Ilmailulehti 1/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa Eurofighter vihdoin käytössä 18-metristen SM-kilpailu Nummelassa RAF:n museo Hendonissa 2007-08 07001 6 41 488 2 8 880 30 288803-0612 PAL.VKO. Tammikuu nro 1 / 2007 70
Tai miksei pakinoitakin, kun yksi yhteisyritelmä sai noin hyvän vastaanoton. Ja jos Tero on ollut hyvä lehden päätoimittaja, niin myös mainio seuramies, työkaveri ja keskustelukumppani laajemminkin. Ruokatunnilla syntyneen idean takana oli se, missä ihmeen vaiheessa maailmanhistoriaa jotain on mennyt pahasti pieleen. Uudistuksesta toivotaan ehkä isompaa ja kokonaisvaltaisempaa, kuin mitä lehden historiassa on yhdellä kerralla pinnistetty koskaan. päätoimittajan ja jollain aikavälillä varmaan myös hieman uuden tyyppisen tiimin lehden taakse kehittämään niin lehteä kuin Ilmailuliiton viestintää laajempana kokonaisuutenakin. Luin vain pienen otannan omia kolumnejani, niin tuoreita kun kauempaakin ja totesin, että on syytä olla kirjoittamatta mitään ja sen jälkeen kirjoitella jotain muuta. Jälkimmäisiä kun on hauskakin rustailla, etenkin ilman tiukkoja deadlineja. Kyseessä lienee ollut varsinainen kauhukuva. Mutta voihan olla, että vaikkapa Kuppilatiimakiilari tarvitsisi uusia avustajia. Olisiko kaikin mahdollisin keinon vaadittava takapakkia kaikilla tasoilla lähes hallitsemattomasti kiristyvästä säätelystä. Toki on sanottava, että pakina on äärimmäisen vaikea laji, joten tarkkana saa olla. Tässä yhteydessä haluan kiittää Teroa hienosta 17 vuodesta ja toivottaa parhainta menestystä millä ikinä saralla tahansa. Eikä vähiten siitä syystä, että viestinnän kenttä ja ehkä tarvekin on laajentunut sitten viime uudistuksien melkoisesti kaikilla rintamilla. Täytyypä tiedustella. Uusia toiminnanjohtajan ILMAILU-lehti sai uuden Päätän siis kolumnit tähän, koska asiasta on sovittu uuden päätoimittajan kanssa. Olen itsekin pohtinut, että yleismaailmalliset taivaita hivelevät kolumnit saavat nyt vähäksi ajaksi riittää. Tai jopa kevyempää "sit ku mä kaarsin" osastoa voi olla tulossa. Ja varmasti törmäämme/törmäätte Teroon monet kerran ilmailun eri tapahtumissa. Edellisessä ILMAILU-lehdessä vuuskohta päätoimittajan vaihtuessa on hanskojen tiskiin lyömiseen aivan oivallinen. Taiteilu lehden sisällön osalta liiton laajan lajikirjon keskellä ei todellekaan ole aina helppoa. järjestötietoa mutta ei "kuukausittaisella pakolla". Muutama laskettelua mutta ei ilmailua harrastava tuttu luki jutun ja ilmailijoista poiketen heitä ei naurattanut yhtään. Esiin toivotaan tulevan aivan uusia asioita, tapoja löytää verkostoja ja yhteistyötä. Se hämmästytti, sillä julkaisun alla oli pohdittu, mahtaako näin tärkeiltä ja vakavia asioita satirisoida. Miksi harrasteilmailua "yhteiskunnalle-ei-kovinkaan-vaarallisena-puuhana" on alettu säätelemään niinkin raskaasti kun sitä tehdään. Kun tuota kuvaakaan tuolta sivun kulmasta ei ole ehditty päivitettyä vastaamaan nykyistä asiaintilaa. Perimmäinen tarkoitus jutulla oli, että ilmailun kanssa tekemisissä olevat ihmiset miettisivät ollaanko jo liian pitkällä. Juttu poiki enemmän positiivista palautetta kuin mikään yksittäinen artikkeli aiemmin päätoimittaja Tuomisen 17-vuotisella uralla. tarinoita ei siis ilmesty enää automaattisesti joka lehdessä vaan silloin tällöin. Epäjatku-. Ryhdyn tarpeen, kiinnostuksen ja ajankäytön rajoissa kirjoittelemaan pieniä ihan oikeita juttuja ajankohtaisista asioista, ehkä SIL:n hallituksen kokousraportteja tms. Ehkä sen hetken tärkeistä päivänpoliittisista asioista, vaikkapa edunvalvonnan koukeroista. Mahdolliset henkilöt, tapahtumat ja paikat olivat täysin hypoteettisia, vaikka joku vahvasti laukkaavan mielikuvituksen omaava saattoikin löytää pienen pieniä viitteitä ilmailun todellisuuteen. Lähes kaupallisen ammattiliikenne-ilmailun tapaan. Näitä perinteisiä kun oli rustattava kesä- ja talvilomallakin deadlinejen puitteissa aina valmiiksi seuraavaan lehteen. 2 mönkkönen tammikuu 2007 Oliko absurdia? oli täysin kuvitteellinen juttu laskettelusta
(09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Sivu 4. 2 3 6 13 18 20 24 26 28 31 32 36 39 40 42 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus RAF:n museo Hendonissa Uutiset Purjelentouutta 18-metristen SM Nummelassa Maarianhaminan ilmapommitus 1916 Läpilaskuja: kirjavuoden rääppiäiset Lennokkipakki: vuoden palkinnot Medikaalivaatimukissa muutoksia Konemarkkinat ja tapahtumat SIL-sivut Osakeyhtiömuoto kerhotoiminnassa ILMAILU kuulee vitosena: kausikortit Typhoon palveluskäytössä Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Eurofighter Typhoon on pitkän koelento-ohjelman jälkeen palveluskäytössä. Jätän mielelläni pelikentän Mikolle, mutta ilmailun parissa toimin innolla jatkossakin. Ilokseni seuraajani löytyi nopeasti, jopa ennen kuin paikkaa oli ehditty laittaa haettavaksi. vuosikertansa. Valinta piti kaiken lisäksi tehdä useamman, runsaasti kannuksia lehtialalla hankkineen kiinnostuneen välillä. Sellaisesta saavat suuren yleisön lehdet vain haaveilla. Onpa hän työskennellyt myös lehtikuvaajana, joten itse tärkeänä pitämäni hyvien ilmailukuvien julkaiseminen jatkuu vastaisuudessakin. Joulukuun ILMAILU kertoi, että jätän tehtäväni 17 vuoden jälkeen, kun tämä tammikuun numero on valmis. ILMAILU on pienen piirin lehti, mutta sen lukijoiden kiinnostus ja sitoutuminen ovat aina olleet omaa luokkaansa. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Hän tuo varmasti lehteemme lisää nykyisin tärkeänä pidettyä, henkilöiden kautta asioista kertovaa journalismia. Vaikka Mikko on aiemmin vetänyt laajaa ja suurella budjetilla toiminutta työyhteisöä, hänellä on kokemusta myös pientoimituksista. Moottorilentäjänä ilmailua harrastava Mikko toimi viimeksi päätoimittajana OHO!-lehdessä, jossa ihmiset ovat pääosassa. Kiitän kaikkia lukijoita kuluneista vuosista. Kuinka monen aikakausilehden lukijoita on mennyt kirjansidontakursseille vain saadakseen vuosikertansa koviin kansiin. ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Sopwith Camel syöksyy Hendonin ilmailumuseon uudessa hallissa. Tämä kertoo ILMAILU-lehden elinvoimasta ja kehitysmahdollisuuksista. Varsinaista juhlaa vietetään keväällä 2008, jolloin tulee kuluneeksi tasavuodet ensimmäisen lehden ilmestymisestä. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA numerosta 2/2007 Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Valitettavasti harrasteilmailulla riittää uhkia. Kehitys on tosin tuonut mukanaan myös ikäviä asioita. Jään vapaaksi toimittajaksi ja jatkan ilmailuaiheiden parissa, toki vähän muidenkin. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. LMAILU-lehti aloittaa tällä numerolla 70. Kieltämättä merkittävä taival mille tahansa erikoisalan julkaisulle. Hänen tittelissään sana "vastaava" on uutta, lain mukaan nykyisin lehdellä pitää olla nimenomaan vastaava päätoimittaja. Uudet lajit, uudet innovaatiot, suuret uutiset, kaikki ovat pitäneet mielenkiintoa yllä. Niistä on tällä palstalla kirjoitettu niin useasti, että unohdetaan ne tällä kertaa. Toivottavasti omani kestävät tarkastelun silloinkin. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Kuva Eurofighter GmbH, tämän sivun kuva Nils Rostedt. ILMAILU - arjen yläpuolella I Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Uusi päätoimittaja Mikko Sokero aloitti Ilmailuliitossa vuodenvaihteen jälkeen. Numeroiden tallentaminen tuo myös poikkeuksellisen vastuun; tiedät että juttujasi voidaan lukea kriittisesti jopa kymmenien vuosien kuluttua. Omat 17 vuottani ILMAILU-lehdessä ovat olleet mainio mahdollisuus seurata alan kehitystä. Blue skies! Tero Tuominen päätoimittaja. ILMAILU on omana aikanani lähestynyt alaansa pitkälti tekniikan ja tapahtumien kautta. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Otsikon iskulause oli aikanaan SIL:n tarrassa ja se kertoo mielestäni edelleen mainosti siitä, mistä harrasteilmailussa on kyse. Mikko oli sopivasti vapailla markkinoilla, kun tieto luopumisestani julkistettiin. Ilmestyy kymmenenä numerona vuodessa. sisältö tammikuu 2007 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70
Museoon on vapaa pääsy. Seuraavana rivissä on niin ikään yöhävittäjäversio Junkers Ju 88 -pommikoneesta. RAF HENDON aikaansa seuraava museo E räs talvisaikana suositeltava ilmailun harrastusmuoto on perehtyä historiaan vierailemalla alan museoissa. Suurin uutuus sitten viime käynnin oli suuri ja valoisa "Milestones of Flight" -halli, missä oli edustettuna ilmailun koko historia alkaen 1800luvun ilmalaiva-gondolista Bleriot XI:n kautta päätyen uusimpaan Eurofighter Typhoon-koneeseen (josta esillä on tosin täysikokoinen malli eli replika). 4 ilmailumuseo tammikuu 2007 Hendonin Battle of Britain -hallissa on näytteillä harvinaista saksalaiskalustoa, etualalla Me 110 G-2 -yöhävittäjä haravamaisine tutka-antenneineen. Pakosarjoissa on liekinsammuttimet. Englannissahan näitä museoita riittää. Stanstedin lentoaseman käyttäjille löytyy oikotie: airport-bussilla Golders Green-asemalle ja sieltä metrolla. Hendon on ollut ilmailun tukikohta aina vuodesta 1911, jolloin alan pioneeri Claude Grahame-White perusti alueelle London Aerodrome-kentän, jolla sittemmin järjestettiin lukuisia suuria ilmailutapahtumia. Näytillä on kuitenkin myös muiden maiden lentokalustoa, kuten varsin mielenkiintoinen kokoelma saksalaisen Luftwaffen lentokoneita toisen maailmansodan ajalta. Rakennus on useampikerroksinen ja suuri osa koneista on ripustettu katosta "lentoasennossa". Tämä tekee katselukierroksesta huomattavasti mielenkiintoisemman verrattuna perinteiseen lattiatason kokoelmaan.. Niitä voi ihailla myös seiniä kiertäviltä parvekkeilta. Lontoossa sijaitseva RAF:n museo Hendonissa on yksi alan ehdottomia huippukohteita. Lontoon pohjoispuolella sijaitsevalle museolle pääsee helpoiten metrolla Lontoon keskustasta, Colindalen metroasemalta on vajaan kilometrin kävelymatka. Alue oli myöhemmin RAF:n lentokäytössä vuoteen 1968, jonka jälkeen lentotoiminta väistyi ja tilalle tuli suosittu ja koko ajan kasvava museo. Kirjoittajalle tämä oli toinen käynti museossa. Mitä sitten museosta löytyy. Kyseessä on Royal Air Forcen museo, joten Museon edustalla vierailijoita tervehtivät Spitfiren ja Hurricane IIC:n täyskokoiset replikat. Mikä parasta, Lontoon matkalaisen on helppo käydä siellä. Muun muassa Heinkel He 162 Volksjäger-suihkukone ja Junkers Ju 87 "Stuka" ovat maailmalla melkoisen harvinaisia kapistuksia. Tässä kuitenkin oikea Spitfire LF16. museo keskittyy sotilasilmailuun ja RAF:n oma kalusto on tietenkin etusijalla
6 ilmailumuseo tammikuu 2007 Multimediaesityksessä kerrotaan taistelusta Englannista ja esitellään sen "päätähdet" näyttävästi. "Plotting table" -johtotasolle merkittiin tutkien ja ilmavalvonnan havainnot. Museossa on alkuperäinen ilmataistelun johtokeskus. Seinän taulut ilmaisivat hävittäjäyksikköjen tilanteen. "Never in the history of human conflict was so much owed by so many to so few", toteaa museon Churchill-nukke muistuttaen RAF:n lentäjien taistelusta.. Etualalla Heinkel He 111 -pommikoneelle tunnusomainen lasitettu nokka
Suomalaisittain se kiinnostaa, koska Immolasta toiminut Luftwaffen osasto Kuhlmey käytti Stukia kesän 1944 suurhyökkäyksen torjunnassa. Boeing B-17G eli Lentävä linnoitus. Tällaisten Norden-pommitähtäinten takaa aiheutettiin toisen maailmansodan aikana aikamoista tuhoa Saksan kaupungeille. Amerikkalaiset olivat vahvasti mukana Britannian sodassa 1941 lähtien. Alatorni tuli konetyyppiin kun se osoittautui haavoittuvaksi edestä tehdyille hyökkäyksille.. ilmailumuseo tammikuu 2007 7 Avro Lancaster I:n nokkaan on maalattu pommituslentojen merkinnät ja Luftwaffen komentaja Herman Göringin surullisenkuuluisat sanat "Yksikään viholliskone ei lennä valtakunnan yllä" S for Sugar teki sen peräti 137 kertaa. Battle of Britain -hallista löytyy mm. tämä Junkers Ju 87 G-2 Stuka -syöksypommittaja
8 ilmailumuseo tammikuu 2007 "Kansanhävittäjä" eli Heinkel He162A-2 Volksjäger. Luftwaffe yritti epätoivoisesti vuonna 1944 uusilla suihkukonetyypeillä pysäyttää liittoutuneiden ilmasotaylivoimaa. Kyseessä on Kanadassa rakennettu Bolingbroke, joka on muunnettu Blenheimiksi. Tätä erikoisversiota käytettiin ohjaajakoulutuksen. Blenheim IV:n nokka. Sodan lopputulokseen ohjukset eivät vaikuttaneet, mutta ne antoivat lopulta alkusysäyksen avaruuslennoille. Harvinainen kaksipaikkainen versio Focke-Wulf 190 A-8 -hävittäjästä. He162 oli osin puurakenteinen tyyppi, jolle asetettiin suuret toiveet, mutta konetyypillä saavutettiin vain kaksi ilmavoittoa. V-2-ohjus oli yksi Hitlerin kostoaseista. De Havilland Mosquito, puurakenteinen nopea kevyt pommikone.. Tässä sen ohjausevät, jotka oli sijoitettu rakettimoottorin virtaukseen
ilmailumuseo tammikuu 2007 9 Messerschmitt Bf 109 G-2 tropiikkivärityksessä. Supermarine Seagull V eli kuuluisa Walrus. Tällä amfibiolla poimittiin merestä lukuisa määrä englantilaisia alasammuttuja hävittäjälentäjiä, jotka pääsivät nopeasti taas taisteluun. Takavasemmalla Messerschmitt 262 -suihkuhävittäjä. Hieman yllättäen Walrus oli RAF:n ensimmäinen konetyyppi, missä oli sisäänvedettävä laskuteline ja kokonaan katettu ohjaamo.. Tässä mielessä Walrusin merkitys taistelussa Englannista oli erinomaisen tärkeä
Fiat CR42 Falco, Suomessakin tuttu konetyyppi. Jykevä Republic P-47D Thunderbolt II -hävittäjä RAF:n Aasian väreissä (punainen puuttuu kansallisuustunnuksista). Westland Lysander III. Avro Ansonin runko kuljetuslavetilla. Tyyppi oli käytössä myös Suomessa. CASA E3B, Espanjalainen versio Bücker Jungmannista, jolla suuri osa Luftwaffen lentäjistä sai peruskoulutuksensa. Hawker Tempest V, loppusodan tehokas potkurihävittäjä. Tämä koneyksilö ei ehtinyt sotaan vaan toimi maalinhinauskoneena, siksi huomiota herättävä väritys. Tyyppi kunnostautui eritysesti vakoojien kuljetuksissa ja vastarintaliikkeen huoltolennoilla Englannin kanaalin yli. Myös Lysander lensi Suomessa.. Koneen ominaisuudet mahdollistivat operoinnin tilapäiskentiltä Ranskassa. 10 ilmailumuseo tammikuu 2007 North American Harvard IIB. Nykyisin konetyyppi on maailmalla suosittu aloittelevien warbird-harrastajien "edullisena" vaihtoehtona oikeiden hävittäjien sijasta. RAF käytti sitä monimoottorikoulutukseen
Koneella ylitettiin ensimmäisenä Englannin kanaali 1909. Rolls-Royce "R"-moottorista kehittyi myöhemmin kuuluisa Merlin. Bristol F2B Fighter -koneen rakenteita on jätetty museokävijöiden tarkasteltavaksi. Bristol Bulldog oli RAF:n hävittäjä 30luvun alussa. ilmailumuseo tammikuu 2007 11 Bleriot XI elementissään pilotti mukanaan. Museon koneessa on ennätysversiota tehokkaampi moottori. Supermarine Southampton I -lentovene vuosilta 1925-1936. RAF on pitkään hyödyntänyt moottorittomia koneita koulutuksessa.. Vasemmalla Slingsby Tutor -purjekone. Hienoa puutyötä ja upeaa entisöintiä. Supermarine S.6A "N248" vuodelta 1929 osallistui Schneider Cup-kisoihin. Tämä yksilö on rakennettu uudelleen vuonna 1964 Farnboroughissa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen
Kyseessä onkin luonnollisen kokoinen malli koneesta. McDonnell Phantom II:n mittaritaulu. Vasemmalla etualalla Gloster Meteor, oikealla de Havilland Chipmunk.. Museon kone on PR3tiedusteluversio. Erikoista oli myös suihkumoottorien sijoittaminen päällekkäin. Tämän lehden kansikuvassa poseeraava Eurofighter Typhoon on ehtinyt jo museoonkin, vaikka palvelusura on vasta alussa. Tornado on ollut RAF:n keskeisiä taistelukoneita vuodesta 1980 alkaen. Monivärinestekidenäytöt loistavat poissaolollaan. Phantomin suihkusuuttimet ja jarrutusvaijerin koukku. 12 ilmailumuseo tammikuu 2007 Panavia Tornado GR1A:n yksityiskohtia: kääntyvän siiven liikeradan mahdollistava saranointi tiivisteineen ja oikealla korkeusvakaimen trimmiasteikko. Kaksimoottorinen kone tunnettiin janoisuudestaan, lisäpolttoainesäiliöt ovat erikoisesti siiven päällä. Tyyppi oli mukana Persianlahden sodassa. Jykevä rakenne on tarpeen kun kone jysäytetään lentotukialuksen kannelle. English Electric Canberra oli eräs onnistuneimmista englantilaisista suihkukoneista. Tornadon erikoisalaa olivat matalahyökkäykset lentokenttien kiitoteitä vastaan. BAC (English Electric) Lightning, täysbrittiläinen hävittäjä, joka kykeni Mach 2 -nopeuteen. Koneen palveluskausi oli erittäin pitkä
