Ilmailulehti 4/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Huhtikuu nro 4 / 2006 69. vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa VIGGEN Ruotsin ilmapuolustuksen tukipilari pääsi eläkkeelle 2006-19 06004 Kupukuvioennätysjahtia Floridassa 6 41 488 2 8 880 30 288803-0604 PAL.VKO ILMAILULIITON vuosikokous
Muuten kehitystä ei todellakaan tapahdu. Se aika vain alkaa olla jo ohi ja asioita pohdittava uudemman kerran. Hyvä jos edes nykyinen taso pysyy. Ja käyttäjiltä kassaan on kahisevaa kerättävä, muodossa tai toisessa. Ja aivan loistavaahan on se, että Suomessa on tähän asti voitu harrastaa ilmailulajeja maailmanlaajuisesti vertaillenkin erittäin halvalla. Harvoin tulee moisilla palstoilla kirjoiteltua, mutta tuohon taisin jopa pieneltä osin osallistua. la tässä lehdessä liikkuu hyvinkin samoilla linjoilla. Kukaan älköön nyt pahastuko, koska aivan hyvin tiedämme, että puitteita on parannettava ja kunnostettava ja se maksaa. pääse "vapaamatkustajana" hyödyntämään siivellä muiden ponnisteluja. Tai millä eri toimintoja verrataan: kuluuko kenttä enemmän moottorikoneen lentoonlähdöstä kuin purjelentokoneen. Tämä pätee ihan kaikkeen toimintaan olipa kyseessä sisälennokkihalli, liitäjien lähtöpaikka, hinauspalvelut tai mitä ikinä. Niiden on oltava ennakkoon kaikkien tiedossa, ymmärrettäviä, yksinkertaisia ja sellaisenaan noudatettavissa. Lienee niin, että jostain kummallisesta syystä ilmailuharrastukseen on jo kauan sitten historiassa pesiytynyt "ilmaiskulttuuri", jossa oletetaan jonkun muun maksavan viulut, niin lentämisen kun puitteidenkin osalta. Kaikkien lentopaikkojen puitteita miettivien tulisi ehdottomasti käydä Piikajärvellä hieman vakoilemassa. Vaikkapa kisakutsujen yhteydessä: millä perustella lajissa valitaan edustuksia ja mihin kisoihin. On toki mahdollisuuksia En käsittääkseni ole. Vaikka se joskus tekeekin kipeää. hankkia ulkopuolisia esim. Ja kriteerien tulee olla etukäteen kaikkien osallistujien tiedossa, vaikkapa tässä lehdessä julki tuotuina. Nykymaailmassa valtion avustuksissa keskitytään nuorisotyöhön. Eri lajiemme toimikuntien on syytä jälleen kerran olla erittäin tarkkana, miten arvokisavalintapäätöksiä kirjataan. Käyttäjien lompsan kautta ne puitteet on rakennettava. Kilpailijat ovat tosissaan liikkeellä ja he ansaitsevat selkeät pelisäännöt, joita myös noudatetaan, ettei epäselvyyksiä synny. Yhteiskunta ei maksa aikuisten ihmisten vapaa-ajan viettämisen kustannuksia. halutaan kehittää, uusia ja parantaa, maksuja on hilattava ylöspäin. Hyvin yksinkertaista. Kelpaa tuoda kylään vaikka skimbaajan tai golffarin. Hyvin suomalainen lähestyminen, "maksaako ne Lennokkipuolen kisakausi on pyörimitään, kun me maksetaan". Eikä se välttämättä tai tietenkään ole kenenkään syy, sellaista vaan on ollut, mutta se ei voi jatkua maailman tappiin. Ilmaisia lounaita ei vaan ole. SM-kisamitaleja päätyy näinä hetkinä kaiverrettavaksi melkoiset pinot. Mutta enemmän tuntuu kirjoittajia ihmetyttävän se, miten kuvio tehdään tasapuolisesti, ettei joku käyttäjäryhmä tms. perusnäkemykseni kanssa kovinkaan yksin, vaan puheenjohtaja Halonen toisaal- nyt jo laajana mutta muissa lajeissa vilkkain kilpailusesonki painaa päälle tuossa tuokiossa. Tulossa on myös arvokisoja ja valintakisoja sellaisiin. Liikuttavan yksimielisiä kirjoittelijat olivat siitä, että jonkin sortin maksuilla pitää rahaa luonnollisesti kassaan saada. Maksuja on kerättävä, jotta syntyvät kulut katetaan. Maailmalla kustannusvastaavuus ja kaupallinen tarjonta ovat olleet arkea jo pitkään. Ja toki avustuksia kannattaa hyödyntää ja anoa, mutta terve maksupolitiikka omassa toiminnassa luo kestävän pohjan. kunnan, kaupungin jopa valtion tai muun vastaavan avustuksia. 2 mönkkönen huhtikuu 2006 Puitteet ja maksut Purjelennon internetin keskustelupalstalla www.pulinajakso.net alkoi (ja jatkuukin) keskustelu Räyskälän kentän käyttöön liittyvistä maksuista. Ja jos kalustoa ja puitteita, kenttiä ja halleja jne. Ne on nähtävä vain lisänä omalle varainhankinnalle eli käyttäjämaksuille. Ongelmallista on hintojen pitäminen keinotekoisesti alhaalla: silloin syödään tulevaisuuden mahdollisuuksia lykkäämällä väistämätöntä. Siellä ainakin on mallia kerrakseen
Uusien määräyksien tuomat vaateet on hoidettava harrastajavoimin. Esimerkiksi niin ilmailulain valmistelussa kuin viranomaismaksuissakin on saatu yhteistyöllä aikaan se, ettei kaikkein pahin toteutunut. Kuva Lassi Tolvanen. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut kiinteätä ja hyödyllistä. Hienoa olisi, jos esimerkiksi moottorin uusinta pystyttäisiin toteuttamaan edes osittain loppuun ajetun moottorin tuotoilla. yhteyksillä ICAO:on ja jäsenjärjestönsä EAS:n kautta eurooppalaiseen viranomaiseen EASA:an sekä läheisellä yhteistyöllä Kansainvälisen Olympiakomitean suuntaan. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Sivu 42. 2 3 4 10 15 16 20 25 28 30 32 34 36 38 39 40 42 44 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Viggen eläkkeelle Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Experimental- ja ultratalvipäivät Purjelennon onnettomuuksia ja vaurioita Suomen Ilmailuliiton vuosikokous Kirja kilpapurjelennosta Suihkulennokkien MM-kisa Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa ILMAILU kuulee vitosena Sunny Nights Rally tulee! Purjelennon Suomen Cup Kupukuvioden maailmanennätys Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Viggen nousee kohti korkeuksia Pohjois-Ruotsissa. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hawk oli suosittu malli suihkulennokkien MM-kisoissa. Lajitoimikuntien toimintaa tehostetaan vastaamaan paremmin tämän päivän haasteisiin. Samalla on paneuduttava asioihin realistisesti jakamalla kustannustason nousu esimerkiksi jokaiselle lentotunnille tai hypylle. Erilaiset ideat ja tuki sekä luottamusmiesorganisaatiolle että liiton toimistolle ovat toiminnan kehittämisen suola. Liiton hallitus on rakentanut uudenlaista strategiaa, joka tulee olemaan jatkuva toiminnan suunnittelun työkalu kaikilla liiton toiminnan aloilla. Muuttuvat vaatimukset ilmailutoiminnassa asettavat eritoten harrastusilmailijat yhdistyksineen suurten haasteiden eteen. Suomalainen kerhokulttuuri on pitkään periytynyt siihen, että kerho- ja talkootyöllä on pystytty pitämään harrastuksen kustannukset alhaisina. Ja pohjalta tulee löytyä myös taloudelliset mahdollisuudet koko organisaation pyörittämiselle mm. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. FAI:ssa kehitetään ilmailusta urheilumuotona nykyaikaisempaa ja kiinnostavampaa. Näin tapahtuu valitettavan harvoin. Sekään ei ole ilmaista, sillä vanha sanonta "kaikella on hintansa" pitää tässäkin kohdassa paikkansa. Sieltä tulee löytyä oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Tänä päivänä tekijöitä on vähän ja esimerkiksi erilaiset varainhankintamahdollisuudet ovat tiukassa. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Tämän sivun kuva: Ari Kristola. Ilmailuliitto ja edunvalvonta E lämme aikoja, jolloin maailma edelleen muuttuu ja niin myös meihin ilmailijoihin vaikuttavat asiat. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Erilaiset uhkakuvat, jotka jatkossa saattavat vaikeuttaa harrastusilmailua, leijuvat valitettavan lyhyessä aikaikkunassa tummina pilvinä taivaalla. Hannu Halonen SIL:n puheenjohtaja. On kuitenkin syytä pitää pää kylmänä. Tekemällä ponnekkaasti töitä asioiden eteen, osa uhkaavista muutoksista ei toteudu tai toteutuu vain osittain. Edunvalvontaa FAI hoitaa mm. SIL on niin FAI:n kuin Europe Air Sportsin jäsen. Liiton panostus kansainväliseen yhteistyöhön on tärkeää, sillä asioiden hoitaminen oman maan rajojen sisäpuolella ei tänä päivänä riitä. Siitä seuraa, että harrastuksesta täytyy maksaa realistinen hinta. sisältö huhtikuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 69. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Liitto on tehnyt edun- valvontatyötä laajalla sektorilla. Kaiken perustana on kuitenkin liiton jäsenkunta. jäsenmaksujen avulla. Monien uhkakuvien painaessa päälle nousee keskusteluissa monesti esiin Ilmailuliiton tekemiset tai tekemättä jättämiset. Liiton toimiston työrutiineja kehitetään palvelemaan mahdollisimman hyvin ajan tarpeita
Viggen teki viimeisen operatiivisen lentonsa Ruotsin ilmavoimissa 25. Isäntänä toimi F21-laivue, jonka tunnuksena on yksinäinen susi. R Luulajassa toimivan F21:n tunnus on yksinäinen susi eli saameksi Akktu stakki. Viggen-kauden päätteeksi yksi kone sai komean erikoismaalauksen, jossa susi irvistelee. Saabin rakentamien koneiden kavalkadi on hieno alkaen vuoden 1935 J6B Jaktfalkenista nykyiseen Gripeniin. Yksi näistä aikansa huippukoneista on Viggen. Ja he ovat myös valmiita käyttämään niihin käsittämättömiä määriä rahaa. Maan koon huomioiden kyseessä on ainutlaatuinen tapaus. Teknisesti se olisi voinut jatkaa vielä pitkään, mutta Ruotsin puolustusvoimien rajut leikkaukset. Kaksoisdeltasiipinen Saab 37 Viggen (ukonnuoli) suunniteltiin 60-luvulla ja se palveli näihin aikoihin asti. Ainutlaatuista kuitenkin on, että Ruotsin kaltainen pieni maa on tuottanut tällaisen määrän ensilinjan suihkukoneita. 4 artikkeli huhtikuu 2006 VIGGEN! Yksinäisen suden matkassa Ruotsin ilmavoimilla on aina ollut tyylikkäitä erikoismaalauksia koneissaan. Lassi Tolvasella oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä lennolle Viggenillä juuri ennen tyypin lähtöä eläkkeelle. Kaupat kaatuivat kuitenkin aina poliittisiin syihin, kuten moottorin yhdysvaltalaiseen alkuperään ja sen teknologian vientikieltoon mm. marraskuuta 2005. Intiaan. Ruotsi vannoi kylmän sodan aikana vahvojen ilmavoimien nimeen. Aukko koneen takarungossa mahdollistaa moottorijarrutuksen eli reverssien käytön lyhentämään maakiitoa laskussa. Ruotsi on yksi harvoista maista maailmassa, joka on rakentanut itse ilmapuolustuksensa tarvitsemat koneet myös suihkuaikakaudella. Viggeniä tosin tarjottiin useille Euroopan NATO-ilmavoimille, Australialle, Japanille ja jopa Intialle. Luonnollisesti laivueen messissä on täytetty susi henkeä kohottamassa. uotsalaiset osaavat hävittäjälentokoneiden suunnittelun. Toisin kuin Draken ja Gripen, se lensi vain sinikeltaisissa väreissä. Tämä susi ei enää vartioi pohjoisRuotsin taivasta. Kaikkiaan koneita rakennettiin yli 300 kappaletta
Koneen kääntöaika varusmiesvoimin lentojen välillä piti minimoida, joten sen piti olla mahdollisimman huoltoystävällinen. Suunnittelu alkoi jo vuonna 1952, jolloin Lansen, jonka seuraaja Viggenis- Viggenin tiedusteluversion AJSF 37:n kameroiden on oltava nopeita, sillä koneet lentävät matalalla ja kovaa. Kehitystyön seurauksena Viggenin ensilento tehtiin 8. teksti ja kuvat LASSI TOLVANEN artikkeli huhtikuu 2006 5 Toisin kuin Draken ja Gripen, Viggen lensi vain sinikeltaisissa väreissä. purivat. Tietenkin Viggenin tulisi lisäksi kestää kaikki Ruotsin ilmastolliset haasteet. Uudelle suunniteltavalle koneelle asetettiin useita vaatimuksia. helmikuuta 1967. Viggenin historia 1960-luvun alussa Ruotsi etsi monitoimista hävittäjäkonetta, joka korvaisi tulevaisuudessa ikääntyvän SAAB 32 Lansenin ja uudemman SAAB 35 Drakenin. Kaksoisdeltasiipi mahdollistaa niin suuret nopeudet kuin hallittavat laskut maantietukikohtiin.. Viggenin tuli olla osa ruotsalaista STRIL 60 -ilmapuolustusjärjestelmää. Lisäksi sen piti pystyä toimimaan BASE-90 -olosuhteissa, joissa operointi kriisitilanteissa hajautetaan maantietukikohtien 800 metrin pituisille ja 9 metriä leveille kiitoteille. tä tuli, suoritti ensilentonsa. Koneen tulisi saavuttaa yksinkertainen äänennopeus matalalla ja kaksinkertainen korkealla. Gripenillä on nyt täysi vastuu Ruotsin hävittäjäilmapuolustuksesta
Ohjaaja melkein paiskautuu vöitä vasten ja laskumatkaksi tulee noin 500 metriä. Viggenillä voi tarvittaessa myös peruuttaa. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa käytetään varusmiehiä koneiden huoltotöissä. Operatiivisen toiminnan kone aloitti vuonna 1972 Såtenäsin tukikohdassa Viggeniä rakennettiin viitenä eri versiona: Rynnäkkökäyttöön soveltui AJ37 Viggen, joita valmistettiin 108 kappaletta SF37 tiedusteluversio suunniteltiin valokuvaustoimintaan ja niitä valmistettiin 28 kappaletta SH37 meritoimintakoneita käytettiin meritiedusteluun ja torjuntaan. Tämä viimeinen Viggen-laivue tunnetaan myös saame- Yhteensä on valmistunut 331 Viggeniä. 6 artikkeli huhtikuu 2006 SK37E Viggen Kärkiväli 10,6 m Pituus 16,2 m Korkeus 5,9 m Korkeus 4,0 m (taitetulla sivuvakaajalla) Tyhjäpaino 9500 kg MTOW 20 500 kg Maksimi aselasti 1700 kg Moottori Pratt & Whitney JT8D-221Volvo Aero RM 8A Työntövoima 12750 kp/125 kN Maksiminopeus Mach 2 Miehistö 2 Tehtävä lentokoulutus/elektroninen tiedustelu/häirintä Kone 21 73 on ainoa kaksipaikkainen yksilö joka maalattiin low-visibility väreihin. Versioita on tarpeen mukaan ajanmukaistettu ja modernisoitu mm. Näitä val- mistettiin niin ikään 28 kappaletta Elektroniseen sodankäyntiin ja koulutukseen soveltui kaksipaikkainen SK37. Ongelmia tuottanee uusien Gripenien hankinta sillä lähestulkoon kaikki linjalta tulevat uudet koneet menevät vientiin eikä Ruotsin ilmavoimat saa tarpeeksi koneita. helpottamaan lentäjien siirtymistä uuteen Gripeniin ja lisäämään Viggenin käyttöominaisuuksia. Kun Viggen käyttää reverssejään, loppuu matkanteko tosi lyhyeen. Konetta valmistellaan lennolle. Kätevä kyky ahtaissa maantietukikohdissa.. Saab JA37 Viggen oli hävittäjäversio, joita valmistui 149 kappaletta Yksinäinen Susi Viimeinen tukikohta, joka tätä mystisen näköistä konetta operoi oli Luulajassa Pohjois-Ruotsissa sijaitseva F21. Niitä valmistettiin 18 kappaletta. Laivue numero 211:n siirtyminen Gripeneihin alkaa tämän vuoden aikana. Tukikohtaan on sijoitettu kaksi eri laivuetta, joista numero 212, Urban Blå, lentää jo Gripeneillä
Symboli kuvaa laivueen sotaajalle suunniteltua tehtävää lentää kone kerrallaan vihollislinjojen taakse suorittaman tiedustelu- ja häirintätehtäviä. Tänä vuonna Peterillä on odotettavissa siirtymiskurssi Gripeniin. Koneina heillä on ollut varsin legendaarisia tyyppejä kuten S14 (Fi-156 Storch), SAAB S18A, S26 (P-51D Mustang), J28b Vampire, S29C Tunnan, S32C Lansen ja S35C Draken. Rullaus toisen koneen perässä kohti kiitotietä numero 14 ja valmistautuminen lentoonlähtöön. Kuvassa näkyy hyvin Viggenin etusiipi. Viggen rynnistää kiitoradalla lisääntyvällä vauhdilla jälkipolttimen varmistaessa maksimitehon. Koneen viimeisen puolen käyttövuoden vain 13 Viggeniä oli käytössä. Tämä johtuu suurelta osin Venäjän maantieteellisestä läheisyydestä. Lentovarusteisiin pukeutumisen ja kevyen lounaan jälkeen suuntaamme kohti konetta, jonka Peter tarkastaa. Koko historiansa ajan, alkaen aina vuodesta 1949, on tällä laivueella ollut tehtävänään tiedustelutoiminta. Kapuan koneen takaohjaamoon, lasken kuomun alas ja poistan heittoistuimen varmistuksen. Vuonna 1979 Sudet saivat Viggenit alleen ja vuonna 2001 laivue vastaanotti koneen viimeisimmän JA37D-hävittäjäversion. "Uniform 73 cleared for take off runway 14, wind 040 degrees at 5" kuuluu Luleån lennonjohdon lähtölupa. Niistä viisi oli kaksipaikkaisia elektronisia häirintäkoneita. Ruotsin Lappi on kaunista ja mahdollistaa hyvin matalalla lentämisen kunhan vain muistaa tarkkailla esteitä. Peter käynnistää Volvo-moottorin ja pienellä kaasun lisäyksellä Viggen nytkähtää liikkeelle. artikkeli huhtikuu 2006 7 Peter käynnistää Volvo-moottorin ja pienellä kaasun lisäyksellä Viggen nytkähtää liikkeelle. laisnimellä Akktu Stakki eli Yksinäinen Susi. Tämä mahdollisti toiminnan laajentamisen tiedustelun lisäksi myös rynnäköintiin ja hävittäjätorjuntaan vuosina 2001-2004. Hänellä on 900 lentotuntia tällä koneella ja hän myöntääkin nauttivansa suunnattomasti työstään. Nopeusmittarin näyttäessä 250km/t kone nousee reipViggen-lennonopettajat joutuvat koulutusvaiheessa suorittamaan laskun takapenkiltä käyttämällä periskooppia eteenpäintähystykseen. Korkeutta on 30 metriä ja nopeutta 1000 km/h. Uniform 73 Viggen ilmassa Ohjaajani kapteeni Peter Andersson (32) on kokenut Viggen-pilotti. Peter kertoo tulevasta lentoreitistämme ja suunnitelmasta, jonka mukaan lennämme ensin tosi matalalla ja sitten taas korkealla. Muutaman taitolentoliikkeen jälkeen Peter esittelee Viggenille ominaista huikeaa laskutekniikkaa, jonka jälkeen tehdään lopullinen lasku. Tässä ollaan finaalissa Luulajan radalle 34.
