Ilmailulehti 3/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KANSALLINEN LUPAKIRJA HISTORIAAN Numero 3/2011 74. Vuosikerta Hinta 6,50 euroa 80-vuotias PIK PAL.VKO 2011 - 17 6 414882 888030 VARJOLIITOA ITÄVALLAN ALPEILLA 11003 288803-1103
Kisakandidaatti Räyskälän esittelymateriaali valmisteltiin huolella. Moottorilentämisessä edunvalvonnassa puhutaan usein samoista ongelmista yli lajirajojen. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta tilastot kertovat, että lennetyt moottorilentotunnit MTOW alle 5700 kg kalustolla ovat lähes puolittuneet. Kisahakemuksenkin osalta sitkeys palkittiin, Suomi voitti viimeisessä äänestyksessä Ranskan ja näin kerho-, vakio- ja 20 metrin luokan MM-kisat saatiin Suomen Räyskälään! Arvokisat vievät lajiaan aina eteenpäin. Olemme pohtineet yhdessä lukuisissa keskusteluissa keinoja, joilla monien toimintalajiemme kannalta tärkeä polttoainejakelu voisi jatkua. Yritteliäisyys ja vaikuttaminen kansainvälisilläkin foorumeilla siis kannattaa! Tätä luettaessa SIL:n liittokokous on pidetty. Toimikunnat ovat SIL:n asiantuntijanyrkkejä, jotka koordinoivat lajiensa toiminnan kehittämistä. Kuvan myytävän AVGAS-polttoaineen määrästä saa yksittäisellä vertauksella. Bensiinin hinta muodostuu kaikkien edellä mainittujen osatekijöiden summasta. uusimiseen pitkiä kuljetusetäisyyksiä unohtamatta. Liikelentoyhtiöiden 2-moottorimäntälentokonekanta on muuttunut potkuriturbiini- tai suihkukonekalustoksi. Tekniikassa experimental-rakentamisen lisäksi Part-M-maailman myötä korostuvat lentokelpoisuuden ylläpidon valvonta ja asiantuntemus. Yritykset maksavat tukkuhinnan tuotteistaan Suomen verokannan mukaan, järjestävät kuljetukset maakuntiin ja ylläpitävät jakeluasemia ympäristöviranomaisen vaatimusten mukaisesti. Kun yhtenä päivänä Helsinki-Vantaalla tankataan muutama kaukoliikennekone Aasian lennolle, lentopetroolia on myyty päivässä sama määrä kuin Suomessa myydään lekobensaa vuodessa. Vanha viisaus on, että historia on hyvä tuntea, kun tulevaisuutta rakentaa. Esimerkkinä kokonaan uudet lupakirjat, LSA-koneluokka ja tekniikan puolelta jo voimassaolevien Part-M-määräysten vaikutuksen merkitys. Kaikki hyvä siis loppuu aikanaan, vai loppuuko. Sen tuonti tuskin yksinään on syönyt markkinoita. Automaattien piiriin on tässä vaiheessa tulossa viisi korteilla toimivaa itsepalveluasemaa ja joillakin asemilla jakelua hoidetaan paikallisesti yksittäisten jakelijoiden toimesta. PC-kalustoa ollaan korvaamassa uusilla Pilatus-potkuriturbiinikoneilla, joten AVGAS-polttoaineen kysyntä vähenee merkittävästi myös puolustusvoimien puolella ja vaikuttaa näin ollen tukkukaupan toimintaan. Tulevaisuuden toiminnasta ja yhteistyön kehittämisestä käydään edelleen keskusteluja Ilmailuliiton ja edellä mainittujen operaattoreiden kesken. Ei kahta ilman kolmatta, vuoden 2014 kisojen haun valmisteluun oltiin PT:n johdolla jälleen paneuduttu huolellisesti. Ilmailuliitossa asiaa on seurattu tiiviisti ja yhteyttä on pidetty niin Nesteen liiketoiminnan ostaneen Kanair Oy:n kanssa kuin Suomeen AVGAS-polttoainetta tuovan Shell Aviation Oy:n kanssa. Kokouksessa käymieni keskustelujen perusteella saatoin havaita, että suomalaisia arvostetaan niin kisajärjestäjinä, kilpailijoina kuin delegaatteinakin eri luottamustehtävissä. Uusien EASA-määräysten voimaantulo 8.4.2012 tuo tullessaan paljon muutoksia, joihin myös meidän on reagoitava. Alkuun voidaan pohtia syitä, jotka johtivat siihen, että mittavan jakeluverkon rakentanut Neste Oil päätti vetäytyä lentobensiinin jakelusta. Puheenjohtajalta vähentymisen lisäksi käyttöön on tullut kalustoa, joka käy joko autobensiinillä tai dieselkalusto JET-A1-polttoaineella. Tilanne näyttää monimutkaistuvan, kun nyt jo autovalmistajatkin epäilevät määrättyjen laatujen käytettävyyttä venevalmistajista puhumattakaan. Oma lukunsa on ruotsalainen AVGASpolttoaine, jota verotetaan kevyemmin. Tällä puolella on haasteita, dieselkoneiden tekniikka on kehitysvaiheessa ja autobensiiniin etanolipitoisuus ylittää useiden autobensiinille hyväksyttyjen moottoreiden rajat. Kysymys on kokonaisuudesta, kaikkien osatekijöiden summana myytävän polttoaineen määrä on merkittävästi pienentynyt. Hallituksen avoimet paikat ja toimikuntien puheenjohtajat on valittu SIL:n korkeinta päätösvaltaa käyttävässä elimessä eli liittokokouksessa. Shell ja Kanair ovat ilmaisseet halunsa jatkaa valtakunnallista polttoainejakelua sillä edellytyksellä, että kysyntää riittää. Maaliskuun alkupäivinä olimme Sveitsissä Lausannessa FAI:n purjelentokomission IGC:n kokouksessa. Samankaltainen muutos on tapahtumassa myös Ilmavoimissa. Suomi on hakenut kahdesti purjelennon MM-kisoja 2000-luvulla laihoin tuloksin. Menneen talven aikana ilmailijoita on puhuttanut huoli lentopolttoaineen saatavuudesta käynnistyvällä lentokaudella. Räyskälän kisahanke poikii esikisoja ja toimii kehityshankkeiden kirittäjänä tuoden näin hyvää muillekin lajeille. Toivon kaikkien toimikuntien jäsenvalinnoissa tehtäviin valittavilta ennakkoluulottomuutta suhtautumisessa tuleviin haasteisiin yhteiseksi parhaaksi! Hanget ohenevat Päivä pitenee ja ilmailusäät paranevat! Tätä kirjoitettaessa monessa hallissa kaluston huollot ja muut toimintaa ylläpitävät työt ovat käynnissä. Ilmaisia aterioita ei tässäkään suhteessa ole! Ilmailuliiton hallitus teki periaatepäätöksen, että SIL pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön näiden yritysten kanssa ja kannustaa osaltaan jäseniään omalla toiminnallaan pitämään huolta siitä, että polttoainetta on jatkossakin saatavissa valtakunnallisesti. On siis helppo ymmärtää yksittäisen toimijan ratkaisu keskittyä määrättyyn toimintalajiin, kun päälle tulevat vielä AVGAS-asemien ympäristölupien vaikutus liiketoiminnan jatkuvuuteen ja säiliöiden ym. Kenties suurimman haasteen edessä tulevan vuoden aikana ollaan MT:n ja EUT:n toiminnoissa. Harrasteilmailun kentässä lentotoiminnan 2 ILMAILU Turvallista ilmailukevättä, Tapio Pitkänen Puheenjohtaja Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen työskentelee Finnairilla A320/340-kapteenina. 3/2011. Näen tulevaisuudessa moottoroitujen lentokoneiden toimikunnan sekä tekniikan toimikunnan. Huoli entisten Nesteen jakeluasemien kohtalosta on herättänyt aktiviteettia usealla taholla niin kuin oikein onkin. Näillä toimijoilla on hallussaan toimiva jakeluverkko sekä kuljetusjärjestelmät, joilla polttoaine saadaan toimitettua joka puolelle valtakuntaa
Isometsän mukaan entiset ikuiset kakkosmiehet hyppäsivät lajiensa ykkösmiehiksi teoriassa. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa urjelennon Pakkasparlamentissa vieraillut ex-huippuhiihtäjä Jari Isometsä kertoi kokemuksistaan omasta lajistaan ja lajiliitostaan. Ja syystäkin. Jokainen liitto on samojen eurojen perässä, mutta rahan määrä ei suinkaan lisäänny yhdistysten määrän kasvaessa. Jotta toiminta pystytään rahoittamaan, entisiin jäsenmaksuihin tottuneille joudutaan lähettämään huomattavasti aiempaa suurempia vuosimaksulaskuja. Sen ehkä voimme oppia tapaus Suomen Hiihtoliiton pirstoutumisesta, että uuden liiton perustaminen voi olla, jos ei Mikko Sokero päätoimittaja Painopaikka Oy Scanweb Ab, Kouvola 2011 Tässä numerossa 4 10 Saapuneet-uutispalsta Varjoliitoa Föhn-tuulissa alppimaisemissa Kannen kuva Hannu Kytölä ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Sellainen saattoi käydä mielessä, kun lajit päättivät ottaa pesäeroa hiihtoliittoon. Maajoukkueiden kannattaa asettaa tavoitteensa korkealle ja myös hankkia mitalituloksia. Vain siten laji pysyy kaikkien mielissä ja, mikä tärkeintä, myös päättäjien mielissä. Pakkasen jäähdyttämältä Malmilta, Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 74. Sen jälkeen vanhasta kunnon hiihtoliitosta erkaantui pieniä eri lajien yhdistyksiä. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Puh. Rahan hankkiminen on vaikeaa hiihtopuolella, joka on Suomen ylivoimaisesti eniten harrastettu urheilulaji. Hiihtoliitosta tavallaan erkaantuneet lajit eivät ole päässeet tanssimaan ruusuilla. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. Isometsä tietää, kuinka esimerkiksi sponsorirahaa tai valtion yhteistä tukea lajeille jaetaan. Ilmailuliitossa olemme välttyneet kokemasta hiihtoliiton kohtaloa. Suomessa on yhdistymisen vapaus, mutta massa on voimaa. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. Sen sijaan pakolliset kiinteät kulut juoksevat moninkertaisesti ja viivan alle lajia kohden jääkin entistä vähemmän. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 29 30 32 34 38 ILMAILU 70 vuotta sitten Konemarkkinat Tapahtumakalenteri RC-koptereilla hupilennätystä ja raakaa kilpailua DC-9, alan ehdoton klassikko 14 16 18 Pienoista Mallipuhetta Nyt tekemään purjelentoennätyksiä Opettajaksi USA:ssa ja takaisin siiville 44 46 48 49 52 54 23 26 Paavon Purjelentokulma Ilmailupersoona Markku Teivainen Laskuvarjohypyn (melkein) SE Dubaissa Dubai, loistava talvihyppypaikka ILMAILU kuulee vitosena Purjelennon Pakkasparlamentti Ole valmis, lupakirjarumba alkaa PIK, nuorekas vanhus, 80 vuotta ILMAILU 3 3/2011. vuosikerta P Hiihtoliiton meininkiä konstikasta, niin ainakin erittäin työlästä. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. Isometsä pohti, kuinka vaikeaa rahan saaminen on esimerkiksi purjelentoon. Isometsän mukaan Suomen kaltaisessa pikkumaassa ei pärjää pienellä porukalla. Doping-testeistä ilmailijat ovat selvinneet puhtain paperein. Jos jokin urheilulaji ryvettyi vuosituhannen alussa, niin hiihto. Myös Ilmailuliiton sisällä on joskus pohdittu erilaisten pienempien lajien omien järjestöjen perustamista. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Aluksi voi olla kovinkin kiehtovaa lähteä pyörittämään lajijärjestöä, mutta kun arki koittaa ja aletaan laskea jäsenmaksuvaroja, tulos saattaa olla häkellyttävä. Puh. Siltikin päästään täyttämään ehkä vain osa kuluista. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Alppinistit hankkiutuivat omiin tiloihin, perinteisen hiihtäjät omaansa ja lähes joka lajille perustettiin tietysti oma organisaationsa. Suomen Ilmailuliitto on poikkeuksellisen vahva järjestö juuri siksi, että se pystyy ajamaan kaikkien ilmailulajien asioita. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Ei se iso paha lajiliitto sitten niin paha ollutkaan. Kun neuvotellaan kattavasta polttoaineverkostosta, hyötyjiä ovat välillisesti ja välittömästi niin laskuvarjohyppääjät kuin kaikkien moottorikoneiden lentäjät. Yksi hyvä keino on hankkia kansainvälistä menestystä. Myös ilmatila-asioissa hyöty koskee jokaista lajia aina lennokkiväkeä myöten. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Hiihtopuolella jopa instituution kaltaiset hahmot joutuivat heittämään pyyhkeen kehään pitkien kilpailukieltojen takia. Siksi hiihtoliiton ovilla on käynyt kolke viime aikoina. www.ilmailu. Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu
Singapore on Finnairin kymmenes reittilentokohde Aasiassa. Uni ight-niminen yhtiö on solminut sopimuksen, jonka tavoitteena on STC-tyyppihyväksyntä tälle uudelleenmotorisoinnille. Finnairin Singaporen reitti on nopein yhteys Pohjois-Euroopan ja Singaporen välillä. Bruun on ollut innokas lennokkiharrastaja jo 1940-luvulta lähtien. Hän on aloittanut hyppäämisen 2000-luvun alkupuolella. Koneen kameroilla voidaan tunnistaa henkilö peräti 3,5 kilometrin etäisyydeltä, Diamond kertoo. Vuonna 2010 Berghäll organisoi mm. maaliskuuta. Tällä moottorinvaihto-STC:llä voidaan Jet Rangerin eli maailman suosituimman turbiinihelikopterin käyttöikää pidentää vielä pitkälle tulevaisuuteen, Uni ight uskoo. Aasiasta tuleville matkustajille Singaporen reitti avaa yhteydet Finnairin reittiverkoston kautta 50 Euroopan kohteeseen. Berghäll on kilpaillut lajissa useamman vuoden ajan ja taskussa on useita mitaleja SM-kisoista. Paikallisia asiakkaitamme kiehtovat päivittäinen yhteys ja vuorokausirytmiin sopivat lentoajat. Onko konekimpassanne uusi alus. Rolls-Roycen uusi RR500-turbiinimoottori on tulossa myös legendaarisen Bell 206B Jet Rangerin voimanlähteeksi. Vuonna 2009 aloitetun Enhanced-projektin tuloksena on joukko parannuksia, joista mainittakoon 2000 tuntiin nostettu TBO-peruskorjausväli, sekä kolme lisähevosvoimaa. Se on suositun diesel-twinin erityisversio ympäristö- ja rajavalvontaan. Suomen Ilmailupatsas myönnettiin Ville Kajalalle, joka on aloittanut ilmailuharrastuksensa jo teinipoikana. Vuosikausien uupumattoman työn tuloksena Suomen ilma-alusrekisteriin valmistui maailman mittakaavassakin upea harrasteilmailulentokone. Professori Bruunin lintuaiheisia tunnuksia ja graafista suunnittelua löytyy muun muassa Ilmailuliiton diplomeista ja lukuisista arvomitaleista. säihkyvään ja sykkivään Singaporen viiden miljoonan asukkaan metropoliin. Luumun malja -palkinto myönnettiin Jonna Berghällille. Olemme jo saavuttaneet Singaporessa tunnettuutta. Kajala oli viimeiset kautensa Ilmailuliiton hallituksen varapuheenjohtaja. Kajala on elävä esimerkki huippu-urheilijasta, joka on pystynyt yhdistämään huippu-urheilun ja luottamustoimet muun muassa Ilmailuliiton hallituksessa. Laji on saamassa uusia innokkaita harrastajia juuri Urheilutaitolentäjien sysäyksestä. Kotkanpoika-kiertopalkinto myönnettiin Urheilutaitolentäjät ry:lle. Diamond Aircraft kertoo, että vuosi 2011 on taloustaantumasta huolimatta alkanut hyvin. Lentosuorituksena tämä oli vertaansa vailla, etenkin kun sää vaihteli paljon maantieteellisesti pitkässä Suomessa. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille Ilmailuliitto palkitsi ansioituneita ilmailijoita S uomen Ilmailuliitto palkitsi vuosikokouksensa yhteydessä Ilmailumuseossa ansioituneita suomalaisilmailijoita Vantaalla 19. Sen johdosta DA42 NG kykenee nyt nousemaan yli 4 000 metrin korkeuteen yhdellä moottorilla. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. Kansainvälisen Ilmailuliiton (FAI) Air Sport Medal myönnettiin professori Erik Bruunille, jonka lintuaiheiset taideteokset ovat tulleet tutuiksi suurellekin kansalle. Yhtiön hittituote on viime aikoina ollut DA42 MPP Guardian. Samalla reitti tarjoaa hyvät jatkolentoyhteydet niin Singaporesta kuin Helsingistä jatkaville matkustajille. Kone vietiin Australian Queenslandiin, missä se toimii esittelykoneena. DA42 NG:n AE300-dieselmoottori on nyt hyväksytty toimimaan jatkuvalla 100 % teholla. Jet Rangerin alkuperäinen moottori Allison Model 250 (nykyinen RR Model 250) on tavallaan uuden RR500:n kantamuoto, mikä varmasti helpottaa projektin läpiviemistä. Skycatcher-koneita on nyt toimitettu asiakkaille noin 30. uuden Suomen naisten freeflying-ennätyksen. q Lyhyesti Skycatcher-vienti on alkanut. Tällä hetkellä polttoainetta saa myös Joensuussa, joissa sitä jakaa Joen Service Oy. Singaporen lisäksi odotamme saavamme matkustajia erityisesti Australiasta, kertoo Finnairin Singaporen myyntiyksikön päällikkö Petteri Kostermaa. huhtikuun puoliväliin mennessä. EASA on myöntänyt tyyppihyväksynnän SMA305-dieselmoottorin uusimmalle E-versiolle. Harmon-patsas myönnettiin Mika Scwachin, Urpo Minkkisen ja Ilkka Peuran muodostamalle joukkueelle, joka lensi viime vuon- na Suomen päästä päähän varjoliitimillä. Perusteena palkinnolle oli purjetaitolennon merkittävä edistäminen Suomessa. Hintaa tälle LSA-koneelle kertyy nykyään 113 500 US-dollaria perusvarustuksessa. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Lajiksi valikoitui laskuvarjourheilu. FAI:n Henri Mignet Diploma myönnettiin Jarmo Hakalalle, joka rakensi teknisesti ja esteettisesti upean PIK-25- eli Varttimarkkalentokoneen. FAI:n Paul Tissandier Diploma myönnettiin Pentti Saaristolle hänen pitkästä ja esimerkillisestä työstään lentokonehuoltamisen ja -rakentamisen kouluttamisessa. Finnair on ainoa lentoyhtiö, joka tarjoaa päivittäisen, aikataulultaan bisnesmatkustajan tarpeisiin sopivan yhteyden Singaporen ja Pohjois-Euroopan välillä. Uusi moottori tulee saataville myös Bell 206L Long Rangerin tietyille versioille. Ensimmäiset E-mallin moottorit tulevat asiakkaille 2012 alussa. Uni ight tähtää siihen, että mottorinvaihtokitti on saatavana vuonna 2013. Cessna ilmoitti toimittaneensa ensimmäisen C162 Skycatcher -koneensa USA:n ulkopuolelle. Singaporen kautta voi matkustaa kätevästi Australiaan ja Kaakkois-Aasiaan Finnairin kattavan partneriverkoston avulla. Arvion mukaan päivitystyöt valmistuvat 4 ILMAILU 3/2011. Kuusamossa, Savonlinnassa ja Pudasjärvellä polttoainetta on mahdollisuus saada paikallisilta toimijoilta. 25.2.2011: AVGAS-polttonesteen jakelu käyntiin useilla kentillä Seuraavien paikkakuntien entisten Nesteen jakeluasemien jakelumittareiden ja korttiautomaattien maksupäätteiden päivitystyöt on aloitettu: EFJM, EFRY, EFLA, EFUT ja EFJO. Reitin myötä avautuu mahtavia lomailumahdollisuuksia Singaporessa sekä myös naapurimaissa Malesiassa ja Indonesiassa. Laitteissa käyvät maksuvälineenä Visa-sirukortit. Singaporesta katsottuna Finnairin uusi reittilento tarjoaa yhteydet koko Eurooppaan. Saariston vetämät kurssit ilmailijoille ympäri Suomen ovat antaneet harrasteilmailun ystäville korvaamattomia valmiuksia pitää huolta lentokoneista ja myös rakentaa niitä. Finnairin lähtölaskenta Singaporeen alkaa F innair aloittaa reittilennot 30.5. SMA SR305-230E on hyväksytty
Tämän kunniaksi ohjelmaan oli sisällytetty vierailut sekä Ilmailumuseolle että Malmin lentokentän ultrakevytkalustoa katsomaan. Kuva Nils Rostedt Finavia perui erikoisen transponder-notaminsa. Lentoturvallisuuden suhteen voisi yhteenvetona sanoa että puheet ultrakevytkoneiden moottorien epäluotettavuudesta voidaan viimeistään nyt unohtaa. Liikenne on kasvanut huimasti uusien operaattoreiden aloitettua lennot Lappeenrannassa. Naapurimaista osallistui seitsemän edustajaa, ja kaikkiaan paikalla oli enimmillään jopa 16 henkilöä mukaanluettuna SIL:n puheenjohtaja Tapio Pitkänen. Eräs mahdollisuus, josta kokouksessa keskusteltiin, on yhteispohjoismainen aloite ultrakeveiden sallitun makismipainon nostamiseksi. Puhelinneuvottelu päättyi yhteisymmärrykseen notamin peruuttamisesta. Lajin valvonnan ja sääntelyn osalta on merkillepantavaa, että Suomessa viranomaisen eli Trafin rooli on kaikkein näkyvin. Säännöllistä työaikaa ei ole. Yhteenvetona kaikki Pohjoismaat olivat erittäin pettyneitä EASA:n sääntelyprosessiin tällä hetkellä näyttää siltä että LAPL-lupakirjasta ja LSA-lentokoneesta ei vuosien kehittämisenkään jälkeen tule sellaista ultrakevytlentämisen haasteita ratkaisevaa yhdistelmää, jota on toivottu. Sen sijaan vanha ilmailutotuus pitää tässäkin lajissa paikkaansa, eli onnettomuuksien syy löytyy yleisimmin sauvan ja selkänojan välistä. F Lappeenranta tärkeä osa Finavian lentoasemaverkkoa inavian toimintamalli perustuu Suomessa lentoasemaverkostoon, johon kuuluu 25 lentoasemaa eri puolilla maata. 1. Organisaattoreina toimi EUT:n työpari Nils Rostedt ja Torbjörn Bengtström. Toimenkuvaa ja toimiaikaa voidaan jossain määrin räätälöidä. Seutukunnan kanssa tehty yhteistyö on myös merkittävässä asemassa; Finavia tekee Lappeenrannassa seutukunnan kanssa tiivistä yhteistyötä lentoliikenteen ja sen aseman kehittämiseksi. Annan mielelläni lisätietoja (riku.rissanen@rayskala.com / 0400-591 625). Norjan Roger Holm esittelee lentoturvallisuusasiaa Nordic UL-Forumissa. Vuonna 2006 aloitettu tapahtuma pidettiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa, Vantaalla. maaliskuuta notamilla voimaan tullut transponderivaatimus Oulun, Kuopion, Pirkkalan, Rovaniemen, Jyväskylän, Hallin ja Kauhavan lentoasemilla peruutettiin parin päivän kuluttua. Finavia on lentoasema- ja lennonjohtopalveluiden tuottaja myös Lappeenrannassa. Suomi oli tässä 2000-luvun alussa eräänlainen edelläkävijämaa modernin lentokaluston käyttöönotossa, mutta viime vuosina Dynamicit, MCR:t, Seamaxit ja vastaavat ovat löytäneet tiensä myös naapurimaihimme. Hakijalta edellytetään mm. Lisäksi selvityksen saanti tranponderittomalle VFR-koneelle on totuttua vaikeampaa silloin, kun ilmatilassa liikkuu samaan aikaan IFR-liikennettä. Muissa pohjoismaissa paikallinen lajiliitto kantaa selvästi suuremman vastuun lajin valvonnassa ja hallinnassa. Käytännössä transponderivaatimus on ilmatilan käyttörajoitus. Lappeenrannan lentoliikenteen kasvu perustuu tällä hetkellä Pietarin läheisyyteen ja venäläisten matkustajien matkustusvolyymiin Lappeenrannan kautta Dusseldorffiin (Niederrhein), Brysseliin (Charleroi) ja pian alkavaan Milanoon (Bergamoon). Ilmailuliitto ja sen Ilmatilatyöryhmä jatkavat aktiivista harrasteilmailun edunvalvontaa tässäkin asiassa. 3/2011 ILMAILU 5. Ensimmäisen päivän teemana oli ultrakevyttoiminnan tilannekatsaukset Pohjoismaissa. Hakemukset tulee lähettää Riku Rissaselle 24.3.2011 mennessä. Kaiken kaikkiaan kokous oli osallistujen mielestä antoisa. Lentomatkustus kolminkertaistui Lappeenrannassa, jossa Ryanair ja Air Baltic kasvattivat kansainvälistä matkustusta. voimassaolevaa purjelennon opettajan kelpuutusta. Tavoitteena on, että kolmen vuoden portaittaisen alennuspolitiikan puitteissa lentoyhtiö saa lentoreittinsä kannattavaksi. Myös Lappeenrannassa operaattorit ovat saaneet alennusta Finavian alennuspolitiikan mukaisesti, Finavian markkinointijohtaja Kimmo Ruotsalainen sanoo. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO P Nordic UL-Forum 2011, pohjoismainen kokous ohjoismaisten ultrakevytlentäjien lajiliittojen ja -toimikuntien edustajat kokoontuivat helmikuun lopulla jo perinteiseen vuositapaamiseen. Lentoaseman ja lentoyhteyksien markkinointia tehdään jatkuvasti yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Pääpiirteissään työnkuvaan kuuluu mm.: koordinoida lentotoimintaa eri harrasteilmailulajien kesken lentää purjelennon tarkastus-, koulutus- ja tutustumislentoja suunnitella ja toimittaa ilmailukeskuksen aamubriefing ylläpitää Ilmailukeskuksen sähköistä tiedotusjärjestelmää Lisäksi työtehtäviin voi kuulua myös muita ilmailukeskuksen päivittäiseen toimintaan liittyviä töitä. Niinpä kiinnostus on nyt kääntymässä siihen, mitä mahdollisesti voidaan saavuttaa kansallisen sääntelyn eli Liite II:n puolella. Finavia ei ole kuitenkaan lopullisesti luopumassa hankkeesta, vaan aikoo tehdä asiasta esityksen Trafille. Tilanne ei ole välttämättä pysyvä, mutta Ilmailuliitto puuttuu Tässä on upea mahdollisuus Ilmailun parissa työskentelemiseen Suomen suurimmassa harrasteilmailukeskuksessa! asiaan heti, kun kohtuuttomia vaatimuksia "notamoidaan". Järjestäjien puolesta on paikallaan kiitokset Trafin Hannu Martikaiselle ja OTKES:n Kalle Brusille, jotka osallistuivat esityksillä omilta aloiltaan. Kesätöihin Räyskälään Edellisvuosien tapaan Räyskälä-Säätiö hakee palvelukseensa kesäajaksi (touko-elokuu) lentopuolen yleishenkilöä eli LYHTYÄ. Lentoliikenne kasvoi viime vuonna Lappeenrannassa uusien operaattoreiden myötä. Kun notam julkaistiin, Ilmailuliiton edustaja oli välittömästi yhteydessä Finavian ilmatila-asioista päättävään johtoon. Lyhyenä yhteenvetona voi todeta lajin kehityksen jatkuvan suotuisasti kaikissa Pohjoismaissa. Finavia työskentelee aktiivisesti kannustaen lentoyhtiöitä avaamaan uusia reittejä Suomeen ja Finavian alennuspolitiikka on kaikille lento-operaattoreille tasavertainen. Lentoasemaverkon puitteissa Finavia tukee Lappeenrannan toimintaa noin miljoonalla eurolla vuodessa. Toisena kokouspäivänä keskityttiin lajin edunvalvontaan Eurooppaan päin eli keskusteltiin mahdollisista yhteispohjoismaisista kannanotoista EMF:n (European Microlight Federation) ja EASA:n suhteen. Finavia vastaa jatkossakin Lappeenrannan lentoaseman palveluiden tuottajana niin lennonvarmistuksen, kunnossapidon kuin kaupallisten palveluiden osalta