joulukuuta. päivänä kirjattiin taas pieni pala suomalaista yleisilmailun historiaa, kun PIK-27koneen prototyyppi OH-XYA nousi ensilennolleen Vesivehmaan lentokentältä. Se on Teknillisen Korkeakoulun entisten ja nykyisten opiskelijoiden ilmailukerho ja myöntää jäsentensä suunnittelemille lentokonekonstruktioille sarjanumerot. koonnut NILS ROSTEDT moottorilentouutiset tammikuu 2007 13 Uusi suomalainen konetyyppi nousi siivilleen joulukuussa PIK-27 Sehinun ensilento Suunnittelija ja koelentäjä Aki Suokas rullaa PIK-27 Sehinulla juuri ennen koneen ensilentoa 21. Hyvä näkyvyys ja kenttäkelpoisuus jatkuvassa hinaustyössä ovat myös olleet tärkeitä suunnittelun lähtökohtia. Kunnolliset peilit mahdollistavat hinattavan purjekoneen sijainnin seuraamisen. Koneen 1:3 -malli lensi jo vuonna 1997. Nykyiset hinauskoneet kun yleensä ovat alunperin muuhun käyttöön suunniteltuja. OH-XYA on ollut Lahden Ilmailukerhon ja Windcraft Oy:n rakennusprojektina jo liki kymmenen vuoden ajan. Moottori voi käyttää lentobensiiniä mutta tavallinen autobensiini on pääasiallinen polttoaine. Toivotaan menestystä jatkossakin kuuleman mukaan ensimmäinen konetilaus on jo saatu! PIK-sarjanumerot myöntää Polyteknikkojen Ilmailukerho ry. Akin mukaan lento sujui hyvin ja koneen ominaisuudet olivat odotusten mukaiset. Kuva Juhani Sorvali. J oulukuun 21. www.windcraft.fi. TKK on Suomen ainoa yliopisto, jonka konetekniikan osastolla voi suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnon lentotekniikassa ja lentokoneen suunnittelussa. Tekniset tiedot Kärkiväli 9,0 m, pituus 6,19 m, moottori turboahdettu Rotax 914, (85 kW, 115 hv). Suunniteltu hinauskyky on yli 750 kg:n purjekoneille, ja 550 kg:n purjekone perässä nousunopeus on 3,6 m/ s 115 km/h lentonopeudella. Koska hinauslentokoneiden maailmanmarkkinat ovat vain muutaman kymmenen koneen luokkaa vuosittain, tällainen kone ei Akin mukaan kiinnosta suurempia valmistajia, joten tässä olisi markkinarako jopa PIK-27:n piensarjavalmistukselle. Suunnittelussa on pyritty kohtalaisen kevyeen koneeseen, jossa hyvä hinauskyky yhdistyy taloudelliseen Rotax-moottoriin. Kokonaan uuden kotimaisen konetyypin valmistuminen on hieno uutinen. Moottorina on moderni turboahdettu nelitahtinen vastaiskumoottori, Rotax 914UL, jonka suurin lentoonlähtöteho on 85 kW. Koneen runko on kantavalta rakenteeltaan teräsputkiristikkoa ja siipi, vakauttimet ja peräsin ovat pääosin lasi- ja hiilikuitulujitemuovirakenteiset. Kunniakkaan PIK-sarjan uusin luomus PIK-27 Sehinu on suunniteltu purjelentokoneiden hinauskoneeksi "ilman kompromisseja". Ohjaimissa oli koneen suunnittelija, ilmailupiireissä hyvinkin tuttu konkari Aki Suokas. Täten ne ovat käytössä turhan raskaita ja kalliita verrattuna pelkästään hinaustehtävää varten optimoituun PIK-27 -koneeseen. On hienoa, että pitkään jatkunut projekti on nyt saavuttanut merkittävän virstanpylvään
Diamondin mukaan koneeseen saa kuitenkin myös bensiinimoottorin. Kone kilpailee samoista ostajista kuin edellä mainittu Diamond DA50 numeroar- voja ei ole esitetty muuta kuin että NGP "sijoittuu 230 hv:n ja 140 solmun 182 Skylanen yläpuolelle". Oshkoshissa ensi kertaa ilmassa nähdystä "Next Generation Piston" -koekoneesta oli marraskuun AOPA Expossa esillä matkustamon mock-up, josta Cessna keräsi innokkaasti kommentteja näyttelyvierailta. Uusin osoitus tästä trendistä on havaittavissa amerikkalaisten Light Sport Aircraft-koneissa. Kuva Flight Design. Lisätietoja Cessna NGP:stä Perinteinen markkinavaltias Cessna on sekin lisännyt vauhtiaan uusien koneiden tuotekehityksessä. Kuvien perusteella uutta on erillinen takaovi ja vapaasti kääntyvä nokkapyörä. Kuva Cessna.. Näin Diamond alkaa tosissaan kilpailemaan myös uudessa suuremmassa koneluokassa, jossa tällä hetkellä kuumimmat vastustajat lienevät Cirrus SR22, Columbia 350/400 ja Cessna 182/206. Diamondin julkaiseman kuvan perusteella koneessa on edessä lokinsiipiovet, jotka korvaavat DA40 Starin eteenpäin aukeavan kuomun. Kuva Diamond Kuvaruututrendi jatkuu Yleisilmailun koneuutisia seuraillessa tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta, miten elektroniikka ja kuvaruutunäytöt ovat parina viime vuosina tehneet tuloaan yhä pienempiin ja kevyempiin koneisiin. Varalla pienikokoinen nopeus- ja korkeusmittari. Moottorikopan muodon perusteella voimanlähde on nestejäähdytteinen ja arvatenkin dieselkäyttöinen ainakin Euroopan markkinoilla. Ohjaamossa on nykymuodin mukaan vahvasti panostettu muotoiluun. Yrityksen joulujuhlassa Itävallan Wiener Neustadtissa esiteltiin "epävirallisesti" uusin projekti, DA50 Super Star. Tietoja on toistaiseksi tullut vain tipoittain, mutta kyseessä on kuitenkin viisipaikkainen kiinteällä laskutelineellä varustettu alataso, johon sopii jopa 350 hv:n moottori. 14 moottorilentouutiset tammikuu 2007 Huhut vahvistettu DA50 tulossa D iamond Aircraft Industries ei lepää laakereillaan. Vastaanotto oli kaikesta päätellen varsin myönteinen, joten arvatenkin projektissa edetään nopeasti. Arvioiden mukaan Cessna tekisi tuotantopäätöksen vuoden 2007 keskivaiheilla, josta kuluisi noin 18 kuukautta, kunnes kone on tyyppihyväksytty. Useaan, meillä ultrakevyeksi luokiteltuun konetyyppiin tarjotaan jo täyttä kuvaruutumittaristoa, esimerkkinä vaikkapa tutut konetyypit CTSW, SportStar (Eurostarin LSA-versio) ja Allegro (Coran kehitelmä). Uusi Cessna NGP. Iso, huomiota herättävä kuvaruutumittaristo antaakin modernin vaikutelman koneessa kuin koneessa, joten ei ihme että uusien koneiden ostajat suosivat näitä "lasiohjaamoja". www.diamondair.at CTSW 2006-vuosimalliin saa Dynonin kuvaruutumittariston ja autopilotin. www.cessna.com Salaperäisiä koneprojekteja: Diamond DA50:n kuvasta ei kovin paljoa pysty päättelemään - jotain kuitenkin
Toimitusaika on 2009-2010 tienoilla.. Hinta on 3,65 miljoonaa USD. Alemmasta kaaviosta selviää, miten ilmalaivan kuori pingoitetaan kiristettävillä pitkittäisjäykistäjillä, jolloin alus saavuttaa muotonsa. Kiitospuheessaan Ilmailutoimittajien puheenjohtaja, Kauppalehden reportteri Heikki Haapavaara (vas.) korosti palkitun työn kansainvälistä luonnetta. Hawker 400XP ja 800XP sekä Raytheon Premier I. Näin kunniakas Beechcraft-nimi, joka on viime vuodet ollut hieman taustalla, tulee taas enemmän esille. Koneesta on 110 tilausta ja valmistaja us- HondaJet tilattavissa Hondan ensiyritys liikesuihkupuolella, 6-8-paikkainen HondaJet on päässyt vaiheeseen, jossa tilauksia otetaan vastaan. Yhtiö tunnetaan liikesuihkuistaan, mm. Palkittava avoimen luokan kuva on mikä tahansa ilmailuun liittyvä kuva. Nopeus on 10,5 solmua (20 km/h), joten kovin tuulista ei saa olla. Tällä systeemillä 30 metriä pitkä ilmalaiva on helppo tyhjentää ja purkaa konttikokoiseen pakettiin lennon jälkeen. Geust on avannut Neuvostoliiton arkistoja aikana, jolloin siellä ei sitä ymmärretty tai uskallettu tehdä. Valmistajan mukaan Personal Blimp -ilmalaivan ohjattavuus hitaalla nopeudella on ylivoimainen kaikkiin aikaisempiin yritelmiin verrattuna. Toteutus on aika nerokas: ilmalaivassa on joukko pitkittäisjäykistäjiä, jotka taivutetaan muotoon ulkoverhoilua vasten kiristämällä keskellä kulkevaa tukivaijeria. www.personalblimp.com Pitkittäisjäykistäjät Kiristysvaijeri Eclipsen luovutus Eclipse Aviationilla juhlittiin, kun ensimmäinen Eclipse 500 kevytsuihkukone saatiin vihdoin luovutettua asiakkaalle vuoden 2006 viimeisenä päivänä. Prototyypissä on 24 hv bensiinimoottori, mutta suunnitelmissa on sähköinen voimanlähde. Sillä saa koneen, joka kuljettaa 635 kg:n kuorman 420 solmun nopeudella 1180 NM matkan(IFR). Personal Blimp -nimisen kuumailmalaivan prototyyppi on lentänyt jo 10 tuntia ja valmistajan mukaan täyttänyt kaikki odotukset. Molempien sarjojen voittajaa valittaessa kiinnitetään huomiota sekä kuvan taiteelliseen että tekniseen laatuun. Uutiskuvasarjan palkittava kuva on ilmailuun liittyvä uutiskuva. Sen on täytettävä uutiskriteerit ainakin löyhästi, eli kuvan tulee esittää tapahtumaa. Ohjelmaan kuuluvat edelleen maineikkaat potkurikoneet Bonanza, Baron ja King Air sekä liikennekone 1900C/D. Ilmailuaiheinen valokuvauskilpailu Ilmailutoimittajat ry ja FlightForum.fi ovat julistaneet valokuvauskilpailun. Tämän avulla päästään eroon siitä aikamoisesta avustajakaartista, jota tavallinen ilmalaiva tarvitsee laskeutuessaan aluksen pitämiseksi aloillaan, kertoo projektitiimi Dan Nachbar, Mike Kuehlmuss ja Wayne Crouch. Suomen Ilmailutoimittajien yhdistyksen Follow Me -tunnustuspalkinto on myönnetty johtaja Carl-Fredrik Geustille (oik.). Etureunasolakot ja Fowler-laipat parantavat hidaslento-ominaisuuksia ja sakkausnopeus on nyt saatu pienennetyksi 90 solmuun. Tuotannon FAA-hyväksyntä on kuitenkin edelleen kesken, joten kestää vielä aikansa ennen kuin sarjatuotanto pääsee täyteen vauhtiin. Personal Blimp poikkeaa muista vastaavista siten, että tässä on jäykkä runko. Voittajat valitsee raati, johon kuuluvat Helsingin Sanomain säätiön yliasiamies Heleena Savela, ministeri Pertti Salolainen sekä Ilmailutoimittajien edustajana Ilkka Kangastalo. Räväkkä väritys vielä korostaa erikoista muotoa. Kuvien on oltava vuodelta 2006. Hän on julkaissut kymmenkunta kirjaa. Kuvat on toimitettava 16.2.2007 mennessä Palkintona on lentolippu voittajan valitsemalle Finnairin (uutiskuva) ja Blue 1:n (avoin luokka) Euroopan reittilennolle turistiluokassa. Tunnustus luovutettiin Geustille Oslossa Ilmailutoimittajien ja lentoyhtiö Blue1:n seminaarissa. Sidestick-sauva on vaihtunut normaaliin ohjaussauvaan paremman ohjattavuuden takaamiseksi hidaslennossa. Modifikaaatioiden johdosta Javelinin matkanopeus on pudonnut ja on nyt "vain" 500 KTAS (925 km/h). Tarkemmat tiedot www.ilmailutoimittajat.fi Javelin modifioitu Uusien kevytsuihkukoneiden nopeuskuningasta, kaksipaikkaista hävittäjäntapaista ATG Javelinia on koelentojen perusteella modifioitu melkoisesti. Vuodenvaihteessa valmistuksessa oli 37 konetta. koo tyyppihyväksyntään vuonna 2008. Beechcraft palaa Raytheon-yhtymä on myynyt lentokone-liiketoimintaryhmänsä Hawker Beechcraft Corporation -nimiselle uudelle yritykselle, jonka takana ovat sijoitusyhtiö GS Capital Partners sekä Onex Partners. Nokian ja Soneran johtajana tunnettu Geust on myös sotahistorioitsija, ilmailuhistorian tallentaja, tietokirjojen ja artikkeleiden kirjoittaja sekä alan järjestömies. Kuva Miikka Hult. Yläkuvassa kieltämättä varsin erikoisen näköinen Personal Blimp lennolla. Siinä on kaksi sarjaa: Uutiskuva ja Avoin luokka. Kuvan aiheen on liityttävä ilmailuun. 16 uutiset tammikuu 2007 Follow Me CarlFredrik Geustille Uudenlainen ilmalaiva T ässä ilma-alus, joka sopii niille, jotka eivät välitä kovasta nopeudesta
F-35 on F-22 Raptorin ohella ainoa viidennen sukupolven monitoimihävittäjä. Systeemi-integraatiolla pyritään varmistamaan, että lentäjällä on aina käytössään oleellinen tieto. Sekä Yhdysvallat (P-38 Lightning) että Englanti (English Electric Lightning) ovat operoineet samalla nimellä tunnettua konetta aiemmin. Kone valittiin Yhdysvaltain Joint Strike Fighter -ohjelman (JSF) perusteella ja sen aiempi kehitysversio on tunnettu X-35-tyyppitunnuksella. Se korvaa lukuisia vanhenevia tyyppejä näiden maiden palveluksessa (AV-8B Harrier, A-10, F-16, F/A-18 Hornet, F-111, Harrier GR.7 ja Sea Harrier). Ilmeisesti F-35:stäkin rakennetaan versio, joka lentää ilman pilottia. Kokonaan eri asia on, kuinka moneen koneeseen meillä olisi varaa. Lightning II:n odotetaan olevan valmis palveluskäyttöön vuonna 2009 peräti 12 000 tuntia kestävän koelentoohjelman päätteeksi. Onkin lähes varmaa, ettei tällaisiin lukumääriin koskaan päästä. Siitä kehitetään seuraavan sukupolven hävittäjää yhdeksän mukana olevan maan ilmavoimille ja merivoimille (USA, Englanti, Italia, Hollanti, Turkki, Kanada, Australia, Tanska ja Norja). Vientiponnistusten toivotaan nostavan kokonaismäärän jopa 4500 kappaleeseen. F-35 on varmasti yksi vaihtoehdoista, joita Suomessakin mietitään kun Hornetien seuraajan valinta lähenee. Jotkut ovat jopa epäilleet, että Lightning II jää viimeiseksi ainakin Yhdysvaltojen rakentamaksi konventionaaliseksi hävittäjäksi.. F-35:stä on kehitteillä kolme versiota. Tämä viidennen polven hävittäjä on tarkoitettu korvaamaan melkoinen määrä vanhentuvia konetyyppejä. Toisena koneena mukana oli Boeing X-32. Kuva Lockheed Martin. L ockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjä teki ensilentonsa 15. Tämä lienee ylenpalttista optimismia, sillä maailma on muuttunut konehankkeen ympärillä. uutiset tammikuu 2007 17 F-35 Lightning II lentää Lightning II starttaa ensilennolleen. Sen suunnittelussa stealth-ominaisuudet ovat olleet keskeisellä sijalla. Lockheed Martinin ehdotus valittiin toteutettavaksi lokakuussa 2001. Myös laskuteline on vahvempi kuin muissa versioissa. Vain tähän malliin tulee kiinteästi asennettu tykki. F-35 on jo mainittu kaikkien aikojen kalleimpana konehankkeena. Kone sai kesällä 2006 nimen Light- ning II. Ne voivat toimia pieniltä lentotukialuksilta sekä eteen työnnetyistä tukikohdista Harrierien tapaan. F-35C voidaan puolestaan laukaista tukialukselta katapultilla ja pysäyttää laskussa jarruvaijerilla kuten Hornet. Uudenlaisessa tilanteessa pitkän toiminta-ajan mahdollistavat miehittämättömät taistelu ilma-alukset (UCAV) korvaavat ennen pitkää perinteiset sotakoneet. Nyt lentänyt Amalli toimii normaalisti kiitoteiltä. Lento kesti 35 minuuttia aiotun tunnin sijasta ja mm. Koneeseen ei tule lainkaan HUD-heijastusnäyttöä, vaan kypäränäyttö korvaa sen ensimmäistä kertaa kokonaan. Syynä oli ongelma koneen toisessa Air Data Sensor -järjestelmässä. laskutelinettä ei otettu sisään. Alkuperäisten ajatusten mukaan F35-koneita rakennettaisiin 2 581 Yhdysvalloille ja Englannille sekä yhteensä 700 muille hankkeessa mukana oleville maille. Tähän malliin tulee suurempi siipi, joka voidaan taittaa kokoon. Ohjelma käynnistyi marraskuussa 1996. joulukuuta Forth Worthissa Teksasissa. Lyhyeen nousukiitoon ja pystysuoraan laskuun soveltuvat B-versiot saavat eri moottorin (STOVL, short takeoff/ vertical landing)
