Ilmailulehti 5/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Toukokuu nro 5 / 2006 69. vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa CESSNA 140 Kahvitulille suksikoneella 400 hyppääjää samassa kuviossa Taitolennon turvallisuus 2006-23 06005 6 41 488 2 8 880 30 288803-0605 PAL.VKO
Nyt asia määritellään hyvinkin tarkasti ilmailulaissa ja vuoden 2007 alkupuolella on tarkoitus allekirjoittaa uusi yksityiskohtainen valvontatehtävien siirtosopimus. Avustuksen perusteet ja määrät löytyvät valtion budjetista, joka on julkinen. Vuoden alussa voimaan tullut emmän pään asioiden pohtimiseen, joten "tehkää hyvä ja kevyt systeemi, jonka pystytte itse hoitamaan". Ja toimitaan ylipäätään fiksusti, noudatetaan niitä kisasääntöjä, niin kisaajina kun kisan järjestäjinäkin. Pudasjärven Sunny (Funny?) Nights Rallyn tiimoilta, joten eletään ihmisiksi ja pidetään vieraista hyvää huolta. kohdasta "terms of reference" ko. Älkää hyvät ihmiset puurtako hampaat irvessä, hakekaa vauhtia nautiskelun kautta, jättäkää viimeinen pinnistys pois, aktiivisesti mutta maltilla. käsittelyiltä. Kentällähän liikkuu villejä huhuja tyyliin: "kohta pitää tilata lupakirjamekaanikko irroittamaan purjekoneen siivet maastolaskun jälkeen". on samassa yhteydessä myös myöntänyt, että EASA:lla ei riitä aikaa ja resursseja kevy- EASA:n johto. Toki voi olla, että nyt työn alkaessa tavoitetila on aivan eri suunnassa kuin mihin lopulta päädytään. Jep, näinhän myö tehdään. Toimitaan kaikessa harkiten, jolloin tekeminen on myös turvallista. Vaikka emme arvokisoja Suomessa isännöikään, tulemme saamaan kansainvälistä julkisuutta mm. Valmista pitäisi olla jo kevätkesällä 2007, siis ennen kun mm. uusien raskaampien huoltomääräysten on kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2008. He ovat teoriassa ja käytännössä tulevaisuutemme vartijoina. Joten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Työryhmällä on eväät taittaa niska vaikka miltä kauhukuvilta. Mikään ei ole niin tärkeää kun ilmailu... Seuraava noin vuoden ajanjakso onkin tällä saralla varsin työntäyteinen ja mielenkiintoinen. Sieltä löytyy ko. Kauden ensimmäiset lentokapistukset, vehkeet ja selät on rikottu, jääkööt ne siihen. huhtikuuta allekirjoittamalla sopimuksella osittain vahvistettiin olemassa oleva käytäntö ja päivitettiin olemassa ollut sopimus joiltain osin, mutta siis "tilapäisluonteisesti" noin vuodeksi. Siltä sopii odottaa todella paljon (työryhmän perustamisesta ja toimenkuvasta lisää: www.easa.eu.int/home/rm_tor_en.html. Eikä vaivuta synkkyyteen, eikä lopeteta valmistautumista "pahimman" varalle. Eikä kun, että homma on hauskaa kun on kivaa. Sovittu. Ja kisojen päätteeksi edustusjoukkueet olisi nimetty oikein ja urheilullisin perustein. Meistä riippumattomat syyt voivat kääntää koko orkesteria. Käytännössä SIL on hoitanut tämän tyyppisiä tehtäviä silloisen ILL:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti jo iät ja ajat, 90-luvun alusta lähtien. Työn edetessä määrä mitä ilmeisemmin lisääntyy kunhan kaikki kerrannaisvaikutukset putkahtavat esiin. Säädöspuoli on saatava vastaamaan tilannetta vuoden 2007 keväällä, jolloin varsinainen valvonnansiirtosopimus on tarkoitus allekirjoittaa. työlle). Lennetään ja harrastetaan vaan niin maan kauhiasti. Näin keväällä on hyvä muistaa muutamia perusasioita. Noin puolet työryhmän jäsenistä on Europe Air Sportin eli harrasteilmailun kattojärjestön nimeämää "meidän omaa väkeä". Ja kansainvälisistä kisoista ne nyt tai jo aikaisemmin valitut joukkueet toisivat maailmalta tuomisinaan vaikka useampiakin mitaleja. 2 mönkkönen toukokuu 2006 teksti KAI MÖNKKÖNEN monkkonen@ilmailuliitto.fi Viranomaisyhteistyötä uudistettu ilmailulaki mahdollistaa viranomaistyyppisten valvontatoimien siirtämisen Ilmailuhallinnolta jollekin valtakunnalliselle järjestölle tai muulle yhteisölle. Toivotaan MDM.032 -työlle parhainta menestystä. harrasteilmailun valvontatoiminnasta saama valtionapu, jota enää ei kierrätetä Liikenne- ja Viestintäministeriöstä ensin Ilmailuhallintoon ja sieltä meille, vaan avustus tulee suoraan ministeriöstä SIL:lle. Nopeastikin laskien on tutkittava ja uusittava parisenkymmentä harrasteilmailuun vaikuttavaa määräystä. Samassa yhteydessä on huomioitava mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisella tasolla tapahtuva säädösmylläkkä. Osittain tähän liittyy myös SIL:n ko. Tarkoitan tietenkin Euroopassa tapahtuvaa säätelyä. Harrasteilmailun ja/tai kevyemmän ilmailun (noncommercial, non-complex) osalta EASA:ssa (eurooppalainen ilmailuviranomainen) on aloittanut työryhmä "MDM.032". Lähes kaikissa määräyksissähän on viittauksia muihin määräyksiin tai säädöksiin, jotka tulee myös huomioida. SIL:n ja IH:n nyt 25. Lähtökohta on onneksi parempi kuin hyvä, sillä EASA:n ylin johto on painottanut lähtökohdaksi "unohtakaa kaikki olemassa oleva ja kaavailtu, ottakaa tyhjä paperi ja aloittakaa siitä, hopi hopi". Sovittu? Tähän kaikkeen liittyy alkava valtava määräysten uusimisruletti. Josko ensi syksy ja talvi saataisiin olla rauhassa kaiken maailman turhilta ja tolkuttomasti aikaa vieviltä protesti- jne
Varjoliito ja sen moottoroitu versio ovat kasvussa. Samoin ultralentäminen. Nyt näyttää siltä, että ainakin huoltomääräykset otetaan uuteen harkintaan ja erityisesti harrastajien lähtökohdista (kuten Mönkkönen-palstalla viereisellä sivulla kerrotaan). Kalliit suoraan vapaapudotukseen vievät, maksukykyisiin vetoavat NOVA-kurssit taas täynnä. Kuvat Lassi Tolvanen. Aina hintansa väärti. sisältö toukokuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 69. Aivan kuten Finnairiin ja Ilmavoimiinkin. Aivan tavanomaisen viiden hypyn päivän kustannus on siis yhdelle joukkueen jäsenelle 144 euroa. Laskuvarjourheilu on otettu tässä esimerkiksi, koska sen on ennustettu olevan Ilmailuliiton piirissä harrastettavista lajeista yksi parhaiten nykynuorisoon vetoavista. Vanhan valuutan käyttö jotenkin vain tuo parhaiten esiin nykyhintatason niin ilmailussa kuin huoltoasemien kahvioissa... Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 4000 metrin laskuvarjohyppy maksaa 23 euroa. Harjoitteleva neljän hengen kuviohyppyjoukkue maksaa myös kuvaajansa. Heistä merkittävä osa taitaa olla aika varttunutta väkeä. Jälkimmäiseen ohjautuu selvästi väkeä, joka aiemmin olisi hankkinut yksityislentäjän lupakirjan. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Mutta selvää on, että harrasteilmailua ammutaan säälimättä vasemmalta ja oikealta. Suomen Ilmailuliitolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lentopolttoaineiden hintoihin. Pienin askelin nousee jatkuvasti esiin toimintaa vaikeuttavia asioita. Helpottavat muutokset ovat harvassa, mutta onneksi niitäkin löytyy. Näin lentokauden alettua on ymmärrettävästi turhauttavaa pohtia uhkakuvia. Ja lopuksi: kesä on täällä, joten lentäkää, hypätkää ja lennättäkää niin paljon kuin sielu sietää ja lompakko myöten antaa. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Eli lähes 140 markkaa 70 sekunnin vapaapudotuksesta. Aktiivisena hyppypäivänä kertyy helposti vaikkapa viisi suoritusta, joskus enemmänkin. Sen muututtua JAR:n mukana ensi askeleeksi ammattilentäjän uralle vain omaksi huvikseen lentävät ovat kouluttautuneet ultrapiloteiksi. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Kysymys on nykyisin arkipäivää useimmille ilmailijoille. Sivu 4. 2 3 4 9 15 16 18 20 24 28 32 34 36 38 39 40 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Kahvitulille suksikoneella Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Taitolennon turvallisuus Taitolennon EM-kisa Suomeen Liikennelentäjät yksimoottoriopissa Paikallislentokin pitää valmistella Lennokkitehtäviin varusmiehenä Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa Aerodynamiikan oppikirja suomeksi Suurin vapaapudotuskuvio: 400-way! Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Cessna 140 on koneklassikko, jolla on mukava lennähtää vaikka makkaranpaistoon saaren rantaan. Valitettavasti niille voidaan ottaa vain rajoitettu määrä oppilaita, joten lajin tulevaisuuden turvaavaa suurta massaa ei näin Suomeen kerry. Toki maakuntakerhoissa hypätään vielä halvemmalla. Siihen nähden lajin suosio on kestänyt varsin hyvin ja syynä on varmasti hyppäämisen kiehtovuus. Raju hintatason nousu kuitenkin puree jo nyt. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Mutta polttoaineen jatkuvasti nouseva hinta iskee myös Cessna-kerhoihin. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Nauttikaa ainutlaatuisista ilmailuelämyksistä - mutta turvallisesti.. Reilut kymmenen vuotta sitten vastaavan loikan hinta oli viisikymppiä - jälleen siis markoissa. Koska laskuvarjourheilijoista merkittävä osa on nuorta ikäryhmää, opiskelijoita tms, monella ei liene käytettävissään ylenpalttisen paljon rahaa. Ja päälle matkat kentälle... Pääkaupunkiseudulla perinteiset pakkolaukaisukurssit ovat olleet lähes tyhjillään. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Jäät ovat järvistä sulaneet, mutta talven lentoretkien muistot säilyvät. K uinka paljon olet valmis maksamaan harrastuksestasi. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Yleiseurooppalaisten ilmailumääräysten suhteen asiat ovat onneksi paremmin, sillä liitto on voimakkaasti panostanut kansainväliseen yhteistyöhön
Vapaus tuo tosin myös vastuun ympäristöstä. Eväänä miesruokaa eli makkaraa. Kone parkkiin ja nuotio palamaan... Lasse Lautanala ja Lassi Tolvanen suuntasivat talviselle retkelle Cessna 140 koneella. elämysilmailua parhaimmillaan. Makkaroiden paistuessa automaatilla Lasse Lautanala tekaisee kuumat keitot. 4 artikkeli toukokuu 2006 Suksilentäjä avaa itse omat latunsa CESSNALLA MAKKARANPAISTOON Riippumattomuus lentokentistä on suksilentämisen suola. Tässä on kevätretkeilyn suola.
Kolmekymmentäluvulla Cessna suunnitteli ja rakensi mm. Tässä Cessnaa kiskotaan ulos hallista Räyskälässä. os haluaa kevätretkelle kunnon eksotiikkaa eikä sivakoiminen tai moottorikelkalla päristely hangessa kiinnosta, on otettava todelliset retkivälineet käyttöön: suksilentokone, makkaraa, tulentekovehkeet, sinappia, juomaa, sopiva paikka, kunnon kengät ja hyvä sää. Tänä keväänä sää helli ilmailijoita pariinkin eri otteeseen. teksti ja kuvat LASSI TOLVANEN artikkeli toukokuu 2006 5 Pikkupoikana oli tärkeää saada tehdä omat jalanjäljet lumeen ensimmäisenä. Pienen lumenpoistojumppatuokion jälkeen lentokonehallin ovet saatiin auki ja sisältä paljastui toinen aikansa "pitkäsääri", Cessna 140. Ilmailuhistoriallisesti merkittävä konetyyppi Tämä Cessna 140 (ja sen sisartyyppi Cessna 120) on ilmailuhistoriallisesti hyvinkin merkittävä lentokonetyyppi. Cessna 140 lensi ensilentonsa kesäl-. aikansa yleisilmailukoneiden huipun, C34 Airmasterin. Suksikoneilla voi tarpeen tullen laskeutua vaikkapa bensa-aseman viereiselle pellolle ja käydä tankkauksen ohella kahvilla. Irrotettavien maapyörien avulla suksikone liikkuu helposti myös sisätiloissa. Aamu oli säätyypiltään valtakunnan cavok, mutta puolelta päivin alkoi maaliskuulle ominaisia cu- J mulus-pilviä kerääntyä taivaalle lumikuurojen ja nousevan tuulen myötä. Siispä hyvän tuurin saattelemana ajelimme Finnairin "pitkäsääri"-Boeing 757 -perämiehen, Lautanalan Lassen kanssa Helsingistä Räyskälään. Clyde Cessna oli aloittanut lentokoneiden rakentamisen jo 1920-luvulla ja perusti omaa nimeään kantavan firman vuonna 1927. Late näyttää Cessnalla nykyajan mallia vaikka lentolaite on vanhempi kun itse retkeilijät... Menolientä tankkiin. Cessnan historia Euroopassa alkoi, hämmästyttävää kyllä, Suomesta, kun Euroopan ensimmäinen Cessna C-37 Airmaster OH-VKF "Kymppi" hankittiin Karhumäen veljesten toimesta juuri ennen sotia vuonna 1938 tänne pohjolaan. Se oli ensimmäinen suursarjatuotantona valmistettu itsekantavalla alumiinirakenteella varustettu yleisilmailukone, jossa oli Steve Wittmanin keksimä kevyt ja aerodynaaminen lehtijousilaskuteline
Lasse joutuu tähän ulos-sisään jumppaan pariinkin eri otteeseen ennen kun kone on Räyskälän radan päässä. 7000 kpl. Ovet takaisin kiinni, ettei muille koneille tule lunta tupaan. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon koneen vuoden 1946 listahinta joka oli 2995 dollaria. Rullaaminen tuottaa taas omat ongelmansa kun tuulen takia ei konetta saada kohti aiottua parkkialuetta. Ilmassa kaarto vasemmalle kohti Liesjärven kansallispuistoa. Tuotanto alkoi maaliskuussa 1946 ja 140-koneita valmistettiin vuoteen 1950 mennessä yhteensä n. CSX:n puikkoja on kuluttanut eniten PIK:n legendaarinen kouluttaja Viljamaan Onska. Aterialle luontoon Nälkä alkaa jo kurnia vatsassa kun kiskomme punavalkoisen koneen hallista ulos aurinkoon. Muutaman nurinmenon takia kone on rakennettu uusiksi ja on siirretty aikoinaan ja onneksi Experimental-luokkaan. Ensimmäinen omistaja oli P. Koneen siipiverhoilu oli alun perin kankainen, mutta siivet saivat aikojen saatossa alumiinipellityksen. Lienevätkö ihmiset olleet 40-luvulla pienempiä vai mistähän johtunee koneen ohjaamon lievä ahtaus kun kapuamme koneeseen. Sierraexrei tuli Suomeen vuonna 1960. 6 artikkeli toukokuu 2006 Lentokoneiden muodot ovat aikojen saatossa muuttuneet huimasti. Klassikkokoneiden, kuten OH-CSX, linjat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa niiden ollessa omassa elementissään, ilmassa. lä 1945 (proto s/n 8000, NX41682, 28.6.1945). Vuonna 1946 valmistui tehtaalta Cessna 120 ja 140 koneita yhteensä 3345 kappaletta sarjanumeroilla 800111846.Koska OH-CSX: n sarjanumero on 8899 merkitsee se sitä, että tämä kaunokainen on valmistunut vuoden 1946 alussa. Käännämme koneen käsin rullaustien suuntaan lähtöä varten. Salenius Helsingistä. Myöhemmin kone oli mm. Lentohuollolla, Kalervo Meskasella Punkaharjulla, Riihelän Hanskilla Lahdessa ja pisimpään Polyteknikkojen Ilmailukerholla vuodesta 1983 vuoteen 2004. Rullaus pousarille menoliemen noutoon ja Lasse tankkaa 45 litraa siipien uumeniin. Taivaalle miesten mieli ja lämä tiskiin. Noh, koukkaus tuulettoman rannan kautta ja koneen nokka kohti saaren. Niinpä kuluva vuosi on koneen 60-vuotisjuhla ja siksi olisi siis hyvä syy järjestää vanhan rouvan kunniaksi kunnon pirskeet. Moneen kertaan rakennettu Sierra X-ray OH-CSX:n alkuperäinen moottori oli 85:n hevosvoiman Continental Cont C85-12(F): Nyt nokalla "ärjyy" sadan hevosvoiman Continental O-200-moottori. Kauniin sään vallitessa noin 15 minuutin lennon jälkeen Lasse sorvaa laskun järven jäälle vastatuuleen. Koneen omistaa nykyään seitsemän hengen kimppaporukka ja sillä on lennetty tähän mennessä noin 7900 tuntia. Tämä johtui suksilla rullaamisen haasteellisuudesta tuulen antaessa oman mausteensa soppaan
Nyt koneen vajoamisnopeus on niin pieni, että lasku voidaan tehdä ilman loppuvetoa. Seuraa sanaton hiljaisuus ja puheenaihetta vaihdetaan vaivihkaa sinappilaatuun, joka tälläkin kertaa on kotimaista. Tokaisen Lasselle että tokkohan ne naiset tämmöisen retkeilyn päälle ymmärtävät. Lasse hidastaa koneen ensin 120 km/ h ja noin 10 metrin korkeudessa hän lisää tehoa noin 1500 rpm:ään ja vähentää nopeuden 110 km/h. Matkalla Lasse haluaa tehdä yhden läpilaskun ja koska ilma on optimaalinen, saadaan nyt kavalasta varjokadosta hyvä esimerkki. Suksen kannat ottavat ensiksi kiinni lumeen ja kone istuu pintaan niin peh- meästi, ettemme sitä edes huomaa. Ohhoh ja kuvittelin että olimme vielä ainakin 30 jalan korkeudessa! "Tällä Viljamaan Onskan opettamalla tekniikalla voi tulla laskuun pilvisellä säällä tai jopa pintasumussa, jossa pintaa on hyvin vaikea arvioida", kertoo Lasse. Pehmeässä lumessa kone ei aina tahdo kiihtyä vaadittavaan nopeuteen (n.. Parin ravistelun ja kaasun käytön jälkeen kone lähtee irti seisontapaikaltaan ja rullaamme vastarannan tuntu- maan nousua varten. Kupponen kuumaa makkaran kyytipojaksi ja nuotio sammuksiin. Kone kiihtyy näppärästi ja kohta olemme taas taivaalla ja nyt kohti Hyvinkäätä. Laipat ovat täysin auki ja Lasse suorittaakin aina nousut tällä asetuksella. Late istuttaa "vanhan rouvan" höyhenkevyesti lumen pinnalle. poukamaa. artikkeli toukokuu 2006 7 Koneen kosketusta lumen pintaan ei yleensä edes huomaa. Moottori sammuksiin ja rantaan eväsreppujen kanssa. Saaresta löytyy hyviä kuivia polttopuita, joten tulille ja makkarakeppien tekoon. Toinen vaihtoehto on kiihdyttää kone sileänä maassa ja sitten nyppäistä kone laipoilla ilmaan
Suksilla operoitaessa on tietysti kaikenlaisia pikkujuttuja, jotka on syytä ottaa huomioon. Silloin pitää tehdä hankeen jälkiä, joissa koneen saa kiihdytettyä nousunopeuteen tai ainahan voi käyttää vanhoja laskujälkiään hyväksi. Suksilla matkalennossa mittari näyttää 180km/ h, jolloin todellinen nopeus on 160km/ h. Koneessa on kilometrinopeusmittari, jossa on vielä aika suuri mittarivirhe (10% liikaa). Ilmassa ollaan taas ja matka jatkuu kohti Hyvinkäätä. Rullaus seisontapaikalle ja tyhjät eväskassit pois. Varoituskyltti kertoo koneen olevan experimental-rekisterissä. Pituus 6.6 m Kärkiväli 10.0 m Siipipinta-ala 16 m2 Tyhjäpaino 349 to 408 kg MTOW 658 kg Moottori Continental C-85-12 (valmistettu lisenssillä Rolls-Roycen tehtailla) Performance Matkanopeus 75% teholla 174 km/h Toimintasäde 732 km Lakikorkeus 4,700 m Nousunopeus 230 m/min Nousukiito 236 m Laskukiito 71 m. Koneen kiihtyessä vetoa lisätään tosi varovasti, ettei kannus ota kiinni ja uudelleen hidasta lähtökiitoa. Lentoonlähdön jälkeen kone kiih- dytetään pinnassa nopeuteen 120km/ h, jolloin voidaan ottaa laipat sisään. Sähkölankoja, virtapaikkoja ja lumen alla olevaa sohjokerrosta on myös varottava. TEKNISIÄ TIETOJA Siipien, korkeus- ja sivuvakaajan kärkien pyöreys kertoo aikansa aerodynaamisesta kehityksestä. Siellä rata on aurattu ainakin 40 metriä leveäksi joten ongelmia suksienkaan kanssa ei tule. Silloin pitää yrittää sauvalla pumpata kone irti tai sitten ravistaa kone irti heiluttamalla käsin siipeä streevan kohdalta. Makkarat syöty ja hieno retki takana. CSX:n mittaritaulu edustaa klassista muotoilua. Nykyisin muodissa ovat kaikenmoiset wingletit, jotka saisivat tällaisen koneen näyttämään naurettavalta. 80km/h), jolla koneen saa ilmaan. 8 artikkeli toukokuu 2006 CSX painaa nykykunnossa (isompi moottori, metallisiipi, ym.) vähän enemmän eli noin 450kg.Matkanopeus on suksilla noin 160km/h ja pyörillä vähän enemmän eli tuon spesifikaation mukainen 170km/h . Esimerkiksi sukset jäätyvät kiinni helposti
Tarkoitus on lähteä "puhtaalta pöydältä" ja pyrkiä välttämään "ylisääntelyä" (over-regulating) jotta todella saataisiin hyvät edellytykset yleisilmailun kasvulle Euroopassa. Myös lentokoulut ja vuokraamot ovat saaneet silmät auki LSA-luokalle. Ensimmäinen kokous on pidetty ja lisäksi EASA:n edustajat vierailivat Europe Air Sportsliiton vuosikokouksessa. Sisäänvedettävän laskutelineen toimintaa kokeiltiin myös ilmassa. Rahassa mitattuna kasvua oli peräti 27 prosenttia. Koneita meni maailmanlaajuisesti kaupaksi 3580 kpl, kun vuoden 2004 luku oli 2963 eli kasvua oli 21 prosenttia. USA:sta tulee myös mielenkiintoisia tietoja LSA/Sport Pilot-luokan kehittymisestä. Tämä tarkoittaa että yleisilmailukoneiden valmistus on, varsinkin USA:ssa, eräs nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista yleensä. Lento kesti 66 minuuttia ja sen aikana käytiin 12000 jalan korkeudessa ja käytettiin nopeusaluetta 1,1-kertaisesta sakkausnopeudesta 160 solmuun saakka. Ensimmäiset toimitukset on suunniteltu vuodelle 2008. VFR Suomi/Finland tulossa Ilmailulaitoksen AIS Internet-palvelu laajenee 11.5.2006 uudella julkaisulla: VFR SUOMI / FINLAND. Hyötykuorma täydellä 792 litran kerosiinilastilla on 179 kg (US-versiossa vastaavat arvot ovat 1100 litraa ja 229 kg), joten mistään pitkän matkan kuormajuhdasta ei ole kysymys. Yhdellä Williams FJ33-moottorilla varustettu D-JET on viisipaikkanen kone, jonka suurin matkanopeus on 315 solmua. Lento meni Diamondin toimitusjohtajan mukaan "erittäin hyvin, täysin suunnitelman mukaisesti". Sivel myös kehotti työryhmää esittämään luovia ja mielikuvituksellisiakin ajatuksia sääntelystä kokonaisuutena. Hieno juttu, koska täysin uusien koneiden tuonti maahamme on viime vuosina ollut melko vähäistä. Tällöin toimintamatka pienenee 1350 NM:stä 1012 mailiin. Uuteen julkaisuun sisällytetään aiemmin AIP:n AD 4 -osassa julkaistut tiedot sekä AIC B sarjassa julkaistuja laskeutumiskarttoja (LDG-kartat, joita joskus myös VALkartoiksi kutsuttiin). Suihkukoneen nopeus sekä noin miljoonan dollarin hinta kiinnostanee silti ostajia. koonnut NILS ROSTEDT moottorilentouutisia toukokuu 2006 9 Koreita koneita kentillä L entokauden alkaessa palstahenkilö on voinut havaita että useampikin tuttu pienkone on talven aikana saanut uuden hienon ilmeen uudelleenmaalauksen myötä. Malmilla on parin vuoden aikana jo toistakymmentä konetta tainnut saada uudet kuosit, ja nettikuvien perusteella myös muualla on koneita ehostettu. Tuorein uutinen on VLJ-suihkukoneen eli D-JETin ensilennosta Kanadassa. Mutta kyllä Euroopassakin tapah- Diamond D-JET. Yksi alkuajan menestyjä on saksalaisvalmistaja Flight Design, joka toimitti USA:han 45 kpl CT-koneita vuonna 2005. Tästähän voisi tehdä johtopäätöksen että koneiden omistajat kaikista uhkista huolimatta uskovat yleisilmailun tulevaisuuteen ja aikovat jatkossakin käyttää koneitaan aktiivisesti. Espoon Moottorilentäjien Piper Archer II, tässä Malmilla, on yksi useasta viime talvena maalatusta yleisilmailukoneesta. Näin kertoo EAA:n lehti Sport Pilot. Diamond D-JETin ensilento Diamond Aircraft kehittää uusia konetyyppejä vauhdilla, joka on tämän ilmaalusluokan perinteiseen menoon verrattuna aivan omaa luokkaansa. Työryhmän toimivaltahan kattaa ei-kaupallisessa käytössä olevat ilma-alukset peräti 5,7 t kokonaispainoon saakka. VFR SUOMI / FINLAND julkaistaan ainoastaan sähköisessä muodossa, suomeksi ja englanniksi, Ilmailulaitoksen Internet-sivujen kautta osoitteessa www.ilmailulaitos.fi/ilmailutiedotuspalvelu. Kasvu jatkuu Yleisilmailukoneiden valmistajien liitto GAMA kertoo että 2005 oli myyntiluvuissa ennätysvuosi. Itävaltalainen Diamond Aircraft toimitti 329 lentokonetta. USA-version MTOW on 2300 kg, mutta meikäläisittäin kiinnostavammassa non-US-versiossa se on rajoitettu 1999 kiloon. Kaiken kaikkiaan näyttäisi tällä hetkellä siltä, että harrastelentäjillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus itse vaikuttaa uuden sääntelyn sisältöön, eli lähtötilanne on varsin otollinen. tuu. Kun lupakirjakurssin hinta on jopa alle 3000 dollaria, eli puolet PPL:sta, koulutustoimintakin on kasvamassa. Kuva Nils Rostedt. EASA MDM.032 kuulumisia Viime numerossa mainittu EASA:n asettama, harrasteilmailun uutta sääntelyä kehittävä MDM.032-ryhmä on aloittanut toimintansa. Tässä on kasvua 26 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Viime vuosihan oli oikeastaan ensimmäinen tälle uudelle kevyelle luokalle. Palstahenkilön saamien tietojen mukaan ensimmäiset linjaukset, lähinnä EASA:n Rulemaking-osaston E.Sivelin lausumana, vaikuttavat varsin rohkaisevilta. Kuva Diamond. Kovin kattavaa tilastointia en ole vielä nähnyt, mutta tähän mennessä LSA-luokkaan on jo hyväksytty 32 tehdasvalmisteista konetyyppiä, mitä on pidettävä hyvänä lukuna. Julkaisu tulee sisältämään tietoja VFR-lentämisestä Suomessa sekä tiedot Suomen valvomattomista lentopaikoista. Bensiinin hinnannoususta kauhistuneet amerikkalaiset ovat mielissään Rotax 912:n kulutuksesta ja muutenkin edulliset kustannukset houkuttelevat lentäjiä
