Numero 10/2007
70. vuosikerta
Hinta 6 euroa
ILMAILE
virtuaalisesti!
Hanna Grönforsin PITKÄT PORTAAT MALMIN TORNIIN
07010
2008-03
6 41 488 2 8 880 30
288803-0710
ULTRA-turmat syynissä
ILMAILU 3
PAL.VKO
Lento-ominaisuuksia muokattiin eri kokoisilla siivillä.
KU Suo Fin 70.
VA Mik mik
K
Kuukauden kestäneen, täysin papereihin perustuneen evaluaation jälkeen tilattiin kahdeksan konetta ja ostettiin valmistuslisenssi. hajonnut vaakalennossa puuskaisella säällä. Muiden käyttö ei ollut yhtä hillitöntä.
Tämä Mi-8:n jatkokehitelmä ei tietysti ole kovin mediaseksikäs lentolaite mutta ajaisi asiansa ja sitä paitsi kuljettaisi kymmenkunta ukkoa enemmän kuin NH90. Otsikkona on paljon puhuvasti "Meidän poikamme mokasivat".
Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Nuoren Suomen tasavallan ilmailuvoimat kärsi 20-luvulla konepulasta. Silloin ostetaan lupauksia hienosta suorituskyvystä ja uudesta tekniikasta. NATO-maa Tshekki osti vuonna 2006 moisia ja lentelee niillä täyttä päätä. Koolhooven olisi mm. Se oli mm. Koolhooven oli alusta asti selvästi epäonnistunut ilma-alus. Koneen runkoon tuli muodonmuutoksia, jotka aiheuttivat kampeamisia milloin mihinkin suuntaan. Koelentäjät sähköttivät Hollannista kotiin kärsimättöminä vartoville tovereilleen. Vaikka kopterit saataisiin heti tässä ja nyt, niiden operationaaliseen käyttöön ei 2008 vielä päästäisi. Utissa koneet havaittiin vaarallisiksi. Sen sijaan NH90:stä saadaan varmasti lopulta hyvä ja pitkään palveleva kuljetuskopteri. Tai jospa suosiolla unohdetaan kotkotukset NATO-yhteensopivuudesta ja ostetaan idästä Mi-17-koptereita. Koelentäjät pitivät hieman kiusallisena esimerkiksi sitä, että Koolhoovenin lento-ominaisuudet muuttuivat laskujen vaikutuksesta ja lennoillakin kaarroissa jos ne olivat jyrkkiä. Aiheesta enemmän tietoa haluavien kannattaa hankkia se käsiinsä. Koneet pantiin lentokieltoon ja poistettiin vähin äänin. Pariisin ilmailunäyttelystä bongattiin hollantilainen Koolhooven F.K.31, jonka piti olla todellinen monitoimi-ihme. Paksurunkoinen kone herätti yleistä tyrmistystä. Eurocopter Cougar on koeteltu laite ja Suomessa on osaamista sen siviiliversio Super Puman myötä. Koolhooven-tapauksesta tulee nimittäin mieleen kuljetushelikopteri NH90:n valinta (jonka tyyppitunnus onkin osuvasti KH). Hollantiin matkannut valtuuskunta löysi yhden prototyypin. Onneksi kukaan ei päässyt hengestään. Vika löytyi hollantilaisista piirustuksista, joista puuttui tärkeä jäykistävä ristikko. Koelennoista ei ollut raportteja mutta tarjolla oli runsaasti teoreettisia laskelmia suoritusarvoista. Koneet pantiinkin heti täyskorjaukseen. Isoveli uskoo visusti tähän vanhaan totuuteen ja kaivaa todistusaineistoksi 80 vuoden takaa pienen episodin. "Älkää odottako, ei näistä mitään iloa kyllä tule." Konepulassa puolustusministeri päätyi ilmailuvoimien epäilyistä huolimatta vastaanottamaan koneet. Silti lisenssikoneet päätettiin rakentaa mutta ne vaativat runsaasti muutoksia koska monet laskelmat havaittiin virheellisiksi.
1920-luvun hankintaprosessilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä nykypäivään. hävittäjä, meritiedustelukone ja pommituskone. Mi-kasien käyttöikää jatkamalla päästään sentään tauon yli.
TOI Chr chr
TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww
ILM Pan ilm Puh
Mutta jos NH90-kauppa todella on peruuntumassa (kuten huhutaan), alkaa tulla kiire. Saisikohan Cougareita suoraan linjalta. Ominaisuuksia ei ole yhtä paljon, mutta eipä ole myöskään hienojen vehkeiden vikaantumismahdollisuuksia.
PA Pai ma Puh
ILM ään liito ISS
Isoveli käytti Koolhooven-lähteenään Jukka Raunion mainiota artikkelia ILMAILU-lehdessä 12/1990. Mi-17 on soiva peli ja valmiiksi tuttu käyttäjilleen.
KO chr Fak (Ko ma
TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo
Kotimaassa kootut neljä konetta osoittautuivat alkuperäisiäkin huonommiksi. Eniten käytetyllä kotimaisella Koolhoovenilla lennettiin huimat viisi ja puoli tuntia. Molemmissa tapauksissa kyse on hankittu vielä suunnitteluvaiheessa oleva lentolaite. Kyllä sillä armeijakin lennättäisi iloisesti sotapoikia ja -tyttöjä. Mutta onko Suomella varaa, halua ja aikaa osallistua sen kehittämiseen. korkealtajakovaa@gmail.com
Mokasivatko poikamme taas?
en ei historiaa tunne, on tuomittu sitä toistamaan. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa.
Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito
2 ILMAILU
Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). teen-maa äätä.
Tässä numerossa
8 14 16 17 18 20 24 26 28 30 38 39 42 46 49 52 53 54 46
4
eksikymei ole n vi-
ainimän a on
ILMAILUN 70-vuotisjuhlat Malmin historia osa 2 Saapuvat-uutispalsta Paavon purjelentokulma Virtuaali-ilmailu Liitäjien syyskokous Lennonjohtaja Hanna Grönfors Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivu Ultraonnettomuudet 2006 Helsinki-Vantaan uusi hahmontunnistuslaite Lennokkien kilpailukausi 2007 Moottoritaitolennon SM 2007 Laskuvarjohyppääjät koolla Kuopiossa Purjelentoteoriat kotisohvalla Ilmailu kuulee vitosena Ilmailu 70 vuotta sitten Kannen kuva: Ilmailuaiheista lukemista Sami Virkkula Kuppilatiima
ILMAILU 3. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. 040 594 2362, (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
uten laite yötä. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
ä nyeleen nkin ttelunosta -alus. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. ttöjä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri, Mikko Nieminen ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. tkään halua aisiin vietään
TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh
Mimma Lehtovaara ja Anna-Liisa Mikkonen eivät päässeet tilaisuuteen.
ILMAILU sai puhtaat paperit Ilmailuhallinnon ylijohtajalta Kim Saloselta.
ILMAILU juhli Hotel Presidentissä 25. lokakuuta Pohjois-Euroopan vanhimpana alan lehtenä jo 70 vuotta kestänyttä ilmestymistään. Tässä kuvasatoa ILMAILU-bileistä.
4 ILMAILU. TEKST KUVAT
ILMAILU juhli 70-vuotista ilmestymistään
ONNEA JA PITKÄÄ IKÄÄ!
Sokos H satahe salissa
Finnair taja ja ILMAIL Sokero kanssa
Raine H Finland
Kai Mö Jaana T tuksen Pressan lavalla ILMAILUN päätoimittajia viideltä vuosikymmeneltä: oikealta Mikko Sokero, Tero Tuominen, Arja Vartia, Jyri Raivio ja Seppo T. Kutsuvieraiden joukossa oli runsaasti ilmailualan vaikuttajia. Raivisto. Juhlien meininki oli rento: jo kutsussa kehotettiin kansalaisia jättämään solmiot narikkaan ja kunniamerkit korurasiaan
Kai Mönkkönen (kesk.) poseerasi puolisonsa, Jaana Tohmon, ja Suomen Ilmailuliiton hallituksen jäsenen, Timo Korvenpään kanssa. meyri isa
ien ja oa
ILMAILU 5. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT JEAN-YVES GOUGAUD
Sokos Hotel Presidentin buffet-ruoka maistui satahenkiselle kutsuvierasjoukolle Presidenttisalissa.
Finnairin Okay-henkilöstölehden päätoimittaja ja viestintäpäällikkö Senja Larsen sekä ILMAILUN nykyinen päätoimittaja Mikko Sokero skoolasivat jättimäisen lehden kannen kanssa.
Raine Haikarainen (alh.) edusti juhlissa MAF Finlandia ja Malmin Lentoaseman Ystäviä
Ultrapahvi on ollut taskussa jo pitempään.
Ilmailu Eero Ka
Malmin Lentoaseman Ystävien aktiivi ja Suomen Ilmailuliiton hallituksen jäsen Tero Auranen otti ilon irti Piia-vaimonsa kanssa.
Ilmailuliiton konekatsastaja Mikko Jaakkola ja Sunny Nights Rallyn puuhanainen Helena Jaakkola saapuivat juhliin kotoaan Oulusta.
6 ILMAILU. Myös lennonjohtaja Petri Hiltunen oli paikalla, mutta kuvanottohetkellä mies oli viihdyttämässä muita vieraita.
ILMAILUN edellinen päätoimittaja Tero Tuominen vaihtoi kuulumiset Ilmailutoimittajat ry:n puheenjohtajan, Kauppalehden reportterin, Heikki Haapavaaran ja toimittaja-lentäjä Esa Korjulan kanssa.
Koelen ton laji neet al kuvass
Onnett Hänen
Helitechin Pentti Tuomolin ja Malmilla lentokonevuokrausta vuodesta 1969 harjoittanut BF-Lennon Mark Baker muistelivat ilmailuasioita.
Entinen Image-lehden kustantaja Ville Ailio skoolasi 70-vuotiaalle ILMAILULLE. Ailio lentää juuri PPL-lupakirjaa. Ilmailu ja Hels rupatte
Malmin lennonjohdon edustus oli näyttävä: lennonjohtaja Hanna Grönfors, Mikko Sinervä, Henri Musakka ja Riikka Palin
Vain toinen wingleteistä murtui.
Kolmen vuosikymmenen ajan ILMAILUA painaneen Aurasen kirjapainon edustustossa istuivat Juhani Salmi, Petri Tuominen, Raija Virtanen ja Timo Saarto. Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen ja Helsingin Vartiolentolaivueen Mikko Paiho rupattelivat mannermaiseen tyyliin. Airbus A380:n pienoismalli suoritti loppuillasta ensilentonsa. Viimeksi mainittu on entinen aktiivi-ilmailija Polyteknikkojen Ilmailukerhosta.
ILMAILU 7. Yhdessä kuvassa noin 20.000 tuntia lentotiimaa!
et
Onnettomuustutkija Seppo Hämäläinen kirjoittaa edelleen ILMAILUUN. Koelentoekspertti Jyrki Laukkanen ja Ilmailuliiton lajipäällikkö Jorma Sucksdorff eivät tarvinneet alkoholin voimaa juhlintaansa. Hänen seurassaan Ilmailuliiton entinen toiminnanjohtaja, Jaakko Kaskia.
Konekorhosen Veikko Lindholm ja Jetfliten Juhani Missonen ovat seuranneet suomalaista kaupallista ilmailua jo pitkään, eikä loppua näy.
ilio
Ilmailuhallinnosta valokuvaajan linssin eteen pääsivät apulaisjohtaja Eero Kausalainen ja viestintäpäällikkö Sari Turkkila.
Pöytä täyttyi erilaisista lahjoista
Vapaussoturi-lehden numerossa 2/2007 Pirkko Kanervon suorittamassa tutkimuksessa löytyy Fiateja koskeva mielenkiintoinen asia: "Italia kyllä myi Suomelle 25 Fiat-hävittäjää, ilmatorjuntatykkejä ja Terni-kiväärejä. Varsinaista myötätuntoista avustusta se ei ollut, vaan Italia peri kaupoista kovan hinnan dollareina." Ostoa Italiasta ei ole ennen julkisesti ko-
TUHOT TOIVAT
KYYNELEET SILMIIN
Aeron työnjohtaja Vilho Saarisalo oli asiallinen, hyvä pomo.
rostett malais -hävit si Suo 50 oli kunha Sen tettiin rättiin kotim ja oliv lisuud tetyt s palaut töön, saman pukuja tarvikk valtioi si Suo rattain
Talvis
K
Lop della r vastaa voima jat, Fo det Ru Saulni tensä. Tuleva Mannerheim-ristin ritari numero 6, lentomestari Oiva Tuominen, kunnostautui taitavana Fiat-pilottina, ja myöhemmin Mersu-ohjaajana. Salminen oli katsomassa lentokoneesta Helsingin savuavia raunioita.
eväällä 1940 tulivat viimein Italiasta ostetut Fiat G 50 -hävittäjät. Tässä artikkelissa kerrataan sodan järkyttäviä muistoja. mutta tulivat 23 Fia 406:ta
Lento
Väli "Salam mallik saOu Luftha miRi ABA:n maan.
8 ILMAILU. TEKSTI PENTTI SALMINEN KUVAT FINAVIA
Malmin historia Fiat-hävittäjistä Helsingin pommituksiin
Historioitsija Pentti Salmisen artikkelisarja Malmin lentoaseman historiasta on edennyt toiseen osaan. Salminen on entinen aktiivilentäjä ja ohjannut muun muassa Suomen Laskuvarjokerhon Twin Otteria
40 Brewster hävittäjää siirrettiin Malmille hävittäjälentolaivue 24:lle. Lopulta Brewsterit korvasivat ne, ja joulukuussa 1941 tulivat Fiatit etelärannikon turvaksi. Saksasta saimme hankittua myöhemmin lisää niitä, niin, että SB-pommittajia oli yhteensä 20 kpl ja lisäksi jonkin verran DB3, DB3 bis ja PE2 -syöksypommittajia sekä jopa yhden PE3:n, joka oli viimeisin malli syöksypommittajasta.
Brewsterit Malmilla
Malmille lennätettiin lisää Ruotsissa koottuja talvisotaan tarkoitettuja amerikkalaisten Brewster 239 Buffalo laivastohävittäjiä. Brewster oli varustettu myös potkurinlapakulmien säätöpotkurilla, joka oli uusi asia lentäjillemme. Marraskuussa 1941 Malmille siirrettiin Curtis-hävittäjälentue ja myöhemmin sen korvasi Brewster-lentue. Kaikesta huolimatta Fiat G 50 oli vahvarakenteinen ja hyvä hävittäjä, kunhan mekaanikot oppivat sen "metkut." Sen sijaan italialaiset ternikiväärit poistettiin nopeasti rintamakäytöstä ja määrättiin kotijoukkojen käyttöön. n
Juhannusaattona 41 ensimmäiset saksalaissotilaat junanvaunun rappusilla Malmin ratapihalla.
rostettu, koska ilmeisesti suurin osa suomalaisista on mieltänyt Fiat G 50 "Freccio" -hävittäjät yleiseksi, pyyteettömäksi avuksi Suomelle. Uutta asiaa oli vaikka kuinka paljon sekä mekaanikoille että ohjaajille. Helsingin ilmapuolustusta vahvennettiin muutamaksi päiväksi heinäkuussa 1941, jolloin Brewster-hävittäjäpari toimi Malmilta. Asia koitui vänrikki Pastisen kohtaloksi 28.7.1941 Vesivehmaalla, kun hän starttasi BW-369:n suurilla lapakulmilla. Tapaturmia oli jo sattunut. Sitä paitsi Suomi oli siihen aikaan poliittisesti verrattain huono sijoituskohde!
tuulet puhalsivat koko Euroopassa. Mitään ei tapahtunut. 406:ta ja 10 Hawker Hurricane hävittäjää.
Lentoliikenne jatkui
Välirauhan aikana Aeron "Lappi" ja "Salama" hoitivat kotimaan liikennettä mallikkaasti reitillä MalmiTampereVaasaOulu.Ulkomaanliikenteessä Deutsche Lufthansan kanssa Aero lensi reittiä MalmiRiikaKönigsberg. XXI -hävittäjät ja myös uudet Ruotsissa kasatut ranskalaiset Morane Saulnier 406 hävittäjät saivat näyttää kyntensä. Tämän passiivisen puolustuksen he olivat oppineet Espanjan sisällissodassa v. Voimakas, kimeä ulvonta johtui laivastohävittäjän pitkistä potkurinlavoista, joiden kärjet ylittivät äänennopeuden ja todellisuudessa hidastivat koneen nopeutta. Talvisodassa Neuvostoliittolaiset lentäjät olivat turvautuneet hädissään vaakatasoiseen ns. Vasta 60-luvulla asia selvisi lentokonesuunnittelijoille. Ongelmaa ei silloin vielä tunnettu. Huollon suhteen se oli vaativa ja tekniikka oli verrattain monimutkainen. "espanjalaiseen rinkiin" turvatakseen takasektorinsa, jossa kullakin oli suojanaan laivueen oma kone. Rauha syntyi, mutta kovin ehdoin! Maalis-huhtikuussa tulivat 30 Brewster 239 Buffaloa, 30 GL:ää, 23 Fiat G 50:tä, 30 Morane Saulnier M.S. Matkustajakone oli palaamassa Tallinnasta Malmille, kun kaksi Neuvostoliittolaista Tupolev SB2 -pommikonetta avasivat konekivääritulen. Lopputulos oli hyvä. Suomalaisten ostettua Saksasta Messerschmitthävittäjiä, ryhmitettiin yksi lentue Malmille. Heidät siunattiin Suomessa poissaolevina. Malmin kenttä kävi ahtaaksi isolle laivueelle ja vilkkaalle lentoliikenteelle, joten laivue siirrettiin Vesivehmaalle kentän valmistuttua elokuussa 1940.
Kalevan tuho
Aeron Kaleva ammutaan alas kesäkuun 14 päivänä 1940 Kerin majakan lähettyvillä Suomenlahdella. Viholliskoneet olivat jo lentäneet tiehensä. Luottamus Neuvostoliittoon oli saanut todella pahan särön.
Marraskuussa 1941 oli vuorossa Curtisshävittäjät. Kolmimoottorinen Junkers Ju 52 putosi mereen mukanaan 7 matkustajaa, sekä ohjaaja, kapteeni Bo von Willebrand, että sähköttäjä Tauno Launis. Kaikki koneessa olijat menehtyivät. Se oli nykyaikainen kone, joka sopi hyvin ahtaille hiekkakentillekin. Malmin taivas täyttyi hirveästä ujelluksesta ja melusta, kun koneet harjoittelivat ilmataistelukuvioitaan. Pahat
Konetilanne jatkosodan alussa
Malmin lentokentän merkitys kasvaa, koska Helsingin ja etelärannikkomme puolustus korostuu. Taistelun päätyttyä siirrettiin Malmille Hävittäjälentolaivue 30, joka muutti 21.9.1944 Hyvinkäälle. Huhtikuun lopulla Malmilta toimi lentolaivue 6:n osia sekä joulukuussa 1941 siirretty Fiat-hävittäjälentue. Tasapuolisuuden vuoksi myös Englannista lähetetyt sotilasasut (ruskea pusero ja housut) palautettiin rintamalta kotirintaman käyttöön, koska ne muistuttivat erehdyttävästi samansävyisiä vastustajien jalkaväen asepukuja. Sormi liipasimella lentomestari "koukki" sukellusveneen yläpuolella odottaen vihollisen tulenavausta. Talvisodassa saimme pommikoneita sotasaaliina kaikkiaan 9 kpl. Aseet olivat kotimaassaan karabinieerien aseistuksena ja olivat luvattoman tehottomia. Väitetään, että Kalevassa oli ollut ranskalaista diplomaattipostia. Lentomestari Ilmari Juutilainen (kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari 26.4.1942 ja 28.4.1944) sai hälytyksen Malmille ja lensi Brewsterillä turmapaikalle, jossa sukellusveneen miehistö nosteli merestä öljyläiskien keskeltä postisäkkejä. Ilmavoimamme keskittivät sinne voimansa: Bristol Blenheim -pommittajat, Fokker D. 1936-1938 ja omineet sen. (1 kpl Iljushin DB-3, ja 8 kpl Tupolev SB 2). Kentälle sijoitetaan myös merivoimille alistettu Lentolaivue 6, jonka kalustona on I-153 "Tsaikka" sotasaalishävittäjät sekä SB-pommittajat. Marraskuussa 1942 muodostettiin lentorykmentti 5, jonka esikunta toimi Helsingissä. Sotatarvikkeita olisi saatu ostettua toisistakin valtioista, mutta pääoma puuttui. Myös yhteistyössä ABA:n kanssa yhteydet hoituivat Tukholmaan.Maailmanpolitiikka kiristyi. Suurhyökkäyksen 1944 Helsingin ja Kotkan puolustukseen Malmille jäi vain yhden Messerschmitt-lentue. Turma ennakoi rauhantilan jälleen horjuvan. Laivue operoi sekä Malmilta että Nummelasta.
ILMAILU 9. Brewster Buffalo kykeni ketteryytensä ja moottoritehonsa ansiosta su-
Talvisota päättyy
Loppuhuipentuma käytiin Viipurinlahdella ryntääviä Neuvostoliiton maavoimia vastaan
Hyppääjä ei suostunut antautumaan. Lopulta hänet ammutaan Tikkurilassa. kesäkuuta 1941 "ikään kuin huomaamatta" olimme miinoittamassa saksalaisten aseveljinä Leningradin aluevesiä. Everstiluutnantti Lauri Pekuri teki merkittävän uran Karjalan Lennostossa. Pekuri ui rannalle avaamaton laskuvarjopakkaus selässään. Lahdesta Vesivehmaalle on huomattavasti vähemmän. Ilmataistelu jatkuu aina Tapanilan ja Malmin tuntumaan. Joku taho oli ehkä yhdistänyt Vesivehmaan Heinolan kentäksi. Kone kuului 8 koneen laivueeseen. 2/LvLv 6. Pekurin ohjaama Brewsterin romu on näytteillä amerikkalaisessa Ilmailumuseossa, jonne venäläiset "jobbarit" sen myivät. Kaksi DB:tä pudotetaan. Välimatkaa on sinne Heinolasta n. Ajopuuteorian mukaan Suomi lipui toisten maiden joukossa II maailmansotaan. Amerikkalaiset lentäjät eivät saavuttaneet Brewsterilla toisessa maailmansodassa ainoatakaan ilmavoittoa, suomalaiset jatkoja Lapin-sodissa yhteensä 473 pudotusta 44 koneella. Curtiss Hawk ja Hawker Hurricane -hävittäjiä. Ilmatorjunta ampuu Malmia pommittaneen vihollisen alas (Tupolev SB-2). 300 m päähän ratapihasta, jossa saksalaisia joukkoja kuljettanut juna oli seisonut edellisenä iltapäivänä. Fiatit olivat parhaillaan torjuntalennolla, kun kenttää pommitettiin. Se on ainoa Brewster Buffalo koko maailmassa, joka on jäljellä. Toisen hyppääjän varjo avautuu ja hän
laskeutuu Keravanjoen tuntumaan lähelle Tikkurilaa. Myös pieni, idyllinen Heinola sai kokea terroripommituksen 25.6.1941. Puutalot roihusivat ilmiliekeissä, paljon siviiliuhreja. Myös Joroisten kenttä sai tuntea vihan, mutta onneksi laihoin tuloksin. M paikas jopa y mikon tajia o ja lisä useita ollut k Tuonti ja ikää konee laisten Mek kureid tokun venälä suosit konaa harjaa malais muod mille eesta kansa min m ristin 8.3.19 sa Ble tui su della 2 luonn SB Malm SB4:n pahtu syttyen vyyspo haavo pääsiv vavisu huhuj tasi M nuen syvyys lisesti. Koneet olivat lähteneet Itä-Preussin Prowehrenistä ja laskeutuivat tehtävän suoritettuaan Uttiin. Suomeen saadaan hankittua lisää koneita mm. Hän palasi miinakentän lävitse omiensa joukkoon jatkamaan sotaansa uudella Brewsterillä ja myöhemmin Messerschmitt Bf109 G:llä. Saksalaisia sotalaivoja purjehti aluevesillämme Saksan tai Suomen lippu salossaan.
Sitten se alkoi...
Uusi sota vastustaja sama kuin ennenkin. Ilmeisesti Brewstereiden siirrot Malmilta Vesivehmaalle olivat saaneet virhetulkinnan vihollisella. Hälytyslennolle Hyvinkäältä lentäneet Fokker D.XXI hävittäjät tapaavat Keravan pohjoispuolella DBpommittajien ryhmän. Ek, tähystäjänä ltn. Hänet palautettiin Suomeen toisten sotavankien joukossa syksyllä 1944. Vihollisen SB-pommittajat etsivät ilmeisesti Brewstereita ja Heinolan lentokenttää, jota ei koskaan ole ollutkaan. Hän teki loistavan uran ilmavoimissa ja oli mallina toisille esimerkillisenä ja vaatimattomana ihmisenä.
Joka tapauksessa, 22. Lieneekö asia ihan niin?
DB-3 tajia. Halla ja konekivääriampujana vääpeli Peltonen.
Kuva jo saanut Yksi po kuusen sen lop
keltamaan pystysuoraan molempiin suuntiin ringin lävitse ja tulittamaan. Pekuri joutui sotavangiksi 1944 sodan loppuvaiheessa. Koneesta ja liikkeestä tuli sensaatio koko maailmalle. Kaksi muuta lentäjää olivat hypänneet osuman saaneesta koneesta. Miehistönä lennolla oli: ohjaajana lentueen päällikkö kapt. Pekurin johdolla Suomen Ilmavoimat siirtyi suihkukoneisiin. Hän oli niitä harvoja sotavankeja, jotka kykenivät jatkamaan sotilasuraansa Suomen armeijassa. Lauri Pekuri oli myös ensimmäinen lentäjä Suomessa, joka rikkoi lentokoneella äänennopeuden. Koneen luonnollinen paikka olisi ollut jossakin kotimaisessa Ilmailumuseossa. Kentän ympäristön pellot saivat ylimääräisen möyhennyksen. Jo ennen juhannusta Malmin kentälle saapui Luftwaffen Ju-88 pommittajia sekä huolto- ja viestintäjoukkoja. Pommit osuivat n. Silti Brewsterit pysyivät hävittäjälentolaivueidemme selkärankana aina vuoteen 19421943 asti, jolloin saksalaiset Suomeen ostetut Messerschmitt Bf 109 G koneet tulivat Brewstereiden rinnalle täydentämään harventuneita hävittäjälentolaivueitamme. Saksalaisen lentoosaston, KGr 806:n, johtokoneessa oli suomalainen tähystäjä kapteeni Pauli Ervi. Vihollinen ui joen poikki jatkaen pakoaan. 18-22 km. Kone syöksyi ohjaaja mukanaan Puistolan pellolle nykyiseen Tapulikaupunkiin. O konek Suursa kuussa hänen
10 ILMAILU. 25.6.1941 aamulla Neuvostoliiton SB2-kone pommitti Malmia laihoin tuloksin. Paluulennolla tukikohtaan ne tapasivat Neuvostoliittolaisia vihollisia ja ampuivat muutaman alas. Ensimmäinen putoaa Hankkijan metsikköön keskelle Malmia laskuvarjon jäätyä "suutariksi". Syntyi pahaa jälkeä keskustassa. Ei ole todisteita, että asiat liittyivät toisiinsa. Pahasti vaurioitunut kone oli ollut noin 60 vuotta järvenpohjassa. Tällä koneella luutnantti Lauri Pekuri teki 25.6 1942 pakkolaskun pienelle järvelle vihollisen puolella. SB - 10 lensi laivueen tuhannen sotalennon Malmilta 21.lokakuuta -43. Jatkosota oli syttynyt! Suomi oli jälleen "napit vastakkain itänaapurinsa kanssa".
Sukellusvenesotaa
Saksalaisten avustuksina ilmavoimamme saivat (tai ostivat?) Saksan Neuvostoliitolta sotasaaliiksi saatuja Tupolev SB-2, Iljushin
Kyteviä raunioita Vallilassa.
Brewsterit siirretään ja sota taas ovella
Brewster-hävittäjälentolaivue 24 siirretään elokuussa 1940 Vesivehmaalle Lahden tuntumaan, jolloin Malmi rauhoittui. vat, k Kuole milla tapaht tapaht laskus ja syö loukka surma VPtissa k sään
Myöhemmin saimme vielä samasta paikasta PE-2-syöksypommituskoneita, jopa yhden PE-3:n., joka oli sen ajan pommikoneiden parhaimmistoa. Tehtävä oli vaikea ja sää huono. Seuraavien tukikohtien koneet käyttivät tätä reittiä: Gzatsk, Nono-Dugino, Staraja Toropa, Andreapol ja Toropets.
Pommitusten moraalinen vaikutus oli suuri. Tiesin kyllä vastuuni, jota Saarisalo oli korostanut puheessaan. Nyt ilmavoimillamme ei ollut koneista puutetta, kuten Talvisodassa. Tämä koski myös liikkumistani Helsingissä ja sen lähiympäristössä. Olin Malmin kavereiden tietotoimistona, mitä kentän sisäpuolella tapahtui. Kuolleita ja haavoittuneita tuli, mutta vähemmän mitä saattoi odottaa melusta päätellen. Ohje- ja huoltokirjat olivat venäläisiä ja puutteellisia; lisäksi työkalut, suositukset ja ohjeistukset puuttuivat kokonaan. Suuri osa pommeista putosi kuitenkin mereen tai asumattomille alueille. Siitä ilmailu-urani alkoi ja iltaisin opiskelin "kirjekurssilla" ammattikoulun loppua. Olin 15 vuotta ja risat täyttänyt laiha hujoppi, jonka Kukka-niminen armeijasta vapautunut mekaanikko nimesi ensi hetkestä lähtien "luuskakoiveksi". helmikuuta 1944. Medved Dmitrij B. Neuvostoliiton koneet pommittivat yöllä Helsinkiä 6.26. 4.8.1942 SB4:n lasku meni Malmilla pitkäksi, tapahtui sakkaus ja kone syöksyi talon päälle syttyen tuleen. Kuolemiltakaan laivue ei selviytynyt. Tuontitavaran laatu vain oli kovin kirjavaa ja ikääntynyttä. 2000 konetta moukaroi Helsinkiä ja sen ympäristöä. Aikaa myöten mekaanikkomme harjaantuivat koneisiin ja säätivät ne suomalaisille tavoille. Malmilla 6.4.1942. Puolen tunnin kuluttua syvyyspommit räjähtivät. VP-3:n (aikaisempi SB:n tunnus) startissa kone joutui kuolioon syöksyen metsään. Operaation johtaja kenraali Pajari oli tyytyväinen.
