— Liikuntapaikkojen läheisyys voi olla merkittävä niille, jotka liikkuvat. Siitä alkoi muiden vaihtoehtojen jatkokartoitus neljästä paikasta: Ravilinnan etuja takamaastosta, Keskuspuiston korttelista ja lukion tontista. — Pohjavedestä on keskusteltu. Ravilinnan takamaasto vaikutti aluksi otolliselta paikalta, mutta sitten luontoselvityksissä löytyi suojeltuja kohteita, mm. Salosen mukaan maaperiä on tutkailtu myös Laitisen ehdottamasta suunnasta. — Lisäksi uuteen kouluun muuttaa vanhoista kouluista mahdollisimman vähän tavaroita mukana, että oppilaat tulevat puhtaaseen ympäristöön. Toimittaja tiedusteli vielä, miksi Ravilinnan etumaaston koulun pihana ei käytettäisi vaikka koko Ravilinnan urheilukentän aluetta, miksi rakennetaan oma sisäpiha rakennuksen toiselle puolelle. — Urheilukentän käyttäminen olisi koulun omassa päätösvallassa, mutta koululla täytyy olla joka tapauksessa myös oma sisäpiha, jos urheilukentällä on samaan aikaan jokin tapahtuma, vastasi kasvatusja opetusjohtaja Aarne Ylipiha. Sitten oli yleisön vuoro esittää kysymyksiä. Kunnanhallituksen jälkeen paikasta tekee maaliskuussa periaatepäätöksen valtuusto. päivänä maaliskuuta 2025 N:o 9 • 71. Matti Rantonen esitti tilaisuudessa useita kysymyksiä.. Kunnan mestaruuspilkin tuloksissa laaja haitari 3. Ollikaisen mukaan opettajat ovat voittopuolisesti Ravilinnan etumaaston kannalla. Yrittäjä Maija Virta kysyi, onko koulun hinta laskettu huputetulla rakentamismallilla. vuosikerta (N:o 5505) • Irtonumero 2,90 E Verkkolehden viikon luetuimmat: 1. Päiväkoti on harjun päällä, mutta sitten maaperä heikkenee. Eläkkeellä oleva rehtori Ari Ollikainen kertoi olevansa huolissaan koulupaikan pedagogisesta näkökulmasta. Salosen mukaan pedagogisissa suunnitelmissa otetaan kantaa koulun toimintakulttuuriin, ei sijaintiin, joskin hän myönsi ymmärtävänsä keskustaan liittyvän huolen. Kunnanjohtaja vastasi, ettei ole varma, onko se laskelmissa, mutta uskovansa, että huputus tulee. Investoinnin suuruudesta ja siihen liittyvistä intohimoista huolimatta täyttä salia ei tilaisuus kerännyt paikalle, mutta lukuisa joukko asiasta kiinnostuneita pääsi kuulemaan koulukeskuksen paikan valmistelusta kunnanjohtaja Jarkko Salosen esityksen. Iitin lukion ja yläkoulun opettaja Matti Rantonen halusi tietää, mitä sillä tarkoitettiin, että koulukeskus toisi elinvoimaisuutta keskustaan. — Väestönsuojan ei tarvitse olla maanalainen. “Suurin osa viikonlopuista menee pelireissuissa” iitinseutu.fi Vuodesta 1954 Veli-Pekka Kelloniemi "Kummassakin koulun paikassa on omat etunsa" Iitin tulevan koulukeskuksen paikasta järjestettiin yleisötilaisuus Iitin kunta järjesti yleisötilaisuuden uuden koulukeskuksen tulevasta sijainnista maanantaina Ravilinnassa. isompi tontti ja se, että se elävöittäisi samalla keskustaa, miinuksena mm. Keskuspuiston korttelissa ei tarvi tehdä pohjaveden alennusta, koska kouluun ei ole tarkoitus tulla maanalaista kellaritilaa. Näistä vaihtoehdoista on tarkasteltu myöhemmin tarkemmin kahta eli Keskuspuiston korttelia ja Ravilinnan etumaastoa. Kausalan ja Kausan koulun vanhempainyhdistyksiä edustava Piia Tuomainen tiedusteli, onko rakennuspaikasta tehty lapsivaikutusten arviointia. Salosen mukaan koulukeskukseen tulee väestönsuoja, joskin vain koulun omaan käyttöön. Salosen mukaan koulukeskus tehdään ensisijaisesti koulun tarpeisiin, mutta muu koulupäivän jälkeinen toiminta – musiikkiopisto, kansalaisopisto yms – ohjaa ihmisvirtoja keskustaan. — Ne jotka tulevat koulua käyttämään, ovat tällä hetkellä kolmasluokkalaisia, vastasi Salonen. liikuntapaikkojen läheisyys, miinuksena mm. Salosen mukaan koulukeskuksen paikkaa on selvitelty vuodesta 2023 lähtien. Toimituksen tietojen mukaan valtuutetut eivät ole kovin yksimielisiä parhaasta rakennuspaikasta, mutta jos kaikki sujuu kuin rasvattu, rakentamisen olisi tarkoitus tapahtua 2026-28 eli optimaalisessa tilanteessa syksyllä 2028 rakennuksessa alkaisi opetus. Mutta mitä tapahtuu koulun seinien sisällä, siihen pedagogiikalla on merkitystä ja siihen on laitettava paukkuja ja osallistettava myös nuoret, ei vain opettajat. Virta oli huolissaan myös kellarikerroksen mahdollisista kosteusongelmista. — Kummassakin koulun paikassa on omat etunsa. mahdollinen koululaisten päiväsaikaisen liikkumisen valvonnan vaikeus. Vuolenkosken ja Myllykosken mylläri jäi eläkkeelle Sivut 6-7 Torstaina 6. Allekirjoittanut tiedusteli mahdollisen väestönsuojan olemassaoloa, jos kerran kellarirakentamista vältettiin. Lisäksi kun Iitissä ei ole yleisiä väestönsuojia ja maailman tilanne on mikä on, ehkä kannattaisi rakentaa kerralla kunnon väestönsuoja Iittiin. Salosen mukaan uudessa rakennuksessa maan alle ei mennä jos ei ole pakko, eli kellarikerrosta ei ole tarkoitus rakentaa lainkaan elleivät jotkin tekniset tilat sitä edellytä. Iitissä omaan kotiin suojautuminen on tärkeintä, koska täällä asutaan sen verran hajallaan. Piia Tuomainen ja Matti Rantonen kiistivät kunnanjohtajan näkemyksen, ettei sijainnilla olisi suurta pedagogista merkitystä. Urajärvelle levittäytyi iloista pilkkikansaa 2. Hänen mielestään Ravilinnan etumaaston pedagogiset tekijät ovat keskuspuiston korttelia parempia. Salosen mukaan henkilöstön kuulemisessa "äänekkäimmät" kannattivat Ravilinnan etumaastoa, mutta kirjallisissa kommenteissa kannatettiin myös Keskuspuiston korttelia. lehtoa ja lähdettä. — Sijainnilla on oikeasti merkitystä, myös niille jotka eivät ole liikunnallisia. Salonen vastasi koettavansa välttää esittämästä lausuntoja siitä mistä ei ole asiantuntija, mutta että ainakin merkittävin osa pedagogiikasta tapahtuu koulun seinien sisällä. Salosen mukaan koulun suunnittelusta on kyllä tarkoitus järjestää lapsille suunnittelupäivä, mutta sijainnista ei ole tarkoitus arviointia tehdä. — Kun toivoo keskustan elävöittämistä, kannattaa varoa mitä toivoo, Ollikainen totesi viitaten nuorten mahdolliseen liikkumiseen kauppoihin koulupäivän aikana. se, että pihaja liikennejärjestelyjen valmistuminen venyisi mahdollisesti koulun valmistumista myöhemmäksi. Keskuspuiston kortteliin koulun tekeminen maksaa parisataatuhatta enemmän johtuen siitä, että hammashoitolan rakennus on suojeltu ja sen remontointi maksaa enemmän kuin uudisrakentaminen. Viimeinen niitti oli maasto eli harjuun rakentaminen olisi kaksinkertaistanut koulukeskuksen hinnan. Näistä vaihtoehdoista kunnanhallitukselle Salonen aikoo ehdottaa Keskuspuiston korttelia. Hän pohti myös, edellyttääkö Keskuspuiston korttelin maaperä toimia pohjavesiä vastaan. Ravilinnan etuja on mm. Keskuspuiston korttelin etuna on mm. Sen rakentaminen on kalleimmasta päästä, eli jos tehtäisiin laajemmat väestösuojat, siihen tarvittaisiin laajempi periaatepäätös. Eläkeläinen Juha Laitinen olisi halunnut tutkittavan vielä Ravilinnan suunnalta uutta paikkaa päiväkodin itäpuolelta. Ja enemmistö [opetushenkilöstöstä] kannattaa Ravilinnaa, ei vain äänekkäimmät, Rantonen totesi. Molemmat kouluvaihtoehdot kustantavat noin 16 miljoonaa euroa pitäen sisällään Ravilinnan hallin laajentamisen. Tontti on myös Keskuspuiston korttelia ahtaampi
joululahjarahalla. Vetoomus koskettaa paitsi ehdokkaita, myös kampanjatiimejä ja äänestäjiä. TÄNÄÄN Iitinseutu 2 Sää Kausalassa Torstaina maaliskuun 6. Tästä varmasti vielä keskustellaan. Tulevasta koulukeskuksesta on esitetty mm., että päätös pitäisi siirtää seuraavalle valtuustolle. Lisätietoja venepaikoista antaa Pauli Pethman, 0400 886 321 (puhelut ja Whatsapp). Koulukeskuksen tulevasta paikasta ei ole valtuutetuilla kuitenkaan yksimielisyyttä, vaan mielipiteet jakautuvat Keskuspuiston korttelin ja Ravilinnan etumaaston välillä, itse asiassa muitakin paikkoja vielä kannatetaan. Paikan valinta näyttää kirvoittavan vaalien alla keskusteluja ja kirjoittelua. Minullakin on muistoja tehtaan varjoista Kausalan Kaivomäeltä. Se toimi aluksi puisessa parakissa. Iitin kunnanvaltuustoon tuodaan toistuvasti päätettäväksi viimeisiin kokouksiin keskeisiä seuraavaa valtuustoa sitovia päätöksiä ja jonka tulee sitten tulla toimeen edeltäjänsä tekemien päätösten kanssa. Enimmäkseen on puhuttu valiokuntamallista. Ymmärtääksemme vielä tammikuisessa valtuuston valtuustoseminaarissa kerrottiin päätöksen tulevan elokuun valtuustoon. Yhden huonoksi osoittautuneen paikan valinnan jälkeen ollaan varmasti viisaampia. joululahjarahaa 50 miljoonan euron edestä, siitä osui Iittiin 40 000 euroa elinkeinoja kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski oy:n vierasvenesatamaan. Viime kuntavaalien jälkeen vahvistettiin hallintosääntö, nyt kiirehditään koulukeskuksen paikan päättämisellä. Tilalle oli tullut Villen poika Pekka. Venepaikkojen vuokraus on jo avattu kesälle, ja varaukset ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Esimerkkiä näyttää maailman rikkain mies omalla alustallaan. Hyvä niin! Kuntaliitto ja puolueiden puoluesihteerit ovat tehneet vetoomuksen kunnioittavan ja rakentavan keskusteluilmapiirin puolesta kuntavaaleissa sekä niiden jälkeisessä päätöksenteossa. Säätiedot:. PS: Hyvinvointialue – toisin kuin Iitin kunta – ei valmistele toimituksille tilastoja aluevaltuuston kokouksissa vuoden mittaan istuneista henkilöistä, mutta Etelä-Suomen Sanomat oli kahlannut pöytäkirjat läpi ja uutisen mukaan iittiläisistä aluevaltuutetuista oli jokaisessa kokouksessa ollut paikalla Seppo Lehtinen, kuten hän itse Iitinseudussa on aiemmin kertonut. Uuden laiturin myötä varattavissa on vielä paikkoja. Kunnia siitä siis vielä kerran hänelle. Jos ajatellaan paikkaa Ravilinnaan, pukukoppien paikalle, niin kun joskus se ohitie avataan ja saadaan sitten vasta se liittymä Veteraanitieltä suoraan nykyiselle valtatielle, on liikennemäärä melkoinen. Vetoomuksessa ei hyväksytä minkäänlaista ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä. Vetoomuksen mukaan hyvä keskusteluja päätöksentekokulttuuri parantaa kuntien mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin. Vaikka nyt lunta ei paraikaa maassa juuri olekaan, pitää aurauslumien läjityskin huomioida omilla paikoillaan. Johtaja Öyry sekoitti sementtiruukin ja lapioi seoksen muotteihin. Molempiin laitureihin on lisäksi tulossa lukittava laituriportti. Ajoneuvoliikenne tulee olemaan verrattain suurta ja sen sujuvuus tulee olla huomioitu. Sitten yhtenä aamuna Risto oli tehnyt tehtävänsä ja sai lähteä. Valtuuston kokoustilastojen julkaisu Iitinseudussa – mikä on siis perusjournalismia missä tahansa lehdessä – on aiheuttanut hieman kielenkantojen irtoamista. Olisi vaikea uskoa, että viranomaisvastuulla ehdotettaisiin mitään paikkaa lonkalta valtuustokauden lopun lähestymisestä aiheutuvan kiireen vuoksi. Koneella ja nuijanlyönneillä ruukki muoteissa tiivistettiin ja minun tehtäväni oli nostaa puualustalle muotoonsa lyödyt tiilet kolme kerrallaan telineille kuivumaan. Tien toisella puolella oli Halmekarin huonekalutehdas. Suomi seuraa demokratiakehityksessään ”ison maailman” trendejä jälkijunassa ja tällä hetkellä rapakon takana aiemmin Euroopan kanssa yhteisesti