Joulukuun 18. Melko verkkaiselta sitten vaikuttaakin 500 km:n edestakaisen reitin ennätysnopeus 275,8 km/t. Se ei ole kuitenkaan yhtä monimutkainen ja kallis kuin valmistajatehtaan tarjoama ohjaamo. Uusia lentäjiä koulutetaan ja koneita hankitaan koko ajan lisää. Ohlman lensi myös ennätyssuuren kolmion, eli 1556,3 km. Konehan oli tietysti se luokan ainoa mahdollinen, eli PW-5 ja lähtöpaikka Briggs Texasissa. Kone oli Nimbus 4 DM. Muutostyön jälkeen ohjaamo vastaa pitkälti Hornet-koneita. Tilaus kattaa yhteensä 30 koneen ja yhden simulaattorin muutostyöt ja sen arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Joutuu tässä miettimään, että mitäs kurssilla opetettiinkaan mittarinopeuksista ja tosi-ilmanopeuksista ja suurimmista sallituista nopeuksista. Oikealla asenteella tehtävä yhteistyö on avainasemassa ke- K vytilmailukulttuurin kehittämisessä. Sillä sitten saisi yli kilometrin korkuisia vinttauksia. Patria on huoltanut Hawkeja koko niiden käytössä oloajan sekä toteuttanut mittavia muutoshankkeita. Mutta kuuleman mukaan Schempp-Hirth on Ohlmannin Nimbusta jonkin verran modifioinut. - Nyt tehty tilaus vahvistaa edelleen Ilmavoimien ja Patrian kumppanuutta. Työ tehdään vuosina 2007 - 2010. FAI on sen jo hyväksynytkin. Hornet-kalustossa on vastaavan mahdollistava laitteisto. Akselilla Joensuu-Kitee-Kouvola puhutaan jostain "Kolmen tonnin leiristä". Eikä se vielä mitään: 29.12. Kiirettä ovat muutkin pitäneet. Entäs me harrastajat. Sneadin maailmanluokassa saavuttama kolmiolennon pituus 569,2 km. Mukana ennätyslennoilla oli eri perämiehiä. syntyi 500 km:n kolmiolla ennätystulos 306,9 km/t. Naisten ennätys 15 m:n luokassa satasen kolmiolla on puolestaan 159,17 km/t. BAe Systems valmistaa kuvaruutuohjaamolla varustettua Hawk LIFT (Lead In Fighter Trainer) -konetta. Kerhossa tapahtuvan jatkokoulutuksen ohella yhteistyö muiden harrastajien kesken on se tie, jossa saadaan käyttöön "kantapään kautta koettu tieto". Käärittiin hihat ja alettiin hommiin, summaa Friman taustan. Suurin muutos on pyöreiden, mekaanisten mittareiden korvaminen kuvaruutunäytöillä. - Ei ole järkevää harrastaa "kuppikuntatiimaa" vaan sitä perinteisesti hyväksi koettua "kuppilatiimaa" jota voidaan harrastaa kaikkien ilmailijoiden kesken, kiteyttää Friman uuden kerhon ajatusta. Yhteiskunta toimii, viranomainen toimii, liitto toimii.. Namibian Bitterwasserista herra Siegfried Baumgartl otti ja lensi Ventus CM:lllä 500 km:n kolmion nopeudella 156,3 km/t. Lisäksi ympäristöön tulee jatkuvasti uusia pilotteja, jotka ostavat oman koneen ja lentävät omilta lentopaikoiltaan, esimerkiksi mökin rannasta. 18 moottorilentouutiset uutiset tammikuu 2007 Uusi kevytilmailukerho evytilmailu on lisääntynyt vauhdilla Lahti-Vesivehmaalla. Kuva BAe Systems. aiheiden opettamisen käyttökustannuksiltaan edullisemmalla Hawk-kalustolla. Ymmärrettävän mittainen, mutta uljas on myös amerikkalaisen William B. On hyvä että saadaan sekä kerholaiset, että yksinlentäjät tiedon ja kuppilatiiman äärelle. Ilmavoimilla on yhteensä 49 BAe Hawk Mk51/51A -harjoituskonetta, joista Patria on koonnut suurimman osan vuosina 1980 - 1985. Kohtuuvahva vinssikin tietysti tarvitaan ja melkoisesti tilaa. Ilmailukouluttaja Veli Matti Friman Kiitotie kaksviis ry:stä kertoo, että syntyi tarve kerholle, joka kokoaa kaikki harrastajat tiedon ja taidon pariin. päivä herra Klaus Ohlman pyyhkäisi Argentiinassa 100 km:n kolmiolle ennätystuloksen 289,7 km/t. Nyt modifioitavat koneet valitaan niiden teknisen kunnon perusteella. Kevättalvella se ei liene ongelma, mutta kesäaikaan voi olla, meillä kun ei ole montakaan kolmekilometristä rataa.. Tehtävät muutokset parantavat Hawk-koneiden koulutustehokkuutta ja mahdollistavat eräiden nyt Hornet-torjuntahävittäjällä lennettävien koulutus- S Suunnilleen tältä voisi suomalaisenkin Hawkin ohjaamo näyttää modernisoinnin jälkeen. Sen lensi puolatar Marta Najfeld SZD-55:lla Nevadassa heinäkuussa. www.kiitotiekaksviis.net Lisää va L oppuvuonna taisi olla eteläisellä pallonpuoliskolla hyviä kelejä. Purjelentäjillä, moottorilentäjillä, liitäjillä ja muiden lajien harrastajilla on paljon tietotaitoa, jota kevytilmailu voi hyödyntää. Lisäksi 15 koneen ohjaamo modernisoidaan vastaamaan paremmin nykyaikaisen ohjaamon vaatimuksia. Muita viimevuotisia ennätyshakemuksia on tietysti herrojen Steve Fossett ja Einar Enevoldson saavuttama absoluuttinen korkeus, huikeat 15 447 m. - Ilmailuharrastuksella on aivan loistavat puitteet maassamme. Muutostyön tavoitteena on lentokoulutuksen laadun edelleen parantaminen luomalla Hawk-kalustolle tehtävän valmistelu-, tallennus- ja purkukyky (debriefing). Näihin koneisiin tulee myös Head Up Display -heijastusnäyttö (HUD), mikä mahdollistaa tärkeimpien lentotietojen näkemisen samalla kun ohjaaja katsoo näytön läpi eteenpäin ulos koneesta. Marraskuun 23. Kiitotiekaksviis ry:llä on 2 koulukonetta, 2 matkakonetta ja 2 vesikonetta. (www.fai.org) Patria uudistaa 15 Hawkin ohjaamot uomen ilmavoimat tilasi joulukuussa Patrialta Hawk-harjoituskoneiden modernisointityön. Sillä tarkoitetaan, että jonkinmoinen korporaatio hommaisi kolme kilometriä keinokuitunarua vintturiin. Kuvassa on kuitenkin uusi Hawk LIFT -tuotantoversio. Patrian omistavat Suomen valtio ja EADS (European Aeronautic Defence and Space Company N.V.). Lisää narua! Vintturihomma on menossa ihan hurjaksi. Se on ennätysnopeus 15 m:n luokassa. Nämä ovat kerhon perustamisen lähtökohdat, kertoo Friman. Kotimaan hävittäjäkoulutuksen paranemisen lisäksi Hawk-kaluston ohjaamon modernisointi lisää myös Ilmavoimien ja Patrian mahdollisuuksia yhdessä tarjota koulutuspalveluja ulkomaisille asiakkaille, toteaa johtaja Jukka Holkeri Patria-konsernista
18m-luokkaan oli ilmoittautunut vain seitsemän osanottajaa ja kerholuokkaan osallistui kahdeksan kilpailijaa. Suihkutilat oli käytettävissä Nummelan koululla, joka sijaitsee kentän itäpuolella kävelymatkan päässä. Nummelassa ei ole pidetty SM-tason kilpailuja muutamaan vuoteen, ja nyt oli sitten paikallisten puuhamiesten (ja -naisten!) toimesta kääritty hihat ylös ja hoidettu kisajärjestelyt. Yksi kerholuokan kilpailija, Jouko Ruotsalainen osallistuikin kaikkiin kolmeen kisaan hyvällä menestyksellä. Briefingit pidettiin HEIK:n kerhorakennuksen luokkahuoneessa. Vaikka osallistujia oli vähänlaisesti, tapahtuma oli mukava ja tarjosi jännitystä loppuun asti. Nummela osoittautui edelleen toimivaksi kisapaikaksi. 1 8 -metrin luokan kilpailut oli viime kesänä myönnetty Nummelaan, Helsingin Ilmailukerhon järjestettäväksi. Viime vuoden kisat olivatkin hiukan kokeiluluontoiset: katsottiin miten nämä asiat saataisiin muulla tavalla järjestettyä. Starttimestarina oli Hannu Vormisto ja kisatoimiston vastaavana toimi Leea Sucksdorff. Kiihkeä kisaputki Kisojen ajankohta osui keskelle tiivistä kisasumaa. Kilpailut päättyivät 8.7. Kahvit ja pullat ym. Kentällä toiminut Airmotel tarjosi siihen aikaan majoitustiloja ja ravintolan jota voitiin käyttää hyväksi mm. Tilapäinen leirintäalue oli järjestetty Helsingin Ilmailukerhon kerhorakennuksen taakse, sähköä oli tarjolla asuntovaunuille ja liikuteltava WC oli Sorrin perheen toinen lemmikki (purjekoneen ohella) nauttii lähtöryhmityksestä! hinattu paikalle. pidettiin vakion ja 15m kilpailut Räyskälässä ja nyt sitten alkoivat 18m-kilpailut sunnuntaina 2.7. Silloinhan kentällä toimivat aktiivisesti myös Polyteknikkojen Ilmailukerho (PIK) ja Nuorisoilmailijat, jotka sittemmin siirtyivät Räyskälään. Valitettavasti Nummelan toiminnan jatkuvuus on ollut jo pitkään, 1980luvulta lähtien, ajoittain jopa pahastikin vaakalaudalla. Nämä ovat varsin surkeat osallistujamäärät ja toivoa sopii, että useammat purjelentäjät vaivautuisivat myös kisoihin, jotka pidetään muualla kuin Räyskälässä. 20 purjelento tammikuu 2007 teksti ja kuvat ERIC HEINONEN Purjelennon 18m-luokan SM-kilpailu 2006 tarjosi Haastavia kelejä Uutta lentokautta odotellessa palataan viime kesään ja 18mluokan SM-kisojen tunnelmiin. Tämä oli varsin onnistunut ratkaisu esim. Toki toimintaluvut ovat huomattavasti vaatimattomammat kuin erittäin vilkkailla 1970- ja 1980-luvuilla. Juha Sorri voitti 18m-luokan kisat vuonna 2003 samalla 15 metrin Discuksella!. Juhannuksesta eteenpäin lauantaihin 1.7. Kilpailujen johtajana toimi Markku Roschier, säästä (tai ainakin sen ennustamisesta) vastasi Tapio Tourula joka toimi myös tehtävänantajana. Hinauskoneita oli käytettävissä kolme. Järjestelyt toimivat vaikka olivatkin hieman totuttua vaatimattomammat. Nyt nämä palvelut mukaan lukien peseytymistilat, sauna ja uima-allas puuttuvat. Kilpailupaikkana toimi pitkästä aikaa Nummela. On kunnioitettavaa että kentän toimintaa sitkeästi ylläpitäneet tahot ovat vuodesta toiseen onnistuneet tehtävässään ja kentällä lennetään purjelentoa varsin aktiivisesti. Koneista neljä oli "oikeita" 18m laipallisia purjekoneita. Martti Sucksdorffin koneena oli LS6-18 ja tämän kirjoittaja edusti Hämeenlinnan Ilmailukerhoa Ventus 2C:llä. Samanaikaisesti pidettiin myös kerholuokan Suomen mestaruuskilpailut. purjelentokisoissa ja muissa tapahtumissa. ja heti sen perään käynnistyi perinteinen Jannen kisa Räyskälässä. Kalenteri mahdollisti kolmen viikon ajalle kolmeen eri kisaan osallistumisen. Kesäkuussa Ruotsissa järjestettiin purjelennon MM-kilpailut, jotka päättyivät 17.6. Juha Sorri lensi omalla vakioluokan Discus 2:lla ja Tero Koivunen sekä Juha Vainikka LS8-18 -koneilla. sai kerhon kuppilasta. Nuorisoilmailijoita edustava Antti Koskiniemi lensi myös Ventus 2C:llä, Simo Kettunen oli mukana kimppakone LAK 17 at:llä. kerhojen koneiden käyttöä ajatellen
aamupäivällä lyhyellä puheella motellin parkkialueella ja sitten siirryttiin säähän ja tehtävänantoon. Cumuluspilviä oli melkein kaikkialla reitillä (Riisikkala, Hauho, Hollola, Lietsa) koilliskulmaa lukuun ottamatta, jossa jouduttiin kelaamaan pari kertaa kuivassa. Näkyvissä oli vain muutama cumuluksen hattara. Kumpupilviä ja kohtuullisia nostoja oli luvassa, joten tehtäväksi annettiin 435,8km tehtävä kolmen (Vampula, Nastola, Topeno) pisteen kautta. Käännepisteen jälkeen itään päin lennettäessä meno oli edelleen hidasta ja nostot eivät vetäneet kunnolla, mutta edessäpäin oli cumuluspilviä. Sen jälkeen kääntö oikealle kohti Vampulaa, joka oli aivan pilvetön ja auringonpaisteessa. Hinausten jälkeen kävi ilmeiseksi että keli ei kehittynytkään aivan odotetulla tavalla: keskipilven lautta, jonka piti hajota suhteellisen nopeasti, oli vielä reitillä Vampulan suunnassa varjostamassa auringonpaistetta. Jostain syystä JS saapui 15 minuuttia aikaisemmin maaliin vaikka Riisikkalan piimissä oltiin samoissa, seikka joka kyllä huolestutti allekirjoittanutta! Tapio Tourula ja Markku Roschier suunnittelevat päivän tehtävää. että on vain muutamia metrejä joko korkeusrajaan tai sivurajaan! Tällaista tämä moderni purjelento näyttää olevan, rajoituksia joka suuntaan. Siipimiehenä Harri Hagström.. Keli parani hiukan myöhemmin reitillä ja kotiin päästiin sitten ilmatilarajoja seuraillen ilman suurempia ongelmia. Sen voitti Tero Koivunen nopeudella 83,7km/t. Perinteistä purjelentoa Toinen kilpailupäivä osoittautui olevan enemmän perinteinen purjelentopäivä. Tero Koivunen lensi varsin Rajoitukset vaativat valppautta Ilmatilan rajoitukset olivat ainakin tämän kirjoittajalle hiukan mysteeri (omaa hölmöyttä, olisi pitänyt kopioida kartalle kaikki alueiden kirjainkoodit ennen kisoja.) ja aiheuttivat sydämentykytystä ajoittain kun tuli lennettyä joitain toveja säätä seuraten ja sitten yhtäkkiä totesin, HA eli Helsingin Ilmailukerhon erittäin hienossa kunnossa oleva Ventus 2C lähtöryhmityksessä. Lähtölinjan auetessa matkaan lähdettiin epävarmoissa tunnelmissa; näytti siltä että jouduttaisiin lentämään suoraan länteen aivan Turun lähestymisalueen koillisnurkkaan, jossa oli muutama cumuluksen hattara. Saavuttaessa cumulusten alle Riisikkalan jälkeen odotin kelin paranevan, mutta vaikka pilvet olivat hyvän näköisiä, nostoja ei löytynyt. Muutkin kisailijat näyttivät olevan ymmällään kun kunnon nostoja ei löytynyt; jostain syystä ilmamassa oli isotermistä ja pilvet eivät ainakaan enää olleet yhteydessä maastoon. Nostot kuivassa eivät olleet hyviä ja koko porukka kasaantui lähelle toisiaan matkan hidastuessa. SM-kisojen ensimmäinen päivä oli alkanut varsin mielenkiintoisesti joka suhteessa. purjelento tammikuu 2007 21 Ilmatilarajoitukset kisajohdon haasteena Kilpailu käyntiin Kilpailut avattiin 2.7
Tehtäväksi annettiin varsin lyhyt 199km nopeustehtävä käännepisteinä Lietsa, Saloinen ja Liesjärvi. Kaikki meni tänään nappiin! Toisin kävi Juhalla, hän kertoi lennon jälkeen että huonommin ei olisi voinut mennä. Saavuin Liesjärvelle hyvissä korkeuksissa mutta hiukan liukupolun alapuolella. Kilometri ennen toista käännepistettä löysin kolmimetrisen noston, joka kovan tuulen Leppoisat kilpailut Kisat oli kisailtu! Nummelan kisoissa oli leppoisa fiilis, ja järjestäjät osoittivat, että kenttä sopii edelleenkin SMkilpailujen pitämiseen. Kirjoittaja voitti siten päivän nopeudella 120,2 km/t, toiseksi tuli Koivunen 112,4 km/t. Palkintopallilla vasemmalta alkaen: Juha Sorri, Erkki Heinonen, Tero Koivunen ja Martti Sucksdorff Jännitys tiivistyy Viimeisestä kilpailupäivästä tuli vatsanpohjaa kutkuttavan jännittävä. HA JS LK WS N2 SF AC Erkki Heinonen Juha Sorri Tero Koivunen Martti Sucksdorff Antti Koskiniemi Juha Vainikka Simo Kettunen Hämeenlinnan Ilmailukerho Ventus 2c/18m Kuopion Ilmailuyhdistys Discus 2b Helsingin Ilmailukerho LS 8/18m Helsingin Ilmailukerho LS 6/18m Nuorisoilmailijat Ventus 2c/18m Lappeenrannan Ilmailuyhd. Sucksdorff voitti päivän nopeudella 111,9 km/t, kirjoittaja toinen 111,8 km/t. Mutta nämä seikathan vain lisäävät haastetta ja opettavat kilpailijoita erilaisiin olosuhteisiin! Harri Hagström, Nummelan veteraani hänkin, nauttii kahvituokiosta HEIK:n kuppilalla Nummelassa kilpaileminen latasi myös tiettyä nostalgiaa. 15 minuuttia peruutuksen jälkeen taivaalla poksahteli komeita cumuluksia. Kovakaan kokemus ei aina auta kun syklit eivät osu kohdalle. 5. 6. Räyskälään; meren läheisyys on merkittävä tekijä ja ilmatilan rajoitukset edellyttävät lentäjiltä erityistä tarkkaavaisuutta niin korkeuskuin sivusuunnassakin. Nummelassa kisaaminen on tietyiltä osin erilaista verrattuna esim. Tämä osoittaa pähkinänkuoressa harrastuksemme kiehtovuuden, kuinka olosuhteet muuttuvat jatkuvasti ja rytmityksellä ja sykleillä on joka päivä erilainen vaikutus lopputulokseen. Loppuliukukorkeuden sain muiden merkkaamasta nostosta ja liuku kotiin piti ottaa varman päälle ilman mitään riskejä. 7. Seuraavana päivänä annettiin taas kunnollinen tehtävä: 442 km nopeuslento Oripää, Syrjäntaka, Nastola, Somerniemi ja takaisin Nummelaan. Päivän epäonninen oli Simo Kettunen, joka joutui turvautumaan turboon eli kotiinpaluumoottoriin. mukana valutti minut käännepisteen sektoriin; paremmin ei olisi voinut käydä! Joukko hajaantui lähdettäessä liitämään kohti Liesjärveä, itse lensin hiukan alatuulen puolelle ja yritin hakea kantavia linjoja, koska länteen mentäessä ei näkynyt enää kunnollisia cumuluksen hapsuja. Pilviä oli luvassa ja hyviä nostoja. Ainoastaan kovat nostot kelpuutettiin oppikirjojen mukaisesti. Jälleen kerran lounaistuuli oli voimakas ja pilvien kehittyminen oli hidasta, ja niistä ei kehittynytkään kunnollisia vaan ainoastaan hattaroita. Iltapäivällä olisikin helposti lentänyt useamman sadan kilometrin tehtävän. Empiirisesti totesimme myös että vakioluokan kone 53 kilon siipikuormalla päihittää 18m laippakoneen jossa on vain 45 kg per neliö siipikuormaa. Lyhyellä tehtävällä kaikki sekunnit ovat kalliita! Lähdimme Koskiniemen kanssa viimeisinä reitille, ja alku sujuikin vauhdikkaasti toiselle käännepisteelle saakka. JS liiti todella hyvin kovan kelin olosuhteissa. 2. 3. Hinauksia siirrettiin muutaman kerran ja sitten päivä peruttiin. Mutta termiikki oli ajoittain varsin voimakasta ja ongelmana oli ajoittaa lähtöaika oikein. Purjelentokeli oli paranemassa mutta kova lounaistuuli saattoi potentiaalisesti vaikeuttaa takaisintuloa. Kisojen ansiosta paikalle kerääntyi päivittäin Nummelan vanhoja lentäjiä ja puuhamiehiä, jotka olivat ilmiselvästi iloisia vanhojen tuttujen jälleennäkemisestä! Toivottavasti Nummelan toiminta jatkuu ja kehittyy edelleenkin. PURJELENNON SM 2006 18M 1. Oripään seutu oli taas kerran hiukan nihkeätä ja kuivaa, mutta muuten nautimme hauskasta päivästä täysillä vesitankeilla. Sorri johti 25 pisteen erolla Heinosta ja Koivunen oli 155 pistettä Sorrin takana. Onnekas sattuu osumaan jokaiseen nostoon syklin parhaimpana hetkenä, epäonninen löytää vain juuri menneen noston tärinöitä ja uusi ei ole vielä noussut samalle korkeudelle. Hän ei löytänyt yhtään kunnon nostoa koko reitillä. Juha Sorri totesi lakonisesti että ei tämä ollut hänen pitkän kilpailu-uransa aikana ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun tehtävä perutaan hätiköiden. purjelento tammikuu 2007 23 Kisoissa oli leppoisa fiilis ja järjestäjät osoittivat, että Nummela sopii edelleenkin SMkilpailujen pitämiseen. nen saavuttivat toisen ja kolmannen sijan 81,3 km/t nopeudella. Keli alkoi peruutuksen jälkeen Viides päivä alkoi edelleen pilvettömänä. 4. LS 8/18m Oulun Ilmailukerho Lak-17at 4969 4865 4780 4219 4012 2826 2549 Tehtävät ja päivätulokset löytää http://www.heik.fi/sm2006/index.html