Fiatit saapuivat puolustamaan Helsinkiä
Joulukuussa 1941 Fiat-koneet saapuivat Malmille pääkaupunkiseudun ja etelärannikon turvaksi. Kapteeni Ek taisteli jo Talvisodassa Blenheimillä. Räjähtävät syvyyspommit tuhosivat koneen täydellisesti. Siitä huolimatta aina oli nälkä. 25.6.1941 it-osuman saanut pommikone pudotti lastinsa Malmille. Yksi pommeista katkaisi 60 senttiä paksun kuusen juuresta, nosti puun ilmaan ja pudotti sen lopulta autotallin katon lävitse.
helle i jatutaan ntaulenaavat tajien nilan udookea i pasivat llisen rewta ei rewaalle isella. Tuhot hajaantuivat sinne tänne kaupunkia. Neuvostoliiton kaukolentoilmavoimat, Aviatsija Dalnego Dejstvija eli ADD, oli asialla. Geust.)
Koulu loppui pommituksiin
Kävin koulua Helsingin kaupungin poikain valmistavassa ammattikoulussa Pietarinkadun ja Neitsytpolun kulmatalossa. Ohjaaja sekä ampuja loukkaantuivat pahoin tähystäjän saadessa surmansa. Silmät kuitenkin seurasivat tarkasti, mitä ympärilläni tapahtui.
ILMAILU 11. Suomalaiset tiesivät loppuratkaisun alkaneen. Kyllä häneltä luonnistui tavallinen laakapommituskin. Kesti aikansa ennen kuin koneet olivat tarkistettu ja säädetty suomalaisten vaatimalle tasolle. Tähystäjäluutnantti haavoittui, ohjaaja ja konekivääriampuja pääsivät säikähdyksellä. Sodan edetessä tuli Malmin lentokenttä yhä tärkeämpään osaan. Se oli koko seutua vavisuttanut pamaus, joka sai kaikenlaisia huhuja liikkeelle.24.9.1942 SB11 starttasi Malmilta peräsimet lukittuina painuen metsään ja syttyi tuleen. N. SBlaivueelle tuli myös tappioita sekä Malmilla että Nummelassa. SB-pommittajia oli ilmavoimillamme käytössä 20 kpl ja lisäksi Bristol Blenheim pommittajia useita kymmeniä. Ohjaaja ja tähystäjä saivat surmansa, konekivääriampuja säilyi vammoitta. 6.4.1942 SB-2 starttasi Malmilta laskusiivekkeet auki, kone meni kuolioon ja syöksyi metsään. Hazanov, käännös C.F. Myöhemmin laivueesta tuli PleLv 6. Menin Malmin lentokentälle Aeron työnjohtajan Vilho Saarisalon puheille, sillä olin kuullut hänen ottavan mielellään metallipuolen oppilaita mekaanikon apulaisiksi. Läntinen pommitusreitti kulki Holmin, Pihkovan ja Tallinnan kautta Helsinkiin. Ne olivat silloin sama asia kuin pokerissa neljä ässää ja jokeri. Kulkulupa oikeutti minua liikkumaan kaikkina vuorokauden tunteina, koska olin vuorotyössä. Golovanov. SB2-pommikoneista muodostettiin LeLv 6, joka sijoitettiin Malmille ja Nummelaan. Osa hänen johtamaansa 2/LeLv 6:tta osallistui
pommituksiin. (Lähde: Sotahistoriallinen Aikakausikirja 18 v.1999 Aleksandr. Se oli alistettu Neuvostoliiton ylijohdon Stavkalle komentajanaan marsalkka A. Ohjaaja ja tähystäjä loukkaantuivat, konekivääriampuja säilyi vammoitta. Kotka sai myös siruja Stalinin erikoislahjasta Suomelle. Loppukokeet olisivat joskus myöhemmin, jos koskaan. Se vain ihmetytti ja pelotti, että maarintamalla oli edelleen hiljaista. 2.8.1941. Myös Suursaaren takaisinvaltauksessa maaliskuussa 1942 kapteeni Ek oli mukana. maan sinne ivehihan, entän äisen illaan itetpasipuitynyt! änaa-
mme iitolta ushin
DB-3 ja Iljushin DB 3 -bis (IL4) -pommittajia. Hävittäjinä käytettiin Fiat G 50 "Freccio", Brewster-Buffalo, Hawker Hurricane ja Curtiss Hawk -koneita ja lopulta Messerschmitt Me 109 G -hävittäjiä. Seuraavana aamuna töihin. ja Nummelassa 2.8.1941 tapahtuneissa onnettomuuksissa näin tapahtui. Työnhakuun ja ripeästi. Laivuetta johti Ruotsin kansalaisena syntynyt kapteeni, myöhemmin majuri Rolf Birger Ek. Suursaari vallattiin jälleen Suomelle. Mannerheimristin ritari numero 106 hänestä tehtiin 8.3.1943. n iehisllikkö ääri-
Kuva jota ei otettu. Armeijan touhu oli aivan oma maailmansa, ja niin pidin suuni supussa. Kolmessa koko yön kestävissä operaatioissa yhteensä n. Mekaanikoiltamme vaadittiin lähes "taikureiden" otteita pitääkseen koneet lentokunnossa. Länsi-Neuvostoliitossa ja Moskovan sekä Kalinin alueilla olivat 1 GvAK Vypolosovo, 2 GvAK Luga, 3 GvAk Andreapol, 4 GvAK Nono-Dugino, 6 AK Janino-Hotilovo, 8 AK Torzhok, 45 AD Romenskoje ja 56 AD Rjazhsk. Je. Jatkosodassa hän erikoistui sukellusvenetorjuntaan Suomenlahdella 2/LeLv 6:n päällikkönä. Muistaakseni jo ensimmäisen suurpommituksen jälkeen koulunkäynti muuttui kirjeopiskeluksi. Tunsin olevani sisäpiirissä Malmin poikajoukossa, koska minulla oli kulkulupakortti lentokentälle ja D-leipäkortti. D-leipäkortti tiesi runsasta muona-annoksen lisäystä. ADD:n tukikohdat Leningradin ympäristön kentiltä olivat 5 AK Uklovo ja 7 AK Levashovo. Työkenttinä oli varmaan monia muitakin kenttiä, joista ei ole tarkempia tietoja
Lensimme Junnulla matalalla radioantenneja hipoen pommitetun Helsingin yllä. Mitään suurempaa vauriota ei koneissa kuitenkaan ollut, joten peltisepät asialle. Täysin valkoista, lumipeitteistä maastoa ei näkynyt missään. Ei edes ikkunat olleet rikkoutuneet. Aeron työporukka hajaantui ripeästi ajatuksissaan epämiellyttävä pelko: kenttä ei ole turvallinen paikka. Leppäsen Ville lähtee Junnulla koelennolle,
pääset mukaan, jos uskallat! Helsinki oli ilmasta murheellista katseltavaa. Pieniä pommeja tippui aivan kentän reunoille, mutta Tattarisuo nielaisi ne jälkiä jättämättä.
Surullista katsottavaa
Eläköön, koulu palaa! Näillä huudoilla joku oppilas tervehti aamupäivällä, kun me keskenkasvuiset nulikat keräännyimme Neitsytpolku 5:n ja Pietarinkatu 6:n kulmatalon savuaville raunioille tuijottamaan. Näky ei muuttunut Viikin peltojen kohdalla sen kummemmaksi, muuten kuin lumiset pellot olivat värjäytyneet likaisen ruskeiksi. Sisällä meinasi jäätyä. Artikkelisarja jatkuu seuraavassa numerossa.
T t j
Ni ke va lä ra
ww
12 ILMAILU. Ditzen johdolla. Työvuoro loppui siihen. Kaartelimme sinne tänne ja näimme koko murhenäytelmän aitiopaikalta. Kiersimme alueen kaukaa ja tipat tulivat silmiini katsoi ikkunasta mihin suuntaan hyvänsä. Aeron työnjohtaja Vilho Saarisalo oli tarkka, mutta toisaalta suurpiirteinen mies. Ajatuksemme liitelivät kohtalokkaassa tulevaisuudessa. Merenlahdissa jäälautat olivat ruuhkautuneet päällekkäin pommikuorman räjähtäessä. Merenlahden rikkoutunut jääpeite muistutti kynnettyä peltoa. Tiesimme, tai ainakin aavistimme, mitä tuleman piti, eikä itku ollut kaukana. Itse asiassa se oli sittenkin turvallinen. helmikuuta 1944 oli halli täysi kranaatinsirujen vahingoittamia saksalaisia Mersuja. Paikalla oli ollut kouluni, nyt savuavat rauniot. Helsingin päiväpuolustukseen Malmille oli määrätty SA:n 2./LeLv 34:n neljä Bf-109 G -hävittäjää kapteeni K. Osasto oli erikoistunut ns. Illansuussa kaikki koneet olivat jo kunnossa. Malmin kentälle ei tullut ainoatakaan pommia yöpommituksissa eivätkä ikkunat särkyneet. Pommien hajonta oli ollut suuri. Kiersimme Puotinkylän ja Vuosaaren yläpuolella. Pomoni erikoisesti korosti heti ensimmäisenä päivänä, että "valokuvia ei sitten oteta, ei meidän koneista eikä armeijan vehkeistä". "Wilde Sau" -toimintaan, eli tavallisen päivähävittäjän käyttämiseen yötoiminnassa yhteistyössä radion, valonheittimien ja tutkajohdetun it-tykistön kanssa. Osasto Einsatzkommando Helsinki toimi Helsingissä 13.2.-15.5.1944. Onneksi Neuvostopommittajat eivät tienneet tätä, joten moraalinen etu oli saksalaisten puolella. Lewisin ja K.G. Kaksitoista Messerschmitt Bf 109 G hävittäjää tulivat Budapestistä. Lahtelan johtamina. Puutalojen rauniot savusivat edelleen Vallilassa. Ainut vahinko oli, että Virtaskan mamman kahvilasta oli joku unohtanut sulkea ulko-oven. Laajassa suvussamme ei ollut kuin yksi Näpsä-merkkinen laatikkokamera, ja sekin vannoutuneen vanhanpiian omistuksessa. Hän antoi pysyvän määräyksen iltavuorolaisille, että kun "hiljainen hälytys" annetaan saksalaisille yöhävittäjille hallin seinillä välkkyvillä sinisillä lampuilla ja summerilla, piti hallin ovet sulkea ja jo-
kainen sai häipyä minne halusi. Ainoa paikka, mihin ne eivät olleet osuneet, oli Malmin lentokenttä. Olihan se aikamoinen orkesteri eikä se oikein kunnolla toiminutkaan. Puut olivat pudottaneet lumipeitteensä. Junkers oli sota-aikana todellinen laajarunkokone.
Olin ringside-paikalla. Seuraavana työpäivänä, taisi olla 27.2.1944 siinä kymmenen maissa Kukka höyrysi luokseni huutaen jo kaukaa: Pistä puhtaat haalarit päälles ja äkkii. Tieto ei hetkauttanut minua, sillä kamera oli siihen aikaan harvinaisuus. Malmin lentokentälle saapui 12.2.1944 Luftwaffen I/JG 302:n osasto kapteenien P. 20 minuuttia myöhemmin rupesi ilmatorjunta ryskymään. Toisen suurpommituksen jälkeisenä päivänä 17. Niin tarkkaa peliä se oli. Harhautuneet pommit olivat möyhentäneet kaiken
oli ilmme ipoen mme enäyuniot mme atsoi Meistutti t Viiaksi, rjäyoista, sään. entälumiaaren olivat kuori ollut olleet edes inko ta oli isällä tkuu ossa.
Tankki täyteen joulumieltä.
Niin vaan aika lentää kuin siivillä. Neste Oil Aviation kiittää lämpimästi kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua.
www.neste.fi
ILMAILU 13. Joulupyhät laskeutuvat taas kerran arjen keskelle, joten nyt on sopiva hetki pysähtyä ja vaihtaa laskeutumisvalot jouluvaloihin
KOONNEET NILS ROSTEDT, MIKKO SOKERO
Q
Nousukausi tasaantumassa. Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen tulevan kopterin värityksen on suunnitellut Esa Korjula. Voimanlähteenä on monesta konetyypistä tuttu 100 hv:n Rotax 912S. Tilanne näyttää vielä synkemmältä yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden kohdalla, missä toimitettiin 1669 konetta, mikä oli 8% vähemmän kuin 2006 vertailujaksona. Tavoitteena on nostaa esiin ilmailualan onnistunutta journalismia ja viestintää kaikissa muodoissaan.
I
Y
leisilmailukonevalmistajien kattojärjestö GAMAn julkaisemien tilastolukujen perusteella pitkään jatkunut nousukausi näyttää hiipumisen merkkejä. Mielenkiintoinen avaus alueelle, missä ei juuri kilpailevia konetyyppejä ole, kun DA42:kin on selvästi hienostuneemmassa kategoriassa. Näkyvässä suojavaatteessa on oltava riittävästi heijastavaa pintaa. Nousukyky on kahdella moottorilla 5,8 m/s (1150 fpm) ja yhdelläkin moottorilla luvataan 1,4 m/s (285 fpm). P2006 on kaksimoottorikoneiden pienimmästä päästä. GAMA:n lukujen ulkopuolelta voi kuitenkin lisätä vielä USA:n Light Sport Aircraft-luokan, jossa lokakuussa ylitettiin 1000 koneen yhteismäärää. Muualla maassa ainoat vaihtoehdot olivat paikallinen kirjasto tai hankala ulkomailta tilaaminen. Käyttöpakko ei koske lentomatkustajia, mutta tällöin heillä on oltava saattaja, jolla on käytössään turvaliivit. Ilmailutoimittajien yhdistyksen Follow Me palkinto on jaettu jo 16 kertaa. Aviation Shop toi Suomeen postimyynnin, jonka kautta myös muut kuin pääkaupunkiseutulaiset pääsivät ulkomaisen ilmailukirjatarjonnan pariin. Toisaalta P2006 on 12 kg/hv tehopainosuhteellaan yksimoottoritilanteessa tässä jopa hieman paremmassa asemassa kuin myyntimenestys Diamond DA42 (13 kg/hv). Haasteellisempi tilanne on Cessnalla, joka toimitti 507 mäntämoottorikonetta (-16%), sekä myös Cirrus Designilla (461 konetta, -13%). Kai ja Rita Asplund ovat pyörittäneet liikettään harrastuspohjalta vuodesta 1985. LSA-koneiden määrä on kasvanut melko tasaista noin 100 koneen kuukausivauhtia jo vuoden 2006 alusta, joten sillä puolella tahti jatkuu hyvänä.
I
Etsi ja pelasta dvd:tä voi nyt tilata
uomen Lentopelastusseuran Etsi ja pelasta dvd on tullut myyntiin SIL-Shopiin. Selkeästi näkyy, että Yhdysvaltojen kesällä puhjennut subprime-korkokriisi vaikuttaa myös pienkoneiden myyntiin, joskin USA:n ulkopuolella kasvu jatkui vielä vahvana. Tecnam markkinoi konetta myyntilauseella "kaksimoottorikoneen turvallisuus yksimoottorisen hinnalla ja käyttökuluilla", mutta perinteisiin twineihin tottuneet saattavat kenties suhtautua hieman epäröiden näin pieneen moottoritehoon. Dvd:n hintakin on kohtuullinen, 15 euroa. Nelipaikkaisen koneen kärkiväli on 10,7 metriä, suurin lentomassa on 1180 kg ja nopeutta luvataan 150 solmua. Diplomin luovutti yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehti Option reportteri Heikki Haapavaara. Yhdistyksen mielestä Aviation Shop on onnistuneesti levittänyt ilmailutietoutta maahamme. Tammi-syyskuussa konetoimitusten yhteismäärä mukaan luettuna myös turbiinimoottorikoneet ja businessjetit oli 2909 kpl, missä oli kasvua 1,7% vuoden 2006 vastaaviin lukuihin verrattuna (2859 kpl). Luonnollisesti myös kotimaisille alan kirjoille liike on tärkeä myyntikanava. Diamond Aircraft sinnitteli kuitenkin vastavirtaan ja kirjasi peräti 17% kasvulukemat, toimitusmäärän ollessa 356 lentokonetta. Nyt kone on suorittanut ensilentonsa, joka valmistajan mukaan onnistui hyvin. Jos haluat saada dvd: n hyllyysi, tilaa oma kappaleesi SIL-Shopista, www.silshop.fi
Copterlinen Agusta-Westland saa hienon värityksen
S
inn väk nyt suu Viikoit Valit lastot o hin ver Aasi nair an tulokse kettiin Tulo joonaa A340seksi y miljoon Tällä on Hel sesti o sesti m Help jennus Luvass kaikkea Finavia Laaj simatk lentom miljoon Kiito sa paik paloas della p loppuu kiitote
F
C
opterlinelle ensi vuonna käyttöön tuleva Agusta-Westland AW139 helikopteri on saamassa vauhdikkaan värityksen. Uuden twinin ensilento
talialainen Tecnam, joka tunnetaan sekä ULettä tyyppihyväksyttyjen kaksipaikkaisten valmistajana, esitteli keväällä uuden kahdella moottorilla varustetun P2006-mallinsa. Uud Tällä h nilleen termin
14 ILMAILU. Ensimmäinen painos dvd:stä tehtiin lähinnä koulutuskäyttöön, mutta kysyntä yllätti. Näkyviä vaatteita on käytettävä kaikissa työtehtävissä liikenne- ja asematasoalueilla kun liikutaan jalkaisin. 1980-luvulla helsinkiläinen ilmailusta kiinnostunut pystyi asioimaan suurissa kirjakaupoissa, joissa oli tarjolla ilmailukirjallisuutta, myös ulkomaista. Aika näyttää, löytääkö P2006 käyttäjäkuntansa. ILMAILU julkaisee kuvan uudesta maalauksesta ensimmäisenä mediana.
Suojaliivit käyttöön Malmin platalla
almin lentoaseman asematasolla liikkuvien tulee jatkossa käyttää suojaväritettyjä liivejä. Turvaliivejä myy SIL-Shop, www.silshop.fi
M
Esa Korjulan värittämä Copterline aloittaa Helsinki-TallinnaHelsinki -välin sahaamisen ensi vuonna.
Havain seen u metriä sa. www.tecnam.com
Follow Me -palkinto Aviation Shopille
lmailutoimittajien yhdistyksen vuoden 2007 Follow Me -palkinto on myönnetty Aviation Shopille
Tämä on maantieajoneuvoksi varsin vähän, ja epäilijät ovatkin jo kovasti esittäneet ettei tällainen laite olisi tieliikenteeseen soveltuva. Aikaisemmin laskettiin tulokseksi 70 miljoonaa. Oli miten oli, kehittäjät uskovat projektiinsa ja suunnittelevat ensilentoa vuodelle 2008. ULperuskoulutuksen vähimmäislentotuntimäärää esitetään nostettavaksi 25 tuntiin ja koulutukseen sisältyisi pakollisena myös lennot valvotulla lentopaikalla sen auki ollessa. Se kytkeytyy edelliseen uudisrakennukseen kävelysilloilla. lennonopettajan kertauskoulutus, jolla on tarkoitus varmistaa että opettajilla pysyy taidot ja tiedot tämän nopeasti kehittyvän lajin opetusvaatimuksista. Seuraavassa vaiheessa Helsinki-Vantaalla onkin laajennettava kiitoteiden väliin.
F
Lentävä auto yrittää taas
entävä auto on pitkään ollut eräänlainen keksijöiden kestosuosikki, muistellaanpa vaikkapa Taylor Aircar vuodelta 1949 tai lähivuosilta Mollerin kahdeksanmoottorinen (!) Skycar. Yhtiö jopa lupaa Transitionin ostajille 7400 dollarin varausmaksun palauttamismahdollisuutta. Sen jälkeen nykyisen alueen mahdollisuudet on käytetty loppuun. Nykyisin lentomatkustajia on noin 12,8 miljoonaa vuodessa ja matkatavaraa 9 miljoonaa vuodessa. Palstahenkilön veikkaus onkin että useampikin vuosi vierähtää, ennen kuin näitä näkee liikenteessä. Luvassa viisi uutta A340-koneille sopivaa matkustajasiltaa sekä ennen kaikkea uusi matkatavaroiden käsittelykeskus. Kyseessä on Ilmailulaitos Finavian historian suurin investointi: 143 miljoonaa euroa. Joten kehotan tarkkailemaan Ilmailuhallinnon verkkosivuja sekä ilmailu.org-keskustelufoorumia, ja eiköhän ILMAILU-lehdessäkin ole pian lisäinformaatiota.
n
kkuviettyjä kaikislueilla vaatntaa. Yhtiö painottaa erikseen että lentoonlähtö sekä lasku tapahtuu aina lentokentältä, eikä maantietä voi käyttää tähän. Lokakuun liikennetilastot osoittivat Aasian reiteillä 40 prosentin kasvua viime vuoden lukuihin verrattaessa. Aluksi Finnair saa A330- ja A340-koneita, myöhemmin A350XWB-kalustoa. Tiloja ei yksinkertaisesti ole suunniteltu näin massiiviseen kauttakulkuliikenteeseen. Toiminnallisen tuloksen arvioidaan nousevaan 90 miljoonan euroon. Uudisrakennus sijaitsee suunnilleen samalla paikalla kuin vanhemman polven muistama ensimmäinen terminaali, 50-luvun Seutulan parakki. Uutta terminaalilaajennusta on mahdollista jatkaa vielä kahdella portilla. Hankinnan rahoittamiseksi yhtiö järjestää osakeannin, jolla investointeihin kerätään noin 250 miljoonaa euroa. Airbus A340:n kärkiväli on 8,3 metriä suurempi kuin liikenteestä vähitellen poistuvissa MD-11-koneissa. UL-lennonopettajakoulutukseen on myös tulossa muutoksia mm. Tuolloin oli liikenteessä kolme laajarunkokonetta, nyt suunnitelmissa on jopa 20 koneen laivasto vuoteen 2017 mennessä. Marraskuussa lähti lausunnolle laaja määräyspaketti, josta poimin tähän vain pari kohtaa ultrakevytpuolelta. Terrafugian perusajatuksena on yksinkertainen ilma-alus, jolla voi ajaa kotoa lentokentälle ja matkan lento-osuuden päätyttyä ajaa kohdekentältä maanteitse määränpäähän. Terrafugia vaikuttaa palstahenkilön mielestä hieman realistisemmalta projektilta verrattuna muihin vastaaviin. Aasian liikenne on johtanut myös taloudelliseen menestykseen. vanha paloasema. Finnair antoikin marraskuussa positiivisen tulosvaroituksen. RO
o
Q
Finnair kovassa vauhdissa
innair alkoi vuonna 2001 erikoistua Euroopan ja Aasian väliä liikennöiväksi lentoyhtiöksi. Tällä hetkellä A340-siltoja on vain kolme. Valittu strategia on osoittautunut menestykseksi. Laajennettu ulkomaanterminaali on mitoitettu 15-16 miljoonalle vuosimatkustajalle ja 13,5 miljoonalle matkatavaralle vuodessa. Uuden terminaalin kaikki matkustajasillat sopivat uudelle kalustolle. Näin hoituisi matka ovelta-ovelle huomattavasti kätevämmin kuin nykyisin. Matkalentonopeudeksi ilmoitetaan 185 km/h. , mutn käy-Shop,
I
Havainnekuva valmiista terminaalilaajennuksesta. Kuva Finavia/Soma Oy
ILMAILU 15. Rakennuksen peruskivi muurattiin 8.marraskuuta. Oshkoshissa olikin jo malli esillä. Tätä lukiessasi määräysesitysten lausuntoaika on jo kulunut umpeen, ja lopulliset määräykset on tarkoitus astua voimaan vuodenvaihteessa. Erityisesti matkalaukkujen käsittely on ruuhkautunut. www.terrafugia.com
L
p on outta yksen ortteri kiinjakauuutta, inoat i hanop toi myös äsivät Luonike on Me na on urna.
ta
elasta nsimlutustakin a dvd: pista,
Uusia määräyksiä tekeillä
lmailuhallinnolla on meneillään harrasteilmailun kansallisten määräysten uudistaminen. Suomalaisittain unelmointia hillitsee kuitenkin toistaiseksi se, että LSA-koneita ei voi Euroopassa vielä rekisteröidä ilma-aluksina, joten voimme rauhassa seurata projektin etenemistä. Viikoittaisten lentojen määrä on nyt 59 kun se 2001 oli yhdeksän. Nyt on noussut otsikoihin uusi yritys nimeltään Terrafugia Transition, kaksipaikkainen ilma-alus jonka taustalta löytyy myös oikeaa ilmailu-alan osaamista MIT-yliopistosta. Maantieajossa potkuri lukitaan ja veto tapahtuu pyörien kautta. Rakennustöiden alta on jouduttu jo purkamaan mm. Kiitoratojen kulmaukseen rakennettu matkustajaterminaali on ahtaassa paikassa. Helpotusta saadaan vasta syksyllä 2009, kun terminaalin uusin laajennusosa valmistuu. Tällä hetkellä suurin ongelma Finnairin Aasian liikenteen kasvun tiellä on Helsinki-Vantaan lentoaseman tukkeutuminen. Tuloja tarvitaankin, sillä yhtiö aikoo lähivuosina investoida 2000 miljoonaa euroa uusiin laajarunkokoneisiin. Tähtäimessä on Light Sport Aircraft-luokan hyväksyntä, mikä tarkoittaa että maksimimassa olisi noin 600 kg. Terrafugia Transitionin kokoontaitettavien siipien kärkiväli on 8,4 metriä ja voimanlähteenä on työntöpotkurilla varustettu 100 hevosvoiman Rotax 912S-moottori
Kuten GP-kisassa, tässäkin seurataan tapahtumia reitillä reaaliaikaisesti TV-kameroiden avulla. Sieltä on tulossa rakennussarja, eli vintturin runko keloineen ja lisäksi vaihdelaatikko. Jos olette sielläpäin jouluna, niin kisapaikalle pääsette kahdeksallatoista dollarilla ja lapset ilmaiseksi.
Virtu maai jonka upeit joko ohja työp lentä urast taha
Rakas Joulupukki...
Niin kuin hyviin tapoihin kuuluu, on nyt aika kirjoittaa Joulupukille. Uutta vintturia etsiessään hyvinkääläiset päätyivät englantilaisen Skylaunch Ltd. (aerokurier 9 & 10/ 2007)
Maailmanluokka valinkauhassa
Maalimanluokka, se jonka pitäisi oleman jonkinmoinen purjelennon jokamiesluokka, joutunee kokemaan muutoksia parin vuoden päästä. Uusi maailmaluokka voi hyvin pitää sisällään muitakin kevyensorttisia purjelentokoneita esimerkiksi niin, että suurin massa olisi 300 kg ja kärkiväli enintään 13 metriä. No, kelpaisihan se Concordiaa odotellessa sekin Walter Binderin EB28, vaikkei se edes liidä kuin 65:1. Tehoa tulee 425 hevosvoimaa. Hyvinkään Ilmailukerhon tulevasta uudesta vinssistäkin voi varmasti keskustella, mutta yksi asia kiistatta selvä. Sitäkin väitetään ohjausominaisuuksiltaan hyväksi vaikka siipeä on 28 metriä. Skylaunchin rakentamat vintturit ovat tyypillisesti omalle alustalleen asennettuja, hinattavia malleja. Tehtävät ovat viidenkymmenen kilometrin mittaisia ja aikaa niihin arvellaan kuluvan parikymmentä minuuttia. TEKSTI PAAVO KOPONEN
TEKST
Po
Suomen vahvin vinssi
Ikimuistoisessa purjelentoperinteessä jokainen vastavalmistunut vintturi on aina ollut Suomen paras. Maksavat kaupassa 500-600 euroa konetta kohti, tiesi Jukka kertoa.
T
LS-purjelentokoneet jäävät elämään perustajansa kuoleman jälkeenkin.
Sprinttikisa tekeillä
Jos sää suosii joulun alla lennettävää Grand Prix mestaruuskilpailua Uuden Seelannin Omaramassa eikä varapäiviä tarvita, jatkuu kilpailu vielä kiivaammassa tahdissa Lake Wanakassa. Butler kysyy kuitenkin, että mitä hyötyä on liitoluvusta, ellei kone taivu sen vertaa nostoon, että pääsisi loppuliitokorkeuteen. Hyvinkäällä laite nostetaan kuitenkin kuorma-auton alustalle. Langan ohjaimet hankitaan erikseen, paremmin myös Dyneemalle sopivaa mallia. Sääntöjä tarkistetaan kuitenkin 2009 jälkeen. Nythän luokassa lennetään vain PW-5-koneilla. Moottori tulee Amerikan ihmemaasta ja on siten tietysti bensakäyttöinen V8, hulppeasti 7,2 -litrainen General Motors. 28. päivä on tarkoitus kilpailuttaa GP-lentäjiä tosi kovaa ja tosi lyhyillä matkoilla. Kun lentojarrut ovat entistä paremmat, saa koneella jopa lievästi taitolentää ja tehdä syöksykierteitä. Rahaa tarvitaan noin 60.000 euroa ja työtä päälle. Reitille laitetaan kerrallaan viisi pilottia joiden oletetaan lentävät koko matkan suunnilleen siipi siivessä. Osat saapuvat talven mittaan ja ensi kesänä laitteen pitäisi oleman käytössä. Tosin tällä kertaa joitakin lahjoja joutuu odottamaan, kun eivät ne ole vielä valmiina. Koneen sarjatuotanto on saatu käyntiin ja muutama kone on jo valmistunut. Ja sitten siitä paremmuudesta on antaumuksella keskusteltu. (dg-flugzeugbau.de)
Niin, että vallan erinomaisen Rauhallista Joulua kaikille!
357 IL on enä usta v tietoko öön. Jalkatiloja on lisätty, ergonomiaa, mukavuutta ja hallintalaitteita on parannettu, ja mittaritaulun uusi asemointi kohentaa näkyvyyttä. Hän teki merkittävän työn lujitemuovisten purjelentokoneiden parissa yrittäjänä, rakentajana ja lentäjänä. Se on Suomen voimakkain purjelentovintturi ikinä. Esimerkiksi Dick Butlerin "Concordia" on vielä keskeneräisenä pajalla. firman asiakkaaksi. Erilaisia verhoiluhienouksiakin saa. Enimmät muutokset on tehty ohjaamossa. Liitoluvun pitäisi sitten oleman luokkaa 75:1. Schneiderin ja Wolf Lemken ensimmäinen kuitukone LS-1 lensi vuonna 1968. Hyvinkäällä harkitaan ostaa semmoistakin järjestelmää, joka toimittaa radioteitse vinttaajalle tiedon purjekoneen ilmanopeudesta. Ladonoven kokoinen ja näköinen pyrstö seuraa kuusimetrisen runkoputken päässä ja kapea siipi on 28 -metrinen. Niinpä hän on kiinnittänyt huomiota myös kaartokykyyn. Joulukuun 27. Todennäköistä kuitenkin on, että FAI:n purjelentokonttori väljentää rajoja. Ohjaamoon mahtuu nyt kunnolla parimetrinen pilotti ja takapenkilläkin on paremmat oltavat. Tuotantomallia on jo koelennetty rinnan kehitystyön kanssa. Eturunko on lainattu ASW-27:sta ja vahvistettu. Onhan se uutta sekin Duo Discus XL. Hyvinkään kerhon puheenjohtaja Jukka Helminen arveli, että kyllä lähtee raskaampikin kone, kuten Janus CT apumoottoreineen kaikkineen. Ja mahtuisihan tuohon helposti ilmojen partaveitsi PIK-5:kin!
