Ilmailulehti 1/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 euroa MD-90 on LIIKENNEILMAILUN KAUNOTAR Kylmän sodan muisto VULCAN lentää taas 2008-08 08001 6 41 488 2 8 880 30 288803-0801 SUIHKARILENNOKIT OVAT ÄIJÄPELEJÄ ILMAILU 3 PAL.VKO. Numero 1/2008 71
Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Ollaanpa uudesta viranomaismääräyksestä mitä mieltä tahansa, olen kovin toiveikas sen suhteen, että tulen läpäisemään testin. Ainakaan en tunnistanut kyseistä ruokalajia turisti-sushin seasta. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Eläköön, kielitaito ävin Japanissa pikaisen pyrähdyksen. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Ainoa tapa tilata ruokaa ravintolassa oli tökkiä sormellaan ruoan kuvaa ja hokea juomatilauksen yhteydessä "kokakolaa". Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. En matkustanut tällä kertaa Tokioon, vaan aivan toisaalle: Nagoyaan. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2008 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri, Mikko Nieminen ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Parin tunnin junamatkan päässä Tokiosta löytyy 2,5 miljoonan asukkaan kaupunki, todellinen Japanin Detroit. Se oli näet kyseisen junan nimi. Luotijuna-asemalle pääsin kun kaukoviisaasti opettelin sanan "Shinkansen". Kyseistä maata pidetään yleisesti Kaakkois-Aasian Yhdysvaltoina, talousmahtina, jonka toinen kotimainen kieli on englanti. Erinomaista alkanutta vuotta, K Mikko Sokero Tässä numerossa 9 10 12 17 21 22 23 24 26 28 29 30 34 38 42 44 46 47 4 Äijämäiset suihkarilennokkien MM-kisat Paavon purjelentokulma Saapuvat-uutispalsta Malmin historia osa 3 Suomalainen mukana MM-hypyssä Mercedes-Benz on ilmailusukua Finnairin Hienonen ja Aasian-strategia NH90-kaupoissa sopu Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Jouko Tuhkunen kuollut SIL-sivu Kylmän sodan Vulcan lentää taas Torbjörn Bengtström talkoilee mielellään Lentäjän toivetyökalu: MD-90 RC-simulaattoripeli testipenkissä Ilmailu kuulee vitosena Ilmailu 70 vuotta sitten Kuppilatiima Kannen kuva: Mikko Maliniemi ILMAILU 3. Tai ainakin silloin, mikäli aion säilyttää oikeuden käyttää ilmailuenglantia lentäessäni. Vaikka yhteistä puhekieltä ei ollut, pääsin takseilla ja junilla kuitenkin minne halusin. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Kukaan ei myöskään kantanut lautasella eteeni väärin valmistettua pallokalaa. Siellä länsimaalaisen kohtaaminen on yhtä harvinaista kuin inuiittiin törmääminen Malmin lentoasemalla. Sanoinpa englanniksi mitä tahansa tai heiluttelin käsiäni merkkikielellä, sain aina vastaukseksi "hai", kumarruksen ja hymyn, ymmärrettiin minua tai ei. 040 594 2362, (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Englantini ei kelvannut kieleksi nagoyalaisille hotellien vastaanottovirkailijoille, taksikuskeille tai tarjoilijoille. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 71. Kun seuraavan kerran uusin lentolupakirjani, englannin kielen taitoni tullaan testaamaan. Ensimmäistä kertaa mahtavassa teollisuusmaassa totesin olevani kielitaidoton. Selvisinhän Japanistakin hengissä, eikä vatsanympäryskään päässyt pienenemään. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä)
Äijämeininkiä runsaasti sisältävän lajin tunnelmista kertoo suomalainen alan asiantuntija ja kilpailija Jussi Korolainen. 4 ILMAILU. TEKSTI JUSSI KOROLAINEN KUVAT SANNA KOROLAINEN JA TOMMI VESALO Suomalaiset mukana MM-tunnelmissa Pohjois-Irlannissa lennok Suo si Kor Pohjoi mukan Kon (FinnF milla o levyva päälly P Ylipai Tommi Vesalo tankkaa ja valmistelee MB-339 PAN konetta kilpailulennolle. SUIHKARILENNOKKILENNÄTYS SAS maise ville le edetä eli Poh Len tikkom paino, olla o ylipain tuksen lipput la lent Lop man j koska osalta Tomm Helsin laatiko myllyn lopuks tänyt m päivää ON TODELLINEN ÄIJÄLAJI Pohjois-Irlannin joukkue oli hyvä esimerkki siitä, että ei koneiden tarvitse olla sieltä kalliimmasta päästä osallistuakseen MM-kilpailuihin. Koneina edullisia ARF-sarjoista tehtyjä Hawkeja, F-15, pieni Savex L-39 ja piirustuksista rakennettu SeaVixen. Näkym mainit Palaamme tässä ILMAILUSSA viime kesänä järjestettyihin suihkuturbiini- ja puhallinlennokkien MMkisoihin
Epäilys oli, että Tommin koneen tankki olisi revennyt, koska ensin ohjeistin Tommia tukkimaan tankin huohotusputken, mutta tulin itsekin lopulta toiseen tulokseen, Näkymä lennätyssektorin vasemmasta laidasta ja tekstissä mainituista mäestä ja mastosta. A peläten painevaihteluiden rikkovan täysin tukitun tankin. Lopulta laatikoiden koko muuttui hieman ja niille pyysin uudet vahvistukset, koska leveydet olivat kasvaneet Tommin osalta. Tommin tulppaus vain jäi paikoilleen ja se oli sitten tehnyt pienen halkeaman tankin saumaan. Tommi liimaili oman koneensa perärungon lisävakaimet paikoilleen ja näin koneet olivat valmiita taistoon. Lennätyspaikka oli täysimittainen lentokenttä, jonka toisessa päässä oli aktiivinen helikopteriyritys, joten lennätyspaikka oli järjestetty kiitoradan toiseen päähän. Mökit olivat jo parhaat elinpäivänsä nähneet, mutta tarjosivat hyvän suojan ja lämmön lähestulkoon päivittäisiä sateita vastaan. Ei ollut pakuja ei, mutta löytyi VW Caravelle, johon mahtuu 9 henkeä tai tapauksessamme 2 laatikkoa ja 2 henkeä. Maksuja tulisi ainoastaan ylipainosta. Kentän pinta oli hyvä ja pituutta ja leveyttä oli riittävästi käytössä. Laatikoiden kuljetusvahvistuksen pyysin kirjallisesti ja sain SAS:n lipputiskiltä tietokoneprintin vahvistetuilla lento-osuuksilla. Muilta osin koneet matkasivat ilman ongelmia tapahtumapaikalle. Edessä oli joitakin pieniä puita ja mäen suunnassa jonkinlainen antennimasto. Sama paine käyttää myös telineluukkuja, joten tämä vika maadoittaisi koneen tehokkaasti. JA ohjois-Irlannin Enniskillenin kaupungissa järjestettiin heinäkuun alussa seitsemännet radio-ohjattujen suihkuturbiini- ja puhallinlennokkien MM-kilpailut. Soitto selvitti, ettei sitä tule. Järjestäjän kuljetus olisi maksanut noin 200 euroa, joten nettotappio oli vähän toista sataa euroa per pilotti. Ja ei kun "väärälle" kaistalle Sitten vaan väärää puolta huristellen kolmisen tuntia järjestäjän ohjeiden mukaan ja johan Enniskillen löytyi. Etusektorissa vasemmalla oli korkeahko mäki, mutta siihen oli etäisyyttä niin paljon, että sen ei pitänyt aiheuttaa ongelmaa, mutta kyllä sitä tahtoi korkeutta aina tulla lisää, kun tuon mäen päälle oli ehtinyt koneellaan. Olisi pitänyt mieluummin ottaa suora lento kaksi päivää aikaisemmin. Koneenvaihdolla Tukholmassa näimme kuinka laatikot menivät nätisti MD:n eturuumaan ja Dublinissa käsittelijämiehet toivat laatikot jalkojemme juureen. Autovuokran kustannus tosin nousi 442 eurosta noin 890 euroon. Saatuani Hornetin kootuksi havaitsin paineilmajarrujen venttiilin vuotavan paineet vähitellen ulos. Saapuessamme oli paikalla jo noin 60 konetta ja valtasimme itsellemme pöydät USA:n tiimin vierestä ja samasta teltasta kuin esim. Koska SAS ei lennä Helsingistä suoraan Irlantiin, joutuivat laatikot menemään kahden matkatavaramyllyn läpi per suunta, mikä oli loppujen lopuksi mitä ääliömäisin moka. Koneille oli valmistettu vaahtolevystä (FinnFoam) keveät kuljetuslaatikot. Pientä huolta automatkalla herätti hento kerosiinin haju. Jokikin oli ihan rannassa ja vierainamme kävi parvi sorsia ja pesue joutsenia. Ensimmäinen kolmen tuomarin ryhmä arvostelee koneen skaalamaisuuden toimitettuja dokumentteja käyttäen. Ruotsin Anders Wikman uskoi vahvasti silikonisprayn auttavan venttiiliongelmaan. Sitten metsästettiin järjestäjän lupaamaa noutoa, mutta ei sitä kuulunut eikä näkynyt. Suihkaus spraytä ja parikymmentä toistoa venttiilillä ja johan rupesi pitämään. Myöhemmin kylkeen liimautui Taiwanin Skymasterin joukko. Lentoyhtiöltä tarkastettiin oletetut laatikkomitat 250 x 40 x 50cm ja 25 kilon paino, eikä näiden kuljettamisessa pitänyt olla ongelmaa. Suomen RC-jettilennokkijoukkue, Jussi Korolainen ja Tommi Vesalo matkasivat Pohjois-Irlantiin koneet kätevästi lennolla mukana matkatavarana. Heistä toinen oli jopa lennokkimies ja kyseli koneiden malleja. Alkupäivät majoituttiin kylän motellissa ja muun joukkueen tullessa siirryttiin isomman hotellin kahteen mökkiin. Tommilla oli käytössä 30mm ja Jussilla 20mm levyvahvuus, voimapaperilla ulkopuolelta päällystettynä. P Ylipainomaksut ropisivat SAS valittiin lentoyhtiöksi, koska kotimaisella ei sattunut olemaan sopiville päiville lentoja Dubliniin, josta oli tarkoitus edetä erinäköisillä autoilla Enniskilleniin eli Pohjois-Irlannin puolelle. Koska järjestäjän toimittama 12V akkukaan ei pelannut, suuntasimme Tommin kanssa läheiseen Irvinestownin kylään ostoksille. Antennikin tuli väsättyä ja maalattua. Olipa siihen rantaan karauttanut joku huvivenekin emäntiemme ollessa kotosalla. Tuomareiden tarkka koneiden syynäys Varsinainen kilpailu alkoi staattisella arvostelulla, joka suoritetaan kahden tuomariryhmän edessä. Oma laatikkoni oli 215x42x38 ja Tommin 210x60x50. Laatikot auki ja tutkimaan, miten koneet olivat matkasta selvinneet. Arvostelu suoritetaan viiden metrin etäisyydeltä ja siihen on käytettävissä 10 minuuttia, jona aikana kone asetetaan vuoroin ylä-, ala-, sivu-, etu- tai takakuvantoon arvostelua varten. ija . ILMAILU 5. Autotarvikekaupasta mukaan tarttui JumpStart käynnistysakku latauslaitteiden virtalähteeksi, silikonispray, harmaata kiveniskupaikkamaalia ja muovinen pakkelinlevityslasta erään kadonneen antennin valmistamiseksi ja maalaamiseksi. Laatikoiden kanssa AVIS-vuokraamon tiskille ja selittämään, että nyt teki järjestäjät oharin, jotta löytyykö sen varatun Vectran lisäksi pakettiautoa, jonka olisi voinut palauttaa heti samana iltana. Tämä paikattiin pikaisesti pikaliimalla ja sai siinä samalla Tommi sotkettua sitä kabiiniinkin. Italia, Australia, Qatar ja Saksa
20 min päästä. individuaalissa. Lentoarvostelua varten piloteille jaetaan jokaiselle kierrokselle tuomarointilomakkeet, joihin kirjataan ohjelmassa lennettävät liikkeet. Palaamme starttiboxiin ihmettelemään ja tyhjentämään konetta polttoaineesta, koska koneissa ei saa säilyttää polttoainetta teltoissa ollessa. Tommi oli vastaavasti 53. Täst koske si luon lon vä koske Samas samm Ilme sa vas olen o Lask Hornet ilmaan alinopeudella Sitten alkoivat lennätykset ja pääsin ajamaan iltatyyneen ensimmäisen keikkani. Aermacchin turbiini käyntiin ja Tommi rullaa baanalle. Ensimmäisessä kolmesta teltasta oli lisäksemme mm. On se ihme. Juoksutan kaasupullon Tommille, mutta säätöventtiilin kierreosa on pudonnut matkalle. Etualalla Sebastriano Silvestrin MiG29OVT suunnattavin suihkusuuttimin. Yllättäen moottori "törisee" jo rullauksessa. Arvosteltavia liikkeitä on kahdeksan, ja näistä kolme on kaikille samat. Pakolliset liikkeet ovat lentoonlähtö, suora vaaka ohilento sekä laskukierros ja lasku. Tommi valmisteltiin keikalle ja oma keikkani olisi n. Toisella arvostelupöydällä tuomarit tarkastelevat samoin viiden metrin etäisyydeltä koneen maalauksen ja merkinnät. sijalla. Ilmeisesti nämä uuden sukupolven turbiinit onkin jo viety sitten lähemmäs sakkausrajoja, joten taas pitää olla tarkkana ilman saannin kanssa, aivan kuten aiemmin puhaltimien kanssa. Saksa, USA ja Italia. sija kokonaisuudessa ja 18. Vastatuuleen kääntyessä se sitten sammuu kokonaan. Muutenkin testikeikka-ajat taisivat tuulen takia muuttua enemmänkin uskalikkojen jonotusmallilla ansaituiksi. Tommilla vastaavat liikkeet vaakakierre, cobra roll, silmukka, nelivaiheinen vaakakierre ja hidaslento laskuasussa. Toisen kierroksen lentoon sain tehtyä erinomaisen lentoonlähdön, mutta loppu olikin sitten samaa säheltä- mistä mistau yllättä liikkee siten n hätäis Tom mäise det lai rajan 1912.5 Kolm kohtal tasoa, Lask ja fina päin. ja 48. Sandor sääti moottorin kiihdytysramppia hitaammaksi, koska Aermacchin imukanavat ovat ahtaat ja pitkät Digitech Ulysseuksen ilmamäärälle. Staattiset saatiin hoidettua osaltamme alussa alta pois pienien kilpailijanumeroidemme ansiosta, joten kirjauduimme heti myös testikeikkalistaan. Saimmekin moottorin toimittajan, Sandorin, paikalle ja aloitimme armottoman koekäyttörumban, jonka ohessa oma testiaikakin sitten meni ohi. Lentoonlähtö kääntyi noin 35 astetta sivuun, koska tuli vedettyä Hornetti alinopeudella ilmaan. Suome lipunno 6 ILMAILU. Lisäksi Tommi vielä laittoi tankista tulevat letkut oikein päin, niin ettei kakkoskuskin penkki paina imuletkua ruttuun, niin rupesi Ulysseus pelaamaan. 1800 pisteen lento. K mitään neeni kone taan. Varatut keikka-ajat menivät sateen aikana, mutta sain järjestettyä uudet ajat seuraavan päivän lounastauolle. Tarkoituksena oli rikkoa vähintään 2000 pisteen raja. Ennen Hornetin sai startata täydellä vedolla, mutta muutos NiCd akusta LiPo akkuun taisi vähän vaikuttaa painopisteeseen. 26. Oman testiyrityksen ja Tomminkin lisäyritykset unohdimme suosiolla kovan sivutuulen takia. Tuloksia ja tietoa tulevasta Israelin kilpailusta löytyy sivulta www.ijmc.net. Korkeusperäsin ja siivekeohjauksena (Taileron) toimivat ohjainpinnat alkoivat kunnolla tehoamaan vasta n. Ensimmäisen kierroksen jälkeen saatiin tuloksia myös staattisista ja löysin itseni yllättävän korkealta. Lennollakin kone tuntui tulevan tuhotonta kyytiä kaikista päätyliikeistä liu´uttaessa liikkeen aloitukseen ja olin koko ajan askelmerkeissä perässä, joten tuloksena oli n. Juuri, kun on päästy kehumasta, että imukanavilla ei ole enää mitään väliä, niin sitten tulee märkä pyyhe kasvoille. Tämän jälkeen he siirtyvät lähemmäs konetta ja suorittavat koneen pinnanlaadun, detaljien ja rakennustyölaadun tarkastelun. Se siitä keikasta. Itselleni valitsin valinnaisiksi liikkeiksi puolikkaan kuubalaisen, Immelmannin, Victory Rollin, Immelman & Split-S -yhdistelmän ja hitaan vaakalennon sileänä. Siinä menivät sen lennon pisteet. Tommilla 1845 ja minulla 1900 pistettä, joten Tommille jäi vielä puristettavaa seuraaviin lentoihin. Muut 5 liikettä valitaan annetuista ryhmistä, jotka jakautuvat helposta vaikeaan. Tommi ajoi mielestäni paremmin ja yritin avustajana saada liikkeet keskeisiksi parhaani mukaan. Oletin Tommin rökittäneen minut lennätyksissä, mutta toisin kävi. Laskussa Tommi käytti nousulaippoja ja kone jäi lillumaan 30cm korkeudelle 150m ajaksi ja teki parit pomput. 1.5 sekunnin päästä irtoamisesta
Italialaiset jopa tilasivat pizzaa Nations Nightiin! Ilmeisesti perinteinen Irish Stew ei oikein kelvannut. nnä1845 lle jäi in. Koneita, joita näh- tiin jo Unkarissa oli vielä detaljoitu lisää ja tietysti lennätysrutiinia oli karttunut. Lisäsin tehoa, koska luulin joutuneeni taas vähän alinopeudelle, ja samalla kone kallistui terävästi korjauksen suuntaan. 2000 toon dön, eltä- mistä kuin aiemmin. Samassa huomasin moottorin olevan sammunut ja tekevän loppujäähdytystä. Kolmannen kierroksen lentoonlähtö oli kohtalainen, liikkeet muiden kierrosten tasoa, ehkä vähän rauhallisempaa. Tein liikkeisiin valmistautumisen myötätuuleen ja se tekikin yllättävän suuren vaikutuksen, kun kaikki liikkeet tahtoi tulla liian nopeasti syliin ja siten niistä tuli epäkeskeisiä ja muutenkin hätäisiä. Oli käynyt niin, että Aermacchin tankin sisäinen klunkkiletku oli lähtenyt irti. Moottori pyöri kunnolla viiden liikkeen ajan, koska sai ainetta päätankista nipan korkeudelle saakka. Tämän asian puinnin yhdessä vaiheessa yksi järjestäjistä jo myönsi saaneensa sanallisen pyynnön luokkatiedon korjaamisesta ennen lentojen alkua, mutta myöhemmin tämä kiellettiin ja pisteiden nollaus tapahtui. Laskukierroksessa korkeudet vaihteli ja finaalissa kone kallistui vähän yleisöön päin. Korjasin, mutta ei oikein tapahtunut mitään. Open -luokan vei Englannin Tappin/Richardson-tiimi. Luokan vaihto ei ollut enää mahdollista (tulkittiin taktikoinniksi), joten vaihtoehtona oli täydellinen hylkäys tai pisteiden nollaus. Tommi 2035 ja Jussi 1912.5 pistettä. Kisajärjestelyjä moitittiin ja protestoitiin monella tapaa. Päätöksen jälkeen Saksan joukkueenjohtaja erosi tehtävästään ja matkusti kotiin. Tommi julisti "Emergency Landing" ja heti perään minä liikkeen aloituksen ja lopussa lopetuksen, jotta saadaan vähätkin pisteet talteen. a sena oivat kunnetin uutos vaikone ikista aloieissä steen a yriisiksi käytti 30cm pomt. Jospa seuraaviin jo kaksi per vuosi. Silmukkaan sitten tultiin Ultimate Air Trap pikkutankin höyryillä ja kun kone oli selällään saatiin taas nipasta lisää polttoainetta vinhasti pyörivälle pumpulle ja sieltä taas moottoriin, joka jo oli pudottanut kierroslukunsa alle tyhjäkäyntitason. Ehdin siis ajamaan yhden lennon joka vuosi kisojen välillä. Tarkoituksen olisikin saada aikaiseksi suurempi kone, jotta lentonopeuden saa realistisemmaksi. Järjestelyt tosiaan yskähtelivät monellakin kantilla, mutta loppujen lopuksi kaikki saivat lennätettyä kolme lennätyskierrosta ja kisat saatiin jopa päätökseen etuajassa. Sekin tietysti auttaisi, jos lennättäisi enemmän, kuin 3 lentoa kolmen vuoden aikana, kuten nyt pääsi Hornetin kanssa käymään. Tuloksena oli noin 1,5 metriä pitkä jälkipolttolieska ja sitten eleetön liitolasku kiitotielle. Lisäksi ajoin liian lähellä. Joukkueenjohtaja vakuutti moneen otteeseen pyytäneensä järjestäjiä korjaamaan väärän luokkatiedon näiden pilottien kohdalta, mutta sitä ei ollut tapahtunut. Laskun pisteet eivät olleet kovin hyvät. Suomen joukkue kilpailujen avajaisissa ja lipunnostossa. Tommi ajeli omaa keikkaansa niin liekeissä, että kuudennen liikkeen (silmukka) puolivälissä piti ottaa kone alas sammuneen moottorin takia. Saksan Höchsmann oli toinen ja Kiinan Alex Lau kolmas. Tommi ajeli samaan tyyliin, kuin ensimmäisenkin, mutta nyt laskussa myös täydet laipat ja tuloksena oli se 2000 pisteen rajan rikkova lento. Huippumiesten lennätys on kyllä käsittämättömän hienoa, vaikkakin koneissa on jo mukana kaikenlaista lennätystä helpottavaa, kuten gyrot. Ei pidä luottaa mihinkään sanalliseen infoon, vaan aina paperiin. Muutamia täystuhojakin tapahtui. Huippumiesten lennätys oli upeaa katsottavaa Kahden vuoden aikana olivat pilotit ja tiimit taikoneet todellisia mestariluomuksia koneistaan. Hyvää ILMAILU 7. Tällä oli hyvät ja huonot puolensa. Ilmeisesti kävi niin, että finaalin alussa vastaanotin kävi failsafe-tilassa, johon olen ohjelmoinut turbiinin sammumaan. Oma koneeni kärsii kyllä aikamoisen deflaation näitten kisojen jättiläisten vieressä. Myös perinteinen Nations Night vietiin läpi ilman suurempia miestappioita ja Tommi siellä edusti Suomea Combat Drinking juomakilpailussa. Saksalaisilla oli taas tapansa mukaan vahva joukkue, ja niinhän siinä kävi, että Stefan Völker korjasi ykköspytyn kotiin individualissa mahtavilla lennätyksillä ja entisestään detaljoidulla isolla Hawkilla. Koko episodin nähneenä mielestäni ratkaisu oli oikeusmurha ainakin toisen pilotin osalta. Valitettavasti kaikki koneet eivät päässeet ehjänä kotimatkalle. Ensimmäisenä taisi koskettaa peräkartiot, sitten päätelineet. Kahden saksalaisen pilotin staattisen arvostelun pisteet nollattin, koska he olivat alunperin ilmoittautuneet individual-luokkaan ja ensimmäisen kierroksen tulosten jälkeen ilmoittivat siirtyvänsä open-luokkaan, koska eivät ole itse rakentaneet koneitaan. Muistutus vain siitä, että kaikki pitää olla kohdallaan MM-kisoissa. Tästä sitten pienen keikuttelun jälkeen kosketus radan reunaan, jonne kone halusi luonnostaan vajota, kahden kiitoratavalon väliselle osuudelle. Toisena Venäjän Robertus ja kolmantena Italian Marghi. aatiin itseni isuuijalla
Monet lauantaina paikalle tulleet katsojat olivat syystäkin pettyneitä. O kisterö voinem noin p viime Toin terissä palsta myös na päi päästä Upo tuotiin Kaikk muass ASW vaan n tuman pääsev Mai lölle o rekiste vasta sikym parem Ultrak Sitä kiloine olisi u la, että purjele sethan ihmisj saan E että ei Kuit hes py. Joka tapauksessa koneiden alati suureneva koko alkaa vaikuttaa edustusjoukkueen matkabudjettiin niin paljon, että mikäli joukkue Israeliin lähtee, on joukkueelle löydettävä hyviä tukijoita, jotta koneet saadaan sopivan nopeasti ja turvallisesti perille. Viel nan v täisiin OH-1 Suom mero 972. Jälleen ainakin kahden vuoden odotus, kunnes pääsee tapaaman näitä mahtavia ystäviä. Kaik- ki pohjapuolen antennit ja muut "mökit" olivat irronneet. Äänestyksen voitti Kypros, mutta myöhemmin erinäisten syiden takia he ovat vetäytyneet, joten kilpailut järjestetään äänestyksen hävinneessä Israelissa. Vaahdosta tehdyt kuljetuslaatikot palvelivat hyvin. Tasalu oli, ettei kenenkään tarvinnut lennättää kisan päättymisen jälkeen alkaneessa tihkusateessa, mutta tästä aiheutui myös se, että lauantaille luvattua Airshowta ei ollutkaan. Hornetin laatikon pohjasta oli painunut sisään n.200x300mm alue, mutta koneeseen ei ollut tullut pahoja vahinkoja. Keveys oli valttia Suomen joukkueen matkustamisessa. Kilpailun yhteydessä järjestetyssä IJMC:n kokouksessa valittiin myös seuraavien kilpailujen järjestäjät. Saapa nähdä, innostuvatko jettimiehet lähtemään kahden vuoden päästä Israe- liin. Haikein mielin konetta pakkaamassa. Kyprokselle oli heti ydinryhmä jo lähdössä, mutta Israel ei ole ollut yhtä puoleensavetävä. Kaikki vain halusivat pakata koneensa pois matkaa varten, koska keli ei mahdollistanut juurikaan lennätystä. Paluumatkalla kuljetuslaatikot sitten jäivät Kööpenhaminaan, koska kone lähti myöhässä Dublinista ja vaihtoaika jäi mitättömäksi. Parin päivän odottelun jälkeen laatikot saapuivat, mutta pieniä vaurioita oli syntynyt. Nokan murtuma oli vielä juuri yhden dekalin kohdalla, joten korjaus vaatii luultavasti uuden dekalin tilauksen ja maalihommia. Tommilla taas kone oli päässyt irti laatikon sisällä kannakkeistaan, ja tuloksena oli murtumat perärungossa ja nokassa
