Ilmailulehti 1/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6,50 euroa Kuumailmapalloilijat NEW MEXICON TAIVAALLA Taitolentäjän unelma 2009-08 6 41 488 2 8 880 30 288803-0901 KITEEN KENTTÄ PAL.VKO 09001. VIERAILIMME ALASKAN ILMAILUMUSEOSSA Numero 1/2009 72
Samalla on hyvä kääntää katse myös taaksepäin ja miettiä, miten kaikki alkoi ja kuinka vuosikymmenet ovat vierineet. Vaikeudet jatkuivat myös sotien jälkeen valvontakomission vaatiessa mm. Vuosikymmenten kuluessa harrastuksen lajikirjo on rikastunut ja toiminta lisääntynyt voimakkaasti. Tähän haasteeseen ilmailusektorin on vastattava vahvalla yhteisöllisyydellä. Perustajina olivat jo aikaisemmin eri puolilla Suomea aloittaneet ilmapuolustusyhdistykset. On koettu myös sortoa, puutteen vuosia, öljykriisiä, verotusongelmia ja lamaa. Ilmailuala tarvitsee osaavaa ja motivoitunutta väkeä. Juhlavuoteen perinteitä vaalien Suomen Ilmailuliitto saavuttaa tänä vuonna 90 vuoden iän. sortokauden vaikeuksiin. Moottorilentäminen alkoi amerikkalaisten Wrightin veljesten toimesta vuonna 1903. Kilpailujen järjestämisen ei kuitenkaan katsottu kuuluvan puolustuslaitokselle. Puheenjohtajalta Paikallisyhdistykset hankkivat tai rakensivat itse omia lentokoneita sekä tekivät ilmailua tunnetuksi. Liiton toiminnasta on hyötynyt myös ammatti-ilmailu. lentokoneiden hankkiminen Suomeen, lentonäytöksien järjestäminen ja sitä kautta jäsenten lentomahdollisuuksien luominen. Sitkeästi jatkuneet vaikeudet voitettiin aikanaan kiitos myös presidentti Paasikiven, joka piti suomalaisen ilmailuharrastuksen puolia. Harrastuspaikkojen ja tuotteiden on oltava kunnossa ja yhteistyötä ammatti-ilmailun kanssa ilmailun markkinointi- ja rekrytointityössä on tehostettava. Yksi kehittämismahdollisuus oli ulkomailta saadun mallin mukaisten lentokilpailujen järjestäminen myös Suomessa. Uudenlaisia uhkakuvia ilmaantuu nykymaailmassa taivaalle tasaiseen tahtiin. Ilmailuklubi oli vahvasti edustettuna myös uuden yhdistyksen johtopaikoilla. Iloista ja lentoturvallista juhlavuotta! Hannu Wille Halonen on Suomen Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja. tästä syystä perustettiin vuonna 1919 Suomen Ilmailuklubi, jolle valittiin puheenjohtajaksi Eric von Frenckell. Harrastusilmailun lajeista moottorilennon lisäksi purjelento kehittyi voimakkaasti. Kiinnostus lentämiseen kasvoi 1910-luvulla kovaa vauhtia ja myös Suomessa alkanut sotilaslentotoiminta haki muotoja toimintansa kehittämiseksi. Mm. Sotavuodet olivat vaikeita aikoja yhdistyksen toiminnassa. Sen jälkeen myös Suomessa lisääntyi kiinnostus ilmailemiseen ja jo vuonna 1909 perustettiin Helsingissä Aeroklubi. Jämistä kehittyi ilmailun kehto, jossa sisäoppilaitostyyliin koulutettiin tehokkaasti uusia ilmailijoita. Ilmailuklubin tehtävänä katsottiin olevan mm. Lennokkitoiminta kuului jo luonnollisena osana ilmailuharrastusten joukkoon. jo nimensä muuttaneen Ilmailuliiton lakkauttamista. Aeron aloittama reittilentotoiminta tarvitsi myös innokkaita lentämisestä kiinnostuneita ihmisiä moninaisiin tehtäviin. Klubin toiminta kuitenkin hiipui mm. Vuoden 1925 lopulla perustettiin Suomen Ilmapuolustusliitto tukemaan ilmapuolustuksen kehitystä kaikin mahdollisin keinoin. Sekä kaupallinen että sotilasilmailu ovat saaneet harrastusilmailun kautta motivoituneita työntekijöitä lukuisiin ilmailun eri ammatteihin. Hän on aktiivinen kilpapurje- ja moottorilentäjä. Olipa puheenjohtajan suunnitelmissa myös kaupallisen lentoliikenteen aloittaminen aluksi Ruotsiin ja sen jälkeen Tallinnaan, Pietariin ja kenties Berliiniin ja Lontooseen saakka. Elämme nyt aikaa, jolloin sekä harrastajista että työvoimasta kilpaillaan kovasti yhteiskunnassa. Näin kasvoi osaavia nuoria uusiin ilmailun ammatteihin. Liiton piiristä on aina löytynyt arvokkaita ihmisiä ratkomaan harrastajien ongelmia. Virallinen merkkipäivä on marraskuussa, mutta juhlia vietetään keväästä alkaen eri tilaisuuksissa. Wille lentää ammatikseen Blue1:n MD-90-konetta. 1/2009. Asiaa ajoivat voimakkaasti myös muutamat vasemmistopoliitikot. Tästä muodostui myös tärkeä rekrytointikanava kehittyville Ilmavoimille, jossa tarvittiin uusia nuoria lentäjänalkuja opiskelemaan sotilaslentämisen saloja. Ilmailuliitto perinnejärjestöineen on huolehtinut harrastuksen toimintaedellytyksistä jo 90 vuotta
Poliitikoille (etenkin syrjäseutujen kansanedustajien) isojen virastojen sijoittaminen kauas pääkaupunkiseudulta on herkullinen tapa varmistaa paikka eduskunnassa myös ensi kaudeksi. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Onhan sähköpostit ja internet keksitty. Hauskinta luettavaa on hankkeen johtoryhmän puheenjohtajan, ylijohtaja Juhani Tervalan, pääkirjoitus. Tervala ei mainitse sanallakaan, mikä on ollut tutkimustulos, johon on kuulemma vastannut 66,5 % liikennehallinnon väestä. Vaan kun se ei ole sama. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi Ilmoitusmyynti Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Liikennehallinnon virastouudistushankkeen henkilöstö- ja sidosryhmälehti Liivi (todellakin, hankkeella on oma lehtensä!) kertoo, kuinka paljon "synergiaetuja" poliitikkojen puuhat tuovat. Nyt se on saavuttamassa kulminaatiopisteensä. Hassuin on ajatus meriliikenteen turvallisuudesta vastaavan viraston sijoittaminen ei-merenrantakaupunkiin, kuten esimerkiksi Kuopioon tai Kouvolaan. Lehti on täynnä perusteetonta optimismia. Muutos on Tervalan mukaan mahdollisuus. Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 71. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Siinä ovat ilmailuviranomaisen suurimmat asiakkaat, lentoyhtiöt, ihmeissään, kun viranomainen käy sukkulaliikennekoneella palavereissa vuoroin Vantaalla yhtiön konttorissa, lentoyhtiön väki taas syrjäseudulla. Nauttikaa harrastuksestanne! Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@ilmailu.fi Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Ja kuka uskaltaa laskea, mitä tämä maksaa. vuosikerta H Lopettakaa sekoilu ja hajasijoitus kään lentokoneessa istumiseen. Kuinka pitkään muut kuin poliitikot jaksavat katsoa suoranaista hölmöilyä. Myös asioiden meneminen takapuolelleen on mahdollista ja sivusta seuraajana myös todennäköistä. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 48 euroa allinnon tehostaminen on ollut pakkomielle valtion virastoille viime vuosien ajan. 040 594 2362 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 47 48 50 FAI:n yleiskokousuutisia Talvellakin voi hypätä Varjoliitokeskus Suomeen 52 24 27 28 33 34 36 40 43 Pienoista mallipuhetta Paavon purjelentokulma Liikennelentäjäksi, osa 2 Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Veikko Kasevan jalanjäljillä USA:ssa Liikennelentäjä Heikki Pullisen tarina Verhoilukurssilaiset Oripäässä 54 55 58 Reino Tammiston museo sulki ovensa ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU kuulee vitosena -yleisönosasto Jälkikaikuja Oshkoshista 60 InSkaala-sisälennätystapahtuma ILMAILU 3 1/2009. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kaikki nykyiset viraston työntekijät odottavat kauhulla ja pelonsekaisin tuntein, säilyykö työpaikka ja ennen kaikkea, missä säilyy jos säilyy. Joku voi tietysti ajatella, että sama sille, missä byrokraatit papereitaan pyörittävät. Toinen metka idea on ilmailuviranomaisen uusi sijoituspaikka. Puhutaan vain "uhista", vaikka todellisuudessa viranomaisten toiminta tulee lamaantumaan pitkäksi aikaa jos ja kun virastouudistus toteutuu. Mahdollisessa hajasijoitustouhussa menetetään, kuten yleisönosastollammekin todetaan, tuhansia henkilötyövuosia pelk- Mikko Sokero Tässä numerossa 2 4 12 18 Puheenjohtajalta Saapuvat-uutispalsta Esittelyssä Alaskan ilmailumuseo Kiteen kenttä on taitolentäjän paratiisi Kannen kuvat Mikko Maliniemi (iso) ja Olli Luoma Painopaikka Painotalo Auranen, Forssa 2009 tuotanto@auranen.fi Puh. Sekin tulisi, mikäli poliitikot saavat päättää, ainakin 500 kilometrin päähän pääkaupunkiseudulta
Ilmailuliiton toimistolla on myytävänä myös FAI:n tarraa ja kullanvärisellä langalla brodeerattua lentäjän kangasmerkkiä. Torbjörn Bengtströmin kirjoittama kirja on päivitetty vastaamaan voimassa olevia ilmailumääräyksiä ja koulutusohjelmia. Hinta on vain viisi euroa (hintaan lisätään postituskulut). ILMAILUN toimitus vastaanottaa juttuja ja kuvia osoitteessa ilmailu@ilmailu.fi. H Vantaan Varialle Learjet ja Seneca ta ei voitu kaataa, joten tarvittiin ylimääräinen nosto niiden yli. Koneen piti alunperin olla ensimmäisen asiakkaan, japanilaisen ANA:n käytössä toukokuussa 2008. 4 ILMAILU 1/2009. Kirjassa on yli 700 sivua. Tiedustelut ja tilaukset Ilmailuliiton toimistoon numeroon (09) 350 9340. Samalla kirjaan on lisätty täydentäviä kuvia ja ohjeita. Silloin kalustona oli viisi 19-paikkaista Jetstreameria. Vuonna 1976 valmistettu N711PC on viimeksi ollut erään seurakunnan käytössä. Tilanne on kyllä kaikkea muuta kuin herkullinen Boeingille, kuten myös suurelle osalle tähän saakka 895 kpl koneita tilanneille lentoyhtiöille. Uusimman ilmoituksen mukaan koneen ensilento tapahtuisi vuoden 2009 toisen neljänneksen aikana ja ensimmäisten asiakastoimitusten aika olisi vuoden 2010 ensimmäinen neljännes. Syynä tähän uusimpaan viivästymiseen Boeing ilmoittaa yhtiön teknisen henkilökunnan syksyisen lakon, sekä myös entistä suuremmiksi osoittautuneet ongelmat koneen kiinnitinosien kanssa. Matkan varrella piti kaataa liikennemerkkejä ja väliaikaisesti sulkea tiet muulta liikenteeltä. Kirjan hinta on 43 euroa. Tilaukset suoraan SIL-Shopiin, puh. Tulin aikoinaan Air Botniaan töihin. silshop.fi (avoinna 24 h). Learjet maantiekyydissä. Toisella yrityksellä saatiin nostojärjestelyt kohdalleen ja koneet nostettua erikoisrakenteisten nostokehikkojen varassa auton lavalle. Ammattiopiston lentotekniikan osasto sai tällä tavalla käyttöönsä Part-147-hyväksyntään vaadittavaa opetusvälineistöä. Lopulta kuitenkin kaikki hyvin ja koneet saatiin perille uuteen tehtäväänsä opiston nykyisten ja tulevien lentomekaanikko-oppilaiden iloksi. FAI:n kullanväristä, tyylikästä lentäjänmerkkiä on jälleen saatavana Ilmailuliiton toimistosta. Siirtoprojekti ei ollut aivan helpoimmasta päästä, kun koneet piti nostaa rekka-auton lavalle ja kuljettaa noin 2,5 kilometrin matkan paikallisia katuja pitkin. Hänellä on jo suunnitelmia jatkosta, mutta niistä hän vaikenee toistaiseksi. Ilmoitus ei varmaankaan tullut alan ihmisille yllätyksenä, koska lakon vaikutus oli jo tiedossa. Puhutaan näistä, kun ajankohta on oikea, Elina kertoo. Boeing 787 viivästyy taas Boeingin myyntimiehillä on viime aikoina pysynyt naama melko lailla peruslukemilla, kun yhtiö on joutunut ilmoittamaan uuden 787 Dreamlinerin myöhästymisestä jo neljännen kerran. Sittemmin Blue1:ksi muuttunut Air Botnia on kalustoltaan jo ihan kunnon yhtiö. Suurempi kone, Learjet 24D-liikesuihku sitä vastoin hankittiin varta vasten USA:sta opistolle ja siirtolennettiin Helsinki-Vantaalle. Lisää päänvaivaa aiheuttivat opiston lähellä olevan tienristeyksen liikennevalopylväät, joi- Learjet nostetaan liikennevalojen ylitse. Kullanvärinen, liitelevä kotkalla ja FAItekstillä varustettu merkki sopii vaikkapa pikkutakin kaulukseen. Ehdin olla kymmenen vuotta ilmailun aitiopaikalla. (09) 3509 3450 tai nettikaupasta www. Sähköpostiosoite sil@ilmailuliitto.fi. elsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä nähtiin joulunaluspäivinä erikoinen maakuljetus, kun lentoasemalta siirrettiin kaksi lentokonetta Vantaan ammattiopisto Varian tiloihin. Molemmat koneet ovat kaksimoottorisia. Pienempi Piper Seneca on lentänyt jo vuosia Suomessa tunnuksella OH-NBE. Koneita on noin kymmenen, kuten esimerkiksi Avron kahta versiota ja MD-90:iä, Elina Nykänen sanoo. Suomen Ilmailuliiton kustantaman tuhdin Ultrakevytlennon moottoripurjelennon oppikirjan toista painosta on nyt saatavana. Vanhempia lentäjänmerkin malleja ei enää ole saatavilla. (kuvat Nils Rostedt) Blue1:n ja SAS:n kasvona etenkin median suuntaan toiminut Elina Nykänen on lopettanut työnsä lentoyhtiössä. Ilmailuliiton jäsenet saavat kymmenen prosentin alennuksen kirjasta esittämällä voimassa olevan jäsenkorttinsa. Kerhokuulumisia uutisiin. Q Lyhyesti Ultrakevyt- ja moottoripurjelennon oppikirja päivitettiin
Finnairin laivastoon kuuluu nykyään 18 Embraer-konetta. Finnair oli Embraerin 170-mallin ensimmäisten käyttäjien joukossa. Suomi osti kesäkuussa 2007 Sveitsiltä 18 vähän käytettyä Hawk Mk66 -suihkuharjoituskonetta, jotka kaikki ovat jo Suomessa. Tapaus jätti suuret arvet yhtiön maineeseen. Vaikka Copterlinella oli aktiivinen johto, organisaatio ja markkinointi, ei senkään voima riittänyt tekemään reitistä kannattavaa. Copterlinen historia vie Copter Action -nimiseen yhtiöön, joka koulutti helikopterilentäjiä jo 1990-luvulla. Copterlinen lääkärikopteritoiminta jatkuu edelleen. Finavialle uusi hallitus Valtioneuvosto asetti 11. Pari vuotta sitten mukaan tuli suomalaisen mittapuun mukaan suursijoittajia, kuten muun muassa Eläkevakuutus Ilmarinen ja Ilkka Herlin. Varaosat on varastoitu sveitsiläiseen tyyliin täsmällisesti. Myynnillä tuetaan myös kotimaista ilmailuteollisuutta. Copterlinen Tallinnan-reitti päättyi pysyvästi Copterlinen liikennöinti Helsingin ja Tallinnan välillä AgustaWestland 139 -helikoptereilla päättyi 19. Ilmavoimilla on ennestään käytössä 49 Hawk Mk51/51A -konetta, jotka poistuvat loppuun käytettyinä 2010-luvun loppuun mennessä. Kaikki koneessa olleet menehtyivät. Tämä osaltaan aiheutti kysynnän pienuutta. Embraer 170 -mallisen juhlakoneen käyttäjä on Air France Regional. joulukuuta Finavialle uuden hallituksen vuoden 2009 alusta alkaneeksi kolmivuotiseksi toimikaudeksi. Hankinnan kokonaisarvo oli noin 40 miljoonaa euroa. Kuvan OH-LEO on yhtiön uusin Embraer 170. Sveitsistä ostettujen Mk66-koneiden modifioinnilla niiden käyttöikää jatketaan 15 - 20 vuotta aina vuoteen 2030 saakka. Yleinen taloussuhdanne etenkin Virossa on selkeästi huonommassa jamassa kuin Suomessa. Suurin isku Copterlinelle tapahtui 2005, kun yhtiön Sikorsky-kopteri syöksyi mereen teknisen vian vuoksi. Vain neljä vuotta on kulunut 170-mallin käyttöönotosta ja nyt E-jettien tilausmäärä on jo 865 tilattua ja 813 optiota. Ilmailulaitoksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Tuotantokin on saatu kunnolla vauhtiin koneen numero 400 valmistumisesta on kulunut vain kuusi kuukautta. Ilmavoimat uusii 30 koneen järjestelmiä niiden käytön tehostamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi. Copterlinen perusti Kari Ljungberg, joka jäi pois yrityksen operatiivisesta toiminnasta 2007. Samalla Hawk-laivueen koko pienenee 50 koneesta 30:een vuoteen 2015 mennessä. Konesarja on osoittautunut varsinaiseksi menestykseksi Embraerille. Jokaisessa laatikossa on valokuva sen sisällöstä, Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg kertoo. I Ilmavoimat myy pois osan Hawkeistaan Ilmavoimat modifioi yhteensä 30 Hawk Mk 51/51A ja Mk66 -konetta niiden lentokoulutusarvon ylläpitämiseksi ja eliniän jatkamiseksi. Hallituksen jäsenet ovat varatuomari Pirkko Juntti, 1/2009 neuvotteleva virkamies Rita Linna liikenne- ja viestintäministeriöstä, taloustieteiden maisteri Eeva Niskavaara, Helsingin kauppakorkeakoulun vararehtori Hannu Seristö ja SOK:n kehitysjohtaja Erja Takala. Kone toimitettiin marraskuussa 2006. ilmavoimilla on yhteensä 67 kolmentyyppistä Hawksuihkuharjoituskonetta, joista ensimmäiset tulivat käyttöön vuonna 1980. Oman negatiivisen heijastuksensa reittibisnekseen toi yleinen lamansekainen tunnelma liike-elämässä ja taloudessa kautta linjan. joulukuuta 2007. Puola on kiinnostunut ostamaan poistettavaa kalustoa. Hawk-suihkuharjoituskoneet poistetaan käytöstä 5000 lentotunnin jälkeen. ILMAILU 5. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO Embraerin juhlaa, 500 E-Jettiä valmistunut B rasilialainen Embraer saavutti joulukuussa komean virstanpylvään, kun viidessadas E-Jet eli E170/190-sarjan matkustajakone luovutettiin tilaajalle. Nyt edessä on lomautus osan henkilöstön osalta. Nykyisin käytössä olevien vanhimpien Hawkien eliniän jatkomuutokset olisivat tulleet huomattavasti kalliimmaksi kuin tehty kauppa Sveitsin kanssa. Kauppaan sisältyi lisäksi huoltoihin tarvittavia työvälineitä ja varaosia. Tilaajina on 52 lentoyhtiötä. Henkilöstön edustajaksi nimettiin Pauli Manninen Julkisten hyvinvointialojen liitosta. Mahdollisen myynnin ja ostajan haluamat modifioinnit toteuttaisi Patria Oyj
Koelento-ohjelmaa oli joulukuun alussa lennetty noin 120 lentotunnin verran ja koneeseen on tullut jonkun verran muutoksia. Kerosiinia mukaan mahtuu 890 kg eli 1091 litraa. Siinä on vääntövärähtelyn vaimennin (torsional vibration damper), kun Thielertissä vastaavassa paikassa on auton kytkimen tapainen luistokytkin. Sen ilmoitettu teho on 168 hv. Austro lupaa valurautakoteloon sijoitetulle alennusvaihteelle peräti 2 400 tunnin käyttöiän. Nyt voimaan tulevat hintamuutokset ovat kaukolennoilla noin kolmanneksen vähennys aiemmasta hinnasta. Ilmeisesti toinen ovi paineistetussa rungossa on liian painava tämän kokoluokan koneeseen. Hyvien uutisten joukkoon kuulu epäilemättä tieto siitä, että Embraerin edustaja VLJ-luokassa, 6/7-paikkainen Phenom 100, on joulukuussa saanut USA:n FAA:n tyyppihyväksynnän. Yhtiö on avannut Wiener Neustadtissa tehtaan, jonka vuosikapasiteetti on mitoitettu 2 000 moottoria varten, mikä riittää myös muihin koneisiin kuin Diamondiin. Embraer ilmoitti FAA-hyväksynnän yhteydessä että eurooppalaisen EASA-hyväksynnän aikatauluarvio on vuoden 2009 alkupuoliskolla. FAA-hyväksynnässä on mukana myös toiminta jäätävissä oloissa, mikä näissä hyväksynnöissä on usein osoittautunut aikaavieväksi kompastuskiveksi. Joulukuussa yhtiö kertoi joitakin koneen suoritusarvoja, joskin edelleen varauksin. Syynä on se, että EASA perii yli 2000-kiloisten koneiden hyväksymistyöstä tuntuvia maksuja, toisin kuin FAA. Cirrus SJ50 Vision. Cirrus ei vielä anna tarkkaa ennustetta enimmäisten koneiden toimitusajoista, mutta karkea arvio asettuu 2011 tai 2012 tienoille. Myös turboahdin on uutta mallia, samoin useimmat muutkin moottorin apulaitteet. Myös Euroopan lentojen polttoainemaksu on laskenut. Saksalaisessa Aerokurier-lehdessä kerrotaan, että uusi moottori antaa DA42-koneelle saman nopeuden 52 % tehoasetuksella kuin edeltäjä 80 % teholla, joten jos lupaukset pitävät, tulossa on mielenkiintoinen uusi moottori. Cirrus SJ50 Vision etenee Cirrus Design jatkaa uuden SJ50-pikkusuihkun kehitystyötä huonoista taloussuhdanteista huolimatta. Eurooppalaisittain huolestuttava tieto on että Cirrus ei toistaiseksi aio käynnistää EASA-tyyppihyväksyntäprosessia rinnan FAA:n vastaavan kanssa. Ensimmäisen liikematkustusluokan polttoainelisämaksut muuttuvat yli yhdeksän tunnin lennoilla 20 puntaa päätyen 78 puntaan. Austro lupailee, että AE 300 -moottorin polttonesteenkulutus jää noin 20 % Thielert-dieseliä pienemmäksi, mikä tarkoittaa 75 % tehol- AE 300 sivukuvassa. Suurin matkanopeus on yli 300 KTAS. Tehdas on saanut marraskuussa virallisen tuotantohyväksynnän (POA) ja työskentelee nyt kuumeisesti AE300:n tyyppihyväksynnän kanssa. Thielertistä poiketen moottorin sylinterinlohko on valurautaa, joka antaa mahdollisuuden tuottaa enemmän tehoa mutta nostaa myös painoa. Monet lukijoistamme muistavatkin, että Suomen Ilmailuopisto on tilannut kaksi tällaista konetta korvaamaan vanhempaa King Air-kalustoa. Matkustajien kannalta huomat- tava muutos on oven poistaminen koneen oikealta puolelta, joten koneessa on nyt vain yksi ovi. Q Austro AE 300 diesel Phenom 100 sai FAA-hyväksynnän Uusien pienien suihkukoneiden osalta on viime aikoina kuultu sekä hyviä että huonompia uutisia. Alennusvaihde on myös täysin uusi. Lentämisen kannalta merkittävin lienee suihkusuuttimen kääntö 6 astetta ylöspäin, jolla on pienennetty tehomuutosten aiheuttamia nokka-ylös/alas-voimia. Edellisen kerran maksuja alennettiin kaksi kuukautta sitten. AE 300 painaa 185 kg eli 3540 kg enemmän kuin Thielert. Suihkukoneeksi hitaanpuoleinen, mutta toisaalta myös keskivertolentäjän hallittavissa, kertoo Cirrus. 6 ILMAILU 1/2009. Moottori ei aivan mahdu Thielertille tehdyn moottorikopan alle. la enintään 23,5 l/h. Näin koneen toimitukset amerikkalaisille asiakkaille voivat alkaa. Näiden koneiden toimitusaika on vuonna 2010. Cirrus Vision -nimen saaneen lentokoneen suurin lentoonlähtömassa on 6 000 lbs 2 721 kg ja kuormitettavuus on 1 045 kg. Joten näiden tietojen perusteella näyttäisi siltä että toimitusaikataulu SIO:lle voisi hyvinkin onnistua. BA:n polttoainelisämaksu laskee jälleen. AE 300 perustuu Mercedeksen kaksilitraiseen voimanlähteeseen. Yhdeksän tunnin lentojen lisämaksu turistiluokassa alenee 30 £ eli 66 puntaan ja alle yhdeksän tunnin lisämaksu 15 £ 53 puntaan. Euroopanlennoilla muutos on neljä puntaa ja uusi maksu 12 £, paitsi liikematkustusluokassa viisi puntaa päätyen 15 puntaan. V iime aikoina julkisuuteen on tihkunut hieman lisätietoja itävaltalaisen Diamond Aircraftin perustaman Austro Enginesin uudesta dieselistä, josta kehitetään vaihtoehtoa vararikon tehneen Thielertin Centurion-moottorille. World Traveller Plus -luokassa lasku on 30 £ 85 puntaan ja lyhyemmillä lennoilla 20 £ 63 puntaan. Päätöksen syynä ovat halventunut öljyn hinta sekä yhtiön linjaukset polttoaineen suhteen vuosille 2009-2010. 300 KTAS nopeudella kantama on noin 1100 NM kulutuksen noustessa 63 gph eli 238 l/h lukemiin. Economy cruise on 210 KTAS, jolla koneen kantama on jo yli 1400 NM kulutuksen ollessa 33 gph/126 l/h. British Airways on päättänyt jälleen alentaa kaukolentojensa polttoainelisämaksuja
