Ilmailulehti 12/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Joulukuu nro 12 / 2006 69. vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa UTIN LENTÄVÄT JÄÄKÄRIT Vuoden ilmailukirjasatoa 06012 6 41 488 2 8 880 30 288803-0612 PAL.VKO MAAILMAN SUURIN SUOMEN LIPPU 2007-01
Ilman sujuvaa lentoliikennettä me emme maailmalla menesty. Suomen 25 lentoaseman verkosto toimii laadukkaasti. Turvallisesti. www.finavia.fi. Ja tehokkaasti. Leveä portti maailmalle Suomi on kuin kaukainen saari. Me vastaamme niiden ylläpidosta ja kehittämisestä
Niinpä piuhat piti osittain vetää uudelleen. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Sekin on jo vuosia myöhässä ja käyttäjät Utissa odottavat koneitaan kiihkeästi. Ensi keväänä ne saadaan - ehkä. Kirjavuoden ilmailusatoa Kerhon verokiemurat Utin lentävät jääkärit Moottorilentotoimikunnan näköalat Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Maailman suurin Suomen lippu lentää Hangon taivaalla. Onneksi Säteilyturvakeskus on ollut tarkkana. Sotilaskoneiden suunnittelu vie sekin jo vuosikymmeniä - ja usein uhkakuva häviää ennen tuotantoon pääsemistä. Yhdysvallat aikoo mennä uudelleen kuuhun. Jos kuuhun jälleen lähdetään, matkaan startataan 60-luvun perustekniikalla mutta nykypäivään siirrettynä ja päivitettynä. Suomen Ilmailuliitto ja ILMAILU-lehti toivottavat lukijoille Rauhallista Joulua ja Ilmailullista Uutta Vuotta. Suomalaista ilmailua ehkä eniten koskettaa tässäkin lehdessä vahvasti esillä oleva NH90-kuljetushelikopteri. Ongelmat löytyvät koneen sähköjohdoista. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Ratkaisua ei haettu uusimmista teknologioista vaan ilmailumuseosta, jossa käytiin tutkimassa Apollo-avaruuskapselia. Esimerkiksi LS-10-purjekonetta on hiottu vuosikausia ja nyt vihdoin toimitukset asiakkaille ovat käynnistyneet. Sivu 4. 3 4 14 20 22 24 27 28 32 36 39 40 42 45 46 54 55 Pääkirjoitus Monipuolinen Turpboogie Tampereella Uutiset Purjelentouutta Ilmailuliitto hakee vauhtia strategiaansa Lentopelastusseuran toiminta hyvin käyntiin Liitäjien syyspäivät Aikuiset lennokkikurssin kohderyhmänä Konemarkkinat ja tapahtumat SIL-sivut Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Jos laskettelu olisi ilmailua... 2007 ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Syitä tähän trendiin on monia. 10 numeroa v. Selkeiden parannusten löytäminen suoritusarvoihin ei ole enää niin helppoa kuin lentämisen huimina kehitysvuosina. Samaan kategoriaan kuuluvat myös Helsingin uudet matalalattiaraitiovaunut sekä Suomenlinnan surullisenkuuluisa lautta. Irvistäviä saumoja on täytetty hitsaamalla ja muutenkin meininki on ollut vähemmän luottamusta herättävää. Vähemmän julkisuutta on saanut Olkiluodon kolmannen ydinvoimalarakennuksen teräsvuoraus, jonka ranskalainen toimittaja on tilannut Saksasta ja jonka tuotanto on edelleen ulkoistettu Puolaan. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Olemme kuitenkin jo inhimillisen osaamisen äärirajoilla. Kansi ja tämän sivun kuva Juge Heikkilä. Eikö kukaan enää osaa mitään S aamme koko ajan lukea uutisista, miten uusi teknologia ei toimi (ja nyt ei ole kyse digisovittimista). Monimutkaistunut tekniikka ja suoritusarvojen rajojen hakeminen näkyvät myös harrastusilmai- lussa. Ilmailualalla tuorein ongelmiin ajautunut projekti on jättijumbo Airbus A380, joka viivästyy vuosia ja tuottaa rakentajalleen miljarditappiot. sisältö joulukuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 69. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Nyt siitä ollaan rakentamassa myös ilman ohjaajaa toimiva versio. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Suihkumoottoroitu siipihaalarihyppy kiinnosti laskuvarjourheilijoiden Turpaboogeissa. Amerikkalaisten F-35 Lightning II hävittäjästä piti tulla seuraavan polven monitoimikone monille maille. Suunnittelussa Ranskassa ja Saksassa on käytetty Catia CAD-ohjelman eri versioita. Tekniikka on monimutkaistunut ja hankkeet kansainvälistyneet. Kaiken pitäisi olla parempaa ja halvempaa kuin aiemmin - niin ostaa kuin operoida. Suorituskyvyn äärirajoilla on oltu jo pitkään. Näin kävi Comanche-taistelukopterille, joka suunniteltiin kylmän sodan uhkia torjumaan. Murheellisin esimerkki lienevät Pendolino-junat, jotka eivät millään tahdo sopeutua suomalaisiin olosuhteisiin. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Toivottavasti tässä yhteiseurooppalaisessa hankkeessa vältetään NH90:n kohtalo, muutoin uutta laajarunkokonetta odotetaan pitkälle ensi vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle. Kaikki tilattu halvalla ulkomailta. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Finnair puolestaan on sitonut tulevaisuutensa A350 XWB -matkustajakoneeseen, josta on tilauksen jälkeen tarjolla jo kolmas kehitysversio
Hyppääjät eivät muodosta enää Ilmailuliiton suurinta jäsenjoukkoa, vaan se kunnia siirtyi viime vuonna takaisin purjelentäjille. Mistä pudotus johtuu. Paljon kiinnostaa kuultavaa oli tarjolla ja runsaasti kertyi myös kuppilatiimaa. 4 laskuvarjourheilu joulukuu 2006 Turpaboogiet Tampereella Headdown-hypyn Suomen ennätysyritys syksyllä 2006. Tällä hetkellä hyppääjäjäseniä liitossa on runsaat 2200. 204 hyppääjää talsi leveää portaikkoa luentosaliin kuulemaan, mitä on taivaalla ja maassa tehty tänä vuonna ja mitä tuleman pitää. Avaajana toimi kuitenkin Laskuvarjotoimikunnan (LT) puheenjohtaja Ulla Hiipakka, joka esitteli hieman huolestuttavia kuvioita Suomen Ilmailuliiton laskuvarjojäsenten hitaasta vähenemisestä, mikä suuntaus jatkuu jo neljättä vuotta. Laji on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti. Laskuvarjourheilijoiden Turpaboogie kokoaa lajin harrastajat yhteen kauden päätteeksi. Samalla esitellään Juge Heikkilän hienoja hyppykuvia. ampolan koulun jättimäinen aula ahmaisi sisäänsä tämän vuotisen Turpaboogien yleisön. ILMAILUlehden raportti kertoo, mistä virallisessa osuudessa puhuttiin. Harmaa ja tihkuinen marraskuun sää oli ohjelman täydellinen vastapaino näistä boogeista tuli mieleenpainuva elämys, joka antoi varmasti jokaiselle hyppääjälle jotakin. TB on Laskuvarjotoimikunnan vuoden tärkein tapahtuma, johon panostetaan paljon. Mainiot esitelmöitsijät toivat hyppäämisen lähelle yleisöä, joka melkein kuuli suihkumoottorin suhinan tai tunsi ruumiissaan, kuinka kimuranttia onkaan vääntää kuviohyppyä pystyasennossa. S Avaus ja tilasto Tilaisuuden paikallinen puuhaaja oli Tampereen laskuvarjokerho ry, jonka järjestelyissä ei ollut moitteen sijaa. Nyt oli vuorossa jälleen Tampere. Näissä boogeissa esitettiin yksi selitys, mistä myöhemmin lisää.
C- ja D-luokan koulutuspakettia jatketaan (ilmestynyt on jo lukuisia korkeatasoisia hyppyoppaita, joita saa SIL-shopista). HM-koulutusta ja -jatkokoulutusta kehitetään, tarkistetaan Koulutusohjelma II kokonaisuudessaan kuten myös Oppilaan opas II ja Ohjeita hyppymestarille. teksti MARTTI ROIVAINEN kuvat JUGE HEIKKILÄ laskuvarjourheilu joulukuu 2006 5 Hyppääjät eivät muodosta enää Ilmailuliiton suurinta jäsenjoukkoa, vaan se kunnia siirtyi viime vuonna takaisin purjelentäjille. Tandemhyppy toimii monille ensimmäisenä kosketuspintana laskuvarjourheiluun. Vaikka Suomessa mitään vastaavia virheitä ei olekaan havaittu, KTK lähetti tandemhyppymestareille varmuuden vuoksi muistutuksen oikeista toimintatavoista. Kesäkuun alussa KTK joutui hyvinkin nopeasti toimimaan USA:ssa sattuneen tandemonnettomuuden takia (varjon avautuessa oppilas putosi valjaista niiden väärän kiinnityksen takia ja sai surmansa). Sillä onkin jo pitkä perinne, sillä LT:n varapuheenjohtaja Jukka Juntunen aloitti opetuksen v. Kuvunkäsittelykoulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. 2000 ja on pitänyt 20 koulutustilaisuutta eri puolella Suomea. KTK on saanut tänäkin vuonna kentältä palautteita ja ryhtynyt esimerkiksi uudistamaan oppilaan ja novaoppilaan alkeisopasta. Kauan palvellut hyppykone OHCBA romuttui vuonna 2004, ja nyt hyppylavettina on Cessna 206F OHCMT. Laskuvarjoilua säätelevään OPS M6-1:een jätetään vain välttämättömin, ja SIL ry saa selkeästi lisää toimivaltaa omissa asioissaan, eikä kaikkia ohjeita tarvitse enää hyväksyttää IH:ssa. Tavoitteena on saada uudistus voimaan keväällä 2007. Noin 200 jäsenen Tamlk ry:ssä hypätään vuosittain kolmisentuhatta hyppyä. Siitä piti tehdä eksperimental-hyppykone, mikä olisi helpottanut muutostöitä ja mahdollistanut taloudellisemman huollon, mutta homma kaatui lopulta ilmailupolitiikkaan, totesi konevastaava Ari Alanko. Yhteensä noin 170 henkeä on osallistunut koulutukseen, joten nykyisille hyppääjille Juntusen "koulu". Tamperelaisilla on kuitenkin nyt ensi käden tietoa siitä, miten moinen muunnos periaatteessa tehdään. linnolta (IH) Ilmailuliitolle uuden ilmailulain mahdollistamalla tavalla. Vuonna 2006 hypättiinkin enemmän tandemeita kuin koskaan aiemmin. KTK toimii ILMAILU-lehdessä I/2006 mainostettiin Koulutus- ja turvallisuuskomitean (KTK) tulevia aikaansaannoksia eli hieman paranneltuja SIL ry:n laskuvarjokoulutus- ja toiminnallisia ohjeita sekä osin uudistettuja Koulutusohjelma I:stä ja II:sta. Ei-ilmailevaa kokousväkeä riemastutti muuten tieto siitä, että uudessa OPS:issa sitten kun se joskus astuu voimaan ei oteta enää edes epäsuorasti kantaa hyppäämiseen kiinteältä alustalta, koska se ei Ilmailuliitonkaan mukaan ole ilmailua. Nyt vuoden lopulla voitiin todeta näiden kaikkien tulleen voimaan 1.5.2006 eli vaikuttaneen jo koko hyppykauden. Muun muassa tandemtoimintaa helpotettiin ja novaoppilaan valinnanvapautta lisättiin ja alkeiskurssin vähimmäisaika lyheni kolmeen päivään. Mutta kehitys ei pysähdy koskaan. Nyt voimia keskitetään suureen määräysuudistukseen, joka liittyy tiettyjen viranomaistehtävien siirtoon Ilmailuhal- Tamperelaisten puheenjohtaja Katja Saarikoski esitteli kahdella kentällä, Jämillä viikonloppuisin ja arkisin Tampere-Pirkkalassa toimivan kerhon. Sen avulla voi kokeilla, mistä on kyse
Parviainen ei ole tyytynyt tähän, vaan on lisännyt pu-. 2005 Chicagossa. Kotiin palattuaan Visa tilasi Suomen lipun ja teetätti Parasalessa repun lippua varten. Idea lippuhyppäämiseen syntyi Visan vieraillessa Australiassa. Visa on hypännyt yleensä SLK:n oppilaskalustolla käyttäen 280 neliöjalkaista PD Navigator -kupua. Kuulemma lelupikkuukoista on apua, jos hahmotusvaikeus iskee hypyn kulkua pähkäiltäessä. 6 laskuvarjourheilu joulukuu 2006 Visa Parviainen innostui näyttävistä lippuhypyistä Australiassa. Sinänsä tarinahan on vanha tuttu: hypätään kuvioita neljän hengen joukkueella. Suomi on kehityksen kärjessä, sillä sen joukkue on jo osallistunut ensim- mäiseen kansainväliseen kilpailuun v. Sen mitat on 10 x 16 m eli 160 neliömetriä. Yhdysvaltalaisharrastajien tavoite on luonnollisesti saada lajista USA:n mestaruuskisojen virallinen laji, kenties jopa FAI-laji. Ensimmäiset hypyt maailman suurimman Suomen lipun kanssa hypättiin viime kesänä. Suihkumoottoroitu lintumies Eipä jäänyt innostavuudessa Saaren esityksestä vähääkään jälkeen Visa Parviaisen "moottoroidun liitopukuhyppäämisen" julkituonti. Lisäksi yleisökin hoksasi kysyä, "että millaisilla rullalaudoilla tuota oikein harjoitellaan". VRW, vertical relative work) sai yleisön herkeämättömän mielenkiinnon, sillä freeflyingiä harrastanut hyppääjä osaa arvostaa pystyhyppäämisen vaikeutta. Tyypillinen menettely on ollut kiinnittää lipun yläkulma varjon viilekkeeseen ja alakulma hyppääjän jalkaan. on hyvinkin tuttu. Aloituskynnys on Saaren mukaan korkea, mikä rajoittaa osallistumista. Ei kestäne kauankaan, kun pystykuviohyppy on SM-kisojen näytöslaji ja sitten enemmänkin. Suomesta löytyy kuitenkin selvästi intoa kehittää lajia. MAAILMAN SUURIN SUOMEN LIPPU Tämän lehden kannessa ja yllä olevassa kuvassa Visa Parviainen lentää varjollaan hinaten maailman suurinta Suomen lippua. Hyppääjähän yrittää pysyä taivaalla mahdollisimman kauan, ja liitopuku oli aikanaan yksi askel tähän suuntaan. Lajin gurujen verkkosivulta vrw4way.com voi käydä katsomassa lisätietoja. Niin toimitaan pystykuviohyppäämisessä, jossa ensimmäiset kilpailut järjestettiin USA:ssa v. Näissä Turpaboogeissa yleisö sai, jos ei nyt aivan todistaa kahden uuden lajin syntyä, niin ainakin omin silmin nähdä todellisia uutuuksia taivaalla erinomaisten esitelmien ja elävien kuvien avulla. Mutta alkaako haasteellisuus tavallisesta kuviohypystä jo loppua, kun hommaa on vaikeutettava eli lainattava freeflyingkavereilta hyppyasento kuvioiden (blokkien tai randomien) vääntämiseen pystyasennossa, joko pää alaspäin tai ylöspäin. Hyppykorkeus on 4000 metriä ja työskentelyaika on 35 sekuntia. Siellä hyppättiin aussilipun kanssa ja Visa päätti hankkia paikallisen lisenssin lippuhyppäämistä varten. On Suomessa aiemminkin toki tehty näytöshyppyjä lippujen kanssa, mutta ne ovat olleet paljon pienempiä. Siniristilippu on normaalia lippukangasta ja sen on valmistanut Painomaa oy. 2006 etämenetelmällä (kuvat katsotaan verkosta, hypätään, paikallinen tuomari arvioi hypyt ja pisteet lähetetään järjestäjille, kaikki mukavasti kotikentällä). Hyppykorkeuden minimi on 1500 m. Markus Saaren esitys pystykuviohyppäämisestä (engl. Juntunen on saanut valmiiksi laajan kuvunkäsittelyoppimateriaalin, mikä helpottaa tulevien kouluttajien työtä. Uutta, vanhaa ja lainattua sinitaivaalla Hyppäämistä vievät eteenpäin vain hyppääjät itse. Varsinainen lippu painaa 20 kg, alapainona oleva puntti 25 kg ja reppu noin 5 kg
laskuvarjourheilu joulukuu 2006 7 Niilo Ahola, Mikko Iho ja Jussi Markkanen sitfly-ringissä Hangossa kesällä 2006.
Visa Parviaisella on jo kolmisenkymmentä moottoroitua hyppyä takanaan. Lentokonetta ei käytetä turvallisuussyistä nousuun, vaan hyppy tapahtuu kuumailmapallon korin kylkeen kiinnitetyltä teräsrampilta n. Tällä hetkellä lentoaika moottoreilla on yksi minuutti. Parviaisella on 170-neliöjalkainen varjo, jossa on pitkä yhdyspunos ja iso apuvarjo. Moottorit käynnistetään rampilla tyhjäkäynnille ja kiihdytetään täyteen tehoon vasta uloshypyn jälkeen. 8 laskuvarjourheilu joulukuu 2006 Ilmailuliiton Sinitaivas-tapahtumassa vuonna 2002 Jari Kuosma ennusti, että lennokkisuihkumoottori vielä joku päivä yhdistetään liitopukuun. kuun suihkumoottorit vaakalennon aikaansaamiseksi. Omaa kehoa ja liitopukua on pystyttävä lentämään moottoria apuna käyttäen. kustannusten takia ole odotettavissa harrastuksen räjähdyksenomaista kasvua, yksi moottori kun maksaa 6000 euroa), viranomainen suhtautui toimintaan ymmärtävästi. Ilmailuhallinto nimittäin kiinnostui toiminnasta ja pyysi Ilmailuliitolta lausuntoa siitä, mihin lokeroon Visa Parviainen lentää suihkumoottorien voimalla. Johtavana ajatuksena hänellä on ei lentokoneen keksiminen uudestaan ties monetta kertaa vaan "rakettimiehen" luominen. Mitään laskuvarjosääntöjäkään ei rikota. Koko rakennelma on siis hallittavissa oleva kokonaisuus, joka määräyksellisesti sijoittuu laskuvarjourheiluksi. Mahdollisuus hypätä lentokoneesta ja käynnistää koneet vapaassa pudotuksessa helpottaisivat hyppäämistä. Pehmeät polttoainesäiliöt (tietenkin JET A-1:stä) ovat puvun siivissä ja alla on tulenkestävä haalari Hallintalaitteet eli tehonsäätö ja "kuolleen miehen kytkin" ovat käsissä. Ilmailuliiton Sinitaivas-tapahtumassa vuonna 2002 Jari Kuosma ennusti, että lennokkisuihkumoottori vielä joku päivä yhdistetään liitopukuun (ILMAILU 3/2002), ja näin on käynyt. Tarkoituksena on kehittää vielä voimanlähteitä ja liitopukua, koska sitä ei ole tarkoitettu tällaiseen hyppytoimintaan. 1600 metristä. Lentäminen on kuulemma helppoa, mutta oikean kohtauskulman säilyttäminen vaatii työtä. Lentoonlähtö maasta sen sijaan jää vielä haaveisiin. Kisahyppääjän kuva Pasi Pirttikoski oli tehnyt Sky coach- eli ilmailuvalmentajakoulutuksensa loppu-. Parviaisella on hypyllä yllään tavallinen liitopuku ja jaloissaan retkiluistimen levyihin kiinnitetyt kaksi noin 1,5 litran virvoitusjuomapullon kokoista lennokkisuihkumoottoria, joista kumpikin tuottaa 24 kiloa työntövoimaa. Hollantilaisen AMT:n turbiinit on kiinnitetty retkiluistimien runkoihin. moottoroitu liitohyppääminen pantaisiin. Koska sitä harrastetaan valvomattomassa ilmatilassa näkölentosäännöin eikä aiheuteta vaaraa muulle ilmailulle (eikä mm
Siksipä on aiheellista varmistua siitä, että ennätystä tavoitteleva noudattaa tarkkoja sääntöjä, jottei en- nätys jäisi saamatta muotovirheen vuoksi. Euroopan) ennätyksen, joka tuli sääntöihin tänä vuonna. Periaatteessa säännöt ovat samat kuin maailmanennätyksessä, mutta suoritus on tehtävä asianomaisessa maanosassa. SM 2007 Tulevan vuoden SM-kisajärjestäjät esittäytyivät seuraavaksi. Ennätysten perusjako on kilpailu- ja suoritusennätyksiin, joista edelliset tehdään vain virallisessa kilpailussa (ei kerhon syyskisoissa), suoritusennätys taas voi olla esim. Jälkimmäisten kisojen johtaja Markku Teivainen lupasi, että kyseessä ovat "kilpailijoiden kisat, joiden hinnat ovat mahdollisimman alhaiset".. Suurin osa hyppääjistä käyttää valmentajaa, mutta esimerkiksi purjelentäjistä ei kukaan. Hyppyjä on runsaat 1100, joista lajihyppyjä 650. Näiden mielipiteitä siis tiedusteltiin tutkimuksessa. Kilpailukomitea päätti myöntää taito-, tarkkuus- ja CFlajit Kuopion laskuvarjourheilijat ry:lle Rautavaaralla pidettäviksi, ja muut lajit eli kuviohypyt, freestylen, freeflyingin ja CP:n Suomen laskuvarjokerho ry:lle Hankoon. Jos havitellaan vaikkapa suurimman kuvion ennätystä, on löydettävä hankkeelle johtaja, osallistujilla on oltava FAI-lisenssi, paikalle tarvitaan tuoma- rit ja heille etukäteistieto ennätyssuunnitelmasta. FAI:n laskuvarjokomitea eli IPC on kehitellyt uuden ennätysluokan eli maanosan (mantereen, esim. laskuvarjourheilu joulukuu 2006 9 Siipipuvut ovat tuoneet aivan uudenlaisen lentämisen myös suurten hyppääjäjoukkojen ulottuville. Ainakin kannattaa lukea FAI:n Sporting Coden General Sectionin osat 4.2 ja 6., hyppysääntöjen eli Section 5:n kohta 3 sekä tietenkin Kilpailukomitean laatimat suomalaiset laskuvarjourheilun SM- ja SE-säännöt ja kilpailusäännöt, sillä SE:t tehdään soveltuvin osin niiden mukaan. Tässä kuvassa Zephyrhillin Otterista vaikuttaa siltä, että hyppääjä nousee exitistä jopa koneen yläpuolelle. työksi tutkimuksen siitä, onko laskuvarjohyppääminen urheilua. Aiemmin touhu oli erilasten stunt-hyppääjien yksinoikeutta. Koska hyppääminen ainakin SMtasolla on pitkäjännitteistä ja suunniteltua ja sisältää peruskunto- ja mielikuvaharjoittelua sekä valmennusta, on se Pirttikoskenkin mielestä selkeää urheilua. Suomen ennätyksistä Joka vuosi tekevät hyppääjät Suomen ennätyksiä. Keskimäärin voidaan sanoa, että SMkisailija on aloittanut hyppäämisen 10 vuotta sitten ja mitellyt voimiaan SMtasolla ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa. Yrityksen jälkeen tekijöiden vastuulla on ennakkoilmoituksen tekeminen Ilmailuliittoon ja hakemuksen täyttäminen ja sen toimittaminen liitteineen liitolle. Ensimmäiset SM-kilpailuthan järjestettiin jo 1965, ja tämän vuoden kisoihin otti osaa noin 17 % C- ja D-luokan hyppääjistä. Urheilijoina hyppääjistä piti itseään 86 %. Ennätyksen tekijä vastaa oikeasta suorituksesta ja ennätyksen hakemisesta. suurin vapaapudotuskuvio. Hyppytuomari ja kilpailuasiantuntija Jukka Olkkonen esitelmöi ennätyksen teossa huomioitavista seikoista. Ennätys voi myös olla henkilökohtainen tai joukkue-ennätys sekä joko yleinen tai naisten ennätys (miesten ennätyksiä ei ole). Eri lajeilla on omat tarkemmat sääntönsä
Niin ikään vakioaihe eli yksipäiväinen alkeiskurssi nosti päätään. Onhan kohtuullista, että niinkin paljon asioista päättävä elin kuin KTK on kerran vuodessa rivihyppääjän hiillostettavana, ja nyt kiinnostuksen kohteeksi joutui tuore ilmailuhuhu laskuvarjohyppääjien kelpoisuustodistuksen keventymisestä. Esimerkiksi Nelos-kanavalla on pyörinyt Brasilia-aiheisia katkotunnisteita, jotka ovat hänen kuvaamiaan. Hyppyjä hänellä on tällä hetkellä noin 1150. Keskustelu oli vilkasta eikä pelkästään koulutusohjelmien nippelijuttuihin porautuvaa, vaan raotettiin jo yleishyppyfilosofian ovea: mitä hyppääjältä voidaan vaatia, paljonko toiminnanvapautta hän pystyy käsittelemään, mitkä ovat kerhon velvollisuudet ja oikeudet, miten Ilmailuliitto suhtautuu "kentän ääneen"? Soittoa Sahalla Illan paikassa soittoruokala Sahassa palkittiin eri liigavoittajat, jaettiin suomenennätysmitalit sekä luovutettiin laskuvarjoilun tärkein palkinto eli Nesteen kiertopalkinto vuoden laskuvarjohyppääjälle, joka oli, ei kenties niin yllättäen, Jukka Juntunen. - Tein sen hyppykurssista, jolle osallistuin itsekin. Paljon suuremmalla todennäköisyydellä tarttuu juuri se hyvä hetki muistikortille. Pohjana ovat eurooppalaiset ilmailumääräykset, jotka eivät ota kantaa laskuvarjohyppäämiseen. Juge on tehnyt myös joitakin kuvauskeikkoja silloin tällöin. Kysymyksiä tulvi KTK:n "jalkapuussa" eli kyselytunnin aikana. - Hyppääminen on sairaan hauskaa hommaa ja kuvaan siksi että saisin tallennettua edes pienen muiston niistä hienoista hetkistä parhaiden kavereiden kanssa taivaalla! Kansi ja artikkelin kuvat on otettu perustason Canon 350D -kameralla. Laskuvarjohyppyharrastuksensa hän rahoittaa kamera-assistenttina mainos- ja elokuvatuotannoissa. Vaikka pakkausmäärävaatimus nousi 15:stä vähintään 24 pakkaukseen uusimista edeltävien 24 kuukauden aikana, keskimäärin pakkaajilla on nykyäänkin noin 40 pakkausta kahden vuoden aikana. Ilmailuliitto hankki hyvinkin arvovaltaisen kaartin muistion allekirjoittajiksi ja luovutti nivaskan valtiovarainministeriölle lokakuussa. Lisävaatimuksena tuli tosin vielä kolmen eri repputyypin pakkaaminen.. Objektiivinä on ollut 18-55mm Canonin zoomi. Asian käsittely on kesken eikä vielä tiedetä, millaiseksi kelpoisuustodistusjärjestelmä muuttuu, mutta ilmeisesti se yksinkertaistuu jollakin tavalla. Suurin osa alkeiskurssilaisista ei jatka uraansa, joten saattaa olla, että lyhyt "elämyskurssi" olisi heille omiaan ja lajiin hurahtaneet joutuisivat jatkokurssille taitojaan täydentämään. IH:lla on kuitenkin ilmailulain mukaan 6§:n mukaan oikeus antaa turvallisuus- ja ympäristösyistä laskuvarjoilua koskevia määräyksiä. Tällä hetkellä yhdeksälle EUmaalle, Suomi mukaan lukien, on myönnetty poikkeuslupa vapauttaa yksityisessä huvi-ilmailussa (ja myös veneilyssä) käytettävät moottoripolttoaineet valmisteverosta. 10 laskuvarjourheilu joulukuu 2006 Uudesta dieselistä lähtee tehoa 230 hv ilman tehorajoitusta, polttoaineena on JET A-1 ja kulutus on hyppykäytössä 38-40 l/t. Vastauksia ja kysymyksiä Lauantain yleisohjelmana olivat vielä ennen erillisiä vaihtoehto-ohjelmia (puheenjohtaja-, nova- ja tandemhyppymestari- sekä taito/tarkkuuspalaveri) Torsten Hoffmannin tiedote polttoaineveroasian kehityksestä ja KTK:n kyselytunti. Hyvin ansaitut luottamushenkilön eläkepäivät odottavat siis Juntusta. Kuvaamisen ammattilainen harrastaa taivaalla A rtikkelin kuvat ottanut Jukka-Pekka "Juge" Heikkilä (36). Tiukentuneiden uusimissäännösten syynä on pienentyneistä repuista johtuva vaativampi pakkaustekniikka. Hoffmannin neuvo oli, että kerhojen on varauduttava hinnankorotukseen. Perhe asuu Söderkullassa 15 minuutin päässä Malmilta. Vuonna 2000 aloitin lajin uudestaan Suomen Laskuvarjokerhossa, Juge kertoo. Kansainvälisessä ilmailussa sen sijaan polttoaineet ovat ja pysyvät verottomina. Asia ei ole valitettavasti sillä selvä, että seuraavaksi siitä päättävät EU:n komissio ja ministerineuvosto ja komissio on melko penseä verottomuuden jatkamiseksi. - Se hyvä puoli digikamerassa on että yhdellä hypyllä voi antaa kameran laulaa ihan huoletta vaikka koko hypyn ajan. Samaten Juge kuvasi skydive-aiheiset katkotunnisteet pari vuotta sitten. Heillä on vähän päälle 1-vuotias poika nimeltä Lenny. www.jugeheikkila.com Kalustoasiaa Ilmailuliiton uutta IH:n hyväksymää kalustokelpoisuusohjetta on jo käsitelty lokakuun ILMAILU-lehdessä. Ainakaan ensi vuonna ei siihen päästä, mutta äänekkäästi sitä jotkut kannattivat, ja KTK voineekin odottaa tämänsuuntaista kirjallista esitystä ensi vuoden työlistaansa. Tämä autuas tilanne saattaa kuitenkin päättyä ensi vuoden alusta, mikä merkitsisi noin kolmanneksen nousua lentopolttoaineiden hinnoissa. Tietotaidon ylläpito vaatii säännöllistä ja monipuolista harjoitusta, ja varavarjon pakkaajan osa kaluston kunnon (ja sitä kautta turvallisuuden) ylläpitämisessä on erittäin tärkeä. Hyppäämisen Juge aloitti Kemissä vuonna 1996 kun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa piti tehdä dokumentti jostain aiheesta. Eli peruskittilinssi. Juge on naimisissa laskuvarjourheilua harrastavan ja Finnairilla lentokonemekaanikkona työskentelevän Heidin kanssa. Nyt oli Hoffmannilla vaivojensa palkaksi mukavaa kerrottavaa: Suomi aikoo hakea jatkoa verovapaudelle. Kalustotyöryhmän (KTR) puheenjohtaja Jussi Sistonen esitteli ja perusteli nyt sitä hyppykansalle. Perusteena oli pitkäaikainen komiteatyö Laskuvarjourheilun keskustoimikunnan (LUKT) ja LT:n puheenjohtajana 2000-2005 ja varapuheenjohtajana 1998-2000 ja 2006 sekä toimiminen Termiikkitarkastajana vuodesta 1997 ja kuvunkäsittelykoulutuksen antajana. Huono puoli siinä on se, että kuvien läpikäymiseen menee sitten tuhottomasti aikaa, pohtii Juge digiajan etuja filmikameraan verrattaessa. Kallistuuko lentopolttoaine ensi vuonna. Sen jälkeen opiskelijan tilipussi ei antanut myöden hypätä. Hoffmann laati tänä vuonna tarkkaan perustellun muistion poikkeusluvan jatkamiseksi
