussa), samoin tökeröitä agenttipassiivirakenteita sekä toistoa; esimerkiksi sama sitaatti toistuu pahimmillaan 12 sivun välein. Kymintehtaalaisten kaarti määrättiin katkaisemaan tieyhteyttä Loviisan ja Kausalan välillä, koska sitä pitkin arvioitiin rannikkoseudun valkoisten pyrkivän Heinolan suuntaan ja edelleen omiensa puolelle. Heidät osasto kausalalaisia punaisia kuljetti ensin Kausalaan, ja sieltä heidät siirrettiin Kouvolaan. Näin oli tehtaiden metsänhoitaja, valkoisten puolelle rintamaa siirtynyt Emil B. Tampere: Vastapaino. (Aalto 2018, 331). Tutkimuksessa nousee esille kymmeniä henkilöitä, joista toiset suuremmissa, toiset pienemmissä rooleissa. Pakkotöinä herrasväen piti muun muassa hakata halkoja: ”Puiden pilkkominen ei ollut sinänsä rangaistus. Tuomioja, Erkki 2018: Kapina tehtailla. Työnjohtaja Juho Vappula piti halonhakkuuta ennen kaikkea nöyryyttävänä ja asemaansa loukkaavana: hän ei ollut kahteentoista vuoteen tehnyt ruumiillista työtä.”(Aalto 2018, 202.) Kymin tehtailla väärän kuninkaan päivä kesti tammikuun lopulta 1918 toukokuun alkuun 1918, noin kolme kuukautta. He olivat Karhulan tehtaan konttoristeja, ja heillä oli aseet mukana. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Se näkyy teoksen alaluvussa Verinen avustusretki (Aalto 2018, 146-158). Kuusankoski 1918. 5 Maanantaina elokuun 19. Lisäksi nimivirheitä on runsaasti: Iitin Sääskjärvi on johdonmukaisesti Sääksjärvi, Massista on tullut Massa, Mouhu vaihtuu välillä Muohuksi ja Juho Juhaksi. Se keskittyy tiukasti yhteen paikkakuntaan ja sen ihmisiin. Osat vaihtuivat toukokuussa ja parin viikon aikana, ennen kuin summittaiset teloitukset kiellettiin, valkoiset surmasivat tehdaskylissä ja Kouvolassa Aallon laskelmien mukaan 380-400 henkeä. Turunen, Mirja 2008: Veripellot. Synkkä maine on helatorstailla 9.5.1918, jolloin yhtenä päivänä Jaalassa Poterin pellolla teloitettiin 18 vangittua punaista, ja kaikkiaan lyhyellä aikaa 54 henkeä. Aalto rinnastaa punaisten valtakauden Kymintehtailla väärän kuninkaan päivään
heina?taveja on asustanut Kymentaassa, Sa?a?skja?rvella. Yhteiso?ja?senet voivat ilmoittaa retkelle mukaan kaksi edustajaa. Salminen on toiminut Lyo?ttila?n yhteisen kalaveden osakaskunnan hoitokunnassa vuodesta 2013 alkaen. liikuntatyo. panoksella osakaskunnan toimintaan erilaisissa hankkeissa ja kehitta?misessa?, kiitta?a. on arvioitu alimmillaan vain tuhanneksi, joten laji on jo vaarantunut. Luontopa?iva?kotiryhma?ssa. Kaakkois-Suomen alueelle on myo?nnetty tulevalle metsa?styskaudelle 2.820 hirven pyyntilupaa. vaatelias ja arka laji pesii va?ha?lukuisena vain parhaimmilla lintuja?rvilla?. pa?iva?na. ryhmina?. Ta?ysimittainen valkoha?nta?peuran metsa?stys alkaa 28.9. Tarkoitus on saattaa hirvitiheydet asetettuihin tavoitteisiin metsa?styksen ja?lkeen. lautakuntien edustajat. juhlapuvussa. Suomen koko parima?a?ra. mennessa?.. Iitin kunnan strategia nostaa esiin Iitin kauniin luonnon ja sen hyo?dynta?misen. yksitta?in tai pienina. Heina?tavit eiva?t esiinny suurissa parvissa, vaan yleensa. Retki on Kasvun ja?senille maksuton ja sisa?lta?a. on saanut Kalatalouden keskusliiton myo?nta?ma?n pronssisen a nsiomerk i n Suomen kalatalouden hyva?ksi tehdysta. Pyyntiluvissa on mukana ns. alkavan sorsastuskauden tavallisimpia saaliita ovat isot sinisorsat ja pienet tavit. Pikku-Vieterin valmistuessa on vuoden kokemus luontopa?iva?kodissa toimimisesta, ha?net ma?a?ra?ttiin myo?s osallistumaan toiminnallisen suunnittelun ryhma?n tyo?skentelyyn. kehitysta?. Sorsien tavista kookkaampi heina?tavi on metsa?sta?ja?lle hyvin harvinainen saalis, silla. Iitin Voimakyla?t ja etsiva. tyo?sta?. Tilaushinnat 1.1.2019 alkaen Kestotilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 98,00 ulkomailla 111,00 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 105,00 ulkomailla 111,00 Jakeluhäriöt Kausalan taajama klo 6.30–10 p. ja hirven metsa?stys 12.10. ja Uraja?rvella?. bussikuljetukset, aamuja iltapa?iva?kahvit seka. Heina?tavipoikue on harvinainen ilmestys. syyskuuta. Useimmat sorsalinnut muuttavat talveksi La?nsiEurooppaan, mutta heina?tavi talvehtii jopa Etela?