Sekä suomalaisen että tanskalaisen liikematkustuksen kysyntä Jyllannin-alueella on kasvussa. 3/2011 LSA-kone CTLS on ulkoisesti lähes samanlainen kuin kuvassa oleva, Jämillä kuvattu vanhempi CT2K-ultrakevyt. ielitaitomerkintä on oltava PPL-, CPL- ja ATPL-lupakirjoissa viimeistään 31. British Airwaysin laaja PohjoisAmerikan ja Aasian reittiverkosto yhdistettynä Iberian Latinalaisen Amerikan reittiverkostoon tuo asiakkaille merkittävästi enemmän valinnanmahdollisuuksia ja tiheämpiä yhteyksiä eri puolille maailmaa. Lisäksi V-22:n käyttökustannus istuinUSA:n merijalkaväen käänty- paikkamailia kohti on pienin villä roottoreilla varustettu Bell kaikista pyöriväsiipistä eli se on Boeing V-22 Osprey Tiltrotor myös taloudellinen. pyöriväsiipinen sotilasKuva Boeing ilma-alus. Asiasta artikkeli toisaalla tässä lehdessä. q RÄYSKÄLÄ-SÄÄTIÖ KOULUTTAA Purjelennon peruskurssit kaudella 2011 Viikonloppukurssi 26.3.15.5. kelpuutuksen oikeuksien säilyttämiseksi. kurssi, moduulikurssi, kaikki moduulit 23.7.-14.8. Lisätiedot: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, lupakirjat ja koulutus, 0206186313. (23.7.-31.7., 6.8.-7.8. IAG:stä tulee liikevaihdolla mitaten Euroopan kolmanneksi suurin ja maailman kuudenneksi suurin lentoyhtiö, joka lentää yli 200 kohteeseen. Sun-Air on vuodesta 2005 alkaen lentänyt myös Tanskan Billundiin. Fuusio on yksi historian suurimmista ja odotetuimmista lentoyhtiöfuusioista. maaliskuuta. Päätimme laajentaa reittiverkostoamme kahdestakin syystä. Ensilento on 21. Moduulikurssit 1. Näin tyyppihyväksyntäbyrokratia helpottuu. maaliskuuta. Yhtiö on lisäksi kertonut ennakkotietoja uudesta nelipaikkaisesta koneesta, joka esitellään myöhemmin keväällä. K Lupakirjassa on oltava merkintä englannintaidosta lentotoiminnassa lupakirjanhaltijalla on oltava PEL M2-92 edellyttämä englanninkielen kielitaitomerkintä. Kun koe on suoritettu kielitaitomerkintää lupakirjaan haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. kurssi, moduulikurssi, 28.5.-19.6. V-22 on nysaavutti helmikuussa kunnioi- kyään myös USA:n ilmavoimien tettavan 100 000 lentotunnin ra- Special Operations Commandjapyykin. Merkinnästä voi myös luopua, jos lentää vain VFR-lentoja Suomessa. Uuden järjestelmän mukainen kielitaitomerkintä on oltava merkittynä PPL-, CPL- ja ATPL-lupakirjoihin 31.03.2011 mennessä. Se poikkeaa aikaisemmista siten, että DOA antaa valmistajalle oikeuden tehdä tyyppihyväksyntään kuuluvat koelennot ja muut kokeet, jotka raportoidaan EASA:lle. tammikuuta, kun kaupankäynti fuusiossa syntyveen uuden yhtiön International Airlines Groupin (IAG) osakkeilla käynnistyi Lontoon (London Stock Exchange, LSE), Madridin, Barcelonan, Bilbaon ja Valencian pörsseissä. Sun-Air on British Airwaysin franchise-yhtiö. Sanotaankin, että V-22 on the most survivable military rotorcraft ever introduced eli turvallisin V-22 Osprey laskeutumassa tukialukselle. FD:n sertifikaatti on tiettävästi ensimmäinen laatuaan. PEL M2-92 (julkaistu 19.11.2007) mukaan kaikkien PPL,CPL ja ATPL lupakirjojen haltijoiden, joilla on englanninkielinen radiopuhelimenhoitajan kelpuutusmerkintä (RT/E ja RT/I) lupakirjassaan, on suoritettava PEL M2-92 vaatima kielitaitokoe ko. ja 18.6.-19.6.) 2. Kielitaitomerkintää hakeva henkilö voi suorittaa kokeen valtuutetun kielitaitotarkastajan valvonnassa. Flight Design aikoo käyttää sertifikaatin oikeuksia CTLSkoneen eurooppalaisessa LSAtyyppihyväksynnässä heti, kun se tulee mahdolliseksi ja EASA on hyväksynyt LSA-rakennemääräykset. Se liikennöi Århusin-reittiä code-shareyhteistyössä Finnairin kanssa. Uusi reitti tarjoaa matkustajillemme myös mahdollisuuden käyttää Finnairin laajaa Aasian kaukoliikenneverkostoa, sanoo Sun-Airin omistaja ja toimitusjohtaja Niels Sundberg. V-22 Ospreyn 100 000 tunnin juhla ilma-alus on, monista alkuajan epäilyistä ja lastentaudeista huolimatta, käytössä osoittautunut varsin luotettavaksi. (28.5.-5.6., 11.6.-12.6. Ellei lupakirjanhaltija suorita vaadittavaa kielitaitokoetta, hän voi antaa suostumuksensa englanninkielen kielitaitomerkinnän alentamiseksi suomenkielelle. Uuden yhtiön pääkonttori on Lontoossa ja yhtiön hallitus kokoontuu Madridissa. Sun-Airille reitti Århusista Helsinki-Vantaalle Helsinki-Vantaan reittitarjonta paranee entisestään, kun Sun-Air aloittaa liikennöinnin Tanskan Århusista. ja 13.8.-14.8.) Kurssin hinta on 2 225 euroa Lisätietoja www.rayskala.fi/ilmaan/ purjelentokurssi sekä BA:n ja Iberian fuusio voimaan British Airwaysin ja Iberian fuusio astui voimaan 24. IFR-lentosääntöjen mukaisessa 6 ILMAILU. Yhtiö sai aloitusvaiheessa myös uuden pääjohtajan, kun British Airwaysin pääjohtaja Willie Walsh aloitti virallisesti IAG:n pääjohtajana. Helsingin ja Århusin välistä reittiä lennetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin. Valtuutetut kielitaitotarkastajat löytyvät osoitteesta www.ilmailuhallinto.fi, kohdasta Toimiluvat ja valtuudet, Ilmailulupakirjat -osion alta. Kielitaitomerkinnän saa henkilö, joka on hyväksytysti suorittanut kielitaitokokeen. Tämä erikoislaatuinen yksikköjen käytössä. Flight Design EASA-sertifioitu S aksalainen Flight Design, joka tunnetaan kuiturakenteisten CT-merkkisten ultrakevytkoneiden valmistajana, on saanut EASA:n Design Organisation Approval eli DOA-hyväksynnän 1 200 kg lentokoneille
Silloin Satakunnan lennoston komentaja eversti Mustonen piti puhuttelun muutamalle alaiselleen, joista muodostuisi tulevan helikopteriyksikön runko. Ensimmäinen NH90 lennettiin Uttiin 15.3.2008. HS-helikoptereita hankittiin puolustusvoimille kuusi. Se kykenee leijumaan myös puuskaisessa tuulessa ja siirtymään leijunnasta vaakalentoon (suurin nopeus noin 20 km/h) sekä takaisin leijuntaan. Yhteistyölennoille tulee sekä Finnairin että Qantasin lennonnumerot. Luontolentäminen on vastuuntuntoista ja toisia huomioivaa, mutta hyvällä kalustolla ja asenteella se antaa eniten kasvavasta ilmailunhaarasta eniten. maaliskuuta 1961. Esittelyssä Nano Hummingbird lennätettiin oviaukon läpi ulkoa sisälle ja takaisin. Samalla juhlistettiin suomalaisen sotilashelikopteritoiminnan 50-vuotista taivalta. Lennättäminen onnistuu myös videokamerakuvan ja telemetriatietojen perusteella ilman näköyhteyttä. kesäkuuta 1962 osaksi Kuljetuslentolaivuetta. Rajavartiolaitoksen neljästä MI-8-helikopterista kolme siirrettiin Helikopterilentueelle 1980-luvun lopussa, kun Vartiolentolaivue sai Super Pumat. tammikuuta. toukokuuta 1973. Noissa oloissa Ikarus ja sen ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Sen kärkiväli on 16 cm ja paino vain 19 grammaa. Ne neljä suomalais-neuvostoliittolaisin voimin koottua kevyttä Mi-1 HK -helikopteria valmistuivat 11. Seuraavana vuonna kalustoa täydennettiin kolmella Mi-4 HR -koneella. Kolibrilennokki on osa DARPA:n rahoittamaa Nano Air Vehicle-tutkimusohjelmaa. KILA:n osasto Vene-messuilla keräsi paljon huomiota. Ensimmäiset kaksi MI-8 HS -helikopteria hankittiin Uttiin 28. Levelän mukaan sadat ihmiset antoivat yhteystietonsa, jotta saisivat lisäinfoa lentämisestä. HShelikoptereilla lennettiin Puolustusvoimissa vuoteen 2010 asti, siis 37 vuotta ja yli 37 000 lentotuntia ilman onnettomuuksia. Nano Hummingbird osoitti helmikuussa kykenevänsä varsin kunnioitettaviin lentosuorituksiin. Finnair codeshareen Qantasin kanssa Finnair ja sen Oneworld-kumppani, australialainen Qantas aloittavat yhteistyölennot Helsingistä Singaporen kautta Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin, Adelaideen ja Sydneyyn sekä Helsingistä Bangkokin kautta Sydneyyn. Yhteistyö alkaa Bangkokin kautta helmikuussa ja Singaporen kautta toukokuussa 2011. Finnair voi myydä yhteistyön piiriin kuuluvia Qantasin lentoja omilla numeroillaan. Ikarus ykkönen ultramarkkinoilla Ikarus oli viime vuonna Suomen myydyin ultrakevyt lentokone. Huhujen mukaan uusi Ikarus olisi mahdollisesti näytillä kevään AERO-messuilla Saksassa, mutta tähän kysymykseen Levelä antaa vain mairean hymyn. Kolibrin kokoinen UAV lentää Amerikkalainen AeroVironmentyhtiö kertoo uusista ilmailun saavutuksistaan. Kuljetuslentue oli laajentunut laivueeksi edellisenä vuonna ja nyt siihen kuului helikopterilentue, joka vastasi Ilmavoimien helikopteritoiminnasta. Konekalustoa lisättiin ostamalla ensin 1966 Alouette II ja 1968 Bellin Jet Ranger. Ohjaajana oli everstiluutnantti Eero Teikari. Ensimmäinen lennettiin 15. Syntynyt helikopteriyksikkö siirrettiin Uttiin 1. Sopimus 20 NH90-helikopterin hankinnasta tehtiin lokakuussa 2001. www.avinc.com Sotilaskopteritoiminta täytti 50 vuotta Helikopteripataljoona vietti perinnepäivää Utin Jääkärirykmentissä 5. Mikään muu lentolaite ei ole aiemmin kyennyt vastaavaan, kertoo AeroVironment. Niitä myytiin kahdeksan. Utissa on yhdeksän NH90-helikopteria, joita voidaan käyttää sotilaalliseen maanpuolustukseen, tukeen muille viranomaisille sekä kansainvälisiin tehtäviin. Nano Hummingbird varustettuna lintua muistuttavalla ulkokuorella. 3/2011 ILMAILU 7. Ikarus on tasalaatuinen, uudenaikainen, monipuolinen ja edullinen ultrakevyt. huhtikuuta 1961 Poriin. Hän kertoi, että neljän Neuvostoliitosta ostetun helikopterin kokoaminen aloitettaisiin Tampereella. Nano Hummingbird -nimellä kulkeva miehittämätön ilma-alus (vai pitäisikö sanoa vain lennokki) on lintujen tavoin siipiä räpyttämällä lentävä lentolaite. Seuraavaa merkkiä myytiin vain kolme. Se lentää sivuttain, taaksepäin ja kääntyy paikallaan. Näitä ominaisuuksia on muiden vaikea tarjota, kun otetaan huomioon vielä hyvä lennettävyys, Ville Levelä sanoo. tammikuuta 1961. Yhteistyön myötä Finnair tarjoaa monta kohdetta Australiassa sekä kattavan Euroopan reittiverkoston Australiasta Eurooppaan matkustettaessa, Finnairin johtaja Mika Perho kertoo. Luonnossa lentäminen on aivan uudessa nousussa. Puolustusvoimien katsotaan aloittaneen helikopteritoiminnan Porissa 5. Ikarus ja Kevytilmailu ry KILA esittäytyivät perinteisesti Vene 2011 -messuilla
Alueella on tuotannon lisäksi myös teknisen tuen ja muiden palveluiden toimintoja. Vuoteen 2016 mennessä alueella arvioidaan työskentelevän noin 600 työntekijää. . Falcon 20F saapumisen jälkeen sairaalamaisen puhtaassa hallissa. Taurus Electro G2 Pipistrel on esitellyt parannetun version itsestarttaavasta Taurus Electro-koneestaan. A3560 XWB:ssä on luokkansa levein matkustamo, mikä merkitsee entistä parempaa mukavuutta matkustajille. A350 XWB -perhe vastaa keskikokoisten, pitkien reittien laajarunkokoneiden kysyntään. Ensimmäiset koneet saadaan käyttöön vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Tampereen ammattiopisto on hankkinut lentokoneasentajakoulutuksensa käyttöön Falcon 20F -lentokoneen, joka saapui Yhdysvalloista lentäen TamperePirkkalan lentoasemalle helmikuun lopulla. Pipistrel kertoo että 2011 toimitetaan peräti 20 konetta. Koneen hankinta täyttää osaltaan ilmailuviranomaisen koulutukselta edellyttämän Jetti Tampereelle koulutukseen lentokonehuoltoympäristön vaatimuksen ja luo erinomaiset mahdollisuudet vastata ilmailualan jatkuvasti kehittyviin koulutustarpeisiin. Kiinalaiset yhtiöt hoitavat noin viisi prosenttia A350 XWB -koneen rungon alihankintapaketeista. Airbusin pääjohtaja Tom Enders toteaa: Harbinin tehtaalla ja kiinalaisilla kumppaneillamme yleensäkin on merkittävä tehtävä A350 XWB -ohjelman onnistumisessa. Harbinin laitos valmistaa muun muassa A350 XWB:n sivuja korkeusperäsimiä. Falcon 20F (N569D) soveltuu avioniikkavarustuksensa sekä järjestelmiensä osalta lentokoneasentajaopiskelijoiden B2-, B1- ja A-lupakirjaluokkakoulutukseen. q A Airbusiin komposiittiosia Kiinasta irbusin ja sen kumppaneiden yhteinen Harbin Hafei Airbus -tuotantolaitos vihittiin hiljattain käyttöön Harbinissa, Kiinassa. Syyskuussa 2011 koulutustarjonta laajenee käsittämään myös B1/B2-muuntokoulutuksen. Koneen kantama on 15400 kilometriä ja sen käyttökustannukset ovat markkinasegmenttinsä alhaisimmat. Airbusin kiinalaisia kumppaneita ovat mm. Taurus Electro on molempia. Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 3/2011 8 ILMAILU. Laitoksen rakentaminen alkoi kesäkuussa 2009. Tuotantolaitos on valmis tekemään A350 XWB:n komponentteja. Sähkökapasiteetti riittää nostamaan konetta kahden henkilön kuormalla joko 1200 tai 2000 metrin korkeuteen akkuversiosta rippuen. Meille on kunnia olla mukana maailman edistyksellisimmän lentokoneen tuotannossa osana Airbusin maailmanlaajuista toimitusketjua, johtaja Li Fangyong Aviation Industry Corporation of China -yhtiöstä sanoo. Tässä on ainekset merkkitapaukseen sähköllä toimivien ilma-alusten historiassa. GI-Palvelut Oy CAMO FI.MG.0027 Itsestarttaava purjekone vai ultrakevyt. Kärkiväliltään 15-metrinen Taurus Electro luokitellaan ultrakeveäksi lentokoneeksi, vaikka 306 kg tyhjäpaino akkuineen saattaa kyllä muodostua kompastuskiveksi joidenkin ilmailuviranomaisten kohdalla. Uudessa G2-versiossa on 40 kW sähkömoottori ja varta vasten räätälöity litium-akusto sekä uusittu akkujen valvonta- ja ohjausjärjestelmä, joka tekee käytön helpoksi ja turvalliseksi. G2-paketti voidaan myös jälkiasentaa olemassaoleviin Tauruksiin bensiinimoottorin tilalle. Tehtaasta on aluksi käytössä 33 800 m2, mutta sen koko on lopulta 80 000 m2. Tampereen ammattiopisto antaa ainoana oppilaitoksena Suomessa B2-tason yhteiseurooppalaista avioniikka-asentajakoulutusta ilmailuviranomaisen myöntämällä koulutusluvalla FI.147.002. Tehtaan ympäristöjalanjälkeä pienennetään lämmityksen, valaistuksen ja sähkönkulutuksen tiukalla hallinnalla, toimitusketjujen optimoinnilla sekä työntekijöiden ja alihankkijoiden kouluttamisella. Harbin Aircra Industry Group Corporation Limited, Hafei Aviation Industry Company Limited, AviChina Industry & Technology Company Limited sekä Harbin Development Zone Infrastructure. Tähän mennessä Airbus on saanut 583 sitovaa tilausta A350 XWB -koneista. Tilojen ja toimintojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ekotehokkuuteen
Uudella moottorilla DA50:stä tulee kilpailija Cirrus SR22:lle. Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. EFRY GP II 6.7.8. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. Purjelennon vuoristolentoleiri Espanjassa syksyllä 2011 alkaa 3.9. KOULUTTAA Steyr Monoblock ajoneuvoversiona. Räyskälässä. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 3/2011. Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskoulutus alkaa internetissä 4.4.2011, lähijaksomahdollisuus Nummelassa tai Räyskälässä. Huhujen mukaan perustaja-johtaja Alan Klapmeierin 2009 syrjäyttänyt Brent Wouters ei ole myöskään onnistunut ylläpitämään henkilöstösuhteita ja suhteita tärkeisiin osatoimittajiin. Moottorin pohjana on Steyrin Monoblock M1, jonka sylinterilohko ja -kansi ovat samaa kappaletta. Ultrakevyt- ja moottoripurjelennon verkkoteoriat alkavat 28.3. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. Marttilassa. Kiteellä. Lennonjohtokoulutuksesta on maailmalla valtava tarve. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. Uusi omistajayhtiö on Kiinan valtion omistama ja kuuluu laajaan AVIC (CAIC) ryhmittymään, joka valmistaa laajan kirjon erilaisia ilma-aluksia. F Finavia perusti SkyHow-yhtiön inavia on tehnyt kekseliään avauksen perustamalla yrityksen nimeltä SkyHow. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Omaistajamuutoksen muista vaikutuksista ei ole vielä tarkempia tietoja, mutta huhujen mukaan suihkukoneprojekti SF50 saattaa olla lopetusuhan alla. Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. Pelastusvarjoleiri varjoliitäjille 23.24.7. Koko koulutuspaketti rakennetaan aina asiakkaan tarpeiden pohjalta ja toteutetaan asiakkaan luona. Diamondin iso diesel ja uusi twin Itävaltalainen Austro Engines, joka nykyisin toimittaa dieselmoottorit Diamond-koneisiin, on solminut yhteistyösopimuksen Steyr Motors -yhtiön kanssa. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. Lopullinen kauppa vaatii vielä USA:n viranomaisten siunaukset. Pelko työpaikkojen menettämisestä ei liene aiheeton, vaikka yhtiön johto vakuuttaa valmistuksen pysyvän Minnesotan Duluthissa. SkyHow tarjoaa koulutuspalveluita kansainvälisesti. Se on alustavien tietojen mukaan 6-paikkainen kaksimoottorikone, joka jatkaa suositun DA42-twinsarjaa ylöspäin. Suomen Urheiluilmailuopisto Päällystyskurssi 25.27.3. Nummelassa. Pelkästään lennonjohtajien peruskoulutus merkitsee yli miljardia euroa. SkyHow tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia koko lennonjohtokoulutus avaimet käteen -periaatteella. SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Ultrahinauslentäjäkoulutus 21.25.4. Räyskälässä. Projektin työnimi on FSA (Future Small Aircraft). Kauppahinnaksi mainitaan 210 miljoonaa dollaria. Toinen projekti onkin aivan uusi. erikoisajoneuvoissa ja -veneissä. Purjetaitolennon peruskurssi 13.19.6. 280 hv, paino noin 290 kg. Cirrus Designille kiinalaisomistajat Yksimoottorikoneiden markkinajohtaja Cirrus Design saa uuden omistajan, kun kiinalainen CAIGA (China Aviation Industry General Aircra Co., Ltd) tulee omistajaksi. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Purjelennon verkkoteoriat alkavat 21.3. Uusi iso diesel tulee käyttöön kahdessa Diamond-koneprojekteissa. Pelastuslaskuvarjojen pakkauskurssi 16.17.4. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Se myy lennonjohdon ja lennonvarmistustekniikan koulutusratkaisuja. Yhtiöt kehittävät yhdessä 280-hevosvoimaisen 6-sylinterisen lentokonedieselin. Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 65,32,41,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. Kouluttamisen erityisosaaminen on syntynyt Finavian Avia Collegessa. Toinen on DA50:n viisipaikkainen Magnum-versio. Räyskälässä. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. SkyHow haluaa olla kehittämässä ja luomassa uutta lennonvarmistuksen kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, sanoo SkyHow Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuori. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto. DA50:ssä on toistaiseksi vain 170 hv:n AE300 mottori, mikä onkin hieman vähänlaisesti. Räyskälässä. Opisto Camp 16.29.5. 020 7432 999, faksi 020 7432 991 Lisätietoja www.suio. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Moottori on osoittanut luotettavuutensa mm. Tyyppihyväksynnän aika-arvio on 2013. ja 12.14.8
Zillertalin alue Tirolissa on Alppien monien varjoliitokeskusten joukossa eräs suosituimmista. Alueella on toistakymmentä hiihtokeskusta, joissa hissit toimivat suurimman osan vuotta ja joissa myös lennetään kaikkina vuodenaikoina. Varjoliito jatkaa leviämistään Euroopan muille vuoristoseuduille sekä uusille alueille Aasiassa, Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. Kesän lentosesonki alkaa huhtikuussa ja jatkuu lokakuun alkuun. FÖHN-TUULEN L vietävänä nekehityksessä tehtiin alkuvaiheessa pitkiä harppauksia eteenpäin. Lajin ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Itävallassa vuonna 1989. Useimmille lähtöpaikoille pääsee myös teitä pitkin. Tandem-lentäjien talvisesonki on tammi-maaliskuussa ja kesäsesonki touko-syyskuussa. Keski-Euroopassa lasketaan olevan noin 100 000 lajin harrastajaa. Suomen Ilmailuliiton jäsenkunnassa on vajaat 600 varjoliitäjää. Väli- Maantieteestä johtuen eu- rooppalainen varjoliitoharrastus keskittyy Alpeille. Varjoliitoa alppimaisemissa Tirolin alppiniityt tarjoavat loputtomiin kauniita maisemia ja erinomaisia lähtöpaikkoja varjoliidon harrastajille. Alpeilla vältetään muuta ilmaliikennettä, kun taas Suomessa lennetään pakosta lentokentillä, joilla liitovarjot hinataan taivaalle. Alppien alueella on satoja varjoliitoalueita, joilla on merkityt lähtö- ja laskeutumisalueet. Yleensä laaksotuuli käynnistyy puolen päivän aikaan ja on illan tullessa voimakkaimmillaan. Modernit varjot ovat sekä turvallisia että suorituskykyisiä verrattuna 1980-luvun patjoihin. 1980- ja 1990-luku olivat varjoliidon voimakasta kasvuaikaa Amerikassa ja Euroopassa. Varjoliitoon erikoistuneet lentokoulut järjestävät koulutusta ympäri vuoden pimeimpiä talvikuukausia lukuun ottamatta. Kevään ja kesän aurinkoisina päivinä Alppien laaksoissa puhaltelee laaksotuuli, jonka suunta on päiväsaikaan laaksosta vuorille ja yöllä vastakkaiseen suuntaan. Viime vuosina kasvu on tasaantunut ja harrastajien määrä vakiintunut. iitovarjoharrastuksen juuret Euroopassa ovat 1970-luvun lopulla. Perinteisen varjoliidon rinnalle on tullut moottoroitu varjoliito, joka laajentaa harrastuksen mahdollisuuksia erityisesti maissa, joissa vuorista ja sopivista hinauspaikoista on puutetta. Pohjois-eteläsuuntaisessa Ziller3/2011 10 ILMAILU