"Nyt alkaa Rock´n´Roll." Peter laittaa tuplansa syöksyyn kohti Ruotsin entistä huippusalaista tukikohtaa Vidseliä, jonka yli lennetään 800km/t. Peter ujuttaa koneemme parin metrin päähän toisesta Viggenistä. "Nyt on maksimiteholähdön vuoro." Peter kertoo ja samassa kevyt Viggen sananmukaisesti repii itsensä taivaalle. Rullatessamme kohti seisontapaikkaa kerron Peterille että tämä on "elämäni lentokokemus todella upealla koneella ja jota en tule ikinä unohtamaan." Moottori sammuksiin, kuomu auki ja raitista ilmaa. Hikikarpalot pois kasvoilta, koneesta ulos ja jälkipuintiin. Viggen on tunnettu huippuhyvästä nousukyvystään ja Peter aikoo demonstroi- da sitä. Paiskaudun eteenpäin vöitä vasten kun Peter moottorijarruttaa reverssillä. "Tällä korkeudella pitää varoa lintuja ja sähkölinjoja", kertoo Peter ja samassa kone onkin 90:n asteen kallistuksessa väistäessämme sähköjohtoa. "Lauleskelen aina kun lennän, tämä on tosi mukavaa", kertoo hän. Alas tullaan taas parilla alakauttavedolla ja g-housut puristavat jälleen maksimiteholla. Nyt istuminen tapahtuu höyhenkevyesti ja Peter pitää koneen nokkaa pystyssä mahdollisimman kauan aerodynaamisen jarrutuksen aikaansaamiseksi. 8 artikkeli huhtikuu 2006 Peilin tarkoitus ei ole lentäjän ulkonäön kohennus vaan niistä oppii helposti tarkkailemaan takasektoria vihollisten varalta. Viggen on myös kiistämättä yksi meluisimmista koneista. paasti ilmaan ja kurvaamme oikelle kohti edellä lähtenyttä konetta. Lassi Tolvanen nauttimassa elämänsä nopeimmasta hissikyydistä.. Lennonjohto varoittaa alueella lentävistä helikoptereista ja tähystämme ilmatilaa. "Tämä on nopein hissi jolla olen ikinä mennyt" hihkaisen Peterille. Peter lentää kaksi tynnyriä. Tehtävä suoritettu. Kyyti on huimaa kun Peter näyttää, miten Viggen nousee hetkessä yhdeksään kilometriin. Lähestymisnopeus 260km/t, 15,5 astetta kohtauskulmaa ja heti kynnyksellä kone rysäytetään maahan. Hän hidastaa koneen nopeudeksi 450km/t. Ohhoh, hetkessä olemme 4000 jalassa myötätuulessa ja Peter tuo koneen uuteen laskuun radalle numero 34. Vakuuttavaa - hiki kastelee selkäni. Rauhallista kaartelua toisen koneen vierellä kestää hetken ja sitten irti muodostelmasta. Kyllä laulattaisi minuakin jos työkaluna olisi tällainen raaseri! Lopuksi teemme taktisen Viggenlaskun. Hieno lentokone! Lähestyessämme kenttää Peter hyräilee itsekseen. Parasta antia olivat kuitenkin Ruotsin omat showt, joissa koneilla lennettiin usein monen koneen puljissa. 45 minuuttia Viggenillä on ohi. Korkeus on hiipunut 30:een metriin maanpinnasta ja vauhtia on 1020km/t. Ohitamme turvallisesti kopterien toiminta-alueen ja käännymme takaisin kohti Luulajan kenttää. Kone pysähtyy alle 500:n metrin matkalle. Vanha kunnon Eyeball Mk.1 on edelleen keskeinen väline modernissakin hävittäjäkoneessa. Viggen oli suosittu kone näytöksissä ympäri Eurooppaa. Hän laskee koneen korkeutta edelleen ja maasto alkaa kohota lentäessämme kohti Ruotsin tunturilappia. Seuraavana vuorossa pari taitolentoliikettä. Sitten moottoriin täysi teho päälle, kiihdytys vauhtiin 900km/t , 4 G:n vedolla 80 astetta nokka ylös ja kone rynnistää rakettimaisesti nousten 9000:een metriin 35:ssä sekunnissa
artikkeli 9 GRIPEN JATKAA huhtikuu 2006 Viggenien taru ei ole ihan täysin lopussa sillä näillä näkymin pari kaksipaikkaista saa jatkoaikaa FMV:n leivissä. Parhaimmillaan Ruotsilla on 80-luvulla ollut 425 taistelukonetta.. Alunperin niitä piti tilata 350 kappaletta, mutta säästöjen takia nyt hankintaan vain 204 konetta. Yhtiö tarjoaa elektronisia häirintäpalveluja eri maiden ilmavoimille mm. Vidselin lentotukikohdassa. Koneessa on varhaisempi 'kurkkusalaatti' maalauskaavio. Gripenillä on nyt vastuu Ruotsin hävittäjäpuolustuksen pääroolista
Kesällä ovat luvassa työryhmän ensimmäiset mietinnöt, silloin tiedetään jo hieman enemmän. 10 moottorilentouutiset huhtikuu 2006 koonnut NILS ROSTEDT kuvat VALMISTAJAT Moottorilennon lajit lähentyivät Talvipäivillä P alstahenkilö kävi Jyväskylässä Rakentajien ja Moottorilentäjien Talvipäivillä. Jäämme odottamaan lisätietoja.. EUT:han on luonut kontaktit European Microlight Federationiin (EMF), joka on myös työryhmässä mukana kahden Europe Airsportsedustajan kautta. Näin Thielert saa tarvitsemansa valmistus-, jakelu- ja huolto-osaajan Pohjois-Amerikassa. Aika näyttää miten sille käy. Mitä tämä tulee merkitsemään. Esimerkiksi Dynonin D-10 EFIS-yhdistelmämittarissa saa kaikki tarvittavat lentomittarit yhdessä paketissa likimain samaan hintaan kuin perinteinen keinohorisontti (lisää Talvipäivistä sivulla 16.) Harrastelentämisen uuden sääntelyn alku EASA MDM.032 -lyhenteen taakse kätkeytyy EASA:n helmikuussa julkistama "Terms of Reference" -dokumentti, eli suomeksi vaikkapa toimeksianto. Pienempi malli Phenom 100 kuljettaa enintään 8 henkilöä nopeudella Mach 0,7 toimintamatkan ollessa 1160 NM. Puhutaan "RPPL":stä (Recreational PPL) eli eurooppalaisesta harrastelentolupakirjasta. Nyt pitää vain toivoa ja vaikuttaa sen puolesta, että tuloskin on suomalaislentäjille mieluinen. koo tosissaan nousta merkittävimpien lentokonemäntämoottorivalmistajien harvalukuiseen joukkoon. LIIKELENTOKONEUUTISIA Kevään yleisilmailukauden avaamista odotellessa sopii katsella mitä tapahtuu hieman isompien koneiden rintamalla. Toinen on monissa EU-maissa koettu tyytymättömyys JAR-PPL-lupakirjamääräyspakettiin, jota pidetään harrastelentämisen kannalta turhan laajana ja kalliina. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena on esitetty amerikkalaisen Sport Pilot/Light Sport Aircraft-säännön tuomista Eurooppaan osana "RPPL"-pakettia. Palstahenkilö seuraa Experimentalja Ultrakevyttoimikunnan puolelta tilannetta. MDM.032-työryhmään kuuluu lentäjäjärjestöjen (Europe Airsports ja IAOPA), teollisuuden (ECOGAS) ja viranomaisten (EASA ja kansallisia viranomaisia) edustajia yhteensä 19 henkilöä. Kun ennen vanhaan tilaisuus tuntui olevan melkoisen experimental-rakentajahenkinen, nyt oli osanotto selvästi laajempaa käsittäen sekä experimentalisteja, ultralentäjiä että normaaliluokan "PPL"-lentäjiä. Tilauskannassa oli vuoden lopussa 701 konetta. Eräs ahaa-elämys palstahenkilölle oli experimental-aihe eli Jarmo Hakalan esitys "ohjaamoelektroniikasta". Pienillä matkustajakoneilla viime aikoina menestynyt brasilialainen Embraer on julkistanut oman Very Light Jet -koneperheensä, jonka tyyppinimi on siis Phenom. Kaiken kaikkiaan voi ilolla todeta, että EASA on käynnistänyt meille harrastelentäjille tärkeän hankkeen sellaisella ripeydellä, jota harvemmin näkee EU-virastoissa. P&WC 535Emoottorit ovat huomattavasti tehokkaammat, 3200 naulaa, ja hinta 6,7 MUSD on myös selvästi korkeampi. Thielert osti Superiorin Saksalainen dieselmoottorivalmistaja Thielert yllätti ostamalla USA:sta experimental-koneisiin moottoreita valmistava Superior Air Parts -yhtiön. EASA on nimennyt työryhmän, jonka tehtävä on esittää uusi eurooppalainen sääntely- ja määräyskokoelma ilma-aluksille, jotka ovat ei-kaupallisessa käytössä ja jotka ovat "other than complex aircraft" eli eivät ole kovin monimutkaisia lentolaitteita. Phenom 300 puolestaan kuljettaa yhdeksän henkilöä 1800 NM päähän nopeudella Mach 0,78. Sen perusteella kuvaruutunäytöt tekevät nyt tuloaan myös itserakennettaviin koneisiin. Työryhmän oli määrä aloittaa toimintansa jo maaliskuussa ja tarkoitus on saada määräyspaketti valmiiksi syyskuussa 2007 hyväksyttäväksi EU:n päätöselimissä. On siis odotettavissa jotain Diamodin D-Jetin tapaista. SIL:n yhteydet työryhmään hoituvat pääosin EAS-delegaattimme Risto Niemen (Moottorilentotoimikunta) kautta. Superior on aiemmin valmistanut Lycomingin ja Continentalin vaihtoosia experimentalkäyttöön, ja on hiljattain myös tarjonnut kokonaisia IO360 -moottoreita, joissa kampiakseli on, yllätys yllätys, ollut Thielertin takoma. Toinen tarve on ultrakevytpuolella pitkään koettu tarve kehittää hieman painavampi koneluokka, jossa kuormattavuus riittää kahdelle tukevammallekin henkilölle varusteineen, ilman että lupakirjavaatimukset karkaisivat nykyisen PPL:n tasolle. Muistetaan kuitenkin, että taustalla on ainakin kaksi asiaa. Tämä näkyi myös esitelmien aiheissa. Laitteita alkaa olla runsaasti saatavana ja hintakaan ei enää pelota. Koneessa on P&WC 617F-moottorit työntövoimaltaan 1615 lb. Tässä pari havaintoa. Myös kilpailija Cessna sai koneita kaupaksi: vuoden saldo oli 822 SEPkonetta (yksimoottorisia mäntämoottorikoneita), 172-mallista kuusipaikkaisen 206 Stationairiin. Hinta-arvio on 2,75 miljoonaa USD ja tyyppihyväksyntään pyritään vuonna 2008. Tällä hetkellä on ennenaikaista sanoa mitään varmuudella. Alla on kooste muutaman viime kuukauden tapahtumista, mistä on nähtävissä että tämäkin yleisilmailun alue kasvaa mukavasti. Phenom Embraerin kevytsuihkut Cirrus kasvoi taas Amerikkalaiselle Cirrus Design -valmistajalle 2005 oli taas hyvä vuosi. Tästä koneesta ei vielä ole annettu tarkempia tietoja, paitsi että hinta asettuu noin miljoonaan dollariin ja se soveltuisi nykyisille SR22-ohjaajille seuraavaksi koneeksi. Näyttää siltä, että hiljattain Frankfurtin pörssiin listautunut Thielert ai- Cirrus Personal Jet Kohu-uutinen marraskuun NBAA-näyttelyssä oli ilmoitus, jonka mukaan Cirrus-yhtiö on tuomassa markkinoille Personal Jetin eli suihkukoneen henkilökohtaiseen käyttöön. Sitä tarvitaan kun dieseleitä aletaan viemään tälle isolle markkina-alueelle. Yhtiö toimitti 600 nelipaikkaista Cirrus SR 20 ja SR 22-komposiittikonetta asiakkaille, mikä oli 9,2 prosenttia enemmän kuin 2004
Taustahahmona on konkari nimeltään Linden Blue, joka on hankkinut mainetta Beechillä Starship- ATG Javelin ensilennolla Niille, joilla ns. Voimanlähteenä on kaksi Williams FJ33 -suihkuturbiinia ja tankeissa riittää menovettä 1200 NM toimintamatkaan. Aerodynamiikkaan on selvästi panostettu, siivet ovat varsin kapeat, miltei purjekonemaiset. Koneen suoritusarvojen salaisuutena on uudentyyppinen fibeX-niminen hiilikuitukerrosrakenne, jonka ansiosta tyhjäpaino on vain 1642 kg. Omia on helppo lisätä. USD) kone asettuu Cessnan Citation Mustangin ja CJ1+-mallien väliin, mutta se on 415 solmun nopeudellaan tuntuvasti nopeampi. Koneesta on 150 tilausta. ATG Javelin on 2-paikkainen, val- mistajan mukaan myös omistaja-lentäjille soveltuva konetyyppi, jonka suoritusarvot ovat aika huimaavat: nopeus Mach 0,9, lakikorkeus 45000 jalkaa ja nousunopeus 10000 fpm eli 50 metriä sekunnissa. Koneen suoritusarvot vaikuttavat nimittäin aikamoisilta. Kone lensi ensilentonsa viime syyskuun lopussa. Myöhemmin hän on ollut General Atomics-nimisessä yhtiössä, joka valmistaa miehittämätöntä Predator-UAV-tiedustelukonetta. Javelin näyttää hävittäjältä, joten ei liene ihme, että koneesta on tekeillä myös military-versio Javelin Advanced Trainer, jonka kehittämisessä on mukana myös Israeli Aircraft Industries-yhtiö. Työntövoimaa antaa kaksi Williams FJ33-moottoria, 1400 lb (6,23 kN) kukin. Mukaan mahtuu 7-9 matkustajaa. koneen kanssa. taloudelliset eväät ovat omasta tai firman puolesta kunnossa ja joille edellä mainitutkin koneet ovat liian kesyjä, on Amerikassa tarjolla vielä suorituskykyisempi uusi siviililentokone. - lentokenttä- ja majakkatiedot päivitettävissä kustannuksitta 1kk välein - reittipisteinä kentät, majakat ja VFR ilmoittautumispisteet. Koko paketti 770 Eur. Mielenkiintoinen uusi konetyyppi, jolle luvataan kovat suoritusarvot: matkanopeus enimmillään Mach 0,83 (900 km/h), ja toimintamatka on 2500 NM seitsemän henkilön kuormalla ja taloudellisemmalla Mach 0,78 nopeudella. (kämmenmikro, tupsyt johto, Winpilot ohjelma, data CD ja kiinnitysteline) www.hkavionics.com 0400-828744. Alussa tähän 7-9-paikkaiseen koneprojektiin suhtauduttiin hiukan tyyliin "pääseeköhän koskaan piirustuslautaa pidemmälle", mutta ensilento muutti näkemykset. Alunperin koneen nimeksi piti tulla Gulfstream SA-30 Gulfjet, mutta erinäisten vaiheiden jälkeen valmistajana on nyt taiwanilaisrahoitteinen amerikkalaisyhtiö. Keveiden liikesuihkukoneiden markkinoilla alkaa pian olla jo tungosta. USA:ssa lentää siviilirekisterissä parisataa pääasiassa entisen itäblokin suihkuharjoituskonetta, joten sen perusteella valmistaja uskoo että tällekin löytyy ostajia myös siviilipuolelta. Laiteuutuutena Fujitsu-Siemens N520 sisäisellä GPS:llä ja ja vältyt turhilta johdoilta Laite on myös helppo siirtää. Nyt sitä lisää hiilikuiturakenteinen Spectrum 33. Rajoilla on hälytykset sivu- ja korkeussuunnassa. Ja ennen kaikkea 2000 NM:n toimintamatka on vaikuttava, tässä luokassa vain Sino Swearingen SJ30 pystyy parempaan. Tavoitteena on FAA:n siviilityyppihyväksyntä vuonna 2008 ja hintaarvio on 2,8 MUSD. Nyt myös suomeksi - kirkas värinäyttö ja suurikokoiset kosketusnapit toimivat ryppyisessäkin kelissä - VFR ilmatila on tehty AIP:n mukaan värillisen karttapohjan päälle. moottorilentouutiset huhtikuu 2006 11 Swearingen SJ30-2 tyyppihyväksytty Uusi tulokas liikesuihkumarkkinoilla on Sino-Swearingen SJ30-2, joka on lokakuussa saanut himoitun FAA:n tyyppihyväksyntätodistuksen. Tyyppihyväksynnän arvioidaan valmistuvan 2007 tai 2008. www.avtechgroup.com Winpilot on suosittu kämmentietokoneessa toimiva liikkuvan kartan lennonsuunnittelu- ja suunnistusohjelma. VFR versio moottorilentäjälle. Ilmatilaan tulee päivitys kerran vuodessa. Hinnaltaan (3,65 milj. ADV purjelentoon. www.spectrum.aero Spectrum 33 hiilikuituyllätys Eräs viime ajan suurimmista yllätyksistä oli vasta marraskuussa ensi kertaa esitellyn Spectrum 33 -liikesuihkun ensilento tammikuussa Utahissa. Kehitystyö on kestänyt todella kauan, alkusuunnitelma on noin vuodelta 1990
Vaihtoehtona on General Electricin GEnx-moottori. Rolls-Royce on sitoutunut useisiin ympäristötavoitteisiin ja vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on vähentää puolella polttoaineen kulutusta, hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä sekä lentomelua verrattuna vanhemman sukupolven moottoreihin. Koneessaolijat eivät etukäteen saaneet tietää, mitkä ovet toimivat. Myös A350-koneeseen voi valita samojen valmistajien moottoreista. Tilauksen listahinnan mukainen arvo on vajaat 400 miljoonaa euroa. Suuri matkustajamäärä selittyy sillä, että kone oli sisustettu tiiviiksi yhden luokan versioksi. Tähän mennessä on valmistunut neljä konetta, joista kahteen asennetaan täysimittainen matkustamo. Rinnakkain mahtuu alas tulemaan kaksi henkilöä kerrallaan. Airbus A380koneessa on yhteensä 16 poistumistietä, joten nyt oli käytössä kahdeksan. Finnair on ensimmäinen, joka valitsi A350-koneeseensa RR-voimanlähteet. Kolmen luokan matkustamolla A380 kuljettaa tyypillisesti 555 matkustajaa. Ohjaamosta luukulle johtaa liukukisko, jota myöten miehistö olisi voinut hypätä koneesta myös lennon aikana. Lisäksi koe tapahtui pimeässä ja vain puolet 16:sta uloskäynnistä oli käytettävissä. 787:ssä ei käytetä vuodatusilmaa vaan sähköisiä järjestelmiä. Maaliskuussa Airbus suoritti A380:n evakuointikokeet menestyksellisesti. Trent 1700:ssa on 20 voimakkasti muotoiltua puhaltimen siipeä. Konetta tilatessaan Finnair varasi oikeuden kilpailuttaa moottorit erikseen. Liukujen suunnittelu olikin haastava tehtävä. Toisen kerroksen oviaukot ovat yli kymmenen metrin korkeudessa. Valinnan takana onkin tiukka neuvottelukierros ja ratkaisevia olivat kaupalliset tekijät. Ensimmäinen Finnairin A340-300kone saadaan Suomeen jo alkukesästä. Se tulee Virgin Atlanticiltä. A340:ssä on käytössä sama CFM-voimanlähde kuin yhtiön A320-kapearunkokalustossa. F Rolls-Royce Trent 1700 perustuu Trent 1000 -moottoriin (kuva oikealla), joka on suunniteltu Boeingin 787 -koneen vaihtoehtoiseksi voimanlähteeksi GE:n moottorin rinnalle. Kokeen tulosta voi kuitenkin pitää suurena menestyksenä. Finnairilla on kiinteä tilaus yhdeksästä laajarunkokoneesta ja tilausvaraukset neljästä. Kuvat Rolls-Royce. Kuvan kone on ensimmäinen prototyyppi F-WWOW ja sen etummaisessa rahtiluukussa on ylimääräinen poistumisreitti koelentäjiä varten. Airbus halusi luonnollisesti hyväksyttää koneen suurimmalla mahdollisella kuormalla. Evakuointitestissä saadaan käyttää vain puolta uloskäynneistä. Kuva Tero Tuominen Finnair valitsi Rolls-Royce-moottorit Airbusiin innairin uuden sukupolven Airbus A350 -koneisiin on valittu RollsRoyce-tehtaan valmistamat Trent 1700 -moottorit. Poistuminen onnistui 80 sekunnissa. Yksi matkustaja katkaisi jalkansa ja muutama kymmen sai hiertymävammoja liukuradoista. Päämääränä oli saada kaikkiaan 853 matkustajaa sekä 18 miehistön jäsentä ulos koneesta 90 sekunnissa. 12 uutiset huhtikuu 2006 koonnut TERO TUOMINEN Kone tyhjäksi 80 sekunnissa A irbus A380 -matkustajakoneen koelento-ohjelmassa on ohitettu 1000 tunnin raja
Katso tekniset tiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi AR-108 75,- www.paratronic.fi. Yhteensä niitä tilattiin 821 kappaletta. AR-108, Maycomin pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto) radioliikenteen kuunteluun. A300 oli ensimmäinen Airbus ja sitä rakennettiin yli 35 vuotta. Viime aikoina A300/310-koneita on valmistunut yksi kuukaudessa. FAI:n purjelentokomitea IGC myönsi kisat tiukan äänestyksen jälkeen Lausannessa Sveitsissä. Nyt yhdistykselle on laadittu omat nettisivut, joissa esitellään toimintaa. A300:n tuotantopäätös tehtiin 1969 ja ensimmäinen otettiin käyttöön Air Francella 1974. www.seniorskydivers.com Nuorten MM-kisa Suomeen Purjelennon nuorten maailmanmestaruuskilpailut lennetään Suomessa ja Räyskälässä 2009. Senior Skydivers jakaa vuosittain ParaOskari-tunnustuspalkinnon. Erittäin luja rakenne, helppokäyttöisyys jopa yhdellä kädellä, suuri ja selkeä näyttö sekä monipuoliset ominaisuudet ja 1,65 Ah akkukapasiteetti tekevät tästä ICOM:n lähettävästä ja vastaanottavasta uutuudesta lyömättömän. IC-A6, suosikkivaihtoehto kevytilmailuun ja kenttäkäyttöön. VXA-300 Pilot II, vankkarakenteinen alumiinirunkoinen kannettava lähettävä ja vastaanottava radiopuhelin ilmailutaajuuksille, VOR-toiminnolla, tunnettua Vertex Standard ammattilaatua. Jäljellä olevat tilaukset ovat rahtiversioita. Järjestämisoikeudesta kilpaili Suomen kanssa Itävalta. Polttoainejakelu supistuu rbusiin Neste Air lopettaa 100LL-lentobensiinin jakelun Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Hyvinkään lentokentällä. A300 tuotanto loppuu Airbus lopettaa A300- ja A310-koneiden tuotannon ja tekee tilaa uudempien mallien valmistukselle. Rinnakkaismalli IC-A24 (549 eur) sisältää myös VOR-toiminnon. Se oli ensimmäinen laajarunkoinen kaksimoottorikone. uutiset huhtikuu 2006 13 Suomen Seuraa johtajaa! Eurostar EV-97 ULS (100hp) hinta alkaen 46 700 ensimmäinen Uusi Diamond DA42 JUMBO 20v. Viimeksi sen on 2005 saanut Jorma "Rodney" Kosonen. Suomessa oli kaksi A300-B4-konetta ensin Karairilla ja sittemmin Finnairilla. VXA-300 349,- IC-A6 449,- Vertexin ja Icomin ilmailukäsiradiouutuudet nyt myynnissä. kokemus & laadukkaat tuotteet Pyydä Tarjous! Webbisivut Senioreille Senior Skydivers kokoaa nimensä mukaan yhteen pitkän linjan laskuvarjourheilijat
