Ilmailulehti 3/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa POHJOISESSA Lentoleirillä 06003 6 41 488 2 8 880 30 288803-0603 PAL.VKO PALLAS liitäjien suosiossa DUXFORD ja lentävät veteraanit 2006-14. Maaliskuu nro 3 / 2006 69
Konsepti on toistaiseksi ainakin allekirjoittaneelle hieman hämärän peitossa mutta varmaan on todella kivaa. Jännäksi meni monta kertaa, hyvä että sohvalla pysyi. Jotakuinkin näin laveasti asiaan on sitouduttu. "Uudelleen keksityssä" ja uuden tulemisen nyt Vesikselle tekevässä viestilentokisassa on sapluunaa esitelleen Hannu Niemen mukaan kivempaa kun muissa kisoissa. Tai jos halutaan pitää kivaa, silloin ei kilpailla, vaan leireillään, järjestetään kokoontumisajot, regatta tms. Pakkasparlamentin reilun Purjelennon pakkasparlamentti Jos näitä edellä esitettyjä kommentteja miettii, niin ainakin minulle herää kysymys, mihin hauskuus on hävinnyt jos sitä etsitään kissojen ja koirien kanssa. Piut paut kisailulle, pääasia että on naurua ja remakkaa. Nuorten MM-kisoissa Englannissa oli parlamentissa esiintyneiden nuorten herrasmiesten mielestä ollut kivaa. Syksyyn 2008 asti toiminta jatkuu nykyisellään, mutta siitä eteenpäin järjestelmä muuttuu. Edelliseen johdantoon viitaten parlamenttiyleisölle yritettiin useaan otteeseen vakuutella, että uudet perinteisestä poikkeavat ja siis hieman erilaiset kilpailumuodot ovat sellaisia, että niissä on kivaa. Kyllä niissä oli kivaa jo Nummelassa ja ainakin Lappeenrannassa, jossa itsekin piipahdin mittelemässä useampaankin otteeseen. Että olisipa nyt riivatun kivaa, vai. No, ehkä jollain lailla suomalaislautailijoidenkin haastattelukommenteista paistoi, että aina on sanottu, että kisasta viis, kunhan on kivaa, ja niin sanottiin nytkin. järjestettiin lyhyen ajan sisään kolmatta kertaa itämeren aalloilla. Paria reittiä mietitään, mutta mikä malli loppupelissä kelpaa niin kotimaiselle kuin eurooppalaisellekin viranomaiselle ja hyväksytään, jää nähtäväksi. Oma mitaliennusteeni meni vähän pieleen, tuli pari mitalia enemmän kun veikkailin, ja hyvä niin. Tilaisuuden jälkeen purjelennon nettipulinapalstallakin (www.pulinajakso.net) kyseltiin, mahtaako kukaan tietää mitä tapahtuu vuoden 2008 jälkeen. Toki tiedetään, että lisää organisaatioita ja nimettyjä henkilöitä tarvitaan, mutta kukaan ei pysty tällä hetkellä sanomaan mikä viime kädessä kelpaa. Tilanteesta tuon jälkeen ei tosiaankaan taida tietää varmasti kukaan. Siistiä. Kilpailu jopa Suomen, mutta etenkin maailman huipulla on kovaa, niin henkisesti kun fyysisestikin, olipa ilmailulaji mikä tahansa. Etenkin lumilautailijoiden puuhissa oli mainiota puhtia. Uudentyyppisessä World Grand Prix -kisakuviossa on pari kertaisen vakioluokan maailmanmestarin Andy Davisin mielestä kivaa ja tavanomaista mielekkäämpää, kun kilpaillaan enemmän mies miestä vastaan. Näitä kummallisuuksia päivitteli edellisessä ILMAILUssa myös Kymi-jutussaan Jyrki Laukkanen, jonka uskoisin ymmärtävän jotain lentokoneiden päälle. Mietin vain, että olemmeko me ilmailuharrastuksiemme parissa unohtaneen huippu-urheilun olevan aika kovaa leikkiä, eikä aina niin kivaa. Jos halutaan pitää hauskaa, ei voida tähdätä menes- 120:n osanottajan piirissä herätti melkoista keskustelua myös purjelentokoneiden (ja miksei muidenkin ilmaalusten) tulevaisuuden huoltomääräykset. Tapahtuman yhteydessä virisi keskustelua joka ei voinutkaan päätyä siihen, kuinka asiat hoituvat vuonna 2008, koska minkään valtakunnan valtuuksia päättää sopivaa ja kelpaavaa organisaatiota ei ole. Hänen laajan leiritoimintansa missio oli yksiselitteisesti "get fun back to gliding". Milläköhän mielellä olympialaisten viidenkympin hiihtoon valmistautuva atleetti ajattelee reilun parin tunnin urakkaa. Monella purjelennon saralla ansioitunut britti Brian Spreckley piipahti jokunen vuosi sitten Pakkasparlamentissa. Voi puuhasta nauttia, mutta mutta Ei tarkoitus ole varmaankaan että on erityisen mukavaa. Siis eikös jo ihan perinteinen kiilpailu ole kivaa, vai käykö porukka niissä vastentahtoisesti ja/tai jonkun pakottamana. Ihan kun perinteisiin sääntöihin olisi sisään kirjoitettu jollain salakavalalla tavalla, että "näissä kisoissa ei ole kivaa". Kamerat eivät valitettavasti vierailleet niissä maisemissa epävirallisissa mitalijuhlissa, iltabileissä. 2 mönkkönen maaliskuu 2006 Näistä on ollut puhetta ennenkin Tuli katseltua urakalla olympialaisia, etenkin ihan loppumetreillä. Ja trendivaatteet. Onkohan se siis ihan totta sittenkään. Käsittääkseni jonkun sortin uuden tyyppisiä purjelennon sprinttikilpailuja suunnitellaan myös ensi suvelle. Liitto on tehnyt periaatepäätöksen, että se on yksi tarvittavan organisaation pyörittäjä, mutta älkää hetkeen kysykö, miltä se konkreettisesti näyttää vuoden 2008 lopussa.. Pitääkö kilpailun edes olla huipputasolla kivaa. Se tekee toimintamallin valmistelunkin melko hankalaksi. tykseen kun ehkä lumilautailussa. Laivalla asiaa esitteli Ilmailuhallinnon tarkastaja Hannu Martikainen. Kun kysytään, että mitä SIL aikoo tehdä, on vastattava, että homma hoidetaan. Hitto vie, niillä on hauskaa niin, että kateeksi käy
Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Pelkona tietysti on, että kallistuneet hinnat karkottavat käyttäjiä pois Malmilta (viimeistään kun viime vuoden puolella ostettujen korttien voimassaolo päättyy) ja lentoaseman saama maksukertymä näin pienenee. Reaktiot lentämisen kallistumiseen ovat vaihdelleet tyrmistyneestä sovitteleviin. Silti monen on vaikeaa sulattaa jälleen uusia korotuksia. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Tähtäimessä on tilanne, jossa tarvitsi itse vastaa aiheuttamistaan kustannuksista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut: hoidon taso on käyttäjien kanssa haettu kohdalleen ja esimerkiksi seisonta-alueen hiekoituksia ei ole kaivattu. Viime ILMAILU-lehden Malmia käsitelleessä artikkelissa vihjattiin virheellisesti myös että kenttäalueen kunnossapidosta olisi tingitty kustannusjahdin merkeissä. Tukevat korotuksetkaan eivät valitettavasti vielä riitä nostamaan lentoasemaa taloudellisesti omavaraiseksi. Erilaiset luvat ja toimenpiteet kallistuivat ja myös uusia maksuja on ideoitu. Kuva Jyrki Laukkanen. Lupakorotusten vaikutus esimerkiksi yksittäisen lentotunnin hintaan jääkin tietysti suhteellisen pieneksi. Vaihtoehtoja ei juuri olekaan ja siksi kamppailua Malmin säilyttämiseksi yleisilmailun toimivana ykköskenttänä on jatkettava. Tämän sivun kuva: Pasi Pirttikoski. Malmin kortit ja IH:n maksut L entoturvallisuushallinnosta vuodenvaihteessa Ilmailuhallinnoksi muuttunut Ilmailulaitoksen entinen viranomaisyksikkö on joutunut nostamaan erilaisista palveluistaan perimiään maksuja. Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Tero Aurasen mukaan käyttäjäpakoa ei ainakaan vielä ole havaittavissa. Esimerkiksi uutuuksista käy vaikkapa ilmailukilpailun lupa, josta nyt on maksettava 500 euroa. Samaan aikaan Ilmailuhallinnon hinnaston kanssa astui voimaan kausikorttien hintojen korotus Malmin lentoasemalla. Esimerkiksi Finnairille tämä merkitsi viranomaismaksujen seitsenkertaistumista. Ilmailuhallinto käy toki myös harrasteilmailijoiden kukkaroilla. Ja tämän lehden yleisönosastossa kyseenalaistetaan koko luparuletin mielekkyyttä. Kentän käytettävyys ja turvallisuus ovat edelleen Malmin käyttäjille taattuja. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen Pirkko Rajamäki TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Joillekin tuntuu olevan vielä epäselvää, että lentoasemia ei operoi ilmailuviranomainen vaan liikelaitoksena toimiva Ilmailulaitos. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Kierre olisi valmis. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Sivu 16. 2 3 4 9 13 14 18 26 30 32 34 36 38 40 42 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Aavahelukalla lentoleirillä Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Ilmailu kuulee vitosena Kaamospäivät Ounasvaaralla RC-taitolentoa huipputasolla Pallastunturi liitäjien lentokohteena Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa Canopy Piloting viralliseksi kisalajiksi Duxfordin veteraanikoneet kiehtovat Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: LAK-19-purjekone Aavahelukan maisemissa. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Teppo Heikkinen venyttää viimeisetkin sentit Canopy Piloting SM-kisoissa. Monessa tapauksessa taitaa kolme vanhaa tonnia olla enemmän kuin koko tapahtuman budjetti... Se ei enää pysty subventoimaan tappiolla toimivaa Malmia vaan rahat on kerättävä käyttäjiltä. sisältö maaliskuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 68. Monelle tosin kyseessä saattaa olla juuri se oljenkorsi, joka katkaisee kamelin selän... Ilmailussa kun on totuttu siihen, että rahaa palaa. ILMAILU pahoitteleekin virheellistä tietoa ja sen kunnossapidon väelle aiheuttamaa mielipahaa.. PohjoisSuomen Kaamospäivillä pelättiin koko moottorilentoharrastuksen kuihtuvan. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Maltillisimman linjan ilmailijat muistuttavat, että napinaa harrastuksen kalleudesta on ollut vuosikymmenten varrella jatkuvasti ja silti vain on lennetty
Kenttä raivattiin 1960-luvun alussa lentopölytyksen ja satunnaisten geologisten mittauslentojen tarpeisiin. 1970-luvun alussa Kolarin kunta sai maapohjaiselle kentälle rakentamis- ja pitoluvan. Kentän pehmeä hiekkapinta vaikeutti kuitenkin toimintaa. Hinauskoneena Antti Lahden Rallye Commodore OH-SCU.. Kentällä oli myös ajoittain paikallisten harrastajien lentotoimintaa. Harrastajien aloitteesta Kolarin kunta urakoi kentälle Rautuvaaran kaivokselta saadulla murskeella uuden pinnan. Sopivat käyntikohteet ovat vähissä ja matka etelästä on pitkä. Kenttä on kauniissa tasaisessa kangasmaastossa Äkäsjoensuusta Äkäslompoloon menevän tien pohjoispuolella. sään palo Ken na Eksotiikkaa etelän piloteille Gloster Gauntlet Ylläksen maisemissa kesällä 1996. Pohjoinen Suomi ja sen tunturi- ja suomaisemat eivät ole kovin tuttuja monellekaan ruuhka-Suomen harrasteilmailijalle. 4 artikkeli maaliskuu 2006 teksti ja kuvat JYRKI LAUKKANEN Ken taan 199 harr järv tän ja I ja m tiin ta-a sä. Vuonna 2005 järjestettiin tällainen lentoleiri Aavahelukan kentällä mahtavan Yllästunturin kupeessa jo 13. kerran. ertunturi ja sen takaa kohoaa maisemaa hallitsevaksi Yllästunturi. Tätä puutetta ovat olleet poistamassa Aavahelukan Ilmailukerhon vuodesta 1992 alkaen kesäkuun puolessa välissä pidetyt lentoleirit. Itäpuolella nousee Ku- Junior hinauksen alussa Aavahelukan kiitotieltä 32. Kentän länsipuolella virtaa puhdasvetinen Kuerjoki. Murskeen raekoko oli kuitenkin liian nyrkinkokoisena aivan karkeaa ja lisäksi teräväsärmäistä. A avahelukan kenttä sijaitsee Kolarin ja Muonion kuntien rajalla 10 km länteen Yllästunturista ja 40 km länsilounaaseen Kittilän lentoasemasta. päis ja 3 töjä tett tuu ka. Vuosikymmen alussa Sir-Air Oy lensi joitakin tilauslentoja Piper Navajolla ja Az- tecilla
artikkeli maaliskuu 2006 5 Kentästä tuli käsittelyn jälkeen pinnaltaan käyttökelvoton. Kenttä kuntoon talkoilla 1990-luvun alussa paikalliset ilmailunharrastajat Antti Lahden ja Erkki Tapojärven johdolla ryhtyivät toimeen kentän kunnostamiseksi. Ylläksellä on vielä jäänteitä talven lumista.. Tämän jälkeen kenttä on ollut pääsääntöisesti paikallisen ilmailukerhon palolentotoiminnan tukikohtana. Lentoleirit aloitettiin Kentän kuntoon saamisen innoittamana seutukunnalle perustettiin kerho Aavahelukan puuhamiehet Erkki Tapojärvi ja Antti Lahti Aavahelukan Ilmailukerhon Piper Cherokee:n tankkauspuuhissa Pajalassa Ruotsissa. alaiien lle rskoena stä. llye Matti Sorsa toi Lake Buccaneer -koneensa leirille. Vuonna 1992 kentän molemmista päistä päällystettiin 11 metrin levyiset ja 320 metriä pitkät alueet lentoonlähtöjä ja laskuja varten. Kolarin kunnan ja Ilmailulaitoksen yhteisrahoituksella ja melkoisella määrällä talkootyötä saatiin kentän kiitotie, rullaustie ja seisonta-alue päällystetyksi kahdessa erässä. Seuraavan vuoden syksyllä päällystettiin kiitotie kokonaan 900 metrin pituudelta sekä rullaustie ja seisontapaikka
Suuri tunturi Ylläs oli aina houkutellut etsimään mahdollisia aaltoja, joita pilvien perusteella syntyi sopivissa tuuliolosuhteissa. 6 artikkeli maaliskuu 2006 Vuo täny koll lä v ylee tele sen men ken pois lä k nen on taih väst omi etel pun Aav nen on h ihai suos Paja jaan ja le Suo Aavahelukan Ilmailukerho. Sankareilla oli kuitenkin liian vähän vaatetta päällä ja kylmyys ajoi miehet laskuun kello 01.10. LAK-19 ja Martti Lepojärvi Ylläksen maisemissa. Yhdeksän koneen osasto starttasi hyvässä järjestyksessä Rovaniemeltä kohti pohjoista. Kaksi konetta liittyi suunnitelman mukaisesti osastoon ennen Kittilää. Tunturimaisemat tuovat purjelentoon omaa eksotiikkaa.. Ensimmäinen leiri alkoi näyttävästi 11 koneen osaston saapumislennolla. Ensimmäisellä leirillä Jouni Soikkeli ja Antti Lahti onnistuivat illalla kello 22.30 tehdyn startin jälkeen löytämään aallon Ylläksen etelärinteen tasalla kupeelta. Kittilän ylilennon jälkeen osasto kiersi Kolarin kirkonkylän ylilennon jälkeen laskuun Aavahelukalle. Toiminnan virittämiseksi järjestettiin Aavahelukalla lentoleiri. Yksi osaston koneista oli Maulen hinauksessa ollut Blanik-purjekone. Se vei miesten lentämän Blanikin 850 metrin irrotuskorkeudesta 2200 metrin korkeuteen
artikkeli maaliskuu 2006 7 Perinteinen juhannusleiri Vuoden 1993 jälkeen kerho on järjestänyt lentoleirin vuosittain yleensä viikolla 23 eli juhannusviikkoa edeltävällä viikolla. Tällöin kesä on jo Lapissa yleensä päässyt alkuun. Taustalla siintää läheinen Yllästunturi.. Leiriläiset yöpyvät kukin makunsa mukaan teltoissa, Äkäslompolon hotelleissa, mökeissä ja kenttärakennuksessa. Kentän viereisessä Äkäsjoessa tarkenee jo lämpiminä päivinä uida vilpoisassa vedessä ja itikoita ei ole vielä kiusaksi asti. Ohjelmassa on myös omien ko- Aavahelukan lentoleiriläisiä lauantaina purjelentotoiminnan päätyttyä. Kentältä löytyy asialli- nen kenttärakennus, jossa mahtuu hyvin yöpymäänkin. Leiri on viikon pituinen, mutta käytännössä lentotoiminta on painottunut keskiviikosta sunnuntaihin loppuviikon ollessa ymmärrettävästi vilkkainta. Tulo- ja menolentojen lisäksi leirillä on harrastettu ilmailua Lapin maisemissa ihailemassa tuntureita ilmasta. Siellä saa hyvää palvelua meänkielellä ja lentobensiini on puolet halvempaa kuin Suomessa. Lentäen saapuneet vierailijat viipyvät tyypillisesti Aavahelukalla muutaman päivän. Kentän laidalla on käytettävissä myös pieni sauna. on Antti Lahti laskussa Aavahelukalle Rallyella jarruvarjo avattuna. Leiriohjelma on ollut vapaamuotoinen. Tosin lunta satelee ajoittain viileinä päivinä ja Ylläksen pohjoisrinteet ovat vielä valkoisena menneen talven lumesta. Leireille on saapunut osanottajia omilla purje- ja moottorikoneillaan aina eteläisintä Suomea myöten. Päivän päätteeksi poltetaan porukalla nuotiota, paistetaan makkaraa ja tehdään porukalla ruokaa. Lentämisen ohessa ohjelmassa on ollut kiertokäyntejä ja retkiä paikallisissa kiinnostavissa kohteissa. LAK-19-konetta pakataan kuljetusperävaunuun. neiden esittelyä maassa ja ilmassa. Erityisen suosittu paikallislentojen kohde on ollut Pajalan kenttä Ruotsin puolella vain vajaan puolen tunnin matkan päässä
Saunarakennus näkyy takana oikealla.. Ilmavoimien harjoituksen päättyes- sä perjantaina purjelentosäätkin puhkesivat kunnolliseksi. Leirin vetomiehinä toimivat jälleen Erkki Tapojärvi ja Antti Lahti. Leiri alkoi maanantaina 13. Alkuviikon heikot sade- ja lumikuurotkin satoivat riittävän korkealla olevista pilvistä. Täydestä pilviverhosta huolimatta heikossa termiikissä pysyi huolellisesti lentäen ilmassa. - Vuoden 2005 lentoleiri - i r . Vuonna 2005 järjestetty lentoleiri oli järjestyksessä kolmastoista. Purjelentäjille löytyy Lapin taattua termiikkiä ja jos onnestaa, voi Ylläksen reunalta tavata aaltovirtauksiakin. kesäkuuta. Hinaukset hoidettiin Antti Lahden Rallye Commodorella. a Vuoden 2005 leirille osallistuivat: OH-839, Junior, Jyrki Laukkanen OH-943, LAK-19, Martti Lepojärvi OH-CDI, Cessna 185, Anders Tötterman ja Pentti Lahti OH-CHD, Cessna 170, Matti ja Sinikka Jaatinen OH-CGX, Cessna 172, Jussi Suuronen ja Kalevi Teräspää OH-CKV, Cessna 150, Reino Vierelä OH-CPO, Piper Colt, Eero Salminen OH-PCH, Piper Cherokee140, Jouni Soikkeli OH-PCK, Piper Cherokee140, Erkki Tapojärvi OH-PHE, Piper Warrior, Harry Storås, Harry Snellman OHSDC, Rallye Commodore, Pentti ja Lea Lahti OH-SCU, Rallye Commodore, Antti Lahti SE-LOU, Lake Bucccaneer, Matti Sorsa ja Seppo Kuhavuori Leiriperinne Aavahelukalla jatkuu alkaneena vuonna 2006 samaan aikaan eli juhannusviikkoa edeltävällä viikolla. Taustalla lentokenttärakennus. Martti Lepojärvi Oulusta oli tuonut Aavahelukalle uuden LAK19-purjekoneen. Alkuviikon purjelentosäät olivat heikonpuoleisia pilven alarajojen roikkuessa 600-700 metrin välillä. Alkuviikolla alueella oli Suomen ja Ruotsin ilmavoimien keskeinen crossborder-harjoitus, mutta purjelentotoimintaa varten saatiin päivittäin riittävä alue varattua. Jos eteläisen Suomen maisemat alkavat tuntua turhan tutuilta, kannattaa suunnata kohti Aavahelukkaa. Molemmat purjekoneet lensivät pitkiä lentoja Yllästunturin ja Pallastunturin välisellä alueella. 8 artikkeli maaliskuu 2006 - - - Leirin lentopäivä on päättynyt. Toinen purjekone oli Sodankylän Ilmailukerholta vuokrattu Junior, jolla Jyrki Laukkanen ja Antti Lahti vuorotellen lensivät. Tavataan tunturilla. Leiriläisiä nuotiopaikalla eväitä syömässä. Vierailevia moottorikoneita kävi viikon aikana 11. Tällä kertaa leirillä oli myös kaksi purjekonetta. Kelit suosivat leiriä eikä sää estänyt lentotoimintaa yhtenäkään päivänä. Osallistujista oli perinteisiin tapaan suuri osa jo aikaisemminkin Aavahelukalla käyneitä. Seisontapaikalla ovat Piper Colt OH-CPO ja Cessna 170 OH-CHD