Nykyisten moottoriratojen ja lentokentän ympärille vuoteen 2014 mennessä tulevien kokonaisinvestointien määrä tulee olemaan noin 3,5 miljoonaa euroa. Hank- keen kokonaisbudjetti on 360 000 euroa, josta EAKR- ja valtion rahoitus on 252 000 euroa, kuntarahoitus 90 000 euroa ja yksityinen rahoitus 18 000 euroa. Toiminnan käynnistyttyä alueella järjestetään vuosittain 2 4 kansallisesti sekä kansainvälisesti merkittävää tapahtumaa, kuten kilpailuja. Radan pidentäminen vintturipurjelentotoimintaa varten käynnistyi jo keväällä 2008. Kiteen kaupunki omistaa hankealueelta yli 300 hehtaaria maata ja ensimmäisenä alkanevatkin alueen kaavoitustyöt. Taitaapa kentän läheisyydessä olla jo pysyvät boksimerkitkin. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy:n hanke käynnistyy 2009 alussa ja kestää vuoteen 2011. Kiteen ilmatilassa ovat käyneet harjoittelemassa muun muassa Suomen EM-joukkueen jäsenet, Sami Kontio, Petteri Tarma ja Mikko Jägerholm. Useiden itäsuomalaisten il- mailuyhdistysten vuonna 2006 perustama Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus ry on ollut yksi hankkeen keskeisistä käynnistäjistä. Keskuksesta tulee eri harrastajaryhmien, matkailijoiden ja paikallisten suosima monipuolinen toimintakeskittymä. Visionäärinä toiminut Tero Sinkkonen oivalsi ilmailuyhdistysten resurssien pienuuden mittavaan hankkeeseen, jossa tultaisiin rakentamaan merkittävää infrastruktuuria ilmailijoiden tarpeeseen. Siellä on hieno kiitotie ja ilmatilaa piisaa. Suunniteltuun rakennukseen sijoitettaisiin ajanmukaiset saniteettitilat saunoineen, ravintola-, kokous- ja koulutustilat sekä tarvittava majoituskapasiteetti. joulukuuta kokoontuneen Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen rahoituspäätöksen. Kun lentokenttäalueen ympäristössä toimii lukuisia muita harrasteyhteisöjä kuten urheiluautoilijoita, riistanhoito-, hevos-, koira-, kelkkailuyhdistyksiä sekä muun muassa matkailua harjoittavia elinkeinonharjoittajia, oli riittävät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit omaava vaihtoehto yhteisen monitoimikeskuksen perustaminen. Kiteen ilmailukeskukselle 3,5 miljoonan investoinnit K iteen monitoimikeskus sai 15. Ilmailuyhdistysten ja -keskusten infraan kohdistuvaa investointitarvetta voidaan helpottaa edellä mainitun. Hanke toimii oivana esimerkkinä tavasta kehittää alueellista harrasteilmailua. Monitoimikeskuksen palveluja tarjoavat yli 20 yritystä ja yhdistystä tarvitsevat yhteistä palvelutaloa konkreettista toimintaa kehittäessään. Nyt tehdyn 3,5 miljoonan euron toteutus- ja rahoituspäätöksen Itä-Suomen Monitoimikeskus -hankkeen käynnistämiseksi odotetaan synnyttävän kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisen elämys- ja harrastekeskuksen. Yhdistysten odotetaan rakentavan aluetta myös omiin tarpeisiinsa ja mm. Monitoimikeskuksesta on kaavailtu julkisivua koko Kiteen seudulle, erityisesti palvelu- ja matkailuelinkeinoille. Hankkeen uskotaankin olevan elintärkeä Itä-Suomen harrasteilmailun elinvoimaisuutta edistettäessä. MIKKO SOKERO MATTI PEURA The European Aviation Safety Agency 1/2009 ILMAILU 7. kaltaisilla yhteistyöratkaisuilla: ilmailukeskuksen hallituksen puheenjohtaja Marko Pesonen kertoo. Kerrassaan hieno uutinen tämä kehityspaketti ja upea asia Kiteen lentokentän käyttäjille, Sami Kontio iloitsee. ilmailukeskuksella käynnistyy vuoden 2009 alussa selvitystyö uuden halli- ja huoltorakennuksen hankkimiseksi
Laitinen on rakennuttanut kentälle muun muassa lennonjohtotornin, tilavan lentokonehallin ja taukotiloja. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Yli puolet, 55 % vastaajista maksaisi matkansa mieluiten verkkopankin kautta. Lähtöselvitysmuoto on jo osoittautunut menestykseksi pelkästään ensimmäisen kuukauden aikana Isossa-Britanniassa palvelua käytettiin 16 000 kertaa. uomalaiset internetin käyttäjät arvostavat verkkomatkatoimistoja helppouden, hyvien vertailumahdollisuuksien ja edullisuuden vuoksi. Palvelussa voi lisäksi tarkastella aikataulutietoja ja valita mieluisat matkustuspaikat. Aktiivilentäjä Laitinen on asennuttamassa Tuulikki Vampulan lentokentälle kiitotievalot. Kuva Tero Auranen. British Airwaysille mobiili check-in British Airways tarjoaa matkustajilleen nyt mahdollisuuden hoitaa lähtöselvitys kännykällä tai muulla mobiililaitteella. Lähes kaikki, eli 97 % kyselyyn vastanneista, on ostanut lentolipun ja 70 % on varannut hotellin verkosta. Kotimainen verkkomatkatoimisto eticket.fi toteutti tutkimuksen verkkomatkatoimistojen tunnettuudesta, käytöstä, ostamisen syistä ja esteistä. Kentällä on myös sauna ja suihkulähde. S Varova-yhtiössä kannuksensa hankkinut Leevi Laitinen on saattamassa kenttänsä tasolle, joka pystyy palvelemaan yölentäjääkin. Vampulan kenttä on käytössä vain omistajan luvalla. Kuluttajat arvostavat myös toimiston suomalaisuutta, vaikka kotimaisuuden tunnistaminen onkin hankalaa. Tutkimus toteutettiin nettilomakkeen avulla viime joulukuun alussa. Sähköisen kaupankäynnin yhdistyksen mukaan internetin kuluttajakauppa on viimeisen kuuden vuoden aikana kymmenkertaistanut ja sen arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 2011 mennessä. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Sivustojen hankala käytettävyys ja yllättävät lisäkulut vähentävät verkkomatkatoimiston luotettavuutta. Myös luottokortin pakollisuus maksuvälineenä mainittiin huonona asiana. Muita syitä verkosta ostamiseen ovat tarjoukset sekä riippumattomuus ajasta ja paikasta. Ostamisen esteistä yleisimpiä ovat luottamuksen puute, hankalat maksujärjestelmät ja tekniikkaongelmat. Se on jatkoa heinäkuun iPhonen käyttäjille suunnatulle lanseeraukselle. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 63,30,39,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Tutkimuksesta käy ilmi, että lentolippujen, hotellien ja valmismatkojen ostaminen verkosta on suomalaisille netin käyttäjille arkipäivää. Tutkimuksessa selvitettiin verkko-ostamisen syitä ja esteitä. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 9 1/2009. Suomalaisilla on kova matkakuume ja kaukokaipuu, sillä verkkomatkatoimistojen sivustoilla surffaillaan ahkerasti. Tutkimukseen vastasi 2360 yli 18-vuotiasta aktiivista internetin käyttäjää ympäri Suomen. Luottokortilla maksaisi mieluiten vajaat 40 % vastaajista. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Kenttäalue on vertaansa vailla. Vampulan kentälle tulossa kiitotievalot Tutkimus: Verkkomatkatoimiston kotimaisuus on tärkeää L eevi Laitisen Vampulassa omistaman yksityiskentän taso on nousemassa entisestään. Osoite on www.ba.com/mobile. Maksuton palvelu toimii 11 kielellä, eikä vaadi lisäsoftan lataamista. Yli 60 % vastaajista vierailee verkkomatkatoimistojen sivuilla vähintään kerran kuussa ja yli 70 % ostaa matkan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Matkojen verkko-ostamista puoltavat helppous, hyvät vertailumahdollisuudet ja edullisuus. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä matkailualan johtavan varausjärjestelmätoimittajan, Travelportin, kanssa
Vetovastuun saaminen Suomeen on Nybergin mukaan merkittävä askel. Tärkeää oli, että valittu kumppani toimisi aktiivisesti Suomessa ja olisi myös globaalisti tunnettu järjestö, jonka työ kohdistuu nimenomaan lapsiin ja heidän elinolojensa parantamiseen, Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen kertoo. Pastillin isä muotoilija Eero Aarnio toivoo, että hänen erityisesti Planille suunnittelemistaan Plan Pastilleista tulee Stockan kellon kaltaisia kohtauspaikkoja. Muita mallin käyttäjiä ovat Qantas (yksi kone) ja Emirates (kaksi konetta). Se on osoittautunut luotettavaksi ja polttoaineen kulutukseltaan tehokkaaksi. Oikeat kirjoittajat ovat Tomi Tervo ja Olli Paloniemi. Oikaisu 1/2009 ILMAILU 11. Paikalla on turvaohjaajia, jotka toimivat tarvittaessa taustatukena lennolla mukana. Halusimme olla varmoja yhteistyökumppanimme työn laadusta. toivottaa kaikki taitolennosta kiinnostunet tervetulleiksi paikalle. Terminaali 3 on uudistettu palvelemaan samojen standardien mukaan kuin terminaali5. Singapore Airlinesilla on kuusi A380-konetta. Lisätietoja asiasta tammikuun aikana UTL:n kotisivuilta taitolento.fi. elsinki-Vantaan lentoaseman tarjonta matkustajille monipuolistuu. NEAPiin (North European Air Navigation Service Providers) kuuluvat Pohjoismaiden, Viron ja Irlannin lennonvarmistuspalveluiden tarjoajat, joiden ilmatila on yli 9 miljoonaa km² ja jossa lennetään noin kolme miljoonaa lentoa vuosittain. Bravo OH-NTJ on varattu tilaisuutta varten kummallekin päivälle. Kun kotona on kaikki kunnossa, lapsilla on aikaa haaveilla. Singapore Airlines on hyvin tyytyväinen A380:n toimintaan ensimmäisenä vuotenaan. Tilaisuuden briefaus alkaa klo 09.00, kokoontuminen päärakennuksen aulassa. Kaikkiaan 17 asiakasta on tilannut 202 kappaletta A380-lentokonetta Airbusilta. Finavia ja Plan haluavat lasten unelmat lentoon H Urheilutaitolentäjät Malmilla Urheilutaitolentäjät ry. järjestää helmikuun 14.-15. Helsinki-Vantaan lentokenttää isännöivälle Finavialle lasten ja perheiden olojen parantaminen on tärkeää. British Airwaysillä on siellä oma sisäänkäyntinsä, vastaanottoalueensa ja omat loungetilansa. Matts-Anders Nyberg alkaa vetää uutta lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien projektitoimistoa. Vihreät Plan Pastilli -lippaat viestivät myös pehmeistä arvoista. Matts-Anders Nyberg NEAP:n johtajistoon Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan suunnittelujohtaja Matts-Anders Nyberg, 47, on valittu Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien (NEAP) projektitoimiston vetäjäksi. Janne haluaa isona jääkiekkoilijaksi ja José unelmoi jalkapalloilijan urasta. Nyt se haluaa parantaa lasten arkea laajemmin. Lisäksi se on asiakkaidemme suosikki tilavuutensa, hiljaisuutensa ja mukavuutensa ansiosta, Singapore Airlinesin pääjohtaja Chew Choon Seng sanoo. Kuva Finavia. Viime numerossa (10/2008) olleen lennonjohtopalveluita käsitelleen artikkelin kirjoittajan nimi oli valitettavasti väärin. Tulevaisuudessa tavataan Pastillilla! Plan Pastillien lisäksi HelsinkiVantaalla nähdään tulevaisuudessa esimerkiksi Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa elävien lasten arjesta kertovia valokuvanäyttelyitä. Sään salliessa lennetään vuoden 2008 tunnettu primaryohjelma , joka koostuu seuraavista liikkeistä: Nousulinja 45 asteen kulmalla - syöksykierre - kuubalaisen kahdeksikon puolikas - silmukka - jyrkkä kaarto 180-asteen suunnanmuutoksella - vaakakierre. Vuoden aikana toimitetut yhdeksän lentokonetta ovat lennättäneet yli 700 000 matkustajaa. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen uskoo, että yhteistyöstä tulee pitkäjänteinen ja se tekee Helsinki-Vantaasta entistä ihmisläheisemmän ja kodikkaamman. Lentoasemalle sijoitetut viisi pastillin muotoista lipasta ovat osa Finavian ja lastenjärjestö Planin yhteistyötä, joka tuo maailman vähän lähemmäs jo ennen matkaa. Finavia ja kehitysyhteistyöjärjestö Plan haluavat lasten unelmat lentoon ja yhteistyön myötä Helsinki-Vantaan lentoasemalle sijoitetut Plan Pastilli -keräyslippaat muistuttavat, että pienetkin lippaisiin lahjoitetut summat voivat olla kehitysmaiden köyhissä perheissä ratkaisevia esimerkiksi lasten työssä käymisen lopettamiseksi ja kouluun pääsemiseksi. Kuva Finavia. kanssa. päivinä Helsinki-Malmin lentoasemalla taitolentotapahtuman, johon kaikki lajista kiinnostuneet ovat tervetulleita. helmikuuta 2009. British Airwaysin lennoista 92 % käyttää terminaali 5:tä, mutta One World -allianssin kumppaneiden kanssa yhteisiin eurooppalaisiin kohteisiin lennetään terminaalista 3. Lentoasemien ilmapiiri on melko teknisen ja steriilin oloista. Plan käyttää 80 % varoistaan kehitysohjelmien toteuttamiseen kohdemaissa eli sinne mihin haluamme rahojen päätyvänkin. UTL ry. Myös tuomarit antavat haluttaessa palautetta piloteille lennetyistä sarjoista. Koneen käyttöönotto on sujunut hyvin. A380:n ensimmäinen vuosi on sujunut hyvin Ensimmäinen, Singapore Airlinesille toimitettu A380-lentokone on ollut käytössä jo yli vuoden. Lennot lennetään joko kentän päällä tai Sipoon taitolentoboksissa lennonjohdon ohjeistuksen mukaisesti. Tämä on Finavialle ja Suomelle hyvä mahdollisuus profiloitua entistä voimakkaammin laadukkaiden lennonvarmistuspalveluiden tarjoajana myös kansainvälisesti, Nyberg sanoo. Vuodesta 1982 Finavian palveluksessa ollut Nyberg on koulutukseltaan lennonjohtaja. Vuosina 1994-2007 hän on toiminut Ilmaliikenteen hallinta -yksikön päällikkönä ja vuoden 2008 alusta Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan suunnittelujohtajana. BA:n terminaalin muutto siirtyi helmikuulle British Airwaysin Helsinginlentojen muutto Heathrown uudistettuun terminaali 3:een toteutuu 25. Tilaisuudessa esitellään myös UTL:n toimintaa yleisesti ja nyt on erinomainen tilaisuus tutustua hienoon ilmailun lajiin. Finavia on aiemmin tehnyt yhteistyötä muun muassa Seutulan koulun Plan Pastilli on maineikkaan muotoilijan, Eero Aarnion, käsialaa. Sitä onkin kutsuttu uuden terminaalin pikkuveljeksi. Paikalla voi lentää valintansa mukaan myös muulla soveltuvalla kalustolla
Erityisen tärkeänä museo pitää Alaskan ilmailupioneerien ja heidän työnsä esille tuomista. Laajassa osavaltiossa on alueita, jotka huolletaan edelleen kokonaan ilmasta. Museon vieressä sijaitsee vilk- Puskalentämisen Edelleen lentokelpoinen Grumman Goose ehti lentää US Navyn ja US Fish & Wildlife Servicen käytössä ennen lahjoitusta museoon. kaasta rahtiliikenteestä tunnetun Anchoragen lentokentän lisäksi myös toinen lentoasema. Museon tehtävänä on tallentaa ja esitellä Alaskan ilmailuun liittyvää materiaalia ja esineistöä. Alaska Aviation Heritage Museum HISTORIAA A Alaskan ilmailun historia kulkee pitkälle käsi kädessä puskalentämisen historian kanssa. Puskalentäminen Alaskan tiettömissä maisemissa alkoi ensimmäisen maailmansodan aikana. laskan ilmailun alkuaikoina lentokonetyyppinä oli legendaarinen Curtiss JN-4 Jenny. Viereisellä järvellä toimii maailman suurin vesilentosatama, Lake Hood. Aivan Anchoragen kansainvälisen lentokentän kupeessa sijaitsee Alaska Aviation Heritage Museum. Museon kokoelma on kuin läpileikkaus puskalentokoneiden historiasta. Lisätietoja museosta löytyy osoitteesta: www.alaskaairmuseum.org 1937 valmistunut Stinson SR9 Gullwing teki pitkän päivätyön Alaskassa. Goosen ohjaamo, suoraan vuodelta 1944. 12 ILMAILU 1/2009. Museokäynnin yhteydessä onkin helppo seurata esimerkiksi Beavereiden ja Ottereiden lentotoimintaa
TeksTI JUhA kLeMeTTInen kUvAT AnTTI hyvärInen Alaska Airlinesin Boeing 737-290C on esillä museon pihalla. Pelastus- ja etsintätehtävissä lentänyt kone odotti omaa pelastamistaan 1980-luvulle. Navyn käytössä ollut kone siirtyi sotilasuran jälkeen siviilirekisteriin. S-43 oli yksi Sikorskyn 1930-luvun lentoveneperheestä. Vuosina 1984 ja 1987 kone kuljetettiin osina turvaan ja on nyt näytteillä museossa. Goosen pikkusisar Grumman Widgeon oli pienin Grummanin lentoveneistä. Museoon on säilynyt vain veneeksi muutettu rungon etuosa, joka antaa vain kalpean aavistuksen koneen vaikuttavuudesta. S-43:n sisätiloissa ei ole paljon jäljellä rungon rakenteen lisäksi. 1/2009 ILMAILU 13. Tavallisesta liikennekoneesta tekee kiinnostavamman koneen moottoreihin asennettu gravel kit, jonka ilmapuhallus tekee mahdolliseksi toimimisen myös sorakentiltä. Tämä PBY 5A Catalina teki pakkolaskun moottorihäiriön takia Dako Lakelle 1947. Alun perin U.S
Siellä se lensi 1940-luvun alusta alkaen. Runko on viimeinen työn alla oleva osa konetta. 14 ILMAILU 1/2009. Kirkkaan oranssi väri ei vain tuo iloa kaamokseen, vaan toimii myös huomiovärinä maastolaskun varalta. Yksi tunnetuimmista puskalentokoneista on Noorduyn Norseman. Armyn riveissä Alaskassa ennen kuin se lahselvisi matkasta. Tämä Vietnamin vetemään ensimmäistä maapallon ympärilentoa vuonna 1924. Kaksi koneista raani lensi yli 20 vuotta U.S. Neljä U.S. Tämä Seattle-niminen kone teki pakkolaskun lähelle joitettiin museoon. Tämä Canadian Car and Foundryn valmistama yksilö valmistui 1944 American Pilgrim 100B ei ehkä kilpaile lentokoneiden kauneuskuningattaren tittelistä, mutta se on ainoana säilyneenä yksilönä ansainnut paikkansa museossa. Pilgrimin entisöinti alkaa olla loppusuoralla. Port Moileria Alaskassa. Army Air Servicen Douglas World Cruiser -konetta lähti yrittäMuseon toinen helikopteri on UH-I1H Iroquois. Koneen jäänteet pelastettiin museoon 1967. Stinson SR JR on Alaskan veteraani
Kone vaurioitui lentokelvottomaksi onnettomuudessa jo vuonna 1939. Piaseckhi H-21 eli tuttavallisemmin lentävä banaani on myös lentänyt museoon. Museon yksilö on toinen säilyneistä tyypin edustajista maailmassa. Tämä Keystone Loening Commuter KI 84 on toinen säilynyt tyypin edustaja maailmassa. 1/2009 ILMAILU 15. Piaseckhi Helicoptersin valmistamasta tyypistä kehittyi myöhemmin Boeing Vertol-kopteriperhe. Beechcraft UC45F vuodelta 1943 oli käytössä Alaskassa etsintä- ja pelastustehtävissä sodan aikana. kuljetuskäyttöön. Se ehti lentää sotilasuran jälkeen monella siviilioperaattorilla ennen museoon tuloa. Waco UIC oli suosittu liikekone, jota myytiin enemmän kuin ehdittiin valmistaa, todellinen 1930-luvun bisnesjetti! Hamilton Metalplane H47 hankittiin alun perin 1930-luvun alussa Northwest Airlinesille. Alaskaan se ostettiin 1937
