Iitinseutu 21.01.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta . Onhan se yleisesti ottaen aikamoinen porkkana: mikäli vuoden aikana samasta kohteesta tulee kolme niin sanottua aiheetonta hälytystä, pelastuslaitoksen kolmannen käynnin jälkeen lähtee 800 euron lasku. Liikenneonnettomuustilanteisiin Iitin VPK sai hälytyksen 33 kertaa, Vuolenkoski kolmasti. 47400 Kausala N:o 5 . Palo oli ehtinyt sammua ennen VPK:n saapumista paikalle, mutta savua oli syntynyt runsaasti, joten VPK päätehtäväksi jäi tässä tapauksessa huolehtia talon käytävien tuuletuksesta. Karhu toteaa, että ei ole epäilystäkään, etteikö taulu olisi tuikattu tuleen tieten tahtoen: . Naapuriavunanto perustuu läheisyysperiaatteeseen. Viime vuosi oli melko tavallinen, mutta tilastossa huomiota kiinnittävät lukuisat vahingontorjuntatehtävät. Iitin VPK:lla niitä kirjattiin 37, Vuolenkoskella 11. Tämä edellytti pidettäväksi yhteensä 19 tilaisuutta. Niistä pelastuslaitos toteutti 10 tilaisuutta ja VPK:t 9 tilaisuutta. Kerrostalon ilmoitustaulu tuikattiin tahallaan tulille RITVA LAUNESKOSKI Kerrostalon ilmoitustaulu sytytettiin ilkivaltaisesti tahallaan viime maanantai-iltana Kausalassa. Irtonumero 1 E (sis alv.) IITIN JA JAALAN SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Maanantaina 21. Pimeälentokoulutuksessa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta, ja sen aikana tehdään myös maastolaskuja. Lentojen aikana pyritään välttämään taajaan asuttuja alueita. Asukas vetäytyi takaisin huoneistoonsa ja soitti hätänumeroon. . Ravikuja 2B:n eräs asukas oli haistanut savun, katsonut käytävään ja todennut sen olevan sakeana savusta. päivänä tammikuuta 2013 Kauppakatu 6 . 59. Iitin VPK:lla rakennuspalohälytyksiä oli kolme, Vuolenkosken VPK:lla vain yksi. Vuolenkoskella naapuriavunanto nousi jälleen merkittävään rooliin, sillä sitä annettiin seitsemän kertaa. Iitin VPK kutsuttiin hätiin naapuriin kolmasti. . Iitin kahden VPK:n eli Iitin ja Vuolenkosken palokunnilla oli yhteensä 239 hälytystä. Niistä Iitin VPK:lla oli yhteensä 194, ja niistä ensivastetehtäviä 87 ja pelastustehtäviä 107. Vuolenkosken VPK:lla hälytyksiä viime vuonna oli yhteensä 45 kpl, joista ensivastetehtäviä 18 ja pelastustehtäviä 27. Asukas toimi täydellisen oikein tässä tilanteessa. Kerrostalon käytävään ei pidä lähteä, jos siellä on savua, kehuu ja tähdentää päällystöpäivystäjänä vuorossa ollut palomestari Tapani Karhu. Ilmoitustaulun paperit olivat palaneet loppuun, ja korkkipohjaisesta ilmoitustaulusta oli kärventynyt noin kämmenen suuruinen alue. Vuolenkoskella niitä ei kirjautunut ai- Osa pelastuslaitoksen toimintaa on turvallisuusviestintä eli valistus kuntalaisille. . Toinen tilastossa esiin nouseva asia on, että sateisen kesän vuoksi maastopaloja Iitin VPK:lla oli vain kolme, Vuolenkoskella ei lainkaan, kertoo Iitin tilastolukemat aluetilastosta selvittänyt palomestari Ari Särkkä. Tilastoa tarkemmin selviteltäessä ilmenee, että rakennuspalojen suhteen vuosi oli lohdullinen. 2013 N:o 5805 www.iitinseutulehti.fi Kotiseutusäätiö jättänyt ostotarjouksen kesäkodista Sivu 3 Syys- ja lumimyrskyt teettivät töitä Iitin VPK:lla Vuolenkosken VPK antoi naapuriapua seitsemästi, Iitin VPK:lle lähtöjä naapuriin tuli vain kolme RITVA LAUNESKOSKI Palokuntien toimintatilastot vuodelta 2012 ovat valmistuneet Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella. Osa koulutuslennoista lennetään eteläisillä rannikkoja merialueilla. Va- hingontorjuntatehtäviä aiheutui alkuvuodesta runsaan lumentulon vuoksi ja marraskuun lopulla Antti-myrskystä. Pimeälentoja lennetään NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa, maanantaista torstaihin. Pimeälennot ajoittuvat kello 17 . Pelastustehtävien määrä putosi selvästi Vuolenkoskella edellisvuoden 45:stä tehtävästä. Vuonna 2011 hälytyksiä oli yhteensä 212, joista ensivastetehtäviä 89 ja pelastustehtäviä 123 kappaletta. . 02 väliselle ajalle, ja pääosa niistä suuntautuu noin 50 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Vuolenkoskella apua annetaan pääasiassa Vierumäen ja Heinolan suuntaan, ja kun tarkastellaan asemia, Vuolenkoski on juuri se kolmanneksi lähin palokunta. Lennot liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen ja pelastuspäivystysharjoitteluun. Mikäli vuoden ensimmäisellä puoliskolla järjestetään pimeälentoharjoituksia muina kuin edellä mainittuina ajankohtina, tiedotetaan niistä Utin jääkärirykmentin Internet-sivuilla.. Sen lähistöllä ei ollut enempää sähkölaitteita tai valaisimiakaan, mistä palo olisi voinut saada alkunsa. Helikopteripataljoonalla pimeälentokausi Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan vuoden 2013 ensimmäiset pimeälentoharjoitukset alkavat tänään maanantaina 21. Iitissä laitoksissa ja muissa vastaavissa kohteissa on yhteistyössä palotarkastusviranomaisten kanssa haettu järkevät toimintamallit jo ennen, kuin näiden hälytysten maksullisuus tuli voimaan, Särkkä korostaa. . tammikuuta. Iitin prosentti asukkaista oli tasan 20 %. Näiltä osin voin todeta, että VPK:t tekivät tilastoa enemmän vahingontorjuntaa, sillä monessa kohteessa oli useampi kuin vain yksi yksittäinen raivaustehtävä. Helikopteripataljoonan pimeälentoharjoitukset ajoittuvat viikoille 4, 5, 7, 14 ja 16. Eläimen pelastustehtäviä Iitin VPK:lla oli kolme, Vuolenkoskella yksi. Huomiota tilastossa kiinnittää myös, että automaattisen paloilmoittimen hälytykset putosivat edelleen ja jäivät viime vuonna Iitin VPK:n osalta kuuteen. Iitin VPK:n kannalta avunanto naapurin puolella suuntautuu useimmiten Etelä-Iitin rajanaapureihin; vaikka Kuusankoski on Iittiä verraten lähellä, sen vinkkelistä tarkastellen Iitti ei ole kolmen lähimmän joukossa, selvittää Särkkä. nuttakaan. . Sen osalta 20 prosentin tavoite kunnan asukkaista saavutettiin hienosti
Kaupunginhallitus laittaa kuitenkin ehdon: mikäli hinnasta sovitaan. Iitillä on ennestään 11 hoitopaikkaa Kuusankosken aluesairaalassa, mutta sairaalassa on jatkuvasti niin paljon ylikäyttöä, että lisää paikkoja yritetään hankkia. Ylikäyttö nimittäin on kalliimpaa kuin omien paikkojen käyttö. Teiden parannuksia Jaalan toivomuksena valtiovallalle Jaalan kunnanhallitus päätti perjantaisessa kokoukses- saan esittää teiden parannuksia maakuntaliiton muistioon, johon tulee toivomuksia valtiovallalle. Toivomuslistalle pantiin Kouvolan-Heinolan maantie, jota parhaillaan rakennetaan. Torstaina päivänä 2013 4.8.2011 TÄSTÄ TÄNÄÄN Laukeaako pattitilanne? Iitin kunnanvaltuuston kokous päättyi viime viikolla pattitilanteeseen; uutta kunnanhallitusta ei saatu lainmukaisesti valittua. Jaalan-Mäntyharjun tiellä väli Huhdasjärvi-Mäntyharjun raja toivotaan päällystettäväksi samanlaiseen kuntoon kuin tie Huhdasjärvelle asti on kunnostettu. Urajärven pilkkijöitä pyydetään välttämään reikien kairaamista Radansuussa 300 m leveällä rantavyöhykkeellä Kalamaja - uimaranta - Lomakoti, johon tulee autojen jäärata- ja harjoitusalue. Pyyntö on voimassa 23.3.1973 saakka. Niinimäen-Radansuun Kalastuskunta . Siinä saattaisi piillä muiden ryhmien mahdollisuus . Jaalan kirkonkylän läpi kulkeva maantie muuttuu suunnitelmien mukaan paikallistieksi, mutta Jaalan kunta toivoo, että sitä pidetään edelleen maantienä. 