Ilmailulehti 3/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 euroa Termiikin perässä radio-ohjattavalla LIIDOKILLA Kuppila- tiima Special 08003 2008-18 6 41 488 2 8 880 30 288803-0803 CARAVELLEN ILMAILU 3 ilmailu308kannet.indd 3 PAL.VKO TARINA 31.10.2008 07:15:15. Numero 3/2008 71
Istukaa hetkeksi alas ja miettikää, onko esimerkillä mitään tekemistä ilmailun kanssa. Kun se sujuu, on touhu oikein hauskaakin ajankulua. Eli itse lentäminen alkaa hautautua oheispuuhastelun varjoon. Ja kuinka ajattelemattomasti sellaista luodaan ja mitä kaikkea se voi toisaalla aiheuttaa. Sen syvällisemmin tässä yksityiskohtiin puuttumatta, mutta kuka tahansa asiasta mitään ymmärtävä pystyy toteamaan, että tarkastuksessa löydetyt poikkeamat eivät oikeasti ole missään määrin turvallisuus- saatikka lentoturvallisuusriskejä. Sähköpostiosoite kolumnistille: monkkonen@ilmailuliitto.fi Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito 2 ILMAILU ilmailu308s02-03.indd 2 31.10.2008 07:18:41. Esimerkkinä kirjan sivulla 15 kirjoitetaan: "Mitä pitäisi ajatella siitä, että päiväkodeista on tehty tekstitehtaita, eivätkä lastenhoitajat aina ehdi keskittyä siihen, mihin haluaisivat eli lasten hoitamiseen. Onko paperidokumentaatiovaateissa menty liian pitkälle. Palveleeko se enää turvallisuutta, jonka nimissä on äärimmäisen helppo perustella ihan mitä tahansa, ihan kuinka mutkikkaita menettelyjä tahansa. Kummallisinta muuten oli, että palstaa pyydeltiin takaisin. EASAlle asetettiin siis selkeäsanainen tehtävä, jonka ainakin itse tulkitsen näin: yleisilmailun kevyen pään säätelyn on oltava toiminnan mukaista eli sen osalta tultaneen näkemään oikealaista kehitystä, eivätkä pahimmat olemassa olevat kauhukuvat säätelyn raskaudesta kenties toteudukaan. Jos olisin kiinnostunut lastenhoidosta ja näkisin yllä mainitun Kolumnin kirjoittaja, Kai Mönkkönen, on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja. Joku siis luki niitä, jopa "omien" ilmailupiirieni ulkopuolelta. Mönkkönen vaihtelee sujuvasti kirjoitusvuoroaan kolumnisti Isoveljen kanssa. Halutaan kyllä tehdä sitä ihteään, niitä alan hommia, mutta rinnalle, ja jollei peräti ohi, on tullut kaikenmaailman toisarvoista puuhaa, jotka latistavat kiinnostuksen itse asiaan. Lentäminen on hienoa ja kivaa. KU Suo Fin 71. VA Mik mik TOI Chr chr TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww Olen lueskellut suurella mielihyvällä kirjaa nimeltä Hölynpölynimuri. Hattu käteen ja perusasioiden pariin. Se kertoo hölynpölystä, paskapuheesta ja sen sellaisesta sekä etenkin, kuinka helppoa sellaisen luominen on. Lahdessa purjelennon pakkasparlamentissa kuultiin eräässä alustuksessa purjelentokurssille tulleen oppilaan tuumanneen: "Luulin tulleeni harrastamaan purjelentoa". Eikä näitä välttämättä siunaannu joka lehteen, vaan tarpeen mukaan. mönkkönen K Mönkkösen paluu un löin näiden kolumnien kanssa hanskat tiskiin reilu vuosi sitten, ajatus ei ollut lopettaa lopullisesti, vaan "päättää täältä tähän" joksikin aikaa ja vetää vähän henkeä. Jotenkin tosin tuntuu, että tähän hölynpölyteemaan palataan vielä... PA Pai ma Puh ILM ään liito ISS Kun monessakin yhteydessä on puhuttu ja kirjoitettu lentokonemekaanikkopulasta, yhdistysten vetäjäpulasta ynnä muusta, voisiko syy olla kaikissa tapauksessa samankaltainen. Kauhistus ettei vaan olisi niin, että oma toimintaympäristö tai pahimmassa tapauksessa itse toimin tismalleen samanlaisena hölynpölyn tuottajana. Myös ehkä haistella hieman ilmaa, millaisista aiheista ja asioista jaarittelisi. Kirjoittaminen on kivaa puuhaa. tammikuuta 2008 Euroopan yhteisöjen komissio julkaisi yleisilmailua koskevan tiedonannon, jossa yksiselitteisesti todetaan muun muassa, että "Komissio sitoutuu laatimaan sääntöjä, jotka ovat oikeassa suhteessa ilma-aluksen vaativuuteen sekä huollon ja käytön että miehistön lupakirjojen osalta". Kirjoitusten sisältö ei välttämättä vastaa liiton virallista kantaa. Jos taas painii joka kuukausi aikataulun ja takarajojen kanssa, eikä tekstiä tai edes ideaa aiheeksi synny, tilanne on kaikkea muuta kun hauska, todella stressaava. Kohdan otsikko kuuluu "Erilaiset tilanteet edellyttävät oikeasuhteista säätelyä". Kolumnit syntyvät kirjallisuuden tai elokuvien "klassikoita" otsikkoina aiheen ja tarpeen mukaan tyyliin "Mönkkönen ja meri", "Seitsemän toimikuntaa", "Kymmenen pientä lentäjäpoikaa", "Dieselmoottoria lainaamassa" tai "Kadonneen aatteen metsästys"jne jne. listan alan kirjallisista töistä ja lomakkeista, lähtisin äkkiä ja kauas toiseen suuntaan. Hekottelin kuitenkin vain hetken. 11. Tässä muutamia päiväkodeissa tehtävistä asiakirjoista: toimintakertomus, toimintasuunnitelma, esiopetussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma, esitys lapsen tarvitsemasta erityishoidosta ja kasvatuksesta, keskustelupohja aero-kelto-kierrokselle, lausunto 6-vuotistarkastusta varten, henkilökohtainen opetussuunnitelma, päiväkodin kuvaus lapsen kouluvalmiuksista, havainnointilomake esiopetuksen suunnittelun tueksi ja kouluvalmiuden arvioimiseksi, keskustelurunko aloituskeskusteluun uuden perheen kanssa." Luettuani nauroin kippurassa niin, että peitto lensi lattialle. Nyt kuitenkin tulee Mönkkösen paluu kuin elokuvissa konsanaan. Tapahtuuko ilmailussa samaa. Vai miten voi olla merkittävä ilmailuturvallisuusriski jos Ilmailuhallinto myöntää lentokelpoisuuden valvontaorganisaatiolle toimiluvan, mutta kyseisellä organisaatiolla ei ole yhtään ilma-alusta valvottavanaan? ILM Pan ilm Puh KO chr Fak (Ko ma TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo Olisiko hölynpölyn liiallinen luominen huomattu myös muualla. Kuulostaako yhtään ilmailuhommilta? Luin suuren surun ja ihmetyksen vallassa Euroopan Ilmailuviranomaisen (EASA) Suomen Ilmailuhallintoon tekemän auditoinnin (tarkastuksen) tuloksia ja siitä syntynyttä uutisointia
Siinä ytimekkäästi Ilmavoimien historia muutamalla sanalla. Hän on esittämässä Helsingin kaupungille tarjousta Malmin maa-alueiden hankkimisesta ja niiden pitämisessä nykykäytössään pysyvästi. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi S Onnea, Suomen Ilmavoimat, 90 vuotta! kauatioutta, tä taäässä neen: inen a pe- TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Ei hyvä. *** Allekirjoittanut kävi Humppilassa tilaisuudessa, jossa esiteltiin Etelä-Suomen lentokenttä Forssan seudulle hanketta. 040 594 2362, (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Sitä politiikka kun tapaa liian usein olemaan. uomen Ilmavoimien tilanne on varmasti paras mitä se koskaan on rauhan aikana ollut. Mikäli Humppila Airportin lähialueen rajat piirrettäisiin yhtä reippaalla kädellä kuin esimerkiksi Helsinki-Vantaalla, loppuisi tai vaikeutuisi toiminta ainakin Räyskälässä, Forssassa ja Oripäässä. Toisaalta 1980- ja vielä 1990-luvullakin Finnairin Aasian-strategialle olisi naureskeltu. On aika ennen Hornetia ja sen jälkeen. Nyt hymy on hyytynyt paatuneeltakin skeptikolta. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Jos kyse on pelkästä politikoinnista, Malmin lentoaseman hävittäjätahot ovat liikkeellä vain kiusantekomielellä. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2008 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Äkkipäätään idea tuntuu pähkähullulta, mutta mikäli palaset loksahtelevat paikoilleen ja riskisijoittajia saadaan mukaan, voi Humppilaan hyvinkin valmistua kolmekilometrinen 04/22-suuntainen kiitotie (rautatie on kyseisellä paikalla samansuuntainen). utta , että ssään iten llinto uvan, lvot- ten edellisessä kappaleessa mainittu "Musta Pekka kortti"päättäisi keskustelun euroista. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Nähtäväksi jää, ottavatko julkishallinto ja riskisijoittajat Humppilan kansainvälisen lentokenttähankkeen tosissaan. 20 000 eurolla on saatu aikaan selvitys, joka herättää positiivisesta hengestään huolimatta enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Helsingin kaupunki on toistuvasti tuonut esiin Malmin maa-alueiden rahallisen arvon, jo- muulkaisi todentöjä, sekä hdan teista ainan on mään uhuataan Mikko Sokero Tässä numerossa 4 10 12 14 15 19 20 26 28 30 32 36 44 48 52 57 64 68 69 70 Saapuvat-uutispalsta Paavon purjelentonurkka Verhoilukurssi Rovaniemellä Finnair puristi väestään tulosta Patrian simulaattori testipenkissä Kirja-arvostelu Poikasena ilmavoimissa Termiikin perässä radio-ohjattavalla heittoliidokilla Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivu Nainen ilma-alusrekisteristä: Marja-Liisa Marviala Uudet ilmailumääräykset esittelyssä Kuumailmapalloilua Intiassa Laskuvarjoleirillä Etelä-Afrikassa Caravellen pitkä taival taivaalla Yleisilmailun onnettomuudet 2007 Laskuvarjokerhojen pomopalaveri Ilmailu kuulee vitosena -yleisönosasto Ilmailu 70 vuotta sitten Kannen kuva: Kuppilatiima Special Mikko Maliniemi ILMAILU 3 ilmailu308s02-03.indd 3 31.10.2008 07:18:45. Toistaiseksi humppilalaisten yhteydenpito esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriin on kilpistynyt jo sihteeriverhoon, joten rumpua on paukutettava lujaa ja päättäväisesti, jos mielii lentoliikenneapajille aikuisten oikeasti seuraavien vuosikymmenien aikana. Avoimuus, päättäväisyys, korkea työmoraali ja suomalaisuus siinä asiat, joilla Ilmavoimat, 90 vuotta, on tehnyt itsestään yhden maailman tehokkaimmista aselajeista maamme väkilukuun ja konemäärään verraten. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Kun Suomen Ilmavoimat täyttää kymmenen vuoden kuluttua sata vuotta, on meneillään jo täysi tohina uuden torjuntahävittäjäkaupan kanssa. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Julkisessa keskustelussa on menossa suvantovaihe, mutta melkoisen jättikauhan soppaan on pistänyt suomalainen liikemies. Malmin lentoasemalle kuuluu hyvää. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 71. Malmin lentoaseman korvaajaksi Humppilan kansainvälisestä lentokentästä ei ole, eikä se sellaiseksi konsultin sanojen mukaan edes aio. Nämä kaikki asiat käyvät ilmi everstiluutnantti (evp.) Jyrki Laukkasen kirjasta Suomen Ilmavoimat 90 vuotta. Hornetit ovat käytössä korkeintaan vuoteen 2030 asti, joka näin äkkipäätään kuulostaa todella kaukaiselta ja pitkältä ajalta. Laukkanen käy läpi koko ilma-aselajin historian ja sivuaa myös muiden maiden ilmavoimia. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. iluviaudiia
Ympäristöluvassa velvoitetaan järjestämään lentoaseman toiminta siten, että toiminnasta aiheutuvaa melua ehkäistään läheisillä asuinalueilla ja Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueella mahdollisimman tehokkaasti. Lentoasemalta kulkeutuvista valumavesistä aiheutuvaa pilaantumisriskiä Longinojassa on pienennettävä. Liikennelentäjä -lehdelle uusi päätoimittaja T ka F Malmin lentoaseman käyttöajat muuttuvat uuden ympäristöluvan mukaan. Nyström on tällä hetkellä Embraerin kapteenina Finnairilla. Hän on ollut niin ikään Liikennelentäjän toimittajana. Ilmailun Maailmassa nähdään harrasteilmailun eri lajien lisäksi liikesuihkuja ja monia "isojen poikien leluja" Ilmavoimia unohtamatta. Tom Nyström on Liikennelentäjä-lehden uusi päätoimittaja. Lentoasemaa saa käyttää 1. Nyt tunnustusmitali pääsee aitiopaikalle Ilmailumuseon lasivitriiniin suuren kansan nähtäville. Päätöksessä on otettu huomioon lentoaseman toiminnan kasvu tulevaisuudessa. Myös erilaiset ilmasta maahan tapahtuvat tähystys- ja etsintätavat opetettiin kurssilaisille. Arvostettu Bleriotmitali luovutettiin Ilmailumuseolle N S SLPS:n valmius- ja koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen valmistelee SAR-esitystään Tikkakosken Aquila-talon auditoriossa. uomalaisen lentäjäpioneerin, Juhani Heinosen, saama arvostettu Louis Bleriot mitali on luovutettu Vantaalle Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin. Suomen Ilmailuliitto on mukana Ilmailun Maailman tuotantoryhmässä. 1957 suoritus oli ennennäkemätön ja ainutlaatuinen. Jokaisen ehiön kappalehinta on 1,30 euroa. innish Pilot Associationin (FPA) julkaisema Liikennelentäjä-lehti on saanut uuden päätoimittajan. Ilmailulaitos Finavian tulee laatia lentoaseman toiminnan ohjaamista koskeva melunhallintasuunnitelma. Pääosin Liikennelentäjä-lehdessä mennään samalla, hyväksi havaitulla linjalla. Kurssilla opetettiin Garmin-GPS-laitteen ja Virve-viranomaisverkon puhelimen käyttöä. Jo edesmennyt Heinonen sai tunnustuksen lennosta itse suunnittelemallaan, yksipaikkaisella HK-1 Keltiäisellä Espanjan Madridista Suomen Turkuun. Kuva Kim Pekola. Posti myy ilmailuaiheisia tuotteita P osti tuo myyntiin aivan uudella nimellä kutsuttavia tuotteita: ehiöitä. joulukuuta 2015 mennessä. H niteltu tustoim suunni on halk E Tomi vaihtuu Tomiksi. Ne julkistettiin kansainvälisessä filateliaan erikoistuneessa Kesfila-näyttelyssä. Panora on teht lautan Arkkite SAR-väkeä kurssitettiin Tikkakoskella Ilmailun Maailma tv-sarjaa kuvataan Neloselle H yh S uomen Lentopelastusseura kurssitti jälleen viitisenkymmentä uutta miestä vahvuuteensa SAR-peruskurssilla Tikkakoskella helmikuussa. tolla o kymme tu par Mistää kyse. Kustantajalla, FPA:lla, on noin tuhat jäsentä. Melualue ei saa laajentua nykyisestä. Lehti tulee jäsenilleen, eikä ole tilattavissa yleisesti. Kuvaukset ovat jo alkaneet täydellä tohinalla, Nurmi kertoo. Omat sormenjälkeni aion sinne jättää siihen ehkä pienellä tuorestamisella, Nyström sanoo. spo Tow tataso. Ilmailuaiheiset ehiöt ovat muodoltaan korttimaisia. Ohjelmasarjaa tekevän Palos Verdes Oy:n tuottajan, Mauri Nurmen, mukaan Ilmailun Maailma on jo nyt herättänyt positiivista palautetta pelkästään puskaradion kautta. Ehiöitä on kolmena eri ilmailuaiheisena tuotteena: korttina ja kahtena erilaisena postikirjeenä. Nyström ei ole aivan kokematon lehdentekijä, sillä Air Botnian vuosinaan hän perusti ja toimitti silloisen työnantajansa henkilöstölehden. Laskukierroslentäminen on lisäksi kielletty yleisinä juhlapäivinä. Ilmailun Maailma tulee ulos syksyllä viitenä jaksona. den ete tunnus 4 ILMAILU. Vaikka emme ole viestineet ohjelmasta lainkaan julkisuudessa, on pelkästään juontajakandidaatteja ilmoittautunut yli 50. Lupa on voimassa toistaiseksi ja luvan tarkistamisesta on tehtävä hakemus 31. Heikki Nuutisen suunnittelemien ilmailuehiökortin sekä lentoonlähtö- ja laskeutumiskirjeen postimaksut on valmiiksi maksettu. Entinen päätoimittaja Tomi Tervo jättää paikkansa Tom Nyströmille, 37. Koulutetut sijoittuvat eri puolille Suomea eri tukikohtiin aluksi pääasiassa "tähtäreiksi" eli tehtävänjohtajiksi. On mahdollista, että Ilmailun Maailmasta tulee jatkuva, vuosittainen ohjelmasarja Neloselle. Tv-sarjaa käytetään myös pohjana ensi vuonna 90 vuotta täyttävän Suomen Ilmailuliiton juhla-dvd:ssä. H el vu parhai kansai Service mukse Euroop maksi. Myös muut Heinosen ennätysmitalit eri ilmailulajeista pääsevät Ilmailumuseon huomaan. elosella tullaan näkemään syystuotantokaudella Ilmailun Maailma niminen tv-makasiiniohjelma. Hels tailuiss vuodes ovat ol viihtyis naaliti Fina tysen m va ASQ misen Tut selviä. Lehti toimii aivan hyvin. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO Q Malmin lentoasema sai ympäristöluvan H elsinki-Malmin lentoasema sai helmikuussa ympäristöluvan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta. Lisäksi Nelosella on oikeus esittää jaksot uusintoina useampaankin kertaan. toukokuuta 2008 lähtien yöaikaan kello 22.007.00 vain välttämättömiin valvonta-, hälytys- ja pelastuslentoihin ja vastaaviin lentoihin sekä hätä- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Laskukierroslentäminen on sallittu maanantaista perjantaihin kello 9.0021.00, lauantaisin kello 9.0018.30 ja sunnuntaisin klo 11.0021.00. Luovutuksen taustavaikuttajana on toiminut professori Raimo Häkkinen, joka oli myös mukana luovutustilaisuudessa helmikuussa Vantaalla. Sopivimmat koekuvataan tänä keväänä
Selvitys julkistettiin sadan alan ammattilaisen seminaarissa Espoon Dipolissa helmikuussa. Kyseisen tsekkivalmisteisen, metallisen matkakoneen hinnaksi tulee noin 85 000 euroa. Osastolla oli nähtävillä Tradeaidin tiedote, jossa kerrottiin, että yhtiö alkaa tuoda Suomeen Skylark Dova merkkistä ultraa. Se ei ole siis lentävä lautanen tai elektroninen tiedustelulaite. Tärkeimpiä menestystekijöitä ovat olleet muun muassa lentoaseman yleinen viihtyisyys, henkilökunnan kohteliaisuus, terminaalitilojen siisteys ja turvallisuuden tunne. Kyseiset koneet tilasi arabi, eikä toistaiseksi ole tietoa, mihin ostaja koneitaan aikoo käyttää. ikentanhti isesti. Panorama Towerin katolle Kehä I:n varteen on tehty kopteritaso. Mistään heiveröisestä viritelmästä ei ole siis kyse. Skylark Dovaa saa pyörävarustuksen lisäksi myös suksilla. BJETS tilasi 20 Citation-liikesuihkua K n otaninen to on hmäsOy:n ailun ta pamasta ontapivimMaalajien ien let ovat oo. Ponnistelemme matkustajatyytyväisyyden eteen vuoden jokaisena päivänä, Pystynen tunnustaa. Cessna Citation CJ2+ on suunniteltu vaativankin liikematkustajan makuun. Meilaa toimitukseemme: ilmailu@ilmailu.fi Ilmailuteollisuuden kerma koolla Dipolissa S E anahirviön Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys (PIA) taakse kätkeytyy rekisteröity yhdistys, joka julkaisi vastikään (jälleen sanahirviö) Selvitys ilmailuteollisuuden ja lentotekniikan (ILO) perusteista kirjasen. Koneita on tiettävästi tilattu Suomeen jo ainakin kaksi. Laivasto on tarpeeksi suuri palvelemaan suurtakin asiakasta, BJETS:n perustaja ja toimitusjohtaja Bala Ramamoorthy sanoo. Raportin julkaisutilaisuudessa kävi ilmi muun muassa, että viime vuoden suurin lentokonekauppa oli kooltaan 200 kappaletta. viitesittää n. Kaikkiaan maailman ilmailuteollisuudessa työskentelee 2,8 miljoonaa ihmistä, joka saa aikaan 483 miljardin euron tuloksen. Onnettomuudet ovat vähentyneet ja lentäminen on entistä turvallisempaa. Kaupan arvo on 150 miljoonaa dollaria. PIA:n ilmailuryhmä aloitti selvitystyön 2006. KILA panostaa toimintaansa rajusti, sillä paikka Vene-messuilla maksaa noin 20 000 euroa. Konetta saa ultrakevyenä tai experimental-versiona. Tähän lukuun eivät kuulu kiinalaiset, intialaiset, IVY-maat eivätkä venäläiset. Lentoliikenne kasvaa viiden prosentin vuosivauhtia ja samalla tavalla mennään toistaiseksi. Lisäksi on rakennettu parin henkilöauton painoisia betonitukia. Kuva Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy. Skylark Dova koneen maahantuonti alkaa evytilmailu KILAn osasto keräsi helmikuussa Vene 2008 messuilla runsaasti kävijöitä. Koneessa on satahevosvoimainen Rotax 912 ULS moottori. Dovan matkalentonopeus on jopa 220 kilometriä tunnissa. Leppävaaralaisen "pilvenpiirtäjän" katolla olevan tason rakentamiseen on käytetty kymmenen tonnia rautaa. BJETS tulee olemaan ensimmäinen aasialainen liikesuihkuoperaattori, joka pystyy tarjoamaan kapasiteettiaan suuressa määrin liikesuihkukoneita käyttäville asiakkailleen. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen perusteella Helsinki-Vantaa sijoittui Euroopan kolmanneksi parhaaksi lentoasemaksi. Messuväen nähtäväksi oli tuotu Ikarusja Savage-merkkiset ultrakevyet koneet. Ilmailu on merkittävä ja tärkeä teollisuudenala, Harjumäki sanoi. Helsinki-Vantaa on kansainvälisissä vertailuissa kuulunut lentoasemien kärkeen jo vuodesta 1997. Helikopterin leijuntatasoa ei ole suunniteltu kiireisille talon asiakkaille, vaan pelastustoimen tarpeita varten. Singaporesta toimiva BJETS-yhtiö on tilannut Cessna Air Craft Companylta 20 Citation CJ2+ -suihkukonetta. Kuva Mikko Sokero. iikesuihkarimarkkinoilla ei olla köyhiä eikä kipeitä. Kuva Cessna Air Craft Company. L Viime ILMAILUSSA kerrottiin F1-veneilyn maailmanmestarin, Sami Seliön, aloittavan lentoharrastuksen. Cessna on toimittanut asiakkailleen yli tuhat Citation CJ konetta vuodesta 1992. ILMAILU 5. KERO Q Toimistokolossin katolle kopteritaso Espoossa isema pääspooseen vastikään nousseeseen Panorama Toweriin on rakennettu helikopterin leijuntataso. BJETS:n Citationit ovat maksimissaan kahdeksanpaikkaisia. PIA:n selvityksen selväsanaisesti esitellyt Patrian Jaakko Harjumäki kertoi johtopäätöksistä kuulijajoukolle. Patrian Jaakko Harjumäki kertoi, että maailman ilmailuteollisuudessa työskentelee 2,8 miljoonaa ihmistä. ensi ailu- Helsinki-Vantaa yhä matkustajien suosikki H elsinki-Vantaan lentokenttä on tänä vuonna sijoittunut jälleen lentoasemien parhaimmistoon palvelun laatua mittaavassa kansainvälisessä ASQ-tutkimuksessa (Airport Service Quality). Finavian lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystysen mukaan maailmanlaajuisesti toteutettava ASQ-tutkimus on tärkeä palvelujen kehittämisen työkalu. On tulee elle. Koneiden range on 1613 merimailia ja maksiminopeus 418 solmua. Niiden moottorit ovat Williams FJ44-3A tyyppisiä. Selvityksen tavoitteena on saada ilmailuteollisuudelle selkeä visio ja sitä tukeva strategia sekä toteutussuunnitelma. Taso aiheutti talon suunnittelijoille omia haasteitaan, sillä "lätkä" on halkaisijaltaan peräti kymmenen metriä. Uutisvinkkejä. Tutkimuksen tulokset eivät ole itsestään selviä. Suomessa ilmailuteollisuudessa työskentelee noin 3300 henkeä. Seliö pääsi ottamaan Vene 2008 messuilla kylmät tyypit Ikaruksesta KILAn osastolla
Vuosina 2005-2008 investointien kokonaismäärä on yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. K S uomen Ilmailuliiton päälentonäytökseen Jämin lentokeskukseen 12. heinäkuuta on tulossa hieno esiintyjäkaarti. Samalla tilat suunniteltiin uudelleen avarammiksi ja paremmin matkustajia palveleviksi. Lentonäytöksessä esiintyy suomalaisia pilotteja myös puupurjekoneiden ja tehokkaiden taitolentokoneiden ohjaimissa lennokkeja unohtamatta. Kaikkiaan EASA:n auditointiryhmä löysi 26 huomautuskohtaa, joista kaksi on luokiteltu merkittäviksi. Amerikasta on uuden Light Sport Aircraft -luokan nousun myötä alkanut tulla yhä enemmän uutisia uusista kaksipaikkaisista koneista. Vanhemman sukupolven experimentalistit ja ultralentäjäthän muistavat vielä hyvin S-6 Coyoten, S-7 Courierin ja taitolentokelpoisen S-10 Sakotan. Ku E RANS S-19 on uusi LSA U si kau L Kevyempien koneiden joukossa Malmilla on saatu nähdä uusi tulokas, MILK:n eli Mäntsälän Ilmailukerhon OH-U555, joka on tsekkiläinen ATEC Zephyr. Sopusuhtainen ulkonäkö voi ensisilmäyksellä olla melko tavanomainen, mutta lähempi tarkastelu paljastaa useita kohtia missä on ajateltu hieman pidemmälle. Ennätysedullinen USA-dollarin kurssi on varmasti eräs selitys tälle "buumille". Tässä joukossa mielenkiintoinen uusi tulokas on Rans S-19 -alataso, ei vähiten siksi että tätä konetta saa myös rakennussarjana. Jämin taivaalla nähdään Midnight Hawks osasto Lentosotakoulusta, Hornet-sooloesitys Satakunnan lennostosta ja mahdollisesti jopa Ilmasotakoulun tukilentolaivueen Casa-kuljetuskoneen esittelylento. Tapauksia voi luonnehtia raportin mukaan leväperäisyydeksi. Ilmailuhallinto oli EASA:n mukaan myöntänyt eräälle ei-kaupalliselle ilmailuoperaattorille säännösten vastaisesti toimiluvan ilman kunnollista huolto-ohjelmaa. Koska kyseessä on Fly In tapahtuma, paikalle saapuu runsaasti suomalaisia ja ulkomaalaisiakin siviilikoneita. K S uom tyy kesken lahjak Christa henkil Tuoma lahjak onnitt Casa-kuljetuskone on ensimmäistä kertaa esiintyjänä suomalaisessa lentonäytöksessä. Toisessa vakavaksi luokitellussa tapauksessa Ilmailuhallinto oli EASA:n mukaan jättänyt valvomatta määräajassa erään matkustajalentoyhtiön alihankkijan toiminnassa havaitut puutteet. 168 000 dollarin lähtöhinnalla (VFR-varustuksella) ja dollarin nykykurssilla voisi olettaa sen kiinnostavan myös Euroopassa. Asemarakennuksen vanhassa osassa sijainneet saapuvan ja lähtevän liikenteen tilat, ravintola sekä VIP-tilat tuhoutuivat täysin tulipalossa kesällä 2006. Varsinkin normaaliluokkaan, jossa on uusrekisteröintien osalta ollut viime vuosina melko rauhallista. Kuva Ismo Aaltonen. Uusia koneita Suomeen Liberty vauhdissa iime keväänä kerroimme uudesta kaksipaikkaisesta Liberty XL-2:sta, kun sen EASA-tyyppihyväksyntä valmistui. Tällaisia ovat esimerkiksi tuulilasin kehyksessä oleva turvakaari, koneistetut siipisalot, ja säiliöiden sijoitus siivessä pääsalon takana kaputin kannalta mahdollisimman vaurionkestävässä paikassa. an Ju harvin tori Sa suuren luopist keräsi innokk V Kokenu voinut sa purj Jumbo 6 ILMAILU. Matkustajatilojen uudet tilat otettiin käyttöön lokakuun 2007 lopussa. Nyt amerikkalainen valmistaja juhlii sadannen yksilön valmistumista, joten koneessa voi olla eväitä jonkinlaisen menestykseenkin. Randy Schlitterin uusin luomus eli S-19 on kuitenkin tämän päivän kone. Tulo- ja lähtöaulan sekä matkatavarajärjestelmien kokonaisuuden kattava investointiohjelma on nyt vaiheessa, joka tarjoaa hyvät ja samalla välttämättömät mahdollisuudet seutukunnan matkailuelinkeinon kehittämiselle ja vahvistamiselle. Kokous- ja VIP-tilat otettiin myös käyttöön. Kittilän lentoasemaan on 1980-luvulta lähtien investoitu eniten Finavian maakuntalentoasemista. Liikenne- ja viestintäministeriö vaatii Ilmailuhallinnolta selvitystä katto-organisaatiolta tulleista nuhteista. Q Jämin päälentonäytökseen näyttävä osanotto Kittilän lentoaseman laajennus valmistui ittilän lentoaseman rakennuksen jälleenrakennus- ja laajennusosa vihittiin käyttöön. Vaikka kevätkauden alkuun on vielä aikaa (siis normaalikalenterin mukaan) Malmilla on voitu bongata ainakin Patrian käyttöön tuleva kaksimoottorinen Piper PA-34 Seneca III sekä iso kellukkeilla varustettu USA:sta tuotu Cessna 206H. V EASA:lta 26 huomautusta IH:n tarkastuksessa U:n lentoturvallisuusvirasto EASA on löytänyt huomautettavaa Ilmailuhallinnon toiminnassa. Kone on tuotu Englannista. ibertystä siirrymme hieman kevyempään luokkaan. Tuhoutuneet, 2000-neliöiset tilat rakennettiin kokonaan uudestaan. Casa tulee mahdollisesti myös maanäyttelyyn Vinka-alkeiskoulutuskoneen lisäksi. Tätä konetta nähtäneen Malmin laskukierroksessa jatkossa enemmänkin. Uusi Seneca Suomen rekisterissä Malmilla, missä oli vähälumisin helmikuu miesmuistiin. Ilmailuhallinto myöntää virheensä. Ministeriö suhtautuu moitteisiin vakavasti, koska kyseessä on lentoturvallisuus, jossa ei voida hyväksyä minkäänlaisia kompromisseja, ilmailun EU-säännöksistä ja lentoturvallisuudesta vastaavan liikenneministeriön ylitarkastaja Topi Sirén sanoo. Ilmailuhallinnon mukaan alihankkija oli korjannut puutteensa, mutta jostain syystä tieto tästä ei ollut mennyt asiallisesti eteenpäin. www.libertyaircraft.com A lkuvuoden uutisista päätellen näyttää siltä, että tänä vuonna ilma-alusrekisteriimme on tulossa ilahduttavan paljon uusia rekisteröintejä. Ohjaamo on nykyaikaisesti varustettu. Libertyhän on tällä hetkellä huokein IFR-tyyppihyväksytty uustuotantokone, mikä tekee sen mielenkiintoiseksi etenkin lentokouluille. Tarkastus tehtiin Vantaalla marraskuussa 2007. Suome Mönkk josta IL nosti e gin. Kaksi vakavinta huomautusta koskee Ilmailuhallinnon toimintaa valvovana ja hyväksyvänä viranomaisena
Sitä on haettu jo seitsemän vuotta, Lapin Ammattiopiston Markku Nukarinen sanoo. Kymmenen miljoonan euron kopteri alkaa lentää Helsingin ja Tallinnan välistä reittiä. Asiakkaita on yhteensä 16. Yhtiön talous on hyvällä mallilla. Kopteri on omiaan liikennöintiin merialueiden yllä kahden moottorinsa ansiosta. Korean Air oli Airbusin ensimmäinen asiakas Euroopan ulkopuolella. Yhtiön on tarkoitus rekrytoida lisää ohjaajia. Asioita viilataan kuntoon kovaa vauhtia viranomaisen kanssa. Molanderin mukaan tilaus on jo tehty. Q usosa telmi, joka nnan nnuktilat, 2006. Erona "tavalliseen" lentoyhtiöön on se, että operoimme helikoptereilla, Hillo sanoo. Copterlinen uudella johdolla ja omistajilla on vielä töitä tehtävänään muun muassa Ilmailuhallinnon vaatiman lupamenettelyn kanssa. Copterlinelle on myönnetty 2005 ympäristölupa Hernesaaren heliportista ja terminaalista operointiin. Asko saa siis lahjakortin, josta ILMAILUN toimitus esittää onnittelunsa oikein lehden kautta. Lapin ammattiopistolle Part 145 -toimilupa ovaniemellä sijaitseva Lapin ammattiopisto sai helmikuussa Suomen ilmailuviranomaiselta, Ilmailuhallinnolta, Part 145 -toimiluvan. Lapin ammattiopisto hakee myös Part 147 lupaa. Airbus ja Korean ovat olleet liikesuhteissa vuodesta 1974. Simu keräsi ohjaussauvan varteen satoja ja satoja innokkaita lentäjäkandidaatteja. V Jukka Hillo on aiemmin työskennellyt pitkään Finnairilla ja myös Air Finlandilla Boeing 757 koneen kapteenina. Viimeksi Korean Air ehti kertomaan, että on sitovasti tilannut kolme A380-konetta. Rehtori Sakari Kuosmanen oli tuonut Jumboon suuren kansan kokeiluun Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n purjelentosimulaattorin. Yhtiö aikoo ensi syksynä hankkia toisen samanlaisen Agustan. staan. Tällä hetkellä A380-konetta on tilattu sitovasti noin 200 kappaletta. Esa Korjulan suunnittelemalla maalauksella väritetty Agusta lähti matkaan Milanosta Italiasta. Olen tuonut Copterlineen lähinnä tietotaitoa perinteisestä lentoyhtiömaailmasta. Korean Air ottaa A380:t käyttöönsä tiheästi liikennöidyille reiteille Soulista USA:n länsirannikon kohteisiin. Liikennöimisen aloituspäivä ei ole vielä tiedossa. matttöön n. n esaosina n nsä S Kyselyarvonnan voittaja selvillä uomen Ilmailuliiton ja ILMAILU-lehden tyytyväisyystutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin 300 euron arvoinen matkalahjakortti. Helsinki on hyvä asemapaikka, joka tarjoaa tietyn edun, kun helikopterilentäjä pohtii työpaikkaansa, Hillo kertoo. C Urheiluilmailuopiston simulaattori kiinnosti kauppakeskus Jumbossa antaan kauppakeskuksien väkimagneetin, Jumbon, asiakkaat pääsivät nauttimaan harvinaista herkkua ja vieläpä ilmaiseksi. Agustaan mahtuu aluksi 12 matkustajaa, mutta määrä on yhtiön mukaan nostettavissa 15:een. Korean Air saa kolme viimeksi tilattua konettaan 2012 ja 2013. :n n löyinnon tiryhksi on tintäitystä Ilmaiväksyehtia öntäaattoilman llinto uksesttänyt stajavaitut nkkija syystä teenkavasssa ei isseja, llisuuarkasuussa Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen piti kädessään tuhtia kirjekuorta, josta ILMAILUN toimitussihteeri Christa Soivio nosti ensimmäisellä yrittämällä voittajakupongin. Hernesaareen on valmistumassa uudet menetelmät, jotka hiotaan kohdalleen ilmailuviranomaisen kanssa. Sellaista Copterlinen liiketoimintakin tulee olemaan. Lento kestää 17 minuuttia. Copterline kouluttaa parhaillaan lentäjiä Agustaan. Kuva Mikko Sokero. Copterlinen Agusta Westland lennettiin Milanosta Malmille opterlinen Italiasta tilaama Agusta Westland AW139 helikopteri saapui HelsinkiMalmin lentoasemalle 19. Hän on Part 145 organisaation tekninen johtaja. Korean Air tilaa lisää Airbus A380 koneita A R irbus A380 koneet käyvät hyvin kaupaksi. helmikuuta. Yhtiö lopetti toimintansa viime kesänä. Lupa on edelleen voimassa. Yhtiö on tilannut aiemmin viisi A380-jättikonetta. Pohjois-Suomen huoltopalvelujen tarjonnassa Lapin Ammattioppilaitos korvaa Helijet Maintenance Oy:n jättämän huoltotyhjiön. Uudet rahoittajaomistajat, Ilkka Herlin ja Ilmarinen, ovat tuoneet mukanaan vakautta, Copterline Oy:n toimitusjohtaja Jerker Molander kertoo. Kuva Sami Virkkula. ILMAILU 7. Copterlinen lentotoiminnanjohtaja Jukka Hillo kertoo, että Agustaan on tulossa tehtaalta aiempaa korkeampien painojen mahdollistava tekninen ratkaisu. Copterlinen Tallinnan-liikennöinti keskeytyi alkuvuonna 2006 tuhoisan onnettomuuden jälkimainingeissa, kun yhtiön Sikorsky S-76 syöksyi mereen 2005 ja kaikki kopterissa olleet 14 ihmistä saivat surmansa. Korotuspaketti on tulossa piakkoin. ILMAILU-lehden toimitussihteeri Christa Soivio nosti arvontaan osallistuneiden henkilöiden joukosta ruokolahtelaisen Asko Tuomaisen täyttämän kupongin. Kun saamme kopteriimme sen, on 15 matkustajan lennättäminenkin mahdollista, Hillo vahvistaa. Dialogi välillämme toimii hyvin ja on nopeaa, Molander korostaa. Riitaa onnettomuuden syistä puidaan myöhemmin tänä vuonna Connecticutissa Yhdysvalloissa. Kokenut purjelentäjä Antti Koskiniemi ei voinut välttää kiusausta käydä kokeilemassa purjelentosimulaattoria kauppakeskus Jumbossa. Uudenkarhea ja kiiltävä Copterlinen Agusta Westland on komea näky
Siviililentokone hyödynsi ensimmäistä kertaa tehonlähdettä koneen varahydrauliikka- ja sähköjärjestelmissä. Tilaus julkistettiin Singapore Airshowssa. Toistaiseksi pelastusvarjon pakkaajan kelpoisuuden uudistamista haetaan siis Suomen Ilmailuliitolta ja se edellyttää vähintään 15 pelastusvarjon pakkausta uudistamista edeltävien 24 kuukauden aikana hakemispäivästä lukien. Vuonna 2026 lentokoneiden polttoaineen keskikulutuksen ennustetaan olevan kolme litraa sadalle matkustajakilometrille, eli saman verran kuin Airbus A380:lla tällä hetkellä. Airbus otti askeleen kohti päästötöntä ilmailua AS laski kaukoreittiensä Economy Extra -luokan hintoja keskimäärin 25 prosenttia. SAS on yksi harvoista lentoyhtiöistä koko maailmassa, joka tarjoaa paremman turistiluokan vaihtoehdon. NHIndustries esitti tyyppihyväksyntää koskevan pyynnön tammikuussa 2008. Matkustajat saavat lisäksi ottaa enemmän selvitettävää matkatavaraa sekä yhden ylimääräisen käsimatkavaran koneeseen. Fin h LMA maal neensa liikenn Conva Nä kone t teessa, taa. I Mikko retrovä tu myö millais Airbus A Susi tilasi kuusi Cessna Caravania T extron-konserniin kuuluva Cessna Aircraft Company on vastaanottanut kuuden Cessna Grand Caravan 208B:n tilauksen indonesialaiselta Susi Air lentoyhtiöltä. Testi auttaa Airbusia ja sen kumppaneita kehittämään keinoja hyödyntää polttokennoja esimerkiksi varatehojärjestelmissä ja lisätehoyksiköissä, mikä auttaisi edelleen vähentämään melua ja päästöjä lentokenttien läheisyydessä. Pelastusvarjon pakkaajan kelpoisuus Ilmailuliitolta Ku SM nyt P elastusvarjon pakkaajan kelpoisuuden uusintaa säätelee tällä hetkellä Suomen Ilmailuliiton laatima ja Ilmailuhallinnon hyväksymä ohje. Järjestelmä kesti käännösten aiheuttaman suuren painovoiman sekä painottomuuden. Turistiluokkaan verrattuna Economy Extran matkustajilla on leveämmät (47cm) ja mukavammat istuimet sekä lähes metri jalkatilaa erillisessä luokassa. Susi Air yhtiöllä on ennestään kahdeksan Caravania. Päästötön järjestelmä tuottaa "jätteenään" vettä. Q NH90-kopteri sai tyyppihyväksynnän SAS laski hintojaan 25 prosenttia S otilasilmailuviranomainen on myöntänyt tyyppihyväksynnän NH90-kuljetushelikopterin Suomessa käyttöönotettavalle versiolle. Helmikuussa tehty testi on osa Airbusin suunnitelmia kehittää ilmailualaa ympäristöä säästäväksi ja tukee käynnissä olevaa tutkimusta polttokennojen ympäristöeduista ja nollapäästöistä sekä niiden käytöstä siviili-ilmailussa. EU:n ilmailuviraston EASA:n säännöstöuudistuksen myötä tämän kelpoisuuden toteaminen on siirtymässä jossakin aikataulussa Ilmailuhallinnon vastuulle, mutta asian yksityiskohtia ja niitä koskevaa ilmailumääräystä ollaan vasta valmistelemassa. Sotilasilmailuviranomaisena Suomessa toimii sotilasilmailun viranomaisyksikkö (SVY) S Sotilasviranomainen on nyt virallisesti antanut NH90-kuljetushelikopterille tyyppihyväksynnän. Se houkuttelee sekä liikematkustajia, jotka eivät lennä Business-luokassa, että vapaa-ajanmatkustajia, jotka haluavat matkustaa mukavammin. Yksikön tehtävänä on huolehtia sotilasilmailun turvallisuudesta ja valvonnasta sekä osallistua sotilasilmailun kansainväliseen yhteistyöhön. 20 vuoden kuluessa tarvitaan 24 300 uutta lentokonetta A irbusin uusimman Global Market -ennusteen mukaan vuosina 20082026 lentoyhtiöt tarvitsevat 24 300 uutta matkustaja- ja rahtikonetta. Ennen helikopterien käyttöönottoa niille tehdään vielä tilaajan vastaanottotoimia. Lisäksi ennen lentotoiminnan aloittamista Ilmavoimien koelentokeskuksen helikopteriasiantuntijat tekevät jokaiselle helikopteriyksilölle lentokelpoisuustarkastuksen. Tämä keventäisi konetta ja parantaisi näin polttoaineen käytön tehokkuutta. Sähköä käyttivät koneen sähkömoottoripumppu, varahydrauliikkapiiri ja koneen siivekkeet. Tarkempia tietoja saa Suomen ilmailuliitosta, puh. Jos tämä määrä ei täyty, hakijan on suoritettava pelastusvarjon pakkaajakurssin kouluttajan tai laskuvarjotarkastajan edellyttämät harjoituspakkaukset ja annettava heille pakkausnäyte. Kaikkiaan tarvittavien lentokoneiden yhteenlaskettu arvo nousee 2,8 biljardiin dollariin. Testilennon aikana polttokennot tuottivat noin 10 litraa puhdasta vettä, jota voitaisiin käyttää lentokoneen vesi- ja jätejärjestelmissä. Economy Extra-luokka on suunniteltu hinta- ja laatutietoisille matkustajille, jotka haluavat nauttia paremmasta palvelusta, mukavammista istuimista ja monipuolisista business-luokan eduista, kuten sujuvammasta lähtöselvityksestä, Fast Track -turvatarkastuksesta ja ensimmäisenä koneeseen pääsystä, SAS Internationalin myynti- ja markkinointijohtaja Roberto Maiorana sanoo. Koneet toimitetaan vuosina 2009-2010. Nyt matkustajille tarjoutuu mahdollisuus matkustaa aiempaa edullisemmin ja väljemmin kaikilla mannertenvälisillä lennoilla. Vuositasolla tarve on 1 215 konetta, kun se edellisen ennusteen mukaan oli sata vähemmän. Tämän jälkeen maavoimat voi ottaa helikopterin palveluskäyttöön. Susi Air käyttää koneita matkustajaliikenteessä pääpaikkanaan Medanin kaupunki. irbus on testannut polttokennojärjestelmää lentokoneessa. Economy Extra -luokan palvelua on parannettu kaikilla kaukoreiteillä. Vety- ja happipohjaiset polttokennot tuottivat testin aikana enimmillään 20 kilowattia sähköä. Suomen hyväksyntäprosessiin kuuluvassa tyyppitarkastuksessa on varmistettu, että NH90-helikopterin perusversiota voidaan käyttää turvallisesti sotilasilmailuun. 09-3509 3433. uu uu mapal kuuma lijoelle rannus ennäty kiläine sa helm kestän kilome vauhti riä tun Suom Suome Hänen lajin S SM-mit tuuslen mestar Len oli puu siä tar keli hie pilvet m non jäl K 8 ILMAILU. Liikennemäärät kasvavat, ja koneiden uusintaa edistää myös tarve pienentää lentokoneiden polttoaineenkulutusta, jolla on vaikutusta yhtiöiden käyttökustannuksiin ja ympäristöarvoihin. Kuva Sami Virkkula. Ilmavoimien esikunnan yhteydessä. Sen perusteella koelentokeskus antaa lentokelpoisuustodistuksen