jaetut arvot näyttävät sulavan kuin lumihanki kevätauringossa. Risto Nihtilä Satamapalveluita kehitetään kesäksi Venepaikkojen vuokraus on jo avattu Eduskunnan valtiovarainvaliokunta jakoi viime jouluna ns. päivänä 2025 PÄÄKIRJOITUS Pidetään vaalikeskustelu siistinä Veli-Pekka Kelloniemi veli-pekka.kelloniemi@iitinseutulehti.fi LUKIJALTA Veli-Pekka Kelloniemi H uhtikuun kuntaja aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Sitten alkoi tontille nousta tiilinen tehdasrakennus. Kärrääjän voimat olivat lankkujen yläpäässä ehtymässä. Nyt näin ei ole käsityksemme mukaan vielä tapahtunut. Veikko Ikonen Reijo Houni Veikko Ojala Tänään Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Päivällä +6 Päivällä +5 Päivällä +6 Päivällä +4 Päivällä +3 Päivällä +1 Päivällä Yöllä +2 Yöllä +1 Yöllä +1 Yöllä Yöllä -1 Yöllä -3 Yöllä -4 Grafiikka: Bulls. Toivottavasti amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri ei rantaudu Suomeen aivan piakkoin, sillä jos edes faktat eivät ole jaettuja, ei aito keskustelu ole mahdollista. Tulevalle kesälle on määrä parantaa myös satama-alueen jätehuoltoa, ja venepaikan vuokranneille rakennetaan oma parkkialue Kyläkeskuksen piha-alueelle. Koulun paikkaa tulee myös miettiä turvallisuuden kannalta. On siellä Ravilinnan takamaastossa vielä kunnallakin maata ja josko sieltä kuitenkin se paikka löytyisi... (Kuva: Veli-Pekka Kelloniemi) Iittiläinen tapa Kuten valtuustoaloitteessamme kyselimme, onko tämä iittiläinen tapa, vai mistä se tulee. Paikkavaraukset tehdään sähköpostitse osoitteeseen pauli.pethman@ vuolenkoski.fi . Ilmassa on vellonut myös paikoin pientä epäselvyyttä siitä, kuka koulukeskuksen paikan lopulta päättääkään ja kuinka ”demokraattisesti”. Pekan kanssa olemme kavereita ja mikäpä on ollessa, kun hän on minua kaksi päivää nuorempi poikanen. Se on saanut kritiikkiä osakseen väitetystä viranomaisvaltaisuudesta ja jopa laittomuudesta, toisaalta sitä on myös puolustettu jonkinlaisena välttämättömänä pahana lautakuntamalliin verrattuna. Vuolenkosken satamaalueelle valmistuu kesäksi uusia venepaikkoja, ja myös vanhaa laituria kunnostetaan. Kunnan kautta-aikojen suurimman rakennuskohteen päätös tulee tehdä ilman tunnekuohuja ja kaikki parhaat kohteet on tultava kartoitetuksi. Onko se enää turvallista. Mukana vetoomuksessa puolueista ovat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, KD, RKP, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Tiilejä syntyi ja rakennus alkoi nousta. Onneksi sain uuden pestin rakennuksella. Kaikkia muitakin ehdokkaita asettavia puolueita ja valitsijayhdistyksiä kannustetaan huomioimaan mainitut periaatteet vaalikampanjoissaan. Esimerkiksi ulkojään kohdalla raviradan ulkoreunan tasasta poispäin. Laitureiden osalta valmista on määrä olla toukokuun puoliväliin mennessä, ja muilta osin parannukset valmistuvat kesäkuun alkupuolella. Vuolenkosken satama-aluetta kehitetään ns. Voisiko sitä paikkaa vielä pohtia ja antaa sen uuden valtuuston päättää se paikka, kun nyt ensin kuullaan rauhassa myös opettajia ja kuntalaisia. Saisi sen liikenteenkin turvalliseksi. Lisäksi pitää huomioida myös se ympäristöministeriön asetus 848/2011 rakennusten paloturvallisuudesta, jossa määrätään yksiselitteisesti pelastustoiminnan edellytysten täyttymisestä koko rakennuksen elinkaaren ajan: mm. Rakennus on vieläkin paikallaan kuten myös entinen kotitaloni siinä vastapäätä. Meiltähän tämä kävi. Kolmelle ei tiilitehtaalla silloin riittänyt töitä. Iitissä on käyty jo jonkin verran vaalikeskustelua. Uusi tehtäväni oli rautakoukulla auttaa betoniruukkivaunun kulkua nykäisemällä ratkaisevassa vaiheessa vaunua akselin alta koukulla Tehtaiden varjossa ylöspäin. Tehdas valmistui ja tehtaassa valmistettiin vuosikymmeniä huonekaluja. ne pelastustiet, 8 metriä leveät ympäri rakennuksen. Kotkalainen kirjailija Toivo Pekkanen kirjoitti kirjan nimeltä Tehtaan varjossa . Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan kuntavaaleissa päätetään jokaisen suomalaisen arjesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, joten aikaa ei kannata käyttää eripuran lietsomiseen. Julkinen vaalikeskustelu on pysynyt Iitissä pääsääntöisesti asiallisena. Lisäksi koulurakennukselle tuleva ja sen ympäristössä liikkuva huoltoliikenne (keittiölle, kiinteistölle, lumenauraus) tulee ottaa huomioon. Samalle jäljelle jäävälle pätkälle sulloutuu koululiikenne, päiväkotiliikenne, jäähalliliikenne ja se paloasemanliikenne (hälytyksille tullaan omilla autoilla ja niitä on onneksi vielä monta tulijaa). Sementtitiilet rakennukselle valmisti Öyryn Ville ja minä pääsin kesätöihin hänelle apulaiseksi. Asuimme siellä isäni työsuhdeasunnossa, jonka omisti Myllykosken Paperitehdas Oy. Erityisesti äänestäjiä koskeva vetoomus on tärkeä, sillä sosiaalisessa mediassa keskustelu ryöpsähtää asiattomaksi valitettavan helposti. Jokunen viikko siinä meni kiskomisessa. Voisi jopa väittää, että somekuplissa muiden kuplien edustajiin suhtaudutaan pääsääntöisesti vihamielisesti eikä argumenttien taso päätä huimaa. Talo alkoi nousta ja betoniruukkia kärrättiin kerroksiin miesvoimin
Taloustaidot luovat pohjaa pitkälle aikuisuuteen, sanoo tiedotteessa pankin vastuullisuusasiantuntija Mona Bebek. — Harjun terveydessä on saatu viime vuosina aikaan hyviä tuloksia. Tuki yhden nuoren työllistämiseksi on 500 euroa. Totesi EU:n ulkopoliittinen johtaja Kaja Kallas Trumpin ja Zelenskyin riitaisan tapaamisen jälkeen (Yle 28.2.) Nimipäiviä Torstai Tarmo, Rolf Perjantai Tarja, Taru, Taika Lauantai Vilppu Sunnuntai Edvin, Auvo Maanantai Aurora, Aura, Auri Tiistai Kalervo Keskiviikko Reijo, Reko Talvipäivänseisaus Harjun terveyden tulos 488 000 euroa Yhteisyrityksen taloudellinen tulos oli ensimmäistä kertaa positiivinen Harjun terveyden neljäntenä toimintavuonna alueen 134 000 asukkaalle pystyttiin tarjoamaan nopeaa ja laadukasta hoitoa kustannustehokkaasti. Voimakas kustannusten nousu uhkaa taloutta ja monet yhteiskunnan tuet kolmannelle sektorille vähenevät. Positiiviseen tulokseen päästiin tehostamalla toimintaa ja karsimalla ostoja sekä noudattamalla tiukkaa kulukuuria, mutta henkilöstöön ei tarvinnut kohdistaa säästötai kannattavuustoimia. Nuoret hakevat kampanjan kesätyöpaikkoja yhdistyksiltä ja yhdistys vastaa kaikista nuoren kesätyöhön kuuluvista työnantajavelvoitteista. Harjun terveydessä asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-luku oli 80, mikä on erinomainen tulos terveydenhuollossa. Monien yhdistysten taloudellinen tilanne on tukala. päivänä 2025 Lainasanat Tänään on käynyt selväksi, että vapaa maailma tarvitsee uuden johtajan. — Tärkeän kesätyökokemuksen lisäksi nuoret oppivat oman talouden hallinnan taitoja, kun ensimmäisestä kesätyöstä saadaan ensimmäinen palkka. Julkisessa terveydenhuollossa on rajalliset resurssit ja on tärkeää, että sekä yksittäisten ammattilaisten että organisaation työpanos kohdistetaan oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisuus on tietysti myös työyhteisössä tärkeää, ja olen iloinen, että henkilöstötutkimuksemme osoittaa esihenkilöiden johtavan reilusti ja hyvin, Orre kertoo. Harjun terveydessä tällä hetkellä terveyspalveluiden johtajana toimiva Minna Honkanen on ollut mukana yhtiössä sen perustamisesta lähtien. Päijäthämäläiset ovat löytäneet myös Päijät-Sote-sovelluksen digiklinikan, jolla oli vuoden aikana 99 900 asiointikäyntiä. — Käynnistysvuosien jälkeen yhtiön talous on vakaalla pohjalla, mikä mahdollistaa investoinnit henkilöstön koulutukseen sekä uusiin hoitoa ja ammattilaisten työtä parantaviin teknologioihin, Orre iloitsee. Pyrimme siihen, että voimme vapauttaa ammattilaisten aikaa hallinnollisista töistä asiakaskohtaamisiin, Minna Honkanen kertoo tiedotteessa. Harjun terveydessä toimitusjohtajana vuodesta 2022 työskennellyt Petja Orre siirtyy vastaamaan Mehiläisen perusterveydenhuollon liiketoiminnasta. TÄNÄÄN Iitinseutu 3 Torstaina maaliskuun 6. Harjun terveydessä keskityttiin myös toiminnan tehokkuuden parantamiseen ja kustannusten hallintaan. maaliskuuta alkaen. Paikallisissa yhdistyksissä tarjolla olevat kesätyöpaikat on nyt julkaistu pankin verkkosivuilla, ja nuoret voivat hakea kampanjassa mukana olevia työpaikkoja 30. Alueen asukkaat pääsevät nopeasti hoitoon ja myös työntekijät viihtyvät. Minna Honkanen Harjun terveyden toimitusjohtajaksi 6 Hämäläisille nuorille kesätöitä OP:n piikkiin OP Häme tarjoaa tulevana kesänä 200:lle 15–17-vuotiaalle nuorelle kesätyöpaikan oman alueensa yhdistyksissä. Haluan kiittää Petjaa hyvästä yhteistyöstä, ja toivotan onnea ja menestystä Minnalle uuteen tehtävään, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Petteri Jyrkinen sanoo. Tänä vuonna suuntaamme kehitystä hoidon jatkuvuusmalleihin ja panostamme uusiin teknologioihin. Honkasella on laaja kokemus julkisten terveyspalveluiden johtamisesta sekä kehittämisestä, ja hän työskentelee edelleen myös kliinisessä työssä, jossa kohtaa Harjun terveyden asiakkaita viikoittain. Yhteisyrityksen sopimus jatkuu vuoteen 2040 ja toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti: — Harjun terveyttä on (Kuva: Veli-Pekka Kelloniemi) aina johdettu laatu ja asiakaslähtöisyys edellä, mikä näkyy myös erinomaisissa tuloksissa ja asiakkaiden palautteissa. Yleisestä haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta yhteisyrityksen tulos nousi positiiviseksi. — Nuorten työllistämisen lisäksi pankki pyrkii lahjoituksen avulla tukemaan Hämeen alueen yhdistysten toimintaa, Bebek kertoo. Monelle 15–17-vuotiaalle kampanjan kautta saatu kesätyö on ensimmäinen kokemus työelämästä. Osuuspankin lahjoituksen avulla yhdistykset palkkaavat nuoria kesätöihin kahdeksi viikoksi. maaliskuuta mennessä. Kun yhdistys palkkaa nuoren, OP lahjoittaa yhdistykselle nuoren kahden viikon palkan eli 500 euroa.. Rahan käyttö ja talouden hallinnan taidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja, sillä omasta taloudesta huolehtiminen kasvattaa koko ajan merkitystään. Vuonna 2024 yhteisyrityksen liikevaihto oli 42,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos oli 488 000 euroa. Harjun terveys on Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteisyritys, joka on perustettu vuonna 2021 tuottamaan Lahden, Kärkölän, Iitin ja Hartolan asukkaille sosiaalija terveyskeskuspalveluita. Harjun terveys oy on Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteisyritys, joka tuottaa sosiaalija terveyspalveluita Lahden, Kärkölän, Iitin ja Hartolan asukkaille. Meillä on osaava ja motivoitunut tiimi, jolla on paloa toiminnan kehittämiseen. Meidän eurooppalaisten on tartuttava tähän haasteeseen. Näistä lähes kolme neljäsosaa oli Harjun terveyden väestöllä, Harjun terveyden toimitusjohtaja Petja Orre kertoo tiedotteessa. Vuonna 2024 avosairaanhoidossa 88 prosenttia ja suun terveydenhoidossa 96 prosenttia potilaista pääsi hoitoon 14 vuorokauden sisällä. Avainluvut tuloksesta: Liikevaihto 42,9 miljoonaa euroa (2023: 42,2) Tilikauden tulos 488 000 euroa (2023: -320 000) Henkilöstö 415 FTE (2023: 418 FTE) Asiakastyytyväisyys lähipalveluissa NPS 80 (2023: 76) Henkilöstötutkimuksen kokonaisindeksi 3,9/5 (2023: 3,9/5) Avosairaanhoidon potilaskontaktit 551 000 (-1,3 %) Suun terveydenhuollon potilaskontaktit 143 000 (+5,3 %) Digiklinikan käynnit Harjun terveyden väestöllä 99 900 (+88 %) Harjun terveys oy:n hallitus on nimittänyt yleislääketieteen erikoislääkäri, eMBA Minna Honkasen (kuvassa) yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 1. — Nopea hoitoon pääsy näkyy asiakastyytyväisyydessä. — Koen Harjun terveyden toimitusjohtajuuden erittäin merkityksellisenä, ja olen todella innostunut uudesta tehtävästäni. Jatkamme samalla polulla myös uuden toimitusjohtajan myötä, ja yhtiö saa Minna Honkasesta kokeneen ja sitoutuneen johtajan, Harjun terveyden hallituksen puheenjohtaja Markku Näreneva sanoo. Laadun kehittäminen on Harjun terveydessä jatkuvaa työtä, ja siihen panostettiin myös viime vuonna: — Uutena laatutavoitteena seuraamme oikeudenmukaisuuden toteutumista