Päivän mittaan nousevat ilmavirtaukset siirtyvät itärinteiltä länsi- ja pohjoisrinteille auringon kiertoa seuraten. suosittu lähtöpaikka on Penkenin hissin yläaseman vieressä. Lähtö 3 250 metristä, 20 km matkalento liitovarjolla lumisten huippujen yli läheiseen kaupunkiin ja laskeutuminen neljän tähden hotellin viereen, korkeusero 2 600 metriä. Laaksotuuli voi puhaltaa jopa 30 40 km/h ja vaikuttaa 1 600 metrin korkeuteen saakka. Silloin on lentokielto ehdoton. Föhnille tunnusomaisia ovat eteläi- Mayrhofenin kaupungin korkeus merenpinnasta on 630 m, joten useilta 2 000 metrin lähtöpaikoilta korkeuseroa tulee lähes 1400 metriä. ILMAILU 11. TeksTi MarTTi LarioLa kuvaT Hannu kyTöLä ja MarTTi LarioLa Lähtövalmisteluja 3 250 metrissä Hintertuxin jäätikön tuntumassa. Sellainen on unta Suomessa mutta todellisuutta Tirolissa, Itävallassa. Finkenberg on suosittu etelästarttipaikka, josta kaarretaan Mayrhofenin kaupungin suuntaan laaksotuulen nostattelemana. talissa laaksotuuli on erityisen tyypillinen ja ajoittuu kesä-syyskuuhun. Termiset nosteet ovat voimakkaimmillaan touko-kesäkuussa. Föhn aiheuttaa vaarallisia pyörteitä Alppien pohjoisrinteillä. Föhn-tuuli koetaan Zillertalin alueella erityisen voimakkaana ja se esiintyy yleisimmin keväällä ja syksyllä. Ilmavirtausten rajat ovat keväällä usein jyrkät, kun vuorilla on vielä lunta. Syk3/2011 syn tullessa nosteet heikkenevät, mikä puolestaan sopii hyvin alkeiskoulutukseen ja vuoristolennon harjoitteluun. Välimereltä Alppien yli puhaltava föhn-tuuli on eräs alppilennon suomalaisille vieraista erityispiirteistä, jonka tunnusmerkit on syytä tuntea. Tätä harvinaista herkkua on tarjolla 68 päivänä vuodessa. Mayrhofenin ympäristössä hissit vievät lähtöpaikoille 2 000 metriin kesät talvet. Paikalliset sääennusteet eivät useinkaan ota huomioon laaksotuulta, joka voi voittaa vallitsevan tuulensuunnan
Laaksossa risteilevät voimalinjat lentäjät luonnollisesti kiertävät kaukaa. sellä taivaalla näkyvät linssipilvet, mutta tämä sääilmiö voi esiintyä pilvettömälläkin taivaalla. Lupakirjan saamiseen tarvitaan 40 korkealentoa (> 600 m), lentokoe sekä teoriakurssi ja -koe. Teoriaosuuden sisältö poikkeaa Itävallan vastaavasta, koska Suomessa 3/2011. Kesäkauden ukonilmat lähilaaksoissa voivat aiheuttaa yllättäviä ilmavirtauksia Zillertalin alueella. Englanninkielisiä kursseja koulu järjestää yhteistyössä Natura Vivan kanssa syyskuussa. Itävallan ja Saksan viranomaisilla on yhtenäinen varjoliitoa koskeva lainsäädäntö ja lupakäytäntö, joka noudattaa alan kansainvälisen järjestön (FAI) suosituksia. Koulu järjestää kursseja saksan kielellä tammikuusta marraskuuhun. Koulu toimii Niederaun alppikylässä, 850 metrin korkeudella, ihanteellisten harjoitusalueiden keskellä. Tällä vuorten ympäröimällä alueella on oma mikroilmastonsa ja suotuisat lento-olot silloinkin, kun suuremmissa laaksoissa sää ei salli lentämistä. Zillertalin laakson yllä voi katsella lumihuippuisten vuorten ohella kaupunkimaisemaa ja tähyillä laskeutumispaikkaa. Kirkkaasta taivaasta huolimatta tuulen nopeus puuskissa voi nousta jopa 80 kilometriin tunnissa. Suurin osa oppilaista tulee Saksasta. Kuuden päivän alkeiskurssin tavoitteena on viisi lentoa yli 300 metristä, joista vähintään kaksi yli 600 metristä. Sen vuoksi jokaisen alppilentäjän on seurattava tarkkaan 12 ILMAILU sääennusteita ja noudatettava paikallisten liitovarjopilottien ohjeita. Flugschule Wildschönau on perustettu 1980-luvun puolivälissä ja on siten eräs Itävallan vanhimmista lentokouluista. Paikalliset lentokoulut ovat sopineet maanviljelijöiden kanssa laskeutumisluvista tietyille pelloille
Kirjoittaja kuvassa keskellä. Hyvä tietää Edullisin ja nopein yhteys Tiroliin on lento Müncheniin (100300 euroa) ja siitä eteenpäin junalla. Kaikilla hissiasemilla ja muillakin lähtöpaikoilla on hyvin varustettu ravintola, joten nälissään ei tarvitse lennolle lähteä. Syyskuun 2010 alppilentoviikon osanottajat valmistautumassa lähtöön Hintertuxin jäätiköltä. Nilkka voi nyrjähtää tai lehmänlantaan voi liukastua siinä suurimmat riskit. 3/2011 Tirolissa on monipuolinen tarjonta muitakin kuin lentämiseen liittyviä aktiviteettejä, joten matkalle voi ottaa mukaan lentämistä vierastavan kumppanin. Varjoliitokouluja Tirolissa www.paragliding.at ; www.fun2fly.at ; www.para.at www.zillertaler-flugschule.com Tandem-lentoja Zillertalissa www.stocky-air.at lennetään lentoalueilla. Englanninkielisiä alkeiskursseja, jatkokursseja ja alppilentoviikkoja sekä multi-sport-seikkailuviikkoja Tirolissa järjestää Natura Viva, www.naturaviva.fi Varjoliidon harrastajien suosima keskustelufoorumi Suomessa on Etelä-Suomen Varjoliitäjät ry:n (ESV) www.varjoliito.net Ilmailuliiton sivuilta www.ilmailuliitto.fi saa hyödyllistä tietoa varjoliidosta Suomessa. Mayrhofenin keskustassa toimii joukko yrityksiä, jotka tarjoavat patikointia, pyöräilyä, jäätikkövaelluksia, rotkoretkiä (canyoning), kiipeilyä ja kumilauttaretkiä eli kaikkea mahdollista luonnossa liikkumista. Matkailijalle tarkoitettua tietoa Zillertalista löytyy alueen kotisivulta www.zillertal.at. Talven huippusesonkia lukuun ottamatta majoitusta ja muita palveluja on aina saatavissa edulliseen hintaan. Alan kansainvälinen järjestö on FAI, www.fai.org ILMAILU 13. Myös hinaukseen liittyvät taidot on Suomessa opeteltava erikseen. Lentokouluissa korostetaan turvallisuutta ja lennetään vain hyvässä säässä. Alkeis- ja jatkokursseilla lennetään opettajien suorassa valvonnassa. Opettaja ohjaa lentoa alusta loppuun kypärään kiinnitetyn radiolähettimen avulla
Päinvastoin, se on tunnettu mitta- ja muototarkkuudestaan. Kahdessa muussa se on esitetty oikein. Spitfire-uutuuksista ensimmäisenä kauppojen hyllyille ehti tsekkiläisen pienvalmistajan AZ Modelsin limited run -tyyppinen matalapainevaluna tehty malli. Kaikkien yleisilme on kuitenkin hyvä. Sen pitäisi olla panssarilasisen tuulilasin takareunan tasalla, ei etureunan. Helpoin tapa korjata istuin on porata koko pohja pois ja korvata se ohuella muovilevyllä. Siinä on mainittua vanhempaa sarjaa reilusti yksityiskohtaisempi ohjaamo, joka on muutamalla pienellä lisäyksellä aivan kelvollinen vähän vaativammallekin mallarille, sekä nykyään mallareiden arvostama uppoviivoitus. 3D-modelsin muunnossarjan mukana tulee hienot neliväriohjeet, hyvä siirtokuva-arkki sekä pieni valurangallinen osia. Jälkimmäinen on toki nykymalleista sieltä krouvimmasta päästä, vaikkei se toki niin hirmuinen olekaan kuin joissakin muinaisissa Matchboxin malleissa. Virhettä on siinä määrin vähän, että sen korjaaminen tuskin kannattaa. Airfixin uusin tämän mittakaavan Spitfire on monessa mielessä melkoinen harppaus eteenpäin. Tarkemmin tutkien jokaisessa näkyy pientä huomautettavaa. AZ:n ja Swordin päälaskutelineen luukut ovat myöhäisempää, lievästi pullistettua tyyppiä, Airfixin luukut ovat varhaiselle Spitfirelle oikein eli tasaiset. Tämän vuoden puolella tuli vielä myyntiin toisen tsekkiläisen pienvalmistajan Swordin Spitfire Mk. Seuraavana uutuuden pukkasi jälleen henkiin herätetty klassinen brittiläinen pienoismallivalmistaja Airfix, jonka uusi omistaja, pienoisrautatieaiheisiin erikoistunut Hornby, näyttää sitoutuneen vakavaan Airfixin brändin ja tuotteiden kehittämiseen. Laskutelineet ovat kaikissa sarjoissa kohtuullisen oikein. Se on osa laajempaa varhaisten Spitfire-koneiden sarjaa, johon ilmestyvät lähes kaikki alatyypit Mk.I:n varhaisesta kaksilapaisella puupotkurilla varustetusta pitkäsiipiseen korkeatoimintahävittäjään Spitfire Mk.VI:een asti. Airfixin edellinen Spitfire Mk.I -malli oli julkaistu 30 vuotta taistelun Englannista jälkeen, ja vaikka se siis onkin saavuttanut jo kunnioitettavan 41 vuoden iän, se ei ole ollut huono sarja. Swordin takarunko on juuri evän edessä parin partakarvan verran liian matala. Ja lisäksi pitää tietenkin ohentaa myös peräsin. Tsekkiläisten uppoviivoitus on hienovaraista ja nättiä, kun taas Airfixin, kuten jo mainittu, hieman krouvimpaa. Mallipuhetta tekstI JAn VIhonen kUVAt JArI B. Sword jää siihen väliin. Koska eri piirustuksissakin on pientä heittoa nimenomaan tällä osa-alueella, eikä valokuvien tuijottelukaan ihan yksiselitteistä tulosta tarjoa, tyydyttäköön toteamaan, että Airfixilla se on tervävin ja AZ:lla pyörein. V, joka tosin jää tämän jutun teeman eli taistelun Englannista aikaisten Spitien ulkopuolelle. Kaikissa on aerodynaamista kiertoa eikä profiileissakaan vaikuta olevan merkittävää eroa, ainakaan mittakaavaan suhteutettuna. Esimerkiksi siivenkärki on jokaisessa mallissa hieman eri muotoinen. AZ:n evä on puolestaan aivan liian paksu, mikä on harmi, sillä vaikka se onkin helppo korjata hiomalla, menetetään samalla nätit uppoviivoitukset evän kohdalta. AZ:n sarjan mukana tulee useampikin potkuri, sillä samoista muoveista on tarkoitus saada monia alatyyppejä. Niitä voi parantaa hiomalla. Airfixin ainokainen, niinikään de Havilland, on puolestaan oikein, mutta spinnerin kärki vaikuttaa ehkä hieman terävältä. I:lle tarkoitettu de Havilland on muuten nätti, mutta lavat ovat millin verran liian lyhyitä ja spinneri vaikuttaa vähän turhan tylpältä. Pyörissä on pikkuisen eroa. Taaksepäin mentäessä Airfixin evän johtoreuna vaikuttaisi hieman liian kaarevalta, joten se hyötyisi pienestä hiomisesta. MIettInen Pienoista mallipuhetta@ilmailu.fi Uusia Spitfire Mk.I -malleja 1/72-mittakaavassa Viime vuonna tuli täyteen 70 vuotta taistelusta Englannista ja soveliaasti siihen liittyen pariltakin valmistajalta tuli uudet 1/72-mittakaavaiset sarjat taisteluun osallistuneesta Supermarine Spitfiren varhaisesta alatyypistä, Mk.I:stä. Näin tehtynä korjaus ei montaa hetkeä vie. Osien korjaaminen ei vaadi hiomapaperia kummempaa. Swordin de Havilland on puolestaan ok. Airfixin ohjaamossa rungon tukirakenteet ovat hieman turhan kohollaan. Airfixin mallin nokka on yläpuoleltaan liian suora, kun sen pitäisi olla aavistuksenomaisen kupera sivusta katsottuna. Jokaisessa kolmesta mallista on perinteisesti vaikea rungon alapuoli siipien välissä esitetty oikein lokinsiipenä. Koska se edustaa kuitenkin varhaista Merlin-moottorista konetta, josta saa tarvittaessa pienin muutoksin vaikka varhaisemman alatyypin, senkin piirteitä tarkastellaan kahden edellä mainitun rinnalla. Pikaisesti vilkaisten kaikki kolme sarjaa vaikuttavat siisteiltä ja kohtuullisen hyvin detaljoiduilta. Ohjaamopuoli on kaikissa malleissa kohtuullisen hyvä ja lähinnä istuinvöiden puute on piirre, joka jää näkyviin valmiista mallista, ellei tätä puutetta korjaa muuten. Airfixilla on halkaisijaltaan muita pienemmät vanteet ja pulleam- 14 ILMAILU 3/2011. Mk. Muutamia paranneltavia kohtia on ohjaamoissakin. Muuten siipien muodoissa ei ole suurta eroa. Ohjaamon edessä olevan polttoainesäiliön taaempi pystysuuntainen uppoviiva on Airfixin sarjassa liian edessä. Kun muiden sarjojen mittaritaulut on esitetty kohokuvioina, Airfix tarjoaa vain siirtokuvan muuten sileään mittaritauluun, mitä ei ihan täysin tyydyttävänä voi pitää. Airfixin siiven jänne on tosin tyvestään puolisen milliä liian leveä. AZ:n istuimen keskellä kohoaa melkoinen muhkura. Yksityiskohdat eivät toki ole enää pitkään kestäneet vertailua uudempien sarjojen yksityiskohtiin, mutta vielä viime aikoinakin on nähty satunnaisesti hienoja siitä tehtyjä malleja
Värit vaikuttavat olevan rekisterissä ja myös oikein. I:n tai Tamiyan Mk.I:n muunnoksen Spitfire Mk. IIb:ksi. Jokaisessa on omat haasteensa mutta kelvottomana ei niistä mitään voi pitää. Kaksi vaihtoehtoista paketointia AZ Modelsin sarjasta sekä Airfixin uutuus. mat renkaat. Vb:n voi muuttaa Mk. Kun kaikkien ulkohalkaisija on jokseenkin sama, on ilmeistä, että jokin niistä ei ole ihan oikein. Sarjassa on tietenkin uusi potkuri spinnereineen ja spinnerin takalevyineen, Mk.II-koneen vaatima Coffman-käynnistimen patti nokan vasemmalle puolelle (varmuuden vuoksi kahtena kappaleena) sekä ohjaamoon uusi varhainen Spitfiren istuin (joka oli käytössä ennen vuoden 1941 puoliväliä) ja detaljoidumpi ohjaussauva. Kun vielä käsiteltyjen mallien hintahaarukka on melkoisen laaja Airfixin noin kahdeksasta eurosta AZ:n, paketoinnista riippuen, reilun kympin tai noin 17 euron kautta Swordin 20 euroon, myös kustannuspuolella näyttää olevan valinnan varaa. Vielä hieman after market -asiaa Uusi tulokas alalla, 3D-Kits, on tuottanut muunnossarjan, joka on maininnan arvoinen jo senkin vuoksi, että sen osat on ihan konventionaalisesti valettu muovista, kun tavallisempi käytäntö on tehdä tällaiset sarjat hartsista tai valkometallista valetuista osista. Airfixin mukana tulee siirtoku- 3/2011 ILMAILU 15. Lisäksi pakkauksessa on erilliset potkurinakselit mainituille sarjoille. Kaiken kruunaa siirtokuvaarkki, joka tekee mahdolliseksi hyvinkin erinäköisten koneiden viimeistelyn. Loppukaneettina voisi todeta, että kaikki ovat hyviä lähtökohtia hienolle mallille. II:ksi tai Rotol-potkurilla varustetuksi Mk I:ksi. pikkutekstejä tulee kiitettävä valikoima. vat yhdelle, taistelun Englannista loppuvaiheen koneelle (jossa yksivärinen, vaalean vihertävällä sky-värillä maalattu pohja) ja tunnukset laivueen 610 koneelle DW-K. 3-D:n satsi mahdollistaa Airfixin uuden tai vanhan Mk. Myös niiden värit ja painatus ovat kohdallaan ja pikkutekstien tarjonta runsas. Lisäksi tykkisiipisen Tamiyan Spitfire Mk. Itse olisin kallistuvainen pitämään Airfixin pyörän mittasuhteita lähempänä oikeaa. Huolto-, varoitus- ym. AZ:n malleissa on enemmän valinnanvaraa ja eri paketoinneissa on erilaiset siirtokuvat. Siirtokuvat tarjoavat kahdet erisävyisen harmaat tunnuskirjaimet vihreä/ruskeakaavion koneille, sillä vaikuttaa siltä, että yksiköissä käytettiin lähintä vastaavaa sävyä silloin, kun määräysten mukaista Medium Sea Greytä ei ollut saatavana. Eihän tämä ensimmäinen laatuaan ole, mutta edellisistä täysin teräsmuotein tehdyistä muunnossarjoista on aikaa. Valmistajalta (3Dkits.uk.com) voi tilata niitä yhdessä ja erikseen
TEKSTI JA KUVITUS MARKKU KUUSISTO Matti Huoviala valmistautuu lennolle St. Vähennystä ei tehdä vapaiden matkojen ennätyksissä. Tehtävä on syötettävä loggeriin seuraavassa muodossa: lähtökenttä, lähtöpiste, käännepisteet, maali, laskukenttä. Aubanissa viime vuonna. ennätyksiä P Suomen ennätyksiä on purjelennossa lennetty viime vuosina vähän. Ennätyshakemus jätetään kuukauden sisällä. 300 km edestakainen tehtävä PiikajärviMommila-Piikajärvi ilmoitetaan loggerille: Piikajärvi-PiikajärviMommila-Piikajärvi-Piikajärvi. Myös lennontaltiointilaitteita on tullut yhä useamman saataville. Jos siis ylität lähtölinjan 1 500 m korkeudessa, maalilinjan yli täytyy tulla vähintään 500 m korkeudessa. Siten esim. Lisäksi hänen täytyy tietää lennon tehtävä ja käännepiste. Loggeriin ilmoitetut kilpailijan ja koneen tietojen on myös oltava oikein. Lennon aikana ja sen jälkeen. Virallinen valvoja pitää vahvistaa ennen lentoa. Tehtävää syöttäessä kannattaa huomata, että lähtölinja ja maalilinja ovat 500 + 500 metrin suoria viivoja. allekirjoittaa ennätyshakemuksen vahvistaen siinä annetut tiedot oikeiksi. Nyt tekemään tää tehtävän automaattisesti tässä muodossa. Niiden lisäksi vapailla matkalennoilla voi käyttää lähtöpisteenä irroituspistettä. Käännepisteenä saa käyttää kisoista tuttua 500 m sylinteriä tai FAI-sektoria. Lisäksi hänen tulee valvoa, ettei purjelentokone lähde ylipainoisena eli hänen pitää tietää pilotin ja koneen painot sekä suurin massa. Lennon jälkeen virallinen valvoja 16 ILMAILU Ennen lentoa pilotin täytyy kertoa viralliselle valvojalle hänen tarvitsemansa tiedot sekä syöttää tehtävä loggeriin. Ennätyshakemuksen voi tehdä vapaamuotoisena tai siihen voi käyttää SIL:n materiaalipankista löytyvää lomaketta. Lennolla ei oikeastaan ole sen kummempia asioita. Vapailla matkalennoilla myös lähtö ja maalisektorit ovat sallittuja. Jos siis haluat lentää vaikkapa 100 km kolmion sylinterikäännepisteiden kautta, kolmion pitää olla vähintään 102 km pitkä. Nykyiset SE-tuloksetkaan eivät ole mahdottomia saavuttaa. yrin nyt tuomaan ennätyslentämisen useamman ulottuville kertomalla ne seikat, jotka pitää ottaa huomioon lentoon valmistautuessa, sen aikana ja lennon jälkeen. Loggerin on oltava IGC:n ennätyslentoihin hyväksymää tyyppiä. Ennätyshakemuksen osat ovat: tietolomake, jokin todistus saavutetusta nopeudesta, pilotin kertomus lennosta sekä loggerin tiedostot loggerin alkuperäisessä formaatissa ja .igc-tiedostona. 3/2011. Lennon jälkeen lennosta pitää ilmoittaa vuorokauden kuluessa PT:n puheenjohtajalle sekä SIL:n toimistoon. Tehtävä on myös vahvistettava loggerille niin, että se näkyy loggerin tuottamassa .igc-tiedostossa lennon jälkeen. Kuitenkin lentojen valmistelut ovat nykytekniikan myötä helpottuneet huomattavasti. Mikäli käännepisteen tyyppi on 500 m sylinteri, tehtävän kokonaismatkasta vähennetään kilometri jokaista käännepistettä kohti. Useimmat loggerit osaavat pyy- Loggeri täytyy pitää päällä koko lennon ajan. Hänen pitää valvoa koneen tankkausta tai punnita kone ennen lentoonlähtöä. Lähtöpisteen ja maalin suurin korkeusero ei saa olla yli 1 000 m. Hänen kuuluu varmistaa, että ilmoitettu pilotti ja ilmoitetut loggerit lähtevät lennolle ja tulevat pois laskeutuneesta koneesta
Kaipuu lentämiseen alkoi kuitenkin nopeasti vaivata, joten päätin hankkia lennonopettajan koulutuksen, jotta pääsisin nopeammin takaisin siiville. Takaisin European Flight Training sijaitsee Yhdysvaltain itärannikolla Floridan osavaltiossa noin 40 000 asukkaan Fort Piercen kaupungissa. Se kävi pääosin inter18 ILMAILU netin avustuksella vertailemalla eri kouluja ja tutkimalla niistä saatavia tietoja. Minulla tulisi olla M-1-opiskelijaviisumi, joten lähetin viisumihakemuksen Yhdysvaltain Suomen suurlähetystöön. Koulun omistaa ja sitä johtaa eläköitynyt brittiläinen 737-kippari Trevor Brackston. Vaatimukset täyttäviä kouluja oli Floridassa vain muutama, joten päätöksenteko helpottui merkittävästi. Koulu toimii samoissa tiloissa kuin amerikkalainen Aviator College ja läheisessä yhteistyössä sen kanssa. Keittiö ja olohuone ovat yhteisissä tiloissa. Kokemuksesta tiesin, että lentosää ei olisi Suomessa siihen vuodenaikaan suotuisa nopealle kouluttautumiselle, joten oli lähdettävä merta edemmäs kalaan. Lisäksi European Flight Trainingilla on muutama auto oppilaiden yhteiskäytössä kaupassakäyntiä ja asiointeja varten. S euraavaksi oli aika miettiä, missä ja miten koulutus tapahtuisi. Osa opiskelijoista majoittuu koulun välittömässä läheisyydessä ja osa noin 15 km päässä sijaitsevassa Vero Beachin kaupungissa. Majoitus on neljän hengen soluissa, joissa jokaisella on oma huone, suihku ja wc. Kirjeen saatuani pystyin varaamaan ajan paikalliseen Flight Standards District Officeen. Tärkeimpänä valintakriteerinä oli koulun oikeus antaa Euroopassa hyväksyttävää opetusta, jotta saisin opettajakelpuutukseni hyväksytettyä myös Suomessa. Opiskelupaikaksi alkoi vahvistua European Flight Training -niminen koulu. Suurlähetystössä oli käytävä myös haastattelussa viisumin saamiseksi. Varasin lennot siten, että ehtisin noutaa paikallisen lupakirjani 3/2011. Reilu kuukausi hakemuksen lähettämisestä sain kirjeen, jossa ilmoitettiin Suomen ilmailuviranomaisen vahvistaneen, että minulla on ilmoittamani lupakirjat. Moni tuttavistani oli suorittanut lennonopettajakurssin Espanjassa, mutta pienen vertailun ja mietiskelyn jälkeen omalta kannaltani houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi nousi Yhdysvaltain Florida. Valintaan vaikuttivat Floridan upeat säät sekä dollarin heikko kurssi. Minulla ei ollut juuri minkäänlaista käsitystä lentokoulutuksesta Floridassa, joten oli taustatyön aika. Lisäksi koululla CRJ-harjoituslaite suihkukoneoperointiin perehdytystä varten. Yliopisto-opintojeni kannalta hyvä ajankohta oli loppuvuosi 2010. Lisäksi oli hankittava jenkkiPPL, joka hoitui lähettämällä hakemus 90 päivää ennen matkaa Yhdysvaltain ilmailuviranomaiselle. Tiedustelin sähköpostitse koulujen kurssiaikatauluja. Kesällä 2010 ilmoittauduin myöhemmin syksyllä alkavalle lennonopettajakurssille. Ennen lennonopettajakurssin alkua oli vielä hoidettavana tukku paperitöitä, joihin sain koululta apua ja ohjeet. Lopullinen päätös syntyi kuultuani parin suomalaisen myönteiset kokemukset koulusta. Kouluilla on suomalaisen mittapuun mukaan väljät, reilun 3000 neliömetrin tilat luokkineen, kirjastoineen ym. Kouluilla on yhteiskäytössä kymmenkunta Cessna 172:sta, neljä Piper Cherokeeta sekä kymmenkunta kaksimoottorista Beechcraft Duchessia. Lennoilla tutuksi tullut Monkey Island eli NASA:n avaruusapinoiden vanhainkoti. Valmistuin Suomen Ilmailuopistosta lentäjäksi syksyllä 2009, mutta päädyin lentäjien heikon työtilanteen vuoksi jatkamaan yliopistoopintojani. Lisäksi nettifoorumeilla oli päätöksenteon tueksi paljon keskustelua eri kouluista
Varsinainen lupakirja postitettaisiin tämän ajan kuluessa valitsemaani osoitteeseen. South Bridge, Fort Pierce. sa ja ensimmäiset päivät sujuivat pitkälti kouluun ja muihin oppilaisiin tutustuessa. Meitä oli neljä oppilasta lennonopettajakoulutuksessa: minä, englantilainen, ranskalainen sekä tanskalainen. Näin minulla oli taskussani väliaikainen Yhdysvaltain yksityislentäjän lupakirja, jolla saisin lentää kolme kuukautta. Näin kaikki etukäteisvalmistelut oli hoidettu, ja olin valmis aloittamaan lennonopettajakoulutuksen. Kurssi alkoi marraskuun alus- Toiminta oli hyvin virallista ja jäykkää, mutta toimiston virkailijat olivat avuliaita ja rento- Tyypillistä Floridan rantaviivaa. Sen jälkeen hän jutteli mukavia ja allekirjoitti väliaikaisen lentolupakirjani vitsien saattelemana ja poistui paikalta. FSDO:n toimistossa minut ohjattiin huoneeseen, jossa täytin virkailijan avustamana vielä nipun papereita. Myös tarkastaja oli huumorimiehiä, sillä kuultuaan, mistä on kyse, hän totesi Foreign license verification ... Koulu vaikutti alusta pitäen hyvin asialliselta. ILMAILU 19 3/2011. Kaikki olivat 2025-vuotiaita. Monikulttuurisuus toi kurssille omat mausteensa. never gonna happen. Sen jälkeen hän haki varsinaisen tarkastajan, joka päättäisi, myönnetäänkö minulle lupakirja vai ei. Allekirjoittanut ja koulutuksessa käytettyä C172-kalustoa. ja. Kaikki se oli hyvin tarkkaa, sillä mihinkään ei ollut asiaa ilman asianmukaista ajanvarausta ja tapaamisiin kuljettiin tarkkojen turvatarkastusten läpi. TEKSTI MIKKO MÄKINEN KUVAT ErIKA JALKANEN SIIVILLE ennen kurssin alkua. Saavuttuani Yhdysvaltoihin suunnistinkin heti Miamin esikaupunkialueella sijaitsevaan FSDO:n toimistoon, jossa piti käydä vielä henkilökohtaisesti esittämässä suomalainen lentolupakirja ennen amerikkalaisen lupakirjan myöntämistä