2A-vaiheen hanke kilpailutettiin keväällä 2012, jolloin maanrakennusurakan ?kustannukset tarkentuivat 924.000 euroon ja laskennalliset kokonaiskustannukset ?toimintakuntoon rakennettuna ja ilman avus- tuksia noin 1.300.000 euroon, Pekka Heino Etelä-Iitin vesiosuuskunnasta kertoo. . Liittyminen on mahdollista sekä 1-vaiheen että 2A-vaiheen piiristä. . ?Tavoitteena on, että tarkentamalla urakkasuunnitelmaa ja hakemalla ELYkeskuksen lisärahoitusta liittymähinta 13.000 euroa myös toteutuu. Heino mainitsee, että 2Avaiheen urakkaneuvottelut urakoitsijan kanssa alkoivat nyt tammikuun 2013 aikana: . Liikenneturva. (ilmoitus Iitinseudussa). Jaalan-Kimolan maantien oikaisemisesta on jo valmis suunnitelma, jonka toteuttamiseen Jaalan kunta toivoo ryhdyttävän mahdollisimman pian. Vesihuolto-osuuskunta saa avustusta 2A-vaiheen toteutukseen Iitin kunnalta 20 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Kevään 2011 päätöksellä ELY-keskukselta tuli osuuskunnalle avustusta. Yhteystiedot löytyvät osuuskunnan kotisivuilta http://www.etelaiitinvok.fi Nyberg ja 2. Taru Virtasen varajäse- neksi valituksi tuli jaalalainen Rebecka Vaara. Ikäihmisten lautakuntaan jäseneksi valittiin Maisa Mankki. Rakennus- ja ympäristölautakunnan jäseneksi valituksi tuli Vesa Kaarlampi ja maaseutulautakunnan jäseneksi Ilpo Puolakka. Kymenlaa kson Liiton edustajainkokousedustajiksi tulivat valituiksi Reijo Valkeapää ja Vesa Kaarlampi. Ikäihmisten neuvostossa Eläkeliiton Jaalan yhdistystä edustaa varsinaisena jäsenenä Leena Sippu ja varalla Ulla Väärälä. ja luvat saatu. Liittyjiä oli ilmoittautunut syksyyn 2012 mennessä ?Konttilan alueelta 9, Haapakimolan alueelta 26, Tolppalan sekä Erottajan alueelta ?10.?? . varapuheenjohtaja on Jukka TÄNÄÄN Päivä 1-4m/s Yö -7 -14 Tiistai Päivä 0-3 m/s Kausalan saha lopettaa toimintansa . illalla näemme, kuinka asiat ovat. Kausalassa 21.01.2013 VOITTO RUOHONEN Vesi virtaa Etelä-Iittiin . 1973 -15 Kausalan saha lopettaa toimintansa maaliskuun toisena päivänä. Osuuskunta tekee parhaillaan 2A-vaiheen liittyjien kanssa liittymissopimuksia ja alueen maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksia. . Jaala toivoo tien rakentamista Heinolaan saakka ja pitää tien avaamista liikenteelle kiireellisenä. Perusteluna sahan toiminnan lopettamiselle kerrotaan raakaaineen hankintavaikeudet. Kuusankoski myy Iitille paikkoja aluesairaalasta Kuusankosken kaupunginhallitus päätti maanantaisessa kokouksessaan myydä Iitin kunnalle viisi aluesairaalapaikkaa, mitä Iitin kunta on pyytänyt. varapuheenjohtaja on Jari Lindström ja 3. varapuheenjohtaja on Markku Pakkanen. Kaupunginhallitusta johtaa Jari Larikka, 1. Hallitus päätti myös lokakuun 2012 kokouksessaan hakea vielä lisärahoitusta ELY-?keskukselta vuoden 2013 kevään haussa. varapuheenjohtaja on Anssi Tähtinen. Tarkoituksena on aloittaa myös kaivuutyöt kuluvan talven aikana välittömästi kun urakkasopimus on syntynyt Jaalalaisia mukana seitsemässä kokoonpanossa Helminen johtaa kaupunginvaltuustoa, Larikka hallitusta Kouvolan kaupunginvaltuusto teki luottamushenkilövalinnat yhteensä 22 eri toimielimeen. Seitsemästä valitusta kokoonpanosta löytyy myös jaalalaisedustus. Tarkastuslautakunnan jäseneksi valitun Reino Kongan henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin jaalalainen Reijo Valkeapää. Aikuisväestön lautakuntaan jäseniksi valittiin Reino Grönlund sekä Reijo Valkeapää. 150.000 euroa sekä syksyn 2012 päätöksellä niin ikään ELY-keskukselta avustusta 100.000 euroa. ?. Kyllä heitä sitoutumattomista löytyisi, mutta tässä vaihtoehdossa hallituspaikalle erityisesti haluavan Hjalmar Kahanpään henkilökohtaiset tavoitteet eivät täyttyisi, eikä hallituspaikan menettävässä kokoomuksessa hänen suuntaansa hurraata huudettaisi. Mahdollista olisi myös käydä suhteellinen vaali niin, että kaikki ryhmät olisivat omilla listoillaan, mutta se taas olisi huono vaihtoehto vaalien suurimman voittajan, perussuomalaisten kannalta, sillä kahdella valtuutetulla ei kunnanhallituspaikka heltiä. Myös on mahdollista, että muiden ryhmien taholta on luvattu jotain erityistä kompensaatiota joko Suhoselle tai sitoutumattomille ehdolla, että liittouma purkautuu. Liittouma menetti Suhosen kannalta merkitystään, sillä seitsenjäsenisen tarkastuslautakunnan valintaan se ei suhteellista vaalia pystynyt vaatimaan, ja Suhosen keskeisin henkilökohtainen tavoite jäi jo alkuunsa toteutumatta. Tänään yritetään uudelleen, kun kokous jatkuu siitä, mihin se viimeksi jäi. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja arvioidakseen, että kuluneen viikon aikana kulissien takana on kuhistu ja käyty neuvotteluja, miten päästäisiin tilanteesta eteenpäin. Vaihtoehtoja on periaatteessa useita. ?Etelä-Iitin vesihuoltoosuuskunnan hallituksen jäsenet vastaavat liittymisja ?sopimusasioihin liittyviin kysymyksiin. 2A-vaihe etenee, urakkaneuvottelut aloitettu?? VOITTO RUOHONEN Etelä-Iitin vesiosuuskunnan tavoitteena on rakentaa eteläisen Iitin itäpuoli; Konttilan, ?Haapakimolan sekä Tolppalan alueet, jolloin jo rakennetun 140 liittyjän määrä ?nousisi noin 60 liittyjällä. Tiellä on kova liikenne Lahden suuntaan. 1. varapuheenjohtaja on Jari Suomela, 2. Yksi mahdollisuus on, että viime kokoukseen synnytetty Hannu Suhosen ja sitoutumattomien liittouma pitää edelleen yhtä ja asettaa nyt ehdolle hallitukseen ja varalle naiset, niin tasa-arvolaki täyttyisi. Autoliiton Iitin osasto . Vesihuoltojärjestelmään on edelleen mahdollista ja toivottavaakin liittyä, jos tarvitsee puhdas-, jätevesi- tai molemmat liittymät. 2 TÄNÄÄN Maanantaina tammikuun 21. Pyörä- ja puuteollisuus Oy:n johto on tehnyt tästä päätöksen ja ilmoitti siitä Iittiin viikko sitten. 60 työntekijää menettää työnsä Yö -11 -12 Keskiviikko Päivä 1-4 m/s Yö -9 -16 Torstai Päivä 1-4 m/s Yö -11 -12 Perjantai Päivä 1-4 m/s Yö -13 Iitinseutu 25.1. Hallitus jatkaa hankekustannusten lisäselvitystä talven 2013 aikana. Nykyisellä tarkenn et u l la l i it t yjä m ä ä r ä l lä hankkeen liittyjäkohtaiset kustannukset jäävät avustusten ?jälkeen 13.000 euroon, mikä on linjattu liittymähinnan ehdottomaksi ylärajaksi, Heino selventää: . Kaupunginhallituksen varsinaiset jäsenet ovat Marjo Lakka, Ville Salonen, Marjatta Nykänen, Kirke Sipiläinen, Pekka Korpivaara, Minna Hietanen, Kimmo Jokiranta, Maija Lehtomäki, Sakari Viinikainen ja Sari Palm. Kaupunginvaltuustoa johtaa Harri Helminen
Mittaukset on tehtävä työpaikoilla sekä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa julkisissa tiloissa, joissa työskennellään. Mittausvelvoite koskee osittain tai kokonaan maan alla olevia työtiloja sekä maan pintatasossa olevia työtiloja. Asia on esillä Kouvolan yhteisessä kirkkoneuvostossa torstaina. Päätösehdotus on, että kirkkoneuvosto hyväksyisi ostotarjouksen ja saattaisi sen edelleen kirkkovaltuuston ja sen jälkeen Kirkkohallituksen käsittelyyn. Jaalan Kotiseutusäätiön ja Kouvolan seurakuntayhtymän edustajat pitivät jo lokakuussa palaverin Jaalan kesäkodin mahdollisesta os- Jaalan Kotiseutusäätiö on tarjoutunut ostamaan seurakunnan kesäkodin. Sen mukaan Kausala 47400 -alueelle toimitettiin 42 mittauspurkkia. Iitin kunta ostaa ympäristöpalvelunsa Kouvolalta. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee radontalkoot-hankkeita. Ainoa tapa selvittää pitoisuus omassa kodissa on mittaaminen ja se kannattaisikin tehdä kaikissa pien- ja rivitaloissa sekä kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Tilan pinta-ala on 1,5 hehtaaria ja siellä sijaitsevat vuonna 1969 rakennetut päärakennus noin 221 neliötä, huoltorakennus noin 36 neliötä, saunarakennus noin 35 neliötä sekä vuonna 1981 rakennettu leiriohjaajien asuinrakennus noin 43 neliötä. Rakennukset ovat kevyitä puurakennuksia, ja kiinteistö on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Kotiseutusäätiö tarjoutuu maksamaan kiinteistöstä 200.000 euroa. Säätiön tarkoituksena on, että kiinteistö säilyy seurakunnan ja seurakuntalaisten käytössä nykyisessä laajuudessaan. Rippikoululaisia kutsutaan kirkkoon tammikuun lopussa Kausalassa mitattiin 42 kodin radon RITVA LAUNESKOSKI Säätiö esittää, että sen ja seurakunnan välille laaditaan vuokrasopimus, jossa sovitaan mm. Tämä velvoite koskee kaikkia Kymenlaakson kuntia. Mittauskausi päättyy huhtikuun lopussa, joten mittaus tulee aloittaa viimeistään helmikuun lopussa, jotta sen ehtisi tekemään vielä kuluvan lämmityskauden aikana. Työnantajan on mitattava työpaikan hengitysilman radonpitoisuus alueilla, joilla radonia esiintyy tavallista tarkoituksena on sen sääntöjen mukaisesti säilyttää Jaalan kulttuuriperintöä sekä vahvistaa Jaalan alueen kylien elinkelpoisuutta ja vetovoimaisuutta sekä edistää niiden kulttuuri-, virkistys- ja elinkeinotoimintaa. aika, jonka kiinteistö on vuosittain seurakunnan käytössä sekä käytöstä säätiölle maksettava käyttöaikaan perustuva kohtuullinen vuokra. TÄNÄÄN Maanantaina tammikuun 21. Jaalan kappelineuvosto ja Jaalan Kotiseutusäätiö neuvottelivat myös marraskuussa mahdollisuudesta, että Jaalan Kotiseutusäätiö tekisi Kouvolan seurakuntayhtymälle ostotarjouksen Jaalan kesäkodista siinä tapauksessa, että yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymässä kiinteistöstra- tegiassa 2013?2020 kategoriassa 2 oleva Jaalan kesäkoti myytäisiin. Jaalan kappelineuvosto otti myönteisen kannan siihen, että Jaalan Kotiseutusäätiö voisi neuvotella asiasta Kouvolan seurakuntayhtymän kanssa. (Kuva: Jaalan kappeliseurakunta.) tamisesta ja edelleen vuokrauksesta Jaalan seurakunnalle. Se sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Hanke oli ehdolla Urheilugaalassa vuoden 2012 Lasten ja nuorten luontoliikuttajaksi. Hanke kannustaa käsittelemään ympäristöasioita osana rippikoulun opetusta ja toteuttamaan ympäristöystävällisiä rippikouluja. 