SL-ilmalaivojen käytössä oli ongelmia erityisesti meriolosuhteissa, sillä niiden puurakenteet eivät kestäneet kosteutta kovinkaan hyvin. Kuva Wikipedia. E nsimmäisessä maailmansodassa ilmalaivat tekivät pommituslentoja muutaman vuoden ajan, kunnes lentokoneet syrjäyttivät ne. Samassa silmänräpäyksessä avasivat tulen patterit kaikkialla ympärillämme. Oli heinäkuun 26. Ilmalaiva havaittiin ensin Orrdalsklintin radioasemalta, joka sijaitsi Ahvenanmaan korkeimmalla kalliolla Saltvikissa. Tero Tuominen M. Tapahtumien kulku selviää Valter Sjöblomin muistiinpanoista ja Maarianhaminan poliisin raporteista, joista oheiset lainaukset. "Nyt salamoivat ja paukkuivat miinalaivan tykit. Merivoimien käyttöön tarkoitettu SL 9 teki ensilentonsa maaliskuussa 1916. Ne antoivat kuitenkin esimakua ilmasodan kauhuista, jotka huipentuivat toisen maailmansodan aluepommituksissa. Sen taisteluhistoria käsittää 13 tiedustelulentoa ja neljä pommihyökkäystä, joista yksi juuri Maarianhaminaan. Venäjän viidettä sukellusvenelaivuetta vastaan suunnattu saksalaisisku surmasi seitsemän venäläistä merimiestä. Valmistajan ilmalaivat olivat aerodynaamisemmin muotoiltuja kuin pulleammat Zeppelinit. Taivaanrannasta kantautui vähitellen voimistuvaa pahaenteistä hurinaa. Sotilaskäyttöön tarkoitettujen alusten ohella Schütte-Lanz rakensi sodan jälkeen muutamia matkustajailma-laivoja, jotka kuljettivat sata henkilöä. Se toimi Mannheimissa ja rakensi 24 suurta sotilaskäyttöön tarkoitettua ilmalaivaa. Kaunis kesäilta Ahvenanmerellä oli vaihtumassa yöksi. Miehistögondoli ja moottorit näkyvät aluksen etuosassa. Ku- marruimme vaistomaisesti kun valtava ammus lensi maaliaan etsien korkealle päidemme yli. Yhteislaukaukset jytisivät ja jylisivät taukoamattomana sarjana." Kapteeniluutnantti Richard Wolffin komentama ilmalaiva SL 9 (SchütteLanz Luftschiff) oli lähtenyt edellisenä päivänä Liepajan tukikohdasta Latviasta. Voimanlähteenä ilmalaivassa oli 4 240 hv Maybach-moottoria. Ensimmäiset iskeytyivät metsäiselle kallioalueelle saamatta vahinkoa aikaan. Maamme oli osa Venäjää ja siten sotatoimien kohteena. Badhusbergetin kohdalla pommit alkoivat putoilla. Heinäkuussa 1916 Maarianhaminaan kohdistunut ilmalaivaisku vaati seitsemän kuolonuhria. Kuvassa oleva Schütte-Lanz SL 20 oli hieman isompi kuin Maarianhaminan taivaalla vieraillut SL 9. Aluksen pituus oli 173,96 m, suurin halkaisija 20,1 m ja tilavuus 38 800 m3. Yhtiön perustivat Karl Lanz ja Johann Schütte 1909. Pommikuorma 4230 kg. Tuolloin tuli kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisestä Suomeen tehdystä ilmahyökkäyksestä. Inhottavalla sähinän, ulvonnan ja vihellyksen sekaisella äänellä se halkoi ilmaa. Hammarlandissa Såliksen rannikkotykistöpatteri valmistautui vastaanottamaan tunkeilijan, samoin Hammarlandin Snäckön liepeillä partioinut torpedovene. 24 ilmailuhistoria tammikuu 2007 teksti ja kuvat JUKKA PALM Ilmalaivasotaa Itämerellä 1916 Maarianhaminan pommitus Viime vuonna viettiin kaikessa hiljaisuudessa ilmasodankäynnin erästä kotimaista vuosipäivää. SL 9 tuhoutui Itämerellä maaliskuussa 1917 ilmeisesti salamaniskun seurauksena. Koukattuaan Ahvenanmaan pohjoispuolelle, se kääntyi nyt kohti Maarianhaminaa. "Välillä laukesi korvia huumaavalla jyrinällä Såliksen järein venäläistykki. Ja kaiken tämän helvetillisen melun alla konekiväärit rätisivät ja käsiaseet paukkuivat taukoamatta." Maalina sukellusvenetukikohta Puoli tuntia myöhemmin SL 9 oli Maarianhaminan yläpuolella 4000 metrin korkeudessa. Yksi näytös tästä lyhyeksi jääneestä luvusta ilmasodan historiassa koettiin Maarianhaminan Länsisatamassa, jossa suuret autolautat nykyään poikkeavat. Tonttia, jonka viereisessä puistossa tänään putoile- Zeppelinin kilpailija Schütte-Lanz aarianhaminaan hyökännyt SL 9 oli Luftschiffbau Schütte-Lanzin tuote. Ilma oli tyyni ja meri rauhallinen. Pian taivaalla nähtiin sukkulamainen ilma-alus, siniharmaa kuin sadepilvi. Suurin nopeus oli 90 km/h. päivä vuonna 1916 ja kello oli juuri lyönyt yksitoista
Iskussa menehtyneet haudattiin Maarianhaminan kirkkomaahan kaksi päivää turman jälkeen. Maarianhaminan hautausmaalle pystytetyssä hautamuistomerkissä heidät kaikki kuitenkin mainitaan. Tiedustelulentoja jo aiemmin Saksalaisia ilmalaivoja oli nähty saaristossamme jo aiemminkin. Vappuna 1915 nähtiin ilmalaiva Helsingin yllä. Niissä asukkaita kehotettiin poistumaan tykistöpatterei- den läheisyydestä. Kaksi loukkaantuneista kuoli vammoihinsa myöhemmin. Enimmillään venäläisiä arvellaan olleen 7000-8000. Iskun jälkeen otettiin viimein tiukempi linja käytäntöön. Se olikin tarpeen, sillä ilmalaivojen vierailut eivät suinkaan loppuneet. Saksan voimistuessa Ranska ja Englanti hiljaisesti hyväksyivät venäläisjoukot Ahvenanmaalla. Maalina oli länsisatamaa tukikohtanaan pitänyt Venäjän viides sukellusvenelaivue. Viimeiset pommit kajahtivat sataman eteläpuolella sijaitseville Lotsbergetin kalliolle. Ilmanpaine rikkoi suuren määrän ikkunoita puiston taloissa." Lentäessään yli Länsisataman, jossa nykyisin Ruotsin lautat pysähtyvät, SL 9 pudotti neljännen ja kohtalokkaimman pomminsa. "Pommi n.o 4 putosi Länsisataman höyrylaivalaiturille höyrylaivojen Salo ja Svjatitelj Nicolai väliin, jotka olivat ainoastaan 10 metrin päässä toisistaan. Vielä 19.9.1917 lensi ilmalaiva Kökarin yli lentolehtisiä levittäen. Heti eläkkeelle jäätyään 1890 hän omistautui ilmalaivojen suunnittelulle. Hyökkäys oli nopeasti ohi. Heidän hautapaikkansa on tuntematon, mutta ilmeisesti heidät haudattiin Turkuun. Tuhot kirjattiin tarkasti poliisiraporttiin. "Pommi n:o 3 putosi lähelle lääkärin huvilaa Badhusin puistossa rikkoen huvilan ikkunoita, tiilikaton ja osan seinää. Laituri tuhoutui osittain, kaikki Salon ikkunat, lasit ja porsliinit rikkoutuivat ja satamassa jotkut Café Söderlundin lännenpuoleisista ikkunaruuduista pirstoutuivat, samoin osaksi myös lähellä sijaitsevissa taloissa. 5 matruusia kuoli ja 15 loukkaantui." deksan. Tuhoisin pommi osui satamalaiturille. Hän sai kipinän uuden ilma-aseen kehittelyyn osallistuttuaan sotilastarkkailijana ilmapallolentoon Amerikan sisällissodassa. Vaikka Ahvenanmaa oli ollut demilitarisoitu vyöhyke Krimin sodasta lähtien (1856) oli maakunnassa kuitenkin runsaasti venäläisiä sotilaita ja heidän tekemiään linnoituksia. Tiedustelujen pohjalta Saksassa laadittiin suunnitelma maihinnousua ja Ahvenanmaan miehittämistä silmällä pitäen. Ilmalaivat ensimmäisen maailmansodan erikoisuus Kuuluisin ilmalaivojen suunnittelija oli saksalainen kenraaliluutnantti ja kreivi Ferdinand von Zeppelin (1838-1917). Viranomaisten varoitukset ilmahyökkäyksen riskistä ja vaatimukset Maarianhaminan pimentämisestä kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. ilmailuhistoria tammikuu 2007 25 s Viranomaisten varoitukset ilmahyökkäyksen riskistä ja vaatimukset Maarianhaminan pimentämisestä kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Ilmalaiva SL 9 lensi horisontista näkyvän tornin suunnasta sataman yli. Tiedustelulennoilla selvitettiin venäläistukikohtien sijaintia, arvioitiin joukkojen mieslukua sekä tykistön kaliiperia. Yksi hevonen kuoli. Viimeiset pommit kajahtelivat etualalla kohoavalle Lotsbergetin kallioalueelle. vat petankkikuulat, vavahdutti ensimmäinen tuhoisa pommi. Kaikkiaan liki satakiloisia pommeja oli kah-
Kannen kuva Sture Gripenberg. Såliksen patterista käsin tulitettiin Maarianhaminaa lähestyvää ilmalaivaa. Pari vuotta Maarianhaminan pommituksen jälkeen päättyi alle kymmenen vuotta kestänyt vaihe ilmasodan historiassa. Heikki Kauranne ja Jukka Vesen: Simolan pommitukset. Kirjauutuuksia voi vastaisuudessakin lähettää toimitukseen. Venäjä linnoitti voimakkaasti Suomen aluetta ennen ensimmäistä maailmansotaa ja myös sen aikana. Simolan asema ja läheinen Etu-Simolan seisake sijaitsevat Kouvolaan, Lappeenrantaan ja Viipuriin kulkevien ratojen risteyksessä. 127 sivua. Onnistuessaan iskut olivat kuitenkin tuhoisia ja pommituksissa kuoli sodan aikana satoja ihmisiä. Muistolaatassa mainitaan kaikki uhrit. Boden-järveen. Neuvostoliiton suurhyökkäys oli käynnissä ja rataverkon kautta kulki niin täydennyksiä rintamalle kuin pakolaisia kohti länttä. Nyt on vuorossa rääppiäiset, koska muutama teos ei ehtinyt mukaan kavalkadiin. Maarianhaminaan hyökänneen LS 9:n rakentanut Luftschiffbau SchütteLanz oli Zeppelinin tärkein kilpailija, mutta se on jäänyt paljon tuntemattomammaksi (tarkemmin oheisessa laatikossa). Ison kokonsa takia niiden oli hyökättävä öisin. kesäkuuta 1944 hiukan ennen Viipurin romahtamista. Tuhoisia pommituksia tapahtui myös 19.-20. Se oli 128 m pitkä ja sen voimanlähteenä oli kaksi Daimlerin 14,2 hv moottoria. Apali 2006. Sotatoimissa ilmalaivat olivat ensi kertaa mukana Italian hyökätessä Libyaan 1911. Tehokkaan ilmatorjunnan ansiosta useimmat koneet pudottivat pomminsa ennenaikaisesti ja vauriot jäivät uhkaan nähden hämmästyttävän pieniksi. Kreivi von Zeppelinin panos ilmalaivojen kehittämisessä oli niin vahva, että hänen nimeään käytetään yhä yleisnimenä kaikista jäykkärunkoisista ilmalaivoista. Erityisesti niitä on käsitelty 1994 ja 2004 Kaakkois-Suomen lehdistössä vuosipäivien yhteydessä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Sålis tuhottiin, samoin kuin muutkin alueen patterit. 18 minuuttia kestänyt neitsytlento Etelä-Saksan Friedrichshaenissa päätyi Viisi venäläistä merimiestä haudattiin pian pommituksen jälkeen Maarianhaminan hautausmaalle. Pari kuukautta Maarianhaminan iskun jälkeen yritti 16 ilmalaivan laivue pommittaa Lontoota, mutta yksikään ei löytänyt perille, vaan ne pudottelivat pomminsa minne sattui. Nämä tapahtumat ovat useimmille tuntemattomia, koska sotasensuuri esti niistä uutisoinnin. Kahden myöhemmin vammoihinsa kuolleen hautapaikka on tuntematon, mutta todennäköisesti heidät haudattiin Turkuun. 29,50 euroa. T oisessa maailmansodassa Suomea pommitettiin ankarasti, mutta tuhot jäivät kuitenkin suhteellisen pieniksi verrattaessa vaikkapa Saksan ja Japanin kaupunkien täystuhoon. Esimerkiksi Helsingin suojaksi rakennettiin maa- ja merilinnoitus, joka on yhä yksi suurimpia rakennuskohteita maassamme. Paikan strateginen merkitys ymmärret-. Täysin tuntemattomia pommitukset eivät ole. Tuolloin niillä oli rooli tiedustelu- ja tulenjohtotehtävissä. Useimmat linnoitteet jäivät ilman käyttöä, ehkäpä niiden pelkkä olemassaolo ehkäisi saksalaisten hyökkäysintoa. Valokuvia ja karttoja. Tunnetuimpia ovat Helsingin kolme suurpommitusta, joilla talvella 1944 Suomea painostettiin rauhantekoon. Ilmalaivojen heikkoutena oli alttius eksyä huonossa säässä. 26 ilmailuhistoria tammikuu 2007 Kirja vuo Joulukuun ILMAILU-lehdessä esiteltiin menneen vuoden kirjasatoa. Ahvenanmaasta tuli jälleen demilitarisoitu vyöhyke. Ensimmäinen prototyyppi LZ 1 (Luftschiff Zeppelin) valmistui 1900. Ilmatorjunnan ja lentokoneiden nopea kehitys teki ilmalaivoista pian sotakelvottomia. Ahvenanmaalla varustukset joutuivat kuitenkin tositoimiin. Pommituksiin ne osallistuivat kuitenkin jo seuraavana vuonna. Kohteena oli Simolan asema 40 kilometriä Viipurista luoteeseen. Vielä samana vuonna Zeppelin tuplasi ranskalaisten nimissä olleen nopeusennätyksen, kun korjattu LZ 1 kiisi 6 m/s
Käyttäjäsopimus on tulostettavissa Ilmailuhallinnon Internet-sivuilta osoitteesta http://www.ilmailuhallinto.fi/ tietopalvelu/FI/asiakaslomakkeet/pdf/ lomake/LU3305.pdf Käyttöoikeussopimuksen voi myös tarvittaessa tilata numerosta (09) 4250 2934. Lisäksi haavoittuneita oli noin 150-200. Suomessa on tavattu julkaista tasavuosien yhteydessä kerhohistoriikkeja. Lentotoimintatietojen antamista internetissä yksinkertaistettu viime vuodesta lmailuhallinto uudisti lentotoimintatilastojen keruun verkkopalvelun, jossa OPS M1-3:n mukaisen lentotoimintailmoituksen voi antaa internetissä. Tämän jälkeen käyttäjä saa I oikeudet käsitellä vain omien tai hallitsemiensa ilma-aluksien lentotoimintatietoja. päivän iltana Simolassa oli useita junia, jotka eivät päässeet eteenpäin veturikaluston puutteen takia. Simolan pommitukset -kirja keskittyy yhteen vuorokauden kestäneeseen tapahtumaketjuun, mutta samalla se valottaa laajempaa kokonaisuutta neuvostoilmavoimien tavoitteista suurhyökkäyksen aikana. Käyttäjätunnus ja salasana lähetetään käyttäjälle, kun sopimus on palautettu yhteystietoineen ja tarkastettu Ilmailuhallinnossa. Ilmatorjunnan suojaamia siltoja pidettiin pistemäisinä maaleina ilmeisesti liian vaikeina kohteina tuhota. Hyökkäys jatkui seuraavana aamuna ja noin 15 ihmistä kuoli. koonnut TERO TUOMINEN läpilaskuja 27 ilmailuhistoria 27 tammikuu 2007 tammikuu 2007 ja vuoden rääppiäiset tiin vihollisen puolellakin ja se päätettiin tuhota. Sen sijaan kirjassa on mm. Myös Etu-Simolassa tuli kuolonuhreja. Hyökkääjien muodostelma ei pysynyt koossa, sillä asemalle saapuneen raskaan ilmatorjuntapatterin tuli oli tarkkaa. Runsaasti kuvitettu, myös värikuvia. Oulun Ilmailukerho juhli 60-vuotiasta taivaltaan jo vuosi sitten. Ilmahälytystä ei silti annettu. Kello 18 maissa alueelle tehty tiedustelulento herättikin levottomuutta paikalla olleessa suuressa väkimäärässä. Rautatiepatterin junaan ja sen miehistöön. Kuolonuhreja ei tullut. Osa surmansa saaneista saattoi tosin yksinkertaisesti kadota osumissa, joten luku ei ole tarkka ja todellinen määrä on mahdoton saada selville. Palvelu sisältää myös toiminnon, jolla käyttäjä saa omista ilma-aluksistaan aikaisempien vuosien lentotoimintatiedot. Eri lähteiden perusteella tekijät laskevat Simolassa kuolleen 117 suomalaista ja 20-25 venäläistä sotavankia. Valokuvia pommituksista tai niiden aiheuttamista tuhoista ei ole löytynyt. Kirja käy artikkelien muodossa kerhon historian ja merkkitapahtumat. Kokonaismääräksi kirja arvio 145 - 160 ihmistä. Palvelu sisältää toiminnot, joiden avulla järjestelmään liittyvä käyttäjä varmistetaan. Merkkivuoden johdosta julkaistu kirja ehti ILMAILU-lehden toimitukseen asti kuitenkin vasta joulukuussa. Yleisempääkin kiinnostusta herättää Tapio Tourulan artikkeli purjelentokelien muutoksista ilmastonmuutoksen myötä. Jo ennen Simolan pommituksia neuvostoilmavoimat olivat ahdistelleet rintaman takaista rataverkkoa keskittyen lähinnä ratapihoihin. Erityisesti se häkellyttää kuvien määrällä: kuvatoimittaja Mikko Jaakkola on kaivellut 22 000 kuvan arkistoaan ja löydöt on laitettu kirjan marginaaleihin varsinaisten artikkelien rinnalle. Kaikkiaan Kannakselle oli keskitetty lähes 1300 eri tyyppistä konetta. Valitettavasti osassa kuvia painoasu ei ole paras mahdollinen, mutta asia kyllä tulee selväksi. 96 sivua. - Oulun Ilmailukerho ry:n 60-vuotisjuhlajulkaisu. Nykymuodossaan se perustettiin 1946 heti kun lentäminen oli jälleen mahdollista. Kirjoittajat käyvät läpi pommituksiin johtaneet tapahtumat, suomalaisen ilmavalvonnan, ilmatorjunnan sekä hävittäjäpuolustuksen tilanteen kesäkuussa. Ilmailuhallinto toivoo saavansa suurimman osan lentotoimintatiedoista internet-palvelun kautta, koska se nopeuttaa lentotoimintatietojen käsittelyä ja antaa myös ilmailijoille tietoa heidän omasta toiminnastaan. 94 henkilöä sai surmansa. aivan uusia, nopeita Tupolev Tu-2 -syöksypommittajia. Palveluun pääsee osoitteesta www.ilmailuhallinto.fi. Lisätietoja: Olli Sjöblom Tarkastaja Ilmailuhallinto (09) 4250 2934. Pommitukset alkoivat kello 20 kun 30 Pe-2pommikonetta hyökkäsi. Mukana on paljon kertojia, itseoikeutettuna oululaisen ilmailun Grand Old Man Pentti "Jänö" Kaukonen. Kesäkuun 19. päivän aamuna tehty pommitus. Sotatoimissa oli mukana mm. Monet niistä on suoraan suunnattu jäsenkunnalle ja siten ne ovat varsin sisäänlämpiäviä. Kolmas pommitus tapahtui jälleen kello 20 jälkeen. Kesäkuussa saksalainen lento-osasto Kuhlmey oli juuri aloittamassa toimintaansa Immolassa suomalaisten tukena. perinpohjaisesti esitelty kuvin käytössä ollutta lentokalustoa. Suurimmat materiaaliset tuhot aiheutti 20. Tämän lisäksi tarvitaan käyttöoikeussopimus. Tämänkin lehden palstoilta tutun Helena Jaakkolan toimittama 60 vuotta, yllä muuta kiinnostaa laajemminkin. Laajaa suomalaista ja venäläistä dokumenttiaineistoa täydentävät silminnäkijäkuvaukset. Mukana on Neuvostoliiton ilmavoimiin perehtyneen Carl-Fredrik Geustin kirjoittama luku Kannaksen venäläisistä lentojoukoista. Sen voisi laajennettuna julkaista hyvin myös ILMAILU-lehdessä, jossa se tavoittaisi suuremmat lukijajoukot (mikä vinkkinä uudelle päätoimittajalle mainittakoon). Helena Jaakkola (toim.) 60 vuotta, yllä muuta. Simolassa oli hyökkäysten aikana runsaasti erilaista väkeä alkaen venäläisistä sotavangeista ja päättyen Kannakselta vetäytyneen 1. Ilmailukerhon tarina alkoi Ilmapuolustusyhdistyksenä jo ennen sotia. Hyvä että ehti, kyseessä on mainio teos. Myös tämän päivän purjelentokurssilaiset saavat äänensä kuuluville. Palvelu toimii yleisimmillä selainohjelmistoilla
