Iitissä esimerkiksi pelastustoimen aluejaon muutos on valmisteltu jo pitkälle. Iitin kunta siirtyy Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021. elokuuta. Teemu Eriksson on työnsä puolesta seurannut Iitin maakunnanvaihtopyrkimyksiä melko lailla alusta saakka, ja hänen mukaansa suuri muutos on tapahtunut juuri Kouvolan asennoitumisessa asiaan. Lakossa ovat Ulkomaan Posti, Vantaan logistiikkakeskus, Liedon lajittelukeskus, Seinäjoen lajittelukeskus, Jyväskylän, Lahden ja Lappeenrannan lajittelutoiminnot sekä Helsingin, Kuopion, Tampereen ja Oulun postikeskukset. IITIN JA JAALAN SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Maanantaina 2. Valtioneuvosto päätti asiasta torstaina 29. Toisin sanoen hän ei pidä todennäköisenä sitä, että useammat kunnat alkaisivat vaatia maakunnan vaihtamista Iitin innoittamina, vaikka työssäkäynnin ja asioinnin kriteerit eivät täyty. Maakuntajaon muutosten vuoksi käynnistetään myös valmistelu pelastustoimen aluejakojen, kihlakuntajaon ja vaalipiirijaon muuttamiseksi. Lakon piiriin eivät kuulu kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät työtehtävät. päivänä syyskuuta 2019 www.iitinseutulehti.fi Sivu 8 Kauppakatu 6 47400 Kausala • N:o 67 • 65. Teemu Eriksson ei kuitenkaan usko, että Iitistä tulee ennakkotapausta. — Mutta Iitillä on ollut tässä asiassa niin sitkeä tahto, että ei ole tarkoituksenmukaista pakottaa sitä pysymään Kymenlaaksossa. Iitinseudun jakeluun.. Valtioneuvoston verkkosivuilla kuntaja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero toteaa seuraavaa: — Maakuntasiirtojen keskeisin peruste liittyy siihen, mihin kunnan palvelut ja työmatkaliikenne luontevasti suuntautuvat. Iso merkitys on Erikssonin mukaan myös sillä, että Iitti on sosiaalija terveyspalveluidensa puolesta ollut kiinteästi sidoksissa Päijät-Hämeeseen jo pitkään, ja sote-menot vievät kunnan budjetista leijonanosan. Iitin lisäksi maakuntaa vaihtaa 1.1.2021 neljä muuta kuntaa. vuosikerta • 2019 • N:o 5072 Irtonumero 2 E (sis alv.) Vanhat ammatit ovat pitkälti kadonneet RITVA LAUNESKOSKI LUMIMARJA TIRRONEN Iitti osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa vuoden 2021 alusta Valtioneuvoston ratkaisussa painoivat kunnan vahva tahto ja Kymenlaakson kääntyminen lähdön kannalle Iitin kunnan hallinto jakautuu kahteen rakennukseen, uuteen kunnantaloon (kuvassa) ja tien toisella puolella sijaitsevaan vanhaan kunnanvirastoon. — Tok i iittiläisten työssäkäynnissä ja asioinnissakin on havaittavissa Päijät-Hämeeseen suuntautumisen trendi. Kolari Urajärventiellä Henkilöauto törmäsi sivutieltä eteen tuleen auton kylkeen Urajärventiellä Iitissä. — Mikään läpihuutojuttu tämä ei ollut. — Kyllä tämä Iitin tilanne on ollut niin poikkeuksellinen, että ei tästä helposti tule ennakkotapausta. Lisäksi kuntien omalle esitykselle annetaan luonnollisesti painoarvoa. Alun perin Kouvola ei Erikssonin mukaan halunnut päästää Iittiä naapurimaakuntaan, mutta nyt kellossa on toinen ääni. Lakon on ollut määrä alkaa käsittelyn ja lajittelun työtehtävissä eilen sunnuntaina 1.9. Postialan lakko voi vaikuttaa jakeluun Postija logistiikka-alan unioni PAU:n liittohallitus on päättänyt työtaistelutoimista, joilla vastustetaan Postin työehtoshoppailua sekä palkkojen ja työehtojen romuttamista. klo 00.00. Muutosta tapahtuu pikkuhiljaa. Vaikka lakko ei suoranaisesti kosketa lehdenjakelua, voi postin käsittelyyn ja lajitteluun kohdistuva lakko vaikuttaa mm. Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunna n oi keusasia m iehen ohella ylin laillisuusvalvoja Suomen valtiossa. Heinäveden kunta siirtyy Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan, Joroisten kunta siirtyy EteläSavosta Pohjois-Savoon, Isonkyrön kunta siirtyy Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ja Kuhmoisten kunta siirtyy Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Finanssineuvos ei muista pitkän uransa ajalta toista tapausta, jossa kunta saisi luvan vaihtaa maakuntaa, vaikka perinteiset kriteerit eivät täyty. Kyllä asiasta piti keskustella myös oikeuskanslerin kanssa ja pohtia nimenomaan sitä, mitkä ne tarkoituksenmukaisuuden rajat ovat. Näin voidaan tukea kunnan ja alueen elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla. Törmäys osui kuljettajan oven kohdalle, ja törmätty auto suistui törmäyksen voimasta ojaan pyörilleen. Nehän eivät ole Iitin kohdalla ratkaisevasti muuttuneet, Eriksson toteaa viitaten siihen, että Iitistä käydään edelleen enemmän Kouvolassa töissä ja asioilla kuin Lahdessa. Puhelu asiaa valtioneuvostossa valmistelleelle finanssineuvos Teemu Erikssonille paljastaa, että itse asiassa Iitin kohdalla maakuntasiirtojen keskeisestä perusteesta luovuttiin ja vakiintuneista tulkintakäytännöistä tingittiin. — Kunnan oman yhteistyön suuntautumisella Päijät-Hämeeseen on tietysti selkeä painoarvo. — Perinteiset kriteerit ovat olleet työssäkäynnin ja asioinnin suuntautuminen. Myöskään Kymenlaakson kunnat eivät enää nähneet Iitin lähdölle esteitä. Koska maakuntasiirroilla on vaikutusta myös muihin aluejakoihin tai yhteistyösopimuksiin, on valmistautumiselle haluttu antaa riittävä aika. Kuljettajan vointi tarkastettiin. klo 22.00, ja perjantai-iltapäivän tietojen mukaan se päättyy keskiviikkona 4.9. Luovuttavan maakunnankin asenne on nyt enemmän, että ”Menkööt”, Eriksson muotoilee
Anteeksi vaan, Kouvola. Mahtava juttu! Maakuntavaihdos tuskin tuo merkittävää lisäarvoa Iitin laariin ainakaan lyhyellä tähtäimellä, koska talous kyykkää sekä Lahdessa että Hyvinvointikuntayhtymässä. Olen kotoisin Vehkalahdelta, eteläisestä Kymenlaaksosta. Iitin kunnanhallitus ja -valtuusto käsittelivät asiaa kesäkuussa. Peruspalveluita tulee varmasti häviämään. Ei varmaan kauaakaan kun liitymme Lahteen, sen verran sekavasti päättäjät hommiaan hoitaa. Myös Pohjois-Kymenlaakson murre kuuluu kaakkoishämäläisiin murteisiin. Hienoa! Tänään liputuspäivä! Ei suuremmin väliä, kun ei vaan Lahteen liitytä. Heinolan maalaiskunta liitettiin Heinolaan vuonna 1997, Artjärvi Orimattilaan v. • Päijät-Hämeeseen aikoinaan kuulunut Kuhmoinen siirtyi entiseen Keski-Suomen lääniin jo 1970-luvulla ja siirtyy nyt yhtä aikaa Iitin kanssa Pirkanmaan maakuntaan. Ehkä odotamme sote-palveluilta ihmettä... Perussopimuksen hyväksyi yhtymän 12 jäsenkunnasta yhdeksän. Se palveluhan ei muutu mitenkään. Epätietoisuus ei ole mukavaa millään elämän osaalueella, sillä ihminen kaipaa selkeyttä ja ennakoitavuutta. Olen kokenut Iitin murteen, tapakulttuurin ja elämänmenon vahvasti hämäläisenä, joten minusta Päijät-Häme on oikea suunta. Kuin ennen voimissani te minut muistakaa. Toiset suhtautuvat maakunnan vaihtamiseen intohimoisemmin kuin toiset, ja kuntalaisissa on myös niitä, jotka ihmettelevät, miksi hyvää ja toimivaa pitää muuttaa. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. Ensin hallitus torppasi yksimielisesti muutoksen. Se on hallinnollinen alue, ja toimimme jo nyt molemmin puolin.” Kausalassa 2.9.2019 LUMIMARJA TIRRONEN lumimarja.tirronen@iitinseutulehti.fi Maakunnanvaihdos: Somessa sanottua Pysyisi nyt Iitti itsenäisenä. Iitin kiikkumista kahden maakunnan välillä on voinut luonnehtia limboksi. Oikein hyvä asia. • Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on yhdeksän kuntaa, joista kolme on kaupunkeja: Lahti, Heinola, Orimattila, Asikkala, Padasjoki, Sysmä, Hollola, Hartola ja Kärkölä. No, siellä synnyin ja asuin. Jos on pakko kuntien yhdistyä, niin mieluummin Lahen ja Nastolan suuntaan. • Nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Terveydenhoito parasta Lahdessa. 