Silti kohde voi olla varsin haastava myytävä suomalaisille ainakin neljän viikkolennon volyymillä. Suurempia varsinai- VXA-300 349,- IC-A6 449,- Vertexin ja Icomin ilmailukäsiradiouutuudet nyt myynnissä. Kolmannes matkustajista on Suomeen saapuvia ulkomaisia. Rinnakkaismalli IC-A24 (549 eur) sisältää myös VOR-toiminnon. Yhtiöllä on nyt 107 Boeing 737-800 -konetta, joiden keski-ikä on kaksi vuotta. Kohteena on Liverpool Englannissa. Lukumäärä tosin kasvaa lähes viikoittain. Katso tekniset tiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi AR-108 75,- www.paratronic.fi. Suomessa vuonna 2003 aloittanut Ryanair lentää tällä hetkellä Pirkkalas- H ta kolmeen kohteeseen: Stanstediin Englannissa (avattiin 30.10.2003), Hahniin Saksassa (15.1.2004)sekä Riikaan Latviassa (31.10.2004). Ensimmäinen kohde oli Tukholman kenttänä markkinoitu Skavsta, jonne lennot alkoivat 4.4.2003. VXA-300 Pilot II, vankkarakenteinen alumiinirunkoinen kannettava lähettävä ja vastaanottava radiopuhelin ilmailutaajuuksille, VOR-toiminnolla, tunnettua Vertex Standard ammattilaatua. Kasvua on siis luvassa vastaisuudessakin. John Lennonin lentoasema on yksi Ryanairin tukikohdista. Erittäin luja rakenne, helppokäyttöisyys jopa yhdellä kädellä, suuri ja selkeä näyttö sekä monipuoliset ominaisuudet ja 1,65 Ah akkukapasiteetti tekevät tästä ICOM:n lähettävästä ja vastaanottavasta uutuudesta lyömättömän. AR-108, Maycomin pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto) radioliikenteen kuunteluun. Yhtiö kuljetti Pirkkalasta viime vuonna 328 000 matkustajaa ja alkaneena vuotena määrän arvioidaan kasvavan 360 000:een. Lennot alkavat 3. Liverpoolia markkinoidaan vuoden 2008 Euroopan kulttuuripääkaupunkina sekä Beatlesien kotina. Liverpooliin lennetään Pirkkalasta neljästi viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Reitti kuitenkin lopetettiin kannattamattomana tammikuussa 2004. Halpalentokonseptiin kuuluu, että kannattamattomia lentoja ei kauaa katsella. Vuonna 1985 perustetun Ryanairin kasvu on ollut huikeaa ja se jatkuu edelleen. 10 uutiset toukokuu 2006 koonnut TERO TUOMINEN Ryanair laajentaa taas Ryanair käyttää uusia Boeing 737-800 -koneita, joita sillä on 107 kappaletta. Käytännössä se tarkoittaa useimmille hotelliyöpymistä olipa sitten tarkoituksena jäädä Liverpooliin tai jatkaa muualle. Tilauksessa on 225 samanlaista konetta ja lisäksi on 193 tilausvarausta. IC-A6, suosikkivaihtoehto kevytilmailuun ja kenttäkäyttöön. Lisäksi yhtiöllä on optio193 lisäkoneeseen. Ryanairin mukaan laivasto on nuorin Euroopassa. Koneet on varustettu polttoainetaloutta parantavilla wingleteillä. Aikataulu ei ole mukavin mahdollinen, Tampereelta 21.35 lähtevä kone on perillä paikallista aikaa 22.35. Päivittäisiä startteja on nyt 650 kappaletta. Samaan aikaan kuin Pirkkalaan yhtiö avaa myös yhdeksän muuta reittiä. lokakuuta 2006. Lisäksi Ryanair uskoo kohteeseen syntyvän myös golf-matkustusta. Ryanairilla on kirjoitushetkellä 325 reittiä yhteensä 115 lentoasemalle 22 maassa. Tilattuna on 225 konetta. Kuva Boeing. alpalentoyhtiö Ryanair avaa neljännen reittinsä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta
EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Halpakonseptiin kuuluu olennaisena kakkoslentoasemien käyttö. 09-5655 5454 www.helitech.fi. Liverpooliakin myydään 29,90 (+verot ja viranomaismaksut) alkaen-hinnalla. Viime vuonna kuljetettiin 35 miljoonaa matkustajaa. Jatkossa hyppyjen kerääminen ei ole ainakaan rahasta kiinni, sillä SLK myönsi Lakelle hänen 60-vuotispäivänään lahjakirjan, joka oikeuttaa ilmaisiin hyppyihin. Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. Työntekijöitä Ryanairilla on 2700. Markkinoinnin lähtökohtana on hinta. Ensimmäinen hyppy tapahtui 19.4.1966. Lake on toiminut myös laskuvarjotuomarina, sekä on harrastanut myös varjoliitoa. Käytännössä Europassa luku on 60 prosenttia. Ryanair on tiukka neuvottelija, joka osaa puristaa edulliset sopimukset. Ensi vuoden arvio on 40 miljoonaa. Organisaatio pidetään halpayhtiöiden tapaan mahdollisimman ohuena. Peruskoulutuksen hän sai Suomen Laskuvarjokerhossa 20.2.1966 17.4.1966 kurssilla numero 3. Suomessa Ryanair lentää Helsinki-Vantaan sijasta Pirkkalaan, missä se käyttää erillistä halpaterminaalia, jota operoi Ilmailulaitoksen tytäryhtiö AirPro. huhtikuuta peräti 40 vuotta yhtäjaksoisesti kestänyttä laskuvarjohyppyuraansa. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. 09-5655 540 Fax. Muilla lentoyhtiöillä se on keskimäärin 70 prosenttia, mutta tässä ovat mukana myös mannertenväliset lennot. Ryanairin matkustamon täyttöaste (load factor) on 83 prosenttia. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. Esimerkiksi SAS:lla se on Euroopassa 120 euroa. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Hyppypaikkana oli Malmi, koneena OH-CSB Cessna 195 ja varjona PT-10. Sen jälkeen hyppyjä kertynyt joka vuosi ja se on peräkkäin hypättyjen hyppyvuosien ennätys Suomen laskuvarjourheilussa. Finnairille vastaavaa hintaa ei ole ilmoitettu. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. Todellisuudessa useimmat liput ovat kalliimpia, mutta silti yhtiön keskihinta on 41 euroa. Laken kokonaishyppymäärä on nyt 1800. Matkustajamäärät ovatkin kasvaneet 20 prosenttia vuodessa. Hyppymestarikurssin hän kävi 1973 Jämillä ja toimi mesuna vuoteen 1996 asti. Yhtiö on houkutteleva operaattori, sillä sen tulo syrjäiselle lentoasemalle tuo merkittävästi liikennettä. Vaikutus ulottuu myös ympäröivään maakuntaan lisääntyneenä turismitulona. Sen maksut ovat alhaisemmat kuin varsinaisessa lentoasemarakennuksessa. 40 vuotta hyppyjä putkeen Lauri "Lake" Oksanen (s.1943) juhli 19. OMINEN uutiset toukokuu 2006 11 sia tukikohtia, joista lennot lähtevät yhtiöllä on nyt 15. seuraaville helikopterityypeille: · Agusta 206 sarja · Bell 206 ja 206L sarjat · Eurocopter EC-120 · Eurocopter EC-135 · Hiller UH-12B · Hughes/MD 369 sarjat · Hughes/Schweizer 269 sarjat · MBB/Eurocopter BO-105 · Robinson R-22 · Robinson R-44 · Tulossa: Eurocopter AS-350 Täydet korjaamopalvelut mm
Nimestään huolimatta ne eivät ole rautaa vaan nikkelipitoista seosmetallia. Suomen Ilmailuliitolla on yhä ruusuke- ja hakaristisormuksia. Nimenmuutoksella ja keskittymisellä urheilu- ja harrastusilmailuun lopettaminen vältettiin. Rautasormukset nimittäin kuluivat käytössä ja monet jäljelle jääneet sormukset ovat hioutuneet ohuiksi. Lisätietoja 31.5. Sotasensuuri vaiensi aiheen perään kyselijät. Oikealla Ilmailuliiton kokoelmaan kuuluva Ilmavoimien hakaristitunnuksella varustettu Ilmapuolustussormus. Muutoin aihe on vapaa. SIL on vuosien varrella myynyt niitä nimelliseen hintaan, mutta vain henkilöille, jotka 40-luvulla olivat luovuttaneet oman kultaisen sormuksensa. Vuosina 1940-1941 kansa vaihtoi peräti 389 000 kultasormusta rautaiseen! Kultaa kertyi 1 750 kiloa. Ilmapuolustussormuksista saaduilla varoilla oli aikanaan tarkoitus hankkia mm. Sormukset puhdistettiin ja myytiin nyörillä varustettuna. Näillä ns. Keräyksen välineeksi keksittiin jäljelle jääneet rautasormukset, joita sota-aikana vaihdettiin kultasormuksiin. Kullalla saatiin sotien jälkeen kipeästi kaivattua viljaa Suomeen. 12 uutiset toukokuu 2006 30 000 ilmapuolustussormusta myytiin veteraanien hyväksi Kone-esittelyjä, luentoja, turinoita tuttujen kanssa,Vuoden Rakentaja -palkintojen jako, polttoainehuolto 95/98E &100LL ja kellukekoneille oma ranta, josta kuljetukset Jämille Veteraanijärjestöjen yllättäen myyntiin tuoma rautasormus (vas.) myyntipakkaukseen kuuluvassa nyörissä. mennessä www.lennokit.net Lomahotelli Jämi p. ym. Kuvasta pitää käydä ilmi, että se on otettu lentävästä lennokista tapahtuman aikana. (02) 573 6530 www.jami.fi info@jami.fi Taneli Äikäs p. hävittäjiä. Muista kultaesineistä sai kulmikkaamman, Ilmavoimien hakaristitunnuksella varustetun sormuksen. Kulta jäi kuitenkin sodan melskeissä makaamaan Suomen Pankin holviin eikä sillä koskaan ostettu hävittäjiä. Kuva Tero Tuominen. BirdMan Inc., Suomen Virtuaali-ilmailijat, Tampereen Teknillisen yliopiston SUPIKOIRA -projekti, Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho, Tampereen Kevytilmailukerho, Jämin Riippuliitäjät, Lennokkitieto Tapio Polamo, Scale Gliders, RC-SABE Oy, Tykistöprikaatin lentotiedustelupatteri, Porin Ilmailukerhon lennokkijaos, Keski-Suomen Ilmailumuseo, Tampereen L askuvarjokerho, Tampereen Radioamatöörit, Suomen Robottiyhdistys, Jämijärven VPK, Remos Aircraft GmpH, SIL Shop, RC-Jets Finland ym. Näistä 30 000 sormuksen erä myytiin nyt numeroituina pienituloisimpien veteraaniemme tukemiseksi 50 euron kappalehintaan. Kaikki 30 000 sormusta olivat samaa, erittäin pientä kokoa, vaikka aikanaan kumpaakin sormusmallia tehtiin peräti 40 kokoa. Veteraanien nyt myymä 30 000 sormuksen erä ei tosin ole viimeinen, vaikka niin kampanjan mainonnassa kerrottiin. Jatkosodan jälkeen Ilmapuolustusliitto oli liittoutuneiden valvontakomission lakkautusuhan alla Lotta Svärdin ja Suojeluskuntien tavoin. Keräyksen sormusten alkuperä on epäselvä, sillä ei ole tietoa miten ne nykyisen kultasepän isälle päätyivät. Vuonna 1944 kulta vietiin turvaan Ruotsiin miehityksen pelossa. (02) 547 1480 www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi otiemme veteraanit -keräys huhti-toukokuun vaihteessa oli veteraanijärjestöjen yhteinen hanke tukea vielä keskuudessamme olevia sotiin osallistuneita. 040 557 2129, f. Ilmailuliitolla niitä on yhä kymmeniä eri kokoja. S. Jämin normaalin ilmailutoiminnan lisäksi taivaalla nähdään mm. (02) 547 1033 www.hotellijami.com lomahotelli.jami@saunalahti.fi Jämi-Info p. Sotiemme veteraanit (Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto ja Kaatuneitten Omaisten Liitto) sai lahjoituksena 39 000 kultaseppäliikkeen varastosta löytynyttä aitoa rautasormusta. Muita olivat Lotta Svärd -järjestö ja Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto. Sormuksia on kahdenlaisia: vihki- tai kihlasormuksesta sai sileän, ruusukkeella varustetun sormuksen. Harima. Alkuperäisen sormuskeräyksen keskeinen järjestäjä aikanaan oli Suomen Ilmailuliiton suora edeltäjä eli Suomen Ilmapuolustusliitto. Veteraanien hyväksi nyt myydyt olivat ruusukeversioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Ilmapuolustusliiton puheenjohtaja S.A. pari kuumailmapalloa, Antonov AN2, pienoisraketteja, runsaasti lennokeita ym
uutiset toukokuu 2006 13 Rissalan Hornetit törmäsivät ilmassa arjalan lennoston kaksi Hornetia osui toisiinsa harjoituslennolla noin 20 kilometriä Nurmeksen eteläpuolella 4. Valintapäätökseen vaikuttivat hankintahinnan lisäksi mm. häiriönpoisto, jne jne - huippumonipuolinen, pieni ja kätevä koko. (Arvo 54 ) Tulee täydellisenä akun ja laturin kanssa. Ohjaajina oli kaksi valmiusohjaajina toimivaa yliluutnanttia. 06-4387 313 fax: 06-4331 049 www.japo.fi/dante myös: www.koneita.com. 200 muistipaikkaa. Koneilla korvataan ilmavoimien Fokker F-27 -kuljetuskoneet. www.koneita.com Headset MG-40 249 Uranus-Tuonti Oy Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh. Vain 75 HUOM: Pienoismallien rakentajat: C2/300 minisorvi isoilla ominaisuuksilla. Karjalan lennosto on aloittanut tapauksen tutkinnan. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. Kumpikaan ei loukkaantunut. Kilpailupaikka sijaitsee Tampereen pohjoispuolella noin 50 kilometrin etäisyydellä keskustasta Ruoveden suuntaan. Headset adapteri NYT kaupan päälle. Törmäys tapahtui simuloidun tutkaohjusammunnan jälkeisessä liikehtelyssä. Tulee akun, laturin ja antennin kanssa. Tuulilasi suojasi ohjaajaa mahdollistaen normaalin laskun. Harjoitusosastoon kuului neljä konetta, joiden tehtävänä oli harjoitella kaksi vastaan kaksi -hävittäjätorjuntoja. Katso lisää nettisivultamme. Lentoosasto keskeytti lentotehtävän ja toisiinsa osuneet ohjaajat tekivät visuaalisen tarkastuksen toistensa koneille. Ilman VOR:a: IC-A6E 440 Ilmailukäsiradio VXA-150 - 320 150 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio. (Arvo 105 ) Myös suojalaukku kaupan päälle. Suunniteltu käyttöikä on 40 vuotta. I Pyöräsetti Viime vuoden uutuus, amfibioversio AM-FIB 582. Sukset Myyntimenestys ympäri maailmaa! Oy DG-Products Ab 09-412 2440, 0400-497 440 dg-products@co.inet.fi www.polarismotor.it OIKAISUJA: Edellisessä ILMAILU-lehdessä vuosikokousjutussa oli Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen puheenjohtajan sukunimeksi mainittu Mäkelä. Headset adapteri mukaan kaupan päälle. IC-A24E ilmailuradio jossa VOR-näyttö vakiona. Alueet 108 174 Mhz. Kaikkiin konetyyppeihin. Pikkukuvassa toisen HN:n sivuvakaajan kärki. Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. ILMAILU pahoittelee. Ilmailukäsiradio VXA-300 - Vain 345 Kaanaan kesäkisat Tampereen Ilmailuyhdistys ry / Vehmaisten lennokkikerho järjestää kansalliset pikkulennokkien kilpailut Teiskon lentokentällä Kaanaassa. eliniän kustannukset Toimitus Suomeen ajoittuu vuoden 2008 alkuun. Oikea on Mäkinen. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Hinta NYT 539 . Sopimuksen arvo on noin 45 miljoonaa euroa. Kilpailuaika: Lauantai 17.6.2006 klo 19.00-22.00 Luokat: P-30 j, P-30 s, F1A2m ja F1H Osallistumismaksu: 2 euroa/kilpailija Kilpailussa lennätetään vapaasti viisi kierrosta ja maxi on 120 s. Jo 15 vuotta myynnissä Suomessa. UUTUUS: VXA-300 345 Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Ilmavoimien komentaja määrää ilmavoimien lento-onnettomuustutkintalautakunnan. Polaris FIB 582 lentovene Kesän FIBit myydään nyt! Vielä ehdit mukaan! K Huippusuosittu vakiomalli FIB 582 HN-438 menetti törmäyksessä kuomun pleksin. Kuva Ilmavoimat Casa kuljetuskoneeksi lmavoimat hankkii kaksi EADS CASA C-295M -kuljetuskonetta kotimaisiin ja kansainvälisiin joukkojen ja materiaalin ilmakuljetuksiin. Se sisältää kahden koneen lisäksi tarvittavaa materiaalia. Tervetuloa! Lisätietoja: Timo Pajunen 040-543 3394 ja Jarmo Kivinen 040-548 0518. 250 muistia, VOR-toiminto, kaksoiskuuntelu, 5 W:n teho, monipuoliset skannaukset, prioriteettikanava, autom. Samaten edellisessä lehdessä Talvipäivistä kertovassa jutussa sivulla 19 Orvokki Kuortti -kiertopalkintoa ei kannattele Janne Lensu, vaan Pasi Siimes. Toisesta koneesta vaurioitui sivuvakaajan kärki, toisesta hajosi kuomun avautuvan osan pleksi. Koneet laskeutuivat turvallisesti Rissalaan kello 10.15. Rintataskukoko. Koneet lensivät 1000 km nopeudella 7,5 km korkeudessa. toukokuuta kello 09.48. Toisiinsa osuneet ohjaajat toimivat samassa lento-osastossa parina. Vain 675
Omassa maassaan Roake on pitänyt tilannetta katastrofaalisena, mutta näkee nyt jotain valoa. Kokonaiskustannukset ovat noin 8 miljoonaa euroa. teena Aasian-strategiamme mukaisesti luonnollinen avaus. 14 uutiset toukokuu 2006 Laaja perusparannus käynnistyy Vantaan asematasolla Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käynnistynyt laaja lentokoneiden pysäköintialueen perusparannustyömaa. Julkisuutta puolestaan saa vaikka kiinnostavilla uutisilla, jännittävillä kilpailuilla ja kilpailijoilla sekä uteliaisuuteen ja tunteisiin vetoavilla koskettavilla tarinoilla ja komeilla kuvilla. Alunperin Suomeen ostettiin 64 Hornetia. Kahdeksan karsintakisan kierros on jo alkanut ja se päättyy joulukuussa EteläAfrikan ja Australian kilpailuihin. U Vaurio-Hornetista kaksipaikkainen Onnettomuudessa vaurioitunut Ilmavoiminen F-18C Hornet -hävittäjä HN413 muunnetaan korjaustyön yhteydessä kaksipaikkaiseksi. Eivät ne uudet jäsenet tule itsestään, ne on hankittava itse, sanoo Roake. Ilmailuhallinnon tilastot osoittavat kuitenkin laskua. Silloin Omaramassa lennetään taas Suuresta Palkinnosta (2nd FAI World Sailplane Grand Prix 2007). Mutta toisaalta tammikuussa Omaramassa järjestetty purjelennon Grand Prix -kilpailu toi lajille enemmän julkisuutta kahdessa viikossa kuin edelliset viisikymmentä vuotta yhteensä. Määrä osoittautui nopeasti liian pieneksi. Finnair lentää Aasiassa Bangkokiin, Kantoniin, Osakaan, Singaporeen, Pekingiin, Tokioon, Shanghaihin ja Hongkongiin. Roaken kokoamien tietojen perusteella purjelentäjän lupakirjoja oli vuoden 2005 lopussa voimassa 114 413. Blue1 aloitti säännöllisen liikenteen Helsingistä Ateenaan, Barcelonaan, Pariisiin, Roomaan, Lontooseen, Zürichiin, Varsovaan, Nizzaan sekä Dubliniin. Kysyntä Aasian eri kohteisiin kasvaa kumpaankin suuntaan, ja meillä on erinomaiset jatkoyhteydet kaikkialta Euroopasta. Kotimaan liikenteessä käyttöaste oli 64,5 % ja ulkomaan liikenteessä 58,3 %. Lisäksi laajennetaan asematasoja 2 ja 3 sekä uusitaan viemäröintejä. Kone valmistuu ensi vuoden lopulla. Reittiä lennetään kolmesti viikossa Bangkokin kautta. Niistä seitsemän oli kaksipaikkaisia. Se vaikuttaa laskeutumissuuntiin, sillä normaalisti lähes puolet lentokoneista laskeutuu kiitotielle 2. Kokonaiskysyntä (myydyt henkilökilometrit) nousi maaliskuun aikana 35 prosenttia ja kapasiteetti (tarjotut hkm:t) 28 prosenttia. Se sijaitsee asematasolla kotimaanterminaalin ja liikelentoterminaalin edustalla ja työn vaikutukset ulottuvat kiitotielle 2 asti. Vuoden alusta yhtiö on kuljettanut 374 000 matkustajaa, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tarkoitus on jatkossakin avata vuosittain yhdestä kahteen uusia reittejä Aasiaan sekä lisätä lentoja olemassa olevilla reiteillä, kertoo Finnairin kaupallisen ryhmän johtaja Mika Perho. Samalla uusitaan myös valo- ja sähköjärjestelmiä. Rullausväylille rakennetaan keskilinjavalot ja rullausteiden risteysalueita avarretaan. Huomattava on, että ultrakevytlentäjien määrä on sillä aikaa yli kaksinkertaistunut. päivästä syyskuun 4. Lennot Japanin Nagoyaan aloitetaan kesäkuussa ja Intian Delhiin puolestaan marraskuussa. Tällä vuosikymmenellä näyttäisi kuitenkin tapahtuneen pientä tason nousua. Yhtiö avaa Budapestin reitin vielä toukokuun alussa. Tasaista on Suomen purjelentäjien määrästä Roake raportoi, että ei muutoksia viime vuonna. Tämän vuoksi nouseva ja laskeutuva lentoliikenne ohjataan kiitoteille 1 ja 3. Hyvät, suorat ja avoimet suhteet tiedotusvälineisiin ovat kullanarvoiset. Finnairille yhdestoista kohde Aasiassa Finnair avaa uuden kohteen Aasiassa, kun Malesian Kuala Lumpuriin käynnistetään lennot toukokuussa 2007. Kesäksi on myös vuokrattu lisää linja-autoja ja hankittu kuljettajia, sillä matkustajia kuljetetaan lentokoneisiin lentokenttäbusseilla tavallista enemmän. ja 98,7 % suunnitelluista lennoista lennettiin. Toukokuun 2. Perusparannustöiden aikana uusitaan asematason asvalttipäällyste kotimaanterminaalin edustalta liikelentoterminaalin edustalle asti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lukumäärä on vähentynyt kymmenellä prosentilla. Ensinnäkin purjelentäjien keski-ikä on hieman laskenut, mikä tietysti saattaa olla määrän vähentyessä se mitalin toinen puoli. Maaliskuussa Blue1:n lennoista 84,6 % lähti 15 minuutin sisällä aikataulun mukaisesta lähtöajasta. Osa kotimaanterminaalin matkustajasilloista on tuolloin kiinni. Se näkyi heti harrastajamäärän nousuna. Ilmavoimat aikoo lentää Horneteilla aiempaa ilmoitettua pidempään eli vuoteen 2030. Blue1: maaliskuussa 146 000 matkustajaa SAS:n tytäryhtiö Blue1:n maaliskuun matkustajamäärä nousi 22 prosenttia 146 000 matkustajaan. Ilmailulaitos on jo viime kesänä valmistautunut perusparannukseen rakentamalla 13 uutta ulkopaikkaa lentokoneille. Myykää, myykää, myykää! Seuraava julkisuusryöppy siivettömien kiwi-lintujen maassa koetaan ensi tammikuussa. päivään tavallisesti luoteesta laskeutuvat koneet tulevat nyt kiitoteille 1 ja 3 valtaosin koillisesta. Asematasolle 2 rakennettava uusi de-icing-alue eli jäänestokäsittelyn alue yhdistetään asematason 1 glykolinkeräysjärjestelmään. Asvaltointityö käsittää noin 150.000 neliömetrin suuruisen alueen. Yhtiön matkustajakäyttöaste nousi maaliskuussa 3 prosenttiyksikköä 59,5 prosenttiin. - Lentokoneet ohjataan pysäköimään avoinna oleviin matkustajasiltoihin ja ulkopaikoille, kertoo johtaja Reijo Tasanen Ilmailulaitokselta. Lajin kehittäminen paremmin yleisöä ja julkisuutta houkuttelevaan muotoon näyttäisi ainakin uusiseelantilaisiin tehoavan. Niinpä tietysti, ilman näkyvää julkisuutta hienoimmatkin asiat hukkuvat informaatiotulvaan. Kun vuonna 2004 voimassa oli 1942 purjelentolupakirjaa, oli niitä viime vuoden lopussa 1865. Kuala Lumpur on vilkkaana talouskeskuksena ja upeana lomakoh-. Se, kuinka yhä useampi kansalainen löytäisi itsessään piilevän purjelentäjän, onkin pysynyt ikuisuuskysymyksenä jo vuosikymmeniä. Kuala Lumpurin lentojen myynti alkaa toukokuussa. Sataneljät ois usiseelantilainen, purjelentäjien päälukua seuraava John Roake raportoi, että taas meitä on maailmassa vähemmän kuin ennen. Noin 50 miestyövuotta vaativa operaatio maksaa noin 15 miljoonaa euroa
