Ilmailulehti 2/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 euroa PALLOLENTÄJÄT JAPANISSA 15 000 lentotunnin mies: JAAKKO KUUSISTO Tutustuimme: UUDENKARHEA BOEING 747 SUOMESSA 2007-12 07002 6 41 488 2 8 880 30 288803-0612 PAL.VKO. Numero 2/2007 70
Faks (Kon mak TILA Vuos Ilme sa. ILMA ry:n ISSN Isoveli Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on useita ilmailualan vaikuttajia. Eikä tuon kokoluokan edustaja hajaäänillä juuri minnekään liikahdakaan. Isoveli toivottaa hyvää kevään jatkoa ja muistakaa äänestää. ULKO Chri chris TOIM Ilma Hels 0070 Puh. eduskuntavaalit ja samalla vietetään vaalien 100-vuotissyntymäpäivää. Lisäksi em. Suomen laissa on oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti määritelty viranomaisille tarkat pätevyysvaatimukset ja valintamenettelyt, jotka yhdessä takaavat sen, että kansalaiset voivat nukkua yönsä levollisesti. Isoveljen mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa. Koulutukseltaan hänkin on ylioppilas. Vai voivatko sittenkään. Nimittäin eihän se mikään pikku voi olla, jos näppäräsorminen neuloo berberistä helposti puolijoukkueteltan ja vielä jää rippipukutarpeet yli. Olkoonkin, että heiltä ei vaadita voimassaolevia lentolupakirjoja tai korkeakoulututkintoja. Koulutus- ja lupakirjatoimistossa ei kenelläkään ole myöskään normityöhön yleensä vaadittavaa oikeustieteellistä tutkintoa tai koulutusta. Eräällä heistä on yksityislentäjän lupakirja, joka on vanhentunut 80-luvulla. Lisäksi toimisto osallistuu lainkaltaisten ilmailumääräysten ja kannanottojen valmisteluun omalla toimialallaan. Eräs taas on suorittanut 1990-luvun alkupuolella Helsingin Ilmailuteorian ammattilentäjän kurssin. Heillekin on sattunut ja tapahtunut. 2 isoveli helmikuu 2007 korkealtajakovaa@gmail.com KUS Suom Finla 70. Painajaisen unesta teki se, että Tony vaikutti suoraselkäisine olemuksineen ja tummine pukuineen selvästi ylikoulutetulta istumaan siellä tiskin takana... Toimimme johdonmukaisesti, tasapuolisesti, luotettavasti ja joustavasti. Itäeurooppalaistyyliseltä hallintoalamaiskohtalolta meitä suojelee kuitenkin Suomen Perustuslaki, joka viisaudessaan jyrähtää, että valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut vaaleilla valittu eduskunta. v Aika VAST Mikk mikk Mitäpä jos... Makuhermoni jo melkein aistivat Presidentti-kahvin ja siniristilipuksi koristellun lakkatäytekakun täyteläisen, tunteikkaan ja isänmaallisen makuyhdistelmän. Asioitamme Ilmailuhallinnossa on hoitamassa ihmisiä, jotka ovat tavallisia ihmisiä, kuten kaikki ilmailijat. Näin siksi, että kuluvan vuoden maaliskuun kolmantena sunnuntaina Suomessa järjestetään 35. Neljän vuoden välein nähtäisiin, kuinka työpaikkansa puolesta pelkäävien ilmailijanedustajien hymyä mallintavat irvistykset ilmestyisivät nelivärimainoksina katukuvaan ja sloganit lupaisivat, että "Pidämme tärkeänä hyvää asiakaspalvelua. Siltikin ilmailuviranomaisemme yltävät parhaimmillaan yli 4.000 euron kuukausiansioihin. Ja taas eräällä on ollut ansiolentäjän lupakirja, jonka viranomainen on peruuttanut 1987. *** Tämän tarkastelun jälkimainingeissa näin unta, että olin Ilmailuhallinnossa hakemassa ultrakevytlennonopettajan kelpuutusta. Isoveljen kolumni ilmestyy toistaiseksi ILMAILUSSA Korkealta ja kovaa -otsikon alla. Artik ovat vältt liiton taa tami vast tuks Ilma lähe säily. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, valvoo hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toimintaa sekä hyväksyy kansainväliset sopimukset. Tutkitaanpa esimerkkinä jokaiselle ilmailijalle tuttua Ilmailuhallinnon Koulutus- ja lupakirjatoimistoa, joka huolehtii koulutusluvista, lupakirjoista, lento- ja teoriakokeista ja tarkastuslennoista sekä kaikkiin näihin liittyvästä valvonnasta. Anekdootti kertoo, että kansanedustaja (palkka 5.400/kk) Halmetta ei ole koskaan nähty pikkutakki päällä. Ilmailuhallinto antaa lentoturvallisuus- ja turvanormeja, myöntää lupia ja oikeuksia, ylläpitää rekistereitä, valvoo ilmailutoimintaa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön. Koulutukseltaan hän on sosionomi. Aika hyvin vaikkapa ylioppilaaksi! Toimistossa työskentelee hyvissä vakansseissa siis muun muassa ylioppilaita. Faks ilma TILA MUU Faks ulma Puh. PAIN Pain Saks 3010 Puh. Siellä kuluneen tiskin takana istui totisena ja kulmat kurtussa apulaisjohtaja Tony Halme, joka tuijotti minua pistävästi ja pohti puoliääneen, että tämä hakemuksesi näyttää olevan kotoisin syvältä exit only -luukusta. Yhteisistä asioistamme on täten päättämässä joukko päteviksi ja sopiviksi katsomiamme ja valitsemiamme kansamme edustajia. Osalla lupakirjat tai kelpuutukset eivät ole voimassa tai ne on peruutettu ja osalla niitä ei ole koskaan ollutkaan. Reagoimme asiakaspalautteeseen viivyttelemättä ja tehokkaasti". Eihän viranomaista voi valita määräajaksi eikä varsinkaan vaaleilla. He vain sattuvat olemaan palkkatyössä viranomaisina. Hän ei ole koskaan toiminut ammattilentäjänä tai lennonopettajana nykymääräysten mukaisessa lentotoiminnassa. Ilmailuhallinnollakin on siis kiistatta todellista valtaa, joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen ilmailijan elämään. Eräällä taas on ansiolentäjän lupakirja, joka ei ole enää voimassa. Faks mac pc@ ILMO JA TA Puh. henkilöiden alaisina toimivista koulutus- ja lupakirjatarkastajista kukaan ei ole toiminut ammattimaisesti lentäjänä tai lennonopettajana nykymääräysten mukaisessa lentotoiminnassa. *** Suomalaisen ilmailijajoukon näkökannalta tarkasteltuna Ilmailuhallintomme rooli muistuttaa eduskuntaa. No ajatusleikki vaaleista on tietysti täysin absurdi. Viimeksi vaalikarja punnitsi muun muassa Tony Halmeen riittävän päteväksi showpainimaan kansan asiat kuntoon ja niinpä ukko röyhäytettiin kunnon äänivyöryllä Arkadianmäelle. Mitäpä jos Ilmailuhallintokin olisi vaaleilla valittu ja "ilmailijanedustajat" istuisivat määräajan. Hän ei ole koskaan toiminut ammattilentäjänä eikä lennonopettajana muualla kuin ilmailukerhon harrastuslentäjien koulutuksessa. Koulutukseltaan hän on päällystöopiston suorittanut sotilaslentäjä. Hän ei ole koskaan toiminut ammattilentäjänä eikä toiminut lennonopettajana. Eduskunnalla on siis kiistatta todellista valtaa, joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen Suomen kansalaisen elämään
Kuten alussa kerroin, ILMAILU viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan ja yksi tapa korostaa pitkää historiaa, on tehdä lehdestä nykyaikaisemman näköinen. (03) 42 441 Faksi (03) 4244 200 mac@auranen.fi pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAKALENTERI Puh. sisältö helmikuu 2007 3 KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. Istuimme siis vuorotellen päätoimittajan pallilla. ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja ISSN 0019-252X Artikkeleista esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Mannerheimin tervehdys. ILMAILU ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. 2 3 4 9 10 13 14 16 18 22 26 30 32 34 36 38 39 40 47 Isoveli Pääkirjoitus - Ilmailua jo 70 vuotta Kuumailmapalloilijoiden kisavuosi Ilmailijan kirjakauppa 15 000 tunnin mies: Jaakko Kuusisto Purjelentouutta Moottorilentouutiset Laskuvarjourheilijoiden Bartic-tapaaminen Kymin ja Karhulan Ilmailukerhon vuosi Ilmailumedikaalimuutokset 2007 Uusi rahti-Boeing ILMAILUN syynissä Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut MT:n palsta - One Six Right -elokuva Ilmailu kuulee vitosena Lentokapteenin arvonimi Kari Cajanderille PIK-27 -projekti kesti yli 10 vuotta Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Palloja kuvattuna MM-kilpailujen iltalennolla lentoonlähdön jälkeen. Kirjoita kirje, meilaa tai soita minulle. Heitän tässä pähkinän purtavaksi: millaisia juttuja ja kenestä haluaisit lukea. Tero ehti tehdä päätoimittaja-aikanaan useamman ulkoasu-uudistuksen, joten mistään vallankumouksellisesta tempusta ei ole kysymys. Kaikki mielipiteet ja ehdotukset ovat tervetulleita. Siirtyminen Suomen Ilmailuliittoon ja lehteen oli poikkeuksellisen helppoa, koska edellinen päätoimittaja, vanha kollegani Tero Tuominen, "suostui" työskentelemään kanssani liki kuukauden samaan aikaan. Silti haluan vaivata ILMAILUN lukijoita eli esimerkiksi sinua. Se on totta - toistaiseksi. Aloitin tämän juhlavuoden alussa ILMAILUN päätoimittajana. Terosta emme onneksi pääse kokonaan eroon, sillä hän jatkaa vapaana toimittajana erikoisalanaan ilmailuaiheet. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi ULKOASU Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi uvat eiltä tutmilkapa uun irja, asinut iraninut kaiiston ngin kaan kuin ksels- ja sesti entoassa n. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Faksi (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Toisaalta olisi hauska nähdä juorulehden tyyliin toimitettu ilmailulehti, mutta väitän, että lukijat loppuisivat aika pian. ILMAILUN ulkoasu muuttuu tämän vuoden aikana. ILMAILUUN asettumista nopeuttivat myös uudet työkaverit. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Ai, mitä sitten aion tehdä ILMAILUSSA. Sanomattakin lienee selvä, etten tuo niin sanotun keltaisen lehdistön toimintamalleja ILMAILUUN. Kuva Inkeri Kortelainen. ILMAILUA JO 70 VUOTTA Aika tasan seitsemän vuosikymmentä sitten ilmestynyt ensimmäinen ILMAILU-lehti on mielenkiintoista luettavaa. Hyvä kysymys, joka on esitetty minulle moneen kertaan. Mannerheimin myöhemmin paljon siteeratut sanat "Isänmaa ei ole ainoastaan maankamara, jolla astumme ja vesi, joka rantojamme huuhtelee, vaan myös yllämme väreilevä ilma", pitävät 70 vuotta myöhemminkin paikkaansa. Pääkirjoitussivulla, eli tällä samalla, jota nyt luet, oli C.G.E. ILMAILUHAN näyttää ihan samalta kuin ennenkin. Palkitsen parhaat vinkit ja ehdotukset ilmailullisella palkinnolla! Mikko Sokero Vastaava päätoimittaja ka ieon S-. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin mukaan maksukuitin kopio) TILAUSHINTA Vuosikerta 44 euroa. kään oa tai olin ajan a ja ijotti ksesi aisen ineen siellä ä. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Kaikki Suomen Ilmailuliiton lajit saavat tilaa lehdessä tarpeen mukaan. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 Forssa Puh. Silloinen Suomen Ilmapuolustusliitto, nykyinen Ilmailuliitto, julkaisi ensimmäisen ILMAILUN näytenumeron (kuva yllä). Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Ole yhteydessä minuun, jos haluat vaikuttaa tulevaisuuden ILMAILUUN. Ei siksi, että päätoimittaja vaihtui, vaan siksi, että on tuorestamisen aika. Suomen Ilmailuliitossa työskentelee nuorekas porukka, joka otti ennakkoluulottomasti vastaan juorulehdistön palveluksessa olleen toimittajan. Välillä ihan kirjaimellisestikin. ILMAILUN sisältö, joka on se pääasia, tulee terävöitymään entisestään. Samalla siirtäisin itseni varmaan työttömyyskortistoon. Ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Ylimmäisenä Suomen Jukka Kujalan kipparoima OH-DCF
Kilpailuvuoden päätti Japanin Motegissa lennetyt MM-kilpailut marraskuun lopulla. Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho järjesti lajin 22. Kilpailua johtanut kaksikko Inkeri Kortelainen ja Arto Kupiainen lähetti kilpailijat neljälle lennolle, joiden aikana suoritettiin 12 tarkkuuslentotehtävää. Lennon ensimmäisen tehtävän vaikeutta lisäsi, että maalin yli tuli lentää tarkkuuden lisäksi myös mahdollisimman oikea-aikaisesti. Ensimmäisellä tehtävällä tarkimmin maali hon J Toise Ballo koski tehtä Tehtä metri suorit MM-kisoihin osallistui 62 pilottia 31 maasta. Kuva Inkeri Kortelainen. V kärki kotoi vat lo tunte nappa sipoo 8301 T SM-t vuosi prons Suom vokil SM-m haan Fröjd yhdek K tyväin -K kylän kilpa sanoi O sen v kiitok ja sää Myös Jyväs kisan Korte M Su Profin näytö pistem tiukk Toise Ballo Korh korja Arto. Moni sijoitus oli vielä täysin avoin ja hyvä menestys lop- SM-kisat Tikkakoskella putuloksissa vaati onnistuneita suorituksia viimeiseen tehtävään asti. Kilpailijoiden tuli ensin etsiä oma lentoonlähtöpaikkansa siten, että lentäminen Jyväskylän lentoasemalla sijaitsevalle maalille onnistuisi mahdollisimman tarkasti. SM-kilpailut 24.-28. Neljä Suomen Cupin osakilpailua kokosi pallolentäjiä yhteen ja pituuslentokilpailu, Matkalentomalja, heitti haasteen tehdä pitkiä lentoja ympäri Suomea. Tämän jälkeen pilottien tuli jatkaa lentoaan vielä kahden tarkkuuslentomaalin yli. Hankalissa olosuhteissa kilpailijoiden suoritukset heittelivät paljon ja jännitys säilyikin kilpailun loppuun asti. Lennolle asetettiin kolme tehtävää. Kymmenien pallojen yhteislähtö on aina vaikuttava näky. 4 kuumailmapallot helmikuu 2007 Tekst Viime vuoden kalenteri täyttyi tapahtumista PALLOLENTÄJÄT KISASIVAT JAP Pallolentäjien kilpailukalenteri oli viime vuonna totutun vilkas. Balloon Club Polariksen Matti Tähtinen oli kärjessä ennen viimeistä lentoa. Viimeinen aamu valkeni sähköisissä tunnelmissa kisan parhaassa lentosäässä. Suomen mestaruus ratkottiin Tikkakoskella toukokuussa. toukokuuta Tikkakoskella Jyväskylän maalaiskunnassa. Tämä hieman epävakaasta säästä huolimatta, sillä varsinkin kilpailun alkupuolella matalapaine toi mukanaan matalia pilviä ja liian kovaa tuulta. SisäSuomen Kuumailmapallokerhon Markku Sipinen oli toisena ja Planmeca Aviation Clubin Jan Fröjdman kolmantena
Haapalan takana käytiin tiukkaa taistelua muista sijoituksista. Hän voitti kilpailun ylivoimaisella pistemäärällä 83. Neljässä osakilpailussa tehtiin yhteensä yhdeksän lentoa, joiden aikana suoritettiin 21 tarkkuuslentotehtävää. Tampereelta kotoisin olevan Tähtisen voittopisteet olivat lopulta 9580. Kilpailu aloitettiin alakuloisissa tunnelmissa, sillä kilpailun johtaja Masashi Kakuda menehtyi sairauskohtaukseen aivan kilpailun alla. Kilpailua johtanut Kortelainen oli tyytyväinen kisan kulkuun ja järjestelyihin. Oikutellut sää teki tehtävien asettamisen vaikeaksi. Kilpailuun osallistui 62 pilottia 31 maasta. Pronssia sai sipoolainen Jan Fröjdman pistemäärällä 8301. Cupin osakilpailuja lennettiin Kuusankoskella, Viitasaarella, Eurajoella ja Pudasjärvellä. Paikalliset tuulet hyvin tuntenut Tikkakosken Markku Sipinen nappasi hopeaa pistein 8950. Lisäksi kevään mittaan oli mahdollista kerätä Cup-pisteitä pituuslentokilpailu Matkalentomaljassa sekä haastekilpailu Varatuomarin maalissa. Fröjdman saavutti pitkän kilpailu-uransa yhdeksännen SM-mitalin. Suomea kilpailussa edustivat Jukka Kujala Helsingistä ja Martti Haapala. Teksti HANNU TIITU kuumailmapallot helmikuu 2007 5 T JAPANISSA ksia inen Sisärkku tion vää. -Kilpailun keskuksena toiminut Jyväskylän lentoasema tarjosi loistavat puitteet kilpailun läpiviemiselle, Kortelainen sanoi. Toisessa tehtävässä parhaan tuloksen teki Balloon Club Polariksen Pertti Leppäkoski 25,10 metrillä. Kolmannen sijan korjasi Pielaveden Laukkalan Löysä -kerhon Arto Penttinen pistein 29. Suomen Cupissa neljä osakilpailua. marraskuuta. oaan Lenisäsi, säksi ti. Viimeinen lento ei tuonut muutosta kärkikolmikon sijoituksiin. Tähtinen on menestynyt kilpapilotti SM-tasolla, sillä hänellä on aikaisemmilta vuosilta kolme kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi Tähtinen on edustanut Suomea useaan otteeseen kansainvälisissä arvokilpailuissa. - Koko kilpailun johtotiimi ansaitsee kiitokset, erityisesti kisan turvallisuudesta ja sääpalvelusta vastannut Arto Kupiainen. Kuva Lauri Näreneva. Haapala voitti ensimmäistä Kuusankosken osakilpailua lukuunottamatta kaikki Cupin osakilpailut. Sipinen sai nyt ensimmäisen SM-mitalinsa sekä järjestäneen kerhon parhaan sijoituksen kautta aikojen SM-tasolla. leninen aaasti. Toiseksi kilpailussa sijoittui vantaalainen Balloon Union Finlandia edustava Ilkka Korhonen pistein 35. Lennon viimeisen tehtävän maali oli jälleen Suhosen heiniä. Myös järjestänyt kerho, Markku Sipinen ja Jyväskylän lentoasema ansaitsevat kiitokset kisan mahdollistamisesta Tikkakoskella, Kortelainen sanoi. Mestaruus Matti Tähtiselle Jari "Sauhu" Suhonen toimistossaan lähestymässä Tikkakosken lentokentällä ollutta maalia SM-kilpailuissa. Kaikkiaan 20 kuumailmapallolentäjää osallistui Suomen Cupiin. Lisäksi hän voitti Cupissa mukana olleen pituuslentokilpailu Matkalentomaljan 244,48 km pitkällä lennolla. Niinpä johtovastuun joutui ottamaan alunperin varajohtajan postilla ollut Ison-Britannian Les Purfield. SM-LOPPUTULOKSET Sija Pilotti Kerho Pisteet 1 Matti Tähtinen Balloon Club Polaris 9580 2 Markku Sipinen Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho 8950 3 Jan Fröjdman Planmeca Aviation Club 8301 4 Pertti Leppäkoski Balloon Club Polaris 7598 5 Martti Haapala Profin Balloon Team 7228 6 Jari Suhonen Suomen Kuumailmapallokerho 6702 7 Jukka Kujala Diners Club Balloon Team 6626 8 Vesa Lensu Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho 4081 9 Risto Peltokangas Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho 3100 SUOMEN CUPIN KÄRKI Sija Pilotti Kerho 1 Martti Haapala Profin Balloon Team 2 Ilkka Korhonen Balloon Union Finland 3 Arto Penttinen Laukkalan Löysä 4 Jukka Kujala Diners Club Balloon Team 5 Pentti Laamanen Balloon Union Finland 6 Gintaras Surkus Liettua 7 Tadas Gegevicius Liettua 8 Kari Halminen Rauman Ilmailukerho 9 Jarkko Korhonen Balloon Union Finland 10 Antti Ruotsalainen Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho Pisteet 83 35 29 26 25 24 20 19 19 18 Suomen Cup 2006 oli pudasjärveläisen Profin Balloon Teamin Martti Haapalan näytöstä. Kilpailussa nähtiin ensimmäistä kertaa myös kansainvälistä väriä, kun kaksi liettualaista pilottia osallistui Viitasaaren talviseen osakilpailuun. Kilpailun johtaja menehtyi Japanissa Kilpailuvuosi päättyi kuumailmapallolennon MM-kilpailuihin Japanin Motegiin 18.-26. min lojen . maalin ylitti Suomen Kuumailmapallokerhon Jari Suhonen tuloksella 79,88 metriä. Tehtävän 1000 voittopistettä irtosi 7,75 metrin tuloksella, joka oli kilpailun tarkin suoritus
Kuva Dan Wang.. Timo Sulin-Saaristo auttaa Jan Fröjdmania paikkaamaan vauhdikkaan laskun jälkiä Tikkakosken SM-kilpailuissa. Haapala keikkuu striimerien täplittämällä maalilla MM-kilpailuissa. Silloin viimeiset kymmenet metrit lähestymisessä ja striimerin oikea-aikainen heitto tai pudotus ratkaisevat pelin. 4 kuumailmapallot helmikuu 2007 Kuumailmapallon korjaaminen onnistuu neulalla ja langalla. Kilpailijat yrittävät löytää heikoista virtauksista parhaiten maaleille vieviä suuntia. Kuva Dan Wang. Pallot täplittävät taivaan MM-kisoissa, kun viimeinenkin pilotti on saatu ilmaan. Kuva Hannu Tiitu. Tänne jokainen kilpailija pyrkii. Kuva Inkeri Kortelainen. Seuraavalla sivulla: Martti Haapalan maamiehistö auttaa Haapalaa laskeutumaan maapallollaan kuumailmapallolennon MM-kilpailuissa Japanin Motegissa. Taso on kova, kun useimmat pilotit lentävät maalille
kuumailmapallot helmikuu 2007 5 n n et ai an
Martti voitti yhden tehtävän, joka oli tosi hieno saavutus, totesi Kujala kilpailun päätyttyä. Suomalaisittain parhaan suorituksen teki Haapala, joka voitti kilpailun neljännellä lennolla tehtävän numero kahdeksan tuloksella 3,18 metriä. Heillä oli kilpailussa pitkään kolmoisjohto. Lisäksi striimerin heitto- ja pudotusajoitus ovat oleellisia. - Syy suoritusten tasoon oli korinpohjan ja polttimon välissä. Vasta viimeisellä lennolla hyvään lentorytmiin päässyt kolminkertainen Euroopan mestari Saksan Uwe Schneider sai kiilattua itsensä palkintopallille kolmanneksi. Pyrkimys on myös saada samaan tapahtumaan PM-kilpailut; olisihan Suomen vuoro järjestää kisat tänä vuonna. Kilpailu eteni vahvassa Yhdysvaltojen pilottien komennossa. Onnistuneella suorituksella kyllä pärjää, Kujala sanoi. Suomalaisten kilpailuviikko päättyi nousujohteisesti ja sijoitukset lopputuloksissa olivat Kujala 45. - Kuten tiedetään, tehtävät ratkaistaan "Kilpalentämistä lisättävä" NETTIOSOITTEITA - SM-kilpailut: www.pallo.net/sm/2006 - Suomen Cup www.pallo.net/cup/2006 - Matkalentomalja www.pallo.net/matkalentomalja/2006 - MM-joukkue www.pallo.net/maajoukkue/2006/mm Oikukas Japanin tuuli A denal julkai kirjoj löytö riaati on ru 1920 jallisu Charl jollei tyylik ajan k lisia, k luokk W viime Toine samo tetyt että y "kirja tatiet ota tä saatto delläs saa in - Ilm. 8 kuumailmapallot helmikuu 2007 "Jos Suomi-poika aikoo pärjätä tällaisissa kilpailuissa, täytyy kilpalentämistä lisätä" maalille lähestyttäessä, ja siihen ainoa apu on harjoittelu. Arvokisoista on tänä vuonna vuorossa EM-kilpailut, jotka käydään Saksan Magdeburgissa 17.-25. Kärkipään lentäjät tekevät vain kaksi tehtavää huonosti ja loput 26 hyvin. Pitkien lentojen Matkalentomalja ja Varatuomarin maali ovat käynnissä vappuun asti ja Cupin osakilpailuja on tiedossa pitkälle kesään. - Järjestäjän antamat tuulitiedot olivat erinomaisia, ja niitä täydennettiin omilla luotauksilla. Ensimmäinen Suomen Cupin osakilpailu lennettiin Kuusankoskella Loppiais-meetingissä. elokuuta. Toisella niistä laskeutuminen oli tehtävä vailla vertaa. Kärkikymmenikössä oli Schneiderin lisäksi eurooppalaista väriä sijalla seitsemän, Liettuan Rimas Kostiuskevicius, sekä ranskalaiset Stéphane Bolze ja François Messines sijoilla kahdeksan ja kymmenen. Paras pohjoismainen sijoitus oli Ruotsin Janne Balkedalin 37. - Jos suomipoika aikoo pärjätä tällaisissa kilpailuissa, niin kilpalentämistä täytyy lisätä paljon, Kujala summasi. Mäkinen seutu, läheiset vuoret ja hiljaiset virtaukset olivat yhdistelmä, joka kehitti paljon Suomen olosuhteista eroavia ilmavirtauksia. Lennon suunnittelua auttaneet tuulitiedot saivat Kujalalta kiitosta. ja Haapala 60. Muutamalla lennolla olisi varmasti ollut hyötyä omasta meteo-ryhmästä, mutta suurin osa lennoista hoitui annetuilla tuulitiedoilla, Kujala totesi. Suomalaisilla meni hetki Motegin oikukkaiden tuulien opettelussa. SM-kilpailut tekevät paluuun Tikkakoskelle, kun Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho järjestää jälleen kisat 16.-20.5. Parilla aamulennolla oli haasteita kaasun riittämisen ja vuoriston kanssa. Tietoa tulevista kilpailuista löytyy Pallonetistä. IL K Dan Oakl ulko myy yksin siksi neel Katseet kohti EM-kisoja D tunut ovat kuten riaatt edes tekem kaupa hylly tykse luoki hylly tuttav nurin uutuk Vuoden 2006 Suomen mestari Matti Tähtinen ja OH-DEF valopilkkuna Tikkakosken taivaalla SM-kilpailuissa. - Meidän suomalaisten kilpailumenestys ei ollut päätä huimaavaa lukuunottamatta yksittäisiä hyviä tehtäväsuorituksia. sija. - Ei vain riitä, että puolet tehtävistä onnistuvat. Kuva Tapio Haapala. Kilpailussa lennettiin 10 lentoa, joiden aikana suoritettiin 28 tehtävää. Uusi kilpailuvuosi on jo aloitettu. Niinpä kilpailun kärjestä löytyikin odo- tetusti pilotteja, jotka ovat kilpailleet ja harjoitelleet paljon Motegissa