Tässä niistä yhteenveto. "Konehan on ainutlaatuinen yhdistelmä uusinta tekniikkaa: komposiittirunko, uudenaikaiset dieselmoottorit ja huippuluokan avioniikka. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@kolumbus.fi WS9520 projektiokello 79 Kellonajan ja ulkolämmön kattoon heijastava projektiokello, mukana ennustava "säämies" 24 eri ikonilla. Pääsin mukaan lyhyelle esittelylennolle takapenkkiläisenä. Moottoriteho kuulostaa pieneltä, mutta Thielertin väite siitä, että 135 hv dieselin työntövoima on samaa luokkaa perinteisten 160-180 hv moottorien kanssa ei ole aivan tuulesta temmattu, suorituskyky oli aivan hyvä. Ohjaimien harmonia oli hyvä ja kone on varsin vakaa, erinomainen IFR-matkantekokone. Sähköinen moottorien ohjausjärjestelmä FADEC sekä yksimoottoritilanteessa automaattilepuutus helpottavat ohjaajan työtä olennaisesti. Edessä koneen päällikkönä toimi oikealla istunut pohjoismaisen Diamond-edustajan kouluttaja, liikennelentäjä Robert Ödlund. H Ohjaajan paikalla konetta lensi Jussi Sepponen, jolle tämän kokoluokan koneet ovat jo ennestään tuttuja, kun taas kirjoittajan oma kokemus komposiittikoneista rajoittuu kaksipaikkaisiin. Projektiokello on ideaalinen laite esimerkiksi makuuhuoneeseen, helppo vilkaista keskellä yötä suoraan katosta kumppania herättämättä, paljonko kello on ja pitääkö nousta aikaisemmin autoa lämmittämään. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Ulkolämpö/kosteusanturi on langaton. Kuva Nils Rostedt. elmikuun viimeisenä viikonloppuna tuli puskaradiossa (tarkemmin sanottuna www.flightforum.fi:ssa) viesti Suomen ensimmäisen Diamond DA42 TwinStarin saapumisesta Malmille, ja siellähän se platalla komeilikin. Kone lentää OK myös hitaammin. koonnut NILS ROSTEDT uutiset maaliskuu 2006 9 Suomen ensimmäinen Diamond DA42 Diamond DA42 Malmilla. Valmistuksen laatu on erittäin hyvä, ergonomia toimii ja istuimet ovat mukavat myös pitkälle lennolle. Kahdella dieselmoottorilla varustettu kone on sulavan näköinen maassakin. Jussi ystävällisesti antoi kommenttejaan ILMAILU-lehden käyttöön. Liukkaan nopean koneen hidastamisessa auttaa paljon se, että laskutelineet voidaan ottaa ulos millä tahansa lentonopeudella, jolloin ne toimivat lentojarruina. Tosin vain viikonlopun ajaksi tässä vaiheessa, koska koneeseen asennetaan Ruotsissa vielä TKS-jäänpoistojärjestelmä. Lisäanturit 19.90 /kpl. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi www.paratronic.fi. Lähestymisessä ei tarvitse miettiä jäähdytysongelmia tai muita käyttörajoituksia. Kone on helppo hallita ja sen kanssa pääsi heti sinuksi". Näkyvyys ulos on myös erittäin hyvä. Nelipaikkaisen OH-STS:n omistaja on helsinkiläinen Aspectum Group. Diesel-twinin ulkomuodot herättävät varmasti huomiota siellä missä kone liikkuu, mutta varsinkin tekniikan osalta kone edustaa monellakin tavalla aivan terävintä high tech -kärkeä. Trimmimuutokset olivat mukavan pienet myös laskusiivekkeiden ulosotossa kun lähestyimme 90 kts seuraavalle sivulle... Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Mukana yksi anturi, kello voi vastaanottaa jopa 3 eri anturin tiedot. "Tekniikkapuolelta voi mainita mainion autopilotin ja moottorien hallinta on varsin helppoa
Lähestyminen ja ensimmäinen las- DA42:n ohjaamoa hallitsee kaksi suurta Garminin-monitoiminäyttöä. ku tyypillä onnistuivat ohjaajaltamme hienosti, minkä huomasi myös ohjaamokeskustelun äänensävystä. Kun vielä kerosiinikulutus 30 l/h (60% teholla) on sama tai jopa alle perinteisten yksimoottorikoneiden, voi ennustaa että koneelle löytyy kiinnostusta jatkossakin. Erityismaininnan ansaitsee myös "Known Icing"-kelpoisuus, mikä on todella harvinaista näin kevyessä koneessa." Mitäpä tähän lisätä. Varmistaaksesi, ettet maksa liikaa Ota yhteyttä ja pyydä vakuutustarjous Saat meiltä kaikki lentotoiminnan vakuutukset, neuvonta- ja vahinkopalvelun. Asiantuntija lentovakuutuksissa Tarjouspyynnön löydät kätevästi netistä www.vakuutusmeklarit.fi info@vakuutusmeklarit.fi Puhelin 05-3750 155 Telefax 05-3750 156. Garmin G1000-mittarijärjestelmän hienoja ominaisuuksia riitti, erään Cessna Citation-pilotin mukaan niitä on jopa enemmän kuin liikesuihkussa. 10 uutiset maaliskuu 2006 Pituus 8,56 m Kärkiväli 13,42 m Siipipinta-ala 16.29 m2 Suurin nopeus 359 km Matkanopeus 250 km/h (50% teho; kulutus 26,9 l/h) Tyhjäpaino 1260 kg MTOW 1785 kg nopeudella. TwinStar-lennon jälkeen voi kyllä jättää omaan arvoonsa puheet pienkoneiden tekniikan vanhanaikai- suudesta. Yhteenvetona hieno miellyttävä matkakone, jolla riittävällä rutiinilla onnistuu myös mittarilentäminen yhdenkin ohjaajan miehistöllä. www.diamondair.se Lento- ja ilmakuljetusvastuuvakuutusten vaatimukset ovat nousseet. Pitkälle viedyt automaattitoiminnot tekivät vaikutuksen myös takaistuimella. Näkyvyys ulos oli takapenkiltäkin yllättävän hyvä. Ja päällikön katkaistessa virransyötön ohjaajan kuvaruutunäytöstä toinen näyttö muutti hetkessä itsensä päänäytöksi, automaattisesti. Esimerkikisi moottorien koekäyttö on täysin automatisoitu, "paina nappia kunnes kaikki varoitusvalot sammuvat"
09-5655 540 Fax. www.lentajienjuhannus.fi Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. Myös muita kansainvälisiä vieraita odotetaan. Tavoiteaika tälle himoitulle FAA:n todistukselle oli aiemmin maaliskuu 2006, mutta se on nyt siirtynyt kesäkuun loppuun. Red Arrows Kauhavalle Kauhavan Lentäjien Juhannuksen pääesiintyjäksi tulee RAF:n taitolentoryhmä Red Arrows. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. seuraaville helikopterityypeille: · Agusta 206 sarja · Bell 206 ja 206L sarjat · Eurocopter EC-120 · Hiller UH-12B · Hughes/MD 369 sarjat · Hughes/Schweizer 269 sarjat · MBB/Eurocopter BO-105 · Robinson R-22 · Robinson R-44 · Tulossa: Eurocopter AS-350 ja EC-135 Täydet korjaamopalvelut mm. 09-5655 5454 www.helitech.fi. Paikalle on tarkoitus koota uudet ja vanhat harrastajat jakamaan tietoa ja taitoa sekä luomaan henkeä traikkipuolen uuteen nousuun. uutiset maaliskuu 2006 11 A-luokassa tapahtuu Varsinaisten "Kevytlentokoneiden" luokka eli A-luokan ultrakevyet ovat aktivoimassa toimintaansa. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. Mielenkiintoista ohjelmaa on luvassa! Lisätietoja www.efll.net. Collier Trophy Eclipselle Vuoden 2005 Collier Trophy on päätetty jakaa Eclipse Aviation-yhtiölle, yhtiön saavutuksista uuden Eclipse 500kevytsuihkukoneen kehittämisessä. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Itse Eclipse-koneen osalta koelentojen määrä ylittää jo 1000 tuntia, mutta valmistaja joutui hiljattain ilmoittamaan tyyppihyväksynnän viivästymisestä. Orville Wright, Howard Hughes, Chuck Yeager, Apollo 11:n miehistö ja SpaceShipOne-tiimi. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. Aikaisempien saajien joukossa ovat mm. Collier Trophy on yksi arvovaltaisimpia ilmailun tunnustuspalkinnoista, ja se on jaettu jo vuodesta 1911 alkaen "vuoden merkittävimmälle amerikkalaiselle ilmailusaavutukselle". Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. Lapinlahden Ilmailijat, puuhamiehinä Toni Mäkelä ja Tapani Kokkonen, järjestävät Lapinlahdella trike-tapahtuman 21-25.7
Kokouksessa tehtiin myös UL-koneiden lentoturvallisuuden lisäämiseen tähtäävä aloite vauriotilastojen ja raporttien vaihtamisesta pohjoismaiden kesken. Aika näyt- K Malmilla muutoksia laskukierrosmenetelmissä Talven aikana on Malmilla jouduttu luopumaan ns. Taulukon perusteella vuosi oli vakavien henkilövahinkojen osalta hyvä. Joten nyt kun kevät lähestyy ja lentohimot palaavat, tämä on hyvä muistaa, jotta tulisi vähemmän ylösvetokäskyjä. Tästä tulisi siis uusi, hieman nykyistä ultraluokkaa painavampien koneiden (600 kg) yhteiseurooppalainen luokka, nykyisen UL-luokan jäädessä ennalleen kansalliseen hallintaan. Kolmas yhteistyöaihe oli UL-koneella pohjoismaasta toiseen lentämisen helpottaminen, tällä hetkellä määräykset edellyttävät etukäteislupaa. Tietoja naapurimaidemme toiminnasta UL-puolella vaihdettiin runsaasti, ja osoittautui että olemme melko yksimielisiä myös lajimme tulevaisuuden suuntaviivoista. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta kun onnistuttiin saamaan jokaisesta neljästä Pohjoismaasta edustaja paikalle. 1 1 Kuolleita 0 0 Pohjoismaista UL-yhteistyötä ävin EUT:n (Ilmailuliiton experimental- ja ultrakevyttoimikunnan) edustajana Norsk Aeroklubin kokoon kutsumassa yhteistyökokouksessa Oslossa. Alustava yhteenveto näyttää moottoroitujen lajien osalta seuraavalta. Joten suomalaisella hallintamallilla on omat etunsakin. Aikaa kului 76 tuntia ja 45 minuuttia. pienennetyistä porrastusminimeistä. Esimerkkinä Norjassa on kypäränkäyttöpakko, ja transponder on käytännössä pakollinen Ruotsissa ja Norjassa, myös tyhjäpainovaatimukset ovat Ruotsissa meitä kovemmat. Tärkein ennätyksistä on historian pisin lento: 42 468 kilometriä. 12 uutiset maaliskuu 2006 teksti NILS ROSTEDT Lentovauriot 2005 Ilmailuhallinnosta on saatu ensimmäiset tilastoluvut vuoden 2005 lentovaurioista. Konevaurioita on kuitenkin tapahtunut, mikä on varsinkin ultrakevytpuolella puhuttanut. Normaaliluokka Ultra Tapauksia yhteensä 15 15 Konevaurioita 12 13 Tuhoutuneita koneita 3 2 Henkilövahinkoja 4 2 Vakavasti loukk. Lasku tapahtui sokkona, sillä tuulilasi oli jäässä ja lopulta kaksi rengasta lisäksi räjähti. Eräs kokouksen tuloksista oli yhteinen päätös suositella European Microlighting Federation-järjestölle (EMF) että se vaikuttaisi EASA:n suuntaan sen puolesta, että amerikkalainen LSA/ Sport Pilot-luokka otettaisiin myös Euroopassa käyttöön. Fossetin piti laskeutua Kentiin, mutta Englannin päällä 40 000 jalassa sattunut generaattorivaurio pakotti pakkolaskuun Bournemouthiin. Tämä tarkoittaa pitempiä välejä laskukierroksessa. Sen johdosta lennonjohto voi nyttemmin antaa koneelle laskuluvan vasta kun edeltävä kone on ohittanut kiitotien pään tai kaartanut kiitotien päältä pois. Se on myös pisin yksinlento ja pisin lento lentokoneella. Maapallon kierrettyään Fosset jatkoi Atlantin yli. Tavoitteena on palata entiseen menetelmään, mutta ajankohdasta ei ole vielä tietoa. tää. Polttoainetta oli jäljellä vain 100 kiloa, joten epäonnistuminen oli todella lähellä.. Suomi ja SIL on vasta hakeutumassa EMF:n jäseneksi, mutta mukanaoloa pohjoismaisessa aloitteessa pidettiin silti tärkeänä. Kokous oli mielestäni antoisa. Vielä on kovin ennenaikaista arvioida johtaako tämä aloite uuden luokan syntymiseen, mutta tämä on kuitenkin eräs pelinavaus, jolla tulevaisuudessa saatetaan saada korjaus nykyisen UL-luokan epäkohtiin. Lisätietoja tästä pohjoismaisesta kokouksesta löytyy Ilmailukeskustelufoorumista www.ilmailu.org. Fossetille uusia ennätyksiä Ilmailuennätysten murskaamista harrastava mijonääri Steve Fosset sai helmikuussa liittää kokoelmaansa kolme uutta maailmanennätystä. Yleisesti oli mielenkiintoista todeta, että muissa Pohjoismaissa on ULtoiminnan hallinnointi ja valvonta selvästi enemmän harrastajajärjestöjen (liittojen) vastuulla kuin meillä. Toisaalta Suomessa, missä viranomainen hoitaa suuremman osan näistä tehtävistä, ovat useat määräykset lentäjän kannalta hieman sallivammat
Herra Streifeneder myös kokeili keksintöään itse monissa poikkeuksellisissakin lentotiloissa, syöksykierre ja 60:n asteen kaarto mukaan lukien. Onkohan niin, arvelee palstahenkilö, että turvallisuus ei ole "seksikästä" tänä extremelajien aikana. Paitsi, että turvallisuuden ylenkatsominen saattaa estää tuon kaiken. Mutta ei kai se sitten mitään, kun kerran eräs Ilmailuhallinnon virkamies viranomaispalvelujen kalleutta ihmettelevälle palstahenkilölle kirkkain silmin sanoi, että entäs sitten, lentäminen on muutenkin kallista. Vilkkuvalojen asentamista purjekoneisiin on kokeiltu huonolla menestyksellä, eikä kirkasvärinen maalikaan auta, kun koneiden pinta-alat ovat pieniä. Säästää voi toki varusteista ja työstä tinkimällä. Onkin sopiva kevätaika kertailla ohjeita ja sääntöjä sekä katsella itsensä ja kalusto asianmukaiseen kuntoon. Kun ei ajattele turvallisuutta, niin myös vaaratekijät ja pelko voivat painua mielessä taka-alalle. 58 000 euroa se maksaisi. Varjo on ohjaamon takana pakattuna erityiseen heittimeen, josta se räjähdyspanoksen avulla avataan. (aerokurier 1/2006) ja käskyttämisenä. Kisoissa FLARM parhaiten paikkaansa puolustaakin, kun koneita on paljon ja pilotit tohkeiswww.aerotecno.fi saan. Ensimmäinen kone, johon laitteisto on tyyppihyväksytty on Ventus 2bxR. Mutta kuljetusputki tarvittaisiin, 11.950 euroa. On jopa perustellusti esitetty, että koneen eri osien maalaaminen eri väreillä vaikeuttaa sen havaitsemista, kun yhtenäinen hahmo rikkoutuu erivärisiksi kentiksi. Miksikähän niin, kysyy Roake verkkolehti glidingmagazinessa. Asentamalla mittariston itse säästää liki 400 euroa ja jos ei tarvitse kilpailutunnusta pääsee reilut 250 euroa halvemmalla. Kohta se taas alkaa, se uskomattomien lentotekojen tekeminen ja päätähuimaavat ilmaseikkailut! Varo hunnia auringossa! Kiinnostaako turvallisuus? Semmoiset purjelentogurut, kuten australialainen John Roake ja amerikkalainen Tom Knauf ovat myös kiinnittäneet huomiota turvallisuuteen. Sittemmin Streifeneder huolehti myös viranomaishyväksynnän saamisesta järjestelmälle. Laite varoittaa uhkaavasta yhteentörmäyksestä koneiden GPS-paikkatietojen vaihdon perusteella. Laite rupesi heti yleistymään, kun Saksan kisasääntöjä muutettiin. Härkää on sarvista tartuttava ja vähän vaivaa nähtävä. Siinä sitä on valppautta, viisautta ja taitoa. Sillä ei voiteta mestaruuksia, rikota ennätyksiä eikä varsinkaan tehdä vaikutusta yleisöön. Halvin varuste on mekaaninen variometri. Valinnan mukaan tehtaan tarjoamat varusteet maksavat reilut 7 700 euroa. Mutta elekroniset FLARM-varoituslaitteet ovat yleistymässä. Vaan notkea niska ja Silmämuna Mk1 ovat edelleen kova sana, uudet moottorit, iskuvauriotarkastukset- moottorihuollotkunhan ei unohdu peruskorjaukset- varaosat -ul- koneiden huollot- tarvikkeet tu ijottelemaan info@aerotecno.fi 0500-629453 kaikkia niitä hienoja uusia laitteita mittaritaulussa.. Roake arvelee, että vielä kolmannen gurun, brittiläisen Derek Piggotin oppikirjoista vähiten myy uusi otsikko "Gliding Safety". Tosin palkitun työn tulokset tihkuvat kentälle varmaan melko verkalleen. Ikinä, koskaan, milloinkaan. Arvotaan vielä esimerkiksi kuomun tuuletusluukku liukukiskoineen, 350 euroa. Se maksaa 27 euroa. Sitä paitsi minähän olen tietenkin niin valpas, taitava ja viisas, että ei minua mikään vaara pääse yllättämään. Mutta 48:1 liitävä 15-metrinen kilpapurjelentsikka ei olekaan mikään viranomaispalvelu. Palkinnon sai Hansjörg Streifeneder kehittämästään ja kokeilemastaan laskuvarjojärjestelmästä. Kallein varuste puolestaan on ötökänpyyhkijä siipiin. Voihan se olla niinkin, että kiinnostuksen puute johtuu pelosta. Nopeusraja on 300 km/t ja suurin lentomassa 525 kg. Se maksaa tasan 1000 euroa. koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta maaliskuu 2006 13 OSTIV palkitsi turvallisuutta P urjelennon tieteellis-teknillinen organisaatio OSTIV myönsi viimevuotisen palkintonsa turvallisuustyöstä. No, mitäpä tuosta. No, on ainakin tilattavissa. Parempi oppia muiden erehdyksistä ja kokeneiden neuvoista, kuin päätyä tilastoihin. Diana on kaupan Puolassa pitkään ja hartaasti kehitetty SZD-56 Diana on sitten saatavan kaupan hyllyllä. Vanhoilla, jo kokonaan maksetuilla koneillakin on hauska lentää. Vaan eipä auta. Sveitsiläinen valmistaja on jo myynyt pelkästään Saksaan yli tuhat laitetta. Helmikuun viimeisenä viikonloppuna risteilivätkin jo tekstiviestit, että cumulus-pilviä on taivaalla nähty. Nyt kielto poistetaan FLARMin osalta myös kansainvälisistä kisasäännöistä. Vain kokeissa rajasyöksynopeudella sekä 0 g tilanteessa pystysuoralla lentoradalla konetta ohjattiin radiolla. Britti-ilmavoimat maalaa Hawk-koulukoneensa kiiltävällä mustalla, se kun heidän mielestään erottuu parhaiten taivaalla. Säännöthän ovat kieltäneet koneiden ja miehistöjen välisen paikkatietojen vaihdon. Streifenederin laite on niin sanottu kokonaispelastusjärjestelmä, joka hätätilanteessa kantaa koko purjelentokoneen ohjaajineen laskuvarjon varassa maahan. Opettajavuosinaan palstahenkilö myös huomasi, että turvallisuuden korostaminen joskus koetaan tylsänä nipottamisena, ellei peräti rajoittamisena Siteerataanpa taas ensimmäisen maailmasodan taistelulentäjiä: "Sinut ampuu alas se vihollinen, jota et näe." Tai myöhempiä lentäjien tervehdystä: "Näin sinut ensin!" Yhtä kaikki, toisen lentsikan havaitseminen askarruttaa myös purjelentäjiä. Mutta ensin pitäisi olla 5000 taalaa tilaukseen, sitten 40 prosenttia kauppahinnasta sopimuksen vakuudeksi ja loput kaksi viikkoa ennen toimitusta. Siis pelkkä kone. Sellaistahan ilmailijan elämässä on muutenkin liikaa. Yhteensä kaikkiaan 77.667 euroa, kiitos. Heitä on huolestuttanut se, kuinka vähän lentäjät ovat kiinnostuneita turvallisuuteen liittyvästä tiedosta