Walter Schneider autuaampiin nostoihin
Menestyksekkään LS -purjelentokonesarjan S-kirjaimen tarkoittama Walter Schneider on siirtynyt ajasta ikuisuuteen 77-vuotiaana. On mahdollista, että luokka pysyy ennallaan. Virt juinen Simul kaikill lukoke jonka nonjo Yhte kava ja loida tatapo käyttä maailm ehtois on ma VAT päri m hes ka ovat k den a Lähes johtav Contr mailun yksito pariss Nyk ilmaili kael H
F
16 ILMAILU. Silloin mukaan mahtuisivat esimerkiksi venäläiset Russia-koneet, italialainen Silent ja kevyemmästä päästä amerikkalainen, 80-kiloinen Sparrowhawk. Nyt LS -sarjan viimeisin konetyyppi LS-10 on valmistumassa sarjatuotantokuntoon DG Flugzeugbaun toimesta
Nykyinen VACC Finland syntyi, kun ilmailijat Lasse Hero, Miikka Hult ja Mikael Hirvonen tutustuivat Yhdysvallois-
u, on tällä aan, rkikkesnattu oven kuuapea kkaa hyöverrkeuiota otelikkei etään aikka tanto on jo s XL. parin pat enevästi aero-
F
Tietokoneiden teho on jotain aivan toista kuin takavuosina. Palvelimet kommunikoivat keskenään ja välittävät tietoja käyttäjille. Yhtenä suosituimmista on jokavuotinen Joulutapahtuma virtuaalisella Rovaniemen lentoasemalla. Harrastajat löytävät vuorolistojen avulla helposti toisensa. Ilmailla voi kaikkina vuorokauden aikoina sillä VATSIM-
verkossa on toimintaa eri mantereilla aikavyöhykkeiden mukaisesti. Harrastajamäärät ovat kasvussa. Innostunut ilmailuporukka teki nopean päätöksen ja virtuaali-ilmailuverkkoon perustettiin Suomen osasto vuonna 1996. Verkkolentäminen alkoi silloisessa SATCO-verkossa, joka myöhemmin muuntui nykyiseksi VATSIM-verkoksi ja koki samalla suuria muutoksia niin hallinnollisesti kuin pelipalvelinverkossa. Virtuaalitaivaalla on mahdollista tehdä etukäteen omat työvuorolistansa varaamalla haluamansa lennonjohtopositio tai jättämällä lentosuunnitelma sopivalle reitille. Yhteisön päätavoitteena on luoda mukava ja opettavainen ympäristö sekä simuloida realistisesti menetelmiä ja toimintatapoja, joita lentäjät ja lennonjohtajat käyttävät päivittäisessä työssään ympäri maailman. Nyt voi lentää virtuaalisesti todella aidon näköisillä koneilla aidon näköisissä ympäristöissä.
isen ille!
ta lähtöisin olevaan verkkolentämiseen. Virtuaalitaivasta ylläpitää maailmanlaajuinen yhteisö VATSIM (Virtual Air Traffic Simulation Network), joka mahdollistaa kaikille korkeatasoisen virtuaalisen ilmailukokemuksen.VATSIM on verkkoyhteisö, jonka ovat luoneet simulaattori- ja lennonjohtoharrastajat. Tapahtumien teemat vaihtelevat puskalentämisestä aina virtuaalisten rahtiyhtiöiden maailmanympärilentoihin. Unelmansa lentäjän tai lennonjohtajan urasta voi toteuttaa kuka tahansa.
innair 357 yhteys torniin 118.6! Kapteeni ruuvaa jakson radioonsa ja lähettää avauskutsun lähilennonjohdolle: "Terve tornille Finnair 357 ILS 22L". Mukaan on kuluneen vuoden aikana tullut myös Afrikan valtioita. VATSIM-verkko toimii vapaaehtoisvoimin ja toimintaan osallistuminen on maksutonta. Hyvinkään ilmailukerho on harjoitellut radiopuhelinliikennettä ja lentämistä valvotussa ilmatilassa Blanik-simulaattoriympäristöllä ja Malmin Ilmailukerho osallistuu verkkolentämiseen Cessna-simulaattorillaan.
ILMAILU 17. Virtuaalitaivaalla on aktiivisesti mukana myös kaksi eteläsuomalaista ilmailukerhoa. TEKSTI JA KUVA MIIKKA HULT
Polttoaineen hinta ei huoleta virtuaalioperaattoria
Taivaalle - virtuaalisesti
Virtuaali-ilmailu on maailmanlaajuinen harrastus, jonka parissa pääsee kokemaan upeita ilmailuelämyksiä joko liikennelentokoneen ohjaimissa tai lennonjohtajan työpisteessä. Lentäjät näkevät taivaalla toisensa ja lennonjohtajan tutkaruudulle piirtyy koneiden nopeusvektorit ja korkeustiedot. Puhuttaessa harrastuksesta kuulee paljon eri nimiä, kuten virtuaali-ilmailu, nettilentäminen sekä verkkolentäminen, jotka tarkoittavat kaikki samaa asiaa. VATSIM on laajentunut jatkuvasti ympäri maailman ja toimintaa on nykyisin lähes kaikissa maanosissa. VATSIM-verkossa on suuria lentotapahtumia lähes päivittäin ympäri maailman ja niiden lisäksi on paikallisia pienempiä illanviettoja virtuaalitaivaalla. Laskuluvan jälkeen homma on enää pientä loppuvetoa ja gatella rullausta vaille. Suomessa järjestetään ympäri vuoden suuria lentotapahtumia, joita markkinoidaan myös ulkomaalaisille harrastajille. Harrastajat jakautuvat lentäjiin ja lennonjohtajiin, jotka ottavat yhteyttä pelipalvelimiin internetissä. Suomessa kokoonnutaan viikoittain perinteisesti torstai- ja sunnuntai-iltaisin. Lähes kaikissa maissa on oma toimintaa johtava organisaatio eli VACC (Virtual Area Control Center). Ohjeiden lisäksi tarjolla on paljon ilmailutietoutta ja aktiivinen keskustelufoorumi niin virtuaalisille kuin muillekin ilmailuasioille. VATSIMverkon harrastajamäärä on kasvanut noin 140 000 jäseneen, joista Euroopassa on noin 50000 ja Suomessa noin 450. VACC Finland:n sivustolla on suomenkieliset ohjeet harrastuksen aloittamiseksi. Suomalaisen virtuaali-ilmailun uranuurtajalla VACC Finlandilla on yksitoistavuotinen kokemus harrastuksen parissa. Sitten voikin nousta mukavasta tietokonetuolista ja mennä vaikka keittiöön
Riippuliidon SM-kisavoitosta ja kah-
Liidinväki poseeraa hulppean Jämi Areenan edustalla.
desta Suomen ennätyksestä myönnettiin Olavi A. Yleisesti todettiin, että myös läheltä piti -tilanteetkin täytyisi raportoida, sillä raportteja saapuu Ilmailuhallintoon kovin vähän. Vesa Lappalainen oli hänkin lentänyt kaksi SE:tä ja vastaanotti niistä mitalit. Seloste laadittiin Liidintoimikunnan aloitteesta ja rahoituksella ja se löytyy SIL ry:n liidinverkkosivuilta. Moottoroidun varjoliidon Viestikapulatempauksen syöpälasten hyväksi järjestänyt Urpo Minkkinen sai Höyhen +6 -palkinnon. Valtaosa kokousväestä saapuikin paikalle vasta lauantaina lumisateen tuprutessa.
Heikkinen. Tärkeimpiä asioita oli Pekka Vartian esittelemä uusi ilmailumääräysluonnos OPS M2-9 (Lentotoiminta liitimellä), jonka on tarkoitus astua voimaan 1.4.2008,
vaikka olekaa saan m toksia liidint ultrat kuin y siksi nin ja voima kustel Liid heenjo sä ko vuonn vapaa Kalle tiellä I ja kok jäsene Jota Janne pi Nie pilotti lähete harras liitäjät Kuink
P
erinteisesti tapaamisissa on käyty läpi vaaratilanneraportit ja palkittu vuoden aikana ansioituneet, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. marraskuuta Jämin riippuliitäjät. Alunperin tarkoituksena oli aloitella jo perjantaina lentotoiminnan merkeissä, mutta marraskuun säät olivat tänäkin vuonna oikukkaat. Rami Saikkonen puolestaan kävi läpi varjoliidon raportit ja esitelmöi uudesta vaaratilanneraporttiportaalista sekä pelastusvarjoasioista. TEKST
Tek tiin
Liitäjät koolla Jämillä
Tämän vuoden liitäjien Syystapaamisen isäntinä toimivat 3.-4. Niinpä Liidintoimikunta oli päättänyt arpoa kannustuspalkinnon kaikkien raportin tehneiden kesken, ja sen voitti Mika Pousi. Kaikki palkitut olivat Pitkävuoren liitäjät ry:n jäseniä. Raution kiertopalkinnon saamisen jälkitunnelmissa. Raution kiertopalkinto Kari Suhoselle, josta tuli näin vuoden riippuliitäjä. Riippuliidon vaaratilanteet sekä SM-kisojen aikana sattuneesta liitimen ilmassa tapahtuneesta romuttumisesta tehdyn tutkintaselosteen esitteli Janne
Kari Suhonen (vas.) tuulettaa Olavi A. Katriina Mäenpää ja Janne Heikkinen taputtavat sivistyneesti.
18 ILMAILU
pilottigalleria.com. Saatavana myös "WS9620 Sääpoika" Katso lisätiedot ja muut mallit sekä värit nettisivuiltamme
WS3600 sääasema 249
mm. Kerhoista edustettuna olivat lähes kaik-
ki suomalaiset kerhot ja paikalla oli yhteensä n. Tuonne voi jokainen lähetellä kuvia sieltä vielä puuttuvista harrastajista. Perillä odotti sauna jokirannassa, vapaamuotoista seurustelua, sekä illallinen kynttilänvalossa maan alla suuressa korsussa.
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme
Erittäin Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
pst... Ohjelmistot englanninkielisiä.
Xplorer käsituulimittarit 39 99
harrastajille ja ammattilaisille. 60 henkilöä ympäri Suomea. koulutusohjeisiin, tuo uusia liidintyyppejä liidintoimintaan (esim. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,-
BC700/BC900 älylaturit 35 / 57
Huippulaturi purku-, testaus- (mittaa akun todellisen kapasiteetin purun yhteydessä) ja virkistysominaisuudella. Aultrat eli triket), poistaa liitimiltä muiden kuin yksi- ja kaksipaikkaisten ilma-aluksiksi katsottavien liitimien luetteloinnin ja muuttaa kelpoisuudet toistaiseksi voimassaoleviksi. TEKSTI JA KUVAT AARNO ISOMÄKI Tekniikan uusimpia innovaatioita ihmeteltiin Jämillä. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Matka illanviettoon oli kaikille mieleenpainuva. Kuvassa kitkakela.
la.
nnetKari ippuiestiväksi en +6 änkin niistä oren esitOPS jon2008,
vaikka tämä päivämäärä ei täysin varma olekaan. Nyt sen voi kätevästi tarkastaa netistä, jos ei kehtaa kysyä! Kerhokisoissa mittailtiin paperilentokoneen rakennuskykyä ja aerodynamiikan tuntemusta. Jotain aivan uuttakin Jämillä esiteltiin. Janne Heikkinen on laatinut yhdessä Virpi Niemisen kanssa Pilottigallerian, www. Kalle S. Kaikki anturit ja kaapelit mukana, kuten myös suomenkieliset käyttöohjeet laitteelle. tuulen suunta, nopeus, sademäärä, kosteus, ilmanpaine, lämpötila, sääennuste jne. Kokemus oli tässäkin lajissa valttia ja Vesa Lappalaisen lennokki voitti pituuslentokisan. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän. vielä ehtii kirjoitella pukille näistäkin toivelahjoista:
WS9720 säätyttö 34,90
"atomiaikaa" käyvä sääasema, jossa myös sääpoika/säätyttö ilmaisee olosuhteita vaatteita riisumalla/pukemalla. Kilpailuun osallistuivatkin lähes kaikki paikallaolijat. Liidintoimikunta sai myös uuden puheenjohtajan Virpi Niemisen väistyessä kolmen vuoden urakan jälkeen. Tänä vuonna asiasta ei tarvinnut äänestää, koska vapaaehtoisia oli ilmoittautunut vain yksi. Jokaiselle akulle on oma LCD näyttö, jossa akun jännite V, latausvirta mA, latauksen kesto hh:mm, kapasiteetti mAh. Loput matkustivat kaminalämmitteisellä traktorin peräkärryllä. Laitteessa on myös ulkolämpö ja ulkokosteusanturi, joka toimii langattomasti, ja näyttää nämä arvot myös anturin näytössä. Mukana tulee yksi lämpö-/kosteusanturi, mutta se voi vastaanottaa maksimissaan 3 eri anturin tiedot. Norri jatkaa Virpin viitoittamalla tiellä Ilmailuliitossa liitäjien edusmiehenä ja kokoaa ympärilleen muut toimikunnan jäsenet. Tallentaa omaan muistiinsa jopa 1750 sarjaa säätietoja (esim tunnin tallennusvälillä 10 viikkoa), josta ne voidaan siirtää PC:lle ja nettiin. BC900 sisältää lisäksi kantolaukun, 4 AA-akkua, 4 C- ja 4 D-adapteria.
Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi
www.paratronic.fi
ILMAILU 19. BC700/900 hintaan sisältyy: laturi, verkkovirtalähde, suomenkielinen käyttöohje. Ehdotetunkaltaisena toteutuessaan määräys aiheuttaa monenlaisia muutoksia mm. Osa meloi matkan marraskuun olosuhteissa iltahämärissä vaihtelevaa järvi- ja jokireittiä. Asia herätti vilkasta keskustelua. Sivujen tarkoitus on opettaa liitäjät tuntemaan toisensa paremmin. Kuinka monta kertaa onkaan kentän lai-
dalla tullut pohdittua, että kuka se tuokaan oikein on
Yllä kuva Hannasta lennonjohtajauran alussa.
Hanna Malmin taajuu
20 ILMAILU. tajana sihtee kulttu "Men Hanna teeriai Se nen t Jos ei firmas
Lenno
Seu johtoa kiinno jakurs toista valmis Val iso ku Noi nimen mukaa päivän myös jähme Ku ilmailu dessä ketoim arvioi Han takaup 1992 t sotilas vittäjä
Hanna Grönfors on oikeudenmukaisuuden puolustaja ja rajojen kokeilija. Virallisissa kuvissahan lennonjohtajat ovat yleensä miehiä. Onhan hän tuonut omalla taistelullaan tasa-arvoa suomalaiseen ilmailukulttuuriin.
H
TASA-ARVOTAISTELIJA
mailul lutusp pitää tajaksi sitiivis Malm päivän Ka puksi Hanna Hän vojana briefin Sil ja, kat neita. TEKSTI JA KUVAT ILKKA KANGASTALO
Hanna Grönfors ryhtyi kolmekymppisenä lennonjohtajaksi
MALMIN TORNIN
Hanna Grönfors ei olemukseltaan oikein vastaa kuvaa lennonjohtajasta. Hannasta on vaikea olla pitämättä. kuin n Han lähilen nissa
Kiuttu suhtautui asiaan heti positiivisesti ja neuvoi eteenpäin. Tykkäsin Lappeenrannasta tosi paljon, se oli myönteinen ja iloinen paikka. Siellä järjestyi kaikki asiat. Virkaan valitulla oli kyllä Hannaa runsaampi kokemus lentämisestä, samoin Ilmavoimien kouluttajana toimimisesta, mutta lennonjohtajakurssin käytyään hän ei ollut päivääkään työssä lennonjohtajana. Hanna kävi välillä käynnistämässä kultakaupan Jyväskylässä. Hanna Grönfors toimii nykyään lähilennonjohtajana Malmin tornissa. Vaasa oli haluttu paikka ja hakijoita oli useita. Seuraava työpaikka oli Lappeenrannassa. Oletettavasti hän olisi ollut virkaan pätevämpi ammatillisen kokemuksensa vuoksi. "Menes tyttö keittämään kahvia", siteeraa Hanna asioita, jotka kävivät hermoille sihteeriaikoina. Olin kuitenkin hakenut lennonjohtajan virkaa moneen kertaan, ja kun Vaasaan valittiin nuori sälli minun ohitseni niin silloin paloi käämi. Sitten keväällä 1992 tuli soitto Hallista, ja Hanna aloitti sotilaslennonjohtajana. Ilmailulaitos kun oli ja on ainoa työnantaja siviilipuolen lennonjohtajalle Suomessa. Valmistuttiin työttömiksi, oli sen verran iso kurssi, Hanna muistelee. Sehän ei ollut mun mieleen se valin-
Hanna ja lennonjohtajakollega Petri Hiltunen Malmin tornissa. Jos ei arvostusta ole tullut, olen lähtenyt firmasta pois.
"Olen allerginen työntekijöiden huonolle kohtelulle. Kaikki nämä työpaikat olivat keikkatöitä, sellaisten tekeminen on edelleenkin tyypillistä uransa alkuvaiheessa olevalle lennonjohtajalle. Valtion virastolla taas on useita työsuhteessa olevia juristeja, joten isolla instanssilla on paljon paremmat resurssit ajaa asiaansa kuin yksityishenkilöllä. En ole
Lennonjohtajakurssille
Seuraavaksi Hannaa pyydettiin lennonjohtoapulaiseksi ja todettuaan homman kiinnostavaksi hän hakeutui lennonjohtajakurssille vuoden 1990 elokuussa. Olen allerginen työntekijöiden huonolle kohtelulle. Hän aloitti sääteknikkona, viestivalvojana ja lennonneuvojana, siis pyöritti briefingin rutiineja. Hannan vakituinen asuinpaikka, perhe ja koti olivat koko ajan Kauniaisissa. Suomessa oli vähän aikaisemmin tullut voimaan laki syrjinnästä työelämässä, ja Hanna päätti nostaa kanteen työnantajaansa vastaan Vantaan käräjäoikeudessa. Hanna koki, että valinta oli tehty sukupuolen perusteella. Ilmavoimien hävittäjäkaupan evaluointilennot olivat me-
Käräjäreissu kannatti
Ahvenanmaalla töissä ollessaan Hanna haki Vaasassa avoinna ollutta lennonjohtajan vakituista virkaa. Se oli aika halventavaa. Tästä alkoi tapahtumaketju, jonka muisteleminen saattaa yhä aiheuttaa niskan punotusta suomalaisen ilmailun hallintoviranomaisen suunnalla. Suomeksi sanottuna hän haastoi työnantajansa Ilmailulaitoksen oikeuteen. Yksityishenkilölle oikeudenkäynnistä aiheutuu ainakin taloudellinen riski. Viikon kuluttua tuli uusi työpaikkatarjous, tällä kertaa Vaasasta. Vähän huonot kelit oli, ei se lentänyt siellä ollenkaan, Hanna muistelee. Jos ei arvostusta ole tullut, olen lähtenyt firmasta pois."
neillään ja juuri tuolloin Hallissa testattiin ruotsalaisten Jas:ia. Tuli kutsu Malmille, jonne Hanna meni seuraavana päivänä. si
H
anna Grönforsin uusi ura alkoi kolmekymppisenä, ja tyylikkäästi: Hanna tarttui puhelimeen, soitti silloisen Ilmailulaitoksen koulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Eetu Kiutulle, ja kysyi, mitä pitää tehdä jos haluaa isona lennonjohtajaksi. Oli vuosi 1990. Katseltiin siinä vähän paikkoja ja lopuksi kysymys oli että milloin voit aloittaa, Hanna kertoo. Vuoden 1992 loppuvuodesta Hanna siirtyi Ahvenanmaalle lennonjohtajaksi, jonne sopeutuminen ei ollut aivan helppoa. Sanoivat, ettei tämä ole järkevää. Huhtikuussa 1994 siihen valittiin eräs mies. Työsuhteet olivat määräaikaisia, Hannalla ei siis ollut vakituista virkaa. Silloin tehtiin vielä pitkiä säähavaintoja, katsottiin käyriä ja laskettiin ilmanpaineita. Noihin aikoihin Ilmailuhallitus muutti nimensä Ilmailulaitokseksi ja ajan hengen mukaan kustannustietoisuus alkoi olla päivän sana. ta. Määräaikaisuudet olivat Suomessa 90-luvulla paljon harvinaisempia kuin nykyään. Kun valtion virkamiehet, jotka on siellä ilmailuhallinnon ihanassa haaleassa vedessä lilluneet, yhtäkkiä laitetaankin liiketoimintamalliin, eihän se ole hyvä idea, arvioi Hanna. Kollegat ja virkamiehet varoitteli että olen tuhonnut urani. Sellainen vaatii melkoista siviilirohkeutta. Ennen uraansa lennonjohtajana hän oli töissä muun muassa sihteerinä, mutta kyllästyi "imperatiivikulttuuriin" eli jatkuvaan käskyttämiseen. Hävinnyt osapuoli voidaan määrätä maksamaan korvauksia voittaneelle ja oikeudenkäyntikulut voivat olla suuret. Puolitoista vuotta kestäneeltä kurssilta Hanna valmistui vuonna 1991. Hanna vietti siellä lopulta neljä vuotta. Vaasa oli loistopaikka, siellä oli paljon parempi palkkakin. Sitä paitsi oikeuteen mentäessä ei koskaan voi olla etukäteen varma siitä, mikä prosessin lopputulos on. Hanna istuu kuvassa rullaustaajuutta hoitavan lennonjohtajan paikalla.
ILMAILU 21. Siinä oli paljon enemmän hommaa kuin nykyään. Se aiheutti notkahduksen myös rekrytoinnissa ja toiminta muuttui jähmeämmäksi
Hanna sanoo olevansa allerginen syrjinnälle. Oikeus katsoi näytetyksi toteen, että Hanna Grönforsia oli pidettävä ansioituneempana kuin virkaan valittua mieshenkilöä. Takanapäin puhuttiin mutta kaikissa ei ollut miestä tulla sanomaan asiaansa sinne.
Jälkikäteen Hanna kertoo tapahtuneesta viileän asiallisesti ja kiihkotta, vähän niin kuin pitkäpinnaisen lennonjohtajan roolin mukaisesti. Jos en muuta niin ainakin itsekunnioituksen. Osa kimpaantuneista ei ollut edes oikeudessa käsiteltyyn asiaan kontaktissa, he vain kuuluivat herraseuraan, joka ei ollut tottunut siihen, että heidän päätöksiinsä puututaan, varsinkaan että puuttuja on nainen, Hanna lataa. Nimityksestä päättänyt Vaasan lentoaseman päällikkö oli käyttänyt nimitysvaltaansa siten, että oli syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama, kuten oikeus totesi. Ilmailulaitos määrättiin maksamaan Hannalle 20 000 markkaa korvauksia ja lisäksi oikeudenkäyntikuluja 27 000 markkaa ja risat. En epäröinyt hetkeäkään ja olin varma, että voin vain voittaa tässä jutussa. Nämä olivat yksittäistapauksia, Hanna korostaa. Eräskin prosessiin osallistunut virkamies saa Hannalta tylyn arvion: Tyypillinen sovinistisen asenteen ja jämähtäneisyyden ruumiillistuma, siitä voisi ottaa valokuvan ja kirjoittaa alle "sovinisti", Hanna lataa. Sellainen ei ole oikein reilua peliä, mutta Hannan mielestä Ilmailulaitos oli tuolloin breshneviläisyyden linnake, joka ei koskaan voinut myöntää virheitään. Vantaan käräjäoikeudessa kuultiin useita todistajia, ja niin siinä sitten kävi, että vastaaja, Ilmailulaitos, tuomittiin korvaukseen tasa-arvolain rikkomisesta. Tasa-arvolaki oli silloin uusi ja Suomessa oli muitakin vastaavia oikeustapauksia. Hän ei kuitenkaan halua yleistää tätä ihmistyyppiä koko Ilmailulaitoksen tuolloiseen pomoportaaseen.
Uusia tuulia
Mutta kyllä prosessista jotain opittiinkin. Karut esimerkit eivät tähän lopu. Siellä Hannalle vihjailtiin
hyvin epämiellyttävällä tavalla ja uhkailtiin urakehityksen pysähtymisestä. Mutta ei se ollut helppoa, eikä hauskaa, Hanna sanoo. Olenpahan pitänyt puoleni. Lopullinen päätös tuli marraskuussa 1996.
Rumaa puhetta
Leivättömän pöydän ääressä asiat hoidettiin korrektisti, mutta salin ulkopuolella herrasmiesmäinen käytös unohtui. M kaiken ihmisi olen k oikeut ottaa ilman No yksiä, käskyt Hanna Han Malm Yh hokas ta. Seurasi klähmintää seminaarissa, suunsoittoa ja sanoipa eräskin esimiesasemassa oleva mieshenkilö kantanaan, että Hanna pitäisi naulata seinälle ja raiskata. mikään kynnysmatto, ajattelin. Hannan kokemus lennonjohtajana ja hieman paremmat kelpuutukset tekivät hänestä pätevämmän. Hannan mukaan jo 90-luvun lopulla Ilmailulaitos muuttui ja siistiytyi nopeasti ja syrjintäkin näyttäisi loppuneen jo ajat sitten. Se oli varmaan herätys, että täällä on samat pelisäännöt kuin muissakin yrityksissä. Hanna siis voitti molemmat oikeusasteet. Siellä oli työasioiden ja henkilöasioiden raja pahasti hämärtynyt. Vanhojen miesten kuppikunta, toteaa Hanna jälkeenpäin. Hannan mielestä tapaus oli ilmiselvä. Mulla oli pitävät ainekset viedä asia eteenpäin, Hanna muistelee tyynesti. Molemmat osapuolet valittivat Helsingin Hovioikeuteen, joka piti päätöksen voimassa mutta korotti korvaussumman 50 000 markkaan. Tasa-arvosuunnitelma Ilmailulaitoksessa tehtiin pian oikeudenkäynnin jälkeen. Pahimmat rakkikoirat ei uskaltaneet edes tulla oikeuteen. Hanna suhtautuu nykyään hyvin rauhallisesti koko jupakkaan, mutta myöntää,
Malmin lennonjohtotornissa harjoittelija Miikka Autio saa opastusta Hannalta.
että p man e Myö teen ty tä ja h kertaa neuvo sen jä Hän s 1999 j johtaja paikka Sa tosin, En mitä m na. On puututtu häirintään ja ahdisteluun hyvin jämäkästi tämän oikeusprosessin jälkeen, pohdiskelee Hanna. Ak joskus lisäävä köistä toteaa Mal Se ei alle, m myym kiteytt tehdää lentäji den M turvall
Malm
Kau suus M misess tajien M han o juttu, sa ja rakenn tuollai laisten Mi tänne Kau
Hanna kenttä
22 ILMAILU
Vähän on kuin juniorivalmentajan hommaa. Hölmö juttu, hän on Malmin kauppakeskuksessa ja se saa lisää asiakkaita jos Malmille rakennetaan. Täytyy hakea oikeutta, ei saa tyytyä mihin tahansa, pitää ottaa selvää, mitään auktoriteetteja ei ole ilman perusteita. Malmi on ollut aika kauan Ruususen unessa ja ränsistynyt. En ole yhtään huolestunut. Tällä kertaa Ilmailulaitos kuitenkin oli valmis neuvottelemaan asiasta ja juttu sovittiin sen jälkeen kun epäkohdat oli korjattu. Nopea, kompakti lentoasema, jossa muodollisuudet on minimissään.
Malmi vuonna 2030
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen aktiivisuus Malmin lentoaseman asuntorakentamisessa herätti närää Malmin lennonjohtajien keskuudessa. Osa liikesuihkuista voisi toimia Malmilta. Meidän (malmilaisten) mielestä asiahan on aivan selvä, mies on jäävi. Tässä kyllä vaaditaan pinnaa. Kaikki me ollaan voimakkaita persoonia, mutta hyvin ollaan hitsauduttu, ollaan varmaan hiottu toistemme särmiä. Myöhemmin Hanna aloitti uuden kanteen työnantajaansa vastaan työsyrjinnästä ja huonosta kohtelusta Malmilla. En ole koskaan ollut kiinnostunut siitä, mitä muut minusta ajattelee, toteaa Hanna. Eihän se voi olla ajamassa tuollaista, kiteyttää Hanna lentoasemalaisten pohdinnat. Mietittiin että tekeeköhän se sitten tänne golfkentän. Seurauksena oli soittopyyntö lennonjohtajalle ja puhuttelu. Kymmenen vuoden kuluttua Malmi on aktiivinen, vireä, vilkas ja kunnostettu lentoasema. Yhteisö on pieni mutta yhteistyön pitää sujua myös voimakkaiden persoonien kanssa. Naispuolisilta ilmailuihmisiltä olen kyllä saanut rohkaisua. Kahden raportin lento, se on harvinaista.
Olen aivan varma, että Malmi tulee olemaan tässä vielä vuoden 2034 jälkeenkin. Noudatan kyllä työhön liittyviä määräyksiä, ei sen suhteen ole ongelmia. Haastattelua edeltävällä viikolla eräs yksityislentäjä oli tehnyt lentoonlähdön ilman selvitystä ja palatessaan käväissyt vielä Helsinki-Vantaan lähialueen kautta. Yhteishenki on hyvä ja toiminta on tehokasta. Hän on nykyiseen paikkaansa ja työhönsä hyvin tyytyväinen. Suureen liikennemäärään nähden Malmilla lentäminen on joustavaa ja turvallista.
Hannan lisäksi Malmin tornissa on vakituisesti toinenkin nainen lennonjohtajana.
tiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa esteelliseksi yleiskaavan käsittelyyn, koska hän oli käsittelyaikana Kiinteistö Oy Malmin Novan hallituksen puheenjohtaja. En ole kysellyt ihmisiltä. Se kokoaa ja aktivoi. Mutta käskytykselle olen aina ollut allerginen, Hanna muistuttaa. Meillä on aikamoinen vastuu siitä, miten heitä käsitellään muun liikenteen seassa. Mutta yhteys oli selvä. Kaavaratkaisusta saattoi KHO:n mukaan olla Pajuselle hyötyä. Backas ja muut suunnitelmat ovat hyvää keskustelua, Malmi joutuu kehittymään ja perustelemaan olemassaolonsa tarkoituksen. n saksiskseseen. Lennonjohtajan työ Malmilla on vaativaa ja rankkaa, välillä stressaavaa. Melkein kaikki ovat harrastajia, ja jotkut saavat siitä ammatin, mutta myös vasta-alkajien kanssa toimiminen on lennonjohdon otettava huomioon. Rentous ja vakavuus pitää sovittaa yhteen. Se ei tuota voittoa ylläpitäjälleen Finavialle, mutta siellä ei myöskään ole taxfreemyymälöitä eikä parkkitaloja. rauntää,
että prosessin kestäessä oli ajoittain hieman epävarma olo. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen todet-
Hanna Grönfors uskoo, että Malmilla on lentokenttä vielä 2034 jälkeenkin.
