Ilmailulehti 5/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Numero 5/2007 70. vuosikerta Hinta 6 euroa AERO 2007 -messut Mukana JÄMI-NIINISALO FLY IN -lehti 2007-27 07005 6 41 488 2 8 880 30 288803-0705 PAL.VKO Finnairin Jukka Hienonen ja Airbus-kaupat ILMAILU 3
Silloin A340 jäi hopealle. MD-11:n moottorityypit oli suoraan suunniteltu käytettäville tehoille. Matkustajalle MD-11 tarjosi 34 prosenttia enemmän tilaa, sillä rungon halkaisija oli 38 senttiä kilpailijaa suurempi. Kilpailijan moottorit sen sijaan oli lisäviritetty antamaan alkuperäistä enemmän työntövoimaa. Lentoemotkin arvostivat Douglasia, hehkutti esite. A340:n kapeampi runko madalsi myös matkustamolle käytettävissä olevan tilan korkeutta 43 sentillä, koska lattia oli sijoitettava korkeammalle. DC-10-matkustajakone teki ensilentonsa 1970. Muuten ruumaan ei olisi saatu mahtumaan rahtikontteja. MD-11:n huoltokustannukset taas olivat 12 prosenttia alhaisemmat kuin A340:ssä. Ensimmäinen poistuu laivastosta ensi vuonna. Kilpailijalla se taas oli kompromissi useiden ristiriitaisten vaatimusten välillä. Istuimia oli enemmän kuin kilpailijalla. Douglasin kellastunut esite kertoo, että MD-11:n ohjaamosta oli 30 prosenttia laajempi näkökenttä ulos kuin kilpailevasta A340koneesta, joka sen sijaan täytti vain niukasti FAR-tyyppihyväksyntävaatimukset. Pitkä palvelus Finnairilla on osoittanut tuotelupauksen toimivaksi. Käsimatkatavaroille oli Douglasilla tarjolla 13 prosenttia enemmän tilaa kuin Airbus-tehtaan koneella. Siksi ne kävivät kuumina, mikä tarkoitti lisääntyviä huoltokustannuksia, varoitti esite. ILM Jar ilm Puh 040 Lopuksi brosyyri lyö pöytään laskelmat siitä, että myös taloudellisesti MD-11 oli ylivoimainen. Miesväelle vain perusmorjens! KO chr Fak (Ko ma TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo PA Pai ma Puh ILM ään liito ISS MD-11:n uusi, kymppiä suurempi siipi wingletteineen oli suunniteltu pitkille matkoille. MD-11:ssä Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Douglas ryhtyi 1986 suunnittelemaan DC-10:een perustuvaa MD-11-konetta ja oli luonnollista, että Finnair valitsi sen kymppien korvaajaksi. Ja toki kyseessä on välimalli ennen uutta A350XWB-konetta, mutta silti... Viimeinenkin lähtee 2010. Ettei tämä lehti mene pelkäksi Finnairin kehumiseksi, luetaan hieman kieli keskellä suuta vertailuesitettä vuodelta 1990. kaartuva seinä jäi siten kauemmas reunimmaisen matkustajan olkapäästä. Lähes 20 vuoden jälkeen MD-11:n seuraajaksi kun on valittu juuri esitteen mollaama kilpaileva tyyppi eli Airbus A340. Pilottien kannalta MD-11 edusti koeteltua mekaanista ohjaustekniikkaa yhdistettynä markkinoiden suurimpiin näyttöruutuihin. Finnair valitsi tyypin ensimmäiseksi laajarunkokoneekseen. Arkistosta löytyneessä, 16 vuotta vanhassa vertailevassa esitteessä, McDonnell Douglas hehkuttaa onnistuneensa MD-11:ssä yhdistämään koetellun ja toimivan uuteen tekniikkaan. korkealtajakovaa@gmail.com Niin ne ajat muuttuvat... KU Suo Fin 70. I VA Mik mik soveli pitää ehdottomasti lentämisestä sinivalkoisilla siivillä. Siksi hämmästys olisi 1986 konevalintaa tehtäessä ollut valtava, jos johtoportaalle olisi kerrottu, mitä merkillisyyksiä tulevaisuudella on varallaan. Finnairin johtajat eivät varmasti valinneet uutta konettaan tämän esitteen perusteella, mutta todennäköisesti sitäkin on selailtu. Matkustamon avaruutta MD-11:ssä lisäsivät myös kilpailevaa konetyyppiä huomattavasti suuremmat ikkunat. Niinpä vertailtavan tyypin kustannukset paikkaa kohden olivat esitteen mukaan 8,7 prosenttia korkeammat. Mainittakoon, että esite on silloisen kisan voittaneen McDonnell Douglasin tekemä. Arkistoja plärätessä käteen sattui kuitenkin Finnairin edellistä laajarunkokonehankintaa koskeva vertailuesite. Toki A340-konetta on tuotekehitelty vuosien saatossa valtavasti. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa. Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito 2 ILMAILU. Tilalle saadaan uutta, entistä ehompaa Airbus-kalustoa. Tarjoomoissa kun oli tyrkyllä 60 prosenttia enemmän tilavuutta kuin A340:ssä. TOI Chr chr TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww Finnair otti McDonnell Douglas MD-11-koneet käyttöön 1990. Ovat ne sitten Finnairin, Air Finlandin, Blue1:n, Aeron tai kenties jopa FinnComin. Harva muistaa, että kova kilpailija MD-11-koneen kanssa oli NYT kisan voittanut Airbus A340. Ranskalaisen suudelman naisille muiskauttaa Isoveli P.S. Teknisesti tyyppi oli uusi, vaikka ulkoisesti se muistutti edeltäjäänsä
Esittämällä jäsenkortin Lomahotelli Jämin kassalla tai Fly In infossa, saa viikonlopun voimassaolevan leiriytymislipun veloituksetta. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Kuppilatiima ILMAILU 3. Jos kyseessä on ilmaistapahtuma, kuten esimerkiksi Jämi Fly In, täytyy olla varsin luova järjestäjäjoukko, jotta kaiken saa rahoitettua. Otin Jämi Fly Innin esimerkiksi talkootyön merkityksestä siksi, että tapahtuma on niin näyttävästi esillä tässä ILMAILUSSA. Vaikka talkootyöntekijät olisivat mukana ruokapalkalla, tulee hoitaa erilaisia kuluja käsittämättömän paljon. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUSMYYNTI Jari Uronen ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kun samaan paikkaan odotetaan saapuvaksi tuhansia ihmisiä, täytyy tapahtumaan olla värvättynä uskomattoman suuri määrä talkoilevia vapaaehtoistyöntekijöitä. Tämän ydinryhmän tehtävä on innostaa talkoilemaan muun muassa niin järjestyksenvalvojia, siivoojia kuin toinen toistaan asiantuntevampia ilmailualan asiantuntijoitakin. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Kiitokset etukäteen talkooilmailijoille! lmailunäytöksen tai tapahtuman järjestäminen on melkoista puuhaa. Jämi Fly In tapahtumasta heinäkuun puolessa välissä on tämän ILMAILUN keskiaukeamalla oma liitelehtensä. Jämi Fly In on hyvä esimerkki tapahtumasta, jonka takana on pieni, ilmailuhenkinen ydinryhmä, joka haluaa järjestää juhlan kaikelle kansalle puhtaasti talkoohengessä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Jokaisen tapahtuman järjestämisestä pystyisi kirjoittamaan romaanin vuosittain. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Vastaavaa, korvaamatonta talkoohenkeä ja työtä tullaan näkemään tänä kesänä luonnollisesti myös taitolennon EM-kisoissa Joensuussa, Kuopion päälentonäytöksessä ja tietysti Lentäjien Juhannuksessa Kauhavalla. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. Jämin tapahtumaan ottaa osaa valtava vapaaehtoisten kaarti ja yhteistyökumppaneiden armeija. Puhumattakaan eri ilmailulajien kisojen vaatimista ponnisteluista vuoden ympäri. Tehtävänimikkeitä on kymmeniä. Kiitokset jo etukäteen Teille tuhansille vapaaehtoistyöntekijöille, jotka mahdollistatte upeiden ilmailutapahtumien järjestämisen! I Mikko Sokero Tässä numerossa 4 14 18 20 23 26 29 32 34 36 38 42 46 47 AERO 2007 -messut Laskuvarjourheilu: 2 pisteen 139-way Saapuvat-uutispalsta Haastattelussa Jukka Hienonen Finnairin kahden miljardin Airbus-koneet Cessna Caravan -onnettomuus Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Uusia upeita maisemia simuihin Lennonopettaja Kat Sutphin Ilmailu kuulee vitosena Kannessa AERO-messujen Ilmailu 70 vuotta sitten siipikävelynäytöksen satoa. Kuva Nils Rostedt. Ei ole niinkään sanottua, että suomalaisten kesätapahtumien pääpuuhaajien ei tarvitsisi raottaa omia lompakoitaan. On pohdittava muitakin asioita kuin toilettien määrää tai soppatykkien latinkeja. Mukana ovat muun muassa Tiehallinto, Puolustusvoimat, lähialueen yrittäjät, ilmailukerhot, ilmailumuseot, Onnettomuustutkintakeskus, Finavia ja jopa rakettiharrastajia. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Niin paljon työtä, sitkeyttä, yhteydenottoja, pettymyksiä, ongelmia, mutta myös onnistumisen iloa, yksi ilmailutapahtuma tuottaa. Ilman talkoovoimaa tuskin yksikään suomalainen kesätapahtuma näkisi päivänvaloa. Suomen Ilmailuliiton jäsenille leiriytyminen on ilmainen Jämin leirintäalueella. (09) 3509 3435 0400 205 924 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti
Niinpä oli mukavaa nähdä, että diesel on lyömässä itseään läpi, lähinnä Thielertin ja Diamond Aircraftin panos- K tuksien johdosta. Saksan AERO 2007 Vakaata nousua ja mielenkiintoisia uutuuksia Teksti Kuvat Yleisil enemm ILM loin A näin m VLJ Musta katsee D-Jeti mond sien jo Uus Gipps Acclai XL-2 nam P Pien jonka telmät alkuva kumm roopp Ultrak hyväk Kut ta oli hiema uutuu Piristävä poikkeus ultrien joukossa on Piper-henkinen Savage, tuttu jo edellisiltä AERO-messuilta. Tässä välivaiheessa nousevat esille ne lukuisat uudet tai edelleenkehitetyt konetyypit, jotka ovat nykyisten UL-painorajojen ylärajoilla, mutta sen sijaan sopivat erinomaisesti amerikkalaiseen Light Sport Aircraftluokkaan. Nyt koneessa on näyttävät bushflying-renkaat, joilla passaa laskeutua melkein vaikka hyllyvälle lettosuolle. Huhtikuun lopulla järjestetyt AERO-messut Saksan Friedrichshafenissa osoittivat että yleisilmailu on Euroopassa voimissaan ja kasvu jatkuu. Takavuosien vahva ultrakevytboomi on viime vuosina tasaantunut ja kokonaan uusien ultratyyppien määrä hieman vähentynyt. Valmistajien puolella selvästi odotellaan, minkälainen tulee olemaan EASA:n työstämä uusi kevytkoneluokka. ILMAILU oli paikalla tutustumassa huimaan tarjontaan matkaoppaanaan Nils Rostedt. 4 ILMAILU un messujen yleistrendejä yritetään hahmottaa, päällimmäiseksi vaikutelmaksi jää että pääpaino on siirtymässä kohti isompia ja hienompia lentolaitteita. Tähän vaikuttaa varmasti pitkään jatkuneet hyvät taloussuhdanteet monissa maissa, ei vähiten Länsi-Euroopan ulkopuolella. Edellisestä huolimatta lentämisen kustannukset ovat toki edelleen useimmille suuri rasite. Uudet VLJ-kevytsuihkukoneet, joita oli esillä peräti kolme, ovat esimerkki tästä. Vieraita ja näyttelyasettajia oli ennätysmäärä ja uutuuksia runsaasti näytillä. Tuntuikin hieman hassulta tutustua sinänsä hienoihin lentokoneisiin, joita ei kuitenkaan saa Suomessa rekisteröidyksi ennen kuin uusi EASA-koneluokka joskus on totta. Kuitenkin tarkalla haulla saattoi tässäkin tehdä löytöjä.. Näiden ansiosta yleisilmailun piiriin tulee maailmalla kasvava joukko lentäjiä, joille mukavuus ja näyttävyys on etusijalla ja lentämisen kustannukset vastaavasti enemmän sivuseikka
Teksti NILS ROSTEDT, KAI MÖNKKÖNEN JA MIKKO SOKERO Kuvat NILS ROSTEDT, KAI MÖNKKÖNEN Yleisilmailukoneita ensiesittelyssä enemmän kuin koskaan ILMAILUN työryhmä ei muista milloin AERO-messuilla olisi ennen ollut näin monta uutuutta ensiesittelyssä. VLJ-suihkukoneista Cessna Citation Mustang, Eclipse 500 ja Grob SPn vetivät katseet puoleensa, kuten myös Diamond D-Jetin rungon malli. Yleisnäkymä ulkonäyttelystä, etualalla Beechcraftin ja Cessnan liikekonekalustoa ja Malmiltakin tuttu zeppelin-malli. t, i on naan väotelSA:n ä vät uujotka ajoilisesti crafta siita ei dyksi oskus aattoi ILMAILU 5. Uusia Euroopassa olivat myös työjuhta Gippsland GA8 Airvan, nopeat Mooney Acclaim ja Cirrus SR22 G3 Turbo, Liberty XL-2 sekä pieni kaksimoottorikone Tecnam P2006. Pieni pettymys oli Cessnan kohdalla, jonka uudet NGP ja Light Sport-kehitelmät taitavat sittenkin olla vielä niin alkuvaiheessa, ettei täysikokoista mallia kummastakaan vielä tohdittu tuoda Eurooppaan. Toinen merkittävä uusi kevytsuihku oli Cessna Citation Mustang, joka myös esiintyi ensimmäistä kertaa Euroopan maaperällä. Ultrakevyitä paljon, mutta mitkä hyväksytään Suomessa? Kuten edellä mainittiin, tästä luokasta oli runsaasta tarjonnasta huolimatta hieman hankalaa nostaa esille sellaisia uutuuksia, jotka olisivat varmasti myös Tuttu kone uudella nimellä. Itävaltalainen Diamond DA50 oli toinen päätähti uutuuksien joukossa. Beechcraft Premier I kuuluu pienten liikesuihkukoneiden nopeimpiin
Liitoluvuksi ilmoitetaan 32 kiinteällä ja 39 sisäänvedettävällä laskutelineellä. Sarjassamme erikoisia lentolaiteprojekteja. Pääjohtaja Christian Driesillä olikin varsin mielenkiintoista kerrottavaa, josta tässä muutamia poimintoja. Lentokoneiden tutkimisen lisäksi messuilla saattoi hankkia uusia lentokonetarvikkeita tai ilmailuaiheisia koriste-esineitä, tutustua ulkomaisiin ilmailu-ystäviin ja nauttia lentonäytöksestä. Diesel-versio on tulossa myöhemmin. Suomen nykyiset painomääräykset täyttäviä. Diamondilla on selkeästi havaittu kuinka maailmanmarkkinoiden kasvu on painottumassa "uusrikkaiden maiden" suuntaan. Mutta toteutuuko tämä ennen seuraavia AERO-messuja vuonna 2009, jää vielä arvailujen varaan. ran Saksassa jätti-ilmailumessuillaan käväällä 2009. Diamondilla pääjohtajalla mielenkiintoista kerrottavaa ILMAILUN matkaopas-reportteri kävi eurooppalaisen yleisilmailualan tällä hetkellä kirkkaimman tähden, itävaltalaisen Diamond Aircraftin lehdistötilaisuudessa. Prototyypissähän on bensiinimoottori, vaikka monet odottivat nokalle dieseliä. AEROssa näkee aina myös enemmän tai vähemmän suunnitteluasteella olevia lentokoneita, joille voi vain toivottaa onnellista tulevaisuutta. Seuraavan ker- Autogirot ovat Saksassa selvästi kasvava ultrakevytilma-alusten luokka. Taustalla seisovan herrasmiehen ilme on kyllä tälle koneelle aika kuvaava. Noin 25 konetta lentää jo. Myöskin uutuuksien tyyppitarkastus oli tyypillisesti valmis vain koneen kotimaassa. Slovakista kotoisin oleva Shark on esimerkki isommasta päästä. Matkanopeus on noin 150 km/h ja voimanlähteenä 2 kpl 27 hv Göbler-Hirth-kaksitahtimoottoria. Esillä oli 5-paikkaisen koneen mock-up eli täyskokoinen malli. AERO 2007:n odotetuin uutuus oli varmaankin Diamondin uuden viisipaikkaisen DA50-mallin ensiesittely. Osa suomalaisista tuli paikalle omilla koneillaan. Näytillä oli kaksikin konetta, lentävä prototyyppi sekä kuvissa näkyvä, sarjatuotantosisustuksella varustettu yksilö. MiniTwin seuraa legendaarisen Cri-Cri:n jalanjälkiä mutta on kuitenkin aivan erilainen konstruktio. Hiilikuidun lisäksi rungossa on teräsputkikehikko. Suoritusarvoja: lähtökiito moottorista riippuen 10-30 m, laskumatka 5 m, huippunopeus 175-200 km/h, pienin nopeus 25 km/h ja toiminta-aika 5 tuntia. Taittolapapotkuri on tässä mallissa vaihtunut edullisempaan säätölapahuiskaan. Suomalaisilmailijoita olikin paikalla useita kymmeniä. Selvää on kuitenkin, että kun EASAluokka aikanaan tulee käyttöön, valinnanvaraa tulee olemaan varsin runsaasti. Dries kertoi myös lisätietoja uudesta DA50-koneesta. Hinta tälle Puolassa valmistetulle ranskalaiskoneelle on 47 000-55 000 euroa. Stemmen moottoripurjekoneuutuus oli tämä kiinteällä laskutelineellä varustettu S6. rakentamalla Binzhoussa tehtaan, jonka kapasiteetti on peräti 1000 konetta vuodessa. Koneen kärkiväli on 480 cm, MTOW 270 kg, ja tyhjäpaino 170 kg sisältäen pelastusvarjojärjestelmän. Niinpä yhtiö satsaa voimakkkaasti Kiinaan mm. Christian Dries kertoi, että miljonäärien määrä Kiinassa ja Intiassa on jo varsin suuri ja näillä ihmisillä on kova halu lentämään. Emme saaneet selville, onko kone jo lentänyt. Katettu rakenne sopii hyvin Suomeen. Kahden Lycoming O-320:n voimin ennustetaan 280 km/h matkanopeutta, MTOW on 1440 kg. Kun samalla yksityislentämisen tähänastisia tiukkoja rajoituksia lievennetään, avautuu iso uusi lentokonemarkkina-alue, mistä Diamond aikoo selvästikin ottaa merkittävän osan. Valmistaja saksalainen Carbotec-Koblenz. 6 ILMAILU. Uutena tulokkaana oli tämä varsin mielenkiintoisen oloinen Celier Aviation -yhtiön Xenon. Moottorina on toistaiseksi sähköisellä ohjauksella varustettu 350 hv Continental TSIOF-550J. Näillä eväillä messujen suosio varmasti jatkuu myös kahden vuoden kuluttua. Kirjoittajien mieleen jäivät siksi hieman erikoisemmat tyypit: autogiro Xenon, moottoripurjekonemainen Viva, perinteisen oloinen Savage sekä hävittäjämäinen Millennium. Syyksi tähän Dries mai- Kymmeniä suomalaisia messuvieraita AERO-messumatka kevään kynnyksellä on mitä hienoin tapa aloittaa ilmailukausi ja tänäkin vuonna kesäinen sää suosi tapahtumaa
Uusinta uutta oli tämä tsekkiläisen TL Ultralightin TL 3000 Sirius, josta mock-up näytillä. Eclipse 500 saattaa olla monen suihkarihankkijan ostoslistalla. Paikalle oli tuotu myös tämä kolmemoottorinen uniikkikone Dornier Do 24-ATT. Koneessa kokeiltiin 1980-luvulla uutta Advanced-siipeä ja PT6-turboprop-moottoreita amfibiokonekäytössä. Muotoilussa on tarkasti seurattu Cessna C-182:n linjoja. n viitta, sella sella ossa Lisää tsekkikoneita. Suomen rekisteriin ei toistaiseksi ole tuotu yhtään yksilöä, joten se lienee vain ajan kysymys. Konetta tarjotaan sekä LSA- että UL-versiona, mutta vaikutelmaksi jäi, että markkina-alue on kyllä Yhdysvallat ja Light Sport -koneluokka. Nykyään se lentää UNICEF:n hyväntekeväisyystyössä. ja. Amerikkalaisen Chip Erwinin Czech Aircraft Works on lopettanut Zenair-koneiden lisenssin ja tilalle on tullut oma Sport Cruiser. inen n tecm, täen on 27 me uställe ainen ILMAILU 7. LSA-luokan koneena se ei kuitenkaan ole Euroopassa rekisterikelpoinen muuten kuin rakennussarjasta itse rakennettuna experimentalina. en tettu oja: , las/h, 5 älle on Kevyet, pienet suihkukoneet tekevät tuloaan todella vahvasti. Koneen ensiostajia houkutellaan alhaisella 49 900 euron lähtöhinnalla. Toimitukset on määrä aloittaa 2008
