Tämän vuoden päälentonäytös järjestetään Tampereella Pirkkalan lentoasemalla 14.15. Karivalo on kokenut näytösjärjestäjä ja omaa huimat suhteet kansainväliseen ilmailumaailmaan. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
Tässä numerossa 2 4 10
Kevättalvi-Mönkkönen Saapuvat-uutispalsta Heli Seppälä ei ole tullut hankkimaan uusia ystäviä työssä
Kannen kuva Jari B. Lentonäytöksen johtaja Perttu Karivalo, joka on myös ILMAILUN avustaja jo 1980luvulta, lupaa, että Pirkanmaalla tullaan kokemaan pitkästä aikaa hieno näytös. Jos olette liikkeellä Helsinki-Vantaan lentoasemalla, käykääpä katsastamassa Hornet-pilotti Henrik Elon valokuvanäyttely kakkosterminaalissa. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Sanomattakin lienee selvä, että Ilmavoimat on mukana isolla arsenaalilla, mutta mitä muuta Perttu esikuntineen on saanut järjestettyä Pirkkalaan, selviää myöhemmin. Miettinen
32 34 38 39 40
Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Ilmailuliiton toimikunnat tentissä Paavon Purjelentokulma Sotataivaan rahtijuhdat
16 18 21 24
Pienoista Mallipuhetta Koelennossa Nine Eaglen Free Spirit Micro -kopterilennokki XContest Finland lennähtää käyntiin ILMAILUN tyyppiesittelyssä: taloudellinen DA-40
46
Lennonopettajaksi Espanjan lämmössä
51 52 54
Air Finlandista matkanjärjestäjä Hornet-turman tutkinta etenee ILMAILU-lehti 70 vuotta sitten
ILMAILU 3
2/2010. ILMAILU toivottaa tapahtumajärjestäjille, talkoolaisille ja tietysti myös kilpailijoille onnea tulevan kauden koitoksissa. Näin on tehnyt myös allekirjoittanut, joka on joutunut opettelemaan uudelleen kerrospukeutumisen.
Päätoimittaja
Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
Toimitussihteeri
Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi
Art Director
Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext.fi
Toimituksen yhteystiedot
Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Näin tulee pieni, mutta näyttävä osa kulttuurikiintiöstäkin napattua plakkariin.
Painopaikka
Painotalo Auranen, Forssa 2010 tuotanto@auranen.fi Puh. Pääjärjestäjän Taneli Äikäksen tuntien tapahtumassa riittää katsomista jokaiselle. maaliskuuta. vuosikerta
P
Kesä ja tapahtumat lähestyvät
akkanen on paukkunut tänä talvena kovissa lukemissa aina eteläistä Suomea myöten. heinäkuuta heti Jämi Fly-Innin jälkeen starttaavat purjetaitolennon MM-kisat samaisessa paikassa. Kuinka tuleva kisaja tapahtumakausi onnistuu, siitä saadaan lukea ILMAILUN sivuilta myöhemmin. Ulos, ylös ja lenkille. elokuuta. Etenkin etelän lentäjille retki Pudasjärvelle tarjoaa eksotiikkaa, jonka voi aistia vain ottamalla osaa tapahtumaan. Kustantaja
Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 73. Siksi onkin varsin lohdullista ja virkistävää luoda jo katse kohti tulevaa kesää. Kalle on antanut Pertulle näytöksen "taiteellisen vapauden ja vastuun", joten tapahtuma kannattaa kirjata kalentereihin jo nyt. 040 594 2362
Konemarkkinat ja tapahtumat
christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan)
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. 12. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Sunny Nights Fly-In kokoaa puolestaan Pudasjärvelle runsaasti lentäjiä ja lentokoneita perinteisesti kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa (30.6.4.7.). Tämä takaa, että yllätyksiä on luvassa. Fly-In on samalla Jämin kentän 75-vuotisjuhla. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Kun talvi on ollut todellinen talvi koko Suomessa, toivokaamme, että kesä näyttäisi parhaimmat puolensa mahdollisimman aikaisin ja pitkään. Kaikki tämän vuoden merkittävimmät ilmailutapahtumat ja niiden ajankohdat löytyvät listattuna ILMAILUN tapahtumakalenterista, jonka löydät tästäkin lehdestä. Myös Jämi Fly-In 9.11. Siellä tullaan näkemään muun muassa toisen maailmansodan aikaista kalustoa ilmassa ja maassa. Jottei pääkirjoitus menisi pelkästään kesän tapahtumia hehkuttaessa, ilmailuhenkisten ihmisten kannattaa ottaa varaslähtö arvokisojen seuraamiseen jo 6. Pirkkalan näytöksen pääjärjestäjänä toimii Kalle Keskisen johtama Speed Festivals, joka vastasi viimekesäisestä Helsinki International Airshowsta Malmilla. heinäkuuta on osallistumisen arvoinen tapahtuma. Silloin Säkylän Pyhäjärvellä kisataan vapaasti lentävien F1-sarjalaisten lennokkien Maailman Cup -osakilpailu Bear Cup. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Kari Kempin johdolla vedettävä tapahtuma tulee tarjoamaan purjetaitolennon terävimmän kärjen näyttäviä kiemuroita Jämin taivaalla. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa
Mikko Sokero
P.S. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi
Ilmoitusmyynti
Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh
Käytössä helikopterit ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja luotettaviksi valvontavälineiksi.
4 ILMAILU
2/2010. Neljäs helikopteri toimitetaan huhtikuussa 2011. Tsekkiläinen Roko NG4-alataso on metallirakenteiseksi koneeksi varsin sulavalinjainen ja ilmoitettu matkanopeus 214 km/h viittaa myös vauhdikkaaseen menoon. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali Matti Möttönen ja AgustaWestlandin Euroopan alueen kaupallinen johtaja Ugo Rossini allekirjoittivat tammikuussa neljännen helikopterin hankintasopimuksen arvoltaan noin 3 miljoonaa euroa. Kilpailupaikkoja ovat Vaasan Lentokerhon alueella Alajärven Menkijärven lentokenttä. Niiden rahoitukseen käytetään Euroopan Unionin ulkorajarahastosta noin neljä mil-
joonaa euroa. Rajavartiolaitokselle varustettu helikopteri kykenee kuljettamaan paaripotilaan ja sammuttamaan metsäpaloja 1000 litran sammutuspussin avulla. Järjestäjät ovat Espoon, Padasjoen ja Vaasan kerhot.
Raja allekirjoitti sopimuksen neljännestä Koalasta
R
Uusi Roko NG4 on vauhdikkaan näköinen.
Ilmavoimien Hawk Mk66:t nykyaikaistetaan. Helikopteri kuljettaa kerrallaan enintään seitsemän matkustajaa. Puolustusministeri Jyri Häkämies hyväksyi esityksen, että Ilmavoimat voi allekirjoittaa Patria Aviation Oy:n kanssa Hawk Mk66 -kaluston muutostöitä koskevan sopimuksen. Valinnat osuivat Vaasan ja Padasjoen lentokerhoille. Suomen Ilmailuliiton purjelentotoimikunta tekee valinnan 2010 SM-kilpailujen perusteella syksyn aikana. Viime numerossa kerroimme Kansainvälisen Ilmailuliiton (FAI) sveitsiläisen toiminnanjohtajan Max Bishopin siirtyvän toistaiseksi kokopäiväiseksi harrastelentäjäksi. Myös maaliinlaskun SM-kilpailu järjestetään Räyskälässä myöhemmin kesällä. Sopimus sisältää kahdeksantoista Sveitsistä 2007 käytettynä ostetun Hawk Mk66 -suihkuharjoituskoneen lentokuntoon palauttamisen, huoltamisen ja avioniikkajärjestelmän modifioinnin.
ajavartiolaitos uusii jo yli 35 vuotta käytössä olleet AB206-helikopterit kolmella vuonna 2010 toimitettavalla yksimoottorisella AgustaWestland AW119Ke Koala -helikopterilla. Helikoptereista kaksi sijoitetaan Rovaniemelle ja kaksi Helsinkiin. Kaikkiaan viisi eri luokkaa jakaantuvat siten, että Vaasan lentokerho järjestää kerholuokan sekä uuden kaksipaikkaisluokan SM-kilpailut ja Padasjoen lentokerho vakioluokan, 15 m sekä 18 m luokkien SM-kilpailut.
TradeAid on aloittanut uuden ultrakevytkoneen maahantuonnin. Kilpailujen johtajat on nimetty seuraavasti: Padasjoen Lentokerho, Taisto Saarinen; Vaasan Lentokerho, Jyrki Hämäläinen; Espoon Ilmailukerho, Teemu Mykkänen.
Alkaneen vuoden purjelennon SM-kilpailut käydään Menkijärvellä ja Räyskälässä. Päätehtävänä helikopterilla on lentää rajavalvontalentoja itärajalla. Helikoptereita on tilattu yhteensä neljä. Rotax 912:lla moottoroidun koneen polttoainetankkiin mahtuu 90 litraa, joten menovettä riittää pitemmällekin matkalle. Ensimmäinen koneyksilö tuli Suomeen syksyllä. Räyskälän kilpailut ovat kesäkuun alkupuolella ja Menkijärven heti sen jälkeen ennen juhannusta. Onko konekimpassanne uusi alus. Suomen Ilmailuliiton lajivaliokunta on vahvistanut purjelennon SM-kilpailujen järjestäjät vuodelle 2010. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille
2010 purjelennon SM-kilpailujen järjestäjät valittiin
V
aasan ja Padasjoen lentokerhoille on myönnetty purjelennon SM-kilpailuiden järjestämisoikeus 2010 sekä maaliinlaskukilpailun järjestämisoikeus Espoon Ilmailukerholle. Padasjoen lentokerho järjestää kilpailun Lopen Räyskälässä. Uusi AW119Ke -helikopteri on moderni ja suorituskykyinen helikopteri, jolla suoritetaan rajavartiolaitoksen valvontatehtäviä erityisesti Euroopan Unionin ulkorajalla sekä poliisin ja pelastusviranomaisten tarvitsemia lentosuoritteita koko Suomen alueella. Uutena toiminnanjohtajana on aloittanut Stéphane Desprez (kuva alla).
vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi.
Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Kilpailut tulevat olemaan valintakisat, lukuunottamatta maaliinlaskukilpailua, vuoden 2012 maailmanmestaruuskilpailuihin, jotka järjestetään Argentiinassa ja USA:n Texasissa. Rajavartiolaitos on käyttänyt AgustaWestlandin helikoptereita jo vuodesta 1969 lähtien. AW119Ke Koala on tällä hetkellä suorituskykyisin yksimoottorinen tuotannossa oleva helikopteri. Koneen hinta on 87 650 euroa tehtaalla.
Purjelennon maaliinlaskukilpailut järjestää Espoon Ilmailukerho. Q
Lyhyesti
FAI:n puikkoihin tuli uusi toiminnanjohtaja. Kilpailujen ajankohdat on valittu siten, että ne eivät ole samaan aikaan. Helikopterin varustukseen kuuluvat myös pimeänäkölaitteet ja laskeutumisköysi (Fast Rope), jolla erityistilanteissa voidaan rajavartiolaitoksen tai poliisin erityisryhmä laskea nopeasti suoraan kohteeseen helikopterista
Pienempien koneiden joukossa suosituin konetyyppi oli Piper PA28, joita rekisteröitiin neljä yksilöä. Suurin lentokorkeus tähän mennessä on ollut 30 000 jalkaa ja nopeus 0,65 Machia. Tämän jälkeen alkaa seuraava vaihe, missä koelennoilla koneessa sallitaan jo lisämiehistöä kahden lentäjän lisäksi. Tästä eteenpäin ovat sitten vuorossa koelennot, joissa mennään jo koneen varsinaisten käyttörajojen ulkopuolelle. ILMAILU 5. Lukumäärä vuoden alussa.
Vuosi Lentokoneet Liikennelentokoneet Helikopterit ja autogirot Purje- ja moottoripurjelentokoneet Ilmaa kevyemmät ilma-alukset Ultrakevyet lentokoneet Yhteensä 2010 562 99 90 406 68 292 1517 2009 555 91 84 404 64 274 1472 Lisäykset 22 11 12 10 5 25 85 Poistot 15 3 6 8 1 7 40
Liikennelentokoneiden lisäykset koostuivat Finncommin ATR-72-koneista (kaksi), Finnairin Embraer 190- (kaksi) sekä Airbus 330- (viisi) koneista sekä Blue1:n kahdesta Avro RJ -koneesta. Tyyppikirjo oli tuttuun tapaan laaja. Ensimmäisen prototyypin ensilento suoritettiin 15. Helikoptereissa suosituin tyyppi oli, kuten viime vuonnakin, Robinson R44, neljällä uudella koneyksilöllä. Tilastoykköseksi nousi uusi konetyyppi eli A-22L Foxbat, joita rekisteröitiin kuusi yksilöä, mikä jätti tutun Ikarus C42B:n jaetulle kakkossijalle Eurostar EV97:n kanssa, molempia rekisteröitiin viime vuonna kolme yksilöä. Koneelle on suoritettu alustavat sakkaustestit ja dynaamiset lentoliikkeet, kuten ohjainten kokeilut, lentojarrujen käytöt, jyrkät kaarrot sekä Dutch Roll -kokeiluja. Häiriöt ovat aiheuttaneet asiakkaillemme paljon haittaa, mistä olemme todella pahoillamme, varatoimitusjohtaja Lasse Heinonen sanoo. Näistä mainittakoon Cessna 208B-hyp2/2010
pykone, Cessna T206H sekä Suomen ensimmäinen Light Sport Aircraft, joka on Flight Designin mallia CTLS-ELA. Finnairin lentojen peruutuksista ja myöhästymisistä aiheutuneet kulut nousevat noin 12 miljoonaan euroon. Joulun ja uudenvuoden aikaan Keski-Euroopassa ja Suomessa runsas lumentulo sekoitti lentoliikenteen. Lisäksi tässä luokassa rekisteröitiin peräti viisi autogyroa. Lakko ja tilanteen normalisoitumista edeltäneet häiriöt aiheuttivat Finnairille vajaan seitsemän miljoonan euron vahingot. Yleisilmailukoneiden puolella voidaan todeta, että liikesuihkukoneita rekisteröitiin viime vuonna Suomessa neljä konetta ja poistettiin kaksi. Rekisterijulkaisusta käy ilmi, että 2009 oli edelleen kasvun vuosi, joskin kasvuvauhti oli hieman hiipunut vuoteen 2008 verrattuna. Tällä hetkellä liikenne sujuu sääolosuhteisiin nähden normaalisti. Tammikuun keskivaiheilla koneella oli lennetty jo 60 tuntia, ja alustavat lentokelpoisuuskokeet (Initial Airworthiness Trials) tehty. Poikkeuksellisen ongelmalliset sääolot Euroopassa ovat aiheuttaneet tähän mennessä runsaan viiden miljoonan euron kustannukset Finnairille.
Boeing 787:n koelennot vauhdissa
Alkuperäisestä aikataulustaan pahasti myöhässä olevalta Boeing 787 -kehitysprojektilta on viime aikoina kuulunut iloisia uutisia. Rekisteristä poistui kaksi MD-11-konetta sekä yksi Avro RJ. Seuraava tavoite on koneen flight envelopen laajentaminen 40 000 jalan korkeuteen ja 0,85 Machin nopeuteen saakka. joulukuuta ja se onnistui kehnosta säästä huolimatta hyvin. Boeing kertoo, että tähänastiset koelentotulokset ovat laskelmien ja simulointikokeiden mukaisia. Loput 14 tulokasta olivatkin sitten kaikki eri tyyppisiä. Tarkastelemme vielä ultrakevyiden luokkaa, missä viime vuonna rekisteröitiin 25 konetta. Joulukuun alussa matkatavarahenkilöstö toteutti neljän päivän laittoman lakon, jolloin matkatavarankäsittely toteutettiin tilapäistyövoiman turvin. Ensimmäiset asiakastoimitukset ANA:lle on määrä tapahtua tämän vuoden lopulla.
U
Rekisteröinneissä kasvu jatkui
uden vuoden alkajaisiksi uusi liikennevirasto TraFi eli entinen Ilmailuhallinto on taas julkaissut tilastonikkarien mieliksi vuodenvaihteen tilannetta käsittelevän ilma-alusrekisterinsä. Myös toinen prototyyppi on päässyt siivilleen. Suomalaisten ilma-alusten kokonaismäärä kasvoi kolme prosenttia vuoden takaisesta ja kokonaislukumäärä on nyt 1 517. Ilma-alusluokittain muutokset jakaantuvat seuraavan taulukon mukaisesti.
B787 ensilennollaan sadekelissä. Huomaa komposiittisiiven taipuma.
Suomessa rekisteröidyt ilma-alukset. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO
Lakko ja sääongelmat maksoivat Finnairille 12 miljoonaa
Ilmailualan Unionin laiton lakko ja Euroopan poikkeukselliset sääolot ovat aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä lentoliikenteelle ja erityisesti lentomatkustajille
Jatkossa heidän on sitten luontevaa siirtyä saman yhtiön isompiin koneisiin. Ensimmäinen kone luovutettiin amerikkalaiselle asiakkaalle joulukuun lopulla, vain vuoden kuluttua pienemmän Phenom 100:n ensitoimituksesta. Nyt keskitymme täysin lääkärihelikopteritoimintaan. Elon kuvat tarjoavat hävittäjäohjaajalle ehkä arkipäiväisiä, mutta tavalliselle katsojalle hyvinkin eksoottisia kuvakulmia. Näyttelyn järjestävät Finavia, Ilmailutoimittajat ry, Finnair, Eirikuva ja Kameralehti.
P
Piper mukaan LSA-kisaan
erinteikäs Piper Aircraft aloitti vuoden mielenkiintoisella uutisella, kun yhtiö julkaisi uuden Light Sport Aircraft-koneensa, PiperSport. Kaksipaikkainen kone on Piperin perinteiden mukaisesti alatasoinen ja ainakin kirjoittajan mielestä ihan hyvännäköinenkin. Q
Henrik Elon valokuvat Helsinki-Vantaalla
H
ornet-lentäjä Henrik Elon tavalliselle katsojalle harvinaisesta perspektiivistä kuvatut hävittäjäkuvat ovat esillä HelsinkiVantaan kakkosterminaalissa. PiperSport tulee saataville USA:ssa jo huhtikuussa.
Ensimmäinen Phenom 300 toimitettiin
Embraer on aloittanut uuden Phenom 300 -liikesuihkun toimitukset. Hokka on kokenut helikopterilentäjä maavoimien helikopteripataljoonasta. Huippunopeudeksi ilmoitetaan LSA-säännön yläraja 120 solmua. Samaa strategiaahan käyttää myös Cessna uudella Skycatcher-koneellaan. Suuri taloudellinen taakka on poistunut harteiltamme, Copterlinen tuore toimitusjohtaja Kari
Hokka kertoo. Julkistustilaisuudessa USA:n Sebringissä Piperin johtaja Kevin Gould kertoi, että Piperille on tärkeää olla mukana uudessa kasvavassa LSA-koneluokassa, koska tällä tavalla saadaan tuoreetkin pilotit tutustumaan Piper-merkkiin. Kone valmistetaan Tsekin tasavallassa. PHI toimii Yhdysvalloissa Lafayettesta Louisianan osavaltiosta. Phenom 300 -prototyyppi brasilialaismaiseman yllä.
Copterlinen Agustat amerikkalaiselle PHI:lle
S
uuri yhdysvaltalainen helikopterioperaattori PHI on ostanut Copterlinelta pääasiassa Tallinnan-reittiliikenteessä käytössä olleet AgustaWestlandkopterit. Piper Sportissa on Rotax 912S -moottori ja 600-kiloisen koneen kuormattavuus on 260 kg. Näyttely on esillä kesäkuun alkuun asti. Kuvat on otettu Hornetista, joka tarjoaa katsojalle erikoisen näkymän. Jo kameran hävittäjäkoneeseen ottaminen on vaatinut
Majuri Henrik Elo näyttelynsä avajaisissa Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin 2 tuloaulassa. Viihdyn enemmän kameran takana kuin edessä, Elo veisteli median edessä.
erikoisjärjestelyitä ja -lupia. Sillä on käytössään yli 60 helikopteria.
6 ILMAILU
2/2010. Hinnat USA:ssa asettuvat USD 119 900 ja 139 900 väliin. Valmistajan mukaan Phenom 300:n suoritusarvot ovat osoittautuneet jopa laskelmia paremmiksi sekä nopeudessa että toimintamatkassa. Viime vuonna toimitusjohtajana ollut Ilkka Aittola työskentelee nyt yhtiön laatupäällikkönä. Alumiinirakenteinen kone ei tosin ole aivan uusi konstruktio, vaan se perustuu Czech Aircraft Worksin Sport Cruiseriin, jota
PiperSport.
on jo valmistettu muutaman vuoden ajan
Koneessa on työntöpotkurien lisäksi erikoinen kaksoispyrstö, joka mahdollistaa suuren ja helppokäyttöisen matkatavaratilan pyrstöpuomien välissä, kehuu valmistaja. Nousukyky yksimoottorisena on 400 ft/min eli 2 m/s. Pohjoinen ilmastomme asettaa omat vaatimuksensa ulkona pidettäville työkäsineille. GUIDE 59W on kestävä työkäsine, joka sopii erityisesti rakennuksille. Muotoon ommeltu Keystone-peukalo tekee käsineestä miellyttäväntuntuisen ja joustavan. Lisätietoa jälleenmyyjistä www.guide.eu.
ja kylmiä oloja. Lentoonlähtömatka 50 ft esteen yli on lyhyehkö 386 m ja laskumatka 528 m. Guide 5149W on joustava, kokovuorattu käsine synteettisestä materiaalista, jossa on hengittävä kalvo, joka pitää käden kuivana. Suojaa sormet pakkasellakin
G
uide lanseeraa nyt kaksi uutta talvikäsinemallia. Koneen suurin paino on 1995 kg ja kuormituskyky 555 kg. Rannekkeessa on tarranauhakiinnitys, jolla saadaan ranne hyvin tiivistettyä. Sen kaikkien lentojen saapumistäsmällisyys oli 89 %. Hengittävä kalvo pitää käden kuivana. Guiden kaksi uutta mallia 5149W ja 59W ovat nimenomaan tarkoitettuja kirvesmiehille, puusepille, asentajille sekä muille ulkotyöntekijöille rakennuksille ja teollisuuteen. Konetta esiteltiin ensimmäisen kerran mock-up-muodossa Pariisissa 2005. Oma Sud on aikaisemmin ollut lähinnä osavalmistaja isommille lentokonetehtaille. 5149W on erityisesti asentajille ja hienoelektroniikkatyöntekijöille, jotka tarvitsevat jokasään käsineen, joka kestää kosteutta
Käsineiden hinnat alkavat noin kymmenestä eurosta. Blue1:n saapumistäsmällisyys vuonna 2009 oli 86 %.
2/2010
ILMAILU 7. Juuri heille olemme valmistaneet tämän käsineen pehmeästä ja kulutuksenkestävästä vuohenpintanahasta. Myös tässä mallissa on mukavantuntuinen muotoon ommeltu Keystone-peukalo sekä säädettävä tarranauha, joka pitää ranteen alueen tiiviinä.