Chimes Aviation Academy niminen lentokoulu kouluttaa vuosittain 120 oppilasta. Nyt atkuskaikilExtra aukoiteltu jotka a, mubusia lähksesta AS Inhtaja koko uristiliikeokasuavat xtran mukaatilaa lisäksi varaa n ko- Q Finnair retroväreihin heinä-elokuussa LMAILUN tietojen mukaan Finnair tulee maalauttamaan yhden Airbus A319 koneensa retroväreihin. Onko klubissanne tapahtunut jotakin muuten kiinnostavaa. Uudet asiakkaat tulevat pääosin Tyynenmeren saarivaltioilta, mutta ensimmäinen kone toimitetaan sveitsiläiselle Zimexille. F Mikko Maliniemen näkemyksiä Finnairin retroväritykseksi. Kaikenlaiset kerhokuulumiset kuvien kera ovat tervetulleita. Tammikuussa Tekniikka teki merkittävän sopimuksen Aeroflot Cargon MD-11-rahtikonelaivaston huoltotuesta 2016 saakka. Arvostamme pitkään jatkunutta yhteistyötä. Finnair Tekniikan noin 200 miljoonan euron liikevaihdosta noin 25 prosenttia tulee tällä hetkellä Finnair-konsernin ulkopuolisilta asiakkailta. Hieman alle viisi tuntia kestäneestä matkasta pääosa taittui yli neljän kilometrin korkeudessa. Kuumailmapallon vauhti oli noin 60 solmua eli 110-115 kilometriä tunnissa. Nyt tilatuista Skyhawkeista 11 toimitetaan välittömästi. Nähtäväksi jää, millaisen nostalgiavärityksen Finnair valitsee Airbus-koneeseensa. Kuumailmapalloilun SM-pituuslento on nyt 428 kilometriä uden omen yväkstöuutotealussa yksiräystä n kelomen n 15 edelivästä oritetouluttämät pakliitosuumailmapallon pituuslennossa on tehty uusi Suomen ennätys. Helsinkiläinen Peter Lindholm lensi ennätyslentonsa helmikuun lopulla. Lennon loppuvaiheessa keli hieman yllätti. n a -luoa. Jos sinun kerhollasi tai yhdistykselläsi on jotain kerrottavaa, muista tiedottaa myös ILMAILUN toimitusta. Hän on myös pituuslentokilpailu Matkalentomaljan hallitseva mestari viimevuotisella voitollaan. Suurimmat muutokset ovat uusi kuvaruutumittaristo sekä uudet PT6A-34-moottorit, joiden teho on kuitenkin rajoitettu samaan kuin alkuperäisissä 27 turbopropeissa. Suomen Kuumailmapallokerhoa edustava Peter Lindholm lensi kuumailmapallollaan Kittilästä Kajaanin Vuolijoelle hieman yli 428 kilometrin matkan. Martinairin laivastossa on 17 konetta K Laskuvarjohyppääjillemme varsin tuttu kone. Myöhemmin toimitettavat yhdeksän konetta on varustettu turbodiesel-moottoreilla. nko kerhonne koneessa uusi moottori. Onko yhdistyksenne hankkinut hienon gps-laitteen. Uusi sopimus on samalla myös osoitus Finnairin Tekniikan vahvasta asemasta ja kilpailukyvystä MD-11-laajarunkokoneiden huoltopalveluyksikkönä Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin, kertoo Finnair Tekniikan myynti- ja markkinointiosaston myyntipäällikkö Jari Soukka. Kuva Nils Rostedt. Mitä kuuluu kerhollenne? 20 uutta Cessna 172:ää intialaiselle lentokoululle O I ntian Sagarin lentokentällä toimiva lentokoulu on tilannut 20 uutta Cessna 172 Skyhawk yksimoottorikonetta opetuslaivastoonsa. Viking Air, joka nykyään omistaa DHC-koneiden oikeudet (DHC-8 lukuunottamatta) on aikaisemmin tukenut vanhojen koneiden ylläpitoa ja alkaa nyt siis valmistamaan uusia. Lento sujui mallikkaasti, vaikka koko ajan oli puuhaa. Uudessa 400-versiossa on noin 120 modifioitua kohtaa. Yhden koneen muutostyö kestää noin kaksi viikkoa. Finnair on tehnyt perushuoltoja Martinairin MD-11-laivastoon vuodesta 2005 alkaen. Kajaanissa ja Oulussa oli pilvet maassa asti, Lindholm kertoi ennätyslennon jälkeen. K innair Tekniikka on sopinut neljän hollantilaisen Martinairin Boeing MD-11 -koneen muutostöistä, joista ensimmäinen toteutetaan huhtikuussa lentokonekorjaamolla. Martinairin koneista poistetaan matkustamovarustus. Hänen kuvansa on toimitettu myös Finnairin käyttöön. Muutostyöprojekti päättyy elokuun lopussa. Taisi olla hyvä päätös, koska koneelle on nyt jo yli 50 tilausta ja tilauskirja on täynnä vuoteen 2012 saakka. SLK:n Twin Otter on Series 300 -mallinen kone. Kuvassa näkyy, kuinka STOL-siiven molemmat siivekkeet liikkuvat alaspäin laskusiivekkeiden mukana. ILMAILUlehden Saapuvat-uutispalsta on tarkoitettu kaikelle ilmailevalle kansalle. Suomen Ilmailuliiton mukaan Lindholm on Suomen kokenein kuumailmapallolentäjä. Näillä näkymin retroväritetty Finnairin kone tulee liikenteeseen heinä-elokuun vaihteessa, viestintäpäällikkö Usko Määttä vahvistaa. I Martinair pysyy Finnair Tekniikan asiakkaana Twin Otterin uusi tuleminen anadalainen Viking Air kertoi viime vuonna aloittavansa uudelleen maineikkaan de Havilland Canada DHC-6 Twin Otterin tuotannon. Toimitus vastaanottaa mielellään myös muita ilmailuaiheisia uutisvinkkejä. Hänen pitkään lentouraansa mahtuu kaksi lajin Suomen mestaruutta ja yhteensä viisi SM-mitalia tarkkuuslennossa. Martinair on vuonna 1958 perustettu reitti-, tilauslento- ja rahtiliikennettä harjoittava lentoyhtiö, joka liikennöi 60 kohteeseen maailmanlaajuisesti. Meilaa uutisvinkit, kerhokuulumiset tai muut mahdollisesti ILMAILUN lukijoita kiinnostavat asiat toimitukselle osoitteeseen ilmailu@ ilmailu.fi. Saimme hyvin lennonjohtoselvityksiä tarpeen mukaan. Koneet jatkavat tämän jälkeen pelkästään rahtiliikenteessä. Muutostöiden myötä Martinair luopuu MD-11-konetyypin käytöstä reitti- ja charterliikenteessä. Yhtiö maalauttaa yhden liikennekoneensa tyyliltään samanlaiseksi kuin Convair Metropolitan oli vuonna 1953. Boeing MD-11 -huollot jatkuvat Finnair Tekniikassa vielä 2010 jälkeen koneen poistuttua Finnair-konsernin laivastosta. Finnair Tekniikan pitkän ajan toimintakyvylle ja kannattavuudelle on tärkeää, että yksiköllä on myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita. Parannusta viiden vuoden takaiseen edelliseen ennätykseen tuli lähes 70 kilometriä. Myös suoritusarvot pysyvät samoina, jolloin ei tarvita uutta tyyppihyväksyntää, mutta uusi versio on tyhjämassaltaan hieman kevyempi. Voit myös soittaa toimitukseen numeroon (09) 3509 3444. ILMAILU 9
Sitä paitsi herra Kleinhoff määrittelee ihan järjellistä konseptia. Vastuita on selkeytetty, organisaatiota hieman kevennetty ja sääminimejä vähän helpotettu. Kilpailusta odotettiin myös tasaista, ja Pieni PIK pienessä kuvassa. Viime ty pu metriä Kolme Perlan si, kun ten m kuolle jäljettö syysku Flying Foss mailun kaikki ennäty saavut vapaa jouluk Mat usein tavoitt nar En sittem ta ja e nosta. 10 ILMAILU. Iskulause perustuu osaltaan ranskalaiseen tutkimukseen purjelentäjien haluista. Se puolestaan selvisi huoltokurssilla. Päivävoittajat vaihtuivat, mutta lopulta ennakkosuosikki, puolalainen Sebastian Kawa, voitti. PIK-20 on kuitenkin yli 30-vuotias konetyyppi. Viitaten taas neljättä vuosikymmentä jatkuvaan purjehduslennähtelyyn, palstahenkilö toteaa, että eipä ole ensi kerta, kun kaivataan takaisin juurille, eikä ihan aiheetta. sija otettiin ASG 29 E:llä. Ben Flewett, Uusi Seelanti, ASW 27, 4.Steve Jones; UK, Ventus 2ax, 5. Kaikkipa eivät haluakaan aina vaan kovempia keskinopeuksia, pidempiä kärkivälejä ja suuria siipikuormituksia. Yksi Saksan kilpapurjelennon kärkinimistä, Herbert Weiss, menehtyi törmättyään vuorenseinään kolmantena kilpailupäivänä 21.12. Hirmuisen kalliita ovat liukkaat kilpakoneet. Ne ovat selkeitä, yhdenmukaisia ja kattavia. Jo riittää äijämeininki! Mutta kuinkas olisi kevyt, hyvin nouseva kone, joka heikossa kelissä jättäisi kilpurit kaartamaan nostojen ulkopuolelle, kysyy herra Kleinhoff. Se toisi uusia ja entisiä lentäjiä kentille pilvin pimein. voimaan tulleita purjelennon ja moottoripurjelennon lupakirja- ja koulutusmääräyksiä. Tehtävät olivat pisimmilläänkin alle 290 km. Yhtä kaikki, on hauska todeta, että viranomainen muuttaessaan ja kehittäessään säätelyään saa aikaan myös edistystä. Mitä se EASA lopulta päättää ja milloin jää vielä nähtäväksi. Tuommoisenkin koneen tekeminen olisi insinööreille ihan hyvä haaste ja hyvä lisä tehtaiden tuotevalikoimaan. Kaksi päivävoittoa heltisi alle 120 km/t nopeuksilla. No, melkein saman ikäinen on toki myös ASW 20. Selvempiä säveliä Liki 40-vuotisen purjehduslentelyuransa aikana palstahenkilö on saanut perehtyä ja sopeutua aika moneen ilmailumääräykseen ja -tiedotteeseen. Määräyksien kohtuullisuus ja selkeys on kansalaisten oikeusturvan kannalta oleellisen tärkeää. 15-metrisissä samoin tehtiin ASW 20:llä ja avoimessa luokassa hopeasijalle lensi ASH 25. Edesmenneen Herbert Weissin muistoksi saksalaiset lentäjät suorittivat "missing man" ylilennon viimeisenä kilpailupäivänä, jouluaattona. Purjelentäen Mallorcalle? "Purjelentokone purjelentäjien enemmistölle!" julistaa herra Klaus Kleinhoff kirjeessään DG Flugzeugbau tehtaalle. Silminnäkijöitä tapauksella ei tiettävästi ollut, joten syitä selvitetään. Suurimman nopeuden saavutti Australian Bruce Taylor, joka neljäntenä kilpailupäivänä voitti 236 km:n tehtävän nopeudella 132,7 km/t. Semmoinen sitä paitsi edistää määräysten kunnioittamista ja sitä kautta lentoturvallisuutta. Jos koneessa olisi vielä kaksi rinnakkaista pyörää ja kentällä kauko-ohjattava vintturi, niin ilmaan pääsisi vaikka yksinkin. Michael Sommer, Saksa, ASG 29. Vaan kylläpä se kilpailemisen pukinsorkkakin pilkistää Kleinhoffin aatoksissa: Heikon kelin kilpailut lokakuussa PohjoisSaksan alavilla rantamailla ja ensimmäiset matkalennot meren yllä! Purjekoneella Mallorcalle! PIK-20 pärjäsi Australiassa Kunnianarvoisa vanha purjelentokonetehdas Schleicher Flugzeugbau hehkuttaa kotisivuillaan koneidensa menestystä Australian mestaruuskisoissa tammikuussa. Kaikkiaan kisan lensi loppuun seitsemäntoista lentäjää. Niitä on tullut aina vaan uusia entisten lisäksi. Testosteronia ja adrenaliinia on purjelennossa liikaa. Miettiköön jokainen ihan itse, kertooko "vanhusten" menestys jotain Australian omituisista olosuhteista, 15-metrin luokan asemasta kengurumaassa, vaiko jostain ihan muusta. Steve Perlan Rajua leikkiä Uuden-Seelannin Omaramassa lennetty Grand Prix -kilpailu oli hurjempi kuin toivottiinkaan. Vielä herra Kleinhoff näkee, että tuommoinen leppoisampi harrastustapa loisi sosiaalisemman hengen kerhoihin ja kasvattaisi yhteishenkisempää porukkaa. Sen sijaan huoltomääräykset tuntuvat olevan vielä "vaiheessaan". Kuten viranomainen itse totesi hieman häpeillen tosin että vaikka joku paikka on kiristynytkin, niin monessa kohtaa on järjestelmä virtaviivaistunut. Viisi harrastusilmailun lajia on koottu yhteen koulutusmääräykseen ja lajien keskinäistä lentokokemus- ja koulutusvastaavuutta on lisätty. Viiden kärki oli 1. Sitä suurempi oli ällistys ja mielihyvä, kun tarkastaja Hannu Martikainen tuli Runo-Suomeen käymään ja esittelemään 15.1. Uli Schwenk, Saksa, Ventus 2ax, 3. Niin, että nyt vaan opiskelemaan koulutusmääräystä TRG M1-7 sekä lupakirjamääräyksiä PEL M2-41, -44, -46 ja -47. Kausikin voisi pidentyä, kun ilmassa pysyisi varhaiskevään ja syksyn heikoissa keleissä. Jälkeen jäi sentään ASW 27 ja LS 6. Avoimen luokan voittaja lensi Nimbus 4:llä ja vakion voittaja Discuksella. Opettajien piti tyytyä esittelemään sitä, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan. ja 2. Sebastian Kawa, Puola, Diana 2, 2. Mutta erityisen hupaisaa on, että 15 metrin luokassa sijoille 5, 9 ja 14 ylsi PIK-20. Nopeudet eivät olleet kovin kummoisia ennakkomainontaan verraten. 18-metrin luokassa 1. Koulukoneille on hieman entistä tiukemmat vaatimukset, huoltoja saa tehdä vain harrastemekaanikon kelpoisuudella ja sisäinen valvonta on tarkemmin määritelty. Nykytekniikalla tyhjämassaltaan 140-kiloisen koneen saisi liitämään vaikka 37:1 ja kestämään 150 km/t nopeuksia. Laskunopeus olisi vaikka noin 50 km/t ja alla jousitettu, vain osittain sisään vedettävä pyörä. sellainenkin se oli. Viranomainen on kuullut myös harrastajien, eli Suomen Ilmailuliiton, ääntä. Pitäisiköhän Ilmailuhallinnonkin - tyypin oikeuksien haltijana - röyhistellä
Muuten varusteluaika on tunti ennen omaa varausaikaa. Kullekin tapahtumalle määritellään vastuukouluttaja, jonka opastuksella koneella lennetään. Viimeisin niistä oli vapaan matkalennon ennätys 2192,9 km joulukuussa 2004. Nyoisen kespeus tettu, olisi ä lisä eessa kenmaan sia ja uomloiin ja kkaa. Lokakuussa kone viedään Espanjan Jacaan, jossa on Opiston ohjattua vuoristolentokoulutusta kahden viikon ajan. Sen voi varata suorituslennolle, mutta muista silloin mainita erityistarve, niin voit varustella konetta hieman pitempään. Tuntihinta tulee olemaan maksimissaan 50 euroa ja 150 euroa/päivä/lentäjä. Suomen Urheiluilmailuopisto on ostanut Englannista vuoden 1995 -mallisen DuoDiscuspurjelentokoneen. Kolmeakymmentä kilometriä tavoitellut Perlan-projekti jäi virallisesti isättömäksi, kun sen veturi, miljardööri ja ennätysten metsästäjä Steven Fossett julistettiin kuolleeksi 15. Leiri on tarkoitettu purjelennon peruskurssin jälkeiseksi kurssiksi oppia lisää purjelennosta. päivänä lähdettyään lennolle Flying-M tilaltaan Nevadassa. Matkalennoilla Fossettin miehistössä oli usein Terry Delore, mutta korkeuksia hän tavoitteli entisen NASA:n koelentäjän Einar Enevoldsonin kanssa. Lentokausi Duolla alkaa maaliskuun lopulla. Korkeuden lisäksi ennätykset olivat pitkiä matkoja ja niillä saavutettuja nopeuksia. kalaiuista. Konetta voidaan käyttää myös esimerkiksi liidinlajien termiikkilentämiseen tutustuttamiseen. DuoDiscus OPISTOLLE nemnhoff aalle. Kone on 2-paikkainen 20m kärkivälillä oleva ja 1:45 liitoluvun omaava purjelentokone. Tarkoitus on kannustaa kerhoja järjestelmälliseen jatkokoulutukseen. Kyseisen viimevuotisen mallin esittely ja sen tarina kokonaisuudessaan nähdään tänä vuonna ILMAILUN sivuilla. ILMAILU 11. Tämä koulutus on myös kaikkien SIL:n jäsenten saatavilla. Nuo tyyppikoulutusajat ovat päiviä joiden aikana järjestetään useille ryhmille koulutusta koneen järjestelmistä: käsikirja, Zandertietokone, Colibri, iPaq ja tietysti Kokoa ja Pura Duo! Konepakettiin kuuluu Cobran putki ja kukin koneen tuleva päällikkö opastetaan myös siihen kuinka kone otetaan kuljetusvaunusta, kootaan ja laitetaan takaisin. Koulutuksen ei tarvitse olla tiukkaa matkalentoa, sillä DuoDiscuksella voi lentää paikallislentoakin. Fossett saavutti ennätyksiä monilla ilmailun aloilla ja purjelennossa niitä syntyi kaikkiaan kaksitoista. Konetta lainataan kerhoille suunniteltuja tapahtumia varten myös pois Räyskälästä. Opisto järjestää tyyppikursseja huhtikuussa ja Vapun tienoilla. entä alstakerta, ihan kkaat nhoff . kokiväteroiikaa. Kone saapui Räyskälään helmikuun viimeisenä päivänä. Kohtuullinen lentohinta Kone on vuokrattavissa Opistolta. Lisäksi lennetään vähintään 2-3 lentoa. Kuvan DuoDiscus on eteläsuomalaisen konekimpan omistama ja samanlainen kuin Urheiluilmailuopiston nyt hankkima. Koneen omistaa Suomen Urheiluilmailuopisto ja on sen kautta kaikkien SIL:n jäsenten vuokrattavissa. Fossett katosi jäljettömiin Bellanca-koneineen viime syyskuun 3. Jos varaat koneen kello 13-17, niin sillä lennetään kello 12 asti muita lentoja. Marraskuun alussa konetta käytetään vanhentuneiden purjelentolupakirjojen uudistamiseen TahdonTakaisinTaivaalleprojektissa. On huomattava, että konetta käytetään ihan aamusta lähtien. a pyoissa sorksissa: joisäiset eella Steve Fossett 1944-2008. TEKSTI SAKARI KUOSMANEN KUVA KAI MÖNKKÖNEN Suomen Ilmailuliiton (SIL) purjelentotoimikunnassa (PT) jo pitkään toivottu ostos on vihdoin totta. Esimerkkeinä OripääCamp, Selänpään matkalentoleiri. Esimerkkinä Opiston oma Kuinka pysyn termiikissä ja lennän matkaa -kurssi. Konetta on helppo vuokrata Räyskälässä. Kone palaa takaisin Espanjasta Suomeen maaliskuussa. Perlan-projekti jäi isättömäksi Viime elokuussa Andien aalloissa lennetty purjelennon korkeusennätys 15.460 metriä jäänee voimaan hyväksi toviksi. Opistolla on paljon omaa koulutustarjontaa. Jos pilotti "räpsähtää" niin saa yrittää uudestaan ja lasku tulee sen mukaan paljonko kyseinen lentäjä on peräkkäisillä lennoilla kerännyt tiimaa. helmikuuta. Yhteys Opistoon ja varataan kone tietyksi ajaksi. Tällainen leiri voi saada koneen kiinteällä päivähinnalla. PAAVO KOPONEN K oneen hankinta on tarpeen jatkokoulutuksen järjestämiseksi tasapuolisesti suomalaisille purjelentäjille. Enevoldson on sittemmin ainakin esitelmöinyt hankkeesta ja elokuussa 2006 tehdystä ennätyslennosta. s olisi kossa ostoff
Alkutilanteessa kurssinvetäjät neuvoivat opiskelijoita verhoilun aloittamisessa omissa verhoilupisteissään. Opetusta annettiin myös verhoiluun kuuluvista suojaus- ja turvatekijöistä. Putki- ja puurunkoisen lentokoneen verhoilukurssille marraskuussa osallistui Lapin Ammattiopistossa lentokoneasentajiksi opiskelevien lisäksi verhoiltavien koneiden omistajia ja alan harrastajia. Om Ru Tyh Ma Mo Ma Ma Sak Ku Toi Om Kon (Or Mo Vu Suu Tyh Ma Ma Ma Toi K urssin tavoitteena oli antaa perusvalmiudet putki- ja puurunkoisten lentokoneiden pintakäsittelyn tekoon. Ainoastaan kavereiden huuto, "Kahville", keskeytti mielenkiintoisen työvaiheen. Kurssityönä verhoiltavaksi oli saatu kaksi eri konetta. T valmis Osa ka 12 ILMAILU. TEKSTI JA KUVAT PEKKA KARPPANEN Lentokoneen verhoilukurssi pidettiin Rovaniemellä Ku HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY Lentokoneen verhoilusta kiinnostuneet saivat oppia Rovaniemellä kurssin päävetäjältä Pentti Saaristolta. Lennonjohdon vuoropäällikkönä työskentelevä Erkki Herva on rakentanut John Corbyn suunnittelemien piirustusten pohjalta vanerirunkoista Corby Starlet -merkkistä lentokonetta. Rakentamisen hän aloitti noin 13 vuotta sitten. Teoriatunnin lopuksi katsoimme opetusvideon verhoilusta. Koneen runko on riisuttuna hauraan näköinen. Vain kahville-kutsu keskeytti Lauantaiaamuna jatkoimme kurssia kello 9 suunnittelimme aluksi koneiden verhoilun työvaiheita. Aika kului aivan huomaamatta! Kurssille osallistujat oli jaettu konekohtaisiin ryhmiin, osa työskenteli Piper PA-20 Pacer -rungon kimpussa, ja osa Corby Starletin kimpussa. Se on urheilukone, joka soveltuu myös taitolentoon. Corby Starlet on suunniteltu vuonna 1964. Saimme tietoa ilmailuun liittyvistä laeista ja säädöksistä, (EASAn ja Ilmailuhallinnon määräykset) sekä Pentti Saariston opetusta verhoilutekniikasta. Kurssi alkoi perjantaina teoriaopetuksella. Tavoitteena oli verhoilla putkirunkoinen Piper PA-20 Pacer ja vanerirunkoinen Corby Starlet -lentokone. Siinä työvaiheessa kului lähes koko päivä. Alkuhankaluutena oli se, kun ei ollut varsinaisia ohjeita, millä tavalla verhoilukangas tulee kiinnittää rakenteiden erilaisiin kohtiin. Vasta iltapäivällä pääsimme kiinnittämään kangasta koneen runkoon. Työskentely eteni ongelmitta kun saimme sopivalla ryhmäjärjestelyllä kaikille hyvät työskentelytilat jokaiseen verhoilupisteiseen. Yhtenä verhoilun työvaiheena on levittää liimaa sellaisiin kohtiin, joihin verhoilukangas kiinnitetään. Sen suunnitteluun menikin aikaan useampi tunti. Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Eli hyvin suunniteltu on puoleksi tehty -sanonta päti meidänkin kohdallamme hyvin. solmim Työ nä mutta jo suju Kun ompel näin s jäljet. Tähän mennessä koneen rakentamiseen on mennyt aikaa noin 1600 tuntia. Jo ensimmäisen tunnin jälkeen alkutahmeudet olivat kaikonneet, ja hallissa oli jo varsin toimelias ilmapiiri. Ongelmana oli myös se, miten kangas kulkee putkien välissä ja mistä kohdasta olisi parasta aloittaa verhoilu. Pentin johdolla annettiin kurssilaisille omat tehtävät ja heidät jaettiin omiin ryhmiinsä. Onneksi verhoilun suunnittelijana toimi pääasiassa koneen omistaja, ja kaksi kokenutta kaveria, joten tämä vaikutti myöntei- sesti t käytet Liim kuivun telimm lä, joll vaikut Verh olla ta kiinnit sekä s vaurio ristysv ja lop vottom Pen kanga kanka tellen ristysa tasain Enn laittaa joihin voidaa repeäm Lak gas on hyvin voon. Corby Starlet on yksipaikkainen puurunkoinen kone. Samanlaisia koneita on tehty kaikkiaan 100-200 kappaletta
Liiman kuivuttua laitoimme kankaan kuivuneen liiman päälle. Näin saadaan aikaan hyvä ja tasainen lopputulos. Jatkoimme verhoilutyötä vielä maanantain jälkeenkin koneen omistajan avustuksella. Oppilaat tyytyväisiä kurssiantiin Kurssilla olleet henkilöt saavat myös kurssitodistuksen ja samalla he saavat oikeuden työskennellä myös ammatinharjoittajana, tietyin rajoituksin. Verhoilukurssi kesti perjantai-iltapäivästä maanantaihin. Näitä taitoja ei voi oppia pelkästään lukemalla, Kuuttila sanoo. Sen jälkeen kastelimme kankaan kiinnityskohdat tinnerillä, jolloin alla oleva liima suli ja sulamisen vaikutuksesta kangas liimautui runkoon. Sekä myös niille, joita ilmailuala innostaa ja joilla on kädentaitoja sekä halua oppia uutta. Kyseiset suoja-aineet ovat ensisijaisen tärkeitä koneen kestävyydelle ja turvallisuudelle. Välillä meinasi väsyttää, mutta onneksi jatkuvasti kuumana oleva kahvipannu pelasti tilanteen. Suosittelen kurssin käymistä erityisesti henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet asiasta ammatillisessa mielessä. Toni Ojalan mukaan kurssi oli niin ikään hyvä ja hyödyllinen, koska ilmailusta ja ilma-aluksista on hyvä tietää, minkälaisia ne ovat ennen olleet ja minkälaisia ne ovat nykyisin. Kun ompelu oli suoritettu, liimattiin ompeleiden päälle kankaan siivu suojaksi, näin saatiin samalla peitettyä ompeleiden jäljet. Tämän jälkeen aloitimme kankaan solmimisen korkeusperäsimen runkoon. Mielenkiintoista oli myös olla sellaisten henkilöiden kanssa yhteistyössä, joilla on jo kokemusta ja tietoa lentokoneista ja ilmailusta. Työ näytti olevan aluksi monimutkainen, mutta parin harjoituksen jälkeen se alkoi jo sujua joutuisasti. Kurssipäivien vähyyden vuoksi koneiden kaikkia rakenteita ei ehditty tehdä täysin valmiiksi. Jos kankaaseen tulee viilto kiristysvaiheessa, vaurio on altis jatkumaan ja lopulta kangas voi repeytyä käyttökelvottomaksi. Työharjoittelua ei aiemmin vielä ole ollut, joten oli mukava päästä tekemään töitä käytännössä. Kurssin vetäjät olivat alansa kokeneita ammattilaisia. Työ vain jatkuu. ILMAILU 13. Kurssikohteet Omistaja: Herva Erkki Runko: puu/ vaneri Tyhjäpaino: 215 kg Max. Tämän jälkeen verhoilu oli siltä osin valmis. Kurssilainen tarkassa työn touhussa. Verhoilukankaan pintaan tulevia ultraviolettisäteilyä vähentäviä suoja-aineita ja pohjamaaleja ei tällä kurssilla käsitelty. Verhoilukankaan kiinnityksessä tulee olla tarkkana. Näimme myös miten koneen rakenteiden verhoilu tehdään huolellisesti ja oikeaoppisesti. Lakan kuivumisen jälkeen verhoilukangas on erittäin kireä ja tiukka, ja sitä voi hyvin verrata esimerkiksi rummun kalvoon. lentoon lähtö paino: 340 kg Moottori: Jabiru 2200, 85 HP Max nopeus: 138 solmua Matkalento nopeus: 120 solmua Sakkaus nopeus: 30 solmua Kulutus: 13-14 litraa / tunti Toiminta-aika: 3 tuntia Omistaja: Mäkelä Juhani Koneen nimi: Piper PA- 20 Pacer (Original), modifioitu nelipaikkaiseksi. Kurssi sisälsi paljon käytännönläheistä tietoa ja kokemusta, paljon sellaista, mitä ei pelkällä teoriaopiskelulla välttämättä saa. Moottori: Lycoming O320 A2B Vuosimalli: 1950 Suunniteltu: 1949 Tyhjäpaino: 450 kg Max lentoonlähtö paino: noin 900 kg Max nopeus: 224 km/h Matkalentonopeus: 212 km/h Toiminta-aika: 4 tuntia sesti työskentelyn nopeuteen. Ennen kankaan kiristämistä on syytä laittaa liimaa sellaisiin kankaan kohtiin, joihin on jouduttu tekemään reikä. Kurssi oli mielenkiintoinen ja varmasti hyödyllinen myös Veli-Matti Yrjänheikin mielestä. Verhoilukurssi oli erittäin mielenkiintoineen ja mieleenpainuva! Henkilökohtaisena toiveena on saada joskus omistaa jonkinlainen kevyt lentokone, sellainen, jota voisin rakentaa ja verhoilla. Pentti Saariston ohjeiden mukaisesti kangasta kiristettäessä olisi hyvä aloittaa kankaan lämmittäminen reunoista, liikutellen lämmitysrautaa tasaisesti koko kiristysalueella. Verhoiluun käytettiin erikoisliimaa. Heiltä saatu tieto on sellaista, mitä ei koulun penkillä opita, Ojala tähdensi. Näin voidaan estää mahdollinen reiästä alkava repeämä. Tulee huolehtia siitä, että kiinnittää kankaan oikean suuntaisesti, sekä samalla varjelee kangasta ulkoisilta vaurioilta. Kurssille osaa ottaneen Samuli Kuuttilan mielestä kurssi oli erittäin mielenkiintoinen. inen. levitrhoieessa ivällä koollut oilueris se, sä ja verikaan Opin asioita, joita tulen mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitsemaan. Artikkelin kirjoittaja opiskelee toista vuotta lentokoneasentajaksi. i tehmme toimi okentei- Osa kankaista on paikoillaan. Muutenkin oli hyödyllistä olla tekemisissä henkilöiden kanssa, jotka ovat harrastaneet ilmailua useiden vuosien ajan. He opettivat käytännön esimerkein monet niksit
Rahat tarvitaan käynnissä olevan laivastouudistuksen rahoituksen. Johtoporraskin saa ylimääräistä rahallista tunnustusta ponnistuksistaan. Erityisesti välilaskulla Intiaan jämähtänyt lomalento sai paljon huomiota mediassa. Kuluvana vuotena yhtiölle tulee ensin kaksi A340-konetta. Mitään poppakonstia ei ole, vaikka rahaa polttaisi, muistutti Hienonen lentoliikenteen lainalaisuuksista. A Tosin samaan aikaan on palkattu kasvavan kaukoliikennelaivaston tarpeisiin 200 henkilöä. Erityisen merkittävää on, että se kasvoi myös viimeisellä vuosineljänneksellä, mikä on lentoliikenteessä ollut perinteisesti nihkeää aikaa. Reitille on hyvän ennakkokysynnän vuoksi selvä tilaus, sanoo Finnairin suunnittelupäällikkö Sverker Skogberg. Venäjän ja Suomen välisissä lentoliikennesopimusneuvotteluissa Moskovassa sovittiin lisäksi, että Finnairin ja Aeroflotin Moskovan-yhteislentojen määrä nousee huhtikuussa neljään päivässä. Kaupunki on Uralin seudun keskus ja sieltä on hyvät jatkoyhteydet koko Siperian laajalle alueelle. Aeroflotin kanssa tehtävän codeshare-yhteistyön ansiosta voidaan suomalaisille ja venäläisille liikematkustajille sekä turisteille tarjota kätevät aamu- ja iltayhteydet pääkaupunkien välillä. Jekaterinburgiin suunnitellaan lennettävän kolmesti viikossa. Erityisesti tekniikka on ollut tehostamisen kohteena. Pa M Reittivaltaus Uralille F Kaukoliikenteeseen 200 uutta ihmistä Tällaisia nähdään kohta lisää sinivalkoisissa väreissä. Lentävälle väelle on lisätarvetta tulevaisuudessakin konemäärän kasvaessa. Finnair lentää Venäjällä myös Pietariin. Henkilöstölle tulee kohteessa vähemmän luppopäiviä liikenteen ollessa päivittäistä. Myöhästymisiä tapahtuu varmasti edelleenkin. TEKSTI TERO TUOMINEN JA MIKKO SOKERO KUVA AIRBUS Finnair palkitsi puurtamisen bonuksilla Kir Kaksi miljardia koneisiin Finnair kuittasi viime vuoden lopussa 240 miljoonaa euroa osakeannissaan. Kaivatusta lisäkapasiteetista Venäjän ja Suomen pääkaupunkien välille on neuvoteltu pitkään. Hienonen vakuutti, että aikataulussa pysyminen on tärkeimpiä tavoitteita, mutta turvallisuudesta ei tingitä. Kun 2001 alussa Finnairissa lennettiin työntekijää kohden 290 000 kilometriä, viime vuonna luku oli 540 000. Jekaterinburgissa on jo nyt useita eurooppalaisia yrityksiä, ja kauppasuhteet länteen ovat olleet jo useita vuosia vilkkaat. K 14 ILMAILU. Yhtiö lentää siellä 10 kohteeseen, niistä kuuteen päivittäin. Lennämme 100 000 lentoa vuodessa. Yhtiöstä on 80 miljoonan euron tehostamisohjelman merkeissä lähtenyt kahden viime vuoden aikana yli 600 työntekijää. Työmatkan Moskovaan voi jatkossa tehdä yhden päivän aikana. Henkilöstölle on kuitenkin luvassa täsmällisyysbonuksia, mikäli tilanne paranee halutulle tasolle. Ongelmat täsmällisyydessä johtuvat huonon tuurin ohella pitkälti siitä, että Helsinki-Vantaata ei ole alunperin lainkaan suunniteltu nykylaajuiseen vaihtomatkustamiseen. Vuoden 2006 tulos oli 11 miljoonaa. Tuottavuus pomppasi Finnairin liikenne kasvoi viime vuonna 18,5 prosenttia, mikä on huikea luku. Uusi lisärakennus valmistuu vasta 2009 syksyllä. Vuosina 2007-2014 on tavoitteena enintään 15 Airbus A330/340-koneen laivasto. Sen jälkeen Finnairin tavoitteena on enintään 15 koneen A350-laivasto. Tuottavuus puristamalla Tiukka tuottavuuskuuri on siivittänyt Finnairin tuloksen mukavasti plussan puolelle. Kuvassa A330-300 China Airline -yhtiön väreissä. inoa miinusmerkkinen aihe tiedotustilaisuudessa oli Finnairin täsmällisyyden putoaminen, joka vuodenvaihteessa nousi laajalti otsikkoihin. Parannusta 93 prosenttia! Osa tästä selittyy pitkien reittien lisääntymisellä. Yli puolet tuotoista liittyi jo Aasian liikenteeseen. Moskovan-lentojen määrä puolestaan kaksinkertaistuu, kun Finnair ja Aeroflot lentävät ensi huhtikuusta alkaen Helsingin ja Moskovan välillä yhteistyössä neljä kertaa päivässä, eli peräti 28 kertaa viikossa. Neuvotteluissa sovittiin lentojen määrän kasvattamisesta jo ensi kesänä 22:een viikossa. Vaikeudet uuden tyypin markkinoille tuonnissa ovat kuitenkin viivyttäneet toimituksia vuoteen 2014. 2007 talouslukuja esitellyt toimitusjohtaja Jukka Hienonen pystyi heijastamaan valkokankaalle lähes pelkästään positiivisia asioita. Kokonaissumma on 30 miljoonaa euroa, josta osa menee suoraan henkilöstölle. Eurooppalaisten verkostolentoyhtiöiden keskiarvo oli samaan aikaan viisi prosenttia. Vaikka polttoaine on edelleen huippukallista, Finnair onnistui parantamaan kannattavuuttaan. Yhteistyössä venäläisen Rossiyan kanssa vuoroja on kaikkiaan 20 viikossa. Lähivuosina poistuvia MD-11-koneita on seitsemän. Hienonen sai myös puristettua henkilöstöstään lisää tuottavuutta. Lisäksi sovittiin, että Finnairin yhteistyössä Rossiya-yhtiön kanssa lentämien Pietarin-vuorojen määrä nousee 22:een viikossa. Kaikkiaan viikoittaisia lentoja on jo 61. Kentän terminaalikapasiteetti on äärirajoillaan. Ennestään on kolme samanlaista. Se osui hyvään saumaan, jo tammikuussa 2008 talouden näkymät olivat sellaiset, että raha olisi ollut paljon tiukemmassa. Finnair on muuttunut 2000-luvulla rajusti. Verkostoyhtiössä myöhästymiset kertautuvat pahemmin kuin point-to-point-liikenteessä. innair suunnittelee aloittavansa ensi syksynä reittilennot Helsingistä Uralilla sijaitsevaan Jekaterinburgiin. 2009 yhtiöiden on määrä lentää Helsingin ja Pietarin välillä neljästi päivässä, eli 28 kertaa viikossa samaan tapaan kuin Moskovaankin huhtikuusta alkaen. Simula aito. Välillä tuntui tosin siltä, että Finnair syyllistettiin osin naapuriyhtiöidenkin myöhästelyistä. Erityisen kaukolentoryhmän perustaminen on ollut onnistunut toimenpide. Se on nyt jo täysverinen verkostoyhtiö, jolle Helsinki toimii välilaskukenttänä Euroopan ja Aasian välillä. Tyypin piti olla vain välivaihe siirryttäessä MD11-kalustosta A350-koneisiin. Tuottavuuden kasvun Finnair palkitsee tulospalkkioilla. Yhtiön toiminnallinen tulos oli 97 miljoonaa euroa eli enemmän kuin yhtiö itsekään oli osannut etukäteen arvioida
ERO TEKSTI ESA SAIRIO KUVAT MIKKO MALINIEMI JA ESA SAIRIO Kirjoituspöytälentäjä ammattisimulaattorin puikoissa a 240 osui 2008 raha laiosina n 15 yypin MDeudet ovat oteen a on Patrian Flight Training Device vs. Itse olen harrastanut simulaattorilentämistä kotona 25 vuotta ja toiveena on ollut joskus päästä kokeilemaan aitoa lentosimulaattoria. Toive toteutui, kun minulle järjestyi mahdollisuus "koelentää" Malmin lentoasemalla toimivan Patria Pilot Training Oy:n lentosimulaattori eli lentoharjoituslaite, kuten ammattilaiset itse sitä kutsuvat. ILMAILU 15. Kiitotie avautuu edessä kutsuvasti. Tuhansia suomalaisiakin tietokonesimulaattorilla lentäviä harrastajia kiinnostaa, millaista olisi lentäminen aidolla, ammattimaiseen opetuskäyttöön tarkoitetulla lentosimulaattorilla. vuoluissa sta jo iöiden välillä maan alka- Simulaattorin yönäkymä on henkeä salpaavan aito. Microsoft Flight Simulator 2004 lle i syksijaitomen luissa irin ja äärä isäksi ya-yhäärä tävän udun koko roopnteen ille on tilaus, verker kaktävät oskovässä, än ja oteltu tkossa anssa a voiatkusu- ja tariin
Ensimmäinen havainto oli, että ohjausliikkeet ovat FTD:ssä paljon epäherkempiä kuin lennettäessä kotona Flight Simulator 2004:llä. Katsellessani eri suuntiin lentäjän paikalta, oli ulkopuolinen maisema hyvin todellisen oloinen. Itse Patrian FTD teki ensi näkemältä melkoisen vaikutuksen. Mallinnettuja kenttiä, pääasiassa Suomesta, löytyy yhteensä parikymmentä kappaletta. 2000 jalassa Jouni otti laipat pois ja nosti koneen 3000 jalkaan. Ainakin yksi asia on minulle yhtä vaikeaa sekä FTD:llä että kotona FS 2004:llä lennettäessä. Ensimmäiset kaarrokset olivat sen verran vaikuttavia, että tunsin jopa lievää pahoinvointia. Ja sitten menoksi. Huomattavimman vaikutuksen teki vaakatasossa todella laajalle levittäytyvä maisema. Mittaristo on toteutettu kahdella litteällä näytöllä, jotka ovat mittaritaulun takana. FTD:tä"pyörittää"seitsemän tietokonetta. Visuaali ja grafiikka Visuaali on toteutettu kolmella videotykillä, jotka muodostavat 150 x 37,5 asteen näkymän. Jouni asettui kapteenin paikalle, käynnisti moottorit ja suoritti muutkin alkuvalmistelut. Tasainen korkeuden pitäminen ei meinannut minulta onnistua tyydyttävästi eikä tasainen korkeuden pudotuskaan. Uutta kaksimoottorisimua käytetään jopa 14 tuntia vuorokaudessa. tasaise udessa voin a Huo moinu kesäis Jounin Korke Tarkoi laskeu eli sam Kun suunta ni ale Matku Millainen Patrian FTD oikein on? Jounin mukaan Mechtronix Systemsin valmistama FTD on hyväksytty tasoon FNPT II / MCC eli lento- ja navigointiharjoituslaitteeksi sekä ohjaamoyhteistyön harjoitteluun. Mallinnetut koneet ovat mäntämoottorikone Piper Seneca V ja potkuriturbiinikone ATR 42/500 (jolla tässä koelennossa sain itsekin lentää). Seurasi lyhyehkö nousukiito HelsinkiVantaan kiitoradalla 22L ja niin olimme ilmassa. Tarkkoina kenttinä laitteesta löytyvät muun muassa Malmi ja HelsinkiVantaa. Tulossa on myös B737-jetti. FTD:ssä lentokone käyttäytyy rauhallisemmin ja vakaammin. Jalka pakenee kuulaa kuten oikeassakin koneessa. määrä. Tunnelma oli jännittävä. Jounin mukaan ammattimaisessa koulutuksessa ei ole oleellista kenttien suuri 16 ILMAILU. Erityisesti aito lentokoneen ohjaamo laitteineen ja 150 x 37,5 asteen maisemanäyttö, eli visuaali, tarjoavat elämyksen ja realistisuuden tunnun, johon ei kotitietokonesimulaattoreilla pääse. Kun mallinnettavaa lentokonetta muutetaan, hallintalaitteet ja vivustot pysyvät eri versioissa samana, mutta mittaristo ja lentomalli muuttuvat käytettävän konetyypin mukaisesti. Kotilennossa ohjaimena toimivan joystickin melko pienikin kääntäminen aiheuttaa lentokoneen isohkon suunnanmuutoksen tai kallistumisen. Ammattikäytössä lento-oppilaat lentävät FTD:llä koulutuksen aikana 50 tuntia, Jouni Janhunen kertoo. Vaikka FTD on ja pysyy paikoillaan, on visuaali on niin hyvä, että lennettäessä laitteella tulee kyllä tunne liikkeestä. Aika lentää Istuessani perämiehen paikalle tunnelma oli jännittävä. Simulaattoria käytetään päivittäin, jopa 12-14 tuntia vuorokaudessa. Lentoharjoitteluun riittää mainiosti vaikkapa Helsinki-Vantaa ja jokin muu kenttä sopivan lentomatkan päästä. Patrian simulaattoriosaston päällikön, lennonopettaja Jouni Janhusen, kanssa oli sovittu, että lentokone, jota Patrian Flight Training Devise (FTD) lennollani mallintaisi, olisi juuri tuo Suomessakin käytössä oleva ATR. Hetken kuluttua tämä tunne meni ohi, ja sain itse ohjata ATR:ää. Ohjaamo on suoraan Beech King Air 200:sta. Tämä antaa mahdollisuuden vaihtaa käytettävää konetta muutamassa minuutissa. Jouni näytti, että ATR lentää erittäin Patria Pilot Trainingin simulaattoriosaston päällikkö Jouni Janhunen on myös lennonopettaja. Autopilotilla lentäminen on eri asia. Ero kotitietokoneella lentelyyn on mahtava. Jopa syvyysvaikutelma oli realistinen. Laitteen ohjaamon ikkunoista näkyi Helsinki-Vantaan kiitorata 22L, kenttärakennukset etuvasemmalla ja kesäistä maastoa kiitoratojen ulkopuolella. S aavuttuani Malmin lentoasemalle eräänä tammikuun sateisena ja pimeänä iltapäivänä, suunnistin ILMAILU-lehden päätoimittajan Mikko Sokeron ohjeen mukaan kentän historialliseen, 1930-luvulta peräisin olevaan suureen lentokonehalliin. Koulutuslennoilla on aina mukana lennonopettaja. Esa Sairio simulaattorin ohjaimissa kevyessä kaarrossa. Onnistunkohan saamaan ATR 42/500 -liikennekoneen ilmaan, pitämään koneen ilmassa ja jopa laskeutumaan ainakin jollain tavoin