Nykyisten helikoptereiden käyttöiän jatkamisella halutaan ylläpitää ohjaajien ammattitaito ja turvaamaan puolustusvoimien kyky antaa virka-apua muille viranomaisille. Ilmailulaitoksen investoinnit olivat yhteensä 48,2 meur.. Mukana puljassa on ollut niin helikoptereita kuin purjekoneitakin. Uusien NH90-koptereiden toimitukset ovat viivästyneet noin kahdella vuodella. Se tehdään osana puolustusvoimien normaalia suunnittelua. Koneet oli tarkoitus poistaa käytöstä tämän vuoden lopussa. Valmistajan kotimaassa Slovakiassa ja Saksassa merkittävä osa Dynamiceistä on hinausversioita. WT9 on Saksassa hyväksytty hinaamaan peräti 750 kg:n purjekonetta. hiilikuiturunko sekä uusi kevyempi potkuri. Dynamicin saa myös kuvaruutumittaristolla (Dynon EFIS D-100 ja D-120). Tämän hetken tietojen mukaan ensimmäinen helikopteri luovutetaan puolustusvoimille heinäkuun alussa ja seuraavat kolme konetta tämän vuoden loppuun mennessä. Ilmailulaitoksen hallitus on päättänyt esittää 30 %:n eli 6,6 miljoonan euron voitontuloutusta valtiolle. Koneille tehdään ennen lentotoiminnan jatkamista lisähuoltoja, jotka katetaan puolustusvoimien määrärahoista. Vappu on tuota pikaa ja oululaiset kutsuvat silloin jälleen kaikki suomalaiset ilmailijat lentämään osastolla kotikaupunkinsa, -kylänsä tai -taajamansa ylle. Lopullista päätöstä ensi vuonna käyttöön jäävien koneiden määrästä ei ole vielä tehty. Ensin lähdettiin kaupungille kahdella koneella, sitten kolmella, sitten neljällä. Tälle kaudelle kokeillaan myös koneeseen asennettua hinausvaijerin kelaa. Optiolistalle on ilmestynyt mm. Valmistaja Aerospool on saanut FAI:n kunniakirjan ansioistaan maan ilmailuteollisuuden eduksi. Puolustusvoimilla on tällä hetkellä käytössään neljä venäläisvalmisteista Mi-8-kopteria. Näiden avulla paino kevenee 7 kg, jolloin tyhjäpainoksi saadaan alimmillaan 257 kg, mikä on laijssaan varsin hyvä lukema. euroa. Tässä osastossa viimeistä paikka piti Oulun Laskuvarjokerhon Cessna, josta hypättiin Oulu-hallin edustalle sankan yleisömeren eteen. Toteutunut tulos ylitti selvästi vuoden 2004 tuloksen, joka oli 15,0 miljoona euroa. Tämän jo noteerasivat Vappua maan kamaralla viettävät kaupunkilaiset ja ilmailijatkin, jotka oitis arvelivat, että tuollaista voisi tehdä suuremmallakin porukalla. Vappuna 2004 saatiin taivaalle parikymmentä konetta ja viime vappuna seitsemäntoista. Tärkeintä on kuitenkin muistaa turvallisuus: useiden koneiden yhteislento on ennakkobriiffattava hyvin. Toukotempaus on oululaista perinnettä jo vuosien takaa. Hyvä tulos johtuu pääosin kansainvälisen lentoliikenteen ennakoitua suuremmasta kasvusta sekä Ilmailulaitoksen muun liiketoiminnan positiivisesta kehityksestä. 14 uutiset huhtikuu 2006 Toukotempaus kutsuu jälleen Puolustusvoimat jatkaa Mi-8-lentoja Puolustusvoimat pyrkii jatkamaan helikopterilentoja Mi-8kuljetuskoptereilla vielä ensi vuoden. Riskien ottoon ei ole varaa. Dynamicille lisää optioita WT9 Dynamic -ultrakevyt on uudistunut. Dynamicia tuo maahan Ronimex oy. Ilmailulaitoksen tulos 22,2 meur Ilmailulaitoksen tulos vuonna 2005 oli 22,2 milj. Viime vuonna kutsuun vastattiin monilla paikkakunnilla ja ilmailu sai mukavasti näkyvyyttä. Jo yli 120 on konetta toimitettu asiakkaille
Neitsytlento on sovittu kesäkuulle. Versiot ovat S6T, jossa on kiinteä nokkapyörällinen laskuteline, sekä S6R, jonka laskuteline on sisäänvedettävää mallia. Matkan pitäisi taittuman merenpinnan tasolla nopeudella 150 kts, väkisin lennettäessä. Antares 20E on kärkiväliltään 20metrinen. Suurin lentomassa on 600 kg. Kaikkiaan on yhdeksää eri profiilia. On ainakin SG38, K6E ja ASK 13. Kustannukset ovat paljon tavanomaista moottorikonetta pienemmät. Oikeasti lennettäessä S6T kiinteine kinttuineen liitää 33:1. Vettä saa kyytiin reilut 200 kg. Mutta viime vuonnapa Revel julkaisi 1:32 -mittakaavaisen rakennussarjan ASK 21:stä. Arvi Vahtera on kaavaillut taitolennon suoritusmerkkijärjestelmänkin valmiiksi. Tuotantoon ovat tulossa S6-moput ja S2-purjelentokone. Ohjaamon läpi kulkevan akselin kautta se pyörittää Muehlbauerin 3-lapaista vakiokierrospotkuria. koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta huhtikuu 2006 15 Uutta ja hienoa U usi ja epäilemättä hieno purjelentokonesarja on juuri pääsemässä sarjavalmistukseen Stemme AG:n tehtaalla saksojen maalla. Asko Pankka puolestaan jo visioi viiden timantin opettajia, jotka perus-, pilvi-, matka- ja aaltolentämisen ohella osaavat myös taitolentoa. Moottori - turboahdettu 115 hv:n Rotax 914F - on kätketty ohjaamon taakse rungon uumeniin. Uudet mallit ovat kärkivälinsä ja varustuksensa mukaisesti 18S ja 18T. Kaksipaikkaisista puheen ollen, puolalainen PW-6U on taas tuotannossa. Koulutusohjelmaa ja kohta kai oppimateriaaliakin syntyy urheilutaitolentäjien keskuudessa. Tämän vuoden loppupuolella tehdas aikoo saadaan tuotantoon myös puhtaan purjelentokoneen Stemme S2:n. Molemmissa malleissa on runkoon rakennettuna moottoritila, joten S:n muuttaminen T:ksi onnistuu myös jälkikäteen. No, kaikki on tietysti suhteellista. S6-sarjan ensimmäinen runko valmistui helmikuussa ja selvisi hyvin kuormituskokeistaan. Se on omaa sukua Scheibe 34 Saksasta, mutta ranskalaiselle valmistajalle lisenssioituna nykyisin sukunimeltään Alliance. Glamour-kaunotar innostaa Sehän nyt leviää kuin tauti, se taitolentoinnostus purjelentäjien keskuudessa. Alapinnalla tehdas ilmoittaa ylpeästi laminaarivirtauksen vallitsevan 95 %:n matkalla. Lange valmistautui pienempiin versioihin alunperinkin. Se on Joensuun Ilmailukerhon lahjoittama ikuisesti kiertävä palkinto, viehkeän upea hopeapatsas "Kaarron Kaunotar". Teho riittää myös purjelentokoneiden hinaukseen. Antares 18S painaa tyhjänä 275 kg ja moottoriasennelma tuo 45 kg lisää. Toinen tavanomaista pienempi ja varmasti täysin toimiva lasikuitukaksikko on A 34. Yläpinnalla virtaus pysyy laminaarisena 75 % jänteestä. Laipallisella siivellä termiikissä nousemisenkin pitäisi hyvin onnistua. Se T-mallin moottori on 18-hevosvoimainen Solo 2350. Voidaan jopa perustellusti väittää, että kun tyyppihyväksyttyjen moottorikoneitten kulut nousevat ja arvo romahtaa huimaa vauhtia ja PPL-koulutus vaikeutuu kohti mahdotonta, olisi kerhojen nyt jo kiire ruveta hävittämään, niin kauan kuin niistä edes jotain saa, Cessnoja, Pipereitä ja Rallyeita ja katsella mopu- ja ultrakevythinureihin päin.. Sähkömoottorilla nousevaa Antares 20E -konetta valmistava Lange Flugzeugbau tuo markkinoille puhtaan purjelentokoneen sekä kotiinpaluumoottorilla varustetun mallin. Antares 18T lienee jo lentänyt ensilentonsa ja ensitoimitukset asiakkaille tapahtuvat ennen kesää. Iso kone omaksi! Jokohan palstahenkilölläkin olisi varaa omaan isoon purjelentokoneeseen. Kärjissä on tietysti wingletit. Halvempia hinureita Scheibe Saksassa puolestaan tekee mopuja. Pienikokoinen ja monia muita edullisempi kaksikko ajaa varmasti koulukoneena asiansa moitteetta. SZD "Jezow" -tehdas on saanut viranomaiselta hyväksynnän tuotannolle. Kymmenen ensimmäistä onkin jo myyty, niin että pian nyt 10.000 euroa varausmaksua pöytään jos kerta mielii... No, ensi talvena sitten. Pienempiä kaksikoita Superorkideat sikseen, kyllä vähemmälläkin pääsee. SF 25 C on vanhan kunnon Motor Falken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, rakenteeltaankin pitkälle perinteinen. 18-metrinen Antares liitää 53:1, siipikuormituksesta riippuen nopeudella 100 - 135 km/t. (www.stemme.de) Lange kutsuu siipimuotoaan superelliptiseksi. Säädettävissä muoteissa voidaan tehdä vuorotellen pitkiä ja lyhyitä siipiä. Se, tai siis Hän, viitoittaa tietä jalustaan kaiverretuin kauniin sanoin "ilmailuaatteen puolesta". Antares-sarja kasvaa Toinenkin hieno purjelentokonesarja saa jatkoa. SF 36 R on puolestaan uudempaa perinteistä rakennetta, eli lujitemuovinen. Siiven tyvi on kahden metrin matkalta tasaleveä ja profiili muuttumaton. Mutta semmoista 30-luvun glamouria tuo purjetaitolentoon muuan satiininhohtoinen neitohahmo. Villityksessä on mukana ihan vakaiksi ellei peräti vakaviksi tunnettuja henkilöitä liitto- ja viranomaistahoja myöten. Ainakin kuvista päätellen se on oikein yksityiskohtainen ja hieno. Pienin vajoama on kevyemmällä S-mallilla 0,46 m/s (345 kg) ja T:llä (390 kg) 0,49 m/s. Ne on ostettu Wasserkuppen matkamuistokaupasta, samoin kuin 1:50 puinen DG-100. Pieniä koneita on jo odottamassa rakentamista, semmoisia HO- eli 1:86 mittakaavaisia muovirakennussarjoja. Pinta-alaa edelleen soukkaan siipeen jää 10,97 neliömetriä ja sivusuhdetta 29,54. Ilmailuveli Matti Liuskallio Lappeenrannasta - vuoden kerholainen 2005, onnea vaan - kehui löytäneensä jostain maalaiskaupasta Bocianin. No, sehän se tietysti onkin oikea tapa, että järjestelmällisesti ja tyvestä puuhun edetään. Uutuudet noudattavat jo meilläkin nähtyä Stemme S10:n tyyliä eli ohjaamo on rinnakkainistuttava. Nostovoimajakauman pitäisi oleman ihanteellinen. Tuleehan sille kärkiväliäkin jo reilut puoli metriä. Ensimmäiset koneet on tarkoitus luovuttaa asiakkaille loppuvuodesta. Senpä vuoksi kone liitää hyvin suurilla nopeuksilla. Molemmissa on 100-hevosvoimainen Rotax-moottori, jonka puhti riittää hinaamiseen
- Järjestelmät jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään, sanoi Hakala. Koskinen kertoi puheessaan, että ilmailijoille tutuksi tullutta hotelli Priimusta voidaan käyttää nyt viimeisen kerran tämäntyyliseen kokoontumiseen, mutta kaupungilla on muitakin hyviä hotelleja. Päivät avasi EUT:n puheenjohtaja Jouni Laukkanen toivottaen tervetulleeksi niin ilmailijat kuin Veijo Koskisen Jyväskylän kaupunginhallituksesta. - Toivomme että viranomainen tuottaisi myös AIP:n sähköiseen muotoon, jolloin senkin saisi imuroitua päätteelle, he sanoivat. Experimental- ja ultrakevyttoimikunnan (EUT) sekä Moottorilentotoimikunnan (MT) järjestämät talvipäivät keräsi jälleen toistasataa osallistujaa ja ohjelma oli monipuolinen. Laitetta käytetään jo koemielessä Kuvaruudut tulevat Jarmo Hakala toi esityksessään vaihtoehtoisia tapoja mittaritaulun rakentamiseen. Ilmatietojärjestelmä, kuten nopeus, korkeus jne, asento ja suuntajärjestelmä sekä moottorinvalvontajärjestelmät. Rakentajalle tärkeä tieto on se, että avioniikka kannattaa aina ostaa projektin loppuvaiheessa, koska se kehittyy niin nopeasti ja hinnat tulevat koko ajan alaspäin. Mikä parasta, kaupunki mahdollisesti voi aurata Jyväsjärven jäälle, kaupungin keskustaan kiitoradan seuraavien talvipäivien ajaksi. Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen vakuutti yleisölle liiton tekevän kaikkensa harrasteilmailun eteen muuttuvassa maailmassa. H korvaaminen nykyelektroniikan suomin keinoin mahdollistaa harrasterakenteisissakin koneissa siirtymisen ns. Mukana on oltava myös varmatyyliset vanhat laitteet, sillä Hakalan sanoin: "Jos sähkö loppuu, muuttuu lentäminen helpommaksi, joutaa katselemaan ikkunoista mittareiden tuijottamisen sijaan!" Monipuoliset laitteet vaativat käyttäjältään huomattavaa perehtyneisyyttä, jotta niiden ominaisuuksista saadaan täysi hyöty. Uudet laitteet ovat sähkökriittisiä, joten sähkön saanti on varmistettava. Perinteisten "peltimittareiden". Laitteeseen pystyi lataamaan internetistä kenttätiedot, säätiedot ja kaiken tarpeellisen. Laitteeseen voi imuroida myös karttapohjan ja kytkeä sen satelliittipaikantimeen, jolloin matkan etenemistä voi seurata näytöltä. Alhola ja Salminen työstävät paraikaa paine- ja asentoantureihin perustuvaa menetelmää, jolla voi seurata moottorin toimintaa ja koneen lentotilaa. lasiohjaamoihin, jotka ovat raskaammassa kalustossa jo arkipäivää. Tämä on myös turvallisuuskysymys - ilmassa ei ole enää aikaa opiskella toimintoja. Uutta tekniikkaa lentämisen tueksi Tuoreet mutta erittäin innokkaat ultrakevytilmailijat Kate Alhola ja Karoliina Salminen esittelivät kotimaista Nokia 770 Internet Tablet päätelaitetta, jota voi hyödyntää myös ilmailijan tarpeisiin. 16 moottorilento huhtikuu 2006 Moottorilentäjien talvipäivät Jyväskylässä Viimeistä kertaa Priimuksessa Kaksi päivää ilmailun faktaa ja fiktiota kokosi jälleen auditorion täydeltä kiinnostuneita kuulijoita Jyväskylään. otelli Priimus Jyväskylässä täyttyi jälleen ilmailijoista yhdeksi viikonlopuksi maaliskuussa
OH-U500 odottelee pikkukuvassa 80 hv Rotax 912F -moottorin asennusta siiven takareunaan (F kertoo, että moottori on aiemmin ollut Dimona-mopussa). Kokemukset dieselöinnistä ovat kaiken kaikkiaan olleet positiiviset. - Haluammeko lentää kolmipaikkaisella koneella 60 euroa/tunti, vai nelipaikkaisella hintaan 120 euroa/tunti, kiteytti Koskela dieselvaihtoehdon realiteetteja. Koneessa on ylös aukeavat "lokinsiipiovet". www.microleve.com.br lentokoneenosien valmistuksessa. Paperien seikkailu maailmalla oli oma lukunsa. Talvipäivien luonteeseen kuuluu myös erittäin tärkeänä osana kuppilatiima, jossa vaihdetaan tietoja, kokemuksia ja elämyksiä. Microleve on rakentanut parinkymmenen vuoden aikana jo yli 1400 ilma-alusta. Tapio Koskela kertoi oululaisten parin vuoden kokemuksista diesel-lentämisestä C-172:lla. Samalla vertailtiin kaikkien kolmen Suomessa lentävän diesel-Cessnan käytöstä tulleita kokemuksia. Juhani Huoviala ja Aki Suokas esittelivät brasilialaista ultraa, Corsario-lentovenettä. Hämmästystä herättivät lukuiset oululaisten Cessnassa ilmenneet pikkuharmit. Jarmo Hakala ja Esa Haakana syventyneenä tutkimaan Haakanan hankkimaa ilmailutietokonetta.. Kuten arvata saattaa, paketin saapuminen Brasiliasta suoraan Suomeen oli muuttunut uskomattomaksi seikkailuksi pitkin Euroopan rannikkoa Suomea kohti. teksti HELENA JAAKKOLA kuvat MIKKO JAAKKOLA moottorilento huhtikuu 2006 17 Avioniikka kannattaa aina ostaa projektin loppuvaiheessa, koska se kehittyy niin nopeasti ja hinnat tulevat koko ajan alaspäin. Microleve Corsario -amfibio on brasilialaisperäinen ultrakevyt. He kertoivat uudesta lentokonetyypistä, sen rakentamisvaiheista ja sovittamisesta Pohjolan oloihin
Oppilaat saivat rakennusprojektista suorituspisteet ja arvosanat. Toisena pilottina oli Pasi Siimes. Nokia 770 mahdollistaa mobiilin internetin ja siihen voi rakentaa myös ilmailusovelluksia. Huomionosoituksen otti vastaan Janne Lensu yli 2 200 nm pituisesta matkalennosta Ranskaan ja takaisin. Työ katsotaan osaksi heidän tutkintoaan. Selänpään sijasta jouduttiin Vesivehmaalle. Kuva Kate Alhola. Uusia tuulia koulunkäyntiin Tampereen Ammattikorkeakoulun opettaja Jaakko Mattila kertoi Eurostarultran rakentamisesta oppilasprojektina. 18 moottorilento huhtikuu 2006 Kate Alhola ja Karoliina Salminen esittelivät Nokia 770 -internetpäätelaitetta Talvipäivien yleisölle ja kertoivat miten sitä voi hyödyntää ilmailussa. ottaa koneen hallintaansa. Pitkästä aikaa jaettiin myös Orvokki Kuortin kiertopalkinto huomattavasta matkalentosuorituksesta Vampulan Siipiveikot ry:lle. Airbusilla. Mukana olivat muun muassa tekstiili-, auto-, sähkö- ja tuotantotekniikkalinjat. Koneen ympärille on perustettu uusi ilmailukerho, Pirkan Ilmailijat ry, joka Jarmo Hakala esitteli tämän päivän avioniikkaa käyttäen Varttimarkkaprojektiaan esimerkkinä. Harrasteilmailuyksikkö kevytilmailun tarpeisiin Sunnuntain ohjelmassa olivat toimikuntien kuulumiset.. polttoaineen hankinnan koukeroista. Katsojia hauskuttanut tarina kertoi mm. Lisähuumoria iltapäivään luotiin maailman kenties ensimmäisen dieselhelikopterin lennosta kertovan videon avulla. GSM-varausjärjestelmän esittely peruuntui luennoitsijan yllättävän esteen takia. Vaiherikas lento ei äkkiä unohdu, mutta hauskaa oli. Työtä tehtiin 50 000 tuntia, rahaa meni 40 000 euroa. - Tällaiselle projektille toivomme jatkoa hyvin monesta syystä. Illallisen yhteydessä luovutettiin Sammon Haarikka -kiertopalkinto juhlallisin seremonioin Hannu Mäkeläiselle pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstä harrasteilmailun saralla. Kesäisen Sunny Nights Rallyn esittely siirtyi toiselle päivälle, jossa asialle oli hyvin niukasti aikaa ja tapahtuma esiteltiinkin lähinnä nettisivun avulla. Osa oppilaista kävi tehtaalla Tsekissä, osa muilla eurooppalaisilla lentokonetehtailla, mm. Projekti oli harvinaisen kokonaisvaltainen, sillä se työllisti monia koulun opintolinjoja. - Taidelinja olisi halunnut suunnitella koneeseen koristeteippaukset, mutta se päätettiin antaa konetta rakentaneiden tehtäväksi, hymyili Mattila. Kevyttä ohjelmaa ja palkitsemista Ohjelmasta ei selvitty täysin ilman muutoksia. Laadunvalvontajärjestelmä raportoi 40 virhettä, jotka korjattiin osin tehtaan neuvojen mukaan, osin itse suunnitellen. Oppilaat pitivät käytännön tekemisestä ja saivat laaja-alaisen kuvan lentokoneen valmistusprosessista laadunvarmistuksineen kaikkineen, sanoi Mattila. Jyrki Viitasaari viihdytti yleisöä kertomalla viimevuotisen Toukotempauksen onnistumisesta Kouvolan seudulla säiden haltijan päätettyä kääntää selkänsä Vapunpäivän lentotapahtumalle
- SIL on ilmailu-urheilujärjestö, jonka vastuualue on olla harrastajien edunvalvoja ja kehittäjä, Ilmailuhallinnon yhteistyökumppani ja asiantuntija sekä hoitaa osan kevyen harrasteilmailun viranomaistehtävistä, eritteli Hiedanpää ja priorisoi Harrasteilmailuyksikön vastuut seuraavasti. Jussi Frisk puolestaan kertoi ultralentämisen sattumuksista ja tapahtumista Mäntsälän Ilmailukerhon ultratoiminnan näkökulmasta. "Harrasteilmailuksi katsotaan yksityislentotoimintana tapahtuva toiminta; purje- ja moottoripurjelentokoneilla, kuumailmapalloilla, EU-asetuksen 1592/2002 (7.9.2002) liite 2:ssa tar- koitetuilla ilma-aluksilla ja ilmassa liikkumaan tarkoitetuilla laitteilla, poisluettuna koe- ja tutkimuskäyttöön tarkoitetut ilma-aluksen (kohta b), vanhat sotilasilma-alukset (kohta d) sekä miehittämättömät ilma-alukset (kohta g). Hiedanpää kertoi Harrasteilmailuyksikön perustamisesta. Kuva Nils Rostedt. Jussi Frisk kävi omassa osuudessaan läpi ultralentämisen sattumia ja tapahtumia kerhon näkökulmasta. Sammon Haarikka ojennettiin Hannu Mäkeläiselle vuosikymmenien ansiokkaasta toiminnasta harrasteilmailun saralla. Raimo Nikkanen kertoi harrastemoottorilennon toimintaedellytyksistä ja tarpeellisuudesta huolellisesti valmistetun diaesityksen tukemana. Ilmailuhallinnon harrasteilmailuosasto oli paikalla koko miehityksellään: osastopäällikkö Markku Hiedanpää, Hannu Martikainen ja Hannu Ansa. Yksikkö toimii ilmailuhallinnossa asiantuntijana harrasteilmailua koskevissa asioissa, kertoi Hiedanpää. Sen avulla hoidetaan koko 800 harrasteilmailun ilmaalusta yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton kanssa. Harrasteilmailuksi luetaan myös liidin, laskuvarjohyppy- ja lennokkitoiminta", kertoi hän diasarja keinoin. Esitys löytyy PowerPoint-tiedostona EUT:n nettisivulta samoin kuin Sunny Nights Rallyn esittely. - Harrasteilmailuyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka valvoo Suomen Ilmailuliitto ry:n avustamana koko harrasteilmailun kenttää sekä siinä käytettäviä välineitä. Kuvassa Diamond Starin Garminmonitoiminäytöt. Talvipäivien päätteeksi Onnettomuustutkintakeskuksen Esko Lähteenmäki kävi tuttuun tapaansa läpi vuoden vauriot luennossaan, joka ei koskaan jätä ketään ilmailijaa kylmäksi. Orvokki Kuortin kiertopalkinto luovutettiin vuosien tauon jälkeen huomattavasta matkalentosuorituksesta. moottorilento huhtikuu 2006 19 Kuvaruutunäytöt ovat tulleet jo pienkoneisiin ja seuraavaksi niitä nähdään experimental-ilma-aluksissa. Yksikkö valvoo yleistä etua, toimii laillisuusvalvojana, ylläpitää Ilmailunormeja ja keskittyy yhä enemmän raskaamman ilmailun valvontaan. Sen sai Vampulan Siipiveikot ry ja huomionosoituksen otti vastaan Janne Lensu.