Mutta kun on hyvää maistanut, niin jano jää, sanoi Jysky, mutta ei selittänyt tarkoittiko hän Foxia vai Luftsport Club Babenhausenin emännän, Beate-rouvan ruokia. Sitä tekemään nyt. Se toimittaa, paitsi variometrin ja laskimen tehtävät, myös nopeus- ja korkeusmittarin virkaa. Ainakin pariin kerhoon semmoinen on hommattu. Tukka sekaisin, eikä turhaan Palstahenkilö sai Vapun päivänä vieraakseen kaksikin punanaamaista ja pystytukkaista herraa. Kuva Jyskyn kamerasta. Uusia vekottimia Schempp-Hirth uutisoi ylpeänä, että lentokelpoisuuden ovat EASA:lta saaneet uusi Duo Discus x ja sen motorisoitu versio xT. Purjelentokoneita ja mopuja oli viime vuoden lopussa rekisteröityinä 386 kappaletta. Taitolento sinänsä herättää ristiriitaisia tunteita. Ehkä se selviää, kunhan Peuran Matti saa kirjoitetuksi lupaamansa matkakertomuksen. Mestarina oli Suomessakin vieraillut herra eversti evp. Yksinkertaisena ja selkeänä on tiedotus pidettävä. Tänä vuonna säiden haltijat sallivat toivottavasti taas yli 30.000 lentotuntia. Suomi-pojat DMD1 Foxin -taitolentopurjekoneen äärellä Saksan leirillä. Air International -lehdessä lokakuulta 2005 on artikkeli, jossa kerrotaan lentoyhtiöiden luopuneen "kalliista" taitolentokoulutuksesta. Polvella Jysky Viitasaari, takana vasemmalta Manfred Echter, Matti Peura ja Markku Tenhunen. Vanhanmallisia Duo Discuksia tehdas on myynyt liki viisisataa. Manfred Echter, Phantom-pilotti. Kevyt, virtapihi ja kirkas laite voidaan kuulemma asentaa winglettien tai korkeusvakaajan etureunaan ilman aerodynaamista haittaa. Kotimaassa alkaa, ellei ole jo alkanut, kertyä kokemuksia Dynema-narusta vinttauksessa. Schempp-Hirth tarjoaa Discus-koneisiin myös käsikäyttöistä sivuperäsinjärjestelmää piloteille, jotka eivät voi käyttää jalkojaan ohjaukseen. Ilme ei johtunut ylioppilaiden ja työväen juhlan ylenpalttisesta vietosta. Kolmantena ryhmässä oli Markku Tenhunen. koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta toukokuu 2006 15 ät oistatuhatta Ja toimittajalle on ihan turha selittää McReady-teoriaa, kuiva-adiabaattista lämpötilagradienttia ja GPS-loggeri-tietokonevariometriä. Saksassa taitolentoon tarvitaan erillinen lupakirjaan merkitty kelpuutus. Saksan purjetaitolennon edistämisyhdistyksellä (Förderverein Segelkunstflug BWLV eV) on haveritonta leirityskokemusta vuodesta 1992. Listalta löytyi tällä vuosituhannella valmistuneita koneita 22 kappaletta ja vuoden 2005mallisia kaksi. No, lujitemuovilentsikathan ovat pitkäikäisiä ja käytettyinäkin niitä on maahan tuotu. Näkymistä pyrkii puolestaan parantamaan Thiesen Hardwear und Software Design, jonka tuote on valodiodeihin perustuva varoitusvilkku. Niinpä moni lentoyhtiö onkin taas alkanut hankkia lentäjilleen taitolentokoulutusta. Mutta tosilentäjä osaa nousta termiikeissä, rinnetuulissa sekä aaltovirtauksissa ja lennellä sitten vaikka minne... Lisäystä on tapahtunut viidessä vuodessa tusinan verran. Vuosimallien uudistumistahti ei ole kuitenkaan päätä huimaava. Palkkansa arvoinen toimittaja myös haistaa piilomainontayrityksen heti ja närkästyy. Taitolento sinänsä herättää ristiriitaisia tunteita. Asiasta kuultuina herrat kertoivat, että viisipäiväinen retki Babenhauseniin oli hieno ja hintansa väärti kokemus. Kaikella tuolla kalustolla saatiin aikaan arviolta 28.000 lentotuntia, eli melko hyvä vuosi oli. Kiteellä heinäkuussa pidettävä purjetaitolennon PM- ja SM-kisa on toivottavasti yksi semmoinen tapahtuma, joka tuo lajillemme julkisuutta ja uusia harrastajia. .. "Palaute oli kursailematonta ja nopeaa", sanoi Jysky, eikä edes punastellut enempää. Suomalaisleiriläisille kertyi kokemusta DMD-1 Fox -koneesta ja edistyneestä taitolennosta. Kaikelle kalustolle se ei sovi, eikä omin päin harjoitettavaksi. Kalusto lisääntyy Ilmailuhallinnon tilastoihin eksyneenä palstahenkilö tarkasti myös purjelentokaluston. Kaikelle kalustolle se ei sovi, eikä omin päin harjoitettavaksi. Päällimmäisenä mielessä tuntui olevan leirin kurinalaisuus ja järjestelmällisyys. Rahaa meni tuhatkunta euroa per nenä. Kuitenkin USA:n viranomaisten mukaan (NTSB) vuodesta 1994 vuoteen 2003 voitiin osoittaa, että kyvyttömyys oikaista oudosta lentotilasta aiheutti yli kolmekymmentä onnettomuutta, joissa kuoli yli 2000 ihmistä. Mutta koneen hallinta poikkeavissakin asennoissa on tarpeellinen taito. Uutta mallin siivessä ovat laipat ja wingletit. Alla on nyt jousitettu laskuteline. Volkslogger-taltiointilaitteistaan tunnettu Garrecht Avionik puolestaan tarjoaa nyt digitaalista mittarijärjestelmää. Eikä museokoneharrastustakaan ole unohtaminen. Jysky Viitasaari ja Matti Peura olivat juuri palanneet saksojen maalta taitolentoleiriltä
Puuta, kangasta, muovia, komposiittia ja teräsputkea saa aina uutta, mutta takaisin kääntyminen tietää lähes varmaa täystuhoa. Kuva Mikko Maliniemi. T aitolentokausi kestää Suomessa noin kuusi kuukautta, suunnilleen toukokuun alusta lokakuun loppuun. Samat asiat pätevät soveltuvin osin purjetaitolennossa. paljon kokonaisaikaa. Moni asia jopa aukeaa uudella tavalla pyöriteltäessä teoriaa, liikkeitä ja liikesarjoja päässä. Öljynpaineen hävitessä on lentoonlähtö helpompi keskeyttää maassa kuin 100 - 200 jalan korkeudella. Purjetaitolennon suosio on kasvussa omien SM-kisojen myötä. Määrittele itsellesi riittävän korkealla oleva minimi, esimerkiksi 2000 jalkaa maasta, missä vii-. Tarkasta moottorinvalvontamittareita lentoonlähdössä ristiin. Varmista ensin, että ilmatila on vapaa. Lentotaidot eivät välttämättä talven aikana katoa mihinkään. Lisää vaikeutta hiljalleen yrittämättä liikaa. Jos joku liike ei ota onnistuakseen, mieti asiaa maassa ja kysy neuvoa muilta taitolentäjiltä. Älä improvisoi. Järjestelmällinen itsensä sisäänajo on tauon jälkeen kuitenkin paikallaan. Pahaankin paikkaan ohjattuna tehty pakkolasku onnistuu yleensä hyvin. Samalla tulee kerrattua lentoonlähdön ja laskun oikea suoritus. Ole huolellinen Kaikkeen lentotoimintaan kuuluva huolellisuus korostuu taitolennossa, missä kone ja pilotti toimivat lähellä suorituskykynsä ylärajaa. Kun lennät kaksipaikkaisella yksin, varmista, että tyhjän istuimen vyöt on sidottu huolellisesti kiinni, eikä istuimelle jää irtonaisia pehmusteita tai muuta irtotavaraa. Ensimmäiset keikat Hyvin huollettuun, huolellisesti tarkastettuun, tankattuun ja koekäytettyyn taitolentokoneeseen tulee lennolla erittäin harvoin teknistä vikaa. Jos moottorihäiriö kuitenkin iskee alkunousussa, ratkaise riittääkö jäljellä oleva teho kentälle paluuseen normaalia laskukierrosta käyttäen. Jos ei riitä, laske etusektoriin nopeus säilyttäen ja väistellen isompia esteitä. Laadi jokaiselle lennolle tarkka ohjelma ja noudata sitä. Seuraavassa muutama vihje, jotta itse kunkin lentokausi sujuisi yhtä turvallisesti kuin kaikki aikaisemmatkin. Kun tulet harjoitusalueelle, aloita rauhallisesti. Taitolennon kolmiulotteisuus kannattaa pitää mielessä. 16 taitolento toukokuu 2006 teksti JUKKA JUSSLIN Kausi alkoi - lennä TURVALLISESTI ASK 21 tekee vaakakierrettä. Palauta tuntuma koneeseen helpoilla perusliikkeillä, joita ovat esimerkiksi heilurikahdeksikot, keskija jyrkät kaarrot, hidaslento ja suorat sakkaukset. Lisää vaikeutta vähitellen 45-asteen ylös/alas -linjoihin, sisäpuolisiin perusliikkeisiin ja suoraan selkälentoon, jos kone sen mahdollistaa. Silti kannattaa varautua odottamattomaan. Varmista laskuvarjon lentokelpoisuus ja kertaa sen käyttö sekä koneesta poistumismenetelmä maassa ennen jokaista lentoa. Juuri nyt kalustolla lennetään ensimmäisiä keikkoja vuositarkastuksen ja/tai talviseisokin jälkeen. Pidä lennot lyhyinä, mutta varaa silti ensimmäisille keikoille Harjoittelu Harjoittele täysipainoisesti. Jätä negatiiviset liikkeet ensimmäisillä keikoilla vähiin ja anna kehon sopeutua. Lennä mieluummin kaksi lyhyttä keikkaa kuin yksi pitkä. Vaikka kone on juuri huollettu, tee lentoa edeltävät tarkastukset erityisen perusteellisesti. Jos käytössäsi on kaksipaikkainen, pyydä kokeneempi taitolentäjä mukaan ensimmäisille lennoille
- Yhteistyö Joensuun kaupungin, Suomen Ilmailuliiton, maakunnan ilmailuyhdistysten ja Ilmailulaitoksen paikallisten edustajien kanssa on suju- Taitolentäjät kokoontuivat Malmilla käytiin kokousrutiinien ohella läpi Taitolentäjien kevätkokouksessa tulevan kauden tapahtumia, joita moottoripuolella ovat juhannusviikolla järjestettävä Jämin viimeistelyleiri, SMkisa heinäkuun alussa sekä elokuussa lennettävä Advanced-luokan MM-kisa Puolassa. Pentti Saaristo luennoi elävään tyyliinsä taitolentokoneen siipien hoidosta. Nyt näyttäisi siltä, ettei vuoden 2007 Unlimited-kisoille löydy järjestäjää. Advanced-kisojen suosio on kasvanut nopeasti: siinä missä Unlimitedluokassa on viime vuosina nähty parhaimmillaankin 25 - 40 pilottia, on Advancedmestaruuksista kamppaillut keskimäärin 50 - 70 kilpailijaa. Järjestäjänä toimii Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton ja Urheilutaitolentäjät ry:n kanssa. Sen jälkeen lajissa on vuorovuosina kilpailtu MM- ja EM-tasolla. Kylmä sota toi alusta asti kisoihin mukaan kansainvälisen politiikan, ja monet maat panostivat voimakkaasti taitolentokaluston kehittämiseen sekä lajin valmennukseen. Siivet olisi syytä käydä läpi useammin - noin viiden vuoden tai viidensadan lentotunnin välein. Suomesta kilpailuun lähtee 4 - 6 pilotin joukkue. Projektia vetää ilmailukeskuksen toiminnanjohtaja Tero Sinkkonen. Keskittämällä voimat saamme paljon enemmän aikaiseksi, kertoo Sinkkonen kisahankkeen taustoista. Koneen alkuperäinen rakentaja ei ollut säästellyt maalikerroksissa, joten remontin yhteydessä Echo Charlie kevenee huomattavasti. 18 taitolento toukokuu 2006 teksti JUKKA JUSSLIN Järjestelyt Joensuussa jo pitkällä Suomi isännöi EM-kisat 2007 K ansainvälisen ilmailujärjestö FAI:n taitolentokomitea on Suomen Ilmailuliiton esityksestä myöntänyt taitolennon Advancedluokan Euroopan mestaruuskilpailut Suomelle. Venäjän, Tsekin, Puolan, Liettuan ja Ranskan vielä nykyäänkin vahva taitolentoperinne. Ruotsin PMkisa on aikataulusyistä valitettavasti jätettävä vähemmälle huomiolle.. Kuva Kimmo K. Luokan ensimmäiset MM-kisat käytiin Etelä-Afrikassa vuonna 1995. Tältä ajalta juontaa mm. surssit hiipuivat ja politiikka jäi takaalalle. AEAC 2007 Joensuussa tulee olemaan luokan järjestyksessä viides EM-kilpailu. Puolan ensi kesän MM-kilpailuun on jo nyt ilmoittautunut 77 kilpailijaa ja Joensuuhunkin odotetaan 50 - 60 pilottia. Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus vetää Kilpailtu 60-luvulta alkaen Kilpataitolennon ensimmäiset MM-kisat järjestettiin 1960-luvun alussa. kunniajäseneksi kutsuttu Osmo Jalovaara. - Päätimme heti panostaa johonkin isoon ilmailutapahtumaan, ja koska seudulla on pitkät taitolentoperinteet, oli kilpataitolennon arvokisan hakeminen luonnollinen ratkaisu. Virtanen. Näillä näkymin Puolaan lähtee Suomesta 3-4 pilotin joukkue, tuomari avustajineen ja juryn jäsen. 1990-luvulla entisen itäblokin re- Joensuussa vastuullisena kisajärjestäjänä toimii Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton ja Urheilutaitolentäjät ry:n kanssa. Yli 20 vuotta ja 1400 tuntia tiukkaa taitolentoa syö konetta. Näistä lähtökohdista FAI:n taitolentokomitea CIVA (Commission Internationale de Voltige Aerienne) lanseerasi 1990-luvulla Advanced-luokan MM(AWAC) ja EM- (AEAC) kisat, joissa harrastajatkin voisivat kohtuullisella rahallisella ja ajallisella panostuksella menestyä. Kuva Pentti Saaristo. Urheilutaitolentäjien puheenjohtaja Matti Mecklin (vas.) ja yhdistyksen 3. Kymmenpäiväinen tapahtuma järjestetään Joensuun lentoasemalla heinäkuussa 2007. Sen jälkeen MM-kisat on järjestetty viisi ja EM-kisat neljä kertaa. Saman koneen alasiivet olivat, kumma kyllä, lähes virheettömät. Eagle OH-XEC:n yläsiipi odottaa korjausta. Taitolento on näyttävyydeltään omaa luokkaansa ja Joensuu loistava kisapaikka. AEAC 2007-kilpailuun arvioidaan osallistuvan 50 - 60 kilpailijaa eri puolilta Eurooppaa. - Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus perustettiin vuonna 2005 tavoitteenaan yhdistää maakunnan eri kentillä toimivien ilmailuyhteisöjen voimat sekä lisätä harrasteilmailun resursseja ja näkyvyyttä alueella. Suurta yleisöäkin muistetaan: kisan tulee päättämään iso lentonäytös. Koska Unlimited-luokassa lentäminen käytännössä edellyttää täyspäiväistä ammattilaisuutta ja vankkaa rahoituspohjaa, ovat kisat vähitellen kutistuneet yhä pienenevän piirin tapahtumiksi. Vuoteen 1994 asti kilpailtiin vain Unlimited-luokassa. Sinkkonen on tyytyväinen hankkeen eri tahoilta saamaan tukeen
Kuva Jukka Jusslin.. Pelkästään vapaaehtoisia tarvitaan kymmeniä. Viime kesänä kilpailtiin jo epävirallisesti Nummelassa. Tämä Suomen historian ensimmäinen purjekoneiden SM-taitolentokilpailu on luontevaa järjestää Pohjois-Karjalassa myös siksi, että seudun kerhot ovat viime vuosina panostaneet voimakkaasti purjetaitolennon valmennukseen. Suomen taitolentomaajoukkue pääsee taas tositoimiin; tulevana kesänä Puolassa ja ensi vuonna Joensuussa. Purjetaitolentäjien kausi sisältää muutaman harjoituskilpailun ja heinäkuun lopulla järjestettävän Kiteen historiallisen SM/PM-kilpailun. Vasemmalta Markku Tenhunen, kilpailun johtaja Kari Kemppi ja Mikko Luukkanen. Päivän toisena esitelmöitsijänä kuultiin Pentti Saaristoa, jonka aiheena olivat taitolentokoneen puuosien rakenteet, niiden kunnostus, päällystys ja hoito. Virallisen osan jälkeen Ari Vahtera esitteli laatimansa purjetaitolennon suoritusmerkkijärjestelmän. Joensuun 2007 Advanced EM-kisa alkaa työllistää jäsenistöä syksystä alkaen. Kuva Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus. Pursi - SM/PM on esikisa Kiteellä heinä-elokuun vaihteessa järjestettävä purjetaitolennon SM/PM-kilpailu toimii samalla vuoden 2007 esi- ja harjoituskilpailuna, jossa organisaatiota ja järjestelyjä hiotaan pienemmässä mittakaavassa EM-valmiuteen. Kisajärjestelyjen helpottamiseksi Itä-Suomen Urheiluilmailukeskuksen delegaatio lähteekin elokuussa opintomatkalle Puolan Radomissa järjestettäviin Advanced-luokan MM-kisoihin. Joensuun AEAC 2007 kisan taitolentoboksi rakennetaan riittävän kauas yleisöstä, mutta kuitenkin kentän päälle, jolloin kilpailun seuraaminen on helppoa ja mahdollisissa häiriötilanteissa päästään laskuun ilman ongelmia. taitolento toukokuu 2006 19 Asematasokuvasta selviää eri toimintojen sijoittelu kilpailun aikana. Urheilutaitolentäjät ry:n jäsenistöä on vuosi vuodelta yhä aktiivisemmin osallistunut CIVAn kisoihin pilotteina, tuomareina, avustajina ja asiantuntijoina. Yhdistyksen edustajia toimii eri tehtävissä myös Joensuussa, mikä olikin kilpailujen saamisen edellytys CIVA:n suunnalta. CIVA valvoo tiukasti järjestelyjä ja itse tapahtumaa. Kaikki osapuolet ymmärtävät mikä mahdollisuus tämä on ItäSuomen ja koko maankin harrasteilmailulle. Järjestelyt iso haaste Taitolennon kansainvälinen arvokilpailu ei synny tyhjästä. Aiemmat ovat Raimo Aulio ja Seppo Saario. Urheilutaitolentäjät ry:n jäsenmäärä lähentelee jo sataa ja aktiiviharrastajien määrä kasvaa tasaisesti. Purjetaitolennon suosio kasvaa vauhdilla. Kuva ItäSuomen Urheiluilmailukeskus). nut hienosti. Kokouksessa Urheilutaitolentäjät ry muisti pitkäaikaista jäsentään, väsymätöntä taitolento-aktivistia ja entistä puheenjohtajaansa Osmo Jalovaaraa kutsumalla hänet yhdistyksen kolmanneksi kunniajäseneksi
Tupe aloitti ilmailu-uran Ilmavoimissa mekaanikkona. Tupe on alan todella monipuolinen ammattilainen. Virtaa siis riittää ja voi vain ihaillen todeta, miten moinen ilmailuinnostus hakee vertaistaan! TLK isäntänä Tupe alkoi selvittää, onko mahdollista kiinnittää innostunut oppilasjoukko Perinteitä noudattaen salkoon nostettiin Karairin, Finnairin ja Finnaviationin liput.. Pienkoneilla lentäminen vaatii nyt erikseen voimassa pidettävän SEP-kelpuutuksen. Tähtimoottorin jyrinä vetosi myös suihkukoneiden puikoissa leipäänsäansaitseviin liikennelentäjiin. H arrasteilmailua liikennelentäjille, oli teemana SEP-lentoleirillä (single engine piston eli yksimoottorinen mäntäkone). Oripään lentokentällä järjestetty vuoden 2005 leiri oli järjestyksessään jo neljäs. Suomessa lienee harvinaista, että jollain ilmailijalla on ollut tai on voimassa mekaanikon lupakirja, liikennelentäjän lupakirja sekä helikoptereihin että kiinteäsiipisiin ja opettajasekä tarkastuslentäjäkelpuutukset. Nykyisin Tupe lentää liike- ja posti- lentoja Turku airissa sekä toimii koulutuspäällikkönä Turun Lentokerhossa. 20 artikkeli toukokuu 2006 teksti TAPIO PITKÄNEN kuvat JUHA TURPPO ja RAIMO NIKKANEN LIIKENNELENTÄJÄT ORIPÄÄSSÄ Pentti Niemi lähdössä keikalle Cessna 195:lla. Primus motorina projektiin kiinnitettiin Martti "Tupe" Turppo, joka koko ammattilentäjäuransa aikana on toiminut aktiivisesti Turun Lentokerhossa. Vaikka monella liikennelentäjällä pienkonelentäminen on jäänyt liikenneilmailuun siirtymisen jälkeen, on usealla kuitenkin ajatus myös harrastuslentämisen aloittamisesta pienkoneilla jäänyt itämään. Kun yhä useammin pukukaapilla moni kollega tuli kysymään, että "miten sen SEPin saisi voimaan", ryhdyttiin asiaa ideoimaan. Vielä sen jälkeen hän toimi MD-80 kapteenina FlyingFinnillä. Perinne jatkuu taas nyt toukokuussa. Mukavan suosion saavuttanut tapahtuma sai alkunsa pohdiskeluissa, joita pidettiin Karairin liikennelentäjien yhdistyksen aktiivisen puuhamiehen ja pitkäaikaisen puheenjohtajan Martti Turpon johdolla. Siirryttyään ohjaajaksi hän teki lentäjän uran rajavartiolaitoksessa, viimeksi Super Puman päällikkönä ja sen jälkeen hän siirtyi Karairille jääden ATR-kapteenina eläkkeelle Finnairilta. Yhdistyksen toimenkuva oli muuttunut Finnairin ja se tytäryhtiöiden fuusion jälkeen ja alettiin pohdiskella, mitä aktiviteetteja jäsenkunnalle voitaisiin muuttuneessa tilanteessa tarjota. Ammattilaiset pienkoneisiin JAR-määräysten tultua voimaan ammattilaisten ATPL- ja CPL-lupakirjat eivät automaattisesti kattaneet mahdollisuutta lentää pienkoneita
Yhdistyksen lipun alla lentävä kimppakone, K-2b, tuotaisiin leirille ja TLK:n käyttöön siksi aikaa, kunnes Ruotsista hankittu Puhatcz saataisiin riviin. Leirin vetäjä Martti "Tupe" Turppo nousemassa Eaglesta temppukeikan jälkeen. artikkeli toukokuu 2006 21 Pienkoneilmailua verestävillä oli mahdollisuus tutustua operointiin valvomattomassa ilmatilassa ilman lennonjohtoa tai -neuvontaa. Turun Lentokerho ry:n jäsenyyteen ja käyttää kerhon lentokalustoa sekä Oripään kenttää ja kerhon toimitiloja, jotta SEP-lentoleiri saataisiin järjestetyksi. "Ei mittää, peli jatkuu ja leiri pidetään" oli Tupen vastaus. Tarvittava teoriakertaus sekä VFRlennon suunnittelu voitiin tehdä kootusti toinen toistaan auttaen. toukokuuta tiistaina varsin tuulisissa olosuhteissa. Vaikka leiri on Karairin pilottiyhdistyksen ideoima, on joukkoon luonnollisesti toivotettu tervetulleeksi kaikki innokkaat liikennelentäjät yli yhdistystai yhtiörajojen. Kaikki koulutus ja siihen liittyvä tarkastuslentotoiminta on alun alkaen hoidettu ammattimaisen jämptisti mutta kaukana ryppyotsaisuudesta! Oleellisena osana lentopäivään on liittynyt suoritusten jälkibriefaus saunan lauteilla sekä iltanuotioilla, joissa on lennetty sitten kirjaimellisesti halki vuosikymmenten. Leirin järjestämiselle korpikentällä oli selkeä tarkoitus. Tämän kaiken on mahdollistanut tapahtuman isännän, Turun Lentokerhon myötämielinen ja ystävällinen suhtautuminen hankkeeseen läpi vuosien. Pienkoneilmailua verestävillä oli mahdollisuus tutustua operointiin valvomattomassa ilmatilassa ilman lennonjohtoa tai -neuvontaa. Yhteinen hieno piirre on ollut lentäjien veljeshenki sekä innokas suhtautuminen leirielämään. Joukko onkin ollut ilahduttavan monenkirjava, tarinoita on kuultu DC-kolmosajoista lähtien tämän päivän ammattilentäjäkoulutukseen. Turun lentokerhon johtokunta otti asiaan myönteisen kannan ja keväällä 2002 kokoonnuttiinkin ensimmäisen kerran Oripäähän kentälle. Hän oli keskustellut asiasta kerhon puheenjohtajan Raimo Nikkasen kanssa, joka ehdottomasti halusi leirin pitämistä johtokunnalle suosittaa. Leirin opettajina toimivat MD 11 -perämiehet Topi Huovinen ja tämän kirjoittaja. Ikävä alku leirille Viime vuoden leirin valmistelu alkoi ikävissä merkeissä. Soitto Markku Väisäselle ja asia oli selvä. Turun Lentokerhon Rallye ja K-2b lähdössä taivaalle. Pilottina Tapio Pitkänen, Klassisia konevieraita Leiri alkoi 17. Leirimuodossa yhdistyi myös toiminnan sosiaalinen puoli. TLK:n johtokunta (jälleen) hyväksyi suunnitelman, josta heille lämmin kiitos! Suurin vahinko lentotoiminnan kannalta oli kenties se, että TLK oli nyt vailla kaksipaikkaista purjekonetta ja koko koulutustoiminta uhkasi pysähtyä. Soittaessani Tupelle haverin jälkeen tiesin, että kerhoa koskettanut onnettomuus aiheutti monenmoista päänvaivaa kerhon toimijoille ja aprikoinkin, onko TLK:lla kaiken murheen keskellä halua ottaa joukkoamme vastaan. Tämän selvittyä saatoin Ilmailuyhdistys Kutonen ry:n toimijana tarjota apuamme. Huomattavalle joukolle SEP-kelpuutuksen uusijoista toiminta oli toki tuttua, monen ura on alkanut purjelentäjänä. Vuodesta 2003 lähtien lentotoiminta laajennettiin myös purjelentoon lähinnä ajatuksella, että innokkaat voivat tutustua tähän hienoon ilmailumuotoon! Innokkaita lennätettäviä onkin riittänyt ja purjelento kaksipaikkaisella on vakiinnuttanut asemansa leireillä. SEP-leiriläisiä avajaistunnelmissa Oripään lentokeskuksessa. huoltohallin palon myötä tuhoutui paitsi rakennus, myös huomattava määrä purjekoneita joko osittain tai kokonaan. Myös lentokerhotoiminta tuli kaikille viimeistään nyt tutuksi
