Iitinseutu 28.08.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Poliisi käytti siihen työaikaa ja kalustoa huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta ylinopeustapaukset laskivat viime vuoden 5.300 tapauksesta 4.300 tapaukseen vuorokauden aikana, Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein sanoo. Tämän vuoden keväällä tehdyssä vastaavassa valvontavuorokaudessa ylinopeustapauksia kirjattiin koko maassa lähes 5.200 kappaletta. Röyhkeimmät ovat tekeytyneet poliiseiksi. . Tukea voi hakea r yhmä kouvolalaisia tai iittiläisiä nuoria tai tällä alueella toimiva 4H-yhdistys tai muu vastaava yhdistys, ja poikkeustapauksissa myös yksittäinen henkilö. vuosikerta . Oikean poliisin tunnistaa virkapuvusta tai virkamerkistä. Kotona on hyvä olla näkyvällä paikalla sekä hätänumero 112 että pankkikorttien sulkunumero. Jos pankki- tai luottokortti anastetaan, se kuoletetaan sulkunumeroon soittamalla. Valvonta-auto oli tehokkaana Poliisin valvonta-auto otti tehokkaasti kiinni ylinopeutta ajaneita viime viikolla järjestetyssä 24 tunnin valvontamaratonissa. Tilanne tuntuu kuitenkin jo rauhoittuneen; on oivallettu, että riitelemällä asiat eivät etene.. Se on ollut viime viikkoina paljon varsinkin some-julkisuudessa, ja osapuolina ovat olleet ainakin muutamat lähitaloissa asuvat, nuoret, heidän vanhempansa, kunnan puistoosasto ja nuorisotyöntekijät. Taustalla on ollut, että varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin kentällä viihtyneet eivät ole olleet enää varsinaisesti leikkikenttäikäisiä. Muutamat lähitaloissa asuvat ovat kokeneet nuorison käyttäytymisen häiritseväksi, mutta vastaavasti somessa on nuorten oleskelua leikkikentällä myös puolustettu voimakkaasti. Puolin ja toisin somekeskustelut ovat olleet välillä hyvinkin kipakoita, samoin kuin ilmeisesti ainakin jossain vaiheessa kesää myös muutamat naamakkain käydyt keskustelutkin. 2017 . Toisaalta vuosi sitten keväällä määrä jäi vajaaseen 3.600:aan. Valvo nt a marato n o li näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. N:o 4871 www.iitinseutulehti.fi Vuotuinen kesäretki Säyhteeltä Fiskarsiin ja Lohjalle Sivu 4 Poliisi: Ikäihmisiä huijataan toistuvasti Läheiset ja hoitajat halutaan mukaan suojauskampanjaan LUMIMARJA TIRRONEN Kaakkois-Suomen poliisilaitos on tiedottanut ikäihmisiin kohdistuvista huijausyrityksistä. Ideoimalleen ja toteuttamalleen projektille he saivat rahoituksen Pohjois-Kymen Kasvun Säpinäsatasista. Liikuntaluokkalaisen Nannan haaveissa on aikuisena työ liikunnan parissa. Aktiivinen nuori jäi tänä kesänä lukuisista työnhauistaan huolimatta vaille kesätöitä. Hänellä oli kuitenkin idea kypsymässä: liikuntaan liittyvää toimintaa voi harjoittaa itsekin. Kouvolan ja Iitin alueilla oli vuorokauden aikana 27 ylinopeutta tolpan kohdalla ajanutta. Kausalassa valvonta-auto liikkui ainakin Iitintiellä ja Koulukadulla. Poliisi on tyytyväinen vuorokauden mittaisen nopeusvalvonnan tuloksiin. . päivänä elokuuta 2017 Kauppakatu 6 47400 Kausala . Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jouni Takala uskoo, että tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että autoilijat ovat hillinneet kaasujalkaa. . Käteistä ei kannata nostaa enempää kuin tar vitsee. Nanna ja Tiia pitävät projektiaan onnistuneena, sillä FunSUP innosti suppailemaan 143 kävijää. Projektille myönnetyt 500 euron suuruiset Säpinäsataset käytettiin kahden SUP-laudan hankintaan. Säpinäsatasia voi hakea 100?500 euroa. Säpinäsatasten meneillään oleva hakujakso päättyy pian, jo elokuun lopussa. Kipakkaa keskustelua leikkikentän käytöstä Kausalan keskustan leikkikentistä yksi sijaitsee Kiitokorin lähellä. Esimerkiksi pankkiautomaatilla varas on voinut järjestää yllättävän tilanteen ja käyttää uhrin hämmennystä hyödykseen, r i kosyl i kom isa r io Ju ha Junkkari kertoo. Junkkari muistuttaa, että sen enempää poliisi kuin pankkivirkailijatkaan eivät koskaan tiedustele pankkitunnuksia tai korttien tunnuslukuja. Oikea poliisi on joko virkapuvussa tai ollessaan siviilivaatteissa hän esittää aina ensimmäiseksi virkamerkkinsä. Mahdolliset säästöt on hyvä siirtää sellaiselle pankkitilille, jolle ei ole pankkikorttia. Samalla kuitenkin tehdään valvontaa myös ilman ennakkotiedotteita niin sanotun piilorikollisuuden esiin saamiseksi, Takala sanoo. Jaalassa suppailtiin säpinäsatasten turvin Hakuaikaa jäljellä vielä pari päivää Säpinäsatasilla rahoitettu nuorten järjestämä FunSUP innosti suppailemaan Jaalassa. Irtonumero 2 E (sis alv.) IITIN JA JAALAN SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Maanantaina 28. Poliisina esiintymistä poliisi tutkii virkavallan anastuksena. Kaikkiaan auto tallensi sata kuvaa ylinopeutta ajaneista. Valvontamaratonin aikana myös tavallista useampi kiinteä valvontatolppa oli viritetty kuvaamaan. Niitä ei pidä antaa kenellekään. Kokonaisuudessaan FunSUP järjestettiin noin 600 euron budjetilla. Säpinäsataset ovat Pohjois-Kymen Kasvun omaa nuoriso-Leader-rahoitusta nuorten itsensä ideoimiin yleishyödyllisiin, pieniin projekteihin. Yhdessä Tiian kanssa hän jalosti idean toteutuskelpoiseksi projektiksi ja lähetti hakemuksen Säpinäsatasista. FunSUP järjesti kaikille avointa ja ilmaista SUP-lautailun koulutusta ja lainasi SUP-lautaa Jaalan kirkonkylän uimarannalla kahdeksana eri päivänä yhteensä 32 tunnin ajan. (Kuvalähde: Poliisi.) rikosten jatkumista, poliisi haastaa nyt vanhusten läheiset ja hoitoalalla työskentelevät mukaan suojauskampanjaan. Ikäihmisten rahoihin ja tileihin kohdistuu rikoksia toistuvasti. Poliisi muistuttaa, että tuntemattomia ihmisiä ei pidä päästää sisälle. Jos korttia ei käytä verkko-ostamiseen, mahdollisuus siihen kannattaa poistaa korttitililtä kokonaan tai vaihtoehtoisesti määrittää verkko-ostoksen summalle yläraja. Huijari voi ilmest yä myös ovelle. Ryhmän tulee koostua 13-29-vuotiaista nuorista. 63. Jos joku niitä kalastelee, asiasta pitää ilmoittaa poliisille. Koska poliisin perinteiset varoittelut eivät ole estäneet Huijauspuheluissa soittaja on esiintynyt usein poliisina ja kertonut selvittävänsä pankkikorttiin liittyvää rikosta.?Tyypillisesti huijauspuhelussa poliisina esiintynyt henkilö väittää, että uhrin pankkikortti on kopioitu ja tämän tililtä on yritetty nostaa rahaa. Pan k kikortin tunnuslukua ei pidä pitää lompa kossa, ei kä verkkopankkitunnuksia tietokoneen vieressä. Päiväkohtaisen nostorajan voi asettaa verkkopankissa. Projektin takana olivat 13-vuotias Nanna Rauos Kuusankoskelta ja 28-vuotias Tiia Valkeapää Jaalasta. N:o 64 . Poliisi tulee jatkossakin suorittamaan osan teemavalvonnasta näkyvästi ja ennakkoon tiedottaen. Huijarit ovat kyselleet pankkitunnuksia puhelimitse tai anastaneet vanhuksen pankkikortin käteisautomaatilla. Poliisi suosittaa, että ihmiset selvittäisivät ikääntyneiden vanhempiensa, isovanhempiensa ja muiden lä- hisukulaistensa raha-asioiden turvallisuutta. Kaikenikäisten kannattaa ottaa poliisin julkaisemista neuvoista vaari. Pankkiautomaatilla on oltava tarkkana etenkin silloin, jos joku yrittää häiritä asiointia