Hyppääminen on nykyään liian kallista monelle muuten harrastuksesta kiinnostuneelle. Nämä kaksi valitsevat Ilmailuliiton toimintaohjeiden mukaan muut hyppytoimikuntien jäsenet, mutta käytännössä alakomiteoiden pj:t ovat muodostaneet haluamansa porukan. Tavoitteena on siirtää se viranomaisilta Ilmailuliiton hoteisiin sekä poistaa "tarkastajan" titteli. Esimerkiksi liiton nimissä purjelentokonetta katsastavalla on vastuuvakuutus aina 50 000 euroon asti. Mikä oli hinta kemiläisille, jäi salaisuudeksi, mutta tehtaan kataloogissa summaksi mainitaan 92 000 euroa, jossa on "neuvotteluvaraa". Kyse on luonnollisesti rahasta. Kiistatapa- uksissa Pohjola selvittää tarvittaessa oikeudessa vastuuhenkilön. Henkilövalinnat Seuraavan vuoden toimintasuunnitelman esittelyn jälkeen valittiin neuvoaantavasti LT:n puheenjohtajisto. Toinen vakuutus on Tuplaturva, jossa on kaksi osaa: vapaaehtoistyön tapaturmavakuutus, joka kattaa seuran varainhankintaan liittyvän vammariskin myös talkoolaisilta, jotka eivät ole jäseniä, sekä jäsenillä oleva toiminnanvastuuvakuutus. Tilaus tehtiin kesäkuussa 2005, asennus suoritettiin Norjassa ja Suomeen kone lennettiin 5.4.2006. Nyt Kemissä hypätään lähes aina 4000 metristä, minne noustaan noin 28 minuutissa (5 hengen pokan lentoaika kokonaisuudessaan 32-33 minuuttia). Ulla Hiipakka sai luottamuksen uudelle kaudelle, mutta eläköityvän Juntusen tilalle vpj:ksi valittiin kuopiolainen Heidi Ahonen. Heikkisen esittelemien kannattavuuslaskelmien mukaan diesel on selvästi bensiinimoottoria parempi vaihtoehto; tuotot tuntia kohden ovat suuremmat ja kulut huomattavasti pienemmät kuin entisellä Cessnalla. Suuria muutoksia toimikuntiin ei tullut; KTK:ssa aloittavat tuoreina jäseninä Ari Hanttu Utista ja Anna Kyröläinen Mikkelistä. Vuoden vaarat Jos haluaa kuulla tutkittua ja tosiasioihin perustuvaa tietoa laskuvarjovaaratilanteista ja nauttii pitkistä kalvoesityksistä, on syytä kipittää kuuntelemaan Timo Kokkosen perinteistä esitelmää, Turpaboogien vakiovarustetta jo yhdeksän vuoden ajan.. Liiton jäsenyyteenhän kuuluu kaksi vakuutusta: Sporttiturva eli lajikohtainen tapaturmavakuutus ja toiminnanvastuuvakuutus. SIL:n Sporttiturva korvaa hoitokuluja 8 500 euroon asti, haittakorvausta 30 000:een ja kuolemantapauksesta 8 500:een euroon. Koska SIL on neuvotellut Tuplaturvaan lisäehdon, tämä vakuutus korvaa paitsi seuran myös jäsenen itsensä aiheuttaman vahingon, jos seura tai jäsen todetaan syylliseksi. Uudesta dieselistä lähtee tehoa 230 hv ilman tehorajoitusta, polttoaineena on JET A-1 ja kulutus on hyppykäytössä 38-40 l/t. Ulkomaille suuntautuvilla matkoilla vakuutus pätee kolmen kuukauden ajan; pidempiaikaisesta oleskelusta on itse ilmoitettava Pohjolalle. jääkiekkoilijalla vakuutusmaksu on suurempi, koska vammariski on isompi, mutta se ei siis vaikuta hyppäämiseen. Uusien sääntöjen mukaan Pohjola voi valita, missä hoitolaitoksessa hoito ja tutkimus tapahtuvat. Ne ovat voimassa jäse- nellä, jonka kotipaikka on Suomi. Juuri siksi kyseessä ei ole yleinen tapaturmavakuutus, vaan se kattaa vain ilmailun. laskuvarjourheilu joulukuu 2006 11 Tulevaisuudessa ajantasaistetaan myös laskuvarjotarkastajien oikeuksien myöntäminen. Voidaan tietenkin kysyä, olisiko asia ollut niin vakava, mutta Kemissä ei jääty sormi suuhun tätä miettimään, vaan päädyttiin asentamaan Cessnan nokalle nelisylinterinen SMA SR-305230 suorasuihkuturbodieselmoottori ja kolmilapainen komposiittipotkuri. Omavastuuta ei ole. Jäljelle jäisi kalustomestari, jolla kokemuksen mukaan olisi eriasteisia oikeuksia. Diesel tai ei mitään Kemin laskuvarjokerho ry:n edustaja Jorma Heikkinen esitti vastauksen vähenevien hyppääjien ja hyppymäärien ongelmaan. Vielä halvempaa olisi käyttää polttoöljyä, mutta ainakaan takuuaikana sitä ei aiota tehdä. Siipikuormien kasvu on pysähtynyt ja oppilaillakin alkaa olla kaikilla ilmaaläpäisemättömästä nollakankaasta valmistetut kuvut. Vakuuttavaa toimintaa Koskaan ei voi kertoa liikaa vakuutuksista, ja Tampereelle oli saatu Ilmailuliiton yhdysmies Pohjolassa eli Juuso Marno esittelemään periaatteessa tuttuja vakuutuskommervenkkejä ja vastaamaan kysymyksiin. Toimikuntien pj:n ja vpj:nhän valitsee liittokokous keväällä, mutta lajit tietenkin esittävät omia ehdokkaitaan. Tämä järjestelmä on toiminut erittäin hyvin jo vuosia. Eikä siinä kaikki Kemistä: Heikkinen arveli rohkeasti, että ellei jotakin olisi tehty, Kemin kerho ei olisi enää pystynyt toimimaan. Esim. Sporttiturvan etu on se, että harrastaja maksaa vain oman lajin riskeistä
Arveltiin, että Jussi Sistosen viimevuotinen kaavakuva horisontin oikeasta asennosta olisi tehonnut. Epävirallisesti hyppyjä tuli 42 775, mutta lopullinen luku selviää ensi vuoden alussa toimintailmoitusten myötä. Puolijarrujen kiinnittämiseen ja tarkastamiseen on suunnattava enemmän huomiota. Loppuvedon ajoitus saattaa olla hankalampaa. Ilmatilaa on tarkkailtava tosimielellä, koska viime vuosikymmenen aikana varjojen nopeudet ovat kasvaneet huomattavasti. Varjoa ohjaillessa on syytä muistaa oppilasajan perusopit (ei esimerkiksi kääntymisiä matalalla) ja jos kuvunkäsittelykoulutusta järjestetään, siihen kannattaa osallistua. Kevytvesilentäjä hymyilee myös talvella. Jo kymmenet tyytyväiset asiakkaat ovat valinneet ympärivuotiseen käyttöön Ikarus C42b kevytlentokoneen ja joustavat Full-Lotus kellukkeet. Luvut eivät juuri poikkea viime vuoden vastaavista. Kilpailuissa ei tapahtunut loukkaantumisia. Ylipäätään loukkaantumisväli on tilastollisesti yhteensä noin 1000 hypyn välein, Cja D-hyppääjillä 1400 hypyn, oppilailla runsaan 300 ja pakkolaukaisuoppilailla 270 hypyn välein. Ei haittaa! (hint a alv Nope 40 7ta alk. Varjon pakkaus ja tarkastus on tehtävä huolellisesti. Varavarjoon joutuvat C- ja D-luokkalaiset turvautumaan keskimäärin 1100 hypyn välein, oppilaat noin 770 hypyn ja pakkolaukaisuoppilaat 670 hypyn välein. Koska seitsemän erilaista tavaraa putosi hyppääjiltä, on kypärät ja mittarit kiinnitettävä huolellisesti. Raporteista 40 oli varavarjon käyttöjä, 45 tapaturmia ja 60 "muita syitä". Harjoitusvetoon ei saa laskea liian aikaisin eikä HD-hypylle päästää ilman koulutusta (mikä on selvä hyppymestarin huolimattomuusvirhe). Meiltä myös mm. Tänä vuonna hypättiin vähemmän kuin viime vuonna, paitsi tandemeita, joiden suhteen oli ennätysvuosi (997 tandemia). Onnettomuuksien syitä olivat oppilailla lähinnä alastulokoulutuksessa ja myöhäisessä loppuvedossa. kokemuksella. Järvet jäätyy. 37 % oppilasvammoista sattuu nimittäin kolmella ensimmäisellä hypyllä ja 68 % tapahtuu alkeisoppilaille. Hyppypuolella ei ole tarvetta kehitellä monimutkaisia intimiteettisuojajärjestelmiä tekijän tuntemattomuuden ja raporttien tulon varmistamiseksi, vaan taivaalla tapahtuu ja asiat selvitetään, koska se on kaikkien etu. ym Ylläpi to .. FXC avasi varavarjon repun kolme kertaa, joista yksi oli mahdollisesti aito pelastus, koska oppilas piti päävarjon apuvarjoa kädessään aina FXC:n toimimiseen asti. Käsivammojen osuus on kasvanut. Vaikka nollakangaskalusto näyttäkin tilastollisesti olevan perinteistä turvallisempaa, kupujen koot ovat pienentyneet ja vaakavauhti kasvanut. Eurostar EV-97 kevytlentokoneet ja muut laadukkaat tuotteet 20v. Tässä kohdin Sistonen esittelikin kalustoperäiset vaaratilanteet, ja vuoden muoti onkin ollut puolijarruongelma. Tästä huolimatta on muistettava, että nykyiset varjot ovat kranttuja oikean pakkauksen ja avausasennon suhteen, sillä punoskierre johtaa melko varmasti varavarjon käyttöön. Alku vaarallisinta Jo kauan on tiedetty, että aivan uran alussa loukkaantumisvaara on suurin. b 80,in 0%, t ehta alla) at to i 2-4 mitukse t kk Ikar Yhte u H sC istyö 42 ssä: :: Lu p : : Vu a k i r j a k oulu okra : : Ta tus us p :: H ahtum at uolt o& :: ym . Kaikkien hyppääjien vammat jakaantuivat murtumiin (14 kappaletta), venähdyksiin (18) ja pienempiin riipaisuihin (14). Kouluttajien ja itsenäisten hyppääjien on muistettava vastuunsa oppilaiden koulutuksesta, varusteista ja niiden tarkastamisesta. Tärkeää olisikin tehdä pakkaustarkastus huolellisesti loppuun asti ja valvoa samalla koko kaluston kuntoa, ei vain tarkastaa tiettyjä yksityiskohtia. 86 % pakkolaukaisuhypyistä tehtiin nollakangaskuvuilla, ja perinteisillä kuvuilla sattui tapaturma 126 hypyn ja nollakankaisilla 329 hypyn välein, mikä puolustaisi F111-kupujen korvaamista uusilla. Joko ne ovat auenneet kun ei pitäisi tai eivät avautuneet kun pitäisi. C- ja D-luokkalaisilla jakauma on sama, prosentit hieman vaihtelevat. 45 % vammoista kohdistuu oppilailla alaraajaan, 35 % käsiin ja 10 % selkään. Siipikuormat ovat Johtopäätöksiä Edelleen on panostettava oppilaiden ohjaus- ja laskeutumiskoulutukseen sekä uloshyppyyn. Valitettavasti C- ja D-hyppääjien loukkaantumiset ovat hieman lisääntyneet muutaman vuoden laskusuhdanteen jälkeen, mutta oppilailla on parempi suuntaus. Raporteista laskettava siipikuorman keskiarvo oli nyt 1,26, kun se vuonna 2004 oli 1,29 ja vuonna 2005 1,42. 12 laskuvarjourheilu joulukuu 2006 Epävirallisesti hyppyjä tuli 42 775, mutta lopullinen luku selviää ensi vuoden alussa toimintailmoitusten myötä. Vaaratilanneraportteja tehtiin päättyneellä kaudella 141 kappaletta, kaikki omalla nimellä. Puolijarruista johtuneita varavarjokeikkoja oli viime vuotta enemmän, mutta avausasento-ongelmat ovat vähentyneet. Yhteenlaskettuna varavarjon käytön keskiarvo on yksi suunnilleen 800:sta hypystä. kierre ja pyöritys -tapauksia oli vähemmän C- ja D-luokkalaisilla. Havaittavissa on, että ns. myös laskeneet vuosien nousun jälkeen, joten olisiko jo saavutettu käännekohta kupukoon pienenemisessä
Neste Oil Aviation kiittää lämpimästi kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua. www.neste.fi. Tankki täyteen joulumieltä. Niin vaan aika lentää kuin siivillä. Joulupyhät laskeutuvat taas kerran arjen keskelle, joten nyt on sopiva hetki pysähtyä ja vaihtaa laskeutumisvalot jouluvaloihin
marraskuuta Red Bull Air Race World -sarjan vuoden 2006 mestariksi. Kärkiväli on 8,44 m ja siipitankkeihin mahtuu 90 litraa menovettä. Verrattuna viime vuoden vertailujaksoon toimitettujen koneiden lukumäärä kasvoi 19% ja dollareissa mitattuna peräti 29%. Mukana myös jalusta. Hinta vain 10,- eur / kpl muoviset Snap-On -lentokoneet, kärkiväli 23-35cm Valikoimissa: C-47 Dakota, B-17, B-25, B-29, Fokker DVII, Sopwith Camel, Fokker Dr.1 ja Spad S.VII. Diamond on kolmossijalla, kun lasketaan yhteen DA20 ja DA40-mallit (193 kpl) mutta johtaa kaksimoottoristen potkurikoneiden sarjaa ylivoimaisesti DA42-dieselillään (93 kpl). Tuotanto kk 1-9 Mäntämoottorikoneet Turboprop Liikesuihkut Yhteensä Yhteensä miljardia USD 2005 1,653 228 510 2,391 $10.3 2006 1,957 256 629 2,842 $13.2 Muutos % +18.4% +12.3% +23.3% +18.9% +28.6% Pukinkonttiin... Easy Model -muovimallit Classic Planes Model Kits Valmiiksi kootut 1:72 muovimallit nyt meiltä! Huipputarkkaa viimeistelyä. 08 445 8800 info@championdoor.com Tilastokasvua moottorikonemarkkinoilla Yleisilmailukoneiden valmistajien järjestö GAMA on julkaissut tilastonsa uusien lentokoneiden toimituksista vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden ajalta. (09) 449 801, Fax (09) 149 6163 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 www.aviationshop.fi. Kirby sijoittui Perthin osakilpailussa kolmanneksi unkarilaisen Peter Besenyein lentäessä voittoon. moottorilentouutiset joulukuu 2006 15 VL-3 saavutettu ultrien nopeusennätys 274,78 km/h mitattuna 15/25 km matkalla. www.flyingmachines.cz, www.kln.cz. assa ensilennolleen. lentokonehallien kangasnosto-ovet www.championdoor.com Champion Door Oy, Pajatie 1, 85500 NIVALA Puh. Hinta 13 -15,- eur / kpl kirjat DVD:t kalenterit t-paidat Chambliss Air Race -voittoon Amerikkalainen Kirby Chambliss julistettiin 19. Tilaston mukaan kasvu alalla jatkuu mukavana. Yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden kohdalla mainittakoon, että kun lasketaan Cessna 172 ja 182 -mallit yhteen (408 konetta), Cessnalla on niukka johto Cirrus SR20/22 -perheeseen nähden (403 kpl). Molempien koneiden voimanlähteenä on tuttu Rotax 912S -nelitahtimoottori. Komeita lukuja verrattuna mihin tahansa teollisuusalaan. Kone on toki saatavissa myös kiinteällä laskutelineellä. Hinta vain 9,- eur / kpl · · · · Wooster matkustajakoneet 1:200 Snap-On muovimalleja. Ennätyskoneessa oli tosin sisäänvedettävä laskuteline, jonka kanssa tyhjäpainon kanssa saattaa tulla pieniä ongelmia Länsi-Euroopassa sovellettavien määräysten kanssa. Mielenkiintoista on, että kasvu on ollut merkittävä myös USA:n ulkopuolisilla markkinoilla, sekä Eurooppaan mutta lisääntyvässä määrin myös aivan uusille alueille Intiaan ja Kiinaan. Useita eri koneita ja yhtiöitä. Pyörivät potkurit. Viimeistä Air Race -osakilpailua Perthissä Swan-joen rannnalla seurasi reilut 300 000 katsojaa. Suomen suurin valikoima. Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh
Valmistajan kokemus ja se, että Mustangissa on selvästi vähemmän uusia ratkaisuja kuin edellämainituissa koneissa, ovat varmasti seikkoja jotka ovat auttaneet projektissa. Malmin lentoaseman ystävät koolla Malmin lentoaseman ystävät ry:n kunniakirja nro 3 luovutettiin Klaus Wesalle pitkäjänteisestä ja aktiivisesta työstä lentoaseman ystävien toiminnassa. Kone sai FAA:n tuotantohyväksynnän ja myös hyväksynnän jäätäviin olosuhteisiin, ja ensimmäinen kone on luovutettu esittelykoneeksi kalifornialaiselle Cessna-jälleenmyyjälle. Yhdistyksen syyskokous valitsi myös vastuuhenkilöt seuraavalle kaudelle. Henkilökohtaisissa tuloksissa kärkeen nousi PIK:n Tuukka Takala. Alkujaan Polyteknikkojen Ilmailukerhon piirissä lennettyyn kisaan osallistui Urheilutaitolentäjien syyskokous pidettiin Vantaalla 18. Ohjatun harjoittelun makuun päästään Jämin kevätleirillä 17-19.5. Purjetaitolentoexpertit Erkki Soinne, Markku Tenhunen ja Ari Vahtera saivat kokouksessa Ilmailuliiton pronssiset ansiomitalit. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin uudelle kaudelle. Lentopaikkakisa päätökseen Kuluvan kauden aikana on neljän pääosin Malmilta toimivan ilmailukerhon kesken pidetty ns. Kuva Jukka Jusslin.. Moottoripuolella kesä on Joensuu-painotteinen, heinäkuussa SM ja pian sen jälkeen historiallinen Advanced-luokan EM, jonne odotetaan yli 50 kilpailijaa. Kulunut kesähän oli matkalentämiselle erinomainen ja tämä näkyi myös tuloksissa. Varsinainen koelento-ohjelma on tähän saakka edennyt hyvin, kertoo Grob, mm. Tilauksia kuikenkin tulee tasaiseen tahtiin, kertoo Eclipse. Alkuperäisessä Europa-koneessahan on Rotax 912 tai 914 -moottori. XL-2 on sen FAR 23-tyyppihyväksytty versio, johon on amerikkalaisostajien mieliksi (ja eurooppalaisten korkeiden polttoainehintojen kanssa kamppailevien harmiksi) asennettu 125 hv Continental IO-240 -moottori. Puheenjohtajana jatkaa Tero Auranen ja uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Riitta Luhtala. Elokuussa lennetään vielä Nummelassa purjetaitolennon SM/PM-kisa. Tällainen ei-liian-vakava kisahan on varsin mainio tapa lisätä harrastelentäjien aktiivisuutta, joten on syytä toivoa jatkoa ensi vuodelle. Suihkukoneuutisia Uusien kevytsuihku-projektien osalta tapahtui ikävä vastoinkäyminen, kun Grobin kahdeksanpaikkaisen SPn-liikesuihkun kakkosprototyyppi tuhoutui marraskuun lopulla surmaten myös tehtaan pääkoelentäjän Gerald Guillamaudin. Valmistajan ilmoittamien lukujen valossa tosin FADEC-ohjattu Continental ei ole kovin paha bensasyöppö kulutus 5,5 gph eli 21 litraa tunnissa, ja "economy cruise"- nopeus on sentään 120 solmua eli 222 km/h. Kausi käynnistyy maaliskuussa tuomarikurssilla. Sen sijaan Cessna Citation Mustang-projekti on edennyt hyvin. Koneen alkutaival on ollut hieman pitkä, mutta nyt se on ilmeisesti alkanut saada suosiota lähinnä koulutuskoneena. Pakollisten järjestörutiinien ohella käytiin läpi vuoden 2007 tapahtumat. Kyseessä oli esittelylento eikä varsinainen koelento. varsin mielenkiintoinen esitys lentomatkasta Suomesta aina Kreikan Santorini-saarelle asti. Kisan kruunasi neljän kerhon yhteinen Oscar Hotel -gaalailta, missä palkintojenjaon lisäksi oli mm. Lisäpotkua sen tulemiseen antanee se että herra nimeltään Ivan Shaw, Europa-koneen alkuperäinen suunnittelija, on nyt liittynyt mukaan Liberty Aerospacen joukkoihin markkinoimaan konetta. 16 moottorilentouutiset joulukuu 2006 Liberty ottaa vauhtia Liberty XL-2 E dellisen sivun moottorikoneiden myyntitilastossa esiintyy myös melko uutena tulokkaana kaksipaikkainen Liberty XL-2, jonka tuotanto oli 23 kappaletta. laskumatka 815 m täydellä lentopainolla on jopa lyhyempi kuin tavoitteena ollut 900 m ja luokassaan varsin hyvä lukema. marraskuuta. Tämä kone pohjautuu englantilaiseen, kotimaassaan erittäin suosittuun itserakennettavaan Europa-koneeseen. www.libertyaircraft.com tänä vuonna myös Malmin Ilmailukerho, Finnairin Ilmailukerho sekä ultrakevytkalustolla lentävä Mäntsälän Ilmailukerho. Virallisen osan jälkeen EM-kilpailun johtaja Matti Peura esitteli jo hyvässä vauhdissa olevat kisajärjestelyt. Voittoon ylsi PIK joka keräsi 561 pistettä, ja kakkosena tullut MIK sai kokoon 523 pistettä. VLJ-koneiden uranuurtaja, Eclipse 500-koneprojekti ei myöskään etene täysin kivuttomasti. Komposiittirakenteisen koneen kokonaispaino on 750 kg, jolla se asettuu LSA-koneiden yläpuolelle. FAA:n tuotantohyväksyntä vaatii suunniteltua enemmän työtä. lentopaikkakisa, jonka ideana lyhyesti on kerätä aktiivisuuspisteitä vierailemalla mahdollisimman monella eri lentokentällä. Liberty taitaa olla IFR-hyväksyttyjen koneiden edullisemmasta päästä, uuden koneen perushinta on 160 000 USD. Itse koneessa on ollut pieniä ongelmia tuulilasihalkeamien kanssa ulommassa tuulilasiruudussa, ja myös siiven takakiinnikkeen kanssa on ollut prototyyppisarjan koneissa murheita
Käytännössä luvassa on kokonaan uusi tyyppi. EADS:n päätös on meille tervetullut, vaikka olimmekin varmistaneet Aasian-kasvun vaihtoehtoisilla suunnitelmilla. Finnairilla on laajarunkolaivastossaan nyt seitsemän Boeing MD-11 ja yksi Airbus A340 -konetta. Kun A350toimitukset tapahtuvat vasta ensi vuosikymmenen puolivälin lähetessä, voi olla mahdollista että Finnair siirtyisi kokonaan A340-koneista koostuvaan laivastoon jo ennen sitä. Uuden siiiven ja voimanlähteiden lisäksi A350 saa nyt Boeingin tapaan komposiittirakenteisen rungon. Koneen siipi taipuu kärjessä voimakkaasti ylöspäin. Finnair tilasi yhdeksän A350-konetta joulukuussa 2005. Airbusin markkinointiguru John Leahy on kertonut Seattle Times -lehdelle, että kone rakennetaan irrallisista komposiittipaneleista eikä Boeingin tapaan massiivisista tynnyrimäisistä runkoosista. Koneen tuotannon käynnistämisen arvellaan maksavan yli 10 miljardia euroa. Yhtiön jatkuvasti kasvavan Aasian liikenteen tulevaisuus onkin vahvasti sidoksissa uuteen tyyppiin. Meillä on ollut kaiken aikaa hyvä neuvotteluyhteys Airbusiin ratkaisusta, joka turvaa Finnairin liiketoimin- A nan häiriöttömän jatkuvuuden, reittiliikenteestä vastaava varatoimitusjohtaja Henrik Arle sanoo. Lentokoneisiin tulee maakäsittelyssä usein vaurioita, joiden korjaaminen on ratkaisevasti helpompaa kun rakenne koostuu pienemmistä osista, uskoo Leahy.. Kuva Airbus. irbusin pääomistaja EADS on joulukuun alussa näyttänyt vihreää valoa A350 XWB -matkustajakoneen rakentamiselle. Finnairissa päätös on otettu tyytyväisenä vastaan vaikka toimitukset myöhästyvätkin melkoisesti. Kokoluokka on kuitenkin niin tärkeä, ettei Airbus voinut jättää sitä Boeingin yksinoikeudeksi. Olemme joka tapauksessa ottamassa jo tuotannossa olevaa A340konetta laivastoomme. Alunperin A350:ssä oli kyse vain parannetusta A330-koneesta, jolla Airbus pyrki haittaamaan Boeing 787 Dreamlinerin markkinointia. Nyt valmistaja on kahteen kertaan uudistanut konseptia ja lopulta on tarjolla paljon parempi kone kuin Finnair tilasi. Vähemmän polttoainetta kuluttava uusi A350-konetyyppi laskee operointikustannuksia merkittävästi ja parantaa matkustusmukavuutta. moottorilentouutiset joulukuu 2006 17 A350:n rakentamisesta päätös Airbus A350 on muuttunut kokonaan komposittirakenteiseksi suunnitteluprosessin aikana. Kahtena seuraavana vuonna tulee kaksi konetta kumpanakin. Uutinen päättää pitkään jatkuneen epävarmuuden hankkeen kohtalosta. Meillä on runsaasti joustavuutta kasvattaa Aasian-liikennettämme joko voimakkaammin tai maltillisemmin. Lentoyhtiöt ovat ilmaisseet huolensa suurten rakenteiden korjauskelpoisuudesta. Pyrimme kaikissa vaihtoehdoissa mahdollisimman uudenaikaiseen ja kokonaistaloudelliseen laivastorakenteeseen, Arle toteaa