-Aasiassa ja Afrikassa saakka. Tähän aikaan vuodesta se on vaatimattoman ruskeanharmaa. Elima?en la?hiruokamessuihin ja Mustilan Arboretumiin. Lupama?a?ra. koiran ka?ytta?minen on kiellettya?. Koiraan siivissa. — Risto on vaikuttanut merkitta?va?lla. Ryhma?a?n kuuluvat va rhaiskasvatuksen esimiehet, sivistystoimenjohtaja, tyo?ntekijo?iden edustajat, vanhempien edustajat seka. Viikon 34 luontoa?a?ni Yleisradiossa on heina?tavi. Yksi pyyntilupa oikeuttaa metsa?sta?ma?a?n joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. on kuitenkin edelleen vaaleita kuvioita, jotka ovat vahvimmillaan keva?isessa. Iittiin 112, Jaalan-Kuusankosken alueelle 42 hirvenkaatolupaa Risto Salmiselle Kalatalouden keskusliiton ansiomerkki Risto Salminen Iitin Lyo?ttila?sta. Pitka?n muuttomatkan varrella vaanivat monet vaarat, kuten metsa?stys ja ympa?risto?tuhot. oli esitta?nyt koulutuslautakunnalle uuden pa?iva?koti Pikku-Vieterin painopisteiksi luontoa, liikuntaa ja kesta?va?a. Uuden pa?iva?kodin toiminnallisen suunnittelun tyo?ryhma. pystyta?a?n paikallistasolla sovittamaan hirvitilanteen mukaan metsa?stysaikana saatujen hirvihavaintojen perusteella. Ha?n toimii osakaskunnan rahastonhoitajana seka. on edellisvuoden tasolla. seka. Kanta painottuu Etela?-Suomeen. 6 M U U M IP E IK K O Julkaisija: Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Osoite: PL 37, 47401 Kausala Kauppakatu 6, Kausala Internet-osoitteemme: www.iitinseutulehti.fi Avoinna Ma–Ti 8.30–16 Ke–To 8.30–15.30 Pe 8.30–15 Ilmestymispäivät: Maanantai ja torstai Päätoimittaja Lumimarja Tirronen 0400 728 113 lumimarja.tirronen@iitinseutulehti.fi Toimittaja, toimitusjohtaja Voitto Ruohonen 0400 727 234 voitto.ruohonen@iitinseutulehti.fi Toimittaja Ritva Launeskoski 0400 723 727 ritva.launeskoski@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala (05) 326 0355, 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Ilmoitusja asiakaspalvelu Eeva Sihvola ja Minna Tervo 0400 857 577, (05) 326 0355, ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja graafinen suunnittelu Ilmoitusten jättöajat: Seurapalsta ja pikkuilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: perjantaina klo 10.00 Torstain lehteen: keskiviikkona klo 10.00 Vedosilmoitukset: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: torstaina klo 15.00 Torstain lehteen: tiistaina klo 15.00 Ilmoitushinnat: Etusivu 2,15 E /pmm Takasivu 2,05 E /pmm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,85 E /pmm Pienin ilmoituskoko 25 pmm Kuolinilmoitus 1,85 E /pmm Kiitosilmoitus 30 E /kpl Etusivu (silmä) 80,00 E /kpl Merkkipäiväilmoitus 35,00 E /kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 60,00 E /kpl Palveluhakemisto 40,00 E /rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. ja vahvisti esityksen. Jaalanlahti on heina?tavin mieluisin paikka Pyha?ja?rvella?. Paikallista vaihtelua on kuitenkin alueen sisa?lla?. tyo?skenteleva. Uusi pa?iva?koti Pikku-Vieteri rakentuu luontaisesti erinomaisten luontoreittien varrelle. Iitin riistanhoitoyhdistyksen alueelle lupia on myo?nnetty 112 kappaletta, JaalanKuusankosken alueelle 42 kappaletta. Elokuussa heinätavit ovat peruspuvussa, eli koreat koiraatkin ovat sulkineet la?hes naaraan asuun. ja?senretken lauantaina 7. reservilupia, joilla metsa?stysma?a?ra. pa?a?syliput la?hiruokamessuille. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisesta sattuneesta virheestä on ilmoitusten hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. varhaiskasvatuksen opettaja Minna Puntti on valittu vakinaiseen toimeen. Elokuun 20. kalastuksen valvojana. Hirven ja valkoha?nta?peuran metsa?stys alkaa syyskuun alussa niin sanotulla vahtimismetsa?styksella?, jolloin mm. s-postilla osoitteeseen toimisto(at)pohjoiskymenkasvu.fi tai puhelimitse 040 590 5655/ Tanja Rautavirta 31.8. päivänä 2019 Vaatelias taviksen serkku Luonto, liikunta ja kestävä kehitys Pikku-Vieterin painopistealueet Juhlapukuinen heinätavi on korea ilmestys. Pa?iva?n aikana tutustutaan mm. Koska ha?nella. osakaskunnan puheenjohtaja Matti Järvinen. Suomen riistakeskus on myo?nta?nyt tulevan metsa?styskauden hirviela?inten pyyntiluvat. Lautakunta oli samaa mielta. Kasvun jäsenretki rahoituskohteisiin Pohjois-Kymen Kasvu ja?rjesta?a. Paikat ta?yteta?a?n ilmoittautumisja?rjestyksessa?. -hankkeeseen, Virpin Keittio?n uusiin toimitiloihin Iitissa. Sitovat ilmoittautumiset tulee ja?tta?a. 0200 22020 Jakeluhäiriöt muualla: Iitinseutu www.iitinseutulehti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Pankit: Nordea FI92 2131 1800 0041 25 Helmi Säästöpankki FI25 4212 0010 0979 68 OP FI 93 5069 0110 0003 50 Osoitemuutokset ja tilausasiat: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi (05) 326 0355, 0400 857 577 VOITTO RUOHONEN MARKKU PAAKKINEN Maanantaina elokuun 19. 03 757 5285 Jaalan kirkonkylä klo 6.00–10 p. Iitissa
klo 18.00 Ravilinnan kentällä. Arvonta klo 8.15. 11.00 Peltsin kova vuosi 11.30 Aivan yksin 12.10 Petra saa vauvan 12.40 Jens erämaaseikkailulla 13.20 Tanskalainen maajussi 14.05 Minun jengini tornionlaaksolaiset 14.35 15.03 Ginan maailma 15.11 Syke (12) 16.00 16.23 Kummeli (7) 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Esteja kouluratsastuksen EM 19.00 Docstop: Kaikki mitä halusin (S) 19.30 19.51 Hillo (12) 20.00 20.23 Donna (12) 20.30 20.53 Mun ainoot 30 minsaa (7) 21.00 21.24 Kellot soi (7) 21.30 Chalet Girl (12) 23.05 Kuollut mies katoaa (12) 23.50 Game of Thrones (16) 00.40 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.01 Ostoskanava Tvins.com 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Huomenta Suomi Extra 09.30 Kesäterassi 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Emmerdale 11.00 Mitä tänään syötäisiin. TEOLLISUUSLIITTO 175. 7 Maanantaina elokuun 19. Ota yhteyttä Veikkoon 0400 258 624. alkaen klo 18.00. Sauna lämpimänä, pientä purtavaa ja virvokkeita. Tuo mukanasi arpajaisvoitto. alkaen klo 9.00 Loviisan metallirannassa. Kimppakyydit Kausalan torilta klo 10.30. Pelikerho kirjastolla ma 9.9. 040 554 2047. Ke: kalakeitto, juusto. Käsityökerho kirjastolla ke 18.9. Pelikerho kirjastolla ma 23.9. Eläkeliiton Iitin yhdistyksen T-paitoja rajoitettu määrä myynnissä hankintahintaansa, mikäli kiinnostaa, ota yhteyttä Veikkoon 0400 258 624. FinProfile-seurakisat huomenna tiistaina 20.8. 11.30 Jamie Oliver: mestarikokki 12.30 Ostoskanava Tvins.com 13.31 Huomenta Suomi Extra 14.00 15.30 Remontilla rahoiksi 16.30 Duudsonit tuli taloon 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Aaveiden jäljillä (12) 23.35 Duudsonit tuli taloon 00.30 Yökylässä Maria Veitola 01.20 Kaappaus keittiössä 02.10 Kauhukeittiö 03.15 04.15 Pomo piilossa UK Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 Rusty Rivets 06.40 Littlest Pet Shop 06.55 Ritariprinsessa Nella (S) 07.20 LEGO Friends 07.35 LEGO Ninjago 08.00 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.25 LEGO City (S) 08.30 K3 (S) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.00 Tähän aikaan ensi vuonna (S) 11.00 LIVE 13.55 House Rules Australia 15.10 Huvila & Huussi 16.10 Pientä pilaa 16.20 Onnenarpa 16.25 Leijonan luola USA 17.25 Rempalla kaupaksi 18.30 Hyvät ja huonot uutiset 19.30 Asuntokaupat sokkona (S) 20.30 Tankkaustarinat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 Kun maailma ei riitä (16) 23.35 Tankkaustarinat 00.05 Stand Up! (S) 02.05 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 03.05 Kauppaneuvos Jethro (S) 04.05 05.00 Astral-TV Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 19.