pailulisenssit vuodeksi ja toimitti päätöksen ao. Tässä esitetty näkemys tilanteeseen johtaneista tapahtumista on henkilökohtainen, mutta niin omalta osaltani kuin liiton viralliseltakin kannalta lausunnot on jo annettu. FAI-kilpailulisenssit perutaan vuodeksi alkaen päätöspäivästä. Nämä ovat viimeistä lukuun ottamatta aitoja lehtiotsikoita samalta viikolta joulukuun puolesta välistä. vaaditaan allekirjoitettavaksi urheilijasopimus, jonka sisällön liiton hallitus on päättänyt. Siinä mainitaan mm. Aika pieniin asioihin nykyisin takerrutaan. Kyseisessä tapauksessa varsinaiselta pilotilta ko. Tuomio ei dopingkäryä, kahden vuoden kilpailukielto. Onneksi ei. sitoutuminen reiluun peliin, asianmukaiseen käytökseen, kisa- ja muiden sääntöjen noudattamiseen jne. kaikki annetut päätökset, aikanaan siis tästäkin tapauksesta yksityiskohtaisesti).
Edustusurheilijoiltamme
Ensimmäistä kertaa Ilmailuliiton historiassa mainittuun urheilun oikeusturvalautakuntaan on siis päädytty. Prosessissa eivät voita kuin GSM-operaattorit, sen verran on aikaa kulunut tapauksen tiimoilta luuri korvassa. Odotamme mielenkiinnolla. Pari linkkiä: www.slu.fi/hyva_seura/urheilijoiden_oikeusturvalautaku/ www.urheiluoikeudenyhdistys.fi/ oikeusturvalautakunta/ (jossa mm. Kisaajat eivät päätökseen tyytyneet, vaan kokivat tulleensa kaltoin kohdelluksi ja veivät asian alussa mainittuun urheilun oikeusturvalautakuntaan. Liiton hallitus päätti peruuttaa kil-
Nimetön-2
2
10/29/08, 9:54. Laaditaan ja vaaditaan sääntöjä ja ohjeita - ja käytännössä niistä viis veisataan. Salaisuushan tapaus ei ole ollut, mutta kovin paljon ei keskeneräisellä asialla ole haluttu retostella. Asiaa niiden pohjalta käsiteltyään PT teki SIL:n hallitukselle toimenpide-esityksen: Pilottien edustuskelpoisuus arvokisoihin evätään (eivät toistaiseksi nauti edustustehtäviin vaadittua luottamusta). henkilöille tiedoksi. Tämä siis tarina lyhyesti: epäurheilijamaista käytöstä kisaorganisaatiota kohtaan, josta käytöksestä rangaistus ja sittemmin valitus päätöksestä. Harjoitusviikolla kalusto ja miehet menivät tekniseen tarkastukseen, jossa sääntöjenmukaisuus tarkistetaan. Tähän episodiin, jota ilman olisimme voineet aivan mainiosti elää, on kulutettu suunnattomasti energiaa. Loppukesän ja syksyn mittaan on oma usko koko puuhaan ollut varsin kovilla. Jos olisimme ihan oikeasti median noteeraama "markkinaurheilulaji", niin lööpeissähän juttu olisi saattanut olla. Pesäpallon sopupelijupakka päätökseen. Kilpailun johtaja antoi tapahtuneesta pilotille kirjallisen varoituksen epäurheilijamaisesta käytöksestä. Odotamme vain oikeusturvalautakunnan kannanottoa.
Suomen maajoukkueen avoimen luokan edustaja kakkospilotteineen osallistui viime kesänä Räyskälässä järjestettyyn purjelennon EM-kilpailuun. Organisaation puolelta tarkastuksesta vastannut henkilö totesi eräässä vaiheessa, että "nyt ihan kaikki ei ole kohdallaan" ja syntyi sanaharkkaa, epäasiallista käytöstä, "haistattelua". Tämän jälkeen kisat alkoivat ja parivaljakko lensi kisat läpi. Se on aivan oikea valitusosoite ja tähän heillä totta kai oli oikeuskin. sopimus oli allekirjoitettu mutta co-pilotin osalta ei. Jos suullisia kuulemisia ei tule, on asia tältä osin pois pöydältä. Puhumattakaan niistä miestyötunneista, jotka ovat kuluneet asiaa eri instansseissa puidessa. Jos oikeusturvalautakunnalta tulee liiton toimintaa prosessissa ja rangaistuspäätöstä arvosteleva päätösehdotus, jonka mukaan liitto olisi toiminut väärin tai rangaistukset pitäisi purkaa, mietin kyllä kahteen kertaan omaa rooliani, yksinkertaisesti jaksamista. Käytännössä on varmaa, että kyse oli kaluston manipulaatiosta, jonka seurauksena kone ei ollut tarkastushetkellä sääntöjen ja määräysten mukaisesti lentokelpoinen. Päätös lautakunnasta on odotettavissa noin kuukausi tämän lehden ilmestymisen jälkeen, ehkä hieman aikaisemmin. Todistettavasti ihan kaikki ei alunperinkään ollut kohdallaan, mutta unohdetaan tässä yksityiskohdat. Syksymmällä Ilmailuliiton organisaatio sääntöjensä mukaisesti alkoi tutkia tarkastustilanteen tapahtumia syvällisemmin. 2
mönkkönen
tammikuu 2006
Tämmöistä meininkiä
Kuka nettosi veikkausliigan vedonlyönnissä. Rohkenen väittää, että sekä pilotti että co-pilotti olivat asiasta tietoisia. Voidaan toki hyvällä syyllä olettaa, että co-pilotti tiesi urheilijoilta vaadittavat toimintatavat ja säännöt luottamustehtäviensä kautta liitossa sekä kisaa käytännössä pyörittäneessä organisaatiossa. Viimeinenkin on totta, vaikkei iltapäivälehtien lööpeissä komeillutkaan. Purjelentotoimikunta lähetti asianosaisille ja paikalla olleilla silminnäkijöille kirjallisen selvityspyynnön. Purjelentäjät urheilun oikeusturvalautakunnassa
Ensimmäisen kerran lennettiin näissä merkeissä 2003. sisältö
tammikuu 2006
3
JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 69. Useilla kymmenillä ka-
J
meroilla kuvatusta kisasta tuotetaan räväkällä musiikilla ja asiantuntevalla selostuksella ryyditettyä vauhdikasta televisio-ohjelmaa. Riski on aina mukana tällaisissa tapahtumissa. Kilpailu on vain tuotava lähelle ihmisiä ja se on tehtävä helpoksi seurata. Sivu 42.
2 3 4 11 17 18 20 24 28 32 34 36 38 40 42 47
Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Finnair valitsi laajarunkokoneen Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta FAI juhli sataa vuottaan Laskuvarjohyppääjät syystapaamisessaan 18-metristen SM-kisa Lennokkipakki Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa Ilmailuhallinto aloitti Varjoliitoparatiisi Etelä-Afrikassa Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua
KANSI: Airbus A350-900 on Finnairin tuleva lippulaiva. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Tämän sivun kuva: Esa Alaraudanjoki.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita
oulunalusviikolla esitettiin digi- ja kaapelitelevision Urheilukanavalla päivittäin vuoden 2005 Red Bull Air Race -osakilpailuista taltioitua ohjelmasarjaa. Hyvä kysymys on myös se, miten tällaisia kisoja on mahdollista järjestää esimerkiksi Rotterdamin satamassa asutuksen ja yleisön keskellä. Ilmailumääräyksiä on Suomessa ainakin aiemmin tulkittu tiukimman jälkeen. Ilmailuun tahalliset riskit eivät ole perinteisesti kuuluneet. Suosio oli suuri ja 2004 päätettiin järjestää useampia tapahtumia. Eri asia on, haluammeko sellaisen tänne?
Nimetön-3
3
10/29/08, 9:56. Lentäjät ovat lajin kärkeä, monet perinteisen taitolennon maailmanmestareita. Budapestin keskustassa järjestettyä kisaa seurasi joen rannoilta yli miljoona katsojaa! Nyt viime vuonna oli vuorossa seitsemän osakilpailun sarja, jota on jo ehditty kehua ilmailun Formula ykkösiksi. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Mutta lisääkö se vain lajin kiinnostavuutta. Extreme toimii. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Kyseessä on huippuluokan taitolentokoneilla suoritettava nopeustehtävä, jota täydentävät muutamat taitolentoliikkeet. Vuonna 2001 yhtiössä syntyi idea taitolentokisasta, joka olisi yleisöystävällinen, vauhdikas ja myös televisioitavaksi sopiva. Jos voimassaolevien eurooppalaisten määräysten puitteissa on mahdollista järjestää Red Bull Air Race Hollannissa, pitäisi sen onnistua myös Suomessa. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Kisoissa on esimerkiksi käytetty maalilinjoina siltoja, joiden ali koneet sujahtavat. Red Bullin perustaja itävaltalainen Dietrich Mateschitz on itsekin ilmailija ja hänen energiajuomayhtiönsä on sponsoroinut lukuisia lentämiseen liittyviä tapahtumia mm. Red Bull Air Race osoittaa, että näin ei ole. Onko alkamassa uusi aika. Vaikka Helsingissä Kulosaaren silta olisi mainio maalilinja, on vaikea uskoa että lupia heltiäisi kilpailun järjestämiseen. Niiden korkeus on 18 metriä ja tornien väli 10-14 metriä (koneiden kärkiväli on tyypillisesti kahdeksan metriä). Lienee ajan kysymys, ennen kuin joku kuolee Red Bull Air Racessa. Purjekangasmateriaalia olevat tornit eivät vahingoita koneita vaikka ne osuisivatkin. varjoliidossa ja warbird-harrastuksen piirissä. Koneet ajavat äärimmäisen matalalla läpäistessään portteja, jotka on rakennettu ilmanpaineella pystyssä pysyvistä kangastorneista. Unkarilainen maailmamestari Peter Besenyei toimi konsulttina tapahtumaa suunniteltaessa. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Ilmailijat usein valittavat, että media ei huomioi lajiamme tai että katsojat eivät lähde liikkeelle korpikentille. Kuva Airbus. Kiinnostus kisaan on silti suuri. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.
Esa Alaraudanjoki kävi liitomatkalla Etelä-Afrikassa. Suomessa on jo laskuvarjourheilun uudessa vauhtilajissa Canopy Pilotingissa kolkattu maassa ollut valokuvaaja rajusti nurin ja yksi kilpailija on kiidätetty vakavasti loukkaantuneena sairaalaan. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja.
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa
Finnair kertoi, että koneet otetaan käyttöön 2007-2008. MD-11-koneet poistuvat Finnairin laivastosta vuoteen 2012 mennessä. Ensimmäinen A350 toimitetaan siis 2011 ja ne korvaavat
Yhdeksän Airbus A350-900 konetta ja kolme A340-300konetta. New Yorkin reitille sijoitettuna se vapauttaisi yhden MD11-koneen kasvavaan Aasian liikenteeseen. Yhtiöhän oli jo pitkään kertonut MD-11-koneidensa korvaustarpeesta seuraavan vuosikymmenen vaihteessa. Harva kuitenkin odotti, että ratkaisu tehdään jo nyt.
F
Silti huhuja pikaisesta päätöksestä oli liikkunut pitkin syksyä. Parhaassa tapauksessa ensimmäinen tulee kuitenkin jo aiemmin. Lisäksi CFM56-moottori on sama, joka on eri versiona käytössä A320koneissa. Tämä kovan luokan ilmailu-uutinen julkistettiin nopeutetulla aikataululla 7. Boeingin 787 Dreamliner jäi nyt kakkoseksi ankarista markkinointiponnisteluista huolimatta.
innair aikoo ostaa tuhannella miljoonalla eurolla 12 uutta laajarunkokonetta Airbus Industrieltä. Nelimoottorinen A340 on selkeä välivaiheen ratkaisu. Nyt käytössä olevien MD-11-koneiden valmistus kuitenkin päättyi jo vuonna 2001. joulukuuta kello 13. Finnairin laivasto on tulevaisuudessa vahvasti eurooppalainen. Kone tulee varmasti vielä muuttumaan tästä tietokonemallinnuksesta - jo nyt ohjaamon sivuikkunat on muutettu yksiosaisiksi ilmanvastuksen vähentämiseksi (kuva sivulla 47). Siksi on perusteltua, että yhtiö ottaa A320/A350-yhteensopivat A340-300E-koneet heti laivastoaan täydentämään. Se vetää niin hyvin (viime vuonna kasvu 40 prosenttia), että lisäkoneita tarvitaan heti eikä vasta kuuden vuoden päästä. A320-perheen koneita on käytössä jo tilatut 29 kappaletta (11 kpl A319, 12 kpl A320 ja 6 kpl A321). 4
liikenneilmailu
tammikuu 2006
teksti TERO TUOMINEN
Finnair valitsi eurooppalaisen
Finnairin tulevaisuuden lippulaiva on Airbus A350-900 -laajarunkokone. Yllättäen julkistettu konevalinta merkitsee yhtiön keskittymistä reittiliikenteessään Airbuseihin. MD-11-koneita ei yksinkertaisesti enää löydy Finnairin käyttämillä GE-
Nimetön-4
4
10/29/08, 9:58. Se on ollut aiemmin brasilialaisen Varigin käytössä ja sittemmin varastoituna. Näiden varaan rakennetaan Finnairin kaukoliikenne nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. A340pilotit voivat myöhemmin siirtyä hyvin pienellä siirtymäkoulutuksella A350:n lentäjiksi. Valinnassa mukana olleet Airbus A350 sekä Boeing 787 ovat myyneet hyvin, vaikka molemmat ovat edelleen piirustuslautaprojekteja. Toinen syy nopeaan päätökseen on Finnairin strateginen valinta keskittyä hyvin menevään Aasian liikenteeseen. Finnair hankki syksyllä käytettynä seitsemännen MD-11-koneensa. Se ei tosin sovi kovin hyvin Aasian kuvioon erityisesti rajoitetun rahtikuormansa vuoksi, mutta odotettaessa A350-toimituksia tyyppi on parempi kuin ei mitään. Toistaiseksi vielä piirustuslaudalla oleva tyyppi voitti Boeing 787 Dreamlinerin Finnairin tekemässä perusteellisessa vertailussa. Kuva Airbus.
A350
moottoreilla - ei ainakaan hyväkuntoisia yksilöitä. Kone vaati merkittävästi kunnostusta, ennen kuin se täytti Finnairin laatukriteerit. Kiireeseen on kaksi todennäköistä syytä. Lentokonekauppa käy kovilla kierroksilla ja Finnairin oli pakko tehdä sitoumus jo nyt, jotta toimitusslotteja yleensä olisi saatavilla haluttuna ajankohtana. Konetta on nyt suhteellisen nopeasti saatavilla. Finnairin A350-koneet toimitetaan vuosina 20112013
Sihteeri oli peruuttanut pääjohtajan päivän loppuohjelman ja bookannut liikesuihkukoneen Suomeen lentoa varten. Tarvittaessa A340-koneiden määrää voidaan kasvattaa tai korvata ne toisella, pienemmällä tyypillä. Vuoteen 2009 mennessä kaukoliikenteen laivastossamme on jo vähintään kymmenen konetta. Sivustatukea Airbuseille Finnairin laivastossa antavat brasilialaiset Embraer 170 ja 190 -koneet, jotka syöttävät matkustajia Aasian laajarunkoyhteyksille. Pystymme avaamaan uusia kohteita sekä lisäämään lentovuoroja kovimman kysynnän kohteisiin. Finnair on nettovelaton yhtiö - lentobusineksessa nykyisin varsin harvinainen tilanne. Tiedotustilaisuudessa kiistettiin, että kyseessä ei ollut eläköityvän pääjohtajan viimeinen peukalonjälki yhtiön tulevaisuutta suunnattaessa. Rahoituskin on vielä täysin auki, mutta yhtiössä ei olla tästä huolestuneita. - Kyseessä on Finnairin historian mittavin laivastouudistus. Tilanteen rauhoituttua Finnairin pääjohtaja Keijo Suila ja Humbert istuivat uudelleen pöydän ääreen ja heidän eteensä asetettiin koruttomat mapit, joissa oli ostoaikeen sinetöivä Memorandum of understanding -asiakirja (MOU). Uusien koneiden toimintasäteen kannalta ei tule ongelmia, mutta reitti pitäisi pystyä lentämään edestakaisin vuo-
Aiesopimus Peilisalissa
Finnairin joulukuussa tekemän A350päätöksen vauhtia kuvastaa se, että Airbusin pääjohtaja Gustav Humbert lensi Suomeen keskiviikkoiltapäivänä 7.12. Vastaava asetelma pysynee myös tulevaisuudessa.
Historiallinen kuva pääjohtajista: Finnairin Keijo Suila (oik.) ja Airbusin Gustav Humbert allekirjoittivat 7. Onhan 6000 miljoonaa vanhaa markkaa toki paljon rahaa, mutta kyseessä on investointi tuotantovälineisiin. Jopa 75 prosenttia Aasiasta tulevista matkustajista jatkaa Vantaalta eteenpäin Eurooppaan. Kallistuvan polttoaineen maailmassa säästöjä on näin selkeästi saavutettavissa, vaikka rahtikapasiteetista joudutaankin tinkimään. Välivaiheen A340 ottaa vieläkin vähemmän, noin 14 tonnia. Konetyypin korvaaminen osoittautuikin yllättävä vaikeaksi. Finnair teki joulukuun alussa lisätilauksen neljästä satapaikkaisesta Embraer 190 -koneesta. Vuoteen 2009 mennessä kaukoliikenteen laivastossamme on jo vähintään kymmenen konetta."
seitsemän MD-11-konetta vuoteen 2012 mennessä. Humbertin businessjetti oli sen verran myöhässä, että tiedotustilaisuuden alku viivästyi lähes tunnilla. Siksi miljardin euron konekaupan ei uskota tuottavan ongelmia. Päätös kuvastaa luottamustamme ja sitoutumistamme Aasian-kasvustrategiaamme. A340-300E-koneet (E = enchanced, parannettu) koneissa on tehokkaammat CFM56-5C4/P -moottorit, joiden ansiosta tyyppi kuluttaa polttoainetta selvästi vähemmän kuin nykyiset MD-11koneet. Uusi toimitusjohtaja Jukka Hienonen muistutti, että tällä hetkellä Finnair omistaa puolet laivastostaan ja puolet on vuokrattu. Nyt valittu A350 kuljettaa rahtia 17 tonnia Bangkokiin. joulukuuta aiesopimuksen 12 laajarunkokoneen ostamisesta.
Nimetön-4
5
10/29/08, 9:59. Kaksi aiemmin tilattua 76-paikkaista 170-konetta vaihdettiin samassa yhteydessä isommiksi 190-koneiksi. Reittiverkoston kriittinen paikka muutenkin on juuri Bangkok, jonne on matkaa Vantaalta 8600 kilometriä. Finnairin versiossa A350-900 kuljettaa 314 matkustajaa. Toimintasäde on 13 890 km, mikä kattaa merkittävän osan maailmasta Australiaa ja EteläAmerikkaa lukuun ottamatta. Kun puheet oli pidetty ja valokuvat otettu, suurin osa mediaa poistui Kämpin peilisalista deadlinen painaessa päälle. Sen johtajat sinetöivät allekirjoituksillaan. Tiedotteissa käytettiinkin avoimia termejä "hankkii" ja "is to acquire". Sen vahvimpia puolia on ollut suuri rahtikapasiteetti, jolla yhtiö on tehnyt rahaa matkustajaliikenteen aallonpohjissakin. - Pörssiyhtiön on julkistettava päätökset kun ne ovat valmiit, totesi Suila yksikantaan.
A340 korvaa lisä-MD-11:t
DC-10-koneesta kehitetty 296 matkustajaa kuljettava McDonnell Douglas MD-11 on ollut Finnairin kaukoreittien työjuhta vuodesta 1990. Finnair ei siis vielä varsinaisesti ostanut 12 lentokonetta. liikenneilmailu
tammikuu 2006
5
"Kyseessä on Finnairin historian mittavin laivastouudistus. Tuolloin päätös oli siis jo meillä julkistettu. Kiinan ohella olemme tekemässä uusia avauksia myös Japanin- ja Intian-liikenteessä, Finnairin vuoden alussa eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Keijo Suila totesi konevalintaa julkistettaessa. Syksyyn 2007 mennessä yhtiöllä on näitä 170/190-syöttöliikennekoneita jo 16 kappaletta. MD-11 vie 20 tonnia
Sen ideana on, että maailman suurkenttien kiitotiekapasiteettia ei enää voida kasvattaa. Tällaisille väleille 7E7, sittemmin 787 on suunnattu. Se kuitenkin syntyi lähes pakon sanelemana vastavetona Boeingin esittelemälle 7E7-koneelle. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että Finnairin laajarunkolentäjät voivat välillä käydä vaikkapa Euroopan reiteillä A320-perheen koneiden ohjaimissa.
SEITSEMÄS MD-11
Tyypillisesti laajarunkokoneita ohjaavalle pilotille tulee vain 2-3 laskua kuukaudessa. MD-11 siirtolennettiin Yhdysvaltojen Vicorvilleen ja sieltä maalaamattomana huoltoon Vantaalle Finnairin tekniikkaan. Vaikka miehistön käytön edut ovat nyt tehdyssä ratkaisussa selvät, Finnairilta kerrotaan että tämä ei ollut ratkaiseva seikka uutta konetta valittaessa.
Vastaveto Dreamlinerille
Airbus mainostaa, että A350 on täysin uusi matkustajakone. Lentäjien motivaatiota ja turvallisuuttakin varmasti kohottaa mahdollisuus tulevaisuudessa lentää enemmän. Kuva Jaakko Ypyä.
Nimetön-4
6
10/29/08, 9:59. Uudemmat, suuremmilla moottoreilla varustetut -500 ja -600-mallit ovat korvanneet ne. Alkaneena vuonna heistä tyyppikoulutetaan 240. Aika näyttää jääkö se viimeiseksi. 6
liikenneilmailu
tammikuu 2006
A340 on Finnairin ensimmäinen nelimoottorikone sitten DC-8:n.
Airbus A340-200/300 -koneita on tilattu 244 ja niistä jo 239 on toimitettu asiakkaille. Airbus puolestaan keskitti voimavaransa A380-superjumbon kehittelyyn. Amerikkalaiset katsoivat, että maailman lentoliikenne hajaantuu suurilta keskuskentiltä pienempien paikkakuntien välisiksi suoriksi yhteyksiksi. Ja ennen kaikkea toista koneenvalmistajaa ei voi jättää yksin
Finnairin seitsemäs MD-11ER (OH-LGG) saapui Suomeen 12. Finnairin laajarunkopuolella on nyt 84 kapteenia ja 63 perämiestä. Vaikka A350-koneen (samoin kuin 787:n) koko olemassaolo perustuu uuteen taloudelliseen moottoriin, Finnair ei vielä kertonut valintaansa. Mixed Fleet Flying -konseptia. 1996 valmistunut kone on aiemmin ollut indonesialaisen Garudan ja brasilialaisen Varigin käytössä. Vaihtoehtona on Rolls-Royce Trent 1711. A350 lentää Mach .82, mutta Airbus on lupautunut nostamaan sen arvoon Mach .83. Ero voi merkittävä, jos luvassa on kovia vastatuulia. Se ei ole paljon, ATRlentäjälle moinen tulee lentopäiväkirjaan päivittäin. Kaikkiaan yhtiössä on 660 lentäjää. Finnair on GE-moottorien
pitkäaikainen käyttäjä, joten valistunut arvaus osuisi GEnx-moottoriin, etenkin kun se on ensimmäisenä saatavana.
Ristiinlentäminen tehostaa
Airbus on jo pitkään markkinoinut ns. marraskuuta. Etenkin kun Boeing vakuutta 787:n lentävän Mach .85. Se tarkoittaa sitä, että kapea- ja laajarunkokoneet ovat pilotin kannalta niin lähellä toisiaan, että niitä voidaan lentää samalla tyyppikelpuutuksella (Cross Crew Qualification; CCQ). Myös lentäjien ammattiyhdistyksen kanssa on päästy yksimielisyyteen uusien konetyyppien käyttöönotosta. Loppupelissä käynee ilmi, että molemmat olivat oikeassa ja kumpaakin konetta tarvitaan. A340-300:n ensilento tapahtui 1991.
rokauden aikana, jotta aikataulut täsmäisivät. Boeing 787 koneen voimanlähde on ensimmäisissä toimituksissa General Electric GEnx75A1. Koneeseen tulee ensimmäisenä uudet, makuuasennon mahdollistavat business-luokan istuimet. Vaihtoehtoja on tosin tasan kaksi. Eli melkoinen myllerrys on luvassa. Siksi ainoa ratkaisu on suurentaa koneiden matkustajamääriä
Kone poikkesi niin paljon lähtökohtana olleesta A330:stä, että uusi mallinimi oli perusteltua. Päätöstä kuitenkin lykättiin ja vasta joulukuussa 2004 saatiin lupa tarjota asiakkaille uutta konetyyppiä. Puhaltimen halkaisija on 282 senttiä. Altavastaajan osa ei miellyttänyt konemarkkinoinnin konkaria. Leahyn myyntitykit hyökkäsivät uudella innolla lentoyhtiöiden päättäjien puheille. Boeing kauppasi tarmokkaasti 7E7-konettaan, jonka se otti keihäänkärjekseen kun lähes äänennopeudella lentävä Sonic Cruiser ei ollut kiinnostanut lentoyhtiöitä. 787-koneessa ne ovat keskenään nopeasti vaihdettavissa, mikä on kokonaan uutta lentokoneenrakentamisessa.
Kuvat GE
kistamiseen. Kuva Boeing.