ILMAILU-lehden tammikuun numerossa Ilmailuhallinnon toverit Hiedanpää ja Kausalainen sanovat, että "Ilmailuliiton kannattaisi kiinnittää huomiota harrastajien edunvalvontaan ja pyrkiä muodostamaan selkeä kokonaisnäkemys siitä mikä on ilmailun harrastajien yhteinen etu". Tätä periaatetta pitäisi sellaisenaan soveltaa jäsenmaiden kansalliseen ilmailuun. Näyttää siltä, että lakien tärkein päämäärä on pitää lentolaitteet maassa turvallisuuden nimissä. Siinä julkaistaan ilmailuun liittyviä mielipiteitä. Tästä lystistä pitää sitten tietysti maksaa, mihin tavallisella ilmailijalla ei ole sanan sijaa, ei maksujen periaatteisiin eikä suuruuksiin. Byrokraateille tietysti se on edistystä, että kaikki asiat on voitu ilmaistu periaatteella "se mikä ei ole sallittua, on kiellettyä". Lähes sama pätee ilmailuun näin talvisin, mikäli haluaa välttää ILL:n lentoasemien laskeutumismaksuja. U Missä kaksi tai useampi ilmailijaa on alkuvuoden aikana tavannut, puheenaiheeksi ovat nousseet Ilmailuhallinnon maksut. Hyvin sanottu, ja toivon, että myös viranomaiset puolestaan näkisivät mikä on ilmailun kokonaisetu. Minusta taas Ilmailuhallinnon ja Ilmailulaitoksen tärkein tehtävä on ilmailun edistäminen ja kehittäminen. Yleisönosastokirjoitukseksi se on poikkeuksellisen pitkä, mutta aiheen ajankohtaisuuden huomioiden varmastikin paikallaan. utta Ilmailulakia ja lakia Ilmailuhallinnosta lukiessani en voi kuin ihmetellä pykälänikkarien kekseliäisyyttä. Esimerkiksi laissa Ilmailuhallinnosta ei tätä tehtävää ole mainittu. Sama koskee ns. Lappeenrantalainen Erkki Heinilä kokoaa kirjoituksessaan ilmailjoiden ajatuksia. Ja jos sen tuki ei riitä, laitos antaa "konserniapua". Eli kansallisten ilmailulaitosten voitot pitäisi täysimääräisenä ohjata kan- Kuuluuko vitosena? ILMAILU kuulee vitosena on lehden yleisönosasto. Malmin lentoasemaa ei muka voida subventoida. Samaan aikaan Ilmailulaitos kikkailee pilkkomalla maan alueisiin. Mikä siinä on, ettei maan tuottoisin, Vantaan lentoasema voi vastata vieressä olevan Malmin lentoaseman tukemisesta? Tulot ja menot tasapainoon Euroopan lentoturvallisuusviraston eli EASA:n 46 artiklassa sanotaan, että viraston tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. 14 ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 teksti ERKKI HEINILÄ kuvat NILS ROSTEDT HAVAINTOJA YLEISILMAILUN NÄK "Vapaa on vain umpihanki", runoili Aaro Hellaakoski aikanaan. Minusta ilmailun kokonaisuus hämärtyy, kun ryhdytään soveltamaan esimerkiksi ristiin subventoinnin kieltoa. Kokonaisnäkemys on hukassa. Itä-Suomen alueella esimerkiksi Kuopion lentoasema vastaa heikosti kannattavasta Lappeenrannan lentoasemasta. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä.. EASA-asetusta. Tekstin voi toimittaa lehden (sähkö)postiosoitteella sähköisessä muodossa tai paperilla. Hyvä kysymys on myös se, tarvitsemmeko kaikkea sitä, mistä nyt pitää maksaa. Ja erityisesti niiden korotukset verrattuna Lentoturvallisuushallinnon aikaan
Uskon toisaalta, että töitä löytyy kaikille. Nyt, kun vuoden 2006 alusta alkaen Ilmailuhallinto on "ulkoistettu" Ilmailulaitoksesta, valtiolla ei ollut enää mukamas varaa antaa Ilmailuhallinnolle ensimmäistä vuotta varten anotuista 3 miljoonasta eurosta kuin miljoona euroa. Jälkimmäisistä on esimerkkinä vaikkapa lentokelpoisuuden tarkastusmaksu. Kaiken huippuna pidän lisämaksua "hakijan pyynnöstä tapahtuvasta lupakirjaa tai lääketieteellistä kelpoisuustodistusta koskevasta nopeutetusta käsittelystä", 600 euroa kiitos! Niin kuin viranomaisen ei muuten tarvitsisi kirjoitella lupiaan nopeasti ja viiveettä. Esimerkiksi vuonna 2003 voitto oli 18 miljoonaa euroa ja vuonna 2004 lähes 14 miljoonaa euroa. Tulee lisäksi muistaa, että pelkästään Ilmailulaitoksen liikevaihdosta, joka esimerkiksi vuonna 2004 oli 245 miljoonaa euroa, maksetaan valtiolle melkoinen määrä arvonlisäveroja. tod. Kun Ilmailulaitoksesta tehtiin aikoinaan liikelaitos vuonna 1991, se ymmärtääkseni sai haltuunsa valtavan omaisuusmassan veronmaksajilta vastikkeetta. Viranomainen on kekseliäs tekemään tikusta asiaa. Incredible, sanoisi engelsmanni! ILMAILUHALLINNON MAKSUT (viranomainen, entinen Lentoturvallisuushallinto) LENTOKELPOISUUDEN VALVONTAMAKSU Tyyppi AA 1 C 172 PA-28-140 C 206 MTOW 680 kg 1 088 kg 975 kg 1 633 kg Hinta 2005 37 e 75 e 75 e 148 e Hinta 2006 uusi 247 e 351 e 325 e 507 e Vuosimaksu 2006 124 e 176 e 163 e 254 e Ensimmäinen lentokelpoisuustodistus 65 e ILMA-ALUSREKISTERI Rekisteröimistodistus Omistajan nimenmuutos Kiinnityksen vahvistus Ylläpitomaksu / vuosi Hinta 2005 64 e 23 e 41 e 0e Hinta 2006 150 e 60 e 100 e 60 e LUPAKIRJAT/KELPUUTUKSET 2005 Uusinta 2005 Ammattilupakirjat 124 e 41 e Muut lupakirjat 81 e 41 e Lääketieteellinen kelp. Mitähän jos maantiet luovutettaisiin ilmaiseksi tieliikelaitokselle, joka ryhtyisi perimään teiden käyttölupa- ja hoitomaksuja autoilijoilta. Ja paljonko valtio satsaa puolestaan ilmailuun. Mikähän mahtaa olla koko ilmailun maksama veropotti. 41 e Lentokoe (ammatti) 161 e Lentokoe (yksityis) 143 e KOULUTUSLUVAT Kansallinen teoria- ja lentokoulutus 1 kurssi Lisätoimipaikat / kpl lisämaksu lisäkurssista Kansallisen koulutusluvan muutos 2005 2006 250 e 100 e 50 e 300 e 300 e Uusinta 2006 250 e 100 e 2006 uusi Vuosimaksu 2006 93 e 200 e 100 e 50 e 50 e 150 e 100 e 50 e Muut OPSmääräysten mukaiset luvat, esimerkiksi lentonäytökset tai lentokilpailut 500 e ILMAILULAITOKSEN MAKSUT (liikelaitos) LASKEUTUMISMAKSUT Ultrat ja AA 1 C 172 ja PA 28 C 206 Paikoitusmaksu em. Ei ehkä menisi läpi. Näin siitä saatiin laitos, jonka voitto on ollut vuositasolla miljoonia euroja. Miksi sitä paitsi Suomessa pitää olla nyt luodun kokoinen ja hintainen Ilmailuhallinto, jonka tehtävänä on ensisijaisesti olla EASA:n paikallinen postikonttori. Tästä vajeesta on varmaan saatu yksi syy eri lupamaksujen korotuksille ja uusien keksimiselle. On mielenkiintoista nähdä, kuinka suuren voiton Ilmailulaitos tuottaa tulevina vuosina, kun sen ei tarvitse maksaa Lentoturvallisuushallinnon kuluja. DT ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 15 UN NÄKYMISTÄ SUOMESSA "Väitän, että lupakirjan kirjoittamisen kustannukset eivät ole 100 euroa tai jos ovat, työ on huonosti organisoitu." MAKSUVERTAILUJA 2005-2006 sallisten ilmailuhallintojen ylläpitoon ja koko kansallisen ilmailun tarpeisiin ja kehittämiseen. Kausikortit 12 kuukautta Ultrat ja AA 1 C 172 ja PA 28 C 206 2005 28,37 e 34,00 e 34,00 e 6,37 e 2005 373,32 e 597,31 e 1 264,80 e 2006 28,37 e 39,04 e 39,04 e 6,37 e 2006 373,32 e 597,31 e 1 264,80 e Malmi 2005 485,32 e 776,51 e 1 644,25 e 2006 993,30 e 1 493,28 e 3 162,01 e
Vai hinnat ovat korkeita kenties siksi, ettei kovin montaa yleisilmailijaa olisi sotkemassa kaupallista ilmailua ja rahan tuloa sieltä. Lentoaseman palvelujen työmäärä tuskin riippuu siitä, painaako kone 0 kg vai 2000 kg. Ja jos eivät maksa, eivät myöskään lennä. Huonosti organisoidun työn maksaa ilmailija Sanotaan, että lupien maksut vastaavat nyt käsittelykustannuksia. Samojen ilmailulääkärien lausunnon perusteella joka tapauksessa Ilmailuhallinto nykyisinkin myöntää medikaalin. Sen lisäksi on keksitty melkoinen maksuautomatiikka. Jos Ilmailuhallinto ei saa tarpeeksi tuloja, se voi korottaa ministeriön asetuksella viranomaismaksuja, joita maksaa myös Ilmailulaitos. Ilmailuhallinto perii puolestaan erilaisia lupamaksuja sekä ilmailijoilta ja Ilmailulaitokselta. Miksei muuten kausikortteja voi maksaa jälkeenpäin tai saada palautusta todellisten käyttökuukausien mukaan, kuten eräiden vakuutusten osalta tehdään. 16 ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 Jos ultralentäjä haluaa tulevaisuudessakin kausikortin Malmin lentoasemalle, maksaa hän 993 euroa. Laissa Ilmailuhallinnosta sanotaan, että "Ilmailuhallinnon suoritteesta perittävä maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai määrätä jätettäväksi kokonaan perimättä" tietyin edellytyksin. Uudelleen organisoinnin johdosta "ilmailukuluttajaa" rokottaa nyt siis kaksi instanssia, Ilmailulaitos ja Ilmailuhallinto toisistaan riippumatta ja riippuen. Mikähän kone painaa 0 kiloa. Lentoturvallisuus tuskin tästä heikkenisi. Kumpikin instanssi voi hinnoittaa palvelut suurin piirtein miten huvittaa "ottaen huomioon kansainvälisen tason", kuten kauniisti sanotaan. Hinnasto alkaa todella 0 kilosta. Valtion liikelaitoksille lienee ase- tettu tuottovaatimuksia. Tällaisena on mm. Lentokenttää ei aurata yksityislentäjän aikataulun mukaan (kokemusta on) eikä lennonjohtaja tule paikalle aukioloaikojen ulkopuolella ilman lisämaksua, jos häntä jostain syystä tarvittaisiin. Ilmailulaitos perii esimerkiksi lentoreittimaksuja ja laskeutumismaksuja. Tämä on vallan hyvä periaate, kunhan se näkyisi jollain muotoa vaikkapa juuri lupamaksuissa. Vuonna 2005 hinta oli 485 euroa, korotus yli 100 prosenttia. on, jos viranomaisarmeijan kaikki ylläpitokustannukset lasketaan ja jyvitetään kaikkiin maksuihin. Ja jos se tuottaa voittoja, niin niillä pitäisi maksaa Ilmailuhallinnon kuluja. Byrokratian kukkaset maksavat Miksei medikaalia voi uusia niin, että tavallisessa PPL-tapauksessa lääkäri kuittaa tarkastuksen lupakirjan liitteeseen (vrt. On outoa ja lyhytnäköistä, että uudelleen organisoidut ilmailun hallintorakenteet aiheuttavat entistä suurempia menoja kaupalliselle, yksityis- ja harrasteilmailulle, kenties myös sotilasilmailulle. Miksi pitää lisätä byrokratiaa. Jotain hyvääkin. Ovatko siis kausikorttien hinnat hinattu pilviin palveluista, joita edellä mainittu lentäjä ei tarvitse ja jotka palvelut ovat olemassa joka tapauksessa. Ilmailulaitoksen tiedottajan mukaan 35 % Ilmailulaitoksen voitosta menee valtion pohjattomaan pussiin. Kausikortin hintoja ei pitäisi myöskään hinnoitella koneen painon mukaan, vaan esimerkiksi sen mukaan, lennetäänkö koneella IFR-lentoja vai pelkästään VFRlentoja. Kaikki muu on ylimääräistä, joka on rakennettu ja ylläpidetty ensisijaisesti kaupallista ilmailua varten paikoitusalueita myöten. SEP). Mutta väitän, että esimerkiksi lupakirjan kirjoittamisen kustannukset eivät ole 100 euroa tai jos ovat, työ on huonosti organisoitu ja/tai tällä summalla maksetaan myös muita, yhtä huonosti organisoidun työn kustannuksia. Tästä lienee syytä hankkia kuluttajaviraston kanta, mikä liittyy "kokonaisnäkemykseen" kuluttajan maksuvelvollisuuksista palveluihin, joita hän ei tarvitse eikä välttämättä käytäkään. ilmailun edellytysten turvaaminen ja ilmailun turvallisuuden edistäminen (6 §). Vieraalla Ilmailulaitoksen kentällä ei edes pääsy kentältä ja takaisin kentälle onnistu noin vain kentän ollessa kiinni, paitsi aitojen yli tai ali. Ovela maksuautomatiikka Mutta vaikka toisistaan eriytetyt Ilmailuhallinto ja Ilmailulaitos eivät enää hahmottaisi kokonaisuutta, niin ainakin valtion, ja sehän käytännössä tarkoittaa eduskuntaa sekä liikenne- ja viestintäministeriötä, tulisi nähdä ilmailu Suomessa kokonaisuutena erityisesti kustannukset huomioon ottaen. Varmaan näin. Tämä puolestaan voi myös korottaa maksujaan ellei tuotto ole riittävä. Mikähän se mahtaa olla Ilmailulaitoksen kohdalla ja miksi. Syynä lienee se, että Ilmailuhallinnolta jäisi perimättä ilmailijoilta vaivatta kerättäviä rahoja ehkä noin 100 000 euroa vuosittain. Mistä yleisilmailija maksaa Ilmailulaitokselle? Ilmailulaitoksen palveluista näkölentoolosuhteissa lentävä yksityislentäjä ei tarvitse lopun perin mitään muuta kuin kiitotien. Näin on tehty ja tehdään edelleen esimerkiksi Tanskassa, mutta miksi ei siis myös Suomessa. Yhtä hyvin voidaan ottaa periaatteeksi, että esimerkiksi Ilmailulaitoksen tulojen pitäisi vastata "käsittelykustannuksia" eikä tuottaa voittoa, jos yhtään ilmailun kokonaisuutta katsotaan. Tällä sanoisinko ovelalla periaatteella sekä Ilmailulaitoksella että Ilmailuhallinnolla ei ole hätäpäivää niin kauan kuin ilmailijat jaksavat maksaa
Kuvassa edellisen sivun hintaesimerkeissä käytettyjä koneita: takana Piper PA-28, edessä Cessna 172 sekä niiden välissä AA-1:n "isoveli", painavampi AA-5.. voimaan 1.1.2006. Ja kohtelu on sen mukaista. On pakko harkita vakavasti tämän harrastuksen lopettamista. Tunnen olevani viittä vaille rikoksentekijä, kun harrastuksenani on ilmailu. Tiedossa on, että Suomen Ilmailuliitto on saanut vuosittain 200 000 euroa avustaakseen lentoturvallisuushallintoa eräiden ilma-alusten lentokelpoisuuden valvonnassa (joidenkin tietojen mukaan vain puolet tästä summasta meni tarkoitukseensa). Kenttien vuosikymmenien aikaisesta hoidosta ja ylläpidosta ei taidettu paljon maksaa, jos ollenkaan. Ei todellakaan, sanon minä. Tähän mennessä en ole saanut virallista ilmoitusta, kirjettä tai viestiä ilmailun uusista kuvioista tai maksuista ja tuskin saankaan, vaikka minut ja koneeni on rekisteröity, ja maksan tästä lystistä. Joku sanoisi, että ne ovat mielivallan alaisia. Ilmailijat, ansaitsisimmeko niiden myötä jotain parempaa kuin olemme. Tämä on ollut aivan hyvä periaate. Onko sitä koskaan oikein ollutkaan, paitsi viranomaisten puolella. ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 17 Jos lennän pienkoneellani 50 tuntia vuodessa, tänä vuonna tuntihinta nousee viimevuotisesta 70 eurosta 80 euroon ja vuonna 2007 pitkälle yli 100 euron - ilman pääomakustannuksia. Ilmailun muut kustannukset Eivät ilmailun kustannukset viranomaismaksuihin lopu. Me ilmailijat emme ole ilmeisesti ansainneet heiltä yhtään parempaa kohtelua kuin mitä uudet ilmailua koskevat lait ovat. Voidaan kysyä myös, onko ilma-aluksen omistaja yhdenvertainen maksujensa kanssa. Minun mielestäni kaikki yksityinen ilmailu on harrasteilmailua, sanovat pykälät mitä tahansa. Luulen, että monet muutkin yleisilmailijat harkitsevat lentojensa lopettamista. Vuoden 2007 alusta hintaan lisätään valmistevero, joka nostanee litrahintaa 40 %. Sen lisäksi jälkimmäiset saavat etua verovapaasta polttoaineesta ja arvonlisäveron helpotuksista. Mihin on hävinnyt kansainvälinen yhteistyö. Eipä tietenkään. Today´s Pilot -lehden numerossa 11/2005 todetaan, että pienkoneoperaattorit maksavat Englannissa 7,5 % liikevaihdostaan viranomaismaksuja (suuruusluokka lienee sama Suomessa menneinä vuosina!), kun taas lentoyhtiöt maksavat vain keskimäärin 0,02 %. Tämä havainto koskee mielestäni myös ilmailuviranomaisten harjoittamaa hallitsemistapaa Suomessa ja muuallakin. Siihen oli vanhalla Ilmailulaitoksella kyllä varaa. JAR ja EASA painavat päälle. Jos ja kun lennän pienkoneellani noin 50 tuntia vuodessa, arvioin, että tänä vuonna tuntihinta nousee viimevuotisesta 70 eurosta 80 euroon ja vuonna 2007 pitkälle yli 100 euron ilman pääomakustannuksia. Uudet EASA:n määräykset astuvat voimaan vuonna 2008. Ne ilmailuyhdistykset, jotka hallinnoivat puolustusministeriön lentokenttiä joutuivat taannoin maksumiehiksi, kun kentät siirrettiin metsähallituksen omistukseen. Ansiolentämisestä on melko lailla omat määräyksensä. maksaja on ammattimainen ilmailu, ykkösenä luonnollisesti Finnair". Tämä verolisäys ei ollut vielä täysin pakollista tietääkseni, mutta EU:n mallioppilas Suomi ei halunnut känätä. Vakuutukset maksavat ja ovat nousussa. Kaikki on kuitenkin suhteellista. Toivottavasti lentotoimintatilasto vuodelta 2005 meni oikeaan paikkaan. Moni - kuten artikkelin kirjoittaja - joutuu tosissaan harkitsemaan, jatkaako enää. Polttoaineen hinta on nousussa. Tiedän, että Suomessa on Ilmailuliitto ynnä muita edunvalvojia. Se pyydettiin lähettämään viimeistään 15.1.2006 Lentoturvallisuushallintoon, jota ei ollut enää olemassakaan tuossa vaiheessa, osoitteella ILMAILULAITOS... Yleisilmailija Erkki Heinilä Edunvalvojat töihin Alussa mainitut suomalaiset ilmailulait on allekirjoitettu 29.12.2005 ja astuneet Kaikki on suhteellista Ilmailun joulukuun numerossa 2005 sanottiin, että Ilmailuhallinnon "suurin Ilmailun kenttää rasittavat maksut koettelevat harrastajaa. "Doesn´t sound very fair, does it?" Eli ei kuullosta kovin reilulta, lehti toteaa. Sama lehti kertoo Georg Bernard Shaw´n havainneen, että "demokratia on aparaatti, joka takaa ettei meitä hallita yhtään paremmin kuin ansaitsemme". Ajan tasalla pysyminen on tasan asiakkaan vastuulla, luulisin. Mutta missä ovat näiden strategiat. Näin tiedottaa ja toimii viranomainen Suomessa. Toivon tämän järjestelyn jatkuvan, mutta otettavan huomioon myös jossain suhteessa myös muiden harrastelijoiden maksuissa. Taistelikohan muuten Ilmailulaitos tämän "kokonaisnäkemyksen" puolesta vai vastaan. Se on varmaa, että emme ansaitse yhtään mitään olemalla vaiti ja kädet ristissä. Siitä melkoinen osa johtuu viranomaismääräyksistä, jotka tietysti tarkoittavat pelkkää hyvää, mutta jotka saattavat olla täysin harkinnanvaraisia. Koneen huolto on kallista. Tämäkö on valtion ja ilmailuviranomaisten tarkoitus