Se päätti siirtää vuokratiloissa järjestettävien Kahvituvan ja Aikalisän toiminnot Iitin seurakuntakeskukseen Eerolantielle. Iitin seurakunta on valinnut nuorten vaikuttajaryhmän. Esillä on myös Vuolenkoskella pääsiäislauantaina 19. Laskiaisella on pitkät perinteet meidän suomalaisten talven vietossa, käydään pulkkamäessä, syödään hernerokkaa ja laskiaispullaa. Ennen siirtopäätöksen tekoa Iitin seurakunta järjesti suunnitelmista keskustelutilaisuuden. Talo tullaan myöhemmin purkamaan. lokakuuta alkaen. klo 10 Perhekerho Srk-keskuksen monitoimitila. Kahvia tarjolla klo 13.30 alkaen. Musiikki To 6.3. Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Pe 7.3. Kaikille pyritään löytämään nykyistä asuntoa vastaava asunto, mutta muutkin toiveet otetaan huomioon. Laskiaisesta ja tuhkakeskiviikosta alkaen kirkon elämässä on seurattu Jeesuksen kärsimystietä kohti Jerusalemia, Getsemanea, Golgataa ja lopulta pääsiäisen voittoa. Varaa aika viimeistään edellisenä päivänä, Maija Kauppinen 050 387 1653. Tapahtumia To 13.3. Hengellinen paasto on hyväksi myös meille, sillä se auttaa meitä keskittymään siihen, mikä elämässä on tärkeää ja laittamaan pois sen, mikä rikkoo ihmissuhteitamme ja yhteyttämme Jumalaan. Ke 12.3. 050 387 1642. Vuoden 2024 käyttöasteen keskiarvo oli 89 prosenttia. Ma 10.3. Sana laskiainen ja karnevaali kuvaavat samaa asiaa: laskiainen muistuttaa paastoon laskeutumista ja karnevaali taas sitä, kuinka paasto on näkynyt myös syömisessä. klo 18 Kirkonkylä–Kyrö–Pahasaari–Hausanniemi– Mettikylä: Liikasenmäen talossa, Jaalantie 75. klo 14 Kausalan kinkerit Kahvituvalla. klo 10 Messu Jaalan kirkossa. Tanska ja Perkkiö. Siksi seuraavat seitsemän viikkoa on haluttu viettää paastoten ja rukoillen. Kaikille asukkaille tarjotaan toista asuntoa Iitin Vuokratalojen muista kohteista maaliskuun aikana. To 13.3. Valtuustoaloitteen asiassa teki kirkkovaltuuston jäsen Olli Pasila. KIRKOLLISET 4 Iitinseutu Torstaina maaliskuun 6. To 27.3. maaliskuuta järjestettävillä Raksa-messuilla. Heikki Pelkonen kirkkoherra, Laune www.iitinseurakunta.fi IITIN SEURAKUNTA www.jaalankappeliseurakunta.fi JAALAN KAPPELISEURAKUNTA Jumalanpalvelus Su 9.3. Soppatarjoilu. klo 18–23 Aikalisä. klo 14 Ansalahti–Hartola–Huhdasjärvi–PaljakkaPökölä–Vesala–Siikakoski: Hartolan kylän PVY-talolla, Ansalahdentie 6. Kahvituvan toimintaan on kuulunut muun muassa lounaspäivä, ja Aikalisä on keskittynyt nuorten toimintaan. Ehkäpä Jumala näin voi avata elämääsi jotain uutta ja siunauksellista. Lapsille ja lapsiperheille To 6.3. Ti 11.3. Iitin kunta mukana Raksamessuilla. Alustavien suunnitelmien mukaan muistopaikka sijoitettaisiin uuden hautausmaan sirottelualueelle. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 10 Turinatupa Srk-keskuksen neuvottelutila. Ti 11.3. Iitin Vuokratalot oy on päättänyt, että Ravikuja 2:ssa sijaitsevan kerrostalon asunnot otetaan pois vuokrauskäytöstä ja talo jätetään tyhjilleen viimeistään 1. klo 12.30–14.30 Meilän juttu Raitissa, Keskuskaari 1 A. Nuorille La 8.3. 12.2.2025 Niin väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaisaan sä silmät suljit. huhtikuuta kello 10–16 järjestettävä Kyläpäivä ja avoimet ovet Vuolenkoski Areenalla. klo 13.30 Verla–Pyörylä: Verlan seuratalolla, Verlantie 346. Su 23.3. To 6.3. klo 14.45–16.15 Aikalisä 36 Aikalisä, 3–6 -luokkalaisten kerho. Ti 11.3. klo 14.45 Kerho Srk-keskuksen monitoimitila, 0–2 -luokkalaisille. Ti 11.3. Ke 12.3. klo 12.30 Muistelukerho Srk-keskuksen kahvio. klo 13.30 Olohuone Kahvitupa. On hiljaisuus ja suru sanaton, mutt’ tiedämme sun hyvä olla on. Ravikuja 2 on valittu purkukohteeksi, koska se on vanhin rakennus Iitin Vuokratalojen kerrostaloista. carnevale) tulee latinan sanoista "carnem levare" ja merkitsee lihan poistamista. Lapsuudesta muistan, kuinka laskiessa huudettiin: ”Pitkiä pellavia!” Eteläisessä Euroopassa ja latinalaisessa Amerikassa taas on vietetty karnevaaleja. klo 11 Kahvituvan lounas, palapaisti 8 €. Diakoni Kirsi Hypén-Melander. Kiittäen ja kaipauksella muistaen Marjo Kristiina ja Joakim Juha ja Maria Elina, Juha, Fanni ja Eino Eija ja Jenna Pinja ja Niilo Riitta ja Hannu Severi Lämmin kiitos Hoivakoti Onnelan henkilökunnalle. Hautaan siunattu Rakkaamme Irma Sinikka Talikka s. Kahvitupa ja Aikalisä muuttavat ensi vuonna Iitin kirkkoneuvosto teki maanantaina päätöksen Kausalan keskustassa Kauppakadulla sijaitsevista toimintatiloistaan. Nuorten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi seurakunnan on asetettava nuorten vaikuttajaryhmä, jonka tehtävänä on vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kinkerivirsi 215. IITTI Irma Sinikka Talikka 84 v. — Meidän käyttöaste oli helmikuun lopussa noin 85 prosenttia. Haluatko tarjota tänä vuonna kinkeripaikkaa. 10.4.1940 k. Kahvia tarjolla klo 13.30 alkaen. Ota yhteyttä vs. Aikuisille Ma 10.3. Nähtävissä myös Jaalan kappeliseurakunnan YouTube-kanavalla. Yhtiöllä on tällä hetkellä 47 tyhjää asuntoa, joista 36 on kerrostaloasuntoja. Oikeastaan kyse on samasta juhlasta, mutta sen muodot vain ovat kulttuurisesti vaihdelleet. Lähetysja avustustyö Ma 10.3. Ryhmään nimettiin Vilma Rilanko, Noora Rinne, Jenni Seppälä, Anni Muhonen ja Tiina Purho. Tulossa La 22.3. Tyhjän sylin surulla tarkoitetaan tässä yhteydessä lapsettomaksi jäävien ja lapsen menettäneiden kokemaa surua. To 13.3. Lämmin kiitos osanotosta. Mutta tämä seuraaminen on merkinnyt myös omassa elämässä kilvoittelemista, ristin ottamista ja Vapahtajan tahdon kyselyä. klo 18 Talvisodan päättymisen muistohetki Kirkko, Kähkönen ja Turunen. Muutosvaihetta varten on perustettu työryhmä, johon kuuluvat kirkkoneuvoston edustaja, kahvituvan vapaaehtoisten edustaja, seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja talouspäällikkö. To 20.3. To 13.3. Pauli Antero Lehto 93 v. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Kristiina Nordman. Paski, Eskola. Puhe Pauli Similä. klo 10 Messu Kirkko, Ihebom, Turunen ja Pauli Similä. Kirkkokahvit kylätalolla tilaisuuden jälkeen. Kinkeriaihe: kaste. Aiempina vuosina käyttöaste on ollut noin 92 prosentin paremmalla puolella, kertoo toimitusjohtaja Seppo Huttunen. Pe 21.3. klo 13 Siikava–Taipale: Siikavan kylätalossa, Ruokoniementie 18. KINKERIKIERROS, Aiheena Ilo: To 6.3. Syyksi menettelyyn Iitin Vuokratalot ilmoittaa yhtiön alhaisen käyttöasteen. Nuorten vaikuttajaryhmä valittiin Iitin Vuokratalot purkaa Ravikuja 2:ssa sijaitsevan kerrostalon Iitin kunta on tänäkin vuonna mukana Lahden messukeskuksessa 7.–9. (Elimäen srk) Mukana matkalla. Iitin kirkonkylään esitetään perustettavaksi uusi muistopaikka Iitin kirkkoneuvosto aikoo esittää kirkkovaltuustolle, että Iitin kirkonkylälle tulee muistopaikka tyhjää syliä sureville. Ti 11.3. Su 9.3. klo 18–21 Aikalisä. klo 18 Kimola–Sammallahti: Ritva Äikäällä, Kimolantie 483 D. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Turunen. To 13.3. Tilaisuus alkaa seppeleenlaskulla sankarihaudalle ja jatkuu kirkossa. Päätöksen lähtökohtana on seurakunnan taloudelliset tavoitteet, joiden mukaan tilaja henkilöstöresursseja järjestellään vastaamaan seurakunnan nykyistä ja tulevaa tarvetta. Pe 14.3. Sana karnevaali (it. Kunnan osastolla esitellään asumisen ja vapaaajan mahdollisuuksia. Siksi matkalla kohti pääsiäistä kutsun ja haastan sinut mukaan laskeutumaan paastoon, hiljaisuuteen ja rauhoittumiseen. Ennen valtuustoaloitetta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iitin yhdistys on lähestynyt seurakuntaa toiveellaan tyhjän sylin muistomerkistä. klo 17.30 Vuolenkosken perhekerho Vuolenkosken srk-koti. To 20.3. päivänä 2025 VIIKON SANA Minna Tervo Veli-Pekka Kelloniemi Minna Tervo Laskiainen – laskeutuminen Tällä viikolla olemme viettäneet laskiaistiistaita. klo 12–15 Pop up -kakkukahvila Kahvitupa. kappalainen Pia Kähköseen p. Klo 12-16 Diakoniavastaanotto Vuolenkosken srk-koti. klo 10 Omaishoitajat Kahvitupa. klo 15 Neulekahvila Kahvitupa. klo 15.30 Kirkkokuoro Srk-keskuksen sali. klo 12.15 Laulun ystävät Srk-keskuksen sali. klo 10 Perhekerho Srk-keskuksen monitoimitila. Kirkkokahvit. klo 16.30 Puuhapaja Vuolenkosken srk-koti. Muuttaminen tapahtuu ensi vuonna siten, että syksyllä 2026 Kahvitupa ja Aikalisä avaavat ovensa seurakuntakeskuksessa niitä varten uusituissa tiloissa. Lisäksi tällä menettelyllä pyritään vähentämään tyhjien asuntojen aiheuttamaa korotuspainetta asuntojen vuokriin