2011, Nastola Lahteen v. Mikä Päijät-Häme. Samanlaista kuntayhteistyötä, samoja maakuntakaavoja, paloja pelastuspalvelun yhteistyötä. Ja PHHYKY:ssähän olemme jo. Keskussairaala Lahdessa on Iitistä katsottuna yksinkertaisesti lähempänä ja parempien yhteyksien päässä kuin keskussairaala Kotkassa. Iitistä itsestään riippuu, otammeko ne vastaan rakentavalla ja positiivisella tavalla. elokuuta 2019. • Maakunnan nimikkokukka on ruiskaunokki, nimikkokala lahna, nimikkolintu valkoselkätikka ja nimikkojärvi Päijänne. Kiitämme ystäviä osanotosta sekä PÄKSin henkilökuntaa Anssin hyvästä hoidosta. Loppu limbolle Englannin kielen sana limbo tarkoittaa reunaa, ja sanonta living in limbo viittaa elämiseen epämiellyttävässä välitilassa, josta ei tunnu pääsevän suuntaan tai toiseen. Iitin kohdalla tilanne alkoi jo vaikuttaa kuntalaisten edunvalvontaan, kun Iitillä oli jo toinen jalka ulkona Kymenlaaksosta, mutta toinen jalka vasta oven välissä Päijät-Hämeeseen. Muut Päijät-Hämeen kunnat kuuluvat länsimurteiden puolelle, ja puhemuotona on kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmä. Nyt tuskin enää sitä vaaraa. Ne ovat erikoissairaanhoidon osalta erinomaiset, mutta mitä tulee tapahtumaan täällä periferiassa, kun leikkurit leikkaavat jo nyt. • Päijät-Häme on historiallisen Hämeen maakunnan itäosa. Väestönkehitys on ollut vakaata: vuonna 1980 maakunnassa oli noin 192.000 asukasta. Eniten Iittiä muutoksessa korpesivat yhtymän toiminnan rahoitukseen esitetyt muutokset. • Suomen päämurteiden raja kulkee Päijät-Hämeen halki, joten maakunta jakautuu kahteen murrealueeseen. • Maakuntana Päijät-Häme on nuori, mutta sen keskusalueilla Lahdessa ja Hollolassa on ollut asutusta jo hyvin varhain. Pelottaa. Yhtymähallitus on katsonut, että ensihoidon kunt a ma k sujen p er usteiden määrittämisestä tehdyillä valituksilla ei ole välitöntä vaikutusta yhtymän toimintaan, joten muutetun perussopimuksen soveltamiselle ei ole mitään estettä. Torstaina 4.8.2011 2 TÄNÄÄN TÄSTÄ TÄNÄÄN ” Maanantaina syyskuun 2. • Päijät-Hämeessä on hieman yli 200.000 asukasta. päivänä 2019 Rakkaamme EINO ANTERO (Anssi) FRI * 2.3.1949 Helsinki † 14.8.2019 PÄKS Lahti Olen siirtynyt rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. Harmillista, että näin viiveellä, mutta oikea ratkaisu. Kaivaten Arja Annika, Jani ja pikku-Tomas Kanssamme Anssia suremaan jäivät Sari Satu perheineen Taru perheineen Pertti perheineen Anssi on siunattu Iitissä läheisten läsnä ollessa. Enkä jotenkin osaa Iittiä Hämeeseen kuvitella. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Saman teki valtuusto. Päijät-Hämeessä on tehty neljä kuntaliitosta. • Päijät-Hämeen maakuntaliitto perustettiin vuonna 1967, Suomen maakunnista viimeisimpänä. Mutta kuten Kari Kiiski viisaasti sanoi Iitin VPK:n 90-vuotisjuhlajutussa tässä lehdessä: “Odottelemme poliittisia päätöksiä, vaikka eihän se meidän toimintaamme vaikuta. Iitti on hyvä paikka asua ja elää. Hyvä juttu. Lisäksi Sysmä oli valittanut kolmen kunnan päätöksistä hyväksyä sopimus liittyen ensihoidon laskutusperusteisiin, ja Sysmä oli myös vaatinut hallinto-oikeudelta päätöksen täytäntöönpanokieltoa. Niiden katsotaan tarkoittavan osin irtautumista yhtenäishinnoittelusta ja paluuta malliin, jossa eri yksiköissä ja kunnissa on samoilla suoritteilla eri hinnat.. Ehkä kannattaakin pitää kirkkaana mielessä, miksi maakuntaa alun alkaen on haluttu vaihtaa. Johan Iitissä asuvien terveydenhuolto on osittain nytkin hoitunut Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Jos ja kun sairaanhoitopiirit tulevaisuudessa noudattelevat maakuntajakoa, Iitille on turvallisempaa kuulua Päijät-Hämeeseen hyvinvointiyhtymän nykyisistä vaikeuksista huolimatta. Todennäköisesti Iitti tulee jäämään isompien jalkoihin muissakin kuin näissä sotepalveluissa. • Päijät-Hämeen maakuntakeskus on Lahden kaupunki, jossa on noin 120.000 asukasta. Iitti on sosiaalija terveyspalveluidensa osalta niin kietoutunut Päijät-Hämeeseen, että irrottautuminen olisi suorastaan väkivaltainen toimenpide. Iitin terveyskeskuksessa on kyllä kehumisen arvoiset palvelut. Samat asiat me sieltä Lahdesta haemme kuin Kouvolastakin. Sana tulee latinan sanasta limbus, jonka kuvaannolliseksi merkitykseksi on vakiintunut epävarmuuden tai unohduksen vankilamainen tila. Myös muita palveluita siirtyy kauemmas. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi muutimme Kuusankoskelta tänne. 2016 ja Hämeenkoski Hollolaan v. Hurraa! Mä toivoin, ettei Iitistä tule osa Suur-Kouvolaa. Erinomaista. Hyvä asia. Hoitajat, lääkäri, labra: kaikki erinomaisia. Huonolta alkaa näyttämään. Yhtymän muutettu perussopimus voimassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus päätti, että valituksista huolimatta yhtymä soveltaa muutettua perussopimusta. Mutta nyt kun miettii, mikä muuttuu: maakuntatason hallinnon pääpaikka, vaan ei sisältö. Onhan se nähty, mitä pikkukunnille käy isojen narun päässä. Jos Iitti sinnittelee oman taloutensa kanssa sieraimet pinnalla kyllin pitkään, Päijät-Hämeen talousalueen synergiahyöty ja KymiRing saattaisivat edesauttaa säilyttämään kuntamme itsenäisenä. Se on tullut voimaan 1. Mitään suurta mullistusta ei siis ole edessä, mutta sitäkin runsaammin pieniä muutoksia. Sysmä ja Hartola kuuluvat itämurteiden puolelle, ja heidän puhetapansa lukeutuu savolaismurteiden Päijät-Hämeen murteisiin. Perinteisesti siihen on laskettu kuuluviksi ennen Hämeen lääniin kuulunut Lahti naapurikuntineen, Mikkelin lääniin kuuluneet Heinola, Sysmä ja Hartola sekä Uudenmaan lääniin kuuluneet Orimattila ja Artjärvi. Ei ole tarvinnut katua. 2016. Iitin kunta, Heinolan kaupunki ja Sysmän kunta eivät muutosta hyväksyneet, kun asiaa käsiteltiin kunnanhallituksissa ja -valtuustoissa alkukesästä. • Päijät-Hämeen maakuntalaulu on Vihreiden harjujen maa. Aina ollut osa Kymenlaaksoa, mistä olen ylpeä ollut. Nyt Kouvolan puolella
— Lahteen on pidempi matka, mutta tärkeintä, ettei tulisi Lahteen liittymistä, sitten asioista ei tule mitään. — Peruspalvelujen kuten terveyskeskuksen ja hammashoitolan pitää säilyä, Kalliola vaatii. — Kyllä se olisi ollut aika teoreettinen vaihtoehto, että Iitti olisi liittynyt Kymsoteen. Terveydenhuoltohan siellä jo onkin; matka on ainakin lyhyempi kuin Kotkaan, hän mietti ja totesi, ettei muutos vaikuta asiointikäyttäytymiseen. Saahan Päijät-Häme iittiläisistä myös ihan mukavan asukaslisän. Maa kuntaliitto tietysti vaihtuu, ja sen myötä maakuntakaava. Kyllä rahaa pitää saada pankin tiskiltä, kun ei sitä seinästä puhumalla saa, Taina sanailee. Riku Rönnholm on osallistunut säännöllisesti Päijät-Hämeen kuntajohtajien kokouksiin puheja läsnäolo-oikeudella. Valtioneuvoston torstaina tekemä päätös ei tullut täysin yllätyksenä Rönnholmille. Puhuin tänään maakuntajohtaja Laura Leppäsen kanssa, ja hän toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi. — Minulle muutos ei vaikuta mitään, ja kunnan kannalta muutos on varmasti etu, vaikka en osaakaan sitä nyt tässä perustella, hän kommentoi. Toisaalta TE-palvelut ovat pitkälti sähköisiä jo nyt, ja meillä on kunnassa omastakin takaa palveluja. — Käsittelevä ELY-keskus todennäköisesti muuttuu, mutta sekin asia tarkentuu tuon nempana. Nähtiinhän se Nastolassa: lukio lähti, vaikka Nastola on sentään puolta suurempi paikka Iittiin verrattuna. Esimerkiksi TE-toimistossa asioidaan sen jälkeen todennäköisesti Lahdessa eikä Kouvolassa. Iittiläissyntyinen, nykyisin vielä Helsingissä asuva Saara Rantanen pitää päätöstä hienona asiana. — Lahti Eventsin pitää huolehtia siitä, että myös Iitti hyötyy moottoriradasta, Rönnholm vetoaa. Kunnanjohtaja muistuttaa, että nyt käsittelyssä ollut hakemus on ollut vireillä jo vuodesta 2015. — Politiikka ei kiinnosta minua, joten on vaikea sanoa, onko asialla mitään merkitystä itselle, en usko, että on. Hänelle maakuntavaihdosasia ei ollut yhtään tuttu: — En tiedä näistä asioista mitään, poika huikkasi. — Meillä on teollisuutta, ja sote-yhtymässä olemme olleet elimellisesti mukana jo kauan. RITVA LAUNESKOSKI Iitinseutu pyöri Kausalan keskustassa kysymässä ihmisiltä, miltä maakuntavaihdos tuntuu, miten se vaikuttaa omaan elämään, ja miten päätös vaikuttaa Iitin kunnan kannalta. 