Boeingin tekemien laskelmien mukaan 747-8 on matkustajaversionakin taloudellisempi operoida kuin A380, sillä se on 11 prosenttia sitä kevyempi. 747-8 hyödyntää samoja kehittyneitä moottoreita kuin 787. Nyt aikaan saatu sopimus koskee ylimääräisiä väylämaksuja. Liitto on opiston suurin osakkeenomistaja. Koneen matkustajaversio on 747-8 Intercontinental ja se voi kuljettaa 467 matkustajaa toimintamatkan ollessa 14 800 km. B Rahtiversio 747-8 Freighter voi kuljettaa 140 tonnia toimintamatkan ollessa 8300 km. Suomen Ilmailuliiton hallitukselle onkin tullut kysymyksiä liittyen toimitusjohtajan vaihtumiseen. Matkustajapaikkaa kohden polttoainetta kuluu 10 prosenttia vähemmän. Uuteen tehtävään hän siirtyy kiinteistöalan koulutuspäällikön paikalta.. Ensimmäisenä lentää 747-8 Freighter vuoden 2008 loppupuolella. 18 moottorilentouutiset joulukuu 2006 Jumbosta uusi versio Hawk-onnettomuus Venäjän ylilentomaksut alenevat vihdoin E Boeing 747-8 Freighter on seuraavan sukupolven Jumbo. Valinnasta tiedotettiin jo lokakuussa. Päätös perustui tehtyyn koulutustarkastukseen. Ratkaisu herätti ilmailupiireissä keskustelua. Kuva Boeing. oeing suunnittelee jatkokehitelmää suositusta 747 Jumbosta. Opiston hallitus katsoikin, ettei toimitusjohtajalla, joka samalla toimi myös koulutuspäällikkönä, ollut edellytyksiä jatkaa tehtävässä. Päätöksellä on siten SIL:n täysi tuki. Uusi rehtori on monipuolinen ilmailija Joensuusta kotoisin, nykyään Helsingissä perheensä kanssa asuva Sakari Kuosmanen on aloittanut ilmailuharrastuksensa Joensuussa vuonna 1973. Finnairilla on tällä hetkellä yli 30 lentoa viikossa Kiinaan ja Japaniin. Thaimaan ja Intian lennoista maksetaan ainoastaan kansainvälisen käytännön mukaiset navigaatiomaksut. Uskomme, että tämä alentaa osaltaan Aasian-liikenteemme kustannuksia ensi vuosikymmenellä yli 20 miljoonalla eurolla vuodessa, Finnairin kansainvälisten suhteiden johtaja Kari Koli sanoo. Koska opisto kouluttaa lähes kaikki suomalaiset harrasteilmailun kouluttajat, sillä on keskeinen asema liiton toiminnan ja tavoitteiden kannalta. Tyyppimerkinnän 747-8 saaneessa koneessa on uudet GEnx-2B6-moottorit ja uusi siipi. Ilmailuhallinto peruutti 25.7.2006 antamallaan päätöksellä väliaikaisesti opiston koulutusluvan, kunnes koulutuspäälliköksi nimetään henkilö, joka täyttää viranomaisen vaatimukset. Ylilentomaksujen aleneminen vaikuttaa suhteellisesti merkittävimmin juuri Finnairiin, koska Aasian-liikenteen merkitys on meille suurempi kuin useimmille eurooppalaisille lentoyhtiöille, Kari Koli toteaa. Urheiluilmailuopistolle uusi rehtori R äyskälässä kotipaikkaansa pitävän Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi ja rehtoriksi on valittu Sakari Kuosmanen. Käyttöön se saataneen vuoden 2009 aikana. U ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseen Venäjän ylilentomaksuista Helsingissä pidetyssä huippukokouksessa. Airbus A380 -koneen myöhästyneet toimitukset ovat saaneet monet lentoyhtiöt harkitsemaan uutta Jumboa. Lisäksi SIL:n eri lajitoimikuntien edustajat ovat tuoneet esille opiston ja lajitoimikuntien väliseen yhteistyöhön liittyneitä ongelmia. purjelennon, moottoripurjelennon ja ultrakevytlennonopettajana sekä tarkastuslentäjänä. hinauslentäjänä sekä Mäntsälän ilmailukerhon että KILA ry:n koulutuspäällikkönä. Finnair maksaa nykyisellään lähes 30 miljoonaa euroa vuodessa ylilentomaksuja Venäjälle. Myös ohjaamo perustuu pienempää konetta varten kehitettyihin ratkaisuihin. Päätöksellä oli perusteensa. Se on 82 tonnia kevyempi kuin A380F, mikä tarkoittaa 24 prosenttia pienempää polttoaineen kulutusta rahtitonnia kohden. Edellisen lisäksi Kuosmanen on toiminut mm. Venäjän ylilentomaksu koostuu lennonjohtopalveluihin liittyvästä navigaatiomaksusta sekä ylimääräisestä Siperian lentoväylien käyttömaksuista. Luvanvaraisen koulutustoiminnan keskeytyminen uhkaisi paitsi opiston myös liiton toimintaa. Hän toimii mm. SIL:n hallituksen jäsen toimii sen hallituksen puheenjohtajana. Ilmailuliiton hallitus on koko prosessin ajan ollut tietoinen asioiden etenemisestä. Koneeseen tulee 5,6 metrillä pidennetty runko. Finnairin Aasian-liikenne kasvaa lähivuosina yli 20 prosenttia vuodessa. Näistä selvästi yli puolet koostuu ylimääräisistä väylämaksuista käytettäessä Siperian lentoväyliä Japanin- ja Kiinan-lennoilla. Vuodesta 1996 toimitusjohtaja-rehtorina työskennellyt Jukka Salokannel jatkaa kevääseen 2007 saakka Opiston erityistehtävissä varmistaen keskeneräisten hankkeiden ja projektien loppuunsaattamisen ja tarvittavat siirtymäkauden toimenpiteet. Tämä on meille erittäin myönteinen uutinen
Tietyn ajan jälkeen väistämättä tulee tunne"been there, done that". Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, liiton jäsenet saavat jo helmikuussa ajanmukaisen uuden ILMAILUN, sanoo Tero Tuominen. Ilmailuliiton runsas ja jatkuvasti laajentuva lajikirjo tosin tuo haasteen toimitukselle vastaisuudessakin, evästää päätoimittaja vielä valitsematta olevaa seuraajaansa. Jos vain ilmailuharrastuksen suosio kestää, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö lehdellä olisi aktiivinen lukijakuntansa myös jatkossa, uskoo väistyvä päätoimittaja. HYVÄÄ JOULUA JA LENNOKASTA UUTTA VUOTTA! VAIN YKSI ON PARAS. Special Thanks: Varjoliidon SM 1 Jouni Makkonen Gradient Avax RSE Mova SM 1 Jukka Soini Gradient Aspen www.aerotecno.fi uudet moottorit, iskuvauriotarkastukset- moottorihuollotperuskorjaukset- varaosat -ul- koneiden huollot- tarvikkeet info@aerotecno.fi 0500-629453 Airsport Oy 0400 535 465. Myös Juhan tekemä Aloittajan Lennokkipas on netistä vapaasti imuroitavissa. Aineiston perusteella lennokkikerhot voivat järjestää. Yhden hengen toimituksessa oma kirjoittaminen ja lehden kehittäminen ovat vähitellen jääneet liiaksi taka-alalle rutiinien keskellä. Paperille painettu aikakausilehti tuo taustoitettua tietoa lukijalleen myös tulevaisuudessa. Tuomisen mukaan vuodet ILMAILU-lehdessä ovat tarjonneet ainutlaatuisen näköalapaikan koko ilmailun kenttään. ILMAILU aloittaa nyt jo 70. Tuomisen mukaan nyt on sopiva päivityshetki. Päätoimittaja kiittääkin lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Jäsenlehti on yksi tärkeimmistä eduista, mitä SIL voi tarjota. Kuva Puolustusvoimat. uopion lennokkikerhon Juha Reinikalle (vas.) jaettiin ManseFlyindoor- tapahtumassa Pirkkahallissa Vuoden lennokkiteko 2006-kunniapalkinto. Lehti voi tarjota sinänsä hyödyllisten internetin uutissivujen ja keskustelupalstojen rinnalle koottua ja toimitettua tietoa olennaisesta, painottaa Tuominen, journalisti kolmannessa sukupolvessa. Muutokset ovat tämän kaltaiselle lehdelle aika ajoin tarpeen. Lehden tulevaisuutta voidaan nyt miettiä kaikessa rauhassa. Eiköhän nyt ole jo sopiva hetki, nauraa Tuominen. Oikealla tunnustuksen luovuttanut Lennokkitoimikunnan pj. Lehdelle löydetään varmasti uusia linjauksia perinteitä unohtamatta. - Tuskinpa muuten olisin päässyt esimerkiksi Saarion Sepon kyytiin taitolentokeikalle tai vaikkapa demolennolle Canadair-palopommittajalla. Silloin ILMAILU on internet-aikakaudellakin edelleen se lehti, jota suomalaiset harrasteilmailijat odottavat postiluukkuihinsa, sanoo Tuominen. RC-lennokkikursseja. Kurssi päättyy kerhon lennokkikortin suorittamiseen. uutiset moottorilentouutiset joulukuu 2006 19 Vuoden lennokkiteko ILMAILU-lehden päätoimittaja vaihtuu ero Tuomiselle tuli marraskuussa täyteen 17 vuotta ILMAILUlehden päätoimittajana. Kim Henriksson Reinikka on tehnyt pyyteetöntä työtä laatien RC lennokkikurssimateriaalit ja laittaen ne nettiin vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi. Vahdinvaihto tapahtuu hänen omasta aloitteestaan ja yhteisymmärryksessä Suomen Ilmailuliiton kanssa. Siinä opastetaan selkein kuvin ja tekstein lennokkiharrastuksen aloittamista kaiken ikäisille. Hän jättää tehtävänsä tammikuussa. Nyt on aika katsoa, missä muualla voin kokemustani hyödyntää, kertoo Tuominen ratkaisunsa perusteista. Hän kokoaa vielä tammikuussa ilmestyvän lehden ja avustaa tarvittaessa jatkon suunnittelussa. radio-ohjauslaitteiden, servojen-, polttomoottori-, ja sähkömoottoritekniikan suhteen. K Siinä sivussa mukaan tarttui nyt jo vanhaksi päässyt purjelentolupakirja ja tuhat laskuvarjohyppyä. Lehti ei syntyisi ilman innokkaita avustajia, niin kirjoittajia kuin kuvaajia. Materiaalien kehittäminen jatkuu. Ilmailusta laajasti kiinnostuneelle journalistille työpaikka onkin ollut paras mahdollinen, vakuuttaa päätoimittaja. T TIMO FORSS Tero Tuominen lähdössä tutustumaan NOE- eli pintalentoon MD500-helikopterilla. Hyvä ja runsas kuvitus selventää lennokkilajin laajaa skaalaa mm. vuosikertansa. Power point -muodossa olevassa kurssimateriaalissa on lisäksi määritelty selkeät oppimistavoitteet
Mutta vielä isompaan kisaan on mahdollisuus tulossa. 420-hevosvoimaiseen Tost-vinssiin oli rakennettu iso ja luja kela, jolle mainittu naru mahtui ja Fürstenfeldbruckin sotilaskentällä lähellä Müncheniä rataa riitti. DG-808:lla pitäisi lentää, mutta ainakaan kylmiltään palstahenkilö ei ole löytänyt asetusta, jolla sauvatermiikit saisi pois variometrin näytöstä ja audiosta. Siellä oli esillä muun muassa MM- ja EM- Ei ihan yksinkertaista Itsenouseva ASK 21 Mi -koulukone näyttää moottori sisään taitettuna jotakuinkin samalta, kuin mikä tahansa ASK 21. Silti on ohjattava puhtaasti ja tahallisetkin sivuluisut onnistuvat. Se on alun perin tehty koulutusohjelmaksi ja kehitetty siitä viihteellisempään muotoon. Mukavuutta antaa ASH 25:stä kopioitu pääpyörä jousituksineen. Vintattavina oli erimallisia koneita. Moottorin vaikutus massakeskiöön on kumottu käyttämällä kevlaria ja hiilikuitua pyrstön rakenteissa. Kaksi satakiloista mahtuu kyytiin. Lisää oppia taitolentokärkemme on kutsuttu saaman Saksasta, Sveitsistä, Itävallasta ja Venäjältä. Sopivasti joulun alla SIL Shopiin on tullut myyntiin Glider Simulator PC. Delegaatiomme oli ajatuksineen Puolassa FAI:n taitolentokomitean kokouksessa marraskuun alkupäivinä. Purjetaitolentäjillä sitä koneellista ylösmenoa tulee keikkaa kohti paljon. Vientiin purjetaitolentäjämme ovat sen sijaan saaneet ajatuksiaan kilpailuluokista ja -ohjelmista. Radan suuntainen tuuli puhalsi pinnassa 10-20 km/t ja irroituskorkeudessa 40 km/t. Halutessaan pääsee myös Itävaltaan, Espanjaan ja Afrikkaan. Varsinaiset temppukoneet eivät isosiipisten koulukoneiden lukuihin päässeet, mutta kuitenkin taitolento-ohjelmaan riittävään korkeuteen. Perinteinen ASK 21 maksaa yhden lähteen mukaan reilut 64.000 euroa Eihän sekään ihan vähän ole (Aerokurier 11/2006). arvon myöntäminen unlimited-luokan lisäksi myös advanced-luokalle. Mutta simulantti (tässä yhteydessä virtuaalilentäjä, alunperin sairasta teeskentelevä sotilas) joutuu myös noudattamaan virtuaalikerhon tai -kilpailun sääntöjä ja sen semmoista. Kuva Schleicher. syt. Ne ovat kalliita materiaaleja. Kesällä Suomeen tuotiin yksi Pilatus P-4 AF ja nyt syksyllä jo toinen. Hyvinvoivaa nykylentäjää ilahduttaa myös se, että koneen hyötykuorma on niin ikään entisellään. Entinen ennätys oli 1250 m. Keulassa on puolestaan pari kiloa lyijyä. Ari Vahteran kehittämä taitolentomerkkijärjestelmä on niin ikään otettu kiinnostuksella vastaan maailmalla. Taitolentoa moottoriasennelma rajoittaa. Myös liitosuhde on tuttu 34:1. Siinä pääsee lentämään myös kilpaa verkossa, eikä osanottajamäärää ole rajattu. Lentomallinnuksenkin pitäisi lokakuussa lanseeratussa pelissä olla kunnossa. Monimutkaisuutta moottoritekniikan lisäksi voi tietysti olla rahoituksessa. Semmoisen retken toivossa kokousterveisiä tuonut Peuran Matti ei millään pystynyt välttämään leveätä hymyä. Kaksipaikkainen Fox nousi korkeuteen 1400 m ja Mü 28 -yksipaikkainen korkeuteen 1200 m. Olisi sitten nousevillakin taitolentomailla, kuten Suomella, paremmin tilaisuuksia saada korkean tason kokemusta. Ei tarvitse roikkua kalliissa lentokonehinauksessa pitkään eikä ympäristön tarvitse sitä lentomelua kuunnella. Kaikella tällä on saavutettu se tavoite, että purjelentokoulutus sujuu, kunhan vain oppilas ja opettaja ovat paikalla. Ihan yksinkertaisesti ei Schleicher tähän lopputulokseen kuitenkaan pääs-. Huomattavuudesta kertoo jotain sekin, että Microsoft Flight Simulator X:n karvahattumalli sisältää yhden kisatehtävän Ruotsin maisemissa. Koneen tyhjämassa on 495 kg ja suurin lentomassa 700 kg. Suorituskykyyn ylimääräinen 100 kg tietysti vaikuttaa aivan odotetulla tavalla. 20 purjelentouutta joulukuu 2006 Narunjatkona pitkään T aas on tehty purjelennossa korkeusennätys, tällä kertaa ei missään kaukaisen maan vuoristojen aaltovirtauksissa vaan ihan KeskiEuroopassa, ja sittenkin vielä narun jatkona. Koulutuskalusto esimerkiksi Venäjän taitolentojoukkueen kotipesässä liki Moskovaa sisältää Jak-58:n, Foxin ja Swiftin. Hänhän lensi mestaruuteen juuri Pilatuksella. Paljon huomiota on kiinnitetty sään ja kelin mallinnukseen. Ylösmeno tuppaa olemaan kallista, varsinkin lentokonehinauksessa. Purjelennossahan alastulo on halpaa. Joensuussa kerrotaan PIK-5c:n nousseen yli 700 m ja Imatran pojat kehuvat paljon isommilla luvuilla. ASK 21 Mi. Rullauskin onnistuu helposti, kun nokkapyörä on ohjattava ja pyörät on tietysti myös siivenkärjissä. Apuhenkilöitä ei tarvita. Ratkaisevaa on osaltaan se, että kilometri 4,5 mm paksua Dyneemaa painaa vain 12 kg. Mukana tulevilla työkaluohjelmilla voi luoda uusia maisemia ja lisää purjelentokoneita. Senpä vuoksi joukko saksalaisia ja itävaltalaisia alan harrastajia tähän vintturihommaan lokakuun lopulla ryhtyi. mediacluster.de/193) No, isot pojat ovat kertoneet, että kyllä Suomessakin on hyvällä (lue: hirmukovalla) tuulella leijana noustu vinssilangan päässä lähelle kilometrin korkeutta. Ilmassa ASK 21 Mi käyttäytyy kuin konsanaan ASK 21. Tärkää on tietysti se, että myös si- Tuontia ja vientiä Nurinpäinlentäjät, no hyvä on, taitolentäjät ovat todellakin äityneet innokkaiksi. Yksinkertaista on sen sijaan koneen käyttö. Palstahenkilö on jo kuullut mitalinkiiltoisia puheita... Kaikki mahtuvat kisoihin! Juu, olivathan ne Eskisltunan MM-kisat iso ja huomattava tapahtuma. Resepti oli semmoinen, että otetaan purjelentokone, vintturi ja kolme kilometriä Dyneema-narua. Edut ovat ilmeiset. Niihin se myös soveltuu, ainakin harjoituksissa ja miksei pienemmissä kisoissakin, todistaa purjetaitolennon Pohjoismaiden mestari Matti Peura. Seuraava kansainvälinen taitolentokoetus Suomi-pojille lienee PM-kisat ensi kesänä Ruotsissa. (www.segelkunstflug. Valmiita maisemia on Britanniasta ja Skandinaviasta. ASK 13 ja ASK 21 nousivat kaksine pilotteineen toistuvasti korkeuteen 1590 m puolessatoista minuutissa. Termiikkiä ja rinnetuulta on luvassa. Kiusallista, ettei peräti keskeneräistä. Kiertomäntämoottorin hallintalaitteet ovat mahdollisimman selkeät. Opettajina olisi semmoisia mestarismiehiä kuin Manfred Echter, Jerzy Makula ja Roland Kung. Koneen hinnaksi kerrotaan noin 107.000 euroa. Se on hyväksytty unlimited eli rajoittamattoman luokan taitolentoliikkeisiin. Vedetään sekä narua että arvatenkin vähän myös ohjaussauvaa
Ulkolämpö/kosteusanturi on langaton. Kuva First Class Simulations Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Erittäin Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta pst... koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta joulukuu 2006 21 Ruutukaappauskuvien perusteella luvassa on ihan mukavaa ja opettavaa ajanvietettä. muloitujen purjelentokoneiden suorituskyky on luonnonlakien ja todellisuuden mukainen. 12 / 24 tunnin näyttö. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi WS9520 projektiokello 79 Kellonajan ja ulkolämmön kattoon heijastava projektiokello, mukana ennustava "säämies" 24 eri ikonilla. Ruutukaappauskuvien perusteella luvassa on ihan mukavaa ja opettavaa ajanvietettä. Että jos sittenkin. Oiva lahjaidea. Valmistettu huippulaatuisia uusimman sukupolven sveitsiläisiä antureita ja teollisuuslaatuisia komponentteja käyttäen. No, kuten tiedämme, kaikki tuo on kovin suhteellista. Projektiokello on ideaalinen laite esimerkiksi makuu-huoneeseen, helppo vilkaista keskellä yötä, paljonko kello on. Joulupukkia, siis tämän pelin lisäksi, ei tarvitse edes rasittaa hirmuisilla tietokonetoiveilla. Lisäanturit 19.90 /kpl. Tsekkaa Icom, Vertex ja Maycom radiot, www.paratronic.fi www.paratronic.fi. Lämpö, tuuli, kosteus, ilmanpaine, korkeus, kompassi, magneettikentän voimakkuus, variometri, PC-yhteys, jne, ominaisuuksia vaikka muille jakaa. Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. vielä ehtii kirjoitella pukille näistäkin toivelahjoista: WQ110 peilikello 29 Hieno digitaalinen uutuuskello, jossa kellonaika näkyy peilissä. Pöydällä seisova malli. Geos N° sääasema 349 11 Korkealaatuinen, uuden aikakauden taskuun sopiva sääasema. Menestyksekäs virtuaali-ilmailija joutuu siis perehtymään asioihin. Mukana yksi anturi, kello voi vastaanottaa jopa 3 eri anturin tiedot. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Riittää, jos on Pentium III tai ärjympi suoritin, 256 megaa työmuistia ja kelvollinen näytönohjain. Hyvää Joulua kaikille, kuin myös maahan rauhaa ja ihmisille hyvää tahtoa, sekä uskoa ja luottamusta ensivuotiseen purjelentokauteen! Uuden Glider Simulatorin maisemia ohjaamosta kurkattuna. Kiltti Joulupukki, ainakin kaksi megaa muistia, ja tuplaydinsuoritin ja uusin näytönohjain sekä dataprojektori, sekä tietysti hyvä joystick ja polkimet... Kellonaika jatkuvasti näkyvissä peilissä, tai 5 sekunnin ajan napin painalluksen jälkeen, 2 itsenäistä herätysaikaa torkkutoiminnolla. Olisikohan peli, muuten, hyväksi linjoille, jos vaikka unohtuisi jouluna syöminen vähemmälle. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun
Niin perus- kuin jatkokoulutuksenkin järjestäminen edellyttää, että kouluttajia on riittävästi. Kasvavan viranomaissääntelyn vastapainoksi liitto pyrkii lisäämään vastuullista itsesääntelyä, jossa toiminta pohjautuisi mahdollisimman pitkälle harrastajien itsensä laatimiin normeihin. Kilpaurheilun kautta ilmailu saa näkyvyyttä ja harrastajat esikuvia. Koulutustoiminnassa ja sen kehittämisessä liiton omistamalla Suomen Urheiluilmailuopistolla on keskeinen asema. omaan satunnaisten yksittäisten lahjakkuuksien varaan. Siksi myös kerhojen palaute valituista strategisista linjauksista on enemmän kuin tervetullutta. Kansallisella tasolla kilpailujen kehittämiseen ja olosuhteisiin tulee panostaa, jotta pystyttäisiin houkuttelemaan uusia kilpailijoita lajin pariin ja toisaalta myös tekemään lajia tunnetuksi yleisölle. Yhteiskuntavastuu Ilmailu joutuu jatkuvasti puolustamaan asemaansa ympäröivässä yhteiskunnassa. Harrastajamäärän kasvattamisen kannalta on tärkeää, että jo lajin pariin tulleiden ja peruskoulutuksen saaneille harrastajille järjestetään systemaattisesti mielekästä jatkokoulutusta. Ilmailukeskukset eivät kuitenkaan synny liittotason päätöksellä, vaan sitä kautta, että seurat ja harrastajat päättävät yhdistää voimiaan. Ympäristöasioiden (mm. Valmennusjärjestelmiä tulee kehittää, jotta ne tukisivat urheilijoiden systemaattista harjoittelua ja valmentautumista. Tehdyt strategiset linjaukset ulottuvat tällä hetkellä vuoteen 2010. Jotta harrastajamäärän kasvu näkyisi myös liiton jäsenmäärän kasvuna, tulee SIL:n tarjoamia jäsenpalveluja kehittää, jotta liiton jäsenyydellä nähtäisiin olevan lisäarvoa. Hallinto Edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös liiton johtamisjärjestelmien kehittämistä. Tältä osin merkittävää on erityisesti keskustoimiston, hallituksen ja lajitoimikuntien välisen työnjaon tarkasteleminen ja tehtävien selkeyttäminen. Vastuullinen itsesääntely edellyttää, että liitto myös valvoo laadittujen sääntöjen noudattamista. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös liiton rahoituksen vahvistamista ja taloudellisten resurssien kasvattamista. Kilpaurheilu Kilpaurheilu on edelleen merkittävä osaalue SIL:n toiminnassa. Toiminnan lisäämisen ja uusien harrastajien houkuttelemisen kannalta on tärkeää, että ilmailun turvallisuutta edistetään aktiivisesti. Ilmailuliiton visiona on, että ilmailu on haluttu laji, johon on helppo tulla. Nämä osa-alueet ovat harrastajat, koulutus, ilmailukeskukset, kilpaurheilu, yhteiskuntavastuu ja hallinto. 22 järjestökenttä joulukuu 2006 teksti VILLE KAJALA SIL:n strategiatyö jatkuu S uomen Ilmailuliiton strategian uudistaminen alkaa olla loppusuoralla. Kaksi vuotta sitten avainhenkilöpäivillä käynnistyneen strategiatyön aikana liiton strategiaa on pyritty ennen kaikkea selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. Koska varsinainen harrastustoiminta tapahtuu jäsenkerhoissa, strategian avulla pyritään parantamaan myös näiden toimintaedellytyksiä. Lentopaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien säilyttämisen kannalta myös harrasteilmailun yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä (SAR, palolentotoiminta) on syytä korostaa. Kerhojen aktiivisuutta tarvitaan myös siinä, että ilmailu menestyy jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa eri lajien harrastajista. Strategian yhteyttä liiton jokapäiväiseen toimintaan on pyritty lähentämään mm. Strategiaan on valittu kuusi eri osaaluetta, joiden kautta tämän toteutumiseen pyritään vaikuttamaan. SIL voi kuitenkin edesauttaa ilmailukeskusten syntymistä ohjaamalla ja keskittämällä niihin liittotason toimintaa (koulutus- ja valmennustilaisuudet, kilpailut ym.). Harrastajat SIL:n tavoitteena on kasvattaa ilmailun harrastaja- ja suoritemääriä. lentomelu) huomioon ottamisen tulee olla keskeinen osa ilmailutoimintaa. Toisaalta samasta syystä liiton strategian ja tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että ne mielletään tärkeiksi ja tavoiteltaviksi paitsi lajitoimikunnissa myös jäsenkerhoissa. Strategiaa ja tavoitteita tullaan jatkossa arvioimaan vuosittain liiton avainhenkilöpäivien yhteydessä. lajien koulutusjärjestelmiä on syytä tarkastella ja tarvittaessa ajanmukaistaa. niin, että toiminnan suunnittelu tapahtuu strategian pohjalta ja asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan liitto- ja lajitoimikuntatasolla. Valmennusjärjestelmien kehittämisen kautta pystytään vaikuttamaan myös siihen, ettei kansainvälinen kilpailumenestys jää yksin- Koulutus Vision siitä, että ilmailun pariin on helppo tulla, saavuttamiseksi myös eri. Tulevaisuudessa Suomeen muodostuu eri lajeihin erikoistuneita ilmailukeskuksia, joihin toiminta enenevässä määrin keskittyy. Vanhoja totuttuja menettelytapoja on syytä aika ajoin kyseenalaistaa ja miettiä ennakkoluulottomasti, olisiko toimintaa syytä muuttaa palvelemaan paremmin olemassa olevien ja potentiaalisten harrastajien muuttuvia vaatimuksia. Vuoden 2006 alusta voimaan tullut ilmailulaki antaa itsesääntelyn kehittämiseen hyvät edellytykset. Ilmailukeskukset Jotta ilmailu voisi houkutella pariinsa uusia harrastajia, myös harrastusolosuhteisiin tulee panostaa ja harrastuspaikkojen puitteita ja palveluita kehittää
Palvelutuotanto ei voi olla kannattamatonta ja periaate vaikuttaa kaikkeen Finavian liikennemaksupolitiikkaan. Perushintainen kausikortti on voimassa kaikilla Finavian lentoasemilla lukuun ottamatta Helsinki-Vantaata ja HelsinkiMalmia. Käytännössä korotus merkitsee sitä, että esimerkiksi 1301-1500 kiloa painavan yleisilmailukoneen kausikortti Malmille maksaa ensi vuonna 3121 euroa, kun se aiemmin maksoi 2400 euroa. Liikelaitos toivoo, että valtio herää ongelmaan, jonka kausikorttien voimakas kallistuminen yleisilmailulle aiheuttaa. Suomen Ilmailuliitto aikookin reagoida tilanteeseen ja toimia yleisilmailulle tärkeiden kausikorttien turvaamiseksi.. Finavian mukaan korttien hinnat, joita jo jokin aika sitten korotettiin, eivät vieläkään kata palveluiden tuotantokustannuksia. Finavialla ei ole tarkkaa laskelmaa lopullisesta tavoitetasosta. Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut liikelaitoslaki määrää, että kaikista palveluista tulee saada vähintään niiden kustannuksia vastaava hinta. Tästä huolimatta kausikortteja myön- I netään vastaisuudessakin, mutta 30 prosentilla korotetuilla hinnoilla. teksti TERO TUOMINEN moottorilento joulukuu 2006 23 Ikävä joululahja yleisilmailulle Kausikorttien hinnat kallistuvat 30 prosenttia lmailulaitos Finavia korottaa lentoasemiensa kausikorttien hintoja 1. Nousu ei lopu tähän, sillä tavoitteena on nostaa kausikorttien hinnat asteittain kustannuksia vastaavalle tasolle. Malmille se maksaa perushinnan kerrottuna 2,5:llä. Muilla lentoasemilla vastaavat summat ovat 1248 ja 960 euroa. Vastaavaa on varmasti luvassa nytkin. Finavialla ei kuitenkaan liikelaitoslain pykäliä tulkitessaan ole paljon vaihtoehtoja hinnoittelua määritellessään. Kausikorttien hinnat herättivät voimakasta keskustelua jo edellisen korotuksen jälkeen. Alle 2000 kiloa painaville ilma-aluksille on myyty kausikorttia, joka sisältää laskeutumismaksun, lentoaseman lennonvarmistuspalvelumaksun ja pysäköintimaksun. tammikuuta 2007 alkaen. Siksi tarvitaan vaikuttamista lainsäätäjiin. Vantaan kausikortti maksaa per 4,5 x perushinta ja se on voimassa vain ruuhkatuntien ulkopuolella. Finavian mukaan liikelaitoslaki ei anna mahdollisuutta suosia joitain asiakasryhmiä