Perheniemi on siis suomennettuna ?vuorten niemi?. ILMARI KOSONEN Metsänhoitaja, matkailuopas Vieraita riittää KymiRingillä Samalla kun KymiRingin alueella työt etenevät, se herättää yhä laajempaa kiinnostusta. Viime viikolla siellä kävi tutustumassa Kokoomuksen eduskuntaryhmä mukanaan myös tuore oikeusministeri Antti Häkkänen. Onhan kuntia muulloinkin siirretty maakunnasta toiseen, ja se onnistuisi voimassa olevan lainsäädännönkin pohjalta. Kausalassa 28.08.2017 VOITTO RUOHONEN Perheniemen kartanon ja kartanokylän nimi on vaihdellut nimimuotojen Pärhä, Perneniemi, perhänemi, Pärhänemi jne kautta nykyisen muotoiseen nimeen Perheniemi. Vuonna 2007 julkaistussa Suomalaisessa paikannimikirjassa FT Leila Lehikoinen esitti selityksen, että kartanon nimessä suomen sana perhe liittyi siihen, että aikoinaan päätilaa jaettaessa tuo sana perhe jäi päätilan nimeksi. Selitys on järjenvastainen sikäli, että kyllä päätila aina jaettaessa piti alkuperäisen, entisen nimensä. Varsinaisesti mitään uutta vierailun yhteydessä ei ilmennyt. Hankkeen yksityinen rahoitus on edelleen avoinna, sitä valmistellaan, mutta sisältöä ei tarkemmin vieraille avattu. Tänä syksynä voisi lähteä liikkeelle valtatien kunnostaminen Keltin ja Tillolan välillä, mutta valtion rahoituspäätöksen ehtona on juuri yksityisen rahoituksen varmistuminen. Rakkaamme Seppo Sakari Kaarto s. päivänä 2017 Torstaina 4.8.2011 TÄSTÄ TÄNÄÄN Perheniemi . Nuo kieliakateemikot ovat niin suomalaiskiihkoisia ja aina kyllä esittävät paikannimen taustoiksi vain suomenkielen sanoja, keksien niille aivan uusiakin merkityksiä, kuten juuri tässä sanalle perhe keksitty merkitys ?päätila?. Perheniemen maastossa on ruotsinkielisiä paikannimiä silmiinpistävän runsaasti. Kun äidinpalkkaa valtakunnallisesti vasta suunnitellaan ja siitä kovasti riidellään, Jaalassa ei ole jääty aikailemaan, vaan suunnitelmista tulee totta, mikäli valtuusto esityksen hyväksyy. Yö Ruista ranteissa: 1-4 m/s +17 +13 Perjantai Päivä 1-4 m/s Yö +17 +10 Jaala souti voittoon, Iitti hyvin hopealle Piskuisen Jaalan kunnan luottamusmiehet näyttivät jälleen mallia kaupunkien herroille ja veivät uudelleen voiton kuuden kunnan soutukilpailuissa viime sunnuntaina Kuusankoskella, missä nyt soudettiin toisen kerran Kymen ylitse. Myös iittiläiset kunnallismiehet soutivat erinomaisesti ja nousivat nyt hopeasijalle. Iittiläisiä työssään Hannu Matti Kaitila ? laivan päällikkö Englannin kanaalissa Vaikka iittiläiset ainakin osittain luetaan ?hitaisiin hämäläisiin?, meitä löytyy kuitenkin lähes kaikilta maailman turuilta . 2 TÄNÄÄN Maanantaina elokuun 28. senhän todistaa jo Iitinseudunkin leviäminen kaikkiin maanosiin. Sana bjärn on nimissä Pernå (Pernaja), Kotkan Pernoo ja Salon seudun Bjärnå (Perniö). Iittiläisiä toimii myös sangen monissa tehtävissä, viroissa ja ammateissa, joista toiset ovat arkisen tavallisia, toiset taas melko harvinaisiakin. Kausalan Hannu M. eikä sitä ole vaikea epäillä ? niin ylivoimainen oli Jaalan voitto tällä kertaa. Gotlannin saaren riimukiviin hakattiin jo 1.000 vuotta sitten sana biærh tar- koittaen ?vuori?, ?kallio?. Tuo ?vuorta. Räntynmäen nimen alku Ränton sanan strand ?ranta. Päätökset niistä on jo tehty, kyse on enää niiden toimeen panemisesta. Ei liene mitään erityistä syytä, miksi neljän kunnan maakuntavaihdon olisi oltava kytköksissä sote-ratkaisun voimaan tulemiseen. Häneltä ei jäänyt perimään oikeutett2uja sukulaisia, joten omaisuus tulee valtiolle. Iitin kunnanhallitus päätti esittää Valtiokonttorille, että kuolinpesän omaisuus luovutettaisiin kunnalle, ja että kunta käyttäisi sen varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Kuolinpesään kuuluvat Sääskjärvellä sijaitseva heikkokuntoinen kiinteistö sekä rahavaroja. TÄNÄÄN Päivä 1-4m/s Yö Iitinseutu 25.08.1977 +14 +9 Tiistai Päivä 2-5 m/s Jaala suunnittelee äidinpalkan maksamista Yö +17 +9 Keskiviikko Päivä 2-5 m/s Yö +19 +13 Torstai Päivä Edelläkävijänä: Jaalan kunnassa on lastenhoidosta laadittu suunnitelma, joka osin on edelläkävijän asemassa koko maassa. Onkin rosoista kalliomaata. Sosiaalilautakunnan esityksestä kunnanhallitus on päättänyt esittää valtuustolle hyväksyttäväksi vuosille 1978-1981 lasten päivähoitosuunnitelman, johon sisältyy äidinpalkan maksaminen sellaisille äideille, jotka jäävät pois työstä kotiin hoitamaan pieniä lapsiaan. . 9.8.2017 Kaipauksella muistaen Annukka Sirpa, Janne, Iida ja Otto Piia, Simo, Meea ja Jooa sukulaiset ja ystävät Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä, jotka ovat rakastaneet meitä. Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Iitin kunta voi hakea perintöä Valtiokonttori on ilmoittanut Iitin kunnalle, että se voi hakea viime joulukuussa kuolleen Seija Toiviaisen perintöä. Ja nimi Pärhä on myös lähtöisin siltä seudulta. ?vuorten niemi? Mutkia matkaan Iitin ja neljän muun kunnan piti vaihtaa vuoden 2019 alussa maakuntaa. Iittiläiset äänestävät silloin Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston jäsenistä. Seuraavat eduskuntavaalit ovat keväällä 2019. Kaikki siis ?vuori?paikkoja maastonsa puolesta, vaikka niitä on yritetty selittää puulajinimityksellä pärnä ja henkilön nimillä. Orimattilan puolella on yksi talo Pärhä kalliomaan talona. 3.4.1948 k. Palkinnoksi Jaala sai kirkkoveneen pienoismallin ja valtuuston puheenjohtaja Erkki Kousa lupasi sen Jaalassa myös säilyttää . rinnakkainen äännemuunnos ja tarkoittaa yksinkertaisesti ?ranta?. Sivatin kylän nimessä alangolla on ruotsinkielen kasvinimitys siv tarkoittaen ?järvikaisla?. On siis runsaasti ruotsin kieltä maastopaikkanimissä. Jos myös tuo kartanon/kylän nimi onkin alun perin ruotsin sanastoa. Samassa asemassa olisivat maakuntaa vaihtavista kunnista myös Heinävesi ja Joroinen, jotka niin ikään siirtyisivät maakunnan mukana myös uuteen vaalipiiriin. Hallituksella on tietysti kiireitä ja tärkeää tekemistä, mutta maakuntavaihtojen loppuun saattamisen ei pitäisi olla kovin monimutkainen asia. Muuallakin on perhe maastopaikka- tai talonnimenä ja aina vuorten ja harjujen mailla. Iitin Perheniemi ei siis ole ainoa maastopaikan nimi, jossa on tuo vanha sana bjärge. Pernanmetsän nimessä alku Perna- viittaa ruotsin sanaan bjärn ja tarkoittaa ?vuorta?. Kakarinkallioiden nimessä on ruotsin sana kagra tarkoittaen ?kähärää?. Nyt näyttää mahdolliselta, että iittiläisten tulisi vielä silloin äänestää Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Lopputulos olisi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja edunvalvonnan kannalta järjenvastainen. Näin siksi, että Iitti, Heinävesi, Joroinen ja Isokyrö tulevat osiksi niitä maakuntia, joissa ne ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon isossa kuviossa. Viime viikolla Etelä-Suomen Sanomat nosti esille mielenkiintoisen tilanteen, joka voisi seurata siitä, että hallitus päätti lykätä valtakunnallisen sote-ratkaisun voimaan tuloa vuodella eteenpäin, vuoden 2020 alkuun. Tämän hetken tietojen mukaan tulevien maakuntavaltuustojen päättäjät valitaan vaaleilla vuoden kuluttua lokakuussa. tarkoittava sana kirjoitetaan siellä nyt muodossa bjärge ja muodossa bjärn, joka mainittiin jo edellä. Kaitila on jo pitkään purjehtinut laivan päällikkönä ja kapteenina suurillakin merillä. Tällä hetkellä hän on sangen vaikeassa ja vastuunalaisessa tehtävässä toimiessaan suomalaisen matkustajaaluksen päällikkönä maailman vilkkaimmalla laivareitillä Englannin kanaalissa, jonka hän lisäksi joutuu päivittäin ylittämään poikittaissuunnassa Hollannista Englantiin ja takaisin.. Ei sitä jaettaessa muutettu. Nimen selitys on jossakin muualla kuin tuossa suomen sanassa perhe. Tuota toista kotimaista, jota nuo suomenkielen professorit inhoavat niin syvästi
Jaalan kunnan elinkeinon ydin oli puu. Sieltä soitettiin, että tarvitsenko, Laatunen esittelee luonnon luomaa veistosta, jossa puun juurien sisään on lukittunut kivenmurikoita. Ensi-illassa taiteilija veti yleisölle opastetun kierroksen Pihkahovin veistospuistossa, ja veistoksiaan hän esittelee Puun henki -dokumentti esitettiin luonnon helmassa. myös elokuvassa. Perinteisten metsäneläinten lisäksi Laatunen on veistänyt puusta esimerkiksi Väinämöisen, Jeesuksen, formula-auto Pihkaturbon sekä erilaisia julkisuudenhenkilöitä Putinista Trumpiin ja Jorma Uotises- ta Aira Samuliniin. Tekijälleen tärkein teos on kuitenkin omaa metsuriisää kuvaava veistos. . Tämä iso juurakko on Mankalan voimalaitokselta peräisin. Puu on aina elättänyt ihmisen, Laatunen filosofoi samalla kun veistää kirvesvartta. Ihmisellä ja puulla on Laatusen mukaan paljon yhteistä. . Ihmisellä on juuret, niin kuin puullakin. TÄNÄÄN Maanantaina elokuun 28. Työvälineiden täytyi olla kunnossa. Laatunen muistuttaa, että metsä työllisti aikoinaan satoja ihmisiä Jaalassa. . Hänen isänsä Arvi Laatunen oli sodan käynyt metsätyömies, ja Seppo kulki isän mukana metsällä 7-vuotiaasta lähtien. . Puu elää niin kuin ihminen, kaatuu lopulta maahan. Puun veistäminen ja taiteen tekeminen on Laatusen mielestä ?ylimääräisen pois ottamista?. päivänä 2017 ITE-taiteilijan puuosaaminen on tullut metsuri-isän perintönä Seppo Laatusesta kertova dokumentti sai ensi-iltansa Jaalan Pihkahovissa LUMIMARJA TIRRONEN Hartolan Ateljee Pihkahovissa oli äskettäin uunituoreen Puun henki -dokumentin kutsuvierasensi-ilta. Laatunen on itse säveltänyt elokuvan musiikin. . Metsätyömiehet pääsivät harvoin eläkkeelle; Vaka vanha Väinämöinen. he kärsivät selkäkivuista ja kuluneista nivelistä. Jaalassa justeeri- ja pokasahat vaihtuivat moottorisahoihin 1950-luvulla. Suomen paperiteollisuus ja sen tuoma hyvinvointi on metsästä lähtöisin, Seppo Laatunen painottaa. ? Puunveistäjä Seppo Laatunen (pöydän päässä) kertoi kutsuvieraille työstään. Ihmisellä on juuret niin kuin puullakin 3. Seppo on huikea äijä. Hän on elänyt kirjavan elämän, ja se näkyy myös hänen töissään, Kivioja kommentoi dokumenttinsa päähenkilöä ensi-illassa. Elokuvassa Laatunen kertoo oppineensa käsittelemään puuta jo lapsena. Äänisuunnittelu on Matti Kalevi Pasin. Joskus puu on jo itsessään valmis taideteos. . Laatusen veljekset hankkivat kylän ensimmäisen konesahan, jota vanhemmat metsätyömiehet pitivät kummajaisena. . Metsässä kulkiessa näkee, miten puu on elänyt: onko se viettänyt vilpitöntä elämää vai elänyt kituuttaen. Viimeiselle matkalleenkin ihminen saa puusta suojan, kun vainaja laitetaan arkkuun. . Suomen vihreän kullan korjuu paperiteollisuuden käyttöön tapahtui käsityönä. Isä vaati paljon: piti osata käyttää kirvestä ja sahaa. Puolituntinen elokuva kertoo Pihkahovia isännöivästä ITE-taiteilija Seppo Laatusesta, joka tekee suurikokoisia, usein humoristisia puuveistoksia. Kahden vuoden aikana kuvattu dokumentti on Marko Kiviojan ohjaama ja leikkaama
Kaivoksesta myös pumpataan yli miljoona kuutiota pohjavettä vuodessa. Kuilun pohjalla pidettiin puhe, ja jokainen siveli vuorollaan tervaa kuilun pohjalle, opas kertoi: . Sen takia täällä kasvaa kaikki niin hyvin, opas kehui. Oppaan mukaan Nordkalkin omistamasta kaivok- sesta riittäisi kalkkikiveä vielä sadaksi vuodeksi. Ensin niitä järjestivät Martat, sittemmin järjestävä taho on ollut kyläyhdistys. Porakoneiden käyttö aiheutti niin sanottua valkosormisuutta, kun tärinä katkoi verisuonet sormista, opas kuvaili: . Edes sota-aika ei tehnyt tähän poikkeusta, sillä kaivosta pidettiin liian vaaralli-. Näin kaivosmiehet näkevät talviaikaan myös päivänvaloa, opas selitti. Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta historiakierroksella liittyi pohjantervaukseen. . Kalkkikiveä louhittiin käsin poraamalla. Nykyään työ on koneellistettua ja kaivosmiehiä on enää 16. Työvuoro kestää aamukuudesta kahteen iltapäivällä. . Ennen Tytyrin Elämyskaivokseen laskeutumista porukka puki kypärät päähänsä. Säyhteeläisten matkassa Länsi-Uudellamaalla Kylän yhteinen kesäretki on vuoden kohokohta Kaivos on ollut varma ja haluttu työpaikka, mutta itse työ on ollut erittäin rankkaa ja tuhonnut tekijänsä terveyden. . Seremonian ajateltiin estävän kaivospirujen pahat teot. Jokainen meistä törmää kalk kiin arjessaan. Kalkkia käytetään rakentamisessa ja maataloudessa, mutta sitä on myös esimer- kiksi lehtipaperissa, juomalaseissa, kananmunan kuorissa ja asfaltissa, opas luetteli. Suomessa kalkkikiveä on melko niukasti, mutta Lohja on kalkkipitoista aluetta. . Kaivosmiesten keuhkot tuhoutuivat vähitellen kalkkipölystä. 