- Asiakkaat luulevat että minä olen ilmailuasiantuntija; vielä mitä! Asiakas on ekspertti, minä vain kuuntelen, Webb muistuttaa. Ihmiset ovat hyvin fiksuja ja he haluavat pitää mielensä virkeänä ja opiskella. Webbin kirjakauppa on kuten mikä tahansa ei-trendikäs antikvariaatti: hieman nuhjuinen eikä välttämättä edes kovin viihtyisä. 1970-luvun peruskäytetyt alkavat olla sen verran tusinatavaraa että yleisimmät on ollut pakko sijoittaa "kirja taalalla" laariin. - Yritän suojella ilmailuaihetta, enkä ota tänne mitä tahansa myytäväksi. itseäni ilmailukirjojen myynnillä, Webb sanoo hieman yllättäen. Ennen saattoi keräilijä tulla käymään ja ostaa viidelläsadalla dollarilla kirjoja, nyt kaiken saa internetistä. Suosituksia kannattaa kysellä. Monet vain keräilevät, eivätkä myy eteenpäin. Teksti ja kuva ILKKA KANGASTALO kirjat helmikuu 2007 9 , " apu o- ja neelnoi. Amerikassakaan ei aina saa kaupassa ystävällistä palvelua, mutta Webbillä on asiasta oma näkemyksensä. Myös1930-luvun kirjallisuutta on hyvin saatavilla, esimerkiksi Charles Lindberghin kirjoittamia kirjoja, jollei nyt aivan ensipainoksina niin ainakin tyylikkäästi kellastuneina kappaleina. Sen oppii vain kokemuksesta ja asiakkailta. Mitään erityistä en ollut etsimässä, mutta niinpä vain kuudenkymmenen dollarin arvoinen pino kirjoja tarttui suomalaisturistin matkaan. 6 m Ilmailukirjojen myynti ei elätä - En ole koskaan pystynyt elättämään Dan F. On tuossa yksi, jonka myin 350 dollarilla. Hän kävi Pearl Harborin muistelutapaamisessa, auttoi henkilökuntaa pystyttämään näyttelyä ja pääsi sisäpiiriin. Webb Books 15 Grand Avenue, Oakland Avoinna ti-la, 11-16 ettu. Sitten hän myy ne kovalla hinnalla eteenpäin. Webb ei itse ole erityisen kiinnostunut lentämisestä, hänen harrastuksensa ovat puuveneet. Pinot ovat lähes huolestuttavan korkeita ja muutama meneekin nurin kun kasoista etsii luokittelemattomia uutukaisia. Rahatilanne ei ole hyvä. - Asiakkaille kannattaa olla mukava, sillä he saattavat tulla takaisin jonakin päivänä ostamaan tai myymään jotakin. - Jos minulle tuodaan kirja, jota en ole koskaan nähnyt, osaan heti arvioida onko se kymmenen vaiko viidenkymmenen dollarin kirja. Sitä kautta hän tapaa kuuluisuuksia, koska häntä pidetään osana ryhmää. Siinä bisneksessä pyörii paljon rahaa. - Kun aloitin, minulle oli tosi mysteeri arvioida jonkin kirjan hinta, mutta nyt riittää vilkaisu, kertoo Webb. Hänellä on selkeä näkemys ilmailukirjallisuudesta ja muutama kaupassa pistäytyvä asiakas löytää Webbin avulla hakemansa nopeasti. Webb on varsin hyvin perillä siitä, mitä kirjat pitävät sisällään. - Ilmailukirjoissa on se hyvä puoli että niiden lukeminen on opiskelua. Siksi käytettyjä kirjojakin on runsaasti liikkeellä ja hyviä löytöjä voi tehdä myös tavallisessa antikvariaatissa. vistä evät t 26 uulilivat illa i varästä, uilla hjan nolla iston n oli ILMAILIJAN KIRJAKAUPPA Dan F. - Hän ostaa kirjoja ja hankkii niihin sopivien henkilöiden nimikirjoitukset. Haastattelun aikana kaupassa käy mies, joka ostaa kolmellasadalla dollarilla kirjoja. - Pitää maksaa laskutkin. Hän myy antikvariaatissaan miltei yksinomaan ilmailukirjoja, ja siksi se on ilmailusta kiinnostuneelle todellinen aarreaitta. Dan F. - Kirjakauppa on keski-ikäisten miesten hengailupaikka, kuittaa Webb hieman lakonisesti. - Kaikki ovat nykyään pahuksen hintatietoisia internetin takia, Webb nurisee. Käytettyjen kirjojen markkinoilla on runsaasti myös todella vanhoja teoksia 1920-luvulta alkaen. Pitää vain istua kirjakaupassa ostamassa ja myymässä. Arvokkaimmat tavarat pidetään kassakaapissa. Toinen maailmansota on hyvin edustettuna, samoin 1950-luku. Kirjoja on valtavasti; hyllyillä tarkasti aiheen mukaisessa järjestyksessä, mutta lattialla on röykkiöittäin luokittelemattomia kirjoja odottamassa hyllyyn pääsyä. Amerikassa ilmailu on suuri teollisuudenala ja myös ilmailukirjallisuutta on julkaistu paljon ja pitkään. Arvokkainta saattaisi olla valokuvat, mutta niistä ei oikein makseta, Webb sanoo. Useimmat asiakkaat ovat keskittyneet tiettyyn ilmailun Dan F. Webbin kirjakauppa Oaklandissa Kaliforniassa ei ole ulkonäöltään kummoinen. Tänne tullaankin tekemään kirjalöytöjä ja se Webbin kirjakaupassa onnistuu. - Harvinaisia kirjoja tulee kaiken aikaa sisään, mutta harvemmin mitään arvokasta. Webbin kaupasta ei yleensä selviä ulos alle puolessatoista tunnissa. Webbin kirjakauppa on ilmailijoille myös hengailupaikka.. Jos ostat kymmenellä dollarilla kirjan, maksat toisen kympin sopivalle tyypille joka signeeraa sen, kirjan arvo onkin äkkiä sata taalaa, kertoo Webb. htuuoro rossa gdevista Valikoimaa piisaa osa-alueeseen, eivätkä välttämättä halua kuullakaan mistään muusta. Ja taas kävi niin kuin aina ennenkin. Webbin hyllyissäkin luokitus alkaa viime vuosisadan alkupuolen painoksista. - Täällä käy keräilijöitä ympäri maailmaa ja pilotteja joka ilmansuunnalta. ailu meealja vapossa kkalma0.5. Sen ajan kirjojen hinnat ovat pääosin kohtuullisia, kymmenen-kahdenkymmenen taalan luokkaa
Jaska lienee yksi ensimmäisistä lennonopettajista CPC-kouluttajana. Sotilaslentäjän ura kuitenkin jäi ja lähdin siviiliin. Hän pyörittää Skymen-lentokouluaan lentoaseman pyöreässä pääaulassa. Nykyisin moinen määrä ei kävisi laatuun. Jää pois otsasta! Jaska on Cessna Pilot Center (CPC) järjestelmän pioneereja Suomessa. Karmaisevinta se on ollut silloin, kun kuolema on kohdannut lentokeikalla. Lennonopettajan työ on se, mitä haluan tehdä, Jaska sanoo. Vaikka Jaska on tuttu mies Malmilta lentäville piloteille, vasta internet-aikakausi teki miehestä valtakunnallisestikin tunnetun. Niin... Kiitos netille, tarinat vanhemmilta nuoremmille siirtyvät tehokkaasti, Jaska sanoo. vuo Oik sist daa Ensin meni myyntiin moottoripyörä Jaskan ura alkoi 1958, kun hän myi moottoripyöränsä pois. Wihuri teki upean työn suomalaiselle ilmailuhistorialle käännättämällä CPCkoulutuspaketin suomen kielelle. Kuva omasta albumista. Kauhava vuonna 1958, kurssi lähdössä hälytyslennolle. Toinen ikävä asia on, kun on nähnyt ja moikannut kaveria, joka on lähtenyt viimeiselle lennol- Alh hap sen kan Koululennolle oppilaan kanssa. Se oli ainoa vaihtoehtoni, jotta sain hankittua yksinlentäjän lupakirjan SIL:n kurssilla. Nuorempana tuntui joka syksy kesäloman jälkeen siltä, että huh, millaisessa työssä olen, mutta jo toisena työpäivänä mieli on selvä. Kun Jaska aloitti Ilmavoimissa, koulutuskoneina olivat Viima, Stieglitz, Saab Safir, Fouga Magister, Vampire, Vihuri ja Pyry. Systeemi oli aikoinaan aivan vallankumouksellinen. Siihen perustuu nykyisinkin käytössä oleva yksityislentäjän lupakirjan suorittamiseen tähtäävä materiaali. Silloin pystyy kuvittelemaan selvästi tilanteen, joka on johtanut onnettomuuteen. Tätä järjestelmää on liki jokaisen suomalaisen yksityislentäjän kiittäminen lupakirjastaan. Siinä oli avo-ohjaamo. Kuva on otettu Kauhavalla vuonna 1959. Jaska toimi kymmenkunta vuotta CPC-opettajien kouluttajana. Nyt ilmailukeskusteluryhmät ja internetaikakausi mahdollistavat tarinankertomisperinteen jatkumisen. Opettaminen tuntuu edelleen mielekkäältä puuhalta. Moottoripyöriä saa aina, mutta lupakirja lennetään vain kerran, Jaska kertoo. Viime vuoden pääasiallisena työjuhtanani on ollut Cessna 152 OH-CAQ, Jaska sanoo. Jaska on lentänyt alkeiskoulutuksensa ilmavoimissa useilla konetyypeillä. Sittemmin kävin kertausharjoituksissa ja olen nyt ylikersantti. Kun räntäsateessa lensi koululentoja, jäät sai otsasta pois kurtistamalla poskinahkaa. Sadat ilmailukeskusteluryhmiä seuraavat ihmiset ovat saaneet makupaloja paitsi Jaskan pitkälle viedystä huumorintajusta, myös valtavasta lentokokemuksesta. En ole katunut ratkaisuani päivääkään. Oli se melkoista touhua, Jaska nauraa. Olin jonkin aikaa Nokialla elektroniikkapuolen tuotevaraston hoitajana. Minulla on lupakirja aina 2-moottorisiin asti. Jaskan lentoura on pullollaan mukavia kokemuksia, mutta ikäviäkin asioita on tapahtunut. 10 ilmailija helmikuu 2007 Teksti ja kuvat MIKKO SOKERO Jaakko Kuusisto on lentänyt jo liki 50 Takana yli 12 000 opettajatuntia 16-vuotias Jaakko Kuusisto katseli alkuvuonna 1958 kun Convairit ja DC-3:t tekivät nousuja ja laskuja Seutulan lentokentälle. Lensin ansiolentäjän ja lennonopettajan paperit. Ennen kuppilatiima oli ainoa tapa saada vanhemmilta ja kokeneemmilta piloteilta neuvoja ammattiin ja harrastukseen. Liian monen lentäjäkaverin olen joutunut saattamaan haudan lepoon. Kuva omasta albumista.. Jo samana syksynä 17-vuotias Jaska istui lentäjäoppilaana Ilmavoimissa. Kuppilatiima ei suinkaan ole koskaan ollut turhaa puhetta, vaan tärkeää epävirallista opetusta. Ilmasotakoulun AOK-11-kurssin jälkeen Jaska lensi muutaman kuukauden palkollisena Ilmavoimissa. Tahkosin nuorena miehenä paljon taksi-, rahti- ja ilmakuvauskeikkaa erilaisilla koneilla. Stigu oli mielenkiintoinen kannuskone. Sain moottoripyörän myynnistä sen verran rahaa, että pystyin maksamaan lentokoulun. Veri veti kuitenkin ilmaan. Nyt 2007 mies on 15 000 tunnin edelleen intohimoinen pilotti. Jaakko "Jaska" Kuusisto, 66, on tuttu liki jokaiselle Malmin lentoaseman kävijälle
Silteen, inen nnut nol- Alhaalla: Jaska haukkaamassa happea Malmin kentällä nykyisen työjuhtansa, Cessna 152:n, kanssa.. ilmailija helmikuu 2007 11 0 vuotta Oikealla: Reservin ylikersantti Kuusisto on ehtinyt kiilata tyypit legendaariseen Fouga Magisteriin. utukeillä. kun . un. PC) aska jista enttaisen inen selle PCihen ykseen naan kouSaab ihuri skoeessa pois oista a on utta erin oon
Aion tehdä näitä hommia niin pitkään kuin terveyttä riittää. Toinen vähemmän dramaattinen, pakkolasku löytyy rahtilentäjän ajoilta. Ei kovin vilkas foorumi. Sivustolle pitää rekisteröityä omalla nimellään ja moderointi on tehokasta. Valokuvapuolella voi esitellä omia kuviaan. Ne ovat jääneet sellaisiksi onneksi. Keskustelu on vilkasta ja asiantuntevaa. Jaskan liki 15 000 tunnin kokemus on melkoinen. Ilmailuun liittyviä keskustelualueita on Suomessakin lukuisia, englanniksi niitä löytää valtavasti. Keskustelu jakautuu useaan alakategoriaan. Sillä keikalla koneeni kuva päätyi iltapäivälehden sivuille, Jaska naurahtaa. Kovasti hiljentynyt keskustelijoiden siirryttyä muille kanaville. Yleinen ilmailukeskustelu on nimensä mukaista. Mahdollistaa anonyymin kirjoittelun. Nykyisin hänen tekstejään voi lukea FlightForum.fi -sivuilta. Seuraavana päivänä koulukoneen moottori sammui lentoonlähdössä ja jouduin tekemään pakkolaskun. vaan Dy että tuulil niin, tuulil heikk rintee lisään Siellä koho seen tekev - ja la Ilm radio Toist tu er Esim lenno kene nope Dyna uusi ajate lento väittä täjä G hirm on m kyse suhte NA tokou lineil lenne tuulil toden Ga hom Lento mutt peud rokse veto dento muut 25 kil lisään us se. 12 ilmailija helmikuu 2007 Pur leen. Jaskan Rallye jäätyi, suli, jäätyi ja suli... uutisryhmä, joka vaati erillisen news-lukuohjelman käyttöä. Kuka tahansa ilmailija tai asioista kiinnostunut voi mennä jutustelemaan Kuusiston kanssa. 12 000 tuntia, päätä ilmailu-uralle ei näy. Siinä oli selitteleminen oppilaille, kun käännyin takaisin kentälle, enkä tehnytkään pakkolaskua etusektoriin. www.ilmailu.org Ilmailuliiton ultra- ja experimental-toimikuntaa lähellä oleva keskustelualue, ei kuitenkaan SIL:n virallinen sivusto. http://lennokit.net Lennokkiharrastajat ovat todella löytäneet fooruminsa. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi. Syy kääntymiseen oli, että moottori kävi purskeittain ja sain koneen lentämään pitemmälle kuin täysin sammuneella padalla, Jaska muistelee. ParaPortaalissa pitää esiintyä omalla nimellään. Tässä muutamia kotimaisia. www.flightforum.fi FlightForum.fi on yli 4000 jäsenellään suomalaisista ilmailukeskusteluareenoista suurin ja varmasti myös vilkkain. Moottorilento eri muodoissaan pääosassa. http://www.laskuvarjokerho.com/portal Suomen Laskuvarjokerhon ParaPortaali on koko maan hyppääjien keskustelualueena. http://vacc.fi/df/ Simuloitua lennonjohtoa harrastavien keskustelualue. Vaikka Jaska onkin opettanut lentäjiä yli Jaakko Kuusisto kirjoitti aiemmin sfnet. Tiesittekö muuten, että Cessna 152:n moottorin tulpat kannattaa vaihtaa 350 tunnin välein. Tämä ohjenuora on varmasti auttanut minua joutumasta vakaviin onnettomuuksiin. www.pulinajakso.net Purjelennon pulinajakso tarjoaa mahdollisuuden keskustella moottorittomaan lentämiseen liittyvistä aiheista. sfnet.harrastus.ilmailu Tämä ei ole webbisivu vaan ns. Lentäjäpoika on lentäjäpoika, Jaska sanoo ja aikoo joskus eläkkeelläkin jatkaa vähintään kuppilatiiman kerääjänä. Jaakko Kuusisto eli Kuusiston Jaska on osa Malmin lentoasemaa. Muistan kun opetin eräälle oppilasporukalleni pakkolaskua ja kuinka se tehdään etusektoriin lentoonlähdössä. Täällä lentäjäpojan on hyvä olla, Jaska sanoo. Myös alan kaupalliset toimijat ovat löytäneet foorumin tarjoamat mainosmahdollisuudet. category=104&subcat=372 Massiivisen Suomi24-portaalin lentokeskustelut liittyvät lähinnä lentomatkustukseen. Jos tiesitte, tämä fakta on Jaskan kokemuksiin perustuva. telun ohella myös laaja ja ilmainen tiedostokirjasto. Kuppilatiimaan oikeuttavan tiedon jakamisessa Jaska onkin tärkeä persoona. Cessnan ohjekirja ei anna tulpille minkäänlaista ajallista vaihtoaikaa. Myös muilla kerhoilla on omia foorumeita, mutta ne keskittyvät pääasiasa paikallisiin asioihin. Siihen maantielle vaan ja rullasin levähdyspaikalle. Viestien määrä lähenee kovaa vauhtia puolta miljoonaa. www.fsnordic.net FlightForum on kasvanut ja eriytetty simulaattoriharrastajien keskustelusivuston "oikeaan lentämiseen" keskittyneistä alueista. Olin lentämässä Turkuun. FSNordicista löytyy alan keskus- Jaskan tukikohta on Malmin lentoaseman pyöreässä rakennuksessa ala-aulassa. harrastus.ilmailu -uutisryhmään. FlightForumin keskusteluja voi edelleen lukea myös Nordicin kautta. Olen sanonut monelle kaverille ja oppilaalle, että ei saa hosua tai ei lähdetä ollenkaan. http://www.varjoliito.net Etelä-Suomen varjoliitäjät ry:n keskustelusivusto toimii laajemminkin lajin harrastajien kohtaamispaikkana. No joo... Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 3000. 123.450Mhz-alueella oikean elämän ilmailu-uutisia ja keskustelua. Koska kone jäätyi painavaksi, laskin sen hallitusti Kitulan suoralle Suomusjärveltä Saloon päin. Sellaisiakin tapauksia muistan. Lentokone parkkiin levähdyspaikalle Myös Jaskalle on sattunut, jos ei nyt täysiä onnettomuuksia, ainakin läheltä piti tilanteita. Uutiset-osiosta löytyvät ilmailun tuoreimmat uutiset hämmästyttävän nopeasti. koonnut TERO TUOMINEN Purje merk 1920 merk aalto korke pääs NAS selle Kun virtau kimu puole noin
Konetta lennettiin edellä kuvatulla tekniikalla tuulileikkaus- ja inversiokerroksissa ja toden totta, energiaa saatiin talteen. Näin tekevät albatrossit merellä maininkien - ja laivojenkin - katveessa. Toistuvilla koukkauksilla on saavutettu erittäin suuria nopeuden kasvuja. Vaan tuskinpa vuokraviljelijöitä löytyy, kun pientareet eivät nyt olekaan tukikelpoisia. Koska kiitoratojen suoja-alueet on pidettävä lentokenttäkelpoisina, ovat ne tavanomaiseen kasvinviljelyyn sopimattomia. Koneen saa wingleteillä tai ilman. yhjelus- amerikkalaisen hinnaston mukaan reilut 42 000 dollaria. Korkeuden muutokset olivat kerralla 300 metriä ja 25 kilometrin matkalla korkeus kaikkiaan lisääntyi. Siitä on oikein Korkeimman hallintooikeuden päätös viime vuoden lopulta. Gary Osoba puolestaan on kokeillut hommaa Sigma -purjelentokoneella. Halli toimitetaan rakennussarjana. Mahtuuhan sinne vaikka retkivuode ja asiakirjakaappikin Etu on siinä, ettei tarvitse odottaa ison ja kalliin hallin rakentamista, eikä toisaalta säilyttää konetta putkessa. Mistäs nyt kompensaatioita haetaan. Koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta helmikuu 2007 13 Purjelentoa Marsissa Purjelennolla oli ihan jonkinmoinen merkitys meteorologian tutkimuksessa 1920- ja 1930-luvuilla. Hinnat alkavat 80 000 dollarin pinnasta ja kaikki lisukkeet ja varusteet maksavat erikseen. Mutta odottakaahan kun päästään Marsiin! NASA suunnittelee lähettävänsä punaiselle planeetalle purjelentäviä robotteja. Se lentoenergia otetaan puolestaan dynaamisen purjelennon keinoin. Etuovet ja asukin eturunkoa suojaava kuomu on saranoitu yläreunasta. Homma alkaa lattian valamisella ja sitten pystytetään metallikehikko, joka vuorataan peltipaneeleilla. Koska massa on hidas, lisääntyy rajakerroksessa ilmanopeus. Mutta minkähänlainen hökkelikylä semmoisista halleista aikanaan kertyy. Ensinnäkin tuli eräälle kerholle rahapulassa eteen sellainenkin huoli, että kerhon kiinteistöt eivät kelpaa vakuudeksi. Jonkin verran merkitystä sillä on nytkin, kun tutkitaan aaltovirtauksia ja muita eksoottisia tuulia korkeuksissa. Dynaamisen purjelennon periaate ei ole uusi keksintö. Kun laite pysyy ilmassa kaasukehän virtausten varassa, säästyy energiaa tutkimuslaitteille. Hallissa on pyörivä karuselli, jossa on kullekin koneelle limittäiset ja säteittäiset tellingit. Sitten vaan aamulla pyörittämään oma kone oven kohdalle ja nopein saa ensimmäisen hinauksen... Huolia maassa Mennäänpä Marsissa aikanaan kuinka huimasti hyvänsä, tuntuu nyt enemmänkin siltä, että moisen purjelentäjän ahteri viistää maata. Ensin rajakerrokseen liki 300 km/t ja siten kahden g:n veto ja perään työntö 0 g:lle, vajaan viidentoista sekunnin jaksoissa. Mallia ei siis oteta purjelentäjistä, vaan linnuista. Ilmiön soveltaminen on tuttua myös radio-ohjattavien liidokkien lennättäjille. LAK19T, eli turbo, sai marraskuussa EASA:n tyyppihyväksynnän. Ensign Hangars toimittaa semmoisia. Perusversio maksaa täytsta iset rjogi. Lento on vähän kuin delfiinitekniikkaa, mutta syklit ovat hyvin lyhyitä ja nopeudenmuutokset rajuja. Se oli vähän niin kuin revolveri. a on täjämus nelle osua uora asta olan vin LAK-20 ESITELTIIN Eräässä pienessä Itämeren valtiossa, jossa on kansainvälisesti kuuluisaa purjelentokoneteollisuutta, esiteltiin joulukuussa uuden koneen prototyyppi. LAK-20:n saa 23- tai 26-metrisenä, wingleteillä tai ilman ja myös moottorilla tai ilman. toatin Liettualaiset ovat tuomassa markkinoille monipuolisen purjelentokoneen. Tyhjämassa on liki 500 kiloa ja suurin lentomassa siivistä riippuen 825 tai 850 kiloa. (www.lak.lt). Esimerkiksi muuan amerikkalainen lennokkimies kehui yhtenä päivänä särkeneensä kolme lujaa liidokkia huimilla nopeuksilla. Jospa se nyt munisi vaikka jonkun LAKin. Soaring-lehden esittelemässä esimerkkitapauksessa hallin hinnaksi tuli vajaat 12 000 dollaria. Halli siis mukailee minimalistisesti koneen mittoja ja muotoa. Toinenkin ilonaihe liettualaisilla on. Teoria on matemaattisesti selkeä ja käytännössä kyse on nostovoimavektorin suunnasta suhteessa lentorataan ja virtauksiin. Kattotuolit jäävät ulkopuolelle. Jos haluaa pitkät siivet sekä wingletit, saa pulittaa 3 500 taalaa lisää. Tehdään esimerkiksi niin, että syöksytään myötätuulessa tuulileikkauskerroksen läpi tyveneen tai heikkotuuliseen ilmakerrokseen, vaikka rinteen taakse. Ei heru maataloustukia. Dynaaminen purjelento tarkoittaa, että nopeutta ja korkeutta kerätään tuulileikkauksesta. LAK-19 on vakioluokan kilpuri, johon saa jatkopaloilla myös 18-metriset siivet. Mutta, ihmettelee asiaan huomiota kiinnittänyt lentäjäveli Jukka Eskelinen, eikö se äpäre tai rypsi olisi turvallisempi piennarkasvi kuin hiljalleen vankkeneva puun taimikko? asan a tulaa. On kannettava uhreja terrorismin vastaisen sodan ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan alttareille. Siellä tyvenessä sitten käännytään ja kohotaan takaisin kovatuuliseen kerrokseen ja kas, taas ilmanopeus kasvaa. Niin, että kyllä se 100 000 taalaa tulee helposti vastaan ja moottorin kera 120 000. Iso omaisuus on siis menettänyt rahallisen arvonsa. Olisi nuo tuommoiset varmaan mukavia. (Soaring, October 2006) Jossain Soaringin numerossa pari vuotta sitten esiteltiin toinenkin hyvin amerikkalainen halliratkaisu. NASA ja USA:n ilmavoimien koelentokoulu kokeilivat asiaa simulaatiovälineillä ja L-23 Super Blanikilla. Perinteisesti on kuitenkin ajateltu, ettei se täysmittaisella purjelentokoneella onnistu. Ainakin palstahenkilön lapsuudessa Pääsiäiskukko toi namuja. Maa on tietysti Liettua ja kyseinen kone avoimen luokan kaksipaikkainen LAK-20. Vaan onnistuupa, väittää NASA. Pitkillä siivillä kone kuitenkin liitää 60:1 ja lyhyilläkin 55:1. Samoin väittää purjelentäjä Gary Osoba. Tarjolla on nyt kotiintulomoottori ja pian myös itsenouseva versio. Pienemmillä nopeuksilla korkeus sen sijaan pikkuhiljaa hupeni. Sinkulle koti Ameriikan ihmemaassa kun ollaan kiinnostuneita helpoista ja nopeista ratkaisuista, on siellä kehitetty myös pikahalli yksinäiselle purjelentokoneelle. Toisekseen korpikenttienkään pientareita tuskin enää kannattaa viljellä; jossainhan niitä on vuokrattu maanviljelyskäyttöön. No, mittarit, radio, laskuvarjo, putki ja muut tilpehöörit sitten tietysti maksavat erikseen. Ne hallit kun nääs ovat jääneet lentoaseman turva-aidan sisäpuolelle, suljetulle alueelle, eikä niitä siksi voi kiinnittää. Tekniikka tosin vaatii hirmuisia nopeuksia toimiakseen