Hän painotti, että mikään ei ole vielä varmaa, ohjeet voivat muuttua muutamassa viikossa. Tällä hän viittasi siihen, että missä ikinä on kone järveen kupsahtanut tai metsään mennyt, niin aina paikalla on sankka joukko uteliaita. Paikalla oli vajaa sata ilmailijaa. T änä vuonna Rovaniemellä Kaamospäivät alkoivat jo perjantai-iltana tietoiskulla Tunturilapin ilmailumahdollisuuksista. Mutta joka kerta kun menee työvuoroon, joutuu menemään turvatarkastuksen läpi ja laukut tarkastetaan niin kuin kaikilta muiltakin. Piakkoin eläkkeelle jäävän Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijan sunnuntain luento käsitteli tuttuun tapaan kauden aikana sattuneita onnettomuuk- sia ja ennen kaikkea mitä niistä voi oppia. Liikenneilmailun synkkä päivä oli Tallinnanlahdella sattunut kopteriturma, jossa kaikki ko- Aki Suokas on kehittänyt laskentamallin, jolla voi selvittää mahdollisuuksia takaisinkääntymiseen moottorihäiriötapauksissa. Lentäjästä tämä tuntuu vähän paradoksaaliselta, hänhän sitä konetta ohjaa. Se mahdoton kaarto Esko Lähteenmäen luennot keräävät aina salin täyteen. Makkaran myymisellä "turisteille" saattaisi tulla pieni lisä eläkkeeseen. ILMAILU-lehteä Kaamospäivillä edustivat Helena Jaakkola ja Matti Haapavaara. Hän kertoi, että jokaisella lentokentän virkailijalla pitää olla oma henkilökorttinsa, jolla pääsee vain niihin tiloihin, missä työskentelee. Erityisesti moottorilennon tulevaisuus huolestuttaa. Onnettomuustutkintaa on viime vuonna ollut etelässä vähemmän kuin pohjoisessa, josta syystä Lähteenmäki loihe lausumaan esityksensä aluksi: - Kun mä jään eläkkeelle, hommaan matkailuauton, ajan sen pohjoiseen, pystytän tikkataulun ja grillaan makkaroita, sekä puhun viisaita. Eetu Peuraniemi esitteli Rajavartiolaitoksen lentotoimintaa Lapissa. Ilmailijoiden monet huolenaiheet nousivat tapaamisen aikana esille. Rovaniemen lentoaseman päällikkö Martti Oinas kävi läpi uusia turvatarkastusohjeita, jotka koskevat myös siviili-ilmailijoita. Kyösti Pietikäinen esitteli Jerisjärven ja Kilpisjärven vesilentosatamia. Konetta ei enää mennä korjaamaan työkalupakin kanssa ihan noin vain. Tässä heidän raporttinsa Ounasvaaran laelta. Ilmailijoiden talvitapahtumien sarjaa jatkoi Kaamospäivät. Lopputulema on, että käytettävissä oleva aikaikkuna on äärimmäisen lyhyt ja lasku etusektoriin on lähes aina turvallisin tapa.. - Tästä aiheesta on puhuttu niin paljon, että en nyt siitä juuri puhu, mutta esittelen Aki Suokkaan kehittämän ohjelman, jolla on mahdollista laskea oman koneensa takaisinkääntymismahdollisuudet, sanoi hän luentonsa aluksi. Eivät uudet säännöt kosketa ainoastaan harrasteilmailijoita, lentokentällä työskentelevä henkilöstökin joutuu tarkkaan valvontaan. Kokoontumispaikkana oli Rovaniemi ja Ounasvaaran huipulla sijaitseva Sky Ounasvaara -hotelli. Lauantain aiheena oli mahdoton kaarto. Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen lentää työkseen matkustajakonetta ja hän kertoi, että jokainen yhtiössä työskentelevä on "turvatarkastettu" taustoiltaan perusteellisesti. Suokkaan käyrät todistivat, että moottorihäiriön sattuessa lentoon lähdössä etusektoriin laskeminen on lähes aina turvallisin tapa selviytyä. Viime vuonnahan tilaisuutta ei järjestetty lainkaan. Aiheesta keskusteltiin todella vilkkaasti ja ilmailijat ihmettelivät uusien sääntöjen mielekkyyttä. - Enontekiöllä on kolme virkailijaa ja he joutuvat uusien sääntöjen myötä joka aamu tunnistamaan toisensa ja valvomaan toisiaan, ei se tunnu järkevältä, sanoi Oinas. - Jerisjärvellä voi vierailla ympäri vuoden, talvella suksikoneella, kesällä kellukekoneella ja polttoainetta on aina saatavilla, muistutti matkailuyrittäjä, jonka kohteessa vierailee vuosittain kymmeniä matkustajakoneellisia ranskalaisia turisteja kokemassa erämaan eksotiikkaa. 18 ilmailutapahtuma maaliskuu 2006 teksti HELENA JAAKKOLA Määräysviidakkoa ja onnettomu ust Pohjois-Suomen ilmailun Kaamospäivät järjestettiin tällä kertaa Rovaniemellä tammikuun viimeisenä viikonloppuna
Uudet huolto- ja korjausmääräykset koskevat Suomessa arviolta 300-400 lentokoneiden ammattilaista. ilmailutapahtuma maaliskuu 2006 19 u ustutkintaa neessa olleet menehtyivät. Sosiaaliset paineet saattavat myös johtaa onnettomuuksiin. Päivä oli pilvinen ja sadetta liikaa, jolloin kaverit kastuivat jo matkalla koneelle, kuomu huurtui, näkyväisyys meni josta seurasi irtipäästö ja hinauskoneen metsään meno. Tämä työ hyväksytään vastaisuudessakin, sanoi Hiedanpää. Lieneekö ollut uuden EASA:n ansiota, että purjelento jäi kovin lapsipuolen asemaan tämän vuotisessa pohjoissuomalaisten ilmailutapaamisessa. Paikallinen viranomainen oli tuumannut, että ei sinne tohdi nyt mennä, sorsastus on juuri alkanut, kaikki ovat maistissa ja kaikilla on kovat piipussa. Lähteenmäki kertoi purjekonelennätyksestä, jossa haluttiin antaa avioituvalle miehelle viimeinen tuntuma vapaudesta viemällä hänet taivaan tuuliin. Lähteenmäki toteaa, että noin puolet suosituksista toteutuu. Vakavasta aiheesta huolimatta Lähteenmäki hauskuttaa yleisöä kertomalla esimerkin onnettomuustutkintaan joskus ilmaantuvasta tahattomasta komiikasta. että oikea työ teetetään oikeassa tilassa oikeilla miehillä. Uuden lain alle joutuvat kaikki Suomen tyyppihyväksytyt ilma-alukset purjekoneita myöten. Huomio on kiinnittynyt etuservon kuntoon, siinä lähinnä pääroottorin ohjauslevyyn. - Luvatkaa minulle, että ette ole tuossa sivulla, se on surkea paikka myös omaisten kohdalla. Esko Lähteenmäen luentoja kuunnellaan aina hiiskumattoman hiljaisuuden vallitessa. Syitä on etsitty ja niitä on löytynytkin, mutta lopullisen raportin aika ei ole vielä. päivänä vuonna 2008. Haluatko tehdä sitä edelleen, pelkisti Hiedanpää. Henkilövahinkoja ei ollut, mutta pääkallonpaikalta kuului komento lähteä asiaa tutkimaan. Myös Utsjoen Super Cub onnettomuudesta selvittiin hengissä, mutta ainekset ihmishengen menetykseen olivat olemassa. Uuden ilmailuhallinnon harrasteilmailuyksikön päällikkö Markku Hiedanpää rauhoitteli kokouksen osanottajia, että jo olemassa olevia oikeuksia ei huoltohenkilöstöltä oteta pois uudessakaan järjestelmässä. Syyskesästä kiepsahti helikopteri nousussa nurin. Suuri osa onnettomuuksien syistä piilee ohjaajan korvien välissä ja sinne voi vaikuttaa vain itse. - Tavoitteena on vilpittömästi se,. Huolto-ohjelmien on oltava viranomaisten hyväksymiä. - Toisesta männästä on irronnut pinnoite pois, murskaantunut ja mennyt hydraulijärjestelmään aiheuttaen vahinkoa, pohtii hän ja jatkaa, että USA:ssa mallinnettiin tällainen tilanne. Vuositarkastus vaatii kelpuutetun huoltajan. Hiedanpää kertasi, että uusi huoltotoiminta-asetus astuu voimaan syyskuun 28. - Me kysymme muodossa tai toisessa, mitä olet tehnyt aiemmin. Kolmen vuoden kuluttua omistajien huolto-oikeudet pienenevät oleellisesti. Siirtymä lähtee siitä, että henkilö kertoo mitä on tehnyt. Tietokoneohjelman ja konstruktion avulla tutkittiin mitä se vaikuttaa, kun metallinpalaset menevät ohjausjärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskus tekee suosituksia tilanteissa, joissa toisin toimimalla olisi onnettomuuksilta vältytty. - Lentosuunnitelma on halpa henkivakuutus, muistutti tutkija. - Tämän päivämäärän jälkeen tyyppihyväksytyt ilma-alukset noudattavat EASA:n huoltotoiminnan vaatimuksia. - Ensi vuonna Kaamospäivillä luennon aihe voisi olla tämän helikopterionnettomuuden tutkinta, totesi Lähteenmäki. Tänä vuonna ei onnettomuuksia ole vielä ehtinyt tulla, mutta Lähteenmäki ennustaa, että ennen kuin vuosi on ohi, sivu täyttyy. Lisäksi viranomaisten tekemät katsastuk- Uudet nimikkeet kauhistuttavat Hiedanpää uskoo, että kentillä kauhistuttavat kaikkein eniten uudet nimikkeet. Tässä menossa mahdoton kaarto. Moottorilento ja lentoturvallisuusvirasto puheenaiheina uomen eurooppalainen lentoturSja uusimoottorilennon tulevaisuus vallisuusvirasto (EASA) nousivat mielenkiintoisimmiksi puheenaiheiksi tämän talven Kaamospäivillä Rovaniemellä
Lennonopettajakoulutuksesta on luovuttu. - Vuoden 2009 syyskuun alusta kansalliset ilmailumääräykset lakkaavat olemasta. - Liitto on ollut moottorilennon puoltajana lähes hampaaton. - Tämä tarkoittaa sitä, että yksityisilmailun Cessna "sataseitenkakkoset", Piperit ym. Uusi yksikkö kattaa kevyet harrasteilma-alukset kuten purjekoneet, moottoripurjehtijat, experimental-koneet ja liitimet mutta ei yksityisilmailun käytössä olevia alle 2000 kg painavia moot- Tunturi-ilmailijoiden puheenjohtaja Matti Sorvari toi Kaamospäivillä esiin huolensa moottorilennon tulevaisuudesta. - Rakentavia keskusteluja on käyty, kiteytti puheenjohtaja. Kuva Matti Haapavaara.. 20 ilmailutapahtuma maaliskuu 2006 teksti MATTI HAAPAVAARA Rovaniemen lennonjohdossa työtään tekevä Erkki Herva valotti harrasterakentamisen monivivahteisuutta aina raaka-aineena käytettävien puiden kaatamisesta lähtien. Se se voi olla moottorilentäjän lupakirja, tai sitä myöten ammatti ilmailun parissa, saneli Sorvari. EASA:n määräykset tulevat olemaan laki, kauhisteli Sorvari. He joutuvat aina uudelleen kertomaan ilmailijoille taas kerran tulleista muutoksista, jotka tuntuvat aluksi kohtuuttomilta, mutta muotoutuvat ajan mittaan suomalaiseen kuosiin. Hän korosti, että tämä on lähes lopullinen kuolinisku harrasteilmailun "kruunulle" moottorilentämiselle, mikäli kansallinen viranomainen ei saa irrotettua alle 2000 kg painavia harrasteilmailun moottorilentokoneita päätöksen ulkopuolelle. Järjestelmä ei toimi - Mikäli näin ei käy, on ilmeistä ettei kerhoilla ole mahdollisuuksia eikä taloudellisia voimavaroja raskaiden organisaatioiden perustamiseen, saati ylläpitoon, jyrisi Sorvari. Harrastusilmailun pitää jatkua. Automaattisesti ketään ei pullauteta pois. Moottorilennon pitää näkyä Tunturi-ilmailijoiden puheenjohtaja ja moottorilentotoiminnan vastaava Matti Sorvari oli Kaamospäivillä erittäin huolestunut moottorilentämisen tulevaisuudesta. Nyt tulokset eivät näy. Euroopan unionin tavoite on luoda oma itsenäinen ilmailunormisto. Sorvari vuodattaa, että pelkät keskustelut eivät auta. - Nuorilla ilmailun harrastajilla täytyy olla kiintopiste horisontissa, jonne tähdätään. käsitellään samassa kategoriassa ammattimaiseen ilmailuun käytettävien raskaiden lentokoneiden kanssa. Kerhokoulutus on moottorilentämisen yksi tärkeimmistä kulmakivistä. SIL:n puheenjohtaja Hannu Halonen puolustautui kertomalla, että hän ja toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen ovat juuri tavanneet uuden Ilmailulaitoksen pääjohtajan sekä Ilmailuhallinnon ylijohtajan aiheen tiimoilta. Nämä miehet yrittävät pelastaa harrasteilmailua sen minkä pystyvät. Kun nykyiset "opet" poistuvat rivistä, uusia ei ole eikä nähtävästi tulekaan. Hän muistutti, että moottorilento on perinteinen ilmailun harrastuslaji, joka näkyy ja kuuluu yhteiskunnassa erittäin myönteisesti. - Huoleni johtuu jatkuvasti vaikeutuvista vaatimuksista lentokoneiden huolto- ja operointijärjestelyissä, sekä Suomen Ilmailuliiton passiivisuudesta kehitystä kohtaan, hän suomi. Vasemmalta Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen, puheenjohtaja Hannu Halonen ja toiminnanohjaaja Jorma Sucksdorff sekä Ilmailuhallinnon lentokelpoisuusosaston harrasteilmailuyksikön osastopäällikköMarkku Hiedanpää. set vähenevät olennaisesti. Hän kuitenkin muistutti toistamiseen, että ilmailuhallinnossa kirjataan ja valvotaan niitä harrastajia, jotka saavat tehdä huoltoja. Sorvari muistutti, että vuoden alusta astui voimaan uusi ilmailulaki, sen perusteella lentoturvallisuushallinto ja lentoliikennehallinto eriytettiin Ilmailulaitoksesta omaksi itsenäiseksi virastoksi, jonka nimeksi tuli Ilmailuhallinto. torilentokoneita. Sorvarin syyttävä sormi osoitti Suomen Ilmailuliiton suuntaan. Puhuja muistutti, että ultrakevyt Cessna 172:lle "arvokas kohtelu" Ilmailuhallinto uusi organisaatiotaan ja perusti uuden harrasteilmailujaoksen, jonka vetäjäksi nimettiin Rovaniemelläkin luennoinut Markku "Miuku" Hiedanpää. Tätä on systemaattisesti ajanut eteenpäin EASA (Euroopan lentoturvallisuusvirasto), päivämäärätkin on lyöty lukkoon. Tämä minua huolettaa, jatkoi Sorvari. Hiedanpää joutui Rovaniemellä melkoisen kysymysryöpyn kohteeksi. - Pitää saada konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät viranomaismääräyksissä ja harrasteilmailua koskevissa säädöksissä
Asiat eivät kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia. Nyt näyttää siltä, että tavallisen perheen poika tai tyttö jää korkeintaan ultra-asteelle, koska harvoilla on varaa lähes viidentoistatuhannen euron PPL-lupakirjaan. Hän on vakuuttunut siitä, että jos paikkakunnalla ei ole moottorilentotoimintaa ei ole muutakaan. Hän on ansiolentäjä, tyyppikouluttaja ja pa- Ilmailuliitolle suuri mylläkkä Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen tunnusti, ettei Ilmailuliitto ole vuosikymmeniin ollut niin suuren mylläkän edessä, kuin mitä nyt on tulossa. Päivillä oli noin 90 osanottajaa. Hän muistutti, etteivät tulevat muutokset rajoitu yksistään lentokoneiden kelpoisuuksiin. Tätä emme halua, Sorvari julisti. - Mikäli pahin uhka toteutuu, joudumme luopumaan näistä. ilmailutapahtuma maaliskuu 2006 21 lolentokouluttaja. Ja ken on lukenut mestari Alakulpin ykkösteoksen, on vakuuttunut, että myös kakkososa valvottaa ilmailukirjojen ystäviä; Alakulpin teoksia ei jätetä kesken. Nyt ovat työn alla muun muassa siirtopykälät Ilmailuhallinnolta Ilmailuliitolle. Tämä mahdollisuus pitää säilyttää", hän painottaa. Jaakko Alakulppi ilahdutti jälleen Ilmailukirjailija ja -historioitsija, eläkkeellä oleva lennonjohdon päällikkö Jaakko Alakulppi ilahdutti Kaamospäivien yleisöä kertomalla, että vielä tämän vuoden aikana häneltä ilmestyy uusi ilmailukirja: Lapin Ilmailuhistoria II. Alakulpin tuleva teos kertoo Lapin jälleenrakentamisen vuosista aina Hornetin jyrinöihin asti. Heistä puolet on pääkaupunkiseudulta. Sorvari väläytti, että nyt ilmailuporukan pitäisi lähettää Brysseliin karvalakkilähetystö. Aikajana on 60 vuotta. Matti Sorvari muistutti, että Tunturi-ilmailijoilla on kolme moottorilentokonetta. Monet peruskerhot Suomessa hankkivat toimeentulonsa ja kerhon pyörittämiseen tarvittavat taloudelliset voimavarat yleishyödyllisen yhteiskuntapalvelun kautta suorittamalla palosekä pelastuslentoja talkootyönä. Toiminnanjohtajan mukaan liiton työtehtävä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. - Kerhokouluttaminen on lajin elinehto. Alakulpin esitelmässä vilahtivat nimet Lindström, Juutilainen, Tuominen, Erkki Jaakkola, Kari Heikkilä, Reijo Raumala. Lapin Ilmailuhistoriasta toista kirjaa kirjoittava Jaakko Alakulppi kertoi mielenkiintoista tarinaa Lapissa lentotoimintaa harjoittaneista lentäjäsankareista. Juhani Huoviala ja Markku Koivurova esittelivät ensin mainitun Corsario-ultralentoveneprojektia. lentäminen kyllä paikkaa tätä aukkoa. Markku Koivurova järjestävästä yhdistyksestä muistutti, että "jos kuunteli huolellisesti kaikki luennot, osanottajan mukana lähti kotikerhoon melkoinen tietopaketti." Lentävä meteorologi Tapio Tourula painotti omassa luento-osuudessaan kuinka tärkeää on selvittää sää ennen lentoa ja seurata sen muutoksia lennon aikana. Eero Anneberg Rovaniemeltä kertoi pelastushelikopteri Aslakin toiminnasta.. - Toivoisimme, että SIL ottaisi jämerämmän otteen moottorilentämisen mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin harrastepohjalta. Mies on lentänyt 1 500 tuntia reilussa 20 vuodessa. Valvonnan siirto tuo myös lisää vastuuta. Sen ongelmana tosin on "pelkkä" harrastus. Ultra ei pidä taloutta pystyssä - Ultrilla ei pidetä kerhojen taloutta kunnossa. Tätä toimintaa ei voi suoritta ultrilla, sanoi Sorvari. Jäseniä kerhossa on noin sata. Tunturi-ilmailijat hoitavat talouttaan näet moottorilennon kautta. - Meillä riittää haasteita ympäristökysymyksissä, maanvuokrissa ja kentillä liikkumisessa, hän jatkoi. Teoksen sivuilla komeilee henkilöitä, jotka ovat monille tämän päivän lentäjille perin tuttuja. Kaamospäivät järjesti Ounasvaaralla moottorilentokerho Lapin Ilmailuyhdistys. Kerhokoulutuksella sama lupakirja saadaan halvimmillaan jopa viidellätuhannella eurolla. Ja lisää on tulossa. Moottorilentäjä Matti Sorvari tietää, mistä puhuu. Sorvari jaksaa kuuluttaa kerhotyön nimiin. Mönkkönen totesi, ettei aina ole niinkään helppoa neuvotella byrokratian kanssa, koska se on aika kasvoton
Konetyypit ovat uusia, 2000-luvulla käyttöön otettuja moderneja kuljetuskoneita, joita on maailmalla myyty vasta muutamia kymmeniä. Hankittavat kaksi uutta kuljetuskonetta odotetaan otettavan käyttöön vuonna 2008. uuden lämpöhakuisen ohjuksen ja sen suuntaamiseen käytettävän kypärätähtäimen. Näillä järjestelyillä saadaan muun muassa niukka lentotekninen henkilökunta riittämään, kerrotaan Ilmavoimista. Ilmavoimien lisäksi osallistuvat arviointiin myös muut viranomaiset ja järjestöt ajatellen lentoja sotilasrahdista aina humanitäärisiin siviilikuljetuksiin. Kaikkiaan pelätään tempoilevan rahoitussuunnittelun haittaavan puolustushaaran pitkäjänteistä kehittämistä. J otta Horneteille saataisiin tavoitteena olevat 10 000 vuotuista lentotuntia, piti lentokoulutus järjestää Vinkojen ja Hawkien osalta uudelleen. Päätöstä italialais-amerikkalaisen Alenia C-27J Spartanin ja espanjalaisen Casa C-295:n välisessä kilpailussa odotetaan jo näillä lumilla. Perärampillisten koneiden kuormauskyky on 7-10 tonnia. Niiden kappalehinnaksi arvioidaan 20-30 miljoonaa euroa. Hornetien toinen ja vii- meinen ylläpitopäivitys ajoittuu ensi vuosikymmenen alkuun. Uudeksi lentotoiminnan ongelmaksi on tullut viime vuonna rajusti kallistunut lentopetroolin hinta - se on noussut yli 80%. maaliskuuta 88 vuotta täyttänyt puolustushaara ILMAVOIMAT VAUHDIKKAASSA MUUTOKSESSA Boeing F-18 Hornet -torjuntahävittäjät muodostavat Ilmavoimien kaluston selkärangan. Alkeislentokoulutus keskitettiin viime vuonna perustettuun Ilmasotakouluun Tikkakoskelle ja ul- Fokkerit jatkavat kymmenen vuotta Hornet-kaluston ensimmäinen ylläpitopäivitys toteutetaan tällä vuosikymmenellä. Hawk-koulutus siirrettiin kokonaisuudessaan uuteen Lentosotakouluun Kauhavalle. 22 artikkeli maaliskuu 2006 teksti KALEVI REIMAN 6. Vie-. Kuvassa kaksipaikkainen F-18D tulossa laskuun Pirkkalaan. Kaksipaikkaiskalustoa voisi olla enemmänkin ja rahoituksen järjestyessä yhteentörmäyksessä vaurioitunut C-malli saatetaan muuttaa kaksipaikkaiseksi. Niiden iskukykyä pidetään yllä MLU-päivityksellä, joka tuo mm. Koneiden evaluointilennot on tehty viime kesänä Italiassa ja Espanjassa sekä tammikuussa Suomessa. Samalla Hawkien lentotunnit pudotetaan 10 000 tunnista 6000 tuntiin. Lentokonehankinnoista käsillä ovat kuljetuskoneet. Samalla pelätään toimintoja lamauttavia puolustushallinnon lisäsäästöjä, joilla on uhattu. Ruumaan mahtuu varusteineen noin 45 laskuvarjojääkäriä tai 60-70 muuta sotilasta. Kuva Antti Finni. Puolustusvoimien teknisimmässä puolustushaarassa, Ilmavoimissa jatkuu alkaneena vuotenakin kehitysvauhti ripeänä - kroonisesta rahapulasta huolimatta. Siihen kuuluu muun muassa ohjusaseistuksen uusimista, kypärätähtäimien hankkiminen ja ohjelmistojen päivittämistä. Muun muassa useiden konetyyppien uusiminen on käynnissä, Patriakumppanuutta aloitellaan, ylempi johtoporras vaihtuu ja kriisinhallintaan Horneteilla valmistaudutaan. koistettiin Patrialle