Se on myös reilun 200 lentokoneen ja helikopterin kotikenttä. Back to basics. Opettajanani oli koulun päälennonopettaja Iain Poll. Myös opetustyyli, etenkin luokkaopetuksessa, erosi paljon suomalaisesta opetustyylistä. Lento sujui hyvin ja olin valmis varsinaiseen lennonopettajakoulutukseen. Lennonopettajaopiskelijoilla oli poleteissaan neljä hopeista raitaa, joten olo oli kuin laajarunkokoneen kipparilla. Samalla tuli kerrattua paljon lentämiseen liittyviä asioita. Samalla koulutus tarjosi oivan mahdollisuuden kehittää omaa englanninkielen taitoa. Lennot lennettiin Fort Piercen St. Kun käytännön asiat oli saatu hoidettua, myös lentäminen alkoi melko nopeasti. Koska Yhdysvalloissa lentäminen ja siihen liittyvät käytännöt olivat minulle uutta, olin aluksi takapenkkiläisenä muutamalla lennolla, jolloin pääsin hyvin seurasi pitkälti yksityislentäjän lupakirjan koulutusvaatimuksia, sillä niitä asioita tulisin jatkossa myös opettamaan. Kurssin aikana lensin hieman yli 30 tuntia. Vilkkaalla kentällä vieraili koulun koneiden lisäksi suurempaakin kalustoa. Opiskelijoilla tuli olla mustat suorat housut sekä valkoinen kauluspaita. Kurssilla keskusteltiin varsin syvällisesti monista lentämiseen ja opettamiseen liittyvistä aiheista ja pohdittiin asioiden syitä ja seurauksia. Monikulttuurinen meno jatkui myös majoituksessa, sillä kämppikseni olivat Italiasta, Romaniasta, Tanskasta ja Unkarista. Kurssilla harjoiteltiin paljon myös esiintymistä ja oppituntien pitämistä. Lucie Countyn Internationallentokentältä, joka on kohtalaisen vilkas yleisilmailukenttä Floridan itärannikolla. Kokemus heijastui myös opetuksen laatuun ja vankkaan tietämykseen, joka hänellä on pienkoneil- la lentämisestä. Jo ensimmäisellä viikolla oli tasokoe, jossa tarkistettiin, olisinko valmis aloittamaan kurssin. Opiskelijoiden koulutusvaiheen tunnisti olkapoleteista. Jokaista lentoa edelsi huolellinen lennonvalmistelu. Lennonopettajakoulutuksessa käytettiin Cessna 172 -koneita. Kokeneilta piloteilta sai arvokasta kuppilatii3/2011 20 ILMAILU. Monet kämppiksistäkin olivat aloittaneet tai suorittaneet lentokoulutuksen kotimaassaan ja tulleet Floridaan hankkimaan lisäkoulutusta tai kelpuutuksia. kiinni paikallisiin proseduureihin sekä totuin paikalliseen radioliikenteeseen. Teoriatunteja koulutukseen sisältyi noin 125. Varsinainen lentokoulutus Kurssin alku oli teoriapainottei- nen, sillä aluksi käytiin läpi paljon oppimiseen ja opettamiseen sekä lentämiseen ja sen turvallisuuteen liittyviä asioita. Hänellä on monen tuhannen tunnin kokemus C172:lla lentämisestä. Harjoitukset antoivat kokemusta ja rutiinia opettamiseen. entinen Boeing 747 -koelentäjä, takanaan jo 37 000 lentotuntia. Opetus oli paljon keskustelevampaa ja kyseenalaistavampaa kuin Suomessa on totuttu. Arvokasta oppia riitti läpi kurssin. Oli kentällä toki kokeneempia- kin pilotteja, kuten eräs tarkastuslentäjä, joka oli mm. Tulimme hyvin toimeen ja yhteistä puhuttavaa riitti
Asuntoaluetta punertavassa iltavalossa juuri auringonlaskun edellä. maa, jota ei kirjoja lukemalla opi. Muutaman ensimmäisen len- non aikana ne kuitenkin iskostuivat jo sen verran hyvin mieleen, ettei niitä tarvinnut erikseen miettiä. Kaikki kommunikointi opettajan kanssa tapahtui luonnollisesti englanniksi. Oman mausteensa ensimmäisille lennoille tarjosi se, että yhtä aikaa oli totuttava lentämään oikealta puolelta ja paikalliseen fraseologiaan sekä proseduureihin. Ravintolan mainoksen mukaan se oli äänestetty Yhdysvaltain parhaaksi lentokenttäravintolaksi, 3/2011 eikä tätä ollut syytä epäillä, sillä palvelu ja ruoka olivat erinomaisia ja hintataso erittäin kohtuullinen. Kuppilatiiman keräämistä varten kentällä sijaitsi myös erittäin suosittu lentokenttäravintola Tiki Bar. Ensimmäisillä lenILMAILU 21. Kuten yksityislentäjän lupakirjaa suorittaessa, myös lennonopettajakurssilla aloitettiin alkeis- ta ja siirryttiin vaiheittain vaativampiin lentoliikkeisiin. Majoitus koululla oli jaetuissa neljän hengen soluasunnoissa. Siellä tulikin vierailtua lähes päivittäin
tenniskenttä ja uima-allas. noilla ei aina tahtonut heti löytää oikeita termejä asioiden ilmaisemiseksi, mutta kurssin kuluessa savolaisen rönsyilevä puhetapa alkoi pilkahdella esiin ja opettajan mielestä aloin olla välillä liiankin puhelias, sillä eräänkin kerran hän totesi Keep it simple. Jokainen lento arvosteltiin kuusiportaisella asteikolla, joten lentoihin täytyi keskittyä hyvin. Päivälämpötilat vaihtelivat 20 ja 30 plus-asteen välillä ja aurinko paistoi päivittäin lähes pilvettömältä taivaalta. Lennonopettajana on tarkoitus aloittaa heti, kun lentosäät Suomessa sallivat. Lounaan jälkeen pidin vielä mallioppitunnin tarkastuslentäjälle, ja lisäksi hän piti minulle suullisen kuulustelun lähes kaikesta mahdollisesta lentämiseen liittyvästä. Suurin osa oppilaista oli Tanskasta, Italiasta sekä Britanniasta. Toisaalta näin koulutus eteni hieman leppoisampaa tahtia ja vapaa-aikaa jäi enemmän. Lopulta oli lentokokeen vuoro. Opiskellessani olin ainoa suomalainen European Flight Trainingissä sillä hetkellä. Kenttä sijaitsee D-luokan ilmatilassa, joka ulottuu neljän mailin etäisyydelle kentästä 2 500 jalan korkeuteen. Oman huolto-organisaation ohella koulun alueella oli mm. Koulu toimii yhteisissä tiloissa Aviator Collegen kanssa. Koulutus on nyt takana ja pienen talviloman jälkeen on aika palata Suomeen monta kokemusta rikkaampana ja hieman ruskettuneena. Päivälle tuli mittaa lähes täyden työpäivän verran. Aurinkoisesta säästä huolimatta voimakas lähes 40 solmua puhaltava tuuli esti lennot muutamana päivänä. Valvomattomassa ilmatilassa tuli olla jatkuvasti skarppina, sillä kentän lähiympäristössä saattoi lennellä kymmeniä koneita, joten muun liikenteen seuraamista ei sopinut unohtaa hetkeksikään. Sää oli suosiollinen lähes koko koulutuksen ajan. Koe oli yksi kurssin työntäyteisimmistä päivistä, sillä ennen lentoa pidin tarkastuslentäjälle lentoa edeltävän briefingin ja sen jälkeen kävimme lentämässä lentokokeen, joka kesti noin kaksi tuntia. Koulutukseen kului kurssin aloittamisesta tarkastuslennon suorittamiseen jotakuinkin kuusi viikkoa, mikä oli noin viikko suunniteltua enemmän. Tämän 22 ILMAILU sektorin ulkopuolella on valvomatonta ilmatilaa, jossa suurin osa ajasta lennettiin. Koululla pidettiin brittiläiseen tyyliin yllä korkeaa vaatimustasoa. Lopuksi kirjoitettiin todistukset ja allekirjoitettiin tarkastuslentäjän raportti, minkä jälkeen lennonopettajakurssini olikin suoritettu. Kokonaisuudessaan lennonopettajakurssi Yhdysvalloissa oli erittäin antoisa ja positiivinen kokemus. Lisäksi kielitaito kehittyi huimasti. Lennonopettajakelpuutuksen lisäksi taskuun jäi myös jenkki-PPL. Taajuudella tavataan! 3/2011. Välillä koneiden viat alkoivat kasaantua eikä niitä ollut kaikille oppilaille riittävää määrää, minkä vuoksi koulutus hidastui muutaman päivän ajaksi. Pian lentäminen ja opettamisen harjoittelu alkoi sujua jo sen verran hyvin, että siitä alkoi itsekin nauttia. Koulutus eteni suunnilleen aikataulussa ja lennoilla vuoroteltiin opettajan ja oppilaan roolia, eli ensin opettaja näytti kuinka opettaa jokin tietty asia ja yleensä tämän jälkeen opetin hänelle takaisin edellisellä lennolla opetetut asiat. Lentäminen Fort Piercessä oli helppoa, vaikka liikennettä olikin paljon. Lennolla tarkastuslentäjä pyysi minua opettamaan lentoliikkeitä sakkauksen oikaisusta laskujen tekemiseen varmistuakseen, että hallitsen kaikki asiat. Samoissa tiloissa toimivassa Aviator Collegessa tosin opiskeli ja lensi ainakin kolme suomalaista FAA-lupakirjoja ja luonnollisesti myös heidän kanssaan tuli vietettyä aikaa. Kokemuksesta voin lämpimästi suositella lentämistä Floridassa ja opiskelua European Flight Trainingissä. Kurssin aikana opin lentämisestä ja opettamisesta vähintään yhtä paljon kuin aikoinaan suorittaessani omaa yksi- tyislentäjän lupakirjaani. Nyt myös lentäminen USA:ssa on tuttua
Helmikuun 24. Rasitusta lisätään aina suorituskyvyn parantuessa. Mutta onhan siinä valmistajalle referenssiä kerrakseen, että kyllä Pohjoisen aaltoja Eipä sittenkään tarvitse mennä eteläiselle pallonpuoliskolle tal3/2011. Siinäpä asennetta jo lähimpiinkin kansallisiin ja kansainvälisiin kisoihin, sanoo palstahenkilö, joka ei kilpaile, vaan viettää vapaa-aikaa purjelennon parissa. USAF pyyteli tarjouksia jo pari vuotta sitten ja ankaria arviointeja tehtyään päätyi DG-1001 Club -koneisiin. Samalla Antti kantaa vastuunsa nousevan kilpailijakaartin valmentamisesta. Siellä lentää veronmaksajia, jotka maksavat jokaisen sotilaslentominuutin ja myös jokaisen esikunnissa istutun minuutin. Kun sivusuhde on perinteisissä lukemissa, siipi on myös kapea ja myös ohut. Lentomiehistöön kuuluu Mia Montonen. Lennonjohdoille kaikki ne sadat transponderit merkitsisivät satoja tutkakaikuja. Se hyödyllinen veljeily kun on jäänyt kaik- Kauhea sotakone Jos Kircheim-Teckissä myhäillään sikäläisten konetyyppien ennätysmenestyksen vuoksi, kyllä kai Bruchsalissa DG:n pajallakin on aihetta iloon, kun on tehty kauppoja. Homman ottaa Raimo Nurmisen jälkeen hoitaakseen Antti Lehto. Toinen niistä edustaa erityisen sivistynyttä tekniikkaa eli nousee ilmaan omalla sähkömoottorillaan. Alun perin tehtävä oli 2000 km, mutta sää ei sitä sallinut. Maaliskuun alkupäivien episodi, jossa keneltäkään mitään kysymättä, neuvottelematta ja varoittamatta julkaistiin NOTAM, jolla suljettiin iso osa Suomen ilmatilasta isolta osalta Suomen ilma-aluksia. Näin eduskuntavaalien alla voikin harrastuslentäjä katsella ehdokkaita, jotka suhtautuvat kriittisimmin sotaväen kerosiinirahoihin ja lentomatkustukseen. Nythän on kuitenkin niin, että ilmatilaa ei omista kukaan. Ostajana ei ollut mikään sen vähempi ilmailuorganisaatio kuin Yhdysvaltain ilmavoimat. päivänä monsieurs Mathieu Ranque ja Adrian Donnay. Ei mitään sen vähempää. Kilpalentämisen kanssa sillä ei ole paljon tekemistä. No, noihin kotikisoihin on sopivasti aikaa, jotta riittävä määrä suomalaisia purjelentourheilijoita ehtii valmentautua voittajiksi. Vaihtoehtona olisi pysytteleminen perifeerisessä ilmatilassa korpien, järvien ja merien yllä. Ilman transponderia ei ollut menemistä sotilasilmatilaan. Palstahenkilö puolestaan toivottaa lennonjohtojen, lennostojen ja lentoyhtiöiden sekä ilmailuliikelaitoksen ja -viranomaisen edustajia tervetulleiksi tutustumaan purjelentokerhojen ja -keskusten toimintaan. Vaaditaan teknistä tietämystä ja matemaattisluonnontieteellistä ajattelua. Kisatapahtumia voi aikanaan seurata www.pulinajakso.net-sivuilla. SchemppHirthin uutuudesta hehkutti tehtaan uusi edustaja Suomessa. Onneksi se NOTAM peruuntui. Mutta hänpä onkin salaa kilpapurjelentopenkkiurheilija... Riittää, kun menee Suureen Länteen. ja takaisin? se DG-1001 Club on kelvollinen vaativaankin perus-, temppu- ja matkalentokoulutukseen. Räyskälässä on turha vedota outoihin oloihin. Kaksi yksilöä on tulossa Suomeenkin tänä vuonna. Voittaminen vaatii sitkeyttä ja selviä päämääriä jo valmentautuessa. Ja vaikka ilmaliikenne tutkaruuduilla ehkä näyttää tietokonepeliltä, siellä ulkona tosimaailmassa lentää täysivaltaisia kunnon kansalaisia ihan laillisilla asioilla. Räyskälässä kisataan siis kerho- ja vakioluokissa sekä 20-metristen kaksipaikkaisten luokassa. Schempp-Hirth-purjelentokonetehtaalla lasketaan Nimbus yksi, kaksi, kolme, neljä ja Quintus. Niihin Schempp-Hirthin edustukseen liittyviin kysymyksiin Antti sen sijaan on luvannut vastata osoitteessa www.anttilehto.fi. vellakaan suuria lentotekoja varten. Neljä plus yksi on Quintus Yttona, kattona, koratona , vennaa lasketaan lastenlorussa. Mörkönä näyttäytyy myös Ilmavoimat. Uusi avoimen luokan kone on tarkoitus saada siivilleen tänä vuonna ja tuotantoon. Transponderipakko merkitsisi vähintään parin tuhannen euron kuluerää jokaiselle koneelle. Niissä aalloissa seikkailivat tammikuun 7. Esimerkiksi Teiskon ja Rautavaaran purjelentokeskukset ovat MIL CTA:n alla, eikä siellä pääsisi ilmaan ollenkaan. Näin se on kaikissa muissakin urheilulajeissa. Kansainvälinen purjelentokomitea myönsi Suomen Ilmailuliitolle vuoden 2014 MM-kilpailut kolmessa luokassa. Urheilumies ja purjelentäjä Jaska Tuominen määritti menestyksekkään kisalentäjän ominaisuuksia suunnilleen seuraavasti. Jos kunto ei kestä, tulee virheitä ja tappiomielialaa. Myös Italian Ilmailuliitto on valinnut DG-1001:n koulukonetyypikseen. kien Schengen-turvamääräysten ja piikkilanka-aitojen takia viime vuosina vähälle. Kisapaineita Nyt on Suomi-pojilla ja -tytöillä kisapaineita. Siipikuormitus on 20 % enemmän, kuin nykyisillä avoimen luokan kilpureilla. Mutta mahtaisikohan pääsiäisenä olla Köli-vuoristossa sellaisia aaltoja, että joku lentäisi vaikka Kebnekaiselta Elverumiin... Nyt vaan valmennusrinki ajoissa ja ankarasti harjaantumaan voittajiksi. Nettikeskustelussa onkin jo spekuloitu, että kyllä Quintuksella kovassa kelissä pärjää, mutta entäs kun tulee se heikko keli... Quintus on nimittäin latinaksi viides, mutta se ei siis enää ole Nimbus. Siitä on yli 200 kg vesiballastia. Koneena oli Arcus T. Sillä tavalla jenkkiherrojen lennot Minden-Tahoen kentältä oli tosin sukua Klaus Ohlmannin lennoille eteläisillä Andeilla, että samaa vuorijonoahan ne Kalliovuoretkin siellä Nevadan ja Kalifornian seutuvilla ovat. Pienuus ei ulotu siipikuormitukseen, koska itsenousevan koneen suurin sallittu massa on 850 kg . Suomella on hyvä maine kilpailujen järjestäjänä. Eikä tosin tarvitse mennä edes sinne länteen, kyllä Pyreneiden vuoret Ranskan ja Espanjan rajalla kelpaavat myös. Vapaa-ajan vietto purjelennon parissa pitää erottaa kovasta harjoittelusta. Ihminen piiskataan suorituskykynsä äärirajoille, sanoi Jaska. Nyt Schempp-Hirthin myyntivaltteja on 20-metrinen kaksipaikkainen Arcus. Kärkiväli on "vain" 23 m. Mahtaa olla melkoinen sotakone! No, ei sentään. Tammikuussa herra Gordon Boettger perämiehenään herra Hugh Bennett otti ja lennähti Nevadan Mindenistä lähteneenä 1250 km. Eikä niitä ihan lennostokaupalla ostettu, vaan viisi kappaletta. Mutta entistä suurempi on se mörkö. Matkalennot olisivat hyvin jännittäviä. Lähtökenttä oli Nogaro ja kolmen käännepisteen kautta lennetylle kolmiolle tuli mittaa 1022 km, keskinopeudella 148 km/h. PAAVO KOPONEN ILMAILU 23 Mörkö mikä mörkö Mörköjä ovat ilmailuviranomaiset ja ilmailuliikelaitos harrastuslentäjälle. päivänä herrat Boettger ja Bennet ottivat ja lensivät Duo Discuksella uudeksi USA:n ennätykseksi 1580 km vapaata matkaa kolmen käännepisteen kautta. Mia tähtää itse nuorten MM-kisoihin 2013. Oppilaitos nimeltä US Air Force Academy käyttää purjelentokoneita taitolentokoulutuksen. Tarvitaan taitavia lentäjiä, joilla on turnauskestävyyttä sekä fyysistä kuntoa ja henkisiä voimavaroja ajaa itsensä pakottamatta väsymyksenkin yli. No, Antti Lehto ei vapise Duossakaan, vaan lähtee pääsiäisenä semmoisella kisaamaan Pribina Cupiin Nitraan. Vaviskaa siis, Janukset ja Duo Discukset. Ja jos pikkulintujen kertoma syy tuohon transponderiasiaan pitää paikkansa, se on aika surkuhupaisa mörkö. Ja jotenkin se onni näyttää aina vaan kasautuvan yksille, niille jotka ovat vakavissaan. Quintus on siis avoimen luokan kone, mutta nykymittapuun mukaan pieni. Lennolla syntyi uusi Ranskan ennätys, niin että onnea vaan. Toinen on turbo. Suomella ei sen sijaan ole kummoistakaan mainetta purjelentokilpailujen voittajana. Ihan itse ovat imagonsa rakentaneet. Jokunen yksilö lentänee jo 2012 MM-kipailuissa Texasissa. Tarvitaan myös joustamista perhe- ja työelämässä, jotta lentämään pääsee aina kun keli sallii
Lennä on nerokas ke äli 703 mm, kiinnitystapa 14mm, kärkiv min. Pituus 5 n. . Ha 0v latu loittelij is. SIL-SHOP S Sil-Shop sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin Lentoasema, 00700 Helsinki. ri ei jätä tilaa lentoajan ja tekee Tämä kopte ) takaa pitkän 1g n. lennätyksen. Keveys (27-3 äyksiä kestävä sta hyvin törm män kopteri takaa häiriöttö ella! radiotekniikka malla taajuud ,4 2, Ghzn ei voi olla sa Kukaa een. 25 g. Ari Suomi ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä A a arkisin klo 10-17 ja lauantaisin klo 10-14. S SIL-SHOP nettikauppa www.silshop.fi on avoinna 24 h. GLES KOPTERIT NINE EA selittelyille. Potk misriskiä törm tysaika vahingoittu ksintö. akun ja 23 Täydellinen a lmis paketti. Ajoakun (li-po menkieliset o meisseli, Suo Ruuvi C M Y CM MY CY CMY K SKY RUNNER okki. Kätevä tekn nentää 2.4 Ghz-radio orin sijanti pie pihalle! Moott urin vaikka taka äyksissä. S nen sva koko - täydelli RTF - lennäty iikka. peli sähköliid uska ja simp alle, sopii myös kokeneemmallerin. lentopaino 85 Ilm Ilmailun radiopuh puhelinliikenne Sää Sääkirja. iina lennätyks n täysin valm rmy green), Toimitetaa led-valoilla (a ltää: Kopterin oineen, Pakkaus sisä 2,4 Ghz parist ), Lähettimen hjeet
Kärkiväli 1400 mm, pituus 960 mm ja lentopaino n. Kaksiosainen siipi ja irrotettava korkeusperäsin helpottavat kuljettamista lennätyspaikalle. Uskomattoman upea kokonaisuus mm: Full-hd 1920x1080/300 megapikseliä, patentoitu Multi-Pano teknologia, jolla voit vaihtaa paikkaa jossa seisot. Hyvät lento-ominaisuudet yhdistettynä erittäin kestävään rakenteeseen, jossa mm. ELEKTRO ROOKIE S Aloittelijalle suunniteltu Solidporista valmistettu RC-lennokki. True-Sound teknologia etc etc. Sarja sisältää tehokkaan harjattoman moottorin ja 18A nopeudensäätimen. Toki kaikki Real Flight ominaisuudet ovat tallella, mutta vieläkin hienompina kuin koskaan ennen.... REAL FLIGHT 5.5 www.silshop.fi. siipi ja runko on vahvistettu hiilikuituputkella. verkossa lennättäminen. Voit nyt taistella 31:n kaverin kanssa ww1 ja ww2 koneilla. Kysy tarvittava tekniikka - radio-ohjauslaite kahdella servolla, ajoakku ja laturi - myynnistämme. MVVS, DLA, GrPro Bensamoottorit 26cc - 152cc Kysy lisää myynnistämme. Alkeislennokkisarjat RC-FLIGHT SIMULATOR Nyt myös MAC-ympäristöön erittäin hieno ja tyylikäs simulaattori. Säädettävät sääolosuhteet mm: tuuli, pilvet, sumu, vuorokauden-aika. Striimerit perään ja taistelu pystyyn vai haluatko mieluummin ampua kaveriasi "splättiksillä" tai kylmän rauhallisesti ohjuksilla. 700 g. No onneksi on vielä aseetkin eli ammu konekiväärein kaveri kanveesiin. Siis täydellinen paketti lennätyksen opetteluun tai kuvioiden hiomiseen. AEROFLY 5 Uutuutena mm. Lisäksi ostamalla Aerofly 5 simulaattorin saat ladata koneellesi viimeisimmät päivitykset, jolla kasvatat konemäärää yli sadan! Mukana Laadukas 7-Kanavainen ohjain, ohjelmat ja kuvalliset ohjeet (saksa,ranska ja englanti)
Hyppääminen on aina ollut ja on edelleenkin halvin tapa päästä ilmaan. Ulospäin suuntautunut, positiivinen luonne sopii hyppäämiseen. Myllerrys on nyt kovaa eikä tilanne ole oikein kenenkään hallussa. Itsekin opettelen sitä edelleen! Moni ilmailua harrastamatonkin ihminen olisi tutkitusti kiinnostunut kokeilemaan laskuvarjohyppäämistä, mikäli siihen olisi aikaa ja rahaa. Joukkueet ovat olleet sekajoukkueita. Pohdin myös laskuvarjojääkäriksi hakemista, mutta se jäi. Halusin juksata kaikkia. Mutta sain, kovalla työllä, viimein lupakirjan. Hyppääminen on tasa-arvoinen laji koska siinä ei mikään suosi esim. Saimme käyttöömme Ruotsista kaksi C-130 Hercules -kuljetuskonetta. Kilpailulajina siinä ei ole, paitsi maaliinlaskukisoissa, erillisiä miesten ja naisten sarjoja. Kuinka laskuvarjourheilu ilmestyi elämääsi. Alkuvuosina en hypännyt kovin aktiivisesti, mutta vuonna 1987 menin ensi kertaa Yhdysvaltoihin hyppäämään. Toinen huippuhetki oli laskuvarjohyppy omiin häihin kesäkuun ensimmäisenä 1996. Isäni sitten lainasi minulle tarvittavat 800 markkaa! Kun kurssi alkoi, oli selvää että tämä on minun juttuni, vaikka hyppykurssi ei ollut minulle mitenkään helppo. Olen naimisissa Tiinan kanssa, hän aloitti hyppäämisen 1989. Se sopi. Emme tykkää esim. Sateenvarjo tietysti kääntyi heti nurinpäin. Niitä on monta mutta muutama ehkä ylitse muiden. Ilmailupersoona via jätkiä, sankareita! Hyppäsivät lentokoneesta ja laskeutuivat silti turvallisesti maahan. Tumpuloin siinä ja tässä, lajin vaihtoakin ehdotettiin. Tarvitseeko laskuvarjohyppääjä erityistä luonnetta tai muita kykyjä. Pojat kiipeilivät puihin, mutta minun oli sen sijaan hypättävä niistä alas. Se kolahtikin sitten todella lujaa ja sitten niinsanotusti mopo lähti lapasesta ihan totaalisesti. Niiden saapuminen Suomeen oli sekin aika ainutlaatuista. Ensimmäinen tapahtui Oulussa 1997. Seuraavaksi varustin muovisotilaita laskuvarjoilla ja heittelin niitä parvekkeelta maahan. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan, vaikkakin itse suoritus onkin lyhytkestoinen. Siinä vaiheessa tajusin, ettei minulla ole yhtään rahaa olinhan ollut juuri intissä. Järjestin ruotsalaisten ja tanskalaisten hyppääjien kanssa Pohjoismaiden ensimmäisen 100-wayn. Koska lajiin ei liity itse lentämistä eikä paljon teoriaa tai teknistä tietoa, harrastajia on paljon ja monet naisia. Asepalveluksen päättyessä Santahaminassa luin sotkussa Hesaria, jossa ilmoitettiin alkavasta laskuvarjohyppykurssista Malmilla. Hypin saunan katolta huovan tai sateenvarjon kanssa. Ne kaverit olivat ko26 ILMAILU Pohjoismaiden ensimmäisen 100-wayn tekijät Herculeksen vieressä 1997. 3/2011. Se alkoi päivää aiemmin kuin palvelukseni loppui! Soitin kerholle ja kysyin, voinko tulla kurssille päivän myöhässä. Olin päättänyt, etten enää koskaan mene naimisiin. miehiä yli naisten. Lajin opettelu vaatii aikaa ja pitkää pinnaa. Katselin kuusivuotiaana amerikkalaista, mustavalkoista televisio-ohjelmaa, jossa hypättiin laskuvarjolla. Lapsia on kolme ja yksi poikapuoli. Olen tekemisissä ilmailun kanssa aamusta iltaan ja yölläkin! Voi olla että lentokenttätöihin tulee suuria muutoksia tulevaisuudessa ja ihmisiä joudutaan vähentämään. Hyppymestari repi hiuksia päästään. Mikä on ollut paras hetkesi laskuvarjohyppäämisen parissa. Muutin kuitenkin mieleni ja ajattelin järjestää isot bileet. Minkälainen laji laskuvarjohyppy on muiden ilmailulajien joukossa. extremesanasta. Painovoima kohtelee kaikkia samalla lailla sekä polkupyörälähettiä että pankinjohtajaa. Koska laskuvarjohyppy on tärkeä osa minun ja vaimoni elämää, päätin hypä- TEKSTI TUoMAS PIETInEn KUVAT TUoMAS PIETInEn jA MArKKU TEIVAISEn ALbUMI Markku Teivainen 2011. A loin harrastaa laskuvarjohyppäämistä 1980 Suomen Laskuvarjokerhossa Malmilla. Lapsenlapsiakin on jo viisi. Emme oikeastaan tiedä harrastustovereittemme siviiliminästä mitään! Kun hyppyhaalarit puetaan ylle, yhteiskuntaluokatkin häviävät... Kerroin koulussakin, että olin hypännyt laskuvarjolla. Päätin, että tuota on joskus kokeiltava. Työkseni olen kuormannut lentokoneita Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuodesta 1987. Opettaja ilmoitti sitten kotiin, että on pojalla mielikuvitusta..