15-vuotiaista nuorista rippikoulun käy vuosittain noin 84 prosenttia.. Monissa seurakunnissa rippikoulusunnuntai käynnistää puolen vuoden rippikoulujakson, joka huipentuu leiriin ja sitä seuraavaan konfirmaatioon kesällä. Rippikoulusunnuntaita vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Rippikoulusunnuntain teemana on tänä vuonna ekologinen elämäntapa. päivänä 2013 3 Jaalan Kotiseutusäätiö on tarjoutunut ostamaan seurakunnan kesäkodin Asia on torstaina esillä yhteisessä kirkkoneuvostossa VOITTO RUOHONEN Jaalan Kotiseutusäätiö on jättänyt kirjallisen ostotarjouksen Kouvolan seurakuntayhtymälle Jaalan kesäkodista. Tulosten mukaan säteilyn keskiarvoksi muodostui 265 Bq/m3. Mittausten korkein arvo oli 1.740 Bq/m3 ja pienin 27 Bq/ m3. Muille Iitin postinumeroalueille, pois lukien Huutotöyry, toimitettiin kullekin alle viisi tutkimuspurkkia. Noin 84 prosentissa Kymenlaakson pientaloista radon on vielä mittaamatta, joten alueella on vielä noin 46.000 pientaloasuntoa, joiden sisäilman radonpitoisuudesta ei ole tietoa. Uusien asuntojen enimmäisarvo 200 becquereliä kuutiometrissä ylittyi yli puolessa asunnoista ja 400 becquereliä kuutiometrissä ylittyi lähes 30 prosentissa. Korkein mitattu pitoisuus oli yli 10.000 becquereliä kuutiometrissä. . Kuusankosken seurakuntaneuvosto hyväksyi puolestaan joulukuun alussa Jaalan kappeliseurakunnan suostumuksen siihen, että Jaalan Kotiseutusäätiö voi neuvotella Kouvolan seurakuntayhtymän kanssa Jaalan kappeliseurakunnan kesäkodin ostamisesta säätiön omistukseen. Jaalan Kotiseutusäätiö jätti kirjallisen ostotarjouksen 7.1.2013, ja siinä se tarjoaa kesäkodista 200.000. Koko Kymenlaaksossa vapaaehtoisiin radontalkoisiin osallistui vain 1.177 kotia Iitti, Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä ja Virolahti osallistuivat talvella 2011?2012 Säteilyturvakeskuksen (STUK) järjestämiin Kymenlaakson radontalkoisiin. Toimistoissa riittää yksi mittaus noin 200 neliötä kohti, teollisuushalleissa 1?2 mittausta hallia kohti on yleensä riittävä määrä. Lisätietoa: www.stuk.fi Ta m m i k uu n v i i m ei s enä sunnuntaina 27.1. Jos pitoisuus on 625 becquereliä kuutiometrissä, tupakoimattoman henkilön keuhkosyöpäriski on hieman alle yhden prosentin ja tupakoivan henkilön jo 20 prosenttia, sanoo STUKin tutkija Olli Holmgren. Kymenlaakson radon- talkoiden järjestäjiä olivat STUKin lisäksi Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut, Haminan terveysvalvonta sekä Kotkan ympäristökeskus. Keuh kosyöpä r isk i kasvaa aina radonpitoisuuden noustessa. Päärakennuksessa on sali, keittiö ja kuusi makuuhuonetta. vietetään valtakunnallista rippikoulusunnuntaita. Koti sijaitsee Kallioistenniemessä Pyhäjärven rannalla. Kampanjassa tarjottiin pientaloalueiden asukkaille edullisia radonmittauksia. Radonmittaus tehtiin 1.177 kodissa. Radontalkoista on laadittu postinumeropohjainen tilasto. Vuokrauksen ehdoista neuvotellaan erikseen säätiön kanssa. Jaalan Kotiseutusäätiön enemmän. Työtiloissa, jotka sijaitsevat rakennuksen toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa, ei radonpitoisuutta yleensä tarvitse mitata. Kirkkohallitus, Nuorten Keskus ry ja WWF ovat käynnistäneet Vihreät riparit -hankkeen, joka vahvistaa kristillistä ympäristökasvatusta ja ekoteologiaa rippikoulussa ja isostoiminnassa
Kirjoittajien esittelyt muutamilla riveillä eivät olisi noin 450-sivuisessa teoksessa vieneet yhtä sivua enempää lisää tilaa. Teos lähtee liik keelle Risto Hamarin kirjoittamalla katsauksella Kymenlaakson luontoon ja jatkuu Timo Miettisen artikkelilla Kymenlaakson esihistoriallisesta kehityksestä, joka ulottuu esihistoriasta aina rautakauden loppuun saakka. Tämä osuus on paikallisesti mielenkiintoisinta, koska merkittävä osa alueen esihistoriallista jäämistöä sijoittuu Iitin ja Jaalan alueille; toinen keskeinen alue on rannikkoseutu. Miettisen osuudessa selvitellään tarkoin muun muassa kalliomaalauksia, ja rautakautta käsittelevän luvun päätteeksi on laaja katsaus Jaalan Pukkisaaren polttokalmistoon. Hämäläisillä olivat omat nautintaoikeutensa esimerkiksi Kymijoessa sijaitsevissa Ankkapurhan koskissa ja niiden lohenkalastuksessa. Ensimmäinen osa päättyy Yrjö Kaukiaisen kirjoittamaan laajaan artikkeliin Kymenlaakson 1700-luvusta. Tuota aikakautta määrittivät olennaisesti sodat, aluksi vuonna 1700 alkanut Suuri Pohjan sota, joka päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721, ja jota leimasi Suomen joutuminen Venäjän miehittämäksi. Lisäksi kirjoittajien tueksi koottiin taustaryhmiä, jotka arvioivat käsikirjoituksia ja joihin kuu- lui yhteensä toistakymmentä historian ja lähitieteiden edustajaa. Esipuheessa kiitellään taustaryhmien edustajia arvokkaasta panoksesta, ja he ovatkin nähtävästi muun muassa laatineet erillisiä tietolaatikoita. 4 KULTTUURI Maanantaina tammikuun 21. Kauramaalta kotoisin oleva Johannesniminen mies on vuonna 1427 vieraillut Hollolan kappalaisen Nicholaus Mullen luona. Teos on sujuvasti kirjoitettu ja eri- nomaisesti kuvitettu. Se on kirjoitettu historiasta kiinnostuneelle maallikkolukijalle, joka sen välityksellä saa hyvän kuvan laaksokunnan historian varhaisista vaiheista. Kaukiainen toteaa teoksen johdannossa, että Kymenlaakson maakuntahistorian kirjoittaminen nousi vakavimmin esille 1980-luvun lopulla, mutta seuraavan vuosikymmen laman aikana hanke hautautui noustakseen uudelleen esille vuonna 2006. Tavoitteena sekä aiemmassa että nyt toteutetussa hankkeessa oli suhteellisen tiivis kaksiosainen ja noin tuhatsivuinen esitys, jossa painopisteenä olisi sosiaalija kulttuurihistoria, ja kokonaisuudesta muodostuisi kymenlaaksolaisten historia, joka pyrkisi ottamaan huomioon ?kaikki keskeisimmät alueella eläneiden ihmisten olemassaolon puitteita muokanneet ja säädelleet tekijät?. Kaukiainen kertoo, että historian tutkimus- ja kirjoitustyö tehtiin tiiviisti ja projektinomaisesti siten, että kirjoittajat tapasivat vähintään kerran vuodessa kaksipäiväisissä seminaarikokouksissa. Iso puute teoksessa on, että tiedot kirjoittajista puuttuvat. saatetaan samalla sivulla sanoa pariinkin kertaan vain hiukan erilaisin sanankääntein muotoiltuna. Keskiajasta kirjoittaminen on haasteellista, sillä lähdeaineistoa on yleisesti ottaen niukasti käytettävissä, ja niinpä osa tekstistä onkin enemmän yleispätevää kuvausta ajasta kuin erityi-sesti kymenlaaksolaista. Toki kiintoisia dokumentteja sentään on, ja yksi niistä on iittiläisittäin hyvin kiinnostava. päivänä 2013 Kymenlaakso sai vihdoin historian Ykkösosa kattaa vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan VOITTO RUOHONEN Kymenlaakso sai viime vuoden lopulla oman, kaksiosaisen maakuntahistoriansa. Ilmestyminen sattui samaan saumakohtaan, jossa Kymenlaakson Liitto täytti 75 vuotta. Maakuntahistorioita alettiin kirjoittaa laajemmassa mitassa sotien jälkeen, joskin jo vuonna 1915 ilmestyi Väinö Voionmaan kirjoittama Suomen karjalaisen heimon historia, jota edelleen pidetään sosiaalihistorian klassikkona. Kymenlaakson historian on toimittanut professori emeritus Yrjö Kaukiainen, joka on viimeksi toiminut