Saman huomasi kohdaltaan nuorempi purjelentäjä Miikka Turunen. Siihen laitetaan moottori. vuonna 2007 oli Suomen ilma-alusrekisterissä suurin numero 977. Semmoiseen tarvitaan vähän kalliimpia kuituja. Toinen esimerkki höyhensarjasta on amerikkalainen SparrowHawk. Niinpä useat tehtaat työntävätkin linjoiltaan ultrakevyitä itsenousevia yksi- ja kaksipaikkaisia hyvinkin purjelentokykyisiä laitteita. Mutta ellei niissä ole moottoria, niin EU:ssa niitä ei ole olemassa. Mutta kun EASA:n pykälissä ei ultrakevyttä purjelentokonetta mainita, niin semmoista ei voi olla olemassakaan, saati että niillä saisi lentää. Mutta muistakaa, että ne eivät siis ole ultrakevyitä purjelentokoneita. Viime vuoden alussa luku oli 972. Firmalla on tarjolla myös itsenouseva TST-14M Bonus -kaksikko ja yksipaikkainen TST-13M Junior -matkailumopu, ultrakevyitä kaikki tyynni (www.testandfly.com). Toinen lähenevä tasaluku olisi 400 rekisterissä olevaa purjelentokonetta, Siihen on palstahenkilön laskujen mukaan matkaa myös noin viisi konetta. Ei, ei sitä konetta kevennetä, eikä yksinkertaisteta, vaan siitä tehdään painavampi, monimutkaisempi ja kalliimpi. Esimerkiksi tuo ukrainalainen Alatus menee motorisoituna luokkaan, jossa ultrakevytlupakirjallinen henkilö voi sen itse huoltaa. Huipputekniikalla tehty kone maksaa reilut 42.000 dollaria. liitokykyä on noin 27:1. (aerola.com.ua) Tsekkiläinen Test and Fly tekee puolestaan itsenousevaa TST-10M Atlas purjekonetta, joka painaa 300 kiloa ja liitää 15-metrisillä siivillään 40:1 nopeudella 88 km/t. motorisoitu tai moottoriton" ja voisipa hän neuvoa myös lisenssioinnissa. Maailmaluokka uusiksi Eipä se nyt niin helppoa ole rajanveto urheilusäännöissäkään. Ei siitä meinannut mitään tulla. Ilman moottoria se maksaa 21.000 euroa. Esimerkiksi luokat voisivat olla avoin, 18-metriset, 15-metriset, vakio, 13-metriset ja ultrakevyet (tyhjämassa alle 80 kg). Mukavia, tasaisia, jopa 2 m/s vetäviä nostoja ja pilven pohjat toista kilometriä korkealla. lokakuuta. ILMAILU 9. Mutta on siihen ratkaisukin olemassa. Esimerkiksi ukrainalainen Aerola tekee Alatus-purjelentokonetta, jonka lisähinnasta saa alle 80-kiloisena. Vanhassa vara parempi. lähpuouurejouk, että jouka kovalli- jelentokoneita, jotka noihin painorajoihin ja muihin määritelmiin mahtuvat. Tuuli puhalteli sopivasti pohjoisesta ja vintturista sai mukavasti korkeutta, reilut 600 metriä helpostikin. Vilpitön tarkoitus oli laskea mäkeä. Kuitenkin maailmalla on olemassa lähes pyörryttävä määrä uusia keveitä purEdellisen perusteella voisi uumoilla, että ultrakeveys voisi olla yksi tie purjelentoon. Mutta purjelentäjähän on tottunut siihen, että keli joskus sotkee hyvät suunnitelmat. Variometrit näyttävät liki 2 m/s ja korkeusmittari kiertää kohti kilometriä liki. OH-973 puuttuu listalta, joten sen rekisteröinti lienee ollut kesken. Kevyimpien luokkien rajoja mietitään aseteltavaksi tyhjä- tai maksimimassan tai siipikuormituksen perusteella. Joulukuun 5. Hintaa on 35.000 euroa. Ylläpitokustannukset ovat lähempänä riippuliitimen tasoa. Kaikki ovat yksityisomistuksessa. Onnea vaan näihin koteihin iloisen perhetapahtuman vuoksi. Uudet tulokkaat varmaan pääsevät yhdessäkin kisailemaan. Miikka lensi pari puolituntista. Silloin EASA eikä liioin USA:n FAA ei ole siitä kiinnostunut. Toinen kaava on tehdä koneesta tyhjämassaltaan alle 80-kiloinen. Niitähän ovat muun muassa Italian Silentit ja Venäjän Russiakoneet. Pilvipeite repeili ja niinhän siinä kävi, että termiikki heräsi. Sieltä löytyi huikea kooste erilaisia kevytkoneita ja linkkejä niiden valmistajien ja alan järjestöjen sivuille. Kuitenkin Pieleen meni! Taannoin lokakuussa palstahenkilö huomasi, että voi hiisi, maksettuja vinttauksia uhkaa jäädä käyttämättä. KOONNUT PAAVO KOPONEN Tasalukuja kohti Vielä olisi hommattava Suomeen tusinan verran purjelentokoneita, että nähtäisiin koneen kyljessä rekisteritunnus OH-1000. Palstahenkilö eksyi asiaa tutkiessaan nettiosoitteeseen www.geocities.com/avropol/gliders/htm. Upouusia purjelentokoneita Suomeen tuotiin viime vuonna neljä kappaletta. Toista tuntia kesti se pidempi keikka. Mainittakoon, että vanhin palstahenkilölle omakohtaisesti tuttu koneyksilö oli rekisterin neljänneksi vanhin, mutta uusin vasta suunnilleen sadanneksikolmanneksikymmenenneksi uusin. Onneksi oli niitä hinauksia useampi, niin onnistui sekin mäenlasku lopulta. Yhtä kaikki voinemme ympäripyöreästi päätellä, että noin puolenkymmentä konetta Suomeen viime vuonna tuotiin. Kevyitä ja vielä kevyempiä purjelentokoneita tehdään myös Sloveniassa, Italiassa, Ranskassa, Puolassa ja ties missä. Semmoisethan ne ultrakeveiden rajat ovat. Ei tarvitse täyttää JAR-pykäliä rakenteen eikä lisenssien suhteen, eikä tarvitse rekisteröidä. Muun muassa helsinkiläisessä osoitteessa asuu ASW 27-18 E ja Espoossa LS8-t. Ei auttanut muu kuin sopia diplomivinttaaja Juha Kettunen paikalle ja suunnistaa kohti Kiteetä. Sitten se on ultrakevyt lentokone, ja onkin yhtä äkkiä olemassa, rekisteröitävissä ja lennettävissä. Palstahenkilöä kiinnostavat luokkana eniten hauskat purjelentokoneet. Ultrakeveyttä peliin Ultrakevyen purjelentokoneen kaava Sitä voisi kuvitella, että alle kolmesataakiloinen yksipaikkainen purjelentokone olisi ultrakevyt. Mutta ihmisjärjellä käsittämättömässä viisaudessaan EASA:n virkamiehet ovat katsoneet, että ei, eivät ne ole. Luku oli mainittuna päivänä 395, eli nykyvauhdilla vuoden päästä voisi se seuraava sata täyttyä. Niin ikään voisi kuvitella, että alle 450-kiloinen kaksipaikkainen purjelentokone olisi ultrakevyt. Palstahenkilö voisi tosin turistiluokan lentolipuilla ja päivärahalla mennä Brysseliin kirjoittamaan sääntökirjaan, että ultrakevyt on "... Päivämäärä 20. Maailmanluokkaa kuitenkin mietitään uusiksi niin, että PW-5:n lisäksi siihen kelpaisivat muutkin pikkukoneet
Järjestö pyrkii siis ajamaan itserakennettujen ja vanhojen koneiden sekä myös warbirdien omistajien, entisöijien ja lentäjien etuja suoraan Eurooppa-viranomaisten suuntaan. Ensimmäinen yleiskokous pidettiin lokakuussa Prahassa ja toistaiseksi siihen on liittynyt jäsenjärjestöjä 11 Euroopan maasta. Tilaajana on 3A eli Anyang Angel Aero Science and Technology Development Co, joka myös tulee valmistamaan osan koneista, ja kaupan arvo on noin 150 miljoonaa US-dollaria. Suomalaisittain kiinnostanee se, että järjestön experimental-asioiden johtaja on Kjell Franzén, ruotsalaisen EAA-järjestön puheenjohtaja. Ja vieläpä varsin edullisella investoinnilla verrattuna itse kehitettyyn aivan uuteen koneeseen. KOONNEET NILS ROSTEDT, MIKKO SOKERO Q Libertylle iso Kiina-tilaus EFLEVA uusi järjestö konevanhuksille U Kiinalaisen yliopiston lentokoulu on tilannut käyttöönsä peräti 600 Liberty XL-2 -konetta. aksipaikkaisen Liberty XL-2-koneen valmistaja, amerikkalainen Liberty Aerospace, on saanut peräti 600 koneen tilauksen ja valmistussopimuksen Kiinasta. EFLEVAn perustamisen syynä oli järjestön mukaan se, että yhteydenpito Eurooppa-tason hallintoviranomaisiin kuten EASA, Eurocontrol, ECAC ja EU:n komissioon ja parlamenttiin on mahdollista vain Europe Air Sportsin avulla, joka taas ei keskustele kansallisten erikoislajijärjestöjen kanssa, vaan ainoastaan Eurooppa-tason liiton kanssa. Nopeat nelipaikkaiset komposiittialatasot Columbia 350 ja 400 tunnetaan tästedes Cessna-koneina. Koneet tulevat käyttöön Anyangin tiede- ja teknologiayliopiston lentokoulussa. Tässäpä sitten mietittävää, antaisiko tämä uusi järjestö lisäarvoa myös suomalaisille em. lajien harrastajille. O LMA voste palstah ilmailu tavan k Laut arvoste kuvatt sillä kir I S vu Columbiasta tulee Cessna W N iinhän siinä sitten viime marraskuun lopulla kävi, että Cessna osti vaikeuksiin joutuneen Columbia Aircraft -yhtiön 26 miljoonalla dollarilla. Brittivaltakunnassahan lentää huomattava määrä vanhoja oldtimer-koneita. Nettisivuston perusteella englantilaiset ovat olleet aktiivisia järjestön perustamisessa. Myös tähänastiset Columbia-omistajat lienevät varsin tyytyväisiä siihen, että konetyypin tulevaisuus on turvattu ja vieläpä Cessnan laajan myynti- ja huoltoverkoston voimalla. Myös on todennäköistä, että Cessnan NGP eli Next Generation Piston -projekti laitetaan "hyllylle" ainakin joksikin aikaa, koska uudet 350- ja 400-mallit ovat ominaisuuksiltaan varsin lähellä NGP:tä, vaikka eivät olekaan Cessnan perinteiden mukaisia ylätasoja. Vuosituotanto tulee olemaan noin 100 konetta. Häviäjinä tästä prosessista poistui Malesian valtiovarainministeriö, joka oli investoinut huomattavan määrä Columbia-yhtiöön. Liberty XL-2 on englantilaisperäisen itserakennettavan Europa-koneen FAR- ja EASAtyyppihyväksytty jatkokehitelmä, ja se lienee tätä nykyä edullisin uusi IFR-hyväksytty lentokone. Suomessa valmistui viime vuonna kaksi Europaa. K Itserakennettujen ja vanhojen koneiden omistajille on perustettu edunvalvontajärjestö. tsikon kirjainyhdistelmän takaa löytyy vastaperustettu eurooppalainen järjestö, jonka nimi European Federation of Light, Experimental and Vintage Aircraft kertoo jo, mitkä lentolaitteet ovat tässä edustettuina. Amerikkalaista asiantuntijaa Rich Belzeria siteeraten, tämä oli suuri menestys Cessnalle joka näin sai tuotevalikoimaansa modernin "highend"-matkakoneen, jolla Cessna voi nyt täysiverisesti kilpailla viime aikoina menestyksekästä Cirrus SR20/22-konetta vastaan. Hien vin ko maam Suome Krite muass nonsuo Onn 10 ILMAILU. Koneiden valmistus jatkuu Oregonissa, Bend-nimisellä paikkakunnalla. Columbia-lentokoneet ovat nyt Cessnan taloudellisesti tukevien siipien suojissa. W n ilmasta Vallaks Veikko nittelij Täm Leena WW uun tu kustan netta
Kirjan voi antaa lahjaksi myös muulle kuin suomea lukevalle, sillä kirjasta löytyy myös käännökset englanniksi. Kai R. Tämä uutinen ei ollut täysi yllätys, koska Cessna on jo aiemmin ilmoittanut, että kustannussyistä Skycatcherille etsitään valmistajaa USA:n ulkopuolelta. Cessna on tehnyt partner-sopimuksen Shenyang Aircraft Corporation (SAC)-yhtiön kanssa, joka on valtio-omisteisen AVIC-ryhmään kuuluva valmistaja. Teoksen kuvat ovat Hannu Vallaksen, ja tekstin on laatinut toimittaja Veikko Neuvonen. Esittelemme Global Expressin tarkemmin ILMAILUSSA myöhemmin tänä vuonna. Y Bombardierin valmistaman Global Expressin kotihangaari on nyt Airfixillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sinänsä SAC ei ole mikään pikkufirma: yrityksen asiakkaana on ollut sekä Boeing, Airbus että Bombardier, ja tyyppimerkinnän Shenyang J-11 takana löytyy kiinalaisversio Sukhoi Su27 -hävittäjästä. Keväällähän tuli G3-versio tehokkaammasta SR22-konetyypistä, ja nyt näitä uudistuksia on toteutettu myös 200-hevosvoimaisessa SR20: ssä. Ulkoasu on graafisen suunnittelijan Jukka Aallon. Lehtonen on päästänyt ilmoille loistavan kirjan, Lauttasaari ennen metroa Lentokuvia Lauttasaaresta 1968-1999. Uusi, pitempi siipi ja suurempi kuormattavuus ovat uutuuslistan kärjessä. Kriteereitä voittajateokselle ovat muiden muassa soveltuvuus suurelle yleisölle ja luonnonsuojelusanoman edistäminen. Marraskuussa jouduttiin lomauttamaan henkilöstöä, kunnes uusista rahoitusjärjestelyistä on saatu sovittua. Hitaasti kiiruhtaminen saattaakin olla viisasta, jotta riittävä luotettavuustaso saavutetaan ennen kuin konetta päästetään asiakkaiden saataville. RO Q Global Express laskeutui Suomeen ksityissuihkukoneita huoltavan ja hallinnoivan Airfixin lupiin on saapunut jälleen upea, huipputekniikkaa sisältävä luksusjetti. Lehtonen on paitsi kuvannut, myös lentänyt itse kuvauslennot. I . nimi tolaitoistain halmahstöjen irdien ettisiakunnzén, uusi Lyhyesti.... Lehtitietojen mukaan Cirrus ja Thielert Aircraft Engines ovat myös edenneet Cirrus SR22 -koneen dieselöintiprojektissa. Aika näyttää, milloin ATG pystyy toimittamaan kaikkiaan 157 tilattua konetta, joiden on määrä kiidättää lentäjiään 500 solmun tuntinopeudella. W nan ssa. WF eli Maailman luonnonsäätiö on valinnut Vuoden luontokirjaksi teoksen Suomi ilmasta (Tammi). Joulukuussa Suomeen saapunut Global Express kone on Bombardier-konsernin pitkän matkan suihkukone, joka kykenee yhdellä tankkauksella lentämään peräti 11 390 kilometriä 0,85 Machin nopeudella. Lauttasaaren Säätiön kustantama kirja sisältää Lehtosen kuvia Helsingin läntisestä, arvostetusta kaupunginosasta. Cirrus Design on julkistanut uuden Generation 3 -version suositusta SR20-koneestaan. Legendaarinen ilmailutoimittaja, -kirjailija, -kuvaaja ja lentäjä Kai R. Suomi ilmasta on vuoden luontokirja Cessna Made In China ikään ei tunnu pysäyttävän teollisuustuotteiden valmistuksen siirtoa Kiinaan. Mutta se, että valinta osui kiinalaisyhtiöön, ei nettikommenttien perusteella juurikaan ilahduttanut patrioottisimpia amerikkalaislentäjiä. Onnittelut Hannulle! M ILMAILU 11. Kuinka ollakaan, palstahenkilöt törmäsivät aivan ihastuttavaan ilmakuvakirjauutuuteen. Tämänvuotisen luontokirjan valitsi kirjailija Leena Lehtolainen. Kaksipaikkainen ATG Javelin -pikkusuihku on rahoitusvaikeuksissa. Hienossa kirjassa esitellään Suomea ilmakuvin kolmen "lennon" avulla, jotka kulkevat maamme päästä päähän länsirannikon, KeskiSuomen sekä maan itäosan reittiä seuraten. WWF:n jo 30:tta kertaa järjestämään kilpailuun tuli ennätysmäärä ehdokkaita: kymmenen kustantajan 21 teosta sekä kolme omakustannetta. Nyt myös Cessna on ilmoittanut, että uusi LSAkone 162 Skycatcher tullaan valmistamaan Kiinassa. Koelentoja on lennetty ja Thielert on jo saanut täydentävän STC-tyyppihyväksynnän 4.0-litraisen 350 hv moottorin asennukselle, mutta vielä ei ole kaupallisen julkistamisen aika. Näin digiaikana osaa arvostaa sitä, että kaikki otokset on kuvattu perinteiselle filmille. Kuva Mikko Maliniemi. Upea ilmakuvakirja Lauttasaaresta LMAILU-lehden edellinen päätoimittaja Tero Tuominen ehti peräänkuuluttaa kirja-arvostelussaan edellisessä numerossamme ilmakuvia sisältäviä kirjoja. Skycatcherin tuotannon on määrä alkaa 2009 jälkipuoliskolla ja vuosituotannoksi kaavaillaan 700 konetta. Lehtosen hienot ilmakuvat Lauttasaaresta on koottu samoihin kansiin
Se "vahvistui" jokaisella kerralla, koska varaosia käytettiin säästelemättä. Etsimme kaikki varastossa olevat sarjaosat ja sovitimme ne pakoputkistoon paikoilleen. Johonkin aikaan käytiin Virtaskan kuppilassa. Viimein tuli soitto, että kone saapuu vasta klo 19 maissa, eikä se ollut muistini mukaan vanha tuttumme DAITY. Lufthansa vaihtoi reiteillään vuorokoneitaan useasti, tuoden liikenteeseen yhä surkeammaksi käyviä Junnuja. Lopputulos oli ammattimiehen käsialaa, joka oli lähtöisin sotahommista Bristol Blenheimien ja DB 3f:n pakoputkien Me kaan k myöhä lennet toja", moott Opp lentäji uusia Konee startti majak ille, h välissä Umm lut yht Len uuttia lentäm Pelo joukot kehity skin ta että jo Neuvo telake Merki salaisi 12 ILMAILU. Pitkäperjantain Lufthansan Junnun piti tulla päivällä eikä muita vuoroja ollut tiedossa. Mikä sitten. Periaate oli, että kone täytyi olla moitteettomassa kunnossa ennen seuraavaa lentoa. Artikkelisarja päättyy siihen, kun liittoutuneiden valvontakomissio ottaa kentän haltuunsa. P itkäperjantai 1944 oli sananmukaisesti todella pitkä. TEKSTI PENTTI SALMINEN KUVAT PENTTI SALMISEN ARKISTO JA PUOLUSTUSVOIMAT Malmin lentotoiminta siirtyi Hyvinkäälle sodan jälkeen LIITTOUTUNEET OTTIVAT KENTÄN HALTUUNSA kunno Vilin konee öljy- ja Ven nen p gaspa painei yli 23, mun s kaanik Ha naama avonu Junnu Historioitsija Pentti Salmisen muistelmat sota-ajan Malmin lentoasemalta ovat päätyneet kolmanteen ja viimeiseen osaansa. Kone työnnet- Savoia Marchetti Pipistrello, eli lepakko, oli sota-aikana paljon käytetty kuljetuskone. "Eihän se näin pitänyt mennä, ei sinne päinkään". Vili yritti hitsata epätoivoisesti reikiä umpeen, mutta ruosteinen rautahile suli kuumuudesta alta pois. Melu oli hirmuinen. Näytti toivottomalta, kunnes Vili sanoi rauhalliseen tapaansa: Haetaas paljon messinkilankaa ja millin paksuisia rautapellinkappaleita, niin mä rappaan putket ehjiksi hiljaisella liekillä. Illan jo hämärtyessä näkyi kaukaa pakoputkien tulenlieskojen kajo. Huoltotöistä ei Aerossa milloinkaan tingitty. Ruostuneet, ohueksi syöpyneet pakoputket olivat hylkytavaraa ja pysyivät enää kasassa "ajatuksien voimalla". Vili sulatteli messinkilangalla taidokkaasti pellinkappaleet reikien päälle, kun ensin vähän muotoili niitä kaareviksi puuvasaralla. Haitallisesti Aeroon se vaikutti siten, että varaosia ei Junnuihin tahtonut saada Saksasta. Entinen armeijan mekaanikko Viljo Partio pisti kädet syvälle haalarinsa taskuihin. Sääntö koski sekä kotimaisia ja ulkomaalaisia koneita. Pala palalta työ eteni. Hän tiesi etukäteen töiden määrän ja sanoi rauhallisesti: Taitaa mennä yötöiksi! Junkers Ju-52:n pakoputkien jatkokappaleita oli enää rajoitetusti varastossa ja "Vili" tiesi tilanteen. Aurinkoinen päivä kului rattoisasti "skrubua" pelatessa hallin takana auringonpaisteessa. Lappu ovella kertoi, että se oli suljettu pyhäpäivänä. Kauhea nälkä rupesi heti kurnimaan mahassa. Koko pakoputkisto olisi pitänyt uusia, ainakin kahdesta moottorista, mutta varastossa ei varaosia enää ollut riittävästi. Niin tapahtui. Sakut olivat pihistäneet täydennyksistä, koska sota vaati veronsa. Kuvan kone kuului Osasto Kuhlmeyhin. tiin miehissä halliin. Sääntö oli ehdoton! Mieleeni jäi erikoisesti Lufthansan D- AITY tunnuksinen Ju-52, joka oli vieraillut useasti Malmilla. Nälkä vaivasi, eikä antanut hetkeäkään anteeksi. Konetta ei kuulunut. Kaikesta näki, että koneet tulivat sotatoimista, ja istuimet olivat pantu ennen Helsinki -vuoroa paikoilleen. Sodan jatkuessa varaosien ja huoltotarvikkeiden puute näkyi ja tuntui. Työpäivä oli klo 716
Muiden muassa Herbert Koller joutui hyppäämään 18.6. Siellä majakan yli ja takaisin laskuun Malmille, hipaisu rataan ja taas ylös. Hänen FW190 koneensa rojahti puroon. Kannaksen Neuvostoliiton puolelta kuului yötä päivää telaketjujen rutinaa ja moottorien jyminää. Huomioni kiinnittyi koneen sisäseinällä olevaan taiteelliseen noin metrin korkuiseen, värilliseen maalaukseen, jossa kerjäläinen rääsyissään ja sauva tukenaan talutti narusta iloisesti virnuilevaa kilpikonnaa. Koneet pistäytyivät välillä Suomenlahden eteläpuoleisilla kentillä (Petserissä ja Tartossa). "armeijan paakilentoja", eli mittarilähestymislentoja monimoottorisilla koneilla. Junkersin eri versiot tulivat tutuiksi suomalaisessakin ilmasodassa. ILMAILU 13. Stalingradin murtuminen ja Kurskin taistelut vakuuttivat suomalaisjoukot, että jotakin suurta oli tiedossa. Siihen samaan avo-ojaan, jossa juoksutetaan vielä tänäkin päivänä Tattarisuon vettä Långinojaan ja edelleen Vantaanjokeen sekä lopulta mereen. Toinen päätelineen rengas vaihdettiin ja rengaspaineet tarkastettiin. laskuvarjolla ennen laskua Malmin kentän kiitotielle 09. Venttiilikupit saivat vaseliininsa. Ilmassa oli satakunta konetta ja kaikki matkalla tankkauksen jälkeen Immolaan. Vili aasti ensin asaräsiaBristkien non vihollisen käyttämistä huoltoteistä Karjalan kannaksella. Uttia ja Käkisalmea käytti Osasto Kuhlmey myös tukikohtinaan. Oppilaina oli krapulaisia pommituslentäjiämme, jotka hakisivat Saksasta uusia Junkers Ju-88 -syöksypommittajia. Koneen reitti oli aina uuvuttavan sama: startti rata 36 ja lento Keravalle. Kuvauksen hoiti Kaukotiedustelulaivueen Junkers Ju 188 F 1, konetunnus oli 4N + HL. Luftwaffen koneita siirtyi myös Pohjois-Suomesta Immolaan. Aeron Junnulla lennettiin silloin ns. "Pipistrelloissa" oli saksalaiset tunnukset, mutta miehistöt italialaisia. En tiedä varmasti, mutta kuvittelin sen olevan TGr. Sellaista en ollut maistanut kuin joskus vuosia aiemmin. Koller kävi syyskuussa 2006 katsomassa koneensa sirpaleita ja konekivääriä, jotka vasta nyt olivat kaivettu esiin. Merkittävän avun suomalaiset saivat saksalaisilta, kun nämä suorittivat kuvauslen- o, oli ne. ueksi tavarksien usia, varvästi. (tiedot arkistosta Suomen Ilmailumuseo/ Heinonen) Kuvauslento liittyi läheisesti tuleviin Kannaksen suurtaisteluihin ja Osasto Kuhlmeyn operaatioihin. Lisäksi tuli ja meni epämääräinen joukko Junkers Ju 52 -kuljetuskoneita. 16.6.1944 aamupäivällä Malmin kentälle tuli aikamoinen säpinä, kun Viron Petseristä saapui miltei yhtäaikaisesti Lento-osasto Kuhlmeyn pääjoukko. Oksennus kiersi mahassa. Kone oli tehokas kaksimoottorinen pommikone. Tällä päätöksellä tulivat Osasto Kuhlmeyn lentoyksiköt Suomeen. Hänen nimensä on Hietaniemen sankarihaudalla olevassa saksalaisten soturien hautapaadessa. Myös koneet osallistuivat Leningradin rintamalla taisteluihin. Lievästi vaurioituneita koneita lennettiin Petseriin Malmin lentokentän kautta. Minua tärppäsi jälleen myöhäiskeväällä 1944. Osasto Kuhlmeytä kohtasi Malmilla myös ensimmäinen tappio Suomessa, kun 5/JG 54:n FW 190 A-6 "musta 16" laskeutui ja meni nokka edellä ympäri. STO en kunnostamisesta tuiskussa ja pakkasessa. Laskukierroksessa oli n. Lopuksi täytimme paineilmapullon jarruille. Kuvaus suoritettiin 8 km korkeudelta 14.6.1944. sistä, aikki e ne i hitutta desta s Vili milin mä llä. Vihollisen hämäämiseksi koneita tuli ja meni. Kannaksen rauhoittuessa työkenttänään käytti Uttia FW 190 Jabo -hävittäjäpommittajat. Junkers oli toisen maailmansodan aikaan suuri ja mahtava lentokonevalmistaja. Ohjaaja Unteroffizier Dietrich Fröhling sai surmansa. Erivärisiä valoammuksia risteili taivaalla, kaikki koneet halusivat nopeasti kentälle, koska polttoaine oli vähissä. Jossain välissä oli ohjaajan vaihto ja lento jatkui. 1./SG 5 FW-190 F-8 Jabo -hävittäjäpommittajat tulivat Alakurtista ja Kemijärveltä 20.6.1944. Lento kesti yhteensä 2 tuntia 40 minuuttia. Vähään aikaan ei tehnyt mieli lentämään. Kello oli pitkälti yli 23, kun kone oli valmis seuraavan aamun starttiin ja se työnnettiin hallista. Mekaanikko Partio naurussasuin sanoi: Haluaisin nähdä aamulla ukkelien naamat, kun ne käynnistää moottorit eikä avonuotiot leisku ympärillä! Junnun painolastina Me poikaset kinusimme aina mukaan koelennoille. Luftwaffen taitavat, jatkuvat siirtolennot hämäsivät vihollista. i. Ummehtunut ilma kiersi kurkussa eikä ollut yhtään hauskaa. 10:n yhteinen tunnus, joka oli maalattu jokaiseen laivueen koneeseen. Vilin hitsaillessa me apupojat teimme koneen normaalihuoltotyöt, kuten ilma-, öljy- ja muut tankkaukset. Pelonsekaisella kunnioituksella rintamajoukot seurasivat radiosta maailmansodan kehitystä. Mannerheim pyysi Saksan Ilmavoimien (Luftwaffen) tukea sekä pikaista saksalaisten jäädyttämien asetoimitusten jatkamista. Reitti oli: Vammelsuu - Rajajoki - Kivennapa - Pargalovo - Ristilovo - Lukkarinmäki - Skotnaja - Ristilovo - Jukki - Karobselki - Dipuu - Angato-lovo ja Kyläjatko - Termola. 40 Junkers Ju 87 Stuka -syöksypommittajaa, 34 Focke Wulf 190 -hävittäjää, 2 BF 109 -hävittäjää ja 17 TGr. He tarjosivat ystävällisesti meillekin herkkujaan, kuten teetä, valkoista leipää ja hunajaa päälle. Lopuksi se jäi selälleen suonurmelle. Hitler teki myönteisen päätöksen, joka koski materiaalitoimituksia sekä taistelevien yksiköiden lisäämistä. Muutaman tunnin pysähdyksen jälkeen jatkuivat Osasto Kuhlmeyn siirtolennot Malmilta Immolaan. Tieosuuksilla tavattiin ja kuvattiin 450 ajoneuvoa. Kävimme Enska Räsäsen (apumekaanikko) kanssa eräässä Savoi Marchetissa, jossa miehet pitivät teehet- keä. Joku viisas oli sanonut arvionsa Pipistrellosta Se on hyvä kone; lensi kaksinkertaisella kuormalla puolet pitemmälle ja nopeammin kuin Junnu. Koneita laskeutui eri suunnista ja parikin yhtä aikaa porrastettuna. Samoin Porista, Kemistä ja Kontupohjasta tuli ja meni saksalaisten koneita. 10:n kolmimoottorisista Savoia Marchetti S.M 81 (Pipistrello = lepakko) -kuljetuskonetta