49-vuotias laskuvarjohyppääjäkonkari hymyilee ja kertoo, kuka hän oikein on. 3/2011 ILMAILU 27. Markku Teivainen Helsingin Käpylässä on luminen talvi. Aion pommittaa Markku Teivaista muutamalla kysymyksellä
Markku poseeraa kameralle tässäkin tilanteessa (alakuva). 3/2011. Mikä on hyppäämisen tila Suomessa nyt ja miltä lajin tulevaisuus näyttää. Mutta lopulta pokaan ei tullutkaan niin monta osallistujaa ja mahduin mukaan! Vapaapudotus Oahun päällä ja olimme maailman viimeiset menneellä vuosituhannella laskuvarjolla hypänneet ihmiset! Tarkistimme asian ja vain Samoa oli lännempänä. Niitä on muutama. Totta. Tätini tajusi meidän hyppäävän ja pohti kovaan ääneen papille, tuleekohan näistä nyt häät vai hautajaiset. Noin 100 metrin päässä oli varalaskupaikkana peltoaukea. Kello oli jo kolme, eikä sulhasta näkynyt missään. Muut hyppääjät, bestman sekä kaksi muuta kaveria tutustuivat paikkaan valokuvien perusteella. Laskuvarjohyppäämisen tilanne Suomessa on yleisesti hyvä. Mielestäni ilmailuteollisuus on tehnyt viime aikoina kaikista suurimpia tekoja lentokoneiden polttoainetalouden parantamiseksi. Kun lähestyimme hääpäivänä Askolaa, lentäjä kysyi sisäpuhelimessa, mikähän se on noista seitsemästä kirkosta, jotka hän näkee. Hyppymäärät ovat pysyneet aika samoina viime vuosina. Jos pelkää liikaa, kotoaankaan ei voi koskaan lähteä mihinkään. Tilanne pitää hyväksyä ja olla valmis tekemään työtä asian Vastavihityt kirkon ovella tulossa ulos kirkosta. Huonoja hetkiä ovat tietysti olleet ystävien kuolemantapaukset. Kaikissa ilmailulajeissa koulutus tähtää selviytymiseen mah28 ILMAILU dollisista vaaratilanteista. Yhdysvalloissa talouden tila on ajanut hyppymäärät selvään laskuun. Se onnistui. Pelkään vain sokeaa luottamista laitteisiin ne voivat mennä rikki. tä kirkon viereen ja kävellä sitten alttarille. Onneksi oikean kirkon muoto ja väritys oli tarkasti mielessäni, emmekä hypänneet vääriin häihin! Keli oli kohtuullinen, mutta ylätuulet aika kovia, joten hyppäsimme aika kaukana kirkosta. Siellä ei varmasti ollut hyppytoimintaa silloin. Juoni alkoi kuitenkin paljastua vieraille maahenkilön kävellessä ilmailuradio kourassa laskuaukealle. Mietinkin jo meneväni vain rannalle ilotulituksia katsomaan. Silti ilmailun sinänsä muihin liikennemuotoihin verrattuna pieniä päästöjä katsotaan suurennuslasilla. Kaikkiin vikailmoituksiin ym. Kävin Askolan kirkolla kameran kanssa ja totesin vieressä olevan pienen aukean, jonne voisi laskeutua tasan yhdestä suunnasta puidenlatvojen raosta! Pohdimme kauan, voiko siihen hypätä. pitää suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella. Myös vuosituhat vaihtui vapaapudotuksessa, totta vai tarua. Sen sijaan esim. Ympäristömääräykset ja yleinen ilmapiiri ilmailua kohtaan ovat vaikeuksia nyt ja tulevaisuudessa. Ne eivät kuitenkaan ole olleet syy lopettaa. Selvitin seuraavaksi, saisiko kerhon Otteria vuokrata tarkoitukseen. Markku oli ennen vihkitoimitusta hypännyt laskuvarjolla kirkon pihalle. eteen, jotta voisimme ilmailla ja hypätä tulevaisuudessakin. Ennätyspoka purkautuu Herculeksesta Oulun yläpuolella. Pidimme asian salassa kaikilta muilta paitsi morsiameltani ja hänen äidiltään. Olimme Hawajilla, jossa järjestettiin mahdollisuus hypätä juuri, kun vuosituhat vaihtuu. Aluksi pokaan oli hirveä tunku ja osallistujat meinattiin arpoa
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 3/2011 ILMAILU 29
Kone on Kouvolassa. Hintapyyntö 26 000 euroa. Liidinvarusteiden korjaukset Myydään OH-PTH, Piper P-28-161 vm. Hinta 36 000 euroa. Edullinen! Rahoitus järjestetään. Myydään PIK20E, OH-602. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Kokonaislentoaika 1784 tuntia, moottorin käyntiaika 167 tuntia. Uudet Hookerin taitolentovyöt, VOR, transponder, suksivarustus. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Myydään Eurofox 2010 OH-U611 hp 62 000 euroa. Teemme tilaa uudelle demokoneelle ja myymme nyt nykyisen demogyromme OH-G002. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. J. 0400 441 082, email: lasse.stellberg@ kolumbus.fi. · Seuraavaan 4/2011 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 12.4.2011 mennessä. IKARUS C42 vm.2001 Rotax 912 ULS 100 hv. Kunto hyvä. Radio KX-125+vararadio. Operointi Malmi ja Lahti. 40 000 euroa. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Me koulutimme lähes 40 vuotta ja 528 uutta lentäjää. Potkuri uudesta TT 15 h. EASA katsastettu. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Moottori 912ULS. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat myydään Tule ilmailualan yrittäjäksi KAUHAVALLE! Kauhava on ollut ilmailukaupunki jo 80 vuotta. Soita lisätiedot ja valokuvat 0500 670 112 tai ari.eronen@eronen.fi. PA-28R-200 "Arrow" OH-PAW vm. KLA 1391. TT 9723h. kla 478h, sähkölaipat. Lisätietoja Harri Janakka 040 860 0559, hjanakka@gmail.com. 30 ILMAILU. 050 554 3567 Matti Piipponen. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Tuulipussit Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Vm.2004, TT:1850h Kysy lisää 050 61166, jarnokvirtanen@gmail.com Myydään Bellanca 8KCAB Decathlon -72. Hp. 0500 860 560. · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Rautomäki, puh. IO320-E1A, Potkuri Hartzel HC-C2YL-4 välikorjaus 2010. Moott. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Tarjolla koulutukseen sopiva halli ja opetustilat. Enigma-mittaristo, Bendix King Gps, opettajalle oikealla nopeusmittari ja korkeusmittari, varvasjarrut ja parkkijarru,rungossa valmius kellukkeille. Ympäristössä on laaja oppilasaines, eikä tarjolla ole kaupallista ilmailuosaamista. Nopealla päättäjällä on nyt mahdollisuus ostaa kellukkeilla varustettu, erinomaisessa kunnossa oleva MT-03 gyrokopteri sopivaan hintaan! Lisätietoja saat nettisivuiltamme kevytilmailu.com tai soittamalla numeroon 0400 497 440/Oy DG-Products Ab. Myydään 1/5-osuus N756DS DIAMOND DA40180 STAR. Myydään tarjousten perusteella. Kla noin 30 h, hyvä varustus. Kone on EFTO:ssa. 1973. 1980, yö VFR, kla 4300 h moott. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Puh. Kuljetusputki. Puh. 22 000 euroa. 1300 h. GARMIN G1000+AUTOPILOT. Kysy lisää: Uolevi Öster 0400 235 056. Hp. ym. IO-360-C1C tehdasuudesta TT 1025 h. Soita ja kysy lisätietoja: Kauhavan Lentokoulu puh. Loistava kone vaikka koulutukseen. www.paratronic.fi Puh. Mainio kone matkalentoon ja taitolennon harjoitteluun. HOMER etsintälaite, sleivaava Gyro, RMI näyttö, autopilot, ADF, VOR/ILS, transponder, ELT, sähkötrimmi ym. 0400 558 274. HTC gyrokpteri MT-03. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Valmistusvuosi 1980. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan
F3P FAI kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva kilpailulisenssi (ei koske Suomen Cup-luokkia). SIL:n yhteistyöyhdistyksiä ovat Nummelan Lentokeskus, Suomen Laskuvarjokerho sekä Järvenpään Ilmailukerhon lennokkijaos. 040 517 0571. KILPAILUKUTSU RC sisätaitolennon, F3P FAI ensimmäiset SM kilpailut 2.4.2011 Iittalassa. Jäsenistöltä, etenkin jäsenkerhoilta, odotetaan nyt uusia luovia kehityshankkeita, joiden tavoitteena on muokata ilmailusta tulevaisuuden haluttu ja viihdyttävä kokonaisvaltainen harraste, ellei suorastaan elämäntyyli, joka tarjoaa riittävästi haasteita ja upeita elämyksiä. linkosalo@iki.fi, p. FAI:ssa lennetään täysi FAI Sporting Coden mukainen kilpailu finaaleineen. Siinä voi olla laskuvarjohyppynäytösten lisäksi esim. 1100 (TBO 2000), hyvät matkalentovarusteet, hyvin hoidettu lämpimässä tallissa, autobensakelpoinen. Suurtapahtumassa on mukana yli 60 urheilun lajiliittoa, jotka ovat kehittäneet tapahtumaan uudenlaisia nuoria innostavia kisoja ja kokeiluja omista lajeistaan. Muissa luokissa 3 kierrosta joista 2 parasta lasketaan. Neljä alkukierrosta joista kolme parasta lasketaan. Ilmoita samalla majoitustarpeista. 1/5-osuus hienosta matkakoneesta. Tapahtumaan odotetaan yli 50 000 kävijää. Säätiön tarkoituksena on ilmailun edistäminen, johon harrasteen kehittäminen ja uudistaminen ihmisen tarpeista lähtien ehdottomasti kuuluu. Ilmailupuolelta kasassa on laskuvarjohyppynäytöksiä, laskuvarjoaiheista toimintaa, purjelentosimulaattori sekä alkeislennokkien lennätystä tai paperilennokkikisat. huhtikuuta klo 16.00. Finaaliin menee viisi kilpailijaa jotka lentävät 3 kierrosta finaaliohjelmaa. Kilpailuluokat: F3P FAI (SM 1/1 2011), F3P Advanced, Sport ja Aeromusicals (Suomen Cup 4/2011). Tarkoitus on vielä lisätä ilmailulajien määrää tapahtumassa. Edellisessä Ilmailussa kattava artikkeli! Kone Malmilla. Kerhot ja lajit saavat osakseen näkyvyyttä pääasiassa liikunnallisten, alta parikymppisten nuorten taholta. Olympiastadionin vieressä oleva pallokenttä on varattu vain Ilmailuliiton toiminnoille. myydään SOCATA Ralley 235, v.72, lentotunnit tot.n. Kilpailuiden tarkat ajankohdat ja paikat löytyvät Lennokit.netistä (http://lennokit.net) heti, kun ne ovat selvillä. lennokkien lennätysesityksiä ja kokeiluja, liidinten maakäsittelyä tms. Kerhojen ja lajien esittelijät saavat lounaan ja pääsevät tapahtumaan vapaaehtoisten statuksella. Suurtapahtuman Superfanit ja esiintyjät: Your Movessa on mukana mielenkiintoisia Superfaneja ja esiintyjiä. Alueella on tilaa esitellä ilmailuaiheisia lajeja ja kerhoja niin sisällä kuin ulkonakin. Nuoret pääsevät kokeilemaan mm. ennennäkemättömiä toimintaratoja "hullut japanilaiset" -tyyliin. Esiintyjäkatraaseen liittyivät Jenni Vartiaisen, Fintelligensin ja Reckless Loven seuraksi keväällä albumin julkaiseva Don Johnson Big Band, Cheek sekä juuri uuden levyn julkaissut tyttöbändi Pintandwefall. 040 5709111 KILPAILUKUTSU Peruslennokkien (vapaastilentävät sisälennokit) Suomen Cup 2011 Peruslennokkien Suomen Cup lennätetään vuonna 2011 kolmen osakilpailun sarjana. Ilmoittautuminen ja lisätiedot nettisivuillamme www.heik.fi/sm2011/. Lisätietoja 040 506 2375 ja mfblb@gmx. KILPAILUKUTSU Purjelennon 18mja kerholuokan SM-kilpailut 2011 Helsingin Ilmailukerho ry toivottaa osallistujat tervetulleeksi purjelennon 18mja kerholuokan SM-kilpailuihin Nummelaan 2.-9.7.2011. Tervetuloa! Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön apurahat keväällä 2011 Säätiö haluaa erityisesti kiinnittää huomiota harrasteen tulevaisuuden perusteisiin, niihin, joiden varassa harrasteemme tulee kestämään, vahvistumaan ja ennen kaikkea uudistumaan. Samoin sieltä löytyvät peruslennokkien ja kilpailusarjan säännöt. Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön Hallitus Morane Saulnier MS880B Rallye, vm.-70, kla 2790h, Continental O-200 100hp!, Mcauley, Narco. Ilmoita kiinnostuksesi osallistua tai kerro ideasi Ilmailuliiton toimistoon Jari Lehdelle, lehti@ilmailuliitto.fi. www.yourmove.fi Tapahtumasivut osoitteessa ILMAILU 31. Päätökset tuista tehdään tukisäätiön varsinaisessa kokouksessa 19.4.2011. PIPER MALIBU PA46-310P, N446MM. Aikataulu: Lauantai 2.4. Osakilpailut järjestetään Model Expossa Helsingin Messukeskuksessa huhtikuussa, SIL:n palkintojenjakogaalan yhteydessä syys-lokakuussa, ja Inskaalassa Kokkolassa marraskuussa. · 8.00-9.45 Vapaaharjoitus ja ilmoittautuminen kisapaikalla · 9.45 Briefing · 10.00 Kilpailu alkaa · 20.00 Lennätys päättyy, illanvietto alkaa Maksut: F3P FAI 30 euroa F3P Advanced 25 euroa F3P Sport 20 euroa F3P-AM Aeromusicals erikseen 25e, toisen luokan lisäksi 10 euroa Ilmoittautumiset: Kimmo Kaukoranta, 050 301 8896, kimmo.kaukoranta@nokia.com tai kisasäie lennokit.net:ssä. Osoite: Iittala-Halli, Hollaajantie 2, 14500 Iittala Järjestää: Iittalan lennokkikerho ja F3A Team Finland ry Tervetuloa! SIL mukana vuoden suurimmassa liikuntatapahtumassa! Your Move -suurtapahtuma on 27.5.-1.6 Helsingin Olympiastadionilla ja sen ympäristössä. Puh. Vapaamuotoiset tukihakemukset osoitetaan Ilmailuliiton tukisäätiön hallitukselle, käytännössä sihteeri Kai Mönkköselle Suomen Ilmailuliiton osoitteeseen, Helsinki-Malmin lentoasema, rak 15, 00700 HELSINKI tai sähköpostilla monkkonen@ ilmailuliitto.fi, viimeistään tiistaina 5. 12 500 euroa, 050 356 2962. Yhteyshenkilö ja lisätiedot: Tapio Linkosalo, tapio. Superfaneiksi ovat lähteneet MotoriikkaMiikka, Tero Tiitu, Elastinen, Eva Wahlström, Jani Kallunki ja Jarkko Nieminen. Hp. Kilpailunjohtaja Markku Roschier, puhelin 040 702 9375. Hyvä "purjekone-hinuri". CofA 5/11
SM-kisat (tarkkuuslento) den suksilentoleiri, Ivalo EFJM Matti Sorvari 0400-66 386, Petri Vesterinen 0400-584 4 1.2.7. FAI GP -valintakilpailut, 5.-8.7.07 taitolennon Sm-kisat vakioluokka (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Nummela www.taitolento.fi, 11.-18.6. 16. FAI WWGC, 2.5.8.07 tarkkuus- ja rallilennon 15m-, kerho- ja vakioluokka naiset Arboga Ruotsi Sm-kisat, Räyskälä www.arbogafk.se www.tarkkuuslento.net 27.6.-1.7. (27.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. 11.-12.8.07 päälentonäytös 2007, Kuopio 2.-3.7. Lentäjien Juhannus Taneli Äikäs 040-557 212 Kauhava www.lentajienjuhannus. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti. 8th 050-347 7248 Tero SinkkonenFAI European Rally Flying Championship Dunakeszi tarkkuus- ja rallilennon 2.5.8.07 Unkari http://www.rallyrepules.hu Sm-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net purJElENto SIl Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 LASKUVARJOURHEILU Martti Roivainen (09) 3509 3433 17.25.8.07 Em-kisat magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 27.-29.5. sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 15.6.- 27.6. Riippuliidon SM-kilpailut (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Rautavaara www.teekkareidenilmailukerho. CAVOK 2011 -leiri Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Jämi Esa Virtanen 0400-215460 Suomen virtuaali-ilmailijat ry www.cavok. Varjoliidon SM-kilpailut den de Estrela, Portugali Serrasuksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-66 Antti Jutila 0400 010 684 386, Petri Vesterinen 0400-584 4 aamjutila@gmail.com www.nordic-open.eu/2011 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 taitolennon Sm-kisat 26.6.-3.7. RC-heittoliidokit F3K (Urheilutaitolentäjät ry), Kotikenttäkilpailut (1/6) Joensuu http://f3k.lennokit.net www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 9.4. Matkalentoleiri Nummijärvi EFTS, Tampereen Ilmailuyhdistys ry 10.18.3.07 arktinen visa-matti@leinikki.com hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki 14.-17.7. www.jamifl yin.com, at/spitzerberg/vgc/ info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 212 31.7.- 14.8. International JämiOulu Jämi Jaakkola, 050-5 7743 Helena www.padasjoenlentokerho. Petri Vesterinen 0400-584 4 com/site/padasjoenlk/home www.tunturi-ilmailijat.net 22.5.- 28.5. SM-kisat (kerho, 18 m) burg, Saksa, Moottorilento SIL EFNU Jorma Sucksdorff 0-350 3441 9.-16.7. Arktinen Hysteria 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Padasjoki http://sites.google. www.taitolento.fi, net/SM2011 0400-502 872 Matti Mecklin Janne Heikkinen 040 500 5914 20.28.7.07 taitolennon Em-ki3.-16.7. (24.4) Sähköliidokki F5J Nordik Kotikenttäkisa (2/5) 2325.3.07 Eut/mt talvipäivät nordik@pp.inet. RC-sisätaitolennokit F3P- FAI 24.3.1.4.07 tunturi-ilmailijoiSM (1/1) F3P-, Sport, -Advanced, den suksilentoleiri, Ivalo Aeromusicals Suomen Cup (4/4) Matti Iittala Sorvari 0400-66 386, Petri Vesterinen 0400-584 4 kimmo.kaukoranta@nokia.com www.tunturi-ilmailijat.net 050 301 8896 5.-8.7.07 taitolennon Sm-kisat 9.4. 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In 11.-22.7. 16.Vantaa Ilmailumuseo FAI EGC 20m 2-paikkais-, kerho-, vakio- ja 4.8.7.07 Sunny maailmanluokka Nights Fly In, Nitra Slovakia Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-5 7743 30.7.-7.8. TOKA vapaastilentävät burg, Saksa, liidokkikisat Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 0-350 3441 3. Tinttiralli Taisto Saarinen 0400-358 856, EFME taisto@padasjoenlentokerho.fi jyrki.hamalainen@netikka. (10.4.) 2mRC-liidokit 20.28.7.07 taitolennon Em-kikotikenttä-CUP (2/5) 2mrc @ pp.inet. 6. tapahtuma q kalenteri IlmaIlutapahtumIa 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu ILMAILUTAPAHTUMIA Helena Jaakkola, 050-5 7743 26.-27.3. Kebneleiri 17.25.8.07 Em-kisat magdeKiiruna, Ruotsi burg, Saksa, Moottorilento SIL www.sfk-kiruna.se Jorma Sucksdorff 0-350 3441 25.-30.4. Olavi Lumes (09) 792 175 KuumaIlmapallolENto 23.4.-30.4.2011 Vapaastilentävät 16.-20.5.07 Sm-kisat F1A, F1B, F1C, 2011 FAI World (Sisä-Suomen KuumailmapallokerFree Flight Aeromodelling ho ry), Jyväskylä Championships Markku Sipinen 0440-243 518 Argentiina mfentanes@yahoo.com tai 17.25.8.07 Em-kisat magdefedparacaidismo@infovia.com.ar burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 0-350 3441 23.4. SM-kisat (vakio, 15 m, Matti Mecklin 0400-502 872 kaksipaikkaiset) 20.28.7.07 taitolennon Em-kiEFRY www.tinttilakki. Moskiittoralli KuumaIlmapallolENto EFPU, Oulun Ilmailukerho ry m.kiuttu@luukku.com 16.-20.5.07 Sm-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker2.-7.7. Riippuliidon MM-kilpailut Sm-kisat, Räyskälä Monte Cucco, Italia www.tarkkuuslento.net http://www.cucco2011.org/ 17.25.8.07 Em-kisat magde2.-9.7. ypiedrahita.com 2.5.8.07 tarkkuus- ja rallilennon 16.-30.7. 17. SM-kisat Ivalo Matti EFJY Sorvari 0400-66 386, Petri Vesterinen 0400-584 4 www.tunturi-ilmailijat.net 9.9.- 17.9. FAI European Hot Air www.taitolento.fi, Balloon Championship 872 Matti Mecklin 0400-502 Lleida Espanja 20.28.7.07 taitolennon Em-kisat Advanced-luokka, Joensuu LENNOKKITOIMINTA 7248 Tero Sinkkonen 050-347 Jari Lehti (09) 3509 3443 KuumaIlmapallolENto 26.3. Varjoliitoleiri Rautavaara vartiainen.pekka@gmail.com 4.-7.8. Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 Em-kisat magdeMOOTTORILENTO burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdor (09) 3509 3441 Jorma Sucksdorff 0-350 3441 22.-24.7. SM-kisat (moottori- ja 2325.3.07 Eut/mt talvipäivät purjetaitolento) Kuopio EFOP 24.3.1.4.07 tunturi-ilmailijoi28.-31.7. tai 11.-14.8. Kuopio Juha Oksa 0400 647 087 KUUMAILMAPALLOLENTO 23.25.3.07 Eut/mt talvipäi3.-4.9. 50. SM (4/4) 16.-20.5.07 Sm-kisat Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker(4/4) ho ry), Jyväskylä Puruvesi, Kesälahti Markku Sipinen 0440-243 518 ossi.kil@iki.com 050 355 9657 17.25.8.07 Em-kisat magde27.3. FAI EGC 15m-, 18m- ja avoin luokka 11.-12.8.07 päälentonäytös Pociunai Liettua 2007, Kuopio 6.8.- 20.8. Vesivehmaa-Open den suksilentoleiri, Ivalo Vesivehmaa Matti Sorvari 0400-66 386, http://sites.google. CP:n (kuvunkäsittelyn) Tero Sinkkonen 050-347 7248 EM- ja WC-kilpailut Klatovy, Tsekki KuumaIlmapallolENto http://www.pinkskyvan.com/ 16.-20.5.07 Sm-kisat (Sisä-Suomen KuumailmapallokerPURJELENTO ho ry), Jyväskylä Jorma Sucksdor (09) 3509 3441 Markku Sipinen 0440-243 518 9.-25.4. Riippuliidon ranking-kisat Jämin lentokenttä 2325.3.07 Eut/mt Jämin Riippuliitäjät ry talvipäivät Kuopio juha.herrala@sandvik.com 24.3.1.4.07 tunturi-ilmailijoi25.6.-30.6. Jämi Fly In vät Jämijärvi Kuopio 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alwww.jami yin.com kuinfo, SIL-luokka, 18.-24.7. KuumaIlmapallolENto 30.7. Varjoliidon MM-kilpailut sat Advanced-luokka, Joensuu Piedrahita, Espanja Tero Sinkkonen 050-347 7248 www. Taito- ja www.taitolento.fi,tarkkuushypyn EM-kilpailut Matti Mecklin 0400-502 872 Kikinda, Serbia 20.28.7.07 taitolennon Em-kiwww.aeroklubkikinda.rs sat Advanced-luokka, Joensuu 22.-27.8. Turku International 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Airshow Turku www.jamifl yin.com, info@jamiflyin.com, 24.6. 3.9. 2325.3.07 Eut/mt talvipäivät Olavi Lumes (09) 792 175 Kuopio 2.4. Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Olli Puromies 0400 444 199 23.25.3.07 Eut/mt talvipäi15.-17.7. kotikenttäkarsinta www.tarkkuuslento.net suomen.lennokki @ saunalahti. Nummijärvi com/site/padasjoenlk/home 10.18.3.07 arktinen hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki 13.4.-16.4. FAI JWGC ExpErImENtal Ja Kerho- ja vakioluokka juniorit ultraKEvyEt Musbach Saksa SIl Jorma Sucksdorff www.jwgc2011.de 09-3509 3441 2325.3.07 Eut/mt talvipäivät Jorma Sucksdor (09) 3509 3441 Kuopio www.pallo.net/kalenteri 24.3.1.4.07 tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, 12.-15.5. tai 11.-13.6. 2011 Nordic Precision Flying Championship www.tunturi-ilmailijat.net Gävle, Ruotsi 5.-8.7.07 taitolennon Sm-kisat Gävle Flygklub (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 28.-31.7. tai Markku sat Advanced-luokka, Joensuu Hokkanen 040 704 0147 7248 Tero Sinkkonen 050-347 2.5.8.07 vapaastilentävät 17.4. TOKAtarkkuus- ja rallilennon liidokkikisat Sm-kisat, Räyskälä 4. Rantasalmi Fly-in Ultra- ja mopulentäjien piExpErImENtal Ja pirskatin rento viikonloppu! ultraKEvyEt SIl www.rinssieversti/ yin. 7. Kuumaa Huumaa 16.-20.5.07 Sm-kisat Linnanpuisto, Hämeenlinna (Sisä-Suomen KuumailmapallokerHämeenlinnan Ilmailukerho ry ho ry), Jyväskylä www.hik. VGC-Rally 39 2011 13.15.7.07 Jämi Spitzerberg, ItävaltaFly In, Jämi www.wt- schbacher. Laskuvarjohypyn kaikkien 24.3.1.4.07 tunturi-ilmailijoilajien SM-kilpailut den suksilentoleiri, Ivalo Jämi Matti Sorvari 0400-66 386, Markku Teivainen 044 565 0625 Petri Vesterinen 0400-584 4 www.tunturi-ilmailijat.net ja 1.-7.8. 55. Tarkkuuswww.taitolento.fi, ja Rallilennon SM 2011 Matti Mecklin 0400-502 872 Jämi Jämin Ilmailijat ry 20.28.7.07 taitolennon Em-kisat Advanced-luokka, Joensuu 29.8. AERO 2011 Friedrichshafen, Saksa Taisto Saarinen 0400-358 856, www.aero-expo.com taisto@padasjoenlentokerho.fi 17.3.07 SIl liittokokousja 11.-19.6.2011 XIX Lentohyppytoimintaleiri Ilmailumuseo Vantaa Aavahelukka 4.8.7.07 0405305651 Fly In, Antti Lahti Sunny Nights Pekka Hakola Pudasjärvi 0400696061 Helena Jaakkola 050-5 7743 18.-19.6. 0400-215460 Esa Virtanen www.scandicbigway.com KuumaIlmapallolENto 24.3.1.4.07 tunturi-ilmailijoi7.5 - 14.5. SM-kisat (maaliinlasku) vät Kuopio EFAA 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al17.10.-22.10.2011 Scandinavian Big kuinfo, SIL-luokka, Way Record 150+ Ilmailukerho ry, Malmi Mäntsälän Perris, USA. purJElENto varjoliidon Moottoroidun SIl Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 SM-kilpailut Alavus/Kauhava/Seinäjoki 17.25.8.07 Em-kisat magdeIlkka Peura 040 501 1006 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 0-350 3441 IlmaIlutapahtumIa 2.4.2.07 Kaamospäivät, Vintage 10.-15.7. Coupe Aeronautique Gordon Bennet 5.-8.7.07 taitolennon Barcelonnette Ranska Sm-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 15.9.- 23.9. Jannen Kisat 2325.3.07 Eut/mt talvipäivät EFRY, Räyskälä-Säätiö Kuopio riku.rissanen@hotmail.com 32 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU. Varjoliidon Markku Sipinen 0440-243 Super Paragliding Testival 518 Koessen, Itävalta 17.25.8.07 Em-kisat www. y-koessen.at/spt magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 0-350 3441 17.-19.6. KILYn purjelentoleiri ho ry), Jyväskylä Selänpää Markku Sipinen 0440-243 518 risto.jokinen@kily. RIIPPU JA Sm-kisat 16.-20.5.07 VARJOLIITO Martti Roivainen (09) 3509 3441 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 2.-5.6. 17.3.07 SIl liittokokous 17.7.- 30.7. Laskuvarjohypyn FSArtistic-lajien EM- ja WC-kilpailut 5.-8.7.07 Saksa Saarlouis, taitolennon Sm-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 18.-28.8. Faceboogie Jorma Sucksdorff 0-350 3441 Oulunsalon lentokenttä Oulun Laskuvarjokerho ry 2325.3.07 Eut/mt talvipäivät www.faceboogie.com Kuopio 19.-22.7. Kauden avausviikko 2325.3.07 Eut/mt talvipäivät EFTS, Tampereen Ilmailuyhdistys ry Kuopio visa-matti@leinikki.com Kilpailukutsut järjestäjien kotisivuilla. 17.-24.7