historian, erityisesti Euroopan historian professorina Helsingin yliopistossa ja sitä ennen taloushistorian professorina ja apulaisprofessorina. Kymenlaakson historia on hänelle ollut ennestäänkin vahvan kiinnostuksen kohteena, sillä hän väitteli aikanaan suomalaisesta talonpoikaispurjehduksesta, joka on ollut olennainen osa Kymenlaa kson ranni kon elämää. Hän on kirjoittanut myös Virolahden historian ykkösosan sekä käsitellyt monissa artikkeleissaan Viipurin läänin oloja. H istor iateoksessa on tehty luotettavaa työtä. Hänen asiansa oli pyytää suosituskirje, jonka turvin hän voisi matkustaa Tallinnaan hoitamaan siellä kuolleen poikansa Peterin jäämistöä. Johan sai suosituskirjeensä huhtikuun lopulla, ja rannikolle päästyään hän lienee saanut verraten vaivattomasti kyydin Suomenlahden yli, olivathan Suomen rannikon ja Viron välillä jo tuolloin olemassa vilkkaat kauppasuhteet. Aikakautta on kutsuttu ison vihan ajaksi, ja lyhyen rauhanjakson jälkeen vuorossa oli pikkuviha, kun vuosina 1739-43 käytiin niin sanottua hattujen sotaa. Tässä Timo Miettisen ottamassa valokuvassa on mesoliittinen liuskekeihäänkärki asetettuna Vuolenkosken jääpadolle. Kärki on löytynyt Jaalasta Säynätjärven rannalta. Kymenlaakson esihistoriallisen ajan löydöt ovat valtaosin joko Iitin-Jaalan alueilta tai Suomenlahden rannikolta.. Harvinaisen kuiva kesä oli laskenut Huhdasjärvessä veden pintaa niin, että Pukkisaaren pohjoinen hiekkaranta jäi osin kuiville. Sattumoisin saaressa oli samana kesänä 1976 partioleiri, jonka osallistujat löysivät hiekan pinnalta pronssikoruja ja ymmärsivät toimittaa ne Kansallismuseoon. Kymenlaakson keskiajasta kirjoittaa Tuomas Heikkilä. Luvusta ilmenee, että kiinteä, maanviljelykseen sitoutunut asutus ulottui Hämeestä käsin Iittiin jo 1100-1200-luvulla. Aluksi Iitistä maksettiin verot Hämeenlinnaan, ja sitten ensin Hollolan suurpitäjään ja sitten 1400-luvun alkupuolelta 1500-luvulle saakka useimmiten Uudenk ylä n kä räjä k u nt a a n ja pitäjään. Keskiaikaa käsittelevä luku on verraten laaja, ja lievänä ongelmana siinä on toisteisuus; samat asiat ? vaikkapa karjanlannan tärkeys maanviljelylle . Se on samalla esimerkki siitä, miten sattumanvaraisestikin tärkeitä esihistoriallisia löydöksiä saatetaan tehdä. Johannes on varmuudella päässyt Tallinnaan asioitaan hoitamaan, sillä kyseinen suosituskirje löytyy Tallinnan kaupunginarkistosta. Suurvalta-ajasta teoksessa kirjoittaa Iitistä lähtöisin oleva Kari-Matti Piilahti, jolle aikakausi sopii hyvin, liittyihän hänen väitöskirjansa aihepiiri nimenomaan suurvaltakauden talous- ja sosiaalihistoriaan ja kohdistui Kymenlaaksossa erityisesti Valkealaan. Piilahden kirjoittama osuus on kompa k ti ko konaisuus, jossa lähdetään liikkeelle suurvaltakauden mukanaan tuomasta uudesta hallinnollisesta tilanteesta, josta siirrytään tarkastelemaan maanomistusoloja, asutusta ja väestöä, elinkeinoelämän monipuolistumista ja lopuksi tutkitaan arkista elämää perheen, suvun ja paikallisyhteisön rajaamassa kehyksessä. Iitin näkökulmasta suurvaltakausi merkitsi alueen asemoitumista edelleen hyvin tiiviisti osaksi Hämettä; 1500-luvun jälkipuolikolla hallinnollisia rajoja järjesteltäessä valtaosa nykyistä Kymenlaakson aluetta kuului ensin Viipurin linnalääniin ja sitten Kymenkartanon lääniin, mutta Iitin paikkana oli olla osa Hämeenlinnan lääniä. Itsenäistymiseensä saakka Iitti kuului enimmäkseen 1430-luvulla muodostettuihin Uudenkylän ja Asikkalan hallintopitäjiin. Iitin seurakunta itsenäistyi 1539, ja vuodesta 1595 sitä alettiin myös jakaa pienempiin osiin, kun Iitistä erotettiin alueita muun muassa perustettuihin Mäntyharjun ja Valkealan seurakuntiin. Niin keskiajalla kuin suurvaltakaudellakin Häme ulottui idässä Kymijokeen, joka siis jo tuolloin oli luonnollisena rajana
Sitä ei tullut, vaan sota päättyi Ruotsin kannalta huonosti, ja loppujen lopuksi Turun rauhassa vuonna 1743 Kymijoen itäpuoliset alueet, sittemmin Vanhaksi Suomeksi kutsuttu alue, siirtyivät Venäjälle. Tästä muistona esimerkiksi Verlankoskessa on kulkenut valtakunnan raja. Isoviha ja myös pikkuviha koettelivat kaltoin väestöä, mutta asialla eivät olleet pelkästään viholliset. Käytännössä valtakunnanraja oli monin paikoin pelkkä muodollisuus, Maanantaina tammikuun 21. Kolmesta arshinasta tuli venäjänsyli, reilut kaksi metriä, ja 500 venäjänsylestä yksi venäjänvirsta, hiukan yli kilometri. Voi olettaa, että rajan yli kauppaa käytäessä saattoi tulla ongelmia, jos toisaalla käytettiin niukempia ruotsa- laisia ja toisella puolen reilumpia venäläisiä mittoja. Omanlaisensa mittayksikkö oli tynnyri, jolla mitattiin viljaa, suolaa ja silakkaa. Lähes 150 litran vetoisesta tynnyristä saatiin viljaa neljä vakkaa tai 32 kappaa. päivänä 2013 5 ja iittiläisten tiedetäänkin jatkaneen entisiä kauppasuhteitaan Haminan porvareiden kanssa. Kokonaisuutena Kymenlaakson 1700-lukua tarkastellaan teoksessa hyvin suuressa määrin Vanhan Suomen olojen kannalta, koska käytännössä suurin osa maakunnan nykyistä aluetta jäi Venäjälle, raja kun vedettiin rannikolla Kymijoen läntisintä laskuhaaraa myöten. Vanhan Suomen vaihe jäi lopulta verraten lyhyeksi, eivätkä sen aikana väestön olot ehtineet merkittävästi muuttua eivätkä varsinkaan heikentyä. Hamina oli pitkään Kymenlaakson suurin kaupunki, joskaan se ei vetänyt vaikutusvallassa vertoja Viipurille. Jumpru oli noin kahdeksan ja ryyppi noin neljä senttilitraa. Iittiläisille Hamina oli Porvoon ohella merkittävä kauppapaikka, jossa käytiin myös Kymijokeen vuoden 1743 Turun rauhassa siirtynyt valtakunnan raja ylittäen.. Asiakirja löytyy Tallinnan kaupunginarkistosta. Suomen, ja tällä kertaa se ei siitä enää luopunutkaan, vaan Haminan rauhassa 1809 koko Suomi liitettiin autono- misena suuriruhtinaskuntana Venäjän valtakuntaan, ja samalla myös alettiin järjestellä Vanhan Suomen palauttamis- ta osaksi muuta Suomea. Vastaavasti pienempi pinta-alamitta oli kapanala. Niiden mittayksiköiden taustalla oli vanha ajatus siitä, kuinka paljon siementä Nestemäisiä tuotteita mitattiin tynnyreinä, kannuina, tuoppeina ja kortteleina. Niinpä jos joku kapakassa tilasi kannun olutta, se kuului vielä sivistyneen nautiskelun piiriin, mutta kannu paloviinaa pelkästään omaan käyttöön, 2,6 litraa, vihjasi jo varsin humalahakuiseen juomiseen. Kannu jakautui kahteen tuoppiin, noin 1,3 litraan, ja tuoppi neljään kortteliin, ja yksi kortteli itse asiassa vastaa varsin tarkoin nykyistä pienen olutpullon 0,33 litran määrää. Pienemmätkin juomaannokset tunnettiin. Yksi toltti oli 12 kappaletta lautaa, jonka standardikoko, paksuus kertaa leveys oli 1,5 x 11 tuumaa. Tuuma oli hyvin tunnettu mittayksikkö, ja vastasi suunnilleen nykyistä; 12 tuumaa oli yksi jalka ja kaksi jalkaa kyynärä; kolmesta kyynärästä saatiin syli, joka oli alle kaksi metriä. Kyynärä oli Ruotsin mitoissa noin 60 senttiä, mutta vanhan Suomen puolella sen tilalle tuli käyttöön arshina, joka oli kymmenisen senttiä pidempi. Historian toista osaa arvioimme tuonnempana. Lästi, puuta ja toltti Jo 1700-luvulla tunnetut kortteli, jumpru ja ryyppi elävät edelleen ravintola-annoksissa VOITTO RUOHONEN Yksi tavallista lukijaa todennäköisesti kiusaava seikka Kymenlaakson historian ensimmäisessä osassa on, että mukaan ei ole huomattu laittaa liitteeksi taulukkoa vanhoista mitoista ja painoista. Teoksessa suu r va lt aaikaa käsittelevässä KariMatti Piilahden osiossa niitä osittain on muistettu kääntää nykyisille mitoille ja painoille, mutta varsinkin 1700-lukua käsittelevässä Yrjö Kaukiaisen kirjoittamassa osiossa se on monesti unohtunut. Erityisesti 1700-luku on ongelmallinen, koska tuolloin käytössä oli sekaisin toisaalta Ruotsinvallan aikaisia mittoja ja painoja, osin Turun rauhan 1743 jälkeen vanhaksi Suomeksi nimitetyllä alueella Venäjän mittoja ja painoja, ja lisäksi ulkomaankaupan vuoksi käytössä oli myös anglosaksisia mittoja ja painoja. Metrijärjestelmä ja ylipäätään yleinen kymmenjärjestelmä alkoivat Suomessa tulla käyttöön vasta 1800-luvun lopulla, ja esimerkiksi puutavarakaupassa, jossa