4 Maanantaina elokuun 28. Kulkupeli oli KONEen huippunopea hissi: pörssiyhtye käyttää Tytyrin vanhoja kaivoskuiluja hissiensä testilaboratoriona. Suomen kaivostoiminta Lounas nautittiin Fiskarsin ravintola Kuparipajassa, jossa ovat aikoinaan toimineet hienopaja ja hiomo. on alkanut Lohjalta 1500-luvulla. päivänä 2017 Säyhteen kyläyhdistyksen kesäretkelle osallistui noin 40 kyläläistä ja kesäasukasta. Lista on joka tapauksessa pitkä: Etelä-Suomen kaupungit ja nähtävyydet on pitkälti koluttu ja naapurimaissakin piipahdettu. Perillä Tytyrissä puettiin kypärät päähän, jakauduttiin kahteen eri ryhmään ja laskeuduttiin paikallisten oppaiden johdolla 110 metrin syvyyteen. Tytyrin edelleen toimivassa kaivoksessa kalkkikiveä on louhittu vuodesta 1897 lähtien. . Myös melu oli kova, eikä kuulosuojaimia ennen vanhaan tunnettu. Kun pystysuora kuilu saatiin ajettua määrämittaan, pohjalla suoritettiin pohjantervaus, johon osallistuivat niin työn tehneet kaivosmiehet kuin yhtiön johtoporraskin. Suuri osa kaivosmiehistä kuuroutui ajan mittaan. LUMIMARJA TIRRONEN Säyhteen kyläyhdistys teki heinäkuun lopulla kesäretken läntiselle Uudellemaalle ja pyysi Iitinseudun toimittajan mukaan matkareportteriksi. Linja-autollinen kyläläisiä ja kesäasukkaita lähti matkaan aamuvarhaisella, ja nokka otettiin ensin kohti Lohjaa ja Tytyrin Elämyskaivosta. Sieltä jatkettiin iltapäivällä Raaseporiin, Fiskarsin ruukkikylään. Säyhteeltä on tehty kylän yhteisiä kesäretkiä jo puolen vuosisadan ajan. Suurin osa menee lohjalaisille juomavedeksi. Aikoinaan kaivoksessa oli toistasataa työntekijää, jotka työskentelivät kahdessa vuorossa. Retkitoimikuntaan kuuluvat Eeva Isotalo, Auli Svärd ja Hannele Welin eivät edes muista, missä kaikkialla porukalla on käyty. Tiettävästi siihen liittyi myös alkoholijuomien nauttimista. Kaivoksissa saivat pitkään työskennellä vain miehet
Niiden synty oli sattuman sanelema. . Kirkasta väriä ihastelemassa Säyhteen kyläyhdistyksen kesäretkitoimikuntaan kuuluvat Eeva Isotalo, Hannele Welin ja Auli Svärd. Björkman ampui eläimiä sisätiloissa pienoiskiväärillä, mistä kenties juonsi juurensa termi ?salonkikivääri?, opas mainitsi. Kuparipaja, jonka ravintolassa lounas nautittiin, valmistui niin ikään Björkmanin aikana. Myös Östmarkista eli nykyisen Suomen alueelta haluttiin louhia malmia. Lapsia Julinilla oli 11. Aiemmin mainittu Stenhuset oli myös marsalkka Mannerheimin mummola. Mannerheimin äiti Helene von Julin oli Johan Jakob von Julinin tytär tämän kolmannesta avioliitosta. . Siitä oli mahdollisuus edetä kisälliksi ja mestariksi, opas selvitti miespuolisen ruukkilaisen urapolkua. Fiskarsin tuotteita vietiin jokea pitkin proomuilla isommille vesille, mistä ne päätyivät Tallinnan, Hampurin ja Lyypekin hansakaupunkeihin myyntiin. Alaruukissa pysähdyttiin kartanomaisen, vaaleankeltaisen kivitalon kohdalle. Ruukin patruuna Bengt Ludvig Björkman rakennutti Kivimuuriksikin kutsutun Stenhusetin 1800-luvun alkupuolella omaksi asunnokseen ja ruukin hallinnolliseksi keskukseksi. Suomessa on kaksi yritysten rekisteröimää väriä, Fazerin sininen ja Fiskarsin saksien oranssi, opas päätti mielenkiintoisen kierroksen. Vapaata aikaa Fiskarsissa jäi puolitoista tuntia, jonka useimmat käyttivät alueen lukuisissa käsityöläispajoissa ja ?putiikeissa kierrellen. Muovikahvan väriksi oli ajateltu mustaa tai vihreää. Koneeseen oli kuitenkin jäänyt oranssia väriä, ja sitä käytettiin koe-erässä, johon tuotekehittelijät sitten ihastuivatkin, opas kertoi. Tänä päivänä Fiskarskonsernilla on noin 9.000 työntekijää ympäri maailmaa. . Työpäivät olivat jopa 13-tuntisia. . Sen jälkeen lähdettiin kotimatkalle ja aloitettiin seuraavan kesän retkikohteen pohdinta. Maanalaisessa kaivosmuseossa kierreltiin oppaan johdolla. Oppipojaksi pääsi jo 7-8-vuotiaana. Sitä löytyikin Ojamolta, Raaseporin linnanlääniin kuuluvasta Lohjan pitäjästä, opas aloitti. Fiskars oli Länsi-Uudellemaalle perustetuista ruukeista viides. Kerhon kausimaksu on 40 euroa, ja maksu sisältää lisenssin, Jengan jäsenmaksun sekä t-paidan. Jaalan kirjastosta omatoimikirjasto Keskiviikkoisin ei palvelua Jaalan kirjasto muuttuu omatoimikirjastoksi 4. alkaen. Keski- viikkoisin Jaalan kirjastossa ei ole palveluaikaa. Jaalan omatoimikirjaston avajaiset ovat tiistaina 5. syyskuuta. Kouvolan kirjastopisteet siirtyvät talviaukioloaikoihin 4.9. Sen jälkeen olikin mukava palata maan pinnalle, sillä kaivosmuseossa oli vain kahdeksan astetta lämmintä. 5 Salibandykausi käyntiin pikkuhiljaa Jengan juniorit sekä aikuiset pääsevät harjoittelemaan Ravilinnan vakiovuoroilla 4.9. Helsingin Senaatintorin ympäristön suunnitellut Carl Ludvig Engel osallistui uusklassisen rakennuksen suunnittelutyöhön. . 1855, mutta ruukin vuonna 1822 ostanut Johan Jakob Julin rakennutti sen uudestaan. Ruukin 200-vuotisjuhlan yhteydessä aateloitu Julin oli turkulainen apteekkari, jonka kaikki kolme vaimoa menehtyivät lapsivuoteisiin. Kirjasto on jatkossa auki joka päivä 7?20 omatoimikirjastona. Omatoimikirjaston ovet avautuvat kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Jaalan kirjaston palveluaika on ma?ti kello 13?19 ja to?pe kello 10?16. syyskuuta alkaen. mennessä sähköpostiosoitteeseen katja. noukkala@gmail.com ja mukaan otetaan 20 innokasta pelaajaa. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä myös huoltajan puhelinnumero. Helene avioitui Carl Rober t M a n nerhei m i n kanssa, mutta kun isä-Robert karkasi Pariisiin rakastajattarensa kanssa, menehtyi äiti-Helene nopeasti. Lämpötila kaivoksessa oli vain noin kahdeksan astetta, joten päällystakit olivat tarpeen. Aikuiset, D- ja C-juniorit ovat harjoitelleet jo elokuun ajan ja nyt harjoittelemaan pääsevät myös Jengan pienimmät juniorit. Juniorijoukkueisiin ovat uudet pelaajat tervetulleita, mukaan otetaan tyttöjä ja poikia. Maanantaina elokuun 28. Juniorijoukkueiden harjoitusajat sekä joukkueiden yhteystiedot löytyvät Jengan nettisivuilta www. scjenga.fi. Salibandykerho kokoontuu tiistaisin 16.30-17.15 (12.9. alkaen), kerho on tarkoitettu 2009-2011 syntyneille. Kerhoon ilmoittaudutaan etukäteen 10.9. Kouvolan pääkirjasto on jatkossa auki kello 20 saakka myös perjantaiiltaisin.. Uusi kausi tuo mukanaan myös uusia juniorijoukkueita, F-junioreille kaksi joukkuetta, D-juniorit sekä C-juniorit. Kertoman mukaan Oppaana Fiskarsissa toimi Virve Haahti (vasemmalla). Salibandykerho, edustusjoukkue sekä harrastevuorot jatkavat myös entiseen tapaan. Seuraavaksi matka jatkui Fiskarsiin ja lounaalle. Maittavan lounaan jälkeen linja-auton kyytiin nousi paikallisopas Virve Haahti, joka kertoi ruukkikylän historiasta samalla kun bussinkuljettaja ohjasi isoa ajokkia taidokkaasti toinen toistaan ahtaammissa paikoissa. . Kaivoslaki muuttui vasta 1990-luvulla, mutta yhä edelleen kaivoksissa työskentelee lähinnä miehiä, opas mainitsi. Kierros maan uumenissa päättyi Sibeliuksen Finlandiaan, jonka aikana ihailtiin erivärisin lampuin valaistun kaivostyömaan vaikeasti hahmotettavaa syvyyttä. Rakennus paloi v. päivänä 2017 sena ympäristönä naisille. . Nuoren Mannerheimin huoltajaksi tuli hänen enonsa, opas kertoi. Tänä päivänä Fiskars tunnetaan parhaiten oranssikahvaisista saksistaan, jotka kehiteltiin vuonna 1967. Onoma järjestää ruukissa korkeatasoisia