Tällä vuosisadalla Matin mitalitahti on kiihtynyt. Jussi voitti myös ko. Näillä oli lupa lentää myös palkintojenjakoseremonian aikana. S uomen mestaruuksissa kilpailtiin 15 luokassa 127 kisaajan joukolla. Cupin jälkeen järjestetyissä MMkisoissa Antti oli neljäs. Vuoden 2006 lennokkiurheilija Vuoden lennokkiurheilijan Pohjolan Malja -kiertopalkinnon sai helsinkiläinen Jussi Forss. Edellisten lisäksi vuoden 1997 hopea ja 1986 pronssi oikeuttivat yhteensä 52 pisteeseen, kun Lennokkimestarimerkin saamiseen vaaditaan 50 pistettä. Jussi Forssin kaulassa on F2D-luokan siimaohjattujen taistelulennokkien junioreiden MM hopeamitali sekä Suomen mestaruusmitali. Tapio Linkosalon ennätys viime vuodelta vapaastilentävien sisälennokkien luokassa F1M (halli alle 8 m) aikaan 11 minuuttia 11 sekuntia. hyvänä mitalien jakopaikkana. Toinen ennätys oli Antti Saikkosen tekemä radio-ohjattujen sähkönopeuslennokkien F5D-luokassa. Kymmenen Vuoden lennokkiteko Vuoden Lennokkiteko -tunnustus myönnetään vuosittain yhdelle lennokkitoiminnan eteen tehdylle merkittävälle saavutukselle. Järjestelyt sujuivat ainakin tämän kirjoittajan näkövinkkelistä erinomaisesti. Vuoden nuori tulokas Myös alle 22-vuotias Vuoden nuori tulokas valitaan Lennokkitoimikunnassa kilpailumenestyksen perusteella. Erilaisia sisälennokkeja lenteli ilmassa kisaamassa ja muuten vain yli 100 lennättäjän voimin. Hän voitti radio-ohjattujen taitolennokkien F3Aluokan Suomen mestaruuden. Jussi oli siimaohjattujen taistelulennokkien F2D-luokan MM-kilpailujen neljäs. Merkkiin oikeuttavat pisteet ovat kertyneet vapaastilentävien liidokkien F1A-luokan SM-kilpailuista vuosina 1986-2005. Malja jaetaan vuosittain parhaan kilpailumenestyksen saavuttaneelle. Antti lennätti ennätysajan 19.8.2006 Romaniassa Pitesti Cupissa samalla voittaen sen. 28 lennokkipakki tammikuu 2007 kuvat TIMO FORSS teksti JARI LEHTI Lennokkien kisakausi 2006 kierroksen ajaksi kirjautui 400 metrin kolmiorataa ajaen 65,8 sekuntia. Kilpailusääntöjen mukaan, koneen pitää painaa ilman kumimoottoria yli gramma. 2001 ja 2004 kolmas sija, 2003 toinen sija. luokan Suomen mestaruuden. Liitto suositteli ottamaan kisavälineen mukaan palkintopallille. Sääntö astui voimaan vasta toukokuussa, joten sitä ennen kisatut SM-kisat saivat Suomen Cupin arvon. Turvaverkon edessä seisovat radio-ohjattujen suurten termiikkiliidokkien F3J- luokan SM-mitalistit. Suomen cupin kilpailuissa oli 18 luokkaa ja 117 kilpailijaa. Lennokkimestarimerkki. Tapion uusi ennätysanomus samasta luokasta on menossa seuraavan Lennokkitoimikunnan kokouksen käsiteltäväksi. Lennokkitoimikunnan kokouksessa päädyttiin Jussiin, Antti Saikkosen ollessa loppumetreille asti toinen ehdokas. Näin yleisölle selviäisi, millä laitteella luokassa kisataan. Vuonna 2005 Lennokkiteoksi katsottiin radio-ohjattujen lennokkien F3B-luokan MM-kilpailujen organisointi. Lisäarvoa tähän antoi se, että Lassi lennättää itse suunnittelemallaan koneella. Osakilpailuineen SM ja Suomen Cup -luokissa järjestettiin useimmiten lennokkikerhojen toimesta noin 60 eri kilpailutapahtumaa. Kädessä kilpailijoiden arvostetuin pokaali, vuoden Lennokkiurheilijalle jaettava Pohjolan Malja. Suomen ennätykset Suomen ennätysmitaleita jaettiin kaksi. Se voidaan jättää myös myöntämättä. Tätä kunniapalkintoa on jaettu vuodesta 2004 alkaen, jolloin sen saivat Lennokit.net-keskusteluforumin perustajat ja ylläpitäjät Aki Nieminen sekä Juho Vesanen. Suomen mestaruuskilpailujen suurin uutuus oli SM-arvon saamiseksi aiemmin vaaditun seitsemän kilpailijan määrän poistuminen. Samoissa kisoissa hänelle jaettiin junioreiden luokassa MM-hopeaa. Kilpailut pidettiin Valladolidissa Espanjassa 16.-24.7. Vuoden lennokkiteko 2006 myönnettiin ja jaettiin ManseFlyindoorissa Kuopion lennokkikerhoa edustavalle Juha Reinikalle. Keskellä voittaja Janne Laurén, oikealla koneensa kanssa hopeamitalisti Janne Savolainen ja vasemmalla kolmanneksi sijoittunut Jouni Laurén. Ilmailun kevyimpien lentolaitteiden eli vapaastilentävien liidokkien F1D-luokan Suomen mestari Leif Englund. Kiri päätyi vuoden 2005 Suomen mestaruuteen. Marraskuun ILMAILU:n numerossa esitelty Tampereen Pirkkahalli ja ManseFlyindoor-tapahtuma toimi 25.11. Pilvenveikkojen Malja -kiertopalkinnon sai kälviäläinen Lassi Nurila. Neljäs sija tuli siis aikuisten luokassa juniori-ikäisenä. Lassi osallistui elo-syyskuussa Sveitsin Luzernissa järjestettäviin F3A-luokan EM-kilpailuihin ollen paras suomalainen. Lennokkimestarimerkki Matti Lihtamolle myönnettiin 86. Saajina olivat Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen Markku Savolainen ja kilpailujen johtaja, RC Soaring Team Finlandia edustava Erkki Arima. Juttu tästä oli jo edellisessä ILMAILU- lehdessä. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA
lkm 2 Henriksson Mikke 130 Vajaiden sek. nopeuslennokit Jari Valo 288km/h F2B Siimaohjatut taitolennokit 1 Lauri Malila, MLK 198,89% 2 Kai Karma, SIL 197,46% 3 Mikko Husso, Kihu 197,31% 4 Elias Mayer, VLK 197,00% 5 Tuomas Juutinen, Kihu 196,48% F2D Siimaohjatut taistelulennokit 1 Jussi Forss 2 Jari Valo 3 Lasse Forss 4 Laura Leino 5 Kim Henriksson F3A Radio-ohjatut taitolennokit 1 Lassi Nurila 4000 2 Kimmo Kaukoranta 3842 3 Jani Loikkanen 3528. lkm 3 Niiranen Meri 120 4 Penttilä Topi 95 5 Laiho Eero 40 F1H Vapaastilentävät pikkulennokit 1 Heikki Tähkäpää 240 2 Kari Lindgren 216 3 Jukka Sillgren 3 F1H Vapaastilentävät pikkulennokit juniorit 1 Teemu Taponen 104 F1D, Vapaastilentävät lennokit 1 Leif Englund, Cumulus 2 Pentti Nore, MLK 3 Tapio Linkosalo, VLK sisä31:23 25:15 7:07 Radio-ohjatut mallilennokit, kansanscale yli 6 kg 1 Juha Reinikka 2 Hannu Vuorinen 3 Hannu Hjulberg 828,5 768,1 763,2 Radio-ohjatut mallilennokit, kansanscale alle 6 kg 1 Jarkko Hyttinen 817,1 2 Mikko Sairanen 711,4 3 Olli Karhunen 510,2 Sähköliidokki, Nordik 1 Esa Anttila 4000 2 Lassi Sutela 3970 3 Tapio Hanhilammi 3815 Sisämallilennokit, CIAM Indoor R/C-Sport Scale 1 Mauri Tuure 299,4 2 Hannu Hjulberg 294,1 3 Ilkka Klemetti 293,4 F4-i RC-sisämallilennokit 1 Jarkko Hyttinen 482,8 2 Hannu Vuorinen 432,5 3 Mauri Tuure 236,5 F4F Peanut, pienet kumimoottorimallilennokit 1 Mauri Tuure, Polikarpov Po-2 0:57 2 Ilkka Klemetti, D.H.60 Moth 0:26 F3P, sisätaitolento, Advanced 1 Kimmo Kaukoranta 1000 2 Juhani Lauri 937 3 Jooel Kalmari 858 F3P, sisätaitolento Sport 1 Janne Hautala 1000 2 Juhana Suhonen 927 3 Raimo Ruokonen 845 F3P-AM Aeromusicals (freestyle) 1 Kimmo Kaukoranta 1987 2 Jooel Kalmari 1950 3 Pasi Kärppä 1584 Hyttynen 0-14 vuotiaat 1 Henna Hautala 1:50 2 Sebastian Källman 0:24 15-100 vuotiaat 1 Erkko Saviaro 5:22 2 Reijo Liljedahl 5:09 3 Lasse Liljedahl 4:23 SUOMEN CUP 2006 F1C Vapaastilentävät polttomoottorilennokit 1 Kaarle Kuukka 100 2 TimoNiiranen 90 F1A2m Vapaastilentävät 2m liidokit, juniorit 1 Laiho Eero 50 P-30 Vapaastilentävät pikkulennokit, juniorit 1 Mikael Henriksson 214 2 Tommi Tähkä 206 3 Teemu Tähkä 155 P-30, Vapaastilentävät pikkulennokit 1 Jyri Tähkä 252 2 Pekka Ronkanen 193 3 Juhani Kuningas 161 2m RC Radio-ohjatut liidokit, juniorit 1 Jouni Laurén 6270 2 Paavo Pudan 5673 3 Gunnar Mägi 4917 2m RC Radio-ohjatut liidokit, seniorit 1 Seppo Ketola, Vallilan Lenn.kerho 5949 2 Magnus Koivula, Loviisan Ilmailijat 5742 3 Leif Englund, Cumulus 5604 F3A Radio-ohjatut taitolennokit, Sport 1 Teemu Niemi 2967 2 Kimmo Huoviala 1961 3 Juha Reinikka 1000 3 Harri Lamminen 1000 F1M, Vapaastilentävät sisälennokit 1 Tapio Linkosalo, VLK 22:02 2 Reijo Liljedahl, HIK 18:36 3 Lasse Liljedahl, HIK 17:32 4 Markku Kiiskinen, MCFH 11:38 5 Leif Englund, Cumulus 11:29 F2A Siimaohj. lennokkipakki tammikuu 2007 29 SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT 2006 F1A Vapaastilentävät 1 Heikki Tähkäpää 2 Jari Valo 3 Kimmo Kulmakko 4 Vesa Varuskivi 5 Juha Heikkinen liidokit 140 120 105 90 75 4 Markus Aaltonen 5 Erkko Saviaro 2732 2174 F3B Radio-ohjatut liidokit 1 Janne Lauren 199.78 2 Lasse Nyberg 199.43 3 Jukka Lahtinen 195.42 4 Mika Keinonen 193.75 5 Sami Heletoja 192.87 F3J Radio-ohjatut suuret termiikkiliidokit 1 Janne Laurén 3518,55 2 Janne Savolainen 3310.76 3 Jouni Laurén 3242,55 4 Jarmo Villstedt 3162,94 5 Tuomo Kokkonen 3156,05 F4C Radio-ohjatut mallilennokit 1 Matti Väyrynen 200 2 Hannu Hjulberg 165 3 Erkki Lusto 103 4 Kalle Rahkasuo 100 F3A Radio-ohjatut taitolennokit, Nordic 1 Timo Huhtamäki 3000 2 Kimmo Kärkinen 2455 3 Jari Lähetkangas 2449 Radio-ohjatut mallilennokit, Aresti 1 Antti Aho-Mantila 200,0 2 Mikko Sairanen 182,7 3 Kim Elfström 165,6 F1B Vapaastilentävät kumimoottorilennokit 1 Yrjö Waltonen 125 2 Janne Isotalo 120 3 Tapio Linkosalo 100 4 Pekka Saari 90 5 Riku Posa 85 F1AJ Vapaastilentävät liidokit, juniorit 1 Taponen Teemu 130 Vajaiden sek
EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 AVIA COLLEGE kouluttaa korkealle Helsinki-Malmin lentoasema Puh. 09-5655 540 Fax. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. 30 lennokkipakki AVIA COLLEGE tammikuu 2007 Avia College on Ilmailulaitoksen ammatillinen erikoisoppilaitos. Lähetä hakemuksesi internet-hakulomakkeellamme 26.1.2007 mennessä. Pääsyvaatimuksena mm. seuraaville helikopterityypeille: · · · · · · · Agusta Bell 206 sarja Bell 206 ja 206L sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 sarjat Hughes/Schweizer 269 sarjat Robinson R-22 / R-44 sarjat www.aviacollege.fi ja koulutusassistentti Tommi Sundqvistilta (09) 8277 2021, arkisin klo 1012, 8.1.26.1.2007 Täydet korjaamopalvelut mm. 09-5655 5454 www.helitech.fi. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. Seuraava kaksivuotinen lennonjohdon koulutusohjelmamme alkaa marraskuussa 2007. Avia College hakee uusia opiskelijoita LENNONJOHDON koulutusohjelmaan Lennonjohdon toisen asteen tutkinto antaa sinulle kelpoisuuden toimia siviilija sotilaslento-liikenteen lennonjohtajana. · olet koulutuksen alkaessa vähintään 20-vuotias · sinulla on ylioppilastutkinto tai lukion oppimäärä tai toinen toiseen asteen ammatillinen tutkinto Saat lisätietoja lennonjohdon perustutkinnosta, pääsyvaatimuksista, koulutukseen hakemisesta sekä kustannuksista Internet-sivuiltamme Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm
Harrasteilmailussa tämä merkitsee varsinkin PPL -lupakirjan vaatiman luokka 2. Kyseisistä vaatimuksista ja niiden soveltamisesta on Oksasen mukaan jo informoitu suomalaisia ilmailulääkäreitä. Tarkoitus on kannustaa isojenkin sisälennokkitapahtumien järjestämistä. yli 50-vuotialla vuoden välein. Liitto suosittelee ottamaan suoraan yhteyttä kunnan ympäristösihteeriin tai vastaavaan, jos on oletettavaa, että lennokkitoiminnasta on valitettu. Vanhat tarkastusvälit olivat alle 30-vuotiailla 5 vuoden, 30-50 -vuotiailla 2 vuoden ja. Runkona olevia turvallisuussuosituksia pitää vielä muokata ennen käyttöönottoa. Harrasteilmailijoiden luokka 4 pysyy jaksojen suhteen ennallaan, eli alle 50-vuotiaat käyvät tarkastuksessa 5 vuoden ja tätä vanhemmat 3 vuoden välein. Uudet jaksot ovat alle 40-vuotiaaksi 5 vuoden, 40-50 -vuotiailla 2 vuoden ja yli 50 -vuotiailla vuoden välein. ja 2. Aikaisemmin lentäjien keskuudessa "pelättyihin" korjausleikkauksiin suhtaudutaan Oksasen mukaan Ilmailulääketieteen jaoksessa entistä myönteisemmin. Lisäksi jaksot pitenevät vuoteen pois lukien yli 40-vuotias yhden hengen miehistöllä lentävä päällikkö ja kaikki yli 60-vuotiaat. Liitto tukee toimintaa myöntämällä tappiotakuun järjestäjille. Niin kutsuttu Psykossa eli Ilmailulääketieteen Keskuksessa aikaisemmin vaadittu laajennettu tarkastus jää kokonaan pois, ensimmäistä tarkastusta lukuun ottamatta. Liiton lennokkivastaava suosittelee ottamaan häneen yhteyttä, jos kokee epätietoisuutta tai epävarmuutta lennätyspaikan ympäristöasioiden hallitsemiseksi. Toimikunta budjetoi joka vuosi lajiryhmille rahallista tukea. Hyviä ja vieläkin parempia lennätyskelejä kaikille vuodelle 2007, varokaa heikkoja jäitä. JARI LEHTI Medikaalimuutos: vaihteeksi jotain positiivista H arrasteilmailua koettelevien kustannuspaineiden keskellä keväällä käyttöön tulevat lääketieteellisiä kelpoisuusvaatimuksia koskevat muutokset tuovat vaihteeksi hyviä uutisia. Tätä ennen kyseistä muutosta voidaan kuitenkin noudattaa sellaisten rajatapausten kohdalla, jotka täyttävät uudet vaatimukset. kohdalla selvää säästöä, sillä kyseisen tarkastuksen tekee aina ilmailulääkäri. Kelpoisuusluokkien uusia pitempiä voimassaoloaikaoja voidaan kuitenkin soveltaa vasta kun Ilmailuhallinnon ATK-järjestelmä on päivitetty niitä vastaavaksi. Sisälennokkitoiminta on taas aktivoitunut talven ajaksi useilla eri paikkakunnilla. Sitä ei kuitenkaan vuoden 2006 aikana löytynyt ja etsintä jatkuu. Pienenä lievennyksenä kelpoisuustodistusten luokkien 1. Lennokkitoimikunta päätti loppuvuoden kokouksessaan etsiä lennätyspaikkaa, joka soveltuisi myös vapaastilentäville lennokeille. Sitä pitää hakea Lennokkitoimikunnan puheenjohtajalta. Muuten voi tulla liian yksipuolisia päätöksiä. Lennokkitoiminnalle suunnatuista rahoista isoin osa menee kilpailutoiminnan tukemiseen. Selvästi suurin muutos tapahtuu luokassa 1, kertoo Oksanen. Oksasta kuunnellessa maallikollekin jää selkeä kuva siitä, miten kiitettävästi eurooppalainen ilmailulääketiede seuraa aikaansa reagoimalla lääketieteen kehitykseen nopeasti ja käytännön tasolla. Toinen merkittävä seikka on tarkastusjaksojen piteneminen, jota kautta ilmailijalle syntyy luonnollisesti kustannussäätöä. Sinänsä yllättävää, että tätä rahaa ei ole muutamaan vuoteen juurikaan haettu. ManseFlyindoor pitää järjestäjien mukaan välivuoden, joten järjestämispaikkaa etsitään. Aikaisemmin emme vielä tienneet miten leikkaukset vaikuttavat pitemmällä aikavälillä, Oksanen muistuttaa. Näin ollen viime aikoina lääkärissä käyneen ei kannata ehdottaa jakson jatkamista ennen seuraavaa tarkastusta. Taittovirhettä sallitaan jatkossa sekä ansio- että harrastelentäjän kohdalla hieman enemmän. kohdalla uudistus jättää lisäksi pois keuhkojen huippuvirtauskokeen. Lasit tai leikkaus Varsinaiset lääketieteelliset helpotukset muutos tuo Oksasen mukaan muun muassa näöntarkkuusvaatimuksiin. Nyt niistä on enemmän kokemusta, joten ei ole mitään estettä myöntää kelpoisuustodistusta heti, kun näkökyky todetaan normaaliksi. Tilanne voi muuttua vasta kun potentiaalisia muita tukemisen kohteita löytyy. Oksasen mukaan muutos astuu voimaan maalis-huhtikuun vaihteen paikkeilla, jolloin JAR-FCL 3 muutoksen 5 englanninkielinen versio on käännetty Suomeksi. Ympäristöasioihin liittyvät lennokkipaikkoihin kohdistuvat rajoitteet tai jopa toiminnan mahdollinen lakkauttaminen meluvalitusten takia. Monet aikaisemmin pilotin maadoittamat vaivat eivät siksi vaadikaan enää harrastuksen lopettamista, pelkästään oikeaa hoitoa. Jaksot pitemmiksi Lääketieteellisten kelpoisuusluokkien voimassaoloaika pitenee tuntuvasti. Lennokkiurheilun eri lajiryhmät päättävät pitkälti omaan luokkaansa liittyvistä asioista. Kaikkien luokkien kelpoisuusvaatimukset helpottuvat hieman, kertoo ilmailulääkäri Pekka Oksanen Ilmailuhallinnon ilmailulääketieteen yksiköstä. Tappiotakuu on maksimissaan puolet tappion määrästä. teksti KUSTI KAIRIKKO moottorilento lennokkipakki tammikuu 2007 31 Hyviä uutisia moottorilentäjille Lennokkiurheilu 2007 Lennokkilajin SM-mitalien ja kunniapalkintojen jakotilaisuus järjestetään jälleen jonkin sisähallilennätystapahtuman yhteyteen marraskuussa 2007. Lennokkitoimikunta on usein miettinyt onko tämä oikea kohde ja painotus normaalin harrastamisen tukemisen verrattuna. Lennokkikorttia työstetään toimikunnassa vieläkin
