Ilmailulehti 2/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Helmikuu nro 2 / 2006 69. vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa Vetreä kuusikymppinen SAFIR Rallilentokisa ensimmäinen askel tarkkuuslentoon 6 41 488 2 8 880 30 288803-0602 PAL.VKO 96 hyppyä vuorokaudessa itse pakaten! 2006-10 06002
Liittotasolla toimikuntien rooli on merkittävä. Monet edelliset vuodet pysyttiin jotakuinkin samoissa lukemissa, toki aivan aavistuksenomaista laskua oli havaittavissa. Suunnittelu ja toimintojen koordinointi tapahtuu sitä kautta. Millä mahdollinen perinteistä mallia yksilöllisempi ultraharrastaja saadaan järjestäytyneen toiminnan pariin, jos lentäminen tapahtuu sen Ja liittyen Ultralentäminen on. Jos olen oikein ymmärtänyt, kumpaakin lajia vaivaa kouluttajapula, johon olisi keksittävä nopeasti tehokkaita lääkkeitä. Raskas organisoituminen ei saa tukahduttaa (ehkä) uuden mallista toimintaa vaan myös meidän on sopeuduttava uusiin tuulahduksiin. Ei taida paljon kiinnostaa kansalaisten tai kansalaisjärjestöjen murheet, kun vain kaksi kansalaisten etujen ajajaa Brysselistä vaivautui vastaamaan. Liittomme jäsenmäärä näyttäisi kääntyneen vuoden 2005 aikana hiuksen hienoiseen laskuun. Johonkin on hukkunut 100 potentiaalista uutta jäsentä. Kumpaisellakin tavalla toimia lienee oppimista toisistaan. Liittotason strategiassa on parin vuoden ajan ollut pääteemana jäsenmäärän lisääminen. Tätä on jouduttu miettimään liiton piirissä turvallisuusasioissa. Millaisessa turvallisuuskulttuurissa tuossa rinnallamme toimitaan. Tulemme muuta maailmaa hieman ajallisesti perässä, mutta samaan suuntaan ollaan siis liukumassa. laajalla rintamalla yhteistyötä tehden näiden lajien kehityksen jatkamiseksi. Vuoden takainen liiton jäsenmäärä oli reilut 10 400 ja nyt vuodenvaihteessa reilut 10 000, vähennystä siis vajaat 400. Maailmanlaajuisesti harrasteilmailun meitä vastaavissa keskusjärjestöissä trendi on ollut merkittävästikin laskeva jo monta vuotta. ulkopuolella. Neljässä vuodessa on menetetty liki 800 jäsentä. Uusia ultrakevytlentäjän lupakirjoja myönnettiin viime vuonna 146. Voihan olla, että osa uusista ultralupakirjoista on myönnetty henkilöille, joilla on jo joku muu lupakirja ja ovat siis "muuta kautta" liiton jäseniä, mene ja tiedä. No, näin yksinkertaista matematiikkaa ei toki ole. Pysymmekö kehityksen perässä ja pystymmekö tukemaan toinen toisiamme. Liittotasolla varsin tavanomainen vuosi taloussektorilla pannaan kirjoihin ja kansiin ja toimintakertomukseen kirjataan tapahtumat ja aikaansaamiset. vastaavaan kolumniin ILMAILU-lehdessä 12/05, eurokansanedustajien vastaukset löytyvät SIL:n internetsivuilta kohdasta "uutiset". Liiton luottamus- ja muissa tehtävissä merkittävästi vaikuttanut Tapio Savolainen menehtyi syöpään alkuvuodesta. Pienessä yhteisössämme menetykset ovat näkyneet ja tuntuneet varmasti monellakin tapaa. muutenkin hakemassa uusia, ei niin perinteisiä toimintamuotoja. Olemme pärjänneet siihen verrattuna suhteellisen hyvin. Liiton jäsenistössä ultraharrastajien määrä lisääntyi 46:lla. Nyt ponnisteluja tällä saralla on konkretisoitava merkittävästi ja pohdittava laajalla rintamalla käytännön toimia, jotta jäsenmäärätrendi saadaan pysymään edes vaakasuoralla viivalla, mieluimmin nousuun. On ponnisteltava Panostukset olisi omasta mielestäni kohdennettava trendilajeihin, joita ovat ilmiselvästi varjoliito ja ultrakevytlentäminen. Toimintaympäristö ei vastaakaan moneen muuhun, ehkä perinteikkäämpään lajiin juurtunutta kerhotoimintakäsitystä. Vuosi 2005 jää murheellisella tavalla mieleen kahden ikävän kuolemantapauksen johdosta. Haastetta muuttaa kerhojen toimintaympäristö vastaamaan uusien lajin harrastajien ja nykymaailman ehkä erilaisia tarpeita on varmasti olemassa. Sama pätee toki muissakin lajeissa, mutta näkemykseni mukaan nimenomaan ultrapuolella tilanne on sen kaltainen, että perinteisen järjestäytyneen kerho- ja liittotoiminnan rinnalle on syntymässä "uusia organisaatioita, joilla ei ole tyypillisen mallin mukaista toimintatapaa eikä raskaita perinteitä", ei hyvässä eikä pahassa. 2 mönkkönen helmikuu 2006 Uusia tuulia tai tapoja toimia On taas se aika vuodesta kun edellistä vuotta pitäisi puntaroida kriittisesti, niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Alkukesästä toimistosihteeri Marita Bonnici menehtyi sukellusonnettomuudessa. Maassa vallitsee järjestäytymisen vapaus, joten yhdistyksen toiminnan tulee olla niin hyvää ja kiinnostavaa, että se houkuttelee. Tässä on haastetta niin liitolle kun kerhoillekin ja niiden puuhaihmisille
Seassa häärivät Air Ålandin ja Soderin kaltaiset "virtuaalilentoyhtiöt". Lisänä ovat luonnollisesti Finnairin sekä Air Finlandin lennot. Yhtiössä on ilmeisesti otettu nelilaskin esiin ja huomattu, että päätä ei turhaan kannata hakata seinään. Yleensä sentään reitti käynnistetään, mutta jos se ei vedä, tappiollista toimintaa ei kauaa katsota. Nyt vaikuttaa kuitenkin jo siltä, että varsinaisia hulluja päiviä on turha odottaa. Ryanair on vakiinnuttanut asemansa Tampereella ja sen huhutaan etsivän Suomesta toista kohdetta. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Antti Eskelinen takoi 96 hyppyä vuorokaudessa. Erityisesti Etelä-Eurooppaan ja Välimerelle suuntaavilla on nyt ostajan markkinat. Sterling aikoo luopua osasta ilmoittamistaan kohteista ennen kuin yhtään lentoa on lennetty. Kuva Lassi Tolvanen. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Tämän sivun kuva: Pasi Hannula. Lentomatkustuksen hullut päivät S uomalaiselle lentomatkustajalle on tarjolla tänä keväänä ainutlaatuisesti valinnanvaraa kunhan kohde löytyy Euroopasta. Suomen maantieteellinen asema kuitenkin taannee, että myös Finnairille riittää kuljetettavaa. Verkostoyhtiöillä kuten Finnairilla lievästi tappiollista reittiä voidaan sietää, koska se toimii osana laajempaa kokonaisuutta. Kolmas konekauppoja hieronut on pohjalainen Finnish Commuter Airlines, joka hankki yhtiön kalustoksi kahdeksan ATR 42 -potkuriturbiinikonetta. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Menettely on halpayhtiöille tyypillistä. Blue1 laajenee vaatimattomammin, kun yhtiö saa kolme MD-90-konetta. Lähivuodet näyttävät, jääkö jollekulle Musta Pekka käteen. Mutta lentoliikenteen kasvu näyttää jatkuvan ja halpayhtiöt synnyttävät kokonaan uutta lentomatkustusta, joka ei ole kilpailijoilta pois.. Myös kotimaisen, mutta SAS:n omistaman, Blue1:n reittien määrän reipas lisäys vaikuttaa markkinoihin. Kalustopuolella eletään jopa historiallisestikin katsoen ainutlaatuista ajanjaksoa. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 342 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 39 euroa. Tähän on pitkälti syynä voimakkaasti kasvanut Blue1. Syynä tähän on tanskalaisen Sterlingin ilmoitus tulosta Suomeen maaliskuussa kahdella Boeing 737 -koneella ja 11 kohteella. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Tälle sektorille on kuitenkin pian tulossa lisää kilpailua kun Persianlahden vauraiden pienten arabivaltioiden lentoyhtiöt alkavat saada tilaamiaan koneita. Koneet siirretään vikkelästi toisiin kohteisiin. Kaiken kaikkiaan suomalaisessa lentoliikenteessä eletään kiintoisia aikoja. Sivu 16. 2 3 4 10 15 16 20 23 24 27 30 32 34 36 38 40 42 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Saab Safir: sotilaskäytöstä harrastekoneeksi Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Näyttävä päätös uralle: 96 hyppyä Pico-Stick virityskohteena Moottorilentouutisia Rallilennosta startti tarkkuuslentoon Viime vuoden kuumailmapallokisat Liidintoimikunnan näkymiä Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa Maksukorotukset Malmilla Kymin vuosi 2005 Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Saab Safir täytti tyyppinä 60 vuotta, mutta lentää edelleen. Yhtiön istuinpaikkatarjontaan ne tuovat kuitenkin huomattavan lisän. Finnairin miljardikauppa Airbus A350-900 -koneista perustuu Aasian liikenteen voimakkaaseen kasvuun. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Myös halpayhtiöt nakertavat markkinoita. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Niillä ei ole omia lupia, vaan lentotoiminta vuokrataan ulkoa. Vuonna 2005 Ilmailulaitoksen lentoasemien kautta kulki ensimmäistä kertaa yli 15 miljoonaa matkustajaa. Finnairkin kuljetti ennätysmäärän matkustajia, vaikka samaan aikaan sen markkinaosuus Suomessa laski 63,5 prosenttiin. Vantaalle lentävät Sterlingin ohella saksalaiset Germanwings ja Air Berlin sekä ruotsalainen FlyNordic. sisältö helmikuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 68. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Koska moniin kohteisiin lentää tulevaisuudessa useampi yhtiö, odotukset hintakilpailusta ovat olleet korkealla
Safir niitti mainetta myös muualla kuin Suomessa ja ne halkoivat ilmaa aina Etiopiassa ja Japanissa asti. SAAB 91B Safirin ensilento tapahtui 18.1.1949 ja koneesta rakennetun nelipaikkaisen SAAB 91C:n syyskuussa 1953. Koneen runkoon asennettiin vuonna 1947 SAAB 29 Tunnanin ja vuonna 1950 SAAB 32 Lansenin siivet koelentoja varten. Koska SAABin tuotantolaitokset keskittyivät vuosina 1952-1954 Tunnan-hävittäjän rakentamiseen, yhtiö siirsi Safir-kokoonpanolinjansa Hollantiin de Scheldewerkelle. Työ johti SAAB 91 Safirin ensilentoon 20.11.1945. Koneeseen tehtiin myös pieniä muutostöitä. Ruotsin ilmavoimat vastaanotti 75 B-mallin Safiria tyyppimerkinnällä SK50B ja 14 nelipaikkaista C-mallin Safiria tyypiltään Sk 50C. Yksi Sk 50B kone myytiin vuonna 1957 Japaniin maan teknilliseen tutkimus- ja kehitysinstituuttiin, jossa se modifioitiin STOL-koneeksi. Vuoteen 1948 asti SAAB valmisti tätä A-mallia yhteensä 48 kappaletta joista Ruotsin ilmavoimat hankki 10 yhteyskonekäyttöön tyyppimerkinnällä Tp 91. Onnistuneen yhden koneen koelento-ohjelman jälkeen ensimmäinen tuotantoversio SAAB 91A näki päivänvalon vuonna 1946 varustettuna voimakkaammalla 147 hevosvoiman Gipsy S Major 10 moottorilla. Kone oli alatasoinen ja pääasiassa metallirakenteinen, joskin osa siivistä ja ohjainpinnoista oli metallikehikon päälle pingotettua kangasta. Ruotsin ilmavoimien kiinnostus Safiria kohtaan mahdollisena alkeiskoulukoneena kasvoi ja SAAB kehitti konees- ta SAAB 91B -version asentamalla siihen voimakkaamman 190-hevosvoimaisen ilmajäähdytteisen Lycoming O-435A moottorin. Sotilaskoulukoneesta on tullut siviilirekisterissä oleva harrastekone, vaikka alkuperäinen ulkoasu onkin restauroitu. f-tunnuksestaan lempinimen "Sähvä" saanut SAAB Safir on monien entisten ilmavoimalaisten muistoissa legendaarinen koulu/yhteyskone. SAAB aloitti vuonna 1944 kolmipaikkaisen kevyen mäntämoottorikoneen hahmottelun. Safirin prototyypillä oli sittemmin Ruotsin ilmailuhistorialle varsin suuri merkitys. Loput koneista meni yksityisille. Prototyypin voimanlähteenä oli englantilaisvalmisteinen ilmajäähdytteinen 130 hevosvoiman de Havilland Gipsy Major 1C moottori, joka pyöritti kaksilapaista säätöpotkuria. Kone oli varustettu 180 hevosvoiman Lycoming O360-A1A moottorilla, paremmilla jar-. Hollannin valtiollinen lentoliikennekoulu osti kahdeksan Safiria ja Etiopian ilmavoimat 16. Siellä valmistui 120 kappaletta B-malleja. Tuotanto siirtyi takaisin SAABille vuonna 1955. Koneen pääsuunnittelija Anders Andersson käytti esikuvana suunnittelemaansa Bücker 18 Bestmania. Vuonna 1989 kone museoitiin Japanissa. Sätkättävän moottoriäänen takia sitä kutsutaan myös "Sätkäksi". 4 moottorilento helmikuu 2006 teksti ja kuvat LASSI TOLVANEN "Sätkä" lentää edelleen SAAB SAFIR 60 VUOTTA SAAB Safir ilta-auringon valaisemana suomalaisen kesämaiseman yllä Lassi Tolvasen ikuistamana. Safirin viimeinen versio SAAB 91D esiteltiin vuonna 1957. Safir pystyi kuljettamaan harjoitusmielessä myös harjoituspommeja ja raketteja
Väritys on luonnollisesti puna-valkoinen.. Tässä koneyksilössä ei ole pyritty alkuperäisyyteen, mm. Moniosainen paneeli on Safirin tyypillinen tunnusmerkki. Upea HB-DBL kaartaa sveitsiläisen maiseman yllä. EN moottorilento helmikuu 2006 5 Sveitsiläis-Safirin omistaja Daniel Novet esittelee ylös aukeavia ovia. Suomalaisen SAAB Safirin OHSFH:n ohjaamossa on pyritty mahdollisimman tarkasti säilyttämään alkuperäinen asu. potkuri ja moottori on vaihdettu
Eri maiden lentoyhtiöiden kouluista Safiria käyttivät Air France (5 SAAB 91B), Indonesian siviililentokoulu (6 SAAB 91B); Lufthansa (2 SAAB 91B) ja Sabena (8 SAAB 91B). OH-SFH Safirin laskutelineet ovat melko lyhyet, joten kone istuu matalalla. Huomaa myös pakoputket nokan alla. Safirin lennot Suomessa eivät loppuneet konetyypin Ilmavoima-uran päätyttyä. Sveitsiläiseen koneeseen on melusyistä asennettu uusi kolmilapainen potkuri. Ohjaamokuvassa samoin kuin ylhäältä otetussa otoksessa näkyvät koneelle tyypilliset rypyttyvät kangasverhot, joilla voi tarvittaessa vähentää auringon vaikutusta.. Kone oli suosittu niin eri maiden ilmavoimien keskuudessa kuin lentoyhtiöiden lentäjäkoulutuksissakin Safirin B ja C-versioiden käyttäjämaita olivat: Etiopian ilmavoimat (14 SAAB 91B ja 16 SAAB 91C), Norjan ilmavoimat (25 SAAB 91B ja 5 exRuotsin ilmavoimien Sk 50B). Tätä koneversiota Itävallan ilmavoimat osti 24, Suomen Ilmavoimat 35 (lisäksi yksi B-malli, joka muunnettiin C:ksi), hollantilaiset 18 ja Tunisian ilmavoimat 15. Safiria valmistettiin vuoteen 1966 asti yhteensä 323 kappaletta. 6 moottorilento helmikuu 2006 ruilla ja painoa säästävillä muilla ominaisuuksilla. Tällä hetkellä pari yksilöä on huoltotoimien kohteena, mutta entinen SF-27 (srn 91 415), nykyinen OH-SFH, on OH-SFJ Helsingin yläpuolella, hallissa Malmilla, hiukkasen matalalla kiitotien 09 finaalissa sekä matkalennolla
Suomalaisessa paneeli on varustettu lennonopettajaa silmälläpitäen ja siinä on mm. Perusmittareiden sijoitus on sama mutta, keskikonsolin öljynpaine- ym. Päästyään Ilmavoimiin Isto teki ensilentonsa SF27-koneella ja kokonaislentoaikaa ko. Nyt Istolla on Safir-tiimaa kertyneenä jo 50 tuntia ja hän pyrkii kasvattamaan sitä aina ajan ja olosuhteiden salliessa. Koneeseen nousu ja sieltä poistuminen tapahtuu koneen molemmilta puolilta. Se on luonnollista, sillä onhan kone osa Suomen arvokasta ilmailuhistoriaa. Isto lentää Safirillaan paljon matkalentoja ja viime kesänä hän kävi mm. Sisäänvedettävillä laskutelineillä saadaan mukava matkanopeus ja siipien vkulman ansiosta kone ui todella vakaasti. yksilöllä kertyi kurssin aikana 4 tuntia ja 30 minuuttia. Ensimmäinen kokemus koneista jonka hän muistaa, oli isän kanssa tehty Safir-lento vuonna 1960. Safirin lento-ominaisuudet ovat miellyttävät ja ohjaintunto herkkä. mittarit ovat modernimpaa mallia. Vaikka OH-SFH:lla on lentotunteja takanaan noin 5700, on kone erinomaisessa kunnossa. kurssinsa vuosijuhlassa Kauhavalla. Isto pyrkii säilyttämään koneen niin alkuperäisenä kuin mahdollista. Alppimaan koneen oikeanpuoleiseen konsoliin on keskitetty radiolaitteet. keinohorisontti ja variometri.. moottorilento helmikuu 2006 7 Yksityiskohtia Safirista: toinen laskuvalonheitin, ohjaamon avauskahva sekä kangaspäällysteisen siiven takareunan varoitusteksti. upeassa kunnossa ja lentää Malmilta käsin. Siellä kone luonnollisesti herätti suurta ihastusta. Sveitsiläs-Safirin ohjaamo eroaa suomalaisesta varsin paljon. Sotilastyyliin sisustettu sauvakone on ohjaamoltaan selkeä ja ohjainlaitteet hyvin hallittavissa. Koneen nykyisellä omistajalla Isto Pankakoskella on erityinen suhde Safiriin
tarkastuslentoja ovat mielissään koneen lentokuntoisuudesta. SAAB 91D Safir HB-DBL on ainoa konetyypin edustaja Sveitsissä. Se herättääkin aina kiinnostusta minne meneekin. Ja kuten arvata saattaa, tarkat sveitsiläiset ovat rakentaneet koneen niin hienoksi, että se näyttää siltä kuin kone olisi juuri rullannut tehtaalta ulos. Bravo Lima esittelee, miten renkaat jäävät näkyviin kun laskuteline on nostetty ylös.. Omistajiensa mukaan minne ikinä he Sveitsissä Safirillaan lentävätkin, aina on ihastuneita ilmailijoita konetta piirittämässä. Paikallinen lennonopettajakelpuutus heltisi vasta kun oli parin tunnin käsikirjaan tutustumisen jälkeen suorittanut hyväksytysti tarkastuslennon Safirilla. Koska Sveitsissä kenttien korkeudet ovat ihan jotain muuta kuin täällä pohjolassa, on potkurin ja ruiskumoottorin tuoma lisäteho tarpeen. Vaikka Safireita on ollut ja on naapurimaassa Itävallassa, on konetyyppi varsin eksoottinen Sveitsissä. Koneyksilö on Sveitsin ainoa Safir. Nyt kun kone on lentokuntoinen, on sille asetettu viranomaisten asettamia rajoituksia mm. Tietysti tämän menetelmän ansiosta mielipiteet koneesta vaihtelivat. HB-DBL-koneella on lokikirjassaan nyt noin 4600 lentotuntia ja viime kesänä valmistuneen restauroinnin jälkeen se on lentänyt noin 40 tuntia. turvavöiden suhteen. 8 moottorilento helmikuu 2006 Sveitsin Safir Varsinaisesti "Sähväksi" ei sveitsiläisten HB-DBL-konetta voida sanoa, koska melusyistä koneeseen on asennettu kolmilapainen potkuri ja 200-hevosvoimainen Lycoming IO-360-C1C moottori. Alunperin maan ilmailuhallinto osti sen käyttöönsä lennonopettajia varten. Nyt melkein kaikki ne alppimaan lentäjät, jotka lensivät silloin ko. Vaikka kone oli Sveitsin ilmailulaitoksen entinen, oli sen jälleen lentokuntoiseksi saattamisessa omat ongelmansa mm. taitolennon suhteen. www.hb-dbl.ch Koneen restaurointi lentokuntoiseksi vei omistajilta aikaa kaksi ja puoli vuotta
moottorilento helmikuu 2006 9 Safir rullaa Malmin tavanomaisemman kaluston muodostamaa kunniakujaa pitkin. Koneen omistaja Isto Pankakoski tarkastaa Safirinsa öljytilanteen. (Lähde: Jyrki Laukkanen: Suomen Ilmavoimat 80 vuotta). Kaikkiaan Safireita hankittiin 36. Siviilirekisteri on pienellä sivuvakaajassa. Suomen Saab Safirit tilattiin vuonna 1958 korvaamaan vanhentuneita kaksitasoisia Stieglitz- ja Viima-koneita. Helposti haalenevat huomiovärit on nyt palautettu alkuperäiseen kirkkauteensa ja kone on saanut alkuperäisen tunnuksensa. Taustalla Helsinki-Malmin lentoaseman perinteikäs suuri lentokonehalli. SAAB Safir tuli koulukonevärityksessä tutuksi lukemattomille suomalaisille sotilaslentäjille. Kolme konetta meni Rajavartiolaitokselle, neljä museoille ja loput myytiin siviilikäyttöön. Safiria käytettiin myös yhteyskoneena. Viimeinen lento Ilmavoimissa tapahtyi syyskuussa 1982. Tuulilasin edessä näkyvä luukku toimittaa raitista ilmaa ohjaamoon. Konetyyppi palveli Ilmasotakoulussa alkeiskoulutuskoneena vuoteen 1981, jolloin se korvattiin kotimaisella Vinkalla