taide- ja taidekäsityönäyttelyitä. Työväestö asui Yläruukin puolella. Ruukki perustettiin vuonna 1649, jolloin Ruotsi oli maailman johtava rautamalmin tuottaja. Haahti oli juuri saanut uuden työpaidan, joka on samaa rekisteröityä oranssin sävyä kuin Fiskarsin sakset. Muutamia lainamailoja sekä laseja löytyy. alkaen. F i s k a r s - ko n s e r n i omistaa alueen edelleen. Suur in osa r uuk k i kylän rakennuksista on peräisin 1800-luvulta. . Kerholainen tarvitsee mailan, sisäpelikengät sekä suojalasit. Fiskarsin sakset olivat kuuluisia jo 1800-luvulla, ja varsinkin suurten räätälinsaksien tekeminen olikin yrityksen vaativinta toimintaa. Englannista tulleet hienotaesepät opettivat ruukkilaisille saksien, puukkojen ja ruokailuvälineiden hienotaontaa. Fiskars-konserni tekee yhteistyötä ruukkikylässä nykyään asuvien käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden Onoma-osuuskunnan kanssa. Sitä edelsivät Mustion, Antskogin, Fagervikin ja puuhuonekaluistaan tunnetun Billnäsin ruukit.
(Kuva: Riitta Alestalo.) RIITTA ALESTALO Päijät-Hämeessä toimivat metsä n hoitajat päättivät suunnata kesäretkensä tänä vuonna Iittiin 18.8. PäijätHämeen Metsänhoitajat ry. ottaisi Iitin lämpimästi vastaan Päijät-Hämeeseen, mikäli asia heistä riippuisi. . MUUMIPEIKKO . Metsänhoitajat Jukka Matilainen ja Jouni Rantala Alestalon kotikuusta mittaamassa. Mukana retkellä oli eläkkeellä oleva uittometsänhoitaja, joka tunsi kanavan varsin hyvin. Iitin kirkko herätti ihastusta sekä sisältä että ulkoa ja ympäristö kylätaloineen olisi viihdyttänyt vieraita kauemminkin. Lounas nautittiin Lomakivessä ja saatiin myös selvitys tilan historiasta ja nykypäivästä. Seuraava kohde oli Finprofile Ltd:n pylväsyksikkö. Meitä olivat vastassa firman perustaja ja osa-omistaja Lasse Kokko sekä puunhankinnasta vastaava Ville Vähäkoski, joiden johdolla tutustuimme pylväiden kuorinta- ja sorvausprosessiin sekä eri vientimaiden (mm. Israel, Irlanti ja Englanti) laatuvaatimusten erikoisuuksiin. Hankinta-alue ulottuu noin 200 kilometrin säteelle Iitin laitoksista, toki kauempaakin puuta eri tilanteissa hankitaan. Toisella puolella valtatietä siinteli KymiRingin työmaa-alue, jolla myös poikettiin. Talousihmiset laskeskelivat radan kannattavuutta ja mahdollisten sijoitusten tuottoa. Läksiäisiksi piipahdettiin Maatilatorilla hankkimassa evästä viikonlopuksi. Miesvaltaisessa porukassa asia herätti vilkasta keskustelua. Metsänhoitajat tutustuivat myös Alestalon lähes 500-vuotiseen historiaan, minkä jälkeen suunnistettiin Vuolenkoskelle. Vuolenkoskella valtakunnallisesti tunnustettu maaseudun kehittäjä ja kylän kantava voima Seppo Lehtinen esitteli yhteisvoimin rakennettua kevyenliikenteen väylää, liikuntahallihanketta, kylän elinvoiman salaisuuksia ja ympärillä näkyvää satama-aluetta. (Kuva: Riitta Alestalo.) www.iitinseutulehti.fi Julkaisija: Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Osoite: PL 37, 47401 Kausala Kauppakatu 6, Kausala Internet-osoitteemme: www.iitinseutulehti.fi Avoinna Ma?Ti 8.30?16 Ke?To 8.30?15.30 Pe 8.30?15 Ilmestymispäivät: Maanantai ja torstai Päätoimittaja Voitto Ruohonen 0400 727 234 voitto.ruohonen@iitinseutulehti.fi Toimittaja Ritva Launeskoski 0400 723 727 ritva.launeskoski@iitinseutulehti.fi Toimittaja Lumimarja Tirronen 0400 728 113 lumimarja.tirronen@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala (05) 326 0355, 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Mainonnan suunnittelija Eeva Sihvola 0400 857 577, (05) 326 0355, ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja graafinen suunnittelu Ilmoitusten jättöajat: Seurapalsta ja pikkuilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: perjantaina klo 10.00 Torstain lehteen: keskiviikkona klo 10.00 Vedosilmoitukset: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Maanantain lehteen: torstaina klo 15.00 Torstain lehteen: tiistaina klo 15.00 Ilmoitushinnat: Etusivu 1,95 E/ppm Takasivu 1,85 E/ppm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,65 E/ppm Pienin ilmoituskoko 25 ppm Kuolinilmoitus 1,65 E/ppm Kiitosilmoitus 25 E/kpl Etusivu (silmä) 66,00 E/kpl Merkkipäiväilmoitus 25,00 E/kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 45,00 E/kpl Palveluhakemisto 35,00 E/rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisesta sattuneesta virheestä on ilmoitusten hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Tilaushinnat 1.1.2017 alkaen Kestotilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 90,00 ulkomailla 102,00 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso: kotimaassa 96,00 ulkomailla 102,00 Huomautukset jakeluhäiriöistä Kausalan taajamassa varhaisjakelualueella soita Esa Jakeluiden päivystysnumeroon 03 757 5285 Jaalan kirkonkylässä jakelupäivystykseen 05 2800 4650 Numerot päivystävät klo 6.00-9.30 Jakeluhäiriöt muualla: Iitinseutu Osoitemuutokset ja tilausasiat: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi (05) 326 0355, 0400 857 577 Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Pankit: Nordea FI92 2131 1800 0041 25 Helmi Säästöpankki FI25 4212 0010 0979 68 OP FI 93 5069 0110 0003 50 Danske Bank FI64 8000 1500 0646 48. päivänä 2017 Päijät-Hämeen metsänhoitajat Iitissä Finprofilen pylväsyksikköön tutustumassa vasemmalta Pekka T. Rajala (Stora Enso), Seppo Leinonen (Suomen metsäkeskus), yrittäjä Lasse Kokko ja hankintavastaava Ville Vähäkoski. Perusteluna oli se, että he halusivat tutustua lähemmin naapurikuntaan, joka on liittymässä Päijät-Hämeeseen. Ensimmäinen etappi oli Tapolan Alestalo, jossa metsänhoitajat saivat tehtäväkseen kotikuusen mittauksen. Akateemisella ammattitaidolla mitattu puu antoi tulokseksi juhlavat lukemat: Ympärysmitta rinnankorkeudelta 333 senttiä, läpimitta 106 senttiä, pituus 28 metriä ja kokonaistilavuus 9,1 kuutiometriä. Vuolenkosken kioskilla nautittiin kahvit ja maukkaat leivonnaiset. Vuolenkoskelta siirryttiin Kimolan kanavan nippunosturille ja silmäiltiin kanavaa kohti Iitin kirkonkylää ajettaessa. 6 Maanantaina elokuun 28