Koululentojen ohessa Pena lennätti väkeä "sataysivitosella" Late Lautanala "sierraexreillä". Eagle ja Nikkasen Ramin Pitts valtasivat taivaan. Myöhemmin paikalle tuli leirin opettajien "grand old man", Pentti "Pena" Niemi, ex DC-10- ja B747-kippari, hienolla Cessna 195 -koneellaan. Make Väisänen antoi matkan kuluessa tyypit koneesta Matti Autiolle, joka toimii TLK:ssa purjelennonopettajana ja tarkastuslentäjänä. Menossa lipunnosto avajaisten kunniaksi. Saavuimme Oripäähän Christen Eagle temppukoneella. Noin 30 pilotin majoittamiseen liittyviin valmisteluihin oli kirjaimellisesti jättänyt kädenjälkensä Seija, Tupen puoliso. Illalla koululentojen ohessa myös taitolentoboksi aktivoitiin. Tähtimoottorin jyly on se, mikä lentäjäpojan mieltä lämmittää. Innokkaita lennätettäviä riitti ja näin Raimo pääsi kouluttamaan Juhaa hinaamisen salaisuuksiin. Kerhon myötämielinen suhtautuminen on osoitus siitä, että ilmailua halutaan Varsinais-Suomessa viedä eteenpäin myös kerhon oman päivittäisen toiminnan ohella mahdollistamalla tällaiset "projektiluontoiset" tapahtumat. Pintateitse paikalle saapuneista leiriläisistä voisi erikoisesti mainita B757 perämies Ilari Kuikan, joka jo usean kerran on tullut Oripäähän hienosti veljensä kanssa entisöimällään HKL:n sinisellä bussilla. Tapsa Pitkänen ja Raimo Nikkanen puljassa Pitssillä ja Eaglella. Illan sooloharjoitukset kruunattiin osastossa tapahtuneella ohilennolla ja katselijat tuntuivat viihtyvän! Seuraava päivä valkeni upeana. Oppilaat ryhtyivät tekemään matkalaskuja reitille Oripää-Eura-Piikajärvi-Vampula-Oripää. Totesimme kuitenkin, että jokaisessa merkittävässä ilmailutapahtumassa kuten leirilläm- me on syytä jatkossa organisaatiossa olla meteorologi ja tässä tapauksessa nimenomaan Terhi! Koulukoneet kiersivät reitillä ja purjelentoa lennettiin hyvässä termiikissä. He toivat paikalle Turusta Piper Archerin sekä Cessna 152:n, jotka toimivat koulukoneina. Tehtävänä karttasuunnistus sekä läpilaskuja reitin kentille. sauna, makuuosasto sekä "neuvottelutilat", joissa leirin illanvietto-osuus on usein aloitettu! Iltapäivällä paikalle tuli siirtohinauksessa K-2b Räyskälästä. Lähestyminen oikealla nopeudella ja liukukulmalla sekä kosketus oikeaan paikkaan, siinä oli pitkiin baanoihin tottuneille piloteille haasteen paikka oudolla "työkalulla". Sadekuurot kiersivät Oripään joten olosuhteet olivat mitä mainioimmat. Pakko jälleen todeta! Kerhon Rallyella operoi Raimo Nikkanen, joka toimi hinauskelpuutusta lentävän Juha Turpon opettajana. Suuri kiitos leirin järjestelyistä kohdistuu luonnollisesti myös Turun Lentokerho ry:lle ja sen puheenjohtajalle Raimo Nikkaselle. SEP-lentoleiri pidetään nyt toukokuun puolessa välissä.. 22 artikkeli toukokuu 2006 Erityisesti Vampulan kenttä suhteellisen lyhyine ratoineen oli todella hyvä koulutuksellisesti. Opettajien iltahuvit. Syyksi epäiltiin paikalle saapuneen toisen polven ilmailijan, meteorologi Terhi Nikkasen taitavaa sääkarttojen tulkintaa. Ilman heitä leiri ei olisi onnistunut. Terhi ei suostunut kunniaa säästä ottamaan vaan lähti koululennolle iloisesti vilkutellen Tupen kanssa. Erityisesti Vampulan kenttä suhteellisen lyhyine ratoineen oli todella hyvä koulutuksellisesti. Tämän 60-luvun helmen sisustukseen kuuluu mm. Oripään kerhorakennus toimi SEP-leiriläisten tukikohtana. Tupe oli aloittanut valmistelut helmikuussa. Juha on toisen polven lentäjä ja toimii perämiehenä A320-koneessa. Vuonna 1957 valmistettu "Iso Vaalee" saavutti leiriläisten keskuudessa suuren suosion. Kiitotiet lyhyempiä Toiminta laitettiinkin viipymättä käyntiin. Majoitus- ja saunatilat kiilsivät puhtauttaan ja Tupen tytär Elina (purjelentäjä itsekin) huolehti Minna Jalosen ja Rosita Aittakorven avustamana leirin muonituksesta. Oli ilo todeta, että Vampulassa kehitetään uupumattoman innokkaasti laadukasta lentopaikkaa, kentällä olivat mm. kiitotien pidennystyöt vireillä! Tuuli tyyntyi vähitellen ja myös purjelentotoiminta pääsi alkamaan. Nostalgisten lentokoneiden joukon jatkoksi saapui paikalle B-757-perämies Lasse Lautanala hienolla C-140 koneellaan (josta enemmän juttua toisaalla lehdessä). Pitts ja Eagle valtasivat jälleen boksin joten toiminta oli monipuolisesta. Innostunut organisaatio Kuten kaikkien ilmailutapahtumien, myös tämän leirin onnistumisen ehto oli toimiva taustaorganisaatio. Tarkastuslentäjinä Tupen lisäksi oli Per "Pärre" Ahlskog, eläkkeellä oleva lennonjohtaja Turusta ja nykyinen liike- ja postilentäjä lennonopettajan tehtäviensä ohella. Liikennelentäjien hyvin vauhtiin päässyt perinne jatkuu tänäkin vuonna. Matti oli lupautunut leirillemme lennätysten pilotiksi ja uurastikin Kakkosen puikoissa pitkää päivää
Yllättävässä tilanteessa siinäkin oli täysin ongelmiin valmistautumaton ja kokematon pilotti. Koskapa kysymyksessä oli yksi ja sama purjelentokerho, tapaus herätti keskustelua nimenomaan lennonsuunnittelun näkökulmasta. Ovatko olosuhteet suotuisat omille lentotaidoilleni tällä konetyypillä niin lähtiessäni kuin palatessani. Purjekoneen ohjaaja menetti näkyvyyden ja nousi liian korkealle hinuriin nähden aiheuttaen onnettomuuden. Ei pitäisi olla yllätys, että lentämään lähdettyä on aina tultava myös alas. Ovatko ne suotuisat määräkentällä. Suomen kesissä on aina lukuisa määrä sellaisia lentopäiviä, joissa paikallinen säätilanne muuttuu merkittävästi päivän aikana. Tässä mainituissa esimerkeissä lento on päätynyt muualle kuin koti- Hurjat kuppilajutut johtavat harhaan? Samoilla lentopaikoilla ja ilmatilassa lentää keskenään hyvinkin eritasoisia lentäjiä. Pilotille sopivissa sääoloissa on mukava lentää, myös sitä paikallislentoa. Riittää kun katsoo taivaalle paistaako aurinko ja onko jossakin mahdollisesti nosto. Ongelma on se, että tilanne pääsee yllättämään pilotin ja vielä sellaisin olosuhtein, joihin lentäjä ei ole edes varautunut. Paikalliset olosuhteet voivat muuttua nopeastikin Esimerkkien ei tarvitsisi olla edes maastolaskutapauksia. Toisessa tapauksessa pilotilta pääsi kone maastolaskun loppuosakaarrosta syöksykierteeseen ja toisessa tapauksessa purjekone osui rankkasateessa tehdyssä maastolaskussa loppuosalla puihin. Esimerkin voisi vetäistä vaikkapa pilvilentotilanteesta, jossa pilotti havaitseekin valitsemansa pilven olosuhteiden muuttuneen taitojaan rankemmiksi. Tilanteen mentyä ohitse voi sitten ottaa taas uuden startin. Paikallislentoja ei juuri suunnitella? Onko käymässä niin, että paikallislentojen lentämistä pidetään niin itsestään selvänä ja simppelinä asiana, ettei siinä mitään lennonsuunnittelua tarvita. Vaativammissa sääoloissa lentäminen vaatii enemmän tarkkuutta ja myös arvostelukykyä siitä, milloin lento on viisaampaa keskeyttää, omien taitojen puitteissa ja hallitusti. Jos purjelentäjän suunnitelmassa on vain lähteä lentämään tunniksi muutamaksi, eikä matkalentoihin mitään aikomustakaan, niin sen kummempaan tilanteen seurantaankaan ja sään kehittymisen arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Koke-. Millaiset olosuhteet vallitsevat kun lähden lennolle. Tiimaa aamupäivällä muutamaksi tunniksi keräämään startannut harrastelija voi olla laskua valmistellessaan vastatusten tyystin toisenlaisen lentosään kanssa, mihin oli alun perin luullut lähteneensä. Tavallisesti kun keskitytään painottamaan riittäviä apuja matkalentoja varten. Huonossa säässä ilmaan noussut hinauskone syöksyi metsään Jämillä. Se, että ilmassa näkyy purjelentokone tai että kauempana häämöttää joku nostossa, ei tarkoita lentosään olevan hyvää kenelle tahansa. Vaihtoehtoja ei ole ilmaankaan ei voi jäädä. Tai kolmen tunnin päästä. Millaiset ne ovat jos palaan tunnin päästä. Oheistietona mainittakoon, että sateisessa maastolaskuyrityksessä vaurioituneen LS-4koneen ohessa myös toinen Räyskälästä tavallista hupipaikallislentoa lentänyt ja kokematon pilotti oli vaikeuksissa aivan saman saderintaman "väistämisen" vuoksi, päätymättä kuitenkaan vaurioon asti. Peliä ei voi viheltää kesken poikki, vaan kone on tuotava niissä olosuhteissa ensin turvallisesti ulos näkölentoon. Kuvaa hyvin ennakkosuunnittelun välttämättömyyttä ja merkitystä sekä tilanteen seurantaa, vaikka lento tapahtuisikin oman kotikentän vieressä. Tutustu aina päivän säähän Aivan tavallisen paikallislentäjänkin on syytä palauttaa mieleen, että suunnitellun lentopäivän säätilaan on syytä tutustua. Sen enempää asialle aikaa uhraamatta. Sattumusten joukossa esiteltiin kaksi, lähtökohdaltaan aivan tavallisesta paikallislennosta kehittynyttä tapausta, joissa tapahtumaketju johti tilanteeseen valmistautumattomat purjelentäjät yllättävään maastolaskutilanteeseen. Hinauskoneen ohjaaja loukkaantui vakavasti. kentälle, mikä sinänsä ei ole probleema. Lennon alussa vaikuttanut vieno vastatuuli voi aivan sääennusteissa esitettyjen painekeskusten liikkeiden loogisena seurauksena vaihtua suoraksi ja kovaksi sivutuuleksi. Tai viiden. "kentänkierroksi" tarkoitettu harjoituslento ja se, että vallitsevan sään huomioon ottaminen oman tutun kotikentän ympäristössä meni pieleen. Purjelentokoneilla lisämielenkiintoa tuo mukaan myös se, että laskeutumisen ajankohtaakaan ei aina voi valita, esimerkiksi välttääkseen sen juuri nyt hankalimman hetken. 24 lentoturvallisuus toukokuu 2006 teksti MIKA MUTRU kuvat ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Paikallislennotkin pitää suunn I LMAILU-lehden huhtikuun numerossa Seppo Hämäläinen käsitteli purjelentokesän 2004 vauriotapauksia. Yhteisenä piirteenä näissä molemmissa tapauksissa oli lähtökohta, eli sinänsä aivan tavalliseksi paikallislennoksi, ns. Ja jos lennon alkuhetkellä on sää kelvollista, sen voi ja saa olettaa olevan samanlaista ja yhtä hyvää myös kolmen tunnin päästä
Hän teki työnnön kaksi kertaa, purjekoneen nopeuden ollessa toisen työnnön jälkeen jo 150 - 160 km/h ja köysi noin 40 asteen kulmassa alaspäin. Jämin lentopaikalla olleen sateen ja matalan pilvirajan takia purjelennon- opettaja oli siirtänyt lennon aloittamista puolesta päivästä noin tunnilla eteenpäin. Ilmailussa kuppilatiimaa pidetään tärkeänä kokemuksen levittäjänä. Näkyvyys purjelentokoneesta oli eteenpäin olematon, joten purjelennonopettaja teki paikannuksen Puchaczin sivuikkunasta katsoen. Tutkintaselostus on saatavissa pdf-muodossa OTK:n www-sivulta. Osan aikaa odottelusta purjekoneen kuomua pidettiin sateessa auki, mikä toi kosteutta vaatteisiin ja ohjaamoon. Ennen maahantörmäystä molemmat siivet osuivat mäntyihin ja katkesivat lähes samoista kohdin. Hinauskoneen maahansyöksypaikka merkitty punaisella symbolilla. Sitten opettaja totesi köyden olevan irti hinauskoneesta, jolloin hän kaartoi noin 90 astetta vasempaan, kohti Jämin yläkiitotietä 15/33. Joskus on osattava tehdä myös päätös, jolloin omien taitojen nojalla perustellusti ei ole syytä mennä lentämään tai jolloin lento on viisainta toistaiseksi keskeyttää tai on syytä kääntyä takaisin. Törmäysäänen kuullut lenkkeilijä avusti. Valmisteltaessa kaksipaikkaisen Puchacz-purjekoneen ja Rallye Commodore -hinauskoneen muodostamaa yhdistelmää starttivalmiiksi radalta 27, toiminta keskeytettiin alkaneen sadekuuron takia noin 10 minuutiksi. Kun nopeus hidastui, hän päätti laukaista köyden irti. Sateen muututtua tihkuksi purjelennonopettaja kertoi olevansa valmis starttaamaan. Ilmailukerhojen sisäinen valvonta yhdessä tämän kanssa on kiistämättä rakentava tekijä. Lennätystä varten purjelennonopettaja oli sijoittautunut koneessa taakse ja "polttarilennätettävä" oli sijoitettu eteen. Purjekoneen koko lähestyminen ja lasku tapahtui lentojarruja käyttämättä ja hinausköysi nokasta roikkuen, mutta kuitenkin täysin ilman vaurioita. "polttarilennätyksestä" matkustajan ystävien kanssa kyseisenä heinäkuun sunnuntaina ja ajankohdaksi oli sovittu klo 12, säävarauksella. Yhdistelmä kaartoi kohti parempaa säätä. Tiivistetysti kävi nimittäin näin: Purjelennonopettaja oli sopinut ns. lentoturvallisuus toukokuu 2006 25 uunnitella! mattoman tai hataran lentotuntuman omaavan pilotin kannalta on iso riski olettaa, että aina voi mennä sinne missä muitakin on. Länsi-Suomessa oli tuolloin täyttyvä matalapaine, jonka keskus sijaitsi onnettomuushetkellä juuri Jämin alueella, mikä merkitsi sitä että paikallinen pintatuuli oli alueella heikkoa, mutta suunnaltaan vaihtelevaa. Kone osui maahan nokka edellä ja kääntyi sitten selälleen. Noin 10-20 sekunnin kuluttua kaarron aloittamisesta sade voimistui ja sen jälkeen hinauslentäjä totesi, ettei hinauskone nouse ja että sen pyrstö pyrkii ylöspäin. alaradalta. Purjelennonopettajalla oli kuitenkin jo lennon alusta asti vaikeuksia nähdä takaistuimelta eteenpäin, sillä vesisade oli kastellut kuomua ulkoa ja kosteuden aiheuttama huuru himmensi sitä sisältä. Kuten internetistä kaivetun informaationkin suhteen, vastuu jää vastaanottajalle. Hinausyhdistelmän lentorata Jämin karttaan sijoitettuna. Startti tapahtui ns. Laskeutuminen onnistui loivasti kaartaen noin kiitotien 33 puoliväliin. Irtoaminen ei kuitenkaan tuntunut, jolloin hinauslentäjä päätti vähentää tehoa ja laukaista köyden toistamiseen. Kartta Porin poliisi. Huonon sään hinauslentoonnettomuus Lähtökohtana tälle artikkelille ja muistutukselle siitä, että lentosää, sään arvioiminen ennen lennolle lähtöä ja arviot lento-olosuhteista koko lennon ajaksi ovat tärkeitä kaikessa lentämisessä, myös paikallislennoilla, olivat mainitut paikallislennoilla sattuneet vauriot sekä hiljattain ilmestynyt Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus B3/ 2005 hinauslento-onnettomuudesta Jämijärvellä 24.7.2005. Seuraavaksi hinauskoneen pyrstö tempautui selvästi ylös, ja Rallye kallistui vasemmalle ja syöksyi metsään. Yleissäätilan saattoi kuvata olevan hyvin epävakaa ja muutos siinä hidasta. Siinäkin kysymys oli paikallisesta lennosta omalla tutulla lentopaikalla. Kuuroihin liittyvien sateiden alkamiset ja loppumiset olivat tyypillisesti nopeita. Hinausköyden irrottua Puchacz onnistui tulemaan laskuun yläradalle. Hinauslentäjä totesi pyrstön pyrkivän ylöspäin ja hänen oli vedettävä sauvasta jo kaksin käsin. Näköhavaintojen mukaan kiitotien 27 oikealla puolella satoi, mutta vasemmalla oli kirkkaampaa.`Ilmaan nousun jälkeen Puchacz siirtyi hinauskoneen takana oikealle sivuun ja kun radan pää oli saavutettu, yhdistelmä aloitti loivan kaarron vasemmalle kohti kelin vähän parempaa kohtaa. Matalan alueella pilvisyys oli runsasta ja sadekuurot yleisiä. Purjelennonopettaja oli tässä vaiheessa kadottanut hinauskoneen näkyvistä ja havainnut köyden olleen noin 20 - 30 asteen kulmassa alaspäin, minkä vuoksi hän työnsi purjekoneen nokkaa alaspäin, saadakseen hinaajan näkyviin. Irtoamista ei tuntunut nytkään ja hän lisäsi moottoriin täydet tehot. Kellon pitäisi soida pilotin päässä viimeistään silloin, kun alkaa tuntua siltä, että "tämä ei ole enää hauskaa". Kuppilatiimalla voi olla kääntöpuolikin: suurten champioonien tarinat mitä ihmeellisimmistä tapauksista tulevat ison kentän kuppilassa tai saunassa suodattamattomina myös aloittelijoiden korviin
Pelkästään paikantaminenkin voi olla nippa nappa minimisäässä hankalaa, puhumattakaan vaikeusasteiden lisäämisestä vesisateen tai huurtumisen muodossa. Olennaista on erottaa se, onko lennätettävä omalta kannaltaan tutustumassa purjelentoon mahdollista harrastamista varten. Maastolaskupaikkoja mahdollisen häiriötilanteen varalta olisi kuitenkin paremmin oikealla. Esittelylentoja ei myöskään pidä sekoittaa purjelennon tutustumiskursseihin, jotka ovat eräs peruskoulutuksen muoto. Sen tarkemmin säätä ei selvitetty, vaikka Jämillä siihen nettiyhteyden kautta mahdollisuudet olivatkin olemassa. Keväisin hyvien purjelentokelien myötä myös kuuropilviä ilmestyy taivaalle ja niistä lentokauden alussa tulee usein lumikuuroja, ainakin ylempänä. 26 lentoturvallisuus toukokuu 2006 Sääolot on suhteutettava omiin taitoihin ja tarkastelun tulee kattaa lento alusta loppuun asti. nettäessä kiitotiellä pöllyävä ja jaloissa ohjaamoon joutunut lumi voi niin ikään muodostaa yllättävää huurua purjekoneen kuomuun sisäpuolelle ja vaikeuttaa näkyvyyttä. Omakustannusperusteisena esittelytoiminnan tavoitteena ei ole ollut myöskään näiden lentojen kytkeminen ilmailukerhon varainhankintaan, silloinhan puhuttaisiin muusta kuin yksityislentotoiminnasta. Sää ja sen tekijät on otettava huomioon myös paikallislennoilla. Tämä vastaa purjelentokoulutuksessa lento-oppilaan yksinlennoilla vaadittuja sääminimejä (TRG M1-7). Ennen lentoonlähtöä ohjaaja oli hinauslentäjän kanssa yhdessä arvioinut säätä ja koska starttisuunnassa vasemmalla näytti paremmalta, päätettiin lähdön jälkeen kaartaa sinne. Lumikuurossa näkyvyys menee erittäin helposti huonoksi ja kesäisestä vesikuurosta poiketen, näkyvyys suoraan alas maahankin voi mennä yllättävän huonoksi. Paikoin on saatettu ajautua kovinkin vapaisiin "tulkintoihin". Purjelennon esittelylentojen OPS M8-8 -määräyksen tarkoitus onkin noussut esiin yhtenä Jämijärven hinauslento-onnettomuuden tutkijalautakunnan havaintona, sillä kyseisellä lennolla purjekoneessa oli onnettomuuden sattuessa meneillään paikallisen ilmailukerhon soveltamana tapana ns. Kysymys on kahdesta eri asiasta. Säätutkakuva Jämin alueesta. Ehkä on hyvä palauttaa mieliin, että OPS M8-8 saatiin käyttöön Suomen Ilmailuliiton aloitteesta siksi, että omakustannusperusteisen esittelylentotoiminnan mahdollisuus katsottiin välttämättömäksi edistää nimenomaan uusien harrastajien rekrytointia. Hinauslentäjä loukkaantui vakavasti. Siinä esiintyy sadekuuroja, jotka heikensivät ajoittain näkyvyyttä. ohjaamoon jalastaan ja hartioistaan puristuksiin jääneen hinauslentäjän pois hylystä. Kysymys ei nyt ole siitä, oliko hyviä nostoja, vaan lentonäkyvyyden ja pilvikorkeuden riittävyydestä ylipäänsä järkevää lentämistä ajatellen. Ota sää aina huomioon! Päätöksentekoa lentää tai olla lentämättä, olipa riskitekijänä sää tai muut syyt, rasittavat helposti myös monenlaiset ympäristön tuomat lisäpaineet, kuten esimerkiksi muut ilmailijat mielipiteineen tai näiden omiin lähtökohtiin perustuvine toimineen, ilmassa näkyvät vieraat lentokoneet, tai esimerkiksi ulkopuolisten lennätettävien kanssa sovitut asiat ja aikataulut. Talvella tai keväälläkin len-. Purjelentäjä kun ei voi jäädä kierrokseen odottelemaan tai väistelemään paikalle sattunutta harmillista lumisadetta. Lennon suunnitteluvaiheessa sääminimit VFR-lennolle lentopaikan lähellä 3 km lentonäkyvyys ja selvästi erossa pilvestä sekä minimilentokorkeus 150 metriä todennäköisesti täyttyivät, mutta hyvän lentotavan mukaista kelvollista purjelentosäätä se ei ollut. Tarkoitusperää ei sinänsä ole mihinkään muutettu. Kun kyse on puhtaassa "extreme"kokemusmielessä tehty lennätys, se ei ilmiselvästikään täytä OPS M8-8 henkeä ja tarkoitusperää. "polttarilennätys". Sakeassa lumikuurossa on välitön riski menettää asentotaju ja koneen hallinta ylempänäkin, saati että lumikuuro osuu laskukierrosalueelle samaan aikaan. Tämä olisi varmasti hyvä parannus, sillä ottaen huomioon että esittelylennoilla kysymyksessä on ulkopuolinen matkustaja, jonka turvallisuudesta on huolehdittava, on myös muistettava että esittelylennon tarkoituksena on harrasteen esittely. Minimisää on vaativa Ilmailijan olisi hyvä muistaa sääminimien suhteen se, että sää joka juuri ja juuri täyttää tässä mainitut vaaditut VFR-minimit lentopaikan lähellä, on aivan erilainen kuin sää jossa näkyvyyttä piisaa reilusti yli 10 kilometriä ja jossa pilvet ovat yli viidensadan metrin. Sääolot on suhteutettava omiin taitoihin ja tarkastelun tulee kattaa lento alusta loppuun asti. Esittelylennoille esitetään sääminimiä Tutkintaselostuksen valmistuessa myös Suomen Ilmailuliitto lausui mielipiteensä ehdotukseen. Yksittäisten tapausten luetteleminen soveltamisesimerkkeinä on mahdotonta. Eikä kesäistä rankkasadetta tai puuskarintamaa, jos on väärässä paikassa väärään aikaan. Muistutus esittelylentojen tarkoituksesta Suomen Ilmailuliiton Purjelentotoimikunta (SIL/PT) haluaa muistuttaa purjelentokerhoja siitä, että purjelennon esittelylentoja koskevan ilmailumääräyksen OPS M8-8 kohdassa 2.1 on määritelty, mistä esittelylennoilla oikein on kyse. Tarkoitus on esitellä purjelentoa ja saada siitä välittömät kulut pois. "Esittelylennon käsite. Purjelentotoiminnan esittelylennolla tarkoitetaan tässä määräyksessä moottorittomalla purjelentokoneella suoritettavaa lentoa, jonka tarkoituksena on purjelentotoiminnan esitteleminen matkustajana olevalle joko purjelento-oppilaaksi tuloa harkitsevalle henkilölle, tiedotusvälineiden edustajalle tai muulle purjelentotoiminnasta kiinnostuneelle henkilölle". Tämä vähensi mahdollisuutta keskeyttää hinausta vaikeuksien ilmetessä. SIL yhtyi tutkintalautakunnan turvallisuussuositukseen lisätä purjelennon esittelylennoista annettuun ilmailumääräykseen OPS M88 vaatimus sääminimistä lentonäkyvyys vähintään 8 km ja pilvikorkeus vähintään 450 metriä