Lisätietoja Hannu Sinkko, www.brandtaviation.fi. Viime ilmavutet kien a on sil (A-lu poist kirjat ton y laske on ve taava ilmavälia aluks kapp Suome Vuode Lentok Liikenn PurjeSeamaxin mittaritaulua koristaa Dynonin FlightDEK-yhdistelmänäyttö. Kuva Dutch Aeroplane Company Diesel itserakentajille Palstahenkilö löysi EAA:n Sport Aviation-lehdestä mielenkiintoisen uutisen uudesta konetyypistä nimeltään RangeR. Palstahenkilön mielessä tämä kertoo omaa mukavaa kieltään yleisilmailun suosiosta ja Malmin elinvoimasta. Rek Ilmai su ni ilmailmes ripeä tynee lenki ja nii Malmille rakennetaan aktiivisesti. Alennusvaihde on hihnakäyttöinen. Tärkein muutos lienee se, että ykköshallin ja tankkauspaikan välissä ollut helikopterien laskeutumispaikka HEKO 1 on nyt poistettu myös kartoista, jolloin kyseinen alue ei ole enää liikennealuetta ja liikkuminen siellä ei enää vaadi lennonjohtoselvitystä. Koneen kärkiväli on 9,75 metriä, tyhjämassaksi ilmoitetaan 500 kiloa ja suurin lentomassa on 750 kiloa. Tammikuinen sää oli hieno ja tämän olivat huomanneet muutkin. RangeR on sopusuhtaisen näköinen kaksipaikkainen, jonka voimanlähteenä on 1,7-litrainen 95-hevosvoimainen Isuzuturbodiesel. Tammikuussa astui voimaan myös Malmia koskeva AIP-muutos ja uusitut, värilliset VAC- ja LDG-kartat. Alustava hinta-arvio moottoripaketin kanssa on noin 60 000 euroa. Kuva Brandt Aviation Oy Seamax on rantautunut Suomeen ainakin joksikin aikaa. Nämä hallit ovat kentän länsipuolella. Kuva Dutch Aeroplane Company Ko Fi ty st Ki Fi ka su pa Ha ty ha pa ka Yh os KH m eh. Kuva Brandt Aviation Oy Heliko Ilmaa Ultrake Yhteen RangeR:n jäähdytin on sijoitettu erikoisesti rungon alle, kuten P-51 Mustangissa. Maahantuoja Otto Brandt on nyt saanut Suomeen ensimmäisen oman esittelykoneensa ja tyyppitarkastuksen koelennot ovat alkaneet. Joulukuussa maahan tullut OH-U526 majailee nyt Malmilla ja lisää koneita on tulossa Suomeen vielä talven aikana. Ilahduttavaa aktiivisuutta siis, vaikka odotusajat muodostuivatkin jo lähes kohtuuttomiksi. Sakkausnopeus on 81 km/h ja matkanopeus 244 km/h, polttoaineen kulutus 10 l/h ja toimintamatka hulppeat 2300 kilometriä. 14 moottorilentouutiset helmikuu 2007 koonnut NILS ROSTEDT Malmilla vipinää ja karttamuutoksia Palstahenkilö kävi vastikään Malmilla ja pääsi lentämäänkin. www.dac-ranger.nl. F a Prototyyppi lennolla sponsorien tarroilla koristettuna. Prototyyppi lensi ensilentonsa viime syyskuussa ja rakennussarjatoimitukset on tarkoitus aloittaa vuoden 2007 aikana. Mainittakoon myös, että lentopaikkakartassa on myös lentokonehallien lukumäärä lisääntynyt ja halleja on nyt peräti kuusi. Pian selvisi, että kyseessä on hollantilainen, lujitemuovirakenteinen rakennussarja, joka perustuu muutama vuosi sitten nähtyyn Opel-moottorilla varustettuun Dieselis-koneeseen. Kuva Nils Rostedt. Seamax nyt Suomessa Viime kesänä ultrakevyt Seamax-amfibio käväisi jo Suomessa esittelykierroksella. Dutch Aircraft Companyn RangeR on kuitenkin oma konstruktionsa, jonka suunnittelussa on avustanut amerikkalainen Martin Hollmann, tuttu nimi usean experimental-koneen taustavoimista. Esittelykoneen kabiinista sisään kurkistaessa huomio kiinnittyy mittaritauluun, josta on jätetty perinteiset pyöreät mittarit kokonaan pois. Laskukierroksessa oli ajoittain niin monta pienkonetta, että lennonjohdon oli tarjottava kauempaa tuleville odotuskuviota lähialueen ulkopuolella ja parhaimmillaan kahvion ikkunasta saattoi nähdä peräti kymmenen konetta jonossa odottamassa lähtövuoroaan
Yhdistyksen mukaan Finnair sovelsi aasialaisiin matkustamotyöntekijöihinsä suomalaisia selvästi huonompia työehtosopimuksia ja palkkataulukoita. Pyrstön osien kanssa indonesialaissaaren rantaan ajautui tiettävästi myös ruumiita. Joulupäivänä ilmeisesti mereen syöksynyt ja tuhoutunut indonesialaisyhtiön kone ei ehtinyt lähettää hätäviestejä, eikä sen ELT-hätälähetin ole saanut signaalejaan perille. Kasvua on siis 15 ilma-aluksen verran. Suurin lukumääräinen kasvu tapahtui, kuten viime vuosina on ollut tapana, ultrakevytluokassa. Tällaisia ovat ultrakevyet nykyään. Sen sijaan moottoripurjelentäjien lupakirjamäärä (895) oli hieman pudonnut vuodentakaisesta (930). Kokonaisuutena suunta on siis kuitenkin selvästi ylöspäin. Lupakirjatilastoja Hätäisimmät voisivat luulla FK9-konetta pikku-Cessnaksi. Ilmailuhallinnon harrasteilmailuyksiköstä Hannu Martikainen ilmoitti, että UL-lupakirjoja oli vuoden 2006 lopussa voimassa 1076, mikä tarkoittaa mukavaa 10 prosentin kasvua vuoden 2005 loppuun verrattuna (976). Australia- laista Jabiru-ultrakevyttä rekisteröitiin kaksi, joista toinen on itserakennettu. Ykköspaikalle nousi Eurovaasa Oy:n maahantuoma FK9 Mark IV, joita rekisteröitiin peräti kymmenen. Hallinto-oikeus määräsi, että SLSY saa tiedot palkoista ja työsopimuksista. Kiistan juuret vievät vuoteen 2004, jolloin SLSY suivaantui Finnairiin ja syytti yhtiötä työsyrjinnästä. ILMAILUN painoon mennessä indonesialaisviranomaiset eivät osanneet varmuudella sanoa, olivatko ruumiit onnettomuuskoneesta. KHO:n ratkaisu tarkoittaa siis sitä, että Finnairin matkustamohenkilökunnalleen maksamat palkat ovat summiltaan ja ehdoiltaan salaisia. Finnair valitti ratkaisusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (MS) ILMAILUN toimitus vastaanottaa ilmailuun liittyviä uutisvihjeitä. Luvuista puuttuvat väliaikaisessa rekisterissä olevat ilmaalukset, joita oli vuodenvaihteessa 57 kappaletta. Suomessa rekisteröidyt ilma-alukset Vuoden alussa Lentokoneet Liikennelentokoneet Helikopterit ja autogirot Purje- ja moottoripurjelentokoneet Ilmaa kevyemmät ilma-alukset Ultrakevyet lentokoneet Yhteensä 2006 kpl 519 74 90 386 61 221 1351 Liikennekoneiden lisäyksissä näkyvät Finnairin Embraer-laivaston, MD-11:n ja A340:n lisäksi Blue1:n MD-90-koneet sekä Finncomm Airlinesin ATR 42-500koneet, poistoissa taas Finnairin MD-80: t ja Blue1-yhtiön Saab 2000-koneet. lla. esiteen lene nyt ana. Kiitettävän ripeästi vuodenvaihteen jälkeen ilmestyneessä opuksessa on joka vuosi mielenkiintoista luettavaa tilastonikkareille ja niin nytkin. sti. (MS) Indonesialaisen 737:n paloja löytyi merestä Adam Air -lentoyhtiön Boeing 737:n hylyn kappaleita ajautui rantaan Indonesiassa tammikuun puolessa välissä. Tällä tavalla laskettuna kokonaisluku 1366 kappaletta on vertailukelpoinen vuoden 2005 vastaavaan, joka oli 1351. Tosin IH:n lukuihin on silloin lisättävä 18 painopisteohjattua (A-luokan) ultrakevytkonetta, jotka on poistettu Ilmailuhallinnon rekisteristä kirjattavaksi uuteen, Suomen Ilmailuliiton ylläpitämään luetteloon. Osasyy ELT:n toimimattomuuteen voi löytyä alueen vesistä: paikalla on todella syviä kohtia, joten ELT-signaali ei välttämättä tavoita vastaanottimia. Kolmosena tilastossa oli tuttu Eurostar, joita rekisteröitiin viime vuonna kolme, joista yksi on itserakennettu. Yhtiön mielestä palkkatiedot ovat taloudellisesti merkittävin osa Finnairin ja kumppanien sopimuksissa. Sähköpostiosoitteemme on ilmailu@ilmailu.fi. Nettokasvu oli 12 konetta, eli vuodessa 5 prosenttia, edellä mainitut A-luokan ultrat mukaan lukien. Finnair korosti valituksessaan, että se kilpailee työsuhteiden ehdoilla kansainvälisten lentoyhtiöiden kanssa, joten sillä on tahto pitää salassa liikesalaisuutensa. moottorilentouutiset helmikuu 2007 15 Rekisteröinneissä hyvä vuosi Ilmailuhallinnon (IH) vuosittainen julkaisu nimeltään "Suomessa rekisteröidyt ilma-alukset" on tammikuun alussa ilmestynyt IH:n nettisivuille. ittyy aan Viime vuonna kehitys oli positiivinen ja ilma-alusten kokonaislukumäärässä saavutettiin vuoden 2006 lopussa taas kaikkien aikojen ennätys. Sama koskee purjelentäjiä (1818 ja 1865). Merkillepantavaa on, että pitkäaikainen listaykkönen Ikarus C42 putosi viime vuonna kakkoseksi kahdeksalla uusrekisteröinnillä. Yleisluokassa uusrekisteröinneissä on kolme Cessna 172S:ää ja kaksi Learjet 60:t sekä joukko yksittäistyyppejä, joista itserakennettuja oli kaksi. Myös lupakirjatilastoissa näkyy ultrakevytlentämisen suosio selvästi. Saksalaisten Otto ja Peter Funkin suunnittelema kone on pitkään ollut myös UL-maa Saksan rekisteröintitilastojen kärjen tuntumassa. Lisäykset kpl 16 15 3 12 5 26 77 Poistot kpl 13 12 10 8 7 12 62 2007 kpl 522 77 83 390 59 235 1366 mietään nen, uutuun geR ussa nimi nka uzueen kiloa n 81 s 10 yppi imitava roa. Finnairin ei tarvitse luovuttaa aasialaismiehistön palkkatietoja Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti tammikuussa, että Finnairin ei tarvitse luovuttaa aasialaisten matkustamotyöntekijöidensä palkkatietoja Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistykselle (SLSY)
Vaaratilanneraporttikäytännöt vaihtelevat maittain, mutta jokaisessa maassa niitä kuitenkin tavalla tai toisella tehdään. Samalle lomakkeelle koottiin tiedot myös siitä, miten eri maiden laskuvarjohyppääjät ovat organisoituneet ts. tammikuuta SIL:n Laskuvarjotoimikunnan emännöimänä. Bartic-tapaamisten idea on käsitellä laskuvarjohyppykoulutukseen ja turvallisuuteen liittyviä asioita, kilpailutoimintaa, International Parachuting Commissionin vuosittaisen kokouksen asioita sekä ylipäätään Pohjoismaiden ja Baltian maiden laskuvarjohyppääjien välistä yhteistyötä. Jatkossa nämä tiedot ovat mahdollisesti luettavissa myös SIL:n www-sivuilla. Tänä vuonna Bartic-tapaaminen pidettiin Helsingissä 13.-14. Jokaisesta maasta mukana on 1-2 edustajaa. Vuoden 2006 Bartic-tapaamisessa Ajankohtaista koulutusasiaa Yhteisiä Bartic-kilpailuja? Perustiedot yksiin kansiin. Keskustelua käytiin mm. Jatkossa koulutusja turvallisuusasioista keskusteleminen on aiempaa helpompaa, kun perusasiat on koottu yksiin kansiin, eikä jokaisen koulutus-/turvallisuuskeskustelun yhteydessä tarvitse selittää asioita alusta alkaen. Tanskalaisten ja virolaisten kokemusten mukaan yhden päivän kurssit eivät kuitenkaan ole huonontaneet hyppyturvallisuustilastoja. Käytännössä sisällöt ovat suurin piirtein samat kuin suomalaisessakin pakkolaukaisuhyppykurssissa, mutta ne käydään äärimmäisen tiiviisti ja lyhyesti läpi. Bartic-tapaamisessa vastaavat koosteet nähdään jokaisesta maasta. Esimerkiksi Virossa ja Tanskassa järjestetään yhden päivän hyppykursseja. Lomakkeelle kootut asiat esiteltiin tapaamisessa. Monet tapaamisissa käsiteltävistä asioista ovat agendalla joka vuosi, mutta jokaiseen tapaamiseen nostetaan käsiteltäväksi myös edustajien itsensä esille tuomia asioita. se, että missään Bartic-maassa ei tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Suomalaiset hyppääjät ovat tottuneet näkemään vuosittaisessa Turpaboogiettapahtumassa koosteen kuluneen kauden vaaratilanneraporteista. Vuonna 2006 merkille pantavaa oli mm. Koosteet vaaratilanneraporteista tehdään Bartic-tapaamista varten yhtenäiselle lomakkeelle, jolloin tietoja on helppo vertailla keskenään. Bartic-tapaamisissa ovat mukana seuraavat maat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua. Vielä 1990-luvulla on eri laskuvarjohyppylajeissa järjestetty Pohjoismaiden mestaruuskilpailuja, mutta niiden järjestämisinnostus on viime vuosina hiipunut. Tosin Virossa yhden päivän kurssi tyypillisesti jakautuu kahdelle päivälle: Kurssi aloitetaan perjantai-iltana ja lauantai-iltapäivällä on mahdollista päästä hyppäämään ensimmäinen hyppy. Mukana tapaamisessa olivat Kimmo Paularanta, Ulla Hiipakka, Vidmantas Zube (Liettua), Kristjan Kuru (Viro), Katrine B.B. Suomi nosti tapaamisen agendalle yhden päivän hyppykurssien järjestämisen, koska aiheesta on Suomessa keskusteltu viime aikoina paljon. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten kurssilaiset ehtivät ja pystyvät omaksumaan kaikki kurssin asiat niin, että toiminta poikkeustilanteissa (varavarjon käyttäminen, laskeutuminen muualle kuin varsinaiselle alastuloalueelle, jne.) tapahtuu automaation tasolla. Eriksen (Tanska), Martti Roivainen, Niels-Christian Levin Hansen (Tanska), Jan Wang (Norja), Lennart Vestbom (Ruotsi), Anna Cujakova (Latvia) sekä Nikolajs Cujakovs (Latvia). Turvallisuusvuosi 2006 jokainen maa kokosi omaa laskuvarjohyppykoulutustaan koskevat perusasiat: koulutusmuodot, koulutuksen keston, erilaiset lupakirjaluokat, vaatimukset kouluttajille, siipikuormarajat, tuulirajat sekä vakuutustiedot. 16 laskuvarjourheilu helmikuu 2007 Teksti ja kuva ULLA HIIPAKKA KOKEMUSTEN JA AJATUSTEN VAIHTOA BARTIC-TAPAAMISESSA Pohjoismaiden ja Baltian maiden laskuvarjohyppääjien liittojen edustajat ovat jo usean vuoden ajan vaihtaneet ajatuksia ja kokemuksia vuosittaisissa Bartic-tapaamisissa. millaisia toimikuntia ja komiteoita liitoissa on ja onko laskuvarjohyppääjillä ylipäätään itsenäinen liitto vai ovatko hyppääjät järjestäytyneet osaksi kansallista ilmailuliittoa. siitä, millaiset sisällöt mahtuvat tuohon yhden päivän kurssiin. Koosteiden pohjalta käydään keskustelua siitä, mitä voimme oppia tapahtuneista onnettomuuksista ja onko niissä nähtävissä yleisiä kehityssuuntia. Tämän vuoden Bartic-tapaamista varten Suomi kehitti lomakkeen, johon kesku järjes järjes pailu ylimä ole ol maan maid kuite halut maid 2007 laiset taitoj B työtä missi yleen ja lisä pohjo näissä mahd kuun käsite pohd Bartic-tapaamisen osallistujat yhteiskuvassa
Muut maat toivottivatkin suomalaiset hyppääjät tervetulleiksi mittelemään taitojaan heidän urheilijoidensa kanssa. yhteensä 5 673 18 164 62 400 91 431 42 775 20 178 3 506 C/D yht. Näin on myös vuonna 2007. Kilpailukalenterista on vaikeata löytää aikaa ylimääräisille kilpailuille, eivätkä kilpailijat ole olleet kovinkaan innostuneita osallistumaan moisiin kilpailuihin. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä. FAKTAA HYPPYMÄÄRISTÄ Maa Hypyt yht. Kaikkien osalta luvut eivät ole lopullisia hyppymääriä erilaisista raportointitavoista johtuen. lasen ja), ivän päina ja äästä milden ällöt maissa, sti ja ksen yvät , että rjon kuin htuu viroivän neet Suomen Lentopelastusseura ry on tehnyt maamme yleisilmailun suurimman GPS-laitehankinnan. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. laskuvarjourheilu helmikuu 2007 17 keskusteltiin yhteisten Bartic-kilpailujen järjestämisestä ja tuolloin todettiin niiden järjestämisen olevan melko turhaa. Uusia laitteita tuli 40. Kaupan kustannusvaikutus Lentopelastusseuralle on 137000 euroa. Kaikki anturit ja kaapelit mukana, kuten myös suomenkieliset käyttöohjeet laitteelle. Ohjelmistot englanninkielisiä.. Lisäksi mietittiin, miten eurooppalaista laskuvarjohyppääjien yhteistyötä voitaisiin kehittää. Niin Bartic-tapaamisissakin. Oppilashypyt yhteensä yhteensä 4 686 14 812 53 792 68 038 34 627 15 897 2 150 733 3018 6578 5444 6154 3673 1319 Tandemhypyt yhteensä 254 334 2130 9354 997 608 37 Kansainvälinen yhteistyö Latvia Liettua Norja Ruotsi Suomi Tanska Viro Luvut ovat vuoden 2006 lukuja. Bartic-tapaamisissa on mahdollisuus luoda yhteisiä kantoja tammikuun lopulla pidettävässä IPC-kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Lisätietoja: www.lentopelastus.fi Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Bartic-maat tekevät merkittävää yhteistyötä myös International Parachuting Commissionin puitteissa. Garmin 296 korvaa SAR-koneiden vanhan laitekannan kokonaan. IPC-kokouksissa on yleensä aina edustus kaikista Pohjoismaista ja lisäksi Baltian maat ovat valtuuttaneet pohjoismaat käyttämään heidän ääniään näissä kokouksissa. Tallentaa omaan muistiinsa jopa 1750 sarjaa säätietoja (esim tunnin tallennusvälillä 10 viikkoa), josta ne voidaan siirtää PC:lle ja nettiin. IPC:n henkilövalintoja sekä muutamia sääntömuutosehdotuksia. tuulen suunta, nopeus, sademäärä, kosteus, ilmanpaine, lämpötila, sääennuste jne. Keskusteltaessa yleisesti Bartic-tapaamisten kehittämisestä Tanskan laskuvarjoliiton puheenjohtaja totesi, että hänelle tapaamisten merkittävin anti on tavata muiden maiden liittojen puheenjohtajia ja vaihtaa heidän kanssaan kokemuksia niin hyppäämiseen liittyvistä kuin järjestöpoliittisistakin asioista. Toiminnanjohtaja Tero Asikainen (kuvassa) vastaanotti Konekorhoselta mahtavan pinon satelliittipaikantimia, karttapohjia ja muita varusteita. Tänä vuonna yhdessä pohdittiin mm. On selvää, että kansainvälisissä yhteistyötapaamisissa myös epäviralliset osuudet ovat tärkeä osa tapaamista ja niiden antia. Lähes kaikkien maiden kansalliset mestaruuskilpailut ovat kuitenkin olleet avoimia, joten niihin ovat halutessaan voineet osallistua myös muiden maiden kilpailijat. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,- WS3600 sääasema 289 arjoiden rjesipusessa Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi Sääasemassa mm. On erittäin mielenkiintoista keskustella vapaamuotoi- Mukavaa yhdessäoloa sesti eri maiden edustajien kanssa hyppäämisestä eri Bartic-maissa sekä eri maiden liittojen toiminnasta
Kapeassa termiikissä piti kaartaa kohtalaisen tiukkaan, joskaan tässä kuvassa ei kaarreta nostossa. Pahimmillaan näkyvyys putosi pariin kilometriin.. Kymin kenttä näkyy oikealla alhaalla. Kerhon Discus lennolla Ville Vuolahden ohjaamana toukokuussa. Turvallisuusmääräykset purivat harrastelijoita, ja lastut lentelivät jo korpikentillekin. Pilven pohjat ovat vielä reilusti yläpuolella, vaikka korkeutta on 2200 metriä. 18 purjelento helmikuu 2007 Kymin ja Karh Kymin purjelentokautta 2006 värittivät nuoret lentooppilaat sekä pitkin kevättä ja kesää Etelä-Suomea peittäneet maastopalosavut. Kymin kenttä häämöttää taustalla Venäjän metsäpalojen sumentamalla taivaalla. Jyrki Laukkanen summaa ja purkaa Kymin ja Karhulan seudun ilmailuvuoden 2006 sanalliseen ja kuvalliseen muotoon. Nuoria lentäjiä Kymi-jutun perinteinen ohjaamonäkymä vuodelta 2006 on SZD55:sta heinäkuussa
Toukokuussa ja kesäkuussa olivat sitten kauden parhaat purjelentosäät nostojen viedessä päivittäin reilusti yli 2000 metrin. Lokakuussa sitkeimmät roikuttelivat vielä parin tunnin lentoja 0,10,3 m/s nostoissa, jotka parhaimmillaan veivät 500700 metriin. Pojat oppivat hienosti lentämisen taidon. Kesän kuluessa ilmoiteltiin Kaakkois-Suomen aluehälytyskeskukseen VHF-radiolla sovitulla taajuudella kymmenittäin alkavia maastopaloja. Kuvassa vasemmalta lennonopettaja Oiva Lehtinen, Petri Sucksdorff, Michael Tervanen, Sampsa-Pekka Järvinen, Viki Korjula, Aleksander Pollastrin ja kesän monitoimimies Riku Saarinen. ei ole samalla taajuudella toimivia radioita. Useissa tapauksissa termiikki salli lentämisen palopaikan päälle ja paikan koordinaattien ilmoittamisen koneen tai lentäjän GPS-laitteella. Purjelentosäät romahtivat muutamaa päivää lukuun ottamatta. Sen jälkeen alkoi sää muuttua. Pilvet lisääntyivät, alarajat putosivat ja sateitakin saatiin. Ennen talven tuloa saatiin hallin pohjan maansiirtotyöt valmiiksi ja tukipylväiden anturat sijoitettua tarkkaan paikoilleen. Pahimmillaan savu oli niin tiheää, että näkyvyys oli vain pari kilometriä. Viimeiset termiikkilennot näissä melkein nollanostosäissä lennettiin 18. Sen sijaan koneiden maakäsittelyssä ja majoitustilan siistinäpidossa on vielä oppimista. Oman leimansa kevään ja kesän lentosäihin antoivat eteläisten naapurimaiden lukuisat laajat maastopalot. Tarkoitus on saada laajennustyö valmiiksi vuoden 2007 aikana. Viimeiset lennot lennettiin 26. Purjelentohallin katto tuettiin pölkyillä kasvavaa lumikuormaa varten. Pitkin kesää sekä syksyn huonojen säiden myötä urakoitiin lentomuseohallin laajennusta. Niiden savut ajautuivat idän ja etelän välisten tuulien takia Kymenlaaksoon. Naapurimaiden metsäpalojen lisäksi kuivuudesta johtuen kesällä esiintyi runsaasti myös omia maakunnallisia maastopaloja. Kymenlaakson yllä termiikeissä pyörineet kerhon purjekoneet toimivat varsin tehokkaina palonvartijoina. lokakuuta. Esimerkiksi 5. Pojista kolme oli 14-vuotiaita ja kaksi 15-vuotiaita. lokakuuta. Lisäksi kyettiin vielä opastamaan sammuttajat palopaikalle ilmasta radiolla hälytyskeskuksen kautta. lokakuuta koneet katsottiin parhaaksi purkaa. Museo oli myös vuoden 2006 aikana erittäin suosittu ja kävijöitä riitti tuhansia aina ulkomaisia ryhmiä myöten. Nuoret kurssilaiset Kesän positiivisena antina nähtiin purjelentokurssilla viisi innokasta nuorta miestä, Aleksander Pollastrin, Michael Tervanen, Petri Sucksdorff, Sampsa-Pekka Järvinen ja Viki Korjula. huhtikuuta eli pari viikkoa edellisvuotta myöhemmin. heinäkuuta raportoitiin hälytyskeskukselle suoraan TEKSTI JA KUVAT JYRKI LAUKKANEN Kymin kesää piristivät kolme nuorta kurssilaista. Muutama Icom palokunnissa olisi kätevä laite useassa tapauksessa. Säät heikkenivät syksyä kohti Kesä oli kaikkiaan varsin kuiva. Keväällä päästään pystyttämään pylväitä ja kaaria. Savuja riitti aina elokuun puoleen väliin asti. purjelento helmikuu 2007 19 ulan Ilmailukerhon vuosi 2006 ja runsaasti savua P urjelentokausi Kymissä aloitettiin lumien lähdettyä ja kentän kuivuttua 26. Näistä Petri ja Viki ovat tunnettujen ilmailijoiden jälkikasvua. Toukokuussa pilvet olivat harvassa ja keli varsin kuivaa. Poikkeuksellisen nuoret lentäjät aiheuttivat lennonopettajille huomattavan lisätyön ilmasta neljä erillistä maastopalon alkua, jotka päästiin kohtuullisen ajoissa sammuttamaan. Tämä pudotti kentän aktiivi-ilmaijoiden keski-ikää, joka alkoi jo lähennellä lukua 65. Syyskuun puolella tuuli joko mereltä tai sitten satoi ja pilvet olivat alhaalla. Sitten lokakuun lopussa alkoivat lumisateet ja kenttä peittyi paksuun hankeen. Valitettavasti paloautoissa ja purjekoneissa. Lumen tullessa 27. Yksittäiset kuurosateet olivat harvinaisia
Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Koska Kymissä ei varmuudella vierasta ihmistä hinata ilmaan kerhon koneella, niin edellä mainitun lausunnon perusteella epäiltiin joitain purjelentäjiä terroristeiksi. elokuuta. Muutenhan koko vaatimus purjelentojen lentosuunnitelmien teosta olisi ollut turhaa näytelmää. Koneet edestä Junior, LS 8-18, ASK-23, Discus ja LS 4. Syyskuun 17. purjelento helmikuu 2007 21 Ties vaikka terroristi. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. päivä pidettiin perinteiset maaliinlaskukilpailut. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Aamusumu viivytti kisan alkua puoleen päivään, mutta sitten aurinko paistoi ja onneksi laskusuuntaan nähden myötäiseen. henkilön hinaus. Ehkä näillä päättäjillä oli varma näkemys siitä, että Kymissä ilmaan hinattu purjelentokone oli todella vakava uhka jollekin Helsingissä oleskelevalle ulkomaan edustajalle. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Myöhemmin kesällä kuulin aluelennonjohdon vanhemmilta lennonjohtajilta, että koko hommaan olisi riittänyt vain se lentosuunnitelman teko sellaisenaan ilman aktivointia, alueen jaksolla oloa jne. Nyt jäi lopuksi sellainen kuva asiasta, että ei tainnut aluelennonjohdossa olla kaikilla sama näkemys toimintatavoista.. No, teimme näin. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Kerroin saaneeni ohjeet ilmoittaa viimeisen koneen laskun jälkeen, että kaikki ovat maassa ja vaara on ohi. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Tiukan kisan voitti Olli Olkkonen, joka tässä taiteilee Junioria maalisaralle. kääni alueesta puhelu, jossa mieshenkilö kysyi lentosuunnitelmiemme päättämisestä. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti kolmen tunnin sisään laskuun. Jos epäiltyjen listalla ollut henkilö olisi tehnyt lentosuunnitelman, poliisit olisi ilmeisesti hälytetty paikalle estämään ko. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Näin se kai olisi toiminut. Sitten tuli kännyk- Kymin harjoitus- ja tehopurjekoneita odottamassa termiikin alkua savunhajuisessa säässä 10. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Nyt neuvottiin takautuvasti, että jokaisen olisi pitänyt ilmoittaa laskunsa erikseen ARRvalvontaan. Kyseisen viikonlopun alussa ei ollut kunnollista termiikkisäätä, joten päätettiin, ettei viitsitä ahdistella aluelennonjohtoa parillakymmenellä 5 minuutin lentosuunnitelmalla, sillä tuskin tämä koko vaatimus purjelentosuunnitelmista oli aluelennonjohdon keksimä. Kurssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Näin ei kuitenkaan se toinen henkilö neuvonut. Ei kolmea ohjetta ilman neljättä. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Termiikki alkoi kello 11.30. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa
Varsinkin harrasteilmailun lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset mahdollistavat monen sellaisen vian tai vaivan hyväksymisen, jotka moni ilmailulääketiedettä tuntematon "tietää" olevan selvä este kaikenlaiselle lentämiselle. 22 ilmailulääketiede helmikuu 2007 Teksti ja kuvat KUSTI KAIRIKKO Ilmailuharrastus alkaa LÄÄKÄRISTÄ Vanha käsitys lentäjien moitteettomasta terveydestä on monessa tapauksessa väärä. Kuva Optifin. Liikkeelle lääkäristä Lentoharrastus alkaa yleensä käynnillä ilmailulääkärin tarkastuksessa. Koska lause tuli aikuisen suusta, kannoin asian oikeellisuutta sen suuremmin epäilemättä kaikki Ilmailu-lehteni roskiin, nielin pettymyksen ja yritin vuosikausia täjäll miä lä Amm täjillä Su omais lulääk lyhen seinen yhtei ten so todist lentäj omien ilmoi itsell ilmai Se lentäj vaatim niide lukuu voi h tapau P neuvo K natta meid Ilmailuhallinnon ilmailulääkärillä Pekka Oksasella on takanaan pitkä ja värikäs ura. Siitä ei ole oikeastaan muuta haittaa kuin se, ettei sinusta voi koskaan tulla lentäjää tai merikapteenia. Reilu kymmenen vuotta sitten lennonopettajankin pätevyyden omaava Ari kuitenkin soitti ja ehdotti lupakirjan lentämistä. Se ei kuitenkaan ole vaarallista. Paitsi lääkäri, hän on myös lentäjä, jonka 40 vuotta sitten alkaneeseen uraan mahtuu ammattilentäjän lupakirja ja pitkälle yli 2000 lentotuntia. vältellä katseella silloisen kotikuntani Vihdin Nummelan kentän päällä pyöriviä purjekoneita. Minä saankin lupakirjan! Tultiin 90-luvulle, jolloin tapasin kuopiolaisen Ari Venäläisen, jonka kanssa pääsin Cessnan kyytiin hirvilaskennassa ja vesilentopuuhissa. Mutta parhaitenhan tuo selviää kun käyt ilmailulääkärillä. Jo 38 vuotta ilmailulääkärinä toimineen miehen työnantajina ovat toimineen pitkään sekä Ilmavoimat että Finnair. Ja päinvastoin. Hyvä toimittajatapa ei välttämättä suosi omakohtaisten kokemusten kertomista niin kutsutun asiajutun yhteydessä. No ei kai se nyt mitään haittaa, epäili Ari. Sinä olet, Kusti, värisokea, kouluterveydenhoitaja totesi. Eri puolella Suomea toimivat lääkärit ovat koulutettuja ja valtuutettuja myöntämään kullekin len- Su suuri Harra vat m saavu nelää ja hu sivuv N voida Ne ov vähäi V sasen mone ilmiö koken oikea mitta kohon pitkä veren tausja V tettav tumin lääkä. Intoa laannutti vain tietoisuus siitä, etten koskaan saisi lupakirjaa värisokeuteni takia. Teen tässä kuitenkin tietoisen poikkeuksen ja aloitan kertomalla lentämisestä aina haaveilleesta pojasta, jonka maailman kouluterveydenhoitaja romutti joskus 70-luvun lopulla rutiinitarkastuksen jälkeiseen lauseeseen. Innostuin vaistomaisesti hetkeksi, kunnes muistin taas kouluterveydenhoitajan sanat. Hieno päivä, jonka olisi voinut kokea jo paljon aikaisemmin, mikäli olisi ottanut asioista selvää sekä terveydenhoitaja että minä itse. Ishiharan testi paljastaa värisokeuden. Tein työtä käskettyä ja reilu viisi kuukautta myöhemmin läpäisin yksityislentäjän lupakirjan saamiseen oikeuttavan tarkastuslennon. Miehistä värisokeita on noin 8 prosenttia, kun naisilla vastaava luku on vain 0,4. Eiköhän sitä ainakin päivällä saa näillä pikkupäreillä omaksi ilokseen päästellä vaikka värisokea onkin
Näin karsitaan pois sydän- ja verisuonisairauksien riskit. Astman vaikutuksen päättää AMS yhteistyössä ilmailulääkärin kanssa. Insuliinihoitoinen sokeritauti on aina este. Paitsi valvonta, työtämme on myös neuvonta, Oksanen muistuttaa. Olen usein enemmän tai vähemmän leikilläni sanonut kollegoille, että kumman 60-vuotiaan pilotin kyytiin menisitte mieluummin; sellaisen, jolle on tehty ohitusleikkaus ja tiedetään, että kaikki on kunnossa vai sellaisen, jolle sitä ei ole tehty, Oksanen kertoo. Sepelvaltimotauti jakautuu kahteen ryhmään. Verenpaineen ohella AMS:lle on ilmoitettava rytmihäiriöistä. Migreeni, johon liittyy näköhäiriöitä, on este lentokelpoisuustodistuksen saamiselle, mikäli se on ilmennyt ennen ensimmäistä ilmailulääkärin tarkastusta. Lista viranomaisen hyväksymistä lääkkeistä löytyy päivitettynä internetsivuiltamme, kertoo Oksanen. Kaikki päävammat, joihin liittyy tajunnan menetys, on ilmoitettava AMS:lle. Ehtona kelpoisuustodistuksen myöntämiselle on kuitenkin keuhkojen normaali toiminta, harvoin tai ei koskaan ilmenevät kohtauk- nillä lella ttuja len- Näkövaatimukset Moni asiaa tuntematon tuntuu uskovan lentäjältä vaadittavan jonkinlaista haukan. Mikäli painoindeksi ylittää arvon 40, ei kelpoisuustodistusta myönnetä ennen ankaraa laihdutuskuuria. Verenkiertoelimet Suomalaisella geeniperimällä meistä suuri osa kärsii kohonneesta verenpaineesta. Niidenkään ilmaantuminen tai toteaminen ennen ensimmäistä lääkärintarkastusta ei Oksasen mukaan ole Neurologiset sairaudet Silloin tällöin kuulee varoittavia esimerkkejä siitä, miten lentäjä on kertonut ilmailulääkärille päätään särkevän silloin tällöin ja siirtynyt samalla entiseksi ilmailijaksi lentokelpoisuustodistuksen jäädessä tohtorin pöydälle. Silti kolesterolia ei ole syytä unohtaa, vaan oman terveyden takia sitä on syytä tarkkailla. Ne ovat tehokkaita ja sivuvaikutuksiltaan vähäisiä. Nykyaikaista lääkkeistä suurin osa voidaan hyväksyä ilmailussa käytettäviksi. Lääkkeiden valinta ja käyttö on syytä tehdä ilmailulääkärin valvonnassa ja jos tuntuu, etteivät lääkkeet tehoa riittävästi, välttää lentämistä niin kuin aina terveydentilan heikennyttyä. ilmailulääketiede helmikuu 2007 23 täjälle ammatin tai harrastuksen edellyttämiä lääketieteellisiä kelpoisuustodistuksia. viisi tyisavan olisi ikäli vey- Hengityselimet Hengityselinten vioista pienimpiä on verenpaineen ohella suurta määrää ihmisistä kiusaava heinänuha. Viranomainen tutkii ilmoitukset tapauskohtaisesti ja päättää tarvittaessa jatkotutkimusvaatimuksista. tuin istin päili äillä tellä nhan . Todetun ahtauman hoidon, ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen jälkeen tämä on kuitenkin mahdollista tietyin edellytyksin AMS:n harkinnan mukaan. Se ei sinänsä vaikuta kelpoisuustodistuksen saamiseen, mutta sen hoidossa käytettävistä lääkkeistä AMS: llä on sanottavaa. Verenpaineen mittaus on muuten Oksasen mukaan tapahtuma, jossa yllättävän monella paine kohoaa. Vastuu terveydentilan muutosten ilmoittamisesta on siis aina lentäjällä itsellään, muistuttaa Ilmailuhallinnon ilmailulääkäri Pekka Oksanen. Harrastelentäjällä ylä- ja alapaineen kertovat maksimilukemat ovat 160/95, joka tulee saavuttaa lääkityksellä tai ilman. Uusintatarkastuksessa lievä migreeni voidaan AMS:n harkinnalla hyväksyä. Suomessa ilmailulääketieteen viranomaisena toimii Ilmailuhallinnon Ilmailulääketieteen yksikkö, josta käytetään lyhennettä AMS (Aeromedical Section). Mikäli kyseessä on oireita, kuten rintakipua, antava tauti, kelpoisuustodistusta ei myönnetä. Lääkärit tuntevat ilmiön nimellä valkotakkiverenpaine, jonka kokenut lääkäri osaa kuulemma erottaa oikeasti kohonneesta verenpaineesta. Lisäksi AMS vaatii harkintansa tueksi astmaa hoitavan lääkärin lausunnon. Aineenvaihdunta Mikäli ilmailulääkärin tarkastuksessa löytyy sokeria virtsasta, edessä ovat jatkotutkimukset. Länsimaissa lisääntyvä liikalihavuus vaatii sisätautien erikoislääkärin lausunnon, mikäli painoindeksi on yli 35. Päähän kohdistuneisiin vammoihin ja migreeniin suhtaudutaan silti vakavasti. Verenpainelääkkeen käytöstä tulee tehdä ilmoitus ja huomioida mahdollinen tarkkailujakso sivuvaikutusten toteamiseksi. Kaikissa epäselvissä tapauksissa kannattaa siis kääntyä joko ilmailulääkärin tai meidän puoleemme. tkä ja antakäri, htuu Kohtuudella vaaditaan ja sallitaan aina este kelpoisuustodistuksen saamiselle, varsinkaan jos AMS:n pyytämät jatkotutkimukset osoittavat niiden vaarattomuuden. Kolesterolin kohdalla viranomaisella ei ole mitään vaatimuksia jollei merkittäviä sydän- ja verisuonitautiriskejä ole. Tämä on tietysti hyvin kärjistetty esimerkki, mutta kertoo kyllä sen perusajatuksen, että usein tärkeintä ei ole virheetön terveys vaan oikea hoito. Mikäli mittauksissa saadaan kuitenkin toistuvasti kohonneita arvoja, tehdään niin kutsuttu pitkäaikaisrekisteröinti, jossa tutkittavan verenpainetta tarkkaillaan 24 tunnin mittausjakson ajan. muistuttaa Oksanen. Kyseinen elin valtuuttaa ilmailulääkärit, vastaa yhteiseurooppalaisten kelpoisuusvaatimusten soveltamisesta ja myöntää kelpoisuustodistukset. Ammattilentäjillä luokka on 1, yksityislentäjillä 2 ja muilla harrasteilmailijoilla 4. Oksasen mukaan todellisuudessa lentäjänkin päätä saa särkeä, kunhan säryn syy saadaan selville. Lisäksi se valvoo yksittäisten lentäjien terveydentilan muutoksia näiden omien ilmoitusten perusteella. Jos todetaan sokeritauti, joka on hoidettavissa pelkästään ruokavaliolla tai tietyntyyppisillä suun kautta nautittavilla lääkkeillä, AMS voi harkita lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen myöntämistä määrätyin ehdoin. Sama pätee sydämen sivuääniin, joista suuri osa on vaarattomia virtaussivuääniä. set ja se, ettei käytettävä lääkitys aiheuta vaaraa lentotoiminnalle. Epilepsian kohdalla harkintaa ei ole edes viranomaisella, sillä kyseinen sairaus estää aina lentokelpoisuuden. Seuraavassa tarkasteltavien harrastuslentäjien lupakirjaluokkien 2 ja 4 terveysvaatimusten kohdalla Oksanen muistuttaa niiden olevan muutamaa selvää kohtaa lukuun ottamatta sellaisia, joissa AMS voi harkita kelpoisuuden myöntämistä tapauskohtaisesti
Nykyään koneiden radiot ja varsinkin kuulokkeet ovat hyviä, muistuttaa Oksanen. Alkoholista johtuvat mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt sekä huumeiden käyttö ovat niin ikään este kelpoisuustodistuksen saamiselle. Liika "läträäminen" näkyy Oksasen mukaan kuitenkin helposti yleisen terveystason laskemisessa, eikä ole siksi suositeltavaa ilmailijoillekaan. Il edell haltij välill kautt kuite loukk. Niin kutsuttuja ikänäkölasivaatimuksia ei ole. Uusintatarkastuksessa nämä arvot voidaan ylittää silmälääkärin lausunnon ja AMS:n harkinnan perusteella. Harrastelentäjien näkövaatimuksista vain harva "maallikko" ymmärtää yhtään mitään. Luonnollisesti kaikki psykiatriset häiriöt ovat tapauskohtaisia, mutta esimerkiksi sairaslomaan johtanut työuupumus on Oksasen mukaan syy kelpoisuustodistuksen tilapäiseen peruuttamiseen. Ainoat rajoitukset ovat mittari- ja yölento, joihin niihinkin voi saada luvan niin kutsutun lampputestin läpäistyään. Äänenvoimakkuutta voidaan säätää hyvinkin voimakkaaksi, joten tämän vaatimustason läpäisevällä ei tule kuulemisen kanssa ongelmia. Psykiatria Jos fyysisiä ominaisuuksia on helppo mitata ja niiden vaikutusta ihmisen suorituskykyyn arvioida, psyykkisten vikojen ja vaivojen arviointi lienee välillä vaikeaa kokeneellekin ilmailulääkärille. Tämä taso tulee saavuttaa laseilla tai ilman. Tämä ei kuitenkaan onnistu tavallisella ilmailulääkärillä, vaan sen suorittaa Ilmailulääketieteen laitos. Kelpoisuusvaatimusten määritys kuuluu seuraavasti: "Luokan 2 lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen hakijalla tai haltijalla ei saa olla esitietojen tai kliinisen taudinmäärityksen perusteella todettua, synnynnäistä tai hankittua, akuuttia tai kroonista mielisairautta eikä psyykkistä vammaa, tilaa tai häiriötä, joka todennäköisesti haittaisi kyseessä olevan lupakirjan mukaisten oikeuksien turvallista käyttöä." Erityistä huomiota on kiinnitettävä seikkoihin, kuten skitsofreniaan, mielialahäiriöihin ja stressiin liittyviin häiriöihin monien muiden ohella. Uusintatarkastuksen yhteydessä voidaan sallia yli 8:n dioptrian piilolaseilla korjattu taittovika AMS:n harkinnalla. Se kertoo onko jatkoon, siis lääketieteellisen kelpoisuustodistus 1:n saamiseen mahdollisuuksia, Oksanen toteaa. Silmien taittovirhekorjausleikkaukset ovat sallittuja, mikäli taittovirhe ennen leikkausta luokan 2 tai 4 hakijalta ei ylitä +5...-8 dioptria. Jatko on siis tältä osin auki vaikka liikennelentäjäksi. Näkövaatimukset ovat 0,5 kummallakin silmällä erikseen ja 1,0 molemmilla silmillä yhteensä. Jos sairastuu paremmin burn-out nimellä tunnettuun työuupumukseen, kyky toimia on selvästi heikentynyt. Operaation jälkeen seuraa yhden kuukauden karenssi, jonka jälkeen, mikäli komplikaatioita ei ole esiintynyt, AMS palauttaa lentokelpoisuuden. Kuulo Harrastuslentäjän kuulovaatimukset ovat lyhyesti ja ytimekkäästi määritelty. Jo normaalit silmälasit herättävät herkimmissä epäilyn lentolupakirjan aitoudesta. Kuulon tasoa koskeva määrittely tuntuu muuten tarkasti ja osin tiukastikin hakijan terveydentilan määrittelevien kelpoisuusvaatimusten keskellä melko vaatimattomalta. Leikkauksista on ilmoitettava viranomaiselle. Hajataitteisuuden kohdalla raja-arvot ovat alkutarkastuksessa +3...-3 dioptria. Värisokeus, jonka alussa kerroin olevan yleisön käsityksen mukaisesti ehdoton este lentämiselle, ei todellisuudessa estä harrastuslentämistä. 24 ilmailulääketiede helmikuu 2007 ja Teräsmiehen näkökyvyn yhdistelmää. Mikäli lampputestin läpäisee, värisokeus ei aseta minkäänlaisia rajoituksia. Kelpoisuustodistuksen saamiseen riittää, kun kuulee keskustelun kahden metrin päästä selin lääkäriin. Lentämisestä ammattina haaveileville värisokeille Oksanen suosittelee lampputestiä jo aikaisessa vaiheessa. Kun taudin syy on selvä ja oireet pois, AMS harkitsee kelpoisuuden uudelleen voimaan saattamista. Yksisilmäisyys on este harrastuslentäjän kelpoisuustodistuksen saamiselle alkutarkastuksessa. Kun silmälasien kantaja kertoo vielä olevansa värisokea, on huijarin maine valmis. Ja oli paketissa kolmio tai ei, lääkkeiden käytöstä on syytä aina kysyä ilmailulääkäriltä. K tijalla tettav antaa tapau voim olla v jonka poisu Sy jälkit poisu mahd pitää voim muuh mahdollinen näky. Kuulolaitteen käyttö on AMS:n harkinnan mukaan mahdollista, eikä toisen korvan kuurous estä harrastajalta muuta kuin mittarilentokelpuutuksen. Samoin kuin kaikki muutkin sairaslomat, Oksanen muistuttaa. Taittovian raja-arvot alkutarkastuksessa ovat +5...-8 dioptria. Mikäli toisen silmän näkökyky menetetään syystä tai toisesta tämän jälkeen, AMS voi harkintansa mukaan palauttaa lentokelpoisuustodistuksen tietyin ehdoin. Mikäli sairasloma on kestoltaan yli 21 päivää, siitä tulee ilmoittaa AMS:lle, joka siis peruuttaa väliaikaisesti lentokelpoisuustodistuksen. Kolmas numeroin määritettävä raja on eritaitteisuus, jonka arvot ovat samat kuin hajataitteisuuden kohdalla. Onneksi totuus on taas huomattavasti suvaitsevaisempi. Ilman ilmailulääkärin erillistä hyväksyntää tällaisen lääkkeen ottaminen "maadottaa" lentäjän välittömästi. Mikäli epäilee näkökykynsä riittävyyttä, kannattaa asiasta kysyä ilmailulääkäriltä etukäteen. Alkoholin käyttöä ei ole luonnollisesti kielletty, mutta lentämisessä promilleraja on pyöreä nolla. Lappu toisen silmän päällä ilma-alusta ohjaava harrastaja on siis täysin Punainen kolmio lääkepaketissa on selvä merkki
Sairaudet, loukkaantumiset, lääkkeiden käyttö ja yleensä kaikki suuremmat muutokset terveydentilassa on paitsi ilmoitettava viranomaiselle, myös arvioitava itse niiden vaikutus kykyyn toimia ilma-aluksen päällikkönä. ilmailulääketiede helmikuu 2007 25 Raskaus Kun lentokelpoisuustodistuksen haltijalla todetaan raskaus, tämän on ilmoitettava asiasta AMS:lle. Kyseessä onkin puhtaasti, ja taas kerran, vain asennekysymys.. iriöt kiksi s on ksen iras-out seen, ikäli siitä ttaa sen. Lääkärintarkastusten välillä suurin vastuu terveydentilan ja tätä kautta lentokelpoisuuden arvioinnista on kuitenkin ilmailijalla itsellään. Viranomainen antaa tämän jälkeen tarkemmat ohjeet tapauskohtaisesti kelpoisuustodistuksen voimassaolosta. Synnytyksestä kannattaa ilmoittaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen, jolloin lentokelpoisuuden palauttaminen on aikaisintaan mahdollista. raskausviikon loppuun, jonka jälkeen siis lentäminen loppuu kelpoisuuden palauttamiseen asti. Osa pitää melko tiiviin väliajoin vaadittavia tarkastuksia turhana ajan ja rahan haaskauksena vedoten yleensä siihen, ettei ajokorttikaan edellytä kyseistä käytäntöä. Pisimmillään todistus voi olla voimassa 26. Se, ettei ole mitään vikaa on aina mukava kuulla ja toisaalta, jos jotain löytyy oikea hoito voidaan aloittaa ajoissa. Toinen ääripää pitää itseni tavoin tarkastuksia pelkästään positiivisena "pakollisena" terveyskartoituksena. Lentäjien keskuudessa ilmailulääkärillä käyntiin suhtaudutaan monella eri tavoin. MS aan sesti eraja äkyy eisen siksi Ilmailulääketiede ja sen valvovat elimet edellyttävät lentokelpoisuustodistusten haltijoilta paljon. Oksasen mukaan tosin harva pitää tämän asian kanssa kiirettä ajan ja voimien kuluessa yleensä tuossa vaiheessa muuhun kuin ilmailuun. ILMAILULÄÄKETIETEEN MÄÄRITELMIÄ Kelpoisuusluokat: Luokka 1 Liikenne- ja ansiolentäjät Luokka 2 Yksityislentäjä (moottorikoneet) Luokka 3 Lennonjohtajat ja -tiedottajat Luokka 4 Harrastelentäjät (purjekoneet, ultrakevyet jne.) Lyhenteitä: JAA AMS AMC AME JAR-FCL-3 Joint aviation Authorities Aeromedical Section Aeromedical Center Aviation Medical Examiner Ilmailuviranomaisyhteistyöelin Ilmailulääketieteen yksikkö Ilmailulääketieteen keskus Ilmailulääkäri Yhteiseurooppalaiset kelpoisuusvaatimukset ulääadotiden Osoitteita: Ilmailulääketieteen yksikön sähköposti: ams@ilmailuhallinto.fi Ilmailulääketieteen yksikön kotisivut: www.ilmailuhallinto.fi/ilmailulaaketide Vaatimuksia ja vastuuta uusolla ksen hanutta iötä, essä sien tävä ialaihin htuiriöt kään elle