markkinat tammikuu 2007 yynm, aan io@ en. 4 m. nta iesel LUPAKIRJAT JA PAPERIT JÄRJESTYKSEEN TYYLIKKÄÄSTI. 09 3509 3450, silshop@ilmailuliitto.fi. Tämän saat vain SIL-Shopista. istä ävä 33 ym. 6.2 hyvä ap. Kannessa stanssattuna hillitty SILlogo. tse. 9 - 16.30, la 10-14 37 EUROA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki puh. AVOINNA ark. Tuskailetko niiden kaikkein tärkeimpien papereiden säilytyksen kanssa. Aitoa, pehmeää nahkaa, väri musta. Ongelman ratkaisuksi tämä tyylikäs kotelo lentopäiväkirjoille, lupakirjoille, medikaalille, lisenssille... Koteloon sopivat lentopäiväkirjat myös SIL-Shopista, 11 euroa/kpl
LENNOKKIKILPAILUT JA TAPAHTUMAT 2007 Tammikuu Yrjö Cup, F1A, F1B, F1C ja jun: F1A-15, F1AJ Kirkkonummi Yrjö Waltonen 0500-409 344 Helmikuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. 25.2. 7.-8.7 Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-25.3.07 24.3.-1.4.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry) Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat Räyskälä www.tarkkuuslento.net 7.7 (8.7 3.3 (4.3) 5.-8.7.07 20.-28.7.07 2.-5.8.07 14.7. (6.5.) 19.5. 18.-19. (4.3.) 11.3. 28.7 (29 24.-25.3. Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 10.-11.2.07 31.3.-15.4.07 28.4.-1.5.07 12.-19.5.07 2.-3.6.07 9.-16.6.07 25.6.-1.7.07 1.-7.7.07 7.-13.7.07 Elokuu 8.-9.9.07 Pakkasparlamentti Hotelli Vantaa www.nil.fi Kebne Aaltolentoleiri Paittasjärvi Segelflygklubben Kiruna, www.sfk-kiruna.se Ruotsi Sprinttileiri Räyskälä www.nil.fi Vesivehmaa Open 2007 Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi Purjelennon viestikilpailu Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat 18-m ja vakioluokka (Espoon Ik ry) Räyskälä Tatu Danska 050-598 6441, www.eik.fi Oripää Camp matkelento- ja harjoitusleiri Oripää www.turunlentokerho.fi SM-kisat 15-m ja kerholuokka Nummela Markku Roschier 040-702 9375, www.heik.fi International Jämi Vintage 2007 Jämi Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat taitolento Nummela Urheilutaitolentäjät ry, www.taitolento.fi SM-kisat maaliinlasku (Lappeenrannan Iy) Lappeenranta Jukka Himanen 040-700 1460, http://yhdistykset.etela-karjala.fi/liy/ 25.3. 34 kalenteri tammikuu 2007 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 2.-4.2.07 9.-11.3.07 10.-18.3.07 17.3.07 4.-8.7.07 13.-15.7.07 11.-12.8.07 Kaamospäivät Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 Nummijärvi Fly In Nummijärvi Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa Sunny Nights Fly In Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 7743 Jämi Fly In Jämi www.jamiflyin.com, info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 Päälentonäytös 2007 Kuopio 23.-27.7.07 4.-12.8.07 4.-12.8.07 1.-9.9.07 7.-11.11.07 FS, FF, FR, CP SM-kisat (harjoitusleiri 18.-22.7.) www.laskuvarjokerho.com EM-kilpailut ja World Cup FS 4-way, FS 8-way, Artistic fa_sports@mtu-net.ru, centralac-rosto@mail.ru Tarkkuushypyn World Cup Taito/tarkkuus EM-kilpailut info@caf.hr Canopy Piloting World Cup www.canopypiloting.com.au Hanko Stupino Venäjä Stupino, Venäjä Osijek, Kroatia Sydney, Australia 26.-27. 9.6. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Maaliskuu Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 09-785 823 Radio-ohjatut taitolennokit F3P-AM Suomen Cup (1/2) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Messukeskus, Hki Huhtikuu RC Aircombat Eurocup Sotkamo pasiko@reppu.net Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. (2/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkarsinta TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 2. (4/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 4. 10.6. 16.6 16.6.-1 Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 24.2.-10.3.07 2.-10.6.07 Varjoliidon MM-kilpailut www.manilla2007.com Riippuliidon SM Karjalan Liitäjät ry, heikki.laitinen@pp2.inet.fi Manilla Australia Rautavaara Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-25.3.07 25.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Ultra B -teoriakurssin alkuinfo SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 16.6 (17 Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti 09-3509 3443 27.1. 31.3. SM (2/4) Säkylä, Pyhäjärvi Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (2/4) pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (2/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. 09-785 823 RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Hämeenkyrö kansanpylon Suomen Cup (1/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (1/4) Ruotsinpyhtää erkki.arima@jippii.fi, 040-803 0402 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (1/4) Turku, Paattinen Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500- 496 537 30.6. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Toukokuu RC Aircombat Eurocup Turku, Paattinen erlusto@dnainternet.net Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. 9.6. 9.6 (10. (1 Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry) Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.-25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa Kesäkuu 24.-25.2. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 29.4. 18.-19. 18.8 (19 18.-19. 5.5. 5.5. sen. (25.-26 25.8 (26 Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 009-3509 3433 24.-25.2.07 20.-25.3.07 7.-15.4.07 12.-14.7.07 Bartic-tuomariseminaari Para-Ski MM-kilpailut www.aeci.it Hyppymestarikurssi www.urheiluilmailuopisto.fi TT ja CF SM-kisat (harjoitusleiri 7.-11.7.) www.kuopionlaskuvarjourheilijat.com Kööpenhamina Tanska PredazzoBellamonte, Italia Räyskälä Rautavaara 19.5 (20.5) 19.-20.5 25.8 (26 Avoin 1.-2.9 ( 26.-27.5 1.-2.9 ( 8.9.. (1.4.) 31.3.-1.4. 11.8. 11.-12.8 21.4. sen. (1.4.) 4.8 (5.8 5.8. 31.3. SM (4/4) Savonlinna Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) ossi.kilpelainen@dnainternet.net 050-355 9657 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. SM (3/4) Tampere Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (3/4) Timo Pajunen 03-364 7294 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. 09-785 823 Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. sen (3/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkarsinta TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 3. 21.7. 3.3. 22.-23.4
Suomen Cup (1/1) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kesäkuu RC Aircombat Eurocup Vaasa jyrki.hamalainen@netikka.fi Vapaastilentävät liidokit rinnekisa ja Jämi Sinisiipikisa alle ja yli 16-v. 9.6. 9.6 (10.6) 10.6. 09-785 823 RC Aircombat Eurocup Oulu tailgunner@jippii.fi RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Ruotsinpyhtää kansanpylon Suomen Cup (3/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (2/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (4/4) Hämeenkyrö Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (4/4) Turku, Paattinen Aresti (3/3), kansanscale Suomen Cup (4/4) hannu.kunttu@raseko.fi, 040-729 7020 Termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Immola Juho Suikkanen jujon.maili@pp.inet.fi, 050-381 2950 Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D SM (1/1) Avoin tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Syyskuu Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 RC Aircombat Eurocup Turku, Tuorla teemu.kangas@medusa.fi 8.9. 15.9 (16.9) RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, kansanpylon Suomen Cup (4/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (4/4) markku.savolainen@pp8.inet.fi, 040-514 7626 Hämeenkyrö Elimäki 7.-15.7. 29.-30.9. MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT 2007 Lennokkileiri (Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry) Jämi Petri Harsia, 05-451 5515, 05-453 0847 petrigr38@hotmail.com Lennokkipäivät Suomen Ilmailumuseo suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 SISÄLENNOKKIKALENTERI www.ilmailuliitto.fi -> lajit -> lennokit -> sisälennokkikalenteri. kalenteri tammikuu 2007 35 26.-27.5 9.6. ja jun. (1.7.) Kesäkuu nta ilu 7.-8.7 7.7 (8.7) vi 14.7. 11.-12.8. ki 18.-19.8 ilu 18.8 (19.8) 18.-19.8 18.-19.8. 09-785 823 RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Avoin kansanpylon Suomen Cup (2/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (1/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Heinäkuu Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (3/4) Kälviä Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) erkko@pp.kpnet.fi Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (2/4) Kuopio Aresti (2/3), kansanscale Suomen Cup (3/4) jreinikka@dnainternet.net, 040-566 4637 RC Aircombat Eurocup Ruotsinpyhtää erlusto@dnainternet.net Speedcup (1/1) Hämeenkyrö samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (3/4) Seinäjoki, Kurjenneva Kansanscale Suomen Cup (3/4) tomi.kohtanen@kolumbus.fi, 040-512 2586 Elokuu Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi, 040-563 9523 Radio-ohjatut 2mRC liidokit valtakunnallinen Ruotsinpyhtää Suomen Cup -mestaruuskilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 TOKA liidokit alle 16-v, F1AX liidokit yli 16-v. (25.-26.8) 25.8 (26.8) nta 25.8 (26.8) Avoin 1.-2.9 (8.-9.9) 1.-2.9 (8.-9.9) 8.9. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H SM (1/1) Leivonmäki, JKL P-30 sen. nta 21.7. Jämi loppukilpailu, suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (2/4) Oulu, Ahmosuo Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) esa.eirola@securitassystems.fi Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (1/4) Vantaa, Petikko Aresti (1/3), kansanscale Suomen Cup (1/4) otto.ahonen@kolumbus.fi, 040-844 2503 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (5/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. 28.7 (29.7) nta ilu 4.8 (5.8) 5.8. nta 11.8. ia 16.6 16.6.-17.6 16.6 (17.6) 30.6
Tähän olennaisena osana kuuluu eri ilmailulajien näkyvyyden lisääminen. Pääsihteerin johdolla mm. 8500 euroa arvioidun haittaluokan mukaan. FAI:n pääsihteeri Max Bishop kertoi esityksessään järjestön voivan kohtuullisen hyvin. 8500 euroa, omavastuu 50 euroa. Tapahtumat ajoittuvat yhdelle viikolle ja eri lajien tiivistetyt kilpailutapahtumat suunnitellaan huolellisesti toinen toistensa lomaan. yleiskokouksensa lokakuun lopulla Santiagossa Chilessä. Urheiluilmailumme Suo 17. 09.0 10.0 12.0 J ärjestön satavuotisjuhliahan vietettiin vuonna 2005 Pariisissa, mutta mm. Suomea kokouksessa edusti liiton puheenjohtaja. FAI:n hallituksen kuudesta jäsenestä kolme luopui paikastaan, eli vähintään kolme uutta jäsentä tultaisiin valitsemaan. Vakuutus korvaa vahingon, kun tapaturma sattuu ilmailuharrastuksen/kilpailun aikana ja se on voimassa lähes kaikkialla maailmassa. 1 000 000 euroa, omavastuu 500 euroa. Suomen esitys Sandy Pimenoffin valitsemiseksi hallitukseen ei saanut riittävästi ilmaa siipiensä alle. WAG:ssa unohdetaan FAI:n perinteiset mestaruuskilpailut, joissa yhden lajin tapahtuma voi kestää kaksi viikkoa. Vakuutus on voimassa 1.1.-31.12.2007 edellyttäen, että jäsenmaksu on suoritettu eräpäivään mennessä. Tapahtumasta pitäisi muodostua yhteistyökumppaneita kiinnostava kokonaisuus. Vamman hoitokuluja korvataan max. yleiskokous Chilessä kansainvälinen kattojärjestö FAI piti järjestyksessään 100. FAI:n toimisto sijaitsee Lausannessa Sveitsissä ja siellä työskentelee pääsihteerin lisäksi viisi henkilöä. 30 000 euroa; kertakorvaus arvioidun haittaluokan mukaan. Uusi konsepti on pakattu tiiviiksi tapahtumaksi kahdelle lentokentälle. pääkenttä ja toinen ns. Henkilö- ja esinevahingot max. Kokouksessa päätettiin myös kahdesta julkilausumasta. Kokonaisuutena WAG-konsepti on kehitetty mielenkiintoiseksi ja sillä voi olla hyvä tulevaisuus. Lääketieteellinen haittakorvaus max. Aktiivisia jäsenmaita on 78 ja lisäksi 20 maata on mukana liitännäis- ja tilapäisjäseninä. hoidetaan monesti mutkikkaita jäsenyysasioita, evaluoidaan ja hyväksytään ilmailun maailmanennätykset (kuten maapallon ympärilennot ja avaruusvisiitit), koordinoidaan FAI:n alaiset kilpailut ja kehitetään ilmailulajien näkyvyyttä. Kokouksessa esiteltiin sveitsiläisen konsulttitoimiston toimesta uusi World Air Games-konsepti. FAI tekee myös läheistä yhteistyötä Lausannessa majaansa pitävän Kansainvälisen Olympiakomitean kanssa. KOLMANNEN OSAPUOLEN VASTUUVAKUUTUS 12-1050-9397: Lennokkitoiminnan, liidinlajien ja laskuvarjohypyn kolmannen osapuolen vastuuvakuutus on liitetty SLU:n ja Pohjolan Tuplaturva-vakuutukseen. Puheenjohtajan mandaattinsa uusineen ranskalaisen Pierre Portmannin johdolla on pyritty aktivoimaan yleisesti FAI:n toimintaa erilaisten projektien avulla. FAI kehottaa kaikkia kansainvälisiä ja kansallisia ilmailuviranomaisia kiinnittämään erityistä huomiota kaikkien ilmatilamuutosten urheiluilmailulle aiheuttamiin rajoituksiin. HANNU HALONEN 13.0 14. sotien takia ei kokouksia ole vuosittain pidetty. Tasapuolisuuden nimissä kokouksia järjestetään kaikilla mantereilla, joten tällä kertaa matkaa kokouspaikalle kertyi runsaasti. TALKOOTYÖNTEKIJÖIDEN TAPATURMAVAKUUTUS 06-71000: Tuplaturvaan on liitetty myös kerhojen vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus (esim. Suurena projektina on tällä hetkellä World Air Games 2009. Kisojen hakuprosessi muistuttaa Olympialaisten hakemista, jossa hakijat kilpailevat kisojen saamisesta ja hakuprosessiin mukaan pääseminen ei olekaan enää ilmaista. kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen, varainhankinta, luottamusmiestyö). 15. S h L p r j l v M 0 m K F E T C ( s L ( s J k f. Paikalla oli myös FAI:n lennokkikomitean puheenjohtaja Sandy Pimenoff. Tätä kautta pyritään parantamaan mahdollisuuksia yhteistyökumppanien saamiseksi. Näin ilmailulajeille saataisiin näkyvyyttä ja sitä kautta rahaa. pohjola.fi/Yksityisasiakkaat tai Pohjolan toimipisteistä. satelliittikenttä. Uusina valittiin Michael Heuer (USA), Jonghoon Lee (KOR) ja Willi Arpagaus (SUI). RYHMÄTAPATURMAVAKUUTUS 06-21893-1: Kaikki Ilmailuliiton jäsenet on vakuutettu Pohjolassa ryhmätapaturmavakuutuksella. Kuolemantapauksen kertakorvaus 8500 euroa. Haitta- ja kuolemantapauskorvauksiin voi ostaa lisäturvaa netistä www. 36 sil-sivut tammikuu 2007 JÄSENTEN VAKUUTUSTURVA 2007 Säilytä tämä artikkeli, mahdollisen vahingon sattuessa tarvitset vakuutusnumeroita vahinkoilmoitusta täyttäessäsi. Aikaisemmista Turkissa ja Espanjassa pidetyistä WAGtapahtumista on otettu oppia. fi ja www.slu.fi. Suom litus jakaa 000 e Vapa proje SIL:n Suom Kai M toase osoit tullee hakem viest perill Hake FAI:n 100. Vamman hoitokuluja korvataan max. FAI:n alkuaikoina sen sijaan pidettiin kokouksia tiuhempaankin tahtiin. Toisessa julkilausumassa FAI kehottaa Kansainvälistä Siviili-ilmailujärjestöä (ICAO) kohtuullistamaan tulevia kielitaitovaatimuksia VFR-operoinnissa. Toinen kentistä on ns. Jottei vaihtuvuus olisi liian suuri kolme aikaisempaa hallituksen jäsentä, Robert Clipsham (CAN), Alvaro De OrleansBorbon (ESP) ja Bengt-Eric Fonsell (SWE) säilyttivät paikkansa. Lisätietoja vakuutuksista saa Pohjolasta, www.pohjola.fi ja palvelunumerosta 0303 0303, sekä osoitteista www.ilmailuliitto. Lääketieteellinen haittakorvaus max. Kuolemantapauksen kertakorvaus on 8500 euroa. 8500 euroa/hoito, tutkimus ja kohtuulliset matkakulut lääkäriin
PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi 0400 691 301, (09) 3509 3444 Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi KATSASTUKSET voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. muvaus asta, 303 itto. Kutsu Suomen Ilmailuliiton vuosikokoukseen Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 17.3.2007 klo 13.00 alkaen Suomen Ilmailumuseon auditoriossa (Tietotie 3, Vantaa). Saadessaan tukea hakija sitoutuu raportoimaan Säätiölle tuen käytöstä haettuun kohteeseen tarkemmin sovittavalla tavalla ja aikataululla. maaliskuuta 2007 Suomen Ilmailuliiton toimiston aukioloajan puitteissa. Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiö PAojen avaien ustaan roa. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 36 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI. Suomen Ilmailuliiton palkintojen jakotilaisuus Kahvitarjoilu kokouksen osanottajille TERVETULOA! Suomen Ilmailuliitto ry Hallitus Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Sähköpostitse osoitteeseen monkkonen@ilmailuliitto.fi tulleet hakemukset hyväksytään, kunhan hakemuksen lähettäjä saa kuittauksen viestin asianmukaisesta saapumisesta perille määräajan puitteissa. Päätökset tuista tehdään Säätiön sääntömääräisessä kokouksessa noin huhtikuun 2007 puolessa välissä (päivämäärä täsmentyy helmikuussa). on voi EN 13.00-14.30 14.30 15.30 Kokousohjelma: Valtakirjojen tarkastus museon aulassa Vuosikokousta valmisteleva avoin keskustelutilaisuus Lounastauko Mahdollisuus tutustua Ilmailumuseoon, kahviossa ruokailumahdollisuus VUOSIKOKOUS Kokouksen avaus ja katsaus toimintavuoteen, käsitellään sääntömääräiset asiat. isen orld ista AGusi aksi tä on nttä. Päätöksistä sekä tukien maksujärjestelyistä tiedotetaan saajille kirjallisesti mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00 Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 27 euroa sis. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Christa Soivio (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on torstai 22. 09.00-13.00 10.00-12.00 12.00-13.00 ulle ttaa stöä evia issa. sil-sivut tammikuu 2007 37 SUOMEN ILMAILULIITON TUKISÄÄTIÖN TUET KEVÄÄLLÄ 2007 Suomen Ilmailuliiton tukisäätiön hallitus on päättänyt huhtikuussa 2006 jakaa keväällä 2007 tukina noin 20 000 euroa. lle ja mat ensa AI:n issa aksi stua tava isiin ojen isten ojen kaan ista. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset projektiesittelyineen on toimitettava SIL:n toimistoon Malmille osoitteella: Suomen Ilmailuliitto ry/Tukisäätiö, c/o Kai Mönkkönen, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. ax. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippuja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus
38 urheiluilmailuopisto tammikuu 2007
"Kun yhdistystä ei omista kukaan, siihen ei luontevasti voi sijoittaa omaa pääomaa samalla tavalla kuin yhtiöihin", Eskelinen kiteyttää. Yleishyödyllinen yhteisö ja yhtiö voidaan joissain tapauksissa katsoa yhteisöksi, jolloin yhteisössä myös yleishyödyllisen yhteisön osuus hankkeen voitosta muuttuu tuloverotuksessa veronalaiseksi tuloksi. Jos liiketoiminta on laajaa, yhteisön verotuksellinen asema yleishyödyllisenä yhteisönä saattaa vaarantua, jolloin oy:n perustaminen taustayhteisöksi voi olla perusteltua", Eskelinen kertoo. KHT Antti Eskelinen Audit House Oy:stä pureutui SLU:n Taloushallintopäivässä pitämässään esityksessä juuri osakeyhtiöön liikuntatoiminnan organisoitumismuotona ja aatteellisen yhdistyksen taustayhteisönä. Riskin mahdollinen toteutuminen ei tässä tapauksessa vaaranna yhdistyksen toimintaa tai olemassaoloa. Myös urheiluseuran ja liike-elämän yhteistyöllä on syntynyt osakeyhtiöitä liikuntapaikan rakentamiseksi. "Esimerkiksi aikanaan jääkiekkoseura Jokerit oli niin pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa, että yhdistysmuotoisena toimintana niistä tuskin olisi selvitty. Toisaalta taustalla oli myös tarve tervehdyttää seurojen taloutta. koon. Yhdistys AIR PILOT RY voi laajentaa toimintaanKUTSUU sa ammattilaisurheilun ulkopuolelle ja pyrkiä KAUHAJOEN näin säilyttämään verovapautensa tai toisaalta se NUMMIJÄRVELLE voi hyväksyä verotuksellisen statuksen muuttumisen ja jatkaa toimintaansa yleisesti verovelwww.netikka.net/air.pilot vollisena." Osakeyhtiön yleinen periaate on pyrkiä tuottamaan omistajilleen voit- toa. "Mielestäni urheilu2007 seuraa ei välttämättä kannata muuttaa oy:ksi sillä perusteella, että sitä uhkaa yleishyödyllisyysaseman menetys. Eskelinen ei kuitenkaan pidä yhtiöitymistä kaikissa tapauksissa huonona kehityksenä. "En tunne tapausta, jossa osakeyhtiön ja ry:n toiminta olisi tulkittu yhtei- Osakeyhtiöiden tulo urheiluseuran toimintaa harjoittavaksi yksiköksi alkoi vuosituhannen vaihteessa lähinnä jääkiekon parista. Esimerkiksi osakeyhtiö perustettiin, jotta käyttöoikeus kaupungin omistamaan hyppyrimäkeen voitiin ostaa sen lukuun. Jääkiekon SM-liigassa oli merkkejä siitä, että urheilullisen menestyksen tavoittelussa teksti: HENRY JÄRVINEN, SLU, Liikunseurat ajautuivat taloudelliseen ahdin- nan ja Urheilun Maailma, www.slu.fi. Taustalla oli yhteiskunnan viestit siitä, että ammattilaisurheilua edistävää toimintaa ei jatkossa tulkittaisi verotuksessa yleishyödylliseksi toiminnaksi. Sen sijaan kahden yhdistyksen välinen toiminta on todettu yhtymäksi. On myös huomioitava, että yhtiöityminen voi muuttaa urheilun kansanliikeluonnetta ja aatteellista pohjaa sekä samalla vähentää talkootyötä ja yhteiskunnan tukea urheilulle. Tällöin tilanne voidaan tulkita yhtymän tekemäksi hankkeeksi, jolloin voittoa verotetaan tuloverolain mukaan", Eskelinen konkretisoi. Jääkiekko yhtiöittämisen eturivissä Yhtymää verotetaan Erilaiset järjestelyt, joissa on monta osapuolta, voivat muuttua verotuksen kannalta epäedullisiksi. Ry-muotoisen toiminnan taustayhtiöiksi on voitu perustaa esimerkiksi markkinointia, julkaisuja tai sijoitustoimintaa varten osakeyhtiö. NUMMIJÄRVI Ainoana autuaaksi tekevänä mallina yhtiöFLY-IN FLYmuoto ei kuitenkaan Eskelisen mukaan näyttäydy. Yhtiön perustamisella saatetaan myös pienentää yhteisön toimintaan liittyvää taloudellista riskiä. Löytyy myös tapauksia, jolloin yhtiöityminen on tuonut toiminnalle selvästi uusia mahdollisuuksia. Seuralle oli varmasti hyvä ratkaisu, että seuran toimintaan tuli mukaan pääomasijoittajia ja uutta rahoitusta joka mahdollisti toiminnan tervehdyttämisen", Antti Eskelinen muistuttaa. 9-11.3.2007. Tässä tehtävässä vain erittäin harvat suomalaiset kilpaurheilun alalla toimivat yhtiöt ovat onnistuneet. Tällainen tilanne voi tulla, jos kaksi tai useampi yhdistys järjestää jonkun ison kilpailun ja jakaa keskenään vastuut myynnissä ja markkinoinnissa. järjestöelämä tammikuu 2007 39 KHT Antti Eskelinen: Yhtiömuoto ei automaattisesti pelasta urheiluseuran taloutta hdistys on ollut luonteenomainen ja näihin päiviin asti lähes ainoa urheiluseuratoiminnan harjoittamisen muoto Suomessa. Osakeyhtiö voi olla toimiva malli yhdessä aatteellisen yhdistyksen kanssa seuran toimintaa pyörittämässä, mutta mitään automaattista ratkaisua seuran talouteen yhtiömuotoinen organisoituminen ei tuo. Kaupunki rahoitti hankkeen saatuaan yhtiöltä maksun käyttöoikeudesta, yhtiö puolestaan teki liiketoimintansa mäen käytöstä perittävistä maksuista. Y söksi. "Aatteellisen yhdistyksen taustalle on perustettu usein osakeyhtiö verotussyistä
EASA- huoltotoimintamääräykset, jotka koskevat kaikkia tyyppihyväksyttyjä ilma-aluksia kuumailmapalloja ja purjekoneita myöten, tulevat voimaan syyskuun lopussa 2008. Finavian mukaan korttien hinnat eivät vielä tämän jälkeenkään kata palveluiden tuotantokustannuksia, vaikka kausikorttien hintoja on lähes joka vuosi nostettu. Esimerkiksi tehtäessä kausikortittomalla ultrakevyellä koneella 45 minuutin koululennolla 10 läpilaskua I avoinna olevalle lentoasemalle, lentoasema lähettäisi AIC A7/2006 -määräyksen mukaisesti ja siten oikeutetusti 200-300 euron laskun käytetystä palvelusta. Tämä joulukuun ILMAILU-lehdessä uutisoitu asia sai monet moottorin voimalla lentävät yleisilmailijat mietteliäiksi. 40 ILMAILU kuulee vitosena tammikuu 2007 Kausikorttimaksujen korotukset 1.1.2007 HUUTAVAN ÄÄNI KORPIKEN TÄ lmailulaitos Finavia korotti 1.1.2007 alkaen yleisilmailun kausikorttimaksuja peräti 30 %. Tällä hetkellä experimental-projekteja on vaiheessa eli tekeillä tai kuten savolaisten " rojektit" aloittamista vaille valmiina noin 60 kappaletta. Experimental Rallyen XPLyco-moottori ärjyy huollon jälkeen korpikentällä Pudasjärvellä. Tässä maassa ei ole perustettu yhtään lentoasematasoista lentopaikkaa yleisilmailijoiden tarvetta varten, vaan joko matkustaja- tai sotilasliikennettä varten. Jutun kevennyksenä kuva tulevaisuuden toivoista ja yhdestä selviytymiskeinosta. Nousu ei siis lopu tähän, sillä tavoitteena on nostaa hinnat asteittain kustannuksia vastaavalle tasolle. Useille käyttäjille 8 kuukauden kortti maaliskuun alusta lokakuun loppuun olisi tarpeellinen, mutta Finavian myyntitapahtumaan liittyvä tietokoneohjelma ei sitä salli. Kenttiä ei ole perustettu yleisilmailulle Kausikortissa on kyse yleisilmailulle tarjottavien palveluiden tuotantokustannusten perimisestä liikennöimismaksuilla, eli pienkoneiden varsinaisten lento-operaatioiden ja pysäköintien aiheuttamista kuluista lentoasemilla. Vain experimental-koneita voidaan sen jälkeen huoltaa ja korjata vapaammin, mutta niissäkään isoisän antamat "huolto-kelpuutukset" eivät enää ole voimassa. Ajan saatossa yleisilmailijat ovat järkevästi hyödyntäneet jo olemassa olevia valmiita rakenteita ja näin tulleet siivelle yhdeksi lentoasemien käyttäjäryhmäksi. Mitä palveluja yleisilmailija tarvitsee? Lentoasematason palvelut, kuten 2000 3000 metrin pituiset kiitotiet talvella puhdistettuina ja kemiallisesti sulatettuina ja lennonvarmistuspalvelut navigaatiolait- JUHA RITARI. Siihen ei toki ole tarvettakaan, tuottaahan Ilmailulaitos Finavia konsernina selvää voittoa omistajalleen valtiolle kovasta investointitahdista huolimatta. Liikelaitos toivoo valtion heräävän ongelmaan, jonka kausikorttien voimakas kallistuminen ilmailulle aiheuttaa. Kertamaksu ei ole käytännössä kausikortin vaihtoehto lentoasemia käyttävälle pienkoneelle. Ihmeellistä on sekin, että kausikortin voi ostaa kerrallaan vain 1,2,3,6 tai 12 kuukauden ajaksi, vaikka määräyksessä lukee: "voidaan lunastaa vähintään yhden ja enintään kahdentoista kuukauden ajalle kausikortti". Kukaan ei edes kuvittele, että lentoyhtiöille määrättäisiin samansuuruinen maksukorotus
Vaikka kaikkien lentoasemaympäristössä toimivien koneiden kausikorttikertymä jyvitettäisiin Finavian kannattamattomille lentoasemille, ei se riittäisi lähellekään saamaan näiden kenttien taloutta tasapainoon. Kirjoituksia voi lähettää lehden osoitteeseen (sivu 3) sähköisenä tai kirjeitse mintaa ei saa kannattavaksi ottamalla vähiltä yleisilmailijoilta aina vain enemmän. Pitkän linjan ilmailumiehenä hän tunnistaa harrasteilmailun merkittävän kasvualustan ja kokee valitettavana mm. Olisi järkevää jo vihdoin päättää virallisesti Malmin olevan viereisen Helsinki-Vantaan raskaan liikenteen sujuvuuden suoja, sen kevytsektori, neljäs ja viides kiitotie. tuolloinkin ajankohtaisina olleet Ilmailuhallinnon tulevat maksukorotukset. Nämä Malmin todellisuudessa suurempaan kehykseen ja siten asiaan kuuluvat menot ovat Helsinki-Vantaan kassavirrassa merkityksettömät. Pyrkimyksestä huolimatta emme ole riittävästi onnistuneet puolustamaan ilmailusektoria ja varsinkin harrasteilmailu on joutunut kärsimään. Kustannuksia vastaavalle tasolle pääsemiseksi lentoasemilla tarvittaisiin lisää matkustajaliikennettä. Raha puhuu liikelaitoksessa mutta Calas`n lausunnon ajoista yleisilmailun osuus Finavian tuloista on todennäköisesti vielä supistunut murto-osaan. Suurin osa lopuistakin on pyrkinyt Suomen ilmastossa järkevään talvisäilöön ja ostanut kausikortin vain täsmätarpeeseen toimintakuukausiksi. Ennen seuraavaa Finavian budjetin tekoa SIL ja ammattilentäjät voisivat informoida Finavian johtoa yleisilmailun todellisista kulurakenteista ja aikaansaada periaatesopimuksen, jossa yleisilmailun kausikorttimaksut palautetaan kohtuulliselle tasolle ja ilmailijoiden maksukyvyn rajoihin. ILMAILU kuulee vitosena tammikuu 2007 41 N TÄLTÄ teineen, ovat yleisilmailulle yleensä ylimitoitettuja palveluja valtion tukemaa ammattiin tähtäävää lentokoulutustoimintaa lukuun ottamatta. Näkemyksiämme ei ole kuultu, ymmärretty tai haluttu ymmärtää. "Ilmailuhallituksen edustajana minun on tietysti syytä katsoa myös peiliin. Yleisilmailun osuus ilmailuhallinnon tuloista on niin pieni, että tuntuvakaan kevennys ei kokonaisuutta juuri hetkauta."