Loppulähestymiseni tapahtui liian alhaalta, minkä osoittivat neljä punaisena palavaa papi-valoa kiitoradan 22L alkuosan vasemmalla puolella. Kun kotisimulaattorissa painaa laskeutumisvaiheessa tietokoneen näppäimistöllä nappulaa F7 kolme kertaa, saa laippoja Toinen lentoni Jännittävän ensikokemuksen jälkeen hetken huilattuani sain tilaisuuden toiseen lentoon. FTD:ssä pitääkin siirtää erästä vipua ensin oikealle ja sitten alas yksi pykälä saadakseen aikaan samanlaisen laippatoiminnon. Lensin koko ajan käsin. Takana ovat link trainer -ajat. alas 15 astetta. Näkymä Helsingin seudusta on autenttinen. Kysyessäni Jounilta kuinka ensilaskeutuminen meni, hän vastasi diplomaattisesti: "Kohtalaisesti". ssä keas- niosmuu n, on äessä nneleenin oritti nokinkimme t pois äiset tavia, Hetsain jausmpiä lator ivan inen uunD:ssä in ja vai04:llä pitäistua n puon eri ittäin n opetn tasaisesti autopilottiin säädetyssä korkeudessa tai valitussa kaarrossa. Radan 22L ILS-vaakasäteen sain kiinni kohtalaisesti. Ihme kyllä, laskeutuminen onnistui jollakin tavoin, ei kuitenkaan kiitoradan keskelle. Matkustajat eivät varmaankaan olisi pitä- neet niistä liikkeistä, joita tuon korkeuden alentamisen aikana tapahtui. Tarkoitukseni oli hetken kaartelun jälkeen laskeutua Helsinki-Vantaan radalle 22L eli samalle, josta olimme nousseet ilmaan. Etenkin kun samalla käytettävien kaasun, laskusiivekkeiden ja laskutelineiden toiminta ovat oikeassa ohjaamossa täysin erilaiset kuin FS 2004:ssä. Huolimatta siitä, että Jouni oli ohjelmoinut FTD:hen kauniin ja tuulettoman kesäisen sään, oli tasainen kaartaminen Jounin ilmoittamiin suuntiin hankalaa. Laipat ensin 15 asteeseen, sitten kaasu 90 proiin ja menoksi. Patrian simulaattorin mallinnus on tätä vuosituhatta. Nousussa minulla oli pienenä ongelmana liian jyrkkä nousukulma. mittarin seuraaminen oli tuttua. Reverssit sain päälle Jounin ohjeiden mukaisesti ja lopulta ATR pysähtyi. Jounin mukaan 15 astetta on normaali, mutta ATR pyrki nostamaan nokkaa liikaa, aina 20 asteeseen. Nyt istuin kapteenin paikalla ja lähdin jälleen radalta 22L. Nousin 3000 jalkaan ja Flight Simulator -ohjelman mallinnukseen saa liki minkä tahansa ilma-aluksen. Korkeuskin piti yrittää pitää 3000 jalassa. Liikennekoneen lento on luonnollisesti haastavinta. ILMAILU 17. Samalla tavoin autopilotti toimii myös FS 2004:ssä. Kun pääsin lähestymisvaiheeseen ja suunta oli jotakuinkin etelään, käski Jouni alentaa lentokorkeuden 2000 jalkaan. ILS toimii FS 2004:ssä ihan samalla tavoin kuin FTD:ssäkin, joten ko. ILS-pystysäteen mukaan en oikein onnistunut lentämään
Harrastajat täydentävät FS 2004:ää erilaisilla konetehoa vaativilla lisäosilla, joita ovat mm. Suomen tärkeimpien lentoasemien lisäosina saatavat tarkat mallinnukset vievät nekin konetehoa.Vielä yksi FS 2004:ssä konetehoa vaativa asia on muun ilmaliikenteen mallinnus. FTD:n tietokoneiden ei tarvitse piirtää lentokoneen mittaritaulua, jolloin FTD:n tietokoneille jää enemmän tehoa nykimättömän ja laajan maisemakuvan mallintamiseen. Myös tuulet ja turbulenssit FTD mallintaa erittäin monipuolisesti kuten myös vuorokaudenajat. Tämä johtuu siitä, että FTD:n visuaalista on vaikeaa ottaa digikuvaa, jossa liike pysähtyisi ja kuva olisi tarkka. Hienolta tuntui! Onkohan FS 2004 siellä kotona enää mitään tämän kokemuksen jälkeen? N u vaatii erittäin paljon tietokonetehoa. Parempaa ei voi toivoa. Kaasun vähentäminen ja laippojen lisääminen, telineiden lasku alas ja jopa kohtuullinen pysyminen ILS-säteissä. FS 2004:ssä kuvasuhde on 4:3, koska tämä suhde on yleinen tietokonemonitoreissa. Kaikki kunnossa korkeuden suhteen: papi-valoissa kaksi valkoista ja kaksi punaista valoa. sitten seurasi samat kuviot kuin ensimmäisellä lennollakin. Toki FS 2004:kin voi asentaa kolme monitoria ja tarvittavat laitteet, joilla saadaan aikaan etunäkymän lisäksi näkymät 45 astetta etuvasemmalle ja 45 astetta etuoikealle. Lentämisestä tulee nykivää, joka on mielestäni pahin kotisimulaattoreiden ongelma yhdelläkin visuaalilla. Lensimme ATR:llä myös Malmin kentälle. Ja sitten oltiinkin maassa, joskaan ei ihan kiitotien keskilinjalla. FTD:ssä ei ole mallinnettu muuta lentoliikennettä. Useamman näytön käyttäminen on myös ongelmallista. Sen sijaan ukkosilma salamanvälähdyksineen on FTD:ssä paljon luonnollisempi kuin FS 2004:ssä. FS 2004:n alkuperäistä tarkempi korkeusmallinnus Suomen alueesta, jolloin mäet, laaksot ja Lapin tunturit kuvautuvat realistisesti. Harrastaja voi täydentää perus-FS 2004:ää tuhansilla ilmaisilla netistä ladattavilla lisäosilla. FS 2004:n etuna voidaan pitää 3D-mallinnettuja rakennuksia, tarkasti mallinnettuja suurkaupunkeja, maaston korkeusmallinnusta, metsien 3D-mallinnusta sekä lukuisia muita maaston realistisuutta parantavia objekteja, kuten radiomastot ja sillat. Ammattimaisen lentokoulutuksen kannalta ei ole Jounin mukaan tärkeää, ovatko talot mallinnettu maisemaan. Malmin kenttä FTD:ssä vastaa hyvin FS 2004:n Malmia, jos FS 2004:een on asennettu Malmin kentän suomalainen tarkka mallinnuslisäosa. Päätiet, metsät ja pellot erottuvat hyvin, samoin kuin Helsingin rannikko. Nyt ehdin hieman jo käännellä päätäni ja ihailla hienoja photorealistisia maisemia. Kun lentelin Helsinki-Vantaan ympäristössä, totesin ilokseni että FTD:n maasto on photorealistista eli mallinnus perustuu ilmakuviin. Sitä en tiedä, onko FTD:ssä talvella lunta maassa kuten on FS 2004:ssä. Grafiikka- ja suorituskykyvertailua FTD:n suurin etu FS 2004:ään verrattuna on FTD:n 150 astetta leveä visuaali. Tällä kertaa kaikki meni paremmin. FTD:n toinen etu verrattuna FS 2004:ään on lennettäessä todellakin täysin nykimätön maisema. Usea näyttölaite heikentää liikkuvan kuvan sujuvuutta. Pilvet FTD mallintaa hienosti, kuten tekee myös FS 2004. Tämän totesin näillä FTD-lennoillani. Tämän jutun kuvituksessa maisemat eivät näy läheskään niin tarkkoina, kuin FTD:llä lennettäessä. Olennais- Tyytyväinen simulaattorin koelentäjä Esa Sairio Patrian simulaattorissa. Harmittavaa oli ainoastaan se, että kahden ja puolen tunnin "testaamisen" jälkeen tutustumistilaisuus päättyi. Hanskassa pysyi! kysyn siihen nut m tien tä vankk 1960 domin jatuota ulkoko tämise potku mann Pari kea ne taa kä aan ja kulun on ma kohtai tarjon niukku Tuor nuore ta, len teluko profes muiste Kirj vaikka sen he kamai naan v Kirj henkil jaan. ta on että lentokentät rakennuksineen ja etenkin kiitoratoineen ovat täsmälleen todellisuutta vastaavat sijainniltaan ja korkeuksiltaan. Malmin kiitotie 18:n finaalilinja. Kun simulaattorilla lennetään, liikkuvan kuvan piirtäminen Mallinnus perustuu ilmakuviin FTD:n perusmaisema on tasainen. FS 2004 mallintaa myös rakennukset ja metsät 3D-objekteina toisin kuin FTD ja FS 2004:ssä on myös maaston korkeusmallinnus. Jouni lensi lähestymisen ja laskeutumisen, kun näkyvyys on lähes nolla. Kosketuskohta saattoi olla turhan pitkällä optimaalisesta. FS 2004:ssä kuvan nykimistä aiheuttaa myös se, että maasto on mallinnettu erittäin tarkasti. Myöskin etelän ja idänpuoliset mäet on mallinnettu. Rakennusten lisäksi Malmin ympärillä on puita osoittamassa mistä metsä alkaa. Kohta seurasi u-käännös takaisinpäin (Jouni antoi lentosuunnat) ja toinen ukäännös ja sitten lähestyminen. Tämä lisäisi realistisuutta kotisimulaattorissa olennaisesti mutta harvalla simulaattoriharrastajalla on kuitenkaan mahdollisuutta kolmeen korkeatasoiseen näyttöön ja huipputehokkaaseen tietokoneeseen lisälaitteineen pelkästään siksi, että saataisiin aikaan leveä vaakanäkymä. Malmin mallinnus on FTD:ssä hieno. Kentälle tultiin uskomattoman sumun sisältä, turvallisesti ja hyvin. Kokemus tutustua FTD:hen ja lentää laitteen mallintamalla ATR42:lla oli huikea. Kiitellessäni Jounia tästä tutustumistilaisuudesta taisin tulla sanoneeksi: "Jos minulla olisi ylimääräinen miljoona euroa, autotalliini ilmestyisi FTD". Saka Ilma Suom kann kuvit S FTD:n säätömahdollisuuksia FTD:ssä säätilaa voidaan vaihdella monipuolisesti. västi omako ja len kasen (LntU väli on 18 ILMAILU
Lukiessani kirjan se palautti elävästi ja lämpimästi mieleen samanlaisia omakohtaisia kokemuksia Kauhavasta ja lentokoulutuksesta. Mutta silloinen ilmavoimien kalustopolitiikka ja annetut resurssit eivät ilmeisesti sallineet muita vaihtoehtoja. Nuoret miehet lähetettiin laivueisiin ja ilmataisteluihin tuolla "kokemuksella". Kirjasta henkii vahva isänmaallisuus, joka on ymmärrettävää hänen ikäluokkansa kokemusten perusteella. Koulutusmenetelmätkin olivat miltei identtiset, vaikka koulukoneet eivät sentään kaikki olleet samoja. Koulutus ei ole voinut olla kovinkaan tehokasta tai määrätietoista, koska Heiskasellakin tähän tuntimäärään kahden ja puolen vuoden aikana sisältyi jo 17 eri konetyyppiä. Tähän yhteisöön ovat voineet liittyä kaikki ne ilmavoimissa palvelleet aseveljet, joille on myönnetty vuoteen 1944 asti käytössä ollut niin sanottu vanha Kirjan kirjoittaja, Sakari Heiskanen, on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Suomen lentomerkki ohjaajana, tähystäjänä tai sähköttäjä-konekivääriampujana. Siinä on kerrottu sujuvasti nuorukaisen kokemuksista ja tunnoista lentokoulutuksen aikana, sotalennoista sekä lopuksi totuttautumisesta siviilielämään sodan jälkeen. Käsketty tehtävä hoidettiin, ei siihen tunteita tarvittu eikä ollut tarjollakaan." Lentokoulutuksen loppuessa kurssi 13:n vänrikeillä oli "tiimaa" noin 220 tuntia. Parin käden sormilla saattoi tuolloin laskea ne "sotakirjat", joissa muutkin ilmasotaa käyneet ovat muistelleet kokemuksiaan ja tilittäneet tuntojaan. Ymmärrän sen täysin, sillä se "henki"elää onneksi edelleen. Se keskittyi enemmän ujeltaviin potkureihin, syöksyihin ja "taisteluimmelmanneihin". Toisen puolen kirjasta täyttääkin sitten laivuepalvelus rintamilla. Kirjoittaja on syntynyt vuonna 1922 ja vaikka kirja on kirjoitettu vasta nyt, niin sen henki ja ote on hyvin vilpittömän poikamainen. Pienen maan pienet resurssit. Lentäjät kai eivät aivan kokonaan vanhene koskaan. On hyvä, että myös enemmistön ääni pääsee tässä kirjassa kuuluviin ja näkyviin. Heiskanen on kirjoittanut muistelmansa suurella sydämellä. Tässä osiossa on myös suoraa kritiikkiä varsinkin kouluttavia kantaupseereita kohtaan pedagogiset kyvyt taisivat tuohon aikaan olla hieman vajavaisia. Vasta viimeksi kuluneen runsaan vuosikymmenen aikana on markkinoille alkanut ilmestyä henkilökohtaisempia teoksia täydentämään alan tarjontaa ja poistamaan edellä mainittua niukkuutta. Kirjassa on kenties hiukan liikaa nippelitietoa, joka johtunee kirjoittajan teknisestä taustasta. Vaikka Saku Heiskasen (IlmaUK13) ja allekirjoittaneen (LntUK26) lentoupseerikurssien ajallinen väli on 15 vuotta, niin Lentosotakoulussa meillä oli jopa samoja kouluttajia. Lähes elinikäiset henkilösuhteet näkyvät erityisesti siinä kuinka Heiskanen tuo esille sotien jälkeen perustetun "Pilvenveikkojen" vahvan sotalentäjähengen. Tuorein ilmailukirja, jossa kerrotaan nuoren miehen unelmien toteutumisesta, lentokoulutuksesta ja myös ilmataistelukokemuksista on tekniikan tohtorin, professori Sakari Heiskasen, kirjoittama muistelmateos Poikasina Ilmavoimissa. Suuret pilotti-ässät edustavat minimaalisen pientä vähemmistöä meidänkin maamme mittakaavassa. Heiskanen tuo vahvasti esiin aseveljeyden, lentäjätoveruuden ja yhteishengen merkityksen, jonka hän on kokenut ja edelleen tietysti kokee vahvana. Nuoren miehen unelma toteutui en ja lleen kormalallinkornusta uutta tot ja s-FS adatkenhieärillä alkaa. Heistä kaikki eivät selvinneet hengissä taisteluistaan. Vaikka kirjoittajan katselukulma on intiimi ja henkilökohtainen, niin siitä huolimatta se ei ole egokeskeinen, vaan kirjan sivuilla on annettu puheenvuoroja myös hänen upseerikurssitovereilleen. Kaiken kaikkiaan kirjan ottaa mieluusti käteensä. Hinta 28 euroa. S otilasilmailua, ilmasotaa ja ylipäätään ilmailua käsittelevästä kirjallisuudesta on sotiemme jälkeen ollut miltei pulaa. Kovat kannet, 175 sivua. Se osa on intiimiä ja paljastaa hänen ja hänen oppilastoveriensa asenteita jopa "kapinaa" siitä, että koulutus heidän mielestään sujui liian hitaasti. Kirjan riveiltä aistii myös jonkin verran kadettiupseerien ja reservinupseerien välistä asenne-eroa ja kuinka he toisiinsa suhtautuivat. Esimerkkinä kommentti: "...olisin melkein valmis väittämään, että sotatilanteiden hoitamiseen ei yletöntä rohkeutta tarvittu. Kirjan ensimmäinen puolikas käsittelee hänen asevelvollisuusaikaansa ja lentokoulutusta. Runsaasti kuvitettu. Tässä kohtaa Heiskanen kuitenkin tunnustaa, että nykyään sellaista ei enää ilmene yhtä vahvasti, vaan tämän puolustushaaran sisäinen henki on erinomainen ja upseeriaines korkealuokkaista. et on astaa 4:een ainen entää hui, että isen" istiiljoo. Sakari Heiskanen: Poikasina Ilmavoimissa (Kustannus Oy Suomen Mies, 2007). Nykyisin tällä tuntimäärällä nuorelle lentoupseerille alkaa häämöttää kolmanteen tyyppiin siirtyminen! Heiskasen kertomus sodasta edustaa suuren enemmistön kokemuksia. Ei ihmekään, onhan Heiskanen itse toiminut tämän yhteisön puheenjohtajanakin vuosina 1991-92. Kirja kaikkineen on miellyttävä lisä henkilökohtaisten alan muistelmien sarjaan. Joitakin taistelukuvauksiakin löytyy, mutta kirjasta puuttuvat niiden yhteydessä täysin Karhusen viljelemät värikkäät adjektiivit Heiskasen ote on asiallista ja osin karuakin. Koulutuksellistakin analyysia ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä löytyy kirjan sivuilta. Heidän mielensä paloi rintamalle isänmaata puolustamaan! Armeliaasti Heiskanen kuitenkin löytää osasyyn surkeista sääolosuhteista, joka esti lentämisen ja tilalle astui kaikkien lentäjien inhoama HSP (huonon sään palvelus eli useinkin yksitoikkoinen luokassa istuskelu). SEEVE ILMAILU 19. PERTTI O. Tarjonnan niukkuus kysyntään nähden on ollut yhtenä syynä siihen, että ilmailukirjallisuudesta on saanut maksaa "lentolisää" eli antikvariaattien tämän alan kirjojen hinnoissa on ollut vankka ilmailukerroin! 1960-1980-luvuilla alan markkinoita dominoi Jorma "Joppe" Karhusen sarjatuotanto, joka kuitenkin antoi hieman ulkokohtaisen ja kapea-alaisen kuvan lentämisestä
Kehityksen kärjessä menee tietenkin sähkölennokkiharrasteen maailmanlaajuinen invaasio, joka on tuonut hurjan määrän uusia harrastajia Suomeenkin. lentoih nautis maille Tärk mukav pää, n kavere mukan kilpail ta. Kalust L iidokkipuolella radio-ohjattavat heittoliidokit, eli DLG:t, ovat nopeimmin suosiota kasvattaneita luokkia maailmalla, ja pikkuhiljaa laji alkaa saada jalansijaa Suomessakin. Parhaimmillaan, siis huippulennättäjät, saavuttavat heitoillaan jopa 70 metrin korkeuksia. Rc-heittoliidokin lennätystä voisi oikeastaan nimittää termiikkien kalasteluksi, sillä niin paljon sen filosofia samastuu kalastukseen. Auringon noustessa ja kelin kehittyessä päästään pikkuhiljaa pidempiin Ennen kuun p kyllä n losta l vieläp valmis Hui notusl olla to hin ei käyny Rak ovat k tuja, jo tai sitt mistet tät, m sunnu Vacu mällä aivan minkä myksi valmis valmis että y kilpail Suo ginaal ei ole pä kal ten om pan m Muu pottam Mode useita riliido heitto Shot 2 täviä h Hor Malm lä hetk Uusi v Tyytyväinen lennättäjä suomalaisessa talvimaisemassa. Testiko aiemm kinoill vät nä 20 ILMAILU. Alkuun kevyttä trimmiheittelyä ja välillä pikku tauko eväiden kera aamun hiljaisuudessa. Vaikka kyseessä onkin alun perin puhdas kilpailuluokka, soveltuu se erinomaisesti myös sunnuntailennättäjille, sillä se on melko edullinen ja pienen lennätystilan vaativa lennokkilaji. Heräät aamulla aikaisin, keittelet kahvit mukaan, pakkaat koneet autoon ja lähdet haistelemaan kelin kehittymistä tyyneen aamuaurinkoon. TEKSTI JUKKA LAHTINEN, KUVAT JUKKA LAHTINEN JA MIKKO MALINIEMI Termiikin kalastelua? Long S KYLLÄ! RADIO-OHJATTAVALLA HEITTOLIIDOKILLA! Lennokkiharrastus on kokenut viimeisen vuosikymmenen ajan melkoista nostetta ja uudet lajit ovat vallanneet alaa muilta perinteisiltä luokilta. Nimitys DLG tulee sanoista "Discus Launch Glider", sillä liidokit heitetään siivenkärjestä pyöräyttämällä kiekonheitosta tutulla pyörähdystekniikalla
pikkuasioita ja puutteita on korjailtu käyttäjäkokemuksen pohjalta. Ulkonäkökysymyksissä joudutaan hiukan tinkimään valmistusteknisistä syistä. Sehän merkitsee tietenkin lisävastusta, mutta harrastelijakäytössä se on täysin merkityksetön haitta. Muutokset eivät näy oikeastaan ulkomuodossa, mutta ILMAILU 21. MI Long Shot 2 omassa elementissään. lentoihin ja korkeammalle. Suomalaisittain kyse on kuitenkin marginaalilajista ja koneiden maahantuontiin ei ole suuremmin ollut halukkuutta. Muutama vuosi sitten tilannetta helpottamaan saatiin Tsekki-firma Horejsi Model (www.horejsi.cz), joka valmistaa useita erilaisia liidokki- ja sähkömoottoriliidokkisarjoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kone pitäisi saada viikon työpanoksen jälkeen taivaalle ja kokoonpanon tulisi onnistua ilman mitään erikoistyökaluja. Itse liimaus on hyvä tehdä vaikkapa viiden minuutin epoksilla, jolloin asetteluun jää sopivasti aikaa. Niinpä kaluston hankinta on jäänyt useimmiten omaehtoiseksi tilailuksi Keski-Euroopan markkinoilta. Muoteissa valmistetut liidokit ovat vallanneet kisakentät, mutta kova hinta rajoittaa ostointoa sunnuntaipilotilta. Itse päätin aloittaa homman sovittamalla siivekeservot paikoilleen esivalmistettuihin koteloihin siiven tyveen alapinnalle. Vacuum Bagging, eli alipainemenetelmällä valmistettu siipi, toimii kuitenkin aivan hyvin ja kestää rakenteellisesti sen minkä muottikonekin. Rakenne on yksinkertainen, vahva ja kevyt, joskin pinnan laadultaan ei täysin muotissa valmistetun tasoinen. Siipi on siis lasikuitupinnoitettu foamiaihio, joka on valmistettu alipainesäkittämällä irrotuskalvojen avulla. Ennen siiven puoliskojen yhteen liittämistä on muistettava viilata siiven kiinnitysruuvien läpiviennit siiven tyvikaariin sekä tehtävä servojohtojen ulostuloaukko valmiiksi. Huippukisakoneiden valmistajien jonotuslistojen pituus saattaa pahimmillaan olla toista vuotta. Myös siiven v-kulma on tarkistettava, jonka pitäisi muodostua oikeaksi automaattisesti oikeaan kulmaan työstettyjen tyvikaarien ansiosta. Kannattaa myös muistaa, että ohutkerroksinen lasipinta on hyvin haavoittuvainen kolhuille, joten työalustan puhtaus ja pehmeys on hyvä varmistaa. Mukana tulee kohtuullisen hyvät englanninkieliset rakennusohjeet, johon löytyy selventävät kuvat valmistajan nettisivuilta. Tärkeintä ei siis olekaan se saalis, vaan mukava fiilis ja heittely. Listalta löytyy myös rcheittoliidokit Salome, Long Shot ja Long Shot 2. Tai sitten yhteydenottoihin ei edes vastata, kuten itsellenikin on käynyt. Harmillista kyllä, Suomesta ei taida tähän tarpeeseen riittävän suorituskykyistä ja ohkaista servoa löytyä, vaan on tyydyttävä siihen, että servo hieman pullottaa alapinnan ulkopuolella. Hintaeroa eri valmistustekniikat aiheuttavat sen verran, että ykköstykin hinnalla saa kaksi täysin kilpailukykyistä vacuumi-konetta. Rakenteellisesti nykyaikaiset liidokit ovat komposiittimateriaaleista valmistettuja, joko Vacuum Bagging -menetelmällä tai sitten muottitekniikalla. Kokoonpanon etenemisjärjestys ei ole kriittinen ja sitä voi aikataulun ja oman maun mukaan muutella. Kotelot jäävät hiilipaarteiden etupuolelle ja niitä on soviteltava jonkin verran uuteen uskoon käyttämiensä servojen mukaan. Tekniset tiedot Kärkiväli 1500 mm Pituus 1140 mm Siiven pinta-ala 22,5 dm² Siipiprofiili AG 4XXX Lentopaino 306 g Vastaanotin 6 ch Corona dual conversion Siipiservot Dymond 60 Peräsinservot Hitec hs 55 Akku 250 mAh nimh Uusi versio Long Shot 2 Testikone Long Shot 2 on kehitysversio aiemmasta Long Shotista, joka tuli markkinoille jo pari vuotta sitten. Säkityksen yhteydessä pintoihin vedetään hiilikuitupaarteet, jolloin itse foamiydin toimii uumana ja paketti muodostaa kantavan rakenteen. Tai sitten vain nautiskellaan illalla auringon painuessa mailleen ja ilman tyyntyessä. Lisävalaistusta voi hakea internetistä lennokkiharrastajien eri foorumeilta Suomesta ja muualta. Tämän päivän lennokkisarjan tulee olla pitkälti esivalmistettu, jolloin itse lentokuntoon saattaminen ei vaadi kohtuuttoman pitkää aikaa. Palat käsitellään mielellään laminointiepoksihartsilla, mutta tarvittaessa hidas epoksiliima, esimerkiksi Araldit (Cascol), Viikon työ, jos puhtia riittää Kokoonpano kannattaa aloittaa ohjeiden mukaisesti siivestä. Ikävä kyllä näitä välineitä ei ihan joka tavaratalosta löydy, ja lajin suunnaton suosio on vieläpä johtanut tilanteeseen, että monet valmistajat myyvät eioota. Rakentajan hankittavaksi jäävät liimat ja tietenkin radio-ohjauslaitteet. Horejsin tuotteita tuo maahan SIL-Shop Malmin lentoasemalla ja saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Ja jos kaveri sattuu olemaan mukana lennättämässä, voin taata, että kilpailuhan siitä syntyy ihan huomaamatta. Kaluston hankinta kiven alla Ennen kuin päästään itse kalastelun makuun pitää hommata oikeat välineet. Vahvike on hiilikuitukangasta, joka on liimattu leveään teippiin, josta leikataan oikeanmuotoiset palat. Servot saisivat mielellään olla paksuudeltaan hieman alle 9 mm, jolloin ne saadaan sijoitettua kokonaan siiven sisään. Tämän jälkeen sovitetaan ja liimataan paikoilleen siiven kiinnitysruuvien alumiiniset läpivientiputket ja siiven sauma vahvistetaan mukana tulevilla hiilikuituvahvikkeilla. Itse hommasin siivekeservot "maailmalta" ja ovat tyyppiä Dymond 60 ja ne mahtuvat juuri alapinnan tasolle. Ja jos joskus tärppää, niin siitähän sitä riittää kertomista kavereillekin. Liidokit ovat edullisia ja hyvin lentäviä halvemman tekniikan tuotoksia. Long Shotissa tämä on varmistettu esivalmistamalla kone hyvin pitkälle komposiittimateriaaleista. Lisäksi mukana tulee kaikki pikkutarvike sekä peräsinlangat ja jopa sivuvakaimen päällystysmateriaali. Servoja ei kuitenkaan asenneta lopullisesti vielä tässä vaiheessa
Sivuvakaimen asennuksen jälkeen mitoitetaan korkeusvakaimen tornin paikka. Niiden sijasta voi myös käyttää vaikka jotain lujaa ompelulankaa. Hiilikuituputken halkaisu on tehtävä varoen X-actolla tai vastaavalla sahanterällä sahaamalla, tarkasti putken keskilinjaa pitkin. Tämä sidos kyllästetään lopuksi pikaliimalla. Vuorokauden kuluttua teipit voidaan poistaa ja jäljelle jää siisti, musta vahvike. Hartsi/liima levitetään vahvikkeeseen muovilastalla vetämällä ja kaapimalla ylimääräinen hartsi pois. Oikea mitoitus on ilmoitettu selkeässä asennuspiirustuksessa. Putken ja podin liimapinnat on sitä ennen karhennettava hyvin. Etuhorisontista tähtäilemällä varmistetaan, että siipi ja korkeusvakain ovat varmasti samansuuntaiset ja kone lasketaan tuettuna rauhalliseen paikkaan liimauksen kuivumisen ajaksi. Korkeusvakain on täysin valmiiksi viimeistelty ja kevyt, alipainetekniikalla valmistettu kaunotar. Siihen tarvitsee vain liimata peräsinvipu sekä pienet hiilitangosta tulevat kohdistustapit paikoilleen. Liimauksen kuivuttua siipi irrotetaan rungosta ja homma alkaakin olla loppuLong Shotin peräpään rakenne yksityiskohtineen. Siiveke Vielä v Punain siiven a runkoo Servot paikoilleen pikaepoksilla Samalla tekniikalla tehdään siiven kärkeen heittotapin vahvistus ennen itse tapin liimausta. Runkotyö aloitetaan mitoittamalla ja lyhentämällä peräputki oikeaan mittaan. Servot voidaan liimata pikaepoksilla paikoilleen liitinten juottamisen ja servojen keskittämisen jälkeen. Liimapinnoille sivellään hidasta epoksia ja putki työnnetään podin sovitteeseen. Tässä vaiheessa on muistettava heittäjän kätisyys. Liimaus voidaan tehdä syanoakrylaatti-pikaliimalla. Tässä kohtaa poikkesin itse ohjeista ja vaihdoin putkitapin hiilikuitulevystä tehtyyn heittoevään, joka on kuuleman mukaan heitoissa tehokkaampi. Jäljelle jäänyt ylimääräinen putki sahataan ohuemmasta päästä pois. Podin siipisatulaan on myös tehtävä siivekeservojen johtoja varten läpivientireikä. Liimauksen ajaksi korkeusvakain on ruuvattava paikoilleen torniin. Runkoputki voidaankin nyt liimata nokkapodiin. Torni liimataan sovituksen jälkeen putken yläpinnalle pikaliimalla siten, että sivuvakain tulee tarkasti kohtisuoraan korkeusvakaimeen nähden. Runkoon liittyviä asennuksia voi hyvin tehdä samaan aikaan siiven kasaamisprosessin kanssa. Liimauksen jälkeen putki ja liitos vahvistetaan vakaimen edestä ja putken peräosasta muutamalla kierroksella kevlar- tai hiilikuitutouvia. Vielä liimataan lasikuitulevystä valmistetut siiveke- ja laippavivut paikoilleen sekä tehdään työntötangot joko 1,5 mm hiilikuitutangosta tai 1 mm teräslangasta. Sarjan sisältö, pääkomponentit ja tarvikepussi. lämpöpuhaltimella notkistettuna käy hyvin. Liimauksen ajaksi siipi on kiinnitettävä paikoilleen podiin. Siis oikeakätiselle laitetaan heittotappi vasempaan kärkeen ja päinvastoin. dynee Lanka mukaa mitoit 22 ILMAILU. Servopäähän tehdään liitokset z-mutkilla. Sen jälkeen vahvike asetetaan piirustuksen mukaiseen kohtaan siiven liitossauman alueelle ja teipataan tiukasti pintaa vasten. Uran etupuoli kannattaa työn ajaksi varmistaa teippauksella, jottei putki vahingossakaan lähde halkeamaan. Rungon pääosat muodostavat todella siististi valmistetut hiilikuituinen runkoputki, sekä hiili-/kevlarkudoksinen nokkapodi. Liimausalueilta kalvot on tietenkin poistettava. Lisäksi korkeusvakainta varten tulee oma hiilikuituvahvisteinen peräsintorni. Siipi alkaakin olla loppusilausta vailla valmis. Tornin kiinnipysyminen putkessa varmistetaan jälleen kevlar- tai hiilisidoksella, jota varten porataan pieni läpivienti tornin läpi. Lyhennys on tehtävä siten, että putken paksumpaa päätä lyhennetään pikkuisen kerrallaan siihen pisteeseen, jolloin sovite nokkapodin kanssa on sopivan tiukka. Itse lisäsin vielä sauma-alueelle noin sentin levyisen lasikuitunauhan (105 g/m²) koko siiven leveydeltä molemmin puolin. Uraan sovitetaan sivuvakain, joka on sitä ennen päällystettävä mukana tulevalla lämpökalvolla. Balsasta esivalmistetun sivuvakaimen ja -peräsimen kiinnitystä varten tehdään putken peräpäähään ohjeiden mukainen, noin 3 mm leveä ura. Tankojen liittimet ovat sarjassa mukana. suoral asenn Sarj leikatt kot se Serv teellin gon n sivutta Serv vaneri maise ja etu tuleva vetola ta tois Telin hiema aukos ne on jälkee jälkee niin p servon juuri ja Sitten gon sa jolla tu ole yh kin vä Peräsi Painos varsin en ohj goilla. Keskittämisessä on muistettava servovivun lievä differentiaalisuus laippatoiminnan tarvitseman suuren liikeradan takia
Long Shotiin en laittanut virtakytkintä, vaan virta kytketään liittämällä akkuliitin suoraan vastaanottimeen. Radion ohjelmointia ja valmiina taivaalle Valmistaja on antanut ohjeissaan Long Shotille liikearvot ohjainpinnoille, jolta pohjalta on hyvä lähteä säätämään konetta oman makunsa mukaiseksi. Siivekeservot asennettuna työntötankoineen. Nyt toteutin homman siten, että servovivun päihin ruuvataan pienet ruuvit. Kireyden ollessa sopiva kiinnityksen voi vielä varmistaa tipalla pikaliimaa. Tätä kirjoittaessa ollaan jo pitkällä keväässä ja kone on edelleenkin testaamatta omassa elementissään. Tällä tavalla toteutettuna ohjauksesta tulee täysin klapiton.Vielä kun asennetaan 250 mAh:n vastaanotinakku ja vastaanotin paikoilleen, sekä ujutetaan siipiservojen jatkojohto paikoilleen, alkaa Long Shot 2 olla valmis. Solmut varmistetaan tipalla pikaliimaa. Sarjan mukana tulee servoille balsasta leikattu servoteline, johon mitoitetaan aukot servoille. Langat liitetään peräsinvipuihin solmimalla lyhyet silmukat. Servojen kiinnityspisteisiin liimataan vaneriset poikittaistuet siten, että taimmaiselle servolle tuet tulevat yläpinnalle ja etummaiselle alapinnalle. Tärkein ja ensimmäinen säätökohta on kuitenkin painopisteen asetuksen tarkistaminen. Lankojen vedossa on oltava tarkkana, jotteivät ne pääse kiertymään toistensa ympärille. Sen jälkeen teline voidaan työntää paikoilleen niin pitkälle taaksepäin, että taaimmaisen servon taaimmainen kiinnitysruuvi on juuri ja juuri ruuvimeisselin tavoitettavissa. Itselläni hommaa tietysti helpotti se, että olin jo aiemmin kasaillut Horejsin heittoliidokit Salomen ja Long Shotin ykkösversion, jotka ovat rakenteellisesti samanlaiset kakkosversion kanssa. Ohjeen mukaan painopiste on 80 mm siiven johtoreunasta ja tässä tapauksessa tarvittiin 5 grammaa nokkapainoa tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi. Jos sovite jää vähänkin väljäksi, olisi se liimattava epoksilla. Peräsinten ohjaus pull-pull-langoilla Painosyistä Long Shotin rungossa ei ole varsinaisia työntötankoja, vaan peräsimien ohjaus on toteutettu pull-pull-vetolangoilla. tken vuvakeusajaksi illeen kessa idokvienti nokat on in siiervoaukilleen dasta sovitistet varetaan auketaan ppu- suoralla. Long Shotin painoksi tuli 306 grammaa, mikä on ihan hyvä keskiarvopaino heittoliidokille. Sitten vain varovasti liimaa telineen ja rungon saumakohtaan. Punainen liitin näkyy kiinteäksi asennettuna siiven alapinnassa, jolloin siiven kiinnitys runkoon on helppoa. imen dään ukaiuputctolla alla, Uran istaa kaan a on levalalvot idaan iimaetaan sasta hiilikäytTämä a. Kelit ovat kuin lokakuussa, Siiven kärjen heittotappi muutettiin nyt heittoeväksi. Vetolangat solmitaan ja varmistetaan pikaliimalla ruuvin kantojen alle siten, että lankoihin jää hieman löysää. Onneksi aiemmista Horeijsin sarjoista oli jäänyt käyttämättömiä lankoja ja homma saatiin päätökseen. Itse käytin pikaliima, jolla tulee tukeva liimaus, jos saumassa ei ole yhtään ilmarakoa. Sarjan mukana tulevat langat ovat dyneemansorttista venymätöntä laatua. Ensituntuma on, että tehoa heittoon tulee lisää. ILMAILU 23. Servotelineellä on myös tärkeä rakenteellinen merkitys, sillä se vahvistaa rungon nokka-alueen heitoista aiheutuville sivuttaiskuormituksille. Ruuveja kiristämällä tai löysäämällä voi nyt helposti säätää lankojen pituuden ja kireyden sopivaksi. En usko, että kenelläkään tulee mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia tämänkään kanssa ja jos tulee, niin apua varmasti löytyy vaikka www. Enää on oikeastaan jäljellä radioasennuksien tekeminen runkoon. Näin servot tulevat eri tasoille ja peräsimien pull-pullvetolangat saavat suorat linjat hankaamatta toisiaan. miikka. Teline on ujutettava tyhjänä runkoon, jonka jälkeen servot ruuvataan paikoilleen. Lankaa on laitettu melko niukasti sarjan mukaan, joten on hyvä miettiä lankojen mitoitus tarkkaan ennen sen pätkimistä. Itse en miettinyt ja niinhän siinä kävi, että eihän se riittänytkään. Ennen lankojen vetoa on liimattava peräsimien lasikuituvivut paikoilleen pikaepoksilla siten, että lankojen kiinnityspisteet ovat juuri saranalinjassa peräsinten ollessa keskitettyinä. Uskon, että painopistettä voidaan siirtää lennätyksen edetessä hieman taaemmaksi ja tuo lyijynokare lähtee silloin pois. Telineen ujuttaminen paikoilleen vaatii hieman työtä, sillä se ei mahdu kabiiniaukosta paikoilleen servojen kanssa. Apuvälineenä vetämisessä voi käyttää pitkää pianolankaa. Long Shot 2 oli mukava, leppoisasti etenevä lennokkiprojekti, jonka kasaamisessa ei ollut mitään ongelmakohtia. lennokit.net-foorumilta. Lennätykset jäissä, vaikka jäistä ei ole tietoakaan Talven sateiset kelit olivat mitä otollisinta aikaa kasailla rauhassa Long Shotia ja odotella parhaimpia lennätyskelejä. Vielä voisi laittaa suojateippauksen päälle. Lankojen lukitsemiseen servovipuihin on useitakin vaihtoehtoja
Vääksyn Yhteiskoulun yhteisvalintakoodi on 1161 ja ilmailulinjalle 849. Heittelyä vaikeutti huomattavasti liukas keli ja jokaisella heitolla sai tosissaan varoa kaatumista. Opintolinja toimii yhteistyössä alan ammatillisten kouluttajien kanssa. Vaikka ilmailualalla edellytetään hyvää/normaalia terveyttä, se ei ole valintakriteeri. VÄÄKSYN YHTEISKOULUN K A Lisätietoja opinto-ohjaajalta p. Keli oli muutenkin loistava lennätystä ajatellen, siis aivan tyyni. 044 7780 411 24 ILMAILU. Tunnin verran heiteltyäni olin ihan tyyty- väinen tulokseen. lentosimulaatio-opetuksella, kerhotoiminnalla ja tutustumisilla ammatti-ilmailun yksiköihin. Long Shotin lennätykseen palaamme keväällä heittoliidokkien F3Kluokan kotikenttäkisasarjan merkeissä. Ensimmäinen siivenkärkiheitto otettiin varmuuden vuoksi varovasti ilman pyörähdystä ja ihan hyvin kone nousi noin 25 metriin, joskin nokka painui lievästi heiton aikana. Lisäsin korkeusperäsimelle hieman vetoa ja seuraavat heitot menivätkin jo paremmin. Kentällä ei lumesta ollut tietoakaan, mutta jäätynyttä sohjoa oli siellä täällä, mikä ei ainakaan pyörähtelyä helpota. Toivon mukaan ilmastonmuutos tuo kevään aikaisemmin ja jo huhtikuussa viimeistään pääsisi testaamaan kehittyviä termiikkejä. Eroja ei ihan heti huomaa, mutta kyllä niitä on ja ilmeisen onnistuneita muutokset ovatkin. Long Shotin perussäädöt vaikuttivat olevan juuri siinä, missä valmistaja ilmoittikin. En alkanut ihmeemmin vielä konetta säätämään, sillä perussäädöt olivat kohdallaan. Lennot olivat keskimäärin puolitoistaminuuttisia, parhaan venyessä 1,45:een. Aluksi otin muutaman trimmiliidätyksen ihan perinteiseen tapaan. Keli oli hyvä ja kantavaa oli selvästi muutamissa paikoissa. Hakulomakkeen voi tulostaa tai täyttää osoitteessa: http://vyk.asikkala.fi/ilmailulukio/haku. Opiskelijat valitaan hakumenettelyn kautta, jossa valintakriteereinä ovat aiempi opintomenestys sekä haastattelu. Jos aurinko olisi hieman päässyt lämmittämään, niin kevään ensinostot olisi koettu. Long Shotit yksi ja kaksi. Ei muuta kuin akut äkkiä lataukseen ja tavarat autoon. 044 7780 414 tai rehtorilta p. Kesän korvilla sitten tehdään lentotilat lennätystä helpottamaan ja aletaan nautiskella "kalastelusta" ihan tosissaan. w Q Oletko kiinnostunut lentäjän tai lennonjohtajan ammatista? lukion ilmailulinja Päijät-Hämeessä tarjoaa sinulle valmiuksia alan ammatillisiin opintoihin. Opintolinjan kurssit sisältävät mm. Harmittavasti aurinko oli hävinnyt ohuen pilviverhon taakse. Tosin painoa on kertynyt kakkosversioon hieman enemmän. eikä järvien jäistä ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla ole tietoakaan ja pellot ovat kuraisia ja vetisiä. Kotikenttäkisoja pidetään kuudet kesäkauden aikana ja niistä löytyy tietoa lennokit.net ja http://f3k.lennokit.net -sivustoilta. Sittenkin taivaalle Yllättävä positiivinen ilmiö tupsahti taivaalle eräänä aamuna. Otamme ilmailulinjalle vuosittain 20 uutta opiskelijaa. laajennetun (76h) harrastelentäjän lupakirjan teoriaoppimäärän (UPL), syventäviä ammatti-ilmailuun orientoivia kursseja sekä ilmailuun integroituja aineopetuksen kursseja. Oppimääriä tuetaan mm. Voit suorittaa myös harrastelentolupakirjan lento-osan kevytlentokoneilla omakustanteisena lukion kurssina
