Ilmailulehti 4/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Numero 4/2007 70. vuosikerta Hinta 6 euroa LÄHDE LENTOON VANHA KUNNON 2007-22 07004 PIPER 6 41 488 2 8 880 30 288803-0704 WARRIOR ILMAILU 3 PAL.VKO
Missään muissa Euroopan maissa kun ei ole vastaavanlaista tilaa tarjolla miehittämättömien ilma-alusten testaamiseen. Vaikka Isoveli onkin tänään nokkelalla päällä, ei peruskysymys katoa minnekään. Tietojeni mukaan tosin Ilmailuliitossa Malmilla ollaan aivan ymmällään. Business-ideana juttu on käytännössä pomminvarma. Ja kuka sitä saa myydä ja kuka ostaa. Eihän. korkealtajakovaa@gmail.com KU Suo Fin 70. OSTAKAA HYVÄ ILMATILA! VA Mik mik K emijärven lentokentän suunnalla toimii Tampereella päämajaansa pitävä Robonic-niminen yhtiö, joka on keksinyt todellisen bisnesidean: vuokrata ilmatilaa muun muassa miehittämättömien ilma-alusten testaajille. Kuinka ihmeessä ilmatilaa voi yleensä myydä. Harrasteilmailun tarpeisiin olisi monen monet kerrat tarvittu ilmatilaa enemmän kun on saatu ja nyt estradille astuu ihka oikea liikeyritys ja voi´la, puoli Suomea saa "myyntiin"käden käänteessä.... Kuka voi varata ilmatilaa käyttöönsä ja myydä sitä eteenpäin vaikka laskussa lukisikin jotain aivan muuta. Yhtiömme kirjoittaisikin siksi laskuun "lennonmahdollistamiskommunikaatiopalvelut". Vaikka kotimaista liiketoimintaa tulee kannattaa, ja tässä tapauksessa erityisesti Kemijärven ja sen ympäristön, Isoveli ohjaisi Robonicin kuitenkin Uralin pohjoispäähän etsimään tonttiaan. Syy siihen, miksi Isoveli ei oikein pidä Robonicin suunnitelmista, on realismi. Kupletin juoni on yksinkertainen. Siellä kun on vielä enemmän vapaata tilaa. Perustetaan firma, etsitään suhteellisen vähäliikenteinen lentokenttä ja varataan pysyvästi ilmatilaa suomalaisesta korvesta. Hypoteettinen Suomen Ilmatila Oy olisi myös fiksu laskutustekniikassa, sillä eihän ilmatilaa voi todellisuudessa noin vain vuokrata tai myydä. Viime vuonna vain muutaman kymmenen tunnin ajan. Tiettävästi Robonic on rauhoitellut harrastajia sanomalla, että käyttö on ollut todella vähäistä. Olisi kätevä myydä Blue1:lle, Finnairille ja kenelle tahansa jonka lompakko kestää, 50 mailia leveää ja 700 kilometriä pitkää ilmatilakaistaletta. Robonicin neljään "ilmatilalaatikkoon" on saatu mahdutettua pienen läänin kokoinen tila. Ilma kuuluu tasapuolisesti kaikille, joten ilmatilaa ei yksi firma saisi varata itselleen. Jos Robonic saa Lapista pienen läänin kokoisen tilan kaupallisiin tarkoituksiinsa, vastaavia tiloja on sitten järjestettävä kaikille halukkaille. Jos kerran Robonic, niin miksei me muutkin. Kaistaleen ylityksiä voisi myydä vaikkapa 150 euron kappalehintaan. Kun asiakkaina on vaikkapa Boeing, Raytheon tai jokin muu ilmailualan jättiyhtiö, voi laskunkin kirjoittaa arvatenkin aika suureksi. No, mutta mitäpä jos kauppa alkaakin käydä paremmin. Ilmatilan vuokraamisestahan ihan aikuisten oikeasti on kysymys. Isoveli ei halua estää tai haitata kenenkään liiketoimia, mutta Robonicin ilmatilavaraus Kemijärvellä on merkittävä ennakkotapaus. Ja nyt kaikki ilmailemaan, sanoo Isoveli KO chr Fak (Ko ma TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo PA Pai ma Puh ILM ään liito ISS Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito 2 ILMAILU. Miksi emme perustaisi firmaa nimeltään Suomen Ilmatila Oy ja hakisi varausta ilmatilaan välille Helsinki-Oulu. Siksi on syytä epäillä, että Kemijärven testi-ilmatilan käyttöaste tulee nousemaan jonakin päivänä lähelle sataa prosenttia. Firmalla on tuskin mitään sitä vastaan, että jokin miehittämättömiä ilma-aluksia testaava yhtiö varaisi ilmatilaboksit kokonaiseksi vuodeksi. TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww ILM Pan ilm Puh Tiedän, että Robonic tuskin kirjoittaa laskuun "ilmatilanvuokramaksu", vaan yhtiö myy muita palveluita ja fasiliteetteja asiakkailleen. Täytyisi vain muistaa aktivoida puhelinsoitolla joka aamu ilmatilanpätkänsä. TOI Chr chr 1944 päättyneen sodan jälkeen tilanne isänmaassamme on ollut selkeä. Hintalapun voisi vaikkapa kilpailuttaa
Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Vuosien saatossa edustajat kokouksissa ovat vaihtuneet jo aivan luonnollisista syistä, mutta jokaisella on ollut mielessään yhteinen asia: suomalaisen harrasteilmailijan etu, niin laskuvarjohyppääjän, lentäjän kuin minkä tahansa lajin harrastajan. Saat jatkossakin olla varma, että joku ajaa asioita puolestasi. nicin pan ehityytä tulee ttia. Ilmailu 70 vuotta sitten Kuppilatiima ILMAILU 3. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUSMYYNTI Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Tai "vain" Espalla, Rovaniemellä tai Vantaalla. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi LMAILU-lehteä kustantava Suomen Ilmailuliitto on ehtinyt liki 90-vuotisen historiansa aikana saada aikaan paljon asioita. Kohtuuttomat ilmatilarajoitukset tai laitemääräykset, kuten vaikkapa transponderin asentaminen varjoliitimeen, voisivat olla arkipäivää. llaan mon on oi´la, a, ja ärisjoisem- Ilmailijan edunvalvojina toimivat luottamushenkilöt ovat tehneet työnsä palkatta, omalla vapaa-ajallaan. JA KAUPAN PÄÄLLE LOBBAUS! KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Olemalla Suomen Ilmailuliiton jäsen olet tehnyt omalta osaltasi suuren työn etujesi valvonnan hyväksi. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Ilmatila pyritään pitämään jokaisen käytössä aivan siinä missä sitä käyttää liikenne- ja sotilasilmailukin, viranomaisen maksukorotuksia ei niellä purematta, määräyksiä ei sanella harrastajien edustajia kuulematta ja muutenkin luottamushenkilöt pitävät silmällä koko alan kenttää puolestasi. Tämä kaikki sisältyy siis Ilmailuliiton jäsenmaksuun. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. imia, mernen vaslle. Onneksi Suomen Ilmailuliiton luottamushenkilöt ovat vapaaehtoistyössään juuri tälläkin hetkellä jossakin päin Eurooppaa tai maailmaa. Edustajien lennättäminen Eurooppaan tai vielä kauemmas maailmalle kokouspaikoille on kallista puuhaa. Jos nämä luottamushenkilöt eivät olisi koskaan työskennelleet eurooppalaisilla ilmailun pääkallopaikoilla, voisi tilanteemme Suomessa olla surkea. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). En uskalla alkaa edes maalailla kauhukuvaa Suomesta ilman hyvin tehtyä edunvalvontatyötä, jonka merkitys kasvaa jatkossa entisestään. Ehkä Euroopan nyt todella yhtenäistyttyä alamme vasta huomata miten hienosti meillä on mennyt. Kehujen ja selkääntaputusten toivossa tätä en sano, vaan kiitän niitä luottamushenkilöitä, jotka ovat matkustaneet toinen toistaan vaikutusvaltaisimmissa kokouksissa niin koti- kuin ulkomaillakin iät ja ajat. I amkille, anouonutta alla mätoksit TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Lennot, hotellit ja muut pakolliset kulut maksavat vuositasolla paljon. Nämä asiat rahoitetaan muun muassa liiton jäsenmaksuilla. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Moni ajattelee, että Suomen Ilmailuliiton jäsenmaksulla saa vain ILMAILU-lehden ja vakuutuksen, mutta summa sisältää mitä suurimmilta osin myös vapaaehtoisten luottamushenkilöiden tekemän edunvalvonta- ja muun työn. Ei hullumpaa. Mikko Sokero Tässä numerossa 4 7 8 12 14 15 18 34 36 40 42 46 52 54 57 58 59 62 66 68 70 71 Lentäjän lentävä tytär Paavon Purjelentonurkka Harrasteilmailun työjuhta Piper Warrior Saapuvat-uutispalsta Suomen Urheiluilmailuopisto esittäytyy Purjelentoteoriaa verkossa Lähde lentoon -erikoisliite Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Ilmavoimien uusi CASA esittelyssä Aika kohentaa kiitotieturvallisuutta Eduardo, lennonjohtajanne Ilmailuhallinto esittäytyy Valokuvauskilpailu ratkesi SIL-Shop esittäytyy Talvipäivät 2007 Kuopiossa Ilmailu kuulee vitosena Kannen kuva: Mikko Sokero Liiton ympäristöohjelma Kuvassa laskuvarjohyppääjä Suksilentoa Ivalossa Kristiina Tracewski KILA:n Ikaruksen äärellä. Vaikka luottamushenkilöt eivät saa palkkaa tekemästään työstä, laskua tulee silti. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. rma. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti
Kaiken kaikkiaan Finnairin palkkalistoilla on noin 700 lentäjää, joten naisten osuus on edelleen verrattain pieni. Bäckman on yksi Finnairin 16:sta naislentäjästä, joista ensimmäiset aloittivat yhtiön palveluksessa jo 80-luvun alussa. Lentäjien rekrytointitarve tulee olemaan tulevina vuosina suuri, ainakin näillä näkymin. J nuore tön jä tautum denkin V tukseen hakevista kasvaa koko ajan, joten tulevaisuudessa naiskollegoiden määrä tulee epäilemättä kasvamaan. Johanna Bäckman, terve. Bäckmanin mukaan suhtautuminen naislentäjään on ammattipiireissä täysin neutraalia. En ole itse asiassa ajatellut koko asiaa, Bäckman toteaa hetken kysymystä, miten naislentäjään suhtaudutaan, maisteltuaan. Minä olen nimittäin lentäjä." ankinkin mielikuva, jonka mukaan naislentäjä on enemmän tai vähemmän "jätkämäinen", karisee siinä vaiheessa kun virkapukuun pukeutunut Airbus-perämies pyyhkäisee pitkät hiuksensa sivuun ja ojentaa hymyillen kätensä. Naisten osuus alan koulu- tetta. T Numm jelento Se käymä Luk aloitta vaan m kan in vuode koulut yksity mivas Täm insinö tenkin paikka Suorit siolen mittar teoriat dulle vuode toon, 4 ILMAILU. Tietokoneita ja näyttöjäkin löytyy Airbusin ohjaamosta enemmän kuin monesta pienestä yrityksestä yhteensä. Bäck koi hä syntym jäävä man, joten a Mu mukan kiaan kyvät että o man m Nuo lassa v kerran senä. Ei kuitenkaan mitenkään erityisesti naisena, vaan nimenomaan työkaverina. Kaiken kaikkiaan minut on otettu erittäin hyvin vastaan. Reaktiot vaihtelevat, kun vastauksena on ystävällinen hymy ja vastaus: "Pitää kysyä lentoemännältä tai stuertilta. Johanna Bäckman on lentäjä ja lentäjän tytär "Aika menee siivillä" Matkustajakoneessa tyylikäs nuori nainen univormussa kuulee usein kysymyksen ruokalistan sisällöstä tai pyynnön iltapäivälehden tuomisesta. Matkustajien puolelta Bäckman kertoo saaneensa pelkästään positiivista palau- Lentä Johanna Bäckmanin konttorin maisemien kanssa on vaikea kilpailla. Bäckman ennustaa tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa. Minkäänlaista eriarvoisuutta tai mitään muuta sukupuolesta johtuvaa erikoista suhtautumista hän ei ole huomannut
Vuosi 2005 meni lähes kokonaan lennonopettajana Salpauslennossa. Koin sen kerta kaikkiaan kiehtovana, varsinkin pimeässä näkyvät siniset kiitotievalot. Se kuitenkin aina jäi syystä tai toisesta käymättä, Bäckman muistelee. tetta. Tämän jälkeen hän palasi vielä hetkeksi insinööriopintojen pariin jättäen ne kuitenkin syyskuussa 2002, jolloin opiskelupaikka vaihtui Finnairin Ilmailuopistoksi. Nuoruutensa Kirkkonummen Veikkolassa viettänyt tyttö haaveili ensimmäisen kerran omasta lupakirjastaan jo lukioikäisenä. Silloin ajattelin, että olisihan tämä hienoa puuhaa, Bäckman muistelee. joten äärä inen äysin uutta tuvaa huoasiaa, iten uaan. Mediatekniikan insinöörin opintojen kestettyä reilun vuoden, Bäckman haki Finnairin ohjaajakoulutukseen ja suoritti siihen kuuluvan yksityislentäjän lupakirjan Malmilla toimivassa Salpauslennossa kesällä 2001. Lukion jälkeen vuorossa oli opiskelujen aloittaminen. Ensimmäisen työpäivänsä päivämäärän Bäckman löytää helposti. Heti seuraavan vuoden alussa koitti paluu Salpauslentoon, tällä kertaa lennonopettajakurssille. Airbus on tuttu lentokone myös teknisesti Johannalle. Hänen isänsä, pian eläkkeelle jäävä MD11-ryhmäpäällikkö Arimo Bäckman, on lentänyt koko tyttärensä eliniän, joten ala on ollut lähellä aina. Tyyppikoulutus sisältää runsaasti teknistä koulutusta. Isän ja tyttären harrastuksia vauhdikkaimmasta päästä. Loppuvuodesta Finnair kutsui kuitenkin leipiinsä, tosin ohjaamoyhteistyö- ja Airbus-tyyppikurssien kautta. Muistan kuinka pääsin pienenä isän mukana ohjaamoon. tettu mimenertoo alauyttöä. Lentäjän tyttö Bäckmanin kiinnostus lentämiseen alkoi hänen mukaansa jo todennäköisesti syntymästä. Arimo ja Johanna Bäckman lähdössä lennolle Fouga Magisterilla heinäkuussa 2002. Joku harvemmin lentävä toki kokee nuoren naisen edelleen erikoisena miehistön jäsenenä, mutta pääsääntöisesti suhtautuminen on hyvin neutraalia asiakkaidenkin suunnalta. Suoritettuaan Porissa muun muassa ansiolentäjän lupakirjan, monimoottori- ja mittarikelpuutuksen sekä liikennelentäjän teoriat Bäckman palasi pääkaupunkiseudulle joulukuussa 2004. Se on tässä henkilökortissa, eli 27.2.2006. ILMAILU 5. Paikka on Johannalle myöhemmin erittäin tutuksi tullut Pori. Samoihin aikoihin hän kävi perämieskurssin Finnairilla, palaten tämän jälkeen tuttuun osoitteeseen. Se oli itse asiassa kovaa työtä. Ei kuitenkaan vielä ilmailun, vaan mediatekniikan parissa. Kelin ja tuntimäärien salliessa lensimme aamusta iltaan, kun taas tymä tiesi pitkiä päiviä teorian parissa, kuppilatiimaa unohtamatta, Bäckman kertoo. Tuolloin mielessä oli naapurikylässä Nummelassa sijaitseva lentokenttä ja purjelentokurssi
Lisäksi opettajana oppii itse koko ajan sekä opetustyöstä että itse lentämisestä. Siinä tulee eteen paljon sellaista, johon ei törmää missään muualla. Sen sijaan esimerkiksi kotimaan liikenteessä juttelulle ei jää juuri aikaa miehistön ollessa työllistettyjä joko lähdön tai lähestymisen eri vaiheiden täyttäessä koko lentoajan. Opettaminen on lisäksi hyvää ylläpitoa omille taidoille, Bäckman muistuttaa. Sen jälkeen puuha on ollut kyllä ihan puhtaasti työtä. Kun näihin tuntimääriin sisällyttää vielä opetustyön, ei harrastuslentämiselle jää yksinkertaisesti aikaa." Päivääkään en... Reilu vuosi Airbus-perämiehenä on vakuuttanut Bäckmanin uravalintansa onnistumisesta. Meillähän pääsääntöisesti kaikista perämiehistä koulutetaan jossain vaiheessa uraa päälliköitä. Pitemmällä aikataululla Bäckman uskoo työnantajansa tarjoaman mahdollisuuden tehokkaaseen urakehitykseen pitävän huolen mielenkiinnon säilymisestä lentotyötä kohtaan. Tuntuu todella hyvältä. Meillä on erittäin hyvä reittirakenne, joka tarjoaa paljon vaihtelua. Kysymykseen kyllästyttääkö lentäminen koskaan, varsinkin pitemmillä reiteillä Bäckman vastaa kieltävästi. Vaihtelu virkistää ja pitää työn mielenkiintoisena. Syy siihen, miksei hän harrasta lentämistä ei kuitenkaan ole mielenkiinnon puute sitä kohtaan, vaan kyseessä on puhtaasti aika. Heti kolmannen laskun jälkeen alkaakin sitten työ opettajana. Tähän nyt 26-vuotiaalla perämiehellä on kuitenkin vielä aikaa, ainakin mikäli terveys pysyy kunnossa. "Lennämme aika viranomaisten sallimien tuntiraamien ylärajoilla. Lennämme aika viranomaisten sallimien tuntiraamien ylärajoilla. Kun näihin tuntimääriin sisältää vielä opetustyön, ei harrastuslentämiselle jää yksinkertaisesti aikaa. Kun tähän yhdistetään mahdollisuus päästä uusiutuvan kaluston myötä uusiin konetyyppeihin, uskon mielenkiinnon säilyvän pitkälle. Ammattilainen ei harrastele Väliotsikon mukainen sanonta pitää paikkansa Bäckmaninkin kohdalla. Kun ammattilentäminen joskus loppuu, Bäckman uskoo jatkavansa lajin harrastajana. Istumatyön vastapainoksi hän liikkuu säännöllisesti ja monipuolisesti. Esimerkiksi itselläni kaksi viimeistä työrupeamaa olivat edestakaisin Lontooseen ja kymmenen laskun "pomppiminen"kotimaassa yhdellä Oulun yöpymisellä. Lisävaihtelua Bäckman saa lennonopettajan työstä sekä Porissa että Malmilla. Päivääkään en vaihtaisi, enkä alaa, hän kiteyttää. Pitkien matkalentojen ne vaiheet, joissa ohjaamotyöskentely on vähäistä sujuvat Bäckmanin mukaan yleensä pitkälle päällikön kanssa jutellessa. Toisinaan tuhannet hevosvoimat vaihtuvat yhteen ratsastusharrastuksen parissa. Vaik tyväin helppo puolel Pit muuta Jo a ainoa sillä h Airbus Jovion kellä H Vap assa u jo nelj tus jat nukse ja ylei niin, e aerobi Vii tuntej vat aiv Liik Bäckm tuksia sitä ka lentäjä Le mielen kästää muass nen ja se sel välillä 6 ILMAILU. Se onkin seikka, joka on tämän puuhan ainoa minki tus sy nen m hankit varma Terv murta olisi kuin m Me kolme si mite raskau jutellu Selväh netä ja ohjeid kunno Muuta Kun perämiehen univormu vaihtuu siviileihin, Johanna Bäckmanin ajatukset siirtyvät maan pinnalle. Taisin viimeksi lentää ihan omaksi ilokseni joskus opiskeluaikoina Räyskälässä toimivan Hämeenlinnan ja ympäristön Urheiluilmailijoiden Cessna C-172:lla. Bäckman kertoo, että hänen ainoat hetkensä koneen ohjaimissa ilman kaupallista tai opetuksellista päämäärää ovat kertauslaskut, jotka hänkin siis joutuu tekemään oltuaan yli kolme kuukautta poissa yksimoottorisen ohjaimista
Takaistuimen korkeus on säädettävissä, joten näkyvyys takakoslasta on hyvä, vaikka opettaja tai matkustaja olisi varreltaan vähäisempikin. Vapaa-aikansa Bäckman viettää pääasiassa urheilun ja liikunnan parissa. Meillä on useita lentäjiä, jotka ovat kolmen lapsen äitejä, joten en kyllä keksi miten sekään poikkeaisi. Terveyden tullessa puheeksi Bäckman murtaa samalla myytin siitä, että raskaus olisi naislentäjille jotenkin hankalampi kuin muissa ammateissa toimiville. Vaikka Tatu Danska on saanut organisaatiota muuten kokoon, puuttuu kilpailutoimiston hoitaja vielä. Pariskunta asuu tällä hetkellä Helsingissä. Tähän tosin sisältyy haluttaessa myös vesipainolasti. salliäihin n, ei isesti t hetllista tausmään yksinnen ettaaksi äläsistön . No, tämän kokoluokan pienoispurjekoneita on sitten kyllä saatavana vaikka minkälaisia, myös DG-1000. Kun massakeskiön saa taakse, pysyy kone syöksykierteessä myös kaksipaikkaisena. Laskuteline on kiinteä. Itselläni ei ole raskaudesta kokemusta, mutta olen toki jutellut aiheesta naiskollegoiden kanssa. Koulutuksen ja taitolennon - kannalta hyväksi on myös sivuvakaajaan rakennettu painolastikotelo. Nykyajan hyvinvoivalle purjelentoväelle ei liene pahaksi, että koneen tyhjämassa perusmittareilla on noin 411 kiloa ja suurin lentomassa 750 kiloa. Jo aiemmin mainittu Arimo-isä ei ole ainoa lentävä mies Bäckmanin elämässä, sillä hän on kihloissa rinnakkaiskurssilta Airbus-perämieheksi valmistuneen Ville Jovion kanssa. Lisäksi jo neljävuotiaana alkanut ratsastusharrastus jatkuu aktiivisena tutulla tallilla Lahnuksessa. Pitää muistaa, että onhan elämä paljon muutakin. Pienin lentonopeus on puolestaan 67 km/t. Vaikea on löytää purjelentäjistäkään ketään, joka haluaisi sitoutua edes viikoksi. Syy stä ei e sitä aika. PAAVO KOPONEN pitää . Semmoisen saa omakseen vaikka ostamalla täysikokoisen LS-10:n. DG-1000 Club on täysin taitolentokelpoinen lentomassaan 630 kiloa asti. PURJELENTONURKKA Uusi pulpetti peruskoulutukseen imerei jää ettyjä eiden skoo uden tävän entoa peeessa etään uston mieKyllä kelpaa purjelennon peruskurssia käydä ja opettaakin nykyisinä aikoina. Muuten heitä miellytti suorituskyvyn lisäksi helppo käsittely maassa ja ilmassa. Täydellä massalla paras liitosuhde sattuu nopeudelle 100 km/t. Nyt Schempp-Hirth pääse kehumaan isommalla mallilla. kesäkuuta. DG:n tarjokas peruskoulutukseen on 41:1 liitävä DG1000 Club. *** Joskus tuli mainituksi, että pienoismallifirma Revell on, DG:n iloksi, tehnyt rakennussarjaksi LS-8:n mittakaavassa 1:32. Siksi monipuolinen ja riittävä liikunta on tärkeää. Schleicheria puolestaan ilahduttaa Revellin AS K 21. Pojat olivat aivan innoissaan ja loistavia oppilaita! Liikunta ja monipuolinen urheilu ovat Bäckmanin mukaan paitsi hyviä harrastuksia, myös tärkeitä fyysisen kunnon ja sitä kautta terveyden ylläpitäjiä. helmikuuta. Espoon Ilmailukerho järjestää ne Räyskälässä 9.-16. Muutenkin painoilla voidaan säätää koneen ohjausominaisuudet yhteneviksi kaksi- ja yksipaikkaisena. Myös laskuteline on jälkikäteenkin helppo muuttaa sisäänvedettäväksi. Siipikuormituksen vaihteluväli on 29,444,9 kiloa neliömetrille. Jysky (siis Jyrki, kavereiden kesken Jyy) huokasi syvään. Selvähän on, ettei viimeisimmillään lennetä ja muutenkin edetään tietysti lääkärin ohjeiden, viranomaismääräysten ja oman kunnon mukaan. Muutakin kuin lentämistä Vaikka Bäckman on kaikin tavoin tyytyväinen ammatinvalintaansa, hänen on helppo puhua elämästä lentämisen ulkopuolellakin. Perusmallissa kärkiväli on 18 metriä ja kumpikin siipi on yksiosainen. Kun rakenne on näin yksinkertaistettu, on koneen perushinta on vajaat 70.000 euroa. Viimeksi taisin muuten vetää aerobictunteja kurssikavereilleni Porissa. Yksinlennoilla oppilaalle tulee näin yksi uusi muuttuja vähemmän. Jos lupakirja tai pikemminkin lääketieteellinen kelpoisuustodistus syystä tai toisesta evätään, sijoittuminen muuhun työelämään ilman rinnalle hankittua tai hankittavaa koulutusta on varmasti aika vaikeaa. Kaiken kaikkiaan DG-1000:n erilaisia versioita on myyty satakunta kappaletta. Teksti ja kuvat KUSTI KAIRIKKO ILMAILU 7. Pienimmäksi vajoamaksi mainitaan 0,62 - 0,65 m/s lentomassasta riippuen. Hän kun alttiina sieluna on lupautunut 18 metrin ja vakioluokan SM-kilpailujen johtajaksi. Tämä kerhokone on kuin karvahattuversio muista DG-1000 -tyypeistä. Tämänkin kerhoversion voi tilata myös jaokkeisilla siivillä, jolloin uusia lisäpaloja voi hankkia myöhemmin, aina 22 metriin asti. Sen taasti puu, astahellä ikäli uhan ainoa pieni riski. Lisäksi puuttuu "joku sellainen , joka osaa uskottavasti puhua säästä". Viime kesänähän vakion ja 15-metristen kisoissa palvelua hoiti oman kilpalentäjäntoimensa ohella meteorologi Tapio Tourula. *** Palstahenkilö soitti eräänä synkkänä ja myrskyisenä iltana purjelentoveli Jysky Viitasaarelle ilmailuhuhujen toivossa. Jopa niin, että hän on yleisurheiluvalmentaja ja aerobic-ohjaaja. Varsinkin lentäjälle. Täydellä massalla eivät kaikki liikkeet sovi. Lentäjän työhän, olkoonkin että se on mielenkiintoista, on fyysisesti lähes pelkästään staattista istumatyötä, jossa muun muassa selkä on kovilla. Ei edes riitä, että koulukone liitää noin 35:1, niin kuin nämä AS K:t ja Twin Astirit tekevät. Tehtaan naapurissa Kirchheim/ Teckissä lennokkifirma Graupner tarjoaa pikarakennussarjana neljä ja puolimetristä radio-ohjattavaa Cirrusta. Jysky huokaili talkoohengen puutetta. Urheilulajeista erityisesti aerobic ja yleisurheilu ovat lähellä sydäntä. Ensimmäinen sarjakonekin on jo ainakin matkalla Uuteen Seelantiin. Ensilento tapahtui 22. Mihin on ilmailuhenki mennyt tässä rahalla pyörivässä maailmassa, kysyi Jysky, ja muisteli aikoja entisiä, vaikka onkin nuori mies. Nämä asiakkaat pitivät konetta hyvin sopivana peruskoulutuksen lisäksi myös matkalentoihin ja taitolentoon. Ja onhan se selvää, että tekee hyvää myös ajatella välillä jotain ihan muuta kuin työtä
Piper Warrior uudessa maalauksessaan toimii hyvin suunnasta kuin suunnasta tarkasteltuna. 8 ILMAILU. KOHTUUHINTAISTA ILMAILUA KOHTUUHINTAISTA ILMAILUA UUSIUTUNEELLA UUSIUTUNUT PIPER WARRIOR PIPER WARRIORILLA Ilmassa kuvattuna saadaan koneesta kuin koneesta parhaat puolet näkyviin
Kaikki on tietysti suhteellista, mutta oikein viritettynä usean omistajan lentokone, niin sanottu konekimppa, voi toimia hyvin ja mahdollistaa omistajiensa lentoharrastuksen kohtuukustannuksin. R Lentokoneen omistamisen sanotaan olevan kallista. Vieläpä hyvällä kalustolla. ILMAILU 9
Ohjaaminen on, kuten Pikku-Piperissa yleensäkin, mukavaa ja varmanoloista. Näin ollen nelipaikkaisella polttoainemäärällä lennettäessä päästään mukavan kustannustehokkaisiin lukemiin eli kone onkin omiaan matkalennoilla. Konetta operoidaan Helsingin Malmilta. Siivenkärjet on vaihdettu uusiin ja nykyisin siivenkärkiä koristaa laskeutumisvalot. Suurimmat erot yleisemmin käytettävissä oleviin vastaaviin verrattuna ovatkin sisätilojen osalta kohtuullisen hyvä avioniikka, hyvässä kunnossa oleva sisustus sekä muu varustus. Lentokoneen ylläpitokustannukset ovat viimevuosina nousseet radikaalisti. Kevättalvisessa upeassa kelissä lennettäessä tuo aurinko sopivasti lisuketta ja kiiltoa minkä tahansa koneen ulkonäköön. yleisesti käytetty KX-125. Kone on varustettu Piper autocontrol IIIB -autopilotilla, joka eritoten pidemmillä matkalento-osuuksilla tuo mukavasti apua vaikkapa kartan kääntelyyn. Kimppakone laskee lentäjän kustannuksia Vaikka kone ulkoisesti ja sisäisesti on hyvässä kunnossa sekä hyvin varusteltu, on sillä ikää jo runsaasti pieneksi lentokoneeksi. Kakkosradiona koneesta löytyy myös hyvin harras lentäm kun ki koko mutta hallint omista teiden osakk lentot Sop sa osa set pit korost kertaa tellen. Näin koneella Malmilta lennettäessä voi nauttia enemmän myös siitä, että maassaolijoille siitä ei aiheudu ylimääräistä meluhaittaa. Toki kustannukset ovat pidemmänkin aikavälin tarkastelulla nousseet jatkuvasti, mutta varsinkin 2000-luvulla on välillä tuntunut siltä, että homma karkaa kohta tavallisen Soturin ohjainpaneelin täyttää nippu uutta ja vanhempaa avioniikkaa. Tämä aiheuttaakin usein yölennolta palatessa sen, että maassaolijoille koneen saapuminen näyttää ensin, kuin isompikin laitos olisi tulossa finaalissa. Kuitenkin, speed kittien ja lisä-äänenvaimentimen ansiosta 160-hevosvoimaisella Lycoming O-320D3G -moottorilla kone kulkee matkalentoa noin 115 solmua, mikä on kulutukseen nähden mukavasti. Nämä lisukkeet aiheuttavat sen, että kone tuppaa liitämään maavaikutuksessa hieman tavallista enemmän, vauhdin hidastuminen ottaa enemmän aikaa ja ylinopeudella lähestymistä tulee välttää vieläkin tarkemmin, kuin muissa malleissa. S omista siitä, e vasti p tenkää kerho sia pa Enem sen k sekin huono jos tul Speed kitillä lisää vauhtia Siivekkeiden alapinnoissa, rungon ja siipien välissä, korkeusperäsimessä sekä telineiden pyöräsuojissa vauhtia antavat Knots 2U speed kit -asennukset. Sisäisesti OH-PHE on kuin mikä tahansa muukin pikkupiper. Sen ohjaimissa ei tunnu väljää ollenkaan, mitä ei voi kaikista muista pienkoneista ihan joka kerta sanoa. Konehan tunnetusti ohjaa melkein itse itseään ja etenee kuin juna. Muita pinossa ja oikealla puolella ovat GMA 340 -audiopaneeli, KT-76 -transponderi, KR-85 ADF sekä KN-62 DME. aina ta voi tu tuksia säät o laisess jokain ruisee ta siitä riittäv omista Oma k Len päästä sellais kustan alle. Tekniikaltaan ja rungoltaan kone on pidetty ja huollettu hyvin. Radiopinon kuninkaana komeilee jo useista suomalaiskoneista tuttu Garmin GNS-430 NAV/COM. Muutoin kone istuu radalle nätisti eikä vaadi sen pidempää kiitotietä eteensä. Ulkoisia uusiutumisen tunnusmerkkejä koneesta löytyy muitakin. Tyypille ominaisista asioista yksilö poikkeaa ehkä ainoastaan speed kit -asennuksiensa osalta. Rullausvalon ja kahden siivenkärjen lisäksi vilkkuvat sekä siivissä, että pyrstössä strobet. Kone onkin tyypilliseen matkalentokoneen tapaan IFR-varusteltu ja katsastettu. Yölentovalaistuksessa kokonaisuus täyttää vaativammatkin nippelitarpeet. aikka moottorilentokerhoissa ehdottomasti yleisin kalusto lienee C172 ja varsinkin C150/ C152 koulutuskäytössä, löytyy maastamme myös paljon nelipaikkaisia alatasoja. OH-PHE, tyypiltään PA-28-161, on kokenut 2000-luvulla uusiutumisen. Valmistaja lupaa näillä parhaimmillaan useiden solmujen lisävauhdin, mutta toisena selkeänä vaikutuksena ne poistavat ylimääräistä suhinaa, joka näistä paikoista muutoin aiheutuisi. Malleja on useita, mutta tässä käännämme katseemme vuodelta 1977 peräisin olevaan Piper Cherokee Warrior II -lentokoneeseen, jonka omistaa kymmenen hengen porukka. Oikein laihennettuna matkalennossa päästään lähelle 30 litraa. Normaalitehoilla lennettäessä kone kuluttaa polttoainetta keskimäärin noin 32 litraa tunnissa. Sen pintaa koristaa uudehko tälle mallille tunnusomainen maalaus sekä tiettyjä pikantteja yksityiskohtia, jotka täydentävät ulkoasua. Vuodesta 1977 koneella on sentään lennetty jo noin 7500 tuntia. Puolitrapetsisiivessä on sekä hyviä, että huonoja puolia, mut- 10 ILMAILU. Kone onkin ulkoisesti saanut useimpia Pipereita enemmän lisävarusteita, siihen on muun muassa asennettu Gomolziglisä-äänenvaimennin, joka mahdollistaa hiljaisen operoinnin asuttujen alueiden yläpuolella. Valoja löytyy siis kuin pienestä joulukuusesta. V ta ulkonäöllisesti se sopii kokonaisuuteen mainiosti
Kerhoissa lentäminen tuo tietysti kustannussäästöjä kun kiinteät kustannukset saadaan jaettua koko jäsenistön ja lentotuntien kesken, mutta selkeä vaihtoehto kustannuksien hallintaan voi olla myös koneosuuden omistaminen. OH-PHE on hyvä esimerkki siitä, että kohtuullisin kustannuksin voi päästä harjoittelemaan sitä kuuluisaa lentokoneen omistamisen ihanuutta. Teksti TERO AURANEN Kuvat SAMI VIRKKULA, TUOMAS KUOSMANEN Kuvassa koneen viimeistelystä puuttuvat vielä pyöräsuojat, jotka ovat talven jäljiltä vielä asentamatta takaisin kesäkautta varten. Sopivan kokoisessa ja tarkoin harkitussa osaomistuksessa voidaan kustannukset pitää järkevällä tasolla. Lisäksi pieni Piper on sekä maassa että ilmassa erittäin nätti ilmestys. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö nimenomaan kerhot olisi juuri niitä parhaita mahdollisia paikkoja harrastaa moottorilentämistä. Tietenkin taas korostuu lentotuntien määrä, mutta tällä kertaa yksilötasolla, ei koko konetta ajatellen. itse omiä aiosal, että kseshdin aa ja älttää lleisi eikä . Kun osakkaita on riittävästi, tämä kuukausikulu ei ole enää omistamisen kynnyskysymys. Oma kone helposti saatavilla Lentämällä säännöllisesti tai jopa paljon, päästään kiinteätkin kulut huomioiden sellaiseen tuntihintaan, joka vastaa kerhokustannusta tai on jopa huomattavasti sen alle. Eikä koneen varustelutaso ole päässyt vaikuttamaan hintaan juurikaan, alkuinvestointia lukuun ottamatta. Selkeimpänä huonona puolena on tietysti se, että sitten jos tulee jotakin yllättävää, jakautuu kulu tästä asiasta pienelle porukalle. essä inkä nossa udioADF stettu , joka uukartan ti on teltu, tokontään ltaan llettu ä olpienerisoista. Ilman niitäkin OH-PHE on komeaa katseltavaa. Pohjasta näkee, että koneesta pidetään hyvää huolta myös puhtauden osalta. Enemmänkin tällä osoitetaan se, että jos sen koneen todellakin haluaa omistaa, sekin on täysin mahdollista. Tässä air-2-air -kuvauksen selkeää parhaimmistoa, asentoja, joita maasta ei pääse kuvaamaan. ILMAILU 11. Tällaisessa kimpassa onkin oleellista se, että jokainen osakas on varautunut tietyn suuruiseen kuluun joka kuukausi, riippumatta siitä lentääkö vai ei. Samalla päästään nauttimaan koneen omistamisen hyvistä puolista, esimerkiksi siitä, että koneen saatavuus on huomattavasti parempi kuin kerhoissa. Kun kiinteät kustannukset jaetaan aina tasaisesti omistajien välillä, ei koskaan voi tulla yllätyksiä tai suuria hinnankorotuksia pelkästään siksi, että esimerkiksi säät ovatkin huonoja ja kone ei lennä. Tässä tapauksessa sekä tuntihinta että kuukausihinta ovat pysyneet kohtuudessa hinnankorotuksista huolimatta. Tällöin mahdollistuu kiinteiden kustannusten jakaminen tasaisesti osakkaiden kesken, ilman että koneen lentotuntimäärä on se kriittisin asia. t ovat Toki kaväutta tunut llisen utta ismat- harrastajan ulottumattomiin. Toinen asia on toki se, että koneen hoitaminen ja ylläpito voi välillä olla kerhoon nähden aika yksinäistä puuhaa, mutta riittävän kokoisella porukalla senkin ongelman merkitys pienenee