–23.8. Lähtö Kausalan torilta kimppakyydein 9.45. Kuukausitapaaminen valtuustosalissa to 19.9. klo 8.00, Urpasen pato. klo 12.00– 14.00. Lisäksi joka päivä: ruokajuoma, leipä, levite. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 2.9. (S) 07.45 Ritari Mikke (S) 08.01 Askarrellaan 08.06 Mimosa ja Lennu (S) 08.22 Galaxi 08.23 Joraavat juurikkaat (S) 08.25 08.48 Peter Pan (7) 09.00 Casualty 09.50 10.17 Uusi päivä (S) 10.30 Peltsin kova vuosi 10.58 11.25 Peltsin kova vuosi 11.30 Perhe näytön orjana: Hulluus 12.15 Riistametsällä 12.45 Vanhasta uudeksi kierrätysvinkkejä 13.15 13.54 Kekseliäs nikkari 14.00 Fomo 14.30 Pelastetaan kaikki 68 sisarustani 15.00 Lippu rakkauteen 15.30 15.53 Mun ainoot 30 minsaa (7) 16.00 Kummeli (7) 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Esteja kouluratsastuksen EM 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Syke (12) 20.50 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 21.00 Vogue Williams: Kuoleman tabu 21.55 Kuollut mies katoaa (12) 22.40 100 vaginaa (12) 23.30 Hillo (12) 23.55 Leijonasydän (16) 01.30 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.01 Ostoskanava Tvins.com 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Huomenta Suomi Extra 09.30 Kauniit ja rohkeat (S) 10.00 Emmerdale 10.30 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Mitä tänään syötäisiin. klo 18.30. Ma: kalkkunahöystö, perunat, salaatti. To: makkarapannu, salaatti. mennessä 0400 258 624. Pe: lihapyörykät, tomattikastike, perunasose, raastesalaatti. alkaen klo 10.00. 10.00 alkaen. mennessä Tapio Johanssonille 040 825 4800. PM-onki la 24.8. Kaikki joukolla mukaan! Iitin Sydänyhdistys. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 06.20 Luontohetki 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Yliopistollinen eläinsairaala 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Midsomerin murhat (12) 13.20 Viikon tyttö (S) 14.45 Arkistokuvia: Tulevaisuus on heidän 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 Ystävykset Putinlandiassa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 17.54 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Yliopistollinen eläinsairaala 19.00 19.48 Prisma: Planeetat 20.00 Elossa 24h 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Pank pankin nousu ja uho (16) 22.55 Oddasat 23.10 Köyhä Eurooppa 00.05 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.8. KESÄKENKÄ-ALE Kimmon Kenkä Kankaanpää Tarkennus Viime Iitinseudussa ollut takasivun reportaasi kiltapäivistä oli Arto Pekkolan sanelema.. Kaikki joukolla mukaan! Kiinnostaako jäseniämme ortodoksisen Kausalan tsasounan praasniekkaan (vuosijuhlaan) osallistuminen 8.9.. 11.30 Jamie Oliver: mestarikokki 12.30 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Huomenta Suomi Extra 14.00 Remontilla rahoiksi 15.00 Remonttipiiskuri 16.00 Viettele vaatteilla 16.30 Selviytyjät 17.25 Kesäterassi 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Maajussille morsian maailmalla 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Lakia ja rakkautta (S) 00.35 Pitääkö olla huolissaan. Lähtö Kausalan torilta kimppakyydein klo 9.30 tai suoraan Heinlahteen. Kaikki joukolla mukaan! Iitin Karjalaseura ry jäsenet! Iitin ev.lut.seurakunta on kutsunut kesätapaamiseen Heinlahteen meidän yhdistyksemme jäsenet ke 21.8. klo 10 alkaen. Tuolijumppa Ravilinnassa 3.9. Pallokerhot keskiviikkoisin Ravilinnan kentällä klo 17.00– 20.00 niin kauan kuin kelejä riittää, muutoin yläkoulun salissa. Verkosta virtaa kirjastolla ti 17.9. Ilmoittaudu Marjo Sartamolle 20.8. Saunailta ja palautepalaveri Veteraanimajalla pe 23.8. klo 12.00–14.00. Lisätietoa netissä iitinlatu.com. To: broiler-vihanneskeitto, banaani, kaurapala (sydänmerkkiateria). 