13-vuotias Jimi kiirehti kaupan kautta liikuntatunnille. Itse olen ollut aina Lahteen päin kallellaan. Eri kaupunkien palveluissa ei myöskään ole järisyttäviä eroja, Salonen tietää. — Vaikea sanoa, mitä tämä muutos kunnalle tuo, talousasiat ovat tiukkoja, oltiin missä tahansa. Häntä tosin arveluttaa, miten uusia vaikkapa ajokortti, onko mentävä Lahden poliisiasemalle. Molemmat miehet ovat sitä mieltä, että tärkeintä on, että palvelut säilyvät ja että vanhojen ihmisten asioista huolehditaan. Iitin kunnan kannalta hän näkee muutoksen olevan etu: — Palvelut ovat yhdessä maakunnassa, helpottaa arjen tasolla, hän arvioi. Itselleni muutos ei vaikuta, mutta olen kyllä muuttamassa Lahteen, joten olemme kohta vanhempieni kanssa samassa maakunnassa, hyväntuulinen Rantanen mainitsi. pientä muutosta. Hänen mukaansa Iitin etuja on helpompi valvoa, kun tilanne on selkeä. Itse käyn terveysasioissa Nastolassa, kun Iitistä ei enää tarvitsemaani palvelua saa, hän harmitteli. Kaiken kaikkiaan prosessi on ollut vielä monta vuotta pitempi. — Vastaan olen, äänestin vastaan jo neuvoa antavassa kansanäänestyksessä, mutta ei taida minun ääneni paljoa painaa. TÄNÄÄN 3 ” Nyt Iitti on rakenteissa mukana ihan virallisesti LUMIMARJA TIRRONEN LUMIMARJA TIRRONEN Maanantaina syyskuun 2. Iitin kunnanjohtaja ei kiistä, etteikö KymiRing olisi tehnyt Iitistä entistä kiinnostavamman kumppanin. Vaikka hyvinvointikuntayhtymän taloudellinen tilanne on vaikea, Salonen muistuttaa, ettei Kymsoten talous ole sen vahvempi. Edunvalvonnan painopisteet ovat Päijät-Hämeessä vähän erilaiset. Ja seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestämme sitten jo päijäthämäläisten kanssa. Nyt Iitistä tulee täysivaltainen jäsen, ja olemme rakenteissa mukana ihan virallisesti, Rönnholm iloitsee. — Iitti on soluttautunut erilaisiin yhteistyökuvioihin jo pidemmän aikaa, mutta olemme kuitenkin olleet ikään kuin ulkojäseniä. — Onhan se nyt hyvä, että päivämäärä tiedetään ja asialle saadaan päätös. — Olemme kyselleet päätöksen perään kesän mittaan, ja meille oli epävirallisesti luvattu, että lomien jälkeen tulee ratkaisu. Omaan liikkumiseen tai ostoskäyttäytymiseen ei vaihdos vaikuta kummallakaan miehellä. Meillä luetaan Etelä-Suomen Sanomia, vaarikin sitä jo luki. päivänä 2019 “Helpottaa Iitin edunvalvontaa” Hallintoja talousjohtaja Jarkko Salosen mukaan muutos ei juuri vaikuta kuntalaisten arkeen Iitin kunnan hallintoja talousjohtaja Jarkko Salonen on tyytyväinen, kun maakunta-asiaan on vihdoin saatu ratkaisu. Päijät-Hämekin siis on tässä “kaupassa” saamapuolella. Jokin sentään näkyy: — Paloautojen kylkeen teipataan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen logot. Joit a k i n muutok sia on kuitenkin odotettavissa vuoden 2021 alusta. Pankin palvelujen säilymistä miehet pitävät tärkeinä: — Tulee olemaan aina heitä, jotka eivät rahaasioidensa hoitoon ota sitä muoviläpyskää. Salosen mukaan päätös ei lyhyel lä a i k avä l i l lä vaikuta tavallisen kunt a la isen elä mä ä n juu r i mitenkään, sillä maakunnan vaihtumiseen on vielä melkein puolitoista vuotta aikaa. Se olisi vaikuttanut satojen ihmisten työpaikkoihin. — Työvoimahallinnon palveluihin tulee varmasti “Väsynyt mutta onnellinen” Kunnanjohtaja Riku Rönnholm pitää Iittiä hyvänä lisänä Päijät-Hämeelle Iitin kunnanjohtaja Riku Rön n hol m n a u r a h t i torstaina illansuussa olevansa kai lähinnä “väsynyt mutta onnellinen”. Sosiaalija terveyspalvelut Iitti on hankkinut Päijät-Hämeestä jo vuosia, joten sillä saralla mikään ei muutu. — Matka Lahteen voi olla monelle hankala. — Eihän sitä tiedä, minne ollaan menossa seuraavaksi, vaikka Helsinkiin, hän uumoili. Mutta ehkä vaihdos helpottaa yhtymän muiden toimijoiden kanssa käytäviä keskusteluja, kun jatkossa istumme päijäthämäläisten kanssa muutenkin samoissa pöydissä. Kelan palveluihin muutoksen ei Salosen arvion mukaan pitäisi juurikaan vaikuttaa; nyt jo asiakkaat voivat asioida valitsemassaan Kelan toimistossa. Mutta tavallisen kuntalaisen elämässä sekään ei juuri näy, Salonen arvioi. — Ei kai meidän elämämme tästä juuri muutu, ehkä hyvä kunnalle, pääsee isompaan joukkoon. — Minun mielestäni oikein hyvä asia, lähinnä terveyspalvelujen vuoksi, kun Iitti on ollut siellä jo muutenkin, totesi Keravalla asuva, mutta Iitissä syntynyt Janne. Kunnan vink kelistä hän mietti, että vaihdos voi jopa haitata, kun palvelut ovat kauempana. — Maakunnan vaihto ei pelasta siinä asiassa. Tai jos muuttuu, muutos ei liity maakunnan vaihtumiseen vaan sote-palveluiden keskittämiseen, jota tapahtuu tällä hetkellä kaikkialla. Täytyyhän jonkun olla vastaan, kyllä myö ne Hollolan hevoshuijarit tunnetaan, mietti pilke silmäkulmassa Saarasilla asuva Timo Taina. Asiointiin muutos ei vaikuta mitään, perheniemeläinen Kimmo Suokas kokosi.. Kausalalainen Virpi jäi pohtimaan, mitä maakuntavaihdos oikeastaan tarkoittaa, ja arveli, että varmaan on paljon heitäkin, jotka ovat muutosta vastaan. — Kuten Iitin kunnanjohtaja äsken sanoi, helpottaa, kun ei tarvitse istua monissa pöydissä. — Onhan tätä soudettu ja huovattu jo niin pitkään, ja minäkin olen saanut melkeinpä viikoittain vastata aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Tärkeintä on, että palvelut säilyvät Maakuntavaihdospäätös ei miellytä kaikkia Timo Taina ja Osmo Kalliola pohtivat pilke silmäkulmassa maakuntavaihdoksen vaikutuksia, mutta ovat vakavasti sitä mieltä, että palvelujen tulee säilyä ja vanhojen ihmisten asiat hoitaa. Päijät-Hämeen keskussairaalan palveluista ei ole moitittavaa sen enempää Tainalla kuin kahvikaverina istuvalla Osmo Kalliolallakaan. Sääskjärveläinen Riitta Eerikäinen mietti, että vaihdos saattaa olla kaksipiippuinen asia. Kunnanjohtajan mukaan Iitti ei ole tämän kokoluokan kunnista ollenkaan huonoi m m a st a pä ä st ä , va a n pikemminkin päinvastoin. — Arkielämässä varmaan selvitään melko pienillä muutoksilla myös maakunnan vaihtumisen jälkeen, hän arvelee
Kouvolan maaseutupalvelut osallistuu Lähiruokamessujen 2019 messujärjestelyihin 3.000 eurolla ja vastaa lisäksi puolet kaupungin kalustoon liittyvistä järjestelykustannuksista. Viikon 36 luontoääni Yleisradiossa on ilves. Iitin kuorot ovat totta kai mukana kurssitarjonnassa, ja viikonloppukursseilla tarjotaan musiikin erikoisuuksia. Iitin uudet kirkkovaltuutetut perehtyvät tämän viikon torstaina 5.9. Taiteen saralta kursseja ovat piirustus ja maalaus, kuvataide, posliininmaalaus, puukkokurssi ja puutyöt, tiffany-, lasija mosaiikkityöt. Kyläyhdistys oli jättänyt lautakunnalle maaseudun kylien kohdeavustushakemuksen eli pienimuotoisen hankkeen, joka ei saa tai ei voi saada rahoitusta muilta toimijoilta. Musiikki on toinen vahva opiston kurssialue. Opintoryhmän alkamisen edellytys on, että ryhmään on ilmoittautunut riittävä määrä opiskelijoita. Tutkimuksissa on todettu, että ilves pystyy loikkaamaan jopa kolme metriä ylöspäin ja vaakaloikan pituus voi olla seitsemän metriä. Liikaa huolta pudonneesta paanusta ei tarvinne kuitenkaan kantaa, sillä paanujen alle on asennettu aluskate, joka estää kosteuden tunkeutumisen rakenteisiin. Ostamalla opintokortin opiskelija voi osallistua lukuvuoden aikana haluamalleen määrälle kursseja erikoishinnoitellut kurssit pois lukien. Kurssima ksuista voi myös saada alennusta, jota haet aa n il moit t aut um isen yhteydessä. päivänä 2019 Kiitos huolenpidosta Voitto Ruohonen huomasi viime viikon lehdessä Iitin kirkon katon korjaustarpeen, kun kaksi betonipaanua oli pudonnut kirkon katolta. Alennusta voivat saada työttömät, ja opintoseteliä voivat anoa maahanmuuttajat, alhaisen pohjakoulutuksen omaava, oppimisvaikeuksia kokeva, eläkkeellä oleva tai työtön. Sitä tarjotaan vauvoista vaareihin. Ihmisten mielikuva ilveksistä vaihtelee vahvasti. Kansalaisopisto hankkii jälleen Jyväskylän yliopistolta etäluentoja ikääntyneille, ja suunnitelmissa on keväälle luentoja matkailuoppaille ja muille Iitistä kiinnostuneille. Irronneita paanuja korjanneesta firmasta arvellaan, että vuonna 2010 tehdyn remontin yhteydessä paanut on muuten kiinnitetty aivan oikein ruuveilla, mutta sakastin yläpuolella, mistä paanuja on pudonnut aiemminkin, lienee tapahtunut jonkinlainen rakennushaaveri, jota on yritetty paikkailla jälkeenpäin kiinnittämällä paanuja vain liimamassalla. Tilannetta seurataan: toistuuko ongelma vielä vai riittivätkö jo tehdyt korjaukset. Historiasta kiinnostuneille on tarjolla sukututkimusta, hyvinvoinnista kiinnostuneille henkistä hyvinvointia, ensiapu I sekä Salmi-kodin asukkaille suunnattu virikekurssi. Joogaa on neljä kurssia, mutta pilatesta on yksi kurssi vasta keväällä. Nyt mediassa keskustellaan esimerkiksi Ylivieskan kirkon uudelleenrakentamisesta ja kustannusarviosta, jonka poistoista tulisi seurakunnalle 150.000 