Hyvällä yhteistoiminnalla toivottavasti saadaan kentän proseduurit hiottua entistä turvallisemmiksi! K Taivaalle kiitotien kautta turvallisesti ar ne komiss Suomi siinin h ta. Tärkeimpiä tietoja ovat kenttien radiotaajuudet ja niiden osalta palstahenkilön tietoon on tullut kaksi huomionarvoista seikkaa. Nämä viittaavat siihen että kone on selvästi suurempi kuin nykyinen DA40 ja kilpailisi lähinnä sarjassa, johon kuuluu Cirrus SR22, Columbia 350/400 ja Piper 6XT. Messuluettelossa on nyt seuraavia tietoja: MTOW 1600 kg, kärkiväli 11,68 m, pituus 8,83 m, viisipaikkainen, ja Continental TSIOF-550J-moottori. Q H AERO:n varaslähtö: Diamond ja Thielert uhtikuussa Friedrichshafenissa Saksassa on taas vuorossa yleisilmailun suurnäyttely AERO 2007 ja joitakin tiedonjyväsiä messuuutuuksista on jo nähty. Niinpä vaaratilanteitakin tulee. Palstahenkilö kävi mielenkiintoisessa Kiitotie-tapahtumassa, jonka teemana oli kiitotieturvallisuus ja etenkin Runway Incursionit eli suomeksi vaikkapa kiitotievaaratilanteet. Harrastelentäjille tiedoksi myös, että Finavian VFR Suomi/Finland-julkaisun vuosipäivitys astuu voimaan 11 . Ns. kakkoshallin kasvavalle käyttäjäkunnalle, joka usein joutuu rullauksen aikana ylittämään kaksi kiitotietä, tämä on erityisen tärkeää. Thielert mainostaa moottorin olevan vaihtoehto juuri yllämainitulle Continentalille, joten ei liene kovinkaan kaukaa haettu arvaus, että tämä diesel tulisi saataville myös itävaltalaisen uuden DA50:sen nokalle. toukokuuta. Todella mielenkiintoinen kumppani tälle koneelle olisi Thielertin 350-hevosvoimainen Centurion 4.0 diesel, joka viimeisimpien uutisten mukaan on saanut EASA-hyväksynnän Cirrus SR22:n nokalle ja hyväksyntä olisi tulossa myös Cessna 206:lle. Erityisesti rullausreiteillä olevat kiitoteiden ylitykset ovat ns. Thielert on myös uudistanut pienemmän Centurion-dieselinsä. Sylinteritilavuus on kasvanut 1,7 litrasta 2,0 litraan muiden teknisten tietojen pysyessä ennallaan. "hot spot"-paikkoja, missä jokaisen lentäjän kannattaa olla erityisen valppaana onko minulla todella selvitys ylittää edessä oleva kiitotie. Finavian projektitiimiin oli koottu useimmat kiitotieympäristössä toimivat osapuolet samaan tapahtumaan kertomaan tästä kokonaisuudesta, mielestäni aika onnistuneesti. Valmistajat eivät kutenkaan vielä julkistaneet tästä mitään, joten aika näyttää. Myyntivalttina ilmeisesti edullinen hinta, alkaen 49 000 euroa. Thielertin V8-diesel perustuu Mercedes-Benzin perusmoottoriin. L Uusia taajuuksia entokausi on alkamassa ja sen myötä on myös syytä päivittää omat kartat, sekä nykyään myös erilaisten elektroniikkalaitteiden muistitiedot. Julkaisu löytyy Finavian nettisivulta, josta sen voi tulostaa. evät tulee ja lentokausi on jo kovaa vauhtia alkamassa. Star- ja Sting-malleista tuttu valmistaja tarjoaa lujitemuovista uutuutta sekä LSA- (600 kg) että ultrakevyt-versiona (472,5kg). Lennonjohtaja Mikko Sinervä kertoi, että liikenne on kovassa kasvussa: tammikuussa +38% ja helmikuussa +73% viime vuoteen verrattuna. Ilmailu 1/2007). Eräs vetonauloista tulee varmaankin olemaan Diamondin DA50, josta valmistaja päästi ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kuvan julkisuuteen viime joulukuussa (kts. Nummelan kentän uusi taajuus on 122.100 MHz. Thielert ilmoittaa moottorin ominaiskulutukseksi 162-177 g/hvh ja hinnaksi noin 65 000 euroa. vät per muiden 12 ILMAILU. Messuille on tulossa mallikone (mock-up), ensilento on luvassa myöhemmin keväällä. Ker Suom kaasti SIL:n a perust sellisen joukko Finnair lastuss omista kusliitt Laskuv Hoffm Liito selissä 1996 k eroon. Suomalaisittain tämä iso V8-diesel saattaisi olla houkutteleva vaihtoehto hyppykoneen nokalle. Pääkaupunkilaisena oman kiinnostukseni kohteena oli erityisesti Malmin kenttä. Taustalla on il- Koonnut NILS ROSTEDT N meisesti se, että moottoriaihioiden valmistaja Mercedes on lopettanut 1,7-litraisen dieselin valmistuksen. Tsekkiläinen uutuus, työnimeltään TL-3000. aa on konepr kunnia Aloi ultrake vuoden ja Jost tyypin HKS70 kiloisen peutta Konee histöllä tävyys h AERO:n varaslähtö 2: Uusi TL H T sekkiläinen TL Ultralight on tuomassa Friedrichshafeniin uuden ylätasoisen kaksipaikkaisen koneen. Teiskossa taas on uuteen VFR-ilmailukarttaan pujahtanut painovirhe, oikea taajuus on 123.150 MHz kuten ennenkin, eli tässä tapauksessa muutos pitää tehdä vain uusiin paperikarttoihin
Veron tuotolla ei olekaan merkittävää vaikutusta valtion verokertymään, mutta harrasteilmailulle se tuo merkittävän kustannuslisän. Mukana on 14 pilottia, joista kaksi uusia. Abu Dhabissa voitti unkarilainen Peter Besenyei. Suomalaista Sami Kontiota ei vielä tällä kaudella nähdä mukana. Toivottavasti vero kanavoituu edes jollakin tavoin harrastajien hyväksi, Kananen sanoo. Poikkeusluvat päättyivät vuoden 2007 alussa. Uutta on myös kolmen pylonin ympäri tapahtuva pujottelu. Kerosiini kallistuu noin 35 senttiä. Taitaa olla vesikoneiden maailmassa aika ainutlaatuista. Ratkaisu tarkoittaa lentobensiinin hinnan nousemista noin 50 sentillä litralta. Myös lukuisten muiden valtioiden verohelpotukset poistuivat. Malmin lentoasemalla Shellin lentokonepolttoaineita myyvä yrittäjä Martti Kananen on huolissaan komission ratkaisusta. Koneen syntypaikka on Kinsarvik Bergenin lähistöllä ja Josten Eide kertoi että korroosiokestävyys on ollut eräs päähuomion kohde koneen LN-3:n roll-out. SIL:n aloitteesta Liikenneministeriölle laaditun perusteellisen muistion allekirjoitti poikkeuksellisen laaja ja arvovaltainen alan toimijoiden joukko: Finavia - Ilmailulaitos, Ilmailuhallinto, Finnair, Blue1, Ilmavoimat, Suomen Lentopelastusseura, Suomen lentäjien ja lentokoneen omistajien yhdistys sekä Öljy- ja kaasualan keskusliitto. www.nordic-aircraft.com Ruotsissakin on projektissa valittu perusratkaisuksi peräkkäinistuttava ylätaso, mutta tässä tapauksessa laskuteline on kannuspyörätyyppinen. Koneessa on erikoiset sivuponttoonit. Omsider-amfibio norjalaisvuonon rannalla. H Valmistevero harrastusilmailun polttoaineisiin rce- isessa rsionit kiitodesta, njohikuusiteillä a olla oshaltietä, duurit arrasteilmailussa käytettävän polttoaineen valmisteverohelpotus poistuu. LN-3 Seagull -nimisen koneen takana on pitkän linjan ilmailija Lage Norberg Sundsvallista. Hän on hankkimassa uutta, kisaan soveltuvaa konetta ja antaa näyttöjä kauden aikana. Erityistä tässä konetyypissä on, että se on mitoitettu rajoitetusti taitolentokelpoiseksi, 540 kg:n lentomassalla g-rajat ovat 6 ja 3g. Karsintakierroksen jälkeen mukana on 12 lentäjää, joista neljännes- ja semifinaalien kautta karsitaan loppukierrokselle kaksi parasta. Tänä vuonna lennetään 12 kisaa. Taas tulee yksi kapula lisää harrastajien rattaisiin. Projektin puuhamiehet Terje Sandvik ja Jostein Eide ovat valinneet koneen prototyypin voimanlähteeksi 60-hevosvoimaisen HKS700E-moottorin, jolla omapainoltaan 295kiloisen koneen kerrotaan kulkevan matkanopeutta 200 km/h ja sen nousukyky on 4 m/s. Ilmailuliiton muistion valmisteli Turun Laskuvarjourheilijoiden puheenjohtaja Torsten Hoffmann. Aloitamme Norjasta, missä Omsider-niminen ultrakevyt-amfibio on lentänyt jo useamman vuoden. Koneen tyhjäpaino 290 kg kelpuuttaisi sen ultrakevyeksi, mutta sakkausnopeudeksi on ilmoitettu 70 km/h, joka ei mahdu UL-määritelmiin. TERO TUOMINEN Red Bull Air Race käynnistyi lmojen formuloiksikin kutsuttu Red Bull Air Race -sarja käynnistyi huhtikuun alussa Abu Dhabin osakilpailulla. Ammattilentämisessä käytettäviin polttonesteisiin ei vastaisuudessakaan tule valmisteveroa. DT Q Amfibio-uutta: 2 prototyyppiä suunnittelussa. Suomen Ilmailuliitto on mukana verotuksen käytännön ratkaisuja valmisteltaessa. EU:n komissio ei halunnut jatkaa poikkeusta, vaikka Suomi sitä anoi. Koelennot kuitenkin ratkaisevat. Moottori on tässä tapauksessa 80-hevosvoimainen Jabiru. Liiton johto vieraili asian tiimoilta myös Brysselissä. Suurimmaksi vaakalentonopeudeksi on ilmoitettu 190 km/ h. Verotuksen käyttöönotto kuitenkin kestää, koska ratkaistavana on monia teknisiä asioita. TERO TUOMINEN I ILMAILU 13. www.flygfabriken.com N 00. aapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa on meneillään kaksi mielenkiintoista vesikoneprojektia ja näin kevään ja jäidenlähdön kunniaksi kerromme niistä hieman. Koneen roll-out oli maaliskuussa 2007 ja ensilento tapahtunee vielä kevään aikana. Niinpä Suomen esittämät sinällään hyvät perusteet jäivät huomiotta. Kilpailu käydään nyt pudotusperiaatteella. Veroa alettaneen periä aikaisintaan ensi syksynä. Syksyllä Air Race -organisaatio järjestää harjoitusleirin, jonka perusteella tehdään lopulliset valinnat. Suomen Ilmailuliitto kampanjoi voimakkaasti verottomuuden jatkon puolesta. Viime kauden voitti amerikkalainen Kirby Chambliss.. Suomessa arvioidaan käytettävän noin 1,4 miljoonaa litraa lentobensiiniä vuodessa. EU:n kanta kuitenkin oli, että vuodesta 1996 käytössä olleista poikkeuksista halutaan eroon
Tarkoitus on myös rakentaa Räyskälän luokkatiloihin pieni verkko, jossa voidaan järjestää simulaattorilentämisen yhteisiä tapaamisia. Kun asia on mielenkiintoinen, myös opetus tehoaa. 14 ILMAILU. Tapahtumassa esitellään eri ilmailun lajeja ja kaikki pääsevät kokeilemaan radioohjattavan lennokin lennätystä. Vähintään kerran vuodessa järjestetään "isä-poika" ilmailuviikonloppu. Alkukesästä 5-9vuotiaille ja ennen koulujen alkua 14-17vuotiaille viikon mittainen kesäleiri, jossa tehdään perinteisiä kesäleirille kuuluvia juttuja; uintia, leikkiä, nuotiolla istumista ja tietysti tutustumista lentokeskukseen ja ilmailun eri lajeihin. Opp olet ai riasta, Opi maailm hes ko Purjel ternet jälkee hoon järjest toinen Purj luaa ti miten pakko den sa 2 vuo osan. Opiston toimintaa voi olla ja onkin myös muualla kuin Räyskälässä. Kesäkuussa ja elokuun alussa järjestetään myös nuorisoleirejä. Tätä toimintaa lähdemme myös kehittämään järjestämällä simulaattorilentämisestä kiinnostuneille perehdytystä. Toisaalta on ajatus mennä lentämään ja harjoittelemaan esimerkiksi Espanjaan myös keväällä ennen Suomen lentokautta. Urheiluilmailuopiston rehtori Sakari Kuosmanen kansankynttilän roolissa. Teks 15.-16.9.2007 järjestämme ilmailusta kiinnostuneille tapahtumaviikonlopun. Toki nuo "isä-poika" tyyppiset leirit sisältävät paljon lennokkitoimintaa, mutta myös muuta toimintaa halutaan Räyskälään. Opisto on kehittämässä toimintaa myös tämän lajin pariin. Inte riakur si mo teoriao käyttä opiske Jos o rasteil yhteyt Lisä P urjelennon jatkokoulutuksena järjestetään syksyllä Espanjan Jacassa vuoristolentoleiri, jossa halutaan esimerkin avulla aktivoida suomalaisia lentäjiä laajentamaan lentokauttansa. Simulaattorilentäminen nykyaikaisilla tietokoneilla on monella nuorella ja vanhalla - oikean lentämisen lailla harrastus. Ilmailu on mieltä kiehtova laji ja mielestämme sitä ideologiaa täytyy tuoda kaikin mahdollisin tavoin saatavalle. Tuo ei todellakaan tarkoita vain isä-poika yhdistelmää, vaan se voi olla yhtä hyvin poika-isöäiti/tyttö-kummitäti/poika-äiti yhdistelmiä. Tiedä vaikka OIKEA lentokapteeni olisi opastamassa! Isolle osalle nykyisin ilmailua harrastavalle ja siitä ammatin itselleen hankkineelle on se ensimmäinen ilmailukärpäsen puraisu tullut lennokkitoiminnasta. Suomen Urheiluilmailuopisto -kaikkien ilmailulajien oma opisto Opisto kouluttaa purjelennon, moottoripurjelennon ja ultrakevytlennon opettajat sekä laskuvarjourheilun kouluttajat, eli hyppymestarit, ja myös riippu- ja varjoliidon opettajat. Tästä toiminnasta pyritään tekemään jokavuotinen tapahtuma. Tämän lisäksi Opisto järjestää huoltokoulutusta sekä eri lajien valmentajakoulutusta ja jatkokoulutusta. Järjestämme erilaisia lentokoneiden huoltoon ja korjaukseen liittyviä kursseja: kangasverhoilu, punnitus, sähköjärjestelmien- ja mittareiden asennus, metallisten koneiden niittaus, puisten koneiden korjaus, lasikuitukoneiden korjaus, ultrakevytkoneiden huolto, purjekoneiden huolto, pelastuslaskuvarjon pakkaus jne. Intern Perhe mukaan harrastamaan Opisto laajentaa koulutus- ja tapahtumatarjontaansa myös muille ilmailun aloille
Purjelennon teoriat voi suorittaa, jos haluaa tietää kuinka lentokonetta ohjataan ja miten se pysyy ilmassa. Kursseja järjestetään ympäri vuoden; yksi talvella, toinen keväällä ja yksi syksyllä. Jos olet kiinnostunut mistä tahansa harrasteilmailuun liittyvästä toiminnasta ota yhteyttä Opistoon! Lisätietoa www.suio.fi Teksti ja kuvat SAKARI KUOSMANEN Lisää virtaa verkosta Ilmailun koulutus on aina työlästä. Kehitettäviksi kursseiksi valittiin purjelennon teoriakurssi, radiopuhelimenhoitajan kurssi sekä yksi opettajakoulutuksiin liittyvä etäopiskelujakso. Opiston hallituskin kiinnostui ja näytti vihreää valoa vuoden 2004 alkupuolella rahoituksen hakemiseen. Vuoden 2003 loppupuolella Etelä-Suomen lääninhallitus ilmoitti, että verkkokoulutuksen kehittämishankkeelle on mahdollista saada tukea Euroopan Sosiaalirahastolta (ESR). Siksi Suomen Urheiluilmailuopistolla pohdittiin vuosituhannen vaihtuessa keinoja uudistua. Selvityksiä ja valmistelua Tämän kirjoittaja oli mukana ammatillisessa täydennyskoulutuksessa, jossa käytettiin yhtenä metodina verkkokoulutusta. Lento-osaa ei ole pakko suorittaa. Opetus on pienryhmä- ja yksilöopetusta, jossa lopputuloksen on oltava tietyntasoinen ja sitä mitataan. Kuuluin myös Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkokoulutusta selvittävään työryhmään, jossa moni asia jalostui uusiksi ideoiksi. Vähitellen Opistollakin alettiin kypsytellä ajatusta eteenpäin. Suoritettuaan teoriaosuuden saa siitä todistuksen, joka on voimassa 2 vuotta, jona aikana voi suorittaa lentoosan. Kaksivuotisen ESR-hankkeen budjetti oli 150 800 euroa, josta lääninhallituksen kautta 100 000 euroa. ri ssa. ilusta pun. Jälkimmäinen vaihdettiin myöhemmin lupabyrokratian tökkiessä pelastuslaskuvarjojen pakkaajan teoriakurssiin. Harrasteilmailu on koulutuksen järjestelyiden ja toteuttamisen kanssa ahtaalla. Varoja haettiin jäljellä olevalle ohjelmakaudelle 20052006. aisillla ja harmyös ttoriytyskälän idaan teisiä Oppimateriaalien tuottamista Selvitysvaiheessa kävi ilmi, että oppimateriaalin oma tuottaminen on ainoa mahdollinen toimintatapa. Verkko-opetus oli lähinnä kuriositeetti. Päädyttiin ratkaisuun, jossa teksti on vähintään hyvää luentomonistetasoa ja tukena havainnolliset kuvat. Opetusohjelmat ovat tiukkoja, koulutuksen viranomaisluvat ja valvonta ovat kireitä. Internetissä suoritettu purjelennon teoriakurssi voidaan osittain hyväksyä osaksi moottoripurje- tai ultrakevytlennon teoriaosuutta. Samoin oppimateriaaleista oli puutetta. lajeja ioohaikka ssa! rrasnkkiäsen pisämän piset intaa, utaan lla ja ä. o Internet opiskelun apuna Oppia Internetin kautta kaikki mitä olet aina halunnut tietää purjelennon teoriasta, mutta et ole rohjennut kysyä! Opisto on tietääksemme ensimmäisenä maailmassa aloittanut internetin kautta lähes kokonaan suoritettavan teoriakurssin. Se herätti ristiriitaisia tunteita, sillä verkkoalusta ja käytetyt opetusmetodit olivat vielä keskeneräisiä. Myös tekijänoikeuskysymykset ovat näin toimien hankalasti ratkaistavissa. Ainakin yksi ilmailulukio käyttää hyväkseen tätä internetissä olevaa opiskelupakettia. Rahoitusta saatiin lähes hakemuksen mukaisesti. Purjelennon teoriakurssin voi suorittaa Internetin kautta noin 2½ kk:n aikana ja sen jälkeen mennä paikalliseen ilmailukerhoon suorittamaan lento-osan. Kurssejahan ilmailussa riittäisi, mutta näillä saatiin erittäin hyvin mallinnettua ja kokeiltua lähes kaikki verkkokoulutukseen liittyvät asiat siten, että projektin tavoitteet toteutuvat. ILMAILU 15. Se tarkoitti samalla myös tuntuvaa omarahoitusta. Valmista verkkomateriaalia ei juuri ole olemassa, eri lähteistä kerätty oppimateriaali olisi ollut liian hidasta muokata yhtenäiseen ja koulutusohjelman tarkoittamaan formaattiin
Opettaja antaa oppiaineen lopuksi tehtäviin vastanneille palautetta. Yksi lähijaksokin on välttämätön nykysysteemissä. Kaikkiaan opiston projektituottajalle ja koko Opiston muullekin henkilökunnalle jäi huomattavan paljon suunniteltua enemmän oppimateriaalin oikolukua ja jopa täydentävää kirjoitustyötä. oppilaalle ja pyydetään tarvittaessa täydentävää vastausta. Kaikki mitä oppilas tekee verkkoalustalla, tallentuu automaattisesti osana koulutuskirjanpitoa. Niitä napsauttamalla ne saadaan kuvaruutukokoon tarkasteltaviksi. Osallistujia purjelentoteorioissa oli parisenkymmentä. Lähi- eli loppukokeisiin ei voi osallistua ko. Osa valokuvista kuvattiin Räyskälässä ja muutama kuva ostettiin harrastajilta. Ohjeistuksissa on mukana verkkoalustan käyttöohjeet sekä käytännön ohjeita tähän opiskelumuotoon. Purjelennon koulutusohjelma uusiutui perusteellisesti vuoden 2004 lopulla. Nopeasti kävi selväksi, että koulutus tällä tavoin hoidettuna toimii todella hyvin. Edelliset on tarkoitettu tekstin lukemiseen ja selaamiseen tietokoneen ruudulla, jälkimmäiset tekstin tulostamiseen omaan käyttöön ja kansioon. aineessa, ellei kaikkia verkkotehtäviä ole suoritettu. Kaikkea oppimateriaalia ei esitellä heti, vaan opetuksessa edetään muutama aihe kerrallaan. Siihen sisältyi radiopuhelimen hoitajan kurssi ja sellainen järjestettiin lisäksi myös erillisenä. Mitään ruksattavia vaihtoehtovastauksia ei ole. Tehtäviin voi vastata 3 - 7 päivän aikana. keen alla olevasta linkistä kuvat voidaan avata ja tulostaa A4kokoisina. Materiaali noudattaa koulutusohjelman mukaista oppiainejakoa ja otsikointia. Mitä verkkokoulutus on? Ensimmäinen purjelentoteorioiden kokeilukurssi vedettiin keväällä 2006. Häneltä saa kysyä joko yhteisellä keskustelualueella (mieluimmin) tai yksityisesti sähköpostitoiminnolla. Kaikki olivat erinomaisia osaajia aineissaan. Virheellisiin tehtävävastauksiin annetaan yleensä erillinen palaute ko. Kuvak- 16 ILMAILU. Kaikkiaan oppimateriaalia kertyi purjelennon ja radiopuhelimen hoitajan verkkokursseihin tulostetussa muodossa yhteensä noin 350 sivua, joista sata sivua oli kuvia. Silloin suoritetaan radiopuhelimen hoitajan kurssin käytännön harjoitukset ja suulliset kokeet, pidetään täydentävät oppitunnit AIP:n sisällöstä ja käytöstä sekä tehdään teoriakokeet. Jousta Uud kyajan sa on opiske Nettikoulun tietojen päivittäminen on helppoa. Oppimateriaaleja rakenteli vuonna 2005 kymmenen lennonopettajaa. He eivät näe toistensa vastauksia. Oman kurssin etusivulta löytyy heti valikot opetuksen tukimateriaaleista, kurssiaikataulusta, oppimateriaaleista, osallistujista, tehtävistä, keskustelualueesta sekä sisäisestä sähköpostista. Jokaisessa aineessa on materiaaliin liittyviä tehtäväsarjoja. Kurssille ilmoittautuneet saavat verkkotunnuksen, jolla he pääsevät kurssinsa verkkoalustalle. Oppilaan tulee varata siihen yksi viikonloppu kahdesta annetusta vaihtoehdosta. Oppimateriaalit ovat sekä html- että pdfmuodossa. Mikäli jokin aine tai sen tehtävät ovat jääneet väliin, sen voi vielä paikata kahden viikon mittaisella rästijaksolla. Vastaukset oppilas kirjoittaa nettilomakkeelle ja painaa sitten lähetysnappia, jolloin ne tallentuvat ja näkyvät kurssin kouluttajille ja vastuuhenkilöille. Kuvamateriaali tehtiin piirrosten osalta kokonaan itse. Esimerkiksi oppimateriaalin avaamiset, kirjautumiskerrat ja kestoajat, tehtävien palautus, sähköpostit sekä keskustelualueet. Ne ovat kysymysmuotoisia ja vastaus on etsittävä oppimateriaalista. Näin edetään koko kurssin ajan kunnes kaikki oppiaineet on suoritettu. Samalla jaolla verkko-opetuksessa on materiaali jaettu lukuihin, jotka avautuvat kuvaruudun yläreunan painikkeista. Teor samoj solla j Kokei ne ole Jokain kuin a kaisen hintää hyväk Kov ole os runsaa olleet kukaa koeaik tei mit Opiskelun eteneminen Vastaukset verkkotehtäviin annetaan muutamalla lyhyellä lauseella tai pienellä listauksella. Kuvat ovat materiaalissa pieninä kuvakkeina. Osa näistä on linkkejä nettisivuille ja osa on tiedostoina verkkoalustan palvelimella. Kurssiaikataulu on tärkeä ja siinä on niin kurssin organisaation kuin oppilaittenkin pysyttävä mukana. Oppilasta kannustetaan vastaamaan eikä vääriä vastauksia tarvitse pelätä. Opettaja voi käynnistää myös keskusteluita ja edellyttää halutessaan niihin vastauksia. Koulutusohjelmassa kukin oppiaine on jaettu osiin. Opiskelu tapahtuu 2 - 3 ainetta kerrallaan ja niitä opiskellaan 2 - 3 viikkoa. Kullakin oppiaineella on koko ajan oikea opettaja. Lisäksi opettajat olivat "kiinni" vanhassa koulutusohjelmassa ja sen mukaisesti aiemmin opettamissaan teorioissa. Kaikkiin tehtäväkysymyksiin on vastattava, muuten aine ei ole hyväksytysti suoritettu. Kurssin kesto on 2,5 - 3 kuukautta. Tukimateriaalit tarkoittavat koulutusorganisaation esittelyä, ilmailumääräyksiä, ilmailulakia, lomakkeita, ohjeistuksia yms. Ainoastaan kouluttaja ja kurssin hallinto voivat tarkastella niitä. Sarjoja on 2 - 3 oppiainetta kohden ja niissä on 3 - 7 tehtävää kussakin. Eniten ongelmia aiheutti (yllätys, yllätys) aikataulujen venyminen. Sen jälkeen vastauksia ei voi enää antaa, vaan seuraava mahdollisuus on teoriajakson loppuvaiheessa rästiviikoilla
Kokeissa vastataan kirjoittamalla eivätkä ne ole monivalinta- tai väittämätehtäviä. Kurssien pyörittäminen oli elävässä elämässä kuitenkin hauskaa ja oppilaat innostuneita sekä teräviä. Laadullisesti saadaan vähintään yhtä hyviä ja osaavia oppilaita kuin ennenkin. Lisäksi oppilaat etsivät itse lisätietoja internetistä ja muista lähteistä. listua täviä puksi Näin aikki aine n voi isella rkkosana imaat ja postit nya siitusta adionnön etään stä ja Uuden koulutusmuodon suuri etu nykyajan kiireessä ja tarjonnan runsaudessa on kurssin tavoitettavuus. Oppilaat tulivat nopeasti nettitutuiksi ja tapasihan heidät sitten lähijaksollakin. Sille on periaatteessa loputon tarve ja tekijöitä taitaa olla harvassa. Aikajoustoa opiskelun suhteen on paljon enemmän ja lähiopetukseen kulkeminen rajoittuu yhteen lähijaksoon. Kovin helpoiksi koekysymykset eivät ole osoittautuneet, uusintoja tulee aika runsaasti. Urheiluilmailuopistolla nähdään muun muassa ilmailun valmentajakoulutuksen eräät osiot verkkokoulutukseen soveltuviksi. He staan rkasoikea isellä yksiettaja edelnneilaaltävää äivän enää s on oilla. Toistaiseksi oppimateriaali on pidetty melko yksinkertaisena, mutta mitään estettä ei ole käyttää liikkuvaa kuvaa, animaatioita, ääntä tai monikerroksisia hyperrakenteita. Samoin kuin aina purjelennon peruskurssilla, jokaisen aiheen vastauksista on oltava vähintään 70 prosenttia oikein jotta suoritus hyväksytään. Luvanvaraisen koulutuksen puolella saat- taisi seuraava kohde olla ultrakevytteoriat, johon kysyntää näyttäisi olevan. JUKKA SALOKANNEL ja TERO TUOMINEN ILMAILU 17. Mitään tylsää puurtamista verkkokoulutus ei siis ole. Tulevaisuusnäkymät Verkko-opetus on varmasti tulevaisuutta. idaan e on etukjotka inik- Teoriakokeet ovat noin 70 prosenttisesti samoja tehtäviä kuin verkko-opiskelujaksolla ja loput oppilaalle kokonaan uusia. Samoin ilmailun teknisen koulutuksen perusteita on helppo opettaa ennakko-opiskeluna ja säästää lähijaksolla aikaa muuhun, kuten vaikkapa käytännön harjoitteluun. Toisaalta materiaalin tuottaminen on aina monimutkaisempaa ja kalliimpaa. Kerhojen on mahdollista keventää teorianopetuskuormaansa tätä kautta. Pullonkaulana on oppimateriaalin tuottaminen. Edellä on melko suppeasti ja teknisesti kuvattu verkkokoulutushankkeen vaiheita ja varsinaisen opiskelun prosessia. Jokainen tehtävä on pisteytetty. Itse uskon, että opetusta havainnollistamaan tarvitaan mainittuja hienouksia melko harvoin. He esittivät hämmästyttävän tarkkoja ja perusteltuja kysymyksiä ja havaintoja. Lähiviikonloppu on tiivis, muttei mitenkään kohtuuton. Joustavaa ajankäyttöä etaan nellä toehkysyei ole maan ä. Kirjoitusurakkana kokeet eivät olleet niin suuri kuin ensin pelkäsimme, kukaan ei käyttänyt kokonaan varattua koeaikaa
Taivaalle siis pääsee varsin monella eri tavalla. Suosio lajien välillä on myös muuttunut. Nykyään lähes kaikissa ilmailulajeissa GPS-satelliittipaikannus on mullistanut suunnistamisen mahdollistamalla tarkan paikanmäärityksen sekä myös suoritusten tallentamisen. Laskuvarjohypylle ja vapaaseen pudotukseen pääsee kokeneen hyppymestarin kanssa tandemhypyllä, joka on elämys jo sinänsä. Moottorilennossa bensiinimoottoreita vaihdetaan dieseleihin. Akkutekniikan kehitys on mahdollistanut sähkön käytön voimanlähteenä lennokeissa. Sähkölennokit ja lähes valmiiksi kootut ARF (Almost ready to fly) -rakennussarjat puolestaan ovat tuoneet lajin pariin kokonaan uusia harrastajia. Perinteiset moottori- ja purjelento ovat säilyttäneet asemansa. Varjoliitimien suorituskyky on parantunut mahdollistaen pitkät matkalennot. Useimmat ilmailulajit vaativat melko paljon aikaa, mutta sitoutumisen myötä ne tarjoavat upeita elämyksiä, jotka alkavat jo koulutuksen aikana. Monille ilmailijoille tosin ei riitä yksi tapa harrastaa, vaan he toimivat useiden lajien parissa. Laskuvarjourheilussa on keksitty kokonaan uusia tapoja lentää vapaapudotuksessa - myös itse varjot ovat kehittyneet. Vastaavasti ultralentämisen suosio on vahvassa nousussa kevyiden koulutusvaatimusten ansiosta. Tähän ILMAILU-lehden koulutusnumeroon on koottu liiton I piirissä toimivien yhdistysten sekä kaupallisten lentokouluttajien tietoja. Kaikkien ilmailulajien yhteinen kattojärjestö on Suomen Ilmailuliitto. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.ilmailuliitto.fi sekä kerhojen sivuilta. Kustannukset ja koulutuksen vaativuus vaihtelevat, joten jokaiselle sopiva ilmailumuoto varmasti löytyy. Ultrakevyiden uusi sukupolvi on aiempaa suorituskykyisempää. Monissa lajeissa järjestetään tutustumiskursseja, joilla pääset itse kokeilemaan, millaista liikkuminen kolmannessa ulottuvuudessa on. Nykyisin siihen kuuluu noin 10 000 harrastajaa. Esimerkiksi moottori-, ultra- ja purjekoneen ohjaamista pääset kokeilemaan jo ensimmäisellä kerralla opettajan valvonnassa. Nousuvarjolla pääsee maistamaan helposti, miltä itse lentäminen voisi tuntua. Varjoliidon suosio on kasvussa. Kaksipaikkaiset riippu- ja varjoliitimet mahdollistavat tutustumisen näihin lajeihin. Lähde lentoon! KAI MÖNKKÖNEN lmailu harrastuksena on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt valtavasti. Ottamalla yhteyttä ilmailukerhoihin, pääset alkuun ilmailu-urallasi. Ilmailu on elämäntapa ja monille harrastus on keskeinen elämän osa. NILS ROSTEDT TERO LÄHDESMÄKI HANNU HALLA-AHO LASSI TOLVANEN 18 ILMAILU
NEN ulutitto.fi lmaisseja, manpurisellä t tuseen tanäsee ukset iva ili riitä sa. utta alkanille Ilmailulajit tarjoavat upeita elämyksiä, jotka alkavat jo koulutuksen aikana. ANEN kuva JUSSI LAINE ILMAILU 19
Moottorilentäjälle on tarjolla koulutuksen jälkeen myös harrastusmahdollisuus purjekonehinaajana tai laskuvarjohyppypilottina. Rahaa saisi luonnollisesti palamaan vaikka kuinka paljon, koska uusien koneiden hinnat ovat kieltämättä korkeita. Moottorilentoa väitetään usein kalliiksi harrastukseksi. Toki lentämisellä voi korvata muita matkustusmuotoja, mutta PPL-lupakirjan haltija on varsin riippuvainen säätilasta. SAR) · kustannuksiltaan kallis laji · ilmailulääkärin tarkastus vaaditaan · ku vu · ku · ilm · ke · ja · so · tä · lä ·m mo LASSI TOLVANEN 20 ILMAILU. Omankin ostaminen toki onnistuu, mutta moottorikoneen ylläpito vaatii jo omistautumista harrastukselle. Harrastaminen kuitenkin maksaa aina ja kaikkihan on suhteellista. Nykyisten määräysten mukaan yksityislentäjän PPL-lupakirjaa (Private Pilot License) varten on käytävä läpi laaja, mutta mielenkiintoinen sadan tunnin teoriakoulutus. Tällöin koneen kustannuksista vastaa kerho. Toisaalta se myös palkitsee suorittajansa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on melko vaativa kokonaisuus, joka vaatiikin motivaatiota. Se on voimassa viisi vuotta alle 40-vuotiailla, 40-50-vuotiaalla kaksi vuotta ja yli viisikymppisille tarkastus on vuosittainen. Jos aikoo itse lentäen matkailla, eteen tulee mittarilentämisen mahdollistava IFR-kelpuutuksen hankkiminen. Lupakirjan suorittamisen jälkeen moottorilentäjä voi vuokrata koneen kaupallisilta yrittäjiltä tai lentää kerhon koneella. Lentämistä koulutukseen sisältyy vähintään 45 lentotuntia. Moottorilentäjä voi lennellä vain omaksi ilokseen osallistuen vaikkapa erilaisiin fly in -kokoontumisiin. Lupakirjaan liittyvän kelpuutuksen voimassaolo edellyttää 10 lentotuntia edeltävien 12 kuukauden aikana sekä kertauskoululentoa. Kerhossa lentäen pystyy kuitenkin pitämään kustannukset kohtuullisina. Kilpailuhenkiset voivat suuntautua tarkkuus- tai taitolennon pariin. Moottorilento -paljon mahdollisuuksia SIRPA RIKKINEN briefing oottorilento on ainoa ilmailulaji, jossa kerhojen ohella on tarjolla myös kaupallista koulutusta. Lisäksi PPL on ensi askel lentäjän ammattiin. Moottorilentäjän on läpäistävä ilmailulääkärin suorittama tarkastus. Myös yhteiskuntaa palveleva etsintä- ja pelastuslentäminen (SAR) sekä metsäpalovalvontalennot tarjoavat mahdollisuuden lentää omaa kukkaroaan rasittamatta. Tuolloin myös rahaa tarvitaan vaikka ei lentäisi kertaakaan. Vaihtoehtona on tarkastuslento, mikäli tuntivaatimus ei täyty. · kurssille 16-vuotiaana, lupakirja 17- vuotiaana · monipuolisia valmiuksia antavaa · matkalle omalla koneella · ensiaskel ammattilentäjäksi · kilpailuhenkisillekin tekemistä · yhteiskuntaa palvelevaa lentotoimintaa (mm. Osaaminen testataan ilmailuviranomaisen järjestämissä kokeissa. Jatko-opiskelu on toki mielekäs M tapa saada harrastukseenkin lisää haasteita. Kummassakin voi edetä MM-tasolle asti
