Ilmailulehti 3/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 euroa Laskuvarjohyppääjä Reeta-Leenan IHANA PELKO Esittelyssä UUSI CESSNA NGP 2007-17 07003 6 41 488 2 8 880 30 288803-0703 KIISTA COPTERLINEN TURMAN SYYSTÄ JATKUU PAL.VKO. Numero 3/2007 70
Ja sitten aivan muihin aiheisiin. Faks ilma TILA MUU Faks ulma Puh. ILMO Panu ilmo Puh. Lisäksi lentotoiminta on luvanvaraista ja sitä säätelevät lait sekä määräykset. Yhtiö on myös hyväksytty kansallisen lentoyhtiömme Finnairin tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Lentäjän pitäisi olla kuitenkin se viimeinen soturi oikean ja väärän välisellä rintamalla, joka ammattietiikkaansa turvaten puolustaa oikeita arvoja mitään tai ketään pelkäämättä. Tämä liike-elämän liukuva moraalikäsitys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voimme omatunnon kolkuttamatta istua vaikkapa suuresta ruotsalaisomisteisesta huonekalujätistä ostetulla edullisella sohvalla ja paheksua samalla suomalaisten tuotantolaitosten joukkoirtisanomisia tai Kaukoidän lapsityövoiman käyttöä. Yllätyksenä FinnComm Airlinesin yhtiökulttuuri ei pitäisi Finnairin johdolle tulle, koska jo pitkään esimerkiksi Finnairin henkilöstön keskuudessa on ollut tiedossa, että asiat eivät välttämättä ole kovin hyvin yhteistyökumppanin toiminnassa. Isoveljen mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa. Oman liikennelentoluvan saamisen myötä valvontavastuu siirtyi Suomen Ilmailuhallinnolle, joka reagoi turvallisuusriskeihin oikein ja tervettä moraalia osoittaen. Onko käynyt niin, että Pohjanmaan lakeuksilla on täysikuun aikaan pidetyissä bakkanaaleissa uhrattu moraali liikevoiton alttarilla ja annettu ahneuden tuulen häivyttää tuo veteen piirtynyt ohut, mutta ehdoton viiva oikean ja väärän väliltä. Faks mac pc@ TILA Vuos Ilme sa. ILMA ry:n lehti ISSN Artik kirjoi mätt lista virhe moit ilmoi Ilmai tetty tämi. Hyvää tässä on vain se, että rajoitukset ja lisävaatimukset on asetettu, keskustelua käydään ja toimintaa parannetaan toivottavasti ennen kuin mitään peruuttamatonta tapahtuu. Käynnissä on keskustelu, jota kukaan ei haluaisi käydä. Moraali tarkoittaa käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä, joiden perusteella määritellään yhteisön vastuita ja velvollisuuksia koskevat kysymykset ja mikä on yhteisössä sallittua ja kiellettyä tehdä. Miten voi olla esimerkiksi mahdollista, että samassa rivissä saman ajan samassa säässä pysäköidyille yhtiön lentokoneille vain osalle tehdään jäänpoisto ja ehkäisy. Ilmailuhallinnon Lentotoimintatoimisto asetti yhtiölle ja sen lentotoiminnalle poikkeuksellisen kovat rajoitukset ja lisävaatimukset, mikä oli selvä viesti siitä, että lentoturvallisuus on kaupallisuutta tärkeämpää. v Ilmailumoraalia ILMAILU-lehden 70-vuotista taivalta juhliessa on hienoa huomata, että lehti on yhä suomalaisen ilmailuyhteisön mieleen ja sitä todella luetaan. Ilmasto on toki muuttumassa, mutta mikroilmastot eivät kuitenkaan esiinny aivan lentokoneen tarkkuudella. Finnish Commuter Airlines on tärkeä yhteistyökumppani Finnairille. Moraalikäsitys on aina vääristynyt silloin, kun paheksutaan sitä, mikä toisaalla hyväksytään. Mat KON KALE Puh. Erityisen pelottavaa on se, että osa lentäjistä on myynyt moraalinsa ja antanut yhtiön hiljaisen painostuksen vääristää turvallisuusajattelua. Suomen Kuvalehden mukaan Finnairin syöttöliikennettä hoitavan yhteistyökumppanin, Finnish Commuter Airlinesin, lentotoiminnassa on tapahtunut vakavia vaaratilanteita, yhtiön organisaatiossa on havaittu puutteita ja yrityskulttuuri suosii jopa hengenvaarallisia asenteita. Tekee edullisesti kyllä, mutta minkä kustannuksella. Miten muuten on selitettävissä Suomen Kuvalehden luettelemat vakavat puutteet, lentotoiminnan laiminlyönnit ja vääristymät asenteissa. Siis kansankielellä sanottuna määrittää eron hyvän ja pahan tai oikean ja väärän välillä. Isoveljen kolumni ilmestyy toistaiseksi ILMAILUSSA Korkealta ja kovaa -otsikon alla. VAST Mikk mikk TOIM Chri chris TOIM Ilma Hels 0070 Puh. Siis käsitys oikeasta ja väärästä, joiden välinen raja on voitontavoittelun takia jo hieman veteen piirtynyt. Näin myös lentotoimintaa säätelevät markkinavoimiin liittyvät lainalaisuudet ja moraali eli käsitys oikeasta ja väärästä. Lentäjät ovat suorittaneet hyväksyttävin arvosanoin perus- ja tyyppikoulutuksensa ja heidän soveltuvuutensa on testattu ennen palkkaamista. Miten on siis päädytty tilanteeseen, jossa yhtiön lentoturvallisuus vaikuttaa olevan vähintäänkin kyseenalainen. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että jos jotakin reittiä ei voida hoitaa Finnairin tai sen tytäryhtiön syöttöliikennekoneilla liiketoiminnallisesti järkevällä ja terveellä tavalla, niin hommaan tulee sopivasti ulkopuolinen yhteistyökumppani, joka tekee työn erittäin edullisesti. Liikenneilmailu on myös liiketoimintaa, jonka tavoitteena on luoda pääomaa ja tuottaa omistajilleen voittoa. Tosin lehtitietojen mukaan yhtiön palkkaus viittaa ennemminkin moraalin lahjoittamiseen kuin myymiseen. Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on useita ilmailualan vaikuttajia. 2 isoveli maaliskuu 2007 korkealtajakovaa@gmail.com KUS Suom Finla 70. Debyyttikolumni aiheutti jopa anteeksipyyntövaatimuksen, mutta mistään ei vain käynyt ilmi, keneltä ja mitä tulisi pyytää anteeksi... Olemme Suomessa nousseet aina turvallisin mielin lentokoneeseen, koska meillä on ollut vahva usko siihen, että lentoyhtiöidemme moraali on liiketoiminnasta huolimatta vahva ja rikkomaton. Liike-elämää säätelevät markkinavoimiin liittyvät lainalaisuudet ja niiden lisäksi moraali. Isoveli toivottaa kaikille aurinkoisia päiviä ja turvallisia lentoja. Faks (Kon mak PAIN Pain Puh. Finnair, jonka oma lentotoiminta on eittämättä turvallista, hyväksyy siis hiljaisesti työn tarjoajana yhteistyökumppaninsa arveluttavan yrityskulttuurin ja esiin tulleiden tapahtumien perusteella vaarantaa näin myös omien matkustajiensa turvallisuuden FinnComm Airlinesin toimintahan on Finnairin matkustajien syöttöliikennettä. Tässä vain ei ole kysymys omatunnon vaimentamisesta, kuten huonekalujätin kohdalla, vaan pahimmassa tapauksessa ihmishengistä. Seinäjokelaisen lentoyhtiön menestystarinaa on kerrottu useissa talouselämän julkaisuissa, voittoa on tuotettu, laajentuminen on ollut Suomen mittakaavassa merkittävää ja hankittu konekalusto on uutta ja modernia. Aikaisemmin FinnComm Airlines toimi ruotsalaisen Golden Air lentoyhtiön luvilla, joten valvonnasta vastasi Ruotsin ilmailuviranomainen kaukaa aavan meren takaa. Viime aikoina olemme saaneet lehdistä lukea, että kaunista ja puhdasta ilmailullista lintukotoa ei ole sittenkään päässyt rakentumaan edes tänne pohjolan perukoille
ISSN 0019-252X okotoki inny ynyt istää kaus seen. Yksityisten kansalaisten lentokoneiden ostelu on ollut harvinaista herkkua. Ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. 040 451 3340 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAKALENTERI Puh. Sen yleisönosastonkaltaisella palstalla valiteltiin "lentoveneiden ja liidinten" hintojen suuruutta. Suomessa on tuhansia uutta yksimoottoriCessnaa kalliimpia veneitä. Ihan mikään uusi juttu ei ilmailuharrastuksen kalliina pitäminen ole. MIKKO SOKERO P.S. sisältö maaliskuu 2007 3 KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. Siitä Cessna odottaa tulevan C-172:n kaltaisen menestyksen ainakin pitkässä juoksussa. Hinta on aina varsin suhteellinen käsite. Mielestäni varsin vaatimattoman näköisissä paateissa oli useiden satojen tuhansien eurojen hintalaput. Kyllä uusia koneita siis ostellaan kaiken aikaa. Eikä messukäytävillä tepastelleen kansan ulkomuoto poikennut lainkaan stereotyyppisestä ilmailijasta. Marssiessani Vene 2007 messujen käytävillä, tuntui Cessnan kaltaisen uuden lentokoneen hankintahinta suorastaan halvalta. Uusi C-172 maksaa lasiohjaamolla Suomeen tuotuna veroineen ja kuluineen noin 215 000 euroa. Lentokoneet, liitimet, lennokit, polttoaine, vakuutukset, laskuvarjot... On varmasti mukava harrastaa uusilla, kunnon vehkeillä. Otin hyllystä 50 vuotta vanhan ILMAILU-lehden. (09) 3509 3435 Matkapuh. Sanomme siis hyvästi tälle pitkään palvelleelle ulkoasulle. Artikkeleista esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Sikorskyn helikopteritehdas on toista mieltä. ILMAILU ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.. Kannen kuva Cessna. KONEIDEN KESKI-IKÄ LASKEE Kaikkea ilmailuun liittyvää pidetään perinteisesti kalliina puuhana. Nyt suunta on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Tässä numerossa esittelemämme uuden sukupolven Cessnan hinta asettunee kuitenkin reippaasti korkeammalle. Uusia konekimppoja on muodostettu useitakin. (03) 42 441 Faksi (03) 4244 200 mac@auranen.fi pc@auranen.fi TILAUSHINTA Vuosikerta 44 euroa. Tässä lehdessä esitellään Cessnan uusi moottorikonemalli. Ihan näin paljon en odota uusien koneiden tilauskirjojen täyttyvän, mutta vilkas ultrakevytharrastus on tuorestanut reippaasti ilma-alusrekisteriämme. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Tarpeeksi kun kauppoja syntyy, myös koneiden keski-ikä painuu vähitellen vielä enemmän laskuun. Kun Cessna saa uuden yksimoottorikoneensa tuotantoon, uskoo Suomen maahantuojakin, Konekorhonen, että kauppoja alkaa syntyä. Seuraava ILMAILU-lehti on ensimmäinen uuden näköinen numero. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Faksi (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Ultrakevyitä lentokoneita on Suomeen rekisteröity kymmeniä ja taas kymmeniä pelkästään muutaman viime vuoden aikana. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. "Purjeliitimet ovat yksinkertaisempia laitteita kuin autot, mutta kuinka ihmeessä ne ovat kalliimpia kuin henkilövaunut", kyseltiin ILMAILUN sivuilla. Yksityislentäjät ovat hankkineet yli 150 000 euron hintaisia koneita, joita odotetaan kieli pitkällä saapuvaksi Suomeen. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Trade Aid on myynyt ja luovuttanut peräti 80 uutta ultraa. Jokainen kuulostaa paljon euroja haukkaavalta asialta. Myös purjelentokonepuolella tapahtuu. ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin mukaan maksukuitin kopio) PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa Puh. Kuva Lassi Tolvanen. (09) 3509 340 ILMOITUSMARKKINOINTI Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. ärän staa pani akin kenniin joka nair, y siis avan eella den ajien taan mavaan mm oska ollut styöGolotsin nnemaivettä asetajointoyvää ettu, nen llisia ka ieon S- 4 8 12 16 20 22 26 28 30 32 34 38 40 42 45 46 47 Esittelyssä uusi Cessna NGP Kuumailmapalloilua Dubaissa Reeta-Leena rakastaa pelkoa Copterlinen turmaraportti valmistumassa Ilmailun viimeisimmät uutiset Purjelentoa Espanjassa Kaamospäivät keräsi huippuosanoton Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Näin saatiin EM-kisat Joensuuhun Lennokkipakki Lentopaikat ja luonnonsuojelu Barkarbyn kenttää uhkaa häätö Ilmailu kuulee vitosena -yleisönosasto Purjelentäjien pakkasparlamentti Kuppilatiima Onnettomuustutkijat ovat harvinaisen yksimielisiä Copterlinen Sikorsky S-76C+ -helikopterin tuhoutumisen syistä
4 moottorilento maaliskuu 2007 Nahantuoksui Cessna NGP Klassikon uusi versio
moottorilento maaliskuu 2007 5 suinen P Cessna on julkistanut vain muutamia kuvia koneuutuudestaan, jolla pitäisi säilyttää johtajuus pienkonemaailmassa. Linjat ovat aiempaa sulavammat, mutta muuten kyseessä on tuttua Cessnaa.
Kun lakia kohtuullistettiin, Cessna aloitti 1996 uudelleen mäntämoottorikoneiden valmistuksen. joka ilmenee oheisista Cessnalta saaduissa kuvistakin. NGP ei ole varsinainen prototyyppi, vaan "proof of concept" -lentokone. Sitä on valmistettu vain yksi kappale, rekisteriltään N99110. 1920-luvulla hän teki yhteistyötä Lloyd Stearmanin ja Walter Beechin kanssa, molemmat nämäkin nimet ovat sittemmin tulleet kovin tutuiksi ilmailua seuraaville. Cessna ei ole tarkemmin perustellut, miksei NGP-konettakin tuotu jo Oshkoshissa maaesittelyyn. Sen perusteella on arvailtu, että kone saisi tyyppimerkinnäkseen C158. 1980-luvulla tuotanto loppui, kun Yhdysvaltain tuotevastuulakien aiheuttamat korvaukset kävivät liian kalliiksi. Ensilento tehtiin 23. Ongelmia aiheutti se, että kaikki vanhat työntekijät olivat kadonneet muihin yrityksiin. Clyde Cessna oli vankkumaton ylätasojen kannattaja. Clyde Cessna rakensi ensimmäisen koneensa jo 1911. AOPA Air Expo-näyttelyssä viime syksynä yhtiö toi nähtäväksi NGPsisätilamaketin, joka varmasti kertoo sen, miksei puolivalmista tuotetta haluttu näyttää kovin tarkasti. Yhtiö ei ole vielä päättänyt, tuleeko koneeseen sauva vai rattiohjain. Kun kannuspyöräkone C170 sai tyyppihyväksynnän 1948, oli menestystarinan siemenet kylvetty. Kone oli Cessna NGP (New Generation Piston, uuden sukupolven mäntämoottorikone). Niitä on valmistettu yli 35 000 kappaletta. joukkojen kuljetukseen tarkoitettuja Waco-liitokoneita. 6 moottorilento maaliskuu 2007 Tekst hin pe oleva 182 S Cessna on esitellyt maketin, jossa on nähtävänä millainen NGP:n ohjaamo voisi olla. Suuret kuvaruutunäytöt hallitsevat näkymää. Samassa AirVenture-tapahtumassa Cessna esitteli maanäyttelyssä LSA-koneensa (Light Sport Aircraft, joka on suunniteltu saman nimiseen kevytkoneluokkaan. Kone on alumiinirakennetta ja päällystetty osin lasikuituisilla muotosuojilla. Osasyynä lienee sisätilojen viimeistelemättömyys. Ensimmäiset toimitettiin asiakkaille 1956. Tätä varten rakennettiin kokonaan uusi tehdas Kansasin Independenceen. Siinä suurin lentoonlähtöpaino on 600 kiloa ja suurin nopeus 120 solmua. Sen tunnisti Cessnaksi, mutta sulavat muodot ja streevojen puuttuminen paljastivat, että taivaalla oli jotain uutta. Cessnan perinteet viittaavat jälkimmäiseen. Suom ranta myyn hat, u useim nuste neest kaksi uuten letta. Cessna kehitti C120-kannuspyöräko- Markkinajohtaja haasteen edessä neen 1946. Nokkapyöräversio 172:sta tuli läntisen maailman suosituin yleisilmailukone. Koneen valmistaja saattoi joutua maksajaksi, vaikka onnettomuus olisi johtunut muista, kuin teknisistä syistä. kerto edust ssa on versio tenki valott -L -uust -kone on 34 on 51 K oli vu 100 Enite yhtee Cessna järjesti jymy-yllätyksen viime heinäkuussa Oshkoshin AirVenture-ilmailutapahtumassa. Vaikka kyseessä oli tuolloin jo 40-vuotias konstruktio, nykyaikaan päivitetty 172 on käynyt kaupaksi. Ylätasoinen, aiemmin tuntematon pienkone teki kolme ohilentoa. Toisen maailmansodan jäljiltä yhtiöllä oli valmius suurten sarjojen tuotantoon. Cessna on sana, jota voi pitää synonyyminä yleisilmailukoneelle. Tämä ei ole ihme, sillä onhan tehdas rakentanut historiansa aikana yli 187 000 ilma-alusta. kesäkuuta 2006 ja Oshkoshin esittelyyn mennessä koneelle oli kertnyt noin 20 lentotuntia. Lopullisesta ratkaisusta ei ole kyse. Nykyisin koneen saa varustettuna modernilla kuvaputkinäyttöi- Aika ta Ce SR22 vaatim suora tymä C kilpa hyöty 350 0 uutta C ja vas ilmai Cirru kaan 200-k ei vie Su oleva lista m raken varm tääns N tynee on tä Lycom FADE että. Sota-aikana Cessna valmisti mm. Yhtiön ulkona pidetty lehdistötilaisuus oli parhaillaan käynnissä, kun osanottajia pyydettiin katsomaan taivaalle. Rotax 912 -moottorilla varustettu LSA teki ensilentonsa lokakuussa 2006. Monelle ei-ilmailijallekin kaikki pienet moottorikoneet ovat cessnoja. Cessna joutui kouluttamaan tehtaan koko henkilökunnan paikallisesta väestä. Konetta voisi lentää Sport Pilot -lupakirjalla, jonka saamisen vaatimukset ovat keveämmät kuin PPL-lupakirjan. LSA-uutuuden rekisteri oli N158CS. Sen avulla on tarkoitus testata konseptia ja lopullinen tuotantoon kenties joskus päätyvä lentolaite voi olla hyvinkin erilainen
Valmistajan arvaa ensisilmäyksellä. myös dieselmoottoroitu versio. - Uuden sukupolven Cessna 172 -koneesta on moottorin tehokkuuden mukaan kaksi mallia, 160 hv ja 180 hv. Luvassa onkin lentokone, joka vastaa markkinoiden tarpeisiin ja on vahva kilpailija luokassaan, Cessnan pääjohtaja Jack Pelton vakuutti vuonna 2005. Yhmat neen ikka kuin ssna rikokensasin i se, kautui nnan vuo172 n saa ttöi- Aika on kuitenkin ajanut oikealta ohi muista Cessnan ylätasoista. Moottorina on tällä hetkellä 320 hevosvoimainen Lycoming IO-580, jossa on elektroninen FADEC-tehonsäätö. Se onkin jo saanut ilmailulehdistössä nimen Cirrus Killer, Cirruksen tappaja. - Tiedämme, että tästä tulee huippuluokan lentokone. Tämä on siis vedonnut uutta konetta harkitseviin. Eniten on kaksipaikkaisia C152-koneita, yhteensä 28. Tehdasuusia myyty Suomeenkin Virtaviivainen ulkomuoto aiheuttaa sen, että runko kapenee voimakkaasti ja matkustamossa takana saattaa olla ahtaampaa kuin vanhoissa Cessnoissa. jäljojen isti ttuja lätakone , oli tisen iitä . Teksti TERO TUOMINEN kuvat CESSNA moottorilento maaliskuu 2007 7 hin perustuvalla mittaristolla. En56. 182:n hinta ilman turboa on 349 500 dollaria ja 206:n ilman turboa on 514 000 dollaria. Uutuushan aina sytyttää uusia harrastajia. NGP:n kehityksen arvellaan käynnistyneen vuoden 2005 alussa. Koneen rakennusmateriaaleissa komposiitit ovat varmasti pääosassa. Ennen kuin sitoudumme mihinkään, haluamme varmistaa että tuote vastaa lupauksiimme. Spekulaatioiden mukaan tyyppimerkinnän se saa valmistajansa 200-konesarjasta. Erityisesti Cirrus SR22 on nakertanut Cessnan suosiota ja vaatimattomasta alusta Cirrus on noussut suoraksi haastajaksi valtavaan Textron-yhtymään kuuluvalle Cessnalle. Cessna on jo testannut Thielertin dieseleitä. Hän myös perusteli hanketta ympäröivää salamyhkäisyyttä. - Cessna aikoo säilyttää johtoaseman yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden luokassa. Lisäksi tulevat tietenkin Suomen arvonlisävero ja tuontikulut, valottaa Lindholm hankintakustannuksia. Niitä on uutena tullut Suomeen vain kaksi kappaletta. Cessnankin on pakko lopulta uusiutua ja vastaus on nyt NGP. Mutta nähdäänkö uutta konetta milloinkaan Suomessa. Valistunut arvaus on, että jossain vaiheessa NGP:stä nähdään Ärhäkkä kilpailija saneli pelin hengen Cessna VLA on yhtiön toinen uutuus. Tarkempaa tietoa asiasta ei vielä ole. Vanhat, uskollisesti palvelevat koneet riittävät useimmille nykyisten korkeiden kustannusten aikana. Lasiohjaamo on itsestäänselvyys. - Lisäksi Suomeen on tuotu Cessna 182 -uustuotantokoneita yksi ja Cessna 206 -koneita kolme. Konekorhosen Veikko Lindholm on optimistinen. - Kyllä uusi NGP-konemalli voi hyvinkin innostaa uutta harrastajakuntaa kiinnostumaan tyypistä. Käytettynä on lisäksi tuotu kolme, kertoo Veikko Lindholm Cessnaa Suomessa edustavalta Konekorhoselta. Kaikkiaan Suomen ilma-alusrekisterissä oli vuodenvaihteessa 119 Cessnaa. Lähtöhinta on noin 350 000 dollaria. Olemme tutkineet eri teknologioita ja materiaaleja. Niistä 100 oli 170-sarjalaisia tai pienempiä. Suorituskyvyn ja hinnan voi olettaa olevan lähellä kilpailijaa, muuten kaupallista menestystä on turha odottaa. Paljon riippuu tietenkin hintatasosta ja markkinoinnin aktiivisuudesta. Varmasti myös Suomeen Tyylikkäästä keskikonsolista moottorin tehot valitaan yhdellä vivulla, joka ohjaa sähköistä FADEC-tehonsäätöä.. Odotettavissa on myös C172 ja C206 -koneiden seuraajat. C182-koneen komposiittirakenteisen kilpailijan matkanopeus on 180 solmua ja hyötykuorma 520 kiloa. Cessna luottaa nykykoneiden omistajien merkkiuskollisuuteen ja valmista asiakaspohjaa maailmalla näin olleen riittääkin. - Uuden 160 hv Cessnan hinta USA: ssa on tänään 219 500 dollaria ja 180 hv version 254 500 dollaria. Tuotannossa olevat Cessna-mallit ovat 172 Skyhawk, 182 Skylane ja 206 Stationair. usta auva Suomeenkin tehdasuusia Cessnoja on rantautunut, mutta mistään varsinaisesta myyntimenestyksestä ei voi puhua