Lentoturvallisuusartikkeleja kirjoittaa vastaisuudessa Lentopelastusseuran koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen, joka on syvällisesti paneutunut aiheeseen niin Ilmavoimissa, Finnairilla kuin harrastusilmailunkin parissa. Aiheet ovat edelleen ajankohtaisia ja lentokauden lähetessä niiden lukeminen antaa ajattelemisen aihetta. Tässä viime kesän EMkisojen yhteydessä metsään joutunut Nimbus 4T. Myös kesällä 2005 sattui purjelennon EMkisan yhteydessä kaksi metsään menoa. Yhdessä tapauksessa ohjaaja jäi ohjaamoon kahdeksan metrin korkeuteen odottamaan pelastajia. Ennen Aaltosen ensimmäistä artikkelia julkaisemme Hämäläisen viime vuonna kokoaman katsauksen purjelennossa sattuneisiin vaurioihin vuonna 2004. ILMAILU kiittää menneistä vuosista. Lento-onnettomuuksiksi ei vuonna 2004 luokiteltu yhtään tapausta eikä vakavia vammautumisia sattunut. Nämä laskuyritykset päättyivät puihin- ja maahantörmäyksiin. Avoimen luokan kilpakone jäi 300 metriä vajaaksi Räyskälän kentästä. Kuva Jorma Laine. Onnettomuustutkintakeskuksen eläkkeellä oleva johtava tutkija Seppo Hämäläinen on jo vuosia laatinut koosteita edellisen vuoden onnettomuuksista ja vaurioista. Moottoripurjekoneille ei sattunut yhtään vauriota. Vuonna 2004 lennettiin edellistä vuotta vähemmän. Purjekone pomppi laskussa Purjelento-oppilas oli viidennellä yk-. 20 lentoturvallisuus huhtikuu 2006 METSÄÄN meni Lasku metsään purjekoneella kuulostaa hurjalta, mutta lähiaikojen esimerkkien perusteella ohjaajalla on kohtuulliset mahdollisuudet selvitä hengissä, mikäli vain kone on loppuun asti ohjatussa tilassa. Erityisesti huomio kiinnittyy kirjaimellisesti metsään menneisiin laskuihin. V uoden 2004 purjelentoturvallisuus oli hyvä, vaikka kolmessa maastolaskuyrityksessä olisi voinut käydä huonosti. Vaurioita oli kymmenen, neljä edellistä vuotta enemmän. Nyt hän luopuu tästäkin tehtävästä ja nauttii hyvin ansaituista eläkepäivistä
Korkeutta kaarron aloitushetkellä oli 200 metriä. En katsonut noston voimakkuutta variometristä, mutta se tuntui selvästi istumalihaksissa ja valitsemani tähtäyspiste vajosi näkökentässä. Katsoin välittömästi nopeusmittaria, joka näytti 80 km/h. Myötätuuliosalla oli jonkin verran nostoja ja laskevia. Perusosalla käytin täysiä lentojarruja pudottaakseni korkeuden finaalia varten sopivaksi. Ohjaaja oli 51-vuotias mies. Tuuli oli 240 astetta ja alle 5 solmua. Näitä hallitsemattomia pomppulaskuja sattuu muutama vuodessa. Avasin lentojarruja pysyäkseni liukupolulla. Ajoin koko laskukierroksen 100 km/h nopeudella. Hän tuli laskuun kiitotielle 26. Muistan työntäneeni sauvasta pompun laella. Käännyin perusosalle jousiammuntakentän pohjoislaidan pohjoispuolelta Vaikka metsään laskusta selviäisikin vähin vammoin, aina on mahdollista että lentäjä jää loukkuun korkealle jumiutuneeseen koneeseensa. Korkeus aloituspaikalla oli 300 metriä QNH. Noin 2h ja 20 minuutin lennon jälkeen päätin aloittaa laskuun valmistautumisen. Iskun jälkeen kone pomppasi uudestaan ilmaan, noin 3-5 metrin korkeuteen. koonnut SEPPO HÄMÄLÄINEN kuvat ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS lentoturvallisuus huhtikuu 2006 21 Termiikin aiheuttama laskeva ja tuulen suunnan sekä nopeuden muutos on todennäköisesti ollut suuri ja johtanut äkilliseen rajuun sakkaamiseen. sinlennolla SZD-50-3 Puchacz-koneella kahdeksas heinäkuuta klo 21.15 Pudasjärvellä. Tässä pelastustyöt käynnissä edellisen sivun Nimbuksen parissa. Sain vakiinnutettua liukupolun heti finaalin alussa, jarrut noin 1/5 auki. Koneessa ei ollut matkustajaa. noin 35 asteen kaarrolla. Toinen kosketus oli sekin raju, mutta ei yhtä voimakas kuin ensimmäinen. Nokkapyörän kiinnitys vaurioitui ja pintalaminaattiin tuli säröjä. Finaalin alkuosa oli erittäin rauhallinen. Pintatuuli oli startin aikaan tasainen, voimakkuus 8 solmua ja lähes kiitotien suuntainen (350 astetta). Tästä minulla on vain hämäriä muistikuvia. Aloitin noin 25 asteen finaalikaarron 120 metrin korkeudelta puolilla jarruilla ja finaalin alussa korkeutta oli tasan 100 metriä. Otin hinauksen klo 13.58 tarkoituksena harjoitella kuivatermiikissä lentämistä paikallislentona. 220 metriä. Turbulenssiin tullessani en katsonut korkeusmittaria, mutta korkeutta oli oman arvioni mukaan 30 40 metriä. Laskupaikan kohdalla korkeutta oli n. Siirryin kiitotien itäpuolelle pudottelemaan korkeutta. Oppilas kertoo tapauksesta seuraavasti: "Pienen pompun jälkeen nokkapyörä osui ensimmäisenä maahan. Tämän jälkeen kone pomppasi vielä kerran ja ajautui sitten kiitotien vasempaan laitaan. En muista ehtikö veto vaikuttaa mitään, sillä kone iskeytyi lähes samalla hetkellä rajusti kiitotien pintaan. Kone vajosi todella nopeasti kiitotietä kohti. Tämän jälkeen kone iskeytyi uudestaan kiitotien pintaan. Perusosalla oli lievää turbulenssia. Korkeutta oli tuolloin noin 1500 metriä. Jarrujen avauksen yhteydessä työnsin oman muistikuvani mukaan myös sauvasta, mutta tapahtuneen perusteella en enää ole kovin varma tästä. Ennen kosketusta nopean vajoamisen tunne heikkeni, jolloin vedin sauvasta oikaistakseni koneen. Myötätuuliosan aloituspaikka oli kiitotiestä itään ja kiitotien 18 pään tasalla. Kohta laskupaikan jälkeen ajoin kantavaan ja sitten heikkoon nostoon. 1000 metrin korkeudesta alkaen harjoittelin kaksi kertaa käännepisteen kuvausta. Otin kiitotieltä tähtäyspisteeksi toisen ´suojatie´ merkinnän kiitotien päästä lukien. Kuva Jorma Laine.. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 18 h ja 62 laskua, jotka oli lennetty 90 vrk aikana kyseisellä koneella. Kiitotien päässä olevan sora-alueen päälle tullessani ajoin ensin turbulenssiin, sitten kantavaan ja nostoon. Seurauksena toinen pomppu n. Koneen pysähdyttyä yritin heti ottaa yhteyden ilmassa vielä oleviin koneisiin, mutta en pystynyt puhumaan. 1,5 m korkeuteen, josta nokkapyörä edellä maahan". Koneen vauriot jäävät useimmiten melko pieniksi. Noin 350 metrin korkeudesta alkaen harjoittelin matalalta ylösmenoa. Heti jarrujen avauksen jälkeen tunsin koneen vajoavan ja ilmanvirran aiheuttaman suhinan hiljenevän. Jonkin ajan kuluttua kipu oli hellittä- Purjekone sakkasi laskussa korkealta Purjelentäjä kertoo tapauksesta seuraavasti: "Olin harjoituslennolla KemiTornio lentoaseman lähialueella kaksipaikkaisella L-23 Super Blanik purjekoneella perjantaina iltapäivällä 4.6.2004. Ilmoitin liittyväni oikeanpuoleiseen laskukierroksen myötätuuliosalle, kiitotielle 36 kello 16.43. 550 metrin korkeuteen noustuani siirryin kiitotien 18 pään tasalle pudottamaan korkeuden laskukierrosta varten. Suljin lentojarrut ja työnsin sauvasta, mutta vajoaminen ja nopeuden pienentyminen jatkuivat tästä huolimatta
Kone törmäsi puihin ja putosi pystyasennossa maahan hakkuuaukean laidalle metsään 4 km lentokentästä etelään. Ohjaaja oli kertomansa mukaan katsonut nopeusmittarista lentonopeuden vähän ennen syöksykierteeseen joutumista ja se oli ollut normaali laskukierrosnopeus. Tuuli oli heikko. Ohjaajan arviokyky on pettänyt termiikkiä hakiessa ja hän on menettänyt kentälle liitomahdollisuuden. Koneen runko ja siivet vaurioituivat pahoin. Ohjaajalla oli lentokokemusta jonkin verran ja viimeisen 90 vrk aikana 32 h joten hänellä olisi todennäköisesti ollut lentorutiinia hallita kyseinen tilanne, elleivät sääolosuhteet olisi olleet poikkeukselliset. Purjekone meni syöksykierteeseen Purjelentäjä lähti paikallislennolle PW5 Smykillä Räyskälässä iltapäivällä heinäkuussa. 22 lentoturvallisuus huhtikuu 2006 Lentonopeuden tarkkailu on unohtunut ohjaajan keskittyessä muihin maastolaskun aiheuttamiin hänelle outoihin tekijöihin. Ohjaaja oli 38-vuotias mies. väärä päätös jatkaa maaliinlaskua matalalla esiintyneestä nostosta huolimatta 3. Minut vietiin Länsipohjan Keskussairaalaan jossa selkäni kuvattiin kaksi eri kertaa. Ohjaaja on analysoinut tapausta perusteellisesti ja esittää yhteenvetona onnettomuuden syistä seuraavaa: 1. Ohjaajan muistaman mukaan laskukierroksen aikana ei esiintynyt kovia tuulenpuuskia tai huomattavia laskevia virtauksia. Ohjaaja pääsi helposti pois koneesta ja hän ei vahingoittunut. Kentän alatuulen puolella oli kuurosateita ja ylätuulen puolella aurinkoisia aukkoja, jonne siirryin sadekuuron levittyä kentän. arviointivirhe laskukierroksen mitoituksessa 2. Tällöin kykenin jo puhumaan, ja pystyimme yhdessä toteamaan, että jalkani ja käteni liikkuivat ja niissä oli tunto. Kumpikin kone vaurioitui laskussa. Kone lakkasi pyörimästä, mutta kone ei ehtinyt oieta vaakalentoon. Hän ilmoitti radiolla Räyskälän lentokentälle tapahtuneesta. Hänen vähäinen lentokokemuksensa on myötävaikuttanut maastolaskun epäonnistumiseen. Hak- kuaukealla oli reilusti pituutta ja sen pinta näytti ilmasta tasaiselta. ilmanopeuden lisääntynyt pieneneminen laskevan ilmavirtauksen, mahdollisen puuskan ja heikentyvän vastatuulen seurauksena 6. Hän huomasi, että korkeus ei riitä lentokentälle paluuseen, joten hän valitsi hakkuuaukean laskua varten. Hän ei ollut lentänyt lupakirjan saamisen jälkeen vuonna 2003. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 17 h ja 54 laskua sekä kyseisellä konetyypillä 3 h ja 9 laskua. Laskuyritys päättyi ohjaajan kannalta hyvin. Termiikin aiheuttama laskeva ja tuulen suunnan sekä nopeuden muutos on todennäköisesti ollut suuri ja johtanut äkilliseen rajuun sakkaamiseen. Lentonopeuden tarkkailu on unohtunut ohjaajan keskittyessä muihin maastolaskun aiheuttamiin hänelle outoihin tekijöihin. Kone pysähtyi noin 250 m etäisyydelle kynnyksestä. Ohjaaja oli 18-vuotias mies. Kone syöksyi metsänreunaan, mutta lentäjä selvisi tapauksesta vahingoittumattomana. nyt sen verran, että sain ilmoitettua muille koneille kovasta laskusta. Kirjoittaja muistaa kaksi tapausta, joissa kone on alkanut vajota aivan holtittomasti loppuosalla matalalla maastolaskua tehdessä. Etelässä päin oli hyvän näköisiä cumuluspilviä, mutta ohjaaja ei löytänyt nostoja niiden alta. Ensimmäisenä paikalle saapui Ilmailulaitoksen henkilökuntaa. riittämätön korkeus sakkaustilasta toipumiseen (kohdasta 1 johtuen) PW-5 kiepsahti syöksykierteeseen maastolaskua tehtäessä. "Olin paikallislennolla Räyskälän lentokentän tuntumassa. ohjausvirhe, eli jarrujen käytön riittämätön tai puuttunut kompensointi, mikä aiheutti ilmanopeuden pienenemisen 5. näiden seurauksena koneen joutuminen sakkaus- tai osasakkaustilaan 7. mahdollinen veto nostoon tullessa 4. Jäin kuitenkin koneen ohjaamoon odottamaan ambulanssin saapumista. Kone hinattiin noin kilometrin matkan kentän eteläpuolelle 500 metrin korkeuteen. Hän kertoo lennostaan seuraavasti. Nämä ottivat yhteyden torniin (torni ei ollut auki, mutta lennonjohtaja oli paikalla) joka tilasi ambulanssin. Hän oli lentänyt viimeisen 90 vrk aikana 1 h ja 2 laskua, jotka olivat kevättarkastuslentoja ASK 21:llä. Hän oli saanut purjelentäjänlupakirjan elokuussa 2003. Ohjaaja lensi kertomansa mukaan normaalia laskukierrosta kun kone meni loppuosakaarrossa syöksykierteeseen korkeuden ollessa 50 100 m. Hän teki normaalit oikaisuliikkeet kuten oli opetettu. Lasku aiotulle hakkuuaukealle olisi voinut päättyä huonommin aukean huonon pinnan ja sillä olleiden esteiden takia. Maastolasku päätyi metsään Purjelentäjä oli paikallislennolla LS-4:llä Räyskälässä toukokuun lopulla. Kone vaurioitui laskussa niin pahoin, että se luokiteltiin tuhoutuneeksi. Kohdassa 5 on ilmaistu ilmeisesti tapauksen ydintekijät. Kyseessä oli ohjaajan ensimmäinen maastolasku. Lääkäri ei löytänyt selkävammoja, ja pääsin kotiin jo samana iltana klo 12 aikaan". Tapausta voisi luonnehtia vanhalla sanonnalla "ilma loppui siipien alta". Tuuli oli 10 astetta 6 solmua ja lämpötila 15 astetta. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 64 h ja 137 laskua, josta kyseisellä tyypillä 37 h ja 99 laskua. Viimeisen 90 vrk aikana 32 h ja 36 laskua, joista kyseisellä tyypillä 10 h ja 14 laskua
Näkyvyys voi mennä hyvin huonoksi. Siipi tarrasi pitkään heinään Purjelentäjä lensi SZD-55-1:llä SM-kisoissa Räyskälässä. Perusosalla huonosta näkyvyydestä johtuen arvioin väärin etäisyyden puihin (jarrut olivat koko laskukierroksen ajan kiinni), jonka johdosta kone osui puiden latvoihin joita en nähnyt. Viimeisen 90 vrk Sateessa maastolaskua tehnyt LS-4 osui puihin, pyörähti yli 360 astetta ja putosi maahan. Vasen siipi oli osunut 20 m korkean männyn latvaan jyrkänteen päällä. Lensin suuren pellon yli ja havaitsin sen 400:ssa metrissä erinomaiseksi varalaskupaikaksi. Kone lensi törmäyksen tapahtuessa myötätuuleen, joka oli noin 270 astetta. Tapahtumailmoituksen mukaan tuulen suunta oli 280 astetta ja nopeus oli noin 20 kts, puuskissa 30 kts. Hän käveli lähimpään taloon hakemaan apua. Hän kertoo vauriotapauksesta seuraavasti. Tapahtuma-aikaan Räyskälässä oli ollut kova raekuuro, jonka vuoksi samaan aikaan ilmassa olleet kymmenkunta konetta olivat joutuneet odottelemaan kentälle pääsyä tai etsimään toisen laskupaikan. Lentäessäni Pilpalan eteläpuolella olevan metsäalueen päällä jouduin pahoihin laskeviin ja vesisateeseen. "Purjelennon SM-kisojen tehtävän lopussa OH-845 laskeutui Forssan lentokentälle neljän muun koneen kanssa. Lähtökiidon. Lyhennetyssä laskukierroksessa kone osui puiden latvoihin pyörähtäen akselinsa ympäri yli 360 astetta, jonka jälkeen kone putosi maahan". Koneen ominaisuudet märällä siivellä, lentonopeus, sateen määrä ja tuulen nopeus vaikuttavat koneen liitokykyyn. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 95 h ja 130 lentoa, joista kyseisellä tyypillä 25 h ja 17 lentoa. Lennettyäni hetken lentokentän länsipuolella huomasin sen häviävän täysin näkyvistä rankkasateen vuoksi. Ohjaajan selkä kipeytyi. Suuntasin lentoni kohti Pilpalan kylän kaakkoispuolella olevia peltoja. Kovassa sateessa on mahdotonta arvioida koneen liitokykyä. Näkyvyys oli 0,5 km. Paikalle soitettiin Räyskälästä hinauskone siirtohinausta varten. Ohjaaja oli 29-vuotias nainen. lentoturvallisuus huhtikuu 2006 23 Ominaisuudet märällä siivellä, lentonopeus, sateen määrä ja tuulen nopeus vaikuttavat koneen liitokykyyn. päälle. Ennen myötätuuleen liittymistä sade koveni entisestään. Koneen vauriot olivat huomattavat. Kone oli pudonnut maahan noin 20 m ennen aiotun laskualueen reunaa 22 metriä korkean puupeitteisen mäennyppylän viereen vasen siipi jyrkänteelle päin. Ohjaajan selkä kipeytyi rysähdyksessä, mutta hän kykeni kävelemään hakemaan apua. aikana 4 h 35 min ja 3 lentoa, joista kyseisellä tyypillä 3 h 30 min ja 2 lentoa. Koneen nopeasta vajoamisesta johtuen siirsin perusosan lähemmäs. Ohjaaja oli kertonut lähitalon asukkaille ettei hän halunnut laskeutua talon eteläpuolella oleville savipelloille, vaan hän halusi yrittää metsäkumpareen ylitse ruohikkopellolle. Pyrin lentämään leviävän saderintaman eteläpuolella ja koetin säilyttää korkeuden lentämällä rintaman reunaalueilta löytyvissä nostoissa. Ohjaajan arvio tapauksen syystä: "Arvioin väärin koneen liitokyvyn rankassa vesisateessa ja laskevassa. Lentonopeus puihin osuessa oli noin 115 km/h"
Tavallisesti hyvin hoidetulla kentällä vaurioita ei olisi tullut". Paikallis- lentoa olisi voinut lentää paljon lähempänä kenttää ja suuremmin turvamarginaalein". Palokunta hälytettiin paikalle pelastamaan yli kahdeksan metrin korkeudessa ohjaamossa oleva ohjaajan maahan. Metsään päättyneistä lennoista on yleensä selvitty vähäisillä vammoilla tai ilman henkilövahinkoja vaikka huimiakin metsään menoja on tapahtunut. Hän kertoo tapauksesta seuraavasti. Lähistöllä en havainnut laskukelpoista peltoa, vaan yritin laskua metsäautotielle. Ohjaaja oli 39-vuotias mies. Nimbus 4T kone laskeutui metsään noin 300 m ennen Räyskälän lentokenttäaukeaa. 2 km korkeudella. Koneen vauriot ovat olleet vähäisistä tuhoutuneeseen. Laskupaikka oli 5 km itään Teiskon kentästä. "Lähdin EFTS:ltä paikallislennolle. 2000 m korkeudesta. Tein laskukierrosta liian laajana, enkä päässyt tielle vaan laskin mäntymetsään". Ilmoittajan arvio tapauksen syystä: "Laskin ei ollut asetettu oikein. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli noin 740 h ja kyseisellä tyypillä 320 h. Metsä ei ole osoittautunut niin vaaralliseksi laskupaikaksi miltä se aluksi kuulostaa, kunhan kone on ohjaajan hallinnassa puihin törmäämiseen saakka. +600 m ja pyrin ajamaan laskimen osoittamaa nopeutta. Reitti voisi olla esimerkiksi purjelentokilpailuissa lentotehtävänä (heikommalla säällä), jolloin se olisi matkalentotehtävä. Kiersin kenttää n. Maanopeus oli ollut loppuliu´ussa 170 190 km/h ja vajoamisnopeus 2-5 m/s. Todennäköisesti parametrit (MC, siipikuormitus, jne.) tai toimintamoodit olivat väärät. Ilmoittajan arvio tapauksen syystä: "Forssan lentokentän erittäin huono kunto. Lento ulottui melko laajalle alueelle kentästä. 8 km ennen kenttää arvioin etten pääsisi kentälle asti. Mutta laskimen asetuksia merkittävämpi virhe oli kykenemättömyys havaita ongelmaa ja arvioida itse liukupolkua ja korkeuden kehitystä oikein, ennen kuin oli liian myöhäistä. Avoimen luokan Nimbus 4DM osui puihin ja syöksyi moottorinkäynnistysyrityksen jälkeen huvilan pihapiiriin. Muut vauriot olivat olosuhteisiin nähden vähäiset.. Perussyy tapahtumaan lähti kuitenkin jo lennonsuunnittelusta. Nimbus 4DM törmäsi kaarron ja moottorin käynnistysyrityksen jälkeen puihin ja putosi huvilan pihaan noin kilometri Räyskälästä. takarunko poikki. alussa koneen oikea siipi äkisti kallistui siivenkärjen osuessa korkeaan heinään. 24 lentoturvallisuus huhtikuu 2006 Edes moottori ei aina pelasta laskulta huonoon paikkaan. Lähellä laskupaikkaa oli järvi ja avoin esteetön tasainen suo, jotka olisivat olleet parempia laskupaikkoja kuin metsäautotie ja metsä. Ohjaajalla ei ollut kerholta matkalentolupaa kyseiselle koneelle. Lasku metsään tapahtui klo 19.30. Koneessa ei ollut vesiballastia. Suo olisi ollut todella hyvä laskupaikka teline sisällä laskettuna. Metsään on laskeuduttu kymmeniä kertoja. Avoimen luokan vaurioita Räyskälän EM-kisoissa joutui viime kesänä kaksi avoimen luokan konetta laskeutumaan metsään loppuliu´ussa. Kone vaurioitui pahoin, mutta henkilövahinkoja ei tullut. Korkeus vajosi ennakoi- tua nopeammin ja n. Ohjaaja ei vahingoittunut, mutta hän tarvitsi tikkaita päästäkseen koneesta maahan. Henkilövahinkoja ei tullut. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 247 h ja 308 laskua, joista kyseisellä tyypillä 8 h ja 11 laskua. Vastatuulta on arvioitu olleen 20 km/h. Ohjaaja poistui koneesta pelastushenkilöstön avulla jatkotikkaita pitkin noin klo 22.30. 40 km säteellä pysytellen n. Viimeisen 90 vrk aikana 8 h ja 10 laskua. Loppuliuku oli aloitettu n. Kone jäi 90 astetta vasemmalle kallistuneena siiven kärjen varaan. Paljon on luotettu tekniikkaan ennen kuin on havaittu missä todella mennään. Koneen toinen ulompi siipi katkesi. Tuuli oli tyyni. Koneesta katkesi vasen siivenkärki ja takarunko taittui pyrstön etupuolelta sekä tuli pienempiä pintavaurioita. Koneesta meni mm. Laskin osoitti aivan liian suurta nopeutta, jota noudatin ja "ajoin" korkeudet pois. Kone löydettiin lentoetsinnällä klo 19.55. Kone liukui vasen kylki edellä 2 m syvään valtaojaan aiheuttaen vauriot". Lennosta muodostui yli 200 km kolmio, joka ulottui pisimmillään yli 50 km etäisyydelle Virroille. Ohjaaja oli 28-vuotias mies. Kuomu rikkoutui, nokka painui sisään ja runkoon tuli murtumia eri puolille sekä sivuperäsimeen tuli ruhjeita. Henkilövahinkoja ei tullut. Kone lähti kaartamaan jyrkästi sivuun ja lentäjä irrotti hinausköyden välittömästi. Suurin syy erityisesti kiitotien vieressä oleva pitkä heinä sekä 20 m radan sivussa oleva, vaikeasti havaittava syvä oja, joka aiheutti vauriot. Hän oli lentänyt viimeisen 90 vrk aikana 30 h ja 8 lentoa, kaikki ko. Järvi on turvallinen laskupaikka, mutta aiheuttaa melkoiset koneen kuivausoperaatiot. Ohjaaja ilmoitti radiolla Teiskoon epäonnistuneesta laskusta metsään noin 5 km kentästä itään. Pääsyynä tapaukselle voidaan pitää ohjaajan ilmoittamaa tekijää "kykenemättömyys havaita ongelmaa ja arvioida itse liukupolkua ja korkeuden kehitystä oikein". tyypillä. Korkeus loppui kesken Purjelentäjä lähti Teiskosta paikallislennolla ASW 20 BL -purjekoneella 9.6.2004 klo 16.15. Asetin loppuliukulaskimen, joka näytti n