Siksi lajissa on yhtä paljon kyse luonnon merkkien havainnoinnista kuin varsinaisesta lentämisestä. Nykyisin yhä suurempi osa uusista koneista on varustettu purjelennon ajaksi rungon sisään piilotettavalla moottorin ja potkurin yhdistelmällä. Purjelentäjiä koulutetaan Ilmailuliiton jäsenyhdistyksissä eri puolilla Suomea. Varsinaiset TMG-moottoripurjekoneet (Touring Motor Glider) ovat eräänlaisia purjekoneen siivillä varustettuja moottorikoneita. Monilla paikkakunnilla teorian voi opiskella talvella kansalaisopistossa ja varsinainen lentäminen tapahtuu kesällä. Purjelentoa voi harrastaa omaksi ilokseen tekemällä matkalentoja tai vain pyörimällä oman kentän lähistöllä. Kun nostossa on kerätty korkeutta, purjelentäjä suuntaa eteenpäin muuttaen korkeuden nopeudeksi liitämällä. Monet kuitenkin hakeutuvat kilpailemaan toisten lentäjien kanssa paremmuudesta. Teoriaopintojen laajuus on 36 tuntia. Samassa nostossa saattaa pyöriä myös lintuja. N Purjelentoa moottorilla tai ilman briefing · kurssille sinä vuonna kun täyttää 15vuotta, lupakirja 16-vuotiaana · kurssilla pääsee heti itse lentämään · ilmailulääkärin tarkastus · kerhot tarjoavat kaluston · jatkuvaa oppimista · sosiaalinen puoli tärkeää · täyttää vapaa-ajan lentokaudella · läpi elämän kestävä harraste · moottoripurjekoneet yhdistävät moottori- ja purjelentämisen urjelentäjä etenee taivaalla sään ehdoilla. Kurssille pääsee sinä vuonna kun täyttää 15 vuotta ja lupakirjan saa täytettyään 16. Tämä on kuitenkin osa lajia ja kone noudetaan perävaunulla. Normaalisti purjekone nousee taivaalle moottorikoneen hinaamana tai vaijerin päässä vinssin vetämänä. Joskus sää ei ole suosiollinen ja lento päättyy maastolaskuun. Niillä lennetään paljon pelkästään moottorin voimalla, mutta siipi mahdollistaa myös termiikkilentämisen. GPS-tallentimet ovat mullistaneet kilpalentojen analysoinnin. Näin vältytään maastolaskuilta. Niissä kaartamalla kone nousee jopa 4-5 metriä sekunnissa. Yhteistyö luonnonvoimien kanssa onkin osa lajin viehätystä. Jos kurssille meno epäilyttää, purjelentoon voi ottaa tuntumaa niin sanotulla tutustumiskurssilla, jolla saa perustietoa lajista sekä pääsee lennolle. ILMAILU 21. Toinen vaihtoehto on kolmisen viikkoa kestävä leirikurssi, jolla lentäminen ja teoria etenevät yhdessä. Annettu tehtävä on lennettävä läpi mahdollisimman nopeasti. Uusimmat vinssit ovat kuvat KAI MÖNKKÖNEN P inn NEN sähkökäyttöisiä, joten lentäminen on tällöin erittäin ympäristöystävällistä. Pysyyhän purjekone ilmassa vain nostavien lämpimien ilmavirtausten eli termiikkien nostamana. Nyt voidaan jälkikäteen tietokoneella vertailla eri pilottien suorituksia ja nähdä, mitkä ratkaisut johtivat menestykseen. Koulutukseen kuuluu 50 lentoa, joista vähintään 10 pitää olla jo yksinlentoja. Useiden satojen kilometrien päivämatkat ovat rutiinia - pisin Suomessa lennetty matka on yli tuhat kilometriä. Se voi olla tarkoitettu lentoonlähtöön tai pelkästään mahdollistamaan kotiinpaluun kelin mahdollisesti loppuessa
Siitä syystä oppilaskäyttöön tarkoitetut laskuvarjot ovat suurempia ja helpommin hallittavia kuin kokeneiden hyppääjien käyttämät varjot. Kaikissa laskuvarjourheilun lajeissa myös kilpaillaan ja kansainvälisellä tasolla kyse on todellisesta huippu-urheilusta. Kerhojen antama laskuvarjohyppykoulutus perustuu Ilmailuviranomaisen määräyksiin. Vapaapudotuksessa piileekin lajin viehätys, ainakin alussa. Tandemhyppymestari vastaa varjon avaamisesta ja ohjailusta. Putoamisen tunne häviää ensimmäisten satojen metrien jälkeen. Laskuvarjohyppy tempaa mukaansa askuvarjourheilu antaa mahdollisuuden kokea lentämisen ilman apuvälineitä. Perinteisellä laskuvarjohyppykurssilla varjo aukeaa ensimmäisillä hypyillä automaattisesti pakkolaukaisumenetelmän avulla. Ryhmähypyillä lennetään suhteessa muihin taivaalla oleviin hyppääjiin. Tarkkuushyppäämisessä pyritään osumaan kolme senttiä halkaisijaltaan olevaan maaliin. Ilmailulajeista laskuvarjohypyssä on mukana eniten naisia. liikkuminen koneessa, ovelle siirtyminen, uloshyppy, oikea lentoasento ja alastulo. Laskuvarjourheilun turvallisuus on parantunut muun muassa automaattisten varavarjon laukaisimien yleistymisen myötä. Kupumuodostelmahypyillä lennetään avattujen varjojen varassa ja muodostetaan erilaisia kuvioita ottaen kiinni muiden hyppääjien varjoista tai punoksista. Hyppääminen ei onnistu ilman kerhoyhteisöä ja sen hallitsemaa lentokonetta, siksi laskuvarjourheilu on erittäin sosiaalinen harrastus. Kurssin jälkeen lajin kustannukset riippuvat tietysti siitä, paljonko hyppää. Kurssi kestää muutamia päiviä ja teorian lisäksi on käytännön harjoittelua, kuten varavarjotoimenpiteiden harjoittelua valjaissa roikkuen. Vapaapudotuslajeja ovat R on L kuviohyppy, freestyle ja freeflying. Tästä siirrytään pian koulutusohjelman mukaisesti vapaapudotushyppyihin, joissa vapaan pudotuksen pituus kasvaa vähitellen. Laskuvarjourheilussa on useita alalajeja. Tyypillisesti pari ensimmäistä hyppyä sisältyy kurssin hintaan. Nykyisin onnettomuuksia sattuukin eniten laskeutumisvaiheessa hyvin lentävällä varjolla. Nopeutettu vapaapudotushyppy- eli NOVA-kurssien ensimmäinen hyppy on 3-4 kilometristä kahden novahyppymestarin kanssa. Siipihaalareilla lentäminen on viime vuosina myös kasvattanut suosiotaan. Uusia kavereita löytyy varmasti ja vapaa-aikaa vietetään yhdessä myös lajin ulkopuolella. Koulutukseen kuuluu mm. Kerhojen kalustoa voi käyttää, kunnes koko koulutusohjelma on suoritettu (perinteisessä pakkolaukaisukou- lutuksessa yleensä 40+ hyppyä ja novakoulutuksessa 20+). Uutuuslaji on canopy piloting eli kuvunkäsittely, jossa hyppääjä kerää vauhtia lentäen vaakasuoraan lähellä maata merkkiviirien välissä. Vapaapudotuksessa liikutaan kolmiulotteisesti muuttamalla oman kehon ja raajojen asentoa. Teoriakoulutuksen jälkeen oppilas kiinnitetään kokeneeseen tandemhyppymestariin valjailla. Nopein tapa tutustua lajiin on osallistua tandemhyppykurssille. Myös oikeaa alastuloasentoa harjoitellaan. briefing · kurssille pääsee 15 vuotta täyttänyt holhoojan suostumuksella · vauhdikas "jokamiehen" extreme-laji · nopeasti taivaalle kurssi kestää alle viikon, tandemilla vapaaseen päivässä · terveydentilavakuutus: "ajokorttiterveys" · vaarana: muodostuu elämäntavaksi Kuvat HANNU HALLA-AHO 22 ILMAILU. Monille hyppääjille laskuvarjo on myöhemminkin vain laite, joka mahdollistaa seuraavankin hypyn
-aikaa lla. Varjoliidin on suhteellisen helposti kuljetettavissa, joten esimerkiksi ulkomaisiin lentopaikkoihin hakeutuminen on suosittua. Liitäjä on itse ilmavirrassa ja kokee siten luonnon ympärillään paremmin, kuin ohjaamon suojaama lentäjä. lisäkvarjokuen. Tuoreempi laji varjoliito on ajanut suosiossa riippuliidon ohi. Kokemuksen karttuessa liitäjät suorittavat kelpoisuustodistuksen, joka arvo kertoo millaisia lentoja on lupa suorittaa (riippuliidossa Safe Pro 1-5 ja varjoliidossa Para Pro 1-5). Riippu- ja varjoliito on elämyslaji R koulurantuarjon in ontumissyystä ovat kokeyhteilaskuastus. Startti tapahtuu vintturihinauksessa tai riippuliidossa myös ultrakevytkoneella hinaamalla. Vuoristoisilla seuduilla voidaan hyödyntää luontaisia korkeuseroja lähtemällä lentoon vuoren jyrkänteiltä. Laskuvarjohyppääjien käyttämästä liitovarjosta kehitetty varjoliidin puolestaan pysyy muodossaan ilmanpaineen avulla ja sitä ohjataan taivuttamalla ohjauspunosten avulla alaspäin siiven takareunaa siltä puolelta, minne halutaan kääntyä. Kummastakin lajista on myös moottoroitu versio, jolloin pilotti voi yksin operoida varsin vaatimattomiltakin starttipaikoilta. Ilukana ulutus yksiin. Kysyntä erityisesti Etelä-Suomessa on kovaa ja kurssipaikat haluttuja. Esimerkiksi itsenäisen lentäjän Safe Pro -kelpuutus edellyttää vähintään 40 lentoa. briefing yt laji alle ssä si · kurssille pääsee 15-vuotias · harrastaa voi ympäri vuoden · kansainvälinen laji · edullista · terveydentilavakuutus · moottoroitu liidin antaa uusia mahdollisuuksia Kuva KAI MÖNKKÖNEN ILMAILU 23. Riippuliitimen suorituskyky on toisaalta parempi. Koulutus tapahtuu kerhoissa. Ohjaus tapahtuu lentäjän painoa siirtämällä. n. iippu- ja varjoliidossa hyödynnetään samalla tavalla nostavia ilmavirtauksia kuin purjelennossa. Erityisesti moottoroitu varjoliito on kovassa nosteessa. Lajin harrastajat korostavat upeita elämyksiä, joita liitäminen tarjoaa. Riippuliitimessä on kiinteä siipirakenne, jonka alle pilotti on ripustautunut
Lajin suosio onkin kasvanut Suomessa huimasti samassa tahdissa kuin moottorilennon lupakirjavaatimukset ovat kiristyneet. Kuumailmapalloilla lennettäessä ei ilmakehässä saa olla voimakkaita pystysuuntaisia S Kuumailmapallo virtauksia, joita auringon lämpö aiheuttaa. Lupakirjaan vaaditaan 16 lentotuntia. kuva TERO TUOMINEN kerää katseet briefing · kurssille 17-vuotiaana · näyttävä laji · ympärivuotista lentämistä · tarvitaan avustajia maakäsittelyyn · mahdollisuus saada sponsori 24 ILMAILU. Starttipaikka valitaan tuulta luotaamalla laskun tapahtuessa maastoon. Ultrien suosio pysyy ja kasvaa ltrakevyiden lentokoneiden kehitys on ollut huimaa. Siksi useimmilla palloilla onkin sponsori tai yhteistyökumppani. Nykykaluston turvallisuus on parantunut nelitahtimoottorien yleistyttyä. Pallo ajelehtii vapaasti ilmavirtausten mukana, mutta on silti ohjattavissa. Lentäminen rajoittuu hyviin sääolosuhteisiin, mutta useimmille se riittää aivan mainiosti. Siksi niillä operoidaan talvisin tai kesällä varhain aamulla ja iltaisin. Kuumailmapalloilla lennetään myös ammattimaisesti matkustajia kuljettaen. Pallolentäminen on vielä varsin suppean piirin harrastus, mutta lajin parissa on ryhdytty toimeen uusien lentäjien löytämiseksi. Voipa ilmatäytteisiä joustavia kellukkeita käyttää myös kuva TERO TUOMINEN U L L -h suksina talvilentotoiminnassa. Kevyet rakenteet kuitenkin aiheuttavat sen, että lentäjän virheet johtavat joskus vaurioihin. Suomen ennätys pituuslennossa on 359 kilometriä. Ma most R ovat tu halua r sasta ja on yhä lennok nopea kokona kää on edellyt kämm Toin sähköm teisten nologia RC-len eduista päristö iinä missä useimmissa muissa ilmailumuodoissa nostovoima kehitetään siipiprofiililla, kuumailmapallolentäjät turvautuvat ympäristöään lämpimämpään ilmaan, joka tunnetusti kohoaa ylöspäin. Ultrakoneet ovat edullisia hankkia, mikäli niitä verrataan uusiin, tyyppihyväksyttyihin lentokoneisiin. Vesivarusteltu kone saa painaa kymmenisen prosenttia enemmän. Ultralentäjä voikin toimia yksikseen, mutta kerhomuotoisessa toiminnassa turvallisuuskulttuuria on helpompi ylläpitää. Mikä olisikaan mukavampaa kuin lentää tyynessä kesäillassa suomalaisen järvimaiseman yllä. Kyseessä onkin vanhin lentämisen muoto. Yhä useammat suomalaiset ultrakevyet varustetaan kellukkeilla, jotka mahdollistavat aivan uusia elämyksiä. Ultralupakirjaan vaaditaan 60 tunnin teoriaopiskelun lisäksi vähintään 20 lentotuntia. Uusimmat tyypit eivät maallikon silmissä eroa mitenkään tyyppihyväksytyistä "oikeista" ilma-aluksista. Koulutusta saa kerhoissa eri puolilla maata. Lupakirja on voimassa viisi vuotta kerrallaan. briefing · kurssille 17-vuotiaana · nopeampi ja edullisempi tie moottoroituun lentoon · sopii myös teknisestä puuhailusta pitäville · osa uutta kevytilmailuajattelua enn tok na. Taivaalla lipuva kuumailmapallo on vaikuttava näky ja sen ovat huomanneet myös mainostajat. Mikäli moottorivoimalla lentäminen kiinnostaa, eikä ole mahdollisuuksia yksityislentäjän lupakirjan suorittamiseen, ultrat tarjoavat mainion tien taivaalle. Tämä on johtanut vakuutusmaksujen nousuun. Myös oman lentopaikan voi perustaa, jos tiedossa on sopiva peltoalue. Tuuli nimittäin puhaltaa eri suuntiin eri korkeuksissa. Pallo mahtuu koreineen henkilöauton peräkärryn. Suomen kymmenettuhannet järvet tarjoavat mainioita lentopaikkoja kenttäverkoston ulkopuolella. Ja laskeutua sitten omalle kentälle, jonka lähellä sauna jo lämpiää. Kokenut lentäjä osaa siten hakeutua toivottavaan suuntaan vievän virtauksen kohdalle. Ultrat eroavat varsinaisista moottorikoneista suorituskyvyltään ja niiden enimmäispainoa on rajoitettu 450 kiloon
Näiden lisäksi on kymmeniä muita vaihtoehtoja. Toinen lennokkiharrastuksen mullistus on sähkömoottorien tulo voimanlähteeksi perinteisten polttomoottorien rinnalle. Oma ryhmänsä ovat siimaohjattavat. Akkuteknologian kehitys mahdollistaa kevyemmät RC-lennokit ja mielekkäät lennätysajat. Harrastaa voi yksikseen tai lennokkikerhoissa, joissa voi ohjatusti rakentaa oman lentolaitteensa. Markkinoille tulleet ARF-rakennussarjat (Almost Ready to Fly; melkein valmis lentämään) ovat tuoneet lajin pariin sellaisia, jotka eivät halua rakentaa lennokkiaan alusta alkaen balsasta ja mäntyrimoista. Suurten vapaastilentävien termiikkilennokkien harrastajat tavoittelevat mahdollisimman pitkiä lentoaikoja. Koska ikärajoja ei ole, lennokit sopivat ilmailuharrastukseksi myös nuorille. briefing · ei ikärajoja · matala aloituskynnys · monipuolinen ja haastava laji · laajaa kilpailutoimintaa · ympärivuotinen harraste · vaihtoehtoja riittää et kuva JUHO KARPPINEN ILMAILU 25. INEN Lennokkiurheilu - haasteita kaikenikäisille ennokkiharrastus on kokenut huiman muutoksen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi mallilennokkiharrastajat pyrkivät rakentamaan mahdollisimman paljon esikuvana olevaa lentokonetta muistuttavan lennokin. Monille rakentaminen on yhä tärkein osa harrastusta, mutta ARFlennokit sopivat niille, jotka haluavat päästä nopeasti lennättämään. Niissä voi kilpailla nopeuksista tai harrastaa ilmataistelua pyrkimällä katkaisemaan vastustajan koneen hinaama nauha oman koneen potkurilla. Radio-ohjaukseen siirtyminen vaatii jo pientä alkuinvestointia. Nämä jakautuvat moniin alalajeihin, joten valinnanvaraa on. Rakentamiselta ei kokonaan voi välttyä kukaan, sillä ennen pitkää on edessä vaurioita, joiden korjaaminen edellyttää, ettei peukalo ole aivan keskellä kämmentä. Yksi eduista on meluttomuus, joka on tärkeää ympäristösyistä. L malle erral- Lennokit voidaan karkeasti jakaa vapaastilentäviin, kauko-ohjattaviin (RC-lennokit) ja siimaohjattaviin. Taitolennossa puolestaan lennetään helikoptereilla tai lennokeilla huiman vauhdikkaita ohjelmia, joissa lennokin ulkonäkö ei ole ratkaisevaa. Moottorittomilla liidokeilla, kumi- ja sähkömoottorilennokeilla voi harrastaa myös urheiluhalleissa ja vastaavissa suurissa tiloissa. Lennokkiharrastuksen alkuun pääsee edullisesti vapaastilentävien avulla
Myös huolto sujuu omin käsin. xperimental-rakentajalle ei ole tärkeintä lentäminen, vaan ilma-aluksen rakentaminen omin käsin. Projektin valmistuttua käytössä on lentokone, josta taatusti tietää kaiken. Lentäjältään paljon vaativia konetyyppejä on syytä välttää, mikäli ei ole valmiiksi kokenut ohjaaja. Vuosittain myönnetään parisenkymmentä rakennuslupaa. Rakentajat kokoontuvat perinteisesti Jämille kesäpäivilleen vertailemaan, mitä talven aikana on autotalleissa tapahtunut. Lennätyksen hinta on ryhmille tyypillisesti hieman yli toistasataa euroa ja I-tason lennättäjäkurssin hinnat noin sata euroa. P Ilmail Len kasvan tahdis lisiksi enää v nähtäv Net vausp mailuk toimin -kuva suhtei Alku harras tavat kuvan rusteis briefing · ei ikärajoja · helppo ja edullinen tapa saada jalat irti maasta · vauhdikas laji · ympärivuotista toimintaa · myös kilpailuja · hyvin organisoitu koulutusjärjestelmä Spotta www.nousuvarjo.net 26 ILMAILU Siin tokon aito sp näkem set. E tätä, S. Niinpä kokemus voikin toimia ensimmäisenä askeleena ilmailuharrastukseen. Viimeksi mainitut ovat tuoneet harrastuksen pariin uutta väkeä. Ei ole vaikea arvata, että lentokoneen rakentaminen on varsin haasteellista puuhaa ja siihen saattaa kulua aikaa paljonkin - etenkin jos muu elämäntilanne on kiireinen. Moni experimental-harrastaja alkaa kuitenkin aikansa lenneltyään jo tähyillä seuraavaa projektia. Lentolaite on koko ajan kiinni hinaavassa ajoneuvossa, joten lajia ei lasketa ilmailuksi. Experimental-koneita on ilmaalusrekisterissä noin sata kappaletta. briefing · vaatii paneutumista ja omistautumista · teknisen osaamisen korostuminen · varauduttava vuosien projekteihin · taattu samanhenkisten seura · jotta hyötyä, vaatii PPL-lupakirjan · muiden ilmailijoiden arvostus taattua M Nousuvarjot usein sotale -ryhm rian k Ilmailua ilman ilmailumääräyksiä erinteistä pyöreää laskuvarjoa muistuttava nousuvarjo on ainoa tapa saada jalat irti maasta ilman, että ilmailumääräykset asiaa rajoittavat. Vetovarjot soveltuvat hyvin nopean ilmailuelämyksen tarjoamiseen vaikkapa kilpailemalla - myös ensikertalainen voi osallistua. Siksi ennen oman projektin aloittamista kannattaa tutustua muihin rakentajiin ja selvittää, mitä on odotettavissa. Kuten lennokeissakin, koneen voi rakentaa piirustuksista tai pitkälti valmiiksi kootusta teollisesti tuotetusta rakennussarjasta. Tarjolla on kuitenkin aloittelevallekin lentäjälle sopivia koneita. Korkeutta kertyy 65-140 metriä köyden pituudesta riippuen. Myös lapsia voidaan lennättää. Harrastajat ovat kuitenkin kehittäneet oman perusteellisen koulutusjärjestelmän, joten turvallisuusasiat ovat kunnossa. Experimental-harrastaja tarvitsee lentämistä varten konetyypistä riippuvan lupakirjan. E Koneenrakennus - tärkein osa harrastusta Il kuva JORMA SUCKSDORFF Ilma jalat Jos " ei inn esim syist mone Varsinaiseen rakennusprosessiinkin tarvitaan Ilmailuhallinnolta lupa sekä nimetty valvoja
Kaikenlainen koneista irrotettu kelpaa taatusti keräilijälle: mittarit, potkurit, istuimet jne. Pienoismallit Erotuksena valmiista, memorabilia-kokoelmaan sopivista pienoiskoneista, harrastaja rakentaa ja maalaa mallinsa itse. Mutta ilmailua hänkin harrastaa, omalla tavallaan. Alkuun pääsee jo digipokkarilla, mutta harrastuksen syvetessä useimmat sijoittavat järjestelmäkameraan. Vapaaehtoistyö ilmailumuseoissa on sekin yksi tapa harrastaa historiaa. oksennuspussit tai matkatoimistoihin tarkoitetut pienoismallit. Ilmailua jalat maassa Ilmailua voi harrastaa myös jalat tukevasti maan kamaralla. Ilmailukerhojen kautta pääsee ikuistamaan toimintaa pienkentillä. Lentäminen kiehtoo ja sitä voi lähestyä eri suunnista. Maassamme on runsaan 600 aktiiviharrastajan joukko, joka ostaa käytännössä jokaisen alaa sivuavan suomalaisen teoksen kokoelmiinsa. Monille kerhotyö on tapa jäähdytellä varsinaisen Memorabilia Erilaisten ilmailuun liittyvien esineiden kerääminen kiehtoo. Muovisia rakennussarjoja on runsaasti saatavilla, vaikka "koottavien" suosio joka pojan harrasteena onkin jo historiaa. pituuättää. Aloittaa voi vaikkapa kerhohistoriikista. Spottaaminen t irti Siinä missä ilmailukuvaaja tallentaa lentokoneet muistikortille tai filmille kuvina, aito spotteri kirjaa vihkoonsa pelkästään näkemiensä ilma-alusten rekisteritunnukset. Lisäksi on todella paljon satunnaisemmin kirjoja ostavia. Kerhoissa riittää paljon puuhaa ilmailullisessa ympäristössä. Ilmailukirjan voi toki myös kirjoittaa itse. Ilmasta-ilmaan -kuvaus vaatii jo perehtyneisyyttä ja hyviä suhteita. Samaten harrastukset ovat usein päällekkäisiä. Erityisesti englantilaiset harrastavat tätä, Suomessa laji ei ole kovin suosittua. Kerhotyö Ilmailuyhdistyksissä voi toimia myös lentämättä tai hyppäämättä itse. Suosittuja ovat myös painotuotteet: vanhat aikataulut ja julisteet. Kustannukset jäävät kohtuullisiksi kun filmiä ei kulu. ILMAILU listasi useita tapoja harrastaa ilmailua, joissa voi itse pysyä maankamaralla. ttava lat irti iaa rainaailmaiäneet lmän, ilmailpailelistua. Innokkaat kerhotyöntekijät pääsevät usein itsekin mukaan lennolle tai vaikkapa tandemhypylle. Esimerkiksi netissä sotalentämistä harrastava Virtual-Pilots -ryhmä on kunnostautunut ilmailuhistorian keräämisessä. Lentokoneiden muovipienoismallien rakentaja ei ole ilmailija. Kuvat eivät jää enää vain omaksi iloksi, vaan ne voi laittaa nähtäväksi internetin galleriasivuille. Tietokone ja kuvankäsittelyohjelma kuuluvat myös varusteisiin. Ilmailuhistoria Historian opiskelu ja tutkiminen ovat yksi tapa lähestyä ilmailua. Lukemisen ohella voi penkoa arkistoja tai vaikka samoilla maastossa etsien merkkejä lopetetuista lentokentistä. Netistä löytyy myös vinkkejä hyvistä kuvauspaikoista kenttien läheisyydessä. Vanhat ja uudetkin tavarat sekä painotuotteet kelpaavat. Kohteena voivat olla vaikkapa lentoyhtiöiden mä ILMAILU 27. Jos "oikea" lentäminen ei innosta tai ei onnistu esimerkiksi terveydellisistä syistä, mukaan pääsee silti monella tavalla. RFF sta M a onille ilmailijoille tässä esitellyt harrastemuodot täydentävät omaa lentämistä. isenä llisesti nnät- Ilmailuvalokuvaus Lentokoneiden kuvauksen suosio on kasvanut digikameroiden yleistymisen tahdissa. Luontevasti mukaan sopii ilmailuhistorian tutkiminen, sillä kehittynyt rakentaja haluaa tietenkin mallinsa esittävän tarkasti esikuvaansa jonain tiettynä ajankohtana. Ilmailukirjat Ilmailukirjoja ilmestyy pelkästään Suomessa sellaista tahtia, että kaikkien lukeminen alkaa olla jo työn takana
TERO TUOMINEN laji Laskuvarjourheilu Kuumailmapallot Moottorilento Purjelento Moottoripurjelento Varjoliito Riippuliito Lennokit Ultrakevyet Nousuvarjot ikä 15 17 17 16 17 15 15 ei vaadita 17 ei vaadita terveysvaatimus terveydentilavakuutus ilmailulääkärintarkastus ilmailulääkärintarkastus ilmailulääkärintarkastus ilmailulääkärintarkatus terveydentilavakuutus terveydentilavakuutus ei vaadita lääkärintarkastus ei vaadita hinta 270 950 2 160 2 500 6 000 14 000 1 000 2 500 1 500 7 000 500 1 000 450 1 375 kympeistä tuhansiin 3 000 4 000 kympeistä ylöspäin 28 ILMAILU. Vaikka suurinta osaa heistä ei hevin voi laskea ilmailun harrastajiksi, kyseessä on alasta potentiaalisesti kiinnostunut kohderyhmä. Sotilaslentämisestä kiinnostuneet voivat vastaavasti paneutua Hornetin asejärjestelmiin tai kohdata internetissä oikeita vastustajia kiihkeissä ilmataisteluissa. marraskuuta 2007. Hyvä lähtökohta on www. Englanniksi niitä on valtavasti. Halutessaan voi itse aktivoitua kirjoittajaksi. FlightForum.fi, jossa on tietoa vaikkapa aloitteleville konekuvaajille. Virtuaali-ilmailu Tietokoneiden lentosimulaattorit vastaavat varsin tarkasti oikean koneen käyttäytymistä. Näin voi pysyä edelleen lajin ja sen tuomien ystävien parissa. Kirpputorimaisena ilmailuharrastepäivänä puolestaan on esillä varsin laaja skaala erilaista aiheeseen liittyvää esineistöä. Maisemien realismi on lisääntynyt huimasti. Seuraava järjestetään 20. Esimerkiksi tuomarointi tarjoaa monessa ilmailumuodossa tavan harrastaa jalat maassa. Nettikeskustelut Internetistä löytyy suomenkielisiä keskustelualueita käytännössä kaikkien ilmailulajien tiimoilta. Niitä on niin muovipienoismalleista kuin kirjoistakin kiinnostuneille. Virtuaalilentäjä voi opetella siviilikoneilla lentämistä ja vaikkapa suunnistuslaitteiden käyttöä. Lisätietoja www.ilmailumuseo.fi Kaikista harrastemuodoista löytyy tietoa internetistä. Tietolähteinä ne ovat mainioita, sillä palstoilta löytyy asiantuntijoita joka lähtöön. Aktiivinen ILMAILUMUSEO uomen Ilmailumuseolla järjestetään säännöllisesti ilmailuharrastuksiin liittyviä tapahtumia. Mainiota maaperää siis vaikkapa kerhojen markkinoinnille. ilmailu-uran jälkeen. Virtuaali-ilmailun alalaji on lennonjohtosimulointi, jossa harrastajat antavat internetissä lennonjohtopalveluja simulaattorilentäjille. S Ilmailutapahtumat Lentonäytökset ja erilaiset avoimien ovien päivät keräävät paljon kävijöitä, jotka eivät itse lennä. Palstojen seuraaminen on monille tapa harrastaa ilmailua
0400 828 886 Puh. moottorilento Kerho Aero Club Pirkkala BF-Lento Oy Espoon Moottorilentäjät IlmaIlun kouluttajat Kenttä Pirkkala Malmi Malmi Seinäjoki Seinäjoki Halli Malmi Malmi Malmi Vesivehmaa Räyskälä Malmi Kauhava Immola Hyvinkää Ylivieska Kannus Jyväskylä Kruunupyy Kymi Kuopio Kuusamo Vesivehmaa Lappeenranta Malmi Oulu Malmi Pori Ranua Savonlinna Malmi Ivalo Turku Turku Turku Verkkosivu/yhteystiedot ultra1@nic.fi www.kolumbus.fi/bf-lento www.esmofly.net www.sjoki.uta.fi/epik www.ilmakuvakeskus.com Puh. 0400 457 868 www.maf-finland.org www.heinolanilmailukerho.fi www.lentokalenteri.net/hui Puh. 0400 531 095 Laji Yksityislento, Yölento, Vesilento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento Lentokoneet, Helikopterit Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Vesilento Yksityislento, Yölento, Luokkakelpuutus Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento Yksityislento Yksityislento, Yölento, Vesilento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento, Vesilento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento, Moottoripurjelento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Yölento, Vesilento Yksityislento, Yölento, Vesilento Yksityislento, Yölento Yksityislento, Helikopteri Etelä-Pohjanmaan ilmailukerho Eves-Air Oy Finavitecin Ilmailijat ry Finnairin Lentokerho ry First Invest MAF Finland ry Heinolan Ilmailukerho ry Hämeenlinna ja ympäristön ui ry Ilmailukerho Poutahaukat ry Ilmasotakoulun Ilmailukerho ry Imatran Ilmailukerho ry Jukolan Pilotit ry Kalajokilaakson Ilmailukerho ry Kannuksen Lentokerho ry Keski-Suomen Ilmailijat ry Kokkolan Ilmailukerho ry Kotkan Ilmailukerho ry Kuopion Lentäjät ry Kuusamon Ilmailukerho ry Lahden Ilmailukerho ry Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry Malmin Ilmailukerho ry Oulun Moottoriliitäjät ry Polyteknikkojen Ilmailukerho ry Porin Ilmailukerho ry Ranuan Ilmailukerho ry Savonlinnan Lentokerho ry Skymen Oy Tunturi-Ilmailijat ry Turun Lentokerho ry Turun Moottorilentäjät ry Turun Seudun Helikopterilentäjät ry laskuvarjohyppy Laskuvarjokouluttajat Alavuden ilmailukerho ry Arctic Circle Skydiving ry Hämeen laskuvarjourheilijat ry Jyväskylän laskuvarjokerho ry Kemin laskuvarjokerho ry Kuopion laskuvarjourheilijat ry Mikkelin laskuvarjokerho ry Napapiirin laskuvarjourheilijat ry Kenttä Alavus Rovaniemi Räyskälä Jyväskylä Kemi Kuopio Mikkeli Rovaniemi Verkkosivu www.alavudenilmailukerho.com maretus@ufufreefly.com www.skydivehame.com www.jyvaskylanlaskuvarjokerho.fi www.kemi.fi/laskuvarjo www.kuopionlaskuvarjourheilijat.com www.ofw.fi/milk www.napapiirinlaskuvarjourheilijat.fi Kurssit perus vain tandem perus, nova, tandem perus perus, tandem perus, tandem perus, tandem perus ILMAILU 29 ILMAILU 29. 040 869 3287 www.finnairflyingclub.com Puh. 044 505 4503 hannu.lehtinen@netikka.fi www.imatranilmailukerho.fi www.jukolanpilotit.fi petri.angesleva@ruukki.com timo.hintikka@priotec.inet.fi www.ksi.fi www.multi.fi/kik users.kymp.net/kotkanik www.kuopionlentajat.fi www.koillismaa.fi/ilmailukerho www.saunalahti.fi/lik yhdistykset.etela-karjala.fi/liy www.mik.fi www.oml.fi pik.tky.fi/joomla www.kolumbus.fi/porinik esa.karttunen@luukku.com www.savonlinnanlentokerho.fi skymen@kolumbus.fi personal.inet.fi/yhdistys/ti www.turunlentokerho.fi Puh
Purjelento, Pilvilento, Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. 30 ILMAILU. Laskuvarjokouluttajat Oulun laskuvarjokerho ry Satakunnan laskuvarjourheilijat ry Skydive Karjala ry Skydive Oulu ry Suomen laskuvarjokerho ry Tampereen laskuvarjokerho ry Turun laskuvarjourheilijat ry Utin laskuvarjokerho ry Vaasan laskuvarjokerho ry Kenttä Oulu Pori Immola Oulu Helsinki Tampere Turku Utti Vaasa Verkkosivu www.oulunlaskuvarjokerho.com www.satlu.fi www.skydivekarjala.fi www.skydiveoulu.fi www.laskuvarjokerho.com www.tamlk.org www.tlu.fi www.utti.org www.vaasanlaskuvarjokerho.net Kurssit perus, tandem perus, tandem perus, tandem perus, tandem perus, nova, tandem perus perus, tandem perus, nova, tandem perus, tandem kuumailmapallolento Kuumailmapallokouluttajat Hämeenlinnan Ilmailukerho ry T:mi Markku Sipinen Suomen Kuumailmapallokerho ry Kotikenttä Räyskälä Jyväskylä Helsinki Verkkosivu/yhteystiedot www.hik.fi www.aeronaut.fi info@kuumailmapallo.com Laji Kuumailmapallolento Kuumailmapallolento ja ansiolento Kuumailmapallolento Riippu- ja varjoliito Kouluttaja Etelä-Pohjanmaan liitäjät ry, Kauhajoki Helsingin Varjoliitoseura ry, Vantaa Imatran ilmailukerho ry, Imatra Jämin Riippuliitäjät ry, Tampere Kalajoen Ilmailukerho ry, Kalajoki Karjalan Liitäjät ry, Juuka Kilpisjärven Saana-Veikot ry, Kilpisjärvi Kotkan Siipiveikot ry, Kouvola Oulun Icaros Team ry, Muhos Pitkävuoren liitäjät ry, Jyväskylä Raven Club Finland ry, Viinijärvi Sisä-Suomen Riippuliitäjät ry, Jämsä Skyfly Team ry, Kajaani Skyriders Paragliding ry, Perttula Someron Ilmailuyhdistys ry, Somero Suomen Urheiluilmailijat ry, Salo Suomen Varjoliitokerho ry, Joensuu Tampereen Kevytilmailukerho ry, Tampere Teekkareiden Ilmailukerho ry, Lappeenranta Turun Seudun Riippuliitäjät ry, Oripää Ultra Team Kevytilmailijat Lahti ry, Lahti Varjoliitoseura ilmasilta ry, Helsinki Verkkosivu/yhteystiedot www.kauhajoki.fi/~ep www.varjoliito.net/hvs www.imatranilmailukerho.fi www.jaminliitajat.fi www.kase.fi/kalajoen.ilmailukerho groups.mns.com/karjalanliitajat ari.spets@tulli.fi www.siipiveikot.net www.parapentit.net www.kanetti.fi/~atso personal.inet.fi/yhdistys/ravenclub www.hobbysky.fi kimmo@parafellows.fi www.varjoliito.fi www.ilmailuyhdistys.fi www.urheiluilmailijat.fi/varjoliito.php www.svlk.com www.tamkik.fi www.ltky.lut.fi/org/teil www.oripaa.fi/tsr koti.welho.com/pvartia/ultrateam koti.mbnet.fi/ka2 Koulutuslajit riippu- ja varjoliito, moottoroitu riippu- ja varjoliito varjoliito, moottoroitu varjoliito, tandemvarjoliito riippuliito, moottoroitu riippuliito riippu- ja varjoliito, moottoroitu varjoliito varjoliito riippuliito varjoliito, moottoroitu varjoliito varjoliito, moottoroitu varjoliito, ei kurssia v. 2007 varjoliito, moottoroitu varjoliito riippu- ja varjoliito, moottoroitu ja tandemvarjoliito varjoliito, moottoroitu varjoliito, tandemvarjoliito riippuliito, moottoroitu riippuliito varjoliito, moottoroitu varjoliito varjoliito, tandemvarjoliito, moottoroitu varjoliito varjoliito, tandemvarjoliito, moottoroitu varjoliito varjoliito, tandemvarjoliito varjoliito, tandemvarjoliito, moottoroitu varjoliito varjoliito, tandemvarjoliito, moottoroitu varjoliito riippuliito, moottoroitu riippuliito riippuliito, moottoroitu riippuliito riippuliito, moottoroitu riippuliito, varjoliito, moottoroitu varjoliito, tandemvarjoliito varjoliito Purjelento Purjelentokouluttajat Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry Hallin Lentokerho ry Hyvinkään Ilmailukerho ry Kotikenttä Seinäjoki Halli Hyvinkää Verkkosivu/yhteystiedot www.epik.fi mikko.korteoja@mil.fi www.kolumbus.fi/hyik Laji Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust
Purje- ja Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Moottoripurjelento, Purjelento tutust. Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purje- ja Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelentokouluttajat Hämeenlinnan Ilmailukerho ry Hangon Lentokerho ry Hämeenlinnan ja ympäristön urheiluilmailijat ry Ilmasotakoulun Ilmailukerho ry Imatran Ilmailukerho ry Inkeroisten Ilmailukerho ry Joensuun Ilmailukerho ry Järviseudun Lentokerho ry Kajaanin Ilmailukerho ry Karhulan Ilmailukerho ry Kauttuan Ilmailukerho ry Keski-Suomen Ilmailijat ry Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry Kuopion Ilmailuyhdistys ry Lahden Ilmailukerho ry Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry Mikkelin Ilmailuyhdistys ry Mopulentäjät 88 ry Kotikenttä Räyskälä Hanko Räyskälä Kauhava Immola Wredeby Joensuu Menkijärvi Kajaani Kymi Eura Jyväskylä Selänpää Kuopio Vesivehmaa Lappeenranta Mikkeli Naarajärvi Verkkosivu/yhteystiedot www.hik.fi www.hangonlentokerho.fi www.lentokalenteri.net/hui hannu.lehtinen@netikka.fi www.imatranilmailukerho.fi jyy@mbnet.fi www.jik.fi paavo.kujala@tilax.com koti.kainuu.com/pincy users.kymp.net/mode0449 personal.fimnet.fi/harrastus/ tero.seitovirta www.ksi.fi www.kily.fi www.kiy.fi www.saunalahti.fi/lik yhdistykset.etela-karjala.fi/liy kai.vana@hotmail.com www.pieksamaki.fi/palvelevapieksamaki/yhdistykset_ja_seurat/harrastekerhot/pieksamaen_ilmailijat/mopulentajat_88_ry www.nummelanlentokeskus.fi www.nil.fi www.oulunilmailukerho.fi www.oml.fi koti.phnet.fi/orantasa www.piy.fi www.ppi.fi www.p-sik.fi pik.tky.fi/joomla www.kolumbus.fi/porinik raahen.ilmailijat@kotinet.com esa.karttu@luukku.com www.rayskala.com www.saunalahti.fi/salonsik www.sodankylanilmailukerho.com www.urheiluilmailuopisto.fi tiy.fi/fi/index.php www.turunlentokerho.fi Laji Purjelento, Pilvilento Moottoripurjelento Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutus. Purjelento, Pilvilento, Opettajakoulutus Purjelento, Moottoripurjelento Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento teoria, Moottoripurjelento Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust., Moottoripurjelento teoria Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Pilvilento, Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Moottoripurjelento Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. ILMAILU 31. Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust., Moottoripurjelento teoria Purjelento, Pilvilento, Moottoripurjelento Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust., Moottoripurjelento teoria Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust., Moottoripurjelento teoria Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutustumis Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Nummelan Lentokeskus ry Nuorisoilmailijat ry Oulun Ilmailukerho ry Oulun Moottoriliitäjät ry Padasjoen Lentokerho ry Perämeren Ilmailuyhdistys ry Pohjois-Päijänteen Ilmailukerho ry Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho ry Polyteknikkojen Ilmailukerho ry Porin Ilmailukerho ry Raahen Ilmailijat ry Rovaniemen Ilmailukerho ry Räyskälä-Säätiö Salon Seudun Ilmailukerho ry Sodankylän Ilmailukerho ry Suomen Urheiluilmailuopisto oy Tampereen Ilmailuyhdistys ry Turun Lentokerho ry Nummela Räyskälä Oulu Oulu Vesivehmaa Kemi Jyväskylä Jämijärvi Räyskälä Pori Raahe Rovaniemi Räyskälä Kiikala Sodankylä Räyskälä Teisko Turku Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutustumis Purjelento, Purjelento tutust., Moottoripurjelento teoria Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Moottoripurjelento Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust
Purjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. ultrakevyet Kerho Air Pilot Ry Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry Kiitotie kaksviis ry Ranuan Ilmailukerho ry Iin Ilmailukerho ry Imatran Ilmailukerho ry Inkeroisten Ilmailukerho ry Lapinlahden Ilmailjat ry Suomen Urheiluilmailijat ry Vihannin Ilmailijat ry Joensuun Ilmailukerho ry Länsilentäjät ry Kokkolan Ilmailukerho ry Kuopion Ilmailuyhdistys ry Paimion Ilmailuyhdistys ry Hangon Lentokerho ry Hämeenlinnan ja ympäristön urheiluilmailijat ry Kevytilmailu-Light Aviation ry Mikkelin Ilmailuyhdistys ry Pirkan Ilmailijat ry Mäntsälän Ilmailukerho ry Saariston Ilmailukerho ry Savon Siivet ry Star Pilot ry Pudasjärven Ilmailukerho ry Raahen Ilmailijat ry Pyhäjokialueen Ilmailukerho ry Salon Seudun Ilmailukerho ry Pirkkalan Ultralentäjät ry Kotikenttä Kajaani Seinäjoki Verkkosivu/yhteystiedot airpilot.pp.fi www.epik.fi Laji B-ultra, myös vesilento B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra A- ja B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra, myös vesilento B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra, myös vesilento B-ultra, myös vesilento B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-ultra B-lk ultra perus- ja muutoskoulutusta Lahti, Vesivehmaa www.kiitotiekaksviis.net Ranua Ii Immola Wredeby Lapinlahti Räyskälä Ylivieska Joensuu Pori Kruunupyy Kuopio Turku Hanko Räyskälä Malmi Mikkeli EFTP Malmi Genböle Naarajärvi Vaasa Pudasjärvi Raahe Haapavesi Kiikala Tampere esa.karttu@luukku.com www.oulunkaari.info/iik/sivu www.imatranilmailukerho.fi ohu168@mbnet.fi tapani.kokkonen@pp.inet.fi www.urheiluilmailijat.fi martti.jylanki@luukku.com www.jik.fi sakari.kivisto1@luukku.com www.multi.fi/kik www.kiy.fi www.paimionilmailuyhdistys.net www.hangonlentokerho.fi www.lentokalenteri.net/hui www.kevytilmailu.net kai.vana@hotmail.com www.pirkanilmailijat.fi www.milk.fi www.kolumbus.fi/kjell.heinonen/ saaristonik seppo.pulkkinen@ppc-inet.fi www.starpilot.fi www.pudasjarvi.fi/yhteisot/puik raahen.ilmailijat@kotinet.com esa.jussila@haapavesi.suomi.net www.saunalahti.fi/salonsik Suhonen Markku 050-3600297 ultra1@nic.fi 32 ILMAILU. Purjelentokouluttajat Vaasan Lentokerho ry Varkauden Lentokerho ry Ylä-Savon Ilmailijat ry Kotikenttä Menkijärvi Varkaus Iisalmi Verkkosivu/yhteystiedot www.vaasanlentokerho.fi www.ihanova.fi/vlk www.kolumbus.fi/ylasavon.ilmailijat Laji Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust. Purjelento, Moottoripurjelento, Pilvilento, Purjelento tutust
0400 130 211 www.kolumbus.fi/porinik Puh. 050 529 1083 sami.nevalainen@itella.com www.kolumbus.fi/kjell.heinonen/saaristonik www.nic.fi/~airclub www.trerc.fi www.turunlennokkiseura.com ville.pulkkinen@turunlentokerho.fi euro.ivorite@uusikaupunki.fi www.vaasanlentokerho.fi leo.santala@kolumbus.fi Paikkakunta Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Kauhava Imatra Järvenpää Kajaani Kerava Kouvola Kuopio Kärsämäki Lapinlahti Lappeenranta Turku Helsinki Mikkeli Nastola Paimio Hattula Pori Punkaharju Raisio Hyvinkää Dragsfjärd Seinäjoki Tampere Turku Turku Uusikaupunki Vaasa Helsinki ILMAILU 33. 041 774 9370 Puh. 050 598 8032 Puh. Mikkelin lennokki ry Nastolan ilmailukerho ry Paimion Ilmailuyhdistys Parolan LK Porin Ilmailukerho ry Punkaharjun Ilmailukerho Ry Raision srk:n lennokkikerho RC-Freestyle Hyvinkää ry Saariston Ilmailukerho Seinäjoen lennokkikerho RC-AIRCLUB ry Tampereen RC-Lentäjät ry Turun lennokkiseura ry Turun Lentokerho ry, Lennokki & nuorisojaosto Uudenkaupungin Lennokkikerho Vaasan lentokerhon lennokkijaos Vallilan Lennokkikerho ry Verkkosivu/yhteystiedot anders.zitting@pp.inet.fi www.kolumbus.fi/hyik/lennokkitoiminta.htm www.hik.fi juhani.lauri@hotmail.com lennokkiosasto.coolmay@gmail.com tapio.polamo@pp.inet.fi www.lennokkiseura.net perhe.suomi@elisanet.fi Puh. ( 02) 248 5829 www.raku.fi lentoon.org www.nastolanilmailukerho.com Puh. 040 534 0954 Puh. lennokit Lennokkikerhot Flygklubben Cumulus r.f Hyvinkään Ilmailukerho ry Hämeenlinnan Ilmailukerho, lennokkijaosto Ilmasotakoulun lentokerho ry, lennokkijaos Imatran Ilmailukerhon lennokkijaos Järvenpään Ilmailukerho ry Kainuun Lennokkiseura Keravan lennokkikerho hopeasiipi KelKo Ry Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys Ry:n Lennokkijaosto Kuopion lennokkikerho KIHU ry Kärsämäen Ilmailijat ry Lapinlahden Ilmailijat r.y Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Lennokkikerho kärpänen Lennokkikerho RAKU r.y. 040 548 6551 www.kuopionlennokkikerho.net markku.koponen@kymp.net tapani.kokkonen@pp.inet.fi Puh
· Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 95h. Tiedustelut Matti Passinen, puh. puh.0400 633 367 tai email timo.lehtonen@luukku.com. Piper Cherokee 140b v. Kokonaislentoaika 3800h, moottori 1900h, potkuri 65h, magn. 040 750 1478, matti.passinen@kolumbus.fi S u n n y N i g h t s F ly- i n P u da s jä rv i F i n l a n d 4.-8.7. com/1160936 Hinta 35500 euroa. Soita ja kysy, p. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 1970. 06. Vuosihuoltotarkastus kesäk. www.nettiauto. tarkemmin os. · Seuraavaan 5/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 9.5.2007 mennessä. my myydään Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. 06, katsastus syysk. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Liidinvarusteiden korjaukset Myydää nen Ces ADF, ILS autoben Lähemm www.paratronic.fi Puh. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. 2007 h t t p : / / w i n g s . Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Tied. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com "Ilmailijan liikkuva lentokenttäkoti". 0400-414 115. Piper C mootto 0400 8 Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Hinta 115 000 euroa. f i 34 ILMAILU. Hieno, hyvin pidetty ja huollettu LMC rotec 650/MB Sprinter 313 Cdi -01 ajettu vain 88 000 km, runsailla lisävarusteilla, mm.eberi,lämm.vaihdin,aurinkopanelit, iso takatalli ym. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Kunto hyvä. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Piper Seneca II, 1980, TT 4500h, hieno, hyväkuntoinen, varusteltu IFR-matkakone jäänpoistolla, edullinen ostaa ja käyttää. p u da s ja rv i . · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Kts
UUDET 78h lennetyt Steen Aero Lab Inc S1-SS siivet rakennettu -98/-02. Jälki-ilmoittautumismaksu on 250 . Kuvia koneesta Mikon sivuilta http://mmniemi.aviation.fi/ohpdg/. Hyvät varusteet. Ilmoittautumislomakkeet www.eik.fi. 16 500 euroa, puh. 0400 891 965. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Jyrki "Jysky" Viitasaari 040 593 3203 tai Tatu Danska 045 121 5853 tai www.eik.fi Tervetuloa! ILMAILU 35. Hintapyyntö 37 000 euroa. Experimental-lentokone, edulliseen lentämiseen. Lisätietoja puh. 0400 891 965. Myydään taitolentokone Pitts S1-SS OH-XPC vm -77/-02 koneen vaihdon takia. h. Espoon Ilmailukerho ry toivottaa osallistujat tervetulleeksi purjelennon vakio- ja 18m luokan SM-kilpailuihin Räyskälään 9.-16.6.2007. Kone nähtävillä Hyvinkäällä. Vaihto käy esim. Lisätiedot: sami.nikulainen@corenet.fi p.040-8622210, www.taitolento.fi. Kilpailukutsu Vakio- ja 18m SM 2007 a . Lähemmin puh. Lisätietoja puh. LAK 17at (turbo) 15/18m luokan kone, uusi, perävaunuineen nyt todella edullisesti hintaan 81 300 euroa Räyskälässä. Hyväksytty autobensiinille. Lisätiedot: Jorma Laine, 050-495 6915, jorma.laine@tintti.net. Myydään Polaris FIB lentovene, 2001 malli, 100 tuntia, kypärät, Intercom + myös pyörävarustus ym. p-auto tms. Osallistumismaksu 195 maksetaan 26.5.2007 mennessä Espoon Ilmailukerho ry:n tilille Nordea 158330-45218, viitenumerolla 1232. Runko ja moottori 1102 TTSN, katsastettu -06 lentokelpoisuus voimassa 30/04/2009. 0400-821 014. n Piper Cherokee, äskettäin maalattu, sisustettu ja moottori uusittu. KEVYT (376kg) ja teknisesti HYVÄSSÄ kunnossa, ERITTÄIN EDULLINEN YLLÄPITÄÄ !! Koko koneen hinta 30k euroa tai 1/6 osan "kimppa" hinta 5000 euroa. 0500-664458 / Peter Furubacka. Myytävänä Piper Cherokee Arrow 2 PA-28R-200 vuosimalli on 1973. myydään Myydään säännöllisesti huollettu ja hyväkuntoinen Cessna 172 K, KLA n.5000 h, varustus VOR, ADF, ILS, 2xCOM, transponder, DME. Teknisiin kysymyksiin vastaa Jarmo Hintikka puh. k. 050 454 8855. Jälki-ilmoittautuminen 7.6.2007 mennessä
2mRC Numm Kotiken 10.18 Kotiken -ilmailu leo.san Taisto 0400-2 taisto@ 12.5. Ad sat Va rinnek Tero Si alle ja 2.5.8 Jämi SM-kis Olavi L www.t suome Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 36 ILMAILU. ( 17.3.0 Nordik Ilmailu Kotike nordik@ 4.8.7 Juha O Pudasj Helena 19.5. (18.6.) Nummijärvi Tandemhyppymestarikurssi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Utti -ilmailutapahtuma, Padasjoki www.urheiluilmailuopisto.fi Taisto Saarinen 0400-358 856, 15.-16.6.07 Utti FS 4-way, taisto@padasjoenlentokerho.fi 2. osakilpailu 19.-20 23.2 taitole vät Turku, 25.3.0 Sport ja kuinfo markus Malmi 050-31 Esa Vir 26.-27 KUUM liidokit Ruotsin 16.-20 Kaj Lin (Sisä-S ho ry), 26.-27 Markk pikkule Leivon 17.2 P-30 se burg, S tapio.li Jorma 040-51 2325 2.-3.6. karsinta, kotikenttäkilpailu burg, Saksa, Moottorilento SIL Olavi Lumes 09-792 175 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 suomen.lennokki@saunalahti.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 5.5. - 5.8.07 Cessna Boogie 2007 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Jämi Kuopio www.tamlk.org 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi4.-12.8.07 EM-kilpailut den suksilentoleiri, Ivalo ja World Cup Matti Sorvari 0400-696 386, Stupino, Venäjä Petri Vesterinen 0400-584 994 FS 4-way, FS 8-way, Artistic www.tunturi-ilmailijat.net fa_sports@mtu-net.ru centralac-rosto@mail.ru 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 4.-12.8.07 Tarkkuushypyn www.taitolento.fi, World Cup Matti Mecklin 0400-502 872 Stupino, Venäjä www.europacupskydive.orgEM-ki20.28.7.07 Taitolennon PURJELENTO SIL Jorma Utti Sucksdorff 09-3509 3441 www.utti.org EM-kisat Magde17.25.8.07 24.-26.8.07 Moottorilento SIL burg, Saksa, Tarkkuushypyn Europa Cup3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 Salzburg, Itävalta 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät www.europacupskydive.org Kuopio 1.9.07 Utin Syyskisat 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiUtti den suksilentoleiri, Ivalo www.utti.org Matti Sorvari 0400-696 386, 1.-9.9.07 Taito/tarkkuus Petri Vesterinen 0400-584 994 EM-kilpailut www.tunturi-ilmailijat.net Osijek, Kroatia info@caf.hr 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 28.-30.9.07 www.taitolento.fi, Tarkkuushypyn Europa Cup Matti Mecklin 0400-502 872 Locarno, Sveitsi www.europacupskydive.orgEM-ki20.28.7.07 Taitolennon sat Advanced-luokka, Joensuu 7.-11.11.07 Canopy Piloting Tero Sinkkonen 050-347 7248 World Cup Sydney, Australia KUUMAILMAPALLOLENTO www.canopypiloting.com.au 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen KuumailmapallokerRIIPPU- JA VARJOLIITO ho ry), Jyväskylä Martti Roivainen 09-3509 3433 Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat SM 2.-10.6.07 Riippuliidon Magdeburg, Saksa, Rautavaara Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff Karjalan Liitäjät ry09-3509 3441 heikki.laitinen@pp2.inet.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 16.- 23.6.07 Varjoliidon SM Piedrahita, Espanja 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiJääkarhujen Varjoliitoseura den suksilentoleiri, Ivalo www.nordic-open.eu Matti Sorvari 0400-696 386, 15.-20.7.07 Riippuliidon mastersPetri Vesterinen 0400-584 994 sarjan mestaruuskilpailu www.tunturi-ilmailijat.net Kössen-Tyrol, Itävalta 5.-8.7.07 1 ja 5 FAI-luokat Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu volker.kastenhuber@aon.at www.taitolento.fi, 22-29.6.07 Jämin lentoleiri Matti Mecklin 0400-502 872 Jämi 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiHeikki Pimiä 0400-637 802 ja sat Advanced-luokka, Joensuu Essi-Noora Jylänki 050-530 0405 Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 TarkkuusLENNOKKITOIMINTAja rallilennon SM-kisat, Räyskälä Jari Lehti 09-3509 3443 www.tarkkuuslento.net 28.4. (6 9.11. Q ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA Oulu 2.4.2.07 Kaamospäivät, Helena Jaakkola, 050-599 2.3.6.07 Barkarby Fly In 7743 Barkarby, Ruotsi 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In www.eaa.se Nummijärvi 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Pudasjärvi -ilmailutapahtuma, Padasjoki Helena Jaakkola 050-599 7743 Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 13.15.7.07 Jämi-Niinisalo Fly In Jämi 17.3.07 SIL Liittokokous www.jamiflyin.com, Ilmailumuseo Vantaa info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 In, 4.8.7.07 Sunny Nights Fly Pudasjärvi 11.12.8.07 Helena Jaakkola 050-599 7743 Päälentonäytös 2007 Kuopio 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, KUUMAILMAPALLOLENTO info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 11.-12.8.07 Päälentonäytös Kaikki tapahtumat netissä: 2007, Kuopio www.pallo.net/kalenteri 17.20.5.07 SM/PM-kisat EXPERIMENTAL JA Jyväskylä ULTRAKEVYET SIL Sisä-Suomen Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Kuumailmapallokerho ry 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiMarkku Sipinen 0440-243 518 Kuopio vät http://pallo.net/pm/2007 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al17.25.8.07 EM-kisat kuinfo, SIL-luokka, Magdeburg, Saksa Ilmailukerho ry, Malmi Mäntsälän Esa Virtanen 0400-215460 MOOTTORILENTO PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Taisto Saarinen 0400-358 856 taisto@padasjoenlentokerho.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 9.-16.6.07 SM-kisat Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 18-m ja vakioluokka Espoon Ik ry 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Räyskälä Kuopio Tatu Danska 050-598 6441 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.eik.fi den suksilentoleiri, Ivalo 18.-23.6.07 Matkalentoleiri Matti Sorvari 0400-696 386, Räyskälä, www.rayskala.com Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 24.-29.6.07 Jannen Kisat Räyskälä, www.rayskala.com 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 25.6.-1.7.07 Oripää Camp www.taitolento.fi, matkalento- ja harjoitusleiri Matti OripääMecklin 0400-502 872 www.turunlentokerho.fi 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki25.-30.6.07 Moskiito Ralli sat Advanced-luokka, Joensuu Oulun Ilmailukerho ry Tero Sinkkonen 050-347 7248 Pudasjärvi janne.asikkala@oulu.fi KUUMAILMAPALLOLENTO 1.-7.7.07 SM-kisat 16.-20.5.07 SM-kisat 15-m ja kerholuokka (Sisä-Suomen KuumailmapallokerNummela ho ry), Jyväskylä Markku Roschier 040-702 9375 Markku Sipinen 0440-243 518 www.heik.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magde7.-13.7.07 International Jämi burg, Saksa, Moottorilento SIL Vintage 2007 Jorma Jämi Sucksdorff 09-3509 3441 Taisto Saarinen 0400-358 856 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät taisto@padasjoenlentokerho.fi Kuopio Elokuu SM-kisat taitolento 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiNummela den suksilentoleiri, Ivalo Urheilutaitolentäjät ry Matti Sorvari 0400-696 386, www.taitolento.fi Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 8.-9.9.07 SM-kisat maaliinlasku Lappeenranta 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Lappeenrannan Ilmailuyhdistys (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Jukka Himanen 040-700 1460 www.taitolento.fi, http://yhdistykset.etela-karjala.fi/ Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon LASKUVARJOURHEILU EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Martti Roivainen 09-3509 3433 Tero Sinkkonen 050-347 7248 28.4.-1.5.07 Wappuboogie 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Utti SM-kisat, Räyskälä www.utti.org www.tarkkuuslento.net 17.-20.5.07 Helaleiri ja KUUMAILMAPALLOLENTO pulja-boogiet Utti 16.-20.5.07 SM-kisat www.utti.org Kuumailmapalloker(Sisä-Suomen ho ry), Jyväskylä 26.-27.5.07 Utti FS 4-way Markku Sipinen 1. vät Kuopio com 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, 14.-15.7.07 Hybridihyppelöt Malmi Utti Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen www.utti.org 0400-215460 20.-22.7.07 KUUMAILMAPALLOLENTO Tarkkuushypyn Europa Cup 16.-20.5.07 SM-kisat Altenstadt, Saksa (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerwww.europacupskydive.org ho ry), Jyväskylä 23.-27.7.07 FS, FF, Markku Sipinen FR, CP SM-kisat 0440-243 518 (harjoitusleiri 18.-22.7.) Magde17.25.8.07 EM-kisat HankoSaksa, Moottorilento SIL burg, www.laskuvarjokerho.com 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 1. osakilpailu 2007, Kuopio Utti www.utti.org EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET CF 12.-14.7.07 TT jaSIL SM- kisat Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 (harjoitusleiri 7.-11.7.) Rautavaara EUT/MT Talvipäi23.25.3.07 www.kuopionlaskuvarjourheilijat. R nopeus 13.1 Hämee www.ja Kansan info@ samue Taneli 040-77 11.-12 19.5 (2 2007, F3J SM Ruotsin EXPER erkki.ar ULTRA 040-80 Jorma Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 KUUMAILMAPALLOLENTO 5.8.7.07 Taitolennon SM-kisat 16.-20.5.07 SM-kisat Urheilutaitolentäjät ry (Sisä-Suomen KuumailmapallokerJoensuuJyväskylä ho ry), www.taitolento.fi, Markku Sipinen 0440-243 518 Matti Mecklin 0400-502 872 17.25.8.07 EM-kisat Magde20.28.7.07 Moottorilento SIL burg, Saksa, Taitolennon EM-kisat Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Advanced-luokka 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Joensuu Kuopio Tero Sinkkonen 050-492 2762 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi2.5.8.07 Tarkkuus- ja den suksilentoleiri, Räyskälä rallilennon SM-kisatIvalo Matti Sorvari 0400-696 www.tarkkuuslento.net 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net PURJELENTO Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 28.4.1.5.07 Sprinttileiri www.taitolento.fi, Räyskälä, www.nil.fi Matti Mecklin 0400-502 872 12.19.5.07 Vesivehmaa 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiOpen 2007 sat Advanced-luokka, Joensuu Vesivehmaa Tero Sinkkonen 050-347 7248 Taisto Saarinen 0400-358 856 taisto@padasjoenlentokerho.fi 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä 2.-3.6.07 Purjelennon www.tarkkuuslento.net viestikilpailu Vesivehmaa 10.-12.8.07 sat Advanced-luokka, Joensuu Tarkkuushypyn Europa Cup Tero Sinkkonen 050-347 7248 Belluno, Italia 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon www.europacupskydive.org SM-kisat, Räyskälä 18.-19.8.07Utti FS 4-way www.tarkkuuslento.net 4. Kuopio nopeus Jämi 24.3. Kansan den su RC sähS Matti F5D Su Petri V samue www.t 040-77 5.-8.7. osakilpailu 0440-243 518 Utti 17.25.8.07 EM-kisat Magdewww.utti.org Moottorilento SIL burg, Saksa, Jorma Sucksdorff 09-3509 1.-3.6.07 Tarkkuushypyn 3441 Europa Cup EUT/MT Talvipäivät 2325.3.07 Rijeka, Kroatia Kuopio www.europacupskydive.org ILMAILUTAPAHTUMIA 2.-8.6.07 Kaamospäivät, Oulu 2.4.2.07 Novahyppymestarikurssi 7743 Helena Jaakkola, 050-599 www.urheiluilmailuopisto.fi 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In 14.-17.6. osakilpailu 17.3.07 SIL Liittokokous Utti Ilmailumuseo www.utti.org Vantaa 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 15.-16.6.07 DZ Utti 24h-boogiet Pudasjärvi Utti Helena Jaakkola 050-599 7743 www.utti.org 13.15.7.07 29.6.-1.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, Tarkkuushypyn Europa Cup info@jamiflyin.com, Bled, Slovenia Taneli Äikäs 040-557 2129 www.europacupskydive.org 7.-8.7.07 Utti FS 4-way, 11.-12.8.07 Päälentonäytös 3. 9.6. (29.4.) Sähköliidokki KUUMAILMAPALLOLENTO Nordik Suomen Cup (1/3) Kotikenttäkilpailu 16.-20.5.07 SM-kisat nordik@pp.inet.fi (Sisä-Suomen KuumailmapallokerJuha Oksa 0400-647 087 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 29.4. RC (Urhei kansal www.t Vaasa M Matti jyrki.ha 20.2 9.6. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat EM-kisat Magde17.25.8.07 4. RC Aircombat Kuopio kansallinen cup ILMAI Turku, 2.4.2 erlusto Helena 5.5