ILMAILU 23. Sain läpi sen mitä halusin, riehumalla tosin, kihertää Hanna. neesähän tajan eivät tunut ja jävoisi vinishalua lulai-
ittiinpulla easti ajat hdiskeusanna. Hanna kiteyttää asian sanomalla, että Malmilla tehdään farmityötä ja koulutetaan uusia lentäjiä. Lentämisen mystiikan pitää säilyä, mutta iloa ei saa tappaa. Malmi on koulutuskenttä ja suuri osa sieltä lentävistä on diletantteja. Meillä on myös aika paljon asioita. Bisnesajattelu tuntuu lisäävän tulkintojen käyttöä, koska yksiköistä yritetään puristaa enemmän irti, toteaa Hanna. Tarvitaan pitkää pinnaa ja sopiva luonne. Silkkihansikkain käsitellään ainakin first solo -lentäjiä. Hän sai vakituisen viran Malmilta vuonna 1999 ja on ollut Malmin tornissa lennonjohtajana siitä lähtien. Monenlaista ilmailua. Malmi on Suomen vilkkain lentoasema. Aktiivisesti hoidetaan, ja työnantaja on joskus aika vaativa. Siellä on ammattikoulutusta ja asialleen omistautunutta väkeä. On tämä joskus aikamoista tasapainoilua, Hanna sanoo. Malmin Novalla on liiketoimintaa Malmin aluekeskuksessa. Ja palvelukin pitää muistaa. Mainetta on, ja minusta on varmaan kaikenlaisia mielipiteitä. Hanna on toiminut luottamusmiehenä Malmilla vuodesta 2002
Rahapaja Monetan lyömää mitalia myy SIL:n toimisto.
K
Palkitse mitalilla!
Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Raution, ideoimana ja ponnisteluiden tuloksena on syntynyt A3-kokoinen diplomi, jota on nyt saatava SIL:n toimistolta. Käyttämättömät. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat
myydään
· Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Päivitystiedot netissä. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Hinta 75 euroa. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Virallisia sääntöjä myöntämiselle ei ole. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com
Nro
Oiva joululahja ilmailijalle!
ILMAILIJAN KANSIO
Nro vat
Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat kätevässä A5-koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2007. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käyntikortteja ym. 040 500 2062. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. 20 euroa.
POTKURILENTÄJÄT RY
http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. Diplomeja on saatavana edulliseen omakustannushintaan, joka täsmentyy lähitulevaisuudessa. Kone Torniossa, tiedustelut: 040 504 3633. 24 ILMAILU
Ikkunataskuja lentohaalariin.Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. Tapani Laakso puh. Diplomia voivat yhteisöt tai henkilöt voivat jakaa sopivaksi katsomilleen tahoille tai ihmisille esimerkiksi ansioista, merkkipäivinä tai eläkkeelle jäämisen kunniaksi. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Kerhot ja yhdistykset voivat myöntää kerhomitalin esimerkiksi tukijalle tai merkkipäivän kunniaksi. Liidinvarusteiden korjaukset
Uusi muistamisdiplomi saatavissa Ilmailuliitosta
I
lmailuliiton tukisäätiön ja sen ex-puheenjohtajan, konsuli Olavi A. Mitalin hinta on 34 euroa rasian kanssa. Diplomin on suunnitellut Göran Bruun.
www.paratronic.fi
Puh. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Luovumme kolmesta 1/4 -osuudesta 11 000 euron kappalehintaan. Diploma of Honor -diplomi on näyttävä, tukevalle kartongille painettu ja hieman sinisävyinen. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Mitoilla räätälöidyt. Jämillä palkittu experimental vuodelta 1992. 6000 euroa/tarjous, vastaava rakennussarja maksaa USA:ssa 10 000 euroa. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi
J
Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella.
Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet
Jou
erhomitali on oiva tapa SIL:n jäsenyhdistyksille palkita ansioituneita jäseniään. 050 386 2466 (Jyväskylä).
Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. 0400 291 281. · Seuraavaan 1/2008 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 21.12.2007 mennessä.
Ilma
Suom ILMA leen täm
Li erik joului
NOPEASTI KAUAS JA TAKAISIN - GLASAIR 1TD. Puh. Cherokee Six:in siipisuojapussit + tuulilasisuoja. TT 387 h. Vai haluaisitko mieluummin tehdä tarjouksen koko koneesta?
Ultrakevyt lentokone KOALA 202 -92, Rotax 447, yksipaikkainen, lennetty 200 h, Ruotsin tunnuksin, hp
Tilaukset os:Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus Puh. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Korttien myyntihinta kuorineen on 1,20 euroa/kpl. Joulutervehdys on viidellä eri kielellä. ituksen t ilmoi-
Ilmailuliitto toivottaa hyvää joulua!
Suomen Ilmailuliitto toivottaa jäsenilleen, ILMAILUN lukijoille ja yhteistyökumppaneilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta tämän lehden sivun 3 pääkirjoituspalstan tonttukuvan ryydittämänä. koti (08) 624 570, 050-5124 935, sähköposti: matti.haapavaara@kainuunsanomat.fi
a.
Nro 1: Pukki tankkaa
Nro 2: Pukki lentää raketilla
480
Nro 3: Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta
Nro 4: Pukki lentää tyy- Nro 5: Purjekone pit vuoden 1909 mallin kaartaa heikossa lumisateessa Voisin-kaksitasolla
Nro 7: Pukki tuo lahjat helikopterilla
Nro 6: Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella
Nro 8: Pukin huima rakettistartti
Nro 9: Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerilla
Nro 10: Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. Puukoneethan ovat nyt muotia. Kainuun ja Pohjanmaan tervahistoria on kunniakas isolla K:lla. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä.
Nro 12: Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla.
Nro 13: Pukin tyyppilento Sääski II:lla.
1
Kajaanin Ilmailukerho jatkaa paljon kehuttua kalenterisarjaansa. Liitto säästää luontoa, eikä postittele erikseen joulutervehdyksiä. Kolmossivun jouluisen kuumailmapalloilevan tonttukuvan on piirtänyt Helle Grönfors.
Parasale toivottaa kaikille asiakkaille ja ilmailijoille
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
Turvallista Joulua!
Mukavaa Joulua kaikille ja vielä mukavampaa Uutta vuotta
Jorma Karlstedt
HELSINKI
www.vipukirves.fi
(09) 877 9152, 050 432 3250
www.jormak.fi
Kajaanin Ilmailukerho myy upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA
Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Kalenterin hinta on 15 euroa. Edellisvuosien lento- ja laivakalenterit loppuivat kesken. Piirtäjinä ovat Petteri Patolinna ja Mikko Kuorikoski. Tervaa tarvitaan. imman yyntiin, ille ja Ilvallinen markkiy kuvan lefaxilla . Yli 80 euron tilaus postivapaasti. Ilmoian, joka kuittiin astaant lyhen-63335. Tilaa omasi korttien kanssa samaan pakettiin. Tervakalenteri on mainio liikelahja.
ILMAILU 25. Vuodelle 2008 kerho teki seinäkalenterin tervan poltosta ja -soudusta sekä tervan kaupasta. Koneessa upeasti 'Northern cross' kisan tekstit
Nro 11
kotikenttäkilpailu burg, Saksa, Moottorilento SIL leo.santala@kolumbus.fi Jorma Sucksdorff 0400-207 895 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 9.4. Lennokkisenioreiden Kuopio tapaaminen 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiSuomalainen Klubi, Helsinki den suksilentoleiri, Ivalo pentti.reinas@kolumbus.fi Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 25.-27.4.08 RC- 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net sisätaitolennokit F3P Aeromusicals, F3P 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Sport Suomen Cup ry), Joensuu (Urheilutaitolentäjät Modell Expo 08 www.taitolento.fi, kimmo.kaukoranta@nokia.com Matti Mecklin 0400-502 872 050- 301 8896 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 26.-27.4 Vapaastilentävät Tero Sinkkonen 050-347 7248 F1H SM, P-30 Suomen Cup Kotikenttäkilpailu 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon tapio.linkosalo@helsinki.fi SM-kisat, Räyskälä 040- 517 0571 www.tarkkuuslento.net 27.4 TOKA- liidokit KUUMAILMAPALLOLENTO 4. Kotikenttäkarsinta Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL suomen.lennokki@saunalahti.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 Olavi Lumes (09) 792 175 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 1.3.08 (2.3) 2mRCKuopio liidokit Kotikenttä-Cup 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi2. 20.28.7.07 Taitolennon EM-kicom Advanced-luokka, Joensuu sat Tero Sinkkonen 050-347 7248 9.-10.2.08 CIVL-kokous (FAI:n liidinkomitea) KUUMAILMAPALLOLENTO Manzanillo, Meksiko 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker7.-14.6.08 Riippuliidon ho ry), Jyväskylä SM-kilpailut Markku Sipinen 0440-243 518 Jämi Jämin Riippuliitäjät ry Magde17.25.8.07 EM-kisat www.jaminliitajat.fi burg, Saksa, Moottorilento SIL Juha Herrala 040 770 58103441 Jorma Sucksdorff 09-3509 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 3.-6.7.08 Moottoroidun Kuopio varjoliidon SM-kilpailut Somero 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiSomeron Ilmailuyhdistys ry den suksilentoleiri, Ivalo Jari Takanen 0400 535 465 Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 9.-16.8.08 Varjoliidon www.tunturi-ilmailijat.net SM-kilpailut 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Makedonia (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Jääkarhujen varjoliitoseura ry www.taitolento.fi, Antti Jutila 0400-010684 Matti Mecklin 0400-502 872 LASKUVARJOURHEILU 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiMartti Roivainen (09) Joensuu sat Advanced-luokka, 3509 3433 Tero Sinkkonen 050-347 7248 22.--27.1.08 IPC-kokous 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon (International Parachuting SM-kisat, Räyskälä Committee) www.tarkkuuslento.net Pariisi, Ranska www.fai.org/parachuting/ KUUMAILMAPALLOLENTO meetings 16.-20.5.07 SM-kisat 9.-10.2.08 Kerhopomopalaveri (Sisä-Suomen KuumailmapallokerTurku ho ry), Jyväskylä 18.-24.2.08 PIA-kokous 518 Markku Sipinen 0440-243 (Parachute Industry Association) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeBarcelona, Espanja burg, Saksa, www.pia.com Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio ILMAILUTAPAHTUMIA 26.7.-1.8.2008 Laskuvarjourheilun 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu kaikkienJaakkola, 050-599 7743 Helena lajien SM-kisat Hanko 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Markku Teivainen 044-565 0625 Nummijärvi PURJELENTO SIL kim.henriksson@tuottoanalyysit.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 041- 515 2481 17.25.8.07 EM-kisat Magde29.-30.3 Vapaastilentävät SIL burg, Saksa, Moottorilento F1H SM, P-30 Suomen Cup3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 Kotikenttäkilpailu 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät tapio.linkosalo@helsinki.fi Kuopio 040- 517 0571 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi29.-30.3 Vapaastilentävien F1A, den suksilentoleiri, Ivalo F1AJ, F1B, F1C SM (4/4) Matti Sorvari 0400-696 386, Juniorit F1A-15 Petri Vesterinen 0400-584 994 Suomen Cup (4/4) www.tunturi-ilmailijat.net Savonlinna 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Ossi Kilpeläinen 050- 355 9657 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 30.3 TOKA-liidokit Matti Mecklin 0400-502 3. kotikenttäkilpailu 2007, Kuopio leo.santala@kolumbus.fi 0400-207 895 JA EXPERIMENTAL ULTRAKEVYET SIL 9.-10.2 Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma Vapaastilentävien F1A, F1AJ, F1B, F1C + 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiF1A-15 kansalliset kisat vät Kuopio Tammela, Pyhäjärvi 25.3.07 Ultra B050- 505 5852 jari.valo@ncc.fi -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, kim.henriksson@tuottoanalyysit.fi Malmi Mäntsälän 041- 515 2481 Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460
23.-24.2 Vapaastilentävät KUUMAILMAPALLOLENTO F1H SM, P-30 Suomen Cup Kotikenttäkilpailu 16.-20.5.07 SM-kisat tapio.linkosalo@helsinki.fi (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker040- 5170 571 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 24.2 TOKA- liidokit 17.25.8.07 EM-kisat 2. kotikenttäkilpailu den suksilentoleiri, Ivalo leo.santala@kolumbus.fi Matti Sorvari 0400-696 386, 0400-207 895 Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 2.3 Vapaastilentävien F1A, F1AJ, F1B, F1C SM (2/4), Juniorit 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat F1A-15 Suomen Cup (2/4) (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Tampere www.taitolento.fi, Timo Pajunen 040- 543 3394 Matti Mecklin 0400-502 872 (03) 364 7294 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 8.-9.3 Vapaastilentävien F1A, Tero F1B, F1C 050-347 F1AJ,Sinkkonen SM (3/4)7248 Juniorit F1A-15 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Suomen Cup (3/4) SM-kisat, Räyskälä Pori www.tarkkuuslento.net jari.valo@ncc.fi, 050- 505 5852
17.5 R 10.1 F3J SM -ilmail Kuivan Taisto timo.hu taisto@ 045-11 17.3.0 Ilmailu 24.-25
F3B SM 4.8.7 + Euro Pudas Ruotsin Helen Kaj Lin 13.1 www.j 31.5 (1 info@ F1H SM Taneli Loppuk
Leivon 11.-12 tapio.li 2007, 040- 51
EXPER 2.-6.6. www.tunturi-ilmailijat.net com 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), 27.1.-2.2.08 Varjoliidon Joensuu www.taitolento.fi, esi-MM-kilpailut Matti Mecklin Meksiko Valle de Bravo, 0400-502 872 www.monarcaparaglidingopen. Q
ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 1.-3.2.08 Kaamospäivät 7743 Syötekeskus,Nummijärvi Fly In 9.11.3.07 Pudasjärvi Nummijärvi 9.-10.2.08 Pakkasparlamentti 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Lahti -ilmailutapahtuma, Padasjoki ismo.salokannel@lahti.fi Taisto Saarinen 0400-358 856, www.padasjoenlentokerho.fi taisto@padasjoenlentokerho.fi 7.-9.3.08SIL Liittokokous 17.3.07 Nummijärvi Fly-in Airpilot ry Ilmailumuseo Vantaa 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 15.-16.3.08 EUT/MT Talvipäivät Pudasjärvi paikka avoin Helena Jaakkola 050-599 7743 29.3.2008 SIL Liittokokous 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Suomen Ilmailumuseo www.jamifl yin.com, Vantaa info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 KUUMAILMAPALLOLENTO 11.-12.8.07 Päälentonäytös Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 2007, Kuopio Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL 13.-20.9.08 18th FAI World 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 Hot Air Balloon Championship 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiHofkirchen, Itävalta Kuopio vät www.fai.org 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alMOOTTORILENTO kuinfo, SIL-luokka, Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 15.-20.7.08 18th FAI World Precision Flying Championship KUUMAILMAPALLOLENTO Ried, Itävalta 16.-20.5.07 www.fai.org SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 2008 8th FAI World Advanced Markku Sipinen 0440-243 Aerobatic Championship 518 USA, www.fai.org 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 20.-25.7.08 16th09-3509 3441 Jorma Sucksdorff FAI World Rally Flying Championship 2325.3.07 Ried, Itävalta EUT/MT Talvipäivät Kuopio www.fai.org 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiPURJELENTO den suksilentoleiri, Ivalo Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 9.-10.2.08 Pakkasparlamentti www.tunturi-ilmailijat.net Lahti www.padasjoenlentokerho.fi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 7.-15.6.08 SM-kilpailut www.taitolento.fi, (vakio-,Mecklinkerho- ja 18m) Matti 15m-, 0400-502 872 Räyskälä 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 6.-20.7.08 30th FAI World Tero Sinkkonen 050-347 Gliding Championship 7248 standard/club/world ja rallilennon 2.5.8.07 Tarkkuus- class Rieti, ItaliaRäyskälä SM-kisat, www.fai.org www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL 2.-16.8.08 30th FAI World Jorma Championship Gliding Sucksdorff 09-3509 3441 18m/open/15m class Magde17.25.8.07 EM-kisat Lüsse-Berlin, Saksa burg, Saksa, Moottorilento SIL www.fai.org Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät RIIPPU- JA VARJOLIITO Kuopio Martti Roivainen (09) 3509 3441 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi19.-25.1.08 Varjoliidon den suksilentoleiri, Ivalo Monarca Open Matti Sorvari 0400-696 386, Valle de Bravo, Meksiko Petri Vesterinen 0400-584 994 www.monarcaparaglidingopen. Kotikenttäkarsinta 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi www.jamifl yin.com, Olavi Lumes (09) 792 175 info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 2.2.08 (3.2.) 2mRCliidokit Kotikenttä-Cup 11.-12.8.07 Päälentonäytös 1. (4 Kotike 2.4.2 4. Kotikenttäkarsinta 16.-20.5.07 SM-kisat suomen.lennokki@saunalahti.fi (Sisä-Suomen KuumailmapallokerOlavi Lumes (09 )792 175 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 3.5. Kotikenttäkarsinta 872 suomen.lennokki@saunalahti.fi 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiOlavi Lumes (09) 792 175 sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 5.4. (6.4.) 2mRC-liidokit 518 Markku Sipinen 0440-243 Kotikenttä-Cup 17.25.8.07 EM-kisat Magde3. (4.5.) Sähköliidokit 518 F5J Nordik 17.25.8.07 EM-kisat MagdeSuomen Cup (2/4) burg, Saksa, Moottorilento SIL Kotikenttäkilpailu Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 nordik@pp.inet.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Juha Oksa 0400- 647 087 Kuopio
ILMAI 3.5. (Sisä-S taitole ho ry), Helsink Markk lasse.aa 17.2 050- 5 burg, S Jorma 7.-8.6 F3A SM 2325 Nordic Kuopio Kuopio jreinikk 24.3. 040- su den 5 Matti 8.6 TO Petri V F1AX y www.t Jämi 5.-8.7 Suome (Urhei Olavi L www.t Matti 9.-12.6 (avoin 20.2 JämiAd sat PekkaSN Tero
2.5.8 14.6 R SM-kis F3J SM www.t
26 ILMAILU
Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri
ILMAILU 9. ULTRA (avoin Jorma Jämi 23.2 suome vät Olavi L 25.3.0 kuinfo 7.6 Va Malmi avoin, Esa JämiVi Suome KUUM Olavi L
16.-20 7.6 (8. 0400-2 Numm
LENNOKKITOIMINTA Hysteria 10.18.3.07 Arktinen -ilmailutapahtuma, 3443 Jari Lehti (09) 3509Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 26-27.1.08 Vapaastilentävät F1H SM , P-30 Suomen Cup 17.3.07 SIL Liittokokous Kotikenttäkilpailu Ilmailumuseo Vantaa tapio.linkosalo@helsinki.fi 4.8.7.07 Sunny 040- 517 0571 Nights Fly In, Pudasjärvi Helena TOKA-liidokit 27.1 .08Jaakkola 050-599 7743 1. kotik Helen leo.san 9.11. (6.4.) Sähköliidokit F5J Nordik Suomen Cup (1/4) KUUMAILMAPALLOLENTO Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi 16.-20.5.07 SM-kisat Juha Oksa 0400- 647 087 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 5.4
(17.8.) Siimaohjatut Taneli Äikäs 040-557 2129 taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio 11.-12.8.07 Päälentonäytös matti.husso@pp.inet.fi 2007, Kuopio 040 563 9523 EXPERIMENTAL JA 16.-17.8 RC-liidokit ULTRAKEVYET SIL F3B SMSucksdorff 09-3509 3441 Jorma (2/3) Ruotsinpyhtää 23.25.3.07 Kaj Lindqvist EUT/MT Talvipäivät 0500- 496Kuopio 537 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, 16.-17.8 RC- taitolennokit Malmi Mäntsälän Ilmailukerho F3A SM (3/3), F3A Sport ja ry, Esa Virtanen 0400-215460 Nordic Suomen Cup (3/3) Hämeenkyrö, lentokenttä KUUMAILMAPALLOLENTO kimmo.kaukoranta@nokia.com 050- 301 8896 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker18.8 (17.8) Siimaohjatut ho ry), Jyväskylä taitolennokit F2B SM (2/3) Markku Sipinen 0440-243 518 Kuopio 17.25.8.07 EM-kisat matti. (4.5) 2mRC-liidokit Kotikenttä-Cup 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 4. Talvipäivät Kuopio vazduhoplovnisavezsrbije.org
F1A,
57
ti.fi
m
ti.fi
Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri
ILMAILU 9 ILMAILU 27. World Junior Free KUUMAILMAPALLOLENTO Flight Model Championships 16.-20.5.07 SM-kisat F1A, F1B, F1P (Sisä-Suomen Kiova, UkrainaKuumailmapallokerho ry), Jyväskylä zakharov@cstcam.kiev.ua Markku Sipinen 0440-243 518 23.-30.8 14thEM-kisat Magde17.25.8.07 FAI European Radio Saksa, Moottorilento SIL burg, Controlled F3A Aeromodelling Championship Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Perugia, Italia 2325.3.07 EUT/MT www.fiamaero.itwww. Q
ysit.fi ILMAILUTAPAHTUMIA 3.5. husso@pp.inet.fi Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 040- 563 9523 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.8 (24.8) RC-mallilennokit F4C 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät SM (4/4), kansanscale yli ja alle Kuopio 6kg, Aresti Suomen Cup (4/4) 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiTurku, Paattinen den suksilentoleiri, Ivalo hannu.kunttu@raseko.fi Matti Sorvari 0400-696 386, 040- 729 7020 Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 23-24.8 RC-termiikkiliidokit F3J SM (4/4) 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Kuivanto (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu timo.hulkko@phnet.fi www.taitolento.fi, 045-114 9657 Matti Mecklin 0400-502 872 23.8 Sähköliidokit F5J Nordik 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiSuomen Cup (4/4) Joensuu sat Advanced-luokka, Vesivehmaa 050-347 7248 Tero Sinkkonen hannu.riihela@gmail.com 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 044- 055 0262 SM-kisat, Räyskälä jukka.juslin@hut.fi, 0400- 251 816 www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL Jorma RC-helikopterit F3C 3441 Elokuu Sucksdorff 09-3509 SM Vesivehmaa EM-kisat Magde17.25.8.07 timo.keränen@necosta.comSIL burg, Saksa, Moottorilento Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 6.9 (7.9) Siimaohjatut 2325.3.07 F2B SM Talvipäivät taitolennokitEUT/MT(3/3) Kuopio Helsinki lasse.aaltio@welho.fi 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi050- suksilentoleiri, Ivalo den 522 3560 Matti Sorvari 0400-696 386, 6.-7.9Vesterinen 0400-584 994 Petri RC-liidokit F3B SM (3/3) Kuivanto www.tunturi-ilmailijat.net timo.hulkko@phnet.fi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 045-114 9657 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 29.-30.9 Lennokkipäivät Matti Mecklin 0400-502 Suomen Ilmailumuseo 872 Suomen.lennokki@saunalahti.fi 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiOlavi Lumes (09) 792 175 sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 Marraskuu Vapaastilentävät sisälennokit F1D SM, KUUMAILMAPALLOLENTO F1M Suomen Cup Eerikkilän urheiluopisto 16.-20.5.07 SM-kisat tapio.linkosalo@helsinki.fi (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker040- 517 0571 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 27.6-6.7 FAI World Radio 17.25.8.07 EM-kisat MagdeControlled F3J Aeromodelling burg, Saksa, Moottorilento SIL Championship Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Adapazari, Turkki www.f3jturkey.com 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 5.-12.7 12th FAI European 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiRadio Controlled F3C den suksilentoleiri, Ivalo Aeromodelling Championship Matti Sorvari 0400-696 386, Maubeuge, Ranska Petri Vesterinen 0400-584 994 www.ffam.asso.fr/f3c-ec2008/ www.tunturi-ilmailijat.net 11.-20.7 20th FAI World Flying 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Scale Models Aeromodelling (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Championships F4C, F4B www.taitolento.fi, Wloclawek, Puola Matti Mecklin 0400-502 872 www.aeroklubpolski.pl 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 28.7-4.8 FAI World Control Line Tero Sinkkonen 050-347 7248 Aeromodelling Championships F2A, F2B, F2C, F2D ja rallilennon 2.5.8.07 TarkkuusLandres, Ranska SM-kisat, Räyskälä www.f2cmbl.org www.tarkkuuslento.net 4.-10.8. (15.6.) Sähköliidokit F5J Nordik Suomen Cup (3/4) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kikotikenttäkilpailu sat Advanced-luokka, Joensuu nordik@pp.inet.fi Tero Sinkkonen 050-347 7248 Juha Oksa 0400- 647 087 KUUMAILMAPALLOLENTO 28.6. kotikenttäkilpailu Helena Jaakkola, 050-599 7743 leo.santala@kolumbus.fi 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In 0400-207 895 Nummijärvi 17.5 RC- termiikkiliidokit 10.18.3.07 Arktinen Hysteria F3J SM (1/4) -ilmailutapahtuma, Padasjoki Kuivanto Taisto Saarinen 0400-358 856, timo.hulkko@phnet.fi taisto@padasjoenlentokerho.fi 045-114 9657 17.3.07 SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 24.-25.5 RC-liidokit F3B SM (1/3) Nights Fly In, 4.8.7.07 Sunny + Eurotour-osakilpailu Pudasjärvi Ruotsinpyhtää 050-599 7743 Helena Jaakkola Kaj Lindqvist 0500- 496 537 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, 31.5 (1.6) Vapaastilentävät info@jamiflyin.com, F1H SM, P-30 Suomen Cup Taneli Äikäs 040-557 2129 Loppukilpailut Leivonmäki Päälentonäytös 11.-12.8.07 tapio.linkosalo@helsinki.fi 2007, Kuopio 040- 517 0571 EXPERIMENTAL JA 2.-6.6. 2mRC-liidokit Suomen Cup Pudasjärvi Ruotsinpyhtää 050-599 7743 Helena Jaakkola leo.santala@kolumbus.fi 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 0400 207 895 www.jamifl yin.com, info@jamiflyin.com, 16.8. (6.7.) F5J Nordik 872 Matti Mecklin 0400-502 koottu kisa 20.28.7.07 Keila, Eesti Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu aado.salumae@mail.ee Tero Sinkkonen + 372 517 8034050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 26.7 RC- termiikkiliidokit SM-kisat, Räyskälä F3J SM (3/4) www.tarkkuuslento.net Immola Juho Suikkanen KUUMAILMAPALLOLENTO jujon.maili@pp.inet.fi 16.-20.5.07 SM-kisat 050- 381 2950 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 26.7 RC sähkönopeuslennokit Markku (2/2), 0440-243 F5D SM SipinenQ500 ja 518 kansanpylon Suomen Cup (2/2) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeJämi Saksa, Moottorilento SIL burg, samuel.riippa@gmail.com 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 040 - 772 3593 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio ILMAILUTAPAHTUMIA 26.-27.7 RC- taitolennokit F3A SM (2/3), F3A Sport ja 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Nordic Suomen Cup (2/3) 7743 Helena Jaakkola, 050-599 Oulu, Ahmasuo 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In esa.eirola@securitassystems.fi Nummijärvi 0400- 388 371 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 2.8 (3.8) RC-mallilennokit F4C -ilmailutapahtuma, Padasjoki SM (3/4), kansanscale yli ja alle Taisto Saarinen 0400-358 856, 6kg, Aresti Suomen Cup (3/4) taisto@padasjoenlentokerho.fi Seinäjoki, Kurjenneva 17.3.07 SIL Liittokokous tomi.kohtanen@kolumbus.fi Ilmailumuseo Vantaa 040- 5122 586 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 3.8. Lennokkileiri (avoin kaikille) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiJämiAdvanced-luokka, Joensuu sat Pekka Nyman 050-430 7170 Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 14.6 RC- termiikkiliidokit SM-kisat, Räyskälä F3J SM (2/4) www.tarkkuuslento.net PURJELENTO Ruotsinpyhtää SIL Jorma Sucksdorff 496 537 Kaj Lindqvist 0500-09-3509 3441 17.25.8.07 EM-kisat Magde14.6 RC sähkönopeuslennokit burg, Saksa, Moottorilento SIL F5D SM (1/2), Q500 ja 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 kansanpylon Suomen Cup (1/2) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Räyskälä Kuopio samuel.riippa@gmail.com 040 - 772 3593 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 14.6 (15.6) RC-mallilennokit F4C Matti Sorvari 0400-696 386, SM (1/4), kansanscale yli ja alle Petri Vesterinen 0400-584 994 6kg, Aresti Suomen Cup (1/4) www.tunturi-ilmailijat.net Vantaa Petikko 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat otto.ahonen@kolumbus.fi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 040- 844 2503 www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 14.6. (29.6.) 2mRCliidokit Kotikenttä-Cup 16.-20.5.07 SM-kisat 5. kotikenttäkilpailu (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerleo.santala@kolumbus.fi ho ry), Jyväskylä 0400-207 895 0440-243 518 Markku Sipinen 17.25.8.07 EM-kisat Magde28.-29.6 (5.-6.8) Siimaohjatut burg, Saksa, Moottorilento SIL taistelulennokit F2D ja Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 -nopeuslennokit F2A SM Helsinki-Malmin lentokenttä 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät jari.valo@ncc.fi Kuopio 050- 5055852 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 5.7 (6.7) RC-mallilennokit F4C Matti Sorvari 0400-696 386, SM (2/4), kansanscale yli ja alle Petri Vesterinen 0400-584 994 6kg, Aresti Suomen Cup (2/4) www.tunturi-ilmailijat.net Kuopio, Kaatis jreinikka@dnainternet.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 040- 566 4637 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 5.7. Lennokkileiri ULTRAKEVYET SIL (avoin kaikille) 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff Jämi 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäisuomen.lennokki@saunalahti.fi Kuopio vät Olavi Lumes (09) 792 175 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, 7.6 Vapaastilentävät rinnekisa Malmi Mäntsälän alle ja yli 16v avoin, SinisiipikisaIlmailukerho ry, Esa JämiVirtanen 0400-215460 Suomen.lennokki@saunalahti.fi KUUMAILMAPALLOLENTO Olavi Lumes (09) 792 175 16.-20.5.07 SM-kisat 7.6 (8.6) Siimaohjatut (Sisä-Suomen Kuumailmapallokertaitolennokit F2B SM (1/3) ho ry), Jyväskylä Helsinki Sipinen 0440-243 518 Markku lasse.aaltio@welho.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magde050- 522 3560 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 7.-8.6 RC-taitolennokit 3441 F3A SM (1/3) F3A Sport ja 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Nordic Suomen Cup (1/3) Kuopio Kuopio, Kaatis jreinikka@dnainternet.net 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi040- suksilentoleiri, Ivalo den 566 4637 Matti Sorvari 0400-696 386, 8.6 TOKA-liidokit alle 16v, 994 Petri Vesterinen 0400-584 F1AX yli 16v, loppukilpailut www.tunturi-ilmailijat.net Jämi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Suomen.lennokki@saunalahti.fi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Olavi Lumes (09) 792 175 www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 9.-12.6
Pyydämme ilmoittamaan kaikki muutokset jäsenyyksissä ja yhteystiedoissa ennen vuoden vaihtumista. Kyselyt on palautettava liittoon 15.1.2008 mennessä, lisätietoja lajipäälliköiltä.
umero 1/2008 ilmestyy 14.1.2008. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Vuoden 2008 jäsenmaksut
äsenen on suoritettava liitolle vuosittain jäsenmaksu - lukuun ottamatta ainais- ja kunniajäseniä. Jäsenetuihin kuuluva tapaturmavakuutus on voimassa katkeamatta edellyttäen, että vuoden 2008 jäsenmaksu maksetaan eräpäivään mennessä.