01.30 Joel vs. 06.53 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Pikku perunat (S) 07.06 Mohvelit (S) 07.15 Maapallottelua 07.18 Kuminakuja 19 (S) 07.26 Kikattava Kakkiainen (S) 07.34 Fluugalaiset (S) 07.45 Eteenpäin Enni 07.55 Richard Scarry 08.21 Galaxi 08.22 Tenavat (7) 08.29 Otso ja sopulit (7) 08.36 08.48 Näin meillä (7) 09.00 Casualty 09.50 10.17 Uusi päivä (S) 10.30 Peltsin kova vuosi 10.57 11.25 Peltsin kova vuosi 11.30 Lippu rakkauteen 12.00 Tanskalainen maajussi 12.45 Minun jengini tornionlaaksolaiset 13.15 Pelastetaan kaikki 68 sisarustani 13.45 Perhe näytön orjana: Hulluus 14.30 Söpöilyä 15.30 Docstop: Kaikki mitä halusin (S) 16.00 Kummeli (7) 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumaurheilun MC: Naisten skeet 19.00 Esteja kouluratsastuksen EM 20.00 Amatöörivakoojat 20.50 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 21.00 M/S Romantic (12): M/S Romantic (7) 22.15 Kellot soi (7) 22.40 Hillo (12) 23.05 23.57 Vogue Williams 00.00 Sisällä 00.40 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.01 Ostoskanava Tvins.com 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Huomenta Suomi Extra 09.30 Kauniit ja rohkeat (S) 10.00 Emmerdale 10.30 Mitä tänään syötäisiin. Kaikki joukolla nauttimaan kotoisista leivonnaisista kahvin/teen kera, tapaamaan tuttuja jne. Yhdistykselle varattu 50 paikkaa, ja ne täytetään varaamisjärjestyksessä. Tied. Jaalan koulun ruokalista 19.–23.8.2019: Ma: kasvislasagnette, porkkanat, vihersalaatti (sydänIitin osasto on kesäkahvilassa 26.–29.8. Myös verkkokaupasta heistore.fi. Seurakunnan järjestämä yhdistysten yhteinen virkistyspäivä Heinlahdessa ke 21.8. Ilmoittautumiset ja kyytitarve 22.8. Ke: sitruunainen kalavuoka, perunat, kiinankaali-mandariinihernesalaatti (sydänmerkkiateria). 1.9. Tiedustelut: Tero Wallin 050 5618 828 tero.wallin@sudetjalkapallo. Lisäksi joka päivä: leipä, levite ja ruokajuoma. fi. klo 13.00. Jos olet halukas tulemaan töihin, ota yhteys Anneliin puh. Pe: neljän viljan puuro, mehukeitto, leikkele. Verkosta virtaa kirjastolla ti 3.9. Kahvitamme totuttuun tapaan ja Oiva paistaa lettuja sään salliessa. 11.30 Jamie Oliver: mestarikokki 12.30 Ostoskanava Tvins.com 13.31 Huomenta Suomi Extra 14.00 15.00 Remontilla rahoiksi 16.30 Selviytyjät 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Jahti 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Remonttipiiskuri 00.30 Duudsonit tuli taloon 01.25 Joel vs. Lähdemme kimppakyydein klo 9.30 Kau-salan torilta. Heimot 02.25 Kauhukeittiö 03.20 04.17 Pomo piilossa UK Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 Rusty Rivets 06.40 Littlest Pet Shop 06.55 Ritariprinsessa Nella (S) 07.20 LEGO Friends 07.35 LEGO Ninjago 08.00 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.25 LEGO City (7) 08.30 Heinähattu ja Vilttitossu (S) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.00 Tähän aikaan ensi vuonna (S) 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 House Rules Australia 15.10 House Rules Australia 16.25 Toisenlaiset teiniäidit Special 16.55 Onnenarpa 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Rempalla kaupaksi 19.00 Yllätys yhdessä pöydässä 19.30 Huvila & Huussi 20.30 Tankkaustarinat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 ja kultainen silmä (12) 23.40 Tankkaustarinat 00.10 Holmes NYC (12) 01.10 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 02.05 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 03.05 Kauppaneuvos Jethro (S) 04.05 05.00 Astral-TV Tiistai 20.8. 11.00 Mitä tänään syötäisiin. mennessä Hannele 040 844 1586 tai Tuula 044 273 5660. alkaen joka tiistai klo 11.15–12.00. Kilpailut naisten ja miesten sarjoissa. klo 10.00 alkaen. 17.30. klo 13.00 Cabaret-musikaaliin. Iitin Soutajat järjestää perinteiset kuntosoudut halukkaille Iitin Kirkonkylän vanhan pappilan rannassa keskiviikkoiltaisin klo 18.30. Ti: ohrapuuro, marjakeitto, kananmuna, kurkkuviipale, ruisvuokaleipä. Ti: makaronilaatikko, kasvikset, salaatti. Arpajaisvoittoja voit tuoda Ailalle – puh. NOKIAN KUMISAAPPAITA, kumisaapastarjous 39 € (norm. klo 12.00–14.00. Kuljetus Kausalan linjaautoasemalta klo 7.30. 