Valtaosa museon entisöintityöstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Vuodesta 1939 Alaskassa lentäneen Travelairin matkustamo henkii menneen maailman tunnelmaa. Waco YKC tuli markkinoille vuonna 1934. Northern Air Cargo luopui DC-6-kalustosta ja on luovuttanut yhden koneistaan näytteille museoon. Aivan museon vieressä sijaitsee maailman suurin vesilentosatama Lake Hood. Museon alue tarjoaa hyvät katselupaikat sataman liikenteen seuraamiseen. 16 ILMAILU 1/2009. Tämä yksilö hankittiin Alaskaan 1939, joten silläkin on takanaan pitkä päivätyö pohjoisessa. Uusin tulokas museon kokoelmassa on kuvan Douglas DC-6A. Koneiden entisöinti on iso osa museon toimintaa
Ilmailuliiton varsinainen vuosikokous samana päivänä alkaa kello 15. Kokouksen jälkeen on varattu aikaa virkistäytymiseen. Illalliskortin hinta on 100 euroa, joka tulee maksaa perjantaihin 27. helmikuuta 2009 mennessä Sampopankin tilille 800015-63335. Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 90 vuotta Juhlagaala Suomen Ilmailuliitto juhlistaa 90-vuotista, lennokasta taivaltaan Finlandia-talossa lauantaina 21. Tervetuloa! Sähköposti-ilmoittautumiset ja tiedustelut: tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi Puh. Juhlagaala sisältää ohjelmaa. maaliskuuta 2009 kello 19. Monen Alaskan pioneeri-ilmailijan omistaman Travelair 6000B:n entisöinti saatiin päätökseen 1999. Kaikki ilmailuhenkiset ihmiset ovat tervetulleita nauttimaan hyvästä ruoasta, juomista, ohjelmasta ja ennen kaikkea erinomaisesta seurasta. Illalliskortti sisältää ohjelman lisäksi laadukkaan illallisen sekä puna- ja valkoviiniä. Mahdolliset muistamiset ja huomionosoitukset Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön tilille 800011-70713110. Tumma puku. Beaver starttaa Lake Hoodin radalta. Vuodesta 1941 vuoteen 1946 valmistettu Taylorcraft L-2 oli yksi U.S. Tiedonantoja-kohtaan osallistujien nimet ja maininta Illalliskortti. Tiedonantoihin maininta SIL 90 v. Juhlaesitelmä on korkeatasoisen tahon pitämä. (09) 350 9340/Tarja Lehtimäki Ilmoittautumiset kirjeitse: Suomen Ilmailuliitto ry Juhlagaala Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Mainitse, haluatko pääruoaksi lihaa vai kalaa. Tuotto käytetään suomalaisen nuorisoilmailun tukemiseen. Armyn käyttämistä harjoituskoneista. 1919-2009 ILMAILU 17 1/2009
Kiteen taivaalla tilaa taitolentäjille 18 ILMAILU KAJAHTAA 1/2009 Karjalasta
Kun kenttä, EFIT, täyttää tänä vuonna 20 vuotta, on aika luoda katsaus lentopaikan toimintaan. 1/2009 ILMAILU 19. Tulevaisuuden suunnitelmissa urheiluautoilijoilla on rallisprint-kisojen järjestäminen Kiteellä. Keski-Karjalassa Kiteellä sijaitsee eräs Suomen uusimmista lentokentistä. Etualalla näkyvä moottoriurheilukeskus on mukana monitoimikeskushankkeessa. TEKSTI TAPIO PITKÄNEN KUVAT MIKKO MALINIEMI Kiteen kenttä pohjoisesta etelään
Toiminta oli alussa luonnollisesti rauhallista, koettelihan 20 ILMAILU 1/2009. Kentän lähellä ei ole tiivistä asutusta, joten alue on ihanteellinen lentotoiminnalle. Kenttä otettiin käyttöön 1989 sorapintaisena ja operaattoreiksi ryhtyivät paikalliset harrasteilmailijat, jotka perustivat KeskiKarjalan Ilmailukerho ry:n. Se sijaitsee valtatie 6:n varrella lähellä Kiteen taajamaa. Kenttäinvestoinnit oli saatu valmiiksi keskellä syvintä lamaa. Kentän paikka valittiin Tolosenmäen kankaalta. Kansainvälistä väriä purjetaitolennon PM-kisoista (yllä ja vasemmalla). Keski-Karjalaan haluttiin toimiva ja nopeat yhteydet ja näin synnyinsanat lentokentän perustamiselle oli lausuttu. Tärkeä asia varsinkin taitolentoharjoittelussa. A jatus lentokentän rakentamisesta Kiteelle syntyi paikallisen teollisuuden piirissä. Ensimmäiset kansainväliset kisat olivat menestys Suomen joukkueelle. Työn tuloksena kiitotien ja asematason päällystys valmistui 1992. Kentän haluttiin kuitenkin palvelevan myös teollisuuden tarpeita ja samalla määrätietoisuudella, jolla rakentamisen valmistelutyö oli tehty, samat vaikuttajatahot päättivät jatkaa kentän kehittämistä. Kiteellä on tätä nykyä Pohjoismaiden tehokkain vintturi, jolla voidaan saavuttaa jopa 1000 metrin korkeuksia
Kenttä sijaitsee lyhyen matkan päässä vilkkaan ja elinvoimaisen Kiteen kunnan keskustaajamasta Savonlinnan ja Joensuun välillä. ILMAILU 21. Ilmailu- ja moottoriurheilu- Kiteen lentokenttäaluetta suunnilleen etelästä pohjoiseen nähtynä. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää kehitettävien kohteiden määrä ja tarve, tarvittavan rahoituksen suuruus sekä tutustua muualla maassamme tehtyihin vastaaviin kehittämishankkeisiin. Näin voidaan tehdä selkeä ero korpikenttiin ja luonnehtia lentopaikkaa korkeatasoiseksi miehittämättömäksi alueelliseksi lentopaikaksi, jolla on potentiaalia kehittyä. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy teki menneenä talvena esiselvitystyön hankkeesta Itä-Suomen monitoimikeskus. Kiteen seudulla on nähty, että vain harrastajapohjaisesti toimintaa on vaikea kehittää. Joensuun Ilmailukerho ry siirsi purjelentotoimintansa Kiteelle 2005, jolloin kentän operaatiomäärät nousivat merkittävästi. Paikoitustilaa monellekin koneelle. Palolentopäivystys on vakiinnuttanut toimintansa myös Kiteen kentälle, joten kentän tuottamien yleishyödyllisten palvelujen määrä on kasvanut jatkuvasti. Kentälle pysyvästi asettuneet kerhot päättivät koota voimansa 2005. Toimeliaisuus kentällä ja sen lähialueilla on lisääntynyt. Myös muut harrastelajit, kuten kentän vieressä omalla radallaan toimivien moottoriurheilijoiden, ampumaurheilijoiden sekä maastourheilijoiden kiinnostus aluetta kohtaan on kasvanut. Kentän ylläpito tapahtuu edelleen etupäässä talkoovoimin, mutta Kiteen kaupunki maksaa suoria kuluja kerhoille ylläpitokorvauksen muodossa. Yhdistys vie eteenpäin yhtenäisenä organisaationa ilmailuhankkeita ja pyörittää lentokentän toimintaa edelleen itsenäisinä toimivien lentokerhojen kanssa. Melko isotkin koneet mahtuvat platalle. lama kaikkea teollisuutta ja myös ilmailutoimijat olivat kurimuksessa. Kentän toiminta on vuosien kuluessa vilkastunut. Kiteen kentän asematasoalue on tilava. Kenttä oli kuitenkin valmis vastaanottamaan liikennettä. Myös puolustusvoimat on vieraillut kentällä lähinnä heko-toiminnan merkeissä. Yhteiskuntaa palveleva toimintaa ovat edustaneet kentällä viime vuosina järjestetyt SAR-kurssit (etsintä- ja pelastuspalvelu). Se on profiililtaan tasainen ja reunaesteet ovat kaukana. Kentällä päällystetty kiitotie on 1500 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Kentällä on myös valaistusjärjestelmä, joka mahdollistaa yöoperoinnin. Silloin perustettiin Itä1/2009 Suomen Urheiluilmailukeskus ry (ISUIK). Merkittävää on, että hanketta ei ole mitoitettu vain paikallisten toimijoiden tarpeisiin, vaan myös palvelemaan ulkopuolisia käyttäjiä
Infrastruktuurin parannuksina alueelle suunnitellaan moottoriurheiluradan laajentamista aina rallisprint-tasoon saakka sekä ampumaradan rakentamista. Tavoite on löytää rahoituspohja hankkeelle, joka projektina kestää 35 vuotta. Suunnitelmaan kuuluu kiitotien jatkaminen sekä 22 ILMAILU 1/2009. Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus ry (ISUIK) on jäsenkerhoineen kentän suurin toimija. Kitee on vakiinnuttanut asemansa myös taitolentoleirien pitopaikkana, ilmatilaa riittää eikä ajoittainen melu harvaanasutulla alueella ole muodostunut ongelmaksi (yllä ja alla). Ilmailun tarpeita varten tarvitaan lämmin lentokonehalli, jossa on tilaa kaluston säilytykseen ja huoltoja varten ja jonka kapasiteettia voidaan tarjota lentokoneiden talvisäilytykseen myös muualta tulevalle kalustolle. Kaiken kaikkiaan kehityshanke on mittava. keskus on nostettu Pohjois-Karjalan matkailustrategia 20072013 raportissa yhdeksi Keski-Karjalan kärkituotemahdollisuudeksi. Myös lentokentän kehittämiseen panostetaan. luokka- ja kokoustilat, sauna sekä ruokailutilat ym. Yhteisiä tiloja eri harrastelajeille ovat mm. Myös rullausteiden rakentaminen kuuluu kehittämissuunnitelmaan. Tehdyn selvityksen perusteella tärkein rakennusinvestointi on monitoimitila, johon saadaan asianmukaiset tilat eri harrastelajeille. sivukiitotien rakentaminen nurmipohjaisena. Projektiin on kytketty voimakkaasti alueellinen matkai- luelinkeino ja tavoite onkin luoda useista toiminnoista koostuva vapaa-ajankeskus, jolla on matkailullista vetovoimaa. Käytännössä hanketta on lähdetty viemään eteenpäin monen vuoden projektina
Taitolennon eurooppalaisessa kattojärjestössä CIVAssa todettiinkin, että halukkuus järjestää arvokisat on Suomen puolelta jatkossa ilmoitusasia. Kehittyäkseen hyväksi lentäjäksi on kuitenkin hallittava kaikki olosuhteet. on merkittävä gpl-, upl-, ja mgpl-kouluttaja. Näiden lisäksi Savonlinnan ja punkaharjun ilmailukerhoilla on toimintaa kentällä. Toiminta ilman lennonjohtoa yöaikaan miehittämättömällä lentopaikal- la perusvarusteisella kentällä tuo lisänsä omaan kokemusalaan. Kentän erikoisvarustus eli kiitotien valaisujärjestelmä mahdollistaa yölentoleirit vaikkapa ammatti-ilmailijoille. Ei ihme, jos perheetkin innostu- vat lähtemään leireille mukaan! myös kenttäjärjestelyt ovat toimineet leireillä hyvin. Näiden kerhojen kattojärjestö ISuIK on nuoresta iästään huolimatta saanut paljon aikaiseksi. Kenttä sopii erinomaisesti kaiken edellä esille tulleen lisäksi esim. Kentällä on valmius palvella VFR-oloissa myös liike-elämää. Tätä seurasivat lajin pm-kisat 2006, jossa voiton otti isäntäkerhon matti peura. Kaikilta kulmilta tarkasteltuna Kiteen lentokenttä on 20-vuotispäivänsä kynnyksellä osoittanut elinvoimaisuutensa. Riittävällä palvelutasolla varustettu lentokenttä, jonka yhteyteen on kytketty myös muuta aktiviteettia, tuo palvelujen käyttäjiä myös muualta. Vuodesta 2007 leiritoiminta on myös moottorilentopuolella ulotettu Kiteelle tavoitteena näin tukea myös paikallista taitolentoharrastusta. urheilutaitolentäjät ry on pitänyt leirinsä pääasiassa Jämillä. Alue tarjoaa monipuolisia suunnistusmaastoja ja kuten todettu, itse kenttäalue kiitotieoloineen sopii tarkoitukseen erinomaisesti. Isännät ovat tarjonneet kaiken tukensa toiminnalle karjalaisella vieraanvaraisuudella! ISuIK toivottaa myös muut lajit tervetulleeksi leireilemään Kiteelle. tarkkuuslentäjille. Kiteen kentällä järjestettiin ensimmäistä kertaa purjetaitolennon Sm-kisat vuonna 2005. Kaiken kaikkiaan menestys kisajärjestelyissä saavutettiin varmistamalla liike-elämän tuki hankkeelle sekä jalkauttamalla suuri määrä toimeliasta talkooväkeä varmistamaan hyvä lopputulos. Kiitotie- ja asematasoalue mahdollistaa myös monimoottorikaluston käytön kentällä. Tähän asiaan on otettu myönteinen kanta myös Suomen urheiluilmailuopistossa. leirit ovat saavuttaneet myös Etelä-Suomesta tulevien harrastajien suosion. Kiteelle on tultu perhekun- nittain, paitsi lentämään, myös lomailemaan. uTl:ssä on nähty välttämättömänä saada toiminta moninapaiseksi ja Kitee on mainio tukikohta itäisen alueen toiminnalle. Käynnissä olevat kehityshankkeet lupaavat hyvää tulevaisuuteen. Se puoltaa lentämistä ja leireilyä erilaisilla kentillä. Kisat saivat järjestelyistä paljon kansainvälistä kiitosta. Valtakunnallisen urheiluilmailukoulutuksen moninapaisuus on vahvuus toimintojen kehittämisessä valtakunnallisesti. leirejä on tähän mennessä järjestetty kaksi ja jatkoa seuraa myös tulevana vuonna. Joensuun Ilmailukerho on suurin muualta paikalle tullut toimija. Aivan lyhyiden etäisyyksien päässä kentästä sijaitsee tasokkaita lomakyliä hyvine palveluineen. Kentällä sen perustamisesta eli vuodesta 1989 alkaen toiminut Keski-Karjalan Ilmailukerho ry. paikallisilla toimijoilla on luja usko asiaansa ja tekemisen henki on kova. On syytä uskoa, että lähivuosina jälleen Karjalasta kajahtaa! Keski-Karjalan ilmailukerhon Piper Cherokee harjoituslennolla Itä-Suomen huikeissa järvimaisemissa. 1/2009 ILMAILU 23. Hallitilaa on järjestetty aralle taitolentokalustolle siirtämällä omat koneet taivasalle, ja polttoainetta on ollut saatavilla. Kisat olivat laatuaan ensimmäiset Suomessa ja ne olivat menestys Suomen maajoukkueelle ja myös järjestäjille. Termiikkimaastoa on riittämiin ja toisaalta määrätyssä suunnassa sijaitsevat isot järvialueet tuovat haastetta matkalentämiseen. Taitopurjelento lajina Suomessa käynnistyi Kiteellä yhdistyksen jäsenten aktiivisuuden myötä! Aktiivisena kisajärjestäjänä jatkoa seurasi 2007, jolloin ISuIK Suomen Ilmailuliiton alaisuudessa oli päävastuussa taitolennon advanced-luokan Em-kisojen järjestelyissä. myös purjelentoleireilyyn on tarjolla hyvät leiriolot
Paksummasta messinkilangasta tai ohuehkosta tangosta voi rakentaa vaikka sovitustappeja matalapainevalusarjoihin, joista tapit tai muut osien sovittamista helpottavat ratkaisut usein puuttuvat. Sen oikealla puolella oleva uloke on tiltattu ylöspäin, kuten tekstissä mainitaan. 1/2009. UAV:t eivät varmasti kiinnosta läheskään kaikkia mallareita. Ilman ulostulo on katettu viinipullon sinetistä tehdyllä osalla. Ratkaisusta seuraa hieman työlästä siistimistä, jos saumat haluaa umpeen. Euroopan markkinoita varten sarja on pakattu Italiassa uusien ohjeiden ja siirtokuva-arkin kera. Se on hyvä M mallipuhetta@ilmailu.fi I RQ-1 Predator ja mallin kohentaminen itse tehdyin osin jon alan pioneerityötä. Niiden yhteensopivuus on hyvä, mutta takarungon osajako on sellainen, että sauma kulkee rungon alapinnalla ja osin päälaskutelineen koteloiden sisällä. UAV-kehitystyötä ja -tuotantoa on myös monessa sellaisessa maassa, jotka eivät tuota miehitettyjä sotilaskoneita, mikä lisää aiheen mielenkiintoa. Jos et ole ennen kokeillut, kannattaa aloittaa yksinkertaisten detaljiosien lisäämisellä tai korvaamisella. Mallipuhetta Pienoista TEKSTI JA KUVAT JUKKA KERÄNEN uovirakennussarjojen perusraaka-aine polystyreeni on mittakaavasta riippumatta joskus rajoitus, josta selviää parhaiten käyttämällä muista materiaaleista tehtyjä osia. Siinä M-kirjain kertoo monikäyttöisyydestä (multi-role). Italerin Predator ei taatusti jää viimeiseksi injektiovaletuksi UAV-sarjaksi. taleri toi vuonna 2008 markkinoille harvinaisen ilmestyksen eli rakennussarjan miehittämättömästä koneesta, joista käytän jatkossa myös lyhennettä UAV (unmanned aerial vehicle = miehittämätön ilma-alus).Puuhamiehenä oli edesmennyt lentokapteeni Börje Hielm, joka tuli tunnetuksi myös tämän palstan aloittajana ja pitkäaikaisena kirjoittajana. Taipuisuus voi olla hyve, jos kysymyksessä on esimerkiksi peräsimen kiinnitys. Yleisintä messingin käyttö lienee lankana, josta saa kätevästi johtoja ja letkuja ohjaamoon ja laskutelinekuiluihin sekä vaikkapa vanhojen konetyyppien jalansijoja. Arkilla on tunnukset yhdelle Yhdysvaltain ilmavoimien 11. Italian ilmavoimilla on ollut puolisen tusinaa Predatoria vuodesta 2004 lähtien ja se on hankkimassa kourallisen lisää. Joskus on kuitenkin turvauduttava omiin ratkaisuihin. Pikkuosia skrätsätään usein messingistä, kuten oheisen artikkelin Predatoriin. Puhuttaessa osien tai jopa kokonaisten mallien rakentamisesta täysin itse, ilman lähtökohtana olevaa rakennussarjaa, harrastajat käyttävät usein verbiä skrätsätä tai ilmausta rakentaa skrätsinä, rakentaa skrätsistä. Laite on miehittämättömistä varmaankin kuuluisin, jo entisen Jugoslavian yllä 1990-luvun lopulla käytetty ja sittemmin Afganistanin ja Irakin sotien ansiosta uutiskuvissa vilahdellut yhdysvaltalainen Predator, kehittynein valvontalaittein varustettu pitkän toimintasäteen kone, jonka voimanlähteenä on nelisylinterinen turboahdettu Rotax. Valupursetta oli takarungon öljynjäähdyttimen ilmanotossa. Predator-mallin takaylärunkoa. Miehittämättömät koneet ovat kuitenkin nyt jo arkipäivää maailmalla sekä sotilas- että viranomaiskäytössä ja niiden käyttö näyttää kasvavan kovaa tahtia. Läpinäkyviä osia ei ole. Messinki on etenkin laiva- ja rautatiemallareiden suosiossa, mutta myös lentokoneita harrastavan mallinrakentajan kannattaa sitä käyttää. Lentäjän puute vienee niiltä monen silmissä kaiken hohdon. Raskasta osaa rakenteesta ei toki kannata yrittää saada pysymään asennossaan pelkän messingin avulla, vaan silloin on turvauduttava jäykempiin materiaaleihin. väli on päämuodoista ja -mitoista ainut, joka jonkin verran arvelutti, mutta päätin olla tekemättä asialle mitään. Sarja esittää Predatorin ensimmäisen varsinaisen tuotantomallin puhdasta tiedusteluversiota, jonka mallimerkinnäksi annetaan pakkauksessa RQ-1. Italialaisia Predatoreja on käytetty ensin Irakissa ja sittemmin Afganistanissa. Siiven kärki- materiaali, koska se taipuu helposti, mutta kerran muotoon taivuttuaan ja kunnolla kiinnitettynä sen jäykkyys on staattisissa malleissa usein riittävä. Niinpä UAV-tyyppejä on käytössä tai koelentovaiheessa laaja kirjo: pikkuruisia mikrokoneita poliisin urkintatarpeisiin, selässä kannettavista osista nopeasti koottavia taktisia tiedustelukoneita, Predatorin kaltaisia tai paljon kehittyneempiäkin yli 20 tunnin toiminta-ajan sotilaskoneita ja valvontatehtäviin soveltuvia helikoptereita. Platzin/Italerin Predator on hyvä sarja, vaikka se kaipaa muutaman pienen korjauksen lisäksi hieman siistimistä ja saumojen työstämistä. Sittemmin Predatoria on kuitenkin käytetty tiedusteluroolinsa ohella yhä enemmän aseistettuna tai kohteen osoittajana muille koneille, minkä takia käyttöön on otettu mallimerkintä MQ-1. Joistakin harrastealan liikkeistä saa myös eripaksuisia ja profiililtaan erilaisia messinkitankoja ja -putkia. Nykyisin jo rakennussarjan mukana on usein fotoetsinä tai hartsivaluna toteutettuja osia, joihin muovi ei niin hyvin sovellu joko valuteknisten rajoitustensa takia tai sitten niitä voi hankkia lisätarvikkeina. Vaikka terminologia kuulostaa vaatimattomalta, suorastaan väheksyvältä, skrätsääminen on antoisaa. Vaaleanharmaaseen, pinnaltaan paikoin hieman karheaan muoviin valettu ja uppoviivoitettu sarja käsittää 23 osaa. Luonnollisesti kehitys on kummunnut sotilaallisista tarpeista, eikä ole yllättävää, että Israel on tehnyt pal24 ILMAILU Predator-mallin muotit eivät ole Italerin, vaan se on valettu Japanissa, jossa sitä on markkinoitu merkillä Platz (USA:ssa puolestaan Accurate Miniaturesin tuotemerkillä). Sitä ei pidä pelätä, koska skrätsäämisen skaala on valtava eikä kukaan pakota tavoittelemaan taivaita. Peräsimen asentoa voi näet vielä valmiissakin mallissa säätää, jos se on kiinni messinkilangan pätkillä. Siinä R-kirjain merkitsee tiedustelukonetta, Q on puolestaan miehittämättömän aluksen symboli. Runko on jaettu tavanomaisesta poiketen ylä- ja alapuoliskoon. Miehittämättömät ovat tulleet jäädäkseen, mikä ei voi olla näkymättä mallipuolella. Sanat tulevat samaa merkitsevistä englannin ilmauksista to scratch build, to scratch, to build from scratch. Jo vuosia sitten australialainen High Planes teki matalapainevalusarjan Jindivik-maalikoneesta, mutta Italerin Predator on avaus injektiovalettujen modernien UAV-tyyppien saralla. Numero yksi ilmaisee, että kyseessä on USA:n asevoimien ensimmäinen käyttöön tullut UAV. tiedustelulaivueen koneelle ja yhdelle Italian ilmavoimien Irakissa käyttämälle yksilölle. Messinkilankaa saa monestakin paikasta. Alapuolisko on lähes suora. Toisaalta käyttö laajenee koko ajan siviilipuolelle