Englanti oli tärkeä vientimaa, 12-järjestelmään perustuvat tuuma- ja jalkamitat olivat käytössä vielä pitkään 19 0 0 -luv u l la k i n, p er ät i 1970-luvulle saakka. Järjestelmän hahmottamista hankaloittaa lisäksi se, että tilavuus- ja painoyksikköjen käyttö riippui myös siitä, millaisesta tavarasta oli kyse. Laivojen kantavuutta mitattiin 1700-luvulla lästeinä; yksi lästi oli noin 2,5 tonnia. Lästi vastasi 18 kippuntaa, ja yksi kippunta puolestaan oli takkirautapainona noin 170 kiloa. Yksi kippunta vastasi 20 leiviskää, noin 8,5 kiloa, mutta myöhemmin leiviskän painoksi vakiintui kymmenen kiloa, ja vanhemmat ihmiset muistavat vielä, kuinka kansakoulussa opetettiin mittayksiköt leiviskä, senttaali ja tonni. Pienempi mittayksikkö oli naula, joka oli hiukan alle puoli kiloa; naula on ollut Englannissa pitkään käytössä esimerkiksi lihakaupassa. Kun 1700-luvulla Suomessa sahattiin puutavaraa, sitä vietiin ulkomaille toltteina. Varsinkin pikkuvihan aikana myös perääntyvät ruotsalaiset polttivat surutta tielleen jääneitä taloja ja kyliä. Vielä kolmaskin sota eh- dittiin käydä, vuosina 178890 niin sanottu Kustaan sota, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III käynnisti. Voita mitattiin nauloina ja leivisköinä, mutta myös noin 50 kilon dritteleinä. tarvittiin tietyn kokoisen peltoalan kylvämiseen. Venäjän puolelle jääneessä vanhassa Suomessa tuli käyttöön desjatina, joka taas oli jo hyvin lähellä nykyistä hehtaaria. Samoin Venäjän vaikutuksesta käypäiseksi painomitaksi tuli myös puuta, joka oli hiukan yli 16 kiloa. Pinta-alaa mitattiin tynnyrinalalla. Se sota jäi edellisiä vaatimattomammaksi ja päättyi Elimäen Värälässä 1790 solmittuun rauhaan, joka ei tuonut rajoihin muutoksia. 17 0 0 - l u v u l l a I i tin asema muuttui rajajärjestelyjen vuoksi. Jo osin pikkuvihan ja varsinkin sitten Kustaan sodan aikana venäläisiä j o u k koja ol i a n k a r a st i ohjeistettu kohtelemaan siviilivästöä hyvin, ja lopulta sitten Suomen sodassa 180809 kolmas kerta toden sanoi: Venäjä miehitti jälleen koko Hollolan kappalaisen Nicolaus Mullen Kauramaan Johannekselle vuonna 1427 kirjoittama suosituskirje, jonka turvin hän matkusti Tallinnaan hoitamaan siellä kuolleen poikansa jäämistöä. Perinteisesti Kymenlaakson merkittävin tapulikaupunki eli se kaupunki, jolla oli oikeus ulkomaankauppaan, oli ollut Hamina. Nämä mitat elävät ravintola-annoksissa edelleen. Vanhat mitat ja painot ovat kiintoisia juuri tänä kulttuurihistoriallisena ja osin myös nykypäivään siirtyneenä ja edelleen käytössä olevana muotona. Viipurin portti ja Haminan keskusta 1700-luvulla piirretyssä kartassa. Se jäi kuitenkin Turun rauhassa Venäjän puolelle, samoin kuin luonnollisesti vanha ja samoin perinteinen kauppapaikka Viipuri Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi tapulikaupungiksi Loviisa 1745, ja muun muassa Iitti siirrettiin sen takamaille. KULTTUURI Nimensä sota sai siitä, että Ruotsin valtiopäivillä oli tuolloin kaksi valtapuoluetta, hatut ja myssyt, joista viimeksi mainitut edustivat oman aikansa yya-politiikkaa, sen sijaan hatut haikailivat revanshia Uudenkaupungin rauhan menetyksille. Yksi tynnyrinalan kokoinen pelto vastasi puolta hehtaaria nykymitoissa. Se toteutui vuonna 1812.
Ville Iiskolan ja Jonna Koivulan omistama tamma aloitti toisessa parissa ulkona, nousi 600 jäljellä kolmannelle kiriin ja rutisti rauhallisen matkavauhdin jälkeen suosikki Victory Lanen ohi ykköseksi. Ennen torstaita saatiin Iittiin jo kakkonen, kun Sari Forssin valmennukseen siirtynyt Anu ja Kimmo Suokkaan omistama Kournikova kehitti alun peruuttelun jälkeen terävän kirin ja nousi hyvällä loppusuoran lopetuksella totoon. Ensin rangaistusaitioon pistettiin kotijoukkueen pelaaja. Kaustisella Sari Forssin ajokki oli viikkoa myöhemmin kolmas, mutta pilasi Tampereella hyvältä paikalta juoksunsa laukkaan. Oma lukunsa on Hupi Tallin Keisar, joka Tampereen 75-kierroksen voltissa jäi vielä seitsemänneksi, mutta puristi Vermossa Kohti Pariisia -karsinnassa neljänneksi kovalla ajalla 25,4a. Maali herätti Tiltun erän loppuun ,ja vain reilu puoli minuuttia edellisestä Niko Koskinen namutteli homman tasoihin. Kolmanteen erään rupesivat kuitenkin vierailijan paukut olemaan käytettyjä. Muutamalla kyseenalaisella tuomaroinnilla saatiin ottelu kaiken lisäksi kuumenemaan puolin jos toisinkin. helmikuuta on kotiotteluiden putki. Laskennassa löytyi 33 pentuetta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa tehtiin ilveslaskenta lauantaina 12.1.2013. Kauden avauksessa Vermossa Love Youn tytär matkasi kolmannessa parissa ulkona, siirtyi kierros jäljellä kolmannelle radalle ja eteni viimeisellä takasuoralla johtaneen Gerald Comeryn rinnalle, mistä rutisti helppoon voittoon. Tampereella Mika Forssin ajokki uusi kaksi viikkoa myöhemmin ykkösen, mikä oli hevosen viides peräkkäinen. Tasaviisikoin mentiin reilu minuutti ja kotijoukkueelle puhallettiin jälleen kakkonen. Tiltu piristyi vielä yrittämään ja saikin painettua peliä vastustajan päätyyn, mutta ilman tulosta. Vain reilu minuutti mentiin, kunnes vierailija tasoitti, kun Niko Koskinen osui Petteri Kataisen syötöstä. Uutta lunta oli satanut pari päivää ennen laskentaa riittävästi, jotta tuoreet jäljet pystyttiin havaitsemaan ja ilvespentueet kiertämään mottiin. Motitetut pentueet ilmoitettiin laskentapäälliköille ja jälkitarkastajille, jotka kävivät paikan päällä ne varmistamassa. Lumijälkilaskenta on suurpetohavaintojärjestelmää tukeva ja täydentävä. Rikkomuksia tuli, ja Tiltu pääsi ylivoimalle. Tiltun pakka oli kuitenkin sekaisin, oltiin pelin ulkopuolella ja keskityttiin muihin asioihin. Näin iski LEHO alivoimalla. Hetki edettiin ja vierailijalle tuomittiin kakkonen. Tasava- jaalla mentiin vain joitakin sekunteja, kunnes kotijoukkue tuli täysilukuiseksi. Laskentaan osallistui yhteensä noin 1.100 vapaaehtoista laskijaa 20 riistanhoitoyhdistyksestä. Olosuhteet olivat laskennalle hyvät. Noin minuutti ennen erän loppua pääsi Tiltu ylivoimalle. Erän loppua mentiin pääosin kotijoukkueen lievässä hallinnassa. Reilu puoli minuuttia maalista ja Tiltu sai koettaa ylivoimaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Alivoima kestettiin. Heti päästiin peliin kiinni ja molemmat joukkueet liikuttelivat kiekkoa sujuvasti mieheltä toiselle, ja saatiin jopa luotua paikkoja molempiin päihin. Tiltulle puhallettiin kevään ensimmäinen jäähy ajassa 2.17. Kun sisältä voittajaksi syöksynyt Sakustian ja kakkoseksi kaukaa takaa kirinyt Pyrypolun Dumdum eivät lähde/pääse Pariisin kylmäveriotteluun, on Keisarilla nyt oiva paikka päästä Diktaattorin pariksi ikimuistoiselle ulkomaan matkalle. 6 Maanantaina tammikuun 21. Tasaisissa merkeissä mentiin liki erän MUUMIPEIKKO Joni Koivulan valmentama jaalalaistamma Zoogin?s Day palasi yli vuoden tauon jälkeen voittokantaan Jokimaalla viime torstaina. Seuraava ottelu on 29.01 Inkeroisissa, ja sitten 18. Aloituksessa Mika Dahl napautti kiekkoa eteenpäin ja Petteri Katainen sivalsi kiekon maalin perukoille. Tiltu heitti sisään erikoiskentällisen, ja tämä tuottikin tulosta. Aloitusvoitosta kiekko tuli Niko Koskiselle ja tämä tarjoili Janne Nurmiselle, joka napautti kiekon yläpesään. Näin saatiin erän loppuun kavennus 2-1. Toiseen erään tuli hyvä startti Tiltulle. Tiltuteam putosi syksyn alkusarjan jälkeen II-divisioonan jatkosarjaan. Vajaa puoli minuuttia ennen summeria tuli katko hyökkäyspäädyssä ja uusi aloitus. Tasaviisikoin edettiin tasaisesti päädystä toiseen. ja 22. Ylivoimapeli saatiin pyörimään ja paine vastustajan päätyyn. Sitten tuli kotijoukkueen hetki. Tämä alivoima hoitui kuitenkin rutiinilla ilman takaiskuja. Erän loppuun sai Tiltu virtaa koneeseen ja paine siirtyi vastustajan päätyyn. Odotamme Suomen Hippoksen ja Hupi Tallin päätöksiä matkan suhteen ja palaamme asiaan heti päätösten tultua. Salon tallin vuoden avaus seulottiin jo torstain tallin 2012 läpileikkauksessa, joten siirrytään tässä Timo Armisen osaomistamaan voittokoneeseen nimeltä Lili Nash. Tämä alivoima hoidettiin