Boeing 747 teki ensilentonsa helmikuussa 1969 ja siitä tuli heti menestys matkustajakoneena. OO-THA (s/n 35232/1381) valmistui 24. Muista 400-sarjalaisista poiketen rahtiversioissa on lyhyt yläkansi. Boeing 747 -rahtikone kiiltelee talvipäivän auringonvalossa Helsinki-Vantaan rahtiplatalla. hubiin eli keskuspaikkaan Liègessä Belgiassa. Sisällä tuntuu se kuuluisa uuden auton tuoksu. Tällaisen logistiikkaketjun pyörittäminen edellyttää tarkkaa seurantaa ja tiukkaa aikataulutietoisuutta. ILMAILU kävi tutustumassa konetyyppiin, joka kuljettaa lähes puolet maailman lentorahdista. Boeing 747-400ERF ei ehkä ole optimaalisin konetyyppi lennätettäessä rahtia Liègen ja Helsinki-Vantaan välillä. Koneet puretaan, paketit lajitellaan uudelleen ja aamuyöllä koneet starttaavat takaisin paluurahti mukanaan. TNT tarjoaa nopeudeltaan ja luonnollisesti myös hinnaltaan erilaisia kuljetuspalveluita. Ensimmäinen 747200F-rahtiversio luovutettiin Lufthansalle 1972. Viikottain TNT Express käsittelee siellä keskuksessaan yli 380 000 lähetystä. Suomalaisen high tech -tuotteita valmistavan yrityksen tuotannolle keskeinen kone hajoaa. Suomeen se lensi ensimmäisen kerran 27. Yhtiö saa toisen samanlaisen 747-400ERF -koneen huhtikuussa. joulukuuta. Ei ihme, sillä OOTHA lensi ensimmäisen rahtilentonsa nimenomaan Suomeen. TNT:n lähetykset merkitään RFID-tarroilla, jotka viestivät langattomasti sijainnistaan järjestelmälle. Keskus elää yöllä Elintärkeä kuljetusketju. Keskuksen pinta-ala on 24 500 m2 ja sen lajitteluhihnastolla on pituutta kuusi kilometriä. Koneen 117 tonnin rahtikapasiteetista oli käytössä 25 tonnia. 747-koneet kuljettavat lähes puolet kaikesta maailman lentorahdista. Jumbo Jet -rahtikoneita on liikenteessä 260, joista 148 on uusia 747-400-versioita. 26 liikenneilmailu helmikuu 2007 teksti ja kuvat TERO TUOMINEN TNT:n 747-400ERF lensi Helsinki-Vantaalle Pakasta vedetty Asiak matk Le telmä suuri TNT missa TNT kauka tettii omist nistyi Thom E taen p välill 1996 G siaan vuon Hoau yhtiö kulje teiden liiken nime N 63 m Boeing 747-400ERF Helsinki-Vantaan lentoasemalla tammikuussa. TNT, UPS, FedEx ja DHL, joilla kaikilla on toimipisteensä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sinne saapuu alkuyön aikana 40 lentoa eri puolilta Eurooppaa. Liège on entinen sotilaskenttä. Myös Itella eli tutummin posti kilpailee näistä markkinoista. Tällaisen rahtarin hankintahinta on noin 200 miljoonaa dollaria. Avattava keula mahdollistaa myös pitkien esineiden lastaamisen. Sellainen reitillä kuitenkin nähtiin vuodenvaihteen tietämissä useammankin kerran. Ne kerätään asiakkailta iltapäivän aikana, lajitellaan, pakataan kontteihin ja lennätetään TNT:n ns. Kalleimmat 09:00 ja 12:00 Express -lähetykset ovat vastaanottajalla jo seuraavana aamuna. Kiihkeän purkuvaiheen ja uudelleenlajittelun jälkeen alkaa jakelu asiakkaille. Sen perille saamisen ja tuotannon jatkumisen mahdollistaa yhdessä yössä perille toimitettava pikarahti. Tällä markkinalla raskaista kuljetuksista kilpailevat lähinnä vain Antonov An-124 -koneet. Vastaisuudessa kone liikennöi reitillä Liège - Shanghai. Suomessa toimivat mm. Erityisesti pitkille reiteille (ER = Extended Range, pidennetty toimintasäde) tarkoitettu upouusi rahtijumbo lensi poikkeuksellisesti Suomeen, koska pikarahtiyhtiö TNT koulutti lentäjiään ennen uuden Aasian reitin avaamista. Tällaisista yli-yön -kuljetuksista on tullut suurta liiketoimintaa, jonka ympärille on muodostunut useita erikoistuneita yrityksiä. joulukuuta. Omaa varastoa ei nykykäytännön mukaisesti ole, vaan lähin varaosa löytyy Saksasta. Vantaalla nähtyä pitkille matkoille tarkoitettua ERF-tyyppiä on valmistettu vasta 15 kappaletta. marraskuuta ja luovutettiin TNT:lle 20
NEN liikenneilmailu helmikuu 2007 27 Asiakas voi seurata netin kautta pakettinsa matkan etenemistä. Viime vuonna TNT osti suuren kiinalaisen Hoau Group -kuljetusyrityksen. Hollannin posti KPN osti yhtiön 1996. Penkeissä on perinteinen lampaantaljapäällyste, joka on mukava pitkilläkin lennoilla. Eurooppaan TNT rantautui 1973 aloittaen pikarahtipalvelun Lontoon ja Pariisin välillä. TNT:n historia alkaa tavallaan niinkin kaukaa kuin vuodesta 1752. Kaupalla yhtiö nousi Kiinan toiseksi suurimmaksi kuljetuspalveluiden tarjoajaksi toimipisteiden määrällä mitattaessa. Lentokuljetukset ovat vain osa järjestelmää. Nykyisin TNT:llä on omaa toimintaa 63 maassa ja sen yhteistyöverkostot kattaansi. Juuret Australiassa 747 sai 400-versiossa modernin kuvaruutunäyttöihin perustuvan ohjaamon. Vantaalle nyt liikennöinyt 747-400ERF on tarkoitettu nimenomaan Kiinan liikenteeseen. Ruskea värimaailma on Boeingille tyypillinen. ämikkaa kset tivät älle.. ailee sesti alvepress seuailta taan biin inne lilta llaan avat keän keen ikotkukksen hih. Rahtijumbon pääkannella riittää tilaa ja korkeutta. Kuva on otettu käyntioven kohdalta ja kauimmaisena näkyy perärungon paineseinä. NT, imialla. Ne lähetykset, jotka eivät kaipaa suurinta nopeutta, kuljetetaan maitse. Varsinainen toiminta käynnistyi vuonna 1946 Australiassa nimellä Thomas Nationwide Transport. TNT:n maakuljetusten keskus on Arnhemissa Hollannissa. Globalisaation myötä yhtiö avasi Aasiaan lentoverkoston vuonna 1993. Järjestelmä myös lukitsee rahdin paikalleen. TNT Suomi perustettiin 1985. Lattiassa on monimutkainen järjestelmä, jolla kontteja käännellään ja liikutetaan. Seinissä on asemamerkkejä, joilla kullekin kontille löydetään sen oma paikka. Tuolloin perustettiin Hollannin postilaitos, joka nykyisin omistaa yhtiön
Sen kautta voidaan lastata pitkiäkin esineitä. TNT kuljettaa Suomessa vuosittain yli miljoona lähetystä. TNT:llä on 19 000 ajoneuvon ohella 43 lentokonetta. Vasemmalla rahtia pakataan igluiksi kutsuttuihin kontteihin. 28 liikenneilmailu helmikuu 2007 vat 200 maata. Suomessa yhtiö työllistää noin 280 henkilöä viidessä toimipisteessä Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Vaasassa. steriili alue, jolle tulevat työntekijät turvatarkastetaan perusteellisesti. Kaikki rahti luonnollisesti läpivalaistaan ennen koneeseen lastaamista. Paketeissa olevan radiotaajuudella viestivän sirun ansiosta kunkin lähetyksen sijaintia voidaan seurata reaaliajassa. Uusien turvavaatimusten kanssa Suomen TNT tulee hyvin toimeen, mutta ongelmia aiheuttaa Helsinki-Vantaan kentän sijainti. Sama luonnollisesti haittaa kaikkia kentällä toimivia rahtiyhtiöitä. Toimipisteitä on 857. Niitä operoidaan TNT Airways -yhtiön kautta. Lajitteluvaiheessa Vantaan terminaaliin perustetaan kentän suuntaan avoin ns. Kun paketit on saatu kuormattua, terminaali on jälleen normaalia aluetta. Yllä olevassa kuvassa lastattavana on TNT:n Airbus A300 -rahtikone, joka lentää Helsinkiinkin. Tä kone saan m norm Kasvava laivasto Boeing 747-400ERF Pituus Kärkiväli Sivuvakaajan korkeus Tyhjäpaino Max. Nosturilava tunnetaan nimellä highloader. laskeutumispaino Suurin lentoonlähtöpaino Hyötykuorma Polttoainekuorma 70,6 m 64,4 m 19,3 m 159 000 kg 296 195 kg 412 769 kg 117 000 kg 179 994 kg 203 000 l Polttoaineen kulutus 9000 kg/h Kokonaistilavuus 943,8 m3 Konttien määrä pääkansi 30 Konttien määrä alakansi 9 Matkanopeus 913 km/h .855 Mach Toimintamatka 9200 km Toiminta-aika 15 tuntia Miehistö 2 Moottorit 4 x General Electric CF6-80C2B5F Boeing747-rahtikoneeseen voi lisävarusteena ostaa kokonaan aukeavan keulaoven (ylinnä). Vuosaaren sataman valmistuminen lisää ruuhkia entisestään. Normaalisti lastaus tapahtuu kyljen rahtiovessa. Liikevaihtoa kertyy 63 miljoonaa euroa. Kehä kolmosen lisääntyneet ruuhkat jumiuttavat yhtiön autoja ja sotkevat aikatauluja. Vuonna 2005 liikevaihto oli 13,6 miljardia dollaria, josta pikarahtia kuljettavan TNT Expressin osuus 5,3 miljardia. Lentokenttien kiristyneet turvallisuusvaatimukset vaikuttavat myös pikarahtiyhtiöiden toimintaan. Kevyempää päätä edustavat British Aerospace 146-200QT ja 146-300QT Kehän ruuhkat ongelmana -kone Nyky Raht ja 10 A on ku 42 50 V Boein kulje sioita matk Icelan jonka T kaht kone kiloa RB2 avion H Airbu Malm 8.50 tunti verko kone seisoo T la. Kuvat TNT.. Euroopassa se on nykyisin markkinajohtaja
Nykyisin niitä on yhteensä 18 kappaletta. Kone saapuu aamulla kello 8.50 ja lähtee 21.10. liikenneilmailu helmikuu 2007 29 yisin 857. Liègessä kone viipyy yöllä 3-4 tuntia. Lentoaikaa kertyy 2,5 tuntia. Omien koneiden ohella TNT käyttää kuljetuksissaan muiden lentoyhtiöiden reittilentojen normaaleja rahtipalveluita. 747-koneen sivuperäsin kohoaa peräti 19,3 metrin korkeuteen. Taaempana on vielä kaksi pientä makuuhyttiä, joiden sängyt mahdollistavat lepäämisen (alempi kuva). turketit lleen Suoutta taan ntyja ja sesti tiyhinen -koneet, joilla on lennetty vuodesta 1987. Se lentää Malmön kautta. 400ERF-koneessa on neljä vahvistettua päälaskutelinettä, jotka kantavat 413 tonnin maksimipainon. a 43 Airitish QT 0,6 m 4,4 m 9,3 m 59 000 kg 96 195 kg 12 769 kg 17 000 kg 79 994 kg 03 000 l 000 kg/h 43,8 m3 0 13 km/h 855 Mach 200 km 5 tuntia C2B5F TNT:n käytössä on 18 BAe 146 -rahtikonetta. Vuonna 2006 laivastoon liittyi kaksi Boeing 737-300F -konetta, jotka voivat kuljettaa 16 000 kiloa. Koneet on varustettu Rolls Royce RB211 -moottoreilla ja Honeywellin avioniikalla. Päivät se seisoo pysäköitynä Vantaalla. Turusta lennetään Liègeen 737-koneella. Lisäksi TNT:n väreissä on Icelandic Aircargon Boeing 757-23APF, jonka rahtikapasiteetti on 30 tonnia. Niiden hyötykuorma on 25 000 kiloa. Tämä reitti käy myös Tallinnassa. Rahtia koneet kuljettavat 9 500 (146-200) ja 10 500 (146-300) kiloa. Lisäksi miehistön käytössä on pieni keittiötila.. Kyseessä on yksi TNT:n Euroopan verkoston pisimmistä reiteistä. ardia NT 280 alla, assa. Kuva TNT. Sen matkustajaversiolla lentää Suomessa Blue1. Ne ovat combi-versioita ja niillä kuljetetaan viikonloppuisin matkustajia. 747-400ERF-koneen ohjaamon takana on pieni matkustamo business-tason istuimilla varustettuna. Airbus A300-B4F -koneita TNT:llä on kuusi kappaletta. Helsinkiin liikennöidään normaalisti Airbus A300 -rahtikoneella. roa. Tyyppi voi kuljettaa 42 500 kiloa rahtia. yli uusahtiuonseen aliin ns. TNT vuokraa Atlantic Airwaysiltä kahta Tupolev Tu-205-120C -rahtikonetta
30 markkinat helmikuu 2007 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Miksi lennonjohto rajoittaa riippulentotoimintaa. Zanderin uusin ZS-1 variometri-, loppuliuku- ja GPS-järjestelmä, omassa hintaluokassaan paras ja myös käytetyin MM/EM-tasolla. Lisätiedot Peter Furubacka 0500 664 458. Luok Mak Ilmo lenn 4.3.2 see Siirt rann www.paratronic.fi Puh. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Täydellinen paketti helposti heti omaksi. 1100h. -68. Tai enemmän. Lisätiedot Raimo.Nurminen@poyry.com, 040 531 7647. Tilaisuuteen mahtuu 50 osallistujaa, kahvitarjoilu. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Huima peli sellaista haluavalle! StoddardHamilton GLASAIR 1 TD, Jämillä palkittu experimental vuodelta 1992. Miksi pilvilentovarauksen saaminen on hankalaa?" Vastauksia näihin ja muihin ilmatilaa koskeviin kysymyksiin saat Finavian ja Ilmavoimien edustajilta Etelä-Suomen Lennonvarmistuskeskuksen info- ja keskustelutilaisuudessa Tampereella la 21.4.2007 klo 10.00-14.00. NOPEASTI KAUAS - JA TAKAISIN. · Seuraavaan 3/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 27.2.2007 mennessä. Tam lenn lenn Tam Kilpa myydään Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Hp. Rallye 235E -76 OH-SEI, KLA 1800h. Myydään Pik-20D OH-565. 19 500 euroa. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ ilmailuliitto.fi. Lisätiedot: Jorma Laine, 050-495 6915, jorma.laine@tintti.net. Myydään Ventus 2B , OH-908 KK n.750 h ja 250 lentoa vm 2000. 040 535 9016. 6800h, moottori n. 03-2865111. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. 0407169454, +34671344730 jyrki@spedlink.com Lisä Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Auto on Malaga/Villamartin NVT-33 vap maaliskuussa. KLA n. Konetta säilytetty talvet hallissa/Joensuu. Myydään säännöllisesti huollettu ja hyväkuntoinen Cessna 172 K, KLA n. Kla 2366 h ja 761 lentoa. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 2150h, välikorjaus ka:lla 977h, potkuri n. 2 x COM, VOR, ADF, transponder C, Intercom, audiop. Soiva, leimattu ja ongelmaton laite jo lentämään oppineelle. Lisätietoja puh. Raimo.Nurminen @poyry.com, 040 531 7647. 1969 KLA 1189h. evtek.fi/~mikkjnur/lo/index.html. Tapani Laakso 040 500 2062, tapani.laakso@pp1. Tervetuloa! Etelä-Suomen Lennonvarmistuskeskus Piper PA-28-140 vm. Hintapyyntö 37 000 euroa. Kone nähtävänä kesällä Malmilla. Ilmoittautumiset 16.4.2007 mennessä p. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Kuvia http://users. inet.fi. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Lisätiedot Veijo Kohvakka 0400 257 608. TT 358 h. Siisti kone tehtaan putkella. Todella hienossa kunnossa, hp. Liidinvarusteiden korjaukset Hienokuntoinen PIPER PA-28-140 vm. LAK 17at (turbo) 15/18m luokan kone, uusi, perävaunuineen nyt todella edullisesti hintaan 81300 eur Räyskälässä. 32 000 euroa. Myyn matkailuauto GMC Baron Cruiser varusteineen 6.2 diesel, webasto, automaatti, ilmastointi, kunto hyvä ja siisti. Tiedustelut: 040 500 4458. Tied.kai.kuusela@talhu.fi tai 0400-305 098. ILMAILUKIRJALLISUUSPÄIVÄ Suomen Ilmailumuseo, Tietotie 3 Vantaa www.ilmailumuseo.fi (09) 8700 870 la 10.3.2007 klo 10-18. Luovumme kahdesta 1/4-osuudesta koneeseen hintaan 11 000 euroa per osuus. Ei vaurioita hyvin pidetty yksilö Cobran perävaunulla. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com "Miksi Ilmavoimien toiminta rajoittaa purjelentotoimintaa, vaikkei mitään näy. Hyvä radio. Tiedustelut: valimoman@kolumbus.fi tai 044 281 8260. 5000h, moottori 2000h, varustus VOR, ADF, ILS, 2xCOM, transponder, DME. Miksi hyppykone ei saa aina lupaa nousta ylös asti. SZD-55 1190 tuntia ja 340 starttia, Zander SR940 & GP941 & sähkökompassi (=variometri, loppuliukulaskin ja GPS-järjestelmä), Bohli 5m/s variometri (60mm), Becker-radio, Avionicperävaunu, alkuperäinen akryylimaalaus, uusi kuomu ja maakuljetusvälineet
20 euroa Ilmoittautumiset ja maksut Vehmaisten lennokkikerhon tilille Nordea 230220-14651 4.3.2007 mennessä. Kilpailuaika: Sunnuntai 11.3.2007 alkaen klo 9.00 Luokat: F1A, F1B, F1C, F1Aj ja F1A15 Maksut: F1A, F1B ja F1C 15 euroa F1Aj ja F1A15 5 euroa Useampi luokka yht. Hinta 20 euroa. TERVETULOA! Lisätietoja: Timo Pajunen 040 543 3394 Jarmo Kivinen 040 757 7171 00 POTKURILENTÄJÄT RY http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. Kilpailupaikka sijaitsee Näsijärven jäällä kaupungin edustalla. Hinta 75 euroa. Siirtyminen jäälle tapahtuu Rauhaniemen rannasta. ILMAILIJAN KANSIO Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC: n kartat kätevässä A5-koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2007. tse. inen er. markkinat helmikuu 2007 yynm, aan io@ en. 0400 291 281 : i, n . Ikkunataskuja lentohaalariin Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. istä ävä 31 NÄSIN KISAT Tampereen Ilmailuyhdistys ry / Vehmaisten lennokkikerho järjestää vapaastilentävien lennokkien Suomen mestaruusosakilpailut Tampereella kevättalvella 2007. Kansion aikaisemmin jo ostaneille päivityspaketti 20 euroa. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käynti-kortteja ym
9.6. Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 24.2.-10.3.07 2.-10.6.07 15.-20.7.07 Manilla Australia Rautavaara Kössen-Tyrol Itävalta 9.6 (10. SM (2/4) Säkylä, Pyhäjärvi Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (2/4) pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kotikenttäcup (2/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. (4.3.) 16.6.-17 Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 24.-25.2.07 LENNOKKIKILPAILUT JA TAPAHTUMAT 2007 Helmikuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. (6.5 Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 17.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry) Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.-25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa 12.5. 5.5. Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 31.3. (1 31.3.-1. 21.4. 22.-23.4 28.4. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Maaliskuu Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. sen. 10.6. (2/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkilpailu TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 2. osakilpailu www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Taito/tarkkuus EM-kilpailut info@caf.hr Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Canopy Piloting World Cup www.canopypiloting.com.au Varjoliidon MM-kilpailut www.manilla2007.com Riippuliidon SM Karjalan Liitäjät ry, heikki.laitinen@pp2.inet.fi Riippuliidon masters-sarjan mestaruuskilpailu FAI-luokat 1 ja 5 Volker Kastenhuber, volker.kastenhuber@aon.at PredazzoBellamonte, Italia Utti Räyskälä Utti Utti Utti Rijeka, Kroatia Utti Utti Bled, Slovenia Utti Rautavaara Utti Altenstadt, Saksa Hanko Stupino Venäjä Stupino, Venäjä Belluno, Italia Utti Salzburg, Itävalta Utti Osijek, Kroatia Locarno, Sveitsi Sydney, Australia 11.3. 24.-25.3 25.3. 31.3. osakilpailu www.utti.org DZ Utti 24h-boogiet www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utti FS 4-way, 3. (2 29.4. 25.2. (1 19.5. Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-25.3.07 24.3.-1.4.07 5.-8.7.07 20.-28.7.07 2.-5.8.07 19.5 (20 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry) Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat Räyskälä www.tarkkuuslento.net Kebne Aaltolentoleiri Paittasjärvi Segelflygklubben Kiruna, www.sfk-kiruna.se Ruotsi Sprinttileiri Räyskälä www.nil.fi Vesivehmaa Open 2007 Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi Purjelennon viestikilpailu Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat 18-m ja vakioluokka (Espoon Ik ry) Räyskälä Tatu Danska 050-598 6441, www.eik.fi Oripää Camp matkalento- ja harjoitusleiri Oripää www.turunlentokerho.fi Moskiito Ralli (Oulun Ilmailukerho ry) Pudasjärvi simo.kettunen@wspgroup.fi SM-kisat 15-m ja kerholuokka Nummela Markku Roschier 040-702 9375, www.heik.fi International Jämi Vintage 2007 Jämi Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat taitolento Nummela Urheilutaitolentäjät ry, www.taitolento.fi SM-kisat maaliinlasku (Lappeenrannan Iy) Lappeenranta Jukka Himanen 040-700 1460, http://yhdistykset.etela-karjala.fi/liy/ Bartic-tuomariseminaari Kööpenhamina Tanska 19.-20.5 26.-27.5 26.-27.5 2.-3.6. Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 31.3.-15.4.07 28.4.-1.5.07 12.-19.5.07 2.-3.6.07 9.-16.6.07 25.6.-1.7.07 26.6.-1.7.07 1.-7.7.07 7.-13.7.07 Elokuu 8.-9.9.07 9.6. 32 kalenteri helmikuu 2007 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 2.-4.3.07 9.-11.3.07 10.-18.3.07 10.3.07 17.3.07 14.4.07 21.4.07 4.-8.7.07 13.-15.7.07 11.-12.8.07 23.-25.3.07 25.3.07 Suksilentoleiri Hauho XXV Ski-in Hauho petri.munukka@welho.com Nummijärvi Fly In Nummijärvi Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi Ilmailukirjallisuuspäivä Ilmailumuseo www.ilmailumuseo.fi, 09-8700 870 Vantaa SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa Lentoturvallisuuspäivä kaikille lajeille Vääksyn lukio K-25, Veli-Matti Friman 0400-716 140 Info- ja keskustelutilaisuus / Etelä-Suomen Tampere Lennonvarmistuskeskus, 03-2865111 Sunny Nights Fly In Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 7743 Jämi Fly In Jämi www.jamiflyin.com, info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 Päälentonäytös 2007 Kuopio EUT/MT Talvipäivät Kuopio Ultra B -teoriakurssin alkuinfo SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 Rotax- ja Volkswagen ilmailumoottoreiden huoltajakurssit www.aerotecno.fi, 0500-629 453 20.-25.3.07 5.-9.4.07 7.-15.4.07 28.4.-1.5.07 17.-20.5.07 26.-27.5.07 1.-3.6.07 15.-16.6.07 15.-16.6.07 29.6.-1.7.07 7.-8.7.07 12.-14.7.07 14.-15.7.07 20.-22.7.07 23.-27.7.07 4.-12.8.07 4.-12.8.07 10.-12.8.07 18.-19.8.07 24.-26.8.07 1.9.07 1.-9.9.07 28.-30.9.07 7.-11.11.07 Para-Ski MM-kilpailut www.aeci.it Pääsiäisleiri www.utti.org Hyppymestarikurssi www.urheiluilmailuopisto.fi Wappuboogie www.utti.org Helaleiri ja pulja-boogiet www.utti.org Utti FS 4-way, 1. (1 31.3. osakilpailu www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utti FS 4-way, 2. 09-785 823 16.6 (17 30.6. ja 1.4.07 5.5. 16.6 Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti 09-3509 3443 24.-25.2. osakilpailu www.utti.org TT ja CF SM-kisat (harjoitusleiri 7.-11.7.) www.kuopionlaskuvarjourheilijat.com Hybridihyppelöt www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org FS, FF, FR, CP SM-kisat (harjoitusleiri 18.-22.7.) www.laskuvarjokerho.com EM-kilpailut ja World Cup FS 4-way, FS 8-way, Artistic fa_sports@mtu-net.ru, centralac-rosto@mail.ru Tarkkuushypyn World Cup Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utti FS 4-way, 4. (1 7.7 (8.7. 3.3 (4.3) 3.3