laskutelinevipu ja paineistuksen käyttökytkimet. Ulkoisesti näkyvin uutuus on kuitenkin se, että perinteisesti valkoisen kuitukoneen saa nyt myös joko kullan- tai hopeanvärisenä. A näy AER richsha vuonna leasett kasvoi mukan Mes he tuliv Mes rekiste maasta jättime D-Jetin ohjaamossa huomio kiinnittyy kolmeen isoon Garmin-näyttöön, joista keskimmäinen on vielä muita suurempi. Eclipsessä huomio kiinnittiyi mittaritaulun yläpuolella olevaan varsin pitkään "aurinkolippaan", joka jätti autopilotin säätimet tehokkaasti varjoonsa. Keskellä ylhäällä on autopilotin säätimet ja keskellä alhaalla on kaasuvivun vieressä FMS-lennonhallintajärjestelmän näppäimistö sekä alimpana pysäköintijarrun ja ohjainlukon käyttövivut. Ohjaamossa on tyylikkyyttä ja peräti kolme Garmin G1000-näyttöä. Google Earth ja vastaavat nettipalvelut ovat kasvattaneet tarkan ilmakuvamateriaalin kysyntää huimasti, ja DA42 soveltuu Driesin mukaan erityisen hyvin tähän alhaisten käyttökustannustensa, pitkän toiminta-aikansa ja tärinättömyydensä ansiosta. Eclipsen sivusauvat luovat avaran vaikutelman mittaritaululle. Cessnan ohjaamo vaikutti perinteisimmältä, siinä oli melkoinen joukko kytkimiä, säätimiä ja sulakkeita näkyvillä antamassa hieman monimutkaisen vaikutelman. Näyttöjen alla olevassa "hyllyssä" on mm. DJetissä oli viidelle henkilölle periaatteessa avaran tuntuinen matkustamo, mutta takana keskellä tuskin on kuitenkaan kovin M A ly Lähe laitteis interne tomaa Näid muu h nettisiv Muis ovat v vin, en vapaas tyypeil hyvink Jos y kannat raaville 8 ILMAILU. Kolme isoa värinäyttöä toki tuovat tässäkin huiman eron verrattuna perinteisen kaksimoottori-potkurikoneen "kellokokoelmaan". Esillä oli koko mallisto SRV:stä uusimpaan SR22 Turbo G3:een. Näkyvyydessä ulos en messuympäristössä huomannut isompia eroja ja tilaa oli ainakin meikäläisen kokoiselle (174 cm) kaikissa varsin runsaasti. Kaksimoottorinen on saavuttanut suosiota ilmakuvausalustana ja vastaavissa erikoistöissä. Mielenkiintoisia näkymiä! VLJ-tripla ILMAILUN kylmissä tyypeissä Kirjoittajatiimin "ryhmänjohtajalla" oli tilaisuus ottaa pikaiset "kylmät tyypit" sekä Eclipse 500:n, Cessna Mustangin että Diamond D-Jetin ohjaajan penkillä. Diamond toivoo, että UAV:n autopilotti-älyä voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös ohjaajan avuksi. Esimerkiksi autoland-toiminto voisi olla tietyissä tilanteissa merkittävä turvallisuuslisä. Cessnassa myös matkatavaroille on enemmän tilaa kuin Eclipsessä, jossa kaikki laukut pitää lastata sisäkautta takapenkkien taakse. DA50:n hinta asettuu 320 000- 400 000 euroon versiosta riippuen. Tämän jälkeen kone lentää tehtävänsä kauko-ohjatusti. aiempaa kevyempi siipi, isommat säiliöt, korkeampi laskuteline ja LEDpurjehdusvalot sekä uudistettu sisustus. Google Earth on kasvattanut ilmakuvauskoneiden kysyntää Yksimoottoristen markkinajohtaja Cirrus Design oli paikalla isolla ja näyttävällä osastolla. Suunnitelma on, että bensiinikäyttöisen 310 hv/1600 kg MTOW "luxury"-version jälkeen koneesta tulee dieselillä varustettu 160-270 hv/1400 kg "light"versio. Ohjaaja lentää koneen kohdealueen lentoasemalle, missä penkkien sijaan asennetaan 30 tunnin toiminta-ajan mahdollistava lisäsäiliö. Lopuksi Dries kertoi mielenkiintoisia tarinoita DA42:n erikoisversioista. Tällaisilla numeroilla Thielertin uusi 4.0-litrainen jää pois ja Dries vahvistikin, että V8-diesel on vielä liian painava mahtuakseen 1600 kilon maksimipainoon. Ensiksi on toki todettava, että omat lupakirjani eivät ole läheskään riittävät tämän luokan koneelle, mutta joitakin havaintoja voi silti esittää. Matkustamoista sain vaikutelman että Cessna tarjoaa suurimmat tilat, jos koneessa on täydet kuusi henkilöä. Lisäksi Diamond odottaa dieselmoottorivalmistajilta enemmän käyttökokemuksia. Keskikonsolissa on ilmastoinnin, laskusiivekkeiden, moottoritehon ja trimmien käyttölaitteet. nitsi juuri sen että kohdemarkkinoilla, USA:ssa ja Aasiassa, bensiinikulut ovat ostajille sivuseikka, kun taas ilmastointi on liki pakollinen varuste. Eräs spesiaaliversio DA42:sta on vielä OPALE, joka voi toimia joko normaalisti ohjaajan lentämänä tai miehittämättömänä UAV-tiedustelukoneena. Tässä kolmannen sukupolven Cirruksessa on koko joukko uudistuksia, mm. D-Jetissä oli mutkaton, asiallinen ympäristö, joskin ohjainten tuulilukko oli hieman yllättävässä paikassa
Yli sadasta valmistetusta koneesta muutama lentää jo Euroopassakin ja EASA-tyyppihyväksyntäkin on jo saatu. Muista, että monet esitellyistä koneista ovat vielä kehitysvaiheessa ja kestää tovin, ennenkuin ne on tyyppihyväksytty ja vapaasti rekisteröitävissä. "Yhden Caravanin hinnalla saa viisi Airvania", sanoo valmistaja. Näyttelykoneessa oli Lycoming IO-540-moottori. AERO-messuilla peräti yli 550 näytteilleasettajaa AERO-messut järjestetään Saksan Friedrichshafenissa joka toinen vuosi. Kone on suunniteltu "työjuhdaksi" sijoittuen Cessnan 206-mallin ja 208 Caravanin väliin. USA:n osanotto kasvoi tänä vuonna voimakkaasti ja sieltä mukana oli nyt 44 yritystä. Kuormattavuus on peräti 816 kg ja täysillä tankeillakin 571 kg. Messut kiinnostivat myös lehdistöä: 699 rekisteröityä lehdistön edustajaa 25 eri maasta osallistui nelipäiväisille ilmailun jättimessuille. Lokinsiipiovisessa, puolalaisessa Orkassa on kaksi työntöpotkurilla varustettua mäntämoottoria. " oli yypit" angin killä. Joillekin konetyypeille matka tuotantovalmiiksi voi olla hyvinkin pitkä. Koneessa on Ri&Flex Wing, konsepti, missä hiilikuitusiiven sisältä vedetään sen taakse kangasmainen "laskusiiveke" joka kasvattaa siipipinta-alaa 70 prosenttia. Kuvateksteissä on pyritty kertomaan konetyypin lisäksi valmistaja. Deessa ta takovin Mistä lisätietoja AEROSSA esitellyistä koneista? Lähes kaikista tässä esitetyistä lentolaitteista löytyy lisätietoja kätevimmin internetistä. Messuvierailijoiden määrä oli 45 000 ja he tulivat peräti 40 eri maasta. lupaämän intoja isimkytyvillä aikuuovat inteiellovaihuoolella aan", aasti mpäi hiedessä nnut eikäarsin että kosnastilaa pitää e. Aika näyttää, tuleeko tuotantoon vai jääkö monen muun innovaation tavoin idea-asteelle. ILMAILU 9. Valmistajan suunnitelmissa on kuitenkin sekä Rolls-Roycen (Allison) turbiinilla varustettu malli että diesel, 100LL-lentobensiinin saatavuus kun on usein varsin hankalaa "puskakentillä" joilla Airvan tyypillisesti operoi. AERO 2007:n futuristisin projekti lienee ollut tämä. Kaksipaikkainen kone toimii maalta, vedeltä ja lumelta (sukset ja vesikantosiivet kuuluvat mukaan) ja siipi kääntyy rungon päällä 90 astetta säilytyksen helpottamiseksi. Jos yleisilmailun uutuudet kiinnostavat, kannattaa todella suunnitella matka seuraaville AERO-messuille 2009. Messujen mielenkiintoisempiin uutuuksiin kuului tämä australialainen Gippsland GA-8 Airvan. Tänä vuonna messuilla oli mukana 553 näytteilleasettajaa 30 eri maasta. Näiden hakusanojen avulla Google tai muu hakukone yleensä löytää valmistajan nettisivujen osoitteen. Ranskalainen Lisa Airplanes oli tuonut näytille Akoya-lentokoneen mallin, joka oli niin täynnä erlaisia innovaatioita että heikompaa hirvittää
mukavaa ainakaan pidemmällä matkalla. Ulkoisessa tarkastelussa mieleen jäi Eclipsen hieman "karkeampi" olemus, joka tosin saattoi johtua siitä, että kyseessä oli prototyyppi. Vierailimme paneelikeskustelussa, missä muun muassa EAA:n ja EASA:n asiantuntijat pohtivat kevyen yleisilmailun uusia sääntelyhankkeita. Tästä monimutkaisesta hankkesta on kerrottu ILMAILUSSA aiemminkin, joten seuraavassa vain muutama poiminto. Kolmantena pääasiana Leroy kertoi lentokelpoisuuden ylläpitämisen osalta, että todennäköisin etenemistie on Part-M:n uusi revisio. Toki varallisuuta pitää olla riittävästi, jos aikoo oikeasti sijoittaa tämäntyyppiseen koneeseen. Tilaisuuden alusti EAA:n presidentti Tom Poberezny, joka kertoi Sport Pilot/ Light Sport Aircraft-säännön taustoista ja tilanteesta USA:ssa. Paljon puhutun kevytkoneluokan (ELA, European Light Aircraft) osalta näyttää nyt siltä, että 1000 kg MTOM on raja, jonka alle jääville ilma-aluksille voidaan soveltaa yksinkertaistettua tyyppihyväksyntämenettelyä. Yhteenvetona jokainen näistä lentokoneista tuntui kyllä varsin haluttavalta. Cessnassa oli tyypillinen asiallinen viimeistely. D-Jet oli toistaiseksi vasta mock-up, mutta kuitukoneesta voi olettaa, että viimeistely on muiden Diamondien tapaan siistiä. Moottori perustuu Thielertin tavoin Mercedes-automoottoriin, tässä tapauksessa 3-litraiseen V-kuutoseen. Ventus a-malli kehui p valmis EASA:n uusi kevyempi lupakirja tekee tuloaan AERO-messuihin kuuluu myös messuvieraille avoin seminaarisarja. Joten työsarkaa riittää edelleen. Virtaviivainen tulokas, joka on saanut pirteän värityksen. 10 ILMAILU. Aiemmin on ollut puhetta 600850 kg rajasta. Toistaiseksi pari ensimmäistä vuotta on mennyt odotusten mukaan. Tsekkiläinen uusi Viva on tästä esimerkki. Siihen tulisi noin 30 muutosta, jotka antaisivat mahdollisuuksia kevyempään huolto-organisaatioon. Eurooppalaisittain mielenkiintoisimman puheenvuoron piti kuitenkin EASA:n lupakirjaosaston päällikkö Alain Leroy, joka kertoi MDM.032-hankkeen tilanteesta. Se, mikä näistä antaa parhaiten vastinetta rahoille, riippuu paljolti omasta käyttötarpeesta, ja onhan näiden kolmen hintahaarukkakin aika laaja- yhdestä miljoonasta kahteen ja puoleen miljoonaan. Mutta haasteena on edelleen nuorten ikäluokkien houkutteleminen lentäjiksi toistaiseksi suuri osa Sport Piloteista on entisiä PPL-lupakirjahaltijota. Rotax 503-moottorilla ja pelastusvarjojärjestelmällä koneen tyhjäpainoksi ilmoitetaan 292 kg. Saksalainen, Ukrainassa valmistettu B&F FK14 Polaris on B2mallissa saanut modifioidun siiven ja wingletit. APL eli Automobil-und Prüftechnik Landau esitteli 230-hevosvoimaisen AD 177 -dieselin, joka varusteineen painaa 240 kg. Kevy- empi lääkärintarkastus on tässä yhteydessä suuri keskustelun aihe. Näyttää myös siltä, että USA:n Light Sport -luokassa käytetty ASTM-hyväksyntäjärjestelmä tulisi käyttöön. Yhteenvetona tästä isosta kokonaisuudesta Leroy kiteytti että EASA pyrkii voimakkaasti siihen, että uudet määräysluonnokset eli NPA-dokumentit julkistettaisiin kesä-heinäkuussa 2007. LAK-20 jälkeen nen tut avoime Eräs nouseva uusi trendi on ultrakevytkoneiksi luokitellut moottoripurjekoneet, jotka siis lennetään kuten mopu mutta edellyttävät UL-lupakirjan. Suomeen on ilmailuhuhujen mukaan lähivuosina tulossa pari tällaista konetta, joten jossakin vaiheessa saanemme kuulla myös lentokokemuksia. Thielertin menestys on saanut muitakin valmistajia liikkeelle. Moottorin voimalla kone kulkee 160 km/h matkanopeutta. Uusi kevyempi lupakirja taas näyttäisi nyt asettuvan niin, että se oikeuttaisi alle 2000 kg ilma-aluksen ohjaamiseen. Rinnakkain istuttavan 17-metrisen koneen potkuri taittuu purjelennossa nokkaa pitkin, jolloin valmistajan mukaan päästään peräti 40:1 liitolukuun. Tässä on hankala päällekkäisyys, koska nykyinen Part-M astuu voimaan syksyllä 2008 ja uusi muutos heti perään ei tee asiaa yksinkertaisemmaksi. Mustangissa oli muihin verrattuna selvästi pienimmät matkustamon ikkunat
Messumukaelma boltsibaarista. Tässä Extra 300 -taitolentokone ja saman koneen radio-ohjattava lennokkiversio (oikealla) muodostelmataitolennossa AERON näytöksessä. 2en ILMAILU 11. 15-m parinkertainen maailmanmestari Werner Meuser kehui pirssiä maasta taivaaseen: "Paras kone, millä olen lentänyt". Ihan mielenkiintoinen tuttavuus Liettuasta ja toivottavasti saa vipinää myös saksalaisiin avoimenluokan valmistajiin. Uskokaa tai älkää. Ventus 2:sta oli esillä ensimmäinen 18-metrinen proto kapealla a-mallin rungolla. Sarjavalmistustakin kaavaillaan. Prüfnaa sessa ydesi len, että -M:n utoskevyä on yinen 08 ja ksinisuui voiluonaisiin LAK-20T (T = kotiinpaluumoottorilla) esiintyi melko pian ensilentonsa jälkeen messuilla ja koneen ympärillä riitti kuhinaa
Tarkoitus on vähintäänkin hyvä. Viestilennolla rahaa hyväntekeväisyyteen MOOTTORILIITÄJÄT SYÖPÄLASTEN ASIALLA Moottoriliitimet viestilentävät halki Suomen tulevana kesänä. Kuva Arto Halttunen. Vies Ilma syöp Ker la al mäin (vara Läns Väl Puda lenno meen eloku lenno Vie raav laise Vaih start linen sattu 12 ILMAILU
Myös henkilölahjoittajat saavat nimensä näkyviin 10 euron lahjoituksella (tilinumero 204418-71781/viite 620079. ILMAILU 13. Tähän tukemiseen toivomme mahdollisimman monen yrityksen, kuin myös yksityisten henkilöiden osallistuvan. Tavoite on, että mahdollisimman moni moottoriIiidinpilotti vie viestiä mahdollisimman monella paikkakunnalla näkyvästi vieraillen. kesäkuuta (varapäivä 10.6.) Nurmijärveltä ja matka etenee Länsi-Suomessa pohjoista kohti. Kohteeksi liitäjät ovat valinneet SYLVA ry:n ja sitä kautta syöpälasten sekä heidän vanhempiensa tukemisen kaikkialla Suomessa. Kerhot toteuttavat viestin lennättämisen omilla alueillaan eri puolilla Suomea. Lahjoittavien yritysten nimet julkaistaan sivuilla sopimuksen mukaan. Viestin ensimmäinen startti tapahtuu lauantaina 9. elokuuta (varapäivä 12.8.) myöhemmin viestilennon nettisivuilla ilmoitettavassa paikassa. Viestilento on moottoriliitäjien yhteinen hyväntekeväisyystempaus, jota myös Suomen Ilmailuliitto on tukemassa. Lentokelvottomien säiden sattuessa saattaa mennä useitakin päiviä, ettei viesti etene, kun taas hyvällä säällä liidetään tarvittaessa jopa satoja kilometrejä. Sivuilla julkaistaan valokuvia ja videoita ilmasta ja maasta. Pilotit kirjoittavat nettiin myös matkakertomuksia kultakin etapilta. Sivuilla www.viestilento.fi on koko viestilentojen ajan GPS-paikantimen välittämä tieto tempauksen etenemisestä. Itä-Suomessa lennot etenevät etelään ja kaartavat Keski-Suomeen, jossa on päätöstilaisuus lauantaina 11. heinäkuuta. Vaihdot tapahtuvat maassa ja seuraava pilotti starttaa matkalle joko välittömästi tai kun otollinen sää vallitsee. Välietappi on Sunny Nights Fly In -tapahtuma Pudasjärvellä 4.-8. Viestilennossa kapula lennätetään aina seuraavalle kerholle, kun kaikki osallistuvat kerholaiset ovat oman osuutensa viestistä lentäneet
ME-hyppy tehtiin kuudesta kilometristä TRAGEDIALTAKAAN EI VÄLTYTTY Teksti HARRY LATVALA Kuvat TONY HATHAWAY ja HARRY LATVALA 14 ILMAILU
Ensimmäinen piste. Korkeutta tässä on noin 10 000 jalkaa ja aikaa seuraavan kuvion muodostamiseen on noin 8 sekuntia. Ammatikseen hyppytapahtumia järjestävän amerikkalaisen Guy Wrightin 5-vuotissuunnitelma sai huipennuksensa Zephyrhillsin hyppykeskuksessa Floridassa pääsiäistä edeltävänä viikkona. Projekti kantoi nimeä Z-200 ja tarkoituksena oli hypätä 2 pisteen 200-way. ILMAILU 15. Kuvio lensi erittäin stabiilisti, ei vetoja mihinkään suuntaan
Perimätiedon mukaan ilmoittautuneita olikin runsaasti yli kaksisataa, muuta vähitellen eri syistä osanottajamäärä tippui ja lopulta Zephyrhillsiin tuli paikalle noin 160 innokasta hyppääjää. Avaukset on porrastettu; alimmat noin 2500 jalassa. Nor listen jälleen melko joitust hässäk mitään leen e Kuiv hiljaa 121-w jiä ale maine ennäty Oik se len meisil linjaa. Käytössä oli kahdeksan Twin Otteria, joista paikalla oli kolme. Pohja, johon kuului 60 hyppääjää, harjoitteli kolmen koneen muodostelmalla. Ryhmän kasvaessa kiivettiin korkeammalle ja varsinaiset ennätysyritykset hypättiin runsaan 20 000 jalan korkeudesta, joka on hieman päälle kuusi kilometriä. Loput Twin Otterit saapuivat ja saatiin koko ryhmä kokoon ensimmäisiä varsinaisia ennätysyrityksiä tekemään. Aluksi hypyt tehtiin normaalista neljästä kilometristä. Amerikassa oli (pääsiäiseen mennessä) kuollut 8 hyppääjää viimeisten 90 päivän aikana joko törmäyksiin ja/tai käännöksiin liian matalalla. Kyseessä oli tietysti epävirallinen ME-yritys, koska kansainvälinen ilmailuliitto FAI ei ole vielä hyväksynyt kyseistä hyppymuotoa omiin sääntöihinsä. E Kahdeksan Twin-Otteria hyppääjien käytössä Hyppääjät saapuivat pelipaikalla kukin omia aikojaan, useimmalle meikäläisistä se oli samalla kauden avaus, joten varasimme noin viikon lämmittelyhypyille ennen varsinaisia ennätysyrityksiä. Vast alettiin Mei neemm Ohios ka joh alusta giessa täytyy Puudu tärkei Toinen kuvio valmiina, korkeutta noin 7000 jalkaa. Joukkoomme kuului noin 40 hyppääjää ja hyppäsimme kahdesta koneesta. Pohja taisi hypätä muutaman hypyn enemmän, mutta siellä tuntui olevan pieniä vaikeuksia kautta linjan. Varustusvaatimuksena oli integraalikypärä ja happiletku työnnettiin vain kypärän sisään, visiiri kiinni ja happi täytti koko kypärän toimien samaan tapaan kuin astronauttien vastaavat systeemit. Ennätyshypyn suomalaiset Hanna Hukki Harry Latvala Jorma Löfgren Mika Nuutinen Veera Ronalter Markku Teivainen mäisenä päivänä sattui erittäin ikävä onnettomuus, jossa venäläinen ystävämme menetti henkensä. Ilmeisesti laskeutumissuunnasta oli tullut väärinkäsitys ja hyppääjä teki matalalla käännöksen joutuen samalla toisen varjon turbulenssiin ja iskeytyi maahan kohtalokkain seurauksin. Toiseen pisteeseen siirtymisen merkkinä oli Guyn ranteessa oleva punainen, kolme metriä pitkä oleva Venäläishyppääjä menehtyi ennätyksen harjoituksissa Koneet lensivät V-muodostelmassa ja pohja hyppäsi kärkikoneista. Suomen ja itse asiassa melkein koko Euroopan osaston kokosi ja johti tuttuun tapaan Markku Teivainen toimien samalla organisaattorina tapahtumassa. kaikke Seu hyppä hyppy vinnu joittelu meine Seu nätys kotiin Suu ja sen aikaisi kettiin ymmä rukkaa 16 ILMAILU. Aikaa kuvion purkuun on noin 5 sekuntia. Tuuli nousi kuitenkin liian suureksi ja vain 2-3 hyppyä saatiin aikaiseksi. Järjestelmä oli varsin toimiva: koneessa oli yksi iso happipullo, putket katossa ja niistä henkilökohtaiset letkut joka hyppääjälle. Markun johdolla hyppäsimme enemmän tai vähemmän ennätysyritykseen liittyviä kuvioita rauhalliseen tahtiin ja nautimme Floridan lämmöstä. Päivän hypyillä harjoittelimme lähinnä linjojen kasaamista ja lentämistä niiden kanssa. Suunnitelmana oli hypätä neljä hyppyä päivässä, mikä sopi ilmeisen hyvin kaikille. Joukko jaettiin etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan eri ryhmiin. Uloimmaiset hyppääjät liukuvat pois kuviosta 6000 jalan korkeudessa. Varsinaisena virallisena ilmoittautumispäivänä Guy Wright toivotti joukon tervetulleeksi, kertoi pelin säännöt ja pakolliset normaaleihin rutiineihin kuuluvat asiat. Seuraava päivä oli eilisen toisinto hyppyjen suhteen. nsimmäisenä 2003 samassa paikassa tehtiin 2 pisteen 120-way ja siitä oli tarkoitus nostaa hyppääjien lukumäärää mainittuun 200 tähän vuoteen mennessä. Seuraavana aamuna avautui ensimmäi- nen hyppypäivä. Ryhmämme hyppäsi ainoastaan kolme samantapaista hyppyä harjoitellen jälleen linjojen lentämistä. Heti ensim- stream Mei hän jo hyppä paikka vaikut kasi jo uskoa joka se Min rin kä saanu sinne määrä ti. Näillä hypyillä oli happilaitteet käytössä. Paikkani lopullisessa kuviossa oli vasemman siiven viimeisessä koneessa ja telakoiduin viimeisenä linjan päähän