Viimeisen noin kymmenen vuoden sisällä tähän ovat tulleet mukaan myös ympäristöasiat. Ympäristöasioita liitossa koordinoi Jari Lehti. Suurin muutos koulutusohjeessa on tandemhyppykurssien koulutusohjeen irrottaminen kokonaan omaksi ohjeekseen. Ilmailuhallinto julkaisee päivitetyt ohjeet, Laskuvarjohyppykoulutus sekä Laskuvarjohyppääjien toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset internet-sivuillaan kohdassa Ilmailuhallinnon julkaisusarja. Tarkastuslentokurssille haetaan Ilmailuhallinnon lomakkeella, joka löytyy Ilmailuhallinnon Internet-sivuilta kohdasta Lomakkeet ja valitsemalla Lomakkeetpalvelusta kohdan Koulutustoiminta. lehti@ilmailuliitto.fi. Toivottavasti otetaan kohteliaasti vastaan ja kuunnellaan koska jos näin ei toimita, nämä soittavat mahdollisesti muualle. ilmailuhallinto toukokuu 2006 27 Ilmailuhallinto järjestää harrasteilmailun tarkastuslentokurssin kesäkuussa I lmailuhallinto järjestää yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton kanssa 16. 18.6.2006 uusien tarkastuslentäjien koulutuksen Räyskälässä. Liitosta saa meilitse mm. Asetus ei muuta ilmaaluksia ammatikseen huoltavien tilannetta kuten artikkelissa kirjoitettiin. Harrasteilmailun tarkastuslentokurssille otetaan korkeintaan 15 henkilöä. Tietoa lentopaikkojen ja kerhojen ympäristöasioiden edistymisestä ja kohdatuista yllätyksistä kaivataan aina polttoaineen jakelusta EU-tuen hakemisiin. Laskuvarjohyppääjien toiminnallisissa ohjeissa ja kelpoisuusvaatimuksissa mittavimmat muutokset koskevat laskuvarjohyppääjien terveydentilavakuutusta, johon kokonaan uutena osana on tullut tandemoppilaan terveydentilavakuutus. Lisäksi alkeiskursseja koskevia ohjeita on tarkennettu nova-alkeiskursseille tarkoitetuilla erillisohjeilla. Osallistujajoukon kokoon vaikuttaa lentokoulutuksen järjestäminen ja lopullinen osallistujien määrä päätetään lähempänä koulutuksen ajankohtaa. Vähintään tulee toimia alueen jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Moottorin äänen hyväksyminen on myös kiinni siitä, miten turhaksi sen lähde koetaan ja mitä harrasteilmailusta tiedetään. Valintaa tehdessään Ilmailuhallinto ja Suomen Ilmailuliitto ry harkitsevat, nauttiiko kurssille hakeva oppilas Ilmailuhallinnon ja SIL ry:n varauksetonta luottamusta ja onko hän aiemman toimintansa perusteella sopiva toimimaan viranomaisen puolesta ja viranomaisvaltuutuksella. aikaa jatkettu nettisivuilla ilmoitetusta). Tämä joissain tapauksissa yksinkertaisuudessaan tekee harrastamisen lentopaikalla mahdolliseksi. Toiminnallisiin ohjeisiin on lisätty vaatimus pokanvanhimmasta jokaisella hyppylennolla. Kurssi on tarkoitettu kokeneille harrasteilmailun lennonopettajille. Lisää tällaisia. päivänä 2008 voimaan astuva huoltotoiminta-asetus koskee Suomessa noin 300 400 harrasteilmailijaa, jotka huoltavat itse ilma-aluksiaan. Ne korvasivat samasta aiheesta ilmailuviranomaisen aiemmin antamat ohjeet ja kir- jeet. Olkaa kerhot ja kerholaiset avuksi ja tukekaa tekijöitä. Liiton pääasiallinen ympäristötyö on tiedon etsiminen ja jakaminen. viestintäpäällikkö www.ilmailuhallinto.fi Lentäminen ja ympäristöasiat Suomen Ilmailuliitossa teksti JARI LEHTI I lmailuliiton päätarkoitus on ilmailun harrastemahdollisuuksien turvaaminen. olemalla esillä. Hän vastaa pokansa toiminnasta kokonaisuudessaan. Kierrätystä on hankala kerhossa tehdä, jos siihen ei ole alueellisesti mahdollisuuksia. Ne koskettavat kaikkia ilmailijoita. Ilmailuhallinnon internet-sivut ovat osoitteessa www.ilmailuhallinto.fi. Tarkastuslentäjäkurssille hakevat tarvitsevat ilmailukerhon suosituksen hakijan soveltuvuudesta. Lentolaitteesta lähtevän äänen voi kokea monin tavoin. Suositus tulee hakulomakkeelle. Oikaisu ILMAILU-lehdessä 3/2006 julkaistuun artikkeliin ILMAILU-lehden 3/2006 artikkelissa "Määräysviidakkoa ja onnettomuustutkintaa" oli muutama virhe. HUOM. Ilmailuhallinto noudattaa oppilasvalinnassa ilmailumääräyksen PEL M2-16, Tarkastuslentäjän valtuutus, kohdan 1.3 periaatteita. päivästä 2008 eteenpäin huoltotoiminnan määrittelevät EU-asetukset. Ilmailuhallinto on vahvistanut päivitetyt laskuvarjohyppytoimintaa koskevat ohjeet Ilmailuhallinnon ja Suomen Ilmailuliiton vahvistamat ohjeet Laskuvarjohyppykoulutuksesta sekä Laskuvarjohyppääjien toiminnallisista ohjeista ja kelpoisuusvaatimuksista astuivat voimaan 1.5.2006. Positiivinen imago on tärkeää ja sitä saavutetaan mm. täyttöohjeet ilmoituksesta YVA, ympäristövaikutusten arvioinnista ympäristötietojärjestelmään, sekä ympäristölupasapluunan. Kokemuksien jakaminen on hyödyllistä myös tässä asiassa. Lisäksi muun muassa nova- ja tandemhyppymestarien kelpoisuusvaatimuksia on tarkennettu. Tarkastuslentäjäkurssille asetettujen pääsyvaatimusten täyttäminen ei siis yksin oikeuta hakijaa osallistumaan nyt järjestettävään koulutukseen. Ohjeet sisältävät ilmailumääräyksen OPS M6-1, Laskuvarjohyppytoiminta, tarkoittaman hyväksytyn koulutusohjeen ja -ohjeiston sekä laskuvarjohyppytoiminnassa vaadittavat kokemus-, taito- ja tietovaatimukset. Laskuvarjohyppykoulutusohje on pääsääntöisesti ainoastaan tarkentunut, eikä ohjetta ole laajasti muutettu. Monissa kerhoissa tähän on kuitenkin päädytty, onneksi olkoon heille. Harrasteilmailun piiriin katsotaan kuuluvaksi purje- ja moottoripurjelento, ultrakevytlento sekä kuumailmapallolento. Millä alueilla kentän läheisyydessä kannattaa lennellä ja miten lentokoneen äänen häiritsevänä kokenutta meluvalittajaa kohdellaan. Marke-Riitta Naukkarinen Vt. Ei voida väittää, ettei mitään ääntä tulisi, mutta on olemassa myös termi "asenteellinen lentomelu". Kurssi sisältää sekä teoriakoulutuksen ja -kokeet että harrasteilmailun tarkastuslentäjän valtuutuksen edellyttämän lentokoulutuksen. Lisäksi huoltotoimintaa koskevat kansalliset ilmailumääräykset kumotaan jo syyskuussa 2008, eikä vasta vuotta myöhemmin. Liitto jakaa tietoa eteenpäin henkilökohtaisissa yhteydenotoissa. Hakemukset toimitetaan Ilmailuhallintoon 22.5.2006 klo 16.15 mennessä osoitteella Ilmailuhallinto, Kirjaamo, PL 186, 01531 VANTAA. Syyskuun 28. Ympäristöasioihin liittyy sekin, miten myöhään illalla saa harrastaa ja aamulla aloittaa. Kaksi eri henkilöä voi kokea saman äänen korvia hiveleväksi tai kiusalliseksi. Asiaan liittyy muutakin kuin se, mihin lentopaikalla tyhjän mehupurkkinsa viskaa. (TOIM. Ympäristöluvan hakeminen ja tekeminen vaatii aikaa ja usein sen tekee lentopaikalle hyvin pieni joukko, jopa yksi henkilö. Kentälle, metsään, roskikseen vai oikeaan kartonkikeräysroskikseen. Äänenvaimentajat ovat hankinta, jonka harrastajat korotettuina hintoina maksavat. Syyskuun 28. Toukokuussa oli toukotempaus ja tulossa on ilmailupäivät ainakin Vesivehmaan ja Hyvinkään lentokentille. Hakulomakkeen nimi on Hakemus harraste- ilmailun tarkastuslentäjäkurssille
Yksi vaihtoehto on hyötyä harrastuksestaan toimimalla ilmatorjunnan maalilennokkien parissa. V oisiko asevelvollisuuden suorittaminen olla mukavampaa kuin oman harrastuksen parissa. Ilmatorjuntakoulutukseen lennokilla saadaan oikeiden koneiden mittasuh-. Jos tulee kuitenkin sijoitus muualle, voi kutsuntojen päätökseen hakea sotilasläänistä muutosta. - Vuosittain lennättäjiksi otetaan 1215 varusmiestä ja kertaakaan ei ole ollut tunkua, aina ollut vajausta, Markki selvensi. Kuva Mikko Gustafsson. Varusmiespalveluksen voi suorittaa monella tavalla. Vuodessa on noin 200 lennätyspäivää ja pienten maalilennokkien osalta toiminta perustuu varusmiehiin, sanoo Jukka Markki. Hämeenlinnassa toimivasta Panssaritorjuntaprikaatista tehdään lähitulevaisuudessa ilmatorjuntakoulutuksen pääpaikka. Lisäksi ilmatorjuntakoulutus kaipaa yhä vain enemmän maalilennokkeja taivaalle. Heistä neljä valittiin koulutukseen testattavaksi ja kahdella oli mahdollisuus lennättäjiksi. Panssariprikaatiin astui viimeksi palvelukseen 1100 alokasta, joista löytyi viisi lennättäjää. Hän on paljon Tykkimies Valkama heittää Male 97-lennokin ilmaan Lohtajalla vuonna 2003. Maalilennokkimieheksi halutessa tulee kutsuntojen hakemuksessa muistaa mainita olevansa lennokkiharrastaja. Loput saivat paikan lennättäjien apulaisina sekä lennätyskaluston ylläpitäjinä. Lennättäjä/kouluttaja/lennätysryhmän johtaja yliluutnantti Jukka Markin mukaan ilmatorjuntakoulutuksen tason takaamiseksi taivaalle tarvitaan maalilennokkeja. Vaatimuksena on kokemus radioohjattavista lennokeista ja oma kiinnostus toiminnanalaa kohtaan. Maalilennokkeja tarvitaan ilmatorjuntaleireillä ja harjoituksissa. Tässä vaiheessa voi ottaa yhteyttä suoraan yliluutnantti Jukka Markkiin 040 7555 924. Maalilennokkiryhmässä on lennättäjiä sekä lennättäjien apulaisia kaluston ylläpitoon. Hyrylän maalilennokkitoiminnan siirryttyä Hämeenlinnaan Ilmatorjuntaorganisaatio on rakennemuutoksessa. Siten Panssariprikaati/Hämeen Ilmatorjuntapatteristosta tulee pienten maalilennokkien pääkoulutuspaikka Suomessa. Toki voidaan hinata maalipussia myös Learjetin perässä. - Siksi lennokkiharrastajia tarvitaan ja osaavista lennättäjistä on nykyisin pulaa. Varusmiespalvelusaika on liian lyhyt radio-ohjattavien polttomoottorilennokkien lennättämisen opetteluun sekä maalilennätystehtävien hoitamiseen, hän kertoo. - Puolustusvoimat ei pysty ylläpitämään maalilennokkitoimintaa ilman osaavia lennokkiharrastajia. Kustannukset vain ovat toista luokkaa kuin maalilennokkeja käytettäessä. Lennättäjiä tarvitaan Maalilennokki on nimensä mukaisesti lennokki, joka toimii ilmatorjuntaharjoitusten maalina. 28 lennokkipakki toukokuu 2006 teksti JARI LEHTI ARMEIJAAN lennättämään! teet niin nopeuden kuin koonkin puolesta kun vain lennätetään lähempänä. Muita paikkoja ovat Karjalan prikaati Vekarajärvellä ja Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä. Ahtaista lähtöpaikoista ja kiitoteiden puuttuessa metsäkeikoilla heittäminen tai katapultti-lähdöt ovat ainoita mahdollisia
Jokaisessa maalilennokissa on oltava lennon keskeytysjärjestelmä. Tämän jälkeen on viiden päivän lennätysleiri Lohtajalla. Parolassakin harjoitellaan vuosittain 35 päivänä noin kymmenen tuntia. Maalilennokkikoulutus alkaa kahden viikon tekniikan teorialla sekä rakentelukoulutuksesta koostuvalla jaksolla. Kuva Mikko Gustafsson. Ketään ei käskytetä lennättämään, vaan koulutukseen pitää haluta vapaaehtoisena. Osuman saaneita lennokkeja ei enää korjata, vaikka tässäkin kuvasssa oleva laskeutui varjon varassa maahan. Potkurivirta ehtii auttaa varjon avautumista, vaikka moottori sammuu samasta ohjainlaitteen vivusta. Kuvassa näkyy ohut lennokin pakokaasuvana sekä alaviistosta tuleva paksumpi ohjuksen savujuova. lennokkipakki toukokuu 2006 29 Lennokkiharrastajia tarvitaan ja osaavista lennättäjistä on nykyisin pulaa. lennätyskeikoilla, joten tavoitettavuus vaihtelee. Maalilennokkikoulutus Varusmiespalveluksen noin kahdeksan viikon peruskoulutusjakson jälkeen seuraa siirto jatkokoulutukseen. Servon siirtäessä hakasen sivuun, luukku aukeaa ja varjo pullahtaa esiin. Hän oli Lohtajan leirillä kouluttajansa Jukka Markin mukaan ensimmäinen, joka sai koneen hallintaansa. Alokasajan jälkeen voi myös käydä Aliupseerikoulun ja jatkaa sen jälkeen maalilennokkimiehenä. Kuva Jari Lehti. Ilmatorjunnan maalilennokit pähkinänkuoressa Varusmiespalvelukseen ilmatorjuntajoukkojen maalilennokkimiehiksi lennättäjiksi lennättäjän apulaisiksi - lennätyskaluston ylläpitotehtäviin Vaatimukset lennättäjille - aikaisempaa lennokkiharrastusta - kokemusta RClennokeista - lennokin lennätystaitoa - riittävää näköä Vaatimukset lennättäjän apulaiselle - aikaisempaa RCharrastusta - kokemusta RC-lennokeista, -autoista tai veneistä - kokemusta polttomoottoreista Maalilennokkiosasto tarjoaa - palvelusaika kuusi kuukautta - koulutuksen maalilennokkitehtäviin - mielenkiintoisen toimintaympäristön lennätystoiminnan parissa - asiakaslähtöisen lennätysajattelun - paljon valmistelu-, huolto- ja korjaustoimintaa Varusmiehen tarina Hämeenlinnan Ilmailukerhoa edustava Ari-Matti Rinne palveli varusmiehenä maalilennokkilennättäjänä vuonna 2002. Vakinaista henkilökuntaakin tarvitaan ja kaksi Hämeenlinnan Ilmailukerhon lennokinlennättäjää onkin jo löytänyt työpaikan maalilennokkipuolelta. Pelastusvarjo pakataan tiukasti "ohjaamon kuomun" alle. Alkuvaatimus on, että saa lennätettyä lennokin kauas ja takaisin. Ari-Matin mielestä kaikki eivät edes yrittäneet lennättäjiksi, mutta viihtyivät silti hyvin lennokkiryhmän muissa tehtävissä. Laskeminen ilmatorjuntatehtävän päätteeksi umpimetsään tai hakkuuaukiolle varjon avulla säästää lennokkia. Taisteluammuntaharjoituksissa Uransa ehtoopuolella olevat maalilennokit lennätetään ohjusammuntojen maaleiksi. Lennätysryhmän johtaja, kouluttaja ylikersantti Jukka Markki esittelee pelastusvarjoa. Silloin taivaalla voi olla kolmekin konetta kerrallaan. Koneita pääsee huoltamaan usein, lennättäjät pitävät siitä itse huolen, mikäli rikkiammuttuja ei riitä. Siellä tulee noin viisi tuntia lennätystä, koko palvelusaikana tiimaa kertyy useita kymmeniä tunteja. Lämpöhakuinen ohjus lukittuu lennokin kuumennettuun nokkaosaan
Siinä käytetään O.S 108 BX-1 18-kuutioista moottoria ja Futaba 8 UAP -radiolaitteita. Materiaalit ovat kuin Male 97:ssa. Katapultti toimii paineilmalla ja sinkoaa 15 kiloisen lennokin 15 m/s, eli 54 km/h nopeudella taivaalle. Pääte näyttää ammuntajoukoille heti miten kannattaa säätää ja kohdistaa Meggitt Banshee 500 on englantilainen maalilennokki, joka on käytössä 40 maassa. Male 97:n styrox-lasikuitusiipien kärkiväli on 185 cm. Secapem PL 135 -osumailmaisimen monitorista osumatarkkuutta voi seurata reaaliaikaisesti. Lentoaika on maksimissaan 50 minuuttia ja nopeus 50 m/s, eli 180km/h. Useimpien maalilennokkien lailla Male 97 on varustettu laskuvarjolla. Toiminta metsässä onkin enemmän siviilielämän tiimityöskentelyä kuin sotilaallista pokkurointia. Jokaisella maalilennokilla on lentopäiväkirja, joista selviää mitä ja kuinka paljon ko. Kyljissä näkyvät heijastinteipit, kaikuteipit, jotka parantavat heijastusefektiä laserilla ammuttaessa. Kaikissa maalilennokeissa tulee olla automaattinen lennon keskeytysjärjestelmä radioyhteyden katkeamisen varalta. Sitä käytetään varusmiesten lennätyskoulutuksissa sekä tykkikaluston suuntauksiin ja apuaseammuntoihin sekä ilmatorjuntakonekivääriammuntalentoihin. Se on suomalaisen Avartekin tekemä alkeiskone. Kuva Mikko Gustafsson Ilmatorjuntakonekiväärien kaliiberi on 7.62, eli sama kuin normaalin rynnäkkökiväärin. Ari-Matti Rinne on ollut Hämeenlinnan Ilmailukerhossa jo 12 vuotta ja. Virallisesti pienet maalilennokit ovat 1. Ihan vaurioitta AT 04 ei pääse, koska konetta käytetään myös ilmatorjuntakonekiväärien, -tykkien ja -ohjusammuntojen maalina. Pelastusvarjoa tarvitaan luodin lävistäessä moottorin, vastaanottimen, akun jne. Sivuperäsimessä on koneen yksilönumero. Myös AT 04:t ovat kotimaisen Avartekin valmistamia. Jukka Markki kertoi laskuvarjojen myös säästävän kalustoa normaalilaskuun verrattaessa toimittaessa esimerkiksi hakkuuaukiolta. Moottori on 35-kuutioinen O.S BGX. Ne kuuluvat näköolosuhteissa lennätettäviin alle 20kg lennokkeihin. lennokilla on tehty. 30 lennokkipakki toukokuu 2006 Lennokissa oleva mikrofoni-ilmaisin reagoi ammusten yliäänipamauksiin 12 metrin säteellä. luokan miehittämättömiä sotilaslentolaitteita. Male 97:n numero kertoo sen käyttöönottovuoden. AT 04 painaa 8-16 kiloa ja sen kärkiväli on 200cm. Myös runko on lasikuitua. Kuva Jari Lehti osasto teki jonkin verran sissikeikkoja, ne olivat myös hauskoja ja mieleenpainuvia, yölennätystä kun ei ole. Ohjelmoitavaa Banshee 500 -lennokkia käytetään ohjusammuntojen Harjoituskoneena ja maalilennokkitehtävissä käytettävä Male 97 poistunee käytöstä luonnollista tietä, tilalle tulee AT 04 -maalilennokki. - Laskupaikat keskellä metsää käyvät pieniksi maalilennokin laskunopeuden ollessa yli 50km/h, Markki selvittää. Kalusto uusiutuu Male 97:n tulevaisuudessa kokonaan korvaava painavampi ja isompi AT 04 jaksaa viedä taivaalle enemmän lisävarusteita, kuten Secapem PL 135 -osumailmaisimen. Kuva Tero Tuominen. suosittelee varusmiespalvelun suorittamista maalilennokkien parissa kaikille lennokkiharrastajille. Maalilennokit Maalilennokkeina käytetään muutamaa eri mallia. Siivekkeet toimivat myös laippoina ja lentoon se saatetaan Tampereella valmistettavalla Robonic 01515L- katapultilla tai vastatuuleen heittämällä
Vastaanottajan ominaisuudet huomioon ottavalla tyylillä opettaminen tuntuu oppijasta mielekkäältä ja oppi menee perille. Niitä on jäljellä kaksi, joista toinen on Suomen Ilmailumuseolla. nko oppiminen ja opettaminen väkisinvääntämistä vai kivaa. Eversti Adolf Ehnrooth järjesti heti rahoituksen toiminnalle. Hahmotusvaihe on käytävä kunnolla läpi, ohjeita ja kokonaisuutta tulee kerrata lähestyen asiaa monesta eri suunnasta. Tästä ei ole koulutusta ilmailun piirissä ennen ollut tarjolla. Luonteenpiirteet ja niiden ääripäät vaativat erilaista lähestymistä ohjaajalta/kouluttajalta sekä myös erilaisia opetusmetodeja. pohtimaan vastausta tähän kysymykseen. Ettei olisi liian yksinkertaista, tulee luonteenpiirteiden lisäksi tiedostaa missä vaiheessa kukin on menossa. Kun erilaisuuksien ääripäitä on opetustilanteessa samassa tilassa, voi olla että kaikkia ei kerho-ohjaaja kykene miellyttämään. Tärkeintä tässä on se, että kumpikaan tapa tehdä asioita ei ole väärä, oppimista tapahtuu myös ilman opettamista. Millainen opetustyyli sopii kaikille Ryhmässä on ilmapiirin ja motivaation säilyttävä kaikille jonkinasteisena, muutoin jäädään helposti toiminnasta pois. Näin he voisivat omaksua toisten tyyliä tehdä asioita. Ymmärrettävistä syistä Banshee on vain henkilökunnan käytössä. Lennokkikerhojen rakennusilloissa voivat "hätäisemmät" olla jo lennokki kainalossa ovensuussa lennättämään menossa, kun toiset vielä rakentavat puolivalmista työtään. On hyvä miettiä, kun ohjattava tai koulutettava ymmärtää viestin huonosti, onko kyse vastaanottajasta vai lähettäjästä. Harkitseva pitää opettajajohtoisesta tavasta löytäen helposti sen"oikean" suoritustekniikan. Siipien kärkiväli on 249cm ja nuolenmuotoisen lennokin siipien pinta-ala 2,42 neliömetriä. 1940-luvulla ilmatorjuntakonekiväärin suuntausharjoituksissa käytettiin Kotimaa-nimistä lennokkia.Se oli tehty koivusta, männystä ja voimapaperista. Lennokin rakentelussa tarvittavien motoristen taitojen oppimisessa on hahmotusvaihe, jäsentymisvaihe ja taitojen vakiintumisen vaihe. Ja voi olla, ettei oppikaan uppoa. Lentoonlähdöt ja laskut syövät eniten koneita, lisäksi ammunnoistakin tulee ihan kiitettävästi osumia. Käyttöaikansa loppupuolella olevat lennokit laitetaan ohjusammuntoihin, jolloin tuho on melko varmaa. teksti JARI LEHTI Kurssilta eväitä kerhon vetämiseen O Historiaa 20-luvulla ensimmäiset ilmamaalit olivat kuumailmapalloja, joissa oli pahvimaaleja. lennokkipakki toukokuu 2006 31 maalina ja maalin hinauksessa sekä maalilennoilla. Osanottajat pitivät kurssin aihetta uutena ja hyvänä: Erilaisuuden tunnistamisesta ja toimenpiteistä motoristen taitojen opetus- ja ohjaamistilanteissa. Ihmiset ymmärtävät parhaiten niitä, ketkä ovat lähinnä omaa persoonaa, mutta miten menetellä muiden kanssa. Lentonopeus Snipella on 35-55 m/s ja siipien kärkiväli 220 cm. Yksi mukana olevista lennokkikerhon vetäjistä oli hoitanut asian ryhmittämällä kerholaiset samanlaisiin persoonallisuusryhmiin. Snipe MK 15 on myös ohjusammuntojen maali. Syy löytyy uudelleen tekemällä. Sitä käytetään vain suljetulla alueella. Jukka Markin mukaan se soveltuu hyvin myös erilaisiin kokeiluihin. Sähkölennokit eivät yliluutnantti Jukka Markin kokemuksen mukaan sovellu 30-45 minuutin lentoihin etenkin kun pakkanen vie varausta akuista. Muutaman tunnin kurssiin mahtui paljon ajatusten vaihtoa sekä uusia näkemyksiä. Kyseessä ovat impulsiiviset ja harkitsevat ihmistyypit. Maksimikorkeus on yli 5000 metriä ja -nopeus 100m/s eli 360km/h. Vuonna 1967 oli käytössä Comet-ylätaso ja MALE 67:n esittely oli samoihin aikoihin. - Kaluston huoltamiseen tarvitaan väkeä. Impulsiivisella pitää olla nopeasti valmista ja suorituksista löytyy usein parannettavaa. Nousut tehdään joskus, mutta laskut aina käsin ohjaten. Lennokkikerhoilla tämä korostuu tavanomaisissa kerho-illoissa. Hyvin yleistä, englantilaisen Meggitt Defence Systemsin valmistamaa Bansheeta käytetään 40 eri maassa. Ne olivat noin kaksi metriä kärkiväliltään ja niitä lennätettiin 200 metrin siimoilla Santahaminan lentokentällä. Erilaisia persoonia on yhtä paljon kuin ihmisiä. Toiset lukevat, opiskelevat ja tekevät harkitummin kuin toiset. Male-merkkisiä maalilennokkeja onkin sitten ollut useita versioita: 82, 87 ja viimeisin 97. Sota katkaisi jatkokäytön. Hämeenlinnassa oli koulutusta aiheesta antamassa Sanna Heino Hämeen Liikunta- ja Urheilu ry:stä. Lennätysetäisyys on 30 km ja lentoaika 30-60 minuuttia. Banshee jaksaa kantaa 520-kuutioisella ja 53 hevosvoimisella moottorillaan taivaalle runsaasti lisävarusteita. Vakiintumisvaiheessa oleville pitää mielenkiinnon säilyttämiseksi jättää luovien ratkaisujen paikkoja. Kurssin vetäjä Sanna Heinon mukaan oppimisella tarkoitetaan kokemuksen aiheuttamaa, suhteellisen pysyvää käyttäytymisen muutosta. Viimeksi mainittu kun on tarkistanut jokaisen työvaiheen moneen kertaan ja haluaa lennättää ensi kertaa varmasti oikein tehtyä lennokkia. Samaten käyttäytymistä aikaansaavien tekijöiden: tietojen, taitojen ja tunnereaktioiden muutosta, joka ilmenee joko oppimishetkellä tai myöhemmin käyttäytymisen muutoksena. Osa meistä oppii parhaiten kuuloaistin perusteella, osa käsittelee mieluiten näköaistin perusteella. Vuonna 1957 Vallilan lennokkikerho esitteli RC-lennokkiansa Malmilla puolustusvoimille. Jäsentymisvaiheessa voi jo antaa tilaa itse arvioinnille ja mennä syvempiin yksityiskohtiin. Hämeenlinnaan kokoontui helmikuussa 12 lennokkikerho-ohjaajaa mm. Malli poistuu käytöstä tänä vuonna. Tämänkaltaisella persoonalla varustetut malttavat etsiä syitä huonosti jonkin mennessä vikaan. Osuminen kerralla oikean paikkaan aiheuttaa pudotuksen, toisaalta lennokki voi myös olla reikiä täynnä ja silti lentokunnossa. Kolmanteen ryhmään kuuluva oppivat ja käsittelevät asioita mieluiten itse tekemällä ja kokemalla. Ihmiset muistavat aina jotain Muistamme 90 % omasta tekemästämme, 70 % sanomastamme, 50 % kuulemastamme ja näkemästämme (20 % kuullusta, 30 % nähdystä) ja 10 % lukemastamme. Sanna Heino suositteli laittamaan kokeilumielessä eri ääripäät samaan ryhmään. 62 kuution Zenoah vie taivaalle mm. 1970 alkoivat katapulttistartit ja kyseinen malli oli peräti 20 vuotta käytössä. ilmatorjunnan tarvitsemia infrapunasoihtuja sekä savuja. Kyseessä olevan koulutuksen osanottajat muistavat siitä kaikesta siis 20%, tästä kirjoituksesta muistetaan lukemalla 10 %.