2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Jämi SM-kisat, Räyskälä Olavi Lumes 09-792 175 www.tarkkuuslento.net suomen.lennokki@saunalahti.fi PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 9.6 (10.6)Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeHelsinki, Malmi burg, Saksa, Moottorilento SIL lasse.aaltio@hel.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 050-522 3560 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 10.6. Q ILMAILUTAPAHTUMIA Turku, Paattinen 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu erlusto@dnainternet.net 7743 Helena Jaakkola, 050-599 5.5. TOKA liidokit alle 16-v, Kuopio F1AX liidokit yli 16-v. RC polttomoottoriKuopio nopeuslennokit F3D, Q500 Jämi 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiKansanpylon Suomen Cup (2/4) den suksilentoleiri, Ivalo RC sähkönopeuslennokit386, Matti Sorvari 0400-696 F5D Suomen Cup (1/2) Petri Vesterinen 0400-584 994 samuel@f3d.fi www.tunturi-ilmailijat.net 040-772 3593 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 9.6. RC Aircombat Tero Sinkkonen 050-347 7248 kansallinen cup Turku, Tuorla KUUMAILMAPALLOLENTO teemu.kangas@medusa.fi 16.-20.5.07 SM-kisat 8.9. RCSipinen 0440-243 518 kansallinen cup 17.25.8.07 EM-kisat MagdeRuotsinpyhtää burg, Saksa, Moottorilento SIL erlusto@dnainternet.net Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 21.7. Loppukilpailu, Tunturi-ilmailijoi24.3.1.4.07 Jämi suksilentoleiri, Ivalo den Olavi Lumes 09-792 175386, Matti Sorvari 0400-696 suomen.lennokki@saunalahti.fi Petri Vesterinen 0400-584 994 16.6 Termiikkiliidokit F3J www.tunturi-ilmailijat.net SM (2/4) 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Ruotsinpyhtää (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Kaj Lindqvist 0500-496 537 www.taitolento.fi, 16.6.-17.6 Radio-ohjatut872 Matti Mecklin 0400-502 taitolennokit F3A SM (2/4) 20.28.7.07 Taitolennon Sport ja Nordic Suomen EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Cup (2/4) Tero Ahmosuo Oulu,Sinkkonen 050-347 7248 esa.eirola@securitassystems.fi KUUMAILMAPALLOLENTO 16.6 (17.6) Radio-ohjatut 16.-20.5.07 SM-kisat mallilennokit F4C SM (1/4) (Sisä-Suomen KuumailmapallokerAresti (1/3), kansanscale ho ry), Jyväskylä Suomen Cup (1/4) Markku Sipinen 0440-243 518 Vantaa, Petikko otto. (13.5.) Sähköliidokki 17.3.07 SIL Liittokokous Nordik Suomen Cup (2/3) Ilmailumuseo Vantaa Kotikenttäkilpailut nordik@pp.inet.fi Nights Fly In, 4.8.7.07 Sunny Juha Oksa 0400-647 087 Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 19.5. RC polttomoottori(Sisä-Suomen Kuumailmapallokernopeuslennokit F3D, Q500 ho ry), Jyväskylä Kansanpylon Suomen Cup (4/4) Markku Sipinen 0440-243 518 Hämeenkyrö 17.25.8.07 EM-kisat Magdesamuel@f3d.fi, 040-772 3593 burg, Saksa, Moottorilento SIL 15.9 (16.9) Termiikkiliidokit Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 F3J SM (4/4) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Elimäki Kuopio markku.savolainen@pp8.inet.fi 040-514 7626 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT Matti Sorvari 0400-696 7.-15.7. Radio-ohjatut 2mRC liidokit 11.-12.8.07 Päälentonäytös valtakunnallinen Suomen 2007, Kuopio Cup -mestaruuskilpailu Ruotsinpyhtää EXPERIMENTAL JA leo.santala@kolumbus.fi ULTRAKEVYET SIL 0400-207 895, p./f. RC Aircombat ry), Joensuu (Urheilutaitolentäjät kansallinen cup www.taitolento.fi, Vaasa Mecklin 0400-502 872 Matti jyrki.hamalainen@netikka.fi 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki9.6. RC Aircombat Eurocup 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiOulu vät Kuopio tailgunner@jippii.fi 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al11.-12.8. (25.-26.8) Matti Mecklin 0400-502 872 Radio-ohjatut helikopterit 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiF3C SM (1/1) sat Advanced-luokka, Joensuu Lahti, Vesivehmaa Tero Sinkkonen 050-347 7248 timo.keranen@necosta.com 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 25.8 (26.8) Radio-ohjatut SM-kisat, Räyskälä mallilennokit F4C SM (4/4) www.tarkkuuslento.net Aresti (3/3), kansanscale Suomen Cup (4/4) ti.fi Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 ILMAILU 37. 09-785 823 taisto@padasjoenlentokerho.fi 12.5. Lennokkileiri 386, Petri Vesterinen Ilmailuyhdistys Lappeenrannan 0400-584 994 ry www.tunturi-ilmailijat.net Jämi Avoin kaikille 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Petri Harsia, 05-451 5515 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu tai 05-453 0847 www.taitolento.fi, petrigr38@hotmail.com Matti Mecklin 0400-502 872 29.-30.9. (5.8.) Radio-ohjatut Helena Jaakkola 050-599 7743 mallilennokit F4C SM (3/4) Kansanscale Suomen Cup (3/4) 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Seinäjoki, Kurjenneva www.jamifl yin.com, tomi.kohtanen@kolumbus.fi info@jamiflyin.com, 040-512 2586 Taneli Äikäs 040-557 2129 PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff Turku, Paattinen 09-3509 3441 hannu.kunttu@raseko.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magde040-729 7020 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Paikka ja aika avoin 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Vapaastilentävät sisälennokit Kuopio F1M ja F1D SM (1/1) tapio.linkosalo@helsinki. Speedcup (1/1) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät kaikki lennokit Kuopio Hämeenkyrö ja 405 t 5.8. 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoifi, 040-517 0571 Ivalo den suksilentoleiri, Matti Sorvari 0400-696 386, 1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut Petri Vesterinen 0400-584 994 nopeuslennokit F2A SM (1/1) www.tunturi-ilmailijat.net Helsinki, Malmi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut www.taitolento.fi, taistelulennokit F2D SM 872 Matti Mecklin 0400-502 (1/1) Helsinki, Malmi 20.28.7.07 Taitolennon EM-kijari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 sat Advanced-luokka, Joensuu 8.9. RC-Polttomoottori- 7743 nopeuslennokit F3D, Q500 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Hämeenkyrö www.jamifl yin.com, Kansanpylon Suomen Cup (1/4) info@jamiflyin.com, samuel@f3d.fi Taneli Äikäs 040-557 2129 040-772 3593 11.-12.8.07 Päälentonäytös 19.5 (20.5) Termiikkiliidokit 2007, Kuopio F3J SM (1/4) Ruotsinpyhtää JA EXPERIMENTAL erkki.arima@jippii.fi ULTRAKEVYET SIL 040-803 0402 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 19.-20.5 Radio-ohjatut 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäitaitolennokit F3A SM (1/4) Kuopio vät Turku, Paattinen 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alSport ja Nordic Suomen Cup (1/4) kuinfo, SIL-luokka, markus.aaltonen@nokia.com Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 050-313 1031 Esa Virtanen 0400-215460 26.-27.5 Radio-ohjatut KUUMAILMAPALLOLENTO liidokit F3B SM (1/2) Ruotsinpyhtää 16.-20.5.07 SM-kisat Kaj Lindqvist 0500- 496 537 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 26.-27.5 Vapaastilentävät Markku Sipinen 0440-243 518 pikkulennokit F1H SM (1/1) Leivonmäki, JKL 17.25.8.07 EM-kisat MagdeP-30 sen. 09-785 823 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 11.8. (6.5.) Radio-ohjatutFly In 9.11.3.07 Nummijärvi 2mRC liidokit Nummijärvi Kotikenttäcup (4/5) 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Kotikenttäkilpailu -ilmailutapahtuma, Padasjoki leo.santala@kolumbus.fi Taisto Saarinen 0400-358 856, 0400-207 895, p./f. (29.7.) Termiikkiliidokit 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In F3J SM (3/4) Nummijärvi Immola 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Juho Suikkanen 050-381 2950 -ilmailutapahtuma, Padasjoki jujon.maili@pp.inet.fi Taisto Saarinen 0400-358 856, 4.8 (5.8) Siimaohjatut taisto@padasjoenlentokerho.fi taitolennokit F2B SM (2/3) 17.3.07 Kuopio SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 Nights Fly In, 4.8.7.07 Sunny Pudasjärvi 4.8. ja jun. RC polttomoottorikuinfo, SIL-luokka, nopeuslennokit F3D, 500 Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, kansanpylon Suomen Cup (3/4) Esa Virtanen 0400-215460 RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (2/2) KUUMAILMAPALLOLENTO Ruotsinpyhtää 16.-20.5.07 SM-kisat samuel@f3d.fi (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker040-772 3593 ho ry), Jyväskylä 18.-19.8 Radio-ohjatut Markku Sipinen 0440-243 518 taitolennokit F3A SM (4/4) 17.25.8.07 Hämeenkyrö EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento (4/4) Sport ja Nordic Suomen CupSIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 kimmo.kaukoranta@nokia.com 050-301 8896 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 18.8 (19.8) Siimaohjatut Kuopio taitolennokit F2B SM (3/3) 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiHelsinki, Malmi den suksilentoleiri, Ivalo lasse.aaltio@hel.fi Matti Sorvari 0400-696 386, 050-522 3560 Petri Vesterinen 0400-584 994 18.-19.8 Radio-ohjatut www.tunturi-ilmailijat.net liidokit F3B SM (2/2) 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Ruotsinpyhtää (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Kaj Lindqvist 0500-496 537 www.taitolento.fi, 18.-19.8. Advanced-luokka, Joensuu sat Vapaastilentävät liidokit rinnekisa ja Sinisiipikisa 7248 Tero Sinkkonen 050-347 alle ja yli 16-v. Lennokkipäivät 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiSuomen Ilmailumuseo sat Advanced-luokka, Joensuu Olavi Lumes 09-792 175 Tero Sinkkonen 050-347 7248 suomen.lennokki@saunalahti.fi 2.5.8.07 inSkaala ja rallilennon 6.10.2007 Tarkkuus-2007 SM-kisat, Räyskälä Mallilennokkien www.tarkkuuslento.net sisälennätystapahtuma Pietarsaari -KUUMAILMAPALLOLENTO Kansanscale Indoor RC-mallilennokit Suomen Cup 3/3, 16.-20.5.07 SM-kisat F4D-kumimoottorimallilennokit (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSuomen Cup 1/1, F4F Peanut ho ry), Jyväskylä kumimoottorimallilennokit 518 Markku Sipinen 0440-243 Suomen Cup 1/1 17.25.8.07 040-545 3044 Ilkka Klemetti EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento ilkka.klemetti@pivota.fi SIL -Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Peruslennokki Suomen Cup 1/1 Yhteyshenkilö Reijo Talvipäivät 2325.3.07 EUT/MT Liljedahl 0400-687 557 Kuopio reijo.liljedahl@pp1.inet.fi 433 sters- ohjatut 2mRC liidokit Talvipäivät 2325.3.07 EUT/MT Kotikenttäcup (5/5) Kuopio Kotikenttäkilpailu 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoileo.santala@kolumbus.fi den suksilentoleiri, 09-785 0400-207 895, p./f.Ivalo 823 Matti Sorvari 0400-696 386, 7.7 (8.7) Radio-ohjatut 994 Petri Vesterinen 0400-584 mallilennokit F4C SM (2/4) www.tunturi-ilmailijat.net Aresti (2/3), kansanscale 5.-8.7.07 Taitolennon Suomen Cup (3/4) SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Kuopio www.taitolento.fi, jreinikka@dnainternet.net Matti Mecklin 0400-502 872 040-566 4637 20.28.7.07 Taitolennon 7.7. (8.7.) Sähköliidokki EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Nordik Suomen Cup (3/3) Tero Sinkkonen 050-347 7248 Kotikenttäkilpailut nordik@pp.inet.fi ja rallilennon 2.5.8.07 TarkkuusJuha Oksa Räyskälä 087 SM-kisat, 0400-647 www.tarkkuuslento.net 7.-8.7 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (3/4) KUUMAILMAPALLOLENTO Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4 ) SM-kisat 16.-20.5.07 Kälviä (Sisä-Suomen Kuumailmapallokererkko@pp.kpnet.fi ho ry), Jyväskylä Markku Aircombat 14.7. ahonen@kolumbus.fi Magde17.25.8.07 EM-kisat 040-844 2503 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 30.6. Suomen Cup (1/1) burg, Saksa, Moottorilento SIL tapio.linkosalo@helsinki.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 040-517 0571 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 2.-3.6. (1.7.) RadioILMAILUTAPAHTUMIA samuel@f3d.fi 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 040-772 3593 050-599 7743 Helena Jaakkola, 28.7
Matti Sorvari 0400-696 386, 17.3.07 SIL Liittokokous Petri Vesterinen 0400-584 994 Aika: 9.6.2007 Ilmailumuseo Vantaaalkaen klo 11.00, varapäivä 10.6.2007 Paikka: Helsinki-Malmin lentokenttä, lennokkien lennätyspaikka www.tunturi-ilmailijat.net Luokat: F2B 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Pudasjärvi Noudatettavat 050-599 7743 (Urheilutaitolentäjät ry), Helena Jaakkola säännöt: SIL Yleiset Suomen mestaruuskilpailu-Joensuu säännöt ja FAI säännöt. maksut tarkentuvat myöhemmin. euroa, hinausmaksu 16.-20.5.07 SM-kisat www.taitolento.fi, www.taitolento.fi, (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker- Noutopalvelu toteutuneiden kulujen mukaan tasapuolisesti kaikilta (Sisä-Suomen KuumailmapallokerMatti Mecklin Matti Mecklin 0400-502 872 kilpailijoilta. SM-kisat, Räyskälä 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät vain luokkaRäyskälä 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 040 709 4200, www.tarkkuuslento.net www.tarkkuuslento.net Jyryn puh.joht. 0400-502 872 ho ry), Jyväskylä ho ry), Jyväskylä 02.06.07 klo 10.00 lupien tarkastus ja maksut Sipinen 0440-243 518 Markku Sipinen 0440-243 518 Markku 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki20.28.7.07 Taitolennon EM-ki02.06.07 klo 11.00 briefing sat Advanced-luokka, Joensuu sat Advanced-luokka, Joensuu 17.25.8.07 EM-kisat Magde17.25.8.07 EM-kisat Magde02.06.- 09.06 kilpailupäivät Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tero Sinkkonen 050-347 7248 burg, Saksa, Moottorilento SIL SIL Karjalan Liitäjät ry Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 09.06. GPS pakollinen, ilmailuradio ei pakollinen. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Nummijärvi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 17.3.07 SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 7743 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 10.18.3.07 Arktinen Hysteria NOKKIEN SM-I OSAKILPAILUUN Kuopio -ilmailutapahtuma, Padasjoki Suomenmestaruus ratkaistaan huomioimalla kaksi kolmesta Taisto Saarinen 0400-358 856, 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiosakilpailusta. Reijo Tuononen, Kuopion Ilmailuyhdistys ry. 09.06.2007 Rautavaaran lentokentällä olla nimi, osoite, (sähköpostiosoite), puhelinnumero, liitimen tyyppi ja den suksilentoleiri, Ivalo den suksilentoleiri, Ivalo 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon luettelonumero sekä kerhon nimi, jota edustaa. SM-kilpailut ovat vuoden 2008 F2B-edustaisto@padasjoenlentokerho.fi karsinnat suksilentoleiri, Ivalo den tusjoukkueen valinnalle. iltaohjelma ja palkintojen jako burg, Saksa, Moottorilento3441 2.5.8.07 Tarkkuus- 16.03.2007 päivitettyjä sääntöjä. SM-kisat, 1. 21.05.07 jälkeen vapaat paikat täytetään ilmoittautu(Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu misjärjestyksessä. 050- EM-ki20.28.7.07 Taitolennon info@jamiflyin.com, 5223560, email: lasse.aaltio @welho.comAdvanced-luokka, Joensuu sat Taneli Äikäs 040-557 2129 Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tervetuloa! 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat EXPERIMENTAL JA Kilpailukutsu (Sisä-Suomen KuumailmapallokerULTRAKEVYET SIL ho ry), Jyväskylä VARJOLIIDON SM-KISAT Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Markku Sipinen 0440-243 518 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi16.- 23.6.2007 17.25.8.07 EM-kisat MagdeKuopio vätPiedrahita, Espanja burg, Saksa, Moottorilento SIL 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alJääkarhujen varjoliitoseura järjestäää varjoliidon SM- 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 kuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Kilpailukutsu Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Nummijärvi SIIMAOHJATTAVIEN TAITOLEN- kisat PM-kisojen yhteydessä Piedrahitassa, Espanjassa. Majoitus ym. Osanottomaksu 140 16.-20.5.07 SM-kisat 5 euroa. Säännöt: Fai Sporting code section 7 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Osallistumismaksu 175 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiKUUMAILMAPALLOLENTO euroa, ilmoittautuminen ja makden suksilentoleiri, Ivalo saminen: http://www.nordic-open.eu/ 16.-20.5.07 SM-kisat Matti Sorvari 0400-696 386, Dokumentointi: GPS (Sisä-Suomen KuumailmapallokerPetri Vesterinen 0400-584 994 ho ry), Jyväskylä www.tunturi-ilmailijat.net Kilpailun johtajana toimii Markku Sipinen 0440-243 518 Mads Syndegaard. 09-3509 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Kilpailussa käytetään ja rallilennon Jorma SucksdorffKilpailusarjoja Lisätiedot: Heikki Laitinen puh. Yhteyshenkilö Lasse Aaltio, puh. Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 38 ILMAILU Riippuliidon SM-kilpailu 2007 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248. 0400 575028. 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Huom!Kuten ennenkin, 0400-502 872 Matti Mecklin kentällä liikkumiseen tarvitaan lupa! www.jamifl yin.com, Järjestäjä: F2B lajiryhmä. Kentällä Kuopio Kuopio heikki.laitinen@pp2.inet.fi toimii lähes täydellinen ravintolapalvelu. 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Tervetuloa! 17.25.8.07 EM-kisat Magde(Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu burg, Saksa, Moottorilento SIL www.taitolento.fi, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Matti Mecklin 0400-502 872 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Kuopio Kilpailun johtajana toimii Mauri Honkanen,Advanced-luokka, Joensuu sat p. www.tunturi-ilmailijat.net www.tunturi-ilmailijat.net Kilpailijoiden määrä on rajoitettu kahteenkymmeneen rankingsijoitukKUUMAILMAPALLOLENTO KUUMAILMAPALLOLENTO 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat sen mukaisesti. Ilmoittautuminen kilpailupaikalla klo10.30, www.taitolento.fi, osallistumismaksu 10 euroa. Ilmoittautuminen kirjeitse Tunturi-ilmailijoi- heikki.laitinen@pp2.inet.fi jossa tulee tai sähköpostilla Tero Sinkkonen 050-347 7248 24.3.1.4.07 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi02. Ilmoittautuminen katso2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Matti Sorvari 0400-696 386, Matti Sorvari 0400-696 386, SM-kisat, Räyskälä SM-kisat, Räyskälä taan suoritetuksi,0400-584 994 Petri Vesterinen kun ennakkomaksu 30 euroa näkyy Karjalan Liitäjät Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tarkkuuslento.net www.tarkkuuslento.net ry:n tilillä 508609-441771 21.05.07 mennessä
Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikan päällä kilpailuun ilmoittauduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050-250548. Sokos Hotel Kimmel Joensuu p. Kilpailun osallistumismaksu on kaikissa luokissa 40 euroa. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI-kilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Sportsman- luokan tuntematon ohjelma koostuu tunnetun ohjelman liikkeistä, jotka ovat eri järjestyksessä. Kilpailun avausbriefing on perjantaina klo 9.00. Kilpailulennot pe-la, su 8.7 varapäivä. Suomen mestaruuksista kilpaillaan Sportsman, Intermediate ja Advanced -luokissa. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Kilpailijoiden tulee tuoda mukanaan viisi (5) kappaletta tarkastettuja ja hyväksyttyjä vapaaohjelman A-, B- ja C-lomakkeita. Kilpailusäännöt: IAC 2007, poikkeuksena vapaaehtoiset turvaliikkeet jotka saa suorittaa taitolentoboksissa. Sportsmanluokassa voidaan vapaaohjelmana lentää joko luokan tunnettu ohjelma tai kilpailijan itselleen laatima vapaaohjelma. heinäkuuta. Torstai 5.7 on saapumis- ja harjoittelupäivä. Joensuussa on mahdollisuus ostaa lentobensiiniä automaatista luottokortilla. Sallitut turvaliikkeet ovat sisäpuolinen "humpty" ja/tai kaksivaiheinen hidas vaakakierre. 020 1234 663, www.sokoshotels.fi Lisätietoja: Kilpailun johtaja Tero Sinkkonen, 050 4922762 terosinkkonen@hotmail.com Päätuomari Osmo Jalovaara (09) 452 4886 osmo.jalovaara@qdc.fi tautuulee i ja atsojät tuktua. joja lä entu- Tervetuloa! ILMAILU 39. Kilpailukutsu TAITOLENNON SM 2007 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät järjestävät taitolennon vuoden 2007 avoimet Suomen mestaruuskilpailut moottorikoneille Joensuussa 5 8. Majoitusvaraukset suoraan esim. Kilpailussa lennetään tunnettu-, vapaa- ja tuntematon ohjelma
Samaan saliin saapuu kunniamerkit rinnassa ilmailijoita, joiden nimet ovat tuttuja muuallakin maailmassa. Harmonpatsas, SIL:n kultainen ansiomerkki ja monet muut arvostetut tunnustuspalkinnot luovutettiin kunnostautuneille pitkän linjan ilmailijoille. Vuosikokouksessa palkitut Suomen Ilmailupatsaan sai Mäntsälän Ilmailukerhoa edustava Torbjörn Bengtström, joka tunnetaan ultrakevyt- ja moottoripurjelennon koulutusmateriaalin sekä ohjeiston laatijana. Nyt hän työskentelee usean yrityksen hallituksessa. H ar kie kalaisle men Ilm K Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja, liikennelentäjä Hannu "Wille" Halonen (oik.), ojensi kenraali Matti Aholalle Kansainvälisen Ilmailuliiton (FAI) Paul Tissandier -tunnustuspalkinnon. Arvostetun Harmon-patsaan sai lentokapteeni Pentti Niemi Espoosta. Hänen ilmailu-uransa on kestänyt katkeamatta 50 vuotta. Tämä palkinto myönnetään ansioituneelle naisilmailijalle. Luumun Malja kiertopalkinnon sai freestyle-laskuvarjohypyn MM:n voittanut Heini Elo Turun Laskuvarjourheilijoista. Lyhykäisyydessään kysymys oli jo vakiintuneiden käytäntöjen kirjaaminen virallisiin sääntöihin. Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen, joka toimi liittokokouksen sihteerinä, ja hallitus saivat vastuuvapauden. Kolme vapautuvaa hallituspaikkaa takasivat oman jännitysmomenttinsa kokoukseen. Suomen Ilmailuliiton kultaisella ansiomerkillä palkittiin espoolainen Osmo Jalovaara, joka työskentelee asiantuntijana muun muassa tulevissa taitolennon EMkisoissa Suomessa. Kotkanpoika-kiertopalkinnon sai Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho, jonka toiminta on aktiivista ja ennakkoluulotonta. Hän on päätoiminen hallitusammattilainen liike-elämässä, jonka ansioluettelo puhuu aivan omaa kieltään. Niemi on muun muassa entinen Finnairin liikennelentäjä. Korvenpää on entinen Nokian rahoitusjohtaja ja usean pörssiyhtiön hallituksen jäsen. Kansainvälisen Ilmailuliiton (FAI) Aeromodelling Gold Metal palkinnon sai porvoolainen Matti Jyllilä. FAI:n Honorary Group diplomin sai Blue1-lentoyhtiö voimakkaasta harrasteilmailun edistämisestä ja tukemisesta. Säännöt olivat käyneet jo aiemmin tarkistettavana Patentti- ja rekisterihallituksen juristeilla, joten SIL:n puheenjohtaja Hannu Halonen pystyi kopauttamaan asian pöytään rauhallisin mielin. Ahola on tehnyt merkittävän uran paitsi sotilaslentäjänä, myös siviili-ilmailijana. Uusia sääntöjä ja hallitusjäseniä Ilmailuliittoon VUOSIKOKOUS LÄPI RUTIINILLA Suomen Ilmailuliiton (SIL) maaliskuisessa vuosikokouksessa Ilmailumuseolla hyväksyttiin uudet säännöt yhdistykselle. Nyt liittokokous siunasi säännöt ja valitsi kolme uutta jäsentä hallitukseen. un Ilmailuliitto pitää vuosikokouksen, kokoontuu samaan tilaan kerralla niin paljon ilmailukokemusta ja historiaa, että heikompaa hengästyttää. Matti Peuran ja Marko Einamon ääntenlasku suljetun lippuäänestyksen jälkeen kertoi, että uusiksi jäseniksi liiton hallitukseen valittiin Torsten Hoffmann, Tero Auranen ja Timo Korvenpää. Arvokkaassa ja päätösvaltaisessa seurassa kokousväki hyväksyi pitkälle valmistellun Ilmailuliiton sääntöuudistuksen. Palkinto on lennokkimaailman yksi arvostetuimmista tunnustuksista. Ilmavoimien komentajuuden jälkeen hän toimi puolustusministeriön kansliapäällikkönä. Teksti ja kuvat MIKKO SOKERO Suo harr laje lenn ultra ilma nou Hels 007 Ma Kesk Fax sil@ Toim Chr soiv Leil ulm Jäse kelp tai s 40 ILMAILU. Ehdokkaita oli kaikkiaan yhdeksän, joten äänestykseltä ei voitu välttyä. FAI:n Paul Tissandier diplomin sai kenraali Matti Ahola Helsingistä. Jokainen valituista on kokenut hallitustyöskentelijä, joskin Korvenpää vetää seurueessa ehdottomasti pisimmän tikun. Muutkin yhdistysrutiineihin kuuluvat asiat käytiin läpi nopeasti, mutta tarkasti. Ahola on entinen Ilmavoimien komentaja ja puolustusministeriön kansliapäällikkö. Cliff pysym kolme sata vu uksellin Harm jonka perust man le netta k tiin len jos hal tai jonk Harm jenjaot maailm Suome Suom tarkoit ensimm Hietan Harm edellee patsaa mien l lennois 1920-l karitek SIL:n vuosikokous on myös paikka, jossa palkitaan ansioituneet ilmailijat
Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Clifford B. Suomessa Harmonin patsaan jakaminen siirrettiin Suomen Ilmailuliitolle. Hän halusi, että jokainen maailman lentäjä tuntisi yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kollegoidensa kanssa. eelle nsioo Jatijana EMAen sai o on mista n sai rrasisesin sai la on slenavoitoimi önä. Harmonin lentäjäliiton toimintaan kuuluivat keskinäiset kilpailut ja palkintojenjaot. Harmonin ensimmäinen patsas pystytettiin koelentäjä Kustaa Pulkkisen haudalle Helsingin Hietaniemeen 1927. Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Mape klo 9.0016.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Christa Soivio (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi Leila Ulmanen (09) 3509 3457 ulmanen@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faksilla tai sähköpostina. Suomen Ilmailuliitto ry Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Harmon teki 1910 ilmailuhistoriaa pysymällä yhtäjaksoisesti ilmassa kaksi tuntia ja kolme minuuttia. Jokainen patsaansaaja palkitaan myös Harmonin patsaan pienoismallilla. Harmonin 1927 Suomen Ilmailuliitolle lahjoittama patsas. Harmon oli upporikas ja intohimoinen pilotti, jonka haaveena oli kansainvälisen lentäjäliiton perustaminen. Hän sai patsaan pioneerimaisista lennoistaan Euroopassa, Afrikassa ja loppujen lopuksi myös maailman ympäri. Se on legendaarisen amerikkalaislentäjän Clifford B. Suomeenkin perustettiin lentäjäliiton alaosasto, johon pääsi jäseneksi, jos hallussa oli Kansainvälisen Ilmailuliiton (FAI) Harmon-patsas. Liki sata vuotta sitten kyseinen teko oli vallankumouksellinen ja ainutlaatuinen. tai jonkun maan ilmavoimien lentolupakirja. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 657 6166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat Jäsenmaksut 2007 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa, sis. Clifford B. 1920-luvulla Bremerin lennot olivat tutkimusmatkoihin verrattavissa olevia sankaritekoja. lonen Paul taja Tilaa netissä WWW.ILMAILU.FI Vuosikerta kotimaassa 44 euroa oista. ILMAILU-lehti Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 9.0016.30 talvikaudella la 10.0014.00 www.sil-shop.fi Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 41. Ensimmäisen kerran se ojennettiin kokeneelle Ilmavoimien lentäjälle, kapteeni Väinö Bremerille. ERO Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Harmon lahjoitti 1928 seuraavan patsaan, joka on sama yksilö kuin nykyinen, edelleen kiertävä palkinto. Koneena hänellä oli Curtiss. H Kuka Harmon? armon-patsas ei olekaan ihan mikä tahansa kiertopalkinto. ILMAILU-lehti Nuorisojäsen 27 euroa sis. Suomi on ainoa maa, jossa Harmon-patsasta jaetaan edelleen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti ansiokkaasta lentosuorituksesta. Eri maihin perustettujen lentäjäliiton alaosastojen toiminta hiipui toisen maailmansodan päättyessä. Sittemmin patsas varastettiin Pulkkisen haudalta
Lisäksi viidestä samanlaisesta on tilausvaraus, mutta tiukka rahatilanne estää näiden optioiden käytön ainakin toistaiseksi. Käytännössä tässä noin 10 tonnin kokoluokassa on tarjolla vain kaksi peräportillista konetta: CASA C-295M ja italialainen Alenia C-27J Spartan. Toinen CASA tuo jo lisää kuljetuskapasiteettia, sillä Fokkerit FF-1 ja FF-3 jäävät edelleen käyttöön. Koneessa on sisäänvedettävä laskuteline. Kun lippusiimat poistettiin, katsojat jonottivat pitkään päästäkseen tutustumaan uudenkarheaan lentolaitteeseen myös sisältä. Vieraiden jaloissa tullut lumikin harjattiin huolellisesti ulos. Samaten tarkoituksena on tukea Euroopassa harjoituksissa olevia suomalaisia joukkoja. FF-3:ssa, Fokkereista uusimmassa, oli aiemmin laskuvarjohyppyjä varten sisustettu matkustamo verk- Y Eversti lennon kiinnite hinaam 42 ILMAILU. Päätös hankinnasta oli kuitenkin tehty jo vuoden 2001 selonteon perusteella. Ykkönen on varusteltu elektroniseen tiedusteluun ja se jatkaa samoissa tehtävissä. Onhan kyseessä Ilmavoimien ensimmäinen uusi konetyyppi 12 vuoteen. Pääpyörät jäävät kuitenkin sen verran näkyviin, että mahalaskutilanteessa kone jäisi niiden varaan. Tehtäväksi määriteltiin kuljetukset kotimaassa sekä yhä tärkeämmiksi käyvät kansainväliset operaatiot. Se lennettiin Tikkakoskelle Skavstasta Ruotsista. Myös komentaja kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen oli yhtä hymyä vastaanottaessaan perinteisen ilmoituksen siirtolennon päällikkönä toimineelta everstiluutnantti Arto Kupiaiselta. C-130 Hercules on suunniteltuun käyttöön jo liian suuri. Seuraava vaihtoehto, esim. kopenkkeineen. Sen mukaan kuljetus- ja yhteyskoneet korvataan uudella kalustolla vuoteen 2010 mennessä. maaliskuuta. CASA C-295M etuajassa Suomeen Kau euroa. Kuva Kai Mönkkönen. Erittäi koneid sen C toisen jalla o jo nyt kin CA Tikk tomaa asiassa kuuka sensa Suh huhun olisiva zuelaa myynn laisen näiden eivät o Kos emmi käyttö saavut Koete Ilmavo aikoje Vain kaksi vaihtoehtoa CASA-hankinnan taustalla on valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko vuodelta 2004. Nyt ne on korvattu matkustajakonetyppisillä istuimilla. CASA C-295M CC-1 rullaa ensimmäistä kertaa suomalaisella maaperällä. alemmat käyttöiän kustannukset. Fokkerit jatkavat rinnalla CC-1-tunnuksen saanut espanjalainen CASA on ensimmäinen kahdesta Ilmavoimille tilatusta kuljetuskoneesta. Miehistö esitteli työvälinettään tyytyväisen oloisena. Fokkerit ovat palvelleet Ilmavoimissa 80-luvun alusta asti. Ensimmäinen CASA C-295M täyttää aukkoa, joka syntyi kun Ilmavoimien Fokker F.27 FF-2 vuonna 2004 poistettiin käytöstä. Ilmavoimat keräsi tietoja tarjolla olevista koneista vuoden 2002 aikana. Valinnan takana olivat mm. Matala pilvikatto esti aiotun ylilennon, mutta pelkästään laskuun tuleva kone sai kutsuvieraat ja toimittajat innokkaasti kurottelemaan seisonta-aluetta rajaavien lippusiimojen yli. leisön into oli ymmärrettävää. Etenkin uutena ostetussa kolmosessa on runsaasti lentotunteja jäljellä. varaos dokum koulut Venez Syntymäpäivälahja Ilmavoimille Ensimmäinen CASA C-295M -kuljetuskone saapui Suomeen juhlistamaan Ilmavoimien vuosipäivää 6. Tarjouspyynnöt lähtivät 2003 ja tilaus espanjalaiskoneesta tehtiin vuoden 2006 alkupuolella
Kuva Ilmavoimat. Pidennetty ja modernisoitu C-295M perustuu pienempään espanjalais-indonesialaiseen CASA CN235 -kuljetuskoneeseen (taaempana). Valmistajalla oli kuitenkin tarjolla toimitusslotteja jo nyt ja Ilmavoimat tarttui niihin. Sopimus sisältää myös koulutusta ja teknistä tukea. Ilmavoimiemme uusimman ja kaikkien aikojen suurimman konetyypin valmistaja Construcciones Aeronáuticas S.A. Kuva CASA. ILMAILU 43. Kuva Tero Tuominen. Koska koneet tulivat suunniteltua aiemmin, Ilmavoimat ei aio hötkyillä niiden käyttöönotossa. Kaupan arvo on noin 45 miljoonaa euroa. Toinenkin CASA on tätä luettaessa jo Suomessa. toukokuuta 2006. Itse asiassa niiden valmistus oli jo aloitettu kuukausia ennen kuin Suomi teki tilauksensa 12. Tunnetusti näiden kahden maan presidenttien välit eivät ole parhaat mahdolliset... Ensimmäisen CC:n piti tulla vasta marraskuussa ja toisen ensi vuoden alkupuolella. CASA:n oikeaan kylkeen on kiinnitetty ilmatankkauspuomi, joka kytkeytyy Hornetin käyttämän järjestelmän tavoin tankkerin hinaamaan letkuun. Koneiden ohella siihen sisältyy varaosia, vaihtolaitteita, maakalustoa ja dokumentaatiota. Tikkakoskella ei suoraan suostuttu kertomaan, miksi koneet tulivat tarjolle. Kuva CASA. Everstiluutnantti Arto Kupiainen tekee Ilmavoimien perinteisiin kuuluvan ilmoituksen siirtolennon päätteeksi. Kuvassa alla oikealla koneen varustukseen kuuluva saksinosturi, joka kulkee mukana ramppiin kiinnitettynä. Rahtiruumassa on seisomakorkeus. Operatiivinen valmius saavutetaan vuoden 2009 alussa. t kui- a matneunteko s- ja alusväksi sekä äliset n tusuota oli teon evista nössa on netta: C-27J -130 jo liitilaus 2006 mm. Koeteltu perusratkaisu Ilmavoimiemme uusimman (ja kaikkien aikojen suurimman) konetyypin valmisCASA:n suurin uutuus suomalaisittain on peräportti. on perustettu jo 1923 Venezuelan koneita tai sitten ei Erittäin poikkeuksellista hankinnassa oli koneiden luovutus etuajassa. Vastaanottajana komentaja Heikki Lyytinen. Ramppi voidaan avata myös lennossa. Suhteellisen luotettavana pidettävän huhun mukaan kyseessä olevat koneet olisivat olleet alun perin menossa Venezuelaan, mutta Yhdysvallat esti niiden myynnin koneessa käytettävän amerikkalaisen teknologian perusteella