Nyt uskalsin huutaa ja melskata jo varjon varassa täysillä, olin varma, että uusi ennätys oli syntynyt. Onneksi oli kysymys vain paikan vaihdosta, joku hänen oikealta puoleltaan oli poistettu ja Tim pyysi minua täyttämään hänen paikkansa. Tosin vain muutaman sekunnin marginaalilla, mutta kuitenkin. hypainoharPohja män, eukaatiin sinainousi hypeseen eessa oleva streamer, jonka hän avasi 9000 jalassa. Purku 6000 jalkaa, löysä 80 % liukuminen pois kuvasta ja avaus 800m. Oikean siiven viimeinen kone hajosi ja se lensi Tampaan korjattavaksi, joten viimeisiltä hypyiltä puuttui pari kokonaista linjaa. Kuvaajamme Tony Hathaway varmisti tiedon heti laskeuduttuaan ja päätimme alkaa suunnitella illan bileitä. Koneet lensivät todella lähekkäin ja saatoin erottaa edellä lentävät aina johtokoneeseen saakka. Suunnitelmana oli hypätä viisi hyppyä ja sen vuoksi aloitettiin kuivaharjoittelu jo aikaisin aamulla. Nämä pilotit todellakin osasivat asiansa. Meidän sektorimme hyppääjät lensivät joka kerta kauniisti paikoillaan ennen streameriä. Tilanne oli kiusallinen, olin juuri oppinut lentämään omalle paikalleni ja vain kolme hyppyä aikaa opetella uusi paikka. Streamerin aukaisu laskettiin 8000 jalkaan ja samalla annettiin ymmärtää, että nyt aletaan pudottaa porukkaa pois mikäli tulosta ei synny. aa. Hän teki selväksi meille heti alusta alkaen, että nyt ei olla missään boogiessa, vaan ME-yrityksessä ja asenteet täytyy olla kohdillaan. "Koneessa oli yksi iso happipullo, putket katossa ja niistä henkilökohtaiset letkut joka hyppääjälle. Minuutti ennen exitiä nousimme ylös, minä avasin oven ja valmistauduin ojentamaan kuvaajamme happiletkun Timille, joka oli takanani.Vihreä valo syttyi ja aloin kömpiä paikalleni. Meidän puoliskomme ja ilmeisesti vähän joka puolella kuvaa olevat viimeiset hyppääjät eivät olleet lähelläkään omaa paikkaansa streamerin lauettua. Pettymys oli tietysti valtava ja Guy ja muut kapteenit saivat tehdä tosissaan töitä valaakseen meihin uskoa ja virtaa vielä yhteen yritykseen. navigaattorin käyttö, toisin sanoen exitin jälkeen ei saanutkaan alkaa etsiä pohjaa ja sukeltaa sinne suin päin, vaan kaikille linjoille oli määrätty henkilö, jota seurattiin orjallisesti. Ennätys oli kuitenkin todella pienestä kiinni: samalla kun Guy vei kätensä streamerille, viimeinen hyppääjä oli vasta tulossa kuvaan. Seuraavalla hypyllä oli adrenaliinia, jos mahdollista, vielä enemmän veressä. Ongelmana oli edelleen eri puolilla kuvaa sattuneet pienet virheet ja lääke niihin näytti tosiaan olevan jengin potkaiseminen ulos koko yrityksestä. Meidän navigaattorimme, samalla koneemme kapteeni, oli herra Tim Webb Ohiosta. Odotukset ja mielentilat eivät olleet kaikkein parhaimmat. Viimeiselle hypylle vedettiin todella huolelliset kuivaharjoittelut ja koneissa oli varmasti tavallista hiljaisempaa jokaisen yrittäessä keskittyä yritykseen. Ok, uusi paikka kuvassa, uusi navigaattori seurattavana ja uusi exit. n noin hypiosta . punaista sektoria alettiin toimia omin päin. Paikkani oli onneksi entisessä koneessa mutta nyt etuflutterina, aikaisemmin olin hypännyt viimeisten joukossa ulos koneesta. Tilanne vaikutti huolestuttavalta, mutta Guy piiskasi joukkuetta tuttuun tapaansa ja valoi uskoa haukkuen samalla ystävällisesti joka sektorin. Guyn maineelle ja imagolle ainoastaan uuden ennätyksen syntyminen oli tärkeintä. Merkkinä meille oli edellisestä koneesta lähtevät ja heidän ponnistaessaan ilmaan lähdin minäkin. Suomalaiset juhlivat hyppyä Amerikan tyyliin uima-altaalla. ILMAILU 17. Kuivaharjoittelussa Guy alkoi jo pikkuhiljaa mainita, että edellinen ennätys on 121-way ja jos siltä näyttää, niin hyppääjiä aletaan karsia raskaalla kädellä. Seuraavana ja viimeisenä päivänä ennätys olisi tehtävä tai muuten tulisi lähtö kotiin häntä koipien välissä. Seuraavana päivänä tuuli teki jälleen hyppäämisen mahdottomaksi, vain yksi hyppy aamulla! Joukkue olisi kipeästi tarvinnut päivän hypyt vain pelkästään harjoitteluun lauantaita varten, joka oli viimeinen hyppypäivä. Koneemme rungon yli näkymä oli vaikuttava. Toiseksi viimeisen hypyn jälkeen huusin jo varjon varassa, olin nimittäin aivan varma, että nyt se onnistui. Minulle uusi tyyli oli ns. Mutta se onkin jo toinen tarina... Puuduttavia, mutta tärkeitä kuivaharjoitteluita Normaalien puuduttavien, mutta pakollisten kuivaharjoitteluiden jälkeen alkoi jälleen hyppytoiminta. Mutta toisaalta vaihtoehtona ei ollut kieltäytyminen joten sanoin kirkkain silmin, että no problem. Kun kolme hyppyä oli jäljellä herra Webb vinkkasi minulle debriefingin jälkeen ja sydämeni pompahti ilkeästi, näinköhän sitä tulee kenkää ja vain kolme yritystä jäljellä. Vasta vähän ennen ns. Päivä noudatteli melko tarkasti edellisten päivien käsikirjoitusta: Jossain päin kuvaa aina jotain hässäkkää ja sen takana olevilla ei ollut mitään mahdollisuutta ehtiä omalle slotilleen ennen streameriä. Erittäin asiallinen ja samalla tiukka johtaja. Streamer ilmestyi taivaalle ja siirtyminen toiseen pisteeseen oli todella kivuton: ei minkäänlaista vetoa mistään suunnasta. Kaikki meni kuitenkin hyvin, muutos ei ollutkaan niin radikaali kuin pelkäsin. Normaali navigaattorin kyljessä lentäminen ja saavuttaessa punaiselle alueelle lähestyminen ja telakointi omalle slotille. Laskeuduttuani maahan kokosin kuitenkin itseni ja jäin odottelemaan virallista tuomiota. ä onmme li tulalalla arjon ohta(pääääjää rmälla. Sektorimme lensi erittäin kauniisti ja oli varmaan viisi sekuntia ennen streameriä kasassa. Loppujen lopuksi meitä oli jäljellä 139. Ja niin kuin siinä usein käy, homma ei onnistunut. " Tästä voi sittenkin tulla vielä jotain! Heti ensimmäisestä hypystä alkaen syntyi tunne että tästä voi sittenkin tulla jotain. Avammat Harry kumosi maljan jos toisenkin ennätyshypyn jälkeen. Pientä tönimistä exitin aikana, mutta se kuului asiaan eikä häirinnyt sen enempää
Palstan kirjoitushetkellä tuli uutinen Ikarus 42 -kellukeultran nurinmenosta kovassa tuulessa espoolaisen venesataman tuntumassa. Series 400:ksi ristittyä konetta on myyty kaksi kappaletta Air Seychelles -yhtiölle. Kanadalainen Viking Air, alan huoltoyritys joka nykyään omistaa de Havilland Canada-koneiden oikeudet (paitsi DHC-8), on päättänyt aloittaa koneen valmistuksen 18 vuoden tauon jälkeen. Tämä piti tietenkin tutkia. Uuden tekniikan käyttöönotossa on aina haasteensa, ja kaikkien esille tulevien vikatapausten testaaminen etukäteen on harvoin täysin aukotonta. uhtikuun lopulla oli Floridassa vuosittainen Sun n´ Fun-tapahtuma ja Cessna oli tuonut sinne näytille uusien koneidensa proofof-concept-mallit. Tästä käyttövirheestä huolimatta tapaus todettiin niin vakavaksi että Diamond ja moottorivalmistaja Thielert nyt yhdessä kehittävät modifikaatiota. Pienemmän, kaksipaikkaisen LSA-koneen osalta suurin muutos on moottorin vaihtuminen Rotaxista Continentalin 100 hv O-200malliin. Laskutelineen sisäänottovaiheessa se ei kyennyt puskuroimaan syntynyttä virtapiikkiä, jolloin molempien moottorien ECU-ohjausyksiköiden käyttöjännite putosi ja niiden prosessorit pysähtyivät, jolloin moottoritkin pysähtyivät. Cessna haluaa arvioida myös tämän moottorin sopivuutta, vaikka se lisääkin koneen painoa noin 15 kilon verran. Tuotantopäätöksiä odotetaan vuoden loppupuolelle. H Cessnan projektit etenevät Lyhyesti... iper-koneisiin Saratoga II TC ja 6X on nyt saatavissa myös Garmin G1000-kuvaruutumittaristo aikaisemman Avidyne-mittariston vaihtoehtona Twin Otter palaa tuotantoon. Onneksi pakkolaskussa ei syntynyt henkilövahinkoja. Q Koonnut NILS ROSTEDT Fal ty Uusi taitolentokone Suomeen alstahenkilö sattui lentämään Hyvinkäälle ja kuinka ollakaan, ennen näkemätön taitolentokone oli kentällä tekemässä rullausharjoituksia. Näillä sanoilla toivotaan hyvää lentokautta! P ASA tän liikesui vuotta Kolmim kone jo pantu Produc mukais kentam helpott tiimien sen len vain pu masta Falco hin ja s km:n m korkeu ron arv Noin 1 tulossa E ns m koele Kysee mille kopte Euroc tilann on mä Nä jektis sia. Proof of Concept-koneessa on Lycomingin 315 hv IO-580-moottori. Koneen väritys on varsin pirteä ja toivoa sopii, että sitä nähdään Sakarin ohjastamana tulevissa lentotapahtumissa, mutta ensin on varmasti edessä uuden koneen tutustumis- ja sisäänajojakso. Suomen ilma-alusrekisteriin on tulossa jälleen mielenkiintoinen lentokone. P Diamond DA42:n sähköongelma K aksimoottorikoneesta voi normaalisti olettaa, ettei mikään yksittäinen vika pysty pysäyttämään molempia koneen moottoreita, mutta näin vain kävi Diamondin lippulaivalle Saksan Speyerissä viime maaliskuussa. Molempien koneiden sisutusratkaisuja kehitetään edelleen erillisten mock-up-mallien avulla. Moottorit oli käynnistetty käsikirjan vastaisesti ulkoisen virtalähteen avulla. Käsikirja sallii vain ensimmäisen moottorin käynnistämisen näin, toinen on saatava käyntiin koneen itsensä kehittämällä virralla, jolloin akkuvika olisi tässä tapauksessa ilmeisesti paljastunut. Onneksi henkilövahinkoja ei tällä kertaa sattunut, mutta lienee syytä pitää mielessä vanha totuus, että ultrakevyet koneet ovat herkempiä kovalle tuulelle kuin perinteiset koneet. Helikopterivalmistaja Robinson on päättänyt aloittaa turbiinihelikopterin valmistuksen. Rolls-Royce kehittää uutta kopteria varten myös uuden 300-hevosvoimaisen RR300-moottorin. Viisipaikkainen R66-malli sijoittuu suositun R44:n ja vanhempien Bell 206 Jet Ranger-mallien väliin ja pyrkii korvaamaan käytöstä poistettavien vanhempien helikopterien jättämän aukon. Omistaja Sakari Romunen on hankkinut tämän alunperin USA:ssa rakennetun Pittsin Ruotsista, ja kone onkin toistaiseksi vielä Ruotsin rekisterissä. P NH90 semm Saksa Austr on va E k 18 ILMAILU. Suuremman NGP-koneen osalta on tihkunut sen verran tietoja, että koneen rakennusmateriaalina ilmeisesti tulisi olemaan sekä lujitemuovi että alumiini. Tutkimus on edelleen kesken, mutta syyksi on selviämässä tyhjä tai rikkinäinen akku. Lentoonlähdön jälkeen laskutelineen sisäänotossa molemmat dieselmoottorit pysähtyivät. Kestosuosikin uusimmassa versiossa on kuvaruutumittaristo ja tehokkaammat PT6A-34-moottorit. Kone osoittautui Pitts S-1C-tyyppiseksi. Eurooppalaisen näkökulman mukaan Rotax on varmasti useimpien mielestä mielekkäämpi vaihtoehto, mutta ilmeisesti USA:ssa edelleen merkittävä osa lentäjistä haluaa suosia kotimaista vaihtoehtoa, vaikka se kuvien perusteella ei ainakaan paranna koneen ulkonäköä. Toivokaamme, että Rotax pysyy vaihtoehtona ainakin Eurooppaan myytävien koneiden osalta
Tietoa saa, kun rekisteröi koneen tehtaan kirjoille ja tilaa tiedotepalvelun, joka maksaa 50 euroa vuodessa. No, Blanik tehtiin aikanaan isossa tehtaassa isoa huolto-organisaatiota varten. Koneiden toivotonta vanhenemista on jo ehditty surra. on valoittuu 6 Jet maan likophittää evostinen vassa umasa satvanha mpiä Näillä ASA ja FAA ovat huhtikuun lopulla myöntäneet ranskalaisen Dassaultin uusimmalle liikesuihkulle tyyppihyväksynnän vajaat kaksi vuotta kestäneen koelento-ohjelman jälkeen. Sen piti nostaman vanhankin purjelentokoneen suorituskyky 2000-luvulle. Teippeihin on vaikuttanut muun muassa ilman kosteus. PAAVO KOPONEN DT Falcon7X-liikesuihku tyyppihyväksyttiin Purjekoneita ja pakettiautoja R alliteippi oli ennen kova sana autojen virittelyssä. Sinha Tech -firma tähtää myös muille markkinoille. korotetun version NH90kopterista. Myös 50 tunnin tarkastuksen toimenpidelista on aika pitkä. Se koostuu kerroksittain alumiinifoliosta ja mylar-kalvoista. *** Muistattehan sen peltisen koulukoneen, sen L13 Blanikin. Valmistaja on vaihtanut omistajaa, maahantuonti on jotenkin hiipunut, eikä tieto ole oikein kulkenut. Jaksoon tosin sisältyy välitarkastus. Dassaultin mukaan tämä prosessi helpottaa koneen suunnitteluun osallistuvien tiimien yhteistyötä niin paljon, että ensimmäisen lentävän prototyypin valmistukseen kului vain puolet edellisten Falcon-projektien vaatimasta ajasta. Patrian mukaan tämän myötä on neljäs NH90-tuotantolinja nyt saatu käyntiin. Varsinainen nauha on 50 milliä leveää ja 80 mikronia paksua. Perushuoltojaksoakin on jatkettu 16:een vuoteen (tai 1000 lentotuntia tai 5000 lentoa). Teipit kohottavat rajakerroksen aavistuksen verran irti siiven pinnasta ja vähentävät kitkaa. vasta teippauksesta. Ilmavirrassa niihin syntyy pienimuotoinen värähtely, joka hillitsee pyörteisyyttä. Putken rekkari oli HS 9313. Niin se kuulemma tosiaan nostaakin. Lisäinfoa www.sinhatech.com. Ihan pelkästä liimanauhasta ei ole kysymys, vaan kuhunkin siipimalliin sovitetta- Purjelentokone L13 Blanik. Onhan se - semmoinen 1956-mallin Cadillac. e nkäälätön llausKone ja Saperin kone erissä. Uusia tyyppejä lisätään tutkittujen listaan suunnilleen yksi kuukaudessa. Tuotekehitystä on kuitenkin tehty kaiken aikaa muun muassa NASA:n rahoituksella. Se auttaa paremmin, kuin laminaarisen virtauksen tavoittelu. sopii, levismasti najo- n nyt ruuturiston dalaikyään oikeua kolkeen. Viides linja on rakenteilla Australiassa, missä MRH90:ksi kutsutun version valmistus alkaa myöhemmin tänä vuonna. E Patrialla NH90kopterin ensilento ILMAILU 19. Noin 160 tilatusta koneesta yksi on tiettävästi tulossa Suomeen. E nsimmäinen Patrian rakentama Ruotsinmallinen NH90-helikopteri on lentänyt koelentoja Hallin lentoaseman ilmatilassa. Esimerkiksi matkustajakoneen polttoaineen kulutuksen oletetaan vähenevän 5 prosenttia. Niin, että jos epäilyttävää purjelentokamaa tarjotaan tai muuten näkyy, niin yhteys esimerkiksi sähköpostiosoitteeseen xealsoaring@hotmail.com. huhtikuuta hävisi Tanskan Arnborgista Discus 2b Cobra-putkessaan. Taannoin kohistiin purjelentopalstoilla kautta maailman tohtori Sumon K Sinhan kehittämästä deturbulaattoriteipistä. Hän on opiskellut sekä synnyinmaansa Intian että Yhdysvaltain huippuyliopistoissa. Ennakkomaksu on 1000 dollaria ja toimitusvaiheessa saman verran lisää. Cirruksen suorituskyky parani teippaamalla 18 prosenttia. Tämä herra Sumon ei kuitenkaan ole mikään noitatohtori. Kokeita on myös tehty pakettiautolla, jonka pyörrevana muuttui sieväksi vanavedeksi. Parhaimmillaan suorituskyvyn on mitattu paranevan jopa 25 prosenttia. Mutta ei sitä ilmeisesti pidä ylenkatsoa. Noin 30 miljoonan euron arvoinen kone on käynyt hyvin kaupaksi. Blanikia sanottiin aikoinaan ilmojen Cadillaciksi. Kaksi ensimmäistä on rakennettu Eurocopterin tehtailla Ranskassa. Tarkat tiedot näkyvät verkkolehti Gliding Magazinessa (www.glidingmagazine.com). *** 23. Koneessa oli runsas varustus, sähkövariometri Filser LX5000 ja mekaaninen Winter sekä Becker AR4201 -radio ja transponderi. Falcon 7X kuuluu pitkän matkan liikesuihkuihin ja se voi kuljettaa 8 henkilöä jopa 10 000 km:n matkan. kaksi suosimittait. Kyseessä on kolmas Ruotsin puolustusvoimille tarkoitettu ns. Jos omaan koneeseensa sellaiset teippaukset haluaa, niin yhteyttä vaan Sinha Tech -yhtiöön. Näinköhän palstahenkilön vanha autokin tekisi teipattuna lentokenttäreissut entistä edullisemmin. Lopullinen teippausjärjestys selviää sitten tehtaan ohjeiden mukaan kokeilemalla. Kirjeenvaihto nykyisen valmistajan kanssa paljastikin, että suru Blanikin poismenosta oli ennenaikaista, vaikkakaan ei aiheetonta. Ajatelkaas, jos PIK-20 liitäisikin 50:1! Uusissakin profiileissa homman pitäisi olla avuksi. Ruotsi on tilannut 18 kpl NH90-helikopteria, joista 14 on määrä koota Suomessa. Isommalla rahalla saa myös täydellisen tiedotekokoelman ja ajantasaiset käsikirjat. Johnson otti ja mittasi Sinhateippien tehoa viime joulukuuussa. Kone nousee peräti 51 000 jalan korkeuteen (15 500 m). Tietyillä ehdoilla L13:n käyttöikä on 3750 tuntia. Ameriikan ihmemaan purjelentotohtori Richard H. Nyt hän on Mississipin yliopiston mekaanisen teknologian professorina. Koneen sarjanumero on 103, rekisteritunnus OY-JXM ja kisatunnus 2F. Aikaisemmin tuotantolinjoja on ollut Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Vaihtamalla tietyt rakenneosat elämä jatkuu senkin jälkeen aina 6000 tuntiin saakka. Näin kovasti myöhästyneestä NH90-projektista kuuluu vaihteeksi positiivisiakin uutisia. Se ei ole vähän. Lentokokeissa on kuitenkin mitattu hyvin vaihtelevia vaikutuksia. Ankarien lentokokeiden perusteella 1970-lukulaisen Std. Kolmimoottorinen Falcon 7X on ensimmäinen kone joka on kokonaan suunniteltu ja kokoonpantu virtuaalisessa tietokoneympäristössä Product Lifecycle Management (PLM)-filosofian mukaisesti ennen varsinaisen lentokoneen rakentamista
Mutta missä ihmeessä on Cerrutin tumma puku. Hän on ensimmäinen Finnairin suurin operatiivinen pomo, joka ei olekaan enää titteliltään pääjohtaja. Jukka Hienonen ja Finnairin kahden miljardin euron lentokonehankinnat TeksT kUvAT Lennokkipojasta lento yh rento toimitusjohtaja Miksi Kahden miljardin euron liikevaihtoa takovan Finnairin korkeimman johdon toimistotila on vaatimaton. Asiakaspalvelualalla tässä ollaan, joten kyllä tämä kahvinkaatokin siis sujuu, Hienonen naurahtaa ja haukkaa palasen berliininmunkista. 20 ILMAILU. Toimitusjohtajana hän vastaa Finnairin omistajille, että miljardihankinnat kannattavat. oimitusjohtaja Jukka Hienonen saapuu viisi minuuttia myöhässä haastatteluun. Haastattelun aluksi Hienonen kaataa kahvia ensin toimittajalle, sen jälkeen itselleen. Hieman Johann Straussin aaltopeltistä lentokenttää muistuttavaa pääkonttoria ja toimitusjohtaja Jukka Hienosen päämajaa ei voi luonnehtia ulkoisesti valtavaa arvovaltaa huokuvaksi vallan pesäksi. Kun sen hu huone käsint olevia Juuri joiksi ensim telu le Alku valitsi amerik Me vasto ehto m kun M olema koneid T Jukka Hienonen on yhdessä Suomen vastuullisimmista työpaikoista. Hän on pukeutunut liituraidan sijasta huomattavasti vapautuneempaan asuun. Jutun kirjoittajalle muuten ensimmäinen suuryhtiön toimitusjohtaja, joka hoitaa "tarjoilijan tehtävät". Käyntikortissa lukee President & CEO (Chief Executive Officer) eli hän on toimitusjohtaja. Jo Keijo Suilan tapaaminen oli miellyttävä kokemus. Mistä ihmeestä Finnairissa nyt tuulee. Mutta tapaus Jukka Hienonen, 46. Jäykkä vuorineuvosmainen käytös on loppunut Finnairin pääjohtajilta jo monta persoonaa sitten