(29.4.) 29.4. (8.7.) 7.-8.7 14.7. 5.5. 09-785 823 Heinäkuu Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (2/4) Kuopio Aresti (2/3), kansanscale Suomen Cup (3/4) jreinikka@dnainternet.net, 040-566 4637 7.7. 8.9. sen. (1.4.) 31.3.-1.4. 11.-12.8. 18.-19.8 18.8 (19.8) 18.-19.8 18.-19.8. SM (3/4) Tampere Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (3/4) Timo Pajunen 03-364 7294 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. (1.7.) 7.7 (8.7) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 31.3. 15.9 (16.9) Sähköliidokki Nordik Suomen Cup (3/3) Kotikenttäkilpailut jtjuslin@cs.hut.fi, Juha Oksa 0400-647 087 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (3/4) Kälviä Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) erkko@pp.kpnet.fi RC Aircombat kansallinen cup Ruotsinpyhtää erlusto@dnainternet.net Speedcup (1/1), kaikki lennokit Hämeenkyrö samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (3/4) Seinäjoki, Kurjenneva Kansanscale Suomen Cup (3/4) tomi.kohtanen@kolumbus.fi, 040-512 2586 Elokuu Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi, 040-563 9523 Radio-ohjatut 2mRC liidokit valtakunnallinen Ruotsinpyhtää Suomen Cup -mestaruuskilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. lia 24.-25.3. sen (3/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkilpailu TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 3. 19.5 (20.5) 19.-20.5 26.-27.5 ta 26.-27.5 2.-3.6. ia 9.6. kalenteri helmikuu 2007 33 11.3. suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 TOKA liidokit alle 16-v, F1AX liidokit yli 16-v. 28.4. (25.-26.8) 25.8 (26.8) 25.8 (26.8) Avoin 1.-2.9 (8.-9.9) 1.-2.9 (8.-9.9) 8.9. 16.6 16.6.-17.6 16.6 (17.6) ilu ilu vi ilut 30.6. (4/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Sähköliidokki Nordik Suomen Cup (1/3) Kotikenttäkilpailu jtjuslin@cs.hut.fi, Juha Oksa 0400-647 087 TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 4. 9.6. 22.-23.4. 28.7 (29.7) 4.8 (5.8) 5.8. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Toukokuu RC Aircombat kansallinen cup Turku, Paattinen erlusto@dnainternet.net Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kotikenttäcup (4/5) Kotikenttäkilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. Suomen Cup (1/1) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kesäkuu RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Jämi kansanpylon Suomen Cup (2/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (1/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 RC Aircombat kansallinen cup Vaasa jyrki.hamalainen@netikka.fi Vapaastilentävät liidokit rinnekisa ja Jämi Sinisiipikisa alle ja yli 16-v. 5.5. 09-785 823 RC Aircombat Eurocup Oulu tailgunner@jippii.fi RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Ruotsinpyhtää kansanpylon Suomen Cup (3/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (2/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (4/4) Hämeenkyrö Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (4/4) Turku, Paattinen Aresti (3/3), kansanscale Suomen Cup (4/4) hannu.kunttu@raseko.fi, 040-729 7020 Termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Immola Juho Suikkanen jujon.maili@pp.inet.fi, 050-381 2950 Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D SM (1/1) Avoin tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Syyskuu Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 RC Aircombat kansallinen cup Turku, Tuorla teemu.kangas@medusa.fi RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Hämeenkyrö kansanpylon Suomen Cup (4/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (4/4) Elimäki markku.savolainen@pp8.inet.fi, 040-514 7626 MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT 2007 SISÄLENNOKKIKALENTERI www.ilmailuliitto.fi -> lajit -> lennokit -> sisälennokkikalenteri Lennokkileiri (Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry) Jämi Avoin kaikille Petri Harsia, 05-451 5515, 05-453 0847 petrigr38@hotmail.com Lennokkipäivät Suomen Ilmailumuseo suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 inSkaala 2007 Pietarsaari Mallilennokkien sisälennätystapahtuma www.inskaala.net. 09-785 823 Radio-ohjatut taitolennokit F3P-AM Suomen Cup (1/2) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Messukeskus, Hki Huhtikuu RC Aircombat kansallinen cup Sotkamo pasiko@reppu.net Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. SM (4/4) Savonlinna Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) ossi.kil@dnainternet.net 050-355 9657 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kotikenttäcup (3/5) Kotikenttäkilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. 11.8. 20.10.2007. (13.5.) 19.5. (1.4.) 31.3. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 21.4. 9.6 (10.6) 10.6. ja jun. - Kansanscale Indoor RC-mallilennokit Suomen Cup 3/3 - F4D kumimoottori-mallilennokit Suomen Cup 1/1 - F4F Peanut kumimoottori-mallilennokit Suomen Cup 1/1 Yhteyshenkilö Ilkka Klemetti 040-545 3044, ilkka.klemetti@pivota.fi - Peruslennokki Suomen Cup 1/1 Yhteyshenkilö Reijo Liljedahl 0400-687 557. 25.3. 09-785 823 Sähköliidokki Nordik Suomen Cup (2/3) Kotikenttäkilpailut jtjuslin@cs.hut.fi, Juha Oksa 0400-647 087 RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Hämeenkyrö kansanpylon Suomen Cup (1/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (1/4) Ruotsinpyhtää erkki.arima@jippii.fi, 040-803 0402 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (1/4) Turku, Paattinen Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500- 496 537 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H SM (1/1) Leivonmäki, JKL P-30 sen. 21.7. Jämi loppukilpailu, suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (2/4) Oulu, Ahmosuo Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) esa.eirola@securitassystems.fi Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (1/4) Vantaa, Petikko Aresti (1/3), kansanscale Suomen Cup (1/4) otto.ahonen@kolumbus.fi, 040-844 2503 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kotikenttäcup (5/5) Kotikenttäkilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. reijo.liljedahl@pp1.inet.fi 7.-15.7. 29.-30.9. (6.5.) sa 12.5
Tämän mukaan eniten harrastetaan purjelentoa (harrastajiin on laskettu myös moottoripurjelentäjät 176 henkilöä). Jos olet maksanut myös lisenssimaksun, jäsenkortissasi on kilpailulisenssisi numero. Tarran saa SIL:n toimistosta. 761 naispuolisesta jäsenestä harrastaa laskuvarjohyppyjä 375 - purjelentoa 128 (sis. LEILA ULMANEN Su för ko 13 au S h L p r ja la v M 0 m K F E T C (0 s L (0 s J k fa. Jäsenkortti on todistus lisenssin voimassa-olosta kotimaan kisoissa. Seuraavaksi suosituin laji on laskuvarjohyppääminen. Vuoden 2006 lopussa Ilmailuliitossa oli 9880 jäsentä, joka on 171 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Oheisesta taulukosta selviää, miten jäsenet jakautuvat eri ilmailulajeihin. Jäsenistämme 92,1% on miehiä ja 7,7 % naisia (loput yhteisöjä). Tietojen täydennyksiä otetaan mielellään vastaan pitkin vuotta. Jäsenmaksulaskut lähetettiin tammikuussa porrastetusti. Kiitos jäsenillemme, jotka ilmoittivat mahdollisuutensa vastaanottaa sähköpostilaskun! Yksin postimaksujen muodossa tuhannen paperilaskun lähettäminen tuo Vuoden 2007 jäsenmaksulaskut perillä Jäsenkortit helmikuussa Jäsenmaksunsa maksaneet saavat SIL:n jäsenkortin helmikuussa; mattimyöhäisille niitä teetetään kevään aikana sitä mukaa kun maksuja tilillemme ropisee. 34 sil-sivut helmikuu 2007 LIITON TILASTOT KERTOVAT Vuonna 2006 (2005) saimme 1466 (1491) uutta harrastajaa, joista suurimpana ryhmänä laskuvarjohyppääjät, 697 henkilöä (805). Sähköpostilaskuja lähetettiin tänä vuonna 4771 kpl ja perinteisesti niitä postitettiin 4439 kpl. Ulkomailla asui vuoden lopussa 83 jäsentämme, joista Euroopassa 66. Kansainvälisiä kisoja varten tulee päivittää kansainvälinen FAI-lisenssi uudella vuositarralla, joka sisältyy lisenssimaksuun. mopu 7) - moottorilentoa 83 - varjoliitoa 52 - lennokkeja 22 - ultralentoa 21 - kuumailmapalloilua 13 - riippuliitoa 12 ja loput 55 pienempiä MO Olet Onk Tun Onk täjie Jos moo Toim maa vaik Jos ota y Tero Puh 040tero. Tilasto ei siis välttämättä kerro, että ilmailuharrastus olisi vähentynyt. kerhojen (koulutus-)resurssit, vakuutusjärjestelyt tandemhyppääjillä, kerhojen aktiivisuus ilmoittaa jäseniään SIL:oon... liitolle 400 euron laskun, johon voi vielä lisätä mm. Jäsenistön ikäjakauma on esitetty taulukossa. Asiaan ei ole yhtä syytä - jäsenmäärään vaikuttavat esim. Jos et ole vielä saanut omaasi, on todennäköistä, että se on lähetetty sähköpostiosoitteeseesi, joka ei enää ole voimassa. Mikäli maksua ei eräpäivään mennessä ole suoritettu, tulee muistutuslasku postitse. Muiden lajien harrastajia liittyi lukumääräjärjestyksessä: lennokit 172 (151) - ultrakevyt 141 (91) - varjoliito 134 ! (90) - moottorilento 115 (125) - purjelento 107+mopu 14 (132+10) - riippuliito 19 (21) - simulaattorit 11 (15) - muut 56 (51). Harrastajamäärä näyttää kasvua lennokeissa, ultrakevyissä ja varjoliidossa. paperi-, kirjekuori- ja postitustyön kulut. Mistä sitten jäsenmäärän hienoinen väheneminen johtuu - siitä voisi kirjoittaa tutkielman. ryhmiä tai harrastus ei ole tiedossamme
Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiö Kutsu Suomen Ilmailuliiton vuosikokoukseen Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 17.3.2007 klo 13.00 alkaen Suomen Ilmailumuseon auditoriossa (Tietotie 3, Vantaa). PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi (09) 3509 3444, 0400 691 301 Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, ultrakevyet, experimental, kuumailmapallot Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi KATSASTUKSET voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Onko sinulla aikaa ja/tai energiaa parantaa moottorilentäjien harrastusmahdollisuuksia Suomessa. Saadessaan tukea hakija sitoutuu raportoimaan Säätiölle tuen käytöstä haettuun kohteeseen tarkemmin sovittavalla tavalla ja aikataululla. Päätökset tuista tehdään Säätiön sääntömääräisessä kokouksessa noin huhtikuun 2007 puolessa välissä (päivämäärä täsmentyy helmikuussa). Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippuja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Onko moottorilento harrastuksistasi se kaikkein tärkein. SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00 Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 27 euroa sis. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Christa Soivio (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. sil-sivut helmikuu 2007 35 MOOTTORILENTOTOIMIKUNTA HAKEE JÄSENIÄ TOIMIKUNTAAN KAUDELLE 2007-2008 Oletko kiinnostunut liittotason vaikuttamisesta. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 36 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI. Suomen Ilmailuliiton palkintojen jakotilaisuus Kahvitarjoilu kokouksen osanottajille IL:n isille kun akssasi ortti kotirten enssi nssia. Jos olet kiinnostunut, lähetä vapaamuotoinen hakemus tai ota yhteyttä: Tero Auranen Puheenjohtaja, Moottorilentotoimikunta 040-5729765 tero.auranen@pelastamalmi.org vielä itustaan SUOMEN ILMAILULIITON TUKISÄÄTIÖN TUET KEVÄÄLLÄ 2007 Suomen Ilmailuliiton tukisäätiön hallitus on päättänyt huhtikuussa 2006 jakaa keväällä 2007 tukina noin 20 000 euroa. Päätöksistä sekä tukien maksujärjestelyistä tiedotetaan saajille kirjallisesti mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. Nykyinen toimikunta hakee energisiä tai tulevia vaikuttajia mukaan toimintaansa MT:n jäsenenä. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hallituksen esitys sääntömuutokseksi. maaliskuuta 2007 Suomen Ilmailuliiton toimiston aukioloajan puitteissa. Jos vastasit johonkin ylläolevista kysymyksistä "kyllä", voi moottorilentotoimikunta olla sinulle oikea paikka! Toimikunnan kausi 2007-2008 alkaa SIL:n liittokokouksesta maaliskuussa. TERVETULOA! Suomen Ilmailuliitto ry Hallitus 09.00-13.00 10.00-12.00 12.00-13.00 13.00-14.30 Kokousohjelma: Valtakirjojen tarkastus museon aulassa Vuosikokousta valmisteleva avoin keskustelutilaisuus Lounastauko Mahdollisuus tutustua Ilmailumuseoon, kahviossa ruokailumahdollisuus VUOSIKOKOUS Kokouksen avaus ja katsaus toimintavuoteen. EN 14.30 15.30 Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on torstai 22. Tuntuuko siltä, että "jotain tarvitsisi tehdä". Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset projektiesittelyineen on toimitettava SIL:n toimistoon Malmille osoitteella: Suomen Ilmailuliitto ry/Tukisäätiö, c/o Kai Mönkkönen, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Sähköpostitse osoitteeseen monkkonen@ilmailuliitto.fi tulleet hakemukset hyväksytään, kunhan hakemuksen lähettäjä saa kuittauksen viestin asianmukaisesta saapumisesta perille määräajan puitteissa
Mahdollisuudet opettajakoulutukseen kohtuuhinnalla ovat oikeastaan kolmijakoiset: joko tehdään yhteistyötä Suomen Ilmailuopiston kanssa, tehdään yhteistyötä kaupallisten ammattilentäjäkoulujen kanssa tai sitten aloitetaan selkeästi tavoitteellinen hanke saada Suomen Urheiluilmailuopiston valikoimiin koulutusluvat opettajakoulutusta varten. Yhä suuri osa ilmailun ammattilaisista aloittaa harrastamalla lajia, josta on esimerkiksi pienestä pitäen ollut kiinnostunut. Huhu isoista malmilaisista kerhoista kertoo, että oppilaita on jonoksi asti, kun enää ei opettajia riitä hoitamaan tarvetta. Siinä on sitten yksittäisen kerhon hieman vaikea kehittyä ja kasvaa, kun uusia ihmisiä ei kohta mahdu mukaan. Tämän projektin lähtölaukauksen nyt kajahdettua ja ensimmäiset tunnelmat kuultuani uskon täysin, että kaikki ovat samaa mieltä. Nykytila selkeine opettajapulineen on suoraa seurausta JAR-määräyksistä tai oikeastaan niiden aiheuttamasta akuutista koulutusorganisaatioiden vähyydestä. Elokuvan tavaramerkkejä ovat loistokkaat kamera-ajot sekä ennennäkemättömän kauniit ilmasta ilmaan kuvatut sekvenssit höystettynä asiaankuuluvan mahtipontisella musiikilla. Harrastajista kasvaa alan rautaisia ammattilaisia silloin kun motivaatio ja asenne on kohdallaan. Nykyiselläänhän koulutus on aivan liian kallis, jotta kukaan sitä voisi vakavasti harkita harrastustaan laajentamaan tai esimerkiksi kerhojen koulutustarpeita kattamaan. Terwilliger on tehnyt miehen työn taltioidessaan Van Nuysin lentoaseman historian, nykypäivän ja vähän tulevaisuuttakin One Six Right on valkokankaalle ammattitaidolla tehty ilmailudokumentti, joka on omiaan saamaan jopa aikuisen lentäjämiehen silmäpielet kostumaan, ainakin vähän. TERO AURANEN Nuori elokuva-ohjaaja Brian J. Vanhat lennonopettajat alkavat eläköityä ja uusia ei ole enää muutamaan vuoteen kerhojen käyttöön tullut. Kaikille pelureille tällä kentällä on siis eduksi edesauttaa uusien lennonopettajien kouluttamista edullisin kustannuksin. Jää nähtäväksi onko oma koulutuslupa aivan liian iso pala purtavaksi ja toisaalta pystytäänkö yhteistyöllä saamaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, jotka heijastuisivat suoraan koulutuksen hintaan. Lentämisestä aina nimis moni filmi muka joka tässä kun versio myös vanha ja päi tunni kuin nykyi amm pelkä uskom ja jop nyky kuite on en piirro valok kauem lopu otoks päädy kuvaa ollut. Elokuvan päänäyttämö on Van Nuysin lentoasema Kaliforniassa. Tästä syystä toivoisi, että uusia opettajia kasvaa myös harrastuspuolelle ilman, että kohta täytyisi PPLlupakirjakin käydä opiskelemassa kovalla rahalla kaupallisessa koulussa. Jätettäköön työryhmälle tässä vaiheessa rauha tehdä työtään, mutta muutamia ajatuksia on hyvä heittää ilmoille jo tässä vaiheessa. Joka tapauksessa lennonopettajia tarvitaan jatkossakin. Niin tai näin, yksi oleellinen asia tulee varmasti olemaan erilaiset taloudelliset tukimuodot, joilla koulutuksen kuluja per oppilas saataisiin pienennettyä sen verran, että koulutukseen oikeasti voisi harrastajalla olla varaa, tai sitten se oma lentokerho pystyy moisen summan raapimaan kasaan esimerkiksi kerhokouluttajasitoumusta vastaan. Elokuvan aloittaa näyttävä yhdistelmä lentokoneita, lentämistä ennen ja nyt sekä tunteikas kuvaus siitä, mitä lentäminen ja ilmailu asiaan vihkiytyneelle harrastajalle tai ammattilaiselle tarkoittaa. Jos opettajakandidaatilla ei itse satu olemaan rutkasti ylimääräistä rahaa, jonka voi vaan syytää koulutukseen, tuskin sitä on sitten kerhollakaan. Vaikutukset alkavat näkyä nyt pahiten, kun JAR-alkuajoista on jo useita vuosia. Työt kasaantuvat niille harvoille, jotka vielä jaksavat ja tämä edesauttaa sitä väsähtämistä aina vaan enemmän. Kaikki kellontarkasti nakutettuna juuri oikeisiin kohtiin ja oikealla tavalla. Ei riitä, että opettajia löytyy ammattipuolelle, myös ilmailuharrastuksen on voitava kehittyä ja kasvaa. Projekti on varmasti pitkä eikä tuloksia ole lupa odottaa ihan heti. 36 moottorilento helmikuu 2007 MOOTTORILENTOTOIMIKUNTA PANOSTAA LENNONOPETTAJAKOULUTUKSEEN Tällä kertaa moottorilentotoimikunnan nurkkauksessa kerron moottorilennonopettajapulasta ja sen ehkäisytoimista toimikuntaan perustetussa työryhmässä. Toimikunnan uusin jäsen Kimmo Rantanen on ottanut työkseen vetää työryhmää, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia palauttaa lennonopettajakoulutus harrastajan ulottuville. Juuri asennekasvatuksessa lennonopettajien rooli on tärkeä, ei siis pelkästään siinä itse pihvin opettamisessa. Jo elokuvan ensimmäiset minuutit saavat katsojan haukkomaan henkeään ja yhtä hyvää on luvassa myös tarinan edetessä. Tämä on selkeästi kaikkien intresseissä, sillä ilman hedelmällisiä ilmailun harrastusmahdollisuuksia kuihtuu vähitellen myös ammattiin tähtäävä lentokoulutus sen oikean materiaalin puutteessa. Pian ei harrastepuolella ole enää opettajia, ellei jotain tehdä ja pian. Lopullinen ratkaisu voi tietenkin hyvin olla vaikkapa yhdistelmä tätä kaikkea. Toivottavasti kuitenkin voidaan myöhemmin todeta, että projekti on käynnistetty kreivin aikaan ja että ehdittiin ennaltaehkäistä edes se suurin pula, joka todennäköisesti vielä luuraa nurkan takana. Maakunnissa pula on ilmeisen paha jo nyt, mutta jopa maan suurimmassa moottorilennon koulutuskeskuksessa Malmilla se alkaa jo selkeästi vaikuttaa kerhojen kykyyn tarjota jäsenilleen lupakirjakoulutusta tai jatkokoulutusta
Siis lentokoneen, joka on myös jonkinlainen tavaramerkki tälle koko elokuvalle. Ehkä kuitenkin näistä kameratrikeistä vaikuttavin on ensin kiitotien 16R päästä tehdystä piirroksesta transitio ilmasta otettuun valokuvaan, jota viedään kauemmas ja kauemmas ylöspäin siten, että päädytään lopulta lähes satelliittikuvamaiseen otokseen kentästä ja sen ympäristöstä. Asiat esitetään kuten ne ovat, eikä esimerkiksi melua käsiteltäessä yritetä peitellä koneista lähtevää ääntä. Nämä historian ja nykyisyyden sekoitukset on tehty suurella ammatitaidolla ja tyylitajulla, eivätkä ne jää pelkästään henkilöiden esittelyihin, vaan uskomattomia transitioita koneyksilöiden ja jopa kentän fasiliteettien historian ja nykytilan välillä nähdään useita. Kunnon ilmailuelokuvan kruunaa aina musiikki. Välillä katsoja saa kuunnella tähtimoottorin jylinää sellaisena kuin se on tarkoitettu kuultavan, mutta muina hetkinä soi taustalla Nathan Wangin vaikuttava musiikki. Päinvastoin, humoristisesti kuvataan, kuinka jopa tätä elokuvaa tehtäessä ovat haastattelut keskeytyneet, kun läheltä on pyyhkäisty lentokoneella ilmaan ja meteli peittää haastateltavien äänet. Ei voi kuin ihmetellä sitä, kuinka samanlainen on ilmailun lyhyt historia sen luvatussa maassa Yhdysvalloissa, kun sitä verrataan vaikkapa Suomeen ja Helsingin Malmiin. One Six Right on elokuva, joka kaikkien ilmailijoiden on syytä nähdä. Myös tulevaisuuteen ja hiljaisempiin lentokoneisiin ja moottoreihin viitataan. DVD:t on tilattavissa useista internetin elokuvaja ilmailutarvikekaupoista. Ei ole osa-aluetta, joka ei oikeastaan pätisi molempiin. Ehkä sen nähtyään he pystyisivät ymmärtämään vielä hieman paremmin niitä asioita ja tunteita, joita ilmailijan päässä liikkuu. Sitäpaitsi, kun on nähnyt One Six Rightin ehkä upeimman ilmassa kuvatun lentokohtauksen, jossa United Airlinesin väreihin maalattu historiallinen DC3 laskeutuu Van Nuysin lentokentän kiitotielle yksi-kuusi-oikea, on nähnyt kaiken. Täydellinen paketti siis näiltäkin osin. Tässä vaiheessa esitetään vaikuttavasti lentokenttien ja kiitotieverkostojen pahimmat uhat, jotka eivät ole suomalaisessakaan ilmailussa vieraita. Wang on säveltänyt elokuvalle oman teeman, joka on kaikessa mahtipontisuudessaan liikuttava ja samalla elokuvan tunnelmaan sopiva. Levy on aluekoodivapaa, joten se toimii hyvin myös Suomessa.. Samassa yhteydessä kuitenkin todetaan keinot, joilla lentoaseman väki aktiivisesti pyrkii minimoimaan meluhaittaa. in äiamntti, isen aan, kejä nenaan kuuikki isiin ysin van eita, eikas ailu tai uvan ojan ä on sestä ja ilmailusta yleisesti kertovan osuuden jälkeen käydään läpi pilotin historiaa lentokoulutuksesta ensimmäiseen yksinlentoon ja aina sen ensimmäisen oman lentokoneen hankintaan saakka. One Six Right on vain hieman yli tunnin mittainen kokonaisuus, mutta siihen lyhyeen aikaan mahtuu huomattava määrä kaikkea sitä, mitä ilmailu oikeastaan on. Teksti TERO AURANEN kuvat TERWILLIGER PRODUCTIONS viihdettä helmikuu 2007 37 . Vielä enemmän kuitenkin elokuva tulisi näyttää jokaisen ilmailijan omaisille, tutuille ja tuntemattomillekin ystäville. Eikä tämä koske pelkästään historiaa, vaan katsoja huomaa vertaavansa monia muitakin asioita One Six Rightissa nimenomaan Malmiin: uhkakuvat, melukysymys, kehitys sekä tulevaisuus yleensäkin. Välillä käytetään uskomattoman kaunista kitaramusiikkia, joka kruunaa esimerkiksi keltaisen Piper Cubin lentoa upeissa maisemissa ilmasta kuvattuna. Tässä osuudessa huomaakin monia yhtäläisyyksiä omaan kansallisaarteeseemme. Tämä onkin erittäin terve tapa lähestyä tätä asiaa. Tämäkään tapaus ei ole poikkeus. Siksipä olisi syytä vakavasti myös harkita, olisiko meillä tässä pienessä maassa rahkeita saada aikaan vastaava elokuva Malmin kentästä, nyt kun osa kentän alkuaikojen sankareista on vielä olemassa. Elokuva-elämystä kuvastaa hyvin erään amerikkalaisen katsojan kommentti elokuvan jälkeen: "Kävelin elokuvateatteriin sisään - leijuin sieltä ulos" (vapaa suomennos). Useat haastateltavat on löydetty myös vanhoilta filmeiltä ja kuva vaihdetaan vanhasta pätkästä lennossa nykyisyyteen ja päinvastoin siten, että selkeästi pystyy tunnistamaan henkilöt niin nuorempina kuin vanhempinakin. Varsinkin ensimmäistä kertaa elokuvaa katsoessaan aika tuntuu menevän siivillä ja koko homma on ohi, ennen kuin huomaakaan. Suosittelen! Elokuva-arvostelu: One Six Right Tuotanto: Terwilliger Productions Valmistusvuosi 2005 Copyright: VNY Documentary LLC Arvostelussa käytetty media: "One Six Right" HD DVD (saatavana myös DVD sekä lisä-levy "One Six Left - The Companion DVD"). Kun kentän koko vaiherikas historia on käyty läpi, palataan nykyisyyteen. Kaikissa osuuksissa ehkä parasta antia ovat kentän ilmeisen aktiivisten käyttäjien omat kertomukset, jotka on tehty haastattelunomaisesti ja ripoteltu osaksi tarinaa sopivissa kohdin. Van Nuysin historia kerrotaan aina rakentamisesta ja alkuperäisistä nimistä lähtien ja tarina soljuu eteenpäin monien historiallisten mustavalkoisten filminpätkien saattelemana. Kuitenkin väliin mahtuu koko ilmailun kirjo erilaisista lentokoneista, lentokentistä, tämän yksittäisen kentän historiasta sekä ilmailun ja lentämisen nykypäivän haasteista ja koetinkivistä lähtien. Elokuvan keskimmäinen osa on pyhitetty Van Nuysin historialle, joka on vain hieman pidempi kuin Helsinki-Malmin vastaava. Yhtäläisyyksiä Malmin ja Van Nuysin välillä löytyy aina Charles Lindberghistä alkaen, hänhän vieraili molemmilla kentillä aikoinaan. Tästä päädytään vielä takaisin alas historialliseen kuvaan ajalta, jolloin kiitoteitä ei vielä ollut olemassa nykyisessä muodossaan. Itse asiassa tämä sekä aloittaa, että päättää elokuvan varsinaisen historiaosuuden, päätös tietenkin käänteisessä järjestyksessä. Välillä mukaan heitetään ripaus nykyisyyttä, joka todellakin pääsee parhaimmilleen tässä HD-laitteistolla kuvatussa filmissä kun sitä tarkastelee nimenomaan HDversiosta