Toinen hyvin hieno osa, nokkaan kiinnitettävä sensori (osa 14), oli sarjassani jo valmiiksi vääntynyt. Pitotputkien (osat 7A) sijainti siivessä on sarjassa virheellinen. Hioin sen kiinnityspintaa, liimasin sen noin 25° kulmaan vaakatasoon nähden ja lisäsin sauman tueksi ylimääräistä muovia. Valokuvista käy ilmi, etteivät ne ole siivekkeen ulommaisiin käyttötankoihin verrattuna kärjen puolella vaan suunnilleen saman verran käyttötankojen kohdasta runkoon päin. On kuitenkin selvää, ettei pahvisuojia voi pitää paikallaan, kun osia aletaan siistiä ja mallia rakentaa. Valitsemansa esikuvan varustelua kannattaa yrittää katsoa valokuvista, mutta useimmiten pallossa näyttäisi olevan ainakin kaksi erillistä linssiä tai "ikkunaa", kun sarjan osassa on vain yhtä esittävä syvennys. Vakauttimet olivat myös vähän kaarevat, joten nekin joutuivat kuumavesikäsittelyyn. Detaljiosia (alla). Muutama sarjan yksityiskohta kaipaa kohennusta. Laskutelinekoteloiden väliin on sahattu ja kaiverrettu ura messinkisen telinevarren keskiosaa varten sekä porattu reikä sovitustapille. Reikiin liimasin myöhemmin kitarankielestä varret, joiden kärkiin olin valmiiksi muotoillut painot muovinpaloista. Itse ripustimia ei mukana tule puhumattakaan aseistuksesta, vaan kolojen täytteeksi vain pienet palaset (osat 2B ja 3B). Huomaa rungon ylä- ja alapuoliskon kitillä täytetty sauma, joka takarungossa kulkee alapinnalla ja osin laskutelinekoteloiden sisällä. Predator-sarjani siivet olivat kaartuneet kärkeä kohden lievästi ylöspäin, vaikka kentällä seisovan koneen siipi on suora. Poistin ne omastani suosiolla ja porasin johtoreunoihin pienet reiät niiden kohdalle. Kun painot on muotoiltu valmiiksi, varret leikataan sopivan pituisiksi. Säädettävä ilman ulostuloläppä (osa 17A) on hyvä korjata itse tehdyllä. Siivissä näkyvät ripustimien paikat. Predator näyttää melko mitättömältä, mutta oikean koneen kärkiväli on samaa luokkaa kuin Fieseler Storchin eli metrikaupalla enemmän kuin vaikkapa Me109G:n vastaava. 1/2009 ILMAILU 25. Jos haluat telineen pyöriväksi, aseta se Italerin ohjeiden mukaisesti runkoon ennen rungonpuoliskojen liittämistä. Kiinnitin sen pikaliimalla. Esikuvayksilöstä riippuen takarungon päälle, punaiseksi maalattavan valomajakan taakse, voidaan lisätä matala kohouma, joka lienee GPS-antenni. Näiden haavoittuvien kohtien suojaksi on huomaavaisesti pakattu pienet pahvinpalat. Perärungon oikealle puolelle tuleva osa 4A, jonka ilmanottoaukko kannattaa porata auki, jää puolestaan virheellisesti lähes vaakasuoraan, jos sen kiinnittää ilman muutoksia. Ylösalaisen V:n muodossa olevien vakauttimien johtoreunaan on valettu valmiiksi kiinni tavattoman ohuen varren päässä olevat painot. Neljäs detaljiosa on keskeneräinen optiikkapallo koneen nokan alle. Muotintekijä on ottanut huomioon, että Predatoriin voidaan asentaa kumpaankin siipeen ripustin aseistusta varten, sillä siivissä on niiden kolot. Linssejä kannattaa värjätä tarpeen mukaan esikuvaa jäljitellen. Niiden etäisyys siiven johtoreunasta näyttäisi sen sijaan oikealta, joten niitä pitää vain siirtää runsas puoli senttiä kohti siiven tyveä. Niiden sopivuus jättää toivomisen varaa, ja lisäksi siiven alapinta kolojen ympäristössä ja tyvessä on epätasaista valua, jonka korjaaminen vaatii kittiä ja hiontaa. Vasemmalla valmis yhdestä osasta tehty laskutelinevarsi ja sen vieressä nokkateline itse tehdyllä haarukalla ja jousivarrella. Tämän työvaiheen helpottamiseksi suosittelen, että siipi liimataan kiinni rungon alapuoliskoon, kuten ohjeissakin toki neuvotaan, mutta rungon yläpuoli jätetään vielä kiinnittämättä. Vastoin ohjeiden esittämää järjestystä vuolin pallon telineen (osat 15A ja 16A) niin, että sen voi liimata paikalleen muuten valmiiseen malliin. Silloin painot vaurioituvat helposti. Kun litteähkö siiven ja rungon alapuolen kokonaisuus asetetaan työalustalle, siitä voi hioa siiven ja rungon saumat ja muut epätasaisuudet tukevalla otteella. Muotoilin omani viinipullon metallisinetistä, joka on taipuisuudessaan varsin monikäyttöinen materiaali. Tein palloon kaksi lisäkoloa, jotka täytin läpikuultavaksi kuivuvalla epoksiliimalla. Sarjan siivenkärjissä on pienet ulkonemat, jotka esittävät purjehdusvaloja. Ongelmallisin osa sarjassa lie- Runko ja siiven liitos alapuolelta. Yhtenä kappaleena valettu siipi on kärjistään valurangassa kiinni juuri niiden kohdalta, joten kannattaa olla tarkkana, ettei siipeä irrottaessaan leikkaa pois myös valoja. Nokan ala- puolen optista laitteistoa sisältävä pallo (osa 4A) on liian yksinkertainen. Kaikissa Platzin/Italerin Predatoreissa ei toki välttämättä ole yhtä paljon epätasaisuuksia kuin minulle sattuneessa yksilössä. Jätän tähän sen varauksen, että sarjan esittämä sijainti voi olla oikein joissakin alatyypeissä. Toinen on jo melkein valmis, toista on hiottu vasta hieman varren puolelta. Toinen puutteellisesti toteutettu kohta on ylhäällä aivan rungon takaosassa. Oikealla kitarankieltä, jonka päihin on liimattu työn alla olevat vakauttimen johtoreunan painot. Suoristin siipiä käyttämällä niitä lähes kiehuvassa vedessä ja taivuttamalla heti sormin
Tukevuuden maksimoimiseksi päätin tehdä päätelineen varret yhtenä osana. Ei auttanut kuin leikata ja hioa muovisuikaleista uudet lavat, mutta varaosalaatikosta kannattaa katsoa, löytyisikö sieltä sopiva aihio. Päätin olla edes kokeilematta niitä ja tehdä uudet varret metallista. Malliin pätee onneksi sama. nee aneeminen potkuri. Siten pääsisi ehkä helpommalla. Sarjan laskutelineet voisivat kelvata sellaisinaankin, mutta päätin toisin. Kun vielä lisäsin pyörät ja skrätsäsin varsien tyveen taittomekanismia esittävät osat, päälaskuteline oli valmis. Jälkimmäiset vaativat vielä pientä detaljointia, joten porasin niihin myös kolot pyörien akselitappeja varten. Tunnukset ja merkinnät näyttävät oikeanlaisilta, mutta Italian kansallisuustunnusten keskellä olevan vihreän reunoilta pilkistää harmittavasti hieman punaista. Yhtenäisen laskutelinevarren kohdistuksessa on oltava tarkkana, sillä pikaliimakiinnitys ei juuri anna aikaa oikean kulman hakemiseen. Italialaisen koneen osalta ohjeissa on virhe. Kun olin tyytyväinen kohdistukseen, uskalsin liimata osan kiinni. Keskiosa pitäisi siis upottaa ja piilottaa runkoon. Sitten merkitsin runkoon upotettavan keskiosan pituuden ja taitoin sen toiselle puolelle toisen varren. Osaava rakentaja skrätsää sarjasta lisäksi helposti aseistetun MQ-1:n. Pidän sarjan pahimpana vikana heikosti toteutettua potkuria. Niinpä ohuille sivuun sojottaville päätelineen varsille tulee sen verran painoa, etteivät sarjan muoviosat ehkä pysyisi suorina. Mittasin sopivan pätkän hieman paksumpaa kitarankieltä ja kiersin sen ympärille vastuslankaa jousta esittämään. Pikaliimaa sekä liimana että kittinä käyttäen täytin messinkitangon U-profiilin avoimen sivun (käytännössä siis kapean uran) muovilevyn soirolla, jonka annoin tulla pari milliä ulos alapäistä. Päätin skrätsätä uuden haarukan ohuesta muovilevystä. Päädyin jälkimmäiseen. Vahvistin sen rakennetta ja kiinnitystä ohuella kitarankielellä. Todellisuudessa italialaisissa koneissa tunnus on vain kummankin siiven yläpinnalla. Koko hoito, siis haarukka ja tukivarsi, koottiin ja kiinnitettiin pikaliimalla. Tätä kirjoittaessani Predator- mallini on muutamaa pikkuosaa ja maalaamista vaille valmis. En siis pysty kommentoimaan vielä sarjan siirtokuvien kiinnittyvyyttä. Malli on esikuvansa näköinen ja riittävän detaljoitu sellaisenaankin, joten esittämiini toimiin laskutelineiden kohentamiseksi ei ole mikään pakko ryhtyä. Kone sinänsä on kevyt, mutta lisäsin nokkaan varmuuden vuoksi painoa, jottei valmis malli kellahda pyrstönsä varaan. Pyörät on asennettu, vakauttimien painot liimattu kiinni ja takaylärungossa oleva pieni valkoinen kohouma esittää GPS-laitetta. Kaiken kaikkiaan sarja on mukava välipala mallarille, joka haluaa saada jotakin nopeasti valmiiksi. Itse tehdyt potkurinlavat liimattuna sarjan spinneriin. Päälaskutelineen kotelot vaikuttavat epärealistisen matalilta, mutta valokuvista on vaikea hahmottaa oikean koneen tummiksi maalattujen koteloiden syvyyttä. Ne neuvovat kiinnittämään kansallisuustunnuksen vasemman siiven yläpinnalle ja oikean alapinnalle. Nokkalaskuteline menettelee suoraan laatikostakin, vaikka pyörän haarukka jää silloin täysin umpinaiseksi. Kiinnitin varren keskikohtaan messinkitapin ja porasin reiän vastaavaan kohtaan runkoon kohdistusta helpottamaan. Muut epätarkkuudet ovat pieniä tai helposti korjattavissa. Sitä varten sahasin ja kaiversin telineiden kiinnityskohtien välille millin levyisen uran. Kun olin todennut osan sopivan paikalleen tyydyttävästi, trimmasin varsien pituuden oikeaksi ja säädin vielä kulmia. Harrasteliikkeen kulmikkaiden messinkitankojen valikoimasta löytyi onnekseni sopivaa kokoa sekä H- että U-profiilisena. Nokan sensori puuttuu vielä ja nokkalaskuteline on hieman väärässä asennossa, koska sitä ei ole liimattu paikalleen. Italerin rasia. 26 ILMAILU 1/2009. Ne on tässä esitelty lähinnä esimerkkinä detaljien skrätsäämisestä. Noihin päätyjen ulkonemiin liimasin vielä lisämuovia kummallekin puolelle, jotta saisin aikaan helposti muotoiltavat laskutelinevarren päät. Tämän jälkeen oli liimattava runkoon varsien väliin siitä poistettu palanen ja hävitettävä pienen kirurgisen toimenpiteen jäljet kitin avulla. Mittasin varren pituuden, merkitsin sen messinkitankoon ja taitoin suoraa alustaa vasten toisen puolen suunnilleen oikeaan kulmaan. Kuvassa potkuri on asetettu pahvista tehtyyn yksinkertaiseen jigiin, jolla lapakulmat saadaan oikeiksi. Lähes maalausta vaille valmis malli. Mallin päätelineen varret ovat melko ohuet, noin millin kanttiinsa ja ne kiinnitetään haralleen noin 50° kulmaan pystysuunnasta. Sarjan pyörät ovat liian leveät ja profiililtaan liian kulmikkaat, mitä yritin hiomalla hieman korjata. Haarukan taakse tuleva tukivarsi oli myös hyvä korvata sarjan versiota vakuuttavammalla. Kun liima oli kuivunut, saatoin hioa ylimääräisen muovin pois varsien kyljestä ja muotoilla päät. Lapojen pituudesta uupuu jonkin verran ja ne kapenevat liikaa kärkiä kohti
Muistoja menneeltä kesältä KUvAt PAAvo KoPonen 1/2009 ILMAILU 27
TEKSTI JA KUVAT PEKKA LEHTINEN Suomen Ilmailuopiston kurssi 7 LIIKENNELENTÄJÄKSI Suomen Ilmailuopiston lentäjäoppilas tähyilee tulevaisuuteen. Osa II 28 ILMAILU 1/2009
Parin paikallislennon jälkeen siirryttiin vajaan kahden tunnin mittaisiin matkalentoihin. CPL-lentojen tarkoitus oli antaa oppilaalle tietyt valmiudet ansiolentäjän lupakirjan saavuttamiseksi. Ideana oli, että oppilas oppisi lentämään tarkemmin, toimimaan ammattimaisemmin, selviytymään erilaisista tilanteista ja kaiken lisäksi huomioimaan myös matkustajat. Vastaavasti ilmaan pyrittiin lähte1/2009 SIO7 oli ensimmäinen opiston upset recovery -koulutuksen suorittanut kurssi. Helmikuun alkupuolella 2008 kurssin lennot saatiin päätök- Bonanzan matkalennot olivat kuitenkin pidempiä, sillä samassa parin tunnin ajassa ehti jo huomattavasti kauemmas. Lennot lennettiin puoliksi Cessnalla ja Bonanzalla ja kaikki lennot oli määrä lentää näkölentosääntöjen mukaisesti. Lisämausteen kaikkiin CPL-lentoihin antoivat tammi-helmikuun säät. Niinpä aluksi lennettiin harjoitusalueella sekä laskukierroksessa palauttaen perusasiat mieleen. King Air -lennoilla harjoiteltiin lähestymiset yhdellä ja kahdella moottorilla niin autopilotilla, flight directorilla kuin raakanäytöilläkin lentäen. mia lennolla, niin todennäköisesti niitä paineltiin. Joululoman jälkeen heti alkuvuodesta 2008 ryhdyttiin lentämään ansiolentäjän lupakirjaan (CPL) tähtääviä koululentoja. Jos "matkustajaa" ei koneelle käveltäessä varoittanut törmäämästä siipeen, hän todennäköisesti törmäsi siihen. Peltipilvi peittää yhä oppilaan näkymän eteenpäin. Lennot alkoivat Cessna-lennoilla aivan perusteista. Bonanzalla asiaa helpottivat Garminin kartta-GPS, autopilotti, mittarikelpoisuus sekä jäänpoistokumit, joiden ansiosta ei ollut juurikaan mahdollista hankkiutua pulaan. Sitä sisältyi niin mittarikurssiin, ATPL-teoriakurssiin kuin King Airin tyyppikurssiinkin. ILS-lähestyminen Porin kiitotielle 30. Näin ollen opettajaa piti kohdella matkustajana aina lennon valmistelusta saakka. Toinen lisämauste oli siinä, että monet opettajat pyrkivät esittämään matkustajaa lennoilla. Tyypillisesti Bonanzalla käytiin Oulussa tai Kemissä, mutta lentelivätpä jotkut tiimit pohjoisessa Ruotsissa ja Suomen Lapissakin. Tokihan opettaja myös opetti lennolla, mutta ideana oli siis pyrkiä ottamaan matkustaja huomioon mahdollisimman hyvin. Työkaluna oli mielekäs Extra 300L OH-SIO. ILMAILU 29. Useita lentoja jouduttiin perumaan, koska minimit täyttävää säätä ei yksinkertaisesti ollut. Nyt mukaan tuli lentosuunnitelman muuttaminen kesken lennon, matalasuunnistus 200 jalan korkeudella esteistä sekä saapuminen kentälle pelkkiä lennonjohdon valomerkkejä noudattaen. Varsinaisesti lentojen lentäminen oli jo aloitettu pienissä määrin edellisen vuoden puolella, mutta nyt lentämiseen keskityttiin täysillä. I kävänä uutisena koettiin taas yhden oppilaan menetys SIO8-kurssille sairastapauksen vuoksi. Lentoja lennettiinkin usein aivan minimisäissä, joissa oppilas olisi varmasti yksin tuntenut olonsa orvoksi. Jos sää meni liian huonoksi, lennon pystyi vaihtamaan koska tahansa mittarilennoksi. Kun minimisäihin lisättiin suunnistaminen kartalla ja suunnitelmien muutokset, koko homma ei enää ollutkaan niin kovin yksinkertaista. Bonanzan lennot tapahtuivat Cessnan kaltaisesti alkaen yhdellä paikallislennolla ja jatkuen matkalennoilla. mään aina, kun minimit suinkin vain täyttyivät. Kaikilla oli takana puolen vuoden tauko lentämisessä ja huomattavasti pidempi tauko Cessnalla lentämisessä. Jos taas ei kieltänyt painelemasta polki- Tietokonepohjaista opiskelua eli CBT:tä tehtiin koko koulun aikana paljon. Liikennelentäjäksi-tarinamme on nyt osassa kaksi
Monimutkaisuudeltaan King Air oli aivan uudella tasolla ja muutenkin parhaimmillaan yli kuusitonninen kone muistutti jo selvästi liikennekonetta. seen, joten edessä oli Porin ajan toinen lentokoe. Erityisesti liikennekonemaisuudesta kertoi se, että valtaosa järjestelmistä oli kahdennettu tai muuten huolellisesti suojattu ongelmatilanteiden varalta. Laite seisoi hydraulijalkojen varassa, simuloi oikean lentokoneen 1/2009 30 ILMAILU. Lentosimulaattori puolestaan oli Flight Safetyn valmistama aito lentosimulaattori, joka vastasi oikeaa konetta ohjaamoltaan sekä toiminnaltaan. CPL(A)-lentokokeet lennettiin Bonanzalla helmikuussa parin viikon aikana ja sisällöltään ne muistuttivat hyvin tarkasti PPL-lentokokeita. Läpäistyn lentokokeen jälkeen sai siirtyä kotiin odottamaan monimoottorikurssin alkua ja uunituoreen ansiolentäjän lupakirjan kolahtamista postiluukusta. Muistoksi CPL-kurssilta kulle- kin oppilaalle jäi lokikirjaan viisi Cessna-lentoa, neljä Bonanzalentoa ja noin 16 tuntia lentoaikaa. Hyvin pian CBT:iden aloittamisen jälkeen kävi selväksi, että nyt puhutaan jo aivan eri luokan koneesta kuin aiemmin. Mainittakoon, että chekkilistassa on 78 kohtaa ennen lentoonlähtöä. Aivan uusi maailma oli lisäksi myös koneen Pratt & Whitney PT6 -potkuriturbiinimoottorit. Koneessa oli nyt liikennekonemainen avioniikka kuvaputkinäytöillä, säätutka, esteisiin törmäämisestä varoittava TAWS, TCAS, lentoarvotallennin sekä ohjaamoääninauhuri. Pre-simujen tarkoitus oli harjoitella lähinnä koneen järjestelmien käyttöä ja saada nappuloi- den vääntäminen sujuvaksi sekä opetella kaikki ennen lentoa tehtävät järjestelmien tarkastukset. Kolmen viikon teoriaosuuden jälkeen käynnistyi synteettinen lentokoulutus. Yleisen teorian lisäksi opiskeltiin King Airin tyyppiteoriat, joissa käytiin läpi koneen järjestelmät ja rakenne. Niistä ennen moottoreiden käynnistystä tehtiin 37 kohtaa. Kingin Frasca oli täsmälleen samanlainen kuin Bonanza-Frascatkin sillä poikkeuksella, että ohjaamo vastasi nyt luonnollisesti Kingin ohjaamoa. Kurssin tarkoituksena oli opettaa oppilaat lentämään monimoottorisella lentokoneella sekä hankkia kaikille Beechcraft King Air 300 -tyyppikelpuutus. Kurssi koostui teoriaosuudesta, sitä seuraavista lennonharjoittelulaiteja simulaattorilennoista sekä lopuksi lennoista oikealla koneella. Synteettisessä koulutuksessa lennettiin ensin neljä muinoin pre-simuiksi nimettyä lentoa, minkä jälkeen siirryttiin varsinaisiin simulaattorilentoihin. Koneen järjestelmät muistuttivat pitkälti liikennekoneiden järjestelmiä ja koko lentokone oli monimutkai- suudeltaan aivan uudella tasolla. Teoriapaketin aikana opiskeltiin jonkin verran yleistä monimoottorisen lentokoneen lentämiseen liittyvää asiaa painottuen erityisesti toisen moottorin häiriötilanteisiin. Kun toisessa siivessä oleva moottori on sammunut ja toisessa siivessä moottori pyörii täysillä, on tilanne kohtalaisen mielenkiintoinen. Koneesta löytyi hydraulijärjestelmä, happijärjestelmä, paineistus, ilmastointijärjestelmä, monimutkainen sähköjärjestelmä, jäänpoistojärjestelmä sekä paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Koko monimoottorikoulutuksen ideanahan on juuri oppia ymmärtämään toisen moottorin menetyksen tuomat vaikutukset koneen lentämiseen. Molemmat Kingit lähdössä lennolle. Lyhyen loman jälkeen helmikuun lopussa 2008 käynnistyi kauan odotettu monimoottorikurssi. Tehtäviä tarkastuksia olivat muun muassa sähköjärjestelmän suojausten testaus ja potkureiden säätöjärjestelmän testaus, joista molemmat vaativat useiden vipujen vääntelyä ja erilaisten viisareiden tuijottelua. Oppitunneilla käytiin läpi osa ohjaamon laitteista, mutta suurin osa kurssista koostui itsenäisesti opiskeltavasta CBT-tietokoneopiskelusta. Koska King Airin chekkilistat olivat pitkät ja tarkastuksia oli paljon, opeteltavaa riitti kohtalaisen paljon. Koneen järjestelmäkansiota lukien ja CBT:itä tehden käytiin koko King Air läpi hyvin yksityiskohtaisesti tarkastellen erikseen niin polttoainejärjestelmä, sähköjärjestelmä kuin paineistuskin. Pre-simut lennettiin joko oikeassa simulaattorissa ilman liikejärjestelmää tai Frascan valmistamassa kiinteässä FNPT II/FTD -lennonharjoittelulaitteessa. Sekä tietysti oikeus käyttää ammattireiska-nimikettä