Yhteensä 24-28 jalkaväkidivisioonaa sekä lisäksi 5 panssariprikaatia, 12 panssarirykmenttiä (yhteensä noin 700 panssaria), 7 rynnäkkötykkirykmenttiä, 2 tykistödivisioonaa á 180 tykkiä, useita rykmenttejä armeijantykistöä sekä n. Myös Saksan maavoimista riensi avuksemme 122. Maailma oli heilahtanut lopullisesti sekaisin. Sitä ei tiennyt silloin kukaan. Jotkut sotilaista puhuivat suomea, toiset viroa. Tuotte sellaista tavaraa, joita saksalaiset eivät enää tarvitse. Neuvostoliittolaisten kanssa neuvoteltiin sodan lopettamisesta. Naamiointiverkoilla peitettynä siellä oli vieri vieressä 200 litran lentobensiinitynnyreitä. Samoin saksalainen Rynnäkköprikaati 303 saapui ja sillä oli 42 rynnäkkötykkivaunua mukanaan. Lisäksi oli vielä toteamatta jääneitä joukkoja. Vihollisella oli täydellinen miehistö- ja aseellinen ylivoima. Eivät yllätykset tähän loppuneet. Oli menossa saksalaisten Suursaaren Kuva Liittoutuneiden valvontakomission saapumisesta Malmille 1944 on otettu salaa. Rikottuja radiolaitteita, johtoja, radioputkia ja sänkyjen vääntyneitä rautakehikoita oli viskelty pitkin parakkien ympäristöä. Seuraavana päivänä ei saksalaisia enää näkynyt. Kaikki toimenpiteet yhdessä loivat mahdollisuuden torjua Neuvostojoukkojen hyökkäykset ja läpimurrot. Malmin lentokentältä saksalaiset Luftwaffen joukot lähtivät kiireesti ja tuhoamatta mitään. Sotilaat paljastivat pellonojiin kätketyt aarteet. Neuvostoliiton massiiviseen alkuryntäykseen osallistui 7 armeijakuntaa. Laivastomme avuksi Turun saaristoon purjehti saksalainen raskas risteilijä "Prins Eugen". Työnjohtaja Saarisalo komensi minut ja nelisen muuta apumekaanikkoa Aeron kuorma-autolla auttamaan sakuja. Pyöritimme pari tynnyriä autoon ja ajoimme kentälle. Panssaritorjunta-aseita, panssarinyrkkejä ja kauhuja saatiin lisää. Se sakujen bensasta, keikka jäi ainoaksi. Se jäi epäselväksi kumman selustaan: Neuvostoliiton vai saksalaisten vaiko kummankin. Vähän pelotti, mutta seurasimme häntä. Radioparakissa kaikki laitteet oli rikottu aina ikkunaruutuja myöten. 1000 lentokonetta, joista huomattava osa maataistelukoneita IL2 ja IL3. Väheksymättä millään tavoin suomalaisen soturin rohkeutta ja uhrivalmiutta, näin jälkikäteen on todettava, että ilman saksalaisten apua Karjalan Kannaksella Suomi olisi miehitetty. Samoin 122. Aikaisemmin (1942 ) olimme saaneet ilmamarsalkka Herman Göringin lahjana laivueen verran Dornier Do 215 (lentävä lyijykynä) -pommittajia. Tärkeät neuvottelut ja sopimukset Suomeen saatiin Ilmavoimillemme lisää Messerschmitt Me 109 G hävittäjiä ja Junkers Ju 88 -syöksypommikoneita. Oli taisteltava katkeraan loppuun asti ja toivottava parasta. Upseeri ilmoitti lahjoittavansa bensiinit Aerolle, koska he eivät voineet kiireessä viedä niitä mukanaan. "Puskaradio" tiesi kertoa, että sotilaat pudotetaan laskuvarjoilla vihollisen puolelle tiedustelemaan. Kotkan ilmapuolustukseen liittyi Niobe-niminen ilmatorjuntaristeilijä (hollantilainen kauppalaiva, jonka saksalaiset olivat varustaneet ilmatorjunta-aseistuksella). Rauhan tultua erehdys paljastui entiselle viholliselle, kun panssarilaiva Väinämöinen purjehti edelleen Suomenlahdella eikä siinä näkynyt kuhmun kuhmua. Säpinällä Junnun huoltotyöt, sitten kone täyteen suomalaisia lentäjiä hakemaan uusia koneita Saksasta. Väinämöinen menetettiin sittemmin rauhanehdoissa sotakorvauksena naapurille. Eräänä aamuna porhalsi TVH:n päivystyskopin nurkalla vastaani Puna-armeijan jalkaväen sotilaita puhtaissa univormuissaan ja iloisesti pälpättäen. Palavan Kannaksen savunkatku tuntui sieraimissa aina Malmille asti. Se siitä, toista keikkaa ei sinne tehty. Juuri tähän ajankohtaan tuli Lento-osasto Kuhlmey avuksemme ja hetkessä ilma-aseemme voima kaksinkertaistui. divisioona Greif, ja 303. En ollut uskoa silmiäni nähdessäni Aeron liikennekoneesta ja Hanssin Jukasta purettavan Saksasta tuotuja pans- sarinyrkkejä armeijan kuorma-autoihin hallin edustalla. Kiireesti lastatut autot pantiin matkaan Lappeenrantaan, ja sieltä edelleen Karjalan Kannakselle. Saarisalo riensi kiireesti puhelimeen ja soitti SA:n hätiin. Onneksi he eivät tehneet pahojaan kuten Porissa, ja niin monessa paikassa Pohjois-Suomessa. Kaikilla tuntui olevan kiire. Mitään ei oltu poltettu. Tähän suuntaan Ville muistini mukaan sanoi. Neuvostoilmavoimat upottivat sen nopeasti, koska luulivat sen olevan panssarilaiva Väinämöinen. He tyhjensivät Viikissä olevaa parakkikyläänsä. Kannaksen läpimurtohyökkäyksen aikana Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop ja presidenttimme Risto Ryti tekivät sopimuksen, jossa ase- ja elintarvikevajaustamme täydennettiin. Suomi taisteli olemassaolostaan. kesäkuuta 1944 Virosta. Näin me ymmärsimme sanoman. rynnäkkötykkiprikaati tulivat sopivasti avuksemme. Harkitkaa tarkasti mitä tuotte, rojuja on meillä jo omasta takaa. Suomella ei ollut pelivaraa mihinkään suuntaan. Loppu läheni, mutta minkälainen se tulisi olemaan. Lopulta vihollisen murskaava jyräys päättyi linjoillamme. Nopeassa tempossa tapahtui paljon asioita, joista ei voinut uneksiakaan. divisioona Greif. Saksalaiset tekivät lähtöään Malmilta. "Bensavarkaat" pyörittivät tynnyrit siististi Aeron puisen öljyvaraston tuntumaan varastonhoitaja Böcermanin ihmeteltäväksi. Suomalaisten Äyräpään, Talin, Ihantalan, Portinhoikan ja Kuuterselän mittavat torjuntavoitot neuvostovoimista kuluttivat vihollista. Sen yli 10 600 sotilasta tulivat 22.30. Saksalainen upseeri viittoili meitä läheisille pellolle. Se oli suurin sota-alus silloin, joka purjehti Suomenlahdella. Perille tultaessa näky oli epäuskottava. Kuvan alalaidan neuvostosotilas tarkkailee ympäristöä platalla. valtau Ei ollu ta tapa Siinä laskeu Totisia He vostol schmi olivat Malm 24.9 inmäe myöhä kova valmis kas Bo lalla y Pun rostett Pelästy lunut ilmato oli oh Tuli sy suunta lut rau Syd odotti Kymm roin p nauru akan h päivää Häl huoho tsiikaa mosel aikana hälyty Kon Rata o kartan on nyk jakelu tuijott Ens toon j nuoli nusta tumm istui k revers Kon moott pomm Neuvo kone unalle ja kok Bost ensim kentäl moott kuin li Lop iupsee lään k 14 ILMAILU
Lopulta luukku laskeutui rungosta, ja aliupseeri- konekivääriampuja pistooli vyöllään kotelossa laskeutui. Se nuoli Falkullan kartanon puimurirakennusta ja koivuja vetäen perässään kahta, tummaa pakokaasuvanaa. Totisia pilotteja riitti. Kuulemma vastassa olivat tutut mersut, jotka olivat olleet Malmilla vain muutama hetki sitten. Kuljetettiinko tai vietiinkö jotain salaista. Äkkiä hirveän kova moottorin ääni, kun amerikkalaisvalmisteinen, kaksimoottorinen, keskiraskas Boston-pommituskone hurahti matalalla ylitseni. Hyvin kuulimme kuinka kentälle laskeutui Neuvostoliiton hävittäjiä ja kuljetuskoneita. Se jäi sinne ilman minkäänlaista suojaa. syyskuuta 1944. Nippa nappa ehdimme, mutta minuuttipeliksi meni. Parina päivänä Saarisalo komensi "laumansa" halliin, jonne tuli lentokentän muukin väki. Valvontakomissioon kuului paitsi venäläisiä myös yksi englantilainen upseeri, jota ei liiemmälti näkynyt kentällä. Sitten tapahtui kummallisia asioita. Eräänä päivänä kahdeksan Jak-9-hävittäjää saattoi Lisunov-2:sen kentälle. Kone oli laivaston ilmavoimien kaksimoottorinen, nokkapyöräinen Bostonpommittaja eli "Amerikan apu köyhille Neuvostoliittolaisille veljille". Seuraavana päivänä tapahtui Bostonin tankkaus, kun Porista saakka oli SA kuljettanut sopivan oktaaniluvun omaavaa bensaa. Mitä tuotiin tai vietiin. Upseerit tulivat esiin koneesta ja riensivät autoon, joka ajoi tiehensä. Muutamaa päivää myöhemmin sama toistui ja aivan samanlaisella rituaalilla. Hetken perästä hän jo tarjosi mahorkkapussiaan aerolaisille. Poljin voimani tunnossa, etten myöhästyisi aamuvuorosta. Aikaa oli vähän siirtyä perässä samalle kentälle. En tunnistanut ääntä, mutta SA:n upseereita äänestä päätellen. Porukka rymisteli hallin oville tuijottamaan ihmettä. Vaunujen loputtua pinosimme tavarat kasoiksi laiturien lähettyville. laiset i mitä akaa. Mitä tapahtui. Ensimmäinen lasku oli mennyt ylösvetoon ja kone kaarsi uuteen yritykseen. Kone rullasi hallin platalle ja moottorit pysähtyivät. Koneet odottivat valmiina hallin platalla. Kaikki tuli yllätyksenä. Ilmapullon letkuliittimissä oli eri kierteet kuin venäläisillä koneilla eikä touhusta tullut mitään. Viimein kone pysähtyi aivan avoviemäriojan reunalle. Kaksi vuorokautta työtä vuorotta. Lentokoneiden varaosia siirtelimme Malmin rautatieaseman tavaralaiturilla odottaviin junanvaunuihin. Vajaa tunti epätietoisuutta hämärässä, sitten koneet lähtivät ja hallin ovet avattiin. Kymmenen minuuttia myöhemmin kerroin pukuhuoneessa näkemästäni. Ulos ei kurkita!, kuului ehdoton komento. Punainen tähti valkoisilla raameilla korostettuna loisti kauaksi aamuauringossa. Sinne ne jäivät - lieneekö ne saavuttaneet lukijoitaan enää koskaan. Ei kelvannut, mutta veli venäläinen sytytti sätkänsä huolimatta koneen ja hallin läheisyydestä. päivänä vuonna 1945 kyyditettiin juuri Malmilta SS-upseeri ja kirjailija Unto Parvilahti sekä 18 muuta henkilöä Neuvostoliittoon. Ei kuulunut tuttua hälytyssireenien ujellusta, ei ilmatorjunnan tulitusta. Lähellä starttipaikkaa on nykyisin "Kanasen pömpeli" eli Shellin jakelupiste. Sorvin, jyrsinkoneen, porakoneen ja muut koneistustyökalut kiikutimme Puistolaan Vilho Saarisalon kotitalon liiteriin. Ei yhtään houkuttanut kertoa elekielellä, että tupakointi on kielletty! Kone kuului Baltian laivaston ilmavoimiin. Vain vähän sitä kuitenkin tankkeihin mahtui, ilmoitti ilmavoimien "mekatsu." Vieras häipyi koukaten pinnassa lennonjohdon tasalla ja savutti vietävästi. Paperimapit, arkistot, huoltokirjat ja yleensä konttoritarvikkeet lastasimme kuorma-auton avolavalle ja veimme ne keskeneräisen Helsingin Sokoksen hotellitavaratalon pimeisiin, louhittuihin kellaritiloihin. Siinä puolenpäivän maissa "mersumme" laskeutuivat Suursaaren hälytyslennolta. "Eihän ne ennen noin matalalla". Kesti hetken ennen kuin liikettä syntyi koneessa. Miehistöllä oli laivaston tamineet ja siniset koppalakit. Ei kukaan tunteja laskenut, sillä isänmaan etu vaati niin. Se tiedetään, että huhtikuun 21. Suurlähettiläs Pavel Orlovhan se siinä. ajelin polkupyörällä kentälle Långinmäellä. Suomalaisten hävittäjälentolaivue 30 muutti 21.9.1944 Hyvinkäälle ja me aerolaiset jäimme keräämään tavaroitamme. Tuntui epätodelliselta, sillä ei ollut rauha. Vartiomies jäi käärimään sätkäänsä. Niin pitkää ja rankkaa työrupeamaa en ole ikinä tehnyt. Silloin ei tiedetty keitä tuli, aavistuksia kyllä oli. Pääsimme heistä eroon puhtain paperein. Malmin lentokenttä evakuointiin Vipinää syntyi, kun annettiin käsky kentän luovuttamisesta Liittoutuneiden valvontakomissiolle, käytännössä neuvostoliittolaisille. Totinen paikka. Sydän jyskytti rinnassa, aamuvuoro odotti. Saarisalon Ville komensi Aaltion Viljon, Karlsonin Helen ja minut auttamaan Jakkien tankkauksessa ja ilmapullojen täytössä. 24.9. Selvisi, että kone oli ollut pommittamassa saksalaisia aluksia ja se oli yhden upottanut. Ovet pantiin lukkoon ulkopuolelta. Olivatko kokemamme pari tapausta vastaavanlaisia ennakoivia kyydityksiä. Bensa vähissä, siksi se tuli laskuun, kertoi joku TVH:n miehistä. t aarsiellä siinivansa ineet n me n ja ikkaa ittivät aston anin en ja sasta, ntältä t kiienää ahopaiykset rhalsi taani taisäen. Koneet lensivät sinne Aeron hallin arvokkain omaisuus mukanaan. Viimeisillä minuuteilla ennen kuin armonaika umpeutui, keikautimme Sammon vaihdetun tasonpuolikkaan lentoaseman pääportin ulkopuolelle tienvarteen ojanpenkkaan nojaamaan. Malmin lentoasema luovutettiin Valvontakomission (VLK) käyttöön 28. Sotaaikana sitä käyttivät suomalaiset hävittäjät hälytyslennoille startatessaan. Uusien isäntien kokonaisvahvuutta ei ILMAILU 15. Tuli syvä hiljaisuus koneen häipyessä idän suuntaan. Osan jätimme taivasalle pihalle peitettynä. Aeron porukkaa kokoontui koneen ja hallin ovien tuntumaan. syyskuuta 1944 kello 12.00. kaan ttava. Hetkeen ei tapahtunut mitään, sitten ajoi musta henkilöauto koneen viereen. Sama rituaali tuntui olevan kaikilla taistelevilla ilmavoimilla. Käteni vapisivat "veljen"valvoessa jokaista liikettäni; "päällystakit" olivat Vilillä ja Helellä myös. Ei ollut puutetta jännittävistä, epätietoisista tapahtumista, joita tuntui olevan tarjolla. Pelästyin ja olin pudota satulasta. murteltikivät levan inut eron e tynsä. En tiedä menikö "filmin puolelle", kun vartija haki maalipurkin koneesta ja Aeron trapetsia käyttäen alkoi maalata sivuperäsimeen sabluunan avulla sukellusvenettä. Rata oli 800 metriä pitkä ja kulki Falkullan kartanon suuntaan. Samassa jo kaikki oli ohi ja moottorin ääni haihtui tuuleen. Boston edusti uutta sukupolvea ja oli ensimmäinen nokkapyöräkone Malmin kentällä. Kymmenkunta metriä pidemmälle ja koko komeus olisi lojunut valtaojassa. Käsky levisi heti, ettei vieraita saanut häiritä. Auton lamppujen valo oli ainoa valonlähde kosteassa, katosta vettä tippuvasta kymmenien metrien syvyisessä tunnelissa. Siististi asetimme paperit kuormauspeittojen päälle, toinen peitto suojaksi. Historiankirjoista ei selkoa asiaan löydy. Ehkä jonkun ajatuksissa saattoi olla suunnitelma, mutta hän ja suunnitelma ei ollut silloin käytettävissä. He kertoivat taistelleensa yhdessä neuvostolentäjien kanssa saksalaisia Messerschmittejä vastaan. Koneen kyljessä, tason alla ripustimessa, oli vielä toinen torpedo jäljellä. Konekiväärimies pyöritti torniaan. Kenttäväki jäi sirottelemaan tavaroita sinne tänne, vailla mitään järkevää suunnitelmaa. toiset sotillisen lväksi vai eassa sta ei aaren valtausyritys ja päivä oli 15. Lentue tyytyi kohtaloonsa ja bensatankkaukseen. kottu ja rankykelty än ei ittoili äntä. Hirveä naurunremakka ja herjaa tuli: "Salmisen akan hullu poika näkee jo näkyjä keskellä päivää ja kirkkaalla säällä." Hälinä katkesi oven lentäessä selälleen ja huohottavan Kukan karjaisu: Tulkaa äkkii tsiikaa, ku ryssä sorvaa laskua ykköskolmoselle (rataa ei ole enää nykyisin). Lopulta kone istui kiitoradalle aivan kentän alkupäässä reverssit ja jarrut päällä
Aluksi perheenjäseniä pelottivat yölliset herätykset, mutta siihenkin he tottuivat. Lentomekaanikot Viljo Partio ja Heikki Laakso saivat alan töitä Kanadasta, ja monen mutkan kautta siirto sinne onnistui. Persoonallisuuksia mahtui joukkoomme, mutta yleisesti yhteishenki oli hyvä. Esirippu laskeutui Malmin lentoaseman ylle 1.1.1947 asti, mutta ei kuitenkaan aivan täysin. TVH:n teknikko Lauri Hannula perheineen oli häädetty kenttäalueella sijainneesta kodistaan saksalaisten ehjäksi jättämään sotilasparakkiin Viikkiin. Junkers Ju-87 pysäköitynä Malmille 1943. Pa julkisesti ole missään vahvistettu. Uudet isännät Malmilla tuntuivat olevan tämän tästä pulassa, kun eivät hallinneet lentoaseman teknillisiä laitteita. Uusi aika koitti. Artikkelisarja päättyy tähän. Istun siera ketä kolm Ilma Aam neljä näy, onni 16 ILMAILU. Edellisten lisäksi mieleeni ovat jääneet mm. maaliskuuta samana vuonna. Douglas DC-3:t tulivat kuvaan mukaan. Hän oli aloittanut uuden uran ABA:n palveluksessa. Hyvinkäällä edelleen asuvasta "brislinki" Valtosesta tuli lopulta ilmavoimien vääpeli. Anoin Suomen Ilmapuolustusliiton järjestämälle teknilliselle kurssille Jämille 1945 ja pääsinkin sinne. Hän tunsi Malmin lentokentän hyvin ihmekös tuo, kun miltei alusta asti mies oli ollut mukana. Finnairin lentomekaanikko Vilho Jokinen ja Karairin lentomekaanikko Aarno Virtanen ovat jo "varjolaivueessa", samoin Saarisalo, "Faga" Fagerström, Drufa, Forssell ja monet, monet muut. Viljo ja Erkka Aaltio jäivät taloon ja myöhemmin tekivät Finnairissa pitkän ja ansiokkaan uran. Aeron teknillinen henkilökunta hajosi ja harveni Hyvinkään muuton jälkeen. Siellä hänestä tuli ensin USA:n armeijan lentomekaanikko, myöhemmin helikopterilentäjä. Suuri osa vanhemmasta, koulutetusta joukosta jäi kuitenkin Aeroon. Mekaanikko Kukka tapasi kohtalonsa pudottuaan kuusesta, jonka latvasta oli sahaamassa perheelleen joulukuusta. Elämä jatkui sittenkin ja Aeron lentotoiminta elpyi. Vuosien myötä oli yleistieto tarttunut muistakin järjestelmistä. Sitten tiedot loppuvat. Teknikko Hannula oli painonsa arvoinen kultakimpale venäläisille, kuten oli ollut suomalaisillekin. Myös mekaanikko Kuronen sai surmansa jäädessään Bromman kentällä Tukholmassa sähkökäyttöisten hallinovien väliin. Aeron lentotoiminta aloitettiin 2.1.1945 Hyvinkäältä Tukholmaan. Tämä tapahtui jouluna 1944. Pauli Bollströmistä tuli monien vaiheiden jälkeen Finnairin lentokapteeni, ja nykyisin hän viettää eläkepäiviään Portugalissa. Ensiö (Enska) Räsänen lähti merille, karkasi laivasta ja loikkasi Pohjois-Amerikkaan. Niinivaara "Slamppe", Kontio "Nalle", Hyvönen, Sistonen, Sipoonmaa, Vuori ja Kaukiainen sekä siivooja Helmi. Hän tunsi jokaisen nippelin ja järjestelmän sähkö- ja saniteettipuolelta. Valvontakomissio lopetti lennot kuitenkin jo 5. Amerikkalaisten lahjajeepillä Hannula haettiin apuun, olipa päivä tai yö. Malmin lentoasema luovutettiin siis takaisin Suomen valtiolle 1947. Hotelli Torni Helsingissä oli luovutettu kokonaisuudessaan VLK:n käyttöön
Pilviä ei vielä näy, joten on hyvä keli. Aamun hyppy meni hyvin, vain neljä puuttui. mme, äneet NalVuori liiton mille is taä jatelpyi. kaan. YES, SE Istun koneessa happiviikset sieraimissa, katse ei löydä ketään, vaikka koneessa on kolmisenkymmentä hyppääjää. Ilmassa on selvää jännitystä. Pasi Pirttikoski mukana MM-laskuvarjohypyssä TEKSTI JA KUVAT PASI PIRTTIKOSKI ON SIINÄ! ssa", tröm, uut. Nyt se onnistuu, usko asiaan on vahva! Maailman ennätykseen pääsi ottamaan osaa vain kovalla kokemuksella 100-way on mahtava näky. Kuva Brian Scott. ILMAILU 17