Lasten mukaan parasta pelissä oli maalinteko, voiton riemu ja joukkuepelaaminen. Jos tarvetta tulee niin oletko käytettävissä. Oli mukava katsella lasten riemua ja onnistumisia. Milloin olet aloittanut salibandyn ja missä olet pelannut. Laji tarjoaa mitä parasta vastapainoa työlleni, se on riittävän haastava ja kokonaisvaltainen siinä mielessä. Kyljykset ei ole sarjan taitavin joukkue, muttei missään nimessä vähitenkään taitava. — Rakastan joukkuepelaamista, vaikka olen introvertti-extrovertti, mikä tarkoittaa sitä että jaksan edustaa ja esiintyä ja kannustaa sekä tsempata muita, mutta viihdyn mieluiten yksikseni. Silloin upeaa juniorityötä tehnyt valmentajani Risto Leivo ymmärsi, että pojilla oli nälkä tähän oivalliseen, uuteen mailapeliin. Moni ryhmäläinen piti erityisesti salibandyn pelaamisesta. Yhteisöllisyys ja esimerkiksi Porevesien perheen yhteinen tuki Severille läpi tämän pelaajauran on mielestäni puhdasta urheiluromantiikkaa parhaimmillaan. Hiirenvirnojen eskariryhmä kertoi innostuneena päivän kohokohdista. divisioonassa päättyvät. Millainen seura Kyljykset on. divisioonassa. — Upeimmat vuoteni lajin parissa pelasin reilu kolmekymppisenä 2010-luvun alussa Juha Rinteen, Marko Eklundin, Kimmo Lintukankaan, Severi Poreveden ja Jari Lassilan kanssa samassa joukkueessa IVja II-divisioonan väliä seilaten, lähinnä III-divaria pelaten. Ravilinnan saliin oli järjestetty päiväkodin henkilöstön toimesta temppurata sekä palloilua ja leikkejä leikkivarjolla. Se on tärkeää ja minusta se myös näkyy Kyljysten arvoissa ja toiminnassa. Säbäkipinä Eskariviikko tarjosi lapsille paitsi liikunnan iloa, myös mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kokea onnistumisia. Joukkueella on upea keulakuva Turusen Lauri, joka kyllä tekee pisteitä ja ratkoo pelejä, mutta myös puolustaa tinkimättömästi ja tekee aina ennen kaikkea töitä isolla sydämellä. Suurin osa leikeistä oli lapsille tuttuja, mutta niitä leikittiin salibandy-teemaisesti, suojalasien, mailan ja pallon kanssa. Kyljykset edustaa samaa tyylisuuntaa, mitä Iitissä on aina pelattu: tehdään enemmän töitä kun vastustaja ja voitetaan vaikka puhtaalla tahdon voimalla pelejä. Myös Kyljysten maskotti Kyösti-possu oli paikalla pelailemassa ja kannustamassa eskareita. — Olen aina ollut onnekas joukkueiden, kuten Kyljysten kanssa. helmikuuta Ravilinnan liikuntahallissa järjestettyyn liikuntapäivään. Henri Haapaniemi Tuukka Turunen hyvästelee edustusjoukkueen Salibandyura täynnä intohimoa ja yhteisöllisyyttä Kuluvana vuonna 45 vuotta täyttävä Tuukka Turunen päättää pitkän peliuransa Kyljysten edustusjoukkueessa. Joka pelaajalla on sydän paikallaan. — Kyljykset jatkaa upealla tavalla iittiläistä salibandyperinnettä, mihin tunnen kuuluneeni melkein sen koko historian ajan, minulta jäi väliin oikeastaan ainoastaan Arri Kiilin, muutaman muun henkilön kanssa, aloittama JoTe -vaihe Iitin salibandyssa. Kyljysten vastuulla oli salibandypiste, jossa eskarit pääsivät pelaamaan ja testaamaan oppimiaan taitoja käytännössä. Haapaniemen Henkka jaksaa upeasti pyörittää seuraa oman työnsä ohella, siihen on helppo hypätä mukaan ja edustaa taas Iittiä peleissä. Yhteisö hyväksyy minut juuri sellaisena kuin olen, aivan kuten jokaisen tulisi tulla hyväksytyksi omana itsenään. Sitten mä huomasin, että mä osaan ollakin mokkena, yksi lapsista kertoi iloisesti. Salibandy on ollut osa hänen elämäänsä 90-luvun alusta asti ja erityisesti Kyljyksissä vietetyt vuodet ovat olleet täynnä taistelutahtoa ja yhteisöllisyyttä. Kuvassa Tuukka Turunen ja Kyljysten kapteeni Jari Lassila. (Kuva: Eero Ekholm). Lapset pääsivät kokeilemaan erilaisia leikkejä ja pelejä, kuten ”Kuka pelkää Säbäkipinää”, ”Pallon ryöstö” ja ”XHippa”. Liikuntapäivä päättyi palkintojenjakoon, jossa jokainen osallistuja sai muistoksi Osuuspankin Hippo-mitalin. — Tämän tason pelit on nyt pelattu, kroppa ei enää tee niitä asioita, mitä haluan kentällä tehdä. — Se oli jännää, koska en ollut aikaisemmin käynyt Ravilinnan liikuntasalissa, Lotta kuvaili ensikokemustaan. Neljänä eri päivänä toteutetut harjoitukset sisälsivät muun muassa taitoratoja, peliharjoitteita sekä kannustuskulttuurin opettelua. Mitkä olivat joukkueen suurimmat onnistumiset ja haasteet. Kyljysten Säbäkipinä oh(Kuva: Titta Rämä) jaaja Titta Rämä kiitteli eskarien innokasta asennetta ja heittäytymistä lajin pariin: — Eskarit lähtivät rohkeasti mukaan, vaikka osalle laji ei ollut ennestään tuttu. — Lisenssipelaajana aloitin vasta armeijan jälkeen miesten 5. Hiljalleen rinnalle nousivat myös seurakunnan sählyvuorot. — Siellä oli tosi kivaa. Olet pelannut Kyljyksissä useamman kauden ajan, mikä on pitänyt sinut mukana joukkueessa vuodesta toiseen. — Salibandy alkoi osaltani 90 -luvun alussa lentopalloharjoitusten alkulämpönä. Lasten kasvoilla näkyi onnistumisen iloa ja liikunnan riemua. Salaisuuteni on, että vaikka rakastan joukkuettani, olen ollut omassa pukuhuoneessani jo kolmisen vuotta. Jatkatko pelaamista vaikka pelit 2. Nyt hän jakaa ajatuksiaan urastaan, joukkueestaan ja päätöksestään siirtyä eteenpäin. Säbäkipinä-tapahtuma huipentui 20. — Kyljykset palauttaa joukkueen johtamisen ja pyörittämisen pelaajille. Suojalasien tärkeydestä puhuttiin useaan otteeseen. TÄNÄÄN Iitinseutu 5 Torstaina maaliskuun 6. Samoista lajin alkuhämäristä on noussut myös lajin iittiläinen lipunkantaja Ville Pätynen. divarissa Jenga II mukana 2000 -luvun alussa yhdessä Matti Noukkalan ja Jukkis Tuomisen sekä Aleksi Pulkkisen kanssa. — Joukkue onnistui kohtuullisesti. Meno oli vauhdikasta, mutta eskarit osasivat myös rauhoittaa menoa taitoradassa, jossa tarvittiin keskittymistä, Rämä kertoi. Salibandy-innostus tarttui moniin, ja osa lapsista innostuikin jatkamaan lajin parissa myös tulevaisuudessa. Lämmittelyaika nousi hiljalleen ajan saatossa. Tässä meillä muilla on vielä osittain tekemistä. Kevyempää lajin harrastamista ja pelaamista varmasti jatkan, kun toivun uusimmasta takareiden revähdyksestä. Tästä iso kiitos joukkueelle, tuetaan toisiamme ja luodaan hyvää ympärillemme tasavertaisina ihmisinä. Yhä enemmän minua pyydettiin myös Jenga Ykkösen treeneihin mukaan, jonka peräsimessä Iittiä nosti lajin kartalle kovaa työmoraalia Jenga I:selle tarjonnut Jarno Kiintola, mihin tieni johti lopulta vuonna 2004. Tapahtuman aikana PikkuVieterin esikoululaiset pääsivät tutustumaan salibandyyn pienryhmissä. Siitä laji jatkui nuorisoseura Liekin ja Kekkosen Matin kanssa Ravilinnassa sunnuntaisin. Eskariviikko tapatuman aikana eskareille esiteltiin salibandya leikkien, pelien ja harjoitusten kautta. Miten arvioisit kulunutta kautta 2. — Ensin mä luulin, että mä oon huono mokke. Eskariviikko huipentui Ravilinnassa pidettyyn liikuntapäivään, joka keräsi innokkaita osallistujia ja tarjosi unohtumattomia kokemuksia. — Hauskinta oli temppurata, Eevi totesi. Sählyn pelaaminen oli kivointa, Minea lisäsi. päivänä 2025 Pikku-Vieterin eskarilaiset Säbäkipinä-touhuissa Henri Haapaniemi Tapahtuma huipentui Ravilinnan liikuntahallissa järjestettyyn liikuntapäivään Päiväkoti Pikku-Vieterin esikoululaiset pääsivät helmikuussa mukaan vauhdikkaaseen liikuntatapahtumaan, kun Kyljykset järjesti Suomen Salibandyliiton Säbäkipinä Eskariviikon. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos et häviä pelissä yhtään kaksinkamppailua, joukkue ei voi hävitä peliä
Sotien jälkeen metalli oli kortilla, joten myllyn putkisto on puinen.. — Teen polttopuita ja kunnostelen kotitilaa. Jauhatusmäärät ovat olleet laskevia. — Kotitilan pellot ovat vuokralla. — Mainintoja myllystä löytyy teksteistä 1700-luvulta lähtien, kertoo tammikuun lopussa eläkkeelle jäänyt mylläri Eero Savinainen. Maataloudessa yksiköt ovat kasvaneet, modernit kotieläintilat ruokkivat kotieläimet ostorehulla tai itsejauhetulla viljalla. Savinainen kertoo pitävänsä ruisleivästä. Vuolenkosken Mylly rakennettiin 1951, kun kyläläiset myivät koskioikeutensa voimayhtiölle; osana kauppahintaa ostaja sitoutui rakentamaan ja ylläpitämään vehnämyllyä. Myllyillä on sama omistaja. Savinainen asuu vakituisesti Lahdessa puolisonsa kanssa. Vuolenkosken vehnämylly on keskeisellä paikalla kylää. Kotoinen vaalea hiivaleipä tuo siihen välillä vaihtelua. — Lähistöllä toimii edelleen Voikkaan mylly, Vääksyn mylly Asiakkalassa ja Raussilan mylly Elimäellä ja Jalon mylly Sippolassa. — Tartuin mahdollisuuteen. päivänä 2025 Veli-Pekka Kelloniemi Vuolenkosken mylläri jäi eläkkeelle Vuolenkosken ja Myllykosken myllyjen jatko on Kolsin Voima oy:n käsissä Vuolenkoskella on ollut mylly ainakin 300 vuotta. Savinainen on syntyperäinen koskenniskalainen. — Vesialueen omistajilla oli täällä vapaa jauhatusoikeus. Vapaa jauhatusoikeus päättyi nyt tammikuun lopussa, kun jäin eläkkeelle. — Myllykoskelaisten vehnät on jauhettu täällä Vuolenkoskella. — Vanhoissa myllyissä oli jauhinkivet, joita pyöritettiin vesirattailla ja viime vaiheessa vesiturbiinilla. — Ennen tilat olivat pieniä ja ihmiset kuljettelivat säkkejä edestakaisin. Myllykoskella on jauhettu rehuviljaa ja ruista. — Kotona tehty ja läheisen leipomon tekemä ruisleipä, joka on tehty perusainesosista, on hyvää. Aiempia vesimyllyrakennuksia on uusittu vuosien mittaan; nykyinen sähkökäyttöinen vehnämylly on rakennettu Vuolenkoskelle vuonna 1951. Vuolenkosken myllyssä voi toki jauhaa muutakin, kuten rehuviljaa ja ruista. Entä millaiset jauhot kelpaavat parhaiten entiselle myllärille itselleen. Savinaisen mukaan maatalouden muutos yhteiskunnassa on ollut nopeaa myllyn rakentamisesta lähtien ja EUjäsenyyden myötä kotieläintilojen määrä on pienentynyt radikaalisti. Myllykosken mylly on rakennettu vuonna 1950. Kun Savinaisen edeltäjä Teuvo Sarkkinen jäi eläkkeelle, Savinaiselle tarjoutui mahdollisuus aloittaa myllärin työt. 6 Iitinseutu Torstaina maaliskuun 6. Vehnämylly on sen sijaan hieman erikoisempi laitos. Paikalliset myllyt ovat katoavaa ”kansanperinnettä”. Aiemmin maan viljelijänä työskennellyt Savinainen on toiminut myllärinä Vuolenkosken vehnämyllyllä sekä Myllykosken myllyllä vuodesta 2011 alkaen. Sarkkinen perehdytti koneiden käyttöön. — Vehnän jauhaminen edellyttää useita koneita ja se tapahtuu useassa eri vaiheessa useilla eri laitteilla. — Kotitila on itselle sellainen ”puuhamaa”, jossa riittää tekemistä. Mitä aiot puuhailla eläkkeellä. — Myllyjen jatko on Kolsin Voima oy:n käsissä. — Päätuote on ollut kotieläimille syötettävä rehuvilja
Rikosten uhreja ohjattiin tarvittaessa tukipalvelutoimintoihin. Verkkovälitteinen rikollisuus on noussut jatkuvasti ja moneen rikokseen liittyy verkkomaailma. Kaikkiaan passeja myönnettiin 54 000 ja henkilökortteja lähes 31 000. Hämeen poliisin tietoon tulleita rikoksia oli 209, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Erilaisten tietoverkkoavusteisten petosten nousu yhdeksi keskeisimmistä yksityishenkilöihin kohdistuvista rikosilmiöistä on vahvistunut edelleen vuoden 2024 aikana. Erityisesti kokaiini rynni viime vuonna Hämeen huumemarkkinoille. Henkilökortteja haettiin lähes 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Vakavien väkivaltarikosten selvitys oli kuitenkin onnistunutta ja esimerkiksi kaikki vuonna 2024 Hämeen alueella tapahtuneet henkirikokset selvitettiin. Ilmiöllä tarkoitetaan Britanniasta rantautunutta kulttuuria, jossa erityisesti teini-ikäiset ihannoivat yhteiskunnan sääntöjen rikkomista. Poliisin ennalta estävät toimet sekä tehokas pakkokeinojen sävyttämä tutkinta ovat vaikuttaneet osaltaan nuorten tekemien rikosten vähenemiseen. Kasvua oli pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksissa. Edelliseen vuoteen verrattuna petokset vähenivät 6,59 prosenttia (-340 kpl). A-kiireellisyysluokan tehtäviä oli 4 672. Hämeen poliisi kirjasi viime vuoden aikana ilmoituksen kaikkiaan 34 200 rikoslakirikoksesta. C-kiireellisyysluokan tehtävissä nousua oli 14,3 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Viranomaisten välisellä hyvällä yhteistyöllä on saatu aikaan tavoiteltua vaikuttavuutta. Hämeen alueella ei ole muodostunut niin sanottuja katujengejä. ” Iitinseutu 7 Torstaina maaliskuun 6. päivänä 2025 Vuolenkosken mylläri jäi eläkkeelle Poliisi: Nuoret syyllistyivät rikoksiin aiempaa vähemmän, tietoverkkoavusteisia petoksia enemmän Rikosten määrä on Hämeessä pysynyt ennallaan viimeiset kolme vuotta Rikosten määrä on Hämeessä pysynyt ennallaan viimeiset kolme vuotta. Vuoden 2024 aikana alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Huumausainerikosten paljastamisen yhteydessä takavarikoitiin ennätysmäärä huumausaineita: Amfetamiinia ja kannabistuotteita