euron kustannukset vuosittain, 80 vuoden ajaksi. Niitä on tarjolla askartelussa, jumpassa, keramiikassa, kudonnassa, neulonnassa, kirjonnassa ja huovutuksessa sekä Laviksessa, piirustuksessa, maalauksessa ja joogassa, soitonopetuksessa sekä saksan ja venäjän kielissä. Kokeilutunnit tarjoavat mahdollisuuden kokeilla aivan uudenlaisiakin harrastuksia ilman maksua tai sitoumusta kurssille osallistumista. Kiitos huolenpidosta; paanut oli korjattu jo ennen lehden ilmestymistä. Kiinteistöjen ylläpito on seurakunnille kallista puuhaa, ja kirkot ovat kalliita rakennuksia. Pohjanvirran mukaan ilmoittautuminen on ollut tänä vuonna varsin sujuvaa; suurin osa on ilmoittautunut netissä Hellewi-järjestelmän kautta. Lautakunta hyväksyi hankkeen kustannusarvion 1.470 euroa ja anotun avustusosuuden, enintään 882 euroa (60%). Pelkästään eri muskariryhmiä on 12. Kaakkois-Suomen ilveskanta on ennen metsästyskautta riistahallinnon arvion mukaan 125-135 yksilöä ja pentuemääränä 25-28. Juhlavuosi näkyy pitkin lukuvuotta erityyppisinä toimina; heti näin syyskuun alussa on mahdollisuus osallistua maksuttomille kokeilutunneille. Luvat myönnetään lokakuussa. kirkkoon, muihin seurakunnan kiinteistöihin sekä niiden korjaustarpeisiin. Mielenkiintoiselta kuulostaa sijoittamisen peruskurssi. Ilvekselle myönteistä mielikuvaa luo Poika ja ilves, parikymmentä vuotta sitten valmistunut elokuva. Lapsille on suunnattu sekä motoriikkakurssi että Vuolenkosken Pomppis. Suomen ainoa luonnonvarainen kissapeto sijoittuu suurpetokeskustelussa kolmannelle sijalle suden ja karhun jälkeen. Osa kursseista alkaa jo tänään, iso osa noin viikon kuluessa. Vähävaraiselle, joka haluaa opiskella useammassa kuin kahdessa ryhmässä, voi rehtori myöntää maksuvapautuksen kurssista hakemuksen perusteella. Kieltämättä paanujen toistuva putoaminen ihmetyttää ja nostattaa huolen seurakuntalaisten ja työntekijöiden turvallisuudesta. Lapsille on kursseja puuhailuun aina alle kouluikäisistä lähtien, sarjakuvan piirustuskursseja ja käsityökursseja. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja retkeillään sekä Sääskjärvellä että Hiidenvuorella. Jos opiskelijoiden vähimmäismäärä alittuu toistuvasti, kurssi keskeytetään. syyskuuta.. Myös aikuisille on askartelua sekä keramiikkaesineiden ja korunvalmistusta, samoin kudontaa, huovutusta, neulontaa ja kirjontaa sekä nahkatöitä. Iitin kansalaisopistossa on nyt käynnissä opintokorttikokeilu. Iitin kansalaisopiston syyslukukausi käynnistyy Tällä viikolla ilmaisia kokeilutunteja Iitin kansalaisopiston ensimmäinen lukuvuosi oli 196970, joten nyt alkavana lukuvuotena vietetään opiston viisikymppisiä. Lähiruokamessut ovat Elimäellä 7.-8. Espanjan ja ranskan opiskelusta kiinnostuneille on tarjolla useampia, erityyppisiä kursseja. Lajin kissamainen söpöys, joka korostuu poikasikäisillä yksilöillä ja luonnonvaraisen kissapedon hyvät aistit, nopeus ja voimakkuus luovat positiivisia mielikuvia. Kiinteistökierros alkaa klo 8.00 seurakuntakeskukselta. Opintokortti on vain henkilökohtaiseen käyttöön, eikä siihen ei voi yhdistää alennuksia. Viime vuonna Iitin ja JaalanKuusankosken riistanhoitoyhdistysten alueille myönnettiin yhteensä yksi lupa. Kurssin päätteeksi ripustetaan näyttely. Kurssilla voi perehtyä pihasuunnitteluun, osallistua koiran kanssa rally-tokoon, ja lapset voivat opetella kokkaamista. MIKKO PELKONEN Iitin kirkkoherra Kissamaisen söpö peto Ilveksen olemus on kissamainen varsinkin istumaasennossa. Se ei muodosta edes potentiaalista vaaraa ihmiselle, mutta lajin ruokalista, joka ulottuu linnuista poron ja peuran kokoisiin nisäkkäisiin ja joskus myös kotieläimiin, on johtanut ilveskannan rajoittamiseen. Puhelut ruuhkautuivat vain ensimmäisenä ilmoittautumispäivänä. Kansalaisopisto tarjoaa 123 kurssia, joista valtaosa, 91, on Kausalassa; pieni määrä kursseista on näin eri puolilla Iittiä. Siispä rohkeasti mukaan, kannustaa opiston rehtori Tuija Pohjanvirta. Sen motto on ”Villieläin ystävänä, erämaa piilopaikkana, edessä suuri seikkailu”. Palko-talon tikkaisiin avustus Kouvolalta Maaseutupalvelut tukee lähiruokamessuja Paljakka-Pökölän kyläyhdistyksen omistamalle Palkokylätalolle Pohjois-Jaalassa on saatu avustusta Kouvolan maaseutulautakunnalta. Vesijumpan jatko on vielä selvittelyn alla, mutta asia ratkennee aivan näinä päivinä. Toivon, että ensi syksynä voimme tehdä vastaavan kokeilun perheopintokortista, jolla voitaisiin parantaa perheiden mahdollisuutta osallistua kansalaisopiston toimintaan, Pohjanvirta sanoo. Lukukauden kestävillä 12 viikon kursseilla kurssin voi pääsääntöisesti perua kahden viikon sisällä kurssin alkamisesta. Ilveksiä metsästetään poronhoitoalueen ulkopuolella kannanhoidollisin poikkeusluvin joulukuun alusta alkaen. Opintokortin hinta on 110 euroa ja sen voi lunastaa itselleen palvelupiste Monitorista tämän syyskuun aikana. Liikuntaa opiston ohjelma tarjoaa jälleen runsaasti. Lisäksi voi harrastaa yksinlaulua ja musiikin teoriaa. 4 RITVA LAUNESKOSKI MARKKU PAAKKINEN Maanantaina syyskuun 2. Kielistä opetusohjelmassa ovat englanti, espanja, ranska, saksa ja venäjä. Tietotekniikkapuolella on tarjolla seniorien ATK-kurssi. Lasten tanssikursseja ovat kaksi eri ikäisille suunnattua HipHop-kurssia. Niin kaunis kuin Iitin kirkko onkin, sen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 50.000 euroa, mikä on iso haaste kaltaisellemme seurakunnalle. Avustusta tarvitaan Palko-talon seinäja lapetikkaiden sekä katon lumiesteiden hankkimiseksi. Lisäksi on kuntosali-, kahvakuulaja kehonhuoltokursseja, Lavis-lavatanssijumppaa, ja tanssikursseista aikuisille on salsaa, Lavista, bailatinoa ja Zumbaa. Jumpparyhmiä kokoontuu ympäri pitäjän. — Ennakkoilmoittautumisia on tullut jonkin verran, mutta kaikilla tunneilla on vielä tilaa. — Kiinnostusta opintokorttiin on ollut mielestäni melko hyvin; opintokortin on lunastanut itselleen tällä hetkellä 16 henkilöä. Arkisempiakaan elämänalueita ei ole unohdettu. Soittopuolella on valinnan varaa harmonikkaja pelimanniryhmän, kitaransoiton, pianonsoiton, ukulelen ja vapaan säestyksen kurssien välillä. Nuorille on tarjolla mediakurssi. Heittäytyjille on tarj ol l a k a n s a l a i s o p i st o n näytelmäryhmä sekä satunäytelmäryhmä lapsille. Omavastuuosuus (40%) voidaan tehdä talkootyönä. Mielenkiintoiselta vaikuttaa Jokatyypin luontoretkija valokuvauskurssi; kameraksi riittää älypuhelin
Yleisön rakastaman ja toivoman show’n ensi-ilta on 20.11., ja esityksiä on 14.12. Näytelmässä elämää katsellaan muistisairaan isän silmin. Vuonna 2019 teemana on sukupuoli ja seksuaalisuus, ja siihen liittyen Jukossa Nähdään Molièren kirjoittama ja Janne Pellisen sovittama ja ohjaama Don Juan. Kouvolan Teatterin syksyssä nähdään kolme suuren näyttämön ensi-iltaa. Lahden syksyn viimeinen ensi-ilta perustuu sekin varsin tuoreeseen teokseen. Se repii, rikkoo ja taistelee tiensä maaliin, eikä huhuile moraalin perään. Humoristisessa ja musiikillisessa hyvän mielen spektaakkelissa nähdään teatterin omia näyttelijöitä. Nuoren, tuotteliaan ja palkitun kirjailijan Florian Zellerin Isä-näytelmä tulee ensi-iltaansa 2. Deloriksena vierailee Ushma Karnani Lahden syksyn erikoisuuksiin kuuluu helsinkiläisen teatteriryhmän Red Nose Companyn Don Quijote -esitys. Esimerkiksi perheen pienimmille on tarjolla 0–5-vuotiaille vauvoille ja taaperoille suunnattu Pallo-nukketeatteriesitys teatterin ylälämpiössä 25. syyskuuta. Kouvolan ohjelmistossa jatkaa Peter Pan -seikkailunäytelmä, ja syksyn mittaan on tarjolla useita erityyppisiä vierailuesityksiä. lokakuuta. Huolestunut tytär yrittää parhaansa mukaan auttaa isäänsä koomisiksikin muuttuvissa tilanteissa. Näytäntökausi avattiin Aarresaari-näytelmällä, joka perustuu Mauri Kunnaksen tulkintaan Robert Louis Stevensonin samannimisestä klassikkoromaanista. Juhlista YK:n lukutaitopäivää 8.9. Epäonnisen sattuman vuoksi Deloris joutuu pakenemaan gangstereita, ja suojellakseen häntä poliisi piilottaa Delorisin nunnaluostariin: kaksi erilaista maailmaa joutuu kipinöivälle törmäyskurssille. Uutiset auttavat tulkitsemaan maailmaa. Maisemassa siintävät tuulimyllyt, ja matkantekoa säestää svengaava livemusiikki. Näytelmä on