10.9. amaero.it 27.8 RC-freestyle Suomen Cup (4/4) Jämi hanna.raiha@gmail.com 27.8. (12.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Nummela lasse.aaltio@welho. 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Paikka Avoin Järjestäjä Avoin 18.8.- 27.8. (3.7.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (1/3) Turku Paattinen jarmo.hellevaara@pp.inet. 050 534 5521 11.-12.6. tai Markku Hokkanen 040-7040147 23.7 (24.7). RC- mallilennokit F4C SM (2/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (2/3) Vantaan Petikko jarkko.hyttinen@kolumbus. (7.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (3/3) Kurjennevan lennokkikenttä, Seinäjoki tomi.kohtanen@netikka. (24.7.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) 2mrc@pp.inet. (7.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio Matti Husso 040 563 9523 matula.h@dnainternet.net 6.8. Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J 2011 FAI European Championship for Soaring Model Aircraft Bovec, Slovenia www.aeroklub-kranj.si 18.8.-28.8. Siimaohjatut F2A, F2B, F2C, F2D 2011 FAI European Championships for Control Line Model Aircraft Puola biuro@aeroklubpolski.pl www.aeroklubpolski.pl 30.7 (31.7) RC-helikopterit F3N Suomen Cup (3/3) Vesivehmaa timo.keranen@necosta. 7.5. Vapaastilentävät sisälennokit F1D 2011 FAI European Championships for Free Flight Model Aircraft Serbia o ce@vss.rs tai labud@vss.rs www.vss.rs 10.8.-14.8. 050 522 3560 11.6. 11.6. TOKA liidokit alle 16v, F1AX liidokit yli 16v Loppukilpailut Jämi seppo.salomaa@phnet. F1A, F1B, F1C 2011 FAI Junior European Championships for Free Flight Model Aircraft Slovenia info@lzs-zveza.si, www.lzs-zveza.si 16.7 RC-freestyle Suomen Cup (3/4) Jämi hanna.raiha@gmail.com 16.7. Radio-ohjatut mallilennokit F4C 2011 FAI European Championships for Scale Model Aircraft Ploiesti, Romania mzanciu@rdsmail.ro tai conu@rdsmail.ro www.frmd.ro 23.7. Radio-ohjatut helikopterit F3C 2011 FAI World Championship for Model Helicopters Calcinatello di Calcinato, Italia www. 6.8. 23.-31.7 Radio-ohjatut taitolennokit F3A 2011 FAI World Championship for Aerobatic Model Aircraft Muncie, Indiana (USA) cpierce@modelaircraft.org www.modelaircraft.org 23.7.-31.7. Jämi Nokian Haukat / Pekka Nyman railijapekka@kotikone. 10.9. Vapaastilentävät liidokit rinnekisa Jämi seppo.salomaa@phnet. 22.7.-30.7. Vapaastilentävät lennokit, jun. RC- heittoliidokit F3K SM (1/1) Elimäki janne.lauren@vti. 045 7880 1918 28.5. Juha Oksa 0400 647 087 28.5. (11.9.) RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. Markku Hokkanen 040 704 0147 21.5 RC-freestyle Suomen Cup (1/4) Jämi hanna.raiha@gmail.com 21.-22.5. RC- liidokit F3B SM (1/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc. TOKA-leiri 2. 0400 640 070 18.6. Markku Hokkanen 040 704 0147 2.7. 050 5055 852 27.-28.8. (19.6.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (4/5) 2mrc@pp.inet. Radio-ohjatut nopeuslennokit, pylon F3D 2011 FAI World Championship for Pylon Racing Model Aircraft Bundaberg, QSD Australia auspavco@gmail.com www.asac.asn.au 13.8. -17.7. RC- liidokit F3B SM (2/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. (28.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com 050 522 35 60 27.-28.8. RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/3) Eurotour Lappeenranta markku.savolainen@pp8.inet. RC liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. RC- termiikkiliidokit F3J SM (1/3) Immola antti.pusa@pp1.inet. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (5/6) http://f3k.lennokit.net 13.8.-14.8. RC- taitolennokit F3A SM (1/3) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) Ruotsinpyhtää seppo.pekkala@saunalahti. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (4/6) http://f3k.lennokit.net 10.7.-17.7. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (3/6) http://f3k.lennokit.net 11.6 (12.6) RC-helikopterit F3N Suomen Cup (1/3) Vesivehmaa timo.keranen@necosta. 040 842 1321 2.7. 12.6. Radio-ohjatut heittoliidokit F3K, 2011 FAI World Championship for Soaring Model Aircraft Arboga, Ruotsi 4.-10.7 RC-taitolennokit F3A-FAI, F3A Nordic PM-kilpailut Jämi kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 seppo.pekkala@saunalahti. 045 7880 1918 9.7. http://f3k.lennokit.net 23.7. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (6/6) http://f3k.lennokit.net 27.-28.9 RC- taitolennokit FAI uusi ohjelma F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 23.-29.9. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (2/6) http://f3k.lennokit.net 14.5 (15.5.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (3/5) 2mrc @ pp.inet. Juha Oksa 0400 647 087 2.-3.7. RC- taitolennokit F3A SM (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) Turku, Paattinen pertti.lehto@wippies. (3.7) Sähköliidokki F5J Nordik Kotikenttäkisa (4/5) nordik@pp.inet. 13.-17.6. (29.5) Sähköliidokki F5J Nordik Kotikenttäkisa (3/5) nordik@pp.inet. Jämi seppo.salomaa@phnet. Radio-ohjatut liidokit F3B 2011 FAI World Championship for Soaring Model Aircraft Kiina asfc@public3.bta.net.cn tai lluuI@hotmail.com www.carms.org.c ILMAILU 33. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc. 050 534 5521 3.7.-10.7. 11.6. RC- taitolennokit F3A SM (3/3) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) Classic Oulu, Ahmosuo eeirola@gmail.com 040 183 3040 2.7 (3.7) RC-helikopterit F3N Suomen Cup (2/3) Vesivehmaa timo.keranen@necosta. 050 5055 852 3.-4.9. 040 512 2586 9.8.-14.8. 040 756 7514 11.-12.6. 050-534 5521 30.7. (10.9.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 30.7 (31.7) Sähköliidokki F5J Nordik Kotikenttäkisa (5/5) Mikkeli jupunen@gmail.com 045 677 0091 30.-31.7. Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (1/1) Paikka avoin Järjestäjä avoin 27.-28.8. , 040 181 5889 5.6 RC-freestyle Suomen Cup (2/4) Petikko mikko.sairanen@gmail.com 6.-10.6 TOKA leiri 1
Harrastus alkoi kehittyä ja yleistyä 1990-luvun alussa, ja Suomessakin tuli myyntiin valmiita RC-kopterisarjoja. Hupilennätyksestä Helikopteri on pyöriväsiipinen ilma-alus, josta on jo 1970-luvulla kehitetty radio-ohjattava malli. Radioon voidaan ohjelmoida erilaisten lentotilojen kaasu- ja lapakäyrät esim. RC-helikopteriharrastuksen eräs kantava voima, yhdysvaltalainen Horace Hagen, vieraili Ilmailuliiton kutsumana esittelemässä RC-helikoptereita Suomessa 1980-luvun puolivälissä. Niitä on hyvin pienistä, muutaman kymmenen 34 ILMAILU helikoptereissa on FBL eli flybarless, jossa perinteinen mekaaninen stabilointi tankoineen ja lapoineen on korvattu sähköisellä stabiloinnilla. Perän ohjaukseen käytettävät gyrot ovat nykyisellään niin hyviä, että lentäminen onnistuu jokaiseen suuntaan, sillä perä pitää suuntansa. Tänä päivänä voimanlähteenä voi olla kaksitahti-, nelitahti-, turbiini- tai sähkömoottori. Elektroniikan kehittyessä gyrot ja radiot ovat kehittyneet huomattavasti. Alkuvaiheessa voimanlähteinä olivat kaksitahtiset polttomoottorit. gramman ja 20 cm roottorin kärkivälin kokoisista koneista isoihin turbiinilla toimiviin jopa kolmen metrin kärkivälin omaaviin helikoptereihin. FBL on suosittu 3D-tyyppisessä lennättämisessä, jossa helikopterin suuremmasta ja nopeammasta liikehtimiskyvystä on hyötyä. Ensimmäiset radio-ohjattavat helikopterit olivat kiinteälapakulmaisia, joissa nousua ja laskua säädeltiin moottorin pyörintänopeutta muuttamalla. Myös lähettimien kehittyminen on ollut huimaa. FBL-helikopterissa on myös vähemmän mekaanisesti kuluvia osia, mutta sähköinen ohjainyksikkö on alttiimpi häiriöille kuin mekaaninen stabilointi. 2000-luvun puolivälissä akuista alkoi riittää energiaa täysipainoiseen taitolentoon. RC-helikoptereille on olemassa omat ohjelmansa erilaisine perusasetuksineen. gyron avulla, joka toimii kuten perän gyro, mutta ohjaa aileronin ja elevatorin suuntia sekä myös perän suuntaa. Ohjelmoitavuuden ansiosta kopterilla on mahdollista leijua ja lentää selälläänkin. Align Trex 700E F3C-helikopteri (oikealla). KILPAILUUN L ennokkien ohjausradiot olivat 1970-luvulla yleensä nelikanavaisia eikä niissä ollut paljonkaan ominaisuuksia nykyisiin ohjelmoitaviin radioihin verrattuna. leijuntaa ja normaalilentoa varten. Vasta 1980-luvulla tulivat käyttöön hyrrägyrot perän ohjaamiseen. TeksTI AnssI AUnoLA kUvAT AnssI AUnoLA jA ArI HoLMsTröM Radio-ohjattavat helikopterit tarjoavat haastetta Sähkötoimiset minikopterit Hirobo Quark SG ja Align Trex 250 (vasemmalla). Nykyisistä akuista voidaan purkaa jopa 100 200 A jatkuvaa 3/2011. 1990-luvulla radioiden valmistajat alkoivat tehdä nykyisenlaisia ohjelmoitavia lähettimiä, jotka helpottivat ohjaamista huomattavasti ja toivat harrastuksen useampien harrastajien ulottuville. Suomeen ensimmäisiä RC-helikoptereita on tullut tiettävästi jo 1980-luvun alussa. Mekaanisen stabiloinnin etuna on edullisuus ja helpompi säätäminen verrattuna ohjelmoitaviin FBLohjainyksiköihin, joissa muuttujia on paljon ja säätäminen edellyttää toiminnan ymmärtämistä paremmin. Uusimpana villityksenä RC- Nykyän RC-helikoptereita on kaiken kokoisia. Suurin rajoittava tekijä on ollut akkujen paino ja lentoaika. Sähköinen stabilointi tapahtuu kolmiakselisen Suurin kehityksen alue on ollut sähkön tuleminen isoihinkin RC-helikoptereihin. Parhaat lähettimet ovat jopa 14-kanavaisia ja käyttäjän tarpeisiin sopiviksi ohjelmoitavia
Lentoaikaa uusilla akuilla saadaan noin 10 min, mikä vastaa 3/2011 polttomoottorikopterin tankillista. EM- ja MM-kisat vuorottelevat vuosittain. Suurimpiin RChelikoptereihin siirryttäessä lennätyspaikkaan pitää kiinnittää enemmän huomiota kuin pieniä helikoptereita lennätettäessä. Suuremmasta tehosta on syntynyt jonkin verran ongelmiakin voimansiirron hammaspyörien rikkoutumisina. Harrastuksen aloittaminen on varsin edullista pienillä sähkötoimisilla helikoptereilla, joita myydään lentovalmiina paketteina. Pienimpiä helikoptereita voi lennättää kotipihalla ja jopa sisätiloissa. Radio-ohjattavilla helikopte- reilla on kilpailtu FAI:n alaisuudessa F3C-luokassa taitolennossa vuodesta 1985. Tämän vuoden MMkisoihin Italiaan menestystä hakemaan on lähdössä kolmihenkinen joukkue: Ari Holmström, Anssi Aunola ja Juho Heikkilä. Kevyen helikopterin etuna on myös pienemmät vahingot törmäyksissä. Suomessa järjestettiin EM-kisat 1996 Nurmeksessa. F3C EM-kisoissa vuonna 2010 oli enää muutama polttomoottorihelikopteri. Valmiiksi säädetyillä helikoptereilla lähes kuka tahansa pääsee kokeilemaan ja tuntemaan lennättämisen hienouden. F3C:n säännöt sallivat 51 V jännitteen, mikä vastaa 12-kennoista litiumpolymeeriakkua. Vuotta aiemmin 1984 pidettiin FAI:n luvalla ensimmäiset EM-kisat Hollannissa. Joukkueen tavoitteet ovat korkealla. Suurimmilla RC-helikopterilla lennättämistä suositellaankin vain siihen varatuilla paikoilla esim. Viime vuosina suomalaiset ovat osallistuneet kilpailuihin yleensä kolmihenkisellä joukkueella ja menestyneet hyvin. Vuonna 2010 Ari Holmström oli F3C EM-kisoissa sijalla 2. Ison RC-helikopterin lentonopeus saattaa nousta yli 150 kilometriin tunnissa, jolloin roottoriin vaikuttavat voimat kasvavat huomattavan suuriksi. Tehoa nykyiset sähkömoottorit tuottavat noin 3000 W jatkuvana ja 5000 W hetkellisesti. Näiden pienten ja keveiden helikopterien etuna ovat edullisuuden lisäksi lennättämisen helppous. Valmistautuminen on aloitettu jo talvella. ILMAILU 35. Graupner Helimax 1980-luvun alusta. tehoa ja 300 A hetkellisesti. Suurin hyöty sähkömoottoreista verrattuna kaksitahtimoottoreihin tulee sähkömoottorin tärinättömyydestä ja tehosta. Ensimmäiset MM-kilpailut F3C-luokassa järjestettiin Kanadassa. Yleensä rikkoontuvia osia ovat lavat ja akselit. lentokentillä tai lennokkikentillä. Suomalaisia on osallistunut helikoptereiden taitolentokilpailuihin F3Cluokassa 1990-luvun puolivälistä saakka. Nykyisin suomalaisilla on vahva edustus niin EM- kuin MMkisoissakin. Sähkömoottorista saa tehoa ilman viivettä ja vääntö on parempi kuin vastaavankokoisella polttomoottorilla
F3N-liikkeitä on noin 40, joista kilpailija valitsee omansa. Kilpailulajina F3C vaatii harrastajalta pitkäjänteisyyttä ja suuria toistomääriä. Liikkeiden keskinäistä arvoa on säädelty kertoimella, joka on vaikeassa Ari Holmström F3C:n EM-hopeamitalisti 2010 Romaniassa. liikkeessä on suurempi kuin helpossa. Lajin ensimmäiset MM-kilpailut pidetään lähivuosina. Arvosteluperusteina ovat liikkeen tasaisuus, täsmällisyys, ajoittaminen sektoriin sekä näyttävyys. F3N on sekoitus perinteistä F3C-taitolentoa ja vaativaa 3D-pyöritystä. Kilpailijoita uskaltautui mukaan kuusi. F3C-luokassa kilpaillaan FAI:n hyväksymän ohjelman mukaisilla liikkeillä. F3N sisältää myös freestyle-osion sekä musii- kin tahdissa lennätyksen. Tavoitteena on esitellä taitojaan sulavana ja monipuolisena lentona. Se on herät- tänyt kiinnostusta etenkin nuorten harrastajien parissa. Kansainvälisissä kisoissa 10 pisteen liikkeitä ei ole nähty kuin muutamia, mikä osoittaa lajin vaativuuden. Lentoa arvostelee viisi tuomaria. Kilpailija voikin hieman taktikoida liikkeiden valinnassa tai lähteä riskillä suurempien kertoimien perään. Useimmat kansainvälisesti menestyneet kilpailijat ovatkin harrastaneet lajia monta vuotta. Uutena lajina RC-helikoptereille on tullut F3N-luokka, josta ollaan tekemässä virallista FAI:n kilpailuluokkaa. Yhteinen tekijä näillä kahdella lajilla on liikkeiden näyttävyys ja sijoittaminen arvostelussa. Ohjelmaan kuuluu kolme leijuntaliikettä ja seitsemän taivaalla tehtävää liikettä. Suomessa ensimmäiset F3N-kilpailut järjestettiin kesällä 2010. Tuomarit antavat pisteitä jokaisesta liikkeestä asteikolla 0-10. RC-helikopteriharrastajia on Ari Holmström F3C:n EM-hopeamitalisti 2010 Romaniassa. 36 ILMAILU 3/2011. F3N on tarkoitettu suuren liikevalikoiman avulla helposti lähestyttäväksi lajiksi
Yhteistyö ei kuitenkaan lopulta tuottanut tulosta. Sud-Aviation ja Douglas löysivät yhteisen intressin Caravellessa, ja kaksivuotinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin 1959. Samaan aikaan DC-8:n suunnittelun ja valmistuksen kanssa Douglas tunnisti monen muun lentokonevalmistajan tavoin markkinoiden tarpeen lyhyemmille reiteille ja pienemmälle matkustajamäärälle soveltuvasta konetyypistä. Tämä ehdotelma ei kuitenkaan herättänyt lentoyhtiöiden kiinnostusta. Douglas DC-9:n sukupuu on iso ja monioksainen. Caravelle oli ensimmäinen lyhyiden- ja keskipitkien reittien liikennelentokone. Douglas Blue1 ilmoitti vuonna 2010 vaihtavansa kalustonsa Boeing 717 -koneisiin. Yksi osa näitä ponnisteluja oli amerikkalaisen moottorivalmistajan moottorin sovittaminen Caravelleen brittiläisen RR Avonin tilalle. TWA:n tilausta varten kehitettiin jopa oma versionsa: Caravelle 10A. L TeKSTi JuhA KlemeTTinen KuvAT AnTTi hyvärinen JA ilmAilun ArKiSTo Finnair osti kuusi käytettyä DC-9-40-konetta Japanista 1980-luvun alussa. entokonevalmistaja Douglasin ensimmäinen suihkuliikennekone oli DC-8. Näistä samoista lähtökohdista kilpailija Boeing aloitti 737-konetyypin suunnittelun. Yksi ajatus tämän suunnitelman takana oli korvata mäntämoottoriset DC-6/7-koneet. Douglasin ensimmäinen vastaus markkinoiden toiveisiin oli DC-8:n pohjalta suunniteltu pienempi nelimoottorinen konetyyppi. Tällä suunnitelmalla pyrittiin kehittämään korvaajan Convair 340/440-, DC-9-20 on harvinaisin ysin alatyypeistä. Kaikki valmistuneet 10 konetta toimitettiin SAS:lle. DC-9:n prototyypin runkoa ja siipeä liitetään tehtaalla yhteen marraskuussa 1964. 38 ILMAILU 3/2011. Alku näyttikin lupaavalta, United ja TWA olivat hyvin kiinnostuneet Caravellesta. Delta otti sen ensimmäisenä käyttöön vuonna 1959. Douglas ei siinä tilanteessa jatkanut yhteistyösopimusta 1960-luvun alussa, vaan keskittyi oman konetyypin suunnittelun. Klassikko, Sud-Aviation kohdisti voimak- kaita myyntiponnisteluja USA:n suuntaan. Tämä kokonaan uusi konesuunnitelma oli tarkoitettu lyhyille, 300 500 mailin reiteille, suurimmaksi reittipituudeksi suunniteltiin tuhatta mailia. Tässä artikkelissa tutustumme alkuperäisiin DC-9-koneisiin. lisenssivalmistus Douglasin tehtaalla. Samalla Sud-Aviationin oli tarkoitus markkinoida DC-8konetta ranskakielisissä maissa. Samaan aikaan Euroopassa oli Sud-Aviation Caravelle jo tulossa lentoyhtiöiden käyttöön. Harva tuli silloin ajatelleeksi, että lentokonetyyppi on viimeinen luku yli 50 vuotta sitten alkaneessa tarinassa. Kasi lensi ensilentonsa vuonna 1958. Sopimuksen mukaan Douglas markkinoi Caravellea USA:ssa ja tarkoitus oli myös käynnistää Syksyllä 1961 Douglas ilmoitti projekti 2086:n käynnistämisestä. Tilauksia ei saatu Unitedin 20 koneen tilauksen lisäksi ja lisenssivalmistuskin jäi vain haaveeksi
DC-9 Jetliner esiteltiin virallisesti huhtikuussa 1963 ja samalla ilmoitettiin toimituksien alkavan lentoyhtiöille 1966. Kuvassa ollaan Rissalassa joskus 1970-luvulla. olivat useimmille lentoyhtiöille tappiollisia alle 300 mailin reiteillä. Ensimmäinen tuotantoversio oli DC-9-10. Ensimmäisen tilauksen myötä käynnistyi koneen kehitysprojekti täydellä teholla. Kone oli 32 metriä pitkä ja varustettu Pratt & Whitney JT8-5 -moottoreilla. Markkinoilla oli kuitenkin selvästi kysyntää tämäntyyppiselle uudelle liikennelentokoneelle. Suunnittelussa otettiin myös heti alusta huomioon pyrkimys toimia pieniltä lentokentiltä. Douglasin voimahahmo Donald Douglas Senior valitsi lopuksi henkilökuntansa kanssa T-pyrstöisen vaihtoehdon. Tilaukseen sisältyi myös optio 15:sta lisäkoneesta. OH-LYC oli neljäs valmistunut DC-9-kone. Douglas lupasi, että DC-9 olisi kannattava operoida lyhyillä reiteillä vain 25 myydyllä istumapaikalla 90 mahdollisesta paikasta. DC9 Martin 404- ja Vickers Viscount -koneille. OH-LYB Finnairin vauhdikkaassa PR-kuvassa. Suunnittelun edetessä insinöörit päätyivät kahteen erilaiseen versioon. Toisessa versiossa oli normaali pyrstö ja moottorit sijoitettu siiven alapuolelle (hyvin samantapainen suunnitelma kuin Boeing 737), toinen versio oli varustettu T-pyrstöllä ja takarunkoon asennetuilla moottoreilla. DC-9-10-koneet ostettiin käytettyinä 1970-luvun alussa. 3/2011 ILMAILU 39. Vaihtoehdon valintaan vaikutti T-pyrstön odotetut aerodynaamiset edut ja moottorien sijoituksen ansiosta hiljaisempi matkustamo. Brittiläinen BAC 1-11 oli len- DC-9-20:n (ja DC-9-10:n) rungon pituus, vai pitäisikö sanoa lyhyys, käy hyvin selville tästä siipikuvasta. Ensilentonsa DC-9 lensi helmikuussa 1965 ja Delta pääsi lentämään uudella konetyypillä kaupallisia lentoja saman vuoden lopulla. Vanhat mäntämoottorikoneet Vain vajaa kuukausi tuotantopäätöksestä, huhtikuun lopulla 1963 Delta tilasi ensimmäisenä lentoyhtiönä 15 konetta. Koneeseen suunniteltiin etuporras nopeuttamaan maatoimintaa ja apuvoimalaite (APU) oli myös suunnitelmissa. DC-9-33RC Anchroragessa Alaskassa 2001. Tämän entisen KLM:n koneen tyyppimerkinnän kirjaimet tulevat sanoista Rapid Change eli kone oli nopeasti muutettavissa rahtikoneesta matkustajakoneeksi. DC-9:n julkistamisen aikaan Douglasilla ei vielä ollut tilauksia uudesta konetyypistä. Suunnittelutyö eteni näiden kahden version välillä aina kevääseen 1963
Skandinaavinen lentoyhtiö SAS kiinnostui myös DC-9:stä 1960-luvun puolivälin jälkeen. Ensimmäiset jatkokehitelmät olivat DC-9-14 ja DC-9-15. Kuvassa DC-9-40:n JT8D-17A. 1970-luvulle tultaessa oli aika tehdä suurempi kasvojenkohotus ja vastata paremmin kilpailuun. Koneet olivat käytössä vuoteen 2005. DC-9-40:n ohjaamo. Versiota valmistettiin vain 10, joista kaikki toimitettiin SAS:lle. Hyvästä alusta huolimatta BAC 1-11 ei pärjännyt kilpailussa amerikkalaisille konetyypeille. DC-9-20 oli tuttu näky Suomessakin. Ensimmäinen kone luovutettiin SAS:lle joulukuussa 1968 ja viimeinen toukokuussa 1969. DC-9A Nightingale museoituna Dover AFB:ssä. Eastern Airlines tilasi ensimmäisenä uutta versiota keväällä 1966 ja otti sen käyttöön 1967. Jälleen kerran koneen runkoa pidennettiin, nyt 2,5 metriä, jolloin matkustajamäärä kasvoi 139:ään. Sitä valmistettiin 71 ensimmäisen käyttäjän ollessa SAS vuonna 1968. Kaikissa DC-9:n versioissa käytettiin Pratt & Whitney JT8 -moottoreita. Näin valmistunut DC-9-50 oli jo yli kuusi metriä pidempi kuin alkuperäinen DC-9. Kolmas uusi tulokas lyhyiden ja keskipitkien reittien lentokoneiden markkinoille oli Boeing 737 hieman myöhemmin. Douglasin markkinointiosasto ymmärsi nopeasti, että lentoyhtiöiden tarpeisiin oli syytä tarjota erilaisia versioita uudesta koneesta. Douglas vastasi kilpailuun tuomalla markkinoille ensimmäisen pidennetyn DC-9-version. Uusi versio kulki aluksi nimellä DC-9-3550, mutta myöhemmin siitä tuli DC-9-30. Rungon pi- dentämisen takia koneen nokkaan ohjaamon ikkunoiden alapuolelle oli lisättävä levymäiset ilmanohjaimet. Koneen runkoa pidennettiin 4,5 metriä ja siiven kärkiväli kasvoi 0,9 metriä. Tärkeä uudistus oli siiven johtoreunaan lisätyt etureunasolakot. SAS vaikutti vahvasti myös toisen DC-9-version syntyyn. Ne eivät poikenneet juuri peruskoneesta, uutta oli suurempi lentoonlähtöpaino ja kasvatettu polttoainemäärä. Hieman DC-9:ää suurempi Boeing 737 oli alusta lähtien kova kilpailija Douglasin uutuudelle. Douglasin vastaus oli DC-9-20. tänyt noin vuotta ennen DC-9:n ensilentoa. DC-930-versiosta tuli eniten valmistettu DC-9:n versio. Yhtiö halusi uuden konetyypin erityisesti operointiin lyhyiltä kiitoteiltä. Nämä "lintulaudat" ovatkin helppo tapa erottaa DC9-50 muista DC-9-versioista. 3/2011 40 ILMAILU. Versio oli loogisesti DC-9-40. Niitä valmistettiin 662, mikä on noin 60 % koko DC-9-tuotannosta. Moottoreiksi tulivat JT8D-15 tai myöhemmin JT8D-17 ja -17A. Moottorivaihtoehdoiksi tulivat tehokkaammat Pratt & Whitney JT8D-7 ja JT8D-9. DC-9 ja Boeing 737 eri versioineen ja jatkokehitelmineen hallitsivat kapearunkoisten liikennelentokoneiden markkinoita aina 1980-luvun lopulle, jolloin eurooppalainen haastaja Airbus tuli kilpailuun mukaan. Suunnittelun alusta lähtien oli varauduttu myös suurempien versioiden valmistamiseen. Yhtiö halusi hieman DC-9-30-versiota suuremman koneen. Koneet tulivat lentoyhtiöiden käyttöön lähes samaan aikaan. Douglas pidensi koneen runkoa kaksi metriä, jolloin koneeseen saatiin 125 matkustajaa, mikä oli 10 enemmän kuin DC-9-30:n matkustajamäärä. Yhtiö käytti koneita aina 2000-luvun alkuun. Koneeseen tuli DC-9-30:n siipi ja DC-9-10version runkoa vastaava runko, moottoreina oli JT8D-11