Please contact us to find out more about what we can do for you www.qbenai.com QBE Nordic Aviation Insurance A/S · Tel: +45 33 45 03 00 · e-mail: info@qbenai.com KAUKOLÄMPÖKESKUSTEN ASENNUKSET JA SANEERAUKSET · · · · kerrostaloihin rivitaloihin pientaloihin liikekiinteistöihin Helsingissä Espoossa Kauniaisissa Vantaalla Keravalla Järvenpäässä ETELÄN LÄMPÖ Pekka Hämäläinen, Vehkalantie 17, 04200 Kerava puh. When you buy aviation insurance from us you are partnering with highly experienced and innovative leaders in a specialist field. Leadership sets standards tavaa nnot ttisia, rinko , niin netta kohotilat nauQBE is one of the worlds leading insurers. QBE Nordic Aviation are proud of their reputation for providing competitive pricing, flexible coverage and sympathetic claims handling. 0400 461 288, (09) 2586 6350, faksi (09) 2586 6355 etelanlampo@kolumbus.fi ILMAILU 25
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 30. Samalla haetaan varamiehiä joukkueelle. 050 561 0539. Ilmailukerho TINTTILAKKI järjestää PURJELENNON SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT kerho-, vakio-, 15m ja 18m luokissa Räyskälässä 7.-15.6.2008. Hp. Puh. Ei aikatauluja. Lentomatkoja lähikentille EFET, EFKT, EFPA, EFSO ym. Tervetuloa! PURJELENNON MAAJOUKKUEPAIKAT EM-KISOIHIN 2009 Kerholuokka 2 paikkaa, 20m kaksipaikkaisluokka 2 paikkaa ja maailmanluokka 1 paikka. Kilpailut järjestetään 15.07.2009 28.07.2009 Paikka Pugachevka, Orel Venäjä. Pekka Mäntylä, puh. Sinulla tulee olla aikaa, markkinointihenkeä ja sinnikkyyttä sekä yritys tai toiminimi, jolla laskutat myyntiprovisiosi. 45 000 euroa. Lisätiedot myös Hannu Lehtiseltä osoitteella hannu.lehtinen@netikka.fi, puh. ILMAILUA luetaan tarkasti paitsi harrastaja-, myös ammatti-ilmailupuolella. Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry on kustantanut ILMAILUA jo 71 vuoden ajan. ILMAILU ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa ja sitä painetaan keskimäärin 13 000 kappaletta. Lähde lomalle Lappiin. Lopputuloksiin lasketaan mukaan kotikenttäkilpailuissa saavutetut bonussekunnit. Moottorilla lennetty vain 533 h, kokonaisaika on 3020 h. Ilmoittautumiset 31.3.2008 mennessä sähköisesti osoitteella suksi@ilmailuliitto.fi tai Suomen Ilmailuliitto ry, Jorma Sucksdorff, Malmin lentoasema, 00700 Helsinki XVI LENTO- JA TOIMINTALEIRILLE Aavahelukan lentokentällä 10.15.6.2008 Leirin aikana lentoja upeissa tunturimaisemissa, vapaata ilmailuaiheista oleskelua ja/tai toimintaa. Sähköpostiosoite: mikko.sokero@ilmailu.fi ILMAILU-lehti on Pohjois-Euroopan vanhin ilmailun yleisaikakauslehti. Tarjoamme myös muita markkinoinnillisia projekteja, joista saat lisätuloja ILMAILUN lisäksi. Kilpailupaikka on entinen turvesuo, jolla nykyään viljellään ruokohelpiä. päivä (Huom! Muuttunut päivämäärä!) Leivonmäen Höystösensuon lentopaikalla. 0500 954 659. TERVETULOA! Räyskälä-Säätiö järjestää perinteiset Suomen Ilmailuliitto ry:n purjelentotoimikunta julistaa haettaviksi seuraavat JANNEN KISAT 28.6.- 5.7.2008 Räyskälässä yhdessä nuorten PM-kilpailun kanssa. Garmin GPS. Jos sää vaatii maksin lyhentämistä, voidaan kilpailuaikaa jakaa kierroksiin, joiden aikana maksin pituutta lyhennetään kahdesta minuutista. Ota perhe ja ystäviä mukaan ja osallistu kanssamme TINTTIRALLI 10.-13.7.2008 Menkijärvi Järjestäjä: Ilmasotakoulun Lentokerho ry Musketeer BE-19A vuodelta 1968.OH-BMK. Sään salliessa lennätetään viisi kilpailukierrosta vapaasti neljän tunnin aikana klo 13-17. 4. ri 912 vissä 912 vissä , 27 ilmailu_308s26-31.indd 27 31.10.2008 07:26:11. Mediamaailma on sinulle tuttu. Emme palauta hakemuksia, emmekä valitettavasti ehdi vastata puhelintiedusteluihin. Hyvää ja huoletonta konetta kaipaavalle.Hinta 38 000 euroa. Kilpailuissa käytetään 2007 hyväksyttyjä SM-kilpailusääntöjä ja kerholuokassa IGC:n hyväksymiä tasoituskertoimia. Säännöllisesti huollettu, hallissa säilytetty, virheetön. Sukset, isot pyörät, Garmin 296. Tarjoamme sinulle vauhdikkaan, vakavaraisen ja nuorekkaan median sekä eri työkaluja helpottamaan ansaintaasi. Edelleen sään vaatiessa voidaan kilpailuaikaa siirtää myöhemmäksi lauantai-iltana. Jyrki Laukkasen ilmailu-aiheisia luentoja. Osoita hakemuksesi ILMAILUN päätoimittajalle postitse tai sähköpostitse. Radiot: King KY-97A ja KT-76A. itkät ilSampo u eninlehteen essä. myydään IKARUS C 42 B, -02, 100 Hv Rotax, kla 450 h. Hinta 4500 euroa. Kilpailussa käytetään Jannen Kisojen osalta voimassa olevia, vuoden 2007 SM-kilpailusääntöjä soveltuvin osin sekä PM-kilpailuun julkaistavaa paikallismääräystä (Local Procedures). Mahdollisuus osallistua nuottakalastukseen. i). Patikkaretkeilyä lähimaastoissa sekä Ylläksen ja lähituntureiden alueella. maaliskuuta 2008 mennessä osoitteeseen: Mikko Sokero, ILMAILU-lehti, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Kilpailumaksu 2e per kilpailija, juniorit 1e. imman yyntiin, isille ja muotoiintoihin kirjeitsoivio@ ositetta erkitse merkki. Yksi kevään numeroista on perinteisesti ns. Yöpyminen mahdollista kentällä parakissa, teltassa tai koneen siiven alla, mahdollisuus myös sisämajoitukseen Ylläksen alueen majoituskohteissa. koulutusnumero, jonka painos on noin 20 000. Ajo-ohje kentälle lyhyesti: E4:lta Leivonmäki ja Hirvensalmi (eteläisempi liittymä Leivonmäelle). Jos kilpailu joudutaan siirtämään sunnuntaille, pyritään se lennättämään niin varhain aamulla kuin mahdollista. Aika ilmoitetaan briefingissä. Aavahelukalla on vapaata ilmatilaa, asfaltoitu kiitotie 900 m, todelliset korpiolosuhteet ja hyvät termiikkimaastot kentän ympärillä, saunomismahdollisuus kentän saunassa koko viikon, makkaranpaistonuotion lämpöä jokaisena iltana leiriviikolla, kerättävissä korvauksetta "kuppilatiimaa" vähintään 3 tuntia/päivä. 1/8-osuus ZLIN TRENER 126 / OH-TZA koneesta. Kone Forssassa. Kone on tip top kunnossa, huollettu ja katsastettu. Sunnuntai on kilpailun varapäivä. Briefing klo 12 kentän eteläpäässä olevien talousrakennusten pihalla. Ohjeet kilpailuun ilmoittautumisesta, rekisteröitymisestä kilpailupaikalla ja muista kilpailun kulkuun liittyvistä asioista järjestäjän web-sivuilla www.rayskala.com, kohdasta Jannen Kisat. Ohjeet ilmoittautumisesta, rekisteröitymisestä kilpailupaikalla ja muista kilpailun kulkuun liittyvistä asioista järjestäjän web-sivuilla www.tinttilakki.fi. 0500 624 718. Ilmoittautumiset ja kysymykset osoitteella neloslentue@hotmail.com tai tai Ilmasotakoulun Lentokerho ry, PL 42, 62201 Kauhava. Tervetuloa! etsii ILMOITUSMYYJÄÄ vastaamaan kokonaisvaltaisesti lehden ilmoitusmarkkinoinnista, ilmoittajasuhteista ja trafiikista. n.2km suoraan rakennuksille. ksaa elut: erf 2 ty. VL PIKKULUOKKIEN MESTARUUSKILPAILU 2008 Pikkuluokkien mestaruuskilpailut (pikkuliidokin F1H SM ja P-30 -kumimoottorilennokkien Suomen Cup) junioreille ja senioreille kilpaillaan toukokuun 24. 0400 302 509. Tervetuloa! Vapaa pääsy! Ei kenttämaksuja, ei kulkulupia!! Aavahelukan Ilmailukerho ry Tiedustelut: Antti Lahti 040 530 5651 Pekka Hakola 0400 696 061 , in, hp. Heti oikealle Hirvensalmea kohti (muuttuu hiekkatieksi n.700m päässä), n.3,5km ja vasemmalle mustat kyltit Vapo ja Höystösensuo Vasemmalla myös puinen roskien kierrätyskatos. Kone hienossa kunnossa, experimental,taitolentokelpoinen, hyvä tiimatilanne. Purjelentoa ja purjekoneiden lentokonehinauksia. Soita Klausille ja kysy lisää, puh. Huom! Ruohikkopalovaaran takia fuselangan käyttö ja tupakointi kenttäalueella on kielletty! Ilmoittautumiset: Tapio Linkosalo, puh 040 517 0571, e-mail: tapio.linkosalo@helsinki.fi 2005
30th FAI World 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Gliding Championship Helena Jaakkola, 050-599 standard/club/world class 7743 Rieti, Italia Nummijärvi Fly In 9.11.3.07 www.wgcrieti.it Nummijärvi 10.18.3.07 FAI World 2.-16.8. FAI European Glider 4.8.7.07 Sunny Nights Aerobatic ChampionshipFly In, Pudasjärvi Radom, Puola Helena Jaakkola 050-599 7743 www.egac2008.com 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 23.8. 16th FAI World 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Rally Flying Championship Kuopio Ried, Itävalta www.ried2008.at 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 1.-3.8.Sorvari 0400-696 386, Matti Tarkkuus-ja rallilennon SM-kisat Petri Vesterinen 0400-584 994 Räyskälä www.tunturi-ilmailijat.net Ilmailukerho Tinttilakki ry 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Juha Silvennoinen 0400 920 269 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.tinttilakki.fi www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 PURJELENTO 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiJorma Sucksdorff (09) 3509 3441 sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 17.-24.5. FS-liigan osakilpailu 994 www.tunturi-ilmailijat.net Utti www.utti.org 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 6.-8.6. Helena (VFS) W Eloy, U 9.11. Numm 15.-16 10.18 Pori -ilmailu Taisto 18.11.taisto@ (kuvun Wonde 17.3.0 www.a Ilmailu 4.8.7 LENNO Pudasj Jari Leh Helena 29.-30 13.1 F1H SM www.ja Kotiken info@ tapio.li Taneli 040 51 11.-12 2007, 29.-30 Martti Roivainen (09) 3509 3441 EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL 3.-4.5.2008 Riippuliitoranking Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Kauhajoki Etelä-Pohjanmaan liitäjät ry 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäiwww.paratronic.fi/ranking vät Kuopio 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al31.5.-7.6. Moottoroidun den suksilentoleiri, Ivalo varjoliidon SM-kilpailut 386, Matti Sorvari 0400-696 Somero Petri Vesterinen 0400-584 994 Someron Ilmailuyhdistys ry www.tunturi-ilmailijat.net Jari Takanen 0400 535 465 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät SM-kilpailut 19.-26.7. Riippuliidon kuinfo, SIL-luokka, SM-kilpailut Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, JämiVirtanen 0400-215460 Esa Jämin Riippuliitäjät ry www.jaminliitajat.fi KUUMAILMAPALLOLENTO Juha Herrala 040 770 5810 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker19.-26.6.Jämin Juhannusleiri ho ry), Jämi Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 Essi-Noora Jylänki 050-5300405 Heikki Pimiä 0400-637802 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 30.6.-12.7. SM-kilpailut (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker(vakio-, Jyväskylä ho ry), 15m-, kerho- ja 18m) RäyskäläSipinen 0440-243 518 Markku Ilmailukerho Tinttilakki ry 17.25.8.07 EM-kisat MagdeJuha Silvennoinen 0400 920 burg, Saksa, Moottorilento SIL 269 tai 044 021 0606 Jorma Sucksdorff www.tinttilakki.fi 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 23.-28.6. Purjetaitolento SM burg, Saksa, Moottorilento SIL Imatra Jorma Sucksdorff www.taitolento.fi 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio ILMAILUTAPAHTUMIA 6.-20.7. Tarkkuuslennon 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 PM-kilpailut 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Jämi Kuopio Jämin Ilmailijat ry taneli.aikas@gmail.com 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 3.-6.7.Sorvari 0400-696ja PM Matti Taitolennon SM 386, Jämi Vesterinen 0400-584 994 Petri www.taitolento.fi www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon 5.-13.7. Sunny Nights Fly-in Pudasjärvi 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, http://wings.pudasjarvi.fi Pudasjärvi sunnynightsflyin@gmail.com Helena Jaakkola 050-599 7743 Helena Jaakkola 050 599 7743 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 11.-13.7. Varjoliidonry), Joensuu www.taitolento.fi, Makedonia Matti Mecklin 0400-502 872 Jääkarhujen varjoliitoseura ry Antti Jutila 0400 010684 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 3.8.-10.8. 18th FAI World Hotal25.3.07 Ultra B -teoriakurssin Air Balloon Championship kuinfo, SIL-luokka, Hofkirchen, Itävalta Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, www.balloon2008.com Esa Virtanen 0400-215460 PURJELENTO SIL 1.-10.8. -SorvariOripää Petri Vesterinen 0400-584 994 Camp, matkalento- ja www.tunturi-ilmailijat.net harjoituskilpailuleiri Oripää 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat www.turunlentokerho.fi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 25.6.-6.7. Syystapaaminen Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Salo 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento LASKUVARJOURHEILU SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Martti Roivainen (09) 3509 3433 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 30.4. FS-hyppäämisen ho ry), Jyväskylä Basic Camp Markku Sipinen 0440-243 518 Hanko 17.25.8.07 EM-kisat MagdeNina Kivilompolo 050 467 7268 burg, Saksa, Moottorilento nkivilompolo@hotmail.comSIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-29.6. Utin syyskisat Markku Sipinen 0440-243 518 Utti 17.25.8.07 www.utti.org EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 9.9.-14.9. Taito- ja Petri Vesterinen 0400-584 994 tarkkuushyppyleiri II www.tunturi-ilmailijat.net Immola Pekka Kivinen 040 581 0612 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 26.7.-1.8. Varjoliidon 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 EM-kilpailut 2325.3.07 Nis, Serbia EUT/MT Talvipäivät Kuopio www.eupgserbia2008.com 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi3.-6.7. - 4.5. Jämi Vintage 16.-20.5.07 SM-kisat International Kuumailmapalloker(Sisä-Suomen Jämi Jyväskylä ho ry), www.padasjoenlentokerho.fi Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magde18.-20.7. Varjoliidon Tero Sinkkonen 050-347 7248 maaliinlaskun EM-kilpailut 2.5.8.07 TarkkuusNiska Banja, Serbia ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.epa2008.org www.tarkkuuslento.net MOOTTORILENTO KUUMAILMAPALLOLENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker29.3- 6.4. Laskuvarjourheilun www.taitolento.fi, kaikkien lajien SM-kisat Matti Mecklin 0400-502 872 Hanko Markku Teivainen 044 565EM-ki20.28.7.07 Taitolennon 0625 sat Advanced-luokka, Joensuu 27.7.-1.8. FS- ja ArtisticKUUMAILMAPALLOLENTO lajien MM-kilpailut La Salmagne-Maubeuge, Ranska 16.-20.5.07 SM-kisat www.aeroclub.com (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 6.9. 0400-696 386, 23.6. (6 16.-20 Nordik (Sisä-S Kotiken ho ry), nordik@ Markk Juha O 17.2 5.4. (6 burg, S Kotike Jorma 3. FAI European SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Aerobatic Championships www.taitolento.fi, Hradec Kralové, Tsekki Matti Mecklin 0400-502 872 www.aeroclub.cz 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki15.-20.7. Taito- ja 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät tarkkuushyppyleiri I Kuopio Immola 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiPekka Kivinen 040 581 0612 den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 13.-18.7. Junioreiden Matti Mecklin 0400-502 872 PM-kisat ja esi-MM Räyskälä 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 10.-13.7. XVI Lento10.18.3.07 Arktinen Hysteria ja toimintaleiri -ilmailutapahtuma, Padasjoki Aavahelukka Taisto Saarinen 0400-358 856, Antti Lahti 040 5305651 taisto@padasjoenlentokerho.fi Pekka Hakola 0400 696061 17.3.07 SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 2.-6.7. kotik 2325 leo.san Kuopio 0400-2 24.3. 9.4. FS / Free Kuopio leiri / Wappuboogiet 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiUtti den suksilentoleiri, Ivalo www.utti.org Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 3.5. SIL:n liittokokous 7743 Helena Jaakkola, 050-599 Suomen Ilmailumuseo 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Vantaa Nummijärvi 10.-15.6. Koti Malmi suome Esa Vir Olavi L KUUM 5.4. Le den su tapaam Matti S Suoma Petri V pentti.r www.t 5.-8.7. Moskiitoralli Kuopio EFPU 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.oulunilmailukerho.fi den suksilentoleiri, Ivalo Matti 29.6. Suksilentoleiri ho ry), Jyväskylä Tunturi-ilmailjat ry Markku Sipinen 0440-243 518 Matti Sorvari 0400-696386, Petri Vesterinen 0400-584994 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 27.-29.6. 30thArktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki Gliding Championship Taisto Saarinen 0400-358 856, 18m/open/15m class taisto@padasjoenlentokerho.fi Lüsse-Berlin, Saksa www.wgc2008.org 17.3.07 SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 7.-17.8. DZ Utti 24h-boogiet/ Tero Sinkkonen 050-347 2008/ Bird-Man Midnight Flock7248 Utti Speed Skydiving World Cup KUUMAILMAPALLOLENTO Utti www.utti.org SM-kisat 16.-20.5.07 (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker16.-20.6. Tinttiralli Tero Sinkkonen 050-347 7248 Menkijärvi 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Ilmasotakoulun Lentokerho SM-kisat, Räyskälä neloslentue@hotmail.com www.tarkkuuslento.net hannu.lehtinen@netikka.fi 0500 954659 KUUMAILMAPALLOLENTO 14.-20.7. Taito- ja Tero Sinkkonen 050-347 7248 tarkkuus-MM -kilpailut 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Lucenec, Slovakia SM-kisat, Räyskälä www.sna.sk www.tarkkuuslento.net 9.8.-14.8. Vesis-Open 7248 EFLA KUUMAILMAPALLOLENTO www.padasjoenlentokerho.fi 16.-20.5.07 SM-kisat 7.-15.6. 25.-27 (Urhei lennok www.t F3P Sp Matti ModelM kimmo 20.2 050 30 sat Ad Tero Si 26.-27 2.5.8 F1H SM SM-kis Kotiken www.t tapio.li 28 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 ilmailu_308s26-31.indd 28 31.10.2008 07:26:15. CF:n (kupukuviohypyn) MM-kilpailutEUT/MT Talvipäivät 2325.3.07 Teuge, Hollanti Kuopio ILMAI www.kn 2.4.2 26.10. Q ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 29.3. 18th FAI World sat Advanced-luokka, Joensuu Precision Flying Championship Tero Sinkkonen 050-347 7248 Ried, Itävalta 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon www.ried2008.at SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net F1AJ, F EXPER Juniori ULTRA Suome Jorma Savonl ossi.kil@ 23.2 050 35 vät 25.3.0 30.3 T kuinfo 3. 8th FAI World Advanced Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Aerobatic Championship USA 17.25.8.07 EM-kisat Magdewww.awac2008.org burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 20.-25.7. Jämi Fly-in www.jamifl yin.com, Pääilmailutapahtuma 2008 info@jamiflyin.com, Jämi Äikäs 040-557 2129 Taneli www.jamiflyin.com 11.-12.8.07 Päälentonäytös Taneli Äikäs 040 557 2129 2007, Kuopio KUUMAILMAPALLOLENTO EXPERIMENTAL (09) Jorma Sucksdorff JA 3509 3441 ULTRAKEVYET SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 Kaikki tapahtumat netissä: 3441 www.pallo.net/kalenteri 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiKuopio vät 13.-20.9. Freeliiga, 1.osakilpailu www.taitolento.fi, Utti Mecklin 0400-502 872 Matti www.utti.org 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 13.-15.6. (24.8.) Purjelennon www.jamifl yin.com, maaliinlaskun SM-kisat info@jamiflyin.com, EFPU Taneli Äikäs 040-557 2129 www.oulunilmailukerho.fi 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio RIIPPU- JA VARJOLIITO PURJELENTO SIL 1.-2.11
RC sähkönopeuslennokit Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 F5D SM (2/2), Q500 ja kansanpylon Suomen Cup (2/2) 17.25.8.07 EM-kisat Magde+ F3DSaksa, Moottorilento SIL burg, Jämi Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma samuel.riippa@gmail.com 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 040 772 3593 Kuopio 26.7 RC- termiikkiliidokit 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiF3J SM (3/4) den suksilentoleiri, Ivalo Immola Matti Sorvari 0400-696 386, Juho Suikkanen 0400-584 994 Petri Vesterinen jujon.maili@pp.inet.fi www.tunturi-ilmailijat.net 050 381 2950 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 26.-27.7 RC- taitolennokit www.taitolento.fi, F3A SM (2/3), F3A Sport ja Matti Mecklin 0400-502 872 Nordic Suomen Cup (2/3) Oulu, Ahmasuo 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiesa.eirola@securitassystems.fi sat Advanced-luokka, Joensuu 0400Sinkkonen 050-347 7248 Tero 388 371 2.8 (3.8) RC-mallilennokit F4C KUUMAILMAPALLOLENTO SM (3/3), kansanscale yli ja alle 16.-20.5.07 SM-kisat 6kg, Aresti Suomen Cup (2/3) (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSeinäjoki, Kurjenneva ho ry), Jyväskylä tomi.kohtanen@kolumbus.fi Markku Sipinen 040 5122 586 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magde3.8. kotikenttäkilpailu Kuopio leo.santala@kolumbus.fi 24.3.1.4.07 0400 207 895Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 28.-29.6 (5.-6.8) Siimaohjatut Petri Vesterinen F2D ja taistelulennokit 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net -nopeuslennokit F2A SM Helsinki-Malmin lentokenttä 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat jari.valo@ncc.fi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 050 5055852 www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 5.7. Lennokkisenioreiden den suksilentoleiri, Ivalo tapaaminen 0400-696 386, Matti Sorvari Suomalainen Klubi, Helsinki994 Petri Vesterinen 0400-584 pentti.reinas@kolumbus.fi www.tunturi-ilmailijat.net ILMAILUTAPAHTUMIA 7.-8.6 RC- taitolennokit 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu F3A SM (1/3) F3A Sport ja Helena Jaakkola, 050-599 Nordic Suomen Cup (1/3)7743 Kuopio, Kaatis 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In jreinikka@dnainternet.net Nummijärvi 040 566 4637 10.18.3.07 Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki 8.6 TOKA liidokit alle 16v, Taisto Saarinen 0400-358 856, F1AX yli 16v, loppukilpailut taisto@padasjoenlentokerho.fi Jämi Suomen.lennokki@saunalahti.fi 17.3.07 SIL Liittokokous Olavi Lumes (09) 792 175 Ilmailumuseo Vantaa 4.8.7.07 Sunny Nights 9.-12.6. Kotikenttäkarsinta Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, suomen.lennokki@saunalahti.fi Esa Virtanen 0400-215460 Olavi Lumes (09) 792 175 KUUMAILMAPALLOLENTO 5.4. Pystykuviohypyn Helena Jaakkola, (VFS) World Cup 050-599 7743 Eloy, USA Nummijärvi Fly In 9.11.3.07 PURJELENTO SIL 040 517 0571 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 27.4 TOKA- liidokit Magde17.25.8.07 EM-kisat 4. (4.5.) Sähköliidokit F5J Nordik Suomen Cup (2/4) 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiKotikenttäkilpailu Ivalo den suksilentoleiri, nordik@pp.inet.fi Matti Sorvari 0400-696 386, Juha Oksa 0400 647 087 994 Petri Vesterinen 0400-584 www.tunturi-ilmailijat.net 3.5. (17.8.) Siimaohjatut 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoitaitolennokit F2B SM (2/3) den suksilentoleiri, Ivalo Kuopio Matti Sorvari 0400-696 386, matti.husso@pp.inet.fi Petri Vesterinen 0400-584 994 040 563 9523 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon 16.-17.8 RC-liidokit SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu F3B SM (2/3) www.taitolento.fi, Ruotsinpyhtää Matti Mecklin Kaj Lindqvist 0400-502 872 0500 496 537 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 16.-17.8 RC- taitolennokit Tero Sinkkonen 050-347 7248 F3A SM (3/3), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/3) 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Hämeenkyrö, lentokenttä SM-kisat, Räyskälä kimmo.kaukoranta@nokia.com www.tarkkuuslento.net 050 301 8896 KUUMAILMAPALLOLENTO 23.8 (24.8) RC-mallilennokit F4C 16.-20.5.07 SM-kisat SM (3/3), kansanscale yli ja alle (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker6kg, Aresti Suomen Cup (3/3) ho ry), Jyväskylä Turku, Paattinen Markku Sipinen 0440-243 hannu.kunttu@raseko.fi 518 040 729 7020 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 23-24.8 RC-termiikkiliidokit Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 F3J SM (4/4) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuivanto Kuopio lu et/ 08/ Cup 68 n 625 ska ypyn) 5.-8.7.07 Taitolennon 25.-27.4. (15.6.) Sähköliidokit F5J (Sisä-Suomen KuumailmapallokerNordik JyväskyläCup (3/4) ho ry), Suomen kotikenttäkilpailu Markku Sipinen 0440-243 518 nordik@pp.inet.fi 17.25.8.07 EM-kisat MagdeJuha Oksa 0400 647 087 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 28.6. (6.4.) 2mRC-liidokit SIL burg, Saksa, Moottorilento Kotikenttä-Cup 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 3. (6.4.) Sähköliidokit F5J 16.-20.5.07 SM-kisat Nordik Suomen Cup (1/4) (Sisä-Suomen KuumailmapallokerKotikenttäkilpailu ho ry), Jyväskylä nordik@pp.inet.fi Markku Sipinen 647 087 Juha Oksa 04000440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magde5.4. Lennokkileiri sat Advanced-luokka, Joensuu (avoin kaikille) Tero Sinkkonen 050-347 7248 Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Olavi Lumes (09) 792 175 SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net 7.6 Vapaastilentävät rinnekisa avoin, Sinisiipikisa alle ja yli 16v KUUMAILMAPALLOLENTO Jämi 16.-20.5.07 SM-kisat Suomen.lennokki@saunalahti.fi (Sisä-Suomen KuumailmapallokerOlavi Lumes (09) 792 175 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 7.6 (8.6) Siimaohjatut taitolennokit EM-kisat(1/3) 17.25.8.07 F2B SM MagdeMalmi, Helsinki burg, Saksa, Moottorilento SIL lasse.aaltio@welho.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 050 522 3560 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 3433 Nummijärvi 15.-16.11. 2mRC-liidokit SuomenSIL burg, Saksa, Moottorilento Cup Ruotsinpyhtää 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff leo.santala@kolumbus.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 0400 207 895 Kuopio 16.8. RC-sisätaito-SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu lennokit F3P Aeromusicals, www.taitolento.fi, F3P Sport Suomen Cup Matti Expo 08 ModelMecklin 0400-502 872 kimmo.kaukoranta@nokia.com 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki050 301 8896 sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 26.-27.4 Vapaastilentävät 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon F1H SM, P-30 Suomen Cup SM-kisat, Räyskälä Kotikenttäkilpailu (4/4) www.tarkkuuslento.net tapio.linkosalo@helsinki.fi Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 29 ILMAILU 9 ilmailu_308s26-31.indd 29 31.10.2008 07:26:17. kotikenttäkilpailu ry), Joensuu www.taitolento.fi, leo.santala@kolumbus.fi Matti Mecklin 0400 207 8950400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki10.5. CP:n taisto@padasjoenlentokerho.fi (kuvunkäsittelyn) MM-kilpailut Wonderboom, Etelä-Afrikka 17.3.07 SIL Liittokokous www.aeroclub.org.za Ilmailumuseo Vantaa 4.8.7.07 Sunny Nights LENNOKKITOIMINTA Fly In, Pudasjärvi Jari Lehti (09) 3509 3443 Helena Jaakkola 050-599 7743 29.-30.3 Vapaastilentävät 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi F1H SM, P-30 Suomen Cup www.jamifl yin.com, Kotikenttäkilpailu (3/4) info@jamiflyin.com, tapio.linkosalo@helsinki.fi Taneli Äikäs 040-557 2129 040 517 0571 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio 29.-30.3 Vapaastilentävien F1A, F1AJ, F1B, F1C SM (4/4) EXPERIMENTAL Juniorit F1A-15 JA ULTRAKEVYET SIL Suomen Cup (4/4) Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Savonlinna ossi.kil@dnainternet.net 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi050 355 9657 Kuopio vät 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al30.3 TOKA- liidokit kuinfo, SIL-luokka, 3. Sähköliidokit Joensuu sat Advanced-luokka, F5B-kilpailut/ratapäivä 7248 Tero Sinkkonen 050-347 Jämi Kaikille avoin KUUMAILMAPALLOLENTO tapio.hanhilammi@me.tamk.fi 16.-20.5.07 SM-kisat 050 544 1395 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 17.5 RC- termiikkiliidokit Markku Sipinen F3J SM (1/4) 0440-243 518 Kuivanto 17.25.8.07 EM-kisat Magdetimo.hulkko@phnet.fi burg, Saksa, Moottorilento SIL 045 114 9657 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 2325.3.07 EUT/MT 24.-25.5 RC-liidokit Talvipäivät Kuopio F3B SM (1/3) + Eurotour osakilpailu 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiRuotsinpyhtää den suksilentoleiri, Ivalo Kaj Lindqvist 0500 496 537 Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 31.5 (1.6) Vapaastilentävät www.tunturi-ilmailijat.net F1H SM, P-30 Suomen Cup 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Loppukilpailut (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Leivonmäki www.taitolento.fi, tapio.linkosalo@helsinki.fi Matti Mecklin 040 517 0571 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki2.-6.6. Kotikenttäkarsinta burg, Saksa, Moottorilento SIL suomen.lennokki@saunalahti.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Olavi Lumes (09 )792 175 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 3.5. kotikenttäkilpailu 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät leo.santala@kolumbus.fi Kuopio 0400-207 895 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi9.4. Q ILMAILUTAPAHTUMIA www.knvvl.nl 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 26.10.-28.10. Lennokkileiri Fly In, Pudasjärvi (avoin kaikille) Helena Jämi Jaakkola 050-599 7743 Pekka Nyman 050 430 7170 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, 14.6 RC- termiikkiliidokit info@jamiflyin.com, F3J SM (2/4) Taneli Äikäs 040-557 2129 Ruotsinpyhtää Kaj LindqvistPäälentonäytös 11.-12.8.07 0500 496 537 2007, Kuopio 14.6 RC sähkönopeuslennokit F5D SM (1/2), Q500 ja EXPERIMENTAL JA kansanpylon Suomen Cup (1/2) ULTRAKEVYET SIL Räyskälä Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 samuel.riippa@gmail.com 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi040 772 3593 vät Kuopio 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al14.6 (15.6) RC-mallilennokit F4C kuinfo, SIL-luokka, SM (1/3), kansanscale yli ja alle Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 6kg, Aresti Suomen Cup (1/3) Esa Virtanen 0400-215460 Vantaa Petikko otto.ahonen@kolumbus.fi KUUMAILMAPALLOLENTO 040 844 2503 16.-20.5.07 SM-kisat 14.6. (6.7.) F5J Nordik 20.28.7.07 koottu kisa Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Keila, Eesti Tero Sinkkonen 050-347 aado.salumae@mail.ee 7248 + 372 517 8034 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL 5.-6.7. (4.5) 2mRC-liidokit 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Kotikenttä-Cup (Urheilutaitolentäjät 4. (29.6.) 2mRCliidokit Kotikenttä-CupTalvipäivät 2325.3.07 EUT/MT 5. Turpaboogiet 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Pori -ilmailutapahtuma, Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, 18.11.-23.11
edellyttäen, että jäsenmaksu on suoritettuSorvari 0400-696 386, 17.3.07 SIL Liittokokous Petri Vesterinen ilmailuharrastukVakuutusVantaa vahingon, kun tapaturma sattuu0400-584 994 korvaa Ilmailumuseo www.tunturi-ilmailijat.net sen/kilpailun aikana ja se on voimassa lähes kaikkialla maailmassa 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, enintään 3 kk kestävillä matkoilla. Mahdollisen vahingon 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In vakuutusnumeroita sattuessa tarvitset Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Nummijärvi vahinkoilmoitusta täyttäessäsi. Vamman hoitokuluja korvataan 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Pudasjärvi euroa/hoito, tutkimus ja kohtuulliset matkakulut lääkämax. 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiKUUMAILMAPALLOLENTO den suksilentoleiri, Ivalo 16.-20.5.07 SM-kisat Lisätietoja vakuutuksista saa Pohjolasta, www.pohjola.fi ja PohMatti Sorvari 0400-696 386, (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker- 0303, sekä osoitteista www.ilmailujolan palvelunumerosta 0303 Petri Vesterinen 0400-584 994 ho ry), Jyväskylä liitto.fi ja www.slu.fi. 30 000 euroa; kertakorvaus 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Matti Mecklin 0400-502 872 arvioidun haittaluokan mukaan. EUT/MT Talvipäivät 2325.3.07 10.18.3.07 Arktinen Hysteria PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 J ilm S Matti eräpäivään mennessä. Q ILMAILUTAPAHTUMIA timo.hulkko@phnet.fi 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 045 114 9657 Helena Jaakkola, 050-599 7743 23.8 Sähköliidokit F5J Fly In 9.11.3.07 NummijärviNordik Suomen Cup Nummijärvi (4/4) Vesivehmaa 10.18.3.07 Arktinen Hysteria hannu.riihela@gmail.com -ilmailutapahtuma, Padasjoki 044 055 0262 Taisto Saarinen 0400-358251 816 jukka.juslin@hut.fi, 0400 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi Elokuu RC-helikopterit F3C 17.3.07 SIL Liittokokous SM Vesivehmaa Ilmailumuseo Vantaa timo.keränen@necosta.com 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Pudasjärvi 6.9 (7.9) Siimaohjatut Helena Jaakkola 050-599 7743 taitolennokit F2B SM (3/3) Malmi, Helsinki 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi lasse.aaltio@welho.fi www.jamifl yin.com, 050 522 3560 info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 6.-7.9 RC-liidokit F3B SM (3/3) 11.-12.8.07 Päälentonäytös Kuivanto 2007, Kuopio timo.hulkko@phnet.fi 045 114 9657 EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL 29.-30.9 Lennokkipäivät Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Suomen Ilmailumuseo Suomen.lennokki@saunalahti.fi 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiOlavi Lumes (09) 792 175 Kuopio vät 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alMarraskuu Vapaastilentävät kuinfo, SIL-luokka, sisälennokit F1D SM, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, F1M Suomen Cup Esa Virtanen 0400-215460 Eerikkilän urheiluopisto tapio.linkosalo@helsinki.fi KUUMAILMAPALLOLENTO 040 517 0571 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 27.6-6.7 FAI World Radio 17.25.8.07 EM-kisat MagdeControlled F3J Aeromodelling burg, Saksa, Moottorilento SIL Championship Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Adapazari, Turkki www.f3jturkey.com 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 5.-12.7 12th FAI European Radio Controlled F3C 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiAeromodelling Championship den suksilentoleiri, Ivalo Maubeuge, Ranska Matti Sorvari 0400-696 386, www.ffam.asso.fr/f3c-ec2008/ Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 11.-20.7 20th FAI World Flying 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Scale Models Aeromodelling (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Championships F4C, F4B www.taitolento.fi, Wloclawek, Puola Matti Mecklin 0400-502 872 www.aeroklubpolski.pl 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki28.7-4.8 FAI World Control Line sat Advanced-luokka, Joensuu Aeromodelling Championships Tero Sinkkonen 050-347 7248 F2A, F2B, F2C, F2D Landres, Ranska KUUMAILMAPALLOLENTO www.f2cmbl.org 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker4.-10.8. www.taitolento.fi, Lääketieteellinen haittakorvaus max. Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Vamman hoitokuluja korvataan max. 8500 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Helena Jaakkola 050-599 7743 riin. www.tunturi-ilmailijat.net Markku Sipinen 0440-243 518 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 17.25.8.07 EM-kisat Magde(Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu burg, Saksa, Moottorilento SIL www.taitolento.fi, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Matti Mecklin 0400-502 872 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiKuopio sat Advanced-luokka, Joensuu 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio uo ilm tuu. Kuolemantapauksen kertakorvaus 8500 euroa. euron ton p Ilmoi enna on 60 roton Ilm LUN sesti tukse Ain on ch MAIL Malm Yli tus p koon sama tilan Suo harr laje lenn ultr ilma nou KUUMAILMAPALLOLENTO 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu/ kevytilmailu.net kaikki mitä tarvitset 16.-20.5.07 SM-kisat www.taitolento.fi, (Sisä-Suomen KuumailmapallokerMatti Mecklin 0400-502 872 ho ry), Jyväskylä 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Mal ma Puh Fax sil@ Jäse Var Nuo Perh Kan Kat Kats www kee 30 ilmailu_308s26-31.indd 30 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 31.10.2008 07:26:20. Vakuutus ULTRAKEVYET esinevahingot max. Haitta20.28.7.07 Taitolennon EM-kiinfo@jamiflyin.com, ja kuolemantapauskorvauksiin voi ostaa lisäturvaa netistä www.pohjola.fi/Yksityisasiakkaat tai Pohjolan toimipisteistä. Kuolemantapauksen kertakorvaus on www.jamifl yin.com, 8500 euroa. 8500 euroa, omavastuu 50 Esa Virtanen 0400-215460 Kuopio euroa. Markku Sipinen 0440-243 518 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiTALKOOTYÖNTEKIJÖIDEN TAPATURMAVAKUUTUS (06-71000) 17.25.8.07 EM-kisat Magdevät Kuopio Tuplaturvaan-teoriakurssinmyös kerhojen Saksa, Moottorilento SIL on liitetty alburg, vapaaehtoistyöntekijöiden 25.3.07 Ultra B tapaturmavakuutus (esim. tukseen. kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 kuinfo, SIL-luokka, varainhankinta, luottamusmiestyö). vuilla kilpai Ku ilmoi mituk luja. 14th FAI European 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Radio Controlled F3A Kuopio Aeromodelling Championship Perugia, Italia 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.fiamaero.it den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net JÄSENTEN VAKUUTUSTURVA 2007 ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 Kuopio -ilmailutapahtuma, Padasjoki RYHMÄTAPATURMAVAKUUTUS (06-21893-1) Taisto Saarinen 0400-358 856, jäsenet on vakuutettu Pohjolassa ryh24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiKaikki Suomen Ilmailuliiton taisto@padasjoenlentokerho.fi Vakuutus on voimassa 1.1.-31.12.2008 den suksilentoleiri, Ivalo mätapaturmavakuutuksella. Säilytä tämä artikkeli. 1 (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSIL Henkilö- ja 000 000 euroa, omavastuu 500 ho ry), Jyväskylä Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 euroa. sat Advanced-luokka, Joensuu Taneli Äikäs 040-557 2129 Tero Sinkkonen 050-347 7248 11.-12.8.07 Päälentonäytös VASTUUVAKUUTUS (12-1050-9397) KOLMANNEN OSAPUOLEN 2007, Kuopio Lennokkitoiminnan, liidinlajien ja laskuvarjohypyn kolmannen osaKUUMAILMAPALLOLENTO puolen vastuuvakuutus on liitetty SLU:n ja Pohjolan Tuplaturva-vakuu16.-20.5.07 SM-kisat EXPERIMENTAL JA on voimassa Euroopassa. Lääketieteellinen haittakorvaus max. World Junior Free ho ry), Model Championships Flight Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 F1A, F1B, F1P Kiova, Ukraina 17.25.8.07 EM-kisat Magdezakharov@cstcam.kiev.ua burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.-30.8. 8500 euroa arvioidun haittaluokan mukaan