kertomus vahvuudesta, heikkoudesta, poikkeavuudesta ja häpeästä. syventymällä päivänpolttaviin puheenaiheisiin. Kuvassa vasemmalla nimiosan esittäjä Nina Petelius-Lehto, takana käsikirjoittaja Eppu Nuotio. Don Juanin romantiikka on ahnetta ja vimmaista. lokakuuta. marraskuuta. Lisäksi ohjelmistoon palaa kokonaan uudistettu Joulushow, joka toteutetaan aiempaa suurempana tuotantona Mari Kahrin ohjauksessa. lokakuuta). KULTTUURI 5 RITVA LAUNESKOSKI Maanantaina syyskuun 2. Vuonna 2012 ilmestyneeseen romaaniin perustava menestysnäytelmä kertoo oivaltavasti vähitellen dementoituvasta Andrésta ja tämän tyttärestä Annesta. syyskuuta kello 9 ja 10. Aulis Forssell ja Sari Rajulin. Saatat tunnistaa nämäkin emoji-symbolit ajankohtaiseksi uutisaiheeksi. Kuusankosken Teatterilla on tänä syksynä kaksi ensi-iltaa, iittiläisen Kimmo Rämän ohjaama Paniikki (6. syyskuuta, jonka lisäksi muita esityksiä on vain viisi. Ensi-ilta on 24. Se saa kantaensi-iltansa 1. Esitys purkaa maskuliinisuuden myyttiä ja kysyy, millä tavalla Don Juanin vitalismi, hedonismi ja auktoriteettien kieltäminen näyttäytyvät meille tässä ajassa. Ritariksi ryhtynyt Don Quijote aseenkantajansa Sancho Panzan kanssa hyökkää iloisesti kaikkia maailman vääryyksiä vastaan, ja tulee kuin vahingossa paljastaneeksi eurooppalaisuuden syvimmät kipupisteet – huumorin kautta. asti. Paniikki on Mika Myllyahon kirjoittama, ja näytelmä kertoo miehestä ja tämän reaktiosta, kun nainen käskee miettiä ja järjestää asiat. André säilyy kuitenkin loppuun asti oman elämänsä päähenkilönä. Teos nousi bestselleriksi. Ranskan Rivieralle sijoittuvan, glamouria ja viihdyttävää musiikkia sisältävän huijarikomedian ohjaa Mika Nuojua (vier.), ja keskeisissä rooleissa ovat uudet näyttelijäkasvot Tuukka Raitala (vier.) ja Satu Lemola sekä tutut musikaalitaiturit Sami Kosola ja Veli-Matti Karén. Paniikkia esitetään ensiillan lisäksi noin kuukauden ajan yhdeksän esitystä, Christie-klassikkoa itsenäisyyspäivän tienoille saakka 14 esitystä.. Anjalankosken Teatterissa syksyn näytelmänä nähdään Sari Niinikosken kirjoittama Tangoon tarvitaan kaksi. Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa on käynnissä kolmivuotinen Muutos-otsikon alla kulkeva ohjelmistokausi. syyskuuta) sekä Karolina Eklund-Vuorelan ohjaama Eikä yksikään pelastunut (11. Näytelmän ohjaajana on Tiina Luhtaniemi, dramaturgina Inke Rosilo, lavastajana ja valosuunnittelijana Kalle Ropponen (vier.) ja pukusuunnittelijana Sari Suominen (vier.). Diskokuningattaren urasta haaveileva Deloris Van Cartier haluaa puhaltaa uralleen nostetta alamaailmassa häärivän miesystävänsä Curtisin yökerhossa. Sen ohjaa Markku Kekki, ja ensi-ilta on perjantaina 25. Sen Lahden-ensi-ilta on 20. Eppu Nuotion kirjoittama teksti kertoo Kouvolan Kuusankoskelta kotoisin olevasta Anu Pentikistä ja hänen kasvustaan arvostetuksi keramiikkataiteilijaksi. Kuusivuotiaille ja sitä vanhemmille katsojille suunnatussa seikkailussa nuori Jim löytää yllättäen äitinsä kanssa merirosvokapteeni Flintin aarrekartan, ja pian hän onkin jo kajuuttapentuna kuunari Hispaniolalla, suuntana Luurankosaari ja kauhean kapteeni Flintin aarre. Tangomusiikilla ja -lauluilla hienosti täydennetty näytelmä kertoo elämänmakuisesti 1940-luvusta, sodasta, sen jälkeisestä ajasta ja ajan vaikutuksista tavallisen ihmisen arkeen: väkeviä ristiriitoja, suruja ja iloja, elämän sykettä ja lopulta nöyrtymistä keskeneräisyyteen. lokakuuta. (Kuva: Tanu Perintö.) Lähikaupunkien teatteritarjonnasta varmasti jokainen löytää tänä syksynä jotakin, sillä kymmenkunta ensi-iltaa ja monipuolinen vierailijatarjotin takaavat, että valikoimaa on. 1990-luvun alun elokuvaan Nunnia ja konnia perustuu Lahden kaupunginteatterin toinen ensi-ilta, joka on 4. Menneiden sukupolvien taakat siirtyvät seuraaville, jotka joutuvat vuorollaan tekemään tiliään historian kanssa. Don Juan tuo näyttämölle länsimaisen kirjallisuuden klassikon ja keskittyy tutkimaan sen ajatonta ydintä – elinvoimaa, joka raivaa tieltänsä kaikki esteet. marraskuuta Kouvolassa Kouvolan Teatterin syksyn kantaesitys kertoo Anu Pentikin (oik.) tarinan. Näyttämölläkin nähdään tuttuja, sillä rooleissa ovat mm. Se on neljän sukupolven tarina savupirteistä hyvinvointi-Suomeen perhesalaisuuksien varjossa. Teatterisyksyyn Aarresaaren, nunnaluostarin ja Rivieran kautta Anu Pentik -kantaesitys 1. päivänä 2019 Vasta lukemalla ymmärrät. Kauden avaa musikaalikomedia Herrasmieshuijarit, joka tulee ensi-iltaan 12. Neljäntienristeys on Tommi Kinnusen esikoisromaani vuodelta 2014. Eikä yksikään pelastunut taas on tuttu jännitysklassikko Agatha Christieltä. syyskuuta. Syksyn toinen uutuus on draama Anu Pentik – nainen, joka loi savesta maailman. Nimiroolissa nähdään Nina Petelius-Lehto. Lahden kaupunginteatteri tarjoaa syksyssään peräti viisi ensi-iltaa, joista ensimmäinen on jo ehtinyt mennä. Luvassa on lämmin ja koskettava näytelmä kaiken katoavaisuudesta
Lisäksi joka päivä: leipä, levite ja ruokajuoma. Pe: jauheliharisotto, kasvikset, salaatti. Jaalan kotiseutusäätiön hallitus Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 2.–6.9.2019: Ma: broilerpastavuoka, salaatti. Tilaushinnat 1.1.2019 alkaen Kestotilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 98,00 ulkomailla 111,00 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 105,00 ulkomailla 111,00 Jakeluhäriöt Kausalan taajama klo 6.30–10 p. S-Raudassa vuosien varrella usein asioinut iittiläismies oli kiinnostunut siitä, oliko osuuskaupan ja kunnan välillä keskusteltu purettavan rakennuksen rakenteiden uusiokäytöstä iittiläisten projekteissa. 6 M U U M IP E IK K O Julkaisija: Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Osoite: PL 37, 47401 Kausala Kauppakatu 6, Kausala Internet-osoitteemme: www.iitinseutulehti.fi Avoinna Ma–Ti 8.30–16 Ke–To 8.30–15.30 Pe 8.30–15 Ilmestymispäivät: Maanantai ja torstai Päätoimittaja Lumimarja Tirronen 0400 728 113 lumimarja.tirronen@iitinseutulehti.fi Toimittaja, toimitusjohtaja Voitto Ruohonen 0400 727 234 voitto.ruohonen@iitinseutulehti.fi Toimittaja Ritva Launeskoski 0400 723 727 ritva.launeskoski@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala (05) 326 0355, 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Ilmoitusja asiakaspalvelu Eeva Sihvola ja Minna Tervo 0400 857 577, (05) 326 0355, ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja graafinen suunnittelu Ilmoitusten jättöajat: Seurapalsta ja pikkuilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: perjantaina klo 10.00 Torstain lehteen: keskiviikkona klo 10.00 Vedosilmoitukset: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: torstaina klo 15.00 Torstain lehteen: tiistaina klo 15.00 Ilmoitushinnat: Etusivu 2,15 E /pmm Takasivu 2,05 E /pmm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,85 E /pmm Pienin ilmoituskoko 25 pmm Kuolinilmoitus 1,85 E /pmm Kiitosilmoitus 30 E /kpl Etusivu (silmä) 80,00 E /kpl Merkkipäiväilmoitus 35,00 E /kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 60,00 E /kpl Palveluhakemisto 40,00 E /rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Yritykset voivat ilmoittautua mukaan sunnuntaihin 18.9. — Mukaan on ilmoittautunut mukava määrä johtajia ja yrittäjiä, mutta vielä mahtuu lisääkin. kohteisiin 1.9.-30.9.2019 välisenä aikana. Jaalan koulun ruokalista 2.–6.9.2019: Ma: nakkikastike, perunat, kukkakaali, kiinankaalikurkkusalaatti. Apurahahakemukset osoitteella: Jaalan Kotiseutusäätiö, Salparinteentie 1, 47710 Jaala. 03 757 5285 Jaalan kirkonkylä klo 6.00–10 p. Halutessaan yrityksellä on mahdollisuus saada kaksi seuraajaa, sillä nuoret voivat ilmoittautua mukaan myös pareittain. ja se on suunnattu Iitin ja Kouvolan 17-24-vuotiaille nuorille sekä alueen johtajille, päälliköille ja yrittäjille. To: ruismarjapuuro, lounassalaatti. To: kasvissosekeitto, juusto, omena, ruisnallikka (sydänmerkkiateria). Pe: lasagnette, porkkanalantturaaste, moniviljavuoka (sydänmerkkiateria). Apurahan hakemisesta lisätietoa sekä hakemuskaavakkeet osoitteesta www.jaala.eu. Tempauksella halutaan herätellä nuoria miettimään omia urapolkujaan ja harkitsemaan myös johtajuutta tai yrittäjyyttä. Kuoreen tunnus ”hakemus”. Ke: punainen broilerpata, riisit, jäävuori-kurkku-maissisalaatti (sydänmerkkiateria). 