Pienellä lentokoneella suoritettu etsintä- ja pelastustoiminta (Search and Rescue eli SAR) on huomattavasti halvempaa ja näin yhteiskunnalle kannattavampaa kuin helikopterin käyttäminen. Heidän tehtävänsä on suorittaa valvontaa ja viranomaisen tehtävä on sammuttaa mahdollinen tulipalo. Toimintamallia rakentamaan perustettiin Lentopelastustoimisto ja nyt Suomen Lentopelastusseura (SPLS) jatkaa sen luomalla linjalla keskittyen itse päätarkoitukseen, ilmasta suoritettavaan pelastustyöhön ja sitä tukevaan säännölliseen koulutukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin suuri joukko ilmailijoita on jatkuvan koulutuksen piirissä pitämässä yllä lentotaitojaan sekä etsintä- ja pelastustaitojaan eri puolilla maata olevissa kerhoissaan. Tämä luo myös harvaan asu-. Eriytyminen Suomen Ilmailuliitosta on saatu päätökseen lopullisesti kun taloushallinto siirrettiin omalle alihankkijalle. SLPS on edelleen vuokralaisena SIL:n tiloissa ja muutenkin yhteistyö on tiivistä. V apaaehtoinen pelastus- ja palolentotoiminta tukeutuu kiinteästi valtakunnalliseen lentopelastusjärjestelmään, johon kuluvat Rajavartiolaitos, Ilmavoimat, maavoimat ja yksityiset helikopteritukikohdat. Kuvasta näkyy hyvin miten ikkunan voi avata esim. Kuva Mikko Maliniemi. Viime maaliskuussa perustettu Suomen Lentopelastusseura SLPS on saanut toimintansa hyvin käyntiin. - Koska kyseessä on vaativa viranomaistehtävässä avustaminen, pitää lentäjille olla hyvä koulutusjärjestelmä, toteaa SLPS:n koulutuspäällikkö, Ilmavoimien lentäjänä työskennellyt ja myös Finnairilla leipäänsä tienannut pitkän linjan ilmailija Ismo Aaltonen. Toiminnassa on nyt mukana 1250 vapaaehtoista henkilöä ja 78 ilma-alusta viidessäkymmenessä tukikohdassa. Palolentotukikohdissa toimivat vapaaeh- toiset harrastelentäjät. valokuvausta tai viestin pudotusta varten. - Tässä on vielä tiedottamisen sijaa lentopelastuskeskuksiin päin, toteaa Lentopelastusseuran toiminnanjohtaja Tero Asikainen ja kertoo, että lentopelastuskeskukset Rovaniemellä ja Tampereella ovat avainasemassa päättämässä mitä välinettä etsintä- ja pelastustoimissa käytetään. 24 moottorilento joulukuu 2006 Viranomaisyhteistyö vahvistui Lentopelastusseuran myötä Harrastelentämistä ja auttamista Hyvinkäällä toimivan Jukolan Pilotit -yhdistyksen Cessna 172 OH-CAM on toistaiseksi ainoa SARväreihin maalattu kone Suomessa. Toiminnanjohtaja Tero Asikainen on ilmailija, joka Ilmailuliitossa työs- kennellessään näki etsintä- ja pelastuslentotoiminnan koordinoinnin tarpeen. Pelastuslentotoiminnassa vapaaehtoistukikohdat muodostavat ensilähtötukikohdan päivällä ja helikopteritukikohdat suorittavat lämpökameraetsinnät yöllä
Nykyisin koulutus järjestetään hyvässä yhteistyössä Maanpuolustuskoulutus ry:n ilmapuolustuspiirin kanssa. Lentopelastusseuran koulutustoimintaa ja hallintoa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. - Kahdeksankymmentäluvulla oli jo näkyvissä se, että vapaaehtoistoiminnan rooli yhteiskunnassa korostuu, se tulee nousemaan viranomaistoiminnan avuksi, kertoo hallituksen puheenjohtaja, pitkän poliisiuran tehnyt varatuomari Pertti Luntiala. Luntialan visio on toteutunut monilla eri tahoilla yhteiskunnassa ja nyt myös etsintä- ja pelastustoiminnassa. Kaikille tutuksi tulleiden "Viisaasti vesillä", "Jos otat, et aja" ja "On aamuja jolloin auto kannattaa jättää kotiin" kampanjoiden takana poliisin puolesta oli Luntiala. Kaiken toiminnan pohjana on Suomessa jo 1965 aloitettu palolentotoiminta, joka on merkittävästi vähentänyt suurten metsäpalojen aiheuttamia tuhoja. Etsintä- ja pelastustoiminta pysyy harrastuksena. Etsintä- ja pelastuspalvelutoiminta rahoitetaan Sisäasiainministeriön pelastustoimen ja lentopelastuskeskuksen kautta. Ensimmäinen SAR-kurssi pidettiin jo 1984. kunnassa toimivien tahojen välille on myös Lentopelastusseuran toiminnassa keskeistä. Palolentotoiminta kustannetaan Sisäasiainministeriön pelastustoimen ja lääninhallitusten kautta. Vapaaehtoistyöstä saatavista korvauksista on myös määrätty erikseen poliisilaissa, mutta tienaamaan tällä toiminnalla ei pääse. Hänen kykynsä organisoida yhteistyökuvioita erilaisten yhteis- Vapaaehtoistyöllä perinteitä Poliisilain 45 ja 46 pykälien nojalla poliisilla on mahdollisuus käyttää vapaaehtoisjärjestöjä kadonneiden henkilöiden etsinnässä. 38 jäsenyhdistystä 26 metsäpalovalvontareittiä 43 vapaaehtoistukikohtaa, joista valmiudessa 40 Luntiala johtaa Toimintaa ohjaa SLPS:n hallitus, johon haluttiin monipuolinen edustus ilmailun saralta eri puolilta maata. kuvat ja teksti HELENA JAAKKOLA moottorilento joulukuu 2006 25 www.lentopelastus.fi tuille alueillemme turvallisuutta. Koulutuksella varmistetaan, että pelas- Lentopelastus tukee viranomaisia Etsinnät - Kadonnut henkilö - Kadonnut alus tai vene joko merellä tai sisävesillä - Kadonnut ilma-alus Pelastustoiminta: -Onnettomuuksiin liittyvä vammautuneen kuljetus -Lääkintähenkilöstön kuljetus onnettomuuspaikalle ja takaisin -Kiireelliset sairaankuljetukset, joissa ilma-aluksen käyttö on välttämätön Muut tapaukset: - Evakuoiminen onnettomuus- tai uhanalaiselta paikalta - Savu- tai öljyhavainnon paikannus ja tarkistus - Johtamistoiminnan suoritus - Pelastushenkilöstön kuljetus ja huoltaminen - Harjoitus ja koulutus Lähde: Sisäasiainministeriön pelastusosasto Suomen Lentopelastusseura jatkaa Lentopelastustoimiston aloittamaa työtä pitkälti samojen henkilöiden voimin. Säännöllisillä palolennoilla on vuosikausia havaittu savut riittävän ajoissa ennen kuin suuria vahinkoja on päässyt syntymään, mutta silti palolentojen tärkeydestä on keskusteltu aika ajoin. Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen (vas.), hallituksen puheenjohtaja Pertti Luntiala ja toiminnanjohtaja Tero Asikainen Malmin toimistolla.. Suomessa järjestelmä on säilynyt ja kehittynyt. - Ruotsissa palolennot lopetettiin muutama vuosi sitten ja tämän kesän suurmetsäpalot ovat varmasti nostaneet sielläkin esille kysymyksen oliko päätös sittenkään hyvä, pohtii Asikainen. SLPS pähkinäkuoressa Uuden kattojärjestön päätarkoitus on vapaaehtoisen lentopelastustoiminnan edelleen kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen, jotta turvattaisiin entistä ammattitaitoisemman lentopelastushenkilöstön käytettävyys operatiivisissa pelastus- ja palolentotehtävissä. Tästä on tullut vakiintunut käytäntö ja varsinkin Järvi- Suomessa yhteistyötä tehdään mittavasti
- Toimin lennonopettajana Suomen Lentopelastusseuran SAR-kursseilla sekä tukikohdissa, kertoo Hintikka. Etsintä- ja pelastuslentoja lennetään vuosittain noin 200, joista vapaaehtoisvoimin suoritetaan noin 25 prosenttia. Toiminnanjohtaja Asikainen näkee ululainen Jarmo Hintikka kuuluu sukuun, jossa lentäminen on lähes itsestään selvyys. Vapaaehtoisen pelastustyön onnistuminen vaatii toimijoiltaan sitoutumista. Osa Lentopelastusseuran jäsenyhdistyksistäkin on mukana toiminnassa. Samaan aikaan hän aloitti palolentäjänä Oulun Tervalentäjissä. Kartan tuntemus, etsintätehtävän karttavalmistelu, lentosään tunteminen, pelastusilma-aluksen painolaskelmat, kadonneen löytäminen metsästä, etsintäkuvion lentäminen, paloauton opastus ja ensiaputaidot ovat taitoja, joita SARlentäjä tarvitsee ja juuri niitä käydään kisassa läpi. Lupakirjojen suorittaminen on kuitenkin palvellut paitsi omaa kehittymistä lentäjänä, myös sitä, mitä Hintikka itse pitää tärkeimpänä SAR-toiminnassaan. Tuhannesta jalasta näkee jo ihan eri tavalla kuin maan pinnasta, jolloin etsittävä kohde löytyy usein hyvinkin nopeasti. "On hyvä jos voin auttaa muita oman harrastukseni kautta", toteaa hän. O Vapepa-yhteistyö Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla, Vapepalla, on pitkät perinteet ja hyvä yhteistyö viranomaisen kanssa etsintä- ja pelastustoiminnassa. Hän kertoo esimerkkinä, että toukokuussa järjestettiin Hyvinkäällä lentotukikohdan ja Vapepan suurharjoitus, jossa lentokoneella suoritetun etsinnän tehokkuus tuli hyvin esille. Poliisin apuna SAR-koneille on viime aikoina avautunut myös uusi toimintamuoto, poliisin avustaminen esimerkiksi johtamistoimintalennoilla. - Voin olla hyödyksi hyvässä asiassa ja tarpeen tullen auttaa vaaraan tai onnettomuuteen joutuneita.. Opettaminenkaan ei ole työlästä, kärsivällinen luonne ja rauhallisuus helpottavat jännittävän oppilaan kanssa työskentelyä. SAR-koneet ovat yleensä ylätasoja. Hän koordinoi myös keväisin Oulussa ja muualla maassa järjestettävää kaikki koneet taivaalle yhtä aikaa keräävää Toukotempausta, sen Oulun osuutta. 26 moottorilento joulukuu 2006 tuslentäminen on turvallista. Hän painottaa, että myös peruslentotaitoa on pidettävä yllä, ettei vaikeissa lento-olosuhteissa joudu itse vaaraan ja siirry pelastajasta pelastettavaksi. yhteistyön laajentamisen kaikkia seuran tukikohtia koskevaksi erittäin hyödyllisenä. Kun joku on eksynyt maastoon, ilma-alus on kadonnut tai vene vaikeuksissa vesillä, pitää vapaaehtoisorganisaation olla välittömästi tavoitettavissa ja käytettävissä. Isä ja setä lentävät, samoin serkkupoika ja oma veli. Vesistöalueella yksimoottorisia lentokoneita voi käyttää etsintään ja pulassa olevalle nopea havaitseminen on hyvin tärkeää. Hän aloitti palolennoilla tähystäjänä jo 1979, lensi purjelentäjän lupakirjan 1981, ja jatkoi ilmailu-uraansa kouluttautumalla moottorilentäjäksi 1985. Tällä hetkellä hän on päivystysringissä oleva SAR-ohjaaja / Mission Commander sekä SAR-kouluttaja. Jarmo kertoo, että tässä harrastustoi- minnassa on tärkeää itse lentäminen. Haastetta tuo lisää myös se, että voi rakentaa lentokoneita Experimental-luokkaan soveltuviksi. Lentäjän tulee kyetä hyvään yhteistyöhön viranomaisten kanssa ja toiminnan on oltava laadukasta kautta linjan. Lentokoneesta on hyvä ohjata viranomais- tai vapaaehtoiskalustoa paikalle suorittamaan pelastustoimet. Oululainen Jarmo Hintikka kuuluu lentävään sukuun ja haluaa antaa harrastukselleen muutakin merkitystä kuin pelkästään oma lentämisen ilo. Kahdentoista tukikohdan valmiustilaa nostettiin niin, että ne olivat viiden minuutin lähtövalmiudessa poliisin tarvitsemiin johtamistehtäviin. - On turha kouluttaa henkilöä, joka ei sitoudu toimintaan, sanoo Asikainen. Hintikan monipuoliseen lupakirjavalikoimaan kuuluu tietysti myös purjekoneiden hinauskelpuutus, yölentokelpuutus ja moottoripurjekoneen lentämiseen vaadittava lupakirja. Hintikka hankki myös ansiolentäjän luvat pari vuotta myöhemmin. Ilmailu on vienyt miestä niin, että hän opiskeli palolentokouluttajaksi 1990 ja sitä sarkaa on riittänyt. Jarmo kertoo kasvaneensa mukaan toimintaan. - Alkuun kävin tähystäjäkoulutuksen ja pääsin tähystäjäksi, sitten hankin moottorilentoluvan ja lensin 140 tuntia ja pääsin palolentokoulutukseen. Maassa toimivat etsijät voivat keskittyä pienempään alueeseen. Kadonnutta etsittäessä lentokone on verraton työväline. Eipä siis ihme, että Jarmo on pitkän linjan SARmies. Palolentoohjaajana voi sitten hakeutua SAR-koulutukseen, kertoo hän. Säännöllisesti vuosittain järjestettävä koulutustarkastus, toiselta nimeltään lentopelastustaitokilpailu, pitää mukavalla tavalla yllä SAR-toiminnassa välttämättömiä taitoja. Valmiutta korotettiin niillä alueilla maakunnissa, joissa pidettiin turvallisuuskategoria III:een kuuluvia kansainvälisiä kokouksia. SAR -harrastus auttaa auttamaan Pitkä kuuma kesä Viime kesä oli ennätyksellisen kuuma ja kuiva, joten Asikaisen arvion mukaan metsäpalovalvontalentotunteja on kertynyt yli 4000 eli poikkeuksellisen paljon. Suomen EU-puheenjohtajuus toi oman haasteensa SAR tukikohdille. Liikenteen solmukoh- dat ja ruuhkat ovat ilmasta käsin havaittavissa helposti ja koneessa mukana oleva poliisi pääsee johtamaan maassa toimivaa virkaveljeään oikeaan suuntaan. Vaikeakulkuisilla alueilla löytymistä nopeuttaa myös se, että lentokoneesta suoritetulla etsinnällä voidaan iso osa alueesta sulkea pois
Perinteinen kerhojen välinen kilpailu aloitettiin jo päivällä. Aluksi Markku Jokinen kertoi aiheesta Ilmailu ja ympäristö. teksti ja kuvat AARNO ISOMÄKI höyhensarja joulukuu 2006 27 Liidinväki koolla Nurmossa iitäjien perinteistä Syystapaamista isännöi tänä vuonna Liidintoimikunnan ohella EteläPohjanmaan Liitäjät ry. Moni asia tulee jatkossa muuttumaan. Valtaosa tilanteista oli laskeutumisia esteisiin ja turbulenttisen kelin aiheuttamia eli pilottien virhearvioinneista johtuvia. Nummelin on lisäksi ollut tiiviisti mukana kehittämässä lajia koko pitkän riippuliitäjän uransa ajan sekä kouluttaen että avustaen liitäjiä eri puolella Suomea liitimien teknisen puolen hoidossa. Antti voitti vuoden 2006 riippuliidon Suomen mestaruuden ja sijoittui parhaiten Suomen joukkueesta Slovakiassa Podbrezova Cupissa ollen kokonaiskilpailun 11. Edusmiehemme liitossa saivat vastattavakseen kenttäväen asettamia kysymyksiä. Virtuaalisen portaalin ylläpidon takia monet ovat saaneet tiedon vaaratilanteista nopeasti, mikä on edistänyt selkeästi lajin turvallisuutta. Tulevaisuudessa liidinlajeja voi harrastaa laillisesti jopa ilman koulutusta, kunhan ei ylitä 150 metrin lentokorkeutta, eikä lennä matkalentoja. Päivän viimeisenä aiheena käsiteltiin liidintoiminnassa vuoden aikana tapahtuneet vaaratilanteet. Ilahduttavaa oli, että takavuosien hinaussakkauksista näytetään päästyn eroon. Ennen varsinaisen kokouksen alkua sisään rynnisti röyhkeä joukko aitoja pohojalaasia häjyjä puukkoineen riitaa haastamaan. Olavi A. Loppuilta kului rattoisasti karaokebaarissa vapaan seurustelun merkeissä. Toimikunta tentissä Sunnuntaipäivän aloitti Vesa Lappalainen kertomalla kehittämänsä riippuliito-ohjelman käytöstä. Tänä vuonna voitto matkasi Teekkareiden Ilmailukerholle Lappeenrantaan. L Moottoroitujen liitovarjojen suosio kasvaa ja ne olivat esillä myös Syyspäivillä. Tapaaminen järjestettiin marraskuun alussa hotelli Fooningissa Nurmossa. Kuvassa liidin tulossa laskuun Kiikalassa. Saunan ja illallisen jälkeen iltajuhlassa palkittiin myös vuoden aikana kunnostautuneet liitäjät. eri kerhojen yhteishenkeä sekä kilpailtiin aitojen nurmolaisten painitrikoiden nopeuspukeutumisessa! Kisa oli tiukka ja ratkaisu jäi viimeisen osakilpailun varaan. Onneksi rähinäporukan pomo sai omansa kuriin ja tapaaminen sai alkaa rauhaisissa merkeissä. Myös pyöriltä startattavat moottoroidut liitimet luokitellaan jatkossa liitimiksi. Varjoliitopuolen "Höyhen" -kiertopalkinnon sai tällä kertaa Jari Poikkimäki. Ohjelman voi ladata sivulta www.seeyou.ws Ehkä mielenkiintoisinta antia olivat Pekka Vartian paljastukset tulevasta OPS-M2-9 -luonnoksesta. Raution "Kotkanpoika" -kiertopalkinnon sai Antti Nummelin. Hän oli mukana taannoisessa ilmailun ympäristöseminaarissa ja välitti nyt liidinväelle siellä kuulemaansa. Välinerikosta ei voitu katsoa yhdenkään vaaratilanteen johtuneen. Liiditoimikunnan jäsenet ja lajin toiminnanjohtaja Martti Roivainen (oik.) tentissä. Syyspäivien osanottajat tarkkaavaisina.. Hän on tehnyt ja ylläpitää varjoliidinyhteisön virtuaalisen kohtauspaikan, joka on auttanut monia nopean tiedonkulun takia ja tehnyt tymäpäi- vienkin vietosta ilmailuhenkisempää. Siinä mittailtiin mm. Liidintoimikunta oli tenttausvuorossa seuraavaksi. Kokenut yleisilmailija Marko Ojanperä näytti havainnollisesti tietokoneajan mahdollisuudet matkalentojen suunnittelussa ja analysoinnissa Naviter-ohjelman avulla. Kahteen päivään mahtui paljon asiaa. Ilmeisen tyytyväisiä on oltu, koska puheenjohtaja Virpi Nieminen sai mandaatin jatkaa myös tulevalle kaudelle
Kerho keskittyi siimalennokkeihin ja vapaastilentäviin Tämän osaamisen pohjalta Kuopioon tuli menestystä mm. Jatkosodan jälkeen Ilmapuolustusyhdistys muutti nimensä Kuopion Ilmailuyhdistykseksi, joka toimii edelleenkin samalla nimellä. Kallaveden jäällä aivan Kuopion keskustassa. Kaikki alkoi jo 1930 luvulla, jolloin yhdistysmuotoinen lennokkiharrstus Kuopiossa käynnistyi. RClennättäjiä ei kuitenkaan ollut Kuopiossa riittävästi toiminnan organisoimiseen ja niinpä perustettiin Savo-Karjalan Lennokkikerho, jolla pyrittiin keräämään maakunnan harrastajat samaan yhdistykseen. Lennokkeja joka on yksi lintumaailman taitavimmista lentäjistä. Nykyään yhdistyksen jäsenistä suurin osa on aikuisia ja tärkein tavoite on pitää yllä laadukkaita harrastuspaikkoja, eli lennokkikenttiä ja kerhotiloja. Syykin on selvä, KIHU ei ole lyhenne, vaan nimi juontaa juurensa tapahtumista, jotka sattuivat 80-luvulla kuopiolaisessa lennokkitoiminnassa. Vuonna 1975 Kuopion Jynkän kaupunginosaan syntyi pikkukerho nimeltä KIHU. Nimensä kerho otti Tunturikihulta, Alkuna Kuopion Ilmapuolustusyhdistys Sotien välillä Kuopiossa harrastettiin lennokkitoimintaa Kuopion Ilmapuolustusyhdistyksen nimissä. Ei vaikka kuinka sitä savoksi vääntäisi. Kuopioon syntyi kolme lennokkikerhoa lyhyen ajan sisällä, tosin ne eivät kilpailleet keskenään ja samat henkilöt toimivat useissa kerhoissa. Uusimuotoinen kurssi suunnattiin varttuneemmalle väelle, vaikka nuorisokin mukaan mahtui. RC lennättäjät. Toiminta oli aktiivista ja tuohon aikaan vapaastilentävien ympärillä touhusi joukko aktiivisia nuoria, jotka pistivät asioita tapahtumaan. Olin itse mukana perustamassa tätä yhdistystä. Nykyinen yhdistys on syntynyt monien vaiheiden jälkeen ja toiminnan luonne on muuttunut aikojen kuluessa. Siellä tämän kirjoittajakin katseli kymmenvuotiaana silmät pyöreinä kun isot pojat lennättivät koulun pihalla siimalennokkeja. Sami Määttä on mukana ensimmäisellä leirillään. 28 lennokkipakki joulukuu 2006 teksti ja kuva JUHA REINIKKA Kuopion Lennokkikerho KIHU:n historia ja nykypäivä Täsmäkurssi aikuisille Kuopiolaisella lennokkiharrastuksella on pitkät perinteet, mutta se ei estä paikallista kerhoa olemaan kehityksen kärjessä. Lennokkikenttä järjestyi Siilinjärven puolelle, Rissalan lentokentälle, jossa lennonjohtajien valvonnan alla lennäteltiin ahkerasti. Ensimmäisellä lennokkikurssilla rakennettiin Kiuruliidokki noin 12 oppilaan voimin. Pitkän kaavan mukaan rakentaminen hylättiin. Aiemmin lennokit olivat osa Ilmailuyhdistyksen nuorisotoimintaa. Argentiinan maailmanmestaruuskilpailuista vuonna 1989, pronssia ja joukkuehopeaa liidokkien F1A-luokasta. Samaan aikaan Ilmailuyhdistys siirtyi Puijonlaaksoon väestösuojaan ja mukana meni myös lennokkijaos. Siitä lähtien kilpailujen järjestäminen on kuulunut olennaisena osana kuopiolaiseen lennokkiharrastukseen. Useita lennokkikerhoja 70-luvulla Suuret ikäluokat kasvoivat nuoriksi aikuisiksi ja lennokeista oli kehittynyt vakavasti otettava oikea harrastus. Tulokset olivat hyviä, kurssin käyneistä kehkeytyi innokkaita lennättäjiä. Vuonna 1965 Ilmailuyhdistys ja lennokkijaos saivat uudet tilat Hatsalan koululta. Siihen aikaan oli vaikea kulkea noin 5 kilometrin matkaa kaupunkiin, ja paikalliskerholle oli selvä kutsumus ja tarve. Kyse oli edelleenkin nuorisotoiminnasta, jonka tavoitteena oli saada lennokkipojista isoina oikeita lentäjiä. Hän aloitti harrastuksen vuonna 2006 GWS:n Zerolla. oni on yrittänyt keksiä yhteyttä Kuopion Lennokkikerhon ja lyhenteen KIHU välillä siinä kuitenkaan onnistumatta. Sen energian seurauksena Kuopiossa on pidetty lukuisia. Vuonna 1967 pidettiin Kuopiossa ensimmäiset vapaastilentävien kisat; Kalakukkokisat. Kuopion, Iisalmen, Juankosken, Suonenjoen, Outokummun jne. Tätä myötä alkoi tulla kisamenestystäkin. Aiemmin oheistuotteena syntyi nettiin laadukas lennokkikurssimateriali. M Rautavaaran lentokeskuksessa on pidetty Kuopiolaisten lennokkiharrastajien lennokkileirejä kymmeniä vuosia. Ei tarvinnut Tunturikihun hävetä kuopiolaisia kollegoitaan! Vuonna -77 radio-ohjattavat lennokit alkoivat yleistyä ja sen seurauksena tuli tarve järjestää lennokkikenttä Kuopioon. Ensimmäiset lennokkiohjaajat koulutettiin Jämijärvellä ja lennokkeja lennäteltiin mm. Kisoja järjestettiin yhdessä KIHU:n kanssa. Perusideana oli antaa heti lennättämisen elämyksiä. Kerhossa toimivat sulassa sovussa mm. Seuraavassa KIHU:n tarina. harrastettiin sen lennokkijaoksessa
Maksaneita jäseniä on noin 90. 1990-luvun alkupuolella Kuopion kaupunki perusti uuden kaatopaikan ja vanhaa Silmäsuon kaatopaikkaa ryhdyttiin maisemoimaan. lennokkipakki joulukuu 2006 29 Mallilennokkien SMkisat kuuluvat joka vuosi KIHU:n kesäkalenteriin. Sekin saatiin Kuopioon vuonna 2003. Lennokkiharrastus tänään Nykyisin toimii aktiivinen Kuopion Lennokkikerho KIHU. Nimi sopi eri kerhojen yhdistelmälle ja toiminta rakennettiin em. Paikalla on aina paljon yleisöä ja niiden järjestämisellä on tärkeä rooli kerhon yhteishengen luomisessa. kisoja ja josta nykyinenkin lennokkikerhotoiminta on saanut pääosin muotonsa. Kuopion Lennokkikerho KIHU syntyy Vuonna 1985 eri lennokkikerhot päättivät yhdistää voimansa ja sen ponnistuksen seurauksena syntyi yksi itsenäinen lennokkikerho, Kuopion Lennok- kikerho KIHU ry. Vuonna 1997 sovittiin Kurkimäellä (noin 20 km Kuopiosta) toimivan 4H kerhon puuhamiesten kanssa, että siellä toimiva siimalennokkikerho siirtää lennätystoimintansa KIHU:n kentälle ja niinpä vuonna 1997 rakennettiin siimarinki Kaatikselle. Terho Jalkanen opettaa lennokkikurssilaista lennättämään kaksi kauko-ohjainta yhdistävän opetuskaapelin avulla. Lennokkikenttä Kaatis sijaitsee korkealla paikalla entisen kaatopaikan päällä. Vaparitoimintaa harrastettiin kesällä rahkasoilla ja talvella järven jäällä. Siellä toimitaan edelleenkin hyvässä sovussa Ilmailuyhdistyksen kanssa. Ensimmäiset mallilennokkien SMkisat pidettiin Kuopiossa vuonna 1997 ja seuraavana vuotena siimastunttien kisat, joilla ei vielä silloin ollut SM statusta. Kuopiossa järjestettiin vuosittain vapaastilentävien SMkisat. Yhdistyksellä on tasokkaat kerhotilat ja omat lennokkikentät kesällä ja talvella. Kesäkentällä käytiin lähes 500 ker- Aktiivisen kehittämisen aika Kuopion Lennokkikerho KIHU ry kokosi kaikki kuopiolaiset lennokkiharrastajat saman katon alle ja toiminta oli aktiivista. Kerho asettui niihin tiloihin, joissa Ilmailuyhdistyksen lennokkijaos oli siihen asti toiminut, eli Puijonlaaksoon väestönsuojaan. Kentän päässä (alhaalla vasemmalla) on noin 50m halkaisijaltaan oleva siimarinki. Neuvottelimme ja perustimme itsellemme uuden lennokkikentän 1995. RClennätystoimintaa harrastettiin Rissalan lentokentällä, tosin määräykset tiukkenivat kaiken aikaa. Kenttä on kokonaan nurmipintainen ja siellä ei ole lainkaan reunaesteitä. kolmen kerhon luomalle kuopiolaiselle lennokkiharrastusperinteelle. Oikealla sivulla tien varressa näkyy uusi siimarinki, joka korvaa vanhan vuonna 2007.