Viime joulukuun alussa Pääesikunnan maavoimien ilmailuosaston päällikkönä toiminut eversti Lauri Puranen siirtyi Lapin lennoston komentajaksi. artikkeli maaliskuu 2006 23 Tänä vuonna käynnistyvät selvitykset myös kuuden Piper Chieftainin ja yhdeksän Redigon korvaamisesta yhdellä yhteyskonetyypillä. lä hyvässä kunnossa olevien Fokkereiden eli FF-3:n ja elektronisessa valvonnassa operoivan peruskorjatun FF-1:n arvioidaan poistuvan rivistä vasta vuoden 2015 tienoilla. Kuvassa FF-3:n matkustamo, joka on varustettu laskuvarjohyppykäyttöön. Valmetin aikanaan rakentamista koneista on viime vuonna luovutettu Ilmasotakouluun 16 alkeiskoulutukseen. Uudet 8-10 konetta on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2009. Tänä vuonna käynnistyvät selvitykset myös kuuden Piper Chieftainin ja yhdeksän Redigon korvaamisesta yhdellä yhteyskonetyypillä. Kuva Perttu Karivalo. Vaikka uusien kuljetuskoneiden valinta tapahtuukin vielä näillä lumilla, Ilmavoimien kaksi Fokkeria jatkavat palveluksessa noin vuoteen 2015. Hänen edeltäjänsä prikaatikenraali Jarmo Lindberg siirtyi Pääesikunnan valmiuspäälliköksi. Tikkakoskelle Kauhavalta siirtyvät Vinka-alkeiskoulutuskoneet lennettiin uuteen kotiinsa 26.8. Pakkolaukaisuhihnojen kiinnitykseen käytettävät vaijerit kulkevat katonrajassa. Vinkoista 12 on jaettu eri joukko-osastoille korvaamaan käytöstä poistetut nelipaikkaiset yhteyskone Piper Arrowit. Johtoporrasta vaihtui runsaasti Ilmavoimien johtoportaissa on tapahtunut vuodenvaihteen tienoilla paljon tehtävien vaihtoja. Huono sää haittasi komean puljan kokoonsaamista. Kuva Tero Tuominen.. Koulukone Vinkalle puolestaan on luvattu elinikää vuoteen 2018 asti
Kuva CASA. näkuussa palvelukseen astuneen LentoRUK 80:n lentokoulutus käynnistyi helmikuun alussa. Aseistuksena ovat. Toiminnan tueksi lennostoista on siirretty Kauhavalle noin kymmenen lennonopettajaa. Kouluun kootuilla 50 Hawkilla annetaan hävittäjälentäjän perus- ja jatkokoulutus. Kuva Antti Finni. Lentokoulutuksen uudelleenjärjestely Koulutustehtävien muutosten myötä on totuttu uusiin nimiinkin; Ilmasotakou- lu Tikkakoskella on rooliltaan monialajoukko-osasto toimintasektoreina varusmiesten perusopetuksesta akateemiseen upseerikoulutukseen ja soittokunnasta lentoyksikköön. Osa Hawkeista saatetaan tulevaisuudessa varustaa vastaavalla kuvaruutumittaristolla kuin Hornetissakin. Lentosotakoulun, joka nimi Kauhavan opinahjolla oli koko 1940-luvun, rooli on entistä selkeämpi. Vinkoilla anettavan koulutuksen perusyksiköksi perustettiin 4. Tämän vuoden kurssille haki vajaa 600 oppilasta, mikä on hieman aiempaa vähemmän. Koulutus jatkuu kuitenkin varmoissa käsissä, sillä lennonopettajiksi on palkattu Ilmavoimista eläkkeellä olevia reserviläisiä. Kouluun liitetty Tukilentolaivue sai yhden lentueen lisää Vinkojen tultua Kauhavalta. Ne voidaan varustaa ilmataisteluohjuksilla, joiden laukaisukiskot näkyvät tässä siipien alla. Sille valmistui vuoden alusta omat tilat 1-hallin kupeelle. Patria Aviation sai vastuulleen niin alkeislentokoulutuksen kuin Vinkojen huollonkin. Helmikuun alussa prikaatikenraali Jarkko Numminen aloitti esikuntapäällikkön tehtävässä eläkkeelle siirtyneen prikaatikenraali Pekka Tuunasen tilalla, Ilmavoimien viestitekniikkalaitoksen johtajaksi tuli insinöörieversti Risto Laukkanen eläkkeelle jääneen insinöörieversti Vilho Kangaskosken tilalle sekä Ilmasotakoulun apulaisjohtajaksi everstiluutnatti Timo Soininen eläköityneen everstiluutnantti Harri Karjalaisen tilalle. Konetyyppi kävi talvitesteissä Suomessa. Muutoksen myötä Kouluslentolaivue vaihdettiin Hävittäjälentolaivue 41:ksi. Viime hei- Espanjalainen CASA 295 on toinen vaihtoehto Ilmavoimien uudeksi kuljetuskoneeksi Fokkerin korvaajaksi. Maaliskuun alussa Karjalan lennoston komentajaksi siirtyi Ilmasotakoulun johtaja eversti Juha Suonperä sairauteen viime marraskuussa menhtyneen eversti Hannu Karjalaisen tilalle. Ilmasotakoulun johtajaksi siirtyi puolestaan Ilmavoimien operaatiopäällikkönä toiminut eversti Kari Salmi. Lentosotakouluun Kauhavalle kootut Hawk-suihkuharjoituskoneet on voivat toimia "hyvän sään hävittäjinä". Kaikki saavat upseerikoultuksen ja kokelasvaiheessa alkeislentokoulutuksen. He voivat rauhassa keskittyä koulutukseen, sillä paineina ei ole virkamiehen tavanomaisia päivystys-, kurssi-, palaveri- ym menoja. Kauhavan Koulutuslentolaivue muuttui Hawkien siirron yhteydessä Hävittäjälentolaivue 41:ksi. Hawkeja voidaan nimittäin käyttää operatiivisiin tehtäviin ketterinä "kevythävittäjinä" vain näköoloissa, sillä koneessa ei ole tutkaa. 24 artikkeli maaliskuu 2006 Täysin uutta lentoalalla oli viime vuonna tapahtunut alkeislentokoulutuksen ulkoistaminen. Vuoden 2006 alussa siirtyi Tukilentolaivuueen komentajaksi everstiluutnantti Arto Kupiainen eläkkeelle jääneen everstiluutnantti Jukka Rastaan tilalla, majuri Mika Kaipia aloitti Ilmavoimien teknillisen koulun apulaisjohtajana eläkkeelle jääneen everstiluutanatti Seppo Haverisen tilalla sekä majuri Timo Kostiainen Ilmavoimien lentoturvallisuuspäällikkönä eläköityneen everstiluutnantti Ilkka Kohon tilalla. Kurssin vahvuudeksi tulee noin 40 oppilasta. Lentotunteja kertyy jokaiselle vähintään 20. Täysin uutta lentoalalla oli viime vuonna tapahtunut alkeislentokoulutuksen ulkoistaminen. Lentue. Kadettikurssille valituille, noin 20 kokelaalle pyritään lennättämään kaikkiaan 40 tuntia
Jo nyt Ilmavoimat tarjoaa Hawk-koulutusta ulkomaille. Mainetta ja kunniaa RIATista Viime vuoden kansainvälisten tapahtumien ja harjoitusten kohokohtia olivat muun muassa ADEX 2005 Suomessa, ELITE 05 Saksassa ja RIAT Englannissa. Satakunnan lennoston johtamaan ADEX-ilmapuolustusharjoitukseen osallistuivat Suomi, Hollanti, Ranska ja Ruotsi yhteensä 46 hävittäjällä ja lähes 1000 miehellä. Harjoituksessa saatiin arvokasta oppia monikansallisissa ilmaoperaatioissa, NATO-perusteisten yhteistoimintamenetelmien harjoittelussa, taktisessa englanninkielessä ja suuren kansainvälisen harjoituksen järjestämisessä. artikkeli maaliskuu 2006 25 Siivolan Hornet-esitys palkittiin Solo Jet Aerobatic Competition Winner -palkinnolla. tykki ja infrapunaohjukset. Kuva Lockheed Martin. na päivänä voitokkaasti. Vuoden 2008 tavoiteaikaan mennessä saadaan henkilöstölle ja kalustolle sellainen valmius, että toimintaa pystytään kokeilemaan kansainvälisissä harjoituksissa. Pohjoisessa järjestetään ruotsalaisten kanssa yhteistoimintaharjoitus, jossa hävittäjäkalustolla lennetään Rovaniemen ja Luulajan tukikohdista. Lontoon lähellä sijaitsevalla lentokentällä oli heinäkuisena viikonloppuna yleisöä lähes 300 000. Englannissa järjestetyssä maailman suurimmassa sotilasilmailunäytöksessä, RIATissa (Royal International Air Tattoo) oli mukana 350 lentokonetta. Kolmantena osallistutaan marraskuussa Horneteilla Norjassa pidettävään kansainväliseen harjoitukseen. Kriisinhallintaan v. Mennäänkö yhteiskoulutukseen, hankitaanko yhteiset koneet vai pysytäänkö kansallisissa koulutuskeskuksissa ja hankitaan itse harjoituskoneet. Villisika-merkkiä on käytetty lennonopettajien tunnuksena. Suomen maine lentoosaajana nousi entisestään, kun Karjalan lennoston kapteeni Olli Siivola kunnostautui Hornet-ohjelmallaan kahte- Alenia C-29J Spartan (taustalla) on sukua Lockheed Martinin C-130J Herculekselle. Kansainväliset harjoitukset ja muu yhteistoiminta ovat luoneet vahvan suunnittelupohjan tulevalle toiminnalle. Siivolan esityssarja palkittiin "Solo Jet Aerobatic Competition Winner" -palkinnolla. Kuvassa Hornet kahden SAAB JAS 39 Gripen -hävittäjän seurana. Merkittävin ero on tietenkin koko ja moottorien lukumäärä. ELITE 06 harjotusta toukokuussa pidetään viime vuotisen kokemuksen perusteella hyvin tärkeänä. On myös pohdittava vaihtoehtoja hankitaanko 2010-luvulla Hawkille seuraaja vai ostetaanko koulutus muualta. Se keräsi runsaasti yleisöä seuraamaan vilkasta lentotoimintaa. Osastossa tulee olemaan 4 - 6 Hornetia ja noin 200 henkilöä. Suomi oli mukana ensi kertaa neljällä Hornetilla. Ilmavoimissa odotellaan yhteiseurrooppalaisen koulutuskeskuksen saamista Lentosotakouluun. Ilmassa leijuu myös epäilys, että koulutuskeskushanke vesittyy maiden välisiin ristiriitoihin. Kuva Antti Finni.. Uuden laivueen tunnukseksi tuli vihainen villisika koulutuslentolaivueen kuoriutuvan ankan tilalle. Tarjolla olevia tukikohtia on kymmenkunta eri puolilla Eurooppaa, joten kilpailu on kova. Noin 100 lentokoneen ja lähes 3000 miehen harjoituksesta saatiin runsaasti uutta tietoa ja kokemusta ilmapuolustuksemme ELSO-koulutukseen. Tilanne on mielenkiintoinen, sillä Hawkiemme kanssa vanhenevat samoihin aikoihin monen muun Euroopan maan ilmavoimien harjoituskoneet. ELITE oli saksalaisten jo perinteisesti järjestämä elektronisen sodankäynnin harjoitus, jossa lentokaluston lisäksi oli mukana ilmatorjunta-aseistusta. 2010 Ilmavoimat valmistelee puolustuspoliittisen selonteon velvoittamana osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Tänä vuonna Ilmavoimat osallistuu vain kolmeen kansainväliseen harjoitukseen Euroopassa eikä lainkaan ulkomaisiin lentonäytöksiin. Varsinaisen kriisinhallintavalmiuden lasketaan olevan kunnossa vuonna 2010. Ilmavoimien vetämä kansainvälinen ADEX 2005 -harjoitus järjestettiin Pirkkalassa
Suomesta PM-kilpailuihin lähti joukkue, joka koostui kolmesta FAIpilotista ja kahdesta Nordic-kuskista. Saint-Yan on pieni paikkakunta Burgundin maakunnassa, Saône-et-Loiren alueella ja se sijaitsee noin 150 km Lyonista luoteeseen. Suomen joukkue MM-kilpailuihin koostui kolmesta pilotista: Markus Aaltonen, Kimmo Kaukoranta ja Jani Loikkanen. Nordicin voitti Norjan Rune Gjelsnes, toinen oli Tanskan Lasse Pedersen ja kolmas Lars Høi, hänkin Tanskasta. Nordic-luokassa Antti Aho-Mantila sijoittui hienosti kuudenneksi ja Timo Huhtamäki sijalle 13. Muut suomalaissijoitukset olivat: 8. Finaalissa Tume kuitenkin tipahti yhden sijan jääden lopputuloksissa viidenneksi. Samoilla laajoilla tiluksilla on myös jonkinlainen ultarakevytlentäjien kenttä. Melkein joka aamu oli sumua ja kilpailun alku myöhästyi. Tällä tuloksella Suomi voitti hienosti joukkuehopeaa! Ruotsalaiset voittivat joukkuekilpailun ylivoimaiseen tyyliin. Ensimmäiset järjestettiin 1960 ja viime syksyn MM-kilpailut olivat järjestyksessä jo 24. Lisäksi matkaan lähti myös Suomen tuomarina Esa Eirola avustajana toimineen poikansa Sakarin kanssa. Tuuli puhalsi joka päivä poikittain kiitoratoihin nähden suoraan syliin ja kovaa. Lisäksi nähtiin vanhan ajan taitolentoa paikallisen lentokerhon kunnostamalla Stampe SV4:llä Päinvastoin kuin Norjassa, kelit eivät suosineet MM-kisoja. Kuva Juho Karppinen MM-kilpailut Ranskan St Yanissa Radio-ohjattavien taitolennokkien MMkilpailuilla on pitkät perinteet. Nordic joukkuekilpailun tulokset olivat: 1. 112 kilpailijaa on muuten myös ennätys kilpailijamäärä yksittäisen FAI-lennokkiluokan MM-kilpailussa. Rankka kisaohjelma Kilpailuformaattihan on sellainen että neljän päivän aikana kaikki kilpailijat lentävät kerran jokaiselle neljästä tuomaripaneelista. Kisojen avajaisissa nähtiin kolmella mäntämoottorikoneella lentäneen Cartouche Doré -osastotaitolentoryhmän esitys. Suomi. P Maailmanmestari Christophe Paysant näytti MM-kisojen päättäjäisissä miten suurta RC-taitolennokkia käsitellään. Joukkueen johtajana toimi Raimo Ruokonen. Kimmo Kaukoranta ja 12. Toisen maailmansodan aikana kentältä operoi kuitenkin Saksan ilmavoimat. Pohjoismaiden mestaruus sen sijaan meni jo kuudennen kerran peräkkäin Norjan Ola Fremmingille. Lentokenttä on rakennettu alun perin vuonna 1938 ilmavoimien hätälaskupaikaksi. Nordicin joukkuekilpailussa sijoituttiin neljänsiksi, koska Suomella ei ollut täyttä joukkuetta. Norja, 2. Ranska oli järjestänyt kilpailut viimeksi 1987, jolloin mestaruuden vei jo legendaarinen Hanno Prettner. suuri osa Ranskan nykyisistä liikennelentäjistä on saanut alkeiskoulutuksensa. Keli suosi tapahtumaa, tuuli oli koko ajan kohtuullisen tyyni ja sadettakin saatiin vain pieni ripaus koko nelipäiväisten kilpailujen aikana. Paikalla on pitkät ilmailuperinteet. Suomen tuomari MMkilpailuissakin oli Esa Eirola, tosin avustaja oli vaihtunut, Sakke jäi kotiin ja mukana oli vaimo Päivi. Ruotsi ja 4. Koska paikalla oli ennätysmäärä, 112 kilpailijaa 42 eri maasta, viimeiset lennot venyivät iltahämäriin. Kesä-heinäkuun vaihteessa PM-kilpailuihin Norjan Maarudissa sekä elokuun lopulla MM-kilpailuihin Ranskan Saint-Yanissa. M-kilpailujen pitopaikka, Maarud, sijaitsee Oslon korkeudella noin 70km Ruotsin rajalta. Paikallisella kerholla on hieno nurmikenttä perunalastutehtaan mailla. Avustajina ja tukijoukkoina olivat Ilona ja Eero Aaltonen sekä Juho Karppinen. Joukkueen jäsenet David Lundström, Bernt Olsson ja Tommy Stenlund valtasivat sijat 2-4. 26 lennokkipakki maaliskuu 2006 RC-TAITOLENTOA huip ul Suomen radio-ohjattavien taitolennokkien F3A-maajoukkue osallistui kaudella 2005 kaksiin kansainvälisiin kilpailuihin. Lennot pyörivät neljä. FAI-luokassa Suomen mestari Tuomas "Tume" Tanska lennätti alkukierroksilla upeasti neljänneksi. Tanska, 3. Järjestelyt olivat kaikin puolin onnistuneet, tosin aika pienellä porukalla kilpailuja pyöritettiin. Jani Loikkanen. Nykyisin kentällä toimii lentokoulu, jossa mm
Lennätys tapahtuu 120 asteen sektorissa noin 150 m etäisyydellä.Liikkeet lennetään jatkuvana sarjana. Tuomarit arvostelevat kunkin liikkeen asteikolla 0-10. Alkukierrosten tulosten perusteella 30 parasta pääsee semifinaaliin. Kuva Juho Karppinen. päivää aamusta iltaan kahdella lentolinjalla. Edessä AnttiAho Mantila ja Timo Huhtamäki. Semifinaalissa lennetään vaikeampaa mutta kuitenkin etukäteen tunnet- tua ja harjoiteltua finaaliohjelmaa kaksi kierrosta per kilpailija. Jokaisella liikkeellä on niiden vaikeusasteen mukaan määritelty K-kerroin. F3A Nordic Keskitason yhteispohjoismainen luokka. jossa Suomen Cup ja PM-kilpailut F3A Sport RC-taitolennon sisääntuloluokka, Suomen Cup Lajijärjestö F3A Team Finland, www.f3a.fi 112 kilpailijaa on ennätys yksittäisen FAI-lennokkiluokan MM-kilpailussa. Edustalla Jason Shulman (USA) ja taustalla Onda ja Akiba (JPN) harjoittelevat tuntemattomia tikkukoneilla. Suurin paino 5 kg. F3A FAI Vaikein kansainvälinen luokka jota lennetään SM, PM, EM ja MM-kisoissa. teksti KIMMO KAUKORANTA lennokkipakki maaliskuu 2006 27 ip ulla FAI-luokka F3A Radio-ohjatut taitolennokit Suurin kärkiväli ja pituus 2 m. Moottoritehoa ei rajoitettu, melu kuitenkin max 94dBA @ 3m. Kuva Esa Eirola.. Tämän jälkeen 10 parasta etenee finaaliin, jossa lennetään tunnettua finaaliohjelmaa sekä kaksi eri tuntematonta ohjelmaa. Suomen joukkue ryhmäkuvassa PM-kilpailuissa, takana vasemmalta lukien Kimmo Kaukoranta, Tuomas Tanska ja Jani Loikkanen. Moottori neli- tai kaksitahtinen polttomoottori tai sähkömoottori