Valkealan seurakunta tarjoaa lounaan ja kahvit. Ilmoittaudu viimeistään 31.8. Pirjolle p. 10 ensimmäistä mahtuu mukaan. klo 18.00 urheilukentällä. Valmennusvuorot maanantaisin ja torstaisin klo 17.30-19.00 Kymppirannan jousiammuntakentällä Radansuussa. Yhdessäoloa, iltapalaa, halukkaille saunomista ja uimista. Kuljetus lähtee Kausalan linja-autoasemalta klo 12.30. Ilmoittautumiset 5.9.2017 mennessä Timo Heikkilälle puh. 040 5278 009. 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.8. 06.52 Hyrräpäät (S) 07.04 I-hah-haa 07.08 Mitä ihmettä. Vanhat ja uudet käsityön ystävät mukaan! Hallituksen kokoontuminen keskiviikkona 6.9. Maanantaina elokuun 28. Kts. tarkemmin www.iitinsoutajat. iitinlatu.com. Lyöttilän Luja. Ilmoittautumiset Seijalle 040 512 2322. Iitin Soutajat järjestää kaikille avoimet kuntosoudut torstaisin klo 18.30 Kirkonkylän vanhan pappilan rannassa. Ti: silakkapihvit, kermaviilikastike, perunasose, kiinankaali-paprikasalaatti (sydänmerkkiateria). Ke: juustoinen riistakeitto, tomaatti, kurkku, salaatti, ruispala. Laita viestiä tai soittele Hanna 050 533 7132 tai Maija-Stina 0400 511 373. Eläkeliiton Iitin yhdistys. Käsityökerho alkaa maanantaina 4.9. klo 12.00?15.00 kirjastolla. Lasten liikuntakerhon syyskausi alkaa pe 1.9. klo 18 Saarelmalle Kirkonkylään, os. Harjoitusammunnat Pakinkankaalla pe 10.9. Hirvipalaveri nylkyliiterillä to 31.8. klo 18.00. klo 18.00. Silja Line Seurakisat huomenna tiistaina 29.8. Asiasta kiinnostuneet . klo 11.00. Mölkkyharjoitukset maanantaisin klo 10.00 alkaen Ravilinnan Sahara-kentällä. Pe: perunakasvisvuoka, juusto, kirpeäsalaatti, rustiikkileipä (sydänmerkkiateria). Lisäksi joka päivä: ruokajuoma, leipä, levite. Musiikkijuhlien 2017 talkoolainen! Tule mukaan to 31.8. (S) 07.14 Kaapo (S) 07.39 Ludovic (S) 07.52 Viiru ja Pesonen (S) 08.05 Ennin Intia 08.10 Niksi-Nella (S) 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas (S) 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 - 09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kukkaron herraksi 11.28 - 11.55 Kukkaron herraksi 12.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 13.00 True selfie 13.30 Rakastan sinua ikuisesti? 14.00 Hälytys Trolltungassa 14.45 - 15.28 Jannickin murha 15.35 Uusi päivä (S) 16.03 Uusi päivä (S) 16.31 Uusi päivä (S) 17.00 - 17.57 Pikku Kakkonen 18.20 Lentopallon EM : FIN - SRB 21.00 - 21.45 Prey (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 - 22.55 True Detective (16) 23.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 23.40 Yhden illan juttu (16) 23.42 Yhden illan juttu (16) 23.45 Yhden illan juttu (16) 23.48 Yhden illan juttu (16) 23.50 Yhden illan juttu (16) 23.53 Yhden illan juttu (16) 23.55 Yhden illan juttu (16) 23.57 Yhden illan juttu (16) 00.05 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin? 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Piha ja parveke 11.00 Formula 1: Belgian osakilpailu 13.30 Fresh Off the Boat (S) 14.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 15.00 Vapaaksi veloista 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Meidän tarina 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Americans (12) 23.35 Meidän tarina 00.35 Rouva Ministeri (7) 01.30 Amazing Race 02.25 - 03.30 Myytinmurtajat Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 K3 06.40 Disneyn esikoulu 07.00 Rusty Rivets (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons (S) 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Adoptoidut (7) 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 10.50 LIVE 13.45 Grillit huurussa (S) 14.45 Haapasalo ja kaverit (S) 15.40 Leijonan luola USA 16.40 Onnenarpa 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen hauskin tavis (S) 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Twilight - Aamunkoi, osa 2 23.20 Poliisit 01.20 Arman LIVE 02.20 Kylmäverisesti sinun (7) 03.25 Australian rajalla 03.55 Australian rajalla 04.25 - 05.00 Astral-TV Tiistai 29.8. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Mikä meitä lihottaa? 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Kulutustavaratarkastajat 10.00 - 10.44 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.07 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Yle Uutiset Häme 11.28 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.35 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.42 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.49 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Piikkejä paratiisissa (7) 13.15 - 14.48 Poretta eli keisarin uudet pisteet (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Muisti: Loikkaus 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 - 17.53 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kulutustavaratarkastajat 19.00 - 19.48 Äitimme prinsessa Diana 20.00 Huume-Suomen historia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Pukija (S) 23.15 Yle Uutiset Uutis-Suomi 23.25 Yle Uutiset 23.30 Oddasat 23.45 Prisma: Eläinten superaistit 00.36 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.8. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Neposen seikkailut (S) 07.12 Hau Hau, Piip ja Veli (S) 07.27 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.37 Askarrellaan 07.43 Dinojuna (S) 08.07 - 08.19 Petteri Kaniini (S) 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 - 09.48 Casualty (12) 10.00 - 10.59 Holby Cityn sairaala (12) 11.28 Kukkaron herraksi 11.28 - 11.55 Kukkaron herraksi 12.00 Mopoautolla halki Suomen 12.40 - 13.18 Luonto lähellä sydäntä 13.30 Näin meidän perheessä 14.00 Linen mukana maailman ympäri 14.30 Narkomaaniäidit 15.00 Häähumua Kakanin seurassa 15.30 Norjan kovin 16.10 - 16.52 Henkilökuvassa DJ Kygo 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 - 18.49 Casualty (12) 19.00 - 19.45 Kommandokoulun parhaat 20.00 - 20.24 Uusi päivä (S) 20.30 - 20.53 Kätevän emännän juhlat (S) 21.00 Villi kortti 2017 syksy video 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: JVG 23.00 - 23.57 Ammattina prostituutio 00.00 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin? 09.10 Kauniit ja rohkeat (S) 09.35 Emmerdale (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Piha ja parveke 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Fresh Off the Boat (S) 14.00 Selviytyjät 15.00 Alone - yksin erämaassa 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Diili 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Roba (16) 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Bull 23.35 112 (7) 00.35 60 Days In 01.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.25 - 03.20 Kohde (12) Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.10 K3 06.35 Disneyn esikoulu 07.05 Rusty Rivets (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons (S) 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 10.50 LIVE 13.45 Grillit huurussa (S) 14.45 Leijonan luola USA 15.45 Remppa vai muutto 16.45 Onnenarpa 16.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen hauskin tavis (S) 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset 23.00 Poliisit 02.25 Kylmäverisesti sinun (12) 03.30 Australian rajalla 04.30 - 05.00 Astral-TV Keskiviikko 30.8. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ulos luontoon: Itämeren meduusat 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Kulutustavaratarkastajat 10.00 - 10.43 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.07 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Yle Uutiset Häme 11.28 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.35 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.42 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.49 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Piikkejä paratiisissa (7) 13.15 - 14.42 Yrjänän emännän synti (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 Masiinamiehet 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 - 17.54 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kulutustavaratarkastajat 19.00 - 19.50 Prisma: Kukkien kehitys 20.00 Puutarhakeskiviikko 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Karkotetut (16) 22.30 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Yle Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Jihadistien internet 23.50 Huume-Suomen historia 00.20 - 04.00 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.8. 06.53 Metkat Mesiläiset (S) 07.00 Tuttiritari (S) 07.10 Dinotassut (S) 07.23 Franklin ja ystävät (S) 07.37 Nalle 07.43 Timppa (S) 07.54 Olivia (S) 08.18 Galaxi 08.19 Tenavat (7) 08.26 Aika härdelli! (7) 08.38 Reetta ja Ronja (S) 08.50 Näin Norjassa 09.00 - 09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kukkaron herraksi 11.28 - 11.55 Kukkaron herraksi 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Weggen huimapäät Lofooteilla 13.00 Kielletyt koirarodut 13.30 An Honest Liar 14.30 Sotaturistina maailmalla 15.30 - 16.18 Villi kortti 2017 syksy video 16.30 - 16.55 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 - 18.49 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 - 19.53 Kätevän emännän juhlat (S) 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä netti 2016 21.00 Musta jää (16) 22.40 The Late Late Show with James Corden 23.20 Star Wreck VI: In The Pirkinning (12) 01.05 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin? 09.10 Kauniit ja rohkeat (S) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Piha ja parveke 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Fresh Off the Boat (S) 14.00 Makumuistoja 15.00 Hurjat sääilmiöt 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Meidän tarina 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Makumuistoja 21.00 Rouva Ministeri (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Nuori MacGyver (12) 23.40 Arrow (16) 00.40 112 (7) 01.35 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.30 - 03.25 Zoo (16) Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.15 K3 (7) 06.40 Disneyn esikoulu 07.00 Rusty Rivets (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons (S) 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 10.50 LIVE 13.45 Grillit huurussa (S) 14.45 Soppa365 15.05 Leijonan luola USA 16.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 16.15 Onnenarpa 16.20 Remppa vai muutto 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Ylpeästi erilaiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (12) 23.15 Ylpeästi erilaiset 00.15 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 00.45 Poliisit (S) 02.45 Kylmäverisesti sinun (12) 03.50 Australian rajalla 04.50 - 05.00 Astral-TV. - 31.8.2017 Maanantai 28.8. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Muisti: Loikkaus 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Kulutustavaratarkastajat 10.00 - 10.46 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Luontoretkellä: Vuosi Vassfaretissa 12.30 Piikkejä paratiisissa (7) 13.15 Kesällä kello 5 (S) 14.25 Kukunor (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 - 17.54 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kulutustavaratarkastajat 19.00 - 19.52 Historia 20.00 Masiinamiehet 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Cheer Up! 22.45 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Yle Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu 00.10 - 04.00 Uutisikkuna Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 28.8.?1.9.2017: Ma: kana-kasviskeitto, juusto. Ti: maksamurekepihvit, perunasose, salaatti. Muut vuorot nähtävillä Yrityksen kotisivuilla. 040 5508 366. Iitin Latu järjestää perinteisen ulkoiluretken Veteraanimajan kodalle to 7.9.2017 klo 13.00. Tulossa: Kaunis Veera . alkaen klo 10.00 Hiisiössä, Kuninkaantie 22. Kirkkovalkamantie 1 C. klo 17.00. Iitin osasto. kaikki mukaan! Kotisivut päivitetty. Radansuun Erämiehet ry. Yhteystiedot: www.iitinjousiampujat.fi. Iitin Eläkkeensaajat ry. Pe: tonnikala-pastapaistos, salaatti. Lisäksi joka päivä: leipä, ravintorasva ja ruokajuoma. Jaalan koulun ruokalista 28.8.-1.9.2017: Ma: broilerrisotto, kaalitomaattisalaatti, mustaherukkahillo (sydänmerkkiateria). Rovastikunnallinen virkistyspäivä syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen on Valkealan seurakuntakeskuksessa to 14.9. päivänä 2017 7 TV-OHJELMAT 28.8. ja pe 24.9. To: makkarakeitto, juusto. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Iina 040 838 2084. Muistelukerho kokoontuu ke 6.9.2017 seurakuntakeskuksessa klo 13.00. Lähtö ST1 klo 15.30. Iitin INTO ry järjestää grillauskurssin la 9.9. Muistelujen lomassa kahvittelua. TV2 Lentopallo; sisäharjoitukset ovat alkaneet, mutta vakivuorot käytössä vasta 1.9. alkaen, joihin palaamme seuraavassa numerossa. ATKkurssi alkeista la 9.9. klo 12.00 ABC Kausalan kabinetissa. Juhlatoimikunta alk. To: jauhelihakastike, pasta, porkkana, vihersalaatti (sydänmerkkiateria). Siihen saakka Esiakatemia harjoittelee hallilla ma ja ke klo 16.00. Kimppakyydit. Kaakkois-Iitin Metsästäjien hirvipalaveri seuran majalla pe 1.9. muuttunut kellonaika. Iitin Sotaveteraanit ja naisjaosto. Ke: kebabvuoka, salaatti. balladi Saimaalta, kaikille tarkoitettu teatteriesitys Ravilinnassa su 1.10. Liisa Alatalo alustaa aiheesta ?Punnuksen maisemat nykyään?. klo 10.00?14.30. klo 16?19. klo 10.00? 14.00 Kausalan ABC-asemalla, ohjaajalla koneita, mutta omat läppärit mukaan, jos mahdollista. klo 18 Seurantalolla. Kaikki joukolla mukaan iloiseen menoon! Huom