(ILMAILU 3/1990 s.31) Ajat ovat muuttuneet. Yleisilmailijat eivät niitä välttämättä tarvitse, koska heidän käyttöönsä riittää 1000 metriä x 20 metriä kiitotietä valvomattomalla lentopaikalla. Olisi kohtuullista nähdä numeroina Ilmailulaitoksen lähimenneisyyden kausikorttituotot suhteessa muihin liikennöimismaksutuottoihin. Ilmailuhallitus ei kuitenkaan ole lyönyt hanskoja naulaan. Maksajia on varmasti tulevina vuosina nykyistä vähemmän. Vai löytyykö tähän nyt tehtyyn ennen kokemattoman suureen hinnankorotukseen asiallisia perusteita. Lentoasemapalvelujen etuna on niiden tarjoama tietty turvallisuus, käytettävyys ympärivuotisesti huonoissakin olosuhteissa ja ennen kaikkea koulutusvaiheessa, jolloin opetellaan toimimista yhtenä ilmatilan käyttäjänä raskaamman liikenteen ohessa. Vajaatuottoista toi- "ILMAILU kuulee vitosena" on lehden yleisönosasto. Uusien yksityislentäjien koulutus Malmin ja Porin ulkopuolelle on lähes tyrehtynyt, medicalit ja korkea kustannustaso nakertavat vanhojen harrastajien määrää. Finavian "kustannuksia vastaavalle tasolle" -ajatusmaailma, jossa yleisilmailijat toimisivat maksajina tuntuu erikoiselta. SIL:n omankin strategian kannalta olisi tarpeen saada selville Finavian yleisilmailuun kohdistuva kokonaisstrategia keskipitkällä aikavälillä. Taitaa jäädä liikesalaisuudeksi. Helsinki-Malmista ei tarvitse tehdä kroonista ongelmaa liikelaitoksessa Helsinki-Malmi on entinen reittiliikennekenttä, joka on nykyisin profiloitunut vilkkaaksi yleisilmailun koulutuskentäksi. Näin on, jos asian halutaan sellaiselta näyttävän. Se on Finavian laskelmissa tappiollinen vuoden takaisen 150 % Malmin kausikorttien hinnankorotuksista huolimatta. Jonkin ajan kuluttua moottorilentoharrastus on ehkä mahdollista vain niille, jotka muistavat setelien värit vain satasesta ylöspäin sekä muutamille jo ennestään vahvojen kerhojen tai organisaatioiden jäsenille. JUHA RITARI kirjoittaja on muutaman lentokerhon jäsen ja tämä vuosi on siivillä neljäskymmenes. Ilmailuhallituksen pääjohtaja liikennöimismaksuista 1990 ILMAILU-lehdessä nro 3/1990 on silloisen Ilmailuhallituksen (Finavian edeltäjä) pääjohtajan Carl-Eric Calas`n kirjoittama kolumni. Mielestäni on syytä pohtia, onko yleisilmailu velvollinen maksamaan monopoliasemassa olevan palveluntarjoajan antamista palveluista mitä tahansa, niistäkin joita ei tarvitse. Yleisilmailijoiden tarvitsemat palvelut syntyvät Finavian raskaammalle- ja sotilasliikenteelle sekä valtion tukemalle ammattiin tähtäävälle lentokoulutukselle antamien palveluiden sivutuotteena. Tästä yleisilmailu on valmis maksamaan kohtuullisen korvauksen. Finavian tavoitteena on nostaa hinnat kustannuksia vastaavalle tasolle. Oikeasti kilpaillussa liiketoiminnassa tappioita tuottaneiden tuotteiden hintojen nostamisen ei ainakaan uskota lisäävän kysyntää. Monella Suomen lentoasemalla on koko ajan valmius noin nykytasoa kymmenkertaiselle määrälle raskasta liikennettä (matkustajaliikenne/rahtilennot ja sotilastoiminta), kysyntää vain ei ole. Helsinki-Vantaalla ja Malmilla on jo yhteinen lähestymislennonjohtopalvelu ja hallinto. Näistä osa on tähänkin mennessä toiminut ainoastaan korpikentiltä, järviltä tai pelloilta välttääkseen Ilmailulaitoksen liikennöimismaksut. Yleisilmailijoille on kertymässä lisää muitakin kustannuksia. Yhtä ja toista yleisilmailun kustannuspaineiden keventämiseksi on lähiaikoina tekeillä." Calas luettelee tehtyjä toimenpiteitä ja toteaa liikennöimismaksuista: "Uskon, että liikelaitostumisen myötä ilmailuhallinnon mahdollisuudet keventää ilmailun kevyemmän pään maksurasitusta pa-. Malmin voisi nimetä Helsinki-Vantaa Satelliitti lentoasemaksi, jolloin yhtälö kelpaa EU:llekin. Ilmailuliitolla jälleen näytön paikka Lentokerhoissa katseet kääntyvät nyt etujärjestömme Suomen Ilmailuliitto ry:n puoleen. Jos Finavialla, matkanjärjestäjillä ja lentoyhtiöillä ei ole konsteja järjestää vajaatuottoisille lentoasemille kannattavasta toimintatasosta puuttuvaa määrää raskasta liikennettä, ei niitä ole meillä yleisilmailijoillakaan. ranevat. Ainakaan 30% korotus ei vaikuta laskennalliselta, eikä voi välttyä ajatukselta että kyllä monopolia on mukava pelata. Suomessa on hieman yli 800 pienkonetta, joista noin 440 on tyyppihyväksyttyjä ja loput koe-, experimental- ja harrasteluokkaan kuuluvia pienkoneita
Tositoimiin Typhooniksi nimetty kone pääsi ensi kertaa vasta keväällä 2006 Torinon talviolympialaisten ilmatilaa turvatessaan. Hävittäjä yhdistyvälle Euroopalle EUROFIGHTER. 42 sotilasilmailu tammikuu 2007 Kun Eurofighter-yhtymä perustettiin vuonna 1986 rakentamaan neljän maan yhteistä hävittäjää, kukaan tuskin arvasi että kestää parikymmentä vuotta ennen kuin kone on operationaalisessa käytössä
sotilasilmailu tammikuu 2007 43
Vuodet ovat vierineet ja Eurooppa yhdistynyt. Erityisesti Sak- sassa aihe on nostanut kiistoja. Kuvina oli hienoja taiteilijan näkemyksiä tulevasta hävittäjästä. Myös Ranska oli alussa mukana, mutta päätyi kotimaiseen Dassault Rafaleen. Eurofighter kuviteltiin saatavan palveluskäyttöön 90-luvun puolen välin jälkeen, mutta jo silloin maailma oli muuttunut Neuvostoliiton hajottua. Nyt koneen tullessa palveluskäyttöön on kulunut lähes 20 vuotta tuotanto-organisaation perustamisesta. Ideana oli rakentaa kokoonpanolinja jokaiseen maahan sekä jakaa osien valmistus valtioiden tilaamien koneiden määrän mukaisessa suhteessa. Myös teknologian kehitys kuluneina vuosina on varmasti aiheuttanut harmaita hiuksia suunnittelijoille. Eurofighter-hanketta on varjostanut tempoileva politiikka. Nyt Eurofighter Typhoonina markkinoitu kone on vihdoin päässyt operatiiviseen käyttöön. Pitkään rakenteilla ollut konetyyppi on viimein alkanut lunastaa siihen kohdistettuja odotuksia. Uhkakuva, jota vastaan uutta hävittäjää tarvittiin, oli Varsovan liiton massiivinen hyökkäys Länsi-Eurooppaan. Pelkästään tietokoneiden tehon kasvu on ollut uskomatonta ja monet järjestelmät ovat vanhahtavia ennen kuin ne pääsevät operationaaliseen palvelukseen. EFA muuttui Eurofighter EF 2000:ksi. Konemäärien muuttuessa ajauduttiin luonnollisesti kiistoihin valmistusprosessien uusjaosta. Mukana olivat British Aerospace, Aeritalia, saksalainen MBB ja espanjalainen CASA (nykyisin ne tunnetaan nimillä BAE SYSTEMS, Alenia Aeronautica, EADS Saksa ja EADS Espanja). Monien vaiheiden jälkeen hankkeessa päästiin eteenpäin ja lopullisiksi toteuttajiksi valikoituivat 1985 Englanti, Saksa, Italia ja Espanja. Koneen tutkan valintakin oli tuskainen prosessi. Perustamisvuosi 1986 Tuotanto-organisaatio Eurofighter Jagdzeug GmbH muodostettiin 1986. Syksyllä 1986 Farnboroughin ilmailunäyttelyssä keskeisellä paikalla komeili jo Eurofighterin maketti, joka muistutti kovasti brittien 1985 ensi-. Tällaisille projekteille tyypilliseen tapaan myös kustannukset ovat vuosien varrella karanneet käsistä. Terrorismin vastaisesta sodasta tai alueellisista konflikteista ei kukaan ollut kuullutkaan. Tuolloinen European Combat Aircraft ECA oli tarkoitettu 90- luvulla Mirage 2000, F-16 ja Tornado hävittäjien korvaajaksi. 44 sotilasilmailu tammikuu 2007 teksti TERO TUOMINEN kuvat EUROFIGHTER GMBH Kaksi Englannin kuninkaallisten ilmavoimien 29 Squadronin Eurofighter Typhoon -hävittäjää elementissään. Eurofighter saattaa hyvinkin olla viimeinen eurooppalainen miehitetty taistelukone - ainakaan ihan heti ei ole seuraajaa odotettavissa. dellisen sivun otsikon esirivi "Hävittäjä yhdistyvälle Euroopalle" oli myös ensimmäisen tämän kirjoittajan kokoaman ILMAILU-lehden kannessa 1989. Se toimi vinkkinä Seppo Heiskasen kirjoittamaan ja edellisen päätoimittajan tilaamaan artikkeliin, joka kertoi European Fighter Aircraft-koneprojektista (EFA). Ensimmäisen kerran se oli tositoimissa Italian ilmavoimien turvatessa Torinon talviolympialaisten ilmatilaa viime keväänä. E Neljä maata mukaan Eurofighteriin johtava kehitystyö alkoi jo 70-luvun puolivälissä, kun seuraavasta eurooppalaisesta hävittäjästä neuvoteltiin. Neuvostoliiton tiedettiin kehittävän uuden sukupolven koneita
Edellä kuvattu on vain pieni katsaus monimutkaiseen hankkeeseen, jossa on ollut mukana lukuisia eri kehitysversioita koneesta. Sen koko käy kuitenkin ilmi pikkukuvasta, joka on otettu ohjaamomaketista. Konetta hallitaan HOTAS-järjestelmällä, jossa pilotilla on ohjaussauvassa ja tehokahvassa kaikki tärkeimmät kytkimet käytössään. ter oli käytössä neljässä maassa yhteensä seitsemässä laivueessa ja ne ovat lentäneet yhteensä 13 500 tuntia (lisäksi koelento-ohjelmassa kertyi 4900 tuntia). Alun perin 80-luvun lopulla puhuttiin 800 koneesta ja veikkailtiin määrän siitäkin kasvavan, mutta lopulta neljä. Molemmat Eurojet EJ200 voimanlähteet sammuivat eikä uudelleenkäynnistys onnistunut. Saman vuoden joulukuussa italialaiset ajoivat PR-mielessä koneellaan kilpaa Michael Schumacherin ohjaaman Ferrarin kanssa. Eurojet-moottoriprojektissa ovat mukana Rolls-Royce, MTU Aero Engines, FiatAvio ja ITP. Tuotantoversio lentää Lopullisen tuotantoversion ensilento tapahtui helmikuussa 2003 kaikissa neljässä mukana olevassa maassa. Aiemmin valmistuneet sarjakoneet kuuluvat Tranche 1 -nimel- lä tunnettuun erään. F1-auto voitti kisan 600 metrin radalla, mutta Eurofighter hallitsi 900 metrin kisaa. Saman vuoden huhtikuussa kaikkien neljän maan ilmavoimilla oli sarjatuotantokone käytössään. Yksipaikkaisten toimitukset käynnistyivät tammikuussa 2005. Ensilennon tavoiteajankohta oli tuolloin 1991. Saksan ilmavoimat sai ensimmäisenä Eurofighterin lokakuussa 2003. Ensimmäinen tähän erään kuuluva käyttöön luovutettava kone on englantilainen BS037, jonka odotetaan tekevän ensilentonsa 2008. Seuraavana vuonna kone sai markkinointinimen Typhoon, koska Euro-alkuisen nimen ilmeisesti arvioitiin haittaavan markkinointia muualle maailmaan. Joulukuussa ensimmäinen kehityskone DA1 pääsi museoon 11 vuoden käytön jälkeen. Koelentolaivaston tuhannen lentotunnin rajapyykki ylittyi helmikuussa 2000. Lopullinen tilaus 620 koneesta ja 80 optiosta allekirjoitettiin 1998 ja samana vuonna käynnistyi ensimmäisen sarjakoneen valmistus. Ne päivitetään myöhemmin nyt tuotantoon tulevan Tranche 2 -version mukaisiksi. Syyskuussa 1987 maiden ilmavoimat allekirjoittivat sopimuksen, jolla koneen spesifikaatiot sovittiin. Ensimmäinen tuotantostandardin mukainen yksipaikkainen GS002 teki ensilentonsa lokakuussa 2004. Ensimmäinen Eurofighter DA1 teki lopulta ensilentonsa Saksassa 27. Kyseessä oli tämän Eurofighteriä varten suunnitellun moottorin varhainen kehitysversio. maaliskuuta 1994. Seitsemän koneen koelento-ohjelma eteni eri maissa, kunnes joulukuussa 1997 päästiin testaamaan ohjusten laukaisemista. teksti TERO TUOMNEN kuvat EUROFIGHTER GMBH sotilasilmailu tammikuu 2007 45 www.eurofighter.com lentonsa tehnyttä EAP-konetta. Niiden suhteellisen pieni koko kielii, ettei kyseessä ole aivan viimeisin teknologia. Koska EJ200-moottorin kehitystyö oli vielä kesken, DA1:ssä oli hankkeen nopeuttamiseksi aluksi samat RB199-voimanlähteet kuin Tornadossa. Isossa kuvassa on oikea ohjaamo, jonka suuri HUD-heijastusnäyttö on suojapeitteen alla. Kaksipaikkaista konetta käytettiin lennonopettajakoulutukseen. Eurofigh- Eurofighterin ohjamossa on nykytyyliin monitoiminäytöt. Hanke koki takaiskun DA 6 syöksyttyä Espanjassa maahan moottorihäiriön takia. Viime vuoden lopussa oli valmistunut 111 sarjatuotantokonetta
Myös Englannissa on käyty keskustelua konemäärän supistamisesta osana yleisiä paineita vähentää puolustusvoimien kokoa. Eurofighter suunniteltiin alunalkaen monitoimikoneeksi. Kreikka (60 konetta) ja Saudi-Arabia (72) ovat olleet ostamassa Eurofighteriä, mutta nämä hankkeet ovat poliittisista ja taloudellista syistä vaikeuksissa. Kaikki operoivat Coningsbyn tukikohdasta. perustajamaata ovat tilanneet 620 konetta (Englanti 232, Saksa 180, Italia 121 ja Espanja 87). Ensimmäinen luovutetaan ensi kesänä. 46 sotilasilmailu tammikuu 2007 Kelpaa näitä nyt esitellä... Marraskuussa 2006 yhdeksän yksipaikkaista Eurofighter Typhoonia lensi ensimmäistä kertaa Diamond-muodostelmassa (vinoneliö, ei timantti). Nykyiset uhkakuvat ovat aiheuttaneet sen, että ilmasta-maahan -kyky on korostunut. Koneiden laivueet ovat 3, 17. EJ200-moottorien tavoitettavuus on hyvä.. Lisäksi Itävalta valitsi Eurofighterin tulevaisuuden hävittäjäkseen tilaten 18 konetta. Tässä kuormana kuusi laserohjattua Paveway-pommia ja kaksi lämpöhakuista Sidewinder-ohjusta. Huollettavuus on keskeinen suunnittelutekijä nykykoneissa. ja 29 Squadron
Katsoin kiikareilla, kun vauhti kiihtyi. indianagazette.com (kuvassa) löytyi ainakin tammikuun alussa hakusanalla "sara" lehtijuttu, jossa on myös video suorituksesta. roger FlightForum.com -sivujen Yleistä ilmailukeskustelua -osiossa Esa Karanko on pitänyt väkeä otteessaan hienoilla kuvauksilla lennonjohtovuosiltaan ketjussa "Anekdotteja lennonjohdosta". Rakenteissa on runsaasti komposiittimateriaaleja ja hiilikuitua. Lentokoneessa vedettiin kaasut kiinni ja se jarrutti sekä kääntyi rullaustielle kaikki neljä moottoria käyden. kuppilatiima sotilasilmailu tammikuu 2007 47 EUROFIGHTER TYPHOON kuppilatiima Joulukuussa palstalla kerrottiin hienoista (ja kalliista) pienoismalleista, joita voi ostaa valmiina. Myös lukijoita on pyydetty lähettämään niitä. Se rullasi tornin ohi kohti kiitotien 22 odotuspaikkaa kolmella moottorilla. "Kar Airin Douglas DC-6B/ST sai käynnistysluvan. Kyseessä on "grab walking", eli lähinnä kyseessä on konttaaminen ylösalaisin selkä maata kohti. Uusi sähköpostiosoite kuppilatiima@gmail.com odottaa vitsejä ja kaikkea muutakin kiinnostavaa. roger. Bonuksena oli jalustaan kätketty vieterisysteemi: narusta vetämällä sai koneen potkurin pyörimään parikymmentä sekuntia. Se ei kuitenkaan pitkään aikaan pyytänyt rullausselvitystä. Kyky kuljettaa ilmasta maahan -aseita oli mukana alusta alkaen, mutta kuten niin monet tyypit aiemmin, Eurofighter onkin muuttunut hävittäjästä yhä selkeämmin myös pommikoneeksi. Monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä lentäjän työkuormaa on pyritty minimoimaan. Kun 6 eurosta vähennetään alv, kaupan kate, kuljetuskustannukset jne, eipä tarkasti maalatulle laitteelle paljoa hintaa voi kertyä. roger E urofighter muistuttaa ratkaisuiltaan paljon englantilaista EAP-hävittäjää, jonka British Aerospace rakensi koekoneeksi tulevaisuuden tekniikkoja testatakseen. Mustang ja Spitfire olivat ihan hyvän näköisiä, ne muut sitten vähän enemmän sinne päin. Sitten koneen päällikkö Bengt "Momba" Momberg kutsui tornia ja pyysi lupaa tehdä keskeytetty lentoonlähtö 22:lta. Odotuspaikalla se yritti jälleen tuloksetta käynnistää kakkosen. Mäkistartti oli onnistunut." roger Kuppilatiima-palstalla on julkaistu ilmailuun liittyviä kaskuja ja muita toivottavasti hauskoja juttuja. Mutta hinta on aika ylivoimainen, kahdeksaa erilaista potkurihävittäjää oli tarjolla hintaan 5,99. Vaihtooppilasjärjestön säännöt kieltävät hyppyharrastuksen. Lopulta DC-6 pyysi rullausselvityksen. Suomeen rantautuneen Lidlin valikoimiin kuuluu päivittäistavaroiden ohella kaikkea hevosten loimista kannettaviin tietokoneisiin. Annoin selvityksen. Liikehtimiskyky on vaikuttava ja kaartotaistelussa kone voi käyttää 27 mm Mauser tykkiään. supercruise). ILMAILU-lehden koulutusnumeron kansikuvassa vuonna 2005 hienon uloshypyn tehnyt Sara Jokinen on nyt vaihto-oppilaana Indianassa Yhdysvalloissa. Kansan käsi ei ole viime aikoina ollut kovin karttuisa. Lähimaaleja vastaan toimitaan lämpöhakuisilla Sidewinder-ohjuksilla. Valikoimaan kuuluu tulevaisuudessa vastaava eurooppalainen Meteor. Niinpä tarjolla oli joulukuussa jälleen myös lentokoneiden pienoismalleja. Eurofighteriä ohjataan täysin tietokonevälitteisesti (Fly-By-Wire, FBW). Tässä esimerkki. Eurofighter suunniteltiin erityisesti ilmaylivoiman takaavaksi koneeksi. Havaitsin, että OH-KDA:n kakkosmoottori ei näyttänyt käynnistyvän. Vastustajiksi suunnitellut Varsovan liiton massiiviset taistelukonelaivastot ovat jo kadonneet sulatusuuneihin. Kakkosmoottori pyöri tuulimyllynä ja siitä pöllähteli savua. Jotain muuta oli keksittävä ja Sara onkin tehnyt ennätyksen, joka kirjataan peräti Guinnessin kuuluun teokseen. He yrittäisivät sen aikana käynnistää kakkosen. Se voi kuljettaa GPS- ja laserohjattuja täsmäpommeja sekä erilaisia ohjuksia maa- ja merimaaleja vastaan. Kummassakin on suuri deltasiipi, canard ja ilmanotot vierekkäin rungon alla. Ne eivät ole varmasti yhtä tarkkoja ja aitoja kuin vaikkapa Aviation Shopin tai Model Manian mallit. Saralta 20 metriä taittui ajassa 20, 6 sekuntia, mikä merkitsi kahdeksan sekunnin parannusta. Tähystin Helsingin tornista kiikareilla rahtiplatalle. Laji ei tosin liity ilmailuun. Ei helppoa... Koneessa on myös passiivinen IRST-lämpöetsin. Kärkiväli 10,95 m Pituus 15,96 m Korkeus 5,28 m Siipipinta-ala 50 m2 Ripustimia 13 Suurin nopeus 2390 kmh (korkealla) Kiitotievaatimus 700 m g-rajat +9/-3 Tyhjäpaino 10 995 kg MTOW 23 000 kg Toimintasäde 1390 km Kaksi Eurojet EJ200-moottoria á 60 kN, kone kykenee ääntä nopeampaan lentoon ilman jälkipolttoa (ns. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä on näiden ostohinta tehtaalta. MIDS-tietovuo takaa tilannetietoisuuden vaikkei koneen omaa kolmannen sukupolven CAPTOR-tutkaa käytettäisikään. Vaikkei Eurofighter ole selvä stealth-kone, siinä on myös tutkaheijastuksia vähentäviä rakenteita ja sen näkyvyys on merkittävästi aiemman sukupolven koneita pienempi. Nettiosoitteesta www. Mutta saa niitä halvallakin. Näköetäisyyden ulkopuolella olevia kohteita vastaan Eurofighterissa on tutkahakuisia AMRAAM-ohjuksia