Valinta tehdään italialaisen Alenia C-27J:n Spartanin ja espanjalaisen Casa C-295:n välillä. Matkustajakäyttöaste oli siten 72,6 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2004. Erilaisen lentoreitin vuoksi Fossetin Virgin Atlantic Globar Flyer -koneen pallonkierto jäi Ennätyskone Rutan model 311. lyhyemmäksi "vain" 32 786 kilometriin. Kokonaiskysyntä (myydyt henkilökilometrit) nousi joulukuun aikana 17 % ja kapasiteetti (tarjotut hkm:t) laski 3 %. Fossetilla on hallussaan 109 erilaista ennätystä viidessä eri lajissa niistä 69 on edelleen voimassa. C-27J Spartan oli Suomessa 9.-13. Kuva Ilmavoimat. I lmavoimat testasi Fokker-kuljetuskoneiden seuraajaehdokkaiden kylmäoperointia ja lastausta tammikuussa Suomessa. Vuoden 2005 aikana Blue1 kuljetti 1 456 000 matkustajaa, mikä on 28 % enemmän kuin vuonna 2004. Fossetilla on esimerkiksi ilmalaivojen nopeusennätys 115 kmh (entinen oli 92 kmh). Yhtiön matkustajakäyttöaste nousi vuonna 2005 11,1 prosenttiyksikköä 61,5 prosenttiin. Niihin voidaan ottaa noin 45 laskuvarjojääkäriä tai 60 - 70 muuta sotilasta varusteineen. Fosset onkin nyt yksi vain 17:sta Zeppelinkapteenista maailmassa. Kuljetuskoneita käytetään materiaalikuljetuksiin kotimaassa sekä kansainvälisiin YK-tehtäviin ja humanitääriseen toimintaan liittyviin ilmakuljetuksiin. Koska vielä on tavoiteltava yksi ennätys eli pisin koskaan tehty lento. Miksi näin. Blue1/ SAS kasvatti markkinaosuuttaan 14,9 prosenttiin eli 3,1 prosenttiyksikköä. Molemmat ennätyskoneet ovat Burt Rutanin suunnittelemia. Koneiden lisäksi hankintaan sisältyy niiden operointiin ja ylläpitoon tar- vittava varustus ja tuki, muun muassa maakalusto ja erikoistyövälineet, varaosat ja vaihtolaitteet sekä ohjekirjallisuus. tammikuuta. Finnair kuljetti vuonna 2005 ennätykselliset 8,5 miljoonaa matkustajaa. Hankinnan kohteena on kaksi perärampillista, 7-10 tonnin kokoluokan potkuriturbiinikonetta. Vuonna 2005 Blue1:n lennoista 91,4 % lähti 15 minuutin sisällä aikataulun mukaisesta lähtöajasta ja 98,4 % suunnitelluista lennoista lennettiin. Espanjalaiskoneen evaluointilennot tehtiin kesäkuussa 2005 Espanjassa ja italialaiskandidaatin syyskuussa 2005 Italiassa. Kuvassa Spartan Tikkakoskella. tammikuuta ja Casa 295 puolestaan 23.-27. Lentolippujen hinnat nousivat vuoden 2005 alusta syksyyn asti, mutta kiristyvästä kilpailutilanteesta johtuen nousu pysähtyi viimeisellä neljänneksellä. Nyt vuorossa olivat koneiden kylmäoperointiin ja lastausominaisuuksiin liittyvät kokeet Suomessa. Fosset uuden ennätyksen kimppuun S teve Fosset sai maailmanlaajuista julkisuutta lennettyään viime vuonna yksin maailman ympäri. Tarjousten käsittely alkoi toukokuussa 2005. Sitä varten hän joutui lentämään saksalaisen lupakirjan, jotta pääsi Zeppelinin ohjaimiin. www.virginatlanticglobalflyer.com www.stevefossett.com. Blue1 on tilastojen mukaan Suomen täsmällisin lentoyhtiö. F Ilmavoimat testasi tammikuussa kuljetuskone-ehdokkaiden talviominaisuuksia. Kummankin koneen kuormauskyky on 7-10 tonnia. Nyt mies suunnittelee nokittavansa vielä hiukan: tarkoituksena on startata Floridasta Yhdysvalloista, kiertää maapallo itään päin lentäen ja sitten vielä jatkaa Atlantin yli. Ilmavoimat lähetti tarjouspyynnöt konevalmistajille tammikuussa 2005. Rajoitetusti niitä käytetään joukkojen sairaskuljetuksiin ja laskuvarjopudotuksiin. Mutta se ei ilmeisesti riitä. Nyt se on Dick Rutanin ja Jeana Yeagerin nimissä. 10 uutiset helmikuu 2006 Kuljetuskoneet pakkasessa Finnairin markkinaosuus laski 2005 innairin markkinaosuus Suomessa laski vuonna 2005 4,3 prosenttiyksikköä 63,5 prosenttiin. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,5 prosenttia. Edellisellä kerralla hän vietti ahtaassa oh- jaamossa 67 tuntia. He lensivät 1986 Voyager-koneella maailman ympäri ensimmäisinä. Kotimaan liikenteessä käyttöaste oli 66 % ja ulkomaan liikenteessä 61 % vuonna 2005. Matkaa tuolloin kertyi 40 212 km. Myytyjen matkojen pituuden huomioon ottava, henkilökilometreissä laskettava liikennesuorite kasvoi 7,2 prosenttia ja tarjonta lisääntyi 5,1 prosenttia. Uuden Ultimate Flight -yrityksensä kestoksi miljonääriseikkailija arvioi 90 tuntia. Hän näkee paljon vaivaa etsiessään uutta saavutettavaa. Lennolle on lähdettävä ennen helmikuun loppua, sillä edellytyksenä on riittävän viileä ilma. Nyt suunnitellulla reitillä matkaa taittuu 46 500 kilometriä. Peräramppi mahdollistaa koneiden nopeamman ja helpomman lastaamisen erityisesti materiaalikuljetuksissa
Kyseessä on täysin uusi kopterityyppi, jossa on paljon ennen näkemätöntä tekniikkaa. Asiakastyytyväisyysvertailussa seurataan sekä lentoasemien yleisarvosanaa ja sen muutoskehitystä että lentoasemien kaikkien mitattavien tekijöiden keskiarvojen keskiarvoa. Lentoasemavalinnan kriteerit muodostuvat neljästä tekijästä, jotka selvitetään painokerroinpisteytyksellä. Ilmailulaitos jakoi palkinnon nyt kolmatta kertaa omien, lentoasemien toimintaa laajemmin seuraavien kriteereittensä perusteella. Perustajamaat ovat jo tilanneet 180 konetta ja Airbus odottaa myyvänsä vielä ainakin 200 muihin maihin. Vaasa vuoden lentoasema Ilmailulaitos on valinnut vuoden 2005 lentoasemaksi Vaasan. Utissa on jouduttu jatkamaan Mi-8-koptereiden käyttöä suunnitellusta. Myös miehistön koulutukseen uusien työkalujen puuttuminen aiheuttaa hankaluutta. Pirkkala Tikkakoski ILMAPUOLUSTUKSEN VALMIUSKURSSI 31.03 02.04 ja 07.04 09.04 21.04 23.04 ja 19.05 21.05 ILMAPUOLUSTUS Ilmapuolustuksen perusteet I Lahti/Hennala Säkylä/Huovinrinne Parola Oulu Kauhava Pirkkala 11.02 18.02 04.03 11.03 11.03 18.03 ILMAVALVONTA Aisti-ilmavalvonta Sotinpuro 17.19.03 www.mpkry.fi/ilmapuolustuspiiri Piiripäällikkö Pohjoinen koulutusalue Läntinen koulutusalue Keskinen koulutusalue Itäinen koulutusalue Hannu Antikainen Leena Ruosteinen Jarkko Metsänvirta Terho Mikkola Heikki Lahtela 040-7370851 040-8201271 040-8203175 040-5603680 040-8230190 ilmapuolustuspiiri@mpkry.fi etunimi.sukunimi@mpkry.fi TULE MUKAAN HYVÄÄN ILMAPIIRIIN Lisäämään turvallisuutta. Lentoasemien käyttökatevertailussa otetaan huomioon lentoasemien menestys sekä edelliseen vuoteen että tämän vuoden budjettiin verrattuna. Patria kokoonpanee myös muiden Pohjoismaiden koptereita niin että yhteismäärä on 50. Airbusin ensimmäisen suoraan sotilaskäyttöön suunnitellun koneen tuotanto on huipussaan noin 30 kappaletta vuodessa. Tuotantohuippu saavutetaan vuonna 2012, josta eteenpäin hanke työllistää 17 tuotantohenkilöä. Osien toimitukset ajoittuvat vuosille 2006-2021. Niistä kaksi rakennetaan Ranskassa ja loput Suomessa Patrian Hallin tehtaalla. Kaupan arvo on 360 miljoonaa euroa. Airbus A400M on nelimoottorinen eurooppalainen sotilaskuljetuskone, joka rakennetaan monikansallisena hankkeena. kerran. Käytäntö aloitettiin 1990, jolloin palkinnon jakoi Finnair matkustajatutkimustensa perusteella. Viime vuonna vuoden lentoaseman tittelin voitti Kuopio. MAANPUOLUSTUSKOULUTUS Ilmapuolustuspiiri kouluttaa vapaaehtoisia 2006 Alkuvuotena 2006 järjestettävät, kaikille vapaat kurssit koulutussektoreittain: NH90-kopterit myöhässä Maavoimat saa ensimmäisen NH90-kuljetushelikopterin ensi elokuussa. Työllisyysvaikutus Patrialle vuoden 2006 alussa lienee 33 henkilöä suunnittelutehtävissä. Airbus Deutschland GmbH:n kanssa solmitun sopimuksen kokonaisarvo on noin 60 miljoonaa euroa. Palkinto, Oiva Toikan lasilintu sekä 5000 euron rahasumma henkilöstön yhteiseen virkistäytymiseen luovutettiin lentoaseman päällikkö Tapani Krooksille. Komposiittirakenteisessa NH90:ssä on kokonaan sähköinen fly by wire -ohjaus. Käytettävät asiakastyytyväisyystutkimukset on tehty ajalla 2004-2005. NHI eli Nato Helicopter Industries joutuu maksamaan myöhästymisestä sopimussakkoja seitsemän miljoonaa euroa. Hanke on pari vuotta myöhässä, sillä toimitusten piti alkaa jo 2004. Suomi on tilannut yhteensä 20 NH90-kopteria. koonnut TERO TUOMINEN uutiset helmikuu 2006 11 Patria mukaan Airbusin A400-hankeeseen P atrian Aerostructures-liiketoiminta on valittu suunnittelemaan ja valmistamaan Airbus A400M -sotilaskuljetuskoneen sivuvakaajan kärjen muotosuojia. Vuoden lentoasema valittiin nyt 15. Tyyppihyväksynnän viivästyksestä johtuva myöhästyminen on aiheuttanut ongelmia niin Patrialla kuin Maavoimissa
Matkustajamäärä väheni eniten Savonlinnan (-32 %), Varkauden (-24 %) ja Maarianhaminan lentoasemilla (-19 %). Matkustajamäärillä mitattuna vilkkaimmat lentoasemat Helsinki-Vantaan jälkeen olivat Oulu, Tampere-Pirkkala ja Rovaniemi. Vaikka Finnair oli aikonut hankkia myös kahdeksannen MD-11-koneen ennen joulukuussa tilattujen A340-300 ja A350-900 -koneiden tuloa, LGG jääkin viimeiseksi. Käytettyjen markkinoilta ei ole helppoa löytää MD-11-koneita, ainakaan hyväkuntoisia sellaisia. Ensimmäinen Airbusilta F suoraan tilattu uusi kone tulee vasta 2007. Rovaniemellä ja Kittilässä kansainvälisen liikenteen matkustajia oli 16 % vähemmän kuin vuonna 2004. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä jatkoi kasvuaan ja matkustajia oli 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 12 uutiset helmikuu 2006 Kalustouutisia Finnairilta Ennätykselliset 15 miljoonaa matkustajaa entomatkustajien määrä Suomessa oli vuonna 2005 historiallisen suuri: Ilmailulaitoksen lentoasemien kautta kulki ensimmäistä kertaa yhteensä yli 15 miljoonaa matkustajaa. Erityisesti kansainvälinen liikenne oli vilkasta: matkustajia oli 7 % enemmän kuin vuonna 2004. Kuvat Tero Tuominen innairin seitsemäs MD-11 OHLGG saatiin käyttöön 17. Matkustamohenkilökuntaa on nyt kirjoilla 1600, joista 1400 töissä. Eniten joulumatkustajia Pohjois-Suomeen saapui perinteiseen tapaan Isosta Britanniasta. Kulunut vuosi oli myönteisen kehityksen aikaa lentoliikenteen kannalta. Koulutustarve tämän kasvuskenaarion mukaan olisi 50 per vuosi. Näiden lisäksi Kuopiossa ylittyi 300 000 matkustajan määrä ensi kertaa. Myös HelsinkiVantaalla matkustajamäärä kasvoi 4 % edellisvuodesta. Samalla rikottiin toinenkin miljoonaraja, sillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia oli ensimmäistä kertaa yli 11 miljoonaa. Pohjois-Suomessa joululiikenne rauhoittui hieman. Nyt hankitaan käytetty yksilö ja se saataneen Suomeen jo tämän vuoden toukokuun lopussa. Oulussa päästiin ensimmäistä kertaa yli 800 000 matkustajaan ja Tampere-Pirkkala hipoi ensimmäisen kerran lähes 600 000 matkustajan rajaa. Heitä oli kuitenkin 20 % vähemmän kuin vuonna 2004. L MD-11 OH-LGG sai ensimmäisenä koneena 36 Sicma Majesty-vuodeistuinta business-luokkaan. Tampere-Pirkkalan jälkeen eniten kasvua oli Vaasan (+14 %), Kuopion (+6 %) ja Porin lentoasemilla (+5 %). A340 on kuitenkin välivaiheen ratkaisu ennen A350-koneiden tuloa. Finnair esitteli arvokasta sijoitustaan Matkamessuilla. Jos suunnitelmat toteutuvat, tulevaisuudessa Finnairin laajarunkokalusto koostuu pelkästään A350-koneista. Aiemmin Varigilla Brasiliassa lentäneelle koneelle tehtiin raskas huolto Finnairin tekniikassa. Vielä piirustuslaudalla oleva tyyppi saadaan sinivalkoisiin väreihin vasta 2011. Operaatio osoittautui suunniteltua isommaksi ja LGG:n käyttöönotto viivästyi sen takia. tammikuuta, jolloin se starttasi kohti Tokiota. Lopulta kotimaan liikenteessä oli matkustajia vain 2 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajia oli joulukuussa 5 % vähemmän kuin vuoden 2004 joulukuussa. Yhtiöllä on nyt tilaus yhdeksästä A350-koneesta ja yhtä monta tilausvarausta. Määrä on 4 % enemmän kuin vuonna 2004. Jos suunnitelma 18 koneen laajarunkolaivastosta toteutuu, myös Finnairin lentäjien kokonaistarve kasvaa ja olisi tuolloin noin 900, kun nyt yhtiössä lentää 666 pilottia. Finnair aikookin hankkia seuraavaksi laajarunkolaivastoaan täydentämään A340-300-koneen nopeutetussa aikataulussa. Mikäli yhtiön Aasian liikenne kasvaa toiveiden mukaisesti, vuonna 2015 tarvittaisiin jo 18 konetta. Vuonna 2015 heitä tarvittaisiin vastaavasti 2500. Matkamessuilla tammikuussa nähtiin tuolien taisto, kun SAS oli tuonut Finnairin naapuriin oman Acumenin suunnitteleman vuodeistuimensa. Kädensijaan on piilotettu viihdejärjestelmän esiin kääntyvät näytöt. Matkustajaluvut sisältävät lähtevät, saapuvat ja lentokonetta vaihtavat matkustajat. Makuuasennossa se osoittautui 190senttiselle testaajalle paremmaksi: jalkaterät eivät jääneet roikkumaan ilmaan kuten Finnairin penkissa.. Vuoden loppua kohden kotimaan liikenne kuitenkin piristyi. Rovaniemellä laskua oli 19 ja Kittilässä 13 %. Toisaalta kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä kasvoi Kuusamossa 63 prosentilla. Kotimaan liikenne oli edellisvuotta rauhallisempaa ja erityisesti alkuvuodesta matkustajamäärät vähenivät vuoteen 2004 nähden
Projektiokello on ideaalinen laite esimerkiksi makuuhuoneeseen, helppo vilkaista keskellä yötä suoraan katosta kumppania herättämättä, paljonko kello on ja pitääkö nousta aikaisemmin autoa lämmittämään. Ulkolämpö/kosteusanturi on langaton. Mukana yksi anturi, kello voi vastaanottaa jopa 3 eri anturin tiedot. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi www.paratronic.fi. Lisäanturit 19.90 /kpl. uutiset helmikuu 2006 13 Uusi JUMBO Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@kolumbus.fi WS9520 projektiokello 79 Kellonajan ja ulkolämmön kattoon heijastava projektiokello, mukana ennustava "säämies" 24 eri ikonilla
Yli puolella heistä on jokin ilmailulupakirja. Tarkkoja ajankohtia siitä, milloin kone virallisesti julkistettaisiin, ei Airbus kerro. Ulkomailtakin saapui noin 15 pienkonetta ja ultraa. Airbusin tilauksista 82 prosenttia oli kapearunkoisia. Uusi tyyppi muodostaa eri kokoisten versioiden koneperheen kuten edeltäjäkin. Vuoden 2005 tunnustus myönnettiin FSNordic.net -ilmailukeskusteluryhmälle sekä sen webmasterina toimivalle Sami Purolle. FSNordicin perustivat Sami Puro ja Olli Jaarinen, joista jälkimmäinen sittemmin on vetäytynyt syrjään aktiivisesta ylläpidosta. Simulaattoriharrastuksen parissa aloittanut Sami Puro työskentelee itse nykyisin ATR 72 -koneen perämiehenä Aerolla. Suuri osa kirjoittajista on itse ilmailun harrastajia, ammattilentäjiä, lennonjohtajia tai muuten ilmailuun liittyvissä ammateissa toimivia. Airbus sai 1055 tilausta kun Boeingin oli tyytyminen 1002:een. Keskeinen suunnittelukriteeri on hyvä polttoainetalous, sillä öljyn hinnan kasvu rasittaa pahasti lentoyhtiöitä. Tämä selittää paremman rahallisen tuoton. Vuonna 1987 ensilentonsa tehnyt A320 myy edelleen hyvin, joten kiirettä hankkeella ei todennäköisesti pidetä. Näin Airbus seuraa Boeingia, joka siirtyi komposiitteihin suunnitteilla olevassa 787 Dreamliner -koneessaan. Vuosiksi 2006-2008 on suunnitteluun kuitenkin budjetoitu 450 miljoonaa euroa vuodessa. Follow Me -palkinto FSNordic.net -sivuille lmailutoimittajien yhdistys on myöntänyt Follow Me -tunnustuspalkintonsa jo 13 kertaa. Uusi kone rakennetaan komposiittimateriaaleista, jotta siitä saadaan mahdollisimman kevyt. Kummallekin tämä tarkoittaa suunnilleen viiden vuoden tuotantoa. Uutta oli vesikoneiden oma lentosatama, jossa vieraili 13 vesitasoa. Sittemmin se laajeni pohjoismaiseksi. Koska Experimental- ja Ultratoimikunta ei vuonna 2003 lainkaan järjestänyt tapahtumaa, päättivät Saaristo ja Saarinen hoitaa kesän 2004 Fly inin. Tämän osion suosio on kasvanut vuo- I sien varrella ja siitä onkin tullut alan epävirallinen uutispalsta. Kesän 2005 tapahtumassa lauantaina vieraili yli 120 konetta. Vuoden 2005 lopussa Airbusin tilauskirjassa oli 2177 konetta kun vastaava Boeingin luku oli 1809. Tavoitteena on nostaa esiin ilmailualan onnistunutta journalismia ja viestintää. Boeing puolestaan myi laajarunkokoneita 44 prosenttia tilauksistaan. Sivusto syntyi aluksi vuonna 1998 yhdistämään lentosimulaattoriharrastajia nimellä Flight Simulator Finland. Ryhmään voi kirjoittaa vain oikealla nimellään ja lisäksi viestejä valvotaan aktiivisesti. Siihen kuuluu myös jäsenien lähettämiä ilmailuvalokuvia esittelevä osio. 14 uutiset helmikuu 2006 Airbus niukasti tilausten ykkönen Airbus sai viime vuonna niukan voiton Boeingista tilauskilpailussa, jota nämä kaksi jäljelle jäänyttä suurten koneiden valmistajaa ovat pitkään käyneet. Lievitystä tuo kuitenkin se, että Boeing kuittasi 55 prosenttia yhteensä 210 miljardin dollarin tilausten arvosta. Airbus aikoo tänä vuonna rakentaa yli 400 matkustajakonetta. FSNordicin ilmailuryhmän suosio on ollut niin suuri, että se on nyt löydettävissä omana sivustonaan nimellä FlightForum.fi. Kapearunkokoneiden tuotanto nousee 30:een kuukaudessa. Jämi Fly In vetäjät vaihtuvat Kaksi viimeistä Fly In-tapahtumaa Jämillä järjestäneet talkoolaiset Pentti Saaristo (oik.) ja Kari J Saarinen luovuttavat vetovastuun Taneli Äikkäälle ja hänen tiimilleen. Sittemmin mukaan tuli lukuisia keskusteluryhmiä alan eri aihepiireistä. Konseptia hiottiin ja kesällä saapuikin Jämille yli 100 lentokonetta ja paljon vieraita. Saaristo ja Saarinen kiittävät upeaa talkoolaisten joukkoa, joka yhteisvoimin teki Jämin tapahtumista mukavat, tapahtumarikkaat ja leppoisat lauantait ilmailijoille. Seuraaja A320koneelle suunnitteilla Airbus suunnittelee uuden sukupolven kapearunkokonetta, joka tulevaisuudessa korvaa 80-luvun teknologiaa edustavan A320-koneperheen. www.fsnordic.net www.flightforum.fi. Alunperin FSNordic tarjosi simulaattorien ilmaisia lisäosia, alan uutisia ja sekä ohjeita harrastajille. Yhdessä niistä käsitellään "oikeaa ilmailua". Nimensä tunnustuspalkinto on saanut lentokenttien Follow Me -autoista, jotka johdattavat koneet oikeille paikoilleen. Tämä on taannut, että keskustelu on säilynyt asiallisena, mikä internetissä ei ole itsestäänselvyys. Keskustelualueelle ilmailun uutiset ilmestyvät nykyään lähes reaaliaikaisesti tapahtumia innokkaasti seuraavan yhteisön avustuksella
Isän piti toimia hyppymestarina. 16 laskuvarjourheilu helmikuu 2006 Pitkän uran viimeinen hyppypäivä tuloksena 96 HYPPYÄ Antti Eskelinen päätti hyppyuransa näyttävään tempaukseen 96:n loikan vuorokaudella. Hyppäsin 4000 metristä neljä temppusarjaa. 1971. Kilpaileminen viehätti Olin pitkään poissa kentiltä mutta palasin armeijan päättymisen jälkeen. Hyppäsin ensimmäisen hyppyni 30.6. Viime kesänä hän pohti hyppyuransa lopettamista ja päätti sen kunniaksi rikkoa aiemman ennätyksensä. Poika luuli laukaisukahvaa kantokahvaksi, jonka seurauksena pallokupu levisi talon rappukäytävään. Kehittymisen kannalta siinä ei ole mitään järkeä, mutta hyppäämään. Tempun ja tarkkuuden harjoittelua haittasi se, että asuin välillä Helsingissä. Muistan, että jätin hyppymahdollisuuden käyttämättä ensimmäisen kerran, kun takana oli jo yli 500 hyppyä. Tuohon aikaan lajin harrastaminen oli ainakin Kuopiossa nykyistä huomattavasti työläämpää. Sen merkitystä lisää tieto siitä, että mies myös itse pakkasi varjonsa hyppyjen välillä. Antti Eskelinen hyppäsi vuonna 2003 päivässä 45 kertaa laskuvarjolla. Kilpailin vuodesta 1986 kymmenen vuoden ajan. Ei ollut omaa konetta, tietystä kalustosta kuten KAPautomaattilaukaisimista oli pulaa, hyppymestareita ei ollut aina saatavilla ja pilotti piti aina erikseen etsiä ja soittaa paikalle. Vaativuutta suoritukseen toi se, että Eskelinen päätti pakata itse varjonsa. Haimme kaverini kanssa isäni banaanilaukkuvaravarjon talon vintiltä. Sitkeys ja valtava kiinnostus piti lajissa kuitenkin mukana. Hinku oli kova. Suunnitelmaan tuli muutos ja lajin aloittamiseen viivästys, kun hän menehtyi laskuvarjohyppyonnettomuudessa 25.8. Pitääkö lopettamispäätös, jää nähtäväksi... S ain ensimmäinen kosketukseni laskuvarjohyppyihin ja laskuvarjoihin 60-luvun lopulla, jolloin isäni aloitti lajin Jyväskylässä. Hukka ei sitä pudottanut, mutta valtaosassa oppilashypyistä Hukka oli mesuna. Sovimme tuolloin, minun ollessa seitsemänvuotias, isäni ja jo tuolloin mesuna toimineen Risto "Hukka" Salosen kanssa, että aloitan lajin heti, kun ilmailumääräykset sen sallivat. Muutimme Äänekoskelta Kuopioon vuonna 1970 ja olin usein Rissalan kentällä seuraamassa hyppyjä. 1984. Tässä artikkelissa hän kertoo, miten kaikki sujui. Se tuo rankan lisän muutenkin kuntoa vaativaan vuorokauteen. Malmi ei tunnetusti ole kyseisen lajin kehto