kunnialla. Heti tasaviisikoille tultua Tiltu otti kiekkokielellä sanottuna tyhmän hyökkäyspään jäähyn paineen ollessa vastustajalla. LEHO ei kauaa miettinyt, vaan iski ylivoimalla jo puolessa minuutissa. Laskennassa pystyttiin varmistamaan 33 erillistä ilvespentuetta. Tästä ei kotijoukkue lannistunut, vaan iski vielä kertaalleen viimeisellä minuutilla. Tapio Mäki-Tulokkaan valmentamalle viisivuotiaalle on helppo ennustaa ruusuista tulevaisuutta ainakin omissa sarjoissaan, mutta myöhemmin myös avoimissa tammalähdöissä, sillä niin helposti Ecurie des Garcons Pauvresin tamma on voittonsa ottanut. Tiltulle nihkeä alku kevääseen puoliväliin asti. Kotijään puute ja siitä johtunut harjoittelemattomuus näkyivät, mitä pitemmälle syksystä talveen edettiin, ja samalla kaavalla jatkettiin nyt kevätkauden alkaessa. Tiltun kevät sai startin Inkeroisissa 16.01, kun iltajäille luisteltiin kotijoukkue LEHO:n vieraaksi. päivänä 2013 Zoogin?s Day ja Lili Nash ykkösinä Keisar taisteli paikan Pariisiin? HOOBEE EIKKA Kuntokiekon jatkosarjat ovat pyörähtäneet käyntiin. Vaikka oli kyseessä kevään ensimmäinen ottelu, ei pelin alettua kummallakaan joukkueella näkynyt pitkän tauon merkkejä. Maalinteon kuitenkin aloitti ko- tijoukkue kuuden minuutin kohdalla. Se iski vajaassa minuutissa kahdesti Tiltun puolustuksen hieman lepsuillessa. Nelisen minuuttia oli jälleen kohtalaisen tasaista, kunnes vierailija sai illan toisen kakkosen. Edettiin aivan erän lopulle, kunnes ajassa 13.14 LEHO siirtyi 2-0-johtoon. Pari erää siis pysyttiin vauhdissa mukana. Tämä on melko hyvin, kun Tiltu ei ole päässyt kotijäille harjoittelemaan vielä kertaakaan kauden aikana. Loppulukemat olivat 8-4. Rangaistus ei kerinnyt kunnolla edes alkaa, kun Tiltu iski kavennuksen. Petohavaintoja on syytä edelleen ilmoittaa petoyhdyshenkilöille. Vain minuutti edellisestä kului, ja kotijoukkue iski uudelleen. Saatiin vielä aikaiseksi yksi sanasotakin, jonka päätteeksi yksi kotijoukkueen pelaaja pääsi kympin saattelemana suihkuun. Tähän saataneen toki pian muutos Kausalan jJäähallin aukenemisen myötä. Pentuehavainnot ovat erityisen tärkeitä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laatii kevään kuluessa arvion Kaakkois-Suomen ilveskannasta laskennan ja petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamien havaintojen perusteella. www.iitinseutulehti.fi Julkaisija: Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Postiosoite: PL 37, 47401 Kausala Katuosoite: Kauppakatu 6, Kausala Internet-osoitteemme: www.iitinseutulehti.fi Telefax: (05) 326 0321 Ilmestymispäivät: Maanantai ja torstai Päätoimittaja Voitto Ruohonen 0400 727 234, (05) 326 0357 voitto.ruohonen@iitinseutulehti.fi Toimittaja Ritva Launeskoski 0400 723 727 ritva.launeskoski@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala (05) 326 0355, 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Mainonnan suunnittelija Eeva Sihvola (05) 326 0355, 0400 857 577 ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja graafinen suunnittelu Ilmoitusten sähköinen vastaanotto: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Seurapalstat ja pikkuilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Ilmoitusten jättöpäivät: Maanantain lehteen: torstaina klo 15.00 Torstain lehteen: tiistaina klo 15.00 Vedosilmoitukset vuorokautta aikaisemmin. Seurapalsta ja pikkuilmoitukset Maanantain lehteen: perjantaina klo 10.00 Torstain lehteen: keskiviikkona klo 10.00 Ilmoitushinnat: Etusivu 1,60 E/ppm Takasivu 1,40 E/ppm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,30 E/ppm Pienin ilmoituskoko 25 ppm Kuolinilmoitus 1,30 E/ppm Kiitosilmoitus 25 E/kpl Etusivu (silmä) 66,00 E/kpl Merkkipäiväilmoitus 25,00 E/kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 45,00 E/kpl Palveluhakemisto 28,00 E/rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisesta sattuneesta virheestä on ilmoitusten hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Tilaushinnat 1.1.2013 alkaen Kestotilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 78,00 ulkomailla 90,00 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 84,00 ulkomailla 90,00 Huomautukset jakeluhäiriöistä Kausalan taajamassa varhaisjakelualueella soita Esa Jakeluiden maksuttomaan päivystysnumeroon 0800-30033 Jaalan kirkonkylässä Itellan päivystykseen 0200-71400 Numerot päivystävät klo 6-10 Jakeluhäiriöt muualla: Iitinseutu Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Pankit: Nordea FI92 2131 1800 0041 25 Helmi Säästöpankki FI25 4212 0010 0979 68 OP FI 93 5069 0110 0003 50 Sampo FI64 8000 1500 0646 48
klo 14.00 Sääskjärven puukoululla. Lähtö Ravilinnan pihasta. Retki Kouvolan teatteriin katsomaan ?Kuin ensimmäistä päivää. pihalla. Tied. EijaLiisa Virta tulee antamaan jumppaohjeita. (12) 21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Fringe - rajamailla (16) 00.40 Rillit huurussa (S) 01.10 - 05.30 MTV3 Deitti Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Onnea matkaan, Charlie! (7) 08.45 Leila leipoo 09.20 Luksusmammat 09.50 Elixir 10.20 Sisustuskaksoset 10.50 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.50 Luksusmammat 13.20 Elixir 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Leila leipoo 14.55 Inno 15.25 Teinielämää 15.55 Himohamstraajat 17.00 Melissa ja Joey (S) 17.30 MasterChef Suomi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tuuri 20.57 Keno 21.00 Elokuva: The Promotion - uraputkessa (12) 22.50 Nelosen uutiset 23.00 Nelosen sää 23.05 Frasier 23.35 Taustapeliä 00.05 Pirunkaupat 01.05 Hurja painonpudotus 02.05 Perhe on pahin 02.40 - 05.00 Älypää-TV. Kausalan katukuvassa muutos näkyy Lähivakuutuksen katolle ilmestyneenä uutena liikemerkkinä. Ryh mä ä n k uu luu 2 0 alueyhtiötä sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiö, pankki, varainhoitoyhtiö ja kiinteistövarainhoitoyhtiö. klo 9?13 Kausalan torilla Miesten ja naisten talvikenkiä, Kuoma-toppasaappaita, kotim. Maanantaina tammikuun 21. Vakuutukset eivät ole asia, jota voi myydä pelkästään sisäänheittotuotteina tai kylkiäisinä. Yhtiöryhmä syntyi Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistymisen seurauksena. huopikkaita ja huopaisia aamutossuja ym. Tmi Anitta Svahn Lentopallo; naisten 1-sarjan Yritys?Tähti su 27.1. klo 18.30 salin kunnostus yhdessä Jengan kanssa klo 17.00. klo 10.00 jatkuen parittomilla viikoilla. To: pehmeä ohrapuuro, puolukkakeitto, ruisleipä, leikkele, hedelmä. Annetaan kunnolliselle vuokralaiselle. Tied. Ti: kanakeitto, juusto, tuorepala. - 23.1.2013 Maanantai 21.1. TV1 kiseudulta eri puolille Suomea. klo 11.00 jatkuen parillisilla viikoilla. 050 67670 Kausalan keskustassa, liikerak. Kahvia, jutustelua, arpajaiset ja jumppaa ainakin tarjolla. http://www.iitinjousiampujat.fi/ 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 HANKI: Hiihtolajien huippuhetket 13.25 Selviytyjät 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Better Off Ted (S) 15.50 Amerikan lapsityrannit 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Hansin matkassa 21.00 Helppo elämä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 Burn Notice (12) 00.35 - 05.30 MTV3 Chat Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney esittää: Koukussa 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Paluu lukioon 08.45 Leila leipoo 09.20 Luksusmammat 09.50 Elixir 10.20 Sisustuskaksoset 10.50 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.50 Luksusmammat 13.20 Elixir 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Leila leipoo 14.55 Salattu teinielämä 15.55 Himohamstraajat 17.00 Eläinten ABC 17.30 Tuuri 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Peloista pahin (16) 23.30 Nelosen uutiset 23.40 Nelosen sää 23.45 Frasier 00.15 Olipa kerran (12) 01.15 Totuuden miekka 02.15 Perhe on pahin 02.50 - 05.00 Älypää-TV Tiistai 22.