Tätä buustia onkin hyödynnetty varsin tehokkaasti. Kehittämishankkeen tuoma buusti uusine lentäjineen on luonut edellytykset sekä lisääntynelle konekannalle että uusille tuoreille ja dynaamisille koulutusyhteisöille. Toinen ajankohtainen tavoite on taloudellisten resurssien varmistaminen opintolinjan kehittämisen turvaamiseksi, jotta se koetaan vähintäänkin annettujen odotusten mukaiseksi. Lennonjohtajia ja lennontiedottajia kouluttava Avia College on myös ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti yhteistyön käynnistämiseen. Hanke käynnisti erillisen kiinteistöhankkeen kesällä 2005, joka sisälsi kentälle hankittavan 400-neliöisen koulurakennuksen pystyttämisen. Erityinen paino on kohdistettu myös ilmailun ja sen mahdollisuuksien esiintuomiseen Päijät-Hämeen alueella. Koulutuksen lisääntynyt volyymi on tuottanut myös sekä uusia ilmailuyhdistyksiä (4 kpl) että voimakkaasti (n. Koulussa on kymmenen erillistä simulaattoriyksikköä. Punaisena lankana kehitysfilosofialle oli toiminnan voimakas lisääminen, jonka kautta syntyy luonnollinen tarve palveluille ja niitä tukevalle rakennetulle ympäristölle. Kokenut koulutusyhteisö määritettyine laatustandardeineen ja lentokalustoineen luo hyvät edellytykset ja jatkuvuutta edelleen kehittämiselle. Useamman koulutusyhteisön aktiivinen toiminta "kilpailuasetelmineen" lisää entisestään tarvetta kehittää tasokasta ja turvallista toimintaa. Tähän on eri tiedotusvälineiden kautta saadun julkisuuden lisäksi olennaisesti liittynyt yhteistyö maakunnan yrityselämän kanssa. 38 ilmailu kuulee vitosena helmikuu 2007 "Päijät-Häme lentoon" -kehittämishankkeen myötä- ja vastatuulet Vesivehmaalla "Päijät-Häme lentoon" kehittämishanketta ryhdyttiin ideoimaan 2004 Padasjoen Lentokerho ry:ssä. Hanke käynnistyi virallisesti 2005 heinäkuussa Leader+ -tyyppisenä maaseudun kehittämishankkeena. Hanketta profiloitiin myös tukemaan Lahden alueen elinkeinostrategian mukaista kehitystä. 500 %) lisääntyneen kevytlentokonekannan. Koulutustoiminnan kasvuun on hankkeen tavoitteissa vastattu koulutussuunnittelulla, jossa pääpaino on ollut uusien perus- ja jatkokoulutusmateriaalien ja metodien tuottamisessa, sekä uusien lennonopettajien kouluttamisessa. Samoin hankkeen toimin on yhteistyöhön kiinnitetty yksi alan johtavista ammattikouluttajista, Patria Pilot Training Oy. Näin Vesivehmaan lentokentästä saataisiin kiinnostava ja elinkelpoinen toimintaympäristö niin harraste- ja urheiluilmailulle kuin kentälle mahdollisesti kiinnittyville ilmailualan tai siihen kytkeytyville yrityksille. Ideoinnin kristallisoiduttua jo projektisuunnitelman asteelle tuli partneriksi mukaan myös Lahden alueen kehittämisyhtiö Lakes Oy. Ammatti-ilmailun partnereiden kiinnittäminen tietotaito-yhteistyöhön onkin yksi tämän hetken tärkeimpiä tavoitteita. Hankkeen aikana toiminnallisuuden kehitys on ollut varsin voimakasta. 30 oppilaaseen. Kovien ponnisteluiden kautta kolmestatoista koulutuksessa olleesta kuusi on jo saanut lupakirjan ja valmiina jatkokoulutukseen. Näin hankkeen vetämiseen lähdettiin yhteisövoimin Padasjoen lentokerhossa, Lakes Oy:n toimiessa avustavana partnerina. Tunnetustihan Vesivehmaa ei voi juurikaan kehuskella rakennetun ympäristön tarkoituksenmukaisuudella. Yhteistyön myötä UL- koulutuksen piirissä on 2005-2006 aikana ollut n. Purjelentokoulutuksen kehittymisen jarruna on ollut sekä koulukoneen tekniset ongelmat että hinauspalvelujen vaihteleva saatavuus. 37 "pystymetsän" koulutettavaa. Hyväkuntoisen rakennuksen tarkoitus oli ratkaista puuttuvan perusinfran ongelma luento-, klubi-, koulutus-, ravintola- ym. Opintolinjan kova kysyntä on jo nyt luonut realistisen tulevaisuudenkuvan, jossa ilmailulinjalla kolmen vuoden kuluessa opiskelee 60 ammatti-ilmailusta kiinnostunutta nuorta. Hankkeen osuus tässä on ollut erittäin keskeinen. Lentokenttäsäätiö ei kuitenkaan katsonut tämän tyyppisen kehittämishankkeen istuvan sen kehittäjäprofiiliin. Koulutustoiminnan kasvun takana UL- sektorilla on ollut valtaosin Padasjoen Lentokerhon ja Kevytilmailu (KILA) ry:n koulutusyhteistyö. Hankesuunnitelmaa tarjottiin vuoden 2005 alussa Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön hallinnoitavaksi. tiloineen. Toiminnan kasvu on aiheuttanut luonnollisesti tarpeen kehittää myös rakennuskantaa ja muuta perusinfraa. Olemassa olevien Arktinen Hysteria -talvitapahtuman, Vesivehmaan Open- purjelentokilpailun ja Jämi Vintagen kehittämisen lisäksi pyritään Vesivehmaalle vakiinnuttamaan purjelennon viestilentokilpailu uutena mielenkiintoisena kohteena. Koulutuksen kasvusta valtaosa on kohdistunut UL- luokan kevytlentokoneisiin. Rakennuskokonaisuus tuotettiin kentä La Puolu välitt venyn Vielä positi töhan kielte lienee kovil harras kilök sessä raken tai to P että k toisuu me k annet myös kutta kiinte O taiset lento ambi jo pe pitää aggre yhtei tenki laajaLento loppu näköi kaine hankk kysym ilmai pro ILM yleis MA sivu kirjo doll kirjo oike. Nuorisotoiminnassa lentosimulaattorikerhotoiminnalle on luotu ajanmukainen välineistö ja tilat yhteistyössä Vääksyn Yhteiskoulun kanssa. Sen tarkoitus on tuoda ilmailua tutuksi elämyksellisen päivän kautta ja näin herättää kiinnostus hiukan piilossa olleeseen päijäthämäläiseen voimavaraan. Hanketta hallinnoivan Padasjoen Lentokerhon yhteistyökoulutus Kevytilmailu ry:n kanssa nähdään toimivana mallina. Olennainen osa kehitystyötä on myös ollut organisaatioiden toimintaan ja kehittämiseen liittyvä työ. Tulevaisuutta ajatellen hankkeen täyttyneistä tavoitteista ehkä tärkeimpänä voidaan pitää liikennelentäjän ja lennonjohtajan ammateista kiinnostuneille profiloidun opintolinjan käynnistyminen Vääksyn Yhteiskoulun lukiossa. Vuosien 2005 ja 2006 aikana harrastelentämiseen liittyvä koulutustoiminta on kehittynyt vaatimattomasta muutaman oppilaan vuositasoisesta kouluttamisesta n. Hanke on lobannut idean markkinoimalla valmiiksi suunniteltua, selkeästi profiloitua ja toteutuskelpoista muotoa. Ennen kaikkea sen kautta saadaan kontakteja tulevaisuuden potentiaalisiin ilmailuharrastajiin. Purje-, mopu-, ja PPL- piloteista UL- lentäjiksi koulutettuja 8 henkilöä. Toiminallisuuden kehittämiseen liittyy olennaisesti myös tapahtumien ja kilpailujen kehittäminen. Yrityksille ja yhteisöille hanke on suunnitellut erillisen ilmailupäiväkonseptin. Strategiassa LahtiVesivehmaan lentokenttä on määritetty yhdeksi Lahden alueen kehittämiskohteeksi
ILMAILUN toimitus päättää kirjoitusten julkaisemisesta ja mahdollisesta lyhentämisestä. Hyppylennolla Lappeenrannan lähistöllä Cessna 206:sta katkesi sylinteri, mutta jälleen hän onnistui tuomaan koneen turvallisesti laskuun Lappeenrannan lentokentälle. Nykyisessä tilanteessa jo osin vahingoittuneiden rakennusmoduleitten hävittäminen tavalla tai toisella tulee ainoaksi vaihtoehdoksi. Lakes käynnisti lupahakumenettelyt Puolustusvoimiin ja Metsähallitukseen välittömästi. Lisäksi hän on saavuttanut lukemattomia palkintoja ja huomionosoituksia arvokkaasta työstään suomalaisen siviili-ilmailun hyväksi. Kari Cajander ja Lappeerannan Ilmailuyhdistyksen Chipmunk, Englannin armeijan takavuosina suosima sotilasharjoituskone. nimitys helmikuu 2007 39 en ähän dun ynyt nssa. s oli elma ym. Cajander on pitkän ja ansiokkaan ilmailu-uransa aikana ollut perustamassa useita lentokerhoja ja toiminut aktiivisesti niiden johtokunnissa ja huoltotoiminnassa. ellisnjan koesten tä on nkuoden lusta anut s raTunkaan rkoinisti 005, -neisen. Jatkoksi hän suoritti moottorilentäjän lupakirjan ja moottorilennon tyyppikouluttajan kelpuutuksen. Vielä enemmän yllätti kehittämisyhtiön positiivisten signaalien siivittämän kiinteistöhankkeen päättyminen Puolustusvoimien kielteiseen kantaan. Lentoharrastus alkoi purjelentokurssilla 1973-74. Lähes vuoden mittaiseksi venynyt lupamenettely kuitenkin yllätti. Surullisinta prosessissa lienee kuitenkin se, että kehittämiseen uskoville noin kahdellekymmenelle ilmailun harrastajalle on uhkana koitua mittavat henkilökohtaiset taloudelliset tappiot. Viimeisimpänä harrastusmuotona kuvaan on astunut SAR-toiminta, eli vapaaehtoinen etsintä- ja pelastuspalvelu. Erilaiset mielipiteet, aggressiotkin kampituksineen perinteisinä yhteisötoiminnan muotoina johtavat kuitenkin parhaimmillaan toiminnallisuuden laaja-alaiseen kehittymiseen. Ultraharrastuksen alku-vuosina kaksitahtimoottori sanoi yhteis-työsopimuksen irti, mutta laskeutuminen peltoon onnistui pienin vaurioin. Suomen Ilmailuliiton pronssinen ansiomerkki hänelle myönnettiin vuonna 1985 ja hopeinen 1995. On aika luonnollista että tämän kaltaiset kehittämistoimenpiteet herättävät lentokenttäyhteisöissä mitä ihmeellisimpiä ambitioita, jopa aggressioita. Purjelennon suoritusmerkit 1975 Hopea C-lento suoritusmerkki (6 t 30 min ja HC-matka ) 1975 Hopea HC-matkalento Moottorilennon suoritusmerkit N:o 6 Punainen suoritusmerkki N:o 4 Sininen suoritusmerkki N:o 4 Pronssinen suoritusmerkki 2000 N:o 21 hopeinen suoritusmerkki 2000 N:o 62 kultainen suoritusmerkki Lennetyt konetyypit Purjekoneet 35 eri tyyppiä, moottorikoneet 29 erityyppiä (tyyppikoul. ttiin kentälle moduleina kesällä 2005. Lisäksi hän toimii purjekoneiden hinauslentäjänä, punnitsijana ja eritystarkastajana sekä laskuvarjourheilijoiden hyppylentäjänä. Seuraava askel ilmailun parissa oli ultrakevyet, joiden kanssa hän toimii sekä lennonopettajana että tarkastuslentäjänä. Hieman myös ihmetytti ettei lupaprosessissa vaikuttajana ollut lentokenttäsäätiö nähnyt kiinteistöhanketta tukemisen arvoisena. Lähetä kirjoituksesi ILMAILUN toimitukseen.Yhteystiedot sivulla 3. Lupakirjan hän sai vuonna 1975 ja ura jatkui purjelennonopettajakurssilla Jämillä vuonna 1977. Samalla hän sai metsäpalolentäjän kelpuutuksen ja hän kouluttaa palolentäjiä edelleenkin. Tosin on myönnettävä, että välillä hankkeen vetäjänä toimiessa on joutunut kysymään ja lähinnä itseltään: "Olihan se ilmailu iloinen asia". Myö-hemmin Cajander ryhtyi opettamaan myös moottoripurjelentoa ja kokemuksen kertyessä hän sai Ilmailulaitoksen valtuutuksen toimia molempien lajien tarkastuslentäjänä. Partnerimme kehitysvastuu ei ehkä ollutkaan aivan annettujen mielikuvien mukainen. Kuva omista arkistoista. Jännitystäkin on pitkän uran varrelle riittänyt. Vuonna 1996 hän oli perustamassa Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistystä ja on perustamisesta asti toiminut yhdistyksen sihteerinä. "Yli 14 000 starttia ja yli 4000 tuntia lentäneenä lentäminen on turvallista, kun ei oteta turhia riskejä" hän itse kommentoi. Kari Allan Cajander Syntynyt 1943, naimisissa ja yhden tyttären isä. Hän on perustajajäsen myös Karjalan Ilmailumuseosäätiössä. RISTO PYKÄLÄ projektipäällikkö, ilmailun sekakäyttäjä Päijät-Häme LentoonLeader+ kehittämishanke Lentokapteenin arvonimi Kari Cajanderille Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi 1. AA1 ja PA28R200), ultrakevyet 12 eri tyyppiä. ILMAILU kuulee vitosena on lehden yleisönosasto. nni. Vaikka kirjoittaisit nimimerkillä, liitä mukaan oikea nimesi ja yhteystietosi.. Kotikerho Lappeenrannan Ilmailuyhdistys, lisäksi aktiivista toimintaa KaakkoisSuomen Ilmailumuseoyhdistyksessä, Lappeen Lentokerhossa, Kaakon Piloteissa ja Imatran Ilmailukerhossa. Kuitenkin jo pelkkää liikkeen aikaansaamista voi pitää itseisarvona. Prosessin yhteydessä ilmeni myös se, että kentän kehittämisympäristö monimuotoisuudessaan on selkiytymätön. Cajander on osallistunut myös Suomen Ilmailuliiton ultrakevyttyöryhmän ja myöhemmin perustetun keskustoimikunnan (nykyinen experimental- ja ultrakevyttoimikunta EUT) työskentelyyn sekä jäsenenä että puheenjohtajana. Palovalvontalennolla Piper Arrow 200 R:n potkuri katkesi, mutta Cajander toi koneen punkaharjulaiselle maantielle ilman vaurioita. Sen eläättää ijätkkea uden een pänä leneille inen keen nen. Asuinpaikka Lappeenranta. "Päijät-Häme Lentoon" -kehittämishankkeen suhteenkin lopputulema lienee kuitenkin mitä todennäköisimmin asetettujen tavoitteiden mukainen. alla itua anktetty jista, jia ja llege yönkiinnkin eita. joulukuuta vuonna 2006 lentokapteenin arvonimen lappeenrantalaiselle Kari Cajanderille (63). Siviili-ilmailussa Kari Cajander on toiminut lennonopettajana ja tarkastuslentäjänä purjelennon, moottoripurjelennon sekä ultralentokoneitten parissa
Prototyyppi nousi siivilleen reilut kymmenen vuotta rakennusluvan saamisen jälkeen, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. PIK-sarjan moottorikoneet ovat kaikki olleet niin maukkaita lennettäviä, että ainakin kirjoittaja sijoittaa ne kaikki omalle top ten -listalleen noin 30 tyypin joukosta. Ja mikä ettei. Tästä on seurannut väistämättä kaksipaikkaisuus, mikä on kasvattanut paitsi perusmassaa, myös koneen kokoa. Siihen ajatukseen tartuttiin. Käytännössä hinurit ovat kuitenkin seisseet talviteloilla. Aikaisemmista kerroista poiketen tällä kertaa tähtäimessä oli kone, joka on suunniteltu vain yhtä ainutta tarkoitusta varten. Jälleen kerran on Polyteknikkojen Ilmailukerhon (PIK) nimissä saatu valmiiksi ikuisen aatteellisen lempilapsen eli kysymyksen "millainen on hyvä hinauskone?" hedelmä. Lahtelaisten Hinu (OH-YHC) tuhoutui onnettomuudessa kesällä 1989 ja sen jälkeen toimintaa pyöritettiin ilman "oikeaa" hinauskonetta. Aikaisemmissa ratkaisuissa on pitäydytty perinteisen yleiskerhokoneen konseptissa, eli sitä on ajateltu voitavan käyttää myös muussa kuin hinaustoiminnassa, kuten koulutuksessa. Projekti alkoi yli kymmenen vuotta sitten. 40 sehinu helmikuu 2007 Tekst PERUSARVOT KUNNIAAN! KAIKKI PIK-27 SEHINUSTA SA 1polyt delta ei lien Ko Karusta ulkonäöstä huolimatta Sehinu on hinauskoneiden aatelia - sellaiseksi suunniteltu. Siinä missä PIK-15 oli Hinu, PIK-19 Muhinu (Muovi-Hinu) ja PIK-23 Suhinu (Super-Hinu), on PIK-27 Sehinu eli Sekarakenteinen Hinu. Nykyisin Akin tuntevat osaavat hämmästyksestä nousseiden kulmakarvojen laskeuduttua ryhtyä odottamaan mielenkiintoisia perusteluja. Rungon valmistus aloitettiin 1999 ja siipien 2002. Ainoat PIK-sarjan ulkopuoliset varta vasten hinauskoneeksi suunnitellut lentokoneet, eli Schweitzerin T sarjaa samal param peräs pinta suure syöks saada K tetaan konee syystä räsint histor tilavu sintil Vaikk ole ko on to PIKsykie K myös muut pyrst K Siipip moitu. Hinun lento-ominaisuudet ovat jopa hyvin lähellä legendaarisen maineen saaneen PIK-11 Tumpun vastaavia, epäilemättä samanlaisen siiven takia. Merkittävää Sehinussa on se, että se on tyystin optimoitu hinauskäyttöön. Ainoa muu käyttö hinausten ja hinauskoulutuksen ohella on ollut korkeintaan satunnainen hupilentely. Monikäyttöisyys kuitenkin väistämättä maksaa operointikustannuksissa. Välillä projekti oli pari vuotta tyhjäkäynnillä. Kävi ilmi, että hänellä oli jo oma hahmotelma hinauskoneesta. Ne ovat olleet detaljitasolle saakka erittäin epäortodoksisia, elleivät jopa kerettiläisiä. Kerhossa on aina ollut paljon purjelentäjä-hinauslentäjiä ja aiheella on ollut muutakin, kuin akateemisen jaarittelun arvoa. Tällä kertaa idean jalosti suunnitelmaksi Aki Suokas, mutta raaka työ tehtiin Lahden Ilmailukerhossa. Ajatuksena oli rakentaa joko Hinu tai Suhinu ja asiasta kysyttiin Akilta neuvoa. Kysymys on vuosien varrella ollut jatkuva keskustelunaihe PIK:n saunailloissa. Työssä oli tiiviisti mukana joukko kerholaisia, mutta tärkeimmät olivat Yrjö Karjalainen, Antti Rahikainen ja luonnollisesti Aki Suokas, joiden nimet näkyvät koneen tunnuksessa OH-XYA. Todellinen hinauskone PIK-27 ole kovinkaan tavanomainen lentokone. Kirjoittajalla on ollut tilaisuus seurata vuosien mittaan suunnittelijan kehittelemiä ideoita ilmailukerhojen työkalujen, kuten hyppy-, hinaus- ja SARkalusto -ongelmien ratkaisemiseksi. Suhinun kohdalla mietittiin jopa tyyppiä PIK-23B, jossa alkuperäiseen runkoon olisi sijoitettu neljä istuinta. Ohjaimissa Aki Suokas. PIK-27 Sehinu on todella fundamentalistinen hinauskone. Esimerkiksi EU-asetus edellyttää noin 99 prosenttia lentoajasta tyhjänä olevan oikeanpuoleisen istuinpaikan vakuuttamista. Nimi Sehinu tulee pikiläisiä perinteitä kunnioittavasta tavasta nimetä hinauskoneita. Sen optimoimiseksi koneesta on tehty yksipaikkainen
Vaikka syöksykierreominaisuus ei sinänsä ole kovinkaan merkittävä hinauskoneessa, on todettava että neljästä tuhoutuneesta PIK-koneesta kolme on tuhoutunut syöksykierteessä. peräsintilavuus, missä peräsimen momenttivarsi on kerrottu sen pinta-alalla. Kaiken lisäksi profiilin paksuus on epätavallisen suuri (17 % jänteestä). Erikoisemmat putkirungot on tehty standardin eli AISI 4130 -kromimolybdeeniteräksen sijasta titaanista. Hitsaus vaatii luonnollisesti ammattitaitoa. Tämän lisäksi runko ei tarvitse jännityksenpoistohehkutusta. Sata metriä putkea vastaa noin kuutta neliömetriä maalattavaa pintaa, mikä merkitsee niin rahan kuin painon säästöä. Teksti ja kuvat JOUNI LAUKKANEN sehinu helmikuu 2007 41 ! SA 1-30 vuodelta 1958 sekä tanskalaisten polyteknikkojen Polyt 5 (OY-DHP) vuodelta 1970, ovat nekin yksipaikkaisia. Tästäkin päästään kunhan leikkaustyökalut ovat hyvässä terässä. yypoon ttöiroinsetus jasta painkin yttö la on tely. Jos se on pienempi (kuten hinausultrilla), käyttäytyy hinauskone aalloilla keikkuvan ongenkohon tavoin. Kolmaskin ominaisuus on näkymätön. Sama siipiprofiili on myös Markku Koivurovan ATOL-amfibiossa. Kun ohjaavan osan tilavuutta kasvatetaan tarpeeksi, on sillä vaikutusta myös koneen ohjattavuuden parantamiseen. Se on puhdistettu happokylvyssä hitsauksen hapettumista. Erikoisen alapuolisen niksauksen syy on rungon sisällä oleva emäputki, jossa hinausköysi kulkee pyrstöstä eteen kelausrummulle. Aki päätyi väistämättä samoilla parametreillä hakiessaan samaan profiiliin kuin Koivurova. Näin siitä voidaan muovata yhteen suuntaan taivutettuja pintoja. Kärkiväli on noin metrin lyhyempi kuin muissa, mutta merkittävin muutos on siipipinta-alassa. Ammattimiehen palkka onkin yleensä aina mukana kustannuksissa. Sehinun peräsintilavuus on siis poikkeuksellisesti suuri. Kun putkirungossa kriittiset kuormitustapaukset ovat yleensä nurjahtamisesta kiinni, voidaan halkaisijaltaan suuressa putkessa käyttää melko ohutseinämäistä materiaalia, mikä tarkoittaa lopputukoksena vähemmän painoa. Luotettavuus ei ole ollut enää aikoihin kyseenalaista.. Ajatus käyttää SAF 2205 putkea ei ole ollenkaan hullumpi. PIK-koneiden historiaa tuntevat voivat arvata, että niiden tilavuus on ollut melko pieni. Koivurova oli omaa projektiaan suunnitellessaan pyöriskellyt NACA 5-sarjan profiileiden kimpussa, kunnes sai Teknillisen korkeakoulun professori Seppo Laineelta vinkin, että on olemassa profiili, joka toimii haetulla Reynoldsin luvulla (riippuvainen nopeusalueesta ja siipiprofiilin jänteestä) erittäin hyvin. Ohjaamon alueella on kangas useissa kohdissa korvattu irrotettavilla paneeleilla huoltotoimien helpottamiseksi. Kun se muissa on 14 neliömetriä, on se Sehinussa vain yhdeksän, mikä on vain n. Osa on Rotaxin moottori tarjoaa riittävästi voimaa Sehinulle. PIK-perinteitä on kuitenkin kunnioi- tettu, sillä koneeseen on suunniteltu lentojarrut. Tästä syystä esimerkiksi taitolentokoneiden peräsintilavuus on ollut suuri. Sivuvakaaja on tehty suorasta aramidikennokerroslevystä leikkaamalla toisen puolen pintalevyä ja ydinainetta poistamalla. 2/3 isoveljistään. Lopuksi runko on päällystetty keinokuidulla. neet neta ne n 30 udet maiavia, eten a on tusta a on arjan eeksi zerin (120-130 km/h). Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, meillä harvat harrastajat itse hitsaavat runkonsa. Siipiprofiili eli LS(1) 0417 mod on optimoitu tyypilliselle hinausnopeusalueelle n hiteltu. yös kouättä anut oa. Se mahdollistaa kevyemmän rakenteen, koska siipisalon paarteita voidaan keventää uumalevyn korkeuden ansiosta. Sehinussa se tosin on niin sanottua sikspäkki-kokoa. Rakettien sukua! Koneen runko on teollisuuden neste- ja kaasuputkena käyttämästä ruostumattomasta teräsputkesta (SAF 2205) kokoon hitsattu kehikko. Tähän on tultu lentomassan ja siitä johtaen siipikuormituksen kautta vanhoilla kriteereillä. Muihin PIK-sarjan koneisiin verrattaessa Sehinu on niukasti lyhyin ja selvästi kevein. Eräs koneen suunnitteluparametreistä on ns. Lisäksi "rosteriputki" maksaa kolmasosan "kromimolyn" hinnasta, eikä tarvitse luonnollisesti ruostesuojausta merkittävä asia kun koneelle kertyy ikää. Tavaratilan mitoituksessa tärkein lähtökohta on ollut, että siihen pitää mahtua virvoitusjuomien kuljettamiseen käytetty yksikkö. Rungon ulkopuolelta päästään huoltamaan kaikki keskeiset eturungon järjestelmät. Nettihaulla vastaavia rakenteita löytyy lähinnä raketeista. Haittapuolena on ruostumattoman teräksen tunnetusti huono työstettävyys. Mitä suurempi tämä on, sitä suurempi suuntavakavuus (muun muassa syöksykierteen vaimennus) sillä voidaan saada aikaan. On siis eduksi, että hinurin siipikuormitus on samaa luokkaa tai hieman suurempi kuin hinattavan. Korkeusperäsimen suurella koolla on myös pyritty antamaan hinauspilotille muutamia sekunteja lisäaikaa vaarallisessa pyrstön ylösvetotilanteessa. Sen murtolujuus ja -venymä ovat vähintään 10 % suuremmat kuin AISI 4130:lla. Jos siipikuormitus on selvästi suurempi (tyypillinen moottorikone), vaikuttaa puuskan tai termiikin läpi lentäminen enemmän purjekoneeseen. Ruostumaton teräs lentokoneen runkoaineena ei ole kovinkaan yleinen. Se ei liene sattumaa. Kolme neljästä PIK-koneesta tuhoutunut Toinen merkittävä poikkeus PIKsarjaan on Sehinussa näkyvissä, mutta samalla piilossa