Lisäksi markkinoilla oli käytettyjä DC-9-10-koneita. USA:n laivasto tilasi kilpailutuksen jälkeen 1972 C-9B Skytrain II -koneita. Finnair hylkäsi 737:n ja DC-9-30:n liian isoina ja Fokkerin liian pienenä. Eastern Airlines otti ensimmäisenä DC-9-50:n käyttöönsä 1975. Seuraavat kaksi yksilöä (OHLYE ja LYG) olivat Bonanza Airlinesin koneita, mutta hankintaaikaan vuokralla Southern Airwaysilla. Tarjolla oli tuossa vaiheessa tehdasuusina DC-9-30, Boeing 737-200, BAC 1-11 ja Fokker F.28. Ensimmäinen käyttäjä oli USA:n ilmavoimat, joka vuonna 1966 23 C9-A Nightingale -sairaankuljetuskonetta. Niiden joukossa oli neljäs koskaan valmistunut DC-9. Siinä tilanteessa käytettyjen DC-9-10-koneiden hankinta osoittautui parhaaksi ratkaisuksi. Myöskään neuvostoliittolaisista konetyypeistä ei löytynyt sopivaa, halvasta hankintahinnasta huolimatta. DC-9-koneita on edelleen käytössä. Finnair teki syyskuussa 1970 Douglasin kanssa sopimuksen kahdeksan käytetyn DC-9-10:n hankinnasta. Ensimmäiset neljä konetta (OH-LYA-LYD) tulivat Air Canadalta. Kotimaan liikennettä hoidettiin pääasiassa Convair Metropolitan -koneilla. riansa suurimmista projekteista 1960-luvun jälkipuoliskolla, kun se aloitti mannertenväliset lennot Douglas DC-8 -kalustolla. Laajarunkoneuvottelupöy3/2011 Kesällä 1970 uuden konetyypin dässä istuivat Boeing, McDonnelDouglas ja Lockheed. DC-9-40 syntyi pitkälti SAS:n vaatimuksien pohjalta. DC-9-40 takaapäin. Ja kaksi viimeistä konetta tulivat Texas International Airwaysilta. Se oli yksi tehtaan prototyypeistä, joka koelentojen jälkeen oli myyty Air Canadalle. Kyseinen yksilö lentää edelleen Keniassa rekisterillä 5Y-XXB. Takaporras oli aluksi optio, myöhemmin vakiovaruste. Nämä DC-9-30-versioon pohjautuvat koneet toimitettiin 1968. Kuvassa DHL:n DC-9-40-rahtikone Alaskassa vuonna 2007. Finnair kävi läpi yhden histo- SAS vaikutti voimakkaasti DC-9:n kehitykseen. 1976 toimitettiin vielä kolme VC-9C-konetta. Douglas DC-10 oli vahva ehdokas uudeksi laajarunkokonetyypiksi, mikä toi lisäpontta myös kapearunkoisten koneiden hankintaneuvotteluihin. Oli selvää, että kaukoliikenne tarvitsi mahdollisimman paljon liityntämatkustajia, ja samaan aikaan mäntämoottorikoneiden käyttö alkoi olla tiensä päässä. Näiden kahdeksan ILMAILU 41. Ne ovat palvelleet lähinnä VIP-matkustajakoneina. DC-9:n kehitys jatkui 1980-luvulla DC-9 Super 80-, tutummin MD-80-sarjan muodossa. Nämä 23 konetta palvelivat rahti- ja matkustajakäytössä. Kaikkiaan DC-9-50-koneita toimitettiin 96 vuoteen 1981 mennessä. Mutta tämä osa ysin sukupuusta onkin sitten oman artikkelinsa arvoinen. Sotilaskäytössä DC-9 on ollut ainakin Kuwaitissa ja Italiassa. Tärkein sotilaskäyttäjä on kuitenkin ollut luonnollisesti USA:n eri puolustusvoimat. Ensimmäinen kone luovutettiin Finnairille tammikuussa 1971. Silloin Finnairin Euroopan-liikenteen pääkalustona olivat Super Caravelle -koneet. Neuvotteluja käytiin Boeingin, Douglasin ja BAC:n kanssa. Samaan aikaan oli menossa laajarunkoisen konetyypin etsintä DC-8-koneiden korvaajaksi. Kuvassa moottoreiden reverssilohkot ovat avoinna. etsiminen oli edennyt tarjousvaiheeseen. Kotimaan liikenteeseen ja lyhyille ulkomaanreiteille tarvittiin siis suihkukonekalustoa. DC-9:n pyrstökartio oli irrotettava, pyrstö toimi hätäuloskäyntinä
Viimeinen kone (OH-LYZ) luovutettiin Finnairille toukokuussa 1981. Viimeinen Finnairin DC-9-lento lennettiin heinäkuussa 2003. Se oli viimeinen valmistunut DC-9-50. Valinta kohdistui ysin uudempaan versioon. Lisäksi yseihin asennettiin mm. Finnair tilasi toukokuussa 1975 kolme DC-9-50-konetta. Finnair uudisti laivastoaan 1990-luvun lopulta alkaen. Tilanne kuitenkin korjaantui, kun ensimmäiset toimitetut koneet varustettiin tehokkaammilla JT8-17A-moottoreilla. Aika ja modernimpi kalusto ajoivat kuitenkin DC-9:n ohi. Super Caravelle -koneiden poistuessa lopullisesti käytöstä 1980-luvun alussa Finnairin oli löydettävä korvaavaa kapasiteettia. Kuvassa kone on vierailulla Helsingissä 1996. Finnairin DC-9-50 OH-LYN tehtaan koelennolla. Finnairin viimeinen DC-9-reittilento on juuri laskeutunut 31.7.2003. Ysin asemaa suomalaisena lii- tienoilla ns. Tilauksia jatkettiin kunnes Finnairin laivasto käsitti 12 DC-9-50-konetta. Yli 30 vuotta kestänyt DC-9-aikakausi suomalaisessa liikenneilmailussa oli ohi. Perinteinen vesisuihkutervehdys pitkään palvelleen työjuhdan jäähyväisjuhlien kunniaksi. 42 ILMAILU 3/2011. DC-9-laivasto kasvoi vielä myöhemmin kahdella rahtiovellisella DC-9-15-koneella (OHLYH ja -LYI). Ensimmäisen koneen (OH-LYN) luovutuksen aikaan tammikuussa 1976 optiot vahvistettiin tilauksiksi ja tehtiin uusi kolmen koneen optio. koneen lisäksi ostettiin vielä 1974 Ozark Airlinelta yksi DC-9-15 (OH-LYK). kennelentokoneena kuvastaa hyvin se, että koneiden ikääntyessä niiden elinikää jatkettiin. DC-9-50-koneet olivat ensimmäisenä poistumisvuorossa. Ne ostettiin Texas International Airwaysilta. Liikenteen kasvaessa ja Euroo- pan-liikenteen pääkalustona olleiden Super Caravelle -koneiden ikääntyessä Finnair alkoi selvittää korvaavan kaluston hankintaa. Finnair asensi DC-9-50-koneiden moottoreihin vuosituhannen vaihteen Viimeinen valmistunut DC-4 lentää edelleen Etelä-Afrikassa charter-käytössä. DC-9-40-koneet poistuivat Finnairin laivastosta 1990-luvun puolivälin tienoilla. Viimeiset koneet toimitettiin jo suoraan tehtaalta uusilla moottoreilla. Hush-kitillä varustettu kone on helppo tunnistaa moottorin suihkuputken etupuolella olevasta kirkkaammasta osasta ja vaakasuoraan käännetyistä reverssilohkoista. Tilaukseen kuului optio kolmesta lisäkoneesta. Ratkaisuna ostettiin Japanista TOA Domestic Airlinesilta kuusi käytettyä DC-9-40-konetta (OHLNA-LNF) vuosina 19811983. DC-9-50:n suoritusarvot olivat alkuun aiheuttaneet epäilyjä. hush-kit-äänenvaimentimet. 27 koneen DC-9-laivasto sai pian 1980-luvulla seurakseen uudempia DC-9-super-80-koneita (MD-80), mutta ysit säilyivät Finnairin kaluston selkärankana 2000-luvun alkuun. DC-9-10koneista, tai niin kuin niitä Suomessa kutsuttiin "tumppi-yseistä" luovuttiin 1980-luvun lopulla. Jälleen markkinoilla olevat konetyypit käytiin tarkasti läpi. uudet säätutkat. DC-9-50 päihitti hyvän kilpailijan Boeing 737:n
Lisätietoja: www.suomenilmailumuseo.fi Finnair jatkoi vielä muutaman vuoden MD-80-kaluston käyttöä. DC-9-50 OH-LYU Helsingissä. DC-9-50 OH-LYO ponnistaa taivaalle Oulussa 1996. Vaikka DC-9-lentokoneet siirtyivätkin historiaan, ysi ei kadonnut täysin Suomesta. DC-9:n perintö elää siis vahvana maassamme! Kukitettu juhlakalu viimeisen DC-9-lennon jälkeen. 3/2011 ILMAILU 43. Boeing 717 on uuden sukupolven DC-9, McDonnel-Douglasin ja Boeingin fuusion myötä uuden nimen saanut MD-95. Suomen Ilmailumuseo myy DC-9-simulaattoriin kolmen tunnin elämyspaketteja. Elämyspaketin hinta on 650 , mikä sisältää noin puolen tunnin alkuohjeistuksen, kaksi tuntia lentoaikaa ja puolen tunnin jälkipalaverin. Nyt simulaatori on museoituna entisellä paikallaan Finnair Flight Academyn tiloissa. Kuten Ilmailusta 2/2011 saimme lukea, Finnair Flight Academyn (FFA) DC-9-simulaattori on edelleen toiminnassa. Varaukset ja tiedustelut: 044-754 2930 arkisin klo 914. DC-9-simulaattori (vasemmalla) silloin ennen, kun kuvatkin olivat vielä pääosin mustavalkoisia. Myöhemmin 2000-luvulla Blue1 on operoinut MD-90-koneilla ja vuonna 2010 yhtiö otti käyttöönsä ensimmäiset Boeing 717-koneet. Myös pitempiä lentokokemuksista voidaan halutessa sopia. Suomen Ilmailumuseo ja FFA tarjoavat yhteistyössä mahdollisuuden päästä tämän simulaattorin puikkoihin
Eräs suomalainen nimittäin hyppäsi Dubaissa ennätykseen riittävät tulokset. miskelpoisuus täyttyi, koska kilpailijat olivat liiton jäseniä ja heillä oli kilpailulisenssi voimassa. Tällä kertaa kävi vain niin, että ilmoittautuminen tapahtui viime vuoden puolella ja itse kilpailut hypättiin kuluvan vuoden (2011) puolella. Näin kävi laskuvarjohypyissä. Ilmoittautumisen yhteydessä liitossa tarkistettiin, että osallistu- Ennätystulos, mutta Suomen ennätystuloskaan virallisissa kilpailuissa ei riitä, että tulos hyväksyttäisiin uudeksi Suomen ennätykseksi. Kilpailut olivat olivat alan kansainvälisen kattojärjestön FAI:n ns. TEKSTI PASI PIRTTIKOSKI KUvAT HEnny WIggERS Lisenssi oli vanhentunut M EI ENNÄTYSTÄ! iksi sitten tulos ei riittänyt. Suomalaisethan ilmoitettiin kilpailuihin normaalikäytännön mukaan Ilmailuliiton kautta. Matkavalmisteluja tehtäessä ei kenellekään tullut mieleen, että SIL:n myöntämä kilpailulisenssi on voimassa vain kalenterivuoden loppuun eikä se ole siten voimassa enää tammikuun puolella. 3/2011 44 ILMAILU. II kategorian kilpailut. Itse kilpailuissa ei missään vaiheessa tarkastettu systemaattisesti kaikkien papereita
asia. Siten mitalit ratkaistaan parissakymmenessä lajissa. Sen teko alkoi 2001 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne 2006. Tältä se näyttää. Lisätietoja mm. Ja luonnollisesti itse kilpailijan on oltavat tarkkana, että tarvittavat dokumentit ovat kunnossa ennätyksiä ja osallistumisoikeuk3/2011 sia varten. Dubaissa hypätty ennätystulos ei tuottanut virallista Suomen ennätystä, koska sääntöjen mukaista ennätyshypyillä vaadittavaa voimassaolevaa kilpailulisenssiä ei ollut. Prosessissa mukana olleena, vaikkakaan en hyppääjänä, voin vakuuttaa, että jotain tästäkin opittiin! Dubai isoja laskuvarjotapahtumia liukuhihnalta Tammikuussa 2011 Dubaissa hypättiin Dubai International Parachuting Championship & Gulf Cup. Vastaavat kilpailut pidetään joulukuussa tänä vuonna. www.dubai500.com/ sekä www.skydivedubai.ae/ ILMAILU 45. Kilpailuissa hypätään kaikki FAI:n kilpailulajit. Tapahtumaputki jatkuu heti tammikuussa 2013, kun Dubaissa hypätään uutta FS-ennätystä. Tavoitteena on 253-way. CP-radan takana on tornitaloja. FS4-joukkue ja alla Jumeiran Palmusaari. Alla CP-rata, tarkkuuspläkä ja Skydive Dubain käyttämä kenttä. Kerrottu tapahtumaketju on hyvä esimerkki, että parannettavaa on monella tasolla. Palmusaari on rakennettu suoraan meren päälle. Samoin liitosta voitaisiin varmistaa vuodenvaihteessa kilpailuihin lähtijöille ko. Tammikuussa 2012 ovat vuorossa isot FS-kuvat. kilpailulisenssiensä voimassaolot. Näkymiä ei voi moittia. Viime kädessä vastuu on urheilijalla itsellään. Suunnitelmissa on 500-way. Kilpailukomitean pitää ohjata ja opastaa kilpailijoita vielä paremmin, jotta nämä tarkistaisivat ja varmistaisivat mm. Mondial-tyyppiset MM-kilpailut hypätään Dubain rannoilla 29.11.10.12.2012. Sporting Code General Section 6.5 kertoo asian yksiselitteisesti
Gulf Cup -nimellä kulkevassa kisassa olivat mukana FS 4-way, tarkkuus ja Canopy piloting. Koneina toimivat normaalipäivinä Twin Otter ja Porter. Ranta, iso allasalue ja runsas aamupala saivat kiitosta perheen muilta jäseniltä. Osoittautui, että paikallinen riggeri haluaa nähdä myös varjon ennen hyppyluvan saamista. Jumeirah Beach ilmasta. Seuraavana päivänä olin liikkeellä koko hyppyvarustuksen Myötätuuliosa lammen ja kiitotien välistä, lyhyt perusosa ja finaali nurmikentälle. 3/2011. Talvihyppäämistä DUBAISSA Perheemme 2011 talvilomakohteeksi valikoitui syksyn kuluessa Dubai. Lento Lontoon kautta Dubaihin sujui hyvin. Huoneen luovutuksen jälkeen ja tyttären mentyä päiväunille lähdin käväisemään kerholla aikeinani kirjoittaa veiverit ja hoitaa paperihommat. Löydettyäni netistä Skydive Dubain sivut käytin repun Parasalessa tarkistuksessa, varavarjon pakkauksessa ja pakkasin mittarin sekä kypärän reppuun. Vaimoni ja kaksivuotias tyttäremme toivoivat rantalomaa. Vaikka historia ei olekaan pitkä, tammikuussa se isännöi jo toisia vuotuisia FAI:n kisoja. Säännöllisen epäsäännöllisesti hypätään myös koptereista. Hieman ehkä hölmösti jätin varjon hotellihuoneeseen ja otin vain paperit mukaan. Sijainti aivan dropzonen vieressä ja nousevan hyppykoneen tuttu ääni saivat minulta erikoishuomion. Uniikiksi paikan tekee, paitsi että se on arabimaiden ainoa dropzone, myöskin sen sijainti keinotekoisella niemellä aivan Palm Jumeirah -palmusaaren kupeessa. Minä painotin mielekästä tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia. Olimme perillä aamutuimaan ja odotellessamme huoneen vapautumista meillä oli 46 ILMAILU aikaa tutustua hotellimme alueeseen. Seikkailu Persianlahdelle saattoi alkaa. Porter odottelee hyppääjiä platalla. S kydive Dubai on dropzonena varsin uusi
Siinä on samat siivet ja takarunko kuin Sinuksessa. Säätöpotkurista on hyötyä matkalennoilla: kulutus pienenee ja nopeus kasvaa. Jos Sinuksella ei harrasta talvilentämistä, siivet voi irrottaa kuten purjekoneesta kymmenessä minuutissa ja siirtää varastoon. Tässä täydennystä. Sinus 912 on slovenialaisen Pipistel-tehtaan omaa tuotekehitystä ja valmistama. Mike Coates lensi Australiasta koneen tilaajalle Uuteen Seelantiin, lentoaika 15 h. Potkuri saadaan lepuutusasentoon lapakulmille 90° siirryttäessä purjelentoon. Siinä on mopukoneeseen suunniteltu 162 cm komposiittipotkuri ja lapakulmien portaaton säätö käsipyörällä. Pitkien matkalentojen koneessa on 60 l vakiotankit. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, muokata, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. kreikkalaiset pilotit lensivät toissakesänä Nordkap- pista Ateenaan. Pitkiä matkoja on lennetty paljon. Moottorissa on öljytermostaatti, joka on hyödyllinen korkealla lennettäessä. Lisävarusteena saa 50+50 litran siipitankit, joilla päästään 1700 1900 km toimintasäteeseen. Suomeen tuodussa Sinuksessa on perusmittaristo ja transponderi. Pakoputket ja muffleri ovat titaania, valmistajana Akrapovic. Sähköistä pa-pumppua ei tarvita. Vuonna 2004 Matevz Lenarcic lensi vakiorakenteisella Sinuksella yksin maailman ympäri ilman maaorganisaatiota (www.rtvslo. Valittavana on sähkömoottori tai R-503. Avioniikka on valittavissa pilotin mieltymyksen mukaan. si/protisoncu/). Pipistrelin koneita lentää yli 100 Ranskassa, jossa niillä annetaan myös pl-koulutusta vaativissa alppioloissa. rakettivarjon noin 99 500 +alv Valmistaja Pipistrel, Slovenia, www.pipistel.si Sinus 912, ultrakevyt mopu, valmiina lennolle tehtaan kentällä alppimaisemissa (yllä). Moottorilla ajetaan kovaan keliin tai noustaan aaltoon, ja kun kelit heikkenevät tai sää muuttuu nopeasti, päästään turvallisesti pois. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. ke, laipat ja Schempp-Hirth-jarrut kytkeytyvät automaattisesti. Jos matkalennolla pilvijonot toimivat, voi lentää purjelentoa, ja kun kelit taas hidastuvat, Rotax pyörimään, laipat 5°, lapakulmat 4 400 r/min ja nopeus 200 km/h. j Ohjeita yleisönosastoon kirjoittaville Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILUN yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta. Vakiovarusteena on iso LEDtaulu, jossa on moottorinvalvonta sekä polttoneste-ja pyörintänopeusmittarit. rakettivarjon 297,5 kg MTOW 472,5 kg Polttonestesäiliöiden tilavuus 2 x 30/2 x 50 l Matkanopeus/Vne 200/225 km/h Liitosuhde potkuri lepuutettuna 1: 28 Kulutus matkanopeudella 9,2 l/h Paras pystynopeus nousussa 6,3 m/s Lähtö- ja laskukiito 90/150 m Laipat +9, +18, 5 Ilmajarrut Schempo-Hirth-mallia Mitattu kuormitus +7/7 g Hintaluokka vakiovarustein sis. Siivet irti ja varastoon. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Värinäytöt ovat ajan sana, sillä jo 70 % uusista koneista toimitetaan isolla karttanäyttö-gps- sekä lasimittaristolla varustettuna. Cobra valmistaa umpitrailereita, joihin mahtuu Sinus tai Taurus. Sinus 912 on saatavana nokka-tai kannuspyöräkoneena. Korkeusvakain irtoaa yhdellä M8-ruuvilla. Uusin malli Taurus, tuli 2010. Siive- Sinus 912, teknisiä tietoja Kärkiväli/siipiala Pituus/korkeus Moottori Potkuri 14,97/ 12,26 m2 6,6/1,7 m Rotax 912-UL2, 80 hv säädettävä 2-lapainen Vario-komposiittipotkuri, lepuutus 90°, Ø 1620 mm Tyhjäpaino, sis. Esim. Ilmailu kuulee vitosena Sinus 912, Pipisterin ultrakevyt mopu Ilmailussa 1/2011 Ismo Aaltonen kertoi kokemuksistaan ensimmäiseltä lennoltaan Suomessa uudella konetyypillä, Pipistrelillä. Lentodatasta tallentuu 20 viimeistä lentoa sekä moottorin enimmäisarvot (CHT, EGT/sylinteri, r/min, lentonopeus jne.) Jokaiselle sylinterille on oma EGT-anturi. Matkanopeutena on pyritty pitämään 190-200 km/h. OH-U618 on lentänyt nyt neljä kuukautta, tankannut 500 litraa, minkä perusteella kesän keskikulutus on ollut 8,9 l/h. Alla kone Malmin kentällä. 48 ILMAILU 3/2011. Tehtaalla vaihdetaan letkut ja lisätään omia komponentteja. Moottori on Rotax 2UL, 80 hv, kärkiväli noin 15 m (10,8 m kärkivälisenä se on nimeltään Virus SW-100 hv). Mittaritaulu, jossa on vain kaksi värimonitoria, on siisti mutta ei kovin edullinen. Taurus onkin purjelentokone ultraluokassa: rinnakkain istuttava, liitoluku 41, ja moottoria tarvitaan lähinnä starttiin. Polttonesteletkut on liitetty hydrauliikan pikaliittimillä. Kari Saarinen Moottori on Rotax UL-2, teho 80 hv. Nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja, ei julkaista. ILMAILU päättää niin ikään julkaisuajankohdasta. Koneperheeseen kuuluu samalla siipiprofiililla neljä ultrakevytkonetta, joista kaksi on itsestarttaavia purjekoneita. Sinus tuli tuotantoon 2002. Lapakulmaa seurataan ahtopaine- ja pyörintänopeusmittarista. Artikkelista jäi pois joukko tietoja. Valmistaja ilmoittaa kulutukseksi 9,2 l/h
TEKSTI JA KUVAT MIKKO SOKERO Jari Isometsä vieraana Purjelennon Pakkasparlamentissa Aku Jaakkola kertoi Suomen maajoukkueen valmistautumisesta Argentiinan MM-kisoihin 2012. Jari Isometsä kertoi omasta menestyksestään ja kuinka huippu-urheilija voi pärjätä. KUNNOSSA Purjelennon Pakkasparlamentti toimi tänä vuonna etenkin kisapiloteille hyödyllisten asioiden kertauskurssina. Toinen uhka tilaisuudelle oli alussa vaivannut vähäinen ilmoittautuneiden määrä. Nyt Suomella on mahdollisuus ottaa mukaan valmentaja Simo Kuusisto. Kun Tampereen opit ovat hallussa, jokainen kilpapurjelentäjä voi marssia palkintopallille rinta rottingilla ainakin teoriassa. Jaoimme rooleja muutenkin. Paikalliset lentäjät ja avustajat ovat luvanneet antaa autoja edullisesti ulkomaisten kisavieraiden käyttöön, jotta rahaa ei tarvitsisi kantaa turhaan vuokraamoihin. Vaikka järjestelyt alkoivat vasta joulukuussa, ohjelma saatiin kattavaksi. Esimerkiksi joukkueenjohtaja ILMAILU 49. Jaakkolalla oli käytössään järjestäjän materiaali kisasta. Aku Jaakkolan esitys Argentiinan vakio- ja kerholuokan MM- kisasta toi sisäpiirin näkemyksen järjestelyjen tilanteeseen. Loppujen lopuksi Rosendahlin kokoustila täyttyi kiitettävästi. Sään pitäisi olla kohtuullisen hyvä kisan järjestämisen aikaan, Jaakkola evästi muita kisaamaan lähteviä. Viime kesänä lennettiin valintakisa, jonka perusteella viime syksynä muodostettiin edustusjoukkue. Kisa on edullinen osanottajalle, kunhan on ensiksi päässyt paikalle. Oikeankokoinen kokoustila, jossa somisteena oli ihan oikea purjekone, loi oikean tunnelman esitelmien kuunteluun. Luvassa on säitä, joissa pystyy lentämään kovilla nopeuksilla. Suuren maailman meininkiä parlamenttiin toi kokoustilan puoliksi täyttänyt kilpapurjekone ja yllätysvierailija Jari Isometsä. Muistakaa pitää fysiikka T ampereen hotelli Rosendahlin puitteet olivat kunnossa tämän vuoden Pakkasparlamentissa. Hinausten ja muiden pakollisten kustannusten hinnat ovat alhaiset. Kokenut pilotti tuo varmuutta ja voimaa joukkueeseen. Nuorten purjelentomaajoukkueen johtajan Antti Lehdon yhtiön maahantuoman Ventus-koneen siipien varjossa etenkin kisoihin valmistautuville oli tarjolla paljon asiaa. Jos esityksistä ei saanut tarpeeksi käytännön tietoa, Suomen Urheiluilmailuopiston Sakari Kuosmanen oli tuonut paikalle 3/2011 suositun ja ihastellun purjelentosimulaattorin. Tampereen Ilmailuyhdistyksen järjestämä parlamentti oli vaarassa jäädä järjestämättä. Kisaajille on 130 konepaikkaa, camping-alue, tenniskentät ja bensiiniä 90 sentin litrahintaan. Valitettavasti Argentiinaan matkustaminen on varsin kallista, Aku Jaakkola kertoi. 50 hengen parlamenttiosanotto on hieno saavutus lyhyellä varoitusajalla