A350. Airbusin markkinoinnista vastaava johtaja John Leahy oli tuolloin pitkään sairaana. Uusi on aina uusi. Vastaavasti Boeing on ilmoittanut tekevänsä polttoainetaloudellisen kehitysversion legendaarisesta 747-jumbojetistään A380:n markkinaosuutta nakertamaan.
A350 keräsi vauhtia
Airbus seurasi vuonna 2003 tarkasti markkinoiden vaatimuksia. Julkisuuteen hanke tuli elokuussa 2004. Toulousen suunnittelutoimistoissa heitettiin isompi vaihde pykälään ja A350:stä muokattiin oikeasti varteenotettava kilpailija Boeingin tuotteelle. Uudelleensyntynyt A350 esiteltiin
Nimetön-4
7
10/29/08, 9:59. GEnx:n kehitystyössä on hyödynnetty GE90-moottorin rakennetta. Yhtiön lippulaivan A380:n ensilentoakin hän joutui katsomaan sairaalan ikkunasta. Kun Leahy palasi sairaslomalta takaisin töihin, hän huolestui A350-projektin vaisusta tilanteesta kilpailijaan nähden. Airbusin mukaan osanumeroista 90 prosenttia onkin nyt uusia. Tietenkin näin oli jo markkinoinnillisestakin näkökulmasta. liikenneilmailu
tammikuu 2006
7
Pelkällä kilpailijan kiusaksi tehdyllä vanhan konetyypin lämmittelyllä ei tässä kisassa pärjätä.
hallitsemaan tiettyä koneluokkaa. Ilmeisesti Airbusilla oli jo tuolloin valmius tarjota kehitysversio hyvin menestyvästä A330-koneestaan, mutta sen markkinoita ei haluttu ennenaikaisesti häiritä. Leahy totesi, että pelkällä kilpailijan kiusaksi tehdyllä vanhan konetyypin lämmittelyllä ei tässä kisassa pärjätä. Kallistuvan polttoaineen aikoina pieni nopeuslisä ei ohittanut kustannustietoisuutta. Se korvaa suositun CF6-moottoriperheen. Marraskuussa Airbus kertoi uskovansa, että pääomistaja EADS:n hallitus suostuu uuden konetyypin jul-
Boeing 787:n ja Airbus A350:n taloudellisuus kumpuaa pitkälti uusista moottoreista. Tavoitteena on 15 prosenttia pienempi polttoaineenkulutus kuin CF6-80C2-moottorissa. Lupauksena oli 11 prosentin kustannussäästö matkustajapaikkaa kohden verrattuna "lähimpään kilpailijaan". Lähtökohtanahan Airbusilla oli aluksi ollut pelkästään 787:ää varten kehitettävien taloudellisten moottorien laittaminen A330-koneeseen. Sen siivet ovat komposiittirakenteiset. Kevään 2005 aikana 787 keräsi mukavasti tilauksia. Niinpä Airbus kehitti A330-koneestaan A350:n suoraksi kilpailijaksi 787:lle. General Electric GEnx on toinen tarjolla olevista voimanlähteistä. Joulukuussa esiin astui myös ensimmäinen ostaja, espanjalainen Air Europa. Pääjohtaja Noel Forgeard myönsi syyskuussa, että Airbus tutkii kilpailijan rakentamista 7E7:lle ja tuolloin mainittiin jo tyyppitunnus
Puolalainen LOT päätyi valinnassaan Boeing 787 Dreamliner -koneeseen. Samaan aikaan A350:n tilauskirja eli hiljaiseloa. Luvassa olisi ollut kaksi versiota: A350-800 ja A350-900. Syksyn 2004 mittaan kävi ilmi, että suunnitteilla oli kaksi eri versiota A350koneesta. Toinen vaihtoehto A350:n moottoriksi on Rolls-Royce Trent 1700. Ohivirtaussuhde on miltei 1:9,5. Vuosi sitten uuden koneen käyttöönottoajankohdaksi arvioitiin vuosi 2010 (A350-800) ja 2011 (-900)
Siinä sivuvakaaja oli tätä materiaalia. A350:ssä hiilikuituvahvisteisia CFRPmateriaaleja on 37 prosenttia. A350:n siipiprofiili, wingletit, siiven ja rungon lii-
A350:n business-luokan matkustamon sisustusesimerkki. A350:ssä on muutenkin uudistettu siipi, jossa aerodynamiikkaa on parannettu monella tavoin. Airbus käytti ensimmäisen kerran kokonaan komposiittivalmisteista osaa A310-300-koneessaan vuonna 1985. A350:n moottoripankat ovat titaania. Tuolloin silmin nähden asiastaan innostunut Leahy vakuutti, että jo kesäkuussa Le Bourgetin ilmailunäyttelyssä yhtiöllä on esiteltävänään kolminumeroisia tilauslukuja. Uusilla materiaaleilla on kaikkiaan saavutettu 8000 kilon painon säästö. Kyseessä on luonnollisesti suuri teknillinen edistysaskel, mutta toisaalta ensimmäiset käyttäjät joutuvat koelentäjiksi. Isompi A350-900 vie 300 matkustajaa 13900 km päähän. Esimerkiksi laskusiivekkeiden käyttömekanismien suojuksia on pienennetty. Boeingin 787 on ensimmäinen matkustajakone, jossa suurin osa rakenteista on komposiittimateriaaleja. Ulkosiivessä uusilla rakenteilla saavutetaan 2,5 tonnin painon säästö. Kuva Airbus.
Nimetön-4
8
10/29/08, 10:00. LED-valaistus vähentää huollon tarvetta sekä mahdollistaa erilaisten värien käytön tunnelman luomisessa. Suuren komposiittirungon vauriot ovat vielä osin tutkimatonta aluetta.
Uutta ja vanhaa
Siivessä komposiittirakenteet ovat jo koeteltua teknologiaa. Vanha
sanontahan kuuluu: "Never buy anything Mark I"! Airbus kertoo, että A350:stä jopa 60 prosenttia on uusia materiaaleja. Valmistajan mukaan kone sopii reiteille, joilla kysyntä on vasta käynnistymässä. Esimerkiksi A350:n 25-metrinen siipisalko on komposiittimateriaalia. Suunnittelussa on käytetty uusia nopeita tietokoneohjelmia, jotka mahdollistavat aivan uudella tavalla aerodynaamisen optimoinnin. 8
liikenneilmailu
tammikuu 2006
Airbus käytti ensimmäisen kerran kokonaan komposiittivalmisteista osaa A310-300-koneessaan vuonna 1985.
Airbusin laajarunkokoneet kokoonpannaan Clement Aderin mukaan nimetyssä tehtaassa Toulousen lentokentällä Ranskassa. Samaten painerungon peräseinä on komposiittia, samoin kuin A380-koneessa (ironista kyllä EADS toimittaa vastaavan osan myös Boeingin 787-koneeseen). Se sopii Euroopan ja Latinalaisen Amerikan sekä Aasian välisille reiteille. A350-800
kuljettaa 253 matkustajaa 16300 km toimintasäteellä. Voidaanpa kattoon haluttaessa heijastaa vaikkapa tähtitaivas... Ja näin myös kävi.
Kaksi versiota
Airbusin uudet koneet tarjoavat lentoyhtiöille mahdollisuuden lentää pitkiä reittejä kuluttaen vähemmän polttoainetta kuin nykykalustolla. Käytössä on myös EADS:n kehittämä, kitkalla kuumentamiseen perustuva Friction Stir Welding, jossa pyörivä terä muuttaa liitettävien kappaleiden raon sulaksi metalliksi. Samaten siiven ja rungon liitoskohdan muoto-osat ovat entistä sulavalinjaisempia. Esimerkiksi massiivinen rungon ja siiven liitososa on toteutettu komposiiteilla. Liitoksissa käytetään laserhitsausta, joka säästää merkittävästi painoa niittaukseen verrattaessa. Osia kuljetetaan paikalle eri puolilta Eurooppaa, esimerkiksi siipi rakennetaan Englannissa. Airbusilla muistutetaan, että alumiinilithium-rakenteisen rungon korjauksissa voidaan käyttää koeteltuja menetelmiä. Kuitenkin komposiittimateriaalien osuus on pienempi ja koneen rungossa käytetään kolmannen sukupolven C47A T8 alumiinilithiumia. Kuva Airbus.
julkisesti Airbusin Technical Press Briefing -seminaarissa Toulousessa toukokuussa 2005
Kuva Airbus
toskohta sekä moottorien ripustus on kaikki pyritty saamaan mahdollisimman vähän vastusta aiheuttaviksi. Näin on ohjaamon alle saatu lepotila miehistölle. A350:n avioniikassa yhdistetään tärkeimmät tilannetietoisuuteen vaikuttavat näytöt (ATC, TCAS, WXR, TAWS) yhdeksi kokonaisuudeksi. Turvallisuusmielessä se on samaa lukitun oven takaista aluetta kuin koko ohjaamo.
Miehistön liikkumisen kannalta pitkillä lennoilla ratkaisu on mainio. Se tarkoittaa sähköistä lennonvalmistelua ja -hallintaa. Huonoissa olosuhteissa lentäjät voivat hyödyntää heijastusnäyttöä (HUD), jossa tuulilasin läpi eteenpäin katsottaessa näkökentässä on myös tärkeimmät mittarinäytöt. Tässä kuvassa on jo viimeisimpien suunnitelmien mukainen yksiosainen ohjaamon sivuikkuna. Esimerkiksi solakoissa on hyödynnetty A380:n kehitystyössä suunniteltua pyöristettyä johtoreunaa. Näin liikenne-, sää- ja maanpinnan korkeus ovat kaikki samalla kertaa nähtävissä.
Monesti vaaratilanteita syntyy suurilla lentoasemilla huonoissa sääolosuhteissa. Tämä on värikäs A330-300 kuuluu hongkongilaiselle Dragonairille, joka on tilannut 12 konetta. Lentäjillä on käytössään FlySmart. Yhtiö on kehitystyössä viimeksi muokannut siiven keskiosan yläpintaa sekä laskusiivekkeiden mekanismien koteloita vähentääkseen vastusta ja kasvattaakseen nopeutta. A330-200 ja A330-300-koneita on tilattu yhteensä 553 kappaletta, joista 374 on toimitettu. Nelimoottorinen versio on tarkoitettu pitkille reiteille. Winglettejä on voitu suurentaa. A350:n ohjaamossa on saatavana karttatietoa rullausteistä yhdistettynä koneen asemaan GPS-näytöllä. Sitä voi hallita myös kosketusnäytöllä, jolloin näppäimistöä ei tarvita. Vaikka ikkunapinta-ala pienenee, näkyvyys paranee.
Nimetön-4
9
10/29/08, 10:00. Niissä on sama siipi, ohjaamo ja runko. Lisäksi keulan alaosaa kasvatetaan, jotta ohjaamon alle tulevaan miehistön lepotilaan saataisiin seisomakorkeus. A330:n ensilento tapahtui 1992 ja tyyppihyväksyntä saatiin 1993. Airbus uskoo, että kaiken kaikkiaan A350 tarjoaa polttoainetaloudessa 15 prosentin parannuksen. Jo laskuvaiheessa voidaan valita "brake to vacate" -toiminto. Lattian alainen laitetila on siirretty matkustamon yläpuolelle. Samaten huoltokustannuksissa lienee odotettavissa vastaavan suuruinen säästö.
Airbus pyrkii nostamaan A350:n pitkien reittien matkanopeutta. Sen arvioidaan vähentävän vastusta pienillä nopeuksilla jopa kolme prosenttia.
Yhteinen ohjaamo
Ohjaamossa on säilytetty yhteneväisyys A330-koneisiin ja siten koko Airbus-perheeseen. Siinä kone jarruttaa automaattisesti optimaalisella tavalla saavuttaakseen tarpeeksi pienen nopeuden ennakkoon valitulle high speed poistumistielle kääntymisen mahdollistamiseksi. käyttöliittymä. matkanopeus Mach .82 Mach .82 Suurin lentonl.paino 245 t 275 t Hyötykuorma 49,8 t 50,9 t
A350:n suunnittelun lähtokohtana on ollut Airbus A330.Kaksimoottorinen Airbus A330 on nelimoottorisen A340:n sisarkone. liikenneilmailu
tammikuu 2006
9
A350-900 A340-300 Matkustajamäärä 314 303 Toimintasäde 13 900 km 13 350 km Moottori GEnx (?) CFM56-5C4 Pituus 65,2 m 63,6 m Kärkiväli 61,1 60,3 m Siipipinta-ala 362 m2 362 m2 Tyypil
tuotettua sähköä. Leveyssuunnassa tämä tarkoittaa pariakymmentä senttiä, joka jo tuntuu, mikäli istuinmäärää ei lentoyhtiön toimesta kasvateta. Sinällään Airbusin into markkinoida kaksimoottorista A350-konetta on vastoin kaikkea yhtiön aiemmin saarnaamaa. Vaikka A350 hyödyntää samoja uusia moottoreita, Airbus on valinnut koetellun vuodatusilman käytön. Kaiken kaikkiaan Airbus on hyödyntänyt hankkeessa A380:ssä kertynyttä osaamista. Ilman kosteuden vakuutetaan olevan 15 prosenttia, joka takaa miellyttävämmän olon pitkillä lennoilla. Nyt on ääni Airbusin kellossa muuttunut, koska oma tuote kilpailee suoraan Boeingin kanssa. A350:n ikkunat ovat suuremmat kuin A330:n - tämä ratkaisu on selvää 787:n peesaamista. Uuden jäsenen maksu määräytyy liittymiskuukauden mukaan: tammi-maalis 55 euroa, huhti-kesä 45 euroa, heinä-syys 38 euroa ja loka-joulu 31 euroa. Uuteen koneeseen on myös suunniteltu uudet matkatavarahyllyt. A330/340-matkustamo on ollut jo aiemmin markkinoiden hiljaisimpia. Moottorihäiriötilanteessa kaksimoottorikone joutuisi lentämään yhdellä moottorilla varakentälle, joka tietyillä reiteillä sijaitsee todella syrjäisellä seudulla. Boeingin 777 -koneen tultua markkinoille eurooppalainen valmistaja koitti kaikin keinoin vakuuttaa lentoyhtiöitä sekä matkustavaa yleisöä siitä, että pitkillä reiteillä kaksimoottorikoneet eivät ole turvallisia erityisesti laajojen vesialueiden (Tyyni valtameri) sekä napa-alueiden yli suuntautuvilla lennoilla (ETOPS, extended range operations). Monipuolinen viihdejärjestelmä on nykyään keskeinen osa lentoyhtiöiden tarjontaa. Samaten painerungon peräosaa muokkaamalla on saatu lisää tilaa pituussuunnassa. Nykyisten moottorien luotettavuus onkin sitä luokkaa, että jopa pitkät valtamerien ylitykset voidaan tehdä turvallisesti. Olen kiinnostunut ilmailusta laajemmin ja haluan liittyä Suomen Ilmailuliiton jäseneksi. Ikkunaistuinpaikkojen kohdalla korkeus on A350:ssä suurempi kuin kilpailijassa. Tosin häiriötilanteessa matkustajat voivat joutua kärsimään kylmästä ja matalasta paineesta varakentälle hakeuduttaessa.
Vuodatusta vai ei
Boeing päätyi 787-konetta suunniteltaessa siihen, että moottoreista ei oteta vuodatusilmaa käyttämään apulaitteita ja matkustamoa lämmittämään. Yhtiöhän tarjosi nelimoottorista A340-konetta vastaaville reiteille. A350:ssä on alusta alkaen lähdetty suunnittelemaan yhtenäistä verkkoa tätä toimintoa palvelemaan. Tämä vähentää merkittävästi muutoksia A330:n muuttamisessa uudeksi konetyypiksi. Boeing markkinoi 787:ää matkustamon alhaisemmalla painekorkeudella. Tilaus jatkuu automaattisesti, mikäli sitä ei erikseen peruuteta. Airbus vakuuttaa, että suunnitellussa 6000 jalassa mukavuus on sama, vaikka korkeutta onkin hieman kilpailijaa enemmän. Tavoitteena on plug and play -ympäristö, jossa uusia laitteita voidaan liittää haluttaessa milloin vain. Käytettävissä olevaa tilaa on onnistuttu lisäämään seinäpanelointeja ohentamalla. Luonnollisesti tarjolla on heti aluksi langaton laajakaistaverkko (WIFI) nettiyhteyksien mahdollistamiseksi. Sama aiotaan säilyttää myös uudessa koneessa. 10
liikenneilmailu
tammikuu 2006
Monipuolinen viihdejärjestelmä on nykyään keskeinen osa lentoyhtiöiden tarjontaa.
Vanhasta puserrettu lisätilaa
Matkustajan kannalta vanhasta A330matkustamosta on puserrettu esiin uutta. Helpoiten tilaat tai liityt netissä: www.ilmailuliiitto.fi
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Nimi
ILMAILU
Ilmailulaji ja synt.aika (jäseneksi liittyvät)
Osoite
VASTAUSLÄHETYS Suomen Ilmailuliitto SOPIMUS 5002374 00003 HELSINKI
Postitoimipaikka
Allekirjoitus
Ota kupongista valokopio jos et halua leikata lehteäsi
Nimetön-4
10
10/29/08, 10:01. ALNA (Airline Network Application) on suunniteltu ennen kaikkea helposti laajennettavaksi tulevien tarpeiden varalta. Jäsenmaksuun sisältyy ILMAILU loppuvuoden ajaksi. 787 käyttää esimerkiksi matkustamon lämmityksessä moottorien generaattoreilla
Tilaamalla ILMAILUN varmistat saavasi jatkuvasti jokaisen lehden irtonumerohintaa edullisemmin suoraan kotiisi.
Kyllä! Tilaan ILMAILU-lehden edullisena kestotilauksena vuodeksi eteenpäin hintaan 40 euroa
koonnut TERO TUOMINEN
uutiset
tammikuu 2006
11
Blue1: isompia koneita ja uusia reittejä
opeasti laajentunut Blue1 hankkii kolme McDonnell Douglas MD-90-30 -konetta. V2500 on myös polttoainetaloudellisesti edullinen. Vaikka tässä moottori jää osittain piiloon, sen suurempi koko verrattaessa MD-80-koneiden voimanlähteisiin on ilmeinen. Suurempien Avrojen leasingsopimukset ovat voimassa vuoteen 2009. Kyseessä on tutun DC-9/MD-80-koneperheen kehitysversio, jossa on uuden sukupolven IAE V2500-moottorit (samoja käytetään A320-sarjan koneissa). Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Blue1 liisaa MD-90:t emoyhtiöltään. Blue1:n marraskuun matkustajamäärä nousi 24 % 134 000 matkustajaan. Ensimmäinen 166-paikkainen MD90 tulee maaliskuun alussa, toinen kuun lopussa ja kolmas touko-kesäkuussa. Kyseessä on suurin voimalaite, joka on asennettu takarunkoon. MD-90:ssä ulkoinen melu on jopa pienempi kuin Airbuseissa, sillä koneen runko ja siivet vaimentavat maassa olevalta kuulijalta piiloon jäävien takamoottorien ääntä. Lisäanturit 19.90 /kpl. Tämänhetkisen laivaston muodostavat kaksi Avro RJ100 (99 matkustajaa) ja seitsemän RJ85 -suihkukonetta (84) sekä viisi Saab 2000 -potkuriturbiinikonetta (47). Yrityksen voimakas laajeneminen on vastaus markkinoiden tarpeisiin, toteaa Blue1:n toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi. Blue1 harkitsee Saabiensa tulevaisuutta, sillä niiden vuokrasopimukset umpeutuvat syksyllä. Yritysmatkustajille voimme nyt laajentumisen myötä tarjota entistä paremmat yhteydet sellaisiin kohtei-
siin kuten Lontoo ja Zürich unohtamatta vapaa-ajan matkustajia, joille puolestaan tarjoamme hyvät ja edulliset yhteydet Etelä-Eurooppaan, kiteyttää Wentjärvi. MD-90 koneen kehittäminen käynnistyi 1988 ja ensilentonsa tyyppi teki 1993. SAS hankki kahdeksan tuolloin 142-paikkaista konettaan vuosina 1996-1997. Kesäaikataulukaudella Blue1:n koh-
N
Valokuvamanipulaatio MD-90-30-koneesta Blue1:n väreissä. Kokonaiskysyntä (myydyt henkilökilometrit) nousi marraskuun aikana 21 % ja kapasiteetti (tarjotut hkm:t) 1 %. Uusien koneiden myötä yhtiön kokonaistuotanto (ASK = available seat kilometer), lisääntyy jopa 70 %. Mukana yksi anturi, kello voi vastaanottaa jopa 3 eri anturin tiedot. Kun Douglas ja Boeing yhdistyivät 1998, MD-90:n tuotanto loppui kun kaikki tilaukset oli toimitettu. Yhtiön matkustajakäyttöaste nousi 10,3 prosenttiyksikköä 60,7 prosenttiin. Koneita rakennettiin 116 kappaletta. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi
www.paratronic.fi
Nimetön-5
11
10/29/08, 10:33. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@kolumbus.fi
WS9520 projektiokello 79
Kellonajan ja ulkolämmön kattoon heijastava projektiokello, mukana ennustava "säämies" 24 eri ikonilla. Vuoden alusta yhtiö on kuljettanut 1 345 000 matkustajaa, mikä on 29 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ulkolämpö/kosteusanturi on langaton. Koneet ovat aiemmin olleet SAS:n käytössä, mutta ne ovat jääneet seisomaan yhtiön virtaviivaistaessa monista konetyypeistä koostuvaa laivastoaan. Projektiokello on ideaalinen laite esimerkiksi makuuhuoneeseen, helppo vilkaista keskellä yötä suoraan katosta kumppania herättämättä, paljonko kello on ja pitääkö nousta aikaisemmin autoa lämmittämään. Yhtiö panostaa voimakkaasti Euroopan liikenteeseen aloittamalla lennot Lontooseen (Stansted), Pariisiin, Dubliniin, Düsseldorfiin, Zürichiin, Madridiin ja Varsovaan sekä Etelä-Euroopan turistikaupunkeihin kuten Ateenaan, Roomaan, Nizzaan ja Barcelonaan. Liikenteeseen se tuli 1995. Kuva SAS.
teiden lukumäärä kasvaa 14 kohteesta 25:een. Kotimaan liikenteessä käyttöaste oli 68,6 % ja ulkomaan liikenteessä 59,2 %.
Xplorer käsituulimittarit 39 99
harrastajille ja ammattilaisille. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%
Lyhyillä reiteillä potkuriturbiinikoneen pahin kilpailija on auto. Finncommin tavoite on Vantaalla 25 minuuttia ja maakuntakentillä 15 minuuttia. maksuissa. Myös matkustamon sisustuksessa on vaimentavia materiaaleja. Finncommin ATR:t tankataan siiven alapuolelta. Finncomm Airlines on pohjalainen yritys, joka on lentänyt Finnairille syöttöliikennettä seitsemällä Saab 340 ja yhdellä Saab 2000 -koneella (340:stä kaksi on omia). Tämä osaltaan lisää entisestään oman auton houkuttelevuutta lyhyillä matkoilla. ATR 42:n rakenteista noin 15 prosenttia on komposiitteja. Tästä saadaan kilpailuetu, jolla uskotaan pärjättävän lyhyiden reittien tuottajana.
ATR 42-500 -koneen rahtitila on edessä ohjaamon ja matkustamon välissä. Lisäksi 20 vuotta vanhojen Saabien huoltokustannukset ovat merkittävästi isommat kuin uuden kaluston. Lyhyillä reiteillä tarvitaan suuri vuorotiheys, jotta matkustajat valitsisivat lentokoneen. Uusissa koneissa on myös kuusilapaiset Hamilton Standard 568F -potkurit, jotka nekin ovat aiempia nelilapaisia hiljemmat. Voimanlähteenä on samat Pratt & Whitney PW127E -moottorit kuin ATR 72-500 -koneessa. Polttoainetaloudellisuus puree myös lyhyillä rahtireiteillä. Rahtiovi estää koneiden operoinnin matkustajasilloista Helsinki-Vantaalla. ATR 42-500:n ohjaamo ei ole aivan viimeisintä kuvaruututeknologiaa. Matkatavaralokeroissa on 40 prosenttia enemmän tilaa kuin aiemmissa versioissa. Kuva Tero Tuominen.