8 kuumailmapallot maaliskuu 2007 Tekst Dubaissa hallitaan kuumailmapallotapahtuman järjestäminen JA ARABIT MAKSOIVAT VIULUT! Arab tään tään tarp taan mail mak yhtiö suom pallo V kymm kuum tain j tapah Joka t raines ma. E pallot johon D kovaa Tavoi loppu kuin tyy h maail sekä u Maailman ainoa seitsemän tähden hotelli Burj al Arab näytti upealta taustalta kuumailmapallojen seassa. Y valmi laan Worl maail miljo hyvin palm ja leh K avaut raken pilve alueit Jo tosfes nyt e kuum muut tyksiä Su suure lenno jia su ympä tietot kutsu
Ei ihme, veneen ja lentokoneen yhdistelmä on varsin tyylikäs ilmestys. aan Ihan kaan seen utta ttiin ll of ettu män sero ikka miä. Trade Aidin osastolla esiteltiin paitsi Full Lotus kellukkeilla varustettua Ikarusta, myös lajin koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia Kevytilmailu ry:n toimesta. Seuraavan koneen luovutus on järjestyksessään kahdeksaskymmenes, joten jotain on saatu aikaankin, Levelä kertoi. Kuva yllä: Brandt Aviationin Seamax herätti veneilijöiden mielenkiinnon. Hatunnoston arvoisia suorituksia molemmat. Brandt Aviationin osastolla arveltiin kattoon ripustetun Seamaxin tuntumaan sijoitettuun osastoon käyneen tutustumassa ennen messujen kahta viimeistä päivää noin 500 lajista kiinnostunutta. Suomen tyyppihyväksynnän vaativien koelentovaiheiden loppusuoralla olevaa amfibiota arveltiin myytävän kuluvalla kaudella noin kymmenen. Tapahtumaan useita kertoja aikaisemmin osallistunut Trade Aid sai seuraa ensimmäisen kerran koneensa messuille tuoneesta Brandt Aviationista. Tuloksena nopeimmin kasvava ilmailulaji ja yhdistykseen läheisesti liittyvän Trade Aidin 80 myymää ultrakevyttä. Kevytilmailun uranuurtaja Ville Levelä oli messuihin tyytyväinen monestakin syystä. a ole Kuva alla: Kevytilmailu ry:n esittelytaulut ja kellukeultra ovat tuttu näky monilta messuilta. Kummankin maahantuojan osastolta löytyi vesilentämisen mahdollistava kone, joten yhteys messujen teemaan löytyi helposti. Yhtiön edustajan mukaan lukua rajoittaa tehtaan kapasiteetti, ei huomattavan runsas mielenkiinto konetta kohtaan.. - Aloitimme juuri Sting Ray veneiden maahantuojana ja ultrien puolella työ on jatkunut kohta jo parikymmentä vuotta. Teksti ja kuvat KUSTI KAIRIKKO kevytilmailu maaliskuu 2007 11 LENTOKONEITA VENE-MESSUILLA Helmikuun alussa Helsingin Messukeskuksessa järjestettyjen Vene-messujen tarjonnasta löytyi tänä vuonna kaksi kevytilmailua ja sen kalustoa esittelevää osastoa
tätä o keikk myös Olen lä esii mikä M voim miele miele Jo nuore varha O ta ast ja ny rakas ja lau levyn Laulo Tupp aloin ter-yh Ke R pykel M kuuss jaa. Heidän kanssa päädyin tekemään tandemhypyn. Kokemus oli pökerryttävän hieno ja jälkeenpäin olo oli euforinen. Äitini hyppäsi kun olin pieni, joten Malmin lentokenttä on minulle jo lapsuudesta tuttu paikka. Laskuvarjohyppy on myös trendikäs laji muusikko- ja näyttelijäpiireissä. Jo tuolloin haaveilin, että pääsisin joskus itsekin lentämään taivaalla, Reeta-Leena kertoo. N Olen etten kuin o ollut Toivo Hy Ku jäl. Myös näyttelijä Lauri Nurkse aloitti hyppäämiseen samaan aikaan kaunotarten kanssa. Muutama vuosi sitten olin matkalla Kreikassa ja tapasin rannalla pari hyppääjäpoikaa. Muistan, kuinka 5-vuotiaana hengailin platalla ja lekottelin nurmikolla katsellessani äitiä varjon varassa. Reeta-Leena, 23, tunnetaan parhaiten Husky Rescue yhtyeestään, joka on lyönyt itsensä läpi muun muassa Englannissa. Suomen Laskuvarjokerhon (SLK) helsinkiläinen jäsen Reeta-Leena Korhola kuuluu niihin hyppääjiin, joille harrastus tulee verenperintönä. 12 laskuvarjourheilu maaliskuu 2007 Tek Muusikko Reeta-Leena Korhola seuraa äitinsä jalanjälkiä HYPPÄÄJÄ JO TOISESSA POLVESSA Musiikinopiskelija Reeta-Leena Korholan laskuvarjohyppyharrastuksen kipinää ei tarvitse pitkään pohtia. Hänen europarlamentaarikkoäitinsä, Eija-Riitta, on entinen laskuvarjohyppääjä. Reeta-Leena ei jäänyt pelkästään haaveilemaan hyppyharrastuksesta. Aloitin myös viime marraskuussa opiskelun tanskalaisessa Reeta-Leena kuivaharjoittelemassa novahyppymestari Nina Kivilompolon opetuksessa. Comp Diplo -koul nä, R M amm koske massa O lukio kanss Nybe nykyi essa. Lupasin itselleni, että tämä ei jää tähän ja silloin aloin säästää rahaa kurssia varten. No jo e see hyp tur san tus Muusikoksi 16-vuotiaana Reeta-Leena on virallisesti opiskelija, mutta hän keikkailee ahkerasti Husky Rescue yhtyeensä kanssa. Tuntui, etten ikinä enää voisi olla pahalla päällä. Reeta-Leena oli samalla nova-hyppykurssilla hyvän ystävänsä, laulaja-näyttelijä Maria Ylipään, kanssa. Opiskelen neljättä vuotta musiikkia Sibelius-Akatemiassa pääinstrumenttinani kevyt laulu, mutta keikkailun takia ehdin opiskella aika epäsäännöllisesti. Olen muusikko ja laulaja
Silloin kun olen Suomessa niin ei riitä, että itse ehtii kerholle, vaan myös sään pitäisi olla hyppäämiselle suotuisa. Se, kun maa pyörähtää silmiesi edessä ympäri ja voit liikkua ilmassa miten haluat. Ensimmäinen levyni tuli ulos, kun olin 11-vuotias. Tymän vallitessa SLK:n Twin Otter on tullut jo tutuksi Reeta-Leenalle . Ihmisääni on äärettömän mielenkiintoinen, Reeta-Leena sanoo. Hänen mielestään parasta lajissa on vapaapudotus. Olen keltanokka jolla on rutkasti opittavaa vaativasta lajista. Olen myös opettanut musiikkia, mutta kyllä esiintyminen ja kontakti yleisöön on se, mikä musiikissa eniten minua kiinnostaa. Menin nova-kurssille viime toukokuussa, eikä minulla ole vielä edes lupakirjaa. Aloimme kiertää Suomea Wilman kanssa. Olen aina rakastanut esiintymistä, tehnyt teatteria ja laulanut musikaaleissa. Nova on lyhenne sanoista nopeutettu vapaapudotus. Muutenkin vauhti ja vapaus sekä korkeat paikat ovat aina kiehtoneet minua. Jos esimerkiksi tuulet ylittävät oppilastuulirajat, niin minähän en pääse hyppäämään vaikka kuinka haluaisin. Toivottavasti saan kelpparin tänä vuonna. Hypyn jälkeen on aika kerätä kamppeet. Olin silloin Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Samaisesta koneesta on hypännyt myös Reeta-Leenan äiti. lajiin kuuluu, että odotellaan kerholla kelin parantumista joskus tuntikausiakin ja vaan rupatellaan. Olen ollut niin paljon reissussa ja keikoilla, etten ole päässyt hyppäämään niin paljon kuin olisin halunnut. Jos Reeta-Leena aloitti muusikonuransa nuorena, alkoi myös musiikin opiskelu varhain. Tuolloin tajusin, että haluan tehdä tätä oikeasti työkseni ja sen jälkeen olen keikkaillut eri bändien riveissä ja julkaissut myös omia sävellyksiäni ja sanoituksiani. On Kelppari voimaan tänä vuonna Reeta-Leena toivoo, että hän saa hyppykelpuutuksen tänä vuonna. Hän alkoi soittaa 16-vuotiaana koskettimia Anna Kuoppamäen luotsaamassa Wilma-yhtyeessä. Yhtyeessä soittivat myös Marko Nyberg ja Anssi Sopanen, jotka ovat myös nykyisiä bändikavereitani Husky Rescuessa. Tunällä. Kokemusta siis puuttuu, mutta intoa on sitäkin enemmän! Aikataulujen takia olen valitettavasti usein joutunut tyytymään hyppyvideoiden katselemiseen keikkabussissa, vaikka mieli olisikin tehnyt taivaalle. Lauloin silloin Mari Kaasisen vetämässä Tuppasuut-lauluyhtyeessä. Kuvassa Reeta-Leena onnistuneen hypyn jälkeen.. Teksti MIKKO SOKERO kuvat SUOMEN LASKUVARJOKERHO ja MIKKO SOKERO Novakoulutuksessa oppilas pääsee jo ensimmäisellä hypyllään vapaaseen pudotukseen kahden novahyppymestarin varmistaessa hypyn turvallisen kulun. Varmaan ensimmäinen sana, jonka hyppääjä oppii, on "tuuliholdis". Kutsuvat silti tätä vauhtilajiksi! Reeta-Leena nauraa. Viime kesästä asti olen ollut Suomessa vain muutamia viikkoja. elija, usky elen ateulu, kella iime sessa ovaetuk- laskuvarjourheilu maaliskuu 2007 13 Complete Vocal Instituutissa One Year Diploma Course for Professional Singers -koulutuksessa, josta valmistun tänä keväänä, Reeta-Leena kertoo opinnoistaan. En osaa vielä mitään vapaapudotuslajeja, mutta volttien tekeminen on mahtavaa. Musiikilla on mahtava, koskettava voima ja olen kiitollinen saadessani tehdä mieleistäni työtä. Musiikista tuli jo varhain Reeta-Leenan ammatti. Olen opiskellut musiikkia 7-vuotiaasta asti; ensin musiikkiopistossa 13 vuotta ja nyt Sibelius-Akatemiassa. än ja en. Tietenkin oman osaamisesi rajoissa. Omia biisejä aloin tehdä yläasteikäisenä silloiselle Lighter-yhtyeelleni. Hän myöntää olevansa laskuvarjohyppääjänä vasta uransa alkumetreillä. Lentäminen on kivaa. Nova-tasot sain läpi viime heinäkuussa. Olen hypännyt vasta noin parikymmentä kertaa
Hän joutuu pelkäämään jo toista kertaa, sillä aikoinaan hän jännitti äitini puolesta, Reeta-Leena kertoo. Juuri se on samalla myös kiinnostavaa. Sinä päivänä kun ei jännitä yhtään tai luulen, ettei minulle voi sattua mitään, voin yhtä hyvin lopettaa lajin. Sakkausharjoitukset ovat ihania. Kuva Korholan kotialbumi/Timo J. Malmi.. Esiintymisen ja hyppäämisen jälkeen on maailman paras fiilis. K puoli murh känny Eija-R hypp Puolitoista tuntia koivun latvassa Vaikka Reeta-Leenan hyppääjäura on vielä alkutaipaleellaan, on hänelle ehtinyt sattua vaikka mitä. Rakastan sitä vuoristoratatunnetta mahan pohjassa. Tai no, en K hypp rastu Vapaa hän v mäise luonu ehkä pelkää, mutta jännitän. En ole kuitenkaan ikinä vielä ottanut yhtään virallista lentotuntia. Hypyissä ollaan niin luonnon armoilla. Yksi hyppyni päättyi maastolaskuun ja roikuin yli puolitoista tuntia kymmenmetrisen koivun latvassa ennen kun minut saatiin alas, vaikka paikalla oli poliisiauto, ambulanssi ja paloauto. Totta kai pelkään hieman... Olen oppinut kunnioittamaan tuulta ja tajuamaan oman pienuuteni. Minulle Reeta-Leena on ehtinyt ottaa kylmät tyypit myös Piper-yksimoottorikoneesta. kaikki on vielä niin uutta ja vaatii paljon henkistä latautumista ja valmistelua. Siksipä äitini kannustaa minua jatkamaan hyppyharrastusta. Olin viime kesänä leirimanifestina Hangossa. Kyse on itsensä voittamisesta. Lentolupakirja olisi joskus mahtava hankkia. Oli hauska tehdä pokalistoja, myydä hyppylippuja ja puhua radiossa piloteille, Reeta-Leena kertoo. "Ta R omen Eija-R aan e Lasku uude rallise nenä äidin aikaa Haaveissa yksityislentäjän lupakirja Muutkin ilmailulajit kiinnostavat Reeta-Leenaa. Kun laskeutuu maahan, on aina sellainen fiilis, että äkkiä takaisin taivaalle! Laskuvarjohyppy on tosi henkinen kokemus. Sitten kun on enemmän aikaa ja rahaa. Mutta entäpä pelko. Kerhossa on naurettu huonolle tuurilleni ja ihmetelty, kuinka enää viitsin jatkaa harrastusta. Siinäkin hypätään kuin tyhjän päälle, eikä koskaan tiedä varmasti mitä tulee vastaan. 14 laskuvarjourheilu maaliskuu 2007 mahtavaa syöksyä maata kohti lähes 200 kilometriä tunnissa. On upea tunne olla osana jotain samasta asiasta kiinnostunutta yhteisöä, vaikka kerho onkin minulle uusi paikka. Toki siinä lentokoneen ovella ilmassa on aina mielessä ajatus, että eihän tässä hommassa ole mitään järkeä. Myös koko hyppäämiseen liittyvä kulttuuri kiehtoo: lentokoneet, ihmiset, varjot, varusteet, tapahtumat, dropzonet ja hyppääjät. Lentäminen on aina kiinnostunut, vaikka konetta ohjatessa ei pääsekään ilmaelementin kanssa yhtä hyvin yhteyteen kuin hypätessä. Saa nähdä, joutuuko Atte-isä pelkäämään perheessään vielä lisää, sillä ReetaLeenan pikkusisko on kokenut ensimmäisen tandemhyppynsä... Reeta-Leenan äiti, Eija-Riitta Korhola, on jo lopettanut laskuvarjohyppäämisen. Siinäkin on vielä paljon petraamista. Taso meni onneksi silti läpi, Reeta-Leena naurahtaa. Ultrakevyitä lentävä muusikkoystäväni on usein vienyt minut lentämään ja toinen hyppääjä-pilottikaverini on antanut kokeilla pienkoneen ohjaamista, esimerkiksi nelipaikkaisen Piperin. Se oli todella kiinnostavaa työtä. Kun olen ilmassa kerhon Twin Otterissa, tuntuu uskomattomalta, että äitini on hypännyt samasta koneesta. Silti sitä vaan haluaa hypätä ulos. Jos nyt ensin saisi edes tuon hyppääjän lupakirjan ja oppisi vaikka laskeutumaan hyvin varjolla. Siksi minä en ainakaan vielä voisi hypätä kymmentä hyppyä päivässä. Isäni taas pelkää puolestani. Vertaisin tunnetta lavalle menoon
Reetis oli jo kaksi ja puolivuotiaana seuraamassa, miten Eija-Riitta laskeutui Malmin kentälle varjonsa varassa. Hänen äitinsä, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola aloitti 27-vuotiaana laskuvarjoharrastuksen jo saatuaan ensimmäisen lapsensa. Sittemmin olo on helpottunut ja tyttären hyppyuraa on perheessä seurattu tarkasti. Vakuutin sen kuuluvan useimmiten asiaan, nauraa Eija-Riitta. Kuva Euroopan parlamentti. ypit aljon yse etta tyhmitä isen Kotona siemen oli myös kylvetty. - Aluksi hirvitti, että tartutin tyttäreen hyppykuumeen, tunnustaa Eija-Riitta Korhola. - Ensimmäisellä hypyllä olin niin onnellinen, että lauloin ilmassa virren. - Isää kauhistutti kun tytär jäi alastulon jälkeen hetkeksi maahan. Isä, professori Atte Korhola kuitenkin selosti hypyn reaaliajassa kännykällä. Kun hyppyjä tuli vain harvoin, kokemusta ei kertynyt tarpeeksi. - Uusi Raakel-vauva oli viisiviikkoinen. Turhien riskien ottaminen loppuu vähäksi aikaa, kirjoittaa Eija-Riitta nettisivullaan www.korhola.com. Tutun hyppymestarin menehtyminen onnettomuudessa Jämillä vauhditti harrastusta loppumista. Reeta-Leena loikki jo pienenä sohvalta äitinsä esimerkkiä noudattaen. Ensihypyn koneena vuonna 1986 oli Suomen Laskuvarjokerhon legendaarinen Pilatus Porter OH-POB. laskuvarjourheilu maaliskuu 2007 15 "Tartutin tyttäreen hyppykuumeen" Reeta-Leena Korholan kohdalla lienee oikeutettua sanoa, ettei ole omena pudonnut kauas puusta. Eija-Riitta hyppäsi uudesta Twin Otterista vielä kesällä 1988, mutta homma alkoi tuntua vaaralliselta lasten lukumäärän kasvaessa. Myös vanhemmat lapset vastustivat äidin hyppyjä. eena tteitini sipä ppytani. Vapaapudotuksiin europarlamentaarikko ei hyppyurallaan ehtinyt, mutta hän vakuuttaa elämysten varjon varassakin olleen ainutlaatuisia. rtaa, esta, lkääeetaäisen n jo Kuva. TERO TUOMINEN ssa a on tinyt tuuitsin ättyi oista vassa paiuto. "Ken on luonut sinitaivaan, viherjäisen metsän ken", kertoo meppi sivuillaan. Reeta-Leenan äiti, entinen laskuvarjohyppääjä EijaRiitta Korhola, työskentelee Euroopan parlamentissa. Laskeutuessa näin hänet pienenä pisteenä isän sylissä ja silloin päätin, että tuon vauvan täytyy saada äidinmaitonsa omalta äidiltä. Reeta-Leenan ensimmäistä hyppyä äiti ei murheekseen päässyt seuraamaan, koska oli New Yorkissa YK:ssa
Hän myös harrasti ilmailua muun muassa lentämällä Suomen Laskuvarjokerhon kaksimoottorista hyppykonetta Twin Otteria. Sikorskyn helikopteritehdas on toista mieltä. Kokemuksen puute ei ainakaan vaivannut Copterlinen miehistöä. Päällikkö oli lentänyt valtaosan kokemuksestaan Rajavartiolaitoksen helikopterilentueessa. Tämä oli niin ikään normaali ja hyväksytty käytäntö. Kaikki tehtiin määräysten mukaan Mutta otetaanpa takaisin. 16 copterline maaliskuu 2007 Teksti MIKKO SOKERO kuvat TERO TUOMINEN, LASSI TOLVANEN ja ILMAILUN ARKISTO Copterline ehti näyttää Tallinnan-reitillään sen, että liikennöinti Suomenlahden yli voi olla kannattavaa. C ilmaa Noin kaakk nopeu Helsi M leen k oleva peräm hän te sia ell Ka Onnettomuustutkijat ja helikopteritehdas eri linjoilla turman syystä TEKNINEN VIKA VAI SÄÄILMIÖ? Onnettomuustutkijat ovat harvinaisen yksimielisiä Copterlinen Sikorsky S-76C+ -helikopterin tuhoutumiseen johtaneista syistä. Heille oli annettu ohjeistus hätätilanteiden varalle eri kielillä jo Copterlinen Tallinnan-terminaalissa. Pääro eräs pama Li ennen kolm minu tymin sillä a linna katoa pelast E oli p kulut Rajav tomu luotsi. Reittiliikenteessä olleet kaksi Sikorsky S-76C+ -kopteria olivat toimineet niille suunnitellulla tavalla. Saman elokuisen päivän piti olla merkittävä ja jopa iloinen Copterlinen hallitukselle. Yhtiön huolto- ja lentotoiminnan laatu täytti tiukimmatkin seulat. 10. Onnettomuuspäivänä helikopteria oli käytetty kuten aina ennenkin. Heidän mukaansa onnettomuuden aiheutti sääilmiö nimeltä trombi. Helsingin Hernesaaressa merenrannalla Copterlinen terminaalissa oli tuiki tavallinen elokuinen päivä 2005. Perämies oli kerännyt runsaasti tiimaa myös pelastushelikopterin ohjaajana. Muutenkin Copterlinen organisaatiossa oli kaikki kunnossa, sillä Suomen ilmailuviranomaiset olivat hyväksyneet toiminnan kaikilta osin. Tuon viestin jälkeen alkoi huhumylly, johon liitettiin jopa Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n salaliitot puhumattakaan jo murentuneen Neuvostoliiton KGB:stä. tisena lennonopettajana ja tarkastuslentäjänä. Tallinnasta tullut onnettomuusviesti keskeytti hallituksen kokouksen. Se nimittäin istui kokouksessa käsittelemässä ison Sikorsky S-92 kopterin hankintaa. Perämiesvuorossa ollut ohjaaja taas oli paitsi helikopteriliikennelentäjä, myös kokenut lentokoneiden monimoottoripilotti. Vapaa-ajallaan hän tuli tunnetuksi sympaat- M lisäyk 14 ihm itsest tanau hyödy Helik omitu tuiva Le hätäk äänit kahte Kapt vastau käsiv Ohjai sillä Toden osalli man l tenki olisi i C epäsä ajan. Hänellä oli monimoottori- ja mittarilentokelpuutus helikoptereihin. S-92:lla oli tarkoitus alkaa lentää Helsingin ja Pietarin välistä reittiliikennettä. Kohtalokkaalle lennolle lähtiessään ohjaajien lisäksi kopterissa oli 12 matkustajaa. Sääntöjen, ohjeiden ja määräysten mukaan. Yhtiön palveluksessa oli suomalaisen siviili-ilmailun kokeneimpia helikopterilentäjiä ja -mekaanikkoja. Copterline oli aloittanut Tallinnanreittiliikenteen viittä vuotta aiemmin. elokuuta 2005 onnettomuuskopterin, OH-HCI:n, ohjaamossa istui kaksi erittäin kokenutta ohjaajaa. Suomen tietotoimiston tekstiviestisalamapalvelu tavoitti lehtimiehet. Tutkijoiden mukaan mereensyöksyn aiheutti tekninen vika. Hyvästä päivästä tulikin lentoyhtiön painajainen, joka pakotti Copterlinen johdon kaivamaan laatikosta synkimmän mahdollisen kriisiviestintäsuunnitelman. Lyhyen, mutta sydäntäkylmäävän viestin sisältö kuului: "Copterlinen Tallinnasta lähtenyt vuorohelikopteri on ilmeisesti syöksynyt mereen"