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningaskuluttaja 10.00 - 10.50 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 - 12.08 Jumalanpalvelus 12.15 Tohtorit (7) 12.45 Onni pyörii (7) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Suomi on ruotsalainen 16.25 Toisenlaiset frendit 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 - 19.54 Kiehtova maailma: 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kahden kerroksen väkeä (12) 22.00 Mannerheim 23.00 Yle Uutiset 23.05 Salsa tekee hyvää 23.55 Oddasat 00.10 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.1. 06.53 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Timppa: Timppa (S) 07.14 Me Peltiset: Hyväntahtoinen huijaus 07.21 Tinga Tinga -tarinat 07.35 Ella ja Aleksi 07.42 Pipsa Possu: Koulun juhla (S) 07.47 Neppajymykerho 07.55 Martta puhuu 08.18 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas: Takapihan Picassot (S) 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Yle Uutiset Uusimaa 09.50 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 10.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.10 Yle Uutiset Häme 10.20 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.40 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.50 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.00 Oddasat 11.15 Uutisikkuna 13.50 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 14.20 Annen espanjalaisherkut 14.50 Parturin Amerikan-matka 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Ypäjä 16.29 Galaxi 16.30 Galaxi: Lentismestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Avot, sinkut ja avikset (12) 18.49 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ypäjä 20.00 Uusi päivä 20.30 - 20.52 Putoojat (12) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Ei pakotietä (16) 23.55 Ypäjä 00.25 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 12.35 Ostoskanava 14.05 50 parasta ravintolaa 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Erilaisia suhteita (7) 15.50 Minuuttipeliä 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Harryn laki (7) 21.00 Joku kaltaiseni 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Kyse on asiakkaidemme elämän mittaisesta taloudellisesta turvasta, ja sen suunnittelu vaatii asiantuntemusta. Ti: kanakeitto, lesesämpylä, juusto, tomaatti. 96 m2 Tied. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Villa Helena (12) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier 23.50 Taustapeliä 00.20 Start! 00.50 Pelkokerroin 2.0 (12) 01.50 Pelkokerroin 2.0 (12) 02.50 Panttilainaamo 03.20 Panttilainaamo 03.50 Perhe on pahin 04.25 - 05.00 Älypää-TV Keskiviikko 23.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Isien sota 10.00 - 10.50 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Aamusydämellä 12.20 Ensyklopedia 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Niin se on poijjaat (S) 14.15 - 14.24 Uutisvuosi 14.30 MOT 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 - 16.50 Avara luonto: Iso valliriutta 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Taitoluistelun EM 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historiaa: Tietokone antiikin ajalta 19.55 Akuutti 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Taitoluistelun EM 23.30 Yle Uutiset 23.35 Ulkolinja: Brysselin lobbarit 00.35 Oddasat 00.50 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.49 PIKKU KAKKONEN 06.50 Nimipäiväonnittelut: 23.1. 06.52 Hanna Ankka (S) 07.03 Ystävykset 07.09 Sana-Arkku: Runopolku 07.20 Kasper ja Liisa (S) 07.32 Musapoksi: Liikennevalot 07.36 Ika Oka (S) 07.46 Neppajymykerho 07.55 Martta puhuu 08.20 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Yle Uutiset Uusimaa 09.50 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 10.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.10 Yle Uutiset Häme 10.20 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.40 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.50 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.00 Oddasat 11.15 Uutisikkuna 13.35 Urheilukatu 2 14.00 Sokerileipurin herkut 14.30 Ypäjä 15.00 Taitoluistelun EM 16.30 Galaxi 16.32 Roni Neutroni: Ne tulivat taivaalta, 2/2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Avot, sinkut ja avikset (12) 18.49 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ypäjä 20.00 Uusi päivä 20.30 - 20.54 Putoojat (12) 21.00 Pirunpelto (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Ääliö ulkomailla 22.55 Ypäjä 23.25 Boardwalk Empire (16) 00.20 Uuden Musiikin Kilpailu 01.08 Uuden Musiikin Kilpailu 01.30 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (7) 11.40 Lääkärit 12.35 Ostoskanava 14.05 50 parasta ravintolaa 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Miehen paikka (S) 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 45 minuuttia 21.00 C.S.I. päivänä 2013 LähiTapiola aloitti toimintansa LähiTapiola-ryhmä on aloittanut virallisesti toimintansa vuoden alussa. Tämän vuoksi panostamme henkilökohtaiseen palveluun ja läsnäoloon siellä, missä asiakkaammekin ovat, Moisander sanoo. Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 21.?25.1.2013: Ma: lihapyörykät, perunat, ruskea kastike, salaatti. Lähtöaika ilmoitetaan myöhemmin. Ke: stroganoff, perunat, salaatti. helmikuussa. Ke: uunilohi, kermaviilikastike, perunat, jäävuori-tomaatti-kurkkusalaatti. Ohjatut harjoitukset maanantaisin klo 18.00 ja perjantaisin klo 17.00 Kausalan Kansantalolla. Jumppa 30.1. klo 11.00 joka keskiviikko. la 16.2.2013 klo 14.00 näytökseen. To: uunikala, perunat, salaatti. 040 537 2252 Ravitien liikekiinteistössä hyvää katutason toimisto-/liiketilaa 102+80m2 sis. Veikkaa netissä www. kausalanyritys.fi. Iitin Karjalaseura. Tarinakerho kahvituvassa keskiviikkona 23.1. klo 13.00. Miami (16) 23.35 Paljastavat valheet (16) 00.35 Rillit huurussa (S) 01.05 - 05.30 MTV3 Chat Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Onnea matkaan, Charlie! (7) 08.45 Leila leipoo 09.20 Luksusmammat 09.50 Elixir 10.20 Sisustuskaksoset 10.50 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.50 Luksusmammat 13.20 Elixir 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Leila leipoo 14.55 Inno 15.25 Teinielämää 15.55 Himohamstraajat 17.00 Eläintenpelastustiimi 17.30 Dr. Pääkonttori ei ole enää Espoossa, vaan meillä on 20 pääkonttoria eri puolilla Suomea, yhtiöryhmän pääjohtaja Erkki Moisander kertoo. LähiTapiola Vahinkovakuutus on vahinkovakuuttamisen markkinajohtaja Suomessa. Se lupaa säilyttää toimipaikkansa jatkossakin nykyisillä paikkakunnilla. . Siirrämme taloudellisia resursseja pääkaupun- TV-OHJELMAT 21.1. puh. 2. Paikkoja vielä vapaana. Huom! Myös ei-jäsenet voivat osallistua. Keilailun ohjatut harjoitustunnit tiistaisin klo 18? 19 Kuusankosken keilahallilla. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot 26.1.2013 mennessä Tuula Kiviselle puh. 040 779 4491. Kaikki mukaan! SC Kausalan sisätreenit tiistaisin klo 20.30 Ravilinnassa. Iitin Jousiampujat. Yhteislähtömahdollisuus klo 17.20 Lounas Cafe Kanttiinan edestä. Aikuisten päiväkerho kokoontuu tänään maanantaina 21.1. krs., heti vapaa siisti kolmio n. 050 67670 (03) 872 0531 Kaikille avoin yhteislenkki keskiviikkona klo 19. Huom! aika muuttunut. puh. Pe: kebabvuoka, kasvikset, salaatti. Lisäksi joka päivä: leipä, ravintorasva ja ruokajuoma. Jaalan koulun ruokalista 21.?25.1.2013: Kuusankosken lukion oppilaiden toiveruokaviikko Ma: lihamakaronivuoka, porkkana-vihersalaatti. puh. Pe: nakkikastike, perunat, porkkanat, kiinankaali-persikkasalaatti. Lisäksi joka päivä: ruokajuoma, leipä, levite. Kausalan keskustassa siisti ja ihana KAKSIO 50 m2. Vap. klo 9.00 ja Boccia ma 21.1. Kaikki mukaan, uudet ja entiset! 7 00.00 - 00.14 YleLeaks 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 - 09.54 Luontohetki: Eläintarinoita 10.00 - 10.50 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 - 12.23 Arto Nyberg 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Poikamiespappa (S) 14.25 Väylän varrelta: Ihmisen juuret 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Antiikkia, antiikkia 16.25 Kuningaskuluttaja 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Presidentti Obaman virkaanastujaiset 19.15 Löytöretkiä maailmaan 19.30 Uutisvuoto 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Suurlähettiläs 23.05 Yle Uutiset 23.10 - 23.57 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 00.15 Panta kaulassa (12) 00.45 Oddasat 01.00 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.1. 