Nimetön-5
13
10/29/08, 10:34. ATR 42-500 on kevyempi kuin suunnilleen yhtä monta matkustajaa kuljettava Saab 2000. teksti TERO TUOMINEN
uutiset
tammikuu 2006
13
Meluongelmaankin on löydetty ratkaisuja. Varustelultaan se ei kuitenkaan kalpene: mukana on koneen ja maatukikohdan välisen viestinnän mahdollistava datalinkki ACARS (Aircraft Communication Addressing & Reporting System) ja P-RNAV-navigointijärjestelmä (Precision Area Navigation). Niitä on hyödynnetty esimerkiksi pyrstörakenteissa. Loppuvuodesta kiristyneet turvatarkastukset ovat Helsinki-Vantaalla lisänneet lentoaseman läpäisyyn tarvittavaa aikaa. ATR on kehittänyt passiivisen Dynamic Vibration Absorbers -vaimennusjärjestelmän, jolla merkittävästi pystytään hiljentämään tätä ilmiötä. Finncommin kalusto yöpyy kahdeksalle maakuntakentälle rakennetuissa halleissa. Alkaneen vuoden tavoitteena on 20 000 lentoa ja 400 000 matkustajaa. Potkurien synkronointi on poikkeuksellisen tarkka, jolla pystytään entisestään pienentämään melua. Suomalaisessa ilmailussa merkittävän runsaan sadan miljoonan euron (optioineen 250 miljoonaa) konehankinnan rahoitus hoidetaan velkarahalla. Koneisiin tulee kaksi FMS-lennonhallintajärjestelmää. Kuva Tero Tuominen
Matkustamon nahkapäällysteisiä istuimia. Menettely on myös vihreiden arvojen mukaista. Finnairin ATR-koneista Finncommin uudet lentolaitteet eroavat siinä, että niissä ei ole edessä matkustajaovea. Samaten koneiden pesukustannuksissa säästetään 300 000 euroa vuosittain. Lisäksi yhtiöllä on pidemmille reiteille kaksi Embraer 145 suihkukonetta. Toisaalta rahtiovi parantaa koneiden jälleenmyyntiarvoa, sillä ATR on suosittu rahtikone. Kaikki tosin eivät varmasti innostu oikean puolen kahden penkkirivin sijoittamisesta niin, että niissä istutaan kasvot vastakkain. Finncommilla on kevyt organisaatio ja henkilöstön palkat ovat pienemmät kuin isoilla yhtiöillä. Sinne on ATR-koneita varten rakenettu erityiset matalammalla tasolla olevat ovet. Tämä on normaali järjestely: Finnairin ratkaisu on lisävaruste, josta joutuisi maksamaan 1,5 miljoonaa euroa. Näin talviaikaan koneet saadaan aamulla lämpiminä suoraan reitille ja lähtöluotettavuus paranee. Kuva Tero Tuominen.
PW-moottorit pyörittävät kuusilapaisia moderneja potkureita. Sen paikalla on suuri rahtiovi. Toisaalta seurueelle ratkaisu on mainio. Kuvassa kone vielä ranskalaisessa rekisterissä. Potkurien ilmavirtaus saa koneen rungon kumisemaan rummun tavoin. Yhtiössä uskotaan, että uusi kalusto tuo lisää matkustajia niin työkseen matkustavista kuin vapaa-ajan lentämisestä. Uudet ATR:t tarjoavat Saabeja suuremman istumamukavuuden uusissa 2+2 penkeissä. Liikevaihtoa kertyi 35 miljoonaa euroa. 42:ssa niistä otetaan vähemmän tehoa irti (de-rated), mikä kuluttaa moottoreita vähemmän ja parantaa taloudellisuutta. Tämä edellyttää myös lyhyitä kääntöaikoja. Tämä tuo säästöjä painoperusteisissa navigointi- yms. Viime vuonna lennettiin noin 19 000 lentoa ja kuljettettiin 350 000 matkustajaa. Päivittäin yhtiöllä on noin 90 lentoa 11 paikkakunnalle. Kaiken kaikkiaan tehdas väittää Elegance-matkustamon tarjoavan samantasoisen kokemuksen kuin suuremmis-
sa suihkukoneissa. Yhtiöstä vakuutetaan, että laskelmat ovat kunnossa ja on järkevämpää maksaa lyhennyksiä omista koneista kuin vuokraa vieraalle. Toisaalta yhtiössä uskotaan, että Helsinki-Vantaalle saapuvalle ja muualle lentäen jatkavalle syöttöliikenne tarjoaa mahdollisuuden läpäistä turvatarkastus jo maakuntakentillä, joissa se pienten väkimäärien takia sujuu nopeasti
Nopeus on samaa luokkaa Saab- ja ATR-liikennekoneiden kanssa lisänä on turbopropin käyttökulujen edullisuus. Tähän mennessä useimmat Eurooppaan tulleet Cirrukset on siirtolennetty, mutta laivakuljetuksella säästetään siirtolennon vaatimat 30-40 lentotuntia ennen kuin asiakas saa uuden koneen käyttöönsä. Moottorina on Rotax 912.
Nimetön-5
14
10/29/08, 10:34. Tyypillä voitettiin ultrien FAI-maailmanmestaruus vuonna 2005 ja puuhamies Pertti Husa (040-7433515) kehuu koneen lento-ominaisuuksia. Valttikortteina koneella on 320 solmun matkanopeus (FL 260), eli 55 solmua enemmän kuin TBM 700:llä. TBM 850 on jo saanut EASA-tyyppihyväksynnän.
Britten-Norman Cirrus-kokoajaksi
Tunnettu englantilainen konevalmistaja Britten-Norman on solminut sopi-
Muistutus
Ilmailuhallinnon (entisen lentoturvallisuushallinnon) nettisivuilta löytyy mielenkiintoinen tiedote. Omistajaporukka rakensi tämän koneen rakennussarjasta noin puolessa vuodessa. Käyttäjiä on tullut tasaisesti lisää, edustaen sekä kokeneita siipiveikkoja että tuoreempia pilotteja. Hintoihin tämä vaikuttaa esimerkiksi suurimmalta sallitulta lentoolähtöpainoltaan 701-900 kg oleviin koneisiin näin: ennen maksu oli 645,47e, nyt 1241,29e. www.skyranger.net
Socata TBM 850
Ranskalainen EADS ei tyydy katsomaan sivusta kevyiden suihkukoneiden rynnistystä markkinoille, vaan tarjoaa TBM 700-turbopropin terästettyä mallia TBM 850. Suosittelen tutustumista!
muksen Cirrus Designin kanssa Cirrus-koneiden loppukokoamisesta Euroopan asiakkaille. Kausikortin hinta nimittäin nousee Malmilla lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2005 tasosta! Aikaisemmin Malmin kausikorttikerroin oli perushinta x 1,3, nyt se on perushinta x 2.5. Nettiaikana tämän ei pitäisi olla ylivoimaista, www.ilmailulaitos.fi/ilmailutiedotuspalvelu.
Uusi Skyranger. BN suunnittelee jopa 100 koneen luovuttamista vuosittain. Nyt talven aikana onkin hyvä aika jokaisen pilotin tutustua muutoksiin ja muutenkin kerrata säännöt. Cirrus koelentää koneet USA:ssa ja laivakuljetusta varten irrotetaan siivet ja korkeusvakain.
Uusia määräyksiä
Jokaiselle pilotille tuttu määräys OPS M1-1 eli Lentosäännöt on kokenut muutamia muutoksia. Muutokset astuivat voimaan 1. Mutta olisihan sitä toivonut edes hinnannousun jakamista useammalle vuodelle tällaisen kertarysäyksen sijaan.
Keskustelupalstan suosio kasvaa
Osoitteessa www.ilmailu.org löytyvä, alunperin experimental-ja ultrakevytilmailuun keskittynyt Ilmailufoorumi on syksyn aikana vakiinnuttanut paikkansa harrastelentäjien internet-keskustelukanavana. Tom Arppen ylläpitämästä sivustosta löytyy myös kasvava kokoelma valokuvia suomalaisista harrastelentokoneista. Pikasilmäyksellä näkyvyyden määritelmiin, radioyhteyden katkeamisen menetelmiin ja opastusmerkkeihin on tullut joitakin muutoksia. On syytä muistaa että lennonvalmistelussa pitää varmistaa että kartat ja muut tiedot ovat ajantasalla. Lakiesitys (HE 139/2005) on tätä kirjoitettaessa läpäissyt eduskuntakeskustelun ja on vahvistamista vailla, joten tätä lukiessasi se voi olla jo voimassakin. Taustalla on varmaankin laitoksen pyrkimys suurempaan kustannusvastaavuuteen, joten siinä valossa korotuksen voi jotenkin ymmärtää. Porin lentoaseman tornin taajuuden vaihduttua kesällä on jälkeenpäin useampi kone tullut laskuun vanhaa taajuutta käyttäen ja olettaen lennnonjohdon suljetuksi, kun ei kutsuihin ole vastattu. Kuusipaikkaisen koneen hinta on noin 2,7 MUSD, eli samaa luokkaa kuin Cessnan uusi, vain 20 solmua nopeampi Citation Mustang-jetti. Toinen kaikkia lentäjiä koskeva säädös on uusi ilmailulaki. 14
moottorilentouutiset uutiset
tammikuu 2006
koonnut NILS ROSTEDT
Lentäminen kallistuu
I
lmailulaitos on julkaissut vuoden 2006 liikennemaksuhinnaston, jossa on karua luettavaa varsinkin Malmin lentoaseman käyttäjille. Valiokuntakäsittelyssä esitykseen tuli joitakin muutoksia, joten lopulliseen tekstiin on syytä palata kunhan se julkaistaan.
Skyranger uusi ultra
Malmin lentoaseman koneiden joukkoon on syksyllä ilmestynyt uusi ultrakevyttyyppi. Aktiivisuudesta kertoo se että lukukertojen määrä kuukaudessa ylittää jo 3000. Ranskassa ja Englannissa suosittu Skyranger on ulkoisesti perinteisen näköinen, mutta suunnittelussa on käytetty joukko nerokkaita moderneja ratkaisuja joilla on saatu aikaan yksinkertainen, vahva ja edullinen rakenne. joulukuuta ja ne johtuvat lähinnä kansainvälisten säädösten muuttumisesta
747-8:n matkustajaversio Intercontinental on 3,6 metriä pidempi kuin 747-400 ja se kuljettaa 34 matkustajaa enemmän eli 450 henkilöä. Koneen julkistuksen yhteydessä ilmoitettiin myös ensimmäisistä kaupoista. koonnut TERO TUOMINEN
uutiset
tammikuu 2006
15
Uusi JUMBO
B
oeing on kertonut kehittävänsä uuden version 747 Jumbo Jetistä, joka teki ensilentonsa vuonna 1969. 747-8:n sisustus ja ohjaamo hyödyntävät myös 787-koneeseen kehitettyä teknologiaa. Se voi kuljettaa 140 tonnia rahtia. Toimintasäde on 14 800 km. Kone on ollut lentoyhtiöiden suosiossa, mutta viime aikoina sen myynti on lähes pysähtynyt. Rahtiversio on 5,6 metriä aikaisempaa pidempi. Boeingin mukaan koneen kustannukset matkustajapaikka kohden ovat jopa 20 prosenttia pienemmät kuin A380:lla. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman.
Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille
Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme. Ensimmäinen toimitetaan vuoden 2009 loppupuolella. Jumbo saa myös uuden siiven. Airbus on vallannut markkinat A380-koneellaan. Uusi versio on saanut tyyppitunnuksen 747-8. Japanilainen Nippon Cargo Airlines tilasi kahdeksan rahtaria. Kaupaksi on mennyt pelkästään rahtikoneita. Pidennyksellä saadaan 117 kuutiometriä lisää tilaa. Uutuuteen tulee samat tehokkaat ja taloudelliset GEnxmoottorit kuin 787 Dreamlineriin. Loogisestihan koneen pitäisi olla 747-500. Kauppojen arvo on noin 5000 miljoonaa dollaria.
Yhdistä työ ja huvi
Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin. Shell Aviation -kortti avain maailmaan.
www.shell.com/aviation/cards
Nimetön-5
15
10/29/08, 10:34. Muodikas (A380-800, 787 ja A350-800) numero kahdeksan on mukana, koska sitä pidetään kaukoidässä onnea tuottavana. Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. Luxemburgilainen Cargolux ostaa 10 747-8 Freighter -rahtikonetta
Ilmailuhallinnon perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun perustuslaki ja liikelaitoslaki uudistettiin. Osa Lentoturvallisuushallinnon yhteystiedoista siirtyy Ilmailuhallinnon käyttöön, osa on kokonaan uusia.
Ilmailuhallinnon yhteystiedot
-Puhelinvaihde: (09) 4250 11 -Postiosoite: Ilmailuhallinto, PL 186, 01531 Vantaa. Valmiita lupakirjoja voi tiedustella numerosta (09) 4250 2450. Ilmailuhallinto aloitti toimintansa 1.1.2006. 16
uutiset
tammikuu 2006
Suomen uuden ilmailuviranomaisen Ilmailuhallinnon yhteystiedot
S
uomen uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto on muodostettu Ilmailulaitoksen yhteydessä toimineesta Lentoturvallisuushallinnosta ja Ilmailulaitoksen toisesta viranomaisyksiköstä Lentoliikennehallinnosta. Viraston perustamisen jälkeen Ilmailulaitos jatkaa valtion liikelaitoksena, ja se huolehtii edelleen Suomen lennonvarmistusjärjestelmästä ja valtion lentoasemista. Uuden ilmailuviranomaisen perustamiseen liittyy myös ilmailunlainsäädännön kokonaisuudistus, jossa ilmailulaki uudistettiin kokonaan. -Käyntiosoite: Ilmailutie 9, Vantaa. -Yleinen sähköpostiosoite: kirjaamo@ilmailuhallinto.fi / registrator@luftfartsforvaltningen.fi -Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ ilmailuhallinto.fi (myös fcaa.fi -päätteinen osoite toimii) -Internet-osoite: www.ilmailuhallinto.fi / www.luftfartsforvaltningen.fi / www.civilaviationauthority.fi Tukisähköpostiosoitteet tiedusteluihin lentoturvallisuus yleensä: turvallisuus@ilmailuhallinto.fi matkustajien ja rahdin turva-asiat: turva-asiat@ilmailuhallinto.fi lentoturvallisuusilmoitukset: tutkinta@ilmailuhallinto.fi ilma-alusten rekisteröinti- ja kiinnitysasiat: ilmaalusrekisteri@ilmailuhallinto.fi lentotoiminta: lentotoiminta@ilmailuhallinto.fi koulutus ja ilmailulupakirjat: koulutusjalupakirjat@ ilmailuhallinto.fi ilmailulääketiede: ilmailulaaketiede@ilmailuhallinto.fi lentokelpoisuus: lentokelpoisuus@ilmailuhallinto.fi harrasteilmailu: harrasteilmailu@ilmailuhallinto.fi lentokokeet: lentokoe@ilmailuhallinto.fi teoriakokeet: teoriakokeet@ilmailuhallinto.fi
Nimetön-5
16
10/29/08, 10:35. Ilmailuhallinto hoitaa lentoturvallisuuteen ja ilmailun turva-asioihin liittyvien ohjeiden- ja määräysten antamisen sekä muut siviili-ilmailun viranomaistehtävät. Ilmailuhallinto toimii liikenne- ja viestintäministeriön alaisena, ja sen toimipaikka on Helsinki-Vantaan lentoasema-alueella, Lentoturvallisuushallinnon entisissä tiloissa. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 16.15
Kyseessä ei tosin ole tavallinen 10vuotishuolto, vaan samalla kone saatetaan "on condition" -huolto-ohjelman piiriin. Kyse on puhtaasti tutkimus- ja koehankkeesta. Maastoon ei kuitenkaan haluta matkakoululennoilla eikä suorituslennoillakaan joutua. L-13 ei tosin enää ole tuotannossa vaan nyt tehdään lyhytsiipistä L-13AC temppukonetta, L-23 Super Blanikia ja yksipaikkaista L-33 Soloa. Ilmajäähdytteinen kaksitahtimoottori on yksinkertainen ja halpa.
Nimetön-6
17
10/29/08, 10:36. Vaikka tehtaan ilmoitus 3000:n lentotunnin kokonaiseliniästä teki jo maailmalla monesta Blanikista romumetallia yhdessä yössä, ei uhka ole peruuttamaton. Lisäksi laipat kääntyvät 40:n asteen kulmaan siivekkeiden asettuessa silloin 0 -asentoon. Marraskuun 5. pääsi siivilleen myös Schleicherin uutuus, kone tyyppimerkinnältään ASG 29. Ainakin kirjeenvaihto tsekkien kanssa sujui hyvin tehtaan nettisivulta löytyvän osoitteen kautta. Lyhyen laskun saa aikaan tehokkailla kaksilevyisillä lentojarruilla. Suunnittelun lähtökohta oli nimenomaan kisoissa pärjääminen. Lisäksi DG tukee pienesti Karlsruhen teekkareiden hanketta varustaa DG1000S turbiinimoottorilla. huom.) Aerodynaamiseen viimeistelyyn kuuluu siiven tyvialueen huolellinen
Blanik uusiksi tehtaalla
Vanha kunnon L-13 Blanik ei vielä suostu tulemaan tiensä päähän. Se ei kuulemma kuitenkaan johtunut liitokyvyn (48:1) riittämättömyydestä vaan yllättävästä matalasta pilvisyydestä. Tämä ASG 29 on 15/18 -metrinen laipallinen kilpuri. Tehtaan nettisivuilla ASG 29:n liitokyvyn sanotaan olevan uskomaton ja nousukyvyn yhtä hyvä. Näkyvyys molemmista ohjaamoista on ihmeellisen hyvä ja kone muutenkin hyvätapainen, varoittaen lähestyvästä sakkauksesta tärinöillä seitsemänkympin vauhdissa. Ja tuleehan siihen ALV ja kuljetukset, kertyisikö 10.000 kaikkiaan. Rudolf Keiserin (ASK), Gerhard Weibelin (ASW) ja Martin Heiden (ASH) sarjaan liittyy nyt siis tuo "G" eli Michael Greiner. Vain sisäpuoliset perusliikkeet ovat DG-1000T:llä sallittuja. Siipipinta-alaa on 18-metrin kärkivälilläkin vain 10,5 neliömetriä. Uustuotantokin on kuulema myyty jo vuoteen 2007 saakka. Muutenkin on LS:n osia käytössä. Mahdollisesti huoltotilausta jouduttaakseen tehdas ilmoitti, että äkkiä kone tänne, kohta on linjoilla tungosta. Maastolaskukokemustakin LS11AFK1:llä jo on saatu. Tyhjämassa on 280 kg ja vettä saa kyytiin liki 200 kg. Teekkarien kone on tietysti yksittäiskappale, mutta AMS Flight on jo varannut lisenssin sarjatuotantoa varten. DG Flugzeugbau oli tekemässä kaksipaikkaisesta DG-1000:sta laipallista ja itsenousevaa versiota, mutta ensin tulikin kotiinpaluumoottorilla varustettu malli. Kuva Schleicher.
suunnittelu ja siiven alapinnan virtauksen hallinta rajakerrospuhalluksella sekä mylar-nauhat ohjainpintojen saumoissa. teksti PAAVO KOPONEN
purjelentouutta
tammikuu 2006
17
Kaksikko aina kaunihimpi
S
en verran seurallista sakkia ovat Kölnin teekkarit, että halusivat tehdä kaksipaikkaisen LS:n. Niinpä hirmukalliin itsenousevan sijasta enemmän kysyntää on "halvalla" turboversiolla. Sauma on suunnilleen siiven puolivälissä. Sukunäköisyys ei tietenkään ole yllätys, kun koneen perustana on LS6:n siivistö, tosin 20-metriseksi venytettynä. Tietysti - ja kuinkas muutenkaan uutukainen oli kaikkien osallisten mielestä ihmeen ihana. Se kuulemma selvisi jo heti ensihinauksen ensimetreillä. Vakavuutta on, ja ohjaintehoja ihan piisalleen. (Onkohan AAYIR, Avustajien Ammattiyhdistys Ilman Rahaa, saanut sanoa sanansa. Näin ulkosiiven ja wingletin muotoilu on saatu optimaaliseksi kummallakin kärkivälillä. Tehtaan perinteen mukaanhan konetyypin nimessä esiintyy tehtaan perustaja Alexander Schleicher sekä koneen suunnittelija. Muuten 18-metrisenäkin voi lentää, jolloin kone sopii peruskoulutukseen. Hän oli myös ensilennolla projektin veturin herra Siegfried Piontowskin mukana. Eri moottorivaihtoehdoista tehdas päätyi lopulta perinteiseen Solo-moottoriin. palstahenk. Siipiin menee 80 kg puolelleen ja runkoon 35 kg sekä jokunen kilo sivuvakaajaan massakeskiön hallitsemiseksi. Siiven osia on myös helpompi käsitellä, kun yksikään pala ei ole kovin iso. Niinpä niin. päivä se LS11-AFK1 sitten lensi. Varta vasten suunniteltu melko iso potkuri työntelee sitten kotiinpäin pientä ja nopeasti kiertävää mallia paremmin. Moottoriasennelma ei kuitenkaan sovi taitolentoon. Tehdas päätyi ratkaisuun asiakkaiden toivomuksesta. Ne liitävät kauemmas kuin uskotaan, mutta eivät tarpeeksi pitkälle (vanha purjelentäjien sanonta).
Ensilento Schleicherilla
Marraskuun 9. Sitten 10-vuotishuoltoja ei enää tarvita. Jos isoja vikoja on, maksaa niiden korjaaminen tietysti erikseen. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytön helppouteen. Kovin kiittelevät Akaflieg Kölnin internetsivustolla koelentäjät konettaan, se kun on niin selvästi ominaisuuksiltaan LS. Niiden teho ja polttoainetalous ovat heikot pienillä nopeuksilla ja matalalla. Suihkuturbiinit ovat kalliita ja meluisia. Sattuneesta syystä palstahenkilö kävi tehtaan kanssa sähköpostikirjeenvaihtoa, ja sai tietää, että sopivalla remontilla Blanikille löytyy lisää elinikää. (www.let.cz)
DG-1000:lla illaksi kotiin
Vaikka kuinka kaunista kaksin olisi, haluavat DG:n kaksikkoasiakkaat illaksi kotiin. Sillä kone puretaan perusteellisesti, korjataan sekä kootaan ja kaikki huoltomääräykset suoritetaan. Kärkiväliä ei valita niinkään vaihtamalla kärkiä, vaan ulkosiipiä. Periaatteessa DG-1000 on lyhyillä 18-metrisillä siivillä temppukelpoinen. Kun kerhoilla ja kentillä on joka tapauksessa hinauskone tai vintturi niin kyllä ilmaan pääsee. Koneen kummisetänä lujuuksia laskemassa oli sitä paitsi itse Wolf Lemke. Tehtaalla tehtynä perushuollon hinta ei edes olisi vallan hirmuinen, vaikkakin vähän hirmuinen, 6.500 euroa netto. Kun sytytysvirta kytketään, tapahtuu koko moottorin ulosotto ja käynnistys automaattisesti. Varustukseen kuuluu kotiintulomoottori. Siipikuormituksen vaihteluväli on 33-55 kg neliömetrille. EU-byrokratiakin sallii suihkumopun lentokelpoisuuden vain kokeilutarkoituksiin ja kansallisesti.
ASG 29. Sivusuhde on melkoinen eli 31
Vuonna 2004 FAI rekisteröi 404 eri ilmailulajin tai luokan maailmanennätystä. Kaikilla ilmailulajeilla on FAI:ssa omat komissionsa. 18
järjestötoiminta
tammikuu 2006
teksti ja kuvat KAI MÖNKKÖNEN
Suomen Ilmailuliitto mukana onnittelemassa
FAI juhli 100 vuottaan
FAI:n satavuotisjuhlien yhteydessä Esko Keskinen (vas.) sai Paul Tissandier -diplomin ansioistaan purjelennon peruskoulutuksen kehittämisessä. Osmo Jalovaara nouti Urheilutaitolentäjien saaman Honorary Group diplomin.
Sinivalkoisia värejä juhlakokouksessa edustivat mm. Vuonna 2004 ilmailulajeissa järjestettiin 23 MM-kilpailua 15:ssa eri maassa. Mistään täysin turvalli-
sesta puuhasta ei siis ole tilastojen valossa kysymys. FAI:n pääkonttori on kansainvälisen Olympiakomitean naapurissa Lausannessa, jonne FAI muutti Pariisista kymmenkunta vuotta sitten. Samaan aikaan jäsenmaat ilmoittivat 249 urheiluilmailuonnettomuuksissa kuollutta. Pääsihteerinä toimii britti Max Bishop. Jäseninä juhlakokouksen aikaan FAI:ssa on 76 varsinaista jäsenvaltiota (kansallista organisaatiota), 12 järjestöjäsentä sekä seitsemän väliaikaisjäsentä. Muuta henkilökuntaa toimistossa on viisi henkilöä.
Satavuotisjuhlien päättäjäisgala vietettiin varsin näyttävissä puitteissa kristallikruunujen kimalluksessa. arvostuksen puutteen urheiluna (lajeja ei nähdä perinteisessä mielessä urheiluna). Suurimpina uhkina ilmailulle FAI:n jäsenmaat näkevät kyselyiden mukaan tiukkenevan säätelyn, ilmatilarajoitukset, pienentyvät jäsenmäärät, vaikeamman kulkemisen lentopaikoilla (turvatarkastukset yms.), lisäänty-
vät kustannukset, ympäristökysymykset sekä mm. Näihin osallistui yhteensä 2339 kisaajaa 56:sta eri FAI:n jäsenvaltiosta. FAI myöntää ilmailulajien maailmanmestaruuskisojen järjestämisoikeudet kansallisille liitoille. Vaikka ohjelman läpivienti ja kuljetukset välillä takkusivatkin, juhlavuudesta ei tingitty.
Nimetön-7
18
10/29/08, 10:39. FAI toimii kansallisten ilmailuliittojen kuten SIL:n keskusjärjestönä. FAI:n lennokkikomimission pitkäaikainen puheenjohtaja Sandy Pimenoff (vas.), SIL:n entinen toiminnanjohtaja Jaakko Kaskia sekä nykyinen puheenjohtaja Hannu Halonen.
K
ansainvälinen ilmailujärjestö Federation Aeronautique Internationale (FAI) kokoontui juhlayleiskokoukseensa lokakuun puolessa välissä. Kaikkiaan niitä on 14. Lisäksi on eri aihealueisiin keskittyviä kuten nuoriso- ja kasvatuskomissio, ympäristökomissio, lääketieteellinen komissio ja sekä komissio joka vastaa yleisistä säännöistä. Lisäksi kilpailtiin lukuisissa eri maanosien mestaruuskilpailuissa
Myös ilmaillullista ohjelmaa oli mukana: sisälennokki pääsi kierrokselle Vampiren varjossa.
Nimetön-7
19
10/29/08, 10:40. maailmanennätysten rekisteröinneistä.