Halusin nähdä Amerikkaa, koska en voinut olla varma, pääsisinkö sinne koskaan takaisin. . Ulkosalla liehuvat salossa niin Suomen kuin USA:nkin viirit ja liput. paopistossa, mistä hän valmistui merkonomiksi 1964. Sitten vuorossa oli armeija, ja sen loppupuolella avautui mahdollisuus hakeutua vaihto-oppilaaksi Suomen valtion ja Minnesotan yliopiston väliseen työskentely-opiskelumatkustelu -ohjelmaan. . Sieltä ajoimme Kaliforniaan Los Angelesiin. Suomessa on siistiä ja rauhallista, ja tämä vanha kotipaikka on ihanteellinen kesäpaikka. Tätä haastattelua tehtäessä takana on juuri Eeron sisarusten lasten eli serkusten, joita on 27, tapaamisviikonloppu Saarasten tilalla. Hän teki monet mittapuvut paikallisille ihmisille. Koulunkäyntinsä Eeropoika aloitti Saarasten koulussa. Hän päätti palata Suomeen noin 50 Amerikanvuoden jälkeen. Muutama vuosi sitten nykyinen elämänkumppani Marja-Liisa Valtasalo oli sukujuhlissa Lomakivessä, jonka jazz-iltaan Eero stetsoneineen ilmestyi. Edistyttyään Eero sai paikan vuonna 1914 perustetusta the Toro Motor Companysta, nyttemmin the Toro Companysta, joka myös tunnetaan maailmanlaajuisesti pihanhoitolaitteiden valmistajana. Ajoimme vm. Takaisin itään päin kulkiessamme menimme mm. päivänä 2017 Amerikan evakko-Eeron elämässä riittää tarinoita . Talvikodit heillä on Kausalassa. 8 Maanantaina elokuun 28. Takana on viisi maratonia ja puolimaratoneja, mutta yllättävä sydänvika pysäytti. . Laman iskiessä USA:aan Eero joutui vaihtamaan työpaikkaa useammankin kerran. Hän on ollut urheilullinenkin. Ihmettelin, että mikäs kylähullu se sieltä tulee. Nyt pari viettää mukavia kesäpäiviä paikkoja kunnostellen. läpi Las Vegasin Mobile Alabamaan, jossa yövyimme. (Kuva: Eero Vierun arkisto.) Minnesotasta tuli Eero Vierulle koti Amerikan-vuosikymmeniksi. na 1944 tuli lopullinen lähtö; Eero oli noin vuoden ikäinen. Mitä kohtalon johdatusta on ollut, kun Vierun perhe kahdesti talvisodan evakkomatkalla koki hengissä säilymisen ihmeen. Vähän ajan päästä idän suunnasta kuului lentokoneiden ääntä, ja pian jylisivät pommit Simolan paikkeilla taas tuhoisin seurauksin. Mikäs kylähullu se sieltä tulee Nykysuomessa Vierut asettuivat väliaikaisesti Askolan Vahijärven kylään. Sieltä he muuttivat Iittiin Saarasten kylään ja K. Ensimmäinen työpaikka Eerolla oli Kausalan Oma-Pohjassa juoksupoikana. Vieru istuu kesäauringossa Iitin Saarasilla vanhempiensa kotitalon edustalla. Menestyessään tämä puu kasvaa sadassa vuodessa metrin levyiseksi ja 40 metriä korkeaksi. . Ja minä olen silloin 174-vuotias, heittää Eero ja saa serkukset nauramaan. Nauraa toki itsekin. Eero Vierun taival alkoi Naarvan talosta Vahvialan Järvenpään kylästä tammikuussa 1943. Amerikassa oli tuolloin rotuerottelu pahimmoillaan menossa, Eero muistaa. . Nk. Pitkässä, viiden ja puolen tunnin leikkauksessa minulle asennettiin mekaaninen aortan läppä. . Lähden vielä Minnesotaan hoitelemaan loput asiat päätökseen, ikuiseksi evakoksi itseään kutsuva Eero mainitsee. Jättiläistuijan istutuksessa oli mukana Jukka Järvenpään (oik.) metsäpalstalla kymmenkunta serkkua, jotka olivat viettämässä tapaamisviikonloppua serkusten sedän ja enon Eero Vierun ja tämän elämänkumppanin Marja-Liisa Valtasalon kesäpaikalla, vanhalla Iitin-kotitilalla.. Olenkin sanonut, että hän antoi minulle sydämensä, Eero miettii. Kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen hän lensi veljensä hautajaisiin Suomeen. L ei k kau ksen jä l keen Eero jäi sairaseläkkeelle. Kun kolme lastaan ja exvaimo vähin erin muuttivat kaikki Lontooseen, ei Eerolle jäänyt Minnesotassa enää mitään, vaikka seudulla paljon suomalaisia ja suomalaisuutta onkin. rintamamiestalon rakentamisessa oli myös avustamassa muutama tanskalainen vapaaehtoinen. Vuon- ? Vaihto-oppilasaikanaan Eero Vieru (auton katolla) matkusti kaverinsa kanssa pitkin Amerikkaa vuoden 1959 Chevrolet Impalalla. Erikoinen ilmestys ja innokas tanssija sattui Valtasalon silmään: . Siellä mustaihoinen perhe oli ihmeissään, kun halusimme viettää yön heidän talossaan. Samana päivänä, 5. elokuuta, Mikko-veljeni kuo- li. -59 Chevrolet Impalalla Amerikkaa läpi Route 66:tta. . Näin kai tapahtui ympäri Suomea noihin aikoihin. Perheen isä Onni Vieru oli vaatturi ja työskenteli Valtion pukutehtaalla Riihimäellä ja oli paljon pois kotoa. Yhdessä he mm. istuttivat Eeron vanhimman sisaren Maijan pojan Jukka Järvenpään metsäpalstalle jättiläistuijan Eeron Amerikan-vuosien muistoksi ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Kuva on otettu Etelä-Dakotassa Badlandsin kansallispuistossa 1966. Ajoimme niin pitkään kuin rahat riittivät, hankimme tuttavuuksia ja teimme välillä kaikenlaisia töitä tienataksemme. J. Lassilan tilasta lohkotulle 27 hehtaarin maapalstalle. Eero Vierun tarina ei ole aivan se tavallisin. Serkuista moni asuu ulkomailla eikä päässyt viikonlopputapaamiseen, mutta kymmenkunta heistä kohtasi. Hän on 10-lapsisen perheen viimeinen elossa oleva vesa, ja ?Lännen lokarin reissun? heitettyäänhän on palannut Iittiin muutama vuosi sitten. Tässä maassa on niin monta elämäntarinaa kuin on eläjääkin. Meitä pääsi mukaan ohjelmaan vain kuusi. Rattaita veti oman hevosen lisäksi Sahalasta lainaan saatu vihaiseksi mainittu hevonen. Vuonna 1989 sain sydänkohtauksen, ja selvisi, että olin syntynyt aortassani vain kaksi läppää. Kun matkaa oli jäljellä 10-15 kilometriä, teki lainahevonen tenän: se seisoi kuin kivettynyt eikä suostunut liikkumaan. Vietin Amerikoissa puolitoista vuotta, josta seitsemän kuukautta olimme kaverien kanssa tien päällä. Vierun perhe oli ollut jo talvisodan aikaan evakossa Punkalaitumella, mutta pääsi palaamaan takaisin välirauhan aikaan. Ensimmäinen yritys päästä evakkojunaan epäonnistui, kun perhe myöhästyi junasta, jonka venäläiset sitten pommittivat tuhoisin seurauksin. Seuraavana päivänä perhe lähti uudelle matkalle kohti Simolan asemaa ja evakkojunaa. Ensimmäinen Eeron lapsenlapsista on syntymässä syyskuussa Lontoossa. . ja onneakin Kesät kuluvat nyt vanhalla kotitilalla Saarasilla RITVA LAUNESKOSKI 74-vuotias Eero A. Hän sai mahdollisuuden opiskella Kouvolan kaup- Kesäpaikalle on koottu Suomi-muistojen seinä. Äiti Aino Vieru hoiteli kotiasioita ja maanviljelyn vanhempien poikien Jaakon, Paavon ja Mikon kanssa. Onni Vieru jatkoi työskentelyä Iitissäkin. Oppikouluunkin hän olisi päässyt, mutta perheellä ei siihen aikaan ollut varaa lukukausimaksuihin kolmelle lapselle. Rakennuksiin tarvittava puumäärä kaadettiin omasta metsästä. Matkustelu avarsi näkemään, miten valtava maa Amerikka oikein on. Sitä on monen vaikea ymmärtää. Kun minulta ennen kysyttiin, onko siellä kylmä vai kuuma, vastasin, että se riippuu siitä, missä siellä olet. Ro uva t a r t t u i M i n nesotasta matkaan, ja vaihtoohjelman jälkeen Eero nuorikkoineen palasi Suomeen. Työtä hän sai silloisesta Yhdyspankista Helsingin Eteläsataman Tullipaviljongissa. 1969 tuli mahdollisuus palata Minnesotaan, jossa Eero pääsi jatkamaan kansainvälisen kaupan opintoja ja sai työtä paikallisesta pankista hänelle mieluisten kansainvälisten asioiden parista. Esimerkiksi metsätöissä olin Seattlen lähistöllä pari kuukautta