Kopterin nopeus vaihteli koko ajan. Ohjaussauva siirtyi itsestään taaksepäin, jonka jälkeen lentodatanauhurin tallenteet olivat enemmän kuin hyödyllistä tietoa onnettomuustutkijoille. Copterlinen Sikorsky kopteri liikehti epäsäännöllisesti noin puolen minuutin ajan. 14 uhrista 13 oli edelleen hylyssä. Perämies oli irrottanut istuinvyönsä ja pakkolaukaissut ovenkahvan auki-asentoon. rsky iille aalle pteettu elillä issa. Veden paine oli todennäköisesti estänyt oven avautumisen. Kapteeni ei ehtinyt tai pystynyt antamaan vastausta, sillä hän käytti ilmeisesti kaikki käsivoimansa ohjaimien liikuttamiseen. Ensimmäinen pelastaja, luotsialus, oli paikalla noin kymmenen minuutin kuluttua kopterin veteen iskeytymisestä. Näin hän tekikin, kuten oli tehnyt kenties tuhansia ellei kymmeniä tuhansia kertoja. Päällikkö ilmoitti lisäävänsä tehoasetusta. Helikopterin ohjaimet alkoivat käyttäytyä omituisesti ja käytännössä lentäjät muuttuivat matkustajiksi. Kopteri pyöri kolmetoista kierrosta oikealle noin puolen minuutin aikana. Näin hän tekikin, kuten oli tehnyt kenties tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia kertoja. Kun kopteri nostettiin merestä seuraavana päivänä, sen kaikki pääroottorin lavat olivat poikki. Varsinainen ohjaamo- ja matkustamo-osa oli säilyttänyt muotonsa yllättävän ehjänä. copterline maaliskuu 2007 17 Copterlinen Sikorsky nousi Tallinnasta ilmaan hieman aikataulustaan myöhässä. Rajavartioston helikopteri saapui onnettomuuspaikalle kymmenen minuuttia luotsialuksen jälkeen. täjäimaa vainkin ikki maikilta nan tiön li-iljiä ja a oli öjen, nanmin. Voimat olivat kuitenkin niin suuria, ettei mikään käsivoima olisi ilmeisesti pystynyt niitä voittamaan. Päällikkö ilmoitti perämiehelle lisäävänsä tehoasetusta. Tallinnan lennonjohto havaitsi helikopterin katoamisen tutkakuvasta ja käynnisti pelastusoperaation. Lentäjien ja matkustajien kuolinsyyksi varmistui hukkuminen. Todennäköistä on, että myös perämies oli osallistunut noususauvan odottamattoman liikkeen hillintään. Matkustajien briefaus ennen koneeseen menoa ja paikoilleen asettuminen olivat kuin logistiikan perusoppikirjasta. SIKORSKY S-76C+:N TEKNISIÄ JÄRJESTELMIÄ · · · · · · · · · · · · · · · Kaksinkertainen, digitaalinen neliakselinen automaattinen autopilottiohjausjärjestelmä (Honeywell SPZ-7600) Elektroninen lentomittarijärjestelmä, neljä 5x6 tuuman näyttöä (Honeywell EDZ-756) Radiokorkeusmittari (Collins ALT-55B) Yhdistetty ohjaamo- ja lentodatanauhuri eli musta laatikko (Benny&Gilles) Kaksi VHF-radiota (Collins VHF 22-A) Kaksi VOR/ILS/marker-lähestymisjärjestelmää (Collins VIR-32) GPS-satelliittipaikannuslaite (Trimble 2101) DME (Collins DME-42) ADF (Collins ADS-462) Tutkavastaaja eli transponderi (Collins TDR-90) Yhteentörmäysvaroitin ACS (Honeywell SKY-497) Tutka sää- ja maamoodeilla (Honeywell Primus 701) Matkustajien automaattinen tiedotusjärjestelmä (Heads-Up PBS-250) ELT-hätälähetin (ARTEC ELT-100HM) Hätäkellukejärjestelmä. Ohjaamoäänitteistä kuului perämiehen kysymys kahteen kertaan: "Menikö meiltä pyrstö?". Miehistö teki päätöksen nousta yli puoleen kilometriin, sillä säätutka kertoi edessä olevan kuurosadepilviä. Lentäjät eivät ehtineet lähettää selvää hätäkutsua lennonjohtoon. sytty Copterlinella ammattimaisuus ja tarkat proseduurit olivat toiminnan a ja o. Pääroottori todennäköisesti sakkasi, sillä eräs todistaja oli kuullut voimakkaita pamahduksia. Ohjaimien sekoaminen oli raju liikesarja, sillä noususauvasta oli irronnut iso pala. Koneen päällikkö löytyi noin kahden viikon kuluttua onnettomuudesta vajaan 50 metrin päästä hylyn löytöpaikalta. Jokainen 12 matkustajasta oli edelleen kiinni turvavöissä. Kaikki tapahtui 32 sekunnissa Muutaman sekunnin kuluttua tehonlisäyksestä alkoi tapahtumaketju, joka johti 14 ihmisen kuolemaan. Noin kello 12.40 kopteri lähti kaartamaan kaakkoon sekä sen jälkeen keräämään nopeutta ja korkeutta lentääkseen kohti Helsingin rannikkoa. Liikkeet olivat rajuimmillaan juuri ennen veteen törmäystä. Varsinainen veteen iskeytyminen tapahtui verrattain "pehmeästi", sillä ainoastaan pyrstöpuomi katkesi
Black Hawk nimellä kyseistä Sikorskya on käytössä reilusti yli 3500 kappaletta. Mistään pienestä huolto-operaatiosta ei ole kysymys, sillä vastaavalla ohjaustehostinratkaisulla varustettuja helikoptereita on maailmalla käytössä ainakin 4000 kappaletta. · Perämiehen puoleisen oven pakkolaukaisukahva oli ehditty avata ennen kuin pilotit menivät toimintakyvyttömiksi. Jos Suomenlahdella olisi ollut elokuussa 2005 tällainen sääilmiö, silminnäkijöitä luulisi olevan. Voihan olla, että Yhdysvalloissa uskotaan vilpittömästi Tallinnan edustalla kehittyvien trombien vesipyörteiden ilma-aluksia pudottavaan voimaan. Huima määrä kriittiselle osalle. Vielä sellaisen valmistumisesta ei ole julkista tietoa. Tehostimilla oli ikää 25 vuotta ja takana yli 26 000 lentotuntia. Pieni teoreettinen laskutoimitus on paikallaan. · Korjauskelvottomaksi menneen Sikorskyn pyrstöpuomi katkesi veteeniskussa. Kuvat Viron poliisi. V ollut tautu Kopt pääro nava, Peria aikaa P lisäsi sameu vajos Hyvä sukel jossa o jokain pääst tila p kerta piene M että m helik Kaikk ilmaa välill O kop A sillä r aluks näin nyt. Mikään ei tuo onnettomuudessa menehtyneitä ihmisiä takaisin, mutta jatkossa vastaavanlaisten tilanteiden synty on estettävä kaikin keinoin. Olipa onnettomuuden syy trombi tai servon plasmapinnoitteen irtoaminen tehostimen männästä, olisi jokainen vastaavanlaisella tekniikalla varustettu helikopteri saatettava 100-prosenttisen turvalliseksi myös servonsa osalta. Vastaus saattaa olla varsin raadollinen: raha. ILMAILUN tietojen mukaan onnettomuusajan ja paikan säätutkakuvissa ei ole havaittu rajuja sääilmiöitä. 18 copterline maaliskuu 2007 TUHANSIA VASTAAVIA TEHOSTIMIA KÄYTÖSSÄ YMPÄRI MAAILMAN Jos onnettomuuden syy on Sikorsky S76C+ -koneen ohjaustehostimen eli servomoottorin plasmapinnoitteen irtoamisessa, ollaan tekemisissä suuren luokan ongelman kanssa. ILMAILUN tietojen mukaan Sikorskyn tehtaalla on tehty pitkiä päiviä uuden tehostinversion suunnittelussa. Jos 4000 helikopteriin tehdään jokaiseen miljoonan dollarin takuuremontti, se tietää neljän miljardin laskua tehtaalle. A eri ta aiheu Ta jotta s tomu lentän jättöp lentän H uttaa onnet mink mint onnet teesta sotila Li alkuv isojen kynyt kapte kun k V. MIKKO SOKERO Kuvat ylhäältä alas: · Copterlinen Sikorskyn ohjaamon ja matkustamon muoto säilyi yllättävän hyvin onnettomuudesta huolimatta. Sikorskyn mielestä onnettomuuden aiheutti trombi, mutta mikä saa yhden maailman suurimmista helikopterivalmistajista uskomaan syyhyn, jota tutkijat eivät missään tapauksessa allekirjoita. Suurin osa palvelee Yhdysvaltoja ja niiden liittolaisia sotilaallisissa tehtävissä. Toistaiseksi yhtään trombin kyseisenä aikana havainnutta ei ole ilmoittautunut. Black Hawk on S-76:n sotilasversio. Sikorsky oli kierrättänyt rikkoutuneen ohjaustehostimen mäntiä pinnoittamalla niitä uudelleen peräti yhdeksän kertaa
Lintuparviteoria oli myös suljettu pois alkuvaiheessa. Lentäjien omaisten vaatimusten kantajina ovat turmakopterin päällikön ja perämiehen lesket lapsineen. Kuinka Sikorsky tähän asiaan vastaa, jää nähtäväksi. Lienee vain ajan kysymys, milloin lentäjien omaiset ja Copterline "liittoutuvat" yhteen. Vaikka lopullinen tutkimusraportti ei ole vielä julkinen, tutkijalautakunnan mukaan onnettomuuden syy on selvä. Nyt vain sivuikkuna ja kapteenin oven ikkuna olivat rikkoutuneet kun kone osui veteen. Kun ylle laitetaan vaatteet, tila pimennetään ja sukellusmatka kaksinkertaistetaan, selviytymismahdollisuudet pienenevät edelleen. NTSB:n tutkimus kertoi, että onnettomuuskopterin etummaisessa ohjaustehostimessa, eli servomoottorissa, oli vika. Oikeuden tehtävä on arvioida, kuka maksaa ja paljonko, sekä mikä on tavallaan omaisten ikävän ja menetyn isän sekä puolison hengen hinta. Onnettomuuden mahdollisia aiheuttajia alettiin vain sulkea pois. Sikorsky on saanut Copterlinelta liki 50 miljoonan Ohjaustehostinvaurio teki kopterista mahdottoman lentää Asiantuntijat olivat aluksi ymmällään, sillä reittiliikenteeseen hyväksytyssä ilmaaluksessa ei saisi missään tapauksessa ilmetä näin fataalia vikaa. Myös rikkoutuneessa tehostimessa oli kaksi mäntää, mutta syystä tai toisesta toinen ei korvannut vaurioitunutta. Sikorsky: Ei pidä paikkaansa Tutkijat, mukaan lukien yhdysvaltalaiset, saivat kuin saivatkin selville 14 ihmisen kuolemaan johtaneen onnettomuuden syyn. Vaadittava korvaussumma on vähintään 60 miljoonaa dollaria, joka kuulostaa suurelta suomalaisessa mittakaavassa, mutta ei ole sitä Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä Copterlinen ydinliiketoiminta on lääkärihelikopterioperoinnissa. Asiaa puidaan yhdysvaltalaisessa liittovaltion tuomioistuimessa. Hyvän vertailukohdan antaa esimerkiksi sukellusharjoitus tavallisessa uimahallissa, jossa on 25 metrin pituinen allas. Helikopteritehdas ei koskaan vastannut sähköpostikysymyksiin. Omaiset katsovat, että Sikorsky, sen tytäryhtiö Helicopter Support ja alihankkija Textron ovat syyllistyneet törkeisiin laiminlyönteihin toiminnassaan. Yhdysvaltalainen, onnettomuuskopterin valmistanut Sikorsky ei kuitenkaan ollut samaa mieltä puolueettoman tutkijaryhmän kanssa. Sittemmin tilanne tervehtyi hieman. Syksyn 2005 tapahtumien jälkeen Copterlinen Tallinnan-reitin suosio nytkähti alas. ILMAILU esitti Sikorskyn viestintäosastolle lukuisia kysymyksiä. Jos Sikorsky olisi osunut isojen lintujen parveen, olisi tuulilasissa näkynyt siitä merkkejä. Päälliköltä jäi kolme alaikäistä lasta ja perämieheltä yksi täysi-ikäinen. copterline maaliskuu 2007 19 Sosa, an esa etean otalla han en sa lisi nä ILja uja ertielva sa ei oson ta. Omaisten loppuelämän kestävää ikävää raha voi ehkä hieman lievittää, mutta ketään se ei tuo takaisin elävien kirjoihin. Tapahtumahetken sää oli tarpeeksi hyvä, jotta se voitiin sulkea kiistatta pois. Onnettomuuden tutkijat ovat sulkeneet pois sääilmiöiden vaikutuksen kopterin veteensyöksyyn. Asiaa tutkittiin luonnollisesti kaikin eri tavoin. Niin ikään he eivät vastanneet puhelinhaastattelupyyntöön. IHMISHENGEN HINTA Pääkaupunkiseudulla asuneiden Copterlinen lentäjien omaiset ovat nostaneet oikeuskanteen Sikorskyn helikopteritehdasta ja sen tytäryhtiötä sekä alihankkijaa vastaan. MIKKO SOKERO on sta yrshva in-. Sikorsky ilmoitti keväällä 2006, ettei onnettomuuskoneen ohjaustehostimessa, eli servossa, ollut mitään vikaa. Onnettomuustutkijat kuulivat myös huhun ohi lentäneestä hävittäjälentokoneesta, jonka jättöpyörteeseen Copterlinen Sikorsky olisi lentänyt. Viron johtava lento-onnettomuustut- euron korvausvaatimuksen. Nyt näin vain oli käynyt. Ilmailumaailmassa, ja etenkin kaupallisessa liikenteessä, on käytössä järjestelmä, jossa yleensä jokaista tärkeää osaa tai laitetta on kaksi kappaletta. Jos raha voi edes hieman parantaa omaisten elämänlaatua, se heille suotakoon. Sikorskyn mukaan onnettomuuskopterin kaltainen ilma-alus ei voi joutua lentodatanauhurin "kertomaan" fataaliin lentotilaan vaikka ohjaustehostin olisikin vaurioitunut. ILMAILUN tietojen mukaan onnettomuushetken tutkakuvia ilmatilanteesta saatiin käyttöön joka puolelta aina sotilasorganisaatioilta saakka. Kun onnettomuuden loppuraportti ilmestyy, on olemassa vain yksi ja ainoa virallinen totuus. Periaatteessa pelastautumiseen olisi ollut aikaa ehkä vain kymmenen sekuntia. Keskustelu miljoonavaatimusten esittämisen oikeellisuudesta on turhaa, koska Yhdysvaltojen laki hyväksyy kyseisenlainen kannemenettelyn. Läheskään jokainen keskivertouimari ei sukella allasta päästä päähän. Pelastautumisen vaikeusmomenttia lisäsi myös onnettomuuspaikan veden sameus, kylmyys ja syvyys. Newyorkilaiseen liittovaltion tuomioistuimeen jätetyn omaisten kanteen korvauksen peruste on samansisältöinen ja suuruinen kuin Copterlinen viime vuoden lopulla samaiseen tuomioistuimeen jättämä. Sikorskyn mukaan onnettomuuden aiheutti trombista syntynyt vesipyörre. Tallinnan-reittiliikenne loppui toistaiseksi alkuvuodesta 2006. Tehostimen männän plasmapinnoite oli irronnut ja aiheuttanut fataalin toimintahäiriön ohjausjärjestelmään. iitwk ei6:n alen ää yn osaloli en rä25 a O Vaikka joku 14 koneessa olleesta olisi ollut toimintakykyinen ja tajuissaan, pelastautuminen olisi ollut äärimmäisen vaikeaa. Kopteri kääntyi vedessä ylösalaisin, sillä pääroottorin alla oleva vaihteisto on niin painava, että se pyöräyttää aluksen väärinpäin. Kaikki tapahtui todella nopeasti, sillä vian ilmaantumisen ja kopterin mereensyöksyn välillä kului aikaa vain 32 sekuntia. kija Tõnu Ader sai avukseen Yhdysvaltojen liikenneturvallisuudesta vastaavan elimen, NTSB:n (National Transportation Safety Board). Hävittäjälentokone olisi voinut aiheuttaa voimakkaan jättöpyörteen, mutta onnettomuuspaikan lähelläkään ei ollut minkään maan sotilaskoneiden lentotoimintaa. Vaikka Sikorsky tutki omalla tavallaan ohjaustehostimen, ei testi ollut onnettomuustutkijoiden mukaan luotettava. Mitä todennäköisimmin sekä ohjaajat että matkustajat olivat toimintakyvyttömiä helikopterin veteen iskeytymisen jälkeen. Helikopteri vajosi kymmenien metrien syvyyteen
Viime vuoden myyntilistan kärjessä on konetyyppi nimeltään CT, eli meillä kenties paremmin CT2K ja CTSW nimillä tunnettu lujitemuovinen ylätasokone, joka on myös menestynyt USA:n LSAluokassa hyvin. Kun 2005 maassa rekisteröitiin 228 uutta "3-Achs" eli B-luokan ultraa, viime vuonna lukema oli komeat 241, mukaanluettuna peräti noin 30 gyrokopteria. EASA on myös muuttanut MDM.032työn pääaikataulua. 20 uutiset maaliskuu 2007 koonnut NILS ROSTEDT koonn UUDESTISYNTYNYT RALLYE-X Talviaurinko näyttäytyi Malmilla ja samanaikaisesti palstahenkilö huomasi siellä mielenkiintoisen, kannuspyöräkoneeksi ja experimental-koneeksi uudelleenrakennetun Rallye Commodore-koneen. Cessna taas kehuu toimittaneensa eniten, eli yhteensä 865 mäntämoottorikonetta. Myös toinen alatyöryhmä (Licensing Subgroup) on perustettu laatimaan tarkempia ehdotuksia uudesta "RPPL"-lupakirjaluokasta. Cirrus SR20/22-sarja oli suosituin yksittäinen tyyppi, konetta myytiin 760 kpl ja toimitettujen koneiden määrä oli 721 kpl. Merkittävimmät nousijat listalla olivat CH601 Zodiac, Breezer, Pioneer 300 ja Savage. UL-lupakirjojen osalta kasvu Saksassa 2006 oli 1447 uutta lupakirjaa, mikä on hieman vähemmän kuin 2005 (1644). Saksassa oli vuodenvaihteessa noin 3050 ultraa rekisterissä. Alla on eniten toimitettujen koneiden Top 12-taulukko, jonka on koonnut valmistajien yhteistyöjärjestö GAMA. 1-moottoriset mäntämoottorikoneet 2006 Konetyyppi Cirrus SR22 Cessna 172S Diamond DA40 Cessna 182T Cirrus SR20 Columbia 400 Cessna 182 Cessna 206T Cessna 172 Beech Bonanza A36/G36 Mooney M20 Ovation GX Diamond DA20-C1 Kpl 565 322 220 187 150 146 140 104 87 80 63 55 Cirrusta myydään eniten maailmassa Saksassa, modernin ultrakevyt-trendin mahtimaassa, viime vuoden tilastot osoittavat selvästi, että myös tämän luokan nousukausi jatkuu. ELA-konseptia jatkokehitellään uudessa vastaperustetussa MDM.032työryhmän alatyöryhmässä. Valmistajien myyntiosastothan mielellään esittävät sellaisia lukuja missä oma tuote keikkuu kärjessä ja 2006 kaikki kolme suurinta valmistajaa onnnistuivat tässä kukin omalla tavallaan. Vuosimallia 1970 oleva OH-SDJ näyttää uudelleenmaalattuna ja muutenkin peruskorjattuna varsin hienolta. Suurimmat kasvuprosentit sen sjiaan saavutti Diamond Aircraft, joka toimitti 33% enemmän koneita 2006 kuin 2005. ELA tarkoittaa European Light Aircraft, eli uusi "kevyt" koneluokka. Experimentalprojektin valvojana on ollut Pentti Lahti, jolle tämä oli jo ties kuinka mones Rallye-muutostyö. Pirteän värinen Rallye työnnetään Malmin historialliseen ykköshalliin. Ka Vuoden 2006 tilastot uusien yleisilmailukoneiden toimituksista ovat ilmestyneet. Kokonaisuutena mäntämoottorikoneiden toimitukset maailmassa kasvoivat noin 11 prosenttia pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen siivittämänä. Viime vuoden myyntihitit maailmassa ovat pääosin ennestään tuttuja. Byrokratian rattaat pyörivät hitaasti, joten tulevan uuden määräyspaketin voimaantuloa joudumme valitettavasti vielä odottamaan arviolta vuoden tai kaksi. Saksan UL-lisäykset 2006 Konetyyppi CT Ikarus C42B Zodiac Breezer Kiebitz FK9 Eurostar Pioneer 300 Remos G3 Savage Bee 15 MB WT9 Dynamic Kpl 33 20 16 15 11 9 9 8 7 6 5 4 K das A täyttä ilman neen oppip kaup Alexa kone O kotik serku edell Vu taalta lento jaat s yli pu niitä netta sarja joissa Schle Te kyise ja Ul telijo talou Kaise W) ja H) ja S on A nous nyt jo ollutt jatko ten m joka Kärki suure seen lento muot rella käyte Te netyy On v alkaa ilmoi mahd Jo ja tek voi su joaa Vittor on e Sailp and Fligh S purje Suu. Aika näyttää... Viime syksyn A-NPA- lausuntokierroksen yhteenvetodokumentti (CRD eli Comment Response Document) on nyt määrä julkistaa toukokuussa 2007. Koko uudistuksen aikatauluun vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti se, voidaanko se viedä läpi EU:n ilmailuviranomaisen EASA:n toimivallan puitteissa vai joudutaanko muuttamaan myös EASA:n asemaa säätelevä EUasetus 1592/2002. (Lähde: DAeC) Saksassa ostettiin 228 uutta ultraa Uusi koneluokka suunnitteilla ELA-lyhenne on viime aikoina alkanut näkyä MDM.032:n, eli EASAn kevyen ilmailun sääntelyä kehittävän työryhmän muistioissa. Ohessa on koko Top 12-lista. Rekisteri ilmoittaa koneen omistajaksi parivaljakon Klaus Bremer/Reino Moll. EASA ja joukko eurooppalaisia lentokonevalmistajia kokoontuivat vuoden alussa Prahaan keskustelemaan aiheesta ja palstahenkilön tietoon tulleiden kaavailujen mukaan ELA-kone olisi maksimimassaltaan 750 kg, mahdollisesti jopa 890 kg ja joko 2tai 3-paikkainen. Koneeseen on myös vaihdettu tehokkaampi 180 hv moottori ja nelilapainen potkuri. Kasvuprosentti on noin 10%, eli kutakuinkin sama kuin Suomessakin. Sen jälkeen tulisi alustavat määräysehdotukset (Elements of NPA, NPA= Notice of Proposed Amendments) uusien ilmaaluskategorioiden, lupakirjamääräysten ja lentotoimintamääräysten osalta julki kesä-heinäkuussa 2007. Lupakirjojen kokonaismäärä oli ennätykselliset 15 500