Juuri sellaisia malleja joita saadaan lahjoiksi konekauppojen yhteydessä. Vertailuja ja laskelmia tehtiin Hienosen mukaan tuhansien Excel-sivujen edestä. Nyt Finnairin tekemä Airbus-kauppa on Hienosen työhuonetta koristavat lentokoneaiheiset taulut. Dynamiikka on vain erilaista. Äkkiä ajatellen Finnairin ja Stockmannin liiketoiminta on kovin erilaista. Lentoyhtiöbisnes on vaikeaksi mielletty ala juuri sen pääomavaltaisuutensa takia. Yksi pieni asia voi vaikuttaa vuosien päähän kymmenillä miljoonilla euroilla. Jos joku päätös oli vailla minkäänlaista tunnetta ja fiilistä, se oli konekauppamme Airbusin kanssa. Airbus oli tässä jäätävän tunteettomassa vertailussa voittaja, Hienonen kertoo. Paitsi käyttökulut lyhyellä ja pitkällä ajalla, myös maksuehdot ja tietysti koneiden hinnat olivat tärkeitä asioita konelaivaston hankinnassa. Noin kahdestasadasta MD-11-koneesta vain kymmenisen prosenttia on enää matkustajaliikenteessä. Laskimme pitkään jokaisen nippelin, kuluvan osan, moottorin, polttoaineen kulutuksen vaikutuksen ja yhteiskäyttöhyötyjen eli kommonaliteetin eri muuttujilla tulokseen tänään, ensi viikolla ja 15 vuoden kuluttua. Alkuun suora kysymys: miksi Finnair valitsi Airbusin laajarunkokoneet, miksei amerikkalaisia Boeingeja. MD-11-koneet eivät suinkaan lennä romuttamolle, vaan ne ovat hyvää kauppatavaraa maailmalla. Loppujen lopuksi ei liiketoiminta ole oikeastaan kovin erilaista. Tehtaalla tuntui olevan jo tilauskirjat vuosiksi täynnä, Hienonen sanoo. Jokainen työpaikkani on kuitenkin tuonut minulle jotain, jota olen voinut hyödyntää tulevaisuudessa. TeksTI MIkkO sOkeRO kUvAT MIkkO sOkeRO jA FINNAIR o yhtiön Miksi ihmeessä Airbusit? Kun Hienosen työhuonetta katselee, sen huomaa kyllä lentoyhtiön työntekijän huoneeksi. Pienoismalleja, sellaisia puisia käsintehtyjä, ei kenen tahansa saatavissa olevia, löytyy liki jokaiselta hyllytasolta. Olen ollut muutenkin varsin erilaisissa hommissa. Laivasto tulee meille liian iäkkääksi. Kun olin Rauma-Repolan palveluksessa, myin metsäkoneita ympäri maailmaa, varsinkin itänaapuriin. Näin ajattelin aluksi. Mietin pitkään, lähteäkö täysin toisenlaiseen bisnekseen. Vaikka Finnair on suuryhtiö, minkäänlaista pröystäilyä toimitusjohtajan huoneessa ei ole. ILMAILU 21. Laskelmiin osallistui kymmeniä finnairilaisia. Tavaratalobisneksestä lentoyhtiöön Palataan hieman taaksepäin ja mennään Hienosen menneisyyteen. Tulosta ja tasettahan tämäkin on. Tein lama-aikaan sinne kymmenien metsäkoneiden kaupan, joka sisälsi melkoisia seikkailuja muun muassa myrskyissä Antonov An-2 koneilla. Uuden laajarunkokonelaivaston hankinta ei ollut ihan mikään sormien napsautus tai nuijan kopautus. Finnairille hän tuli Stockmannin palveluksesta. Meitä loistavasti palvellut MD-11-laivasto olisi varmasti ollut vankka vaihtoehto myös pitkälle tulevaisuuteen, mutta kun McDonnell Douglasin tehdas lakkasi olemasta Boeingin ostettua sen, MD-11koneiden tuotekehitys päättyi, joten se ei n ja sen aa onen hässä eutuattatä ihs on onta eessä ellytienoairin kaan rtissa utive aataa n itsimjoka , joujuu, lasen vain soveltunut enää nykyaikaiseen lentoyhtiöön. Rahtiliikenne hamuaa kaikki liikenevät MD-11:t, joten Finnair tulee tekemään todennäköisesti hyvät kaupat omistamillaan sekä leasing-koneillaan. Siksi ensimmäisenä on helppo aloittaa keskustelu lentokoneista. Boeingin 787 -mallia olisi saanut odotella meidän tarpeisiimme liian kauan
Sisällä tehdään viimeistelytöitä. attelu e palasiaa. käte Vice Tarja nninantaohtaharkana kään: nkillä -sähoimitymioitin ILMAILU 23. Tervetuloa kuvapitoiselle matkalle Airbus-lentokonetehtaalle Ranskan Toulouseen! Vaikka Finnairille tuleva A340 näyttää vielä varsin keskeneräiseltä, siitä puuttuu oikeastaan enää vain rungon maalaus. Vain kuvat pystyvät kertomaan hallitusta kaaoksesta, jota kutsutaan lentokoneteollisuudeksi. Finnairin väreihin maalattuja peräsimiä ja moottoreita näkyy maalaamattomissa vihreissä pohjamaalatuissa rungoissa. llinen inulla puhnusta a silrhain rrasalkaikana Attusta tunonen o anmaadollilä on at ja n itse ienokäyhtoja ikelta . Vaikka Airbus-tehtaalla on työntekijöitä joka lähtöön ja vielä alihankkijoitakin on käsittämätön määrä, on tunnelma kokoonpanolinjalla liki aavemainen. Suurin osa väestä on muualla kuin Airbusin Toulousen-tehtaalla, mutta kymmeniä tuhansia ihmisiä saa silti leipänsä kansainväliseltä ilmailujätiltä. Siellä valmistetaan ja viimeistellään ensimmäisiä Finnairin Airbus A340 -laajarunkokoneita. irbus-lentokonetehtaan omistava Eads-konserni on yhtiöjätti. Sisältäkin osa koneista on liki valmiita. Firmassa jaetaan kuukaudessa 170 000 tilinauhaa. Hän kiroilailla esileena matehkä flotin saaneluja, ILMAILU vieraili Airbusin tehtaalla Ranskassa Näin syntyy Finnairin uusi laajarunkokone ILMAILUN lukijat pääsevät kurkistamaan Ranskan Toulousessa sijaitsevan Airbus-lentokonetehtaan saloihin. Kun tehtaan käytävillä ja halleissa marssii, jotain ihmeitä kaikkialla on tapahtunut. aksa. si ja aksi. Missä ovat ne kymmenet tuhannet lentokoneen- TEKSTI JA KUVAT MIKKO SOKERO A tekijät ja insinöörit
Piuhaa, johtoa, kaapelia ja jos jonkinlaista vempelettä. Kuvaushetkellä sitä testattiin. A340:n neitseellinen ohjaamo. Tässä läpileikkauskuvassa havainnollistuu mainiosti, kuinka paljon muutakin kuin matkustajille tarkoitettua tilaa koneessa on. Nokkakuvun alla pyörii säätutka. Paneelit asennetaan paikoilleen koko koneeseen muutamassa tunnissa. Tämä koneyksilö ei vielä koskaan ole lentänyt, mutta pian on koelentosarjan aika. vuo runkok tään. Airbus-laajarunkokoneet valmistetaan "pätkissä". N McDon että en tiö om loput o ja niitä Finnair sa laiv tilauks kahtee sen teo neista. Tätä hätäjärjestelmän osaa näkee harvoin ulkona. Taus lopussa tystyös tamaa kaat e perust Uud usealla simmä 2014. 24 ILMAILU. Moottorit ovat kuin leppäkertut valmiina lentoonlähtöön. Erään tehtaan työntekijän mukaan tutka-antennia oli pyöritetty päiväkausia. Tyytyväiset Finnairin viestintä johtaja Christer Haglund ja tie tä, poseeraavat yhden Airbus osan, nokkakuvun äärellä. osaston herrat dotuspäällikkö A340 -koneen Airb väre ylös wing Bisnesluokan katto vielä avoimena. Ilmavirralla pyörivä generaattoripotkuri voidaan ottaa ulos missä nopeudessa hyvänsä. Fi Sivuvakaimen lisäksi moottorit on jo tässä kokoonpanon vaiheessa maalattu Finnairin väreihin. Kyseessä on varavoimalaite, joka pystyy tuottamaan mahdollisen sähköjärjestelmän lamaantuessa virtaa elintärkeisiin laitteisiin. Ohjaussauva on peitetty kangaspussilla ja kaasukahvoissa on esteet
Yhtiö luopuu McDonnell Douglas MD-11 -koneistaan siten, että ensimmäinen poistuu jo ensi vuonna. Finnair kertoi maaliskuun alussa aikaistavansa laivastouudistustaan. Yhtiö ei kuitenkaan aio lähteä uuden konetyypin testaajaksi. Taustalla ovat ongelmat Finnairin 2005 lopussa tilaamien Airbus A350 -koneen kehitystyössä. Tekniikan Maailman toimittaja Pietari Vanhala antaa kuvassa mittasuhteet "Ruotsin-laivan Ö-luokan hytin" kokoiselle lepotilalle. Airbus A350XWB Finnairin väreissä. Kuva Airbus Finnair aikaisti kalustouudistustaan vuonna 2010 Finnairilla voi olla jo 15 laajarunkokoneen laivasto, jos kaikki optiot käytetään. Airbus A350XWB-koneesta on tehty 104 tilausta. Siiven kärki taipuu ylöspäin eikä varsinaista wingletiä ole. Lehtitiedot kertoivat jopa 50 prosentin alennuksista. Finnair lisäsi myös hankittavien A350XWBkoneiden määrää. Ne ovat kaikki Airbuseja. koska kasvava Aasian liikenne tarvitsee kalustoa ja MD-11-koneet vanhenevat käsiin, Finnair joutuu hankkimaan väliaikaisratkaisuna toisen konetyypin. Näin vähennetään teknologiariskiä ja tehdään rakenteesta helpommin korjattava. Yhtiö omistaa seitsemästä koneestaan kaksi ja loput ovat vuokrattuja. jo alun perin 2005 oli tilattu neljä nelimoottorista A340-konetta ja tehty neljä tilausvarausta. Airbusin A350 -kauppa on takkuillut ja huhtikuun lopussa kerrottiinkin yhtiön tarjoavan huomattavia alennuksia listahinnoista. Finnairin logo on peitetty suojapaperilla. A340:n takaosassa sjaitsevat miehistön lepotilat. Uudelleensuunnittelun tuloksena Airbus A350XWB:ssä käytetään 787:n tapaan komposiittimateriaaleja rungon rakenteissa. koneet toimitetaan 2014-2016. Ne ovat kuitenkin paneeleita eivätkä kokonaisia runkolohkoja kuten Boeingissa. A350 saa voimanlähteekseen Rolls Royce Trent XWB:n, joka onkin ainoa tällä hetkellä tarjolla oleva moottori konetyyppiin. Boeing 787 -koneeseen kehitetty huipputaloudellinen General electric Genx ei ole ainakaan vielä saatavissa XWB-koneeseen, vaikka sen piti olla alkuperäisen A350:n moottorina. koneen siipi on hiilikuiturakenteinen. Ne voivat olla joustavasti joko A340- tai A330-tyyppisiä. kyseessä on yksi suomalaisen teollisuushistorian suurimmista investoinneista. sitä voidaan käyttää lyhyemmillä reiteillä esimerkiksi Intiaan. Yhtiö aikookin ottaa koneita vasta runkonumerosta 30 eteenpäin. Omat lähtevät ensin ja niitä odottaa vielä pitkä ura rahtikoneina. Uudelleensuunnittelu viivästytti hanketta usealla vuodella niin, että nyt Finnair saa ensimmäisen A350XWB-koneensa aikaisintaan 2014. Se näkyy Airbus-tekstin alla kun katsoo oikein tarkasti. TeRO TUOMINeN ILMAILU 25. A350:n myöhästymisen seurauksena Finnair tilaa lisäksi kuusi 270-paikkaista Airbusia toimitettavaksi vuosina 2009-2010. samalla se tuplaasi tilauksen loppusumman miljardista eurosta kahteen miljardiin. airin viestintä Haglund ja tie yhden Airbus un äärellä. osaston herrat, viestintädotuspäällikkö Usko MäätA340 -koneen kalleimman Koneen sivuvakain on maalattu jo tehtaalla. Maaliskuun alussa kerrottiin kahdesta lisätilauksesta eli enimmillään näitäkin koneita Finnairille voi tulla 15. Periaatteessa kyseessä on sama kone, mutta A330 on kaksimoottorinen. Lisäksi käyttökustannukset ovat nelimoottorista versiota edullisemmat. Finnair oli ensimmäinen, joka muutti alkuperäisen tilauksensa koskemaan XWBversiota. vuonna 2005 niitä tilattiin yhdeksän ja tehtiin tilausvaraus neljästä. virginiltä on jo ostettu yksi käytetty A340-kone. valmistaja joutui käytännössä aloittamaan puhtaalta pöydältä, sillä suuret asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä A330-koneeseen perustuneesta ensiversioon
Tutkimuksissa selvisi, että paluulennon valmistelussa oli puutteita. Iltapäivällä pakasti ja Caravanin lähtiessä rullaamaan lämpötila oli -4 astetta. Ohjaajan mukaan häntä ei olisi "nuhdeltu" vaikka de-icing olisi tilattu. Onnettomuustalvena ja sitä edeltävänä talvikautena yhtiö oli Vantaalla tilannut uotsalainen Nord-Flyg AB on pieni yhtiö, jolla oli onnettomuuden aikoihin käytössään kolme Cessna 208 Caravania. Suuren matkustajakoneen käsittelyn hinta on noin 2000 euroa. Lentäjä onneksi selvisi vähillä vammoilla. Caravan oli paksun lumi- ja jääkerroksen peitossa. Lentäjä (34) oli ollut Nord-Flygin palveluksessa viisi vuotta. Caravanin rahdiksi tarkoitettu hammaslääkärin tarvikkeita sisältänyt kuorma ei tullut ajoissa ja lentäjä vaihtoi määräkentän Skavstasta Örebroksi. Kone jäi ulos lumisateeseen kun pilotti lähti majoittautumaan. Tutkijat pitivät toteennäyttämättömänä, oliko kustannuksista tinkimisellä vaikutusta onnettomuuteen. Ohjaaja saapui takaisin lentoasemalle R kello 14.30. Kaksi niistä oli ikkunattomia rahtiversioita, kolmas soveltuu myös laskuvarjohyppytoimintaan. Massakeskiölaskelmaa ei puolestaan ollut mukana koneessa, koska se oli jätetty lennonvalmistelutiloihin. Rinteessä tutkijoiden merkkikeppejä. Säätila oli lentoonlähtöhetkellä hyvä, mutta lunta oli satanut aamulla vielä yhdeksän jälkeen. Tutkijoiden kannalta tapaus oli helppo, onnettomuuden syy oli silmin nähtävissä. tammikuuta kello 2.47 ja rullasi kiitotie 33:n eteläpään lähellä olevalle asemataso neloselle. Caravanin Vantaalla käyttämällä seisontapaikalla ei varsinaista jäänpoistopesua voi erillisen viemäröinnin puuttuessa tehdä, vaan kone olisi pitänyt sitä varten rullata kiitotien toiselle puolelle. Lentäjä ryhtyi itse puhdistamaan konetta harjalla. Kiireen tunne saattoi tutkijoiden mukaan olla yksi syy siihen, ettei lentäjä tilannut koneen pesua (de-icing). Hänellä oli Caravanin lentämiseen tarvittavat kelpuutukset ja lisäksi Boeing 737 -perämiespaperit. Jäätynyt siipi onnettomu ud Sakka Caravanin hylky Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden välissä. Normaalisti yhtiö käyttää kahden hengen ohjaamomiehistöä. Ruotsalainen Nord-Flyg AB lentää säännöllisesti rahtia Helsinki-Vantaalle yksimoottorisella Cessna 208 Caravan -potkuriturbiinikoneella. Kotikenttänä toimii Eskilstuna. koneen siiven yläpinnalla ja harjaus ei riittänyt irrottamaan sitä. Koneen GPS-laitteen tietokanta oli yli vuoden ikäinen, samoin paperinen reittikartta. Caravanin kokoisen koneen pesu maksaa noin 800 euroa. Nord-Flyg tuo säännöllisesti Ruotsista Van- jäänpoistokäsittelyn vain kerran. Nyt perämiehen sairastuttua lento operoitiin yhdellä lentäjällä. Lentokokemusta oli 3886 tuntia, niistä 3657 tuntia Caravanilla. taalle lehtiä. Rakennus on Finnairin LEKO 7 -halli. Tammikuussa 2005 tapahtunut lento-onnettomuus sai poikkeuksellisen paljon huomiota julkisuudessa, tapahtuihan se HelsinkiVantaan lentoasemalla. uotsalainen pienrahtikone syöksyi maahan heti lentoonlähdön jälkeen ja tuhoutui. Siitä ei jätetty kopiota maahenkilökunnalle. Lisäksi firmalla oli Piper PA31. Rahtia ei oltu kiinnitetty sille tarkoitetulla verkolla. Rullau 16.52 toonlä hemm tasi ki Len teiden jui hyv metriä kusiiv hallinn koi ka 16.56 johdo Ohj kaisen tenkaa maaha noin 3 Pilo toon laskut ensim ja osu maaha mann metrin kan ka sekä m Ohjaa lentäjä hetin Tilann R Paikal vaitsiv nyttä vaikka vistell Onn määrit omina epäpu jäätä p ta jopa Kun laskus pinna hallint lähdös laskus Sak jaavia siivekk 26 ILMAILU. Lämpötilan ollessa nollan tienoilla osa lumesta suli ja vettä valui koneen pinnoille. Lisäksi koneessa oli puutarharuisku, jossa oli glykoliseosta. Kone tuli taustalla näkyvän hiekkakasan yli. Normaaliin tapaan SE-KYH saapui kentälle 31. Myöskään uusimpia lennonvarmistustietoja ei ollut paluumatkalle. Ohjaajalla oli vanhentuneet säätiedot ja operatiivista lentosuunnitelmaa varten tarkoitettu kaavake oli vajaasti täytetty. Vesi oli jäätynyt noroiksi mm
Aineet ovat käytön helpottamiseksi eri värisiä. Ilmeni, että lennolla oli Rajan päivystyskopteri Agusta Bell 412 OH-HVE. Kello 16.56.10 hätälähettimen signaali käynnistyi koneen oltua liikkeellä minuutti 25 sekuntia. Ensimmäinen maayksikkö saavutti onnettomuuspaikan 17.34 ja koneeseen juuttunutta ohjaajaa päästiin irrottamaan. Tarkoituksena oli saada yleiskuva maastosta. Se jää suojaamaan pintoja (Anti-icing). Molemmat kopterit valaisivat kohdetta valonheittimillään, OHHVE leijunnasta ja MediHeli maasta. Tajuissaan ollut lentäjä siirrettiin ambulanssiin 25 minuuttia myöhemmin ja kuljetettiin hoitoon. MediHeli laskeutui sen viereen 17.27 ja lääkäri pääsi avustamaan onnettomuudessa loukkaantunutta lentäjää. Vaikka kone putosi lentokenttäalueelle, kesti puoli tuntia ennen kuin se löytyi. Minuuttia myöhemmin tornilennonjohtaja teki hylyn löytymisen kannalta keskeisen havainnon. Pilotti oli saanut koneen vaaka-asentoon ennen ensimmäistä osumaa, joten laskutelineet ja pohja iskeytyivät maahan ensimmäisinä. SEKYH oli myös kadonnut tutkanäytöltä. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan Caravan syöksyi maahan kiitoteiden väliseen maastoon noin 380 metriä 22L:n loppupäästä. Lentoonlähtö tapahtui yö-VFR-olosuhteiden vallitessa normaalisti ja kaikki sujui hyvin noin 800 - 1000 jalan (250 - 300 metriä) korkeuteen. OH-HVE keskitti etsinnät kenttäalueelle signaalin perusteella. Tällainen määrä jäätä pienentää siiven nostovoimakerrointa jopa 20-30 prosenttia. Lentokentän pelastusasemien ohella se välittyi poliisille ja Helsingin hätäkeskukselle. Lentoasema suljettiin liikenteeltä kun kolme lähestymässä ollutta konetta oli saatu laskuun. Laajarunkokoneen perusteellinen suojaus voi vaatia jopa parituhatta litraa jäänpoistonestettä. ILMAILU 27. viskositeetillä voidaan säätää aineen vaikutusaikaa esimerkiksi lumisateessa. Lennonjohtajat kutsuivat konetta useilla taajuuksilla ilman vastausta. Oikea siipi sakkasi ja kone alkoi kaartaa oikealle. Toisella portilla heidän piti vielä odottaa vartiointiliikkeen autoa saattamaan kalustoa. Nestettä on eri "paksuisia" seoksia. Onnettomuuspaikan määrittelyssä lennonjohto ei käyttänyt pelastuspalveluruudukkoa vaan kuvaili mihin suuntaan kone katosi. alus. Ohjaamo säilyi kuitenkin muodossaan ja lentäjä loukkaantui vain lievästi. Vastasataneesta lumesta pääväriltään valkoinen kone erottuikin huonosti hiekkakasan kupeesta. Pratt & Whitney PT-6 -voimanlähteessä olisi ollut tarjolla 30 prosentin yliteho, jota ei normaalitoiminnassa käytetä. Tutkijoiden mielestä lentoonlähdössä olisi pitänyt käyttää 20 astetta laskusiivekkeitä. Tällä ns. Onnettomuuden ensisijaiseksi syyksi määriteltiinkin koneen aerodynaamisten ominaisuuksien ratkaiseva heikentyminen epäpuhtauksien takia. Kello 17.26 kopterin mekaanikko havaitsi hiekkapenkereen juurella Caravanin hylyn. Caravan sai minuuttia myöhemmin lentoonlähtöselvityksen ja starttasi kiitotieltä 22L. Ohjaaja yritti lentää koneensa rinnakkaisen kiitotie 22R:n loppuosalle. Samoihin aikoihin lentoasemalle alettiin jälleen ottaa koneita laskuun, koska kiitotien 15 pelastusvalmius oli turvattu lähettämällä sinne yksi sammutusyksikkö. Lentäjä ehti vain kello 16.56 nopeasti sanoa "tower" lähilennonjohdon taajuudella. i riit- Helikopterien tehokasta yhteistyötä AB 412 saapui lentoasemalle kello 17.09 ja sen miehistö aloitti etsinnän tehden ensin kierroksen ilmoitetun alueen ympäri. hyvä, ä yhollan i koCaila oli mm. Nyt maahan osui vasen siipi, joka katkesi. Caravanin toinen siipi sekä moottori irtosivat ja runko katkesi. Ensimmäinen niistä oli liikkeellä 55 sekunnissa. Viimeisen, kesken katkenneen radiosanoman lentäjä lähetti 16.56.01. Kyseessä oli onnekas sattuma, sillä normaalitilanteessa virka-ajan jälkeen päivystyksen lähtövalmius on tunti. Suuressa etsintäoperaatiossa onneakin Tutkimuskertomuksen keskeinen osa on selvitys pelastustoiminnasta ja erityisesti sen käynnistymisestä. Kone ponnahti ilmaan ja osui uudelleen 25 metrin päässä. Kone ensin pestään glykoli-vesi -seoksella (Tyyppi I) ja sitten tarvittaessa käsitellään pelkällä glykolipohjaisella aineella (I, II tai IV). u uden syy Sakkaus ja maahansyöksy Rullauksen jälkeen lentäjä ilmoitti kello 16.52 lennonjohdolle olevansa valmis lentoonlähtöön. Päivystäjä oli mieltänyt, että kyseessä oli takaisin laskuun pyrkinyt ilma- utkioliko tusta hänolisi makjakouroa. Kun selvisi, että tarkkaa putoamispaikkaa ei tiedetty, Helsinki-Vantaan pelastuspalvelun päällystöpäivystäjä (Lento P3) hajautti yksiköt etsimään konetta aidan sisä- ja ulkopuolelta. Siksi Lento P3 ajoi neljä minuuttia väärään suuntaan ennen kuin lennonjohto ohjasi hänet kohti oletettua onnettomuuspaikkaa. Lentäjän otettua laskusiivekkeet sisään hän menetti koneen hallinnan. Vantaan kunnalliset paloautot eivät päässeet kenttäalueelle ensimmäisestä portista, joka oli lukittuna. Tornilennonjohtaja teki hälytyksen 16.57.45. Hätälähettimen signaalia ryhdyttiin paikantamaan kopterin laitteilla. Tampereen aluelennonjohto käynnisti lentopelastuskeskuksen (ARCC) toiminnan kello 17.00. Kun lentäjä otti 10 asteeseen asetetut laskusiivekkeet sisälle, virtaus irtosi siiven pinnalta eikä ohjaaja saanut enää konetta hallintaansa. Näin, vaikka kolme osumaa maahan olivat ravistelleet voimakkaasti konetta. Kaikkiaan liikkeellä oli kuusi lentoaseman pelastusajoneuvoa. Koko sen miehistöllä oli käytössä pimeänäkölaitteet (NVG). Kolmannessa ja lopullisessa kosketuksessa 20 metrin pompun jälkeen kone pyörähti nokan kautta ympäri. Hätälähetin (ELT) käynnistyi törmäyksissä. Paikalle tulleet onnettomuustutkijat havaitsivat, että siipien yläpinnoilla oli jäätynyttä sohjoa ja jäätä 0,5-1,5 senttiä. tai moottorin tehojen lisääminen. Hän huomasi tutkalta, että Sipoon edustalla oli lennossa ilma-alus, joka käytti Rajavartiolaitoksen transponderikoodia. Samaan aikaan MediHeli nousi ilmaan osallistuakseen etsintöihin. Huonossa säässä koneen on päästävä lähtemään lentoon 20 minuutissa, muuten suojaus joudutaan uusimaan. Kevyt huurteen poisto vie nestettä noin sata litraa. Sakkauksen jälkeen mahdollisia korjaavia keinoja olisivat voineet olla laskusiivekkeiden ottaminen uudelleen ulos D paluuajalla iivista aavapiota ollut nnonnnononeen äinen, i oltu e-icingissa koneen jäiset tai lumiset pinnat ruiskutetaan kuumalla glykoliseoksella. Teksti ja kuva TERO TUOMINEN Tilanne ehkä olisi ollut pelastettavissa Paikalle tulleet onnettomuustutkijat havaitsivat, että siipien yläpinnoilla oli jäätynyttä sohjoa ja jäätä 0,5-1,5 senttiä