Kurssin päätteeksi kesä-heinäkuun vaihteessa 2008 lennettiin tuttuun tapaan kaksi progress checkiä, joita seurasi koulun viimeinen lentokoe. Normaalissa lentoonlähdössä pystynopeutta oli 3 000 jalkaa minuutissa, matkalennossa lennettiin 300 solmun nopeudella ja koneen lakikorkeus oli lentopinta 350. Tällöin koneen nokka oli juuri saavuttamassa normaalin 17° nokkaylös-asennon ja nopeus oli jonkin verran V2-nopeuden päälle. Tämän jälkeen synteettinen koulutus oli käyty läpi ja siihen kuuluvat 14 lentoa olivat ohi. Ensimmäinen moottorin käynnistys oli mieleenpainuva hetki, kun vipujen päässä oli satoja tuhansia maksava turbiini, johon pystyisi aiheuttamaan kymmenien tuhansien vahingot vääränlaisella vipujen vääntelyllä. 1/2009 Varsinaisia simulaattorilentoja lennettiin kahdeksan ja Kurssin oma maaliinlaskukilpailu lennettiin Porissa heinäkuun helteessä 2008. Kone oli suuri, vakaa ja liikennekonemainen. Heti ensimmäisen lentoonlähdössä tapahtuneen moottorihäiriön jälkeen kävi selväksi, miksi monimoottorikoulutusta annetaan. Moottorihäiriötä harjoiteltiin lentoonlähdössä, lähestymisen ja ylösvedonkin aikana. Huono asia se oli puolestaan siksi, että valtava tehoepäsymmetria vaati todella voimakasta ohjaamista, jotta kone pysyi ylipäätään hallinnassa. Viiden paikallislennon jäl- keen lennettiin kolme matkalentoa, joilla harjoiteltiin yleistä operointia King Airilla. Monimoottorikoulutuksen luonteen vuoksi yksimoottorilentäminen sai nyt suurimman painoarvon. Tietenkin eniten harjoiteltu yksittäinen häiriö oli moottorihäiriö, jota harjoiteltiin niin lentoonlähdön, matkalennon kuin lähestymisenkin aikana. Nyt kyseessä oli hyvin hektinen hyppely, jossa Kingin nopeuksilla sai lukea listoja lähes yhtä soittoa. Maassa ollessa näkymä ei ollut erityisen realistisen, mutta ilmassa ja erityisesti lähestymisen aikana kuva oli hämmästyttävän aito ja kolmiulotteinen. Oppilaalla oli tiukka paikka painaa keulaa alas, painaa käyvän moottorin puoleinen jalka täysin pohjaan ja kallistaa ohjain täysin laitaan koneen kallistuspyrkimystä vastaan. Massa tuntui jo selvästi ja erityisesti massan muutokset näkyivät tehon tarpeessa ja nopeuksissa. Täydessä painossa oleva King Air 300, jossa toisessa siivessä pyörii noin 1 050 hevosvoimaa ja toisessa nolla, pyrkii nimittäin karkaamaan käsistä nopeasti. Ensimmäinen lento suuntautui syllabuksen mukaisesti Oulun kautta Rovaniemelle. Suorituskyvyltään Kingi oli myös jotain aivan uutta. Kun toinen moottori meni tyh- Lennettävyydeltään King Air jäkäynnille, nokka heilahti sivulle, kone lähti kallistumaan sammuneen puolelle ja nopeus alkoi pienentyä rajusti. Seuraava lento oli pomppulento Tampereen ja Jyväskylän kautta Kuopioon. Mittarilähestymisosuudessa simuloitiin moottorihäiriö lentoonlähdössä, minkä jälkeen loppulento lennettiin yhdellä moottorilla. Taskussa oli nyt mittarikelpuutuksin varustettu tyyppikelpuutus Beechcraft 300 ja 1900 -koneisiin. ILMAILU 31. Samanaikaisesti piti aloittaa moottorihäiriötoimenpiteet eli lukea ääneen callouteja, tunnistaa viallinen moottori sekä sammuttaa moottori ja lepuuttaa potkuri. Napit löytyivät helposti ja tarkastuksetkin olivat jo muistissa. oli taas kerran aimo harppaus eteenpäin. Lentokokeen sisältö oli mittarilentokoetta muistuttava, mutta nyt mukaan tuli myös lentäminen moottorihäiriössä. Kun siihen yhdistettiin hyvin aidon tuntuiset äänet sekä liike, simulaattori tarjosi erittäin mielekkään oppimisympäristön. niiden aikana harjoiteltiin kaikki mahdollinen: rullaus, lentoonlähtö, liikehdinnät, lähestymiset, laskeutuminen sekä erilaiset häiriötilanteet. King Airin tapauksessa koneen moottoreiden suuri teho oli sekä hyvä että huono asia. Tyypillisimmässä moottorihäiriötilanteessa opettaja veti toisen moottorin tehot tyhjäkäynnille lentoonlähdössä niillä main, kun oppilas oli ottamassa laskutelinettä sisään. Ensimmäisissä harjoituksissa nähtiinkin mitä erikoisimpia lentotiloja. Siirtyminen oikeaan koneeseen oli hieno hetki. Kokemus oli hieno ja se antoi ensimmäisen kunnollisen kuvan reittilentotyyppisestä operoinnista ulkomaille. King Air oli jo fyysisesti suuri kone, sen ohjaamo oli kohtalaisen korkealla ja massaakin sillä oli täydellä kuormalla 6 350 kiloa. Kahdeksan simulaattorilennon jälkeen lennettiin vielä kaksi lentoa Frascassa harjoitellen muun muassa TCAS-väistöä. Lentoaikaa niistä kertyi noin 19 tuntia. liikkeitä ja koostui ohjaamoltaan aidoista lentokoneenosista. Nyt myös termit V1, V2 ja Vpclean olivat arkipäivää ja niille oli mielessä selkeä merkitys. Harjoittelun aiheina lennoilla olivat lentoonlähtö ja laskeutuminen, liikehdintä harjoitusalueella, mittarilähestymiset sekä matkalennot. Näin ollen lähes kaikki kyseiset lennot lennettiin Rovaniemelle Ruotsin kautta. Yhdellä sekä kahdella moottorilla lentäen harjoiteltiin kaikki normaalit mittarilähestymiset, kiertolähestyminen, ylösveto sekä laskeutuminen. Näkymä ikkunoista oli toteutettu vanhahtavalla monitoripeili-tekniikalla ja se tarjoili ainoastaan hämärä/yömaisemaa. Hyvä asia se oli siinä mielessä, että yhdelläkin moottorilla kone nousi vajaat 1000 jalkaa minuutissa. Jos ohjaaja ei siinä vaiheessa osaa käskeä konetta oikealla tavalla, lopputulos on kohtalaisen ikävä. Kurssin kannalta mielekkään poikkeuksen aiheutti kuitenkin juuri käynnissä ollut Ilmavoimien ADEX-harjoitus, joka sulki puolen Suomen ilmatilan. Simulaattorin jälkeen koneeseen oli kuitenkin helppo siirtyä, kun ympäristö oli taas kerran valmiiksi tuttu. Tiukka kisa sai aikaan mitä mielenkiintoisimpia suorituksia. Muutaman käynnistyksen jälkeen käynnistyvän turbiinin ujellukseen tottui eikä asiaa sen suuremmin enää murehtinut. Viimeinen matkalento oli eittämättä koulun mielenkiintoisin, ja se vei oppilaat Jönköpingin kautta Malmöhön ja Visbyn kautta takaisin Poriin. Hikisen suorituksen jälkeen tuli lokikirjaan merkintä BE300/1900/IR ja parin viikon kuluttua sama merkintä löytyi upouudesta lupakirjasta
Majoitusvaraukset info@harriniva.fi, puh. Suomen Ilmailuliitto ry EUT Jorma Sucksdorff Malmin lentoasema 00700 Helsinki tai suksi@ilmailuliitto.fi Hakemukset toimitettava 31.1.2009 mennessä. Järvi on muodoltaan pyöreähkö ja sen lyhyin halkaisija on noin 3 km. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkija evp Esko Lähteenmäki on lupautunut luennoimaan onnettomuustutkinnasta. 0400 440 255. j Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Jari Valo 050 5055 852 Ari Kutvonen 040 5921 530 TERVETULOA! Ilmailu kuulee vitosena Piper Turbo Arrow IV. (016) 530 0300, fax (016) 532 750 TERVETULOA! Puh. Lisätietoja: www.harriniva.com. Fly-off kierrokset lennätetään ryhmissä pudotuspeli-periaatteella. Mustialan koulukeskus, noin 1km Tammelan kirkolta: http://www. 02 2407 460, Fax 02 2407 480 sales@parasale.com KILPAILUKUTSU SM I 7.2.2009 (varapäivä 8.2.2009) Tammelan Pyhäjärvi Tervetuloa Suomenmestaruus osakilpailu I:n, joka pidetään Tammelan Pyhäjärvellä. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Varauksia vastaanotetaan myös puhelimitse: Lassi Puukkonen, puh. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. 040 507 1979. klo 9.30 briefingillä kilpailupaikalla ja ensimmäinen kilpailukierros alkaa klo 10.00. Sähköposti: matkailu@mustiala.hamk.fi. Hyvä IFR-matkakone, SE-KSD, 1979, Garmin GNS 430, S-Mode GTX 330, uusi sisusta, uudet sylinterit, SMOH 540 h, SPOH 150 h, uusi ARC 10/2008, 67.000 euroa. 5-kierrosta Briefing klo.9.30 Kilpailupaikka Säkylän Pyhäjärvi Ilmottautumiset pipo.lindgren@dnainternet.net Kilpailumaksut F1AJ, ja F1A 15 5 euroa, muut 15 euroa, varaa tasaraha. Pyhäjärvi soveltuu erinomaisesti vaparikilpailujen pitämiseen. Lisätietoja www.tammela.fi. www.parasale.com Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Kilpailu alkaa lauantaina 7.2. Osallistumismaksu on senioreille 15 euroa ja junioreille 5 euroa. Kilpailuaika La 28.2.2009 ,klo 10.00-15.00 varapäivä sunnuntai 1.3. Luokat: F1A, F1AJ, F1A-15, F1B ja F1C F1A-15 kilpailu on Suomen Cup osakilpailu I. Majoitus LomaSäkylä, varaukset 050 324 3718 Yhteyshenkilö Kari Lindgren, puh. jjj myydään Konemarkkinat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Lisätiedot: kari.savolainen@hds.com, puh. Myös Markku Hiedanpää ilmailuhallinnosta luennoi päivänpolttavista aiheista. Tiloissa on keittomahdollisuudet ja yhteispesutilat. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Liidinvarusteiden korjaukset 16 ILMAILU www.paratronic.fi KAAMOSPÄIVÄT 2009 Kaamospäivät vietetään 17.4.-19.4.2009 Muonion Harrinivassa. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Tammela sijaitsee Forssan kupeessa Tku-Tre-Hki kolmion keskipisteessä. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Ensimmäisen ja viimeisen kierroksen lentoaikoja voidaan pidentää sään ja teknisten sääntöjen mukaan. mustiala.hamk.fi/matkailu/index.htm. KILPAILUKUTSU SM II 28.02.2009 VAPAASTILENTÄVIEN LENNOKKIEN SM-OSAKILPAILU Järjestäjä Kilpailuluokat Porin Ilmailukerho ry F1A, F1B, F1C, F1AJ, F1A 15, Suomen Cup. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi ILMAILU 33. Jäälle mennään Tammelan nuorisotalon rannasta (Manttaali, Forssantie 136). Osallistumismaksut maksetaan paikalla. · Seuraavaan 2/2009 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 29.1.2009 mennessä. Kilpailun jälkeen vietämme iltaa saunomisen, avantouinnin ja seminaarien merkeissä Mustialan tilalla, jossa myös majoitusmahdollisuus. 050 333 6159 Muonamiehentie 5, 28610 PORI Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat UPM ja Suomen Ilmailuliitto ry:n Experimentalja Ultrakevyttoimikunta etsii kahta puurakennusprojektia joihin toimitetaan raakapuumateriaali UPM:n toimesta. Kilpailu lennätetään viiden kierroksen kilpailuna ja tavoitelentoaika on 3 min. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Veloituksettoman rakennusmateriaalitoimituksen edellytyksenä on, että UPM voi käyttää projektin kuvamateriaalia julkaisuissaan ja markkinoinnissaan sekä valmiita koneita mahdollisesti messu- ja markkinointitilaisuuksissaan. Hakemukset projektiesittelyineen ja arvioineen puutavaran määrästä osoitteella
RC-sisätaitolennokit F3P Aeromusicals, F3P Sport Suomen Cup (Modell Expo) Messukeskus HKI kimmo.kaukoranta @ nokia. Taitolennon SM-kisat EFJM / UTL ry 12.9.-13.9. Wappuboogiet Organisoitua FS- ja freehyppäämistä www.utti org tomi.kallunki@utti.org juha.putkisaari@utti.org 12.-14.6. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 2. (29.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. Arktinen hysteria 2009 -talvitapahtuma Padasjoki Padasjoen Lentokerho ry Taisto Saarinen 0400 358 856 www.padasjoenlentokerho.fi 2.-5.4. (14.6.) SM-kisat Rautavaara Janne Heikkinen 040 500 5914 heikkinen@gmail.com Heinäkuun alku 2009 Moottoroidun varjoliidon SM Töysä, Tuurin kylä Ilkka Peura 040 5011006 ilkka.peura@gmail.com www.kauhajoki.fi/~eprl 5.-11.7.2009 Varjoliidon SM-kilpailu Predvor, Slovenia www.nordic-open.eu LASKUVARJOURHEILU Martti Roivainen (09) 3509 3433 28.1.-1.2. (8.3.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (2/5) Jukka Juslin jtjuslin @ cs.hut.fi 0400- 25 1816 7.3. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 27.2.- 1.3. SM-kisat EFRY / EIK ry 30.7.-2.8. (8.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. EUT/MT Talvipäivät Pieksämäki Seppo Pulkkinen 0400 951 842 varaukset www.savonsolmu.fi 6.-8.3. (8.2.) Radio-ohjatut 2mRCliidokit, kotikenttä-CUP (1/5) Kotikenttäkilpailut Jukka Juslin jtjuslin @ cs.hut.fi 0400- 25 1816 7.2. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki @ saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 28.2. Pakkasparlamentti Hki-Tukholma-Hki Purjelennon nuorten maajoukkue www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/ purjelento/maajoukkue/nuorten_ mm_2009/pakkasparlamentti_2009 4.4.-19.4.2009 48. SM-kisat Mäntsälä Tuulen Viemää ry Martti Roivainen (09) 3509 3441 23.1.-7.2.2009 Varjoliidon MM-kilpailut El Peñon, Valle de Bravo, Meksiko www.pwmex2009.com 19.-22.2.2009 CIVL:n kokous (FAI:n liidinkomitea) Hall, Itävalta LENNOKKITOIMINTA Jari Lehti (09) 3509 3443 SISÄLENNOKKIKALENTERI: www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/lennokit 34 ILMAILU. Jämi Fly in Jämi Taneli Äikäs 040 557 2129 www.jamiflyin.com 13.7.- 18.7. (8.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. Nummijärvi Fly In Nummijärvi Matti Nummijärvi 0400 865 650 http://airpilot.pp.fi/nummijarvi 13.3.15.3. com 050- 301 8896 PURJELENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 7.2.-9.2. Kaamospäivät Lapin Ilmailuyhdistys ry Juhani Mäkelä 0400 391 624 Majoitus: info@harriniva.fi 22.-24.5. Taitolennon SM-kisat EFJM / UTL ry 6.8.-9.8. SM (4/4), junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) Savonlinna ossi.kil @ dnainternet.net 050- 355 9657 29.3. SM (2/4) Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (2/4) Pori, Säkylän Pyhäjärvi Kari Lindgren pipo.lindgren @ dnainternet.net 7.3. Kerhopomopalaveri Rovaniemi 10.-13.4. Sunny Nights Fly-in Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi Helena Jaakkola 050 919 3029 11.7.- 12.7. SM (3/4) Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (3/4) Maailman Cup osakilpailu Bear Cup Pori, Säkylän Pyhäjärvi jari.valo @ ncc.fi 050- 505 5852 / ari.kutvonen @ mv-marin.fi 28.3. AERO 2009 Friedrichshafen, Saksa www.aero-friedrichshafen.de 18.-19.4. SM (1/4) Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (1/4) Tammela, Pyhäjärvi (varapaikka Kuopio) jari.valo @ ncc.fi 050- 505 5852 / ari.kutvonen @ mv-marin.fi 22.2. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki @ saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 7.2. Aero Expo Europe Praha, Tsekki www.expo.aero 7.6.-13.6. Utin pääsiäisleiri www.utti.org 30.4.-3.5. Tinttiralli EFME www.vaasanlentokerho.fi 30.5.-14.6.2009 Riippuliidon SM-kilpailut Rautavaara Janne Heikkinen 040 500 5914 heikkinen@gmail.com 7.-13.6. International Jämi Vintage Jämi Taisto Saarinen 0400 358 856 www.padasjoenlentokerho.fi 7.8.- 9.8. FAI:n laskuvarjokomitean IPC:n kokous Västerås, Ruotsi 7.-8.2. Utin Syyskisat www.utti.org Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 23.-26.7. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki @ saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 3.-5.4. munukka@velho.com Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 1. Hauho XXIX Ski In Suomen Vesi- ja Suksilentoyhdistys ry petri.munukka@velho.com 7.- 8.3. 6th FAI Junior World Gliding Championships Räyskälä, Finland www.jwgc2009.fi 22.6.- 26.6. SM-kisat (kaikki lajit) Utti pekka.heinonen@utti.org www.utti.org 5.9. World Air Games Torino, Italia www. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 3. Hauho XXX Splash In Suomen Vesi- ja suksilentoyhdistys ry Petri Munukka petri. (25.1.) XIII Bodom Cup F1A, F1AJ, F1B Tammela, Pyhäjärvi Jari Valo 050 505 5852, Kim Henriksson 041 515 2481 25.1. 23.5.Vesivehmaa Open 2009 Purjelentokilpailu IGC Rankingkisa EFLA Padasjoen Lentokerho ry Taisto Saarinen 0400 358 856 www.padasjoenlentokerho.fi 31.5.-7.6. Utti 24h, BirdMan Midnight Flock, Speed Skydiving World Cup -osakilpailu www.utti.org 17.-21.7. worldairgames.org 1.-5.7. Moskiittoralli EFPU www.oulunilmailukerho.fi 1.7.- 5.7. Kebneleiri Kiiruna, Ruotsi www.sfk-kiruna.se Pelle Lönnberg 0400 201 555 16.5. 24.1. Tarkkuuslennon SM-kisat EFIM Imatran Ilmailukerho ry MOOTTORILENTO RIIPPU- JA VARJOLIITO KUUMAILMAPALLOLENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 5.-9.8. (1.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. Jannen Kisat Purjelentokilpailu JWGC harjoitusjakso EFRY Mari Heikkilä 0400 907 698 www.rayskala.com 22.6.- 5.7. Maaliinlaskun SM-kisat EFHV / HYIK ry 13.6.-19.6. Utti SM 2009 -harjoitusleiri ja boogiet www.utti.org 30.8.-6.9.2009 Kuviohypyn (FS) ja Artistic-lajien EM- ja World Cup -kilpailut Prostejov, Tsekki www.ec2009.info 22.-25.7
Vaikka ilmailualalla edellytetään hyvää eli normaalia terveyttä, se ei ole valinta-kriteeri. Lisätietoja opinto-ohjaajalta p. RC termiikkiliidokit F3J SM (4/4) Loviisa, Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist @ lagerholm.fi Avoin Vapaastilentävät sisälennokit F1D SM (1/1) SIL palkintogaala Timo Forss tforss @ nettilinja.fi 0400- 415 651 26. (13.9.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (5/5) Vesivehmaa Jukka Juslin jtjuslin @ cs.hut.fi 0400- 25 1816 12.-13.9. 044 7780 411 ILMAILU 35. TOKA liidokit alle 16v, F1AX liidokit yli 16v Loppukilpailut Jämi seppo.salomaa @ phnet.fi 13.6. RC liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist @ lagerholm.fi 12.9. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki @ saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 2.5. RC- taitolennokit F3A SM (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) Kuopio, Ahmosuo jreinikka @ dnainternet.net 040- 566 46 37 27.6. (23.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio @ welho.com 050- 522 3560 29.8. fi 0400- 25 1816 4.7. (28.6.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) Jukka Juslin jtjuslin @ cs.hut. RC- taitolennokit F3A SM (3/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) Oulu, Ahmosuo esa.eirola @ niscayah.fi 0400- 388 371 18.7. (12.4) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (1/5) Kotikenttäkilpailut nordik @ pp.inet.fi Juha Oksa 0400- 647 087 26.4. (8.-9.8.) RC- taitolennokit F3A SM (4/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta @ nokia.com 050- 301 8896 15.8. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo @ ncc.fi 050- 505 5852 30.8. (5.4.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (3/5) Jukka Juslin jtjuslin @ cs.hut.fi 0400- 25 1816 11.4. (9.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3) kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti, Suomen Cup (3/3) Seinäjoki, Kurjenneva tomi.kohtanen @ kolumbus.fi 040- 512 2586 9.8. Jämi seppo.salomaa @ phnet.fi 6.6. (3.5.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (4/5) Jukka Juslin jtjuslin @ cs.hut. RC- liidokit F3B SM (2/3) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja @ nastolanilmailukerho.com 045- 1149 657 15.-16.8. (7.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio @ welho.fi 050-522 35 60 7.6. 4.4. RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Lappeenranta markku.savolainen @ pp8. (10.5.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (2/5) Kotikenttäkilpailut nordik @ pp.inet.fi Juha Oksa 0400- 647 087 16.-17.5. RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja @ nastolanilmailukerho.com 045-1149 657 27.6. (16.8.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkilpailut nordik @ pp.inet.fi Juha Oksa 0400- 647 087 15.-16.8. Vapaastilentävät liidokit rinnekisa, Sinisiipikisa alle ja yli 16v. fi 0400- 25 1816 9.5. 27.9 Lennokkipäivät Vantaa, Suomen Ilmailumuseo info @ suomenilmailumuseo.fi Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinja - lentosimulaatiolla tuettua ilmailun teoriaa - ammatti-ilmailuun perehdyttäviä kursseja - tutustumiset ammatti-ilmailun yksiköihin - soveltavia ilmailun aineopetuksen kursseja - lentolupakirja kevytlentokoneilla lukion kurssina, omakustanteisena Valmiudet alan opintoihin yhteistyössä ammatillisten kouluttajien kanssa. Opiskelijat valitaan hakumenettelyn kautta. inet.fi 040-514 76 26 18.-19.7. (19.7) RC- mallilennokit F4C SM (2/3), kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti Suomen Cup (2/3) Jämi jreinikka @ dnainternet.net 040- 566 46 37 1.8. 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Ruotsinpyhtää leo.santala @ kolumbus.fi 0400- 207 895 15.8. 044 7780 414 tai rehtorilta p. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo @ ncc.fi 050- 505 5852 29.-30.8. RC- liidokit F3B SM (1/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist @ lagerholm.fi 1.-5.6 Harjoitteluleiri leiri TOKA kilpailuja varten Jämi seppo.salomaa @ phnet.fi 6.6. (9.8.) RC- heittoliidokit F3K Suomen Cup (1/1) Elimäki kimmo.plit @ pp.inet.fi 040- 548 6551 8.8. Valintakriteereinä aiempi opintomenestys sekä pisteytetty haastattelu. (22.8.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen @ necosta.com 22.8. RC- termiikkiliidokit F3J SM (1/4) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja @ nastolanilmailukerho.com 045-1149 657 23.-24.5 (16.-17.5.) RCtaitolennokit F3A SM (1/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) Ruotsinpyhtää Sami Herpiö sami @ vanners.fi 0400- 470 117 23.-24.5. (2.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matula.h @ dnainternet.net 040- 563 9523 8.8. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 4. (14.6.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3) kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti, Suomen Cup (1/3) Immola Markus Lehteinen lennokkiosasto.coolmay @ gmail.com 27.-28.6. (5.7.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkilpailut nordik @ pp.inet.fi Juha Oksa 0400- 647 087 18.7