Ranskan ilmailuliiton toimitilat riemukaaren välittömässä läheisyydessä ovat lievästi SIL:n vastaavia prameammat.
100-vuotisjuhlinta kesti kolme iltaa ja kaksi päivää. Rautio vieressään Kaija Rautio.
Vasemmalla FAI:n nykyinen pääsihteeri Max Bishop kahden edeltäjänsä kanssa. Yksi illallisista järjestettiin Le Bourgetin hienossa ilmailumuseossa. He vastaavat mm. järjestötoiminta
tammikuu 2006
19
Avajaisjuhlallisuuksissa oli mukana runsaasti FAI:n entisiä ja nykyisiä luottamushenkilöitä. Eturivissa viides vasemmalta on FAI:n ja SIL:n kunniapuheenjohtaja Olavi A. Oikealla puheenjohtaja Pierre Portman ja neljä entistä puheenjohtajaa.
FAI:n toimiston henkilökuntaa juhlaillallisilla
Nyt kaupunki toimisi puheenjohtaja Jukka Juntusen, muun Laskuvarjotoimikunnan sekä tietenkin kaikkien hyppääjien tärkeimmän vuotuisen tilaisuuden pitopaikkana. Voidaan sanoa, että tilaisuus täyttää tehtävänsä tiedotuskanavana jäsenistön suuntaan, kun muustakin pu-
huttiin kuin koulutusohjelmista. Melko varmasti jo hyppymestarien jatkokoulutustilaisuudessa helmikuussa 2006 päästään virallisesti opiskelemaan näitä uusia ohjeita. Vakavamman ohjelman ohella tärkeää oli tuttujen tapaaminen ja päättyneen kauden kokemusten kertaaminen. Saatiinpa Laskuvarjotoimikunnalle pitkästä aikaa uusi puheenjohtajakin Jukka Juntusen siirtyessä varapuheenjohtajan paikalle jäähdyttelemään.
Laskuvarjohyppääjien syystapaaminen eli Turpaboogie on muodostunut vakituiseksi osaksi lajin syksyn ohjelmaa. Edellisen säännön valvonta on ollut hankalaa, ja tavallisellakaan hyppyoppilaalla ei ole pakollista tapaturmavakuutusta. Tämä sopiikin yhteen SIL ry:n uuden strategian kanssa. Ensi vuodesta lähtien noudatetaan laskuvarjolajin turvallisuustiedotuksessa kahtiajakoa: turvallisuustiedotteet sisältävät suositusluontoiset asiat ja ohjeet ja turvallisuusmääräyksiin taas pannaan oikeat "määräykset", esim. Huomattavimmat muutosesitykset koskivat oppilaskoulutusta. 48 tunnin sääntö (jos joku muu kuin oppilas itse on ilmoittanut hänet kurssille, oppilaan on itsekin ilmoittauduttava 48 tuntia ennen hyppyä) sekä pakollinen vakuutus. Kaikki nämä esitykset ovat vasta käsittelyssä Lentoturvallisuushallinnossa (jonka nimi on 1.1.2006 lähtien muuttunut Ilmailuhallinnoksi), ja niiden voimaantulosta tiedotetaan erikseen. Läsnä oli noin 160 hyppääjää monesta eri seurasta, joten kyse saattoi hyvinkin olla Mikkelin suurimmasta ilmailutapahtumasta sitten ikinä.
Turvallisuustiedotteet ja -määräykset
Aluksi Kimmo Paularanta esitteli Koulutus- ja turvallisuuskomitean (KTK) tämän vuoden saavutuksia, mm. Jotkut ovat kokeneet nimittäin ongelmaksi sen, että tasohyppyjen jälkeen novaoppilas hyppää ensimmäisen hyppynsä yksin 1300 metristä, siis suhteellisen matalalta tasoihin verrattuna. Kuvassa etualalla Timo Kokkonen, joka on vuosia tehnyt ansiokkaita analyysejä vuoden vaaratilanneraporteista.
P
ikkupakkasen piristämiä talvivirkkuja laskuvarjohyppääjiä alkoi lauantaina kerääntyä Mikkelin ammattiopiston luentosaliin hyppääjien yhteiseen tapahtumaan eli Turpaboogeihin. siipikuormaraja. Kulissien takana toimikuntien luottamushenkilöt olivat jo pitäneet pitkiä palavereja, ja niiden hedelmät oli tarkoitus tarjota koko hyppykansalle. 20
laskuvarjourheilu
tammikuu 2006
Turpaboogiet päämajakaupungissa
Ulla Hiipakasta puheenjohtaja
Laskuvarjourheilijan vuodenkierto kääntyi 19.-20.11. Tietoa tulikin tuutin täydeltä, Jos kaikkiaan kokousaikaa oli noin 11 tuntia kahtena päivänä, siitä erilaiset koulutus- ja turvallisuusasiat veivät yli kuusi tuntia. Paikkana oli Mikkeli, jonne väkeä suuntasi joka puolelta Suomenniemeä. Kaiken kaikkiaan KTK on tehnyt puheenjohtajansa Timo Kokkosen johdolla mittavan työn, jossa on otettu huomioon jäsenistön mielipiteitä ja jolla on pyritty helpottamaan käytännön hyppytoimintaa turvallisuutta unohtamatta. Tavoitteena on koota saman katon alle mahdollisimman monta laskuvarjoilijaa, koska paitsi yhdessäoloa Turpaboogiet tarjoaa tärkeätä tietoa turvallisuudesta, menneen kauden tapahtumista ja tulevista asioista. Tällä taas olisi tilaisuus kertoa omat terveisensä ja toiveensa luottamushenkilöille. turvallisuustiedotteet ja tulevat muutokset SIL ry:n hyppäämistä koskeviin ohjeisiin. Tavoitteena on poistaa tandemkursseista ns. tuttuun asentoon: oli Turpaboogien aika. Alkeiskurssin vähimmäispituus pyritään laskemaan nykyisestä neljästä kolmeen päivään, mikä edellyttää tosin riittävää kouluttajamäärää, ja novaop-
pilaan uusi koulutusohjelma II sallisi novahyppymestarin päättää sen hyppyjärjestyksen. Paikallisen järjestävän seuran, Mikkelin Laskuvarjokerho ry:n puheenjohtaja Jukka Neuvonen toivotti kaikki tervetulleiksi kaupunkiin, jossa viime sotien aikana sijaitsi Mannerheimin ja muun ylijohdon päämaja. Kentän tapahtumien seuranta, nopea puuttuminen tilanteeseen tarvittaessa ja jatkuva kehitystyö onkin ollut laskuvarjopuolelle tunnusomaista jo vuosia.
Nimetön-8
20
10/29/08, 10:42. Myös eri hyppymestarien koulutusohjelmia on uudistettu siten, että lisäkelpoisuuden hankkiminen olisi helpompaa, ja huomioon on otettu myös ulkomaisten kouluttajakelpoisuuksien muuntaminen suomalaisiksi
Edelleen jatkuu A-valmennusryhmän ja maajoukkueen luominen, mikä käynnistyi maaliskuussa 2004. Ilmailuliittoon onkin juuri tilattu iso kasa uusia SE-mitaleita, ja mikäs sen parempaa kuin saada ne käyttöön. Tilaa on kuvioissa vielä halukkaille.
Ennen iltaa
Yleisen osuuden päätyttyä joutui iltapäivällä valitsemaan monesta hyvästä ohjelmasta. Nova-koulutus antaa oppilaalle tilaisuuden hallita tätä vaihetta alusta asti. vaaratilanneraporteista tietoa jo kauden kuluessa eikä vasta Turpaboogeissa. Jonkinlainen tutkintaselostus saadaan julkiseksi vain asianomaisen tai omaisten suostumuksesta. Tänä vuonnahan lajin ensimmäisessä SM-kilpailussa Turussa loukkaantui vakavasti yksi osanottaja veteentörmäyksessä. Salmelan esittelemät turvallisuussäännöt ehkäissevät hyvin yleisöön kohdistuvan vaaran, mutta kilpailijan uhkana on edelleen väärin tehty käännös matalalla varsinkin kun hänen nopeutensa voi olla kisaradan alussa reilusti yli 100 km/t, maailman huipuilla jopa 140 km/t. Tämä välitön yhteysmahdollisuus toimikuntaan on selvästi syksyn kuuma muoti, sillä liitäjillä oli omassa Syystapaamisessaan viikkoa aikaisemmin samanlainen kyselytunti. Edelleen on kuitenkin tiedotettava onnettomuudesta OTK:llekin, sillä se saattaa kiinnostua. Ainakin ulkomailla huippukilpailijat käyttävät usein myös lisäpainoja, jotka eivät ainakaan helpota polskuttelua mahdollisen vesilaskun jälkeen. Joonas Karjalainen todisti lopuksi Nova-koulutuksen eduista tavoitteenaan levittää Novaa Helsingin ulkopuolellekin. Hankkeen varsinainen päätös on kuitenkin asetettu vuoteen 2008 ja "100-wayn kuva on jo piirretty", totesi ennätyshypyn johtaja Markku Teivainen paljastaen näin korttinsa. Suorituksesta näytettiinkin Mikkelin yleisölle hieno koostevideo. Tavoitteenahan on suomalaisten kilpahyppääjien tason nostaminen, mutta hankkeen eteneminen on ollut hidasta. Nykyisin nämä tapaukset tutkii poliisi, ja jos rikos ei ole kyseessä, tutkinta päättyy siihen. Hänen mukaansa muuallakin kyetään novakoulutukseen; Twin Otter tai 4000 m:n korkeus eivät ole välttämättömiä. Joonas Karjalainen pyrki esityksessään rikkomaan Nova-koulutuksesta liikkuvia väärinkäsityksiä: sitä voi käyttää myös Cessna-kerhoissa.
Nimetön-8
21
10/29/08, 10:42. Paitsi että Mika Vesanen on työnsä ohella tehnyt kaksi "vapaaehtoista tutkintaa", hän on nähnyt paljon muutakin vaivaa tilanteen parantamiseksi, ja lähitavoitteena on, että sisäministeriö laatisi tutkintaohjeen poliisin työtä helpot-
Kilpailukomitea
Turvallisuusaihe jatkui Kilpailukomitean ja sen entisen puheenjohtajan Pekka Salmelan esityksessä, joka koski Canopy Piloting -kisojen (CP eli kuvunkäsittelykilpailu) turvallisuutta. php?mid=396) voi nopeasti esittää mielipiteitään toimikunnalle. Palautteen antaminen alkoi jo muuten tässä samaisessa tilaisuudessa hieman myöhemmin, kun KTK järjesti "palautepaneelin". Jos on mahdollista tiivistää oppilaan koulutus yhteen sanaan, se olisi kenties "aukaisuasento". Ensin toki lämmitellään (ei vain suomalaisvoimin) pääsiäisenä USA:ssa MEyrityksellä eli 2 pisteen 122-wayllä ja elokuussa 2006 kokoonnutaan ilmeisesti taas Stupinoon uuteen SE-yritykseen. CP onkin suosiotaan kasvattava vauhtilaji, joka näyttävyyden vastapai-
Nopeutettu vapaapudotuskoulutus eli Nova on Suomessa käytössä vain Helsingin kerhossa. Yleisö esittikin tiedusteluja tai ehdotuksia alkeiskurssin pituudesta, sen teorioiden osittaisesta opiskelusta itsenäisesti verkon kautta, radioiden käytöstä ja jatkokoulutusohjelman uudistamisesta. teksti MARTTI ROIVAINEN kuvat MIIKKA OKSANEN
laskuvarjourheilu
tammikuu 2006
21
Alkeiskurssin vähimmäispituus pyritään laskemaan nykyisestä neljästä kolmeen päivään,
Kenttäpalautteen antamiseen on vastaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet, kun KTK:n verkkosivujen lomakkeella (www.ilmailuliitto.fi/index. Eräänä aiheena oli laskuvarjo-onnettomuustutkinta, joka tai sen puuttuminen on ollut Ilmailuliiton murheenkryyni kolmen vuoden ajan Onnettomuustutkintakeskuksen (OTK) käytännössä lopetettua tämän lajin vakavien onnettomuuksien selvittelyn. Muutenkin se pyrkii antamaan esim. nona vaatii harjoittelun lisäksi äärimmäisen tarkkaa arviointia jokaisella hypyllä, eikä sen vaaroja voi silti poistaa kokonaan. Tästä oli kertomassa SkyCoach-valmentaja Satu Munnukka. Nyt keskitytään perusjärjestelmän luomiseen, minkä jälkeen etsitään sopivat hyppääjät. Tänä vuonna rikottiin viimein Suomen suurimman vapaapudotuskuvion ennätys, joka oli jo vuodelta 1993 uusi koko on nyt 58 henkilöä. On syytä muistaa, että sen perusajatus on päinvastainen kuin yleensä ilmailussa eli laskunopeuden kasvattaminen, mikä lisää samalla lajin kaikinpuolista vaativuutta. Hyppy vaati itä- ja länsinaapurin apua, sillä ennätys tehtiin Moskovassa ja hyppääjistä kolme oli ruotsalaisia. Jos siinä vaiheessa osataan pudota hallitusti, ollaan jo saavutettu mitä tärkein virstanpylväs. Työsarkaa olisi tiedossa vapaaehtoiselle maajoukkueen johtajalle, tiedottajalle, lajiryhmien johtajille..
Tämän vuoden tilastojen perusteella C- ja Dluokan turvallisuudessa on hyvä suuntaus ja yhä harvempi on loukkaantunut, mutta oppilailla tilanne on päinvastoin. LT:n tuoreen ympäristövastaavan Mika Kastellin tavoitteena on talven aikana laatia laskuvarjohyppäämisen ympäristöohjelman perusta, jota kerhot voivat sitten käyttää omassa toiminnassaan. Myös käynnissä olevat suuntaukset ovat paljastuneet suuren raporttimäärän ansiosta: viime vuosina on todettu ns. Kun joku loukkaantuu, yleensä kyse on nilkka- tai säärivammasta laskeutumisen yhteydessä.
Raskasta metallia
Illan paikassa tehtiin luultavasti epävirallinen Suomen ennätys virallisten Suomen ennätysmitalien jaossa, yhteensä 105 kunnian mitalia. Tämä raporttien läpikäynti on ollut jo vuosien ajan Turpaboogien parasta antia, koska se jakaa kohtalaisen isolle yleisölle tutkittua tilastotietoa laskuvarjohyppyvaaratilanteista ja "huh, olipas tipalla" tapauksista. Tätä kirjoitettaessa ei tosin vielä tiedetä tarkkaa hyppymäärää, sillä toimintailmoituskyselyt on vasta postitettu kerhoille. Todettiin, että hyppykeskus vaatisi kentän, jolla ei olisi juurikaan muita käyttäjiä ja joka ei ole valvotun ilmatilan alla. 2005 25 kappaletta) kasvaneen siipikuorman lisääntyessä eli yhä useampien hyppääjien hankkiessa pinta-alaltaan pienempiä kupuja, jotka ovat herkkiä huonolle avausasennolle. Hoitoa vaativia loukkaantumisia taas sattuu pakkolaukaisuoppilailla 250:n, oppilailla 400:n ja kelpoisuustodistuksen omaavilla 1700 hypyn välein; keskiarvo on noin 1000 hypyn välein. Kaikkea ei kerhon tarvitse itse tehdä eikä heti, vaan neuvoa voi kysyä vaikkapa kunnan ympäristösihteeriltä ja pikku hiljaa siirtyä kouriintuntuviin toimenpiteisiin, kuten on jo tehtykin meluasioissa. Tämä ei läsnäolijoiden viitteellisen käsiäänestystuloksen perusteella olisi välttämättä ongelma. 22
laskuvarjourheilu
tammikuu 2006
Illan paikassa tehtiin luultavasti epävirallinen Suomen ennätys virallisten Suomen ennätysmitalien jaossa, yhteensä 105 kunnian mitalia.
tamaan. Jos kerhot yhdistäisivät toimintaansa hyppykeskukseen, löytyisikö hyppääjiltä matkustushalukkuutta?. Edullisempi hyppyhinta johtuu mm. Illan lopputapahtumat peittyivät savuiseen ilmaan.
Ympäristö tulee
Luonnon huomioon ottaminen alkaa lyödä itseään läpi hyppäämisessäkin kuten sen on pakko. Vielä kun jaettiin Vuoden boogie pysti Parasummerille Viroon, FS-liigan palkinnot sekä arvokkain tunnustus eli Neste Oy:n kiertopalkinto, jonka jo toisen kerran saanut Hekla-joukkue (Heini Elo ja Klas Ramsay) ei valitettavasti ollut paikalla, oli Jukka Juntunen saanut halata yhden jos toisenkin kerran. Ei pidä olla siis turhan nöyrä poliisinkaan edessä, vaan ainakin tarjota neuvojaan. Kuten Suomen Laskuvarjokerho ry totesi tänä vuonna Hangon evakkonsa yhteydessä, ihmiset kyllä reissaavat, jos hyppäämään pääsy on varmaa. Tutkivalle poliisille voi kertoa, että paikassa tai varusteissa on mahdollisesti jotakin, joka voi muuttua tai tärveltyä, jos ei toimita huolellisesti. Myöskin tilaston laatimisen jälkeen on tullut tietoon pari raporttia lisää. Tällä hetkellä Vesanen pystyi vain neuvomaan, että hyppääjien on "katteltava partion perään", kun se tutkii vakavaa hyppyonnettomuutta. siitä, että polttoaineen arvonlisäveroa ei Ruotsissa tällä hetkellä ole. Tämä vaatii kerhon hallitukselta sitoutumista, jottei käteen jäisi vain kauniita puheita. varavarjoa käytetään tilastomatemaattisesti keskimäärin vähän yli 800 hypyn välein. yhdistysten omistama yhtiö, jolla olisi 1-2 palkattua työntekijää.
Valinnat
Edellisen yön tunteina poliittinen tilanne oli ilmeisesti savun hälvettyä selkiytynyt, koska Laskuvarjotoimikunnan vuoden 2006 puheenjohtajisto valittiin yksimielisesti: Ulla Hiipakka yleni Kilpailukomitean jäsenestä LT:n johtoon ja Jukka Juntunen päätti jatkaa LT:ssä, mutta nyt varapuheenjohtajana ja harmaana eminenssinä. Uutta oli selkeämpi jako "tavallisiin" ja kalustoperäisiin raportteihin, jotka esitteli Jussi Sistonen. Isommilla kuvuilla kantopunosten kierre ei yleensä ole vakava ongelma, mutta suurisiipikuormaisilla kierre ja siitä seuraava pyöriminen johtaa lähes varmasti varavarjotoimenpiteisiin. Myöskin isompi hyppymäärä pienentää kiinteitä kuluja suhteellisesti. Esim. C- ja D-luokissa tämä luku on vajaa tuhat ja oppilailla 500 hyppyä. Mutta ympäristöstä voi huolehtia kerhoissakin turhia ostoksia välttämällä, jätteet lajittelemalla ja kimppakyytejä suosimalla.
Suomen hyppypuisto Oy?
Sunnuntaiaamuna pohdittiin jälleen, onko suuremman hyppykeskuksen luomiselle edellytyksiä Suomessa. Kerho-organisaatio ei enää kelpaisi toiminnan pyörittämiseen, vaan kyseeseen voisi tulla esim. 44600) sen sijaan oli hieman vähemmän (45853 kappaletta v. "kierre ja pyöritys" vajaatoimintojen (vuonna 2004 20 ja v. Suomen pisin vaakaliito kuvulla on nyt puolestaan 98,50 m ja Sami Lehtisen nimissä. Vertailukohtana toimi Ruotsi, jossa hypätään Suomea enemmän ja tällä hetkellä myös halvemmalla. Vaaratilanneraportteja tehtiin suurin piirtein sama määrä (n. Kenties jonkinlainen ammattireiskan ja jäsenten työn yhdistelmä olisi mahdollista ja ne "ostohyppääjät", jotka eivät halua tehdä kerhotyötä, pulittavat enemmän hypyistään. 170) kuin edellisenä vuonna, hyppyjä (n. hyppymestarina) turmahypyllä, kannattaa pysyä poissa tapahtumapaikalta oman oikeusturvan vuoksi. 2004). Tilastollisesti raportti raapustetaan 150-160 hypyn välein, ja syynä oli tänä vuonna varavarjon käyttö 53:ssa, tapaturma 47:ssä ja muu syy 66:ssa tapauksessa. Toisaalta täysin ei haluttu luopua kerhotyöstäkään, sillä esim. den vaaratilanneraporttien kirjosta. Toimikuntien tarkempi jäsenistö on vielä muotoutumassa, ja siitä ILMAILU kertoo myöhemmin.
Vuoden 2005 vaaratilanteet
Viimeisenä aiheena ennen kotiinlähtöä oli Timo Kokkosen esitys tämän vuo-
Kalustovaaratilanteista
Vaikka vaaratilanteita ei voikaan täysin
Nimetön-8
22
10/29/08, 10:42. Mutta jos on itse ollut jollain tavalla osallisena (esim. Olihan kesällä tehty jo mainitun 58-wayn lisäksi naisten vastaava suurin kuvio Utissa (35 henkeä), eniten muodostelmia CF 2wayssa ja eniten muodostelmia freeflyingissä. Ruotsin Gryttjomissa myös vapaaehtoisten työpanosta hyödynnetään
Sistonen näytti malliksi, millaiselta taivaanrannan pitäisi näyttää, kun koittaa tatinheittohetki se on vaaterissa kuin ajatusviiva tuossa vasemmalla! Jos horisontti näyttää olevan vinossa johonkin suuntaan, on jotain vialla, ja seuraavaksi saattaa avautuvassa pienipinta-alaisessa varjossasi olla jotakin kurjasti. Varjon käsittelykoulutusta olisikin saatava kaikille osapuolille lisää.
Koko vaaratilanne-erittely löytyy tästä osoitteesta: www.ilmailuliitto.fi/ easydata/customers/ilmailuliitto/files/ laskuvarjoktk/vaaratilanteet2005.pdf.
Viimeisten viiden vuoden aikana kuolemaan johtaneita onnettomuusia on sattunut 59 759 hypyn välein. Näin myös kalustoperäisten vaaratilanteiden tai vajaatoimintojen ollessa kyseessä, sillä kuten Jussi Sistonen totesi osuvasti itsekin: "pakkaaminen on aina samalla varusteiden kunnon tarkastamista". Korkeuden tarkkailuakin on jatkuvasti mainostettava oppilaille varsinkin FS-koulutushypyillä, ja alastulokoulutus on aina vain tärkeää, vaikka varjokalusto uudistuukin eikä F111-kankaisia kupuja kohta enää ole. Uusilla varusteilla on uudet kujeet eli oppilasvarjotkin ovat pienempiä ja kantavat paremmin, jolloin vaakavauhtikin on suurempi laskussa. Tänä vuonna yksi oppilas joutui turvautumaan varavarjoon väärin asetetun puolijarrun takia, mitä tarkastaja ei huomannut. Yleistyvien nopeiden kupujen myötä ilmatilan tarkkailun merkitys kasvaa
Varavarjon käyttöväli viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Olipa Cypresin johtoakin vaurioitettu vv-pakkauksen yhteydessä. Lienee turha mainita, että oppilaalla on oikeus olettaa kaiken olevan kunnossa, kun hän ponnistaa koneesta ulos, joten menkäämme itseemme, me enemmän hypänneet, ja varmistakaamme, että ainakin meidän pakkaustarkistuksemme on erehtymätön. Totesimme jo, kuinka pienet pääkuvut ovat kranttuja avausasennon suhteen. C- ja D-luokkalaisten on jaksettava kunnolla tarkastaa oppilasvarjo pakkauksen yhteydessä. TOT = kaikkien hyppääjien varavarjonkäyttö, C/D = kelpoisuustodistuksen haltijat, OPP = oppilaat ja PL = pakkolaukaisuoppilaat. Kymmenen vuoden jaksolla luku on 85 473 hyppyä.
Nimetön-8
23
10/29/08, 10:43. Kun pakkautat varavarjosi, kannattaa toimenpiteen jälkeen luoda yleissilmäys valjaisiin ja tarkastaa ja pakata päävarjo huolellisesti, sillä vv-pakkaajatkin ovat ihmisiä ja tekevät virheitä. 170) kuin edellisenä vuonna, hyppyjä sen sijaan oli hieman vähemmän.
ehkäistä, lähtökohtaisesti ne voidaan pitkälti välttää oikealla omalla toiminnalla. laskuvarjourheilu
tammikuu 2006
23
Vaaratilanneraportteja tehtiin suurin piirtein sama määrä (n. Kiirettä syytettiin tässäkin... Ei voi liikaa korostaa jatkuvan ympärilleen katsomisen merkitystä, oli kupu minkä kokoinen tahansa.