Muun ajan ne kuljettaisivat normaalisti matkustajia. Tällainen olisi esimerkiksi Airbus A330 MRTT (MultiRole Tanker Transport). - Toimitusjohtaja on yhtälailla vastuussa kaikille omistajille. Myös kolme maastoautoluokan ajoneuvoa mahtuu mukaan. Peräportti ja ramppi mahdollistavat huomattavasti sivuovellista Fokkeria joustavamman käytön. C-295M on ehdolla myös Yhdysvaltojen kevyeksi Joint Cargo Aircraft -kuljetuskoneeksi (JAC). C-295:n kuljetuskyky on 50 prosenttia suurempi kuin peruskoneen. Ilmavoimien koneissa on varustuksena puhesalauksella varustettu yhteysjärjestelmä, suunnistuslaitteisto paikkatietojärjestelmineen sekä omakonetunnistus. Laajarunkoratkaisut tehdään liiketaloudellisista lähtökohdista ilman painostusta. Paareja koneeseen mahtuu 27 kappaletta. Ensilento tehtiin 1998. Eniten lentäneellä C-295M-yksilöllä on tiimaa jo yli 2000 tuntia ja koko laivastolla yhteensä yli 26 000 tuntia. Omavarainen kuormauksen suhteen C-295M:n rahtitila ei ole aivan yhtä leveä kuin kilpailleessa C-27J-koneessa. Koneeseen mahtuu viisi sotilasstandardin mukaista 436L -kuormalavaa (yksi kiinnitettynä peräramppiin) tai kymmenen pienempää lavaa. Koneen tehtäviin kuuluvat myös kansainväliset kuljetukset harjoituksissa sekä tositoimissa valmiusyksikön tehtävissä tai YK-operaatioita tukemassa. CASA kehitti sitä myöhemmin yksin. Aktiiviseen puolustautumiseen koneessa on ANALE-47 -heittimet silpulle ja soihduille. Palvelukäyttöön CN235 saatiin 1988. Kuva CASA 44 ILMAILU. CASA 212 oli mukana ehdolla, kun Rajavartiolaitos valitsi uutta valvontakonettaan. Jälkimmäinen ehdotus saattaa hyvinkin toteutua, mutta yhteistyö Finnairin kanssa ei vaikuta syntyneen onnellisten tähtien alla. Raskas sarja Finnairille? T alvella on ollut esillä toinenkin kuljetuskonehankinta. ilmatankkausharjoituksiin. CN-235/C-295-koneita on toimitettu jo yli 300 yhteensä 30 maahan. (CASA) on perustettu jo 1923. Siinä mukana olevat maat voivat ostaa sopivaksi katsomansa määrän Boeing C-17 Globemaster III -koneen tunteja. Rauhan aikana niitä tarvittaisiin vain 300 tuntia vuodessa mm. Sitä käytetään myös laskuvarjojääkärien ja tarvikkeiden pudotuksiin. Pienet kuljetuskoneet ovat olleet tuotannon tukijalka. Toimitusjohtaja Jukka Hienonen on nimittäin varsin suorasanaisesti ampunut alas ajatuksen pörssiyhtiön osallistumisesta sotilaallisen kyvyn luomiseen. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja ei saa olla omistajan juoksupoika, totesi Hienonen julkistaessaan yhtiön viime vuoden tulosta. Pidennettyä versiota on toimitettu noin 30 kappaletta. kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Sen suunnittelu käynnistyi vuonna 1980 ja ensilento tapahtui 1983. Esimerkiksi NATO-kontti ei CASA:an mahdu vaikka sen rahtitila on pidempi. Kuva CASA ei ollut vielä täydellistä omasuojavarustusta, vaikka järjestelmän antennit olivat jo paikoillaan. Lentäminen onnistuu pimeänäkölaitteita käyttäen. konee na näp Tod taa 70 meno täisess versio Arkikä sustet kulkee Lask niin ki on 49 voidaa tai per Kon solmu laskuv myös (LAPE tion s aivan pudot maaha ensiva taja Construcciones Aeronáuticas S.A. Jos se maksaa viran, sitten maksaa, kärjisti Hienonen. Kriisitilanteessa koneet voitaisiin nopeasti ottaa tukemaan Horneteja esim. Työryhmä esittää, että Suomi lähtisi rauhankumppanina mukaan pian käynnistyvään NATO:n NSAC-järjestelyyn. Nyt Suomeen ostettu C-295M on espanjalais-indonesialaisen CASA CN235 -kuljetuskoneen pidennetty kehitysversio. Ohjaamo on panssaroitu siten, että se tarjoaa suojaa kiväärikaliiperisilta aseilta. Sittemmin konetta ovat ostaneet Jordania, Puola, Brasilia, Algeria ja Portugali. Vuodesta 1999 se on kuulunut eurooppalaiseen ilmailu- ja avaruusalan EADS-konserniin. Tikkakoskella vastaanotetussa koneessa Koneesta voidaan tehdä myös matalapudotuksia. Systeemiin kuuluu ALR300-tutkavaroitin, ohjusvaroitin (tutka- ja lämpöhakeutuvat) ja laservaroitin. Euroopassa on lukuisia yhteishankkeita kuljetuskoneiden kapasiteetin jakamiseksi. Varustukseen kuuluu myös kauko-ohjattava moottoroitu lastauslaite, jolla lavoja voidaan siirtää maassa ja nostaa Myös C-295 torien mahd pinna kehtiä nopeu Lisää suorituskykyä CASA C-295M lentää ensisijaisesti Puolustusvoimien joukko- ja materiaalikuljeIlmatankkausmahdollisuus antaa runsaasti lisää toimintasädettä. Suomen tarpeisiin kuljetuskyky katsottiin kuitenkin riittäväksi. Koneeseen voidaan sijoittaa kolme tehohoitoyksikköä. tuksissa kotimaassa. Sopiva määrä olisi kaksi. Raskaan ilmakuljetuskyvyn tarvetta pohtinut työryhmä päätyi esittämään, että valtio yhdessä Finnairin kanssa hankkisi rahti/tankkauskoneita. Tässä espanjalainen CASA saa täydennystä C-130 Hercules -tankkerista. Koneen rahtitilan lattiassa on neljä rullakiskoa, joilla tavaraa voidaan siirtää. Olkoonkin, että yhtiö on nyt päätynyt hankkimaan A330-koneita. Ulkomaille CASA voi päätyä myös siviilipuolen humanitäärisissä ilmakuljetuksissa. Suomi on mukana 16 maan ns SALIS-järjestelyssä, josta rauhanturvajoukkojen tukilennoille on saatu käyttöön Antonov An-124 -koneita. Kooltaan uutuus on Fokkerin luokkaa, mutta sen kuljetuskapasiteetti ja lentosäde ovat paremmat. Ensimmäinen ostaja oli Espanjan ilmavoimat, joka otti tyypin käyttöön marraskuussa 2001. Indonesialainen IPTN oli mukana 50/50 -työnjaolla koneen ensiversioissa
C-295M:n ohjaamo on kuin mistä tahansa modernista liikennekoneesta. Valmistajan mukaan systeemi on CN235-koneessa osoittautunut toimivaksi. Laskuvarjotoiminnassa käytössä on seiniin kiinnitetyt penkit. Lisäksi moottorien valvontaa ja polttoaineseurantaa varten on kaksi pienempää näyttö. 180 solmun nopeudella kaartosäde on 400 metriä. Päätelineissä on neljä matalapainerengasta. Se perustuu ranskalaisen Thalesin TopDeck-järjestelmään, joka on myös siviilihyväksytty. Tämä apuväline kulkee mukana näppärästi peräramppiin kiinnitettynä. lentoonlähtöpaino 23 200 kg Hyötykuorma 9250 kg Polttoaine 7 650 l Matkanopeus 470 kmh Toimintamatka (siirto) 5630 km Laskukiito 320 m Nousukiito 670 m Rahtitilan pituus 15,70 m - josta rampilla 3,04 m Rahtitilan leveys 2,36 m Rahtitilan korkeus 1,90 m Rahtitilavuus 57 m3 Moottorit Pratt&Whitney PW127G Potkurit Hamilton Standard 568F-5 Teho 2 x 2645 ahv C-295M:n ohjaamossa on moderni liikennekonemainen tunnelma. tä se seilta. Arkikäytössä CASA:n ruuman etupää sisustetaan matkustajia varten ja takaosassa kulkee rahtia. Perinteiseen APU-voimanlähteeseen verrattuna se on kuitenkin edullisempi ja kevyempi. Tämä mahdollistaa laskuvarjohypyt rampilta. Kone voi lentää peräportti auki aina 200 solmun nopeuteen asti. Näkymää hallitsee neljä suurta nestekidenäyttöä (15,2 x 20,3 cm). C-295M voikin operoida hiekkakentiltä, joten toiminta onnistuu lähes mistä tahansa. Näin turbiinia voidaan käyttää tuottamaan maavirtaa ja vuodatusilmaa. otuk- arusolivat ALRa- ja tiiviANle. Lentosuunnitelma ja muut tiedot siirretään suoraan lentokoneen FMS-lennonhallintajärjestelmään. Tällöin istutaan poikittain menosuuntaan nähden kolmessa pitkittäisessä rivissä. TERO TUOMINEN EADS CASA C-295M Pituus 24,5 m Korkeus 8,7 m Kärkiväli 25,9 m Max. Koneella voidaan liikehtiä 3 g kiihtyvyyksiin asti. Kuva CASA saa ILMAILU 45. Kuljetuskapasiteetti on 49 hyppääjää ja hyppymestari. Lennot voidaan suunnitella kannettavalla tietokoneella TAMPS-järjestelmällä (Transport Aircraft Mission Planning System). Hypyt voidaan tehdä joko kahdesta sivuovesta tai peräportista. CASA soveltuu myös matalalla tehtäviin rahtipudotuksiin (LAPES, low altitude parachute extraction system). itteita koneeseen. Todella tiiviissä versiossa C-295M kuljettaa 70 henkilöä. CASA mahtuu tekemään U-käännöksen 12 metriä leveällä kiitotiellä. Normaalissa matkustamoversiossa koneeseen mahtuu 44 henkilöä. Avioniikka on ranskalaisen Thalesin tuotantoa. Koneessa ei ole erillistä apuvoimalähdettä, mutta vasemmassa moottorissa on potkurijarru. Avioniikkana on EADS CASA Highly Integrated Avionics System (HIAS). Tällöin koneella lennetään aivan maanpinnan tuntumassa ja palletit pudotetaan jarruvarjon vetäminä suoraan maahan. Suomi ei aio tätä kykyä ainakaan ensivaiheessa hyödyntää. leveä Esiahdu men enkin sotiala) tai kolhtuu tavat jouslatvaraa myös slaite, ostaa Myös huonoille kentille C-295M:n hyvä liikehtimiskyky sekä moottorien nopea reagointi tehonmuutoksiin mahdollistavat taktisen lentämisen maanpinnan tuntumassa. Hornetien tapaan CASA:ssa on ilmatankkauspuomi
Täm mielis jossa m optim tön ja ettei m suude pi ma teesee Len kotiko rullate mukaa he ja t paikka pahtu Suom aiheut määrä hittäm sä yhd 46 ILMAILU. Kortin takana seisoi Finavia ja vankka joukko sen yhteistyökumppaneita kiitotieympäristöstä, kuten Blue1, Suomen Ilmailuliitto, Ilmavoimat, Finnair, Finncomm, FPA ja SLJY. simmä turvall Kamp sina ti lilla S P Tilast Euro on -k tuu no tiota k verrat sillä ra suhtee lä. Näin toimit lentopaikalla turvallisesti ÄLÄ OLETA TAI ARVAA - KYSY! Joulukuussa 2006 kolahti noin neljän tuhannen suomalaisen ilmailulupakirjanhaltijan postiluukusta punakeltainen RWY Ahead -postikortti. Kark tehtiin lisuute joka to ta Eur raport sellais sa teh sitten hetta s Eihän Tästä kuvakulmasta näkee harvoin liikennekoneen laskeutumisen. Myö nimut seksi m kiksi k vahing että ki asema nen
Erityisesti yleisilmailijalla saattaa kynnys asian tai selvityksen uudelleen kysymiseksi olla joskus turhan korkea, ammattilentäjän taas vastavuoroisesti sortuessa ehkäpä liiankin itsevarmaan ajattelumalliin. Tästä tyypillisimpänä indikaationa on usein ohjaajan epävarma takaisinluku. Tällainen voi olla esimerkiksi selvitys rullata kiitotielle loppuosalla kiitotie XX olevan B737 jälkeen. Lentäjille jo perinteenä opetettu tarina kotikoivun vaarallisuudesta pätee myös rullatessa. Tämä uskomus ajaa meidät helposti ylimieliseen tai vähättelevään ajattelumalliin, jossa meille syntyy eräänlainen katteeton optimismi siitä, että hallitsemme ympäristön ja paikalliset menetelmät niin hyvin, ettei meille voi tapahtua mitään. Olipa luku sitten suuri tai pieni, antaa se varmasti aihetta suhtautua asiaan vakavuudella. Helsinki-Vantaan lentoaseman tornissa hoidetaan eniten lentoliikennettä Suomessa. Oletuksen perisyntiin sortuvat kaikki kiitotieympäristössä toimivat tahot aivan liian usein. Näkymä tornista asematasolle ja kiitoteille on kohtuullinen. Eihän täällä voi eksyä Myös yhden kiitotien ympäristö on monimutkainen, vaikka sitä ei yleensä sellaiseksi mielletä. Olipa lennonjohtajan äänensävy tai liikennetilanteen aiheuttama paine mikä tahansa, on ohjaajan aina uskallettava kysyä kunnes sanoma on oikein kuultu ja ymmärretty. Yleinen harhaluulo esimerkiksi kiitotieympäristössä eksymiseksi tai vahingossa kiitotielle menemiseksi on se, että kiitoteitä pitää olla useampia ja lentoaseman rakenteen tulee olla monimutkainen. Tätä lukua ei tule suoraan verrata jonkin yksittäisen valtion lukuihin, sillä raportointikulttuurin ja määritelmien suhteen on kirjavuutta eri valtioiden välillä. Ehdollisessa selvityksessä annetaan lupa toimia jollakin tavalla määrättyjen ennalta asetettujen ehtojen täyttyessä. Tästä inhimillisestä ilmiöstä löytyy tosielä- oin mästä hiuksia nostattavia esimerkkejä tuhansia. Radioliikenteen osalta eräs haastava tilanne syntyy käytettäessä ehdollisia lennonjohtoselvityksiä. Väärän radiofraseologian käyttö on kiistatta yksi suurimmista tekijöistä tarkasteltaessa kiitotieturvallisuuspoikkeamia. Lentoliikenteen osalta ne ovat kuitenkin edelleen arkipäivää monissa maissa, myös Suomessa. Todellisuudessa tästä ajattelumallista on lyhyempi matka onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen kuin itse edes ymmärrämme. Maaliikenteessä niitä ei saa enää käyttää, eikä niitä tule hyväksyä. Tätä haastetta voidaan torjua määrätietoisella ohjaamotyöskentelyn kehittämisellä riippumatta siitä onko kyseessä yhden tai kahden ohjaajan lentokone. Kapteeni ja CRM-kouluttaja Henri Rautiainen kertoo, että hyvänä tapana kiitotieympäristössä liikuttaessa voidaankin pitää toimintamallia, jossa noudatetaan samoja vakioituja toimintatapoja ja tarkistuksia oli lentopaikka sitten tuttu tai vieras. Jos ajatellaan ilmailun kommunikaatiota, josta suuri osa tapahtuu pelkän radiopuhelimen välityksellä, ollaankin tilanteessa jossa suurin osa kommunikaation osa-alueista jää pois pelkän puheen jäädessä jäljelle. Tätä lukua ei pidä verrata Eurocontrolin lukuun, sillä suomalainen raportointijärjestelmä tuottaa paljon myös sellaisia ilmoituksia, joita ei monissa maissa tehdä tai noteerata lainkaan. Tilanne lienee kohtuullisen selkeä ILMAILU 47. ostikortin tarkoituksena oli houkutella uteliaat kampanjan nettisivustolle, jossa tarjottiin mahdollisuutta osallistua ensimmäiseen valtakunnalliseen kiitotieturvallisuutta käsittelevään kampanjaan. On olemassa sanonta, jonka mukaan rullaus on lennon vaarallisin vaihe ja tilastojen valossa se pitänee hyvinkin paikkansa, sillä juuri rullauksen aikana tapahtuvat virheelliset kiitotielle menot ovat Suomessa merkittävä kiitotiepoikkeamien aiheuttaja. Samaa voidaan edellyttää myös lennonjohtajalta, aina kun on pienikin syy olettaa, ettei lentäjä mahdollisesti ymmärtänyt selvitystä tarkasti oikein. Kommunikaation kannalta eräs oleellisin tekijä on kuitenkin se, että toimintaa ei koskaan tule perustaa olettamukseen, kertovat Helsingin lennonjohdon apulaispäällikkö Timo Suorto ja lennonjohtaja Olli Paloniemi esityksessään, joka käsittelee kommunikaatiota ja radioliikennettä. Kampanjan alkuvaihe toteutettiin alueellisina tilaisuuksina, joita järjestettiin eri puolilla Suomea kaikkiaan kuusi kappaletta. P Tilastojen valossa Eurocontrolin mukaan Runway Incursion -kiitotieturvallisuuspoikkeamia tapahtuu noin 40 kappaletta miljoonaa operaatiota kohden. Karkeasti voidaan todeta, että Suomessa tehtiin 2006 jonkin asteinen kiitotieturvallisuuteen liittyvä havaintoilmoitus noin joka toinen päivä. Kommunikaatio muodostuu useista osatekijöistä kuten puhe, eleet, ilmeet. CRM:llä (Crew/Company Resource Management) tarkoitetaan kokonaisvaltaista kommunikaatio- ja toimintatapaa, joka tukee oikean ja ajantasaisen tiedon välittämistä juuri oikealle taholle oikeaan aikaan. Älä oleta, älä arvaa KYSY! Suurimmassa osassa kiitotieturvallisuuspoikkeamia on ensisijaisena tai vähintäänkin myötävaikuttavana tekijänä osoitettavissa kommunikaatio ja sen puutteellisuus. Omaa sijaintia tai saatua selvitysrajaa on uskallettava kysyä uudestaan kunnes on olemassa täysi varmuus siitä, että asia on selvä ja ymmärretty
Jokainen lentäjä on varmasti harrastuksen tai ammatin alkuvaiheessa kokenut onnistuneen laskun jälkeen helpotuksen tunteen jota voisi kuvata lauseella "selvisin tästä". Suuri osa opettajan huomiokyvystä meneekin juurin opettamiseen. Mitään muita versioita ei tule hyväksyä. Tällöin käy helposti niin, että ohjaaminen ja keskittyminen rullaukseen herpaantuu tyystin. Ismo toteaa, että lento loppuu vasta siihen kun koneen päiväkirja on täytetty. Etenkin silloin radiosanomien on syytä mennä perille oikein ja nopeasti. välttäm matku mosta korkea juuri k paikal paljon totien sineen Liik että m cockp kentel oleelli harha jestely jotka solla toonlä kiireet tivat, e va kiit yhtiöid Myö lisä va vaatii. Tämä kehote on yhtä tärkeä niin yleis- kuin liikenneilmailijalle. ÄLÄ ARVAA...KYSY. ohjaajan huomiokyvylle ja kapasiteetille. Älä arvaa...KYSY. Tilannetietoisuuden ja ohjaajakapasiteetin kannalta on välttämätöntä toimia omaan tahtiin, vaikka painetta muun liikenteen tai lennonjohdon toimesta saatetaankin joskus kokea. Ja se kiireen tuntu Rauhoita rullaus. Siis olipa tilanne mikä tahansa...ÄLÄ OLETA... Lennonjohtotoiminnassa sorrutaan varsin usein antamaan VFR-koneelle selvitys hankalassa rullauksen vaiheessa ja vieläpä kysymättä lainkaan onko ohjaaja valmis sen sijasta, että kysyttäisiin tai tarjottaisiin selvitystä kopioitavaksi. Vielä tänäkin päivänä näkee liikennekoneen ohjaamossa harrastettavan mitä erilaisimpia aktiviteetteja kiitotieympäristössä rullaamisen ja kiitotielle menon aikana. Vieläkin haavoittuvammaksi tilanne kehittyy, jos ei ole varmuutta monesko ilma-alus on kyseessä, tai onko viimeksi nähty ilma-alus juuri se lähestyvä tai laskeva (B737) jota lennonjohtaja tarkoitti. Tilanne alkaakin yllättäen hämärtyä kun kyseeseen tulee ilma-alustyyppi, jota ei esimerkiksi varmuudella osata tunnistaa. Reittiselvityskäytäntöön VFR- toiminnassa siirryttiin Suomessa jo vuosia sitten, mikä noin ajallisesti katsottuna luulisi riittäneen siihen, että toimintamalli hallitaan, mutta näin ei edelleenkään tilastojen valossa täysin ole. Tästä surullinen esimerkki Euroopasta, jossa yhteentörmäys kiitotiellä vältettiin vain, koska toinen koneista oli ylätasoinen ATR ja toinen alatasoinen B737 siipien mennessä lomittain ennen pysähtymistä. Huolellinen lennonsuunnittelu pitää sisällään myös valmistautumisen rullaamiseen. laitejä saadu ettei M hellä mentä Ylei teessa konee tettuu vilkka siitä, e Tämä yllättä den oh tilante saadu "ämpä Miten Yleisilmailija kiitotieympäristössä Pitkän linjan lentoturvallisuus- ja sotilastaustan omaava Ismo Aaltonen kertoo yleisilmailulle tyypillisistä ominaispiirteistä. Ismo painottaa esityksessään sitä tosiasiaa, ettei opettajan ja oppilaan yhdistelmällä ole mitään tekemistä kahden ohjaajan toimintamallin kanssa, mikä onkin syytä muistaa kiitotieympäristössä liikuttaessa. Ja näissäkin asioissa pätee lause: Älä oleta... Selvä lentoonlähtöön ...". Osa näistä on varmasti perusteltuja ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla on melkoinen vilinä päällä aamu- ja iltapäiväruuhkan aikaan. Kuvien ottohetkellä Ismo Aaltosella oli mukanaan lennonjohtaja. aina siihen asti kun tiedetään ehdottoman tarkasti mistä ilma-aluksesta (B737) on kysymys. Tässä tilanteessa riski virheellisestä rullausreitistä tai pahimmassa tapauksessa kiitotielle menosta kasvaa oleellisesti. Opettajan tehtävä on seurata ja opastaa oppilasta, eikä toimia kakkosohjaajana. Tämän artikkelin aloitusaukeamalla oleva kuva on otettu lähestymisvalorivin tasalta nosturin korista. Tätä annettu reittiselvitys ei kuitenkaan koskaan ole. Kiitotien ylittämiseen, laskuun ja läpilaskuihin löytyykin sitten vielä lisäksi oma fraseologiansa. Yleisilmailukone on käytännössä aina yhden ohjaajan toimintakonsepti, joka puolestaan asettaa paljon vaatimuksia AFI noo, rullaam jalta s mahd kuttav Ilma menn Kah pelkkä 48 ILMAILU. Myös yleisilmailukoneen ohjaajan on hyvä tietää, että aina voi ottaa aikalisän ja ilmoittaa kun on valmis vastaanottamaan reitti- tai muun selvityksen. Pahimmassa tapauksessa kun näkyvyys ohjaamosta on rajoitettu menevät vielä lähtevät ja laskevat sekaisin sillä seurauksella, että seurataan aivan toista ilma-alusta kuin mitä alun perin tarkoitettiin. Eräs yleisilmailulle tyypillinen kiitotiepoikkeamatyyppi ovat tilanteet, joissa ohjaaja ymmärtää VFR-reittiselvityksen luvaksi mennä kiitotielle tai luvaksi suorittaa lentoonlähtö. Tässä yhteydessä onkin hyvä tunnistaa se yksinkertainen RTF- sääntö (suomenkielinen), jonka mukaan kiitotielle saa rullata vain ja ainoastaan selvityksellä "...Rullaa kiitotielle..." ja lentoonlähdön saa suorittaa vain ja ainoastaan selvityksellä "..
Olisiko kaikkien yhtiöiden syytä vaatia samaa käytäntöä. varlvitys eläpä almis aisiin n on än ja maan ietoinalta htiin, i lenoskus välttämättömiä, mutta ovatko esimerkiksi matkustajille tehtävät kuulutukset ohjaamosta ja tervetulopuheet prioriteetissa niin korkealla sijalla, että niitä kannattaa viljellä juuri kun rullataan ja saavutaan odotuspaikalle ja tilannetietoisuudelta vaaditaan paljon. Toistaiseksi vain Hornetit käyttävät vaijereita. Sen sijaan pysäytysvaijerit ovat arkipäiväisesti käytössä olevia laitteita, joilla lentotukialustyyppisesti pysäytetään ilma-alus laskeutumisen jälkeen kiitotielle. ekoä eriistöskana. Eräät lentoyhtiöt vaativat, että molempien ohjaajien on kuultava kiitotiellemenoselvitys. Mikäli rullatessa vallitsee pieninkin epävarmuus nykyisestä sijainnista, on elintärkeää ilmoittaa siitä välittömästi tornille. ILMAILU 49. Kiitotiellä oleva pysäytysvaijeri voi tarttua lentokoneen laskutelineeseen ja siinä tapauksessa jää laskuteline kestävyydessä taatusti armottomasti kakkoseksi. Varo kentillä olevia Ilmavoimien vaijereita ja verkkoja. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kiitotien maalausmerkinnät ovat valkoisia ja rullaustien maalausmerkinnät keltaisia. Erityisesti vilkkaamalla lentopaikalla syntyy tunne siitä, että ripeä toiminta ajaa kaiken edelle. Siviililentokoneille tulisi verkkojen olla alhaalla ja vaijerien olla poissa kiitotieltä. Tällä järjestelyllä kaikki mahdolliset tarkistukset jotka vain voidaan, suoritetaan asematasolla seistessä, jotta rullaaminen ja lentoonlähtötilanne olisi mahdollisimman kiireetön tapahtuma. Ilman liikennetiedotusta ei kiitotielle saa mennä. Ilmavoimien kalustolle käytetään eräillä kiitoteillä sekä pysäytysverkkoa että pysäytysvaijeria. Oikeanmuotoinen RTF osaltaan lisää kiitotieturvallisuutta. Ilmavoimien kapteeni Marko Lehtinen jakoi muille kiitotiellä toimijoille tietoa Ilmavoimien toiminnasta kiitotieympäristössä. "Kiitotie vapaa" -ilmoitus annetaan vain yhdelle ilma-alukselle (tai lento-osastolle) kerrallaan. Ilmailun VHF-radiopuhelinliikenne oppaassa (4.painos) on RTF-esimerkkejä asiasta. Liikennelentäjä Riku Aakkula kertoo, että monet lentoyhtiöt lanseeraavat "clean cockpit-konseptia", jossa ohjaamotyöskentely rauhoitetaan ja keskitytään vain oleellisimpiin asioihin, jotta erehdykset ja harhautumiset voitaisiin välttää. Ilmaaluksen tulee AFIS-kentillä operoidessa ilmoittaa ensiksi aikomus kiitotien käytön suhteen esim. Verkot ovat vain hätälaitteisto, jolla kiitotieltä pitkäksi menevä sotilaskone saadaan pysäytettyä ennen kuin se osuu kiitotien päässä oleviin laitteisiin tai rakennelmiin tuhoisin seurauksin. Ja eta... Kiitotietä lähestyvän ilma-aluksen liukukulman ollessa normaali on todennäköistä, että kone menee myös kiitotien alkupäässä olevan verkon yli, mutta liukukulman alla lähestyttäessä on olemassa potentiaalinen riski verkkoon osumisesta vakavin seurauksin. Yleensä ilmoituksia tulee riittävästi ja ilmailijat huomioivat toisensa ja toimivat joustavasti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että keltainen rullaustieviiva ulottuu myös kiitotielle asti, mutta jos samalla alkaa näkyä valkoisia reuna- tai muita merkintöjä pitää kellojen soida erityisesti siinä tapauksessa, että kiitotielle lupaa ei ole saatu. AFIS-lentopaikoilla toimittaessa ei lennontiedottaja määrää lentoonlähtö- tai laskuvuoroja, vaan kiitotien käyttöjärjestys muodostuu pääsääntöisesti vallitsevan liikennetilanteen ja lentäjien tekemien ilmoitusten mukaan. Harvemmin asiaa joudutaan kysymään ilma-alukselta. Yleisilmailun kohdalla pätevät periaatteessa samat lainalaisuudet kuin liikennekoneessakin, mutta taipumus itse aiheutettuun kiireeseen voi olla suuri. kiitotien vaihtamiseksi kaikkine lisäseurauksineen eivät nekään paranna tilannetta. "OH-ABC, myötätuuli kiitotie 32, läpilasku" Saatuaan tuulitiedot ja kiitotie vapaa ilmoituksen tulee ilma-aluksen ilmoittaa vielä suorite mihin kiitotietä käyttää. Silloin tällöin sattuu kuitenkin poikkeamia, jossa pysäytysverkot ovat virheellisen toiminnan seurauksena jääneet siviilikoneellekin pystyyn. Kuinka moni on tullut ajatelleeksi erilaisten rullausviivojen värin merkitystä. Aakkula toteaakin, ettei MD-11-ohjaamossa ole yhdellä miehellä juuri enempää tekemistä kiitotielle mentäessä kuin yleisilmailukoneessakaan. Tämä ominaisuus yhdistettynä johonkin yllättävään tekijään kaappaa helposti yhden ohjaajan huomion täysin ja taas ollaan tilanteessa jossa oma paikantaminen ja saadut selvitykset unohtuvat, koska oma "ämpäri"on täynnä. Tällaisia tilanteita ovat mm. Viimehetken ehdotukset esim. erilaiset laitejärjestelmäindikaatiot tai epäselvyydet saadusta selvityksestä. Huomioitavaa on se, että eksyminen esim. Sama kielto koskee luonnollisesti lentoonlähtöjä tai laskuja. Kiitotiellä olevan pysäytysvaijerin yli rullaaminen on siviilikoneilla kiellettyä. Joka tapauksessa ilma-aluksen edessä olevien verkkojen ja vaijerien tulee aina olla siviileille alhaalla. On kuitenkin olemassa hyviä työkaluja paikantaa itsensä varsin nopeasti takaisin kartalle, jos kylttien ja maalausmerkintöjen logiikka on hyvin hallussa. rullatessa alkaa usein jo paljon aikaisemmin kuin itse edes ymmärrämme. uita littäyykin sa. Maa-ajoneuvoliikenne AFIS-kenttien liikennealueella toimii samoilla ohjeistuk- silla kuin lennonjohtokentilläkin, eli vain AFIS- elimen luvalla. Keltainen viiva ja valkoinen viiva Sähköinsinööri Kimmo Koivula kertoo osuudessaan lentoaseman kylteistä, maalausmerkinnöistä ja suunnittelulogiikasta. Sotaväen pyydykset kiitotiellä? kieliullata ullaa suoä "... Myös liikennekoneessa tulee ottaa aikalisä vaikka pysähtymällä, jos tilanne niin vaatii. ja ja Miten sitten AFIS-lentoasemilla? AFIS-kouluttaja Sami Kahilakoski sanoo, että AFIS-lentoasemalla kiitotielle rullaamisen edellytys on lennontiedottajalta saatu liikennetiedotus, josta ilmenee mahdollinen muu kiitotien käyttöön vaikuttava lentoliikenne. esim: "OH-ABC, suoritan läpilaskun kiitotie 32". Kestävyydessä laskuteline jää hopeatilalle. yhtä lijalle. Tämä onkin hyvä muistisääntö, jolla pääsee jo pitkälle. Kahilakoski painottaa myös sitä, että pelkkä liikennetiedotus ei vielä oikeuta käyttämään kiitotietä esimerkiksi lentoonlähtöön, laskuun tai läpilaskuun
Punaiset, yleensä kiitotien ulomman odotuspaikan kohdalle maan sisään asennetut valot, on tehty suojaamaan kiitotietä luvat- Tuntuu vähintäänkin oudolta, että ylipäätään mahdollisuus tällaiseen toimintaan on olemassa. Myöskään odotuspaikkoja on turha etsiä, mikä lisääkin oleellisesti riskiä rullata erehdyksessä risteävälle kiitotielle ilman lupaa. Lentosäännöt eivät myöskään täysin tue toimintatapaa, jolla virheellisiä kiitotielle menoja voitaisiin välttää. Helsinki-Vantaan kenttä on nykyaikaisella tekniikalla varustettu paikka. Tästä on hyvänä esimerkkinä kahden toisiaan risteävän kiitotien risteyksen tunnistaminen. Joskus käy niin, että lennonjohtaja epähuomiossa selvittää ilma-aluksen yli mutta unohtaa sammuttaa edessä olevat valot. Risteävän kiitotien käyttöön rullaustarkoituksessa sisältyy aina riskitekijöitä. Yleisluontoisena suosituksena voitaisiin todeta, että huonossa näkyvyydessä tapahtuvaa rullausta aktiivista kiitotietä risteävällä kiitotiellä ei tulisi harrastaa lainkaan, ellei väärälle kiitotielle joutumisen uhkaa voida muilla keinon torjua. tomilta tunkeutumisilta. Juuri siksi inhimillisten virheiden tekeminen on tavallista. Kiitotierakenteessa on myös muita huomionarvoisia piirteitä, joita ei välttämättä tule heti ajatelleeksi. On myös syytä muistaa, että pelkät valot eivät yksinään anna koskaan lupaa mennä kiitotielle, vaikka ne nenän edestä jostain syystä sammuisivatkin tai olisivat sammutettuina, sillä ylittämiseen vaaditaan AINA myös radiolla saatu lupa/selvitys kiitotien ylittämiseksi. Kiitotien ylittäminen...ei aina niin yksinkertaista Tämän artikkelin kirjoittamishetkellä on lennonjohdon määräyksissä ja lentosäännöissä eroavaisuus, jota on syytä tässä hieman avata. Lennonjohtamista koskee määräys, jonka mukaan annettaessa selvitysraja, joka sijaitsee sellaisessa paikassa, että kiitotie joudutaan ylittämään, tulee annettuun selvitykseen sisältyä selvitys ylittää kiitotie tai vaihtoehtoisesti määräys odottaa selvästi erossa kiitotiestä. Älä ylitä punaisia valoja Sto Bar, eli pysäytysvalorivijärjestelmä on käytössä toistaiseksi Suomessa vain EFHK: ssa. Silti kaikki tärkeät ratkaisut tekee edelleen ihminen. Kun lentosään- töjä lu ilma-a rajalle tekijä den si kiitoti myös tien yl tapauk totien Sam sekä l vissa loogis tua. alempiarvoista kiitotietä ei merkitä risteyksessä millään tavalla, vaan maalausmerkinnät tehdään vain toisen kiitotien mukaan. Myöskään tässä tapauksessa ei valoja saa ylittää, vaan asiasta tulee ilmoittaa lennonjohdolle ja odottaa kunnes valot sammutetaan. Miksi ihmeessä pitäisi ensin antaa selvitysraja, joka sijaitsee kiitotien toisella puolella ja sitten saman hengenvetoon eri määräyksellä käskeä odottamaan selvästi erossa kiitotiestä. Hankalaksi asian tekee se, että ns. Mikäli ilma-alukselle annetaan selvitys, joka edellyttää kiitotien ylittämisen, eikä erillistä ylityslupaa lennonjohdosta anneta, on se mahdollisesti merkki siitä, että lennonjohtaja luulee ilma-aluksen olevan jossain muualla kuin missä se todellisuudessa on. Yhte voidaa kaan k juuri ole saa riaate... Selkeä Suo giaan paljon 50 ILMAILU. Samassa yhteydessä on syytä toistaa myös oma sijaintipaikka. Tällaista sytytettyä punaista valoriviä ei koskaan saa ylittää. Muistattehan, että tässäkin tapauksessa tulee lennonjohdolta saada lupa kiitotien ylittämiseen. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että ohjaaja ymmärtää tässä tapauksessa vaatia varmistuksen siitä, että lupa kiitotien ylittämiseen todellakin on olemassa. Nämä korostuvat entisestään huonossa näkyvyydessä. Tähän järjestelmään törmää kuitenkin useilla muilla lentoasemilla maailmassa. Jos näin kuitenkin jostain syystä tapahtuu, tulisi hälytyskellojen soida ohjaamossa heti. Suomessa onkin lennonjohtokoulutuksessa voimakkaasti painotettu työtapaa, jossa selvitysrajaa ei koskaan pitäisi antaa kiitotien toiselle puolelle, jos kiitotietä ei voida samalla ylittää