ILMAILU Albuquerquen Balloon Fiestassa TEKSTI JA KUVAT OLLI LUOMA Albuquerquen kuumailmapallofiestan lähtö- ja tapahtumapaikka on kuin keidas erämaassa. Rio Grande, kuuluisa Meksikon ja Yhdysvaltain rajajoki, virtaa tapahtumapaikan vieritse. Veikko Kasevan JALANJÄLJILLÄ M Ei tiennyt Sid Cutter mitä sai alkuun, kun järjesti kuumailmapallonäytöksen äitinsä syntymäpäiväjuhlan osaksi vuonna 1971. Seuraavana vuonna järjestet- 36 ILMAILU. Vuonna 1973 palloja oli jo 137. Tästä tapahtumasta katsotaan Albuquerque Balloon Fiesta alkaneeksi. Ne oli1/2009 arraskuussa samana vuonna Sid perusti kahdeksan ystävänsä kanssa Albuquerquen kuumailmapalloyhdistyksen New Mexicoon Yhdysvaltoihin. Hän osti veljensä kanssa Raven kuumailmapallon ja syntymäpäiväjuhlien jälkeisenä päivänä lensi pallollaan. tiin siihen mennessä maailman suurin pallotapahtuma, 19 palloa, paikallisen radioaseman 50-vuotisjuhlallisuuksiin
Tämäkin, entinen paloauto, on nähtävyys jo itsessään. Monena vuotena pääsponsorina on ollut Kodak. Iltaisin tuuli on yleensä erittäin voimakas aina auringon laskuun saakka. Vuonna 2008 palloja oli mukana noin 630 yli 20 maasta. Albuquerquen tapahtuma on ollut aina maailman suurin vuosittain järjestettävä pallofiesta ja sen sanotaan olevan myös maailman valokuvatuin tapahtuma. Vapaaehtoisia on vuosittain yli 1 000. Suomalaisia on Veikko Kasevan lisäksi ollut mukana Jarmo Peuraniemi ja Juha Toijonen 1980luvun lopulla sekä Olli Luoma ja Esa Raussi 2008. Pallot näkyvät 750 000 asukkaan kaupungissa kaikkialla ja mm. Fiestan ajaksi koko kaupunki täyttyy turisteista. Pallojen yhteislähdöllä on yleensä yli 100 000 katselijaa. Lähtöpaikat on merkitty hyvin lentokentiltä tutuilla valaisimilla (vas.). Alue on nurmipäällysteinen ja pallojen lähtöpaikat on merkitty paaluilla, joiden päässä on sininen valo. Tapahtuma on yhdeksänpäiväi- nen ja keskuksena toimii Balloon Fiesta Park kaupungin ulkopuolella. Albuquerquen kaupunki on vahvasti mukana tapahtuman järjestämisessä (oik.). vat ensimmäiset kuumailmapallolentämisen maailmanmestaruuskilpailut. Kilpailuun otti osaa myös suo- malainen kuumailmapallopioneeri Veikko Kaseva. Viime vuosina fiestassa on lentänyt 6001 000 kuumailmapalloa. Tämä lähtöalue on kuudes tapahtuman historiassa, sillä pallomäärien lisääntyessä on tarvittu aina lisää tilaa ja tapahtuma on jouduttu siirtämään kauemmas keskustasta. Merkkivalot ovat tarpeen, sillä lennot ovat aamuisin ja pallot järjestäytyvät paikoilleen jo pimeässä. Illat on varattu pallojen ankkurissa pitämiseen. Alueen päätarkoitus on toimia fiesta-kenttänä. Albuquerque International Balloon Fiestan (AIBF) järjestää nykyään vapaaehtoisvoimin toimiva voittoa tavoittelematon yhtiö ja Albuquerquen kaupunki on mukana järjestelyissä. Nykyinen Fiesta Park on kooltaan noin 150 hehtaaria, josta pallojen lähtöalue on noin 32 hehtaaria. Hakuautoja on joka lähtöön. Fiesta Parkista lähetetään ohjelmaa myös suorana lähetyksenä paikallisilla TV- ja radiokanavilla. yksi osavaltion autojen rekisteriPallomme valmiina palvelukseen. 1/2009 ILMAILU 37. Niistä muodostuu lentokenttien kiitotievalojen kaltainen kokonaisuus
Pallomme Hämeenlinna-logo ja kruunuköydessä liehuva Suomen lippu huomattiin hyvin. Seeprat antavat luvan kylmätäyttöön, kuumatäyttöön ja lentoonlähtöön. Rio Grande -joki virtaa alueen halki. Hän kertoi selvällä suomen kielellä, ettei ollut uskoa silmiään nähdessään Suomen lipulla varustetun pallon tulevan juuri hänen ylitseen. Jos sen alueelle joutuu, on noustava yli kilometrin korkeudelle maanpinnasta tai sitten on pysyttävä hyvin matalalla alueen osasta riippuen. Organisaatiolle lähetetään jo etukäteen kopiot pallon ja pilottien papereista. Special Shape-rodeo (alla) on yleisön suosikki. 38 ILMAILU 1/2009. high desert -alueeseen. Carl itse on syntynyt USA:ssa, jonne hänen vanhempansa olivat aikoinaan muuttaneet Pohjanmaalta. Hän ylläpitää myös suomalaista kulttuuria toimimalla isäntänä Finland Calling -ohjelmassa TV6-kanavalla Michiganissa. yllättäen alhaalta kuului huuto: Hyvää huomenta, tervetuloa. Rajoituksia lentämiselle aiheuttavat vain kansainvälinen lentokenttä ja intiaanireservaatti. Aamulla kokoonnutaan briefing-tornin luokse ja tapahtuman johtaja selvittää lentomenetelmät. Samoin yhteislähdöt sadoilla palloilla sujuvat hyvin. Yleisö pääsee liikkumaan vapaasti lähtöalueella. Lentovalmisteluja tehdessämme ja pallon ollessa pystyssä luoksemme saapui toistakymmentä suomalaista, jotka asuvat Albuquerquessa tai muualla USA:ssa. Carl oli oppinut kielen vanhemmiltaan. Korkeus merenpinnasta on 1500 m ja kaupungin ulkopuolella on lähinnä erämaata. Lentokenttä on vältettävä alue. Intiaanireservaatista on lentoonlähtö kielletty. Laskeutuminen on sallittu, mutta silloin maahenkilöstön on otettava yhteys reservaatin viranomaisiin ja pyydettävä opastus Viikolla sää suosi lentämistä. Puskuritarra, palloilijat ovat rentoa väkeä (palloilijoita on kaikista ammateista ja yhteiskuntaluokista). Ilmaan nousu tapahtuu aaltoina ja seeprat valvovat, ettei törmäyksiä tapahdu. Tulopäivänä kaikki lentäjät käyvät katsomassa turvallisuusvideon ja sen jälkeen tapahtuu varsinainen ilmoittautuminen. Noin tuhat lentäjää käy tämän prosessin lävitse yhden päivän aikana. maakuntaeläimiä, Uuden Meksikon virallinen ajoneuvo on kuumailmapallo. Fiestan järjestelyt sujuvat vuosien rutiinilla. Suomessakin on valittu mm. Carl on superjulkkis kotiseudullaan. He ovat pukeutuneet valkomusta-raidallisiin vaatteisiin, jotta erottuisivat joukosta. Ensimmäisellä lennollamme lähestyimme laskeutumispaikkaa ja lensimme melko matalalla, kun lentää ja se kuuluu ns. Laskeuduttuamme paikalle kiirehti vanhempi herrasmies, Carl Pellonpää. Lentoonlähtöä valvovat Seeprat. Lokakuun TV-ohjelmassa olimme mekin palloinemme. Albuquerquen alue on hyvä Albuquerquen fiestassa yleisö pääsee pallojen luokse. kilvistä on kuumailmapalloaiheinen
Business-jettipilotti Heikki Pullinen kertoo kokemuksistaan vastikään eläkkeelle jääneenä. H eikki Pullinen viettää rauhallisia eläkepäiviä. Koulutuksen jälkeen mies toimi vajaat kymmenen vuotta lennonjohtajana. TEKSTI JUHA NURMI KUVAT MIKKO MALINIEMI Säännöllisen EPÄSÄÄNNÖLLISTÄ Heikki Pullisen vuodet liikelentäjänä Yllättävät lähdöt olivat perheen kannalta kaikkein hankalimpia. Uraan mahtuu yhtä ja toista värikästä kerrottavaa. Asuin lapsena Turussa lentoaseman vieressä. Lähes puoli vuosisataa lentoasemilla ja ilmassa työssä on pitkä aika. Hänen elämänsä kuluu lastenlasten hoidossa auttamisessa ja kuntoiluharrastusten parissa. Siitä 1/2009. Siellä meille kerrottiin, että syksyllä alkaa siviililennonjohtajakurssi Helsingissä. Ollessani Kauhavalla lennonjohtokoulutusjakso pidettiin Jyväskylässä. Aina, kun ilmassa näkyi jotain erikoisia lentokoneita, soitin myös ilmailusta kiinnostuneelle kaverilleni. Saman kaverin kanssa menimme sitten myöhemmin mekaanikkokurssille, karjalaisjuuret omaava liikelentäjä muistelee. Keväällä 1960 Heikki ilmoittautui ensin Kauhavalle Ilmavoimien mekaanikko- ja myöhemmin myös ohjaajakurssille. Usein sitten kiiruhdimme hänen skootterillaan katsomaan koneita. Kun yritin jotain menoja perheen kanssa sopia ja yhtäkkiä yöllä lähdenkin läiskimään kesken kaiken viikon keikalle, Heikki Pullinen kertoo. kolmivuorotyötä Liikelentäminen nostattaa monelle mielikuvia suuresta ylellisyydestä ja glamourista. Aloitetaan silti Heikki Pullisen tarina siitä, mikä sai miehen lentämään. Totuus ohjaamon puolella on kuitenkin toinen. Vaikea olisi uskoa, että 40 ILMAILU sama mies vielä jokin aika sitten toimi epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä liikelentäjänä ja liikennelentäjänä. Kiireestä, saatikka stressistä, ei ole tietoakaan. Meistä 20 kurssilaisesta neljä haki Helsinkiin, minä yhtenä heistä
Edellisenä päivänä kundit vielä miettivät olisiko parempi, jos en vielä lähtisi reissulle. Vuodet firman palveluksessa olivat Pulliselle hänen uransa mielekkäintä aikaa. Jos meni hyvin, insinöörit, ekonomit ja lakimiehet lähtivät vuorollaan kohtee- seen. Periaatteessahan hän voi kertoa vaimolleen, että on siihen ja siihen aikaan kotosalla. Omaa tietotaitoa työstä onkin hyvä välittää myös tulevalle sukupolvelle. Mukavassa työympäris1/2009 Lennonjohtajavuosien jälkeen tössä Kone Oy:n menestys palveli myös lentäjiä. Mukavuus on hiottu huippuunsa niin koneen helpossa käsiteltävyydessä kuin matkustamon ylellisessä viihtyisyydessä. Teimme reittilaskelmat ja lentosuunnitelmat kaikki käsin. Yllättävät lähdöt olivat perheen kannalta kaikkein hankalimpia. Puhuin pitkään ja hartaasti sen puolesta, että olisi järkevämpää hoitaa lentotyöt kaksin. Itse olin silloin jo suihkarihommissa, jossa perämies oli välttämätön, mies kertoo. Ensimmäinen työkeikka Tukholmaan oli jännittävä matka. Finnairin pilotilla on vuorolista, josta näkee työajat kahden viikon päähän. Tukholmaan päästyämme ihmettelin, miksi kaikilla oli mieli maassa. Itse en sellaiseen ennustamiseen koskaan pystynyt liikelentämisen luonteen takia. Pullisen vakioasiakkaat olivat lähinnä venäläisiä liikemiehiä. Onneksi epäkohta muuttui aikanaan. 1970-luvulla Sir-Airilla olin niin paljon pois kotoa, että lapset jopa kysyivät, milloin isä tulee kylään. Toisaalta sama toteutui myös päinvastoin: kahden viikon reissulta tultiinkin yhtäkkiä jo seuraavana päivänä kotiin. Sir-Air-vuosien jälkeen miehen matka jatkui Kone Oy:lle 1970-luvun puolivälissä. Kun ostettiin uutta tehdasta, tietty porukka lähti katsomaan, voiko tuollaista ostaa. Seuraavaksi päiväksi sovitut menot ehtivät joskus yön aikana muuttua, ja yhtäkkiä isän täytyikin lähteä keikalle. ILMAILU 41. Joskus saapuessamme tietylle kentälle emme tienneet, minne jatkamme, joten emme voineet valmistautua kotona, Heikki Pullinen muistelee. Työni vaati perheeltä hirvittävästi. Suuria maailmantähtiäkin mahtui mukaan. Eivät lapset silloin tainneet ymmärtää, että isän pitäisi asuakin kotona, Heikki vitsailee. Karttaa Pullisen kanssa tutkivat dispatcherit Jarmo Sadinmaa ja Oskar Forssell. alkoi varsinainen siviili-ilmailuura, Pullinen taustoittaa. Vasta 1990 loppuneessa työsuhteessa lentoajat olivat selkeitä eikä yllätyksiä juurikaan tullut. Kyseessä oli esittelylento ja lehdistöä kyydissä. Silloin viimeistään tajusin, että tämähän on tarkkaa puuhaa. Ero tulikin liikelentämisessä työajoissa. Sain kuulla, että siellä oli juuri yksi pikkujetti mennyt mäkeen. Liikelentäjänä 14 400 tuntia tiimaa ja 404 lentopaikkaa takaavat pitkän kokemuksen. Pääsääntöisesti lennettiin yksin, mikä johti onnettomuuksiin myös Suomessa. Minun piti hoitaa siis koko keikka lopulta yksin, Heikki naurahtaa ja jatkaa. Jos tehdas ostettiin, se merkitsi meille kaikille työtä pitkäksi aikaa, Pullinen kiittää. Saattoi olla, että lähtiessä päivän keikalle olikin yhtäkkiä kaksi viikkoa poissa. Pullinen siirtyi 1970 perämieheksi Sir-Airille. Kone oli kuormattu väärin ja siivet olivat huurteessa. Seuraavana aamuna sitten kuitenkin puhelin soi ja minulle ilmoitettiin kapteenin olevan sairaana. Varsinkin Jetflitessä ja Airfixissä, kun aloimme lentää venäläisiä liikematkailijoita, työajat alkoivat muuttua todella epäsäännöllisiksi. Heistä kuuluisimpina USA:n entinen ulkoministeri, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Henry Kissinger sekä pikajuoksija Ben Johnson. Epäsäännöllinen työrytmi oli kovaa lentäjälle, mutta vielä kovempaa se oli perheelle. Onneksi oma lento sujui hyvin. Itse lentäminenhän oli aivan samanlaista kuin liikennelentäjän lentäminen. Tuohon aikaan perämies ei vielä ollut lennoilla välttämättömyys. Lentokoneiden tekninen kehitys on ollut huimaa myös liikelentopuolella. Järjestelmä oli sellainen, että matkustajakombinaatiosta näki heti, mitä ollaan tekemässä
Selitin saattajalle, että tämä mies on tässä koneessa ainoa, joka osaa asetta käyttää, ja tuskin hän työnantajaansa alkaa ampua, lentäjä paljastaa naureskellen. Liikelentämisen ohessa Pullinen harjoitti silloin tällöin myös ilmakuvausta sekä ambulanssikeikkoja. Monesti lähdettiin vähimmäislevolla töihin, kun jostakin oli tullut yllätystilaisuus tai joku muu lentäjä oli sairaana. Päivien loppupuolella kuvattiin usein hyvinkin lähekkäin toisten koneiden kanssa. Nykyajan hektisessä työelämässä vanhempien paiskiessa pitkää päivää isovanhemmista on valtava etu esimerkiksi lasten harrastuksiin kuljettamisessa. Vaimo ja myös jälkikasvu tottuivat liikelentäjän vaihteleviin työaikoihin. Kun koneen laitteisto oli muutettu ambulanssiversioon, lentäminen oli samanlaista kuin tavallisten asiakkaiden kanssa. edustaja antoi minulle turvamiehen pistoolin ja pyysi kuittausta siitä, että ase on annettu minun huostaani. He eivät millään tahtoneet ymmärtää, miten kaikki pystyi aina todellakin muuttumaan viime hetkellä, Pullinen analysoi. Koneen matkustajat olivat pääsääntöisesti yhtiöiden johtoporrasta. Mies kertookin oppineensa esimerkiksi rullaluistelun Tokion keskustassa. Vapaa-aikana olisin ehtinyt Pullisen uran loppuvaiheilla opiskella vaikka kolmen tieteen tohtoriksi. Ensin täytyi sopia lennonjohdon kanssa, missä saa kuvata ja sen jälkeen mietittiin muiden lentäjien kanssa kuvauspaikat. Silloin täytyi olla tarkkana, ettei kuvaisi muiden kanssa samoja alueita, Heikki huomauttaa. Päinvastoin, olen nauttinut siitä, ettei tarvitse enää olla koko aikaa varpaillaan yllättävän työkeikan takia. Entisellä lentäjällä oli vuoden 2006 lopussa eläkepäivien alkaessa uusi vapaa-ajan ongelma. Viistokuvistahan ei kartoituksessa hirveästi iloa ollut. Lentokentän Lentokoneen ohjaamot ovat nyt vaihtuneet rauhallisiin eläkevuosiin. Työtä täytyi tosin tehdä usein vapaaajallakin, Heikki selostaa. Vaimoni on erinomainen kokki. Naapurimaan rikkaiden liikemiesten palvelemisesta lentäjälle jäi lähes pelkästään positiivisia muistoja. Pyysivät esimerkiksi anteeksi, jos olivat myöhässä tai etuajassa. Pelkän loman viettäminen koti-Suo- messa ei ota kuitenkaan maailmaa kiertäneen miehen voimille. Pullisen mukaan yhdellä pitkällä keikalla sai yhtäjaksoisesti joko lentää 12 tuntia tai tehdä töitä 16 tuntia, jolloin aikaan sisältyivät lentojen valmistelut ja välilaskut. Erityisesti kartoitusta varten tehdyt ilmakuvausreissut 42 ILMAILU Välillä rankat työajat ottivat Georgiassa, Nepalissa ja Saksassa ovat jättäneet hienoja muistoja. Luulen kyllä, että nuoret lentäjät osaavat nykyään sanoa sellaisessa tilanteessa tiukasti "ei käy". Työvuoroja sanelevat lepoajat olivat usein minimissään, kun keikkoja riitti. Miehen päivät täyttää nykyään kuntoilu ja lastenlasten hoitaminen. 1/2009. Rytmiin täytyi vain sopeutua, sieltä se leipä tuli itselle ja lentoyhtiölle. Liikelentäjän työssä sai tottua pitkiin odotteluaikoihin matkojen kohdemaissa. Nuoremmat lentäjät ottivat aluksi työrytmin joskus raskaasti. Kuvaushetkellä koneen piti olla, totta kai, prikulleen vaakasuorassa. Hänen koemaistajanaankin minulla riittää työnsarkaa. Tytär kertoi miettineensä pidemmillä keikoillani, että onko isä nyt jäänyt sinne Kaarinan luokse. Vaimo luuli, että minulle olisi kova paikka siirtyä eläkkeelle. Kerran Venäjän Surgutista lähtiessämme kyydissä olivat kaikki, asiakkaamme henkivartijaa lukuun ottamatta. Lentämistä en enää kaipaa. Jonkun ne lennot kaikesta huolimatta on aina hoidettava, lentäjä huokaa. Työaika katkesi, jos sai olla yli neljä tuntia vapaalla lepäämiseen tarkoitetussa tilassa. Kulttuurieroja toki oli. Myös hiihto, pyöräily ja kävely ovat lähellä sydäntäni. Ennakkoluuloihin Pullinen ei kuitenkaan yhdy, sillä ainakin hänen asiakkaansa toimivat kautta linjan rehellisellä pohjalla. Pullisen vapaaaika kului usein kuntoilun tai kulttuurin parissa. Lasikin täyttyy, kun siihen kaataa tarpeeksi kauan vettä. Venäläisillä liikemiehillä oli usein tapana esimerkiksi pitää mukanaan asetta kantavaa turvamiestä. Ambulanssilennoilla erikoisuudet olivat lähinnä maaoperaation erilaisuudessa. Ilmakuvaustyö oli mielenkiintoista, mutta pirun tarkkaa hommaa. Lentoni on nyt lennetty ja osaan hyväksyä sen, Pullinen maalaa. On todella ikävää lähteä silloin töihin, kun olisi normaalisti menossa nukkumaan, eläkeläinen tuumaa. Kun oli useampi kone taivaalla samoissa hommissa, sekin vaati oman huomionsa. Sillä tasolla osataan vaatia, mutta kun asiat hoituvat, he ovat todella huomaavaisia. Alkuvuosina ennen GPS-laitteita kuvaaja vielä laski, milloin kuvan otti. Tytär kertoi joskus, että Kone Oy:n aikana hän oppi, että kun firman Kaarina-niminen sihteeri soitti, isä lähti töihin. Vakituisissa paikoissa opin löytämään kuntoilupaikat ja uimahallit. Ei lainkaan pöllömpi homma, entinen liikelentäjä päättää tyytyväisenä. alkoi liikelentobisnes Suomessa suuntautua enenevässä määrin Venäjälle. Olemme myös käyneet viime aikoina usein Lapissa tunturivaelluksilla ja syksyisin sienestetään. Venäläiseen liike-elämään liitetään usein oletuksia epärehellisyydestä ja jopa rikollisuudesta. Pahimpia tilanteita tuossa leposysteemissä on se, että kun lähtee illalla vaikkapa kymmenen aikaan keikalle, on jo valmiiksi väsynyt ja edessä voi olla 16 tunnin puristus. Vaikka lapset jaksoivatkin silloin tällöin muistuttaa toteuttamatta jääneistä lupauksista, ei Pullinen usko heille jääneen mitään traumoja. Vasta vuosia myöhemmin tytär ymmärsi tilanteen, kun kävimme työpaikallani ja esittelin hänet Kaarinalle, kahden lapsen isä kuvaa sattunutta väärinkäsitystä. Hetken odoteltuamme mies tuli saattajan kanssa koneeseen. Se kyllä stressasi välillä. lentäjän voimille. Kiertelin paljon esimerkiksi Moskovan ja Pietarin mahtavissa taidemuseoissa. Paljon aikaa isoisältä kuluu neljän viidestä kymmeneen vuotta vanhojen lastenlasten hoitamisessa. Useamman päivän työrupeamissa sekä työ- että lentoaika vähenivät. Allekirjoitin lapun ja annoin pyssyn takaisin turvamiehelle. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, kuka Kaarina oli
Heti seuraavana päivänä aloitettiin käytännön harjoitukset. Yhtenä päivänä pidettiin pieni luentorupeama tiiviin työn välissä kuuntelemalla virallisemman tahon esitystä. Oripäässä Vuoden 2007 aikana Oripään lentokeskuksessa pidettiin kaksi verhoilukurssia Turun Lentokerhon ja Suomen Urheiluilmailuopiston yhteistyönä. Verhoilu I ja II olivat nimenomaan tällaisen kurssin aiheeseen sopivasti saumattomassa paketissa teoriaa ja käytännön harjoittelua. Kummassakin vetäjinä olivat vanhat konkarit Pentti Saaristo, Seppo Taipale ja Mikko Jaakkola. Mestarit lavalla eli kurssin opettajat Seppo Taipale ja Pentti Saaristo (oik.) kiivaassa työn touhussa. TEKSTI JA KUVAT OLLI SJÖBLOM K urssit pidettiin huhti- ja toukokuussa ja kummallakin kerralla kaksiosainen kurssi yhdellä kertaa. Neljän päivän tiivis ja työntäyteinen urakka aloitettiin torstai-iltana järjestäytymisellä ja teorialuennolla. Nämä terveiset toivat Ilmailuliiton lajipäällikkö Jorma Sucksdorff ja Ilmailuhallinnon harrasteilmailuyksikön tarkastaja Hannu Martikainen. Esa Passila (vas.) ja kurssin opettaja Mikko Jaakkola tekemässä Viiman siiven verhouksen hienosäätöä. 1/2009 ILMAILU 43