finnishglidingteam.com, avautui kaksi päivää ennen parlamenttia. Mitään tarranliimailukampanjaa emme ole edes yrittäneet myydä yhteistyökumppaneille, vaan olemme vieneet kumppanuuden aivan toiselle tasolle. Urheilijan on valmentauduttava henkisesti päivittäin. Sen jälkeen tuleekin valmennus ja sen taso. Suosittelen, että liikunta pysyisi jokainen lentäjänkin ohjelmassa, Isometsä sanoo. Isometsä kertoi hyödyllisiä asioita urheilusta. Hän asuu Nummelassa, joten ilmailu on tullut tutuksi kotiseudullakin. Kansa haluaa menestystä, mutta olemme auttamatta jälkijunassa. SUIO Oy:n toimistusjohtaja Sakke Kuosmanen on yleismies, joka repeää tarvittaessa mihin tahansa kuten pursikonesimun esittelyynkin. 3/2011. Ex-hiihtäjä Jari Isometsä oli kutsuttu puhumaan, kuinka huippu-urheilija valmistautuu arvokisoihin. Kaikkeen tarvitaan rahaa. Siellä on hoidettu blogikirjoittaminen, kumppaninäkyvyys ja muutenkin joukkueen kuulumisten kertominen. Monta kysymystä on edessä. Urheiluun ei olla valmiita antamaan tarpeeksi rahaa. Aikoinaan Markku Kuittinen oli kova lentäjämestari. Voittajat ovat likimain aina hyvässä fyysisessä kunnossa. On otettava rusinat pullasta ja oikeat tiedot hyötykäyttöön. Isometsä oli vilpittömän kiinnostunut purjelennosta lajina ja ensimmäinen kymmenen minuuttia kului luennoitsijan kysymyksiin lajista. Yhteistyökumppaneiden henkilökunnan lennättäminen on upea kokemus. Sitä ei voi harjoitella kovempaa. Kun harjoittelee paljon ja pärjää kisoissa, mahtavampaa tunnetta urheilija ei voi kokea, Isometsä vakuuttaa. Fysiikan on oltava kunnossa kaikessa huippu-urheilussa. On mietittävä, mitä muiden maiden menestyjät tekevät. Sali täyttyi hotelli Rosendahlissa. olen hiihtänyt 1200 kilometriä. valittiin jo vuotta aiemmin kuin normaalisti. Moni miettii, mistä moinen raha irrotetaan. Niistä on varmasti pula purjelennossakin, kuten kaikessa huippu-urheilussa. Vaikka kuinka treenaa, hommasta ei tule mitään, jos ei ole lahjoja. Uskomme, että saamme tavoitebudjetin kasaan. Valmentaja pystyy tunnistamaan harjoittelusta virheet. Urani loppui 2006, kun luin teksti-tv:stä, etten päässyt olympialaisiin. Norjassa ja Ruotsissa ollaan paljon pitemmällä kaikessa huippu-urheilussa. Tuomme kumppaniyrityksille lisäarvoa muulla tavoin. On mietittävä, miksi joku on menestyjä. Sivusto, www. Urheilijan itse, niin purjelennossakin, on tiedettävä, milloin päivä on niin huono, että treenaaminen ei oikeasti kannata. Edelleen lajin ympärillä on mystiikkaa ja se tarjoaa niin paljon elämyksiä, että firmoja on suhteellisen helppoa saada mukaan, kun päätöskynnys mukaan lähdöstä on ylitetty. Voimme kertoa erilaisia asioita lajeista ja tuoda esimerkiksi kumppaniyritykseen purjelentosimulaattorin, Jaakkola kertoi. Harva laji pystyy tarjoamaan niin mielenkiintoisia asioita kuin ilmailu. Haastavinta on ollut kerätä rahaa kisakassaan. Urheilijan on myös päätettävä, kuinka tosissaan lajissa on. Tänä talvena 50 ILMAILU Isometsän mukaan satsauksen määrä omaan lajiin näkyy tuloksissa. Hän hoitaa juoksevia asioita sekä viestintää koti-Suomen mediaan. Etenkin isoihin arvokisoihin on valmistauduttava kunnolla. Myös henkinen puoli on todella tärkeä. Lahjakkuus on tärkein. Helppoa se ei ole ollut eikä ole jatkossakaan. Urheilijan omat päätökset ovat ne tärkeimmät asiat, joissa on tehtävä ratkaisuja. Asioita, joita pystyy kertomaan vain kokenut arvokisojen kävijä. Tampereella ehdittiin tammikuussa jo säikähtää, että Pakkasparlamentin osanotto jää vähäiseksi. On treenattava todella paljon. Joka lajia. Voiko lajissa kenties ansaita leipänsä. Teemu Sundström toimii joukkueenjohtajana. Olipa laji mikä tahansa, samat lainalaisuudet pätevät. Nyt samanlaisia suorituksia ei ole näkynyt, joten nyt on hyvä aika alkaa taas hakea menestystä. On opittava muiden tekemisistä. Harjoituksien on oltava kovempia kuin kisasuoritusten. Tällaisissa tapauksissa valmennus on korvaamatonta, Isometsä kertoo. Tampereen Ilmailuyhdistys oli varannut ohjelmaan myös yllätyksen. Purjelento on kovin erilaista kuin oma lajini hiihto, mutta samat asiat pätevät kaikessa huippu-urheilussa. Sparraaminen on tärkeää. Etenkin Norjassa käytössä on paljon enemmän rahaa kuin esimerkiksi Suomessa. Työkalut sponsorirahan hankkimiseen on nyt rakennettu. Henkinen valmentautuminen on joukkueen sisäinen, mutta myös yksilöllinen juttu. Yhden pilotin kulut ovat 12 000 euroa. Nyt olemme saaneet rakennetuksi järjestelmän, jolla pystymme keräämään rahaa kuluihin. Resursseja on oltava. Maajoukkue on rakentanut myös nettisivut. Ainoa hiihdon laji, jossa tämä ei ollut voimassa, oli 50 kilometriä. Toisin kävi
Koot: S, M, L, XL ja XXL Fruit of the Loom -laatua. Jos koneen aikoo myydä ulkomaille, on tavattoman helppo myydä Saksan rekisterissä oleva. Lupakirja-asiat hoidetaan jatkossa Rovaniemellä. Jo nyt ilma-alusrekisteri ja muun muassa ajoneuvorekisteri ovat samassa paikassa, Laitila kertoi Trafin toiminnasta. Tavoitteena on saada aikaan yhdenmukaiset vaatimukset kaikissa EASAmaissa. Siksi kehotankin lähettämään kaiken tarvittavat dokumentit käsittelijöille. Jyrki Laitila valotti elämää Ilmailuliiton Tapio Pitkänen kertoi nykytilan ilmailijoiden mielissä olevaan kinkkiseen polttoaineenjakeluasiaan. Trafi virastona on uusi, jolla on suuria ongelmia etenkin dokumenttien vastaanottamisessa. Trafin Laitila tekee töitä lentokelpoisuusosaston päällikkönä. Tilausnumero: 65-252 Hinta 18,- Brewster - White Seven Paidan kuviossa Luukkasen Brewster BW-393 johon hän ilmavoiton merkiksi liimasi aina yhden Lahden Erikois-olut -etiketin. Tiedonjakajana Pakkasparlamentti on lyömätön. Kesä tulee! Finnish Fighter Aces Paidan kuvassa Messerschmitt (MT-457) ja Brewster (BW-393) sekä Illu Juutilainen ja Hasse Wind. Koot: S, M, L, XL, XXL Tilausnumero: 65-253 Hinta 18,Postitse u aks + postim Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Huolto-ohjelman on oltava yksilöidympi. Sakari Kuosmanen Urheiluilmailuopistosta esitti Suokkaan kalvosarjan G-organisaation toiminnasta. Heikkoudet eivät saa kuitenkaan häiritä tulosta, Isometsä korostaa. Aki Suokas sairastui ensimmäisen parlamenttipäivän jälkeen. Olemme vahingossa hukanneet paljon papereita. Kysymys on siitä, että entiset 3/2011 Nesteen asemat on päivitettävä, jotta ne toimisivat jatkossa. Varsin vaivatonta ja helppoa vaikka EASA on painostanut Saksaa muuttamaan käytäntöään enemmän yleiseurooppalaiseksi. Kaikkiin esityksiin kuului hyödyllinen saa kysyä -osio. Ratkaisu on kuitenkin löytymässä lähiaikoina, Pitkänen sanoo. Jukka Helmisen kone on Saksan rekisterissä. Vahvuuksilla tehdään tulokset. Muutosten tekeminen on hankalaa ja hidasta. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi - Verkkokauppa: www.aviationshop.fi ILMAILU 51. Puhumattakaan yksittäisestä purjelentäjästä. EASA-maailmassa. Sinne siirtyy myös ilma-alusrekisteri. Ja kysymyksiä tuli vähintäänkin kiitettävästi. Kysymys on siitä iänikuisesta rahasta. Jopa joku esitelmöijäkin saattoi saada mukaansa tärkeitä eväitä omaan toimintaansa. Kokemuksia purjekoneen pitämisessä Saksan ilma-alusrekisterissä kertoi Jukka Helminen
Mikäli Suomessa päädytään käyttämään siirtymäaika täysimääräisenä, takaraja muuntamisille on 8.4.2015. 3/2011 Trafi joutuu harkitsemaan, miten muutamien vanhojen kansallisten kelpuutusten, kuten metsäpalolentokouluttajan sekä uusien kelpuutusten, kuten aerobatickelpuutuksen (taitolento) kanssa toimitaan. Valitettavasti kaikille mainituille käsitteille ei ole vielä olemassa vakiintuneita suomenkielisiä termejä. Samassa yhteydessä englanninkielen kielitaitomerkinnän siirtymäaika päättyy. 2. Niiden lupakirjan haltijoiden tilanne, joiden lentokokemus ei täytä JAR-muuntamisen edellytyksiä (katso JAR-FCL 1.005 liite 1), päätetään myöhemmin erikseen. K ansallisten lupakirjojen haltijoiden on muunnettava lupakirjansa. Lupakirjat tunnistaa etusivulla olevasta tekstistä "Joint Aviation Authorities". Tämä johtuu siitä, että uusia lopullisia Part FCL -määräyksiä ei vielä tätä kirjoitettaessa ole julkaistu ja ensimmäinen luonnos määräysten käyttöönoton siirtymäajoista julkaistiin vasta 9.4.2010. Jotta lentämisesi voisi jatkua keskeytymättä myös 2012, lupakirja kannattaa nyt muuntaa JAR-lupakirjaksi, joka aiemmin kerrotun mukaisesti säilyy käyttöoikeudellisena ja muuntuu automaattisesti EASA-lupakirjaksi. Niistä informoidaan lupakirjojen haltijoita myöhemmin.. Kunkin maan viranomaisen on laadittava muuntamismenettely ja hyväksytettävä se EASA:lla. Purjelentäjille (GPL), moottoripurjelentä- jille (MGPL) ja kuumailmapallolentäjille (BPL) ilmailuviranomainen, Trafi Ilmailu, on alustavien keskustelujen mukaan suunnitellut käyttävänsä Part FCL:n Cover regulationin sallimia siirtymäaikoja. Selvin sanoin: 9.4.2012 jälkeen et saa lentää kansallisella lupakirjallasi, vaan lupakirja on muunnettava EASA-lupakirjaksi. Kuten Ilmailu-lehdessäkin on jo kirjoitettu, uudet EASA Osa (Part) FCL -lupakirjamääräykset tulevat voimaan tietyin siirtymäajoin 8.4.2012. Kansalliset GPL, MGPL ja BPL Myös kansalliset GPL-, MGPLja BPL-lupakirjat muunnetaan vastaaviksi EASA-lupakirjoiksi. Kansallisia lupakirjoja on viime vuosina uudelleenkirjoitettu normaaliin tapaan, joten niiden voimassaolo voi olla kirjoitettu pidemmälle kuin 8.4.2012. JAR-FCL-lupakirjan haltijat JAR-PPL, JAR-CPL ja JAR-ATPL JAR-FCL-lupakirjat säilyvät käyttöoikeudellisena 8.4.2017 saakka. Käytännössä kaikki lupakirjat menevät uusiksi, osin myös ammattilentäjien luvat. Muuntamismenettelyn ja siihen liittyvän kokeen suorittamista varten Trafi järjestää infokiertueen FCL road show, josta lisää tietoa jäjempänä. Kansalliset PPL-, CPL- ja ATPL-lupakirjat Kansallisten PPL, CPL ja ATPL -lupakirjojen oikeudet päättyvät kokonaan 8.4.2012, vaikka seuraava lupakirjan uudelleenkirjoittamisen ajankohta olisi esimerkiksi 2015 ja SEP voimassa 2013 saakka. Trafi Ilmailu alkaa muuntaa JAR-lupakirjoja automaattisesti vastaaviksi EASA Part FCL -lupakirjoiksi 8.4.2012 jälkeen lupakirjojen uudelleenkirjoittamisen yhteydessä. 52 ILMAILU 3. Seuraavassa yritämme antaa toimintamallit eri lupakirjojen haltijoille. 1. Trafi laatii Ilmailuliiton kanssa yhteistyössä menettelyn ja siitä informoidaan lupakirjojen haltijoita viimeistään ensi vuoden puolella. Lupakirjan haltijan pitää siten olla itse aktiivinen lupakirjansa muuntamiseksi. Koska eri mailla on ollut erilaiset kansalliset vaatimukset ja oikeudet näille lupakirjoille, EASA ei ole antanut suoraan muuntotaulukkoa. Ensimmäisenä muutos koskee yksityislentäjän PPL-, ansiolentäjän CPL- ja liikennelentäjän ATPLlupakirjan haltijoita. Lentolupakirjoja koskevat määräykset muuttuvat Lentäjien ja ilmailun harrastajien keskuudessa alkaa pian aika rumba
Jos sinulla on niiden lisäksi esim. EASA-PPL, sinulla on kaksi eri lupakirjapaperiakin mukana kuljetettavaksi. Infokiertue FCL road shown kiertueaikataulusuunnitelma la su la su pe la la su pe la su la su 9.4 10.4. Tiedotustilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet! Tilaisuuden jälkeen järjestetään mahdollisuus suorittaa avoimien kirjojen koe (ns. Kielitaitomerkinnän lisäämisestä lupakirjaan peritään LVM:n maksuasetuksen 2011 mukainen maksu: PPL-lupakirjat 60 . JARFCL-muuntokoe), joka edellytetään kansallisen PPL:n, CPL:n ja ATPL:n muuntamiseksi vastaavaksi JAR-lupakirjaksi. EASA INFO -kiertueen yhteydessä järjestettävään koetilaisuuteen ilmoittaudutaan sähköpostilla osoitteeseen jarmuuntokokeet@trafi.fi. Kiertuesuunnitelma kattaa alustavasti 12 paikkakuntaa. Lisätietoja kansallisen lupakirjan muuntamisesta JAR-FCL-lupakirjaksi: lentokoneiden osalta katso JARFCL 1.005, liite 1 ja helikoptereiden osalta JAR-FCL 2.005, liite 1. Kielitaitomerkintää haetaan Ohjaajan lupakirja- ja kelpuutus-hakemuksella Lupakirjat ja koulutus -yksiköstä. Englanninkielen kielitaito- 3/2011 ILMAILU 53. Kansallisesti määrättävät lupakirjat ultrakevyt ja autogyro UPL- ja APL-lupakirjat säilyvät kansallisina jatkossakin eikä niitä siten tarvitse, eikä edes voi, muuntaa EASA-lupakirjoiksi. Ilmailumääräyksen PEL M292 (julkaistu 19.11.2007) mukaan kaikkien niiden PPL-,CPLja ATPL-lupakirjojen haltijoiden, joilla on englanninkielinen radiopuhelimenhoitajan kelpuutusmerkintä (RT/E ja RT/I) lupakirjassaan, on suoritettava PEL M2-92 vaatima kielitaitokoe ko. Jotta uusien määräyksien voimaantulo aiheuttaisi mahdollisimman vähän päänvaivaa ilmailijoille, Trafi on päättänyt järjestää Suomen Ilmailuliitto ry:n kanssa infokiertueen uusista EASA:n lupakirjamääräyksistä. Ilmoittautuminen on tehtävä viikkoa ennen koetilaisuutta. IFR-lentosääntöjen mukaisessa lentotoiminnassa lupakirjanhaltijalla on oltava PEL M2-92 edellyttämä englannin kielen kielitaitomerkintä. merkintä on voimassa tuloksesta riippuen seuraavasti: Taso 4 voimassa 3 vuotta kokeen suorituspäivämäärästä Taso 5 voimassa 6 vuotta kokeen suorituspäivämäärästä Taso 6 voimassa ikuisesti Miten toimitaan, jos haluaa kielitaitomerkinnän. CPL- ja ATPL-lupakirjat 120 . Uuden järjestelmän mukai- Lisätiedot Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, lupakirjat ja koulutus, 0206 186 312. nen kielitaitomerkintä on oltava merkittynä PPL-, CPL- ja ATPLlupakirjoihin 31.3.2011 mennessä. Tiedotustilaisuudet on tarkoitus järjestää yhteistyössä paikallisten lentokerhojen sekä Ilmailuliiton kanssa. Maksuasetuksen kohdan 2.8.1 mukaan muuntokokeesta peritään 30 euron maksu, joka laskutetaan asiakkaalta. 4. 16.4 17.4 6.5 7.5 14.5 15.5 20.5 21.5 22.5 28.5 29.5 pääkaupunkiseutu pääkaupunkiseutu Kymi/Kotka Lappeenranta Kemi Rovaniemi Turku Tampere Joensuu Kuopio Jyväskylä Vaasa Kokkola Tilaisuuksien tarkka paikka ja kellonaika tulevat Ilmailuliiton ja Trafi Ilmailun internet-sivuille sekä mahdollisuuksien mukaan myös paikallisten lentokerhojen sivuille. Infokiertue FCL road show Uusien määräyksien tulo on aina joko isompi tai pienempi muutos sekä lupakirjojen haltijoille, kouluttajille että viranomaiselle. Ilmoittautumisen pitää sisältää seuraavat tiedot: nimi, lupakirjanumero, lupakirjan taso ja tyyppi (A)/(H), postiosoite, postinumero, postitoimipaikka ja puhelinnumero. Englannin kielen merkinnän voi alentaa myös suomenkieliseksi, mikäli lentää vain Suomessa VFR-lentosääntöjen mukaisia lentoja. Sähköpostin aihekentästä on käytävä ilmi koepaikka sekä päivämäärä, jolloin koe suoritetaan. Lisätietoja muuntokokeen suoritusmenettelystä ilmailutiedotus PEL T1-2 ja tarvittaessa yllä olevasta sähköpostiosoitteesta. Lupakirjassa on oltava merkintä englannin kielen taidosta siirtymäaika päättyy ICAO:n suosituksen mukainen englannin kielen kielitaitomerkintä on oltava merkittynä PPL-, CPL- ja ATPL-lupakirjoihin 31.3.2011 mennessä. Kielitaitomerkinnän saa henkilö, joka on hyväksytysti suorittanut kielitaitokokeen. Kun koe on suoritettu hyväksytysti, kielitaitomerkintä haetaan lupakirjaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Kielitaitomerkintää hakeva henkilö voi suorittaa kokeen valtuutetun kielitaitotarkastajan valvonnassa. Valtuutetut kielitaitotarkastajat löytyvät osoitteesta www.ilmailuhallinto.fi , kohdasta Toimiluvat ja valtuudet, Ilmailulupakirjat -osion alta. kelpuutuksen oikeuksien säilyttämiseksi
PIK:n teekkarijäsenet ovat aikanaan valmistuneet ja voineet jatkaa ilmailuharrastustaan kerhossa ainaisjäseninä. 54 ILMAILU VANHUS K erhon perustava kokous pidettiin 26.3.1931. Suunnitelmat oman lentokoneen rakentamiseksi alkoivat saman tien kerhon perustamisen jälkeen, koska valmiita koneita ei tuolloin juuri ollut ostettavaksi eikä perustetun kerhon rahatilannekaan sitä sallinut. Alussa ensimmäiseksi koneeksi suunni- teltiin rakennettavan moottorilentokonettakin, mutta lopulta päätettiin tehdä helpommin rakennettava liitokone. Monta opiskelijasukupolvea on kulkenut Teknillisen Korkeakoulun porttien läpi, joka sekin on ehtinyt kokea paljon muutoksia, kuten koulun siirtymisen 1960-luvulla Helsingistä Espoon Otaniemeen ja sen yhdistyminen osaksi Aalto-yliopistoa vuoden 2010 alusta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jorma Serlachius. Polyteknikkojen Ilmailukerho 80 vuotta Kerhon kaksipaikkainen DG-505 Orion dramaattista pilvitaustaa vasten. Nuorekas Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden Polyteknikkojen Ilmailukerho ry eli PIK, täyttää tänä keväänä 80 vuotta. Nimi Polyteknikkojen Ilmailukerho otettiin käyttöön 1933. Kerhon nimi oli tuolloin "ilmailuteikkarit". Tyypiksi valittiin 3/2011
Erilaiset lentoleirit olivat kerhon ohjelmassa. Kerhon kalusto oli ILMAILU 55. Siitä toiminta alkoi kehittyä useampien koneiden ja myös lentokonesuunnittelun saralla. Hyvin sujuu. Samalla vuosikymmenellä kerho rekisteröityi ry:ksi pois Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan alaisuudesta. Kuva Antti Leino saksalainen Zögling-liitokone. Pakkasta on 40 oC tietämissä. Esimerkkinä niistä Pallaksella lennetyt Suomen ensimmäiset aaltolennot purjekoneella ja myöhemmin vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut Kebne-leirille osallistuminen vuodesta 1963 alkaen. 1970-luvun puolella syntyi purjelentokone PIK-20, PIK-sarjan menestynein tuote. Kuva Antti Leino Kebnen vuoristomaisemat (taustakuva) ovat tarjonneet monille teekkarilentäjille unohtumattomia kokemuksia. Kuva Antti Tikkanen 6000 metrin QFE-korkeus ylitetty ja happiletkut antavat lisähappea hengitettäväksi. 1950- ja 1960-luvuilla valmistuivat monet PIK:n rakennusprojektit ja konetyypit. Myös lentotoiminta oli vilkasta, koska kalustoa oli enemmän käytettävissä. Sota-aika asetti omat rajoituksensa toiminnalle. Sota-ajan jälkeiset vuosikymmenet olivat PIK:n toiminnassa menestyksellistä aikaa sekä rakennustoiminnassa että myös itse lentotoiminnassa. TEKSTI MANNE JUNTUNEN Kerhon uusin purjelentokone on DG-505 Orion, kuvassa Räyskälän taivaalla. PIK-50 historiikista lainattuna: Eräs tärkeä toimenpide oli PIK:n eroaminen Suomen Ilmapuolustusliitosta (SIPL) joulukuussa 1944, koska oli nähtävissä että 3/2011 SIPL lakkautettaisiin aseleposopimuksen vastaisena ja koska PIK:n toimintaa edistäisi paremmin lähempi yhteistyö korkeakoulun kanssa. Sen ensilento kerhossa oli 7.4.1934
PIK on aikojen saatossa pyrkinyt olemaan enemmän kuin lentokerho. Toiminnassa on ollut vahvana elementtinä myös rakennus- ja suunnittelutoimintaa. Lentokalusto kasvoi yli kymmeneen koneeseen ja lentotoiminta oli 1990-luvun alussa erittäin vilkas56 ILMAILU ta, parhaimpana vuotena kerhon Cessna 150 lensi vuoden aikana 952 lentotuntia. Osa koneista on tehty kerhotöinä, osa yksittäisten kerholaisten projekteina ja osa on ollut vahvasti sidoksissa Teknilliseen korkeakouluun. Merkkinä siitä kerhon johtokunta on myöntänyt kullekin hankkeelle PIK-sarjanumeron. Kerhon rakennustoiminta hiipui hiljalleen vähemmäksi 1980-luvulla ja kerholaiset keskittyivät enemmän lentämiseen. Kuva Reijo Lamberg koostunut aiemmin lähes yksinomaan PIKkonetyypeistä, mutta tässä vaiheessa kalustoon tuli myös ostettua kalustoa. Vuonna 1979 alkoi kerhon kannalta merkittävä projekti, joka kantoi aina 2000-luvulle saakka. Purjelentokone PIK-20 on menestynein PIK-sarjan koneista, jota sarjavalmistuksena tehtiin yli 400. PIK:n toimintaan on aina kuulunut hauskanpito pelkän lentämisen lisäksi: yhteisiä saunailtoja, ekskursioita eri paikkoihin ja vä3/2011. Siitä osoituksena Suomen taivaalla lentää edelleen paljon PIK-sarjan lentokoneita. Paljolti saman varainhankinnan ansiota on kerhon nykytilannekin. Sarjanumeroita on myönnetty tähän mennessä 27. Kerho hoiti pysäköinninvalvontaa ja -ohjausta Helsingin messukeskuksessa Pasilassa. Jokaisella sarjan koneella on ollut koneen itsensä kautta sekä tekijän halusta vahva kytkös PIK:on. Välillä Kebnellä on tuullut ja tuiskuttanut huoltotoimenpiteiden aikanakin. Se oli kerhon varainhankintana yli 20 vuoden ajan ja tämän säännöllisen tulonlähteen ansiosta kerhon konekalusto alkoi kasvaa nopeasti. Polyteknikkojen Ilmailukerho 80 vuotta PIK-15 Hinun prototyyppi huollettavana Kebnen lentoleirillä, tällä kerralla miellyttävissä talvioloissa
Kuva Antti Leino lillä vietetty vuosijuhliakin. Ilmailutoiminnan tulee olla hauskaa! Toimintaa läheltä seuranneena voi huomata eri vuosien lentotilastoista, että sopivasti toistensa seurassa viihtyvä kaveriporukka saa aikaan suuria lentomääriä. Lentomäärät ovat lentotuntien valossa hiipuILMAILU 57. Kerhohengen kannalta aika oli ajanut laajemman talkootyönä tehtävän varainhankinnan ohi. Kuvassa kerhon puheenjohtaja Hajnalka Zigmund ja Enna Peltoniemi OH-CAO:n kimpussa. Purjelennossa luotetaan kahteen kaksipaikkaiseen ja kolmeen yksipaikkaiseen koneeseen, lippulaivoina DG-505 Orion ja LS8-18. Pysäköinninvalvonnan ansiosta laivastossa oli parhaimmillaan 12 lentokonetta. PIK:n moottorilentokaluston lippulaiva Diamond DA40-TDI, OH-DDS. Täs- tä määrästä on päädytty nykyiseen kolmen moottorikoneen ja viiden purjelentokoneen laivastoon. Kerhotoiminnasta moni on löytänyt myös uusia ystäviä. Varainhankinnan päättyminen pysäköinninvalvonnasta ei ollut kuitenkaan kerholle mikään katastrofi. Kuva Pekka Saari Lentokoneiden huollot on pyritty tekemään mahdollisimman pitkälle kerhon oman väen voimin ja samaan pyritään edelleenkin. Yksinään puurtavat pilotit eivät saavuta vastaavanlaisia lentomääriä. Moottorilentotoiminnassa hankittiin ensimmäinen dieselmoottorinen lentokone 2006 ja samalla kalusto nuoreni reilusti Diamond DA40-TDI:n hankinnan johdosta. Huoltokuvat yllä ja alla Pekka Saari. Tuomas Nummela ja Antti Leino tavoittelevat 9000 metrin korkeutta merenpinnasta Kebnen aaltolentoleirillä vuonna 2007 tilanteen vaativat happimaskit naamalla. Taloudelliselta kannalta PIK:ssa saatiin 3/2011 huomata vuosituhannen alussa, että aikansa kutakin, Messukeskuksen pysäköinninvalvonta päättyi vuoden 2001 jälkeen ja raha-asioita on mietitty sen jälkeen uudelta pohjalta. Kun ihmiset viihtyvät keskenään kentällä, viihtyvät he yhdessä myös ilmassa
Kuva Reijo Lamberg neet jonkin verran 1980- ja 1990-lukujen parhaista vuosista, mutta uusia lentäjiä koulutetaan vuosittain sekä moottori- että purjelentoon. Purjelennossa säännölliset vierailut Kebne-leirillä katkesivat 2000-luvulla, mutta mukana olleille leireillä on saatu hienoja elämyksiä. Rajoitetun teekkarikerhon aika on siis ohi, mutta muutos ei ole välttämättä väistö huonoon suuntaan. Kerhon pyöreitä vuosia juhlitaan iltajuhlassa maaliskuussa hyvän ruoan, juoman ja seuran kera. Moottorilentotoiminta on Malmilla, josta lähes joka 58 ILMAILU vuosi on tehty lentoralleja pisimmillään Etelä-Eurooppaan saakka. Rakennustoiminnan herättelemiseksi on välillä noussut ideoita ja suunnitelmia, mutta kriittinen massa minkään hankkeen toteutumiseksi ei toistaiseksi ole ylittynyt. PIK:n purjelentotoiminta on normaalisti keskittynyt Räyskälän kentälle. Kuva Reijo Lamberg PIK-17a:n ja PIK-17b:n rungot kerhotila murjussa Otaniemen teekkarikylässä 1960-luvulla. Polyteknikkojen Ilmailukerho 80 vuotta PIK-19 Muhinu loppukokoonpanossa ennen ensilentoa Malmin hallissa keväällä 1972. Mukana on PIK-aktiiveja koko kerhon olemassaolon ajalta. 3/2011. Teknillisen korkeakoulun sulauduttua osaksi Aalto-yliopistoa, myös PIK muutti sääntöjään siten, että jäseneksi voivat liittyä kaikki Aalto-yliopiston opiskelijat. Kerhon nykyinen kalusto tarjoaa mahdollisuuden lentämiseen isommallekin opiskelijaporukalle ja uusien mahdollisuuksien joukkoon. Sama kerhotila on edelleen PIK:n käytössä
3/2011 ILMAILU 59