Kuitenkin kaksi pilottia nousi pykälän muita korkeammalle, Japanin Tetsuo Onda sekä Ranskan Christophe Paysant Finaalijännitystä Alkukierrosten jälkeen joukkue vietti välipäivän tutustuen läheiseen Maconin. Alkukierrosten ja semifinaalin tuomarianalyysien perusteella parhaat tuomarit on laitettu keskelle, koska keskiliikkeillä on korkeammat K-kertoimet. Suomen joukkue ryhmäkuvassa MM-kilpailuissa, vasemmalta lukien Kimmo Kaukoranta, Markus Aaltonen ja Jani Loikkanen. 28 lennokkipakki maaliskuu 2006 Kaikista kilpailijoista yli 20 % ja finalisteista puolet lensi sähköllä. kaupunkiin ja palasi kilpailupaikalle valmiina seuraamaan semifinaaleja. Kimmo Kaukoranta, 92. Semifinaalissa ei mitään suuria yllätyksiä sattunut, kaikki japanilaiset, Ranskan Paysant LeRouxin veljekset Christophe ja Benoit, USA:n Chip Hyde ja Jason Shulman, Liechtensteinin Wolfgang ja Roland Matt sekä Italian Sebastiano Silvesti pääsivät finaaliin. Näin kullekin jää enemmän aikaa havainnoida ja miettiä pisteitä. PM-kilpailujen kovan ruotsalaiskolmikon sijoitukset olivat: 37. Tulos oli ainakin ensi alkuun pienoinen pettymys. David Lundström, 49. Pilotit harjoittelivat tuntematonta mielessään silmät kiinni tai tikkukoneita sormillaan pyöritellen. Kaikki 20 tuomaria ovat finaalissa samalla lentolinjalla. Kaikki muut 102 pilottia ja muut joukkueiden jäsenet kerääntyivät katsomoon ja varikkoalueelle nähdäkseen kun 10 maailman parasta lennättäjää ottaa mittaa toisistaan. Koko yleisö kohahti yhteen ääneen! Kaikki tietävät että finaalissa pienikin virhe tietää armotta putoamista porukan hännille. Niitä oli pysty- ja vaakalinjoilla, ulko- ja sisäpuolisena. Tommy Stenlund ja 57. Jani Loikkanen ja 96. Myös kilpailuformaatti, jossa lennetään yksi lento "kylmiltään" milloin mihinkin aikaan, on hankala. Semifinaalipaikkaa ei sentään odotettu, mutta ehkä hiukan parempaa sijoitusta kuitenkin. Varsinkin toiseen tuntemattomaan oli sitten tungettu snap-rolleja oikein olan takaa. Kaikki 10 finalistiä lennättivät suorastaan epäinhimillisellä tarkkuudella. Kaikki kolme pilottia lensivät neljä ehjää kierrosta. Bernt Olsson. Lupaava lahjakkuus Tetsuo Onda (JPN) kaksitasoisen Super Narlar -lennokkinsa kanssa. Kova sivutuuli kuitenkin aiheutti ongelmia. Normaali naureskelu ja jutustelu ovat vaihtunut hiljaiseen keskittymiseen. Alkukierrosten jälkeen suomalaisten sijoitukset olivat: 76. Ola Fremming lennätti toisen semifinaalin tuomarilennoista, jolloin kaikkien pohjoismaiden joukkueet olivat luonnollisesti hurraamassa. Markus Aaltonen. Kuva Juho Karppinen. Alkukierrokset menivät suomalaisten osalta ilman isompia kommelluksia. Tuomaripaneelit yhdistetään niin että 10 tuomaria arvostelee pelkkiä keskiliikkeitä, 5 tuomaria kummassakin päädyssä pelkkiä päätyliikkeitä. Lauantaina, finaalipäivän aamuna kaikki 10 kilpailijaa avustajineen olivat kerääntyneet A-linjalle. Tuntemattomat ohjelmat olivat mielenkiintoisia. Yhtäkkiä hän lähtikin vetämään kun pitäisi työntää, korjaten sen kuitenkin välittömästi. Japanin Suzuki lennätti tuntematonta kuin olisi harjoitellut sitä vuosia. Myös Pohjoismaiden mestari Ola Fremming jäi tällä kertaa ilman semifinaalipaikkaa sijalle 31. Olosuhteet ovat kuitenkin samat kaikille. Kuva Esa Eirola. Yleisö eli mukana Myös katsomossa tunnelma oli käsin kosketeltava. Ensimmäisessä tuntemattomassa nähtiin vaakakierreympyrä ja vaakakierresilmukka kumpikin yhdellä kierteellä. Maailmalla taso on todella kova ja varsinkin tuossa keskikastissa erot hyvin pieniä. Vaakalennosta, selkälennosta, kylkilennosta ja vastakkaisina
Illan banketissa nautittiin kilpailun omaa nimikkoviiniä ja tunnelma oli muutenkin katossa. Kuva Juho Karppinen. Päättäjäiset ja tulevat kisat Finaalikierrosten jälkeen nähtiin vielä uskomatonta näytöslennätystä nyt jo kolminkertaiselta maailmanmestarilta. Rajallisesta 10 min työajasta jää enemmän lennättämiseen kun käynnistys ei vie aikaa. lennokkipakki maaliskuu 2006 29 Pohjoismaiden mestarin Ola Fremmingin Oxalys-lennokki. RC-taitolennokkien seuraavat kansainväliset kilpailut ovat EM:t Sveitsissä tänä vuonna, PM-kilpailut Ruotsissa sekä MM-kilpailut Argentiinassa vuonna 2007. Ondaa muuten valmentaa Japanin edellinen F3A-maailmanmestari Giichi Naruke. Päättäjäisseremoniassa nähtiin taas täysikokoisten lentokoneiden taitolentoa, tällä kertaa Cap232:lla ja Stampella. Kuva Esa Eirola LeRoux. Kolmanneksi tuli hallitseva Euroopanmestari, Liechtensteinin Roland Matt. Moottori kehittää noin 4-hevosvoimaa. Antti Aho-Mantila valmistautuu Nordic-kisalennolle PM-kisoissa. EM-kilpailuihin on lähdössä joukkue Tuomas Tanska, Lassi Nurila ja Kimmo Kaukoranta. Ondan ympärillä parveili koko ajan paljon kiinnostuneita, yritä siinä purkaa konettasi kuljetusta varten, kun ihmismuuri seisoo ympärillä ja joku tunkee kameran objektiiviä koneen sisuksiin! Joukkuekilpailun voiton vei Japanin joukkue Tetsuo Onda, Yoichiro Akiba, Shunichi Suzuki. Ohjelmassa oli mm. Kuva Esa Eirola. Toiseksi tuli USA joukkueella Chip Hyde, Jason Shulman, Sean McMurtry ja kolmanneksi Liechtenstein joukkueella Roland Matt, Wolfgang Matt, Nick Schadler. Kun 2003 nähtiin yksi sähkökone, nyt kaikista kilpailijoista yli 20 % ja finalisteista puolet lensi sähköllä. vaakakierreympyröitä siivet pellon pintaa hipoen, leijutusta ja kylkilentoa pinnoissa. Viimeistään tässä vaiheessa kaikille valkeni miksi Christophe on mestari. Japanin ihmelapsi Onda on alle 18vuotias. Ei siis olisi ihme jos mestaruus seuraavaksi menee Japaniin. Poltto-. Sähköllä saavutetaan joitakin kiistattomia etuja kuten toimintavarmuus ja värinättömyys. Lopuksi kokemus vei voiton nuoruudesta ja Christophe otti mestaruuden jo kolmannen kerran peräkkäin. Suomi jäi joukkuekilpailussa sijalle 28/ 43. moottoreilla pako- ja imuäänten riittävä vaimentaminen alkaa jo nyt olla rajoittava tekijä. Ensimmäisissä MM-kilpailuissaan Puolassa 2003 hän sijoittui neljänneksi ja nyt toiseksi. Huipputehot nykyisissä F3A-sähkölennokeissa pyörivät 2-3 kW tienoilla. Mitä tulee raakaan tehoon, polttomoottori on edelleen voimissaan. Hän on myös Suomen edustaja CIAM:n F3Aalakomiteassa. Tulevaisuutta ajatellen sähkömoottorin tehoa on kuitenkin helpompi lisätä ilman, että meluraja ylittyy. Kotimaassa tänä vuonna kisataan neljässä osakilpailussa Suomen mestaruudesta FAI-luokassa sekä Nordic ja Sport -luokissa Suomen Cupista. Sähkön esiinmarssi Näissä MM-kisoissa huomattavin tekninen muutos oli sähkökoneiden esiinmarssi. Hienot kilpailut saivat arvoisensa päätöksen. Suomen tuomari Esa Eirola on pitkän linjan F3A-aktiivi, nelinkertainen Suomen mestari ja kilpaillut kuusissa MMkisoissa vuosina 1987-1999. Christophe ja Onda lensivät uusilla YS 170DZ moottoreilla. Teho ei sähkömoottoreissa ole ikinä ollut ongelma mutta litium-pohjaisten akkukemioiden kehityksen myötä 5 kg painorajoihin on saatu pakattua riittävästi energiaa koko ohjelman läpiviemiseen - tehoa kun pitää olla vielä viimeiselläkin pystynousulla. YS170:n on 27.5cm3 nelitahti ja se on varustettu ahtimella ja polttoaineen ruiskutuksella
Laukukero, jonka päälle hiihtohissit nousevat, toimii jokaisella tuulensuunnalla lentopaikkana riippuja varjoliitimille. Lennokin lennätykseen riittäisi tilaa useammallekin koneelle. On hienoa, että tällaiseen luontokokemukseen jossain on vielä mahdollisuus. Lappiin hakeutuvat lomailijat, ehkä Levitunturia lukuun ottamatta, tulevat nauttimaan luonnon rauhasta. Vaikka lentäminen on mahdollista ympäri vuoden säiden sen salliessa, paras aika sijoittuu huhtikuulle. On myös paikkoja, jossa moottoroidulla varjoliitimellä lentämisessä ei ole järkeä. Sopivissa olosuhteissa voi Laukukeron päältä lentää Pallasjärven puolelle pitkälle rinteelle. Äänettömät liitimet eivät pääsääntöisesti muutenkaan aiheuta negatiivisia reaktioita, mutta moottoroidut varjoliitäjät saattavatkin olla lentopaikan kohtalona. Pallasta suosivat ennen kaikkea ulkona liikkumisesta nauttivat, joille päihtyminen ei ole pääasia. Liitäjille Pallaksesta on tullut keväisin vakituinen lomakohde. Pallas on niistä n:o 1. 30 artikkeli maaliskuu 2006 PALLAS Suomen kaunein lentopaikka? P allas on pyöreälakisten kerojen muodostama tunturi. Myös purjelentäjät pitivät useiden vuosien aikana aaltolentoleiriä Pallasjärvellä. Etelä ja pohjoinen ovat kapean seinämän tuulia, mutta usein lennettäviä. Pallaksen aalto muodostui lännenpuoleisella tuulella Pallasjärven kohdalle. Tunturin kerojen pyöreät muodot eivät aiheuta turbulenssia rinteen takana. Suuren vastustuksen johdosta purjelentäjien aaltolentoleirit siirtyivätkin sittemmin Kebnekaisen suureen vuoristoon. Laukukerolta lennettäessä parhaat tuulensuunnat ovat itä, lounas, länsi ja luode. Ensimmäiset riippuliidon SM-kilpailut pidettiin Pallaksella. Pallaksen kohderyhmiä liitäjien lisänä ovat vannoutuneet offarilaskijat, jotka arvostavat hyviä mäkiä laskettelurinteiden ulkopuolella, sekä ennen kaikkea murtomaahiihtäjät. Ilman moottoria Pallas on kiistattomasti myös paras ja monipuolisin lentopaikka rinneolosuhteissa Suomessa. Jos joskus kuitenkin joutuu tekemään laskun rinteen taakse tai myötätuuleen, pehmeä hanki antaa anteeksi kovankin kuperkeikan. Luontokohde parhaimmillaan Pallas-Ounastunturin Kansallispuisto perustettiin 1938. Suojelullisten näkökohtien johdosta turistikohteen rakentaminen ja kehittäminen ei ole ollut mahdollista. Vuonna 2005 se yhdistettiin Ylläs-Aakenustunturin kansallispuiston kanssa. Juuri sen vuoksi alue on saavuttanut suuren suosion tietyssä kohderyhmässä. Liitäjät ovat olleet aina pidettyjä ja tervetulleita lentämään kansallispuistoon. Varusteiden kuljetus starttipaikalle onnistuu hiihtohissillä sekä kelkalla.. Pitkä ja jyrkkä itärinne löytyy Pallasjärven puolelta. Laajojen laskualueiden ja vähäisten rakennelmien vuoksi Pallas on helppo ja suositeltava paikka ottaa ensikosketusta vuoristolentoon. Kilpailut pidettiin kesäaikaan ja varusteet kannettiin huipulle olalla jalkapatikassa. Moottorilentokoneella suoritetut hinaukset eivät sopineet kansallispuistoon, eikä edes sen läheisyyteen. Pallas sijaitsee Suomen kainalossa Muonion ja Raattaman välissä
Valitettavasti Pallaksen matkailu koki tänä talvena pahan takaiskun, kun Pallas-hotellin keittiö paloi juuri vilkkaimman hiihtolomasesongin alla. LISÄTIETOJA www.tamkik.fi heikki.pimia@luukku.com 0400637802. Lapin lumon ymmärtää kun katsoo upeaa säätä. teksti HEIKKI PIMIÄ kuvat HEIKKI PIMIÄ ja TERO RAITA höyhensarja maaliskuu 2006 31 Pallas on kiistattomasti paras ja monipuolisin lentopaikka rinneolosuhteissa Suomessa. Radio-ohjatun Zagi-lennokin lennätystä Pallaksella. Lennolle valmistautuminen vaatii täydellistä keskittymistä - sujuu se näinkin... Riippuliidinten starttijonoa Pallastunturilla lentopäivän aamuna
Pekka Niemi 0400-462 394 tai Peter Simonsen 040-5066 766. SIL-SHOP silshop@ilmailuliitto.fi puh. 22000 euroa. 36 000 euroa. 11 euroa Etelä-Suomi 35 euora Piper Cherokee Pa28-140, katsastettu ja vuositarkastettu. 32 markkinat maaliskuu 2006 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. 2000. Koneet ovat hyvässä kunnossa ja hyvin käytettävissä, mukavat ja edulliset lentää. Kiinnostaako purjelento ilman hinauksia ja maastolaskuja, vapaana kuin taivaan linnut, jotka nekin nousevat omalla moottorillaan. 040-503 4981. J. 1969, KLA 1130h. Konetta säilytetty talvet hallissa. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Nyt 4 kpl 1/5 osuuksia Suomen kuuluisimmasta ja komeimmasta punaisesta Eaglestä. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Päivitetty PURJELENTOTAITO tarvittavine määräyksineen 35 euroa uusi MGPL- ja UPL-oppikirja 35 euroa UUDET ILMAILUKARTAT Yksittäiset alk. 040-546 4698. Full-Lotus kellukkeilla, lennetty 550 h. Hp. Tied. OH-CAN EPIK. 0400281 283. Tiedustelut puh. Puh. 42 000 euroa. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 040-500 4458. 040-505 0674. · Seuraavaan 4/2006 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 16.3.2006 mennessä. myydään Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Hp. Tefke puh. 09-3509 3450 Avoinna ark. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ilmailuliitto.fi. IFR-varustus ja autopilotti, vuositarkastus 11/2005. Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. Christen Eagle II OH-XEA. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Aaltonen 040-531 7015, Tikkala 0400-974 990. ostetaan DME ja jos on jäänyt jotain Cessna 172:een sopivaa niin soittele. Yksityistunneilla, siisti ja hyväkuntoinen. Yksityistiimaa jäljellä 434h. Hyvä radio. Hp. 03-616 2561 tai 050-414 3325. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Hp. 1984. Myydään vähän rikkinäinen C 182 rakennusaihioksi tai ahventuroksi sekä lämminilmapuhallin (tällä lämmität vaikka laajarunkokoneen!). Siisti, yö-vfr. King KX 170 B COM/NAV, vuositarkastus 5/05. jälj. Tied. Cessna 172 vm.-70 tarpeettomana. Osuudet moottoripurjekoneista Grob 109 ja Fournier RF-4 (Tuulia). 040-585 7477. Tied. Puh. Tied. Tied. 9-16.30, la 10-14 C-172 5300 TT, moott. Puh. 0400-878 499. Cessna 150 Aerobatic 1970 OH-CBZ. KA 6957h, O-360-A4M moottori 1719h, potkuri 1637h. Tiedustelut H. 1000 euroa/osuus. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. TT 9231 h, moottori 1018 h. Hp. 19 000 euroa/tarjous. Hp. Todella hienossa kunnossa. Eniten tarjoavalle, oikeus hyväksyä tai hylätä tarjous pidätetään. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi Piper PA-28-181 Archer II OH-PKT vm. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. 040-550 3583.. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Hienokuntoinen PIPER PA-28-140 Vm. Harju puh. 500h. Koneet Nummelassa. PIK-20E on silloin oiva ratkaisu. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Ikarus C 42 S vm. Tiedustelut PIK ry/ markus.laitila@ kolumbus.fi, 040-575 1204. 24 000 euroa
Ilmoittautumiset 3.5.2006 mennessä ilmottautumiskaavakkella (www.pallo.net/ sm/2006/). Ilmoittautumismaksu 200 euroa tulee suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä tilille 529002-214904, saaja Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry. klo 20.00 alkaen. Mallit saatavana vain SIL-SHOPISTA JUNKERS JU 52 RANNEKELLOT Ilmailunostalgiaa nykyhetken teknologialla Itselle, ystävälle, lahjaksi Tervetuloa! Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry Kisakutsu VL-SM-4, 39. SaLKon kevätkisa Luokat: Aika: Paikka: Maksut: F1AJ, F1A, F1B ja F1C sekä F1A2M SuomenCup -kisa Lauantai 1.4. mennessä Ossi Kilpeläinen, ossi.kil@dnainternet.net, puh. Ilmoittautumiset: 30.3. Kilpailun johtajana toimii Inkeri Kortelainen. 10 euroa - valmistettu Saksassa - sveitsiläinen koneisto - teräskuori - päivyri - musta nahkaranneke - vesitiivis aina 5 m saakka Hinta 138 euroa - valmistettu Saksassa - sveitsiläinen koneisto - teräskuori - aikavyöhykenäyttö - metalliranneke - vesitiivis aina 5 m saakka Hinta 143 euroa SIL-SHOP (09) 3509 3450 e-mail: silshop@ilmailuliitto.fi Lähde lomalle Lappiin, ota perhe ja ystävät mukaan ja osallistu kanssamme XIV Lento- ja toimintaleirille Aavahelukan lentokentällä 12. Kerimäki, Puruvesi, Kirkkoranta Jun. 2 euroa, aik. Jälki-ilmoittautuneilla maksu kaksinkertainen. 050-355 9657. Tervetuloa! Savonlinnan Lennokkikerho ry Tervetuloa ! Aavahelukan Ilmailukerho ry. kesäkuuta 2006 Leirin aikana: * lentämistä upeissa tunturimaisemissa * lentomatkat kentille EFET, EFKT, EFPA * lentomatkoja Ruotsiin (= Pajalaan, ESUP ) * purjekoneiden lentokonehinauksia * purjelentoa (oman tai kerhon koneen voi tuoda mukana ) * kenttäalueen raivaamista ja kenttämerkkien kunnostusta * patikkaretkeilyä lähimaastoissa sekä Ylläksen ja lähituntureiden alueella Aavahelukalla on: * asfaltoitu kiitotie 900 m * loistavat termiikkimaastot kentän ympärillä * saunomismahdollisuus kentällä leiripäivinä * makkaranpaistonuotion lämpöä jokaisena iltana leiriviikolla * kerättävissä korvauksetta "kuppilatiimaa" vähintään 3 tuntia/päivä * leiriläisille sisämajoitusta Ylläksen alueella kohtuullista korvausta vastaan Käteismaksu kortteja haettaessa kerhoittain, varaa tasaraha. klo 10, varapäivä sunnuntai 2.4. Kilpailusääntöinä käytetään SIL:n/IT:n hyväksymiä SM-sääntöjä. tapahtumat maaliskuu 2006 33 KUUMAILMAPALLOLENTÄMISEN SM 2006 24.-28.5.2006 EFJY SIL / Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry järjestää kuumailmapallolennon SM-kilpailut Jyväskylän lentoasemalla. - 18. Pääbriefing ke 24.5
vakio ja 15m, kerho ja Kiikala maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 SM maaliinlasku Menkijärvi Ilmasotakoulun Lentokerho ry Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 10.-12.3.06 Nummijärvi Fly-In Kauhajoki www.netikka.net/air.pilot 10.-12.3.06 EUT/MT Talvipäivät Jyväskylä Markku Salminen 040-565 4596 19.3.06 Ultra-B teoriakurssi alkaa Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215 460 25.26.3.06 Rotax-huoltajakurssi Hämeenkoski www.aerotecno.fi 15.7.06 Jämi Fly-In Jämi www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi, Taneli Äikäs 040-557 2129 Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat Pallonetissä: www.pallo.net/kalenteri 18.3.06 Tarkkailijakurssi 1.-2.4.06 Eorjoell Puhise ja Tohise, Suomen Cup 25.-28.5.06 SM-kisat, Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry 17.-20.8.06 Esi-EM-kisat 24.-27.8.06 II Nauvon ilmapurjehdusregatta 16.26.11.06 MM-kisat Tikkakosken lukio Eurajoki Jyvässeutu Magdeburg, Saksa Nauvo Motegi, Japani Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 25.3.-2.4.06 Tunturi-ilmailijoiden Suksilentoleiri Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 20.-21.5.06 Kauden avausleiri Jämi www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 12.-18.6.06 XIV Lento- ja toimintaleiri Aavahelukka Antti Lahti 040-530 5651, Erkki Tapojärvi 0400-296 652 19.-23.6.06 Viimeistelyleiri Jämi www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 3.-9.7.06 Sunny Nights Rally Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 6.-9.7.06 SM taitolento Sportsman, Intermediate, Advanced EFJM www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 20.-23.7.06 Taitolennon PM-kisat Örnsköldsvik www.bluenote.fi/utl/tapahtumat Ruotsi 3.-13.8.06 Advanced-luokan MM-kisat Radom www.bluenote.fi/utl/tapahtumat Elokuu SM tarkkuuslento Räyskälä Tarkkuuslento, rallilento, ultra tarkkuuslento www.tarkkuuslento.net Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 8.-23.4.06 Kebne Aaltolentoleiri http://kyla.kiruna.se/~lennart/SFK/ 20.-27.5.06 Vesivehmaa Open www.padasjoenlentokerho.fi Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 8.-16.4.06 Hyppymestarikurssi 1 www.urheiluilmailuopisto.fi 14.-17.4.06 Pääsiäisleiri www.utti.org 22.-30.4.06 Hyppymestarikurssi 2 www.urheiluilmailuopisto.fi 29.4.-1.5.06 Hybridihyppelöt www.utti.org 12.-14.5.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 25.-28.5.06 Helaleiri (27.5.06) Yleisölle avoin ILMAILUPÄIVÄ www.utti.org 25.-28.5.06 FS-liiga 1 2.-4.6.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 9.-11.6.06 Nopeusmuodostelmakisat 4-way 16.