Renegaden siipeä teipataan. 1/2009 ILMAILU 45. Viiman on suunniteltu nousevan oikeaan elementtiinsä ensi syksynä. PIK-5 puolestaan on siinä vaiheessa, että ensi kesänä voidaan tehdä ainakin koekokoaminen, mahdollisesti myös koelento. Siksak-leikatun nauhan reunojen silitys alas tehdään raudalla, jonka lämpötilan on oltava tarkasti säädetty. Metallirakenne vaatii jonkin verran erilaisen pohjustuksen kuin puinen. Koneesta tulee muuten varsinainen luomukaunotar, koska sitä ei ole Ompelemisen jälkeen sauma vielä nauhoitetaan
Kurssin aikana lounaat, aamupalat ja iltapalat nautittiin kirkonkylällä olevalla maatilamatkailuun suuntautuneella Kössin tilalla, joka on ollut saman suvun hallussa peräti 1600-luvulta saakka. Kurssit täyttyvätkin hetkessä. aikomuskaan maalata vaan vanhan mallin mukaan ainoastaan lakata! Oripäässä toimintaolot ovat erinomaiset. Niinpä tällaiselle osaamiselle on aina tarvetta. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että tällaiset kurssit ovat alan harrastajien kohtaamispaikka niin mielipiteiden ja PIK-5:n sivuperäsimen viimeiset asennukset ennen verhoilua. Ruokailut järjestyvät tilaamalla sopivaan aikaan. Verhoilukurssin ja muidenkin kurssien oheismateriaali on varsin kattava ja toimiikin teoriaalustuksena sekä myöhemmin käsikirjana, jos ja kun omatoimisesti alkaa soveltaa kurssilla opittua käytäntöön. Huolto- ja korjauskurssit Urheiluilmailuopiston ja kerhojen yhteistyönä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, jolla on kysyntää. Kerhotalo Juhala on monitoimitila, joka pitää sisällään keittiön, tuvan, lennonvalmisteluhuoneen nettiyhteyksineen, saunan sekä sisä- ja ulkokäymälät. Yläkerta on majoitustilaa. Kangasverhoilua on aina käytetty lentokoneissa sekä harrasterakentamisessa että teollisessa tuotannossa ja sama jatkunee. Kurssien tarpeellisuutta erityisesti tällä hetkellä korostaa EASAn huoltotoimintamääräysten voimaantulon lykkääminen harrasteilma-alusten osalta vielä vuodella, joten nyt on korkea aika hankkia huolto-osaamista tulevaa varten. 46 ILMAILU 1/2009. Mustosen Harri tarkassa puuhassa. kuulumisten vaihtoon kuin myös tiedon ja osaamisen levittämiseen. Oripäässä on myös 1970-luvulla rakennettu hirsisauna, josta voi käydä löylyjen välissä uimaaltaassa vilvoittelemassa. Ruoka on hyvää ja edullista, palvelu on ystävällistä ja joustavaa
Samalla kentällä tapahtuu jatkuvasti ja paljon eli nähtävää riittää. Kone, jonka kärkiväli on vähän enemmän kuin Airbus 380:ssä, lentää ensilentonsa tulevana vuonna. Varapresidentiksi tulikin sitten Suomen edustaja eli muodostamme Larsin kanssa komission pienen hallituksen. Asialistalla oli presidentin, varapresidentin ja sihteerin valinnan lisäksi paljon informaatiota tiedotettavaksi delegaateille ja eritoten levitettäväksi ympäri maailmaa jäsenmaiden käyttöön. Komission presidentin valinta oli mielenkiintoisen hektinen kokemus, jossa pieni taktikointi oli paikallaan. Tarkoitus on tietenkin yhdessä mm. Projektit urheiluilmailun näkyvyyden parantamiseksi ovat edenneet hyvin. Sihteerinä toimii britti Ian Strachan. Piccard lensi ensimmäisenä maapallon ympäri kuumailmapallolla 1999. Hotellien hinnat tuplaantuivat, puhumattakaan muista kustannuksista. Jäsenmaita autetaan tiedottamalla alan kehityksestä ja auttamalla edunvalvonnassa, jotta harrastukseen on riittävät mahdollisuudet ilman liian raskaita laitevaatimuksia. Suomen Ilmailuliiton tiukkaa taloutta noudattaen paikalla oli vain puheenjohtaja edustamassa Suomea ja samalla osallistumassa asioiden käsittelyyn yhtenä FAI:n Vice Presidenttinä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka italialaiset onnistuvat. Esitystä perusteltiin ristiriitaisilla intresseillä. Kuitenkaan esitys ei mennyt läpi, koska se olisi tarvinnut 2/3 kannatuksen. Yhteistyösopimus Red Bullin kanssa Red Bull Air Racen turvallisuusneuvonantajan roolista on ollut toimiva. World Air Games järjestetään Torinossa tulevana kesänä uudella kaavalla. Asia herätti harvinaisen vilkasta keskustelua ja äänestyksessä esitys sai enemmistön äänistä. Tällaista tekee liian voimakas talouskasvu. uomen kokousdelegaatio oli ennätyksellisen pieni. Yllättäen olin Suomen edustajana ehdolla presidentin virkaan, mutta kaikki muut aikaa vaativat asiat eivät oikein puoltaneet viran vastaanottamista. Kuten nimikin sanoo, on komission tarkoituksena maailmanlaajuisesti seurata ilmatilarakenteen kehitystä ja laitevaatimuksia ilmatilan eri osissa. FAI:n yleiskokouksen jälkeen uusi CANS-komissio kokoontui järjestäytymiskokoukseensa. Australiassa ja USA:ssa käytetään jo nyt näitä järjestelmiä. Komission työ on aloitettu. Seuraava kokous on maaliskuussa ja silloin paneudutaan syvällisemmin muun muassa eri puolilla maailmaa oleviin ongelmiin liittyen ilmatilan käyttöön ja laitevaatimuksiin. Kokouksessa käsiteltiin paljon rutiiniasioita, mutta poikkeavaakin oli. Kokouksessa puitiin valvotun ilmatilan kriteerejä, tutkapalveluun liittyviä transponderivaatimuksia, satelliittinavigointiasioita ja tulevaisuuden ADS-B-järjestelmää. Kokous kutsui FAI:n Honorary Patroniksi sveitsiläisen Bertrand Piccardin. Taitolentokomission puheenjohtaja USA:n Mike Heuer sen sijaan putosi hallituksesta joutuessaan puolustuslinjalle presidentin esitystä vastaan. Netissä lisää tietoa www.solarimpulse.com. Nyt voimmekin aloittaa spekulaatiot ja vaalityön, sillä tämä on sääntöjen mukaan hänen viimeinen kautensa. S Kattojärjestömme Kansainvälinen Ilmailuliitto (FAI) piti 102. Henkilön, jolla on mahdollisuus käyttää aikaa molempiin tehtä- Kokouksessa päätettiin liittää sääntöihin uusi teknillinen komissio. Kokous siirtyi kauniiseen Aostan laaksoon, koska Intian Delhiin suunniteltu kokous peruttiin rakettimaisesti kohonneiden kustannusten takia. Jäsenmaksuissa ei ole korotuspaineita. Kirjoittaja Hannu Halonen on Suomen Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja. ILMAILU 47 1/2009. Vähän kummastutti tuo esitys. Niinpä toisella äänestyskierroksella vetäydyin jatkoon päässeiden joukosta ja valituksi tuli Ruotsin Lars Holmström. Tarkoituksena on herättää ihmiset ajattelemaan, että uusia energialähteitä todellakin tarvitaan. Salaisuuksia hallituksella ei saa olla ja oman lajin liiallinen suosiminen estyy kyllä viiden muun hallitusjäsenen toimesta. FAI:n talous on vakaalla pohjalla. Ranskalainen Pierre Portmann valittiin yksimielisesti kolmannelle kaksivuotiskaudelleen FAI:n presidentiksi. Vincentissä Italiassa. Yhteistyötä syvenennetään uudella sopimuksella, joka mahdollistaa lisää tuloja FAI:n kassaan. www.airsports.tv, jota kannattaa seurata. EAS:n kanssa lähestyä niin ICAO:ta kuin EASA:akin muistutuksilla ja esityksillä, joissa harrastusilmailu otetaan huomioon. Tällä hetkellä hän vetää projektia, jossa tullaan aurinkoenergialla lentämään maapallon ympäri. Tästä osoituksena on mm. FAI:n yleiskokousterveiset viin ja enemmistö hänet niihin haluaa, pitäisi olla kelvollinen. Katsojia tulee varmasti runsaasti paikalle. Hallituksesta myöhemmin äänestettäessä valituksi tuli purjelentokomission puheenjohtaja Uuden Seelannin Bob Hendersson. Tuo järjestelmä pohjautuu GPS -tekniikkaan ja tulee korvaamaan tutkat lennonjohtotyössä monilla alueilla. Puheenjohtaja Pierre Portmann teki esityksen, että lajikomission presidentti ei voisi kuulua FAI:n hallitukseen. Nimeksi tuli Commission on Airspace and Navigation Systems. yleiskokouksensa viime lokakuun alussa St. Eri lajien kilpailut on muokattu yleisöystävälliseksi
Joten itsensä kunnossapitämiseen on hyvät mahdollisuudet. Lautakuivat on FS-lajeissa (Formation Skydiving) välttämätön harjoittelumuoto. Jossain päin Suomea pääsee myös hiihtämään. Elleivät kotimaan harjoittelumahdollisuudet riitä, on mentävä jonnekin, jossa pääsee ilmaan. Ainakin voi katsella muiden tai omia hyppyjä. Niistä voi oppia jotain ja samalla kokea uudelleen harrastuksen mukana tulleita onnistumisen tunteita. Jollei kotimaassa pääse hyppäämään, mitä muuta voi tehdä. Jäädäkö kotiin katselemaan videoita tai DVD:tä vai pakatako itsensä koneeseen ja lentää jonnekin, jossa on mahdollista päästä harrastamaan. Valmentaja ei tietysti ole pakollinen, mutta mahdollistaa nopeamman kehittymisen ja oikean tavan harjoitella. Tarkkuushyppääjät pääsevät tekemään polkaisuharjoitteita myös talvella. Kuvassa kirjoittaja lähdössä talvihypylle pakkolaukaisukalostolla. Tyypillinen talvisää ei juuri houkuttele ilmailuharrastuksen pariin. 48 ILMAILU 1/2009. Fysiikkaa on helppo kehittää tai ainakin ylläpitää talvellakin. Harjoitteluun tarvitaan laudat, paikka ja valmentaja. Niinpä hyppymahdollisuudet talvella ovat Suomessa melko pienet. Kuva Pam Pangburn L askuvarjohyppääjillä ei ole kotimaassa talvella juurikaan hyppykelpoisia säitä. Tai ei ihan, sillä vapaapudotuslajeissa on mahdollisuus harjoitella hyppäämättä vapaa- Oikea pukeutuminen on talvihyppäämisen perusasioita. Unohtaa ei sovi myöskään kuntosalien ja uimahallien mahdollisuuksia. Hyppääminen maistuu Ulkomailla hyppäämiseen liittyvät oleellisesti näyttävät näkymät. Välivaihtoehto on tietysti jäädä kotiin ja yrittää päästä harrastuksen pariin kelien niin salliessa. Hyvä fyysinen kunto on liki kaikissa harrastuksissa eduksi. Ja jos onkin, hyppykone on joko remontissa tai maadoitettu vakuutusmaksujen säästämiseksi. Siinäpä ne vaihtoehdot ovat alan lehtien ja kirjojen lukemisen lisäksi. Monet hyppääjät pähkäilevät syksyllä, miten selvitä talvesta. Tässä lennetään 9-timanttia Empuriabravassa Espanjassa. Ulos pääsee helposti, on lenkkeily-, kävely- ja sauvakävelymahdollisuuksia
Skydive City onkin noussut hyppymäärältään jo Suomen kolmen aktiivisimman hyppykerhon joukkoon (jos lasketaan suomalaisten tekemät hypyt ko. Läheisellä Lake Walesin hyppykeskuksessa pidetään vuosittain iso Canopy Formation -hyppääjien tapaaminen. Tammikuun 2009 tapahtumaan on menossa noin 40 alan harrastajaa. Tunneleita on nykyisin monta, niistä lähimpinä meitä taitaa olla Moskovan tuulitunneli. Moskovasta suomalaisilla ole juurikaan kokemusta mutta Englannin Bedfordin tunnelista on. Viime vuosina on hyppymatkailu lisääntynyt. Harjoittelun antavat mahdollisuuden tuulitunnelit. Ensin ollaan yksin ja kokemuksen karttuessa voidaan lisätä "hyppääjien" määrää. 1/2009 ILMAILU 49. Thai Festival -tapahtuma on yleensä helmikuussa. Auringon paistaessa hyppäämään pääsee, kuvassa Jarmo Uotila laskeutumassa. Tuulitunneliin ei pääse ilman asianmukaista ohjausta. Pitkän viikonvaihteen aikana joukkue voi "hypätä" jopa 150 harjoitushyppyä. Silloin on sitten hyvä mahdollisuus päästä harrastuksen pariin täällä kotimaassakin. Suomen talvet ovat ainakin etelässä vähälumisia. Thaimaan iloja isoine Herculeskoneineen on lähtenyt ihastele- maan useita suomalaisia. Vuosi sitten (2007-2008 vaihteessa) pidetyllä hyppyleirillä suomalaiset hyppäsivät siellä peräti 4500 hyppyä! Tapahtumaan osallistui yli 110 hypännyttä suomalaista. Floridassa on usein ns. Tuulitunneli tekee mahdolliseksi nopean harjoittelun ja on toistaiseksi selvästi oikeaa hyppäämistä halvempaa. Vuosittain Espanjassa käy kymmeniä suomalaisia. keskuksessa). Kuvan Otterit toimivat hyppykoneina Skydive Cityssä Floridassa. pudotuksen aikaisia toimintoja. Suomen hyppykerhojen rinnalle hyppymäärissä on noussut Floridassa USA:ssa oleva Zephyrhillsin hyppykeskus. Eu- roopassa suurimmat ja parhaimmat hyppymahdollisuudet ovat Espanjassa. Mutta päätitpä tehdä mitä tahansa, ensi kesä on joka päivä lähempänä. Perinteisesti suomalaiset hyppäävät Skydive Cityssä vapaapudotushyppyjä. takuuvarma keli ja riittävästi konekapasiteettia, jotta jokainen pääsee taivaalle liki niin usein kuin haluaa. TEKSTI JA KUVAT PASI PIRTTIKOSKI Konekapasiteettia löytyy. Kaksi suomalaista FS4-openjoukkuetta harjoittelee ahkerasti Bedfordin tunnelissa. Tuulitunneli on nimensä mukaisesti tunneli (putki), jossa tarvittavan ilmavirran aiheuttaa isot potkurit. Tuulitunneli, joskin melko pieni, on myös Floridassa. Orlandossa oleva tuulitunneli on tullut tutuksi monelle suomalaisellekin hyppääjälle. Kaikki eivät kuitenkaan halua lähteä Floridaan saakka. Eikä kaukomaitakaan saa unohtaa. Siellä on myös usein hyppäämiseen sopivat kelit
Suosion kasvua selittänee lajin vaivattomuus, sillä varusteet mahtuvat selkäreppuun ja pai- mitään jäykkiä tukirakenteita. Kerholla on kaikki tarvittavat varusteet, joten koulutusta varten ei asiasta kiinnostuneen tarvitse ostaa mitään. Koulutuksessa kerho käyt- Varjoliitokeskus on saanut käyttöönsä uuden Pro-Design -tandemsiiven, joka tässä nousee komeasti taivaalle. Puiston portilta ParaPro Varjoliitokeskus on saanut hyvät toimitilat, joissa toiminta saa kirjaimellisesti siivet! Varjoliitokeskus ry on voittoa tavoittelematon, urheiluilmailua ja erityisesti varjoliitoharrastusta edistävä yhdistys, joka tarjoaa jäsenilleen ilmailun elämyksiä varjoliidon parissa, kertoo Varjoliitokeskus ry:n koulutuspäällikkö Jyrki Ala-Könni. Varjoliitokeskuksen yhteydessä toimivassa Ideatuli Seikkailumyymälässä on tarjolla runsas valikoima tekniikkaa ja varusteita. ParaPro Varjoliitokeskus on halunnut tehdä varjoliitoharrastuksen aloittamisen mahdollisimman helpoksi, kertoo Ala-Könni. Pilotti istuu isolta repulta näyttäviin valjaisiin, jotka on suunniteltu hyvin tukea antaviksi ja painopisteohjattaviksi. Kuvassa Varjoliitokeskuksen puuhamiehet, koulutuspäällikkö Jyrki Ala-Könni (oik.) ja kouluttaja Arto Kontiainen. 1/2009. Varjoliitokeskus toimii jäseniensä eduksi pilottien jäsenkerhona, lentopaikkojen kehittäjänä sekä aktiivisena vaikuttajana ja edunvalvojana. 50 ILMAILU Ilmailulajina varjoliito on maailman nopeimmin kasvava ja yleisin. Ilmavirran vaikutuksesta siipi kohoaa ylös ja jäykistyy aerodynaamisesti patjaksi ilman E spoon Lahnuksessa, parikymmentä kilometriä Helsingin keskustasta on Serena-vesipuisto ja -hiihtokeskus. Yhdistyksen tavoitteena on olla Suomen tunnetuin ja kansainvälisesti arvostettu toimija liidin- ja kevytilmailuharrastuksen sekä siihen liittyvän elämystoiminnan piirissä. Varjojen ja muiden varusteiden tekninen kehitys on ollut huimaa ja nykyiset varjoliitimet ovatkin turvallisia. Omat tavalliset ulkoiluvarusteet riittävät. Et ole minkään koneen tai laitteen sisällä, vaan omana itsenäsi ilman keskellä lentämässä. Varjoliitokeskus ry toimii Suomen Ilmailuliiton jäsenkerhona ja on liittynyt Suomen Ilmailuliiton koulutuslupaan. Siiven materiaali on erittäin kevyttä ja repeämätöntä kangasta. Käsiä ei tarvitse räpyttää, mutta muuten olet koko kehollasi osallisena lentämisessä, siipesi hallitsijana, melkein kuin lintu. lailla navat vain parikymmentä kiloa. Tunne on maksimaalinen. Varjoliidin eli siipi kannattelee valjaita ohuiden mutta lujien Dyneema-punosten varassa. Kaksivaiheinen peruskoulutus tähtää itsenäisen pilotin lupakirjaan eli PP2-tason kelpoisuustodistukseen. TEKSTI JA KUVAT JOUKO LAMPILA Varjoliitokeskus ry avattiin Espoossa Lentoa melkein Varjoliidossa pääset lähelle ihmisen ikuista unelmaa lentämisestä
Uusi varjoliidinpaketti maksaa 3 0006 000 euroa vaatimustasosta riippuen. Kerhon sisäistä viestintää varten lupavapaa PMR-radio on myös hyödyllinen, samoin tuulimittari. Lentäjä ei ole koskaan täysin oppinut. Pilotin tärkeitä tehtäviä maassa ovat varusteiden ja laitteiden toimivuuden varmistamisen lisäksi säätilan arviointi tuulta ja pilviä tarkkailemalla. Para Pro -koulutusjärjestelmä sisältää viisi tasoa PP1-5, joista kaksi ensimmäistä suoritetaan oppilaana lennonopettajan valvonnassa ja ohjauksessa. Kakkostason jälkeen oppilas syventää osaamistaan itsenäisenä pilottina useimmiten tutussa porukassa kerhossa, jolloin hän voi hyödyntää opettajan ohjausta sekä kerhon varusteita, hinauskalustoa ja lentopaikkoja. Varjoliitokeskuksen koulutuspäällikkö toteaa kelpoisuuden kullekin Para Pro -tasolle ja kelpoisuustodistuksen antaa Suomen Ilmailuliitto. Lentopäivien aikana täydennetään myös teoreettista osaamista käytännön harjoittein. Korkeassa lennossa oppilas hinataan autolla, mönkijällä tai moottorikelkalla noin 200 metrin korkeuteen, mistä hän irrotuksen jälkeen liukuu takaisin kentälle. PP2-kelpoisuuden saavutettuaan on mukava jatkaa alkanutta harrastusta tutun kouluttajan tukemana osallistuen yhteisiin lentopäiviin, joita kerho järjestää aina kun sää sallii. Pilotin tärkeitä tehtäviä maassa ovat varusteiden ja laitteiden toimivuuden varmistamisen lisäksi säätilan arviointi tuulta ja pilviä tarkkailemalla. Kerholla on kaikki tarvittavat varusteet, joten koulutusta varten ei asiasta kiinnostuneen tarvitse ostaa mitään. 1/2009 ILMAILU 51. Kurssit alkavat tutustumisella varjoliitoon ja jatkuvat teoriaosuudella, jssa käydään läpi noin 25 tunnin teoriakoulutuksen lisäksi siiven maakäsittelyä ja ensimmäiset matalat lennot, erittelee Varjoliitokeskus ry:n varjoliitokouluttaja Arto Kontiainen. Seuraavat PP1-tason koulutukset alkavat Varjoliitokeskuksessa 20.1.2009 sekä 10.2.2009. PP2-tason lentoja varten siirrytään Nummelan tai Kiikalan lentokentälle tai talvikoulutuksessa järven jäälle, missä suoritetaan minimissään 40 korkeaa lentoa vähintään kymmenen lentopäivän aikana. Pilotin on osattava arvioida, onko sää sopiva lentotoimintaan. Varjoliitokeskus myös vuokraa välineitä, joten omien varusteiden hankinta ei ole välttämätöntä. PP1- ja PP2-tason koulutus maksavat yhteensä 1 600 euroa. Siiven ja valjaiden lisäksi varjoliitäjä tarvitsee harrastamiseen muitakin varusteita, jotka hän saa tarvittaessa Varjoliitokeskuksen kanssa yhteistyössä toimivasta Ideatuli Seikkailumyymälästä. Tuulenpitävän vaatetuksen, tukevien jalkineiden ja sopivien käsineiden lisäksi tarpeellisia ovat kypärä, ilmailuradio, GPS-paikannin, variometri ja korkeusmittari. tää kansainvälisesti hyväksyttyä Para Pro -koulutusjärjestelmää, joka on Suomen Ilmailuliiton määrittelemä ja Ilmailuhallinnon hyväksymä