3000 rekisteröityä käyttäjää, joista yli 60% on vähintään 25vuotiaita. Voimat eivät ole koskaan hajonneet ja kerhossa on ollut hiljaisinakin aikoina kriittinen massa tallella, joka tarvitaan toiminnan ylläpitämiseen. Se ei missään tapauksessa ole vain lasten harrastus, jota aikuiset harrastavat piilossa nurkan takana. Näistä lähtökohdista Kuopiossa pidettiin uudentyyppinen lennokkikurssi vuonna 2006. Tarkoitus oli saada nuoret pois kaduilta ja toisaalta kasvattaa lennokkipojista ja`tytöistä isoina oikeita lentäjiä. Alussa ei tarvitse rakentaa mitään, vaan ensin kannattaa tutustua lajin tärkeimpään elementtiin eli lennättämiseen ja sen riemuun! Rakentaa voi myöhemmin jos haluaa, mutta nykyään selviää ilmankin. Varmista onnistuminen alussa. Lennokkien lennättämiseen kuuluu pettymyksiä ja tuhoutuneita lennokkeja, varsinkin harrastuksen alussa. Kaikkiaan 17 KIHU:laista osallistui SMtason lennokkikilpailuihin ja neljä kansainvälisiin kisoihin. Kuopioon tuli kolme kultaa ja kolme pronssia SM- ja Suomen Cup -kilpailuista. Tähän viitekehykseen lennokkiharrastustoimintakin kannattaa rakentaa tänä päivänä. Jäsenhankinnalla on toisenlainen, kunnianhimoisempi ja itsekkäämpi tavoite: mitä enemmän jäseniä on, sen helpompi on luoda harrastuspaikkoja, kerätä varoja, järjestää ki- Lennokkikurssi 2006 Lennokeilla on lasten ja nuorten harrastuksen maine, koska aiemmin lennokkitoimintaa vetivät pääasiassa nuorisoja ilmailuyhdistykset. Nykyään korkealaatuisen valmiin lennokin saa kaupasta halvemmalla, kuin materiaalit itse rakennettuun lennokkiin. Näistä n.500 lentoa tehtiin siimaohjatuilla ja loput RClennokeilla. 30 lennokkipakki joulukuu 2006 Lennokit.net -nettikeskustelufoorumissa on 3000 rekisteröityä käyttäjää, joista yli 60% on vähintään 25-vuotiaita. taa lennättämässä ja lentokertoja kertyi noin 1500. Kurssin pohjaksi tehtiin noin 10 oppitunnille tarvittava PowerPoint opetusmateriaali. Luullakseni nykyajan lennokkikerhot koostuvat pääosin aikuisista harrastajista, jotka pyrkivät porukalla järjestämään itselleen laadukkaat rakentelu- soja, hankkia edullisemmin tarvikkeita ja ehkä myös menestyä maailmalla kisoissa. Ne varmistuvat hakeutumalla heti alussa kokeneempien seuraan ja aloittamalla riittävän helpolla lennokilla. Lennokkiharrastus kannattaa aloittaa aina helpolla lennokilla.. Siitäkin on kyllä jo keskusteltu. Kolmannes lennätystoiminnasta Kuopiossa on siimalennokkeja. Pääajatuksen voi kiteyttää seuraavasti: Lennokkeja voi harrastaa läpi koko elämän. Sen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa ja se tarjoaa haastetta koko loppuelämän ajaksi. Tilanne on muuttunut siitä paljon. Lennokkiharrastus on myös aikuisten harrastus. Lennokkiharrastus on tänä päivänä nuorten, mutta myös aikuisten laji! Esimerkiksi lennokit.net -nettikeskustelufoorumissa on n. KIHU julkaisi vuonna 2006 noin 40-sivuisen Aloittajan Lennokkioppaan. Vuonna 2006 lennätettiin 479 kertaa siimarukkia Kaatiksen lennokkikentällä. ja lennätyspaikat. Sitä tukee Aloittajan Lennokkiopas -kirjanen. Kerho järjesti neljä kuukautta kestäneen RCkurssin aloitteleville sekä kaksi SM tason kisaa ja piti kaksi lennokkileiriä. Suurin osa harrastajista lennättää valmiita RClennokkeja. Kysely tuotti 635 vastausta. Nuorisotyön voi säilyttää taustalla, mutta KIHU:ssa se ei ole enää toiminnan ainoa tarkoitus. Kuopion Lennokkikerho KIHU on tänä päivänä nuorten ja aikuisten kerho, jolla on jo hyvät kesä- ja talvikentät, mutta vielä puuttuu sisälennätyspaikka pikkusähkäreille. Kaikki tämä perustuu siihen yksinkertaiseen perusvalintaan, joka Kuopiossa tehtiin aikojen alussa: "Kaikki lennokkiharrastus sopii yhteen yhdistykseen ja eri lajin edustajat puhaltavat yhteen hiileen". Lennokit.net teki kyselyn, joka kertoi vain prosentin keskustelijoista olevan alle 13-vuotiaita. Niistä selviää, kun takana on riittävästi positiivisia ja huikaisevia lennätyskokemuksia. Kaikki tehty materiaali on vapaasti käytettävissä osoitteessa www.kuopionlennokkikerho.net
Kurssi loppui käytännössä samalla kun talvilennätyskausi, huhtikuun alussa. Siitä jäi kuitenkin kytemään jotain ja noin 30-vuotiaana päätin kokeilla radio-ohjattavaa lennokkia. Minulle lennokkiharrastus on nimenomaan lennättämistä. Kädessä kurssilla käytetty harjoituslennokki EasyStar, jota on lähes mahdotonta rikkoa... Täytyy vain pitää vauhtia yllä, että saan kiinni nuorempana aloitelleet, hän toteaa. Kari Kumpulainen otti haasteen vastaan 46-vuotiaana ja aloitti lennokkiharrastuksen. - Tämä oli tärkeää, tuntui että pääsimme suoraan sisään kerhon sisäpiiriin ja mukaan kaikkeen muuhunkin toimintaan. Kokonaisuus tuli hieman kalliimmaksi, kuin halvimmat "Ready Setit", mutta on selvästi laadukkaampi. Saimme kasattua paketin lennokista, kahdesta akkupaketista, pikalaturista ja 5-kanavaisesta ohjaimesta hintaluokkaan 350 euroa. Parasta olisi aloittaa RC -liidokilla, mutta näin sähkömoottoreiden aikakaudella löytyy kompromisseja liidokin ja moottorikoneiden väliltä. Akku kesti alle kolme minuuttia ja sen aikana koneeseen ei saanut mitään tuntumaa. - Kone oli pieni, kiikkerä ja se rikkoutui jatkuvasti. Niiden jälkeen alkoi lennokkikortin suoritus. Kurssi alkoi heti Tapaninpäivän jälkeen hetkellä, jolloin töistä ja kouluista on yleensä lomaa. Päätin kokeilla vielä kerran ja hankin paikallisesta askarteluliikkeestä Piper Cup Ready Setin, mutta tällä kertaa pyysin paikallisia harrastajia auttamaan ensilennossa. 200-kuutioisiin bensakisakoneisiin. Tekniikkapuolella tutustuimme mm. Ilmoittautuneista seitsemän oli aikuisia, vanhimmat noin 50-vuotiaita ja loput nuoria 15-18-vuotiaita. Kaiken takana meillä oli kuitenkin selvä sanoma, tyvestä puuhun! Lennokkiharrastus aloitetaan yksinkertaisella ja helpolla lennokilla. Into oli taas hiipumassa, kun KIHU:n postilistalla oli ilmoitus lennokkikurssista. Katselimme videoilta Top Gun -tyylistä 3D-lennätystä, lennätimme simulaattorilla romurallia, matalalla ja kovaa. Lensimme opetuskaapeleiden avulla lukemattoman määrän lentoja ja pikkuhiljaa yksi ja toinen kurssilaisista lensi ensimmäisen lentonsa itse. Lennokkikurssi aloitettiin vauhdikkaasti. 170 kertaa eri lennokkeja ja pääsin harrastukseen sisään uskomattomalla vauhdilla. Kuvan lennokki lensi n. Kokeilu päättyi ensilentoon, jossa kone karkasi käsistä ja rikkoutui niin pahasti, että möin koko kaluston pois saman tien. - Ensimmäiset lennokkikokemukseni tapahtuivat pikkupoikana kumimoottorilennokeilla kotipihassa. Tällä hetkellä minulla on 7-kanavaiset radiot, lennätän Easy Starin lisäksi Blue Stickiä, Araising Staria ja Kougaria, joka tosin on vielä aika nopea ja haastava. - Sain kurssin aikana juuri sen tarpeellisen annoksen osaamista, että pääsin tavallaan kynnyksen yli ja pystyin lennät- tämään itsenäisesti Easy Staria ja ensimmäisen kerran elämässäni todella nautin lennättämisestä! Lennätin 2006 aikana n. - Pääsin mukaan lennokkiharrastukseen vasta 46-vuotiaana ja tavallaan menetin yli 30 vuotta upean harrastuksen parissa. Karin mielestä oli hienoa myös se, että kurssin ohjaajilta saattoi kysyä reilusti neuvoa ja apua kaikkiin lennokkiongelmiin ja kurssilaiset olivat kerhon toiminnan keskipisteenä koko kevättalven talvilennätyskentällä. Kurssin lennätykset aloitettiin jo 6. Korostimme erityisesti kerhon ja sen tarjoamien puitteiden ja osaamisen merkitystä. Teo- riakokeen jälkeen pidettiin vielä lennätyskoe ja sen tuloksena sai itselleen lennokkikortin. Kipinä ei sammunut alkuunsa puuduttavaan rakenteluun vaan me pääsimme heti taivaalle. Opastimme mistä tietoa saa ja mistä sitä kannattaa etsiä. Lataus kesti aina vuorokauden. Esittelymateriaalissa kerrottiin, että kurssilla hankitaan aloittajalle sopiva kalusto noin 350 euron hintaan ja tiedotus ajoitettiin sopivasti joululahjojen ostohässäkän keskelle. Eipä siinä mitään. Esittelimme lajin monipuolisuutta, tekniikkaa ja erityisesti turvallisuusasioita sekä puhuimme jonkin verran lennättämisestä ja rakentamisesta. Ilmoittauduin mukaan, kertoo Kari. 10 minutin kuluttua taas kun siipi oli liimattu pikaliimalla kasaan.. Kortin suorittamisessa oli turvallinen toiminta koko ajan läsnä sillä ajatuksella, että tässä lajissa vakavan onnettomuuden vaara on aina olemassa. - Minulle oli yllätys kuinka paljon kurssilaisista oli aikuisia. Jossain kurssin vaiheessa ajoimme opetuslentoja kerhon Blue Stick moottorikoneella ja lopuksi kokeilimme myös miten pikkustuntti lentää. Kurssittaminen siis kannatti. Aikuisena lennokkikurssille E räs kurssilaisista oli kuopiolainen 46vuotias Kari Kumpulainen. Tammi- helmikuun aikana kurssilla pidettiin 10 teoriatuntia. - Seuraavan kerran törmäsin lennokkiharrastukseen Kuopiossa, kun kävin katsomassa vuoden 2004 mallilennokkien SM-kisoja. 16 kurssilaisesta kymmenen jatkoi harrastusta ja he vastasivat vuonna 2006 noin puolesta RC-toiminnasta kesälennokkikentällä Kaatiksella. Kurssin alaikäraja oli 13 vuotta ja sitä nuoremmat saivat osallistua vanhempien kanssa. Erityisesti kurssissa miellytti se, että siellä mentiin suoraan asiaan eli lennättämiseen. tammikuuta! Tarkoitus oli käydä ensin teoria kokonaan läpi, mutta vauhdikas alku kurssilla sai aikaan lennätysenergiaa, jota oli pakko päästä purkamaan käytännössä. lennokkipakki joulukuu 2006 31 Lennokkiopas netistä Aloittajan lennokkiopas ja muut kurssimateriaali: www.kuopionlennokkikerho.net Kurssia mainostettiin kirjoittelemalla lennokkijuttuja kuopiolaisiin paikallislehtiin, pitämällä avoimien ovien päivät Kuopion Ilmailuyhdistyksen kanssa ja tiedottamalla "viidakkorummulla" sekä kerhon nettisivuilla. Kari Kumpulaista harmittaa lennokkiharrastuksessaan vain yksi asia. Kurssille ilmoittautui 16 oppilasta ja viestimme oli mennyt perille
· Seuraavaan 1/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 15.12.2006 mennessä. S myydään Myydään 1/4-osuus kaksipaikkaisesta itse starttaavasta NIMBUS 4DM -koneesta (Delta November), kärkiväli 26,5 m. Tiedustelut ja lisätietoja: raimo.nurminen@poyry.com, puh. Lehto 0400-651 093. Jo N le u p S OIVA LAHJA PUKINKONTTIIN! Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Il ILMAILIJAN KANSIO Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat kätevässä A5-koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2007. Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Kilpailun varapäivä on 21.1.2007 Osallistumismaksu kaikissa luokissa 3 euroa. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. com, puh. 20 euroa. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Kilpailu on samalla SM 1 esikisa, joka pidetään samoissa maisemissa 3.2.2007. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Bodom Cupiin, joka pidetään Tammelan Pyhäjärvellä. Tiedustelut raimo.nurminen@poyry. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Merkitse päivämäärät kalenteriisi! Kilpailu alkaa lauantaina 20.1. Kilpailu lennätetään viiden kierroksen kilpailuna vapaasti neljän tunnin aikana, maksimi lentoaika on 2-4 minuuttia kelistä riippuen. 040-531 7647 Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. Hienosti pidetty, kilpailu- ja pilvilentovarustus, eli koko paketti perävaunuineen. 040-531 7647. 040-504 0930. XI BODOM CUP F1A, F1AJ, F1B 20.1.2007 Tammelan Pyhäjärvi Tervetuloa 11. Osallistumismaksut maksetaan paikan päällä. Haasteluokka F1A osallistumismaksu 20 euroa. H. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ ilmailuliitto.fi. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. 0400 291 281 NUORISOILMAILJAT JÄRJESTÄÄ: Purjelennon teoriakurssi 24.1.2007 alkaen Malmilla. 050-516 5541 ja Heikki Pohjola puh. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com POTKURILENTÄJÄT RY http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. Fly-off -kierrokset lennätetään ryhmissä pudotuspeliperiaatteella. Lisätietoja: Kim Henriksson 041-515 2481, Jari Valo 050-505 5852, Yrjö Waltonen 0500-409 344. Matkalennon teoriaa -luennon Räyskälässä 6.1.2007 klo 12.00 HC-aika ja -matka 7.1.2007 klo 13.00 KC- ja 1000 km matkalennot Pai aik Su Tuo www.nuorisoilmailijat.fi Lis ne tuo. Ikkunataskuja lentohaalariin. Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. Hinta 70 euroa. Tiedustelut: Esa Teittinen puh. Tied. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi Myydään ASW-20 OH-604 VA. Nurminen 0400-242 874 tai P. 32 markkinat joulukuu 2006 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käyntikortteja ym. SZD-55 (LO) OH-845, 1190h, 340 starttia. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Kansion aikaisemmin jo ostaneille päivityspaketti 20 euroa. Täydellinen kisapaketti, Zander SR940 & GP940 & sähkökompassi, Bohli, Beckerradio, hyttysputsarit, Avionic-perävaunu, kenttäkuljetusvälineet, kone akryylimaalattu, uusi kuomu. klo 9.30 briefingillä
09 3509 3450, silshop@ilmailuliitto.fi PAKKASPARLAMENTTI 2007 Aika: 10.-11.2.2007 Paikka: Sokos Hotel Vantaa 1 Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.nuorisoilmailijat.fi Nuorisoilmailijat ry ai7. SAATAVANA MYÖS LAHJAPAKKAUKSESSA. Ilmailjan ensiapupakkaus SIL-Shopista, 24 euroa. AVOINNA ark. iika sä ujö ULTRAKEVYTLENTÄJÄN TEORIAKURSSI Paimion Ilmailuyhdistys ry järjestää kevään 2007 aikana ultrakevytlentäjän teoriakurssin VarsinaisSuomen maaseutuoppilaitoksen tiloissa Piikkiön Tuorlassa. 040-563 0873 , Jokaisen ilmailjan perusvarustukseen kuuluu ENSIAPUPAKKAUS. 34 euroa) Tarjous voimassa 31.1.2007 asti. Nyt saatavilla ilmailijoille räätälöity pieni ea-pakkaus, joka sopii niin lentolaukkuun, sivutaskuun, valjaisiin kuin lennätyspakkiinkin. 9 - 16.30, la 10-14 ILMAILUJOULUPUKIN VIRALLINEN OSTOSPAIKKA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki puh. istä ävä 33 Joulupaketit SIL-SHOPISTA! LENTÄVÄ IHMINEN Ilmailufysiologian ja -psykologian perusteet ilmailulupakirjoja varten ERIKOISTARJOUS! NYT 24 EUROA (norm. tse. Kurssin kesto on noin 60 h. Lisätietoja antaa lennonopettaja Tuomo Mäkeläinen, puhelin 050-303 9813, sähköposti: tuomo.makelainen@tuorla.com.. markkinat joulukuu 2006 yynm, aan io@ en. Koko (cm) 15 x 11 x 5. Kirjaa myy SILShopin lisäksi kustantaja Eero Vapaavuori, puh. Pakkaus sisältää sidetarpeita, laastareita, haavapyyhkeitä, sakset, pinsetit, palovammageelin ja ihoteippiä
10.6. 13.-14.1. Valve Runnari 0500-263 482 /pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 XI Bodom Cup F1A, F1AJ, F1B Tammela, Pyhäjärvi Kim Henriksson 041-515 2481 TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 1. 09-785 823 Radio-ohjatut taitolennokit F3P-AM Suomen Cup (1/2) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Messukeskus, Hki Huhtikuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. sen. 16.6 16.6.-1 Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry) Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.-25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa 20.1. sen (3/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkarsinta TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 3. (4/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 4. 25.3. 31.3. (1.4.) Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 009-3509 3433 13.-14.1.07 24.-28.1.07 5.-9.2.07 10.-11.2.07 24.-25.2.07 20.-25.3.7 12.-14.7.07 23.-27.7.07 4.-12.8.07 Bartic-kokous IPC-kokous PIA:n symposiumi www.pia.com/Symposium2007/ Puheenjohtajapalaveri Bartic-tuomariseminaari Helsinki Firenze, Italia Reno, Nevada, USA Hämeenlinna Kööpenhamina Tanska PredazzoBellamonte, Italia Kuopio 18.-19. 18.8 (19 18.-19. 31.3. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Toukokuu Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Maaliskuu Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. (21.1.) 28.1. SM (2/4) Säkylä, Pyhäjärvi Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (2/4) pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (2/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. 09-785 823 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. (6.5.). SM (1/4) Tammela, Pyhäjärvi Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (1/4) jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (1/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. (25.-26 25.8 (26 25.8 (26 Avoin 5.5. LENNOKKIKILPAILUT JA TAPAHTUMAT 2007 Tammikuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. (4.3.) 11.3. 11.-12.8 24.-25.3. 34 kalenteri joulukuu 2006 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 2.-4.2.07 9.-11.3.07 10.-18.3.07 17.3.07 4.-8.7.07 14.-15.7.07 (alustava) 11.-12.8.07 Kaamospäivät Oulu www.tervalentajat.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 Nummijärvi Fly In Nummijärvi Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa Sunny Nights Fly In Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 7743 Jämi Fly In Jämi Taneli Äikäs 040-557 2129 Päälentonäytös 2007 Kuopio 4.-12.8.07 1.-9.9.07 7.-11.11.07 Tarkkuushypyn World Cup Taito/tarkkuus EM-kilpailut info@caf.hr Canopy Piloting World Cup www.canopypiloting.com.au Stupino, Venäjä Osijek, Kroatia Sydney, Australia 19.5. 19.5 (20 19.-20. 26.-27. Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 28.1-3.2.07 24.2.-10.3.07 2.-10.6.07 Varjoliidon Monarcan avoimet kilpailut www.monarcaparaglidingopen.com Varjoliidon MM-kilpailut www.manilla2007.com Riippuliidon SM Karjalan Liitäjät ry, heikki.laitinen@pp2.inet.fi Valle de Bravo Brasilia Manilla Australia Rautavaara 26.-27. 9.6. Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-25.3.07 25.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Ultra B -teoriakurssin alkuinfo SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti 09-3509 3443 13.-14.1. 28.1. 16.6 (17 Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-25.3.07 5.-8.7.07 20.-28.7.07 2.-5.8.07 EUT/MT Talvipäivät Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry) www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat www.tarkkuuslento.net Kuopio Joensuu Joensuu Räyskälä 30.6. F1A, F1B, A2. 09-785 823 Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. sen. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Radio-ohjatut sisätaitolennokit F3P Sport, Otahalli, Espoo Advanced ja FAI, Suomen Cup (1/4) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 RC mallilennokit Kansanscale Indoor Otahalli, Espoo Suomen Cup (1/4) Hannu Vuorinen, 0400-811 126, hank1@co.inet.fi Helmikuu Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. (4.2.) 24.-25.2. 29.4. 18.-19. (2/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkarsinta TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 2. P-30, Säkylä, Pyhäjärvi P-30 jun. sen. (1.4.) 31.3.-1.4. Para-Ski MM-kilpailut www.aeci.it TT ja CF SM-kisat (harjoitusleiri 7.-11.7.) www.kuopionlaskuvarjourheilijat.com FS, FF, FR, CP SM-kisat (harjoitusleiri 18.-22.7.) Hanko www.laskuvarjokerho.com EM-kilpailut ja World Cup Stupino FS 4-way, FS 8-way, Artistic Venäjä fa_sports@mtu-net.ru, centralac-rosto@mail.ru 22.-23.4. 09-785 823 9.6 (10. SM (4/4) Savonlinna Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) ossi.kilpelainen@dnainternet.net 050-355 9657 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. SM (3/4) Tampere Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (3/4) Timo Pajunen 03-364 7294 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. (1/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkarsinta Valven VIII-kisat F1A-15, F1H, F1H jun. (1 Kesäkuu 28.1. 3.2 (4.2) 7.-8.7 Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 10.-11.2.07 12.-19.5.07 2.-3.6.07 9.-16.6.07 1.-7.7.07 7.-13.7.07 Elokuu 8.-9.9.07 Pakkasparlamentti Hotelli Vantaa lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.nuorisoilmailijat.fi Vesivehmaa Open 2007 Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi Purjelennon viestikilpailu Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat 18-m ja vakioluokka (Espoon Ik ry) Räyskälä Tatu Danska 050-598 6441, www.eik.fi SM-kisat 15-m ja kerholuokka Nummela Markku Roschier 040-702 9375, www.heik.fi International Jämi Vintage 2007 Jämi Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat taitolento Nummela Urheilutaitolentäjät ry, www.taitolento.fi SM-kisat maaliinlasku (Lappeenrannan Iy) Lappeenranta Jukka Himanen 040-700 1460, http://yhdistykset.etela-karjala.fi/liy/ 3.2. 25.2. 7.7 (8.7 21.7. 28.7 (29 3.3 (4.3) 4.8 (5.8 5.8. 3.3
Suomen Cup (1/1) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kesäkuu Vapaastilentävät liidokit rinnekisa ja Jämi Sinisiipikisa alle ja yli 16-v. Jämi loppukilpailu, suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (2/4) Oulu, Ahmosuo Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) esa.eirola@securitassystems.fi Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (1/4) Vantaa, Petikko Aresti (1/3), kansanscale Suomen Cup (1/4) otto.ahonen@kolumbus.fi, 040-844 2503 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Suomen Cup (5/5) Kotikenttäkarsinta leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. nta vi 16.6 16.6.-17.6 ärvi 16.6 (17.6) ilu 30.6. nta ilu 18.-19.8 18.8 (19.8) nta 18.-19.8 ki 18.-19.8. kalenteri joulukuu 2006 35 19.5. 19.5 (20.5) 19.-20.5 ia 26.-27.5 26.-27.5 9.6. 9.6 (10.6) 10.6. (25.-26.8) 25.8 (26.8) ilu 25.8 (26.8) nta Avoin RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Hämeenkyrö kansanpylon Suomen Cup (1/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (1/4) Ruotsinpyhtää erkki.arima@jippii.fi, 040-803 0402 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (1/4) Turku, Paattinen Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500- 496 537 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H SM (1/1) Leivonmäki, JKL P-30 sen. ja jun. (1.7.) Kesäkuu ärvi 7.-8.7 nta 7.7 (8.7) nta ilu 21.7. suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 TOKA liidokit alle 16-v, F1AX liidokit yli 16-v. 28.7 (29.7) vi 4.8 (5.8) nta 5.8. 11.-12.8. 09-785 823 RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Ruotsinpyhtää kansanpylon Suomen Cup (3/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (2/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (4/4) Hämeenkyrö Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (4/4) Turku, Paattinen Aresti (3/3), kansanscale Suomen Cup (4/4) hannu.kunttu@raseko.fi, 040-729 7020 Termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Immola Juho Suikkanen jujon.maili@pp.inet.fi, 050-381 2950 Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D SM (1/1) Avoin tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 1.-2.9 (8.-9.9) 1.-2.9 (8.-9.9) 8.9. 15.9 (16.9) Syyskuu Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, kansanpylon Suomen Cup (4/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (4/4) markku.savolainen@pp8.inet.fi, 040-514 7626 Helsinki, Malmi Helsinki, Malmi Hämeenkyrö Elimäki 7.-15.7. 29.-30.9. MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT 2007 Lennokkileiri (Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry) Jämi Petri Harsia, 05-451 5515, 05-453 0847 petrigr38@hotmail.com Lennokkipäivät Suomen Ilmailumuseo suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 SISÄLENNOKKIKALENTERI www.ilmailuliitto.fi -> lajit -> lennokit -> sisälennokkikalenteri. 09-785 823 RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Avoin kansanpylon Suomen Cup (2/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (1/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Heinäkuu Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (3/4) Kälviä Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) erkko@pp.kpnet.fi Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (2/4) Kuopio Aresti (2/3), kansanscale Suomen Cup (3/4) jreinikka@dnainternet.net, 040-566 4637 Speedcup (1/1) Hämeenkyrö samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (3/4) Seinäjoki, Kurjenneva Kansanscale Suomen Cup (3/4) tomi.kohtanen@kolumbus.fi, 040-512 2586 Elokuu Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi, 040-563 9523 Radio-ohjatut 2mRC liidokit valtakunnallinen Ruotsinpyhtää Suomen Cup -mestaruuskilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f