0200 22020 Jakeluhäiriöt muualla: Iitinseutu www.iitinseutulehti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Pankit: Nordea FI92 2131 1800 0041 25 Helmi Säästöpankki FI25 4212 0010 0979 68 OP FI 93 5069 0110 0003 50 Osoitemuutokset ja tilausasiat: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi (05) 326 0355, 0400 857 577 LUMIMARJA TIRRONEN Maanantaina syyskuun 2. Pikainen keskustelu rakennusmiehen kanssa oli antanut lukijalle sellaisen kuvan, että koneellinen purkaminen kohtelee rakenteita uusiokäytön kannalta liian suoraviivaisesti, mikä kismitti lukijaa. Ti: lihakeitto, jälkiruoka. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisesta sattuneesta virheestä on ilmoitusten hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Lisäksi joka päivä: ruokajuoma, leipä, levite. Ke: kalastajanpyörykät, perunasose, salaatti. saakka Kouvolan Nuorkauppakamarin nettisivuilla osoitteessa www.konuka.fi/paivajohtajana. Ideana on viedä nuoret työpaikoille seuraamaan johtavassa asemassa olevien ja yrittäjien arkea. Ti: kapteenin kalakuviot, perunasose, kaalitomaatti-purjosalaatti. Jaalan kunnan alueella kulttuuriperintöä, vahvistaa alueen ja kylien elinkelpoisuutta ja vetovoimaisuutta sekä edistää kulttuurija virkistystoimintaa ja edistää asukkaiden hyvinvointia. Lisätietoja arkisin klo 17-18 Tuula Mikkolalta, puhelin 040 5095 329 tai sähköpostilla osoitteesta jaalan@kotiseutusaatio.net. Samalla nuoret näkevät, millaisia yrityksiä ja toimijoita seudulta löytyy. Tämä on tärkeä projekti, sillä se vaikuttaa merkittävästi nuorten työelämätietoihin ja -taitoihin, sanoo projektipäällikkö Sini Immonen Kouvolan Nuorkauppakamarista. Iittiläisiä ja jaalalaisia työnantajia kaivataan Päivä johtajana -tempaukseen Kouvolan Nuorkauppakamarin Päivä Johtajana -tempauksessa nuoret jalkautuvat johtajien, yrittäjien ja päälliköiden mukaan yhdeksi tavalliseksi työpäiväksi. Lukijamme valokuvasi rautakaupan rakennuksen purkua torstaina Kausalassa. Tempaus toteutetaan keskiviikkona 30.10. Säätiö julistaa haettaviksi apurahat em. Mukaan ilmoittautuvat yritykset voivat halutessaan jakaa päivää eri johtajien välillä, jolloin nuori pääsee seuraamaan useamman eri päällikön päivää yrityksessä. päivänä 2019 JAALAN KOTISEUTUSÄÄTIÖN APURAHAT Jaalan kotiseutusäätiön tarkoituksena on säilyttää ent
Tapahtuma kaikille avoin. Tsasounan praasniekka 7.–8.9. Verkosta virtaa kirjastolla ti 17.9. Iitin yhdistyksen T-paitoja rajoitettu määrä myynnissä hankintahinnalla, mikäli kiinnostaa, ota yhteyttä Veikkoon 0400 258 624. 4.9.2019 Maanantai 2.9. päivänä 2019 Maanantai 10.9. ahonen@vuolenkoski.fi. Kaikki joukolla mukaan! Perinteinen Kym e n l a a k s o n Sotilaspoikien perinnekiltojen yhteinen kirkkopyhä Iitin kirkossa sunnuntaina 8.9.2019. Käsityökerho kirjastolla ke 4.9. Syksyn käsityökerhot alkavat kirjastolla tänään ma 2.9. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Perttu tehtävä Kiinassa 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Pukumiehet (12) 23.35 Roba (7) 00.35 Jahti 01.30 Joel vs. Iitin Kalamiehet. Lahti. Iitin yhdistys. Tiedustelut: Tero Wallin 050 5618 828, tero.wallin@sudetjalkapallo.fi, Joni Huhtala 044 949 4049, joni.huhtala@sudetjalkapallo.fi. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 06.18 Luontohetki 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Oddasat 10.55 Uutisikkuna 12.30 Midsomerin murhat (12) 13.20 14.52 Meidän poikamme ilmassa me maassa (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 17.53 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Hyvä paha lukihäiriö. Tilaisuus alkaa seppeleenlaskulla sankarihaudalle kello 09.30. Tämän jälkeen ruokailu sekä uuteen Helsingin keskustakirjastoon Oodiin ja Kampin kappeliin (Kirnuun) tutustuminen. com 10.9. Vieraillaan myös Alatallissa, missä on myytävänä herkkuja ja käsitöitä. klo 17.00 vigilia ja sunnuntaina 8.9. Lähtö Kausalan linja-autoasemalta klo 9.00. klo 12.00–14.00. klo 12.00–14.00. Hei musiikinystävä! Viihdekuoro Visiitin harjoitukset alkavat tiistaina 10.9. Katso tarkemmat tiedot kylän kotisivuilta ja tule mukaan! Kivääriharjoitukset Elimäellä Pakinkankaalla: sunnuntai 15.9. klo 10.00–13.00. klo 18.00. • Syksyn uudet villahousut ja haalarit saapuneet.. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Aaveiden jäljillä (12) 23.35 Pitääkö olla huolissaan. Mukana Nivelpiiristä vertaistukihenkilö Tuija Raski. Iitin ortodoksiapiiri ry. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Midsomerin murhat (12) 13.15 14.49 Meidän poikamme merellä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 A-studio 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poldark (12) 20.00 Asvalttiviidakot 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 21.40 Perjantai-dokkari 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Erikoisryhmä Köln (12) 22.45 Oddasat 23.00 Vihaani ette saa (12) 00.10 Puoli seitsemän 00.40 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.9. Tuo mukanasi arpajaisvoitto. Muistelukerho on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. klo 11.00. Verkosta virtaa kirjastolla ti 3.9. Seuraverkkarit tilattavissa Urheiluja Koneliikkeestä 9.9. Ilmaisia puolen tunnin jumppatuokioita kaikenikäisille, kanttiini, Liisan hierontapiste, kiipeilyseinä ja puuhapiha. klo 12.00– 14.00. Heimot 02.25 Kauhukeittiö 03.20 04.15 Top Chef Suomi Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 Rusty Rivets (S) 06.40 Littlest Pet Shop 06.55 Ritariprinsessa Nella (S) 07.20 Hatchimals 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.10 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu 08.30 Transformers Cyberverse (7) 08.55 LEGO City -lyhäri (7) 09.00 Eläinsairaala (S) 10.00 Remppa vai muutto Australia 11.00 LIVE 13.55 Remppa vai muutto Australia 15.00 Vieraissa (S) 16.00 Eläinsairaala (S) 16.30 Pientä pilaa 16.40 Onnenarpa 16.45 Toisenlaiset äidit 17.45 MasterChef Australia 19.00 Yksin kotona Suomi 20.00 Jone ja tähdet 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Elokuva: Argo (12) 00.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.30 Gordon Ramsay 02.30 Kauppaneuvos Jethro (S) 03.30 Katastrofin anatomia (S) 04.30 05.00 Astral-TV Keskiviikko 4.9. klo 18–19 Seuratalon kentällä. mennessä puh. 00.30 Ulosottomiehet 01.25 Kaappaus keittiössä 02.20 Kauhukeittiö 03.15 04.10 Top Chef Suomi Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 Rusty Rivets (S) 06.40 Littlest Pet Shop 06.55 Ritariprinsessa Nella (S) 07.20 Hatchimals 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu 08.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.30 Transformers Cyberverse (7) 08.40 Transformers Cyberverse (7) 08.55 LEGO City -lyhäri (7) 09.00 Eläinsairaala 10.00 Remppa vai muutto Australia 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Remppa vai muutto Australia 15.00 Vieraissa (S) 16.00 Eläinsairaala (7) 16.30 Onnenarpa 16.35 Tulossa: 16.40 Toisenlaiset äidit 17.40 MasterChef Australia 18.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi 19.00 Jone ja tähdet 20.00 Suurin pudottaja Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 Quantum of Solace 23.15 Tulossa: Selviytyjät Suomi 23.20 Arman Pohjantähden alla 00.20 Jone ja tähdet 01.20 Stand Up! (S) 02.20 Kauppaneuvos Jethro (S) 03.20 Katastrofin anatomia (S) 04.20 05.00 Astral-TV Vuolenkosken maaseutunaiset. Pelikerho kirjastolla ma 9.9. Entiset ja uudet käsityön harrastajat joukolla mukaan! Syksyn ensimmäinen kerho kunnatalolla maanantaina 9.9. Ilmoittaumisia otetaan välittömästi vastaan Eijalle 040 518 4214 tai eijataavila@gmail. Varattu 50 hengen bussi. lukiolla klo 18.45–20.15. Kivääriammunnat Elimäen Pakinkankaalla la 14.9. klo 13.00 Cabaret-musikaaliin. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.00 Emmerdale 10.30 Mitä tänään syötäisiin. Tiedustelut: Johanna Kiiski-Soikkeli 044 975 6762, johanna.kiiski-soikkeli@sudetjalkapallo.fi. Lisäksi kappalainen Ville Hiltunen tuo tilaisuuteen oman tervehdyksensä. Opastuksen yhteydessä iloluontoinen Handväska-Hellu hauskuuttaa ja kertoo tarinoita. klo 15–18, su 6.10. klo 12.00–15.00. V E R TA I S T U K I P I I R I OMAISHOITAJILLE alkaa taas kokoontua Iitin kirjastolla kerran kuussa. Kaikki joukolla mukaan liikkumaan ja leikkimään! Myös muut harrasteryhmät alkavat. SM-laituripilkki 15.9. Iitin Sydänyhdistyksen Sydänkerho kokoontuu to 12.9. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.35 Kauniit ja rohkeat (S) 10.00 Emmerdale 10.30 Samassa liemessä 11.30 Kokkisota 12.30 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Huomenta Suomi Extra 14.00 Selviytyjät 15.00 Love Island Suomi 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.00 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. klo 13.00. Pikkujouluruokailun paikka ja päivämäärä sovitaan erikseen. LYÖTTILÄN LUJA. Lähtö Kausalan torin laidasta klo 9.00. Ota yhteyttä Veikkoon 0400 258 624. 7 Maanantaina syyskuun 2. Tämän jälkeen kirkkokahvit ja yhteinen hetki seurakuntatalossa. Muistelukerho kokoontuu ti 10.9.2019 klo 13.00 seurakuntakeskuksessa. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.35 Kauniit ja rohkeat (S) 10.00 Emmerdale 10.30 Samassa liemessä 11.30 Kokkisota 12.30 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Huomenta Suomi Extra 14.00 Perttu tehtävä Kiinassa 15.00 Love Island Suomi 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.00 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Entiset ja uudet laulajat joukolla mukaan laulamaan! Hirvikivääriharjoitusammunnat vuonna 2019 Elimäen Pakinkankaan ampumaradalla: la 21.9. 045 639 5109. Kimppakyydit Kausalan torilta klo 10.30. Anki Kylämaa Lahdesta kertoo veteraanikummi-toiminnasta. ja 21.11. Sitovat ilmoittautumiset Ailalle puh. Kaikki joukolla mukaan kerhoon! Jäsenmatka Helsinkiin perjantaina 11.10. Perjantai 11.00 Formula 1: Belgian osakilpailu 13.30 Huomenta Suomi Extra 14.00 Rakettitiedettä. Opettajana Jouni Sjöblom. Kuukausitapaaminen valtuustosalissa to 19.9. Syyskauden avajaiset Pukkikankaan laavulla ke 11.9. 040 554 2047 viimeistään 2.9. Hirvipalaveri Toittilan laavulla torstaina 5.9. Vertaistukija virkistyspiiriin ovat tervetulleita kaikki omaishoitajina toimivat tai joskus sellaisena toimineet (viralliset, epäviralliset ja etä) sekä muistisairaiden läheiset. Kaikki hirvijahtiin mukaan aikovat paikalle. Veteraanitalkoot varastolla tänään maanantaina 2.9. Yhdistykselle varattu 50 paikkaa ja ne täytetään varaamisjärjestyksessä. Kaikki mukaan! KAUSALAN SEUDUN MARTAT. klo 15.30– 17.00. klo 12.00-16.00. (12) 14.30 Fort Boyard Suomi 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.00 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. klo 12–15. Marttailta torstaina 5.9. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Roba (7) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Fort Boyard Suomi 01.05 Lakia ja rakkautta (S) 02.00 Joel vs. Lasten liikuntakerhon syyskausi starttaa perjantaina 6.9. klo 12.00 Kausalan ABC:n kabinetissa. alkaen joka tiistai klo 11.15–12.00. Pelikerho kirjastolla ma 23.9. klo 12.00–14.00. Ensimmäisenä kohteena on Taidemuseo Amos Rex. 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.04 Saara ja Sorsa (S) 07.11 Kissat 07.19 Poppelikumpu (S) 07.27 Planeetta Kosmo (S) 07.45 Muru (S) 08.00 Ryhmä Hau (S) 08.27 Galaxi 08.28 Kesäleiri (7) 08.41 08.48 Skede! 09.00 Casualty (12) 09.50 Uusi päivä (S) 10.20 Kummeli (7) 10.50 Minun jengini tornionlaaksolaiset 11.20 Koripallon MM: NGR ARG 13.30 14.12 Tanskalainen maajussi 14.20 Ginan maailma 14.50 Sohvaperunat 15.40 Syke (12) 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 17.56 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Koripallon MM 20.00 20.22 Donna (12) 20.30 20.52 Mun ainoot 30 minsaa (7) 21.00 21.25 Kellot soi (7) 21.30 Crash (12) 23.20 Game of Thrones (16) 00.15 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Ostoskanava Tvins.com 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Iitin osaston syysretki to 12.9. KAUSALAN MARKKINOILLA HUOMENNA TIISTAINA SIRPAN KOTIKUTOMO, Orimattila •Joustofarkkuja ja -housuja, puseroita 25 €, tunikoita 35 €, pitsivillatakkeja 30 €, hameita alk. Käsityökerho kirjastolla ke 18.9. Tiedustelut: Paula Ahonen 050 564 2671 tai paula. Ulkoliikuntavarustus, sateella sisätiloissa. TV-OHJELMAT 2.9. Lauantaina 7.9. 06.52 Kimmo Kuu (S) 07.12 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.23 Titta Pikkanen (S) 07.31 Mitä ihmettä. klo 10.00–13.00. Pyhtäällä tutustumme Pyhtään harmaakivikirkkoon ja nautimme iltapäiväkahvit kyläkahvila Onnissa. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Aistien haastaja 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Terveiset toisenlaisesta hotellista 10.00 10.49 Sydämen asialla (7) 11.00 Pisara 11.05 Viiden vuosikymmenen ikkuna 12.35 Midsomerin murhat (12) 13.20 Meidän poikamme (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 17.53 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 19.52 Historia 20.00 MOT 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Syysprinssi (12) 23.30 Oddasat 23.45 Prisma: Leikin voima 00.35 Puoli seitsemän 01.05 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.9. mennessä. Perhefutis keskiviikkoisin klo 17.00–17.50 Ravilinnan nurmella. 5 €. Eläkeliiton Kymenlaakson piirin teatteriretki Lappeenrannan teatteriin 16.11. Tuolijumppa Ravilinnassa 3.9. Vieraillaan ruukin kirkossa, Roseborgin rautakaupassa ja Alapajan museossa. Lounas Fellmannissa. Kirkkopyhämessu Iitin kirkossa kello 10.00. Heimot 02.55 Kauhukeittiö 03.50 04.45 Top Chef Suomi Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 Rusty Rivets (7) 06.40 Littlest Pet Shop 06.55 Ritariprinsessa Nella (S) 07.20 Hatchimals 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu 08.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.30 Transformers Cyberverse (7) 08.55 LEGO City -lyhäri (7) 09.00 Eläinsairaala (S) 10.00 Remppa vai muutto Australia 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Remppa vai muutto Australia 14.55 Vieraissa (S) 15.55 Eläinsairaala (S) 16.25 Eläinsairaala (S) 16.55 Onnenarpa 17.00 Toisenlaiset äidit 18.00 MasterChef Australia 19.30 Yllätys yhdessä pöydässä 20.00 Yksin kotona Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Arman Pohjantähden alla 22.00 Elokuva: Thor (12) 00.25 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.25 Supertähdet (S) 02.55 Katastrofin anatomia (7) 03.55 05.00 Astral-TV Tiistai 3.9. P a l l o k e rhot keskiv i i k k o i s i n Ravilinnan kentällä klo 17.00–20.00 niin kauan kuin kelejä riittää, muutoin yläkoulun salissa. klo 18.00 alkaen Heikintiellä. klo 13.00–16.00. Strömforsin ruukkiin Ruotsinpyhtäälle ja Pyhtäälle. klo 13.00. klo 9.30 vedenpyhitys, jonka jälkeen liturgia. Ilmoittautumiset 8.9. Tapaamiset ovat kirjaston satuhuoneessa torstaisin 26.9., 24.10. alkaen klo 9.00. klo 10–15 Vuolenkosken liikuntahallilla. Iitin Eläkkeensaajat ry. Koko kylä liikkuu -tempaus su 22.9. (S) 07.37 Ritari Mikke (S) 07.50 Askarrellaan 07.56 Ella, Oskari ja Huu (S) 08.09 Jarin ja Karin kesäloma (S) 08.22 Galaxi 08.23 Joraavat juurikkaat (S) 08.25 08.48 Peter Pan (7) 09.00 Casualty (12) 09.50 Uusi päivä (S) 10.20 10.49 Kummeli (7) 10.55 Petra saa vauvan 11.25 Vanhasta uudeksi kierrätysvinkkejä 11.55 Kekseliäs nikkari 12.35 Lippu rakkauteen 13.05 Sohvaperunat 13.55 Mun ainoot 30 minsaa (7) 14.20 Uusi päivä (S) 14.50 Koripallon MM: BRA GRE 17.00 17.58 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Koripallon MM 20.00 Syke (12) 20.50 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 21.00 Vogue Williams: Some-tuomitut 21.50 Pillupäiväkirjat 22.30 22.55 Line ja matka kehoihin 23.00 Urheilu-Suomi 00.00 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Ostoskanava Tvins.com 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. mennessä. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Pikku perunat (S) 07.06 Mohvelit (S) 07.12 Maapallottelua 07.15 Kuminakuja 19 (S) 07.23 07.28 Kikattava Kakkiainen (S) 07.33 Fluugalaiset (S) 07.44 Eteenpäin Enni 07.54 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat (7) 08.29 Otso ja sopulit (7) 08.36 08.48 Näin meillä (7) 09.00 Casualty (12) 09.50 Uusi päivä (S) 10.20 10.51 Kummeli (7) 11.00 Uutisikkuna 12.30 Tanskalainen maajussi 13.10 Minun jengini tornionlaaksolaiset 13.40 Vatsani ja minä 14.00 Vatsani ja minä 14.20 Koripallon MM: ITA SRB 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 17.58 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Koripallon MM 20.00 20.44 Levison Wood 20.50 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 2 21.00 M/S Romantic (12) 22.00 22.25 Kellot soi (7) 22.30 Sokerideittailun salat 23.30 Sisällä 00.15 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Ostoskanava Tvins.com 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Elossa 24h 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Pank pankin nousu ja uho (16) 22.55 Oddasat 23.10 Sannikka & Ukkola 23.40 Valkoisia valheita (12) 00.35 Puoli seitsemän 01.05 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.9. Toiminnan tarkoituksena on vapaaehtoistoiminnan avulla toimia sotiemme veteraanien ja veteraanien puolisoiden ja leskien henkilökohtaisena tukena ja rinnalla kulkijana arjen asioissa sekä vähentää heidän kokemaansa yksinäisyyttä. Kahvitus klo 12.30 alkaen