-17.6.06 DZ Utti 24h -boogiet www.utti.org 16.-18.6.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 17.-18.6.06 Liitopukukoulutusta (Birdman) 17.-18.6.06 FS-liiga 2 30.6.-2.7.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org 1.-2.7.06 FS-liiga 3 Viikko 28 Parasummer 2006 (alustava) 21.-24.7.06 FS-liiga 4 ja SM-harjoitusleiri ja -boogie www.utti.org 11.-13.8.06 Hanko Open ja FS-liiga 5 18.-20.8.06 Nopeusmuodostelmakisat 7-way 26.-27.8.06 Hetukkahumpat 1.-3.9.06 Fun Flying Boogie 25.-30.7.06 SM kaikki lajit www.utti.org 31.7.-4.8.06 Big Way Camp -suurten kuvioiden leiri www.skydive.se, jenny@superjenny.com 5.-11.8.06 MM-kisat 2006 FS ja AE www.worldmeet2006.com 12.-20.8.06 Malevski Cup 2006 TT- ja CF MM-kisat (4-FS:llä ei MM-arvoa) info@malevskycup.ru 23.-27.8.06 CP 1. MM-kisat 1.-3.9.06 2.9.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Räyskälä Utti Räyskälä Utti Belluno, Italia Utti Utti Jämi Lochen, Itävalta Malmi Utti Rijeka, Kroatia Hanko Utti Bled, Slovenia Hanko Viro Utti Hanko Hanko Malmi Turku Utti Gryttjom, Ruotsi Gera, Saksa Stupino, Venäjä Stubenberg, Itävalta Altenstadt, Saksa Utti Paittasjärvi, Ruotsi Vesivehmaa. Lennokkipäivät www.suomenilmailumuseo.fi 10.-11.6.06 Padasjoki 24.6.-1.7.06 Friedrichshafen Saksa Lontoo, UK Messukeskus, Hki Berliini, Saksa Ankara, Turkki 23.-29.7.06 Farnborough, UK 28.-30.7.06 Wisconsin, USA 29.-30.7.06 Hämeenlinna 5.-6.8.06 Vantaa Ilmailumuseo 9.-10.9.06 26.6.-1.7.06 2.-8.7.06 2.-9.7.06 5.-17.6.06 9.-16.7.06 14.-29.7.06 Viestilentokilpailu www.padasjoenlentokerho.fi SM vakio/15m Räyskälä-Säätiö Moskiitoralli SM kerho/18m Helsingin Ilmailukerho ry Kansainvälinen purjelentoleiri Purjelennon MM-kilpailut vakio, 15m, 18m, avoin Jannen kisat Purjelennon MM-kilpailut kerho- ja maailmanluokka Vesivehmaa Räyskälä Pudasjärvi Nummela Räyskälä Eskilstuna, Ruotsi Räyskälä Vinon-Sur-Verdon Ranska Jämi Jämi Vintage International 2006 www.padasjoenlentokerho.fi SM taitolento Kitee www.lentopaikat.net/efit.shtml, www.bluenote.fi/utl Sprinttikilpailu (avoin, 18m, vakio, 15m, kerho ja Räyskälä maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Sprinttikilpailu (avoin ja 18m. 34 kalenteri maaliskuu 2006 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 12.-19.3.06 Arktinen Hysteria www.padasjoenlentokerho.fi 20.-22.4.06 Second International Market for Aircraft Sales IMAS www.imas-friedrichshafen.com, +49 7541 708-362 21.-23.4.06 Fly! The London Air Show www.londonairshow..co.uk 5.-7.5.06 Model Expo 2006, Pienoismallimessut www.model-expo.com 16.-21.5.06 ILA-Berlin Air Show www.ila-berlin.com 8.-11.6.06 Airshow Turkey www.cnr.net 17.-23.7.06 Farnborough Airshow www.farnborough.com 25.-31.7.06 Airventure Oshkosh www.airventure.org 29.7.06 Kuumaa Huumaa www.hik.fi, Timo Myllykylä 0500-495 878 30.9.-1.10
11.6. (7.5.) 20.5. kalenteri maaliskuu 2006 Tiedot kalenteriin kirjallisesti fax (09) 3509 3440 tai e-mail soivio@ilmailuliitto.fi. (2.4.) 1.4 (2.4) 30.4. (7.5.) 6.5. (4/4) Savonlinna ossi.kilpeläinen@dnainternet.net 050-355 9657 30.4. Radio-ohjatut taitolennokit F3A Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi 8.7. 20.-21.5. 10.6. Avoin lk Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 TOKA-liidokkikisat alle 16v. Päivämäärät ja paikat ovat alustavia, tarkasta aina järjestäjältä ennen matkaan lähtöä! 35 29.9.-1.10.06 18.-19.11.06 Eurooppa Cupin osakilpailu www.europacupskydive.org Turpaboogiet Tampereen Laskuvarjokerho ry Locarno, Sveitsi Tampere 2.-3.9 9.9 (10.9) 16.-17.9 Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 16.-30.6.06 Riippuliidon EM-kilpailut Opatija, Kroatia www.caf.hr, info@caf.hr 18.-24.6.06 Nordic Open 2006 (PG XC) Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon SM-kilpailut Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon PM-kisat Annecy, Ranska http://www.kkpg.no 28.6.-2.7.06 Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Alahärmä e.lampi@nic.fi 0400-364 399 1.-16.7.06 Varjoliidon EM-kilpailut Morzine-Avoriaz, www.europaragliding.com Les Gets, Ranska 2.-8.7.06 Riippuliidon SM-kilpailut EFLA/Leivonmäki nuppu.rouhiainen@mol.fi 050-396 0015, 040-510 2475 8.-16.7.06 Ylivieskan lentoleiri Ylivieska Hannu Kuronen 040-554 2478 16.-27.8.06 Varjoliidon taitolennon MM-kilpailut Villeneuve, Sveitsi www.shv-fsvl.ch 4.-5.11.06 Liitäjien Syystapaaminen Seinäjoki tomi.kohtanen@kolumbus.fi Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443 SM-KILPAILUT 2006 Huhtikuu 1.4 (2.4) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 16.-17.9 Radio-ohjatut liidokit F3B (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Termiikkiliidokit F3J (4/4) Östersundom/ erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 Räyskälä Radio-ohjatut taitolennokit F3A (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 2592 Marraskuu Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D (1/1) Järvenpään tapio.linkosalo@helsinki.fi liikuntahalli Muut lennokkikilpailut 2006 TOKA-liidokkikisat alle 16vuotiaille F1AX avoin (3/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Huhtikuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (3/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Vapaastilentävät F1A2M, juniorit (4/4) Savonlinna ossi.kilpeläinen@dnainternet.net 050-355 9657 Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Toukokuu 20.-21.5 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (1/4) Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com 050-3131031 20.5 (21.5) Termiikkiliidokit F3J (1/4) Ruotsinpyhtää erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 27.-28.5 Radio-ohjatut liidokit F3B (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Kesäkuu 3.6. 8.7 (9.7) Heinäkuu Heinäkuu Heinäkuu 5.8 (6.8) 5.8 (6.8) 12.-13.8. (9.7.) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (x/4) Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Elokuu 5.8. Siimaohjatut taitolennokit F2B (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 5.8 (6.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (X/4) Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva 12-13.8. 18.6. F1AX avoin (4/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Toukokuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (4/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Radio-ohjatut sisätaitolennokit F3P-AM Aeromusical Helsinki, Suomen Cup, Kimmo Kaukoranta 050-301 8896 Messukeskus Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 1/3 Porvoo Olli Jovero 0400-104 326 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Kesäkuu Rinnekisa vapaastilentävät liidokit alle 16v. 30.4. 6.5. 19.8. F1AX-avoin Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Kaanaan Kesäkisat, vapaastilentävät pikkuliidokit Tampere Timo Pajunen 040-543 3394 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 2/3 Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Sähköliidokit F5B (1/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Sähkönopeuslennokit F5D (1/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Heinäkuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (5/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi, 0400-388 371 Mallilennokit Suomen Cup Aresti, Sport Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Sähköliidokit F5B (2/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Sähkönopeuslennokit F5D (2/3) Avoin petri.nygren@fm-kartta.fi, 040-773 4641 Elokuu Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC- taitolennokit Suomen Cup Sport Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Hämeenkyrö ari.syrja@metso.com, 040-515 0793 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 3/3 Vesivehmaa Hannu Riihelä 0400-351 925 Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale, Aresti Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun,P-30,P-30jun. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16v. Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu 1.7. 26.8 (27.8) Elokuu 2.9. Siimaohjatut taitolennokit F2B (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 26.8 (27.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (4/4) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 26.8 (27.8) Radio-ohjatut helikopterit F3C (1/1) Lahti, Vesivehmaa risto.murtovaara@kaha.fi Elokuu Polttomoottorinopeuslennokit F3D (1/1) Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu 2.9. Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 RC- taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 25 92. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut nopeuslennokit F2A (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 18.11. 26.3. 1.4. 17.6. Siimaohjatut taitolennokit F2B (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 10.6 (11.6) Termiikkiliidokit F3J (2/4) Imatra, Immola Jari Mäntysaari 050-492 4607 Heinäkuu 1.7 (2.7) Termiikkiliidokit F3J (3/4) Lappeenranta Markku Savolainen 040-514 76 26 1.-2.7. Julkaisu on ilmaista, hyödynnä ilmailun ykköskalenterin näkyvyyttä. Radio-ohjatut taitolennokit F3A (3/4) Hämeenkyrö ari.syrja@metso.com, 040-515 0793 19.8. (2.7.) 1.-2.7
Matkan ajankohta on 18.72.8.2006. Vaihto on maksuton lukuun ottamatta käyttövaroja, yhteistä asua ja matkakustannuksia kotimaassa sekä Helsinki-Frankfurt-Helsinki lentolippua. Olemassa olevia kortteja voi kuitenkin käyttää niihin merkityn voimassaoloajan loppuun asti. UUSI ULTRAOPPIKIRJA VALMIS Torbjörn Bengtströmin suurtyö, Ultralennon - moottoripurjelennon oppikirja on valmis. Hae tai tilaa heti omasi! Puolet ensipainoksesta on jo myyty. ULTRA-B-LUPAKIRJAKURSSI MILK ry on järjestänyt lupakirjakursseja jo yli 15 vuoden ajan. Oksanen on Kouvolan Ilmailuyhdistyksen kasvatteja. Seuraava teoriakurssimme alkaa 19.3.2006 klo 18.00. 36 sil-sivut maaliskuu 2006 IACE NUORISOVAIHTO 2006 Suomesta on otettu osaa Air Cadet Exchange (IACE) ilmailun nuorisovaihtoon jo viisitoista vuotta. kirjoja sekä tietenkin ilmailukarttoja. Todella laaja ja kattava sisältö. 1963). Tarjolla on tiukkaa asiaa noin 560 sivua. Kuva Tero Tuominen. uomen Ilmailuliiton myymälässä SIL Shopissa valmistaudutaan sukupolven vaihdokseen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Jussi Frisk 040 - 546 0046 tai Esa Virtanen 0400 - 215 460 SIL Shop 09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi. Hakuaika päättyy 31.3.2006 Uusi mies SIL Shopiin Harri Oksanen on aloittanut SIL Shopissa. Vaihdon tarkoituksena on tutustuttaa nuoria kahden viikon ajan isäntämaan harraste-, siviili-, ja sotilasilmailuun sekä kulttuuriin. lennokkien kautta ilmailun pariin. SIL- S Shopilla on myös merkittävä rooli saada uusia harrastajia mm. Kurssin hinta on 3110 eur, johon sisältyy 53 h teoriaa ja 20 h koululentoja. Liiketoimintaa vuodesta 1978 vetäneen Hannu Juvosen rinnalle on palkattu Harri Oksanen (s. Näistä tulee vastaavasti kahdeksan nuorta Suomeen. Kuljetusinsinöörin koulutuksen saanut Oksanen on työskennellyt myynnin ja tuotannon johtotehtävissä 15 vuoden ajan. Hyvä myymälä yhdistettynä nykyaikaiseen nettikaupan mahdollisuuksiin antaa hyvät eväät kilpailla nykyisellään varsin globaaleilla markkinoilla. FAI AIR CREW kortti lakkautettu Kansainvälinen ilmailujärjestö FAI on lakkauttanut lentäjille tarkoitetun Air Crew kortin ja uusia kortteja ei enää SIL:n toimistosta myönnetä. Lennokkitarvikkeiden ohella valmkoimassa on mm. Työpaikka SIL-Shopissa tarjoaa näköalapaikan koko ilmailun kirjoon. Paikkana Suomen Ilmailuliiton luokka Malmin lentokentällä. Suomen vaihtomaita ovat Belgia, Hollanti, Saksa ja Ruotsi. Suomesta lähetetään kohdemaihin kahdeksan 17-20vuotiasta nuorta. Hakulomakkeita saa Ilmailuliiton toimistosta Helsinki-Malmin lentoasema. Tällä hetkellä olen palannut "juurille" ja radio-ohjattavat lennokit on se pääasiallinen harrastusmuoto, hän kertoo. Teoriakoulutus on Malmilla, lento-opetus pääasiassa Malmin ja Hyvinkään kentillä. Ilmailuliiton kustantamaa teosta myy SIL Shop 35 euron hintaan. Kirja sopii niin koulutuskäyttöön kuin aiheesta muutenkin kiinnostuneen luettavaksi. SIL-Shopin kehittämisessä kannattaa noudattaa vanhaa viisautta, asiakaslähtöisyys ja asiantuntemus toimialaan ennen kaikkea, linjaa Oksanen lähtökohtiaan. 00700 Helsinki tai soivio@ilmailuliitto.fi. Hän on lennokkien lisäksi harrastanut purjelentoa toimen myös opettajana. Ilmailua hän on harrastanut jo yli 30 vuotta. Jatkossakin SIL-Shopin tärkeä rooli on palvella Ilmailuliiton jäsenkuntaa mahdollisimman hyvin, mutta muitakaan kohderyhmiä ei pidä unohtaa vaan tarkastella helposti nykyiseen toimintaan linkittyviä businessmahdollisuuksia avoimin silmin
maaliskuuta 2006 alkaen klo 13.00 Suomen Ilmailumuseon auditoriossa, Tietotie 3 Vantaa. 13.00 14.30 VUOSIKOKOUS Kokouksen avaus ja katsaus toimintavuoteen Käsitellään sääntömääräiset asiat 14.30- Suomen Ilmailuliiton palkintojen jakotilaisuus mm. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Lisätietoja internetistä osoitteen www.ilmailuliitto.fi uutisosiosta. sil-sivut maaliskuu 2006 37 SUOMEN ILMAILULIITON TUKISÄÄTIÖN TUET KEVÄÄLLÄ Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön hallitus on päättänyt jakaa keväällä 2006 tukina noin 20 000 euroa. Harmon patsas, Kotkanpoika-kiertopalkinto, Luumun Malja, Suomen Ilmailupatsas sekä FAI:n palkinnot 15.30 - Kahvitarjoilu kokouksen osanottajille Tervetuloa SUOMEN ILMAILULIITTO RY:N HALLITUS Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 33 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa, - Ilmailuliiton ainaisjäsen 550 euroa SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00. maaliskuuta 2006 Suomen Ilmailuliiton toimiston aukioloajan puitteissa. Päätöksistä sekä tukien maksujärjestelyistä tiedotetaan saajille kirjallisesti mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. Saadessaan tukea hakija sitoutuu raportoimaan Säätiölle tuen käytöstä haettuun kohteeseen tarkemmin sovittavalla tavalla ja aikataululla. 2006 Kutsu Suomen Ilmailuliiton vuosikokoukseen Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 18. Liiton lajeja ovat moottorija purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Christa Soivio (vs.) (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Taloudenhoitaja Lea Lindström (09) 3509 3449 lindstrom@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat LENTOPELASTUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2005 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 55 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 25 euroa sis. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hallituksen esitys sääntömuutokseksi (joka mahdollistaa Ilmailulain 163 §:ssä tarkoitettuja harrasteilmailun valvontaan liittyviä julkisia hallintotehtäviä) sekä etsintä- ja pelastuslentotoiminnan eriyttäminen omaksi järjestökseen. Kokouspäivän ohjelma 09.00 13.00 Valtakirjojen tarkistus museon aulassa 10.00 12.00 Vuosikokousta valmistava avoin keskustelutilaisuus 12.00 13.00 Lounastauko: ruokailumahdollisuus kahviossa sekä mahdollisuus tutustua ilmaiseksi Ilmailumuseon kokoelmiin. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset projektiesittelyineen on toimitettava SIL:on toimistoon Malmille osoitteella: Suomen Ilmailuliitto ry/Tukisäätiö, c/o Kai Mönkkönen,Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Sähköpostilla osoitteeseen monkkonen@ilmailuliitto.fi tulleet hakemukset hyväksytään, kunhan hakemuksen lähettäjä saa kuittauksen viestin asianmukaisesta saapumisesta perille määräajan puitteissa. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on torstai 23. Päätökset tuista tehdään Säätiön sääntömääräisessä kokouksessa ennen huhtikuun puoliväliä
Lisätietoja: Matti p. Hinta ei sisällä hyppyjä. Ilmoittautumiset: mari.lehtinen@urheiluilmailuopisto.fi Tämä on uutta! Ensimmäistä kertaa Suomessa voit opiskella vaivattomasti etäopetuksena internetissä koko teoriaosuuden. Ilmoittautumiset Opistolle 31.3.2006 mennessä hakemuslomakkeella, joita saa netistä ja Opistolta.. Kurssin hyväksytty suorittaminen mahdollistaa suomenkielisen käyttäjäluvan hakemista Ilmailuhallinnosta. Suoritukset on todennettava hyppypäiväkirjoilla. 38 urheiluilmailuopisto maaliskuu 2006 Suomen Urheiluilmailuopisto K O U L U T TA A Suomen Urheiluilmailuopisto Räyskäläntie 311, 12820 Räyskälä puh 020 7432 999, fax 020 7432 991 www.urheiluilmailuopisto.fi www.ilmailuverkko.fi toimitusjohtaja - rehtori Jukka Salokannel 040 8255 920 jukka.salokannel@urheiluilmailuopisto.fi koulutussuunnittelija Matti Huoviala 040 8255 255 matti.huoviala@urheiluilmailuopisto.fi kurssisihteeri Mari Lehtinen 040 8255 922 mari.lehtinen@urheiluilmailuopisto.fi VERKKOKOULUTUS RAJOITETTU RADIOPUHELIMENHOITAJAN KELPUUTUS Verkko-opiskelujakso Lähijakso Hinta 10.--28.4.2006 6.--7.5. Kurssin suorittaneet saavat todistuksen, jonka avulla kelpuutus anotaan Ilmailuhallinnolta (vuoden sisällä todistuksen antamisesta). Maanantai 24.4. Puheharjoitukset ja osaamiskokeet suoritetaan yhdellä lähijaksolla. Kurssin hintaan sisältyy Strong- oppimateriaalipaketti ja opetus. Myönnetty kelpuutus on aina voimassa. tai 13.--14.5.2006 60 euroa Ilmoittautumiset Opistolle 27.3.2006 mennessä. Kurssi on tarkoitettu kaikille ilmailuradiopuhelinta tarvitseville. Hyppykoneina käytetään C-207 ja C-208 Caravan. Utin Laskuvarjokerho järjestää hypyt ja ne maksetaan hyppylipuilla. Ilman kyseistä kelpuutusta puhuminen ilmailuradiopuhelimeen on kielletty. O P E T TA J A K O U L U T U S TANDEMHYPPYMESTARIKURSSI Aika Paikka Kouluttajat Hinta 21.--23.4.2006 (HM- kelpoisuutta vailla olevat henkilöt aloittavat torstaina 20.4.) Utti O-P Luomajoki, Olavi Kilpinen 380 euroa mesuille, muille 410 euroa Huom! Muuttunut ajankohta! Kurssin ryhmäkoko vähintään 4 henkilöä. Pääsyvaatimukset: Kolmen vuoden kokemus laskuvarjourheilussa, D-luokan kelpoisuus, vähintään 50 hyppyä viimeisen 12 kk:n aikana, vähintään 4 tuntia vapaapudotuksen kokonaisaikaa, pakkotilanteessa tai harjoituksena tehty kuvunpäästö, SIL:n ohjeen mukainen lääkärintodistus terveydentilasta ja SIL:n jäsenyys. Lähes kaikki ilmailun piirissä toimivat henkilöt tarvitsevat tätä kelpuutusta. on kelivarapäivä. 040 8255 255