0400 291 281 28 ILMAILU. - Euroopan ilmatila- ja lentokenttätiedot päivitettävissä ilmaiseksi 1kk välein. Kaupan päälle SIL:n lippis, joka kuvassa. Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki www.silshop.fi (09) 3509 3450 Winpilot on suosittu kämmentietokoneessa toimiva liikkuvan kartan lennonsuunnittelu- ja suunnistusohjelma. Huippulaadukas Friitalan poronnahkainen pilottitakki - Olkapäillä paikat epoleteille - Rinnassa kiinnityspaikat siiville - Rinnassa kulkuluvan ripustuslenkki - Pehmeää nahkaa - Kunnon taskut - Koot 46-56 SIL-SHOPISTA Hinta 780 euroa. LX Navigation Flarm Fujitsu-Siemens N520 sisäisellä GPS:llä ILMAILIJAN KANSIO Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat kätevässä A5-koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2007. Hinta 75 euroa. Omia on helppo lisätä. HKAvionics www.hkavionics.com 0400-828744 GPS:t, kämmenmikrot, telineet ja tarvikkeet. Nyt myös suomeksi. - kirkas värinäyttö ja suurikokoiset kosketusnapit toimivat ryppyisessäkin kelissä. Filser VHF radiot ja transponderit. - Reittipisteinä kentät, majakat ja ilmoittautumispaikat. - Suomen ilmatila värillisenä AIP:n mukaan. Ikkunataskuja lentohaalariin. Päivitystiedot netissä. 20 euroa. POTKURILENTÄJÄT RY http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. Laaja valikoima purjekoneiden mittareita ja tarvikkeita. Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. Hälytykset sivu- ja korkeussuunnassa. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käyntikortteja ym
Tähän malliin saa myös trikesiiven kiinnitettyä, lisävarusteena saatavalla siiven kiinnityspaketilla! Tiedustelut Dick Gylfe, 0400-497440 tai dg-products@co.inet.f ILMAILU 29. KLA 4700h, Lycom. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Mukana kaikki caravan-matkailussa tarv. Liidinvarusteiden korjaukset Hyvään kotiin myydään kotiväenmieleinen lentokone Cessna C 172 N Skyhawk II OH-COV - moottori O 360 ( 180 hv), - MTOW 1157 kg, - Yö- VFR varustus, - käyntiajat -runko 4800, -moottori 1700, -potkuri 1000. 040 501 8745. myydään Yankee AA-1, vm-70. Itsestarttaava, sisäänlaskettavavalla moottorilla varustettu experimental. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Hinta 52 000 euroa. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Myydään tarpeettomana Ultimate 10-300S taitolentokone. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. · Seuraavaan 6/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 11.6.2007 mennessä. Cessna 172K, vm-70, KLA 5800, moottori 584 h (jäljellä 1216 h+jatko), uusi potkuri 275 h. Puh. H 9500 euroa. Vuositark. 33 000 euroa. Puh. 050 500 8800. Puh.040 5263975. · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Nähtävänä EFHV. Edullinen. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Osuuksia tarjolla tai koko kone 80 t euroa. matkapotkuri perusk.9/2006, hyvä maalipinta, Intercom,VOR,ADF. Yö-VFR kats.10/2006, aikavalvotuilla laitteilla hyvä tilanne mm. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat ostetaan Ostetaan Rans Coyoteen sopiva moottori, 2- tai 4-tahti. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 0-235C2C/ 108 hp/1900h (jakso 2400+%). · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. 0400 391103. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Dethleffs 5942integ. Liian paljon uusia osia ettei mahdu tähän ilmoitukseen. ja kats. Hieno peli. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Cessna 150, OH-CKV, vm -75, KLA 2700, yö-VFR, intercom, headset x 2. Hinta 23.000 euroa / tarjous. OH-XSF, 468 TTSN. Myydään Ka-6-cr-Mopu. Puh. Aiemmin OH-CFD, viety Ruotsiin 1997 jolloin maalattu, digit. Tiedustelut: EFRO/Jouni Tervo puh. Lisätiedot: forsale@unlimited.fi p.0400-561510 www.unlimited.fi Edullisesti uusi DFS Single Seater PPC II, vm 2006. Fiat Ducato 14 TDI 2,5, -98, 78 tkm. com/nav, ADF, transponder, valokuvausluukku, koukku mainosten vetämiseen. 0400 391103. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. 4.-07. Hp. Erittäin tyylikäs ns Powered Parachute, Rotax 447 moottorilla. Hinta 35.000 euroa/tarjous. Tiedustelut puh. 0400 285900 tai email: seppo.e.seppanen@pp.inet.fi. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Puh. 0400-291281. www.paratronic.fi Puh. Sij.EFLP, ks.www.ilmailu.org/forum > myydään. Luokitellaan Suomessa moottoroiduksi varjoliitimeksi. Teknisesti täysin läpikäyty kone. varusteet
www.laskuvarjokerho.fi Tervetuloa! Turvallisempi, huokeammpi, ekologisempi ja pehmeämpi tapa lähempänä sinua. Yhteyshenkilö Matti Husso puh. Polttomoottorikoneet klo 9-21 muut hiljaiset sähkö ym. Mahdollisuus pallomereen, golfaamaan, pompan taloon tai laskemaan ruunankosken. Mukana ovat ainakin lennokit, nousuvarjot, purjekoneet, ultrat ja moottorikoneet sekä kuumailmapallo. Ilmailuhenkinen kesäviikko. loppukilpailut 10.6 Jämin lentokeskuksessa. F1AX liidokit yli 16v. Leiriaika 30.7-3.8. Nurmes, Hyvärilän matkailukeskus. Tervetuloa! Yleism taitohy KILPA Laskuvarjourheilun vapaapudotuslajien SM-kilpailut Hanko 23. Osallistumismaksu 2 euroa/kilpailija. Varjoliitoseura Ilmasilta ry http://koti.mbnet.fi/ka2 ilmasilta@helsinkilainen.com VINTTURIHINAUKSEEN PERUSTUVA UUSI PP-KOULUTUS Heittoliidokkien F3K kotikenttäkilpailut TOKA lennokkileirit I ja II I 4.-8.6 Jämin lentokeskus, yhteystiedot: Olavi Lumes (09) 792 175 II 11.-17.6 Jämin lentokeskus., yhteystiedot Pekka Nyman: 040-5447723. 14-17-vuotiaiden leiri heinä-elokuussa sisältää erilaisten ilmailulajien kokeiluja ja hyödyllistä ensiapukoulutusta SPR:n järjestämänä. 040 563 9523 email: matula.h@dnainternet.net Tervetuloa! Kuop muod Suom 12.-14 KILPA Kupum Taito- Kaanaan Kesäkisat Tampereen Ilmailuyhdistys ry / Vehmaisten Lennokkikerho järjestävät kansalliset pikkulennokkien kilpailut Teiskon lentokentällä Kaanaassa. Kotikenttäkilpailussa jokainen tekee kilpailusuoritukset omalla kentällään. Lisätiedot: suomen.lennokki@saunalahti.fi (09) 792 175 F3K-luokan lennokit ovat heittoliidokeita, joiden kärkiväli on maksimissaan 1,5m. TOKA-liidokit alle 16v. Luokat: P-30j, P-30s, F1A15 ja F1H. Kesäleiri elokuussa Kivijärvellä. Järjestäjä: Kuopion Lennokikerho Kihu r.y. p u da s ja rv i . Kilpailuaika lauantai 16.6.2007 klo 19-22. Lisätietoja: f3k@tuu.fi, http://f3k.lennokit.net ILMOI sun liit tulee o saapu jälki-ilm Maksu SM-20 11.7.2 SÄÄN mesta ty vers alkaen kilpailu YHTE Kilpail Lisätie Ilmailuleirejä Hyvärilän lennokkileiri 30.6.-8 7.2007 Suomen Ilmailuliitto, Suomen Urheiluilmailuopisto ja Suomen Punainen Risti järjestävät tulevana kesänä yhteisiä seikkailu- ja ilmailuleirejä Räyskälän ilmailukeskuksessa. 040 543 3394 ja Jarmo Kivinen puh. 040 548 0518. Viikon ohjelmassa mm. Luokassa yritetään etsiä termiikkejä, jolloin liidokki saadaan korkeammalle ja näin saadaan pidempi lentoaika. Ne heitetään pääsääntöisesti "kiekonheitto"-tekniikalla, jolloin heittäjä pyörähtää ympäri pitäen samalla kiinni lennokin siiven kärjestä. Kilpailupaikka sijaitsee Tampereen pohjoispuolella n. Osallistumismaksu 10 euroa. Isoja ja nopeita koneita voi lennättää Viekin kentällä 20 km päässä. muut moottorittomat koneet vaikka yöllä, muistaen kuitenkin omat äänijänteet. ja 8.9. 27.7.2007 Kilpailukutsu ja lisätiedot osoitteessa www.skydive2007.fi Järjestäjä: Suomen Laskuvarjokerho ry. Varapäivä 5.8.2007. Näin lennokki saadaan 30-60 metrin korkeuteen. Ilmoittautuminen kilpailupaikalla. 2007 h t t p : / / w i n g s . Varapäivänä on saman viikonlopun sunnuntai. 1 alkaa kesäkuussa. 50 km:n etäisyydellä, keskustasta Ruoveden suuntaan. Ennakkoilmoittautumiset: lehti@ilmailuliitto.fi (09)3509 3443. Paikka: Kuopion Lennokkikerho Kihun kenttä Kuopion Haminalahdessa. Kurssi nro. Kilpailussa lennätetään vapaasti viisi kierrosta ja maxi on 120 s. Lisätietoja: Timo Pajunen puh. Leirin osallistumismaksu on 120-150 euroa sisältäen täysihoidon. Luokat: F2B. f i 30 ILMAILU. Kilpailukutsu Siimaohjattavien taitolennokkien SM-II osakilpailuun 4.8.2007 klo11alkaen. Säännöt: SIL:n Yleiset Suomenmestaruuskilpailusäännöt ja FAI säännöt. Lennätystä ja harjoittelua, sään niin salliessa. Hyvärilän matkailukeskus: teltta/hotelli/retkeilymajamajoitus: 013- 687 2500, http://www.hyvarila.com/ Lisätietoja leiristä: Aarne Roti (09) 811 900 tai 044 3811900 S u n n y N i g h t s F ly- i n P u da s jä rv i F i n l a n d 4.-8.7. Kilpailupäivät vuodelle 2007 ovat: 12.5., 9.6., 7.7., 11.8
Kuopion Laskuvarjourheilijat ry järjestää laskuvarjourheilun kupumuodostelmahyppyjen sekä taito- ja tarkkuushyppyjen avoimet Suomen mestaruuskilpailut Rautavaaran lentokentällä 12.-14.7.2007. 4-way rotaatio ja 2-way sekvenssi Henkilökohtainen tarkkuus open Taitohyppy open Joukkuetarkkuus open Yleismestaruuteen osallistuvat automaattisesti henkilöt jotka hyppäävät sekä taitohyppy- että henkilökohtaisen tarkkuushyppykilpailun KILPAILUMAKSUT: Osallistumismaksu 30 euroa/ hlö Tarkkuushyppy 8+2 kierrosta 110 / hlö -uusintahyppy 13 / henk, palautus 11 / hyppy Taitohyppy 3+1 kierrosta 80 / hlö - uusintahyppy 20 / henk, palautus 20 / hyppy CF 4-way rotaatio 6 kierrosta 500 /joukkue - uusintahyppy 20 / henk, palautus 16,70 /hyppy CF 2-way sekvenssi 5 kierrosta 250 /joukkue - uusintahyppy 20 / henk, palautus 16,70 /hyppy ILMOITTAUTUMINEN: Virallinen ilmoittautuminen on suoritettava kilpailukutsun liitteenä olevalla ilmoittautumiskaavakkeella. Kilpailun ilmoittautumiskaavake tulee olla Kuopion Laskuvarjourheilijat ry:llä 4.7.2007 mennessä. klo 18.00. SÄÄNNÖT:Kilpailuissa noudatetaan seuraavia sääntöjä: SIL:n Yleiset Suomen mestaruuskilpailujen säännöt, lajivaliokunnan kokouksessa 22.11.2006 hyväksytty versio SIL:n Laskuvarjourheilun SM- ja SE- säännöt 2007, voimassa 1.4.2007 alkaen SIL:n Laskuvarjourheilun tuomaritoiminnan yleiset säännöt SMkilpailuissa, voimassa 1.4.2007 alkaen YHTEYSTIEDOT: www.kuopionlaskuvarjourheilijat.com Kilpailunjohtaja: Mika Nuutinen 040 586 8830 mika.nuutinen@kuopionlaskuvarjourheilijat.com Lisätiedot: Heidi Ahonen 0400 606 122 heidi.ahonen@kuopionlaskuvarjourheilijat.com KILPAILULAJIT: Kupumuodostelmahypyt: Taito- ja tarkkuushypyt: SM-2007 KILPAILUKUTSU nä äjä okki lloin ttänä , us oeet voi ILMAILU 31. Maksutapa: Käteinen, pankkikortti tai etukäteen pankkitilille:OP 539708-220253 SM-2007 laskuvarjohyppykilpailuun osallistujien tulee maksaa osallistumismaksut 11.7.2007 klo 20.00 mennessä. Tämän jälkeen saapuneista ilmoittautumisista perimme jälki-ilmoittautumismaksun 30 euroa, jälki-ilmoittautuminen päättyy 11.7
Q ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA Oulu 2.4.2.07 Kaamospäivät, Helena Jaakkola, 050-599 2.3.6.07 Barkarby Fly In 7743 Barkarby, Ruotsi 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In www.eaa.se Nummijärvi 22.-23.6.07 Lentäjien Juhannus 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Kauhava -ilmailutapahtuma, Padasjoki www.lentajienjuhannus.fi Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In Pudasjärvi 17.3.07 SIL Liittokokous Helena Jaakkola 050-599 7743 Ilmailumuseo Vantaa 13.15.7.07 Jämi-Niinisalo Fly In 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Jämi Pudasjärvi www.jamiflyin.com, Helena Jaakkola 050-599 7743 info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, 11.8.07 info@jamiflyin.com, Päälentonäytös 2007 Taneli Äikäs 040-557 2129 Kuopio 11.-12.8.07 Päälentonäytös KUUMAILMAPALLOLENTO 2007, Kuopio Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 EXPERIMENTAL JA Kaikki tapahtumat netissä: ULTRAKEVYET SIL www.pallo.net/kalenteri Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 17.25.8.07 EM-kisat Talvipäi23.25.3.07 EUT/MT Magdeburg, Saksa Kuopio vät 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alMOOTTORILENTO kuinfo, SIL-luokka, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 5.8.7.07 Taitolennon SM-kisat Urheilutaitolentäjät ry KUUMAILMAPALLOLENTO Joensuu www.taitolento.fi, 16.-20.5.07 SM-kisat Matti Mecklin 0400-502 872 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 20.28.7.07 Markku Sipinen 0440-243 518 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka 17.25.8.07 EM-kisat MagdeJoensuu burg, Saksa, Moottorilento SIL Tero Sinkkonen 050-492 2762 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 24.-29.6.07 Jannen Kisat 3441 Räyskälä, www.rayskala.com 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento 25.6.-1.7.07 Oripää Camp SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 matkalento- ja harjoitusleiri Oripää 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät www.turunlentokerho.fi Kuopio 25.-30.6.07 Moskiito Ralli 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiOulun Ilmailukerho ry den suksilentoleiri, Ivalo Pudasjärvi Matti Sorvari 0400-696 janne.asikkala@oulu.fi 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 1.-7.7.07 SM-kisat www.tunturi-ilmailijat.net 15-m ja kerholuokka Nummela Taitolennon SM-kisat 5.-8.7.07 Markku Roschier 040-702Joensuu (Urheilutaitolentäjät ry), 9375 www.heik.fi www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 7.-13.7.07 International Jämi Vintage 2007Taitolennon EM-ki20.28.7.07 JämiAdvanced-luokka, Joensuu sat TaistoSinkkonen0400-3587248 Tero Saarinen 050-347 856 taisto@padasjoenlentokerho.fi KUUMAILMAPALLOLENTO 17.-18.8.07 SM-kisat taitolento 16.-20.5.07 SM-kisat Nummela (Sisä-Suomen KuumailmapallokerUrheilutaitolentäjät ry ho ry), Jyväskylä www.taitolento.fi0440-243 518 Markku Sipinen 8.-9.9.07 SM-kisat maaliinlasku 17.25.8.07 EM-kisat MagdeLappeenranta burg, Saksa, Moottorilento SIL Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jukka Himanen 040-700 1460 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät http://yhdistykset.etela-karjala.fi/ Kuopio LASKUVARJOURHEILU 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiMartti Roivainen 09-3509 3433 den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 1.-3.6.07 Tarkkuushypyn 994 Petri Vesterinen 0400-584 Europa Cup www.tunturi-ilmailijat.net Rijeka, Kroatia 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat www.europacupskydive.org (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 2.-8.6.07 www.taitolento.fi, Novahyppymestarikurssi 872 Matti Mecklin 0400-502 www.urheiluilmailuopisto.fi 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki14.-17.6. Vapaastilentävät liidokit 16.-20.5.07 SM-kisat rinnekisa ja Sinisiipikisa (Sisä-Suomen alle ja yli 16-v.Kuumailmapallokerho ry), Jämi Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 Olavi Lumes 09-792 175 518 suomen.lennokki@saunalahti.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 9.6 (10.6)Siimaohjatut Jorma Sucksdorff SM (1/3) taitolennokit F2B09-3509 3441 Helsinki, Malmi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät lasse.aaltio@hel.fi Kuopio 050-522 3560 ILMAI 10.6. T 2.4.2 F1AX l Helena Loppuk 9.11. S 20.2 kaikki sat Ad Hämee Tero Si samue 040-77 2.5.8 SM-kis 28.7. RC polttomoottoriden suksilentoleiri, Ivalo nopeuslennokit F3D, Q500 Matti Jämi Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 Kansanpylon Suomen Cup (2/4) www.tunturi-ilmailijat.net RC sähkönopeuslennokit F5D Suomen Cup (1/2)SM-kisat 5.-8.7.07 Taitolennon samuel@f3d.fi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 040-772 3593 www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 9.6. R 5.-8.7. osakilpailu Utti KUUMAILMAPALLOLENTO www.utti.org 16.-20.5.07 SM-kisat 15.-16.6.07 DZ Utti 24h-boogiet (Sisä-Suomen KuumailmapallokerUttiry), Jyväskylä ho www.utti.org Markku Sipinen 0440-243 518 29.6.-1.7.07 EM-kisat Magde17.25.8.07 Tarkkuushypyn Europa CupSIL burg, Saksa, Moottorilento Bled, Slovenia Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 www.europacupskydive.org 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 7.-8.7.07 Utti FS 4-way, Kuopio 3. Radio-ohjatut 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon heittoliidokit F3K SM-kisat, Räyskälä Kotikenttäkilpailut www.tarkkuuslento.net f3k@tuu.fi, tulospalvelu: http://f3k.lennokit.net KUUMAILMAPALLOLENTO 9.6. osakilpailu ILMAILUTAPAHTUMIA Utti 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu www.utti.org Helena Jaakkola, 050-599 7743 12.-14.7.07 Nummijärvi Fly In 9.11.3.07 TT ja CF SM- kisat (harjoitusleiri 7.