Odotus jopa karkottaa ostajia, mutta paksu tilauskirja antaa kuitenkin turvaa, kertoo johtaja Friedel Weber. Vessahätäongelmakin voi olla kiusallisuutensa lisäksi hyvin vaarallinen. Näin kävi viime kesänä Englannissa. Kuluja on koitunut sekä uusien DG-tyyppien kehittämisestä että LS-merkin elvyttämisestä. Seuraava uutuus Poppenhausenista on AS H 30 Mi. Nykyinen tuotanto on vajaat sata konetta vuodessa. Yli 450-sivuinen kirja painaa puolisentoista kiloa. koonnut PAAVO KOPONEN uutiset maaliskuu 2007 21 Kaikki paitsi purjelento on turhaa Kunnianarvoisa purjelentokonetehdas Alexander Schleicher GmbH & Co täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja on maailman vanhin alan yritys. Sen vuoksi asennelmat on laadittava niin, että kaapelit varmasti irtoavat tarvittaessa. Jatkettuaan konkurssiin menneen Glaser Dirksin ja sittemmin myös LS:n toimintaa, DG katsoo nyt olevansa vakaalla pohjalla purjelentokonetehtaana muiden joukossa. Tehdas tosin myöntää, että uuden konetyypin kehittäminen on työläs urakka. Palstahenkilö on jo päässyt luonnosteluasteelle. Hänen viimeisin kirjansa on englanniksi julkaistuna nimeltään Sailplane Design, A Guide for Students and Designers, From Drafting to First Flight. Firman hyvinvointia pönkittää osaltaan se, että muusta ilmailuteollisuudesta on saatu alihankintatöitä. Toinen on ulospääsy ohjaamosta hätätilassa ja toinen on vessahätä. Ne ongelmat, joista tehdas on lentäjien puolestaan huolissaan, liittyvät koneiden sähkö- ja putkiasennelmiin. Kaapelit järjestykseen Ensinnäkin kämmentietokoneiden ja tallentimien virittely kuomun kehyksiin saattaa johtaa siihen, että kuomu ei pakkotilanteessa irtoakaan, vaan jää kaapeleiden varaan roikkumaan ja estää laskuvarjohypyn. Siellä se toimii edelleenkin ja työllistää 115 henkeä. Kuten palstallakin on kerrottu, laite on ikään kuin istuimen alle sijoitettu turvatyyny, joka laukaistuna nostaa pilotin ohjaamon reunan yli. Mutta ei leideilläkään enää ole ongelmaa, sanoo DG, ja esittelee silikonista valmistetun varusteen, joka suo helpotusta. Kaikilta se ei ole tositilanteessa onnistunut. Hätäpoistumislaite. Tähän tarjoaa tuoretta apua italialainen insinööri Vittorio Pajno. Herra Pajno lupaa, että vaikka teos on teknistä kieltä, se on käytännönläheinen ja suunnattu myös ilmailun ystäville. Se auttaa suunnittelemaan koneita ihan oikeasti, lujuuslaskuineen kaikkineen. Nyt sekä DG-1000:n että DG-800:n eri versiot sekä LS-10 myyvät hyvin. Oman tehtaan Schleicher perusti kotikyläänsä Poppenhausen an der Wasserkuppeen vuonna 1927. Suomeenkin niitä on tuotu paljon. Muuten poispääsy lähes makaavasta asennosta ja g-voimien alaisena olisikin aika temppu. Kärkiväli kasvaa, ohjaamot ja kuomut suurenevat, näkyvyys paranee, koneeseen nousu helpottuu ja suurimmaksi lentomassaksi tulee 850 kiloa. Luonnoksia löytyy vuosikymmenten saatossa muun muassa koulukirjojen marginaaleista. Tehtaan väelle on luvassa jopa pitkään jäädytettyinä olleita palkankorotuksia. Alkuna voitaneen pitää sitä, kun perustaja - ollessaan oppipoikana huonekalutehtaalla Fuldan kaupungissa - auttoi toista pioneeria Alexander Lippischiä rakentamaan Falkekonetta vuonna 1921. Nyt tammikuun alusta alkaen kaikkiin Schempp-Hirthin yksipaikkaisiin on ollut saatavana tehdasasennuksena NOAH (Notausstieghilfe), eli hätäpoistumisapuneuvo. Tehdas on edelleen perheyritys. Niistä reilusti yli puolet menee vientiin. Suomeksi otsikko lupaa selittää purjelentokoneen suunnittelun opiske- Suunnittelisinko itse? DG Flugzeugbau kiinnittää nettisivuillaan huomiota kahteenkin kiperään ongelmaan. Luottavaisena tehdas kuitenkin ilmoittaa, että nyt asiakkaiden on jo mahdollista tehdä tilauksensa. Purjelentokoneet ovat kehittyneet huimasti alkuajoista. a alSAn vän ittaa vyt" oopoonkusilön aan 750 o 2lään 032toioup) pia akir032syn eenent äärä een kset e of lmaäysalta uun i se, maillan aan EUasti, etin asti n tai lijoille ja suunnittelijoille luonnoksista ensilentoon. Sen lukeminen on hyvää ajankulua, kun kesälomalla kuitenkin sataa. Jos ei luota purjelentokonetehtaiden ja teknisten yliopistojen suunnittelijoihin, voi suunnitella koneensa itse. Kaikki muotit tehdään tietokoneohjatusti suurella tarkkuudella ja muutenkin siihen käytetään viimeisintä tekniikkaa. Yhteentörmäyksen jälkeen ASW 19:n pilotti ei päässyt ajoissa ulos ja menehtyi. Onhan toki koneissa hukkaputkia, mutta naislentäjille ne ovat olleet ongelma. Kokeilkaa vaikka, mitä tapahtuu iskutilanteessa (kova lasku yms.) vedellä täytetylle muovipussille (joka siis edustaa tässä virtsarakkoa), ja vertailun vuoksi mitä tapahtuu tyhjälle pussille. Vuosien saatossa Schleicherin tehtaalta on lähtenyt suunnilleen 10 000 lentokonetta. Klassikot olivat Rudolf Kaiser (AS K) sekä Gerhard Waibel (AS W) ja nykynimet taas Martin Heide (AS H) ja Michael Greiner (AS G). On vielä arvoitus, milloin sarjatuotanto alkaa. Kaksipaikkaisena itsenousevana tyyppinä se aikanaan seuraa nyt jo parikymmentä vuotta tuotannossa ollutta AS H 25:ta ja on itse asiassa sen jatkokehitelmä. (www.dg-flugzeugbau.de) Koneesta pakkotilanteessa poistuminen on huolettanut myös SchemppHirth-tehdasta, joka on Schleicherin lailla vanha ja kunnianarvoisa purjelentokonetehdas. Palstahenkilönkin lentopäiväkirjoissa esiintyy kymmenen erityyppistä Schleicheria. Siellä se Hahnweidella edelleen toimii ja rakentaa Klaus Holighausin jättämän suunnitteluperinteen varassa hienoja lentsikoita. Nykyiset omistajat ovat tyttärenpojat Peter ja Ulrich Kremer. K8b-harjoituskonetta jopa tehtiin täällä lisenssillä pieni sarja. Asiakkaiden toivomusten mukaisesti uutuudesta tehdään joka suhteessa suurempi kuin ennen. Schleicherin suunnittelijoiden nimet kuuluvat purjelentäjän taloussanastoon. Herrat Martin Schempp ja Wolf Hirth perustivat sen 1935. Vuonna 2005 syntyi jo taloudellista tulosta ja viime vuosi oli sangen menestyksekäs. Tilauskirjat ovat täynnä ja koneita joutuu odottamaan pitkään. Muuten firma varovasti kehuu tilannettaan
Suosikkikohteita ovat olleet Espanja ja Australia. Leiritoimintaa suunnitellessa kannattaa puhua mukaan useampikin lentäjäjoukko. Varsinaisen sesongin aika purjelennon näkökulmasta sijoittuu helmikuun lopusta lokakuun loppuun. Kirjoittajan kerho päätti rohkeasti toimittaa yhden koneen talvikaudeksi Espanjaan. Jos retkelle lähdetään, pitäisi porukkaa olla sen verran, että koneen vieminen Espanjaan kannattaa. Lentokelpoista keliä on tarjolla kuitenkin läpi vuoden. Matti työskentelee Suomen Urheiluilmailuopistossa koulutussuunnittelijana. Suomalaisen purjelennon hankaluutena on lyhyt lentokausi. Kuva Kai Mönkkönen. tä ja vuode V tällä k jatkok Kent säilyt vaunu purje P nia m kanna kentä rintei taises lasku V turva kivien koulu myös yhtey R tarjoa termi maise kunn poruk henge saa tä neisto poruk lentäm yksip pääse kohtu. Monet suomalaiset ovatkin jo vuosien ajan käyneet ulkomailla pidentämässä kauttaan. 22 purjelento maaliskuu 2007 Teksti MATTI HUOVIALA kuvat KIRSA HUOVIALA Jos Suomen kausi on liian lyhyt... PURJELENTÄMÄÄN TALVELLA ESPANJAAN Matti Huoviala kertoo tässä mitä tulee tehdä, jos purjepilotin tekee mieli matkustaa muille maille jatkamaan lentokauttaan. Kone matkasi ko- Espanjan lentomahdollisuudet Esimerkkipaikka Jacan kaupungin lähistöllä tarjoaa mahdollisuuden ympärivuotiseen purjelentoon. Purjelentäjän mahdollisuudet kehittyä pilottina painottuvat kesän neljälle aktiivisimmalle kuukaudelle. Lentoleirin organisoiminen 3500 kilometrin päähän ei tietenkään ole ihan pikkujuttu. Happilaitteet voi vuokrata paikan pääl- Ventuksen kaltaisella koneella kelpaa liidellä vuoristoissa kunhan pitää mielessä turvallisuusohjeet. Kirjoittajan kerhon kone on melko joustavin ehdoin tarjolla suomalaisten käyttöön ja lentovuoroja voi kysellä kirjoittajalta vielä tällekin keväälle. Miten leiritoiminta toteutetaan? Esittelemme tässä leiritoimintaa omien kokemustemme valossa ja nimenomaan Espanjan Santa Cilian kentällä Jacan kaupungin lähellä. Matti tietää mistä kirjoittaa, sillä hän on vieraillut Espanjan Jacassa, jossa tullaan kouluttamaan myös suomalaisia purjelennonopettajia. keneiden Espanjan-kävijöiden, Tynkkysten, vetämänä Jacan Santa Cilian kentälle. Kokemusten kartuttua alkaa vähitellen löytyä tietoa ja edellytyksiä laajempaankin ulkomaan lentotoimintaan. Maamme purjelentoilmailussa tämä saattaa osoittautua haastavaksi tehtäväksi
Kirjoittajan leirikokoonpano koostui oman perheen piloteista, joita sää suosi retken aikana ilmailun kannalta vaihtelevasti. Rinnetuulen ja aaltovirtausten käyttö tarjoaa runsaasti uutta opeteltavaa Suomen termiikkiin tottuneille lentäjille. Lisäksi maisemat ovat varsin kiinnostavia. Kentällä on kaksi hallia, joista toisessa saa säilyttää konetta ilman korvausta perävaunussa. Kuvan kenttä tarjoaa kaikkia mahdollisia palveluja lentäjille - maksua vastaan. et ngin ymisen asta uun jolla pääl- lpaa pitää Kuva tä ja hinauspalvelua kentältä saa ympäri vuoden. Pienellä porukalla kaikki pääsevät viikon aikana lentämään riittävästi. Alueen turistikohteissa ei aika kuitenkaan tullut pitkäksi ja nähtävää jäi tulevillekin kerroille. teisiin perehdyttävää lentokoulutusta ennen vuoristoon kiitämistä. Matkojen osalta esimerkiksi juuri Santa Ciliaan suuntaavilla on vaihtoehtoja tarjolla Vuoristolentämistä on harjoiteltava Tasamaan lentäjille on ehdottoman suositeltavaa hankkia vuoristo-olosuh-. Retkikunnan kokoonpanon painottuessa pilottiporukkaan, suosittelemme kerrallaan 2-4 hengen leiriporukkaa. Vuoristolentäminen edellyttää tiettyjen turvallisuusasioiden sisäistämistä ennen kivien joukkoon lentämistä. attaa kko. Vuoristolentämisen kannalta sopivia mäkiä on tarjolla heti kentän pohjoispuolelta alkavien Pyreneiden rinteiltä. Lisäksi jokaisessa pikkukylässäkin tuntuu olevan tarjolla jonkinlaista majoitusta. Vuokrattavaksi asti kentällä on tarjolla tällä kaudella DuoDiscus, joka tyydyttänee jatkokoulutuksenkin tarpeet kohtuullisesti. Rinnetuulien hyödyntäminen tarjoaa kokonaan uuden kokemuksen ja paljon uutta opiskeltavaa peruslentämiseen ja matkalentoon. Suomalaisen talvitauon aikana ulkomailla lentäminen parantaa ohjaajien lentotuntumaa. Vaihtoehtoja löytyy Leirille lähtöä helpottaa nykyään matkustusmahdollisuuksien paraneminen. Tästä syystä olisikin hyvä, jos ulkomaan leiritoimintaa varten saataisiin lennonopettajille valmiudet lentää vuoristossa ja myös kouluttaa muille ohjaajille riittävät tiedot vuoristolentämisen erikoispiirteistä. Kentän läheisyydessä on myös leirintäalue. Lentoyhtiöitä ja erilaisia palveluvaihtoehtoja on tarjolla moneen makuun ja lompakkoonkin sopien. Kilpailuhenkisille on tarjolla purjelentokilpailut joka kevät. Purjelennon kannalta alue tarjoaa monia mahdollisuuksia. Vuoristossa lentäminen tuo kuitenkin ohjaajille paljon uusia asioita huomioitaviksi, joten asianmukainen koulutus ja valmistautuminen on paikallaan. Alue on suosittu erityisesti talviurheilukeskustensa takia. Kenttä sijaitsee maatalousvaltaisessa laaksossa, jossa on tilaa ja peltoja laskupaikoiksi todella hyvin. Itse lentokentälläkin saattaa keväällä viihtyä ihan mukavasti vaikka lapsiperhekin uima-altaan ja kahvilan tarjoamien palvelujen parissa. Pyhiinvaellusreitillä tuntuu riittävän kulkijoita myös syystalven viileissä säissä. Jos käytettävissä on yksipaikkainen purjekone ja DuoDiscus, pääsee porukka lentämään vähintäänkin kohtuullisesti. Myös ei-ilmailullista ajanvietettä löytyy Mikäli leiriorganisaatio koostuu pilotin perhepiiristä, tarjoaa Jacan kaupunki ja Aragonin maakunta runsaasti myös eiilmailullista ajanvietettä. Vuoristo Santa Cilian kentän pohjoispuolella tarjoaa kuitenkin hyvän ja varsin turvallisen alueen vuoristolentämisen harjoitteluun. attaa Kiravin n ja vielä Maastolaskupaikkoja löytyy vuorijonojen lähistöiltä vähintäänkin tarpeeksi. Käytännössä esimerkiksi Espanjan leirin suunnittelussa tulee eteen matkojen, majoituksen ja paikan päällä liikkumisen suunnittelu. Kentältä saa koulutusta vuoristolentämiseen ja sitä on myös tarjolla syksyn täydennyskoulutuksen yhteydessä. Santa Cilian kylästä saa tällä porukalla joko huoneen tai huoneiston varsin mukavaan hintaan. Jacan kaupungissa on hyvät palvelut ja alueella on runsaasti erilaisia kulttuurikohteita. Vuoristo nousee useammassa harjannelinjassa pohjoista kohti siten, että riittävän korkeuden säilyttäminen laaksoon paluuta varten onnistuu helposti. purjelento maaliskuu 2007 23 sten, . Alueelle rakennetaan jatkuvasti lisää majoituskapasiteettia. Katolilaiseen uskontoon liittyvä El Camino del Santiago -pyhiinvaellusreitti kulkee Santa Cilian kylän läpi
Ajomatka Jacan alueelle on huomattavasti lyhyempi, joskin halpalentoyhtiöillä matkustamisessa on omat rajoituksensa. Halpalentoyhtiöillä on tarjolla tuurista riippuen hyvinkin edullisia lentoja muun muassa Zaragosan ja Paun kaupunkeihin. Kotijoukkojakin voi olla helpompaa houkutella mukaan Espanjan leirille kuin Pohjois-Ruotsiin pääsiäisen tietämillä. Jutun tarkoituksena on lietsoa ilmapii- Kasvavat vaatimukset ja kansainvälistyminen luovat paineita myös purjelennonopettajien ja valmentajien koulutukseen. Vaihtojen kanssa tarjonta on vielä runsaampaa. Perinteisillä lentoyhtiöillä pääsee esimerkiksi Barcelonaan ja Bilbaoon kohtuuhintaisilla suorilla lennoilla Helsingistä. Urheiluilmailuopisto suunnittelee ensi syksyksi purjelennonopettajien ja valmentajien jatkokoulutusleiriä Espanjan Jacaan. Hinaukset laskutetaan minuuttihinnalla (tunnin sadasosina) ja perushinaus maksaa suunnilleen saman kuin Räyskälässä tai Nummelassa. Kentällä tarkastetaan kaikkien ohjaajien asiakirjat sekä kuitataan vastaanotetuksi kentän pysyväismääräykset. Kenttätarkkareista käytäntö saattaa vaihdella paikasta riippuen. Kentällä liikkuminen on hyvin säädeltyä ja muukin toiminta on hyvin hanskassa. Vuoristossa tosin hinataan usein korkeammalle, mikä tietenkin näkyy laskun loppusummassa. Useimmiten tarkkaria edellytetään, jos aikoo lentää vuokrakoneilla. Käytäntö saattaa yllättää suomalaisen purjelentoturistin. Päivän toimintaan osallistuminen edellyttää sesonkiaikana osallistumista päivittäiseen briefingiin, ja kentän liikennettä ohjailee starttimestari. Tulevien kilpalentäjien valmennuksessa kansainvälisiä mittelöitä varten on hyvä huomioida myös muunlaiset olosuhteet kuin mitä maassamme on tarjolla. Purjelento-opettajia leiritetään Espanjassa TS vuo mu sek Eri Ky Ro Ó Se Pu Yhd Esittelyssä ilmailupo käyttää S 90 maas Yksityislentäjille Purjelentoturismi tekee hyvää lentäjälle etenkin talviaikaan, kun Suomessa ei pääse ilmailemaan. www.she. 24 purjelento maaliskuu 2007 Tasamaan lentäjille on ehdottoman suositeltavaa hankkia vuoristo-olosuhteisiin perehdyttävää lentokoulutusta ennen vuoristoon kiitämistä. He pal mm riä vapaammaksi ulkomaan leirejä kohtaan. Omallaan urheilevalta ei joka paikassa tarkkaria edellytetä. Samalla on tarkoitus saada kasvatettua valmiuksia suomalaisten purjelennon harrastajien ulkomaan leiritoiminnan kehittämiseen. Kentällä jää mieleen vaikutelma hyvin organisoidusta toiminnasta, siististä ympäristöstä ja palveluhenkisestä asenteesta. Liikkuminen paikan päällä vaatii ilmailumatkalaiselta ehdottomasti auton. Lentäminen Santa Cilian kentällä Lentotoiminta monissa ulkomaisissa keskuksissa on hyvin organisoitua. Espanjan-leirin tavoitteena on kouluttaa purjelennonopettajia ja valmennustoiminnassa mukana olevia etenkin Suomen olosuhteisiin verrattuna erilaisissa olosuhteissa tapahtuvaan lentämiseen. Santa Ciliassa toivotaan, että lentäjät ilmoittavat tulostaan ennakkoon mahdollisten lennonopettajien ja koneiden varausten tekemiseksi sekä hinauskonetilanteen suunnittelun takia. Mahdollisuuksia alkaa olla hyvin tarjolla ja purjelentoturismin kukoistusaika voi hyvin alkaa. Suomessa useimmilla kentillä liikkuminen liikennealueella ja koneiden siirtely on lähestulkoon kuritonta verrattuna toimintaan Espanjassa. Valinnanvaraa kuitenkin on. Purjelento kaipaa jatkokoulutusta ja lentää voi kotimaisen kauden ulkopuolellakin. Barcelonasta tai Bilbaosta ajoaikaa Jacan seudulle kertyy nelisen tuntia. Kuluiltaan leirit lienevät samaa luokkaa. mukavasti. Samaan luokkaan voidaan lukea valmentajat. Kirjoittaja kuitenkin suosittelee paikallisiin olosuhteisiin tutustumista lennonopettajan kanssa, mikäli aikaisempaa kokemusta vastaavista oloista ei ole. Lentäminen tasaiseen kotimaahamme verrattuna hyvinkin erilaisessa maastossa vaatii koulutusta ja tästä syystä on ehkä hyvä lähteä liikkeelle juuri opettajien jatkokoulutuksesta. Ulkomailla monessa keskuksessa on tapana periä lentotoimintaan osallistujilta päiväkohtaisia jäsenmaksuja (daily membership fee). Majoitusvaihtoehtojen suhteen alueella siis on runsaasti tarjontaa ja hinnat ovat varsin purjelentoystävällisiä sekä taso hyvä. Omalla retkellämme välitön ja ystävällinen ilmapiiri tekivät lähtemättömän vaikutuksen kylän vierastaloissa. Lentämisen hintataso voi vaikuttaa vuokrakalustolla äkkiseltään kalliilta, mutta muun muassa viikkovuokrat ovat varsin kohtuulliset. Vaikka paikka ei ole kovin suuri, siellä palkattu henkilöstö pyörittää toimintaa ja kaikesta jää ammattimainen maku hyvässä mielessä
Shell Aviation -kortti avain maailmaan. jälle sa ei www.shell.com/aviation/cards. lla ja yvin paa kuin Ku- istynonseen. me tossa ehkä jatdaan äjien löitä uunme Helsinki-Malmin lentoasema Puh. maahantuonti / vientitys t, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, mS S rS aikaishuollot, muutostys t, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekS koulutus. Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. seuraaville helikopterityypeille: Agusta Ð Bell 206 Ð sarja Bell 206 ja 206L Ð sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 Ð sarjat Hughes/Schweizer 269 Ð sarjat Robinson R-22 / R-44 Ð sarjat TS ydet korjaamopalvelut mm. purjelento maaliskuu 2007 25 Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkils kunnalla mm. sykajien ttaa stoimen suhalla ksia ul. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 taan. 09-5655 5454 www.helitech.fi Yhdistä työ ja huvi Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman. Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme. 09-5655 540 Fax. ntää kin. Erikoists inS Ni-Cad akkuhuollot. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama Ó Service CenterÓ R22/44 helikoptereille