040 554 2047. klo 18.00–19.45 Pukkikankaan maastossa. klo 11.00. Mikäli osallistumismahdollisuus kiinnostaa, ota Veikkoon yhteyttä 22.8. 040 0264340. klo. päivänä 2019 Maanantai 10.9. Iitin Kalamiehet. 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.03 Saara ja Sorsa (S) 07.10 Kissat 07.17 Poppelikumpu (S) 07.24 Planeetta Kosmo (S) 07.41 Muru (S) 07.56 Ryhmä Hau (S) 08.21 Galaxi 08.22 Kesäleiri (7) 08.35 08.47 Fotarit 09.00 Casualty 09.50 10.18 Uusi päivä (S) 10.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 06.53 Kimmo Kuu (S) 07.12 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.25 Titta Pikkanen (S) 07.32 Zip-Zap muu (S) 07.40 Mitä ihmettä. Kaikki joukolla mukaan laulamaan! Iitin yhdistys. Teatterilaiset laulavat ja laulattavat, säestyksestä vastaa orkesteri Iloiset Pojat. Kaikki mukaan! merkkiateria). 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 A-studio 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Yliopistollinen eläinsairaala 19.00 Poldark (12) 20.00 Asvalttiviidakot 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 21.40 Perjantai-dokkari 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Erikoisryhmä Köln (12) 22.45 Oddasat 23.00 23.56 Valkoinen prinsessa (16) 00.00 Puutarhan pelastajat 00.45 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.8. Metsämörri 4–6 -vuotiaille lapsille pidetään keskiviikkoisin 21.8–18.9. klo 10.00–13.00. Tarkemmat tiedot www.iitinsoutajat.iitinlatu.com Iitin Eläkkeensaajat ry. Syyskauden avajaiset Pukkikankaan laavulla ke 11.9. Kimppakyydit Kausalan torilta klo 9.45. klo 10.00–13.00. Iitin Liikeja virkanaiset. Lähtö kimppakyydein Kausalan torilta klo 9.30. klo 10.00. Mölkky Vieterinpuistossa ma 26.8. Tiedustelut: Johanna Kiiski-Soikkeli 044 975 6762, johanna.kiiski-soikkeli@sudetjalkapallo.fi. Lähtö Kausalan torin laidasta klo 9.00 ja paluu Kausalaan n. Eläkeliiton Kymenlaakson piirin teatteriretki Lappeenrannan teatteriin 16.11. 21.8.2019 Maanantai 19.8. Seurakunnan järjestämä vierailu Heinlahdessa ke 21.8. Iitin seurakunnan järjestämä yhdistysten yhteinen virkistyspäivä Heinlahdessa keskiviikkona 21.8. Laaja valikoima työja terveyssandaaleja, säädettäviä TARRATOSSUJA sisäja ulkokäyttöön. Ei ilmoittautumisia. Yhdistysten virkistyspäivä Heinlahdessa ke 21.8., kimppakyydit Kausalan torilta 9.30 Yhdistysten yhteinen virkistyspäivä Heinlahdessa keskiviikkona 21.8. Perhefutis keskiviikkoisin klo 17.00–17.50 Ravilinnan nurmella. Syysretkemme to 12.9. TV-OHJELMAT 19.8. suuntautuu Strömforsin ruukkiin Pyhtäälle. Heimot 02.20 Kauhukeittiö 03.15 04.15 Pomo piilossa UK Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 Rusty Rivets 06.40 Littlest Pet Shop 06.55 Ritariprinsessa Nella (S) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.10 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu 08.35 K3 (S) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.00 Tähän aikaan ensi vuonna (S) 11.00 LIVE 13.55 House Rules Australia 15.10 Tähän aikaan ensi vuonna (S) 16.10 Pientä pilaa 16.20 Onnenarpa 16.25 Leijonan luola USA 18.25 Rempalla kaupaksi 19.30 Remppa vai muutto Vancouver 20.30 Tankkaustarinat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 Huominen ei koskaan kuole (16) 23.25 Tankkaustarinat 23.55 Holmes NYC (12) 00.55 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.55 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 02.55 Kauppaneuvos Jethro (S) 03.55 05.00 Astral-TV Keskiviikko 21.8. 49 € ). Ailalle puh. Anjalankosken teatterilaiset laulattavat Kausalan torilla ti 27.8. mennessä marjo_sartamo@ hotmail.com tai 040 7629 996. Lähtö aamusta, bussi ajaa Vuolenkosken kautta. TIISTAINA KAUSALAN TORILLA 9-17 KAIKKI kesän RIEKERIT 50 € tai alle! Pomar, Skechers, Kuoma... ORTOKENKIÄ ONGELMAJALOILLE. ja ilm. Käsityökerho kirjastolla ke 4.9. 