-11.7.) Nummijärvi Rautavaara 10.18.3.07 Arktinen Hysteria www.kuopionlaskuvarjourheilijat. - 5.8.07 Cessna Boogie 2007 2007, Jämi Kuopio www.tamlk.org EXPERIMENTAL JA 4.-12.8.07 EM-kilpailut ULTRAKEVYET SIL ja World Cup Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Stupino, Venäjä 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiFS 4-way, FS 8-way, Artistic vät Kuopio fa_sports@mtu-net.ru 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alcentralac-rosto@mail.ru kuinfo, SIL-luokka, 10.-12.8.07 Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Tarkkuushypyn Europa Cup Esa Virtanen 0400-215460 Belluno, Italia www.europacupskydive.org KUUMAILMAPALLOLENTO PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 2.-10.6.07 Riippuliidon SM 3441 Rautavaara EM-kisat Magde17.25.8.07 Karjalan Liitäjät ry burg, Saksa, Moottorilento SIL heikki.laitinen@pp2.inet.fi 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 16.- 23.6.07 Varjoliidon SM 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Piedrahita, Espanja Kuopio Jääkarhujen Varjoliitoseura 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.nordic-open.eu den suksilentoleiri, Ivalo 15.-20.7.07 Riippuliidon mastersMatti mestaruuskilpailu sarjan Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 Kössen-Tyrol, Itävalta www.tunturi-ilmailijat.net FAI-luokat 1 ja 5 volker.kastenhuber@aon.at 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 22-29.6.07 Jämin lentoleiri www.taitolento.fi, Jämi Matti Pimiä 0400-637 802 ja Heikki Mecklin 0400-502 872 Essi-Noora Jylänki 050-530EM-ki20.28.7.07 Taitolennon 0405 sat Advanced-luokka, Joensuu 20.-23.7-07 Moottoroidun Tero Sinkkonen 050-347 7248 varjoliidon matkalentoleiri Etelä-pohjanmaan Liitäjät ry KUUMAILMAPALLOLENTO http://www.kauhajoki.fi/~eprl/ Aarno Isomäki 044-533730 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Moottoroidun 22.-25.7.2007Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä varjoliidon SM-kilpailut Markku Sipinen 0440-243 518 Nurmijärvi Ari Sahlström 040-5235049 17.25.8.07 EM-kisat Magdesportwings@hotmail.com SIL burg, Saksa, Moottorilento Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 LENNOKKITOIMINTA Talvipäivät 2325.3.07 EUT/MT Jari Lehti 09-3509 3443 Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi2.-3.6. Jämi Numm Olavi L suome 10.18 16.6 T -ilmailu SM (2/ Taisto Ruotsin taisto@ Kaj Lin 17.3.0 16.6.-1 Ilmailu taitole 4.8.7 Sport j Pudasj Cup (2 Helena Oulu, A esa.eiro 13.1 www.ja 16.6 (1 info@ mallile Taneli Aresti Suome 11.-12 Vantaa 2007, otto.ah 040-84 EXPER ULTRA 30.6. -ilmailutapahtuma, Padasjoki com Taisto Saarinen 0400-358 856, 14.-15.7.07 Hybridihyppelöt taisto@padasjoenlentokerho.fi Utti 17.3.07 SIL www.utti.org Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 20.-22.7.07 Tarkkuushypyn Europa Cup In, 4.8.7.07 Sunny Nights Fly Altenstadt, Saksa Pudasjärvi www.europacupskydive.org7743 Helena Jaakkola 050-599 23.-27.7.07 FS, FF, Fly In, Jämi 13.15.7.07 Jämi FR, CP SM-kisat www.jamifl yin.com, (harjoitusleiri 18.-22.7.) info@jamiflyin.com, Hanko Äikäs 040-557 2129 Taneli www.laskuvarjokerho.com 11.-12.8.07 Päälentonäytös 1. kansal (Urhei Ruotsin www.t erlusto Matti M 21.7. ( www.t F3J SM Immola ILMAILU 9 32 ILMAILU. (18.6.) sat Advanced-luokka, Joensuu Tandemhyppymestarikurssi Tero Sinkkonen 050-347 7248 Utti 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon www.urheiluilmailuopisto.fi SM-kisat, Räyskälä 15.-16.6.07 Utti FS 4-way, www.tarkkuuslento.net 2. ( Jorma ohjatu Kotiken 23.2 Kotiken vät leo.san 25.3.0 0400-2 kuinfo Malmi 7.7 (8. RC Aircombat kansallinen cup 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiVaasa sat Advanced-luokka, Joensuu jyrki.hamalainen@netikka.fi Tero Sinkkonen 050-347 7248 9.6. osakilpailu SM-kisat (Sisä-Suomen KuumailmapallokerUtti ho ry), Jyväskylä www.utti.org Markku Sipinen 0440-243 518 24.-26.8.07 17.25.8.07 EM-kisat Cup Tarkkuushypyn Europa Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Salzburg, Itävalta Jorma Sucksdorff 09-3509 www.europacupskydive.org 3441 Aresti KUUM Suome Kuopio 16.-20 jreinikk (Sisä-S 040-56 ho ry), Markk 7.7. Esa Vir mallile 18.-19.8.07Utti FS 4-way 16.-20.5.07 4. (8 1.9.07 Utin Syyskisat Talvipäivät 2.5.8.07 Tarkkuus- ja Talvipäivät 2325.3.07 EUT/MT 2325.3.07 EUT/MT Utti rallilennon SM-kisat Räyskälä Kuopio Kuopio www.utti.org www.tarkkuuslento.net 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi1.-9.9.07 Taito/tarkkuus den suksilentoleiri, Ivalo den suksilentoleiri, Ivalo PURJELENTO EM-kilpailut 0400-696 386, Matti Sorvari Matti Sorvari 0400-696 386, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Osijek, Kroatia 0400-584 994 Petri Vesterinen Petri Vesterinen 0400-584 994 info@caf.hr www.tunturi-ilmailijat.net www.tunturi-ilmailijat.net 2.-3.6.07 Purjelennon viestikilpailu 28.-30.9.07 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Vesivehmaa Tarkkuushypyn Europa Cup (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Taisto Saarinen 0400-358 856 Locarno, Sveitsi www.taitolento.fi, www.taitolento.fi, taisto@padasjoenlentokerho.fi www.europacupskydive.org Matti Mecklin 0400-502 872 Matti Mecklin 0400-502 872 9.-16.6.07 SM-kisat 7.-11.11.07 Canopy Piloting 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki20.28.7.07 Taitolennon EM-ki18-m ja vakioluokka World Cup sat Advanced-luokka, Joensuu sat Advanced-luokka, Joensuu Espoon Ik ry Sydney, Australia Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tero Sinkkonen 050-347 7248 Räyskälä www.canopypiloting.com.au Tatu Danska 050-598 ja rallilennon 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 2.5.8.07 Tarkkuus- 6441 www.eik.fi Räyskälä SM-kisat, Räyskälä SM-kisat, RIIPPU- JA VARJOLIITO www.tarkkuuslento.net www.tarkkuuslento.net 18.-23.6.07 Matkalentoleiri Martti Roivainen 09-3509 3433 Räyskälä, www.rayskala.com Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri Nordik 17.2 Kotiken burg, S nordik@ Jorma Juha O 2325 7.-8.7 Kuopio taitole 24.3. Sport j den su Cup (3 Matti Kälviä S Petri V erkko@ www.t 14.7
RC Aircombat 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat kansallinen cup (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Ruotsinpyhtää www.taitolento.fi, erlusto@dnainternet.net Matti Mecklin 0400-502 872 21.7. Speedcup (1/1) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kikaikki lennokit sat Advanced-luokka, Joensuu Hämeenkyrö Tero Sinkkonen samuel@f3d.fi 050-347 7248 040-772 3593 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä 28.7. RC Aircombat Eurocup KUUMAILMAPALLOLENTO Oulu tailgunner@jippii.fi 16.-20.5.07 SM-kisat ILMAILUTAPAHTUMIA Helsinki, Malmi 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu lasse.aaltio@hel.fi Helena Jaakkola, 050-599 7743 050-522 3560 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In 18.-19.8 Radio-ohjatut Nummijärvi liidokit F3B SM (2/2) Ruotsinpyhtää 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Kaj Lindqvist 0500-496 537 -ilmailutapahtuma, Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, 18.-19.8. Radio-ohjatut 2mRC liidokit www.taitolento.fi, valtakunnallinen Suomen Matti Mecklin 0400-502 Cup -mestaruuskilpailu 872 Ruotsinpyhtää 20.28.7.07 Taitolennon EM-kileo.santala@kolumbus.fi sat Advanced-luokka, Joensuu 0400-207 895, p./f. (8.7.) Sähköliidokki 518 Nordik Suomen Cup (3/3) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeKotikenttäkilpailut burg, Saksa, Moottorilento SIL nordik@pp.inet.fi09-3509 3441 Jorma Sucksdorff Juha Oksa 0400-647 087 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 7.-8.7 Radio-ohjatut Kuopio taitolennokit F3A SM (3/4) 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiSport ja Nordic Suomen den suksilentoleiri, Ivalo Cup (3/4 ) Matti Kälviä Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 erkko@pp.kpnet.fi www.tunturi-ilmailijat.net 14.7. TOKA liidokit alle 16-v, 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu F1AX liidokit yli 16-v. 09-785 823 Tero Sinkkonen 050-347 7248 11.8. (25.-26.8) taisto@padasjoenlentokerho.fi Radio-ohjatut helikopterit F3C SM (1/1) 17.3.07 SIL Liittokokous Lahti, Vesivehmaa Ilmailumuseo Vantaa timo.keranen@necosta.com 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 25.8 (26.8) Radio-ohjatut Pudasjärvi mallilennokit F4C SM (4/4) Helena Jaakkola 050-599 7743 Aresti (3/3), kansanscale 13.15.7.07 Jämi Suomen Cup (4/4) Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, Turku, Paattinen info@jamiflyin.com, hannu.kunttu@raseko.fi Taneli Äikäs 040-557 2129 040-729 7020 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, ja aika PaikkaKuopio avoin Vapaastilentävät sisälennokit EXPERIMENTAL JA F1M ja F1D SM (1/1) ULTRAKEVYET SIL tapio.linkosalo@helsinki. (5.8.) Radio-ohjatut den suksilentoleiri, Ivalo mallilennokit F4C SM (3/4) Matti Sorvari 0400-696 386, Kansanscale Suomen Cup (3/4) Petri Vesterinen 0400-584 994 Seinäjoki, Kurjenneva www.tunturi-ilmailijat.net tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040-512 2586 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 5.8. RC Aircombat ho ry), Jyväskylä kansallinen cup Markku Sipinen Turku, Tuorla 0440-243 518 teemu.kangas@medusa.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net PURJELENTO SIL Jorma polttomoottori8.9. (1.7.) RadioJorma 2mRC liidokit ohjatutSucksdorff 09-3509 3441 KotikenttäcupEUT/MT Talvipäi23.25.3.07 (5/5) Kotikenttäkilpailu Kuopio vät leo.santala@kolumbus.fi 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al0400-207 895, p./f. Lennokkipäivät Tero Sinkkonen 050-347 7248 Suomen Ilmailumuseo Olavi Lumes 09-792 175 KUUMAILMAPALLOLENTO suomen.lennokki@saunalahti.fi 16.-20.5.07 SM-kisat 6.10.2007 inSkaala 2007 (Sisä-Suomen KuumailmapallokerMallilennokkien ho ry), Jyväskylä sisälennätystapahtuma 518 Markku Sipinen 0440-243 Pietarsaari -17.25.8.07 EM-kisat MagdeKansanscale Indoor RC-malliburg, Saksa, Moottorilento lennokit Suomen Cup 3/3, SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 F4D-kumimoottorimallilennokit Suomen Cup 1/1, F4F Peanut 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät kumimoottorimallilennokit Kuopio Suomen Cup 1/1 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiIlkka Klemetti 040-545 3044 den suksilentoleiri, Ivalo ilkka.klemetti@pivota.fi -Matti Sorvari 0400-696Cup 1/1 Peruslennokki Suomen 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 Yhteyshenkilö Reijo www.tunturi-ilmailijat.net Liljedahl 0400-687 557 reijo.liljedahl@pp1.inet.fi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net sters- ja 405 prl/ n Suomen CupPäälentonäytös 11.-12.8.07 (1/4) Vantaa, Petikko 2007, Kuopio otto.ahonen@kolumbus.fi 040-844 2503 JA EXPERIMENTAL ULTRAKEVYET SIL 30.6. RCSucksdorff 09-3509 3441 nopeuslennokit F3D, Q500 17.25.8.07 EM-kisat MagdeKansanpylon Suomen Cup (4/4) burg, Saksa, Moottorilento SIL Hämeenkyrö Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 samuel@f3d.fi, 040-772 3593 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 15.9 (16.9) Termiikkiliidokit Kuopio F3J SM (4/4) Elimäki 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoimarkku.savolainen@pp8.inet.fi den suksilentoleiri, Ivalo 040-514 7626 Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT www.tunturi-ilmailijat.net 7.-15.7. Jorma Sucksdorff fi, 040-517 0571 09-3509 3441 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut vät Kuopio nopeuslennokit F2A SM (1/1) 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alHelsinki, Malmi kuinfo, SIL-luokka, jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) KUUMAILMAPALLOLENTO Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker8.9. Boogeissa on myös mahdollista testata ilmaiseksi Matti Mecklin 0400-502 872 ho ry), Jyväskylä ho ry), Jyväskylä 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tervetuloa mukaan! 17.25.8.07 EM-kisat MagdeTero Sinkkonen 050-347 7248 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Lisätiedot ja2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon ilmoittautuminen: SM-kisat, Räyskälä 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät www.tamlk.org/cessnaboogie2007 www.tarkkuuslento.net Kuopio Markku Sipinen 0440-243 518 Performance Designs -demokupuja. Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio ti.fi Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 ILMAILU 33. (29.7.) Termiikkiliidokit www.tarkkuuslento.net F3J SM (3/4) Immola 11.-12.8. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 10.6. RC polttomoottori(Sisä-Suomen Kuumailmapallokernopeuslennokit F3D, 500 ho ry), Jyväskylä kansanpylon Suomen Cup (3/4) Markku Sipinen 0440-243 518 RC sähkönopeuslennokit 17.25.8.07 EM-kisat MagdeF5D Suomen Cup (2/2) burg, Saksa, Moottorilento SIL Ruotsinpyhtää Jorma Sucksdorff samuel@f3d.fi 09-3509 3441 040-772 3593 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 18.-19.8 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (4/4) 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiHämeenkyrö den suksilentoleiri, Ivalo Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Matti Sorvari 0400-696 386, kimmo.kaukoranta@nokia.com Petri Vesterinen 0400-584 994 050-301 8896 www.tunturi-ilmailijat.net 18.8 (19.8) Siimaohjatut 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat taitolennokit F2B SM (3/3) (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net /4) it Tampereen laskuvarjokerho järjestää 1.8 - 5.8.2007 KUUMAILMAPALLOLENTO KUUMAILMAPALLOLENTO 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Jämillä perinteiset Cessna Boogiet. Ohjelmassa on organisoituja (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 16.-20.5.07 SM-kisat 16.-20.5.07 SM-kisat puljahyppyjä, fs- ja freefly-koulutusta sekä tietenkin rentoa www.taitolento.fi, (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker(Sisä-Suomen Kuumailmapallokeryhdessäoloa. Lennokkileiri Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Jämi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Avoin kaikille www.taitolento.fi, Petri Harsia, 05-451 5515872 Matti Mecklin 0400-502 tai 05-453 0847 20.28.7.07 Taitolennon petrigr38@hotmail.com EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 29.-30.9. Helena Jaakkola, 050-599 7743 Loppukilpailu, 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Jämi Nummijärvi Olavi Lumes 09-792 175 suomen.lennokki@saunalahti.fi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 16.6 Termiikkiliidokit F3J -ilmailutapahtuma, Padasjoki SM (2/4) Taisto Saarinen 0400-358 856, Ruotsinpyhtää taisto@padasjoenlentokerho.fi Kaj Lindqvist 0500-496 537 17.3.07 SIL Liittokokous 16.6.-17.6 Radio-ohjatut Ilmailumuseo Vantaa taitolennokit F3A SM (2/4) 4.8.7.07 Sunny Nights Sport ja Nordic Suomen Fly In, Pudasjärvi Cup (2/4) Helena Jaakkola Oulu, Ahmosuo 050-599 7743 esa.eirola@securitassystems.fi 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl Radio-ohjatut 16.6 (17.6)yin.com, info@jamiflyin.com, mallilennokit F4C SM (1/4) Taneli Äikäs 040-557 2129 Aresti (1/3), kansanscale PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Juho Suikkanen 050-381 2950 jujon.maili@pp.inet.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 4.8 (5.8) Siimaohjatut Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät matti.husso@pp.inet.fi Kuopio 040-563 9523 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi4.8. 09-785 823 kuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 7.7 (8.7) Radio-ohjatut Esa Virtanen F4C SM (2/4) mallilennokit0400-215460 Aresti (2/3), kansanscale KUUMAILMAPALLOLENTO Suomen Cup (3/4) Kuopio 16.-20.5.07 SM-kisat jreinikka@dnainternet.net (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker040-566 4637 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 7.7
Pienintä voi lennättää vaikka koulun jumppasalissa. Voittaja palkittiin suurieleisesti SIL:n lippiksellä, muut mitalistit paidalla sekä kaikki pinssillä. KIMMO LIESTO Korve purjel kaan on teh kulloi hän e Kun det h mone hän tu Kun ollut on saa Ku mietin Suo har laje len ultr ilm nou Hel 007 Ma Kes Fax sil@ Toi Chr soiv Lei ulm Jäs kelp tai 34 ILMAILU. Nousuvarjolennätyksissä leiriläiset saavat koulutuksen lentoavustajina toimimiseen. Kokemuksen perusteella tässä on yksi hyvä tapa. Tässä koeponnistettu vinkki vapaasti muunneltavaksi ja kopioitavaksi. Leirin syvällisempänä ajatuksena on tarjota nuorille uusia mahdollisuuksia, antaa vastuuta ja itsevarmuutta sekä tukea itsenäisyyttä ja itsenäistymistä. Leirin hinta on noin 140 euroa sisältäen täysihoidon. Lääkäriksi opiskeleva Anne tulee leirin vetäjäksi vapaaehtoispohjalta. Upea kevätsää aikaansai jopa pientä termiikkiä. Paras yksittäinen lento oli 18 sekuntia, joka heittoliidokille on aika hyvin. Liidokin sai jokainen muistoksi. - Leiri-idea lähti vapaaehtoisista etsintätilanteista, joissa SPR ja SIL tekevät yhteistyötä, kertoo ensimmäisten leirien johtaja Kati Laitila SPR:stä. Ajanottajia tarvitaan kokemuksen mukaan yksi per puoli tusinaa kilpailijaa. Myös ilmailun teoriaan, kuten sääoppiin, tutustutaan viiden leiripäivän aikana, unohtamatta ammatti-ilmailun esittelyjä. Ilmailulajien kokeilut ovat jääneet erityisesti mieleen. Liidokit kasattiin ja sen jälkeen ne vielä tusseilla, teipillä ja tarroilla koristeltiin persoonalliseksi. Kun hätä on suurin, on ilmailijalla toki Ilmailuliitto lähellä. Niissä on ollut lentämisen kokemisen lisäksi myös se hyvä puoli, että on päässyt avustamaan lentoon lähdöissä. Kynnystä tutustua ilmailuun tulisi pitää matalana ja jollain yrittää nykyistä virtuaalisukupolvea saada houkuteltua pois tietokoneen vierestä. SPR ja Suomen Ilmailuliitto yhdistävät osaamisensa leirillä SI H einäkuun viimeisellä viikolla kokoontuu 14-17-vuotiaita nuoria Räyskälän suunnistusja leirikeskukseen viettämään ilmailuhenkistä leirielämää. Leireihin kuuluu hyödyllistä ensiapukoulutusta ja lentelyjä erilaisilla harrastelentolaitteilla, kuten purjekoneilla, moottorilentokoneilla, nousuvarjoilla ja ehkä kuumailmapallollakin. Leirin hengen mukaista ovat myös yhteiskunnan tarpeet ja nuorten päihteettömyys. Anne Mehtola odottamassa ilmaan pääsyä SPR-SIL-leirillä Jämin alabaanalla PohjoisSatakunnan Ilmailukerhon Puchaczissa. Yksi ohjaajista on tamperelainen Anne Mehtola Olen ollut leireillä 4 kertaa ja kerran apuohjaajana, hän muistelee. Neljävitonen on mielestäni ensimmäinen järkevä koko ulkona lennättämiseen. Seuraavaksi oli vuorossa mallilennokkikilpailuiden mukainen staattinen arvostelu. -Toivoisin leiriläisten tulevan iloisella mielellä mukaan, SPR-Ilmailuliiton leireillä on aina ollut huumorintajuinen ja välitön henki, Anne toteaa. Erityisesti nousuvarjolaji ja kuumailmapallo tarvitsevat yhteistyötä, unohtamatta purjelennon valmisteluita. Leiri on jatkoa vuosittain yli kymmenen kertaa Jämillä pidettäville leireille. Vaivannäkö oli ehdottomasti hintansa väärtti. Leirille pyritään järjestämään myös lennokin lennätysharjoittelua simulaattorilla sekä radio-ohjatun lennokin lennättämistä opetuskaapeleiden avulla. Tulokset kirjattiin ajanottokorttiin ja tulostaululle kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Sitten siirryttiinkin läheiselle urheilukentälle lennättämään. Tarvittiin nopeasti koottavia lennokkeja, jollaiseksi osoittautui SIL-Sho- pin FIK-45. Näissä Simo Lieston kisoissa lennätimme viisi kahden heiton kierrosta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut puh: (09) 3509 3443 ja sähköpostitse: lehti@ilmailuliitto.fi Suom liitto uude Tam Korv ja on pörs työn yhtä T Lennokkisynttärit! Hieman toisella kymmenellä olevan pojan vanhempana törmää kerran vuodessa valtavaan haasteeseen, joka asettaa luovuuden äärimmäiselle koetukselle: Mitä ohjelmaa syntymäpäiville? P aineet ovat suuret, kun koko muu kaveripiiri on järjestänyt "tosi siistii" ohjelmaa. FIK-liidokkeja löytyy useaa eri kokoa