useita kymmeniä kiloja, subutexia useita tuhansia kappaleita ja muita huumaisaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita useita kymmeniä tuhansia kappaleita sekä erittäin vaarallista Alfa PVP:tä (PHP muuntohuume "peukkua") 70 grammaa (eli noin 3 500 annosta). Hämeen poliisin tietoon tuli kaiken kaikkiaan väkivaltarikoksia 2 378, mikä oli 1,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Passeja taas lähes saman verran edellisvuoteen verrattuna. Moniongelmaisuus ja syrjäytyminen sekä mielenterveysongelmat näkyvät koko ajan poliisitehtävissä sekä kentällä että tutkinnassa. Ilmiöön liittyy kalliin elämäntyylin tavoittelu rikollisin keinoin. Valvontaa on lisätty suunnitelmallisesti ja liikenteenvalvonnan suoritteet ovat lisääntyneet merkittävästi. Määrä on edelliseen vuoteen nähden hieman laskenut. Talousrikoksia ilmoitettiin vuonna 2024 poikkeuksellisen paljon. Omaaloitteisten tehtävien nousu selittyy aktiivisemmalla yleisten paikkojen valvonnalla sekä liikenteenvalvonnan lisäyksenä. (Kuvituskuva: Adobe Stock) Vuolenkosken ja Myllykosken myllyjen jatko on Kolsin Voima oy:n käsissä Eero Savinainen näyttää ruismyllyn jauhinkivien paikan.. Roadman-ilmiö on ollut kuitenkin esillä, etenkin Lahden alueella. Myös törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset kasvoivat 102 tapauksella vuoteen 2023 verrattuna määrän ollessa nyt kaiken kaikkiaan 428. Maasta poistamisen täytäntöönpanon prosessi on ollut tehokasta ja Hämeen poliisi teki maasta poistoja 113. Kun liikennerikokset jätetään pois laskuista, oli rikoksia 23 500. Liikenneturvallisuuteen vaarantamiseen syyllistyneitä ajoneuvojen kuljettajia oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, määrän ollessa nyt yli 6000. Rikostorjunnan tuottavuutta mitataan vertaamalla selvitettyjä rikoslakirikoksia suhteessa henkilötyövuosiin ja Hämeen poliisilaitoksen rikostorjunnan tuottavuus oli hyvällä tasolla sekä valtakunnan keskiarvoa huomattavasti parempi. Toimintavalmiusaika kiireellisissä tehtävissä kasvoi vuoden 2023 9,9 minuutista 10,3 minuuttiin. Nousua oli erityisesti velallisen rikoksissa. Hämeen poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan painopisteenä on ollut alle 15-vuotiaat. Tutkinta-aika lyheni 53 vuorokaudella ollen nyt 185 vuorokautta. Väkivaltarikosten selvitysprosentti oli 59,8 prosenttia, mikä oli 5,5 prosenttia paremmin edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavalmiusaika tarkoittaa keskimääräistä aikaa minuutteina siitä hetkestä, kun poliisi on saanut hätäkeskukselta tehtävän, siihen kun ensimmäinen partio on tehtäväpaikalla. Rattijuopumusten määrä pysyi ennallaan ja oli lähes 1460. Kun kaikki vuoden 2024 liikennerikokset lasketaan yhteen, niitä oli 10 652. Kaikkia lupia haettiin 4,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ilmiöön on poliisilaitoksen alueella puututtu nopeasti. Rikosten selvitysaste pysyi hyvällä tasolla ja lähes puolet (49,7 prosenttia) Hämeen poliisille tietoon tulleista rikoslakirikoksista (poislukien liikennerikokset) selvitettiin. Kyse on pääsääntöisesti ulkomailta käsin toteutettua Suomeen kohdistuvaa ammattimaista rikollisuutta, jonka tekotavat muuttuvat nopeasti, ja jossa rikolliset pyrkivät erityisesti kiertämään mahdollisia ennalta estäviä toimia. Muun muassa vahva sähköinen tunnistautuminen ennalta esti verkossa tehtyjä petoksia. Kasvua oli pahoinpitelyrikoksissa yksityisellä paikalla, henkirikoksissa yrityksineen sekä seksuaalirikoksissa. Hämeen poliisi sai hälytyksen A ja B -kiireellisyysluokan tehtäville 32 270 kertaa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 10 prosenttia (9 671). Nuorten tekemien rikosten kokonaismäärä väheni kahdella prosentilla viime vuoteen nähden. Petosrikosten määrän kasvu taittui kuitenkin ensi kertaa usean vuoden aikajaksolla. Lapsiin kohdistuvien kiireellisten esitutkintojen määrät lisääntyivät, mutta niiden tutkinta-aika lyheni 14 vuorokaudella. Hämeen sijainnista ja Hämettä ympäröivien suurten poliisilaitosten asiakasruuhkista johtuen Hämeessä palveltiin sekä ajanvarauksella että vuoronumerolla huomattava määrä Hämeen alueen ulkopuolelta tulleita asiakkaita. Lähisuhdeväkivallan ennalta estäviä toimintoja sekä suojelutarpeiden arviointeja tehtiin eri sidosryhmien kanssa. Ckiireellisyysluokan oma-aloitteisissa tehtävissä on reilua nousua vuodesta 2023 nousun ollessa 19,3 prosenttia
KIRKAISU! 69 334 Ristikon 27.2. ratkaisu. Puhelinvaihde arkisin klo 8–18, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–18. Tervetuloa! Johtokunta VUOLENKOSKEN JAKOKUNNAN Sääntömääräinen osakasten kokous pidetään to 20.3.2025 klo 18.00 Vuolenkosken seuratalolla, Vuolenkoskentie 1231 A. klo 17.30 ja klo 18.00 parhaiden iittiläisten hevosalan toimijoiden palkitsemiset. Tervetuloa! Johtokunta IITIN LYÖTTILÄN MARTTAYHDISTYS RY:n vuosikokous pidetään ke 19.3.2025 klo 17.30 Lyöttilän seurantalolla os. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n määräämät asiat mm. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. hallituksen puheenjohtajan valinta. Käsitellään yhdistyksen sääntöjen 9 §:n sekä jäsenasiat. Tervetuloa! Iitin Hevosystäväinseura ry:n KEVÄTKOKOUS ma 17.3.2025 klo 17.00 Ravilinnan kahvio, Veteraanitie 2, Kausala. Hallitus Kausalan Kerho ry:n vuosikokous kerholla keskiviikkona 19.3.2025 klo 19.00. Tervetuloa! Toimitsijat SITIKKALAN OSAKASKUNNAN vuosikokous pidetään pe 14.3.2025 klo 18.00 Kausalan ABC:llä. Lyöttiläntie 355. SE ON VAIN LUPIN. 2025 klo 9.00 Neste Kausalan Matkakeitaalla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät ja muut esille tulevat asiat. Esityslista jaetaan kokouksessa. Läsnäolijoiden toteaminen ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17.30. Tervetuloa! Hallitus teemana koti ja sisustus to 20.3. päivänä 2025 Kokouksia Virastoinfo IITIN KUNTA www.iitti.fi 020 615 9600 Puhelinvaihde avoinna arkisin klo 9–11 ja 12–15 Asiakaspalvelupiste Iitti-piste avoinna ma-ke 10–19, to-pe klo 10–16 Rautatienkatu 20, 47400 Kausala asiakaspalvelu@iitti.fi, kirjaamo@iitti.fi henkilöstö: etunimi.sukunimi@iitti.fi, www.iitti.fi/yhteystiedot Kunnantalo, Rautatienkatu 20, 47400 Kausala Vanha kunnantalo, Rautatienkatu 22, 47400 Kausala Päijät-Hämeen hyvinvointialue .................................................(03) 819 11 Sosiaalija terveyspalvelut sekä PäijätHämeen pelastuslaitos. Kiinteistö oy Ponni Y h t i ö k o k o u s pidetään keskiviikkona 19.3.2025 klo 20.00 osoitteessa Kalevankatu 4, Kausala. Paperilehden ilmestymispäivä Torstai Päätoimittaja Veli-Pekka Kelloniemi 044 768 9720 veli-pekka.kelloniemi@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Ilmoitusja asiakaspalvelu, toimitus Minna Tervo 0400 857 577 ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Toimitus, asiakaspalvelu, ilmoitukset, ja tilaukset iitinseutu.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Kouvola Pankit Nordea FI92 2131 1800 0041 25 OP FI 93 5069 0110 0003 50 Osoitemuutokset ja tilausasiat verkossa tai asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi 0400 857 577. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. 044 024 6226 Päijät-Hämeen työvoimapalvelut työnantajille: tyonantajat@hameentyovoimapalvelut.fi puh. 029 512 000 Päijät-Hämeen työllisyysalue Päijät-Hämeen työvoimapalvelut henkilöasiakkaille: info@hameentyovoimapalvelut.fi puh. 040 720 9934 tai 044 781 3711 JUUUHOUUU, JÄÄKAAPPI TOIMII TAAS! ISI! KUMMITUS! EI, POIKANI. Ilmoittautumiset 12.3.2025 mennessä Vesa p. Kokouksessa käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Hoitokunta Iitin Latu ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 27.3.2025 klo 18.00 Ravilinnassa (Veteraanitie 2). iitinseutu.fi/ilmoittajalle Ilmoitusten jättöajat: Seurapalsta, pikkuilmoitukset ja kuolinilmoitukset asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi tiistaina klo 10.00 mennessä Vedosilmoitukset ilmoitukset@iitinseutulehti.fi perjantaina klo 12.00 mennessä Jakeluhäiriöt Kausalan varhaisjakelualue ma-pe 6.00-16.00 p. 0200 22020 Jakeluhäiriöt muualla Iitinseutu Julkaisija Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Uutismedian Liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Osoite Kauppakatu 6, Kausala Verkkolehti-osoitteemme iitinseutu.fi Avoinna Ma–Ti 8.30–16 Ke–To 8.30–15.30 Perjantaisin palvelemme asiakkaita puhelimitse ja sähköpostitse. Hallitus Maakansan maaja kotitalousnaiset ry Vuosikokous Eila Ihalaisella ke 19.3.2025 klo 17.30. Toimitsijamiehet KAURAMAAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN (Kalastuskunnan) Sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 14.3.2025 klo 10.00 Neste Kausalan Matkakeitaalla. Kokouksen jälkeen kahvitus n. Puhelinaika arkisin klo 8–9. 040 5500 257 Päiväkodin johtaja (Pikku-Vieteri) ............................................040 595 7264 Päiväkodin johtaja (Peltohiiri, Nuppula, Kanttarelli) ........................ Kansalaisopisto................040 554 6502 Kirjasto...............................040 483 3800 Rautatienkatu 20, Kausala (uusi kunnantalo) ma–ke 10–19, to-pe 10-16, la 9-15 omatoimiaika ma-pe 8-10, la 9-10 Kirjastoauto....................040 523 2543 Kuntosali.......................... Iitin Vuokratalot Oy........040 483 3765 /040 548 2693. Rautatienkatu 22, Kausala. Paikalla kahvitarjoilu. 8 Iitinseutu Kiroileva siili Kissauutiset Torstaina maaliskuun 6. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen vuosikokouksen sääntömääräiset asiat. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä esimiehellä 30.3.2025 alkaen lain määräämän ajan. 0400 650 293 Avoinna ma–su 5.30–22 Ravilinnan vapaa-aikakeskus ............................................0400 650 293 Kasvun ja oppimisen palvelut Koulutoimisto.................... 0100 4070 Jaalan kirkonkylä ma-pe 6-16 p. Eläinlääkäri.......................044 480 1177 Rautatienkatu 27, Kausala. 040 1563 889 Ympäristöpalvelut Päijät-Hämeen Ympäristöterveys ............................................(03) 780 0211 Ympäristönsuojelu (Iitin toimipiste) ............................................040 559 6498 Vesihuolto Yleisen vesija viemäriverkoston vikailmoitukset 24H (Lahti Aqua Oy) ..............................................0800 3 0808 Lahti Aqua Oy asiakaspalvelu (vaihde) ..............................................(03) 851 590 Verotoimisto Kirkkokatu 12 B, 15140 Lahti (Verohallinnon yhteinen vaihde) ............................................. 040 700 4090 tai info@iitinhys.fi. Tervetuloa! Hallitus KAURAMAAN MAA-ALUEIDEN OSAKASKUNNAN (Jakokunnan) Sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 14.3. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Sääntömääräiset kevätkokousasiat. Käsitellään 12 § määräämät asiat. 044 416 4886 https://hameentyovoimapalvelut.fi Maataloustoimisto, Iitti Avoinna toistaiseksi ajanvarauksella puh. 040 503 7341 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspäällikkö ........................................