Uusi euro-twin: Oma Sud SkyCar
Näinä aikoina uuden täysin uuden kaksimoottorikoneen ilmestyminen ei ole kovinkaan tavallista. Viisipaikkainen ylätasokone poikkeaa työntöpotkureillaan useimmista muista vastaavista koneista. Asiakkaamme rakennuksilla ja teollisuudessa asettavat korkeita vaatimuksia kulutuksenkestävyydelle sekä joustavuudelle ja kätevyydelle. Italialaisen Oma Sud -valmistajan ilmoitus EASAtyyppihyväksynnän myöntämisestä SkyCar-koneelleen on siksi iloinen yllätys. Tämä alleviivaa lupaustamme minimoida asiakkaiden kanssamme matkustamiseen käyttämä aika ja maksimoida sen arvo. Käsineet sopivat lentokoneen tarkastus- ja huoltotöihin kovallakin kelillä. Ne ovat vuorellinen asentajankäsine GUIDE 5149W ja työkäsine GUIDE 59W. 5149W on valmistettu PU-materiaalista, joka antaa hyvän pidon kylmässä ja kosteassa. SkyCar on ensimmäinen oma konstruktio.
Oma Sud SkyCar erottuu taatusti lentolaitteiden joukosta.
SAS Euroopan täsmällisin vuonna 2009
SAS Scandinavian Airlines oli vuonna 2009 Euroopan suurista lentoyhtiöistä täsmällisin. Ykkössija Euroopan täsmällisimpänä lentoyhtiönä ja sijoittuminen maailman kolmen täsmällisimmän lentoyhtiön joukkoon on meille erityisen suuri ylpeydenaihe. Kaikki SAS-konsernin lentoyhtiöt, mukaan lukien Blue1 Suomessa ja Widerøe Norjassa, kuuluvat maailman täsmällisimpiin. Peukalossa ja sormenpäissä on lisävahvikkeet, koska juuri ne alueet altistuvat kulutukselle eniten. Voimanlähteenä on kaksi Lycoming IO-360moottoria. Käsine on tuulen- ja vedenpitävä. Guide 59W on vuorattu nahkakäsine hieman rankempiin kohteisiin, sanoo Guiden tuotepäällikkö Roger Rasmussen. Saavutusarvoista mainittakoon suurin matkanopeus 160 solmua, kantaman ollessa tehoasetuksesta riippuen 7021087 NM. SAS sijoittui suurista lentoyhtiöistä maailmassa täsmällisyydellään vuonna 2009 kolmanneksi Japan Airlinesin ja ANAn (All Nippon Airways) jälkeen. Haasteellisinta kehitystyössä on saada työkäsineestä tarpeeksi lämmin talvioloihin niin, että niillä olisi helppo työskennellä ilman kömpelyyttä. Henkilöstömme tekee valtavasti työtä
saadakseen asiakkaamme perille kohteeseen aikataulun mukaisesti, etenkin kun ottaa huomioon Skandinavian toisinaan hyvin vaikeat säät talvikuukausien aikana, sanoo CEO John Dueholm Scandinavian Airlinesista. Sisäpuoli on fleecevuorattu. Kummatkin käsineet soveltuvat mainiosti käytettäväksi pohjoisessa ilmastossa
ensimmäinen sarjatuotantokone. Sharkletit mahdollistavat myös koneen hyötykuorman kasvattaTaiteilijan näkemys A320:n misen noin 500 kilolla. 044 7780 411
8 ILMAILU 2/2010. Israelissa valmistetussa koneessa on enintään 10 matkustajapaikkaa ja se kilpailee mm. Ensimmäiset Sharkletit asennetaan Air New Zealandin A320Eräs viime aikojen trendi matkus- koneisiin, jotka toimitetaan vuontajakoneissa on yhä suuremmat na 2012.
Garminilta uudet Aera-GPS:t
GPS-laitteiden markkinajohtaja Garmin ei lepää laakereillaan, vaan tuo jatkuvalla syötöllä uusia malleja teknisen kehityksen tahdissa. Vaikka ilmailualalla edellytetään hyvää/normaalia terveyttä, se ei ole valintakriteeri.
Lisätietoja opinto-ohjaajalta p. Syksyn uutuutena on taskukokoinen kannettava Aeramallisto, jossa on nykyään niin muodikas iso 4,3 tuuman kosketusherkkä näyttö. Suurimmat moitteet ovat tulleet niukasta kuormitettavuudesta silloin, kun koneeseen asennetaan runsaasti lisävarusteita, mutta muuten vastaanotto on ollut varsin positiivinen. Gulfstream G250 on edelleenkehitelmä G200-mallista, jota aiemmin tunnettiin IAI Galaxynimellä. Q
Airbus-koneisiin uudet Sharkletwingletit
wingletit eli siivenkärkievät, jotka ovat ilmestyneet mm. Ikkunoiden suuri määrä on koneperheen tunnusmerkki.
Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinja
- lentosimulaatiolla tuettua ilmailun teoriaa - ammatti-ilmailuun perehdyttäviä kursseja - tutustumiset ammatti-ilmailun yksiköihin - soveltavia ilmailun aineenopetuksen kursseja - lentolupakirja lukion kurssina, omakustanteisena
Yhteistyössä ammatillisten kouluttajien kanssa.
Otamme vuosittain 20 uutta opiskelijaa
Opiskelijat valitaan hakumenettelyn kautta. "Asiakkaana" oli yhtiön pääjohtajan vaimo Rose Pelton, joka saa Skycatcherin koulukoneeksi lupakirjakoulutukseensa. Boeingin 737- sekä 757-koneisiin. Viime vuoden lopulla valmistui ns. Hawker 4000:n ja Bombardier Challenger 300:n kanssa. Cessna on antanut koneen koelennettäväksi monelle kansainväliselle ilmailulehdelle. Suurempi G650, josta kerrottiin ILMAILUN numerossa 9/2009, pääsi ensilennolleen marraskuun lopulla ja pari viikkoa myöhemmin oli uuden G250:n vuoro. uudesta wingletistä. Sen sijaan tilausjonossa oleville asiakkaille tuli takaisku Cessnalta, kun valmistaja ilmoitti toimitusten viivästymisestä. Airbus seuraa nyt tätä trendiä ja tuo markkinoille Sharklet-nimellä kulkevat isot wingletit 320-sarjan koneisiin. 044 7780 414 tai rehtorilta p. Hiljaa hyvää tulee, sopii toivoa. Cessnan tilauskirjassa on yli 1000 Skycatcher-konetta.
Gulfstream 250. Viime vuoden lopulla peräti kaksi konetyyppiä teki ensilentonsa. Sarjan neljästä mallista täkäläisittäin kiinnostavin lienee perusmalli 500 hienompien mallien lisäominaisuudet eivät pääosin Garmin Aera toimii ilmailu-GPS:n ole käytettävissä USA:n ulkopuo- lisäksi myös autonavigaattorina.
lella. Tyyppihyväksyntään tähdätään vuoden 2011 aikana.
Cessna Skycatcher kerää vauhtia
Cessnan uutuusvalikoiman pienimmässä päässä oleva LSA-kone Skycatcher etenee kohti sarjatuotantoa. Muutoksien johdosta toimitukset viivästyvät 6 10 kuukautta. Aera-mallisto toimii ilmailuGPS:n lisäksi myös täydellisenä autonavigaattorina karttoineen, joten laite on omiaan henkilökohtaisena jokapaikan navigaattorina. Kahden koelennoilla tapahtuneen syöksykierrehaverin johdosta on tehty perusteelliset tutkimukset ja niiden tuloksena koneeseen tulee joukko pieniä muutoksia. Yhtiö lupailee peräti 3,5 % säästöä polttoainekulutuksessa pitemmillä matkoilla, mikä on jo merkittävä määrä nykyisen hiilidioksidipäästökeskustelun aikana. Valintakriteereinä aiempi opintomenestys sekä pisteytetty haastattelu. Hinta asettunee 700 euron tuntumaan.
Gulfstream 650:n ja 250:n ensilennot
Liikesuihkuvalmistaja Gulfstream jatkaa taantumasta huolimatta uusien konetyyppien kehittelyä. Kertomuksien perusteella kone on helppo ja mukava lentää ja käyttäytyy hyvin cessnamaisesti. Pyrstöön lisätään evä ja ohjaimien liikeratoja muutetaan
Haasteellisimmat näistä olivat ranskalaisen Patrouille de Francen (Härmälä 1979) ja englantilaisen Red Arrowsin (Pirkkala 1984) vierailut. Hän valmistui purjelennon opettajaksi (1958) ja noina aikoina hän saavutti myös Härmälässä vintturihinauksessa korkeusennätyksen 910 m (1959). Sopimuksen mukaan molempien yhtiöiden brandit eli tavaramerkit säilyvät, ja koneet jatkavat lentämistä entisissä väreissään.
British Airways ja Iberia yhdistymässä
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Tämä edellytti sekä pilottien että lentokaluston jatkuvaa laaduntarkkailua. Toteutuessaan liittoutumasta tulisi maailman kolmanneksi suurin lentoyhtiö. Kentän päällikön tehtäviin kuuluu muun muassa lentokentän lentokelpoisuudesta vastaaminen ja tiedottaminen. Ehkä merkittävin vastuu Auliksella oli Härmälässä lentotoiminnan valvojana ja ylivalvojana, jolloin hän vastasi ilmailuviranomaiselle siitä, että lentäminen tapahtui kaikin puolin määräysten ja ohjeiden mukaan. Suunnitelman mukaan Iberian osuus olisi 45 % ja BA:n 55 %. Päijät-Hämeen Lentokenttäsäätiön hallitus myönsi Kalevi Soikkelille eron 6.11.2009. BA omistaa jo nyt 13,5 % Iberiasta. Soikkeli on toiminut myös lentokenttää ylläpitävän Päijät-Hämeen Lentokenttäsäätiön hallituksen puheenjohtajana. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Liittoutuma joutuu
Aulis Karvonen 4.8.192920.12.2009
Aulis Karvosen purjelentoura alkoi Tampereella jo 1940-luvulla. 1950-luvulla Aulis sai valmiiksi HC:n (1954) ja oli yhdistyksen edustajana monissa kansallisissa kilpailuissa. Säätiön hallitus valitsi 8.12.2009 lentokentän uudeksi päälliköksi Jukka Salokanteleen. Uuden jättiyhtiön laivastossa olisi 419 lentokonetta ja se lentäisi 205 kohteeseen. Uusi lentokentän päällikkö Lahti-Vesivehmaalle
Lahti-Vesivehmaan lentokentän päällikkönä vuodesta 1971 lähtien toiminut Kalevi Soikkeli pyysi viime marraskuussa eroa tehtävästä 1.1.2010 lukien. Siunaustilaisuus oli Kangasalan Vatialassa 16.1.2010. Jukka Salokannel on toiminut aikaisemmin 26 vuoden ajan Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n toimitusjohtaja-rehtorina sekä toiminut monissa ilmailun järjestö- ja luottamustehtävissä. Lehtovaaran koelentäjänä Vasama- ja K-8-tuotannon aikana. Päällikkö osallistuu myös kentän kehittämistyöhön. Järjestötoiminnassa Aulis Karvonen oli SIL:n purjelennon keskustoimikunnan jäsenenä (1966 1969) ja TIY:n puheenjohtajana (19731974) sekä varapuheenjohtajana useamman vuoden ajan. Ilmailuhallinto on vahvistanut SalokanteBritish Airlines ja espanjalainen Iberia ovat solmineet alustavan sopimuksen yhtiöiden yhdistämisestä. Yhdistymisellä saavutetaan 400 milj. Hän on muun muassa vastannut kentän kiitoteiden ja lennonjohtotornin rakentamissuunnitelmista sekä valvonut niiden toteuttamisen. vuosittaiset säästöt. Aulis oli myös jonkin aikaa K.K. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella.
www.ilmailuliitto.fi
ILMAILU 9
2/2010. Lentokenttää ylläpitävässä säätiössä on edustettuna useita Päijät-Hämeen kuntia, yrityksiä, elinkeinoelämän järjestöjä ja ilmailuyhdistyksiä.
vielä EU:n kilpailuviranomaisen arvioitavaksi, mutta tapaus on kuin Air Francen ja KLM:n yhdistyminen vuonna 2004, joten ongelmia ei uskota tulevan. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2010 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 64,31,40,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Tampereen Ilmailuyhdistys Osmo Toiviainen
leen valinnan joulukuun lopussa. Oma lentämisharrastus kesti 37 vuotta. Erityisenä saavutuksena tältä ajalta on merkitty muistiin Tampereen Ilmailuyhdistyksen aikalentoennätys 2 h 48 min ja 980 m:n korkeus Komarilla 1949. Räyskälässä purjelennon esi- ja MM-kilpailuissa hän johti tamperelaiskerhon lähtö- ja maalilinjatyöskentelyä (1975 1976). Salokannel jäi työeläkkeelle 2007 ja asuu nykyisin Lahdessa. 1988 Aulis Karvoselle myönnettiin SIL:n kultainen ansiomerkki. Oma lukunsa ovat lukuisat lentonäytökset, joista hän vastasi näytösjohtajana. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Aulis hoiti itseoikeutetusti lentokentän päällikön tehtäviä, kun purjelentoa vielä jatkettiin Härmälässä muutaman vuoden ajan Pirkkalan kentän jo valmistuttua. Lentoyhtiöt kuuluvat samaan Oneworldallianssiin kuin Finnairkin
Ja mikseipä viihtyisi, sillä Ilmailumuseo on täynnä upeita koneita. Heli Seppälä viihtyy museokoneiden ääressä. Tällä hetkellä liiankin täynnä, Seppälä sanoo.
10 ILMAILU
2/2010
Seppälän mukaan työ Ilmailumuseossa on lähtenyt hyvin käyntiin. Tällä hetkellä museoesineistämme saavat täyden tehon irti vain alan
harrastajat, jotka osaavat etsiä lisätietoa itse, Seppälä tietää.
Markkinointipäällikkö toivoo,
että museota vietäisiin tulevaisuudessa yhä enemmän kohti yleisilmailullista linjaa. Tässä on jo aika paljon tapahtunutkin erilaisia perusmuutoksia. TEKSTI JUHA NURMI KUVAT JARI B. Uudessa tehtävässä Seppälän vastuulle kuuluvat museon markkinoinnin ja viestinnän järjestäminen. MIETTINEN
Ilmailumuseon markkinointipäällikkö Heli Seppälä on räväkkä nainen
TYÖSTÄ EI PELKKÄÄ KIITOSTA
Suomen Ilmailumuseon markkinointipäällikkö Heli Seppälä aloitti räväkästi uudessa tehtävässään. Täällä on upeita koneita ja vaikuttava kokoelma. Kesällä lanseerasin myös uuden sähköisen uutiskirjeen, jolle on tullut koko ajan mukavasti lisää tilaajia. Näyttelyhalleissa on liian paljon koneita tilojen kokoon nähden.
Näin kuitenkin heti paikan valtavan potentiaalin. Olemme uudistaneet museon esitteet ja nettisivut. Ihmiset ovat kiitelleet saadessaan tietoa, kun museossa tapahtuu jotakin. Nykypäivänähän lähes jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen kontakti lentämiseen.
ILMAILU 11. Suhde ilmailuun tuoreella markkinointipäälliköllä muodostui aikaisemmin lähinnä reittilentokoneiden matkustajana. Aiemmin tekstinsuunnittelijana NCC Rakennus Oy:ssä toiminut Seppälä siirtyi ilmailualalle aivan untuvikkona. Tullessaan huhtikuussa ensi kertaa Tietotiellä sijaitsevaan museoon, Seppälän ajatukset paikasta olivat positiiviset. Seppälän työtä on kiitelty, mutta myös soraääniä on ilmassa.
antaalta kotoisin oleva Heli Seppälä aloitti työt Suomen Ilmailumuseon markkinointipäällikkönä viime vuoden huhtikuussa. Kun tavaraa on liikaa, koneet vievät huomiota tavallaan toinen toiseltaan. Tarkoitus on kohentaa Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä sijaitsevan museon imagoa ja uudistaa tiedonvälityksessä käytettyjä toimintamalleja. Ongelmana museossa hän näkee edelleen museoesineiden suuren määrän. Uutisten lisäksi pidämme ihmiset ajan tasalla muun muassa kokoelmamuutoksista ja
2/2010
V
Heli Ilmailumuseon pihalla olevan presidentti Urho Kekkostakin kuljettaneen Mi-8-helikopterin vieressä.
tapahtumista, Heli Seppälä kuvaa tuoreimpia aikaansaannoksiaan. Vajaa vuosi myöhemmin tulokset alkavat näkyä. Koneet täytyy vain saada esille niin, että ne kertoisivat ihmisille enemmän
Kun sama ihminen johtaa noin pitkään toimintaa, paikka personoituu myös kovasti tähän yhteen henkilöön. Museo tarvitsisi kehittyäkseen tällä hetkellä enemmän liiketaloudellista osaamista. Matias Laitinen toimii vt-pomo-
Tarkoitus on luoda museosta kaikkia ihmisiä houkutteleva kohde.
na, kunnes uusi johtaja valitaan. Tarvitaan uusia yhteistyökuvioita ja kunnollista verkostoitumista, tulevan museojohtajan alainen sanoo. Tällaiset asiat kiinnostavat muitakin kuin vain ilmailufriikkejä.
on tehdä bisnestä. Jokainen on vähintään käynyt etelässä rantalomalla. Pitäisi pystyä kertomaan enemmän koneiden tarinoita.Tavallista vierailijaa kiinnostaisi varmasti, kuka koneilla on lentänyt, missä niillä on lennetty ja mitä on ollut kyydissä. Tarkoitus
Heli kaipaa museokoneiden yhteyteen tarinoita, mihin kaikkeen koneita on aikoinaan käytetty. Jos Heli olisi lentoemäntä, tällaisen tervehdyksen matkustaja saisi koneen portailla.
Tarkoitus on luoda museostamme kaikkia ihmisiä houkutteleva kohde. Seppälä uskoo, että Ilmailumuseo kiinnostaisi enemmän ihmisiä, jos koneiden tarinat tuotaisiin lähemmäksi tavallista ihmistä. Tulevaisuuden kannalta tärkein ratkaisu on, missä Ilmailumuseo jatkossa sijaitsee.
Meillä on nykyisiin tiloihimme vuokrasopimus Finavian kanssa vuoteen 2022 saakka. Nykymaailmassa on enää todella vähän ihmisiä, jotka eivät ole koskaan lentäneet. Museoon halutaan varmasti näiden vuosien jälkeen uusia toimintatapoja. Koneiden tekniset ominaisuudet totta kai kiinnostavat kävijöitä, mutta täytyisi tarjota myös ilmailun kulttuurihistoriallista näkökulmaa. Tällaisten asioiden tulisi näkyä esimerkiksi esineiden infotauluissa, Seppälä vinkkaa.
12 ILMAILU
Suomen Ilmailumuseo oli vuonna 2009 suurien muutosten kourissa. Ei ole ollut esillä mitään syytä, miksei sopimus jatkuisi myös sen jälkeen, joten jatkamme toimintaamme nykyisellä paikalla. Toisaalta on syytä muistaa, että tontti on arvokkaalla paikalla, joten voi hyvin olla, että tulevaisuudessa
2/2010. Uuden markkinointipäällikön palkkaamisen lisäksi yli 20 vuotta museossa työskennellyt Yrjö Toivonen jätti tehtävänsä museojohtajana joulukuussa. Uudella museojohtajalla on edessään isoja kysymyksiä, joihin on löydettävä pian vastauksia. Tätä kautta meidän museomme koskee myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole harrastajia. Siksi tahtoisimme viedä museotamme enemmän yleisen lentämisen puolelle, sotakoneita toki unohtamatta, markkinointipäällikkö toivoo
Ilmailupiirit ovat tunnetusti sisäänpäin lämpiäviä, eikä lajin ulkopuolelta ollut helppo tulla intohimoisiin harrastuspiireihin. Vähitellen nuori nainen on kuitenkin hyväksytty. Räväkällä otteella Ilmailumuseon markkinointipäällikön virkaan tarttuneesta naisesta onkin kuhistu paljon harrastajapiireissä. Muutosvastarinta on kova. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt ilmailupiireissä vilkasta keskustelua museon tulevaisuudesta. Minua varoiteltiin etukäteen, ettei siitä saa lannistua. Aiheeseen tuntuu olevan kaikilla harrastajilla oma mielipide. Hyvää palautetta on
turha odottaa ja pääasiassa tuleekin vain haukkuja. Tytöttely ei ole kuitenkaan hetkauttanut.
ILMAILU 13. Jos joku on hiljaa, se tarkoittaa, että asiat ovat ihan ok. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että museo tarvitsee aivan hirveästi tilaa. Mihin tahansa emme mahdu, sillä lääniä täytyy olla hehtaaritolkulla, Seppälä, nykyinen sipoolainen, muistuttaa.
Uuden työn aloittaessaan Seppälä osasi odottaa kovaakin kritiikkiä. tähänkin halutaan rakentaa esimerkiksi jonkinlaisia toimistotiloja, Seppälä kertoo.
Missään kaavoituspapereissa
ei ole toistaiseksi näkynyt, etteikö museo jatkaisi samassa paikassa. Ehkä se kuuluu suomalaiseen perusluonteeseen, että palautetta annetaan vain huonoista asioista, Heli Seppälä huokaisee. Mitään ei saisi tehdä, mutta silti kaikkea kritisoidaan. Tarvitsemme valtavat näyttelyhallit, säilytystilat, parkkipaikat, auditorion ja toimistotilaa. Ilmaan on heitetty erilaisia
2/2010
villejä ehdotuksia, joissa muun muassa Malmin lentokenttä tai Heurekan ympäristö nähtäisiin paikkana Ilmailumuseolle
Ihmiset suhtautuvat siksi Ilmailumuseoonkin todella intohimoisesti. Yksi isoista tulevaisuuden haasteista onkin päänäyttelyn uudistaminen, joka kulkee käsi
kädessä museon sijainnista tehtävän päätöksen kanssa. Museoihin tullaan oppimaan ja vieraat vaativat erilaista tekemistä. Näyttely kulkee antiikin taruissa Ikaroksesta Pegasokseen, matkaa Katto-Kassisen kautta noitiin ja keijuihin. Vaikka Ilmailumuseon päätuote on pysynyt jo vuosikymmeniä samana, sivunäyttelyiden saralla tapahtuu. Perusnäyttelyn uudistus on pakko tehdä lähivuosina. He haluavat tehdä ja kokea, käyttää kaikkia aisteja, markkinointipäällikkö maalaa ja jatkaa. Ihminen on aina haaveillut lentämisestä, joko itse tai apuvälineillä, Seppälä valistaa.
Myyttisen lennon on tarkoitus tuoda leikkimieltä museoelämään. Seppälän mukaan tämän hetkinen tilanne muistuttaa lähinnä museota Ilmailumuseosta. Niin kauan kuin meillä on koneita kolmessa kerroksessa, niitä ei saa
haittaavat myös tilaongelmat. Keväällä museossa avautuu ensimmäinen lapsille suunnattu näyttely.
mitenkään järkevästi esille. Kun niitä on vähemmän esillä, koneita näkisi oikeasti, sanoo markkinointipäällikkö Seppälä.