Johtopäätöksiä
Muina johtopäätöksinä vuoden raporteista voidaan todeta, että oppilaiden uloshyppykoulutusta on edelleen parannettava eikä heitä saa päästää ennen aikojaan harjoitusvetoihin eikä itseaukaisuun. Kokemus on valttia tässäkin asiassa, eniten varavarjoon turvautuvat oppilaat.
koko ajan. Mitä pidempi pylväs, sitä parempi. Tänä vuonna törmäyksiä tai läheltä piti tapauksia oli 12 kappaletta. Mutta hyppymestareillakin oli vaikeuksia tarkistuksessa: kahdessa tapauksessa pujotettiin Wings-valjaiden rintahihna varavarjon kahvan läpi, mikä onneksi huomattiin koneessa ennen hyppyä. Sinähän itse omien kamojesi varaan heittäydyt, joten muista hyvä sääntö: "epäile aina hieman". Tämän lisäksi kaikki hyppyvarusteet on muutenkin tarkastettava huolellisesti muiden vikojen löytämiseksi. Tänä vuonna löytyi yksi väärin koottu kolmirengasolkalukko (jolla ehdittiin hypätäkin), kierteellä ollut päävarjon kantohihna sekä virheellisesti kiinnitetty varavarjon pakkolaukaisuhihna
Kuva Marja de Quero
utun kirjoittajalle oli luvassa jännittävät kilpailut: edellisen kerran olin SM-kilpailuissa vuonna 1987 Selänpään vakioluokan kisoissa. Toisaalta mukana oli myös laipattomia koneita 18m:n siivillä (LS8). Ainakaan tänä vuonna, pääsääntöisesti heikoissa keleissä, ei koneiden suorituskyvyn eroja voinut juuri havaita. Kuvassa kisaraportin kirjoittajan Erkki Heinosen Ventus 2CM Espanjassa, Beas de Seguran kentällä. Puolet porukasta lähti noin 13.30 liitäen heikossa kelissä kohti Humppilaa. Monet koneista toimitetaan moottorilla varustettuina, mikä luonnollisesti lisää turvallisuutta. Päivän lopussa kävi ilmi, että myöhempi lähtöaika oli parempi, neljä ensimmäiseksi sijoittunutta lähtivät myöhään. Luokan kisoissa ei välttämättä tarvitse lentää 18m:n kärkivälin koneella, mm. Osanottajia oli kymmenen, mikä ei tietysti ole lukuna kovin suuri mutta joukossa oli MM- ja EM-kisoja käyneitä lentäjiä sekä entisiä Suomen mestareita,
J
joten oli odotettavissa kuitenkin hyvätasoinen kilpailu. Kääntö Humppilassa sujui hyvin ja seuraava sivu IsoEvoon sujui myös kohtalaisesti kumpiaisten alkaessa poksahdella reitille. Kilpailun johtajana toimi Antti Koskiniemi. Raimo Nurminen lensi 15m:n Ventus 2 -koneella. Kisojen organisointi oli annettu Nuorisoilmailijoiden vastuulle. IsoEvon jälkeen oli mentävä hiukan poh-. Ensimmäisen kilpailupäivän sääen-
nuste ei luvannut erityisen "lennokasta" keliä, osittain kuivaa tai pieniä hattaroita ja inversio hiukan yli kilometrissä. Sitten ajoin Suomeen Euroopan halki purjekonetta hinaten ja miettien jatkuvasti sitä pahinta vaihtoehtoa: kaiken tämän urakan jälkeen voi käydä niin että SM-kisat näivettyvät parin päivän tapahtumaksi huonon sään vuoksi! Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt vaan saimme kuusi lentopäivää, joista viisi oli hyväksyttäviä kilpailupäiviä. Syy tämän kirjoittajan myöhäisen lähtöön oli yksinkertaisesti se, että keli ei ainakaan näyttänyt huononevan ja laskien n.3-3,5 tunnin lentoon kello 14 olisi hyvä lähtöaika. Eli 18 vuotta oli vierähtänyt ottamatta osaa kaikenlaisten tekosyiden varjolla... On nähtävissä, että 18m:n luokasta tulee vuosi vuodelta suositumpi. Häntä avustivat mm. Loput lähtivät kello 14 nurkilla. Kai Tynkkynen työskenteli starttimestarina. Hinaukset alkoivat 12.30 ja sen jälkeen alkoi "kyttääminen" heikossa kuivassa kelissä lähtölinjan alueella. On luonnollista että niitä tulee juuri 18 m:n versioihin. Räyskälässä
Pidempien siipien mittelö
18 metrin luokan suosio on kasvussa. 24
purjelento
tammikuu 2006
teksti ERKKI HEINONEN
18m SM-kisat 30.7-6.8. Kristian Roine (sääbriifaus), joka lensi samaan aikaan Jannen kisat. Eräs tekijä on varmasti moottoriasennusten lisääntyminen. Tehtävänä oli 299 km kolmen käännepisteen kautta eli puhdas nopeustehtävä. Ventus 2CM -koneen olin hankkinut edellisenä talvena, lentänyt Espanjassa muutaman harjoituslennon ja British Overseas Championships -kilpailun Ocanassa Espanjassa
Lassi lensi erinomaisesti ja meidän laipoistamme ei tuntunut olevan mitään hyötyä. Taktiikka pelasi hyvin: lensimme suoraan
Viidensadan kilometrin tehtävä
Viides päivä alkoi aurinkoisesti ja luvassa oli vauhdikasta lentämistä! Kunnon viissatanen nopeustehtävä, ensin länteen rannikon lähelle Laajoelle ja sitten itään Selänpäähän. Jossain kohtaa Salosen T8 kuitenkin erkani seurastamme
Aluetehtävä toisena päivänä
Toisen kilpailupäivän briefing lupasi hiukan parempaa mutta epävarmuustekijänä oli lähestyvän rintaman yläpilven saapumisen ennustaminen. Kelin heikentyminen ei kuitenkaan hidastanut oleellisesti kulkemista ja Salonen, Lehtonen ja Heinonen saavuttivat yli 115km/h keskinopeuden.
Seurasi sadepäivä!
Seitsemännen päivän aamu ei näyttänyt lupaavalta; kaatosateet olivat kastaneet maaston läpimäräksi ja lisäksi länsituuli oli huomattavan voimakas ja pilviraja vain kilometrin luokkaa... HA (Esko Lehtonen) noudatti samaa ajolinjaa, ja saimme pitkän liidon päätteeksi juuri oikeaan aikaan hyvän 2,5-metrisen noston Mommilanjärven pohjoispäässä, hakkuuaukean päältä. Toisen käännepisteen sektorin etelärajan tuntumassa oli cumuluksia. Muutaman kymmenen kilometrin aukkoa ylitettiin varovaisesti, mutta sieltä löytyi aina kohtuullisia kuivatermiikkejä. Pilvet olivat kaukana Vierumäen ja Lahden välissä ja mitään ei löytynyt ennen kuin pääsin pilvien alle mutta hakkuuaukean päälle 300m:n korkeudessa. Nousin alhaalta hyvin, kävin kääntymässä Vierumäellä ja kohti Räyskälää. Kohti Vampulaa lennettiin aluksi kuivatermiikissä, mutta lähestyttäessä Vampulan 20 km:n säteen ympyrää, keli parani selkeästi cumuluspilvien ansiosta ja päätin lentää mahdollisimman kauas sektorin luoteisnurkkaan. Lassi Salonen lähti aivan meidän peräämme. Puhelin 09 3509 3450 ja e-mail silshop@ilmailuliitto.fi.. Tehtävä oli aluetehtävä eli AAT 4:30. Olimme Esko Lehtosen kanssa sopineet että yritämme lentää kimpassa harjoittelumielessä ja lähdimme reitille yhdessä. Jo hinausten aikana kävi selväksi että matkaan tulisi lähteä aivan heti linjan auetessa; sadekuuroja oli jo useita lähiympäristössä. Taival Laajoelle sujui vauhdikkaasti ja aivan ennen käännepistettä löytyi jopa neljän metrin nosto. LS8 tuntui kulkevan erittäin hyvin myös kovilla nopeuksilla. Kaikki kilpailijat lähtivät reitille viidentoista minuutin sisällä toisistaan. Kysymys kuuluu, kuinka kauan kannattaa lentää huonoon keliin poispäin hyvästä kelistä (joka on kotiinpäin), ja lisäepävarmuutena vielä mahdollinen kelin huononeminen myös maalin suuntaan lentäessä. Sieltä käytiin kääntämässä sektorin sisällä, jossa ei enää ollut kunnollisen näköisiä pilviä. Hinausten jälkeen minulla oli vaikeuksia päästä pilvirajaan, ja kun vihdoin sinne kilometriin lopulta nousin niin olikin jo aika lähteä reitille. tehtävä kuitenkin annettiin. Kilpailujen johtaja oli kuitenkin päättänyt että kelistä otetaan kaikki irti mitä voidaan, ja antoi meille taas kerran neljän ja puolen tunnin AAT:n! Kysyin Antilta useamman kerran starttipaikalla että "pitääkö paikkansa että hän on muuttanut tehtävän kolmen tunnin mittaiseksi", mutta hän ei meidän vihjailuistamme piitannut... Päivävoitto tuli nopeudella 89.6 km/h, toisena Harri Janakka ja kolmas Esko Lehtonen. Levyä myy SIL Shop hintaan 24,50 sisältäen postituskulut. Myöhemmin kuulin että jotkut olivat löytäneet nostoja Vesivehmaan kentän lähellä kuivatermiikissä. DVD:n kesto noin 30 minuuttia. Kääntyminen Selänpäässä otettiin aika varovaisesti; kumpiaiset olivat pieniä ja keli oli selvästi heikompaa kun aiemmin. Lähdimme Eskon kanssa taas yhdessä ja idea oli puskea vastatuuleen jonoja pitkin niin pitkälle kuin päästään. purjelento
tammikuu 2006
25
On nähtävissä, että 18m:n luokasta tulee vuosi vuodelta suositumpi.
joiseen reittiviivasta ja ennen Vääksyä oli otettava kaikki korkeudet talteen Päijänteen ylitystä varten. Seuraava päivä meni sateen merkeissä, neljännen päivän aamuna sekä maa että taivas oli kostea mutta lyhyt AAT-
Viime kesän EM-kisan huippuhetket DVD:llä
Euroopan huiput lensivät viime kesänä Räyskälässä. Päivä oli hyvä kisapäivä, ajoittain keli oli hyvää ja neljän ensimmäisen keskinopeus oli yli 95km/h. Matkalla kohti seuraavaa käännepistettä Jaalaa seuraani liittyi Lehtosen HA ja sen perässä Martti "Suksi" Sucksdorffin WS. ja me saimme uutta seuraa Lahden jälkeen jolloin Sucksdorff ja Juha Silvennoinen liittyivät joukkoomme. Aikainen lähtökään ei auttanut, sateet lisääntyivät ja suurin osa joutui peltoon ja vain kaksi lensi läpi, Reijo "Tikli" Mäkeläinen taiteili parhaiten sateiden välistä ja välillä sateiden sisälläkin! Kolmas sadan kilometrin ylittäjä olisi tarvittu kisapäivän saamiseksi sääntöjen mukaisesti mutta siitä jäätiin 9 km vajaaksi. Nyt on ilmestynyt ammattimaisesti kuvattu dokumentti unohtumattomista kisatapahtumista. Kävi kuitenkin niin että kaikki tulivat maaliin liian ajoissa paitsi Lassi Salonen (aika 4:31) ja Jukka Helminen (4:59)
Kovaan vastatuuleen liito ei sujunut vauhdikkaasti ja niin siinä sitten kävi, että tulin maaliin 15 minuuttia yliajalla eli reitillä käytetty aika oli 4h 45 min.
18M Suomen mestaruuskilpailu 2005
1 O2 Erkki Heinonen SIL Ventus 2cM/18m 2 HA Esko Lehtonen H.linnan IK Ventus 2c/18m 3 WS Martti Sucksdorff HeIK LS 6/18m 4 NX Raimo Nurminen Laru Ventus 2b 5 HM Reijo Mäkeläinen IK Joonatan LS 6c 6 N2 Harri Janakka NIL Ventus 2c/18m 7 C64 Jukka Helminen Hyvinkään IK LS 8/18m 8 SF Juha Vainikka L.rannan IY LS 8/18m 9 T8 Lassi Salonen Pernun Pilotit LS 8T/18m 10 JM Juha Silvennoinen Kouv. Lensimme jatkuvasti mahdollisimman korkealla ja varovaisesti. Alkoi käydä selväksi, että päivästä tulisi enemmänkin ilmassapysymistaistelua kuin mitään muuta... Hiukan ennen Hämeenlinnaa pyörimme Suksen kanssa onnettomassa alle metrin nostossa matalissa. Tulimme kaikki kolme samaan ai-
Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu "Wille" Halonen pitämässä kisojen päätöspuhetta. Nostot olivat erittäin repaleisia, tuuli tuntui vielä kiihtyvän ja risteilykorkeus oli 800:n metrin nurkilla. Kilpailun johtaja Antti Koskenniemi kuuntelee. Kun käännyimme Esko oli valunut hiukan alemmaksi ja ei enää löytänyt samoja kuplamaisia nostoja, joissa itse lensin. Yläjarkko.
Kuusjoen sektorin länsirajalle 50 km:n päähän ilman yhtään termiikkikaartoa! Sieltä käänsimme pohjoiseen kohti Tervahautaa. 26
purjelento
tammikuu 2006
Alkoi käydä selväksi, että päivästä tulisi enemmänkin ilmassapysymistaistelua kuin mitään muuta.
Tunarointia, mutta kävi ilmi että kaikki olivat tunaroineet enemmän tai vähemmän, pahimmillaan 40 minuuttia. eksyin! Oikaisin pilvipohjasta aivan väärään suuntaan lounaaseen kun olisi pitänyt mennä luoteeseen, onneksi käänsin hiukan nähdäkseni mihin Esko ja Suksi katosivat ja näin heidät selvästi ylempänä ja nokka 90 astetta minun lentorataani nähden. Kaikki muut lensivät läpi ajoittain kovin vaikeissa olosuhteissa, ja kisojen SM-status oli nyt saavutettu neljän kisapäivän jälkeen, hieno juttu!
Kisassakin voi eksyä
Päivä kahdeksan, viides kilpailupäivä: jälleen kerran oli luvassa nihkeää keliä, pilvirajat vain hiukan yli kilometrin ja heikohkot nostot. Kun saavutimme Tervahaudan sektorin, olisi ollut järkevää kääntyä poispäin mutta olimme matalalla ja edessäpäin oli joitain kohtuullisen näköisiä pilvenretaleita, joten jatkoimme pohjoiseen. IY LAK 17/18m päiväkohtaiset tulokset löytää www.nuorisoilmailijat.fi 5000 4790 4496 4304 4269 4200 3979 3788 3726 2330. Australian satojen tuhansien neliökilometrien pelto-ja niittymaisemaan tottuneelle se oli hiukan jännittävää, etenkin kun Ventuksen moottori oli
käyttökelvoton sytytyspuolan vikaantumisen johdosta. Sucksdorffin WS oli saapunut samaan nostoon ja minun ei auttanut muu kuin jatkaa matkaa kohti Oripään sektoria. Käytännössä tuli lentää erittäin "varman päälle" ja varovaisesti - peltoon ei saisi missään tapauksessa mennä. Halonen osallistui itse samaan aikaan lennettyyn Jannen kisaan (raportti viereisellä sivulla). Olipas noloa, niin kuin nyt en olisi ennen suunnistanut lentokoneella. Kolmannella sivulla keli oli jos mahdollista vieläkin huonompaa Räyskälän pohjoispuolisella laajalla laskukelvottomalla metsäalueella. Kuva: J. Lassi Salonen "rötväsi" muuten erinomaisesti sujuneet kisat starttaamalla moottorin. Lähdimme reitille ajoissa ja muutkin tuntuivat ajattelevan samoilla linjoilla. Seu. Meille Lehtosen kanssa tärkeintä oli tässä vaiheessa varmistaa ykkös- ja kakkostilat. Näimme Tiklin lähtevän juuri hiukan aiemmin. Huomasimme Tiklin taktiikan olevan aivan päinvastaisen: hän ajoi kovaa ja matalalla. Tehtävä oli 300 km:n nopeustehtävä, jonka kiersimme ilman sen kummempia vaikeuksia. Lähestyimme viimeistä käännepistettä, Lautaporrasta ja sitten... Sitten tärppäsi aivan Hämeenlinnan itäpuolella kaksi ja puolimetrinen, joka vei puoleentoista kilometriin! Nopea liito Iso-Evon sektoriin ja sitten nokka kohti Räyskälää. Lopputulos oli se, että Tikli ajoi vähintään yhtä hyvällä keskinopeudella mutta uskon että adrenaalin määrä ohjaamossa oli viisinkertainen
Omalla kohdallani kisalentämiseen ehti tulla neljän vuoden tauko. uuden aluetehtävän mahdollistama oman lennon pituuden säätely poistaa monta karikkoa kisasta.
Kilpailun voittaja oli Nuorisoilmailijoiden Kristian Roine, joka yhdessä Timo Saarnimon kanssa harjoitteli tulevaa Ruotsin MM-kisaa varten. Minusta SM-kisojen myöntämisen edellytys tulisi olla se että kilpailusta tiedotetaan asianmukaisesti. Maastolaskuja olikin viikon aikana vain muutama eikä konevaurioita sattunut. edellä mainittu kilpailun johtamistyyli tekee kisalentämisestä kivaa. Viikon kuluessa lennettiin viisi kilpailupäivää pääasiassa cumuluskelissä. Tietenkin aina muutama tuskainen punnerrus viikkoon mahtuu, mutta mm. Tuoreemmilla suoritusarvoilla liikkuvat monesti tulivat takaa ja menivät ohi. Ainoa miinus oli se että kisojen kulusta ei kirjoitettu mitään nettiin, ja mahdolliset kotijoukot ym. Uskoisin että meidän tulisi maajoukkueen sisällä, tai potentiaalisten maajoukkueeseen pääsijöiden kesken tutkia eri vaihtoehtoja. Mm. luokan vaihtoa, jotta saadaan rakennettua parhaat yhteistyökuviot. Kysymys on monen tekijän osumisesta kohdalleen; koneiden tulee olla samanveroiset, henkilökemian ja lentotyylin täytyy toimia, kummankin pilotin tavoite täytyy olla sama jne. Riku Pennasen rypistys Standard Libellellä ajoittain hyvinkin matalista korkeuksista eteenpäin ja maaliin oli iloista seurattavaa. Toisaalta vilja oli pitkää, mikä entisestään vähensi maastolaskuintoa. Elokuussa risteilykorkeudet olivat luonnollisesti alkukesää matalammat eli termiikki vei 1100 1500 metriin. Tehtävän pituudet vaihtelivat 214 ja 446 km:n välillä. Samalla muutkin saivat oppia sekä tietenkin peesausapua. Kilpailun johtajana toimi Antti Koskiniemi, jolla oli apunaan keski-iältään nuori, mutta tehokas koneisto. Tehtävien anto osui uskomattoman hyvin kohdalleen, jokaisen päivän tehtävä oli pituuden ja keston puolesta optimoitu (maksimoitu) ja siten SM-kilpailu oli tittelinsä arvoinen. On hienoa, että maajoukkueen piloteilla on mahdollisuus ja motiivia panostaa määrätietoiseen yhteistyön hiomiseen tällaisessa kilpailussa. Libelle kuitenkin jatkoi sinnikkäästi ja joinakin päivinä keräsi oikein mukavan pistepotin. Ja sitähän sen olla pitää! HANNU HALONEN. Kisojen johtaja Antti Koskenniemi ansaitsee erityisen maininnan tässä. Minulla ei ollut kunnollista loppuliukukorkeutta ja käänsin hiukan oikealle pilvihattaroiden suuntaan. On selvää että spontaaneja "kimppoja" on aina syntynyt SM-tasolla, mutta tietääkseni pitkäjännitteistä, systemaattista kimppalentämistä ei ole toteutettu Suomessa. Vaikka ensimmäisen päivän GPS-ongelma veikin pisteet, oli kokemus sellainen, että kisailu varmasti jatkuu. Tämän kevään British Overseas National -kisoissa Espanjassa minulla oli mahdollisuus seurata Pete Harveyn ja Russell Cheetamin harjoittelua ja se kimppa toimi! Ja tulokset puhuvat puolestaan. Kun on saatu identifioitua mahdolliset kimppakaverit niin kannattaa harkita esim. Viimeinen kisapäivä oli ohi!
Jannen kisat 2005
Kimppalentämiseen panostettava
Kisalentämistä ja erityisesti tulevien EM- ja MM-joukkueiden menestystä pohdittaessa minulle jäi sellainen kuva, että kimppalentämiseen tulisi panostaa vakavasti. 18 kilpailijan joukossa oli eroja sekä kokemuksessa että kalustossa. Meillä Eskon kanssa kimppa toimi ajoittain erinomaisesti (minä en ole koskaan aiemmin lentänyt kimppaa!), ja oletan että se joinakin päivinä auttoi ainakin marginaalisesti. Sain siitä hyvän kantavan linjan, jolla pääsin kunniallisesti kotiin. Antin selväpiirteinen tapa antaa sopivia tehtäviä ja aloittaa hinaukset silloin kun sää on kilpailulle riittävä, toi meille kilpailijoille nautinnollisia kokemuksia. Järjestelyistä vastasi SM:n ohella Nuorisoilmailijat. purjelento
tammikuu 2006
27
Tehtävien anto osui uskomattoman hyvin kohdalleen, jokaisen päivän tehtävä oli pituuden ja keston puolesta optimoitu
kaan käännepisteelle, minä alimpana, ja nenä kohti Räyskälää. Kiitokset myös Kristian Roineelle joka kaivoi vain meteorologille avautuvia tietolähteitä ja siten oli Antin tukena tehtävän valmistelussa. Viikkoa ennen Helsingin MM-kisoja suomalainen kesä suosi. Pelkkä tulospalvelu ei riitä.
Jannen kisojen palkintojenjako: vasemmalta Jouko Ruotsalainen, Jouko Vuolahti, Hannu Korhonen, Timo Saarnimo, Kristian Roine ja Heikki Pohjola Kuva J. Yläjarkko
P
erinteiset Jannen kisat lennettiin 18metrin luokan SM-kisojen yhteydessä Räyskälässä. kiinnostuneet eivät voineet seurata tapahtumia
Nettisivuilta www.pivota.fi/inskaala/ löytyy mm. Tässä loput. Muut olivat S (State, valtio) ja P (Private, yksityinen).
Nimetön-10
28
10/29/08, 10:47. Kaikki lennokkiharrastajat eivät kilpaile ja niinpä kilpailujen väliin ja jälkeen oli järjestetty aikaa myös vapaalle lennätykselle. Lennätysalueena oli 100x61-metrinen 18 metriä korkea jalkapallohalli. Lennokkimestarimerkki.
sivulle 30
Lennokin esikuva Waco SRE Aristocrat N1252W (sarjanumero 5153) vaurioitui pahoin Arizonassa vuonna 2003 ajauduttuaan takaa tulleen puuskan jälkeen ulos kiitotieltä. InSkaala 2006 on lauantaina 21.10 klo 10-20.00.
InSkaala
Heikki Laine voitti toistamiseen RC-sisämallilennokkien Suomen Cupin 1/12mittakaavaisella Waco SRE -lennokillaan. Ohjelma ja nettisivut on tehty hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Waco törmäsi kiitotien reunalla olleeseen kylttiin. Vuonna 1941 valmistunutta konetta ohjasi liikennelentäjä, joka oli tyyppilennolla koneen omistajan kanssa. lokakuuta paikallisessa Tellushallissa inSkaala-tapahtuman. kilpailujen säännöt, kartta sekä ennakkoilmoittautumislomake. 28
lennokit
tammikuu 2006
Suomen suurin sisälennokkitapahtuma
P
ietarsaaren RC-lentäjät järjesti 15. N-kansallisuustunnuksen jälkeinen C-kirjain tarkoittaa Commercial eli kaupallinen käyttö. InSkaala levitti myös tietoisuutta lennokkilajista, sillä se oli näkyvästi esillä alueellisissa medioissa. Se tarjosi mukavan päivän niin lennättäjille kuin yleisölle. Sisähallissa kilpailtiin RC-mallilennokeilla, F4F Peanut -kumimoottorimallilennokeilla ja F3AI -sisätaitolennokeilla sekä Hyttysillä. Ilmassa taituroi 50 lennättäjän koneita ja järjestäjien arvioiden mukaan paikalla kävi yleisöä noin 500. Pilotti yritti korjata puuskan aiheuttamaan koneen heilahdusta sivuperäsimellä, mutta ilmeisesti painoi samalla varvasjarruja. Tuomarit arvostivat alkuperäisyyden staattisessa, pöytäarvostelussa, kilpailujen toiseksi parhaaksi ja lento-osuuden parhaaksi.
Lisää tuloksia
Edellisessä numerossa oli inSkaalassa kisattujen RC-sisämallilennokkien sekä kumimoottoristen mallilennokkien F4F Peanut -tulokset. Hyttysien ajassa on kahden kierroksen lennätyksen yhteistulos.
Hyttynen 0-14 vuotiaat 1 Henna Hautala 4:14 2 Elias Verronen 2:22 3 Mari Kleemola 2:15 Hyttynen 15-100 vuotiaat 1 Pekka Ruohomäki 5:52 2 Erkko Saviaro 5:45 3 Kimmo Kaukoranta 3:59 F3AI Sisätaitolento 1 Kimmo Kaukoranta 2000 2 Juhani Lauri 1906 3 Tuomas Tanska 1866
Lennokkimestarimerkki ja ennätyksiä
Helsinkiläiselle Vallilan lennokkikerhoa edustavalle Seppo Ketolalle myönnettiin 85. Yläsiiven kärkiväli on 895 mm ja alasiiven 625 mm. Sisälennätyksen etu korostui myrskytuulen riepotellessa samalla länsirannikkoa hallin ulkopuolella. Seuraavan inSkaala-tapahtuman järjestelyistä voi moni ottaa mallia
Lennokkimestarimerkki edellyttää 50 pistettä ja se anotaan Lennokkitoimikunnalta. Maailmanennätys on 302.5km/h. 11 sekuntia, luokassa hallikorkeus alle 8 metriä. Kuten useimmat Peanutit, balsarunkoinen kone on päällystetty silkkipaperilla. Taustalla kilpailuareenaa, Pietarsaaren Tellushalli. Heikon moottorin vuoksi DH5 siirrettiin koulukoneeksi 1917 sodan loppupuolella.