ILMAILU-lehti Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 9.0016.30 talvikaudella la 10.0014.00 www.sil-shop.fi Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 35. . Hallituksessa tuntuu olevan asioihin perehtyneitä ja innokkaita ihmisiä, Korvenpää sanoo. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Hän on lisäksi mukana aktiivisesti vapaaehtoistoiminnassa. hän on käynyt kolmesti. Lopullisesti ilmailukärpänen puraisi Korvenpäätä 1990-luvun alussa. Muutenkin hän on pyrkinyt pidentämään lentokauttaan matkustamalla muun muassa Australiaan, jossa ilmaatta arjoutukeirille lenä raopeltäen ustestitse: T sen ä ja seksi. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. SIL:n hallituksen tulevina haasteina Korvenpää näkee muun muassa kasvavan paineen ilmailijoiden edunvalvonnassa, joka taas tuo kustannuspaineita. Vaikka mies istuu ja on istunut muun muassa pörssiyhtiöiden hallituksissa, työnsä SIL:ssa hän aikoo tehdä yhtä tosissaan kuin muuallakin. asettautumisesta haittaa. Kun vielä puntaroin yleisesti asiaa, en löytänyt mitään negatiivisia tekijöitä asiassa, suostuin lähtemään ehdokkaaksi, Korvenpää kertoo. Kun minua pyydettiin ehdokkaaksi, mietin hetken ajan, onko ehdokkaaksi Timo Korvenpää istuu muun muassa Sponda Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n ja MetsäGroup Financial Services Oy:n hallituksissa. Suoritin Espoon Ilmailukerhon teoriat työväenopistolla. SIL:n hallitukseen hallitusammattilainen Suomen Ilmailuliiton (SIL) liittokokous valitsi yhdeksi uudeksi hallituksen jäseneksi Tampereella asuvan Timo Korvenpään. Kun SIL:n "hallituspeli"maaliskuussa alkoi, sukunimi Korvenpää ei kertonut suurimmalle osalle purjelentopiirejä mitään. Pankkikriisi oli silloin pahimmillaan ja rahoitusalalla työskennellyt Korvenpää tarvitsi ajatusten nollausta. Kun SIL:n liittokokouspäivä koitti ja uudet hallitusehdokkaat esiteltiin, loksahti monelta suu auki. Isäni hoiti kentän naapurina olevaa Riitalan yhteismetsää vuodesta 1957 ja perheelläni on ollut kesähuvila Räyskälässä vuodesta 1964. Olen nyt lentänyt 600 tuntia. Minulla on osuudet LS-8- ja LS-4-purjekoneisiin. Purjelentolupakirjan suorittaminen ja harrastuksen aloittaminen toivat henkireiän stressaavaan työhön. Olen aina seurannut kentän toimintaa ja siellä kaartelevia purje- ja moottorikoneita. Pieumpstäni lenmasti lmairittää houokehyvä STO imo Korvenpää, 54, on ollut jo vuosien ajan tuttu näky Räyskälän lentokentällä. Korvenpää halusi konekimppaan, sillä vähäisellä vapaa-ajalla ei ollut mahdollista jonottaa koneita. MIKKO SOKERO Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Mies on suorittanut jo ultrakevytteoriat. ILMAILU-lehti Nuorisojäsen 27 euroa sis. uloskaan. Myös Espanjassa lentäminen on hänelle tuttua. Olen opetellut ajamaan autolla Räyskälän kentän kupeessa sijaitsevilla pikkuteillä. Kurssille Kiikalaan tuli kuusi henkeä, joista minä olen enää ainoa joka lentää aktiivisesti purjekoneilla. Timo ei ole koskaan pitänyt itsestään kovaa meteliä, vaan on tehnyt työnsä mallikkaasti siellä missä kulloinkin on pitänyt. olen päätoiminen hallitustyöntekijä ja nykytilanteessa minulla on aikaa myös SIL:lle. muilijaa. Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Mape klo 9.0016.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Christa Soivio (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi Leila Ulmanen (09) 3509 3457 ulmanen@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faksilla tai sähköpostina. ätimUpea miikkunyvin. Harrastuspiireissä hän ei ole työtään mainostanut. "Tuttu mies!" tai " Mehän tunnetaan jo!" Kun miehen ansioluetteloa silmäili, ei ollut epäilystäkään: tuollainen tietotaito on saatava SIL:n hallitukseen. lilenaattiläään. lipkaiktoksi. Hän on liikkunut Räyskälässä jo ennen kuin lentopaikka on ollut virallisesti olemassa. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 657 6166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat Jäsenmaksut 2007 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa, sis. Hän ei aio jättää lentoharrastustaan ainoastaan purjelentoon. Emmeköhän keksi ratkaisuja
Lis täyden mallin kuten miokir stadio lisäosa radiom Vast Helsin sen. Suomen noin 80 lentokenttää löytyvät kyllä simulaattorista, mutta Suomen maasto, maantiet ja rautatiet on mallinnettu melko epätarkasti. Tein Vantaan photoscenerystä mahdollisimman hyvin yhteensopivan sekä FISDIN Helsinki-Vantaan että Espoo photosceneryn kanssa. Vantaan Photoscenery, joka käsittää 180 neliökilometrin alueen, on tärkeä koska kaupungissa sijaitsee Suomen suurin ja vilkkain lentoasema Helsinki-Vantaa (EFHK). päälle kolmiulotteisina objekteina. Projekti jäi kesken. Alueen ilmakuvan sain käyttööni Jari Varjeelta Suomen Virtuaali-ilmailijoista, jonka nimissä oli jo lupa käyttää Vantaan ilmakuvaa sceneryn pohjana. Osuuteni oli silloin rakennusten ja puuston teko Vantaalle. Artikkelin kirjoittaja on julkaissut Espoon ja Vantaan photosceneryiden lisäksi myös Helsingin loppuvuodesta 2006. Olin jo ennen Espoon tekoa mukana projektissa, jonka piti tuottaa Vantaan photoscenery. Jouduin opettelemaan kuvankäsittelyä, ohjelmien käyttöä ja kysymään neuvoja maisemanteosta. N että ko daan m Näin H Näkymä esimerkiksi Cessnan ohjaamosta on uskomattoman realistinen. Photosceneryn pohjana oleva ilmakuva sijoitetaan simulaattorin "maailmassa" maantieteellisesti mahdollisimman oikealle paikalle, jolloin ilmakuvan tarkka maastonkuvaus syrjäyttää simulaattorin alkuperäisen epätarkan maastomallinnuksen. Helsinki Photoscenery 1.0 on suunniteltu Microsoftin Flight Simulator 2004:lle, mutta se toimii myös uudessa FSX:ssä kuten muutkin kirjoittajan photosceneryt. S 2004- lentosimulaattorin vakiomaisema kattaa koko maailman ja simulaattoriin on mallinnettu 24.000 lentokenttää. Näkölento simulaattorissa photosceneryalueen yllä vastaa todellisuutta erinomaisesti. Ensin Espoo, sitten Raahe Espoo oli ensimmäinen tekemäni photoscenery ja se julkaistiin 2005. Flight Simulator 2004: Realismi simulaattorilentämiseen MAHTAVA HELSINGIN kuvamaisema valmistui Lentosimulaattoriharrastajilla on nyt käytössään pääkaupunkiseudusta 860 neliökilometrin suuruinen photoscenery eli kuvamaisema. Tasokkaisiin photosceneryihin on pyritty mallintamaan ilmakuvassa näkyvät rakennuksetkin oikeille paikoilleen. Simulaattorin niin sanottu autogen-toiminto luo rakennukset ja metsät maaston Kolmas kerta toden sanoo: Vantaa lentokenttäkaupunki Vantaan synty oli kaksivaiheinen. Myöhemmin päätin tehdä Vantaa photosceneryn kokonaan itse. Mitään aluetta tai kaupunkia Suomesta ei ole mallinnettu tarkasti. K yleens kesäku kaupu manka Täm valinta 36 ILMAILU. Raahen maisema julkaistiin alkuvuonna 2006 ja sitä on imuroitu 2.300 kertaa. Näkym on tar Jotain Maisema perustuu ilmakuviin Ilmakuviin perustuva photoscenery tuo simulaattorin luomaan maisemaan paljon lisää realistisuutta. Työtunnit ovat tuottaneet ainutlaatuisen tuloksen simulaattorilentäjille. Saat Kartta joitin maise vamai sopiva kanssa Maa da jatk yli me sesti. Tästä Suomen päälentoasemasta on olemassa erinomainen FISD:n (Finnish Scenery Designers) tekemä mallinnus FS 2004 -simulaattorille. Simulaattorin perusmaiseman avulla voi jollain tavoin lentää näkölentona vaikkapa Malmilta Tampereelle tai Ouluun teitä seuraten. Valmistuttuaan 450 neliökilometriä käsittävä Espoo Photoscenery 1.0 sai mainion vastaanoton simulaattoriharrastajilta ja sitä on imuroitu FSNordicin tiedostokirjastosta tätä kirjoitettaessa 4.100 kertaa. Tai lentää mittarilentona käyttäen hyväksi muun muassa VOR- majakoita. Vantaan photoscenery julkaistiin elokuussa 2006 ja sitä on imuroitu 2.800 kertaa. F Hel gin ph harras 1.4 -li rautat tarkem to ja k Finn pi kuin ki. Erityisesti rantaviivat ovat epämääräisiä. Aikaa ja työtä Espoon tekoon kului satoja tunteja. Vakiomaisemaa tarkemmin on mallinnettu lähinnä läntisen maailman suuria kaupunkeja, kuten New York, Los Angeles, Tokio, Lontoo ja näyttäviä suuren maailman seutuja kuten vuoristoja ja kanjoneita. Seuraavaksi tein Raahen pikkukaupungista photosceneryn, joka käsittää 65 neliökilometrin alueen kaupungin keskustaa ja sen ympäristöä. Toisin sanoen photosceneryssä pellot, metsät, maantiet, rautatiet, rantaviivat, merialueet ja järvet ovat näkyvissä ja oikeilla kohdillaan
telyä, uvoja neenery ttoriordiaessa pikkäsitngin maia sitä Jotain puuttui vielä Helsingin aluetta paransi ennen Helsingin photosceneryä suurella osalla simuharrastajista asennettuna oleva Finnterrain 1.4 -lisäosa. Lisäksi Helsinkiä on voinut jo pitkään täydentää FISD:n tekemillä lisäosilla, jotka mallintavat tarkasti tunnettuja rakennuksia, kuten Eduskuntatalo, Rautatieasema, Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali, Olympiastadion, Hartwall-areena jne. Jotta vesialueilla näkyisi simulaat- torissa sininen ja aaltoileva vesi, pitää vesialueet määritellä sceneryn tekovaiheessa simulaattoria varten, jotta simu tietää, mihin se piirtää vettä. Finnterrain-Helsinki on paljon parempi kuin simulaattorin karkea vakio-Helsinki. Tänä keväänä julkaisin uusimpana Porvoon photosceneryn ja nyt työskentelen laajan Oulun alueen kattavan photosceneryn kanssa. Helsinkiä mallinnettaessa piirsin talot ja metsät 230:lle neliökilometrin suuruiselle palaselle talo talolta ja metsäalue metsäalueelta. Helsingin Viikin vehreät pellot eri sävyineen antavat realistisen kuvan simulaattorilentäjälle. phoaa ja nteja. Rakennusten ja puuston mallinnusohjelma jakaa ilmakuvan noin neliökilometrin suuruisiin palasiin. Finnobjectslisäosa puolestaan luo Suomeen mm. Tämä lisäosa mallintaa tiet, rautatiet, voimalinjat ja rantaviivat paljon tarkemmin kuin simulaattorin vakiomaasto ja kattaa koko Suomen alueen. phoilmamen oli jo eryn ä 180 kosuurin antaa asta nnish us FS dolliDIN cenelkaisroitu Näin Helsinki tehtiin Saatuani Helsingin ilmakuvat BLOM Kartta Oy:ltä - josta heille kiitokset - sijoitin Helsingin ilmakuvan simulaattorin maisemaan niin, että Helsingin ilmakuvamaisema on mahdollisimman yhteensopiva Espoon ja Vantaan fotosceneryiden kanssa. Esimerkiksi keväällä lennettäessä Helsingin kasvillisuus näkyy simulaattorissa kirkkaan vihertävänä ja yöllä moottoritiet ja kehätiet hehkuvat kelta-oransseina nau- ILMAILU 37. Haasteellisinta mutta samalla myös palkitsevinta oli tehdä Helsingin keskusta ja muut suurten rakennusten alueet kuten satamat ja teollisuusalueet. FISD:n pääkaupunkiseutua ja Suomea parantavat lisäosat ovat erittäin suositeltavia täydentämään pääkaupunkiseudun photosceneryitä, jotta simulento sekä pääkaupungissa että muualla Suomessa olisi mahdollisimman realistista. äkölueen i. Näkymä Helsingin Katajanokan kaupunginosasta on tarkka ruotsinlaivoineen kaikkineen. 230 neliökilometrin suuruinen Helsinki photoscenery 1.0 julkaistiin marraskuussa 2006 ja sitä on imuroitu 2.800 kertaa. Yksi suurimmista töistä photosceneryissä on rakennusten ja puustoalueiden mallintaminen. Niinpä aloin toteuttaa haavettani siitä, että koko Suomen pääkaupunkiseutu saadaan mallinnettua fotorealistisena. lin jo tissa, nery. Vantaan ja Helsingin photosceneryiden finaalitestaus suoritettiin Malmin Ilmailukerhon Cessna-simulaattorissa, josta kiitos simulaattorivastaava Tuomas Kuosmaselle. Ei kun maisemia asentamaan! Tämä artikkelin kuvat puhuvat enemmän kuin nämä sanat. Koska eri ilmakuvien värit poikkeavat yleensä toisistaan, seurasi sitten Helsingin kesäkuvan värien korjaus, jotta koko pääkaupunkiseudun maaston värit olisivat samankaltaiset. Talojen korkeusluokat valitaan mallinnettaessa myös neliökilometrin alue kerrallaan. Photosceneryiden teossa olen saanut paljon apua FISD:n jäseniltä ja toisilta alan harrastajilta. Tämän jälkeen suoritettiin vesialueiden valinta. Jos alueelle on määritelty esimerkiksi 6-8 kerroksisia rakennuksia niin simulaattorissa autogen luo sille alueelle satunnaisesti 6-, 7- tai 8-kerroksisia rakennuksia. Helsingin keskustassa käytin eniten 6-8kerroksisia taloja koska lopputulos simulaattorissa näytti tällöin luonnollisimmalta. Jos vaikka maisemasta löytyisi sinun oma kotisi enemmän tai vähemmän oikean näköisenä! Teksti ja kuvat ESA SAIRIO Nyt työskennellään Oulun kimpussa Viimeisenä työvaiheenani tein Helsinkiin eri vuodenaikatekstuurit ja yötekstuurit. Simulaattorin autogen-rakennusten ulkonäkö vastaa keskimäärin tyypillisiä pientaloja tai tyypillisiä kerrostaloja. Kuvissa esiintyy tekstissä mainittuja FISD:n lisäosia. Talvella lennettäessä valkea hanki peittää Helsingin maaston. Esimerkiksi Kaivopuiston alueella on havupuita 20 prosenttia ja lehtipuita 80 prosenttia. hoina ja kadut valkoisenkeltaisina kuten todellisuudessakin. Vasta fotorealistinen maisema myös Helsingin alueelle tekisi siitä aidon näköisen. uus. radiomastoja ja muita maamerkkejä. Katso, ihmettele ja imuroi nämä photosceneryt osoitteesta www.fsnordic.net. Maantiet, rautatiet ja rantaviivat piti saada jatkumaan eri fotosceneryiden reunojen yli mentäessä mahdollisimman luonnollisesti. Asenna Helsinki Photoscenery 1.0 FS 2004- tai FSX-simulaattoriisi ja suuntaa lento Helsinki-Malmin tai Helsinki-Vantaan kentältä kohti Helsingin keskustaa tai muualle pääkaupunkiseudulle. Vastaavalla tavoin piirretään ilmakuvan päälle metsäalueet määrittämällä samalla puuston korkeus sekä havu- ja lehtipuiden suhde kyseiselle alueelle. Parhaat kiitokset avusta tässäkin yhteydessä Suomen kahdelle johtavalle simulaattoriasiantuntijalle, Janne Sinkkoselle ja Tatu Kantomaalle
Ron sai tuolloin suurin piirtein valita reittinsä, jota lensi, Katariina kertoo. Niin ikään samana vuonna Katariina avioitui Ron Sutphinin kanssa. Mieheni ehdotti minulle, että alkaisin ottaa lentotunteja. F. Kat tukses muutt opetta Super Sa keräsi neillam lentok Orego ranchi Kaksi Suomalainen Kat löysi työn, miehen ja harrastuksen Yhdysvalloista Kat ansiol kelpuu ragen Ol meillä oma l koulu, tajaksi paikas tarkas katarjo tokou Lennonopettaja ja maatilan emäntä Katariina Leiramo asteli 1987 Kööpenhaminan lentolentällä vapaana, nuorena tyttönä. Ronin kohteita olivat myös John. Lisäksi Kat sopi minulle lempinimeksi, sillä kuljetin mukana lentokentillä ja koneissa kissaani, Kat nauraa. Pornaisista Alaskaan Pornaisissa syntynyt Kat on nykyisin Yhdysvaltojen kansalainen. Suomeen Kat ei aio enää palata. K pitkä ja vaikea lausuttavaksi. Minua ei tarvinnut kauan hou-. Kennedy New Yorkissa, Seattle Washingtonissa, LAX Los Angelesissa, San Francisco, Narita ja Haneda Japanissa, Lontoo, Pariisi, Madrid, Rooma, Frankfurt, Hampuri, Amsterdam... Ron lensi Japan Air Linesilla muun muassa Anchorage-Kööpenhamina-reittiä Boeing 747 koneella. Katariinalla ei ollut tuolloin Kastrupilla marssiessaan ajatustakaan siitä, että muutaman vuoden kuluttua hän olisi naimisissa Japan Air Linesin kapteenin kanssa ja taskussa olisi lennonopettajan lupakirja. 38 ILMAILU atariina Sutphin, 43, muutti samana vuonna Alaskaan Yhdysvaltoihin kuuluisaan Anchoragen kaupunkiin, joka on tunnettu ilmailuliikenteen kauttakulkupaikka Tyynelle valtamerelle. kutella lapses sesta. Hän asuu Oregonin osavaltiossa länsirannikolla ja pitää miehensä kanssa maatilaa. Heillä on aina ollut ranchillaan lentokoneita työkaluina. Hänellä oli tuolloin omistuksessaan kuusi konetta: Piper PA18-150, Cessna 150, Cessna 185, Bellanca Scout, Helio Courier H295 ja Helio Courier H-250. Amerikkalaiset alkoivat kutsua minua Katiksi, koska nimi Katariina oli heille liian Ron ja lentoko Ranchin, eli suomalaisittain maatilan, emäntä Kat Sutphin Oregonin ilta-auringossa Bellanca Scoutinsa kanssa