Saatavana myös rinnakkaismalli Eole 59 , jossa vain tuulitiedot. Geos N° sääasema 349 11 Korkealaatuinen, uuden aikakauden taskuun sopiva sääasema. Lentoasemien rakenteet herättivät laajaa keskustelua. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,- WS9520 projektiokello 79 Kellonajan ja ulkolämmön kattoon heijastava projektiokello, mukana ennustava "säämies" 24 eri ikonilla. Ajatukseen siitä, että suomenkielessä fraasi "rullaa kiitotielle" korvattaisiin esimerkiksi fraasilla "siirry kiitotielle" suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Valmistettu huippulaatuisia uusimman sukupolven sveitsiläisiä antureita ja teollisuuslaatuisia komponentteja käyttäen. Ulkolämpö/kosteusanturi on langaton. Päätöksen mahdollisesta muutoksesta tekee kuitenkin ilmailuviranomainen. BC900 sisältää lisäksi kantolaukun, 4 AA-akkua, 4 C- ja 4 D-adapteria. Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi t a. www.paratronic.fi Polaris FIB 582 lentovene Huippusuosittu vakiomalli FIB 582 ä yliiminpitäiaitsee aman äskeä iestä. Jokaiselle akulle on oma LCD näyttö, jossa akun jännite V, latausvirta mA, latauksen kesto hh:mm, kapasiteetti mAh. Kuitenkin suomenkielisessä radiofraseologiassa molemmissa tapauksissa käytetään sanaa "rullaa". Tässäkin pätee periaate...Älä oleta...Älä arvaa...KYSY. Selkeä englanninkieli Suomenkieliseen radioliikennefraseologiaan liittyvät ominaispiirteet herättivät paljon keskustelua. Propellin suojahatussa myös kompassi. Mukana yksi anturi, kello voi vastaanottaa jopa 3 eri anturin tiedot. Lisäanturit 19.90 /kpl. Tällä tavalla voitaisiin muuhun rullaamiseen ja varsinaiseen kiitotielle menemiseen liittyvät fraasit erottaa selkeästi toisistaan. Yhteenvetona kuitenkin tästä asiasta voidaan todeta perusperiaate, jonka mukaan kiitotietä ei tule ylittää koskaan, ellei juuri asianomaisen kiitotien ylittämiseen ole saatu erillistä lupaa. Olisi vähintäänkin loogista vaatia myös lentosäännöissä, että erillinen kiitotien ylityslupa tulee saada aina myös siinä tapauksessa, että selvitysraja sijaitsee kiitotien toisella puolella. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Tunnistamalla rehellisesti nämä ympäristön heikkoudet ja vahvuudet, ollaan kuitenkin jo otettu aimo harppaus kohti yhteistä päämääräämme. Kesän FIBit myydään nyt! Vielä ehdit mukaan! Pyöräsetti Viime vuoden uutuus, amfibioversio AM-FIB 582. Sukset Myyntimenestys ympäri maailmaa! Teksti TOM HÄTINEN Kuvat ISMO AALTONEN, TOMH ÄTINEN ja ILMAVOIMAT Oy DG-Products Ab 09-412 2440, 0400-497 440 dg-products@co.inet.fi www.polarismotor.it ILMAILU 51. Tsekkaa Icom, Vertex ja Maycom radiot nettisivuiltamme, kuten myös lisätiedot edelläolevista tuotteista. BC700/BC900 älylaturit 35 / 57 Huippulaturi purku-, testaus- (mittaa akun todellisen kapasiteetin purun yhteydessä) ja virkistys-ominaisuudella. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Tuulennopeus&max, lämpötila ja hyytävyys. Miksi määräyksen tekijä haluaa antaa tällaisen mahdollisuuden siitäkin huolimatta, että välissä voi olla kiitotie. Lämpö, tuuli, kosteus, ilmanpaine, korkeus, kompassi, magneettikentän voimakkuus, variometri, PC-yhteys, jne, ominaisuuksia vaikka muille jakaa. Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Projektiokello on ideaalinen laite esimerkiksi makuuhuoneeseen, helppo vilkaista keskellä yötä, paljonko kello on. Saman perusperiaatteen vaatiminen sekä lennonjohtoa että lentämistä koskevissa määräyksissä olisi turvallisuuden ja loogisuuden kannalta varmasti perusteltua. Erityisesti odotuspaikkojen asemointiin ja kiitoteiden ylitystarpeeseen kiinnitettiin huomiota eräillä lentoasemilla. Englanninkielisessä fraseologiassa on rullaus-selvityksessä "taxi to..." ja kiitotielle menoon liittyvässä selvityksessä "line up..." onnistuttu välttämään samojen sanojen käyttöä. BC700/900 hintaan sisältyy: laturi, verkkovirtalähde, suomenkielinen käyttöohje. Meteos tuuli/lämpömittari 69 Rintataskukokoa oleva tuuli/lämpömittari, jota ei tarvitse suunnata tuuleen. utukapaa, antaa tä ei , että dolta lvitys, , eikä nne, että levan isuuyystä ohnalta tässä , että n on syytä in tue tielle sään- töjä luetaan tarkasti, todetaan siellä, että ilma-alus saa rullata saamalleen selvitysrajalle pysähtymättä
Menemme sisälle terminaalihökKiitotien ympärille rakennettu aita ei pidättele ihmisiä eikä eläimiäkään. Eduardo kantaa vielä tötteröiden viereen vaahtosammuttimen. Odotusaulana toimii 31-asteinen trooppinen ulkoilma, penkkinä puunkanto. Mistä. On lauantaiaamu ja aikataulun mukaan koneen olisi pitänyt lähteä pääkaupungista Managuasta kohti Waspamia jo tunti sitten. Sen poikki lapset pyöräilevät kouluun ja lehmät kulkevat laitumelle. Muuten työ on helppoa, asiakaspalvelua lähinnä, Eduardo virnistää ja vetää ylleen kirk- kaanpunaisen turvaliivin. Keskipäivän kuumuus saa lennonjohtajan tuskaisen näköiseksi. Mistä olemme. Istun väsyneenä Waspamin lentokentällä Nicaraguassa. Lehmien hätistäminen vie aikaa. Eduardo heiluu innoissaan edessäni ja kyselee kehnolla englannilla mihin olemme menossa. Lapset pyöräilevät kiitoradalla ja Eduardo alkaa touhuta. Hän vie kaksi oranssista muovitötteröä kiitoradalle. Tämä on Waspam Airport. La Costeña yhtiö lentää Managuasta Waspamiin ja takaisin kolmesti viikossa Cessnan 14-paikkaisella Grand Caravan potkuriturbiinikoneella. Kuoppainen hiekkapintainen väylä kasvaa kuivaa heinää. Eduardo ja Waspam, toisella puolella maapalloa, Keski-Amerikan toiseksi köyhimmässä maassa Nicaraguassa. Radioyhteys Managuaan ei toimi, mutta Eduardo selvittää kännykällä että kone on myöhässä. Va Katso nema Ura Kulju Puh. www 52 ILMAILU. Hän kertoo olevansa tulossa Suomeen lennonjohtajien konferenssiin helmi-maaliskuun vaihteessa. Eduardo hymyilee leveästi ja esittäytyy Waspamin lentokentän lennonjohtajaksi. Esittelyssä Waspamin lentokenttä Nicaraguassa Lennonjohtajanne: Eduardo! Jos suomalaiskenttien turvajärjestelyt ottavat päähän ja hidastavat matkantekoanne, ILMAILU suosittelee teille piipahtamista vaikkapa Waspamissa Nicaraguassa! duardo hymyilee leveästi ja kultahampaat kimaltelevat auringossa. Paloturvallisuudesta ei Waspamissa tingitä. keliin kuum Edu ottaen tan. Managuaan. Väärin. Kenttää reunustaa turvallisuutta lisäävä verkkoaita, mutta kulun helpottamiseksi siinä on aukkoja ja sen yli on rakennettu portaat. Olen varma, että Eduardo on pummi. Suomesta, Finland. Hän varoittaa lapsia kohta laskeutuvasta koneesta ja kantaa matkustajien laukut valmiiksi tötteröiden viereen. Lennolle pääsee kun tulee kentälle vähän ennen lähtöä. Suomesta, Euroopassa you know. Hänellä on jalassaan kuluneet farkut, päällä tuhruinen t-paita, suussa loistaa parhaat päivänsä nähnyt kulta ja miehen elehdintä on vähintäänkin krapulaista. Seuraavaksi lähin kenttä sijaitsee Bonanzassa E (todellakin) sata kilometriä etelään, ja on kuulemma vielä huonompi kuin Waspamin kiitorata. Eduardon turvallisuusvarusteisiin kuuluu värikkäiden liivien lisäksi palosammutin ja liikenteen ohjaukseen käytettävä muovitötsä. Vuorokone tulossa ja lapset pyöräilevät kiitotiellä Ei sillä että Waspaminkaan kiitoradassa hurraamista olisi. Aidan ylittämisen helpottamiseksi kekseliäät ovat rakentaneet pysyvän porrasratkaisun. HUO C2/3 la. Seutu on köyhää, ja lentoliikenne pragmaattista. Kiitorata jakaa kylän kahtia, joten se on itse asiassa kylän päätie. Waspam on 5 000 asukkaan kylä maan pohjoisosassa ja sen lentokenttä on alueen ainoa. E ja tark jän vä No Europ Paik nulle, "I ca Ilma Maa 250 m nen j adap MAY 99 m Erittä Rinta Suomi, Philadelphia Koneen saapumiseen on vielä aikaa, ja Eduardo tahtoo yhteystietoni
Erotan leveän hymyn ja suunliikkeiden perusteella kolme englanninkielistä sanaa. Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. www.koneita.com aa, ja ertoo htajivaihihök- Uranus-Tuonti Oy at Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh. Viisi sekuntia myöhemmin Eduardo muistaa velvollisuutensa ja kääntyy huitomaan kääntymismerkkejä pilotille. TOIVONEN Ilmailukäsiradio Vertex VXA 300 345 Maailman suosituin ilmailuradio! 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio. Lippujentarkistus Eduardolta unohtuu, mutta huolehtia hän toki muistaa. Eduardo nostaa peukut ilmaan lentäjälle ja viittoo villisti kohti Managuaa. North America, no. ereen desta keliin ja Eduardo korkkaa olutpullon. Hän ymmärtää tilaisuutensa tulleen ja ottaa rauhallisen poseerausasennon juuri kun Cessna rullaa kohti. Kaikkiin konetyyppeihin. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. On kuuma. Eduardo näyttää kansainvälisiä käsimerkkejä "asematasolle" rullaavalle pienelle Cessna Grand Caravan -matkustajakoneelle. a ötsä. kaan ngistunti toimi, että pragMamesti rand nnolnnen duarssista oittaa ta ja i tötmuus seksi. Eduardo säntää tötteröiden viereen ja ottaa ammattimaisen otteen. Liikkeet koneen pilotille ovat tarkoituksenmukaisia: tännepäin, tännepäin! Välillä Eduardo kääntyy meihin päin ja nostaa peukun ylös: hyvin menee! Päätän ottaa Eduardosta toimintakuvan, ja hyppään kiitoradalle hänen taakseen. Eduardo auttaa matkustajat (6) ulos koneesta, purkaa matkalaukut ruumasta ja kantaa ne terminaalin (puinen hökkeli) viereen. Jo 17 vuotta myynnissä Suomessa. Cessna koskettaa juuri kiitorataa, kun Eduardo huomaa minut. Tehtävä on suoritettu,ja Eduardo vilkaisee kohti matkustamoa. Vain 645 Katso myös muuta 8 eri sorvi /jyrsinkonemalliamme nettisivultamme. Eduardo sanoo. Sitten seuraavat matkustajat (8) sisään ja työpäivä alkaa olla pulkassa. Philadelphia is in Europe. 06-4387313 Fax: 06-4331049 www.uranus-tuonti.fi ILMAILU 53. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Alueet 108 174 Mhz. Rintataskukoko. Paikannusvirhe on merkittävä vain minulle, ei Eduardolle. Vain 75 Korkeusmittarit nyt hintaan: 349 Saatavana myös metriasteikolla. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. HUOM: Pienoismallien rakentajat: C2/300 minisorvi isoilla ominaisuuksilla. Philadelphiassa nähdään, Eduardo! Teksti ja kuvat JANNE P. Katso lisä nettisivultamme. Headset MG-40 249 Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. Kaikki hyvin. Eurooppa, Venäjä, Pohjois-Eurooppa, ja tarkkaan ottaen tuossa, Ruotsin ja Venäjän välissä. Eduardo kysyy missä Suomi tarkkaan ottaen sijaitsee, joten piirrän hänelle kartan. "I call you!"hän hymyilee. Puolentoista tunnin odotuksen jälkeen koittaa odotettu hetki: Cessna ilmestyy kentän ylle. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Hän huomaa minut koneen ikkunassa. Eduardo hämmentyy. Waspamin lentokentällä pilotin on vaikea eksyä. "Muista ottaa laukkusi ruumasta Managuassa! I call you!" On lentoonlähdön aika
Ilmailuhallinto vastaa lentoturvallisuudesta, antaa ilmailumääräyksiä, ylläpitää ilmailun rekistereitä, valvoo ilmailutoimintaa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön sekä ilmailun ympäristöasioiden käsittelyyn. Lupakirja-asioita käsittelee yksikkö, jossa työskentelee kahdeksan henkilöä: kuusi lupakirjatarkastajaa, toimistosihteeri ja yksikön päällikkö. Sumun keskeltä erottuu harmaa nelikerroksinen toimistorakennus, Ilmailuhallinnon toimitalo. akennus sijaitsee juuri sopivan matkan päässä Helsinki-Vantaan lentoasemalta, pienen metsikön laidassa, itsenäisenä tarkkailijana. Naisia heistä on noin kolmasosa. Lupakirjayksiköllä on noin 9000 asiakasta, joista puolet on ammattilupakirjan haltijoita ja puolet harrasteilmailijoita.Yksikkö käsittelee vuodessa noin 4500 erityyppistä hakemusta ja saman verran ilmailijoiden tarkas en yks 900 lu saman Asia helime taisest tomek tai va kaikill purais henkil kut ho assa y yksikk myös Aivoju ilmailu R Koulutus ja lupakirjat Asiakaspalvelu, avoinna arkisin klo 9.00-15.00 Puh. Aikanaan talossa teki töitä koko Ilmailuhallituksen henkilökunta. Nyt Ilmailuhallitus on historiaa ja tilalla ovat Ilmailuhallinto ja kenttätoiminnasta vastaava liikelaitos Finavia. Ilmailuhallinnossa on reilut 130 työntekijää. Puolella heistä on tällä hetkellä käyttöoikeudellinen lupakirja, näistä ammattilupakirjoja on kolmisenkymmentä. Sopivalla tuulella viraston käytävillä leijailee kerosiinin tuoksu. Lupakirjatarkastajan normaali päivä Eräänä maanantaiaamuna ennen virastotyöajan alkamista Helsinki-Vantaa on peittynyt matalaan sumupilveen. (09) 4250 2450 Faksi: (09) 4250 2498 www.ilmailuhallinto.fi Ilma mältä Aamu vielä s kopise kittym Täll mus. Ilmailuhallinto on itsenäinen Liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto. Ilmailu näkyy, kuuluu ja jopa tuoksuu viraston ympärillä. Näitä lupia ovat esimerkiksi lentotoimintaluvat, korjaamoluvat, koulutusluvat ja lupakirjat. Henkilöstöön mahtuu väkeä 25-vuotiaista untuvikoista yli kuusikymppisiin ilmailun konkareihin. Ilmailijoita tästä väestä on, tai on ollut, noin sata henkeä. Yhtenä päätehtävänä on ilmailuun tarvittavien lupien myöntäminen. L netty l hakee dakse sen ta lupaki vitystä saatio joko i välityk vitysh lutuso lentok kirjan vuosit Haa kas ha jansa m JAR-F vat os Kuiten yksity pakirja kanna siltaan Kiin kuiten muste on hel luun ja perust sallise jille JA siirtyä maise Ups! K Het kello jatarka nolon 54 ILMAILU
Poikkeamien löytyminen todistuksesta tai lentokoelausunnosta aiheuttaa lisäselvityspyynnön asiakkaalle, koulutusorganisaatiolle tai tarkastuslentäjälle. JAR-FCL-vaatimusten mukaisen lupakirjan omaavana on helpompi mennä ulkomailla lentokouluun ja sieltä saatujen koulutustodistusten perusteella hakea uusia kelpuutuksia kansalliseen JAR-lupakirjaan. JAR-lupakirjat tulivat osaksi suomalaista ilmailua 1.1.2000. Kuitenkin suurimmalla osalla suomalaisia yksityislentäjiä on edelleen kansallinen lupakirja. Kirjaamisen yhteydessä kaikki hakemukseen liittyvät asiakirjat skannataan ja kirjataan lupakirjajärjestelmään (LUKI). Muut asiat hakemuksen käsittelyssä tekee tarkastaja. Yhteistä heille kaikille on se, että he ovat ilmailukärpäsen puraisemia ihmisiä. Keskustelun aikana selviää, että lupakirjan uudelleen kirjoitus on jäänyt asiakkaalta tekemättä ja hän on lentänyt ilman voimassa olevaa lupakirjaa. tarkastuslentolausuntoja. LUKI-järjestelmä ei tee asiakkaan hakemukselle tarkistuksia tarkastajan puolesta. Tarkastaja kirjaa ilmoituksen ylös ja välittää tiedon ilmoituksesta Ilmailuhallinnon lakimiehelle. Ammattilentäjille JAR-lupakirja antaa mahdollisuuden siirtyä helpommin työskentelemään ulkomaisen lentoyhtiön palveluksessa. ilmeisen huolestunut. Asiakas voi jättää hakemuksen lupakirjansa uudelleen kirjoittamista varten kuitenkin normaalisti. Jotkut hoitavat asiaansa itse, joidenkin asiassa yhteyttä ottaa lentoyhtiön koulutusyksikkö. Lupakirjatarkastajilla ei myöskään ole omia erikoistumisalueita eli kaikki tarkastajat käsittelevät niin ammatti-ilmailijoiden hakemuksia kuin harrastehakemuksiakin. Karkeasti laskien yksi tarkastaja käsittelee vuodessa noin 900 lupakirja- ja kelpuutushakemusta ja saman verran tarkastuslentolausuntoja. Vastaavia tapauksia sattuu vuosittain useita, niin ammatti-ilmailijoille kuin harrastelijoillekin. Kevät toi, kevät toi lentäjän... Aamukahvin jälkeen on aika käydä varsinaisiin hakemuksiin käsiksi ja keväällä niitä riittää. LUKIn taidot rajoittuvat tarkastamaan onko hakijan lääketieteellinen kelpoisuustodistus voimassa. Ammattilentäjillä koulutushyvitystä voi esittää lentokoulutusorganisaatio, harrasteilmailijat hoitavat asiaansa joko itse tai lentokerhon vastuuhenkilön välityksellä. Lentäjällä voi olla ulkomailla myönnetty lentolupakirja, jonka perusteella hän hakee hyvitystä lentokoulutuksesta saadakseen vastaavan suomalaisen kansallisen tai JAR FCL -vaatimusten mukaisen lupakirjan. Kiireisimpään aikaan asiakaslinjalle vastaavat myös tarkastajat suoraan, jotta puheluruuhkaa saadaan purettua. Lupakirjatarkastaja Jaakko Koskinen vaihtoi ohjaamosta toimistoon viime vuoden lopulla ja viihtyy työssään, vaikka näkymät uuden konttorin ikkunasta eivät olekaan aivan entisen veroiset. Toukasta perhoseksi eli hakemuksesta päätökseksi Saapuneet hakemukset ja tarkastuslentolausunnot menevät kirjattavaksi lupakirjajärjestelmään. Koska huomioitavaa määräysmateriaalia on paljon, on yksikkö työstänyt yleisimpiä lupakirja- ja kelpuutushakemuksia varten check-listat ja toimintaohjeet. Asiakas voi olla purjelentäjä, huoltomekaanikko, kuumailmapallolentäjä tai vaikka liikennelentäjä. Lisäselvitysten tarve ja lisäselvitysten saaminen lupakirjayksikköön määrää käsittelyn keston. Kiinnostus kouluttautua ulkomailla on kuitenkin lisääntynyt. Tarkastettavia asioita on useita. Yksityislentäjän kannalta kansallinen lupakirja on oikeuksiltaan kuin JAR-lupakirja. Asiakkaiden kysymyksiin vastataan puhelimessa, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti. Lupakirjahakemus käsitellään omana asianaan ja tapahtunut laiminlyönti omanaan. Tällainen on esimerkiksi hyvityshakemus. He hoitavat omaa, henkilökohtaista lupakirja-asiaansa. Hakemus käsitellään saman prosessin mukaan olipa hakijana Halonen tai Matti Meikäläinen. Usein käy ILMAILU 55. Onpa joku on pessyt lupakirjansa pesukoneessa, joten nyt tarvitaan nopeasti uusi. Puhelimessa on nolon kuuloinen ilmailuhenkilö, joka on tai lentokoelausunto. Ammatti-ilmailijoiden hakemuksia on tasaisesti läpi vuoden, mutta harrastajat heräävät keväisin ja posti kantaa paksuja hakemusnippuja lupakirjayksikön käsiteltäväksi. Työjonossa hakemus asettuu saapumisaikansa mukaisesti jonoon ja tulee aikanaan toisen lupakirjatarkastajan päätteeltä työstettäväksi päätöstä varten. Lääkärissä on käyty niin kuin pitääkin, koululentokin on lennetty ajallaan, mutta lupakirjahakemuksen tekeminen on unohtunut. Toimistosihteeri lajittelee postin ja vastailee samalla sujuvasti asiakaslinjalta tuleviin puheluihin. Tarkastajan tärkein työväline on kyseistä asiakkaan asiaa käsittelevä ilmailumääräys. Tapauksia käsitellään vuosittain kymmenkunta. Siispä tarkastaja käärii hihat ja käy paperipinon kimppuun. Kyseinen "unohtaminen" ei automaattisesti ole este lupakirjan saamiselle. Kaikki lisäselvitystarpeet kirjataan ylös LUKI-järjestelmään ja hakemus siirretään työjonoon. Silloin tällöin asiakkaana voi olla myös nuoren purjelentäjän isä tai äiti. Aivojumppaa ilmailumääräysten tahdissa Ilmailutie 9 A:ssa palaa aamulla seitsemältä valo vasta muutamassa ikkunassa. Haasteellinen työ on myös se, kun asiakas hakee kansallisen suomalaisen lupakirjansa muuntamista yhteiseurooppalaiseksi JAR-FCL-lupakirjaksi. Se voi olla JAR-FCL-vaatimus, kansallinen ilmailumääräys PEL- tai TRG tai vaikkapa EASA-asetus, joka sääntelee huoltohenkilöstön lupakirjan myöntämistä. Lupakirjatarkastajan työ on jatkuvaa päätöksentekoa. Kohta kohdalta tarkastaja käy lävitse, täyttääkö hakijan saama koulutus JAR-määräysten tai kansallisten määräysten asettamat vaatimukset, onko hakijan suorittama lentokoe ollut sisällöltään ja kestoltaan ilmailunormiston mukainen, onko tarkastuslentäjällä ollut valtuutus ja oikeus ottaa vastaan juuri kyseinen lentokoe jne. Samalla tarkastaja tarkastaa, onko hakemuksessa tai sen liitteissä puutteita, jotka vaativat yhteydenottoa asiakkaaseen. Eli puuttuuko esimerkiksi koulutustodistus Ups! Kuinkas tässä näin pääsi käymään? Heti puhelinpalveluajan alettua, tasan kello yhdeksän, yhdistyy puhelu lupakirjatarkastajan numeroon. Nipussa on hakemuksia laidasta laitaan; uusi liikennelentäjä, hinauslentokouluttajakelpuutuksen jatkaminen, lennontiedottajalle uusi kelpuutus. Hakemusten käsittelyyn ei vaikuta millään tavoin se, kuka hakija on, tai mitä hän Ilmailuhallinnolta hakee. Ja miksipä ei olisi. Hän toimii sensorina puheluiden osalta ja ohjaa tarkastajille ne puhelut, joissa tarvitaan määräysten tulkinnassa apua ja hoitaa hakemusten käsittelyaikaa ja saapumista koskevat tiedustelut itse. Aamun hiljaiset hetket, kun puhelin ei vielä soi ja toimiston käytävillä eivät korot kopise, on hyvä käyttää hyödykseen keskittymisrauhaa vaativissa töissä. Ilmailuhallinto ratkaisee hyvityshakemuksen hakijalle esitetyn koulutusohjelman, vanhan koulutustaustan, lentokokemuksen ja aikaisemman lupakirjan perusteella
Ilmailuhallinnossa käynnistetään tänä vuonna useita sähköisen palvelun kehittämiseen pyrkiviä hankkeita. Kehitystarpeina asiakkaat näkivät sähköisen asioinnin ja Internet-sivujen sisällön ja rakenteen selkiyttämisen. myös niin, että lupakirjatarkastaja pyytää tarvittavat lisäselvitykset kotimaasta tai ulkomailta itse, mikäli hakija itse on estynyt tai ei halua toimittaa tarvittavia tietoja. Syitä kielteisen päätöksen tekemiseen ovat esimerkiksi koulutuksen puuttuminen tai suorittaminen vastoin ilmailumääräyksiä, tarvittavan työkokemuksen puuttuminen tai tarkastuslennon puuttuminen. Kielteiset päätökset, kuten myönteiset päätöksetkin eli valmiit lupakirjat, ovat viranomaispäätöksiä ja siten valituskelpoisia. Teksti AILA JÄRVELÄINEN, MIIKKA KIVIOJA, JAAKKO KOSKINEN, SARI TURKKILA Kuvat MIKAEL HÄGGBLOM Avoin luokka, kunniamaininta: Jukka Hemilä Uutiskuvasarja, kunniamaininta: Sami Hämäläinen 56 ILMAILU. Kielteistä päätöstä on yleensä edeltänyt yksi tai useampi asiakkaalle lähetetty lisäselvityspyyntö, jolla on pyritty löytämään menettely, jolla asiakas voisi saada hakemansa lupakirjan tai kelpuutuksen. Nämä asiat helpottavat tiedon saatavuutta. Risuja Ilmailuhallinto sai palvelun nopeudesta. Parhaimmillaan sähköisen asioinnin kehittäminen voi poistaa osan nykyään manuaalisista töistä ja nopeuttaa lupakirja-asioiden käsittelyä. Mikäli hänkin puoltaa kielteisen päätöksen tekemistä, valmistellaan päätös, jonka allekirjoittaa apulaisjohtaja. Tarkastaja valmistelee hylättävästä hakemuksesta lausunnon ja esittelee sen ensin yksikön päällikölle. Asiakkaat kiittivät palvelun asiantuntemusta ja neuvonnan virheettömyyttä, joita he pitivät myös tärkeimpinä ja toivotuimpina ominaisuuksina yksikön asiakaspalvelussa. Kielteisiä päätöksiä tehdään lupakirja-asioissa normaalisti parikymmentä vuodessa. V R Avoin luokka, kunniamainita: Ismo Lahtinen Ilma Fligh valok Kilpa avoim uutis suori Hels ylias kans nen s edus Avo Asiakas on aina oikeassa! Ilmailuhallinto teetti asiakastyytyväisyystutkimuksen marraskuussa 2006. Jos asiakas ei kuitenkaan halua näin tehdä, asiassa tehdään kielteinen päätös annetun määräajan umpeuduttua. Tutkimuksen tulosten perusteella yksikkö oli onnistunut hyvin asiakaspalvelussaan. Lopputuloksena hakemuksen käsittelylle on aina päätös, myönteinen tai kielteinen. Ilm Rukkaset tuli kielteinen päätös Perusteet lupakirjapäätökselle löytyvät aina ilmailunormistosta. Lupakirjapäätöstä ei tehdä fiilispohjalta. Tutkimuksessa haastateltiin 452 lupakirja-asiakasta, joista lähes 60 prosenttia oli harrasteilmailijoita ja loput ammattilaisia. Asiakasta voidaan esimerkiksi pyytää täydentämään puuttuvaa koulutustaan, jotta koulutus täyttäisi sitä koskevat vaatimukset
Koska palkitsemisen arvoisia kuvia oli muitakin, raati päätti antaa kunniamaininnan kahdelle kuvalle. Kilpailuun lähetettiin 82 kuvaa avoimeen luokkaan ja 37 kuvaa uutiskuvaluokkaan. Kunniamaininta annettiin kuitenkin Sami Hämäläisen kuvalle, jossa Mike Mangoldin Zivko Edge 540 taitolentokone ohittaa pylonin Budapestissa järjestetyssä nopeuskilpailussa. ILMAILU 57. Valinnan suoritti raati, johon kuuluivat Helsingin Sanomain säätiön yliasiamies Heleena Savela, kansanedustaja Pertti Salolainen sekä Ilmailutoimittajien edustajana Ilkka Kangastalo. Avoimen luokan voittaja: Toni Kilpinen A voimen luokan voittajaehdokkaita useita ja harkinnan jälkeen voitto meni Toni Kilpiselle. Uutiskuvasarjan palkintoa ei jaettu. Kuvassa on myös kaksi lentäjää, joten se on ilmailuaiheinen kuva. Ilmailutoimittajat ry:n ja FlightForum.fi:n VALOKUVAUSKILPAILU RATKAISTU Ilmailutoimittajat ry:n ja FlightForum.fi:n yhteinen valokuvauskilpailu on ratkaistu. Osallistuneissa kuvissa ei raadin mukaan ollut kuvaa, jossa olisi ollut uutista. Ismo Lahtisen tunnelmallinen kuva lennokkipojasta lumisessa maisemassa kertoi raadin mielestä ilmailuun kohdistuvasta intohimosta Suomen talvisissa oloissa. Raadin mielestä kuva poikkeaa valtavirrasta, ja vaikka sen tausta on Vasemmalta: Ilmailutoimittajat ry:n hallituksen jäsen Ilkka Kangastalo, yliasiamies Heleena Savela, kansanedustaja Pertti Salolainen ja Ilmailutoimittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Haapavaara hieman levoton, on kuvassa kuitenkin keskittynyttä ilmailuintoa. Kunniamaininnan sai myös Jukka Hemilän kuva, jossa kolme pikkupoikaa istuu katsomassa matkustajakoneen laskeutumista niin kutsutuilla Lemminkäisen kallioilla HelsinkiVantaan kentän laidalla. Avoimen luokan voitto palkitaan Blue1: n lentolipulla Euroopan reittilennolle. Raati kehui kuvan mielikuvitusta ja taivaallista tunnelmaa. Kuva todettiin selvästi helsinkiläiseksi, ja siitä tietää heti, missä ollaan
Tyypillisin SIL-Shopin asiakas on lennokkiharrastaja tai koulutusmateriaalin ostaja. Nyt olen kuin pikkupoika karkkikaupassa, Ari nauraa. SIL-Shop palvelee arkisin ja lauantaisin asiakkaitaan Malmilla. Siksi asiakkaita riittää. Jos asiakkaan matka ei vie Helsinkiin, on shopilla 24 tuntia vuorokaudessa palvelevat nettisivut osoitteessa www.sil-shop.fi. Tietysti kautta vuosikymmenien SILShop on myynyt todellista peruskauraa, kuten lentopäiväkirjoja ja lentäjien varusteita: plottereita, kakkaroita ja polvilevyjä. Olemme erikoistuneet lennokkeihin ja niiden varusteisiin, kun Aviation Shop on pienoismalli- ja kirjakauppa, SIL-Shopin pojat kertovat. SIL-Shop löytyy siis Suomen Ilmailuliiton talosta. Aivan pikkupojasta lähtien olen touhunnut lennokkien kanssa. Ari on pitkän linjan lennokkiharrastaja. SIL-Shopissa vuosikymmenet työskennellyt myymäläpäällikkö Hannu Juvonen siirtyi viettämään eläkepäiviään. Eikös ole komeaa, kun minulla on oma liitto, Suomen Ilmailuliitto, Ari nauraa. Talo on ensimmäinen vaalea, matala rakennus vasemmalla heti Malmin pääporttien sisäpuolella. UU JÄ WWW.SIL-SHOP.FI Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Nyt Hannun tilalla puurtaa siis Ari Suomi. Kummatkin olemme jonkin sortin aktiivi-ilmailijoita. Ilmailijan valintatalo palvelee SILSHOPPAILE! Helsinki-Malmin lentoaseman aitojen sisällä sijaitsee SILShop-niminen ilmailijan valintatalo, joka palvelee nykyisin 24 tuntia vuorokaudessa. S uomen Ilmailuliiton omistamassa SIL-Shopissa päälliköivät myyntimiehet Harri Oksanen ja Ari Suomi. Olemme rakentaneet nettikaupan mahdollisimman kattavaksi. Se on hyvä pohja työskennellä tällaisessa ilmailukaupassa, Harri kertoo. Malmin pyöreässä talossa sijaitsee Nordic Pilot Shop. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi Kaud totoi ja to misk päivi Toim jatka puhe Risto jäsen teeri Mec Kairi Ari Suomi ja Harri Oksanen pitävät huolen siitä, että SIL-Shopista löytyy ilmailijalle mieluista tavaraa. T oim tia lennon on ede intern vat ko pikaise Tark tietop tävä la tuneill menom oikeas kaa ja siis my Moo kokou mikun sillä Ta vuonn mielen 58 ILMAILU. SIL-Shop ei ole Helsingin ainoa ilmailijan kauppa. Tuhansista artikkeleistamme sinne on lisätty kohta puolet, joten valikoimaa löytyy, Harri ja Ari kertovat. Niin ikään Kai Asplundin luotsaama Aviation Shop Helsingin Linnankoskenkadulla kuuluu ilmailijan "pakollisiin"ostospaikkoihin. Jokaisella ilmailijan kaupalla Suomessa on oma profiilinsa
Erityisen ilahduttavaa oli kuunnella Ilmailulaitos-Finavian edustajan esitystä tulevasta eAIP:sta (AIP:n elektroninen muoto, joka on tulossa saataville internetiin), sekä VFR Finland-palvelun kehittämisestä. HELENA JAAKKOLA E T oimintasuunnitelman mukaiset pääprojektialueet ovat yhä tapetilla. Ruoka oli maukasta ja henkilökunta savolaisen mukavoo. essa iittää. Talvipäivien huipentuma oli tuttuun tyyliin Esko Lähteenmäen esitys kuluneen kauden vaurioista ja onnettomuuksista. MT:n tarkoituksena on jatkaa ja kehittää avointa tiedotuspolitiikkaansa siis myös niiden kautta entistä enemmän. iluliiaalea, almin UUSI MOOTTORILENTOTOIMIKUNTA ExperimentalpäiJÄRJESTÄYTYI TALVIPÄIVILLÄ vät aurinkoisessa Kauden 2007-2008 moottorilentotoimikunta (MT) on nimitetty ja toimikunta piti järjestäytymiskokouksensa Kuopion talvipäivien yhteydessä. Katsastusten kustannukset puhuttivat ja osittain siihen vastauksena totesi Mikko Jaakkola, että tilaukset saavat edelleen katsastajat tupelle. Lennokin esittely sai aikaan melkoisen ryntäyksen myyntipisteeseen, josta voi päätellä, että aika monessa kodissa opetellaan lentämisen alkeita uudella liidokilla. Elektronista AIP:ta karttoineen onkin odotettu Suomessa jo kuin kuuta nousevaa, useassa Euroopan ja Baltian maassa ne ovat olleet nykypäivää jo pidemmän aikaa. Toimikunnan puheenjohtajana jatkaa Tero Auranen ja varapuheenjohtajaksi on nimitetty Risto Niemi. Santsikupin kahvia sai hakea ihan vapaasti ja vaikka kuinka monta kertaa. Erityisesti merkillepantavaa oli sekä Finavian, että Ilmailuhallinnon näkyvä mukanaolo. Nettisivut, ja nimenomaan käytettävät sellaiset, ovat nykyään oikeastaan elinehto. EUT jakoi Sammon Haarikan pitkäaikaisesta rakentajana ja rakentajien kouluttajana toimimisesta Seppo Pulkkiselle. Sauna lämpesi iltaisin ja rohkeimmat ilmailijat tutustuivat viereiseen järveen pulahtamalla avantoon. Korkeusperäsin paikalleen kaksipuolisella teipillä ja siipi kuminauhalla, se on siinä", opasti Oksanen ja heitti yhden matkaan luvaten, että joka kiinni saa, saa sen omakseen. Tarkoituksena on tuottaa sivuista sekä tuhti tietopaketti moottorilentäjille, että myös näyttävä lajin esittely lentoharrastuksesta kiinnostuneille ja siitä tietoa etsiville. "Joka on ennenkin huoltoja tehnyt, saa tehdä niitä eteenkin päin, kun vain kuittauksia papereista löytyy", toteaa hän. Päivien järjestäjä toivotti kuitenkin juhlapuhujan tervetulleeksi jatkossakin, silloin tosin hieman eri ominaisuudessa. Katsastajakoulutuksessa Aki Suokas esitteli kehittämäänsä järjestelmää, jossa harrastajat saavat edelleen huoltaa koneitaan. Moottorilentotoimikunta piti järjestäytymiskokouksensa experimental- ja ultrakevyttoimikunnan (EUT) ja MT:n yhteisillä ja perinteisillä Talvipäivillä, joiden pitokaupunki oli tänä vuonna Kuopio. TERO AURANEN Kuopiossa xperimentalpäivät vietettiin tällä kertaa Kuopiossa, hotelli Valkeisessa, joka tarjosikin oivat puitteet viikonlopun kokoontumiselle. SIL Shopin Harri Oksanen esitteli hauskan uutuustuotteensa, EPP -heittoliidokin Lähes särkymätön styroksin näköisestä, mutta erittäin taipuisasta materiaalista valmistettu lennokki soveltuu kaiken ikäisille. Juhlasalin isokokoinen screen ja hulppea ilmanvaihto tekivät esitysten seuraamisen miellyttäväksi. Näistä eritoten lennonopettajakoulutuksen järjestelyprojekti on edennyt mukavalla vauhdilla. Tämä onkin tarpeen, sillä onhan lajimme kaupallisen liikenteen ohella suuri näiden organisaatioiden palveluiden käyttäjä. Vaikka vaatimukset tuntuvat kovenevan, ei silti ole pakko turvautua huoltoyrittäjään. MT jakoi Karairin kiertopalkinnon Kemin Laskuvarjokerho ry:lle ennakkoluulottomista kalustopoliittisista valinnoista moottorilennon pioneerihengessä. Tällä kertaa tätä päivien odotetuinta osuutta saatiin kuulla sellaisenaan todennäköisesti viimeistä kertaa Lähteenmäen jäädessä syksyllä eläkkeelle. Muut toimikunnan jäsenet ovat Matti Peura (sihteeri), Raimo Nikkanen, Matti Mecklin, Kimmo Rantanen, Kusti Kairikko ja Tuomo Tuominen. rakevytlentäjien kuin moottorilentäjienkin näkökulmasta. "Pitäisi saada katsastus heti ja nyt tai viimeistään huomenna", kuvailee hän tilannetta ja jatkaa, "Olisi hyvä jos kentällä kerättäisiin useamman koneen katsastus samalle päivälle, että ei tarvitsisi samalle viikolle järjestää montaa reissua samalle kentälle." Ilmailijoilta näyttää unohtuvan, että katsastukset tulee myös tilata edellisen kuukauden aikana juuri siksi, että niitä ehtisi järjestellä. Asiaohjelman päätteeksi lauantaina vietettiin ilmailuhenkistä iltaa, jossa jaettiin toimikuntien palkinnot kuluneen vuoden ansioista. Lisäksi moottorilentotoimikunta jakoi viritetyn ilmailijan ensi-apupakkauksen tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä moottorilentokerhossa Malmin ilmailukerhon Marko Einamolle. Toimikunnan internet-sivut liiton sivujen alaisuudessa tulevat kokemaan uusiutumisen mahdollisimman pikaisella aikataululla. Nimikkeet vain muuttuvat. Viikonlopun aikana kuultiin mielenkiintoisia esityksiä niin rakentajien, ult- tero Auranen jatkaa edelleen Ilmailuliiton moottorilentotoimikunnan puheenjohtajana. ILMAILU 59. in ja p on opin skenonen Hanoma a. "Et tarvitse työkaluja tai muita tarvikkeita päästäksesi lennättämään