Tavoitteena oli saada kohoavat kustannukset katetuiksi budjettivaroista. Kiristyvät määräykset, kallistuva polttoaine, lentokenttien ympäristöasiat... haasteita riittää. Liittokokouksen avannut puheenjohtaja Hannu Halonen myönsi osan uhkakuvista jo toteutuneen. Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti hallituksen esitys sääntömuutokseksi. Ilmailuliitto oli yhteisessä rintamassa Ilmailulaitoksen kanssa ministeriön suuntaan kun uuden Ilmailuhallinnon maksuja suunniteltiin. Liitto on koko jäsenistö yhdessä. Hän kuitenkin muistutti, että liiton kannanotot ovat vaikuttaneet siihen, että esimerkiksi vuoden vaihteessa nousseita viranomaismaksuja kohtuullistettiin aiotuista. Vuoden 2005 liittokokous antoi hallitukselle valtuuden nostaa 2006 jäsenmaksua jopa seitsemän euroa, mutta koska jäsenetuna olevan tapaturmavakuutuksen hinnassa ei ollut korotuspaineita, selvittiin minimikorotuksella. Osittain tässä onnistuttiin. Siten luvassa on 57 - 62 euron maksulappu riippuen. SLPS jää SIL:n vuokralaiseksi Malmille ja se myös ostaa toimistopalvelut Ilmailuliitolta. Vuoden 2007 jäsenmaksusta hallitukselle myönnettiin valtuus jälleen minimissään kahden, maksimissaan seitsemän euron korotukselle. maaliskuuta Suomen Ilmailumuseon auditoriossa Vantaalla. teksti ja kuvat TERO TUOMINEN järjestö huhtikuu 2006 25 Suomen Ilmailuliiton vuosikokous SAR-toiminta eriytettiin Suomen Ilmailuliitto ry:n vuosikokous pidettiin lauantaina 18. Edunvalvontatyö korostuu päivä päivältä, muistutti Halonen korostaen jälleen, että Ilmailuliitto ei ole pelkästään puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai toimisto. Välillä tuntuu kuin olisi tuulimyllyjä vastaan taisteleva Don Quiote. SLPS:n toiminnanjohtajaksi on valittu Tero Asikainen, joka on hoitanut vastaavia tehtäviä Ilmailuliiton Lentopelastustoimistossa. Rahalla on koulutettu lentäjiä ja tähystäjiä eri puolilla maata sekä rakennettu päivystyksen vaatimaa infrastruktuuria. Uudesta sopimuksesta neuvotellaan parhaillaan Ilmailuhallinnon kanssa. Eurooppalaisiin määräyksiin vaikuttamisessa ovat keskeisiä SIL:n kansainväliset yhteydet, joihin on erityisesti panostettu viime vuosina. Käytännössä tilanne ei kovin paljon muutu, sillä aiemmin SIL on hoitanut vastaavia tehtäviä Lentoturvallisuushallinnon kanssa tehdyn avustamissopimuksen perusteella. Mutta Suomen Ilmailuliitto ei luovuta, vakuutti Halonen. Lentopelastus omaksi järjestökseen SIL on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä rahaa vapaaehtoiseen lentopelastustoimintaan. Suomen Ilmailuliitto toimii ilmailijoiden edunvalvojana moneen suuntaan. Hannu Halonen jatkaa puheenjohtajana. SIL:n liittokokous järjestettiin jälleen Suomen Ilmailumuseon auditoriossa, jonka lentokonepenkit tuovat oman värinsä tilaisuuteen. H arrasteilmailu on monien uhkien edessä. Yhteistyö viranomaisen suuntaan sujuu kaikkiaan hyvin, totesi Halonen. Se muuttaa käytäntöjä liitossa enemmän viranomaistyylisemmiksi hallintomenettelylain vaatimusten mukaan. Tasokorotus jäsenmaksuun Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2006 jäsenmaksu ja hallitukselle annettiin toimintaohjeet vuoden 2007 jäsenmaksun määrittelemiseksi. Se mahdollistaa uuden Ilmailulain 163 §:ssä tarkoitettujen harrasteil- mailun valvontaan liittyvien julkisten hallintotehtävien siirtämisen Ilmailuhallinnolta Ilmailuliitolle. Kuluvan vuoden jäsenmaksu vahvistettiin hallituksen esityksen mukaan 55 euroksi, mikä tarkoitti kahden euron korotusta. Kuluvana vuotena summa on 172 000 euroa. Normaalien rutiinien rinnalle suuriksi aiheiksi nousivat vapaaehtoisen lentopelastustoiminnan siirtäminen liitolta tarkoitusta varten perustetulle Suomen Lentopelastusseuralle sekä sääntömuutos, joka mahdollistaa viranomaistehtävien siirron Ilmailuliitolle. Toimintaa on viime ajat hoitanut liitossa toimiva Lentopelastustoimisto, jonka talous on jo viime vuoden ollut erillään. Nyt 28 Ilmailuliiton jäsenyhdistystä on perustanut Lentopelastusseuran, jonka päätehtäväksi määritellään vapaaehtoisen lentoetsintä- ja pelastustoiminnan hoitaminen. Hän peräänkuulutti lajitoimikuntiin lisää ihmisiä, joilla on intoa ja pätevyyttä yhteiseen edunvalvontatyöhön
Kaikki nämä lentäjät eivät kuitenkaan kuulu liittoon. Ville Kajala toimii hallituksen valitsemana varapuheenjohtajana. Klas Ramsay kävi noutamassa Team HeKlan saaman Harmon-patsaan sekä palkituille itselleen jäävän pienoismallin. He ovat tähdänneet suunnitelmallisesti kansainväliseen menestykseen. Vaalissa Kajala sai 5381, Aaltonen 4812, Vesterinen 3757 ja Koskinen 2352 ääntä. Vaikka hallituksessa ei ole lajikiintiötä, Vesteristä ehdottaneet liitäjät vetosivat valinnan puolesta kertoen lajiensa harrastajien tarvitsevan parempaa sitouttamista liittoon. Yläkuvassa mukana myös Heini Elo. Purjelento on jälleen suurin liiton piirissä harrastettava laji. Opetusministeriön avustus oli 105 000 ja Liikenneministeriön 193 000 euroa. 26 järjestö huhtikuu 2006 Hallituksen jäsenistä Ville Kajala ja Ismo Aaltonen valittiin uudelleen. Team HeKla sijoittui upeasti toiseksi laskuvarjourheilun freestylen World Cup -kilpailussa viime syksynä. Strategian mukaan eteenpäin Kokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus sekä tilinpäätös. Ville Kajala (2.vas.) ja Ismo Aaltonen (4. Erovuorossa ollut Tapio Koskela jäi suoritetussa vaalissa nyt valitsematta. Liiton budjetissa menot vuonna 2006 ovat yhteensä 1 430 000 euroa. Kokouksessa oli edustettuna 76 kerhoa yhteensä 5650 äänellä. Kuvassa myös hallituksen jäsen Turo Turja (vas.) Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Simo Kettunen ja Esko Lehtonen. Jäsenmaksuja vuonna 2005 kerättiin 380 000 euroa. Opetusministeri Tanja Karpelan lupaamat korotukset urheilurahoissa eivät sataneet Ilmailuliiton laariin odotetulla tavalla. Vaali hallituksen jäsenistä Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen valittiin jatkamaan tehtävässä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Liiton talous on lievästi alijäämäinen mutta tasapainossa. Kun ultralupakirjoja oli vuonna 2000 yhteensä 373, vuoden 2005 lopussa luku oli lähes kolminkertainen eli 976. Lisäksi paikalla oli viisi suoranaista jäsentä. Kuva Tero Tuominen.. Ainaisjäsenyyksiä ei vastaisuudessa enää myönnetä - nykyiset toki säilyvät. Turun Laskuvarjourheilijoita edustavat Elo ja Ramsay ovat harjoitelleet yhdessä vuodesta 1997 lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. HeKla on moninkertainen Suomen mestari vuosina 2000, 2001, 2002 ja 2003. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä Ville Kajala ja Ismo Aaltonen valittiin uudelleen. Vetoomus näköjään tepsi ja Vesteriselle keskitetyt äänet takasivat hänen valintansa. Hallituksessa jatkavat Simo Kettunen, Turo Turja sekä Esko Lehtonen. Alkaneen vuoden avustukset jäävät kuitenkin budjetoiduista. Uutena hallitukseen nousi Atso Vesterinen. vakuutusmaksujen kehityksestä. Uutena jäsenenä hallitukseen nousi Atso Vesterinen. Samaten kokouksen siunauksen sai hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi. Ilmailuliiton jäsenmäärä on ollut lievässä laskussa. Vuoden 2005 lopussa jäseniä oli 10 051 kun vuotta aiemmin luku oli 10 425. Uutena jäsenenä hallitukseen nousi Atso Vesterinen (oik.). Kokous virtaviivaisti hallituksen esityksen pohjalta Ilmailuliiton kieltämättä monimutkaista jäsenyysjärjestelmää. Lisäksi vastaisuudessa on vain yksi nuorisojäsenluokka. Laskuvarjourheilijoiden määrä on laskenut jonkin verran ja ultrapilottien sekä liitäjien määrä kasvanut. vas.) valittiin uudelleen. Suomalaisen ilmailun arvokkaimman tunnustuksen, Harmon-patsaan saivat freestyle-joukkue Team HeKlassa hyppäävät Heini Elo ja Klas Ramsay. Yhden A4-liuskan käsittävä teksti on huomattavasti suppeampi kuin SIL:n edellinen strategia. Kuva Kari Laaksonen. Ansioituneet palkittiin Vuosikokousasioiden lisäksi tilaisuudessa palkittiin perinteiden mukaisesti edellisen vuoden aikana ansioituneita ilmailijoita. Toimintaa suunnataan viime vuonna hallituksen laatiman strategian perusteella
Olavi A. Lähinnä Savolaisen sydäntä oli kilpapurjelento mutta hänen tarmonsa suuntautui ilmailun edistämiseen yleisemminkin. Hänet palkitaan pitkäjänteisestä työstä lajin eteen. Tänä vuonna sen sai savonlinnalainen Timo Niiranen. järjestö huhtikuu 2006 27 Viime vuoden heinäkuussa Team HeKla hyppäsi hopealle Euroopan mestaruuskisoissa Venäjällä. Perusteet ovat samat kuin Harmon-patsaan myöntämiselle. osallistunut aktiivisesti suomalaisen kalustomestari- ja laskuvarjotarkastajajärjestelmän sekä koulutuksen kehittämiseen. Kokkosen kokoamat vaaratilanneraporttien yhteenvedot ovat mahdollistaneet ongelmakohtien havaitsemisen ja korjaamisen. Markku Kuusisto Porista on saanut parhaasta purjelentosuorituksesta vuosittain myönnettävän Satakunnan Maljan. Viime vuonna menestynein yhdistys oli Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry. Tänä vuonna maljan vastaanotti helsinkiläinen Laura Leino. Yhdistys on edistänyt ansiokkaasti edustamaansa lajia ja nostanut suomalaisen taitolennon pohjoismaiselle huipulle. Suomen Ilmailupatsas annetaan vuosittain Suomen siviili-ilmailun alalla tai sen hyväksi edellisten vuosien aikana ansioituneesti toimineelle henkilölle. Suomen Ilmailuliiton kultainen ansimerkki on myönnetty Risto Saloselle (Kuopio) sekä postuumisti Tapio Savolaiselle (Helsinki). Ensimmäisen hyppynsä lempinimellä Hukka tunnettu Salonen hyppäsi 1967. Experimental- ja ultrakevytilmailijoiden Sammon Haarikka luovutettiin rovaniemeläiselle Hannu Mäkeläiselle pitkään jatkuneesta työstä experimental- ja harrasterakentamisen hyväksi. Paul Tissandier -diplomin sai Esko Keskinen Turusta. Hän on mm. Luumun Malja -kiertopalkinto jaetaan kannustuksena suomalaiselle nuorelle naiselle, joka on erityisen ansioitunut ilmailun parissa. Vuonna 2002 joukkue hankki suomalaisen laskuvarjourheilun historian parhaan sijoituksen voittamalla kultaa freestylen World Cup -kilpailussa Itävallassa. Laura Leino oli myös saman luokan Suomen mestari. Raution kiertopalkinnon sai Vesa Lappalainen. Hän saavutti vuoden 2005 siimaohjattujen taistelulennokkien EM-kisoissa Unkarissa neljännen sijan ja joukkuehopeaa. Höyhen +6 -kiertopalkinto on myönnetty ansioituneelle varjoliitäjälle Hannu Roineelle. Orvokki Kuortin kiertopalkinto myönnettiin Vampulan Siipiveikot ry:n miehistölle Janne Lensu Pasi Siimes 2226 merimailin lentosuorituksesta. Hän on yksi Suomen harvalukuisista riippuliidon tandemopettajista. Keskinen on myös Purjelentotaitokirjan tekijä yhdessä Paavo Koposen kanssa. Lajipalkinnot Myös ilmailulajien omien tapahtumien yhteydessä on aiemmin talvella jaettu perinteisiä kiertopalkintoja. Jannen Maljan on saanut helsinkiläinen Leino Kuuluvainen Nuorisoilmailijat ry:stä. Pohjolan Malja jaetaan vuoden lennokkiurheilijalle. Laskuvarjourheilun Nesteen kiertopalkinto myönnettiin turkulaiselle Team HeKlalle. Lisäksi Urheilutaitolentäjät on hoitanut mediasuhteitaan erittäin tehokkaasti ja saanut lajille runsaasti näkyvyyttä. Lisäksi hän on osallistunut laskuvarjourheilun Suomen mestaruuskisoihin vuosina 1970 - 2005. Pilvenveikkojen Maljan sai nuori lennokkitulokas, helsinkiläinen 15-vuotias Jussi Forss Lennokkipojat ry:stä. Viimeksi hän toimi Suomen Ilmailuliiton puheenjohtajana. Kuvassa vasemmalta Risto "Hukka" Salonen (kultainen ansiomerkki), Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä (Kotkanpoika), Laura Leino (Luumun malja), Timo Kokkonen (Suomen Ilmailupatsas), Klas Ramsay Team Heklasta (Harmon-patsas) sekä Tapio Savolaisen kultaisen ansiomerkin vastaanottanut Marjatta Hietala. FAI:n tunnustukset Kansainvälisen ilmailujärjestö Fédération Aéronautique Internationalen palkinnot jaettiin syksyllä järjestön 100vuotisjuhlien yhteydessä Pariisissa. Kokkonen toimi pitkään Ilmailuliiton laskuvarjotoimikunnan koulutusja turvallisuuskomitean puheenjohtajana. Hän saavutti siimaohjattujen taistelulennokkien EM-kisoissa Unkarissa juniorihopeaa, senioreiden luokassa kahdeksannen sijan sekä joukkuehopeaa. Kuusisto saavutti nuorten MM-kilpailujen vakioluokassa viidennen sijan. Kotkanpoika-kiertopalkinto myönnettiin Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry:lle. Uno Dahlin kiertopalkinto jaetaan Ilmailuliiton jäsenkerholle, joka on kouluttanut vuoden aikana suurimman määrän uusia purjelentäjiä (HC). Vesa on saavuttanut riippuliidossa neljä eri luokkien Suomen ennätystä 1990-luvulla. Hän on tehnyt pitkän päivätyön varjoliidon parissa harrastaen lajia aktiivisesti lähes 15 vuoden ajan ja moottoroitua varjoliitoa 10 vuoden ajan.. Risto Salonen on tehnyt pitkään ja ansiokkaasti työtä laskuvarjourheilun kalustopuolella. Tapio Savolainen toimi lukuisissa harrastusilmailun luottamustehtävissä niin valtakunnan tasolla kuin kansainvälisestikin. Hän on työskennellyt purjelennon peruskoulutuksen ja opettajakoulutuksen parissa tuoden niihin vahvan opetustieteellisen näkemyksen. Palkinnon sai tänä vuonna Timo Kokkonen Oulun Laskuvarjokerhosta ansiokkaasta työstään laskuvarjourheilun turvallisuuden kehittämiseksi. Lappeenrannassa pidettiin Suomen Ilmailuliiton vuoden 2005 päälentonäytös sekä radioliidokkien MM-kisat, joiden järjestelyissä yhdistys kunnostautui kiitettävästi. FAI Honorary Group -diplomi myönnettiin Urheilutaitolentäjät ry:lle. Hänellä on takanaan yli 20 vuoden ura riippuliidon harrastajana. Hän on myös toiminut riippuliidon opettajana yli 10 vuoden ajan. Niiranen sijoittui vapaastilentävien polttomoottorilennokkien MM-kisoissa Argentiinassa neljänneksi
Purjelennon kauneus ja näkövinkkelin ainutlaatuisuus tulee jälleen kerran todistettua. Hieman suurempi koko ja sidonta olisi ollut tarpeen. Kone kulkee kovaa, pehmeästi, sulavasti, määrätietoisesti ja pysähtyy vain päivän parhaisiin nostoihin. Hyvin usein lentämisestään kertoessaan he mainitsevat liitelevänsä varovaisesti ja hissukseen. Kilpapurjelennosta ei liian usein ole kirjoja kirjoitettu ja tämä kirja tuleekin enemmän kuin tarpeeseen. Hän jutteli samaan tyyliin ja kuulin kun Matias Viitanen kommentoi yleisön joukossa varsin kovaan ääneen: "Joo, noin se puhuu, mutta aina kun sen taivaalla näkee se menee niin hemmetin lujaa." Henkistä puolta ei unohdeta Puhtaan lentoteknisen opin lisäksi kirjassa on tekstiä kilpailun psykologiasta, taktiikasta, erilaisista tehtävätyypeistä ja jopa ravinnosta.Joitain herrojen kilpailutaktisia päätelmiä on perusteltu laskelmilla toteutuneista kilpailujen loggeritallenteista. Nidottu ulkoasu ei anna hienoille kuville oikeutta. Alan raamattu on Helmut Reichmannin jo 1970-luvulla kirjoittama Streckensegelflug, jonka oppien nojalla on jo useampi purjelentäjäsukupolvi taittanut taivaalla taivaltaan. Salanimellä Kay Monkkonen esiintyvä - meille kaikille hyvin tuttu - kuvaaja on saanut kirjaan monta otosta - kansikuvaa myöden. Se on hyvä oppikirja purjelentäjille ja samalla mainio katsaus muille harrastajille tämän päivän huippupurjelentoon. Viimeksi tämä on kuultu Janowitschin ja Daviesin suusta Pakkasparlamentissa. Brigliadorien kertomana luen ensi kertaa sen, minkä itse olen taivaalla nähnyt ja kokenut. Kaikki perustellaan ja tekstiä elävöitetään autenttisilla tarinanpätkillä menneistä tapahtumista. Tuon nidotun ulkoasun lisäksi kirja herätti mielessäni toisenkin ihmetyksen aiheen. Lopuksi: käykää ehdottomasti ostamassa tämä kirja. SIL-shop myy kirjaa 58 euron hintaan. Yli aukeaman levittyvistä kuvista häviää paljon sivujen taitteeseen. Maisemia nähdään kaikista maailman purjelentoparatiiseista ja siellä Räyskälä on siis hienosti edustettuna. Reichmannin kirja on tämänkin teoksen lähtökohtana ja kirjoittajat hyvin hienovaraisesti ja kunnioittavasti kertovat täydentävänsä ja jatkavansa tuossa kerrottua. Hinta on varmaankin ollut valintaan syynä. Reichmannin esimerkkikoneen ASW15:n maksimipaino on noin 400kg ja liitoluku noin 38. Ja erityisen hienoja siksi, että hyvin moni niistä on otettu Suomessa. En tiedä paljonko parempi ulkoasu olisi maksanut, mutta itse olisin ainakin valmis maksamaan enemmän paremmin taitetusta ja sidotusta versiosta. En ole kuvia laskenut, mutta veikkaisin niitä olevan toista sataa ja ilman kuvia kirja ohenisi noin puoleen nykyisestä paksuudestaan. Joku intohimoinen matemaatikko ehkä kavahtaa lähtökohtaisesti empiirisistä havainnoista tehtyjä päätelmiä. Kyseessä myös upea kuvateos Kirjan 350 sivun sisällöstä valtaosan valtaavat hienot värikuvat. Välillä on iskulauseen omaisesti lauseita paksunnetulla tekstillä. Nostossa kone nousee kuin höyhen maksimipainosta huolimatta. Omat suosikkini ovat: (lainaus Reichmannilta) "Everytime you turn, you are going backwards" "The continual search for the power line is more important than the relentless search for optimum speed" Eli vapaasti suomennettuna: älkää tuhlatko energiaa mittareiden tuijotteluun ja mc ready -asetusten mietiskelyyn, vaan lukekaa taivasta. Hitaasti kiiruhtaen Suomessa on kautta aikojen vieraillut menestyneitä purjelentäjiä kertomassa oppejaan. Muistaako kukaan tällaisia aikoja??. Noista päivistä koneet ovat kehittyneet huimasti ja lentämisestä tiedetään jo paljon enemmän. Kuvat ovat ihan oikeasti hienoja. Joskus 80-luvun puolivälissä Janne Horman järjestämässä Hämeenlinnan Purjelentosymposiumissa vieraili Ingo Renner. 28 läpilaskuja huhtikuu 2006 teksti ANTTI LEHTO Kirja kilpapurjelennosta Leo and Ricky Brigliadori: COMPETING IN GLIDERS winning with your mind Nidottu neliväripainatus 350 sivua. Kirjassa kerrotaan sanallisesti mitä tämä tarkoittaa ja kuinka se tehdään. ISBN 88-7511-058-1 sä ja poika Leonardo ja Riccardo Brigliadori ovat 50- ja 20-vuotisten purjelentouriensa kunniaksi kirjoittaneet kokemuksistaan kirjan. Se on kirja, joka kertoi puukonesukupolven purjelentäjille, kuinka ensimmäisen sukupolven kuitukoneille tulee lentää. Näiden kuvien myötä tulee esiin kirjan ainoa negatiivinen piirre. Nyt kirjaan tutustumiseen käytettävis-. Leon ja Rickyn esimerkkikoneet ovat tämän päivän Discuksia, LS-kaseja koneita, joilla meidänkin kisapilottimme lentävät. Ja on siellä muidenkin Suomessa ottamia kuvia. Kun tuon Kay Monkkosen ottamia hienoja purjelentokuvia löytyy kuvittamaan maailmanlaajuisen levikin purjelentokirjaa kanteen asti miten ihmeessä saisimme niitä samoja kuvia tämän oman Ilmailu-lehtemme kanteen? Olen itse päässyt läheltä seuraamaan isä Leon lentämistä kaksissa isoissa kilpailuissa Etelä-Afrikassa. Koneet kuormataan maksimipainoon ja niillä liidetään lujaa. I sä olleen ajan puitteissa en ole riittävän hyvin kyennyt perehtymään niiden oikeellisuuteen tai menetelmän lähtökohtiin. Totuuden nimessä ja edelleen kaikella kunnioituksella Sterckensegelflug on jo aikoja sitten ollut vanhentunut. Varmasti asioiden nostaminen esiin tähän tyyliin herättää keskustelua ja sitä kautta ainakin lisää purjelentäjien paneutumista asioiden perusteisiin. Kuvien kautta kirja avautuu paljon laajemmalle lukijajoukolle, kuin vain hard core kilpapurjelentäjille
Miellyttävät pitkässäkin käytössä. Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. Kaikkiin konetyyppeihin. minijyrsinkoneet jne. hienoudet. (Arvo 54 ) Tulee täydellisenä akun ja laturin kanssa. Jo 15 vuotta myynnissä Suomessa. 06-4387 313 fax: 06-4331 049 www.japo.fi/dante myös: www.koneita.com Yhdistä työ ja huvi Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin. Mm. IC-A-4EURO KÄSIRADIO. Sopii purjekoneisiin, ultriin ym. (Arvo 105 ) Myös suojalaukku kaupan päälle. Akut, antenni ja laturi sekä kaikissa suomenkieliset ohjeet mukana. www.koneita.com Headset MG-40 249 Uranus-Tuonti Oy Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh. lentokoneisiin. hinta: 450 NYT vain 380 artikkeli huhtikuu 2006 29 (Uutuus)IC-A24E ilmailuradio jossa VOR-näyttö vakiona. Katso lisää nettisivultamme. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman. Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme. Rintataskukoko. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. Tulossa mm. minisorvi jne. Muistit ja skannaukset ym. Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. Shell Aviation -kortti avain maailmaan. www.shell.com/aviation/cards. Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. ihanteellinen maa-asema kerhokäyttöön jne. Norm. Alueet 108 174 Mhz. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Headset adapteri NYT kaupan päälle. 200 muistipaikkaa. Vain 75 HUOM: Pienoismallien rakentajat: Tutustu koneisiimme. Hinta 699 NYT 579 Ilmailukäsiradio VXA-150 - 355 150 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio
Michael Binder Itävallasta esittelee taitojaan. Kumpikin Suomen edustajista kilpaili yksilöluokassa. Lajissa myös kilpaillaan. Maalauskaaviona on Kanadan ilmavoimien (RCAF) värikäs 60-vuotisjuhlamaalaus. 30 lennokkipakki huhtikuu 2006 teksti ja kuvat ARI KRISTOLA SUIHKULENNOKKIT kisasivat S uihkulennokkit keräävät katsojien huomion missä niitä lennätetäänkin. Kuudennet maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Unkarissa. Moottorina koneessa oli OS91 VRDF, puhaltimena RAMTEC sekä pillinä hiilikuituinen BOLLY. Koko Kiina auttaa Tommi Vesaloa.. Kilpailussa on kaksi eri luokkaa, avoinja yksilöluokka. Jussi on tehnyt koneensa suomalaisesta Real Design Oy:n valmistamasta jettirakennussarjasta, joka on ainoa laatuaan Suomessa. teami. Tällä kertaa oli Suomesta tarkoitus saada kokoon täysi kuuden kilpailijan joukkue. Lennätyskierroksia on kolme, joista kaksi parasta lasketaan lopullisiin tuloksiin. Avoimessa luokassa saa koneen rakentaja ja lennättäjä olla eri henkilö eli ns. Koneen tulee koko lento-ohjelman ajan rullauksineen liikehtiä aidon tavoin. Moottorina on Frank Turbine TJ-74, ja radiolaitteina JR:n radiokalusto. Lennon arvostelussa suurin kerroin on lento-ohjelman ja lennon realistisuudella. 1/7 mittakaavaisen koneensa Tommi oli rakentanut australialaisen Trim Aircraftin sarjasta. craftmanship eli rakennustaito. Numerolla 7 kilpailleella Jussi Korolaisella oli kilpailukoneena 1/8 mittakaavainen F-18C Hornet. Pakollisia liikkeitä ovat nousu, lasku ja suora vaakaohilento. Jettien MM-kilpailut pidetään kahden vuoden välein. Lento-ohjelma muodostuu kolmesta pakollisesta ja viidestä valinnaisesta liikkeestä. Näin ohjelmasta tulee mielenkiintoinen seurata, aivan kuin esikuviensakin soololennoista. Aukeavat kuomut, tukialus-koukut, pudotettavat lisätankit ja pommit varmistavat aplodit. Kaksi luokkaa Kilpailijat edustivat peräti 27 eri kansallisuutta, osallistujamäärän ollessa 68. Niiden pohjalta arvostellaan koneen ulkomuoto, väritys, ulkonäön realistisuus sekä ns. Ohjelma tulee myös rakentaa siten, että siitä tulee tiivis ja että käännösliikkeet valmistavat koneen suoraan seuraavaan liikkeeseen. Ensimmäisessä tuomarit arvostelevat kilpailukoneet kilpailijan esittämien dokumenttien mukaan. Deadlinen lähestyessä lopulliseksi määräksi vahvistui kaksi kilpailijaa joukkueen ollessa kuitenkin yli kymmenhenkinen. Kilpailun eteneminen Kilpailussa on kaksi vaihetta. Tommin kone oli kotoisasti sinivalkoinen eli Kreikan väreissä. Se oli kilpailujen ainoa puhallinmoottorilla lentävä jetti, ja saikin paljon ihmetystä ja nostalgisia kommentteja osakseen. Suomen joukkue oli jo ennen kilpailumatkalle lähtöä hyvin selvillä kansainvälisestä tasosta, joten kumpikaan kilpailijoista ei lähtenyt matkaan voitto mielessä, vaan enemmänkin oppiakseen Suomen joukkuetta päättäjäisissä. Kansainvälistä tunnelmaa starttiboxissa. Yksilöluokassa koneen rakentaja ja lennättäjä ovat sama henkilö. Ei jetin tarvitse välttämättä olla niin sotaisa. Suuret, komeat ja ääneltäänkin oikeanlaiset lennokit ovat tulleet Suomessakin tutuiksi. Valinnaiset liikkeet pitävät sisällään vaikeampia taitolentoliikkeitä, joista pilotti voi valita konetyypilleen luonnollisimmat liikkeet. Toisessa vaiheessa arvostellaan pilotin kyvyt. Numerolla 28 kilpailleella Tommi Vesalolla oli koneenaan F-86 Sabre
Parasta antia olikin huippusuoritusten seuraaminen, sekä tuomareilta saatu palaute siitä, kuinka kaikki tehdään oikein. Koneen tulee koko lento-ohjelman ajan rullauksineen liikehtiä aidon tavoin. Seuraavaksi Seuraavat jettien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Pohjois-Irlannissa kahden vuoden kuluttua. Ilmajarru ja jarruvarjo tuovat koneisiin mukavasti näyttävyyttä Jussi Korolaisen Hornet F-18C oli näyttävä kone värikkäässä kanadalaisessa maalauksessa. Kuvassa laskua sorvaava MiG-29 on liki kolme metriä pitkä. Tapahtumasta lisää: http://vlh.ay.cx/ Lisätietoja ja tulokset International Jet Model Committeen sivuilta: www.ijmc.com ttäjäisissä. Kuvan Hawk on kokonaan sandwich-rakenteinen ja valtavan kokoinen. Konetta katsellessa tulee koko ajan muistuttaa itseään kilpailujen painorajasta 20 kiloa.. Onpa ilmassa jopa sellainen ajatus, että tässä kilpailussa osallistuisi Suomen kilpailijoita myös avoimeen luokkaan. Koneessa mm. lennokkipakki huhtikuu 2006 31 t uutta ja tapaamaan alan harrastajia ympäri maailman. Valmisteilla tähän kilpailuun on ainakin 1/5-mittakaavainen MiG-15 Mukelo, joka on kokonaan suomalaista käsialaa. Lennokki on rakennettu suomalaisesta lasikuitusarjasta. MM-kilpailut olivat kautta linjat erittäin korkeatasoiset. Siksi kilpailu sujuikin itse suoritusten aiheuttamaa vapinaa lukuun ottamatta varsin leppoisasti. Kotimaista jettisceneä pääsee näkemään livenä Jämillä 20.-21 toukokuuta, jolloin VLH ja RCJF pitävät siellä yhteisen leirin. Tähän kilpailuun on tämänhetkisten tietojen mukaan osallistumassa jo tuplasti enemmän suomalaisia kilpailijoita. hydrauliset laskutelineet ja kaksi suihkumoottoria. Tästä kuvasta selvinnee parhaiten mihin kehitys on menossa. Kilpailun tasosta kertoo sekin, että tässä kuvassa vauhtiaan jarruttelee ihan vain showlennokkina toiminut Eurofighter Typhoon. Jospa ryhmätyö toisi potkua tuloksiin.... Kaikki yksityiskohdat näyttivät olevan paikallaan laippojen solia myöten
Tied. 1974, Lycoming 150 hv, hyväkuntoinen, runsas varustus. suomeksi iltaisin +46-76-238 3658 tai tomahawk.sales@hotmail.com. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Cora 200 Arius F. Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. Muunnettavissa myös 125 hv:ksi + muita lentokoneen osia. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Tied. Tiedustelut: Gunilla Söderholm, puh. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Pekka Niemi 0400-462 394 tai Peter Simonsen 040-506 6766. Piper Warrior PA-28-151 vm. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Nyt 4 kpl 1/5osuuksia Suomen kuuluisimmasta ja komeimmasta punaisesta Eaglestä. 1984. 0400-694 065. SZD-55 (LO) OH-845, 1190h, 340 starttia. Tied. Tied. Lycoming O-235-L2C moottori 116 hv. KLA 6967 h, O-360-A4M moottori 1729 h, potkuri 1647 h. Hyvä kisapaketti heti saatavissa sopuhintaan. 32 markkinat huhtikuu 2006 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Tied. Uudehkot kypärät, interkom, uudehko säädettävä potkuri ja tarvittavat mittarit. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Puh. 49 000 euroa. 22 000 euroa. Hp. 0400-492 133 tai gunilla.soderholm@tmi.inet.fi. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 1518 h ja 353 lentoa. 040-531 7647. 1979 Piper Tomahawk Lycoming 112 hv, 290 tuntia PKJ. Hp. Mikkelin Moottorilentäjät ry/Olli Nyberg, 0500-178 955. Myydään LS6-18wl OH-866 WS. Full Lotus kellukevarustus, lennetty noin 350h. Lisätiedot PIK ry / markus.laitila@kolumbus.fi tai 040-575 1204. KILPAILUKUTSU Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry järjestää riippuliidon harjoituskilpailut Kauhajoella, Lamminmaan lentokentällä 28.-29.4.2006. 041-545 6050. 040-561 0850. Piper PA-28-181 Archer II OH-PKT vm. Pakettiin kuuluu mittarit perus+ VP8/9, radio, putki yms. · Seuraavaan 5/2006 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 13.4.06 mennessä. myydään Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. Suorituksista jaetaan ranking-pisteitä. Myydään Zander ZS1 variometri-, loppuliukuja GPS-järjestelmä hintaan 3900 euroa + toimituskulut. Aaltonen 040-531 7015, Tikkala 0400-974 990. Varapäivä on 1.5.2006. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi Ikarus fox c-22 OH-U208, lennetty 330h, uusi moottori Rotax 503, 58h. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Vuosimalli 2002. Siisti Continental 100 hv pikku-Rallye. 044349 0366, mattiagren@pp.nic.fi. 1957 Meta Sokol, experimental, Lycoming 150 hv, 800 tuntia PKJ. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Cessna 150 Aerobatic 1970 OH-CBZ. Koneen kotikenttä Mikkeli. Täydellinen kisapaketti, Zander SR940 & GP940 & sähkökompassi, Bohli, Becker-radio, hyttysputsarit, Avionic-perävaunu, kenttäkuljetusvälineet, kone akryylimaalattu, uusi kuomu. King KX 170 B COM/NAV, vuositarkastus 5/05. Modifioitu siipi. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Martti Sucksdorff puh. Rotax 912 ULS. Tied. Ei koskaan mitään vaurioita, maalipinta hyvä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.paratronic.fi/ranking. TERVETULOA! Christen Eagle II OH-XEA. TT 9231 h, moottori 1018 h. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ilmailuliitto.fi. Katso www.elisanet.fi/ ohxxv/. Tied. Raimo Nurminen, puh. IFR-varustus ja autopilotti, vuositarkastus 11/2005. sopimuksen mukaan. Kilpailun johtajana toimii Matti Ågren, puh
Majoitus: Ruukkialue Oy puh. Kilpailumaksu ennakkoon ilmoittautuneilta 30 euroa, jälki-ilmoittautuneilta 40 euroa. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. Ilmoittakaa käytettävissä olevat taajuutenne! Kilpailumaksu: 15 euroa, juniorit 10 euroa. esteistä. Leirin ohjelma: Pe 19.5 Saapuminen Jämille, majoittautuminen ja kuppilatiiman keruu, sauna. Majoitus: Ruukkialue Oy puh. Ilmoittautumiset 24.5. Lennoilla ei käytetä vesiballasteja. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. Paikka: Ruotsinpyhtään lennokkikenttä Luokat: F3J Noudatettavat säännöt: SIL yleiset suomenmestaruuskilpailusäännöt ja FAI-säännöt Ilmoittautuminen: 14.5.2005 mennessä sähköpostitse timo.lauren@cormet.fi. Osallistumismaksut: Aikuiset 5000 männyntainta/vrk Lapset, eläkeläiset ja sotilaat 2000 männyntainta/vrk Osallistumismaksu sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla Lomahotelli Jämissä (8 nopeimmalle) tai laskuvarjohyppääjien majapaikassa (max. 019-618 474, fax 019-618 475. LOVIISAN ILMAILIJAT RY - LOVISA FLYGARE RF VESIVEHMAA OPEN 2006 20.-27.5.2006 Lennetään kahdessa luokassa, avoin ja kerholuokka. Kilpailumaksu ennakkoon ilmoittautuneilta 30 euroa, jälki-ilmoittautuneilta 40 euroa. Varapäivä 21.5.2006. La 20.5 Aamiainen klo 8.00 Lipunnosto + briefing klo 9.00 Rinteen raivaus klo 9.10-22.00 Sauna + kuppilatiiman keruu klo 22.00-01.30 Su 21.5 Aamiainen klo 8.00 Lipunnosto + briefing klo 9.00 - Jos työt tuli tehtyä edellisenä päivänä ohjelmassa lennätystä/lentoa (RC Jets Finlandin ehdoilla), jos ei niin rinne kutsuu... Junioriksi katsotaan henkilö, joka täyttää vuoden 2006 aikana enintään 18 vuotta. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Huom! Yhteyshenkilö on muuttunut tapahtumakalenterin aikaisemmista tiedoista. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva kilpailulisenssi joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Jälki-ilmoittauneilta kaksinkertainen maksu! Kilpailun johtaja ja yhteyshenkilö: Timo Laurén 040-900 1502. Jälkiilmoittautuminen ainoastaan kilpailupaikalla 20.5. 019-515 566 tai 0500-496 537, email kaj.lindqvist @lagerholm.fi. Briefing kello 10.00, kilpailu alkaa 10.30. Samaan aikaan Jämillä RC Jets Finlandin lennokkileiri sekä taitolentoleiri, joten murkinatauoilla nähtävää riittää! Majoitusvaraukset ym. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Majoitustiedustelut: ruotsinpyhtaan.ruukkialue@co.inet.fi, puh. Ilmoittautumisaika päättyy 5.5.2006 ja osallistumismaksu 180 euroa tulee suorittaa 15.5.2006 mennessä tilille Padasjoen Säästöpankki 421210-28029. Ilmoittautumiset 31.8. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. 040 557 2129 / Taneli Äikäs tai sähköpostilla: jamiagentti@jippii.fi. LOVIISAN ILMAILIJAT RY - LOVISA FLYGARE RF KILPAILUKUTSU F3B SM-OSAKILPAILU (2/2) 2.-3.9.2006 RUOTSINPYHTÄÄLLÄ F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä Ruotsinpyhtäällä. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Briefing kello 10.00, kilpailu alkaa 10.30. mennessä Kaj Lindqvistille puh. 30 hlö), ruokailut (aamiainen ja lounas lauantaina, aamiainen sunnuntaina), bensat raivaus-/moottorisahaan, talkoosaunan ym. TERVETULOA "VESIKSEN" KESÄÄN! Padasjoen Lentokerho ry TERVETULOA! RC Soaring Team Finland. Jury (3 hlö) valitaan briefingin yhteydessä. 019-618 474 Tervetuloa! Tee työtä, jolla on tarkoitus ;-) KILPAILUKUTSU F3J SM 1/4 OSAKILPAILU RC Soaring Team Finland järjestää radio-ohjattujen termiikkiliidokkien SM 1/4 osakilpailun. Aika: 20.5.2006 klo 11.00 alkaen, briefing alkaa klo 10.30. Jury (3 hlö) valitaan briefingin yhteydessä. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva kilpailulisenssi joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. klo 10.30 asti. 019-515 566 tai 0500-496 537, email kaj.lindqvist @lagerholm.fi. Sääntöinä käytetään sovellettuja SM-sääntöjä. markkinat huhtikuu 2006 33 KILPAILUKUTSU F3B SM-OSAKILPAILU (1/2) 27.-28.5.2006 RUOTSINPYHTÄÄLLÄ F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä Ruotsinpyhtäällä. 019-618 474 JÄMIN RINNE(TYÖ)LEIRI 19.-21.5.2006 Tervehdys Jämiltä ! Jottei meille kaikille tärkeä Jämin rinne kasvaisi umpeen, järjestetään Jämillä 19.-21.5 rinne(työ)leiri, tarkoituksena puhdistaa rinne lennokki-/liidintoimintaa haittaavasta kasvustosta ym. Lisätietoja www.padasjoenlentokerho.fi ja Taisto Saarinen 0400-358 856
34 kalenteri huhtikuu 2006 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 20.-22.4.06 Second International Market for Aircraft Sales IMAS www.imas-friedrichshafen.com, +49 7541 708-362 21.-23.4.06 Fly! The London Air Show www.londonairshow..co.uk 5.-7.5.06 Model Expo 2006, Pienoismallimessut www.model-expo.com 16.-21.5.06 ILA-Berlin Air Show www.ila-berlin.com 19.5.06 Päijät-Hämeen Ilmailumuseon avajaiset www.lahdenilmasilta.com 21.5.06 Ilmasirkus 2006 Koko perheen ilmailutapahtuma, lentonäytös, Fly In www.hyik.fi/ilmasirkus2006 8.-11.6.06 Airshow Turkey www.cnr.net 17.-23.7.06 Farnborough Airshow www.farnborough.com 25.-31.7.06 Airventure Oshkosh www.airventure.org 29.7.06 Kuumaa Huumaa www.hik.fi, Timo Myllykylä 0500-495 878 30.9.-1.10.06 Lennokkipäivät www.suomenilmailumuseo.fi 23.-29.7.06 Friedrichshafen Saksa Lontoo, UK Messukeskus, Hki 5.-6.8.06 Berliini, Saksa 9.-10.9.06 Lahti Hyvinkää 28.-30.7.06 29.-30.7.06 Jämi Vintage International 2006 Jämi www.padasjoenlentokerho.fi SM taitolento/PM Kitee www.lentopaikat.net/efit.shtml, www.bluenote.fi/utl Sprinttikilpailu (avoin, 18m, vakio, 15m, kerho ja Räyskälä maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Sprinttikilpailu (avoin ja 18m. vakio ja 15m, kerho ja Kiikala maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 SM maaliinlasku Menkijärvi Ilmasotakoulun Lentokerho ry Ankara, Turkki Farnborough, UK Wisconsin, USA Hämeenlinna Vantaa Ilmailumuseo Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 15.7.06 Jämi Fly-In Jämi www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi, Taneli Äikäs 040-557 2129 21.-25.7.06 TrikeO6, www.efll.net Lapinlahti Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat Pallonetissä: www.pallo.net/kalenteri 24.-28.5.06 SM-kisat, Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry 17.-20.8.06 Esi-EM-kisat 24.-27.8.06 II Nauvon ilmapurjehdusregatta 16.26.11.06 MM-kisat Jyvässeutu Magdeburg, Saksa Nauvo Motegi, Japani Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 12.-18.6.06 XIV Lento- ja toimintaleiri Aavahelukka Antti Lahti 040-530 5651, Erkki Tapojärvi 0400-296 652 19.-23.6.06 Taitolentäjien viimeistelyleiri Jämi www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 3.-9.7.06 Sunny Nights Rally Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 6.-9.7.06 SM taitolento Sportsman, Intermediate, Advanced EFJM www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 20.-23.7.06 Taitolennon PM-kisat Örnsköldsvik www.bluenote.fi/utl/tapahtumat Ruotsi 3.-13.8.06 Advanced-luokan MM-kisat Radom www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 10.-13.8.06 SM tarkkuuslento Räyskälä Tarkkuuslento, rallilento, ultra tarkkuuslento www.tarkkuuslento.net Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 8.-23.4.06 Kebne Aaltolentoleiri http://kyla.kiruna.se/~lennart/SFK/ 20.-27.5.06 Vesivehmaa Open www.padasjoenlentokerho.fi 10.-11.6.06 Viestilentokilpailu www.padasjoenlentokerho.fi 12.-18.6.06 Oripää Camp www.turunlentokerho.fi 24.6.-1.7.06 SM vakio/15m Räyskälä-Säätiö 26.6.-1.7.06 Moskiitoralli 2.-8.7.06 SM kerho/18m Helsingin Ilmailukerho ry 2.-9.7.06 Kansainvälinen purjelentoleiri 4.-17.6.06 Purjelennon MM-kilpailut vakio 15m, 18m, avoin 9.-16.7.06 Jannen kisat 14.-29.7.06 Purjelennon MM-kilpailut kerho- ja maailmanluokka Paittasjärvi, Ruotsi Vesivehmaa Vesivehmaa Oripää Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 8.-16.4.06 Hyppymestarikurssi 1 www.urheiluilmailuopisto.fi 14.-17.4.06 Pääsiäisleiri www.utti.org 22.-30.4.06 Hyppymestarikurssi 2 www.urheiluilmailuopisto.fi 29.4.-1.5.06 Hybridihyppelöt www.utti.org 12.-14.5.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 20.5.06 Tarkkuushypyn SC-2/ RG-1 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 25.-28.5.06 Helaleiri (27.5.06) Yleisölle avoin ILMAILUPÄIVÄ www.utti.org 25.-28.5.06 FS-liiga 1 2.-4.6.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 3.6.06 Tarkkuushypyn SC-3 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 9.-11.6.06 Nopeusmuodostelmakisat 4-way 16.-17.6.06 DZ Utti 24h -boogiet www.utti.org 16.-18.6.06 MM-06 karsinta risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 16.-18.6.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup- osakilpailu www.europacupskydive.org 17.-18.6.06 Liitopukukoulutusta (Birdman) 17.-18.6.06 FS-liiga 2 30.6.-2.7.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 1.-2.7.06 FS-liiga 3 Viikko 28 Parasummer 2006 (alustava) 21.-24.7.06 FS-liiga 4 ja SM-harjoitusleiri ja -boogie www.utti.org 11.-13.8.06 Hanko Open ja FS-liiga 5 18.-20.8.06 Nopeusmuodostelmakisat 7-way 26.-27.8.06 Hetukkahumpat 1.-3.9.06 Fun Flying Boogie 25.-30.7.06 SM kaikki lajit www.utti.org 25.-30.7.06 Tarkkuushypyn SC-4/RG-2 (SM-06) risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 31.7.-4.8.06 Big Way Camp -suurten kuvioiden leiri www.skydive.se, jenny@superjenny.com 5.-11.8.06 MM-kisat 2006 FS ja AE www.worldmeet2006.com 12.-20.8.06 Malevski Cup 2006 TT- ja CF MM-kisat (4-FS:llä ei MM-arvoa) info@malevskycup.ru 23.-27.8.06 CP 1. MM-kisat Syyskuu Tarkkuushypyn SC-5 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Turpaboogiet Tampereen Laskuvarjokerho ry Räyskälä Utti Räyskälä Utti Belluno, Italia Mikkeli, MiLK ry Utti Utti Jämi Lochen, Itävalta Kuopio, KLU ry Malmi Utti Mikkeli, MiLK ry Rijeka, Kroatia Hanko Utti Bled, Slovenia Hanko Viro Utti Hanko Hanko Malmi Turku Utti Utti, ULK ry Gryttjom, Ruotsi Gera, Saksa Stupino, Venäjä Stubenberg, Itävalta Paikka avoin Altenstadt, Saksa Utti Locarno, Sveitsi Tampere Räyskälä 1.-3.9.06 Pudasjärvi Nummela Räyskälä Eskilstuna, Ruotsi Räyskälä Vinon-Sur-Verdon Ranska 2.9.06 29.9.-1.10.06 18.-19.11.06