Rakenteessa poikkeuksena on siipisalon kiinnittyminen kerroslevyn sisäpinnalle. Rakenneratkaisu on jo koeteltu, eikä ydinaineen leikkautumista tarvitse pelätä. Torsion kaarevuuden päätyttyä loppuosa on päällystetty kankaalla. Tällöin tehokkaat lentojarrut ovat poikaa, kun irrotuksesta voi suoraan liittyä myötätuuleen, eikä konetta tarvitse erikseen hidastella laippojen ulosottoa varten mikä ainakin kaikissa muissa PIK-sarjan koneissa kehittää oikean käden koukistajalihasta. Mittaripaneeli pilotin näkökulmasta. Kuten ultrakevyen (varsinkin vesiultran), hinauskoneen, hyppykoneen tai etsintäkoneen siiveksi, sillä kaikkia näitä voidaan tyylikkäästi operoida n. 42 sehinu helmikuu 2007 kokoonpantu muotissa ja kasattu muotoon epoksilla. Lisäksi profiili on lujuusopillisesti erittäin edullinen. Siivestä kannattikin tehdä hyvätasoinen muotti paitsi Sehinun sarjatuotantoa, myös mahdollisia muita sovellutuksia varten. Pinnanlaatu on jopa parempi kuin perinteisissä purjekoneissa. Potentiaalia olisi. Teho ei lopu helteelläkään Moottoripellin alla pyörii Suomessa melko harvinainen punakantinen Rotax 914. 120-130 km/h nopeusalueella. Molemmat siipiprofiilin valinneet suunnittelijat ovat vakuuttuneita sen hyvyydestä. Sivuvakaajan kiinnitystä runkoon jouduttiin rakentamisen aikana muuttamaan. Korkeusvakaajat, peräsimet sekä siivenpituiset siivekkeet ovat perinteisempää rakennetta. Aika näyttää tuleeko tästä lennokkipuolella kuuluisan Olavi Lumeksen kehittämän Toka-lennokin perussiiven kaltainen yleissiipi ja menestys. Kaikki olennainen löytyy yhdellä silmäyksellä. Tästä seikasta johtuen pintalaminaatissa ei ole näkyvissä tavanomaista epätasaisuutta siipisalon kohdalla. Erityinen järkytys on PIK-puristeille perinteisen laskusiiveke/lentojarrun puuttuminen. Keskellä kuvan alalaidassa ohjaussauva. Ainesta perussiiveksi? Siipi on perinteistä lujitemuovitekniikkaa: siipisalon paarteet hiilikuitua, muutoin lasikuitua ja ydinaineena PVC-vaahto. Tämä synnytetään erityisellä jarrulaitteella tai sitten perinteisellä "kasvaa nopeuden neliössä" -laskukaavalla. Alas tuo parhaiten vastus. Syyttä ei ole Rotax vallannut n. Siksi korkeusperäsimen alla on tukiputket, jotka eivät näytä kovinkaan disainatuilta. Rakenteesta on saatu niin luja ja jäykkä, että vakaajan riittävä jäykkyys on saavutettu osittaisellakin koteloinnilla. Erikoisempaa on moottorin oikealla puolella sijaitseva turboahdin ja. Useimmilla hinauslennoilla kone voidaan tuoda sileänä suurella nopeudella alas, koska hinauksesta irrotus tapahtuu kohtuullisen kaukana kentästä tuulen yläpuolella. Tavanomaisestihan ydinaine on jätetty pois salon kohdalta, mutta nyt saadaan profiilin suuren paksuuden (17 % jänteestä tavanomaisen noin 12 % sijaan) takia uumalevylle riittävä korkeus. Jotta proto saatiin lentämään, jätettiin lentojarrut toistaiseksi asentamatta. Perusmoottori on jo perinteisen koeteltu, vaikka onkin uuden sukupolven laitteita. Ylöspäin mennään pitkälti sen varassa, miten hyvin aerodynaamisesti potkuri ja siipi toimivat ja miten paljon tehoylijäämää on. Lentojarrut onkin sijoitettu Sehinussa takarunkoon. Valitulla jänteellä ja nopeusalueella se toimii erittäin hyvin ja sopii sellaisenaan moneen sovellutukseen. 100-hevosvoimaisten moottoreiden markkinoita. Kirjoittaja on tosin itse hinannut lentopaikalla, jossa jo kenttäalueella on hyvät termiikkilähteet
Hinauslentäjä näkee joka tapauksessa mittareista, että moottori on aina kovilla. Suurin hinauslentäjän Sehinussa kokema elämys on arvaukseni mukaan se, miltä tuntuu lentää konetta, jonka teho ei vapaastihengittävien tapaan pienene ylöspäin noustaessa. lella män leis- essa otax isen lven nnut iden torin in ja siihen liittyvä välijäähdytin. Vertailupohjaksi voi ottaa muutaman muun konetyypin. Keskellä oleva erittäin isokokoinen ilmanotto pudottaa ilmakanavalla jäähdytysvirtauksen moottoritilan alaosaan, jossa jäähdytyskennot ovat lappeellaan. Juhani Heinosen kaksipaikkainen HK-2 Valkuainen (OH-HKX) ei 125 hv:n moottorilla toiminut kovinkaan tyydyttävästi. Tämä näkyy staattisessa vetovoimassa ja siten myös hyvänä lähdön kiihtyvyytenä. Oikeanpuoleinen ilmanotto on moottorin ilmaottoa sekä ahtimen välijäähdytintä ja vasen öljynjäähdytintä varten. Sehinun startti ilman hinattavaa on silmämääräisesti yhtä ärhäkkä kuin Hinulla; kone käytännössä loikkaa ilmaan. Moottorin perusääni on Rotaxeista tuttu vaimean sirinän, kilinän ja räminän sekoitus, jota pakokaasuahdin hieman pienentää. Star-. Oman osansa tekee taatusti potkuri. sehinu helmikuu 2007 43 yy . ella. Toinen, ehkä parempi verrokki on 95-hevosvoimaisella moottorilla varustettu Piper Super Cub, jonka tyhjämassa ja otsapinta-ala peräkkäin istuttavana vastaavat hyvin Sehinua. Koko moottorikoppa näyttää ensisilmäyksellä ilmatiiviisti suljetulta, mutta sivuilla on kaksi pienempää ilmaottoa ja kopan päällä näkymättömissä yksi. Spinneri on hankittu Australiasta, josta sen sai erittäin kohtuulliseen hintaan. PIK-15 Hinu suunniteltiinkin HK-2:n pohjalta yhdistämällä siihen Tumpun siipi ja voimakkaampi 150 hv moottori. Moottorin jäähtyminen niin ylös kuin alas mentäessä on ollut perinteinen kiivastakin väittelyä synnyttänyt aihe asiantuntijapiireissä. Potkuri on veistetty Saksassa MT-Propellerilla hinaustoimintaan sopivaksi. Koneessa ei tätä kirjoitettaessa ole lopullista kaksoispolttoainehanaa, mutta se on tulossa. Lisäksi ne luvatut hevosvoimat löytyvät kesän helteilläkin. Nykyisiä lentokenttien ympäristölupia ajatellen kone vaikuttaa erittäin lupaavalta. Näin kaasuttimet ovat paineistetut ja jotta moottoriin saataisiin syötettyä polttoainetta, tulee sen paineen olla noin 0,5 bar suurempi kuin ilmanpaine kaasuttimessa ja vielä säätyä sen mukaan. ttäin inen yös rten. Teholtaan ylisuurten pumppujen takia imuputkistosta on täytynyt järjestää ylimääräiselle polttoaineelle paluukierto takaisin järjestelmään. Halkaisijaltaan 195 cm potkuri näyttää valtavalta ja sen tehollinen pinta-ala (potkurin pinta-ala vähennettynä rungon poikkipinta-alalla) on suuri. Erikoista moottorissa on turboahdin-kaasutin yhdistelmä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan 115 hv Rotax antaa riittävät suoritusarvot hinaamista varten. Perinteisellä polttoainepumpulla tämä ei olisi onnistunut, joten koneessa on kaksi tehokasta sähköistä pumppua. 20 hv lisäteho vaikuttaa olennaisesti siihen, että kuitukonekin voisi tulla perässä. Cub Ka-6CR perässään toimii purjelentäjän näkökulmasta kohtalaisesti
Koneeseen sijoittuminen on helppoa. 195-senttinen tuulenhalkoja antaa kovat vauhdit koneelle. Ergonomia ja turvallisuus Hinauskoneen yksi keskeisimmistä ominaisuuksista on ergonomia. Robinmainen eteenpäin liukuva kuomu ei Sehinussa toimisi. Kannusteline on varreltaan pitkä ja herättää kannuspyöräpilotissa oitis kysymyksen: kuinkahan mukava tuo on rullatessa mahtaako pomppia nokilleen asti. Aiemmista ratkaisuista poiketen kela on sijoitettu ohjaajan jalkatilaan vasemmalle (eikä takarunkoon). Staattinen vetovoima on 270 kp:n luokkaa. Taannoisten virittelyjen perusteella kelausjärjestelmille on jäänyt Suomessa ehkä turhankin huono maine. Köyden sisään kelautuminen on oitis nähtävissä ilman teknisiä virityksiä. Se on teetetty Kaliforniassa kohtuuhintaan. Kuumana kesäpäivänä osaa arvostaa rullauksen ajaksi avattavaa kuomua, mutta kaikkea ei voi saada. Lisäturvaa antaa materiaalin poikkeuksellisen suuri murtovenymä, joka testeissä antoi jopa 30 % ylittäviä arvoja. Vielä paljon mielenkiintoisempi vertailukohta on PIK20E, jonka voimalaite tuotti noin 105 kp:n vetovoiman ja joka 450 kg lähtömassalla nousee vähintään kohtalaisesti. Erinomainen seikka tinttisessä säässä kun pää ei koko ajan kolise pleksiin. Kuomun lukitussalpa vaikuttaa erittäin toimivalta. Se on erittäin helposti huollettavissa ja jopa irrotettavissa ison huoltoluukun takaa. 1,5-kertainen vetovoimaylijäämä. Lähtökiidossa on mitattavissa 0.3 g:n kiihtyvyys. Useimmilla lentopaikoilla tulee hinaustoimintaan väkisinkin taukoja ja pilotti joutuu pomppimaan koneesta ulos ja sisään hinausten välillä. Kun istuu pitkän päivän nomex-haalarissa kuuman juustokuvun alla auringon paahteessa, ei toivoisi lentotoiminnan pusertavan mehuja yhtään enempää. Vaikka kelausjärjestelmä lisää koneen monimutkaisuutta, on toteutus yksinkertainen. Vertailuarvona Muhinu tuotti 180 hv:n moottorilla 350 kp. Viihtyvyyttä lisää tietoisuus, että istuin suojaa onnettomuustilanteessa taatusti paremmin kuin perinteiset jakkarat. 44 sehinu helmikuu 2007 tissa potkurin melu on ultriin verrattuna suurempi, mutta ääni vaikuttaa hieman lentokonemaiselta. Ohjaaja ei istu aivan keskilinjalla. Hinausjärjestelmä vie vasemmalla tilansa ja istuin on, et semm joten ollenk K alhaa nokan tettä tottuu tämis Alas suure on ka poikk sijaits hinat H ruum tettav giljot oleva jota p parha kana onnet toma ohjaa To kone jalkaa Kerh ylikeh sesta. Huollettuna systeemit tuntuvat omien kokemusteni mukaan toimivan ja ovat mukavia käyttää. Koska potkurin suurin pyörintänopeus jää 2500 kierrokseen minuutissa, on eniten ongelmia aiheuttava potkurimelu aivan selkeästi perinteisiä hinauskoneita pienempi. Suoritusarvot kohdallaan Kone näyttää nousevan ilmaan tyhjänä seitsemän sekunnin kuluttua tehon lisäämisestä. Kuomu on suunniteltu niin, että pitkähkökin hinaaja pystyy istumaan kypärä päässä koneessa. Sehinu on rullannut myötätuuleen hulppeaa 40 km/h maanopeutta, eikä pomppimistai- Hinauskoneelle tärkeä tekniikka on suunniteltu ja mietitty tarkoin. Ainakin saksalainen Tostin laitteisto on tyypillistä saksalaista insinöörilaatua. Ensimmäinen Sehinuun asettuminen aiheuttaa ihmetystä, mutta jo pois tullessa oivaltaa, että miten se olisi pitänyt tehdä. Teekkarinkestävä päälaskuteline Päälaskuteline on ns. Kannuspyörä näyttää vaati-mattomalta, mutta sen kestävyys on laskettu tarkasti. Recaron (Sparco) ralliauton istuin on erittäin hyvä jopa leveäharteiselle pilotille. saatta neen etene liikku. teekkarinkestävää mallia eli siinä ei ole liikkuvia osia. Ohjaamoaukon takakaari on yllättävän laaja ja ehkä peittää osan näkymästä takaviistoon. Tästä ominaisuudesta on kuitenkin etua koneen korvakkeiden kestävyyden kannalta. Sehinulla on suurin piirtein samalla starttimassalla käytettävissään n. Koneen putkirunko on paitsi kevyt, myös luja. Päähinausjärjestelmä perustuu sisään kelattavaan hinausköyteen. Perinteinen hinausköyden irrotus ja takaisinrullaus syövät hinausköyttä, polttoainetta, moottoria ja rahaa. Lisäksi Sehinussa on perinteinen hinauskytkin. Sehinun potkuri on miehekäs laitos. Onnettomuustilanteessa törmäysenergiaa absorboituu koneen rakenteisiin paljon, ennen kuin ne alkavat pettää ja tämä parantaa merkittävästi ohjaajan turvallisuutta. Yhtenä kappaleena tehty ja muotoonsa taottu alumiininen teline on tukevan tuntuinen, vaikka onkin melko korkea. Tällä on vaikutusta lähinnä yhdistelmän kiihtyvyyteen startin alussa, mutta silti arvot ovat hyviä. pumusta esiintynyt. Ohjaamossa tuntuu olevan tilaa enemmän kuin muissa hinureissa. Kesä näyttää miten korkeaksi ohjaamon lämpötila nousee. Toinen SAF 2205:n ominaisuus on se, että sen pintakovuus on suuri mikä tuntuu muuten hyvin elastisen materiaalin yhteydessä oudolta. Sivulle kääntyvä kuplakuomu takaa erittäin hyvän näkyvyyden etusektoriin, koska perinteistä liukukuomun raamia ei ole näkökentässä. Astin on kerrankin oikeankokoisena oikeassa paikassa. Mutta tässäkin on ajateltava: riittävän iso kaari suojaa pilottia ympärimenotilanteessa
Lentojarrut ovat todennäköisesti tulossa, mutta niitäkään ei tarvitse käyttää yleensä lennon vaiheista kriittisimmän eli loppulähestymisen aikana. Sisäänkelautuvasta hinausköydestä ei pilotin kannalta ole muuta kuin hyvää sanottavana, sillä se lyhentää maaoperaatioihin kuluvaa aikaa. Toinen muhinumainen piirre on se, ettei kone tarvitse startissa käytännössä lainkaan jalkaa ja sama pätee myös nousun aikana. staa utta eenisi. On/Off-tyylinen hana olisi huomattavasti turvallisempi, koska sillä ei voi valita väärää www.gdes.pp.fi ILMAILUTAIDETTA värilitovedoksina Albertink.13 A1 H:ki P 09-6217 106 . GRIPENBERG DESIGN OY Rotax- ja Volkswagen ilmailumoottoreiden huoltajakurssit 31.3. Nykyinen ratkaisu on tekniikan sanelema. sehinu helmikuu 2007 45 tankkia. Kone ei muistuta millään tavoin italialaista urheilukonetta, mutta ei sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. kun evyt, aalin joka voja. mon salpa Hisa ja Taustapeili on tärkeä varuste hinauslentotoiminnassa. istuin on hieman oikealla. Moittimista löytäisin lähinnä polttoainehanasta. Se on tehty työkoneeksi tiettyyn tarpeeseen aivan kuten lannoituskoneet. suoremu on aaja essa. Siitä huolimatta koneen tyhjämassaa olisi mahdollista pudottaa 3040 kg. Tuloksia odotetaan mielenkiinnolla ja epäileviä Tuomaita on paljon. rgiaa ljon, ämä allis on ikä aalin esta iden emoauehkä utta suovulle yvän eistä ässä. ovat n on tille. Alas katsoessa kiinnittyy huomio siiven suureen sivusuhteeseen (9,2). On varsin turhauttavaa passailla kentän pinnassa pitkään lilluvaa konetta, kun pitäisi olla jo ryhmittymässä purjekonejonon eteen. Muutostöitä on luonnollisesti tehty rakentamisen aikana, mutta niiden jälkiä on erittäin vaikea huomata. Mutta tähänkin tottuu. Se voi tuntua aluksi oudolta, koska nokan oikealle asennolle ei ole referenssipistettä horisonttiin nähden. Tasaleveä siipi on kapea jo tyvestä ja siten näkyvyys alaspäin poikkeuksellisen hyvä. Kun lentää aamusta iltamyöhään, saattaa oikea jalka krampata. ja 1.4.07. Perusajatuksena on, että oikea käsi on sauvassa kiinni ja vasemmalla hoidetaan muut hallintalaitteet, joten niille on varattu enemmän tilaa. Oletettavasti varsinaiset hinauskoelennot aloitetaan jo purjelentokauden alussa. Lisäksi tukevat 4-pistevyöt pitävät ohjaajan tukevasti kiinni istuimessa. Kapea eturunko mahdollistaa tähystämisen molemmille puolille eteen ja alas. Lisätietoja www.aerotecno.fi puh. Kerhojen hinaus- ja hyppypilotit tunnistaa ylikehittyneestä oikean jalan reisilihaksesta. Ei ollenkaan huono ratkaisu. Prototyypiksi kone on hämmästyttävän valmiin tuntuinen kokonaisuus. Kannuspyöräpilotit tuntevat ilmiön erittäin hyvin. Jännitettävää löytyy: miten moottori kestää, tuleeko ohjaamossa kuuma, osoittautuuko jokin kohta helposti rikki meneväksi. Sehinun ulkonäöstä on kuultu kommentteja laidasta laitaan. Vasen/oikea tankki tyyppinen hana on mielestäni hinauskoneessa huono. Sehinussa ei ole laskusiivekkeitä eikä kiduksia, mikä vähentää pilotin työkuormaa. Kone lentää muhinumaisesti nokka alhaalla. Hallintalaitteet ovat kirjoittajan ruumiinrakenteella erittäin hyvin saavutettavissa ja hallintalaitteet hinauskelan giljotiinin laukaisukahvaa myöten tuntuvat olevan yhtä hyvin käsillä kuin Muhinussa, jota pidettiin tässä suhteessa PIK-sarjan parhaana. 0500 629 453. Todennäköisesti puuttuvista laskusiivekkeistä ja korkeasta telineestä johtuen kone istuu välittömästi loivennuksen jälkeen, mikä on erittäin positiivista. Mittaritaulu on sen verran kaukana lentäjästä, että pään osuminen siihen onnettomuustilanteessa vaikuttaa mahdottomalta. Molemmin puolin sijaitsevista peileistä näkyy takana tuleva hinattava todennäköisesti erittäin hyvin. Tämä voitaisiin ehkä välttää erillisellä kokoojasäiliöllä, mikä sekään ei ole välttämättä hyvä ratkaisu viedä polttoainetta varastoon tuliseinän etupuolelle tai ohjaajan jalkatilaan. Hinauskoelennot kesällä Onneksi koelennot päästiin aloittamaan jo talvella. Hinauskoneen potkuri on startissakin kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan, eikä ylös/alaspäin liikkuvien potkurin lapojen välille synny kohtauskulmaeroa. Akin mukaan ylipaino tulee lähinnä koneen varusteista. Sanoisin itse, että tarkoituksenmukaisuus on tässä kauneutta. Uusia aiheita itos
46 sehinu helmikuu 2007 Vap kien hin Uus luok kilpa kilp sista per seku kilpa mak ylitt vaik pail lopp kaud Seu koh 22.sunn mill uusi nä u Pikk tetä mäe Koti köp viim jant hels kosa H Kos mää kak Van 17.3 Mah dän ton ohja kito
Ryanairin nettisivuilta ei löydy minkäänlaista yhteystietoa pääkonttoriin tai mihinkään muuhunkaan hallintopaikkaan. Ulkomaan numerotiedustelu on myös autuaan tietämätön yhtiöstä. Toivottavasti Eurocopter saa kopterinsa ilmaan ja motivaatiota tehtailuun, vaikka sopimussakkoa ei voisikaan kertyä enempää. Maavoimien Kuppilatiiman liki pakollinen "Kuukauden Karanko" tarina lienee taas paikallaan. ja 22.-23.4. Vieressäni istui hieman alkoholia ottanut mies. Kotikenttätulokset tulee lähettää sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeitse viimeistään kilpailua seuraavaan perjantaihin mennessä: Tapio.linkosalo@ helsinki.fi, p.040 5170571. Antakaa palaa. Bonussekuntien lisääminen loppukilpailutuloksiin on käytössä jo kaudella 2007. Ryanairin isossa pääkonttorissa saa istua aivan rauhassa puhelimen häiritsemättä! roger Hannu Halonen 50 vuotta Koska saavutan 18.3.2007 pyöreän määrän ikävuosia, kahvia ja kakkua on tarjolla Ilmailumuseolla Vantaalla liittokokouksen jälkeen 17.3. Palatessani kannoin uutta valopistoolia piipusta kädessäni. Helsinki-Vantaan tornissa ollut samanlainen valopistooli käskettiin heti vaihtamaan toiseen. Jos sanot, että "katso netistä numero", olet metsässä. Sähköposti kuppilatiima@gmail.com odottaa ahnaasti ilmailijoiden kirjoituksia. 2., 24.-25.3. Tällöin mies katsoi ikkunasta siivenkärkeä ja totesi minulle: "Onkohan kuskikin kännissä, kun kääntyy oikealle mutta vilkku on vasempaan?"... roger roger. Tapio Linkosalo, Kilpolantie 7, 00940 Helsinki. kuppilatiima kuppilatiima@gmail.com helikopterihankinta tulee Suomelle paljon ennakoitua halvemmaksi. "Valopistoolin viallinen iskuri oli aiheuttanut jossain Suomen lennonjohdossa vaaratilanteen. Leivonmäen Höystösensuon lentopaikalla. Sitten menin lennonneuvontaan ja jätin valopistoolin takahuoneen pöydälle. Entinen lennonjohtaja Esa Karanko muistelee kaiholla aikoja, jolloin Suomi oli todellinen lintukoto. Paikalla olisi varmaankin poliisin Karhuryhmä ja armeija!" roger Halpalentoyhtiöt eivät tuhlaa turhaan varojaan sellaisiinkaan asioihin, jotka tuntuvat itsestään selviltä suomalaiseen meininkiin tottuneille. Uusien sääntöjen mukaan pikkuluokkien loppukilpailuun saa kukin kilpailija bonussekunteja kotikenttäkilpailuissa lennättämistään tuloksista. kuppilatiima helmikuu 2007 47 Vapaastilentävät pikkulennokit TIEDOTE Vapaastilentävien pikkulennokkiluokkien (F1H ja P-30) kotikenttäkilpailuihin on tulossa muutoksia. Hannu Halonen puheenjohtaja Suomen Ilmailuliitto Kuppilatiima vastaanottaa edelleen ilmailullisia kaskuja, tarinoita ja kaikenlaisia hauskoja tarinoita. Hän sanoi vain, että "selvä". Seuraavat kotikenttäkilpailujen ajankohdat ovat, 24.-25. Pikkuluokkien loppukilpailu lennätetään 26.5, varapäivä 27.5. Kukaan ei osoittanut mitään kiinnostusta minuun. Juuri tästä syystä Eurocopter onkin joutunut maksamaan sopimussakkoja Suomelle. Loppukilpailun voi siis voittaa, vaikkei olisi osallistunut kotikenttäkilpailuihin. Lopuksi nimimerkin Blue1 tarina: "Olin matkalla Helsingistä Rovaniemelle ja istuin koneen vasemmalla puolella siiven vieressä. Mahdolliset kukka- ja lahjarahat pyydän osoittamaan Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön tilille 102530-217938 ohjattavaksi edelleen nuorten lennokkitoiminnan tukemiseen. Lennätyksiä ei saa ottaa uusiksi tai aloittaa seuraavana päivänä uudestaan. Kuppilatiimakiilari on sivusta seurannut, kun eräs toimittaja on yrittänyt saada puhelinyhteyden Ryanairille. Bonusaika lisätään loppukilpailussa saavutettuun lentoaikaan, maksimilentoaikaa ei kuitenkaan voi ylittää. Lennättää voi lauantaina, sunnuntaina tai jakaa lennot molemmille päiville. Kuppilatiimakiilarin saamien tietojen mukaan Suomi on saanut kaikki sopimuksen mukaiset hyvityseurot Eurocopteriilta. Bonussekunteja saa 1 sekunnin per kotikenttäkilpailun tuloksen 100 sekuntia. Jos siis jollakin lukijalla on Ryanairille puhelinnumero, kertokaa ihmeessä se Kuppilatiimakiilarille. Mitähän tänä päivänä lentokentällä tapahtuisi kun siellä marssisi siviileissä pistooli vyöllä. Neuvostovalmisteisia Mi-8-koptereita ei kuitenkaan kannata heittää romukoppaan, sillä ensimmäistäkään NH90-kopteria ei ole vielä toimitettu. klo 15.00-17.00. Mitään ei tapahtunut nytkään. Pyysin lennonneuvojaa pitämään sitä silmällä sillä aikaa kun kävisin kahvilla. Pistin pistoolin merirosvotyyliin farmarihousujen vyötäröön ja kävelin ulkomaan lähtöhallin kautta varastoon. Käytännössä maavoimat saa yhden NH90-kopterin ilmaiseksi, joten valmistamisen viivästyminen tuli Eurocopterille kalliiksi. Kone nousi kiitotieltä 22L ja lähti kohti pohjoista jyrkällä oikealla kaarrolla