Uudistuksen järjestämistä
Museon voisi tällaisena panna naftaliiniin. Tulevana keväänä Vantaalla aukeaa ensimmäinen lapsille suunnattu näyttely, Myyttinen lento. Ehkä minun roolini on sitten olla ilmailun vihatuin nainen, Seppälä nauraa. Olen seurannut jonkun verran ilmailun eri foorumeita Keskus14 ILMAILU
telu on välillä hyvinkin tulenkatkuista. Museon on uudistuttava, eikä jokaisen tavaran tarvitse olla esillä.
Täytyy muistaa, että ilmailu on monelle rakas harrastus ja työ joillekin jopa molempia. Suomen Ilmailumuseon perusnäyttely on ollut sama jo noin 30 vuotta. On suuri rikkaus, että meillä on näinkin kiihkeitä harrastajia. Nykyään museot eivät enää ole tällaisia pölyttyneitä halleja, vaan paino on tiedekeskusmaisuudessa. Vuosikymmenten saatossa halleihin on vaan kannettu lisää tavaraan ja nyt ovat paikat tukossa. Koko perheelle suunnattu kokemus on esillä noin vuoden. Museon voisi tällaisenaan panna naftaliiniin. Olisi siis saatava koneita pois näyttelyhalleista. Lopuksi tutustutaan myös uusimpiin tapauksiin kuten Harry Potteriin. Ratkaisuja on kuitenkin tehtävä. Museon vitriineissä nähdään sellaisiakin "aitoja" museoesineitä kuin feeniksin sulka, UFO:n kappale ja Katto-Kassisen
2/2010. Esillä on 30 vuotta vanhoja tekstiplansseja ja koneita, joita ei ole vahingossakaan liikutettu mihinkään vuosikymmeniin. Säilytystilan puutteen takia koneita ei tällä hetkellä pystytä siirtämään mihinkään näyttelyhalleista
Kysyttäessä Ilmailumuseon kokoelman omia suosikkeja vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Sotapuolen koneista suosikkini on Polikarpov UTI-4, joka on tullut Suomelle aikanaan sotasaaliina Neuvostoliitosta. Säilytimme loistavan ilmailukirjallisuusvalikoiman, mutta rinnalle on tuotu myös paljon erilaista matkamuistotavaraa. Meillä käy silloin yli tuhat henkilöä, mikä on aika suuri osa vuosittaisesta noin 28 000 vieraasta. Ilmailumuseon kaupassa onkin myytävänä yli sata nimikettä
ilmailukirjoja ja valikoimaa päivitetään jatkuvasti. Markkinointipäällikön mukaan näyttelyn on tarkoitus ravistella museon perinteisiä rajoja. Klassikoistamme DC-3 on myös lähellä sydäntäni. Näyttelytilaan tulee myös lentävä matto -simulaattori sekä todennäköisesti pieni labyrintti. On mahtavaa, että meillä on tietyt todella uskolliset asiakkaat, jotka käyvät ostamassa ilmailukirjat juuri meiltä, vaikka nettikauppojen ja isojen market-
tien aikana tuotteet saisi varmasti myös muualta. Se on valtava määrä siihen nähden, kuinka pienestä kaupasta on kyse. Tavoitteena tässäkin tapauksessa on pyrkiä miellyttämään sekä ilmailuharrastajia että satunnaiskävijöitä, erityisesti lapsia, jotka haluavat vierailustaan pienen muiston mukaan, Heli toteaa. Koko perheelle suunnatuille tapahtumille tuntuu olevan kysyntää. Samalla muutimme myös tuotevalikoimaa. Siihen rakennetaan mielenkiintoinen ääni- ja valomaailma. Ehdoton suosikkini on tietysti johtotähtemme Convair Metropolitan. Se vaan on niin herttainen ruttunaama, Seppälä hymyilee.
Heli on saanut jo paljon aikaan
Ilmailumuseossa, mutta hänellä on vielä paljon suunnitelmia tulevan varalle. Aikaisemmin näytti siltä, ettei oikein ollut selvää, onko kyseessä kauppa vai varastohylly. Arvostamme sitä kovasti, Seppälä kiittää.
2/2010
ILMAILU 15. Ilmailuaiheisia esineitä hankitaan
Helin suosikkikone on Convair Metropolitan. He tietävät, että kirjan hinnan kate tulee meille eikä isoille pörssiyrityksille. Yksi kiitellyistä muutoksista on museokaupan uudistus. Tekemistä ja kokemista siis todellakin riittää. Konnassamme on hieno retrotunnelma, joka jaksaa ihastuttaa minua. Innovatiiviselle näyttelylle odotetaan Ilmailumuseossa suuria kävijämääriä. henkselit. Nyt paikka myös näyttää visuaalisesti myymälältä. Tällä hetkellä mietimme vielä, millä tavalla teemme kävijöille selväksi, että näyttelyn esineet eivät ole aitoja, Seppälä pohtii. Lapsille on leluja ja kirjoja, joiden kanssa voi touhuta. Perheet haluavat lähteä yhdessä liikkeelle, jos kohteessa on jotain koettavaa kaikenikäisille. Vajaa vuosi alalla alkaa hiljalleen näkyä Heli Seppälän ilmailutiedoissa. Se on todella tärkeää kannatustoimintaa museolle. Hän tahtoo kehittää museota entistäkin enemmän kaikenlaisille ihmisille sopivaksi. Näyttely on todella osallistava. Museomme suosituin aika on jo vuosia ollut lastenpäivät. Sen retrotunnelmaa ei voita mikään, Heli hehkuttaa.
koko ajan lisää
Usein ongelmaksi muodostuu juuri maalin viskositeetti. Mallailun itse aloittaessani vuonna 1961 ensin äitini avustuksella ja 1967 sitten itse kukaan ei puhunut kynäruiskuista. Eri maalityyppien sekoittaminen ei ole suositeltavaa, koska se aiheuttaa pääsääntöisesti kynäruiskun tukkeutumisen. Aloittelijan kannattaa harrastaa tarveharkintaa ja selvittää itselleen, mitä aikoo maalata ja millä tarkkuudella. Ohennus riippuu ruiskusta, maalista sekä paineesta. Näin toimien neulankärki ei väänny, millä välttää kalliin varaosan hankinnan. Nuo edellä mainitut löytyvät helpohkosti myös kotimaasta, Badgeriä saa suoraan SIL Shopista. Spitfire englantilaisessa maalauskaaviossa 1939 - 1942 on oiva maalauskohde, kunhan tekee naamiovärien rajauksen oikein. Hyvä yleisneuvo vasta-alkajalle on käyttää aina maalinvalmistajan omaa ohennetta. Ja maalausjäljestä mainittakoon sen verran, että sisärenkaan suojaamiseen käytetty talkki teki maalipinnasta ajoittain erittäin mielenkiintoisen.
tikku ja nosta ylös. No, jo vuoden päästä minullakin oli tuollainen Amerikan tuliainen kotona ja painetta tuli auton renkaasta, ponnekaasupullojen ostaminen kun oli opiskelijalle liian kallista. MIeTTInen
mallipuhetta@ilmailu.fi
K
Ruiskumaalauksen alkeet
Yksitoiminen on erinomainen valinta ruiskumaalausharjoitteluun ja isohkojen yksiväristen pintojen maalaukseen, esimerkkeinä vaikkapa yksiväriset lentokoneet ja automallien korit. Maalin ohentaminen juuri sellaiseksi, että se sopii kynäruiskuun, lähentelee taidetta ja on aina maali- sekä tapauskohtainen. Kaikenlaisten metallisten kaapimien käyttö on ehdottomasti kielletty, sillä se vahingoittaa ruiskun virtauspintoja ja pahentaa jatkossa sen tukkeutumista. Maalin määrää säädetään liipaisimen eteen-taakse -liikkeellä ja painetta jousikuormitteista liipaisinta alas painamalla. Markkinoilla on myös selluloosapohjaisia maaleja, jotka vaativat kovemman ohenteen ja viimeistään tässä vaiheessa tulee tarpeelliseksi myös hengityssuojain ja kunnollinen työtilan tuuletus.
pidetään nollassa ja maalinsäätöneula taka-asennossa. Korjaus on painelähteen sammuttaminen ja ruiskun kärkiosan irrottaminen kynäruiskun rungosta. Akryylimaalit toimivat ohennettaessa samalla periaatteella kuin öljyväritkin, mutta ne vaativat oman ohenteen, yleensä alkoholipohjaisen. Tikusta pitää tippua kolme pisaraa maalia, ei kahta eikä neljää vaan kolme. Koko maalauksen ajan kannattaa säännöllisesti vilkaista nokkakappaleen kunto ja puhdistaa paikat tarvittaessa ohenteeseen kastetulla siveltimellä tai pumpulipuikolla. Sen jälkeen kärkikappaleen maalin purkausaukkoa avataan ohenteeseen kostutetulla siveltimellä tai hätätilassa hammastikulla. Mallipuhetta
Pienoista
TeksTI jA kUvAT jArI B. Lisäksi uudemmissa kaksitoimisissa kynäruiskuissa on myös erillinen etukappaleen (suuttimen) alla oleva viskositeetin säätömahdollisuus.
ynäruisku mallarin työkaluna alkaa nykyään olla perusväline. Sama pätee tilanteeseen, jossa maalari ei ole varma, mitä ohennetta tulee mihinkin maaliin käyttää. Yksitoimisella selviää näissä tapauksissa jopa mittakaavassa 1/144. Kaksitoimisessa kynäruiskussa sekä maalin määrää että ilmanpainetta säädetään ruiskun päällä olevalla painikkeella. Kuitenkin on syytä muistaa, että kalliskaan kynäruisku ei tee mestaria. Vika havaitaan yleensä maalintulon totaalisena ehtymisenä. Osassa ruiskuja ongelmaksi muodostuu myös ruiskun rungon takaosaan karkaava maali. Tällä yleisohjeella olen maalannut nyt 35 vuotta ja tulokset puhukoot puolestaan. Joten tietynlaista maalausetäisyyden vaihtelua voi tuolla paineensäädöllä hallita.
Maalauksesta on syytä maini-
ta muutama seikka. Kärkeä puhdistettaessa paine
Isot ruiskut ylhäältä lukien: Badger 360-7, Paasche Type V ja Mr Hobby PS-270.
lä mainituin tavoin näkyy yleensä myös siten, että maali ruiskun kupissa tai purkissa alkaa kuplia, kun kaikki ruiskun läpi meneväksi tarkoitettu ilma ei pääse oikeaa reittiä ulos. Hyvä perusohje, jonka olen itse saanut jo aikaa sitten, on seuraava: Pistä ohennettuun maaliin hammas-
maali keräytyy ruiskuun eri tavoin ja eri kohtiin. Tätä ilmiötä ei yleensä huomaa ennen kuin on liian myöhäistä, eli
Pienet ruiskut. Vain harjoitus tekee mestarin! Ensimmäistä ruiskuaan ostavan kannattaa kuitenkin unohtaa Bilteman tai Claes Ohlssonin halpiskamat ja ostaa luotettava merkkituote, esimerkiksi Badger, Paasche tai Iwata. Maalattaessa tähän poteroon saattaa kertyä maalia, joka jossain vaiheessa muodostaa kokkareen, joka tukkii suuttimen tai maalin ollessa juoksevampaa se irtoaa isoina pisaroina ja läjähtää tipaksi mallin pinnalle pilaten maalauksen. Esimerkiksi harmaa ohennetaan huomattavasti ohuemmaksi kuin punaiset sävyt, jotta saavutetaan paras peittävyyden ja käytettävyyden yhdistelmä. Seuraava paikka, jossa esiintyy ongelmia, on neulan ja suuttimen väli sekä suuttimen ja kärkikappaleen väli, josta ilma kulkee. Tämä maali menee säätöventtiilin karaan ja kuivumaan päästessään jumittaa sen melko totaalisesti. Toisaalta myös pienet mallit tulevat kysymykseen varsinkin, jos esikuvassa maalausten rajat on toteutettu terävinä eli ne on oikeassa koneessa maalattu käyttäen maskeja. Toisin kuin ajatellaan ja on aina väitetty, kaksitoiminen ruisku ei ole välttämättä tarkempi, mutta sillä voi työskennellä paljon joustavammin. Varsinaista oikeaa ohennusohjetta ei voi antaa, sillä sellaista ei ole. Tukkeutumisen aiheuttaman paineen muuttumisen yhteydessä, tai jos ruiskun takarungossa oleva neulaa ympäröivä tiiviste on väljä, sinne karkaa maalia. Ylinnä kaksi Wave EZ-500 -ruiskua, alla Mr Hobby PS-268.
16 ILMAILU
2/2010. Jokseenkin kaikilla maalinvalmistajilla on omat merkkiohenteensa. Vaikkapa XtraColorin emalimaaleja käytettäessä eri maalisävyjen ohentaminen eroaa toisistaan. Kun vuonna 1974 liityin IPMS-Finlandiin, silloinen Pienoista Mallipuhetta -palstan toimittaja lentokapteeni Börje Hjelm esitteli Badgerin ihmevempelettä, joka toimi ponnekaasupullolla. Yksitoiminen kynäruisku toimii siten, että maalinmäärää säädetään avaamalla neulaa yleensä ruiskun perässä olevalla ruuvilla, paineensäätö tapahtuu ruiskun päällä olevaa painiketta painamalla tai isorunkoisissa malleissa alapuolella olevalla liipaisimella. Isoja pintoja maalatessa on yksitoiminen kynäruisku aivan riittävä (ja edullisempi), kaksitoiminen on sitten tarpeen, kun siirrytään alle millimetrin viivan vetämiseen. Usein tämän toimenpiteen jälkeen ruiskun läpi on myös sumutettava pelkkää ohennetta.
Ruiskun tukkeutuminen edel-
Nyt harrastuksen aloittaville,
Ruiskujen rakenteesta johtuen
ja harrastuksen pariin palaaville löytyy kynäruiskuja jo melkoinen arsenaali. Yleisin kertymäkohta on ruiskun kärkikappale. Silloin tietenkin myös mallissa täytyy käyttää maskeja
Sitten onkin työläs aukaisuoperaatio edessä. Ongelman välttää pitämällä huolta tiivisteen kunnosta ja säilyttämällä ruiskun siten, että maalikupissa on ruiskun käyttämättömänäkin ollessa liuotetta tai vaikka ase- tai ruokaöljyä. Ilman puhtauteen voi vaikuttaa valitsemalla maalauspaikan siten, että lähellä ei ole mitään verhoja, mattoja, muita kankaita, pölyäviä huonekaluja tai lemmikkejä. Paljaat läikät, joista maali vetäytyy, ovat yleisiä varsinkin akryylimaaleilla maalattaessa. Hartsivalun takia mallia voi suositella vain kokeneille mallareille.
Galdecal 48-001 Finnish Air Force - Part 1
Aiemmin 1/72-mittakaavaisista Suomen Ilmavoimien siirtokuvaarkeistaan tunnetuksi tullut Galdecals on julkaissut ensimmäisen arkkinsa mittakaavaan 1/48. Referenssiä on siis mallarille ihan livenä. Sarjaa voi suositella tietyin sopivuusvarauksin hieman kokemusta omaaville mallareille. Tämä malli vetoaa myös yleisilmailullisista mallailuaiheista kiinnostuneisiin.
Ensimmäinen uutuus Suomen mallailutaivaalle tulee Kaliforniasta. Arkilta syntyy Nieuport 16&23, Vampiret hävittäjä- ja harjoitusversiona, Draken yksi- ja kaksipaikkaisena sekä BAe Hawk Midnight Hawksien väreissä. Ainoa moite on, että voidakseen tehdä kaikista konetyypeistä useamman version, mallari joutuu ostamaan lisäarkin kansallisuustunnuksia.
ILMAILU 17
Silver Wings Focke-Wulf FW 44D Stieglitz 1/32
Puolalainen Silver Wings on julkaissut meikäläisittäin hyvään aikaan uuden hartsisarjan isoon mittakaavaan. Sarjassa on muistettu myös Suomen Ilmavoimat sarja sisältää siirtokuvat kahteen suomalaiskoneeseen. Ne johtuvat yleensä mallin öljyisestä/ rasvaisesta pinnasta. Tosin vain toisesta niissä oli kangassiipi! Mukana on myös oikeantyyppiset eli viisipuolaiset vanteet suomalaiskoneen renkaille. Valumat ovat puolestaan seuraus liiasta maalista tai sitten huomattavasti liian ohuesta maalista. Kokemus (rutiinit) ja maltti auttavat oikean paksuisen maalikerroksen aikaansaamiseksi. Tuossa yleisimmät.
Maalipintaan vaikuttaa sitten
taas monta asiaa niin ruiskus-
sa kuin itse pinnassakin. Maalipintaan voi muodostua appelsiininkuorikuviota, paljaita läikkiä, karheutta, pölyä tai valumia. Sitten voi aloittaa peittävän viimeistelykerroksen kasvattaminen tuon hunnutuksen päälle. Pöly maalipinnassa voi johtua mallin staattisesta sähkövarauksesta. Ongelman ratkaisee maalin ohentaminen. Sinänsä erinomainen juttu on, että nyt sarjoista, joihin ei aiemmin ole ollut siirtokuvia, on mahdollista tehdä helposti se ainoa oikea eli Suomen Ilmavoimien kone. Sarja on kokonaan hartsia ja tehty tekniikalla, jonka ansiosta osissa ei ole juurikaan valukannaksia tai kuplia. Hyvä menetelmä on suihkuttaa ensin ohut huntu maalattavalle alueelle ja antaa sen kuivua hetki. Varaus purkautuu maadoittamalla eli koskettamalla jotain johtavaa ainetta mallin kanssa. Suomen Ilmailumuseo Vantaalla asetti nimittäin äskettäin näytteille entisöidyn Stigun. Karheus johtuu maalista, joka kuivuu jo matkalla mallin pintaan. Suomalaiskonetta ei suoraan laatikon siirtokuvilla saa, mutta valkoisia ainakin lähes oikean tyyppisiä kirjaimia saa Letrasetiltä ja/ tai keräämällä muiden rakennussarjojen siirtokuva-arkeilta, joten ongelma on hallittavissa. Hyvä maalauspaikka on koneellisella ilmastoinnilla varus-
tettu pesuhuone tai sauna. Myöhemmin sarja julkaistaan myös suksiversiona. Pölyhiukkaset ja pikkutahrat saa parhaiten pois pyyhkimällä mallin mikrokuituliinalla, puhaltamalla pölyn pois kynäruiskusta tulevalla paineilmalla tai sitten perinteisesti kostealla kangastilkulla. Appelsiinipinta on seurausta liian paksusta maalista joka ei vetäydy pinnalla tasaiseksi. yleensä ruiskun seuraavalla käyttökerralla. En kuitenkaan suosittele normaalin uunin tai kiertoilmauunin käyttöä, sillä niissä kuivatettuja mallinvänkyröitä voi sitten ihastella modernin taiteen museossa. Toinen pölyn aiheuttaja on mallin pintaan jääneet epäpuhtaudet pinnan viimeistelyn yhteydessä. 4060°C lämpötilaan lämmitetty sauna on myös erinomainen paikka kuivattaa mallin maalipinta eli niin sanotusti uunittaa se. Öljy on hyvä ennen varsinaisen ruiskutuksen aloittamista huuhdella pois ohenteella ja spruutata ruiskun läpi vielä perään annos kuumaa vettä. Liian ohuen maalin ongelmaan auttaa vain maalin viskositeetin muuttaminen jäykempään suuntaan lisäämällä maalia jo ohennettuun maaliin.
Muutama uusi suomalaisaihe
Pacific Coast Hurricane Mk I 1/32
Galdecalsin ensimmäinen suomalaisarkki mittakaavaan 1/48.
Silver Wingsin Stieglitz. Kolmas pölyn tuottaja on maalauspaikan ilma. PCM on tuottanut Tsekeissä 1/32-mittakaavan Hawker Hurricane Mk I -alatyypin koneen ja nimenomaan sen varhaisen version kangassiivellä. Sarja koostuu normaaleista muovi- ja hartsiosista sekä syövyteosa-arkista.
kennettavuus jopa parempi kuin monissa muovirakennussarjoissa. Ongelmaan auttaa yleensä maalausetäisyyden pienentäminen tai maaliin lisättä-
vän ohenteen laadun muuttaminen hitaammin haihtuvaksi tai äärimmäisenä keinona maalissa käytettävän valmistajan suositteleman hidastimen käyttö (erityisesti akryylimaaleilla). Näissä tiloissa voi ilman kosteuttakin säätää maalaukselle otolliseksi. Sopivuus on erinomainen ja ra-
Pacific Coast Modelsin rättisiipinen Hurricane.
2/2010
Lataus tapahtuu ohjaimen takakannen luukun alta löytyvässä kotelossa, johon akku työnnetään noin puoleksi tunniksi täyden tason saavuttamiseksi. harrastajalle Free Spirit on helppo lennätettävä alusta alkaen. Kokeneelle lennokki-
18 ILMAILU. Kun latauksen merkkivalo sammuu, akku on täynnä ja valmiina käyttöön. Tässä yhteydessä on syytä varmistua siitä, että tehovipu on pois päältä. Koaksiaaliroottori ja varsinkin helikopteriksi suorastaan ylistabiili käyttäytyminen merkitsevät kopterin välitöntä hallintaa silloin, kun lennätys on tuttua ja tuntuma ohjaimeen olemassa. Seuraavaksi lähetin sammutetaan, akku asennetaan kopteriin ja lähetin kytketään taas toimintaan. Kaksi nollaa merkitsee turvallista tasoa, joilla kopteri ei karkaa tai tee mitään muuta arvaamatonta. Tämän kerta toisensa jälkeen hämmästyttävän ominaisuuden selittävät tekijät ovat pieni paino ja onnistuneet materiaalivalinnat. Ensimmäinen täystuholta näyttävä ja kuulostava törmäys oli mielenkiintoinen kokemus. Ennen ensimmäistä lennätystä edessä on pattereiden asentaminen ohjaimeen ja kopterin akun lataaminen. Allekirjoittaneella lähtökohta oli hyvin lähellä nollaa, joskin tunnit oikean kopterin puikoissa opettajan tiukassa valvonnassa antoivat epäilemättä hieman etumatkaa täysin kokemattomaan lennättäjään verrattuna. Opin pian trimmaamaan ohjaimen niin, että leijuttaminenkin onnistui.
2/2010
Ensimmäinen lennätys on suoraan riippuvainen lennättäjän taidoista. Oppimisen ilo on ainakin taattu, ja nälkä suurempaan herää helposti.
ine Eaglen valmistama Free Spirit Micro -minikopteri toimitetaan paketissa, joka sisältää pattereita myöten kaiken tarvittavan. Ensimmäisen radio-ohjattavan lennokin hankkiminen ei siis voisi olla enää helpompaa. Valmiiksi koottu ja äärettömän helpoksi lennätettäväksi tehdyllä laitteella ei ole juuri mitään tekemistä oikean RC-kopterin kanssa, mutta silti niiden vaikutusta ei kannata aliarvioida. Silti ensimmäinen lennätys, tai pikemminkin sen yritys, oli parin sekunnin hyppy lähtöpaikalta ensimmäiseen törmäykseen kovaan esteeseen. Parhaiten sen näkee ohjaimen näytöstä, joka kertoo tehoasetuksen prosentteina. Koelennätettävänä Nine Eaglen
TeksTi ja kuvaT kusTi kairikko
Free Spirit Micro -kopteri
LeNNokki vai lelu
N
Sisäkäyttöön tarkoitetut minikopterit ovat saavuttaneet lyhyessä ajassa valtaisan suosion. Muutaman latauskerran eli noin 20 minuutin kokemuksen jälkeen alkoi puuha sujua jo niin hyvin, että suuri osa laskuista päättyi jalaksille ja vielä melko usein haluttuun paikkaan. Niinpä hämmästys oli melkoinen, kun kopterista ei tuntunut hajoavan mitään eikä millään. Vain 27 grammaa painava kopteri, jossa on kaksi vastakkain pyörivää roottoria, kuulosti törmätessä siltä, että ehjiä osia on turha etsiä
Olen saanut kopterista rikki laskutelineen ja sivuvakaimen, jotka kummatkin murtuivat vastoin kaikkia sääntöjä tehdyssä ulkolennätyksessä napakan pakkasen vallitessa. Sen jälkeen täydellä akulla päästään vajaan kymmenen minuutin lennätysaikaan.