Ammattikoulun metallilinja ja parin vuo52 ILMAILU Finnairilta eläkkeellä oleva DC-10-kapteeni Olavi Niittunen opetteli mittarilentoa juuri tällä samalla Link Trainerilla Aeron lentouransa alkuaikoina. käännetty, eli sen sylinterit osoittavat alaspäin. Mersun käynnistysmoottori saavuttaa silloin noin 20 000 kierroksen minuuttinopeuden ja ulisee kuin suihkumoottori. Laite oli Aeron käytössä melkein 1950-luvun puoliväliin saakka. Ohjaamossa istuva lentäjä tai mekaanikko kytkee virrat, säätää potkurin, kytkee polttoainepumpun ja magneetot päälle, ryypyttää moottorin, säätää kaasuvivun kohdalleen ja antaa käynnistysmekaanikoille merkin olevansa valmis käynnistykseen. Reino Tammiston oma TEKSTI JA KUVAT JUHA RITARI sulkeutui Museoisäntä Reino Tammisto M useoisäntä Reino Tammisto syntyi 1932 ja vietti lapsuutensa Viipurin läheisyydessä isänsä lentomekaanikko Niilo Tammiston palveluspaikan Suur-Merijoen lentoaseman laidalla. Erään kerran lennoston komentaja Lauri Bremer otti 1/2009. Museon esineistö sekä osin ainutlaatuinen kirjallisuus ja valokuvat on hajautettu muihin ilmailumuseoihin ja joukko-osastojen perinnetiloihin. den kokemus vesilaitoksen koneiden parissa antoi hyvän pohjan tälle isän viitoittamalle polulle. Koneena oli Aeron Helsinki-Viipuri reitin kaksitasoinen Dragon Rapide. Sodan myllerryksen myötä perheen oli muutettava lentokoneiden mukana Viipurin seudulta Uttiin. Kyllä se aika kiikkerältä tuntui aluksi ja olisi ehkä nytkin, vaikka tässä välissä tulikin vietettyä taivaalla 20 000 lentotuntia, kertoi Niittunen. Utissa pidettiin normaalitoi- Miehet vääntävät käynnistyskampea kiihtyvällä nopeudella, kunnes se pyörii 60 r/min. Samana vuonna Reino lähti suorittamaan varusmiespalvelustaan Ilmavoimien apumekaanikkokurssille Kauhavalle. Pian Mercedes-Benz DB605 V12 -moottori alkaa elää omaa jytinäänsä. Kampikäynnistyksessä toinen mies seisoo siivellä ja toinen päätelineen pyörällä. ILMAILUMUSEO Mikkelin Majavedellä toistakymmentä vuotta toiminut yksityinen ilmailumuseo sulki ovensa viime syyskuussa. Hän pystyy yhä mielessään kuulemaan kuin kaikuna menneiltä ajoilta Fokker CX-syöksypommittajan tähtimoottorin jylyn. Moottori on ns. Kihlat he vaihtoivat vuonna 1952. Museohankinnoissaan Reinon oli tyytyminen venäläiseen Mi-4-helikopterin 14-sylinteriseen Shvetsov-kaksoistähtimoottoriin. 2 300 r/min nopeudella oli välillä hyvin jännittävää puuhaa jarrupukkien luistaessa talvipolanteisella asematasolla. Apumekaanikot pääsivät joskus lennoille. Magneettojen kokeilu 835-hevosvoimaisen Bristol Pegasus XXI -tähtimoottorin lapsuudesta muistiin jäänyt jylinä soi edelleenkin Tammiston mielessä. Lentokonemoottorihuoltolinjan loppuajan palveluspaikka oli toiveiden täyttymys Utti. Potkureineen toista tonnia painavan ja huipputeholtaan yli 1400 hevosvoiman moottorin pyöritykseen välittyy 24 hevosvoimaa. Focke-Wulf Stieglitz tai Viima nousi aamulla ensimmäisenä ilmaan lentämään säätiedustelun. Tammisto oli viimeisiä varusmiehiä, jotka saivat tehdä MTkoneiden lämmityskäyttöjä. minnan lisäksi muutamaa Messerschmitt-konetta jatkuvassa lähtövalmiudessa kovat piipussa. 1944 kaatuneesta isästään Reino Tammistolle jäi muistoina paljon valokuvia ja kirjallisuutta. Siipimekaanikot antavat merkin ohjaamoon ja ohjaamossa oleva vetää kytkimestä käynnistysmoottorin lautaset kiinni. Isä osti hänelle lipun lasten lennätykselle Viipurissa. Hän muistaa vieläkin Mersun käynnistysmetodin ja onpa hän käynyt sitä myöhemmin muistelemassakin Utin Mersu-vitriinissä. Sitten Mersut voitiin työntää ulos ja aloittaa lämmityskäytöt. Blenheim ja Stieglitz tulivat Tammistolle ilmassa koetuiksi. Kaksitaso vaaputti kentän päältä merkiksi, jos sää salli hävittäjillä lentämisen. Ensimmäisen kerran Tammisto pääsi lentokoneen kyytiin kuusivuotiaana. Sota sai aikaan myös onnekkaita tapahtumia. Tammistojen kanssa samaan pihapiiriin Mikkelin kasarmin asuntoihin muutti Reinon tuleva vaimo Kaija vanhempineen
Yleisön palautteen innoittamana Tammisto oivalsi, että ilmailuaiheisen esineistön voisi panna esille ilmailuperinteestä kiinnostuneelle väelle. Se olikin oikeaa kokeneen lentäjän matalalentoa, koska välillä Bremer joutui vetämään kaksitasoa ylöspäin ylittääkseen pellolla olleen aidan ja jopa junan, jonka matkustajien ilmeitä koneessa olijat tarkastelivat samasta tasosta. Aero palkkasi mielellään siviiliin päässeitä ilmavoimien moottoriapumekaanikkoja, mutta ReinoTammisto ei halunnut jättää kihlattuaan ja hän pysyi Mikkelissä Kaijansa luona. Näin Tammistoille jäi aikaa muuhunkin. Reino ja Kaija kehittivät ja ylläpitivät museotaan innostuneesti syksyyn 2007 saakka, jolloin ajatus puuhailun vähentämisestä puolisoiden ikääntymisen myötä alkoi voimistua. Vanhan navettarakennuksen entisöinti museokäyttöön sai alkunsa tilalla 1996 pidettyjen Suur-Merijokipäivien yhteydessä. Vasemmalta Pertti Halinen, Mauno Soininen, artisti itse, Erkki Heinilä, Reino Tammisto, Jarkko Rämä ja Pertti Saira. Tammistot ostivat Mikkelin itä- puolelta Majavedeltä pienen maatilan, jonka nurkkiin alkoi kertyä isännän keräilyvietin tuloksena ilmailuaiheista tavaraa. Museota ei koskaan virallistettu eikä markkinoi- tu tietyillä aukioloajoilla. Osia jouduttiin ottamaan toisista koneista. Siviiliin päästyään Tammisto palasi Mikkelin kaupungin vesilaitokselle ja teki 40-vuotisen koneenhoitajan ja käyttöpäivystäjän uran ennen eläköitymistään 1990. Niilo Okon yhden miehen haitaripartio hälvensi sopivasti haikeutta Laivue Etelä-Karjalan edustajien heinäkuisella jäähyväisvierailulla museoon. Kaijan kuolema keväällä 2008 teki lopulta luopumispäätöksen Reinolle luonnolliseksi, vaikka hän itse onkin vielä hyvässä vedossa. Museon arvokkain esine oli USA:ssa 1944 valmistunut mittarilentoharjoituslaite Link Trainer (alla ja allla oik.). Mersut alkoivat olla loppusuoralla ja varaosistakin oli pulaa. Samalla voisi esitellä Kaijan isän perintöesineitä. Perinnetila olisi kunnianosoitus kummankin vanhempien muistolle. Tammistot ovat palvelleet jo kolmessa polvessa Utin lentotukikohdassa, viimeisimpänä Reinon poika Jarmo helikopteriapumekaanikkona vuonna 1974. Se on yhtä alipainepumppua lukuun ottamatta käyttökunnossa kontrollipöytää myöten. Ilmailupiireissä sana kiersi ja 150 m2 museotilan ovet avattiin vain etukäteissopimuksesta kävijöiden ollessa pääosin maanpuolustuskiltojen ja ilmailukerhojen jäsenistöä. Vuonna 1953 Mersuilla lennettiin enää hyvin vähän, eikä Uttiin näyttänyt tulevan korvaavia koneita. Apumekaanikkoajan puuhailu lentokoneiden parissa kiinnosti Tammistoa, mutta aselajin näkymät varusmiesajan jälkeen eivät olleet kovinkaan puoleensavetävät. Tammiston matalasuunnistuslennolle. Ilmavoimilla oli näitä samoja Link Trainereita kaikissa lennostoissaan, myös Utissa. 1/2009 ILMAILU 53. Käyntimaksua ei peritty ja isäntäväki piti tärkeänä, että museosta kiinnostuneille oli kunnon tarjoilut omakustannushintaan. Tarvittava osa olisi vaihdettavissa, kunhan sopiva vaihtoesine löydetään. Vierailuista tuli kotoisan lämminhenkisiä eikä se ilmapiiri kadonnut vielä kotimatkallakaan. Reino Tammisto tahtoi sijoittaa Link Trainerin Utin perinnetiloihin
ILU-LEHT I LMA I 70 OTTA SITTEN VU 54 ILMAILU 1/2009
Lisäksi lentoliikenteen suhteellinen osuus tulee pysymään rajallisena, kun tulema-ajattelu kehittyy, siis yhdistetty kokonaisnäkemys ajatus vahvistuu myös EU-tason logistiikkasuunnittelussa. Epäilevä Einari alkaa pelottaa. Suomen aluehan jakaa Euroopan itäiseen ja läntiseen vyöhykkeeseen ja ilmailun osalta toinen maailmansota toi tälle sota-alueelle ja Malmin kentälle tai taivaalle liki kaikki sen aikaiset ilmailun innovaatiot. Erillisten piensuihkukonekenttien luonti ei taida sisältää taloudellista laskentaa, ainoastaan verovarojen surutonta hyväksikäyttöä. Lapsi saattaa vain mennä pesuveden mukana. Ei voi olla totta Kuopio j Ohjeita yleisönosastolle kirjoittaville Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILUN yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta. Kaikkein älyttömintä on se, että poliitikot ovat suhmuroimassa viraston paikaksi jotakin takapajulaa. Asiasta on sovittu sekä ohjaamo- että matkustamohenkilöstön kanssa. Lisäksi vielä suurin osa kyseisen viranomaisen kanssa asioivista ihmisistä asuu pääkaupunkiseudun tuntumassa. Tavallinen kansalainen kurkistaa Italiassa ennemminkin Colosseumin saloihin Roomassa. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Finnair vastaa Finnair ei ole rajoittanut säästöjen nimissä lentäjien ateria- tai juomamääriä. Taneli Hassinen Johtaja, Finnair Malmin lentokenttä tulevaisuuden näkökulmasta Purjelentäjän eräs Mekka on Rieti Italiassa. Tulevaisuuden sähkökäyttöiset koulukoneet eivät taas häiritse ketään, joten pieniä muutoksia kaavoihin ja sopimuksiin, muutama asuinalue ekorakentamisesta huippualueisiin ja jokaiselle asukkaalle oma harrastepaikka sekä visiopaikkoja lapsille sinne tänne. Jos ohjaamoväen hyvinvoinnissa aletaan säästää, ainakin minua 1/2009 ILMAILU 55. Pieni määrä suihkareita menestyy varmaankin parhaiten Helsinki-Vantaan hyvin organisoidussa ympäristössä muutaman minuutin matkan päässä toimistoalueista. Ei siinä mitään, että esimerkiksi ilmailuviranomainen istuisi vaikka Kuusamossa, mutta tehostuuko siinä oikeasti mikään. Kuulin nimittäin, että Finnair olisi alkanut säästää ruoan ja juoman antamisessa lentäjille. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, muokata, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Jos uuden viraston ilmailuviranomainen istuu 600800 kilometrin päässä Helsingistä, käytännössä valtio istuttaa virkamiehiään tuhansien miestyötuntien ajan missäpä muualla kuin lentokoneessa! Ilmailuviranomaisen "tärkeimmät" asiakkaat kun ovat suomalaisia lentoyhtiöitä, joiden konttorit ovat Vantaalla. Nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja, ei julkaista. Joutuu varmasti, jos viraston väki istuu esimerkiksi Kainuussa. Koko alueellistamishömpötys on puhtaasti maakunnan poliitikkojen irtopisteiden hankintaa. Myöskin laajemmat historialliset kokonaisuudet saattaisivat olla mielekkäitä, jotta alueen turismi muodostuisi kannattavaksi. Eli toisin sanoen ohjaamoon ei enää saisi kuin tietyn määrän virvoitusjuomia ja yhden sämpylän matkustamon tapaan. Kukaan tuskin muistaa Colosseumin tapahtumayhteyttä omassa ajassaan. Turistit tulevat luotijunilla muutamassa tunnissa satojen kilometrien säteellä rantarataa Pietarista ja etelästä Via Balticaa pitkin. ILMAILU päättää niin ikään julkaisuajankohdasta. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Mahdollisuutena olisi lentokoneiden pitkän aikavälin koonti Malmin tiloihin. Asko Pankka Säästötoimia ohjaamossa? Minä en näistä säästöasioista tiedä, enkä lentäjien palkoistakaan, mutta haluaisin oman lehteni, eli ILMAILUN, selvittävän, pitääkö oheinen huhu paikkaansa. Kysykää tätä Finnairilta ja julkaiskaa kysymykseni ja yhtiön vastaus. Helsingin Mekat saattaisivat olla muutaman sadan vuoden kuluttua Viapori, suomalainen arkkitehtuuri ja Malmin lentokenttä, arkkitehtoonisen ajankuvan funktionalismin ja koneuskon huipentumana. Kippari kun tönäisee tehovipuja muutaman millin eteenpäin, saisi menetetyn polttoaineen hinnalla ostaa pakettiautollisen kolajuomaa. Ja jos ei nyt aivan pelottaa, niin ainakin harmittaa ihan lentoyhtiön puolesta. Lisäksi pelottaa se, joutuuko hajasijoituksen uhrina ilmailuviranomainen työvoima- ja asiantuntemuspulaan. Tätä taustaa vasten näkymä Malmin kentästä aktiivisena pienilmailukenttänä kertomassa omasta ajastaan 1930-luvusta, tulevaisuuteen kurkottavana museoalueena, vaikuttaisi erittäin merkittävältä myös turismin kannalta. Sitä on myös tämä uusi valtionhallinnon tehostamistoimi eli suuren ja mahtavan Turvallisuusviraston perustaminen. Tässä tehostuu vain lentokoneessa istuminen. Miehistöjen ateriatarvikeliikennettä on tarkoitus järkeistää välipalojen osalta siten, että annoksissa jatkuvasti käyttämättä jääviä tarvikkeita vähennetään. Ilmailu kuulee vitosena Turvallisuusvirasto on hölmöilyä Valtionhallinnossa ollaan iät ja ajat tehty hulluja tempauksia
220,) 199,00 MVVS:n moottorit ja tarvikkeet RC-lennokkeihin. (09) 3509 3440 SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h BANTAM laturit ja tasauslaitteet Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014 Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille DUALSKY moottorit, säätimet ja lipo-akut EMCOTEC virransyöttö laitteistot RC-lennokeille AR-108 ilmailuskanneri GRAUPNER radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet 98,00 UUDET Suomen VFR-ilmailukartat (20 NOV 2008) nyt myymälästämme Lennokkisimulaattori REAL FLIGHT G 4,5 Tarjous Uu tu us ! (norm. (09) 3509 3450, fax. SIL-SHOP Myymälämme sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Huippulaadukkaat 26cc 152cc bensamoottorit.
259,00) 219,00 SIL -heittoliidokit. Laaja valikoima lennokkien pientarvikkeita Rakennusmateriaaleja balsasta deproniin, alumiinista hiilikuituun Alkeislennokit laaja valikoima erilaisia ja eri tasoisia lennokkeja Potkurit lennokkeihin 2,5 tuumasta 32 tuumaan Lento- ja matkapäiväkirjat ja nahkakannet Tarjous! Radio-ohjattava DGL-liidokki Long Shot 2 (norm. 78,00) 65,00. Lähes särkymättömät EPP:stä valmistetut heittoliidokit Uutta SIL-Shopissa! Futaba 2,4 GHz radio-ohjauslaitteistot alkaen 5,00 alkaen Tarjous! HACKER ZOOM ZOOM -sähkölennokki 184,00 (norm
Tällaista voi nähdä vain Oshkoshissa. Lockheed F-22 Raptor. Chicago on vielä näppärän matkan päässä. Voit lentää perille Oshkoshiin vuorokoneella tai jollekin lähikentälle, josta voi vuokrata auton. Yöpyminen pitää suunnitella. International Evening ruokailuineen ja juomineen on meille ulkomaalaisille must. Gary Sinise (mm. Sähkömoottoria voimanlähteenään käyttävä ElectraFlyer-C. Perheen kaikkein pienimmilläkin oli kivaa. Tuttu mies vähän oudommassa roolissa. Susi lampaan vaatteissa. Oshkoshiin mennään lentäen. Tutki lentoja mielellään vähintään kuukausia ennen AirVenturea, koska lentolippujen hinnat nousevat mitä lähemmäs haluamaasi lähtöpäivää mennään. Musiikillisesta viihteestä vastasi tänä vuonna Foreigner ja Lt. Maailman kallein "savugeneraattori" työn touhussa. Lockheed F-22 Raptor. Tuntuu kuin kaikki kuuluisivat samaan perheeseen. Sitähän AirVenture juuri on suuri ilmailujuhla The Spirit of the Aviation! P-51 Mustang, P-38 Lightning ja F-22 Raptor puljassa. Dan Band konsertteineen. Tässä yksi ratkaisu polttoaineen hinnan kurittamille ilmailijoille. Aloita oman pyhiinvaellusmatkasi suunnittelu hyvissä ajoin: www.eaa.org. 1/2009 Töpseli seinään ja taivaalle. Hotelli olisi hyvä tilata jo ainakin vuotta aiemmin, jos ei halua sukkuloida pitkiä matkoja. Teltassa oman koneen siiven alla ei ole meikäläisille varteen otettava vaihtoehto etäisyyden takia. Lähistöllä on lukematon määrä mahdollisuuksia: golfkenttiä, museoita mitä ihmeellisimmistä aiheista, historiallisia nähtävyyksiä, huvipuistoja yms. Kävimme jälleen myös Sea Plane Associationin corn roastilla. Forrest Gump ja CSI New York) heitti keikan Lt. Fly-In Theaterissa näytettiin joka ilta joku vanha ilmailun klassikkoelokuva. Theatre in the Woodsiin voi mennä esimerkiksi kuuntelemaan Apolloastronauttien jutustelua reissuistaan tai Sir Richard Bransonin visioita avaruusmatkailusta. Koti- tai yliopistomajoitus on varteenotettava vaihtoehto ilmailuhenkiselle. Camp Scholler lentokenttäalueella joko teltassa tai asuntoautossa on etäisyyksien kannalta hyvä. Tässä vuosittain noin 40 000 kuin tyhjästä ilmaantuvan ihmisen kansoittamassa kaupungissa tunnelma on ainutlaatuinen. Jos ilmailu ei ole se juttu perheessä, matkailu yhdessä on mukavaa. Yöpaikka on kaukana, jos et varaudu ajoissa. Dan Band -yhtyeensä kanssa. ILMAILU 59. Totta kai siellä on kauppoja, tehtaanmyymälöitä ja kauppakeskuksia kun Amerikassa ollaan. Useimmat vierailijat pakkaavat lentonäytöksen jälkeen retkituolinsa ja suuntaavat kohti majapaikkaa. Ohjelmaa kuitenkin riittää pitkälle iltaan joka ilta
Kaiken pitää tapahtua ilman että mikään ohjainpinta liikahtaa. Minulle kokoontuminen ja muiden harrastajien tapaaminen on paljon tärkeämpää kuin kilpaileminen. ovat olleet kolmitahopiirustukset ja Suomen Ilmailumuseosta saamani kirjallinen materiaali, Jarkko kertoo. Lennätyspaikka on rakennettu jalkapalloa varten. Mallilennokkiharrastajien lisäksi paikalla oli taitolennon harrastajia ja muita hupilennättäjiä. Pietarsaari on jalkapallomyönteinen kaupunki. Lähtökohtana Jarkko Hyttinen on paneutunut Sääski-lennokkinsa yksityiskohtiin huolella. Lennätystapahtumaa varten halli oli varattu koko lauantaipäiväksi aamusta iltaan. Tällainen sisälennätystapahtuma on todella tervetullut, sillä ennen näitä Pietarsaaren tapahtumia olen viimeksi lennättänyt sisällä kymmeniä vuosia sitten, kun Helsingin Messuhallissa järjestettiin vielä sisälennätyskilpailuja, Boris sanoo ja alkaa viritellä Dornier Kometia lentokuntoon. tiin Pietarsaaressa viime marraskuun lopulla. Lennokki on ensimmäisen maailmansodan aikaisesen Airco DH5:n pienoismalli. Sääski-lennokki on radio-ohjattu ja se painaa 350 grammaa eli on suhteellisen painava sisälennokiksi. Espoolaisen Jarkko Hyttisen mielestä parasta tällaisessa tapahtumassa on keskustelut toisten harrastajien kanssa, myös eri lennokkilajien harrastajien välillä. Tärkeintä oli nähdä, mitä muut ovat vuoden mittaan saaneet aikaan. Focke-Wulf Fw 56 Stösser on Boriksen mielestä yksi kauneimmista lentokoneista toisen maailmansodan ajoilta. Sen rakentaja, tamperelainen Tommy Westlin, seuraa silmä tarkkana lentoa. Ja tietenkin esitellä omia projektejaan kiinnostuneille. Sääski on 1920-luvulla suunniteltu suomalainen lentokonetyyppi, jota Valtion Lentokonetehdas valmisti yli 30. Tapahtuman yhteydessä oli kilpailuja mallilennokeille, taitolennokeille ja jopa yksinkertaisille kumimoottorisille peruslennokeille. Ajan puutteen takia häneltä meni rakennusprojektiin pari vuotta. Pieni ruskea kaksitaso kaar- telee ja etsii laskeutumispaikkaa Tellushallin nurmikolta. Sisällä on aina hyvä sää, mikä helpottaa tapahtuman valmistelua; säävarausta ei tarvita, Kari lisää. Sopivien sisälennätystilojen puuttuessa hän on lennättänyt sitä tyyninä talvipäivinä meren jäällä. Tapahtuma kokosi väkeä muun muassa Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja tietenkin lähialueelta. Se esittää Brewsteriä toimitusasussa ennen suomalaista sotamaalausta. Mauri Tuure valmistautuu lennättämään Pilatus Turbo Porter -kumimoottorilennokkia. 1/2009 ILMAILU 61. Olen itse tehnyt piirustukset tähän lennokkiin. Hyvin kontrolloidut lennätysvuorot takaavat kaikille paljon lennätysaikaa. TEKSTI ILKKA KLEMETTI KUVAT TIMO HILLIAHO Lentoonlähdössä moottorissa on isot tehot päällä, sen jälkeen lennokin on asetuttava tasaiseen vaakalentoon ja lopuksi sen on tietysti laskeuduttava kauniisti. Täällä on rento meininki. Ainakin mallilennokkipiireissä kilpailuja pidettiin pikemminkin "tikkakisan" luonteisena hauskanpitona kuin mestaruuksien tavoitteluna. Muuta hän ei tässä vaiheessa voikaan tehdä, sillä lennokki on vapaastilentävä kumimoottorilennokki. Tapahtuma järjestettiin nyt viidettä kertaa, kertoo käytännön järjestelyt vetänyt Kari Alanko Pietarsaaren Seudun RC-lentäjät ry:stä. Jarkon mukaan tällaisen lennokin voi tehdä kuukaudessa tai kahdessa. Tellushalli sopii lennokkien lennättämiseen erinomaisesti. Siitä minä pidän, Jarkko sanoo. Radio-ohjattava lennokki myös lentää tyylikkäästi. Kari Oksanen on rakentanut lennokkinsa Depron-eristelevystä. Tällaiset tapahtumat ovat ki- Jarkko on rakentanut pienoismallin suomalaisesta Sääski-lentokoneesta. Aika moni osallistujista on ollut mukana joka kerta. Mallilennokkien sisälennätystapahtuma inSkaala 2008 pidet- Nyt täällä on viitisenkymmentä rekisteröityä lennättäjää ja varmaan kymmenkertainen määrä katsojia, Kari kertoo
1/2009 ILMAILU 63
(09) 5407 4500 bmw.laakkonen.fi Laakkonen Helsinki. Edut yhteensä 4.500 Veljekset Laakkonen Oy Mekaanikonkatu 2, 00880 HELSINKI puh. kulutus 5,6 l /100 km, CO2 146 g/km. Uusi BMW 320d xDrive. 4 x laskelmoidumpaa nautintoa. BMW xDrive -mallistot alkaen: Malli BMW 3-sarja alkaen BMW 5-sarja alkaen BMW X3 alkaen BMW X5 alkaen BMW X6 alkaen SVH 46.600 62.600 52.100 81.600 85.100 Uutuus: BMW 320d xDrive Business -neliveto! Maailman suosituin premium -luokan auto ja kehittynein neliveto yhdistettynä BMW:n nelisylinteriseen tehokkaasti vääntävään dieselmoottoriin tarjoavat auton, jolle ei löydy vertaista. 46.600 . BMW 320d xDrive alk. kulutus 5,4 l /100 km, CO2 143 g/km. Älykäs BMW xDrive nelivetojärjestelmä mukautuu vallitseviin olosuhteisiin ja antaa millisekunneissa lisää pitoa ja ajovakautta niille pyörille, jotka sitä tarvitsevat. (09) 5407 4700 bmw.laakkonen.fi Edut ovat voimassa 31.3.2009 mennessä tehtyihin uusiin asiakastilauksiin. Laakkonen Espoo Veljekset Laakkonen Oy Luomannotko 7, 02200 ESPOO puh. BMW 320d xDrive hinta alk. Nyt Business varuste-etu 1.740 . 46.600 + toim.kulut 600 = 47.200 , teho hv/kw 177/130, EU-yhd. 3.800 ). BMW 320d xDrive Touring alk. 49.500 + toim.kulut 600 = 50.100 , teho hv/kw 177/130, EU-yhd. Nyt automaattivaihteisto vain 990 (norm