Siten ns. Painoakin sille kertyi liki 10 000 kiloa. tus, että Victor saa myös otteen ja jalkaote kuntoon. "81 complete" ja "row ten go in". touko-kesäkuisen Espanjan-leirin perusteella. Käytännössä koneet nousivat peräkkäin ja hakivat paikkansa ilmassa. Ennätystimantti oli iso. Hän on kohteeni. Lisäksi oli yksi tärkeä tekijä, eli hyppääjän koko ja paino. Frank ottaa kuvustani kiinni, nopea varmistus, että Aidamilla on ote ja samalla Eduardon kupu lähestyy. kutosella Barbara irti, kolmosella meidän rivi lähtee, etuviileke käännös Aidamin perässä. Eduardon kupu avautuu samaan aikaan edessäni, jälleen lentosuuntaan, hyvä. Olemme oikealla korkeudella, pohjamuodostelman päällä, on aika lähteä. Näen, että kasirivi rakentuu viereeni, "Pasi, incoming" nopea katse vasempaan ja siinähän Barbaran kupu jo onkin. Sivusilmällä näen Keesin lähestyvä liki samaan aikaan, "Frank, incoming" huudan! Korvissa kuuluu Otterin surina, seuraava aalto tulee. Pääorganisaattori Chris Gay alkoi miettiä tosissaan 100-waytä vuonna 2003. Taivutan, katson ylöspäin, taivutan... Kupu avautuu reippaasti. boogiehyppääjää. Muodostelma lentää hyvin, ei vetoa, ei huojumista. Heistä kaksi oli lopulta myös ennätyksessä mukana! Leiriviikolle osallistui 142 hyppääjää 15 maasta. Ei mikään läpihuutojuttu Uuden maailman ennätyksen suunnittelu ja toteuttaminen ei ole mikään yhden viikon juttu. vääränkokoinen, mutta hyväkin, hyppääjä voi jäädä maahan tai jäädä jopa valitsematta koska paikkoja on kuitenkin rajoitetusti. Nopea kiinniotto, katse Keesin suuntaan, hänellä on myös ote, joten jalkaote ja ylempien otteiden tarkistus. Koska kyseessä oli iso ryhmä, myös ryhmätyöskentely oli merkityksellistä. Brian huutaa: "Kaksi minuuttia!". En halua kiirehtiä alas, vaan haluan laskeutua rauhassa ilman törmäysvaaraa. YES! Se on siinä... Radiosta kuuluu "row eight, go in". Seuraan Aidamin lentämistä, koukkaan metrin pari alle ja takaviilekkeillä kohti Frankia. Yhteensä ME-viikolle valittiin 120 hyppääjää, joista yksi ei saapunut paikalle. He olivat maailman mestareita ja mitalisteja monista MM-kilpailuista. Maailman ennätys on syntynyt! Se on vaatinut monia hyppyjä, hyviä ja huonoja. Taivuta...taivuta..."Complete and star burst".... Valintaleirien ulkopuolelta valittiin ennätysryhmään 15 venäläistä hyppääjää. CASAn potkurivirta tuntuu, pari sekuntia vapaata ja apuvarjon heitto. muista taivuttaa... radiosta kuuluu "It was complete, 100-way was complete!". Se oli noin 90 metriä korkea ja leveyttä sillä oli yli 50 metriä. "Row nine, go in"... Jotta muodostelma lentäisi mahdollisimman hyvin, siinä tarvittiin oikean kokoiset ja painoiset hyppääjät oikeille paikoille. Nyt ei saa jäädä taakse takoo mielessä, hieman etuviilekkeistä vauhtia ja korkeuden pudotusta pienillä heijareilla. Lisäksi osallistuin Hollannissa pidetylle harjoitusleirille. Nousen seisomaan, tarkistan varusteet: tatti, pampula ja kahva ovat paikallaan. Sehän on kaukana, täyttä liitoa kohti omaa odotuspaikkaa. Minut valittiin ryhmään Todella irti jon päävar tapaht CF-hyp voilla j 18 ILMAILU. Nyt jokaisen toiminta muuttuu. Ote siitä, varmisKoneet odottavat hyppääjiä. Yksi kolmekuuskymppinen ja etuviilekekäännös kanadalaisen Aidamin viereen. Silloin hypätyn ennätyksen koko oli 70-way. Loppuajan lentelin jarruilla. taivutusta... Seuraan Keesin menoa, nopea tuenotto oikealla kädellä ja käännös ilmavirtaan. Eli asenne ja oikeassa paikassa olo oikeaan aikaan ratkaisivat valintatilanteessa. Lisäksi viikolle osallistui 23 ns. S amassa kuuluu piipitys kun takaportti avataan. Radiosta kuuluu "row seven, go in" on meidän vuoro. Koneen perältä kuuluu "no delay" -huuto. taivutusta... Nyt se vaati jokaisen onnistumisen, järjestelmän toimimisen, koneiden liikehtimisen oikea-aikaisuuden sekä monta, monta, muuta pientä ja isoa yksityiskohtaa. Yes. Valintakriteereinä oli onnistunut ja riittävän pehmeä telakoituminen omalle paikalleen yhdeksän sekunnin kuluessa varjon avautumisesta. Leireille otti osaa yhteensä noin 200 CF-hyppääjää. Ennen tämänvuotista ennätysviikkoa organisaatio järjesti yhteensä seitsemän valinta- ja harjoitusleiriä sekä kaksi ylimääräistä leiriä. Jarrut auki ja samalla käännös vasemman kautta kohti muodostelmaan. Lisäksi valintaan vaikutti muut kuvun lentotaidot, kuten lähestyminen oman ryhmän mukana
Torstaina, 21.11.2007 hypättiin kolme hyppyä. Kuva Keith Macbeth. ogiemyös osal- Todella vaarallinen tilanne, varjovarjo aukeaa sotkussa. Käytössä oli kolme Otteria sekä kaksi CASA-konetta. Mike Lewis hyppäsi kolmannesta koneesta ja siirtyi lentämään muodostelman taakse. Pohja hyppäsi 36-waytä. Kolmas kone, myöskin CASA, josta minä hyppäsin, lensi muodostelman ylitse 4 700 metrin korkeudella ja viimeiset kaksi Otteria ylittivät muodostelman reilun 4 000 metrissä. Kaverin kupu veti varavarjon kahvan irti jonka seurauksena kyseinen hyppääjä pyöri oman varavarjonsa ja oman sekä kaverin päävarjon kanssa alaspäin ennen kuin onnistui vapautumaan pääkuvuista. Viralliset harjoitushypyt alkoivat sunnuntaina. Vielä ei ollut juhlan aika vaan oli toisen 100-wayn aika. Muodostelma onnistui ja toinen 100-way näki ILMAILU 19. CF-hyppääjien uusi look - happinaamarit kasvoilla ja happipullo vyöllä. Kolme Otteria ja kaksi CASAA Ennätysviikko alkoi yhteisellä kokoontumisella lauantai-iltana, jossa käytiin läpi tulevan viikon ohjelma, yleisjärjestelyt, säännöt sekä hyppyturvallisuus. in lä le a. erusetylle eensä riitmalle uessa ntaan n lämyös ä. Purkukorkeus oli suunniteltu noin 2 000 metriin, mutta ennätyshypyillä sitä tuotiin alemmaksi koska muodostelma lensi vakaasti ja huojumatta. Lähettäviä radioita oli kolme (pilotti, 25:n pohja sekä Mike Lewis, nro 100). Uutuutena oli radiojärjestelmä. Hän antoi väliaikatietoja, kuten rivi kahdeksan telakoitukaa. Ennätyshyppyihin päästiin siis jo keskiviikkona, neljäntenä hyppypäivänä. italishypkalle. Ensimmäisellä niistä tehtiin hienosti lentävä 96-way. Päivän kolmanteen hyppyyn tuli 14 uutta hyppääjää. Mike Lewis johti toista 36-waytä ja muut 16-17-way-kuvioita. Kolme ensimmäistä yritystä tuottivat 64-, 74- ja 83-wayt. Tavoite oli, että Miken 36:sta siirryttäisiin pohjamuodostelmaan sen kasvaessa. Muodostelma oli koossa 12 sekuntia ja siinä oli hyppääjiä 14 maasta (USA, Australia, Saksa, Englanti, Hollanti, Venäjä, Kanada, Brasilia, Egypti, Ranska, Argentiina, Valko-Venäjä, Belgia ja Suomi). Jokaisella hyppääjällä ennätysmuodostelmassa oli radiovastaanotin mukanaan. Tämän jälkeen vaihdettiin neljä hyppääjää ja tuloksena oli maailman ensimmäinen 100-kuvun muodostelma. Eli eaan . Hän ilmoitti myös purkukäskyn. Ennätyshypyillä pohja nousi Otterilla aina 20 000 jalkaan saakka eli noin 6 000 metriin. Lisäksi kaikilla 16 pohjamiehellä oli henkilökohtainen lisähappipullo käytettäväksi hypyn aikana. Niistä kolmessa oli lisähappijärjestelmät. Liääjän ntäisi in oit oihyväjäädä kuienääjää. Pirttikoski seuraa tapahtumaa aitiopailta (valkoinen kupu). Toinen kone (CASA) lensi pohjamuodostelman ylitse noin 5 500 metrissä
X-slider. Hänellä kun oli amerikkalainen FAI-todistus. Tieto Joen kuolemasta kuultiin keskiviikkoaamuna kun nimet 100-waylle ilmoitettiin. Koneeseen saimme ilmoituksen, että yksi hyppääjistä ei täytä kriteerejä. Arvioinnin suoritti Rusty Vest PD:ltä. Ensimmäisen 64-wayn jälkeen alkoi todellinen säätäminen. Hän sotkeutui ensimmäisellä hypyllään kaveriin, eikä päässyt irti kuvuista. Pohjan kasvaessa 64-wayksi sain lisäpainoja mukaani kuusi kiloa. Me kaikki tiesimme lajin riskit, joten oli vain jatkettava. Pirttkoski on kuvan alla telakoitumassa valkealla kuvullaan. Ensimmäinen 100-way ei onnistunut. Tämäkään ennätys ei olisi onnistunut kohdaltani ilman kotijoukkojen ja erityisesti vaimoni Rahkan tukea ja ymmärrystä. Suunniteltua Euroopan ennätystä (36-way) ei päästy hyppäämään, sillä pilvet estivät hyppytoiminnan. Sliderit vaihdettiin takaisin. Juuri ennen lyhennystä Rusty sai soiton ja totesi, että minun sekä Keesin punoksia ei lyhennetä. Teimme nopean muutoksen ja ilmoitimme tuomareille, että teemme 24-wayn. Osa keskilinjan kuvuista otettiin sivuun ja niiden punoksia lyhennettiin 24 senttiä. Samassa hyppääjät punnittiin uloshyppyvarusteissaan. Tekn jättim lento Perin niitit komp yleis luote mutt ajatu romu Viimeiset koneet ohittivat liki valmiin 49-wayn. Nopean maaharjoittelun jälkeen koneeseen ja taivaalle. Onnistuneet hyppyharjoittelun ovat mahdollistaneet monet HLU:n CF hyppääjät, joista erityinen kiitos Puolikas timantti -joukkueen jäsenille. tehtaa kauka Mer Avant dan e lomet silmiä tottele sa on bensa noon räti 18 Aut koeajo gardemissä V ak va jestelm ti-ilma lasinno V Sylin Isku Suur Vää Kiiht Huip Bens Ka Ma Yh CO2 Hint 20 ILMAILU. Punokset mitattiin ja kuvun materiaali arvioitiin. Mukaan ilmoittautui 25 hyppääjää. Ja tämän jälkeen muodostelmat lensivät todella hyvin! Ennätyksen hinta oli kallis. Painoakin sille kertyi liki 10 000 kiloa. Hyppääjä menehtyi Ennätysviikolla tultaessa hyppääjien kuvut tarkistettiin. Laskeutuminen tapahtui kahdella pyö- rivällä pääkuvulla. Siipikuormani oli siten 1.43 lb/sqm, virallinen tavoite siipikuorma oli 130-135 lb/sqm. Se siitä vaarattomuudesta. Mukana oli käytännössä hyppääjiä, jotka eivät olleet mukana ME:ssa. Paluu arkeen oli pilvinen. Tieto veti vakavaksi jokaisen. Loppujen lopuksi myös Joen kupu oli ennätyshypyillä mukana. Maahan timantti näkyi selvästi, sillä olihan sillä kokoa enemmän kuin kuin monella kerrostalolla. Iltapäivällä keli parani ja ilmaan lähetettiin eurooppalainen 16-way. Siinä linjalla oli minunkin kupu. Minulle tuli käsky jo lauantain iltana vaihtaa kupuuni ns. Se oli noin 90 metriä korkea ja leveyttä sillä oli yli 50 metriä. Ei sen takia, että hypyt maksoivat liki 40 dollaria kappale vaan siksi, että Joe Lambright kuoli hyppyonnettomuudessa. Tulevalla paikalla pitäisi kuulemma lentää lujaa. Se onnistui ja olen nyt myös Euroopan ennätyksen haltija. Maaharjoittelu meni hiljaisuuden vallitessa. Ennätystimantti on iso. 2005 ennätyksen jälkeen on peräti neljä silloista ennätyshyppääjää menettänyt henkensä hyppyonnettomuuksissa. Kuva Eli Bolotin. Pirttikoski tyytyväisenä ME-hypyn jälkeen. päivänvalon! Joskin jo ilmassa kuulimme, että yksi ote puuttui eikä toista ennätystä syntynyt. Tällä lisäpainolla hyppäsin ennätyshypyt. EE onnistui ja koska auringonkajastusta oli jäljellä vielä yli tunti, päätimme rikkoa äsken hypätyn EE:n. Koneessakin oli normaalia rauhallisempaa
Perinteinen pelti ja niitit ovat väistymässä komposiittimateriaalien yleistyessä. Vaikka ruutia on riittävästi, 1,8-litraisessa bensiinimoottorissa ei ole samanlaista luonnetta kuin diesel-koneessa. Vaikka jo vakiovarusteina autossa ovat muun muassa ajovakauden hallintajärjestelmä ESP, automaatti-ilmastointi ja osaksi sähkötoimiset istuimet, on yksi tilpehööri ylitse muiden. Niin mukava sitä on käyttää, eikä tarvitse sotkeutua erilaisiin sankaluurin tai nappikuulokkeen johtoihin. Mersun ahdin antaa menoon kunnolla ruutia. Auton kaiuttimiin ja paneelin näppäimistöön saa yhdistetyksi bluetoothilla oman matkapuhelimensa. Vaikka koeajetulla automaattivaihteistolla varustetulla hopeanuolella roimaisee reipasta moottoritienopeutta, ei ääni juuri kovennu. Ainakin kaukaista sukua. TEKSTI JA KUVA MIKKO SOKERO Tekniikka on harppaamassa jättimäisiä askeleita lentokoneteollisuudessa. Nähtäväksi jää, osoittautuuko uusi C yhtä jämäkäksi ja luotettavaksi kuin aiemmat mallit. Viime vuonna markkinoille tullut C-sarja on luokkansa kolmas versio. Itse rastittaisin tilausvaiheessa Avantgarde-paketin sijasta Elegance-mallin. Hintaa on enemmän kuin monella muulla saman kokoluokan autolla, mutta vain Mercedes-Benz on Mercedes-Benz. ILMAILU 21. Se nnätunut rityirystä. Maantiellä vastaava luku on 6,4 litraa ja yhdistetty 8,2 litraa. Mercedes-Benz C 200 Kompressor Avantgarde on ripeä ja tyylikäs näky. Autopuolella luotetaan edelleen peltiin, mutta muuten vanhanaikaiset ajatukset on heitetty romukoppaan. iime vuonna esitelty uusi Mercedes-Benz C-sarja sopii ainakin hatarasti ILMAILUN koeajettavaksi, sillä Mersulla ja Airbustehtaalla on yhteinen historia. Sen tiedämme kun autolla on ajettu puoli miljoonaa kilometriä. Kuten sanottu, nämä ovat makuasioita. V asta imet aikki tketuden rauy ei Joen i neltänyt e siiteltua äästy ytoimaan ukaeivät tusta ikkoa ittautelun että änelistus. Tehdas ilmoittaa C 200 Kompressorin kaupunkikulutukseksi 11,3 litraa sadalle kilometrille. Etenkin etuovien poistumisvalot helpottavat autosta nousemista talvipimeällä. Sadan ensimmäisen ajetun moottoritiekilometrin jälkeen joudun hieraisemaan silmiäni. Äänettömyys ja menon tasaisuus ovat aina olleet Mersun ominaisuuksia. mahääjät, antti Mercedes-Benz C 200 Kompressor Avantgarde akiovarusteina ABS-jarrut, Agility Control alusta, selektiivinen iskunvaimennus, adaptiiviset jarrut ja jarruvalot, ajovakauden hallintajärjestelmä ESP, turvatyynyt, etuistuinten osittainen sähkösäätö, automaatti-ilmastointi, monitoimiohjauspyörä, lämmitettävät sähköpeilit, sähköiset lasinnostimet, nanokirkaslakka sekä jaloteräksinen pakoputken pää. Ajotietokoneen monitoiminäyttö antoi viimeisen reilun parin tuhannen kilometrin seka-ajolle kulutusarvon 8,6 litraa sataselle. Sylinterien määrä Iskutilavuus Suurin teho Vääntö Nm (1/min) Kiihtyvyys 0-100 km/h, s Huippunopeus km/h Bensan kulutus l/100 km Kaupunkiajossa Maantieajossa Yhdistetty CO2-päästö g/km Hinta alkaen 4 1,796 litraa kW/hp (1/min)135 (184)/5500 250 (2800-5000) 8,8 230 11,3 6,4 8,2 194 44 350 euroa V Mercedes-Benzin C-sarjan porrasperä on komea auto. Elegance-paketin puu tuo taas lämpöä, arvokkuutta ja asennetta Mercedekseen. Pienikokoinen moottori kehrää hieman voimattoman kuuloisesti kuin japanilainen auto. Avantgarde näyttää aluksi hieman "toyotamaiselta" (anteeksi kyseisen automerkin omistajat) interiöörin harjatun alumiinin hallitsevuuden takia. Jos-sana mahdollistaa tunnetusti myös lypsykarjan lentämisen, mutta jossitellaan silti. Makuasioista on tunnetusti hyvä kiistellä. Uuden C-sarjalaisen voi tilata myös perinteisellä Mersun konepeltitähdellä. Autossa oli kitkarenkaat, joten nastojen vaikutusta pystymme vain arvailemaan. Tuulensuhina kasvaa vain hieman, joten tuulitunnelitesteissä ollaan ilmeisesti oltu hereillä. Siinäpä onkin pohtimista, kumpi on tyylikkäämpi. Moottorissa on peräti 184 hevosvoimaa. Toinen liki yhtä mukava lisävaruste on tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin. Jos jostakin syystä päätyisin hankkimaan uuden C-sarjan Mersun, tilaisin sen ehdottomasti diesel-moottorilla. Automaahantuoja Vehon omistama koeajo-C-sarjalainen on varustettu Avantgarde-paketilla. Mercedes-Benz C-sarjaa saa nyt myös farmarimallina. itimn. Tässä terhakkaasti kaasupoljinta tottelevassa 1500 kiloa painavassa autossa on vain 1,8-litrainen moottori! Ja sekin bensalla käyvä. Se sisältää nahkaa siellä missä pitääkin, kromilistoja, kevytmetal- ILMAILU koeajoi Mercedes-Benz C-luokan LENTOKONESUKUA livanteita ynnä muuta. Avantgarde-varustelussa jäähdyttimen säleikössä on urheilumallin Mersuista tuttu iso johtotähti. Se ensiesiteltiin Suomessa Helsinki Motorshowssa Messukeskuksessa viime vuoden lopulla. Tällaisen eleettömästi autoon integroidun kännykkäautosarjan soisi yleistyvän pian. Nytkään C-sarjalainen ei petä. Rengasäänetkään eivät häiritse
Vähintäänkin haasteellista, mutta vastikään onnistuneen osakeannin jälkeen kaikki on mahdollista oikeasti. neiden juuri s muut uudell jardeja että sa tiöt tu kulutt konee Hän maailm Tul A6:t V hän m sovittu mäest tietoa heikko 75 pro muita Nyt sittaist riittän niinkin matku ja Japa ovat l on riit nairin Pla upgra ovat j verhon usein nonen J ukka Hienosen puhe on vaikuttavaa ja mutkatonta kuultavaa. Havainnollistimme pallolla Helsingin maantieteellistä etulyöntiasemaa, Hienonen kertoo. Kilp Jos räistä, Itse a sillä mahd si var Hieno Finn man h muuh pyrän olema Suo matku 2007 yli mi vastaa Vie tä per miljoo vastik Olemm tulosta nan si 22 ILMAILU. Olimme oikeaan aikaan liikkeellä. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVA FINNAIR OYJ Finnair valloittaa vauhdilla Aasian liikennettä MILJARDI-INVESTOINNILLA SUURLENTOYHTIÖKSI Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen kertoo yhtiönsä missiosta, joka on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Konelaivastoon ollaan satsaamassa kaksi miljardia euroa. Vain ydinvoimalan ostaminen voisi pestä Finnairin investoinnin hinnan. Neuvottelimme Airbusin kanssa sopimukset siinä vaiheessa kun tehdas todella tarvitsi tilauksia kipeästi. Jos ei se pääse suurimmaksi liikennöijäksi, ainakin parhaaksi. Hän puhuu taseista, finanssimaailman termeistä ja lentokoneiden uusista vuodeistuimista liki samassa lauseessa. Nyt Finnairilla on meneillään kaikkien aikojen investointibuumi. Muun muassa kun teimme sopimukset Airbus A350 ko- Kilpai ei pelo Jukka Hienonen kiersi esikuntineen esittelemässä Finnairin Aasian-strategiaa. Mukana hänellä oli puhallettava maapallo. Finnair aikoo lohkaista itselleen suuren osan Euroopan ja Aasian välisestä lentoliikenteestä. Kauppa on Suomen mittakaavassa valtava. Kuulija ymmärtää puheen vaikka puhuja on pörssiyhtiön toimitusjohtaja
Lentämiseen vaikuttavat järjestelmät ovat valmiita. Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että saamme halvemmalla kuin muut yhtiöt tuoreemmat, vähemmän polttoainetta kuluttavat ja muutenkin modernimmat koneet, Hienonen sanoo. Ja sehän meille sopii. Vielä kun saisimme pois Venäjän meiltä perimät ylilentomaksut, jotka ovat 25 miljoonaa euroa vuodessa. Tietokoneen asemasta alkuvaiheessa vianetsintä onkin hoidettava manuaalisesti. Platinakorttilaiset, jotka ovat tottuneet upgradeen turistiluokasta businekseen, ovat joutuneet pysymään yhä useammin verhon takapuolella. Matkustajia on riittänyt niin Intiaan, Kiinaan kuin Japaniinkin. Lopullinen operatiivinen valmius arvellaan saavutettavan vuonna 2010. Hän löytää kuvaavan vertauksen automaailmasta. Myöhemmin muut koneiden tilaajat vaativat koneen uudelleen suunnittelua, joka maksaa miljardeja. Niiden tyyppihyväksyntä valmistuu vuoden 2008 alussa. Patria varustelee ne myöhemmin FOC-tasoisiksi (Full Operational Capability, täysi toimintakyky). pestä eellä. Puolustusvoimat ja NH Industries allekirjoittivat sopimuksen viivästyneen hankkeen korvauksista 14. Hanketta viivästyttäneet puutteet kopterin tyyppihyväksynnässä ovat yllättävän yksinkertaisia: ovikonekivääri, maavoimien taktinen radio, rynnäkkököysi, vinssi, laskuvarjohyppyvarustus ja takaramppi. Väliajaksi puolustusvoimat peruskorjaa Venäjällä kaksi Mi-8-kopteria. TERO TUOMINEN air ren 75 prosenttia matkustajista muita kuin suomalaisia Nyt Finnair lentää noin 250 kuukausittaista vuoroa Aasiaan. Patriasta muun muassa tulee NH90 Service Center Pohjoismaissa lena inellistä Patria esitteli lehdistötilaisuuden jälkeen NH90-kopteria Helsinki-Malmilla. Manninen vertasikin aiemmin lentämäänsä Mi-8:aa ja NH90-kopteria todeten ensimmäisen olevan linja-auto ja jälkimmäisen 16-paikkainen Porsche. Isoympyrän kaarella Helsingistä nyt vain sattuu olemaan lyhin matka Aasiaan. Koelentäjät Kari Manninen Patrialta ja Nicolas Certain Eurocopterilta osoittivat, että ainakaan KH-202:n lento-ominaisuuksissa ei ole mitään vikaa. Jos jollakin on viisi miljardia ylimääräistä, voi tulla kokeilemaan tätä bisnestä. ka neiden hankinnasta, olimme hankkimassa juuri sen aikaista konemallia. Nyt viimeinen kopteri saadaan 2011. VIIMEIN SOPU ja se valmistaa 150 perärunkoa. Itse asiassa nuokaan miljardit eivät riitä, sillä ensimmäisinä liikennöintivuosina mahdollinen markkinoille kiilaaja joutuisi varmaan tekemään kovasti "turskaa", Hienonen naurahtaa. maaliskuuta 2008 mennessä. Kun Aasian bisnesmatkustajat ovat liikkeellä, etenkin liikemiesluokkaan on riittänyt matkustajia. Paremminkin voisi sanoa, että matkustajia on riittänyt Intiasta, Kiinasta ja Japanista. sopidella uassa ko- M Kilpailijoiden mukaantulo ei pelota Hienosta Kilpailua Hienonen ei pelkää. Liikehdintä oli erittäin näyttävää. Annoimme vastikään positiivisen tulosvaroituksen. Tulemme saamaan nelivetoiset Audi A6:t Volkswagen Passatin hinnalla. Business-luokka on usein myyty loppuun ennen turistia, Hienonen sanoo. än a vaa ja u tastä ja imismärhtiön kkien stoon uroa. Finnair on maantieteellisesti uskomattoman hienossa etulyöntiasemassa moneen muuhun lentoyhtiöön verrattuna. ltava. Viime vuonna vastaava luku oli 800 000. Olemme tekemässä 90 miljoonan euron tulosta aiemmin arvioimamme 70 miljoonan sijasta. yöhästymissakkoja kertyi 20 miljoonaa euroa. Ensimmäiset yhdeksän kopteria toimitetaan 2008-2009 varustukseltaan puutteellisina, niin sanottuna IOC ja IOC+ -versioina (Initial Operational Capability, alustava toimintakyky). joulukuuta. Vaikutukset ovat yhteensä 700 miestyövuotta 10 vuoden aikana. Dollarin alamäestä meillä ei ollut tietystikään mitään tietoa sopimuksientekovaiheessa, mutta heikko taala on kiistatta edullinen meille. NH90-korvauksista Maavoimat saa ensimmäisen NH90-kuljetushelikopterin 15. Kuva Tero Tuominen. ILMAILU 23. NH90 on kuitenkin yli 90-prosenttisesti tyyppihyväksyttävissä. Järjestelmäpuolella suurempi ongelma on huoltomoodin puuttuminen. Suosiosta kertoo Finnairin paljastama matkustajaluku: tammi-marraskuussa 2007 yhtiö kuljetti Aasian-liikenteessään yli miljoona matkustajaa. Keskimäärin Finnairin koneessa istuu 20 maan kansalaisia. Mikä parasta, hinnat on sovittu Amerikan dollareissa. Lisäksi sopimukseen kuuluu arvoltaan salaiseksi jääviä kompensaatioita, jotka liittyvät koulutukseen ja teolliseen yhteistyöhön. Kopterit tilattiin 2001 ja ne piti toimittaa vuosina 2004-2008
Tosi edullinen. Lisätiedot: Jorma Laine, 050-495 6915, jorma.laine@ tintti.net · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. · Seuraavaan 2/2008 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 29.1.2008 mennessä. k V Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Halpaa tiimaa tai vaikka PPL-lupakirja. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Pudasjärven Ilmailukerho ry järjestää SYÖTEKESKUKSESSA 2.-3.2.2008 Kysy Kaamospäiväkokouspaketti Puh. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Lisätiedot: 0400 686 528. (08) 815 4000 Fax. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat myydään Rallye Club (MS880B), vm-71, TT 3900 h, moott. 12 500 euroa. Autobensahyv: pa-kulut vain 30e/h. Liidinvarusteiden korjaukset a s Suo ilmai Häm teisen 8.-13 vuoti Lei luja j taitoj ilmai sesti on ol ultrat pallo tutum laista oteta pian! Kys @ ilm www.paratronic.fi Puh. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. (08) 815 4173 myyntipalvelu@syotekeskus.fi 24 KAAMOSPÄIVÄT o j tiaide ajalla mikä nosta lenno välisy että p lee ol osa ry Ho euroa 31.1.2 Ho taan touko euron Ho omaa tekem Homm eteen proje sa. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. T ja ylä lähte Ker delle pieni H R. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. 1850 h. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Hp. LAK 17 At (turbo), uusi, perävaunuineen. Kone on nähtävissä Räyskälässä