2250 h, n. Lisätiedot PIK ry / markus.laitila@ kolumbus.fi tai 040-575 1204. Myydään OH-U401 Sakota S10, uusi Jabiru 4Myydään osuudet moottoripurjekoneista tahtimoottori, paino vain 228 kg. 2001 kellukkeilla + pyörävarustus. 40.000 euroa. 2006. Täysi paketti, "ei kun lentämään": koneen kanssa saman ikäinen Cobran putki, Parachutes Australia pelastusvarjo, sähköiset itikan putsit, Cambridge-loggeri, WinPilot, iPac:it ja muut vermeet. Mainio menopeli mihin vaan, löttöstelystä monen sortin kisaamiseen. 050-329 2890. Edullisesti uusi, käyttämätön DFS Single Seater PPC II, vm. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. 040 501 4467 ja hyvin käytettävissä. Puh.0500-553912, kennet@wondernet.nu. 2413 h, 6332 laskua. 32 markkinat toukokuu 2006 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. 70 tarpeettomana. 1984. 720 keikkaa ja tolkuton määrä kilometrejä. Moottori Limbach L2000EB, käynyt peruskorjauksen jälkeen 358 h. Myydään tarjousten perusteella tai vaihdetaan harjoituskoneeseen (Astir tai Junior). Nyt edullisesti uusi, käyttämätön Rotax 447 B-vaihteistolla ja sähköstartilla. Myydän maastamuuton takia, h. 43 000 euroa. Laipoilla, säätöpotkurilla ja sisäänvedettävillä telineillä varustettu MOPU! Hp. Puh. Kysy lisää: Kai Mönkkönen, puh 050-3502085 Cessna 172 vm. puh. Yksityistiimaa jäljellä 434h. Sekä imuettä pakopuolen äänenvaimentimet. Tiedustelut:: Suupohjan Lentokerho ry / Sami Mäntyharju 040-512 4936. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Valentin Taifun 17E, OH-688, valm. Siisti kone. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. 613 h ja 362 lentoa, perusmittarit, varjo, radio ATR-720. Vuositarkastettuna ja katsastettuna huhtikuussa. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi VW-2000 moottori (500 h), Ellison-kaasutin, Slick magneto, laturi 10 amp, käynnistinmoottori, öljynlämpömittari, EGT RPM-mittari, CHTmittari ja potkuri Hoffmann HO11A 150B 65L. Ikaros c-42 vm. Vuosimalli 1989, sarjanumero 19, lennetty n. Koneet Nummelassa. Tied. Hp. Erittän hiljainen, runsain varustein. Aquakellukkeet, pyörät/sukset, kla 2800 h, moottori 400 h. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. IFR-varustus ja autopilotti, vuositarkastus 11/2005. · Seuraavaan 6/2006 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 15.5.06 mennessä. myydään Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. Tiedustelut Dick Gylfe 0400-497 440. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Maule M-6-235 vm. Puh. 700 euroa/osuus. Tiedustelut Dick Gylfe 0400-497 440. myydään Myydään hyvään kotiin purjelentokone: LS-7, OH805, "GF". Eniten tarjoavalle, oikeus hyväksyä tai hylätä tarjous pidätetään. Tähän malliin saa myös trikesiiven kiinnitettyä lisävarusteena saatavalla siiven kiinnityspaketilla. Koneet ovat hyvässä kunnossa Puh. Katsastettu 05/2005. 040-585 7477. 044-785 6364 Matti Kuosmanen / Kuopion iy. Piper PA-28-181 Archer II OH-PKT, vm. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. Erittäin tyylikäs ns. Powered Parachute, eli varjolla toimiva traikki Rotax 447-moottorilla. 0400-209 051. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. 1982. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tiedustelut 040-505 0674. Mukavat ja edulliset koneet lentää. KLA 6993 h, moottori 1755 h, magneetot 219 h. Kone maalattu LAK:n tehtaalla Liettuassa talvella 2003/04, eli erittäin hyvässä maalissa. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ilmailuliitto.fi. Puh. SZD-41a Jantar std OH-542. 1984. Grob 109 ja Fournier RF-4 (Tuulia). Rungon lentoaika 1775h, moottorin lentoaika 795h. Uusi, käyttämätön 3-lapainen 58" Powerfin komposiittipotkuri
Jälkiilmoittautumismaksu 50 euroa. Lisätietoja www.ngac2006.com Kilpailun johtaja Tero Sinkkonen 050-492 2762 terosinkkonen@hotmail.com Päätuomari Matti Mecklin 0400-502 872 matti.mecklin@taitolento.fi Tervetuloa! www.pitkavuorenliitajat.net Tervetuloa!. Osallistumismaksu: 40 euroa, josta ennakkoilmoittautumismaksu 20 euroa maksetaan tilille OP 529081-44236, kuittiin maininta Leivonmäki Cup 2006. Lisätietoja Kilpailun johtaja Matti Mecklin 0400-502 872, matti.mecklin@luukku.com Päätuomari Osmo Jalovaara 09-452 4886, osmo.jalovaara@qdc.fi Tervetuloa! Varjoliidon Suomen Cup HARJOITUSTILAISUUS Leivonmäki 22.-23.7.2006 Pitkävuoren Liitäjät ry järjestää varjoliidon Suomen Cup harjoitustilaisuuden Leivonmäellä, Höystöstensuon kevytilmailukentällä. Hinaukset 4 euroa/kpl. Kisassa lennetään v. Kilpailusääntöinä on Suomen Ilmailuliiton SM-kilpailujen yleiset säännöt. Harjoituspäivien lukumäärä 2. Säännöt: Riippu- ja varjoliidon kilpailusäännöt 1.6.2004. 2006 Sportsman-ohjelma. Alkubriefing kentällä klo 10. Majoitusta ja ruokailuja voi tiedustella Power Parkista puh. Karttana GT 5. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Sportsmanluokassa voidaan vapaaohjelmana lentää joko luokan tunnettu ohjelma tai kilpailijan itselleen laatima vapaaohjelma. Sunnuntai 30.7. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAIkilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Torstai 6.7. Kilpailuluokat ovat Sportsman, Intermediate ja Advanced. Ohjelma Kilpailukalusto ja hinauskone ovat käytettävissä harjoittelua varten 23.7. Järjestäjän suunnittelemat kilpailutehtävät julkaistaan Etelä-Pohjanmaan Liitäjien internet-sivuilla huhti-toukokuussa. Kilpailuluokkana on IAC:n Sportsman. klo 8.45-10.00. lähtien Kilpailutoimisto avautuu keskiviikkona 26.7. Jämillä on mahdollisuus ostaa lentobensiiniä automaatista luottokortilla. on varapäivä Kilpailusäännöt: IAC 2006, poikkeuksena vapaaehtoiset turvaliikkeet, jotka saa suorittaa taitolentoboksissa. Paikalla on myös turvaohjaaja halukkaille. Maksu sisältää kilpailulentojen konevuokran ja päätösillallisen. Lentäjiltä vaaditaan voimassaoleva PP5-lupakirja, kilpailulisenssi ja liidinkirja. Tilaisuuden johtajana toimii Vesa Lappalainen. Sportsman-luokan tuntematon ohjelma koostuu tunnetun ohjelman liikkeistä, jotka ovat eri järjestyksessä. 06-485 4100, info@powerpark.fi, www.powerpark.fi. KILPAILUKUTSU TAITOLENNON SM 2006 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät järjestävät taitolennon vuoden 2006 avoimet Suomen mestaruuskilpailut moottorikoneille Jämillä 6.-9.7.2006. Osallistumismaksu 50 euroa maksetaan 2 erässä; 20 euroa maksetaan ennakkoon 16.6.2006 mennessä järjestäjän tilille EPOP 507100-216781. on saapumis- ja harjoittelupäivä Kilpailun avausbriefing on perjantaina klo 9.00 Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina, su 9.7. Tilaisuuteen otetaan 16 pilottia rankingin mukaan (toukokuu 2006) sekä 4 järjestävän kerhon valitsemaa pilottia. klo 8.00 Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina. Kilpailun osallistumismaksu on kaikissa luokissa 40 euroa. Ilmoittautuminen ennakkoon sähköpostilla 16.6.2006 mennessä tomi.kohtanen@kolumbus.fi. Asiapaperit tarkastetaan Höystöstensuon kentällä 22.7. on varaja lentonäytöspäivä Osallistumismaksut SM/PM-kisa 135 euroa, pelkkä SM-kisa 100 euroa. Sallitut turvaliikket ovat sisäpuolinen "humpty" ja/tai kaksivaiheinen hidas vaakakierre Kilpailussa lennetään tunnettu, vapaa ja tuntematon ohjelma. Majoitusvaraukset suoraan Lomahotelli Jämiltä, Mertiörannan kurssikeskuksesta tai seudun muista majoituspaikoista www.jami.fi. Koneiden tarvitsema öljy tulee kuitenkin tuoda itse. Samalla tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI-kilpailulisenssi. Loppuosa 20 euroa maksetaan asiapapereiden tarkistuksen yhteydessä. Kilpailun johtajana toimii Jukka Routa 0400-950 318, j.routa@pp.inet.fi. 30 euroa maksetaan käteisellä ilmoittautumisen ja asiakirjojen tarkistuksen yhteydessä 29.6.2006 kilpailupaikalla. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: mika.pg@saunalahti.fi tai puhelin 040-595 6327 / Mika Pousi. Tervetuloa! KILPAILUKUTSU PURJETAITOLENNON PM JA SM 2006 Suomen Ilmailuliitto, Urheilutaitolentäjät ja Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus järjestävät purjetaitolennon vuoden 2006 avoimet Suomen- ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Kiteellä 27.-30.7.2006. tapahtumat toukokuu 2006 33 KILPAILUKUTSU MOOTTOROITUJEN VARJOLIIDINTEN (MOVA) SM-KILPAILUIHIN Järjestäjä: Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry Aika: to-la 29.6.-1.7.2006 Paikka: Power Park ympäristöineen Alahärmässä Kilpailujen aloituskokous/briefing järjestetään Power Parkin alueella 29.6.2006 klo 10:00. Ilmoittautuminen päättyy 1.6.2006. Kilpailijoiden tulee tuoda mukanaan viisi (5) kappaletta tarkastettuja ja hyväksyttyjä vapaaohjelman A-, B- tai C-lomakkeita. Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikan päällä kilpailuun ilmoittaduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050-250548. Kilpailun avausbriefing perjantaina 28.7. Dokumentointitapa: GPS (lentäjillä oltava oma johto ja muille kuin Garmineille myös tarvittava ohjelma, jolla lento voidaan purkaa tietokoneelle). Maksut peritään ilmoittautumisen yhteydessä. Osallistujamäärä on max. Pelkkä päätösillallinen 25 euroa. Harjoitusmaksu sisältää rajoitetun haun. 20 osallistujaa
vakio ja 15m, kerho ja Kiikala maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Esi-EM 15m, 18m ja avoin Issoudun Ranska SM maaliinlasku Menkijärvi Ilmasotakoulun Lentokerho ry Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 15.7.06 Jämi Fly-In Jämi www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi, Taneli Äikäs 040-557 2129 21.-25.7.06 TrikeO6, www.efll.net Lapinlahti Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat Pallonetissä: www.pallo.net/kalenteri 24.-28.5.06 SM-kisat, Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry 17.-20.8.06 Esi-EM-kisat 24.-27.8.06 II Nauvon ilmapurjehdusregatta 16.26.11.06 MM-kisat Jyvässeutu Magdeburg, Saksa Nauvo Motegi, Japani Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 13.5.06 Turku Open tarkkuuslennon harjoitustapahtuma Oripää (14.5.06) heikki.salo@ed-design.fi, 041-532 0026 27.-28.5.06 Tarkkuuslentoharjoitus Hyvinkää ismo.aaltonen@lentopelastus.fi, 040-531 7015 10.-11.6.06 Tarkkuuslentoharjoitus Jyväskylä keijo.kinnunen@ksi.fi, 040-512 4397 12.-18.6.06 XIV Lento- ja toimintaleiri Aavahelukka Antti Lahti 040-530 5651, Erkki Tapojärvi 0400-296 652 19.-23.6.06 Taitolentäjien viimeistelyleiri Jämi www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 3.-9.7.06 Sunny Nights Rally Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 8.-9.7.06 Tarkkuuslentoharjoitus Pori, Piikajärvi veikko.kuusinen@nls.fi, 040-514 3169 Vampula 6.-9.7.06 SM taitolento Sportsman, Intermediate, Advanced EFJM www.taitolento.fi 20.-23.7.06 Taitolennon PM-kisat Örnsköldsvik www.bluenote.fi/utl/tapahtumat Ruotsi 3.-13.8.06 Advanced-luokan MM-kisat Radom www.taitolento.fi 10.-13.8.06 SM tarkkuuslento Räyskälä Tarkkuuslento, rallilento, ultra tarkkuuslento www.tarkkuuslento.net Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 20.-27.5.06 Vesivehmaa Open www.padasjoenlentokerho.fi 10.-11.6.06 Viestilentokilpailu www.padasjoenlentokerho.fi 12.-18.6.06 Oripää Camp www.turunlentokerho.fi 24.6.-1.7.06 SM vakio/15m Räyskälä-Säätiö 26.6.-1.7.06 Moskiitoralli 2.-8.7.06 SM kerho/18m Helsingin Ilmailukerho ry 2.-9.7.06 Kansainvälinen purjelentoleiri mari.heikkila@rayskala.com Vesivehmaa Vesivehmaa Oripää Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 12.-14.5.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 20.5.06 Tarkkuushypyn SC-2/ RG-1 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 25.-28.5.06 Helaleiri (27.5.06) Yleisölle avoin ILMAILUPÄIVÄ www.utti.org 25.-28.5.06 FS-liiga 1 2.-4.6.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 3.6.06 Tarkkuushypyn SC-3 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 9.-11.6.06 Nopeusmuodostelmakisat 4-way 16.-17.6.06 DZ Utti 24h -boogiet www.utti.org 16.-18.6.06 MM-06 karsinta risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 16.-18.6.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup- osakilpailu www.europacupskydive.org 17.-18.6.06 Liitopukukoulutusta (Birdman) 17.-18.6.06 FS-liiga 2 30.6.-2.7.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 1.-2.7.06 FS-liiga 3 Viikko 28 Parasummer 2006 (alustava) 21.-24.7.06 FS-liiga 4 ja SM-harjoitusleiri ja -boogie www.utti.org 11.-13.8.06 Hanko Open ja FS-liiga 5 18.-20.8.06 Nopeusmuodostelmakisat 7-way 26.-27.8.06 Hetukkahumpat 1.-3.9.06 Fun Flying Boogie 25.-30.7.06 SM kaikki lajit www.utti.org 25.-30.7.06 Tarkkuushypyn SC-4/RG-2 (SM-06) risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 31.7.-4.8.06 Big Way Camp -suurten kuvioiden leiri www.skydive.se, jenny@superjenny.com 5.-11.8.06 MM-kisat 2006 FS ja AE www.worldmeet2006.com 12.-20.8.06 Malevski Cup 2006 TT- ja CF MM-kisat (4-FS:llä ei MM-arvoa) info@malevskycup.ru 23.-27.8.06 CP 1. MM-kisat Syyskuu Tarkkuushypyn SC-5 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Belluno, Italia Mikkeli, MiLK ry Utti Utti Jämi Lochen, Itävalta Kuopio, KLU ry Malmi Utti Mikkeli, MiLK ry Rijeka, Kroatia Hanko Utti Bled, Slovenia Hanko Viro Utti Hanko Hanko Malmi Turku Utti Utti, ULK ry Gryttjom, Ruotsi Gera, Saksa Stupino, Venäjä Stubenberg, Itävalta Paikka avoin Altenstadt, Saksa Utti Locarno, Sveitsi Räyskälä 1.-3.9.06 Pudasjärvi Nummela Räyskälä 2.9.06 29.9.-1.10.06. 34 kalenteri toukokuu 2006 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 16.-21.5.06 ILA-Berlin Air Show www.ila-berlin.com 19.5.06 Päijät-Hämeen Ilmailumuseon avajaiset www.lahdenilmasilta.com 21.5.06 Ilmasirkus 2006 Koko perheen ilmailutapahtuma, lentonäytös, Fly In www.hyik.fi/ilmasirkus2006 8.-11.6.06 Airshow Turkey www.cnr.net 17.-23.7.06 Farnborough Airshow www.farnborough.com 25.-31.7.06 Airventure Oshkosh www.airventure.org 29.7.06 Kuumaa Huumaa www.hik.fi, Timo Myllykylä 0500-495 878 30.9.-1.10.06 Lennokkipäivät www.suomenilmailumuseo.fi Berliini, Saksa Lahti Hyvinkää 4.-17.6.06 9.-16.7.06 14.-29.7.06 23.-29.7.06 27.-30.7.06 Ankara, Turkki Farnborough, UK Wisconsin, USA Hämeenlinna Vantaa Ilmailumuseo 29.-30.7.06 5.-6.8.06 13.-19.8.06 9.-10.9.06 Purjelennon MM-kilpailut vakio 15m, 18m, avoin Eskilstuna, Ruotsi Jannen kisat Räyskälä mari.heikkila@rayskala.com Purjelennon MM-kilpailut kerho- ja maailmanluokka Vinon-Sur-Verdon Ranska Jämi Vintage International 2006 Jämi www.padasjoenlentokerho.fi Purjetaitolennon SM- ja PM-kilpailu Kitee www.ngac2006.com, contest.director@ngac2006.com Tero Sinkkonen 050-492 2762 Sprinttikilpailu (avoin, 18m, vakio, 15m, kerho ja Räyskälä maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Sprinttikilpailu (avoin ja 18m
Pekka Nyman 03-340 0153 1.-9.7. Nurmeksen lennokkileiri/radio-ohjattavat Nurmes aarne.roti@luukku.com, 044-381 1900 23.-29.7. Olavi Lumes 09-792 175 12.-16.6. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut nopeuslennokit F2A (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 Radio-ohjatut liidokit F3B (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 9.9 (10.9) Termiikkiliidokit F3J (4/4) Östersundom/ erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 Räyskälä 16.-17.9 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 2592 20.5. Lennokkileiri/rakentelua, kilpailuja A-2, P-30, F1H Jämi petri.harsia@jippii.fi, 05-451 5515 21.10. Jämin lennokkileiri L2 Jämi Rakentelua, lennätyksiä, kilpailuja. Avoin lk Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 TOKA-liidokkikisat alle 16v. 21.10. Muut lennokkikilpailut 2006 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 1/3 Porvoo Olli Jovero 0400-104 326 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Kesäkuu Rinnekisa vapaastilentävät liidokit alle 16v. Julkaisu on ilmaista, hyödynnä ilmailun ykköskalenterin näkyvyyttä. 20.-21.5. 10.6. Siimaohjatut taitolennokit F2B (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 5.8 (6.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (2/3) Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva 12-13.8. Radio-ohjatut taitolennokit F3A Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi 8.7. Jet Meet 2006 Jämi http://vlh.ay.cx/, lauri.toikka@kolumbus.fi 26.-28.5. Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 RC- taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 25 92 Lokakuu F4-i RC mallilennokit Suomen Cup 3/3 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala CIAM Indoor R/C Sport Scale Suomen Cup 3/3 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala F4D Kumimoottori-mallilennokit Suomen Cup 1/1 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala F4F Peanut Suomen Cup 1/1 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala Hyttynen Suomen Cup 1/1 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala Lennokkitapahtumat, leirit 2006 19.-21.5. Kesäkuu 1.7. RC-lennokkileiri Immola Markus Lehteinen 050-462 7587 5.-9.6. Siimaohjatut taitolennokit F2B (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 26.8 (27.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (3/3) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 26.8 (27.8) Radio-ohjatut helikopterit F3C (1/1) Lahti, Vesivehmaa risto.murtovaara@kaha.fi Elokuu Polttomoottorinopeuslennokit F3D (1/1) Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu 2.9. 26.8 (27.8) Elokuu 2.9. 19.8. F1AX-avoin Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Kaanaan Kesäkisat, vapaastilentävät pikkuliidokit Tampere Suomen Cup, Timo Pajunen 040-543 3394 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 2/3 Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Heinäkuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (5/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi, 0400-388 371 Mallilennokit Suomen Cup Aresti, Sport Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Elokuu Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC- taitolennokit Suomen Cup Sport Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 3/3 Vesivehmaa Hannu Riihelä 0400-351 925 Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale, Aresti Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun,P-30,P-30jun. Jämin lennokkileiri L1 Jämi Rakentelua, lennätyksiä, kilpailuja. (9.7.) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (1/3) Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Elokuu 5.8. kalenteri toukokuu 2006 Tiedot kalenteriin kirjallisesti fax (09) 3509 3440 tai e-mail soivio@ilmailuliitto.fi. 17.6. (2.7.) 1.-2.7. 8.7 (9.7) Heinäkuu 5.8 (6.8) 5.8 (6.8) 12.-13.8. 21.10. inSkaala 2006 -sisälennokkitapahtuma Pietarsaari www.pivota.fi/inskaala, ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044. 18.6. 11.6. (11.6) Siimaohjatut taitolennokit F2B (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 10.6 (11.6) Termiikkiliidokit F3J (2/4) Imatra, Immola Jari Mäntysaari 050-492 4607 Heinäkuu 1.7 (2.7) Termiikkiliidokit F3J (3/4) Lappeenranta Markku Savolainen 040-514 76 26 1.-2.7. Päivämäärät ja paikat ovat alustavia, tarkasta aina järjestäjältä ennen matkaan lähtöä! 35 18.-19.11.06 Turpaboogiet Tampereen Laskuvarjokerho ry Tampere 18.11. Marraskuu Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D (1/1) tapio.linkosalo@helsinki.fi Järvenpään liikuntahalli Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 16.-30.6.06 Riippuliidon EM-kilpailut Opatija, Kroatia www.caf.hr, info@caf.hr 18.-24.6.06 Nordic Open 2006 (PG XC) Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon SM-kilpailut Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon PM-kisat Annecy, Ranska http://www.kkpg.no 29.6.-1.7.06 Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Alahärmä Jukka Routa 0400-950 318, j.routa@pp.inet.fi 1.-16.7.06 Varjoliidon EM-kilpailut Morzine-Avoriaz, www.europaragliding.com Les Gets, Ranska 2.-8.7.06 Riippuliidon SM-kilpailut EFLA/Leivonmäki nuppu.rouhiainen@mol.fi 050-396 0015, 040-510 2475 8.-16.7.06 Ylivieskan lentoleiri Ylivieska Hannu Kuronen 040-554 2478 16.-27.8.06 Varjoliidon taitolennon MM-kilpailut Villeneuve, Sveitsi www.shv-fsvl.ch 4.-5.11.06 Liitäjien Syystapaaminen Seinäjoki tomi.kohtanen@kolumbus.fi Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443 SM-KILPAILUT 2006 Toukokuu 20.-21.5 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (1/4) Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com 050-3131031 20.5 (21.5) Termiikkiliidokit F3J (1/4) Ruotsinpyhtää timo.lauren@cormet.fi 040-900 1502 27.-28.5 Radio-ohjatut liidokit F3B (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Kesäkuu 10.6. 16.-17.9 21.10. 21.10. Radio-ohjatut taitolennokit F3A (3/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 19.8. 21.10