Lauantaina paikalla oli 144 ilmailijaa. Tero Asikainen, Pertti Luntiala ja Ismo Aaltonen kertoivat vajaa vuosi sitten perustetun Suomen Lentopelastusseuran työstä kannustaen ilmailijoita tulemaan mukaan toimintaan. Lauantain viimeinen luento käsitteli tätä lentolajia ja Icaros Teamin Veikko Valtasen reipas esitys lupaa hyvää ensi vuodellekin. lentokerhoihin. E Onn ajoi kuin va kor koll me hän ollu him use kun tesi Läh juh työ Uusia tulokkaita ilmatilassa Ilmailuväki on havahtunut ilmiöön, joka tunnetaan nimellä paramoottorit. Jokaisen vuotuisen tapahtuman järjestelyihmisen tulisi myös pohtia tätä asiaa. Kaverilla ei ole lupakirjaa, joten sitä ei voi poiskaan ottaa, totesi Ilmailuhallinnon tarkastaja Pekka Hiltunen. Kahvitauon jälkeen kuultiin Suomussalmen lento-onnettomuutta tutkivaa Jussi Hipeliä. Alkuun tapahtuma oli vain ilmailijoiden talvinen viikonloppu, mutta myöhemmin mukaan kutsuttiin Ilmailuliiton ja Ilmailuhallinnon väkeä kertomaan faktaa tulevaisuudesta. Tämän talven Kaamospäivät pidettiin Oulun Edenissä helmikuun alussa. Inhimilliset tekijät olivat jälleen pääosassa. Ehdottomasti. Kaamospäivillä kuullaan heistä jatkossa varmasti lisää, sillä yhä useammin "lentävä laskuvarjo" tulee vastaan samoilla korkeuksilla, missä muutkin lentäjät liikkuvat. Siinä joukossa jos missä oli asiantuntemusta. Siitä voisi jopa maksaa, mutta toistaiseksi se on ilmaista tiimaa! Riippuen siitä, mitä käyttää kehon polttoaineena... Ajatusten ja mielipiteiden vaihto on tärkeää ja hyödyllistä. MIKKO SOKERO Kaamospäiviä tarvitaan Täällä Sanginjoki, kuuleeko maa Sanginjoen lentäjä tapaus ei ole ihan uusi ilmiö, vaikka onkin lajissaan varsin omintakeinen ja ainutlaatuinen. Oksanen saikin vastailla moniin kuulijoiden esittämiin kiperiin kysymyksiin. ilmailuvakuutuksista. Terveys on aihe, joka puhuttaa lentäjiä ahkerasti. 26 kaamospäivät maaliskuu 2007 Teksti HELENA JAAKKOLA kuva MIKKO JAAKKOLA KAAMOSPÄIVILLÄ paljon asiaa piloteille Pohjoisen Suomen ilmailijoiden tapaaminen, Kaamospäivät, on jatkunut lähes keskeytyksettä yli 30 vuotta. Koska olin Kaamospäivillä ensimmäistä kertaa ja vailla ennakko-odotuksia, mieleni oli avoin. Myös seminaariohjelman rakenne oli mietitty oikeanlaiseksi. Vielä sunnuntainakin istui 80 kuulijaa syventyneenä Pekka Hiltusen esitelmään aiheesta "Sanginjoen lentäjä" kulttuuri. Ja kun kukaan ei lähde poliisille todistamaan, että on nähnyt kaverin lentävän, ei poliisikaan voi mitään. Ville Levelä Trade Aid Oy:stä esitteli uusia ultrakevyitä lentokoneita kiinnostuneelle joukolle ilmailijoita ja pohdiskeli ultralentokoulutuksen vahvistamista pohjoisessa Suomessa. jest sillo lä h luen Liiton väkeä ja lentopelastusta ILMAILU-lehden uusi päätoimittaja Mikko Sokero esittäytyi lauantaina ja kertoi, että lehden linja tulee muuttumaan jonkin verran. Onko joka vuodelle tarpeeksi uutta kerrottavaa, tiedotettavaa ja luennoitavaa. Ilmailuhallinnon harrasteilmailuosaston Hannu Martikainen kertoi kahdessa eri luennossa Part-M luettelon sisällöstä ja huoltojärjestelmien luomisesta mm. Ilmailijoiden Kaamospäivät tulee siis järjestää ensi vuonnakin. Kaikki tekeminen lähtee ihmisistä, joten henkilöhaastatteluja tulee olemaan enemmän. kuuluva Christa Soivio ja lajipäällikkö Jorma Sucksdorff, joka kertoi omassa puheenvuorossaan liiton kuulumisia yleisellä tasolla. Keskustelijat puhuivat Kaamospäivien tarpeellisuudesta. Kun tällaisen väen kanssa hankkiutui juttusille, hetkeä myöhemmin oli todella viisaampi. Nämä ovat varjoliitimellä lentäviä hurjapäitä, jotka ovat asentaneet lentolaitteeseensa moottorin. Silmälasit sallitaan ja ohitusleikkauksenkin jälkeen pääsee lentämään, jos sydämeen ei ole ehtinyt syntyä vaurioita. Jälleen tuli todistetuksi, että kuppilatiima on arvokasta aikaa, vaikka sitä ei lentopäiväkirjoihin kirjatakaan. Sairastumisen lisäksi lentäjää kohtaavat samat kriisit kuin muitakin ihmisiä ja silloin voi Oksasen mukaan olla aiheellista pitää pieni tauko ilmailussa. Ilmailuhallinnon lääkäri Pekka Oksasen luento kiinnosti kovasti ja monelle oli yllätys se, että lähes tauti kuin tauti ei ole este ilmailulle, jos se pysyy kurissa lääkityksellä. Vakuutusmaksua voidaan kovastikin keventää tarkistamalla tarpeet ja valitsemalla sisältö juuri omaan tarkoitukseen, Sihvola sanoi. Mutta mikä tärkeintä: asiantuntijaesitelmöitsijöiden lisäksi paikalla oli todellisia yleisilmailun puurtajia, lentäjiä ja ilmailijoita mitä erilaisimmista lajeista. Eräs kuulemani keskustelu painui mieleeni. Marimekon vahakankaalla päällystettyine lentokoneen siipineen Sanginjoen pilotin kone on tehty "ihan omasta päästä" kaksitasoiseksi. Joukossa oli kokeneita ja selväsanaisia ihmisiä, huippuluennoitsijoita, aina experimental-puolelta onnettomuustutkintaan ja sen kautta korkeimpaan ilmailulääketiedetietämykseen ja ilmailuhallinnon ekspertteihin. Olin todella positiivisesti yllättynyt luennoitsijajoukon asiantuntemuksesta ja nimekkyydestä. On mahdollista, että ohjaajan työkuorma on ylittänyt tämän henkilökohtaisen suorituskyvyn, Hipeli arvioi monipuolisen esityksensä päätteeksi. Ilmailuliiton toimistosta olivat paikalla myös ILMAILUn tekijäjoukkoon Kahvia ja korvapuusteja Vakuutusmeklari Risto Sihvola tarjosi ilmailijoille kahvit ja kertoili ulkomaisista Lisää, kiitos Huomaamattomana ja tuntemattomana toimittajana minulla oli mahdollisuus "salakuunnella" ja tarkkailla Kaamospäivien osanottajia. Onko tapahtuma todella tarpeellinen ilmailijalle. Pistää lääketieteellinen kelpoisuustodistus ikään kuin hetkeksi hyllylle. Väki oli aidosti puhaltamassa samaan hiileen ja voittamassa yhteisiä ongelmia. Lajien välistä sotaa, kärhämää tai kinastelua en havainnut. Ne kiinnostavat jokaista, Sokero sanoi. Sanginjoen lentäjä on kuulemma siirtynyt yölentotoimintaan, päivälentäminen kun herättää niin paljon polemiikkia, kertoi Hiltunen kuulleensa.
ston a eri tä ja len- öön, orit. Nuoremmat kollegani eivät ole innostuneita kiertämään, jolloin he menettävät hyvän kosketuspinnan alan harrastajiin, hän pahoitteli. kaamospäivät maaliskuu 2007 27 Eko lähtee eläkkeelle Onnettomuustutkintakeskuksen Esko "Eko" Lähteenmäen luento pakotti unisimmankin nousemaan sunnuntaina hyvissä ajoin, eikä hän tällä viimeisellä kaamospäivävierailullakaan pettänyt yleisöään. Takana Helena Jaakkola. luennollekin tulla. aa ihan arsin imeokoe on eksi. Kaamospäivät ovat ensi talvena Syötteellä ja järjestelyvastuussa Pudasjärven Ilmailukerho. apäiensa ento min yvää llaan usetaan tkin itteli nosskeli poh- Eko kertoi jäävänsä eläkkeelle keväällä, joten kuiva luentoääni vaikenee ja hänet nähdään jatkossa korkeintaan kuulijana osallistumassa. Kuiva huumori sai naurua aikaan, niin vakava kuin hänen aiheensa muutoin olikin. ksua alla aan usivaa livat että män ipeli eksi. Eläkkeelle silloin jo siirtyneen Lähteenmäen voi tavata rinteillä huristelemassa samoihin aikoihin ja aikoopa hän Esko Lähteenmäki (oik.) sai Oulun Ilmailukerhon edustajilta lahjaksi historiikin. - Luennoilla kerrotut asiat ovat nousseet varmasti useammankin lentäjän mieleen juuri sillä hetkellä, kun on ollut tekemäisillään kohtalokasta virhettä, totesivat Oulun Ilmailukerhon edustajat luovuttaessaan Lähteenmäelle Oulun Ilmailukerho viirin ja 60-vuotisjuhlakirjan kiitoksena vuosien upeasta ja tärkeästä työstä. ynyt kun ertoi. i voi taran ei hnyt tään. Puhetta pitämässä puheenjohtaja Kari Aaltonen. Elävien ilmailijoiden tapaaminen on ollut minulle valtava voimavara työssä, joka on pahimmillaan ollut hyvin synkkää ja surullista
· Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tiedustelut: 0400 440 022, lisätiedot: http://www.esmofly.net/ohesm-for-sale/ Jo ni te Ilm ki ni ha Myydään purjelentokone, Blanik L-33 Solo vm. Varavarjo (120 kg). Pakettiin kuuluu mittarit perus + VP8/9, radio, putki yms. 1600 h ja 375 lentoa. soivio@ilmailu.fi. Soita jos haluat 0400 666 342/Rauno. Puh. 39 000 euroa. Sisältää: Fresh Breeze Monster -moottori ja Swing Arcus 2002 siipi (115 kg). 20 h. 050 321 3595. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Pa B Varjoliidinpaketti, lennetty n. Hp. -96) "Väykky". -70, KLA 5800 h, moottori 630 h, digit. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. 041 545 6050. Jä Lu A Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. · Seuraavaan 4/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 1.4.2007 mennessä. myy myydään Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Com/Nav, ADT, Garmin transp. ilmastointi, nahkapenkit, automaattivaiht., sähk. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 70 000 euroa. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Katsastettu 1/2007. Ihan oikea löytö. 14800 euroa. Hp. Piper Saratoga Turbo (PA-32R-301T), -84, IFR. Hallissa ja hyvin pidetty. Hinta: 127 000 euroa. Upeassa kunnossa oleva stuttgartilainen, jolla on runsaasti kilometrejä edessään. Cessna 172K, vm. Soita lisätietoja/kuvia Puh. Myydään LS6-18wl OH-866 WS. Puh. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Myydään silmäterä pois: Mercedes-Benz E 230 Elegance (vm. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. -78, KLA 6000 h, moottori 2600 h, digit. Ei koskaan mitään vaurioita, maalipinta hyvä. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Myydään Maule M-6 IO-540 säätölapapot. Ei Suomen halvin, mutta yksi parhaista. Com/Nav, ADT, King transp. 33 000 euroa. 040 750 5800. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Martti Sucksdorff puh. Tied. 050 500 8800 Lu gi lis ri tu A ki ju. Juuri huollettu kunnolla ja n.150 000 km ajettu. Liidinvarusteiden korjaukset Myytäv vuosim http://m kysymy www.paratronic.fi Puh. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. 28 markkinat maaliskuu 2007 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. 0400 850 111 Lauri Ahava Cessna 172N vm. kattoluukku, kahdet alumiinivanteet, arktinen paketti (lohkolämm., sisätilan lämmittimen haaroitus, lampunpesurit, istuinlämm.), vakionopeudensäädin, moitteeton huoltok. sopimuksen mukaan. ja paljon muuta. 1994, 318h, paljon lisävarusteita, siisti, lasikuitu p-vaunu. lentokunnossa.Talonrakennuksen takia ja vaimon käskystä. 1300 tuntia lennetty. Aqvan -98 kellukkeet, suksi, tundrapyörät ym. Hp. Kokonaisaika 4524 h, moottorin 1117 h, potkurin 567 h. Koko hinta 3900 euroa, osakkuus 1900 euroa. Varusteita on mm. Hyvä kisapaketti heti saatavissa sopuhintaan. Puh. Myös osaomistus Etelä-Suomesta käy
0400492133. Piper PA-28-140. Hinta 39.000 euroa. Käteismaksu kortteja haettaessa kerhoittain; varatkaa tasaraha. Teknisiin kysymyksiin vastaa Jarmo Hintikka p. SaLKon kevätkisa Järjestäjä: Luokat: Aika: adio, tti Paikka: Briefing: Jos sää ja ennuste on ok sunnuntaille, molemmat junioriluokat lennätetään sunnuntaina. Alle metrin kärkivälisille sovitaan bonus. 050 454 8855. CORA ARIUS F vm. Rotax 912 ULS (100 hv.), potkuri Warp Drive, Filser radio, Intercom + headsets, sähkölaipat, navivalot, strobo, pyöräsuojat, Full Lotus -kellukkeet + rigi. Peruskorjattu ja maalattu 2005, jonka jälkeen lennetty 480 h. Kuvia koneesta Mikon sivuilta http://mmniemi.aviation.fi/ohpdg/. Lisätiedot: Gunilla Söderholm, lystra@lystra.fi tai puh. Lisätiedot 040 588 2975 tai 0400 727512. VL-SM-4 40. Sään tai ennusteen niin vaatiessa junnutkin lennättävät lauantaina. Jos sinulla on PPL-lupakirja ja vähintään 200 lentotuntia ja olet kiinnostunut haastavasta lentämisestä Cessna 206 Super Skywagonilla, niin tervetuloa! Hyppylentäjältä edellytämme lisäksi halua sitoutua lentotoiminnan harrastamiseen pidemmäksi ajaksi, sekä iloista ja positiivista asennetta. 450 h. Maksut: Juniorit 2 euroa, aikuiset 10 euroa. mennessä Ossi Kilpeläiselle, ossi. kil@dnainternet.net, puh. Etusijan annamme lentäjille joilla on jo kokemusta C206:sta. vapaamuotoiset hakemukset: info@skydivehame.com lisätietoja: t/pilotit.html http ://www.skydivehame.com/piloti 639 040-5391 Pääpilotti: Petri Karjalainen - Luokat: F1H, P-30, F1Q. © Savonlinnan Lennokkikerho ry F1AJ, F1A, F1B ja F1C sekä F1A-15 -Suomen Cupin kisa Lauantai 31.3.2007 klo 10, varapäivä 1.4.2007 Kerimäki, Puruvesi, Kirkkoranta Klo 9.30 haluatko ! hyppylentäjäksi. Nuorimmat saavat myös bonusta, joka sovitaan ilmoittautumisen yhteydessä. 050 355 9657. Ilmoittautumiset 27.3. markkinat maaliskuu 2007 yynm, aan sta. Sunnuntaina varapäivä, junioriluokat ja/tai pikkuluokat! in Hämeen Laskuvarjourheilijat ry hakee hyppylentäjiä mukavaan, vireään ja avoimeen kerhoon. Saa lennättää myös SuperWingillä ja vastaavilla. Maksut: Aikuiset 5 euroa, junnut ilmaiseksi. p. TERVETULOA! design · non-stop studiot oy kuvat · Hannu Halla-aho, Henri Halla-aho, Vesa Nopanen. Arvostamme lentäjissä halua tarkkuuteen ja turvallisuuteen. Kaikki luokat lennättävät samalla listalla. 2002, lennetty n. sen ksia den kset 29 myydään Myytävänä Piper Cherokee Arrow 2 PA-28R-200 vuosimallia 1973. Aika: Sunnuntai 1.4.2007 alkaen klo 10, pikkuluokat 5 kierrosta vapaasti 4 tunnissa
31.3. (1.4.) Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 009-3509 3433 20.-25.3.07 LENNOKKIKILPAILUT JA TAPAHTUMAT 2007 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. osakilpailu www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utti FS 4-way, 2. - 5.8.07 4.-12.8.07 4.-12.8.07 10.-12.8.07 18.-19.8.07 24.-26.8.07 1.9.07 1.-9.9.07 28.-30.9.07 7.-11.11.07 Pääsiäisleiri www.utti.org Hyppymestarikurssi www.urheiluilmailuopisto.fi Wappuboogie www.utti.org Helaleiri ja pulja-boogiet www.utti.org Utti FS 4-way, 1. 25.3. (8.7 7.-8.7. (1 19.5. Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 17.-20.5.07 SM/PM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry) Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518, http://pallo.net/pm/2007 17.-25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa 19.5 (20 19.-20.5 Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-25.3.07 24.3.-1.4.07 5.-8.7.07 20.-28.7.07 2.-5.8.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry) Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat Räyskälä www.tarkkuuslento.net Kebne Aaltolentoleiri Paittasjärvi Segelflygklubben Kiruna, www.sfk-kiruna.se Ruotsi Sprinttileiri Räyskälä www.nil.fi Vesivehmaa Open 2007 Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi Purjelennon viestikilpailu Vesivehmaa Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat 18-m ja vakioluokka (Espoon Ik ry) Räyskälä Tatu Danska 050-598 6441, www.eik.fi Oripää Camp matkalento- ja harjoitusleiri Oripää www.turunlentokerho.fi Moskiito Ralli (Oulun Ilmailukerho ry) Pudasjärvi simo.kettunen@wspgroup.fi SM-kisat 15-m ja kerholuokka Nummela Markku Roschier 040-702 9375, www.heik.fi International Jämi Vintage 2007 Jämi Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi SM-kisat taitolento Nummela Urheilutaitolentäjät ry, www.taitolento.fi SM-kisat maaliinlasku (Lappeenrannan Iy) Lappeenranta Jukka Himanen 040-700 1460, http://yhdistykset.etela-karjala.fi/liy/ Para-Ski MM-kilpailut www.aeci.it PredazzoBellamonte, Italia 26.-27.5 26.-27.5 9.6. (2 29.4. 9.6. Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 31.3.-15.4.07 28.4.-1.5.07 12.-19.5.07 2.-3.6.07 9.-16.6.07 25.6.-1.7.07 26.6.-1.7.07 1.-7.7.07 7.-13.7.07 Elokuu 8.-9.9.07 9.6 (10. SM (4/4) Savonlinna Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) ossi.kil@dnainternet.net 050-355 9657 7.7 (8.7 7.7. osakilpailu www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Taito/tarkkuus EM-kilpailut info@caf.hr Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Canopy Piloting World Cup www.canopypiloting.com.au Riippuliidon SM Karjalan Liitäjät ry, heikki.laitinen@pp2.inet.fi Riippuliidon masters-sarjan mestaruuskilpailu FAI-luokat 1 ja 5 Volker Kastenhuber, volker.kastenhuber@aon.at Utti Räyskälä Utti Utti Utti Rijeka, Kroatia Utti Utti Bled, Slovenia Utti Rautavaara Utti Altenstadt, Saksa Hanko Jämi Stupino Venäjä Stupino, Venäjä Belluno, Italia Utti Salzburg, Itävalta Utti Osijek, Kroatia Locarno, Sveitsi Sydney, Australia 2.-3.6. 5.5. Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 5.5. 21.4. 31.3. 30 kalenteri maaliskuu 2007 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 14.4.07 19.-22.4.07 21.4.07 2.-3.6.07 4.-8.7.07 13.-15.7.07 11.-12.8.07 23.-25.3.07 25.3.07 Lentoturvallisuuspäivä kaikille lajeille Vääksyn lukio K-25, Veli-Matti Friman 0400-716 140 AERO 2007 -ilmailumessut Friedrichshafen www.aero-friedrichshafen.com Saksa Info- ja keskustelutilaisuus / Etelä-Suomen Tampere Lennonvarmistuskeskus, 03-2865111 Barkarby Fly In Barkarby, Ruotsi www.eaa.se Sunny Nights Fly In Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 7743 Jämi-Niinisalo Fly In Jämi www.jamiflyin.com, info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 Päälentonäytös 2007 Kuopio EUT/MT Talvipäivät Kuopio Ultra B -teoriakurssin alkuinfo SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 Rotax- ja Volkswagen ilmailumoottoreiden huoltajakurssit www.aerotecno.fi, 0500-629 453 5.-9.4.07 7.-15.4.07 28.4.-1.5.07 17.-20.5.07 26.-27.5.07 1.-3.6.07 15.-16.6.07 15.-16.6.07 29.6.-1.7.07 7.-8.7.07 12.-14.7.07 14.-15.7.07 20.-22.7.07 23.-27.7.07 1. sen (3/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kotikenttäkilpailu TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 3. 16.6 16.6.-17 Rautavaara Kössen-Tyrol Itävalta Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 2.-10.6.07 15.-20.7.07 16.6 (17 30.6. osakilpailu www.utti.org DZ Utti 24h-boogiet www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utti FS 4-way, 3. (6.5 31.3. 10.6. ja 1.4.07 12.5. osakilpailu www.utti.org TT ja CF SM-kisat (harjoitusleiri 7.-11.7.) www.kuopionlaskuvarjourheilijat.com Hybridihyppelöt www.utti.org Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org FS, FF, FR, CP SM-kisat (harjoitusleiri 18.-22.7.) www.laskuvarjokerho.com Cessna Boogie 2007 www.tamlk.org EM-kilpailut ja World Cup FS 4-way, FS 8-way, Artistic fa_sports@mtu-net.ru, centralac-rosto@mail.ru Tarkkuushypyn World Cup Tarkkuushypyn Europa Cup www.europacupskydive.org Utti FS 4-way, 4. (1 Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti 09-3509 3443 24.-25.3. (1 31.3.-1. 22.-23.4 28.4. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun
21.7. ta 9.6. 09-785 823 RC Aircombat Eurocup Oulu tailgunner@jippii.fi RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Ruotsinpyhtää kansanpylon Suomen Cup (3/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (2/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (4/4) Hämeenkyrö Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (4/4) Turku, Paattinen Aresti (3/3), kansanscale Suomen Cup (4/4) hannu.kunttu@raseko.fi, 040-729 7020 Termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Immola Juho Suikkanen jujon.maili@pp.inet.fi, 050-381 2950 Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D SM (1/1) Avoin tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Syyskuu Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 RC Aircombat kansallinen cup Turku, Tuorla teemu.kangas@medusa.fi RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Hämeenkyrö kansanpylon Suomen Cup (4/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (4/4) Elimäki markku.savolainen@pp8.inet.fi, 040-514 7626 MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT 2007 SISÄLENNOKKIKALENTERI www.ilmailuliitto.fi -> lajit -> lennokit -> sisälennokkikalenteri Lennokkileiri (Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry) Jämi Avoin kaikille Petri Harsia, 05-451 5515, 05-453 0847 petrigr38@hotmail.com Lennokkipäivät Suomen Ilmailumuseo suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 inSkaala 2007 Pietarsaari Mallilennokkien sisälennätystapahtuma www.inskaala.net. Jämi loppukilpailu, suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (2/4) Oulu, Ahmosuo Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) esa.eirola@securitassystems.fi Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (1/4) Vantaa, Petikko Aresti (1/3), kansanscale Suomen Cup (1/4) otto.ahonen@kolumbus.fi, 040-844 2503 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kotikenttäcup (5/5) Kotikenttäkilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. (4/4) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Sähköliidokki Nordik Suomen Cup (1/3) Kotikenttäkilpailu jtjuslin@cs.hut.fi, Juha Oksa 0400-647 087 TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 4. 15.9 (16.9) RC Aircombat kansallinen cup Ruotsinpyhtää erlusto@dnainternet.net Speedcup (1/1), kaikki lennokit Hämeenkyrö samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (3/4) Seinäjoki, Kurjenneva Kansanscale Suomen Cup (3/4) tomi.kohtanen@kolumbus.fi, 040-512 2586 Elokuu Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi, 040-563 9523 Radio-ohjatut 2mRC liidokit valtakunnallinen Ruotsinpyhtää Suomen Cup -mestaruuskilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. (13.5.) 19.5. Suomen Cup (1/1) tapio.linkosalo@helsinki.fi, 040-517 0571 Kesäkuu RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Jämi kansanpylon Suomen Cup (2/4) RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (1/2) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 RC Aircombat kansallinen cup Vaasa jyrki.hamalainen@netikka.fi Vapaastilentävät liidokit rinnekisa ja Jämi Sinisiipikisa alle ja yli 16-v. 21.4. 09-785 823 Sähköliidokki Nordik Suomen Cup (2/3) Kotikenttäkilpailut jtjuslin@cs.hut.fi, Juha Oksa 0400-647 087 RC polttomoottorinopeuslennokit F3D, Q500, Hämeenkyrö kansanpylon Suomen Cup (1/4) samuel@f3d.fi, 040-772 3593 Termiikkiliidokit F3J SM (1/4) Ruotsinpyhtää erkki.arima@jippii.fi, 040-803 0402 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (1/4) Turku, Paattinen Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Radio-ohjatut liidokit F3B SM (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500- 496 537 Vapaastilentävät pikkulennokit F1H SM (1/1) Leivonmäki, JKL P-30 sen. 28.7 (29.7) 4.8 (5.8) 5.8. (1.7.) 7.7 (8.7) ilu ilu 7.7. sen. ia 16.6 16.6.-17.6 16.6 (17.6) 30.6. reijo.liljedahl@pp1.inet.fi 7.-15.7. 29.-30.9. 22.-23.4. 9.6 (10.6) 10.6. karsinta Kotikenttäkilpailu suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Toukokuu RC Aircombat kansallinen cup Turku, Paattinen erlusto@dnainternet.net Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kotikenttäcup (4/5) Kotikenttäkilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. 09-785 823 Heinäkuu Radio-ohjatut mallilennokit F4C SM (2/4) Kuopio Aresti (2/3), kansanscale Suomen Cup (3/4) jreinikka@dnainternet.net, 040-566 4637 Sähköliidokki Nordik Suomen Cup (3/3) Kotikenttäkilpailut jtjuslin@cs.hut.fi, Juha Oksa 0400-647 087 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (3/4) Kälviä Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) erkko@pp.kpnet.fi 14.7. 11.8. 11.-12.8. 18.-19.8 18.8 (19.8) 18.-19.8 18.-19.8. suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi, 050-522 3560 TOKA liidokit alle 16-v, F1AX liidokit yli 16-v. (29.4.) 29.4. 5.5. 19.5 (20.5) sa 19.-20.5 26.-27.5 26.-27.5 2.-3.6. 9.6. 8.9. (8.7.) 7.-8.7 Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kotikenttäcup (3/5) Kotikenttäkilpailu leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895, p./f. 20.10.2007. 09-785 823 Radio-ohjatut taitolennokit F3P-AM Suomen Cup (1/2) kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Messukeskus, Hki Huhtikuu RC Aircombat kansallinen cup Sotkamo pasiko@reppu.net Vapaastilentävät pikkulennokit F1H, P-30 jun. - Kansanscale Indoor RC-mallilennokit Suomen Cup 3/3 - F4D kumimoottori-mallilennokit Suomen Cup 1/1 - F4F Peanut kumimoottori-mallilennokit Suomen Cup 1/1 Yhteyshenkilö Ilkka Klemetti 040-545 3044, ilkka.klemetti@pivota.fi - Peruslennokki Suomen Cup 1/1 Yhteyshenkilö Reijo Liljedahl 0400-687 557. (1.4.) 31.3.-1.4. (6.5.) 12.5. (25.-26.8) 25.8 (26.8) 25.8 (26.8) Avoin 1.-2.9 (8.-9.9) 1.-2.9 (8.-9.9) 8.9. 28.4. ja jun. kalenteri maaliskuu 2007 31 31.3. 5.5
Laskuvarjohyppääjät käyttävät lentokoneita päästäkseen haluttuun hyppykorkeuteen, uloshyppypaikan ollessa lähellä kenttää. Leirin tiedot päivittyvät opiston kurssikalenteriin www.urheiluilmailuopisto.fi Ennakkoilmoittautumiset: - 5-9-vuotiaat: Leiri I 4.-8.6. SPR-SIL-leirejä on järjestetty vuodesta 1993, viime vuoden leiri peruuntui vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Vesiväriä, öljyvärejä, tusseja ym. Piirustukset, joita ei palauteta, tulee lähettää 30.3.07 mennessä osoitteella: Suomen Ilmailuliitto / piirustuskilpailu, HelsinkiMalmin lentoasema, 00700 Helsinki. Leirin osallistumismaksu on vielä avoin, tullen olemaan 120-150 euroa sisältäen täysihoidon, telttamajoitus. Kuvasta piirtäminen on myös kiellettyä. Aiheen esittelyksi FAIN: sivuilla on kerrottu lentokenttien sijaitsevan usein kaupunkien ulkopuolella, joissa ihmiset suuntaavat katseensa taivaalle. 32 sil-sivut maaliskuu 2007 PIIRUSTUSKILPAILU LAPSILLE JA NUORILLE Vuoden 2007 teema on "Lentokentät". Heinä-elokuun 14-17-vuotiaiden leirillä jo hieman lennelläänkin. Varhaisnuorten leirien osallistumismaksut ovat 225e, sisältäen täysihoidon, motellimajoitus. 040 825 5922 - 14-17-vuotiaat leiri III 30.7.-4.8: lehti@ilmailuliitto.fi, puh. Tämän kilpailun ilmailulajeja ovat kuumailmapallolentäminen, laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliitäminen, lennokit, purjelentäminen, ultrakevyt- ja moottori-, sekä helikopterilentäminen. Kilpailuissa on kolme luokkaa: I luokka, 1.1.1997 - 31.12.2000 syntyneet II luokka, 1.1.1993 - 31.12.1996 syntyneet III luokka, 1.1.1989 - 31.12.1992 syntyneet Piirroksen tulee olla A3-kokoinen. We certify that (kilpailijan nimi) is resident of Finland. Piirustusta ei saa kehystää. Tämä leiri sisältää eri ilmailulajeihin (lennokit, nousuvarjot, purjekoneet, ultrat, moottorikoneet, kuumailmapallot) tutustumista ja hyödyllistä ensiapukoulutusta SPR:n järjestämänä. Lennokkimyymälä SIL-Shop palkitsee parhaat lennokkisarjoin. Voit nähdä taitolentokoneen tekevän silmukoita, vaakakierteitä ja syöksyjä ihmisten hurratessa. (09) 3509 3443 Kevyemmät lentäjät lensivät nousuvarjolla SPRSIL-leirillä vuonna 2003 tandemina. Kansainvälisen kilpailun tulokset on julkaistu netissä: http://www.fai.org/education/contests/artists/winners.asp?id=2006 KESÄLEIREJÄ NUORILLE SIL ry, Suomen Urheiluilmailuopisto ja Suomen Punainen Risti pitävät yhteisiä seikkailu- ja ilmailuleirejä Räyskälän ilmailukeskuksessa. Piirroksen taakse seuraavat tiedot: ammattinimike (opiskelija), nimi, osoite, syntymäaika, kansallisuus, koulun nimi ja osoite, ja kirjallinen todistus: I / We certify that this is the original and unassisted work of (kilpailijan nimi). ja leiri II 11.-15.6: mari.ruohomaa@urheiluilmailuopisto.fi, puh. Elina Kari, Nurmo. II luokka 1. Mira Puronhaara, Soini III luokka 1. Loppuun opettajan tai täysi-ikäisen valvojan allekirjoitus. Varhaisnuorten leirit 5-9-vuotiaille ovat kesäkuussa, painottuen peleihin ja leikkeihin, tietenkin ilmailuun tutustuen. Silja Heiskari, Rovaniemi Vuoden 2006 teema oli "harrasteilmailu ja luonto sopusoinnussa". http://www.silshop.fi/ Lisätietoja kilpailusta http://www.fai.org/education/young_artists_contest/rules2007 tai (09) 3509 3443 tai lehti@ilmailuliitto.fi Onnea kilpailuun! · · · · · · · · II luokka 1. Lentokentät antavat kiitotien lisäksi maailman, joka koostuu seikkailuista ilmassa, jännityksestä ja hauskanpidosta. saa käyttää, mutta ei lyijykynää, hiiltä tai muuta tahraavaa tai irtoavaa materiaalia. Toisaalta voivat purjelentokoneet, varjo-, ja riippuliitimet, laskuvarjohyppääjät sekä kuumailmapallot lennellä hiljaisesti tehden laskuja kentän nurmialueille. Nyt on sinun vuorosi käyttää mielikuvitusta, yritä saada piirustukseesi lentokentillä olevaa ilmailun jännittävää hurmaa. Lennokinharrastajat voivat omalla alueellaan lennättää lentokoneiden näköisiä pienoismalleja, suihkareista liidokkeihin. Tänä vuonna Räyskälässä pidetään kolme leiriä, joista kaksi on varhaisnuorisoleirejä. S h L p r ja la v M 0 m K F E T C (0 s L (0 s J k fa
· lentomatkoja lähikentille EFET, EFKT, EFPA, EFSO ym. sil-sivut maaliskuu 2007 33 Lähde lomalle Lappiin, ota perhe ja ystäviä mukaan ja osallistu kanssamme seja avaa ttyä. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 36 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI SPRirejä leiri Tänä oista. SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00 Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 27 euroa sis. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Christa Soivio (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Suomen Ilmailuliitto ry PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi (09) 3509 3444, 0400 691 301 Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, ultrakevyet, experimental, kuumailmapallot Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi KATSASTUKSET voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. lija), oite, and lijan isen essä nkihop _arilu- XV Lento- ja toimintaleirille Aavahelukan lentokentällä 12. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippuja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Ei aikatauluja. 17. kesäkuuta 2007 · lentämistä upeissa tunturimaisemissa · vapaata ilmailuaiheista oleskelua ja/tai toimintaa. · lentomatkoja yhdellä koneella tai puljassa Pajalaan, ESUP · purjelentoa ja purjekoneiden lentokonehinauksia · Jyrki Laukkasen kertomuksia koe- ja muusta lentämisestä · patikkaretkeilyä lähimaastoissa sekä Ylläksen ja lähituntureiden alueella · mahdollisuus osallistua nuottakalastukseen Aavahelukalla on: · vapaata ilmatilaa, asfaltoitu kiitotie 900 m · hyvät termiikkimaastot kentän ympärillä · saunomismahdollisuus kentän saunassa koko viikon · makkaranpaistonuotion lämpöä jokaisena iltana leiriviikolla · kerättävissä korvauksetta "kuppilatiimaa" vähintään 3 tuntia/päivä · varattu tilaisuus yöpyä kentällä parakissa, teltassa tai koneen siiven alla · mahdollisuus myös sisämajoitukseen Ylläksen alueen majoituskohteissa Tervetuloa! Vapaa pääsy! Ei kenttämaksuja, ei kulkulupia !! Aavahelukan Ilmailukerho ry Antti Lahti 040-5305651 Pekka Hakola 0400-696061 mi issä: Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö
34 taitolento maaliskuu 2007 Teksti MATTI PEURA kuvat MIKKO MALINIEMI NÄIN EM-KISAT SAATIIN SUOMEEN Ensi heinäkuussa on suomalaisille ilmailijoille tarjolla harvinaista herkkua. Tähän ideaan tarttui UTL:n puheenjohtaja Matti Mecklin, kirjoittajan vielä tuolloin ollessa mietteliäällä kannalla. järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa taitolennon advanced-luokan Euroopan mestaruuskilpailut Advanced European Aerobatic Championships 2007. FAI:n (Fédération Aéronautique Internationale) taitolentokomissio CIVA myönsi kilpailut Suomen Ilmailuliitolle marraskuussa 2005. Heinäkuussa 2005 Kiteellä järjestetyissä harjoituksissa ja tulevien purjetaitolennon SM- ja PM-kilpailusuunnitelmien huumassa ISUIK:n toiminnanjohtaja Tero Sinkkonen päästi suustaan ajatuksen kansainvälisen moottoritaitolentokilpailun Huipputaitolentäjien ohjaamat koneet saapuvat Suomen taivaalle ensi kesänä.. Oli hahmoteltu eksoottista Lappia ja vaikka mitä eurooppalaisittain ainutlaatuista ideaa kilpailujen saamiseksi kotimaahan, mutta konkreettista jälkeä ei syntynyt. Niinpä marraskuussa 2005 Suomen delegaatit Osmo Jalovaara ja Matti Mecklin matkustivat CIVA:n kokoukseen mukana nippu uunituoreita lobbausesitteitä ja kisahakemus. Ensimmäistä kertaa kilpailuja haettiin myös kahta vuotta etukäteen, mikä myöhemmin todettiin erinomaiseksi oivallukseksi niin järjestäjän kuin FAI:n kannalta. Jä muot Infras Joens Mark nasta Sinkk itse k tapah sekä e sai n Kari Wald puhee T maail presid jäsen USA: Engla muut amm amm joukk misiä Huima idea syntyy Urheilutaitolentäjät ry:n (UTL) piirissä oltiin vuosia käyty kuppilakeskustelua mahdollisuudesta järjestää suuret kansainväliset taitolentokilpailut Suomessa. Kun asiaa sitten lähemmin faktoihin perustuen pohdittiin ja suunnitelma todettiin toteuttamiskelpoiseksi, oli helppo tehdä päätös urakkaan ryhtymisestä. Lajin esiinmarssia kiihdytti samaan aikaan Itä-Suomeen perustettu ISUIK, joka on tuntuvasti panostanut lajiin yhdessä UTL: n kanssa. Suomen maine kisajärjestäjänä sekä delegaattiemme nauttima arvostus lajin parissa lienevät voiton avaimet yhdessä hyvän pohjatyön kanssa. 20.-28.7. Vastaavana kisajärjestäjänä toimii Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus ry (ISUIK). järjestämisestä. Taivaan täydeltä tähtimoottorien murinaa sekä g-kurvaa niin, että silmissä sumenee ja lamellit ujeltaa. Suomen kisahakemus voitti kilpakumppanien vaihtoehdot selvästi. Suomalainen taitolento sai uutta potkua muutama vuosi sitten, kun purjetaitolento rantautui kilpailumuotona lajikirjoomme
Kirjoittajalle jäi hoidettavaksi itse kilpailutapahtuma. Elokuussa 2006 järjestelevä organisaatio sai kutsun vierailla tarkkailijoina Puolan Radomissa AWAC2006 kilpailuissa. Myös kilpailupaikan ympäristökuntien, yritysten ja muiden yhteistyötahojen suhtautuminen yhteiseen hankkeeseemme on ollut kannustavaa. Päätuomarin pestiin kutsuttiin Englannin Graham Hill. taitolento maaliskuu 2007 35 Organisaatio Järjestäjäorganisaation ydinryhmä muotoutui ripeästi kuten vastuualueetkin. Projektin eteenpäin vieminen tältä osin on ollut mukavan helppoa. Infrastruktuurista vastaamaan kutsuttiin Joensuun Ilmailukerhon puheenjohtaja Marko Pesonen, vaativasta varainhankinnasta ja tiedotuksesta otti vastuun Tero Sinkkonen. Vapaaehtoisia on lupautunut mukaan lähes jokaisesta kerhosta akselilla KuopioPunkaharju ja yhteisen tekemisen henki on korkealla. Jyryn presidentiksi kutsuttiin FAI:n hallituksen jäsen ja CIVA:n presidentti Mike Heuer USA:sta. Mukava oli myös tutustua kansainvälisiin huippupilotteihin ja tutustua lajin parissa työskenteleviin. delajin essä äistä otta ttiin täjän Järjestelyt käyntiin ja nimet sopimuksiin Kisojen myöntämisen jälkeen järjestelyjen taustatyöt lähtivät ripeästi liikkeelle. Tässä vaiheessa on jo todettava, että yhteistyö ja palvelu koko Ilmailuhallinnon viranomaistahon sekä Finavian puolelta on ollut joustavaa, neuvovaa ja yhteistyöhaluista. Extra 300L -taitolentokoneen ohjaimissa Ismo Aaltonen ja etupenkillä koneen omistaja Phil Lawton. Radomin organisaation ystävällinen vieraanvaraisuus ja aulis tiedonjako otettiin kiitollisuudella vastaan. Starttimestarin kiireet sai niskoilleen kilpalentäjänä tunnettu Kari Kemppi ja lentäjäkollegansa Olli Walden kutsuttiin teknisen komission puheenjohtajaksi. Syksyn 2006 CIVA:n kokoukseen oli paljon aikaansaatavaa väliraportteineen. Opintomatkalla sisäistettiin kilpailutapahtuman kulku ja kaikki se mahdollinen tieto, jota tarvittaisiin sujuvien kilpailujen läpiviemiseen. UTL:ltä saadaan tapahtumaan tarvittavaa asiantuntemusta sekä erikoisosaajia. Lisäksi useaa muuta tehtävää tulee hoitamaan kokenut ammattilaisryhmä, kuten pistelaskennan ammattilaiset Saksasta. Tuomaristo avustajineen tulee ympäri maailman aina USA:ta myöten. Taustalla Hyvinkään maastoa. Niinpä oli helppoa suostua UTL:n kutsuun ja ottaa vastaan kilpailunjohtajan tehtävät. oitti ästi. Niinpä sidosryhmien kanssa aloitettiin neuvottelut ja tarkempi kilpailutapahtuman selvitys laitettiin työn alle. Nyt tehdään yhteistä ilmailutapahtumaa viranomaisista harrastajaan. Ja tietysti tarvitaan joukko kotimaisia vapaaehtoisia ilmailuihmisiä moneen muuhun tehtävään. Petteri Tarman Cap-231 valokuvaajan ja lennonjohtotornin välissä
Toinen lento on ohjaajan vapaaohjelma. Taitolennon arvokisojen saaminen Suomeen tuo mainetta paitsi piloteille myös järjestäjäorganisaatiolle. järjestelyt ovat täydessä vauhdissa. Kisapaikalla näkee harvinaisempaa kalustoa, on mahdollisuus tutustua ja keskustella lajin huippupilottien kanssa sekä tietysti nauttia meillä ennen kokemattomasta suurkilpailutunnelmasta. Tätä juttua kirjoittaessani kilpailujen Maastokatselmusta tekemässä Osmo Jalovaara, Matti Mecklin ja Matti Peura. Kilpailusuorituksia on yli 220 ja lisäksi mm. Viime kesän Sveitsissä järjestelyiltään epäonnistuneet unlimited-luokan Euroopan mestaruuskilpailut olivat antaneet opetuksen komissiolle ja siksi väliraportin seikkaperäinen selvitys oli helpotus delegaateille. Tämä Q-ohjelma on edeltä tunnettu ja harjoiteltu. CIVA:n kokoukseen Krakovaan valmistellun väliraportin kokousväki otti tyytyväisenä vastaan. 36 taitolento maaliskuu 2007 ammattilaisiin. Maamerkeillä ilmaistaan boxin sijainti. taitolentoboxissa, joka on sivuiltaan 1 km:n mittainen kuvitteellinen kuutio. tuomarien lämmittelylennot ja kilpailua edeltävät harjoituslennot. Kilpailusuoritus tapahtuu ns. ja k L Ka kai. Valtava kisabudjetti ei enää huimaa kisajohtajankaan päätä. Nähtävää riittää pitkin kisaviikkoa. FAI:n puolesta sopimuksen allekirjoitti Mike Heuer, SIL:n puolesta Osmo Jalovaara ja ISUIK:n puolesta kirjoittaja kilpailunjohtajana. Reilun viikon aikana ilmassa on 5-7 kisakonetta tunnissa ja päivittäin lennetään 8-10 h. T juhla FAI:n Kilpa tonäy taitoj takin jamää noin lienee S rin jo Enna sivat Jäger Pette muka Extra kokem jänni S myös järjes suuss kohd Kilpailutapahtuma Itse kilpailutapahtuma on vauhdikas spektaakkeli. Boxin alaraja on 200 m:n ja yläosa 1200 m:n korkeudessa maanpinnasta. Jokainen kilpailija lentää ensin Qohjelman, jolla hänet sijoitetaan omaan ryhmäänsä kaikkiaan kolmesta tasoryhmästä. Toki samalla jännitettiin suomalaisten kisapilottien suorituksia. Toki työtä erinomaisten kisojen aikaansaamiseksi on vielä runsaasti, mutta hyvällä organisaatiolla onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. tä. Enimmillään nopeutta on jopa 400 km/h ja g-rajat vaihtelevat välillä ± 11 g: Ilm Len val Ko Op aik len tap P B-l nor Poh alan H 12. Loput 2 suoritusta ovat tuntemattomia ohjelmia, joiden sisällön ja vaikeuskertoimen määrittelevät kilpailun säännöt. sunnuntaina, jolloin allekirjoitettiin sopimus AEAC2007 kilpailujen järjestämisestä Suomessa. Kokous huipentui 5.11. Syksyn aikana kilpailutapahtuman runko valmistui ja yhteistyökumppanuuksien neuvottelut saivat hyvän alun