12.-16.6. Siimaohjatut taitolennokit F2B (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 26.8 (27.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (3/3) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 26.8 (27.8) Radio-ohjatut helikopterit F3C (1/1) Lahti, Vesivehmaa risto.murtovaara@kaha.fi Elokuu Polttomoottorinopeuslennokit F3D (1/1) Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu 2.9. Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 RC- taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 25 92 Lennokkitapahtumat, leirit 2006 Jämin lennokkileiri L1 Jämi Rakentelua, lennätyksiä, kilpailuja. 17.6. Kesäkuu 1.7. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16v. 11.6. 8.7 (9.7) Heinäkuu 5.8 (6.8) 5.8 (6.8) 12.-13.8. Siimaohjatut taitolennokit F2B (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 5.8 (6.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (2/3) Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva 12-13.8. Pekka Nyman 03-340 0153 Nurmeksen lennokkileiri/radio-ohjattavat Nurmes aarne.roti@luukku.com, 044-381 1900 Lennokkileiri/rakentelua, kilpailuja A-2, P-30, F1H Jämi petri.harsia@jippii.fi, 05-451 5515 inSkaala 2006 -sisälennokkitapahtuma Pietarsaari www.pivota.fi/inskaala, ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044. (7.5.) 20.5. (2.7.) 1.-2.7. 21.10. Radio-ohjatut liidokit F3B (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Termiikkiliidokit F3J (4/4) Östersundom/ erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 Räyskälä Radio-ohjatut taitolennokit F3A (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 2592 Marraskuu Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D (1/1) Järvenpään tapio.linkosalo@helsinki.fi liikuntahalli Muut lennokkikilpailut 2006 Huhtikuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. 1.-9.7. Olavi Lumes 09-792 175 Jämin lennokkileiri L2 Jämi Rakentelua, lennätyksiä, kilpailuja. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut nopeuslennokit F2A (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 9.9 (10.9) 16.-17.9 18.11. 30.4. 30.4. 6.5. 23.-29.7. F1AX avoin (4/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Toukokuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (4/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Radio-ohjatut sisätaitolennokit F3P-AM Aeromusical Helsinki, Suomen Cup, Kimmo Kaukoranta 050-301 8896 Messukeskus Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 1/3 Porvoo Olli Jovero 0400-104 326 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Kesäkuu Rinnekisa vapaastilentävät liidokit alle 16v. 20.-21.5. 10.6. kalenteri huhtikuu 2006 Tiedot kalenteriin kirjallisesti fax (09) 3509 3440 tai e-mail soivio@ilmailuliitto.fi. F1AX-avoin Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Kaanaan Kesäkisat, vapaastilentävät pikkuliidokit Tampere Suomen Cup, Timo Pajunen 040-543 3394 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 2/3 Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Heinäkuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (5/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi, 0400-388 371 Mallilennokit Suomen Cup Aresti, Sport Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Elokuu Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC- taitolennokit Suomen Cup Sport Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 3/3 Vesivehmaa Hannu Riihelä 0400-351 925 Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale, Aresti Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun,P-30,P-30jun. (7.5.) 6.5. Radio-ohjatut taitolennokit F3A Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi 8.7. Radio-ohjatut taitolennokit F3A (3/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 19.8. Päivämäärät ja paikat ovat alustavia, tarkasta aina järjestäjältä ennen matkaan lähtöä! 35 Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 27.4.-1.5.06 II International Paragliding Festival Teneriffa, Espanja Valle de La Orotava, www.losrealejos.es 29.-30.4.06 Riippuliidon ranking-kilpailut Kauhajoki (1.5.06) Etelä-Pohjanmaan Liitäjät, Matti Ågren 044-338 7963 16.-30.6.06 Riippuliidon EM-kilpailut Opatija, Kroatia www.caf.hr, info@caf.hr 18.-24.6.06 Nordic Open 2006 (PG XC) Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon SM-kilpailut Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon PM-kisat Annecy, Ranska http://www.kkpg.no 28.6.-2.7.06 Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Alahärmä e.lampi@nic.fi 0400-364 399 1.-16.7.06 Varjoliidon EM-kilpailut Morzine-Avoriaz, www.europaragliding.com Les Gets, Ranska 2.-8.7.06 Riippuliidon SM-kilpailut EFLA/Leivonmäki nuppu.rouhiainen@mol.fi 050-396 0015, 040-510 2475 8.-16.7.06 Ylivieskan lentoleiri Ylivieska Hannu Kuronen 040-554 2478 16.-27.8.06 Varjoliidon taitolennon MM-kilpailut Villeneuve, Sveitsi www.shv-fsvl.ch 4.-5.11.06 Liitäjien Syystapaaminen Seinäjoki tomi.kohtanen@kolumbus.fi Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443 SM-KILPAILUT 2006 Huhtikuu 30.4. 16.-17.9 5.-9.6. Avoin lk Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 TOKA-liidokkikisat alle 16v. (11.6) Siimaohjatut taitolennokit F2B (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 10.6 (11.6) Termiikkiliidokit F3J (2/4) Imatra, Immola Jari Mäntysaari 050-492 4607 Heinäkuu 1.7 (2.7) Termiikkiliidokit F3J (3/4) Lappeenranta Markku Savolainen 040-514 76 26 1.-2.7. 26.8 (27.8) Elokuu 2.9. 18.6. (9.7.) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (1/3) Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Elokuu 5.8. 19.8. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Toukokuu 20.-21.5 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (1/4) Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com 050-3131031 20.5 (21.5) Termiikkiliidokit F3J (1/4) Ruotsinpyhtää timo.lauren@cormet.fi 040-900 1502 27.-28.5 Radio-ohjatut liidokit F3B (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Kesäkuu 10.6. Julkaisu on ilmaista, hyödynnä ilmailun ykköskalenterin näkyvyyttä
Näin on osaaminen keskitetty eikä kaikkien tarvitse osallistua kaikkien asioiden käsittelyyn. Varusmiespalveluksen hakupapereita täytettäessä tulee laittaa toivomus päästä ilmatorjuntajoukkoihin maalilennokkimiehiksi. Tarjolla on tiukkaa asiaa noin 560 sivua. Maalilennokkiryhmässä on lennättäjiä ja lennättäjien apulaisia kaluston ylläpitoon. Joidenkin lajitoimikuntien alla toimii lisäksi useita erillisiä työryhmiä esimerkiksi turvallisuusasioiden parissa. Pienten maalilennokkien pääkoulutuspaikka on Panssariprikaati / Hämeen Ilmatorjuntapatteristo, jatkossa HämItR, Parolannummi. Muita paikkoja ovat Karjalanprikaati / SalpItPsto Vekarajärvellä ja Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä. UUSI ULTRAOPPIKIRJA VALMIS Torbjörn Bengtströmin suurtyö, Ultralennon - moottoripurjelennon oppikirja on valmis. Hae tai tilaa heti omasi! Puolet ensipainoksesta on jo myyty. AIR CREW kortti lakkautettu Kansainvälinen ilmailujärjestö FAI on lakkauttanut lentäjille tarkoitetun Air Crew kortin ja uusia kortteja ei enää SIL:n toimistosta myönnetä. Hakemuksessa tulee muistaa mainita olevansa lennokkiharrastaja. Purjelentotoimikunta PT Simo Kettunen (pj)., Antti Koskiniemi (vpj.) Ulla Hiipakka (pj.), Jukka Juntunen (vpj.), Raija Kosonen, Kimmo Paularanta, Jussi Sistonen S Experimental- ja ultrakevyttoimikunta EUT Jouni Laukkanen (pj.), Markku Salminen (vpj.), Tom Arppe, Torbjörn Bengström, Jari Lanteri, Matti Laukkanen, Toni Mäkelä, Jorma Paavilainen, Kai Pätsi, Ilkka Ruohonen, Nils Rostedt, Jyrki Viitasaari Ilmapallotoimikunta IT Jari Siltala (pj.), Esa Pakarinen (vpj.), Jukka Ollikainen, Jorma Sucksdorff Laskuvarjotoimikunta LT Lennokkitoimikunta LeT Kim Henriksson (pj.), Erkki Arima (vpj.), Ossi Kilpeläinen, Laura Leino, Lasse Aaltio, Kimmo Lehtonen, Janne Laurén, Leo Santala, Samuel Riippa, Juha-Pekka Nurro, Kari Kivikangas, Petri Nygrén Liidintoimikunta LiT Virpi Nieminen (pj.), Mauri Keinänen (vpj.), Pekka Vartia, Katriina Mäenpää, Jani Tertsonen, Mika Schwach, Jari Takanen, Ville Räikkönen, Rami Saikkonen Moottorilentotoimikunta MT Tero Auranen (pj.), Jari Siltala (vpj.) Harri Heikkilä, Juhani Jansson, Ilkka Koho, Risto Niemi, Raimo Nikkanen, Matti Mecklin Armeijaan lennättämään !! Mikä voisi olla sen mukavampaa tapaa kuin käydä intti harrastuksen parissa mukavassa seurassa. Todella laaja ja kattava sisältö. Liiton toimikunnilla on oma ohjesääntönsä, joka on luettavissa internetissä liiton sivuilla. Kirja sopii niin koulutuskäyttöön kuin aiheesta muutenkin kiinnostuneen luettavaksi. Ilmailuliiton kustantamaa teosta myy SIL Shop 35 euron hintaan. Vaatimuksena on kokemus radio-ohjattavista lennokeista. Purjelentotoimikunta ei ole vielä järjestäytynyt. 36 sil-sivut huhtikuu 2006 Ilmailuliiton lajitoimikunnille nimettiin puheenjohtajat uomen Ilmailuliiton vuosikokouksessa valittiin lajitoimikunnille puheen- ja varapuheenjohtajat. Olemassa olevia kortteja voi kuitenkin käyttää niihin merkityn voimassaoloajan loppuun asti. SIL Shop 09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi. Monet lajit ovat talvitapaamisissaan tehneet esivalinnat, jotka kokouksessa nyt vahvistettiin
ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 33 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa, - Ilmailuliiton ainaisjäsen 550 euroa SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00. sil-sivut huhtikuu 2006 37 KILPAILUKUTSU Vakio- ja 15m SM 2006 -kilpailuihin Räyskälä-Säätiö toivottaa osallistujat tervetulleeksi purjelennon vakio- ja 15m-luokkien SM-kilpailuihin Räyskälään 24.6-1.7.2006. Jälki-ilmoittautumismaksu on 220 euroa. Liiton lajeja ovat moottorija purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Ilmoittautumislomakkeet www.rayskala.com/sm2006 tai Katja Soikkelilta 0400 411 595 Lisätietoja kilpailunjohtaja Jyrki Viitasaarelta: jyrki.viitasaari@mail.wwnet.fi tai 040 593 3203 Kilpailuissa käytetään vuoden 2006 Purjelennon SM-kilpailusääntöjä. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Jälki-ilmoittautuminen 23.6.2006 klo 20:00 mennessä kilpailutoimistoon. Christa Soivio (vs.) (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Taloudenhoitaja Lea Lindström (09) 3509 3449 lindstrom@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat LENTOPELASTUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2006 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 55 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 25 euroa sis. Osallistumismaksu 180 euroa maksetaan 16.6.2006 mennessä Espoon ilmailukerho ry:n tilille Nordea 158330-45218, viitenumero 1009. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina
38 urheiluilmailuopisto huhtikuu 2006
- Uskon ja toivon, että askeettisen, mutta nostalgisia muistoja herättävän lentolaitteen havaitseminen taivaalla osaltaan lisää myönteistä suhtautumista harrasteilmailua kohtaan, kertoo ES-CAC:n omistaja. PS. Muitakin ehdotuksia on tehty. Samaten hän on rahoittanut lentotoiminnan käynnistämistä polttoaineen osalta. Jutun kirjoitti Helena Jaakkola ja kuvat otti Mikko Jaakkola. Laajalla alueella on myös uusi USAF:in hangaari. Väistämättä tulee mieleen muutamia kysymyksiä: Onko valtakunnassa tahoja, jotka määrätietoisesti pyrkivät heikentä- mään harrasteilmailun edellytyksiä. Näin voitaisiin varmistaa mielihyvän tuottaminen harrastajille jatkossakin, kertoo Antonovin rahoittaja. Olen eräätkin kerrat lähtenyt lentämään Malmilta pohjoiseen. Tekstin voi toimittaa lehden (sähkö)postiosoitteella sähköisessä muodossa tai paperilla. Suomeen Antonov tuli Air Livonialta. Missä määrin virkamiehet toteuttavat työssään poliitikkojen ambitioita niissä asioissa, joissa heillä olisi joko vapaa tai rajoitettu harkintavalta. Sama trendi viranomaismääräysten tulva näyttää jatkuvan. Aiheesta tulikin toimitukseen poikkeuksellisen paljon kyselyjä. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä. ANTONOVIN omistaja kohdalleen Duxford-jutun tekijät esiin I LMAILU-lehdessä 11/2005 julkaistussa artikkelissa kerrottiin Malmilta toimivasta An-2 Lennuklubi Helsinki ry:n käytössä olevasta Antonov An-2 -koneesta. Lontoosta koilliseen oleva Duxford täyttyy taas 8.-9. Järjestelmällinen harrasteilmailun vaikeuttaminen näyttää jatkuvan. heinäkuuta tungokseen asti ilmailun ystävistä, niistä, joita toisen maailmansodan aikaiset lentokoneet kiehtovat. Siinä julkaistaan ilmailuun liittyviä mielipiteitä. ilmailu kuulee vitosena huhtikuu 2006 39 Harrasteilmailijaa keljuttaa I LMAILU-lehden helmikuun numero oli masentavaa luettavaa. vaativampien huoltotoimien tekeminen kerhotyönä käy viranomaismääräysten vuoksi mahdottomaksi. Kas kummaa, miten äkkiä rakentamaton alue tulee vastaan! Kuka haluaa Malmin lentokenttäalueen tonttimaaksi. Onko yksi osa operaatiota Malmin kentän kertaheitolla kiskurihintaisiksi nostetut maksut. Kuinka paljon on ilmailijoiden hyväksi käytetty harkintavaltaa niissä asioissa, joissa kansalliset säännökset olisivat mahdollisia. Helsingin rakennusmaan tarpeen tyy- dyttämiseksi on ainakin kaksi tutkimisen arvoista ehdotusta, toisen on aivan äskettäin Suomen Kuvalehdessä esittänyt Osmo Soininvaara ja toisen tekn.tri, arkkitehti Wille Mikkola vuonna 2000. Pääkaupunkiseudulla on rakennusmaata vaikka kuinka paljon. Yksityishenkilön on kovin kallista sponsoroida lentoelämystä kaikille halukkaille. Lennuklubi vastaa puolestaan itse vakuutuksista ja kenttämaksuista. Olen seurannut harrasteilmailua aktiivi-ilmailijana 33 vuotta (purjelento, moottorilento, kuumailmapalloilu, ultrakevytlentäminen). Oma surullinen lukunsa on Malmin lentoasema, joka on kansainvälisestikin ainutlaatuinen suojelukohde ja merkittävä Rajavartiolaitoksen, Pelastuslaitoksen, kaupallisen lentotoiminnan ja huoltotoiminnan tukikohta toimintojen keskittymä. Oulun Laskuvarjokerho dieselöi koneensa. Edessä on noin 55000:n euron kustannus. Viime ILMAILU-lehdessä oli kiinnostava artikkeli Duxfordin vanhojen lentokoneiden näytöksestä. - Olisi ensiarvoisen tärkeätä saada Lennuklubi toimimaan niin, että se voisi myös osaltaan osallistua kustannuksiin. Nyt käytössä olevan Antsun omistaa hyvinkääläinen yksityishenkilö, joka on luovuttanut koneen lentokerhon käyttöön. Koneen omistaja toivoo lentämisen jatkuvan. Valitettavasti sen yhteydestä unohtuivat tekijöiden nimet pois. Duxford on Imperial War Museumin alainen ilmailumuseo. Moottorissa on noin 400 tuntia jaksoa jäljellä ja tekstiiliosat on uusittava viiden vuoden kuluttua. Entä liikennettä kolmanneksen hidastavat porrastukset. Esimerkkeinä lehdessä oli surkuhupaisa Tost-hinauskytkinten huolto: 50 vuotta niitä on käytetty menestyksellisesti ja kerhoissa hallitaan tarvittavat pienet huoltotoimet, nyt ykskaks vaaditaan ne suoritettaviksi tehtaalla voi järjen valo! Samoin näyttää siltä, että ainakin purjekoneiden vauriokorjausten ja ns. ILMAILU pahoittelee unohdusta. Kuten kuvasta näkyy, yleisön keskellä tutustuttavana olivat myös uudemmat, mutta jo museoidut matkustajakoneet Comet, Trident ja VC10. Miten määräytyy lentobensan hinta. Kuva Mikko Jaakkola.. Jutusta valitettavasti saattoi saada väärän kuvan koneen nykyisistä omistussuhteista. Viron rekisterissä olevan koneen virallinen kotipaikka on Pärnu ja huollosta vastaa edelleen Air Livonia. Koneen omistajan mukaan Lennuklubin Erkki Saario on tehnyt ansiokasta työtä käynnistäessään kaksitason lentotoiminnan. Löytyykö näitä tahoja puoluepoliittisista piireistä tai virkamiespiireistä. Hän ihastui konetyyppiin nähdessään sen lentoa Virossa. Nyt sitä ajetaan asuntoalueeksi kuin käärmettä pulloon. Kari Penttinen ILMAILU kuulee vitosena on lehden yleisönosasto. Ilmailulaitoksesta organisaatiouudistuksen yhteydessä omaksi yksikökseen erotettu Lentoturvallisuushallinto ei tässä mielessä ennusta harrasteilmailijoille hyvää määräystulva ei ainakaan vähene. Mikähän vero tai maksu sille keksitään
Valkeassa yössä sopivat hyvin toimimaan niin kuumailmapallot, laskuvarjohyppääjät kuin pienkoneetkin. Satoja osallistujia kokoava Ii-joki soutu on myös samaan aikaan ja ohittaa lentokentän alueen viikonlopun aikana. Lipun ostamisen lisäksi riittää, kun haluaa tehdä todella arvokasta ilmailuhistoriallista työtä, eli tukea näiden koneiden ilmassa pysymistä liittymällä kerhoon jäseneksi ennakkoon. Avoimien ovien päivänä on myös jokaisella erinomainen tilaisuus päästä kokeilemaan, josko lentoharrastus olisi se oma juttu. Silloin voi todistaa, miten kentälle laskeutuu ensimmäistä kertaa Pudasjärven historiassa ihan oikea matkustajakone, tosin tyyppinä 70 vuotta vanha, mutta sitäkin arvokkaampi DC-3! Myös Lennuklubin Antonov An-2 on tarkoitus saada paikalle. Tapahtuman mainosjulisteen voi tulostaa internetistä.. Kun kerran kentällä on koneita silmäkantamattomiin ja monenlaista tapahtumaa, on myös illaksi järjestetty ohjelmaa. Näin voi saapua Lapin portille Pudasjärvelle nostalgisesti wanhaan malliin. Sunny Nights Rallyn koordinaattori Helena Jaakkola, tapahtuman isä Klaus Bremer (kesk.) ja yhteistyökumppani Heikki Heinonen Syötteellä maaliskuisessa suunnittelupalaverissa. Lentämistä ja lavatanssia Myös kairojen katajainen kansa pääsee paikallislennoille katselemaan maailman laajimpiin kuuluvaa kotikuntaansa hieman korkeammalta näiden kahden upean koneen kyydissä. Lento suuntautuu kahden Utin pohjoispuolelle sijoitetun rastin eli reittipisteen kautta Lappeenrantaan, jonne saapuminen tapahtuisi 10.00 - 11.00. Sunny Nights Rallyn markkinoinnissa vedotaan yöttömän yön eksotiikkaan. Kuumailmapalloilun Suomen Cupin yksi osakilpailu lennetäänkin samaan aikaan Pudasjärvellä, joten näyttävyyttä riittää illoin ja aamuin, kun muut eivät lennä. Paljon oheistoimintaa Pudasjärven kaupungilla on samaan aikaan upeat maankuulut maalaismarkkinat, joilla vierailee pitkästi toistakymmentä tuhatta ihmistä. Tapahtuma on uudenlainen kansainvälinen lentäjien kohtaaminen, jossa pääsee sekä vaihtamaan kuulumisia muiden ilmailijoiden kanssa, että kokeilemaan ohjatusti muitakin ilmailun lajeja kuin omaansa. heinäkuuta Pudasjärvelle ja Pudasjärvellä. Lentokentän vieressä on takavuosina hyvinkin aktiivisesti toiminut ja mainetta niittänyt Jyrkkäkosken tanssilava. Informaatiota jaetaan kaikille kiinnostuneille ja markkinayleisöä ohjataan poikkeamaan myös lauantain 8.7.2006 avoimien ovien tapahtumassa. SNR starttaisi sieltä tiistaina 4.7. Mikä parasta, tuohon aikaan vallitsee pohjolan yötön yö, aurinko ei laske lainkaan, eivätkä pohjoisen ihmiset juuri nuku, koska kesä on lyhyt ja syksy saapuu taas kaupunkiin suon ylitse hiipivin hallaöin. Lupakirjan jo omistaville järjestään tarkkuuslentoa, etsintä-ja pelastustehtäviä, kellukelentämistä, lentoretkiä pohjoiseen ja ohjeistusta nykyisin hyvin suosittuun osastolentämiseen. Kun on se opittu, lähdetään usean koneen voimalla juhlistamaan maalaismarkkinoita lentäen muodostelmassa kaupungin ylle! Laskuvarjohyppääjät ovat luvanneet juhlistaa markkinoiden päättymistä hyppäämällä kaupungin uimarannalle! Pudasjärven yrittäjät ovat innolla mukana luomassa tapahtumaa yhteistyössä Pudasjärven Ilmailukerhon ja Oulun Ilmailukerhon aktiivien kanssa. - Sinne järjestetään nyt kunnon lavatanssit, lupaa yrittäjien puheenjohtaja Aune Ekdahl. Sunny Nights Rallyn infopiste tulee myös torialueelle. Etelän ihmisillä onkin nyt mainio tilaisuus liittyä sekä DC-3konetta ylläpitävään DCyhdistys ry:n että Lennuklubin jäseneksi. Ilmasta on varmasti mukava katsella satoja veneitä lipumassa kohti järveä nimeltä Pudasjärvi. Ohjattua lentämistä ja kokemuksia Ulkomaalaiset koneet ohjataan, mikäli mahdollista, tulemaan Malmille. Tarjolla on tutustumislentoja purjekoneella, tandemhyppykurssia ja yleisölennätystä kohtuulliseen hintaan. pohjoista kohti aamuvarhaisella Klaus Bremerin johdolla. 40 ilmailutapahtuma huhtikuu 2006 Ensimmäinen matkustajakone Pudasjärven kentälle Kansainvälinen Fly In heinäkuussa S unny Nights Rally lennetään ensimmäistä kertaa 3.-9