mennessä puh. 045 258 6186. Talvisodan päättymisen muistotilaisuus pidetään torstaina 13.3.2025 Iitin kirkolla. Osallistumismaksu sis. mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset teuvo.haara@ gmail.com ja puh. Sitovia ilmoituksia otan vastaan numerossa 040 563 5039/tekstiviesti tai mervi.kaartoaho@gmail.com. Tule kysymään kuuloasioista, pyytämään apua kuulokojeen puhdistukseen, letkun-, vahasuojantai tipin vaihtoon, samaan neuvoa varaosien hankinnasta tai muuten vain juttusille. Yhdistyksemme järjestää Eläkeliiton mölkkymestaruuskilpailut ti 15.7. kahvit. klo 13.00 Kahvitupaan suunnittelemaan tulevaa toimintaa. mennessä Sanna 040 767 0268. 040 6353 151. Joka sarjaan annetaan siemeniä, ja myös itse hankituilla omavalintaisilla siemenillä voi osallistua. Kaikki mukaan. Asemakaavamuutoksen vireilläolosta on tiedotettu vuoden 2023 ja 2024 kaavoituskatsauksissa. ja ilm. Kyläyhdistys tarjoaa näytöksen ja herkut kyläläisille. Hiihtomajalla mölkkyä klo 9.30 Ti 11.3. 044 297 3067. Tilaisuus alkaa klo 18 seppeleenlaskulla sankarihautausmaan muistomerkille. Päivän teema: arjen aivojumppaa. Poikkea siis kirjastossa ja apteekissakin! Olet lämpimästi tervetullut mukaan tapahtumiin! Ma 10.3. Tekoälyn hyödyntäminen, uutta ja kertausta, kouluttajana Tatu Lintukangas. Marrow (Jättiläiskesäkurpitsa), 2. klo 16.00. Äijävirtaa ti 11.3. klo 16.30–20 Yli-Kaitala Resort, Kaitalantie 323. Arpajaisvoittojen askartelua kesäkahvilaa varten 7.3. 6.3. Osallistu vaikka kaikkiin sarjoihin! Ilmoittautuminen 6.4. Vuoden 2025 parantamisavustusta voivat hakea vain ne, jotka ovat ilmoittaneet hankkeesta v. com. Marrow-sarja korvaa tänä vuonna Jättiläiskurpitsasarjan. Lisätietoja kotisivulta www.saaskjarvi. Liturgia lauantaina 8.3. To: kanakeitto, juusto, paprika, moniviljaruutu, mustikkarahka. Menemme ruokailemaan Intialaiseen Ravintola Kwalityyn ma 17.3. Avustusten myöntämisessä ja maksamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia avustussääntöjä. Jos haluat liittyä niin laita viesti 040 718 0003/Riikka tai 0400 726 206/Pia. klo 14.00 esitykseen. Aika: 9.3. Iitin Taideseura ry. Myöhemminkin voi tulla mukaan, mutta siemenet/peruna taataan vain määräajan sisällä ilmoittautuneille. 044 493 4006. Avustussäännöt ja lomakkeet, joilla avustusta haetaan, ovat saatavissa kunnan verkkosivuilta www.iitti.fi/kuulutus ja Kunnantalon Iitti-pisteestä (Rautatienkatu 20, Kausala), jonne hakemukset voi myös jättää. Lisätietoja Riitta H. Hakemukset voi toimittaa myös osoitteella Iitin kunta, PL 32, 47401 Kausala tai kirjaamo@iitti. Voit samalla tuoda arpavoittoja kesäkahvilaan. on siementapaaminen, jossa jo ilmoittautuneet saavat siemenensä ja kasvatusvinkkejä. Järj. Kuuloset ry Kuulolähipalvelu pe 7.3. 0400 498 202. Kristiina Ketomäelle 040 845 1922. Buffet-ruokailu omakustannushintaan. Iitin Invalidit ry. klo 13, kahvi 12.30, Ravilinna. Lisätietoja antaa maankäyttöinsinööri Maijastiina Lintukangas, puh. Ota kuulokojeen ohjekirja mukaan. 2025 Yksityisteiden kunnossapitoja parantamisavustuksia on haettava 31.3.2025 mennessä. Pelikerho ma 31.3. To: kasvissosekeitto, kurkkuviipale, juusto, ruispala. Parhaat palkitaan. 040 141 7811). Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus esittää mielipiteensä osallistumisja arviointisuunnitelmasta viimeistään 8.4.2025. Vuoden 2026 parantamishankkeesta tulee ilmoittaa 31.8.2025 mennessä, jotta parantamisavustusta voidaan hakea vuonna 2026. klo 15.00. ja ilm. klo 17–19 Ravilinnan kahviossa, kaikki mukaan. Naisten 2-sarjan ylemmän jatkosarjan päätösottelu Yritys– Lempo Volley hallilla su 9.3. Lounas klo 12. leikkimielinen iittiläisten kurpitsakisa starttaa taas. D-tyttöjen aluesarjan turnaus hallilla klo 10.30. 040 501 7934. Talvikurpitsasarja sisältää aikaisempien vuosien peltokurpitsan (siemen jättilajikkeesta annetaan) lisäksi muutkin talvikurpitsalajikkeet. Gunillalle p. päivänä 2025 Seuratoiminta Kouluruoka Paikkoja avoinna Myydään •Rakennustyöt ammattitaidolla – pyydä tarjous! •Sahatavaran myynti, myös kyllästettynä •Ulkovuorija sisäpaneelit Tied. Jaalan kesäteatteriin Taisto Tammesta kertovaan esitykseen on varattu lippuja sunnuntain 29.6. Jokaisen sarjan painavin kasvis palkitaan syksyn punnituksessa. klo 14.00. Tilaisuus jatkuu muistohetkenä kirkossa (Kähkönen ja Turunen). Ravilinnasalissa istumalentis klo 11–12 Ke 12.3. klo 11.00 Kausalan ABC:n kabinetissa. klo 14. Kerho Kahvituvassa ke 12.3. IITIN KUNTA/Tekninen johtaja/5.3.2025. klo 10. Iitin Muistikahvila: Palvelukeskus Koivulehdon kokoustila (Jussintie 5) tiistaina 11.3. klo 11 alkaen Artjärven seurakuntatalolla, os. klo 18.00. klo 13.00 Vuolenkosken srk-kodilla. HUOM: la 22.3. Tied. fi. Paikalla diakoniatyöntekijä Anneli Tamme. Yrittäjien kevätretki Pärnu–Riika 10.–13.4. Kaavaa koskeva 4.3.2025 päivätty osallistumisja arviointisuunnitelma pidetään AKL 63 §:n mukaisesti yleisesti nähtävillä 10.3.–8.4.2025 Iitin kunnan verkkosivuilla www.iitti.fi/vireilla-olevat-kaavahankkeet ja aukioloaikoina Iitti-pisteessä Kunnantalolla (Rautatienkatu 20, Kausala, puh. Jos olet kiinnostunut niin ota ennalta yhteyttä: Tero Tuomisto puh. Pe: lasagnette, tomaattiketsuppi, porkkanasalaatti, kurkku. Kuusankosken studio 123 klo 14.00. Ilmoita tulostasi Päiville viim. 2024. Piirin kesämatka Lehmirantaan ja sen ympäristöön 2.–4.6. Kirkkokahvit palveluksen jälkeen. Mielipiteet pyydetään esittämään kirjallisesti os. Lisäksi joka päivä: ruokajuoma, leipä, levite. 050 336 9218/Maarit Eerola. Osallistumisja arviointisuunnitelmissa on selostettu mm. Yhteiskuljetus. Käsityökerho ke 19.3. Kasvisruokailijat: kasvispyörykkä. Sarjat: 1. Sunnuntaina 9.3. L e n t o p a l l o a ; naisten Viking Line Cupin turnaus hallilla lauantaina 8.3. Kasvisruokailijat: linssikeitto. klo 9–14, siirtymät meno 15 min, paluu 30 min. Bonus-sarjana Peruna. Iitin yhdistys. Kaikki mukaan! Iitin ortodoksiapiiri ry. Kesäkurpitsa ja 3. Iitin Eläkkeensaajat ry. KOSKENNISKAN MARTAT ry. Tulossa on myös perinteinen kevätretki Viroon heti äitienpäivän jälkeen 12.– 14.5. Muistohetken jälkeen kahvit viereisellä Kylätalolla. Ruoka-asiantuntija Hannele Veteli, Pro Agria Etelä-Suomi, puhuu ravitsemuksesta: monipuolinen ruoka edistää terveyttä ja hyvinvointia. Imastun kummit kutsuu ke 19.3. Pe: lihapyörykät, perunasose, jäävuorisalaatti, herne, sweetchili-kukkakaalit. Kunniavartio ja lippulinna kunnioittavat tilaisuutta. Lisätietoja antaa tekninen johtaja Harri Hoffren, harri.hoffren@iitti.fi, puh. Yksityisteiden tienpidon kunnanavustukset v. Ilmoittautuminen tulee tehdä 7.3. Matkan hinta sisältää bussikyydit, laivamatkat, hotellimajoitukset, aamiaiset ja ruokailut, paitsi lauantain lounas. Kaikki mukaan! Muistattehan vuosikokoontumisen ke 19.3. Kaikki kiinnostuneet joukolla mukaan! S ä ä s k j ä r v e n kyläyhdistys. Talvikurpitsa. klo 12.00–14.00 Koivulehto. Keilausaikaa 1,5 t. Kahvittelun ja vapaan seurustelun lisäksi näemme rakennusmestari Heikki Tyyskän kuvaamaa Kausalaa 1960-luvulta. Ilmoittautumiset Risto Leivolle puh 0400 881 148 viim. P e r h e n i e m e n maatalousnaiset. klo 10.00. IITIN MATKAILUYHDISTYS. 0400 183 096. kaavamuutoksen tavoitteet, aikataulu ja selvitettävät vaikutukset. klo 16.00 on mukana Kuuloset ry:stä kuulolähipalveluvastaava Hannele Löytty kertomassa kuulosta ja kuulolaitteista. Kasvisruokailijat: kasvisnakkikastike. M a a l i s k u u n kuukausitapaaminen ma 10.3. klo 12.00–15.00 Koivulehto. Teatteriretki Anjalankosken teatteriin katsomaan Elämää ja erotiikkaa su 9.3. Ravilinnan piha-alueella petanque ja boccia klo 9.30 Senioriohjaaja Virpi puh. Olethan jo liittynyt kylän omalle viestintäkanavalle Whatsappissa. Mukana Puma, Raju, ViLePa ja Yritys. Iitti-Nastola Sydänyhdistys ry. Vahviala-seura ry. Kevätkokoontuminen tänään to 6.3. Vuosikokoontuminen su 9.3. klo 18.00 Matkakeitaalla. Angelika Klas, Seppo Hovi ja Hannu Lehtonen. 0400 550 092. klo 12.00–14.00 Koivulehto. Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry S e u r a o t t e l u Myrskylän Kalakerho, Sääskjärven osakaskunta, Pakaan Urheilukalastajat, Iitin Kalamiehet. klo 14.30 Koivulehto. Muistelukerho kokoontuu tiistaina 11.3.2025 klo 12.30 Kausalan seurakuntakeskuksessa. Iitin yrittäjien jäsenten väliset jousiammuntamestaruuskilpailut (sopii myös hyvin aloittelijoille) pidetään tiistaina 11.3. 040 485 4037 ja kaavoittaja Tuula Vuorinen, tuula.vuorinen@iitti.fi, puh. Hannu Laaksoselle 040 767 3336 tai hannu.te.laaksonen@gmail. Sähkökuja 3 Kausala. klo 12.00–15.00. Puheen pitää Pauli Similä. Tiekunnan ei tarvitse hakea kunnossapitoavustusta, mikäli tie on saanut kunnossapitoavustusta v. Ravilinnassa. Kuusaalle keilaamaan, lähtö Kausalan torilta klo 12.30. Kisailijat, jotka haluavat kasvattaa Jättiläistä kisan ulkopuolella, saavat myös sen siemenet. Jo 7. Kaikki avustukset myönnetään määrärahojen puitteissa. klo 18.30 Tarja Miettisellä, Hiihtäjänpolku 2, Kausala. Kisakala ahven, osallistumismaksu. Tule postinjakajaksi Kausalaan! www.dilicon.fi SENIORIT Ikiliikkuja-viikkoa Iitissä järjestää Eläkeliiton Iitin yhdistys, Kausalan Apteekki, Iitin kunnan kirjasto ja senioriohjaaja. Kaikki joukolla mukaan! Kymenlaakson syöpäyhdistyksen Iitin osaston seuraavassa tapaamisessa to 20.3. mennessä sähköpostilla: eija.rakkolainen@ pp.inet.fi, tai puhelimitse Eija Rakkolainen 040 580 0610. IITIN KURPITSAKISA 2025. Ylimääräinen kokoontuminen huomenna pe 7.3. Bingo ke 12.3. Muistikahvila on avoin ja maksuton kohtaamispaikka, jossa on tarjolla kahvia ja tietoa sekä yhteistä keskustelua muistija aivoterveysasioista vaihtuvin teemoin. Ke: saariston kalavuoka, perunat, jäävuorikesäkurpitsa-ananas-salaatti. klo 15.00–16.00. Ratamaksu. Kohdeavustusta haetaan tarpeen mukaan ja sitä voidaan hakea 15.11.2025 asti. Tied. (kesäkahvilavuoro 9.–11.5.). Ilmoittautumiset viimeistään 14.3. Taisto Tammi musikaali Jaala-Areenalla 29.6. Ti: porkkanasosekeitto, raejuusto, palvikinkku, maustekurkku, ruistassu. klo 10–11 Iitin kunnan kirjasto, Rautatienkatu 20, 47400 Kausala. Ilmoittautumiset Annikki Ruokoselle 11.3. 045 639 1662 / Juha Finlasko Oy Sahatie 7 Kausala Iitin Jousiampujat ry:n jousiammunnan valmennusvuorot maanantaisin ja perjantaisin klo 17.00–18.30 L-Hallilla (Sähkökuja 3). 14.3. Pelikerho ma 10.3. Voimaja tasapainokuntopiiri Ravilinnassa klo 13.30–14.30 Pe 14.3. klo 18.00. Riitta Virtasen näyttely "Maalauksia ja keramiikkaa" Taidekulman ikkunassa 3.–17.3., Rautatienkatu 17, Kausala. Kirkkotie 23, 16200 Artjärvi. Arja Lahtinen opastaa meitä. Operetin ja musiikkiteatterin klassikoita, ikivihreitä ja tangoja. Himmetä ei muistot koskaan saa… Vuolenkoskella seppeleenlasku klo 17.00. IITIN KUNTA/Tekninen johtaja/4.3.2025 Kausalan asemakaavan muutos Haravakylän itäosan alueella, vireilletulo sekä osallistumisja arviointisuunnitelma nähtävillä Iitin kunnanhallituksen päätöksellä 17.4.2023 § 74 on käynnistetty uudelleen Kausalan asemakaavan muutos Haravakylän itäosan alueella. Virtaa digiin -hankkeen päätöstilaisuus to 20.3. Kaikki mukaan! Iitin liikeja virkanaiset. Palvelu on kaikille avointa ja ilmaista. Iitinseutu 9 Torstaina maaliskuun 6. Kylän oma elokuvapäivä la 8.3. Kasvisruokailijat: mifukasvisvuoka. Mukana 9 joukkuetta ja mm Team Leka ja Team Saha. Asioina toimintakeskus Anninmäen lahjoitus Iitin seurakunnalle ja yhdistyksen lopettamisasiat. menn. mennessä. järjestäjälle, puh. 15.3. Kukkakimppu sidontakurssi ke 16.4. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. 2024. Paikka: Myrskylä, Syväjärvi, uimaranta. Ti: uunimakkara, sinappi, tomaattiketsuppi, perunasose, kiinankaali-hernesalaatti, kurkku. Ruokailun jälkeen klo 13 FK Kaisu Lahikainen kertoo Viipurin seudun murteista. Ravilinnan piha-alueella petanque ja boccia klo 9.30 Keilaamaan lähtö Ravilinnasta klo 12. Yhdistys on varannut 20 lippua Lauluviihteen juhlaa -konserttiin, joka on Lahden Konserttitalossa su 30.3. fi ja FB-sivuilta. Mennään porukalla katsomaan uusin Risto Räppääjä -elokuva. Ilmoittaudu! Eläkeliiton bingo klo 14.30 Koivulehdossa To 13.3. Ke: nakkikastike, peruna, jäävuorisalaatti, porkkanaraaste, ananas. klo 18,00 L-Hallilla os. Jaalan koulun ruokalista 10.-14.3.2025: Ma: tomaattinen broilerkastike, kauralisäke, jäävuori-tomaattipersikka-salaatti. kirjaamo@iitti.fi. Vierailijana apteekkari Elina Lankinen kertomassa ajankohtaisista apteekkikuulumisista. Tarvitsemme apujasi tuomaroinnissa – järjestämme koulutuksen – tule rohkeasti mukaan! Ilm. Tule mukaan kisaamaan ja opettelemaan jousiammunnan saloja (alussa opastus jousiammunnan saloihin). Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 10.-14.3.2025: Ma: tonnikalapastavuoka, kiinankaali, kurkku, kirsikkatomaatti. Iitin kunta, PL 32 (Rautatienkatu 20), 47401 Kausala tai sähköpostitse os. Kuljetus. Tulossa myös kylän bingoilta ja vuosikokoontuminen Rehtorissa su 23.3. Tapahtumapäivä lauantaina 22.3. klo 15
Artikkeli perustuu A.J. Vuonna 1926 vepsäläisiä oli 32 773, joista 31 000:lla vepsä äidinkielenä. Muutamien lähisukukieltemme elinvoimaisuutta puhujamäärien perusteella voidaan luokitella seuraavasti: Elinvoimaisia kieliä (puhujia > 1 000 000): suomi ja viro. Kuhunkin kielikuntaan kuuluvat kielet periytyvät samasta kantakielestä. Tämä voi vähitellen lisätä vepsän puhujien määrää ja siten elvyttää vepsän kieltä. Huhtikuun 20. Kirjoitettuna kieli tietenkin voi säilyä teksteinä kirjallisuudessa, arkistoissa ja museoissa. Toiminta vepsän kielen saamiseksi kirjoitettavaan muotoon alkoi 1930-luvun alussa. Hän on tehnyt kenttätyötä vepsäläisten keskuudessa. Useat eri tahot Vepsässä ja osittain myös Suomessa ovat tehneet paljon vepsän kielen säilyttämiseksi. Vepsää puhutaan Venäjällä pääosin Laatokan, Äänisen ja Valkeajärven väliin jäävällä alueella. Kirjoittaja on A.J. Sjögrenin 1820-luvulla tekemä arvio vepsäläisten lukumäärästä oli 21 000, joista todennäköisesti kaikki myös puhuivat vepsää. Niistä kolme, suomi, viro ja unkari, ovat valtioidensa virallisia kieliä ja myös EU:n virallisia kieliä. Kuitenkin Josif Stalin (1878-1953) kielsi ja poltatti 1930-luvun lopulla kaikki vepsänkieliset painotuotteet. Yhteisiä sanoja ovat muun muassa mäki, saari ja meri, joita ei ole muissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Vepsä kuuluu suomalais-ugrilaisen kielihaaran itämerensuomalaiseen kieliryhmään. Viimeisimmät tässä kirjoituksessa esitetyt tiedot, jotka ovat vuodelta 2021, ovat lähtöisin Wikipediasta. Miten käy vepsän kielelle tulevaisuudessa. Tämän jälkeen hän kirjoitti muitakin hengellisiä ja etenkin kotiseutuaiheisia kirjoja. Vepsäläisten määrä putosi noin viidenteen osaan ja vepsän puhujien määrä noin kymmenenteen osaan. Jo hävinneitä eli kuolleita kieliä (puhujia 0): liivi. Vepsän kieli eli pääasiassa puhuttuna aina 1900-luvulle saakka. Kielten elinvoimaisuutta voidaan tarkastella monella eri tavalla. Hänen vepsän kansan historiaa käsittelevät tutkimuksensa ovat muodostaneet pohjan vepsäläisten itsetunnolle. Yksi tapa elinvoimaisuuden arviointiin perustuu puhujien määrään. Hänen päätutkimusaloihinsa kuuluvat pienet itämerensuomalaiset kielet, ennen kaikkea vepsä, suomalais-ugrilainen etymologia ja kielitypologia. Sen perustajiin kuuluvat muun muassa historioitsija Zinaida Strogalshtshikova ja kielitieteilijä Nina Zaitseva. Tuota päivää vietetään vuosittain vepsän kielen päivänä. Niitä yhdistää samanlainen kielioppi sekä sanojen taivutus. ” Ritva Mäkelä-Kurtto Säilyykö vepsän kieli puhuttuna. Lisäksi Zaitseva on kääntänyt Kalevalan vepsäksi, joka valmistui vuonna 2022, ja myös julkaissut runoja ja vepsän kielen oppikirjoja. Vuonna 2012 häneltä ilmestyi Vepsän kansalliseepos: Virantanaz . Vepsän kielen aktiivinen elvyttäminen ja kehittäminen kirjakieleksi aloitettiin uudelleen 1980-luvun lopulla eri tahojen toimesta. On arvioitu, että seuraavan sadan vuoden kuluessa puolet maailman noin 7 000 kielestä tulee kuolemaan. Ainakin kirjoitettuna vepsän kieli tulee todennäköisesti säilymään. Vepsäläisten kansallis lippu on pohjoismainen ristilippu, jonka värit ovat sininen, vihreä ja keltainen. Äärimmäisen uhanalaisia kieliä (puhujia +100): vatja, lyydi. Keltainen symboloi peltoja, sininen järviä ja jokia, ja vihreä metsiä. 224–254). Iitinseutu 11 Torstaina maaliskuun 6. Uhanalaisia kieliä (puhujia +100 000): karjala. Vepsäläisten ja erityisesti äidinkielenään vepsää puhuvien määrät ovat väestötilastojen mukaan romahtaneet viimeisten sadan vuoden aikana. Ensimmäinen kirjakieli kehitettiin vepsälle pääosin vuosina 1934–1937. Mikäli vepsän puhujien määrä yhä laskee, kieli on vaarassa kuolla. Kuitenkin viimeisimpien tilastojen mukaan vepsän puhujien määrä on uhkaavasti laskenut. Itämerensuomalaisten kielten perussanasto on melko pitkälle yhteistä. Vuonna 1937 painettuna oli jo 30 vepsän kielistä kirjaa. Tulevaisuus näyttää, säilyykö vepsä puhuttuna kielenä vielä jatkossakin. Vuosien 1926 ja 1979 välillä tapahtui suuri romahdus sekä vepsäläisten määrässä että myös vepsää puhuvien lukumäärässä. A.J. Ensimmäisenä järjestelmällisesti Pohjois-Euroopan ja Koillis-Venäjän suomalaisugrilaisia kieliä ja kansoja kartoittanut, myöhemmin Pietarin tiedeakatemian akateemikoksi päätynyt iittiläislähtöinen A. Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal on yksi merkittävimmistä vepsän kielen ja sen tutkimushistorian tutkijoista. Yhteiset sanat liittyvät tämän alueen historiaan. Tässä kielikunnassa on yhteensä 26 kieltä. Kaikki muut ovat vähemmistökieliä eli valtiolla on jokin muu kieli virallisena kielenä. Vuonna 2021 vepsäläisiä oli 2 173, joista 1 120:llä vepsä äidinkielenä. Enimmillään vepsäläisiä ja vepsän kielen puhujia näyttää olleen 1920-luvulla. Suomalaisugrilaiset kansat eroavat toisistaan huomattavastikin sekä kulttuuriltaan että geeniperimältään. päivänä 2025 KULTTUURI Tällä hetkellä vepsän kieli on erittäin uhanalaisessa tilassa. Tämän ryhmän kieliä puhutaan Itämeren ympäristövaltioissa kuudessa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Eepoksen on suomentanut Markku Nieminen. Kuhmossa toimiva Juminkeko tukee Kalevalaan ja Venäjän Karjalaan liittyvää kulttuuritoimintaa. Oma kirjakieli on antanut mahdollisuuden kustantaa äidinkielisiä oppikirjoja, sanakirjoja, kaunokirjallisuutta ja lehtiä ja ennen kaikkea oman kansalliseepoksen. Kielentutkija ja runoilija Nina Zaitsevaa voidaan pitää vepsän kirjakielen ”äitinä”. Hänen 1820-luvulla tekemänsä tutkimusmatkan jälkeen tieto vepsän kielen ominaispiirteistä alkoi karttua muiden suomalaisten sekä myös virolaisten ja venäläisten tutkijoiden toimesta vähitellen. Vepsän kulttuuriseuran puheenjohtajana koko sen olemassaolon ajan toiminut Zinaida Strogalshtshikova on tiedenainen, jonka toiminnalla on ollut ratkaiseva merkitys vepsäläisten identiteetin luomiselle. Kielen elinvoimaisuus riippuu oleellisesti kieltä puhuvien ihmisten lukumäärästä. Kuvassa Vinnitsan ikiaikainen vepsäläiskylä Ojattijoen laaksossa, jonka rantatörmät ovat olleet vepsäläisten perinteisiä asuinpaikkoja. Kielen kuolema johtaa paitsi kielten monimuotoisuuden vähenemiseen niin myös yksilön ja yhteisön arvokkaan kulttuuriperinnön katkeamiseen ja jopa katoamiseen, sillä kieli kantaa mukanaan monenlaista tietoa puhujiensa ajattelusta, elämästä ja ympäristöstä. Seuran päätavoitteita ovat olleet vepsän kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja edistäminen sekä uusien vepsää puhuvien sukupolvien kasvattaminen. Itämerensuomalaiset kielet ovat keskenään lähisukukieliä, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on yhteisiä kielellisiä elementtejä. Vuonna 1824 vepsäläisiä oli 21 000, joista 21 000:lla vepsä äidinkielenä. Aina 1950-luvulle saakka vepsäläiset olivat yhtenäinen kansa, mutta se pirstoutui pakkosiirtojen seurauksena. Vuonna 2010 vepsäläisiä oli 5 936, joista 1 821:llä vepsä äidinkielenä. Vepsän kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, joka on kehittynyt yli 6 000 vuoden takaisesta kantauralista. Unkari kuuluu suomalais-ugrilaisen kielihaaran ugrilaiseen kieliryhmään. Itämerensuomalaisten kielten puhujia on noin 7 miljoonaa. Juminkeko on järjestänyt joka kymmenes vuosi vuodesta 1992 alkaen Vepsän kulttuurin vuoden myös Juminkeossa Suomen puolella. Kielikuntia maailmassa on yli 200. Eepoksen pohjana on vepsäläinen kansanrunous ja mytologia. Rjurik Lonin (1930-2009) oli 1980-luvun lopulta lähtien mukana vepsän kielen ja kulttuurin elvyttämisessä osallistumalla aktiivisesti Vepsän kulttuuriseuran toimintaan. päivänä 1989 vepsän kieli julistettiin viralliseksi kieleksi. Vuonna 1990 häneltä ilmestyi lapsille tarkoitettu teos Iisusan elo , joka on käännös suomenkielisestä teoksesta Jeesuksen elämä . helmikuuta. Vuonna 2021 vepsäläisiä oli enää noin 7 prosenttia ja vepsän puhujia noin 5 prosenttia sadan vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Näiden seurauksena yhä useampi vepsäläinen lapsi, nuori ja aikuinen on voinut ruveta käyttämään vepsää puhuttuna. Sjögren (1794-1855) esitetään usein suomalais-ugrilaisten kielten tutkimushistoriassa vepsäläisten löytäjänä. Se oli ensimmäinen vepsänkielinen kirja yli puolen vuosisadan tauon jälkeen. Tämän ryhmän kieliä vepsän lisäksi ovat: suomi, karjala, inkeroinen, viro, vatja, liivi sekä lisäksi meänkieli, kveeni, eteläviro ja lyydi. Väestötilastot vuosilta 1926, 1979 ja 2010 perustuvat Helsingin yliopistossa vepsäläisyydestä ja vepsän kielestä vuonna 2019 väitelleen Ulriikka Puuran ilmoittamiin tietoihin (Virittäjä 2/2018 s. Yhteistyössä vepsäläisten kulttuuritoimijoiden kanssa on julkaistu uusia kirjoja vepsäksi, järjestetty tutkimusmatkoja ja pidetty teemanäyttelyitä, seminaareja ja juhlia sekä tallennettu karjalaista ja muiden lähisukukansojen kulttuuria, valokuvia, äänitteitä, yms. Erittäin uhanalaisia kieliä (puhujia +1000): inkeroinen, vepsä. Vepsän kulttuuriseura perustettiin 1989. Suomalais-ugrilaisen kielihaaran kieliä yhdistää kielisukulaisuus, mutta sukulaisuus koskee vain kieliä. Maailmassa kielet jaetaan kielellisten ja maantieteellisten ominaisuuksien perusteella