Kuvassa väännetään vaakakierrettä Hyvinkään taivaalla. Kun yhteisestä tekemisestä on kyse, niin tervetuloa mukaan tapahtumaan. Hyödyntämällä tämän näkyvyyden, ilmailu harrastuksena tulee paremmin noteeratuksi eri harrasteiden kirjossa. Myös julkisuudesta saatava hyöty tulee kaikkien harrastajien eduksi. Valintahaastattelut ja kuntotesti 2223.5.2007 Lisätietoja ja hakuohjeita: Kai Luhtala puh. Tapahtumaan sisältyvät niin avajaisjuhlallisuudet kuin loppuhuipennuksena FAI:n päätösgaala palkintoseremonioineen. Pohjakoulutussuosituksena on tekniikan alan perustutkinto tai ilmailulukio. Jos olet kiinnostunut kokemaan suurkilpailujen tunnelmaa järjestäjien joukossa, täytä nettisivuilla vapaaehtoistyöntekijän hakulomake ja tule mukaan. Suomen pitkä ilmailuhistoria huomioiden, onhan se mukava saada suurkisat vihdoinkin kotitaivaalle. ikas assa ttäin a on mitituskoa. Suomesta tulee kaikkienaikojen suurin joukkue todellinen "Dream Team". Positiivisen julkisuuden määrä on ylittänyt odotukset ja varsinainen medianäkyvyys on vasta edessä. Opetus toteutetaan Jyväskylän aikuisopistolla ja Jyväskylän lentoasemalla. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on B-luokan ajokortti, nuhteeton tausta, normaali terveys ja hyvä peruskunto. Suomalaisten työkaluista on mukana siis ainakin YAK-55M, Ultimate, Extra 300 ja CAP-231. Tällä kalustolla ja kokemuksella kotiyleisöllä on kerrankin jännitettävää. 040 741 6824, kai.luhtala@jao.fi ja www.jao.fi www.jao.fi .......................................................... Kisakoneiden määrä lienee 30-35. Ennakkotietojen perusteella mukana olisivat ainakin huippupilottimme Mikko Jägerholm, Sami Kontio, Tapio Pitkänen ja Petteri Tarma. Harjoittelu tapahtuu Suomen eri lentoasemilla. Näkyvyydestähän meidät muistetaan ja ehkäpä yhteiskunnan varoja jaettaessa huomioidaan jatkossa paremmin, kuten muussakin ilmailuharrastukseen liittyvässä päätöksenteossa. Pitts S-1S:n puikoissa Sami Nikulainen. Järjestelyjen edetessä on ollut mukava huomata, että tulevat kilpailut ovat kaikkien suomalaisten ilmailijoiden yhteisen kiinnostuksen kohde. alustella tysti asta aitom:n oxin m:n eillä Qaan ryhettu ajan ovat ön ja ilun 400 1 g: Ilmailualalta ammatti! Lentoasemahuoltajan perustutkintoon valmistava koulutus 3.9.2007. Hakuaika koulutukseen 12.3.7.5.2007. Suomalaisten mahdollisuuksia parantaa myös se, että tämän vuoden SM-kilpailut järjestetään tulevalla EM-näyttämöllä Joensuussa, joten kaikkien palasten pitäisi olla kohdillaan menestystä haettaessa. Ilmailun edistämistä Kilpailut eivät ole vain FAI:n ja järjestäjien etua ajava tapahtuma. Koulutuksen kesto on 1,5 vuotta. Kilpailun jälkeen 29.7. taitolento maaliskuu 2007 37 ltava ajanojen utta ah- tä. Osallistujamäärän ennakoidaan olevan yli 50 ohjaajaa noin 20:stä maasta. Lisätietoa kilpailutapahtumasta ja lentonäytöksestä saa osoitteesta www.aeac2007.com . järjestetään lentonäytös, jossa parhaat pilotit esittelevät taitojaan yleisölle ja mukana on toki muutakin lentonäytökseen kuuluvaa. Organisaatioon mahtuu vielä vapaaehtoisia työskentelemään itse tapahtumassa
Yhteensä 53 liikuntaliiton seurat ja kerhot saivat tukea. Yhteensä kurssille tuli 10 henkilöä, joista neljä vanhempaa. Hakijoista keskimäärin puolet sai jotain tukea. Testikoneessa Kurssin ensimmäinen TOKA lensi hienosti. Vaihtoehtoina oli ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen, jolla halutaan osaltaan turvata lasten ja nuorten liikuntainnostuksen säilyminen. Hän antoi kommentteja ja oli mukana äänestyksissä siinä missä muutkin paikalla olijat. Savonlinnasta ajaa alle viidessä tunnissa ilman taukoja Helsinkiin, mutta voihan kymmentuntisella tehdä jotain fiksumpaakin, kuin kuluttaa polttoainetta ja toimikunnan rahoja. Ilmailukerhon tähän ryhmään kuuluva hakemus jäi kuitenkin ilman tukea. -Organisaatio oli tärkeä osa kurssia. Jukan mielestä resurssien hyödyntäminen yli kerhorajojen ja ilman ennakkoluuloja mahdollisti kurssin pitämisen. Lisäksi TOKA kestää hyvin kovempaakin käsittelyä ja on nopeahko rakentaa, sekä edullinen. Rahoista suurin osa, 366 euroa, meni lehtimainokseen, jonka ansiosta kurssille tulivat ala-asteikäiset nuoret vanhempiensa kanssa. Kurssilta on valmistunut ensimmäinen kone ja sitä on lennätetty pilottihenkisesti Laajalahdella Helsingissä. Tosin monet kokeneet henkilöt ovat kertoneet tarinoita kurssien järjestämisestä ja järjestämisen vaikeudesta, hän jatkaa. Ilmailukerhoista tukea haki kolme kerhoa. -98 syntynyt kurssilainen Stefan Rua isänsä ja Jukka Juslinin (oikealla) kanssa Laajalahden jäällä. käytettiin epoksi-liimoja ja siksi se valmistui nopeammin. -Päätimme rakentaa TOKA-lennokin ja projektimme nimi oli "Nuoret Jäälle", jolloin toimintaan saatiin oikeasti liikunnallinen puoli liitettyä. Uusi haku tulee taas syksyllä 2007. -Aloitin siis periaatteella "kaikkea on kerran kokeiltava (ainakin kerran)", joten lennokkikurssista ja sen vetämistä sai faktatietoa vasta tekemällä sen itse. Sillä voi lisäksi ottaa osaa valmiiseen kilpailujärjestelmään ja osallistua loppukilpailuihin Jämillä, Jukka selvensi valintaa. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Ilmailuliiton toimikuntien historiassa, kun ilmaista nettipuheluyhteyttä näin käytettiin. Myönnetyt tukisummat olivat yleisesti 500-6000 euron suuruisia. -Lopullisesti lennokkikurssi oli laitettava käyntiin, kun Nuoresta Suomesta tuli ilmoitus rahoituksen myöntämisestä, Jukka tuumii. -Kurssin vetäminen oli mukavaa ja siitä seurasi ihan tasokkaita kontakteja ja mielestäni nyt minäkin voin puhua lennokkikursseista kokemuksen syvällä rintaäänellä, kun olen itsekin sellaisen järjestänyt. SKYPELLÄ KOKOUKSESSA! Lennokkitoimikunnan jäsen Ossi Kilpeläinen, otti osaa toimikunnan kokoukseen ilmaisen nettipuhelimen, Skypen välityksellä. Tukiraha myönnettiin 1.9.200631.8.2007 välisenä aikana toteutuvalle toiminnalle. Pöydällä olevan kannettavan tietokoneen mikrofoni ja kaiuttimet riittivät toimittamaan puheäänet molempiin suuntiin selkeästi. Jukka Juslin, joka laittoi lennokkikurssiaan varten hakupaperit sisään. Valmistunut toimii hyvänä esimerkkinä muille, koska pääjoukko kurssista vielä rakentaa koneita. Tuen hakuprosessista 2008 toiminnoille kerrotaan taas ILMAILU:ssa kesän jälkeen. Le Lenn vuod päät välis lenn Lennokkikurssi paikallistuen avulla Ilmailu-lehdessä syksyllä -06 olevan ilmoituksen näki mm. Lennokkitoimikunnassa tätä tullaan käyttämään jatkossakin. To euroa jien t suuru kilpa eenjo 400 e tään järjes Lajiry hittäm toivo pohja maks seen ei en etukä dollis vain jakoi joukk viisi, pärjää tuaali ssä, jo Le ja pis vuode Ka I palv lehd valit pia k maa nistä I kann nett muo mes toa t aika J halu ron Num euro 6 eu. Pitäjänmäen nuorisotalolla tapahtuvalla lennokkikurssilla oli mukana lisäkseni Arto Arola ja Heikki Marttila sekä Kari Vanhala. Rakentelutarvikekulut täyttävät loput menot myönnettyyn 500 euroon asti. Helsingin Uutisten länsijakelussa oli värillinen ja kuvallinen kansi-ilmoitus lennokkikurssista. Lähes puolet, 835 kpl, kaikista hakemuksista kohdistui ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen ja niitä myös hyväksyttiin eniten, 452kpl. Kuvassa keskellä v. Kerhoiltoja on kerran viikossa ja kurssilaisille järjestettiin lisäksi teorialuentoja. Eniten hakemuksia jättivät Palloliiton seurat, 276 kpl, joista tukea myönnettiin 140 hankkeeseen. Aikaisempaa kokemusta kurssien pitämisestä hänellä ei ollut. -Itsekin lennokkiharrastuksen TOKAkurssilla aloittaneena, ajattelin kokeilla vie- läkö sama periaate toimii, Jukka kertoo. 38 lennokkipakki maaliskuu 2007 Teksti JARI LEHTI kuva JUKKA JUSLIN Tekst Vain kolme kerhoa haki paikallistukea 2006 Vuonna 2006 kerhoille ja liikuntaseuroille myönnettiin paikallistukea 1.6 milj, euron edestä. Tuen myönsi opetusministeriö ja jakoprosessista ilmailukerhojen osalta vastasi Nuori Suomi SIL:n ja ilmailukerhojen kanssa. Ilmailuliiton kerhoista haki siis kolme ja myönnettiin kahteen, joten prosentuaalisesti pärjättiin hyvin. Muita olivat 6-12-vuotiaiden monipuolisen liikunnan edistäminen, 13-19-vuotiaiden nuorten harrasteurheilun kehittäminen, lasten ja nuorten seuratoiminnan laadun kehittäminen tai muu merkittävä, paikallinen lasten nuorten liikuntaa kehittävä hanke
Jos haluat välttää postiennakkomaksun, ole yhteydessä Leila Ulmaseen, jotta saat selville postikulujen suuruuden. 3. 10 10 30 3. Sivustojen lajien alasivuja kannattaa seurata, sillä 10 kertaa vuodessa ilmestyvänä aikakauslehtenä ILMAILU ei millään pysty vastaavaan viestintänopeuteen. Voit tilata lehtiä myös sähköpostilla osoitteesta ulmanen@ilmailuliitto.fi tai faksilla (09) 3509 3440. Tähän pistemäärään saa sisältyä yksi Suomen ennätys. Tämän vuoden budjetista maksellaan vielä 2006 kilpailumenestykseen perustuvia tukirahoja. Hallinto pärjää tulevan vuoden 2000 eurolla. Lennokkitoimikunta voi myöntää lennokkimestarimerkin joko henkilökohtaisen, toisen henkilön, yhdistyksen, tai yhteisön anomuksen perusteella seuraavien sääntöjen mukaisesti. Pisteitä kertyy tämän sääntömuutoksen päiväyksen jälkeen vain FAI:n hyväksymistä lennokkikilpailuluokista. Lennokkimestarimerkin säännöt: 1. Merkkiä on jaettu vuodesta 1951 ja viime vuonna myönnet- tiin 86:s merkki. Nyt irtonumerohinta on 6 euroa. taulukko 7. Virtuaalilennokki tekee alkuaan lennokit.net: ssä, johon on varattu pari sataa. 6. Teksti JARI LEHTI lennokkipakki maaliskuu 2007 39 Lennokkitoimikunta tiedottaa Lennokkitoimikunnan alkuvuoden kokousten suurimmat päätökset kohdistuivat kansainvälisten kilpailujen tukeen sekä lennokkimestarimerkkiin. Toimikunnalla on käytössään 18 300 euroa. Jos löydät arkistosta lehden, jonka haluat itsellesi, voit tiedustella numeron saatavuutta Leila Ulmaselta SIL:sta. Pisteitä ennätyksistä annetaan seuraavasti: Suomen ennätys 20 Maailman ennätys 50 8. 5 MM 50 40 30 25 20 17 15 12 10 8 MC, osak. 5 5 25 4. Tapahtuman järjestelyihin myönnettiin 1000 euroa. Liitä tilauksen mukaan tosite maksusta. Tuki on osallistumismaksun suuruinen, jos joukkueenjohtaja on samalla kilpailija. Tätä tukea ei enää jaeta vaan rahat päätettiin jakaa etukäteen. 15 15 40 2. Tällä toivottavasti saadaan aikaiseksi harrastepohjan kasvua. 20 5. 10 - MC, koko 30 25 20 15 10 5 - Maailman cup (MC), osakilpailu ja kokonaiskilpailu, tai siihen rinnastettavat kilpailut, joiden soveltuvuudesta pisteiden kartuttamiseen päättää Lennokkitoimikunta. misvänä kko urstoja. Kaikkia numeroita ei valitettavasti ole saatavana, mutta useimpia kyllä. Arkistoa täydennetään ja laajennetaan kaiken aikaa. Hänen keskittyessä vain joukkueenjohtajan tehtäviin, on hänelle varattu 400 euroa. 12 8. Postitilauksiin lisätään postikulut. Pisteitä kertyy seuraavasti: Sij. Mestarimerkin saaminen edellyttää vähintään 50 pistettä. Tällä LeT loi kilpailijoille mahdollisuuden saada tukea muutenkin kuin vain menestymällä. Numeroon 1/2007 asti lehden hinta on 5 euroa/kappale. Jos noudat lehdet SIL:n toimistolta, maksun voi suorittaa paikan päällä. 8 10. Lennokkitoimikunta jakoi kansainvälisiin kilpailuihin lähteville joukkueille 7000 euroa. Arkistoon on lisätty myös ilmestyneet vuoden 2007 numerot. 15 7. Kuka tahansa voi tilata vanhoja lehden numeroita. 2. SM PM EM 1. Häneltä saa pankkitilin numeron ennakkomaksua varten. Tässä ohjeet, kuinka pystyt tilaamaan jo Lehtipisteiden irtonumeromyynnistä poistuneita lehtiä. ILMAILUN arkisto löytyy osoitteesta http://www.ilmailu.fi/index.php?mid=58 SIL:n nettisivut pullollaan ajankohtaista tietoa joka lajista Jatkossa täydelliset kokousraportit, selostukset, seminaarilyhennelmät, kisatulokset, kutsut ja säännöt löytyvät ajankohtaisesti ja nopeasti www.ilmailuliitto.fi -sivustolta kunkin lajin alasivuilta. 4. 6. Mestarimerkki on henkilökohtainen, pisteitä ei kerry joukkuesaavutuksista. Ennätyksistä pisteet hyväksytään Suomen ennätysten osalta lennokkitoimikunnan, tai maailmanennätysten osalta FAI:n, virallistamisen jälkeen. Nämä säännöt on hyväksytty LeT:n kokouksessa 27.2.2007, ja niillä korvataan 12.9.1991 hyväksytyt säännöt. Lennokkimestarimerkki on alan arvokkain tunnustus. Kaipaatko vanhoja ILMAILU-lehtiä? i Kiloukpen ja ja issä evan kaiänet tunutta tain etta kerssa, näin tätä ILMAILU-lehti on aloittanut artikkelipalvelun. ILMAILU-lehden vuosikerran 2006 kannet ja sisällysluettelot löytyvät liiton nettisivuilta www.ilmailu.fi sähköisessä muodossa. Puhelintilaukset ja tiedustelut Leila Ulmaselle numeroon (09) 3509 340. Lajiryhmien toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen sijoitettiin 1800 euroa. Tutustu huimaan tiedon tarjontaan!. 5. 10 9. Postiennakkomaksu on verrattain kallis, joten lehdet kannattaa maksaa etukäteen SIL:n tilille. Pisteisiin oikeuttavat tulokset on tarvittaessa todis- tettava luotettavilla dokumenteilla. Kts. Lisäystä tuli mm. joukkueenjohtajien tukeen. Palkintojenjakotilaisuus pidetään Kuopiossa 3.11.2007. inen uloja rssin ihan nyt eista olen Lennokkimestarimerkki Lennokkimestarimerkin hakeminen ja pisteytys uudistui. Hakemuksia tuli viisi, joista kaikki saivat jotain. 17 6
Lentopaikkojen organisaatiot ylläpitävät kesäisin paahdealueita, estämällä kasviston liikakasvua niittämällä. Liitto tutkii miten monimuotoisuutta voi kevyillä toimenpiteillä vaalia. Sinne voisi laittaa myös kenttien ja kerhojen käytännönläheisiä ympäristöjuttuja. Muutamaa suorituskertaa tai tuntia kohden ajetaan kohtuuttoman paljon autoilla. Liitossa tutkitaan vuoden aikana laskentakaavojen käyttämistä lentomeluarvojen selventämiseksi. Ollaan yhtä perhettä ja ympäristöystävällistä alkavaa ilmailukautta kaikille!. Kokemusta lentopaikoista Ingreening hankki Räyskälän ilmailukeskuksen ympäristöluvan kanssa. Ympäristökoulutusta järjestetään jatkossakin tarpeen mukaan ja mieluummin urheiluilmailuvetoisesti. Esimerkiksi lennokkitoimikunnan kokouksessa on tullut esille tavoite, ettei Suomesta ajeta alas enää yhtään lennokkikenttää ympäristösyihin vedoten, ainakaan ilman taistelua. Toiveita otetaan vastaan. 40 ympäristö maaliskuu 2007 Teksti ja kuva JARI LEHTI Luonnonsuojelu säästää kenttiä Suomen Ilmailuliiton ympäristötyö noudattelee aiempaa linjaansa. Paahdealueet tulee säilyttää paahdealueina, eikä esimerkiksi rakentaa asuntoalueiksi. Näytteiden analysointiin on parempi hommata auktorisoitu taho. Liiton ympäristönettisivuille tulee kevään aikana lajeja, lentopaikkoja ja kerhoja palvelevia osioita, tietoa lainsäädännöstä, ympäristöluvista, ympäristöilmoituksista jne, sekä erilaisia lomakkeita. Kentän ollessa pohjavesialueella, ympäristölupa velvoittaa melko varmasti pohjaveden suojeluohjelmaa ja siihen liittyvää seurantaa. Suomen tavoitteena on lopettaa monimuotoisuuden köyhtyminen kokonaan. Pienet harvinaiset siivekkäät saattavat lennellä sinunkin harrastekenttäsi nurmialueilla avustavasti pienen ilmailijan puolesta. Tekijöiden tulisi löytyä kerhoista ja/tai lentopaikan pitäjistä, jotka ovat parhaiten perillä tapahtumien kulusta. Liitto kerää tietoa lentokenttien ja kerhojen ympäristöasioiden edistymisistä sekä sudenkuopista. Ympäristöluvan tekemiseen kannattaa asennoitua sen vaatimalla vakavuudella, ilman harrastuspaikkoja kun on hankala harrastaa. Pohjavesien suojelu nousi hieman yllättäen viime vuonna tärkeämmäksi aiheeksi kuin meluvalitukset. Se on pääosin neuvoa antava ja koulutusta järjestelevä taho. Liitto tilaa Ympäristökonsulttitoimisto Ingreening Oy:ltä asiantuntijan näkemystä ympäristöraportin ja ohjelman tekemiseen. Liitossa on työn alla ympäristöraportin ja ympäristöohjelman tekeminen, joista odotetaan olevan suoraan apua kentille ja kerhoille. Sieltä on apuvoimaa ostettavissa myös lentopaikoille. Tästä saatetaan saada sellaisia äänialtistustasomalleja lentopaikkojen käyttöön, jotka kelpaavat ympäristölupaviranomaisillekin. Harrasteilmailun suurin saastuttaja löytyy yksityisautoliikenteestä. Ilmailulle hyödyllisimmät aiheet ovat olleet meluun sekä ympäristölupakiemuroihin liittyviä. Jos omat voimat eivät riitä, voi pyytää liittoa ja toimikuntaa apuun. Hyvää siinä on se, että itse lentäminen, ei ole järisyttävän saastuttavaa, parempaan kannattaa silti pyrkiä. Kansainvälinen yhteisö, YK, on sitoutunut hidastamaan merkittävästi biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2010 mennessä. Paahdealueita, eli pienlentokenttiä tulee siis YK:n velvoittamana suojella, kun sieltä on löydetty harvinaisia tai uhanalaisia eläin- tai kasvikunnan edustajia. Tavoitetta varten on tehty "Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän Biodiversiteetti lentopaikkojen avuksi käytön strategia ja toimintaohjelma 2006-2016." Siinä pienlentokentät on mainittu paahdealueina, joilla on useita harvinaisia eläinlajeja, kuten perhosia, sekä kasvistoa
42 barkarby maaliskuu 2007 Barkarby Tekst - portti Tukholmaan To risoty satoja harra tueks poliit Barka panos ympä Kenttä elää kaiken aikaa lopetusuhan alla Barkarby, Suur-Tukholman ilmailijoiden kotikenttä, on tunnettu vilkkaasta lentotoiminnastaan ja erinomaisesta sijainnistaan suurkaupungin kyljessä. Toimintaa lisää edelleen Frivilliga Flygkåren (FFK). Berlinin Tempelhoffin kenttä lakkautetaan vuonna 2008. Nyt kunnallispoliitikot ovat iskeneet silmänsä kentän tonttimaahan. Barkarbyn kohtalo päätetään vuosittain. 1974 saakka F8-lennoston hallinnassa. Kentällä on suuri merkitys maan harrasteilmailijoille se on kotikenttä liki kymmenesosalle maan pienkonekannasta. FFK on vapaaehtoisjärjestö, joka kouluttaa lentäjiä erilaisiin yhteiskuntaa palveleviin tehtäviin, kuten esimerkiksi palolentojen tai öljypäästöjen valvontaan. FFK:n konttori on Nyköpingissä Skavstan lentokentällä. Lentokerhoa yli 20 vuotta johtanut Bosse Danielsson toteaa, että kentän tulevaisuus ei ole varma, mutta kerho luottaa silti siihen työhön, jota vuosien aikaan on tehty. Siis aivan kuten Malmillakin jokin aika sitten. Barkarbyn lentokerho (Barkarby Flygklubb) kehittää aktiivisesti toimintaa, vaikka kentän maa-alue on herättänyt kunnallispolitiikkojen kiinnostuksen. Muita kentän käyttäjiä ovat Tukholman radiolennokkikerho ja varjoliitokerho Fenix, jonka puuhamies Björn Hårdstedt sanoo kerhon olevan Euroopan paras talvihinauspaikka. Vastikään Saksasta tuli ikävä kentänlopetusuutinen. Myös Ruotsin EAA:n kanslia on Barkarbyssä. Kerho on muun muassa saanut kunnan ympäristödiplomin ja ympäristövastaava Staffan Ekströmin mukaan naapuruston mielipiteet ja läheisen luonnonsuojelualueen asettamat vaatimukset otetaan lentotoiminnassa hyvin huomioon. M uudet kun h sille kunn aalid silloin asutu rostal helpo K 2006 Ruot Järfäl silti v porva kentä niin, eivät ilmaa M tessa Malm kultt nä tu kemi löytäm. Lentokerholla on myös koulutuslupa ja kerho kouluttaa oppilaita kentällä toimivan yksityisen lentokoulun kanssa. Pierre Wolf, kerhon aktiivijäsen ja kentän päällikkö 1998-2004, sanoo Barkarbyn lentokerhon kuitenkin eroavan monesta muusta kerhosta siinä, että suurin osa kerhon jäsenistä omistaa lentokoneen ja kerhon pääasiallinen tarkoitus on ylläpitää kenttää ja tarjota paikoitus- ja polttoainepalveluja. Harrasteilmailu alkoi kentällä 1970-luvulla yölentotoiminnalla, ja Barkarbyn lentokerho perustettiin 1977. Tullingen lentokentän sulkeminen 2004 lisäsi Barkarbyn konekantaa parillakymmenellä ja lisää koneita siirtyi kentälle Bromman lentoaseman roimien käyttömaksukorotusten jälkeen. Nykyisin tämän Ruotsin vanhimman harrasteilmailukäytössä edelleen olevan kentän omistaa Järfällan kunta. Monipuolista toimintaa Kenttää ylläpitävässä lentokerhossa on noin 850 jäsentä ja kentällä pysyvästi yli 150 konetta. Siinä missä Malmi on siviili-ilmailukenttä, oli Barkarby puolestaan vuoteen Flight-line: Klemm 35, Boeing Stearman ja taustalla DC-3. Barkarbyn kenttää voi verrata Helsinki-Malmiin, jolla on oma ainutlaatuinen asemansa suomalaisessa ilmailussa