Polaris lentoveneet
AM-FIB 582 amfibioversio
Lynx intercomit, headsetit, kypärät ym StarCompany Gerbing
strobot, mittarit ym 12 V lämpövaatteet
Selvä puute on laitteen herk-
Oy DG-Products Ab
09-412 2440, 0400-497 440 dg-products@co.inet.fi
kyys jo pienellekin tuulenvireelle. Latausaika on noin 30 minuuttia. Suurin puute on ohjainten riit2/2010
! US 09 TU us UU lid Ca
tämättömyys mihinkään muuhun kuin tasaiseen ja siksi ennemmin tai myöhemmin myös tylsään perusliikehdintään. Mitä paremmin lennätys sujuu, sitä enemmän kopterista kaipaa niitä ominaisuuksia, joita siinä ei ole tai jotka on tehty helpon lennätyksen takaamiseksi sellaisiksi, ettei niihin pysty itse vaikuttamaan. Mitään temppuja on turha yrittää, sillä pieni teho sekä riittämättömät ja myös melko tunnottomat ohjaimet pitävät huolen siitä, ettei kopteria saa poikkeaviin lentotiloihin edes kokenut lennättäjä.
Litiumpolymeeriakku ladataan ohjaimen takakannen alla sijaitsevassa lokerossa. Lisäksi koaksiaaliroottorien vastapaino alkoi irrota helpommin kuin aikaisemmin, mikä lienee toisaalta selitys siihen, että se on edelleen täysin suora. TEKSTI JA KUVAT oLLI LUomA??????
Koaksiaaliroottorilla varustettu Nine Eagle Free Spirit micro on helppo ja hauska laite, joka tarjoaa lennätyksen onnistumisen iloa ilman suuria investointeja tai aikaa vievää rakentelua (yllä ja vasemmalla).
www.kevytilmailu.com
HTC gyrokopterit
Taitojen edelleen karttuessa
MTO Sport Full Lotus kellukevarustuksella
sekä lennätys että leijuttaminen olivat saaneet varmuutta, joskin enemmän tai vähemmän tasaisin väliajoin tapahtunut virhe merkitsi lennon päättymistä tutun kolinan säestyksellä. Sisäkäyttöön tehty laite olisi mu-
ILMAILU 19
Numeronäyttö kertoo tehon prosentteina.
kava viedä pihalle kesäillan iloksi. Eli saattanut lennokkiharrastuksen pariin halvalla ja helposti.
Nine Eagle Free Sprit Micro
Sisäkäyttöön tarkoitettu radio-ohjattu kopteri, joka on varustettu kahdella vastakkain pyörivällä päällekkäin sijoitetulla roottorilla (ns. Nelikanavainen radio merkitsee ohjausta kaikkien akselien suuntaan. Leluksi laitteen tekevät sen vaatimattomat ominaisuudet, lennättämisen suoranainen ylihelppous ja kestävyydestä huolimatta heppoinen rakenne. Jos keli pysyy tyynenä, ongelmia ei olekaan, mutta jo pienikin henkäys vie kopteria kuin hurrikaani kuivaa lehteä. Näin pyrstöroottoria ei tarvita, vaan kiertoliike kumoutuu itsestään.
Myynti SIL-Shop, www.silshop.fi. Voin tunnustaa jo itsekin katselleeni oikeita lennätyskoptereita tavalla, jonka vaimoni väittää tietävän rahanmenoa. koaksiaaliroottori).
Tekniset tiedot Roottorien halkaisija 188 mm Pituus 213 mm Paino 27 g Radio nelikanavainen Taajuus 2,4 GHz Akku litiumpolymeeri 3,7 V 110 mAh Suorituskyky Lentoaika noin 8 minuuttia Latausaika 15 30 minuuttia
Voimanlähteenä on kaksi kuuden millimetrin sähkömoottoria, jotka pyörittävät päällekkäin asennettuja roottoreita vastakkaisiin suuntiin. Otsikon kysymykseen onko nimikopteri lennokki vai lelu vastaisin sekä että. Hinta 99 euroa.
2/2010
20 ILMAILU. Lennokki Free Spirit Micro on taas siinä mielessä, että sen myötä kipinä lajiin syttyy tehokkaasti samoin kuin mielenkiinto isomman, oikean lennätyskopterin hankkimiseen, rakentamiseen ja lennättämiseen. Jos päädyn sellaisen hankintaan, syynä on paljolti koelennätetty pikkukopteri, jolloin se on tehnyt kenties juuri sen, mihin se on tarkoitettukin
Kauden lopussa eniten pisteitä saanut pilotti korjaa potin. Vesa Lappalaisen ylläpitämä ja alunperin riippuliitäjille tarkoitettu liiga oli pitkään myös ainoa vaihtoehto varjoliitäjille. Aiemmasta poiketen
kansainvälisen World XContest -kilpailun kanssa. Lentojen ilmoittaminen kilpailuun on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi ja käyttäjäystävälliseksi. XContest Finland on varjoliitäjille tarkoitettu kansallinen XContest-kilpailu, joka käydään samanaikaisesti
atkalentoliigan tavoitteena on kannustaa pilotteja suorittamaan matkalentoja ja madaltaa kynnystä aloittaa varsinainen kilpalentäminen. Matkalentoliigassa kilpaillaan nimensä mukaisesti matkalentosuoritusten paremmuudesta. Suomen kansallinen XContestkilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa kaudella 2009 ja konsepti osoittautui heti erittäin onnistuneeksi. Kaudella 2009 esiteltiin varjoliitäjille uuden sukupolven matkalentoliiga XContest Finland.
on helppoa. Varjoliidon matkalentoliiga
Varjoliidin Jämin maisemassa viime kesänä (2009).
Finland
M
2/2010
TEKSTI JA KUVAT JUhA NIINIMäKI
Matkalentoliigalla on Suomessa pitkät perinteet. Kisassa oli mukana 25 pilottia, jotka ilmoittivat yhteensä yli 200 matkalentosuoritusta kauden aikana. pilotit ilmoittavat itse lentonsa internetselaimessa toimivan sovelluksen avulla ja järjestelmä tekee pistelaskennan täysin automaattisesti. Yksi kauden hienoimmista suorituksista oli Pitkävuoren Liitäjiä edustavan Kari Rämön yli 136 kilometrin lento Ylivieskasta lähelle Rautavaaraa, joka siivitti
ILMAILU 21. Kilpailun osallistujat ilmoittavat lentokauden kuluessa lentämänsä matkalennot liigan ylläpitäjälle, joka pisteyttää ne liigan sääntöjen mukaisesti. Liigan periaate on hyvin yksinkertainen ja siihen osallistuminen
XContest Finland -matkalento-
liigassa noudatetaan samaa periaatetta
Kuva on lennon tietojen liite.
22 ILMAILU
2/2010. Varjoliito.net-keskustelupalstalla on tarkempia ohjeita ja neuvoja voi tarvittaessa kysyä kilpailun ylläpitäjiltä. Lennot tiedot -näky-
Kuva 3. Lennon tiedot -pääikkuna.
Kilpailun lopputuloksissa ote-
Vapaa matka 1 km = 1 piste Kolmio 1 km = 1.2 pistettä FAI-kolmio 1 km = 1,4 pistettä
taan huomioon kunkin pilotin kuusi parasta suoritusta ja niiden yhteenlaskettu pistemäärä. Laite tuottaa lennosta GPS-tracklogtiedoston, jota tarvitaan lentosuoritusta ilmoitettaessa. Matkalentoliigan säännöistä on tärkeintä muistaa, että lennon tracklog on ladattava palveluun kahden viikon kuluessa lennon suorittamisesta. Open-luokkaan osallistuvat kaikki pilotit
siiven luokituksesta riippumatta. Kauden 2009 kilpailun tuloksia ja lentosuorituksia voi vapaasti tarkastella osoitteessa www.xcontest.org/2009/
finland/
ten määrän kasvavan entisestään. Lento ladataan palveluun .IGC-tiedostomuodossa. Kauden 2009 open-luokan voitosta käytiin loppuun saakka tiukka kamppailu. Sport-luokassa saa olla korkeintaan DHV/LTF 2-3- ja standardluokassa korkeintaan DHV/LTF 1-2 -luokan liidin.
Lentojen tietoja voi tarkastella
eri tavoilla. Sen voitti lopulta Mika Pousi Pitkävuoren Liitäjistä vain 8,44 pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen EteläSuomen Varjoliitäjiä edustavaan Robert Aartsiin. Karin open-luokan kolmannelle sijalle. Kausi 2010 on siis jo käynnissä ja kauden ensimmäiset, tosin ulkomailla lennetyt suoritukset ovat nähtävinä järjestelmässä. Lentäjän kuva matkalennolta Kiikalassa. Kotimaan matkalentokausi alkaa luonnollisestikin vasta kesän korvilla. Ohjeet palveluun rekisteröitymisestä ja lentojen ilmoittamisesta löytyvät osoitteesta www.xcontest.org/finland/ Osallistujalla täytyy olla käytössään tavanomainen GPS-vastaanotin tai erityisesti varjo- ja riippuliitoon tarkoitettu GPSvastaanottimen sisältävä laite. 30.9 välisenä aikana. XContest-palvelu pisteyttää lennot automaattisesti GPS-tracklogin perusteella seuraavasti:
kuinka-lennot-ilmoitetaan/
Kilpailun järjestäjänä ja tuomaristona toimivat Suomen Ilmailuliiton alaisen Liidintoimikunnan vuosittain nimittämät vapaaehtoiset toimihenkilöt. Kilpailu käydään vuosittain 1.10. Kilpailuun osallistujien pitää rekisteröityä XContest-internetpalveluun. Kuluvalla kaudella odotamme pilottien ja lentosuoritus-
Kuva 1. Kilpailuluokka määräytyy automaattisesti pilotin liitimen luokituksen mukaisesti. Liigan hallinnointiin käytettävää ohjelmistoa kehittää ja ylläpitää kansainvälinen XContest.org-työryhmä
Alennusvaihde (suhde 1:1,69) pyörittää MT:n valmistamaa kolmilapaista komposiittista säätöpotkuria, joten maksimiteholla potkuri pyörii 2300 r/min. DA-40:n komposiittirakenteella ei ole elinikärajoituksia. Ohjaussauvan liikkeet välitetään siivekkeille ja T-pyrstön korkeusperäsimelle työntötangoilla, sivuperäsimelle vaijereilla. Tarkasteltavan koneyksilön (OH-TDI) tyhjämassa on 834 kg ja kuormattavuus 316 kg. Laskusiivekkeet ovat sähkökäyttöiset, samoin korkeusperäsimen trimmi. Voimalaite on Thielert Aircraft Engines TAE 125, turboahtimella ja välijäähdytyksellä varustettu 4-sylinterinen nestejäähdytetty dieselmoottori, jonka iskutilavuus on kaksi litraa. Tällä hetkellä yhtiö valmistaa lentokoneita Itävallan ja Kanadan lisäksi myös Kiinassa yhteistyökumppanin kanssa.
MENOPELI
ovat aerodynaamisesti peltikoneita huomattavasti parempia. Yksikkö säätää valitulle teholle kuhunkin lentotilaan sopivan lapakulma/polttonesteensyöttö/ilmaläppä-yhdistelmän pitäen potkurin pyörintänopeuden lähellä lukemaa 2300 r/min. Päälaskutelineen raideväli on 3,0 metriä ja nokkapyörä on vapaasti kääntyvä. Siiven sivusuhde (10,5) on moottorikoneeksi suurehko, ja pintojen viimeistely on todella hyvä. Hiilikuitua on käytetty rungon jäykisteenä ja siipisalkojen paarteissa. MoottoDiamondiin tankataan JET A-1:stä, myös normaali dieselpolttoaine käy.
V
Laskuvalonheitin sijaitsee vasemmassa siivessä.
Alatasoinen kone on valmis-
tettu pääosin lasikuitulujitteisesta komposiitista. marraskuuta 2001 ja se sai JAAIFR-sertifioinnin vuonna 2003. Kymmenen vuoden kuluttua omistusjärjestelyjen jälkeen alkoi kevyen kaksipaikkaisen Katana DV20 -harjoituskoneen kehittely ja 1992 perustettiin Kanadaan Diamond Aircraft Industries tähtäimessä DA-20-A1 Katanan tuotekehitys sekä sarjavalmistus. Päivätarkastus on tavanomainen moottorikoneelle, lisänä on vaih2/2010
24 ILMAILU. Dieselmoottorilla varustettu DA40 TDI nousi siivilleen 28. ILMAILUN tyyppiesittelyssä
TEKSTI JA KUVAT JARI KILPELÄINEN
DA-40 TDI Diamond Star
Taloudellinen
ILMAILULLA oli tilaisuus tutustua Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry:n (LIY) omistamaan, Kaakkois-Suomen uusimpaan moottorilentokoneeseen DA-40 Diamond Stariin.
almistajatehtaan historia juontaa 1980-luvun alkuun, jolloin Wolf Hoffmann alkoi rakentaa Itävallassa H36 Dimona -moottoripurjekoneita. Maa-
ilmalla konetyyppi tunnetaan tukevarakenteisena ja turvallisena.
Maatarkastuskierrosta teh-
täessä tulee väistämättä mieleen sukujuuret moottoripurjehtijaan. Tehoa käytetään ohjaamosta yhdellä vivulla, joka välittää pilotin pyynnön moottorin elektroniselle ohjausyksikölle (ECU). Ensimmäiset sarjavalmisteiset koneet lensivät kolmen vuoden kuluttua. Maksimiteho on 99 kW käyntinopeudella 3890 r/min. Nelipaikkaisen DA-40:n kehittäminen alkoi vuonna 1997. Komposiittirakenne ei juuri säästä painoa, mutta pinnan laatu ja muotoilu
rille kelpaa JET A-1 ja normaali dieselpolttoneste. Nelipaikkaisena kone on JAR:n normal-luokassa ja kahdella hengellä utility-luokassa, joka sallii heilurikahdeksikkojen tekemisen. Siivissä olevista polttoainesäiliöistä on käytettävissä 106 litraa. Ohjausyksiköllä on varayksikkö ja kaikki anturit on kahdennettu. Yhtiö on kehittynyt vauhdilla kaksimoottorisen DA-42 Twin Starin, pienen suihkukoneen DJET:n ja viisipaikkaisen DA-50:n myötä
Jokaisella istuimella on kolmipisteturvavyöt. Takaistuimille kuljetaan vasemman siiven päältä suuren ylöspäin avautuvan oven kautta. Näkyvyys maassa on erinomainen. Etuohjaamon kuomu avautuu yhtenä osana eteenpäin. TEKSTI JA KUVAT OLLI LUOmA??????
OH-TDI Lappeenrannassa syksyisen sateen kastelemalla kerhon seisontapaikalla.
maa-ankkurointipisteet ovat siiven kärjissä ja pyrstön alaevässä. DA40 tarjoaa todella mukavat ja tarkoituksenmukaiset tilat neljälle henkilölle. Samanmittaisille ihmisille tilat ovat edessä ja takana sopivat. Etuistuimet ovat kiinteät vailla säätömahdollisuuksia, sivuperäsinpolkimet
ovat säädettävissä pilotin pituuden mukaan. Hieno viimestely näkyy yksityiskohdissa (yllä ja vasemmalla).
delaatikon öljypinnan tarkistus luukun ja öljysilmän kautta. Siisteille vaaleille nahkaistuimille
2/2010
ei tarvitse astua ohjaamoon asettautuessa. Olkavyöt kelautuvat rullalta. Suksetkin kulkevat tarvittaessa mukana. Matkatavaratila sijaitsee matkustamon selkänojien takana.
Pidempiä matkatavaroita varten selkänojan voi kallistaa eteenpäin. Etuistuimen säädön puute alkanee haitata lähemmäs kaksimetrisiä henkilöitä. Sauvaohjatussa koneessa tilat suurille polvilevyille ja kartalle ovat rajallisemmat kuin rattiohjatussa, mutta se ei häiritse, kun
ILMAILU 25. Istuma-asento on 180 cm pitkälle pilotille mukava. Takarunkoon avautuu putki pitkiä kevyitä tavaroita varten. Siiven etupuolella olevien astimien avulla ohjaamon nousu on helppoa
Käytettävissä on myös lasiohjaamon simulaattori, jolla toimintoja voi opiskella vaikka kotona. Rullaus sujuu helposti sivuperäsimellä ohjaten. myös tarkistuslistan, mutta käytimme LIY:n tavan mukaan erillistä paperitarkistuslistaa. Normaalitoiminnassa vasemmassa näytössä ovat lentokoneen hallintaan tarvittava informaatio ja oikeassa näytössä moottorivalvonta sekä karttapohjainen GPS. Dieselmoottorin hehkutus toimii automaattisesti, kun moottorin päävirta kytketään. Tutustumislennolla esittelijänä ja päällikkönä toimi Heikki Nuutinen, joka kertoi näytöistä ja hallintalaitteista oleelliset asiat lentoa varten. Kahden minuutin tyhjäkäyntilämmityksen jälkeen olemme valmiita lähtöön. Tiukat käännökset tehdään varvasjarruilla. Nokkatelineen suojuksen kohdalla näkyy moottorin huohotinputki.
26 ILMAILU
2/2010. Mittaritaulun yläosassa sijaitsevat neljä mekaanista varamittaria: nopeus, korkeus, keinohorisontti ja magneettinen kompassi. Vaimentimen yläpuolella on ilmanotto kabiinin tuuletukselle, etuosan ilmanotot ovat moottorille ja kabiinin lämpimälle ilmalle.
Astin siiven etupuolella on välttämätön apu siivelle noustessa. Mittaritaulua hallitsevat kaksi suurta näyttöä, joissa on kaikki lennonhallintaan, suunnistukseen ja kommunikointiin tarvittavat toiminnot. Ohjaamo on pilotin kannalta esimerkillisen hyvin suunniteltu ja hallintalaitteet ovat selkeät. Garmin 1000 -lasiohjaamo herätetään henkiin. Nokkapyörä kääntyy vapaasti.
Lasiohjaamon näytölle saa
Takamatkustamoon mennään vasemman siiven päältä, ohjaamoon asettaudutaan molemmilta puolilta.
Korkeusperäsimen ja trimmilaipan vivusto on hyvin tarkastettavissa.
Vaimennettu pakoputki hillitsee ulkoisen melun miellyttävälle 69,5 dB(A) tasolle. Kerhon tyyppikoulutuksessa järjestelmien ja mittariston koulutukseen käytetään huomattavasti aikaa. Alkutarkastusten jälkeen käynnistys tapahtuu normaalisti virtaavaimella
Puolella tankkauksella ja kahden hengen kuormalla lentoonlähtömassa on noin 1030 kg. Keulan ilmanottoaukot ovat turbon välijäähdyttimelle sekä veden- ja öljynjäähdyttimille.
Tutustumispäivänä vallitsi
syksyinen sää, 2/8 cumulusta alaraja 4 000 ft, tuuli 5 kts hieman vasemmalta EFLP:n kiitotielle 24. Tarkistusten jälkeen tehovipu työnnetään eteen ja odotetaan nopeuden kiihtymistä rotaationopeuteen 59 KIAS. Syöksykierre ei ole koneella sallittu. Tässä vaiheessa moottorin pyörintänopeus vaelteli hetken omatoimisesti ohjausyksikön haILMAILU 27. Ahdetun moottorin 135 hevosvoimaa ovat tarvittaessa käytettävissä jatkuvasti startista 4 000 metriin asti. Mittarinopeus on sakkauksessa laskuasussa noin 45 solmua, suurimmalla
lentomassalla käsikirjan mukaan 49 KIAS. Irtoamisen jälkeen nopeuden annetaan kiihtyä 66 solmuun, jolla kone kohoaa noin 3,5 m/s. Lentoonlähtö tehdään aina laskusiivekkeet asennossa T/O. Osasakkauksessa tyhjäkäynnillä kone pysyy hallinnassa variometrin näyttäessä suurehkoa vajoamaa. Nousemme harvan kumpupilvikerroksen yläpuolelle ja siirrymme Saimaan päälle noin 5 000 jalan korkeuteen kokeilemaan kaartoja ja sakkauksia. Turvallisessa korkeudessa kiihdytetään vähintään nopeuteen 73 KIAS, jossa laskusiivekkeet voi ottaa sisään. MT:n valmistaman potkurin lavat ovat lasikuitulaminaatilla päällystettyä puuta, etureunoissa on teräsvahvistus. Ohjaimet ovat hyvin tasapainoiset ja kaarroissa näkyvyys kaarronkin puolelle on alatasoille tyypillises2/2010
Korkeusvakauttimen kärjet on kaartuvat alaspäin tehostamaan peräsimen toimintaa.
ti erinomainen. Parinkymmenen minuutin totuttelemisen jälkeen palasimme laskukierrokseen kiitotielle 24.
Myötätuulessa nopeutta hidasteltiin 90 solmuun tai alle, jolloin voidaan ottaa laskusiivekkeitä auki. Lentoonlähtömatka maksimimassalla 15 metrin esteen yli on 640 m
Liukkaan koneen hidastamiseen kannattaa varata aikaa, vesijäähdytteinen moottori sallii liukumisen pienelläkin teholla ilman vaaraa liian nopeasta jäähtymisestä. Käsikirjan mukaan laskumatka 15 metrin esteen yli maksimimassalla on 744 metriä.