(09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi 31 ilmailu_308s26-31.indd 31 31.10.2008 07:26:29. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Aineiston toimitusosoite sähköpostitse on christa.soivio@ilmailu.fi tai postitse ILMAILUN toimitus, Christa Soivio, HelsinkiMalmin lentoasema, 00700 Helsinki. ILMAILU-lehti julkaisee edelleen sivuillaan veloituksetta jäsenyhdistyksiensä kilpailukutsut ja ilmaistapahtumat. Ilmoitusaineiston mukana tulee olla tosite ennakkomaksusta. Jäsenyhdistyksien tulee suorittaa 30 euron maksu etukäteen Suomen Ilmailuliiton pankkitilille Sampoon 800015-63335. Pohailu- uomen Ilmailuliiton jäsenyhdistysten ilmoitushinnoittelu ILMAILUSSA muuttuu. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Leila Ulmanen (09) 3509 3457, sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailuliitto.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SIL SHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2008 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa Nuorisojäsen 27 euroa Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään ja toimitus päättää ilmoituksen lopullisen ilmoituskoon ja muodon. (09) 350 9340 Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. 397) osaakuuu 500 00) jöiden inen, uu 50 oidun uroa. Minimissään ilmoitus on samaa kokoa kuin Konemarkkinoilla, mutta tilan salliessa aina neljäsosasivuun asti. Tilaa itsellesi tai lahjaksi ILMAILU! Vuosikerta kotimaassa 44 euroa. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Ilmoitusaineisto tulee toimittaa ILMAILUN mediakortin julkaisuaikataulun mukaisesti joko kirjeitse tai sähköpostitse toimitukseen. Ilmoitushinta on arvonlisäveroton. Jäsenyhdistysten ilmoitushinnoittelu virtaviivaistuu S a ryh.2008 ä. Yrityksille ilmoitushinta on 60 euroa. Numero 4/2008 ilmestyy 30.4.2008. Kurssi-, rekrytointi-, lentonäytös- ja muu ilmoittelu on hinnoiteltu vastaamaan toimitukselle aiheutuvia minimikäsittelykuluja. astukassa ataan lääkärvaus us on urvaa istä. Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava Ilmailun toimitukseen viimeistään 7.4.2008. www.ilmailu.fi puh
TEKST KUVAT Marja-Liisa Marviala eläkkeelle 42 viranomaisvuoden jälkeen NAINEN REKISTERITUNNUSTEN TAKAA Toukokuun toisena päivänä 1966 tarkastaja Marja-Liisa Marviala asteli tuoreena ylioppilaana selkeästä taivaasta (CAVOK), kohtuullisesta lämmöstä (+6) ja vienosta pohjoistuulesta (6 m/ s, 360º) nauttien kohti uutta työpaikkaansa Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 36-henkiseen ilmailuosastoon Siltasaarenkadulle Hakaniemeen. Hyvissä lentokeleissä sai siis alkunsa yli neljä vuosikymmentä sitten ilmailu-ura, jollaisia ei Suomen ilmailuhallinnon historiassa montaa ole. ilmailu Marja organ yleiste Liiken Ilmailu nyt Ilm Tän piaika kutsuv län au katoim siirtym kasvu kansa tään 6 kustaj T Työpa Näin ei nyt lästym vuonn lökuva työpai No lut tun Kuit uransa lähtöä nimitt riössä miina osasto Calas, Ilmailu Mar täväss nimik erilais on mo aktiivi Henki jana ja Vuo kuulu ylläpit linnon 1990 hoitam aluste valmis jen tu minen hänen Marja-Liisa Marviala ennen (ylh.) ja nyt (oik.). Ennen ilma-al muodo kehityk 32 ILMAILU
Vastaavasti esimerkiksi H-alkuiset tunnukset on varattu helikoptereille ja harrasterakenteiset ei-tyyppihyväksyttyjen Ennen käytettiin kynää ja kirjoituskonetta. Suomen siviili-ilmailun kehityksestä ja ilmailutoiminnan kasvusta kertoo myös Marja-Liisan kokemat monet työnantajan organisaatiomuutokset: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailuosasto, Liikenneministeriön ilmailuosasto 1970, Ilmailuhallitus 1972, Ilmailulaitos 1991 ja nyt Ilmailuhallinto vuodesta 2006. Marja on työskennellyt monessa tehtävässä muun muassa kirjaajana, pitänyt nimikirjaa ja hoitanut henkilöstöhallinnon erilaisia tehtäviä. Vaatimus ilma-aluksen merkitsemisestä kansallisuus- ja rekisteritunnuksin perustuu Chicagon yleissopimuksen 7 liitteeseen, Marviala sanoo. Muutoin Ilmailuhallinto noudattaa Marjan mukaan ilma-alusten rekisteritunnusten muodostamisessa joustavaa asiakaslähtöistä linjaa, ja vain niin sanottuja epäkorrekteja yhdistelmiä ja ICAO:n yleissopimuksen liitteessä 7 kiellettyjä tunnuksia ei myönnetä. No, rehellisesti sanoen, monesti on tullut tunne, ettei mitään, Marviala vastasi Kuitenkin vain yhden kerran koko työuransa aikana Marja harkitsi tosissaan lähtöä ilmailualalta. Ilmailuhallinnon pitkäaikaisena käytäntönä on ollut esimerkiksi L-alkuisten rekisteritunnusten myöntäminen ainoastaan raskaan ilmaliikenteen ilma-aluksille, Marja selventää. Vuodesta 1987 hänen työtehtäviinsä on kuulunut pääasiassa Ilma-alusrekisterin ylläpito ja silloisen lentoturvallisuushallinnon normitoimiston perustamisesta 1990 lähtien myös ilma-aluskiinnitysten hoitaminen. Tällöin Ilmailuhallinto on myöntänyt esitetyn ehdotuksen mukaisen tunnuksen, jos se on ollut Ilmailuhallinnon noudattamien periaatteiden mukainen ja vapaa, Marviala toteaa. Myös tunnusten antaminen rekisteröitäville ilma-aluksille on hänen vastuullaan. Ilma-aluksen tunnukseen voi vaikuttaa Kolmekirjaimiset tunnukset otettiin käyttöön lentokoneille Suomessa jo 30-luvulla, josta lähtien tunnusyhdistelmien muodostamisen yhdenmukaiset käytännön pääperiaatteet ja säännöt ovat muotoutuneet. Esimerkiksi pelkästään 60luvulla ulkomaanliikenteen matkustajamäärä viisinkertaistui. T Jos joku tahtoo lentää esimerkiksi OH-IBM tai OH-UPM -tunnuksisilla lentokoneilla, niin lentäköön. Marjan mukaan ilma-alusten rekisteritunnuksiin on aika ajoin liittynyt intohimoja, etenkin kun kansallisuustunnukseen OH-yhdysviivalla yhdistettävään kirjain ja/tai numeroyhdistelmästä koostuvan rekisteritunnuksen muodostamisesta ei ole annettu kirjallista määräystä tai ohjetta. Käytännössä ilma-aluksen ensirekisteröinnin yhteydessä ilma-aluksen rekisteröintiä hakeva omistaja esittää toiveensa tunnuksen muodosta. Ilmailuhallinnossa pyritään noudattamaan liberaalia ja asiakaslähtöistä linjaa ilma-alusten rekisteritunnusten myöntämissä. Samalla tulisi varautua tulevaan ja tähän liittyen esimerkiksi G-kirjain ja numerosarja otettaneen käyttöön autogiroille annettavana tunnuksena. Ilma-alusten kansallisuustunnukset perustuvat valtioiden ja kansainvälisen pikatiedotusjärjestö ITU:n sekä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n välisiin sopimuksiin, ICAO:n niin sanottuun Chicagon yleissopimukseen ja ilmailulakiin. Onpa asiasta taitettu peistä aina hallintooikeutta myöten. TEKSTI TARO KUUSIHOLMA KUVAT MIKAEL HÄGGBLOM JA MARVIALAN ALBUMI n änä keväänä tulee 42 vuotta täyteen periaatteessa saman työnantajan palveluksessa. Yli 30 vuoden ajalta hän on monelle tuttu myös ammattiyhdistysaktiivina toimittuaan Ilmailuhallinnon Henkilöstöyhdistyksen varapuheenjohtajana ja luottamusmiehenä. Tänä aikana Marja, joksi etenkin pitempiaikaiset asiakkaat ja työtoverit häntä kutsuvat, on kokenut muun muassa etelän aurinkoon suuntautuvan seuramatkatoiminnan alun ja suihkukonekauteen siirtymisen, öljykriisin, harrasteilmailun kasvun ja siviili-ilmailun kaikenpuolisen kansainvälistymisen. Valmistelussa mukana olevan harrasteilmailuyksikön päällikön, Markku Hiedanpään, mukaan on syytä miettiä tarkkaan mikä on viime kädessä oleellista ja tarkoituksenmukaista. Marviala on nähnyt rekisterin kehityksen aitiopaikalta. ILMAILU 33. Vuonna 1984 hänen nimittämiskirjansa oli jo oikeusministeriössä ministerin allekirjoitusta vaille valmiina uuteen tehtävään, kun esimiehet, osastopäällikkö Metsälampi ja pääjohtaja Calas, puhuivat hänet ympäri jatkamaan Ilmailuhallituksessa. ilma-alusten rekisteritunnukset alkavat X-kirjaimella. Nyt ilma-alusrekisteri on tiukasti konekielisessä muodossa. Hiedanpää ei näe esimerkiksi perusteita sille, ettei niin sanottuja sponsoritunnuksia voitaisi hyväksyä ilma-alusten tunnuksia myönnettäessä. Työpaikan vaihtokin kävi mielessä Näin pitkään uraan mahtuu yllättäen, jos ei nyt ilmakuoppa, niin ainakin pieni kyllästymisen kaltainen hetki: Marja vastasi vuonna 1976 Lentosuunta-lehden henkilökuvassa kysymykseen "Mitä hyvää on työpaikassasi". Työssään Marja vastaa ilmaalusten rekisteröinti- ja kiinnitysasioiden valmistelusta ja siihen liittyvien asiakirjojen tuottamisesta. Harrasteilmailun määräysten läpikäyntiin ja uusimiseen liittyen Ilmailuhallinnossa onkin tarkoitus tarkentaa ilma-alusten tunnusten muodostamisen pelinsäännöt
Juhlaankin on ollut aihetta. 34 ILMAILU. Muistan lämmöllä viraston "vanhoja hyviä" aikoja, etenkin 70-lukua. Yritän auttaa heitä parhaani mukaan. SVOLI/KNV:n toiminta viikoittain ja kansainvälinen neljän vuoden välein jär- jestettävä World Gymnaestrada -voimistelutapahtuma tulevat rytmittämään iloisen, suoran ja huumorintajuisen Marjan elämää. Joskus asiakirjan, kuten palautettavan rekisteröimistodistuksen, alkuperäisyysvaatimusta päivitellään ilma-aluksen omistusoikeuden muutostilanteissa, Marja kertoo. Useista kehotuksista ja houkutuksista huolimatta Marjan oma ilmailukokemus rajoittuu matkustajan rooliin. Matkustajana olen ollut niin pienemmissä kuin suuremmissakin lentokoneissa, mutta lähimmäksi "ohjaintuntumaa" olen päässyt liitovarjolla Tunisiassa ja Turkissa. Silloisia värikkäitä persoonia muistelen kaiholla ja onnellisena edelleen jatkuvista ystävyyssuhteista moneen työkaveriin. Marja-Liisa on aina pitänyt asiakaspalvelusta. Minulla on ollut onni työskennellä esimiesten kanssa, jotka ovat luottaneet siihen mitä teen, Marja sanoo pitkän uransa "laskukierrosvaiheessa". Kliffa kesäteekkari vuosimallia 1970, Marja naurahtaa. Marja-Liisa on nähnyt työkavereidensa vaihtuvan. Kyllä palvelu pelaa ja löytyi sittenkin rekisteröity tieto, vaikka toisin väitin, sekä kiitokset monenlaisista avuista vuosien varrella" tyyliset tervehdykset eivät siis ole vieraita edes Ilmailuhallinnon työntekijälle. Asiakkaat ovat työni suola ja sokeri. Aikaisemmilta ajoilta erityisen lämpimästi Marja muistaa johtaja Veli-Martti Metsälampea, jolle hän vielä tässäkin lähettää kiitokset kauniista kirjeestä 60vuotispäivänä. Kyllä minua on vielä nyt osa-aikaeläköityneenäkin kannustettu etenkin eräältä asiakastaholta suorittamaan ultrakevytlentäjän lupakirjaa, mutta katsotaan, Marja sanoo skeptiseen tyyliin. IH:n väki pikkujoulutunnelmissa. "Kim on kiva kesäteekkari vuosimallia 1970" Osa-aikaeläkkeelle lähdön myötä lisääntyvä vapaa-aika tulee edelleen täyttymään "jäbän"perheen sekä lastenlapsien Tiian ja Timin ohella aktiivisesta yhdistystoiminnasta, lenkkeilystä ja Marjalle erityisen läheisestä naisvoimistelusta. Hänen nykyinen esimiehensä johtaja Hannu Luukkonen toteaakin Marjasta, että "hän on melkein kuin työpaikan vaimo". Yleensä asiakkaat ottavat tiedon tarvittavista liitteistä ja asiapapereista vastaan asiallisesti. Harrasteilmailijat ovat asioineet Marjan kanssa yleensä ostaessaan tai myydessään ilma-aluksen tai osuuden siitä. Koneen tunnus seuraa sitä koko sen elinkaaren ajan, eikä samaa tunnusta anneta myöhemminkään toiselle koneyksilölle. Lisäksi tunnusten muodostamista rajaa niin sanottu hyvä tapa. Rutiinia ja asiakaspalvelua Marjan mukaan ilma-alusrekisterin hoitaminen on pitkälti kertyneen kokemuksen myötä rutiinia ja ennen kaikkea asiakaspalvelua. Tuolloin alkoi myös nykyisen ylijohtajan Kim Salosenkin ura Ilmailuhallinnossa. Moni on silti edelleen vielä rivissä. Tämän ovat huomanneet Marjan työkaveritkin, muulloinkin kuin joulun lähestyessä. Lisäksi, myös lentokerhojen osalta, lentokonekiinnitykset ovat yleistyneet osana lentokoneen hankinnan rahoitusta. Sitä työtä ilma-alusrekisterin ylläpito tarjoaa kaiken aikaa. Jos joku tahtoo lentää esimerkiksi OHIBM tai OH-UPM -tunnuksisilla lentokoneilla, niin lentäköön
imisiloiarjan ä esit siiransa htaja jasta, vailämartti säkin ä 60nhoja loisia iholla ystäTuolKim Kliffa nau- issä. ILMAILU 35
TEKST KUVAT Ilmavoimat juhli 90-vuotista taivaltaan UUTISPOMMI 36 ILMAILU JUHLAPÄIVÄNÄ Ilmavo -torjun kaohju
Ilmavoimien komentaja Heikki Lyytinen toivookin, että budjetoinnissa voitaisiin siirtyä menettelyyn, joka takaisi rahoituksen tietylle tuntimäärälle polttoaineen hinnasta huolimatta. Venäjältä 10 vuotta sitten löydetty maailman viimeinen Brewster-hävittäjä oli monien mutkien jälkeen saatu näytille Suomeen. I n lmavoimien kalusto on modernia ja henkilöstön motivaatio korkealla. Harjoituksen aikana taivaalla voi yhtä aikaa olla ennätyksellisen suuria konemääriä, par- Ilmavoimien iskukyvyn kulmakivi: F-18 Hornet -torjuntahävittäjä aseistettuna AMRAAM-tutkaohjuksilla. Toimintaa on myös Kauhavalla. Ongelman suuruudesta kertoo se, että vain kahden sentin nousu JET A1:n litrahinnassa tarkoittaa kustannusten kasvua reippaasti yli miljoonalla eurolla vuodessa. Kuva Mikko Maliniemi. ILMAILU 37. Suomi on mukana F-18 Hornet -koneilla. Mukaan on tulossa peräti kaksi venäläistä lento-osastoa: Strits (6 x MiG-29) ja Russian Knights (5 x Su-27). Hornetit ovat persoja kerosiinille. maaliskuuta pudotettiin todellinen uutispommi. Horneteilla lennetään vuosittain noin 9000 tuntia. Ongelmiakin toki on. Ilmavoimien juhlavuoden lentonäytös järjestetään juhannusaattona Kauhavalla. Koska kyseessä olivat pyöreät vuodet, tapahtumia riitti kahdelle päivälle. TEKSTI TERO TUOMINEN KUVAT MIKKO MALINIEMI JA ILMAVOIMAT Ilmavoimat juhli näyttävästi 90-vuotispäiväänsä maaliskuun alussa. Varsinaisen juhlan ajankohtana 6. Lentopolttoaineen maailmanmarkkinahinnan jatkuva nousu puree Ilmavoimiin siinä missä Finnairiinkin. Ohjaajille on taattava riittävä määrä lentoja, jotta taidot säilyvät. Lisäksi on kotimaisten esiintyjien ohella luvassa bulgarialainen ja romanialainen MiG-21. Ennätysharjoitus Ilmavoimien juhlavuoden suurponnistus on kansainvälinen ADEX 2008 -ilmapuolustusharjoitus. Päätukikohtia ovat Pirkkala ja Rissala. Mukana ovat Tanska (F-16 Fighting Falcon), Norja (F-16), Ranska (Mirage 20005), Saksa (F-4F Phantom II) ja Englanti (Tordado F-3 ja DA-20). Kaikkiaan siihen osallistuu 60 lentokonetta ja 1500 henkilöä
Yhdysvallat on kuitenkin kieltäytynyt myymästä tätä modernia stealth-ohjusta Suomelle. Kyseessä onkin laajin Suomessa koskaan järjestetty ilmasotaharjoitus. Uuden Sidewinder AIM-9X:n parempi liikehtimiskyky mahdollistaa sen, että ohjus pystyy kaartamaan maalia kohti. Pilatus PC-12NG ja Beechcraft King Air 200GT ovat tarjolla Ilmavoimien uudeksi yhteyskoneeksi. Hornetit valvoisivat esimerkiksi lentokieltoaluetta. Koneen kotimaassa Yhdysvalloissa Hornetin pääkäyttö on ollut merivoimien hävittäjäpommittajana. Ohjuksessa on kaksiosainen taistelukärki. Käytännössä mukana ollaan aikaisintaan vuonna 2012. Sveitsistä on ostettu 18 käytettyä BAe Systems Hawk Mk66 -konetta. Suunnitelmissa on hankkia pitkän kantaman täsmäohjuksia, joilla voidaan iskeä satojen kilometrien päähän. Syitä ei ole kerrottu. Spekuloinnit ovat keskittyneet maittemme poliittisiin suhteisiin. Vaurioituneesta yksipaikkaisesta rakennetaan Patrialla parhaillaan kaksipaikkaista konetta. Sen runkona on 4+2 Hornet-hävittäjää sekä 200-300 henkilöä. Kenties tyyppimerkinnäksi otetaan amerikkalaistyylisesti F/A-18. Hornetien toimitukset alkoivat 1995 ja päättyivät 2000. Tavoitteena on läpäistä NATO-standardin mukainen evaluaatio syyskuun 2008 lopulla. Ilmavoimat valmistelee parhaillaan omaa valmiusyksikköään, joka tunnetaan nimellä Muuttolintu. Selonteko edellyttää valmiutta toimia osana monikansallista lento-osastoa vuonna 2010. Ensimmäiset ovat jo saapuneet maakuljetuksena Suomeen ja loput tulevat kone viikossa tahtiin. Suomi tilasi 50 Hawk Mk51 -konetta MLU tehostaa torjuntakykyä Suomi hankki 64 Boeing (McDonnell Douglas) F-18 -hävittäjää MiG-21- ja Draken-koneiden korvaajiksi. Tähän päästään, mutta jokainen operaatio edellyttää eduskunnan päätöstä. Yksi eurooppalaisista ohjuksista on saksalais-ruotsalainen Taurus KEPD 350, jonka kantama on yli 500 kilometriä. Alapinnassa on lisäksi yksi ohjusvaroitin. Ensimmäinen niistä on parhaillaan meneillään, toinen ajoittunee vuosiin 2012-2014. toukokuuta pienemmillä lentokierroksilla. Hankkeen taustalla on valtioneuvoston selonteko vuodelta 2005. Svei vähem jäljellä Konet vuode noin 4 Kau mavoi vuosip laisia hankk Patr osan saavat avioni siin on kenne Len sa on Vinka Tikkak Haw Kauha kokou ilmavo ja hyv tenkin uudes simiel Brewst Keski-S lineille kaikki kansal jasta e Kuva T 38 ILMAILU. Yksi C on menetetty onnettomuudessa. Yhtenä tavoitteena harjoituksessa on taktisen englannin käytön harjoitteleminen. Niistä 57 oli yksipaikkaisia C-malleja, loput seitsemän kaksipaikkaisia D-versioita. Koneella on tarkoitus lentää ainakin 30 vuotta. CASA C-295M -kuljetuskoneisiin on asennettu omasuojajärjestelmä. Vaikka maamaaleja on tulitettu harjoituksissa, suurimittaisiin pommitusoperaatioihin ei ole varauduttu. haimmillaan jopa 50 hävittäjää. Operaatiot voivat olla 6000 kilometrin säteellä Brysselistä. CASA-kuljetuskoneet tukevat toimintaa. Mikäli hankinta ei onnistu, yksi mahdollisuus olisi Boeingin valmistama, Har- poon-merimaaliohjuksesta kehitetty SLAM-ER. Yhdysvallat on lopettamassa Hornetin ohjelmistotukea, joten HN kannattaa päivittää tuoreimpaan versioon. MLU1 tuo suomalaiseen Hornetiin muun muassa paremman omasuojan ja uuden lämpöhakuisen lyhyen kantaman ohjuksen. Harjoituksen toisella viikolla lennetään täydellä teholla ja silloin mukaan tulee myös ilmatorjuntayksikköjä. F-18 on meillä selkeä torjuntahävittäjä. Ilmavoimat on lentotoiminnassaan jo täysin englanninkielinen. Varsinainen taistelukärki räjähtää vasta sisällä maalissa. Jatkoaikaa Hawkeille Myös Ilmavoimien suihkuharjoituskoneet uudistetaan. Rungon takaosan reunaan on kiinnitetty ohjus- ja tutkavaroittimien sensorit. Kuvat Pilatus/Venzin&Bühler ja Raytheon. Iskukykyä maamaaleihin Ilmavoimat on sotien jälkeen keskittynyt ilmapuolustukseen. Kellertävät nelikulmiot ovat suojaheitteiden kasetteja. vuonn töön lisätila kuhar käyttö Konei lakin. Hanke on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Ensimmäinen auttaa sitä tunkeutumaan esimerkiksi bunkkerin katon läpi. Toiminta alkaa 19. Kansainvälinen toiminta on vahvasti nousemassa sen rinnalle. Toinen MLU tuo suomalaisiinkin Hornet-koneisiin ilmasta-maahan -toimintakyvyn. Yksi Hawk kunnostetaan lentäväksi, jotta erot suomalaisiin voidaan kartoittaa. Suomi on ensimmäinen NATO:n ulkopuolinen maa, joka osallistuu tällaiseen arviointiin. Kypärätähtäimen avulla ohjaaja voi suunnata hakupäätä vain päätään kääntämällä. Loput koneet varastoidaan odottamaan avioniikkajärjestelmän päivitystä. Se on kuitenkin vanhanaikaisempi kuin ykkösvaihtoehto. Näin ohjus voidaan kaartotaistelussa lukita myös sivuilla oleviin maaleihin. Tällainen olisi esimerkiksi amerikkalaisen LockheedMartinin valmistama AGM-158 JASSM. Komennus kestäisi enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Tänä aikana tehdään kaksi ylläpitopäivitystä (MLU, Mid Life Update). Myös käytettävät yksiköt ovat nykyisin jalkoja ja maileja aikaisemmin käytetyn metrisen systeemin sijasta. Muuttolintu siivilleen Ilmatilamme turvaaminen on puolustushaaran keskeinen tehtävä
Kauppaa voi pitää varsin edullisena. Koneet saivat laser-, tutka- ja ohjusvaroittimet. Lisäksi CASA:t saivat panssaroinnin, joka suojaa kevyiden aseiden tulelta ja sirpaleita. Lisäksi vastaavassa käytössä on yhdeksän Valmet L90 TP Redigoa, joista ensimmäinen saatiin 1992. Koneilla on lennetty noin 4000 tuntia kullakin. Ne ovat käyttöikänsä päässä vuosina 2017-2019. Seitsemän Mk51A-koneen lisätilaus tehtiin 1990 (Mk51). Lentäjien peruskoulutus Ilmavoimissa on ulkoistettu Patria Pilot Trainingille. Rahaa hankkeeseen on varattu 22,5 miljoonaa euroa. Lentobensiinin käyttö hankaloittaa logistiikkaa tukikohdissa. Asiaa pohtineen työryhmän mielestä ensisijainen vaihtoehto olisi yhteishankinta Finnairin kanssa. Täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuoden 2009 alussa. 00GT ja toyhtiömme on jo tilannut. Ensimmäinen saatiin käyttöön 1980. Käytettyjen hankinta maksaa noin 41 miljoonaa euroa. Järjestelmien integrointi ei sujunut aivan aiotussa aikataulussa, mutta nyt molemmat CASA:t ovat takaisin Suomessa. Komposiitti- ja metallilevyt on asennettu eri puolille ohjaamoa. EADS Saksan valmistama omasuojajärjestelmä voi toimia täysin automaattisesti ja laukaista harhautteita vaaran havaittuaan. Aktiivista puolustusta varten asennettiin laskutelinekoteloihin ja takarunkoon heittimet soihduille ja silppukaseteille. Vaatimuksena on muun muassa yhdeksän henkilön kuljetuskyky. Koneiden uusimisesta on valtioneuvoston päätös vuodelta 2004. Patria modernisoi ostetut Hawkit sekä osan parhaista vanhoista koneista. Runko on katkaistu kansallisuustunnuksen kohdalta. Kuva Tero Tuominen. oneet käynetta. Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen on useaan otteeseen ampunut idean alas varsin tiukoin sanakääntein. akulkone väksi, ittaa. Vinkat lentävät nykyisin Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. CASA C-295M -koneet olivat omasuojalaitteiden asennuksissa valmistajatehtaalla Espanjassa. Aiemmin suomalaisiin koneisiin on tehty rungon kestoikää jatkava rakennemodifikaatio. Ensimmäisillä harhautetaan lämpöhakuisia ohjuksia, jälkimmäisillä tutkaa käyttäviä. Toimintamatkan pitää mahdollistaa "VIPmatka ainakin Brysselin tasalle". Konetyypin käyttöä voidaankin jatkaa 15 vuodella. Sivuvakaajasta erottuvat ilmavoittomerkinnät. Ohkärki. Laajempi monikansallinen ja hyvin alkanut koulutusprojekti on kuitenkin käytännössä seisahtunut, koska uudesta harjoituskonetyypistä ei löydy yksimielisyyttä. Brewster BW-372 on kolme ja puoli vuotta Keski-Suomen Ilmailumuseossa. Loppusuoralla on kaksi konetta: Pilatus PC-12 ja Beechcraft King Air 200GT. Suomi tarjoaa edelleen jatkokoulutusta muillekin eurooppalaisille ilmavoimille. Tiedotusvälineille esiteltiin pääosat, mutta käytännössä kaikki muukin on tallella. Ei liene vaikeaa arvata, että Hienonen ei ajatukselle tälläkään kertaa lämpene. Redigot ja Chieftainit reserviin Ilmavoimilla on kuusi vuonna 1983 hankittua Piper Chieftain -yhteyskonetta. Ilmavoimien komentaja Lyytinen kiittelikin vuosipäivän tiedotustilaisuudessa suomalaisia päättäjiä, jotka järjestivät nopeasti hankkeen rahoituksen. Koneesta muun muassa puuttuu siipien jäänpoisto. maan netta Yhteistankkeri edelleen tapetilla Ilmavoimat kaipaa edelleen ilmatankkauskykyä, jota tarvitaan harjoiteltaessa kansainvälisiin operaatioihin. Nyt suihkuharjoituskoneita on jäljellä 47. Yhdysvallat valitsi siitä kehitetyn A330 MRTT -tankkeriversion uudeksi KC-45-koneekseen. Koneissa on jäljellä yhteensä noin 90 000 lentotuntia. Ne saavat kuvaruutunäytöt sekä modernin avioniikan. Sveitsiläisiä Hawkeja on käytetty paljon vähemmän, 8001100 tuntia. Ilmatankkaus ei kuulu pörssiyhtiön toimenkuvaan, vaikka kriisitilanteissa Finnair lupaakin olla samassa rintamassa. maan arsiisällä vuonna 1977. Mäntämoottoriset Chieftainit ovat jo vanhoja. Kuva Tero Tuominen. Omasuojaa kuljetuskoneisiin Vauhdikkaasti edennyt kuljetuskonehankinta kohtasi pieniä viivytyksiä viime vuoden lopulla. Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen luovuttaa heinäkuun alussa tehtävänsä prikaatikenraali Jarmo Lindbergille. Potkuriturbiinilla varustettu Redigo sopii paremmin polttoaineen puolesta, mutta yhteyskoneena se ei ole parhaimmillaan. Koneet käyvät keväällä huollossa Espanjassa ja sitten koulutus jatkuu. Antenneja ja antureita on eri puolilla koneen runkoa ja siivenkärjissä. Kielteisestä kannasta huolimatta komentaja Lyytinen nosti yhteishankinnan jälleen esille kertoessaan vuosipäivänä Ilmavoimien näkymistä. Ilmavoimat pyysi tarjouksia yhteyskoneesta vuonna 2006. Voimassaoloa on pyydetty jatkamaan toukokuulle 2008. Hawkit on keskitetty Lentosotakouluun Kauhavalle. Molemmissa on Pratt&Whitney PT6-potkuriturbiinimoottori, Pilatuksessa yksi ja King Airissa kaksi. itetty aikaion 350, . Tarjolla on erinomaisesti sopiva konetyyppi, Airbus A330, jota kansallinen len- ILMAILU 39. Tavoitteena on hankkia kahdeksan konetta
Joka tapauksessa kone palasi kotimaahansa, jossa sitä oli aikaisemmin kohdeltu huutolaispoikana. Mikä parasta, myös englannin taitava lukija pystyy nauttimaan kirjasta. Kone on siten lähes täydellinen ohjaamon kuomua myöten. Vuosipäivän yllätyksen takana oli ennen kaikkea Ilmavoimien komentaja Heikki Lyytinen, joka otti yhteyttä Yhdysvaltojen merivoimien johtoon. Brewsterin sävähdyttävä paluu lmavoimien vuosipäivän jymy-yllätys pysyi suurelta yleisöltä salassa aivan viime hetkiin, vaikka toimittajille olikin kerrottu etukäteen. hu jolloi ylijoh harra pääl koko vetä pake Ilma valm harra pykä I lm m lu ho si nim liiton s edusta Valm tarkas "nuor lukoke lajien tajia. Tuoreista tapahtumista sen sijaan voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Laukkasen Suomen Ilmavoimat 90 vuotta kertoo sanoin ja kuvin käytännössä kaiken, mitä aselajille on tapahtunut liki sadan vuoden aikana. Suomalaiset ilmailuhistorian harrastajat ehtivät jo luopua toivosta nähdä BW-372 täällä. Itse asiassa sellainen on kirjoitettukin. Jos jokin kirja kuuluu siihen kuuluisaan "ilmailijan kirjahyllyyn", tässä se on. Ei todellakaan mikään pehmeä paketti. Konetyypin pudotussuhde 32:1 lienee potkurikoneiden ennätys. I Ilmavoimien historia mahtavassa paketissa Jyrki Laukkanen: Suomen Ilmavoimat 90 vuotta. Amerikkalaiseen tyyliin tosin vaadittiin vapautus vastuusta, jos joku Suomessa kolhii itsensä Brewsteriin. Tiedotusvälineille esiteltiin runko, siivet ja moottori. Hinta 45 euroa. Suihkuaikakaudella F-15 Eagle on selättänyt saavutuksen suhteella 105:0 erityisesti israelilaisten ilmavoittojen ansiosta. Mies ui rantaan ja käveli omille linjoille. Koneen etsiminen, nostaminen, omistussuhteiden selvittely sekä lopulta kuljettaminen Moskovan ja Irlannin kautta Yhdysvaltoihin on niin monimutkainen ja kiistelty tapahtumaketju, ettei siihen ole syytä tässä ottaa kantaa. Laatu on saatu kuntoon, jos joskus aiemmin Apalin teoksissa olikin ajoittain ripaus ulkoasullista amatöörihenkeä. Vaara saattoi olla lähellä, kun lehdistötilaisuudessa innokkaat ilmailutoimittajat parveilivat koneen ympärillä. BW-372 päätyi vuonna 2004 Yhdysvaltojen merivoimien museoon Pensacolaan. Yhtiö tunnetaan laajasta ilmailukirjakustantamisestaan, mutta myös Siivet-lehdestään. Voin vain kuvitella, kuinka monta Suomen Ilmavoimat 90 vuotta kirjaa löytää tiensä ulkomaille lahjoina ja ihan varta vasten hankittunakin. Lopun ajasta BW-372 on perusnäyttelyssä. Tukialuskäyttöön rakennettu Brewster F2A-1 vedettiin aikanaan vähin äänin käytöstä, koska tyyppi ei pärjännyt japanilaisten Mitsubishi Zerolle. Kone aiotaan entistää asuun, jossa se oli nostettaessa. TERO TUOMINEN Ha yh U N Kun Brewster nostettiin Kolejärvestä 1998, kannuspyörän Nokia Nopsa -renkaassa oli vielä 40-luvun ilmanpaineet tallella. 226 sivua. Suomeen BW-372 tuli konttilaivalla. Kovakantinen. Jos 90 vuotta sitten kyseinen aselaji koettiin enemmän tiedusteluvälineenä, nyt sen merkitys ei jää epäselväksi. Tikkakoskella Brewster on näillä näkymin kolme ja puoli vuotta. Menestys johtui suomalaisten pitkälle kehitetystä hävittäjätaktiikasta ja ampumatarkkuuden korostamisesta. Kaikkiaan paketti on herkullinen ja kestää useita lukukertoja. Kaikesta huolimatta Brewster on hämmästyttävän hyvässä kunnossa ikäisekseen. Myös muiden maiden ilmavoimat saavat tekstissä ja kuvissa osansa. Sitten ei tapahtunutkaan mitään 50 vuoteen. Tästä ajasta vuosi menee entisöimiseen. Turhaan Laukkanen ei ole odotuttanut tai pitänyt radiohiljaisuutta, sillä hän on kirjoittanut todella miehekkään kaksikielisen eepoksen Suomen Ilmavoimien 90 vuodesta. Ilmavoimat on ottanut neutraalin asenteen Brewsterin ympärillä käytävään väittelyyn. Monien muidenkin panosta tarvittiin, ennen kuin Brewster oli Keski-Suomen Ilmailumuseon entisöimistiloissa. Kirja taustoittaa pitkää ja kivistä tietä, jonka tuloksena on yksi Länsi-Euroopan upeimmista ilma-aseista. Suurin murhe on katkaistu runko. Samaa mieltä ovat Ilmavoimat sekä Keski-Suomen Ilmailumuseo. Palavan koneen pakkolasku Kolejärveen vihollisen puolelle onnistui. Hurricanen tulituksessa (10 luodinreikää), tulipalossa ja veteen syöksyssä syntyneiden jälkien lisäksi kuljetuksissa Venäjällä tuli lisää vaurioita. Niitit porattiin auki, mutta pituusjäykisteet on katkaistu. Yhdeksän ja puolen pisteen suoritus Jyrki Laukkaselle. Täysin kiistoilta ei vältytty. Mies on tehnyt hiki hatussa liki 300-sivuista historiikkia Ilmavoimien kunniakkaasta 90-vuotisesta historiasta! En olekaan siis suututtanut Jyrkiä, vaan hänellä on ollut kädet täynnä historioitsijan töitä. Maailman viimeinen Brewster oli saatu Suomeen 90-vuotissynttäreitä juhlistamaan. Lauri Ohukaisen (sittemmin Pekuri) ohjaama BW-372 sai Seesjärven taistelussa 25.6.1942 siipeensä Hurricane-hävittäjältä. Sitä ennen Ohukainen tosin oli ehtinyt pudottaa kaksi samanlaista. Kuva Tero Tuominen. yt selvisi syy, miksi entinen Ilmavoimien koelentäjä ja ilmasta ilmaan valokuvaaja sekä ilmailutoimittaja Jyrki Laukkanen on ollut passiivinen ILMAILU-lehden suuntaan. MIKKO SOKERO PI Ilma EASA huom harra ilmai 4. Sitten LeLv 26 jatkoi työtä pudottaen 21 vihollista omien tappioiden ollessa neljä konetta. Nyt Laukkanen takoo pöytään teoksen, jossa ei ole moitteen sijaa. Kustantaja Apali 2008, Tampere. Alkuperäinen historiallinen väritys säilytetään. Suomenja englanninkielinen. Lentolaivue 24 saavutti Brewstereillään peräti 459 ilmavoittoa menettäen vain 15 omaa konetta. Apali on kustantanut kirjan, jonka kuvitus, teksti ja oikeinkirjoituskin ovat balanssissa. Suomen Ilmavoimat on sotilaallisesti tällä hetkellä enemmän kuin loistavassa iskussa. Etsintään osallistuneet Marja Lampi ja Vladimir Prytkov esittelivät lehdistötilaisuuden ulkopuolella aiheesta kirjoittamaansa kirjaa "Kadonneen Brewsterin metsästys" (ILMAILU 10/2007). Vaikka Ilmavoimat on voimiensa tunnossa, se ei pullistele tai paukuttele olkaimiaan. Puoli pistettä pudotettiin pois, jotta satavuotishistoriikkiin jäisi parantamisen varaa. Runsaasti kuvitettu. Tällä ne puhkesivat kukkaan jatkosodan "taivaan helminä". Suomeen saatiin talvisodan lopussa ylijäämävarastoista 44 Brewsteriä, joita oli kevennetty tukialusvarustus poistamalla (Model 239). Työtä on tehty 90 vuotta vaivoja säästämättä ja niin varmasti tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Rahaa järjestelyissä ei liikkunut. Ilma-ase on strategisesti tärkein aselaji Suomessa, sanoopa maavoimat NH90-helikoptereineen ja jalkaväkineen mitä tahansa. Lisäksi lähetyksessä oli viisi laatikkoa, joista löytyy noin 700 pienempää numeroitua osaa. M Markk nen, j joitti l pohjal Hannu 40 ILMAILU. Etenemistä voi seurata ikkunan läpi