Mursin helmikuussa kolme kylkiluuta, mutta hiihtelin yhdellä sauvalla seitsemän tunnin lenkkejä. Huhti-toukokuun vedin rullaluistimilla tavanomaisesti 100 kilometriä eli viisi tuntia kerralla. Hiihtopäivät olivat 10-12 tunnin mittaisia. Toisen henkilön tehtävänä oli ajanotto, ruoka- ja juomahuolto sekä mm. Kunto tuntui tosi hyvältä. Myös Rissalan kentän reittiliikenteen aikataulut ja hyppyjen rytmittäminen niihin oli kyseisen avustajan vastuulla. Kuinka monta hyppyä ehtisikään hypätä, jos ei tarvitsisi odottaa? oli päästävä. Olemattomat yöunet ja flunssan oireet eivät kuitenkaan huolestuttaneet. Jälleen yksi laskeutuminen. Aloitin fyysisen valmistautumisen kesäkuun koitokseen edellissyksynä marraskuussa. Hiihtolenkit olivat aluksi tunnin mittaisia. Hyppäsin ennen urakkaa ainoastaan kymmenisen hyppyä, koska murtuneet kylkiluut oireilivat edelleen. Hyppääminen, kuten muukin ilmailu on 99 prosenttisesti odottamista ja muuta kuin sitä itseään. Näistä kuusi oli pilotteja. Päätin seuraavana vuonna hypätä täyden vuorokauden. luuppi säilyi kunnossa. Tämän jälkeen tahti hidastui. Toisen kymmenen vuoden aikana hyppyjä kertyikin vain 700. Vuorokausi putkeen Ajatus vuorokauden hyppyputkesta syntyi vuosia sitten. Turvallisuudesta ei suorituksessa tingitty. Nopea tankkaus hyppykoneessa näkkileivällä. Varjo pakettiin omin voimin Koska päätin pakata laskuvarjon itse, avustajien määrä rajoittui 20:een. Hyppääminen oli minulle kilpailulaji ja kilpailu-uran jälkeen oli vaikea löytää motivaatiota. Kilpailu-uran aikana hyppyjä kertyi 2000 eli 200/vuosi. Viikonloput harjoiteltiin Utissa. Huhtikuussa kävin triatlonistikaverini kanssa Lapissa. Maassa piti olla aina vähintään kaksi henkilöä, joista toinen seurasi varjon avautumista, pakkaamista, huolehti, että tarvittavat välineet kuten pakkauspaino ja paranaru olivat jatkuvasti saatavilla ja että varjo ja mm. muista varusteista huolehtiminen.. Pari viikkoa ennen sovittua hyppypäivää sain flunssan, joka ei täysin parantunut ennen H-hetkeä. teksti ANTTI ESKELINEN kuvat PASI HANNULA laskuvarjourheilu helmikuu 2006 17 Hyppääminen on 99-prosenttisesti odottamista ja muuta kuin sitä itseään. Kuinka monta hyppyä ehtisikään hypätä, jos ei tarvitsisi odottaa. Viimeisen viikon valmistautuminen ei ollut parasta mahdollista. Maahenkilöt ja heidän tehtävät jaettiin kahteen ryhmään. Vuonna 2003 hyppäsin päivässä 45 hyppyä
En saanut hyppäämiseen hyvää fiilistä koko aikana, vaan se meni heti suorittamiseksi. Testihypyllä 850 metrin keikka vei koneelta (Cessna 182) alle neljä ja puoli minuuttia. Vaihdoin reppuni ja varjon sisäpussin väljempään, jotta varjon pakkaaminen nopeutuisi ja että sormet kestäisivät pakkauksen rasituksen. Lennonjohdon kanssa asiat käytiin ennakkoon läpi kolmesti. Tavoite mahdollisuuksien rajoissa Asetin tavoitteeksi vuoden 2003 hyppypäivän perusteella 80-90 hyppyä. Päätös oli oikea. tullessa 160, koneessa 105 -120 ja varjon varassa 145. FAI ei rekisteröi maailmanennätystä, mutta päätimme kirjauttaa tuloksen Guinnesin ennätysten kirjaan. Meteorologi kuitenkin ennusti hyvää hyppysäätä. Puolen yön jälkeen alastuloalue ja varjo alkoivat kastua. Arvioin, että ilta sopisi aloitukseksi, koska voimia olisi vielä tallella yöaikana. Testissä varjo meni pakettiin reilussa kolmessa minuutissa. Kirosin kun pakkaamista vaikeutti tunneleihin jäänyt ilma. Uusi hyppy kirjattiin joka 1213 minuutti. Rutiinilla eteenpäin Aamulla alastuloalueelle tuli tuttuja ja joku toimittaja. Varasin käyttööni kolme varjoa. Vasen reisihihna luisti, minkä vuoksi jouduin käyttämään paljon energiaa ja huomiota siihen. Haastattelu hyppyjen välillä menossa. Hyppykirjanpitoa.... Seurasin ensimmäisillä hypyillä sykemittaria. Pakkauksen aikana syke oli tavanomaisesti 128 - 145, koneelle Ennätysyritys kiinnosti myös mediaa. Nousu 650 metriin kesti alle kolme minuuttia. Briefingejä pidettiin avustajille kaksi. Liian korkeita lukemia. Tuntui, että on kulunut ikuisuus ennen kuin yökone laskeutui noin kello 00.40 puhumattakaan aamukoneen startista kello 06.00. Laskinkin, että 650 metrin hyppykorkeudesta vuorokaudessa ehtisi hypätä 100 hyppyä, vaikka varjo (Sabre 135) ei ole nopein mahdollinen. Hukka lähti ensimmäiselle pokalle mukaan. Päätimme aloittaa suunnitellusti. Hyppyrytmi säilyi tasaisena. Aika meni hitaasti. Päätimme aloitusajaksi 10.6.2005 klo 21.20. Itikat häiritsivät ja maahenkilöt saivatkin uuden tehtävän. Vaikka pakkasin tietoisen hitaasti, en juuri pystynyt rekisteröimään vierellä olevia ihmisiä. Levolle ei koneessakaan jäänyt aikaa, koska nestetankkaus, sormien teippaus ja varusteiden viimeistely vei nousuajan. Pilotit jaettiin kolmeen ryhmään. Parin lentovuoro oli neljä tuntia ja lentäjää vaihdettiin viiden pokan välein. Kentällä satoi vielä tunti ennen H-hetkeä. Luu- Toiminta käynnistyy Hyppypäivänä keli oli epävakainen. En ottanut sitä huomioon, kun arvioin, että pakkaan varjon kuudessa minuutissa. Flunssa ei ilmeisesti ollut kokonaan ohi. Alastuloalue oli pääkiitotien välittömässä läheisyydessä niin, että koneen rullausaika jäisi minimiin ja kone voisi nousta joko kiitotie 15 tai 33:lta. Vaikka tapahtumaa markkinoitiin maailmanennätysyrityksenä, ennätyksen syntyminen oli täysin toisarvoista. Tarkoituksena oli kokeilla rajoja, pitää hauskaa ja hypätä. Maahenkilöillä oli samoin neljän tunnin vuorot. En halunnut väsymystä ja yötä samaan aikaan. Pakkasin 7-8 minuuttia. Tarkoituksena oli hypätä kaikki varjot auki ennen reittikoneen tuloa ja pakata, kun hypyt eivät olleet matkustajakoneiden laskeutumisen ja nousun vuoksi mahdollisia. 18 laskuvarjourheilu helmikuu 2006 Antti Eskelinen onnistui löytämään tempaukselleen myös sponsoreita. Ilmailulaitoksen edellyttämän turvallisuussuunnitelman mukaan kenttäalueen porttiin oli avain vain yhdellä henkilöllä
Maassa ja koneessa oli kuuma, mutta varjon varassa sai hetken virkistäytyä. Hukka lähti viimeiselle keikalle mukaan. Yksi menetys perheessä tälle lajille saa riittää. Kakkos- ja kolmosvarjon käyttöön ei ollut tarvetta. Urheilujuomaa ja vettä oli mennyt 13 litraa. Toin Sabren nopeasti 150 metriin. En halunnut ottaa yhtään ylimääräistä riskiä. Paikallisradio teki suoraa ohjelmaa ja kyseli miltä tuntuu. Hieno näky. hyppy ja päätin, että seuraava on viimeinen, vaikka aikaa olisi vielä Antti Eskelinen ja Jouni Lahti. Kuopion Laskuvarjourheilijoiden järjestämän ennätysyrityksen pyörittäminen vaati melkoisen organisaation. a... yli sataan. Maahenkilöt tsemppasivat ja toimivat loistavasti. Tunsin 500 metrissä, että käännytään linjalle. Kerroin koneessa, että tämä on urani viimeinen hyppy. Monotonista suorittamista. Hyppyennätyksen organisaatio Tapahtumaan osallistuivat avustajina ja yhteistyökumppaneina seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Organisaattori: Lahti Jouni Lentäjät: Hytönen Pertti, Hämäläinen Tero, Kaikkonen Pekka, Lehtomäki Matti, Miettinen Markku, Miettinen Markku Maahenkilöt: Kortelainen Arto, Kilpinen Olavi, Nuutinen Mika, Jäppinen Harri, Hannula Pasi, Rothovius Timo, Pennanen Timo, Lappalainen Moonika, Salonen Risto, Hiltunen Anna, Säntti Elisabeth Videokuvaaja: Tyni Jukka Ruokahuolto: Eskuri Marja Järjestävä seura: Kuopion Laskuvarjourheilijat Yhteistyökumppanit: Find.Info, Kuopion Kaupunki, Väänäsen Auto, Radio Oikea Asema Vaasan& Vaasan, Finnish Adventures, Audit House Se on ohi Hyppyjen rytmitys viiden vuorokoneen aikatauluihin meni loistavasti. Nousimme poikkeuksellisesti 1000 metriin ja mielessäni kävi 70-luvun alun sopimus. Sitten vuorossa oli taas se pakkopulla eli pakkaaminen. Nousin ylös, tarkastin pinnin ja aputatin. Tästä voi kiittää lennonjohtoa. Koko aikana tuli vain yksi noin 20 sekunnin holdaus. 90 hypyn kohdalla päätin, että hyppään korkeintaan 100 hyppyä. Näin varjon varassa, kun Hukka meni vapaassa ohi. En ollut enää varma, kykenisinkö toimimaan oikein, jos tulisi varavarjokeikka tai jokin muu hässäkkä. Edes kaksi kentältä lähtenyttä ja sinne palannutta Hornetia ei häirinnyt lainkaan. Huolellinen alastulo pakkausalustan viereen, hattu päähän ja välitön pakkaus. Helle, flunssa ja innostuksen puute olivat tehneet tehtävänsä. 80 hyppyä eikä vieläkään juuri väsytä. Aikaa olisi noin 105 hyppyyn. Avustajat levittivät eteeni aurinko- ja tuulisuojan jokaisella pakkauksella. Juosten koneelle, urheilujuomaa, näkkileipää, varusteiden tarkastus ja uloshyppy. Uskon, että myös Hukalla on sama mielessä. Viimeinen kädenpuristus ennen exitiä. Pilotit hoitivat osuutensa loistavasti. Kukaan ei sitä kuitenkaan huomannut. Vielä ei väsyttänyt lainkaan. 95. laskuvarjourheilu helmikuu 2006 19 Päätin, että en tee koukkuja enkä ota mitään riskejä alastulossa silläkin uhalla, että se hidastaa hyppyaikaa. lin kyselevää toimittajaa hyppykaverin vaimoksi. Rekisteröin, että takana on 40 hyppyä. Oloni oli epätodellinen: ei nukuta mutta väsyttää. Alastulo ja tämä laji oli kohdaltani nähty. Tankkasin koneessa urheilujuomaa, näkkileipää ja energiageelejä. Nyt on juhlien ja muiden harrastusten aika.. Lennonjohto kysyi vuorokoneen matkustajien pyynnöstä, monesko hyppy on menossa. Alle kymmenen sekunnin odotus, sen jälkeen ovi auki ja huolellinen uloshyppy. 21 vuotta ja 2800 hyppyä. Päätin, että en tee koukkuja enkä ota mitään riskejä alastulossa silläkin uhalla, että se hidastaa hyppyaikaa. Sen sijaan pakkaaminen tympi. Hypyt veivät yhä enemmän energiaa. Hieno päivä ja tapahtuma, mutta olisi pitänyt järjestää 15 vuotta sitten. Päivä jatkui lämpimänä
Sarjan muut osat, kuten moottori ym. Akuiksi kannattaa hankkia ensin vaikka vain kaksikennoinen LiPo-akku ja laturi. Picon moottori voi nimittäin lennon aikana pudota, ellei sen kiinnitystä ole varmistettu. Suosittelen. 150 euroa, mutta tämä parantaa koneen suorituskykyä huomattavasti. Pelkät teipit riittävät kyllä. Koneesta on muotoutunut eräänlainen oletusarvo aloituslennokiksi, vaikka sitä ei ole sellaiseksi mitenkään erityisesti ristittykään. Voipa PicoStickistä rakentaa apuneuvon ilmakuvaukseen. Pico Stick lentää kolmella LiPo-kennolla revitettynä Pasilan hallissa. Paras on ihan Beaverin tyyliin porata pieni reikä moottorikiinnitykseen tai liimata moottorikiinnitykseen vaikka vanerinpala, johon tekee tämän reiän. Seuraavassa kuvailen mahdollisia ongelmakohtia, jotka voi rakennusvaiheessa huomioida. Kyseisellä LiPo-investoinnilla voi olla valitettavasti hintaa max. Yksi Pico on minulta tuhoutunut sen takia että siipi liukui irti lennon aikana. Sähköjärjestelmä Akkujen kiinnitys on parasta tehdä Velcrolla, joka on 3M:n USA:ssa kehittämää tarrateippiä. alumiiniputkella, nippuside nyt ei ole aivan optimaalinen. Kuten taidan myöhemminkin mainita, on näinkin yksinkertaisessa koneessa yllättävän paljon asiaa parannettavaksi. Kuvailen seuraavassa hieman minkälaisia parannuksia Pico Stickiin voi tehdä. Neuvoista on varmasti apua myös muita keveitä moderneita lennokkeja paranneltaessa. Tämähän ei ole mitenkään välttämätöntä, mutta runkotikun katkeaminen on yleinen tapahtuma. 20 lennokit helmikuu 2006 Pico Stick on ollut de facto -standardi ensimmäiseksi sisälennokiksi Luovaa käyttöä ja paran nu Taiwanilainen Pico-Stick nousi suureen suosioon helposti kasattavien sähkölennokkien rantautuessa Suomeen. Kone soveltuu hyvin esimerkiksi kerhossa rakennettavaksi ensimmäiseksi koneeksi. LiPo-akun kapasiteetiksi sopii 750 mAh 1200 mAh. Ongelmakohdat hallintaan Vaikka Pico Stick on erittäin hyvä sarja, joka on kasattavissa muutamassa tun- nissa, on myös mahdollista tehdä muutamia parannuksia. Tuota saa ainakin Hobbypointista. Pico Stick on ainoa kone, jota olen pystynyt lennättämään todella pienessä tilassa mummulan pihalla (kun V-kulmaa lisää). Jukka Juslin kertoo, miten Picoa voi virittää kestävämmäksi ja suorituskykyisemmäksi. käyvät kyllä. Enää se ei edusta aivan alan terävintä kärkeä, mutta on edelleen hauska lentolaite. Kone lentää onnistuneesti rakennettuna erittäin hiljaisella nopeudella, kääntyy pienellä säteellä ja nousee tehokkaasti. Se kannattaa jatkaa siiven puoliväliin asti. Tällöin mahdollisessa törmäystilanteessa vanerinpala toivottavasti murtuu, eivätkä itse moottorin muovit. Siiven grillitikut on parasta tehdä 3 mm umpialumiinista. Radioiksi voi valita vaikka halvan Hitecin kolmikanavaisen miniradion. Runko kannattaa vahvistaa pystysuuntaisella halkiolla, johon liimataan hiilikuitulatta. Siipien yhdessäpysyminen kannattaa varmistaa esimerkiksi siipiin tökätyillä hammastikuilla, joiden väliin pingottaa kumilenkin. Vastaanottimeksi sopii hyvin GWS:n kuusikanavainen vastaanotin. Aikaisemmin laitoin korkeusvakaajaan lasikuitutapin tueksi, mutta se oli hieman liioittelua. Siivenkiinnitystappien holkki on varmasti paras vahvistaa esim. Jos tätä on saatavis-. Kuva Tuomas Pietinen P ico Stick-S on niin hyvin lentävä lennokki, että se tarjoaa niin aloittelijan kuin kokeneemmankin lennätystarpeille hyvän täyttymyksen. Lisäksi olisi nyt tavoitteena hallita koneen parantaminen niin hyväksi kuin vain ikinä pystyy, kaikki virheet lienee jo toivottavasti tehty. Siiven etureunaan ja jättöreunaan, kuten kaikkien pintojen johtoreunaan ja jättöreunaan (lukuunottamatta sivuperäsintä) on hyvä vetää lasikuituteipit. Tällaisella suorituskyvyllä varustettuna lennokki on varsin miellyttävä lennätettävä. Se vain tuli Taiwanista ja voitti. Moottorin kiinnityksen vahvistaminen teipillä ei ole osoittautunut ollenkaan hyväksi ideaksi, tätäkin on joku joskus ehdottanut ehdottanut. Suomessakin monet ovat pystyneet aloittamaan lennokkiharrastuksen Picon avulla
Pico Stickin voi myös valjastaa luo- Duaali IPS-b moottori (arvo noin 25 euroa) asennettu ja sisäänajettu. Teippisaranoita ei kannattane tehdä kaksipuolisina, muuten liikkeistä tulee liian raskaat. Huomaa hiilikuituinen vahvistus rungossa ja moottorin kiinnitys runkoon ruuvin avulla, jotta se ei putoa lennon aikana. Alkuperäinen moottori käy vain kaksikennoisen LiPo-akun kanssa, kolme kennoa on sille jo liikaa. Moottori kannattaa kytkeä isoon 1.2 V paristoon ja jättää yöksi käymään parvekkeelle. 1.5 mm rautalangasta taittelemalla. Siipeen kummallekin puolelle kannattaa lisätä noin 5 astetta lisää V-kulmaa. Kokemukseni mukaan Stick kantaa hyvin esim 20 gramman kameraa. Tämä saadaan siis toteutettua vääntämällä edellä mainittuja alumiinitappeja. Vastaavasti voi käyttää esim. Työntötankojen ohjurin käyttäminen ei ole osoittautunut aivan pakolliseksi. Yllättävän tuulisessakin säässä voi lennättää, ainakin jos nokalla on ips-b duaali, 3 lipo-kennoa ja 1147 GWS -potkuri. Kiinnitys vanerin avulla, joka toimii pakkomurtovarokkeena.. Pico-Stickillä voisi vaikka harrastella vaikka combat-toimintaa, jos koneita olisi ihmisillä enemmän/niitä näkyisi. Sisäänajo on suhteellisen tärkeä asia näille pienille harjallisille moottoreille. Tässä näkyvät siiven johtoreunassa ja jättöreunassa olevat 30mm lasikuituteipit, jotka ulottuvat myös alapinnalle. Laskutelineiden kumipyörät pitää liimata vähintään pikaliimalla huolellisesti paikalleen. Kuvien ottamista varten telineet kannattaa tehdä esim. teksti JUKKA JUSLIN kuvat JUKKA JUSLIN ja TUOMAS PIETINEN lennokit helmikuu 2006 21 n nuksia sa niin sitä löytyy yleensä esimerkiksi kangaskaupoista. lasikuituteipillä, jotta ovat siistimmän näköiset. Moottoriin kannattaa laittaa jäähdytysrivat, jos mahdollista. Johdot kannattaa kiinnittää paikoilleen koneeseen esim. Sarjan mukana tulevalla moottorilla on hieman tehottomampaa lennättää. kahdeksankennoista Nicd 250 mAh akkua, mutta sillä lentoajat jäävät aika lyhyiksi. kuvien ottamiseen (oikean alueen valinta). Akkuteline näkyy siipien välissä. Ilmakuvausta Hyötykäyttönä Stickille olen siis kokeillut ilmakuvausta. Konehan lienee näiden vahvistuksien jälkeen aika kestävä ilmeisesti vaikka Tiger Mothiin verrattuna. Ilmavideokin voisi olla ihan kiva, esim. Onhan olemassa muitakin luovia käyttöjä, kuten vaikka mainosnauhan vetäminen tai lentolehtiset. Pienet palat riittävät. Sisäänajo on suhteellisen tärkeä asia näille pienille harjallisille moottoreille. Sitten sitä akun Velcro kiinnitystä varten kannattaa tehdä vaikka balsasta pieni akkuteline. Siivet yhdistävä kiinnitys keskellä on vahvistettu ontolla alumiiniputkella, joka on alaosistaan auki
Voimalähteenä on duaali IPS-B motoriikka (eipä se paljon maksa). Tosin Pico on parhaimmillaan tyynehköllä säällä. Ohessa ilmakuva, jonka olen myös saanut otettua Picolla. 22 lennokit helmikuu 2006 Pico-Stickin voimat riittävät kuljettamaan pienen digikameran korkeuksiin. viin tarkoituksiin. Kameran asennus on hieman ad-hoc, ilmastointiteipillä. Ilmakuvaus on varsinkin Yhdysvalloissa viimeaikoina saavuttanut suurta suosiota kaupallisessakin mielessä ja ilmakuvaaminen on hyvä lisä vaikka Pico Stickiin. Alkuperäinen huiska ja kolmikennoinen Ilmakuvaus on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa, jota voit harrastaa vaikkapa Pico Stickin avulla. LiPo akku (700 mAh). Kone nousee noin 100 metriin 3 metrin lähtökiidolla noin 50 sekunnissa. Etuna on, että operoida voi pieneltäkin alueelta. Ehkä joskus myöhemmin tulee jotain parempaa, mutta olen kuitenkin ylpeä siitä että olen saanut jotain toimivaa aikaan.. Minun lennokkini nousee erittäin hyvin, suorastaan pystyyn - nousunopeus on mielestäni hyvä