Rullauksen jälkeen seisontapaikalla seurasi parin minuutin jäähdytyskäyttö tyhjäkäynnillä ennen moottorin sammutusta. Pienen kulutuksen ansiosta kolmella henkilöllä toimintamatka kasvaa jo yli 1200 kilometriin ja käytössä on vielä 45 minuutin reservi. DA-40 TDI on matkalentäjän kone. Kuormattavuudeltaan kone vastaa C172:aa. GPS-karttanäyttö pitää reitillä ja käyttötietokone kertoo mm. Palotähystykseen näkyvyys on hyvä, etsintälennoille kone ei alatasona ole paras valinta. Lasku hyvissä olosuhteissa pitkälle kiitotielle on kaikin puolin suoraviivainen tehdä, läpilaskussa toimenpiteet ovat täysi teho ja laipat asentoon T/O. Kolme läpilaskua osoitti koneen olevan hyvätapainen myös laskussa. LIY käyttää konetta tarvittaessa myös SAR-toimintaan. Näkyvyys on joka istuimelta erinomainen, mutta siipi rajoittaa näkyvyyttä alasektoriin. Saavutettu lisänopeus ei ole suuri, mutta ku-
DA-40 TDI (OH-TDI) numeroina
Kärkiväli 11,94 Pituus 8,06 Siipipinta-ala 13,54 Sivusuhde 10,53 Tyhjämassa 834 MTOW 1150 Matkanopeus 105 Pa-kulutus 15 49 Vso 129 Vno 178 Vne Suurin moottoriteho 99 m m m2 kg kg kts 55 % teholla l/h 55 % teholla kts MTOW kts kts kW/3 890 r/min (potkuri 2 300 r/min)
Valmistaja Diamond Aircraft Industries GmbH, Itävalta Lisätietoja www.diamondaircraft.com lutus alkaa kasvaa reilusti. Kerhossa on todettu, että matkalennolla 55 % tehoa ei juurikaan kannata ylittää. Purjekonemainen aerodynamiikka, 106 litran käytettävissä oleva polttoaine ja 55 % tehoasetuksella 15 litran kulutus tunnissa ovat yhdistelmä jolla mennään 105-110 solmun ilmanopeudella tarvittaessa pitkälle. Kone soveltuu hyvin myös peruskoulutukseen, johon Diamondilla on tosin tarjolla myös kaksipaikkainen DA-20.
2/2010. Mittaritaulua hallitsevat näytöt tarjoavat suuren määrän informaatiota. kulutuksen ja toimintamatkan. Päällimmäisiksi tuntemuksiksi noin 40 minuutin lennosta jäivät voimalaitteen helppokäyttöisyys yhdellä vivulla, lasiohjaamon
28 ILMAILU
näyttöjen ja käytön selkeys lyhyelläkin tutustumisella sekä alhainen melutaso. Lasiohjaamon massa keskusyksikköineen on jonkin verran perinteistä mittaristoa suurempi.
kiessa tilanteeseen sopivaa lapakulmaa. Polttoaineen saatavuutta ei ole koettu ongelmaksi etenkään koneen kotikentällä, josta saa JET A-1:stä. Neljän henkilön kuormalla polttoaine sallii lyhyehköt matkalennot. Finaalikaarrossa laipat otetaan laskuasentoon ja nopeus vähennetään loppuosalle sopivaksi 71 KIAS
Tosin moottorivalmistaja Thielertin kohtalo keikkui välillä veitsenterällä ja mm. Toukokuussa 2008 saapunut DA40 on ollut käytössä lähes kaksi täyttä lentokautta. Varaosahinnatkin ovat palautuneet alkuperäiselle tasolle. Kun huoltokulutkin ovat jääneet C172:n kuluja pienemmiksi, koneen talous on kehittynyt täysin suunnitelmien mukaan. Kone hankittiin Ruotsin kautta. Moottori- ja avioniikkapuolella ei myöskään jääty edellisvuosikymmenille, vaan varustelistalta valittiin Thielertin turbodieselmoottori ja mittaritauluun Garmin G1000 IFR-varustuksella sekä autopilotti. Päivän polttoainehinnoilla (DA40 15 l/h, JET A-1 0,808 /l verrattuna C172:n 40 l/h, 100LL 2,128 /l) Diamondin polttoainekulu on reilut 70 pienempi lentotuntia kohti. Varsinaisia teknisiä murheita
ei ole ollut ja huoltokulut ovat pysyneet budjetin rajoissa. Vanhaan kalustoon verrattuna uutta tekniikkaa täynnä oleva kone on vaativa huollettava, sillä osaaminen ja kokemus tyypistä ovat Suomessa vielä rajalliset. Ihan mitätön peruste hankinnalle eivät ole myöskään ympäristöasiat; onhan DA40 polttanut taivaalle tähän mennessä 15 000 litraa vähemmän kuin C172:lla olisi vastaavalla lentomäärällä kulunut.
2/2010
ILMAILU 29. Myynnin piristyessä Thielertin talous näyttää palautuneen normaaliksi ja tulevaisuus turvatuksi. Kohtuullinen tuntihinta on varmistanut, että kone lentää paljon, mikä on tietenkin elinehto rahoituksen kannalta. Lasiohjaamo tekee pilotin työn ja suunnistuksen helpoksi ja koneella kehtaa kyydittää krantumpiakin kavereita. Vuonna 2007 kerho tilasi komposiittirakenteisen DA40:n ja pani Cessna 172:n myyntiin. Henkinen muutos ja taloudellinen satsaus olivat suuria eikä päätösprosessi sujunut kerhossa aivan kivuitta. Hieno kone on aktivoinut kerhon moottorilentäjiä ja houkutellut jäseniä myös ulkopuolelta. Lentotuntimäärä karttui vuoden 2009 loppuun mennessä 600 tuntiin, mikä on yli budjetoidun. Diamondilla ei ole edustajaa Suomessa. Rohkea mutta fiksu veto
Lappeenrannan Ilmailuyhdistys teki rohkeasti tulevaisuuteen katsovan päätöksen uudistaessaan moottorilentokalustoaan. LIY suunnitteli koneen rahoituksen siten, että suurehkon lainan hoito ja suuremmat vakuutusmaksut hoituvat jopa pienemmällä lentotuntihinnalla kuin kerhon aiemmalla C172:lla. varaosahinnat tuplaantuivat
SIL-SHOP
Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3450, fax. (09) 3509 3440
SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h
BANTAM laturit ja tasauslaitteet
Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä
Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille
arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014.
DUALSKY moottorit, säätimet ja lipo-akut
Ilmailun radiopuhelinliikenne
Hinta
FUTABAN 2,4 GHz FASST radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet
44,00
Badger kynäruiskut sekä Createx ja AutoAir-maalit
Laaja valikoima lennokkien pientarvikkeita
Rakennusmateriaaleja balsasta deproniin, alumiinista hiilikuituun
AR-109 ilmailuskanneri sisältää akut ja laturin
Lento- ja matkapäiväkirjat ja nahkakannet
Alkeislennokit laaja valikoima erilaisia ja eri tasoisia lennokkeja
99,00
Hinta
UUDET Suomen VFR-ilmailukartat (19 NOV 2009) nyt meiltä
Real Fligh lennokkisimulaattorit
199,00
G 5 tarjous (norm. lähettimen. Lähes särkymättömät EPP:stä valmistetut heittoliidokit
SKY GLIDER 2000 EPP -SÄHKÖLIIDOKKI
Sisältää harjattoman moottorin, taittolapapotkurin, 18A esc, 1800mAh/11,1V lipo-akun, lipo-laturin, vastaanotimen, 4 servoa ja 4 kan. Uudet hinnat RTF -sarja Hinta 269,00 ARTF -sarja (ei sis. Huippulaadukkaat 26cc 152cc bensamoottorit.. lähetintä ja vastaanotinta) Hinta 239,00
alkaen
5,00
MVVS:n moottorit ja tarvikkeet RC-lennokkeihin. 230,)
85,00
Basic
SIL -heittoliidokit
Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. 5-kierrosta, briefing klo 9.30. Yhteyst: k.j.s@netti.fi tai 0400 513 796 / Kari.
Joonatanin huoleksi
ikjoonatan@gmail.com Hanski 0400-468 466 Tikli 0400-142 830
32 ILMAILU. Majoitus: LomaSäkylä, varaukset puh. Koko paketti PIK 20 D, s/h 20648, hyvä yksityiskone, 990, start., 2200 h. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Järjestäjä Porin Ilmailukerho ry. 040-7240012 tai janne@saukkonen.org. OH-CGI Moottori ja runko peruskorjattu, jonka jälkeen lennetty 71 h. Kilpailuluokat: P-30, F1A-15, F1H, F1A jun.+sen, F1B ja F1A2 (puukoneluokka), kerhokilpailuluokat F1A, F1H, F1A-15. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Kone Levillä. Cambridge NAV-L4 laskin, hyvät mittarit + radio. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kari Lindgren 050 333 6159, Valve Runnari 0500 263 482. Hinta: Niin edullinen, että ei lehteen kehtaa laittaa. Kilpailumaksut: F1AJ, ja F1A 15 5 euroa, muut 15 euroa, varatkaa tasaraha. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Majoitusvaraukset hotellilta, puh. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Hieno putki säilytetty talvet lämp. King dig. Osallistumismaksu/ lk: Juniorit 3 euroa, muut 5 euroa. Myyn osuuteni 2-paikkaisesta purjekoneesta Duo Discus Xt (kotiinpaluumoottori) OH-888, "GF". Kaikki paperit voimassa. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. jjj
myydään
IKARUS C42 B, -03, 100 Hv Rotax kla 538 h. Horton stoll kit, Hydrauliset pyöräsukset, hinaus-, kuvaus- ja hyppyvarustus. Lisätiedot: Janne Saukkonen puh. Siisti, erittäin hyvä ja luotettava, myydään pois IFR-koneen alta. net. Varaus kellukkeille. Lähetä e-mailia kai.monkkonen @ kolumbus.fi tai soita 050 3502085 niin kerron vekottimesta, kimpasta ja kuviosta tarkemmin.
Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Hintapyyntö 45 000 euroa. Kellukkeet, sukset, pyörät, keinohorisontti, kaartomittari, fuel-cat, carmin 196. Kone ei vaadi korjauksia tai maalausta, vain kaipaa lentämistä. VHF/VOR, C-Transponder, Garmin GPS, ADF, peitteet ym. KILPAILUKUTSU VIII VALVEN KISA Säkylän Pyhäjärvellä, hotelli Loma-Säkylän edustalla la 30.1.2010 klo 10-15 (varapäivä su 31.1.) . 050 324 3718. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Huolto-ohjelma ja uusi akku. Kilpailu alkaa briefingillä hotellilla klo 09.30. Yhteyshenkilö Kari Lindgren, puh. Koneen "kotikenttä" on Räyskälä, mutta muuallakin on lennelty vaikka kuinka, Espanjaa, Pudasjärveä, Ranskaa, Kymiä, Vesivehmaata ja Slovakiaa myöten. Liidinvarusteiden korjaukset
www.paratronic.fi
Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet
Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella.
Puh. 050 324 3718. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 0400 546 981.
Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat
Konemarkkinat
· Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Kone on nyt ja kevään eri puolilla Eurooppaa ja palaa ennen vappua Suomeen. 050 333 6159. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com
www.parasale.com
Jätä aneroidikokeiden, pitot-staattisten mittareiden ja loggereiden tarkkuutus
PIK 20 D + PUTKI. Puh. · Seuraavaan 3/2010 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 3.3.2010 mennessä.
Ilmailu kuulee vitosena
PUSKAKONE EXPERIMENTAL F172 H Mod. KLA 7362 h ka 2140 h (moottori erittäin tiivis, remontoitu perusteellisesti 400 h sitten). Kilpailuluokat: F1A, F1B, F1C, F1AJ, F1A 15, Suomen Cup. Säännölliseti huollettu, virheetön. Lisätietoja puh: 0400 681 405.
j
Cessna F150J, 1969. Ilmottautumiset:pipo.lindgren@dnainternet. Kilpailussa lennätetään 5 kierrosta vapaasti / luokka viidessä tunnissa. Tervetuloa!
Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi
KILPAILUKUTSU SM II 27.02.2010 vapaasti lentävien lennokkien SM-osakilpailu Säkylän Pyhäjärvellä la 27.2.2010 klo 10-15 (varapäivä su 28.2.)
Tuloksista vähennetään jokaiselta huonoin päivä, jolloin perjantain lentäminen ei ole pakollista, vaan lentämätön päivä tulkitaan heikoimmaksi. Mahdollisia kilpailupäiviä on viisi, kahtena perättäisenä viikonloppuna ja väliviikon perjantaina. "GP on kilpailumuotona vauhdikas ja kiinnostava. Maatoiminnassa noudatetaan Räyskälän pysyväismääräyksiä, hinausjärjestelyjä ja maaliintulokuvioita päivittäin ilmoitetulla tavalla soveltaen. ja 20.-22.8.2010 Vuoden 2010 elokuussa lennetään ensimmäinen Suomessa järjestetty GP-kilpailu. Kilpailijoilta vaaditaan lupakirja, vähintään yhden kilpailun kokemus sekä avustaja maatoimintaan. Kilpailu lennetään yhdistetyssä luokassa, johon hyväksytään kaikki kerho-, vakio-, 15m- ja 20mluokan koneet. Hinaukset 500 metriin hoidetaan Räyskälän hinauslipuilla, joten luvassa on vuoden halvimmat kisahinaukset! Ilmoittautumiset osoitteeseen sakari.kuosmanen@suio.fi. Kilpailukutsu VARJOLIIDON SM -KISAT 2010 Jääkarhujen varjoliitoseura järjestää varjoliidon SM-kisat PM-kisojen yhteydessä Norjan Vågåssa 12.-19.6.2010. Maailmalla on lennetty jo kolme kertaa lajin maailmanmestaruuskisat ja palaute kisoista on ollut erittäin positiivista. Tavoite ei ole luoda täydellistä tasoitusta eri koneiden välille vaan lentää kilpaa, pitää hauskaa ja oppia uutta. Purjelennon GrandPrix-kisa SUIO GP Räyskälä 14.-15.8. Kilpailun tarkoitus on tuoda GP:tä kilpailumuotona tutuksi ja antaa mahdollisuus sen harjoitteluun ennen kansainvälisiin karsintakisoihin lähtemistä. Kilpailun maksimiosanottajamäärä on 25 ja kilpailu järjestetään, mikäli ilmoittautumisia on vähintään 8. Säännöt: FAI Sporting code section 7 Osallistumismaksu: 190 euroa Kisajohtaja: Roar Skuggedal Dokumentointi: GPS Ilmoittautuminen ja maksaminen: www.nordic-open.eu/2010 Tervetuloa!
http://airpilot.pp.fi/nummijarvi
ILMAILU 33. Poikkeuksena tulee olemaan hinausten salliminen jo aamupäivästä, jos osallistujilla on haluja lentää muuta lentoa ennen tehtävälle lähtöä. Kilpailu lennetään ilman tasoituskertoimia, mutta maksimisiipikuormaa tullaan rajaamaan laipallisten koneiden osalta loppuliukujen tasoittamiseksi. Tarkemmat säännöt julkaistaan kevään 2010 aikana, mutta niissä tullaan noudattamaan pääosin IGC:n laatimia sääntöjä. Nyt on aika saada GP tutuksi suomalaisillekin," kilpailunjohtaja Aku Jaakkola sanoo. Kilpailunjohtaja: Aku Jaakkola Tehtävänanto ja tulokset: Markku Kuusisto Ilmoittautumiset ja toimisto: Saku Kuosmanen Kilpailun osanottomaksu on 65 euroa, sisältäen Räyskälä kentänkäyttömaksun kilpailuajalta. Kilpailuun voi osallistua myös joukkueella, joten pilottia voi vaihtaa vapaasti kisapäivien välillä. Kilpailun järjestää Suomen Urheiluilmailuopisto
Kuviohypyn (FS), kupukuviohypyn (CF) sekä Artisticlajien (AE) MM-kilpailut Menzelinsk, Venäjä www.2010.skyjump.ru 3.-5.9. Jämi Fly In EFJM Taneli Äikäs 040 557 2129 19.-25.7. Taitolennon SM-kisat EFIT Pertti Lehtinen 0400 490 014 5.-15.8. Parasummer-boogie Pärnu, Viro www.parasummer.com 31.7.-6.8. SM (2/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (2/4) Pori, Säkylän Pyhäjärvi Kari Lindgren, pipo.lindgren@ dnainternet.net 28.2. Kebneleiri Kiiruna, Ruotsi www.sfk-kiruna.se Pelle Lönnberg 0400 201 555 22.5.- 30.5. Oripää Camp EFOP Kimmo Jeromaa 0400 752 685 1.7-4.7. Taito- ja tarkkuus- MM-kilpailut Niksic, Montenegro vscg@t-com.me
Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta.
19.-24.7. Bartic-tuomariseminaari Helsinki 13.-16.5. (28.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. Jannen Kisat EFRY Mari Heikkilä 0400 907 692 3.7.-9.7. Purjelennon MMkisat, (maailman-, kerho- ja vakioluokka) Prievidza, Slovakia www.wgc2010.sk 12.7.-24.7. RC-heittoliidokit F3K (1/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net
KUUMAILMAPALLOLENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 11.-14.4. Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Somero Jari Takanen, 0400 535 465 ttakanen@nettilinja.fi
LISÄÄ KANSAINVÄLISIÄ ILMAILUTAPAHTUMIA
www.airshowbuzz.com (USA), www.european-airshow.com www.eaa.org/news, www.redbullairrace.com, www.fai.org
34 ILMAILU. SM-kisat Keila, Viro www.pallo.net 2.-10.10. Matkalentoleiri EFRY Juha Silvennoinen 0400 920 269 31.7.-8.8. Purjelennon MM-kisat (15m, 18m ja avoin luokka) Szeged, Unkari www.wgc2010.hu 26.7.-1.8. TOKA/F1AX vapaastilentävät liidokkikisat 3. Purjetaitolento SM-kisat EFIM Pertti Lehtinen 0400 849 014 11.9.-(12.9.) Maaliinlaskun SM-kisat EFRY Teemu Mykkänen 040 545 1865
LENNOKKITOIMINTA
Jari Lehti (09) 3509 3443 27.2. SM (4/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) Kerimäki ossi.kil@gmail.com, 050 355 9657 28.3. Tinttiralli EFME Hannu Lehtinen 0500 954 659 3.7-9.7. SM-kisat vakio-, 15m- ja 18m-luokat EFRY Taisto Saarinen 0400 358 856 17.6-24.6. Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös Tampere-Pirkkala 28.8.-4.9. Vesis-open EFLA Taisto Saarinen 0400 358 856 8.6.-15.6. FAI European Aerobatic Championships Touzim, Tsekki
MOOTTORILENTO
LASKUVARJOURHEILU
Martti Roivainen (09) 3509 3433 20.-21.2. Juhannusleiri Räyskälä 12.-16.7. (7.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. RC-sisätaitolennokit F3P-AM Aeromusicals, F3P Sport, F3P-A, Advanced Suomen Cup (3/4) Iittala kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 27.3. ILA Berlin Air Show Berliini, Saksa www.ila-berlin.com 30.6.-4.7. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 3.4. SIL liittokokous Suomen Ilmailumuseo, Vantaa 8.-11.4. (7.3.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (2/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 6.3. 9th FAI World Advanced Aerobatic Championship Radom, Puola 6.-8.8. Norfolkglidingclub.com 7.8.-9.8. International Jämi Vintage EFJM , Taisto Saarinen 0400 358 856 3.-18.7. World Championship Debrecen, Unkari
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 1.-3.7. Varjoliidon EM-kilpailut Abtenau, Itävalta www.ikarus-abtenau.at 19.-26.6. Farnborough Air Show Farnborough, Englanti www.farnborough.com 26.7.-1.8. TOKA/F1AX vapaastilentävät liidokkikisat 2. 2nd Annual CompAir Boogie Räyskälä
PURJELENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 27.3.-11.4. Varjoliidon SM-kilpailut Vågå, Norja www.nordic-open.eu antti.jutila@kotinet.com 6.-8.8. (4.4.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (3/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 10.4. Nummijärvi Fly In Matti Nummijärvi 0400 865 650 http://airpilot.pp.fi/nummijarvi/ 20.3. SM-kisat kerho- ja 2-paikkaisluokat EFME Jyrki Hämäläinen 040 530 8727 28.6-2.7. Helaleiri Räyskälä 4.-12.6. Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat EFKU Kornelius Kukkonen 0400 895 568 9.-15.8. 17th FAI World Rally Flying Championship Dubnica, Slovakia 1.-12.9. AERO 2010 -messut Friedrichshafen, Saksa 8.-13.6. Q
ILMAILUTAPAHTUMIA
6.-7.3. Riippuliidon SM-kilpailut Jämi www.jäminliitajat.fi juha.herrala@taloverkot.fi 12.-19.6. EUT/MT Talvipäivät Pieksämäki Heikki Lehmonen 0400 754 630 12.-14.3. EAA Air Venture Oshkosh, USA www.airventure.org 14.-15.8. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 6.3. VGC International Rally 2010 Tibenham, Englanti www.vgc2010. Sunny Nights Fly in EFPU Helena Jaakkola 050 599 7743 9.7.- 11.7. POPS-MM-kilpailut Reggio Emilia, Italia www.pops2010.it 26.6.-4.7. Purjetaitolento MM/EM-kisat EFJM, Kari Kemppi 040 515 0326 24.7.-8.8. SM (3/4), Junioreiden F1A-15, Suomen Cup (3/4), Maailman Cup osakilpailu Bear Cup Pori, Säkylän Pyhäjärvi jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 ari.kutvonen@merima.fi 20.3. Moskiittoralli EFPU Janne Asikkala 050 366 9270
RIIPPU- JA VARJOLIITO
Martti Roivainen (09) 3509 3441 23.5.-5.6. SM-kilpailut, kaikki lajit Alavus 17.-25.7. (28.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun
RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/3) Lappeenranta markku.savolainen@pp8.inet.fi 10.7. (15.8.) RC- helikopterit F3N Suomen Cup (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 14.8. (6.6.) RC nopeus F5D SM (1/2) Ruotsinpyhtää a_saikkonen@hotmail.com www.f3d.fi 5.6. 17.4. (19.9) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (5/5) Mikkeli jupunen@gmail.com, 045 677 0091 (AVOIN) RC- mallilennokit F4C SM (2/3), kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (2/3) Jämi jarkko.hyttinen@kolumbus.fi
ILMAILU 35. Radio-ohjatut taitolennokit F3A EM-kilpailut Kapfenberg, Styria, Itävalta 28.8. (4.7) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 3.-4.7. Siimaohjatut lennokit F2A, F2B, F2C, F2D MM-kilpailut Gyula, Unkari 31.7. RC-liidokit F3B SM (3/3) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 10.-12.9. Jämi Pekka Nyman 0400 640 070 19.6. (1.8.) RC nopeus F5D SM (2/2) Avoin lauri.juhola@luukku.com 050 432 6680 www.f3d.fi
31.7.-1.8. RC-heittoliidokit F3K (6/6) Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 18.9. (23.5) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (2/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi, Juha Oksa 0400 647 087 29.--30.5. Radio-ohjatut helikopterit F3C EM-kilpailut Sibiu, Romania 18.-25.7. RC- taitolennokit F3A SM (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) Turku, Paattinen lehtoiiro@gmail.com 10.-11.7. RC-heittoliidokit F3K (5/6) Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 14.8. RC-heittoliidokit F3K (3/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net
12.6. (20.6.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 19.6. TOKA/F1AX vapaastilentävät liidokkikisat 4. Vapaastilentävät liidokit, rinnekisa, Sinisiipikisa alle ja yli 16v. RC-heittoliidokit F3K (4/6) Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 10.7. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc.fi 28.8.-4.9.2010 Radio-ohjatut taitolennokit F3A EM -kisat Kapfenberg, Styria, Itävalta 29.8. (15.8.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi, Juha Oksa 0400 647 087 14.-15.8. RC- taitolennokit F3A SM (1/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) Ruotsinpyhtää seppo.pekkala@iki.fi 13.6. MM-kilpailut Salonta, Romania 7.8. RC- liidokit F3B SM (1/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 5.6. (21.-22.8.) RCtaitolennokit F3A SM (4/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896
20.-25.8. TOKA liidokit alle 16v, F1AX liidokit yli 16v loppukilpailut Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 14.-18.6 TOKA leiri 2. Sähköliidokit F5B ja sähkönopeuslennokit F5D Muncie, Indiana 21.8. RC-sisätaitolennokit, F3PAM Aeromusicals, F3P Sport, F3P-A, Advanced Suomen Cup (4/4) Helsingin Messukeskus (ModelExpo) kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 25.4. RC- heittoliidokit F3K SM (1/1) Elimäki janne.lauren@vti.fi http://f3k.lennokit.net 7.8. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 12.6. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 8.5. (8.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3), kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (3/3) Seinäjoki, Menkijärven lentokenttä tomi.kohtanen@netikka.fi 040 512 2586 7.8. (20.6.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3), kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (1/3) Turku Paattinen jarmo.hellevaara@pp.inet.fi 040 842 1321 3.7. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 040 756 7514 12.6. (22.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com, 050 522 3560 21.-22.8. (6.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 7.-11.6 TOKA leiri 1. (18.4) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (1/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 24.-25.4. (14.8.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 8.8. RC- termiikkiliidokit F3J SM (1/3) Nastola, Kuivanto markku.savolainen@pp8.inet.fi 22.5. RC- liidokit F3B SM (2/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 26.8.-5.9. RC-Freestyle (3/4) Jämi Fly-in gvitamiini@gmail.com Mikko Lehto 040 845 1568 15.-25.7. RC-Freestyle (2/4) Petikko gvitamiini@gmail.com Mikko Lehto 040 845 1568 12.-13.6. RC-Freestyle (4/4) Jämi gvitamiini@gmail.com Mikko Lehto 040 845 1568 11.9. RC- taitolennokit F3A SM (3/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4), Classic 1/1 Suomen Cup Oulu, Ahmosuo eeirola@gmail.com, 040 183 3040 30.7.-8.8. RC-heittoliidokit F3K (2/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 14.-16.5. RC-Freestyle (1/4) Jämi gvitamiini@gmail.com Mikko Lehto 040 845 1568 15.5. Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J MM-kilpailut Dôle-Tavaux Airport, Ranska 1.8.-7.8.2010 Vapaastilentävät F1A, F1B jun. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc.fi 4.-5.9. (16.5.) 2mRC-liidokit Kotikenttä-CUP (4/5) 2mrc@pp.inet.fi Markku Hokkanen 040 704 0147 15.5. (1.8.) 2mRC-liidokit Silmukkamalja-kilpailu Loviisa kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537 31.7. (1.8.) 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Loviisa kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537 31.7.-8.8. Radio-ohjatut mallilennokit F4B, F4C MM-kilpailut Czestochowa, Puola 31.7. Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C EM-kilpailut Vize-Kirklareli, Turkki 23.7.-1.8. (12.9.) RC-termiikkiliidokit F3J SM (3/3) Ruotsinpyhtää markku.savolainen@pp8.inet.fi 11.9. (8.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matula.h@dnainternet.net 040 563 9523 7.8
Sen jälkeen päätetään eri lajitoimikuntien miehityksestä. Tämänhetkiset rahalliset resurssit eivät kuitenkaan vastaa tuota vastuuta. Toimikunnat
TEKSTI MIKKO SOKERO
TENTISSÄ
1. Monilla kentillä jo toteutuneet tai vireillä olevat toiminta-aikarajoitukset ovat ikävää kuultavaa, joten melu- ja muiden toiminnasta aiheutuneiden haittojen, joko kuviteltujen tai olemassa olevien, vähentäminen tai poistaminen yhdessä valistustyön kanssa ovat olleet ja tulevat olemaan kova haaste. Kokonaan oma lukunsa on toiminta monien kenttien ympäristön kanssa. Näiden lisäksi purjetaitolento vakiinnutti menneen toimikauden aikana asemansa MT:lle kuuluvana lajina. Mitä toimikunta tarvitsisi jatkossa, jotta sen toiminta tehostuisi entisestään. Eikä alkava toimikausi näytä juuri entistä helpommalta, sillä kustannukset eivät valitettavasti tule laskemaan, pikemminkin päinvastoin. Opettajapulaan löytynee onneksi helpotusta muutamasta lupaavasta ja edullisesta eurooppalaisesta lentokoulusta, joista SUIO tulee tiedottamaan jäsenistölle. Tätä tehdään useissa organisaatioissa, monen henkilön voimin ja läpi koko toimikauden. Ilmailuliiton oman moottorilennonopettajakoulutuksen on todettu olevan liian kallista nykyisessä määräysja kustannusympäristössä. Määräysprosessin ajan lähes kaikki lajin kehittämiseen, koulutukseen ja turvallisuuteen liittyvät projektit ovat olleet jäissä, sillä vanhojen määräysten pohjalle ei uudistuksia tietenkään ole kannattanut tehdä. Huoltomääräykset sen sijaan toivottavasti ovat jo selkiytyneet sellaiseen muotoon, että koneiden omistajat, yksityishenkilöt tai kerhot, ovat selvillä uusien määräysten muutoksista, haitoista ja toisaalta myös niiden antamista mahdollisuuksista. Määräysuudistuksen viivästyksestä johtuen suunnitteilla olleet suuremmat projektit (joista olisi ehkä tullut suuria saavutuksiakin) ovat jääneet toteuttamatta. Jokainen komitea ja itse toimikunta on 2009 keskittynyt perustoimintaan, eli on järjestetty perinteinen hyppääjien syystapaaminen ja kerhopomopalaveri, tuotettu turvallisuusmääräyksiä ja -tiedotteita, tuettu kilpaurheilijoita, tehty maajoukkuevalinnat jne. 2. Siitä pitävät huolen paitsi runsas konekanta, myös käyttö sekä moottorilennon sisällä että sen rinnalla osana muita ilmailulajeja.