Hommarahasta kannattaa levittää tietoa eteenpäin ja kannustaa nuoria hakemaan projekteille rahaa yhdessä ohjaajan kanssa. Projektin teema voi olla mikä tahansa, kerhorakennuksen kunnostaminen, elämysretki ilmailumuseoon, lennokkikurssin järjestäminen, kansainvälisyyspäivä kerhossa jne. Tarkempia tietoja seuraavassa Ilmailun numerossa. Leiri sisältää erilaisten ilmailulajien kokeiluja ja ensiapukoulutusta sekä hyödyllisiä taitoja SPR:n järjestämänä. Ilmoian, joka kuittiin astaant lyhen-63335. ituksen t ilmoi- SIL:n ja SPR:n kesäleiri nuorille V aikka onkin keskitalvi, voi jo mielen suunnata kohti kesää ja lomaa. Suomen Ilmailuliitto, Suomen urheiluilmailuopisto ja Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiri pitävät tulevana kesänä yhteisen leirin Räyskälän ilmailukeskuksessa 8.-13.6.2008. Leiri on tarkoitettu 14-17vuotiaille. Tutustu tarkemmin www.homma.fi" ja yläpalkista "omat projektit" ja siitä se lähtee. Hinta sisältää oppikirjan ja tarvittavat ilmailumääräykset. Klubilla kuullaan lennokkihistoriallinen esitelmä, ruokaillaan ja tavataan vanhoja tuttuja. Mukana on eri ilmailulajit edustettuna tutustumisen omaisesti maassa tai ilmassa. imman yyntiin, ille ja Ilvallinen markkiy kuvan lefaxilla . Homma-ohjelmassa on jaossa 100200 euroa/projekti. Leirille otetaan vain 18 nuorta, joten ilmoittaudu pian! Kyselyt ja ennakkoilmoittautumiset lehti @ ilmailuliitto.fi, puh. Tapaamisen järjestää sama lennokkisenioreiden ryhmä, joka järjesti Lennokkiurheilun tähtihetket- tilaisuuden 2003, nyt järjestelyissä on mukana myös SIL ry. Ilmailu ammattina on myös tehty tutummaksi. Ilmainen sisäänpääsy. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Juhani Laine puh. Homma-ohjelma mahdollistaa nuorten omaa toimintaa, jolloin nuoret pääsevät tekemään juuri niitä juttuja, joita haluavat. Lisäksi on luvassa tietenkin erilaista leiritoimintaa ja yhdessä oloa. Aiemmilla leireillä on ollut lennokit, nousuvarjot, purjekoneet, ultrat ja moottorikoneet sekä kuumailmapallo. 0400-417 060 tai SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443, s-posti: lehti@ilmailuliitto.fi. L PURJELENNON TEORIAKURSSI Paikka: Malmin lentoasema, SIL-luokka Aika: 21.1.-9.4.2008, ma ja ke klo 17.30-21.00 Hinta: 150 euroa, alle 18-v 100 euroa. (09) 3509 3443. a. 480 73 omma-ohjelmassa Nuorten Akatemia jakaa hommarahaa 1319-vuotiaiden nuorten omille projekteille vapaaajalla ja koulussa. Tärkeintä on, että projekti on nuorten oma! Ryhmän tulee olla vähintään kolmihenkinen ja suurin osa ryhmästä tulee olla 13-19-vuotiaita. Kevään hakuaika päättyy 31.1.2008 Hommarahaa hakevista projekteista valitaan lisäksi 58 projektia, jotka palkitaan toukokuussa Homma-gaalassa 8003000 euron hommarahalla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.heik.fi 25. Tapaaminen on tarkoitettu lennokkiurheilua harrastaneille senioreille. Kerro projektista Ilmailuliittoon Jari Lehdelle lehti@ilmailuliitto.fi - tehdään siitä pieni juttu tähän lehteen. H Rahaa nuorille! Lennokkisenioreiden tapaaminen ennokkiseniorit kokoontuvat Helsingin Suomalaiselle Klubille muistelemaan menneitä pienimuotoisen ohjelman kera keskiviikkona 9.4.2008 klo 15.00, ohjelma alkaa klo 15.30
(4 4.8.7 Kotike Pudas 4. (6.4.) Sähköliidokit F5J 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiNordik Suomen Cup (1/4) den suksilentoleiri, Kotikenttäkilpailu Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, nordik@pp.inet.fi Petri Vesterinen 647 087 Juha Oksa 0400- 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.4. burg, Saksa, Moottorilento SIL com Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 27.1.-2.2.08 Varjoliidon Kuopio esi-MM-kilpailut Valle de Bravo, Meksiko 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.monarcaparaglidingopen. Kotikenttäkarsinta 872 Matti Mecklin 0400-502 suomen.lennokki@saunalahti.fi 20.28.7.07 Taitolennon Olavi Lumes (09) 792 175 EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 1.3.08 (2.3) 2mRCliidokit Kotikenttä-Cup 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 2. Petri V taitole www.t Helsink lasse.aa 5.-8.7 050- 5 (Urhei www.t 7.-8.6 Matti F3A SM 20.2 Nordic sat Ad Kuopio Tero S jreinikk 040- 5 2.5.8 SM-kis 8.6 TO www.t F1AX y 26 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9. den suksilentoleiri, Ivalo com Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 9.-10.2.08 CIVL-kokous www.tunturi-ilmailijat.net (FAI:n liidinkomitea) 5.-8.7.07 Taitolennon Manzanillo, Meksiko SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 7.-14.6.08 Riippuliidon Matti Mecklin SM-kilpailut 0400-502 872 Jämi 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiJämin Riippuliitäjät ry sat Advanced-luokka, Joensuu www.jaminliitajat.fi Tero Sinkkonen 050-347 7248 Juha Herrala 040 770 5810 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 3.-6.7.08 Moottoroidun SM-kisat, Räyskälä varjoliidon SM-kilpailut www.tarkkuuslento.net Somero Someron Ilmailuyhdistys ry KUUMAILMAPALLOLENTO Jari Takanen 0400 535 465 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker9.-16.8.08 Varjoliidon ho ry), Jyväskylä SM-kilpailut Markku Sipinen 0440-243 518 Makedonia Jääkarhujen varjoliitoseura ry 17.25.8.07 EM-kisat MagdeAntti Jutila 0400-010684 SIL burg, Saksa, Moottorilento Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 LASKUVARJOURHEILU 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Martti Roivainen (09) 3509 3433 Kuopio ILMAILUTAPAHTUMIA 22.--27.1.08 IPC-kokous (International ParachutingOulu 2.4.2.07 Kaamospäivät, Committee) Helena Jaakkola, 050-599 7743 Pariisi, Ranska 9.11.3.07 Nummijärvi Fly www.fai.org/parachuting/ In Nummijärvi meetings 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 9.-10.2.08 Kerhopomopalaveri -ilmailutapahtuma, Padasjoki Turku Taisto Saarinen 0400-358 856, 18.-24.2.08 PIA-kokous taisto@padasjoenlentokerho.fi (Parachute Industry Association) 17.3.07 SIL Liittokokous Barcelona, Espanja Ilmailumuseo www.pia.com Vantaa 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 26.7.-1.8.2008 Pudasjärvi Laskuvarjourheilun Helena Jaakkola 050-599 7743 kaikkien lajien SM-kisat 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Hanko www.jamifl yin.com, Markku Teivainen 044-565 0625 info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 LENNOKKITOIMINTA2129 PURJELENTO SIL 2.3 Vapaastilentävien F1A, F1AJ, Jorma Sucksdorff 09-3509 F1B, F1C SM (2/4), Juniorit 3441 F1A-15 Suomen Cup (2/4) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeTampere burg, Saksa, Moottorilento SIL Timo Pajunen 040- 543 3394 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 (03) 364 7294 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 8.-9.3 Vapaastilentävien F1A, F1AJ, F1B, F1C SM (3/4) 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiJuniorit F1A-15 den suksilentoleiri, Ivalo Suomen Cup (3/4) Matti Sorvari 0400-696 386, Pori Petri Vesterinen 0400-584 994 jari.valo@ncc.fi, 050- 505 5852 www.tunturi-ilmailijat.net kim.henriksson@tuottoanalyysit.fi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 041- 515 2481 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 29.-30.3 Vapaastilentävät www.taitolento.fi, F1H SM, P-30 Suomen Cup Matti Mecklin 0400-502 872 Kotikenttäkilpailu 20.28.7.07 Taitolennon EM-kitapio.linkosalo@helsinki.fi sat Advanced-luokka, Joensuu 040- 517 0571 Tero Sinkkonen 050-347 7248 29.-30.3 Vapaastilentävien F1A, KUUMAILMAPALLOLENTO F1AJ, F1B, F1C SM (4/4) Juniorit F1A-15 16.-20.5.07 SM-kisat Suomen Cup (4/4) (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSavonlinna ho ry), Jyväskylä Ossi Kilpeläinen 050- 355 9657 Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat 30.3 TOKA- liidokit Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 3. Q ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 1.-3.2.08 Kaamospäivät 7743 Syötekeskus,Nummijärvi Fly In 9.11.3.07 Pudasjärvi Nummijärvi 9.-10.2.08 Pakkasparlamentti 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Lahti -ilmailutapahtuma, Padasjoki ismo.salokannel@lahti.fi Taisto Saarinen 0400-358 856, www.padasjoenlentokerho.fi taisto@padasjoenlentokerho.fi 7.-9.3.08SIL Liittokokous 17.3.07 Nummijärvi Fly-in Airpilot ry Ilmailumuseo Vantaa 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 15.-16.3.08 EUT/MT Talvipäivät Pudasjärvi paikka avoin Helena Jaakkola 050-599 7743 29.3.2008 SIL Liittokokous 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Suomen Ilmailumuseo www.jamifl yin.com, Vantaa info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 KUUMAILMAPALLOLENTO 11.-12.8.07 Päälentonäytös Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 2007, Kuopio 13.-16.3.08 SM-kisat Pieksämäki EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL Kaikki tapahtumat09-3509 3441 Jorma Sucksdorff netissä: www.pallo.net/kalenteri 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiKuopio vät 13.-20.9.08 18th FAI World 25.3.07 Ultra B Championship Hot Air Balloon -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, Hofkirchen, Itävalta Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, www.fai.org Esa Virtanen 0400-215460 MOOTTORILENTO PURJELENTO SIL 7.-15.6.08 SM-kilpailut Jorma Sucksdorff 09-3509 (vakio-, 15m-, kerho- ja 18m)3441 Räyskälä 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 25.6.-6.7.08 Junioreiden 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 PM-kisat ja esi-MM 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Räyskälä Kuopio 18.-20.7.08 Purjetaitolento SM 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiImatra den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 6.-20.7.08 30th FAI World Petri Vesterinen 0400-584 994 Gliding Championship www.tunturi-ilmailijat.net standard/club/world class 5.-8.7.07 Rieti, ItaliaTaitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.fai.org www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 2.-16.8.08 30th FAI World Gliding Championship 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki18m/open/15m class sat Advanced-luokka, Joensuu Lüsse-Berlin, Saksa Tero Sinkkonen 050-347 7248 www.fai.org KUUMAILMAPALLOLENTO RIIPPU- JA VARJOLIITO 16.-20.5.07 SM-kisat Martti Roivainen (09) 3509 3441 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 19.-25.1.08 Varjoliidon Markku Open MonarcaSipinen 0440-243 518 Valle de Bravo,EM-kisat Magde17.25.8.07 Meksiko www.monarcaparaglidingopen. kotikenttäkilpailu www.taitolento.fi, leo.santala@kolumbus.fi 872 Matti Mecklin 0400-502 0400-207 895 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 9.4. Koti Helen suome Olavi L 9.11. Jari Lehti (09) 3509 3443 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio 26-27.1.08 Vapaastilentävät F1H SM , P-30 Suomen Cup EXPERIMENTAL JA KotikenttäkilpailuSIL ULTRAKEVYET tapio.linkosalo@helsinki.fi 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 040- 517 0571 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 27.1 .08 TOKA- liidokit 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al1. (6.4.) 2mRC-liidokit 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Kotikenttä-Cup (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 3. (4 10.1 F5J No -ilmail Suome Taisto Kotiken taisto@ nordik@ Juha O 17.3.0 Ilmailu 3.5. kotik Helen leo.san 0400-2 13.1 www.j 17.5 R info@ F3J SM Taneli Kuivan timo.hu 11.-12 045-11 2007, 24.-25 EXPER F3B SM ULTRA + Euro Jorma Ruotsin 23.2 Kaj Lin vät 25.3.0 31.5 (1 kuinfo F1H SM Malmi Loppuk Esa Vi Leivon Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat 3.-6.7.08 Taitolennon SM ja PM (Sisä-Suomen KuumailmapallokerJämi ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 15.-20.7.08 18th FAI World Precision Flying Championship 17.25.8.07 EM-kisat MagdeRied, Itävalta Moottorilento SIL burg, Saksa, www.fai.org Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 World Advanced 2008 8th FAIEUT/MT Talvipäivät Kuopio Aerobatic Championship USA, www.fai.org 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 20.-25.7.08 16th FAI World Matti Sorvari 0400-696 386, Rally Flying Championship 994 Petri Vesterinen 0400-584 Ried, Itävalta www.tunturi-ilmailijat.net www.fai.org 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät 1.-3.8.08 Tarkkuus-jary), Joensuu www.taitolento.fi, rallilennon SM-kisat Matti Mecklin 0400-502 872 Räyskälä 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiPURJELENTO sat Advanced-luokka, Joensuu Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Tero Sinkkonen 050-347 7248 9.-10.2.08 Pakkasparlamentti 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Lahti SM-kisat, Räyskälä www.padasjoenlentokerho.fi www.tarkkuuslento.net tapio.li KUUM 040- 51 16.-20 2.-6.6. kotikenttäkilpailu 16.-20.5.07 SM-kisat leo.santala@kolumbus.fi (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker0400-207 895 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 9.-10.2 Vapaastilentävien F1A, 17.25.8.07 EM-kisat MagdeF1AJ, F1B, F1C + burg, Saksa, Moottorilento SIL F1A-15 kansalliset kisat Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Tammela, Pyhäjärvi jari.valo@ncc.fi 050- 505 5852 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät kim.henriksson@tuottoanalyysit.fi Kuopio 041- 515 2481 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 23.-24.2 Vapaastilentävät Matti Sorvari Suomen Cup F1H SM, P-300400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 Kotikenttäkilpailu www.tunturi-ilmailijat.net tapio.linkosalo@helsinki.fi 040- 5170Taitolennon SM-kisat 5.-8.7.07 571 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 24.2 TOKA- liidokit www.taitolento.fi, 2. kotikenttäkilpailu SM-kisat, Räyskälä leo.santala@kolumbus.fi www.tarkkuuslento.net 0400-207 895 Numm 3.5. Kotikenttäkarsinta Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 5.4. (Sisä-S (avoin ho ry), Jämi Markk suome 17.2 Olavi L burg, S Jorma 7.6 Va avoin, 2325 Jämi Kuopio Suome 24.3. Olavi L den su Matti 7.6 (8. Kotikenttäkarsinta kuinfo, SIL-luokka, suomen.lennokki@saunalahti.fi Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Olavi Lumes (09) 792 175 Esa Virtanen 0400-215460 2.2.08 (3.2.) 2mRCKUUMAILMAPALLOLENTO liidokit Kotikenttä-Cup 1. Lennokkisenioreiden Tero Sinkkonen tapaaminen 050-347 7248 Suomalainen Klubi, Helsinki 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon pentti.reinas@kolumbus.fi SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net 25.-27.4.08 RCsisätaitolennokit F3P KUUMAILMAPALLOLENTO Aeromusicals, F3P 16.-20.5.07 SM-kisat Sport Suomen Cup (Sisä-Suomen KuumailmapallokerModell Expo 08 ho ry), Jyväskylä kimmo.kaukoranta@nokia.com Markku 8896 050- 301Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magde26.-27.4 Vapaastilentävät burg, Saksa, Moottorilento SIL F1H SM, P-30 Suomen Cup Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Kotikenttäkilpailu tapio.linkosalo@helsinki.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 040- 517 0571 Kuopio ILMAI 27.4 T 2.4.2 4
Kotikenttäkarsinta Helena Jaakkola, 050-599 7743 suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes Nummijärvi Fly In 9.11.3.07 (09 )792 175 Nummijärvi 3.5. (4.5) 2mRC-liidokit 4.8.7.07 Sunny Kotikenttä-Cup Nights Fly In, Pudasjärvi 4. Lennokkileiri (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker(avoin kaikille) ho ry), Jyväskylä Jämi Sipinen 0440-243 518 Markku suomen.lennokki@saunalahti.fi 17.25.8.07 EM-kisat MagdeOlavi Lumes (09) 792 175 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 7.6 Vapaastilentävät rinnekisa avoin, Sinisiipikisa alle ja yli 16v 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Jämi Kuopio Suomen.lennokki@saunalahti.fi 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiOlavi Lumes (09) 792 175 den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 7.6 (8.6) Siimaohjatut 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 taitolennokit F2B SM (1/3) www.tunturi-ilmailijat.net Helsinki lasse.aaltio@welho.fi SM-kisat 5.-8.7.07 Taitolennon 050- 522 3560 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu m www.taitolento.fi, 7.-8.6 Mecklin 0400-502 872 Matti RC- taitolennokit F3A SM (1/3) F3A Sport ja 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiNordic Suomen Cup (1/3) sat Advanced-luokka, Joensuu Kuopio, Kaatis Tero Sinkkonen 050-347 7248 jreinikka@dnainternet.net 040- 566 4637 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä 8.6 TOKA liidokit alle 16v, www.tarkkuuslento.net F1AX yli 16v, loppukilpailut Jämi PURJELENTO SIL Suomen.lennokki@saunalahti.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Olavi Lumes (09) 792 175 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 9.-12.6. kotikenttäkilpailu Helena Jaakkola 050-599 leo.santala@kolumbus.fi 7743 0400-207 895 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, 17.5 RC- termiikkiliidokit info@jamiflyin.com, F3J SM (1/4) Taneli Äikäs 040-557 2129 Kuivanto timo.hulkko@phnet.fi 11.-12.8.07 Päälentonäytös 045-114 9657 2007, Kuopio 24.-25.5 RC-liidokit EXPERIMENTAL JA F3B SM (1/3) SIL ULTRAKEVYET + Eurotour osakilpailu Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Ruotsinpyhtää 23.25.3.07 EUT/MT 537 Kaj Lindqvist 0500- 496 TalvipäiKuopio vät 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al31.5 (1.6) Vapaastilentävät kuinfo, SIL-luokka, F1H SM, P-30 Suomen Cup Malmi Mäntsälän Loppukilpailut Ilmailukerho ry, Esa Virtanen Leivonmäki 0400-215460 tapio.linkosalo@helsinki.fi KUUMAILMAPALLOLENTO 040- 517 0571 16.-20.5.07 SM-kisat 2.-6.6. (17.8.) Siimaohjatut vät Kuopio taitolennokit F2B SM (2/3) 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alKuopio kuinfo, SIL-luokka, matti.husso@pp.inet.fi Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 040 563 9523 Esa Virtanen 0400-215460 16.-17.8 RC-liidokit KUUMAILMAPALLOLENTO F3B SM (2/3) 16.-20.5.07 SM-kisat Ruotsinpyhtää (Sisä-Suomen Kaj Lindqvist Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 0500- 496 537 Markku Sipinen 0440-243 518 16.-17.8 RC- taitolennokit 17.25.8.07 EM-kisat MagdeF3A SM (3/3), F3A Sport ja burg, Saksa, Moottorilento SIL Nordic Suomen Cup (3/3) Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Hämeenkyrö, lentokenttä kimmo.kaukoranta@nokia.com 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 050- 301 8896 Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi18.8 (17.8) Siimaohjatut den suksilentoleiri, Ivalo taitolennokit F2B SM (2/3) Matti Sorvari 0400-696 386, Kuopio Petri husso@pp.inet.fi matti.Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 040- 563 9523 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 23.8 (24.8) RC-mallilennokit F4C (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu SM (4/4), kansanscale yli ja alle www.taitolento.fi, 6kg, Aresti Suomen Cup 872 Matti Mecklin 0400-502 (4/4) Turku, Paattinen 20.28.7.07 Taitolennon hannu.kunttu@raseko.fi EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 040- 729 7020 Tero Sinkkonen 050-347 7248 23-24.8 RC-termiikkiliidokit 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon F3J SM (4/4) SM-kisat, Räyskälä Kuivanto www.tarkkuuslento.net timo.hulkko@phnet.fi 045-114 9657 PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.8 Sähköliidokit F5J Nordik Suomen Cup (4/4) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeVesivehmaa Moottorilento SIL burg, Saksa, hannu.riihela@gmail.com 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 044- 055 0262 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät jukka.juslin@hut.fi, 0400- 251 816 Kuopio Elokuu RC-helikopterit F3C SM 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiVesivehmaa den suksilentoleiri, Ivalo timo.keränen@necosta.com Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 6.9 (7.9) Siimaohjatut www.tunturi-ilmailijat.net taitolennokit F2B SM (3/3) 5.-8.7.07 Helsinki Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät lasse.aaltio@welho.fi ry), Joensuu www.taitolento.fi, 050- 522 3560 Matti Mecklin 0400-502 872 6.-7.9 RC-liidokit F3B SM (3/3) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiKuivanto sat Advanced-luokka, Joensuu timo.hulkko@phnet.fi 7248 Tero Sinkkonen 050-347 045-114 9657 KUUMAILMAPALLOLENTO 29.-30.9 Lennokkipäivät 16.-20.5.07 SM-kisat Suomen Ilmailumuseo (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSuomen.lennokki@saunalahti.fi ho ry), Jyväskylä Olavi Lumes (09) 792 175 Markku Sipinen 0440-243 518 Marraskuu Vapaastilentävät 17.25.8.07 EM-kisat Magdesisälennokit F1D SM, burg, Saksa, Moottorilento SIL F1M Suomen Cup09-3509 3441 Jorma Sucksdorff Eerikkilän urheiluopisto 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät tapio.linkosalo@helsinki.fi Kuopio 040- 517 0571 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi27.6-6.7 FAI World Radio den suksilentoleiri, Ivalo Controlled F3J Aeromodelling Matti Sorvari 0400-696 386, Championship 0400-584 994 Petri Vesterinen Adapazari, Turkki www.tunturi-ilmailijat.net www.f3jturkey.com 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 5.-12.7 12th FAI European www.taitolento.fi, Radio Controlled F3C Matti Mecklin 0400-502 872 Aeromodelling Championship Maubeuge, Ranska 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiwww.ffam.asso.fr/f3c-ec2008/ sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 11.