RC-mallilennokkien Suomen Cupin voitti jälleen Heikki Laine Waco SRE -mallillaan. Jari Valo lennätti siimaohjattujen nopeuslennokkien maailman cupin osakilpailuissa Moskovassa 12.6.04 nopeudella 294.3 km/h. Muista silloisista kaksitasoista poiketen yläsiipi oli siirretty ohjaamon takapuolella. Yksi heistä on Sepon harrastaman, F3B-luokan, lajiryhmän nykyinen vetäjä ja puuhamies, Vallilan lennokkikerhon Leo Santala.
Ennätyksiä ja kisoja
Suomen ennätyksiä on syntynyt siimaohjattujen nopeuslennokkien sekä vapaastilentävien sisälennokkien luokissa. Lennokkimestarimerkki jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951, samalla kertaa sen sai neljä lennokkiurheilijaa. Painolle tai rakenteelle ei ole rajoituksia, mutta rakennetapa vaikuttaa staattiseen arvosteluun. Maailmanennätyksestä sekä maailmanmestaruudesta täyttyvät saamisen kriteerit kerralla. 30
lennokit
tammikuu 2006
sivulta 28
Meriitteinä hänellä on SM-kilpailujen voitot radio-ohjattujen liidokkien F3B2m-luokassa vuosilta 1995 ja 1998, sekä toiset sijat vuosilta 2000 ja 2001. Geoffrey de Havillandin suunnittelemaa Airco DH5 -konetta käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Yksityiskohtaisesti tehty Airco DH5 sai tuomareilta eniten pisteitä. Hallissa jouduttiin laskemaan katossa olevia väliverhoja korkeuden saamiseksi kohdalleen.
Tommy Westlinin Airco DH5 16-grammainen kumimoottorilennokki otti osaa F4F Peanut -luokan Suomen Cupiin. Kilpailusijoitukseen vaikuttavat sekä lento että staattinen arvostelu. Koko on rajoitettu siten, että maksimikärkiväli on 330 mm tai maksimipituus 230 mm. Kilpailuissa hän sijoittui toiseksi. Vuoden 2006 palkinnot jaetaan loppuvuodesta vielä määrittelemättömässä sisälennätystapahtumassa.
Aikuisten Hyttys-kilpailun voittajat Pekka Ruohomäki (1.), Erkko Saviaro (2.) ja Kimmo Kaukoranta (3.).
Nimetön-10
30
10/29/08, 10:48. Pisteitä saa arvokilpailuista sekä ennätyksistä, Sepolle kertyi 54 pistettä. Ennätys on vahvistamattomien tietojen mukaan myös Pohjoismainen ennätys. Aika oli 11 min. Tapio Linkosalo teki vapaastilentävien sisälennokkien Suomen ennätyslentonsa epävirallisissa kilpailuissa Järvenpään urheilutalossa 16.10.2005. Samaisella palkintokorokkeella jaettiin lennokkilajin vuoden 2005 SM- sekä Suomen Cup -mitalit. Maailmanennätys on 16 minuuttia 44 sekuntia. Monimutkaisemmat lennokit voivat saada enemmän pisteitä staattisessa arvostelussa. Peanut on pieni vapaastilentävä kumimoottorilla varustettu mallilennokki. Toiseksi tuli Nieuport 4 mallikonetta lennättänyt Mauri Tuure ja kolmanneksi Hannu Hjulberg koneenaan Blériot XI
Yksin ei voi samanaikaisesti ohjata konetta ja seurata jotain muuta, totesi Mauri.Varjo on rullattu selkään ja laukaisusysteemi on itse keksitty. Painoksi kertyi 480 grammaa. Paikalle pitää lisäksi asettaa viralliset, hyväksytyt valvojat. Lennokista pitää olla mittakaavaan piirretyt kolmitahokuvat ja valokuva sekä jälkeenpäin selostus ennätyksen synnystä. Varjokangas on vapaastilentävissä lennokeissa yleisesti käytettyä päällystysmateriaalia, saltzeria. Pohjoismainen Lennokkineuvoston kokous on helmikuussa Virossa, Suomi hoitaa puheenjohtajuuden. FE-2 tunnuksella oleva Fokker oli Suomen Ilmavoimien ambulanssikoneena. Lajivaliokunnan kokous päätti asian Lennokkitoimikunnan puheenjohtajan esityksestä. Fokkerin kärkiväli on 125 cm ja kokoon sovitettu kolmisatanen sähkömoottori. Aiheita ovat ainakin pohjoismaiset ennätykset sekä kilpailut. Lopputuloksissa on kahden kierroksen yhteen lasketut tulokset.
Luokka F1D 1 Leif Englund LK Cumulus 27:13 2 Reijo Liljedahl HIK 13:03 3 Tapio Linkosalo VLK 10:23 Luokka F1M 1 Tapio Linkosalo VLK 21:55 2 Reijo Liljedahl HIK 18:36 3 Lasse Liljedahl HIK 17:40
Lennokkitoimikunta tiedottaa
L
ennokkikorttia ei ole haudattu vaikka siinä onkin ollut hiljaiseloa. Toimikunnan jäsenistö testaa näytteiden ottamisia omissa kerhoissaan. Vuoden 1942 kesällä kone oli maalattu maastoväreihin, jolloin sitä käytettiin myös kaukopartioiden huoltoon. Kerran
noin 100 metrin korkeudesta lennokista lähtenyt hyppääjä miltei hävisi tuulen mukana. Aiemmin arvon saamiseksi tuli olla seitsemän kilpailijaa. Laskuvarjohyppääjä on itse tehty. Itse rakennettu lennokki on tehty kolmitahopiirustusten mukaisesti depronista. lennokit
tammikuu 2006
31
Fokker pudottaa laskuvarjohyppääjän
M
auri Tuuren Fokker F7a:n ovella odotteleva hyppääjä koki inSkaalassa kovia. Lennokkikortti on vapaaehtoinen ja alun perin suunniteltu lennokkimerkin tilalle - niitähän sai vain osallistumalla kilpailuihin. Hyppääjä painaa noin 20 grammaa ja asennon säilymiseksi sen kantapäihin on liimattu lyijyä. Ulkona varjo aukeaa heti ovelta, Tellushallin mitat eivät riittäneet tarpeeksi kovan vauhdin saamiseksi. Liitosta saa ennätyslomakkeita. Seuraava kokous on tammikuun kymmenes päivä.
SM-kisa-arvon minimimäärä poistetiin
Minimimäärää osallistujille tai joukkueille SM-arvon toteamiseen ei enää ole. Uutta sääntöä voidaan käyttää 15. Laukaisukumilanka sekä etupuolella kiertävä, hyppääjää kiinni pitävä lanka laukaistaan
yhtä aikaa irti, se ampuu hyppääjän ulos nätisti, selvitti Mauri Tuure. Alunperin 350-grammaisen koneen paino muuttui, koska hyppääjän vuoksi siihen tuli lisää servoja, isommat akut sekä moottori. toukokuuta 2006 jälkeen.
Nimetön-10
31
10/29/08, 10:48. Aloittelevalle harrastajalle kortin tarkoitus on antaa jotain tavoiteltavaa ja saavutettavaa. Kahden vuoden sisään on ulkomallikonekilpailuihin tulossa samanlainen kone, mittasuhteeltaan 1/7. A-taso on määritelty turvallisen itsenäisen lennättäjän tasoksi. Vuoden Lennokkiurheilijaa eli Pohjolan Maljan saajaa ei ole vielä valittu, koska vapaastilentävien lennokkien Maailman Cup oli LeT:n kokouksen aikaan vielä kesken. Silloin tulee tehdä ilmoitus Lennokkitoimikunnan puheenjohtajalle vähintään kahta viikkoa aiemmin. Lajit velvoitetaan kuitenkin ottamaan kantaa SM-arvon syntymiseen ja jaettavien mitalien määrään omissa lajisäännöissään. Vapaastilentävien sisälennokkien Suomen Cup kisattiin 27.11 Järvenpäässä. Tuloksia kootaan kesän 2006 aikana. Vaativampi B-taso on nimetty näytöslennättäjän tasoksi. Suomeen sen lahjoitti Tanskan Punainen risti. Fokkerista pudotettiin tarvikkeita täynnä olevia täydennystorpedoita. Mielessä on ollut alun perinkin isomman mallin tekeminen, pienempien toimivan ikään kuin kokeiluna, hän toteaa lopuksi.
Ennätysyrityksiä voi tehdä, kuten tässäkin, ilman virallisia kilpailuja
· Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 0400 297 526, paratronic@kolumbus.fi www.paratronic.fi Piper Aztec E 250, 1973. Matts Jern puh. Tarjoukset pyydetään sähköpostitse osoitteeseen lintrade@algonet.se. Matti Penttilä puh 040 -729 7059. Hyvä kone yksityiselle tai porukalle. Puh. Myydään myös vaihtoehtoisesti omistavan osakeyhtiön osakekanta. TT 4487 H. 040-578 3181, eino.autio@primasoft.fi. J. Smith Miniplane, projektikone, ei käytetty 15 v aikana. 3/05. · Seuraavaan 1/2006 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 14.1.2006 mennessä.
myydään
Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. 9-16.30 La 10-14
SEINÄKALENTERI 2006
15 EUR/kpl
Kajaanin säännöllinen matkustajalentoliikenne täyttää ensi kesänä 50 vuotta.
Kajaanin Ilmailukerho teki juhlavuodeksi 2006 näyttävän seinäkalenterin. Richard, +46-8-643 2393.
UUDET ILMAILUKARTAT SIL-SHOPISTA
silshop@ilmailuliitto 09-3509 3450 AVOINNA Ark. Perusmittarit, sähkövario, nopeuskäskin Cambridge Mk IV, radio ATR-720- Koneella lennetty 1850 h / 1427 starttia. 32
markkinat
tammikuu 2006
Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat
· Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Myydään hieno kerholuokan purjekone Phoebus C OH-941. Hyvä IFR-varustus. Hp. 050-371 4986 matts.jern@ netikka.fi
Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet
Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella.
ostetaan
Cessna 172 siipipussit ja konepeitto. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Liitoluku (mitattu) 39. Yhdellä tekstiaukeamalla on Kajaanin lentoaseman historian lyhyt oppimäärä.
TILAA HETI OMASI MATTI HAAPAVAARALTA
puh. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. 050-512 4935 matti.haapavaara@kainuunsanomat.fi
Nimetön-2
32
10/29/08, 11:00. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com
www.parasale.com
Piper Tomahawk KLA 2170h, moottori ja potkuri PKJ 290h, Nav/com, transponderi ja koodaaja, intercom. Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. Joka kuukaudelle on oma koneensa aina Convairista ja Caravellesta lähtien. 21000 eur. 30.6.2006, KLA 4032 h, moottori 1905 h, vuositark. Valmis paketti kärryineen vain 7500 euroa. Richard, +46-8-643 2393.
4-6 paikkainen lentokone, lentokelpoinen. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ilmailuliitto.fi. Tied. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Bellanca 7ECA, OH-BCA, sn:1198-77, YÖVFR varustus, lk. Harju 040-550 3583
Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh
050-505 5852 Kim Henriksson puh. Lento-osa kevätkurssina 25.3. Experimental- ja ultrakevyttoimikunta Moottorilentotoimikunta
LENNOKKIKERHOOHJAAJAKOULUTUS
Lennokkikerho-ohjaajakoulutus on siirretty helmikuulle. Luentomaksu 8 euroa sisältää myös käsiohjelman, iltasaunan, arvan ja osallistumisen iltajuhlaan (ei ruokailukustannuksia). Kisan jälkeen 10-vuotisgaala ja palkintojenjako. 041-515 2481 Yrjö Waltonen puh. 09-3509 3443.
Nimetön-2
33
10/29/08, 11:00. 0500-409 344
RAKENTAJIEN JA MOOTTORILENTÄJIEN
TALVIPÄIVÄT
Tervetuloa talvitapahtumaan Jyväskylän hotelli Priimukseen 11.-12.3.2006!
Alustava ohjelma: Lauantai 11.3.2006 10.30 Kahvitarjoilu 11.00 Avajaiset 11.15Esitykset alkavat 19.00 Illallinen ja iltajuhlat Sunnuntaina 12.3. 040-504 0930.
Sisälennokkikalenterin ajankohtaiset tapahtumat osoitteessa www.ilmailuliitto.fi -> lajit -> lennokit -> sisälennokkikalenteri. 050-516 5541 Heikki Pohjola, puh. Kilpailu alkaa lauantaina 21.1.2006 klo 9:30. Pirkanmaan sisälennätysvuorot löytyvät osoitteesta http://www.trerc.fi/ -> tiedotteet -> sisäkalenteri.
Kilpailuluokat: F1A, F1AJ, F1B Osallistumismaksu kaikissa luokissa 3 euroa. Uusi aika on LAUANTAI 11.2.2006 klo 13-18. Mainitse varauksen yhteydessä "Talvipäivät". Koulutuksessa tapaat myös muiden kerhojen vetäjiä. Koulutukseen sisältyy mm: ryhmänhallinta, kerhoohjaajan rooli sekä oppimisen ja opetusmenetelmien perusteita. Paikka on Hämeenlinnan työväenyhdistyksen Ruususali, Linnankatu 3 b, 13100 Hämeenlinna. Varaukset suoraan hotelli Priimuksesta puh. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Jari Valo puh. tapahtumat
tammikuu 2006
33
X BODOM CUP
Tervetuloa Bodom Cupin 10-vuotisjuhlakilpailuun.
Aika: 21.1.2006 Paikka: Jäätilanteen mukaan
Kilpailupaikka päätetään lähempänä kilpailun ajankohtaa kun jäätilanne eri järvillä on varmistettu. Nämä pitävät sisällään asioita mm. Koulutuksen hinta on 15 euroa, SIL tukee koulutusta maksamalla loput. Fly-off -kierrokset lennätetään ryhmissä pudotuspeliperiaatteella.
Purjelennon teoriakurssi
Nuorisoilmailijat ry järjestää purjelennon teoriakurssin Malmilla alkaen tiistaina 24.1.2006 alkaen. erilaisuuden kohtaamisesta sekä motoristen taitojen opettamisesta. Yhteydenotot: Esa Teittinen, puh. Kilpailu lennätetään viiden kierroksen kilpailuna vapaasti neljän tunnin aikana, maksimilentoaika on 2-4 minuuttia kelistä riippuen. Haasteluokka: F1A Osallistumismaksu 20 euroa. Osallistumismaksut maksetaan paikan päällä. 014-444 6104 tai sähköpostitse sales.priimus@jao.fi. Myös moduulikursseja kevään aikana. Lennokkikerho-ohjaajakoulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajille, aloitteleville sekä myös vanhoille konkareille. Koulutuksen vetää Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kerho-ohjaajakouluttamiseen perehtynyt kouluttaja Sanna Heino.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Jari Lehti, lehti@ilmailuliitto.fi, puh. ohjelma alkaa klo 9.00 ja tilaisuus päättyy klo 16.00. Talvipäivien ohjelmassa on luvassa esityksiä niin uusista elektronisista mittareista, ultratoiminnasta, lentomatkoista kuin lentoturvallisuudestakin! Hotellista on varattu oma huonekiintiö osallistujille. alkaen
13.1.06 www.urheiluilmailuopisto.fi 12.-19.3.06 Arktinen Hysteria www.padasjoenlentokerho.fi 21.-23.4.06 Fly! The London Air Show www.londonairshow..co.uk 16.-21.5.06 ILA-Berlin Air Show www.ila-berlin.com 8.-11.6.06 Airshow Turkey www.cnr.net 17.-23.7.06 Farnborough Airshow www.farnborough.com 25.-31.7.06 Airventure Oshkosh www.airventure.org Räyskälä Padasjoki Lontoo, UK Berliini, Saksa Ankara, Turkki Farnborough, UK Wisconsin, USA 5.-6.8.06 9.-10.9.06 Sprinttikilpailu www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 SM maaliinlasku Ilmasotakoulun Lentokerho ry Kiikala Menkijärvi Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 25.-29.1.06 IPC:n kokous 4.-5.2.06 Kerhopomopalaveri LT + AIK 11.-12.2.06 Hyppymestarien jatkokoulutus www.urheiluilmailuopisto.fi 25.-26.2.06 Bartic-tuomariseminaari 8.-16.4.06 Hyppymestarikurssi 1 www.urheiluilmailuopisto.fi 14.-17.4.06 Pääsiäisleiri www.utti.org 22.-30.4.06 Hyppymestarikurssi 2 www.urheiluilmailuopisto.fi 29.4.-1.5.06 Hybridihyppelöt www.utti.org 25.-28.5.06 Helaleiri (27.5.06) Yleisölle avoin ILMAILUPÄIVÄ www.utti.org 25.-28.5.06 FS-liiga 1 9.-11.6.06 Nopeusmuodostelmakisat 4-way 16.-17.6.06 DZ Utti 24h -boogiet www.utti.org 17.-18.6.06 Liitopukukoulutusta (Birdman) 17.-18.6.06 FS-liiga 2 1.-2.7.06 FS-liiga 3 Viikko 28 Parasummer 2006 (alustava) 21.-24.7.06 FS-liiga 4 ja SM-harjoitusleiri ja -boogie www.utti.org 11.-13.8.06 Hanko Open ja FS-liiga 5 18.-20.8.06 Nopeusmuodostelmakisat 7-way 26.-27.8.06 Hetukkahumpat 1.-3.9.06 Fun Flying Boogie 25.-30.7.06 SM kaikki lajit www.utti.org 5.-11.8.06 MM-kisat 2006 FS ja AE www.worldmeet2006.com 12.-20.8.06 Malevsky Cup 2006 TT ja CF MM-kisat (ei MM-arvoa) info@malevskycup.ru 23.-27.8.06 CP 1. MM-kisat 2.9.06 ms Mariella Vesivehmaa Vesivehmaa Räyskälä Pudasjärvi Nummela Räyskälä Eskilstuna, Ruotsi Räyskälä Vinon-Sur-Verdon Ranska Jämi Utin Syyskisat www.utti.org Tukholma, Ruotsi Tuuri Tampere Tallinna, Viro Räyskälä Utti Räyskälä Utti Utti Utti Jämi Malmi Utti Hanko Utti Hanko Viro Utti Hanko Hanko Malmi Turku Utti Gera, Saksa Stupino, Venäjä Stupenberg, Itävalta Utti
Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Kristiinankaupunki 6.-8.1.06 Keinokuituverhoilu II-kurssi/viimeistelyt Pentti Saaristo, 0400-160 521, pjs@saunalahti.fi 10.-12.3.06 Nummijärvi Fly-In Kauhajoki www.netikka.net/air.pilot 10.-12.3.06 EUT/MT Talvipäivät Jyväskylä Markku Salminen 040-565 4596 19.3.06 Ultra-B teoriakurssi alkaa Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215 460 15.7.06 Jämi Fly-In Jämi www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi, Taneli Äikäs 040-557 2129 Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat Pallonetissä: www.pallo.net/kalenteri 25.-28.5.06 SM-kisat, Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry
Jyvässeutu
Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 27.-29.1.06 Kaamospäivät Ounasvaara http://personal.inet.fi/yhdistys/laiy 25.3.-2.4.06 Tunturi-ilmailijoiden Suksilentoleiri Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 3.-9.7.06 Sunny Nights Rally Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 6.-9.7.06 SM taitolento Sportsman, Intermediate, Advanced EFJM www.bluenote.fi/utl Elokuu SM tarkkuuslento Räyskälä Tarkkuuslento, rallilento, ultra tarkkuuslento www.tarkkuuslento.net Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 4.-6.2.06 Pakkasparlamentti Markku Kuusisto 050-539 7563 20.-27.5.06 Vesivehmaa Open www.padasjoenlentokerho.fi 10.-11.6.06 Viestilentokilpailu www.padasjoenlentokerho.fi 24.6.-1.7.06 SM vakio/15m Räyskälä-Säätiö 26.6.-1.7.06 Moskiitoralli 2.-8.7.06 SM kerho/18m Helsingin Ilmailukerho ry 2.-9.7.06 Kansainvälinen purjelentoleiri 5.-17.7.06 Purjelennon MM-kilpailut vakio 15m, 18m, avoin 9.-16.7.06 Jannen kisat 14.-29.7.06 Purjelennon MM-kilpailut kerho- ja maailmanluokka 23.-29.7.06 28.-30.7.06 29.-30.7.06
Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 16.-30.6.06 Riippuliidon EM-kilpailut Opatija, Kroatia www.caf.hr, info@caf.hr 28.6.-2.7.06 Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Alahärmä e.lampi@nic.fi 0400-364 399 1.-16.7.06 Varjoliidon EM-kilpailut Morzine-Avoriaz, www.europaragliding.com Les Gets, Ranska 2.-8.7.06 Riippuliidon SM-kilpailut EFLA/Leivonmäki nuppu.rouhiainen@mol.fi 050-396 0015, 040-510 2475 16.-27.8.06 Varjoliidon taitolennon MM-kilpailut Villeneuve, Sveitsi www.shv-fsvl.ch 26.8.-1.9.06 Varjoliidon SM-kilpailut Tolmin, Slovenia Esa Alaraudanjoki 050-401 6510 Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443 SM-KILPAILUT 2006 Tammikuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1H pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159
Jämi Vintage International 2006 www.padasjoenlentokerho.fi SM taitolento Kitee www.lentopaikat.net/efit.shtml, www.bluenote.fi/utl Sprinttikilpailu Räyskälä www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050
14.1.
Kotikenttäkilpailut
Nimetön-2
34
10/29/08, 11:00. 34
kalenteri
tammikuu 2006
tapahtumakalenteri
Ilmailutapahtumia 4.2.06 (aloitus) Sky coach opinto-ohjelma, ilm. viim
(4/4) Savonlinna ossi.kilpeläinen@dnainternet.net 050-355 9657 30.4. 30.4.
6.5. F1AX avoin (1/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Helmikuu 4.2. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Maaliskuu 5.3. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16v. Siimaohjatut taitolennokit F2B (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 Seinäjoki, Kurjenneva 5.8 (6.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (X/4) tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 12-13.8. (2/4) Tampere Timo Pajunen 040-543 3394 11.3 (12.3) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. (7.5.) 20.-21.5.
10.6. F1AX avoin (2/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Maaliskuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (2/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Vapaastilentävät F1A2m, juniorit (2/4) Tampere Timo Pajunen 040-543 3394 Vapaastilentävät F1A2m, juniorit (3/4) Säkylä, Pyhäjärvi pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. 26.3.
1.4. (1/4) Lappeenranta ari.kutvonen@quicknet.inet.fi 040-5921 530 26.2. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16v. (5.3.) 5.3. 11.6. Siimaohjatut taitolennokit F2B (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 26.8 (27.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (4/4) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 26.8 (27.8) Radio-ohjatut helikopterit F3C (1/1) Lahti, Vesivehmaa risto.murtovaara@kaha.fi Elokuu Polttomoottorinopeuslennokit F3D (1/1) Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu 2.9. F1AX-avoin Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Sähköliidokit F5B (1/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Sähkönopeuslennokit F5D (1/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Heinäkuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (5/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi, 0400-388 371 Mallilennokit Suomen Cup Aresti, Sport Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Sähköliidokit F5B (2/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Sähkönopeuslennokit F5D (2/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Elokuu Seinäjoki, Kurjenneva Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 RC- taitolennokit Suomen Cup Sport Seinäjoki, Kurjenneva tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Hämeenkyrö ari.syrja@metso.com, 040-515 0793 Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale, Aresti Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Sähkönopeuslennokit F5D (3/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040- 773 4641 Sähköliidokit F5B (3/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Syyskuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun,P-30,P-30jun. 16.-17.9
Vapaastilentävät F1A2m, juniorit (1/4) Lappeenranta ari.kutvonen@quicknet.inet.fi 040-5921 530 Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. F1AX avoin (4/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Toukokuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (4/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Kesäkuu Rinnekisa vapaastilentävät liidokit alle 16v. Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 26.8 (27.8) Elokuu Elokuu Elokuu
2.9. 8.7 (9.7) Heinäkuu Heinäkuu Heinäkuu
5.8 (6.8) 5.8 (6.8) 12.-13.8. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut nopeuslennokit F2A (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 Radio-ohjatut liidokit F3B (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 9.9 (10.9) Termiikkiliidokit F3J (4/4) Östersundom/ erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 Räyskälä 16.-17.9 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 2592 Marraskuu 18.11. (3/4) Säkylä, Pyhäjärvi pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 12.3. Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D (1/1) Järvenpään tapio.linkosalo@helsinki.fi liikuntahalli Suomen Cup lennokkikilpailut Tammikuu 14.1. Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu
1.7. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Huhtikuu 1.4 (2.4) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 RC- taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 25 92
Nimetön-2
35
10/29/08, 11:00. (2.7.) 1.-2.7. Radio-ohjatut taitolennokit F3A (3/4) Hämeenkyrö ari.syrja@metso.com, 040-515 0793 19.8. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Toukokuu 20.-21.5 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (1/4) Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com 050-3131031 20.5 (21.5) Termiikkiliidokit F3J (1/4) Ruotsinpyhtää erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 27.-28.5 Radio-ohjatut liidokit F3B (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Kesäkuu 3.6. Avoin lk Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 TOKA-liidokkikisat alle 16v. Päivämäärät ja paikat ovat alustavia, tarkasta aina järjestäjältä ennen matkaan lähtöä!
35
Helmikuu Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. (2.4.) 1.4 (2.4) 30.4. 26.2.