J
Kerhojen toimintakyselyt
T
oimintakyselyt on postitettu kerhoille marraskuussa. Varaukset ja aineistot lehden toimitukseen 17.12.2007 mennessä.
N
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. matkalle lähdön vuoksi tai jos tarvitset kilpailulisenssisi voimaan jo heti vuoden alussa, pyydä toimistolta maksutiedot. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Leila Ulmanen (09) 3509 3457, sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailuliitto.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SIL SHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Voit toimittaa kilpailulisenssin leimattavaksi jo ennen maksua - vuoden 2008 FAI:n vuositarrat ovat jo meillä. Tuloksista raportoidaan toimintakertomuksessamme sekä ministeriölle toiminta-avustuksia haettaessa. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
www.ilmailuliitto.fi
28 ILMAILU. Kyselyn tarkoituksena on selvittää harrasteilmailun tärkeimmät toimintaluvut ja tapahtumat. Toimintaluvut antavat ensiarvoista tietoa myös harrasteilmailun kehityksen suunnasta, sekä siitä millä harrasteen alueilla kaivataan toimenpiteitä tuloksen parantamiseksi. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi etukäteen esim. Palautamme lisenssin leimattuna heti maksun saatuamme. Mikäli liitolla on tiedossa jäsenen sähköpostiosoite, tulee lasku siihen. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2008 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa Nuorisojäsen 27 euroa Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. SIL:n jäsenmaksuihin ei tule muutoksia vuonna 2008: - Varsinainen jäsen: 60e (yhdistykset, säätiöt yms.) - Henkilöjäsen: 60e - Henkilöjäsen (synt.1990 ja sen jälkeen): 27e - Perhejäsen(sama osoite kuin henkilöjäsenellä): 36e - FAI:n kilpailulisenssi: 8e Jäsenmaksulaskut lähetetään tammikuun aikana ja siihen on koottu kaikki samassa osoitteessa asuvien maksut sekä mahdolliset ilmailuyhdistysten jäsenyysmaksut ja kilpailulisenssimaksu. Mahdollisimman kattava tieto on tärkeää kaikille liiton toiminnassa mukana oleville yhdistyksille ja koko liitolle. Älä muuta laskun summaa ilmoittamatta siitä toimistolle, koska emme voi suorituksen saatuamme päätellä, mihin summa kohdistetaan
Rovaniemen lentopaikkaennuste, joka oli käytettävissä ohjaajan suunnitellessa lentoa aamulla, kertoi tuuleksi 190°/10KT. Paloipa yhdeltä ultrapilotilta hihatkin kirjaimellisesti.
S
odankylän Askassa tapahtui 10.7. Lennolla ohjaaja sanoi pojalleen, että "tämä nopeusmittari ei vieläkään toimi kunnolla". Hän kävi poikansa kanssa kahvilla ja noutamassa polttoainetta koneessa mukana olleella kymmenen litran kanisterilla. Kova tuuli oli sillä aikaa kääntänyt koneen irti rannasta ja kuljettanut sen joen selälle, josta Sodankylän
ILMAILU 29. Saavuttuaan Sodankylään, ohjaaja veti koneen osittain maalle mutta ei sitonut sitä mitenkään kiinni. Ensimmäisellä lennolla hän oli vienyt poikansa Rovaniemeltä Sodankylään varusmiespalvelusta suorittamaan. Rovaniemellä Saarenputaalla, mistä onnettomuuslentoa edeltävä lento Sodankylään alkoi, koneeseen tankattiin 20 litraa polttoainetta. Ohjaajan pojan mukaan mi-
Hyvissä ajoin havaittu polttoaineen syöttöhäiriö johti lentoa alkuperäisen suunnitelman mukaan jatkettaessa pakkolaskuun Oulun lähialueella.
tään epätavallista ei tapahtunut eikä hän kuullut isänsä ja koneen toisen omistajan puhuvan mistään epänormaalista. Onnettomuuslento oli ohjaajan toinen lento kyseisenä päivänä. Asiaa toiselta koneen omistajalta tiedusteltaessa, hän kertoi, että kone oli pesty muutamaa päivää aikaisemmin, jonka jälkeen nopeusmittarin viisari oli takerrellut, eikä hän muistanut, oliko kertonut asiasta ohjaajalle. Ohjaajan pojan mukaan lentosää tuntui aika "kuoppaiselta". TEKSTI SEPPO JA SAMI HÄMÄLÄINEN KUVAT ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS
Ultrakevytilmailun lentoturvallisuus 2006
SATTUI JA TAPAHTUI
Ultrakevytilmailussa tapahtui viime vuonna kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. lento-onnettomuus, jossa Ikarus C42-tyyppinen kellukkeille asennettu ultrakevyt vaurioitui pahoin ja ohjaaja sai surmansa. Aska sijaitsee noin 15 km Sodankylästä etelään. Seuraava ennuste antoi tuuleksi 180°/15KT. Ohjaaja oli lähtenyt matkalennolle Ikarus C42 -ultrakevytlentokoneella Sodankylän keskustan kohdalta Kitisestä (joki Sodankylän kunnassa) Askaan tarkoituksenaan laskeutua ystävänsä mökin rantaan samalle joelle. Vaikka sattui ja tapahtui, konemäärään ja lentotunteihin nähden ultrien lentoturvallisuus oli kohtalaista
Kaksi silminnäkijöistä lähti välittömästi veneellä Kitisen yli etsimään onnettomuuspaikkaa toisten jäädessä odottamaan pelastuslaitoksen yksiköitä. Arvioitaessa ohjaajan kokemusta, kiinnittyy huomio vesilentokoulutuksen jälkeiseen aikaan. Pelastushelikopteri Aslakkin hälytettiin klo 14.29. Sakkaus matalalla johti ohjaajan kuolemaan Askassa.
pelastuslaitoksen henkilöt kävivät hakemassa sen takaisin. Yksi heistä teki matkapuhelimella hälytyksen yleiseen hätänumeroon klo 14.25. Ohjaajalla ei myöskään ollut tiedossa olevia sairauksia eikä käytössä säännöllistä lääkitystä. Saatuaan ohjaajan pois koneesta he aloittivat elvytystoimet. Mahdollisen veden poistamiseksi ei tehty toimenpiteitä, koska oli näyttänyt siltä, että oireet hävisivät itsestään. Kun ohjaaja lensi toista kierrosta myötätuuleen ja alkoi kaartaa vasemmalle, kaatui kone yhtäkkiä pituusakselinsa ympäri ja syöksyi pystysuoraan maahan. Tällä ei ollut vaikutusta onnettomuuteen. Ne eivät tuottaneet tuloksia elottomassa ohjaajassa, jolloin toinen elvyttäjistä lähti joen törmälle pelastusyksiköitä vastaan. Suurin sallittu lentomassa oli 500 kg (kone oli rekisteröity ennen 1.9.2004, jonka jälkeen ultrakevyiden vesikoneiden luokitusraja laskettiin 495 kg:aan). Lentokone Ilma-alus oli merkitty Suomen ilmaalusrekisteriin 21.10.1999. Koneen ohjaaja oli törmäyksen voimasta paiskautunut koneen vasemmasta ovesta puolittain ulos istuinvöiden kiinnitysten rikkouduttua. On kuitenkin mahdollista, että nopeusmittarin näyttö ei ole ollut luotettava onnettomuushetkellä. Nopeusmittari tuhoutui törmäyksessä täysin, eikä sitä näin ollen voitu testata
Sää Tuu tumaLisäks Jopa p kertoi (tuuli Aslak kopte kg. Hänellä oli voimassa olevat ultrakevytlentäjän lupakirja, lääketieteellinen kelpoisuustodistus ja luokkakelpuutus.
mahd seksi. He totesivat ohjaajan vammat niin vakaviksi, ettei mitään ollut tehtävissä hänen pelastamiseksi. Ohjaajalla oli vajaan kahdensadan lentotunnin ja vajaan yhdeksänsadan laskun lentokokemus purje-, moottori- ja ultrakevytlentokoneilla. Siitä ei ole tietoa, selvittikö ohjaaja säitä ennen lähtöään Sodankylästä. Tämä on saattanut olla myötävaikuttavana tekijänä onnettomuuteen. Le matta päivän mahd lenno kova k Pela tekem sääolo lokuvi tävää Ohj kohta den a vassa helpo aiheut keuks sivum lentää kone voi m Arti muka uttaa dä no sivukuvios peusm konee
30 ILMAILU. Koneen maahantörmäyspaikka oli pieni heinäinen aukio, Putoamispaikan lähistöllä olleet neljä henkilöä katselivat koneen lentoa. Seuraavina paikalle tulivat ambulanssi, poliisit ja pelastuslaitoksen yksiköt. Rajoitettu len-
tokelpoisuustodistus oli annettu 25.6.2003 ja se oli voimassa 30.6.2006 asti, näin ollen lentokone ei ollut onnettomuuslennolla lentokelpoinen. Ensimmäisenä paikalle saapui Aslak klo 14.43 ja kaksi sen ensihoitajaa otti ensiapuvastuun. Joen yli menneet henkilöt löysivätkin lyhyen etsiskelyn jälkeen onnettomuuskoneen, joka oli pyrstö lähes kohtisuoraan ylöspäin ja nokkaosa maahan uponneena. Tässä vaiheessa lentokorkeus oli silminnäkijöiden arvion mukaan kymmenestä viiteenkymmeneen metriin. Ennen lentoa ohjaaja tankkasi tuomansa polttoaineen koneeseen. Ohjaaja Ohjaaja oli 52-vuotias mies. Onnettomuuspaikka oli alavaa suoperäistä ja kosteaa maastoa, jossa kasvoi pensaikkoa. Kone oli pesty joitakin päiviä ennen onnettomuutta. Koulutus käsitti noin kymmenen lentotuntia. Tutkintalautakunnan arvion mukaan lentokoneen massa oli onnettomuushetkellä noin 437 kg. He näkivät lentokoneen kääntymisen syöksyyn, mutta eivät kuitenkaan maahantörmäystä. Ohjaajan kuoleman katsotaan johtuneen pään alueelle syntyneistä vammoista. Massakeskiö oli sallitulla alueella. Saavuttuaan Askaan, kone kiersi aiotun laskupaikan kerran vasemman kautta ympäri ja aloitti toisen kierroksen. Tämä on tyypillinen oire siitä, että pitot-staattisessa järjestelmässä saattaa olla vettä. Samalla hän kertoi ohjaajan kunnosta ja ilmoitti, että he siirtävät ohjaajan pois koneesta, koska pelkäsivät tulipalon syttymistä (alueella voimakas bensiinin haju). Vesilentokoulutuksen hän oli saanut 9.8.15.9.2004 välisenä aikana onnettomuuskoneella. Kon sissa e vikaa
Hänen kokonaislentokokemus oli 190 h, 996 laskua ja kyseisellä ilma-alustyypillä 30 h,163 laskua, sekä viimeisen 90 vrk aikana 4h 52 min, 14 laskua. Näillä viidellä lennolla hän oli tehnyt yhteensä 53 laskua mutta näistä 49 oli tehty yhdellä 1 h 5 min kestäneellä lennolla (lasku joka 1 min 20 s välein), mikä ei anna oikeaa lentoonlähtöja laskeutumiskokemusta kellukekoneella vieraaseen paikkaan laskeutumista ajatellen Ohjaajalle tehdyssä ruumiinavauksessa ei tullut esille mitään sellaista lääketieteellistä seikkaa, joka olisi aiheuttanut onnettomuuden. Toinen pelastajista soitti uudelleen hätäkeskukseen kertoen koneen löytymisestä. Tätä ajatusta tukee ohjaajan pojan kertomus päivän edelliseltä lennolta, jolla ohjaaja sanoi pojalleen, että "tämä nopeusmittari ei vieläkään toimi kunnolla." Koneen matkapäiväkirjan välistä löytyi onnettomuuden jälkeen keltainen tarralappu, jossa oli erilaisia muistiinpanoja ja teksti "NOP MITTARI?" Pitot-staattisesta järjestelmästä ei löytynyt tutkinnan yhteydessä vettä, mutta se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että vettä olisi ollut putkistossa onnettomuuslennolla. Näistä 19 lennosta hän oli lentänyt ainoastaan viisi yksin tai muun kuin lupakirjallisen tuttavansa kanssa. On epätodennäköistä, että ohjaaja olisi selvinnyt hengissä vaikka istuinvöiden kiinnitys olisi kestänytkin törmäyksen. Ohjaaja oli lentänyt koulutuksensa jälkeen vajaassa kahdessa vuodessa 19 lentoa ja tehnyt yhteensä 88 laskua. Lapin hätäkeskus teki asiaan kuuluvat ilmoitukset. Toinen omistajista oli havainnut pesun jälkeisillä lennoilla, että nopeusmittari takerteli
elokuuta lento-onnettomuus, jossa Inkoosta lähtenyt kellukkeilla varustettu Ikarus C42S -tyyppinen ultrakevyt törmäsi 20 kV:n voimajohtoon ja syöksyi Hirsijärveen. kuula keskellä. Tutkintaselostus B2/2006L
Kone törmäsi voimajohtoon
Kiskon Hirsijärvellä tapahtui 8. Pelastushelikopteri Aslakin päällikön tekemällä seikkaperäisellä kuvauksella sääolosuhteista ja miehistön ottamilla valokuvilla onnettomuuspaikalta oli merkittävää hyötyä tutkinnassa. Lentokone vaurioitui pahoin hylyn rantaan uiton ja käännön yhteydessä. Jos kone pääsee sakkaamaan sivuluisussa, se voi mennä syöksykierteeseen. Ohjaaja Ohjaaja oli 63 vuoden ikäinen. Paikallinen asukas teki hälytyksen Varsinais-Suomen hätäkeskukseen klo 20.25 kuultuaan pamauksen järvellä. Hänen ultrakevytlentäjän lupakirjansa oli vanhentunut 5.7.2006. Toinen siivenkärki oli irronnut ja kellui vedessä. On mahdollista, että ohjaajan valmistautuessa lennolle Sodankylässä, tuuli ei ollut niin kova kuin onnettomuuspaikalla. Vanhentuneella lupakirjalla ei ollut vaikutusta onnettomuuteen. Koneessa oli pelastusliivit, mutta ne eivät olleet ohjaajan päällä. Lentosää oli tuulioloja lukuun ottamatta hyvä. Istuimet olivat paikoillaan ja kiinni. Ohjaamo oli säilyttänyt muotonsa ja ovet ja kuomu olivat paikallaan. Myötävaikuttavana tekijänä voidaan pitää ohjaajan vähäistä viimeaikaista lentokokemusta. Ohjaajan laskualueena käyttämän järven suoran keskiosan pituus on noin 2,3 km. Ohjaaja lähestyi Hirsijärven eteläosaa idästä. 15 solmua ja puuskat 20 solmua). Järven päällä hän laskeutui 2030 m korkeuteen järven pinnasta lentäen luoteeseen mahdollisen laskualueen yllä. mahdollisen muun mittarivian toteamiseksi. Pelastussukeltajien kertoman mukaan lentokoneen kaikki rungon osat olivat paikoillaan ja ehjät pelastustoimia aloitettaessa. Kovassa myötätuulessa maanopeus kasvaa helposti suuren tuntuiseksi ja saattaa aiheuttaa kokemattomalle ohjaajalle vaikeuksia säilyttää riittävä ilmanopeus ja sivumyötäisessä voi lisäksi olla vaikeuksia lentää puhtaasti eli ns. Ohjaaja saatiin koneesta ulos vasta sukeltajien saavuttua paikalle noin 21.50. Lentokoneen siivet, perärunko sekä sivu- ja korkeusvakaimet ja -peräsimet olivat pelastussukeltajien mukaan päällisin puolin ehjät ja paikallaan. Vedessä kellui myös varusteita. Ohjaaja oli tällöin ehtinyt olla veden alla yli tunnin. Lisäksi tuulen suunta vaihteli nopeasti. Tämän seurauksena lentokone putosi järveen jääden veteen ylösalaisin kellukkeiden varaan. Lento oli sovittu seuraavaksi päiväksi, mutta ohjaaja halusi käydä tarkastamassa paikan jo edellisenä iltana. Ohjaaja lähti onnettomuuslennolle Inkoon saaristosta, noin 50 km päässä onnettomuuspaikalta Hirsijärven suuntaan noin klo 19.45. Useita pelastusyksiköitä hälytettiin 20.28 ja ensimmäinen saapui paikalle 20.46. Potkurin kolme lapaa olivat poikki. Pelastuslaitoksen miehistö yritti saada ohjaajaa ulos koneesta, siinä kuitenkaan onnistumatta, koska ohjaaja oli kiinni turvavöissä. Kuolinsyyksi todettiin hukkuminen.
ILMAILU 31. Ohjaajan istuinvyöt olivat ehjät ja kiinni, mutta ne oli pelastustyön yhteydessä katkaistu puukolla. Matkalentokorkeus vaihteli 220320 metrin välillä merenpinnasta. nnen li haä nolinen steln veiteitä, häviollisollut ä on ijänä ohiseltä , että toimi n väeltaistiinöytyta se vettä nolsessä stata
johdon. Harrasteilmailijan lääketieteellinen kelpoisuustodistus oli voimassa 24.5.2007. Onnettomuuslento Koneen ohjaaja oli saanut onnettomuuspäivänä Hirsijärven koordinaatit ystävältään, joka asui järven rannalla. Tuuli koveni onnettomuuspäivänä aamusta pitkälle iltapäivään. Ohjaaja kaartoi oikealle järven päälle ohittaen etelämpänä olevan voima-
.2003 ollen nolla tusta kaan shetentoy enyiden 495 eella. Koneessa yksin ollut ohjaaja sai surmansa. Ohjaaja täytti vaatimukset lupakirjan uudistamiseksi. Hän oli valmistellut lentoreitin retkeilykäyttöön tarkoitettuun GPS-laitteeseen. Kellukkeet ja niiden kiinnitykset olivat paikallaan. Artikkelin kirjoittajien pohdintojen mukaan koneen sakkausvaaran aiheuttaa myös se, että ohjaaja yrittää tehdä normaalia laskukierrosta, mutta kova sivu- /myötätuuli painaa pois normaalista kuviosta ja ohjaaja ei seuraa nopeutta nopeusmittarista vaan tuijottaa ulos ja vetää koneen sakkaukseen.
Onnettomuuden syy Onnettomuuden välitön syy oli kovassa puuskaisessa tuulessa ohjaajalle tapahtunut lentokoneen hallinnan menetys. Koneen yksityiskohtaisissa tutkimuksissa ei todettu onnettomuutta edeltänyttä vikaa tai vauriota. Tutkintalautakunta ei esittänyt turvallisuussuosituksia. Hänen kokonaislentokokemuksensa ultrakeveillä lentokoneilla
Ikarus C42S Hirsijärvellä. Irronneita lavankärkiä ja potkurikupua ei löydetty. Ei ole voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että nopeusmittarin takertelu olisi vaikuttanut onnettomuuteen. Sää ja sen vaikutus lentoon Tuuli onnettomuusalueella oli tapahtuma-aikaan voimakas ja puuskainen. Ohjaaja oli paikallaan istuimellaan. Jopa pelastushelikopteri Aslakin päällikkö kertoi tuuliolosuhteiden olleen haastavat (tuuli n. Hirsijärvi on Kiskon kunnassa sijaitseva, kapea, noin 9 km pitkä järvi joka soveltuu muodoltaan hyvin vesilentotoimintaan. Aslak on kaksimoottorinen AS 365 -helikopteri, jonka suurin lentomassa on 4250 kg. Pelastumismahdollisuuksia on vaikea arvioida, mutta voimajohtoon törmäyksen ja koneen veteen putoamisen seurauksena ohjaaja on ollut todennäköisesti toimintakyvytön pelastautumaan koneesta. Ohjaaja lensi sivumyötäiseen tuuleen kohtalaisen matalalla (eri silminnäkijöiden arvion mukaan 1050 metriä). Klo 20.16 lentokone törmäsi noin 20 m korkeudella ja 62 solmun (115 km/h) nopeudella järven ylittäviin 20 kV voimajohdon johtimiin. Voimajohtoon törmäyksen ja koneen veteen putoamisen seurauksena ohjaaja ei todennäköisesti pystynyt pelastautumaan koneesta
Voimajohtoa ei ole myöskään merkitty Ilmailulaitoksen julkaisemaan ilmailukarttaan. Ohjaaja oli vuodesta 2001 alkaen lentänyt yksinomaan ultrakevytlentokoneilla. Kokemus viimeisen 90 vrk aikana 77 h ja 265 laskua sekä viimeisen 24 h aikana 2 h 10 min 4 laskua. Ohjaajan tiedetään tarkastaneen suunnittelemansa laskeutumispaikat ilmasta käsin huolellisesti. Onnettomuuslennolla ohjaaja lensi noin 20 m korkeudella Hirsijärven pinnasta. Ohjaajan käyttämä laskualueen tarkastustapa ei ollut koulutusohjeen mukainen lentokorkeuden osalta. Tutkintalautakunnan laskelman mukaan koneen massa onnettomuushetkellä on ollut noin 445 kg. Toisen, vedenpitävän GPS-laitteen tallennetiedot
olivat tutkintalautakunnan käytettävissä. Ohjaaja oli lentänyt moottorilentolupakirjan Yhdysvalloissa 1960-luvulla ja lentänyt sen jälkeen erityyppisillä lentokoneilla. Lentokone Lentokone oli Ikarus C42S -tyyppinen. Ohjaaja ei ollut todennäköisesti ennen käynyt Hirsijärvellä. Hirsijärven ylittävän voimalinjan pylväiden ja voimajohdon havaitseminen ilmasta on lähes mahdotonta.
U
N
sekä Google Earth -verkkopalvelusta saamaansa satelliittikuvaa. Sää Säätila oli Kiikalan lentopaikalla (20 km koilliseen onnettomuuspaikalta) 8.8.2006 noin klo 21.00: Lämpötila 23 °C, tuulen suunta: 100°, tuulen nopeus 1 m/s, näkyvyys: noin 20 km, suhteellinen kosteus: 40 %. Koneen massakeskiö oli sallitulla alueella. Tutkintalautakunnan näkemyksen mukaan ohjaajan tapana oli lentää tarkastusylilennot matalalla. Ohjetta on käytetty ohjaajan saamassa vesilentokoulutuksessa. määrä 2004 a neet t ja muu Vuode onnett onnett lennon hyvin v Ylei den 19 tuntiin kaksink 397:ää nettom ja jopa hyvin v oli pai koneid sikymm muuks edellee la, jollo Kuo muuks joissa k mutta onnett
Hirsijärven tapauksen tutkinnan yhteydessä koneesta löytyi useita sähköjohtimien aiheuttamia jälkiä.
kualue puiden lut teh 90150 lä tapa Ohj tusta Järven takaa misalu kevan Onn järven sa. Ka kartto
32 ILMAILU. Ohjaajan toiminta Ohjaaja oli perehtynyt Hirsijärveen käyttämällä eri lähteitä, ainakin Garmin GPS-laitteen topografista karttapohjaa
äy m yleisilm teessa. Ohjeessa mainitaan myös, että lentäjän tulee samalla tutustua ympäröivään maastoon, erityisesti suunniteltuun laskeutumis- ja lentoonlähtösektoriin sekä kiinnittämään erityisesti huomiota voimajohtoihin. GPS-tallenteiden perusteella ohjaaja oli käyttänyt laskualueen tarkastukseen tyypillisesti varsin matalia korkeuksia välillä 1575 m. Tutkinnan yhteydessä koneesta löytyi useita sähköjohtimien aiheuttamia törmäyksen ja valokaaren aiheuttamia jälkiä. Pilvisyys oli melko runsasta ja aivan vähäisiä vesikuuroja saattoi tulla (mittausasemalla havaittu sademäärä kuitenkin 0,0 mm). Suomen Ilmailuliiton laatimassa koulutusohjeessa ultrakevytvesilentokoulutusta varten annetaan ohjeet laskualueen tarkastusta varten. Koneessa ei ollut lennonrekisteröintilaitetta, mutta ohjaajalla oli mukanaan kaksi kannettavaa GPS-laitetta. GPS oli tallentanut aika-, paikka-, suunta- ja korkeustietoja koko lennon ajalta lukuun ottamatta lentoonlähtöä. Voimajohto ei käy ilmi kummastakaan näistä lähteistä. Ohjaajan tiedetään valmistelleen yleensä lentonsa huolella. Suurin sallittu lentoonlähtömassa on 495 kg. Jär kanna sijaitse syys o puiden vään p keude pystys Voim vaitsem miom alla k Hirsijä sia, m vaittav rä. Lääninoikeuslääkärin antaman kuolinsyylausunnon mukaan ohjaajan kuolinsyynä oli hukkuminen. Järven eteläosassa olleiden silminnäkijöiden havainnot vastaavat GPS-laitteelta purettua tallennetta. Koulutusohjeessa mainitaan, että laskeutumisalue tulee aina tarkastaa ilmasta käsin kolmessa eri korkeusvaiheessa, noin 1000 ft (305 m), 300 500 ft (90150 m) ja 1530 ft (510 m) korkeudelta. Potkurin navan yhdestä kiinnityspultista ja potkurin yhden lavan tyviosasta löytyi iskemäjälkiä. Törmäyshetken lentoprofiilista voidaan päätellä, että ohjaaja oli törmäyshetkellä tekemässä las-
oli 452 h ja 1094 laskua, kaikki kyseisellä kellukkeilla varustetulla konetyypillä. Lentokoneen yksityiskohtaisissa tutkimuksissa ei todettu onnettomuutta edeltävää vikaa tai vauriota. Oikeuskemian tutkimuksissa veri- ja muissa näytteissä ei todettu alkoholia eikä lääke- tai huumausaineita. Hänellä oli mahdollisesti myös aiempaa kokemusta vesilentotoiminnasta
600 metrin matkan, jonka jälkeen oikea laskuteline osui rannassa olevaan esteeseen. Lentotoiminnan lisääntyessä ei vaurioiden ja onnettomuuksien määrä ole suoraan verrannollinen toiminnan laajuuteen. Varjokato-olosuhteissa lasku voi onnistua parhaiten moottorilaskuna.
Moottori sam-sam-sammui
4. tammikuuta Rans Sakota S10:llä lennettiin päivänvalossa 45 minuutin matkalento, joka päätyi onnellisesti Vammalassa sijaitsevan järven jäälle. nnen etään lla. Onnettomuuspäivän harmaat näkyvyysolosuhteet ja mahdollisesti matalalta paistava vasta-aurinko ovat saattaneet vaikeuttaa voimajohdon näkemistä. Vuonna 1975 lentotoiminnassa oli paikallinen huippu, yli 100000 tuntia, ja koneiden määrä tasaantui 500 paikkeille vuosikymmeneksi. Lentokoneiden määrä kaksinkertaistui tuona ajanjaksona (197:stä 397:ään). 10,6 mm paksut johtimet olivat pystysuunnassa kahdessa tasossa. tyypillä. Kokemus viimeisen 90 vrk. Ohjaaja arvioi tapauksen syyksi lumisokeuden ja varjokadosta aiheutuneen korkeudenarviointivirheen. Uusimpien ultrien vaativuudella saattaa olla vaikutusta vaurioiden määrään. Kaikkia voimajohtoja ei ole merkitty karttoihin. Itäpuolen pylvään pää on 23 m ja länsipuolen 27 m korkeudella. Lasku oli niin kova, että oikea pääteline taittui alta. Koulutustoiminta oli hyvin vilkasta. alussa tapaukset lisääntyvät, mutta ne vähenevät ajan myötä. Pylväät ovat kuitenkin puiden katveessa ja niiden päät puiden latvojen alapuolelle, minkä vuoksi johto on lähes mahdoton havaita ilmasta käsin. Järven ylitse kulkee voimajohto, jota kannattelee järven kummallakin rannalla sijaitsevat pylväät. 10-15 tasolle vuosituhannen lopulla, jolloin lentämisen määrä hieman hiipui. Oikean alasiiven kärki taipui ylöspäin. Järven rannalla maan päällä lentäminen takaa paremman näkyvyyden laskeutumisalueelle ja vähentää järven poikki kulkevan voimajohtoon törmäämisen vaaraa. Tutkintalautakunta ilmakuvasi korjatun voimajohdon 17.10.2006. Tuuli on ollut lähes tyyntä ja pakkasta -18 astetta. aikana 1 h ja 2 laskua.
kualueen tarkastusta erittäin matalalla, puidenlatvojen alapuolella. Oikea laskuteline, siipituki ja siiven verhoilu vaurioituivat. Tämä edellyttää kuitenkin jatkuvaa lentoturvallisuustyötä.
talalla lentoa. Yleisilmailussa oli onnettomuuteen tai vaurioon joutuneen ohjaajan ikä keskimäärin 33 vuotta 1973 (lentokokemus n. Ohjaaja ei ollut tehnyt ennen tätä tarkastusta 300 m tai 90150 m korkeudella, eikä se ollut hänellä tapana. Pylväiden välinen etäisyys on noin 270 m. Järven ylittävä johto on edelleen hyvin vaikeasti havaittavissa. Ohjaaja ei lennonvalmisteluistaan huolimatta tiennyt järveä ylittävästä voimajohdosta, koska sitä ei ollut merkitty karttoihin. Tutkintalautakunta ei esitä turvallisuussuosituksia, mutta korostaa, että lentäjien tulee varmistaa lentoonlähtö- ja laskeutumispaikan turvallisuus tarkastamalla se maasta käsin ennen lentoa ja laskualueen tarkastusta tehdessään lentää turvallisella korkeudella esteiden yläpuolella. Heidän lentokokemuksensa on yleisilmailijoita vähäisempi. Taas
ILMAILU 33. Maasta käsin tehty tarkastus on
varmin tapa selvittää lentoonlähtö- tai laskualueen turvallisuus. Koulutus on lyhyempi kuin PPL-kurssilla, vaikka koneiden suorituskyky on parempi kuin useimpien yleisilmailukoneiden. Yleisilmailukoneiden vaurioita ja onnettomuuksia oli vastaavasti 19 vuonna 1967 ja jopa 68 vuonna 1972. Tutkintalautakunnan näkemyksen mukaan Hirsijärven ylittävä johto oli onnettomuuslennolla nähtävissä ainoastaan sitä kannattavista pylväistä, jotka sijaitsivat järven kummallakin rannalla. helmikuuta tehtiin Renegade Spirit:illä kova lasku Säkylän Pyhäjärvelle. Moni lentokoulu ei kuppilakeskusteluiden mukaan tyydykään minimimäärään koululentoja. Laskun jälkeen kone rullasi n. Suuruusluokka on pysynyt lähes samana vuosisadan loppuun saakka ja lentotunnit vähenivät 70-luvun lopulla 77000 tuntiin vuodessa, mutta ne lisääntyivät 80 luvun lopulla ollen 125500 h vuonna 1990. Voidaan olettaa, että ultrakevytilmailun lentoturvallisuus paranee tulevina vuosina. Näistä onnettomuuksista toinen tapahtui hyvästä lennonvalmistelusta huolimatta ja olisi ollut hyvin vaikea välttää. Tapansa mukaisesti ohjaaja ei ollut lentänyt laskualueen ensimmäistä tarkastusta turvallisessa korkeudessa ennen ma-
Varjokato hämäsi ohjaajaa
12. Hirsijärven tapauksen voimalinja Järven jäällä rullatessa päin estettä
22. Hirsijärveä ylittävän voimajohdon kaltaisia, merkitsemättömiä ja hankalasti havaittavia johtoja on Suomessa suuri määrä. maaliskuuta Pudasjärveltä lähteneen Rans S-6 Coyote II M:n moottoriin tuli käyntihäiriöitä alle puolen tunnin lennon jälkeen. uunasta peueen atalia ettokoralauaajan atakouoululueen maiaina kor300 ) kor, että äröiltuun sekä imaaajan rkasinen tken ohlas-
äyttää siltä, että ultrakevytilmailussa on menossa samanlainen kehityskausi kuin yleisilmailussa oli 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. Samalla vaurioiden ja onnettomuuksien määrä väheni 25 paikkeille ja tästä edelleen n. Tapahtumahetkellä 46-vuotiaan ohjaajan lentokokemus oli 177 h ja 510 laskua, josta 142 h ja 241 laskua ko. Voimajohdossa ei ollut varoitus- tai huomiomerkintöjä ja sitä kannattelevat pylväät olivat puiden katveessa. Ultrakevytilmailussa kuolleiden määrä lentotuntia kohden on selvästi suurempi. Onnettomuuden syy Ohjaaja ei havainnut voimajohtoa lentäessään matalalla järven päällä. Ohjaajan valitsema lentoreitti tarkastusta varten kulki suoraan järven päällä. Tutkintaselostus B3/2006L
8.8. Erityisesti laskutelineet ovat saaneet tuntea tämän lisääntyneen aktiviteetin ja muutamia teknisiäkin vikoja on ilmennyt. Voimajohto oli erittäin vaikea havaita ilmasta. n
Ultrakevytilmailun lentoturvallisuus 2006
N
saai käy . Potkuri osui jäähän ja molemmat lavat katkesivat. 680 h), kun ultrakevytlentäjien vuoden 2006 tapauksissa keski-ikä on ollut hieman yli 50 v. Tutkintalautakunnan tietojen perusteella ohjaajan kaukonäössä ei ollut puutteita. Voimajohdoissa ei yleensä käytetä havaitsemista parantavia varoitus- tai huomiomerkintöjä eikä sellaisia vaadita muualla kuin lentopaikkojen läheisyydessä. Onnettomuuspaikka sijaitsee Hirsijärven keskiosan kapeimmassa kohdassa. Ohjaajien ikä erosi huomattavasti. Lentomäärät ja samalla vaurioiden määrä on jatkuvasti noussut etenkin vuodesta 2004 alkaen. Yleisilmailussa lentotunnit lisääntyivät vuoden 1967 lähes 40000 tunnista jopa 92500 tuntiin vuonna 1972. Kuolemaan johtaneita yleisilmailuonnettomuuksia oli 60-luvulla keskimäärin 2 vuodessa, joissa kuoli keskimäärin 2,5 henkilöä vuodessa, mutta vuosina 1970-72 kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui 4 vuodessa.