12.30 Midsomerin murhat (12) 13.15 Viisi vekkulia (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Sanovat meitä kerjäläisiksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 17.53 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Yliopistollinen eläinsairaala 19.00 19.52 Historia: Kuun valloittajat 20.00 Ystävykset Putinlandiassa 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Uutishuone (7) 22.50 Oddasat 23.05 Prisma: Planeetat 23.55 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.8. Kausalan metallityöväen onkikilpailut la 24.8. KOSKENNISKAN MARTAT yhteistyössä Lyöttilän Marttojen kanssa tekevät retken Marttojen juhlavuoden suurtapahtumaan Marttatorille Helsinkiin la 14.9. Anjalankosken Teatteri järjestää perinteisen yhteislaulutilaisuuden Kausalan torilla ti 27.8.2019 klo 18.30 alkaen. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Aistien haastaja 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Avara ihmisluonto 10.00 10.49 Sydämen asialla (7) 11.00 Pisara 11.05 Tanskalaiset linnanrouvat 12.05 Voiko luontoa korjata. fi, Joni Huhtala 044 949 4049 joni.huhtala@sudetjalkapallo. klo 12.00–14.00. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Anders Lund syrjäisellä saarella 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Yliopistollinen eläinsairaala: 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Midsomerin murhat (12) 13.15 Maailman kaunein tyttö (S) 14.35 Voiko luontoa korjata
Perhebeach ei ole pelkästään pelitapahtuma, sillä pukeutumisellakin on turnauksessa oma roolinsa. Joannan tulos (11,14m) riitti 14. Työpäivä jakautuu perusopetukselle, lukiolle ja varhaiskasvatukselle. Iittiläinen Tuukka Ingers (Lahden Ahkera) juoksi M16-sarjassa 200 metrillä alkuerässään ajan 23,77s ja sijoittui yhdeksänneksi. Miesten sarjaan heittäjiä olisi sopinut enemmänkin, sillä nyt seuramestaruudesta kamppaili ainoastaan 10 miesheittäjää. Annukka Vainonen sai pronssia kuulantyönnön N16sarjassa. Sama kaksikko osallistui myös kuulantyöntöön. Tuukka kilpaili myös 400 metrin aidoissa, ja sijoittui niissä niin ikään yhdeksänneksi. Joukkueita kerättiin joko perheistä, sukulaisista tai hyvistä ystävistä, ja kenttien lisääntyessä turnaukselle saatiin melkoinen potku tuleville vuosille. Viime vuoden tapaan sadekuurot kastelivat pelaajat, mutta turnauksen tunnelmaan ne eivät pystyneet, eivät myöskään voittajajoukkueeseen, joka tälläkin kertaa oli Team Bätmän. Villen kilpailu onnistui mainiosti, ja toiseksi viimeisellä hypyllä syntyi uusi, komea ennätys 5,96m. Psykologipalvelu Poiju on yksityinen palveluntuottaja ja laillistettujen psykologien ammattiverkosto. Kolmikon takana Notkeat Rotat, Niemet Karilla, Fantastic Six, Peltolat, Ojalat ja Turuset tekivät turnauksesta menestyksen, ja se antaa Yrityksen lentopallojaostolle vahvat eväät kehittää turnausta edelleen, mutta kuitenkin hienon harrastuksen ehdoilla. Hän kuitenkin sanoutui keväällä irti. Hän oli ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt juoksija. SM-kisoissa ovat vielä jäljellä moniottelut, joihin iittiläisistä ovat lähdössä Joanna ja Ville. päivänä 2019 MARIA LUOMA-AHO Iittiläisille kaksi mitalia yleisurheilun nuorten SM-kisoissa Team Bätmän uusi mestaruuden Yrityksen rahastonhoitaja Kaisa Loikala jakoi palkinnot tikkamestareille Anne Lindenille ja Ilkka Vaulille. Kumpikin tyttö ylitti kilpailussa 1,43 metriä. Naisten sarjan ykköseksi heitti viime vuoden tapaan Anne Linden, joka tälläsi kolmen kierroksen kilpailussa yhteistuloksen 63 ja oli ylivoimainen. Hopealle heitti Riikka Ahonen tuloksella 52 ja pronssille vain pisteen päähän jäänyt Tuula Savonen. Jennan ylsi sijalle 12 ja Iida sijalle 15. Veteraanimaja on paikkana erinomainen, ilma puolsi yhtä lailla, mutta ohjelma vaatisi tikkakisan lisäksi