06.53 Popi Kissa (S) 07.04 Lilli Pii 07.08 Metkat Mesiläiset (S) 07.17 Melkein mestari 07.25 Jussin matkat 07.37 Onnea on... 07.39 Humps (S) 07.47 Neppajymykerho 07.55 Martta puhuu 08.19 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Norjan rannikoilla 10.20 Työ on elämää varten 11.00 Eläinsairaala 11.30 Uutisikkuna 13.30 Pressiklubi 14.00 Veljesten keittiössä 14.30 Uusi päivä (S) 15.00 Uusi päivä (S) 15.30 Uusi päivä (S) 16.00 Ypäjä 16.29 Galaxi 16.30 Villit futarit: Villit futarit (S) 16.54 Galaxin fillerit: Eläininsertit: Kanit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Avot, sinkut ja avikset (12) 18.49 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ypäjä 20.00 Uusi päivä 20.30 - 20.54 Putoojat (12) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 22.35 Misfits (16) 23.25 Ypäjä 23.55 Haven (12) 00.35 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 Tiistaina 22.1. Työeläkevakuutukset ryhmä tarjoaa asiakkailleen LähiTapiola Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön kautta. Yhdistymisessä perustetun alueyhtiömallin myötä LähiTapiola on vahvasti paikallinen toimija. . Laulu ma 28.1. Kaikki mukaan! Iitin Eläkkeensaajien harrastuskerhot Kansantalolla jatkuvat: käsityö ma 21.1. pieni keittiö ja sos.tilat. Runsaasti paikoitustilaa asf
Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sademäärä oli lounaissaaristossa, Suomenlahden rannikolta Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi. ohjois-Karjalassa jäätiin paikoin noin puoleen joulukuun tavanomaisesta sademäärästä. Lunta oli kuukauden lopussa koko maassa. Ajokortin kaksoiskappaleen tilaaminen kadonneen tilalle, erityisehtojen tai nimen muutos eivät muuta ajokortin voimassaoloaikaa uuden lain mukaiseksi. Uuden ajokorttilain myötä valtaosa ajokorteista toimitetaan hakijoille postitse. Jos ajokortin toimittaminen postitse ei jostain syystä ole mahdollista, luovuttaa ajokortin poliisi. Edellisvuonna uusien asuntojen lupia myönnettiin 28, ja niistä omakotitaloja oli 16 ja rivitaloasuntoja 12. Uusia asuntoja valmistui 43, ja niistä 30 oli omako- titaloissa ja 13 rivitaloissa. Luvussa ovat myös muutostöiden kautta tehdyt uudet asunnot. Ahvenanmaalla lumipeite oli kuukauden lopussa epäyhtenäinen. voimaantuloa, toimitetaan vanhan käytännön mukaan. Kaikkialla EU-alueella otetaan vuosina 2013?2033 käyttöön vain yksi luottokortin kokoinen ajokorttimalli. Tämän jälkeen on käytössä Euroopan laajuisesti yhtenäinen korkean turvatason ajokortti. Tämän jälkeen ajokortti on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Kuorma- ja linja-autojen ajokortit ovat voimassa viisi vuotta ja sen jälkeen, kun ajokortin haltijan täyttää 70 vuotta, ne ovat voimassa enintään kaksi vuotta kerrallaan. Ensimmäinen lyhytaikainen auton ajokortti on edelleen voimassa kaksi vuotta. Ajokorttilain voimaan- tulo muuttaa myös vanhojen ajokorttien voimassaoloaikaa siten, että ajokortti on voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka siihen olisi merkitty myöhäisempi aika. Ajokortti uusitaan kunkin määräajan mukaisesti hakemuksella. päivänä. Edellisvuonna uusia asuntoja valmistui 45 asuntoa, joista 28 oli omakotitaloissa ja 17 kerrostalossa. Kaiken kaikkiaan raken- nus- ja toimenpidelupia ja lupien jatkoaikoja myönnettiin viime vuonna 191 kappaletta (223 kpl). Tilavuutta luvissa oli 101.676 m3 (93.580 m3). Käsiteltyjä poikkeamislupia oli 13 (12 kpl). Rakennustarkastaja Sep- po Pätysen laatiman tilaston mukaan myönnetyissä luvissa merkittävimmät kohteet olivat Oy Finprofile Ltd:n teollisuushalli, Ravilinnan peruskorjaus sekä Kausalan Keskuspuiston virastorakennuksen muutos palvelukodiksi. Valmistuneista merkittävimmät kohteet olivat terveysaseman poliklinikan peruskorjaus, HyväSikala XO:n sikala sekä Kausalan Keskuspuiston virastorakennuksen muutos palvelukodiksi. Uusi ajokorttilaki tuli voimaan lauantaina Uuden ajokorttilain myötä kaikki viime lauantain 19.1.2013 jälkeen myönnettävät uudet ajokortit tulevat olemaan määräaikaisia. Uusi ajokorttilaki tähtää liikenneturvallisuuden parantamiseen ja yhtenäiseen ajokorttikäytäntöön EU:n alueella.. joulukuu- ta. Ajokortit, joita on haettu ennen uuden lain Joulukuu oli tavanomaista kylmempi Joulukuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan selvästi tavanomaista kylmempi ja suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon ja Ahvenanmaan runsaasta -6 asteesta Koillismaan noin -16 asteeseen. Viime vuonna loma-asuntoja myös valmistui vilkkaasti, 22, kun edel- lisvuonna niitä valmistui 12. Uusia asuntoja luvissa oli 17, ja ne olivat kaikki omakotitaloja. Kortit ovat luokasta ja ajokortin haltijan iästä riippuen voimassa 2-15 vuotta. päivänä 2013 Iitissä ei viime vuonna haettu lainkaan rivi- tai kerrostalolupia, vaan painopiste oli omakoti- ja lomarakennusluvissa. Kolme viime vuotta asuntoja on Iitissä valmistunut tasaiseen tahtiin. Loma-asuntolupia ja valmistuneita viime vuotta enemmän RITVA LAUNESKOSKI Iitin vuoden 2012 rakennustilaston mukaan rakennuslupia uusille loma-asunnoille myönnettiin 19 kappaletta (17 kpl v. Kuukauden alin lämpötila -34,7 astetta mitattiin Kuusamon Kiutakönkäällä 20. Muutos ei vaadi tässä vaiheessa nykyisiltä ajokortinhaltijoilta mitään toimenpiteitä. 8 Maanantaina tammikuun 21. Eniten lunta, 73 cm, oli Kittilän Kenttärovassa. Vähiten lunta oli Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalan pohjoisosassa ja Perämeren rannikolla, jossa sitä oli yleisesti alle 20 senttiä. Kuorma- ja linja-auton ajokortin haltijan pitää toimittaa lääkärintodistus ajokortin uusimisen yhteydessä, kun hän on täyttänyt 45 vuotta. Kaikissa luokissa luovutaan 45-vuotiaiden näöntarkastusvelvollisuudesta eikä 70 vuotta täyttäneiltä enää vaadita kirjallista todistusta ajotaidon säilymisestä. Uuden ajokorttiluokan lisääminen lain voimaantulon jälkeen muuttaa ajokortin määräaikaiseksi. Pienin poikkeama oli Ahvenanmaalla sekä Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli vajaa kolme astetta tavanomaista kylmempää. Kuukausi muistuttaa suuresti kahden vuoden takaista joulukuuta, joka oli yleisesti tätä joulukuuta kylmempi. Kylmä joulukuu on koettu viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana myös vuosina 1967, 1978, 1995 ja 2002. Kylmä sää jatkui pääosin aina joulunpyhiin saakka, minkä jälkeen sää lauhtui ja muuttui maan etelä- ja länsiosassa suojaiseksi. Kuukauden sademäärä kohosi maan etelä- ja länsiosassa paikoin runsaaseen 60 millimetriin, kun taas Pohjois-Lapissa jäätiin paikoin 10 ja 20 millimetrin välille. Havaintoasemista sateisinta oli Paraisten Fagerholmissa, jossa satoi 103 millimetriä. Vähiten satoi Enontekiön Näkkälässä, jossa sadetta kertyi vain 11 millimetriä. Kortin uusimiseen ei liity autokouluopetusta tai kuljettajantutkintoa. Kun 70 vuotta täyttänyt henkilöauton, moottoripyörän, mopon tai traktorin ajooikeuden haltija on uusimassa ajokorttiaan, pitää hänen aina liittää hakemukseensa lääkärinlausunto. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna poikkeama oli suurin maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa oli runsaat viisi astetta tavanomaista kylmempää. 2011). Suurin vuoro- kautinen sademäärä 20 mm mitattiin Kouvolan Anjalassa 16. Kaikki ajokortit vaihdetaan uusiin vuoteen 2033 mennessä. Uusista ajokorteista henkilöautojen, moottoripyörien, mopojen ja traktorien ajokortit ovat voimassa 15 vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään siihen saakka, kun ajokortin haltija täyttää 70 vuotta. Vanhat ajokortit palautetaan postilähetyksen mukana olevien ohjeiden mukaisesti. Yli puolen metrin kinoksia löytyi Luoteis-Lapista ja paikoin myös Uudenmaan itäosasta