Vuosina 1975-85 kuolemaan kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 2,2:een vuodessa ja kuolleiden määrä näissä oli 4,3 vuodessa. Voilmaitaan. Ohjaajan kertoman mukaan "moottori paukkui, yritti sammua ja kävi taas normaalisti 2200 kierroksella. Perusosalla ohjaajalla oli mahdollisuus käyttää pilkkijöitä kiintopisteinä, mutta ei enää loppuosalla. Pylväiden päät ovat puidenlatvojen alapuolella. Vuoden 2006 kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta synkentävät tilastoa. Ohjaajan tekemässä ilmoituksessa arvioidaan rehellisen tuntuisesti tapauksen syyksi, että "ohjaaja ajoi koneen päin estettä". Kone jäi törmäyksessä pystyyn
Rannalla n. Kone teki pari kolme pomppua aallonharjalta toiselle, ennen kuin vauhti hiljeni. Oppilaan puolen sivuikkunasta ei näkynyt mitään tavallisesta poikkeavaa. Seuraavana aamuna koneen havaittiin olevan kallellaan. Päällikön lentokokemus ultrakeveillä oli n. Murtuma sijaitsee hitsauksen reunassa ja kulkee reiän poikki. yht. Lentotuntimäärä 1 7 8 173 5747 2003 1 2 9 10 197 6923 2004 2 2 2 1 10 12 215 11083 2005 1 1 11 12 221 12128 2006 2 2 2 13 15 217 12841
Onnettomuustutkintakeskuksen A-, B- ja C-tutkintaselostukset ovat luettavissa verkkosivuilla www.onnettomuustutkinta.fi
34 ILMAILU. Laskussa maastoon koneen nokkalaskuteline taittui alta ja potkurinlapa katkesi. toukokuuta Utista Saveron lentopaikalle matkanneen koneen lento päättyi kovaan laskuun. 100 metriä palopaikalta näkyi ihmisiä, joiden huomion ohjaaja sai kiinnitetyksi koneeseen, mutta ei
tulipaloon. Tällöin havaittiin iskunvaimentimen alapään olevan irti. Ohjaajan arvion mukaan kone kallistui vasemmalle 10 15 m ennen pysähtymistä ja siivenkärki liukui maassa noin viiden metrin matkan. Kone ilmeisesti
Aallokko oli liian suurta kellukkeille
6. 43-vuotiaan ohjaajan lentokokemus ultrakeveillä oli tapauksen sattuessa 46 h ja 300 laskua, josta 8 h ja 25 laskua viimeisen 90 vrk. Matkalla tehtiin pari läpilaskuakin. Moottorin sammumisen syyksi ilmeni katkennut sytytyspuolan toisiokäämi. Tarkemmassa tarkastelussa havaittiin molempien kellukkeiden etukiinnikkeiden painuneen n. Rekisteröityjä ultrakevyitä lentokoneita 31.12. Iskunvaimentimen alakiinnityskorvake oli poikki. Ohjaaja arvioi tapauksen syyksi vähäisen kokemuksen ja myöhästyneet korjausliikkeet. Ilma-aluksen kokonaiskäyntiaika oli 300 tuntia.
kiitoti ympär ojan t korkeu hingo 2 solm neen hestym kiitoti 68-v tapaht josta 7 kana. aikana. heinäkuuta Jabiru UL 450 D:llä tehtiin pomppulasku Saijanlahdella. Tämän jälkeen koneella lennettiin samana päivänä vielä tarkastuslento ja siirtolento takaisin Paraisille. Ohjaaja totesi aallokon olevan melko suuren, mutta ei niin suuren, etteikö siihen voisi kokeneena pilottina oikealla menetelmällä laskeutua. Teline tarkastettiin avaamalla vasen ovi hidaslennossa. Ohjaajan mielestä kiinnike tulisi tukea kahteen kellukkeen laipiokaareen. Koneen suunta kääntyi vasemmalle ja kone päätyi kiitotien viereen nurmialueelle.Vasemman päälaskutelineen kolmiovarsi ja tukitanko taipuivat. 8 mm ja vasemman kellukkeen pohjasta löytyi 40 mm pitkä repeämä. Koneen kokonaislentoaika oli 1582 tuntia.
Päätelinettä väännettiin laskussa
27. Pomppulaskun jälkiseurauksena kone ajautui
Suomessa rekisteröidyille ultrakevyille lentokoneille tapahtuneet onnettomuudet ja vauriot vuosina 2002-2006
2002 Lento-onnettomuuksia Kuolemaan johtaneita Kuolleita Vaikeasti vammautuneita Lentovaurioita Vaurioita ja onnettom. Parin metrin korkeudella tuuli kallisti konetta vasemmalle ja nokka painui alas. Tähän asti normaalin muutaman pumppauksen sijaan vasenta kelluketta täytyi pumpata 250 pumppausta, joten sen täytyi vuotaa kunnolla. paukkui ja kävi jonkun aikaa ja vielä kerran sama juttu ja sitten sammui". Vaurion syyksi arvellaan väsymismurtumaa nokkatelineessä. aikana. Kone tuli vasemmalle päätelineelle liian korkealta, jolloin laskuteline taipui. Kun ihmiset vain vilkuttelivat, ohjaaja päätti laskea rantaan kertomaan tulipalosta. Lasku ei ollut erityisen kova. Ohjaaja arvioi vaurion syyksi liian kovan aallokon ko. Tuulen voimakkuus on ollut 3 solmua.
Pääteline murtui läpilaskuja tehdessä
Malmilla 31. h ti nou Kone Haapa seen sa olle määrä silmin peude ajautu korkeu semm kiitoti kulma
Pomppulasku päättyi metsään
7. Viesti tulipalosta meni perille jonka jälkeen matka jatkui Genböleen. Tapahtumahetkellä 55-vuotiaan ohjaajan lentokokemus oli 563 tuntia ja 704 laskua ultrakeveillä, josta 6 tuntia ja 9 laskua edellisen 90 vrk aikana.
sakkasi korkealta. Ohjaajan mukaan kosketus tuli päätelineille, joskin hieman vinossa radan suuntaan nähden. Ohjaajalla oli myös 35 lennon purjelentokokemus. 1400 tuntia.
Nokkateline väsähti
14. Koneen kokonaislentoaika oli 630 h ja 2662 laskua. Kellukkeen etukiinnike on yhden kaaren kohdalla. Lasku sujui normaalisti moottorilaskuna. Seitsemännen läpilaskun irtoamisvaiheessa telineestä oli kuulunut tavallisesta poikkeava ääni. 41-vuotiaan ohjaajan lentokokemus ultrakeveillä oli tapahtumahetkellä 725 h ja 6611 laskua, josta 21 h ja 250 laskua viimeisen 90 vrk. heinäkuuta Paraisilta aloitettu koululento Eurocub K 4 vesikoneella muuttui kesken lennon palolennoksi. Toisen koneen ohjaaja oli nähnyt telineen näyttävän epänormaalilta. Koneessa ei ollut GPS:ää ja ohjaajat jäivät tornin pyynnöstä paikalle ohjaamaan palokuntaa. Lennon aikana nähtiin savua, jonka havaittiin aiheutuvan alkavasta metsäpalosta. Tuulen voimakkuus oli 9 solmua. Lasku tehtiin radan 18 länsipuolelle nurmikolle suuntaan 160° mahdollisimman vastatuuleen ja alhaisella kosketusnopeudella. toukokuuta koululennolla olleen Ikarus C42B:n vasen pääteline petti laskussa. maaliskuuta Malmilla EV-97 Eurostarin nokkateline taittui alta laskussa, minkä seurauksena potkuri rikkoutui ja moottorisuojus naarmuuntui. Lisäksi hän on lentänyt yhteensä toista tuhatta lentoa lentokoneilla, helikoptereilla ja moottoripurjekoneilla. kellukeasennuksella. 11 tun peude misess
Ohjaa hallint
11. Ohjaaja arvelee syyksi väsymismurtumaa
Moottori sammui lähialueella pian TOPPI-nimisen ilmoittautumispaikan jälkeen 1600 jalassa Kempeleenlahden rannalla. Siiven kärki ja siivekkeen kulma vaurioituivat.
Ohjaaja jatkoi edelleen lentoa korjausliikkeiden jatkuessa vuoroin oikealle ja vasemmalle. Tuulen voimakkuus oli 2 solmua. Henkilövahingoilta vältyttiin. Kone oli tullut Ranualta ja laskeutunut Haapavedelle välitankkaukseen. Lisäksi siivet osuivat ojan takaiseen metsään. Koneeseen tankattiin matkustamon jalkatilassa olleen 18 litran muovikanisterin koko määrä. Ohjaajan arvion mukaan koneen nopeus alitti sakkausnopeuden lähestymisen aikana ja kone sakkasi ennen kiitotiekosketusta. Lasku tapahtui lentämällä sähkölinjan alitse ja rullaamalla neljän ojan yli. Tässä taas kallis muistutus nopeuden seuraamisen tärkeydestä lähestymisessä.
Ohjaaja ei saanut konetta kunnolla hallintaansa
11. Tapahtuman syyksi on aiheesta tehdyssä D-tutkinnassa todettu liian pieni nousunopeus ja jyrkkä nousukulma sekä vähäinen tai olematon nopeuden tarkkailu. Käyttämätön varjojärjestelmä voi aiheuttaa suuren vaaran henkilöille, jotka onnettomuuden jälkeen avustavat lentokoneessa olleita. Toiminta-aikaa piti oleman nelisen tuntia. Siiven osuminen kiitotiehen johtui hänen mukaansa kiitotiessä olevasta painaumasta. Runkoon tuli muodonmuutoksia. 45° taakse ja oikea n. Tutkinnassa kiitotien havaittiin olevan virheetön lentoonlähtöalueelta. livat, maan elko iihen eneaalisolme nnen a jältkalla lkeen vielä Pahanorijaan 250 kunavaitnnikman pitkä ovan llukhdaltukea emus 725 skua n on entoa ottonais-
kiitotieltä vasemmalle ja osui kiitotietä ympäröivään ojaan. Edellisellä lennolla jalkatilassa olleen polttoaineen tankkaaminen siirsi painopistettä taaksepäin, mitä ei ole huomioitu trimmaamalla. Lentoonlähdössä kone nousi silminnäkijöiden mukaan ilmaan alinopeudella hyvin jyrkässä kulmassa. 68-vuotiaan ohjaajan lentokokemus tapahtumahetkellä oli 67 h ja 385 lentoa, josta 7 h ja 18 laskua edellisen 90 vrk. Vauhdin hidastuessa nokkapyörä laski pian maahan ja kone pyörähti saman tien nokan kautta selälleen. Mainostettakoon tässä, että SIL-Shopista saa OTK:n suosituksen mukaisia raketista varoittavia merkkejä. Vasen pääteline taittui n. heinäkuuta EV-97 Eurostar keskeytti nousun Haapavedellä ja laski pellolle. Henkilövahingoilta vältyttiin. Ohjaaja ilmoitti laskupaikan tornille. Lento kesti 45 minuuttia. Ohjaajan huomio kiinnittyi kierroslukumittariin ja koneen huonoon ohjattavuuteen. aikana.
Polttoaine ei päätynyt moottorille asti
Ranualta 1. Vaarallisten aineiden kuljettaminen ohjaamossa on kiellettyä ilmailumääräyksen
OPS M1-18 mukaan. Kun suuntaa korjattiin vasemmalle, kone vajosi ja vasen siipi hipaisi kiitotien pintaan. aikana. Konetta kallistamallakaan pinta ei alkanut laskea oikeassa säiliössä, mutta ohjaaja arvioi että bensa riittänee perille asti. Ohjaaja pysäytti moottorin ilmassa ja kytki virran pois ennen laskeutumista. Laskupaikkaa kuitenkin vaihdettiin, kun näytti että peltoa edeltävän metsän ylittäminen on liian suuri riski. 55-vuotiaan ohjaajan lentokokemus oli tapahtumahetkellä 171 h ja 638 laskua, josta 20 h ja 42 laskua viimeisen 90 vrk. elokuuta alkanut lento CT 2K:lla päättyi pakkolaskuun Oulun lähialueella. Ilma-aluksen kokonaiskäyntiaika oli 11 tuntia. Noin 20 min lennon jälkeen ohjaaja havaitsi, että vain vasemman siipitankin pinta laskee. neljän metrin korkeudella. Siivet, runko ja korkeusvakain vaurioituivat. Ohjaajan päähän tuli verta vuotava avohaava, mutta ei muita vaurioi-
tehompjautui
ILMAILU 35. Kone ajautui oikealle ollessaan n. Ennen lähtöä vasemmassa siipitankissa oli polttoainetta 10-15 litraa ja oikeassa 25-30 litraa. Ohjaajan mukaan lentoonlähtö tapahtui normaalisti ja ohjekirjan mukaan. 20°. Hyvä, että ohjaamobensat oli tankattu ennen tätä lentoa. Käsikirjan mukainen lentoonlähtöä edeltävä tarkastus jäi tekemättä. Uusi laskupaikka oli kantava, mutta epätasainen vesijättöalue (entinen vesialue) ohjaajalle tutulla alueella. Koneessa oli raketilla varustettu pelastusvarjo
LISÄTIETOJA www.success.fi tai 040-411 4990
ILMAILU 37. li ta
ensitäjän lieviä lämputki min/ in ja naan. Tiedot voi antaa joko Internetin välityksellä osoitteessa https:// lentotoimintatilasto.ilmailuhallinto.fi/ tai postitse lähetettävällä lomakkeella, johon löytyy linkki Ilmailuhallinnon sivulta www.ilmailuhallinto.fi/tilastot. Sähköistä palvelua pystyy käyttämään Ilmailuhallinnon antamalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jotka voi tilata seuraavasti: Lähetä nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite sekä ilma-aluksen rekisteritunnus ja ilma-alustyyppi osoitteeseen lentotilastovastaava@ilmailuhallinto.fi. ttoaimushuomon ssa ja vapoltsuttiinkä kunaneet estelen ja vaiht paautui eiden palaiota hteyuntia suosi.
ämis.
J
Vuoden 2007 lentotoimintatilastot toimitettava 31.1.2008 mennessä
älleen olisi aika kerätä kuluneen vuoden lentotuntien ja laskeutumisten määrät. Lisätietoja voi kysyä sähköpostitse osoitteesta lentotilastovastaava@ilmailuhallinto.fi tai puhelimitse 15.1.2008 jälkeen numerosta (09) 4250 2808.
TAKAISIN LENTOON TUTUSTU SEMINAAREIHIMME!
Jos elämäsi on vienyt jossain vaiheessa syöksykierteeseen tai kaipaat lisävoimia ja eväitä jaksamiseen, on Feeniks-seminaarimme Sinua varten! Järjestämme helmi- maaliskuussa seminaarisarjan jonka aikana käydään läpi niitä tekijöitä, joiden avulla sadat yrittäjät ja yritysjohtajat sekä muuten loppuunpalaneet ihmiset nousivat takaisin lentoon tilanteesta, josta näytti jäävän jäljelle vain tuhkaa! Puhujamme ja luennoitsijamme kertovat mm. seuraavista asioista: · Miten nousta epäonnistumisen jälkeen jaloilleen ja takaisin menestykseen · Mitä työkaluja ja menetelmiä on olemassa jaksamisen varmistamiseen ja kehittämiseen · Fyysisen kunnon vaikutus henkiseen jaksamiseen miten valmennan itseäni · Menetelmiä sekä henkisen että ruumillisen hyvinvoinnin takaamiseksi ( esittelyt mm. Tunnus ja salasana lähetetään sähköpostiin. Itsetunnon parantamiseen helposti, voimavarojen kehittämiseen, stressin vähentämiseen, luovuuden käyttöön henkisen hyvinvoinnin työkaluina, työhyvinvointiin ja työpaikkaliikkumiseen) KIINNOSTAAKO
Rapiscan Systemsin Secure 1000 laite havaitsee ihmiskeholta kaikki vieraat esineet.
unnon suomennosta "body scannerille" ei vielä ole olemassa, joten Finavian turvapäällikkö Tuomo Kivikari ehdottaa toistaiseksi käyttöön nimitystä hahmontunnistuslaite. Sen kapasiteetti on parhaimmillaan kolme matkustajaa minuutissa. Skannauksen tulos näkyy muissa tiloissa kun tarkastuspisteessä. Kuva paljastaa vieraat esineet keholla.
kastaja näkee vain mustavalkoisen tietokonekuvan toisessa huoneessa. Muualla maailmassa, kuten Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, vastaavanlaisista laitteista on ollut positiivisia kokemuksia, Kivikari sanoo. Ennakkoluulojen hälventäminen on tarpeen. Säteilyturvakeskus antoi Finavialle
Finavian turvapäällikkö Tuomo Kivikari esittelee "kädet niskan takana" -asentoa, jossa seisotaan skannauksen ajan.
Uusi hahmontunnistuslaite käyttöön Helsinki-Vantaalla
L
KONE "NÄKEE" VAATTEIDEN LÄPI
J
L
K
luvan käyttää laitetta, kunhan raskaana olevat naiset ja alaikäiset henkilöt jätetään tarkastamatta. Turvatarkastaja voi olla mies tai nainen, joten laite ei vaadi niin paljon työvoimaa ympärilleen. Ainoa negatiivinen asia uudessa laitteessa on sen moninkertainen hinta tavalliseen metallinilmaisinporttiin verrattuna. Myös kuvan analysoinnissa täytyy luonnollisesti olla ihminen. Se on selkeä harppaus eteenpäin turvatarkastusten laadullisessa tasossa, Kivikari sanoo.
RadioSuome voittaj Kuopio mm. Jos kuvassa havaitaan vieraita esineitä, tehdään henkilötarkastus käsin. Mitään terveydellistä vaaraa laitteen käytöstä ei ole, Kivikari muistuttaa. Tällä pidetään huoli siitä, että intimiteetti säilyy: turvatar-
Skannauskuvan näkevä turvatarkastaja istuu viereisessä huoneessa. Paitsi että uusi laite paljastaa kaikki vieraat esineet, kuten esimerkiksi keraamiset veitset tai muoviräjähteet, se sitoo henkilöstöä vähemmän kuin nykyinen metallinilmaisimin tehty tarkastus. Tekniikka on mennyt eteenpäin myös röntgen-puolella. Uusi laite on meillä koekäytössä puolentoista vuoden ajan. Helsinki-Vantaan turvatarkastajat kysyvät koekäytön aikana jokaiselta matkustajalta luvan laitteen käyttöön. Haemme nyt kokemuksia röntgen-skannauksesta, joka tuo turvatarkastuksen aivan uudelle tasolle. EY-lainsäädännön mukaan henkilön turvatarkastuksessa saa käyttää vain metallinilmaisimia ja käsin tunnustelua. Kymmenisen prosenttia matkustajista on kieltäytynyt skannauksesta, joten laite on otettu vastaan hyvin. Secure 1000 laitteen tekniikka saattaa pelästyttää aluksi, sillä se käyttää röntgensäteitä tarkastettavan henkilön skannaukseen. Sädeannos on minimaalinen. Jo minuutin olo lentokoneessa kymmenen kilometrin korkeudessa vastaa yhtä skannauskertaa. Toivon, että tällaisia laitteita voitaisiin ottaa käyttöön laajemmaltikin. tä Tässä y musiik laadun ja pide tä ja ki eivät y Raimo
38 ILMAILU. TEKSTI JA KUVAT MIKKO SOKERO
Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalissa otettiin marraskuussa koekäyttöön ensimmäinen röntgen-tekniikalla toimiva hahmontunnistuslaite. Kokonaan röntgeniin perustuva hahmontunnistus ei korvaa ihmistä, sillä opastamassa täytyy olla yksi henkilö
KERO TEKSTI JARI LEHTI
Lennokkien kilpailukausi 2007
I
JARI VALOSTA VUODEN
LENNOKKIURHEILIJA
stuu raat
tietoi viemiset enkiallinastaja vaadi okotunassa anaihmisineiaisiin selusten
Radio-ohjattujen sisätaitolennokkien F3P-AM, Aeromusicals, Suomen Cup mitalistit. Kilpailijamäärät ovat hienoisessa nousussa edellisiin vuosiin verrattuna.
ILMAILU 39. Lennätyksen tulee viihdyttää. Tässä yleisöystävällisessä ilmatilabaletissa lennokit liikehtivät musiikin tahtiin ja tuomarit arvostelevat lennätystyylin, taiteellisen laadun sekä kokonaisuuden. Kilpailuja pidetään vain yleisötapahtumissa, näin lennokkilaji saa näkyvyyttä ja kisaajat lisäjännitystä. Ilmailulajien kilpailuissa suoritukset eivät yleensäkään saa arvoisiansa aplodeja, tässä lajissa saa. tämän lennokkiluokan toinen osakilpailu. Kokonaiskilpailijamäärä oli hieman yli 200, koska osa otti osaa useampaan kilpailuluokkaan. Suomen cupin kilpailuissa oli 18 luokkaa ja 148 kilpailijaa. Vasemmalla Kimmo Kaukoranta, keskellä voittaja Pasi Kärppä ja oikealla Jooel Kalmari. Iso tila taustalla on Kuopiohalli, jossa järjestetyssä KuopioFlyInDoor- tapahtumassa oli mm. Kuva Raimo Ruokonen
Suomen mestaruuksissa kilpailtiin 15 eri lennokkiluokassa 135 kisaajan voimin
Jari Valo 287, 5 km / h 2. Tarkoitus on jatkaa samalla kaavalla. Linkosalo Tapio, VLK 100 2. Lehtovirta Joona, PoIK 90 3. Valo Jari, LePo 80 2. Varuskivi Vesa, LePo 70
Vapaastilentävät kumimoottorilennokit, F1B
1. Jari saavutti pronssia siimaohjattujen nopeuslennokkien F2A EM-kilpailuista Serbiassa 12.7.2007 Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksellä 296,393 km/h. Palkinnot hänelle ojensi vasemmalla oleva liiton lennokkilajivastaava Jari Lehti. Isotalo Janne, FlyHigh 90 3. Ari H 2. Lähellä terävintä kärkeä Valo on ollut ennenkin. Keskimääräinen nopeus kahteen suuntaan lennättäen suoralla radalla 321,989km/h. Elias Mayer 199.73 3. Jari V
Nuori tulokas Jouni Laurén
Lennokkitoimikunta valitsi vuoden nuoreksi tulokkaaksi Jouni Laurénin, joka sai vuodeksi haltuunsa Pilvenveikkojen Maljan. Mikko Husso 195.58
Radio
1. Kulmakko Kimmo, SIL 75 3. Linkosalo Tapio, VLK 520 3. Vuoden Nuori Tulokas valitaan myös kilpailumenestyksen perusteella. Kuopion kaupungin vapaa-ajan toimialajohtaja Jaana Vasankari sai monta halia ripustaessaan lennokkilajin mitalit parhaiden kaulaan. Palkinnot jaetaan jonkin suuren sisähallitapahtuman yhteydessä. Sami 3. Vuoden Lennokkiurheilijalle jaettava Pohjolan Malja jaettiin Kuopiossa 3.11.
F3J (23 kisaajaa). Antti
40 ILMAILU. Vuoden 2008 palkintojenjakopaikka on haussa. Kimm 3. FAI ei ole vielä vahvistanut ennätystä, se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että Antti lennätti maailmanennätysnopeutta.
SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT
Vapastilentävät liidokit, F1A
1. Waltonen Yrjö, LK Torba 80
Lennokkimestarimerkki Antti Saikkoselle
Antti Saikkoselle myönnettiin Lennokkimestarimerkki. Vesa Matilainen ( ei tulosta)
Radio
1. Kumimoottorilennokki pysyi ilmassa 11 minuuttia ja 19 sekuntia. Edellinen aikuisten henkilökohtainen arvokisamitali lennokkikilpailuista on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1989. Kuva Timo Forss.
Radio Vapaastilentävät pikkulennokit, F1H
1. Väyry 2. Tähkäpää Heikki, Kärpänen 600 2. Tapio Linkosalo 22:24 2. Kilpailuissa oli 33 osanottajaa. Tarmoranta Jani, PoIK 290
1. Maailmanennätys on vielä japanilaisen Akihiro Danjon vuonna 2001 Tokiossa lennättämä 16 min ja 44 sekuntia.
Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C
1. Vesa-
Radio Vapaastilentävät pikkuliidokit, F1H-jun
1. Janne 3. F1AJ
1. Kim Henriksson kutsui kilpailijat palkintopallille. Tammi Henrik, PoIK 396 2. Reijo Liljedahl 20:30 3. Ennätys on ensimmäinen suomalaisen koskaan tekemä lennokkilajin maailmanennätys, ainakin Ilmailuliiton tiedossa olevin tiedoin. Lasse Liljedahl 18:17
1. Lennokkitoimikunta päätti Vuoden Lennokkiteoksi sähkönopeuslennokkia maailmanennätysvauhtia lennättäneen Antti Saikkosen suorituksen. Taponen Teemu, PoIK 100 2. Vuoden Lennokkiurheilijalle jaettava Pohjolan Malja jaetaan kilpailumenestyksen perusteella. Jouni sijoittui neljänneksi kahdessa aikuisten sarjan SM kilpailuissa, luokissa radio-ohjatut liidokit F3B (12 kisaajaa) ja
Radio
Vapaastilentävät sisälennokit, F1M
1. Janne 2. Mitali oli ensimmäinen arvokisamitali pohjoismaihin ko. Kimm 3. Tapio Linkosalo lennätti vapaastilentävien sisälennokkien Suomen ennätyksen alle 8 metriä korkeassa hallissa Järvenpäässä. T
sakilpailuineen järjestyi noin 60 eri tapahtumaa ympäri Suomea. Niiranen Timo, LePo 90 2. Tuomas Juutinen 199.79 2. Lassi 2. Jussi 2. ja Suomen ennätys. Jouni täytti 18 vuotta kilpailusarjan aikana, Vuoden Nuoreksi tulokkaaksi täytyy olla alle 22-vuotias. lennokkiluokassa. Janne 2. MM 4, SM 1. Merkin saaminen edellyttää 50 pistettä, Antille pisteitä kertyi 60. Lindgren Kari, POIK 460
1. 2008 kilpailukalenteri löytyy tästä lehdestä ja www.ilmailuliitto.fi
O
Vuoden lennokkiurheilija
Vuoden lennokkiurheilijaksi Lennokkitoimikunta valitsi Jari Valon. Antti teki maailmanennätyksen sähkölennokkien F5 avoimessa luokassa. Tuom
Siimaohjatut taitolennokit, F2B
1. Pärjäämisen taustalla on vuosikausia jatkunut määrätietoinen työ. Heikk
Siimaohjatut nopeuslennokit, F2A
1. Pisteet kertyivät sähkönopeuslennokkien, F5D- luokassa. Kuukka Kaarle, LIY 50
Radiokaksink sai tait jakama
Siimao Vapaastilentävät liidokit, jun. saaja. Anssi 3. Henriksson Mikke, LePo 65 F1D kisataan Eerikkilän urheiluopistolla 6.12.