Kilpailussa tarvitaan vähintään yhtä monta tarkkailijaa, kuin siihen osallistuu kilpailijoita. Sitovat ilmoittautumiset kurssin pitäjälle: Hannu Tiitu, hannu@tiitu.fi ULTRAKEVYTLENTOKONEIDEN HUOLTOTEKNIIKAN PERUSTEET Aika Paikka Hinta 18.- 19.3.2006 Räyskälä 95 euroa Ilmoittautudu Opistolle pikaisesti. Lisätietoja: 040 8255 255. MOOTTORILENTOKONEIDEN HUOLTAJAKURSSI Aika Paikka Kouluttaja Hinta 7.- 9.4.2006 Räyskälä Teemu Saarikko 235 euroa Ilmoittaudu Opistolle 24.3.2006 mennessä. Käytännön perehdyttämistyönä tehdään 50 ja/tai 100 tunnin huollot. PURJELENNON PERUSKURSSI Aika Paikka Hinta 3.--22.6.2006 (PK 1) 10.--30.7.2006 (PK 2) Nummela 1950 euroa Ilmoittautumiset Opistolle, 1. Ryhmän minimikoko 8 henkilöä. Kurssi on tarkoitettu erityisesti kerhojen koneiden huoltajille, harrasterakentajille ja omien koneiden huoltajille. kurssi 16.6.2006 mennessä. Purjelennon peruskurssilla annetaan koulutus purjelentäjän lupakirjaa varten. Lisätietoja löydät internet sivuiltamme. Vastuullinen lentokouluttaja on Suomen Urheiluilmailuopisto. kurssi 19.5. Kurssille osallistuneet lisätään SIL:n tarkkailijarekisteriin, jonka jäsenellä on mahdollisuus toimia tarkkailijana SM-kilpailuissa. ja 2. I L M A I L U TA I T O J E N K E H I T T Ä M I N E N TARKKAILIJAKURSSI Aika Paikka Hinta 18.3.2006 Tikkakosken lukio Kurssin opetus ja materiaali on maksuton Kurssi järjestetään Jyväskylän maalaiskunnassa, Tikkakosken lukiolla, osoitteessa Koulukatu 10. Tarkkailija on kuumailmapallokilpailun virkailija, jonka tehtävänä on seurata ja rekisteröidä kilpailijan lento sekä mitata hänen tuloksensa. Nämä kurssit järjestetään yhteistyössä Nummelan lentokeskus ry:n kanssa. Valmiin purjelennon teoriatodistuksen esittämällä hyvitämme 100 euroa kurssihinnasta. Kurssi on kolmen viikon mittainen intensiivikurssi, jonka aikana on mahdollista majoittua Nummelan lentokentällä. Asiantuntijat ovat kertomassa ultrakevyttekniikan eri osa-alueista (ei käytännön harjoittelua). Ryhmän minimikoko 10 henkilöä. Kurssi on tarkoitettu kaikille ultrakevytkoneiden parissa toimiville. Kurssimaksu sisältää: Teoriaopetusta vähintään 43 tuntia, vähintään 50 lentoa, joista 10 yksinlentoina, teoriakokeet ja todistuksen, lentokokeen lupakirjaa varten sekä lento-oppilaan lupakirjan. Lisäkustannuksia osallistujille aiheutuu ilmailulääkärin tarkastuksesta ja lääketieteellisestä kelpoisuustodistuksesta. Lisätietoja: Matti p.040 825 5255 / matti.huoviala@urheiluilmailuopisto.fi. Kurssille voi osallistua kuka tahansa aikaisemmasta ilmapallo- tai ilmailukokemuksesta riippumatta. Purjelentokurssille tulijalta edellytetään normaalia terveyttä
Kolmanneksi tarkkuudessa hyppäsi Jaakko Laukkanen. Kilpailut osoittivat selvästi, että laji on katsojaystävällinen. Viimeisellä pituuskierroksella Kiviniemi hyppäsi uuden Suomen ennätyksen. Vesi antaa anteeksi kovatkin kosketukset ja se lisää myös näyttävyyttä loiskahdusten myötä. Tarkkuuden voitti pituuden tapaan Lehtinen Kiviniemen jäädessä toiseksi. Se on vauhdikas ja varsinkin pituutta on maallikonkin helppo seurata. Koska tavoitteena on mahdollisimman kova vauhti porttien kohdalla, on mahdollisuus vesikontaktiin melko suuri. Laji ei olekaan tarkoitetty aloittelijoille. Toiseksi hypännyt Kiviniemi saavutti viisi metriä lyhemmät liidot. Laji ei vielä ole saanut MM-arvoa mutta Maailman Cup kilpailuja on jo pidetty. Aina ei voi onnistua ja SM-kisassakin vesi roiskui välillä näyttävästi. Lajissa on myös omat vaaransa. Molempien lajien sijoituspisteet yhteenlaskettuna ratkaisevat SM-mitalit. Ensimmäisen portin ohitus (ylitys) pudottaa tuloksen nollaksi kummassakin lajissa. Kolmas pituusliidossa oli Teppo Heikkinen Lasse "Liimis" Lampun seuratessa tiukasti perässä. Canopy Pilotingin säännöt edellyttävät D-kelpoisuustodistusta (yli 500 hyppyä) sekä 100 nopealla kuvulla tehtyä hyppyä edeltävien 12 kuukauden aikana. Voittaja vauhdikkaassa vaakaliidossa. Kolmen hypyn yhteispituus oli peräti 211.75 metriä. Näissäkin kisoissa nähtiin näyttäviä vesikosketuksia. Hyppäämättä jäi siten kaksi kierrosta. Suomen IPC delegaatti Thomas Tuominen toimii IPC:n CP-komitean puheenjohtajana. Kilpailut keskeytettiin toisella tarkkuuskierroksella tapahtuneen kilpailijan loukkaantumiseen. Lehtinen aloitti hyvin voittaen pituuden. Onneksi lähtöpiste on veden päällä. teksti ja kuvat PASI PIRTTIKOSKI laskuvarjourheilu maaliskuu 2006 41 - Koska tavoitteena on mahdollisimman kova vauhti porttien kohdalla, on mahdollisuus vesikontaktiin melko suuri. pinnalla radan vesiosuudella. Hän on vaikuttanut ratkaisevasti lajin nykyisiin sääntöihin. Sen oli hypännyt Sami Lehtinen. Aikaisempi edellisellä kierroksella hypätty ennätys oli 79.67. Etualalla Jukka Olkkosen tarkkaa tuomarityöskentelyä.. Tarkkuutta päästiin hyppäämään vain yksi täysi kierros. Ennätysliidon pituudeksi tuli 80.10 metriä
Lauantaina alkoi Flying Legends Air Show 2005 Duxfordissa ja pommiuhka näkyi sielläkin lisääntyneenä vartiointina. Näiden jälkeen saapuivat monimoottoriset sotakoneet ja Battle of Britain Memorial Flight.. Lentävät legendat Lancaster, Spitfire ja Hurricane lensivät toisen maailmansodan aikaisten kaksimoottoristen pommikoneiden sekä yhteys- ja kuljetuskoneiden saattamana sunnuntain lentonäy- Tuhoa tuottamaan suunnitelluista historiallisista sotakoneista on ajan myötä tullut ilmailun ikoneja, joita ihaillaan ja vaalitaan. Imperial War Museumin Duxfordin toimipisteessä järjestetään Flying Legends -lentonäytöksiä, joissa koneet näkee niiden omassa elementissä: ilmassa. Hävittäjät päätöslennolla. Mitalit säihkyen ja kengät lankattuina, asepuvut prässättyinä he lehden mukaan julistivat, että kun selvisimme sodasta, selviämme terroristeistakin. Sunnuntaina 500 000 juhlijaa kaikkialta maasta kokoontui Buckingham Palacen ja Westminster Abbeyn ympäristöön. Juhlaväen joukossa oli kuninkaallisten lisäksi toisen maailmansodan veteraaneja, jotka The Guardianin mukaan olivat halunneet pommiuhasta huolimatta saapua osoittamaan, että "emme turhaan taistelleet". Edellisenä torstaina olivat kohtalokkaat pommit räjähtäneet Lontoon metroissa ja busseissa. 42 lentonäytös maaliskuu 2006 Duxford on ilmailuharrastajan pyhiinvaelluskohde Flying LEGENDS Gentlemen, start your engines! E nglannissa vietettiin toisen maailmansodan päättymisen 60-vuosipäivää sunnuntaina 10.heinäkuuta
He ylläpitivät lentokuntoisina mm. Swordfish-kaksitasoa ja Sea Fury -hävittäjää myymällä kirjallisuutta, tauluja, mukeja, tarroja, kyniä, koneiden ylijäämäosia ja poistettujen kankaiden kappaleita kauniisti leikattuina paloi- Suuressa ilmailunäytöksessä on paljon muutakin kuin lentokoneita. Toisen maailmansodan aikaisia koneita paikalla oli 64 ja ne kaikki lensivät. Mainiona esimerkkinä Englannin laivaston ilmavoimien yhdistys. Koneet palasivat Duxfordiin ja osoittivat tehtävän suoritetuksi lentämällä pommiluukut avoinna yleisön editse. Wanhat koneet pidetään taivaalla Säät suosivat lentonäytöstä, ihmisiä oli lehdistökeskuksen arvioiden mukaan paikalla lauantaina 25 000 ja sunnuntaina 35 000. Mikä hienointa, näimme kuinka vanhoja koneita pidetään kunnossa ja lentävänä erilaisten perinneyhdistysten ahkeran työn tuloksena. lentonäytös maaliskuu 2006 43 Toisen maailmansodan aikaisia koneita paikalla oli 64 ja ne kaikki lensivät. töksen päätteeksi Lontooseen, jonne Lancaster tyhjensi pommikuilunsa pudottaen miljoona unikkoa juhlaväen ylle. Duxfordissa voit ostaa sotakoneista maalatun taulun suoraan taiteilijalta. s! Toisen näytöksessä yleisöä lennättäneen Dragon Rapiden siiven verhous tuhoutui pienessä tulipalossa. Koneen omistajalta tulleen viestin mukaan heillä oli valmis varasiipi, joka asennettiin paikoilleen heti näytöksen jälkeen ja kone lentää jälleen.. Alueen myyntikojuissa myytiin kaikkea ilmailuun liittyvää
Ne tunnettiin nimillä Salama ja Lappi. Pommikoneesta mannan kuljettajaksi Tapahtumassa oli monella tavalla historian siipien havinaa. Selostaja Sean Maf-. Yhteensä 8000 hevosvoimaa taivaalla takaa katsojille muhkeat soundit. na. Yksi heidän Dragon Rapideistaan paloi osittain juuri, kun se oli lähdössä yleisölennätykselle. 44 lentonäytös maaliskuu 2006 B-17-konetta ylläpitävä yhdistys joutuu mahdollisesti luopumaan lentämisestä erittäin korkeaksi kohoavien vakuutusmaksujen myötä Warbird-puljassa vasemmalta alhaalta lukien Skyraider, Thunderbolt, Corsair ja kolme Mustangia. Pari palokunnallista innokkaita englantilaisia palomiehiä olisi saattanut saada paljon vahinkoa aikaan wanhan kangaspäällysteisen koneen rakenteisiin tehokkailla vesitykeillään. Classic Wings -perheyritys pitää yllä kahta Dragon Rapidea joilla myös yleisö pääsi lentämään. Palo alkoi oikean alasiiven alapinnalta, moottorikondolin takaosasta. Kuvassa Duxfordin näytösaluetta Rapidesta kuvattuna. Suomessa näitä koneita oli Aero Oy:llä. Classic Wings yhdistys pitää lentokuntoisena Dragon Rapidea ja Tiger Mothia, joilla myös yleisö pääsi lentämään. Tuli saatiin nopeasti hallintaan, niin että vain päällystys tuhoutui. Saattoi olla suurikin onni, että sammutustyön ehtivät tehdä koneen omistajat, ennen kuin palokunnat saapuivat paikalle näyttävästi pillit ulvoen
He kertoivat kuinka hävittäjillä oli tapana lentää "victory roll", vaakakierre kentän päällä aina voitokkaalta lennolta palatessaan, vaikka heitä oli kielletty sitä tekemästä oman koneen mahdollisesti vakavienkin vaurioiden takia. Vas. Hän ja toinen selostaja Bernard Chabbert tarjosivat yleisölle paljon asiantuntevaa tietoa koneista, lentämisestä silloin ennen ja välissä soi musiikki juuri sodan vuosilta. Saksan kaupunkeja raunioittaneista nelimoottorisista Lancaster-pommikoneista tuli laupeuden enkeleitä, jotka veivät ruokaa nälkää näkeville piiritetyille hollantilaisille. Konetta ylläpitävä yhdistys joutuu mahdollisesti luopumaan koneen lentokuntoisena pitämisestä erittäin korkeaksi kohoavien vakuutusmaksujen myötä, kertoi Maffett mukavaan tapaansa. Kuvassa kaksi amerikkalaisilla tunnuksilla olevaa B-25 Mitchell- pommikonetta. fettin mukaan on mahdollista, että näimme legendaarisen pommikoneen, B-17 Sally B:n, viimeisen kerran lentävänä. Heidän mukaansa maailmassa on enää kaksi lentävää Lancasteria, toinen Kanadassa ja toinen Englannissa. Nämä miehet pitävät kunnossa B-25 Mitchelliä ja lentävät sillä. Selostajat kertoivat myös kuinka "Operaatio Manna" toteutettiin. näytöksen nuorin lentäjä, sveitsiläinen Michael Weber, ranskalainen Philippe Jay ja hollantilainen Peter Kuypers. - Sota-aikana näitä jyhkeitä pommikoneita pääsivät lentämään kaksikymppiset kaverit, nyt ei sen ikäisiä kakaroita päästetä puikkoihin, hehkuttivat selostajat. ja juhlavaa jylinää Vanhat sotakoneet seisoivat ryhdikkäissä riveissä, eikä niiden lähelle päässyt muutoin kuin turvamiehen kanssa. Ajanmukaisiin lentäjien asuihin sonnustautuneet seurueet osoittautuivat Komeita koneita. lentonäytös maaliskuu 2006 45 Sota-aikana näitä jyhkeitä pommikoneita pääsivät lentämään kaksikymppiset kaverit, nyt ei sen ikäisiä kakaroita päästetä puikkoihin Koneiden runkoon maalattu nimikkokuva eli Nose Art kertoo miehistön koti-ikävästä ja kaipuusta
Brasiliassa syntynyt Anna on ainoa eurooppalainen nainen, joka lentää Mustangilla ja Spitfirellä.. Vierellä lensivät Battle of Britain Memorial Flightin muut koneet eli Hawker Hurricane ja Supermarine Spitfire. Tämän näyn takia monet suomalaisetkin matkaavat Englantiin. Klassisten potkurikoneiden ylilento on Duxfordin näytösten tunnusmerkki. joskus oikeiksi lentäjiksi, joskus "näyttelijöiksi". 46 lentonäytös maaliskuu 2006 Yli kolmekymmentä konetta sai aikaan niin juhlavan jylinän, että sitä on vaikea kuvata. Lancaster-pommikone pudotti miljoona unikkoa Lontooseen kerääntyneen toisen maailmansodan loppumista juhlineen yleisön ylle. - Kun koneet tulivat näytökseen, tehtiin jokaiselle koneelle turvatarkastus pommikoiran johdolla, kertoi hollantilainen Peter Kuypers, mies joka lentää Flying Legends Air Show: www.iwm.org.uk Anna Walker, kuvia ja videoita: www.skytricks.com Jet Alpine Fighter: www.jaf.ch Laivaston ilmavoimien historiallinen seura: www.swordfishleeds.com www.classic-wings.co.uk Anna Walker lensi näyttävän, kauniin ja täsmällisen taitolento-ohjelman Jüngmeister-koneellaan
Lopuksi kaikki kiroavat, kuka jätti rikkinäisen lampun lojumaan keskelle kerhon lattiaa. roger Mitä lukee ruotsalaisten laskuvarjohyppääjien käyttämissä kuvuissa. Sen osaksi tuli lentää soolona sillä aikaa, kun isot koneet kokoontuivat taivaalle lentääkseen muodostelmassa juhlakentän yllä. Vaara ohi... Elokuva kertoo amerikkalaisista vapaaehtoisista ensimmäisen maailmansodan aikaan Ranskan ilmavoimissa. Kiitokset. Hyvä laskeutuminen on sellainen, josta voi kävellä pois omin jaloin. Jos näet horisontin pyörivän ja kuulet matkustajien kirkuvan, kaikki ei ole hyvin. Parafiiniksi. Jos vedät tikusta, talot muuttuvat pienemmiksi. - Filmissä minulla on viikset, nauroi tämä reipas lentäjätär, jolla on muuten kotona oma Piper Super Cub. AU-äidin tokaisu kun isäksi paljastui laskuvarjohyppääjä. Curtis Hawk oli ensimmäistä kertaa esiintymässä Englannissa. Old Flying Machine Company etsi sopivaa lentäjää, jolla oli kokemusta lentää ensimmäisen maailmansodan mukaisella tyylillä ja Anna oli juuri sellainen. Paitsi jos vedät tikkua liikaa, talot kasvavat taas suuremmiksi. Kokemus syntyy huonoista päätöksistä. Hento nainen taitolentokoneen puikoissa Näytöksessä lensi upeasti, tarkasti ja täsmällisesti Jungmeister-taitolentokoneellaan Anna Walker, ainoa nainen Euroopassa, joka lentää Mustangilla ja Spitfirellä. sanoi hyppääjä Lapissa fleerattuaan tunturin juurelle. Mikä on tarkkuutta hyppäävän tietokone-ohjelmoijan pläkän koko. Missä hypyt ovat ilmaisia korkeudesta riippumatta. Yli kolmekymmentä konetta sai aikaan niin juhlavan jylinän, että sitä on vaikea kuvata. Hän lentää työkseen Gulfstram -V -liikesuihkukonetta, opettaa lentämistä ja lentää taitolentoa. - Lapsuudessani Brasiliassa ilmavoimien ässät lensivät Thunderbolteilla, koneet jäivät mieleeni ja haluaisin vielä joskus lentää sellaisella, unelmoi Anna, jonka isä opetti lentämään jo neljätoistavuotiaana ja joka nyt tekee taivaalla lentokoneella hyvin helpon näköisesti mitä ikinä tahtookin. Montako laskuvarjourheilijaa tarvitaan vaihtamaan lamppu. Paralyytikko. Walker pestattiin ensi vuonna ilmestyvään Flyboys -filmiin lentämään täysikokoista Nieuport 17 -replikaa. Lentäjäksi. Tässä näitä; pitkälti laskuvarjopainotteisia. Yksi kirjoittaa vaaratilanneraportin palaneesta lampusta, yksi vaihtaa lampun, kaksi tarkastaa vaihdetun lampun, kolme analysoi videonauhalta vaihdon ja yksi kuittaa vaihdon suoritetuksi. Se ylläpitää ja lentää B-25 Mitchell -pommittajaa. Anna ei pyrkinyt elokuvaan, vaan hänet kutsuttiin mukaan. . Mikä on liikuntakyvytön hyppääjä. Loistava laskeutuminen on sellainen, jonka jälkeen kone on vielä lennettävissä. Parametri. Jos työnnät tikkua, talot kasvavat suuremmiksi. Jos olet epävarma, säilytä korkeus. Parasiitti! Finaali - koiran sukuinen eläin, joka juoksee kentälle laskeutuvaa hyppääjää tai konetta vastaan. Varmistaakseen sen, että lentäjä lentää koneen varmasti maksettuun korkeuteen saakka. roger. Ne lensivät jo edellä mainitulle Lontoon ylilennolleen yhdessä kuuden Dragon Rapiden, C-47 Dakotan, kahden Avro Ansonin, Catalinan, kahden Mitchellin sekä muiden näytöksessä olleiden yhteys- ja kuljetuskoneiden kanssa. roger Tosiasioita lentämisestä... On parempi olla maassa ja toivoa olevansa ilmassa kuin toisinpäin. Lentoonlähtö on aina vapaaehtoista, laskeutuminen pakollista. "Paljonko teille maksetaan, että hyppäätte täällä?" Miksi kutsutaan hienostelevaa hyppääjää. Miksi kutsutaan maksun yllä olevaa aurinkosuojaa terassilla. Muodostelmasta irtaantuivat kolme Battle of Britain Memorial Flightin konetta; Lancaster, Hawker Hurricane ja Supermarine Spitfire. Tämä puoli ylöspäin. Walkerin ihannekone on P-47 Thunderbolt. Kahdeksan. kuppilatiima lentonäytös maaliskuu 2006 maaliskuu 2006 47 47 kuppilatiima Pyyntö ilmailuhuumorista kantoi hedelämää. Kyky tehdä hyviä päätöksiä syntyy kokemuksesta. Lisääkin saa lähettää lehden osoitteeseen. siviilissä Boeing 737 -matkustajakonetta myös Helsinkiin. Paratiisissa. Kukaan ei ole vielä törmännyt taivaaseen. Kato vei. roger Mitä floridalainen hyppääjä kysyi tultuaan sattumalta helmikuussa Suomeen. Miksi hyppääjät käyttävät korkeusmittaria. Laskuvarjoksi. Miksi sanotaan sitä henkilöä, joka hyppää koneesta viimeisenä. Mitä hyppäämistä harrastava maanviljelijä sanoi hallayön jälkeen. Hän ja kumppaninsa, Embraer 145:llä lentävä ranskalainen Philippe Jay, sekä näytöksen nuorin warbird -lentäjä, 27-vuotias sveitsiläinen Michael Weber kuuluivat Jet Alpine Fighter ryhmään