Jos jäsentietoihisi on tullut muutoksia, ilmoita niistä ennen tammikuuta. ilmailuliitto.fi tai sähköpostitse sil@ilmailuliitto.fi Tiedot voi lähettää myös postitse SIL ry. Jäsenedut Ilmailu-lehti ilmestyy ensi vuonna 10 kertaa. Jos haluat maksaa jäsenmaksusi etukäteen esim. Jäsenmaksut laskutetaan tammikuun aikana. fi/tietopalvelu/FI/lentokelpoisuusmaaraykset_tiedotteet/ pdf/ad/3000-3499/M3102_06.pdf). Nyt siis koneet varustetaan varjoista varoittavilla tarroilla ja onnettomuustutkintakeskus informoi luentotilaisuuksissaan pelastusviranomaisia siitä, kuinka heidän tulee menetellä varjolla varustettujen koneiden vahinkotapauksissa. 36 sil-sivut joulukuu 2006 RAKETTIPELASTUSVARJOLLA VARUSTETUT ILMA-ALUKSET Ilmailuhallinto on antanut lentokelpoisuusmääräyksen M 3102/06 koskien ilma-alusten ballistisia pelastusvarjoja. Hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 28.11.2006 ja vahvisti jäsenmaksut seuraavasti: Varsinainen jäsen 60e (v. Jos kerhoja on useampia, on pääkerho merkitty numerolla 1 tai 6 ja sivukerhot numerolla 5. Sen sijaan kilpailulisenssimaksun voit vähentää, jos se laskussasi on erikseen mainittu etkä sitä vuonna 2007 aio lunastaa. Liitto ylläpitää myös laiterekisteriä liitimistä sekä luparekisteriä laskuvarjohyppääjien ja liitäjien kelpoisuuksista. Kaikki muutokset jäsentietoihin voi tehdä lomakkeella, joka löytyy sivultamme www. 2006 55e) Nuorisojäsen (synt. Tarrojen mallit löytyvät kyseisestä määräyksestä (www.ilmailuhallinto. 18.3.2006 Vantaalla pidetyssä kokouksessa valtuutettiin ja ohjeistettiin Ilmailuliiton hallitus päättämään vuoden 2007 jäsenmaksuista. Hinta 28 euroa. Kil Ke Kil Kil Kil Ilm Va Ka VUOSI 2006 LOPPUU - JÄSENYYTESI JATKUU Jäsenmaksut Jäsenen on suoritettava liitolle vuosittain jäsenmaksu, jonka suuruuden vahvistaa liiton vuosikokous. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Pieni asia, joka edistää varmasti kaikkien toimintaan osallistuvien turvallisuutta. Jos perheessä on useampi jäsen, lähetetään vain yksi lehti. Älä vähennä laskusta kerhojen jäsenmaksujen osuuksia, koska emme voi suorituksen saatuamme päätellä, aiotko erota kerhosta, maksatko myöhemmin vai oletko maksanut sen kerholle suoraan. Kilpailulisenssin numero näkyy myös jäsenkortissa, mikäli se on voimassa. Asia on tullut tärkeäksi kun varjolla varustettuja koneita on vaurioitunut ja pelastushenkilöstö ei ole ollut selvillä siitä, mitä varusteita koneessa on. 1989->) 27e (25e) Perheenjäsen (samassa osoitteessa jo yksi em. Määräys astuu voimaan 1.1.2007 ja se on voimassa toistaiseksi. Tarroja myy SIL-Shop, puh. matkalle lähdön vuoksi tai jos tarvitset kilpailulisenssisi voimaan jo vuoden alussa, pyydä toimistolta maksutiedot. Samalle laskulle kootaan kerhojen ja perheenjäsenten jäsenmaksut sekä lisenssimaksu, mikäli jäsenellä on vuonna 2006 ollut voimassa oleva lisenssi. Palautamme lisenssin leimattuna heti maksun saatuamme. Lehden SIL-sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja juttuja julkaistaan kaikista ilmailulajeista. Jäsentiedot Suomen Ilmailuliiton jäsenrekisteriin on tallennettu jäsenen yhteystiedot, sähköpostiosoite, syntymäaika, kerhojen jäsenyydet, tieto ilmailuharrastuksesta, liittymisajankohta, luottamustoimet kerhossa sekä jäsenmaksujen perintään tarvittavat jäsenyystiedot. Pääkerho saa käyttää äänioikeuttasi liiton vuosikokouksissa. Voit toimittaa kilpailulisenssin leimattavaksi jo ennen maksua - vuoden 2007 FAI:n vuositarrat ovat jo meillä. Tarkista vuoden 2006 jäsenkortistasi, että jäsenkerhot ovat oikein. Jäsenetuihin kuuluva tapaturmavakuutus on voimassa katkeamatta edellyttäen, että vuoden 2007 jäsenmaksu maksetaan eräpäivään mennessä. SI SI se m S h L p r j l v M 0 m K F E JÄSENMAKSUT 2007 Varsinainen jäsen 60 e Nuorisojäsen 27 e Perheenjäsen 36 e T C ( s L ( s J k f. Jos kerho hoitaa jäsenmaksujen laskutuksen itse, näkyy SIL:n laskussa kerhon jäsenmaksun kohdalla 0 euroa. Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI tai soittaa 09-3509340 / faxata 09-35093440. jäsen) 36e (33e) Kilpailulisenssin hinta on edelleen 8 e. 093509 3450, silshop@ilmailuliitto.fi. Määräys edellyttää varustamaan koneen, jossa on ballistinen pelastusvarjo, siitä varoittavilla tarroilla seuraavassa huollossa tai viimeistään 31.3.2007
Lisätietoja Jorma Sucksdorff, puh. (joulupäivä), tiistai 26.12.2006 (tapaninpäivä), maanantai 1.1.2007 (uudenvuodenpäivä) ja lauantai 6.1.2007 (loppiainen). Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. ttasi ksia, aikki loww. fi. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Christa Soivio (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippuja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Kilpailut Liettuan Pociunaissa 29.7.11.8.2007. Vastaukset 20.12.2007 mennessä sähköisesti osoitteella suksi@ilmailuliitto. sil-sivut joulukuu 2006 37 KILPAILUKUTSU Porin Ilmailukerho järjestää Pyhäjärvellä Valven VIII -kisat. Kilpailuluokat: F1A-15, F1H jun., P-30, P-30 jun., F1A, F1B, A2. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 36 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa 10 i jäden sista ista uullytksu SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00. Varapäivä su 14.1.2007. PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito KATSASTUSASIAT Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Kerhokilpailu: F1A-15/P-30 jun., F1H/P-30, F1A/F1B Kilpailuaika: La 13.1.2007 klo 10.00 (5 kierrosta/ 5 tuntia vapaasti. Samalla hinnalla voi osallistua myös useampaan luokkaan. Kilpailupaikka: Säkylän Pyhäjärvi, LomaSäkylän leirikeskus. 045-657 6166. TERVETULOA PYHÄJÄRVELLE! TOIMISTON JA SIL-SHOPIN AUKIOLOAJAT SIL:n toimiston ovet sulkeutuvat perjantaina 22.12.2006 klo 16.30 ja ne aukenevat jälleen TIISTAINA 2.1.2007. ilyös ma, 340 SIL-Shop palvelee normaalisti maanantaista perjantaihin klo 9 - 16.30 ja lauantaisin klo 10 - 14, lukuunottamatta seuraavia pyhäpäiviä, jolloin myymälä on suljettu: maanantai 25.12. Ilmoittautumiset 7.1.2007 mennessä: Valve Runnari 0500-263 482 Kari Lindgren 050-333 6159 pipo.lindgren@dnainternet.net Suomen Ilmailuliitto ry:n purjelentotoimikunta julistaa haettavaksi 1 edustuspaikan purjelennon EM-kilpailujen 2007 kerholuokkaan. Mahdollisuus kilpailla myös 20m kaksipaikkaisluokassa (katso SIL-kotisivut osoitteessa www.ilmailuliitto.fi). Kilpailumaksut: Junnut 3 euroa, muut 5 euroa. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 27 euroa sis
38 urheiluilmailuopisto joulukuu 2006
Siinä sinällään ei ole mitään "vaarallista" tai sitä kautta yhdistyksen verotuskohtelu ei välttämättä muutu. Jos pysyvää organisaatiota, palkattua henkilökuntaa ei ole eikä tapahtumaa järjestetä säännöllisesti, kysymys ei lähtökohtaisesti ole elinkeinotoiminnasta. Joissain tapauksissa väännetään nyt kättä siitä, onko kaluston vuokraus kerhon jäsenille ALV-vapaata vai pitäisikö niistä maksaa ALV. Yhdistysten toiminnan tietty verottomuus perustuu Suomessa yleishyödyllisyyden käsitteeseen. Koska tähän liittyviin kysymyksiin törmää aika usein, kerrattakoon, että yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloa ei ole: - tilaisuuden järjestäminen ja myynti siellä (kisat, näytökset ja mm. Kotoisammin kysymys on työtuntikorvauksista, joiden kanssa on syytä olla enemmän kun varovainen. Yhdistyksen sisäinen saa yhteisössä tekemisistään palkkaa, eli on työsuhteessa yhdistykseen ja maksaa siitä verot kuin kuka tahansa, ei tuhoa yleishyödyllisyyttä yhdistyksen osalta. ALV-vapaata juuri sen takia, että sitä tarjotaan jäsenistölle, eikä koulutus- tai vuokraustoimintaa ole siis tulkittu esim. Tapahtumien osalta julkisuudessakin on ollut esillä messuja, konsertteja ja muita tapahtumia, joille on syntynyt ja joilla on siis ollut oma pysyvä organisaatio ja jotka "ovat alkaneet elää omaa elämäänsä" ja jotka näine mutkineen ovat päätyneet elinkeinotoiminnaksi. Myös km-korvauksia voi maksaa 2000 euron ylärajaan asti verottomasti ja päivärahoja 20 päivältä. Jos mukaan liittyy muita yhteisöjä, syntyy hyvin helposti yhtymä, joka päätyy äärimmäisen helposti, lähes aina, verovelvolliseksi. Näkemyksemme on tietenkin, että kyseessä on ALV-vapaata puuhaa. Saahan Ilmailuliiton henkilökuntakin pientä palkkaa eikä SIL:n yleishyödyllisyys siinä kaadu, vaikka sitäkin on tyystin muista syistä verottajalle jouduttu ihan viime aikoinakin selvittämään ja perustelemaan. ovat perinteisesti olleet mm. ei ongelmaa käytännössä ole. En lähde tässä lainkaan ruotimaan ilmailulainsäädännön näkökulmaa asiaan. Kaikki muu arvioidaankin tapauskohtaisesti. elinkeinotuloksi. Sellainen on Suomen Urheiluilmailuopisto yhtiösääntönsä mukaisesti. urheiluseurat, niin kuin Suomessa on asian laita. Toki mielessä on pidettävä, että ilmailulainsäädäntö ja verottaja lähestyvät ansio- ja liiketoimintaa lähes täysin eri lähtökohdista, joten tiettyä ristiriitaa niissä voi esiintyä. juuri parastaikaa verottaja on lähestynyt joitain ilmailuyhdistyksiäkin asian tiimoilta. Vain yhdistys voi olla yleishyödyllinen. Tilaisuuksien osalta on huomioitava, että niin kauan kun yksi yhdistys pyörittää kaiken tilaisuuden sisällä, niin kuppilat kun rihkamamyynnin jne. Tätä ei voi liikaa korostaa. Sisäisten sopimuksien sisällön osalta on oltava siis hyvin tarkkana. Tässä yhteydessä tarkoitetaan nyt järjestöjä, yhdistyksiä eli kotoisasti kerhoja. Kyseessä voi olla vaikkapa palkkaa nauttiva lennonopettaja tai talkkari mutta yhdistyksen yleishyödyllisyys ei siihen kaadu. Poikkeuksiakin on, vaikkapa yleishyödyllinen yhtiö. koulutus ja konevuokrat yms. Monet yhteisöt, jotka ovat saaneet pitkään olla omissa oloissaan, ovat joutuneet täyttämään veroilmoituksen. Nyt näyttää vahvasti siltä, että yhdistysten toimintaa on alettu seuraamaan tarkemmin eli ohjeistoa noudattamaan. Tämä sisältää tiettyjä sudenkuoppia ja saamiemme tietojen mukaan mm. mönkkönen joulukuu 2006 39 Verothan on maksettava eikös juu Kaikkien meidän yhteinen ystävämme verottaja lanseerasi uudet tai vähintäänkin päivitetyt yleishyödyllisiä yhdistyksiä koskevat ohjeistonsa kesällä 2005. Toinen juttu on se, jos asiat ovat kehnolla tolalla eli kirjanpito sitä sun tätä. Yhdistys voi olla yleishyödyllinen vain jos kaikki seuraavat edellytykset toteutuvat - yhteisö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi JA - toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin JA - toimintaan osallistuvat eivät saa siitä taloudellista etua Kaikkien edellä mainittujen kolmen kohdan tulee siis toteutua, jotta yleishyödyllisyys toteutuu. Eli uudelleen: viimeinen ranskalainen viiva ei siis muserru, jos joku saa yhteisössä tekemästään työstä palkkaa ja maksaa siitä verot. Muualla Euroopassa yleishyödyllisyys jo terminä saattaa tarkoittaa tyystin eri asiaa. Muutamia perusjuttuja on hyvä muistaa. Yleishyödyllinen yhteisökin on verovelvollinen elinkeinotulosta, jos sillä sellaista on. niiden kuppilat) - jäsenlehti / julkaisu - adressi, kortti, merkki ja viiri (näiden myynti) - Bingo-peli Se, että joku henkilö. Asia jossa on nyttemmin syytä olla erityisen tarkkana, on jäsenten kustannusten pienentäminen, joka saattaa olla lain tarkoittamaa taloudellista etua, eli "verotettavaa tuloa". Kun asiat on hoidettu hyvin ja oikein, syytä huoleen ei ole. Näidenkin osalta täytyy pitää asianmukaista palkkarekisteriä, vaikka veroja ei maksetakaan. Tässä kohdin on lähes varmaa, että jossain päin lukijakuntaa pohditaan sitä, muuttuuko ilmailukerhon toiminta ansiotoiminnaksi tai ilmailutermein ansiolentotoiminnaksi jos tai kun yhdistyksen tekemisissä on mukana palkollisia. Näiden lisäksi on ohjeissa vielä listattu joitain, joihin törmää paljon harvemmin. Käsittääkseni esimerkiksi Ranskassa voimalaitokset ja palokunta ovat termin tarkoittamia tahoja, eivätkä suinkaan esim
Mitähän tapahtuisi laskettelun suosiolle, jos laji katsottaisiin harrasteilmailua vastaavaksi yleisvaaralliseksi toiminnaksi, jota pitäisi säädellä peräti viranomaisen toimesta. Teorioissa perehdytään syvällisesti mm. Ikää laskettelun aloittamiseen vaaditaan 15 vuotta (hiihtokoulun tosin voi aloittaa 14 vuotta täytettyään) ja. Lasketteluhallinto ylläpitää suksirekisteriä ja myöntää rekisteritunnuksen, joka on merkittävä standardisoiduilla kirjaimilla ja numeroilla suksen yläpintaan. Suomen Ilmailuliitossa on noin 9800 jäsentä. Yksi suuri ero lajien välillä on se, että ilmailijaa kuitenkin säädellään monin verroin tarkemmin ja tiukemmin. Ja 50 vuotta täyttäneen laskettelijan on käytävä lääkärintarkastuksessa vuosittain. Kyseessähän on toiminta, jossa voi loukkaantua, kuolla tai pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vammoja kolmannelle osapuolelle. Sitten voikin anoa laskettelukorttia, joka lunastetaan Lasketteluhallinnosta 100 eurolla, medikaali maksaa 50 euroa. Ero harrastajamäärissä on huikea, vaikka molemmat ovat Suomessa kausilajeja. Pelkästään hiihtokauden avanneilla Ski Expo -messuilla marraskuussa kävi 52 000 ihmistä. Turvallisuuden kannalta erittäin kriittiset siteet on lähetettävä valmistajatehtaalle huoltoon 500 laskun tai kahden vuoden välein. Sauvat sen sijaan eivät vielä kuulu aikavalvottaviin välineisiin. Ensimmäinen yksinlasku Hiihto-osuus (vähintään 50 laskua) suoritetaan laskemalla aluksi tiukasti yhdessä opettajan kanssa, kunnes koittaa mieliinpainuva ensimmäinen yksinlasku. mutta mielenkiintoiseksi. Viime ILMAILUlehdessä Europe Air Sportin puheenjohtaja sir John Allison kertoi mielipiteensä ihmisen oikeudesta ottaa hallittuja riskejä. Erilaisten hissityyppien käyttöön tarvitaan myös omat kelpuutuksensa. suksen rakenteisiin, lumen ja suksen käyttäytymisen dynamiikkaan, siteiden tekniikkaan, hiihtosäähän, kerrospukeutumiseen, rinnesuunnistukseen, laskettelumääräyksiin ja ihmisen fysiologiaan. Teoriat tentitään viranomaisen eli Lasketteluhallinnon (LH) laatimissa kokeissa. Ski Expo kerää rinnekansan tutustumaan kauden uutuuksiin. Koska heitä on vähän, tarkkaria voi joutua odottelemaan tai matkustamaan sen takia toiseen hiihtokeskukseen. Jatkokoulutuksella voi suorittaa vaativampiin punaisiin oikeuttavan yksityislaskettelijan tutkinnon. Lopulta on edessä tarkastuslasku, jonka suorittaa LH:n valtuuttama kokenut tarkastaja. Siteillä ja sauvoilla on omat laitekorttinsa. Jos mutkamäkeä vertaa lentämiseen, myönnettäköön että jälkimmäinen on sentään vaativampaa. Muuten joutuu tarkastuslaskulle uudelleen. Koulutus on kallista (peruskurssi noin 2000 euroa) ja saatavuudessa on ongelmia. Pimeyden vallitessa, sumuisissa olosuhteissa tai lumisateessa laskettelemiseen vaaditaan tietenkin lisäkoulutusta ja kattavammat kelpuutukset. Lasketteluoppilaiden on luonnollisesti käytävä lääkärintarkastuksessa (ongelmana tosin on laskettelulääkärien vähäisyys tietyissä maamme osissa). Ruokatunnilla alkanut ajatusleikki osoittautui absurdiksi... Kauden päätteeksi tehdään yhteenveto, joka toimitetaan LH:lle laskettelutilastojen tekemistä varten. Eli olkaa hyvä, nyt hetken ajan laskettelu katsotaan ilmailun kaltaiseksi toiminnaksi. Tästä maksetaan vuosittainen valvontamaksu. Laskettelua taas harrastaa tutkimusten mukaan maassamme noin 1 320 000 ihmistä, mutta silti suurin osa heistä ei ole järjestäytynyt mitenkään lajinsa perusteella toisin kuin ilmailijat. Vuosittaisten laskujen määrän on oltava yli 20. 40 satiiri joulukuu 2006 teksti TERO TUOMINEN ja KAI MÖNKKÖNEN Entä jos laskettelu olisikin il ma I lmailu ei tosiaankaan ole suurten massojen harrastus. Jos kotirinteessä on kabiini- tai tuolihissi, ankkurihissiin pääsee vasta tyyppikoulutuksen jälkeen - sittenkin vasta kun kelpuutus on kuitattu laskettelukorttiin. Samaten hän puhui yhteiskunnassa lisääntyvästä yliholhoavasta ilmapiiristä. Tällä on historallinen perustansa, mutta joskus se tuntuu hiukan epäoikeudenmukaiselta. Vuosittain loukkaantuu noin 3200 laskettelijaa noin 2,6 miljoonalla laskettelukäynnillä. Kertyneellä laskettelutiimalla on kuitenkin mukava kehuskella baarissa oppilaille. Harrastuksekseen ilmaileva on jo pakosta sopeutunut tähän. Laskettelumääräysten edellyttämät säännölliset suksihuollot voi tehdä vain LH:n sertifioima yritys, jonka työntekijöillä on tarvittavat lupakirjat. Hiihtokouluissa on 48 tunnin laskettelumääräysten mukainen teoriaosuus, jonka voi tosin suorittaa joillakin paikkakunnilla kansalaisopistossa edeltävänä kesänä. Talven huonot säät vaikeuttavat usein kurssien läpivientiä, sillä oppilas pääsee mäkeen vain hyvällä kelillä. Harrastelaskettelijan kortilla pääsee luonnollisesti vain helppoihin sinisiin rinteisiin. Sama pätee eri suksityyppeihin. Henkilökohtaiseen laskettelupäiväkirjaan kirjataan tarkasti laskut ja niiden kesto. Lisäksi rinteessä voi ilmailuakin suuremmalla todennäköisyydellä aiheuttaa vahinkoa kolmannelle osapuolelle esimerkiksi törmäämällä kanssalaskijaan... Molemmissa harrastuksissa tarvitaan runsaasti erityistaitoja, kehon koordinaatiota ja sääntöjen tuntemista. Jos sukset myydään, rekisterimuutoksesta veloitetaan erikseen. alaikäisiltä holhoojan kirjallinen suostumus. Viralliseen suksikirjaan kuitataan laskut ja niiden pituudet, koska huollot perustuvat toteutuneeseen käyttöön. Ja molemmissa on normaaliarkea huomattavasti suurempi vammautumisen ja jopa hengenmenetyksen mahdollisuus. Kuva Tero Tuominen. Laskettelupäiväkirja Laskettelukortti on voimassa viisi vuotta kerrallaan (kolme vuotta 40 vuotta täyttäneille). Laskettelukortin rinnalle vaaditaan voimassa oleva lääkärintodistus. Tosin suurpuikkareista tiimalaseihin siirtymisen voi onneksi kouluttaa ja kuitata kokeneempi oman kerhon laskettelija. Lasketteluoppilaskortti Rinteeseen ei pääse lainkaan ilman koulutukseen oikeuttavaa lasketteluoppilaskorttia. Jossain päin maata joutuukin laskettelukurssille jonottamaan pitkään
Miksi meitä säädellään näin kun rinteeseen pääsee kuka tahansa suksivuokraamosta ulos selviävä. Keskukset on aidattu ja turvallisuuden takia niihin kuljetaan valvotusti. Samassa hiihtokeskuksessa voi niitä toimia useitakin. Myös LH päivittää tarvittaessa laskettelumääräyksiä tutkimuskertomusten perusteella. Monet vanhat parrat muistelevatkin kaiholla aikoja, jolloin Jämin hiihtokoulussa harjulle kiivettiin umpihangessa ilman hissejä itse rakennetut puikkarit olalla. Tapahtumapaikka eriste-. Perinteisesti tapahtumat päättää Onnettomuustutkintakeskuksen johtavan lasketteluonnettomuustutkijan pitämä rinneturvallisuuteen keskittyvä esitys, joka kerää aina suurimmat kuulijamäärät nasevilla tapahtumakuvauksillaan. Iltaisin kesätapaamisissa kerätään tärkeää ns. kilpasyöksylaskijoiden Helleparlamentti ja pohjoisten kerhojen Keskiyön aurinko päivät.Ohjelmissa on esitelmiä toisensa perään ja suolana kansainvälisiä laskettelijakuuluisuuksia. Erityisen tarkasti he paneutuvat suksien dokumentteihin, koelaskuja tehdään harvoin. Finhill omistaa rinteet Useimmat suuret laskettelukeskukset Suomessa omistaa valtion liikelaitos Finhill (entinen Rinnelaitos), jonka toimintaa valvoo siihen aiemmin kuulunut Lasketteluhallinto (entinen Lasketteluturvallisuushallinto). Tällä ei myöskään mitenkään hyökätä laskettelua vastaan - kirjoittajat ovat molemmat myös rinneharrastajia. Kirkuvat "Laskettelija syöksyi kuolemaansa" -lööpit ärsyttävät harrastajia, jotka tietävät tapausten todelliset taustat. Kaikkea liikennettä koordinoivat ylähissiasemilla olevat Finhillin laskettelunjohtajat, jotka valvovat porrastuksia päästämällä hiihtäjiä mäkeen vain turvallisia määriä kerrallaan. rinneravintolatiimaa. Eri laskettelumuotojen toimikunnat järjestävät koulutusta ja laativat oppaita. Sitten väki hajaantuu eri puolille maata odottamaan syksyä ja kauden alkua. Mutta mikä on riskitason ero. kiristyvistä yleiseurooppalaisista laskettelumääräyksistä ja talkoohengen katoamisesta kerhoissa. kilpasyöksylaskijoiden Helleparlamentti ja pohjoisten kerhojen Keskiyön aurinko -päivät. tään ja kaikki osalliset puhallutetaan. Yksityisiltä pikkukumpareilta tulevia vierailijoita ja etenkin luonnonrinteissä viihtyviä off piste -laskijoita syytetään usein siitä, etteivät he tunne näitä yhteisen turvallisuuden takaavia menetelmiä. kuitenkin käden taitoja arvostavien harmiksi vallanneet nämä markkinat. Parhaillaan vaaditaankin, että esimerkiksi Talmassa laskettelukurssiin pitäisi sisällyttää vierailu Pyhätunturilla. Kauden ulkopuoliset tapahtumat Kauden ulkopuolella lasketteluliiton toimintaan kuuluvat mm. Lähes kaikki ovat myös jäseninä Suomen Lasketteluliitossa (SLL), joka laskettelulain perusteella avustaa viranomaista valvonnassa ja määräysten valmistelussa. Puutteet esimerkiksi suksien huoltojen kuittauksissa tai kolmannen osapuolen vastuuvakutuksen puuttumisessa saattavat viedä harrastajan laskettelukortin vauhdilla kuivumaan. SLL myöntää rakennuslupia experimental-laskijoille, jotka tekevät itse suksensa, jotkut jopa pitkästä tavarasta. Alkoholia ei saa nauttia 24 tuntia ennen mäkeen menoa. Yleensä noin vajaan vuoden kuluttua onnettomuudesta ilmestyy sinikantinen tutkintakertomus, jossa on selvitetty tarkasti mitä tapahtui ja miksi. Myös sähkön hinnan jatkuvan nousun aiheuttamat korotuspaineet hissilippujen hintoihin ja lumettamisen kallistumiseen huolettavat vuodesta toiseen. Ennen seuraavan kauden alkua LASKETTELU-lehti julkaisee katkenneiden suksien kuvilla varustettuja tiivistelmiä tutkintakertomuksista, jotta vastaisuudessa toiminta olisi turvallisempaa. Valitettavasti lasketteluonnettomuudet nousevat mediassa aina suuriksi uutisiksi. Viranomainen myös lähettää pelättyjä "Tietoomme on tullut..." -kirjeitä esimerkiksi rinteessä räimijöille tai hissijonossa etuilijoille. Kauden ulkopuolella lasketteluliiton toimintaan kuuluvat mm. Lisäksi vaaditaan aina henkilökohtaiset dokumentit ja suksien asiapaperit. Viranomaista avustavaa toimintaa tukevat myös SLL:n harrastekatsastajat, jotka kiertävät LH:n valtuuttamina hiihtokeskuksissa tekemässä määräysten mukaisia suksikatsastuksia. Ne ajat ovat kuitenkin takana, vaikka ilman niitä laskettelua nykymuodossaan tuskin olisi olemassa. Jos rinteessä tapahtuu onnettomuus, paikalle hälytetään aina pelastuslaitos sekä poliisi. Kaikki rinteessä olevat laskettelijat kuulustellaan. Lähes valmiit suksirakennussarjat ovat Ei hernettä nenään Tässä jutussa on leikkimielellä yhdistelty varsin vapaalla kädellä eri ilmailulajeille tyypillisiä piirteitä ja rajoituksia. satiiri joulukuu 2006 41 il mailua... Määräysten mukaan lasketeltaessa on mukana oltava LH:n julkaisema ajantasainen rinnekartta. Lasketteluhallinnon tarkastajat voivatkin ilmestyä rinteeseen milloin tahansa. Suomen Lasketteluliitto onkin niiden ansiosta joutunut miettimään toimintatapojaan ja etenkin hiihdonopettajien jatkokoulutusta. SLL korostaa toimintansa yhteiskuntaa hyödyttävää merkitystä kouluttamalla etsintä- ja pelastuslaskijoita (SAR), jotka pystyvät auttamaan rinteiden ulkopuolelle joutuneita ja jopa muita eksyneitä. Vaativissa mustissa rinteissä hiihtäjillä on oltava nappikuulokkeen kautta kaksipuolinen radioyhteys laskettelunjohtajaan (tällöin tarvitaan erillisen lasketteluradioliikenne -kurssin käyminen). Lasketteluun siirrettyinä monet niistä kuullostavat lähinnä naurettavalta. Tilaisuuksissa SLL:n toiminnanjohtaja lausuu perinteisessä puheenvuorossaan arvioita uhkakuvista, mm. Onnettomuustutkintakeskus lähettää paikalle mahdollisimman nopeasti laskettelun eri alueiden asiantuntijoista koostuvan tutkijalautakunnan, jonka tehtävänä on selvittää onnettomuuden syyt mutta ei etsiä syyllistä. Ajankuluksi voi kirjoitella lasketteluaiheisille nettiforumeille, joissa käydään pitkiä sekä kiihkeitä väittelyjä mm. Silloin kerrotaan myöhään yöhön "sit ku mä kurvasin..." -juttuja sekä kirotaan Suomen hiihtokauden lyhyyttä. Rinteille on laadittu tarkat toimintasäännöt. Esimerkkilajin valinta vain sai kipinänsä hiihtokauden alusta. Nolla promillea mäessä Rinteessä periaatteessa voitaisiin sallia kansainvälisten laskettelumääräysten mukainen 0,2 promillen alkoholimäärä veressä, mutta useimmat laskettelukeskukset soveltavat turvallisuussyistä tiukkaa 0 promillen käytäntöä. Suurten Finhillin lasketttelukeskusten hissijonoissa liikutaan rinnekarttoihin merkittyjen ilmottautumispisteiden kautta. Suurin huoli on kuitenkin ilmastomuutoksen vaikutus ja lumirajan nousu. määräysten tulkinnoista ja suksien ominaisuuksista. Jämin rinteet Laskettelijat kuuluvat käytännössä aina johonkin kerhoon
192 sivua, runsas kuvitus. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 10. Jälleenrakentamisesta 1945 Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001. ILMAILU-lehti julkaisee jälleen jo perinteiseksi muodostuneen katsauksen siihen, mitä painokoneista on maailmalle lähtenyt. Vaikka kannessa on lentokoneita, ilmailu on sivuosassa muuten erittäin kiinnostavassa kirjassa, joka pitkälti perustuu aiemmin tuntemattomaan venäläiseen arkistomateriaaliin. V katsaus kaikkeen pohjoiseen ilmailuun liittyvään. Vaikka kyseessä ei ole varsinaisia ilmailukirjoja, maininnan ansaitsee pari teosta. Tuottelias ja erityisesti Venäjään erikoistunut ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust on puolestaan yhdessä Antero Uiton kanssa julkaissut teoksen Mannerheim-linja, talvisodan legenda. Teos käy läpi Drakenin kehittämisen, tekniikan ja sillä lentämisen. Tällä on paljon laajempikin kuin ilmailuhistoriallinen merkitys. Pertti J Halinen: Aika kului lentäen. Sen aarteita esitellään jälleen monipuolisesti. Hänellä onkin maailman suurin tuntimäärä pinnoissa, Jaakko Alakulppi: Lapin ilmailuhistoria II. Lentäjän muistelmat. Suosikkikirjailija Jari Tervon Ohrana-romaani sijoittuu vähän käsiteltyyn ajankohtaan, Helsingin suurpommituksiin 1944. Siellä hän lensi mm. 49 euroa. Lottovoitto hänelle oli pääsy Ilmavoimiin. Sotilasilmailuumme tuli paljon virikkeitä Ruotsista. Tiimaa on kertynyt 14 500 tuntia. Drakenien tulo Rovaniemelle muutti tilanteen. Esimerkiksi amerikkalaisen tiedustelukoneen pako Neuvostoliitosta hävittäjien takaa-ajamana 1954 kuvataan tarkasti. 42 läpilaskuja joulukuu 2006 koonnut TERO TUOMINEN Ilmailukirjoja ilmestyy tiiviis een uoden ilmailukirjasato on kypsynyt. Halinen aloitti perinteisesti lennokkipoikana ja eteni purjelentoon. Kirjan teksti on myös englanniksi. Aihe myy edelleen, joten kustantajat vastaavat kysyntään. Alakulpin näkökulma on dokumentoiva, ei tieteellisen historiallinen. Omakustanne 2006. Jos sarjan aiemmat osat ovat hyllyssä, Draken on suorastaan pakollinen hankinta. Laukkasen aiemmat kirjat lukeneille ei ole luvassa yllätyksiä - ja tämä on siis positiivinen kommentti. 25 euroa. 49,50 euroa. Eläkkeellä oleva lennonjohtaja Jaakko Alakulppi on koonnut kirjan, joka vetää hiljaiseksi. Ja jos eivät, tästä on hyvä aloittaa. Suomelle Drakenit tarkoittivat läntisen tekniikan tuloa MiG-koneiden rinnalle. neuvostoliittolaisia Iljushin Il-28 -koneita. Aika kului lentäen on tekijänsä näköinen kirja. Kirja myöhästyi kirjapainon tekemän virheen takia. Siinä missä Alakulppi valottaa historiaa maakunnan näkökulmasta, Pertti J. Jo fyysinen koko ja paino vakuuttavat, että kyseessä on melkoinen suurteos. A4, 192 sivua, erittäin runsas kuvitus. Toiminta Suomen Ilmavoimissa käydään tarkasti läpi. Onneksi väreiltään korjattu uusintapainos saatiin ulos hyvissä ajoin ennen tärkeitä joulumarkkinoita. Draken-hävittäjä oli aikanaan teknologisesti huiman edistyksellinen. Yhtä lailla perinteisesti merkittävä osa kirjoista käsittelee ilmailuhistoriaa ja erityisesti toista maailmansotaa. Tässäkin kirjassa runsas kuvitus muodostaa oman kiinnostavan elementtinsä. Jyrki Laukkanen: Suomen Ilmavoimien lentokoneet 3; Saab 35 Draken. Toinen keskeinen teema on Lapin ammattimainen erämaalentäminen, josta kiristyneiden määräysten myötä on viime vuosina tullut katoavaa kansanperinnettä. Jyrki Laukkanen on MiG-21:n ja Fougan jälkeen ottanut käsittelyyn Drakenin. Sieltä löytyy kullanetsijöitä, Kekkonen ja jopa FAI:n ilmailuaiheisessa piirustuskilpailussa menestyneitä koululaisia. Halisen näkökulma on yhden ihmisen. Erityisesti kun huomioidaan, miten pieni valtio sen kehitti. Suuri osa materiaalista on neliväristä. 832 sivua, runsas kuvitus. Lisäksi mukana on tiedot sekä kuva jokaisesta suomalaisesta koneesta. Lapin Ilmailuhistoria II on kirja, joka kuuluu jokaisen suomalaisesta ilmailusta hiukankin vakavammin kiinnostuneen hyllyyn. Siviilissä Halinen kurvaili matalalla malminetsintätehtävissä. Esiin kannattaa nostaa erityisesti Jaakko Alakulpin Lapin Ilmailuhistoria II, mahtava jatko jo toiseen painokseen edenneelle ykkösosalle. Todellinen suurtyö. Monipuolisen uran tehnyt ilmailija on ehtinyt nähdä ja kokea paljon lennokkipojasta sotilas- ja ammattilentäjäksi. Se sivuaa paljon Kaakkois-Suomen ilmailuhistoriaa yleisemminkin. Lähteitä hänellä on ollut käytössään häkellyttävä määrä. Kyseessä on erittäin perinpohjainen. Ilmavoimien koelentäjänä uransa tehnyt Laukkanen on vuosien varrella kerännyt uskomattoman lentokonekuva-arkiston. Lappi oli pitkään ilmapuolustuksellinen tyhjiö ja aihe luonnollisesti on keskeinen kirjassa. Pelkästään kuvamateriaalin runsaus tekee siitä ainutlaatuisen. 5600 tuntia. Apali 2006