1. Enemmänkin olisi hakemuksen mukaan tullut, mutta sääntöjen mukaan pistemäärään saa sisältyä vain yksi Suomen ennätys. Merkkiä on jaettu vuodesta 1951, Antti oli sen 87. Jani L
Lennokkitoimikunnan pj. Palkintopaikka ei ollut kaukana tältä tulevaisuuden lupaukselta
Jari Valo
Radio-ohjatut taitolennokit, F3A Sport
1. Jouni Erola 1957P 3. Väyrynen Matti 3184,5 2. Iiro Lehto 2802 3. Kuva Timo Forss.
Radio-ohjatut taitolennokit, F3A Nordic
1. Ilkka Klemetti, Piper PA-18 Super Cub 560,1 3. Pasi Kärppä 1975 2. Juha Reinikka 571,7 2. Jarkko Hyttinen 1920 3. Hannu Selkee 1955P
Vapaastilentävät Peanut kumimoottorimallilennokit, F4F Peanut Scale
1. Hannu Vuorinen, Fairchild F24 537,2
Radio-ohjatut termiikkiliidokit, F3J
1. Ilkka Klemetti 2. Jani Loikkanen 4500
Radio-ohjatut polttomoottorinopeuslennokit, Kansanpylon
1. Ari Holmström 1000 2. Pasi Kärppä 1906 2. Esa Anttila 4000 2. Ville Tyyster 295,6 2. Pasi Kärppä 1700 3. Jukka Pikkusaari 300,0
Radio-ohjattujen taitolennokkien F3A-luokan kaksinkertainen Suomen Mestari Lassi Nurila sai taitolentolajiryhmän, F3A Team Finlandin, jakaman kiertopalkinnon. Vesa-Pekka Murtovaara 846
Radio-ohjatut polttomoottorinopeuslennokit, Q500
1. Mikko Sairanen 252,9
Radio-ohjatut taitolennokit, F3A
1. Seppo Pekkala 2350
Radio-ohjatut mallilennokit, Aresti
1. Hyttinen Jarkko 894,2 2. Tuomas Pietinen 1682p
Radio-ohjatut mallilennokit, F4C
1. Mikko Sillanterä 748,3 3. Kimmo Kärkinen 2749
Siimaohjatut taistelulennokit, F2D
1. Janne Savolainen 3473 3. Tuomo Kokkonen 3315,5
Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-A FAI
1. Tapio Hanhilammi 3977 3. Samuel Riippa 2930p 2. Tuure Mauri, KLK 423 3. Reimä Mäkinen 1390
Vapaastilentävät kumimottorimallilennokit, F4D Rubber Scale
1. Sami Heletoja 4p 3. Aado Salmumäe 3935
ILMAILU 41. Antti Aho-Mantila 2292
Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-B Advanced
1. Laiho Eero, PoIK 60
Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P Sport
1. Anssi Aunola 873 3. Heikki Astikainen 9p
Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-AM Aeromusicals
1. Boris Borotinskij 2. Magnus Koivula 5955 p 3. Tammi Henrik, PoIK 100 2. Jarkko Hyttinen, DH82a Tiger Moth 590,5 2. Kimmo Kaukoranta 2000 2. Boris Borotinskij
Radio-ohjatut liidokit, F3B -jun
1. Timo Lauren 5589 p
Radio-ohjatut mallilennokit, Kansanscale yli 6 kg
1. Tulokset löytyvät kokonaisuudessaan ja osakilpailuineen Suomen Ilmailuliiton nettisivuilta.
-
SUOMEN CUP
Vapaastilentävät liidokit, jun. Sakari Pesonen 2000 3. Kim Elfström 474,9 3. Jari Lähetkangas 2771 3. Janne Lauren 3516 2. Teemu Niemi 2960 2. Jooel Kalmari 1919
Radio-ohjatut sisämallilennokit, Kansanscale Indoor
1. F1A-15
1. Kimmo Kaukoranta 4856 3. Olli Karhunen 293,5 3. Raimo Ruokonen 1896
Vapaastilentävt pikkulennokit, P-30
1. Mauri Tuure 3. Erkko Saviaro 1570 3. Kuikka Petri, KLK 395
Radio-ohjatut mallilennokit, Kansanscale alle 6kg
1. Janne Lauren 2p 2. Lassi Nurila 5000 2. Tarmoranta Jani, PoIK 65 3. Timo Lauren 2490 2. Heikki Astikainen 6071 p 2. Antti Saikkonen 2000p 2. Kimmo Kaukoranta 1966 3. Liljedahl Reijo, HIK 526 2. Iiro Lehto 2000 2. Jussi Forss 2. Kimmo Valkonen 3. Juhani Lauri 941
Radio-ohjatut sähkönopeuslennokit, F5D
1. Ilkka Klemetti
Radio-ohjatut helikopterit, F3C
1. Mauri Tuure 546,9
Radio-ohjatut 2m RC-liidokit
1. Samuel Riippa 1810p 3. Kimmo Kaukoranta 1000
Sähköliidokit, F5J-Nordik
1. Timo Huhtamäki 3000 2
Kiitokset tästä maineesta kuuluvat Seppo Saariolle.
42 ILMAILU. Joensuussa ei kuitenkaan saatu SM-kisaa pidettyä epävakaisen sään takia.
Mikko Te uuden Ex
Christen Eagle on pitkään ollut suomalaisen taitolennon perustyökalu. Ne oli tarkoitus alun perin pitää heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Joensuussa harjoituskisana advanced-luokan EM-kisoille. Moottoritaitolennon SM 2007 kisattiin Jämillä
TEKSTI TAPIO PITKÄNEN KUVAT MIKKO MALINIEMI
TAIVAALLA MYÖS TYTTÖENERGIAA
Vilkas taitolentokesä huipentui Jämillä 31.8-2.9 pidettyihin SM-kisoihin
Jägerholm lensi tasaisen varmasti ja oli selkeä kakkonen. Mikko aloitti lentäjän uransa ilmavoimissa vuonna 1960. Useat pilotit nollasivat vähintään yhden liikkeen ja se näkyi loppusijoituksissa. Sanna toi kisoihin pitkään kaivattua tyttöenergiaa. Pekka Niemi lensi hienosti Eaglellä joskin hiukan boksin takaosassa. Kolmen jälkimmäisen lentosuoritus oli tyydyttävä. Ensimmäisen kisapäivän jälkeen järjestys oli advanced-luokassa Kontio, Jägerholm, Simonsen, Nikulainen ja Pitkänen. Perässä tulivat ryppäänä Peter Simonsen, Sami Nikulainen ja kirjoittaja. Vaikka sää oli komea, ei muita konekuntia paikalla näkynyt. Ohjelma vaati miettimistä aloituskorkeuden suhteen. ä
H
tui
a . Myös kirjoittaja osallistui kisaan EWA:lla. Liikkeet olivat täsmällisiä ja lyhyesti voidaan todeta, että kaveri on valmis advanced-luokkaan. Bravo on suorituskyvyltään selvästi vaatimattomampi kuin esimerkiksi Eagle, mutta se näkyy tuomareille hyvin. Sami otti harjoituksissa tuntumaa koneeseen, itse kisaan hän oli kuitenkin lähdössä tutulla Ultimatella, jossa uutena osaomistajana ja kisassa mukana oli Sami Nikulainen. Kone on tullut tutuksi tuomareille vuosien mittaan. Ni-
Auringonpaistetta ja g-voimia
Ensimmäinen kisapäivä valkeni auringonpaisteisena ja aamubriefingissä päätettiin, että päivän aikana pyritään lentämään sekä pakollinen että vapaaohjelma läpi. Paikalle olivat ensimmäisinä ehtineet Samit Kontio ja Nikulainen. Kontion Sami testasi uutta työkaluaan, unlimitedluokan CAP 232 -konetta, joka tekikin paikallaolijoihin vaikutuksen suorituskyvyllään. Mikko lensi hyvin, sarjat pysyivät kasassa, pienet virheet vain verottivat pisteitä. tehokoneella. Kilpailijat olivat saaneet sen tutustumista varten edellisenä päivänä. Intermediate-luokassa oli vain kaksi kilpailijaa paikalla avausbriefingissä. Hän oli kisassa mukana ensikertalaisena ja ensimmäistä kertaa olimme saaneet naisen kisaamaan SM-mitalista. Advanced-luokassa Kontio piti kärkipaikan loistavalla lentämisellä huolimatta yhden liikkeen nollauksesta. Marja toimi aikanaan kuitenkin suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä; laji sopii erinomaisesti myös naisille
ILMAILU 43. Tuntemattomissa ohjelmissa yleensä ratkaistaan kisan lopulliset sijoitukset ja näin kävi nytkin. Ohjelman erikoisuus oli sen aloitus myötätuulen. Hienoa! Advanced-luokassa Sami Kontio ja Mikko Jägerholm lensivät hyvällä tasollaan ja jakoivat kärkipaikat. Extran pitäminen liukkaana koneena boksissa oli Sannalle kenties suurin haaste, joka verotti pisteitä pienten virheiden ohella. Kisa alkoi sportsman-luokan lennoilla, jossa nähtiin hyviä suorituksia. Allekirjoittaneen turvapilottina toimiminen ei Sannaa häirinnyt. Siitä vain harjoittelemaan! Mikko Teerilahti lensi ensimmäisen Intermediate-kisansa SM-tasolla. Antti Leinonen saapui paikalle AS-202 Bravo -koneella. Hänen kehityksensä viime vuoden sportsman-luokan kilpailusta Zlinillä turvapilotin kanssa nykyiseen tasoon on ollut huikea. Advancedluokassa oli ennätysmäiset viisi osanottajaa, jotka kaikki lensivät ns. Sportsman-luokan kilpailun erikoisuus oli tänä vuonna se, että kalusto oli suorituskyvyltään kirjava. Intermediate-luokkaa johti Vallas ja Teerilahti oli toinen. Koneen uusi omistaja Mikko Teerilahti ja Sanna tyttärensä toivat koneen kisaan mukaan ja osallistuivat harjoituksiin torstaista lähtien. atu sen
Mikko Teerilahden suupielet kääntyivät hymyyn uuden Extra 300 -koneen ohjaimissa.
arjoitukset Jämillä alkoivat jo keskiviikkona. Sportsman-luokassa kilpailijoita oli kolme. Leinosen Antin tapa käsitellä Bravoa teki tuomareihin vaikutuksen. Pitkänen nousi tuntemattoman ohjelman onnistumisen ansiosta kolmanneksi. Paikalle saapui myös iskuryhmä Hyvinkäältä eli Tero Vallas sekä Pekka Niemi Eaglella sekä Peter Simonsen Extra 300 L -koneella. Suurimman jylyn Jämin taivaalla aiheutti perinteisesti Extra 300 OH-EWA. Kuka on vielä sitä mieltä, ettei urheilutaitolentoa voi aloittaa seniorina. Avasin itse pelin lentämällä ensimmäisenä. Ensimmäinen liike veto pystyyn ja kierre, josta ulos selällään y-akselille ja ulkopuoliseen 1 ¼ -syöksykierteeseen. Mikon intoa ja omistautumista lajille kuvaa se, että hän siirsi koneensa Norjaan osallistuakseen PM-kisoihin ja pääsi lentämään paikan päällä ennen kuin sade keskeytti kisan. Hän käskytti konetta mallikkaasti. Lupa oli odottaa hyvää kisaa. Bravo, Eagle ja Extra käännetyssä suorituskykyjärjestyksessä!
Taitolentoa seniorina
Intermediate-luokka käytiin Tero Vallaksen ja Mikko Teerilahden välisenä. Toisena kisapäivänä lennettiin tuntematon ohjelma. Sääli! Tero lensi Eaglellä hienosti. Paikalle oli odotettavissa kuitenkin lisää koneita. Sportsman-luokassa järjestys oli Leinonen, Niemi ja Sanna Teerilahti. Petrin ja Samin lentämisessä kuvastui vielä tuntumanhaku uuteen kisatyökaluun ja allekirjoittaneella EM-kisoissa alkanut flunssan ja korvatulehduksen aiheuttama kolmen viikon harjoitustauko näkyi epätäsmällisyytenä liikkeissä. Ohjelmaa ei saa etukäteen harjoitella lentämällä, siitä nimi tuntematon ohjelma. Hienoa! Marja Saario lensi 80-luvulla Pittsillä mutta SMkisoihin hän ei osallistunut
Sen takia Niemen hieno suoritus, joka oli paras luokassa, ei nostanut häntä Leinosen ohi. ton si ei pitä kone l tutkak tosääs SMsuhtei Kaipa en leir kiä ku alkaa: siellä p nes au Kiiree tuoma kutust käli m
Taitol
Käy saatu viime edusta toa. K tuoma Hyvä ritusky hoiti S sujuiv komen Täss taen u ovat v tehnee Har jäänti. Teholtaan
heikommalla koneella on mahdollisuus menestyä, kun ei tee virheitä ja pitää koneen boksissa. lajin aloituskynnyksen madaltamiseen. Mikon varmuus myös EM-kisoissa toi hänelle parhaan suomalaissijoituksen. Tuntematonta ohjelmaa ei lasketa sportsman-luokassa mukaan lopputuloksiin. Kaksinkertainen Unlimited-maailmanmestari Patrick Paris valmentaa moottorilentäjiä leireillä Suomessa. Vieressä aktiivilentäjät Mikko Jägerholm, Sami Kontio ja Tapio Pitkänen.
44 ILMAILU. Tuleva kausi on sekin varsin haastava: Jämin SM/PM-kisojen lisäksi moottoripuolella pyritään lähettämään joukkue Oregoniin USA:han, jossa lennetään Advanced-luokan MM. Yksin korven päällä lentäessään pilotti ei virheitään välttämättä huomaa, saattavatpa ne vain pahentua arvosteluteknisessä mielessä. Sama päti myös Intermediate-luokassa. Nollattu liike EM-kisoissa vei Samin mitaleilta, mutta nyt kaula riitti Suomen mestaruuteen. Jägerholm lensi tapojensa mukaisesti varmasti, ei nollia. Kisan kolmas, Pitkänen nollasi yhden liikkeen kuten myös kisan neljäs Nikulainen. Purjelentäjät matkaavat keväällä Saksaan leirille.
marin Bartho nen. Taitopurjelennossa kilpaillaan SM Immolassa, jonka jälkeen ovat vuorossa Saksan EM ja Norjan PM. Kisan tuoma puristus saattaa kilpailijan alttiiksi sille, että hän joko unohtaa jonkin liikkeen, lentää sen väärin tai sitten vain niin huonosti, että nollauskriteeri ylittyy. Sami Kontio tähtää Tsekin Hradec Kraloven Unlimited-luokan EM-kisaan. JUKKA JUSSLIN
Matti Mecklin (vas.) luovutti Urheilutaitolentäjien puheenjohtajuuden Pertti Lehtiselle (toinen vas.). Brit
U
rheilutaitolentäjät ry:n syyskokous pidettiin Malmilla 18. Intermediate-luokassa Vallas jatkoi varmaa työtä ja voitti luokan. Kaikkiin edellä mainittuihin valmistaudutaan leireillä Suomessa ja maailmalla. Joensuun Advanced EM oli hyvin järjestetty tapahtuma ja menestys, josta saatiin paljon kiitosta aina kansainvälistä taitolentokomiteaa CIVAA myöten: yksi parhaista koskaan järjestetyistä taitolentokilpailuista! Joensuun jälkeen, ja sen ansiosta, saamme halutessamme minkä tahansa taitolennon arvokilpailun Suomeen. Kilpailun johtajana toimi Pertti "Pepe" Lehtinen. Kokousrutiinien ohella käytiin läpi päättynyttä kautta ja suunniteltiin tulevaa. Kisoissa tapahtuu aina yksittäisissä liikkeissä pisteittä jäämisiä eli nollauksia. Kilpailu lennettäisiin paikallisella lainakalustolla, jota alkaa olla yhä paremmin saatavilla. Tämä olkoon kannustava esimerkki siitä, että kisaan kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti. Teerilahti teki muutaman virheen ja jäi toiseksi. Täydet pisteet! Tuomarilinjalla työskentelivät päätuo-
TÄHTÄIMESSÄ NORJA, SAKSA, TSEKKI JA USA
Phil La reimm ta. "Lakisääteisessä" erovuorossa ollut Matti Mecklin jatkaa SIL:n ja Suomen edustajana CIVA:ssa Osmo Jalovaaran kanssa. Jämi toimi taitolennon SM-kisojen näyttämönä, koska Joensuun sää ei antanut armoa.
Taitolentokausi 2008:
kulainen säilytti asemansa neljäntenä ja epäonnistuminen tuntemattomassa pudotti Simonsenin viidenneksi. Siinä hyviä syitä lisätä harjoittelua tuomarin tai valmentajan silmien alla. To
Jukka Jusslin lähdössä opetuslennolle osaomistamallaan Christen Eaglella.
Urheilutaitolentäjiä luotsaa seuraavat kaksi vuotta pitkän linjan ilmailija Pertti Lehtinen, joka valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi kaudelle 2008-2009. Sanna Teerilahti lensi jälleen hyvin, mutta Extran boksisijoittelu tuotti vaikeuksia, joten Sannan oli tyytyminen kolmanteen sijaan.
Analyysejä suorituksista taivaalla ja maassa
Sporsmanluokan voittaja lensi Bravolla, hopeaa saavuttanut Eaglella ja pronssi irtosi Extralla. Vuosien startterikokemus näkyi ja toiminta sujui kuin itsestään. Huolimatta yhdestä nollatusta liikkeestä hän piti Jägerholmin takanaan. Advanced-luokassa viikonloppu oli Sami Kontion. Vallas lensi hienosti hyvin tuntemallaan koneella pienin virhein ja korjasi näin potin. Se piti hänet nyt selvänä kakkosena. Sportsman-luokassa tuntematon ohjelma sisältää tutut liikkeet muunnetussa järjestyksessä. Viidenneksi sijoittunut Simonsen nollasi kahdesti ja se vaikutti loppusijoitukseen. Puheenvuorossaan Pepe kiinnitti huomiota mm. Tämä järjestys osoittaa, että tuomarit todella arvioivat lentäjän taitoa eivätkä koneen suorituskykyä. Harjoituskilpailujen ajoitus ennen arvokisoja tuovat kisarutiinia. Kaikkiin edellä mainittuihin auttaa vain mentaaliharjoittelun lisääminen lentoharjoitusten ohella, harjoituskilpailujen määrän lisääminen sekä huolellinen keskittyminen itse ohjelmaan. marraskuuta Patrian tiloissa
Uudet kasvot ovat korvanneet lajin lopettaneet. Itä-Suomessa säät haittasivat kaluston siirtoa, mutta etelän suunnan kanssa ei pitänyt olla ongelmia. Tosiasia kuitenkin on, että aktiivipilot-
tien määrä viimeisen kymmenen aikana ei ole juurikaan kehittynyt. taitolento.fi. Pyrkimys on lentää ainakin kaksi tapahtumaa helmi-huhtikuun välisenä aikana. Harmittavaa oli pitkämatkalaisten poisjäänti. Mikä neuvoksi. He ovat vuodesta toiseen omalla panoksellaan tehneet kisat mahdollisiksi. Tulevana vuonna on SM-tasolla ensimmäistä kertaa mukana myös Unlimitedluokka. 2008 SM-kisassa on mukana alimpana luokkana neljäviisi liikettä sisältävä primary-luokka. Turvapilottitoiminta on vakiinnuttanut asemansa kilpailuissa, joten uudella tulokkaalla on kaikki tuki takanaan turvallisen kilpailutoiminnan mahdollistamiseksi. SSLIN
ntäjien n vas.). Kouluttamalla pilotteja primary-tasoon on mahdollista saattaa uudet tulokkaat turvallisesti lajissa alkuun. Jämin pyri:han, ilpaistolla, . Tässä yhteydessä on syytä kiittää kumartaen uutteria maaorganisaation jäseniä. ami
ILMAILU 45. Kun ajatellaan lajin kiinnostavuutta huippu-urheiluna, on
tärkeää, että unlimited-luokkaa lennetään myös Suomessa. Sitä voi lentää vaatimattomallakin kalustolla ja näin lajissa alkuunpääsy on helpompaa. Lennot lennetään joukkueittain ja lennettävät liikkeet julkaistaan vuodenvaihteen jälkeen Urheilutaitolentäjien kotisivuilla osoitteessa www. Unlimited- ja advanced-luokissa lennetään EM- ja MM-arvoista, joten olisi kummallista, jos tavoitteita ei asetettaisi kummankin luokan menestyksen eteen. Luokka on lajin huippua, ikään kuin taitolennon Formula 1. Kun turnaus alkaa: paikalle tullaan, paikalla ollaan ja siellä pysytään vähintään niin kauan, kunnes aurinko laskee kisojen päätöspäivänä. Sami Unlinossa ovat auduaksinatrick SuoSak-
marina Matti Mecklin ja tuomareina Timo Bartholdi sekä uutena kasvona Otto Ahonen. Pistelaskennan hoiti Sirpa Kontio ja kisatoimiston rutiinit sujuivat Tuula Bartholdin ja Kirsi Nyqvistin komennossa. Hyvä lentäminen palkittiin koneen suorituskyvystä riippumatta. Sivuilla ilmoitetaan myös suorituspaikat ja tapahtumien ajankohdat. Brittiläisen Philin vaimo on suomalainen.
pidetian tipäätstetty on kiiiteaa rjestelkeen, minkä en. Kuten tulosluettelosta näkyy, eivät tuomarit kuvia tai koneita kumarrelleet. Tulevana talvena on tarkoitus järjestää ns. Kaipaan läpi linjan toimintaamme koskien leirejä ja kisoja hiukan samaa meininkiä kuin purjelentopuolella. Luokka on IAC:n luokista alin ja siis tunnustettu. Silti ainakin yksi kone loisti poissaolollaan. Kotitietokoneen tutkakuva ei aina kerro koko totuutta lentosäästä! SM-kisat vietiin lopulta läpi hyvissä olosuhteissa kahden matalapaineen välissä. Teoriakoulutus ja käytännön taitolennonopetus ovat avaimia lajin kehitykselle. Kiireettömyys ja olo paikanpäällä lisäävät tuomareiden ja pilottien välistä vuorovaikutusta ja siihen on syytä satsata lisätä mikäli menestystä halutaan.
Taitolennon tulevaisuudennäkymiä
Käydyt kisat olivat jälleen hyvät, lajiin on saatu uusia kasvoja. Kalusto on kehittynyt viime vuosina positiivisesti, Suomessa on edustava otanta advanced-luokan kalustoa. Tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille, joten silloin on hyvä tilaisuus päästä tutustumaan lajiin.
Kaluston kehittyminen Suomessa on näkynyt heti hyvänä tuloskehityksenä arvokisoissa.
-
kaksi tinen, ajaksi Pepe yksen uorosomen nssa. Primary-cup, joka toimii harjoituksena tuleviin SM-kisoihin. 8:
Phil Lawtonin Extra 300 on yksi Suomen tuoreimmista suorituskykyisistä taitolentokoneista
ILMAILU 3/2002) ei lasketa mukaan, kyseessä olivat 15:nnet boogiet. TEKSTI MARTTI ROIVAINEN KUVAT JUKKA JUNTUNEN
ISÄNNÄTÖN
TURPABOOGIE
Heidi livat m den k
Mr Ta
Hie tana t siitä es old ma aiheen joilla kuolem turvall Luom humin Mor paljon oli its toden mitä o noma on mo ei ain keää o siinä, Hätäti ja rutii
Osta h
Lauantaiaamuna Savonian ammattikorkeakoulun tiloihin Kuopiossa kokoontuneet laskuvarjohyppääjät muodostivat ilahduttavan nuorekkaan yleisön verrattuna joihinkin muihin Ilmailuliiton lajitapahtumiin. Isoa salia kohahdutti tieto siitä, että Tarja Halonen oli Heklan kutsunut itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle eli Linnan bileisiin. Nesteen kiertopalkinto annettiin tänä vuonna freestylehyppyjoukkue Heklalle eli Heini Elolle ja Klas Ramsaylle, ennätyksellisesti jo kolmannen kerran, ja perusteluna tällä kertaa World Cupin ja EM-kisojen voitto. Perinteisesti ne on luovutettu vasta "illan paikassa", mutta nyt juhlakalut, sikäli kun olivat paikalla, pääsivät
paremmin kaiken kansan nähtäville kuin hämyisessä meludiskossa. Juhlien jälkeen pari hyppäsi takaisin koneeseen ja matkusti Australiaan. Näitä kokoontumisia on järjestetty jo vuodesta 1992, mutta koska Lahden kalustotapaamista vuonna 2001 ja kaikkien lajien yhteistä Sinitaivasta Jyväskylässä (kts. Suomen ennätyksiä olivat tehneet CFjoukkue Puolikas timantti 2-way-sekvenssissä ja Team Pommi freeflyingin nopeuskierroksella.
Nyt selmo lisäksi vikko selvitt SMAkokem sekä n selyks asenn miläis Vuo 91 hyp sö ihm tihein malta. Paljo. Saadun tiedon mukaan joku on osallistunut näihin kaikkiin ja vielä muistaakin ne.
Palkintoja ja melkein iltapukuja
Esittelyjen jälkeen tilaisuus jatkui palkintojen jaolla. Isäntiä siis ei ollut, vaan emäntinä toimivat LT:n puheenjohtaja Ulla Hiipakka ja KLU ry:n pj Heidi Ahonen, LT:stä tosin myös hänkin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun voitokkaita laskuvarjourheilijoita on niissä kokkareissa nähty. Hekla ei ollut päässyt paikalle palkintoa vastaanottamaan. hankk mutta 100 00 tää (ku nouse maaha Savi dieseli puun "luullu tarkoi kanna jyväsk tyä. Heini ja Klas lensivät Ilmailuliiton, Turun Laskuvarjokerhon ja Parasalen avustuksella Linnanjuhliin Australiasta. Puolipilvisessä pikkupakkassäässä oli noin 140 hyppääjää saapunut kuulemaan, mitä he olivat tänä vuonna taivaalla tehneet ja mitä tuleman pitää.
46 ILMAILU
Tandem-hyppäämisen grand old man Bill Morrissey oli Turpaboogietapahtuman kansainvälinen luennoitsija.
T
urpaboogiet järjestää aina Ilmailuliiton Laskuvarjotoimikunta (LT), ja käytännön toimista vastuussa oli tällä kertaa Kuopion laskuvarjourheilijat ry
Vero ei koske hyppylento- eikä purjelentohinaustoimintaa, joten vaikka polttoaine on ostettava kalliimpana (verollisena), hyppykerho voi hakea puolen vuoden välein veronpalautusta. Itsenäinen hyppääminen tosin edellyttää tiettyä vuosittaista hyppymäärää.
Hätäensiapu
Mikkeliläinen teho-osasto- ja pelastuskopterilääkäri Heikki Laine oli laatinut ytimekkään luennon hätäensiavusta. Moottori on Savikon mielestä kallis hankkia (oletettu hinta oli 75 000 euroa, mutta käytännössä jouduttiin pulittamaan 100 000,-), mutta toimiessaan halpa lentää (kulutus 40 l kerosiinia/tunti) ja nopea nousemaan (keskimääräinen maastamaahan -aika 3000 metriin 29 min). Viranomaistehtävissä
kuin tänä lle eli kseleluna sojen palkon oli uhlaä on lasreissa liiton, avushlien en ja t CFvenseus-
sen on luonnollisesti oltava puolueeton. Hätätilanteessa on pystyttävä toimimaan, ja rutiinista on apua.
Osta hyvä diesel
Nyt on sitten Suomessa toinenkin dieselmoottoroitu hyppykone kemiläisten lisäksi, nimittäin Jyväskylässä. Muissa EU-maissa hyväksytyt valjaat ja varavarjot kelpaavat automaattisesti Suomessa. Tavoite on, että uusi OPS astuisi voimaan huhtikuussa, joskaan tämä ei ole varma juttu. Ilmailuviranomaisesta jyväskyläläisille oli myös ollut paljon hyötyä. Laskuvarjotarkastajan ja varavarjon pakkaajan nimikkeet poistuvat ja niiden sijasta käytetään "kalustomestaria", jolla on erilaisia oikeuksia kokemuksensa mukaisesti. Vuoden 2007 aikana kone oli kerännyt 91 hyppypäivää ja 122 korjauspäivää. Hyppykaluston osalta muutos merkitsee sitä, että valmistaja määrää tuotteidensa huollosta entistä enemmän, kertoi Kalustotyöryhmän (KTR) Jussi Sistonen. Siksi on tärkeää opetella jokin toimintamalli ja pysyä siinä, jos tai kun jotakin menee pieleen. JLK ry:n dieselyksilö oli norjalaisen yrityksen kolmas asennustyö tehtaan esittelykoneen ja kemiläisten SMA:n jälkeen. Savikko suositteli muillekin kerhoille dieselin hankintaa, jos oma motti on loppuun ajettu, mutta tilaus ei saa perustua "luullun arvaamiseen", vaan se on tehtävä tarkoin toimitusehdoin, ja lakimiesapua kannattaa käyttää. Entisen kahden vuoden sijaan kelppari olisi voimassa "toistaiseksi". Mutta kuten Koulutus- ja turvallisuuskomitean (KTK) Olli-Pekka Luomajoki totesi, "epäonnistumisista puhuminen avittaa hengissäpysymistä". Suomen uudistunut ilmailulaki. Tommi Savikko Jyväskylän laskuvarjokerho ry:stä selvitti huumoripitoisesti Norjasta ostetun SMA-dieselin hankintahistoriaa ja käyttökokemuksia, joissa riitti kuvaannollisesti sekä nousuja että laskuja. IH tosin edelleen antaa ilmailumääräyksiä, mutta Ilmailuliitto saa tulevaisuudessa itse hyväksyä omat hyppy- ja kalustokoulutusohjelmansa, kun ne tähän asti on kierrätetty viranomaisen kautta. Morrissey kertoi nähneensä liiankin paljon epäonnistumisten seurauksia ja oli itsekin tandemtoiminnan alkuaikoina todennut ilmassa, ettei tiennyt lainkaan, mitä oikein oli touhuamassa. Tätä pitkään kestänyttä ja voitokasta torjuntataistelua olivat toteuttamassa Hoffmannin lisäksi myös Mikko Hallanoro ja Harri Heikkilä.
gie-
OPS M6-1
Siis mikä. Ilmailuliiton varapuheenjohtaja ja aktiivihyppääjä Ville Kajala selvitti asian pähkinänkuoressa näin: Ilmailuhallinto (IH) on joutunut luovuttamaan määräysvaltaansa EASA:lle eli Euroopan ilmailuviranomaiselle, ilmailulaki antaa enemmän vapauksia hyppytoiminnassa ja Ilmailuliitto saa ensi vuonna viranomaistehtäviä IH:lta valvonnansiirtosopimuksen myötä. Yleisö ihmetteli erityisesti pakoputkea, joka tiheine vaihtoväleineen tuntui käyttökamalta. Pahassa paikassa on jonkun otettava ohjat käsiinsä, selvitettävä tilanne ja toimittava sen mukaan. Heidi Ahonen (kesk.) ja Ulla Hiipakka ripustelivat menestykkäimpien laskuvarjourheilijoiden kauloihin reippaan määrän mitaleja.
Mr Tandem
Hienojen urheilusaavutusten vastakohtana tapahtuu silloin tällöin ikävämpää, ja siitä esitelmöi tandemhyppäämisen "grand old man"eli Bill Morrissey USA:sta. EA I -kurssi olisi jokaisen hyppääjän hyvä käydä.