Hänellä on oma ASW20 ja hän lentää Ocanassa lähellä Madridia. UUSI ULTRAOPPIKIRJA VALMIS Torbjörn Bengtströmin suurtyö, Ultralennon - moottoripurjelennon oppikirja on valmis. Projektin tarkoitus on valmentaa nuoria suomalaisia purjelentäjiä ja tavoitteena menestys kotikisoissa. Isä, Simo Kuusisto voitti MM-hopeaa vuonna 1985 15m luokassa ja kisapaikka oli juuri Rieti. Kirja sopii niin koulutuskäyttöön kuin aiheesta muutenkin kiinnostuneen luettavaksi. Nuorella purjelennossa tarkoitetaan 25-vuotiaita ja sitä nuorempia. RÄYSKÄLÄ 2009 -projekti järjestetään Suomen Ilmailuliiton Purjelentotoimikunnan ja Suomen Urheiluilmailuopiston yhteistyönä ja valvonnassa. Pelkällä projektin julkistamisella ei saada vielä mitään aikaan. Opastusta ja valmennusta ainakin jossain muodossa on tullut perhepiiristä. Sen puitteissa käynnistetään RÄYSKÄLÄ 2009 -projekti. Paikka on Beas de Segura Andalusiassa Espanjassa. Nuoret kilpailevat kahdessa luokassa: vakiossa ja kerholuokassa. Käytännön valmennustyössä käytetään kaikkia valtakunnasta löytyviä resursseja. 36 sil-sivut toukokuu 2006 teksti ANTTI LEHTO Valmennusta nuorille purjelentäjille Räyskälä 2009 -projekti Maaliskuun alussa ratkesi tiukassa äänestyksessä, että vuoden 2009 purjelennon nuorten MM-kisat järjestetään Suomessa, Räyskälässä. SIL tai Urheiluilmailuopisto eivät ole projektin rahoittajia. Simppa ja Markku leireilevät Rietissä alkavana kesänä. Viime kesänä Englannissa kisaan osallistui 58 nuorta purjelentäjää. "Tyhjästä on paha nyhjästä" sanoo vanha sananlasku. Suomalaismenestys aiemmissa kisoissa on ollut vaihtelevaa. Ja siinä sivussa tietysti testata ja kehittää purjelentovalmennusta yleensä. Projektin puitteissa on tarkoitus harjoittaa varainhankintaa ja sen onnistumisesta riippuu luonnollisesti paljonkin toiminnan sisältö. SIL:n piirissä on parin vuoden ajan kehitetty purjelentoon kansallista valmennusjärjestelmää. Henkke on asunut Madridissa jo vuosia ja puhuu erinomaista espanjaa. Henrik "Henkke" Söderström oli korvaamaton apu Espanjan leirin järjestelyissä. Meillä oli 2003-2004 ensimmäistä kertaa valtakunnassa purjelentovarusmiehiä. Se ei ole mitenkään vähäinen asia, kun tuota menestystä mietitään. Nyt kun kisat ovat kotikentällä, kannattaa valmennukseen panostaa enemmänkin. Myös vasta koulutuksensa saaneita kerhovalmentajia. Markku tähtää vuoden 2007 MM-kisaan Italian Rietissä. Ilmailuliiton kustantamaa teosta myy SIL Shop 35 euron hintaan. 2009 kisoihin ovat oikeutettuja osallistumaan vuonna 1984 syntyneet ja sitä nuoremmat. Näinhän se on. Yhteistä näille molemmille menestyneille purjelentäjille on, että he ovat toisen polven kisalentäjiä. Valmennustyös- SIL-SHOP Ilmailu- ja lennokkitarvikkeet Avoinna: Arkisin 9 - 16.30 Lauantaisin 10-16 (1.6.-31.8. suljettu lauantaisin) Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puhelin 09 3509 3450, silshop@ilmailuliitto.fi www.silshop.fi SIL Shop (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi. Ne tarjoavat lähinnä henkilöresursseja projektin käyttöön. Hae tai tilaa heti omasi! Puolet ensipainoksesta on jo myyty. nä ovat Antti Lehto ja Esa Teittinen. Todella laaja ja kattava sisältö. Kuvassa vasemmalta Kai Holmroos, Markku Kuusisto, ikinuoret Antti Lehto ja Henrik Söderström, Leino Kuuluvainen. Kuvan nuorista edustuskelpoisia vuonna 2009 ovat Leino, Kai ja Aku. Vastuuhenkilöi- Suomen purjelentohistorian ensimmäisellä Nuorten maajoukkueen ulkomaanleirillä maaliskuussa 2006 otettu kuva. Alarivissä Aku Jaakkola ja Teemu Sundström. Pekka Uoti nappasi pronssia vuoden 1999 kisassa ja Husbosissa viime kesänä Markku Kuusisto oli viides loppuun asti mitalin syrjässä kiinni. Kolme nuorta miestä suoritti asepalveluksen Urheilukoulussa ja samalla he saivat aimo annoksen opetusta, opastusta ja valmennusta purjelennosta. Lähtökohtana on, että ku- kin valmennukseen osallistuva nuori maksaa lentämisensä itse. Tarvitaan ihmisiä, sisältöä, uskoa asiaan, yhteistä ponnistusta ja vasta sen jälkeen projektilta voidaan odottaa menestystä. Nuorten PM-kisoja on maassamme järjestetty aiemminkin, mutta MM nyt ensimmäistä kertaa. Tarjolla on tiukkaa asiaa noin 560 sivua. Kansallinen valmennusjärjestelmä on luonnollisesti tarkoitettu pysyväksi eikä kertaprojektiksi. Markun valmentaja on parasta mahdollista laatua. Teemu on Club Coach -kerhovalmentaja ja tullee opastamaan seuraavan polven kisalentäjiä projektin puitteissa
ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 33 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa, - Ilmailuliiton ainaisjäsen 550 euroa SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00. Vaikka sitä on markkinoitu kansainvälisenä, ovat kaikki matkalentoharjoittelusta kiinnostuneet purjelentäjät tervetulleita mukaan. Pehmustettua aitoa nahkaa. Pääsyvaatimuksia ei ole, mutta oma kone pitäisi saada itse liikkeelle ja pellolta kotiin omin voimin. Mukana muovitaskuja lupakirjoille. Tänä päättyneenä kesänä tuo nuorten ryhmä muodosti 75% maajoukkueesta. sil-sivut toukokuu 2006 37 PURJELENTOLEIRILLE RÄYSKÄLÄÄN! sä oli mukana useita henkilöitä harrastuksen eri aloilta tuomassa osaamistaan yhteiseen käyttöön. herroja mitenkään asettamatta järjestykseen haluan erityisesti mainita Leino Kuuluvaisen. Todella tyylikäs ja ylellisenoloinen! Tätä et saa muualta... Tämän artikkelin tarkoitus on toimia kutsuna nuorille purjelentäjille saapua mukaan RÄYSKÄLÄ 2009-projektiin. Pääsyvaatimuksena on purjelentäjän lupakirja, tuo aiemmin mainittu ikäraja ja oman kerhon suositus. Pelkkä mielenkiinto ei tietenkään riitä, vaan tarvitaan työtä ja sitoutumista - kovaa työtä. Mitään erillistä maksua emme tällä kokeiluleirillä kerää, mutta toiselta paikkakunnalta tulevat maksavat Räyskälän normaalit leiri- ja kenttämaksut Seuraa ilmoittelua Räyskälän verkkosivuilla www.rayskala.com. Christa Soivio (vs.) (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Taloudenhoitaja Lea Lindström (09) 3509 3449 lindstrom@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2006 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 55 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 25 euroa sis. Siinä käydään läpi päivän sääennusteet, käytettävissä oleva ilmatila ja annetaan eritasoisia harjoitustehtäviä. Liiton lajeja ovat moottorija purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Jos suunnitelmasi kaatuu siihen, ettei sinulla ole avustajia, niin ota yhteyttä pikaisesti. äyskälässä järjestetään purjelentoleiri 2.-9.7.2006. Tervetuloa rinkiin mukaan ! Mari Heikkilä, Räyskälä-säätiö Juha Silvennoinen, leirivastaava Oletko tuskaillut lupakirjojen ja medikaalien säilytyksen kanssa. Samoin avustetaan tarvittaessa esimerkiksi tehtävän syöttämisessä loggeriin tai iPaqiin. Päivän päätteeksi imuroidaan halukkaiden laitteista lennetty tehtävä ja lasketaan keskinopeus sille. Maajoukkueeseen tarvitaan nuoria, joita ajatus kiinnostaa. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin hän oli mukana edustusjoukkueessa ja täytti paikkansa vallan mainiosti, sijoittuen kerholuokassa 14:ksi. Hän oli varusmiespalveluksen alkaessa 19-vuotias nuorimies, abiturientti ja hänellä oli 80 tuntia purjelentotiimaa. Ilmoittautuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä projektin vetäjiin, SIL:n tai Urheiluilmailuopistoon. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Tavoitteena on antaa ilmailijan lo- R malle lisää sisältöä ja kunnon tavoitteita lentopäivälle. Kova työ on pääosin onneksi lentämistä ja sehän on kivaa, joten mistään hölmömmästä projektista ei ole kysymys. Voimme kenties auttaa sinua avustajan hankinnassa. Ja tietysti palava halu kehittyä purjelentäjänä Enthusiasm and Passion sanoo Tami Tamminen. Hinta 37 euroa. SIL-SHOP (09) 3509 3450 Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat LENTOPELASTUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Räyskälän MM-kisoja silmällä pitäen Leinon esimerkkiä noudattaen - on hyvin aikaa valmentautua oivaan kisakuntoon. Leirin aikana järjestetään aamubriefing joka aamu kello 9.30. Ketään muuta väheksymättä ja em. Tehtävä on sitten mahdollista saada vielä saunalle mukaan paperille tulostettuna. SIL-SHOP tarjoaa ratkaisun: tyylikäs kotelo lentopäiväkirjalle. Kannessa stanssattuna hillitty SIL-logo
ja 2. Kurssilaiset voivat harjoitustöissään käyttää mukanaan tuomiaan lujitemuoviosia. Majoittuminen kurssin ajaksi on mahdollist a RäyskäläSäätiön motellissa. Tietoja voidaan soveltaa myös muihin vaativiin epoksi- ja lasikuitutöihin. Kurssi on kolmen viikon mittainen intensiivikurssi, jonka aikana on mahdollista majoittua Nummelan lentokentällä. Kurssimaksu sisältää: Teoriaopetusta vähintään 43 tuntia, vähintään 50 lentoa, joista 10 yksinlentoina, teoriakokeet ja todistuksen, lentokokeen lupakirjaa varten sekä lento-oppilaan lupakirjan. Majoitusvarauksen voit tehdä Opistolle ilmoittautuessasi tai suoraan: Mirjami puh. Nämä kurssit järjestetään yhteistyössä Nummelan lentokeskus ry:n kanssa. 0400 921 260 / mirjami.hakala@rayskala.com Tiedustelut: Matti puh. kurssi 19.5. Lisäkustannuksia o s a l l i s t u j i l l e a i h e u t u u i l m a i l u l ä ä k ä r i n ta r k a s t u k s e s ta j a l ä ä k e t i e t e e l l i s e s t ä k e l p o i s u u s todistuksesta. kurssi 16.6.2006 mennessä. Purjelennon peruskurssilla annetaan koulutus purjelentäjän lupakirjaa varten. Lisätietoja: Matti puh. Valmiin purjelennon teoriatodistuksen esittämällä hyvitämme 100 euroa kurssihinnasta. Ryhmän m i n i m i k o k o 8 h e n k i l ö ä . Purjelentokurssille tulijalta edellytetään normaalia terveyttä. Kurssin päättää lentokoe, jonka hyväksytysti läpäisseelle Ilmailulaitos myöntää erikseen lunastettavan lupakirjan. Ilmoittautumiset: mari.lehtinen@urheiluilmailuopisto.fi TARKASTUSLENTÄJÄKURSSI Aika Paikka 16.- 18.6.2006 Räyskälä Hakemukset Ilmailuhallinnon järjestämään harrasteilmailun tarkastuslentäjäkoulutukseen tulee osoittaa suoraan Ilmailuhallinnolle. PURJELENNON PERUSKURSSI Aika Paikka Hinta 3.--22.6.2006 (PK 1) 10.--30.7.2006 (PK 2) Nummela 1950 euroa Ilmoittautumiset Opistolle, 1. I l m o i t ta u t u m i s e t Opistolle 12.10.2006 asti. Kurssi antaa perustiedot lujitemuovitöistä ja korjaamisesta. 040 8255 255 / matti.huoviala@urheiluilmailuopisto.fi Kuva: Vesa Nopanen. Vastuullinen lentokouluttaja on Suomen Urheiluilmailuopisto. 040 8255 255. 38 urheiluilmailuopisto toukokuu 2006 Suomen Urheiluilmailuopisto K O U L U T TA A Suomen Urheiluilmailuopisto Räyskäläntie 311, 12820 Räyskälä puh 020 7432 999, fax 020 7432 991 www.urheiluilmailuopisto.fi www.ilmailuverkko.fi toimitusjohtaja - rehtori Jukka Salokannel 040 8255 920 jukka.salokannel@urheiluilmailuopisto.fi koulutussuunnittelija Matti Huoviala 040 8255 255 matti.huoviala@urheiluilmailuopisto.fi kurssisihteeri Mari Lehtinen 040 8255 922 mari.lehtinen@urheiluilmailuopisto.fi I L M A I L U TA I T O J E N K E H I T T Ä M I N E N LUJITEMUOVIKURSSI Aika Paikka Kouluttajat Hinta 26.- 29.10.2006 Räyskälä Hannu Korhonen, Markku Hiedanpää 235 euroa Kurssi alkaa torstaina klo 19.00
Teos on ostettavissa mm. Lisätietoja: www.utti.org Kilpailun johtaja Olli Eerola, 0400 494572, olli.eerola@utti.org. Säännöt: SIL:n Yleiset Suomen mestaruuskilpailujen säännöt, lajivaliokunnan kokouksessa 29.11.05 hyväksytty versio, SIL:n Laskuvarjourheilun SM- ja SE- säännöt 2006, voimassa 1.4.06 alkaen, SIL:n FS-Intermediate-säännöt, voimassa 1.4.06 alkaen, SIL:n Laskuvarjourheilun tuomaritoiminnan yleiset säännöt SM-kilpailuissa, voimassa 1.4.06 alkaen. Professorien Seppo Laine ja Jaakko Hoffren sekä diplomi-insinööri Kari Rengon kokoama teos paikkaa nyt tämän aukon. Kirjan hinta on 42 euroa. Ilmoittautuminen: Virallinen ilmoittautuminen on suoritettava kilpailukutsun liitteenä olevalla ilmoittautumiskaavakkeella viimeistään 10.07, sen jälkeen saapuneista ilmoittautumisista perimme jälki-ilmoittautumismaksun 50 euroa. Yli 400-sivuisen kirjan rakenne on selkeä ja perinteinen. Kirjassa on myös laskuesimerkkejä ratkaisuineen ja lentokoneen osien vastuskertoimia. Kilpailulajit: Artistic lajit (freestyle, freeflying, skysurfing), kupumuodostelmahypyt (4-way rotaatio, 4-way sekvenssi, 2way sekvenssi), muodostelmahypyt (4-way open, 4-way intermediate, 8-way open), taito- ja tarkkuushypyt (henkilökohtainen tarkkuus open, taitohyppy open, joukkuetarkkuus open). teksti JUKKA RAUNIO läpilaskuja toukokuu 2006 39 Kaivattu perusteos S uomenkielisestä ilmailualan oppikirjallisuudesta on puuttunut laaja-alainen aerodynamiikan ja lentomekaniikan perusoppikirja. Kompromissi on varsin onnistunut, sillä täysin ilman "kaavoja ja käppyröitä" ei näitä asioita voi syvällisemmin tarkastella. Suurin kohoamisnopeus taas pienenee lentokorkeuden kasvaessa, koska työntövoima pienenee korkeuden kasvaessa. Jälki-ilmoittautuminen päättyy 24.7. Tekijät ovat opettaneet ammatikseen kirjan käsittelemiä asioita lähinnä Teknillisessä korkeakoulussa, mikä näkyy otteessa. Piirroskuvitus on runsas ja hyvälaatuinen. Ensimmäinen puolisko käsittelee aerodynamiikkaa (ilmakehä, virtausoppi, nostovoima, vastus jne.) ja toinen puolisko lentomekaniikkaa eli lentokoneen vakavuutta ja ohjattavuutta sekä saavutusarvoja. Asiat on esitelty lukiotasoisen matematiikan ja käyrästöjen avulla, mutta ennen muuta myös selventävällä leipätekstillä. Asiat on esitetty punnitusti ja tarkasti, mutta myös moniin tarkoituksiin sopivassa laajuudessa: esimerkiksi ansiolentäjien koulutukseen, AMK-tasoiseen lentotekniikan opetukseen, harrasteilmaalusten rakentajille ja Ilmavoimien erilaisille kursseille. Erityisinä bonuksina mainittakoon hyvät selvitykset lähi- ja ylisoonisesta aerodynamiikasta sekä lennonohjausjär- jestelmien ja aeroelastiikan perusteista. Kuvasta havaitaan, että parasta kohoamisnopeutta vastaava ratanopeus kasvaa lentokorkeuden kasvaessa. Kuvaan on piirretty Boeing 767 matkustajakoneen kohoamisnopeus ratanopeuden funktiona eri lentokorkeuksilla. SIL-Shopista. Seppo Laine, Jaakko Hoffren, Kari Renko: Lentokoneen Aerodynamiikka ja Lentomekaniikka WSOY Oppimateriaalit Oy 2006 ISBN 951-0-31376-9 Nidottu, 434 s. LASKUVARJOURHEILUN SM 25.7.-20.7. Kilpailut järjestää Utin Laskuvarjokerho ry yhteistyössä Suomen Ilmailuliitto SIL ry:n kanssa. Yleismestaruuteen osallistuvat automaattisesti henkilöt jotka hyppäävät sekä taitohyppy- että henkilökohtaisen tarkkuushyppykilpailun. Paras nousukulma voidaan määrittää piirtämällä kohoamisnopeuskäyrälle sivuaja origosta kuvan esittämällä tavalla. miikkaa ja virtausopin perusteita, jotka opiskelun alkupaloina tuntuvat usein kaukaisilta tulevaa insinöörityötä ajatellen. klo 20 mennessä käteisellä, pankkikortilla tai tilille Nordea 157930-116577. Tarkastelussa koneen lentomassa on 175 500 kiloa. Siitä saa hyvän kokonaiskuvan aiheista ja kenties motivaatiota ryhtyä pänttäämään termodynaKullakin lentokorkeudella on eräs ratanopeus, jolla kohoamisnopeus on suurin, ja toinen ratanopeus, jolla nousukulma on suurin. klo 18. Tarpeeseen on käytetty sekalaisia opetusmonisteita ja ulkomaisia julkaisuja. Kirja on mainiota alkulukemista myös lentokoneteekkareille. Osallistumismaksut joukkueittain 24.7. Sitä voidaan pitää varsin halpana verrattuna vastaaviin ulkomaisiin oppikirjoihin
Kuvio on pelkästään fyysiseltä kooltaan niin suuri, että sen rakentaminen on todella haasteellista. Puhumattakaan tämän suuruisen ennätysprojektin logistiikasta. Tiesin aina että FS-ME on se minun juttuni, haluan sen ja että pärjään varmasti. 40 laskuvarjourheilu toukokuu 2006 Tuleeko jo raja vastaan vap aap Kuviohypyn maailmanennätys suurimmassa vapaapudotusmuodostelmassa siirrettiin uudelle sataluvulle, kun maaginen 400way piirtyi Thaimaan taivaalle Udon Thanissa 8. Ne. Oma haasteensa on FAI-tuomareilla, joiden tulee varmistaa että kaikki otteet ovat kiinni ja kuvio ennakolta ilmoitetun kaltainen.. Ennätyksestä vastasi järjestyksessään jo viides World Team ja mukana menossa oli myös viisi suomalaista. Homma oli pulkassa, samppanja virtasi, Tirppi nauroi eikä uskonut näkö- O Onnistunut 400-way on todellisuutta. Olin kytännyt yli neljä vuotta mahdollisuutta päästä mukaan, se aika oli nyt kulunut umpeen ja unelmasta oli tullut vihdoin totta. helmikuuta 2006. ketkä kuulevat, eivät koskaan unohda. Olin tuupertunut, en vain vieläkään voi uskoa todeksi. Kirjoittajamme Hannu Ryömä on kuvioennätysten konkari. 400! nneksi olkoon, olette juuri tehneet uuden maailmanennätyksen! Hyvin harvat meistä ovat etuoikeutettuja kuulemaan tuon lauseen elämänsä aikana
teksti HANNU RYÖMÄ kuvat HANS BERGGREN laskuvarjourheilu toukokuu 2006 41 vap aapudotuskuvioiden koossa?