työ viedään läpi kunnialla kansallinen ja kansainvälinen näkökulma huomioiden. 3. Siitä suuri kiitos kaikille aktiivitoimijoille!
Puheenjohtaja Risto Niemi, jäsenet Jukka Salokannel, Raimo Nikkanen, Kusti Kairikko ja Kimmo Rantanen.
Yksittäistä saavutusta on
mahdoton nimetä, sillä toimikunnan tärkein työ on jatkuvaa kansallista ja kansainvälistä edunvalvontaa ja siihen liittyvää taustatyötä. Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet viime vuonna. Onnistumisen kertoo tulevaisuus, sillä monet muutokset, kehitysehdotukset ja muut edunvalvonnan sisällään pitämät seikat toteutuvat, tai jäävät toteutumatta, varsin pitkällä aikajänteellä. 4. Toinen toimikunnan keskeisistä tehtävistä on kahden moottorilentolajin, taito- ja tarkkuuslennon, tukeminen. Mikä on ollut suurin yksittäinen toimikunnan saavutus vuonna 2009. Näin taitolento keskitettiin yhdelle toimikunnalle, mikä oli varsin järkevää muun muassa kustannussäästöjen merkeissä.
Puheenjohtaja Ulla Siimes, jäsenet Heidi Ahonen, Jaakko Sormunen, Anne Aaltonen ja Päivi Lammi.
Moottorilennon jatkuvasti Osaavia tekijöitä ja intoa,
kohoavat kustannukset, epäsel36 ILMAILU
Laskuvarjotoimikunta on jakautunut kolmeen komiteaan: koulutus- sekä turvallisuus-, kilpailu- ja kalustokomiteaan. Nykyinen normaaliluokka, jota edustavat siis Cessnat, Piperit ja muut perinteiset "peltikoneet", tullee kaikesta huolimatta säilymään myös harrasteilmailussa. Yhtenä saavutuksena voisi pitää sitä, että LT:ssä ja komiteoissa
Suurin haaste LT:n ja sen komiteoiden toiminnalle on ollut se, että uusia laskuvarjourheilua koskevia ilmailumääräyksiä ei vieläkään saatu voimaan. joilla sekä uudet ideat että perus-
Laskuvarjohyppytoimikunta (LT)
mukana olevat ovat halunneet ja jaksaneet tehdä hommia, vaikka toiminnan edellytykset eivät olekaan olleet ihan toiveiden mukaiset. Ja tietysti palautetta, ideoita ja tukea koko jäsenistöltä.
Perinteinen moottorilento
kilpailee samoista harrastajista kuin kaikin tavoin edullisemmat ultrakevyet, joten paine sekä lupakirjaltaan että käytöltään halvemman moottorikoneluokan saamiseksi puhtaasti harrastusilmailuun on kova. Vaikka raha ei lähtökohtaisesti ole ratkaisu juuri mi2/2010. Uudistamisprosessi alkoi jo 2006 ja Ilmailuhallinnon viivästelystä johtuen prosessia ei ole voitu saattaa loppuun. Mikäli tämä ei toteudu ja moottorilennon kustannukset ja lupakirjavaatimuk-
Moottorilentotoimikunta (MT)
vyydet huolto-organisaatioiden ja -vaatimusten kanssa sekä jatkuva opettajapula, siinä ovat varmasti suurimmat ja selvimmin sekä yksittäisiä ilmailijoita että kerhoja koskevat ongelmat. Millainen on lajin tulevaisuus?
Suomen Ilmailuliiton (SIL) vuosikokous lähestyy. Nyt toimikunnat vastaavat neljään yksinkertaiseen kysymykseen ja kertovat, mitä ovat saaneet aikaan viime vuonna.
set kehittyvät samaan suuntaan kuin viimeisten vuosien aikana, voidaan yksityislentäjän lupakirjojen määrän putoavan harrasteilmailun keskittyessä kevyempiin lajeihin. Laskuvarjotoimikunta laati loppuvuodesta Ilmailuhallinnon toiminnasta kantelun oikeusasiamiehelle.
Laskuvarjotoimikunnalla
on erittäin merkittävä asiantuntijarooli lajin kansallisessa kehittämisessä ja se vastaa oman alansa asioista korkeimpana valtakunnallisena asiantuntijaelimenä
Edunvalvonta niin täällä Suomessa kuin maailILMAILU 37
valitsemme vuosittain teeman, jonka pyrimme panemaan kuntoon (kiinnittämään erityistä huomiota) vuoden aikana. Tietotie 3. Lennokeissahan on yli 10 lajiryhmää ja osan toiminta oli päässyt rapautumaan. Hyppy- ja harrastajamäärät kasvoivat 2009 aiemmasta ja laskuvarjokerhot toimivat aktiivisesti. hinkään, jollekin järkevälle tasolle toimikunnan käytettävissä olevat resurssit olisi saatava. Juoksevia, mutta välttämättömiä, asioita ovat olleet mm. maaliskuuta 2010 alkaen.
Purjelentotoimikunta (PT)
takoon SIL:n oma sääennustepalvelin, joka sinänsä palvelee muitakin lajeja kuin purjelentoa. vyys kotimaassa pitäisi olla yksi suurimmista tavoitteista jatkossa. Lennokit ovat saaneet paljon
Tulevaisuus näyttää hyväl-
Puheenjohtaja Markku Salminen, jäsenet Nils Rostedt, Jouni Laukkanen, Torbjörn Bengtström, Tom Arppe, Markku Hakamäki, Pirkka Mattila, Timo Eväsoja ja Jyrki Viitasaari.. Niin SM-kisat kuin muut tapahtumat kansainvälisiä kilpailuja unohtamatta.
Palkintojen jako
n. Positiivisen julki-
suuden ansiosta lajiin saadaan uusia harrastajia ja lennokeista on tullut haluttu huippuharraste.
Taistelu Malmin lentoaseman
Puheenjohta Kim Henriksson, jäsenet Laura Leino, Harro Erofejeff, Matti Lihtamo, Lasse Aaltio, Kimmo Huoviala, Janne Laurén, Juha-Pekka Nurro, Kari Kivikangas ja Jukka Juslin.
siimalennätyspaikan säilyttämiseksi. Menestys luo näkyvyyttä hyvän markkinoinnin kanssa. Kokouksessa käsiteltäviin asioihin liittyvä materiaali on saatavissa internetistä osoitteesta www.ilmailuliitto.fi tai pyydettäessä Ilmailuliiton toimistosta maanantaista 1. Tässä epäonnistuttiin SIL:n tuesta huolimatta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. tä. Onneksi LT on ainakin tähän saakka löytänyt riveihinsä ihmisiä, jotka ovat halukkaita ja innokkaita kehittämään omaa lajiaan tämä on meille mitä parhain resurssi! Toiminnan tehostuminen ja aktivoituminen vaatisi, että saisimme uudet, laskuvarjourheilua koskevat määräykset voimaan.
Suurista haasteista huoli-
matta laskuvarjourheilun tulevaisuus näyttää mielestäni melko valoisalta. Siellä jaetaan tietoa ja kokemuksia experimental- ja moottorilennosta poikkitieteellisesti niin harrastajien kuin viranomaisenkin suhteen. klo 15.30 (kokouksen päätyttyä)
luneelta vuodelta voitaneen lukea EASA:n määräykset ja niiden lausuntopyyntöjen käsittely.
Suurimpina haasteina ku- Lajin markkinointi ja näky-
Harmon-patsas Suomen Ilmailupatsas Luumun Malja Kotkanpoika-kiertopalkinto
Yksittäisinä tekoina mainit-
Palkintojenjaon jälkeen kahvitarjoilu
TERVETULOA!
Suomen Ilmailuliitto ry - Hallitus
Lennokkitoimikunta (LeT)
päivittämään kilpailusääntönsä ja sopimaan SM-, Suomen Cupja karsintakilpailujen perusteista sekä järjestämisestä. Nämä tavoitteet pääsääntöisesti saavutettiin.
näkyvyyttä 2009 Talent Suomeen osallistuneen Flying Circus -ryhmän ansiosta. Lajien (kilpailijoiden) sisäisten riitojen sovittaminen ja ratkaiseminen. pitämään vuosikokouksensa, valitsemaan luottamushenkilönsä, sopimaan/
2/2010
Lennokkitoimikunnassa
Vuoden 2010 teemana on
toimintasuunnitelman laatiminen/tarkistus/päivittäminen. maaliskuuta 2010 alkaen klo 14 Suomen Ilmailumuseon auditoriossa Vantaalla, os. Lajiryhmiä evästettiin mm. Tuon tapahtuman lisäksi oltiin näkyvästi mukana Jämi Fly-In -tapahtumassa. lukuisat lausunnot rakennuslupiin liittyen. Edellinen suunnitelma on vuodelta 2006 ja se ulottuu vuodelle 2010. Haasteita lajille ja seuroille asettavat tiukentuvat ympäristömääräykset ja toiminta-aikarajoitukset sekä lentokoneiden operointi niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin.
Kutsu Suomen Ilmailuliitto ry:n
vuosikokoukseen
Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 20. 2009 teemana oli terävöittää lajiryhmien toimintaa. Tämä työ on kesken ja jatkuu tänäkin vuonna.
Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT)
Näkyvin saavutus on kenties jokavuotinen Rakentajien ja Lentäjien Talvipäivät, minkä käytännössä EUT on järjestänyt jo ties kuinka pitkään. Hyvällä suunnittelulla tehostetaan toimintaa ja suunnitelluilla asioilla on "paha" tapa toteutua. Myös osallistuminen SIL:n 90-vuotisnäytökseen (Helsinki International Airshow) toi näkyvyyttä lajille pääkaupunkiseudulla.
Puheenjohtaja Jari Pakkanen, jäsenet Sakari Pyörre, VisaMatti Leinikki, Mika Mutru, Antti Koskiniemi ja Jukka Helminen.
Kokouspäivän ohjelma
klo 11.00 14.00 Valtakirjojen tarkistus klo 11.30 13.00 Paneelikeskustelu, SIL tänään huomenna klo 13.00 14.00 Lounastauko Ruokailumahdollisuus kahviossa Mahdollisuus tutustua Ilmailumuseoon klo 14.00 15.30 Vuosikokous Kokouksen avaus ja katsaus toimintavuoteen Käsitellään kokousasiat (katso yllä)
Menestyvä kansainvälinen
kilpailutoiminta on lähes kaikkien harrastuslajien jatkuvuuden ja kehityksen avaintekijä
Joka vuosi uusia oppilaita tulee mukaan joukkoomme. Experimental-ilmailun ja -rakentelun tulevaisuus on myös vakaalla pohjalla. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. Joukkueen valinta suoritetaan PT:n kokouksessa 16.3.2010. manlaajuisestikin aiheuttaa paljon työtä. Jury (3 kpl) valitaan briefingin yhteydessä. Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön Hallitus
la on aito halu työskennellä lajin harrastusedellytysten parantamiseksi.
Lisää innokkaita tekijöitä, joil-
Liidinlajeilla on käytettävisPuheenjohtaja Kalle S. Päätökset tuista tehdään tukisäätiön varsinaisessa kokouksessa 14.4.2010. Vapaamuotoiset tukihakemukset osoitetaan Ilmailuliiton tukisäätiön hallitukselle, käytännössä sihteeri Kai Mönkköselle Suomen Ilmailuliiton osoitteeseen, Helsinki-Malmin lentoasema, rak 15, 00700 HELSINKI tai sähköpostilla monkkonen@ilmailuliitto.fi, viimeistään torstaina 25. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi. Onneksi ilmapallot itsessään ovat yksi näkyvimmistä ilma-aluksista, joten pieni määrä palloja pystyy herättämään huomiota laajalti.
Liidintoimintaa koskevien vi-
ranomaismääräysten valmistelu ja voimaanastumisen viivästykset.
SUOMEN ILMAILULIITON TUKISÄÄTIÖN APURAHAT KEVÄÄLLÄ 2010 Säätiö haluaa erityisesti kiinnittää huomiota harrasteen tulevaisuuden perusteisiin, niihin, joiden varassa harrasteemme tulee kestämään, vahvistumaan ja ennen kaikkea uudistumaan. Kilpailumaksu; ennakkoilmoittautuneet 50 euroa, jälki-ilmoittautumiset 60 euroa. Jäsenistöltä, etenkin jäsenkerhoilta, odotetaan nyt uusia luovia kehityshankkeita, joiden tavoitteena on muokata ilmailusta tulevaisuuden haluttu ja viihdyttävä kokonaisvaltainen harraste, ellei suorastaan elämäntyyli, joka tarjoaa riittävästi haasteita ja upeita elämyksiä. Kilpailumaksu ennakkoilmoittautuneet 40 euroa, jälki-ilmoittautumiset 60 euroa. Myös yhä kiristyvä EASA-sääntely tyyppihyväksytyn ilmailun puolella on lisännyt kiinnostusta experimental- ja ultrakevytilmailua kohtaan.
Ilmapallotoimikunta (IT)
oli, kuten aikaisempinakin vuosina, kouluttajapula. F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAIsääntöjä. Myös kisanäkyvyys meillä ja maailmalla on lajin kokoon nähden ollut hyvä. Norri, jäsenet Karoliina Turppo, Jukka Juvankoski, Toni Mäkelä, Toni Rosendahl, Ville Räikkönen, Rami Saikkonen, Jari Takanen ja Pekka Vartia.
Merkittävä osavoitto byrokraF3B SM-OSAKILPAILU (1/3)
sään ilmailulajeista suurin kasvupotentiaali. Se on tuonut runsaasti medianäkyvyyttä ja positiivista ilmettä lajille. Tämä vaatii oma-aloitteisuutta ja kiinnostusta yhteisen asian ajamiseksi. 0500 496 537 tai e-mail: kaj.lindqvist@ lagerholm.fi. Loviisassa (Ruotsinpyhtäällä). liittyen pysyä kärryillä ja reagoida oikea-aikaisesti ja oikeaa reittiä oikeaan paikkaan, jotta harrastajien ääni näkyisi myös meidän asioista päättävien virkamiesten pöydillä niin kotimaassa kuin vaikkapa Brysselissä.
SIL:n hallituksen suunnalta siitä, mitä toivotaan. mennessä joko www.f3b.de tai erkki.arima (at) jippii.fi. Ilmoitathan kiinnostuksesi 14.3.2010 mennessä sähköisesti osoitteella suksi@ilmailuliitto.fi tai kirjeitse osoitteella Suomen Ilmailuliitto ry, Jorma Sucksdorff, Malmin lentoasema 00700 Helsinki.
38 ILMAILU
2/2010. Kilpailu alkaa kello 9.00. Myös väen pitäminen lajin harrastamisessa on ollut haastavaa. Pallo-OPS tuli myös ulos ja olemme tyytyväisiä sen sisältöön. Toimikunnan tarve fyysisiin kokouksiin on nyt pysyvällä lasku-uralla.
Saimme kokonaisen kunnan, Mäntsälän, nimeämään itsensä Suomen kuumailmapallokunnaksi. Olemme hyviä sopeutumaan erilaisiin vaatimuksiin. Joissain tilanteissa olisi hyvä kumminkin saada kenties enemmän ohjeistusta
Puheenjohtaja Esa Pakarinen, jäsenet Olli Luoma, Jukka Kujala, Markku Sipinen ja Vesa Lensu.
Raha on tietyllä tavalla asia, josta on aina pulaa. Tällä hetkellä voimassa on 57 lupakirjaa.
Kenties edunvalvontaan Ultrakevytilmailun tulevai-
Innokkaita ja näkemyksiä
omaavia harrastajia, jotka ovat halukkaita omalla ajallaan ajamaan kaikkien lajin harrastajien etuja. Tänä vuonna näkyvyytemme tulee olemaan hyvä, sillä tapahtumia riittää. F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Suurin haaste viime vuonna
Lajin tulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka olemmekin pieni harrastajajoukko. Säätiön tarkoituksena on ilmailun edistäminen, johon harrasteen kehittäminen ja uudistaminen ihmisen tarpeista lähtien ehdottomasti kuuluu. Ilmoittautumiset 3.5. suus näyttää hyvältä. Myös tekijöitä tarvittaisiin lisää, eikä olisi pahitteeksi, vaikka saisimme nuorta verta joukkoomme.
Liidintoimikunta (LiT)
tian vastaisessa sodassa. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. maaliskuuta klo 16.00. Toimikunta itse määrittelee hyvin pitkälle omat toimintatapansa. Jury (3 kpl) valitaan briefingin yhteydessä. Loviisan Ilmailijat ry Lovisa Flygare rf
Suomen Ilmailuliitto ry:n purjelentotoimikunta julistaa haettaviksi: PURJELENNON MAAJOUKKUEPAIKAT EM-KISOIHIN 2011 AVOIMESSA-, MAAILMANJA 20M KAKSIPAIKKAISLUOKASSA Vuoden 2011 EM-kilpailujen pitopaikat varmistuvat 6.3.2010 mennessä. Lajin harrastajamäärä ja konemäärä kasvavat koko ajan. Vaikka laji on harvojen harrastus, on siinä oma viehätyksensä lajin parissa puuhasteleville. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Ukkoutuminen vaivaa meitä samoin kuin muitakin ilmailulajeja. Loviisan Ilmailijat ry Lovisa Flygare rf
29.5 30.5.2010. Kilpailu alkaa kello 10.00. Loviisassa (Ruotsinpyhtäällä). Yhteistyö Mäntsälän kanssa jatkuu. Uhkana on kumminkin, että viranomaismääräysten tiukentamisella vähennetään lajin kiinnostavuutta niiden kohdalla, jotka ovat nähneet tämän lajin etuna tietyn vapauden ja omatoimisuuden mahdollisuuden. On hyvin paljon kiinni nykyisistä liitäjistä kuinka se potentiaali saadaan käyttöön. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi. Viemällä määrätietoisesti loppuun nyt aloitetut lajien markkinoimistoimenpiteet, ensimmäiset merkittävät tulokset ovat näkyvissä jo muutaman vuoden sisällä.