On mahdollista saada hyvitys myös vanhentuneesta lupakirjasta sekä teoria- että lentokoulutukseen. Yhdistämisen periaatetta toteutettiin muuttamalla pilvilentokelpuutus pilvilento-oikeudeksi ja liittämällä sen vaatimukset purjelentäjän lupakirjamääräykseen. Ylijohtaja Kim Salonen hyväksyi määräykset 20. joulukuuta 2007 ja voimaantulopäiväksi tuli 15.1.2008. Lupakirjat Lupakirjamääräysten muutoksen keskeisenä tavoitteena oli tehdä niistä vaatimuksiltaan tasavertaisia, selkeämpiä ja luettavampia. Normityöohjelmaan otettiin yli 50 muutettavaa, tarkastettavaa tai poistettavaa normia. Valmistelu aloitettiin kuuden kiireisimmän normin muuttamisella esitysten mukaisiksi, käsittelyn aikana normien KUVA MERVI NURMINEN määrä paisui kahdeksaantoista. Lausuntoa pyydettiin sisäisten yksiköiden lisäksi Suomen Ilmailuliitolta, Liikenne- ja viestintäministeriöltä, Onnettomuustutkintakeskukselta, Suomen Urheiluilmailuopistolta ja Finavialta. Valmistelun ohjenuorana pidettiin Ilmailuhallinnon johdon antamia ohjeita, joissa korostettiin mm. huhtikuuta 2006, jolloin Ilmailuhallinnon ylijohtaja Kim Salonen asetti harrasteilmailuyksikön päällikön, Markku Hiedanpään, kokoamaan työryhmän ja vetämään valmistelua. Lisäksi Hannu Martikainen ja Hannu Ansa toimivat valmistelussa sisäl- ILMAILU 41 . Lisäys painottuu matkalentokoulutukseen sekä toimimiseen valvotussa ilmatilassa ja valvotuilla lentopaikoilla. Luonnoksia hiottiin yhteishengessä Suomen Ilmailuliiton edustajien kanssa ennen kuin ne lähetettiin sisäiselle valmistelukierrokselle. Liikenne- ja viestintäministeriön kiinnitettyä huomiota ultrakevytlentämisen turvallisuustasoon, sekä Ilmailuhallintoon tulleiden lukuisten ultrakevyt- ja moottoripurjelentotoimintaa koskevien vaara- ja poikkeamailmoitusten ja ilmailuviranomaiselle tehtyjen esitysten johdosta, lisättiin lentokoulutuksen määrää 5 tunnilla kummassakin lajissa. Normien valmisteluun saatiin lisävauhtia maaliskuussa 2007, kun harrasteilmailuyksikkö sai joukkoonsa yhden tarkastajan vahvistuksen. He ovat itsekin useiden lajien harrasteilmailijoita ja lennonopettajia. YhtamiLaatu palin ullista pöylukija itella, otta ihan i tällä kussa. Syksyn ja talven aikana saatiinkin lähes kokonaan muuttunut liidinmääräys OPS M 2-9 melko valmiiksi ja laskuvarjomääräys OPS M 6-1 periaatteellisella tasolla hyvään vaiheeseen, mutta niiden valmistelu odottaa tietoa EASA:n perustamisasetuksen (1592/2002) muutoksen muutoksista ja voimaantulosta. Pilvilento-oikeus merkitään lentopäiväkirjaan, joten tässä toimitaan samoin kuin UL-vesilento-oikeuden kohdalla. Valmistelua hoitavan harrasteilmailuyksikön lisäksi nimettiin työryhmään Suomen Ilmailuliiton seitsemän ja Ilmailuhallinnon kolme edustajaa. Koulutukseen on sisällyttävä vähintään 150 km:n yksinmatkalento valvotulle lentopaikalle sen auki ollessa. Vaatimukset vastaavat hinauslentäjän kelpuutuksen (TOW) vaatimuksia. Laillisuustarkastuksen jälkeen määräyspaketti esiteltiin Ilmailuhallinnon johdolle. ettiin erkiisesti oimat mitä nossa, Työtä ja niin aisuutietä, peimJyrki pois, misen KERO PIHTISYNNYTETTIIN lön asianmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja luettavuuden laadunvalvojina. 90 vrk sääntö koskien matkustajien kuljettamista. Poikkeuslupahakemusten välttämiseksi määräyksiin lisättiin teoria- ja lentokoulutuksen hyvityspykäliä toteutuneiden poikkeuslupapäätösten mukaisesti. Nyt paketti on koossa. Määräysvalmistelussa työskentelivät Markku Hiedanpään lisäksi Jarmo Selonen, joka kokosi muutosesitykset ja kirjoitti luonnoksia esitysten ja lausuntojen pohjalta. Uudet luonnokset saatiin valmiiksi marraskuun alussa, jonka jälkeen seurasi virallinen ulkoinen lausuntokierros. ia sa n: i. Purjelentäjän lupakirjan haltijoiden lentokoulutusta lisättiin 2 tunnilla. Ilmailuliiton esityksestä lisättiin moottoripurjelentomääräyksen lisäoikeuksiin hinauslento-oikeus. Yhteensä 9 määräystä muutettiin ja 9 poistettiin järjestelmästä. Vaatimusten sisältöä muutettiin vain vähän. Kommenttien käsittelyn ja luonnosten päivittämisen jälkeen joulukuussa 2007 pidettiin viimeistelykokous, johon osallis- I lmailuhallinto päätti tehdä normivalmistelun yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton edustajien kanssa. Myös aiemmin puuttuneet autogyrot ja helikopterit huomioitiin. Teoria-aineiden nimet muutettiin kuvaamaan sitä, että on kysymys lisäkoulutuksesta nimenomaan pilvilentoa varten. aaasti mene- Harrastajat ja viranomainen yhdistivät voimansa TEKSTI JARMO SELONEN JA JORMA SUcKSdORFF KUVAT JORMA SUcKSdORFF JA ILMAILUHALLINTO UUDET MÄÄRÄYKSET Ilmailulain muutoksen ja EASA:n vaatimusten huomioimiseksi aloitettiin harrasteilmailun kansallisten ilmailumääräysten valmistelu 4. ali . Lupakirja- ja koulutusmääräysten osalta valmistelu alkoi heti ja ensimmäiset luonnokset olivatkin valmiina jo kesäkuun alussa. Muutosesityksiä annettuun määräaikaan, elokuun 2006 alkuun mennessä, tuli runsaasti ja valmistelutyö aloitettiin heti. Matkalentovaatimukset purjelentäjille ovat samat kuin edellä mainittu. Nyt otetaan huomioon kaikki hakijan muut lupakirjat ja kelpuutukset sekä voimassaolevat koulutukset muita lupakirjoja varten. i pitätanut oksen an "ilkasen anoin lajille Myös issä ja rkullivitus, a. Valmistelua hoitaneet harrasteilmailun tarkastajat edustavat Ilmailuhallinnon "nuorisojaostoa" ja yli 150 vuoden ilmailukokemusta. Kumpaankin määräykseen lisättiin moottorilentäjille JARFCL:stä ennestään tuttu ns. Kommentteja ja esityksiä lausuntokierrokselta tuli runsaasti. Lisäksi on suoritettava kaksi lentoa valvotulta lentopaikalta sen auki ollessa. Samalla päivitettiin myös imien vaaja ollut ies on riikkia a hisn hätöitä. normin tarkkarajaisuuden, yksinkertaistamisen ja yhdistämisen periaatetta sekä helppolukuisuutta ja sitä, ettei kansallinen normi saa mennä yli JAR- tai EASA-vaatimustason. Hakemusta ei enää tarvita, mutta lentokoelausunto pilvilento-oikeutta varten tulee lähettää Ilmailuhallintoon. Suomen Ilmailuliitto oli mukana koko valmistelutyön ajan kertomassa harrastajapuolen näkökantoja pykäliin. tui myös Suomen Ilmailuliiton edustaja, lajipäällikkö Jorma Sucksdorff
Eli tämä tarkoittaa sitä, että koulutusluvissa jo olevat koneet, jotka eivät täytä ym. Aiemmin vaatimusten tuli täyttyä jo ennen lentokoulutuksen aloittamista (MGPL,GPL). Tällä halutaan suojata ennen uuden TRG M1-7:n voimaantuloa koneensa tilanneiden oikeuksia ja ohjata uusia koneita tilaavia valitsemaan paremmin kuormattavia koneita. Moottorikäyttöisen ilma-aluksen opettajakelpuutusten voimassaolon jatkamisen vaatimuksia kiristetty JAR-FCL:n suuntaan (kaksi kolmesta: kertauskoulutus, kokemus, tarkastuslento.). Vanhassa määräyksessä oli päällekkäisyyksiä. Esilento- ja hinauslento-opettajalle on lisätty vähimmäiskokemusvaatimus ao. UL-hinauslento-oikeuden vaatimukset samanlaisiksi. Riittää kun täyttää tiukentuneet kokemusvaatimukset ja läpäisee lentokokeen opettajakelpuutusta varten. Purjelennon opettajakelpuutuksen haltijan päällikkökokemusvaatimusta on lisätty moottorikäyttöisellä ilma-aluksella kuten myös moottorikäyttöisen ilma-aluksen opettajakelpuutuksen haltijan päällikkökokemusvaatimusta purjelentokoneella on lisätty. Jorma Sucksdorff (toinen ylh.) pähkäilee asioita limonadin voimin harrastajan vinkkelistä. Opettajaharjoittelija, jolla uusien opettajamääräysten voimaantullessa on voimassaoleva muu opettajakelpuutus, saa rajoituksettoman opettajakelpuutuksen hakemalla sitä Ilmailuhallinnolta. ilmaalusryhmän huoltomekaanikon lupakirja (EASA Osa-66) tai Ilmailuhallinnon erillinen hyväksyntä. Vaatimuksiin on sovellettu AMC-FCL 1.055 kohtia 3 ja 4 ja JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1 kohtaa 23. Niitä vaan ei ollut aikaisemmin selvästi missään sanottu. Ylimmässä kuvassa Markku "Miuku" Hiedanpää pohtii pykäläviidakkoa. Siirtymäsäännöksellä on säädetty, että peruskoulutukseen käytettäväksi ilmaalukseksi 31.12.2008 jälkeen koulutuslupaan ei voi lisätä kuormattavuudeltaan alle 165 kg ilma-alusta. Sisäisen valvonnan vaatimukset ja laajuus on sovitettu koulut nan la organi tajaa) järjest laadus rittam lutuso jaa) o ja toim kun ta lennon on laa itsenä Kou lytykse koulut kaan. Nyt määräykset ovat paketissa. 42 ILMAILU. Koulutusluvan haltijan vastuukysymykset ovat periaatteessa olleet koko ajan olemassa. Alimmassa kuvassa karhu vahtii Ilmailuhallinnon ulko-ovea. Moottoripurjelentäjän ja UL-lentäjän lupakirjojen, vaatimukset ovat nyt, ultrakevytlentäjän lupakirjan vesilento-oikeutta lukuun ottamatta, samanlaiset. Opettajakelpuutukset Opettajakelpuutusten kohdalla tapahtui varsin suuria muutoksia, kuten esimerkiksi se, että muun opettajakelpuutuksen haltijalta ei vaadita uutta opettajakurssia. Muita opettajamääräyksissä tapahtuneita muutoksia: Lupakirjan voimassaolovaatimus. toiminnassa. Harrasteilmailun lentokoulutus Lentokoulutusmääräyksen kohdalla toteutettiin myös Ilmailuhallinnon johdon antamaa yksinkertaistamisen ja yhdistämisen periaatetta: yksi normi yhteen toimintaan. Organisaatioon liittyvänä asiana on lisätty uutena asiana vaatimukset sisäisestä valvonnasta. Koulutuksessa käytettävien ilma-alusten kuormattavuudesta on puhuttu jo jonkin aikaa. vaatimusta, voivat edelleen olla luvassa ja niillä voi jatkossakin kouluttaa niin kauan kuin ne ovat luvassa. Kohdassa selvitetään, kuka on vastuullinen johtaja ja mistä hän vastaa. Purjelento- ja moottoripurjelentokoulutus, ultrakevytlentokoulutus, autogyrolentokoulutus ja kuumailmapallolentokoulutus koottiin yhdeksi harrasteilmailun lentokoulutusta koskevaksi määräykseksi TRG M1-7 (ent. kurssien koulutusohjelmat on hyväksytty koulutusluvan haltijan koulutuslupaan. Hannu Martikainen ja Jarmo Selonen IH:sta (kolmas ylh.) laittavat kauhaa soppaan. Organisaatiota kevennettiin poistamalla huoltotoiminnan johtaja, koska huoltotoiminta-asetuksen (Osa M) myötä huoltajavaatimukset harrasteilmailulle muuttuvat 28.9.2008 (jos jatkoaikaa ei tule) ja huoltajalla on tämän jälkeen oltava ao. Viimeaikaisen kokemuksen vaatimus on nyt yhtenäinen kaikilla opettajakelpuutuksen hakijoilla. Vastuukysymyksiin liittyen selkeytettiin myös koulutuspäällikön ja päälennonopettajan vastuunjakoa. Teoriaopettajille on ollut mahdollista maksaa palkkaa tähänkin saakka, nyt se on siis mahdollista myös lennonopettajalle. Palkkaahan maksetaan opettamisesta, ei lentämisestä. purje- ja moottoripurjelentokoulutus). Tässä määräyksessä suurimpia "ilmailupoliittisia" muutoksia ovat esittely- ja tutustumiskurssien mahdollistaminen kaikille lajeille ja oppilaan lupakirjavaatimus vasta yksinlentovaiheessa, jos em. Ilmailuhallinnon sisältä tulleen esityksen mukaan selkeytettiin vastuukysymystä kirjoittamalla se auki määräyksen lentokoulutusorganisaatiota koskevaan kohtaan. 5 vuo annett Har vaatim matka telmis nolask säämi sinlen toimit Nyt vo dessä 300 m Mää neen vuotta arvioid Nyt tymäa normi keviss EASA lutusm vuosi.V määrä ripeyd jäävät Tässä kuvasarjassa kulminoituu uusien määräyksien laadintaprosessi. Vielä kuluvan vuoden ajan voidaan koulutuslupaan lisätä huonommin kuormattavia ilma-aluksia ja niitäkin saa jatkossa käyttää. Nyt tähän asiaan on puututtu harrastajajärjestön ja Ilmailuhallinnon esityksestä määrittelemällä peruskoulutuksessa käytettäville ilma-aluksille kuormattavuusvaatimus, joka on 165 kg. Mahdollisuus hyväksyä tietokoneavusteisia etäopiskelukursseja on positiivinen asia ilmailuharrastuksen kannalta. Opettajaharjoittelijaksi vain jos ei ole muuta opettajakelpuutusta. Toinen huomattava muutos on se, että lennonopettaminen on mahdollista myös korvausta vastaan. Tällöin lentokoulutusorganisaation lentokaluston huoltajavaatimuksille ei ole poikkeusta JAR-FCL:n tai ilmailumääräyksen TRG m1-1 "Moottorilento- ja helikopterilentokoulutus" vaatimuksista
Tällöin ilmailuliiton experimental- ja ultrakevyttoimikuntaa lähestyttiin ongelman kanssa. Kokonaisuudessaan tämänkaltaisten muutoksien läpivieminen siten, että käyttäjien näkökannat otetaan huomioon, tuottaa varmasti hyvän lopputuloksen. Toimikunta laati joukon ehdotuksia määräyksiin, joilla sen mielestä päästäisiin toivottuihin tuloksiin. Käytäntö muuttuneiden määräysten parissa antaa vasta selvyyden lopullisesta onnistumisesta. ä tii pyylh.) starmo haa ii set ILMAILU 43. Keväällä 2006 ilmailulain muutosten jälkeen päästiin asian ytimeen kiinni ja mukaan otettiin muutkin toimikunnat jotka olivat tekemisissä esitettyjen määräysten kanssa. Edellä on jo esitetty muutosten lopputulosta ja harrastajien edustajana voin todeta, että ainakin suurin osa harrastajien muutos ehdotuksista toteutui odotetulla tavalla. Ilmailuhallinnon talossa uudet määräykset kirjoitettiin viranomaiskielelle, joka ei välttämättä tarkoita asioiden mutkistamista. Ilmailuliitto esitti myös sääminimien keventämistä oppilaan yksinlennoilla moottoroidulla ilma-aluksella toimittaessa lentopaikan läheisyydessä. Aiemmin oli jo esitetty opettajakelpuutuksiin muutoksia, jotka nyt uudelleen käsittelyyn. Koulutukseen liittyvien asiakirjojen säilytykseen tuli myös muutos vaikka se ei kouluttajien taholta juuri puoltoja saanutkaan. Purjelentotoimikunta valitsi normiryhmään omat edustajansa ja EUT:n edustajat valittiin omasta toimikunnasta. Tulevaisuuden määräysvalmistelussa tulee harrasteilmailujärjestön harrastajineen olla vähintäänkin samalla tasolla mukana laatimassa normeja millä operoidaan. Samaisessa talossa tulostetaan lentäjien lupakirjat. Itse Ilmailuliiton toimiston kannalta muutostyö on ollut mielenkiintoinen ja haasteellinen. Ennen kuin EASA:sta tulee valmiita lupakirja ja koulutusmääräyksiä, aikaa kulunee useampi vuosi.Voimaan saatettujen harrasteilmailun määräysten elinaika riippuu siis EASA:n ripeydestä. Hyvin pienissä koulutusorganisaatioissa (enintään 5 lennonopettajaa) ei vaadita erillistä omavalvonnan järjestelmää, koulutusorganisaatio vastaa laadusta ja korjaavien toimenpiteiden suorittamisesta ja seurannasta. Nyt uusitut ilmailumääräykset ovat siirtymäajan määräyksiä, koska EASA ottaa norminantovallan lentolupakirjoja koskevissa asioissa lähiaikoina. Niiden merkitys oivallettiin turvallisuutta parantaviksi kun jo jossain toisessa koulutusmuodossa oli hankittu opettajakokemusta, eikä ehdotusten mukaan enää tarvitsisi käydä uusia opettaja kursseja. koulutusorganisaation kokoon ja toiminnan laajuuteen. Harrastajajärjestön esityksestä lisättiin vaatimus koulutusohjelman mukaisille matkalennoille tehtävistä lentosuunnitelmista (FPL ja OFP) polttoaine- ja painolaskelmineen. Varsinaiseen sisältöön ei ole juurikaan puututtu, mutta iso kasa erilaisia lausuntoja ja muutosesityksiä on toimistolla toki laadittu. Tämän vuoden ohjelmassa on 15 määräystä, joista autogyromääräykset tulevat voimaan tulevan kevään aikana. Todettiin, että määräysten kautta tulee saada lentoturvallisuutta parannettua ja myöskin mahdollisella asenteiden muokkaamisella tulisi olla samat tavoitteet. Liidin- ja laskuvarjoOPS-määräysten osalta on loppuhionta meneillään. Liiton osuus merkittävä Suomen Ilmailuliitto ry:n osuus määräys valmistelusta alkoi elokuussa 2005 kun silloisen Ilmailuhallinnon lentoturvallisuushallinto oli huolestunut ultrakevytlentämisessä ilmenneistä vaaratilanteista. Määräysvalmisteluun arvioitiin kuluneen tähän mennessä noin 3 miestyövuotta, josta Ilmailuhallinnon osuudeksi arvioidaan 2 miestyövuotta. Pienissä koulutusorganisaatioissa (6-20 lennonopettajaa) omavalvonta voi olla yksinkertainen ja toimia muun organisaation yhteydessä, kun taas suurissa organisaatioissa (yli 20 lennonopettajaa), joiden koulutustoiminta on laajempaa, on perustettava erillinen ja itsenäinen laatuorganisaatio. UL- ja autogyromääräykset jäävät voimaan sen jälkeenkin. Harrasteilmailun kansallisten määräysten uusiminen ei lopu tähän, vaan jatkuu vielä muutaman vuoden. Säilytysaika nostettiin 2 vuodesta 5 vuoteen perustuen arkistolain pohjalta annettuihin ohjeisiin. Talo sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa. Nyt voi laskukierrosta ajaa 5 km näkyvyydessä pilvikorkeuden ollessa vähintään 300 m
TEKSTI JA KUVAT OLLI MUHONEN Balloon Tausta 180 00 Kuva O Intia lähes kasv kans ilmai kuum odot etee vuot lentä Visw O vain 3 joista toimiv Intia tarjoaa loistavan ympäristön harrastukselle KUUMAILMAPALLOILU VALMIINA NOUSUUN 44 ILMAILU
Amerikasta saatujen oppien avulla Gupta alkoi tuoda kuumailmapalloilua kotimaahansa Intiaan. Ensimmäisen 200 silkkisarista ommellun pallon ensilento oli lokakuussa 1973. Maan talous kasvaa vauhdilla ja osalla kansaa alkaa olla varaa myös ilmailun harrastamiseen. Kuva Olli Muhonen. Intia alkaa olla kuuma sana lähes joka alalla. Intian palloilun uranuurtajan, Vishwa Bandhu Guptan mukaan tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa. Vishwa Banhu Gupta sai itse kuumailmapallolentäjän lupakirjan jo vuonna 1972. Intian kuumailmapalloilussa on odotettavissa suuri harppaus eteenpäin näin uskoo jo 35 vuotta sitten lupakirjansa lentänyt Intian CIA-delegaatti Viswa Bandhu Gupta. O ttaen huomioon Intian miljardiluokan väkiluvun, on kuumailmapalloilu maassa vielä todella harvojen harrastus. Intiassa on vain 35 pilottia ja parikymmentä palloa, joista suurin osa yhden kerhon, Delhissä toimivan Ballooning Club of Indian, hal- linnassa. Seuraavana vuonna hän osallistui historian ensimmäisiin kuumailmapalloilun maailmanmestaruuskisoihin Albuquerquessa Yhdysvalloissa. Balloon Mela Delhissä marraskuussa 2007. Lopulta he kuitenkin sallivat lennon, Gupta muistelee. Intian isännöimiä vuoden 2010 Kansanyhteisön Kisoja (Commonwealth Games) varten valmistettu tiikerimaskotti-muotopallo esittelyssä Delhissä. Kuva Ballooning Club of India. le ILMAILU 45. Ne olivat todella jännittäviä aikoja. Kuva Ballooning Club of India. Ensimmäinen Intiassa valmistettu Ultramagic Bandhu, 77000 kuutiojalan VT-HBI lähdössä aamulennolle Pushkarissa. Taustalla intialaisvalmisteinen vihreä 180 000 kuutiojalan Ultramagic Bandhu. Saamme päivittäin tiedusteluja lentäjäkursseista ja lentomahdollisuuksista. Olin kokeillut jo aikaisemmin erilaisia ilmailun lajeja, mutta kuumailmapallo oli jotakin aivan uutta, mistä kellään ei ollut silloin vielä juuri kokemusta. Ensimmäisen pallolennon viranomaiset kielsivät aluksi, koska moista ilma-alusta ei ollut missään säännöksissä. Kysyntä on suurta, mutta tähän asti harrastusvälineen kalleus on pitänyt lentäjien määrän pienenä, Gupta kertoo
Tehtaalla tehdään myös koreja, mutta polttimien ja tankkien valmistus on jätetty muiden harteille. Suomalaisia viimeksi 80-luvulla Kuinka otollinen maa Intia sitten on luonnonolosuhteidensa puolesta pallolentämiselle. Intia on suuri maa ja täällä on aina jossakin hyvä lentokeli. Guptan ilmailualan yrityksen Bandhu Aerospacen erikoisuus on muotopallot. Balloon melassa esitellään yleisölle Mahatma Gandhi -muotopallo 2005 Intialainen teollisuuspohatta Vijaypat Singhania tekee uuden kuumailmapallon korkeusennätyksen Mumbaissa (21291 m). Huolimatta erinomaisista olosuhteista, kaupallinen pallotoiminta on Intiassa lähes olematonta. Maailman paras, vastaa Vishwa Bandhu Gupta vaatimattomasti. Myös maasto soveltuu erinomaisesti kuumailmapalloilulle suurimmassa osassa maata. Vastikään Bandhu Aerospace aloitti kansainväliset standardit täyttävien"normaalien"kuumailmapallojen valmistuksen. Vishwa Bandhu Gupta esittelee ylpeänä valokuvaa tehtaansa seinällä. Monsuunikauden jälkeen loka-marraskuussa olosuhteet ovat erityisen otolliset: aurinko paistaa takuuvarmasti ja tuulet ovat leutoja. Se on kuva itsenäisyyspäivän paraatista. Delhissä järjestetään vuosittain lokamarraskuussa kansainvälinen kuumailmapallotapahtuma, Balloon Mela. Lämpötila on sekin miellyttävä tuohon aikaan. (järjestetty tästä lähtien joka vuosi) 1992 Alkuperäistä vastaavaan kokoon tehty Taj Mahal -muotopallo lentää ensilentonsa 8. Toiminta on aloitettu ja nyt odotamme tilauksia.Valmistamme palloja pääasiassa Intian markkinoille, mutta meillä on valmius viedä palloja myös ulkomaille. Kaupunkien ulkopuolella on lähinnä vain peltoa ja pikkukyliä, joten lähtö- ja laskeutumispaikkoja riittää. kansainvälisessä Balloon Melassa Delhissä 1994 10. Tehtaalla tuotetaan yhteistyössä espanjalaisen Ultramacigin kanssa espanjalaisten 77- ja 180-kokoluokan palloja. Pääministerin pitäessä puhetta monituhatpäiselle yleisölle taustalla on hänen yrityksensä valmistama kylmäilmapallo. Lentopaikkoina Jaisalmer, Jodhpur, Jaipur, Ajmer, Udaipur ja Agra. Ballooning Club of India toki lennättää yleisöä maksusta, mutta puhtaasti kaupallista lentotoimintaa harjoittaa vain Rajasthanin Jaipurissa viime joulukuussa aloittanut yritys. Näitä "Ultramagic Bandhu" -palloja asti on tähän mennessä valmistunut kaksi, yksi kumpaakin kokoluokkaa. Silkkipallokokeilun jälkeen on kansan ihmeteltävänä taivaalla lentänyt Taj Mahal, Mahatma Gandhin pää, jättimäinen lohikäärme ja monia muita virityksiä. Muotopalloja ja yhteistuotantoa Kuumailmapallojen valmistamisessa Intiassa on siis pitkät perinteet. Eurooppaan vienti tapahtuu Ultramagicin kautta, Gupta kertoo. Kuva Ballooning Club of India. Intian kuumailmapalloilun uranuurtaja ja CIAdelegaatti Vishwa Bandhu Gupta pallotehtaansa edustalla. Keskimäärin 15 suunnitellusta lennosta toteutuu 14. Vuosittainen kapasiteettimme on noin 25 palloa. Sen jälkeen tehdään Rajasthan-safari, jossa lennetään Rajasthanin upeiden historialEnsimmäinen Intiassa valmistettu Ultramagicin ja Ultramagic Bandhu, 77000 kuutiojalan VT-HBI Lähdössä ensilennolle Delhissä marraskuussa 2005. 2005 Bandhu Aerospacen ja Ultramagicin yhteisyritys Ultramagic Bandhu aloittaa kansainväliset standardit täyttävien kuumailmapallojen valmistuksen Gurgaonissa. Jo mu Sen silt saa tum 46 ILMAILU. Kuva Olli Muhonen. Intian kuumailmapalloilun merkkipaaluja 1973 Ensimmäinen intialainen 200 silkkisarista tehty kuumailmapallo tekee onnistuneen ensilentonsa Delhissä 1985 Ensimmäinen kansainvälinen Ballon Mela -tapahtuma (järjestetty tästä lähtien joka vuosi) 1991 Ensimmäinen Rajasthan Safari
Täällä tehdään niin Intiassa lennettävät muotopallot kuin Ultramagic Bandhu -pallot. Nyt myös harrastajamäärä on alkanut kasvaa. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa siltä suunnalta, mutta toivottavasti saamme jatkossa osallistujia tapahtumaamme myös Pohjolasta, Vishwa Bandhu Gupta toivoo. MM-kisoista potkua palloilulle Intian palloilun tulevaisuuden Gupta näkee erittäin valoisana. Kuva Olli Muhonen. listen kohteiden lisäksi myös Taj Mahalista tunnetussa Agrassa. agicin kanailma- Joskus 80-luvulla meillä oli muistaakseni yksi tiimi Suomesta. Kävipä kisojen suhteen kuinka tahansa, ennen vuotta 2010 lennetään kaksi Balloon Melaa ja Rajasthan Safaria. Tähän asti kisoja on pidetty lähinnä Euroopassa, joten nyt olisi Guptan mielestä oikea aika saada kisat Intiaan. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa siltä suunnalta, mutta toivottavasti saamme jatkossa osallistujia tapahtumaamme myös Pohjolasta. Vuoden 2006 Rajasthan Safarin osanottajia lähdössä aamulennolle Pushkarin maailmankuulujen kamelimarkkinoiden ylle. Kutsun näihin Vishwa Bandhu Gupta lupaa tulevan myös Suomen palloilijoiden postituslistalle. CIAh- n silknistuallon n joka i. Kuva Ballooning Club of India. ILMAILU 47. Onnettomuuksien osalta historiamme on puhdas yhtään varsinaista tapaturmaa ei ole yli 30 vuoden aikana sattunut. Vuoden 2010 MM-kisojen pitäjä päätettiin CIA:n maaliskuun alun kokouksessa, mutta johtuen Ilmailu-lehden painoaikatauluista tieto päätöksestä ei ehtinyt tähän lehteen. Historiallisten kohteiden läheisyydessä lentäminen on unohtumaton kokemus ja moni ulkomainen lentäjä palaakin Intiaan aina Balloon Melan aikaan. Kisojen saaminen olisi tavattoman tärkeää Intian palloilulle. Meillä on paljon saavutuksia ja toiminta palloilun parissa on varsin monipuolista. Joskus 80-luvulla meillä oli muistaakseni yksi tiimi Suomesta. Tällä hetkellä lupakirjakursseillamme on 12-20 oppilasta vuosittain, mutta määrä on kasvussa. Kaikki kisojen vaatimat puitteet ja infrastruktuuri on kunnossa, sääolosuhteet ovat optimaaliset, ja meillä on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten palloilutapahtumien järjestämisestä. Lenjmer, n joka okoon silena DelyleiVijayallon ). Bandhu Aerospacen kuumailmapallotehtaan tuotantosali Gurgaonissa. Vauhdittaakseen palloiluaktiviteettien kasvua maassa on Intia Vishwa Bandhu Guptan johdolla päättänyt anoa kuumailmapalloilun maailmanmestaruuskisojen pitämistä Intiassa vuonna 2010. Tässä pyrimme säilyttämään tasomme, Gupta kertoo
Mafikengissa hypättiin paljon ja turvallisesti. Jouduimme viihdyttämään toisiamme omin keinoin Tero paljastui liki iskelmätähdeksi ja Jaakko kunnostautui kuoppien paikantamisessa. Tien numerot kun eivät mitenkään johdonmukaisesti pysy samana, vaan silmä kovana saa seurata, että osaa kääntyä oikealle reitille. Hyvää matkaa Afrikkaan Mari Ruohomaan kirjoituksen parissa! 48 ILMAILU atkasin Suomesta Etelä-Afrikkaan laskuvarjohyppyboogeihin Mafikengiin Jaakko Laukkasen ja Tero Pärnäsen kanssa. Löysimme Mafikengiin muutaman tunnin ajomatkan jälkeen ja opasteet löytyivät myös hotellillemme Tusk Mmabatho -kasinolle. Lask tietä v avaruu kana. taista. Hotelli oli edullinen ja laadukas neljän tähden kasinohotelli. Totesimme huoneisiin päästyämme, että tällainen boogiemeininki sopii meille paljon paremmin kuin teltassa, ohuella patjalla, muurahaisten ja hyttysten syötävänä oleilu.. Varustukseen kuului muun muassa kaksi uima-allasta, kolme ravintolaa, kuntosali ja baari. Yhteinen matkamme alkoi Johannesburgista pienellä punaisella autolla, jonka varustukseen ei valitettavasti kuulunut ilmastointia saati stereoita. TEKST KUVAT Boogie-matkalla Etelä-Afrikan Mafikengissa Rajut Jaakon oma Hercules. LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN ILMAILUN laskuvarjoilla varustautunut iskuryhmä matkusti joulukuun lopulla viime vuonna alan tapahtumaan Etelä-Afrikkaan. Viihdykkeenä toimivat myös afrikkalaiset tiemerkinnät: Suomessa kun moottoritiellä pysyy, sen kerran löydettyään, niin Afrikassa tämäkään ei ole niin yksinker- UUDET KUVIOT M Aamu kumm opastu suusto sesta n oli use kirjatt Vars maan etukät com) (noin tarkas Mei PASA tarkas pakka Eteläosallis päämi lippis, perä, k parana lähän massa Kaik timme taa, ko pahtu ollut t DZ: kasta, koista oista, eikä m kiitoti varalle Muuta me m jälkein kova
Annoimme toiveeksi, että olisi mukavaa hypätä yli 20-way-hyppyjä, joissa tehdään enemmän kuin 1 piste eli 3-5 pistettä hypyllä. Muutaman pokan nähtyämme uskalsimme mennä koneelle, vaikka hyppytauon jälkeinen pinnipaniikki ja jännitys olikin kova. Parilla hypyllä PAC ja Porter eivät lentäneet linjalla hyvässä puljassa. Seuraavana päivänä he katselivat free-hyppäämisen sivussa, kuinka paikalliset Davidin johdolla edistyvät isoissa kuvissa. Jostakin syystä hän luotti meihin, vaikka ei ollutkaan nähnyt meidän vielä hyppäävän kertaakaan mahallaan. Suomalainen loukkaantui Pojat suostuivat mielellään, kun itse päätin jatkaa atmonautihyppäämistä päästyäni siinä jo hieman edistymään. Koneissa ei ollut lisähappea tarjolla. Kaiken tarvittavan hoidettuamme päätimme hetken aikaa seurata hyppytoimintaa, koska minkäänlaista briefingiä ei tapahtuman alussa ollut, eikä organisaatiolla ollut tarjota ilmakuvaa kentästä. Meille kirjoitettiin myös väliaikaiset PASA:n jäsenkortit. Hän pyysi meitä mukaan. Jaakko ja Tero hyppäsivät ensin muutaman free flying -hypyn lämmittelyksi kummastakin koneesta. He hyppäsivät kahden koneen puljasta (PAC ja Porter) noin 30way-hyppyjä, mutta huonolta näytti. Tapahtumaan osallistumisen kylkiäisinä tuli kaikkea hyppäämiseen liittyvää roinaa: ruma t-paita, lippis, cypresmuki, avainnauha, avaimenperä, kangasmerkki, kondomi, huulirasva, paranaru ja paikallinen ilmailulehti. Hyppyjen organisoinnista vastasi fskuvien osalta Dave Morris Englannista. Hän aloitti hyppäämisen 1977 ja on ollut mukana maailman ennätyksissä 1996, 1999 ja 2004. PAC:n ja Porterin nousunopeuteen tämä tuntui vaikuttavan jonkin verran. Jo ensimmäisellä hypyllä pohja räjähti ja ihmisiä oli joka puolella eri korkeuksissa. Keskiviikkona Jaakko ja Tero aloittivat 30-way-hyppäämisen. Tero päätti olla hyppäämättä pari päivää säästääkseen jalkojaan isoille kuville ja olihan edessä uudenvuodenbileetkin. Davidilta oikea päätös, sillä hänkään ei ollut koko boogeissa saanut yhtään isompaa kuvaa vielä tähän mennessä kasaan. Maanantaina hän tulikin nykäisemään hihasta, että keskiviikkona hän kerää 20way-jengin kasaan, jolla hypättäisiin 3-5 pisteen hyppyjä. Sen ympärillä oli tietysti jonkinas- teista nurmikkoa koko matkalta. Mukana kuvioissa oli muun muassa yksi tyttö, joka erottui edukseen vain sadalla hypyllä. Hyppykorkeus oli 3,5-4 kilometriä. Tapahtumassa ei ollut mukana kovinkaan kokeneita osallistujia. Davella on takanaan hieman yli 11 000 hyppyä. com) ja maksaneet myös boogie-maksun (noin 60 euroa), joten paikan päällä meiltä tarkastettiin lupakirjat. Tämän jälkeen homma alkoikin sitten toimia. Laskeutumisaluetta oli runsaasti, kiitotietä viisi kilometriä, koska kenttä toimii avaruussukkuloiden varalaskeutumispaikkana. Monella hypyllä eivät läheskään kaikki päässeet lähellekään kuvaa, joten pojat jatkoivat freen hyppäämistä. AAD ei ole muuten Etelä-Afrikassa pakollinen. Tällä kertaa Dave organisoi pääsääntöisesti 20-35-wayta, joista parhaimpana saavutuksena oli uusi EteläAfrikan ennätys: kolmen pisteen 20-way. Lämmintäkin oli useimpina päivinä noin 30 astetta ja parhaimmillaan 37. Varsinaisen laskeutumisalueen ulkopuolelta tosin heti löytyi kuoppia ja vähän ylimääräistäkin tavaraa, joten tarkkana sai olla jos aikoi laskeutua muualle. Hyppykoneena myös Hercules Hyppykoneina tapahtumassa oli PAC 750XL, Pilatus Porter ja muutamana viimeisenä päivänä myös Hercules C-130. Turvallisuustoimet olivat aika rajut jopa suomalaisesta näkökulmasta, sillä vartijoita portilla oli useita ja jokainen sisääntulija autoineen kirjattiin ylös ja takakontit tarkastettiin. TEKSTI MARI RUOHOMAA JA TERO päRNäNEN KUVAT JAAKKO LAUKKANEN, TERO päRNäNEN JA fRANS DELy Rajut turvatoimet Aamulla suunnistimme kentälle, jonne kumma kyllä löysimme nopeasti, vaikka opastus olikin hieman heikkoa. Varsinaiseen laskuvarjohyppytapahtumaan olimme kaikki rekisteröityneet jo etukäteen netissä (www.africanfreefall. Hypyn jälkeen karsinta kävi ja jäljelle jäi 20-way. Jaakko ja Tero päättivät hypätä muutaman flätsihypyn muistin virkistämiseksi. Paikallinen riggeri tarkasti hyppykamamme ja varavarjonpakkausmerkinnät. Hän lupasi ottaa meihin yhteyttä alkuviikosta kun hän alkaa karsia porukkaa pois jengistä. DZ:lta ei löytynyt mitään opastusta paikasta, laskeutumisalueesta, varalaskupaikoista, kuormauksesta, laskeutumiskuvioista, lentokoneista, tuuli-T:kin puuttui, eikä muitakaan laskeutumissuuntaan tai kiitotien väärälle puolelle laskeutumisen varalle olevia toimintasuunnitelmia ollut. David Morris tulikin sitten juttusillemme kyselemään, millaisia hyppyjä haluaisimme hypätä kuultuaan, että meillä on isojen kuvien Tero ja Mari matkalla kohti Afrikan mannerta. hyppykokemusta. Ensimmäisellä 2way-fätsihypyllä he laskeutuivat kumpikin ulos laskeutumisalueelta isolle kummulle, jossa Tero loukkasi pahasti kantapäänsä ja polven. Niillähän sitä pärjääkin tuollaisessa tapahtumassa jo pitkälle. Mafikeng on noin 1,2 kilometrin korkeudella merenpinnasta. Porterista lähteneillä oli pitkä matka dyykattavana, joten ensimmäisen pisteen tekeMarco Tiezzi ja atmonautiryhmä: hyppääjiä mukana Etelä-Afrikan ja Suomen lisäksi Ranskasta ja Australiasta kään n siläntyä tuntyivät -kaukas seen llasta, Toteä tälaljon tjalla, olei- ILMAILU 49
Sunnuntai menikin sitten hyvästellessä kaikki hyvät uudet ystävät ja iltapäivällä lähdimme ajamaan haikeina takaisin Johannesburgiin. Alejandro López Arce Team Fly Like Brickistä oli myös paikalla. Atmonautissa lennetään liukumisen ja päällään lentämisen välimaastossa, mahallaan, selällään, jalat tai kylki edellä. Dave Morrisin organisoima Etelä-Afrikan ennätysporukka. minen kesti liian kauan. Palkintoina oli muun muassa tpaitoja, lippiksiä, ilmaisia cypreshuoltoja, vortexin minireppuja, vortex-valjaita puoleen hintaan ja kupuja puoleen hintaan. Mekkoilijoita paikalla oli noin kymmenen. Boogeissa olimme ensimmäiset suomalaiset ja skandinaavit. Silloin lopputuloksena on varmasti hauska viikko hyppäämisen parissa eksoottisessa ympäristössä. Atmonautiryhmä poistumassa Herculeksesta. P TU Ei s vak ses suo Kys Mer mer Yht 50 ILMAILU. Badenhorst. Myös nollatuulilla laskeutuessa kaikki laskeutumissuunnat olivat käytössä. Herculeksesta hyppäämiseen annettiin lyhyt turvallisuusohjeistus. Organisaattorina Marco oli todella innostava ja perusteellinen: kuvat suunniteltiin huolella kaikkien kokemustaso huomioon ottaen ja hypyt käytiin myös läpi jälkikäteen. Palautetta sai onnistumisista ja epäonnistumisista niin, että omaa suoritusta oli helppo korjata ohjeiden mukaan. Jaakko ja Tero saivat siis olla mukana siinäkin. Ilman lämpötila aiheutti muutaman kerran pieniä trombeja (dustdevil) ja paikallisten kuvunkäsittely oli eksoottista: suora finaali oli tuntematon käsite, S-mutkat finaalissa olivat jokapäiväistä "huvitusta". Hercules-hyppääminen sujuikin hyvin ja flätsijengi sai 3 pistettä 20-way:llä, joka on Etelä-Afrikan ennätys eli suurin kuva. Marco on aiemmin vaimonsa kanssa kilpaillut menestyksekkäästi freestylessä. Hercules C-130 saapui perjantaina. Olisimme vielä alkuviikosta ylittäneet kiitotien tietenkin varoen. Tapahtumaa voikin suositella ainakin jo vähän kokeneemmille hyppääjille. Samassa kerrottiin, että jos joutuu laskeutumaan kiitotien toiselle puolelle, on jäätävä sinne odottamaan noutoa, sillä jos ylittää kiitotien kävellen, koko toiminta päättyy siihen. Keskityimme mahallaan ja selällään lentämiseen tarkoituksenamme muodostaa mahallaan olevien kesken linja käsiotteilla ja kuvan alapuolella selällään lentävällä ote keskimmäisenä kuviossa olevan jalasta. Suurimmalla osalla paikallisista oli kokemusta vain Cessnakerhotoiminnasta, joten heillä ei ollut käsitystä miten tärkeää on ottaa muut 100 hyppääjää huomioon varjon varassa. Hän pitikin sitten ensimmäisen hypyn jälkeen opastuksen, miten hypätään ulos rikkomatta paikkojaan. Meitä hiukan huvitti, sillä boogiet olivat jo loppupuolella ja nyt vasta kerrottiin moinen seikka. Tero opasti viereisiä paikallisia, miten kannattaa hypätä Herculeksesta loukkaamatta olkapäitä, jalkoja, leukaansa tai peukaloa. Ilmat olivat pääsääntöisesti suotuisat: aurinkoista ja todella lämmintä, vain parina viimeisenä päivänä tuli sateita. Harvoin olen tavannut yhtä asiansa osaavaa organisaattoria. Freeorganisaattorina oli Marco Tiezzi Italiasta, atmonautihyppäämisen (www. Itse olin mukana 4-wayssä. Hän selkeästi nautti opettamisesta ja koki sen tärkeänä. Alex kuuluu myös Birdmanin Top Gun -tiimiin. Tämänkertainen tapahtuma oli kolmas järjestyksessään. Hyppäämisen hän on aloittanut 1995. Sunnuntai oli vielä varattu Hercules- hyppäämiseen, mutta silloin satoi vettä ja Hercules lähti paluulennolle jo aamupäivällä. Hyppääminen jatkui samalla jengillä myös Herculeksesta. Rento ilmapiiri, mukavia ihmisiä, hyvät kelit ja kivoja koneita kunhan osaa jo vähän miettiä, miten hyppää ja kenen kanssa sekä arvioida itse, millaiseen keliin lähtee. Marcolla on takanaan hyppyjä noin 14 000. Iltaisin hyppytoiminnan päätyttyä baarin pihalla suoritettiin arvonta. Mutta muuten saimme kohtuullista hyppäämistä ilman mitään suurempia koomauksia. Mekkokuvia (siipipukukuvia) organisoi Pierre M. Tapahtumassa oli todella miellyttävä pikkukerhon henki: kaikki olivat ystävällisiä ja porukkaan pääsi mukana näin ihan uutenakin tulijana. Terollahan murtui peukalo Hercules-exitissä Thai-boogeissa 2003. Mukana ennätyshypyssä Onneksi flatsijengiin liittyi eräs paikallinen, joka oli ollut myös mukana Thaimaassa 400-way:llä. Suurin onnistunut kuva atmonauttihypyillä oli 7-way. atmonauti.com) kehittelijä. Ohjelmassa oli iltaisin myös päivän hyppyjen katselua. Annoimmekin vinkkinä järjestäjille ison tuuli-T:n hankkimisen, joka määrää kaikkien laskeutumissuunnan
C Mittaustiheys säädettävissä 2 sek 24 tuntia Suomenkielinen ohje laitteelle ja PC-ohjelmalle. Mittausalue -40 ... (05) 375 0155 info@vakuutusmeklarit.fi www.vakuutusmeklarit.fi ILMAILU 51. Voit tallentaa jopa 16000 kosteusja lämpötilatietoa. 100 %rH. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi WK057 USB-dataloggeri 99 Kätevällä ja pienikokoisella dataloggerilla voit tallentaa lämpötiloja ja kosteuksia, ja siirtää mittaustulokset PCtietokoneelle USB-liitännän kautta analysointia varten. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. uska sessa Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. hypisesti intä, teita. lentovakuutuksissa esta. puh. Antuukkien osalla ssnat kät 100 hyvät jo väanssa htee. Meillä on pitkä kokemus suomalaisesta ilmailuvakuuttamisesta ja saat palvelua selvällä suomen kielellä. KAIKKI LENTOTOIMINNAN VAKUUTUKSET ASIANTUNTEVA NEUVONTA TUKI VAHINGON SATTUESSA Kysy lisää ja pyydä tarjous! Merja Kautto, puh. alailmas suomille muudevil) sootäsite, väistä aikki . (05) 375 0167 merja.kautto@vakuutusmeklarit.fi VAKUUTUSMEKLARIT RISTO SIHVOLA OY Asiantuntija Yhtiö on osa Colemont Groupia. ttä ja upäiästelapäiaisin ttävä ävälihan iminettiin sa tltoja, puoan. Voit ohjelmoida hälytysrajat joiden ylittyessä laite hälyttää valomerkeillä. +70 ° / 0 ... Katso tarkemmat tiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi www.paratronic.fi PÄÄNVAIVAA TUOTTAAKO VAKUUTUS ? Ei se mitään. Etsimme puolestasi juuri sinulle sopivan vakuutusratkaisun. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%
Koneen heikkokuntoinen nokkaosa on Suomessa yksityishenkilön omistuksessa. Cara edell matk ransk edell ajatu viime on ku 52 ILMAILU. Sud-Aviation S.E.210 Caravelle La belle de l´air TEKST KUVAT THE MATKUSTAJAKONE Sterlingin Super Caravelle koelennolla vielä Ranskan rekisterissä. SE-DAA on edelleen olemassa harjoituskäytössä Tukholmassa. Sterling oli merkittävä Caravelle-koneiden käyttäjä. SAS:n Caravelle ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 1959