Kiertävä suutari korjasi kenkiä ja myös valmisti niitä, jolloin lesti jäi taloon. Päreiden tekijä valmisti kattotarpeita pärehöylällä. Nahkuri Salmi tunnettiin ronskiotteisena ja vähän pelottavanakin miehenä. — Markkinat olivat sen ajan työehtosopimusten neuvottelupaikka. Olipa kylällä yksi taidemaalarikin: Esa Auvisen äiti. Muurareista lapsia kiehtoi etenkin Vappula, joka kulki aina mustissa ja jauhoi mälliä. Sääskjärvellä elämä pyöri varsinkin 1900-luvun alkupuolella pitkälti maatalouden ympärillä. Juna-asemaan ja -rataan liittyviä ammatteja olivat mm. Oma lukunsa oli Mäntsälästä Sääskjärven rajalle Hiisiöön muuttanut Kaukaan lankarullatehdas, jossa oli paljon ruotsinkielisiä työntekijöitä ja lukuisia erilaisia ammattinimikkeitä sortteeraajasta tälläriin. Talvella kalakauppiaalla oli reessä lunta ja jäätä, jossa hän säilöi suolasilliä ja silakkaa. Opettajien lisäksi koululla oli terveyssisar. Kausalan limonaditehdas työllisti monia. Perheniemen puolella veneitä valmisti Martti Leino. — Opettaja sanoi koulussa, keillä pojista oli liian pitkä tukka, ja heidät sitten lähetettiin räätäli-parturin käsittelyyn, Auvinen muisteli. Niin sanottuja ”laukkuryssiä” eli venäläistaustaisia kulkukauppiaita Auvinen ei Etelä-Iitistä muista. — Heitä oli pikemminkin Mankalan suunnalla, Lahden tien varrella. Se oli suuritöistä ja valvontaa vaativaa puuhaa, joten joka kylällä oli yleensä joku palvaamiseen erikoistunut henkilö. Kutsumanimi lienee tullut ruotsin kielestä. Myös kaivot kaivettiin porukalla, sillä betonivalimossa tehdyn kaivonrenkaan saaminen kymmenen metrin syvyyteen vaati paljon voimaa. Sääskjärven rannalla toimi hopeaseppä, joka valmisti esimerkiksi häälahjoja, kermanekkoja ja palkintoja koulun kilpailuihin. Varsin iäkkäätkin ihmiset osallistuivat omalla työpanoksellaan päivittäisiin töihin. Sepät puolestaan hävisivät hitsausvälineiden kehittymisen myötä. Lihaa palvattiin savusaunassa. — Suurissa kattotalkoissa oli jopa 40 miestä töissä keittopalkalla. Lasten suosiossa oli korintekijä, ”korimatti”. — Ratapölkyt olivat leimallisesti kausalalainen tuote, Auvinen tietää. Muovin tulo koitui tehtaan kohtaloksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1952. — Sodan aikaan ja heti sen jälkeen kauppaan mentiin ostokorttien kanssa, koska elintarvikkeita säännösteltiin, Auvinen muistutti. Maatalon töitä tekivät isäntä ja emäntä, piiat, rengit ja karjakot. — Hän istui usein lattialla tekemässä työtään ja jutteli samalla lapsille. Sähköt saatiin Sääskjärvelle 1928. Katto saatiin paikoilleen kahdessa päivässä. — Perheniemen kartanossa oli lisäksi tilanhoitajametsänvartija ja jopa niitynvartija. Puusepäntehdas V. — Pesälän Kaisan äiti toimi Perheniemessä kätilönä, ja Sääskjärvellä oli Ristolan Irja, jota kutsuttiin ”Paarmuskaksi”. Tuominen työllisti noin 60 ihmistä. Kiertäviä kulkukauppiaita Sääskjärvellä oli ainakin neljä. Myös sekatyömiehet kiersivät talosta taloon ja tekivät muun muassa halkoja ja metsätöitä. — Tehtaalla oli 80-90 työntekijää, joista noin puolet oli naisia. Teurastaja kiersi taloissa varsinkin joulun alla, sillä omia kotieläimiä ei useinkaan haluttu teurastaa itse. Mikrohistoriallisen esitelmän aiheena olivat Sääskjärvellä viime vuosisadalla harjoitetut ammatit ja ammatinharjoittajat. — Sokeritoppaa säilytettiin niin korkealla, etteivät lapset ylettyneet siihen. Vanhoja ammatteja käsittelevää luentoa oli kuuntelemassa salillinen eri-ikäisiä ihmisiä. Saippuantekijä teki puolestaan teurasjätteistä saippuaa. 8 Maanantaina syyskuun 2. Heillä oli yleensä viikko vapaata markkinoiden aikaan. Joka talolla oli kaupassa oma postilokeronsa, johon kauppias lajitteli postit myös sunnuntaisin. — Hän liotti raatojen karvat pehmeiksi saaveissa, joiden litkuista lähti voimakas haju. Iitin Sääskjärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Esa Auvinen luennoi hiljattain Iitin Kotiseutuyhdistyksen ja kansalaisopiston Sukurinki-ryhmän järjestämässä Sukujuuret Iitissä -tapahtumassa. Räätäli Koskinen toimitti oman toimensa ohella parturin virkaa, koska hänellä oli isot, hyvät sakset. Pestooja hevosmarkkinat Kausalassa tarjosivat piioille ja rengeille mahdollisuuden hakeutua parempaan työpaikkaan. Kuorma-autoilijoita kylällä oli useita: Talo, Lintukangas, Lairila, Laurento, Taavila, Rämä ja Väre. Sääskjärven koulussa oli parhaimmillaan 112 oppilasta, kuten Keijo Ala-Tommola yleisön joukosta huomautti. Ojien kaivamiseen käytettiin kylän auraa. Tuulimyllyjä Sääskjärvellä oli aikoinaan kolme, mutta sähkön tulo teki lopun mylläreiden ammattikunnasta. Suurten linjojen sijaan mikrohistorian kiinnostuksen kohteena voi olla vaikkapa yksittäisen kylän elämänmeno tiettynä ajanjaksona. — Seppiä kylässä oli aikoinaan kaksi, ja he valmistivat taottuja tuotteita esimerkiksi kärryihin ja rekiin. Auvisen mukaan kulkukauppiaat kuulostelivat kylällä, millaisille tuotteille oli milloinkin kysyntää. Äiti oli pyynnön kuultuaan purskahtanut nauruun, ja pikku-Esan palattua teurastuspaikalle perheen possu oli jo päässyt hengestään. Sepät kengittivät myös hevosia, mutta jos talossa oli ahjo, hevoset kengitettiin usein itse. He seurailivat kai vesistöjä. Kaikkien edellä mainittujen ammattien lisäksi Sääskjärvellä on työskennellyt eri aikoina ainakin kirvesmiehiä, kalastajia, meijerityöntekijöitä, sahureita, maltaanja sahdintekijöitä, sähkömiehiä, uittoporukoita, kuppari, hieroja, pelimanneja, kanteleentekijöitä ja -soittajia, paimenpoi k ia, keskusneiti, metsätöitä tekeviä rahtija kaatomiehiä, tiilentekijöitä, taksikuskeja ja kioskinpitäjiä. ratamies, lastaaja ja ratapölkkyjen tekijä. Kivimies löytyi Perheniemen puolelta. Vakiovalikoimaan kuului nappeja, neuloja ja työkaluja. päivänä 2019 LUMIMARJA TIRRONEN Seppä, nahkuri, talonpoika, kuppari Esa Auvinen kertoi Sääskjärvellä viime vuosisadalla harjoitetuista ammateista Mikrohistoria on historiantutkimuksen haara, joka lähestyy suurta ja yleistä pienen ja yksityisen kautta. Omien muistojensa ohella Auvinen perusti esitelmänsä isänsä, setänsä ja isoisänsä vanhoihin kalentereihin sekä eri paikoista löytämiinsä valokuviin. Nykyään Lahdessa ja Mankalassa asuva Esa Auvinen on kotoisin Sääskjärven kylästä.. Erilaisia lankarullamalleja oli 4.000. Kaupan suosituista tuotteista Auvinen mainitsi kotimaisen Kalle-piipputupakan, joka jauhettiin Etelä-Iitissä ja pakattiin Kouvolassa. — Palkkansa teurastaja sai lihana tai viinana, joskus myös rahana. He ottivat vastaan myös kangastilauksia. — Eräs yksikätinen kulkukauppias työnsi käsikärryä. Yhden kyläyhteisön tutkimisen kautta saadaan tietoa kyseisen ajan oloista, arjesta ja asenteista yleisemminkin. Suksipuuseppä Kajander valmisti koivusta metsäja kilpasuksia. Myös lapsia suojeltiin epämiellyttävältä kokemukselta: Esa Auvinenkin oli lähetetty juuri ennen teurastusta hakemaan ”saparoveiviä” äidiltään. Kauppiaita Sääskjärven kylällä oli Auvisen lapsuudessa kolme, minkä lisäksi kylässä oli osuuskauppa. Toinen kauppias kulki polkupyörällä, jonka perään oli sidottu matkalaukku