Uusia UL-lupakirjoja tuli 1681 kpl kokonaismäärän noustessa lukuun 15 018 pilottia. Suurin kasvu on helikopteripuolella (14 kpl), missä uusia EC 135-lääkärihelikoptereita on rekisteröity peräti yhdeksän kappaletta. Hankkeeseen liittyy Evektorin suunnitelma jonka mukaan yhtiö hankkii samassa Kunovicen kaupungissa sijaitsevan perinteikkään LET-yhtiön valmistustiloja. Näin etelän asukkinahan on aina ollut mukavaa lukea kentillä käyneiden matkakertomuksia, melko vaativiahan ne ilmeisestikin ovat asvalttibaanoihin tottuneille. Kuvittelisin, että kone voisi olla kiinnostava myös kaksimoottorikoulutukseen. Ultrakeveiden lukumäärä lisääntyi kuudella koneella. Moottoripurjekoneluokassa poistui kolme konetta ja yksi tuli lisää. Suomenkin ilma-alusrekisteriin on ilmestynyt ensimmäinen DA42, ja sen tuloa maahamme odotetaan mielenkiinnolla. Toimintamatka on 65% teholla 1315 km ja lentoonlähtömatka 15 m esteen yli 420 metriä. Liikennekoneissa nähtiin kahdeksan koneen nettovähennys, kun Aeron ATR- ja Finnairin MD-80-koneita siirtyi ulkomaiden rekistereihin. henkinen Savage sekä Zodiac CH 601 XL, molemmat kuusi konetta. DA42 nyt myös jäätävään keliin Nelipaikkaisen Diamond DA42-kaksimoottoridieselin tyyppitodistusta on hiljattain laajennettu. EV-55 nimellä kulkevan koneen kuljetuskyky on 9 matkustajaa tai vaihtoehtoisesti 1450 kiloa rahtia. Kuva Tecnam. Erämaakenttiä lopetettu Uudessa AIP-muutoksessa oli tieto että maan epäilemättä eksoottisimmat lentopaikat, Lapin tunturikentät Jäkäläpää ja Martiniiskonpalo poistuvat virallisten lentopaikkojen listasta. Sakkausnopeus on 48 solmua (89 km/h) ja tärkeä nousukyky 1moottorisena 380 fpm (1,9 m/s). Pääosin alumiinirakenteisen koneen alustavat tiedot ovat: kärkiväli 10,60 m, pituus 8,66 m, tyhjäpaino 640 kg, MTOW 1100 kg. Kun Rotaxin polttoainekulutus kokemuksien mukaan on luokkaa 15-20 l/ h (4-5 gph), voisi kuvitella että talousluvut näyttävät aika hyviltä. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, pääseekö projekti tuotantoasteelle ja mikä tulee olemaan koneen vastaanotto markkinoilla, missä perinteet elävät vahvoina. Moderni komposiittirakenteinen konetyyppi teki viime vuonna suuren vaikutuksen varsinkin USA:ssa. Tupla-Rotaxit: Tecnam P2006. Nyt sallitaan lentäminen myös jäätävissä olosuhteissa, ja suurinta lentoonlähtömassaa on samassa yhteydessä korotettu 75 kilolla 1785 kg:aan. koonnut NILS ROSTEDT moottorilentouutisia helmikuu 2006 23 Rekisteröinneissä hyvä vuosi U usin painos Suomen ilma-alusrekisteristä ilmestyi tammikuussa ja siitä voi ilolla todeta että Suomeen oli vuodenvaihteessa rekisteröity ennätysmäärä ilma-aluksia. Kärkiväliltään 16-metrinen kone on varustettu kahdella 536 kv:n PT6A-21 potkuriturbiinimoottorilla. Yleisilmailukoneissa on yhdeksän koneen nettokasvu ja suosituin tyyppi on ollut Piper PA28 kuudella. Näin UL-koneistaan tunnettu Tecnam yrittää aivan uudelle alueelle. Myös toinen Evektor-projekti, 4/5paikkainen VUT-100 Cobra etenee ja valmistaja uskoo tyyppihyväksynnän valmistuvan vuonna 2006. Tecnamilta kaksimoottorinen Iltalialainen Tecnam on julkaissut koneprojektin, jollaista ei aivan heti muista että olisi ennen nähty. Niistä neljä on Ilmavoimilta siviiiliin siirtyneitä. Meidän UL-B luokkaa lähinnä vastaavassa "3-achs UL" luokassa koneiden uusrekisteröintien määrä oli 229 (200 vuonna 2004) ja kokonaislukumäärä 2881. Kuriositeettina mainittakoon että Martiniiskonpalo oli viimeinen virallinen lentopaikka, missä oli kuusi erisuuntaista (eri numeroista) kiitotietä. Saksan ultratilastoja Saksa on UL-maailmassa eräänlainen trendinnäyttäjä, joten on mielenkiintoista katsella sikäläisiä rekisteröintitilastoja vuodelta 2005. Top Ten-uusrekisteröintitilasto näyttää seuraavalta: Tyyppi Ikarus C42B Autogyro MT-03 CTSW/CT2K FK-9 Remos G-3 WT9 Dynamic Eurostar Breezer Sky Ranger Kpl 28 25 17 15 11 9 9 8 7 75% teholla ilmoitetaan 147 solmua (272 km/h). Ultraluokassa poistuma on myös merkittävä, vanhempien kaksitahtimoottoriultrien poistuessa käytöstä. Tässä on kuitenkin kysymys huomattavasti järeämmästä laittesta. Luku 1351 kpl merkitsee 27 lentolaitteen kasvua vuoden 2005 alun tilanteeseen verrattuna ja ylitti aikaisemman, vuonna 1997 saavutetun ennätyksen neljällä yksilöllä. Matkanopeudeksi Listan ulkopuolelta mielenkiintoisimmat uudet, Suomessa vielä tuntemattomat UL-tyypit ovat Piper Cub -. Valmistajan mukaan P2006-malli kilpailee ennen muuta yksimoottorikoneiden kanssa, kuten Cessna 172, Piper PA28, Cirrus SR20/22 ja Diamond DA40. Ensilentoa suunnitellaan syksyksi 2006 ja tähtäimessä on luonnollisesti FAR 23- sekä EASA CS23 -tyyppihyväksyntä, aikataulu tälle on 2007. Evektorin uusin Toinenkin UL-lentokoneistaan tuttu valmistaja, tsekkiläinen Evektor on hiljattain julkaissut 2-moottorikoneprojektin. Valttikorttina tällä koneella on kaksimoottorisuus yksimoottorisen hinnalla (perusvarusteisena 235 000 ). Näin maineikas Let 410-kone saisi samantyyppisen, tosin hieman pienemmän seuraajan. Valinnaisvarusteiden joukossa on nykymuodin mukaan kuvaruutumittaristo, joka tässä tapauksessa on vähemmän tunnettua Pegasus-merkkiä. Voi todeta että vuoden 2003 notkahdus on nyt ohitettu ja kasvua tapahtuu. Koneen kilpailijaksi mainitaan Cessna 208 Caravan. Markkinaykkösenä jatkaa Ikarus C42 (8 uusrekisteröintiä) ja kakkosena on Eurostar (5 kpl). Kyseessä on nimittäin nelipaikkainen, kahdella 100 hv Rotax 912S -moottorilla varustettu ylätaso
Myös avustajalla on oltava FAI-kilpailulisenssi, joka edellyttää SIL:n jäsenyyttä. Kilpailun sääntöjä ei briefingissä enää käyty läpi, ne oli kilpailijoiden pitänyt opiskella etukäteen. Sen jälkeen oli yritettävä pysyä koko ajan mahdollisimman tarkasti reittiviivalla an-. Luovutettuaan arvosteltavat laskelmansa tuomareille kilpailijat saivat järjestäjän laskemat oikeat kunkin reittivälin tosiohjaussuunnat, maanopeudet, lentoajat sekä tarkat lähtölinjan, käännepisteiden ja maalilinjan ylitysajat. Omalla pöydällä jatkettiin tehtäviä lisäämällä karttaan tarkat reittiviivat, joista päästiin katsomaan plotterilla tai astelevyllä tosilentosuunnat. Startin jälkeen oli varattu hyvin aikaa hakeutua Laukaan lähelle sijoitetulle lähtölinjalle, joka oli samalla ensimmäinen aikatarkistuspiste. Näin kilpailutehtäviä eli lennonvalmistelua, suunnistusta ja havaintojen tekemisiä voitiin jakaa toisen kanssa. Joukkueet saivat lähtöjärjestyksensä mukaisesti tarkan minuuttiaikataulun eri osatehtäville. Kilpailulennon valmistelu Kilpailulennot aloitettiin suunnistusja havaintokokeella, jota edelsi suunnistuslaskelmien tekeminen ja kartan valmistelu. Yhtenä tavoitteena oli jatkossa saada tätä kautta lisää osallistujia henkilökohtaisiin tarkkuuslentokisoihin. Rallikisan miehistöön tuli kuulua kaksi henkilöä, mutta vain koneen päälliköltä edellytettiin voimassa olevia kelpuutuksia. Valitettavasti tällä ensimmäisellä kerralla kisa ei saanut aikaan massaliikehdintää, sillä mukaan lähti vain neljä konekuntaa: yksi Ilmavoimista, yksi Lappeenrannasta ja kaksi koneellista Utista. 24 tarkkuuslento helmikuu 2006 Uusi kisamuoto tarkoitettu myös ultralentäjille Rallilentokisasta startti tark ku Tarkkuuslentoon haetaan uutta vauhtia rallilentokilpailusta, joka sopii hyvin myös ensikertalaisille. Koneen pyöriin on maalattu tuomarointia helpottavat viivat. Reittiviivan lisäksi karttaan oli tarpeen merkitä ainakin reittipisteiden ylitysajat ja minuuttiviivat, joiden avulla oli mahdollista pysyä annetussa aikataulussa, sekä kunkin reittivälin magneettiset ohjaussuunnat. Ilman elektronisia laskimia eli kakkaraa pyörittämällä kilpailijat selvittivät kunkin reittiosuuden tuulikorjauskulman, tosiohjaussuunnan, maanopeuden ja lentoajan sekunnin tarkkuudella. Laskelmiin sai käyttää aikaa enintään 30 minuuttia. Lennonvalmistelutilassa joukkue sai järjestäjältä laskentalomakkeen, johon oli merkitty laskennassa käytettävät tuulitiedot, kunkin reittivälin pituus kilometreinä sekä merimaileina desimaalin tarkkuudella ja koneen ilmanopeus, jonka joukkue oli itse määritellyt ilmoittautumisen yhteydessä. Tästä joukkueet pääsivät jatkamaan tarkempaa kartan valmistelua omaa lentoaan varten. Kuva Sirpa Rikkinen. K eski-Suomen Ilmailijoiden Jyväskylän lentoasemalla järjestämissä vuoden 2005 tarkkuslennon SM-kisojen yhteydessä viime kesäkuussa pidettiin myös henkilökohtaisen tarkkuuskisan kaltainen rallilentokilpailu. Työpari aloitti laskentatoimet siirtämällä seinällä olevalta master-kartalta omalle GT-kartalle lähtöpisteen, käännepisteet ja maalipisteen. Kuvassa maaliinlaskun nollaviiva näkyy leveänä valkoisena raitana. Koneen tuli olla ilmassa yhden tunnin ja kymmennen minuutin kuluttua tehtävän annosta. Suunnistuskisareitti Rallikisan reitti lähtöpisteeltä maalipisteelle oli noin 150 kilometrin pituinen. Aloitusbriefingissä järjestäjä tiedotti sekä kisaan yleisesti että Jyväskylän lentoasemalla toimimiseen liittyvistä asioista. Kilpailujoukkueita olisi pitänyt olla vähintään seitsemän, jotta kisalle olisi tullut SM-arvo. Kaikkiaan laskelmiin ja tehtävien valmisteluun oli aikaa enintään 60 minuuttia
Kaksikko edusti kisassa Petjan lennokkikerhoa Lappeenrannan Ilmailuyhdistystä. teksti ja kuvat JUHA RITARI tarkkuuslento helmikuu 2006 25 rk kuuslentoon netussa aikataulussa kartalle merkittyjen minuuttiviivojen avulla, sillä matkalla oli kullakin reittivälillä kaksi kappaletta salaisia aikatarkistuspisteitä. Petja keskittyi bongaamaan valokuvia. Kilpailulennon seuranta Suunnistuskisan reitin, ajan ja korkeuden seuranta tapahtuivat järjestäjän koneeseen sijoittaman GPS-paikantimen avulla. Siihen sisältyi myös yli 90 asteen reittisuunnan muutos, jolloin tuli tehdä minuu-. Jyväskylän länsipuolella reitti kulki metsien yläpuolella kumpuilevassa maastossa eikä sopivia tähtäyspisteitä aina ollutkaan määrätyllä 1300 jalan QNH korkeudella. Viimeisen käännepisteen löytäminen - pienten teiden risteys keskellä metsää - tuotti vaikeuksia. Reitti oli laadittu siten, että kilpailijat pääsivät alussa hyvin reittiosuuksiin kiinni ja tunsivat onnistumisen elämyksiä. Tulosteesta selvisi myös salaisten aikatarkastusasemien sijainnit. Maaliinlaskuissa voi vielä järjestys muuttua Kisaan kuului toisena osiona maaliinlaskut, jossa on mahdollisuus kerätä virhepisteitä muutamasta kymmenestä aina tuhansiin saakka. Vaikeuskerrointa kisaan toi lisää reittiviivan läheisyydestä otetut kuusi valokuvaa, joiden kohteet tuli löytää ja merkitä kartalle. Jokaisella käännepisteelle maastoon oli sijoitettu kookkaat tunnuskirjaimet, jotka tuli merkitä muistiin. Kuva Sirpa Rikkinen. lippusiimasta tehdyn esteen yli. Oman kisan analyysia Viimeiselle käännepisteelle saakka joukkueessamme oltiin jokseenkin "säntin miehiä". Sen avulla joukkueen oli helppo pitää jälkiviisastelu itsensä kanssa analysoimalla oikeasti lennetty suoritus suhteessa optimireittiin. Suunnistuksen ja koneen aikamittakaavassa pitämisen ohessa oli suoritettava myös havaintoja. Valokuvissa näkyi suppeahkoja alueita: järven niemi, kolmessa kohteessa pienten teiden risteyksiä ja kaksi maatalon pihapiiriä. Rallikisan miehistöön tuli kuulua kaksi henkilöä, mutta vain koneen päälliköltä edellytettiin voimassa olevia kelpuutuksia. Toiseksi sijoittuivat Heimo Nieminen Utista 40 vuoden kisakokemuksellaan ja hänen 11-vuotias tyttärenpoikansa Petja Sereda. Heti lentosuorituksensa jälkeen kilpailijat saivat vielä selvittää järjestäjälle kenties hätäisestikin tekemiään karttamerkintöjä havainnoistaan. Jyväskylän itäpuolella noin kisan puoliväliin saakka Laukaa-Hankasalmi-Toivakka-Muurame-sektorissa oli suurten järvien ansiosta kohtuullisesti kiintopisteitä. Maastossa ei siten tarvittu tarkkailijoita lainkaan. Purettuaan GPS-paikantimen tiedot, antoi järjestäjä kullekin kilpailijalle karttapohjaisen tulosteen kilpailusuorituksesta. Jyväskylän kisassa lennettiin neljä erilaista laskua sotilaspuolen rullaustielle tehdylle maalisaralle: normaali moottorilasku, tyhjäkäyntilasku 1000 jalan korkeudesta (siivekkeiden käyttö sallittu), tyhjäkäyntilasku sileänä 1000 jalasta ja moottorilasku Rallilentokisa järjestettiin Jyväskylän lentoasemalla yhdessä tarkkuuslennon SM-kilpailun kanssa
Jyväskylän kisassa 150 200 -hevosvoimaisilla koneilla lentäneet pilotit käyt- Nopeasta tuloslaskennasta huolimatta ehti osa palkinnon saajista liueta Jyväskylän iltaan. Valokuvien tunnistustehtävää voisi kehittää. Viimeisellä reittiosuudella oli lisäksi laskettua voimakkaampi myötätuuli. Sotilaat ja Ritari olivat kuitenkin persoja kiiltävälle. Sijoitushan ei herrasmiehille paljonkaan merkitse. Seuraavalla kerralla voi Tulokset: 1. Pokaalit luovutti kilpailujen johtaja Keijo Kinnunen. suunnistus/havainnot Ilmavoimat/ 160 / 30 Vinka Lappeenrannan Iy/ 204 / 50 Cessna 150 Utin lentokerho/ 418 / 70 Piper 28 Utin Lentokerho/ 1933 / 120 Cessna 72R laskut yhteensä 58 248 106 433 303 360 921 2356. Lindström Rami Rusanen Kari 2. Kisoissa enintään kolme joukkuetta saa käyttää samaa konetta. On ihan mielekästä ja haastavaa osata suorittaa laskelmat sekä tarkka lentäminen ilman avaruusteknologiaa. Poikkeamat reittiviivalta on helppo nähdä ja analysoida. Laskukokeessa kiitotienä käytettiin lentoaseman sotilaspuolen rullaustietä. Näin ei siirtolentokustannuksetkaan välttämättä vie kisabudjettia pilviin. Kisakoneemme, Piper Cherokee, ei leveäsiipisenä alatasona ole tarkkuuslentämisessä kovinkaan kätevä, mutta kyllä silläkin kisan tavoitteet ja tunnelmat on saavutettavissa ja kisa lennettävissä niin tarkasti kuin se kullekin on mahdollista. Tulimme kahdelle salaiselle aikatarkastusasemalle sekä maaliin keskimäärin puoli minuuttia etuajassa. Hiltunen Pekka Vuopala Jorma jo mukaan ottaa aikamittakaavan, jolloin touhu muuttuu astetta hikisemmäksi. Jokaisesta tehtävään kuulumattomasta yli 90 asteen kaarrosta tulee reilusti virhepisteitä. Siira Osmo Ritari Juha 4. Esimerkiksi Cessna 152:n kisanopeutena käytetään yleisesti noin 75 kts:n ilmanopeutta, jolloin tarvittaessa on mahdollista sekä lisätä nopeutta että hidastaakin ajan täsmäämiseksi reitillä. Taidotkin taisivat kehittyä, sillä siirtolento kotiinpäin viivaa pitkin oli kuin kakun leikkaamista. tivät 85 kts:n ilmanopeutta. Ultrille on kaavailtu omaa sarjaa kisoihin. GT-kartalle piirretään aluksi vaikkapa vain puolen tunnin lentoaikaa vastaava useita käännepisteitä ja lyhyitä reittipätkiä sisältävä reitti. Jos tuulipussin kierto alkaa kyllästyttää, kannattaa paneutua tähän lajiin lukemalla lisää SIL:n nettisivuilta tai osoitteesta www. Näin vältytään nollakuvilta, joita ei voi löytää omalta puoleltaan. Rallikisa laajempaan tietoisuuteen Toivottavasti rallilento tiedostetaan jatkossa laajemmin mahdollisuutena testata ja kehittää omia lento- ja perusnavigointitaitojaan. tarkkuuslento.net. Havaintoja kisasta Koneen kilpailunopeuteen kannattaa kiinnittää huomiota, koska kilpailureitin ja annetun aikataulun mahdollisimman tarkka noudattaminen muodostavat kilpailun tärkeimmät arvosteluperusteet. Koneemme ei asettunut kunnolla lentämään riittävän hitaasti. Tässä videolta kaapattu kuva kriittisistä hetkistä ennen nollaviivan tavoittelua. tin kaarto lähtösuunnan vastakkaiselle puolelle (tässä tapauksessa noin 260 asteen kaarto vasemman kautta). Jos tämä viimeinen pätkä olisi ollut pitempi kuin 20 km, olisi laskusiivekkeiden käyttö vauhdin hillitsemisessä saattanut juolahtaa mieleen. Maisemien katselu jää väkisinkin vähemmälle. Varsinaiseen suunnistusharjoitukseen voi hyvin paneutua tutulla kotikentälläänkin. 26 tarkkuuslento helmikuu 2006 Kilpailijat saivat karttapohjaisen tulosteen oikeasti lentämästään reitistä. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa hiljakseen aloittaa kakkaranpyöritysharjoittelu. Nokka pystyssä näkymät etusektoriin olivat rajoitetut ja työryhmämme keräsikin viimeisellä legillä virhepisteitä enemmän kuin siihen mennessä yhteensä. Sääntöjen mukaan on mentävä eteenpäin koko ajan. Nieminen Heimo Sereda Petja 3. Nyt kumpikin miehistön jäsen sai samat kuvat. Olisi ehkä järkevää eriyttää ohjaajan kuvat ja oikealla puolella istuvan kuvat. Huomaatte, että tutussakin maisemassa koneen pitäminen GT-kartan viivalla noin 1000 jalan korkeudella on intensiivistä puuhaa. Alimmalla lauteella kolmosparin suunnistaja Juha Ritari. Tänä vuonna yritetään jälleen SMkisojen yhteydessä pitää myös rallikisat, paikkana todennäköisesti Räyskälä ja ajankohta jokin elokuun loppuviikko. Vasemmalta voittajakaksikko Kari Rusanen ja Rami Lindström (Vinkan ohjaaja)
Kaasutankkauskin onnistui paikallisen yrityksen suuresta säiliöstä. Valitettavasti edellisen ja monen muun vuoden Suomenmestari ei voinut osallistua kilpaan. Ennakkosuosikkeihin lukeutunut Martti Haapala putosi saamiensa virhepisteiden takia joukon viimeiseksi. Parhaiten tuulia luki ensimmäisessä tehtävässä Pentti Leppäkoski tuloksella 9,08m. Lähimmäksi pääsi Jukka Kujala tuloksellaan 530m. Toinen tehtävä oli Pilotin maali, jossa lennetään pilotin itse valitsemaan maaliin. Nyt oli alle kahdenkymmenen metrin tulos kolmella ja alle sadan metrin tuloksia viidellä. Markku Sipinen heittää striimerin lentäessään maalin yli Aitoon SM-kilpailussa. Maalivaate oli levitetty Aitoon urheilukentälle, jonne oli saapunut kohtuullisen suuri joukko kyläläisiä seuraamaan jaloa kilpaa kauniissa kesäillassa. Tehtävänä oli Kuka mistäkin. Hyvätasoinen majoitus oli koulun oppilasasuntolassa. teksti ESA PAKARINEN kuumailmapallot helmikuu 2006 27 Pallolennon kisavuosi 2005 V uoden 2005 SM-kisat järjesti Kuumailmapallokerho Tuulen Viemää ry Kouvolasta. Kilpailun johto asettikin lennolle vain yhden tehtävän: Kuka mistäkin. Kilpailukeskuksena toimi Anna Tapion koulu. Koulun keittiö huolehti myös kisaan osallistuneiden pallokuntien runsaasta ruokkimisesta. Toisessa tehtävässä onnistui parhaiten Jukka Kujala tuloksenaan 4,50m. Lentoonlähtöetäisyys oli 2,5km. Kilpailun johtaja Esa Pakarinen oli määrännyt lennolle kaksi tehtävää. Paikalla oli yhdeksän pallokuntaa. Kyläläisistä oli myös Ilmapallotoimikunnan toimesta koulutettu tarkkailijoita ja muita kilpailussa tarvittavia toimihenkilöitä. Kun lentoonlähtöä oli siirretty kertaalleen, tuli saderintamassa sellainen aukko, johon kilpailijat uskallettiin lä-. Ensimmäinen oli Kuka mistäkin, jossa kilpailija itse valitsemaltaan lähtöpaikalta pyrkii lentämään annettuun maaliin. Toisen kilpailupäivän aamu koitti sateisena. Kärsivällisesti yleisö jaksoi odottaa pal- lojen saapumista Aitoon kylän yli, mutta maalialueella nähtiin vain ohilentoja. Ennakkosuosikkeina kisaan lähtivät moninkertainen arvokisakävijä Matti Tähtinen, kokenut Jukka Kujala ja sekä Suomen Cupin 2005 voittanut Martti Haapala. Se hankaloitti myös tehtävien asettelua. Mukana yhdeksän pallokuntaa Aikaisempiin vuosiin verrattuna osanottajamäärä oli pieni. Kilpailun johto oli tarkkaillut sään kehittymistä aamuyön tunteina ja tuli siihen tulokseen ennusteista, että aamulennolle annettiin vain yksi tehtävä ja senkin toteutuminen edellytti hyvää tuuria. Alle kahdenkymmenen metrin tuloksia oli neljä ja alle sadan metrin tuloksen sai seitsemän kilpailijaa. Kisat pidettiin Kirkastusjuhlistaan tunnetussa Aitoossa 20.-24.07. Paikallisissa järjestelyissä avusti ansiokkaasti Aitoon Kaukkalan kyläyhdistys ja Aitoon VPK, nokkamiehinään Martti Huhtamäki ja Jussi Hyöki. Ainoa hankaluus Aitoon maastossa oli, että paikkakunnalla oli useita hevostiloja, jotka olivat tietenkin lentokieltoalueita. Yhteistuloksissa Kujala siirtyikin johtoon. Kuva Hannu Tiitu. Ensimmäisen kilpailulennon jälkeen kisaa johti molemmissa tehtävissä toiseksi sijoittunut Sisä-Suomen Kuumailmapallokerhon Vesa "Paroni" Lensu, toisena Jari Suhonen Suomen Kuumailmapallokerhosta ja kolmantena Pertti Leppäkoski Balloon Club Polariksesta. Jari Suhonen kiilasi myös ohi aiemmin johtaneen Paroni Lensun. Ensimmäinen kilpailulento torstai-aamuna päästiin lentämään loistavissa olosuhteissa. Pienessä kylässä, jossa kaikki tuntevat toisensa, kaikki sujui mainiosti. Itse kenttäalueelle ei osunut kukaan. Kyläyhdistys oli järjestänyt myös monenlaista oheisohjelmaa. Piste-erot olivat kuitenkin hyvin pienet. Säärintama häiritsi Toisen kilpailulennon, torstai-iltana, tehtävänantoa ja lentämistä vaikeutti lähestyvä säärintama, jossa vallitsevien tuulien ennustaminen oli vaikeaa. Kilpailussa lennettiin vaihtelevissa olosuhteissa neljä lentoa ja suoritettiin kuusi tehtävää