Barkarbyn lentokerho ei silti voinut huokaista helpotuksesta, sillä porvarijohtoinen kunnanjohto halajaa kentän alueelle puutarhakaupunkia. Siinä missä Malmin tueksi toimitaan aktiivisesti julkisuudessa poliittisten päättäjien suuntaan, toimii Barkarbyn lentokerho enemmän kulisseissa panostaen toimintansa markkinointiin ja ympäristötyöhön. barkarby maaliskuu 2007 43 Kunnallispolitiikan tuulet Myönteinen yleinen mielipide ja uudet harrastajat ovat arvokkaita silloin kun harrasteilmailu ajautuu törmäyskurssille kunnallispolitiikan kanssa. Bossuus ihen erho ärisaffan iteet amat hy- lentopaikka kunnallisella maalla, jonka vuokrasopimus kerhon ja kunnan välillä uusitaan vuosittain. Lupausta korvaavasta paikasta ei ole, eikä kunta edes sellaista voisi antaa. Koneen kunnostamiseen meni yli 25 vuotta ja se on tuttu näky kentällä. harrasteilmailulehteen, joka jaettiin kunnan asukkaille ja lisäksi naapurikuntiin. Virallista tietoa suunnitelmista kentän suhteen ei ole tullut, mutta huhu kertoo, että kentän suhteen tuskin tehdään päätöksiä tämän mandaattikauden aikana eli seuraavaan neljään vuoteen. Nopeasti kasvavassa Järfällassa ei yksinkertaisesti ole tilaa uudelle lentokentälle. Järfällan kunnassa oli syksyyn 2006 saakka sosiaalidemokraattinen kunnanjohto ja jo silloin kentän alueelle alettiin suunnitella asutusta, tarkemmin sanoen korkeita kerrostaloja Tukholman seudun asuntopulaa helpottamaan. Malmin lentoaseman ystävien kotisivuilla kerrotaan kentän säilyttämisen saaneen tukea Suomen luonnonsuojeluliitolta. Tässä tilanteessa Barkarbyn lentokerho panosti entistä enemmän toiminnan markkinointiin ja budjetoi vuonna 2006 noin 10 000 euroa Curt Sandbergin Klemm 35. Vieressä seuraa koneen kunnostamiseen osallistunut Barkarbyn ympäristövastaava Staffan Ekström.. Kunta on tehnyt mielipidemittauksen kentän paikalle rakentamisesta, mutta kyselyn tuloksia ei jostain syystä julkistettu kokonaisuudessaan. Liekö niin, että sosiaalidemokraattien kerrostalot eivät sopineet porvaripuolueiden arvomaailmaan. Päinvastoin, kenttää yritetään kehittää lentokeskuksena. Ympäristökonttori on esimerkiksi pyytänyt kerhoa olemaan entistä kriittisempi kentälle tulevien koneiden melutasojen suhteen. Kenttä liikuntapaikkana Sekä Malmi että Barkarby ovat maansa pääkaupunkiseudun ainoita pienkonekenttiä, joita tarvitaan myös palvelemaan lisääntyvät kansainvälisen pienkoneliikenteen tarpeita. Positiivista kerhon osalta on se, että kuntalaisten mielipide kenttää kohtaan on enimmäkseen myönteinen. Malmin sulkemisen ehtona on ollut korvaavan paikan löytäminen. Teksti RIIKKA VILKUNA kuvat PIERRE WOLF Toinen kerhon panostuskohde on nuorisotyö, jonka avulla lentokerho on saanut satoja nuoria tutustumaan ja paneutumaan harrasteilmailuun. Staffan Ekströmin mukaan kunnan ympäristökonttori tuntuu silti elävän omaa elämäänsä ehdottaen rajoituksia lentotoimintaan. Kuten tunnettua, muuttivat syksyn 2006 vaalit poliittisia voimasuhteita Ruotsissa ja porvaripuolueet ottivat vallan Järfällassakin. Malmin ja Barkarbyn tilannetta verratessa pitää muistaa se merkittävä ero, että Malmi on lentoasema, kentän merkitys kulttuurikohteena ja siviili-ilmailukenttänä tunnustettu valtiotasolla. Barkarbyn lentokerho voisi myös hyötyä yhdistämällä voimansa paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa, jota huolettaa politiikkojen halu alkaa nakertaa luonnonsuojelualueen laitoja rakentamisen eduksi. Puheenjohtaja Bosse Danielsson on juuri laskeutunut ensilennolta kunnostetulla Jodelillaan. Bosse Danielssonin mukaan Barkarby lentokerho tekee kaikkensa sen puolesta, ettei Keski-Euroopasta tulevia vierailijoita tulevaisuudessa tarvitse ohjata Västeråsiin, Uppsalaan tai Eskilstunaan. Barkarby taas on tavallinen än ttä ivan holerho stedt aras A:n lisää K on täjiä viin, öljyi on
Barkarbyn konekirjo on vaikuttava. Lentäminen ja luonnonsuojelu edustavat tässä molemmat arvoja, jotka vaativat tilaa. barkarbyflygklubb.se/. Kerhoretkille on helppo lähteä, koska lähes jokaisella on oma lentolaitteensa. Ruotsin urheilun kattojärjestö Riksidrottsförbundet ja Tukholman läänin urheilujärjestö ovat luvanneet tukensa Barkarbylle, sillä urheilun näkökulmasta kenttä on ainutlaatuinen liikuntapaikka. Kannattaa myös muistaa EAA:n järjestämä Fly-in tapahtuma Taustalla muutama Barkarbyn kentän 80 hangaarista. Pierre Wolf huomauttaa, että kentällä vallitsee positiivinen henki ja kerholaiset suosivat varsinkin yhteisiä lentoretkiä, joita tehdään yhtä lailla Suomeen Jämille kuin vaikkapa Englantiin Popular Flying Associationin tapahtumiin. Ei-lentävät perheenjäsenet tietysti mukaan, sillä metrolle kävelee vartin ja parinkymmenen minuutin junamatkan jälkeen on vierailija keskusasemalla Tukholman nähtävyyksin äärellä. Barkarbyn ainutlaatuisuuden huomaa, vaikka ei olisikaan ilmailija, sillä lentokonekirjo hakee vastaavaa Euroopassa. Barkarbyn lentokerhon toiminnasta löytyy lisätietoa sivuilta http://www. Kuppilassa kuulee lisäksi uusimmat tarinat rakennusprojekteista. 44 barkarby maaliskuu 2007 llm pal Erään lentopäivän valmisteluja. että o toisen N le. Ti kahn minu E omais OH kesäkuun 1.-3. Kahvilan terassilla istuskellessa ohitse rullaa experimental-koneita, kunnostettu veteraani Klemm 35, ultrakevyitä ja "tavallisia" pienkoneita. Etualalla yksi kanta-asiakas. O ilmai nyt n PPL:k K duin aikais samaa tarka lu-leh on ilm mitta poltt "puht Jo lähet (halli jonki saanu laitok nykyä V sain Oli t vasti kesäm M ilmai tömä välity hyvää Ä nokk kin. Tilaa vaativien liikuntamuotojen harrastepaikat, lajista riippumatta, alkavat olla kortilla Suur-Tukholman alueella. 2007, johon suomalaisia vierailijoita toivotaan saapuvaksi sankoin joukoin. Fly-in on eräs niistä positiivisista tapahtumista, joiden ilmailumyönteisen asenteen toivotaan tarttuvan myös päättäjiin, jotta Barkarbyn tulevaisuus lentokeskuksena tulee turvatuksi. Ilm saa k pidät tää m yhtey kirjoi Lä ILMA Helsi
ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2007 45 llmailuhallinto palvelee hyvin Olen ilmeisesti persoonaton ja hiljainen ilmailija, aikoinaan A2-lupakirjan lentänyt niilo. Samassa talossa pääkonttoriaan pitää Air Finland. Eihän se ole hullu joka pyytää, vaan joka maksaa! Molskista sanoi Eemeli OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE sista isen äätntoIlmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Minä kiitän mitä nöyrimmin siitä, että olen saanut teiltä luvan lentää kerta toisensa jälkeen. Älkää nyt viranomaiset ottako siellä nokkiinne vaikka jotkut teitä moittivatkin. Eleettömästi paperit ovat liikuskelleet postin välityksellä. Nimeäni en halua Ilmailu-lehden sivuille. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki.. Tuskinpa. Jatkakaa monipuolisella linjalla! En lennä itse, mutta Ilmailu-lehden kun ottaa käsiinsä, se on melkein kuin ohjainsauvaan kiinni tarttuisi. Lentoniilo vm. Olkoonkin, ettei valtio maksaa palkkaani. Risto Tuokko Helsinki ksi Finavian hallinto aina pääjohtajaa myöten istuu toimistotornissa Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa. Oli taas kelpuutettu ilmailemaan mukavasti Malmilta Rissalan kentälle lähelle kesämökkiäni. Sittemmin lupakirja muuttui PPL:ksi, mutta eiköhän se sama asia ole. Ilmailuhallinnon viranomaiset istuvat "vanhassa" Ilmailulaitoksen päärakennuksessa hieman kauempana varsinaisista EFHK:n kiitoteistä. Siellä oli juttua ilmailulääketieteestä, uudesta suomalaisesta lentoinsinöörityöstä (Sehinu) ja ties mitä. 4000 euron kuukausipalkka on ihan hyvä ylioppilaalle, mutta minäpä en ole sitäkään. Kun vuosikilometrejä tuli lisää, jouduin lääkärintarkastuksiin useammin kuin aikaisemmin. Olen käyttänyt liki aina samaa ilmailulääkäriä, joka on muutenkin tarkastanut terveydentilani. Olipa sinne kirjoitettu juttua Jaakko Kuusistosta, joka on lennellyt varmasti enemmän kuin keskivertoautoilija on peruuttanut. Kokeneiden lentäjien haastattelut ja esittelyt ovat hyvää sisältöä. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. En tiedä sitten, onko Ilmailuhallinnossa tapana määrätä itselleen oma palkkansa, jota hieman epäilen. Ties vaikka joku viranomaisten kanssa kahnauhksissa oleva lentäjäveli suuttuu minulle että menin kehumaan. Viime Ilmailu-lehdessä kerrottu valkotakkiverenpaine on ilmeisesti hieman vaikuttanut minun mittaustuloksiini, mutta vaikka tupakkaa polttelenkin, on ilmailulääkäri antanut "puhtaat" paperit. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. 1955 Kiitoksia, Ilmailun tekijäporukka Panin merkille, että viime Ilmailu-lehti oli muuttunut edukseen. Eivätköhän ne Ilmailuhallinnon herrat ole osanneet pyytää liksansa oikeaan aikaan, koska saavat tililleen joka kuussa palkkansa. Että kiitosta vaan sinne ilmailuviranomaisille. Viimeksi taisi hurahtaa neljä päivää ja sain nahkasalkkuuni uuden medikaalin. Olen siis ilmeisesti saanut hyvää palvelua. Kuva Marika Nöjd/Finavia. Ei se ole hullu joka pyytää, vaan joka maksaa! Ilmailu-lehden numerossa 2/2007 Isoveli kertoi Ilmailuhallinnon virkamiesten palkoista. Minä en keksi mitään valittamista ilmailuviranomaisten touhuista. Sen sijaan saan palkkaa ikälisien kanssa piirun verran enemmänkin. Eivätköhän herrat ole palkkansa ansainneet, koska talo sellaista liksaa maksaa. Jollakin konstilla ilmailulääkäri on lähettänyt paperini Ilmailulaitokseen (hallinto kai se nykyään on) ja sittenpä jonkin päivän odottelun jälkeen olen saanut postiennakolla lähetyksen Ilmailulaitokselta (vaikka hallinto kai se edelleen nykyään on). Ei muuta kuin jatkakaa samaan malliin Malmilla
Jos ongelmia ilmatilan saamisessa on, pyrimme auttamaan kaikkien ilmailulajien edustajia niin paljon kuin mahdollista, Ilmailuhallinnon Pärssinen kertoi. Purjekoneiden yhteentörmäys Pakkasparlamentaarikoille kerrottiin tiivistetysti viimekesäisen hiuksia nostattavan tilanteen tutkinnan tuloksista. Tämä kävi ilmi Europe Air Sportsin (EAS) puheenjohtajakokouksessa Brysselissä. Sen eteen myös Ilmailuhallinto tekee työtä. Termiikkiä ennustetaan nykyisin muun muassa radioluotauksilla eli todellisella korkealla teknologialla. It jelent Brutt organ eivät s kupee meka puvaa tuntu mutt jeiden balett tunni B ulkom heenj uude purj MMsuosio Halonen on purjelentäjä, entinen sotilaspilotti ja nykyinen Blue1:n lentokapteeni. Toisen lentoetsinnän jälkeen paikallistin osan tarkemmin ja sitten se olikin noudettavissa autolla, Mäkeläinen kertoi tutkijan arkisesta kenttätyöstä. Silti joukkue ja koko purjelento kilpalajina kärsii edelleen samasta ongelmasta kuin aiemminkin: rahapulasta. killa Len Pakkasparlamentti jos mikä, on "must" purjelentäjälle. Törmäys oli kuitenkin raju ja vakava tapahtuma. Suomen luonto on uskomaton. Jokaisen purjelentäjän tulisi lukea Orimattilan yhteentörmäyksen aineisto. Jannen kisoissa kaksi purjelentokonetta osui yhteen, mutta kuin ihmeen kaupalla ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Se paljasti puutteita muun muassa kuomun pakkoirrotusjärjestelmien käytössä, tutkintaa johtava Alessandro Bruttini, 47, Italian Rietistä oli saapunut Vantaalle ystävättärensä Paola Sustan, 41, kanssa. Ilmailuhallinnon Antti-Pekka Pärssisen mukaan miehittämättömät ilma-alukset ovat tulleet jäädäkseen Suomen ilmatilaan. Tämän ongelman kanssa painivat purjelentäjät saivat rautaisannoksen ilmatilan nykyjakoperusteista. Suomen Ilmailuliitto lobbaa harrasteilmailun puolesta verisessä taistossa ilmatilasta aina kansainvälisissä korkean tason päätöselimissä asti. Valitettavasti myös uhkakuvat jouduttiin maalaamaan taivaalle. Nuorisoilmailijat ry järjesti tämänvuotisen parlamenttinsa Sokos Hotel Vantaan auditoriossa helmikuussa. Kävin ensin hakemassa siiven osaa autolla, mutta en löytänyt kappaletta maastosta. Missä muualla pystyy saamaan tiukan ja hyödyllisen tietopaketin lajin kuulumisista. Asiat otetaan siellä vakavasti ja SIL panostaakin työskentelyyn näissä korkeimmissa harrasteilmailun kattojärjestöissä luottamusmiestensä voimin, Halonen kertoi. Meteorologit Heikki Pohjola ja diplomilla palkittu Kristian Roine (kuvassa) luennoivat purjelentäjälle tärkeästä energianlähteestä eli termiikistä. Kai- PARLAMENTISSA PALKITTUJA Satakunnan malja - Timo Saarnimo Jannen malja - Jouko Ruotsalainen Uno Dahlin kiertopalkinto - Helsingin Ilmailukerho ry Harriet Louhijan kiertopalkinto - Tuula Helve Purjelennon Suomen Cup - Hämeenlinnan Ilmailukerho ry Kotikenttäkisa - Jyri Laukkanen 750 km:n diplomi - Antti Koskiniemi 750 km:n diplomi - Kristian Roine Su kapte taitoi kroon varoja muas Yhde Lehto H vihdo ja yk hankk ja toi kullo Tu don Oma kuite malai syrjis tai pi tukse ment itseop henki mene on lo mital muist. Joustavuus on kaiken a ja o. Mäkeläinen itse oli lähellä yhteentörmäyspaikkaa ja jopa paikallisti toisesta koneesta irronneen siivenkappaleen. Uskon, että täällä järjestetään purjelennon MM-tason kisoja vielä monta kertaa, Bruttini sanoi. Reijo Mäkeläinen kertoi. 46 pakkasparlamentti maaliskuu 2007 Teksti MIKKO SOKERO kuvat KAI MÖNKKÖNEN ja JARI PAKKANEN Pakkasparlamentissa päivitettiin pursipilottien tiedot Suomen purjelennon maajoukkueen kapteeni Antti Lehto uskoo hyviin suorituksiin tulevissa arvokisoissa. Tästä syystä purjelentäjienkin oli saatava tieto ilmatilanjaosta mahdollisimman perusteellisesti. Suomen Ilmailuliitto (SIL) hoitaa aktiivisesti suomalaisilmailijoiden edunvalvontaa paitsi EAS:ssa myös Kansainvälisessä Ilmailuliitossa (FAI). Huoli ilmatilajaosta ei ole vain suomalaisten. Vapaan ilmatilan saatavuus on ollut jo pitkään puheenaiheena aina Brysselissä asti. Minkäänlaista ruumiillista vammaa lentäjät eivät saaneet. Siellä Suomea edusti Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen
Purjelento vuoristossa saattaa aluksi tuntua huimalta ja vaaralliselta puuhalta, mutta kun tekee kaiken kouluttajien ohjeiden mukaan, ilmailu siellä on turvallista, balettitanssijan koulutuksen saanut 3500 tunnin purjelentäjä Bruttini sanoi. Tervetuloa, toivottaa Kuppilatiimakiilari! törsesta osaa letta keen n se inen . Asian voisi ilmaista myös lauseella "ilmailutavaratarjonta lisääntyy". Jos kaikki menee nappiin, purjelentomaajoukkueella on loistavat mahdollisuudet saada arvomitaleja Suomeen jälleen kerran, Lehto muistutti. roger Mahtavan lennokkivalikoiman tarjoava SIL Shop Malmilla ja kaikkeen muuhun mukavaan ilmailutavaraan keskittynyt Aviation Shop Helsingin Meilahdessa ovat saaneet kilpailijan. kuppilatiima maaliskuu 2007 47 killa on varmasti opittavaa tapauksesta. kuppilatiima kuppilatiima@gmail.com Lentämään Italian vuoristoon! Italiassa sijaitsevan huikean Rietin purjelentokeskuksen pääkouluttaja Alessandro Bruttini oli luennoimassa edustamansa organisaation toiminnasta. Samppanjapullon korkin ei-pakollisia turvallisuusvarusteita voi tilata osoitteesta www.mulletoi.com roger Jäikö Kuppilatiimakiilarilta taas jotakin sanomatta tai muistamatta. Huippukoneet ovat kalliita ja toimeen on tultava sillä kalustolla mitä kulloinkin on käytössä, Lehto muistutti. Nordic Pilot Shop aloittaa toimintansa Malmin lentoaseman päärakennuksessa. Samalla kun viimeinen ATR-72 myydään pois, siirtyy Aero "nimireserviin" jo toisen kerran historiansa aikana. Myymälä toimii jo nyt verkossa osoitteessa www.nordicpilotshop.fi. Se on itseopiskeluna vaikkapa kotona tapahtuva henkinen valmentautuminen. Bruttini toivoi suomalaisten saapuvaan Italiaan sankemminkin joukoin. Tulevien arvokisojen menestys on Lehdon mukaan kiinni valmistautumisesta. Nuoremmalle lukijapolvelle kerrottakoon, että Finnairin AY-lentoyhtiölyhenne on "keksitty" Aero Oy:stä. Bruttini oli toinen Pakkasparlamentin ulkomaalaisista vieraista. Sähköpostiosoite kuppilatiima@gmail.com suorastaan odottaa kaskuja, hauskoja tarinoita ja jopa paikkaansa pitäviä huhuja! roger. IGC:n varapuheenjohtaja Vladimir Foltin oli kertomassa uudesta, yleisöystävällisestä Grand Prix purjelennosta. Sen verran vähän ilmailutavaraa myyviä firmoja Suomessa on, että jokainen on tervetullut pienille, mutta sitäkin tunteikkaimmille, markkinoille. Kuva Aleksi Saarinen. roger Suomen Laskuvarjokerho (SLK) Helsinki-Malmin lentoasemalla on näyttänyt, että kyllä yhdistyksessäkin osataan hoitaa asioita. He tilasivat pullon samppanjaa ja asensivat korkkiin lisävarusteen, joka muistutti hieman ilotulitusrakettia. Teoreettisia riskejä otetaan onneksi vain finanssipuolella, ei turvallisuudessa. vat an . Montako mitalia tulossa? Suomen purjelentomaajoukkueen kapteeni Antti Lehto uskoo suomalaisten taitoihin, vaikka rahanpuute vaivaakin kroonisesti kaiken aikaa. SLK investoi moottoriremonttiin peräti 600 000 euroa, joten hyppääjäpiireistä löytyy riskinottokykyä ja liikemiestaitoja. Hölskyttelyn jälkeen oli hauskanpidon aika. Kaluston vanheneminen on uhka ja yksi lääke siihen on uusien koneiden hankkiminen. Oman momenttinsa menestykseen tuo kuitenkin myös tuuri. Ilmailu ja alkoholi eivät kuulu yhteen, mutta toistaiseksi korkin luvattomasta laskuvarjohyppytoiminnasta ei ole jätetty raportteja viranomaisille. Yhden kisan maksu on nelinumeroinen, Lehto kertoi. OriKai- roger Kuppilatiimakiilari kiilasi itsensä Pakkasparlamentissa purjelentäjäseurueeseen, joka harrasti laskuvarjourheilua ravintolassa. Parhaimmillaan suomalaiset ovat kiinni kirkkaimpien mitalien syrjissä, mutta jo hetken herpaantuminen tai pieni virhe pystyy pudottamaan sijoituksen "turhan alas". Korkki singahti kohti Hotelli Vantaan ravintolasalin kattoa, mutta yllätys yllätys, korkkipa avasi lentoratansa lakipisteessä laskuvarjon ja laskeutui tyylikkäästi keskelle tanssiparkettia. Suomalaiset eivät suinkaan ole harvinaisia vieraita Rietin kupeessa sijaitsevan vuoriston purjelentomekassa. Hyppykerhon legendaarinen kaksimoottorinen Twin Otter on nimittäin menossa koneremonttiin. Suomessa on yhdistyksiä, joissa jokainen kulu tulee aina yllätyksenä, mutta SLK:ssa on varauduttu hienosti tulevaisuuteen. Kilpapurjelentäjien yksi tärkeä valmentautumistapa on varsin edullinen. Kyseinen luokka on saanut MM-kisa-arvon, joten sille povataan suurta suosiota. Finnair laittaa kuin laittaakin Virossa toimineen Aero-tytäryhtiönsä nimen naftaliiniin. Jos jäi, muista Kiilaria. Hän on mielissään siitä, että Suomeen on vihdoin tulossa ihka uusia purjekoneita. Näin kävi edellisen kerran noin 50 vuotta sitten, kun Aero Oy muutti nimensä Finnairiksi. Teimme lehden, jolla saimme kasaan varoja, jotta pystymme maksamaan muun muassa kilpailujen osanottomaksuja
PAL.VKO 2007-17 07003 Num Hint Esi U C N