Kirja tuo hyvin julki sodan raakuuden. Lisäksi on neljä läpinäkyvää kalvosivua, jotka avaamalla pääsee kurkistamaan koneiden rakenteisiin. Enää ei toisteta vanhoja virheitä ja hävitetä kaikkia koneyksilöitä. Kirjan kuvitus on yleisestä tavasta poiketen sijoitettu valokuvaliitteen sijasta sijoitettu tekstin keskelle. Tekijöiden nimet kertovat aihetta hiukkaakaan seuranneelle mitä on luvassa. Kirja on sen verran tuore että siinä on Peter Spoden: Yöhävittäjälentäjänä Göringin Luftwaffessa. Kirjassa käsitellään kiinnostavaa ajanjaksoa ennen sotia, jolloin Ilmavoimat muodostui sellaisiksi kuin se taisteluihin joutui. Teknologia tutuksi -teeman alla on ilmestynyt myös Pilvenpiirtäjät-kirja ja Lentokoneet saa aikaan kiinnostuksen tutustua siihenkin. Kalevi Keskinen, Kyösti Partonen ja Kari Stenman: Suomen Ilmavoimat II 1928-1940. 17,90 sivua. Englanniksi nimellä Enemy in the Dark julkaistu teos perustuu saksalaisen yöhävittäjälentäjä Peter Spodenin päiväkirjoihin ja niiden pohjalta lapsenlapsiaan varten kirjoittamiin muistelmiin. Teossarjan ensimmäinen osa kattoi vuodet 1918-1927. 46 A4-sivua, nelivärinen piirroskuvitus, neljä kalvosivua. läpilaskuja joulukuu 2006 43 iis een tahtiin Perinteisesti merkittävä osa kirjoista käsittelee ilmailuhistoriaa ja erityisesti toista maailmansotaa. vautumaan laskuvarjoon. Näistä vuosista ei ole aiemmin kovin paljoa kirjoitettukaan. Chris Oxlade: Teknologia tutuksi: Lentokoneet. Omakustanne 2006. Runsaasti laadukkaasti painettuja sävykkäitä valokuvia ja tarkkaa alkuperäisaineistoon perustuvaa historian kirjoitusta. Ilmailumuseoyhdistys 2006. Ilmailijalle tässä on mukava lahjaidea vaikka kummilapselle, jolle haluaa antaa ilmailukärpäsen pureman. Spoden esimerkiksi kuvaa tuntemuksiaan kun hän katseli alasampumansa pommikoneen jäännöksiä ja siihen palaneita nuoria lentäjiä. Kustannus Oy Arkki 2006. Kalevi Keskiseltä ja Kari Stenmanilta on ilmestynyt jo huimat 50 ilmailuhistoriallista teosta. Sodan jälkeen Spoden lensi purjelentoa ja tienasi leipänsä Lufthansan liikennelentäjänä mm. Uutena kirjoittajana mukana on tämänkin lehden palstoilta tuttu Kyösti Partonen. 208 sivua, erittäin runsas mustavalkokuvitus. Kuvien painoasu kärsii hieman huokoisesta paperista, mutta palvelee lukijaa paremmin. Drakeneita odottamassa murskausta Hallissa kesäkuussa 2001. Hän myös joutui useasti tur-. Kirjaa selailee toki aikuinenkin mielellään. Kerran Spoden jäi roikkumaan Me 110 -hävittäjänsä kaksoisperäsimeen ja pelastautui viime hetkellä. 49 euroa. Uusi kirja jatkaa kolmikon kuvausta Ilmavoimiemme historiasta. Boeing 707 ja 747 -koneilla. Nuorille suunnattu Lentokoneet on värikäs ja lukemaan houkutteleva tiivis paketti ilmailusta. Myös Saksan kaupunkien aluepommitusten nostama viha nuorissa hävittäjäohjaajissa tulee esille. Kuva kirjasta Draken. mukana niin Airbus A380 kuin Global Hawk -tiedustelulennokki. 195 sivua, runsaasti kuvitettu. Spoden saavutti 26 ilmavoittoa. Suurikokoisessa teoksessa on varta vasten tehty piirroskuvitus, joka on toimivaa. 18 euroa. Moni murehti upeiden koneiden romuttamista, mutta Drakeneita jäi runsaasti museoihin ja muistomerkeiksi eri puolille maata. Lentokoneiden historiallisia arvoja pohditaan laajasti Hannu Valtosen väitöksessä
Sisilian rintama ei liene suomalaisille sotahistorian harrastajillekaan kovin tuttu. Kaikkensa antavia lentäjiä uhattiin sotaoikeudella, jos omasta koneesta ei löytynyt luodireikiä todisteeksi tarpeeksi agressiivisesta taistelemisesta. 173 sivua, osin nelivärinen kuvitus. Kuvaliite. Steinhoffille kertyi sodassa 176 ilmavoittoa. Hän on parhaansa mukaan taustoittanut teosta, joka osin menee fiktionkin puolelle. Aiheesta on kirjoitettu aiemminkin paljon ja tehty mm. Oman hankaluutensa toivat oman sotilasjohdon kohtuuttomat vaatimukset. Kahden Keski-Suomen Ilmailumuseon Messerchmitt Bf 109 -lentokoneen museoarvo. Esimerkiksi erilainen kulttuurin harrastaminen oli mahdollista. Suomalai- Juha Klemettinen ja Jussi Paju: Siipimiehenä historia: Ilmailumuseoyhdistyksen vuosikymmeniä. 24,70 euroa. Johannes Steinhoff toimi hävittäjäohjaajana tilanteessa, jossa Saksa oli jo pahasti alakynnessä liittoutuneiden materiaaliylivoiman edessä. Koneiden valmistuksessa esimerkiksi hyödynnettiin paljon keskityöleirityövoimaa. Kirja myös analysoi, miksi juuri Bf 109 oli eniten valmistettu hävittäjätyyppi. Suomentanut Lauri Mäkelä. Samalla hän tulee kertoneeksi paljon mielenkiintoista tietoa koneiden taustoista. Kirja kuvaa toiminnan alkuvaiheita ja sitä, miten herättiin pelastamaan rapistumaan päässeitä säilyneitä historiallisia lentokoneita. 44 läpilaskuja joulukuu 2006 Talvisota kuuluu teoksen käsittelemään ajanjaksoon. Kirja on silti kiinnostava muillekin kuin akateemisen yhteisön jäsenille. elokuva. Ilmailumuseoyhdistys 2006. Leirissä kaivettiinkin peräti sata tunnelia, joista kuuluisimmat olivat nimeltään Tom, Dick ja Harry. Kuva kirjasta Siipimiehenä historia. Johannes Steinhoff: Messerschmittit Sisilian yllä. Koneiden entisöinti on teoksen yksi aihepiireistä, samaten siihen liittyvä laaja vapaaehtoistoiminta. Rauhan tultua hän toimi mm. Keski-Suomen Ilmailumuseon entinen johtaja Hannu Valtonen tunnetaan erityisesti saksalaisen sotilasilmailuhistorian asiantuntijana. 28 euroa. Tämä ei ole varsinainen ilmailukirja, mutta se kertoo Saksassa sotavankeuteen joutuneista liittoutuneiden lentäjistä ja heidän lannistumattomasta pyrkimyksestään päästä pakoon. Valtonen tarkastelee kahden KeskiSuomen Ilmailumuseon kokoelmiin kuuluvan Messerschmittin museoarvoa tieteellisestä näkökulmasta. Göring oli tässä vaiheessa sotaa jo täysin irti rintamien todellisuudesta. Sitä oli ollut kaivamassa 200 vankia Suurin osa karanneista saatiin ennen pitkää kiinni, mutta muutama pääsi lopulta Englantiin asti. Keski Suomen Ilmailumuseo 2006. Siellä käytiin kuitenkin 1943 kiivasta. 25 euroa. Vangit kuitenkin pyrkivät pakenemaan siihen liittyvistä vaaroista huolimatta. Stalag Luft III oli etuoikeutettujen vankileiri, sillä saksalaiset kohtelivat liittoutuneiden lentäjäupseereita suhteellisen hyvin. Tällaisten kirjojen markkinat ovat pitkälti ulkomailla, joten teos on täysin kaksikielinen. Tavallisesta kuriositeetiksi on hänen väitöskirjansa tohtorin arvoa varten. Koska Valtonen keskittyy erittäin rajattuun aiheeseensa sujuvasti, Tohtorin hattu on ansaittu. Valtonen: Tavallisesta kuriositeetiksi. Kirjan on kääntänyt aiheen asiantuntija Hannu Valtonen. Koala 2006. Kiintoisaa on, että hävittäjäkenraali Adolf Galland myötäili Göringiä. 20 euroa. Maaliskuussa 1944 kaikkiaan 76 miestä pakeni 105 metriä pitkän tunnelin kautta. 236 sivua, 16 sivun valokuvaliite. Kuvitus tukee kerrontaa ja mukana on monta mielenkiintoista otosta museotoiminnasta sekä itse koneista. puolustustaistelua liittoutuneiden hankkiessa sillanpääasemaa Euroopan mantereelle etenemistä varten. Koala 2006. Ennen sotia käytöstä poistettujen koneiden historiat käsitellään yksityiskohtaisesti. Hitler raivostui silmittömästi paosta ja antoi Gestapon teloitaa 50 kiinnijäänyttä karkuria. Ensimmäinen Ilmavoimien käytöstä poistettu Mi-8-helikopteri (HS-1) saapuu lentäen Suomen Ilmailumuseolle 6.5.1988. Myös museoharrastajien tekemät ulkomaan ekskursiot muistetaan. Se käydään läpi päivä päivältä. Siipimiehenä historia kertoo 1969 perustetusta Ilmailumuseoyhdistyksestä ja Suomen Ilmailumuseosta. 104 sivua, kuvitettu. Saksan ilmavoimien komentajana. Tim Carroll: Suuri pakoretki sotavankileiriltä Stalag Luft III. Hämmästyttävää kyllä kuluneena vuotena on julkaistu toinenkin ilmailumuseota käsittelevä kirja. Suomalaista lukijaa englannin kielinen teksti välillä hämää (erityisesti kuvateksteissä), mutta haitta ei ole suuri jos tällä turvataan kirjan julkaiseminen. sessa Mersussa on vaihdettuja osia muista yksilöistä - mitä se vaikuttaa aitouteen historialliselta kannalta
Kun seura järjestää toimintansa rahoittamiseksi tapahtuman, josta tuloa jää myöhempään toimintaan, on yleishyödyllinen urheiluseura verovapaa tapahtuman tuoton osalta. Edelleen kuudes alvdirektiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden myöntää voittoa tavoittelemattomille yhteisöille vapautuksen arvonlisäverosta." "Tämän erivapauden edellytyksenä on kuitenkin se, ettei alv-vapaa toiminta saa vääristää kilpailua alueella. Liikunnan ja Urheilun Maailma, Henry Järvinen, www.slu.fi. järjestökenttä joulukuu 2006 45 Verohallituksen ylitarkastaja Ilkka Lahti: Seurojen verotuksessa paljon huomioitavaa U rheiluseurat toimivat Suomessa suurimmaksi osaksi edelleen yhdistysmuotoisesti. Jos yhdistyksen toiminta todetaan yleishyödylliseksi, se saa kavennetun verovelvollisuuden, jolloin se maksaa tulo-ja arvonlisäveroa vain niiltä osin kun sen toiminta on elinkeinotoimintaa. Jos toiminnan painopiste siirtyy elinkeinotoiminnan puolelle, ei yhteisö enää ole yleishyödyllinen korttien ja viirien ja vastaavien tuotteiden myynti on verovapaata, samoin bingopelitoiminta. Tämä kannattaa tehdä tämän vuoden puolella, jotta välttyy rekisterin vuotuiselta ylläpitomaksulta. Jos tämä yhteistyö on jatkuvaa, muuttuu tilanne ongelmallisemmaksi", antaa Lahti esimerkin. Ilkka Lahti kiteyttää vaaran urheiluseurojen varainhankinnan muuttumisesta elinkeinotoiminnaksi: "Jos toiminta on urheiluseuran varsinaiselle toiminnalle vierasta, ollaan aina rajalla. Esimerkiksi kunnat mielellään näkevät iltapäiväkerhotoiminnan siirtyvän urheiluseurojen vastuulle. "Esimerkiksi adventtikalenterin myynti tulkittiin verovapaaksi toiminnaksi urheiluseuralle, vaikka elinkeinotoiminnan tunnusmerkistön mukaan se toteutettiin ulospäin suuntautuvasti ja ansiotarkoituksessa. Kun esimerkiksi yhdistysmuotoinen urheiluseura harjoittaa elinkeinotoimintaa, tulee tämän toiminnan olla tietyllä tavalla alisteisessa suhteessa seuran yleishyödylliseen toimintaan. Tällöin arvioidaan elinkeinotoiminnan laatua ja kuinka läheisesti se liittyy yhteisön yleishyödyllisyyteen. Ennen luettelointia laite on poistettava Ilmailuhallinnon rekisteristä. Riskialtista toiminnan yleishyödyllisyyden kannalta on suuri liikevaihto, palkattu henkilökunta ja jos kyseinen toiminta muodostaa merkittävän osan yhteisön varainhankinnasta. "En näe tätä isona peikkona urheiluseurojen kannalta. "Samoin jos urheiluseura ja yritys tekevät yhteistyösopimuksen, jossa esimerkiksi seuran jäsenet myyvät vakuutuksia yrityksen lukuun, tulee toiminnan luonne arvioitavaksi." "Jos kyseessä on kampanja, joka kestää vaikkapa kuukauden ja urheiluseura ei myy itse sisältöä, eli vakuutuksia, vaan vakuutussopimukset laatii aina vakuutusyhtiö, ei kyseessä ole elinkeinotoiminta. SLU:n Taloushallintopäivässä puhuneen verohallituksen ylitarkastaja Ilkka Lahden mukaan urheiluseurat ovat turvallisilla vesillä, kun pysytään tuloverolain 23§:n listauksessa luetelluissa verovapaissa tulonhankintamenetelmissä. Mainitut ultrat luetteloidaan eli siirretään SIL ry:n liidinluetteloon omistajan hakemuksesta. Eli yhden tunnusmerkin täyttyminen ei vielä sinällään määrää varainhankintamuotoa elinkeinotoiminnaksi", ylitarkastaja Ilkka Lahti muistuttaa. Ylitarkastaja Ilkka Lahti rauhoittelee kuitenkin seurojen edustajia. Arvonlisäverovelvollisuus toteutuu elinkeinotulosta, mutta varallisuus-, perintö- ja lahjaverosta yleishyödyllinen yhteisö on vapaa. Muulloin verovelvollisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Eli toiminnan sisältö ratkaisee." Viime aikoina urheiluseuroja on paljon puhuttanut EU:n arvonlisäverodirektiivi, joka on nähty todellisena uhkana seurojen varainhankinnalle. Tässä yhteydessä ne tarkastetaan, niille avataan liidinkirja ja ne merkitään SIL ry:n antamalla tunnistemerkinnällä (juokseva liidinnumerointi). Myös adressien, merkkien,. Valmisteilla on myös asiaa koskevia ilmailumääräyksiä sekä valvonnansiirtosopimus eli joidenkin viranomaistehtävien siirto Suomen ilmailuliitto ry:lle. Tällöin kerhojen toiminnan tulee kuitenkin oleellisesti liittyä urheiluseuran normaaliin toimintaan, eli niiden tulee olla liikuntakerhoja." "Jos siellä esimerkiksi tehdään puutöitä tai askarrellaan, se ei enää ole seuratyötä lähellä ja toiminta muuttuu helposti elinkeinotoiminnan puolelle. Toiminnan ei kuitenkaan katsottu olevan jatkuvaa, joten sitä ei tulkittu elinkeinotoiminnaksi. Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloksi ei katsota tilaisuuden järjestämisiä ja siellä tapahtuvaa myyntiä eikä jäsenlehteä. Jos yhteisö on periaatteessa verovelvollinen, tarvitaan yleishyödyllisyysarviointi. SIL ry myöntää laitteelle luvan ilmailuun tai vastaavan ja antaa toiminnassa mahdollisesti tarvittavat rajoitukset. Esimerkiksi seuran järjestämien aerobictuntien ei ole katsottu vääristäneen kilpailua alueella, koska nämä tunnit on mielletty seuran palveluksi, eikä tälle toiminnalle mielikuvatasolla ole kohdistettu esimerkiksi niin suuria laatuvaatimuksia kuin alan yrittäjän tarjoamille palveluille." Painopisteohjatun ultrakevyen luettelointi 1.1.2006 voimaan astuneen ilmailulain lukuja 2, 3, 5, 6 ja 9 ei sovelleta painopisteohjattaviin ultrakevyisiin ilma-aluksiin. Seuroilla on kuitenkin usein mittavaakin varainhankintaa, jossa tulojen verotuksen ratkaisee yhdistyksen verovelvollisuus, yleishyödyllisyys sekä harjoitetun varainhankinnan elinkeinotoiminnan luonne. Vain yhteisö voi olla yleishyödyllinen ja yleishyödylliseksi se katsotaan mikäli se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi ja toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin ja se ei tarjoa taloudellista etua toimintaan osallisille. Kun elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä joudutaan tapauskohtaisesti arvioimaan, huomioidaan ansiotarkoitus, ulospäin suuntautuvuus, itsenäisyys ja jatkuvuus, riskialttius ja kilpailuolosuhteet. Vakuutustarve määräytyy edelleen EU-asetuksen n:o 785/2004 mukaisesti (katso http://www.ilmailuhallinto.fi/ilma-alusten_vakuutukset tai http:// europa.eu/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2004/l_138/l_13820040430fi00010006.pdf). Koska määräysmuutokset ja valvonnansiirron valmistelu vievät aikansa, mainituntyyppisten ultrien käyttöönotto hoidetaan OPS M2-9:n vaatimusten mukaan sekä muutamin Ilmailuhallinnon määräämin lisäehdoin. Maksu riippuu 1.1.2007 rekisteritilanteesta. Elinkeinotoiminta Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen tuloverotuksessa vain elinkeinotulosta ja kiinteistötulosta, kun kiinteistö ei ole joko yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä
Suomeen niitä hankittiin 1973 Ilmavoimien ja Rajavartioston käyttöön. Vanhan venäläiskaluston sijasta Utin Jääkärirykmentin (UTJR) pitäisi jo kulkea huippunykyaikaisilla NH90koptereilla. 46 Utin Jääkärirykmentti odottaa innolla NH90-koptereitaan helikopterit joulukuu 2006 Armeijan nyrkki Utin Jääkärirykmentin nykykalustoon kuuluva Mi-8 liikehtii vauhdikkaasti Utin lentokentän laskuvarjohyppyjen maalialueella. Viimeisen sotilaan kiivettyä kopteriin ovesta kurkistava mekaanikko tarkistaa tilanteen ja Mi-8 nousee välittömästi ilmaan ja poistuu jälleen puiden latvat niukasti välttäen. Niillä saadaan koko joukko kerralla samaan paikkaan ja myös loukkaantumisriski on pienempi kuin tuntemattomaan paikkaan tehtävällä hypyllä. Se mahdollistaa opastavan, kätensä levittäneen sotilaan näkemisen. Tällä hetkellä tavoitteena on, että ensimmäinen NH90 saataisiin alkavana keväänä. Kopteri laskeutuu suoraan paikkaa näyttävän sotilaan eteen ilmavirran viskoessa roskia silmille. Mikäli heko ei pysty jostain syystä laskeutumaan, jääkärit osaavat myös liukua rynnäkkököyttä myöten noin 15 metrissä paikallaan leijuvasta kopterista . Kun taivaalta alkaa kuulua voimistuvaa jyrinää, syntyy liikettä. Kaikkiaan niitä on ollut käytössä kymmenen kappaletta, joista kaksi on ollut Mi-8Pmatkustajaversiota . E nsikatsomalla ei ole nähtävissä mitään erikoista. Aikaa kului pari minuuttia. hitaampi Rappeling-menetelmä mahdollistaa 5-40 metrin korkeuden, mutta köydessä voi kerrallaan olla valjailla kiinni vain yksi henkilö. Taivaalta kuuluva ääni on hetkessä voimistunut ja sen tunnistaa helikopteriksi. Vaikka uttilaiset osaavat edelleen hypätä kohteeseensa myös laskuvarjolla, helikopterit ovat tulevaisuudessa tärkein liikkumisväline. Muut seuraavat perässä ja muodostavat lähelle tiiviin piirin. Niiden luovutus maavoimille on siirtynyt jatkuvasti. Tuotannossa on useita koptereita, mutta niitä ei ole voitu toimittaa asiakkaalle, koska sopimustekninen hyväksyntä on edelleen kesken. Nyt kun osaa katsoa, huomaa että maastossa on useita muitakin miehiä, jotka rynnäkkökivääreillään varmistavat aukiota. Ainakin yksi odo- Erikoisjoukkojen arkea Edellä kuvattu on arkea nykysodassa. Tarkempi, mutta. Mustanvihreä Mi-8 tulee aukiota kohti aivan puiden latvoja hipovalla loivalla kaarrolla. Tässä menetelmässä ei olla valjailla kiinni paksussa köydessä, jota pitkin voi nopeasti liukua useampi taistelija, jopa 4-5 kerrallaan. Metsän reunan aluskasvillisuudesta ilmestyy maastopukuinen mies, jonka sulautumisen vehreyteen täydentää kasvojen naamioväritys. Kopterista on poistettu peräportin ovet hyppytoiminnan mahdollistamiseksi. Kaksi vanhaa neuvostokopteria jatkaa suunnitelmista poiketen vahvuudessa vielä vuoden 2007, sillä uusia yhteiseurooppalaisia NH90-koptereita ei ole vielä saatu luovutuskuntoon. Vain kaljuksi ajetun päälaen vaaleus erottaa hänet vihreydestä. Erikoisjoukot siirtyvät ilmakuljetuksilla. Ensimmäinen Suomessa koottu NH90 teki toki ensilentonsa kesällä 2005. Mi-8-kopteri lensi ensilentonsa jo 1962. Utin erikoisjääkärit ovat lähteneet. Pyörät eivät ole kunnolla koskeneet peltoa kun ovesta lentää sisään reppu ja sen perässä loikkaa sisään mies. Rauha palaa pellolle. Utissa lokakuun alussa järjestetyn Demo Dayn aikana vaikutti siltä, että kaikki eivät usko tämänkään aikataulun realistisuuteen. Koneen mekaanikko tähystää avoimesta sivuovesta laskualuetta. Ensimmäinen taistelija juoksee keskelle aukiota, kääntyy selkä päin tuulta ja ottaa polviasennon. Tavoitteena on nyt, että kaikki 20 kopteria olisivat ruodussa vuoden 2009 aikana. Erikoisjoukoille ei ole vierasta myöskään matalapudotus suoraan veteen. Väärä kopteri Edellä kuvatussa tehokkaassa ja loppuun asti harjoituksissa hiotussa noutooperaatiossa oli vain yksi kauneusvirhe: Mi-8. Tavallinen pieni metsän ympäröimä peltoaukio. Sama toistuu kunnes kopterin vieressä ei ole enää ketään
Kuljetushelikopteriosasto voidaan lähettää ulkomaille 2013 alkaen. Vaikka NH90 tulisikin jo ensi keväänä, esimerkiksi viranomaisapukäyttöön tarvittava täysi valmius niillä saavutetaan vasta 2008. Kahden kopterin elinkaarta on lisäksi jatkettu vuoden 2007 ajaksi. Pataljoonalle on myös rakennettu NH90-kalustoa varten uudet upeat halli- ja koulutustilat Utin kentän laidalle. Samaten rykmentillä on kyky yhteisoperaatioihin kaikkien puolustushaarojen kanssa. Tuleva NH90 soveltuu meripelastukseen erittäin hyvin, onhan siitä olemassa myös aluskäyttöön tarkoitettu versio. Tulevassa NH90-kopterissa on hydraulinen peräramppi, joten joukkue siirtyy sisälle vieläkin nopeammin. Jääkärirykmentti jatkaa sodanaikaisen Erillinen Pataljoona 4:n ja Laskuvarjojääkärikoulun perinteitä. Ensi vuodesta alkaen se myös osallistuu tarvittaessa kriisinhallintatehtäviin erikoisjääkärijoukkueella. teksti ja kuvat TERO TUOMINEN helikopterit joulukuu 2006 47 www.mil.fi/utjr tettu merkkipaalu eli Saksan antama sotilastyyppihyväksyntä marraskuun aikana ei ole toteutunut. Merkittävin osa on juuri sammutustehtäviä, mutta myös kadonneiden etsintöjä. Lisäksi annetaan palkatulle henkilökunnalle sotilaspoliisikoulutusta. Kopteri maassa: rinkka kopteriin ja mies perässä. Vasemmalla oleva sotilas ohjaa kopterin laskuun.Maastolakit ovat taskussa, jottei roottorivirta tempaise niitä mukaansa. Maavoimien iskunyrkki Suoraan maavoimien komentajan alaisena toimivan Utin Jääkärirykmentin tavoitteena on kyky reagoida nopeasti eriasteisiin kriiseihin koko valtakunnan alueella. Vuoteen 2015 mennessä se on jo 400. Muutamat tehtävät vuosittain liittyvät poliisin avustamiseen. Vuosittain tulee 10-20 pyyntöä helikoptereilla annettavasta virka-avusta. Jääkärirykmentti kouluttaa edelleen vapaaehtoisista varusmiehistä laskuvarjojääkäreitä, mutta myös palkatusta henkilökunnasta erikoisjääkäreitä. Lisäksi Utissa on koulutuskäytössä kahdeksan Hughes MD500 -kopteria (HH). Utin Mi-8-kopterit olivat esimerkiksi Estonia-turmassa nopeasti käytettävissä, vaikka varsinaista pelastuspäivystystä ei ollutkaan. Utissa toivotaankin, että ensi kesästä ei tulisi yhtä kuivaa kuin edellisestä. Nyt lennetään edelleen neljällä Mi8-kopterilla (HS), joilla on pystytty turvaamaan jääkärien koulutustoiminta ja yhteiskunnalle annettava apu kuten metsäpalosammutus. Nämä sopimussotilaat palvelevat vielä 14 kk 12 kuukauden varusmiesajan päälle. Ilmatila on vapaa ja varuskunnan joka kulmalla on lentoharjoitusalueet, joten siirtolentoihin kuluu vähän aikaa.. Vaikka UTJR:llä ei ole velvoitetta pintapelastukseen, rykmentissä pidetään omalla päätöksellä yllä noin 12 pelastajan koulutettua joukkoa. Lisäksi on Lentotekninen komppania ja Kurssiosasto. Uuden kaluston tuloa ennakoiden on palkattu lisää väkeä. Rykmentin uusi lippu luovutettiin käyttöön 21.4.2006. Helikopteripataljoona Utin Jääkärirykmentti jakautuu Helikopteripataljoonaan, Erikoisjääkäripataljoonaan, Tukikomppaniaan ja Huoltokeskukseen. Nyt ne ovat suurelta osalta tyhjillään koneiden luovutusta odotettaessa. Vuoden 2001 jälkeen Jääkärirykmentin henkilöstön määrä on noussut 246:sta 340:een. Heko-lentäjillä on Utissa muutenkin hyvät harjoitusmahdollisuudet. Lentopuoli jakautuu edelleen kolmeen helikopterikomppaniaan, joista 2.HekoK vastaa uuden NH90kaluston vastaanotosta. Mi-8:aan kuljetaan sivuovesta, koska peräovet ovat hitaat avata. Niille on sattunut muutamia pyrstövaurioita mutta ne ovat loppuneet kun autorotaatiokoulutuksessa ei enää lennetä maan pintaan asti. Joukkue varusmiehiä valmistautuu helikopterinoutoon
Taustalennossa edetään maaston muotoja korkeussuunnassa mukaillen 50 - 100 jalassa 45-90 solmun nopeudella. Suomessa kuljetuskoptereilla ollaan tähän asti tyypillisesti toimittu siirtolentoprofiileilla. Oikealla olevassa siipirakennuksessa on mm. NH90 tuo mukanaan taustalennon matalammalla. Sen jälkeen vuorossa oli HH-vaihe Utissa ja sitten siirtyminen HS-koptereihin. Lisäksi osa lentäjistä on käynyt Defence Helicopter Utin uudessa komeassa helikopterihallissa ei ainakaan sekoa ovien numeroinnissa. Nyt ostettuihin NH90-koptereihin tulee omasuojaksi kaksi ovikonekivääriä. 48 helikopterit joulukuu 2006 Suojakeinona lentoprofiili Kun kuljetushelikopterihankinta oli julkisuudessa tapetilla, mukana olivat myös taistelukopterit joita käytetään joukkojen siirtymisten suojaukseen. Ensisijainen suojakeino on kuitenkin lentäminen matalalla maaston muotoja mukaillen. Taisteluhelikopterit tyypillisesti hyödyntävät NOE-lentoa nousten välillä korkeammalle etsimään maaleja, laskeutuen takaisin suojaan ja siirtyen sitten toiseen paikkaan uutta nousua ja aseiden laukaisua varten. Tässä Helikopteripataljoonan MD500 pintalennossa Säkylässä. Pinta-alaa on 11 000m2.. Näin minimoidaan tutkaheijastukset ja lyhennetään aikaa, jonka kopteri on näkyvissä maassa olevalle torjunnalle. Rakennuksessa on taaempana toinen vastaava osa. NOE-toiminta ei Suomen olosuhteissa ole kovin hyvä etenemistapa paitsi ehkä Varsinais-Suomessa. Sotilashelikopteritoiminta tapahtuu totutusta poikkeavissa korkeuksissa. Lisäksi niissä on elektroninen häirintäjärjestelmä sekä ohjusten harhauttamiseen tarkoitettuja soihtuja ja silppua. Siirtolento on nimensä mukaisesti tarkoitettu olosuhteisiin, joissa uhka ei ole suuri. Esimerkiksi peltoaukean kohdalla mennään matalammalle kuin metsän päällä jne. Niiden hankinnasta kuitenkin luovuttiin. Siinä edetään vaakasuoraan 100 - 200 jalan korkeudessa maanpinnasta yli 90 solmun nopeudella. Pintalento on myös nimensä mukaista. NOElennossa pysytään mahdollisuuksien mukaan puiden latvoja alempana. Korkeutta on 0-50 jalkaa ja nopeutta 0-45 solmua. NH90:n suunnittelussa on pyritty mahdollisimman pieneen tutkapinta-alaan rungon muotoilulla. Näissä korkeuksissa ja nopeuksissa ovat vaarana niin voimajohdot kuin lentoon nousevat lintuparvet. Koulutus kaipaa oppilaita NH90-hankinnan käynnistyttyä kopteripiloteille ostettiin peruskoulutus siviililentokoulusta. Kopteri pudottautuu maaston sekaan eli seuraa metsäaukkoja, peltoja, kukkuloita selkeästi puurajan alapuolella. Lentoprofiilit voidaan jakaa kolmeen: siirtolento (low level transit), taustalento (terrain/contour flight) ja pintalento (NOE flight, Nap Of the Earth). auditorio ja koulutustiloja