F3B SM-OSAKILPAILU (2/3) 21.8 22.8.2010. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Ilmoittautumiset 15.8
Liettuan purjekonetuotannon ylläpitämisen lisäksi tarkoitus on kehittää laatua ja toimituksia ja pitää hinnat erittäin kilpailukykyisinä. Onhan se ensin huollettava ja huolto-ohjelmakin tehtävä. Varustukseen on tulossa moderni radio ja flarm. No, kohti kelejä sitten. Siitähän voi helposti jatkaa muihin puukoneisiin suoraan museokoneharrastuksen pariin. Silti se tuntui jo silloin lähes historialliselta laitteelta. Asialla olivat Ilmasotakoulun Lentokerhon Ville Sulkakoski,
taa tämä kone täysipainoisen kilpailemisen aina ylimmässä kansainvälisessä luokassa. Termikas tunnetaan Suomessakin muun muassa lentokoneiden ja lentomoottorien
huoltajana ja korjaajana. Nopeuksien ja korkeuksien seuranta, su-
on asustellut viime vuodet Räyskälässä ja lentänyt lähinnä vain Jämin puukonekisoissa. PAAVO KOPONEN
ILMAILU 39. Kohti stratosfääriä siis, oi arvoisa Katafalkki, alias Perspalkki tai lyhemmin Perkku. Koneenhan hankki tehtaalta uutena vuonna 1958 Joensuun Ilmailukerho.
Bergfalken koslat ja mittaristoa silloin joskus ennen. Asiasta keskustellessa palstahenkilö laski heti yhteen 1 + 1 eli kevyt isosiipinen Bergfalke ja Kiteen pitkä vintturinaru. Toiveissa onkin saada kone myös Suomen MM-maajoukkueen käyttöön kesän Jämin kilpailuihin. Nyt muoviaikana 25-vuotias ASK 21 on sekä tyyppinä että yksilönä täysin kurantti koulukone. Siinä historian murrosvaiheessa, jossa kerhoissa siirryttiin lasikuituisiin yksipaikkaisiin tämä saattoi olla jopa ongelma.
Mutta entäs tämä vintage-vil-
litys nyt. Värinä tuli puhtaasti radioaaltoja pitkin. Kilpataitolentäjä Matti Peura se siellä innosta täristen tekstiviestiä laittoi, että nytpä tulee Suomeen SZD-59 Acro. Kohta on maaliskuu ja silloin termiikki jo heräilee. Onhan kalusto huollettuna. Tämä verraton koneyksilöhän
2/2010
lentämään vuonna 1970 ja opettanut ensimmäiset oppilaansakin. Nyt Saku ihan tosissaan aprikoi, että mainiota konetta voisi käyttää aivan totiseen koulutukseen Räyskälässä ja muuallakin. Valmistaja on nyt nimeltään UAB Sportine Aviacija ir Ko ja sen pääomistaja on UAB Termikas. Sopiva käytetty koneyksilö löytyi Hollannista. Rakenteiden, kokoonpanon ja materiaalien parantamisen lisäksi tarjolle tulee semmoistakin hyödyllistä kuin nahkaverhoilua kahvoihin ja lampaan turkkia penkkiin ja niskatukeen. Lienee se OH-1000:kin jo varattu. Vaikka Suomessa olikin unlimited-kelpuutettu purtsikka ennestään (Pilatus), nyt maahan saapunut kone edustaa uutta sukupolvea ja on osaltaan merkittävä virstapylväs taitolennossa. Suoraan puukoneluokkaan!
L
entokoulutuksessa on hyvänä tapana, että oppilaan ensimmäinen yksipaikkainen konetyyppi on ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltainen kaksipaikkaisen peruskoulukoneen kanssa. Joillekin uusille hankinnoille nekin ovat menossa. Tehdas on hankkimassa EASA:n ja CAA:n hyväksyntää sekä tyyppihyväksyntää LAK17B- ja LAK-20-koneille. Tässä yhtenä päivän se kapula kuitenkin tärisi ja hyppi vimmatusti. No, perästä kuulunee.
Purjelentokonemerkki LAK on
saanut siipiensä alle lisää ilmaa, kirjoitti puolestaan Jorma Laine Räyskälästä. Seuraavatkin portaat pidetään mahdollisimman matalina. Uusia LAK-koneita suunnitellaan, mutta nykyistenkin tuotetukea ja kehittämistä jatketaan asiakkailta saadun palautteen pohjalta. No, onhan Old Timer -porukoilla myös Schleicher K-2 ja kai joku lähes moderni K-7:kin. Vanhin Suomen rekisterissä vielä oleva purjelentokone, tai liitokone, on Karhulan Ilmailukerhon PIK-7 Harakka III. Klo 06.55 rullasi laivasta Suomeen uusi tulokas SZD-59 Acro rekisteriltään D-6196. Sittemmin mittaristoa on modernisoitu.
Värinähälytys on tuskin kos-
kaan päällä palstahenkilön viestikapulassa, jos edes koko kapula. No, siitä, kun on itse opetellut juuri tuolla koneyksilöllä
Kimmo Jokela ja Juhani Lausi, sekä Matti tietysti. Niin se sitten tulikin. Mikä mahtaneekaan tulla edellä mainitun Acron tunnukseksi, mutta Hyvinkään Ilmailukerholle rekisteröity Astir CS on jo tunnukseltaan OH-992. Kun kone saapui uuteen kotiinsa ja Matti sai hengityksen tasaantumaan, hän kirjoitti näin: Sunnuntaina 10.1.2010 siirryttiin sitten uuteen aikaan. Mutta rekisteristä puuttuu välistä myös loppupään numeroita. Kuinka siirtyä esimerkiksi 35:1 nopeudella 100 km/h liitävästä koulukoneesta 25:1 nopeudella 70 km/h leijailevaan vuosikertakoneeseen. Suomen Urheiluilmailuopiston kunnianarvoisa rehtori Sakari Kuosmanen osti sen poikansa Samun kanssa ja uumoilee jo varovasti koneen käyttöä retrohenkisillä purjelentokursseilla. Vaikkei kone kompromissiratkaisuna arvostelussa olekaan samalla viivalla Foxin ja Swiftin kanssa, mahdollis-
Suomen elämänsä Joensuussa aloittanut ja monen mutkan kautta Räyskälään päätynyt Bergfalke on astumassa taas riviin.
hinat ja vihellykset, lentoasennon muutokset eri nopeuksilla, tuulen vaikutus, kaikki ovat eri suuruusluokkaa. Kaipa se kehitys on kehittynyt. Muut omistajat ovat tehtaan johtoa ja itsekin purjelentäjiä. Mistäkö palstahenkilö nämä intiimit hellittelynimet tietää. Nelinumeroisiin rekisteritunnuksiin päästäneen ihan kohta Suomen maassa. Iältään uusin 1.1.2010 päivätyssä rekisterissä oli puolestaan Espoon Ilmailukerhon ASW 27-18, OH988, joka on valmistettu viime vuonna. Onhan se muuten hauska asia, että kun palstahenkilö lenteli kurssia Bergfalkella 1970-luvulla, konetyyppi oli 20-vuotias ja koneyksilö alle 15-vuotias. Ehkäpä pelastajaksi tulee vanha kunnon Bergfalke II/55, OH-183, alun perin OH-KBF
Näiden koneiden suurin ongelma oli kuitenkin niiden huono sopivuus kuljetuskoneeksi. Laajamittaiset maahanlaskuoperaatiot tulivat myös mukaan kuvaan sodan aikana. USA:ssa ryhdyttiin tutkimaan jo 1930- ja 1940-luvun vaihteessa pelkästään rahdin kuljetukseen soveltuvan kuljetuskoneen suunnittelua.
USAAF julkisti uuden kuljetus-
lentokoneen vaatimukset 1941. Materiaalien ja joukkojen liikkuvuudesta tuli tärkeä osa armeijoiden arkea. Tyypit olivat alun perin matkustajakoneita, joiden kuormauksessa ei ollut huomioitu rahtikoneen vaatimuksia. Unohtamatta niiden roolia siviilikäytössä.
las C-47 (DC-3:n sotilasversio). TeksTI JUhA kLeMeTTInen kUvAT AnTTI hyvärInen
Fairchild C-82 Packet ja C-119 Flying Boxcar
C-119F:n nokka ja rungon päällä suihkumoottori.
rahtijuhdat
K
C-82 ja sen jatkokehitelmä C-119 olivat ensimmäisiä todellisia sotilaskuljetuskoneita. C-82 ei ehtinyt mukaan toisen maailmansodan taisteluihin, mutta koneilla oli merkittävä rooli myöhemmissä konflikteissa. Toisen maailmansodan merkittävimpiä kuljetuslentokoneita olivat ehdottomasti saksalaisten Junkers Ju-52 ja USA:n Doug40 ILMAILU
Sotataivaan
via, rahtiovien sijaitessa korkealla maan pinnasta koneen kyljessä ja rahtitilan lattian viettäessä jyrkästi ylöspäin. Kannuspyörällisinä ne olivat vaikeasti kuormattauljetuslentokoneet saivat uuden ja merkittävän roolin toisen maailmansodan aikana. Lentokonevalmistaja Fairchild
2/2010. C-47-koneiden lisäksi amerikkalaiset käyttivät mm. ennen sotaa matkustajakoneeksi suunniteltua C-46-tyyppiä
Uusi konetyyppi sai tunnuksen
XC-82. XC-82 lensi ensilentonsa 10.9.1944 tehtaan kotikentältä
Alusta alkaen kuljetuskoneeksi suunnitellun C-82:n pyrstö on puomityyppinen. Se oli varustettu kahdella Pratt & Whitney R-2800tähtimoottorilla. Samaan aikaan tilausmäärää lisättiin rajusti. Samalla peruttiin toinen lentävä prototyyppi.
Packet-nimen marraskuussa
1944 saanut C-82 oli siihen mennessä suurin Fairchildin valmis-
tama lentokone. Tilaaja kuitenkin muutti vaatimuksia vuoden 1942 lopulla, ja suunnittelupöydälle otettiin kokometallinen Fairchild Model 78. Sen ansiosta rungon takaosaan mahtuivat isot rahtiovet. Fairchild sai elokuussa 1942 yhden koekoneen ja kahden lentävän prototyypin tilauksen. Kokometallisessa koneessa oli nokkapyörällinen laskuteline. Kone on esillä synnyinsijoillaan Hagerstown Aviation museumissa.
Tämä koneyksilö teki pitkän päivätyön aluksi USAF:n riveissä ja sen jälkeen lentoyhtiö TWA:n lentävänä korjaamona Euroopassa.
Hagerstownin C-82:n ohjaamo.
suunnitteli siltä pohjalta kokopuisen kuljetuskoneen, jonka malli valmistui 1942. Ohjaamo oli nostettu osittain rahtitilan päälle. Ensimmäinen C-82A-tuotankone lensi maaliskuun lopulla 1945. Samasta USAAF:n tilauksesta kilpailivat myös Budd RB-1, Curtiss-Wright YC-76 ja Waco YC-62. USA suunnitteli maihinnousua Japaniin vuoden 1945 lopulla, ja kuljetuskoneita tarvittiin kipeästi maihinnousun materiaalikuljetuksiin ja maahanlaskuoperaatioihin. Rungon päällä on Fairchild J-44 -suihkumoottori.
Hagerstownista. TEKSTI JA KUVAT ollI lUomA??????
C-82 Packet Hagerstownissa. Atomipommin käyttö teki maihinnousun Japanin kotisaarille tarpeettomaksi. Sodan päättymiHagerstow Aviation museumissa on myös Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien C-119G
2/2010
ILMAILU 41. Näistä kilpailijoista RB-1-koneita valmistettiin vain 17, puisia C-76-koneita 25 ja XC-62 jäi piirustuspöydälle. Koneen pyrstö oli puomityyppinen, rungon takaosa aukesi kaksiosaisena rahtiovena. Ensimmäisen prototyypin valmistumiseen meni pari vuotta. Koelentotuloksen olivat lupaavia, ja Fairchild sai jo 28.9.1944 sadan C-82A-koneen tilauksen. Tämä yhdessä vaakasuorassa olevan rahtitilan kanssa tekivät koneen kuormauksesta erittäin helpon, verrattuna aikaisempiin kuljetuskoneisiin
Koneiden laajamittaisen käytön alettua esiin alkoi tulla vikoja ja puutteita, jotka olivat pitkälti seurausta kiireellä sota-aikana tehdystä kehitystyöstä. Vertaa kuvaa C-82:n ohjaamoon, näkyvyys ulkomaailmaan on täysin eri luokkaa (alla vas.).
nen leikkasi myös C-82A-tilauksia. Lopulta vain alkuperäinen tilaus, joka oli nostettu 200 koneeseen, toimitettiin tilaajalle.
Vuodesta 1946 alkaen C-82Akoneita sijoitettiin mm. Perärungon puomirakenteissa oli rakennevikoja, ja muita pieniä teknisiä ongelmia raportoitiin. Lentäjät valittivat huonoa näkyvyyttä ohjaamosta, erityisesti laskeuduttaessa. C-82-koneet oli varustettu luotettavilla Pratt & Whitney R-2800 -moottoreilla. C-119G:n ohjaamo. Mutta pahin puute oli koneen alitehoisuus. C-119-koneissa ohjaamo siirrettiin pois rahtitilan yläpuolelta ja sitä tuotiin eteenpäin. Tactical Air Commandin (TAC) riveihin Eurooppaan, Military Air Transport Service (MATS) laivueisiin ja Strategic Air Command (SAC) käytti myös koneita. Kahdella Pratt & Whitney R-2800 -moottorilla varustettu C-82A ei yksimoottoritilanteessa täydellä kuormalla pystynyt säilyttämään lentokorkeuttaan. Näin saatiin parempi näkyvyys ohjaajille ja enemmän rahtitilaa (vas.). Tyypin jatkokehittelyl42 ILMAILU 2/2010. Kone oli alitehoinen ja vaativa lennettävä yksimoottoritilanteessa (yllä vas.)
C-119-koneet olivat merkittävässä roolissa Korean sodassa.
le oli selvästi olemassa tarve ja työhön ryhdyttiin vuoden 1946 lopulla. Ohjaamoa siirrettiin eteenpäin ja laskettiin alaspäin. YK hyväksyi päätöslauselman Etelä-Korean tukemisesta. Muutokset olivat niin merkittäviä, että USAF antoi koneen uuden nimen XC-119. Uuden version kehitystyön ollessa
2/2010
C-119F Alaskassa vuonna 2003.
vielä pahasti kesken USAF tilasi vielä 20 C-82A-konetta. C-82:n rahtitila katsottuna takaa eteenpäin (yllä vas.). Ensimmäinen tilaus oli 55 C-119B-konetta.
Korea oli jakautunut kah-
tia pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Koelennoilla ilmeni vakavuusongelmia. Viimeinen niistä toimitettiin 1948. Uudessa paikassa ohjaamo ei enää sijainnut rahtitilan päällä, mikä teki näkyvyyden ohjaamosta paremmaksi. Se lensi ensimmäistä kertaa joulukuun puolivälissä 1947. XC-82B-tyyppimerkinnän saaneeseen koneeseen asennettiin voimakkaammat Pratt & Whitney R-4360 Wasp Major -moottorit. Samalla koko eturunko suunniteltiin uudelleen. Moottori tuotti noin 2600 hv. C-82A-koneet eivät osallisILMAILU 43. Yksi C-82A-kone otettiin 1947 valmistuslinjalta modifikaatioita varten. Tilanne kärjistyi sodaksi vuonna 1950, kun Pohjois-Korean joukot hyök-
käsivät Etelä-Koreaan. Pääosa YK:n lipun alla taistelleista joukosta lähti USA:sta ja Britanniasta. Pohjois- ja Etelä-Korea katsoivat kumpikin hallitsevansa koko Koreaa. Samalla rahtitilan kokoa pystyttiin kasvattamaan. Ohjaamoon vievät tikkaat ovat rahtitilan vasemmalla seinällä.
C-119G:n rahtitila päättyy isoihin taaksepäin avautuviin rahtioviin.
C-119G:n ohjaamon takaosa.
Naamiomaalattu C-119G Soulissa War Memorial -museossa. Ensimmäiset C-119B-tuotantokoneet toimitettiin joulukuussa 1949
Joulukuussa 1952 lensi ensimmäisen kerran C-119F. Monet C-119 koneista päätyivät lopulta
2/2010. C-119 pystyi kuljettamaan 46 laskuvarjosotilasta. C-119C oli tuotannossa vuoteen 1955. Uudemmat kuljetuskonetyypit C-123 ja C-130 Hercules alkoivat vähitellen korvata sitä ensilinjan kuljetuskoneena. C-119-koneet osallistuivat Vietnamin konfliktiin ensimmäistä kertaa 1953, kun USA lainasi koneita Ranskalle, joka kävi sotaa Vietnamissa. Operaatioon osallistui yli sata C-119- ja C-47-konetta. Samalla nokkateline muuttui kaksipyöräiseksi. AC-119K-koneisiin (C119K) oli lisätty siipien alle General Electric J85 -suihkumoottorit. jeeppejä, tykkejä ja muuta kalustoa. Viimeinen sarjatuotantoversio oli C-119G. Ensimmäiset C-130-koneet oli muutettu vuonna 1967 AC-130 Gunship-koneiksi. Dover Air Force Basessa näytteillä oleva C-119G.
Myös USA:n laivasto hankkia C-119 koneita. C-119 ei kuitenkaan ollut vielä valmis museoon. Monet maat käyttivät C119-kalustoa vielä 1970-luvulla. Version tuotantokoneisiin tuli moottoreiksi Wright R-3350 -tähtimoottorit. Yksi iso käyttäjä oli U.S. 20 mm Vulcan M61 -tykkejä ja GAU 2/A -miniguneja. C82:n merkittävin sotilasoperaatio oli Berliinin ilmasilta, jossa lensi viisi C-82A:ta 1948-1949. C-119-koneet osallistui44 ILMAILU
vat kuljetus- ja pudotustehtäviin koko Korean sodan ajan. Koneet oli siirretty vähitellen toisen linjan tehtäviin C-119-koneiden tullessa käyttöön. USAF poisti ne käytöstä 1973 ja Air National Guard kaksi vuotta myöhemmin. Näihin lentäviin aselavetteihin asennettiin suuri määrä tulivoimaisia aseita. Korea oli ehdottomasti C-119-kaluston tähtihetki, tämän sodan aikana taktisesta kuljetuslentokoneesta tuli erottamaton osa modernia armeijaa.
Kehitys kulki myös eteenpäin.
1950-luvun alussa tuotantoon tuli C-119C. Ranskalaisilla tunnuksilla amerikkalaisilla miehistöillä lentäneet koneet olivat merkittävässä roolissa Dien Bien Phun taisteluissa. Myöhemmin Fairchildilta tilattiin vielä 26 C-119Gkoneen muutostyöt AC-119Kkoneiksi. Tämän version pyrstöpuomeja vahvistettiin käytössä saatujen kokemusten perusteella ja pyrstöön lisättiin evät. Belgia, Brasilia, Espanja, Italia, Kanada, Norja, Ranska ja Taiwan. Paljon koneita siirtyi siviilikäyttäjille. Tukikohdan huoltaminen ei kuitenkaan onnistunut, ja Ranska koki kirvelevän tappion Vietnamissa. Sodan pilvien liukuessa Korean ylle oli C-119 tullut juuri laivuekäyttöön. Näiden AC-119-koneiden asevalikoimaan kuului mm. Forest Service, joka käytti koneita palopommittajina metsäpalojen sammutuksessa vuoteen 1987. Näillä eväillä pääsikin sitten helposti levittämään demokratian ilosanomaan Vietnamin viidakoihin.
1970-luvulle tultaessa alkoi-
vat C-119-koneet olla jo vanhentuneita. C-119Fversiota valmistettiin yli 200. R4Q-1-koneita (C-119C) valmistettiin 39 ja R4Q-2-koneita (C-119F) 58. C-119:n ensimmäinen taistelutehtävä oli pudottaa laskuvarjojoukkoja ja tarvikkeita Pjongjangin pohjoispuolelle. C-119 oli myös vientituote. Vuonna 1968 muunnettiin 26 C-119G-konetta AC-119G-aselaveteiksi. Yhteensä C-119-versioita rullasi ulos tehtaiden tuotantolinjoilta 1949-1955 yli 1100.
Mid Atlantic Air Museumissa entisöitävänä oleva C-119F.
Vietnam kehittyi lopullises-
tuneet enää Korean sotaan. C-199-koneet kuljettivat mm. USA:n ulkopuolisia käyttäjiä olivat mm. Joukkojen lisäksi samassa operaatiossa pudotettiin ensimmäistä kertaa raskasta kalustoa laskuvarjoilla. Moottoreina säilyvät R3350:t, mutta potkurit vaihtuivat Hamiltoneista Aeroproductsin nelilapaisiin.
ti kriisipesäkkeeksi 1950-luvun aikana. C-82 ei ehtinyt mukaan toiseen maailmansotaan ja oli poistuva tyyppi Korean sodan alkaessa. USA:n sekaannuttua Vietnamin sotaan palvelivat C-119koneet jälleen tutuissa kuljetusja pudotustehtävissä. C-130-koneita ei kuitenkaan ollut käytettävissä riittävästi sekä kuljetus- ja gunship-tehtäviin.
Korvaavaksi konetyypiksi valittiin C-119. Viimeinen kone poistettiin aktiivikäytöstä 1954
Elokuvan teossa käytettiin kolmea siviiliin myytyä C-82-konetta ja yhtä C-119-konetta. Lento oli viimeinen C-82lento maailmassa.
Myös lentoyhtiö United käytti yhtä C-82-konetta lentävänä postitoimistona 1946, mutta postin lajittelu lennon aikana ei ollut kannattavaa, ja kone poistettiin pian käytöstä.
Elokuvatähtenäkin C-82- ja C-119 koneet ehtivät esiintyä. Niinpä kone kävi tarpeettomaksi ja se myytiin vuonna 1973. JetPacket-muutoksia tehtiin useisiin C-82- ja C-119-koneisiin. Se pystyi kuljettamaan jopa Boeing 747:n JT9-moottorin. Kone operoi Pariisista käsin
2/2010
C-119F Alaskassa vuonna 2003. Elokuvasta tehtiin vuonna 2004 uusi versio. Tällä hetkellä tämä elokuvakone ja Alaskassa olevat kaksi C-119-konetta ovat viimeiset lentokuntoiset yksilöt.
ILMAILU 45. Kun moottori ei ole käytössä, ilmanottokanava on suljettu luukuilla.
1980-luvulla Alaskaan lentämään rahtilentoja. Ehkä tunnetuin näistä siviiliin myydyistä C-82-koneista on N2047A. Tärkein muutos oli StewardDavis Jet-Packet -muutostyö, jossa asennettiin Fairchild J-44- tai Westinghouse J34 -suihkumoottori koneen rungon päälle. Vauhdikkaat nokkamaalaukset eivät ole vain taistelukoneiden etuoikeus. Kone päätyi lopulta 2000-luvulla synninpaikoilleen Hagerstowniin, missä Fairchildin tehdas sijaitsi. Tässä mallia Alaskasta C-119G:n nokasta.