kielikuntiin. Jaksaako tämä pieni Venäjän vähemmistökieli sinnitellä ison valtiokielen rinnalla. Uralilaisen kielikunnan kielten puhujia on yhteensä noin 25 miljoonaa. Ensimmäinen vepsänkielinen kirja, joka oli aapinen, valmistui 1932. J. Vepsän kieltä on alettu opettaa kouluissa ja yliopistoissa ja vepsä on otettu käyttöön televisiossa ja radiossa. (Kuva: Juminkeko). Kuitenkin kielten kieliopillinen yhtäläisyys on hallitsevampi kuin kielten sanastollinen yhtäläisyys. Vepsän kieltä ja vepsäläisiä koskeva tieto alkoi karttua samoihin aikoihin, kun Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Venäjän historiaa alettiin järjestelmällisesti tutkia 1800-luvulla. Vuoden 2010 tilastojen mukaan vepsäläisten ja vepsän puhujien määrät olivat edelleen laskeneet. Seuran tärkeimpiä saavutuksia yhteistyössä muiden aktiivisten toimijoiden kanssa ovat muun muassa olleet: oppikirjojen, lehtien ja sanakirjojen julkaisemisen sekä kaunokirjallisuuden kehittämisen; vepsän kielen opetuksen edistäminen Karjalan kouluissa ja Petroskoin valtionyliopistossa; vepsän kielen käytön tukeminen radioja televisiolähetyksissä sekä teatterissa; ja kielikurssien järjestäminen. Itämerensuomalaisten kielten varhaisimman puhumaalueen arvellaan sijainneen jossain Ural-vuoriston läheisyydessä. Nykyään kieli tunnetaankin jo melko hyvin. Kirjallisesti dokumentoitu tieto vepsän kielestä ja sen puhuma-alueista ja kehityksestä on peräisin kahdensadan vuoden ajalta. Sjögrenin seuran järjestämään esitelmään Iitin KulttuuriQ -tilaisuudessa Iitin lukion juhlasalissa 11. Professori Riho Grünthalin valmistelema suomenkielinen Vepsän kielioppi julkaistiin vuonna 2015. Uralilaisen kielikunnan kieliä puhutaan laajalla alueella Uralin molemmin puolin: lännessä Euroopassa ja idässä Venäjällä. Vuonna 1979 vepsäläisiä oli 7 550, joista 2 840:llä vepsä äidinkielenä. Uralilaisen kielikunnan kielet jaetaan kahteen pääkielihaaraan: suomalais-ugrilaisiin kieliin, joka jakautuu viiteen kieliryhmään ja joihin kuuluu yhteensä 22 kieltä; ja samojeedikielten kielihaaraan, joka jakautuu kahteen kieliryhmään ja johon kuuluu neljä kieltä. Toiminnanjohtaja on Nina Zaitsevan tytär, Olga Zaitseva. Hän johti sitä prosessia, jonka tuloksena vepsäläisille luotiin kirjakieli. Jo Sjögren toi 1820-luvulla esiin epäilyksen vepsän kielen elinvoimaisuudesta venäjän kielen vaikutuksen alla. Lipun suunnitteli taiteilija Vitali Dobrinin (1954-2021), ja se otettiin käyttöön kesäkuussa 1992 vepsäläisten kesäjuhlassa. Puhuma-alue sijaitsee kolmen hallinnollisen alueen rajalla: Karjalan tasavallan eteläosassa, Leningradin alueen koillisosassa ja Vologdan alueen luoteisosassa. Sjögrenin seuran sihteeri. Sen pohjana on pääasiassa Keski-Vepsän murre ja latinalaiset aakkoset. Kun vepsän kielen puhujia on nykyisin vain runsaat 1 000, merkitsee se sitä, että tällä hetkellä vepsän kieli on erittäin uhanalaisessa tilassa. Lisäksi omalla kirjakielellä, kansalliseepoksella ja kansallislipulla sekä kansan oman historian tuntemisella on ollut huomattava merkitys myös vepsäläisten itsetunnolle
Molempiin turnauksiin on yleisöllä vapaa pääsy, ja puffetti palvelee kaikilla maksuvälineillä. Ratkaiseva erä oli alusta alkaen Yrityksen hallussa, ja voiton tuomat kaksi sarjapistettä takaavat ainakin yhden playoff-pelin Kausalassa, mikä oli valmennuksen tavoite ennen sarjan alkua. Sulo Lehesvuori 4. — Tavoitteena on tuoda entistä enemmän tunnelmaa kotiotteluihin ja totta kai taistella kentällä menestyksestä. Jokainen osallistuja sai mitalin ja pienen palkinnon muistoksi. Elmeri Liukkonen 46g 2. Emil Auvinen Venni Häyhänen Elias Lindholm Iisa Rajala Nuoret alle 12v: 1. Kyljysten kotiotteluiden yleisökeskiarvo oli kolmantena vuonna peräkkäin lähes 200 katsojaa per ottelu. Kyljykset sijoittui sarjassa lopulta kuudenneksi. Tuleva viikonloppu meneekin lentopallon parissa, sillä lauantaina hallissa pelataan Viking Line Cupin osaturnaus yhdeksän naisjoukkueen kesken. helmikuuta. Lasten ja nuorten pilkkitapahtuma keräsi hymyjä ja saalista Iitin Kalamiesten laskiaissunnuntaina järjestämä lasten ja nuorten pilkkitapahtuma Urajärvellä toi yhteen perheitä nauttimaan talvisäästä. (Kuva: Eero Ekholm) Yritys vierasvoittoon Häme Lentiksestä Sunnuntaina Lempo Volley Kausalassa Kausalan Yrityksen nuori naisjoukkue yllätti iloisesti voittamalla lentopallon 2-sarjan ylemmässä jatkosarjassa Häme Lentiksen vieraskentällä numeroin 2-3. Veini Häyhänen 2.Lenni Hyypiä 3. Kyljykset koki myös vaikean jakson marras-joulukuussa, loukkaantumiset sekä poissaolot hankaloittivat joukkueen menoa. Harvoin minua jännittää ravilähdöt, mutta silloin kun tuntuu, että hevonen pärjää paremmin kuin etukäteen on ajateltu, niin silloin tuntuu paljon hienommalta, tiivisti Salo tunnelmansa. Emma Ryyppö 38g Nuoret yli 12v: 1. Veeti Suuraskola 70g 3. Joukkueessa nähdään entisiä 1-sarjalaisia, jotka jaksavat harrastaa lajia edelleen. Rasmus Valtonen 52g 3. — Ihan mahtavat fiilikset. Hänen treenaamansa hevoset ottivat kaksoisvoiton Haastajadivisioonan finaalissa. Haastajadivisioonassa kilpailevat lämminveriset, jotka ovat urallaan tienanneet enintään 55 000 euroa. Jaani Ravantti 196g 2. Vaikka ottelu oli panokseton kummallekin joukkueelle, riitti ottelussa tunnetta ja taistelua loppuun asti. Jari Lassila kommentoi joukkueen kautta jälkeenpäin toteamalla, ettei asetettu tavoite pudotuspeleihin pääsystä toteutunut. Lukemasta pitää olla ylpeä Iitin kokoisessa kunnassa. Joukkueen sisäisessä äänestyksessä "ropelipääksi" nimettiin näyttävästi esiintynyt Silmu Cihangir. Neljäs erä oli taas hyvää taistelua voitosta, mutta kääntyi kotijoukkueelle. Ensi sunnuntaina on ylemmän jatkosarjan viimeinen ottelu, kun Lempo Volley saapuu Yrityksen vieraaksi. Turnaus alkaa jo kello 10.30. Yrityksen nimen alla pelaa turnauksessa myös Team Leka, missä pelaavat nuoremman polven lentopalloilijat. Siiri Virta 70g 2. (Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen) Kyljysten kausi päättyi voitokkaasti Ravilinnassa Ottelu houkutteli katsomoon 183 katsojaa Kyljysten miesten salibandyn edustusjoukkue päätti kautensa voittoon kotiyleisön edessä perjantaina 28. Iittiläis-kauhavalaisen Compact Stablen omistamaa Star Photoa (13,9a) ohjasti Jukka Torvinen, kauhavalaisen Team Rolfin nimissä kilpailevan Com Rolfin (14,2a) kärryillä merkit näytti Henri Bollström. Järvelän Jäppärä kaatui Ravilinnassa lukemin 11-7. Seuraava kausi 20252026 tulee olemaan Kyljysten 10-vuotisjuhlakausi, johon seura aikoo panostaa erityisesti tapahtumien osalta. Joukkueella on potentiaalia ja uskomme, että pystymme ottamaan seuraavan askeleen ensi kaudella, Lassila summaa. Lassilan mukaan tammikuun alussa arvioitiin, että 30 pistettä riittäisi, mutta muutama joukkue yltyi hurjaan vireeseen keväällä, mikä nosti pudotuspeliviivan odotettua korkeammalle. 12 Iitinseutu Torstaina maaliskuun 6. — Nyt joukkue saa pelata paineettomasti ja katsotaan sitten mihin se riittää, komentoi Oinas tulevaa. Veikko Auvinen. Lauantaina Star Photon palkintosumma kasvoi kymppitonnilla ja Com Rolfin 5 000 eurolla. Hyvinkäällä neljä viikkoa sitten voittajaksi nousi Yrityksen alla pelaava Team Saha, mikä nousee suosikkien listalle myös lauantain kotiturnauksessa. — Annettiin kuusikolle pelirauha eikä aiemmin nähtyjä vaihtoja tällä kertaa otettu, kertoi Oinas, joka kiitteli eritoten Joanna Puukan täysipainoista esitystä. — Tosi miellyttävä tuttavuus. Kaksi ensimmäistä erää oli Yritykseltä todella hyvää tekemistä. Ylärivissä vasemmalta oikealle Jari Lassila (C), Joel Puntti, Atte Sorvo, Eero Haapaniemi, Eemeli Talja, Harri Huovilainen, Jani Fri, Tuukka Turunen, Pauno Kajoksinen ja Lauri Haapaniemi. Häntä säestivät Kajoksinen (3+1) ja Ala-Outinen (2+2). Jäppärä ottelun -tilastot: Lauri Turunen 3+2 Pauno Kajoksinen 3+1 Ville Ala-Outinen 2+2 Aapo Ikonen 2+0 Eemeli Talja 0+2 Heikki Laiho 1+0 Harri Huovilainen 0+1 Eero Haapaniemi 0+1 Atte Sorvo 0+1 MV Henri Haapaniemi 27/34 torjuntaa 79,4% Kuvassa Kyljykset kaudella 2024-2025. — Se oli sairaan hyvää ja näki, että valmistautuminen oli onnistunut hyvin, kiteytti valmentaja Arto Oinas kahden erän tapahtumia. Matias Salo oli oikein tyytyväinen suojattiensa suorituksiin. Veera Suuraskola 36g 3. Pudotuspeleihin olisi tänä vuonna vaadittu 32 pistettä. Salon perheen työ palkittiin kaikilla tavoilla, sillä Star Photoa hoitaa Aada Salo ja Com Rolfia Aino Salo – molemmat valmentajan tyttäriä. Pelillisesti joukkue tavoittelee menestystä ja pudotuspelipaikkaa entistä vahvemmin. Kolmannessa erässä keskittyminen herpaantui ja meni Oinaksen sanoilla "ihan tössimiseksi, eikä pysynyt kasassa". Viikonlopun kirkastaa kruunuksi D-tyttöjen aluesarjan turnaus, mikä pelataan hallilla sunnuntaina ennen naisten ottelua Lempo Volleyta vastaan. Jukka Torvinen pääsi viisivuotiaan ruunan kyytiin ensimmäistä kertaa. Lähdön voittanut Star Photo oli ennen lauantaita ansainnut vajaat 47 tonnia ja kakkoseksi juossut Com Rolf reilut 41 tuhatta. Star Photon voittoa juhlivat Teivossa valmentaja Matias Salo, hoitaja Aada Salo ja ohjastaja Jukka Torvinen. päivänä 2025 URHEILU Hannu Backman Rauli Ala-Karvia Henri Haapaniemi Matias Salolle finaalissa kaksoisvoitto Iittiläisellä Matias Salolla oli lauantaina Teivossa melkoinen karkkipäivä. Ottelu houkutteli katsomoon 183 katsojaa, mikä on hieno lukema huomioiden panoksettomuuden sekä hiihtoloman ja samanaikaisen KooKoon ottelun. Ottelun parhaaksi pelaajaksi valittu Lauri Turunen iski tehot 3+2. Kevätkaudella joukkue pelasi hyvässä vireessä voittaen viisi seitsemästä ottelustaan, mutta koko kauden saldo 18 ottelusta oli 9 voittoa ja 9 tappiota, yhteensä 27 sarjapistettä. Tulokset Nuoret alle 7v: 1. Vain neljännessä erässä nähtiin tasaista taistelua erän voitosta. Kyljykset istui ottelussa peräti viisi kahden minuutin jäähyä, kun taas vierasjoukkue Jäppärä selvisi kahdella. Star Photo nappasi kauden neljännen voittonsa ylivoimaisesti. Joukkue saa paljon kehuja vastustajilta ja tuomareilta tunnelmasta ja otteluiden tapahtumista. Ottelun alusta lähtien Kyljykset esittivät poikkeuksellisen aggressiivista peliä, mikä lisäsi sekä maalipaikkoja että rikkeiden määrää. Fatime Valtonen 50g Nuoret alle 10v: 1. Vuodenvaihteen jälkeen rivit saatiin kuitenkin kuntoon ja tulokset paranivat merkittävästi. Kotijoukkueen tehokkain kenttä oli ykkösviisikko, johon kuuluivat Pauno Kajoksinen, Lauri Turunen, Ville Ala-Outinen, Harri Huovilainen ja Atte Sorvo. Eränumerot 14-25, 1425, 25-12, 25-23, 8-15 kertovat, että erien sisällä on tapahtunut notkahduksia, mutta kotijoukkueella niitä oli enemmän. Oli tuntuma, että tämä on kiva ja näppärä hevonen, ja tosi helppoa oli, kuski sanoi voittajahaastattelussa. Kuvasta puuttuvat huoltaja Matti Lahtinen, Nuutti Ikonen, Matias Makkonen, Juho Mikkola, peluuttaja Eemeli Lehtinen, Joni Puolakka ja Aleksi Aaltonen. Alarivissä Leevi Paavilainen, Aapo Ikonen, Lauri Turunen, Eero Heino, Henri Haapaniemi, Ville Ala-Outinen, Tommi Manninen, Heikki Laiho, Arto Rossi ja Severi Porevesi