-20.7 20th FAI World Flying Scale Models Aeromodelling 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Championships F4C, F4B SM-kisat, Räyskälä Wloclawek, Puola www.tarkkuuslento.net www.aeroklubpolski.pl KUUMAILMAPALLOLENTO 28.7-4.8 FAI World Control Line 16.-20.5.07 SM-kisat Aeromodelling Championships (Sisä-Suomen KuumailmapallokerF2A, F2B, F2C, F2D ho ry), Jyväskylä Landres, Ranska Markku Sipinen www.f2cmbl.org 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magde4.-10.8. Lennokkileiri Jorma Sucksdorff (avoin kaikille) 09-3509 3441 Jämi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Pekka Nyman 050-430 7170 Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi14.6 RC- termiikkiliidokit den suksilentoleiri, Ivalo F3J SM (2/4) Matti Sorvari 0400-696 386, Ruotsinpyhtää Petri Vesterinen 0400-584 994 Kaj Lindqvist 0500- 496 537 www.tunturi-ilmailijat.net 14.6 RC sähkönopeuslennokit 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat F5D SM (1/2), Q500ry), Joensuu (Urheilutaitolentäjät ja kansanpylon Suomen Cup (1/2) www.taitolento.fi, Räyskälä Matti Mecklin 0400-502 872 samuel.riippa@gmail.com 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki040 - 772 3593 sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 14.6 (15.6) RC-mallilennokit F4C SM (1/4), kansanscale yli ja alle KUUMAILMAPALLOLENTO 6kg, Aresti Suomen Cup (1/4) Vantaa Petikko 16.-20.5.07 SM-kisat otto.ahonen@kolumbus.fi (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker040- 844 2503 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 14.6. (6.7.) F5J Nordik 16.-20.5.07 SM-kisat koottu kisa Kuumailmapalloker(Sisä-Suomen Keila, Eesti ho ry), Jyväskylä aado.salumae@mail.ee 518 Markku Sipinen 0440-243 + 372 517 8034 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg,RC- termiikkiliidokit SIL 26.7 Saksa, Moottorilento Jorma (3/4) F3J SMSucksdorff 09-3509 3441 Immola 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Juho Suikkanen Kuopio jujon.maili@pp.inet.fi ILMAILUTAPAHTUMIA 050- 381 2950 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena sähkönopeuslennokit 26.7 RCJaakkola, 050-599 7743 F5D SM (2/2), Q500 ja Fly In 9.11.3.07 Nummijärvi kansanpylon Suomen Cup (2/2) Nummijärvi Jämi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria samuel.riippa@gmail.com -ilmailutapahtuma, Padasjoki 040 - 772 3593 Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 26.-27.7 RC- taitolennokit F3A SM (2/3), F3A Sport ja 17.3.07 SIL Liittokokous Nordic Suomen Cup (2/3) Ilmailumuseo Vantaa Oulu, Ahmasuo 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, esa.eirola@securitassystems.fi Pudasjärvi 0400- 388 371 Helena Jaakkola 050-599 7743 2.8 (3.8) RC-mallilennokit F4C 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi SM (3/4), kansanscale yli ja alle www.jamifl yin.com, 6kg, Aresti Suomen Cup (3/4) info@jamiflyin.com, Seinäjoki, Kurjenneva 2129 Taneli Äikäs 040-557 tomi.kohtanen@kolumbus.fi 11.-12.8.07 Päälentonäytös 040- 5122 586 2007, Kuopio 3.8. (15.6.) Sähköliidokit F5J 17.25.8.07 EM-kisat MagdeNordik Suomen Cup (3/4) burg, Saksa, Moottorilento SIL kotikenttäkilpailu Jorma Sucksdorff nordik@pp.inet.fi 09-3509 3441 Juha Oksa 0400- 647 087 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 28.6. World Junior Free SIL burg, Saksa, Moottorilento Flight Model Championships Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 F1A, F1B, F1P 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kiova, Ukraina Kuopio zakharov@cstcam.kiev.ua 52 ysit.fi F1A, 57 ti.fi Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 ILMAILU 27. kotikenttäkilpailu Ivalo den suksilentoleiri, leo.santala@kolumbus.fi386, Matti Sorvari 0400-696 0400-207 895 0400-584 994 Petri Vesterinen www.tunturi-ilmailijat.net 28.-29.6 (5.-6.8) Siimaohjatut 5.-8.7.07 Taitolennon taistelulennokit F2D jaSM-kisat (Urheilutaitolentäjät SM -nopeuslennokit F2Ary), Joensuu www.taitolento.fi, Helsinki-Malmin lentokenttä Matti Mecklin 0400-502 872 jari.valo@ncc.fi 050- 5055852 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 5.7 (6.7) RC-mallilennokit F4C Tero Sinkkonen 050-347 7248 SM (2/4), kansanscale yli ja alle 2.5.8.07 Suomen ja rallilennon 6kg, ArestiTarkkuus-Cup (2/4) SM-kisat, Räyskälä Kuopio, Kaatis www.tarkkuuslento.net jreinikka@dnainternet.net 040- 566 4637 KUUMAILMAPALLOLENTO 5.7. Q F1AJ, 4 A, ILMAILUTAPAHTUMIA 27.4 TOKA- liidokit 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 4. (4.5.) Sähköliidokit 10.18.3.07 F5J Nordik Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Suomen Cup (2/4) Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, Kotikenttäkilpailu taisto@padasjoenlentokerho.fi nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400- 647 087 17.3.07 SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 3.5. 2mRC-liidokit Suomen Cup EXPERIMENTAL Ruotsinpyhtää JA ULTRAKEVYET SIL leo.santala@kolumbus.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 0400 207 895 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi16.8. (29.6.) 2mRCliidokit Kotikenttä-Cup 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi5
Joken osaaminen ja kokemus oli ratkaisevaa uutta kerhoa perustettaessa, ja hän toimi kerhon huolto- ja koulutusvastaavana aina kuolemaansa saakka. Muutettuaan Jyväskylään työhön Rautpohjan tehtaille, Joke toimi aktiivisesti paikallisessa lennokkikerhotoiminnassa. Elämänkumppani Arjan lisäksi suuri joukko keskisuomalaisia ilmailun harrastajia jää kaipaamaan Jokea. (Tuula Sandström) MIKKO LAAKKONEN JA JUKKA SINTONEN Suom harra lajeja lenno ultra ilmap nous Malm ma Puh Fax ( sil@ Jäse Varsi Nuor Perh Kann Kats Katsa www keell 28. Jo nuorena miehenä Joken tarkka ja tinkimätön luonteenpiirre oli muistelijoiden mukaan havaittavissa. "Enkeli osaa lentää ja lintu ja kuka vaan, kunhan on siivet sydämessä ja tuuleen uskaltaa". Toki Jopa saamin ainakin saanut lehteen Ulko sekin o Toki Suome metrej V Suo tai Vir Ko 09 10. Samoin kun Joke koulutti lentämään, saattoi oppilas lähteä tarkastuslennolle turvallisin mielin. Myöhemmin Joke siirtyi purje- ja moottoripurjelennon harrastajaksi, hankkien opettajan kelpoisuuden molempiin luokkiin. Hän koulutti lukemattomia uusia lentäjiä molempiin lajeihin. Myöhemmin kun Joke toimi purjelennon ja moottoripurjelennon opettajana, me hänen oppilaansa ja kerhomme koneen huoltotoiminnassa mukana olleet saimme huomata, että Joke oli tarkka ja tinkimätön suhteessa ilmai- luun liittyviin turvallisuusnäkökohtiin. Joken uhrautuvuus kerhotoiminnan hyväksi oli nykymittapuun mukaan harvinaista. Joskus pikkutarkkuus saattoi tuntua oppilaasta turhauttavalta, mutta jälkeenpäin tarkasteltuna jokainen ymmärsi, mistä oli kysymys, omasta turvallisuudesta. 12 13 14 15 S avonlinnassa syntynyt Joke vaikutti merkittävästi keskisuomalaisessa ilmailussa 70-luvun alkupuolelta lähtien. Eräs merkkipaalu Joken ilmailuharrastuksessa oli moottoripurjelentoon erikoistuneen Pohjois-Päijänteen ilmailukerhon perustaminen vuonna 2000. Osaamista ja taitoa selvitä hankalistakin tilanteista täytyi olla, ennen kuin Joke päästi oppilaan "käsistään". Vaivojaan säästelemättä ja työelämän paineista huolimatta hän jaksoi yrittää ja kannustaa esimerkillään muitakin tekemään työtä kerhon menestyksen hyväksi. Kun Joke toimi huoltovastaavana ja kuittasi koneen lentokelpoiseksi koelennon jälkeen, saattoi luottaa siihen, että koneella oli turvallista lentää. Jouko "Joke" Tuhkunen 19532007 Suomen juhliessa 90vuotista itsenäisyyttään 6.12.2007, menehtyi Jouko "Joke " Tuhkunen äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Jyväskylän Laajavuoressa. iim yh tamise ja esitt vattu
Ja paljon pieleen ei arvattu. Liitto on ollut yhteydessä useisiin Suomessa toimiviin meklareihin sekä pariin ulkomaiseen vakuutusyhtiöön suoraan saadakseen ne kiinnostumaan Suomen markkinoista. Ilmailuliitto pohti myös laajemmin rooliaan hankalassa tilanteessa, mutta Ilmailuliiton hallitus päätti, ettei Ilmailuliitto lähde minkään yksittäisen yhtiön asiamieheksi tai jälleenmyyjäksi. Virallinen kokouskutsu julkaistaan ILMAILUN nrossa 2/2008. Kokousohjelma: 09.00-13.00 10.00-12.00 12.00-13.00 13.00-14.30 14.30 15.30 Valtakirjojen tarkastus museon aulassa Vuosikokousta valmisteleva avoin keskustelutilaisuus Lounastauko - mahdollisuus tutustua Ilmailumuseoon, kahviossa ruokailumahdollisuus VUOSIKOKOUS - kokouksen avaus ja katsaus toimintavuoteen - käsitellään sääntömääräiset asiat. Toki tarjontaa ja tervettä kilpailua jos mitä tässä nyt tarvittaisiin. Niin valitettavaa kun se onkin, mikään laki ei taida velvoittaa vakuutusyhtiötä myymään lakisääteisiä vakuutuksia. Jopa lentokelpoisuuden kannalta pakollisten vastuuvakuutusten saaminen on ollut hankalaa, ei toki mahdotonta. Edes alkumetrejä pidemmällä olleista yritelmistä ei vaan ole uskaltanut kauheasti V hiiskua. Toki kaiken senkin jälkeen on lennetty ja harrastettu. Suomen Ilmailuliitto on nähnyt aika paljonkin vaivaa asiassa. Markkinat katsotaan lähes poikkeuksetta liian pieneksi sekä pirstaloituneeksi ja yksittäisten vakuutusten myyminen liian työlääksi, siis huonoksi bisnekseksi, jota vakuutusyhtiötoimintakaan ei voi olla. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2008 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa Nuorisojäsen 27 euroa Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Leila Ulmanen (09) 3509 3457, sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailuliitto.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SIL SHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Ilmailuliitto motkotti asiasta Pohjolalle monessa eri yhteydessä ja esitti huolensa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Suomen Ilmailuliiton palkintojen jakotilaisuus Kahvitarjoilu kokouksen osanottajille. TERVETULOA! Suomen Ilmailuliitto ry Hallitus Suomen Ilmailuliitto ry rhon uolennan hartyöaksoi uitaksen suuri rrasvaan, n usNEN NEN Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Toki tämänkin tiedon kirjoittaminen lehteen (pääkirjoitus 6/07) aiheutti vihaista palautetta. Ulkomailta vakuutuksia on ollut jo hieman hankalampaa ostella, toki sekin on onnistunut nyt ja jo aikaisemminkin. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi 29. KAI MÖNKKÖNEN Ilmoitus Suomen Ilmailuliiton vuosikokouksesta Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 29.3.2008 klo 13.00 alkaen Suomen Ilmailumuseon auditoriossa (Tietotie 3, Vantaa). Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Näin vaan yksinkertaisesti ei ole tapahtunut, vaikka olemme samalla tarjonneet käytännössä kaikki koneen omistajat tavoittavaa mediaa, tätä lehteä. Vakuutustilanne on hankala iime kesänä Pohjola käytännössä viimeisenä kotimaisena vakuutusyhtiönä ilmoitti yksipuolisesti lopettavansa kaiken ilma-alusvakuuttamisen. Jos sellaisia löytyisi, yhdistyksistä, mitä tahansa yhteenliittymiä tai yrityksistä, saattaisivat ulkomaiset yhtiöt kiinnostua Suomesta. Tiedossa on ollut ja on ainakin yksi kotimainen meklari, jolta kaikkia tarvittavia vakuutuksia on saanut suomen kielellä asioimalla
Ja sitä ei voinut olla kuulematta, mikäli sattui olemaan Bruntingthorpen liepeillä. Kuva Vulcan to the Sky / Vulcan Operating Company. Kylmä sota palasi Englantiin 18. Pitkän kunnostustyön jälkeen Avro Vulcan -ydinpommittaja XH588 nousi ilmaan valtavan metelin ja mustan savun saattelemana. Vulc rut. Alla RAF Waddingtonin kenttä. 19 lentot kuiluis oli tar tälle. TeksT Tuulahdus kylmästä sodasta VULCANIN PALUU konee fordin näkem Mik kaan, dään i jälleen Suom jia En kuulla jälleen D Ydinp Ennen Vulcanin aikanaan lopullisena pidettyä maadoittamista sillä lennettiin 1992 kuvaajien riemuksi muodostelmassa Hercules-kuljetuskoneen kanssa. Arvi yllätys ohjust minuu kohda kun m ilmaan Mik nistutt sijoite teille. miehis kiivete päällik kaikki le sijoi Täm manlä avulla tarvitt Start-m harvoi Ydin kastar avulla taivaa henkil laidall vun k hälyty mittar Yksisu Koti olisi o via Vu hajaut kentät jaisia osa ko tukiko 30 ILMAILU. lokakuuta viime syksynä
Hyvällä syyllä voi todeta, että Vulcan oli suunniteltu pelkäksi kostoaseeksi. Tutkakuvun alaosa puuttuu. Hyvin sujunut lento kesti 34 minuuttia. Ja paluumatkalla olisi pitänyt lentää toiseen suuntaan matkaavien amerikkalaispommittajien virran seassa. Niinpä vuonna 1963 osa niistä varustettiin Blue Steel -ohjuksilla, jotka pystyttiin laukaisemaan jopa 240 kilometrin päässä maalista. Arvioitiin, että jos Neuvostoliitto tekee yllätyshyökkäyksen, ensivaroituksesta ohjusten räjähdyksiin on aikaa vain neljä minuuttia. TeksTI TeRO TUOMINeN eltasiipinen Vulcan on englantilaisille vastaava isänmaallinen symboli kuin saman valmistajan Lancaster. Tätä SimStart-menetelmää käytettiin rauhantilassa harvoin, sillä siihen sisältyi monia riskejä. Lopullisesti konetyypin ydinpelotetehtävä päättyi 70luvun alussa kun Englanti hankki Pola- . Kuva Vulcan to the Sky / Vulcan Operating Company. Ydinpelotteen työkalu Vulcan on todellinen kylmän sodan airut. Mikäli miehistö oli valmiina, tässä onnistuttiinkin. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, tänä vuonna Vulcan todella nähdään ilmailutapahtumissa. Tämä onnistui ilman ulkopuolista voimanlähdettä koneen paineilmasäiliöiden avulla. Maahenkilöstö puolestaan olisi jäänyt kentän laidalle korvat soiden sankan mustan savun keskelle. Vaikka suunnitelmissa oli hajauttaa koneet eri puolille Englantia, kentät olivat myös Neuvostoliiton ensisijaisia maaleja. Sanottiinkin, että Vulcanien hälytyslähdön jälkeen kiitotiellä vallitsivat mittarilento-olosuhteet. Koneen kokoon nähden Vulcanin ohjaamo on ahdas ja sieltä on huono näkyvyys. Hälytyksen soidessa viiden hengen miehistö ryntäsi koneilleen. Ilmatorjunnan kehittyminen lisäsi Vulcanien haavoittuvuutta. Lienee toiveajattelua, että osa koneista olisi voinut laskeutua RAF:n tukikohtiin Kyprokselle ja Maltalle. ILMAILU 31. Sen avulla neljä Vulcania pommeineen saatiin taivaalle alle kahdessa minuutissa. Olympus-moottorit on upotettu paksuun keskisiipeen. Heidän vielä kiivetessä istuimilleen maahenkilöstön päällikkö pystyi käynnistämään yhtä aikaa kaikki neljä moottoria koneen ulkopuolelle sijoitetun napin avulla. Koska pommikoneiden tukikohdat olivat tärkeimpiä maaleja, kostoiskun mahdollistamiseksi Vulcanit piti saada ilmaan nopeammin. Oman aseen räjähdyskin oli todennäköisesti ollut uhka Vulcaneille. Samaten on varmaa, että Suomestakin matkaa ilmailuharrastajia Englantiin pelkästään nähdäkseen (ja kuullakseen!) legendaarisen pommittajan jälleen lentävän. D Hyvällä syyllä voi todeta, että Vulcan oli suunniteltu pelkäksi kostoaseeksi. Melko todennäköisesti kyseessä olisi ollutkin yhdensuuntainen lento. Kuva Vulcan to the Sky / Vulcan Operating Company. Korkealta pintoihin Toisen maailmansodan tyylisistä korkealla tapahtuvista pommituksista oli jo luovuttu ja siirrytty matalalla tapahtuviin tunkeutumisiin vihollisen ilmatilaan. 1960-luvulla ne päivystivät Englannin lentotukikohdissa ydinpommit valmiina kuiluissaan. Pelkkä huhu koneen esiintymisestä viime kesän Duxfordin lentonäytöksessä sai aikaan ennen näkemättömiä ruuhkia. Siksi äärimmäisen kallista järjestelmää pidettiin yllä. Nopea startti ohjusten alta oli keskeinen tekijä Englannin ydinpelotteen uskottavuudelle. Miehistöt valmistautuivat siis mitä todennäköisimmin yksisuuntaiseen tehtävään. Järjetön asetelma kuitenkin toimi ja maailma säästyi ydintuholta. Vulcan XH558 nousee lentoon lähes 15 vuoden tauon jälkeen. Se merkitsi korkeaa ydinaseiden käyttöönottokynnystä, koska vastustaja pystyi vielä tuhoamaan hyökkääjän vaikka sen ensi-isku olisikin onnistunut. Tosin rikkaampi Yhdysvallat piti ydinaseistettuja päivystyskoneitaan välillä jopa jatkuvasti ilmassa turvatakseen ne tuholta lentokentillä. Englantilaiset arvioivat kylmän rauhallisesti, että Neuvostoliiton ilmapuolustus pudottaisi 55 prosenttia koneista jo ennen maalin saavuttamista. Siiven etureunan muoto näkyy hyvin kuvassa, samoin pystyyn nousevat lentojarrut. Tyypillisesti neljä Vulcania oli sijoitettu kiitotien viereen lyhyille rullausteille. Tilanteen kiristyessä koneet oli tarkoitus hajauttaa kaikkiaan 36 kentälle. Ja a, n a n Yksisuuntainen tehtävä Kotikenttä ei mitä todennäköisimmin olisi ollut odottamassa tehtävältä palaavia Vulcaneita. Autojonot ovat jälleen taattuja. Samalla käynnistyivät lentämiseen tarvittavat muut järjestelmät. Ydinasehyökkäyksessä lisäksi verhot suljettiin miehistön suojaamiseksi sokaisevalta väläykseltä. Kylmän sodan aikana tilanne tunnettiin kuvaavalla lyhenteellä MAD (Mutual Assured Destruction, varma molemminpuolinen tuho). Ydinohjusten jo ollessa matkalla pikastartti olisi kuitenkin ollut tarpeen
16 tuntia kestäneen lennon menomatkalla Vulcan tarvitsi viisi ja paluussa yhden ilmatankkauksen. Kraatereita saatiin aikaan myös golf-kentälle. Myös kansan käsi oli karttuisa, rahaa Vulcan on viime vuodet viettänyt Bruntingthorpen lentokentällä, joka nykyisin toimii autojen testauskeskuksena ja varastointialueena. Port Stanleyn kiitotiehen saatiin yksi osuma pommilla. Kaikkiaan Black Buck -nimellä tunnettuja hyökkäyksiä tehtiin onnistuneesti viisi. Vulcanin tueksi tarvittiin ilmaan nouseva varakone sekä 11 Victor-ilmatankkauskonetta. Britanniassa operaatiot nostivat taistelumieltä. Lentävä museokone Vulcan palveli Royal Air Forcen riveissä vuodet 1953-1984. Operaatio edellytti massiivisia tukitoimia. Perinnetietoiset englantilaiset jättivät kuitenkin yhden koneen lentonäytöskäyttöön. Toiminta päättyikin 1992. niin as Vuo hapula saatiin sena p punna Tavo Falkla kesän suunn to siirt Lop jälleen muistu aseval kerään kanssa si ylvä miehit vilauk Luvas Miljoonia puntia tarvittiin Jo vuonna 1997 heräsi ajatus XH558:n kunnostamisesta uudelleen lentokelpoiseksi. Kuva Vulcan to the Sky / Vulcan Operating Company. ris-ohjuksilla varustettuja sukellusveneitä. Moni päätyi kuitenkin romuksi tai sammutusharjoitusten välineeksi. Kyseessä on yksi historian suurimmista lentoonpalauttamisprojekteista. Esimerkiksi RAF:n museossa Hendonissa uusi Bomber Command -halli kirjaimellisesti rakennettiin Vulcanin ympärille. Kuva Vulcan to the Sky / Vulcan Operating Company. Liik nostet lentää museo koelm Sivi neesta Comp on m lentäm sissä v luviran täänki mahd Mut mailuh XH558 saadaa esittel suuks kunni lähdös XA890 Aluksi Flash" ydinräj profiili maasto tui 19 nistune miehis mekaa ihmine lemma heittoi monille Duxfor 32 ILMAILU. Syvyyksissä väijyvät alukset ovat edelleen käytössä, sillä ne on paljon vaikeampi tuhota kuin kenttäänsä sidottu lentokone. Avron perinteitä vaaliva BAe Heritage -komitea antoi tukensa ja varojen kerääminen alkoi. Myös Victorit tankkasivat toisiaan. XH558 hallissaan vuonna 2007. Kriisin diplomaattiseen ratkaisuun uskoville valloittajille ne osoittivat ensimmäisenä sotatoimena Englannin olevan tosissaan ja halutessaan voivan pommittaa myös Argentiinassa sijaitsevia kohteita. Vajaat 20 konetta jätettiin museoitavaksi ja muistomerkeiksi. Black Buck -lentojen vaikutukset olivatkin enemmän psykologisia. Tulokset eivät olleet kummoisia. Jo 80-luvulla oli varmasti hankalaa pitää tällaista yksittäistä dinosaurusta lentokelpoisena. Ne olivat historian siihen mennessä pisimpiä pommituslentoja. RAF:n Vulcan Display Teamissa tehtävää ensin hoiti XL426, sitten vuonna 1960 valmistunut XH558. Konetta pidettiin kuitenkin rullauskelpoisena ja se esitteli meluisuuttaan innokkaalle yleisölle Rolling Thunder -näytöksissä. oli ker nostus Kon to the na 200 raskas torit, j 1983. Yksi mahdollistava tekijä olivat varastoista löytyneet uudet moottorit. Vauriot korjattiin nopeasti. Viimeisen lentonsa Vulcan teki maaliskuussa 1993 kun se siirrettiin yksityiselle omistajalle Bruntingthorpen suljetulle sotilaslentokentälle. Niihin tehtiin muutamassa viikossa pikaisia modifikaatioita mm. Tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla varustetuissa operaatioissa osuttiin ilmatorjunta- tykin tutkaan. Koneen kunnostustyö tehtiin liikennekonetasoisesti, sillä ilmailuviranomainen luokittaa sen vaativaan kategoriaan. Keskellä Atlanttia sijaitsevalta Ascencionin saarelta yksi Vulcan kerrallaan lensi 6300 km päähän pommittamaan argentilalaisten valtaamaa Falklandia. Osia haalittiin ilmailumuseoistakin. Uuden elämän ensilento tapahtui mukavassa syksyisessä säässä. Hankkeeseen saatiin kolme miljoonaa puntaa lotolla kerättyjä varoja vuonna 2003. aiemmin poistetun ilmatankkauskyvyn palauttamiseksi. Viimeisen kerran koneella rullattiin 1999 ja se siirrettiin halliin odottamaan töiden alkua. Vulcanit jatkoivat kuitenkin palvelusta varustettuna tavanomaisin pommein. Miltei eläkkeeltä sotaan Poistamisuhan alla ollut Vulcan joutui lopulta tositoimiin Falklandin saarten sodan aikana vuonna 1982