4.3. Julkaisu on ilmaista, hyödynnä ilmailun ykköskalenterin näkyvyyttä. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16vuotiaille F1AX avoin (3/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Huhtikuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (3/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Vapaastilentävät F1A2M, juniorit (4/4) Savonlinna ossi.kilpeläinen@dnainternet.net 050-355 9657 Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 29.1. 11.3 (12.3) 12.3. (9.7.) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (x/4) Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Elokuu 5.8. (5.2.) 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (1/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 25.2 (26.2)
25.2 (26.2) 26.2. Radio-ohjatut taitolennokit F3A Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi 8.7. Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. Siimaohjatut taitolennokit F2B (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 10.6 (11.6) Termiikkiliidokit F3J (2/4) Imatra, Immola Jari Mäntysaari 05-473 9930 Heinäkuu 1.7 (2.7) Termiikkiliidokit F3J (3/4) Lappeenranta Markku Savolainen 040-514 76 26 1.-2.7. kalenteri
tammikuu 2006 Tiedot kalenteriin kirjallisesti fax (09) 3509 3440 tai e-mail soivio@ilmailuliitto.fi. TOKA-liidokkikisat alle 16v
Esimerkkeinä käytetään mm. aamiainen 2 h huone 39 euroa / henkilö / vrk sis. kokouspäivä lounas Kokoustiloissa on Sonera HomeRun langaton nettiyhteys. Myös sääntöpuoli ja lennokin katsastus ovat esillä. kokouspäivän tulokahvit 2. Hyttystä ja Superwingiä, joihin annetaan tarkat ohjeet. Kirjassa on omat lukunsa lennättämisestä sekä aerodynamiikasta. Kaamospäivät kokouspaketti 50 euroa / henkilö Sisäsältää kokouskahvit suolaisen tai makean kahvileivän kanssa Lounas, päivällinen (3 ruokalajia) noutopöydästä 1. Nykyisin erilaisia mahdollisuuksia on tarjolla aivan eri tavalla kuin jokunen vuosikymmen sitten. Nyt Tapio Polamo ja kuvittaja Petteri Patolinna ovat koonneet Lennokkitoiminnan opas -kirjan, joka pyrkii täyttämään aukon. Kirjaa voi tiedustella tapio.polamo@pp.inet.fi tai Lennokkitieto Tapio Polamo, Kaartotie 38, 04430 Järvenpää.
L
Tero Tuominen
Nimetön-3
36
10/29/08, 11:02. Lennokkitoiminnan opas ei puhu mitään nykyisin suosiotaan kasvattavista miltei valmiista Almost Ready to Fly (ARF) -lennokeista. kokouspäivä 1 x kahvitus, lounas ja päivällinen 3. Lennokkiluokat ja erilaiset lennokkisarjat saavat myös esittelynsä. Perjantai 17.00-17.15 17.15-18.00 18.00-18.45 18.45-19.15 19.15Tulokahvit Kyösti Pietikäinen: Tietoisku Tunturilapin ilmailumahdollisuuksista Eetu Peuraniemi: Rajavartiolaitoksen lentotoiminta Lapissa Martti Oinas: Liikkuminen lentoasemilla Vapaata illanviettoa
28.01. Lennokkitoiminnan opas keskittyy perinteiseen tapaan rakentaa lennokki. Aiemmat teokset on myyty loppuun aikoja sitten ja uusia ei ole tehty. Koulujen määrärahat ovat pienentyneet ja lennokkisarjojen myynti oppilaskäyttöön on samaa vauhtia vähentynyt. Keskeinen osa kirjaa on Patolinnan kuvitus, joka on useimmille ilmailun parissa pidempään puuhailleille tuttua, osin humoristista tyyliä. Majoituspaketit Hotelli Sky Ounasvaaralla: 1 h huone 70 euroa / vrk sis. Nyt näitä kursseja ei ole vähään aikaan ollut, mutta Lennokkitoiminnan opas varmasti auttaa asiassa ainakin jonkin verran. Polamo on itse kustantanut kirjan. 016 - 3353311, www.laplandhotels.com Lisätietoja ohjelmasta: Lapin Ilmailuyhdistys ry / Juhani Mäkelä 0400 - 391624. Myös useita erilaisia paperilennokkeja esitellään. Tapahtuman verkkosivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/laiy/Uutiset.html
ennokkiharrastuksessa on pitkään ollut puute alan suomenkielisestä perusoppikirjasta. Huonehinnat ovat voimassa suoraan hotellista varattaessa. Mutta kirjan oppeja voi hyvin soveltaa niihin - viimeistään siinä vaiheessa kun tulee korjausten vuoro. Hotelliasiakas -saunat ovat käytössä veloituksetta. Hankkeeseen on myönnetty Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön ja Finnairin tukea. Lauantai 09.00-09.30 09.30-10.15 10.30-11.00 11.15-12.00 12.00-13.15 13.15-14.00 14.00-14.45 14.45-15.15 15.15-16.00 16.00-16.45 17.00-17.30 17.30-18.15 19.00Lapin Ilmailuyhdistys: Kaamospäivien avaus, järjestelyt ja ohjelma Markku Hiedanpää: Muutoksen myrskyt, harrasteilmailun haasteet Yleisön vuoro edellisen johdosta, kysymyksiä ja keskustelua Kai Mönkkönen, Jorma Sucksdorff: Ilmailuliitto, myrskyn silmässä Lounas Tero Asikainen; Ismo Aaltonen: SAR-toiminnasta Jari Aalto: Palolentotoiminta tilaajan kannalta Kahvi Esko Lähteenmäki: Mahdoton kaarto Eero Anneberg: Aslak- pelastushelikopteritoiminnan esittely Helena Jaakkola: Tietoisku Pudasjärven Sunny Nights -lentorallista Jaakko Alakulppi: Erämaalentotoiminnan alku Lapissa Päivällinen
29.01. aamiainen 3 h huone 36 euroa / henkilö / vrk sis. Polamo veti vuosia lennokkikursseja opettajille ja siirsi sitä kautta alan osaamista uusille koululaispolville. Sunnuntai 09.00-09.45 09.45-10.30 10.30-11.00 11.00-12.00 12.00-12.15 12.15-13.00 12.30-13.15 Markku Koivurova: Experimental, siinäkö meidän tulevaisuutemme Erkki Herva, Juhani Huoviala, Juhani Mäkelä: Experimental-projektit Mikko Jaakkola: Ilmailuliiton katsastusvastaavan puheenvuoro Tapio Tourula: Lentosää lennon valmistelussa Lounas Esko Lähteenmäki: Vuoden 2005 lentoturvallisuus Loppupuheet, Lapin Ilmailuyhdistys
Oikeus muutoksiin pidätetään. Myyntihinta on 30 euroa. Majoitusvaraukset sekä lisätiedot majoituksesta ja ruokailupalveluista: Hotelli Sky Ounasvaara puh. aamiainen Osassa huoneista on oma sauna. 36
sil-sivut
tammikuu 2006
KAAMOSPÄIVÄT 2006
27.01. Mies on tehnyt todellisen suurtyön kuvituksen parissa
Liiton lajeja ovat moottorija purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. sil-sivut
tammikuu 2006
37
SUOMEN ILMAILULIITON TUKISÄÄTIÖN TUET KEVÄÄLLÄ 2006
Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön hallitus on päättänyt jakaa keväällä 2006 tukina noin 20 000 euroa. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. seuraaville helikopterityypeille: · Agusta 206 sarja · Bell 206 ja 206L sarjat · Eurocopter EC-120 · Hiller UH-12B · Hughes/MD 369 sarjat · Hughes/Schweizer 269 sarjat · MBB/Eurocopter BO-105 · Robinson R-22 · Robinson R-44 · Tulossa: Eurocopter AS-350 ja EC-135 Täydet korjaamopalvelut mm. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 33 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa, - Ilmailuliiton ainaisjäsen 420 euroa
SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00
Nimetön-3
37
10/29/08, 11:03. 09-5655 540 Fax. Päätöksistä sekä tukien maksujärjestelyistä tiedotetaan saajille kirjallisesti mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. maaliskuuta 2006 Suomen Ilmailuliiton toimiston aukioloajan puitteissa.
Päätökset tuista tehdään Säätiön sääntömääräisessä kokouksessa ennen huhtikuun puoliväliä (päivämäärä täsmentyy helmikuussa). Saadessaan tukea hakija sitoutuu raportoimaan Säätiölle tuen käytöstä haettuun kohteeseen tarkemmin sovittavalla tavalla ja aikataululla.
Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on torstai 23. Olemassa olevia kortteja voi kuitenkin käyttää niihin merkityn voimassaoloajan loppuun asti.
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Christa Soivio (vs.) (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Taloudenhoitaja Lea Lindström (09) 3509 3449 lindstrom@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 0500 325 268 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat LENTOPELASTUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI
www.ilmailuliitto.fi
Jäsenmaksut 2006 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 55 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 25 euroa sis. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset projektiesittelyineen on toimitettava SIL:on toimistoon Malmille osoitteella: Suomen Ilmailuliitto ry/Tukisäätiö, c/o Kai Mönkkönen,Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Sähköpostilla osoitteeseen monkkonen@ilmailuliitto.fi tulleet hakemukset hyväksytään, kunhan hakemuksen lähettäjä saa kuittauksen viestin asianmukaisesta saapumisesta perille määräajan puitteissa. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. 09-5655 5454 www.helitech.fi
FAI AIR CREW kortti lakkautettu
Kansainvälinen ilmailujärjestö FAI on lakkauttanut lentäjille tarkoitetun Air Crew kortin ja uusia kortteja ei enää SIL:n toimistosta myönnetä. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009
Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista
Huoli sekä byrokratian että kustannusten lisääntymisestä on ollut keskustelunaihe sekä harrastajien että ammattilaisten kuppilakeskusteluissa. Eikä tähän tarvitse hakea syyllistä, se on yksinkertaisesti se, että tietoa ei ole ollut. Kun Ilmailulaitos ilmoitti syyskuun loppupuolella Ilmailuhallinnon eriyttämisestä liikelaitoksesta huhut pilviin koneita nopeammin kohoavista hinnoista, lisääntyvästä lupakirjabyrokratiasta ja monesta muusta ilmailun eri lajeja alas ampuvista seikoista levisivät nopeasti. - Esimerkiksi budjettiin saimme tällä viikolla ministeriöltä kehotuksen vähentää miljoonalla eurolla toimilupamaksukertymää erityisesti kevyemmän ilmailun osalta, kertoo Kausalainen. - Olen todellakin eksynyt raskaammalle puolelle, mutta esimerkiksi tälläkin hetkellä tarkastelun alla on laskuvarjotoimikunnan esitys, johon haluan tutustua sekä työn että harrastuksen puolesta.
Harrasteilmailulle oma yksikkö
Harrasteilmailu saa ensimmäistä kertaa uuden organisaation myötä oman yksikkönsä, jonka päällikkönä toimii ilmailupiireistä tuttu mies, Markku "Miuku" Hiedanpää. Haastattelua tehtäessä elettiin joulukuun puoliväliä, jolloin nopeassa aikataulussa liikelaitoksesta erotettu ilmailuviranomainen eli apulaisjohtajansa kanssa tilanteessa, joissa monet asiat, budjetti, toimintatavat ja alueet hakivat vielä viimeistä muotoa ennen vuoden alussa tapahtuvaa virallista "starttia". - Kokemusta on kertynyt ilma-alusten rakentamisesta, koelentämisestä, koulutuksesta, tarkastuslentämisestä ja lähes kaikesta muustakin harrasteilmailuun kuuluvasta toiminnasta. - Laskin, että kolmimiehisessä porukassamme on yhteensä 110 vuotta ilmailukokemusta, kertoo Hiedanpää. Lisää vettä huhumylly sai Ilmailuhallinnon julkaistessa uudet hintansa, tai tarkemmin suunnitelman uusista hinnoistaan. - Näin ensi vuonna alun perin budjetoitu 3,6 miljoonan euron alijäämä pienenisi miljoonalla pistäen samalla hinnaston jälleen kerran uusiksi. Yksikkö aloittaa toimintansa kolmen hengen miehityksellä. Totuus vaikuttaa onneksi valoisammalta. Eväät harrasteilmailun palveluun ovatkin mielestäni nyt paremmat kuin koskaan.
Nimetön-4
40
10/29/08, 11:45. - Syy tähän oli yksinkertaisesti tiedon puute, toteaa uuden ilmailuviranomaisen lentotoimintatoimiston apulaisjohtaja Eero Kausalainen. Vuoden alusta kuvan ultra kuuluu Hiedanpään johtaman, ensimmäisen kerran perustetun harrasteilmailuyksikön piiriin, samoin kuin sen pilotin lupakirja.
maan jonkin verran, mutta eivät niin paljon, kuin ensimmäinen maksupäätösluonnos antoi ymmärtää. Mies aloitti laskuvarjourheilun jo 60luvulla, toimi 70-luvulta vuoteen 1990 Suomen Ilmailuliiton palveluksessa ennen siirtymistään virkamieheksi nykyiseen Ilmailulaitokseen. Tätä kirjoitettaessa esitetyn hinnaston perusteella ilmailun viranomaismaksut tulevat Kausalaisen mukaan kasva-
Markku Hiedanpää (vas.) ja Eero Kausalainen näkevät uuden ilmailuviranomaisen, Ilmailuhallinnon, mahdollisuutena harrasteilmailun kehittämiselle. Harrastajalle selkein kasvu näkyy lupakirjoissa, joiden hinnoittelu on nyt tehty ensimmäisen kerran käsittelykulut huomioiden. 40
viranomainen
tammikuu 2006
teksti ja kuva KUSTI KAIRIKKO
Kustannusten nousu huolestuttaa harrastajia, mutta...
Ilmailuhallinto lupaa palveluun laatua ja s
S
uomeen uuden ilmailulain myötä perustettava viranomainen, Ilmailuhallinto, on otettu kentällä vastaan sekavin tuntein. - Esimerkiksi muuan yhtiö oli laskenut erään kustannuserän liki viisinkertaiseksi, koska ei ottanut huomioon ansiolentoluvan sisältävän koulutusluvan, jota ei siis tarvitse erikseen maksaa. Suurin syy tähän on ollut jälleen kerran epätietoisuus, joka on käännetty lajia kuormittaviksi uhkakuviksi. Sitä ei ole osattu etsiä tai sitä ei ole yksinkertaisesti ollut. Hiedanpään lisäksi yksikössä työskentelevät harrasteilmailun tarkastajat Hannu Ansa ja Hannu Martikainen. Vaikka Kausalaisen pääasiallinen toimikenttä on kaupallinen ilmailu, juuret ovat syvällä harrastuspuolessa. Varsinkin kaupallinen ilmailu järkyttyi puhtaasti tulkintavirheiden takia usealla taholla
JAR puolestaan on yhteiseurooppalainen "klubi", jonka jäsenet ovat ilmailun eri alojen edustajia, siis myös harrasteilmailun. Lisäksi ilmailumääräykset tulkintoineen sekä aikanaan yksikön toimenkuvaan lisään-
Harrasteilmailu saa uuden organisaation myötä oman yksikkönsä, jonka päällikkönä toimii ilmailupiireistä tuttu mies, Markku "Miuku" Hiedanpää.
tyvät organisaatiotarkastukset pitävät päivät työntäyteisinä. - Paitsi lentolaitteita ja lupakirjoja koskeva neuvonta, meitä työllistää kansallisten harrasteilmailunormien tekeminen ja jatkuva päivittäminen. Kysymykseen mihin lisää virkamiehiä tarvitaan kun työt vähenevät, Kausalainen ja Hiedanpää vastaavat kuin yhdestä suusta: - Eivät todellakaan vähene, päinvastoin! Kausalainen tekee nopean yhteenvedon ilmailijoiden päitä sekä harrasteettä ammattipiireissä sekoittavista elimistä. Lisäksi Euroopasta löytyy JAA, eli eurooppalaisten viranomaisten yhteenliittymä. - Töitä tulee riittämään, vakuuttaa Hiedanpää. Tämä työ alkaa heti vuoden 2006 alussa, jolloin EASA:n kokoama työ-
Yhteistyö on voimaa
Ilmailuviranomaista on usein moitittu siitä, että se ei huomioi tarpeeksi harrastelentäjien tarpeita ja toiveita. Yksikkö toimii ilmailuhallinnossa asiantuntijana kaikissa harrasteilmailua koskevissa asioissa. - Jos teemme jonkun määräyksen muutosehdotuksen ja pyydämme siitä lausuntoa, saamme yleensä vain tiukasti yhden lajin perusteella tehdyn selvityksen kyseisen muutoksen tai lisäyksen vaikutuksista. ryhmä aloittaa kevyen moottorilentämisen tulevaisuuden kannalta merkittävän määräysten valmistelutyön. Kumpikin sektori saa työrauhan ja samalla kustannusrakenne selviytyy. - Ilmailuliiton kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota harrastajien edunvalvontaan ja pyrkiä muodostamaan selkeä kokonaisnäkemys siitä mikä on ilmailun harrastajien yhteinen etu. Harrasteilmailuyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka valvoo Suomen Ilmailuliitto ry:n avustamana koko harrasteilmailun kenttää sekä siinä käytettäviä välineitä. Sen, miten tämä muuttaa asioita käytännössä, näyttää tulevaisuus. Kausalaisen mukaan tarve kevyempien ilma-alusten yhtenäiseksi määräysjärjestelmäksi on EASA:ssa tiedostettu, joten seikat kuten yhteiseurooppalainen harrastelentäjän lupakirja ja selkeät lentotoimintamääräykset kevyelle moottori-ilmailulle voivat olla tulevaisuutta. Lisäksi sen piiriin kuuluu liidin-, laskuvarjohyppy- ja lennokkitoiminta Tyyppihyväksytyillä lentokoneilla ja helikoptereilla yksityislentotoimintaa harjoittavat moottorilentäjät asioivat siis edelleen saman kanavan kautta kuin kaupalliset yritykset ja ansio- tai liikennelentäjät. - EASA, eli Euroopan Unionin yhteinen ilmailuviranomainen, on pitkälle poliittinen elin, jonka mukaan Euroopan unionin jäsenmaat elävät, kertoo Kausalainen. Samoin yksityislentäjän lupakirja ja siihen liittyvät lääketieteelliset kelpoisuustodistukset ovat usein joko askel kaupalliseen ilmailuun tai jonkun olemassa ansiolupakirjan ohessa. Tavalliselle ilmailijalle Kausalaisen puheesta jää päällimmäiseksi kuva erittäin epäselvästä kentästä, jonka soveltaminen käytännön määräyksiksi ja ohjeiksi on työlästä ja byrokraattisen hidasta. - ICAO taas on kansainvälinen normikokoelma, jonka perusteella esimerkiksi ulkomaiset koneet voivat lentää Suomessa. Harrasteilmailuksi taas katsotaan yksityislentotoimintana tapahtuva toiminta; purje- ja moottoripurjelentokoneilla sekä kuumailmapalloilla. Hiedanpää on samoilla linjoilla. Ja jos huomioimme kyseisen, toinen laji saattaa tyrmätä sen taas täysin sille sopimattomana. - Tuolloin selviää muun muassa amerikkalaisen LSA-mallin mukaan määritellyn 600 kilon harrasteilmaaluksen kohtalo Euroopassa.
EASA, JAR, ICAO...
Uusi viranomainen ilmoitti kasvattavansa henkilöstömääräänsä noin 30:llä nykyisestä 85:stä noin 130:en. Kansallisten erikoisuuksien huomioimien on lisäksi hankalaa, sillä demokratiassa Suomen 1/24-ääni on varsin heikko. Kausalainen ja Hiedanpää näkevät sekä harraste- että raskaamman ilmailun hyötyvän uudesta työjaosta. Hiedanpää ja Kausalainen tuovat julki asian toisen puolen, jossa opastusta saavat sekä yksittäiset harrastajat että heidän edunvalvojansa. - Vuosi 2008 on harrasteilmailulle varsin ratkaiseva, kertoo Hiedanpää. Suomessa rekisteröidyistä noin 1350:stä ilma-aluksesta 840 kuuluu kyseisen yksikön toiminnan alaisuuteen. Harrastajia kyseisten alusten ympärillä on noin 5000. Hiedanpään mukaan EASA:n huoltotoimintavaatimusten voimaantulo 28.9.2008 on haaste harrasteilmailulle, kun nykyinen toimiva harrasteilma-alusten katsastustoiminta päättyy ja tyyppihyväksyttyjen purje-, moottoripurjekoneiden ja kuumailmapallojen lentokelpoisuuden valvonta siirtyy hyväksytyille huolto-organisaatioille. Lisäksi toimintaan lasketaan mukaan liidin- ja laskuvarjohyppytoiminta, joiden parissa toimii muutama tuhat harrastajaa. Vaikka EASA kuulostaa lähinnä rasitteelta, sen toiminta voi poikia harrastepuolelle jotain hyvääkin. Tarkoittaako tämä kenties sitä, että harrastuspuolen maksutaakka kevenee, jää nähtäväksi, mutta järjellä ajatellen tämä olisi luonnollista. Hänen mukaansa harrasteilmailun suurin ongelma on "kuppikuntaisuus", joka pitää ilmailijat tiukasti oman lajinsa parissa sen sijaan, että kentän muihin käyttäjiin suhtauduttaisiin avarakatseisesti ja pyrittäisiin yhteisvoimin kehittämään kokonaislajia. Vaikka nimi harrasteilmailu kuulostaa pieneltä ja kevyeltä, kyseessä on melkoisen suurta porukkaa koskeva asia. Hyvin karkeasti näistä merkittävimpien EASA:n ja JAA:n erona on se, että EASA:ssa poliitikot määräävät ja JAA:ssa asiantuntijat suosittelevat. Mahdollisimman kitkaton yhteistyö.
Nimetön-4
41
10/29/08, 11:45. Sen sijaan se, mitä tarvitaan tilanteessa, jossa eurooppalainen viranomainen voi olla sekä uhka että mahdollisuus, on selvää. viranomainen
tammikuu 2006
41
ua ja selkeyttä
Näin toiminnassa päästään niin sanottuun "yhden luukun" periaatteeseen ja näin vältytään "pitkin taloa" soittelulta. Haastattelun perusteella yksi merkittävin parannus on se, että nyt harrasteilmailulla on viranomaisen taholla selkeä "postiosoite". Kun samaan aikaan eurooppalaista ilmailun keskushallintoa keskitetään Kölniin, kuppilatiiman jutuissa "lisäbyrokraattien" määrä herätti ihmetystä. Tämä yksinkertaisesti siksi, että kalustoa käytetään usein sekä ansio- että yksityislentoon
Kapissa järjestetään lentonäytöksiä myös aika-ajoin. 42
liitimet
tammikuu 2006
Hinauksen ainoa termiikki oli pölypaholaisen yläosa...
"Howzit?" lentoparatiisi Etelä-Afrikka
Portervillessä on näyttävä kymmeniä kilometrejä pitkä rinne. IPPIkortti ja voimassa oleva lupakirja auttavat selvittämään lentokokemuksesi. Varsinkin, jos edellisistä lennoista on päässyt kulumaan muutama kuukausi. Tämä kirjoitus painottuu varjoliitämiseen Etelä-Afrikan keski- ja länsiosissa. Kaikki tiedot löytyvät lentopaikkakohtaisesti yhteyshenkilöineen, mikä onkin tärkeää lentopaikkojen ollessa pääsääntöisesti yksityisiä. Gregin ottama artikkelin avauskuva on osoitus hänen ammattivalokuvaajan taidoistaan. Maan varjo- ja riippuliitoyhdistyksen sivuilta saa ladata lomakkeen ja maksuyhteystiedot pakollisen kolmannen osapuolen vastuuvakuutuksen sekä hätäpelastuspalvelun maksun maksamiseksi, noin 33 euroa (SAHPA). Hinnat ovat kohdallaan ja jopa edukkaita näin suomalaisesta näkökulmasta. Lennot Suomesta vaihtelevat 700-1100 euron välillä, suositeltava ajankohta on loka-joulukuu.
Wilderness, 120 ASL
Garden Routen varrella, Intian valtameren rannalla sijaitseva Wilderness tarjoa tasaista rantalentoa. Yleisesti Etelä-Afrikan voidaan sanoa olevan ihanteellinen liitämiseen ja kyseessä on täysin kaupallinen toiminta. Se sivuaa purjelentoa, laskuvarjohyppäämistä sekä lupakirjalentämistä. Maasta löytyy kuitenkin juuri lupakirjan saaneellekin hyviä paikkoja kuten Wilderness puutarhareitillä. Maan itä- ja pohjoisosissa on myös hyviä lentopaikkoja, jotka tällä kertaa sivuutetaan.
Valmistautuminen
Etelä-Afrikkaan matkaavan liitäjän ensiarvoinen tietolähde on Greg Hamertonin marraskuussa 2004 jo neljäntenä painoksena ilmestynyt lentopaikkaopas "Fresh air SITE GUIDE", noin 22 euroa (www.eternitypress.co.za). Opaspalvelu kuljetuksineen vaihtelee suuresti 150 randista aina
750 randiin per päivä (100 randia on noin 12 euroa). Eräät paikat ovat vaativuudeltaan SPORTStasoisille piloteille ja tämä on hyvä ottaa huomioon lentoja suunnitellessa. Esimerkiksi Portervillestä (Rob Manzoni), De Aarista (Des ja Arnold Pansi) ja Wildernessistä (useita, mainittakoon Deon Borrett) paikalliset yrittäjät kohtuuhinnalla hoitavat kuljetukset paikanpäällä osana lento-opastoimintaa - mikäli lentäjä myös majoittuu heidän luonaan. Vuonna 2001 Kapkaupunkiin lensivät Tapio Savolainen ja Anssi Soila yli kuukauden matkaamisen jälkeen Stemme S10VT -moottoripurjekoneellaan. Paikallinen opettaja kuittaa ja lähettää lomakkeen puolestasi liittoon, kun olet maksanut maksun SAHPAn tilille. Oppaassa maa on jaettu neljään alu-
eeseen tuuliruusuineen, joista ilmenee yhdellä vilkaisulla mitkä lentopaikat ovat kulloinkin mahdollisia. Kuva Greg Hamerton.