Aki Suokas kehitti HUOLTO-ORGANISAATION A ki Suokas esitteli Experimental - päivillä kehittämäänsä Omistajahuoltaja - organisaatiomallia huoltotoiminnan mahdollistamiseksi sen jälkeenkin, kun siirtymäaika huoltotoiminnan järjestämiseksi EASAn mukaiseksi päättyy. Joitakin tehtäviä saa myös tehdä henkilökohtaisin oikeuksin. Ilman viranomaisen antamaa toimilupaa noita tarkastuksia, ARC-kirjoittamisia, ei saa tehdä. seuraaville helikopterityypeille: · · · · · · · Agusta Bell 206 sarja Bell 206 ja 206L sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 sarjat Hughes/Schweizer 269 sarjat Robinson R-22 / R-44 sarjat Täydet korjaamopalvelut mm. Hän muistuttaa, että kevytilmailussa on edelleen olemassa sekä henkilökohtaisia oikeuksia että organisaatio-oikeuksia. "Raskaammalla kalustolla tämä ero on ollut jo pitkään ja siellä toimineille tuttua, mutta muille tässä vähän selvennystä", sanoo hän ja toteaa, että näitä oikeuksia ei kukaan saa odottamalla. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. Siirtymäajan lähetessä loppuaan on meillä toivon mukaan olemassa hyvä toimintamalli, jonka avulla kerhot pystyvät jatkamaan harrastustoimintaa, eli lentämistä. Tarkoitus on luoda organisaatio, joka hankkii nuo oikeudet ja jonka sisällä sitten oikeudet omaava henkilö voi tehdä ja leimata asioita, joihin hänellä on pätevyys. laatujärjestelmä ja siihen liittyvät auditoinnit. Esimerkkinä käy huolto-ohjelman hyväksyntä. Ilmailuhallinto on vain EASA:n asiamies tässä asiassa. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Ei vaikka olisi kuinka pätevä henkilö ja mitä tahansa lupakirjoja, koska ne ovat organisaatio-oikeuksia. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. HELENA JAAKKOLA Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. Jonkun pitää vain selvittää pykäläviidakko ja etsiä harrastelentäjälle sopiva toimintatapa, joka sopii EASAn vaatimuksiin. Näistä selkeimmin lentokelpoisuustarkastuksen tekeminen (G-org) ja lentokelpoisuuden jatkaminen (I-org). Huoltotoimintaan tulee jonkin verran maksuja ja organisaatio luo muutamia työpaikkoja, mutta toimintatapa on huomattavasti kevyempi kuin jos jokainen kone jouduttaisiin huoltamaan virallisen huoltoyrittäjän voimin. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. Tietyt asiat ovat vain ja ainoastaan organisaation oikeuksissa. 09-5655 540 Fax. Se että ollaan luomassa "purjekonemekaanikko"-nimistä henkilökohtaista oikeutta ei suinkaan tarkoita, että ko. Organisaation hyväksyntä edellyttää sitten tukitoimintoja, joita ovat mm. Virallistamisvaiheessa kuittaukset ovat tärkeitä ja niille, joiden kuittauksia löytyy, voidaan Omistaja huoltaja mallin mukainen lupa huoltotoimintaan myöntää. mekaanikko saisi tehdä kaikkea sitä mitä aikaisemmin koneen omistaja sai tehdä. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Lisäksi on tiettyjä asioita, jotka ovat saatavissa myös viranomaiselta, mutta on paljon joustavampi ja halvempi toteuttaa ne itse, kun hyväksytty organisaatio on luotu. "Ne ovat siis sitä varten, että organisaatio säilyttää oikeutensa", muistuttaa Suokas. Suokas on ollut aktiivinen, jotta huoltojärjestelmä säilyisi Suomessa tavalliselle ilmailijalle niin kohtuullisena, kuin se nykyisessä ilmailumaailmassa suinkin on mahdollista. GI- (ja F-) oikeudet voi myöntää vain EASA hakemuksesta sellaiselle organisaatiolle, joka hakee sitä ja täyttää vaatimukset. Pätevyyden virallistamiseksi tulee nyt kaikkien niiden, ketkä ovat koneita huoltaneet, myös kuitata ne omiin nimiinsä. 09-5655 5454 www.helitech.fi 60 ILMAILU. Leimassa lukee silloin OH-org
sitlaatuinnit. aljon itse, . saatio uokas. A haka hallinto meillä malli, arrasntaan tio luo atapa ainen huolKOLA ja alla yöt, llot, llot . h.fi ILMAILU 61. Esisyntä
ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Tutkintapyynnössä esitetään muun muassa ilma-aluksen takavarikointia. Tapattakoon itsensä jonnekin korpeen, mutta sivullisten vahingoittaminen valvotussa ilmatilassa ei istu oikeustajuuni. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). On myös syytä epäillä, että rikkomukset ovat aiheuttaneet vaaraa muiden turvallisuudelle. Lennokkini lentää kuten lentokone ja se kuluttaa polttoainetta kuin lentokone joskin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Airbus. Ostais jos sais YHdYSvALtALAISet kOHteLevAt SuOMALAISIA kuIn rOSkAA ILMAILuHALLIntO vAStAA e.v.v.k:LLe Hyvä EVVK. Jos amerikkalainen viranomainen on oikeasti tutkinut, että helikopterin ohjaustehostin oli viallinen, kuinka helikopterivalmistaja kehtaa väittää jotain näin älytöntä. Päätös on annettu tiedoksi lentäjälle. Mikä siitä tekee erilaisen lentolaitteen kuin vaikkapa Airbusista. Emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Lintuja suojellaan merkitsemällä sähköjohtoja värillisillä palloilla. Siihen olisi nyt aihetta, sillä silminnäkijöiden mukaan sanginjokelainen on lennellyt omatekoisella lentokoneellaan muutaman metrin korkeudella ihmisten päiden yläpuolella. ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. E.V.V.K? MerkIntäpAkkO SäHköLInjOIHIn Hirsijärvellä Kiskossa voimalinjoihin lentänyt ultrakevyt-kone on järjettömän säästön uhri. Nopeasti lailliset keinot ja vaikka aseet käyttöön, viranomaiset! Vai onko asiassa tehtävissä mitään, ilmailuviranomainen. Ohjaajalla ei ole myöskään ohjaajan lupakirjaa, eikä hän ole saanut koulutusta harjoittamaansa toimintaa varten. Kuluttaako se liian vähän. Toiminta on lisäksi ollut täysin tietoista ja tahallista. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. Kasakka L Il k ta OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Ilmailuhallinnon tietojen perusteella lentäjän on syytä epäillä rikkoneen useita ilmailulain kohtia. Olin nimittäin hankkimassa kannuuni viralliselta lentopaikalta Jet A1 kerosiinia, sillä lennokkini käyttää sitä polttoaineenaan. Perusteluksi ilmailuterrorille ei kelpaa se, että eihän miehelle ole koskaan tapahtunut mitään onnettomuuksia. Kuinka ihmeessä tehtaan edustajat luulevat, että suomalaiset nielevät täydellistä puppua. Kuinka joku voi virallisesti väittää, että helikopterionnettomuuden aiheuttaa vesipyörre. Jos "Sanginjoen lentäjä" haluaa harrastaa ilmailua laillisesti, uusi ilmailulaki antaa siihen mahdollisuuden kevyillä välineillä ja Ilmailuliiton hyväksynnällä, kunhan lentosääntöjä noudatetaan. Yritin ostaa, mutta minulle ei suostuttu myymään. Sikorskyn edustajien täytyy pitää suomalaisia täydellisinä idiootteina ja aliarvioida älykkyyttämme. Lainvastainen toiminta on Ilmailuhallinnon tietojen mukaan ollut toistuvaa ja jatkuvaa. Silminnäkijät voivat ilmoittaa havainnoistaan suoraan Oulun poliisille. Ennen kuin mitään sattuu, ottakaa viranomaiset nyt äkkiä järeät aseet käyttöönne ja tehkää tuollaiselle aikapommille jotain. Ilmailuhallinnon näkemyksen mukaan "Sanginjoen lentäjän" valmistaman ja käyttämän ilmaaluksen takavarikointi on tarpeellinen ja perusteltu, koska ilma-alusta on käytetty jatkuvasti. Lennot on suoritettu ilman hyväksyntää valmistetuilla, lentokelvottomilla ja rekisteröimättömillä ilma-aluksilla. Ilmailuhallinto jättää asian tarkemman rikosoikeudellisen arvioinnin poliisin, virallisen syyttäjän ja tuomioistuimen suoritettavaksi. Annamme mielellään lisätietoja. Linja, johon tämä huonoonninen lentäjä osui koneellaan, oli käytännössä näkymätön. Menin luottokortti kädessä lentokentälle kerosiiniauton luokse siinä uskossa, että ostaminen onnistuu. Se on kuulemma kiellettyä verotussyistä. Lentäjä on jo aikaisemmin tuomittu useaan otteeseen rangaistukseen vastaavista teoista. Anssi Hiivala, lakimies Markku Hiedanpää, harrasteilmailuyksikön päällikkö ILMAILU-lehdessä kirjoitettiin Copterlinen helikopteriturmasta ja sen erilaisista tulkinnoista. ja muut ilmailijat. Mies on rakentanut lentokoneita useitakin, joilla lentelee oululaisten lentokenttien lähistöllä ja ilmeisesti ihan kentilläkin. Matti Virtanen V V SAngInjOen SAngen OutOA LentäMIStä Ilmailualan keskustelupalstalla törmää aika ajoin Sanginjoella Oulun lähellä lentelevän "ilmailupioneerin" edesottamuuksista kirjoitteluun. Koko ajan sivulliselle onnettomuuden tapahtumisen todennäköisyys kasvaa. Ilmeisesti hampurilaispullan syöminen on tuhonnut helikopteritehtaan väen aivosolut. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Jo te n Il k ta L ri n H ta 62 ILMAILU. Nyt olisi aika suojella myös lentäjiä. Ilmailuhallinto on ilmailulain 165 § nojalla 15.3.2007 kieltänyt lentämisen "Sanginjoen lentäjän" kahdella ilma-aluksella sekä pyytänyt poliisilta virka-apua lentojen estämiseksi. Tyrmistykseni oli melkoinen, sillä tankkiautonkuljettaja ei suostunut myymään minulle lainkaan polttoainetta. Minulla ei ole poliisin virkamerkkiä, joten en voi käydä hakemassa moista ilmailuterroristia korvasta kuulusteluihin. MIStä kerOSIInIA LennOkkIIn? Jouduin kohtaamaan erikoisimman ongelman mitä kuluttajalle voi sattua. Ilmailuhallinto on lisäksi jo aiemmin jättänyt tapauksesta tutkintapyynnön Oulun kihlakunnan poliisilaitokselle. Hurjimpien kertomusten mukaan tämä sankari on koukkinut koneellaan surmansyöksytyylisesti hiihtäjiä päin järven jäällä
Liity jäseneksi! WWW.ILMAILULIITTO.FI Suomen Ilmailuliitto ry pterisista äytyy otteiuinka , että ua. 08 445 8800 info@championdoor.com oihin män onokäysähi aika sakka Lentoreserviupseerikurssilla Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. , että vesiainen ohikopnäin ullan htaan tanen VARUSMIESPALVELUKSEN VOIT SUORITTAA lentokonehallien kangasnosto-ovet www.championdoor.com Champion Door Oy, Pajatie 1, 85500 NIVALA Puh. Hakuajat päättyvät tammi- ja elokuun lopussa. Lentoteknillisellä aliupseerikurssilla Ilmavoimien teknillisessä koulussa Jämsän Hallissa. Johtokeskuslinjalla, viestiteknisellä linjalla tai elektronisen sodankäynnin linjalla Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Hakuajat päättyvät tammi- ja elokuun lopussa. E U-leha saa iiviisti ättää julkaimyös kirjoitietosi mme joiden . itteeLMAI, Helnki. www.ilmavoimat.fi ILMAILU 63. Hakuaika päättyy tammikuun lopussa
Keliäkin tullaan tekemään, mutta jos pilviä sattuisi taivaalle ilmaantumaan niiden korkeus voidaan selvittää Tykistöprikaatin tarjoamalla sääpalvelulla sekä Jämillä että Niinisalossa. 20 m, esteleveys n. JÄMI - NIINISALO FLY IN 13.-15.7. Aikoinaan Ilmavoimat käytti sitä harjoituksiinsa, nyt sieltä ei ole enää lennetty liki pariinkymmeneen vuoteen. Kaikkien Niinisaloon lentävien on osallistutta- Lisätietoja www.jamiflyin.com 64 ILMAILU. Niinisalo - Jämi välille tulee edullinen kuljetus, mutta tarjotaan turistille taivaallistakin kyytiä; Lentopiste Oy Tampereelta järjestää yleisölennätystä molemmilla kentillä. 2400m, mikä riittänee vähän raskaammallekin ultrapilotille. Heille tarvittavat tiedot kentästä ja olosuhteista toimitetaan muulla myöhemmin sovittavalla tavalla. Kiitotietä Niinisalossa on käytössä n. Noin 15 kilometriä Jämiltä luoteeseen sijaitsee valtatiellä 23 Niinisalon varalaskupaikka. Tänä vuonna se on siis jo perinteinen, joten tälle vuodelle oli taas keksittävä jotain uutta. Ehkä vähän lennetäänkin... Viime vuonna Jämi Areenan ilmailunäyttely oli mukana ensimmäisen kerran. Se on tapahtuman yhteydessä järjestettävä Niinisalo Fly In. Mahdollisina hyppykoneina Niinisalossa AN 2, DC 3, C 206 sekä erilaiset himmelit. Sääpalvelu tosin on siinä mielessä epävirallinen, että vastuu on käyttäjällä. ämän vuoden Jämi Fly In järjestetään viikonlopun mittaisena, 13.-15.7.2007. 120 x 360 m. Lisäksi varalaskupaikoiksi soveltuvia peltoja on liki yhtä paljon kuin Jämillä metsää. Tiehallinnon kanssa on sovittu, että varalaskupaikka on käytössämme 14.-15.7.2007 klo 9-20 molempina päivinä. Kiitotien päällysteen leveys on n. 60 metriä. Kiitotien lähettyviltä löytyy myös hyppääjille sopiva maalialue, kooltaan n. 2007 T va briefingiin Jämillä, paitsi niiden joiden koneet eivät Jämille laskuun mahdu. Edelleen löytyy vesikoneille rantautumispaikka Jämijärveltä, kisataan paperilennokeilla Jämi Areenassa pidettävän ilmailunäyttelyn yhteydessä, EUT palkitsee Vuoden Rakentajan, pidetään luentoja ilmailun eri osa-alueista, turinoidaan tuttujen kanssa ja istutaan iltaa
Sään, että ILMAILU 65. kä eriljetus, kyytiä; lennäpilviä orkeus malla
Tiedotuksen lisääntyminen. Ohjelman pitää olla realistinen, sellainen, mitä kykenee noudattamaan. SIL:n tiedotusta sähköistetään yhä enemmän internetillä ja sähköpostilla, tehtyjä kopiointiohjeita noudatetaan. Sidosryhmille tiedotetaan enemmän Ilmailuliiton ympäristöasioista. - Toteutumisen seuranta ja mittarointi: Sähkönkulutuksesta ja kopiointimääristä tehdään tarkkailutilasto. Määritellään päämäärät mitä halutaan 2. Lämmitysjärjestelmästä valmistetaan raportti. Näin vähennetään välillistä energiankulutusta. Päämäärä 3. Selvitetään mahdollisuudet hukkalämmön ja lämmitysjärjestelmän osalta. SIL työntekijöille hankitaan tarvittaessa HKL:n työsuhdekuukausikortit. Toimenpiteet miten tavoite saavutetaan 4. HKL:n kuukausikorttien määrä. SIL hallituksen hyväksymän ympäristöohjelman pääkohdat ovat tässä lyhennettynä. Radio-ohjattujen 2-metristen liidokkien kilpailut talvella 1992 Karpiselällä Helsingissä. nk ja tulvat, saman lentoa ajanjak harrast jäiltä t jääpeit Jäiltä t tilante merellä Ilma arkipäi vitä ilm lukema Joka Harras toliiken oksidipäästö ovat ku jatkaa huomi jen ja i O 66 ILMAILU. - Tavoite: Työmatkaliikennöintiä vähennetään. Aluksi voi myös tehdä mahdollisimman helpon ajatuksella, että sitä vuoden- kahden sisällä tarkistetaan ja päivitetään. Siitä toivotaan olevan hyötyä myös kerhoille ja lajeille. Ilmailuliiton työntekijöiden liikennepäästöt pienenevät. - Toimenpiteet: Nettisivujen sisältö laaditaan yhteistyössä ilmailulajien edustajien kanssa. Tiedetään mitä erilaisia ilmailuun liittyviä ympäristöselvityksiä on jo laadittu. - Toteutumisen seuranta ja mittarointi: Kaikkien laitteiden tiedot ovat olemassa. Viranomaisille pidetään tiedotustilaisuus kerran vuodessa. - Toimenpiteet: Lajien edustajat keräävät tiedot omista lentolaitteistaan, liitto vastaa tietopankin luonnista ja ylläpidosta. Vähälumista on ollut muulloinkin. - Toimenpiteet: Laaditaan SIL:n yhteiset ohjeet meluvalitusten vastaanottamiseen ja tiedotetaan jäsenille meluasioista vuoden 2007 aikana. Teksti JARI LEHTI Kuva SEPPO KETOLA - Toteutumisen seuranta ja mittarointi: Valmiit ohjeet. Toimikunnat ja luottamushenkilöt Päämäärä 1. Lentopaikka tai kerho voi tehdä oman ohjelmansa oheisen kaavan mukaan. 1. Tavoitteet mihin asti halutaan päästä 3. Sähköpostilistojen valmistuminen. Isojen kilpailujen ja tapahtumien ympäristövaikutukset tunnetaan. Tietopankki laitetaan joiltain osin nettiin. Päämäärä 2. Päämäärä 2. Ilmailuliitto laatii tarvittavat ympäristöselvitykset - Tavoite: Vastataan lupaviranomaisten meluselvitysvaatimuksiin. Huom, tiedotus kannattaa aloittaa vasta ympäristöaiheisten nettisivujen valmistuttua. Pää - Ta alenee puolel - To laadita arvois - To Melun kohtai lupaik ma. Pää to hoi - Ta tansa ysten - To vastaa eensa toteut ten m - To SIL:n tetut t halpen on om jeensa Toimisto ja henkilöstö Päämäärä 1. Ilmailun harrastajat tietävät, mitä toimenpiteitä heidän kerhonsa on ympäristöasioiden eteen tehnyt ja miten meluvalituksiin vastataan. - Toimenpiteet: Tehdään etätyöskentelyn ohjeet ja pelisäännöt. Ilmailuliiton toimiston energiankulutusta vähennetään. Ilmailuliiton sisäinen ja ulkoinen ympäristöviestintä tehostuu. Liiton tekemän ohjelman eri osat ovat valmiina 2007, tai työ aloitetaan 2007. - Tavoite: Ympäristötietoisuus lisääntyy. - Toteutumisen seuranta ja mittarointi: Ympäristösivujen valmistuminen. Kokonaisuudessaan se tulee nettiin, kunhan ympäristönettisivu saadaan pystyyn. Huom, ympäristöministeriön muistio, "lentoasemien erityispiirteet". Paperin ostomäärät ja sähkökulut poimitaan talouden hoidosta vuosittain. Skypen käyttö jne. - Toteutumisen seuranta ja mittarointi: Valmiit ohjeet ja pelisäännöt etätyöskentelyyn. Ympäristöalan opiskelija tekemään päättötyönään. perinkulutus vähenee. SAR- ja palolentotoiminnasta tiedotetaan ympäristötiedotuksen alla. Kerätään sähköpostilistat, jonka jäsenille lähetetään ympäristöaiheisia tiedotteita. - Tavoite: Toimistorakennuksen energiankulutusta pienennetään ja toimiston pa- Tänä vuonna ilmailutapahtumia ja lennokkikisoja peruuntui heikon jäätilanteen vuoksi. - Toimenpiteet: Sähkönkulutusta tarkkaillaan. Ilmailuliiton ympäristöviestintää parannetaan - Tavoite: Ilmailuliiton nettisivuille tehdään oma ympäristöaiheinen osio. Aikataulu milloin alkaa, milloin valmis 5. YMPÄRISTÖOHJELMA LENTOPAIKKOJEN JA ILMAILULAJIEN AVUKSI Ilmailuliiton ympäristöohjelma on valmistunut. Käytännössä jo olemassa olevat lentokoneiden dB arvot etsitään ja kootaan yhteen. Vastuuhenkilöt 6 Kirjataan miten toteutunut todetaan tapahtuneeksi (toiminnan mittarit) sekä 7. Huomautuskohta ideoille. Tiedotustilaisuuksien määrä
Lentoliikenteen hiilidioksidi- ja typen oksidipäästöt ovat noin prosentti liikenteen kokonaispäästöistä, harrasteilmailun prosentteja ei ole verrattu mihinkään. Tilausnumero 57-004 Hinta 37,00 eur 5. Tämä on yksinkertaisuudessaan kerhojen ja ilmailulajien toimintaedellytysten, eli jatkon turvaamista. O Ilmastonmuutosta ILMAILU 67. Lisätään tiedottamista kerhoille. Tilausnumero 57-002 Hinta 37,00 eur 3. Tilausnumero 57-001 Hinta 37,00 eur 2. viestehidosiluliilaastajitustisähetään a paristöointi: iedotojen tymioittaa val- 1. Eteläisen Suomen jääpeitteillä pystyi talven aikana harrastamaan vain helmikuussa. Lentomelun väheneminen - Tavoite: Harrasteilmailun lentomelu alenee VN:n melu-arvojen (993/1992) alapuolelle. Til.no: 57-007 Hinta 31,00 eur Postimyynnissä lisätään postimaksu Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Jokainen on mukana jollain tavalla, eläminen tuottaa päästöjä. Koulukuntia löytyy puolesta ja vastaan. HUMAN FACTORS AND PILOT PERFORMANCE 232 s. Paras niistä oli +17,5 celsiusta. AVIATION LAW & METEOROLOGY Yli 180 piirrosta ja kuviota. Ne ovat kuitenkin pienillä toimintaluvuillaan mitättömiä. Jos haluaa selvitä ilman ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia, pitää sulkea tv ja olla lukematta sanomalehtiä. AIR PILOT´S MANUAL ointi: Päämäärä 3. Vaihtelu on normaalia, täysin samanlaista vuotta ei tule. Tilausnumero: 57-124 Hinta 31,00 7. Tilausnumero 57-003 Hinta 37,00 eur 4. 316 sivua. tiin. - Toteutumisen seuranta ja mittarointi: Melun todettu väheneminen ilmailulajikohtaisesti. Huom, etsitään harrasteilmailupaikoille soveltuva melumallinnusohjelma. AIR NAVIGATION 300 piirrosta ja taulukkoa. Helsingin edustalla merellä saattoi meloa uutena vuotena. 444 sivua. THE AEROPLANE TECHNICAL 320 piirrosta ja taulukkoa. (09) 449 801, Fax (09) 149 6163 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 MYÖS E www.aviationshop.fi TITS POS kkisi. - Toimenpiteet: Kerätään meluarvoja ja laaditaan laskentataulukko painotetuista arvoista. Havaittavia muutoksia ovat ennennäkemättömät tulvat, myrskyt, sateet, lämpötila jne. 396 sivua. RADIO NAVIGATION AND INSTRUMENT FLYING Navigointi ja mittarilento. FLYING TRAINING Yli 270 kuviota ja piirrosta. Ilmailun harrastuskelejä on piisannut läpi talven, toisaalta järvien ja meren jäiltä tapahtuva ilmailuharrastus koki takaiskuja. SIL:n toiminnassa jätehuolto hoidetaan aina säädösten mukaisesti - Tavoite: Kerhot hoitavat kerhotoimintansa jätehuollon alueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. 356 sivua. Ilmastoa tutkivat asiantuntijat kertovat ilmastonmuutoksen olevan arkipäivää, siihen ei pitäisi olla enää mitään lisättävää. Silti kannattaa jatkaa vähäpäästöistä ilmailua ja terästäytyä ottamaan ympäristö huomioon vieläkin paremmin. - Toimenpiteet: Kerhot ja lentopaikoista vastaavat tahot selvittävät toiminta-alueensa jätehuoltomääräykset ja ryhtyvät toteuttamaan jätteiden lajittelua vaatimusten mukaisesti. Jäiltä tapahtuvia SM-tason lennokkikilpailuja peruuntui heikon jäätilanteen vuoksi tammikuussa ja maaliskuussa. 336 sivua. Huom, jätemaksu halpenee kun lajittelee. - Toteutumisen seuranta ja mittarointi: SIL:n ympäristövastaava kirjaa ylös ilmoitetut tehostamistoimet. Harrasteilmailulajit toimivat ilman päästökauppoja, matkustuslentoliikenteelle sellaista jo EU:ssa pähkäillään. RADIOTELEPHONY 212 s. Jokaisella kunnalla on omat jätehuolto-määräyksensä ja ohjeensa. JAR-FCL CAA ttavat isten ailuukset lmain jo äävät astaa Käyeiden ointi: masistio, ristönään. Tilausnumero 57-005 Hinta 42,00 eur 6. ohjatella nko ilmastonmuutosta olemassa. Maaliskuun lopulla Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin lämpöennätyksiä, kahden vuosituhannen ajanjakso huomioon ottaen. Päämäärä 4
Järjestävän kerhon pyöräkone OH-CAK lensi myös ahkerasti tyyppikoulutuslentoja ja yölentokelpuutuksia. Tunturi-Ilmailijoiden SUKSILENTOLEIRI IVALOSSA Perinteeksi muodostunut suksilentoleiri järjestettiin loppukeväästä ja ilmat suosivat jälleen tätä ajankohtaa. Ja näyttipä sinne tulevan kyläläisiä myös, kun kuulivat että koneita tuli laskuun. Joillakin konekunnilla oli tullut eteen lumitöitä, kun hankikanto petti suksen alta. Torstaina oli myös perinteeksi muodostunut lento esittäytymään Ivalon alaasteen oppilaille Ivalojoelle koulun rantaan. Aina ne lentokoneet kiinnostavat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Tällä kertaa emme saaneet puljaa aikaiseksi, koska suurin osa vierailijoista oli jo palannut etelään takaisin. Teksti ja kuvat JUHA PORTTI 68 ILMAILU. Tätähän se "puskalentäminen" on ja sitä varten pitää myös varautua, että yllättäviä tilanteita tulee erämaassa eteen. Lapio, kirves, tulentekovälineet ja ylimääräinen vaatekerta pitää ainakin muistaa ottaa mukaan kun lähtee erämaihin suksikoneella kiertelemään, ja kännykkään täydet akut. A Experimental- (ylh.) ja sarjavalmisteiset suksikoneet (alh. vas.) lensivät sulassa sovussa Ivalossa. Parhaimmillaan oli kuusi konetta liikenteessä eri puolella pitäjää. Kolmisensataa oppilasta opettajien johdolla kävi tutustumassa koneisiin ja kerroimme tiedonjanoisille oppilaille lentämisestä ja koneista. Tukikohtina olivat Ivalon lentokenttä, Alajärven vesilentosatama ja Tsarmilla sijaitseva Lentokentän kerhon kämppä. Kaksi konetta saimme esittelyyn ja kerhon pyöräkone teki ylilentoja. Koneiden laskun ajaksi jouduttiin pysäyttämään pitkä moottorikelkkasafariletka ja hekin jäivät hetkeksi katselemaan lentokoneita. Aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta koko viikon. ikainen kevät hieman pehmitti järvien lumitaakkaa, ja vettä oli kertynyt jään pinnalle paikoin
I set a ta liiikohärven itseva tävän myös ölenmuoalarantajien iin ja lenyös, . Koyttäka ja entotavat aikaioli jo netta kone RTTI ILMAILU 69
0 e-mai yhtey Majo mäki, 70 ILMAILU. 0 e-mai sen yh Majo mäki, F3B 1.9 F3B S tällä. lu alk Kilpai Kilpai Jälkiriteta gin yh oleva Ilmoit puh. 0 e-mai yhtey Majo mäki, F3J 16.0 F3J S kikent Kilpai Kilpai Kilpai niorit e. lu alk Kilpai Kilpai Jälkiriteta gin yh oleva Ilmoit puh. Kilp valita ditaan kilpai Ilmoit puh. F3B 26.5 F3B S tällä
Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi, joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Jury (3 kpl) valitaan briefingin yhteydessä. Lupa myönnettiin, jonka jälkeen kapteeni lähti jaksolla pitämään vuolassanaisen kuvaelman matkustajien eteen aukeavasta sulonäystä. Jury valitaan briefingin yhteydessä. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. Kilpailu alkaa kello 10.30. Briefing kello 10.00. Ruotsinpyhtäällä. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Ilmoittautumiset 24.5. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. Selviän meinaan vähemmällä raporttien kirjoittelulla eikä tarvitse pelätä yhteentörmäyksiä. F3B SM-osakilpailu (2/2) 1.9 - 2.9.2007 Ruotsinpyhtää F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Sotilaslentäjänä hänen pääajokkinsa oli Karjalan Lennoston MiG... F3J SM-osakilpailu (2/4) 16.06.2007 Ruotsinpyhtää F3J SM-osakilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Meiliosoite toimii ja kukkuu. Loviisan Ilmailijat ry Lovisa Flygare rf kuppilatiima@gmail.com ILMAILU 71. 044 363 6616 Malmin lennonjohtotornissa työskentelee nainen, jonka suvussa ymmärretään kauneuden päälle. Voi kunpa saisin olla aina yksin kiitotiellä kun laskeudun tai lähden lentoon... Wille kipparoi Blue1:lla MD90-konetta. Aluksien lähtö Ahvenanmaan länsipuolelta herätti tietysti suurta kiinnostusta. Wille on kuvassa se "herra lentokapteeni", eli toinen vasemmalta. Majoitus: Strömforsin matkailu, Majatalo Krouvinmäki, puh. 044 363 6616 *** roger Ja ollaan sitten tarkkoja niiden navipaneeleiden kanssa... He myyvät ryyppyreissuja bailaavalle kansalle lennättämällä kansaa Helsingistä Amsterdamiin. 044 363 6616. *** roger Mistä tunnistaa vakavasti otettavan laskuvarjohyppylentäjän liikenteessä. Kaikki muu sisustus on revitty irti, samoin kuin oikea takaovikin. roger Kuppilatiimakiilari odottaa kieli pitkällä juuri sinun tarinoitasi. Ruotsinpyhtäällä. Ilmoittautumiset 30.8. Kilpailumaksu ennakkoilmoittautuneet 40,00 e, Jälki-ilmoittautumiset 60,00 e. Palvelukonsepti on suunnattu KLM:n mukaan yöelämässä viihtyville nuorille aikuisille, joille toiseen maahan lentäminen bilettämään on yhtä luonnollista kuin korttelipubiin meno. Kilpailussa noudatetaan F3J-luokan sääntöjä. Briefing kello 10.00. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi, joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Tarkkaavainen lukija lensi alueen päällä ihaillen ja valokuvaten upeaa näkyä. Majoitus: Strömforsin matkailu, Majatalo Krouvinmäki, puh. Tarkkuuslentäjä, taitolentäjä, purjelentäjä, sotilaslentäjä, liikennelentäjä ja nyt myös valokuvamalli! Wille esiintyy nimittäin nykyisen päätyönantajansa, Blue1:n, virka-asujen esittelykuvissa. Kilpailu alkaa kello 10.30. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. Kilpailumaksu ennakkoilmoittautuneet 40,00 e, Jälki-ilmoittautumiset 60,00 e. Joitakin vuosia sitten Maarianhamina sai tehtäväkseen isännöidä Tall Ships Race -purjehdustapahtuman yhden "välilaskun". Hyppylentäjän autossa on paikoillaan vain kuljettajan penkki. Tukholmasta lähestyi liikennekone. 019-515 566 tai 0500 496 537, e-mail: kaj.lindqvist@lagerholm.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Kilpailumaksu ennakkoilmoittautuneet 20,00 e, juniorit 15,00 e. Riikka osaa siis tarvittaessa jakaa vaikkapa tyylipisteitä laskuvarjohyppääjille. roger Alankomaalainen KLM-lentoyhtiö ei paljon sievistele markkinoinnissaan. Kuppilatiimakiilari on humoristi ja uskaltaa näykkiä hieman myös ruokkivaa kättä. 019-515 566 tai 0500 496 537, e-mail: kaj.lindqvist@lagerholm.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. Ruotsinpyhtäällä. Lopulta hän veti henkeä jolloin tornista vastattiin: "Mielenkiintoista kuulla. Ilmoittautumiset 14.6. Ja kun ei sievistellä, ei sitten sievistellä. Jury (3 kpl) valitaan briefingin yhteydessä. Kerro ihmeessä se myös matkustajillesi". roger Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannui "Wille" Halonen on monipuolinen mies. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Kuppilatiima KILPAILUKUTSU F3B SM-osakilpailu (1/2) 26.5 - 27.5.2007 Ruotsinpyhtää F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Briefing kello 10.00. Jälki-ilmoittautumiset 30,00 e/20,00 e. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi, joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Kilpailu alkaa kello 10.30. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Sujuvasti vaikka kymmentä konetta kierroksessa pyörittävä lennonjohtaja Riikka on nimittäin missikeisari Eino Makusen tytär. Ah, mitä ilmailua! roger Kiitotiellä et ole yksin lause on Blue1:n, Finnairin, Finavian, FinnComm Airlinesin, Suomen Ilmailuliiton, Ilmavoimien, FPA:n ja Suomen Lennonjohtajayhdistyksen yhteisen kiitotieturvallisuuskampanjan pääviesti. Lennot ovat nimeltään Bilelentoja. Majoitus: Strömforsin matkailu, Majatalo Krouvinmäki, puh. Kutsuessaan Maarianhaminan tornia kapteeni pyysi luvan tehdä muutaman kierroksen lähtöalueen yllä. 019-515 566 tai 0500 496 537, e-mail: kaj.lindqvist@lagerholm.fi