Varavarjot, jotka kiinnitetään rinnan päälle, ovat vielä edessä maassa. Oman haasteensa näille hypyille tuo mukana kuljetettava ase sekä raskas rinkka, joka on kiinnitetty vapaapudotuksessa hyppääjän etupuolelle. Maa lähenee ja reppu on laskettu roikkumaan, jolloin sen paino ei rasita maahantulossa. Hyppykorkeus on harjoituksissa 300 metriä. oukkojen massapudotuksissa käytetään edelleen perinteistä pyöreää T10-laskuvarjoa ja etupuolelle "banaanilaukkuun" pakattua varavarjoa. Henkilökohtaisessa aseessa on suojus, joka suojaa kasvoja maahantulokierähdyksen aikana. Sotilastoiminta tarkoittaa usein hyppyä pimeässä. Varusmiehille kertyy koulutuksessa kelien salliessa kymmenkunta hyppyä.. Oikeilla taisteluhypyillä matalalta ei jälkimmäistä ehtisi käyttää, joten se jäisi silloin kotitukikohtaan. Varjo avautuu automaattilaukaisimella. HAHO-hypyillä on hallittava navigointi varjon varassa. Päävarjon pakkolaukaisuhihna on keltainen. Varjo on T-10-pallokupu. J Varusmiehet valmistautuvat maastossa laskuvarjohyppyyn. Pallovarjojen varmuus on kuitenkin todella hyvä ja ne ovat ammattilaisten pakkaamia. Laskuvarjo on juuri avautumassa ja sen sisäpussi näkyy hinauksessa pakkolaukaisuhihnan päässä. Luonnollisesti käytössä on happijärjestelmä. Suotuisissa olosuhteissa varjon varassa voidaan edetä jopa 50 - 80 kilometrin päähän hyppypaikasta. Peräovet on poistettu ja aukkoon on kiinnitetty kaide, joka voidaan hyppyjen ajaksi avata. Kypärät kuuluvat myös varustukseen. Lisäksi tarvitaan erityisvarustus kylmyyttä vastaan. HALO (High Altitude Low Opening) puolestaan tarkoittaa hyppyä, jossa hypätään niin ikään korkealta, mutta varjo avataan vasta noin 1000 metrissä, taistelutilanteessa vieläkin matalammalla. helikopterit joulukuu 2006 49 Hyppykoulutus edelleen voimissaan Koska Fokker-kalustolla on paljon tarvetta, Mi-8 toimii myös hyppykoneena. HAHO-hypyllä (High Altitude High Opening) hypätään noin 10 000 metrin korkeudessa ja avataan varjo heti. Näin voidaan laskeutua vihollisen huomaamatta. Tässäkin tarvitaan lisähappea ja tarkkuutta suunnistuksessa. Käytössä on myös 370 neliöjalkaisia amerikkalaisvalmisteisia MC5-sotilasliitovarjoja, joilla hyppäävät ammattisotilaat
Kevlarkypärän ohella varustukseen kuuluuvat luotiliivit ja suojalasit. NH90-kopterin koulutus alkaa tietokoneopetuksella ja jatkuu tässä Part Task Trainerissa. Varsinaiseen lentoharjoitteluun tästä laitteesta ei monipuolisuudestaan huolimatta ole. NH90-kopterin ohjaamo on täysin yhteensopiva yönäkölaitteiden (Night Vision Goggles, NVG) kanssa. Myös ohjaus- ja noususauvojen sekä lennonohjauslaitteen (vasen näyttö) kytkimiä voidaan käyttää. Viisi suurta monitoiminäyttöä hallitsee näkymää. Kaikkia kopterin järjestelmiä voidaan simuloida ja harjoitella näppärästi luokkaympäristössä. Siihen kuuluu kolme kosketusnäyttöä, opettajan paneeli sekä luonnollisesti ohjemistoa pyörittävä tietokone. Palvelusaika on 362 vuorokautta.. 50 helikopterit joulukuu 2006 Sopimussotilaat siirtyvät rynnäkkököydellä Uttiin rakennetun osin kolmikerroksisen harjoitustalon katolle. Kuva NH Industries. LASKUVARJOJÄÄKÄRIKSI? Laskuvarjojääkärikoulutukseen hakeudutaan vapaaehtoisesti. Valintakoe kestää kaksi päivää ja se sisältää fyysiset ja psykologiset soveltuvuustestit sekä lääkärintarkastus. Kokeen tulos on voimassa vain kyseisen vuoden saapumiserää valittaessa Kaikki laskuvarjojääkärit saavat vähintään aliupseerikoulutuksen. Ovi on murrettu auki ja sotilaat siirtyvät sisään toisten suojatessa. Vuosittain 600 hakijasta valitaan 80. Jo katolla olevat varmistavat ympäristön. Erikoisjoukot koulutetaan ottamaan haltuunsa erilaisia rakennuksia myös asutuskeskuksissa. Varusteena on konepistooleja ja rynnäkkökivääreitä. Ohjaajien välissä lennonhallintajärjestelmän näytöt ja ohjauspaneelit
Oman lisänsä tuo eurooppalainen. Sotilaita maastoon kuljettaville lentäjille kun kertyy enemmän erilaisia lisiä sotaharjoituksista johtuvien poikkeavien työaikojen ansiosta. Utin Jääkärirykmentillä on valmius pintapelastukseen. Ensinnäkin kopteri on todella edistyksellinen. Koulutus valmiiksi NH90-perämieheksi kestää kaikkiaan 8 vuotta. Niistä jatketaan NH90-koptereihin. Ruotsi lisäsi oman hankkeensa vaikeusastetta tilaamalla korotetulla matkustamolla varustetun version. Kaupan arvo on 350 miljoonaa euroa, jolla saadaan 20 kopteria (18 kootaan Suomessa). Alkupalkka on suurempi kuin Finnairilla ja jatkossa NH90-pilotit tienaavat paremmin kuin kollegansa Ilmavoimissa. Utissa ollaan tilanteesta huolestuneita. Ongelmat aiheutuvat kahdesta seikasta. Nykykoptereita lennetäänkin käytännössä etusormella: kuten liikennelentokoneissakin, datan naputtelu tietokonejärjestelmiin muodostaa 70 prosenttia NH90-lentämisestä. Ensin saadaan kuitenkin koulutus yönäkölasien (NVG) käyttöön sekä ohjaamoyhteistyöhön kahden ohjaajan kopterissa. Valintaprosessissa olivat mukana NH90, Sikorsky S-92, EH-101 ja Eurocopter Cougar. Vastaisuudessa kopteripilotitkin aloittavat Ilmasotakoulussa Tikkakoskella Patria Flight Trainingin Vinkoilla Ilmavoimille tuottamassa lentokoulutuksessa. Muutos on huima Mi-8-kalustoon verrattuna. Jatko on edelleen Utissa MD500-koptereilla. NH90-toimitusten piti alkaa lokakuussa 2004 ja viimeisen tulla 2008. Se on kokonaan komposiittimateriaaleista rakennettu. Lisäksi NH90 on ensimmäinen kokonaan sähköisellä fly by wire -ohjausjärjestelmällä (FBW) varustettu kopteri. Helikopteripataljoona toivottaa myös naiset tervetulleiksi. Vuosien 2000 ja 2001 aikana tehtiin evaluaatio, käytiin kauppaneuvottelut ja tehtiin tilaus. NH90-koulutuksessa tärkeä vaihe on Computer Aided Instruction (CAI), jossa tietokoneella voidaan perehtyä kopterin järjestelmiin. Muut osakkaat ovat italialainen Augusta ja hollantilainen Stork. Maailmalla sotilaskopteripilotteina heitä on paljon. helikopterit joulukuu 2006 51 Flying Schoolissa Englannissa. Kymmenen valtiota on tilannut niitä 357 kappaletta ja lisäksi on 86 optiota. Jatkuvat muutokset koptereiden ollessa jo tuotannossa ovat sotkeneet aikataulua. Kopterit ovat vihdoin tulossa, mutta nyt puuttuu lentäjiä. Nyt niillä lennetään täyttä vauhtia. Nyt siis eletään toivossa että ensimmäinen saataisiin huhtikuussa 2007 ja viimeinen 2009. Ongelmia tuo hankkeen kansainvälisyys. NH90 tehot riittävät yksimoottorisenakin ja leijuntaautomatiikka pitää kopterin helposti paikallaan. Pohjoismainen projekti Kuljetushelikopterihankinnan voidaan sanoa käynnistyneen vuoden 1997 alussa kun kopteritoiminta siirrettiin Ilmavoimilta maavoimille. Kansallinen hanke muuttui kansainväliseksi kun Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska käynnistivät yhteisen NSHP-hankkeen kuljetuskopterien ostamiseksi samana vuonna. On selvää, että värväys ei ole ollut helppoa kun kaluston tulo on viivästynyt. Tarve on 40 pilottia. Kopterin ohjelmistojen jatkuva kehittyminen tuo oman haasteensa. Työ kiinnostavaa, edut kohdallaan Ohjaajat rekrytoidaan lentoreserviupseerikurssilta, joten valintapohja on kapea. Nyt koulutuksessa on kolme miestä, jotka valmistuvat 2008. Kun kyseessä on uusi tyyppi, menetelmätkin ovat vielä hakusessa. Varsinaisia simulaattoreita on maailmassa vain yksi ja se on luonnollisesti kovin kuormitettu. Sieltä on saatu oppia suurvallan systeemeistä sekä taktisesta lentämisestä. Suomi katsoi että 155 cm korkeus riittää hyvin. NH90:stä tulee lopulta varmasti hyvä ja pitkään palveleva kopteri. Valmistajakonsortio NH Industries hankkii osia eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa. Eduskunta teki päätöksen 1.4.1998. Suomi, Norja ja Ruotsi päätyivät NH90:een mutta tanskalaiset lipesivät ruodusta ostaen EH-101:n. Mi-8 ei pysy leijunnassa yksimoottoritilanteessa ja kopteria on lennettävä tarkasti käsin. Nämä sitten yritetään sovittaa yhteen saksalais-ranskalaisessa, pitkälti Eurocopteriin perustuvassa valmistusorganisaatiossa. Part Task Trainer (PTT) vie tämän ohjaamotason harjoitteluksi. Kyky paranee huimasti NH90:n tultua
On hyvä liikelahja. Tämähän on vankka ilmailuaihe, olivathan kellukekoneet ja höyrylaivat aikoinaan rinta rinnan mahtavilla Oulujärven aalloilla. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Joulutervehdys on viidellä eri kielellä. Yli 80 euron tilaus postivapaasti. Yhdistä työ ja huvi Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin. Tämän vuoden kalenteri loppui kesken.. Vuodelle 2007 kerho tekee kalenterin Oulujärven vanhoista höyrylaivoista vuodesta 1870 lähtien. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä. Nro 12: Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla. Nro 13: Pukin tyyppilento Sääski II:lla. Kajaanin Ilmailukerho jatkaa paljon kehuttua kalenterisarjaa. Korttien myyntihinta kuorineen on 1,20 euroa/kpl. Kalenteri maksaa 15 euroa kappale. Shell Aviation -kortti avain maailmaan. www.shell.com/aviation/cards Kajaanin Ilmailukerho myy upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Piirtäjinä ovat Petteri Patolinna ja Mikko Kuorikoski. koti (08) 624 570, 050-5124 935, matti.haapavaara@kainuunsanomat.fi Nro 1: Pukki tankkaa Nro 2: Pukki lentää raketilla Nro 3: Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta Nro 4: Pukki lentää tyy- Nro 5: Purjekone pit vuoden 1909 mallin kaartaa heikossa lumisateessa Voisin-kaksitasolla Nro 7: Pukki tuo lahjat helikopterilla Nro 6: Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella Nro 8: Pukin huima rakettistartti Nro 9: Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerilla Nro 10: Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. Tilaa heti omasi. Koneessa upeasti 'Northern cross' kisan tekstit Nro 11. Tilaukset os:Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus Puh. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman. Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme
Ensimmäisenä vaihtoehtona tuli selvittää Malmin lentoaseman säilyttäminen nykyisellä paikallaan sekä eritoten sen kehittäminen. Tietämys ja ymmärrys on kasvanut, sitä kautta myös faktat alkavat purra. Voisi kuitenkin kuvitella, että Helsingin kaupunkikaan ei asiassa nyt kiirehdi, vaan ottaa selkeän aikalisän. 54 moottorilento joulukuu 2006 teksti TERO AURANEN Moottorilentoa Malmilla vielä pitkään T ämänkertaisessa moottorilentotoimikunnan katsauksessa aiheina ovat Malmin lentoasema sekä erittäin tärkeäksi muodostunut Euroopassa vaikuttaminen. Malmin lentoaseman tilanne Malmin lentoaseman kohtalo on sikäli moottorilennon kannalta oleellinen asia, että siellä tapahtuva lajin koulutus on koko maan kannalta määrällisesti erittäin merkittävää. Eurocontrollin vastineet ja viesti oli päällisin puolin erittäin ymmärtäviä. Selvityksen on tilannut Liikenne- ja viestintäministeriö. Koska yhä useampia asioita kontrolloidaan EU:n suunnalta ja tänne pie- neen pohjolaan määrätään joskus tarpeettoman tuntuisia asioita ilmailijoiden noudatettavaksi, on erittäin tärkeää olla mukana tuomassa jo valmisteluvaiheessa Suomen mielipidettä päättäjien kuuluville. Yleisenä teemana tuntui olevan selkeä viesti Eurocontrollille: "Taivas ja ilmatila kuuluvat kaikille!". Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen. joulukuuta Eurocontrollin tiloissa "Sporting and Recreational Aviation Conference" niminen tilaisuus, jossa paikalla oli n. Lisäksi Malmi-myönteisyys ja säilyttämisen kannatus lienee saanut aikamoisen jalansijan jo kaupungin päättäjienkin keskuudessa. Selvityksen lopputuloksen julkistamisen jälkeen on odotettavissa, että ministeriö (tai kenelle lopullinen päätösvalta sitten tuleekin kuulumaan) tekee omat johtopäätöksensä ja lopullisen ratkaisun Malmin kohtalosta. Mutta on myös muita. Nyt kun kaava-asia on saatu positiivisesti päätökseen, selkeästi oleellisin asia lopullisen säilyttämispäätöksen kannalta on nimenomaan tämän selvityksen valmistuminen. Alun perin selvityksen tuli valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä, mutta sille on nyt annettu lisäaikaa käytännössä huhtikuun 2007 loppuun saakka. Konferenssin tarkoituksena oli saattaa yhteen harrasteilmailun tarpeet ja viranomaispuolen näkökulma mm. Yleensä ilmailijat keskustelevat vain keskenään ja valittavat siitä, kuinka heitä ei kuunnella. KHO ei päätöksessään ottanut minkäänlaista kantaa alueen käyttötarkoitukseen, ainoastaan MLY:n valituksen esteellisyyskohtaan. Lopputuloksena voimassaoleva yleiskaava lentoasema-alueella palasi vuoden 1992 tasolle. Laitepuolella yksi esitetyistä kysymyksistä olikin: "Miksi sen osapuolen pitäisi joutua maksumieheksi, joka ei asiasta hyödy?". On selvää, mikä selvityksen lopputulema sitten onkaan, että tällä on erittäin suuri merkitys Malmin lentoaseman tulevaisuuden kannalta. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että kymmeniä vuosia vallalla ollut ns. Ei ole tietenkään iloinen asia, että päätös tuli henkilötason esteellisyysasiasta, mutta lopputulos on silti erittäin merkittävä Malmin säilymisen kannalta. Tarkoitus ei tällä tietenkään ole vähätellä muita moottorilentokeskuksia ja pienempiä lajin harrastajaryhmiä maakunnissa, mutta jo voluuminsa puolesta vaikutus lajin kehitykseen on kuitenkin kiistaton. Oletettavaa onkin, että edellä mainituista syistä Malmin kohtalo koskettaa kaikkia Suomen moottorilentäjiä ja suurin osa lentäjistä varmasti on kiinnostunut tietämään kentän tilanteesta ja tulevaisuudesta. Näin ollen KHO ei ole asettunut kummankaan puolelle itse asiassa eikä se ole ottanut kantaa valituksen muihin, yhtä lailla oleellisiin, kohtiin. Moottorilennon kannalta oleellisimmat osa-alueet olivat korkealla sekä valvotussa ilmatilassa lentäminen (tai ylipäätään sinne selvitysten saanti), harrastajien IFR-lentäminen sekä yllämainitut laitevaatimukset, jotka uhkaavat aiheuttaa lisäkustannuksia taas kerran koneiden omistajille. Kentälle kaivattaisiin kipeästi uusia toimitiloja ja hallipaikkoja. Euroopassa vaikuttaminen Yksi oleellisista ja usein vähemmän näkyvistä moottorilentotoimikunnan projekteista on erilaisissa yhteiseurooppalaisissa elimissä ja yhteisöissä vaikuttaminen. Toivotaan että tilanne muuttuu nyt kerralla uuteen uskoon. Jos tässä työssä ei ole mukana, on turha sitten jälkikäteen valittaa kun paperit isketään pöytään ja kerrotaan mitä taas tällä kertaa pitäisi koneeseen asentaa tai miten taas jatkossa tulee jokin asia tehdä. ilmatilaasioissa ja laitevaatimusten suhteen (Mode S transponder, ADS-B, VHF 8.33 kHz). Malmin lentoaseman tulevaisuus on alkanut muutaman viime vuoden aikana näyttää aina vain valoisammalta. Tällä kertaa vastakkain olivat varmasti. Toimikunnan kannalta oleellisimpia asioita ovat harrastelentäjän lupakirja eli RPPLhanke, jolla on tarkoitus mm. Brysselissä järjestettiin 1. Tällä työllä on moottorilennon tulevaisuuden kannalta merkittävä rooli. Vasta toisena selvityksen kohteena oli korvaavan kentän rakentaminen jonnekin kohtalaisen lyhyelle etäisyydelle nykyisestä kentästä. Myös Euroopan Komissio oli edustettuna. Tästä syystä ja oikeastaan myös yleisön pyynnöstä on tarpeen luoda katsaus nykyhetkeen Malmilla. Kevät tulee olemaan mielenkiintoinen. Investointien tekeminen kentälle on ollut muutamien uskalikkojen varassa, kukapa olisi uskaltanut lähteä isompiin kehityshankkeisiin kun tulevaisuudesta ei ole ollut mitään varmuutta. Toinen avainkysymys Malmin suhteen on Ilmailulaitos-Finavian valmisteleva selvitys. Jos kaava tulisi uudelleen käsittelyyn, valituskohdat olisivat siis yhä uudelleen käytettävissä. Helsingin kaupungilla on tietenkin niin halutessaan mahdollisuus valmistella kaava uudelleen ja tehdä päätökset toiseen kertaan, tällä kertaa huomioiden KHO:n päätös. Tämä tekikin tilaisuudesta erittäin tärkeän. Ei ole enää kaupunginkaan puolesta selvää, että Malmin kenttä tarvittaisiin asuntorakentamiselle. Vielä alkusyksystä jäljellä oli oikeastaan kaksi isoa kysymystä, joiden vaikutus lopputulokseen voidaan katsoa merkittäväksi. 150 merkittävää vaikuttajaa niin harrasteilmailijoista (EAS, Europe Air Sports) kuin viranomaispuoleltakin (Eurocontrol). tuoda monipuolisemmat ja kevyemmät kouluttautumismahdollisuudet harrastelentäjälle sekä erilaisiin määräyksiin vaikuttaminen. Esillä olivat kaikki Ilmailuliitossakin edustetut ilmailun lajit sekä kunkin harrastajaryhmän euroopanlaajuisten organisaatioiden listaamat ongelmakohta ja tarpeet. Tässä kaavassa Malmin lentoasema on merkitty liikennealueeksi, eikä sinne ole suoranaisesti kaavoitettu asuinrakentamista. Lisäksi liiton päämaja sijoittuu kentälle, joten jollakin tapaa sitä voitaisiin luonnehtia Suomen moottorilentokeskukseksi. Nyt alueelle ei yksinkertaisesti voi rakentaa asuntoja, niitä kun ei sinne ole kaavoitettu. Tehtävän asettelu pitää sisällään kaksi erittäin merkittävää kohtaa, jotka voi lukea rivien välistä: 1) ensimmäistä kertaa on selvityksessä selkeänä vaihtoehtona Malmin lentoaseman säilyttäminen sekä 2) enää ei aseteta vaihtoehdoksi hajasijoittamista olemassa oleville kaukaisemmille kentille. "harmaa aika" Malmilla on nyt saatava päätökseen ja kentän toimijoille tulee turvata mahdollisuudet toimia ja kehittyä. Todella moni asia määritellään yhteistyössä erilaisten viranomaisyhteisöjen ja harrasteilmailuyhteisöjenkin kanssa. Toinen näistä saatiin ratkaistuksi loppusyksystä, kun Korkein Hallinto-oikeus totesi Helsingin Yleiskaava 2002:n Malmin lentoaseman osalta laittomaksi ja kumosi kaavamerkinnän asuinrakentamisen osalta. Emme pysty sanomaan, mitä selvitys tulee ehdottamaan, mutta jo tehtävän asettelu oli Malmin kannalta kutkuttava. KHO:n hyväksymä valitus oli Malmin lentoaseman ystävät ry:n tekemä ja sen neljästä merkittävästä valituskohteesta KHO hyväksyi yhden (päätökseen osallistuneen henkilön esteellisyys) ja jätti ottamatta muihin kantaa
IFR-kelpuutuksen hankkiminen, sen ylläpito ja IFR:ssä lentäminen osana harrastusta oli yhtenä huolenaiheena ilmailijoiden puolelta. Kokouspuitteitakaan ei ole moittiminen, jo kokoussali oli Euroopan keskuksen tyyliin vaikuttava ja massiivinen. kuppilatiima Aika moni tämän lehden lukijoista (ainakin varttuneemmista) on jossain vaiheessa rakennellut muovisia lentokoneiden pienoismalleja, "koottavia". Se löytyy YouTuben hakutoiminnolla syöttämällä: fsx trailer video. Ilmailijana Lindfors tarkasti Finnairilla työskennelleeltä isältään, olisiko mahdollista että Malmin Cessna olisikin lentänyt Moskovaan. Jo kelpuutuksen hankkiminen tuntuu olevan nykypäivänä Euroopassa enemmän kuin vaikeaa, mutta myös ilmatilan saatavuus kelpuutuksen käyttämiseksi ja ylläpitämiseksi esitettiin orastavaksi ongelmaksi. Vaikka sen päätuoteita ovat automallit, lentokoneitakin on varastossa ja lisää luvataan tilata. Vastaus oli kyllä. Euroopan maissa on paljon harrastajia, jotka haluavat lentää mittarissa ihan harrastuksekseen tai käyttääkseen konetta matkustamiseen työasioissa tai lomalla. kuppilatiima joulukuu 2006 55 juuri kaksi oikeata ryhmää ja asioista jäi puolin ja toisin mieleen oleellisia asioita. Tai uusi näytönohjain. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, jos haluaa vaikkapa lempikoneensa pienoismallin pöydälle. Eurocontrollin edustajien mielestä tällainen liikenne tulisikin keskittää regional-tyyppisille kentille, joissa kuitenkin on käytettävissä tarvittavat menetelmät. Nyt Helsinkiin on avattu Model Mania. Tuoreet uutiset kertovat, että legendaarinen, jo 60 vuotta malleja valmistanut Airfix on pelastunut konkurssilta kun sähköjunien valmistaja Hornby sijoitti siihen 2,6 miljoonaa puntaa (Airfixin taloudelliset vaikeudet alkoivat jo 1981). Tällä on toivottavasti vaikutusta tulevaisuudessa. Vai hankkiako sittenkin oikea lupakirja. Konferenssin suurin kysymys asiasta olikin esimerkiksi siinä, miksei Yhdysvaltain (FAA) mittarikelpuutusta hyväksytä Euroopassa käytettäväksi tai konvertoitavaksi sellaisenaan. Juttu valittiin maailmalla vuoden 1987 kovimmaksi uutiseksi. Ehkä Suomessa tämä ilmatilan käyttö ei ole vielä ongelmistamme suurin, mutta mittarikelpuutuksen hankkiminen harrastajalle alkaa olla kohta tavoittamattomissa. Tässä onkin tulevaisuudessa purtavaa, millä saataisiin vastaava Eurooppaan ja ilmaalukset pysymään eurooppalaisissa rekistereissä. Esim. Elämä on... roger. Toimituspäällikkö Savola päätti aamuvarhain että asiat yhdistetään, vaikkei varmaa tietoa ollutkaan. Tulevaisuus näyttää, miten asia etenee. Videoita tarjoavalla www.YouTube.com -nettisivulla on nähtävissä hupaisa intialainen musiikkivideo, jonka tekstityksen joku vääräleuka on sorvannut Flight Simulator -harrastajien ongelmaa käsitteleväksi. Suhteellisen kelvollisia koneita löytyy leluliikkeistäkin, mutta isot pojat tilaavat omansa erikoisfirmoilta, jotka tekevä rajoitettuja eriä tarkkaan historialliseen aikaan sijoittuvia pienoismalleja. Se liittyy ilmailuun: vuonna 1987 Malmilta lähtenyt saksalainen Cessna 172 katosi. Asiaa ei auttanut paljon se, että projektia esitellyt Eurocontrollin ranskalaissyntyinen edustaja puhui sen verran erikoisella tavalla äännettyä englantia, ettei esityksestä saanut oikein edes selvää. Harrastajapuolelle annetut mahdollisuudet vaikuttaa sen tuloksiin nähtiin aika vähäisinä ja mukana ei ollut montaa harrastajien edustaja-organisaatiota. Jos englanti sujuu ja aihepiiri on tuttu, varmasti naurattaa. Kului puoli vuorokautta, ennen kuin kansainväliset uutistoimistot kertoivat Mathias Rustin lentäneen Helsingistä Moskovaan Neuvostoliiton ilmavalvonnan vuosipäivänä. vilkkailla kentillä ei harrastajamittarilentäjä hitaalla koneellaan pääse kovin helposti harjoittelemaan lähestymisiä ja käyttämään hyväksi sitä kaikille kuuluvaa ilmatilaa. Kaikilta muilta osin esitykset olivat selkeitä ja erittäin hyviä. Joissakin maissa tämä hyväksymättömyys on johtanut Yhdysvaltojen N-rekisterissä olevien ilma-alusten määrän suureen kasvuun, niillä kun voi FAA/IR kelpuutuksella lennellä myös Euroopan ilmatilassa. Ja päätyä sitten ostamaan uudelleen kaikki vanhassa toimivat lisäosat. Aiemmalla FS:llä lentäneet ovat nyt tiukan paikan edessä: jatkaisiko vanhalla, viritetyllä ja lukemattomilla lisäpalikoilla höystetyllä versiolla. Silti kovin harvalta nykyään löytyy aikaa ja intoa rakennella sekä vielä maalata muoviosista koneita hyllyyn pölyä keräämään. Bollywoodin hengessä: Do you wanna see those damn elephants or not. Yksi konferenssin huolenaiheista, johtuen siitä ettei siihen vaikuttaminen tuntunut olevan kovin mahdollista, oli ns. Lahjaksi niitä ostetaan paljon. roger Markkinointi ja Mainonta -lehdessä haastateltiin IltaSanomien tuoretta päätoimittajaa Hannu Savolaa. Niin tai näin, jotain asiassa on tapahduttava. Heillä tulee olla myös järkevät mahdollisuudet näin tehdä. Seuraavana päivän IS:n aamuvuorossa ollut Jorma Lindfors huomasi uutissähkeistä kello 4.30, että Punaiselle torille oli laskeutunut pienkone. Vai ostaako uusi , jossa grafiikkaa on viritelty ja Afrikassakin näkyy norsuja. Näyttävät koneet maksavat aika paljon, mutta 60-70 euroa juuri siitä kiinnostavasta koneesta valmiiksi rakennettuna ja maalattuna ei ole sittenkään liikaa. Suomessa niitä on saanut ainakin Aviation Shopista. Voitaisiinko FAA/IR hyväksyä sellaisenaan vai tulisiko esimerkiksi RPPL-lupakirjaan liitettäväksi mittarikelpuutus, joka enemmän vastaisi FAA:n tasoa. Myös kuvatoimisto Lehtikuva myi maailmalle suomalaisturistin ottamaa valokuva, jossa pikkupoika tähtää leikkipyssyllään laskua sorvaavaa Rustin Cessnaa. roger Flight Simulator on julkaistu jo kymmenentenä versiona ja tuttuun tapaan FSX:n tehovaatimukset nakittavat jälleen kaikki tietokoneet polvilleen, jos realistisuus säädetään täysille. Lööpissä luki: "Kadonnut pienkone löytyi Punaiselta torilta!". FAA mittarikelpuutus ja eritoten sen koulutuksen teoria-osa on erittäin laadukas, mutta kuitenkin kevyempi ja helpommin sekä halvemmalla saatavissa kuin harrastajalle ylimitoitettu JAA-versio. Markkinoilla on valtava määrä erilaisia valmiiksi tehtyjä malleja, joissa useimmiten ei tarvitse kuin napsauttaa jalusta paikalleen. Single European Sky ATM Research (SESAR-projekti). Häneltä kysyttiin mikä on ollut pitkän uran lööppien lööppi. Jos siis kuitenkin kelpuutuksilla täällä lennellään ja ilma-alukset siirtyvät vähitellen enemmän ja enemmän USA:n rekisteriin, miksi tehdä asia niin vaikeaksi