Haalarien värit ovat samat kuin Thaimaan lipussa. Thaimaan ilmavoimien myönteinen suhtautuminen ennätyshyppäämiseen mahdollisti World Teamille tarvittavan konekapasiteetin: viisi Lockheed Martin C-130 Hercules -kuljetuskonetta.. 42 laskuvarjourheilu toukokuu 2006 200-wayn jälkeen yleinen käsitys oli, että ison kuvan hyppääminen oli nyt tullut tiensä päähän. Kuivaharjoittelemalla maassa hyppääjät voivat hahmottaa oikean paikkansa muodostelmassa
B.J. Saimme jylisevät aplodit. Kuvasta käy hyvin ilmi se, että vaikka konemuodostelma on tiukka, hyppääjillä on edessään haastava tehtävä lentää oikealle paikalleen. jään hänkään todeksi vielä, näyttää vaan sormella taivaalle ja käkättää. Suuren korkeuden takia käytössä oli lisähappea, jota alettiin hengittää kun kone oli noussut 10 000 jalan korkeuteen.. Se muuttui juuri yrittämisestä realismiksi Koksijden lentonäytöksessä 50 000 katsojan pään päällä onnistuneena 150-way:nä. World Team sai tulikasteensa Slovakian nuoren tasavallan pääkaupun- Exit-hetkeä odotettaessaan hyppääjät keskittyvät ja käyvät vielä mielessään läpi edessä olevaa suoritusta. Yleinen käsitys ja mielipide olikin, että ison kuvan hyppääminen oli nyt tullut tiensä päähän ja suurempaa ei enää pystytä eikä haluta tehdä. Worth oli kuitenkin onneksi eri mieltä. laskuvarjourheilu toukokuu 2006 43 World Team sai tulikasteensa Bratislavassa 1994. Syntyi The World Team, suurin ja pitkäaikaisin maailmassa koskaan toiminut yhden päämäärän urheiluennätykseen tähtäävä organisaatio. Suomalainen osanotto oli kunnioitettavat kahdeksan henkeä Viisi Herculesta purkaa hyppääjiä 140 sekunnin vapaapudotukseen 7500 metrissä. Olin löytänyt jotain todella ainutlaatuista, ainakin itselleni. Hyrrä pyörii Vain muutamaa kuukautta myöhemmin USA:ssa tehtiin ensimmäinen 200way. Zero marssi esiin jostain ja sanoi: "No niin, mitäs sitten tehtäs?" Oltiin Belgiassa, vuosi 1992 ja olimme ensimmäisinä suomalaisina mukana ME-yrityksessä
En liiku yhtään, eikä kyllä kukaan muukaan. Kymmenkunta uutta Vigil-automaattilaukaisinta oli poksauttanut varavarjot auki koneessa, ja parikymmentä vanhan mallin Cypres-softaa menee pimeäksi lopullisesti. Kaverin vastuulla oli meidän koneemme ensimmäisillä harjoitushypyillä. Hihkuin innosta syvällä sisälläni, vähän kyllä pelottikin Action Dane kuuluttaa: "World Team, this is your 15 minutes call." Loistoveikko, brittiläinen Special Force-jeeves, on kyllä niin viimeisen päälle viilipytty, etten ole vastaavaa eläessäni tavannut. Järjestelmän rakentanut anestesialääkäri, myös WT:n hyppäävä jäsen, oli pitänyt aiemmin esitelmän hapenpuutteesta hiirenhiljaisen yleisön edessä. No, paljon pahemmaksi ei enää voi mennä, ainakaan ei ehdi tajuta. Muodostelman koneet ovat liian kaukana toisistaan, joten jouduimme ottamaan uuden rundin, joka tällä armadalla kestää mukavat 40 minuuttia. Jo tuolloin jättäessämme Thaimaassa Taghlin tukikohdan taaksemme oli selvää että jatkoa seuraa ja pian, ja ettei ensimmäinen numero ole enää kolmo- nen. Ennätys siirtyi väliaikaisesti jo uudelle mantereellekin jopa kahteen otteeseen, mutta vuonna 2004 rusikoitiin lopullisesti amerikkalaisten unelmat ja mahdollisuudet ennätystehtailuun rakentamalla upea 357-way. Mutta Dane liikkuu, rampilla käy säpinä, liitutauluun merkkiä että "No Drop" mutta ramppi ei vain sulkeudu. Kuvion osien värit helpottavat oman paikan hahmottamista. Kunnes maassa ilmenee että paineistus tehtiin liian nopeasti ja väärään korkeuteen. Tajuttomuus seuraa noissa korkeuksissa 3-4 minuutissa ja kuolema 15 mi- nuutissa. Järjestelmän happivarat eivät yksinkertaisesti ole tarkoitettu näin pitkäaikaiseen kruisailuun tällaisissa korkeuksissa. Vahva usko jäi kuitenkin kytemään ja elämään. Minkäänlaisia rutiineita varsinaiseen hyppyyn, exitiin, vapaapudotukseen ja kuvion lähestymiseen ei ole päässyt muodostumaan, tempo on liian hidas eikä kallisarvoista toistoa pääse muodostumaan. Tässä vaiheessa olimme istuneet koneissa 1 h 40 minuuttia, josta 23 000 jalan korkeudessa 58 minuuttia. Turpaan tuli taas, mutta nyt tiedettiin että homma toimii ja kaikki on mahdollista, absoluuttista rajaa ei ole olemassa. Happipullon virtausmittarin viisarit ovat nollassa. Ja jotta jännitys pysyisi ja kaikki olisi taas mahdollisimman hankalaa, niin lisämausteena jokainen viiden Hercules C-130 muodostelma on ollut enemmän tai vähemmän toisistaan poikkeava.. Tuberkuloosihoitolassa yöpymisten jälkeen ja Stalingradin taistelun olosuhteita muistuttaneesta retkestä jäi käteen 297-way, josta kuusi hyppääjää oli ulkona. Lupaava alku mutta aivan loistavaa työtä brittiveijarilta. Dane säätää ja touhuaa ja lopulta luukku paukahtaa kiinni ja Hercules paineistetaan. Happijärjestelmä toimi erinomaisesti, tosin valitettavasti vain siihen saakka kun pulloissa riitti happea. Kaksi vuotta myöhemmin tarvottiin viikkotolkulla mutavellissä Venäjällä Mustan meren rannalla neljän massiivisen Mi-26-helikopterin nostaessa stratosfääriin maailman ensimmäistä 300-way yritystä. Kerran oli jo tultu alas kun koneen ramppia ei saatu auki, toisen kerran kun yksi pohjakavereista pyörtyi hapenpuutteesta ja nyt oli taas tilanne päällä koko viiden Herculeksen voimin. Thaimaan tuhkimotarinat alkoivat 1999 onnistuneella 282-wayllä, ylimääräisen hyppypäivän ainoalla mahdollisuudella. Minuutti. Suomalainen osanotto oli kunnioitettavat kahdeksan henkeä ja lopputuloksena 215-way, joka meni pilviharson läpi juuri ratkaisevalla hetkellä, joten ennätys olisi tullut, mutta ei tarvittavia video-eikä valokuvatodisteita. 44 laskuvarjourheilu toukokuu 2006 Muodostelma alkaa hahmottua Thaimaan taivaalle. Pohjassa eli keskustassa on keltahaalarinen hyppääjä kiintopisteenä. gissa, Bratislavassa 1994. Eikä onnistunut puljalento vielä kunniakierroksellakaan. Olen odottanut 12 päivää, hyppyjä samanverran
Udon Thanin 400 oli itselleni neljäs onnistunut ME ja ehdottomasti yksi hyppyurani kohokohtia. Olen valmis. WT-06 oli korkeimmalla kokemuksella varustettu hyppytapahtuma, joka koskaan on järjestetty. Luku on pökerryttävä, siinä saa vaikkapa SLK pyörittää toi- Missä FS-hyppääminen Sektoriimme tuli vaihturina Alpha-teamista kalifornialainen freeflyer, Peter, jonka kanssa olin hyvää pataa heti alkumetreistä. Get it on". Selkokielellä kyseessä oli otos maailman kokeneimmista ja taitavimmista hyppääjistä, joilla oli kokemusta kymmeniltä tuhansilta hypyiltä. Norjalaiset ja ruotsalaiset osaavat hetkessä sujuvasti suomea, Espen ja Peter nauravat, osa meistä jo aavistaa mitä tuleman pitää. huutaa megafoniin mutta kukaan ei kuule sanaakaan, reittikone rullaa takanamme, kiitoradan päässä nousee F-16, meteli on helvetillinen. Mööttea ja sosialpraattaa olisivat varmaan pitäneet talvisodassa ja Kannaksellakin. Eikä siinä mitään, kyllä homma hoituu ja slotti löytyy, mutta kun sitä samaa säätöä tekee 399 kanssataiteilijaa samanaikaisesti, niin tuppaa menemään aika vaikeaksi. Eikä tähän nyt toistaiseksi ole kyllästymään päässyt. No, sitä saa mitä tilaa. Siispä päätä alas, jotain tikkaamisen ja liukumisen välimuotoa mutta samalla negatiivista taivutusta, eli kotoisesti kupitusta, jotta sekä horisontaali- että vertikaalietäisyys muihin saadaan kurottua kiinni. mintaansa seuraavat 200 vuotta, jotta vastaava numero saadaan plakkariin. Mutta sellaista ME:n tekeminen on, toistoa kunnes menestys tai tappio realisoituu. Hetki sitten käytiin nopea kriisipalaveri, pikku paikkavaihdoksia ja säätöä. Koska venäläisten sektori muodosti toisen puoliskon koneellisestamme ja vieressämme lensi amerikkalaisten Hercules, yllättäen ystävällisessä tarkoituksessa tällä kertaa, oli lähestymiseen oltava selkeät liikennesäännöt. Oma suoritukseni oli kävellä koneesta ulos Matsin kanssa happiletkut suussa rampille asti, sitten exit jonkinlaisessa sykkyrässä olkapäitä ja kasvoja suojaten. Mutta kova lentonopeus tekee nopeasti vaakaetäisyyttä edellä meneviin. Mutta että viimeinen, ..kele. Koskaan ennen ei myöskään ole lennetty hyppytarkoituksessa viiden Hercules C-130:n muodostelmaa, joten kenelläkään ei voinut etukäteen olla aivan selvää käsitystä mitä tuleman pitää. Tällä kertaa Alpha- eli varajoukkue koostui entisistä ja nykyisistä maailmanmestareista sekä FS- että freeflyereista Venäjältä, Ranskasta, Norjasta ja USA:sta. Olin orientoitunut että me, scandihoovians, olemme vasen-vasen siipikone, oma exit tulee olemaan viimeisten joukossa ja lähestymisemme pidempi kuin kellään muulla. Kriteerieni mukaan näitä kavereita voi kuvata tuolla niin kliseisellä määritelmällä "kokenut hyppääjä". Yhteenlaskettu hyppymäärä oli 2 222 850. Tempaisen repustani tätä hetkeä varten ostamani mustan pipon, jossa komeilee kirjailtuna PERKELE isoin valkoisin kirjaimin, ja painan sen syvälle päähäni. "World Team, this is your get it on call. Tämän tunteen tiedän, tervetuloa takaisin, pysy äläkä mene pois. "World Team, this is your five minute call.--Get ready. Joskus noissa heiveröisemmissä pohjoismaissa elävien olentojen järjenjuoksu ei uppoa suomalaiseen suorajakeluun. 420 hyppääjää nousee teltoistaan. Now". Ihan niin kuin tänne nyt tultaisiin mokailemaan Suomen lippu hihassa. Tarinan kulku Tarinaa kirjoittaessani tuntuu että toistan itseäni. Aavemaisen hiljaista. Mielenkiintoista on myös nähdä ja kokea taitavien hyppääjien toimintaa, onnistumisen nälkää ja käyttäytymistä tiukoissa tilanteissa. Kenenkään keskittyminen ei herpaannu, kukapa haluaisi olla se joka mokaa 400-way:n. Täällä ei kuitenkaan olla harjoittelemassa eikä selittelemässä. Mats ja minä saimme vapaat kädet, että "tehkää mitä tahansa että Sector 8, skandinaavien oma joukko, tulee kasaan". Ja kristallinkirkkaaksi tehtiin myös se, että jos mokaat niin se on sitten heti vaihtopenkki, no second chance. Keskiarvo oli 4812 hyppyä, suurella osalla kymmeniä tuhansia. joissa yksikin yksilövirhe tarkoittaa epäonnistumista kaikille. Tuumailimme että mitäköhän tekemistä tällä koko hommalla loppujen lopuksi on FS-hyppäämisen kanssa. Silloin olimme jossain kello kahdeksassa kuvion keskus- Faktat 400 way WT-organisaatio 551 henkeä Hyppääviä jäseniä 441 Hyppääviä kuvaajia 14 Hyppymäärän keskiarvo 4812 Yhteenlaskettu hyppymäärä 2 222 850 Yhteenlaskettu hyppyvuosimäärä 9310 Eniten hyppyjä 22 000 Vähiten hyppyjä 620 Nuorin osanottaja 19 vuotta Vanhin osanottaja 64 vuotta Keski-ikä 42,5 vuotta Eniten harrastusvuosia 44 Vähiten harrastusvuosia 3 Hyppykorkeus 25000 ft, n.7500 metriä Vapaapudotusaika 140 sekuntia Kuvio kasassa 4,25 sekuntia Suomalaiset: Nadja Lönnroth Pasi Silkosuo Ari "Zero" Laukkanen Jorma Löfgren Hannu Ryömä. Menen kananlihalle ja tunnen miten poskilihakset kiristyvät tahtomattani. Tästä eteenpäin kaikki on absurdia ja unenomaista, maailma katoaa, viimeiset kuivaharjoittelut, B.J. Piti loikottaa menemään pitäen siniset vasemmalla ja punaiset oikealla, josta johtuen n.25-30 sekunnin jälkeen kesken liu`un jouduimme tekemään 135 asteen käännöksen. Mutta aivan yhtä lailla tiesin, että onnistumisen alkaessa olla liipaisimella kaikkien katseet kääntyvät taaksepäin ja kritiikki kohdistuu viimeisenä kuvaan tuleviin. Kukaan, ei kukaan, sano sanaakaan, kamojen kilinä on ainoa ääni kun massa aloittaa hitaan kävelyn kohti rullaustietä. No, Alpha-team on nyt kokonaisuudessaan mukana, nelisenkymmentä hyppääjää on mennyt vaihtoon, suurin osa yhdestä henkilökohtaisesta virheestä, tosin muutama loukkaantuminenkin mahtui jälleen joukkoon. laskuvarjourheilu toukokuu 2006 45 Muodostelman koneet ovat liian kaukana toisistaan, joten jouduimme ottamaan uuden rundin, joka tällä armadalla kestää mukavat 40 minuuttia. Kuvion keskusta on ollut joka yrityksellä vähän eri paikassa. No totta helvetissä tehdään, Kimbleäkö tänne tultiin pelaamaan. Tiesin kyllä, että Laukkasen Arin kanssa kuuluimme todennäköisesti 50:n kokeneimman bigway-hyppääjän kaartiin ja totta kai tuntui hyvältä, että löytyy luottoa
Thai Air Force on raahannut paikalle pakastimen, joka on täynnä vesipulloja, kylmää vettä ja jäätä. Odotusta, jotta 3. Ennen tätä vaihetta oli aivan turha kuvitellakaan näkevänsä kuvion pohjaa, piti vain seurata ja luottaa edellä meneviin. Hyvin harvalla siviilillä on tilaisuutta todistaa viiden, parhaimmillaan seitsemän Herculeksen läsnäoloa. 2200 metrin purkukorkeudessa ympäri nopeasti ja 30 sekuntia lattaliukua bootit vipattaen. Hetki jonkinlaista epäuskoa, mutta sitten se lähtee. Vasta nyt alettiin oikaista kroppaa ja lähestyä kuvaa. ja 4. Samalla kun viimeinen hyppääjä tuli kuvioon, Tony siirsi käden kammelle ja veti varjon auki. 46 laskuvarjourheilu toukokuu 2006 Perinteistä FS-hyppäämistä mahtui omalle osalleni 20-30 sekuntia 140 sekunnin kokonaisajasta. Ennätyksen tekemisessä ei riitä se, että kuvio saadaan riittävän pitkäksi aikaa kasaan. Purkumerkin antaa keskustassa oleva hyppääjä avaamalla oman varjonsa 2200 metrin korkeudessa. Ruotsissa on kuulemma pyörinyt telkussa olutmainos, jossa suomalaiset jössikät istuu avannossa, sukeltelevat pohjasta tölkkejä, höhöttelevät ja joku duudeista sanoo että "finnish jacuzzi". Se on myös purettava turvallisesti. Siis 400-way yhdellä puuttuvalla gripillä, en tiennyt itkeäkkö vai nauraa. Harmaiden petolintujen raaka voima tuntuu rintakehässä ja vatsan sisällä. Kuvio hajoitetaan useassa aallossa niin, että uloimpana olevat liukuvat pisimpään. Singhat pysyvät toistaiseksi piilossa, organisaatio poistuu juoksujalkaa tornin syövereihin viimeiseen, toivottavasti, palaveriin. linja ehtivät kiinni ja sitten taas ollaankin jo myöhässä. Sitä perinteistä FS-hyppäämistä mahtui omalle osalleni peräti 2030 sekuntia140 sekunnin kokonaisajasta. Onnistuminen Viisi Herculesta jyristää jonossa pitkin rullaustietä ja pysähtyy lennonjohtotornin edustalle. Keskipisteen hyppääjät odottavat vuoroaan luonnollisesti pisimpään. Jossain vaiheessa alkoi sitten näkyä Nadja, (silloin kun Jore ei ollut sen edessä), Zero ja Even, omat kiinnekohtani. Olo oli kuin Messerschmittillä. Koko orkesteri, 550 WT:n jäsentä seisoo kädet ojossa ja hurraa piloteille. Sen lisäksi taidettiin juuri täräyttää uusi ME noiden pikku singereiden uumenista Thaimaan syvänsinisille taivaille. Edellinen hyppy oli myös 400-way, vain yksi ote puuttui. Vaahto, meidän valkoinen savumme purskuaa kaaressa. Katsotaan nyt sitten, ihmiset ovat pelkkää hymyä ja aurinkoa enkä aio olla ryhmän ainoa skeptikko. Näin saadaan kaikille ilmatilaa turvallista varjon avaamista varten. taan nähden. Viesti kuuluu että kat- sokaa valkoista savua tornin suuntaan. Sen lisäksi että maa tärisee, sitä tekee myös ympärille väreilevä ilma. Näytti ihan kuin Tom & Jerry -piirretyissä silloin kun ne menevät sutien mutkiin. Tätä näkyä en unohda koskaan. Kiinni kuvaan, enintään 10 sekuntia kahdella hypyllä, muilla yrityksillä ei edes ollut paikkaa mihin mennä. No, sitä virallista vahvistusta ei ole vielä kuulunut, mutta kaikki 12 kuvaajaa kertoivat kuvan olleen kasassa, varmasti ja kauan. Kolme sekuntia ME:n julkistamisen jälkeen sektorimme valppaimmat, suomalaisten johdolla totta kai, ovat pakastimessa. Se on nyt sitten siinä! Normisettiä! Seuraa sellainen tunnemyrsky, jollaista en tule enää koskaan kokemaan. Ja sitten, kädet selän taakse, jalat oikoseksi ja suoraan eteenpäin niin paljon kuin moposta lähtee. Dane ilmestyy tornin terassille ja avaa yhteenteipatut oluttölkit
Stressi, turhautuminen, odotus, hikoilu, kiroilu, pelko ja jännitys, kaikki muuttuu nanosekunnissa voitonriemuksi ja juhliksi, jotka totisesti olemme ansainneet. Ilmailua käsittelevät tv-ohjelmat ja elokuvat ovat useimmiten englanninkielisiä. vaikeissa olosuhteissa Antarktiksella toimivat pilotit eivät todellakaan ole hulluja vaan varsinaisia ammattilaisia. Ja kuinka ollakaan, kuomu ei ollut lukittunut muttei suostunut avautumaankaan. Vain neljä vuotta myöhemmin seisoin Zeron kanssa AN-26:n rampilla kylmästä täristen enkä nauranut enää. Nauroin Tirpin kanssa. Hänen tietojensa pohjalta Suomen Ilmailumuseon väki löysi oikean paikan. Tarvitaan kykyjä, aikaa, rahaa ja halua tehdä jotain ainutlaatuista. Arkisessa toiminnassamme niin luotettavan Twin Otterin kaltaisia prutkuja tarvittaisiin 24 kappaletta edes teoreettisesti ennätyksen lyömiseen. Samaten kaivauspaikalla leijui ilmassa voimakkaana yli 60 vuotta maan alla olleen lentobensiinin tuoksu. roger. Karjalankannaksen taisteluihin matkalla olleeseen saksalaiseen osasto Kuhlmeyhin kuuluneen, Herbert Kollerin ohjaaman koneen kohtalon tunsi Eino Eloranta, joka oli tapahtumahetkellä 14-vuotias. Ja niin käsin kosketeltavaa oli historia, että löydöksiä käsittelemään piti pyytää räjähdysaineasiantuntijoita. Luvassa on mm. Siispä ne tulevat yleisön nähtäviksi kääntäjien kautta. Belgiasta lähdimme ylpeinä 150way mukanamme. Kahden vuoden odotus on ohi, maailmanennätys on taskussa eikä sitä kukaan koskaan ota sieltä pois. Viisi tuntia kestäneiden yritysten jälkeen tilattiin lentokentän pelastuslaitos paikalle. Sama pätee näköjään lentokoneisiin. Tyynen rauhallisesti plexi vetäistiin auki moottorisahalla. Yhdysvaltain ilmavoimien ylpeys on F-22 Raptor, stealth-hävittäjä, jolle ei liene maailman taivailla vastusta. Pelkän kuomun hinta on 182 205 dollaria. Patrick Passe sanoi että nähdään 300-wayllä. MTV3 esitti huhtikuussa dokumentin etelänapamantereella suksilla varustetuilla Hercules-kuljetuskoneilla operoivista lentäjistä. Tässä voisi todeta että pientä rajaa... Tapahtuman järjestely vaatii valtavasti aikaa ja resursseja. Yritettiin maailman ensimmäistä 300-waytä ja niin pienestä se onnistuminen jäi kiinni. Vaikkei Kuppilatiimakiilari ole itse vieraillut Wunderlandissa, paikalla käyneiden kommenttien mukaan lentokentän ensi vuonna tapahtuvia avajaisia kannattanee odottaa. 10 000 puuta ja 500 autoa. saadaan lisää katsojia. Tulevaisuus Milloin tulee raja vastaan, miten suuri kuvio on ylipäätään mahdollista rakentaa. helmikuuta oltiin kyllä tietynlaisella rajapyykillä, yhtään korkeammalle ei voida turvallisesti näillä happijärjestelmillä mennä, yhtään alemmaksi kuvion purkua ei voida viedä. Alkuperäiseltä nimeltään Ice Pilots -nimiselle ohjelmalle oli lätkäisty titteli Hullut lentäjät. Lopputuloksena oli helpotuksesta huokaiseva lentäjä sekä 135 miljoonaa dollaria maksavan hävittäjän ketjuöljyyn ja muovimurskaan yltäpäältä tuhriutunut ohjaamo. Viime talvena Malmin lentoaseman liepeiltä kaivettiin esiin kesäkuussa 1944 siirtolennolla maahan syöksyneen Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjäpommittajan jäännöksiä. Suuri osa tästä porukasta oli mukana "kerran vielä pojjaat"-hengellä. Tietokoneiden tulo autoihin ei ole tuonut pelkkää edistystä: esimerkiksi ovet voivat jäädä jumiin kauko-ohjauksen jämähtäessä. Vielä 400-waytä suuremman kuvion vaatimaa konekapasiteettia on erittäin vaikea löytää. Nyt sinne on rakenteilla minilentokenttä, jonka pinta-ala on 150 neliömetriä. Vain Thaimaan, Indonesian ja joidenkin arabimaiden ilmavoimat ja asenne kykenevät tarjoamaan riittävän laadukkaan konekapasiteetin. Aiheen ympärille on myös rakennettu erilaisia nähtävyyksiä, yksi niistä on Hampurissa sijaitseva Miniatur Wunderland. Valopisteitä asennetaan 40 000 kappaletta. Paikka tarjoaa aidosti oikeaa hämmästeltävää toimivine detaljeineen. Ja siivouslaskut siihen päälle. Ei viedä ihan heti... Tällä kertaa, Udon Thanissa 8. Mutta silti: huhtikuussa lennolle lähtevän Raptorin pilotti sai hävittäjänsä tietokoneelta varoituksen kuomun lukituksesta. Useimmat heistä jaksavat paneutua erikoistermien hetteikköön ja kaivaa esille edes suunnilleen oikeat vastineet. Toisekseen, niillä exit-korkeus jäisi 50006000 jalkaa matalammaksi Herculeksiin verrattuna, puhumattakaan ristiin menevästä liikenteestä vapaassa. roger Pienoisrautatiet kiehtovat aina ihmisiä. Neljäntoista vuoden ympyrä Belgiasta Thaimaaseen on sulkeutunut. Mutta ehkä tuollaisilla ohjelmien nimillä . Kaikki on mahdollista, absoluuttista rajaa ei voi vetää, mutta ongelmaksi ainakin lähitulevaisuudessa muodostuu logistiikka, aika, raha, taidot, turvallisuus, halu ja happi. Koneen 20 mm tykissä oli ammus laukaisuvalmiina. USA:n ilmavoimilta on turha odottaa minkäänlaista yhteistyötä. Alueen rakentamiseen arvioidaan kuluvan 150 000 tuntia. www.miniatur-wunderland.de roger Nykyautojen omituiset viat puhututtavat. Aika usein ne liittyvät sähköjärjestelmiin. kuppilatiima toukokuu 2006 47 kuppilatiima www.theworldteam.com juhlimassa maailman suurinta vapaapudotuskuviota (suoritus nähtävissä nettivideossa, toim.huom.). Aika näyttää. Hah! Nähdään 500-wayllä. roger Historia voi materialisoitua yllättävällä tavalla. Joten tuskinpa ihan lähiaikoina tätä lätkää Nadjalta, Pasilta, Zerolta, Jorelta ja minulta viedään
Vakuutus on voimassa myös kilpailuissa, kaikkialla maailmassa maissa, joiden ilmailumääräykset noudattavat kansainvälisiä ilmailusuosituksia. Suomen Ilmailuliiton jäsenet on vakuutettu Pohjolassa. Vakuutus korvaa ilmailua harrastettaessa sattuneet tapaturmat. Vakuutus ei ole voimassa ansiotoiminnassa. Vakuutus on voimassa Suomen Ilmailuliiton jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Kaikki kunnossa! Vakuutuskin varmuuden vuoksi. Vakuutus on voimassa Suomen ilmailumääräysten mukaisessa ilmailutoiminnassa kaikissa lajeissa ohjaajana, matkustajana, opettajana, oppilaana, katsastajana tai tarkastajana. 010 559 11. Ilmailun lajit moottorilento laskuvarjourheilu riippu- ja varjoliito ultrakevyt lentäminen nousuvarjotoiminta purjelento moottoripurjelento lennokkiurheilu experimental-rakentaminen kuumailmapallolento lennokkiurheilu K U N S AT T U U N I I N TA P A H T U U www.pohjola.fi. Vakuutukseen kuuluu maksettujen hoitokulujen korvaus sovittuun enimmäismäärään asti, korvaus pysyvästä haitasta ja kuolinkorvaus. Lisätietoja vakuutuksesta saat Pohjolasta: Järjestöyhteydet, lisenssivakuutukset, puh