ILMAILU 47. Liitolla on siis kaksi tehtävää: toisaalta asiantuntijan ja edunvalvojan, toisaalta viranomaisen rooli. No meitä hyppääjiä koskeva ilmailumääräys, jonka uudistamistarpeen sysäsi liikkeelle mm. Niinpä periaatteessa kuka tahansa voi laatia oman koulutusohjelmansa ja hyväksyttää sen liitolla, mutta luonnollisesti SIL ry pyrkii siihen, että KTK:n valmistelemat ohjeet olisivat niin laadukkaita, että ne kelpaavat yleismalleiksi. Paljon puhuttua lentokoneiden poltto-
aineveroa koskeva uusi laki on kehkeytymässä eduskunnassa, kertoi Torsten Hoffmann Turun laskuvarjourheilijat ry:stä. Hänen aiheenaan olivat ne monet luovat tavat, joilla hyppääjät voivat aiheuttaa oman kuolemansa. Tavallisen hyppääjän kannalta suurin muutos tapahtunee kelpoisuustodistuksen voimassaolojaksossa. Auditoriossa istumalla (tai tätä lukemalla) ei toki opi elvytystä, mutta Laine kertasi tärkeimmän asian: on tarkistettava, onko uhri tajuissaan, hengittääkö hän, onko verenkierto normaali ja näkyykö suuria verenvuotoja. Liitto myöntää koulutusluvat ja valvoo hyppytoimintaa. Hänen sanomansa voi kiteyttää näin: hyppääminen on monimutkaista puuhaa, jonka vaaroja ei aina voi tietää etukäteen
QBE Nordic Aviation are proud of their reputation for providing competitive pricing, flexible coverage and sympathetic claims handling. Alkuhankaluuksien jälkeen koulutussuunnittelija Matti Huoviala voi nyt todeta, että verkko-opiskelu sopii opiskelemaan jo tottuneille henkilöille, ja tulokset ovat hyviä. Ei hullumpi ohje muussakaan elämässä.
...ja tietoa verkossa
Ilmailuliiton koulutusyksikkönä toimii itsenäisesti Suomen urheiluilmailuopisto. Se on alkanut (ensin purjelentäjien opetuksessa) hyödyntää verkko-opiskelua. Tarjolla on hyppymestarioppilaille sää- ja fysiologiaoppia. Näiden jäsenistä oli Hiipakalla valmis ehdotus näytillä, mutta vieläkin on tilaisuus päästä mukaan toimikuntatyöhön. TEKST
Laskuvarjodemokratiasta
Sunnuntaina Hiipakka esitteli perusteellisesti Ilmailuliiton toimikuntatyön rakenteen ja valintamenettelyn. Avaukseen ja puolijarruihin liittyviä vaaroja esiintyy itsenäisillä hyppääjillä vielä liikaa. Lähidemokratia toteutuu Ilmailuliitossa erittäin hyvin, sillä toimikuntalaiset päättävät asiantuntijoina hyppääjän kannalta hyvinkin merkittävistä seikoista, joten todellisia vaikuttamismahdollisuuksia on siellä tarjolla. Vanhat tutut ongelmat ovat edelleen näkyvissä oppilasuran alku ja varsinkin ensimmäiset hypyt ovat loukkaantumistilastojen valossa vaaranpaikkoja. Myös hyppääjät alkavat päästä osallisiksi verkko-opetuksesta. Please contact us to find out more about what we can do for you
www.qbenai.com
QBE Nordic Aviation Insurance A/S · Tel: +45 33 45 03 00 · e-mail: info@qbenai.com
joista desta Joka täviä, oppim liset v sella t loa ei opetta ei ole ei suo tävä k koilla. When you buy aviation insurance from us you are partnering with highly experienced and innovative leaders in a specialist field. Muistakaamme, mitä Herra Tandem on mieltä hyppäämisestä: ei säädetä, vaan opetellaan tekemään asiat niin kuin ne on tehtävä, ja tehdään sitten niin. Raporttien määrä oli pysynyt silti samana. Opisto aikoo laajentaa hyppypuolen verkkopohjaansa myös kalustokoulutukseen.
Hiekkaa tunneleissa...
Nykyinen Suomen suurimman vapaapudotuskuvion SE on 58 henkeä, mutta Markku Teivainen aikoo uudistaa tämän lukeman. Suurempana haaveena hänellä
Suom opisk vuod oppi
Leadership sets standards
QBE is one of the worlds leading insurers. vaan a kuten Verk tin rin telufoo kysym opetta en näh Kaik vissa, nan la Esko Purjel ilmailu ilmailu tavan mutta leekin
V
48 ILMAILU. Alastuloja uloshyppykoulutukseen on aina vain panostettava. Perustilastoista todettakoon kuitenkin ensin, että hyppymäärä oli laskenut alimmilleen sitten 1980-luvun, sillä marraskuuhun mennessä hyppyjä oli karttunut 38000. Jos et tiedä, miten jarrut kiinnitetään, älä sovella, vaan kysy kalustoihmisen mielipidettä. Näyttää siltä, että Hiipakka jatkaa LT:n pomona, Sistonen KTR:ssä ja Raija Kosonen KK:ssa, mutta KTK:n väistyvän Kimmon Paularannan siepakoihin astuu Niina Pöllänen Rovaniemeltä. Korkein hyppyasiantuntija on Laskuvarjotoimikunta, jonka virallisessa alaisuudessa (käytännössä kyse on saumattomasta yhteistyöstä) toimivat jo mainitut KTK ja KTR sekä Kilpailukomitea (KK). Nykyvarjojen avaaminen on tehtävä lähtökohtaisesti stabiilissa asennossa (taivaanranta näkyy vaakasuorassa) ja puolijarrujen rakenteeseen ja kiinnitykseen on keskityttävä enemmän. Nyt oli onneksi jo kolmas vuosi peräkkäin kun kukaan ei saanut surmansa hyppyonnettomuudessa. on toki naapurimme Ruotsin lyöminen (RE on 107 henkeä), mutta SE:stä aloitetaan, ja ensi vuoden marraskuussa se tapahtuu hiekan keskellä Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiraateissa. HM-kurssi on niin tiivis, että etukäteen suoritetut opinnot vapauttaisivat aikaa harjoituspudotuksiin, mitä kurssilaiset ovatkin kaivanneet. - Keskustelua ja kysymyksiä ilmenee enemmän kuin perinteisellä luennolla, kertoo Huoviala. Ilmailuliiton sisällähän varsinaisen toiminnan toteuttavat toimikunnat, ja toimisto tarjoaa tukeaan luottamushenkilöille. Tosin vuotta on vielä jäljellä, joten olkaamme huolellisia. Joukkoa on jo koottu, ja kuulemma 80-henkinen kuvio on täysin toteutettavissa oleva, ja 100-waykin on mahdollinen.
Vaaratilanteet 2007
Yhteenvedon tämän vuoden vaaratilanneraporteista oli laatinut Pauli Sillanpää
Kaikki oppimateriaalit ovat tulostettavissa, joten opiskella voi vaikka kotisaunan lauteilla. Eduksi verkkokoulutukselle on luettava myös se, ettei poissaoloja juurikaan esiinny jokaisen opiskellessa itselleen parhaiten sopivana vuorokauden aikana. Yhteen pinottuna luettavan tekstin määrä vaikuttaa huimaavalta, mutta palanen kerrallaan se tulee kuin tuleekin kahlattua läpi.
V
Opistolle tallentuu jokaisesta oppilaasta ns. eräkhypvielä lleen inkin istitulovain vaavielä htävä (taiuolin on iten kysy m on vaan e on umpi
Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa
PURJELENNON TEORIAA VERKOSSA
Suomen Urheiluilmailuopiston verkko-opistossa on voinut opiskella purjelentolupakirjaan vaadittavan teoriaosuuden vuodesta 2006 alkaen. Kuva ei ole ihan kotimaan kamaralta; tämän jonon kuvasi Urheiluilmailuopiston Sakari Kuosmanen Espanjan Jacassa marrakuussa 2007.
Toimiva työkalu kerhoille
Lento-osuuden voi suorittaa Räyskälässä tai itseään lähinnä olevassa kouluttavassa kerhossa, teoriatodistushan on valtakunnallisesti pätevä. lokitiedosto, jolla varmennetaan, että oppilas on avannut kaikki oppimateriaalit. Kurssihintaan sisältyy myös Esko Keskisen ja Paavo Koposen mainio Purjelentotaito-kirja, eteläisen Suomen ilmailukartta, säähaitari ja mojova paketti ilmailumääräyksiä. Parhaillaan on menossa kymmenen oppilaan kurssi ja seuraava alkaa 28.1.2008.
erkkokurssi on rakenteeltaan samanlainen kuin perinteinen luokassa istuttava kurssikin. Kun vielä ilmailulääkäriltä saa terveen paperit voi siirtyä odottamaan ansaittua palkintoa, lentokauden alkua.
Tähän tähdätään verkossakin. Kurssin lopulla toteutetaan kaksi päivää kestävä lähijakso, jonka aikana käydään vielä läpi jo opittuja asioita sekä suoritetaan ilmailuradiopuhelimen hoitajan kurssi ja osaamiskokeet. 020 7432 999. Opettajien työtä tehtävien tarkastamisessa helpottaa se, että kaikkien kurssilaisten lähettämät vastaukset tallentuvat tietokantaan, josta voi yhdellä silmäyksellä tarkistaa vastanneiden määrän ja kuinka moneen tehtävään kukin on vastannut. Virheelliset tai puutteelliset vastaukset oikaistaan henkilökohtaisella tehtäväpalautteella; vaille tiedon valoa ei yhdenkään oppilaan tarvitse jäädä ja opettajien on helppo huomata milloin asia ei ole mennyt perille asti. Kurssi alkaa tutustumiskurssilla, joka rakentuu alkuosaan 8 lentoa/1000 euroa, jatko-osaan 9-25 lentoa/900 euroa ja lupakirjan saamiseksi loput kurssiin sisältyvät lennot 26-50/500 euroa. Kerhot voivat myös sopimuksen mukaan hyödyntää verkkoopistoa omien kurssiensa teoriakoulutuk-
sessa ja näin säästellä opettajaresursseja siihen tärkeimpään eli lentokoulutukseen. Opiskelu on jaettu 10 osa-alueeseen, joista kutakin opiskellaan aiheen laajuudesta riippuen 2-3 viikkoa. Raa. Jokainen oppiaine sisältää myös välitehtäviä, joiden avulla opettajat voivat mitata oppimisen tasoa. Monesti tuore lentäjä oppii lentämään yksin jo 30 opettajan kanssa lennetyn lennon jälkeen. n enmiluhun . Verkko-opistossa on sisäisen sähköpostin rinnalla myös kurssikohtainen keskustelufoorumi, jonka välityksellä voi esittää kysymyksiä kurssin opettajille ja jossa opettajien antamat vastaukset ovat kaikkien nähtävissä ja hyödynnettävissä. Teoriakurssin hinta on 290 euroa, josta SIL:n jäsenet saavat 20 euron alennuksen myös ostaessaan kurssin lahjaksi!
ILMAILU 49. Kun kaikki on hyväksytysti suoritettu, saa oppilas kaksi vuotta voimassa olevan teoriatodistuksen. TEKSTI CHRISTA SOIVIO
tilannpää. Teoriakurssi on myös upea joulu- tai merkkipäivälahja kenelle tahansa lentämisestä kiinnostuneelle. Ensi vuoden kakkoskurssi alkaa 3.3.2008. Pelkkä tehtävien suorittaminen ei siis riitä kurssin suorittamiseen, vaikka kaikkiin tehtäviin vastaisikin oikein. Lisätietoja saa Urheiluilmailuopistolta Sakari Kuosmaselta, puh. Teoriaosuuden aikana kerho voi järjestää "omia lähijaksoja", joilla oppilaat voivat käydä hypistelemässä koneita tai vaikka bongailemassa pilviä sääopin nimissä. Opisto järjestää Räyskälässä kolme viikkoa kestävän kurssin kesä- ja elokuussa. Tekemättömistä tehtävistä ei näin ollen pääse luistamaan, tiedot rästeistä kun tallentuvat yhtä helposti tarkasteltavaan muotoon. Tammikuun lopussa alkava uusi kurssi päättyy juuri sopivasti lentokauden alkuun; mukaan ehtii ja mahtuu. Jos välitehtäviä ei suorita niille varatussa ajassa, on ne tehtävä kurssin loppuun sijoittuvilla rästiviikoilla. Helpolla ei verkossakaan siis pääse, vaan aikaa opiskeluun on uhrattava aivan kuten perinteiselläkin kurssilla
VHS video nyt DVD:nä! Levyllä kielivaihtoehdot: suomi, ruotsi, englanti. DVD Tilausnumero: 12-200 Hinta 28,-
SUOMEN ILMASOTA 1939-45 DVD
Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Koostuu pääasiassa TK-filmeistä. DVD:ssä mukana kaikki Suomen tärkeimmät konetyypit Brewsteristä Mersuun. Tehty alkuperäisistä negatiiveista, joten kuvan laatu on loistava. Suomen ilmasota 1939-1945
DVD 28,-
S
1939-1945
Ari S palve ja lau
Suomen ilmavoimien toiminta talvi- ja jatkosodassa. (09) 449 801, Fax (09) 149 6163 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 Postitse su shop@aviationshop.fi - www.aviationshop.fi postimak
+
50 ILMAILU. 62 min. Paljon kuvia tukikohdista ja miehistä ankarissa oloissa. Tuottaja: Suomen Ilmavoimien Tuki Säätiö
radio-ohjauslaitteet, harjaton moottori, 18A ESC, 1800 mAh/7,4V Lipo-akku. mm. 4 kan. a 28,-
159,00
(norm.175,00,)
Täydellinen lentovalmis RTF-paketti joka sopii niin aloittelijalle kuin expertille.
DUALSKY -moottorit, säätimet ja lipo-akut
RICCS-TB-20 RTFsähkölennokki
sis. kuvia uvan lanti. Akkujen lataus ja taivaalle!
163
219,00
HYPERION -sähkölennokit Helios 10e ARF
129,00
GRAUPNER
-radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet
BANTAM -laturit ja tasauslaitteet
HACKER -ZOOM 4U -EPP-sähkölennokki
48,00
HACKER -EPP sähkölennokit WILDCAT
alkaen /gal. SIL-SHOP
Myymälämme sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3440
SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h
2,4 GHz radioilla, lipo-akulla ja laturilla Roottorin halk. (09) 3509 3450, fax. ilmailuskanneri
AR-108
-polttoaineet
22,50
98,00. 34 cm
Joulutarjous
Lama - RC-helikopteri
Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014
istä
3. Se aiheuttaa hieman muutoksia EFHK ILS 22L -lähestymisjärjestelmän ylösvetomenetelmään, jotta lähestymistoiminta voisi olla samanaikaista EFHK:n radalle 22L ja EFHF:n radalle 18. ASDR on lähes poikkeuksetta pisin kiitotietarve tähän luokkaan kuuluville lentokoneille (5700 kg ja alle painoiset turboahdetut lentokoneet ja turbopropit sekä kevyet businessjetit). Kari J. Tätä tivasivat ihmiset liikenne- ja viestintäministeriön Helsingin Malmilla ja Porvoossa järjestämissä infotilaisuuksissa. Työryhmä on tässä täysin hakoteillä. Kiitotien pidentäminenkään ei aiheuta liukukulman jyrkkenemistä nykyisestä 3,7°:sta niin paljon, että erityiskoulutuksen vaativa SAL lähestyminen olisi tarpeen (Steep Approach and Landing, liukukulma 4,5° tai yli). Ministeriön palkkaamat konsultit eivät vastanneet, kun kysyttiin: "Kuka haluaa lentokentän?" Minä vastaan: Kaikki me suomalaiset ja ulkomaalaiset, jotka teimme yli 16 miljoonaa matkaa lentokoneella vuonna 2006 Suomen ilmatilassa. Saarinen Yrittäjä, Helsinki
N ta al le nä ta se m lii se ne Ky
vi
OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE
lmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Tätä ihmisjoukkoa varten täytyy maassa olla toimiva infrastruktuuri, jonka osana ovat myös Porvoon ja Malmin lentopaikat. Ilmailu kuulee vitosena
VISIO KESTÄÄ AJAN HAMPAAN
Keskustellessamme lentopaikkamme tulevaisuudesta, lentäjäkollega sanoi, että tulisiko kerhon tehdä lentopaikalle tulevaisuuden visio ja toimintasuunnitelma sen toteuttamiseksi. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Malmin lentopaikan kehittäminen Pääkiitotie 18/36 pidennetään 1.900 metriin, mikä tekee kiitoradasta ASDR (Accelerate Stop Distance Required) -kelpoisen melkein kaikille liikelentokoneluokkaan kuuluville lentokoneille. Malmi on Suomen ammattilentäjien koulutuksen ykköspaikka, ja tulisi se ottaa huomioon myös valtion rahanjaossa, jotta Finavialla ei olisi yksin siitä vetovastuu. Kiitotielle 18 laaditaan RNAV (GPS) -lähestyminen. Kun on hyvää tahtoa ja ammattitaitoa, niin asioista selvitään. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. Älä lennä koskaan ja kas, kentät kasvavat kohta kukkaniittyinä niin Porvoossa, Malmilla kuin Seutulassa. Lisäksi samassa ilmatilassa lentävät ilmavoimat, pelastuspalvelu ja ilmailun harrastajat. Ratkaisu on jokaisella itsellään. Jos lentopaikka olisi viitekoodi 3C-tasoa, nousisi pelkästään koululentojen operaatio-osuus huomattavasti, koska lentopaikkaa voitaisiin silloin käyttää myös monimoottorikoulutukseen raskaammilla turboahdetuilla ja potkuriturbiinimoottoreilla varustetuilla lentokoneilla, varsin tarpeellista ammattilentäjäkoulutukselle ja puuttuu nyt. Emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Katse peiliin ja siinä on ratkaisu myös Malmin/Porvoon lentokenttäkiistaan. Mihin tähtää tämä selvitys Malmin lentoaseman alasajoonko jälleen kerran. Asko Pankka
j
propkoneilla turvallisesti. Kiitotielle 36 laaditaan niinikään RNAV (GPS) -lähestyminen. Joukkoon voidaan lisätä vielä kevyet suihkukoneet. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki.
I
52 ILMAILU
14 IL. Samalla tulee huomioida investoinnit tulevaisuuteen, investoimalla ympäristöystävälliseen, käyttökustannuksiltaan edullisempaan kalustoon ja siten mahdollistaa nuorten kehitys tulevaisuuden harrastajiksi, opettajiksi ja urheilijoiksi. Lare Karjalainen (malmilainen jo 41 vuotta) majuri, liikennelentäjä, lennonopettaja, tarkastuslentäjä evp.
MIHIN TÄHTÄÄ HELSINGIN SEUDUN LENTOPAIKKASELVITYS?
1. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Työryhmä ei myöskään arvosta ammattilentäjäkoulutusta. Helsingin seudun lentotoiminnan kehittämistavoitteet Jo selvityksen tiivistelmässä on VE1 (vaihtoehto 1) tuomittu ja jatkokehittämisestä luovuttu, koska nykyisen kiitotien (18/36) pidentämismahdollisuutta ei katsota riittäväksi ja mittarilähestymismenetelmän toteuttaminen Helsinki-Vantaan lentotoiminnan vuoksi ei ole mahdollista. Kiitotie 18/36 on jatkettavissa (selvityksen kuvan 7a mukaisesti 1.900 m, lisäystä 560 m), jolloin koulutusja muukin lentotoiminta voidaan toteuttaa kaksimoottori- turboahdetuilla- ja turbo-
K
tu ko ke pe
M te To ol So sa m ju
SUOMESSA ON OLTAVA TOIMIVAT LENTOPALVELUT
Kuka tarvitsee lentokentän Porvooseen tai Malmille. Asia hautui ja erään lentokenttäsäätiön sääntöjen 2§:stä löytyi seuraava teksti hiukan nykyaikaistettuna. "Säätiön tehtävänä on lentokentän ylläpito ja harraste- ja urheiluilmailijoiden koulutus, sekä puitteiden luonti lentopaikalle." Sääntökohta tuntuu kestäneen aikaa. Jos ylläoleva teksti otetaan kunkin kerhon ja kentänpitäjän visioksi, niin kerhon ja kentän näkymä on valoisa. Näin saadaan kummallekin kiitotielle lähestymismenetelmät, mitkä ECAC: n (European Organisation for the safety of Air Navigation) laitemuutosaikataulun mukaan mahdollistavat lähitulevaisuudessa CAT I-lähestymisetkin (tarkkuuslähestyminen), kun GBAS-lisäjärjestelmä (Ground Based Augmentation System) otetaan käyttöön. ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. Työryhmä Työryhmän nimiluettelosta ei näytä löytyvän yhtään pitkän linjan ammattilentäjää (liikennelentäjää, liikelentäjää, lennonopettajaa, tarkastuslentäjää), jolla olisi kokemusta ja näkemystä Malmin lentopaikan todellisesta panoksesta Suomen ilmailulle ja siellä tapahtuvasta ammattilentäjäkoulutuksesta, mikä on ensiarvoisen tärkeää Suomen kasvavalle ammattilentäjätarpeelle. 2. Lentopaikkoja ovat oikeutettuja vastustamaan vain ne, jotka ovat sitoutuneet siihen, etteivät koskaan astu lentokoneeseen eivätkä hyväksy Suomen ilmapuolustusta tai lentopelastuspalvelua. Työn lähtökohdat Työn lähtökohdaksi tulee rajata Malmin lentoaseman edelleen kehittäminen. Korkeusporrastus risteilevillä lähestymislentoradoilla on risteyskohdassa nykyisellä NDB-menetelmällä lennettäessä yli 1.000 ft, ja kun otetaan huomioon RNAV (GPS) -menetelmän sivusuuntatarkkuus, niin ei pitäisi olla mahdotonta risteävä lähestyminen, ei se ainakaan lentoturvaton ole. Olisi myös reilumpaa tässä selvityksessä käsitellä koulutusta selkeällä ammattilentäjäkoulutus nimellä, eikä viittailla sitä harrastelentotoimintaan, minkä osuus lentopaikan operaatioista on huomattavasti vähäisempää (n.40%). Rehellisyyttä edes puheisiinne, arvon suomalaiset. 4. Muut vaihtoehdot tulee ehdottomasti sulkea pois ainakin seuraavan 50 vuoden ajaksi (nykyinen vuokrasopimus on voimassa vielä 27 v.), joten Malmia pitää pystyä kehittämään tuoksi ajaksi, eikä se ole vaikeaa, eikä kovin kallistakaan
Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Hieno juttu, tuntui selkeältä. No, teimme näin. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. No, teimme näin. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. otielCAC: afety aulun isuuuustelmä stem) almin an. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. ainen uotta) ettaja, ä evp.
70
TA SITTEN UOT V
K
urssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti.
Kurssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti.
LE
hden a kiriisti ja oikematta usten imert vain imeriitetty itteeILUN i-Mal-
ILMAILU 53 14 ILMAILU. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Hieno juttu, tuntui selkeältä. t.
voi-
ILU-LEHT I LMA I
inen 1.900 SDR -keloneSDR tarve neildetut t bu) -läutoklmän ymisHK:n estyykyisä yli NAV kuus, vä lävaton iheuisestä ksen peen ukulitaan n. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti
Ilmailuhallinnonkin on syytä pitäytyä vain suomen kielessä.
kuppilatiima@gmail.com
ILMAILU 55. Ei tulosta. N
Kuppilatiima
Maailman suurimman matkustajakoneen Airbus A380:n matkustajat saavat nauttia matkallaan poikkeuksellisista mukavuuksista, kuten leveistä parivuoteista. Turisti vaihtoi kieltä ja kysyi saman saksaksi. Selvityksessä todettiin että kielitaito on tarpeeton ja siitä ei ole mitään hyötyä. Siinä Lufthansan kippari ilmoitti Frankfurtin tornille lähestyvänsä ja liittyvän "Landebahnille", kierrokseen, mutta kaikki vain saksaksi. Toinen poliiseista, jonka tytär oli juuri aloittanut koulussa kolmannen kielen opiskelun, oli vahvasti sitä mieltä että kielitaito on hyväksi ja tarpeellinen, sillä vain siten on tulevaisuudessa mahdollisuus saada hyvä työpaikka. Ilmasotahistorian alaviitteeksi jääneestä taistelusta alkoi uskomaton tapahtumaketju, joka jatkuu edelleen. hän kysyi haastavasti. Kuva- ja dokumenttiliite. Toinen poliiseista taasen oli sitä mieltä että kielitaidosta ei ihmiselle ole mitään hyötyä, ei ainakaan savolaiselle. Saudiprinssi on Forbesin maailman rikkaimpien listalla sijalla 13.
Marja Lampi ja Vladimir Prytkov: Kadonneen Brewsterin metsästys. Kiertueen ajan muusikot, kiertuehenkilökunta ja 12 tonnia varusteita matkaavat kaupungista toiseen Iron Maidenille räätälöidyllä Boeing 757:llä. Kinastelua jatkui kotvasen, kunnes vastaan tuli turisti joka kysyi jotakin ruotsiksi. 191 sivua. Niistä näki, että kone oli säilynyt vedessä käsittämättömän hyväkuntoisena. Hämärien vaiheiden jälkeen se päätyi moskovalaisyritykselle ja sitten Irlantiin. ILMAILU-lehti kertoi yhtenä ensimmäisistä tiedotusvälineistä löydöstä lukuisien kuvien kera. Käänteet ovat välillä hämmästyttäviä. Miksi siis pitäisi käyttää englantia. Katselivat vain ujosti toisiaan ja hymyilivät. Turistin lähdettyä toinen poliiseista totesi toiselle siitäs näit, kielitaidosta ei ole mitään hyötyä. Konetta etsineet Marja Lampi ja Viktor Prytkov ovat nyt kirjoittaneet kirjan tapahtumista, jotka johtivat tähän suomalaisia historianharrastajia kismittävään lopputulokseen. Hänen kuninkaallinen korkeutensa prinssi Alwaleed bin Talal bin Abdulaziz Alsaud, 52, Kingdom Holding -yhtiön puheenjohtaja Saudi-Arabiasta, on allekirjoittanut sitovan tilauksen Airbusin A380- lentävästä palatsista. Loppusijoituspaikaksi näyttää muodostuvan Yhdysvaltain merivoimien museo Pensacolassa. Bändi esiintyy ensi kesänä Helsingin Olympiastadiolla kaksi kertaa. Lammen isä, hävittäjälentäjä Heimo Lampi, oli mukana antamassa alkusysäystä etsinnöille. Sponsorit auttavat juhlaan!
roger
Ilmailuhallinto näyttää olevan kovasti huolissaan englannin kielen taidosta. Sama tulos. Näin sitä pitää! Ennestään hänen kuninkaallisella korkeudellaan on yksityiskäytössä Boeing 747-400 eli kotoisasti Jumbo. Kippari protestoi edelleen samalla jaksolla sanoen, että hän on saksalaisen yhtiön kippari joka laskeutuu Saksan maaperällä olevan ja siis kotimaisen kaupungin kentälle. Torni kuittasi ja sanoi englanniksi, että Lufthansan täytyy käyttää ilmoituksessaan englantia. Kadonneen Brewsterin metsästys kuvaa hanketta aikajärjestyksessä. Moni olisi mieluummin nähnyt Brewsterin vaikkapa Tikkakosken museossa. Kuppilatiimakiilarin mielestä tämä on tulkittava niin, että meneillään olevan sopimattoman toiminnan voi saattaa loppuun, mutta seuraavalla kerralla täytyy välttää...
la ua,
kulma n. Esipuheen teokseen on kirjoittanut vedenalaisiin konehylkyihin erikoistunut Timo Nyman. Turisti ei luovuttanut vaan kysyi englanniksi. Taas sama tulos. Näkökulma on siten vahvasti hänen.
roger
Laskuvarjohypyn maailmanmestaripari Heini Elo ja Klasu Ramsay sai Rouva Tasavallan Presidentiltä kutsun Linnanjuhliin! Pari ei ilmeisesti odottanut kutsua, sillä mestarit olivat varanneet itsenäisyyspäivän tietämille harjoittelumatkan Australiaan. Selvittely ja asian toteaminen tapahtui kahden poliisin toimesta, heidän ollessaan partioimassa Kuopion torilla. 29,90 euroa.
roger
Se on aina yhtä mukavaa havaita julkkisten lentävän itse. Sojoitetmmese oli inkan-
roger
Alkoihan A380-rintamalla tapahtua. Tuokin turisti osasi ainakin neljää kieltä, eikä sille ollut siitä mitään hyötyä, joten minä olin oikeassa. Brewster nousi kiinnostuksen kohteeksi, kun vanhojen sotakoneiden arvostus kasvoi. Jos pariskunnat harrastavat vuoteissa sopimatonta toimintaa, tulemme kohteliaasti käskemään heitä välttämään tätä jatkossa, lentoyhtiön Stephen Forshaw sanoi. Hän oli jo 80-luvulla pohtinut Brewsterien hakemista Neuvostoliitosta. Arvokas historiallinen hävittäjä kiinnosti muitakin kuin etsijöitä. Pilotti onnistui pelastautumaan rintamalinjojen oikealle puolelle. "Lento vuorolla Beast 666 lähtee portilta 25".
roger
Erään lukijamme mieleen tuli juttu "Ilmailu kuulee vitosena" -palstan ICAO:n kielitaitovaatimuksista kertovan kirjoituksen johdosta. Kumpikaan poliiseista ei ymmärtänyt mitään. Hän on ensimmäinen asiakas, joka tilaa VIP-version maailman suurimmasta lentokoneesta. Minerva Kustannus 2007. Kielitaidosta ei ole hyötyä! Näin se on todistettu. Tällöin jaksolla ollut British Airwaysin liikennekoneen kippari totesi radiossa lakonisesti: "Koska Saksa hävisi toisen maailmansodan".
L
Usein ratun yneet sta ylhistoä vala voi : saraitettu mutta suksia n tuten ja avasti neen
auri Pekurin ohjaama Brewster-hävittäjä BW-372 teki ilmataistelun päätteeksi pakkolaskun järveen vuonna 1942. Yhtään tällaista konetta ei ollut maailmalla säilynyt. Turisti luovutti ja jatkoi matkaa. Nyt ka vaa. Ilmailevat vuoteet eivät kuitenkaan sovellu aivan mihin aktiviteettiin tahansa, ainakin mikäli on uskominen Singapore Airlinesia. Näin tekee myös laulu- ja soitinyhtye Iron Maidenin solisti Bruce Dickinson, joka lentää myös Astraeus Airline -yhtiössä. Käovat llisesti kymisista, ksita1 A4naisia duttu ehdas öväen si. Lopuksi turisti esitti kysymyksen ranskaksi. Marja Lampi kuvaa kirjassa henkilökohtaista taisteluaan tuulimyllyjä vastaan, kun hän pyrkii selvittämään koneen kohtaloa. Monipolvisten arkistoselvitysten ja etsintöjen jälkeen BW-372 nostettiin Isosta Kalejärvestä vuonna 1998. Tällainen huolehtiminen on kuitenkin aivan turhaa, sillä Kari Laaksonen Savossa eli Kuopiossa, jossa muutenkin kaikki asiat tiedetään hyvin, on tämäkin asia selvitetty jo vuosia sitten ja oikein virallisesti virkavallan toimesta