Lisäksi Kujala on edustanut Suomea monta kertaa kansainvälisissä arvokilpailuissa. Maamiehistö auttaa Jukka Kujalan laskuun Suomen Cupin Lahden osakilpailussa. Tasaisia suorituksia lentänyt Jukka Kujala oli toisena. Piste-eroksi tuli vaivaiset 20 pistettä! Kujala kertoi kilpailun sujuneen ongelmitta. Pisteitä sai yhteensä 25 pilottia. Mukaan laskettiin myös pisteet pituuslentokilpailu Matkalentomaljasta. Tehtävässä saavutettiin taas aika hyviä tuloksia: alle 20m oli 4 kappaletta ja alle 100m 7 kappaletta. Paras oli Jari Suhonen, joka siirtyi suorituksellaan 2,62m kokonaiskilpailun johtoon. Viisi parasta muodostavat ensi vuoden maajoukkueen, josta valitaan osallistujat marraskuussa 2006 Japanissa järjestettäviin MM-kisoihin. Suomen CUP 2005 Vuonna 2005 järjestettiin jo toisen kerran Suomen CUP-kilpailu, joka koostuu kuumailmapallotapahtumissa lennettävistä lennoista. Eniten pisteitä keräsi Martti Haapala, 216 Profin Balloon Teamista Pudasjärveltä. Jalkakäytävällä palloa pitää taluttaa. Kuva Hannu Tiitu. hettää. Kärkikolmikko erottui selvästi, pisteiden ollessa omalla sataluvullaan. Vuonna 2005 lennettiin 14 lentoa viidessä eri kuumailmapallotapahtumassa. Sade- ja tuulirintamien välissä oli juuri ja juuri sellainen aukko, johon kilpailijat voitiin turvallisesti lähettää. Matkaa kertyi 213,58 km ja lento kesti 3h 44 min. Pilotit saavat jokaisesta lennosta pisteitä, jotka vuoden lopulla lasketaan yhteen. Kuva Meri Haapala Jukka Kujala on menestynyt kisalentäjä, sillä hänellä on aikaisemmilta vuosilta yksi kulta, yksi hopea ja kolme pronssia. Pallona oli Kubicek BB22. Pertti Leppäkoski oli kolmantena, johtajasta 819 pistettä jäljessä. Vesa palkittiin myös parhaasta ensikertalaisen lennosta Ilmarisen maljalla. Ensimmäisen tehtävän paras oli SisäSuomen Kuumailmapallokerhon Markku Sipinen tuloksella 4,99m. Piste-ero oli niukka, ainoastaan 118 pistettä. Toisella tehtävällä tapahtui ratkaisu. Lennon jälkeen taivaan vesihanat avautuivat toden teolla ja perjantain iltalento jouduttiin peruuttamaan. Kujala mestariksi Kolmannen kilpailupäivän aamulento jäi oikullisen sään vuoksi kilpailun viimeiseksi. Jännittävässä tilanteessa määrättiin lennolle kaksi tehtävää: Kuka mistäkin ja Epäröintivalssi, jossa pitää valita useista annetuista maaleista yksi. Pisimmän lennon teki Martti Haapala. SM-kilpailu oli myös karsintakilpailu Suomen kuumailmapallolennon maajoukkueeseen. Kilpailusuorituksia kertyi viisi. Lennon pituus oli 122,87 km. SM-kilpailun mitalistit: vasemmalta Jukka Kujala, Jari Suhonen ja Vesa Lensu. Sisä-Suomen Kuumailmapallokerhon Markku Mäntylä lensi myös pitkän lennon, sijoittuen kolmanneksi. Tehtäviä suoritettiin 30. Kuva Hannu Tiitu.. Hän lensi 10.04.2005 Pudasjärveltä Ylä-Valtimoon. Pituutta neljän tunnin lennolle tuli 146,93 km. Se on puhtaasti pituuslentokilpailu. Toiseksi pisimmän suorituksen teki Vesa Lensu lennollaan Joroisista Laukkalaan. Kujala oli kolmas ja Suhonen viides. Tällä kertaa ei tehty uutta Suomen ennätystä. Hän olisi kuitenkin toivonut enemmän lentoja ja tehtäviä. Matkalentomalja 2005 Matkalentomalja järjestettiin jo kuudennen kerran. Suhonen oli paras, mutta Kujala ratkaisi Suomenmestaruuden itselleen sijoittumalla kolmanneksi. 28 kuumailmapallot helmikuu 2006 Martti Haapala voitti sekä Suomen Cupin että Matkalentomalja -kisan. Aitoon maastot sopivat hyvin kilpailemiseen
Suomen joukkueen kilpailu sujui nousujohteisesti, mutta sijoitukset jäivät hieman ennakko-odotuksista. ja Leppäkosken 78. K Kilpailun suuri ennakkosuosikki ja hallitseva Euroopan mestari Saksan Uwe Schneider lähti toiselta sijalta viimeiselle lennolle. Kilpailun voitti Saksan Uwe Schneider, joka hallitsevana Euroopan mestarina puolusti onnistuneesti titteliään. Debrecenin EM-kilpailujen erikoisuus oli, että ensimmäistä kertaa tämän tason kuumailmapallokilpailussa tuloslaskenta tehtiin GPS:n ja lentoreitit taltioivien loggereiden avulla. Aikaisemmin kilpailijoiden suoritukset on kirjattu ylös pelkästään tuomarin tekemien havaintojen ja mittausten perusteella. Keskellä viikkoa pallolentämiselle liian tuuliset säät pitivät kuitenkin pallot maassa kahden päivän ajan. Kilpailu ratkesi lopulta viimeisellä maalilla. Kuva Meri Haapala.. ja kalusto-ongelmista kärsinyt Pertti Leppäkoski 78. Seuraavat kuumailmapallolennon arvokilpailut pidetään Japanin Motegissa, missä järjestetään MM-kilpailut kuluvan vuoden marraskuussa. sija. Kun tämä tehtiin lämpimien päivien aikana, saivat ne pilotit selkeää hyötyä, jotka lensivät erityisesti kilpalentämiseen suunnitelluilla palloilla. Näin Fröjdman kiilasi yhteistuloksissa Haapalan edelle sijoittuen lopulta 44. Edelliset ovat vuosilta 1992 ja 2003. EM-kilpailut lennettiin Unkarin Debrecenissä. Jan Fröjdman oli lopulta parhaana suomalaisena 44, Martti Haapala 62. Maanantaina ja tiistaina päästiin lentämään kolme kilpailulentoa hyvissä olosuhteissa. Tämä teki kilpailusta uudenlaisen kokemuksen myös Suomen joukkueelle, sillä loggereiden käyttö mahdollistaa myös uudenlaisia kilpailutehtäviä ja vanhojakin tehtäviä voidaan käyttää uusilla tavoilla. Kilpailun lennoille oli tyypillistä suuret korkeuksien vaihtelut maaleille vievien tuulien löytämiseksi. Lopputulokset (7 lentoa, 16 tehtävää) 1 Uwe Schneider Saksa 12592 2 Zoltan Nemeth Unkari 12380 3 Josep Llado Costa Espanja 11833 --44 Jan Fröjdman Suomi 7828 62 Martti Haapala Suomi 6607 78 Pertti Leppäkoski Suomi 4674 (81 kilpailijaa) Yksi pallokunta valmistautuu vielä starttiin muiden ollessa jo taivaalla EM-kilpailuissa. Kilpailun olosuhteet asettivat pilotit ja kaluston erittäin kovaan testiin. Nemeth puolestaan jäi 160 metriin, jolla tuli tehtävän 50. Tämän jälkeen päästiin jälleen lentämään lähes tuulettomassa ja lämpimässä säässä. Siellä Schneider teki hienon 6,15 metrin tuloksen sijoittuen tehtävässä viidenneksi pistemäärällä 980. Notkahduksen kilpailun keskivaiheilla kokenut Fröjdman saalisti Jänisjahti-tehtävässä hienon tuloksen 6,05 metriä, jolla heltisi tehtävän 11. kuumailmapallot helmikuu 2006 29 Kaikkien kotimaisten kisojen tulokset: www.pallo.net Kuumailmapallolennon EM uumailmapallolennon 14. Viikko käynnistyi suotuisasti Unkarin Debrecenissä. sija ja vain 407 pistettä. Tämä oli Schneiderille jo kolmas Euroopan mestaruus. Kilpailun viimeisillä lennoilla suomalaisten keskinäisissä sijoituksissa tapahtui jälleen muutos. Loppuviikon vahvojen esitystensä turvin kärkeen noussut isäntämaan Zoltan Nemeth oli takaa-ajettavana. Haapalan lopullinen sijoitus oli 62. Tämän eron turvin Schneider kuroi Nemethin etumatkan kiinni ja uusi tittelinsä
Näin tyyppionnettomuuksiin osataan ehkä puuttua jo ennen kuin käy huonosti. Nyt huomaan toimintavuoden vierähtäneen ja vaikka vuoden 2005 LIT oli todella innokas ja sai paljon aikaan, moni idea on yhä suunnitelma-asteella. Vastaisuudessa LIT:n työ jaetaan useisiin osa-alueisiin toiminnan tehostamiseksi. V uosi sitten aloitin Liidintoimikunnan eli LIT:n puheenjohtajana pää täynnä ideoita ja suunnitelmia. Kuva Aarno Isomäki. Virpi Nieminen on vetänyt Suomen Ilmailuliitossa riippuja varjoliidosta vastaavaa liidintoimikuntaa vuoden 2005 alusta ja jatkaa myös kuluvana vuonna tehtävässä. Kymmenpäinen toimikunta on hieman tehoton toimintatapa järjestötyössä. Turvallisuuskomitea TUKO on LIT:sta erillinen turvallisuusasioihin keskittyvä komitea. Myös onnettomuustutkinta pyritään saattamaan takaisin sille tasolle, jolla se oli vielä silloin, kun Onnettomuustutkintakeskus tutki liidinonnet-. TUKO:n tavoitteena on kehittää raportointijärjestelmä, johon ilmoittamiskynnys on niin matala, että tieto saadaan kerättyä myös "läheltä piti" tilanteista. TUKO:n vastuulla on vaaratilanneraporttien analysointi, sekä niiden pohjalta käynnistettävät lisätutkimukset ja selvitykset, sekä tarvittaessa turvallisuustiedotteet. Tässä hän katsoo eteenpäin sekä myös kertaa mennyttä. Siksi vuodelle 2006 mietittiin uudenlainen rakenne, jossa kukin keskittyy tiettyyn asiaan ja samalla "peruslittiläisen" työkuorma kevenee, kun kaksi työläintä kokonaisuutta erotetaan LIT:n arkirutiinien ulkopuolelle. 30 höyhensarja helmikuu 2006 LIT:n puheenjohtajan näkymät vuoteen 2006 Turvallisuutta ja valmennusta Moottoroitu varjoliidin lentää kauniissa talviauringon paisteessa Saarijärven kirkon vaiheilla
Liidinmoottorien luettelointi, tarkastus ja huolto-ohje onkin ainoa paperi, jonka uudistaminen saatiin vietyä loppuun saakka vuoden 2005 aikana. Työryhmä voi käyttää prosessin eri vaiheissa tarpeen mukaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja avustajia, eli jokainen liitäjä voi osallistua työhön esimerkiksi kommentoimalla muutosehdotuksia. Aikaisemmin LIT:ssä on ollut kisa-asioista vastaava henkilö erikseen riippuliidon ja varjoliidon puolella, mutta nyt on valittu yksi henkilö, jonka tehtävänä on luoda systemaattinen valmennusjärjestelmä, sekä koordinoida joitakin uusia valmennusideoita käytäntöön. Siksi tavoitteena onkin koko säännöstön uudistaminen selkeäksi, nykyaikaiseksi paketiksi. Tällä hetkellä sivuilta löytyvät mm. Tarkoituksena on auttaa kerhoa pitämään paperiasiat järjestyksessä ja tarvittaessa opastaa myös käytännön toiminnassa, kuten koulutuksen järjestelyissä. Opettajat kokivat tärkeänä jatkokoulutuksen lisäämisen ja koulutusohjelman kehittämisen, kaupallisen opettamisen mahdollistamisen, sekä turvallisuusasioihin panostamisen. Lopuksi vielä kiitos ja kumarrus vuoden 2005 LIT:lle, joka on tehnyt paljon näkyvää ja näkymätöntä työtä lajiemme eteen. kaikki liidintoimintaa sääntelevät. Tällä hetkellä asia on vielä pahasti kesken, mutta sen kehittymistä voi seurata SIL:n sivuilta. Lisätietoja saa ja projektin tilannetta voi seurata SIL:n nettisivuilta. Myös monet muut harrastajat ovat hoitaneet vapaaehtoisesti erilaisia projekteja, kiitos heillekin. Tyypillisesti jokaisesta kerhosta löytyy jotain parannettavaa, mutta Termiikkitarkastuksissa ei etsitä syyllisiä, vaan puutteet hoidetaan yhdessä kuntoon. Kolmas tärkeä kehityskohde on valmennus. Vuoden 2005 aikana tehtiin kaksi Termiikkitarkastusta. teksti VIRPI NIEMINEN höyhensarja helmikuu 2006 31 Tavoitteena on kehittää raportointijärjestelmä, johon ilmoittamiskynnys on niin matala, että tietoa saadaan kerättyä myös "läheltä piti" tilanteista. tomuuksia. Säännöstön päivittäminen aloiteltiin varjoliitomoottorien pakollisen vuosikatsastuksen poistamisesta. Yksittäisten sääntöjen uudistaminen on kuitenkin hankalaa, koska monia asioita määritellään useissa eri säännöissä ja kokonaisuudesta löytyy jopa ristiriitaisuuksia. Tavoitteena on, että kaikki yhteiset asiat, tapahtumat ja muut tiedot löytyvät yhdestä paikasta selkeästi jäsenneltynä. Tandemlentämistä ja kouluttamista koskeva uudistus on tätä kirjoitettaessa lähdössä viranomaisen kommentoitavaksi. Myös vakuutusasioista on neuvoteltu viime vuonna. Tosin jatkossa on tarkoitus valita tutkittavat kohteet vaaratilannetrendien, eikä vain sattuneen onnettomuuden vakavuuden perusteella. Työtä jäi kuitenkin vielä tällekin vuodelle, joten jos Sinusta tuntuu, että voisit ehkä joskus tehdä jotain yhteisten asioiden eteen, ota yhteyttä! Säännöistä ja määräyksistä uusi kokonaispaketti Normityötyhmä NT on LIT:n työryhmä, joka vastaa sääntöjen, määräysten ja ohjeiden uusimisesta. Edessä on siis monen vuoden työ, jonka NT suunnittelee ja koordinoi. Asiaan saatiin puuhamieheksi liitävä alan ammattilainen ja vuoden 2005 syystapaamisessa esitellyn laukun yhteistilaus tehdään kuluvan talven aikana. Lisäksi liitimien koelentoohjelmaa ja liidintoimintaa määrittävän OPS:n päivittäminen on ollut työn alla. Tiedote näyttää kiinnittäneen liitäjien huomion asian vakavuuteen ja sen ehkäisyyn. Kerhot voivat itse pyytää tarkastusta LIT:lta. Liidin.net liiton sivuille SIL:n verkkosivut on otettu käyttöön osoitteessa www.ilmailuliitto.fi. Vuoden 2005 aikana lähetettiin vain yksi turvallisuustiedote, joka liittyi varjoliitimien hinaussakkausten yleistymiseen. On mietitty esimerkiksi jäsenmaksuun kuuluvan vakuutuksen täydentämistä toiselta vakuutusyhtiöltä saatavalla istuinpaikkavakuutuksella. Sivusto on vielä monin osin työn alla ja palautetta ja ideoita otetaan innolla vastaan. Syystapaamisessa ilmeni, että on vielä syytä selventää, mitä Termiikkitarkastuksella tarkoitetaan, koska sillä ei ole todellakaan mitään tekemistä termiikin kanssa. Vuoden 2004 syystapaamisessa heräsi ajatus yhteisestä ensiapulaukusta, sekä kerhoille järjestettävästä koulutuksesta. Kyseessä on kerhon vastuuhenkilöiden ja LIT:n edustajien tapaaminen, jossa käydään läpi kerhon paperit ja käytännön toimintatavat. paperit ja jäsenten tarvitsemat lomakkeet, turvallisuustiedotteet, linkit kerhojen sivuille ja ajankohtaista-palsta. Liidin.netin materiaali on siirretty liidinlajien alasivuille, jotka löytyvät klikkaamalla liitimen kuvaa tai valikosta "lajit" ja "Riippuliito/varjoliito". Jatkuvuuden takaamiseksi päätettiin perustaa opettajille oma keskustelufoorumi käytännön vinkkien jakamiseen, sekä materiaalipankki teoriakoulutusta helpottamaan. Luonnollisesti tässä tarvitaan paljon myös LIT:n ulkopuolista apua ja vapaaehtoisia talkoolaisia on joihinkin hommiin löytynytkin. LIT:n tavoitteena on uudistaa säännöt selkeämmiksi ja tarkoituksenmukaisemmiksi. Tavoite on kaksiosainen: toisaalta halutaan kannustaa uusia pilotteja osallistumaan kisoihin ja kehittämään taitojaan ja toisaalta halutaan nostaa Suomen huippupilottien tasoa korkeammalle kansainvälisessä vertailussa. LIT:n vuosi 2005 O pettajatapaaminen järjestettiin 10 vuoden tauon jälkeen ja asiaa olisi ollut enemmänkin kuin yhdelle viikonlopulle mahtui
Erinomainen kesäksi Jämin kisoihin. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ilmailuliitto.fi. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Cessna 150 Aerobatic 1970 OH-CBZ. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. käypää tavaraa, tarjoa! Lisätietoja ja valokuvia puh. Aaltonen 040-531 7015, Tikkala 0400-974 990. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: lehti@ilmailuliitto.fi SIL-SHOP silshop@ilmailuliitto.fi, 09-3509 3450 Avoinna ark. King KX 170 B COM/NAV, vuositarkastus 5/05. Osasuorituksena kauppahinnasta voimme ottaa autoja ym. Koneen runko juuri 100% peruskorjattu, siivet päällystämättä. 22000 euroa. Todella hyvä, mutta vaatii iskuvauriotarkastuksen. TT 9231 h, moottori 1018 h. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Koulutuksen hinta on 15 euroa. F1A2m 8 euroa, muut 25 euroa. Puffetti jäällä! Lomasäkylällä on talviasuttavia mökkejä, tiedustelut ja varaukset 050-324 3718., www.lomasakyla.com. TERVETULOA!. 65 000 euroa. · Seuraavaan 3/2006 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 17.2.2006 mennessä. myydään Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. Hinta 3000 euroa/tarjous. Huippuvarusteet, virheetön. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Moottori Lycoming O-360-A3A, SMOH 2340h, syl.n. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Tarjoukset ja tiedustelut: Oulun Ilmailukerho puh. 2004, lennetty n. 5 kierrosta, briefing klo 9.30 Säkylän Pyhäjärvi, kokoontumnen Lomasäkylän leirikeskuksessa F1Ajun. Päivitetty PURJELENTOTAITO tarvittavine määräyksineen 35 euroa Uusi MGPL- ja UPL-oppikirja 35 euroa LENNOKKIKERHOOHJAAJAKOULUTUS LA 11.2.2006 klo 13-18 Hämeenlinnan työväenyhdistyksen Ruususali, Linnankatu 3 b, 13100 Hämeenlinna. 700/900h. Nyt 4 kpl 1/5 osuuksia Suomen kuuluisimmasta ja komeimmasta punaisesta Eaglestä. 1 kpl C-172, 3 kpl C-150 ja experimental-lentokoneita. J. Koulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajille, aloitteleville sekä myös vanhoille konkareille! Vetäjänä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kerho-ohjaajakouluttamiseen perehtynyt kouluttaja Sanna Heino. Hp. Paljon varusteita mukaan. Horn 0400-450 664. BEAR CUP KILPAILUKUTSU SM 11.3.2006 klo 10-15 Vapaastilentävien lennokkien Maailman Cup ja SM-osakilpailut Järjestäjä: Luokat: Aika: Paikka: Maksut: Porin Ilmailukerho ry F1A, F1B, F1C, F1Ajun, F1A2m La 11.3.2006, varapäivä su 12.3. Janne Riihelä 040-750 6469, janne.riihela@ phnet.fi tai Marko Toivonen 040-593 0909. Tied. 9-16.30, la 10-14 Myydään ultra OH-U444 EV-97 Eurostar v. Tied. 050-3131 215 tai kari.aaltonen@stonesoft.com. Hyviä lentokoneita myytävänä mm. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. 32 markkinat helmikuu 2006 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. 0400 297 526, paratronic@kolumbus.fi www.paratronic.fi 1/2-osuus Ka 6 Cr antiikki-purjelentokoneesta vm.1962. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Hp. Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. Lasikuituinen "umpiputki" + varjo + baro mukana. Varaa tasaraha! Ilmoittautumiset: E-mail pipo.lindgren@dnainternet.net, Kari Lindgren 050333 6159, 02-637 7860. 0400-891 965. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Christen Eagle II OH-XEA. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. 180h. Pekka Niemi 0400-462 394 tai Peter Simonsen 040-5066 766. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh
kierros Lennätysvuoro RC-mallilennokit Lennätysvuoro, vapaastilentävät lennokit Näytös- ja esittelylentoja mallilennokeilla F4D-, Peanut- ja Hyttynen -kilpailut RC-mallilennokkikilpailun 2. kierros Lennätysvuoro, kaikki lennokit F3AI-taitolentokilpailun 2. Lisätietoja: Timo Pajunen 040-543 3394 ja Jarmo Kivinen 040-757 7171 Tervetuloa! SISÄLENNOKKIKALENTERI www.ilmailuliitto.fi -> lajit -> lennokit -> sisälennokkikalenteri TERVETULOA! Experimental- ja ultrakevyttoimikunta/ Moottorilentotoimikunta. Luentomaksu 8 euroa sisältää myös käsiohjelman, iltasaunan, arvan ja osallistumisen iltajuhlaan (ei ruokailukustannuksia). Lipunmyynti ennen ohjelman alkua hotellin aulassa. Siirtyminen jäälle tapahtuu Rauhaniemen rannasta. Kaupalliset standit ovat esillä aulassa koko päivän sekä lauantaina että sunnuntaina. 10.00 10:00-10:30 10:30-12:00 12:00-12:30 12:30-13:00 13:00-14:00 14:00-15:30 15:30-16:00 16:00 16:00-16:30 16:30-17:00 17:00-18:00 18:00-18:30 18:30-19:00 19:00 19:00-20:00 Paikka: Lisätietoja: OHJELMA inSkaala 2006 alkaa Mallilennokkien staattinen arvostelu alkaa Lennätysvuoro, mallilennokit ja vapaastilentävät lennokit RC-mallilennokkikilpailun 1. kierros Lennätysvuoro, kaikki lennokit F3AI-taitolentokilpailun palkintojen jako Lennätysvuoro, kaikki lennokit Tellushalli, Pietarsaari Ilkka Klemetti puh. Mainitse varauksen yhteydessä "Talvipäivät". Kilpailupaikka sijaitsee Näsijärven jäällä kaupungin edustalla. Varaukset suoraan hotelli Priimuksesta puh. kierros Lennätysvuoro RC-mallilennokit Lennätysvuoro, kaikki lennokit Mallilennokki- ja Hyttyskilpailujen palkintojen jako Lennätysvuoro, kaikki lennokit F3AI-taitolentokilpailun 1. tapahtumat helmikuu 2006 33 RAKENTAJIEN JA MOOTTORILENTÄJIEN TALVIPÄIVÄT Jyväskylä, Hotelli Priimus 11.-12.3.2006 OHJELMA: Lauantai 11.3. Kilpailuaika: Su 5.3.06 alkaen klo 9.00 Luokat: F1A, F1B, F1C, F1Aj, F1A2m Osallistumismaksut: F1A, F1B ja F1C 15 euroa F1Aj ja F1A2m 5 euroa Useampi luokka yhteensä 20 euroa Ilmoittautumiset ja maksut Vehmaisten Lennokkikerhon tilille Nordea 230220-14651 27.2.2006 mennessä. 040-545 3044 ilkka.klemetti@pivota.fi Kilpailukutsu NÄSIN KISAT Tampereen Ilmailuyhdistys ry/Vehmaisten Lennokkikerho järjestävät vapaastilentävien lennokkien SM-osakilpailut Tampereella kevättalvella 2006. 10.00 Tulokahvit aulassa (Jyväskylän kaupunki) 11.00 Päivien avaus (Jouni Laukkanen/EUT ja Veijo Koskinen/Jyväskyä) 11.15 Tämän päivän avioniikka (Jarmo Hakala) 12.00 Nokia 770:n hyödyntäminen ilmailijalle (Kate Alhola ja Karoliina Salminen) 13.00 Ruokailutauko 14.00 Corsario-lentoveneprojekti mittareineen (Juhani Huoviala ja Aki Suokas) 15.00 EuroStar kouluprojektina (Markku Lahtinen) 16.00 Kokemuksia dieselmoottorin käytöstä (Sakari Roininen) 17.00 Tauko 17.15 Sunny Nights Rally (Helena Jaakkola) 17.45 GSM-varausjärjestelmän kokemuksia /kehitystä (Esa Teittinen) Ohjelma päättyy noin klo 18.30 mennessä 19.00 Illallinen ravintolassa 19.30 Sammon Haarikan luovutus (Jouni Laukkanen ja Jyrki Viitasaari) 20.00 Arpajaiset (Jyrki Viitasaari) 20.30 Illanvietto, sauna ja takkatupa varattu Sunnuntai 12.3. 014-444 6104 tai sähköpostitse sales.priimus@ jao.fi. 09.00 Toimikuntien kuulumiset ja valinnat (Jouni Laukkanen EUT ja Risto Niemi MT) 10.00 Harrastemoottorilennon (PPL) toimintaedellytykset (Raimo Nikkanen) 11.00 Ultrakentällä sattuu ja tapahtuu, toiminta kerhon kannalta (Jussi Frisk) 12.00 Ruokailutauko 13.00 Mahdolliset maahantuojien esittelyt 14.00 Ilmailuhallinto esittäytyy (Harrasteilmailuyksikön edustajat) 15.00 Vuoden vauriot (Esko Lähteenmäki, OTK) 16.00 Ohjelma päättyy Hotellista on varattu oma huonekiintiö osallistujille
MM-kisat 1.-3.9.06 2.9.06 29.9.-1.10.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org Tampere Tallinna, Viro Räyskälä Utti Räyskälä Utti Belluno, Italia Utti Utti Jämi Lochen, Itävalta Malmi Utti Rijeka, Kroatia Hanko Utti Bled, Slovenia Hanko Viro Utti Hanko Hanko Malmi Turku Utti Gryttjom, Ruotsi Gera, Saksa Stupino, Venäjä Stubenberg, Itävalta Altenstadt, Saksa Utti Locarno, Sveitsi Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 10.-12.3.06 Nummijärvi Fly-In Kauhajoki www.netikka.net/air.pilot 10.-12.3.06 EUT/MT Talvipäivät Jyväskylä Markku Salminen 040-565 4596 19.3.06 Ultra-B teoriakurssi alkaa Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215 460 15.7.06 Jämi Fly-In Jämi www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi, Taneli Äikäs 040-557 2129 Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat Pallonetissä: www.pallo.net/kalenteri 25.-28.5.06 SM-kisat, Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry Jyvässeutu Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 25.3.-2.4.06 Tunturi-ilmailijoiden Suksilentoleiri Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 3.-9.7.06 Sunny Nights Rally Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 6.-9.7.06 SM taitolento Sportsman, Intermediate, Advanced EFJM www.bluenote.fi/utl Elokuu SM tarkkuuslento Räyskälä Tarkkuuslento, rallilento, ultra tarkkuuslento www.tarkkuuslento.net Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 8.-23.4.06 Kebne Aaltolentoleiri http://kyla.kiruna.se/~lennart/SFK/ 20.-27.5.06 Vesivehmaa Open www.padasjoenlentokerho.fi 10.-11.6.06 Viestilentokilpailu www.padasjoenlentokerho.fi 12.-18.6.06 Oripää Camp www.turunlentokerho.fi 24.6.-1.7.06 SM vakio/15m Räyskälä-Säätiö 26.6.-1.7.06 Moskiitoralli 2.-8.7.06 SM kerho/18m Helsingin Ilmailukerho ry 2.-9.7.06 Kansainvälinen purjelentoleiri 4.-17.6.06 Purjelennon MM-kilpailut vakio 15m, 18m, avoin 9.-16.7.06 Jannen kisat 14.-29.7.06 Purjelennon MM-kilpailut kerho- ja maailmanluokka 23.-29.7.06 28.-30.7.06 29.-30.7.06 5.-6.8.06 Paittasjärvi, Ruotsi Vesivehmaa Vesivehmaa Oripää Räyskälä Pudasjärvi Nummela Räyskälä Eskilstuna, Ruotsi Räyskälä Vinon-Sur-Verdon Ranska Jämi Jämi Vintage International 2006 www.padasjoenlentokerho.fi SM taitolento Kitee www.lentopaikat.net/efit.shtml, www.bluenote.fi/utl Sprinttikilpailu (avoin, 18m, vakio, 15m, kerho ja Räyskälä maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Sprinttikilpailu (avoin ja 18m. vakio ja 15m, kerho ja Kiikala maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 16.-30.6.06 Riippuliidon EM-kilpailut Opatija, Kroatia www.caf.hr, info@caf.hr 18.-24.6.06 Nordic Open 2006 (PG XC) Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon SM-kilpailut Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon PM-kisat Annecy, Ranska http://www.kkpg.no 28.6.-2.7.06 Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Alahärmä e.lampi@nic.fi 0400-364 399 1.-16.7.06 Varjoliidon EM-kilpailut Morzine-Avoriaz, www.europaragliding.com Les Gets, Ranska 2.-8.7.06 Riippuliidon SM-kilpailut EFLA/Leivonmäki nuppu.rouhiainen@mol.fi 050-396 0015, 040-510 2475. 34 kalenteri helmikuu 2006 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 12.-19.3.06 Arktinen Hysteria www.padasjoenlentokerho.fi 20.-22.4.06 Second International Market for Aircraft Sales IMAS www.imas-friedrichshafen.com, +49 7541 708-362 21.-23.4.06 Fly! The London Air Show www.londonairshow..co.uk 5.-7.5.06 Model Expo 2006, Pienoismallimessut www.model-expo.com 16.-21.5.06 ILA-Berlin Air Show www.ila-berlin.com 8.-11.6.06 Airshow Turkey www.cnr.net 17.-23.7.06 Farnborough Airshow www.farnborough.com 25.-31.7.06 Airventure Oshkosh www.airventure.org 29.7.06 Kuumaa Huumaa www.hik.fi, Timo Myllykylä 0500-495 878 Padasjoki Friedrichshafen Saksa Lontoo, UK Messukeskus, Hki Berliini, Saksa Ankara, Turkki Farnborough, UK Wisconsin, USA Hämeenlinna 9.-10.9.06 SM maaliinlasku Ilmasotakoulun Lentokerho ry Menkijärvi Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 11.-12.2.06 Hyppymestarien jatkokoulutus www.urheiluilmailuopisto.fi 25.-26.2.06 Bartic-tuomariseminaari 8.-16.4.06 Hyppymestarikurssi 1 www.urheiluilmailuopisto.fi 14.-17.4.06 Pääsiäisleiri www.utti.org 22.-30.4.06 Hyppymestarikurssi 2 www.urheiluilmailuopisto.fi 29.4.-1.5.06 Hybridihyppelöt www.utti.org 12.-14.5.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 25.-28.5.06 Helaleiri (27.5.06) Yleisölle avoin ILMAILUPÄIVÄ www.utti.org 25.-28.5.06 FS-liiga 1 2.-4.6.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 9.-11.6.06 Nopeusmuodostelmakisat 4-way 16.-17.6.06 DZ Utti 24h -boogiet www.utti.org 16.-18.6.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 17.-18.6.06 Liitopukukoulutusta (Birdman) 17.-18.6.06 FS-liiga 2 30.6.-2.7.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 1.-2.7.06 FS-liiga 3 Viikko 28 Parasummer 2006 (alustava) 21.-24.7.06 FS-liiga 4 ja SM-harjoitusleiri ja -boogie www.utti.org 11.-13.8.06 Hanko Open ja FS-liiga 5 18.-20.8.06 Nopeusmuodostelmakisat 7-way 26.-27.8.06 Hetukkahumpat 1.-3.9.06 Fun Flying Boogie 25.-30.7.06 SM kaikki lajit www.utti.org 31.7.-4.8.06 Big Way Camp -suurten kuvioiden leiri www.skydive.se, jenny@superjenny.com 5.-11.8.06 MM-kisat 2006 FS ja AE www.worldmeet2006.com 12.-20.8.06 Malevski Cup 2006 TT- ja CF MM-kisat (4-FS:llä ei MM-arvoa) info@malevskycup.ru 23.-27.8.06 CP 1
Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16v. 30.4. 6.5. F1AX-avoin Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Kaanaan Kesäkisat, vapaastilentävät pikkuliidokit Tampere Timo Pajunen 040-543 3394 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Sähköliidokit F5B (1/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Sähkönopeuslennokit F5D (1/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Heinäkuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (5/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi, 0400-388 371 Mallilennokit Suomen Cup Aresti, Sport Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Sähköliidokit F5B (2/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Sähkönopeuslennokit F5D (2/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Elokuu Seinäjoki, Kurjenneva Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Seinäjoki, Kurjenneva RC- taitolennokit Suomen Cup Sport tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Hämeenkyrö ari.syrja@metso.com, 040-515 0793 Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale, Aresti Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun,P-30,P-30jun. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut nopeuslennokit F2A (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 Radio-ohjatut liidokit F3B (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 9.9 (10.9) Termiikkiliidokit F3J (4/4) Östersundom/ erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 Räyskälä 16.-17.9 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 2592 Marraskuu 18.11. 16.-17.9. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Huhtikuu 1.4 (2.4) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. F1AX avoin (2/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Maaliskuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (2/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Vapaastilentävät F1A2m, juniorit (2/4) Tampere Timo Pajunen 040-543 3394 Vapaastilentävät F1A2m, juniorit (3/4) Säkylä, Pyhäjärvi pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16v. kalenteri helmikuu 2006 Tiedot kalenteriin kirjallisesti fax (09) 3509 3440 tai e-mail soivio@ilmailuliitto.fi. (7.5.) 20.-21.5. 10.6. (2.7.) 1.-2.7. Siimaohjatut taitolennokit F2B (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 10.6 (11.6) Termiikkiliidokit F3J (2/4) Imatra, Immola Jari Mäntysaari 050-492 4607 Heinäkuu 1.7 (2.7) Termiikkiliidokit F3J (3/4) Lappeenranta Markku Savolainen 040-514 76 26 1.-2.7. Julkaisu on ilmaista, hyödynnä ilmailun ykköskalenterin näkyvyyttä. Siimaohjatut taitolennokit F2B (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 26.8 (27.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (4/4) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 26.8 (27.8) Radio-ohjatut helikopterit F3C (1/1) Lahti, Vesivehmaa risto.murtovaara@kaha.fi Elokuu Polttomoottorinopeuslennokit F3D (1/1) Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu 2.9. Muut lennokkikilpailut Vapaastilentävät F1A2m, juniorit (1/4) Lappeenranta ari.kutvonen@quicknet.inet.fi 040-5921 530 Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. (1/4) Lappeenranta ari.kutvonen@quicknet.inet.fi 040-5921 530 26.2. (2.4.) 1.4 (2.4) 30.4. 11.3 (12.3) 12.3. 26.2. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Toukokuu 20.-21.5 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (1/4) Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com 050-3131031 20.5 (21.5) Termiikkiliidokit F3J (1/4) Ruotsinpyhtää erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 27.-28.5 Radio-ohjatut liidokit F3B (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Kesäkuu 3.6. Radio-ohjatut taitolennokit F3A (3/4) Hämeenkyrö ari.syrja@metso.com, 040-515 0793 19.8. (4/4) Savonlinna ossi.kilpeläinen@dnainternet.net 050-355 9657 30.4. (3/4) Säkylä, Pyhäjärvi pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 12.3. Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D (1/1) Järvenpään tapio.linkosalo@helsinki.fi liikuntahalli 4.3. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16vuotiaille F1AX avoin (3/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Huhtikuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (3/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Vapaastilentävät F1A2M, juniorit (4/4) Savonlinna ossi.kilpeläinen@dnainternet.net 050-355 9657 Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu 1.7. Radio-ohjatut taitolennokit F3A Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi 8.7. Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1Aj, F1A2m (2/4) Tampere Timo Pajunen 040-543 3394 11.3 (12.3) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. (5.3.) 5.3. Avoin lk Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 TOKA-liidokkikisat alle 16v. (9.7.) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (x/4) Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Elokuu 5.8. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Maaliskuu 5.3. F1AX avoin (4/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Toukokuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (4/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Kesäkuu Rinnekisa vapaastilentävät liidokit alle 16v. 17.6. Päivämäärät ja paikat ovat alustavia, tarkasta aina järjestäjältä ennen matkaan lähtöä! 35 8.-16.7.06 16.-27.8.06 4.-5.11.06 Ylivieskan lentoleiri Hannu Kuronen 040-554 2478 Varjoliidon taitolennon MM-kilpailut www.shv-fsvl.ch Liitäjien Syystapaaminen tomi.kohtanen@kolumbus.fi Ylivieska Villeneuve, Sveitsi Seinäjoki 25.2 (26.2) 26.2. 11.6. 8.7 (9.7) Heinäkuu Heinäkuu Heinäkuu 5.8 (6.8) 5.8 (6.8) 12.-13.8. 26.3. 1.4. Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 RC- taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 25 92 Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443 SM-KILPAILUT 2006 Helmikuu 25.2 (26.2) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 26.8 (27.8) Elokuu 2.9. Siimaohjatut taitolennokit F2B (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 Seinäjoki, Kurjenneva 5.8 (6.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (X/4) tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 12-13.8
Kesäkuun puolivälissä 1944 tuli eversti Sihvonen Jämille neuvottelemaan kapteeni Mäkelän kanssa. Jos lähdet ulkomaille harrasteilmailemaan, päivitä kansainvälinen FAI-lisenssi. Asuimme metsässä teltoissa ja muistan, että porukka jaettiin niin, että osa teki Myrskyn siipiä ja laskutelineitä ja osa korjasi Fokker D 10:ä. Toivoisin kaikkien tällä kurssilla olleiden ottavan yhteyttä tapaamisen järjestämiseksi. Laskennallisesti säästettiin kuitenkin 4100 x 1,2 euroa. Itse olin pääasiassa koekäyttöhallilla, jossa suurin osa ajasta kului Mersujen käyntiin veivaamiseen, glykolin tankkaukseen ja runkoaseitten tahdittamiseen. Hallin kentälle Kuorevedelle. Yhteensä liitossa oli 10 051 jäsentä, kun vuotta aiemmin lukumäärä oli 10 425. Osa työskenteli Mersujen kokoonpanohallissa, jossa hämmästelimme lennokeista tuttua jigi-kokoonpanoa. Sähköpostin välityksellä lähti 4400 laskua, joista 300 ei löytänyt vastaanottajaa. Kurssin hinta on 3110 eur, johon sisältyy 53 h teoriaa ja 20 h koululentoja. Seuraava teoriakurssimme alkaa 19.3.2006 klo 18.00. lentomestarina toimi Pasi Jääskeläinen. 36 sil-sivut helmikuu 2006 Jäsenmaksulaskut lähteneet uomen Ilmailuliiton jäsenmaksut lähetettiin tammikuussa. Samalla laskulla olivat (mahdolliset) kerhojen jäsenmaksut sekä kilpailulisenssin vuosimaksu. Porukasta osa oli 1,5 kuukautta, osa kävi lentämässä Jämillä C-tutkinnon ja osa palasi vielä Halliin kuten minäkin. Postitse lähetettiin vielä 5100 laskua. Hallilla oli lentokonekorjaamo, jonka toisella puolella toimi Veljekset Karhumäki. Määrällistä nousua on ultrakevyissä ja varjoliidossa. Purjelento on nyt laskuvarjourheilun paikalla suurimpana lajina, vaikka sen harrastajamäärä ei ole kasvanut. Olavi A. Jäsenkortti on todistus lisenssin voimassaolosta kotimaan kisoissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Jussi Frisk 040 - 546 0046 tai Esa Virtanen 0400 - 215 460 www.milk.fi Tekninen harjoittelijakurssi 1944 Jämillä järjestettiin vuonna 1944 Teknisen harjoittelijakurssi. Osasimme lukea konepiirustusta, sillä olimme naularimoilla liimanneet purjelentokoneiden torsioita ja tiesimme, kuinka tarkkaa työn oli oltava. (postimaksut, kirjekuoret, laskulomakkeet, postitustyö). Kumma kyllä, lähes olemattomat tietomme olivat melkoisesti hyödyksi. Muistelen mukana olleen mm. Paikkana Suomen Ilmailuliiton luokka Malmin lentokentällä. Seuraavana aamuna lähdettiin mm. Ellala Oulusta, Vähäpassi Helsingistä, Lauri Näykki (kuollut 2005), Pajanen Helsingistä, Antti Nurmesniemi Hämeenlinnasta (kuollut toissavuonna) sekä monia muita joista en ole sittemmin kuullut mitään. Laskua siis noin 3,5 prosenttia. Jäsenkortit helmikuussa Tarkista, että jäsenkortissasi on mukana kaikki kerhotietosi ja kilpailulisenssin numero, mikäli olet lisenssimaksun maksanut. Teoriakoulutus on Malmilla, lento-opetus pääasiassa Malmin ja Hyvinkään kentillä. Illalla meiltä kurssilaisilta kysyttiin, olisiko vapaaehtoisia lähtemään eri kentille apumekaanikoiksi heti, koska mekaanikoista oli tuolloin huutava pula. Koulun varsinainen johtaja oli tuolloin kapteeni Mäkelä ja vt. Rautio, Munkinpolku 6, 00330 Helsinki. Kiitos jäsenillemme, jotka ilmoittivat mahdollisuutensa vastaanottaa sähköpostilasku! Tietojen täydennystä voi tehdä kaiken aikaa/pitkin vuotta/milloin vain sivultamme www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. S Suomen Ilmailuliiton jäsenet ilmailulajien mukaan jaoteltuna vuosien 2004 ja 2005 lopussa. Vuositarran saat SIL:n toimistosta veloituksetta. ULTRA-B-LUPAKIRJAKURSSI MILK ry on järjestänyt lupakirjakursseja jo yli 15 vuoden ajan. Kaikilla ei sähköpostiosoitetta ole, eikä SIL pyrikään saamaan kaikkia tietokoneen käyttäjiksi
ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 33 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa, - Ilmailuliiton ainaisjäsen 550 euroa SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on torstai 23. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset projektiesittelyineen on toimitettava SIL:on toimistoon Malmille osoitteella: Suomen Ilmailuliitto ry/Tukisäätiö, c/o Kai Mönkkönen,Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki. Kokouspäivän ohjelma 09.00 13.00 Valtakirjojen tarkistus museon aulassa 10.00 12.00 Vuosikokousta valmistava avoin keskustelutilaisuus 12.00 13.00 Lounastauko Mahdollisuus tutustua ilmaiseksi Ilmailumuseon kokoelmiin. Päätökset tuista tehdään Säätiön sääntömääräisessä kokouksessa ennen huhtikuun puoliväliä (päivämäärä täsmentyy helmikuussa). Päätöksistä sekä tukien maksujärjestelyistä tiedotetaan saajille kirjallisesti mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. Sähköpostilla osoitteeseen monkkonen@ilmailuliitto.fi tulleet hakemukset hyväksytään, kunhan hakemuksen lähettäjä saa kuittauksen viestin asianmukaisesta saapumisesta perille määräajan puitteissa. Ruokailumahdollisuus kahviossa 13.00 14.30 VUOSIKOKOUS Kokouksen avaus ja katsaus toimintavuoteen Käsitellään sääntömääräiset asiat 14.30- Suomen Ilmailuliiton palkintojen jakotilaisuus mm. Liiton lajeja ovat moottorija purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Christa Soivio (vs.) (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Taloudenhoitaja Lea Lindström (09) 3509 3449 lindstrom@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat LENTOPELASTUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2006 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 55 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 25 euroa sis. sil-sivut helmikuu 2006 37 SUOMEN ILMAILULIITON TUKISÄÄTIÖN TUET KEVÄÄLLÄ Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön hallitus on päättänyt jakaa keväällä 2006 tukina noin 20 000 euroa. Saadessaan tukea hakija sitoutuu raportoimaan Säätiölle tuen käytöstä haettuun kohteeseen tarkemmin sovittavalla tavalla ja aikataululla. 2006 Kutsu Suomen Ilmailuliiton vuosikokoukseen Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 18.3.2005 klo 13.00 alkaen Suomen Ilmailumuseon auditoriossa, Tietotie 3, Vantaa. maaliskuuta 2006 Suomen Ilmailuliiton toimiston aukioloajan puitteissa. Harmon patsas Kotkanpoika-kiertopalkinto Luumun Malja Suomen Ilmailupatsas FAI:n palkinnot 15.30 - Kahvitarjoilu kokouksen osanottajille Tervetuloa SUOMEN ILMAILULIITTO RY:N HALLITUS Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö
Kurssilla opiskellaan pääsääntöisesti verkkoalustan oppimisympäristössä, mutta vähintään yhteen lähijaksoon on varauduttava. 3 kk 240 euroa Vielä ehdit mukaan opiskelemaan vaivattomasti verkko-opistossa! Ota Opistolle pikaisesti yhteyttä. Verkko-opiskeluna suoritettava purjelennon teoriakurssi sisältää myös rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutukseen liittyvät opinnot. yleiset opettamiseen liittyvät osat sekä lähtötasokokeet. Koulutukseen osallistuvalla tulee olla käytössään tietokonelaitteisto, internet-yhteys ja mahdollisuus suorittaa oppimistehtäviä verkko-alustassa viikoittain. Kurssin ryhmäkoko vähintään 6 henkeä. Jaksojen koulutuspaikoista lisää nettisivuilla. Aloitustilaisuuden ohjelmassa ovat mm. Lisätietoja verkko-opiston omilta internetsivuilta: www.ilmailuverkko.fi, jossa löytyy mm. Lisätietoja antaa myös Matti Huoviala puh. Kurssilaisilla on oltava kurssin lento-osan ajan käytettävissään koulutukseen soveltuva ultrakevyt- tai moottoripurjelentokone. mennessä. Lisätietoja p. Huom! lento-osan paikka muuttunut ja aloitustilaisuuden ajankohta siirretty. Pääsyvaatimukset: Vähintään 18 vuoden ikä, vähintään 2 vuotta voimassa ollut ultrakevyt/ moottoripurjelennon lentolupakirja, vähintään 100 lentotunnin kokonaislentokokemus ja matkustajankuljetusoikeus. Kurssi on jo alkanut, mutta välittömästi toimimalla, ehdit vielä mukaan! O P E T TA J A K O U L U T U S ULTRAKEVYT- JA MOOTTORIPURJELENNON OPETTAJAKURSSI Aika Paikka Hinta aloitustilaisuus: 11.--12.3.2006, lento-osa: 1.--16.4.2006 aloitustilaisuus Räyskälässä, lento-osa Jämillä 1230 euroa Ilmoittaudu Opistolle 28.2. Tilaisuudessa annetaan kurssiin liittyvät etätehtävät. Kurssin lentokoulutusosa annetaan B-luokan ultrakevyellä.. Koulutuksen hinta sisältää opetuksen, painetun oppimateriaalin ja todistuksen koulutuksesta. Lähijaksolla suoritetaan mm. 040 8255 255. Teoriakurssiin liittyy osaamiskokeita verkkoalustassa ja lähijakson aikana. ilmailuliikenteen puheharjoituksia sekä osaamiskokeita. koulutuksen tarkempi aikataulu. 040 8255 255/ Huoviala. Lento-osa toteutetaan kahden viikon intensiivijaksona huhtikuussa. tai 13.-14.5. 38 urheiluilmailuopisto helmikuu 2006 Suomen Urheiluilmailuopisto K O U L U T TA A Suomen Urheiluilmailuopisto Räyskäläntie 311, 12820 Räyskälä puh 020 7432 999, fax 020 7432 991 www.urheiluilmailuopisto.fi www.ilmailuverkko.fi toimitusjohtaja - rehtori Jukka Salokannel 040 8255 920 jukka.salokannel@urheiluilmailuopisto.fi koulutussuunnittelija Matti Huoviala 040 8255 255 matti.huoviala@urheiluilmailuopisto.fi kurssisihteeri Mari Lehtinen 040 8255 922 mari.lehtinen@urheiluilmailuopisto.fi VERKKOKOULUTUS PURJELENNON TEORIAKURSSI Alkaa Kesto Hinta 1.2.2006 n. Lähijakson voi suorittaa 6.-7.5
040 8255 920.. Hinta ei sisällä hyppyjä. HYPPYMESTARIKURSSI Aika Paikka Hinta 8.--16.4.2006 (HM 1) 22.--30.4.2006 (HM 2) Räyskälä 870 euroa Ilmoittaudu 3.3.2006 mennessä. Käytännön perehdyttämistyönä tehdään 50 ja/tai 100 tunnin huollot. M U I TA TA PA H T U M I A CLUB COACH -VALMENTAJAKOULUTUS Muistutamme valmennuskoulutukseen osallistuneita välitehtävistä, jotka tulee palauttaa sähköpostitse. Lisätietoja: 040 8255 255. MOOTTORILENTOKONEIDEN HUOLTAJAKURSSI Aika Paikka Kouluttaja Hinta 7.- 9.4.2006 Räyskälä Teemu Saarikko 235 euroa Ilmoittaudu Opistolle 24.3.2006 mennessä. K u r s s i n ryhmäkoko vähintään 4 henkilöä. Pääsyvaatimukset: Kolmen vuoden kokemus laskuvarjourheilussa, D-luokan kelpoisuus, vähintään 50 hyppyä viimeisen 12 kk:n aikana, vähintään 4 tuntia vapaapudotuksen kokonaisaikaa, pakkotilanteessa tai harjoituksena tehty kuvunpäästö, SIL:n ohjeen mukainen lääkärintodistusterveydentilasta ja SIL:n jäsenyys. Maanantai 8.5. Kurssin ryhmäkoko vähintään 6 henkeä. Pääsyvaatimukset: vähintään 18 vuoden ikä, 200 itseaukaisuhyppyä, 12 kk voimassa ollut C- tai D-luokan kelpoisuus sekä Suomen Ilmailuliiton jäsenyys. Seuraavaa lähijaksoa pidetään Räyskälässä 11.- 12.3.2006, alkaen lauantaina klo 10. Välitehtävien palautus ja tiedustelut: jukka.salokannel@urheiluilmailuopisto.fi/ puh. Utin Laskuvarjokerho järjestää hypyt ja ne maksetaan hyppylipuilla. Kurssin hintaan sisältyy Strong- oppimateriaalipaketti ja opetus. Ryhmän minimikoko 10 henkilöä. Kurssi on tarkoitettu kaikille ultrakevytkoneiden parissa toimiville. Suoritukset on todennettava hyppypäiväkirjoilla. Asiantuntijat ovat kertomassa ultrakevyttekniikan eri osa-alueista (ei käytännön harjoittelua). Ryhmän minimikoko 8 henkilöä. Kurssi on tarkoitettu erityisesti kerhojen koneiden huoltajille, harrasterakentajille ja omien koneiden huoltajille. Hyppykoneina käytetään C-207 ja C-208 Caravan. on kelivarapäivä. I L M A I L U TA I T O J E N K E H I T T Ä M I N E N ULTRAKEVYTLENTOKONEIDEN HUOLTOTEKNIIKAN PERUSTEET Aika Paikka Hinta 18.- 19.3.2006 Räyskälä 95 euroa Ilmoittautudu Opistolle 3.3.2006 mennessä. Ennen kurssille tuloa kurssilaisen on tehtävä omassa kerhossan hyväksytysti lajin määräyksiä ja kalustoa koskeva kirjallinen kuulustelu sekä suorittaa opinnäytteeet. TANDEMHYPPYMESTARIKURSSI Aika Paikka Kouluttajat Hinta 5.--7.5.2006 (HM- kelpoisuutta vailla olevat henkilöt aloittavat torstaina 4.5.) Utti O-P Luomajoki, Olavi Kilpinen 380 euroa mesuille, muille 410 euroa Ilmoittautumiset 7.4.2006 mennessä Opistolle hakemuslomakkeella, joita s a a n e t i s t ä j a O p i s t o l ta
Toisen Malmilla operoivan yli 2000kiloisen koneen, eli Suomen Laskuvarjokerhon Twin Otterin kohdalla kerhon anomus maksujen kohtuullistamisesta on ainakin tätä kirjoittaessa edelleen käsiteltävänä. "Odota (tunti)?" Kustannusten nousun, ainakin mikäli se olisi edes kohtuullinen, voisi perustella mikäli se nostaisi palvelun laatua. Saario on ihmeissään paitsi kortin myöntämättömyydestä myös laskeutumismaksujen hinnoittelusta. Maksimi lentoonlähtöpainon ylittäessä 2000 kiloa kausikorttia ei nimittäin saa enää lunastettua, vaan maksu on aina kertaluonteinen. Kymmenen laskua kun maksaa edellä mainitulle 172:lle noin 400 euroa. Mitä käy tämän jälkeen jää nähtäväksi, mutta monen kerhon kommenttien perusteella jonkinasteinen koulu- tuksen ja matkailun siirtyminen edullisemmille kentille lienee edessä. Isojen koneiden omistajat ihmeissään Kun Malmin uusi hinnasto julkaistiin, pari Malmilla operoivan suuremman koneen operoijaa koki melkoisen hämmästyksen. Kyseisen kentän maksujen yli kaksinkertaistuminen kertarytinällä otettiin vastaan hämmästyksen sekaisin tuntein. Siis täsmälleen yhtä paljonhan lennonjohtaja joutuu puhumaan on kone mikä tahansa. Saarion mukaan uudet hinnat tulevat ajamaan hänet ja An-2:n pois Malmilta joko osittain tai kokonaan. Lennuklubi ry:n puheenjohtaja Erkki Saario kertoo An2:n kustannusten nousseen tämän myötä lähes kohtuuttomasti. Esimerkiksi perus-Cessnalle vierailu ja parin tunnin pysäköinti maksavat karvan alle 40 euroa, joten ensi kesänä jäätelöllä piipahtavia "turisteja" lienee turha Helsinkiin odotella. Erityishinnoiteltu kausikortti ja kalliit laskeutumismaksut pitänevät tästä huolen. L oppuvuonna julkistettu Malmin lentoaseman uusi palveluhinnasto tuli ilmailijoille täytenä yllätyksenä. Puhumattakaan laskukierroskuviota opettelevia koulukoneita kauempaa Suomesta. Lennonjohdosta kertotaan joustavuuden mahdollistaneen porrastuskäytännön siirtyneen toistaiseksi historiaan 24.11.2005 valtakunnallisesti käyt-. - Nyt tätä ei siis myydä, vaan maksamme noin 65 euroa joka laskusta ja kiinteän summan, noin 2000 euroa vuodessa pysäköinnistä. Ja kun samaan aikaan kentältä kuuluu uutisia kapasiteettia jopa kolmanneksen heikentävistä uusista porrastuksista, herää väkisin kysymys mihin ollaan menossa ? Mihin menet MALMI Tyhjiä pysäköintipaikkoja saattaa Malmilta löytää tulevaisuudessa aikaisempaa helpommin. - Näistä jotenkin vielä ymmärrän ison koneen kalliimman laskeutumisen ja pysäköinnin, mutta se, että maksan lennonjohtopalveluista enemmän kuin vaikka pienet ultrat on täysin käsittämätöntä. Suurin osa kentän vakinaisista käyttäjistä käytti hyväkseen mahdollisuuden ostaa 12 kuukauden kausikortti vanhalla hinnalla vuoden 2005 puolella. Malmin lentoaseman yksi toimivimmista palveluista on ainakin tähän asti ollut joustava lennonjohto, joka on toiminut silloinkin, kun laskukierros on täyttynyt epävarmoista oppilaista muun liikenteen ohella. Kun ennen Suomessa käytettiin yhtä kausikorttia, joka kattoi kaikki muut kentät paitsi Helsinki-Vantaan, on nyt Malmin muiden kenttien ohella kattava versio hinnoiteltu noin 2,5 kertaa kalliimmaksi. Näin pystyi siirtämään korotuksen kuluvan vuoden loppupuolelle. Näin kustannukset ovat jo 38 laskun jälkeen samalla vuositasolla kuin ennen. Harmi, sillä on vaikea keksiä mitään vastaavaa yleisö- ja sitä kautta harrastajamagneettia pitkään aikaan. - Ennen kausikortti maksoi noin 4000 euroa vuodessa, kertoo Saario. Eikä asiasta kuulemma voi edes neuvotella. 40 moottorilento helmikuu 2006 teksti ja kuvat KUSTI KAIRIKKO Hinnat nousevat, palvelu heikkenee... Yksi vuodenvaihteen eniten Etelä-Suomessa puhuttaneista ilmailu-uutisista on Malmin kentän pilviin kertaheitolla vinssatut maksut. Ja mikäli kausikorttia ei lunasta, on Malmilla vierailijoille luvassa varsin tuntuvat laskeutumis- ja pysäköintimaksut. - Laskeutumismaksuhan on pilkottu pienempiin osiin, joista lennonjohtomaksu on yksi osa ja itse kentän käyttö toinen, kertoo Saario
leessa rappauksessa, samaan listaan voi perustellusti lisätä vaikka platan hoidon. Uusi kausi näyttää siis lennonjohtopalvelujen kohdalla seuraavan logiikkaa; hinnat ylös - palvelun laatu alas. Vaikea ennustaa, koska me ilmailijat olemme olleet varsin sopeutuvaista väkeä. Näyttäisi siltä, että kapasiteetti saattaa tietyissä olosuhteissa pienentyä jopa 30-40 prosenttia. Kenties kuljemme tulevaisuudessa metallinpaljastimen läpi anoen erikseen luvan kuljettaa jopa ruuvimeisseli platalle (Oulussahan tämä on jo valitettavaa todellisuutta). Kun kaivaa jokunen aika sitten ilmestyneen verkkoaidan avainta (joka on sekin luonnollisesti pitänyt erikseen lunastaa) taskusta, voi portista lukea lapun, joka varoittaa liukkaasta eli hoitamattomasta platasta. Määräyksien mukaan jopa 1500 metriin nousseen porrastusvälin voi odottaa tuovan ruuhkaa sekä kierrokseen että lähtöpaikoille. Eikä edellä mainittu "rappio" näy vain hilseilevässä maalissa tai halkeilKorkea verkkoaita, jonka ovessa lappu varoittamassa liukkaasta, hoitamattomasta platasta kertovat Malmin lentokentän tilasta. Eikä syy ole siis lennonjohtajissa, vaan pelkästään säännöistä, joissa määräykset näyttävät jälleen kerran voittaneen järjen. Varsinkin silloin, kun kierroksessa on eri nopeusluokan koneita, ongelmia on näkyvissä. Mitä sitten tulevaisuudessa . Mielenkiintoista on, miten tämä selitettäisiin ulkomaiselle vierailevalle ilma-alukselle tilanteen ollessa päällä. Herää väkisin jällen kysymys palvelun laadusta suhteessa kustannuksiin. Samoihin aikoihin kun kuulimme Malmin hinnankorotuksista, harrastajakunnan korviin kantautui uutisia Oulusta, jossa äärimmilleen viedyt turvatarkastukset koettelevat kaikkia harrasteilmailijoita, kenties jopa sietämättömästi. Ongelmia tuo myös se, että odotustilanteita ei voi ennakoida. Tai harrasteilmailu muilla lentokentillä. Pahimmillaan nähtäneen jopa tunnin odotuksia kaikkein kiivaimpaan aikaan sesonkia, varsikin IMC-olosuhteiden vallitessa. Pienenä lohtuna lienee kuitenkin se, että tornin ollessa kiinni liikenteen voi kuvitella sujuvan yhtä joustavasti kuin aikaisemmin sen tarjotessa lennonjohtopalvelujaan. Kestääkö Malmin käyttäjäkunta enää uusia hinnankorotuksia tai lentämistä vaikeuttavia viranomaistoimia. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja arvatakseen, että Malmille ilmestynyt verkkoaita ei jää tällä sektorilla viimeiseksi. moottorilento helmikuu 2006 41 Cessnalle vierailu ja parin tunnin pysäköinti maksavat karvan alle 40 euroa, joten ensi kesänä jäätelöllä piipahtavia "turisteja" lienee turha Malmille odotella töön tulleiden uusien porrastusohjeiden myötä. Alueella toimivilta tahoilta innottomuus tehdä lakkautusuhan alla olevaan kenttään mitään investointeja on täysin ymmärrettävää, mutta jos räjähdysmäisesti kohonneita käyttömaksuja perustellaan kiinteistöjen kustannuksilla, ränsistyminen ihmetyttää suuresti. Kun esimerkiksi lentokoululle ilmoitetaan ilman ennakkovaroitusta merkittävän kuluerän kallistumisesta 150 prosentilla, en liene väärässä kun arvaan monen kartoittavan mahdollisuuksia toimia jossain muualla. Jos kuvitellaan vaikka ultra, jonka perässä laskuun on tulossa nopea kaksimoottorinen, ei tornissa ole muuta vaihtoehtoa kuin varmistaa tuo 1500 metriä hyvissä ajoin etukäteen. Terroristien pelon maksavat kalliisti liukastelevat kentän käyttäjät.. Malmilla toimivien kaupallisten ilmailuyrittäjien tuntoja ei tarvitse arvailla. Jossain kuitenkin tulee raja vastaan - ja Malmilla kenties kausikortin hinnan verran aikaisemmin. I Vaikeammin, kalliimmin Vaikka Malmin lentoasema on näyttävästi saatu maailmanlaajuiseen tietoisuuteen ainutlaatuisena kulttuurikohteena, ei tarvitse olla suurikaan asiantuntija nähdäkseen lentokentän rakennusten rapistuvan kunnon
Lentäminen alkoi vasta 1. Lentotoiminnan alkuun saattamiseksi tilattiin Jämiltä Harakka I:n rakennussarja. Vuonna 1963 toimintaluvut ponnahtivat valtakunnan huipulle, kun startteja kertyi 3607. Merkkivuotta ei erityisemmin vietetty. Pienessä kerhossa on jatkettu talkoilla tekemisen hengessä, mutta niin muuttuva aika kuin eurooppalaiset viranomaismääräykset sekoittavat kuvioita. 42 kerhotoiminta helmikuu 2006 Työtä ja tuulta Kymi-jutun perinteinen ohjaamonäkymä vuodelta 2005 on LS 8:sta syyskuussa. Vuonna 1946 kerho osti Jämiltä vielä lievästi vaurioituneen Grunau-9-koneen. Lentosäät Kymissä olivat vaihtelevia tuulen, sateen ja poutasään vuorotellessa. Kerhon vuoden kohokohdaksi varmasti nousee valtakunnallisestikin merkittävä saavutus: Oiva Lehtisen 20 000. Kurssilaisillakin riittää nykyisin kesällä muuta puuhaa kuin kentällä notkuminen - niinpä koulutus venyy helposti syksyyn. tammikuuta, kun Erkki Nikkinen suoritti uudella Harakalla sen ensilennon. Toiminnan tulevaisuutta Karhulassa kuten muuallakin varjostavat lisääntyvä ilmailuhallinnon byrokratia ja sen moninkertaistuvat kustannukset. Vielä pirteä 60-vuotias Vuonna 2005 Karhulan Ilmailukerho täytti 60 vuotta. lento syyskuussa 2005. Tämän vuoden jälkeen Karhulan Ilmailukerho on pysynyt näissä huippulukemissa, eikä vuosi 2005 tehnyt poikkeusta. Lentokauden vaihtelevat säät Kauden lentotoiminta aloitettiin viimeisten lumipenkkojen vielä reunustaessa kiitotietä 31. Ensimmäisen kerran Oippa nousi taivaalle vuonna 1958. V uosi 2005 kului Karhulan Ilmailukerhossa perinteisen lentämisen ja kovan työnteon merkeissä. Kesällä 1959 kerho siirtyi 2-paikkaiskoulutukseen Rhönlerche II:lla. Loppukauden termiikit ovat parhaimmillaan eli variometrissä on tyypillinen +0,3 m/s lukema ja korkeutta on huimat 650 metriä. Jyrki Laukkasen sarja Karhulan Ilmailukerhon vaiheista jatkuu jo yli 40 vuoden perinteellä. Tällöin nimi vaihdettiin Karhulan Ilmailukerhoksi ja kerho hankki ensimmäisen oikean purjekoneensa Komarin, joka ostettiin Helsingin Purjelentokerholta. Pentti Lehtinen, Oiva Lehtinen ja Jyrki Laukkanen lensivät silloin muutaman lennon Harakka III:lla kauniissa kevätsäässä. Lentotoiminta oli varsin hiljaista Harakalla ja Grunau9:llä aina vuoteen 1957 asti. maaliskuuta. Kalustona olivat silloin Rhönlerche, PIK-5b ja Ka-6CR. Pari ensimmäistä vuotta kului näiden koneiden rakentamisessa ja kunnostamisessa. Kone on säilynyt nykypäivään ja se on lentokuntoisena kerhon Lentomuseossa. Vuonna 1948 nimi muutettiin Kymin Ilmailukerhoksi. Kerho perustettiin 2. tammikuuta 1945 nimellä Kymin Purjelentokerho. Tästä kului vielä pari viikkoa, ennen kuin lumet lopulta sulivat ja kenttä kuivui traktoria kestäväksi.