Tehdas otti tietoisen riskin ja käynnisti prototyypin rakentamisen keväällä 1953. SAS ilmoitti tuolloin tilaavansa kuusi Caravelle-konetta, toimitukset oli sovittu alkaman vuonna 1959. Ensimmäiset lyhyille ja keskipitkille reiteille tarkoitetut suihkumatkustajakoneet syntyivät Euroopassa 1950-luvulla. Sodan päätyttyä alkoi rauhanaikaan palaava lentokoneteollisuus vähitellen soveltaa uusia teknisiä ratkaisuja myös siviililentokoneisiin. Tilaus S.E 210: n protosta tuli vasta kesällä 1954, samalla uusi konetyyppi nimettiin Annapurnaksi. Caravellen prototyyppi lensi ensimmäisen kerran toukokuussa 1955, toinen prototyypeistä valmistui keväällä 1956.Vuoden 1957 alussa Caravelle oli vain yksi monista ranskalaisista liikennekonetyypeistä. Kone romutettiin Kongossa tammikuussa 2008 ennen kuin se ehdittiin pelastaa takaisin Suomeen. Caravelle on monille edelleen synonyymi sanalle matkustajalentokone. Comet joutui kuitenkin ongelmiensa takia paitsioon vuosiksi, jättäen markkinat vapaiksi muille yrittäjille. Yhdysvalloissa syntyi 1950-luvun puolivälissä kolme suihkumatkustajakonetta. Sarjakoneissa oli Sud-Aviationin valmistamat ohjaamot, mutta nokan ulkomuodot säilyivät koko Caravellen elinkaaren ajan. Comité du Matériel Civil valitsi eri tehtaiden ehdotuksista jatkoon kolme. Sitä oli tilannut vain Air France, mutta kesällä 1957 kaikki muuttui. SAS:n tilauksen myötä Caravellesta tuli kansainvälisesti mielenkiintoinen lentokonetyyppi, ja kauppa käynnistyi vähitellen. Kone OH-LSG "Jyväskylä", joka oli maailman viimeinen lentävä Caravelle. ir TEKSTI JUHA KLEMETTINEN KUVAT ILMAILUN ARKISTO Toinen nimi Annapurna Caravellen tarina alkoi vuonna 1951 kun Secrétariat Général á l´Aviation Civile et Commerciale julkaisi spesifikaatin uudesta liikennekoneesta. Tilaajiin liittyivät mm.Varig, Finair, Sabena, lä ävä Finnairin lentoemäntiä ja perämiehiä Caravellen edessä. merkintä säilyi Caravellen tyyppinimessä. Ensimmäinen sarjavalmistettu suihkumoottoreilla varustettu liikennekone oli brittiläinen de Havilland Comet. Yksi jatkoon päässeistä oli SNCASE:n X-210, joka oli tarkoitus varustaa kolmella ranskalaisella Atar-suihkumoottorilla. Prototyyppejä rakennettaessa hyödynnettiin ensimmäistä ja viimeistä kertaa liikennekoneiden historiassa kilpailevan konetyypin ohjaamoa. Tehokkaammat Avon-moottorit mahdollistivat kolmannen moottorin poisjättämisen. Kaksi Avonmoottoria sijoitettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti takarunkoon, mikä pienensi matkustamomelua ja mahdollisti aerodynaamisesti puhtaan siiven. Myös valmistajan nimi muuttui. Myöhemmin nimi muutettiin pientä nopeaa purjealusta tarkoittavaksi Caravelleksi. Uusi kaksimoottorinen suunnitelma hyväksyttiin syksyllä 1952 ja julistettiin voittajatyypiksi seuraavan vuoden tammikuussa. Atar-moottorit eivät kuitenkaan olleet riittävän tehokkaita, uudeksi voimalaitteeksi valittiin Rolls Royce Avon -moottorin uusi tehokkaampi versio. Neuvostoliitto otti käyttöön ensimmäisen suihkumatkustajakoneensa 1956. Tämä ranskalainen kaunotar elää edelleen vahvasti suomalaisten ajatuksissa, vaikka sen viimeisestä lennosta Suomessa on kulunut yli 20 vuotta. oinen maailmansota kiihdytti tekniikan kehityksen äärimmilleen. Päätös prototyypin rakentamisesta antoi kuitenkin odottaa. Näin nopeutettiin prototyyppien rakentamista, helpotettiin tyyppihyväksyntää ja pyrittiin luomaan standardiohjaamo suihkukoneisiin. Tärkeimmäksi näistä muodostui Sud-Aviation Caravelle. T ILMAILU 53. Tämän pohjalta aloitti Société Nationale de Construction Aéronautique de Sud-Est (SNCASE), yksi Ranskan kansallistetuista lentokonetehtaista, uuden lentokoetyypin suunnittelun. Nämä pohjautuivat joko sotilashankkeisiin tai olivat muuten suunniteltu USA:n sisäiseen rannikolta-rannikolle liikenteeseen. SNCASE teki useita eri suunnitelmia, jotka numeroitiin X-200-210. Vuonna 1957 lentokonetehtaat Sud-Est ja Sud-Ouest yhtyivät Sud-Aviationiksi, mutta S.E. Suurin ilmailualan uudistuksista oli suihkumoottorin tuleminen lentokoneiden voimalaitteeksi. Caravellen prototyyppeihin ostettiin täysin varustellut Cometin nokkaosat de Havillandilta
Tämäkin nokkaosa on valmistunut de Havillandin tuotantolinjalla. 54 ILMAILU. Ensimmäiset Caravelle 10R koneet toimitettiin 1965. SAS sai ensimmäisen Caravelle I koneensa vuonna 1959, ja oli ensimmäinen tyypillä reittilentoja lentänyt yhtiö. Erilaisia versioita Caravellen edelleen kehittäminen oli alkanut jo vuonna 1955, tärkein kehityksen kohde oli moottori. Tämä kone nimettiin epävirallisesti Caravelle 7A -versioksi. Moottorin kehitystyö jatkui, seuraavassa uudessa voimalaiteversiossa oli kasvaneen työntövoiman lisäksi kiinnitetty huomiota äänenvaimennukseen. Muuten kone Caravelle 10B:n kaltainen. Lisäksi tässä Caravelle 11R -koneessa vahvistettiin matkustamon lattiaa ja lisättiin APU. Nämä moottorit olivat Caravelle III:n voimalaitteina, samalla koneeseen tehtiin muutamia rakenteellisia muutoksia. Suuremmat ikkunat tulivat käyttöön Caravelle VI-R koneissa. Super Caravelle 1960-luvun alussa suihkumoottorit kehittyivät vauhdilla, ns. Sud-Aviationin vastaus oli Caravelle 10B:n pidentäminen. United Airlinesin tehtyä massiivisen 20 koneen tilauksen, tehtiin Caravelleen muutoksia tilaajan pyynnöstä. 1960-luvun puolivälissä Boeing ja Douglas suunnittelivat rahtiversioita omista liikennekoneistaan. Tässä versiossa koneen runkoa pidennettiin metrillä, ja matkustamon ikkunoita nostettiin 20 cm ylöspäin ja siipeen tehtiin parannuksia. GE CJ-805 ei täyttänyt siihen kohdistettuja odotuksia, uudeksi moottoriksi valittiin Pratt & Whitney JT8-1. E Conva guard ja Bri neista Dougl ja Boe Aluk Finnai ta. Lähes kaikki Caravelle I/IA koneet muutettiin myöhemmin Caravelle III koneiksi. Koska Caravelle 10B oli uutena versiona kalliimpi ja teknisesti monimutkaisempi kuin vanhat koneet, halusi Sud-Aviation tarjota myös halvemman version ohivirtausmoottoreilla varustetusta Caravellesta. Kun uudet moottorit ja Caravelle 10A yhdistettiin, syntyi Caravelle 10B. Su pois s moott rointik Caravellen prototyypin ohjaamo. suorista suihkumoottoreista oltiin siirtymässä ohivirtausmoottoreihin. Tärkein näistä muutoksista oli ohjaamon ikkunoiden uudelleen suunnittelu. Lentomatkustus kasvoi 1960-luvun puolivälissä 15 % vuodessa. Saman aikaan suunniteltiin lentoyhtiöille markkinoitavaa Caravelle 10A konetta. Amerikkalainen moottorivalmista General Electric oli kiinnostunut tutkiman CJ-805 moottorin sopivuutta Caravelleen. Ennen kuin Finnairin kapteenit ja matkustajat pääsivät suuntaamaan suihkusiivin Pariisiin, oli kuljettava pitkä tie. Vuosikymmenen loppupuoliskolle tultaessa oli odotettavissa, että kilpailijat alkaisivat liikenn kalust asetti Conva jaa. Aeron pääkalustona oli ollut 1950-luvun alusta Convair 340/440 -koneet. Vastauksena tähän SudAviation lisäsi Caravelle 10R:n runkoon ison rahtioven. TWA tilasi 20 konetta, mutta perui tilauksen myöhemmin. Caravelle oli ensimmäinen ja viimeinen liikennekone johon hankittiin kilpailevan lentokonetyypin ohjaamo. Caravelle oli perinyt D.H. Yhteistyösopimuksen mukaisesta Sud-Aviation toimitti yhden Caravelle III koneen USA:han muutostöitä varten. Rajun kasvun aikana useat lentoyhtiöt tiedustelivat suuremman Caravelle version mahdollisuutta. Tämän viimeisen Caravelle version pääkäyttäjiä olivat tanskalainen Sterling ja ranskalainen Air Inter. "Ja määränpäänä on Pariisi" Suomalaisen ammateista kertovan lastenlaulun viimeisessä säkeistössä lauletaan Caravellen kapteenista, jonka määränpäänä on Pariisi. Caravelle 12 lensi ensilentonsa 1970. United ja Swissair. Caravelle IV ja V olivat tarkoitus varustaa edelleen tehokkaammilla Avon-moottoreilla, mutta ne jäivät suunnitteluasteelle. Ensimmäinen reverseillä, eli moottorijarrutuksella varustettu Caravelle-versio oli VI-N, sen valmistus alkoi vuonna 1960. Tämä tapahtui yksinkertaisesti yhdistämällä Pratt & Whitney JT8-1 moottorit Caravelle VI-R:n runkoon. Cometin ohjaamon huonotkin puolet heikon näkyvyyden muodossa. Koneen runkoa jatkettiin siiven etupuolella 2 ja siiven takana 1,2 metriä. Rolls Royce paransi Avon-moottoreiden työntövoimaa, näillä tehokkaammilla moottoreilla varustettu Caravelle versio oli IA, ensimmäinen kone toimitettiin Finnairille 1960. Siiven rakenteita vahvistettiin ja laskutelinettä parannettiin uusilla renkailla, kasvaneen painon takia. TWA:n peruttua tilauksensa oli aika keskittyä eurooppalaisiin lentoyhtiöihin. Myös Caravellen voimalaitteeksi haluttiin ohivirtausmoottori niiden polttoainetaloudellisuuden ja hiljaisuuden takia. Ko Olli P Temm Kom man v kesken Potkur siin
Vertailtavat konetyypit jakautuivat Potkuriturbiini- ja suihkumoottorikoneisiin. Finnairilla ei ollut käytössä koneita, joiden miehistöön mekaanikko olisi kuulunut. ougta liiSudkoon e 11R n latluvun svun suuutta. Aluksi potkuriturbiinivaihtoehto näytti Finnairin kannalta mielenkiintoisemmalta. Komiteassa istuivat yhtiön pääohjaaja Olli Puhakka ja diplomi-insinöörit Kalle Temmes ja Carl Stude. Kaikki Finnairin Caravelle IA -koneet muutettiin Caravelle III -versioon. Lentäjän näkökulmasta suurin uudistus suihkumoottorin lisäksi oli aikanaan kehittynyt automaattiohjaus. Suihkumoottorikoneista vertailtiin: Sud-Aviation Caravelle, Douglas DC-9, D.H Comet 4, Convair 880 ja Boeing 707. Ensimmäisten ryhmän muodostivat: Convair 580, Fokker F.27, Vickers Vanguard, Vickers Viscount, Lockheed Electra ja Bristol Britannia. Mäntämoottoriaikakaudella suurten matkustajakoneiden ohjaamossa istui yleensä kolmen hengen miehistö: kapteeni, lentomekaanikko ja perämies. Suihkuaika toi mukanaan joukon uusia asioita, vaikka tekninen harppaus Convairista Caravelleen ei ollutkaan suuri. Finnairin ensimmäinen Caravelle-maalaus on yksi kauneimmista lentokonemaalauksista ikinä. Lisäksi nelimoottorisen suihkumoottorikoneen operointikustannukset olivat korkeat. Mutta vertailun edetessä ja Ranskaan tehdyn vierailun jälkeen asenne muuttui, edistystä oli tapahtunut ja ranskalainen konetyyppi voitiin ottaa tasaväkisesti huomioon. Niinpä esim. Finnair oli maailman ensimmäinen lentoyhtiö joka operoi suihkukonetta kahden hengen ohjaamomiehistöllä. Matka jatkui seuraavana aamuna Helsinkiin, laskeutuessaan Seutulaan Sinilintu siirsi suomalaisen liikenneilmailun suihkuaikaan. ettiin ioksi. Finnairilla pääjohtaja Grandell asetti syksyllä 1956 komitean pohtimaan Convair Metropolitan-koneiden seuraajaa. Komitea suoritti siihen mennessä laajimman vertailun Suomessa eri konetyyppien kesken. Yksi uusista asioista löytyi Caravelle ohjaamosta. Kuva Suomen Ilmailumuseo. Siniset linnut Finnairin ensimmäinen Caravelle, valmistusnumeroltaan 21, luovutettiin yhtiölle Toulousessa 21.2.1960. Suihkukoneessa ei enää vaadittu mekaanikkoa huolehtiman jatkuvasti moottoreista. Komitean työn lopputuloksena esitettiin Convair-kaluston seuraajaksi Sud-Aviation Caravellea. Air France järjesti Caravelle-koneiden ohjaamoon oman pienen paneelin mekaanikkoa varten, ja lentomekaanikot saivat pitää työpaikkansa. Sinilintu sai seurakseen Sinisiiven (OH-LEB), Sininuolen (OH-LEC) ja Sinipiian (OH-LED), viimeinen koneista toimitettiin helmikuussa 1962. Kiitoratojen pituudet eivät päätä huimanneet 1950-luvulla, ja Caravellen luistonestojärjestelmäkin oli hyvin alkeellinen. 10B:n ettiin a 1,2 iin ja kailkone le 12 eisen tansInter. Finnairin ensimmäinen Caravelle-kone OH-LEA juuri luovutustilaisuuden jälkeen Toulousessa vuonna 1960. Viscountia pidettiin jo vanhahtavana tyyppinä, joten loppusuoralla olivat Caravelle ja Electra. Luovutustilaisuudessa Suomen Ranskan-suurlähettilään puoliso rouva Sonja Palmroth kastoi koneen Sinilinnuksi. Potkuriturbiinikoneissa komitean mielenkiinto kohdistui Vickers Viscountiin ja Lockheed Electraan. Näissä ensimmäisissä ns. tiöilnetta. tettulittiin ootyntyi siona empi iation hivirelleshdisttorit äiset 5. Suurin osa suihkukoneista karsiutui pois suuren kokonsa takia. Tämä johti siihen, että Caravelle-koneiden miehistön muodosti kaksi lentäjää. Ensimmäisissä Avon-moottoreissa ei ollut reverssejä, joten koneen pysähtyminen ääriolosuhteissa oli varmistettava jarruvarjolla. Finnair teki hankintavaiheen aikana yhteistyötä SAS:n kanssa, yhtiöiden koneet poikkesivat teknisesti toisistaan vain pieniltä osin.Vuoden 1957 lopulla Lockheed yritti vielä tarjota Electraa, mutta neuvotteluissa oli päästy Caravellen osalta sopimukseen, hankintasopimus kolmesta Caravelle IA -koneesta allekirjoitettiin Pariisissa tammikuussa 1958. le e pin nut Caravellen peräpään virtaviivainen irvistys kuuluu nyt jo maailman ilmailuhistoriaan. ILMAILU 55. nnetnoita htiin utta aika öihin. Höyry-Caravelleissa oli yksi varuste, jota ei helposti miellä kuluvaksi matkustajakoneeseen: jarruvarjo. Näin stenetaan äränairin ntaattava 0-luVuoaessa isivat suihkukoneista jäivät jäljelle ensimmäiset lyhyiden ja keskipitkien reittien suihkukoneet: Caravelle ja DC-9. Neuvottelut Finnairin ja Sud-Aviationin välillä aloitettiin vuonna 1957. Tämä oli omana aikanaan pieni sensaatio, ensimmäistä kertaa pieni lentoyhtiö oli hankkimassa laivastonsa päätyypiksi puhtaasti suihkukonekalustoa. Komitean jäsenien kokemukset ranskalaisesta lentokoneteollisuudesta ja konetyypeistä eivät olleet mitenkään ruusuiset. Ysi oli vielä piirustuspöydällä, sen aika Suomalaisessa ilmailussa tulisi vasta myöhemmin. Uutuuttaan kiiltelevä OH-LEA lensi vielä samana päivänä Pariisiin, missä vastaanottoseurue nautti oopperasta. Mekaanikot eivät olleet kovin ilahtuneita varjon pakkaamisen tuomasta lisätyöstä, ja kaikkiaan varjo oli vähäisessä käytössä. liikennöimään potkuriturbiini- tai suihkukalustolla. Lentomekaanikkojen ammattikunnalle oli kuitenkin keksittävät tekemistä myös suihkuaikakaudella
Valinta kohdistui DC-9-50 -koneeseen. Koneen jäädessä seisomaan heräsi ajatus pelastaa kone museoitavaksi Suomeen. Tämä rekisterillä OH-LER lentänyt kone oli vuokralla maaliskuusta syyskuuhun vuonna 1964. Yle Finnairin viimeinen Caravelle-maalaus. Näiden vuosien aikana Caravelle-nimi syöpyi suomalaisten mieliin ja muodostui liikennekoneen synonyymiksi. Se lensi viimeisen kerran kesällä 2006. Caravellen aika suomalaisessa liikenneilmailussa päättyi 29.4.1983 kun kapteeni Antero Siirilän johdolla lennettiin Finnairin viimeinen reittilento Caravelle-koneella. Diamo Finnairin Caravelle 10B3 OH-LSB lennolla elokuussa 1964. Super Caravelle oli Finnairin päätyyppi 1960-luvun puolivälistä alkaen koko 1970-luvun. Vaikka OH-LSG on pelastumisen ulottumattomissa, on pari entistä Finnairin Caravelleä vielä olemassa, tosin ei niin täydellisinä kuin OH-LSG olisi ollut. Vakava yritys koneen pelastamiseksi tehtiin vuodenvaihteessa 2007/2008 kun perustettiin Pro Caravelle ry ajamaan koneen pelastamista. Ensimmäinen reittilento Superilla lennettiin elokuun 15 päivä Kööpenhaminaan, Finnair oli siirtynyt superaikaan. Caravelle 10B3 maksoi n. Finnair oli ensimmäinen vakava toisen sukupolven Caravellen ostajaehdokas. Finnair tarjosi osamaksuna vanhoja Caravelle III -koneitaan Sud-Aviationille, ratkaisu toteutui neuvottelujen jälkeen. Super nousi ensimmäistä kertaa ilmaan maaliskuussa 1964. Suurin syy oli Pratt & Whitney JT8 -moottoreiden huono saatavuus. Korvatakseen toimituksen viivästymisen aiheuttamia ongelmia Sud-Aviation vuokrasi Finnairille yhden Caravelle VI-R -koneen. Lopputuloksena oli Caravelle 10B3, eli tuttavallisemmin Super Caravelle. Superkaupungit Caravelle III -koneet tekivät ranskalaisen visiitin Suomeen. Super Caravellen ensilento viivästyi aiotusta lähes vuoden. miljoonan enemmän kuin Caravelle III. Piirros Mika Jernfors. PA Viimeinen Caravelle Maailman viimeinen lentokuntoinen Caravelle oli entinen Finnairin OH-LSG. Finnairin vanhat höyryt jatkoivat lentojaan myöhemmin Air Francen väreissä. Koneiden toimitukset jatkuivat nopeaan tahtiin tyyppihyväksynnän jälkeen, syyskuun lopussa Finnairilla oli käytössään viisi Super Caravelle -konetta. Lopullisesti Caravellen seuraajaksi tuli 1980-luvulla MD-80-koneperhe. Asian eteen tehtiin tiedusteluja ja tunnusteluja, mutta ne eivät johtanut tuloksiin. Tämä mahdollisti Finnairin pääsyn mukaan kehitystyöhön, Finnairin insinöörien vaikutus näkyi monissa uuden Caravellen yksityiskohdissa. Kone oli toinen Finnairille toimitettu Super Caravelle. Porvoo Nokka kaitee 56 ILMAILU. Hankintasopimuksessa Finnair tilasi kuusi Caravelle 10B3 -konetta, ensimmäinen koneista piti toimittaa 1964. Moottorit kuluttivat paljon polttoainetta ja olivat meluisat, ilmastointijärjestelmä oli kelvoton ja hydrauliikkajärjestelmä kärsi vuodoista. Miehistöt ja matkustajat pitivät koneista, mutta niissä oli omat puutteensa. Ehkä näemme vielä joku päivä Caravellen tai jonkun muun suomalaisen liikennekoneen paluun Suomeen. TIE Caravelle 10B3 sai tyyppihyväksynnän kesäkuussa 1964, ja 12 päivää myöhemmin luovutettiin ensimmäinen Super Caravelle (OH-LSA) Finnairille. Mutta heti vuoden alussa kantautui Kongosta murheellinen viesti: OH-LSG oli romutettu seisottuaan pari vuotta kentän laidalla. Caravellen seuraajaa ryhdyttiin etsimään 1970-luvun loppupuoliskolla. Näissä väreissä koneet poistuivat käytöstä, viimeinen reittilento Caravellella lennettiin 1983. Caravellen tuesta vastannut Airbus peruutti tuolloin koneen tyyppihyväksynnän, jättäen viimeisen Caravellen seisomaan Kinshasan lentokentälle Kongoon. Kehitystyössä mukana olemalla Finnair varmisti, että uudessa tyypissä päästiin eroon lähes kaikista Caravelle IA/III:n puutteista. Finnairin Super Caravellet nimettiin suurten kaupunkien mukaan. Sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmiin tehtiin muutoksia, koneeseen tuli tehokkaan jarrut ja luistonestojärjestelmät, rahtitilaa kasvatettiin jne. Kun uusi Caravelle oli suunniteltu, piti järjestää niiden hankinta. Tämä oli ensimmäinen kerta kun suihkukoneita myytiin takaisin tehtaalle. Kunnian saivat Helsinki (OH-LSA), Tampere (OH-LSB), Turku (OH-LSC), Oulu (OH-LSD), Lahti (OH-LSE), Pori (OH-LSF), Jyväskylä (OH-LSG, Caravelle 10B3 prototyyppi) ja Kuopio (OH-LSH). Samaan aikaan Finnair odotti jo kuumeisesti uusia koneitaan. Näiden koneiden lisäksi Finnair vuokrasi 1970-luvulla kaksi Super Caravellea (OH-LSI ja OH-LSK)
TEKSTI SAMI HÄMÄLÄINEN KUVAT ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Yleisilmailun lentoturvallisuus 2007 PAKKOLASKUJA TIELLE, MEREEN JA METSÄÄN CaG. Käymme tässä artikkelisarjassa läpi kaikki eri lajit. ILMAILU 57. Laskutelinerintamalla päänvaivaa tuottivat nokka-, kannus- ja päälaskutelineet. I LMAILUN juttusarja Onnettomuustutkintakeskuksen raporteista alkaa nyt yleisilmailun lentoturvallisuuden perkaamisella viime vuodelta. Se . Nokkapyörä murtui irti, jolloin koneen nokka painui alas ja potkurin lavat katkesivat iskiessään kaiteeseen. Caruutti , jätKinneen elasAsian eluja, akahtiin erusneen lussa iesti: pari G on pari mas-LSG päivä aisen Diamond DA40D Valkosaaren rantaan siirrettynä ja öljypuomilla ympäröitynä. le Porvoonväylälle laskeutuneen Cessna 172 N:n vasen pääteline nousi tien reunakaiteen päälle. Kuva OTK. Vuoden 2007 yleisilmailun lentoturvallisuus oli viime vuosien tasoa, ellei jopa parempikin. Parasta oli, että kuolemaan johtaneita tapauksia ei sattunut ensimmäistäkään. Pakkolaskuja tehtiin erinäisiin paikkoihin
Tutkimuksissa potkurivaihteisto irrotettiin moottorista, jolloin todettiin, että kytkinlevyn kitkapinnat olivat kuluneet pois lähes kokonaan. Ohjaaja puki pelastusliivin ylleen. Siitä huolimatta ohjaajasta tuntui, että moottori ei vetänyt niin voimakkaasti kuin aikaisemmin. Tapauksesta kertoo ILMAILU 6/2007. Uloimman pyörän rengas kului puhki ja tyhjeni. Kone oikeni noin 20 m keskiviivasta ja alkoi kääntyä yhtä voimakkaasti oikealle. Hän antoi moottorin käydä suurilla kierroksilla siinä toivossa, että lentokone pääsisi mantereelle saakka. Jarrujen lukkiutumisenestoventtiileissä todettiin sähköinen vika, joka teki venttiilit toimimattomiksi ja mahdollisti pyörien lukkiutumisen. Ohjaaja päätteli vian olevan moottorin polttoaineensyötössä tai moottorin ohjauselektroniikassa. Laskun aikana moottori kävi joutokäynnillä ja lähestymisnopeus oli 60-70 solmua. Tämän jälkeen ohjaaja vähensi tehoja ja pyrki selvittämään, mistä oli kysymys. Samaan aikaan oikean siiven eteen tuli vene, johon ohjaaja ja matkustaja siirtyivät. Tällöin ohjaaja muisti, että ennen lähtöä edellisen lennon lentänyt ohjaaja oli kertonut hänelle havainneensa samankaltaista tehon vaihtelua. Moottorihäiriön syynä oli kytkimen luistaminen ja kytkinlevyn kitkapintojen loppuun kuluminen. helmikuuta 2005. Lentokoneen valmistajatehdas testasi jarrujärjestelmän lukkiutumisenestoventtiilit ja nokkapyöräohjausjärjestelmän laskimen. Ohjaaja ja matkustajat nousivat koneesta siipien päälle. Ohjaajan ohjatessa koneen rullaustielle, nokkapyöräohjaus kytkeytyi pois toiminnasta ja lentokone suistui ulos rullaustieltä. Kun ohjaaja oli kytkenyt autopilottiin nousunopeudeksi 500 ft/min, moottori ulvahti ylikierroksille (n. Lentoonlähtöä edelsi moottorin toimintakoe, jonka teki elektroninen moottorinohjausjärjestelmä. Kone vaurioitui pahoin, mutta koneessa olleet ohjaaja ja kaksi matkustajaa selviytyivät vammoitta. Tapahtumahetkellä 69-vuotiaan ohjaajan kokemus lentokoneilla oli 373 tuntia ja 917 laskua, josta 1 h 35 min ja 6 laskua viimeisen 90 vrk aikana. Matkustamon sivuikkunat eivät menneet veden alle. Lentokoneen vasen siipi törmäsi opastintauluun, jolloin siiven etureunaan tuli painautumia ja taulu rikkoutui. Ohjaaja teki tarkistuslistan mukaiset toimenpiteet ja otti laskutelineet ulos ja sisään useita kertoja. Aloittaessaan nousun 4000 jalan korkeuteen ohjaaja valitsi täyden tehon, jolloin moottorin teho vaihteli 80 - 100 % välillä 5 - 10 sekunnin ajan. maaliskuuta Luscombe 8A Silvaire -kannuspyöräkone (vuodelta 1946) vaurioitui laskussa Hallissa. Lentoonlähtö ja nousu 1000 jalan korkeuteen sujuivat ongelmitta. On mielenkiintoista todeta, että Ruotsissa samantyyppisessä koneessa kytkimen luistaminen johti pakkolaskuun 15. Ohjaaja kertoi lennonjohdolle tulevasta pakkolaskusta ja arvion pakkolaskupaikasta, sekä kertoi aikeistaan matkustajille. Huolimatta vastaohjainliikkeestä kääntyminen kiihtyi kunnes kone oli kääntynyt noin 90 astetta oikealle vasemman telineen murtuessa ja siivenkärjen osuessa maahan, mihin asentoon kone pysähtyi. Tutkinta D2/2007L. Pakkolasku mereen Helsingin edustalla Valkosaaren rannassa tapahtui sunnuntaina 27.5.2007 noin klo 11.40 pakkolasku mereen. Pysähdyttyään noin 15 metrin etäisyydelle rannasta kone nousi pintaan vaakatasoon nokan osoittaessa lähes tulosuuntaan. Tutkinta on kesken (C3/2007L). Kyseessä oli rullauskokeita seurannut koelento. Öljyä oli havaittavissa myös kampiakselin laipan ja vauhtipyörän välisessä liitoksessa. Henkilövahinkoja ei tullut. Aftonbladetissa 7. Tässä konetyypissä on moottorin ja vaihteiston (välityssuhde 1:1,69) välissä kytkin, jolla vältetään vaihteiston ylikuormittuminen terävästi potkivaa diesel-moottoria käynnistettäessä ja sammutettaessa. Ohjaaja raportoi tapauksesta näin:"Kone istui kiitotien keskiviivalle lähes kolmen pisteen asennossa ja jatkoi laskukiitoa suuntavakaasti. Kytkinlevystä hioutuneita jäännöksiä oli kytkinkopan pohjalla. Ohjaaja soitti Malmin lennonjohtoon ja kertoi laskun tapahtuneen ilman henkilövahinkoja. Aikaisemmin oli havaittu, että sivutuuleen rullatessa sivuperäsin ja kannuspyöräohjaus ei ole riittävä, vaan ohjausta on avitettava jarruilla. Kytkimen luistamisen aiheutti öljy, joka oli peräisin kampiakselin kaulan huulitiivisteen vuodosta. 2006 ja sillä oli lennetty n. Samalla hän ilmoitti lennonjohdolle moottoriongelmasta ja kertoi kääntyvänsä takaisin Malmille. Sen jälkeen kun kannus laskeutui maahan, kone lähti kaartamaan vasemmalle huolimatta oikean vastajalan täydestä vastaliikkeestä. helmikuuta 2008 julkaistussa kuvassa sama koneyksilö on tehnyt taas pakkolaskun, tällä kertaa tielle osuen mm. Kytkinasetelma oli meriveden ruostuttama. Koneen kosketettua meren pintaan, se kulki pintaa pitkin varsin pitkän matkaa, kunnes sen etuosa sukelsi veden alle niin syvälle, että vesiraja oli tuulilasin yläreunassa. Kannuspyörä temppuili 21. Tämä uudehko nelipaikkainen konetyyppi on puolestaan esitelty ILMAILUSSA 4/2004. kesäkuuta, ohjaaja havaitsi nokkalaskutelineen merkkivalosta, että teline ei lukkiutunut ala-asentoon. 2700 r/min, suurin sallittu on 2350 r/min). Lentokone kellui niin, että siiven tyvet olivat juuri veden alla, mutta muu osa siivistä oli pinnan yläpuolella. Kone oli silloin merialueella Harmajan saaren kohdilla, noin 15 km:n etäisyydellä Malmilta. Venettä apuna käyttäen ohjaaja uitti lentokoneen lähelle saaren rantaa. Koneen jarrut oli uusittu nestekäyttöisiksi talven aikana. Teho vakiintui 100 % ja kaikki moottorin mittariarvot olivat normaalit. Oikaisemiseen en käyttänyt jarruja enkä moottoritehoa." Ohjaaja arvioi vaurion syyksi kannuspyörän virheellisen toiminnan ja että jarruilla ei ollut vaikutusta tapahtuneeseen. Rajavartiolaitoksen henkilöstö siirsi lentokoneen Valkosaaren rantaan, jonne se sidottiin kiinni ja ympäröitiin öljypuomilla. Ohjaajan havainnon mukaan lentokone sakkasi juuri kosketushetkellä. Nokkapyöräohjausjärjestelmä toimi suunnitellulla tavalla ja se kytkeytyi irti epäsymmetrisen jarruuntumisen vuoksi. Koe meni läpi normaalisti ja moottori antoi täyden tehon. Kyseessä oli ansiolentotoiminta. tammikuuta Learjet 60 -tyyppisen koneen tullessa laskuun Helsinki-Vantaalle sen vasemman laskutelineen pyörät lukkiutuivat täysin. Ohjaaja valitsi pakkolaskupaikaksi Valkosaaren ja Katajanokan välisen salmen. 400 tuntia. lyhtypylväisiin ja ainakin yhteen autoon. Diamo ja meri Diamo peräva Hämäl Nokkalaskuteline kyykkäsi Rockwell 690A Turbo Commanderin lähestyessä Malmia 20. Noin 700 jalan korkeudessa ohjaaja totesi, että lentokone ei lentäisi mantereelle saakka, vaan edessä on pakkolasku mereen. Vaurion jälkeen todettiin, ettei jalkapolkimilta välity kannuspyörää kääntävää voimaa. Pian tämän jälkeen paikalle tuli poliisivene, joka kuljetti koneessa olleet Helsingin Eteläsatamaan, jossa sairaankuljetusyksiköt odottivat. Ohjaajan tarkoituksena oli lentää kahden matkustajan kanssa Diamond DA 40 D:llä Malmilta Tallinnaan ja tulla iltapäivällä takaisin. Tä kiitoti ulkon Tutk rän oh leikka hydrau tin var ohjaus käyttö ja esti koasen Kon siirrett ton v avulla lentok sallittu män s oli pai jälkee kohdi ne oli lentoa mukaa nettäe liikkei lessa r lui no 58 ILMAILU. Hän näki vasemman potkurikuvun peilimäisestä pinnasta, että nokkalaskuteline tuli ulos vain osittain. Ohj varten Lasku nokka ulkon kalask tuli ha kiitoti alapin vat. Ohjaaja luki tarkistuslistasta moottorin toimintahäiriöistä annetut ohjeet, mutta totesi pian, että moottori kävi joko joutokäyntiä tai meni ylikierroksille. Kytkinkoppa oli öljyinen ja öljyä oli myös vauhtipyörän takapinnalla. Pyörät lukkiutuivat laskussa 15. Haverikomissionin raportin RL 2006:08e mukaan kytkin oli mahdollisesti kasattu väärin. Kone oli valmistettu v. Kaikkien pyörien renkaat vaurioituivat. Oikean laskutelineen pyörät lukkiutuivat osittain, mutta renkaat eivät puhjenneet. Tiivisteessä todettiin vaurioita, mutta niiden aiheuttaja ei selvinnyt tutkimuksissa
Laskussa Rovaniemelle vasen pääteline osui kiitoradan vasemman reunan reunavaloon. Konetta oli huoltotoimien yhteydessä siirretty 17.6.2007 Malmilla pakettiauton vetokoukkuun kiinnitetyn vetoaisan avulla. Tuulen suunta oli 200 astetta/vaihteleva, voimakkuudeltaan 4 solmua ja puuskat 8 solmua. Silminnäkijän mukaan purjekone nousi parissa sekunnissa 20 metrin korkeuteen. Siirron yhteydessä vetoaisan ja lentokoneen keskilinjan välinen suurin sallittu 45 asteen kulma oli ylittynyt. On a saistakuuta RL lisesti elmia ko, tällä iin ja Diamond DA40D Moottorin ja potkurivaihteiston välinen pahoin kulunut ja meriveden ruostuttama kytkinlevy. Diamond DA40D:n oikean siiven alapinnan vaurioita. Tapahtumahetkellä 69-vuotiaan hinauslentäjän lentokokemus oli 1011 tuntia, josta 20 tuntia ko. Ohjaaja arvelee tapauksen syyksi sivutuulen. neesliivin eteen a siira uitti on ja kilöle tuli olleet raanitokalkonni ja irro, että uneet hioupohyä oli yä oli an ja ytki. Koneen nokasta puuttuivat nokkapyörän suurinta sallittua 45 asteen kääntökulmaa osoittavat rajoitusviivat. Tutkimuksissa todettiin, että nokkapyörän ohjaussylinterin kiinnityspultit olivat leikkautuneet poikki ja sylinteri oli jäänyt hydrauliletkujen ja männän kiinnityspultin varaan. Ohjaajat eivät havainneet vauriota len- ILMAILU 59. Tämän seurauksena ohjaussylinterin mäntä oli painunut täysin sylinterin sisään ja sen jälkeen sylinterin kiinnityspultteihin oli kohdistunut niin suuri leikkausvoima, että ne olivat katkenneet. Nopeus ei kasvanut purjekoneen irrotuksen jälkeenkään, todennäköisesti koska hinausköysi tarttui kiitotien reunavaloon katkaisten sen. Tästä ilmeisesti johtui hinauskoneen nopeuden nopea lasku. Laskutelineen alasoton aikana ohjaussylinterin pää jäi laskutelineluukun käyttötangon kiinnityskorvakkeen taakse ja esti laskutelineen laskeutumasta alalukkoasentoon. Ohjaaja oli laskeutunut tähän mennessä 2576 kertaa. koneen nopeus hidastui pian irtoamisen jälkeen noin metrin korkeudella ja se alkoi ajautua vasemmalle ulos kiitotieltä. Sakkaustilassa kone kallisteli voimakkaasti niin, että siivenkärjet ottivat vuorollaan maahan. Ohjaajan kertoman mukaan hinaus- Siipi osui maahan AS 202/18A4 Bravo -tyyppisen koneen vasen siipi osui maahan koululennolla Malmilla 10. nneet etrin ntaan s tu, että utta la. Ohjaajan lentokokemus oli tapahtumahetkellä 5843 tuntia, josta 2950 h kyseisellä konetyypillä Tutkintaselostus D10/2007L Pääteline osui reunavaloon 28. t toija siman , että in. Ohjaaja pyysi ja sai selvityksen laskua varten Helsinki-Vantaalle kiitotielle 33. Lisäksi rungon etuosan alapinnalla olleet kaksi antennia katkesivat. Purjekoneen pilotti kertoi, että hän ei nähnyt kunnolla eteen sateen takia. Kuva Sami Hämäläinen. n läjaaja alostoon. Kun hinuri oli jo kiitotien sivussa, purjekone irrotti hinausköyden. Kyseinen lento oli ensimmäinen edellä mainitun hinauksen jälkeen. Ohjaaja sulki kaasun ja kone pysähtyi kiitotien sivuun. luislopisen selin teesheutvaihytkin, tumittoria . Lennolla ajettiin kuusi läpilaskua ja yksi matalalähestyminen. Kun hän nopeuden kasvaessa näki paremmin, hän totesi olevansa huomattavan korkealla ja sivussa oikealla. Nokkalaskutelineen luukut taipuivat ja niihin tuli hankaumajälkiä niiden hankautuessa kiitotien pintaan. heinäkuuta Piper PA-28-140 Cherokee siirrettiin päivällä Oulusta Rovaniemelle. Vasemman päätelineen saksinivel murtui ja yksi kiitoradan reunavaloista vaurioitui. Koska huol- toyrityksen henkilöstö, jota oli paikalla, ei reagoinut ääneen mitenkään, hänkään ei ottanut asiaa puheeksi. Laskukiidon loppuvaiheessa lentokoneen nokka painui alas, mutta se jäi osittain ulkona olleen nokkapyörän varaan. Hinauskoneen nopeus ei silti kasvanut. Tässä konetyypissä potkurit eivät osu kiitotiehen, vaikka nokkalaskuteline ei ole ulkona. syyskuuta. syyskuuta ainutlaatuinen hinauskone PIK-27 "Sehinu" kärsi pieniä vaurioita hinaustoiminnassa Vesivehmaalla kiitotie 25:llä. tyypillä. Purjekone veti hinauskonetta 1. Yhteen runkoputkeen tuli lieviä muodonmuutoksia ja siivenkärkiin tuli merkkejä hiusmurtumista. Puuskaisen tuulen voimakkuus oli 110 astetta ja 11 solmua, mikä on varsin hyvin poikittain käytetylle radalle 03. Työvuorossa olleen lentoaseman "hallipäivystäjän" kertoman mukaan konetta hallin kynnyksellä käännettäessä nokkapyörä oli tehnyt laajoja liikkeitä ja erään kerran nokkapyörän ollessa runsaasti oikealle kääntyneenä kuului nokkatelineestä pamaus. Tapauksesta ei annettu turvallisuussuosituksia. Kone on kuvassa perävaunuun pakattuna ja lähdössä tehtaan arvioitavaksi
330 tuntia, josta 180 tuntia ko. Lentokorkeus oli noin 900 jalkaa ja nopeus noin 100 solmua 75% matkalentoteholla. Tieliikenteelle ei aiheutunut vahinkoja. Oppilaan lentokokemus oli n. Kun lasku näytti varmalta, ohjaaja katkaisi polttoaineen syötön ja päävirrat. Kone alkoi menettää korkeutta ja moottorin ohjausyksikön (FADEC) kanavan A varoitusvalo alkoi vilkkua. Ohjaaja totesi, ettei koneella enää pääse Malmille ja koneen edelleen vajotessa hän päätti tehdä laskun moottoritielle. Risteyksessä koneen oikea siipi osui tien oikealla puolella olevaan valaisinpylvääseen. Hänellä oli myös epätarkkuutta siipien pitämisessä vaakaasennossa. Kone lähti Malmin lentoasemalta kello 16.16 paikallislennolle Sipoonlahden alueelle. Ohjaaja ja lennolla mukana ollut matkustaja loukkaantuivat lievästi. Len oli 40 ko. Ohjaaja kaartoi heti vasemmalle kohti Boxin kylää Porvoonväylälle laskeutuneen Cessna 172N :n kiinnileikkautuneet korkeapainepumpun käyttöakseli ja epäkeskokäytin. Koneen ollessa Sipoonlahden itäpuolella koneessa olijat tunsivat koneen nykäisevän, ikäänkin nopeus olisi äkillisesti pienentynyt. Kumpikaan ohjaajista ei pysty vahvistamaan tai kiistämään silminnäkijähavaintoa. Koneen vasemman siivenkärjen muotosuoja taipui ylöspäin. Hänen mukaansa vasemman siiven maakosketus on tapahtunut ensimmäisen tai toisen läpilaskun aikana. Lähestymisen loppuvaiheessa helikopteri ajautui laskeutumisalueen reunassa olleen pusikon läpi ja osui ojan pientareeseen vasemman laskutelineen kanta edellä. Moottori tarkastuksessa todettiin sen polttoainejärjestelmässä runsaasti metallipurua, jonka todettiin olevan peräisin kiinnileikkautuneesta korkeapainepumpusta. 10 tuntia. Moottorikone laski moottoritielle Porvoon länsipuolella sattui perjantaina 28.9.2007 klo 16.29 lentovaurio, kun Cessna 172N-tyyppinen lentokone teki pakkolaskun Porvoon moottoritielle Sipoonlahden liittymään. tyypillä. Moottorin tuottaman neljännestehon avulla hän pääsi juuri ja juuri sillan yli. Samalla kuului moottorista epätavallinen tussahtava ääni ja tehot pienenivät. Ohjaaja ilmoitti kello 16.28 lennonjohdolle, että moottorissa on enää 31% tehoa ja että hän yrittää päästä Malmille. Maakosketuksen jälkeen oikean jalaksen kärki osui epätasaiseen pellon pin- taan, j oikean ja mat kopter litraa b Läh näki h yksen täkesk kalle a Tapah kijöitä siavun kalle vapaa tulivat nuutti ilmoit on len mailum ilmoit muud Ohjaa Ohjaa kaan l keskey jatkun yli ko lupaki 29.5.2 Tapa jan ko laskua lä. Lento suuntautui Degerin ilmoittautumispaikan kautta kohti Porvoon öljynjalostamon suoja-alueen reunaa. Lento sujui suunnitelman mukaisesti ja noin 20 min kuluttua helikopteri lähestyi pohjoisen suunnalta palatakseen lähtöruutuun. Kone kärsi huomattavia vaurioita. Koneen käyttäytyminen lennolla ei paljastanut näitä vaurioita. Helikopteri nousi paikallislennolle klo 13.40 Pelkosenniemen kylän keskustan lähellä sijaitsevalta peltoaukean poikki kulkevalta tieltä. Vasemman päätelineen renkaan rengasvallissa oli sutimisjälki, eli rengas on ilmeisesti taittunut kyljelleen, mutta palautunut normaalitilaan. Tieto vauriosta tuli ohjaajille vasta seuraavana aamuna lentokoulun turvaohjaajan kautta. Oppilaalla oli taipumusta aloittaa loppuveto liian aikaisin. Tämä oli viimeinen radioyhteys lennonjohtoon. Lennonjohto antoi selvityksen lähialueelle suoraan kohti kenttää sekä käynnisti onnettomuusvaaratilanteen toimenpiteet. Robinson R22 BETA on yhdellä nelisylinterisellä Textron-Lycoming O-320-B2C -mäntämoottorilla varustettu kaksipaikkainen helikopteri. Kone pysähtyi sen jättämistä jäljistä mitattuna 143 metrin laskukiidon jälkeen noin kello 16.30. Vasemman ohjaussiivekkeen uloin kärki on taipunut taakse ja ylöspäin noin 5 mm. Nokkapyörä murtui irti, jolloin koneen nokka painui alas ja potkurin lavat katkesivat iskiessään kaiteeseen. non aikana, eikä sen jälkeenkään. Tutkinta on kesken (C7/2007L). Lasku peltoaukealle jäi vajaaksi Pelkosenniemen kylän keskustan läheisyydessä paikallislennolla olleelle Robinson R22 Beta -tyyppiselle helikopterille tapahtui lento-onnettomuus laskeutumisessa sunnuntaina 16.9.2007 klo 14.00. tyy Sää Heliko kaako enintä tuulen heisyy den k liolosu käsity Analy Heliko pohjo keutum oikean malla kuosa mukaa vaihee källä een r ja suu ohjaaj ja kaa paikka vajaak rin va ohjain dennä non yl 60 ILMAILU. Kuva OTK. ja ilmoitti klo 16.27 Malmin lennonjohdolle tehon menetyksestä. Ohjaaja ohjasi koneen kohti liittymää ja jarrutti voimakkaasti. Kone kulki kaiteen päällä noin 15 metriä. Tapahtumahetkellä 26-vuotiaan päällikön lentokokemus oli n. Ohjaaja lensi kohti Malmin lentoasemaa Porvoon moottoritien päällä. Koneessa oli ohjaajan lisäksi kaksi matkustajaa, eikä heistä kukaan loukkaantunut. Järjestelmä vaihtoi automaattisesti kanavalle B, mutta sillä ei ollut vaikutusta moottorin toimintaan, ja myös B-kanavan varoitusvalo alkoi vilkkua. Ajoissa käynnistetty pelastuspalvelu toimi ripeästi. Heti sen jälkeen vasen siipi osui risteyksessä olleeseen liikenteenjakajatauluun, jolloin koneen suunta muuttui noin 30 astetta vasemmalle, kone kallistui ja vasen pääteline nousi tien reunakaiteen päälle. Moottorin teho oli laskenut 2527%:iin käyden välillä 30%:n tuntumassa. Samoin vasemman laskusiivekkeen ulompi kärki on taipunut n. Analyysissä polttoaineen (JET A-1) todettiin täyttävän sille asetetut voitelukykyvaatimukset. Yhdessä laskussa kone tuli maahan oikealle kallistuneena, minkä vuoksi oikea siipi, laskuteline, peräsin ja kannusrauta tarkastettiin lennon jälkeen. Ohjaaja aikoi ensin tehdä laskun ennen Hangelbyntien siltaa, mutta autoliikenteen takia se ei onnistunut. 5 mm ylöspäin. Paikan yläpuolella helikopteri teki oikeanpuoleisen noin 270 asteen kaarron valmistautuen laskeutumaan pellolla olevalle tiepohjalle. Sää oli muuten hyvä, mutta pilvikorkeus oli 1200 jalkaa, jonka vuoksi lento suoritettiin erityis-VFR-lentona. Ohjaaja kertoi yrittäneensä käynnistää molemmat ohjausyksiköt resetoimalla ne, mutta se ei auttanut. Käytössä oli rata 18. Tuuli oli 120 astetta ja 8 solmua. Kosketuskohta oli noin 250 metriä Hangelbyntien sillan jälkeen. Koneen omistaja oli nähnyt siiven osumisen maahan Malmin kuppilasta. Päästyään autojen yli hän työnsi koneen laskuun kohti Sipoonlahden liittymään johtavaa oikeaa kaistaa välttääkseen törmäämästä edellä ajaviin autoihin