Niinpä pelastautuminen on mahdollista vain kun telineet ovat ylhäällä. 1980-luvulla tyyppi toimi muutaman vuoden ilmatankkauskoneena. mäisenä. Mutta englantilaiset ovat tunnetusti ilmailuhullua kansaa, sen osoitti viimeistään XH558:n kunnostaminen. Lopulta Olympus-moottorien jyly kiiri jälleen Leicestershiren maaseudulla kuin muistutuksena Britannian asemasta ydinasevaltiona. Se poistuikin palveluksesta ensimmyös Avro Atlantic -matkustajakone. Hankkeessa mukana olleet kerääntyivät kentän laidalle kutsuvieraiden kanssa seuraamaan miten XH558 kaarsi ylväästi koelennolleen. Roy Chadwickin alku- Pommittajauran jälkeen kone palveli pitkään peräisessä Type 698 -suunnitelmassa kone oli tankkerina. onna pitää ento. Viisi konetta muunnettiin tällaiseksi k.2-versioksi. Jos kunnostus oli kallista, sitä on myös kerosiinia ahmivalla koneella lentäminen. Takapenkkiläiset joutuvat pelastautumaan lattiassa olevasta luukusta, joka kaiken lisäksi sijaitsee nokkatelineen edessä. Täyskokoinen 698 lensi ensimmäisen kerran 31. Pääasiallinen pommikone oli Avro Lincoln, Lancasterin seuraaja. Maassa yksi ihminen sai surmansa ja 20 loukkaantui. Tyyppimerkintä oli Vulcan B.1. puhdas lentävä siipi, mutta myöhemmin lisättiin pieni eturunko. Konetta ylläpitämään perustettiin Vulcan to the Sky -säätiö, joka osti koneen vuonna 2005. Sen verran vanhusta varmasti kunnioitetaan, ettei sillä suoraan lentoonlähdöstä väännetä tynnyriä kuten tehtiin XA890:llä Farnboroughissa vuonna 1955. Aluksi Vulcanit maalattiin valkoiseen "Anti Flash" -väritykseen, jonka tarkoitus oli suojata ydinräjähdyksen kuumuudelta. Avioniikkaa modernisoitiin ja Vulcaniin asennettiin GPS-järjestelmä. Vulcanille kerätäänkin jälleen rahaa ensi kauden lentojen mahdollistamiseksi. Kun tehtäväprofiili muuttui matalalennoksi, koneet saivat maastokuvioinnin. Piirustuslaudalle jätettiin tajista. elokuuta 1952. Harkinnassa oli jopa pystysuoraan nouseva versio, jonka rungossa olisi ollut kymmenen nousumoottoria. Taaempi XJ824 on tuttu monille suomalaisillekin, sillä se on museoitu Duxfordiin. Kone mm. Laskuvarjot aukeavat pakkolaukaisulla. Kolme miehistön jäsentä ja kaksi lisäistuimilla ollutta mekaanikkoa saivat surmansa. Vuonna 2006 hanke ajautui jälleen rahapulaan. Kunnostustyöt eivät edenneet suunnitellusti ja uuden tulemisen ensilento siirtyi syksyyn. B.2-malli otettiin tuotantoon 1960. Kuva ILMAILUN arkisto. 558:n lpoieritan keeella odotonaa onna rahaa oisen maailmansodan jälkeen syntyi kahtiajako lännen ja idän välille. Sitten se on tarkoitus museoida Imperial War Museumin kokoelmiin Duxfordiin. Etualan XM645 tuhoutui 1975 Maltalla kovan laskun ja epäonnistuneen ylösvedon seurauksena. Ne kaikki tilattiin ja syntyi käsite V-pommittaja. can oli futuristinen näky. Tarvittavat yli miljoonaa puntaa saatiin kuitenkin jälleen kerätyksi. Lentäjille on heittoistuimet. Rahaa varmasti saadaan kokoon ja Vulcan pääsee jälleen esittelemään hävittäjämäisiä ominaisuuksiaan. englannissa nähtiin oma ydinpelote tarpeelliseksi. koneen siiven etureuna oli suora. Koneella operointi näytöksissä vaatii myös melkoista vääntöä ilmailuviranomaisten kanssa. Nimen Vulcan se sai 1953. Huomattavan perinteisen Valiantin ja hieman Handley-Page Victorissa oli erikoinen ohjaaerikoisemman Victorin rinnalla deltasiipinen Vul- mon ikkunaratkaisu ja tyylikäs Y-pyrstö. Ilmailuintoilijat miehittivät lähitienoot nähdäkseen edes vilauksen massiivisesta pommittajasta. Luvassa kymmenkunta vuotta Liikennekonetason standardeilla kunnostetulla koneella arvioidaan voitavan lentää 10-15 vuotta. sittemmin siipeen tuli myös pienet etureunan niksaukset, jotka hävittivät täydellisen deltamuodon. Lopullisena pelastajana toimi yksittäinen 500 000 punnan lahjoitus. Ilmailuministeriö laati 1947 spesifikaation uudesta koneesta, jonka toimintasäde olisi 5500 km, nopeus 930 km/h ja pommikuorma 4500 kiloa. siinä on selvästi suurempi siipi, suurempi lentoonlähtöpaino, parempi elektronisen sodankäynnin varustus ja ilmatankkauskyky. koska deltasiipi oli uutta, Avro rakensi ensin eräänlaisen pienoismallin, yksipaikkaisen Type 707 -koneen. Tavoitteena oli saada Vulcan mukaan Falklandin sodan 25-vuotisjuhliin viime kesänä. Molemmat lentäjät onnistuivat pelastautumaan heittoistuimillaan. sen perusteella syntyi kolme konetta: Vickers Valiant, Handley Page Victor ja Avro Vulcan. samaten toteuttamatta jäi hävittäjien tukikone. Vulcan kiihotti suunnittelijoiden mielikuvitusta. Kuva ILMAILUN arkisto. koska Olympus-moottori ei ollut vielä valmis, protossa oli voimanlähteenä Rolls-Royce Avon. Kuva ILMAILUN arkisto. Ydinpelotteen siirryttyä sukellusveneille Vulcanit toimivat tavanomaisina pommikoneina. Viiuussa mistilasenkin suutnder oli kertynyt yli miljoona puntaa. Tiedossa on onnistuneita pelastautumisia mutta myös tapauksia, joissa pilotit ovat käyttäneet heittoistuimiaan ja loput miehistöstä on saanut surmansa. T V-FORCE ILMAILU 33. Silti kunnostustyö käynnistyi hitaasti. Vulcanissa on viiden hengen miehistö: kaksi ohjaajaa, kaksi suunnistajaa sekä elektronisista järjestelmistä vastaava. Siviilirekisterin G-VLCN saaneesta koneesta huolehtii nyt Vulcan Operating Company. Samalla aloitettiin perusteellinen raskashuolto. Viimeiset 134:stä koneesta valmistuvat 1965. se olisi kuljettanut rungon alla Vickers Valiant oli perinteisin V-pommitkolme Gnat-hävittäjää. sai uudet moottorit, jotka ovat olleet varastossa vuodesta 1983
TeksT kUVAT Torbjörn Bengtström peräänkuuluttaa vapaaehtoistyötä Suom anne Suom ansio henk koko palki arvo sai tä Beng Män Häne ahke moot liitty tuott on ta lenno TALKOILU ON KAIKEN A JA O Benkku Malmin ykköshallissa. 34 ILMAILU
Siviilissä hänellä on takanaan pitkä pankkiura sisäisenä tarkastajana ja laskenta-asiantuntijana useissa eri yrityksissä. Hänet on tästä työstä palkittu aiemminkin ja kunniamaininnoilla. Ja näiden lisäksi monipuolinen järjestötyö alan järjestöissä. B Lentokenttä veti puoleensa magneetin tavoin Missä vaiheessa ilmailukärpänen pääsi sinua puraisemaan. Sain kuitenkin suoritettua erinäisiä kelpuutuksia, myös laskuvarjourheilua harrastin jonkin aikaa. Hän meni paikalle ja liittyi saman tien kerhon jäseneksi. Vasamakin taisi olla siellä upouutena ja turkoosinvärisenä. Hallissa oli paljon katseltavaa: sieltä löytyi muun muassa vanha Auster Taylorcraft, Viima, Kajava, Pik-5, Ka2b ja Lerche. Benkku kertoo lukeneensa lehdestä ilmoituksen lentokerho Cumuluksen syyskokouksesta, joka pidettäisiin Bulevardin tyttölyseon kellarissa. Whitlockin kanssa. lissa. ILMAILU 35. Menin Nummelaan aina, kun ehdin. Ultra-lennonopettajan kelpuutuksen hän sai seuraavana vuonna Räyskälässä. Kaivattaisiin enemmän talkoohenkeä Benkku sanoo olevansa samaa mieltä niiden kanssa, jotka valittavat ilmailun liiallisesta "yksilöitymisestä". Välillä kävin Malmilla, koska asuin vaimoni Eila-Kaarinan kanssa Puotilassa ja Malmi oli melkein kivenheiton päässä. Varsinainen ilmailuharrastukseni alkoi 24-vuotiaana 1963, kun aloin käydä Malmin lentoasemalla yhä useammin. Jossakin vaiheessa 80-luvulla purjelentämiseeni tuli turhan pitkä tauko ja takaisin tulo tämän ilmailulajin pariin osoittautui tosi vaikeaksi. Ultrakevytlentämisen pariin Benkku siirtyi, kun näki ensimmäisen kerran ultrakevytkoneita esiteltävän Malmilla 1988. Ensimmäinen kosketus yleisilmailukoneisiin oli Cessna 195, silloisen Lentohuollon kone, ohjaajanaan Kalevi Etelämäki ja kone teki muutaman kierroksen Helsingin yläpuolella. Toiminta alkoi Nummelassa talkoilla. Valitettavasti yhdessäoloa ja pyyteetöntä talkootyötä ei enää arvosteta samalla tavalla kuin ennen. Kuvassa hän poseeraa Alan J. Tämä on sikäli ymmärrettävää, kun tiedämme, millaista työelämä ja sen vaatimukset ovat tänä päivänä, hän myöntää. Seurauksena vain on, että vanhojen Benkku on saanut runsaasti kansainvälisiä ilmailuystäviä. Benkku on eräs esimerkki siitä, mitä vaivojaan säästämätön, intohimoinen työjuhta voi saada aikaan ilmailijoiden hyväksi. Jotkut ilmailun ja kerhotoiminnan ystävät valittavat, että nykyilmailussa ei enää ole sellaista uhrautuvaisuutta eikä talkoohenkeä, mikä siihen edelleenkin pitäisi kuulua kaikesta työelämän kiireestä huolimatta. TeksTI HeIkkI HAUTALA kUVAT sAMI VIRkkULA a ä "Tiedon ja kokemusten siirtyminen vanhoilta parroilta nuoremmille olisi tärkeää." Suomen Ilmailupatsas annetaan vuosittain Suomen siviili-ilmailun alalla ansioituneesti toimineelle henkilölle. Lisäksi hänellä on takanaan pitkä lentäjä- ja lennonopettajanura. enkku, 68, on todellinen monitaitaja ja erityisesti ilmailun yleismies. Yksityislentäjän lupakirjan Benkku hankki 1985 käyden kurssin yhtä aikaa silloin 17-vuotiaan Johan-poikansa kanssa. Nummelassa hankin sitten purjelennon C-todistuksen. Palkinnon sai tänä vuonna Torbjörn Bengtström, Benkku, Mäntsälän Ilmailukerhosta. Minua veti ensin lentokentälle joku merkillinen voima jo aivan pikkupoikana, Benkku vastaa. Purjelennon opettajakurssin kävin Jämillä vuonna 1972. Hänet tunnetaan ahkerana ultrakevyt- ja moottoripurjelentoon liittyvän koulutusmateriaalin tuottajana. Sen jälkeen olin myyty mies. Koulutin noin tusinan verran purjelentäjiä 70-luvulla. Jo teini-ikäisenä olin viettänyt melkoisesti aikaa kentän aidan ulkopuolella. Minulla oli jo muka muutakin tekemistä. Suomen Ilmailuliiton kokouksessa jaettavista palkinnoista se on yksi arvokkaimmista. Vasta tämän jälkeen tajusin, että aloittelevan lentäjän tie on pitkä ja kivinen, mutta siitä tulikin sitten toinen tarina
Vuosittain lennetään noin tuhat tuntia. posti j Saatta dessä kaikki antaa vähem Ben harjoit siten, selvitt ohjaus muutt minna liikkei tyvät y Hy tuntee tämäs Toimintapolitiikkana on, että kun lentokoneen moottorin perushuoltojakso on lennetty loppuun, moottori annetaan vaihtoon tehtaalle ja tilalle ostetaan tehdasuusi täydellinen moottori potkureineen. Tässä työssä, jos missä näkee, että ei ole kahta samanlaista koulutettavaa, Benkku vastaa. Olen kokenut opettamisen erittäin palkitsevaksi, kun voin läheltä seurata, miten opit vähitellen menevät perille. Talkootyötä on vielä aika mukavasti, hän kehaisee. Koneiden uushankinnat on rahoitettu vanhan koneen myyntihinnalla, jäsenlainalla eli lentomaksuennakoilla sekä loput pankkilainalla. Henkilöstö ei saa palkkaa, ainoastaan matkakorvaukset. "Älä koskaan menetä kärsivällisyyttäsi" Kerropa vähän koulutustoiminnasta. Huolto- ja korjaukset sujuvat kokenein käsin ja saatavilla on koko ajan uusin tieto tuttuihin koneisiin sovellettavaksi. Jatkossa näyttää siltä, että kerhon ei tarvitse turvautua jäsenlainarahoitukseen, vaan koulutus- ja lentomaksujen katteet plus pankkilainat turvaavat jälleenhankinnat. Lennonopettajana Benkku on rauhallinen ja todella ammattitaitoinen. Voisi luulla, että tulevien lentäjien kouluttaminen olisi henkisesti raskasta, mutta minä en ole tällaista kokenut. Hän uskoo, että kerhojen johdolla olisi hyvät mahdollisuudet ehkäistä tällaista kehitystä. Kerhon talous on vankalla pohjalla ja kustannukset on pystytty pitämään kohtuullisina. Rahan vaikutus näkyy tässäkin: palveluja ostetaan mieluummin rahalla, koska se säästää aikaa ja vaivaa. Se on ratkaisevan tärkeää, kun pyritään säästämään kuluja ja pitämään kalusto kunnossa. Omaan Mäntsälän ilmailukerhoonsa Benkku sanoo olevansa koko lailla tyytyväinen. Mäntsälän yli 200-jäsenisellä ilmailukerholla on yksi nopea matkalentokone WT-9 Dynamic ja kaksi Ikarus C-42 -koulukonetta. Mäntsälän ilmailukerhossa tiedon ja kokemusten siirtoa tehdään järjestämällä aika-ajoin tilaisuuksia teemana joku tärkeä aihepiiri kuten talvilento, menetelmät valvotuilla lentopaikoilla, radioliikenne, matkalennot, jopa ulkomailla lentäminen. Ultrien tuntivuokra on kerhossa tällä hetkellä 70 euroa. Kun tässä moottorissa on tunteja jäljellä noin neljänneksen, kone myydään ja tilalle ostetaan jälleen uusi. Ihmistuntemus on suureksi avuksi ja kärsivällisyyttään ei saa koskaan menettää, vaikka oppilas ei heti ymmärtäisikään jotakin opettajan mielestä perin yksinkertaista asiaa tai perusteluja. Benkku sanoo havainneensa, että kerhojen sisälle syntyy helposti klikkejä, ikään kuin pieniä kerhoja kerhon sisälle, mikä ei ole hyvä asia, koska näin kärsii tiedonkulku ja yhteisöllisyys. Kerholla on kaiken aikaa käytössään turvallinen, helppohoitoinen konekanta. Jokaisella oppilaalla on oma oppimistyylinsä ja se tulee opettajan huomioida. Vähemmän lentäneille järjestetään kertauslentoja. Sen sijaan fyysisesti se on kyllä aika rasittavaa. Millaisia koulutettavia Sinulla on ollut. Kerho on juuri hankkimassa Zephyr-2000-tyyppistä nopeaa koulukonetta. Näin tärkeä yhteisöllisyydenkin tunne vahvistuu. Ilmailun uusi oppikirja on yli 500-sivuinen järkäle. Benkun tunnus 36 ILMAILU. Onko eri ikäryhmien välillä eroja siinä, miten he oppivat ja suhtautuvat opetukseen. Hänen miellyttävä persoonansa on tullut tutuksi eri ilmailukerhoissa. partojen osaaminen ei enää siirry uusille sukupolville riittävästi, vaikka juuri kerhoissa tämän pitäisi olla mahdollista. Nuoret ovat joustavampia, he oppivat nopeammin ja muistavat, mitä on opetettu.Vanhemmat oppilaat unohtavat asioita ja rutiineja hel- Kirjalliset työt, kuten oppimateriaalit, syntyvät kotikoneen äärellä Siuntiossa. Tämä on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi. Näitä eroja (valitettavasti) on. Kaikki kerhon koneet ovat ultrakevytluokan koneita
Tuloksena oli laaja ultrakoulutuksen 360-sivuinen peruspaketti, jonka Benkku käänsi myös toiselle kotimaiselle kielelle. Vielä ei kuitenkaan syntynyt oikeaa kirjaa, vaan "ainoastaan" laaja moniste isoon kansioon, mutta se oli painava ja hankala lukea. Lähes 540-sivuinen "Ultrakevytlennon moottoripurjelennon oppikirja" ilmestyi painosta SIL:in kustantamana tammikuussa 2006. Hyviin tuloksiin päästään, kun oppilas tuntee olonsa turvalliseksi ja lakkaa jännittämästä. Koulutusmateriaalia kilokaupalla Benkku on tehnyt suuren työn ilmailun koulutusmateriaalin tuottajana. Benkku kertoo edelleen, että motorinen harjoittelu etenee vanhemmalta oppilaalta siten, että aluksi hän ajattelee asiat läpi ja selvittää itselleen, miten ja miksi määrätty ohjausliike tehdään. Kerrotko miten harrastuksesi tämä puoli sai alkunsa. Kaiken kaikkiaan oppia ja lentämistä pitäisi osata antaa sopivin annoksin, toisille kerralla vähemmän, toisille taas vähän enemmän. Vasta sen jälkeen se muuttuu hänessä psykomotoriseksi toiminnaksi. ei ole nkku ksi ja enetikään ksinisella ja se enut kun tellen evien isesti okeaika siinä, etukuoret min mat hel- Benkun työpisteen äärellä taulun edessä on Ilmailuliiton myöntämä Suomen Ilmailupatsas tunnustuksena uutterasta työstä ilmailun hyväksi. vittämään. Sorvasimme uuden koulutusohjelman, mikä aluksi eteni aika hitaasti, kun vanhaa opettajan tukimateriaalia jouduttiin päi- naramakaavat lla ja kohaino- äsi" asta. Uuden taustamateriaalin hankinta teetti paljon työtä. Saattavat olla arkoja ja epävarmoja yhdessä hitaitten reaktioiden kanssa. Aikaa tähän kului noin 2 000 tuntia 11 kuukauden aikana. Päätin, että tämä paperikasa pitää siirtää oikean kirjan muotoon. Luonnollisesti jouduin tutustumaan myös ilmailualan kirjallisuuteen, muistan lukeneeni ainakin osittain noin 300 alan kirjaa. Lisäksi otimme mallia moottorilennon koulutuksesta. t. Esitin ensi töikseni ultralentämisen opettajakoulutuksen uudelleen käynnistämistä, sehän oli ollut käytännössä pysähdyksissä ainakin kymmenen vuotta, Benkku kertoo. posti ja toistavat herkästi samoja virheitä. Lukemattomat oppilaat tuntevat hänet selkeäsanaisena ja asiantuntevana opettajana, joka nauttii työstään. Vähitellen tarve ajatella tehtäviä liikkeitä vähenee ja motoriset liikkeet syntyvät yhä nopeammin ja varmemmin. Minua pyydettiin vuonna 2000 jäseneksi Ilmailuliiton ultrakevyttoimikuntaan. Kirjan toinen, päivitetty versio on työn alla ja sen valmistuminen saattaa kestää vielä riippuen muun muassa uusien ilmailumääräysten voimaantulosta. ILMAILU 37
Normaalisti se odottaa Helsinki-Vantaalla Blue1:n toimitalon miehistökeskuksen vaatekaapissa. Edessä on normaali kipparin päivä: kello 5.30 lähtö Ouluun, sieltä Helsinkiin ja myöhemmin aamupäivällä Tukholmaan ja takaisin. Työkaluna tuttu ja turvallinen McDonnell-Douglas MD-90. 38 ILMAILU LIIKENNEKONEIDEN. TeksT kUVAT ILMAILU tutustui MD-90:ään ja kapteenin päivään KAUNOTAR Kapteeni Hannu Halonen on herännyt kello 4 aamulla. Poikkeuksellisesti hän on vetänyt Blue1:n uniformun päällensä jo kotona
Airbus A321 44,5 metriä). Lisätty pylon flaps moottorin ja rungon välissä mahdollistamaan oikaisu koneen joutuessa syvään sakkaustilaan. Avioniikkaa: Inertial Reference system (IRs), Flight Management system (FMs) ja eFIs-näytöt sekä engine display panel (korvaa analogiset moottorinvalvontamittarit). Moottoreissa FADeC-järjestelmät. koneessa on viisi penkkiä rinnan. Tästä kuvaavaa on nokan oikealla puolella oleva suurehko jäähdytysilmanottoaukko. Ilmastointi- ja paineistusjärjestelmä on digitaalinen. Ohjaamosta ei ole mekaanista yhteyttä moottorille. sivuperäsimen kääntymiskulmaa suurennettu (+/-29 astetta). Näin vältytään lähes kokonaan jään muodostuminen siiven yläpinnalle ja tätä kautta jäänpoistopesut vähenevät murto-osaan (jälleen ympäristönsäästöä). Teräksiset jarrut on korvattu hiilikuitujarruilla. 46,5 metriä pituutta ja enimmillään 75 tonnia painoa nousee uljaasti V2528-moottoreiden työntämänä taivaan sineen. ILMAILU 39. Muun muassa Constant speed Drive korvattu Variable speed Constant Frequency (VsCF) AC generating -systeemillä (modernisoitu generaattorien tuottaman sähkön muuttaminen koneen järjestelmille sopivaksi). Moottorit International Aero engines V2528D5 (alkuperäinen tyyppi V2500, jossa 28 kuvaa työntövoiman määrää 28.000 lb ja D kuvaa Douglasin koneeseen asennettua moottoria). Moottorilta palautetaan öljyn jäähdytyksen yhteydessä lämmennyttä polttoainetta siipitankkeihin, jolloin saadaan tankeissa olevan polttoaineen lämpötila pysymään plussan puolella. Pituus lisääntynyt MD-82:sta 1,4 metriä eli se on 46,5 metriä (vrt. Polttoainejärjestelmässä on Return To Tank (RTT) -järjestelmä. erittäin taloudellinen ja hiljainen, ympäristöystävällinen moottori. APU tehokkaampi (sama kuin C-17 Globemasterissa). käynnistys automaattinen, myös käynnistyksen keskeytys ja kylmäpyöritys tarvittaessa. Hydraulijärjestelmässä on merkittäviä parannuksia MD-82:een verrattuna. TeksTI MIkkO sOkeRO kUVAT MIkkO sOkeRO JA MIkkO MALINIeMI n Nerokas MD-90 Suunnittelu käynnistyi 1989 ja ensilento 1993. Sähköjärjestelmää uusittu merkittävästi. Korkeusperäsin hydraulisesti tehostettu. Maksimipaino 75,3 tonnia (MD-82 noin 68 tonnia, MD-83 72,5 tonnia). ensimmäiset koneet toimitettiin Deltalle 1995. siivissä on myös jäätunnistimet, jotka hälyttävät, jos siiven yläpinnalla on jäätä
Kun kone on reittikorkeudessa, kilahtaa ohjaamon sisäpuhelin. Lybeck istahtaa perämiehen paikalle, ja Halonen ryhtyy tekemään MD-90:n ulkopuolista tarkastusta. Rotate-nopeus 140 solmua kerääntyy nopeusmittariin hetkessä. Jos jotakin oleellista havaitaan, tekniikan henkilöstö kutsutaan paikalle. Niin ikään reittikorkeuteen nousu tapahtuu nopeasti kun lupa tulee. Aluksi kone kääntyy liki suoraan kohti pohjoista ja nousee pinnalle 240 eli 24 000 jalkaan. MD-sarjan aikaisemmista versioista poikkeukselliset pylon flaps -siivekkeet on lisätty varmistamaan koneen oikeaminen syvästä sakkaustilasta. Matkustamohenkilökunta on pitänyt oman briiffinsä ennen kapteenin pitämää yhteisbriiffausta. Radion äänenvoimakkuus oikeaksi ja kone peruuttamaan järeän maakulkuneuvon avustuksella. vinsa, jälkee nenko Kap amerik nen yl tuu m palvel Siellä Safir, Vinka Ysi ratkais reilust kymm kanaa suude puhta Konee mattav konee poltto Onk ta vai käänty taloud monin mesta nä, tie energi Mi rille te tätuul myötä FMS:s kustan kone l peude hyvin ta sillo Nytkin Selvä lähtöön kiitotieltä 22 left Halosen päälliköimä kone saa pushbackin ja rullaa kiitotien päähän. Lentoonlähdössä käytämme koneen painoon ja vallitseviin olosuhteisiin perustuvaa minimi tehoasetusta moottoreissa. MD-90 on varsin taloudellinen ja ympäristöä säästävä liikennekone. Heti koneen ilmaan vedon jälkeen autopilotti kytketään päälle. Syvä sakkaus voi olla mahdollinen pidennetyn rungon takia. Näin säästyy polttoainetta ja melusaastekin vähenee, Halonen kertoo. Miehistö astelee ensin turvatarkastukseen ja sen jälkeen portille. Lentoonlähdössä teho saattaa olla pienempi kuin nousussa 1500 jalan yläpuolella. Jo rullatessa MD-90 saa luvan rullata kiitotielle. Lentopinnan 100 yläpuolella miehistö sammuttaa turvavyövalot ja matkustamohenkilökunta alkaa tarjoilla aamukahveja. Turvallinen "Radar contact" on kuulunut radiosta ja nyt mennään varhaisaamun pimeydessä tutkalennonjohtajan ohjeiden mukaan. Tutka selvittää Halosen koneen myötätuuliselle reitille. Jälleen on vuorossa tsekkilistan lukua ja eri järjestelmistä kertovien mittareiden seurantaa. Sitä ennen lentäjät ovat käyneet läpi lennon sää- ja notamtiedot sekä tehneet operatiiviset lentosuunnitelmat. Jokainen koneen ulkopuolella oleva tarkastettava piste katsotaan läpi. Ohjaamomiehistö on syöttänyt jo maassa lennonohjausjärjestelmään (FMS) lennon reittitiedot. Perämies aloittaa tarkastuslistan läpikäymisen omalla paikallaan. Liki saman tien tulee tornilta "cleared for take-off runway 22 left" lähtölupa. Voimaa on riittävästi. Tankkaus on jo käynnissä, sillä Operations control center on tilannut polttoaineen koneelle lentäjien tekemän lentosuunnitelman perusteella. Kapteeni Halonen on pukenut ylleen keltaisen huomioliivin. Vain näyttöpaneelien takana olevat tuulettimet suhisevat. annu Halonen, 50, marssii perämies Tero Lybeckin ja matkustamohenkilökunnan kanssa Blue1:n lasisesta tornitalosta kohti kotimaanterminaalia Helsinki-Vantaalla. Heti lentoonlähdön jäl- Lento Ouluun on kuin pyrähdys Lentomatka Ouluun on MD-90:lle pyrähdys. New Yorkin World Trade Center iskujen 2001 jälkeen myös Blue1 on varustanut "ysikymppisensä" luodinkestävillä ovilla. MD-90 ei mittaile pitkään kiitotietä. 40 ILMAILU. Koska MD-90:n moottorit ovat takana rungossa, ohjaamossa on liki aavemaisen hiljaista. Ovi pidetään aina lukossa lentojen aikana ja sisään ohjaamoon pääsee ainoastaan ottamalla ensin puheyhteyden. Kun ulkopuolinen tarkastus on tehty, tarkastuslistassa ollaan yleensä menossa siinä vaiheessa, että kapteeni alkaa osallistua tsekkauksiin, Halonen kertoo. H Vaikka koneessa on polttoainetta Ouluun, takaisin ja vielä reservit päälle, paino ei tunnu lainkaan. Etenkin kun myötätuulta on kymmeniä solmuja. Siellä lentoemäntä kyselee jo, millaiset kahvit ohjaamoon tarjoillaan. Reittikorkeus on 35 000 jalkaa. Koneeseen mahtuu peräti 166 matkustajaa. MD-90 Kone o koeste jen järj 400 ja sisällä. keen radiojakso on vaihtunut Helsingin tutkan taajuudelle. Jäänpoistosta huolehtiva henkilöstö tarkastaa koneen pinnat pesutarpeen määrittämiseksi. Kun miehistö on juonut kahKapteeni Halonen miehistöineen saa luvan push backiin. HelsinkiVantaan aamuruuhka ei ole vielä alkanut, joten odotteluun ei tarvitse tuhlata aikaa