Huhtikuun puolessa välissä lennettiin jo matkalentoja. Keskinostot olivat parhaimmillaan vain 0,2 m/s ja lentokorkeus vaihteli välillä 250-500 metriä. Harakan puikoissa on koneen kunnostanut Oiva Lehtinen. Pylväläisen Raunon rakentama Tiira vieraili syyskuussa viikon verran Kymin Lentomuseossa sen jälkeen, kun vakiovieras Gauntlet oli jo siirretty talveksi Halliin. lokakuuta. Kentän kiertelyn ohella matkalentoja lennettiin aina sään salliessa. Kerho oli perustettu tammikuussa 1945, mutta lentämään päästiin tammikuussa 1947, kun Harakka oli saatu valmiiksi. Purjelentokausi Kymissä aloitettiin 31. Myös koulutusvastuu näyttää jäävän pienen vanhan kaartin vastuulle. Hyviä säitä riitti runsaasti loppukevään ja alkukesän aikana. Purjelentokursseilla C-tutkinnon sai valmiiksi kuusi oppilasta, Valtteri Herrala, Pekka Eerola, Ville Kaaronen, Ville Pitkänen, Ville Oksanen ja Simo Pesu. Purjelennon SM-kisoihin Räyskälässä kesäkuussa kerhosta osallistui Hannu Nurmiranta. Hannu voitti 15 metrin luokan Ventus 2a:lla. huhtikuuta. Keskimäärin vaatimattomista säistä huoli- Kymin Purjelentokerhon A-kurssilaisia Kymissä Harakka I:n edustalla kesällä 1947. Tämän kirjoittaja sinnitteli viimeisen oikean termiikkilennon LS 4:lla 17. sija). Alkusyksyyn toivottiin vielä parempia säitä, mutta toive ei toteutunut, eikä muutama lupaava lentopäivä parantanut kokonaiskuvaa. Kai Holmroos kävi Englannissa Husbands Bosworthissa nuorten MM-kisoissa kerhon Jantar Standard 3:lla. Muutaman koneen vakuutus riitti viikkoa pidemmälle. teksti ja kuvat JYRKI LAUKKANEN kerhotoiminta helmikuu 2006 43 Karhulan Ilmailukerho 60 vuotta Varsinainen purjelentotoiminta päästiin alkamaan 14. Neljältä jäi syksyn tultua kurssi hieman kesken. Loppukesästä säät muuttuivat oikullisemmiksi ja jälleen varsin usein kova tuuli lopetti lentotoiminnan. Tiiralla lennettiin myös muutama lento Kotkan taivaalla katsojien iloksi.. Näistä kaksi ehti jo lentää yksinkin. maaliskuuta lentämällä Harakka III:lla. Olosuhteista huolimatta lentäjien määrä oli melko vähäinen. Kerho täytti alkutalvella 60 vuotta ja kerhon ensimmäinen lento tehtiin Harakalla tammikuussa 1947. Säät hidastivat koulutusta koko kesän, mutta ongelmana oli edelleen myös oppilaiden saaminen kentälle. Lokakuun puolessa välissä alkoivat erilaiset työkohteet painaa päälle, koneiden vakuutukset umpeutuivat ja suurin osa koneista purettiin talviteloille. Kesäkuussa Hannu osallistui Eskilstunassa MM-esikisoihin ja heinäkuussa EM-kisoihin Räyskälässä (11. Monille oppilaille muut menot menivät lentämisen edelle. Samana päivänä löytyi jo hyviä nostoja. 2-4 m/s nostot veivät yli 2000 metriin
Nuoremmat kerholaiset ovat kiireisiä moninaisissa toimissaan. Mistään lentoturvallisuudesta ei voi olla kysymys. Jousi, joita sai valmistajalta, vaihdettiin uuteen. Nykyiset asiaan omistautuneet puuhamiehet ovat ainakin Karhulassa jo ikääntyvää joukkoa. Kun luvassa on vielä yli kaksisataa prosenttia nousevat lupakirja- ja viranomaismaksut, kasvavat polttoaineiden hinnat, lisääntyvät direktiivit ja muut vastaavat, näyttää tulevaisuus harrasteilmailun kannalta melko synkältä. Niinpä ASK-23 valmistuu vasta seuraavalle lentokaudelle. Tulevaisuudessa näyttää purjekoneidenkin huolto- ja korjaustoiminta muuttuvan kerhotoiminnan ulottumattomiin. 44 kerhotoiminta helmikuu 2006 OIPAN 20 000 LENTOA maisille yrityksille (jos sellaisia sitten löytyy), tulee varmasti kerhoille niin kalliiksi, että nykyinen harrastuspohjainen purjelentokerhotoiminta tulee väistämättä kuolemaan kustannusten takia. Toisen sijan jakoivat Risto Oksman ja Hannu Kiiskinen. On uskomatonta, että joku seurauksista piittaamaton taho ajaa asioita tällaiseen menoon joko tarkoituksella tai tyhmyyttään. Juhlalennon hän lensi 6-vuotiaan pojantyttären Ursulan kanssa ASK-21:llä. syyskuuta. Vuoden lentojen saldoksi kertyi 2669 lentoa (edellisenä vuonna 2669) ja 1676 tuntia (edellinen 1676). Lisääntyvää byrokratiaa ja kustannuksia Huoltotoiminnasta vastaavalle Lehtisen Oivalle kertyi pieniä koneiden paikkauksia sekä yksi suurempi urakka. Kymissä keskiarvo 50 vuoden kokemuksen perusteella on tosin kolme kertaa. Sitten tulivat uudet määräykset ja kytkimet pitää lähettää valmistajalle Saksaan 2000 hinauksen jälkeen. Sellainen ei harrastuspohjalta tule onnistumaan. Tulevaisuutta osoittavana pienenä ennakkotapauksena on TOST-hinauskytkimien huolto. Kerhon puuharyhmä, jonka keskiikä liikkui 60 ikävuoden tienoilla, aher-. Menneinä hyvinä aikoina kytkimet tarkastettiin ja huollettiin kerhoissa vuosittain valmistajan ohjeiden mukaan. Nyt aiemman tasoinen korjaussuunnitelma ei enää kelvannut Lentoturvallisuushallinnolle (nykyinen Ilmailuhallinto). Kuvassa vasemmalta Poiju-lehden päätoimittaja Jorma Haapamäki, Oiva Lehtinen, Jari Vilkas, Janni Savolainen ja Arvo Heiskanen. matta Olli Olkkonen sai lennettyä KCmerkkinsä valmiiksi. Voi olla mahdotonta löytää monimutkaiseen byrokratiaan perehtymistä vaativiin tehtäviin uusia puuhamiehiä, jotta huoltotoimintaa pystyisi uudessa määräysympäristössä pyörittämään. Muutaman kerran 50 vuoden aikana kytkimen jousen toinen sakara meni poikki, jolloin hinauslanka laukesi jo koenykäisyssä. Järjen käytölle ei enää tunnu nykymaailman menossa löytyvän sijaa. Ehkä EU:n pyöriäistarkkailijoiden talvitehtäviin voisi lisätä hinauskytkimien vuosittaisten häiriötilastojen ja lentoa kohti tehtyjen laukaisujen selvittämisen. Kerholaisia kokoontuneena saattamaan Oiva Lehtistä hänen 20 000. Oiva lensi ensimmäisen lentonsa Anjalassa Junkkarinjärven jäällä 9. Kioskille ei löytynyt enää pitäjää, kun vieressä on aina auki oleva lähikauppa. Oiva on toiminut lennonopettajana vuodesta 1963. Lisäselvityspyynnön perusteella piti hankkia tehtaalta rakennepiirustuksia, tarkennettuja korjaussuunnitelmia, käytettyjen materiaalien spesifikaatioita ja tyyppihyväksyntätodistuksia. Ensimmäisenä urakkana oli kerhon jo vuodelta 1960 olevan kioskirakennuksen purkaminen. Vuonna 2005 Oiva lensi 600 koululentoa. Antti Rantanen puolestaan lensi vuoden ainoan HC:n Kymissä. Oiva on pienen ikänsä tehnyt vastaavia korjauksia. Jos lentokelpoisuuden edellyttämä huolto- ja korjaustoiminta saatetaan purjekoneissakin samalle tasolle kuin liikenneilmailussa, se ei enää kerhoissa onnistu. Viisaat viranomaiset toimistoissaan päättivät, että jokaisella hinauksella kytkintä käytetään viisi kertaa. Kovatasoisissa kisoissa voittajaksi selvisi Osmo Kalliomäki. Korjaustöiden aloitusta viivytti korjausluvan saaminen. Tuo 2000 vetoa tulee laskennallisesti siitä, että jouselle on arvioitu kestävyyttä 10 000 laukaisua. ASK23 teki heinäkuussa niin kovan laskun, että runko murtui siiven alta molemmilta sivuiltaan. Syksyn perinteiset maaliinlaskukisat pidettiin 11. lennolleen syyskuussa 2005. Saatujen käyttökokemusten perusteella jousi kesti esimerkiksi edellisessä koulukoneessa ainakin 10 000 hinausta. Toisaalta Hallissa Lentokerhon K8b:n kytkimen jousi meni poikki 600 lennon jälkeen. Kuluneet osat vaihdettiin. Selailin verkossa Suokkaan Akin ansiokasta esitystä vuonna 2008 syksyllä voimaan tulevista huoltojärjestelyistä. Asia vaikutti niin monimutkaiselta että huolimatta Akin suosittelemasta kaksinkertaisesta läpikäymisestä, putosin jo kättelyssä kärryiltä. Sain kuitenkin sellaisen kuvan (joka voi tietysti olla virheellinenkin), että kerhojen nykymuotoinen huoltotoiminta ole enää mahdollista tai sitten kerhossa pitää olla joukko erittäin hyvin uuteen byrokratiaan perehtyneitä ammattilaisia kaikkine kelpuutuksineen. Toiminnan siirtäminen ammatti- Purku- ja rakennustöitä Syksyn lennot lopetettiin paitsi yhä kasvaneiden vakuutusmaksujen (Kymissä ei ole edes kaskovakuutuksia) säästön myös rakennuspuolelle langenneiden töiden vuoksi. helmikuuta 1958
Kymin starttipaikalla syyskuussa 2005 ovat kerhon kovimmat "rassit" LS 8, SZD-55 ja Discus valmiina syksyn viimeisille lennoille. kerhotoiminta helmikuu 2006 45 Koulukone ASK-21 koululennolla syyskuussa. Kalusto ja asut ovat melkoisesti muuttuneet verrattaessa vuoden 1947 A-kurssin kuvaa.. Monella kurssilaisella saatiin koulutus valmiiksi vasta syksyllä, kun oppilailla oli kesällä paljon muita menoja. Kuvassa vasemmalta Osmo Kalliomäki, Jouni Teikari, Leo Enegren, Antti Rantanen, Valtteri Herrala ja Valtterin kaveri
Museohallin takaosan maasto on laskevaa ja vetistä. Erityisen työlääksi homman tekivät nykyiset sinänsä hyvät lajittelumääräykset. Vuonna 2005 museohallissa on ollut näytteillä MiG-21BIS, MiG-21F-13, Draken, Gnat, Fouga, Gauntlet, Stieglitz, Utu, PIK-5c, Harakka I, II ja III, Moottori-Harakka sekä Tiira viikon ajan. Uuden jäsenen maksu määräytyy liittymiskuukauden mukaan: tammi-maalis 55 euroa, huhti-kesä 45 euroa, heinä-syys 38 euroa ja loka-joulu 31 euroa. Tähän nousee 17 metrin pidennys museohalliin. lentokunnossa oleva Harakka III sai kunnian aloittaa 60-juhlavuoden lentokauden maaliskuun lopussa. Puuston poiston jälkeen pehmeä maa-aines piti kaivaa pois ja aloittaa kuopan täyttäminen rakennuspohjaksi sopivalla maalla. 46 kerhotoiminta helmikuu 2006 Kerhon syksyllä 10 vuotta täyttänyt Lentomuseo on edelleen toiminut aktiivisesti. si rakennuksen purkamisessa pari viikkoa. Syyskuussa museossa oli viikon vierailulla Pylväläisen Raunon rakentama Tiira OH-IRB, jota kävi paikallislehdessä olleen jutun innoittamana ihaile- massa runsaasti kiinnostuneita. Museossa kävijöitä oli noin 4000. Tilaamalla ILMAILUN varmistat saavasi jatkuvasti jokaisen lehden irtonumerohintaa edullisemmin suoraan kotiisi. Kyllä! Tilaan ILMAILU-lehden edullisena kestotilauksena vuodeksi eteenpäin hintaan 40 euroa. Museo on ollut erinomainen ilmailutietouden levittäjä. Nykyinen 20 metriä leveä ja 30 metriä pitkä rakennus saa 17 metriä lisää pituutta. Lentomuseo kiinnostaa Kerhon syksyllä 10 vuotta täyttänyt Lentomuseo on edelleen toiminut aktiivisesti. Tilaus jatkuu automaattisesti, mikäli sitä ei erikseen peruuteta. Tarkoituksena on saada pohja täyteen ja tasatuksi, jotta ensi kesänä päästään aloittamaan hallin laajennuksen pystytys. Kesän pysyvä vetonaula on ollut Lentotekniikan Killan Gloster Gauntlet, joka päivystää kesäisin Kymin museossa. Kerhon vanha Karhu-Sisu pääsi maansiirtotöihin. Museolla on käynyt monipuolinen valikoima yksittäisiä vierailijoita ja erilaisia ryhmiä lähiseudulta, kauempaa Suomesta sekä runsaasti ulkomaalaisia. Kaikki romu ja jäte piti lajitella seitsemään eri kasaan tai lavalle. Olen kiinnostunut ilmailusta laajemmin ja haluan liittyä Suomen Ilmailuliiton jäseneksi. Rekisterissä ja Lentomuseon laajennus käynnistyi syksyllä. Jäsenmaksuun sisältyy ILMAILU loppuvuoden ajaksi. Kun kioski oli purettu, aloitettiin museohallin laajennuksen maasto- ja pohjatyöt. Helpoiten tilaat tai liityt netissä: www.ilmailuliiitto.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi ILMAILU Ilmailulaji ja synt.aika (jäseneksi liittyvät) Suomen Ilmailuliitto ry TUNNUS 5002374 00003 Vastauslähetys Osoite Postitoimipaikka Allekirjoitus Ota kupongista valokopio jos et halua leikata lehteäsi
Siis sellaisen, jolla ilmailija voi kertoa muille olevansa ylpeä harrastuksestaan. Erityisesti Yhdysvalloissa vaarana ovat oikeusjutut, jos potilaalle kuitenkin käy huonosti. Liitto varaa mahdollisuuden olla jakamatta palkintoa, mikäli toteuttamiskelpoista työtä ei löydy. roger Juuri kun olemme vähitellen tottuneet siihen, että ilmailijoita hallinnoi ILL, ei IH (eli entinen Ilmailuhallitus), Lentoturvallisuushallinto erotettiin omaksi viranomaisyksikökseen nimeltä Ilmailuhallinto. Jotain vastaavaa siis haetaan. Tarran muoto pitäisi olla suunnilleen tämä ilmoituksen kaltainen, mutta myös muita voidaan harkita. Tarrassa pitäisi olla ytimekäs iskulause, jonka voi painaa niin suureen kokoon että sen myös huomaa. Käsittelykapasiteetti on riittämätön, etenkin kun laukut on käytettävä erillisessä läpivalaisupaikassa. Finnairin tulevaisuudelle onkin kriittistä, että lentoaseman matkatavarakäsittelylle saadaan ajanmukaiset tilat. SUUNNITTELE TAKALASITARRA ILMAILULIITOLLE Suomen Ilmailuliitto ja ILMAILU-lehti julistavat kilpailun takalasitarran suunnittelusta. Valitettavasti kovin tuttuja juttuja; lisää kaivataan, Julkaistuista on luvassa jokin palkkio, jota tähän hätään ei ole vieläkään tarkemmin määritelty. Palkintona suunnittelukilpailussa on Blue1-lentoyhtiön lento valinnanvaraiseen yhtiön reittikohteeseen. Hitaat omaksujat ovat nyt vahvoilla, he voivat jatkaa puhumista II HOOSTA ja ovat vaihteeksi taas oikeassa. Liitolla oli aiemmin tarra, jonka sanoma oli "Ilmailu - arjen yläpuolella". Ongelmaksi on osoittautunut se, että Helsinki-Vantaan lentoasemaa ei ole mitoitettu tällaiselle kauttakulkuliikenteelle. Koneessa oli mukana kiukkuisia suomalaisia, jotka menettivät jatkoyhteytensä. Haluttaessa julkaistaan kertojan nimi. helmikuuta 2006 mennessä osoitteeseen Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI tai sähköisessä muodossa osoitteeseen sil@ilmailuliitto.fi (painokelpoinen tiedosto). Henkilökunta auttaa ensin potilasta ja sitten kuulutetaan: "onko koneessa lääkäriä?" Ainakin laajarunkokoneesta usein löytyykin ammattilainen, mutta nykyisin ei ole enää niin varmaa, että hän pomppaisi ylös ja rientäisi avuksi. Jutut yhteystietoineen pyydetään toimittamaan lehden posti- tai sähköpostiosoitteeseen. roger. Aasian liikenteestä on löydetty se tuotto, jota Euroopasta, kotimaasta tai etenkään rajusti kilpailluilta Atlantin reiteiltä ei olisi ollut saatavissa. Yksi heistä kertoi, että kyseessä oli jo kolmas vastaava tapaus. Vaikka tällaista ei olisi osunut omalle kohdalle, tiedämme tilanteen. Esimerkkitapauksessa kello 16 starttaava kone odotteli tunnin verran, jotta pakaasit saatiin koneeseen - näin ainakin henkilökunnan kuulutusten mukaan. Niinpä seurauksena on tilanne, jossa Eurooppaan suuntautuvat lennot voivat myöhästyä, koska jatkomatkustajat tai erityisesti heidän matkatavaransa ovat myöhässä. kuppilatiima helmikuu 2006 47 kuppilatiima Finnairin kasvustrategia on menestyksellisesti suuntautunut itään. Lääkärit eivät hoitovirhesyytteen pelossa enää välttämättä uskalla tulla avuksi etenkin jos aterian kera on tullut nautittua viiniä ja päälle konjakki. Eli taas meillä on IH... Tekstin pitäisi olla lajiriippumaton, jotta se sopii niin lennokkiharrastajalle kuin taitolentäjälle - ja kaikille siltä väliltä. Suunnitelma pitää lähettää liittoon 20. Hippokrateen valan velvoite jää toiseksi miljoonakorvausten pelon rinnalla. roger Toive ilmailuvitsien lähettämisestä toimitukseen toi jonkin verran palautetta. Muut kutsunevat viranomaista vielä pitkään ILLIKSI. roger Kun satoja ihmisiä pakataan useiksi tunneiksi samaan putkeen, on odotettavissa että ennemmin tai myöhemmin joku sairastuu. Ideanahan on syöttää matkustajia Suomen kautta Aasiaan/Eurooppaan. Pahimmillaan iltapäivällä tulee pienen ajan sisällä useita MD-11-laajarunkokoneita Aasiasta. Aasiasta tulevien matkalaukut on läpivalaistava ennen jatkolentoja muualle Eurooppaan. Suomalaiset muodostavat vain pienen osan asiakkaista. Finnairin mukaan laukkuja ei odoteta, mutta käytännön kokemukset kertovat toista
Suomen Ilmailuliiton jäsenet on vakuutettu Pohjolassa. Lisätietoja vakuutuksesta saat Pohjolasta: Järjestöyhteydet, lisenssivakuutukset, puh. Vakuutus on voimassa myös kilpailuissa, kaikkialla maailmassa maissa, joiden ilmailumääräykset noudattavat kansainvälisiä ilmailusuosituksia. Vakuutus korvaa ilmailua harrastettaessa sattuneet tapaturmat. Vakuutus on voimassa Suomen Ilmailuliiton jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Kaikki kunnossa! Vakuutuskin varmuuden vuoksi. Vakuutus on voimassa Suomen ilmailumääräysten mukaisessa ilmailutoiminnassa kaikissa lajeissa ohjaajana, matkustajana, opettajana, oppilaana, katsastajana tai tarkastajana. Vakuutus ei ole voimassa ansiotoiminnassa. 010 559 11. Ilmailun lajit moottorilento laskuvarjourheilu riippu- ja varjoliito ultrakevyt lentäminen nousuvarjotoiminta purjelento moottoripurjelento lennokkiurheilu experimental-rakentaminen kuumailmapallolento lennokkiurheilu K U N S AT T U U N I I N TA P A H T U U il1205s48 1 29/10/08, 12:05 www.pohjola.fi. Vakuutukseen kuuluu maksettujen hoitokulujen korvaus sovittuun enimmäismäärään asti, korvaus pysyvästä haitasta ja kuolinkorvaus