Runsaan puoli minuuttia sahattuaan ohjaaja tunsi tarvetta lisätä tehoa. Pilvipeite oli kattava 8/8, alaraja kello 9-11 välisenä aikana 5001100 jalkaa. Onnettomuuslentoa edelsi yksi lento samana päivänä. Jäätävää tihkusadetta on saattanut esiintyä ennen onnettomuuslentoa. Lentoa edeltävä tarkastus tehtiin onnettomuuspäivän aamuna. kesäkuuta Cessna 172M ajautui puuskaisessa kelissä laskeuduttaessa oikealle sivuun Malmin kiitotieltä 36. heinäkuuta Lappeenrannassa Piper PA-28-181:n oikea siivenkärki osui hallin oveen, kun konetta käännettiin paikallaan pysäköinnin yhteydessä. Tapahtumahetkellä 47-vuotiaan päällikön lentokokemus on n. Ohjaaja palasi noin 1,5 km päästä lähtöpaikkaansa sekä helikopterin että sahan tankkausta varten. Vajotessaan helikopteri katkaisi sahattavana olleen kuusen 4-5 metriä latvan alapuolelta ja törmäsi noin 26 metriä korkeaan kuuseen, jonka pääroottori katkaisi 17,4 metrin korkeudelta. toukokuuta Räyskälässä Piper Pawnee meni nokilleen laskussa. Ohjaaja ilmoitti sammumisesta radiolla maassa työskenteleville avustajilleen. Tämän jälkeen helikopteri siirtyi etelä-lounaan suuntaiselle linjalle sahaamaan pääosin yksittäisiä puita. seuraavat vähäiset vauriot, joita ei tilastoinnissa huomioida vaurioiksi. marraskuuta lento-onnettomuus, jossa sähkölinjan oksasahauslennolla ollut Hughes 369D -tyyppinen helikopteri putosi maahan. 1. Tapahtumat ennen lentoa Helikopteri oli seisonut peiteltynä tukeutumisalueella toimineella pellolla tankattuna kolmatta päivää. Helikopterin kokonaislentoaika oli 11576 h ja moottorin 3727 h. Ohjaaja arvioi syyksi virheellisen jarrujen käytön. Ohjaajan ja helikopterin tunnit Tapahtumahetkellä 39-vuotiaan ansiolentäjän lentokokemus oli 8500 h, josta kysei- isäksi tapahtuivat mm. 21. Nousuvipua nostettuaan ohjaaja kertoi tajunneensa, ettei vivun käyttö vaikuttanut niin kuin olisi pitänyt. Ohjaajan mukaan helikopterin nokka kääntyi vasemmalle, jolloin hän ohjasi helikopteria sähkölinjasta poispäin. Helikopteri oli varustettu talvikäyttöä varten lumilevyillä. Opettajan arvion mukaan kyseessä ei ollut ohjausvirhe, vaan jostain syystä koneen laskuteline petti. Kuusi tunkeutui ohjaamoon oikean puolen etuistuimen jalkatilan kohdalta. Massa ja massakeskiö ovat olleet sallituissa rajoissa koko lennon ajan. Maanpinnan lähellä lämpötila oli 0-0,5 °C, 100300 metrin korkeudella oli pakkasta, -2 - 0 °C. sellä tyypillä noin 2800 tuntia. konetyypissä. Tarkastuksen yhteydessä se puhdistettiin lumesta ja polttoaineen vesikoe otettiin sekä polttoainesäiliöstä että polttoaineen jäänestosuodattimelta. Helikopterissa yksin ollut ohjaaja loukkaantui lievästi ja helikopteri tuhoutui. Toinen potkurin lapa vääntyi ja moottori meni tarkastukseen. Viimeisen 90 vuorokauden aikana hän oli lentänyt 134 h ja 134 laskua, josta lähes kaikki onnettomuustyypillä. Sähkölinjakatujen oksasahausta tehtiin tukeutumisalueen läheisyydessä, joten varsinaista matkalentoa ei lennetty. kesäkuuta Pitts Special S-1 osui kynnysvaloihin rullatessaan kiitotien 35 lähtöpaikalle Kauhavalla. 4780 tuntia, josta ko. Kyseessä oli yhdellä Allison 250C20B-kaasuturbiinimoottorilla varustettu viisipaikkainen kevyt helikopteri. Näkyvyys on vaihdellut aamupäivän aikana 1-10 km välillä lumi- ja räntäsateesta sekä utuisuudesta riippuen. Sahan edestakainen liikuttaminen tapahtui pienellä ohjaussauvan eteen-taakse-liikkeellä. Helikopterisahan huoltomies tankkasi helikopteriin 140 litraa moottorin käydessä joutokäynnillä. Sää Tuulen nopeus oli 2-3 m/s. Ulkopuolisena kuormana siinä oli oksasaha, joka painaa puomeineen 369 kg. 9. Sahaamisen aikana helikopteri leijui käytännössä paikallaan. Kone pysähtyi n. Ohjaaja selvisi lievillä vammoilla, mutta helikopteri tuhoutui. Sahan pituus on noin seitsemän metriä ja sitä kannattelevan puomin pituus 18 metriä. Verhoilukankaaseen tuli pari viiltoa. Tapauksen tutkinta on kesken (C8/ 2007L). Hughes 369D -tyyppinen helikopteri tuhoutui moottorin sammuttua oksasahauslennolla. Törmäyksen jälkeen helikopteri iskeytyi lopuksi kuusen juurelle. Lumisateen hieman voimistuttua klo 9.15 jälkeen jäätävän tihkusateen mahdollisuus on lähes olematon, joskin arviointi on epävarmaa. Tulipaloa ei syttynyt. Ohjaaja tunsi tehon häviävän ja moottori sammui. 4-5 metriä radan ulkopuolelle nurmikolle. Helikopterin iskeydyttyä maahan ohjaaja avasi istuinvyönsä ja ryömi ulos kopterista peläten tulipalon syttymistä. Edettyään linjaa noin yhden kilometrin matkan, ohjaaja aloitti noin 34 metriä korkean kuusen sahaamisen latvasta alaspäin. Koneen vuosihuolto oli tehty keväällä. Tuuli oli 230-260 astetta, 10 solmua ja puuskat 18 solmua. Ohjaaja arvioi tapauksen syyksi huonon näkyvyyden eteen ko. Kone osui kiitorata/rullausvaloon, josta tuli painauma vasemman päätelineen muotopeltiin. Lennon kulku Onnettomuuslennolle helikopteri lähti klo 9.46 palatakseen samalle alueelle kuin edellisellä lennolla, missä sahattiin vielä muutama puu. Laskukiidon aikana jarrutellessa tuli pieni maapomppu, jonka jälkeen kone meni nokilleen, vaikka sauva oli täysin vedettynä. voidaa väen v Hin yksittä konee tointe myös toteut Mik muutt malle huom toimin hieno en vet Ent aivan ja sam seen k uusia mään I Yht Han Hal Suo 62 ILMAILU. tyypillä 5 tuntia. Moottori sammui oksasahauslennolla Kangasniemen Koittilassa tapahtui 8. Saha on polttomoottorikäyttöinen ja siinä on kymmenen päällekkäin asennettua pyörivää terää. 20. Ohjaaja selvisi lievillä vammoilla. L Pieniä vaurioita Ilm tiet lma kult hyöty eri am neita ilmailu saane On tusilm Niin s amma ihmin män t slogan Ilm hittäm kia ilm on pid sekä k keistä matte Ma tyksill siirrytt Kunna tämise Ent tymm vakav seksi. Ohjaaja kertoi olleensa tajuissaan koko ajan, mutta puihin osumisen jälkeen hänellä ei ole käsitystä helikopterin liikkeistä. Ohjaaja jäi odottamaan apua helikopterin viereen maaten maassa oikealla kyljellään, koska tunsi kipua alaselässään ja vasemmassa pakarassaan. Siivenkärjen valojen muovinen suojus halkesi ja stroben polttimo rikkoontui. Ilman suhteellinen kosteus oli noin 100 %
Yhteiskunnassa on käynnissä myllerrys. Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Riitely kun saa niin uusia kuin vanhojakin harrastuksen eteen puurtavia voimavaroja siirtymään mukavampiin ympyröihin. Olisiko syytä ottaa hattu kauniiseen käteen, sovittaa riidat ja keskittyä olennaiseen. Erikoists inS Ni-Cad akkuhuollot. Moniin ilmailun ammatteihin on saatu motivoituneita työntekijöitä, turvallisuus on aina ollut korkealla tasolla, yhteistyö ilmailun vaikuttajien välillä on ollut tuottavaa ja ennen kaikkea olemme saaneet nauttia hienosta harrastuksestamme. Pystymmekö vastaamaan tämän päivän yhteiskunnan haasteisiin. seuraaville helikopterityypeille: Agusta Ð Bell 206 Ð sarja Bell 206 ja 206L Ð sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 Ð sarjat Hughes/Schweizer 269 Ð sarjat Robinson R-22 / R-44 Ð sarjat TS ydet korjaamopalvelut mm. Yrityksille se on tuonut kovia haasteita, ja työpaikkoja on menetetty töiden siirryttyä Suomen ulkopuolelle. On hienoa, että ilmailun suuret ammattiyhteisöt tunnustavat harrastusilmailun yhteydessä tehdyn koulutus- ja kasvatustyön merkityksen. Ilmailuliitto jatkaa työn tekemistä harrastusilmailun edellytysten kehittämiseksi. Tähän työhön tarvitaan eri yhteisöjen sekä kaikkien ilmailijoiden, niin harrastajien kuin ammattilaistenkin, keskeistä yhteisöllisyyttä. Tämän työn haasteellisuus kasvaa jatkuvasti ja erilaisia uhkia ilmestyy tiuhaan. Siitä ovat hyötyneet kaikki ilmailun osa-alueet ja ilmailua harrastavat sekä ilmailun eri ammateissa olevat. Uusien vetäjien löytäminenkin voi olla vaikeaa haasteellisessa tilanteessa. Olisiko vakavasti ryhdyttävä toimiin kuntien tapaan voimavarojen yhdistämiseksi. 09-5655 5454 www.helitech.fi ILMAILU 63. Ilmailussa on paljon ammatteja, joihin tarvitaan entistä enemmän työntekijöitä. Entäpä onko kentällä hyvä ja riidaton henki. maahantuonti / vientitys t, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, mS S rS aikaishuollot, muutostys t, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekS koulutus. Näin mahdollistuu monen nuoren tie ilmailuammatteihin ja kaikki tahot hyötyvät. Kiina-ilmiö on jo vanha juttu. Kunnat yhdistävät voimiaan ja entistä suurempia yksiköitä syntyy säästämisen ja tehokkuuden tavoittelemisen yhteydessä. Näiden kaikkien investointien toteuttaminen onnistuu parhaiten voimavaroja yhdistämällä. Uusi moottori koneeseen, vintturi tai jopa liitimen vetokalusto ovat aina suuria investointeja. Me nuhjaamme 1970-luvun toimintamalleilla. Jossain tapauksessa samat ihmiset haluavat olla vetovastuussa huomaamatta sitä, että olisi syytä tehdä nuorennusleikkaus ja muokata toiminta 2000-luvulle sopivaksi. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama Ó Service CenterÓ R22/44 helikoptereille. Yhteisöllisin terveisin, Hannu Halonen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Ilmailuliitto I Lentokonehallien ovet Champion Door Oy, Pajatie 1, 85500 NIVALA Puh. Mikä sitten mättää. 08 445 8800 info@championdoor.com www.championdoor.com Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkils kunnalla mm. Olemmeko valmiita muuttumaan. Harrastuksesta ammattiin on edelleen hieno linja ja slogan, jonka toimivuuteen on syytä panostaa. Niin sotilas- kuin siviili-ilmailussakin nähdään selvänä etuna se, että ammattiin tuleva työntekijä on motivoitunut, ilmailusta kiinnostunut ihminen. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. häiomiPawidon ppu, ikka rvioi inen i tar, 10 uusealle htyi olle. Periksi ei kuitenkaan pidä antaa. 09-5655 540 Fax. Oikeuksistamme on pidettävä kiinni päättäväisesti. Ongelma on usein siinä, että emme ole valmiita muuttumaan maailman mukana. tuli otokynhtöseen ksen oneiper allin laan valopolteisen tänyt aikki kottorin olleet (C8/ outui a. PUHEENJOHTAJALTA Ilmailuliitto rakentaa tietä harrastuksesta ammattiin lmailuliitto on historiansa aikana edesauttanut suomalaisen ilmailukulttuurin ja koulutuksen kehittämistä jo 89 vuoden ajan. Tulisiko vähenevän ja ikääntyvän talkooväen voimavaroja yhdistää. On uskomatonta, että aivan liian monella paikkakunnalla riidellään mitättömistäkin asioista ja samalla hukataan vähät voimavarat. Jotta yhdistyksen toimitilat olisivat toimivat ja niissä viihtyisivät myös nykynuoret, tarvitaan investointeja. Entäpä harrastusmaailmassa. Suuremmat yksiköt ovat taloudellisesti tehokkaampia ja palvelut voidaan tuottaa halvemmalla. Hinaus- tai hyppykoneen täytyy tehdä paljon töitä vuodessa, jotta yksittäisen lennon kustannusvaikutus ei nouse pilviin. Toki joukossamme on uskomattoman hienoja, aktiivisia puurtajia, joiden panoksesta ei ole syytä luopua
Kuva Mara Roivainen. Suomen Urheiluilmailuopisto Rehtori Sakari Kuosmanen on eri tilaisuuksissa tuonut esille SUIO:a ilmailijoiden yhteisenä opistona. Siihen rinnalle kun laittaa hyppykurssiesittelijöitä, niin lajien yhteistyö vain paranee. Kalu lestä JAD, j tavast Pain FXC, huolto Ruots 4001 suunn Ylei (n. 10 64 ILMAILU ilmailu_308s64-71.indd 64 31.10.2008 07:27:58. Kuosmasen mukaan raha on hyppypuolella kuitenkin kiertänyt paremmin takaisin harrastajille kuin muissa lajeissa. peruutusten varalta. TEKST De Bonon kuusi hattua Kun p Laskuvarjohyppääjien Kerhopomopalaveri Turussa Seitsemäs Kerhopomopalaveri eli hyppykerhojen puheenjohtajien tai muiden edustajien ja Laskuvarjotoimikunnan (LT) väen yhteinen tapaaminen pidettiin tällä kertaa Linnasmäen kokouskeskuksessa Turun Räntämäen kaupunginosassa. nnen varsinaista kokousta tapasivat toisensa LT:n ja sen kaikkien alakomiteoiden luottamushenkilöt ja Termiikkitarkastajat. Innostuneesti Kuosmanen kertoi myös Opiston hankkimasta purjelentokonesimulaattorista, jota yhdistykset voivat lainata katseenvangitsijaksi eri tilaisuuksiin. Lisäksi uudistuva ilmailumääräys OPS M6-1 saattaa aikanaan voimaan astuttuaan vähentää Ilmailuliiton hyppääjäjäsenten määrää, koska kelpoisuustodistuksista, jotka Ilmailuliitto on myöntänyt vain jäsenilleen, tulee toistaiseksi voimassaolevia. C-182:een oli Yhdysvalloissa asennettu Jet A-1:stä juova SMA-diesel, mutta työ oli luonnollisesti tehty paikallisen ilmailuviranomaisen FAA:n STC:n mukaan (supplemental type certificate, lisätyyppihyväksyntä). Koska FAA:n ja eurooppalaisen ilmailuviranomaisen EASA:n välillä on mittavampaakin kissanhännänvetoa, ei tätä USA:ssa lentokelpoiseksi kuitattua konetta hyväksytty Euroopassa ilman täkäläistä lisätyyppihyväksyntää. Kannattaa muistaa, että niilläkin rahoilla LT:n komiteoiden vapaaehtoistyöntekijät kokoontuvat, laativat oppaat ja koulutusohjelmat, tukevat kilpailijoita ja järjestävät yhteisiä hyppyväen tilaisuuksia. Valitet heena minen hyppy omais jien ke tunee SPR jeet o seen j tullen kin, et nyt aih Kun ensin koma tuntee kaasti sessä käy, lo dessa Järk antam me. Saarijärven yhteenveto koneenostosta oli, että "isoosta maasta on isoot ongelmat tieros pienemmällä rahalla, Euroopasta taas pienet ongelmat vähä isoommalla rahalla". Tällä kertaa Pauli Saarijärvi, "hermonsa menettänyt koneenroudaaja"Alavuden ilmailukerhosta, pohjalaismurteili surkuhupaisan tarinan lentolaitteen ostosta USA:sta. Kone oli vieläkin Tanskassa, vaikka tavoite oli saada se viime kesänä hyppykäyttöön. Voisikohan Opisto hommata myös laskuvarjon ohjaussimulaattorin? Kerhojen pomot käsittelivät tapaamisessaan myös uusia ilmailumääräyksiä. eri alojen hyppymestarit ja vastaa koulutusluvan haltijana myös kalustohenkilön kouluttamisesta. Opisto kurssittaa mm. Jäsenmäärän pieneneminen näkyy välillisesti myös lajeille myönnettävissä varoissa. Koska kurssien on maksettava itsensä, hinnassa on toki oltava kate esim. Kurssien hinnoista on usein kuulunut ähinää. 11 5 vuode kaan Jos va yksi h summ pyltä. - Me tarjoudumme olemaan työrukkasena, totesi Kuosmanen Turussa. Isoosta maasta isoot ongelmat Hyppykerhojen erilaisista moottori- ja koneratkaisuista kertova sarja jatkui Turussa. Päällimmäisenä huolena oli varojen väheneminen, sillä Ilmailuliiton tulevan valmennuspäällikön palkkaukseen on varauduttu osittain, muttei suinkaan pelkästään lajirahojen kustannuksella. R vaus, vat et Torste västi v ulkom omais E Mitä k - Meillä on valmiit tekijät, joten kurssien suunnittelijoiden ei tarvitse kaikkeen saada vapaaehtoistyöntekijöitä. USA:sta hyppykonetta hankkivan on syytä ostaa peruskone vailla erikoisuuksia, teettää sille etukäteistarkastus ja maastavientitarkastus ja hoitaa tarvittavat muutostyöt Euroopassa. Lasku kerho ton k muka Nyk kerho kupun suus k 1015 paljon uusia Ilma suus valjaa n
Yleistyvä Cypres taas on kalliimpi ostaa (n. Kun jotakin kamalaa sattuu, ihminen ensin järkyttyy ja tyypillisesti kieltäytyy uskomasta tapahtunutta. Heklahyppyjä kertyi runsas 300 ja lysti maksoi 25 000 euroa. Järkytysvaiheessa voimme siis joutua antamaan henkistä ensiapua ystävällemme. 10 vuoden kohdalla on järkevää uusia reppu korjauskulujen kasvun takia. Hyppääjillä tämä voi tarkoittaa hyppyonnettomuudessa menehtyneen omaisten tapaamista tai vaikkapa hyppääjien keskinäistä toimintaa kerholla tapahtuneen vakavan onnettomuuden jälkeen. Ensimmäisen kerran kuului tässä palaverissa ääneen ihan oikeaa yhdistymistä kannattava mielipide pohjoisesta; Kemi, Rovaniemi ja Oulu olivat tosissaan suunnitelleet liitosta, vaikka hanke olikin sittemmin jämähtänyt. Niinpä pitkäaikainen muutaman kerhon leiri voisi olla ensiaskel isompaakin fuusioon. Mitä kalusto maksaa? Laskuvarjotarkastaja Simo Sainio esitti kerhopäättäjille laskelmat koulutuskaluston kustannuksista tämänhetkisen tason mukaan. Onkin jo kauan sitten todettu, että yhteiset hyppytapahtumat lisäävät hyppymäärää. Myös varavarjon pakkaaminen on helpompaa kuin FXC-repuissa. Yksin ei omaista saa jättää. Bisnesmielessä nykyjärjestelmä on käsittämätön, kaikui eräs pöytäkommentti. Sunnuntaina kerhopomot siis löivät viisaat päänsä yhteen niin, että yhdistykset jaettiin pääilmansuuntien mukaisiin ryhmiin etäisyyden takia ei kannattane odottaa laajaa käytännön yhteistyötä eteläisten ja pohjoisten kerhojen välillä yhdistymisestä puhumattakaan. SPR:n kouluttajan Päivi Salovaaran ohjeet olivat periaatteessa tuttuja ja terveeseen järkeen perustuvia, mutta tosipaikan tullen jokainen meistä toivoisi varmaankin, että olisi etukäteen jotenkin perehtynyt aiheeseen. kerhoyhteistyön lisäämismahdollisuuksien tutkimiseksi. YläSuomessa se voisi olla Kemi tai Pudasjärvi, idässä Naarajärvi. nettu a työ lmaikaan yppippaälillä etoa, attua n tätosta elmat pasta la rakivan rikoitus ja ttavat Ilmailuliiton hallituksen jäsen Torsten Hoffmann (kesk.) vetää puheenjohtajien neuvottelupiiriä. ILMAILU 65 ilmailu_308s64-71.indd 65 31.10.2008 07:28:05. Käyttöikä on 12 vuotta (13 hyppykautta), ja kaksine tehtaan huoltoineen laite maksaa tänä aikana yhteensä 1350 euroa eli 105 euroa vuodessa. Kilpailijan tie huipulle Koneenroudaaja Pauli Saarijärven ja kriisin keskelle joutuneen Torsten Hoffmanin lisäksi kolmannen mielenkiintoisen henkilönäkökulman hyppäämiseen toivat freestylen maailman- ja Euroopan mestarit Heini Elo ja Klas Ramsay eli Team Hekla-joukkue. TEKSTI JA KUVAT MArA roIVAInEn Kun pahin tapahtuu Valitettavasti hyvinkin ajankohtaisena aiheena oli äkillisen kriisin uhrien kohtaaminen. Siitähän kaikessa harrastamisessa pitäisi olla kysymys. De Bonon kuusi hattua Ulla Hiipakan otettua LT:n johdon on kerhopomopalavereissa alettu harrastaa ryhmätöitä mm. Cypres mukaan lukien tämä summa on 680 euroa. - Koska se on kivaa, toteaa Elo. 11 550 euroa eli 577 euroa vuodessa (20 vuoden mukaan laskettuna). Ruotsissa tehtävä huolto on jotakin väliltä 4001400 kruunua. Valitettavasti se vain ei sovi joka konetyyppiin. Ulkomailla kaikki on toisin; harjoitusrauha on täydellinen, hinta on kilpailukykyinen ja lyhyessä ajassa saa paljon hyppyjä. Suotavaa on, että tämä tapahtuu jo ennen kuin on pakko. Kalustohuollon kannalta Sainion mielestä paras pakkolaukaisujärjestelmä on JAD, joka kuluttaa vähiten varjoa. vuonna 2007 Elo ja Ramsay viettivät 11 viikkoa harjoitusleireillä, joista 9 ulkomailla aina Australiassa asti. Jos varjolla hypätään 25 hyppyä vuodessa, yksi hyppy maksaa 27 euroa, 100 hypyllä summa on puolestaan vajaa 7 euroa hypyltä. Miksi Hekla hyppää. Kotikerhossa Hekla saa kyllä taloudellista tukea, mutta hyppyhinta on korkea, rauhassa ei saa keskittyä harjoitteluun ja hyppääjiä on liian vähän tehokkaaseen toimintaan. Matkustaminen tosin vie aikaa ja rahaa ja harjoittelu on yksinäistä. Vuodessa FXC maksaa suunnilleen 115 euroa. Reppu-valjaskokonaisuus kestää kerhon kovaa oppilaskäyttöä 1015 vuotta, ja 1500 hyppyä on sille jo paljon. Reaktiovaiheessa tunteet sitten purkautuvat esiin voimakkaasti myös ruumiillisin oirein. Yksi C-182 taas pystyisi hoitelemaan yli 4000 hyppyä vuodessa, kun nykyään kaikki Suomen hyppykoneet ovat vajaakäytössä (kerhojen toimintailmoitusten mukaan niillä oli keskimäärin 404 laskuvarjohyppylentoa eli pokaa v. Ilman Cypresiä oppilasvarjokokonaisuus maksaa huoltoineen, punosten ja valjaan vaihtoineen ja muine varaosineen n. 2007). Torsten Hoffman kertoi myöhemmin syvästi vaikuttavan henkilökohtaisen tarinan ulkomailla surmansa saaneen hyppääjän omaisen kohtaamisesta. Liike-elämää hyppy-yhdistys ei ole, mutta toiminnan tehostamista sekin kaipaa. vähemmän virhelaukeamisia. No, liike-elämää hyppy-yhdistys ei ole, mutta toiminnan tehostamista sekin kaipaa. Kiitettävästi nämäkin huippu-urheilijat jaksavat kuitenkin toimia kerho-organisaatiossa, Elo jopa koulutuspäällikkönä. 1050 euroa), mutta siinä on ilmennyt aan a voite öön. Muuallakin oli unelmoitu yhteisestä koneesta ja hyppypaikasta. Kussakin ryhmässä mietittiin välillä hatun eli asian käsittelytavan väriä vaihtaen kerhojen elämää kylmien tosiasioiden, vapaan ideoinnin, uhkien ja käytännön näkökulmasta ja koetettiin kurkistaa tulevaisuuteen; millainen laskuvarjo-Suomi voisi olla muutaman vuoden kuluttua. Työstämisessä käännytään sisäänpäin ja jos hyvin käy, lopulta sopeudutaan elämiseen uudessa tilanteessa. Oikeita harjoitushyppyjä kertyikin Turussa vain 14. Nykyään lähes kaikilla suomalaisilla kerhoilla on Wings-oppilasvaljaat ja pääkupuna Navigator. Mestaruuksia ei voiteta ilman voimakasta sisäistä kannustinta, ja esim. Painelaukaisin on yhä tyypillisesti FXC, joka on halpa hankkia, mutta jonka huoltokustannuksia on hankala arvioida. Rauhallisuus, selkeä tapahtuneen kuvaus, kuunteleminen ja huolenpito auttavat eteenpäin
S Ari S palve ja lau DU G -ra ja Ea ilmailu_308s64-71.indd 66 31.10.2008 07:28:24
SIL-SHOP Myymälämme sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3450, fax. (09) 3509 3440 SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h VFR-ilmailukartat 1:500 000: Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014 Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille DUALSKY -moottorit, säätimet ja lipo-akut Mini Discus 2C GRAUPNER -radioohjauslaitteet ja tarvikkeet Uusi ilmailukirja: Legendaariset lentokoneet Solidporista valmistettu kestävä heittoliidokki, kärkiväli 650 mm Hinta 19,00 BANTAM -laturit ja tasauslaitteet Hinta 44,00 Easy Copter Lama, Professional edition Täydellinen RTFhelikopteripaketti sisältää myös FMSsimulaattorin ja USB-kaapelin sekä suomenkieliset ohjeet. WILDCAT alkaen /gal. -polttoaineet ilmailuskanneri AR-108 Hinta 159,00 22,50 98,00 ilmailu_308s64-71.indd 67 31.10.2008 07:28:28
Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Se kuului siis: Sivistynyt ja erittäin ijäkäs ilmailun harrastaja. Meillä kummallakaan ei ollut harmaata aavistustakaan aerodynamiikasta tai muista hienouksista. Kaikki on jutun suhteen ok, mutta pienen pieni virhe pääsi tapahtumaan. Postille kun ei oikein ole olemassa vaihtoehtoisia palveluntarjoajia. Mikko Sokero Päätoimittaja ILMAILU-lehti lmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Siitä kuitenkin syttyi kipinä ilmailuun, joka on jatkunut koko pitkän elämäni ajan. Jouko Lampi Ny tav alu len nä taa se m liik se ne Ky vie PURJELENNON ESITTELYLENNOISTA ILMAILUN numeron 2/2008 sivulla 23 olleeseen esittelykursseja koskevan juttuun oli lipsahtanut virheellinen otsikko, jossa väitettiin, että purjelennon esittelylennot ovat sallittuja. Myös kuumailmapalloilua koskeva OPS M2-10 määräys on julkaistu. Muistoja harrasteilmailun saralta on kuitenkin paljon. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. Kaiken huippu oli se, että kun kaikki lupa-asiat olivat kunnossa lentolupakirjan suorittamiseksi, iski rahapula. Jos saat postissa vaurioituneen ILMAILUN, ole siitä aina yhteydessä lähimpään postiisi. Asiat tehtiin hyvässä hengessä, jotta saisimme jokaisen lehden aina ehjänä perille. Tsemppiä! Pekka Okko Taipalsaari ILMAILU VASTAA Toimitus vastaanottaa kirjoituksia Ilmailu kuulee vitosena palstalle enemmän kuin niitä julkaistaan. Esittelykurssit ovat mahdollisia kaikille harrasteilmailulajeille, ei siis pelkästään purjelennolle. Haukut sinne, minne kuuluvat, kiitos. Sepustukseni lopusta puuttui kirjoittajan nimi. ILMAILUN toimitus pahoittelee virhettä. Tämän valmistelussa on huomioitu harrastajien toiveet. Yleisilmailu-lentokoneita koskeva määräys OPS M2-1, jota ei nykymuodossaan harrasteilmailujärjestö ennen julkaisua 14 ILM 68 ILMAILU ilmailu_308s64-71.indd 68 31.10.2008 07:28:39. ILMAILU päättää myös kirjoituksen julkaisun ajankohdasta. Kirjoitukseni lopussa ollut lause ei ollut nimimerkki, vaan loppukaneetti. Ilmailu kuulee vitosena ARVOISA ILMAILUN TOIMITUS ILMAILUN numeron 2/2008 Ilmailu kuulee vitosena yleisönosastopalstalla julkaistiin kirjoitus, joka koski lehtenne juhlia. Julkaisemme lähes jokaisen oikealla nimellään esiintyvän henkilön kirjoituksen. Määräys esittelylennoista purjelentokoneilla (OPS M8-8, 9.2.2000) korvausta vastaan on kumottu, joten ne eivät enää ole mahdollisia. Sen tilalle tuotiin mahdollisuus järjestää esittelykursseja koulutusluvan alaisena toimintana. Pyrin aina esiintymään omalla nimelläni, sillä nimimerkin suojassa esiintyminen ei sovi meikäläisen pirtaan. Jarmo Selonen Harrasteilmailuyksikkö Ilmailuhallinto ILMAILU VASTAA ILMAILU-lehti aloitti helmikuussa Postin ja kirjapainomme, Painotalo Auranen Oy:n, kanssa laadunvalvontaprosessin. ILMAILUn toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Kivillehän se meni. Kerro myös meille, jos saat rikkoutuneen aviisin postiluukustasi tai laatikkoosi. Jos sinulla on sanottavaa, muista aina liittää oikea nimesi ja yhteystietosi kirjoituksesi yhteyteen vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Mikko Sokero Päätoimittaja ILMAILU j ollut nähnytkään, huhuja määräyksen valmistelusta kyllä oli kuulunut. Postin edustajat kävivät tutustumassa painotalomme ratkaisuihin ja vastaavasti painotalon ja ILMAILUN edustajat kävivät "tarkastuskäynnillä" postikeskuksessa Vantaalla. ILMAILU pahoittelee tapahtunutta. nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja, ei julkaista. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUn toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. I Ohjeita yleisönosastolle kirjoittaville UUSIA MÄÄRÄYKSIÄ VOIMAAN KAIKEN AIKAA Ilmailuhallinnon määräyksiä on jo astunut voimaan näidenkin Suomen Ilmailuliiton kanssa yhteistyössä tehtyjen muutosten lisäksi. Jorma Sucksdorff Lajipäällikkö Suomen Ilmailuliitto K tu ko ke pe M tel To oli So sa m jut MIKSI SAAN RIKKINÄISIÄ LEHTIÄ? Kerta toisensa jälkeen saan postin kautta oman ILMAILU-lehteni osin repeytyneenä tai vaurioituneena. Hyvin toimitettua lehteänne ostan aina irtonumeroina, kun en ole erityisesti mikään järjestöihminen. Tämä on aiheuttanut runsaasti kysymyksiä harrastajien keskuudessa. Kyseinen postikeskus on Suomen päälajittelukeskus. Laita niitä nyt sitten kansioon. Lehti tekee kaiken mitä se voi, mutta tällä kertaa "syylliset" ovat talon ulkopuolella. Yllä mainitun lukijan kirjoitus julkaistiin vahingossa nimimerkillä viime numerossamme vaikka Pekka Okko oli liittänyt nimensä asianmukaisesti tekstinsä allekirjoitukseen. Asiattomat ja nimettömät kirjoitukset lentävät joko keräyspaperilaatikkoon tai bittiavaruuteen. Laittakaapa siellä ILMAILU-lehdessä pyörä pyörimään, sillä itse vastaanotin pelkästään viime vuonna kolme vaurioitunutta numeroa. Tuskinpa niitä lehtiä kirjapainossa tieten tahtoen revitään, joten syyttävä sormi osoittaa Postin suuntaan. Kiinnostukseni ilmailuun syttyi jo kansakoulussa, kun veistonopettajamme Jussin kanssa aloimme väsätä lennokkia. Kaikki tekivät erilaisia havaintoja
Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti. Posanen essin. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. ILU-LEHT I LMA I 70 TA SITTEN UOT V ILMA ksen ä on rrasapalys on omisdorff llikkö uliitto K autta neelehtiä joten an. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. assa avasti kävisessa pääa haessä, ehjäMAIpään t riklaautta. No, teimme näin. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Niihin ei ollut radioyhteyttä. No, teimme näin. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti. Kurssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. tällä lella. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. ihtookero ittaja -lehti 14 ILMAILU ILMAILU 69 ilmailu_308s64-71.indd 69 31.10.2008 07:28:42. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. desnotin ioitukanos. ampi urssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin
Asiakas sanoi välittäjälle, että no sitten unohdetaan tämä asunto. Kiilari muistelee kaiholla Börje Hjelmin kirjoituksia, joten mallaripalsta on monelle vanhallekin lukijalle tervetullut comeback. Alkoholittomia juomiakin tarjoillaan siinä odotellessa. Jos taas haluat presidentillistä kohtelua, VIP President Terminal tarjoaa sitä 1800 euron aloitushintaan (sisältää kaksi tuntia pressavippailua). Kiilari tuntee kuitenkin sympatiaa sotilaallisen tarkoituksenmukaisia istuimia kohtaan. Saitti on mitä mainioin paikka seurata, kuinka esimerkiksi Helsinkiin (tai oikeammin Vantaalle) saapuva lentokone on aikataulussaan. Asuntovälittäjä oli kovin myötäsukainen ja ystävällinen. Eipä tiennyt välittäjä vastatessaan, että jokaiselle "lentomelu" ei ole negatiivinen asia. Täytyyhän lentokoneen pörinän kuulua ja lähestymiset nähdä. loseppien palveluja ennen kauppoja. Autokyyti vie komeasti koneen luokse. Päätoimittaja on tunnettu kelloharrastuksestaan, joten hän oli selkeästi mielipuuhassaan: kirjoittamassa juttua lentäjänkelloista! Kirjoitustouhun keskeytettyään päätoimittaja kyseli Kiilarin mielipidettä, kuuluvatko ilmailukellot ILMAILU-lehden aihepiireihin. Tiesipä välittäjä kertoa, että "nehän ovat ihan piakkoin siirtämässä kenttääkin kokonaan Porvooseen". Kiittäkää siitä Kiilaria. Asianmukaisia istuimia ilma-aluksessa. Parveke kun oli suunnattu kohti Malmia. oli pakko esittää välittäjälle kysymys Malmin kentän siirrosta hieman sarkastiseen sävyyn: "Kuinka välittäjäneiti on noin hyvin informoitu. Kirjasen nimi oli Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa 2008. Monen itseään hemmottelevan lentäjän ranteessa komeilee Breitling-kellotehtaan maineikas navitimermalli. Peräkanaa istutaan ja ryhdikkäästi. Kiilari piipahti vastikään ILMAILUn päätoimittajan pakeilla. Vas kaikki l on etee roger Kun kelloista alettiin puhua, niin puhutaan sitten. Käsittääkseni Malmin siirrosta ei ole tehty mitään päätöksiä". Tapiolassa seisoa tönöttää WeeGee-niminen talo, jossa kotiansa pitää muun muassa Suomen Kellomuseo. Se kannattaa kuin lasikuituvene plägäkelillä. Turvatarkastus on ruuhkaton ja VIP-tilat ovat komeat. Eräs asiakas kysyi välittäjältä, että miten Malmin liikenne näkyy ja kuuluu kyseiseen taloyhtiöön. Välittäjä sanoi, että Malmin koneet eivät aiheuta meteliä nimeksikään, eikä koneita roger 70 ILMAILU Micha on tun poplau dysvall tavani kerton Bolton tavoist tuttava Gulfstr suihku Hä mässä keikkap kunnal Bolton ma ma kaveri haluaa M&M-m yhtään mustan viereen Kon nuutin liikkee Michae velyva kohti k koko a kone m 20 kalle ja vauhti ilmailu_308s64-71.indd 70 31.10.2008 07:28:49. Hiirenkorville luettujen lehtien (siellä oli muuten ILMAILUJAKIn parin vuoden takaa) seassa oli pieni, A6-kokoinen kirjanen. Pääsääntö on, että arvokello myydään paikassa, jonka lattia on päällystetty kokolattiamatolla tai jalopuulla. edes näe kuin sattumalta. Museossa oli pysyvän kokoelman lisäksi väärennösnäyttely, josta Kiilarikin tunnisti monta tutunnäköistä kelloa. Kaikki VIP-palvelut sisältävät eskortteerauksen koneelle ja pois sekä kaikki lähtö- tai paluumuodollisuudet. Muutenkin sivusto tarjoaa paljon tietoa EFHK:n asioista. Kyllä Finavia osaa ja palvelee kun hinnasta sovitaan! roger Lentoyhtiöt kilpailevat keskenään siitä, kenellä on mukavin ja hienoin business- tai kenties ykkösluokka. Kiilarinkin oli pakko avata suunsa tässä vaiheessa. Löytyipä fotoalbumista ihan kuvakin. ja luotettavien kelKiilari tietää totuuden. Koska moni Kiilarin ystävä harrastaa ilmailua ihan kisaamismielessäkin, täytyy Antidopingtoimikunnan määräykset ottaa huomioon. Päälle päin hyvin tehtyä väärennöstä ja alkuperäistä on vaikea erottaa toisistaan. Aika paksu, mutta hieman vihkomainen. Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoaa VIP-palveluitaan myös tavallisille kuolevaisille. Jos siis olet hankkimassa sveitsiläisvalmisteista arvokelloa, sen hinta ei voi olla euroissa kaksinumeroinen, eikä oikeastaan kolmenumeroinenkaan. Kyseinen asunnonmyyntitilaisuus meni aivan pipariksi. Muuten voi käydä niin sanotut "varikset". Päätoimittaja paljasti luottamuksella, että Pienoista mallipuhetta palsta on aloittamassa ilmestymisensä uudelleen ILMAILUn sivuilla. Kysyin kokeneelta purjelentokaveriltani, joka lentelee joskus kilometrienkin kor- roger Asuntonäyttelyissä käyminen on melkoista viihdettä. Tsemppiä Pienoista mallipuhetta palstan tuleville kirjoittajille! roger Kiilari joutui käymään lääkärissä päivänä muuana. Käyttäkää myös ihmeessä ammattitaitoisten Arvaapa päälle päin, onko kuvan kello aito. Kyllä kelpaa VIP-Centren kautta lähteä Las Palmasiin! Muualla maailmassa VIP-touhu on muuten paljon Suomea kalliimpaa. roger Kun tuli kerran marssittua päätoimittajan huoneen ovesta sisään, kuulumisiakin piti vaihtaa. Jos olet lähdössä vaikkapa neljän hengen joukolla etelänmatkalle reittilennolla, voit tilata itsellesi VIP-kohtelun. Kiilarikin piipahti eräässä asuntoesittelyssä Pohjois-Helsingin alueella. Bookmarkkaa ihmeessä kyseinen sivu. Kyseinen sotilasbisnesluokan tuolijono on peräisin Bristol-merkillä kulkevasta rahtikoneesta. Kuppilatiima Kuppilatiimakiilari sattui matkoillaan Espooseen, tuohon pääkaupunkiseudun yhteisöveromagneettiin, josta kiitos nokia Corporationille. Selkänoja on ainakin riittävän korkea. keudes lisähap tuli kui ei saa k mikäli on sall Yks lun sää sen me keskiym päin. Kiilarin mielestä ehdottomasti kyllä. oli päätoimittaja Sokeron toissa ILMAILUSSA tekemä tutkimusjäynä, eli autokoeajo, jättänyt ilmeiset jälkensä herran muistiin. Eli ILMAILUSSA tullaan näkemään juttu pilottikelloista. M Sentin te. Finnairin Airbus A340 koneissa on kroppaa hivelevän hieno vuodeistuin, joka tulee kaikkiin kaukoliikenteen laajarunkokoneisiin pitkässä juoksussa. Ei pidä puhua ihan mitä sylki suuhun tuo... roger Kun lähdetään matkoille, niin lähdetään sitten tyylillä niin että helmat paukkuu. Ensimmäinen väärennöskellon tunnistustapa on tietysti myyntipaikka ja pyyntihinta. Ei siis tarvitse olla presidentti saadakseen presidenttitason kohtelua. Finavialta voi kysellä vieläkin pidemmälle meneviä VIP Executive- ja jopa VIP Honeymoon palveluja. Kuva ILMAILUN arkisto. Kiilari törmäsi netissä surffaillessaan varsin mielenkiintoiseen nettisivustoon, nimittäin www.helsinki-vantaa.fi:hin. Kaksi tuntia herroiksi kohtelua Helsinki-Vantaan VIP-Centressä maksaa 560 euroa
Num Te L ilmailu308kannet.indd 2 31.10.2008 07:15:31 PAL.VKO 2008-18 08003