joiltakin osin uudistusta. Simola oli hyvä toinen ja puskista noussut Harri Sauvala kolmas. T15-sarjan korkeushypyn joukkuehopeamitalistit Iida Luoma-aho (vas.) ja Jenna Tuomainen valmentajansa Asko Rauhalan kanssa. N16-sarjan kuulantyönnössä Annukka työnsi myöskin uuden, oman ennätyksen 13,84m. Miesten mestariksi nousi Ilkka Vauli, mutta vasta uusinnan kautta, sillä viime vuoden mestari Matti Simola pakotti Ilkan uusintaan. Poiju myy palveluitaan esimerkiksi yrityksille, kuntayhtymille ja kunnille, muun muassa Lahteen, Hollolaan ja Asikkalaan. Siinä uusi mestari näytti varmuutensa ottamalla hallitsevalta mestarilta yhden kierroksen heitolla luulot pois. Näistä luettiin jo torstain numerosta, joten ei niistä nyt enempää. Naisten sarjassa heittäjiä oli peräti 15. Se riitti kilpailun viidenteen sijaan. Laajuus on yksi työpäivä sekä maksimissaan kuusi etätuntia viikossa kokonaishintaan 32.125 euroa. Vastaavanlainen tilanne on ollut muissakin lähikunnissa. Varsinaisen viranhaltijan ollessa poissa tehtäviä on hoitanut määräaikainen psykologi siirtymisestä alkaen. 14ja 15-vuotiaiden SMkilpailuissa on myös joukkuekilpailu, jossa lasketaan seuran kahden edustajan tulos yhteen. Joanna Puukka heitti 37,88m ja sijoittui kymmenenneksi. Backmanien sukujoukkueeseen kuuluivat Katja Backman, Siiri Harjula ja nyt uutena ottotyttönä Riikka Ahosen tilalla pelannut Anna Ikonen. P15-sarjassa kilpaileva Ville Vihertö osallistui SM-kisoissa pituushyppyyn. Koulupsykologi Iitissä toistaiseksi ostopalveluna K o u l u p s y k o l o g i s i i r tyi Iitin kunnan palvelu k se en Pä ijät-Hä me en hyvinvointikuntayhtymältä viime vuoden alussa. Keihäänheitossa Iitin Pyrinnöllä oli kaksi osallistujaa T15-sarjassa. Etätyö on esimerkiksi ennakkotietojen hankintaa, lausuntojen kirjoittamista, psykologisten testien pisteyttämistä, asiakastapaamisten kirjaamista, konsultaatioita sekä asiakaspuheluita perheen ja verkostojen kanssa.. Ennen kaikkea heitettiin Yrityksen tikkamestaruuksista. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä tai Kouvolan kaupungilla ei ole ollut mahdollisuuta myydä psykologipalveluja Iittiin. Elokuun toisena viikonloppuna käytiin 14-15-vuotiaiden yleisurheilun SM-kisat Lahdessa ja 16-17-vuotiaiden SM-kisat Kankaanpäässä. Uutta määräaikaista psykologia haettiin keväällä, mutta ainuttakaan hakemusta ei tullut hakuaikana. sijaan ja Jenna Tapion tulos (8,43m) sijaan 27. Jenna Tapio heitti 26,21m ja ylsi sijalle 22. Ilkka Vauli ja Anne Linden Yrityksen tikkamestareiksi HOOBEE Kausalan Yrityksen jäsenilta Veteraanimajalla alkoi perinteen mukaisesti kahvitarjoilulla, josta edettiin Yrityksen lentopallotyttöjen Anna Ikosen, Iida Luoma-ahon ja Jenna Tuomaisen musiikkiesitykseen ja heti perään vuoden 2019 YritysNuoren, Erika Sauvalan, julkistamiseen. N16-sarjassa kilpaileva Annukka Vainonen (Iitin Pyrintö) heitti kiekossa oman ennätyksensä 38,34m ja sijoittui kuudenneksi. Jennan ja Iidan tasainen tulos toi joukkuekilpailussa SM-hopeaa. Iitin koulutuslautakunta hyväksyi psykologipalveluiden oston psykologipalvelu Poijulta 9.9.2019-15.3.2020 väliseksi ajaksi. Muut mitalisijat menivät Korialle, kun Yrityksessäkin vaikuttaneet Uosukaiset ottivat hopeaa ja Myllymäet pronssia. Joukkuekilpailussa Joannan ja Jennan sijoitus oli viides. Joukkuekilpailussa tytöt sijoittuivat kuudensiksi. Tuplamäärä kenttiä olikin nyt tarpeen, sillä joukkuemäärä nousi viime vuoden viidesta peräti yhdeksään, ja mukana oli ensi kertaa osallistujia myös Korialta. Kausalan Yrityksen perinteikäs beach-turnaus päästiin ensimmäistä kertaa pelaamaan kahdella viime syksynä uusitulla kentällä. Iltaan mahtui lisäksi makkaratarjoilua, uintia ja mukavaa seurustelua. URHEILU 8 Maanantaina elokuun 19. T15-sarjan korkeushypyssä Iitin Pyrintöä edustivat Jenna Tuomainen ja Iida Luoma-aho. Annukan kuulatulos toi lahjakkaalle urheilijalle SM-pronssia