Markkinointia on tehty myös sähköpostien ja kerhojen nettisivujen välityksellä, FAI:n organisaation kautta ja hyvin tärkeänä osana ilmailijoiden omien henkilökohtaisten yhteyksien kautta. Sitä on organisoimassa joukko ilmailijoita, Klaus Bremer etunenässä. - Toivotamme kentälle tervetulleeksi niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin ilmailijat, kutsuu Pudasjärven kauKentälle on tarkoitus anoa tapahtuman ajaksi AFIS-alue, jotta pystytään varmistamaan kaikkien ilmassa liikkuvien tieto toisistaan ja ohjeistamaan heitä mahdollisimman hyvin, tosin ilman käskytystä, koska kentällä ei ole lennonjohtoa. - Tarjoamme ulkomaalaisille myös lappilaisen etsintä- ja pelastuskoulutuksen, rennon ja miellyttävän, jossa käymme läpi pääkohdat, suoritamme pienen harjoituksen ja annamme komeat diplomit, joita eurooppalaiset voivat läiskytellä klubeillaan, sanoo Bremer. Lappeenrannasta matka jatkuu kenttälounaan jälkeen kohti uusia seikkailuja, joista tulee tietoa nettisivulle tarpeen mukaan. Kauppisen innostus saada kentälle kansainvälistä toimintaa juontaa sekä tarpeesta saada Pudasjärvi maailmankartalle että kohtalokkaasta vierailusta Friedrichshafenissa keväällä 2005. LIITY LIITTOON TAI TILAA ILMAILU Tilaamalla ILMAILUN varmistat saavasi jatkuvasti jokaisen lehden irtonumerohintaa edullisemmin suoraan kotiisi. Kyllä! Tilaan ILMAILU-lehden edullisena kestotilauksena vuodeksi eteenpäin hintaan 40 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy ILMAILU loppuvuoden ajaksi. Kaikki ilmailijat ikään ja rotuun katsomatta ovat tervetulleita Pudasjärvelle heinäkuun alussa, kun väkeä on tarpeeksi paljon, eivät hyttysetkään ehdi yhtä ihmistä liikaa ahdistelemaan! Seuratkaa tapahtuman kehitystä nettisivuilta ja tervetuloa talkoisiin! pungin elinkeinojohtaja, itsekin parasta aikaa ultralupakirjaa opiskeleva Petri Kauppinen. Tilaus jatkuu automaattisesti, mikäli sitä ei erikseen peruuteta. Olen kiinnostunut ilmailusta laajemmin ja haluan liittyä Suomen Ilmailuliiton jäseneksi. Uuden jäsenen maksu määräytyy liittymiskuukauden mukaan: tammi-maalis 55 euroa, huhti-kesä 45 euroa, heinä-syys 38 euroa ja loka-joulu 31 euroa. Nyt Sunny Nights Rally -tiedotteita on lähetetty kaikkiin mahdollisiin eurooppalaisiin ilmailulehtiin. Pudasjärven kenttää on markkinoitu aktiivisesti ulkomaille. Pudasjärvi oli esimerkiksi mukana Aero-ilmailumessuilla Friedrichshafenissa Saksassa viime keväänä. Helpoiten tilaat tai liityt netissä: www.ilmailuliiitto.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi ILMAILU Ilmailulaji ja synt.aika (jäseneksi liittyvät) Suomen Ilmailuliitto ry TUNNUS 5002374 00003 Vastauslähetys Osoite Postitoimipaikka Allekirjoitus Ota kupongista valokopio jos et halua leikata lehteäsi. Sunny Nights Rallyn vastuutaho on Pudasjärven Ilmailukerho ja tapahtumaa tukee voimakkaasti Pudasjärven kaupunki. Koska kyseessä on kansainvälinen tapahtuma, on nettisivut käännetty kotimaisen lisäksi neljälle muulle kielelle: saksaksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. teksti HELENA JAAKKOLA kuva MIKKO JAAKKOLA ilmailutapahtuma huhtikuu 2006 41 http://wings.pudasjarvi.fi - Siitä heti veneretkelle pariksi tunniksi Suomen korkeimmalle kanavaportille, jolla veden pintaero kanavaportilla on 26m, kertoo Pudasjärven kaupungin yrityskummi Klaus Bremer
Leirimaksu 25 euroa. 03-340 0153. Vain kotikentältä lennetyt lennot lasketaan mukaan. Leirien aikana on - lennokkien rakentelua ja lennätyksiä - lennätyskilpailuja (säävarauksin) - lennokin rakennusluentoja - vapaata rakennusmateriaalia Lisätietoja leiristä, ilmoittautumisista ja mitä tulee ottaa mukaan saa kummaltakin leirin johtajalta suoraan. Majoitus ja ruokailut on varattava itse Lomahotellista. Leirin johtajana toimii Pekka Nyman puh. Kunkin viikonlopun lennot tulee ilmoittaa entiseen tapaan tiistaihin mennessä. Kummatkin leirin johtajat edellyttävät leiriläisiltä Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL) jäsenyyttä, koska se sisältää vakuutusturvan. Kukin lauantai ja sunnuntai muodostaa oman sarjakierroksen. Kaikkiaan 17 kerhon ja yhdistyksen lentäjiä ilmoitti lentojaan kilpailuun. Siten jokaisen lentäjän suorituksella on merki- Muutoksia vuodelle 2006 OnLineContestiin kuuluu jatkuva kehittyminen ja sen myötä kilpailun muuttuminen vuosittain. Tarkemmat hintatiedot kysymällä. Suomessa kilpailu on myös saanut arvoisensa palkinnon. 09-792 175. Pistelasku tapahtuu Formula 1 tyyppisesti mutta kuitenkin niin että kierroksen voittajan pistemäärä riippuu osallistujien lukumäärästä. on ylimääräinen kierros, tulee sarjakierrosten yhteismääräksi 39. Kilpailu saattaa laajentua kansainväliseksi, yksi mahdollisuus on esimerkiksi Pohjoismainen tai Pohjois-Euroopan liiga. Leiri 2.12.-16.6. Aika näyttää mitä näistä tulee. Leirin järjestää Junior Siivet. Ikäraja 12 vuotta. Jotta kerhon menestys saadaan maksimaaliseksi, kannattaa lähettää mahdollisimman monta pilottia yrittämään ja jakaa pitkät lentopäivät kahteen eri suoritukseen. Kun maanantai 5.6. Ryhmähuone-, teltta- ja asuntovaunupaikat: Lomahotelli Jämi Varauksissa on mainittava viitteenä LENNOKKILEIRI 2006 Jämin Matkailu- ja Lomakeskus Oy Jämintie 659 38800 Jämijärvi puh. Suomenkielinen ohje löytyy SIL internetsivuilta. 2005 tulokset Huolimatta lyhyellä varoitusajalla järjestetystä kilpailusta osallistujia oli alusta saakka runsaasti. Kilpailun järjestäjällä on jo mielessä kaavailuja tuleville vuosille. Vaikka käännepisteitä ei tarvitse nimetä etukäteen mitenkään, kannattaa silti lentää määrätietoisesti ja suoraviivaisesti, sillä matka muodostetaan kolmen käännepisteen kautta (ohjelma laskee automaattisesti kullekin lennolle parhaat käännepisteet). Leirimaksu 25 euroa. Leirin johtajana toimii Olavi Lumes puh. Kilpailu oli myös hyvin jännittävä loppuun asti, ja ratkesi vasta viimeisellä kierroksella kun kärki-kaksikon etumatka sittenkin piti Porin IK:n loppurutistuksesta huolimatta. Kilpailun tarkoitus on olla koko kauden mittainen vaiherikas ja jännittävä joukkuekilpailu, johon voi osallistua kuka tahansa ilmoittamalla lentojaan internetissä. Lopulta voittaja NIL erottui vain yhdellä pisteellä EIK:sta ja kahdella pisteellä Porin IK:sta. TULOKSET 2005 1 Nuorisoilmailijat 2 Espoon Ilmailukerho 3 Porin Ilmailukerho 4 PIK (FI) 5 Hämeenlinnan IK 6 Etelä-Pohjanmaan IK 7 Tampereen IY 8 Oulun Ilmailukerho 9 Helsingin IK 10 K-S Ilmailijat Ry 92 91 90 73 60 58 51 50 45 38 Lemminkäinen on lahjoittanut Purjelennon Suomen Cupin. Kilpailuun osallistuminen Purjelennon Suomen Cup kilpaillaan viimevuotiseen tapaan viikonloppuisin 29.4.-3.9. Kyseessä on eräänlainen vapaan matkalennon nopeuskilpailu: lennä sinne missä on hyvää keliä ja ohjelma laskee automaattisesti lennon parhaalle 2 tunnin osuudelle keskinopeuden. Voittaja saa vuodeksi haltuunsa Purjelennon Suomen Cup kiertopalkinnon. JÄMIN LENNOKKILEIRIT 2006 Leiri 1.5.-9.6. lomahotelli.jami@saunalahti.fi www.hotellijami.fi www.jami.fi. Leirin järjestää Nokian Haukat. Tälle vuodelle tärkein sääntömuutos on se, että osallistuvan kerhon on nimettävä jokin kenttä kotikentäkseen. 02-547 1033 tai 02-573 6510. Kerhon keskinopeus on kolmen pilotin yhteenlaskettu nopeus. 42 purjelento huhtikuu 2006 teksti ANTTI KOSKINIEMI Purjelennon Suomen Cup alkaa otimaisen matkalentoliigan kuekilpailu eli SuoKCup käynnistyy Purjelennonjoukmen jälleen 29.huhtikuuta. Majoitusmahdollisuudet: Lomahotelli Jämi, Reima Country Hotelli, Huoneistohotelli Lumihovi. Onhan kyseessä joukkuelaji! Osallistuminen ja menestyminen ei edellytä uusinta kisakonetta, sillä kilpailussa käytetään tasoituskertoimia. Kilpailuun ilmoittautuminen ja osallistuminen tapahtuu internetissä OnLineContestin kautta (www.onlinecontest.org). tystä kerhon suorituksen kannalta
Ohjelmaa ja toimintaa on todella runsaasti, tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta. Ajatuksena on koota yhteen koneineen Aluokan uudet ja vanhat lentäjät jakamaan tietoa ja taitoa sekä luomaan henkeä traikkipuolen uuteen nousuun. Tapahtumassa on runsaasti ajankohtaista ohjelmaa koneiden huollosta, rakentamisesta ja ylläpidosta niin luentojen kuin käytännön toiminnan muodossa. Suomessa on yli 100 trikeä, joista alle puolet on käytössä. sekä EUT:n trikevastaava. Varastoihin unohtuneet yritetään saada kiertoon ja tapahtumaan kuuluu osana suuri kierrätysjuhla. Traikkilentämisellä on nyt uuden lainsäädännön myötä mahdollisuus muotoutua jälleen helpommaksi ja halvemmaksi ilmailumuodoksi, mikäli me harrastajat saamme rivimme koottua ja muodostettua uskottavan toimintamallin traikkitoiminnasta. Tuo aarteesi myytäväksi ja osta uutta tilalle! Uutta kalustoa pyritään saamaan esille ja vanhoillakin on tarkoitus lentää. Tapahtuman järjestävät Lapinlahden Ilmailijat r.y. Lisätiedot: www.efll.net, lentopaikat.net kalustop@yahoo.com tai tapani.kokkonen@pp.inet.fi huhtikuu 2006. artikkeli 43 TRIKE 06 -tapahtuma A-luokan ultrakevytkokoontuminen järjestetään ensimmäistä kertaa Lapinlahden ultrakevytlentopaikalla (EFLL) 21.-25.7.2006. Vanhojen koneiden uudelleenrekisteröintiin on tarjolla käytännön apua, kuten myös muuhunkin paperityöhön. Mukana on myöskin lentokouluttajia, joten vanhentuneen luvan haltijoilla on mahdollisuus aloittaa uusintaprosessi ilmoittautumalla ajoissa järjestäjille
Kuva viimeisestä koneesta juuri ennen muodostelman ylitystä. 44 laskuvarjourheilu huhtikuu 2006 teksti PASI PIRTTIKOSKI KUPUennätyksiä Floridan taivaalla Maailmanennätys 85-way alhaalta kuvattuna. Leiri alkoi punnituksilla, joilla varmistettiin oikeat siipikuormat. Kuva Pat Lindner K upukuviohyppääjät kokoontuivat jo kolmatta kertaa ennätysviikolle Floridaan (edelliset olivat 2002 ja 2003). Kuva Pasi Pirttikoski. PD:n demokuvut näkyvät hyvin muodostelmassa. Tulevan ennätysyrityksen pohja eli 25way harjoitteli omaa suoritustaan. Pohjaan tehtiinkin useita muutoksia. Seuraavana aamuna päästiin hyppäämään. Se ei ollut varma, eikä se lentänyt kunnolla. saksalaisia, hollantilaisia, ranskalaisia, australialaisia, argentiinalaisia sekä yksi venäläinen hyppääjä. Ensimmäisellä ennätysyrityksellä oli yrityksen makua. Loppuviikosta päästiin sitten ennätysten kimppuun. Joukko oli jaettu viiteen eri ryhmään. Pian pohjaa suurennettiin ja lopuista hyppääjistä muodostettiin kaksi eri ryhmää. Tavoitteeksi oli asetettu 81-timantti. Itse pohjamuodostelma (kuvion ylin osa) oli koottu isoista miehistä. Kolmannen hypyn jälkeen pidettiin taukoa ja odotettiin viimeistenkin pilvien häviämistä. Muodostelma lähestyy. Tällä kertaa mukana ei ollut pohjoismaalaisia. Toisella yrityksellä tehtiin epävirallinen ennätys, 75-way oli kasassa hetken ennen purkua. Valitettavasti viimeisestä koneesta hypättiin väärään aikaan ja reilut kaksi minuuttia lentänyt 64-way ei saanut kuin neljä lisähyppääjää. Kolme ylintä kupua oli varustettu ohuilla microline-punoksilla ja niissä oli halkaistavat sliderit. Kolmas tuotti 70-wayn. Mukana oli mm. Vasta viikon puolivälissä se alkoi toimia. Alkuperäisellä pohjalla oli kuiten- kin suuria ongelmia. Tällä kertaa mukaan oli päässyt entistä enemmän Amerikan ulkopuolisia hyppääjiä. Kirjoittaja oli mukana leirillä virallisena tarkkailijana
Wendy Faulkner ja Tamsin Causer saivat kunnian olla ensimmäiset ko. Välietappina eurooppalaisille on ensi kesän Espanjan leiri toukokuussa sekä Saksan leirit. riviin siipipaikoille telakoiduttiin. Tuomareiden päätöstä ei tarvinnut kauaa odottaa. Ensimmäistä kertaa historiassa 10. Ilmeet kertoivat paljon kun laskeuduttiin kentälle. Organisoitu hyppytoiminta loppui siihen ja alkoi kupujen, slidereiden ym. paikoilla olleet. Kuva Pasi Pirttikoski Harjoittelu ja tulevaisuus Tämän ennätysviikon valmistelut alkoivat käytännössä heti vuoden 2003 ennätyksen jälkeen. vaihto. Nytkään ei aina tultu alas kentälle, joten kyyti oli tarpeen. He pääsivät hyppäämään muiden mukana harjoitushyppyjä. Puheet uudesta ennätyksestä, 100waystä, alkoivat heti. laskuvarjourheilu huhtikuu 2006 45 Sunset load Illan jo hämärtyessä siirtyivät hyppääjät koneilleen neljättä kertaa. Tuomarit kertoivat pian tuomionsa - uusi maailmanennätys on syntynyt! Bileet jäivät kuitenkin lyhyiksi sillä organisoijat ilmoittivat, että seuraavana aamuna ollaan kentällä klo 7.30, tavoitteena 85-way. Toinen ennätys Viimeisen päivän ensimmäinen hyppy onnistui hienosti. Kaikki menikin suunnitelmien mukaan ja niinpä Mike Lewiskin pääsi telakoitumaan. Kaikki eivät nimittäin hypänneet omilla kuvuillaan. Sunset load ja 81-kuvun ME. Hän oli muodostelman viimeinen hyppääjä, 81-way lensi kauniisti peräti 17 sekuntia. Toinen ennätys oli syntynyt. Lisäksi mukana oli muutamia ylimääräisiä hyppääjiä. Koneet starttasivat normaalissa järjestyksessä noin kymmenen minuutin aikaporrastuksella. Purun jälkeen näki ilmassa tuuletuksia ja huudot kiirivät maahan saakka. Heistä 88 valittiin tälle ennätysviikolle. USAssa pidettiin 12 harjoitusleiriä, joihin osallistui noin 100 hyppääjää. Ilma oli tyyni, liki tuuleton ja hyvään hyppyyn oli kaikki edellytykset. Euroopassa pidettiin neljä harjoitusleiriä, joissa oli mukana noin 50 hyppääjää. Ennätys oli tehty ja bileet edessä. Maailmanennätyksen kimppuun käytäneen syksyllä 2007. Suurissa kupukuvioissa muodostelmaa ohjattaessa alastulopaikan optimointi on sivuseikka. Kuva Pasi Pirttikoski
Ne jotka haluavat olla mukana (ja jotka valitaan) tulevat kyllä. Vaikeinta on saada neljän pohja kokoon. Kuvan kasvaessa se alkaa vajota nopeammin. Kuva Pasi Pirttikoski Mukana 90 paunaa lyijyä (noin 45 kg), se oli pääorganisoija Chris Gayn kohtalo. Pohjamuodostelmissa hyppääjien pitää olla myös nopeita, sillä exitin jälkeinen aika telakoitumiseen on pieni. Käytännössä tämä on helppo asia. Itse hyppyjen organisoinnissa on huomioitava muutamia seikkoja. Vajoamisvauhdin kasvu pysähtyy noin 16-25-wayn ollessa koossa. Kiinnitulon jälkeen tärkeintä on valmistautua ottamaan kiinni seuraava hyppääjä ja samalla pitää varmistaa, että kiinniottajalla on oikea ote. Näillä paikoilla ei voi jäädä alas tai taakse sillä sieltä ei koskaan pääse kiinni muodostelmaan. Tällä hetkellä tavoitteena on, että telakoituminen tapahtuu liki oman paikan korkeudelta. Tässä vaiheessa mukaan tulee oppilashypyiltä tutuksi tullut taivuttaminen. E Timantti rakentumassa. Kuva Pasi Pirttikoski. Muodostelmien yläosa, ns pohja, rakennetaan isoilla rauhallisilla kuvuilla. Telakoitumisen on tapahduttava riittävän nopeasti mutta kuitenkin pehmeästi. Hyppääjän koko vaikuttaa paikkaan muodostelmassa. Tällä pyritään vähentämään telakoituvan kuvun nousunopeudesta johtuvaa mahdollista heilahdusta. Ilmoitetaan vaan riittävän aikaisin aika ja paikka. Loppupään hyppääjät voivat sovittaa ja etsiä paikkaansa paljon kauemmin. 46 laskuvarjourheilu huhtikuu 2006 Miten kaikki tehd nsimmäinen ja tärkein asia on saada oikeat henkilöt oikeaan aikaan samaan paikkaan. Kuva Pasi Pirttikoski Harjoitushypyillä hypättiin pääasissa noin 25-way muodostelmia. Muodostelma ei saa heilahtaa telakoitumisen seurauksena. Käytännössä ensimmäisten 25hyppääjän joukossa oli vain yksi alle 160 sqf:n kupu (hyppääjän exitpaino 84.4-89 kg)
Vaikka lippu olisi halpa, voi matkakohteessa olla varattuna hotelli ja vuokra-auto. Hinta tarjouksissa on sellainen, että liput voi jopa jättää käyttämättä jos ei huvitakaan lähteä. Eli ei ihme, jos harmittaa kun lentoyhtiön ainoana kontaktinaan tarjoama puhelin tuuttaa loputtomasti varattua. Tavoitteena on, että telakoituminen tapahtuu maksimissaan 10 sekuntia siitä kun oma paikka avautui. Silloin ollaan jo alhaalla ja kupujen lentotila voi muuttua liikaa. Onnistuakseen ennätykset vaativat harjoittelua. Isossa porukassa on vain luotettava toisiinsa ja toisten taitoihin. Taivuttamalla kuvut pysyvät hyppääjien takana. Muodostelmassa oltaessa ei saa katsella ympärilleen. Kadonneista matkatavaroista kuitenkin 99 prosenttia löytyy, mutta luonnollisesti loman tai työmatkan aloittaminen ilman vaihtovaatteita harmittaa. Toisaalta eivät liputkaan paljoa maksa. Siten kaikki esim. Hyppääjien pitää vain valmistautua irrottamaan otteet samanaikaisesti. Todellisuudessa isojen kupukuvioiden hyppääminen on turvallisempaa kuin esimerkiksi kilpailumielessä neljän rotaation tai sekvenssin harjoittelu. Ennätysviikolla hyppääjät käyttivät pienipintaisia liukkaita hyppyhaalareita. Ja firman lupiin ei voi puuttua, koska lennot toteutetaan milloin mistäkin haalittujen lentoyhtiöiden eurooppalaisilla luvilla. roger Onko matkalaukkusi joskus jäänyt koneesta. Soderin taktiikka on myydä lippuja reittilennoille, jolloin sitä eivät koske matkatoimistoalan määräykset. 160 sqf:n kuvut ovat teoriassa samanlaisia ja lentävät samalla (1.300 - 1.375 lbs/sq ft) siipikuormalla samalla tavalla. Ja sellainen kannattaa laittaa myös laukun sisälle - ulkopuolella olevat kun tuppaavat katoamaan. Viimeisin tempaus oli yritys tuoda virolainen entinen sotilaskuljetuskone Lapin hiihtolomaliikenteen sesonkihuippuun. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä asiana ovat punospituudet. Kääntyily voi aiheuttaa kupujen elämistä ja lisätä muodostelman heilumista. Ostajan kannalta on tietysti mukavaa, että kilpailijan tulo reitille laskee väistämättä suuren sinisenkin hintatasoa. Kyseessä on myös lentoyhtiöille suuri ongelma. Arvion mukaan 60 prosenttia laukuista katoaa koneen vaihdon yhteydessä, mutta 15 prosenttia putoaa kyydistä jo lähtökentällä. Ehkä juuri siksi uudet markkinoillemme tulleet halpisyhtiöt eivät suhtaudu kovin suurella huolella matkustajan murheisiin. Tietysti lomatkin on hyvissä ajoissa pitänyt katsoa kohdalleen. Kieltämättä reissuun olisi tullut eksotiikkaa, kun lomamatka olisi alkanut ikkunattomalla Antonov An-72 -rahtarilla. Syntyy aivan uudenlaista matkustamista, jossa ex tempore ostetaan liput ja käväistään ulkomailla. Lisäksi slider oli verkko- tai ristikkomallinen. Löytääpä laukku ainakin takaisin kotiin. roger. Laukkujen metsästämisen ja palauttamisen omistajilleen arvioidaan maksavan 2000 miljoonaa euroa vuodessa. Harjoitushyppyjen tavoitteena on hyppääjien valmentaminen nopeisiin ja pehmeisiin telakoitumisiin. Kiristyneet turvatoimet ovat lisänneet laukkujen jälkeen jäämisiä. Siivet ja ulkoreunoilla olevat kääntyvät reilusti yli 90 astetta, muuta vähemmän. Paras esimerkki on Soder Aviation, joka kaikenlaisista vastoinkäymisistä huolimatta jaksaa sinnikkäästi kaupata lippuja. Et ole yksin. Maailmassa hukkuu vuosittain 30 miljoonaa pakaasia eli noin prosentti kaikista kuljetetuista. Nykyisin kaikilla muodostelmassa mukanaolijoilla on samantyyppiset kuvut sekä sama siipikuorma. kuppilatiima huhtikuu 2006 47 kki tehdään? Muodostelmassa pitää taivuttaa ja antaa siten alla olevien kupujen lentää mahdollisimman normaalisti. Aputatti piti tukahduttaa joko podilla tai erillisellä kankaalla. Ne, joille aikataulut ja varmuus ovat tärkeitä, ostavat sitten kalliimmat "illaksi kotiin" -liput. Näissä sektoreissa pysyminen on tärkeää sillä vaarana on törmätä naapurin kupuun kääntymisen yhteydessä. Tämä taas harmittaa erityisesti niitä, joiden käyttämällä reitillä on monopoli ja naapurikohteeseen pääsee paljon halvemmalla. Isojen kupukuvioiden hyppääminen on monille CF-hyppääjillekin henkisesti vaikeaa. Näin varmistetaan, että kaikilla paikoilla olevat kuvut lentävät lähtökohtaisesti samalla tavalla. Näillä toimenpiteillä varmistettiin myös kupujen samanlaiset lento-ominaisuudet. Kotimaasta löytyy esimerkkejä... roger "Virtuaalilentoyhtiö" on halpalentämisen erikoisimpia tuloksia. Purkukomennon alkaessa (laskenta kymmenestä alaspäin) kukaan ei saisi aiheuttaa isoja lentotilan muutoksia. Ilmailuhallinto kuitenkin ampui yrityksen alas havaittuaan, että käyttöön suunniteltua koneyksilöä ei oltu hyväksytty matkustajien kuljetukseen Virossakaan. Se voi olla pelottavaa ja mahdollisuudet varavarjon käyttöön ovat monien mielestä normaalia hyppytoimintaa korkeammat. Muodostelman purku on kriittisin vaihe. . roger Halpalentoyhtiöt tarjoavat kuitenkin vaihtoehdon, joka monelle on toimiessaan vallan mainio. Parhaiten matkustaja voi vaikuttaa asiaan laittamalla selkeän nimilapun laukkuunsa. Meillä Suomessakin olisi potentiaalia hypätä yli 20-way. Riittävän taitavia hyppääjiä meillä on riittävästi, mutta toistaiseksi tarvittava motivaatio puuttuu. kuppilatiima Suomalainen lentomatkustaja on vuosikymmenten varrella tottunut siihen, kun lippu on ostettu, putken päässä odottaa useimmiten ihan ajallaan sinivalkoinen lentolaite. Se lisää myös muodostelman keskustan nopeutta. Ison kuvan vaarana on laitimmaisten kupujen kääntyminen sisäänpäin. Ne on määrätty jokaiselle kupukoolle erikseen. Enää ei voi olla varma - ei ainakaan siitä, minkä yhtiön kone siellä odottaa
010 559 11. Ilmailun lajit moottorilento laskuvarjourheilu riippu- ja varjoliito ultrakevyt lentäminen nousuvarjotoiminta purjelento moottoripurjelento lennokkiurheilu experimental-rakentaminen kuumailmapallolento lennokkiurheilu K U N S AT T U U N I I N TA P A H T U U www.pohjola.fi. Lisätietoja vakuutuksesta saat Pohjolasta: Järjestöyhteydet, lisenssivakuutukset, puh. Vakuutus ei ole voimassa ansiotoiminnassa. Vakuutus korvaa ilmailua harrastettaessa sattuneet tapaturmat. Vakuutus on voimassa myös kilpailuissa, kaikkialla maailmassa maissa, joiden ilmailumääräykset noudattavat kansainvälisiä ilmailusuosituksia. Vakuutus on voimassa Suomen Ilmailuliiton jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Kaikki kunnossa! Vakuutuskin varmuuden vuoksi. Vakuutus on voimassa Suomen ilmailumääräysten mukaisessa ilmailutoiminnassa kaikissa lajeissa ohjaajana, matkustajana, opettajana, oppilaana, katsastajana tai tarkastajana. Suomen Ilmailuliiton jäsenet on vakuutettu Pohjolassa. Vakuutukseen kuuluu maksettujen hoitokulujen korvaus sovittuun enimmäismäärään asti, korvaus pysyvästä haitasta ja kuolinkorvaus