Kone on lentäjien mieleen lennettävyytensä, koestetun perustekniikkansa ja modernisoitujen järjestelmiensä takia. Miehistöllä on edessään reilun 20 minuutin kuluttua matka takaisin Helsinkiin. Halonen seuraa mittareita, pyytää spoilereita ja laippoja perämieheltä. Kapteeni Halonen kehuu vilpittömästi amerikkalaisvalmisteista työkaluaan. Koska moottoreita täytyy käyttää kuitenkin ennen sammuttamista, loppujäähdyttelyn voi hoitaa rullatessa kohti asematasoa. Kuulemme, että Dash-koneelle on sattunut jotakin jossain aivan muualla... Kaikki Blue1:n koneet on nimetty suomalaisten järvien mukaan. ikana staan lukua eiden kahn ikelku- vinsa, onkin jo aika ottaa hetken tauon jälkeen tsekkilista käteen. Hän huomaa tehneensä oman henkilökohtaisen nopeusennätyksensä Helsinki-Oulu-välillä säästämällä samalla polttoainetta ja koneen tekniikkaa sekä aiheuttamalla vähemmän melusaastetta. Halonen ja Lybeck lennähtävät Helsinkiin saavuttuaan vielä kerran Tukholmaan ja takaisin. Jo ties monennenko kerran tälle aamulle. Täyttä valotehoa ei tarvitse käyttää näin selkeässä säässä. Vanhana maaliinlaskumestarina Halonen nappaa mielellään autopilotin pois päältä ja ottaa koneen käsiohjaukseen. Nätti loppuveto oikealla nopeudella suoraan suojatiemaalatulle kosketuskohta-alueelle. Sinnekään työpäivä ei pääty. Isokin kone voi lentää jouhevasti, siististi ja helponoloisesti. Finaalilinjalla ohjaamossa on suurin melu, kun laskutelineet otetaan alas. Papivalot näyttävät koneen olevan oikealla lähestymiskorkeudella: kaksi punaista ja kaksi valkoista lamppua palaa kiitotien kosketuskohdan tietämillä. tty ä saklinen tuu MD-90 on solakka liikenneilmailun kaunotar. Oulun lentokentällä on päällä noin kolmannes valotehoista. u taa sele reihistö amoveja. e pykymtikorhelin. Halonen palveli ilmavoimissa hävittäjäohjaajana. Suomenennätysmies Halonen ei pääse irti tavoistaan. Nokkapyörä osuu maahan reippaan laskukiidon puolivälissä. Halosen ja Lybeckin työpäivä ei pääty tähän. Esimerkiksi nyt myötätuulta hyödyntämällä käytämme FMS:ssä pientä cost indexiä (kokonaiskustannukset huomioiva indeksi) jolloin kone lentää pienemmällä 0,75 Machin nopeudella säästäen polttoainetta. Joskus se on edullisinta näin. Miksi työntää kaasukahvoja aina suurille tehoille, jos luonto tarjoaa hyvää myötätuulta aivan ilmaiseksi. Koneen peseminen glykolilla jää huomattavasti vähemmälle kuin sellaisessa koneessa, jossa ei ole MD-90:n kaltaista polttoaineenkierto-ominaisuutta. Telineluukut ovat mennossa kiinni. ingin adar menutkaluksi joista aan. Lisää lienee tulossa korvaamaan poistuvia Avroja. ILMAILU 41. Pääteline koskettaa kiitotien pintaa, mutta Halonen pitää koneen vedettynä. Polttoaine pysyy siipisäiliöissä reilusti plussan puolella, vaikka ulkona on kymmeniä asteita pakkasta. Nämä tuntuvat pieniltä asioilta, mutta koko ajan pystymme säästämään kuluvia osia, polttoainetta ja aiheuttamaan vähemmän melua. Pitkärunkoinen MD-90 tottelee kauniisti Halosen ohjausliikkeitä. Halonen moninkertaisena eri lentolajien Suomen mestarina, kuten esimerkiksi purjelentäjänä, tietää, kuinka luonnon omia, ilmaisia energialähteitä voi hyödyntää. Pieni ylityön vaarakin on olemassa, sillä SAS on peruuttanut Tukholman-vuorojaan. Vuositasolla säästöt ovat melkoisia, Halonen sanoo. Tämä tuo mukanaan äärimmäisen miellyttävän ominaisuuden: siivet pysyvät jäästä ja kuurasta puhtaina lennon aikana ja sen jälkeenkin. Onko kyse kapteenin ajattelumaailmasta vai yhtiön politiikasta, Halosen puhe kääntyy usein ympäristön säästämiseen ja taloudelliseen "airmanshippiin". Kuvan kone on noin 400 jalan korkeudessa, sillä telineet ovat jo sisällä. laiset kujen tanut villa. Lentoajaksi kirjataan 46 minuuttia. Voisimme hyvin lentää 0,76 tai 0,78 Machiakin, mutta silloin polttoainetta kuluisi enemmän. Hänen yli 12 000 tunnin kokemukseen mahtuu muitakin kuin siviilikoneita. Oulussa kerosiini on sen verran kalliimpaa kuin Helsingissä, että polttoainetta kannattaa kuljettaa mukana, Halonen sanoo. Siellä konetyyppejä kertyikin mukavasti: Safir, Fouga, Hawk, MiG, Fokker, Learjet, Vinka... Yhtiöllä on nyt neljä MD90-konetta. Nytkin tulemme laskeutumaan etuajassa. Polttoainetta mukana enemmän kuin tarpeeksi Helsingin ja Oulun välisellä reitillä kone tankataan siten, että polttoainetta "kannetaan"mukana paluumatkaa varten. Käytämme hyvissä kiitotieolosuhteissa monesti ainoastaan tyhjäkäyntireverssiä eikä liiemmälti jarruja tarvitse painaa. Ysikymppisessä on paljon nerokkaita ratkaisuja
Aluksi se kaatuu välittömästi. Tässä helpottaa SIL Shopin laatima näppärä opaslehtinen simulaattorin perusteista. Kuvakaappaus Tero Tuominen. R Pitts ku tietoko alkaa. Ilmainen FMS ja edullinen USB-ohjain ovat yhdistelmä, jota voi lämpimästi suositella kaikille RC-lennättämisestä vähänkään kiinnostuneille. Tämä lyhenteellä FMS tunnettu simu on edennyt versioonsa 2. Ja vaikkei harjoittelusta olisikaan kyse, RC-simu toimii jo ihan sinällään mukavana ajantappovälineenä. FMS tarjoaa oletuksena lennettäväksi lennokin, liidokin ja helikopterin. FMS:n asennus on suoraviivaista, mutta pieni tauko tulee ennen kuin ohjainliikkeiden vaikutukset on saatu kohdalleen asetuksista. Esimerkiksi SIL Shop ja Clas Ohlson näitä myyvät ohjaimia. Onneksi FMS:ssä on optio, joka aloittaa heti uuden lennätyksen. Jospa joskus minäkin... C-lennätyksellä on kuitenkin korkeahko aloituskynnys, sillä radio-ohjaus on varsin vaativaa puuhaa. Isät tosin saattavat järkyttyä siitä, miten nopeasti kaikenlaisiin peliohjaimiin tottunut jälkikasvu ottaa hallintaan tämänkin vempeleen. Helikopterin lennättäminen vaikuttaa ensimmäisellä kerralla täysin mahdottomalta puuhalta. Pienellä harjoittelulla kopterin saa pian hetkeksi hallintaan. Aivan täysin ei se oikeaa lennättämistä vastaa, mutta simun avulla oppii erityisesti "peilikuva-ajattelun"ohjainten vaikutuksissa. Sen kautta kokenut harrastaja voi ottaa aloittelijan lennokin hallintaan kun tikkuja uhkaa syntyä. Näitä laitteita on aiemminkin ollut saatavilla, mutta nyt Suomessa on tarjolla useita, erittäin edullisia RC-simulaattoriohjaimia. Perinteinen ratkaisu on opetuskaapeli. Erityisen näyttävää on taitolento RC-helikopterilla. Sopivan avustajan löytäminen ei kuitenkaan aina onnistu. TeksTI Tero TUoMInen RC-harrastuksen KYNNYS ALEMMAKSI Kukapa tämän lehden lukija ei olisi katsellut kiinnostuneena, kun lennokkiharrastaja lennättää radio-ohjattua konettaan. Ratkaisun tuo RC-simulaattori. Haastavuus tekee touhusta myös kiinnostavaa. Laitteet tulevat tietysti Kiinasta ja ovat melko heppoista tekoa, mutta hintaansa nähden varsin toimivia. Siihen voi ladata netistä lisää harrastajien tekemiä erilaisia lennokkeja sekä maisemia. Mutta jo perusleijutusta harjoitellessa tosin kunnioitus RCtaitolentäjiä kohtaan nousee kohisten. Hinnat pyörivät parinkympin tietämissä. Kallista romua syntyy helposti kun tekee korjausliikkeen väärään suuntaan. Nopeiden, taitolentokoneita esittävien lennokkien rinnalle voi aluksi hakea netistä vaikkapa rauhallisemman Piper Cub -ylätason. Kun sellaisen hankkii, harjoittelu simulaattorilla kannattaa varmasti. Ohjelmana tulee mukana netissäkin ilmaiseksi jaettava Flying-Model-Simulator. Erityisesti helikopteri on vaativa simulaattorissakin. Ohjausliikkeet pitää oppia tekemään koneen lentosuunnan mukaisesti eli välillä ikään kuin peilikuvana. Toistot auttavat. Vain an 42 ILMAILU. Markkinoilla on nykyisin useita, suhteellisen edullisia RC-lennokkisarjoja. Pienet ohjainliikkeet ja rauhallisuus ovat valttia. Kokeneelle harrastajallekin simulaattori antanee mukavaa puuhaa vaikkapa kaamosta virkistämään. Tavallisessa tietokoneessa pyörivään ohjelmaan liitetään USB-väylän kautta perinteistä lennokkiradiolähetintä muistuttava ohjain
2008 klo 18.00 paikkana MILK ry:n kerhotila Malmin lentokentällä. 3. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama Ó Service CenterÓ R22/44 helikoptereille. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 alta isuus myös en. Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Kun torilei se imun jattehjain suohänlaatkapa haroimii oväsiitä, imiin täPitts kuuluu FMS-ohjelman vakiokoneisiin. pian leijuRC. Erikoists inS Ni-Cad akkuhuollot. 09-5655 540 Fax. Kurssin hinta on 3.900,- eur sisältäen 53 h teoriaa ja 25 h koululentoja. seuraaville helikopterityypeille: · · · · · · · Agusta Ð Bell 206 Ð sarja Bell 206 ja 206L Ð sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 Ð sarjat Hughes/Schweizer 269 Ð sarjat Robinson R-22 / R-44 Ð sarjat TS ydet korjaamopalvelut mm. SIMtrasmitter liitetään tietokoneen USB-porttiin, ohjelma käyntiin ja lennättäminen voi alkaa. Harjoitteluohjain mukailee oikeaa aina trimmejä myöten. 09-5655 5454 www.helitech.fi ILMAILU 43. Kurssille otetaan max.15 oppilasta. Vain antenni puuttuu... suh. maahantuonti / vientitys t, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, mS S rS aikaishuollot, muutostys t, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekS koulutus. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Kuva Tero Tuominen. Mäntsälän ilmailukerho ry järjestää UL TRA-B-LUPAKIRJAKURSSIN Liity nyt jäseneksi ja aloita lentoharrastus MILK:ssa! Seuraava kurssimme alkaa su 2. Lento-opetus pääasiassa Malmin ja Hyvinkään kentillä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Myll ymäki / Ari Nikkinen 040 - 592 5749 / 050 - 338 5600 www.milk.fi Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkils kunnalla mm. imumäsoittaa tavat. I versiharsekä utta nliiklleen opin attoväksi opeiokkiikkaon
Akkujen lataus ja taivaalle! 219,00 Suome kiinnos tumass 1980. Ilmail HYPERION -sähkölennokit Helios 10e ARF 129,00 GRAUPNER -radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet BANTAM -laturit ja tasauslaitteet HACKER -ZOOM 4U -EPP-sähkölennokki 48,00 HACKER -EPP sähkölennokit WILDCAT alkaen /gal. mm. 34 cm Ilm vi Joulutarjous Lama - RC-helikopteri Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014 159,00 (norm.175,00,) Täydellinen lentovalmis RTF-paketti joka sopii niin aloittelijalle kuin expertille. DUALSKY -moottorit, säätimet ja lipo-akut RICCS-TB-20 RTFsähkölennokki sis. (09) 3509 3440 SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h 2,4 GHz radioilla, lipo-akulla ja laturilla Roottorin halk. SIL-SHOP Myymälämme sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. vain n Tän museo saadu telyha nitelm Ensim ikkuno Het näytte den o Hallie tamist museo Nim kevinä. (09) 3509 3450, fax. 4 kan. ilmailuskanneri AR-108 -polttoaineet 22,50 98,00 Nim 10/200 na 199 laajen niin p puun nen tä tion ja hankk eivät v mielis nykyis vai jos Min noivat tietää, kunna kea n. radio-ohjauslaitteet, harjaton moottori, 18A ESC, 1800 mAh/7,4V Lipo-akku
Nimimerkin olisi kannattanut tutustua museon toimintasuunnitelmiin ja -kertomuksiin ennen henkilöstön visiottomuuteen puuttumistaan, jota voidaan pitää jopa loukkaavana tilanteessa, missä ei ole puutetta visioista, vaan pääosin rahasta. Nimimerkki on tervetullut rakentamaan yhdessä museon henkilöstön kanssa parempaa tulevaisuutta tällä tärkeällä ilmailukulttuurin alalla. Vaikka museo on, monien "mieliharmik- us 0,) 18A akku. Suomen Ilmailumuseo on tarjonnut jo yli neljännesvuosisadan ajan nähtävää ilmailuhistoriasta kiinnostuneille. a Ilmailu kuulee vitosena illa, j ja siivet "mittaamattoman arvokkaina koneen osina". ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. Nähtäväksi jää, säilyykö museo entisellään Helsinki-Vantaan lentoaseman tuntumassa, vai löytyykö ilmailuaarteille uusi kotipaikka. Pyrstö on pyritty pitämään peitettynä, mutta sääolosuhteet kohtelevat peitteitä kaltoin. Ilmailumuseosäätiön hallitus OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE lmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Mitä sitten Suomen Ilmailumuseossa tapahtuu ja tulee tapahtumaan lähiaikoina. Valtiolta saadun tuen avulla on käynnistetty näyttelyhallien lämmitysprojekti, jonka suunnitelmat valmistuivat jo vuonna 2002. Todettakoon, että näyttelyhallissamme on virheetön SAAB Safir kiinnostuneitten tarkasteltavaksi. Näiden on määrä valmistua ensi vuonna. satunnainen kävijä. Nimimerkki Huolestunut on ollut näkevinään museon pihalla Safirin rungon F sikin", torjunut ei-museaalisten esineiden vastaanoton, on tilanne vain huonontunut uudisrakentamisen rahoituksen puuttuessa. Todellisuudessa ulkona on vain yksi, jo tullessaan huonokuntoinen siipi, sekä moottorin takaa pitkittäissuunnassa halkaistu ja riisuttu rungon puolikas. Ensimmäinen näkyvä vaihe projektissa on ikkunoiden uusiminen lämpöeristetyiksi. Heti sen jälkeen pyritään saamaan Inäyttelyhallin kattoon lämpöeristys. Lisäksi museon omistajatahot eivät viime vuosien aikana päässeet yksimielisyyteen siitä, kehitetäänkö museota nykyisellä paikalla, Malmilla, Heurekassa vai jossakin muualla. Viimeksi peitteen repivät eräät uteliaat, jotka luvatta menivät kielletylle alueelle. Nimimerkki on aivan oikeassa todetessaan hallien ja varastojen tungoksen. Tänä vuonna on taas päästy jatkamaan museorakennusten kehittämistä. Tarkoituksena on saada museoesineet kunnon suojaan ja karsia museolle ilmaiseksi varastoituja, ei museon omaisuutta olevia materiaaleja. Ennen tätä oli mahdotonta ajatellakaan valtion ja kunnan välttämätöntä tukea uusille hankkeille. Katsoessaan valmista näyttelyä museokävijä ei tiedä, että huomattava osa museotyöstä on "näkymätöntä". Museon autot olivat valitettavan huonokuntoisia jo museolle saapuessaan. Ei museo ole jämähtänyt. Työtä jatketaan taas talven jälkeen, esimerkiksi peltisessä varastohallissa. Nimimerkin on hyvä tietää, että siinä missä keskiverto Valtakunnallinen erikoismuseo saa valtion tukea n. Nämä toimitti museolle henkilö, joka oli ajatellut niistä ravintolarekvisiittaa. Autoja ei siis ole unohdettu. Rahan ja sisätilan puute on estänyt kelvollisen varastoinnin. Ministeriöt ja muut rahoitustahot painoivat heti jarrua. kirjoita tiiviisti ja napakasti. Kaikkea ei voida tehdä tässä ja nyt. Näyttelyyn kuulumaton esineistö siirretään silloin muualle. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse osoitteella ILMAILUn toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. I ri 8 ILMAILU 45. Tulevaisuusvisioiden lämpimät hallit, varastotilat, lisärakentamiset ja muut arvokkaan näyttelymateriaalin vaatimat parannukset toteutuvat sitten kun rakennuskustannukset ovat "yliviilentyneet" ja rahoitusta käytettävissä. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Nyt aloitettu "suursiivous" poistanee häiritsevimmät pellinpalat ja muun museon luonteeseen kuulumattoman materiaalin näkyviltä jopa kaatopaikalle asti. Lämmitysprojektista jo mainittiin.Vuonna 2009 ei tehdä erikoisnäyttelyjä, vaan uudistetaan koko perusnäyttely. Viime ja tänä vuonna on museon lämpimistä varastoista ja ulkoalueilta viety kymmenisen kuormalavallista ylimääräistä rojua kaatopaikalle. Henkilöstön ylityöt ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vuosina 1998-99 valmistunut auditoriokirjastolaajennus ja varastohallin hankinta veivät niin paljon varoja, että lainat saatiin loppuun maksettua vasta syksyllä 2006. Kuva ILMAILUN arkisto. Ilmailumuseo vastaa "huolestuneelle" Nimimerkille Huolestunut (ILMAILU 10/2007). Hän oli löytänyt osat romuttamosta, missä ne olivat maanneet ulkona romukasassa kymmeniä vuosia. Hallien lämmitys on uusien tilojen rakentamista kiireellisempi projekti, sillä uusi museolaki edellyttää sitä. ILMAILUn toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Käytettävissä olevat resurssit pakottavat jatkuvaan priorisointiin. Nykyinen museon päärakennus valmistui 1980. emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Neljäkymmentä vuotta järven pohjassa oli maannut myös Blenheimin pahoin rikkoutunut pyrstö ennen museolle päätymistä. Mikäli rahoitus saadaan kuntoon autot löytävät ainakin tilapäisesti suojaisemman paikan esimerkiksi jonkinlaisen katoksen alta. 300.000 euroa, museomme nauttii vain noin 136.000 euron tuesta. Hallissa apaattisena kotiinlähtöä odottava henkilö, jonka nimimerkki oli tunnistavinaan, saattoi siis olla ns
Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. No, teimme näin. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. No, teimme näin. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti. 14 ILMAILU 46 ILMAILU. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. ILU-LEHT I LMA I 70 TA SITTEN UOT V ILMA K urssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti. Kurssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin
onko lihava matkustaja liian iso vai onko penkki liian pieni. Briteissä nimittäin varastettiin AsH 25 eB 28 -tyyppinen itsestarttaava purjelentokone putkineen kaikkineen. Vastaus oli yksiselitteinen: lihavat matkustajat maksakoon lisämaksun. Tätä esinettä lienee aika vaikea myydä, käyttää varaosana tai muuten julkisesti esitellä, koska kyseistä konetyyppiä, joka on privaattikehitelmä tehdastekoisesta AsH 25:sta, on olemassa vain jokunen kappale. roger Vuosikerta kotimaassa 44 euroa. Briteissä isoilla kentillä on täytynyt olla turvaväreissä jo 90-luvulta saakka. Mitä kielletään seuraavaksi. nauhalliset kengät. Hieno homma. eihän sekään tietty ole reilua, että vieressä istuvan jenkkakahvat pursuavat vieraan puolelle ja saattavat estää muun muassa syömisen kokonaan. Maksoi peräti 6,30 euroa Ilmailuliiton jäsenkorttia esittämällä. roger Australialaisille tehtiin mielipidekysely siitä, pitäisikö kohtuuttoman ylipainoisilta kanssamatkustajilta periä lisämaksu lentoliikenteessä. Putki ja koneen takaosa löytyivät aika pian. kerro itse parempi vitsi. Joku on perustanut Facebookiin ryhmän nimeltä kuppilatiima, jonka jäseninä on kuulemma hyvämaineisia suomalaislentäjiä. niiden sijaan eturunko moottorin kohdalta eteenpäin on edelleen kateissa. kuppilatiimakiilari ei ole vielä näin edistyksellinen ihminen, että olisi luonut profiilinsa "naamakirjaan", mutta pikkulinnun laululta ei ole voinut välttyä. Lue lisää kiehtovista, kielletyistä asioista käsimatkatavarana osoitteista www.lentoon.fi ja www.finavia.fi/pakkaaoikein roger Malmin lentoasema astui turvallisuusasioissa uuteen käytäntöön mitä tulee platalla liikkumiseen. Kuppilatiima Mikä on yhtä kielletty lentokoneen käsimatkatavarana kuin veitsenterävä, käyrä sapeli. nii-in! Jos joku salakuljettaa käsimatkatavaransa joukossa joulutortun, syyllistyy totaaliseen välinpitämättömyyteen. kun haluan ensi kerran matkustajana taivaalle, soitan lentäjäguru Jaska kuusistolle tai Buba Bakerille (Malmin lentoyrittäjiä) ja vaadin heiltä VIP-kohtelua. Mitä vippailu on, vai. näin vältyn käyttämästä liivejä! Totta kai kävin ostamassa auton takakonttiin liivit sIL-shopista. Vaikka kuppilatiimakiilari on sutjakka ja varsin uljas ilmestys muutenkin, turistiluokassa matkustaminen on istuimien ja penkinvälien vuoksi joskus aika inhaa touhua. kyseessä on aika harvinainen konetyyppi eli kiinni jäämisen mahdollisuus on enemmän kun iso. Vastaus on helppo: hillotäytteinen joulutorttu, porkkanalaatikko, täytekakku tai mikä tahansa pakastettu elintarvike. Tietenkin loukkaa suomen ilmatilaa. kentällä liikkuessa tulee yllä olla keltainen turvaliivi. Ai niin: jos ostat joulutortun turvatarkastuksen jälkeen vaikkapa kahvilasta, silloin kaikki on kunnossa. Tietysti VIP-henkilönä oloa. Hän varasi long haul lennoilleen aina vähintään kaksi vierekkäistä paikkaa ykkösluokasta. Josko kohta pitäisi liittyä alati laajenevaan yhteisöön... roger Mitä tekee senaatintorin keskellä ihminen pää kenossa kohti taivasta ja huutaa painokelvottomia ilmauksia. koska kuppilatiimakiilari on mukavuudenhaluinen ja vastarannan kiiski tyyppinen eläjä, tuli heti mieleen erilaisia keinoja välttää turvaliivin käyttö. Lehdet. kysymys on eettisesti ja lainopillisestikin aika kinkkinen. näitä keinoja ovat muun muassa matkustajana liikkuminen ja vippailu. Minkä kokoinen ihminen saa olla, että voi matkustaa yhden hinnalla. edesmennyt oopperalaulaja Luciano Pavarotti pelasi varman päälle reittikoneella matkustaessaan. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaa ILMAILU! Puh. omat ryhmänsä löytyvät myös FlightForumin käyttäjille, Malmin lentoaseman ystäville ja Facebookin piloteillekin. Meiliosoite on kuppilatiima@gmail.com kuppilatiima@gmail.com ILMAILU 47. (09) 3509 340 www.ilmailu.fi Facebook se tuntuu olevan ilmailijoidenkin suosiossa. Varsin tukevan Pavarottin suosikkisuihkari privaattipuolella oli laajahkorunkoinen Challenger. roger Jos olet käynyt lentsikkavarkaissa ja aiot rakentaa nyysitystä aihiosta kotisimulaattorin, ei projektia kannata näytellä kavereille