S
uomalaiset kevytilmailijat ovat jo jonkin aikaa matkanneet talviaikaan Etelä-Afrikkaan. Kuvassa näkyvä Map of Africa (120 m ASL) niminen lentopaikka on harvoja vapaasti ilman maksuja lennettäviä rinteitä.
Nimetön-5
42
10/29/08, 11:47. Edullisemmin voi liikkua kunhan ilmoittelee paikalliselle oppaalle omat saapumisensa ennakkoon ja varaa heiltä Bed & Breakfast -majoituksen. Samana vuonna joukko varjoliitäjiä suuntasi ensi kerran Portervilleen FAI 2 kisoihin, joissa Jouni Makkonen sijoittui toiseksi ja Antti Jutila neljänneksi. Kapkaupungissa on esimerkiksi mahdollista lentää II maailmansodan aikaisilla sotakoneilla sekä vanhoilla hävittäjillä. Auton vuokra ilmastoinnin kanssa vakuutuksineen kuukaudeksi maksaa noin 700-1000 euroa. Lentäjät ja lentopaikat on luokiteltu BASIC- ja SPORTS-luokkaan. Samoin matkalentojen jälkeiset haut sekä lentokenttäkuljetukset järjestyvät ongelmitta. Lounaan ja idän välisillä tuulilla toimiva alue käsittää noin 30 kilometriä rantatörmää, josta kannattaa aloittaa Etelä-Afrikan lentäminen
Pääkouluttaja Rob Manzonin mukaan heiltä valmistuvat pilotit selviävät missä päin maailmaa tahansa. Dasklip pass toimii Portervillen päästarttipaikkana ja on yksityistä omaisuutta. Vähän kokemusta omaava pilotti voi täällä liidellä heti aamusta kaksi - kolme lentoa ennen kelin alkua. Toisaalta Gerrickes´s Pointin ja mainitun Map of Africa lentopaikkojen useat kahden tunnin siivut useiden pilottien kanssa jäivät positiivisina kokemuksina mieleen. Olikin hauska seurata erään saksalaisen riippuliitäjän muunnoskoulutusta varjoliitäjäksi. Kerhot tekevät vuosittain työtä kunnostaakseen haavoittuvaisen rantamaiseman lentopaikkoja. Myös purjelentäjät ovat hiljattain löytäneet Cedarbergiin vievän rinteen nostot ja korkeaa ujellusta kuuluikin useasti ennen kuin valkoisena välkehtivät purkkarit räimivät parisataa metriä harjanteen päällä ohi. Tarkkasilmäinen havainnoija voi löytää startin ympäristöstä mitä eksoottisimpia pieneläimiä ja koppakuoriaisia. Laaja 20 km leveä laakso tarjoaa matkalentäjille parhaat nostot, mutta kisoissa useimpina päivinä ensin lennetään noin 30 km lähellä rinnettä. Esimerkiksi laskuun tullessa hän oppilaana teki spiraalinomaisia lähestymisiä saavuttaakseen nopeamman laskeutumisvauhdin. joliitokouluista. Trukin piikki oli rikkonut hänen riippuliitimensä lentokentällä, joten hän päätti kokeilla varjoliitoa. Turkey patch on kisojen aikana suurempi alue mahdollistaen kymmenien pilottien bomb outit. Rinne toimii niin luotettavasti isommassa mittakaavassa, että purjelentäjät pääsevät käyttämään nopeutta ja liitokykyään hienosti hyväkseen.
Porterville, 700 ASL
Nyt lentäminen käy astetta vakavammaksi, mutta kokeneen pilotin mukana tätä paikkaa kannattaa kokeilla aloittelevankin pilotin. Toimiihan Portervillessä yksi maailman vaativimmista var-
Wildernessin alueella voi nauttia rinnetuulessa lentämisestä jopa tuntien ajan. Lähtöpaikalle on levitetty kalastajien verkkoja alustaksi. Perustuulen laantuessa alle 4 m/s se tarkoitti pitkää kävelyä takaisin starttiin rannan pehmeässä hiekassa kamoja kantaen. Tämän jälkeen tasaisesta laaksosta käydään hakemassa käännepisteitä ja laskeudutaan maaliin. Rinteiden lähellä lennetään, koska sieltä luotettavimmin löytyy termiikkejä. Hakuauto tuo ylös lennon jälkeen laskupaikalta. Huolimatta vaikuttavasta 50 kilometrin päähän ulottuvasta rinteestä ei tämä paikka ole kuitenkaan rinnelentopaikka. Robin mukaan kyseessä oli viimeinen saksalainen riippuliitäjä, jonka hän ottaa muuntokoulutukseen. teksti ja kuvat ESA ALA-RAUDANJOKI
liitimet
tammikuu 2006
43
Vähän kokemusta omaava pilotti voi Portervillessä liidellä heti aamusta kaksi kolme lentoa ennen kelin alkua.
Muutoin on hyvä käydä maksamassa Wilderness Beach Hotellissa sijaitsevaan kauneushoitolaan paikallisten kerhojen viikko/vuosimaksu, joka kattaa kunnallisen luonnonsuojelu- ja hoitoyhdistyksen lentopaikkojen hoitokulut. Mieleenpainuvin kokemus itselläni oli lento seitsemän kilometriä pitkää Paratiisirinnettä pitkin. Portervillessä saa kisoissa startata uudestaan ikkunan kiinni menoon saakka yleensä 15.00 asti. Kuvassa oleva Map of African lentopaikka on yksi harvoja, joissa voi lentää maksutta.
Nimetön-5
43
10/29/08, 11:48
Tällä lentopaikalla keskellä Etelä-Afrikkaa on yhdenmukaista Portervillen kanssa ainakin se, että iltapäivällä tuulet voimistuvat ja tekevät aloittelijan lennot mahdottomiksi. Hyppyalue on aktiivinen lähinnä viikonloppuisin. Mielenkiintoisen tästä siirtymästä tekee kotitermiikin irtoamispaikan sortumasuunnassa oleva laskuvarjohyppääjien drop zone. Seurannut sanailu ja paperityön teko jälkeenpäin korjaantui baijerilaisen käydessä virvokejuomalaatikon kanssa tervehtimässä hyppääjiä ja reilusti pyytämässä anteeksi virhettään. Noin kello 12 jälkeen vahvatkin termot kaartavat tuulen mukana ja ennätysten teko on leikkiä vain. Toisen yhteisen piirteen muodostaa maisemassa vaeltavat dust devilit, pölypyörteet, joita korkeammalla lennettäessä käytetään hyväksi ilmassa pysymiseksi ei suositeltavaa kait kellekään. Tällöin voi ilmassa jo päästää speedin narut vapaaksi ja laskeutuessa tai metriä ennen maata päästää siipi irti valjaista. Ennätykset lennetään yleensä itä-kaakkoon De Aarista. Radioin maaliin, että odottavat laskuni ennen kuljetuksissa käytetyn kuorma-auton lähettämistä kisakeskukseen. Alueella on teitä kaikkiin päälentosuuntiin. Laskuun tullessa täytyy vain toivoa, että se tapahtuu termosyklien välissä. Hinauspaineet ovat 60-70 kg kitkakelahinauksessa, mikä mahdollistaa turvalliset hinaukset kovassakin kelissä. Tällöin on hyvä olla maassa. Lisähappea on vuokralla paikallisella yrittäjällä. Korkeutta oli vielä 1200 metriä maanpinnasta ja konvergenssirintama oli kehittynyt päälle aiheuttaen 5 m/s keskinostoja. Täyssakkausta en ollut omalla siivellä tehnyt, joten ainoaksi keinoksi jäi blinja sakkaus. Kuvassa varusteita Kapkaupungissa.
useimpia Afrikassa tavattavia eläimiä. Eräs toinen baijerilainen matkalentäjä sai tuta kun hyppääjät päättivät varoittaa alueelle lentänyttä varjoliitäjää. Itselläni korkein lento kävi 4079 metrissä. On siis syytä pysytellä hereillä briefingissä. Pilvenpohjat ovat usein 5000 metrissä ja 30 sekunnin keskinostot itselläkin olivat 7.7 m/s. Eräässäkin hinauksessa ainoa termo oli pölypaholaisen yläosa. Oikean ja vasemman puoleisten spiraalien jälkeen huomasin saavuttaneeni maata 600 metriä. Siinä sitä sitten taas mietin 1200 AGL korkeudessa, mitä tehdä. 44
liitimet
tammikuu 2006
Spiraalilla oli vaikea päästä alas, koska välillä nosteli 5 m/s ylöspäin ja g-voimat sumensivat keskittymistä.
Noin 30 kilometriä pohjoiseen rinnettä lennettäessä siirrytään usein Citrusdalin laaksoon. Sitä vastoin De Aar on oikeata aavikkoerämaata ja lämpötila iltapäivällä on ainakin 35 astetta celsiusta tuulten ollessa turbulenttisia. No Bavarian Beast ei siitä hetkahtanut, vaan otti muina miehinä digikameralla kuvia ohi kupunsa varassa lentävästä laskuvarjokouluttajasta. Neljä kilometriä myöhemmin ne löytyivät ja käytin Ranskassa oppimaani isojen korvien, 360:ten ja speedin yhdistelmää aina maahan saakka. Ensimmäisten kitkakelahinausten aikana on syytä tarttua eteen tuleviin termoihin. Lennettyäni 49 km tehtävän läpi tiesin, että 30 minuutin päästä tulee noin kello 15.30 rintama läpi laakson. Lisäksi hakujen helpottamiseksi päälentosuunta sovitaan myös aamun briefingissä. He pudottivat kokeneen kouluttajan tekemään fly-byn. Aamupäivän heikoissa termiikeissä lillutellaan aina 2500 metriin, josta keli kovenee parissa tunnissa. Lentopäivä alkaa tyypillisesti heti kymmenen jälkeen. Laskeutumispaikkoja on joka puolella kasvuston ollessa korkeintaan polveen saakka. Lisäksi ennätyslentoja jahtaavilla saattaa olla satelliittipuhelimet mukana (hyödyllinen kapistus
Nimetön-5
44
10/29/08, 11:48. Juuri kun olisi pitänyt vetää b-linjoista sisään alkoi nostaa taas 5 m/s ja jotenkin tuntui että on parempi
Varjoliidin Lions Head -vuoren maisemissa Kapkaupungin lähistöllä.
pitää persus kiinni valjaissa. Spiraalilla oli vaikea päästä alas, koska välillä nosteli 5 m/s ylöspäin ja gvoimat sumensivat keskittymistä. Päätin lopulta lentää vastatuuleen kunnes löydän laskevia. Käännetty vehnäpelto tarjosikin hyvän laskualustan jalkojen painuessa puoleen sääreen.
De Aar, 1260 ASL
De Aar on hard core -matkalentäjien ja maailmanennätysmetsästäjien taivas. Eläimet ovat aidattuna laajalla alueella. Puoli-erämaisessa Portervillessä noin kello 15.30 merituulirintama usein saapuu luoteesta. Mieleen jäänein kokemukseni Portervillessä liittyi toiseen tekemääni maaliin lentoon kisoissa. Useimmilla liitäjillä on pikalaukaisukarabiinit kovan tuulen laskuja varten. Erikoista tälle paikalle on tehtävien asettaminen vähintään 200 kilometriin päivän ennusteen mukaan. Toisen erityispiirteen muodostavat villieläinpuistot, joista löytyy
Varjoliitomatkailu on mukavaa kaluston kuljettamisen helppouden ansiosta
St Hilary´s Pass on matkalla Hermanukseen noin 30 min. Kuitenkin maassa on suurimpia tuloeroja koko maailman mittapuussa ja se muistuttaa näin Brasiliaa. Huomionarvoista on Lions Headin pyöreys ja venturi molemmilla laidoilla. varjoliito@yahoo.co.uk
Nimetön-5
45
10/29/08, 11:49. Pöytävuorelle, 1000 asl, pitää mennä oppaan kanssa, koska vuorella sääolot saattavat vaihtua hetkessä. Kapista ja sopii kesä-heinäkuisille luodetuulille. Hermanuksen rantalentopaikka on 1 h 45 min etelään ja parhaimmillaan loka-marraskuussa siellä voi nähdä synnyttäviä valaita. Paikallinen prepaid sim-kortti kannattaa hankkia matkan alussa noin kolmen euron hintaan. Lopuksi todettakoon, että eteläafrikkalaiset ovat ystävällisiä ihmisiä ja maa on onnistuneesti siirtynyt 10 vuoden aikana demokraattiseen monipuoluejärjestelmään. Laskeutuminen kesäaikaan, joulu-tammikuussa, tapahtuu Glen Country Clubin La Med nimiselle krikettinurmelle tai lähempänä starttia koulun nurmikentälle. Rannalle laskeutuminen on mahdollista muina kuin kesäkuukausina. Paluukuljetukset matkalennoilta onnistuvat kun pitää kypärän näkösällä, näin maajussit erottavat meidät muista maata kiertävistä kulkijoista. Nykyisin hän on jäsenenä Etelä-Suomen Varjoliitäjissä sekä Jääkarhujen Varjoliitoseurassa, joka vuonna 2004 järjesti PM-kisat varjoliidossa Ranskan Laragnessa.Kuvassa Esa on EteläAfrikassa Portervillen maisemissa. Epävirallisiin asujaimistoihin ei ehdoin tahdoin kannata laskeutua. Lounaistuulella Lions Headilta voi lentää läheiseen Pöytävuoreen ja jatkaa 15 km 12 Apostolia pitkin etelään ja takaisin. Kaikissa paikoissa voi lentää luonnollisesti myös riippuliitimillä. Länsituulella voi myös leijonan vartaloa pitkin lentää ja laskut tapahtuvat rinteeseen, koska alla on itse kaupunki varakkaine kaupunginosineen. Tämä on hyvä ottaa huomioon liikuttaessa iltaisin. Tällä paikalla pysytellään rajatulla alueella, mutta eteen ja ylöspäin lennettäessä voi täysin siemauksin nauttia Atlantin valtameren rannikosta. Maan talous on ollut nousujohteista tämän ajan ja toimii eteläisen Afrikan talousveturina. Illat päättyvät usein seurallisiin bojkieen tai braaihin sekä paikallisviinien maisteluun.
Tandem-liidin lähdössä lentoon Lionsheadin starttipaikalta.
Esa Alaraudanjoki on aloittanut varjoliidon vuonna 1996 Helsingin Varjoliitoseurassa. De Aarin läheisessä Colesbergin kaupungissa, 100 km itään, on myös purjelentotoimintaa ja herrasmiessopimuksella liitäjät eivät tuppaa heidän kentällensä laskuun.
Kapkaupunki
Lions Head -vuorella on kaksi starttia lounais- ja länsituulille. liitimet
tammikuu 2006
45
Eteläafrikkalaiset ovat ystävällisiä ihmisiä ja maa on onnistuneesti siirtynyt demokraattiseen monipuoluejärjestelmään.
myös Portervillessä, jos aikoo lentää paikallisen ennätyksen yli 153 km)
Tämä sattunut tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan ja Ilmailulaitoksen huoli niiden yleistymisestä on kasvamassa. Koordinaattien syöttämisessä ja tarkastuksessa ymmärtämättömyydessä tehty virhe voi viedä vaikka Venäjälle tai Ruotsiin. Hyvää yleistä kartanluku- ja suun-
nistustaitoa edellyttäviä käyttäjäkomentoja ovat myös käännepisteiden syöttäminen omatoimisesti laitteeseen. Merkittävin tekijä oli GPS-laitteen vikaantuminen lennon aikana ja puutteellinen lennon valmistelu. Onnellinen loppu perustui tällä kertaa siihen, että ilma-alus oli toiminnassa olevan Ilmavoimien valvontatutkan mittausalueella ja ohjaaja voitiin johtaa turvalliseen laskuun lentopaikalle. Vanhaa sanontaa mukaillen GPSlaite on hyvä renki, mutta huono isäntä. Miten näitä vikoja/ virheitä ja niiden seurauksia voidaan ehkäistä sekä pienen-
Nimetön-6
46
10/29/08, 11:52. Satelliittinavigaattori on loistava apuväline, jonka käyttö edellyttää kuitenkin hyvää yleistä suunnistustaitoa ja joitain perusvalmisteluja. GPS-navigoinnista on kirjoitettu ILMAILU-lehdessä aiemminkin, mutta pieni muistutus lienee paikallaan näin talven säiden jo ollessa täällä. Vikaantuminen, sähkönsyötön katkeaminen/ paristojen loppuminen ja virheelliset käyttäjäkomennot voivat
Nykyaikaiset GPS-laitteet tarjoavat käyttäjälleen runsaasti tietoa. Sää ei ollut asiakirjojen mukaan syy eksymiseen. Pelkästään sellaisen varaan ei suunnistustaan voi pelkästään jättää. Kuva Garmin.
lopettaa GPS-laitteen toiminnan pitkäksikin aikaa tai kokonaan. 46
lentoturvallisuus
tammikuu 2006
teksti JUHA SILVENNOINEN
GPS-suunnistus, avain onneen?
V
iime maaliskuussa Suomessa sattui tapaus, jossa VFR-matkalennolla oleva ilma-aluksen ohjaaja eksyi. Kuvassa Garmin 396. Virheellisinä käyttäjäkomentoina voidaan pitää yleensä laitteen navigointitilan tai sen näyttökomentojen antaminen siten, ettei laite enää näytä oleellisinta tietoa eli suuntaa/ etäisyyttä määränpäähän
Ja sinne voi sähköistä postia lähettää kun laittaa osoitteen loppuosaksi ilmailuhallinto.
roger
Finnairin uusi toimitusjohtaja Jukka
Hienonen ja vuoden vaihtuessa eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Keijo Suila olivat yhteishaastattelussa yhtiön Okay-lehdessä. Se syntyi työntekijöiden ideakilpailun yhteydessä ja on osoittautunut varsin suosituksi - vaikka ehkä hieman poliittisesti epäkorrektiksi-iskulauseeksi.
roger
Lentämisen perussäännöt: 1) Yritä pysyä keskellä
ilmaa. Jos GPS-laite sanoo ZAP! ja pimenee syystä tai toisesta, niin siihen asti viivalla pitäneen suunnan säilyttämällä pysyt lähellä viivaa jatkossakin. Koulutusohjelmia on viime vuosina pyritty välillä karsimaan kustannussyistä, välillä niitä lisätään ilmailijoiden töppöilyjen vuoksi. Haluttaessa julkaistaan kertojan nimi. Kun otat ensi järkytyksen jälkeen kartan taas käteesi ja sitä ihmettelet, löydät itsesi todennäköisesti siltä peukalon kynnen kokoiselta alueelta, jossa sinun tulisikin niihin aikoihin lentoa ollakin. Nämä toimet vievät noin 15 minuuttia ja edes ne tekemällä et nyrjähdä koskaan, ainakaan kohtalokkaasti, suunnistuksen takia. Näitä laskelmia ovat lentomatka, suuntalaskelmat, tuulen vaikutus, lentoaika ja polttoaineen tarve. Toive on, että tarina ei olisi täysin puhkikulunut. Laitteiden muistit on yleensä varmennettu paristoin, joten katkon jälkeen muistissa oleva reitti on melko vaivatonta kaivella taas esiin. Sitten vaan viivaa pitkin määränpäähän ihmettelemään GPS-laitteen vikoja ja omia taitamattomia komentoja. Yleinen, riittävän huolellinen lennon valmistelu pelastaa kiperästäkin paikasta jos muutama perusasia on viitsitty hoitaa. Se viittaa viranomaistoimintaan, jota ei vastaisuudessa kuitenkaan laitoksen toimivallassa ole. Nyt meillä on viranomainen eli Ilmailuhallinto sekä Ilmailulaitos. Laskelmalappu ja kartta tulee tietysti olla mukana lennolla! Kun lennon aikana satelliitin opastaessa on aikaa katsella ulos, on aikaa myös tunnistaa ohitetut suuret järvet ja kirkonkylät. Juttu on kuitenkin käännetty englannista. Vitsi aukeaa vasta kun huomaa, että "ass" on kirjoitettu samalla fontilla kuin flynordicin kilpakumppanin SAS:n logossa käytetty. Niinpä uusi englanninkielinen nimi on Finnavia. On aivan varmaa, että kun pyydät muutaman sadan metrin/ jalan korkeudessa lennonjohtajalta ohjeita laitteesi toiminnoista, ei hän niitä osaa antaa tai sinä niitä osaa syöttää! Lennon reitti käännepisteineen tai kotikentälle tuovine asetuksineen pitää syöttää jo ennen lennolle lähtöä. Flynordichan on Finnairin ruotsalainen tytäryhtiö, jonka keskeisenä tehtävänä on polkea hintoja SAS:n rahakkaimmilla reiteillä. 2) Älä mene lähelle reunoja. Ehkäpä vastaavia raportteja on joskus jopa jossain kirjoitettu. Ilmailukartta, siihen piirretty reittiviiva sekä tärkeimmät peruslaskelmat tuovat aina kotiin tai ainakin ihmisten ilmoille. Julkaistuista on luvassa jokin pieni palkkio, jota tähän hätään ei ole vielä tarkemmin määritelty. Toinen lähes yhtä tärkeä asia ennen lentoa on opetella laitteen komennot ja näppäimet kotona kahvikupin ääressä, kaikessa rauhassa. Kaikissa näissä tapauksissa lentäminen muuttuu vaikeammaksi, ellei mahdottomaksi.
roger
Ilmailuhuumori on vaikea laji - tuo edellinenkin juttu lienee
ikivanha. Herrojen yhteiskuvassa taustalta pisti silmään - tuskin sattumalta - taulu, johon oli kehystetty oheinen slogan "flynordic kicks ass" eli flynordic potkii persuksille. Koeta vaikka! Paristoja kannattaa ladata/vaihtaa ennen lentoa mieluummin liian usein kuin liian harvoin. Kukapa ei olisi esimerkiksi törmännyt "Finnairin vikaraportteihin", joihin nokkelat mekaanikot ovat jättäneet vastauksensa. Päätoimittaja on luvannut lähettää ne edelleen kuppilatiimakiilarille sensuroimattomina...
roger
Nimetön-6
47
10/29/08, 11:52. Jälkimmäinen on käyttänyt tähän asti englanninkielistä nimeä Finnish Civil Aviation Administration eli FCAA. Vitsejä toki kuullaan ja ennen kaikkea niitä liikkuu netissä, mutta ne ovat useimmat jo kymmeniä kertoja vastaan tulleita. Mutta nyt kaivataan uutta verta pakkiin! Kuppilatiima-palsta julistaa vuoden aluksi ilmailuvitsien keräyksen. Johtajien taustalla näkyvän taulun originaali löytyy flynordicin pääkonttorista Arlandasta. Tämä myös on sähköpostiosoitteiden ät-merkin jälkeinen loppuosa - jos joku sattuisi ihmettelemään . Uusi Ilmailuhallinto puolestaan on englanniksi samainen Finnish Civil Aviation Authority. 3) Reunan läheisyyden huomaa rakennusten, puiden, veden tai tähtienvälisen avaruuden ilmaantuessa näkyviin. Lopuksi: Oma lennonopettajani Veke tapaa sanoa: 'Lentäjän pitää olla kiinnostunut viimeisistä hetkistään``.
Lentoturvallisuushallinnon erottaminen liikelaitos
Ilmailulaitoksesta on tätä luettaessa tosiasia. Jutut yhteystietoineen pyydetään toimittamaan lehden posti- tai sähköpostiosoitteeseen. Huononevassa säässä, puuskaisella taivaalla (hieman hätääntyneenä) on lähes mahdotonta syöttää yhdellä kädellä mittaritaulussa kiinni olevaan laitteeseen uudestaan reittitietoja alusta alkaen. Jos tapaukset lisääntyvät, suunnistus ja matkalentäminen ovat aiheita, joiden vuoksi saattaa taas olla aihetta täydentää koulutusohjelmia. kuppilatiima
tammikuu 2006
47
kuppilatiima
tää. mikseivät mailit kohta mene perille
Suomen Ilmailuliiton jäsenet on vakuutettu Pohjolassa. Vakuutus korvaa ilmailua harrastettaessa sattuneet tapaturmat. 010 559 11.
Ilmailun lajit
moottorilento laskuvarjourheilu riippu- ja varjoliito ultrakevyt lentäminen nousuvarjotoiminta purjelento moottoripurjelento lennokkiurheilu experimental-rakentaminen kuumailmapallolento lennokkiurheilu
K U N S AT T U U N I I N TA P A H T U U
il1205s48
1
29/10/08, 12:05
www.pohjola.fi. Vakuutus ei ole voimassa ansiotoiminnassa. Vakuutus on voimassa Suomen Ilmailuliiton jäsenmaksun maksaneille jäsenille.
Kaikki kunnossa! Vakuutuskin varmuuden vuoksi.
Vakuutus on voimassa Suomen ilmailumääräysten mukaisessa ilmailutoiminnassa kaikissa lajeissa ohjaajana, matkustajana, opettajana, oppilaana, katsastajana tai tarkastajana. Vakuutus on voimassa myös kilpailuissa, kaikkialla maailmassa maissa, joiden ilmailumääräykset noudattavat kansainvälisiä ilmailusuosituksia. Lisätietoja vakuutuksesta saat Pohjolasta: Järjestöyhteydet, lisenssivakuutukset, puh. Vakuutukseen kuuluu maksettujen hoitokulujen korvaus sovittuun enimmäismäärään asti, korvaus pysyvästä haitasta ja kuolinkorvaus