J-44-suihkumoottori C-119F:n rungon päällä. Myös C-82-koneita päätyi siviilikäyttöön. Se päätyi 1956 Eurooppaan ja lentoyhtiö TWA:n omistukseen. Kone lennettiin sinne 2006. Suihkumoottoreiden luotettavuus oli kuitenkin eri luokkaa kuin isojen tähtimoottoreiden. Rungon päällä Fairchild J-44 -suihkumoottori.
ympäri Eurooppaa kuljettaen varaosia ja varamoottoreita TWA:n koneisiin. Elokuva kertoo rahtikoneesta, joka tekee pakkolaskun Saharan autiomaahan.
Miehistö rakentaa vaurioituneen koneen osista uuden lentokoneen, jolla pelastaudutaan aavikolta sivistyksen pariin. Tällä hetkellä Alaskassa on jäljellä kaksi periaatteessa lentokuntoista C-119-konetta. Mäntämoottoreiden kanssa se mahdollisti entistä raskaampien kuormien kuljettamisen. TWA muutti koneen lentäväksi korjaamoksi. Kun USAF poisti koneita käytöstä 1950-luvun puolivälissä, lentoyhtiöt ostivat koneita ja muuttivat niitä siviilimääräyksien mukaisiksi. Vuonna 1965 valmistui Elleston Trevorin kirjaan pohjautuva elokuva The Flight of the Phoenix (Aavikkolento). Sen kuvauksissa lensi yksi C-119-kone
Salpauslento vastasikin parin päivän sisällä
ja sain tietää, että seuraava kurssi alkaa lokakuun 15. Rupesin jo hyvissä ajoin kartoittamaan mahdollisuuksia suorittaa lennonopettajakurssi. Hänhän vastasi myöntävästi ja niin rupesimme ottamaan asioista enemmän selvää. Hinnan jätän nyt mainitsematta, sitä voi jokainen kysyä itse. Huomasin kuitenkin, että PPL-lupakirja on toivottoman kallis verrattuna ultrapahviin, ja niin päädyinkin ultrakurssille. Koulun jälkeen yleinen taloustilanne oli kuitenkin se, että töitä ei sitten lentoyhtiöiltä saanut, jo-
ten tuli toisaalta loistava ja ainutkertainen mahdollisuus suorittaa tuo kaivattu ja haaveiltu opettajakelpuutus. No, kun taasen eräänä iltana saavuin Poriin uutta viikkoa varten, rupesin googlettamaan flight instructor course spain jne. Onneksi sitten eräänä päivänä puhuin asiasta serkkuni kanssa, ja hän sanoi
kuulleensa, että Espanjassa on halpoja kursseja. Tiesin jo silloin, että joskus haluaisin olla lennonopettaja. Tämä juttu käsittelee erästä vaihtoehtoa hankkia lennonopettajakelpuutus. Aluksi jotkut lähinnä luulivat, että taas häsään omiani, eikä heitä kiinnostanut. Noin kuukauden ajan otin yhteyttä välillä Ilmailuhallintoon, espanjalaiseen kouluun ja edes takaisin. PPL-lupakirjan suoritin viimein 2007 Salpauslennolla ja loput lisenssit Suomen Ilmailuopistossa vuosina 2007 2009. Silmiini osui muutamia lentokouluja, joihin sitten rohkeasti otin taas yhteyttä. Ensimmäiseksi mieleeni tuli heti kaksi kotimaista vaihtoehtoa: Salpauslento ja Patria. Patria ei tähän päivään mennessä ole vastannut kyselyyni.
Oli siis aika selvää, että vaih-
toehto tulisi olemaan Salpauslento, mutta hintalappu kurssipaketin kyljessä meinasi vesittää koko suunnitelman. Silloin elettiin heinäkuuta 2009. Siispä lähetin kyselyn sähköpostilla molemmille. Antti Kääriäinen kertoo, kuinka valmistui lennonopettajaksi Espanjassa.
A
loitin lentämisen vuonna 2005. Koulu nimeltä Aerofan vastasi, lähetti hinnaston, kurssiesitteen ja esitteen majoituksista. Kun luin hinnastoa, en voinut uskoa silmiäni; hinta oli lähes kolmannes siitä, mitä se täällä Suomessa olisi ollut (myöhemmin tässä jutussa selviää, miksi se uskoakseni oli niin paljon halvempi) ja kestokin vain neljä viikkoa! Kysyin kämppikseltäni Pekalta, kiinnostaisiko häntä lähteä mukaan opettajakurssille Espanjaan. Kun heille kuitenkin alkoi selvitä, että tosissanihan minä sin2/2010
46 ILMAILU. TEKSTI ANTTI KÄÄRIÄINEN KUVAT PEKKA KAUPPINEN
Lennonopettajaksi Espanjassa
Lentoonlähtö Casarubioksen korpikentältä.
SE HALVEMPI VAIHTOEHTO
Oletko kenties joskus haaveillut lennonopettajan urasta, mutta esimerkiksi aika tai rahat eivät tunnu riittävän
Kaikkine veroineen Tampereelta Lontoon Stanstediin, siellä tuskainen kahILMAILU 47. Palaan siihenkin myöhemmin.
Neljän pojan opiskelijaboksin olohuone Espanjassa. Koska meitä oli neljä, kahden hengen Smart ei tullut kysymykseen. Ei hassumpaa.
ne Espanjaan olen lähdössä, alkoi kuulua varoittavia soraääniä: Eihän se koulutus siellä ole samanlaista kuin täällä. Välitin tämän tiedon Aerofanille ja eipä aikaakaan kun sain sieltä skannatun FTO-hyväksyntätodistuksen, josta saatoin todeta ainakin tämän asian olevan kunnossa. Meinasi tulla jopa enemmän väkeä, mutta kun olin jo järjestänyt majoituksen neljälle, totesin lopuille tarjokkaille, etten ole mikään matkanjärjestäjä ja hankkikoot itse omat asuntonsa. Seuraavaksi otin yhteyttä Accommodation
Manageriin, Frank Leoniin, joka on britti, mutta asuu Madridissa. Ei se Espanjan pahvi ole yhtä hyvä kuin suomalainen. Ja niin sii-
Maksoimme jokainen 500 euron ilmoittautumismaksun, jonka saatuaan Aerofan lähetti meille itseopiskelumateriaalia, johon kehotettiin tutustumaan hyvin, sillä itse kurssi ei kestä kuin neljä viikkoa. Kysy siltä yhdeltä henkilöltä, se oli siellä koulussa, sillä kesti yli vuoden saada kelpuutus jne. Siihen heidän intonsa lopahti valmiiseen pöytään kun on aina helppo istua.
Varasin siis koko asunnon ja
Seurue lepää menomatkalla Lontoon lentokentällä. Kasassa oli näin seurue, auto ja asunto. nä lopuksi kävi, että Alex ja Mika uhrautuivat. Tässä vaiheessa maksoin auton luottokortilla ja sain tulostettavan kuitin. Espanjassa on vakuutusyhtiöillä sellainen sääntö, että jos kuljettaja on yli 25-vuotias, vakuutusmaksu on edullisempi. Materiaalit piti tulostaa itse ja viedä mukana, koska koululla ei jaeta mitään materiaaleja. Halpalentojen jatkoyhteydet ja vaihtoajat eivät nimittäin sovi kiireiselle matkustajalle.
saimme 10 % alennuksen. Näistä kannustavista sanoista huolimatta päätin jatkaa kohti päämäärääni, Espanjaa.
2/2010
Ilmailuhallinnon edustaja
suositteli ensimmäiseksi tarkastamaan, että koululla on FTOhyväksyntä ja että siinä mainitaan FI-koulutus. Meidän tapauksessamme säästö olin noin 500 euroa. Oli vuorossa vain siirtyminen paikalle. Koska Alex ja Mika olivat tässä mielessä junioreita, olisimme siis Pekan kanssa kuljettajia koko matkan ajan. Hintaa neljälle viikolle tuli 883,80 euroa, joka sisälsi kaskon. Frank oli neuvonut minulle Pepecar-nimisen firman, joka oli todella paljon halvempi kuin Hertz, Europcar tms. Meinasi kirjoittajalle käydä käpy autoa noudettaessa. Minulle se kävi sinänsä hyvin, sillä minun ja ystäväni lisäksi meillä oli 18 tulevaa työtöntä lentäjää, joilla varmasti saattaisi olla intoa lähteä Espanjaan. Hän ilmoitti hinnan ja kävi ilmi, että jos saisin kaksi kaveria lisää matkaan, saisimme 10 % alennuksen majoituksesta. Olin kuullut tarinoita siitä, miten Espanjassa ajetaan ja kasko tuntui järkevältä. Varasin siis toiseksi halvimman auton, Ford Fiestan. Neljäksi viikoksi asunnon hinnaksi tuli noin 900 euroa päätä kohti, mikä on ihan kohtuullinen ottaen huomioon asunnon koon, uima-altaan, tenniskentän ja sijainnin. Seuraavaksi tarvitsimme ajoneuvon. Selkeästi kohta, jossa on säästetty. Jos joskus löydätte itsenne Pepecarin vuokratoimistosta, lukekaa vuokrausehdot huolellisesti ennen kuin menette noutamaan autoa. Pikainen haku internetissä osoitti, että Ryanair oli edullisin vaihtoehto
Ei hääviä, sillä hintataso on kuitenkin sama kuin meillä. He perustivat Lahti-Vesivehmaan lentokentälle Blue Skies Aviation Oy -nimisen lentokoulun ja hankkivat koulutuskäyttöön Cessna C150 -koneen.
Ennen Espanjaan lähtöä Antti ja Pekka päättivät perustaa firman. Antin ja Pekan yrityksessä on heidän lisäkseen kaksi työntekijää. Edullinen, mutta ei mikään helppo vaihtoehto. Blue Skiesin PPL-kurssin hinta on 8 600 euroa. Niin ja muutamien espanjankielen sanojen osaaminen ei ainakaan vaikeuta asioita. Mielessä kävi myös yhdistyksen perustaminen, mutta ilmailuviranomainen suositteli yritystä. Näin ollen myös opettajista on ylitarjontaa. Lennonopettajan palkka olikin Espanjassa 36 euroa/ tunti. Olemme suunnittelemassa yhteistyötä myös Vääksyn ilmailulukion kanssa. Teemme tätä ammatiksemme ja asiakkaan aikataulujen mukaan. Oppilaamme voivat marssia suoraan lentokerhoihin, joissa kone on yleinen, Antti ja Pekka sanovat. Asiakaslähtöisyys on A ja O Antin ja Pekan yhtiössä. Lopulta todistukset tulivatkin postiluukusta ja kävin tulostamassa ilmailuhallinnon sivuilta hakemuksen FI(A) kelpuutusta varten. Kone on kuitenkin upeassa kunnossa ja sen moottorin tuntitilanne on hyvä. Elokuussa alkoi varmistua, että koulumme alkaa toimia. www.blueskies.fi MIKKO SOKERO
2/2010
50 ILMAILU. Jos hallitsee määräykset, hommat hoituvat, Kääriäinen vakuuttaa. Koulutussuunnitelman, -ohjeiden ja laatujärjestelmän laatiminen veivät oman aikansa. Hän lupasi laatia vastaavanlaisen. Olin ottanut yölentokoulutustodistukseni mukaan ja saamieni tietojen kanssa esitin ne Jamesille. Lisää oppilaita on tulossa.
Koneenhankintaprosessi alkoi syksyllä 2009. Kaiken kerrotun lisäksi sain pintaan kauniin rusketuksen, sain nauttia viisi viikkoa keskimäärin +26°C ilmoista ja sain kokemusta lentämisestä jossain muualla kuin Suomessa.
Espanjalaiskoulun kalustona oli pääasiassa C172-koneita.
Antti ja Pekka perustivat oman
lentokoulun
Osaksi kurssin halpuus ehkä selittyy opettajien palkoilla. Ensimmäinen PPL-kurssi alkoi tammikuun lopulla. Se vaatii sisua, pitkäjänteisyyttä ja kykyä ottaa itse asioista selvää. Paperityö ei pelota. Blue Skiesin antama koulutus tapahtuu Cessna C150 -koneella (D-EHBS), joka on vuosimallia 1967. Yhteensä siis 7 700 euroa, mikä on noin puolet siitä opettajakurssin hinnasta Suomessa. Hasta vuelo!
www.aerofanfto.com
Espanjassa kouluttautuneet lennonopettajat Antti Kääriäinen, 28, ja Pekka Kauppinen, 26, eivät jääneet manailemaan lentoliikenteen lamansekaista tilannetta, vaan ryhtyivät ilmailualan yrittäjiksi. Ei tule minkäänlaisia epäselvyyksiä. Viranomaisen kanssa asiointi sujui hyvin. Hintavertailua aloimme tehdä jo kesällä. Löysimme sitten juuri sopivan yksilön Saksasta. Eittämättä yhtiön perustaminen oli järkevä ratkaisu. Meille ilmoitettiin, että koulutustodistukset toimitetaan 14 päivän sisällä tarkastuslennosta. Ensimmäisen oppilaan oppilaslupakirja on kirjoitettu. Jos kiinnostuksesi heräsi tämän jutun perusteella, Espanja voi olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto suorittaa lennonopettajakelpuutus. Lisätyyppihyväksynnän saanti 150:een on helppoa. Koska maailma riutuu talouskurimuksen keskellä, Espanjassa on ylitarjontaa piloteista. Lopuksi vielä tarkistimme oman koulutuskirjanpitomme, että ne täsmäsivät lentopäiväkirjan kanssa ja että vaadittavat 30 lentotuntia olivat kasassa. Osien saatavuus, huoltovarmuus, varma ja helppo lennettävyys. Silloin alkoi tosi etsintä. Tarvitseehan Suomessakin elää kurssin ajan, jolle pitää laskea jokin hinta. Voimme tarjota PPL-koulutuksen kenelle tahansa, Kauppinen sanoo. Olimme siellä neljä tuntia ja lensimme Saksasta Suomeen vastaostetulla koneellamme. Koska pilotit eivät keksi, osaa tai halua muutakaan tehdä kuin lentää, he menevät opettajakurssille. Ruokiin ja muihin ostoksiin meni noin 500 euroa, tarkastuslentäjälle 200 euroa ja lentoihin 150 euroa. Näin olin siis saanut FI(A) restricted -kelpuutuksen seitsemän viikon kuluessa siitä, kun lähdin Suomesta, maksanut kurssista 5 550 euroa, majoituksesta noin 1 000 euroa ja autosta 300 euroa polttoaineineen. Voimme antaa koulutusta silloin, kun asiakas haluaa, eikä silloin, kun organisaatiolle sopii. Panin paperit postiin ja jo kahden viikon päästä postiluukustani sujahti postiennakkokirje ilmailuhallinnolta
Kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka osaavat ja haluavat matkailla ilman kalliita oheisohjelmia ja valmiiksi rakennettua viikko-ohjelmaa. huhtikuuta. Tyytyväiset matkustajat ovat myös kyselleet, voisiko Air Finlandin palvelu jatkua myös perillä kohteessa. Muut viisi omistajaa ovat yksityishenkilöitä.
Air Finlandin lomalennot lennetään omilla Boeing 757 -laajarunkokoneilla, joihin mahtuu reilut 200 matkustajaa.
Lentoyhtiö Air Finland on nyt myös uusi suomalainen matkanjärjestäjä. Yhtiö aloitti 21. Air Finland Holidays tavoittelee ensimmäisenä täytenä toimintavuotenaan noin 30 000 matkustajaa, mikä tarkoittaa suomalaisessa matkanjärjestäjäkentässä paikkaa kymmenen suurimman joukossa. Olemme lomamatkailun vankkoja asiantuntijoita jo entuudestaan, sanoo toimitusjohtaja Mika Helenius. tammikuuta Air Finland Holidays -nimellä valmismatkojen myynnin suomalaisten suosikkikohteisiin. Asiakkaat voivat ostaa huolella rakennetun matkapaketin yhtiön verkkokaupasta ja kautta Suomen toimivilta jälleenmyyjiltä.
U
usi suomalainen matkanjärjestäjä Air Finland Holidays myy valmismatkoja, joihin kuuluvat lennot yhtiön omilla koneilla, lentokenttäkuljetukset ja majoitukset huolella valituissa kohdehotelleissa. Air Finlandin vuoden 2009 talousluvut tarkentuvat tilinpäätöksen valmistuessa, mutta alustavien tietojen mukaan yhtiön liikevaihto oli runsaat 40 miljoonaa euroa ja liikevoitto runsas kaksi miljoonaa euroa. Kevät-kesäkaudella 2010 kohteita ovat Kreikka, Turkki ja Espanja. Sen käytössä on kolme Boeing 757 -konetta. Air Finlandilla työskentelee reilut 150 henkeä. Laajentumiselle uudelle liiketoimintaalueelle on useita syitä, joista tärkeimmät ovat asiakkailta tulleet toiveet, yhtiön liiketoiminnan ennakoitavuuden lisääminen ja yhtiön halu kasvaa. Talvikausi 20102011 tulee myyntiin huhtikuussa 2010. Air Finland
TeksTI MIkko sokero kUvAT AIr FInLAnd
Tunnelmakuvaa Air Finlandin eräältä kohdealueelta Espanjan Aurinkorannikolta.
matkanjärjestäjäksi
Ensimmäinen pakettimatka suuntautuu Costa Blancaan 2. Yhtiön suurin omistaja on Esa Karppisen luotsaama Berling Capital. Olemme saaneet asiakkailtamme lomalentojemme palvelusta erittäin hyviä arvosanoja. Yhtiön matkustajamäärät kasvoivat reittiliikenteessä peräti yhdeksän prosenttia, mutta tilauslentoliikenteen volyymin taannuttua vuoden kokonaismatkustajamäärä painui noin 235 000 matkustajaan edellisvuoden 350 000 matkustajasta. Pidemmän tähtäimen tavoite on noin 100 000 matkustajaa ja paikka viiden suurimman matkanjärjestäjän joukossa. Konekapasiteetti riittää tavoitteeseen.
2/2010
ILMAILU 51. On siis hyvin luontevaa laajentaa toimintaamme tähän suuntaan
Turmakoneen ohjaajat pääsivät pois teho-osastolta muutaman päivän hoidon jälkeen. Suunnittelemme yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa ympäristövaikutusten tutkinnan, kertoo Ilmavoimien ympäristöylitarkastaja Teemu Pasanen. Toistaiseksi ympäristöön kohdistuneista haitoista voidaan antaa ainoastaan alustavia arvioita. Tällaisissa tilanteissa riskit muodostuvat pääosin alueelle levinneestä komposiitti- eli hiilikuitupölystä sekä koneessa olleesta polttoaineesta.
Alueelta on otettu ensimmäiset näytteet, joita tutkitaan parhaillaan. Alueella liikkumista tulee edelleen välttää vaikka hiilikuitupölyä ei ole enää hengitysilmassa. Heidän toipumisensa jatkuu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Hornet-onnettomuuden ympäristövaikutusten arvioiminen aloitettiin tammikuun lopulla. tammikuuta pudonneen kaksipaikkaisen Hornetin musta laatikko kesti kilometrien pudotuksen hyvin. Lentotietotallentimen sisältämä data on purettu ja tietojen analysointi aloitettu.
HEMS-helikopteri EC-135 oli auttamassa onnettomuuspaikalla.
Toisen ohjaajan pelastautumisvarjo jäi roikkumaan puunlatvaan.
L
entäjät pelastautuivat 875 km/h maata kohti syöksyvästä koneesta 5 km korkeudessa. Koneen lentotila ja heittoistuinhypyn kannalta suureksi kiihtynyt nopeus oikaisuyritysten aikana on pakottanut ohjaajat tekemään hyppypäätöksen.
52 ILMAILU
Onnettomuuteen johtaneiden syiden määrittäminen jatkuu koneen murskautuneiden osien etsimisen jälkeen niiden tunnistamisella ja analysoinnilla, koneen järjestelmien mahdollisten virhetoimintojen etsimisellä lentoarvotallentimesta saatavan tiedon perusteella sekä ohjaajien, silminnäkijöiden ja asiantuntijoiden kuulemisilla. Suomessa eri koneiden osista yhdistetty kaksipaikkainen Hornet Hallissa ennen koelentoja.
Hornet-onnettomuuden
tutkinta etenee
Juupajoella 21. Koneen mustan laatikon taltioimasta tiedosta on saatu varmistettua ohjaajien kertomus myös siitä, että koneen ohjausjärjestelmä meni pyrstöluisun oikaisun aikana toistaiseksi tuntemattomasta syystä mekaaniselle varajärjestelmälle.
2/2010. Niiden mukaan esimerkiksi polttoaineen aiheuttamat haitat näyttäisivät jäävän verrattain pieniksi. Ympäristöhaittojen torjunnassa etusijalla on hiilikuitupölyn puhdistaminen maastosta. Onnettomuuden tutkinta on edennyt vaiheeseen, jossa tämä on mahdollista. TeksTI MIkko sokero kUvAT ILMAvoIMAT
Maahansyöksyn voimaa on vaikea uskoa ilmakuvan perusteella (musta alue kuvan oikeassa laidassa)
2/2010
ILMAILU 53
MAILU-LEHTI IL
70
TA SITTEN UOT V
54 ILMAILU
2/2010
Download our App for iPhone or visit our mobile site at www.victorinoxswissarmy.com
*iPhone is a trademark of Apple Inc.
2/2010
ILMAILU 55. ALPNACH CHRONO POWER GAUGE LIMITED EDITION
Rare Swiss-made Valjoux 7750 chronograph mechanical self-winding movement with additional complication: Sectorial power reserve indicator · Chronometer quality · Decorated movement · 43.5mm diameter case with see-through exhibition caseback · Unidirectional rotating bezel with countdown function · Water resistant to 100 meters (10 ATM, 330 ft) · Extra scratch-resistant and totally reflection-free domed sapphire crystal · Exclusive rotor blade shaped second indicator · Limited Edition of only 532 pieces worldwide · 3-year warranty · Ref. 241382
Victorinox Swiss Army -kellot SIL-shopista Inspired by the ingenuity of the Original Swiss Army Knife, your companion for life
09 5407 4700 bmw.laakkonen.fi. BMW xDrive nelivetojärjestelmä mukautuu vallitseviin olosuhteisiin ja antaa sekunnin tuhannesosissa lisää pitoa ja ajovakautta niille pyörille, jotka sitä tarvitsevat. BMW xDrive ylivoimainen etenemiskyky ja dynaaminen pito kaikissa olosuhteissa, ympäri vuoden.
ILO ON BMW XDRIVE!
Laakkonen Espoo
Veljekset Laakkonen Oy Luomannotko 7, 02200 Espoo puh. 09 5407 4500 bmw.laakkonen.fi
Laakkonen Helsinki
Veljekset Laakkonen Oy Mekaanikonkatu 2, 00880 Helsinki puh. BMW xDrive
bmw.laakkonen.fi
Ajamisen iloa
ILO ON LUMITYÖT ILMAN LAPIOTA.
Tervetuloa tutustumaan ja koeajamaan markkinoiden älykkäin nelivetojärjestelmä BMW xDrive