Lentokoulu, jossa kouluttauduin lennonopettajaksi, vihjaili minulle mahdollisesta työpaikasta. Lentäjät ovat suvereenia ja rentoa väkeä. Vaikka muualla Yhdysvalloissa naislentäjiä yleensäkin on asukaslukuun nähden vähemmän, olen saanut todella tasavertaista kohtelua kaikkialla. Olen saanut tietoni suomalaisesta ilmailutouhusta netin kautta FS Nordicin keskustelupalstojen kautta, Kat kertoo. Tuttu nimi nettikeskusteluissa Kat ottaa ahkerasti osaa keskusteluihin rapakon takaa. Olen jälkeenpäin muistellut heidän palkkaamisperusteitaan. kutella lentokoulun penkille, sillä olin jo lapsesta asti haaveillut ilmailuharrastuksesta. Kat aloitti teoriaopinnot Ronin ehdotuksesta jo ennen pysyvästi Yhdysvaltoihin muuttamista. Olen viimeksi käynyt Suomessa 2002 eli viisi vuotta sitten. Hän aloitti koulun Anchoragen "Malmilla"eli Merrill Fieldillä. Ranchilta on vaikea lähteä pitkille matkoille aivan käytännön syistä. aisin olloin r PAlanca Couhou- ILMAILU 39. Sain myös arvokasta puskalentokokemusta Alaskassa, Kanadassa ja Oregonissa. Tilanhoito vie aikamme totaalisesti. Suomalaisesta ilmai- Ron ja Kat omistavat melkoisen yksityiskonelaivaston. Grumman G-21A Goose on Ronille tuttu kone. Olemme Ronin kanssa päätoimisia ranchereita ja keskittyneet lihakarjan tuotantoon. Silloin Kat suoritti monimoottorikelpuutuksen. Oli helppoa kerätä lentotunteja, sillä meillä oli koko ajan omistuksessamme oma lentokone tai useampiakin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että itsevarmuus oli naispilotin tapa suojautua ja selviytyä miehisessä maailmassa. Nyt hänellä on kaikkiaan 2300 lentotuntia. En millään viitsi jättää koiriani ja hevosiani vieraiden hoitoon. Ron on jäänyt eläkkeelle Japan Air Linesilta. Internet on tuonut Katin nimen tutuksi keskustelupalstan kirjoittajille ja lukijoille. Ensimmäinen tuli omalta lentokoululta ja toinen kilpailevalta koululta 2300 tunnin naispilotti Vuonna 1990 Kat ja Ron muuttivat Oregonin osavaltioon Alaskasta. Kat kouluttautui työnsä ohessa mittarilennonopettajaksi. lumaailmasta en tiedä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin että harrastus on todella miespainotteinen. Asenteeni vaati kuulemma muokkaamista, sillä olin kuulemma liian itsevarma. Olin kuulemma keskitasoa parempi pilotti, jolla sattui olemaan korkea työmoraali ja minulla oli heidän mielestään sopivan monipuolinen lentokokemus. Alaskassa naislennonopettaja ei ollut mikään harvinaisuus. Hän saa näin tietoa entisen kotimaansa ilmailuasioista. Hän valitsi tutumman eli oman lentokoulunsa. Kun läpäisin lennonopettajan tarkastuslennon, sain peräti kaksi työpaikkatarjousta. Itse en millään pysty ajattelemaankaan kokopäivätoimisen lennonopettajan työtä. Kaksi työpaikkatarjousta Kat päätti samoihin aikoihin hankkia ansiolentäjän lupakirjan ja mittarilentokelpuutuksen. Ronista tuli Katin lennonopettaja ja koulukoneeksi legendaarinen Super Cub. Ron on entinen jumbokippari, joten lentokokemusta löytyy. Koti-ikävää helpottaa sukulaisteni ja perheeni tiheämmät vierailut täällä maatilallamme. Muut kuin lentäjät ihmettelevät usein ammattiani. Sain yksityislentäjän lupakirjan ja keräsin samalla tiimaa omilla lentokoneillamme. aationin tinsa nää i Kat ljetin ssaa- n YhOrepitää aina ina. Siitä on ollut paljon hyötyä ranchillamme, Kat kertoo. itse asiassa tarkastuslennon aikana, Kat nauraa. Kat käy omien sanojensa mukaan aivan liian harvoin Suomessa
Siihen kun lisätään totuus, että suurin osa ilmatilasta on valvomatonta, puskalentäminen on suorastaan ihanaa. Alaskaan verrattuna kesti hieman tottua tähän itäoregonilaiseen "redneck"tyyppiseen pikkukaupunkimielialaan, jossa kansainvälisyydestä ei ole kyllä tietoakaan. Täällä voi kaataa peuroja syksyisin sekä kojoot- teja ja pienpetoja aina kun haluaa. Amerikkalainen ruoka on todella mautonta suomalaiseen verrattuna. Ihmisillä on mielestäni paremmat mahdollisuudet pärjätä elämässään töitä tekemällä. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi www.paratronic.fi 40 ILMAILU. Kat tuskin palaa Suomeen koskaan pysyvästi. BC700/900 hintaan sisältyy: laturi, verkkovirtalähde, suomenkielinen käyttöohje. Kun käyttää tilaisuudet ja Suomea kohtuullisemman verotuksen hyväkseen, menestyminen riippuu vain itsestä. BC900 sisältää lisäksi kantolaukun, 4 AA-akkua, 4 C- ja 4 D-adapteria. Yhdysvallat on yhdessä suhteessa aivan ylivertainen paikka asua ja elää. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Etualalla Aerospatiale Rallye 235. Kaipaan eniten Suomessa kasvatettuja vihanneksia, marjoja, kasviksia ja sieniruokia. Samoin paikalliset ovat saaneet nähdä suomalaista sisua, itsepäisyyttä ja terävää kieltä, Kat kertoo. Se soveltuu hyvin työkoneeksi karjatilallemme. Hän on ollut Yhdysvaltojen kansalainen vuodesta 1999. Suomen pimeyttä ja lunta en kaipaa hetkeäkään. Ilmailu on elämäntapa Katin ja Ronin maatila sijaitsee Itä-Oregonissa todellisella country & western alueella. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi BC700/BC900 älylaturit 35 / 57 Huippulaturi purku-, testaus(mittaa akun todellisen kapasiteetin purun yhteydessä) ja virkistys-ominaisuudella. Myös ilmailu on verrattoman helppoa Amerikassa. Teksti MIKKO SOKERO Kuvat KAT SUTPHIN Tätä päätä hevosesta saa tuijotella jos aikoo lähteä ratsastusretkelle Katin kanssa. Täy vuo muu sekä Erik Kys Rob "Ser Puh Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Harrastan myös metsästystä. Alue, jolla ranchimme sijaitsee, on konservatiivista ja myös harvaan asuttua, kun taas Länsi-Oregon on hyvin liberaalia ja edistyksellistä. STOL-koneena Helio Courier oli myös hyvä, Kat sanoo. Heli palv mm Cessna C-170 on Katin ja Ronin ranchin työjuhta, joka kelpaa liki kaikkeen lentotoimintaan. Lentokoneiden lisäksi maatilan hoito vaatii toinen toistaan järeämpiä laitteita ja koneita. Meille se on tärkeää, koska ilmailu ja lentäminen ovat minulle ja puolisolleni elämäntapa. Jokaiselle akulle on oma LCD näyttö, jossa akun jännite V, latausvirta mA, latauksen kesto hh:mm, kapasiteetti mAh. Ajan myötä siihenkin on tottunut. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Lentäminen täällä on ihanteellista sääolojen takia. Oma suosikkini on tietysti Super Cub, koska se on paras kone puskalentoon. Kat ja Ron omistavat ja käyttävät tällä hetkellä kolmea lentokonetta maatilallaan Oregonissa. Heillä on edelleen omistuksessaan Piper PA-18-150 Super Cub, Cessna 170 B Lycomingin 180-hevosvoimaisella moottorilla ja Aerospatiale Rallye 235
Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. Rintataskukoko. www.koneita.com Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Kaikkiin konetyyppeihin. Jo 17 vuotta myynnissä Suomessa. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. seuraaville helikopterityypeille: · · · · · · · Agusta Bell 206 sarja Bell 206 ja 206L sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 sarjat Hughes/Schweizer 269 sarjat Robinson R-22 / R-44 sarjat Headset MG-40 249 eäm- Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. HUOM: Pienoismallien rakentajat: C2/300 minisorvi isoilla ominaisuuksilla. 09-5655 5454 www.helitech.fi Uranus-Tuonti Oy www.uranus-tuonti.fi Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. 09-5655 540 Fax. Vain 645 Katso myös muuta 8 eri sorvi /jyrsinkonemalliamme nettisivultamme. Ilmailukäsiradio Vertex VXA 300 345 Maailman suosituin ilmailuradio! 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. 06-4387313 Fax: 06-4331049 ) ja ja 4 ILMAILU 41. Katso lisä nettisivultamme. Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri s aissa. Täydet korjaamopalvelut mm. Alueet 108 174 Mhz. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 99 muistipaikkaa. Vain 75 Korkeusmittarit nyt hintaan: 349 Saatavana myös metriasteikolla
Säätiö ja Lakes Oy perustivat ohjausta varten työryhmän, jossa ovat edustajat sekä säätiöstä että Lakes Oy:stä. Energiaverodirektiivin määräämä valmistevero "yksityisessä huvi-ilmailussa" käytetyillä lentopolttoaineille tullaan jatkossa siis perimään myös Suomessa. harjoittaa ansiolento- ja lentokoulutustoimintaa. Onhan monessa koneessa kaksi tankkia! Se verokertymä, joka noista senteistä saadaan, ei liikuta pilkkuja missään paikassa tai momentissa. Joku komissiossa varmasti keksii suuren idean ja ratkaisun tähän asiaan. Jo 1995, eli 12 vuotta sitten, Suomen liittyessä EU:hun oli tiedossa että kyseinen verovapautus on määräaikainen ja tulisi joskus päättymään. selvityksen toteuttamista varten kon- VALMISTEVERO LENTOBENSIINIIN ON JÄRJETÖN ASIA Euroopan Komission ratkaisu määrätä lentokoneiden polttoaineisiin valmistevero, joka ensimmäisten arvioiden mukaan on siis 50 senttiä litralta, on jälleen yksi järjettömistä päätöksistä, joita Euroopan Unioniin liittymisemme on tuonut mukanaan. Nyt meni Usko ILMAILULIITTO KOMMENTOI VALMISTEVEROASIAA Euroopan komission päätös olla esittämättä jatkoa yksityisessä huvi-ilmailussa käytetyistä lentopolttoaineiden verottomuudelle oli valitettava mutta odotettavissa oleva päätös. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö ei voinut ottaa hanketta hallinnoitavakseen, koska hankesuunnitelma sisälsi ylivoimaiselta valtaosaltaan sellaisia asioita, jotka eivät säädekirjaan liittyvien sääntöjen mukaan lainkaan kuulu lentokenttäsäätiön tarkoituksiin. Joitakin kuponkeja ja lappuja joudutaan joka tapauksessa jatkossa täyttämään. Työryhmä on valinnut ao. ole vie selvity kaan pitäny Erill kenttä Oy ja sen jä maano sittaen sijoitu Säät täyden lisia h eräin sähall on ky johtaja mm. Säätiö ei sääntöjensä mukaan itse ole lento- tai vastaava toimija, eikä se voi mm. Tämänhetkisen tiedon mukaan voi kuitenkin sanoa, että vero ei juuri, jos lainkaan, tule vaikuttamaan tämän vuoden kustannuksiin. Näin on tarkoitus välttää päällekkäisyydet ja hyödyntää säätiön jo aiemmin teettämät selvitykset. Kyseessä oleva direktiivi on lainsäädäntöohje kansalliselle lainsäätäjälle. leen, vaatim ja rak nukse Lahtipohjav käyttö nut m yrityst kertoi suunn vät su pottuu Ohj ja suu suhtee vaan arvelti Raken den Il le ilm Asikka jan ja mukaa nuslup Tält si olisi suunn po my osapu Kiin ylimal olivat tiedois tettavi vät ku kantai Säät antam rakenn kuiten vaisem em. Kirjoituksessa annettu kuva Lahti-Vesivehmaan lentopaikan ylläpitämisen ja jatkuvan kehittämisen kannalta keskeisen tahon, Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön, suhtautumisesta hankkeeseen ja toimista hankkeen suhteen on virheellinen. Lahden alueen kehittämisosakeyhtiön, Lakes Oy:n aloitteesta käytiin neuvottelut säätiön ja Lakes Oy:n kesken, jossa sovittiin, että Lakes Oy saa hoitaa tätä hanketta kertaluonteisena kentän ja sen toimintojen kehittämisprojektina. Sovittiin myös, että se Päijät-Häme lentoon - hankesuunnitelmassa oleva osa, joka koskee lentokentän kehittämistarpeiden selvittämistä, toteutetaan säätiön ohjauksessa yhteistyössä Lakes Oy:n kanssa Padasjoen Lentokerho ry:n hallinnoiman hankkeen osana. Tuskin ainakaan ilmailun hyväksi. Suomen Ilmailuliitto osallistuu aktiivisesti yhteistyössä valtiovarainministeriön, tullihallituksen, Öljy- ja kaasualan keskusliiton ja Ilmailuhallinnon kanssa miten lakia sovelletaan, jotta haittavaikutukset, mutta myös asian liittyvä byrokratia, saadaan mahdollisemman kevyeksi. Haluttaisi nähdä se järjestelmä, kuinka erotellaan ansiolentotoiminta ja harrastelentäminen. Suomen Ilmailuliitto pitää harrastelentäjien puolia muun muassa siinä asiassa, että veronperintä tapahtuisi mahdollisimman vähän ilmailijaa vaivaavalla tavalla. sultin. Säätiön säännöt velvoittavat sen hoitamaan varojaan huolellisesti ja sijoittamaan ne turvallisesti ja tuottavasti, jotta ne ovat käytettävissä säätiön sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Säätiölle esitetyssä Päijät-Häme lentoon hankkeen hankesuunnitelmassa on vain pieni lentokentän kehittämistarpeita yleisesti koskeva osuus, jonka voi katsoa kuuluvan säätiön sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Vuosien varrella on paljon tehty työtä että tämä verottomuus säilyi näinkin kauan. Muutoin todettiin yhdessä, että kentän jatkuva kehittäminen ja ylläpito kuuluvat suvereenisti säätiölle. PÄIJÄT-HÄME LENTOON -HANKKEESTA Kommentteja Ilmailu kuulee vitosena -palstalla helmikuussa 2007 olleeseen Risto Pykälän kirjoitukseen "Päijät-Häme lentoon" kehittämishankkeen myötä- ja vastatuulet Vesivehmaalla. Olen aivan varma, että veron keräämisestä syntyvät kustannukset ovat suuremmat kuin tuotot. Säätiön tarkoituksiin kuuluu lähinnä lentokenttätarpeen tyydyttäminen ja kehittäminen liikennekelpoiseksi, sekä kentän ylläpitäminen, kenttäkaluston kunnossapitäminen ja lentotoimintaa palvelevan huollon järjestäminen, kaikkien kyseeseen tulevien ilmailutoimijoiden hyödynnettäväksi. Hankkeen hallinnointi olisi merkinnyt taloudellisen vastuun ottamista säätiölle koko hankkeesta, joka pääosaltaan ei kuulu säätiön tarkoituksiin. Kuitenkaan tätä palasta ei hankkeen haltija, Padasjoen Lentokerho ry halunnut irrottaa päähankkeestaan. Torsten Hoffmann Suomen Ilmailuliitto ry Hallituksen jäsen Valmisteroveroa ei todennäköisesti peritä huvi-ilmailijalta vielä tämän vuoden aikana. Tämä työ on melko haastavaa ja on vielä ennenaikaista sanoa miltä loppuratkaisu tulee näyttämään. On tietysti sitten aivan oma asiansa minne nämä verorahat tullaan ohjaamaan. ra maanv On hankk toimin toimin 42 ILMAILU
Säätiöllä on olemassa myös valmiit suunnitelmat ja piirustukset mm. Jos tälle yhtiölle annetaan todellakin käyttöön ilmatilaa aina kun se sitä tarvitsee ja jonkinasteinen etuoikeus tilaan, on kohtelu äärimmäisen epäreilua muita ilmailijoita kohtaan. Asikkalan kunnan teknisen toimen johtajan ja rakennustarkastajan näkemyksien mukaan enää pystytä rakentamaan rakennuslupavaatimukset täyttävää rakennusta. Säätiö antaa myös neuvoja tarpeen mukaan. Johan tässä tuntuvat viime sodan saavutukset murenevan kun itsenäisyys saatiin säilytettyä, mutta nyt sitä ollaan antamassa pois myyntiin. Jos Robonic saa tahtonsa läpi, sitten muillekin on annettava mahdollisuus saada haluamansa ilmatila haluamastaan paikasta. Rakennustarkastaja kertoi kehottaneensa hankkimaan hyvän suunnittelijan, joka pikimmiten laatisi hyvät suunnitelmat, jolloin lupien saanti helpottuu ja nopeutuu joka suhteessa. Todellisuudessa kysehän on puhtaasta ilmatilakaupasta ja sen mukanaan tuomasta oheisbisneksestä. Säätiö ei siltikään peruuttanut aiemmin antamaansa puoltavaa lausuntoaan tälle rakennushankkeelle. Suomen ilmatila ei voi olla luovutettavissa jollekin firmalle edelleen myytäväksi. STA itoseeseen äme tä- ja i-Veen ja eisen ätiön, mista ei seen, imaijotka muätiön innä a kekennoslevan eseen ettäitse e voi oululensa on peita atsoa aisiin ta ei erho . Lentopaikkaa hallinnoi Päijät-Hämeen Lentokenttäsäätiö. ERIKOISTA ILMATILAKAUPPAA Yksityisen yhtiön pyrkimys saada käyttöönsä Itä-Lapista ilmatilalohkoja kuulostaa jo ajatuksena hävyttömältä. Ilmatilan kaupallistaminen on erikoinen, mutta ilmiselvästi hyvä bisnes. kunnan rakennustarkastajan puoleen, jotta heti alkuun selviää millaisia vaatimuksia kunnalla on ympäristöasiain ja rakennusluvan yms. Rakennusviipaleet mm. On kuitenkin todettava, että rakennushankkeen luvanhakija on ihan itse omalla toiminnallaan tai paremminkin asiallisen toiminnan puutteella aiheuttanut sen kaa- Kuva ESA HAAKANA tumisen. Lahti-Vesivehmaan lentopaikka sijaitsee pohjavesialueella ja rakennuksen aiotuksi käyttötarkoitukseksi hakija on ilmoittanut mm. Hanke sujui täysin sujuvasti ja kitkatta. Ei ole lainkaan niin sanottu, että Robonic-firma jäisi ainoaksi tällaiseksi ilmatilan pysyväisetuoikeutetuksi. lentokoulutus-, toimitila- ja lentokonekorjaamorakennuksista, jotka voidaan räätälöidä ostoon tai pitkäaikaisesti vuokralle sitoutuville näiden tarpeiden mukaisiksi. Ei siitä muita osapuolia voi syyttää. Risto Niemi Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön hallituksen jäsen Lahden Ilmailukerho ry:n koulutuspäällikkö Lahti-Vesivehmaan lentopaikka on aktiivinen ilmailukeskus ja useiden lentokoneiden kotikenttä. lehtiilmoituksin, toistaiseksi tuloksetta. Hankkeen hallinnoija ei kuitenkaan ole vielä lainkaan käynnistänyt konsultin selvitystyötä. Säätiö on valmis etsimään hankkeen toteuttamiselle rahoitusta, ja on aiemmin hakenut sitoutuvia ostajia tai käyttäjiä mm. rasitteita rakennuksille myönnettäviin maanvuokrasopimuksiin. Hankkeiden on tietenkin kohtuudella oltava toteuttamiskelpoisia ja järkevät taloudelliset laskelmat on voitava esittää. Siviili-ilmailuhankkeissa on viisainta aloittaa yhteydenotolla säätiöön, jolloin asia lähtee heti alusta alkaen etenemään oikealla, kokonaisuuteen sopivalla tavalla. Vaihtoehtoisia rakennushankkeiden toteuttamismahdollisuuksia siis on, ja säätiö on niitä valmis edistämään. Säätiön näkemyksen mukaan juuri tämä selvitys olisi hankkeessa pitänyt käynnistää heti hankkeen alussa. Erilliseen kiinteistöhankkeeseen lentokenttäsäätiö antoi heti hakijan (Tradeaid Oy ja Strega Oy) puoleensa kääntymisen jälkeen puoltavan lausunnon alueen maanomistajalle, Metsähallitukselle, suosittaen myös rakennukselle osoitettavaa sijoituspaikkaa kenttäalueella. Säätiön hallituksen puheenjohtaja myös täydensi luvanhakijan erittäin puutteellisia hakemuspapereita sijoituskuvin ja eräin muinkin lisäselvityksin, joita Metsähallitus pyysi päästäkseen jyvälle mistä on kyse. 1928 ILMAILU 43. Alkuvaiheen mahdolliset avustus- ja tukirahat eivät turvaa hankkeita pidemmällä tähtäimellä. oitamaan ovat aisiin i olisi mista osaltiön, ttelut sovitketta tojen ettiin inen tiölle. varastoitiin Lahden Ilmasillan vuokraamalle maa-alueelle ilman Ilmasillan siihen antamaa lupaa. Kiinteistöhankkeen hoitotapa oli siis ylimalkainen. Näistä rakennushankkeista viimeisin ajalta, jolloin Metsähallitus jo oli vaihtunut kentän maa-alueen haltijaksi, on Sysmän Ilmailukerho ry:n rakentama lentokonehalli, joka valmistui keväällä 2007. lenosa, rpeiohanssa iman vältätiön tiö ja työtiöstä innut kon- sultin. Lahti-Vesivehmaan lentopaikalta on useita esimerkkejä onnistuneista, toteutuneita rakennushankkeista valtion omistamalla maa-alueella, kun vaan toimitaan asiallisesti, oikein ja oikeassa järjestyksessä kaikkien vaikuttavien osapuolien oikeutettuja odotuksia ja vaatimuksia kunnioittaen ja noudattaen. Tältä olisi vältytty, jos heti ensimmäiseksi olisi tehty hyvät perustellut ja uskottavat suunnitelmat, jotka sitten olisi ollut helppo myös käsitellä paljon nopeammin eri osapuolien organisaatioissa. Kuten viime ILMAILU-lehden pakinassa kirjoitettiin, ei ilmatila itsessään voi olla kauppatavaraa, mutta kyse on vain laskutustekniikasta. Esitetyistä tiedoista puuttuivat myös selvitykset odotettavissa olevasta tulovirrasta, jolla syntyvät kulut on tarkoitus kattaa, jotta hanke kantaisi itsensä kestävästi. Jatkossa säätiö tulee kuitenkin olemaan lausunnoissaan varovaisempi, ellei Metsähallitus voi sisällyttää em. Ohjeita ei kuitenkaan otettu huomioon ja suunnitelmien ja lupien hakuasioiden suhteen ei sitten tapahtunutkaan mitään, vaan lupien tarvetta vähäteltiin ja niitä arveltiin saatavan sitten jälkijättöisesti. Niin ikään hallituksen puheenjohtaja kehotti hakijaa heti kääntymään mm. Sana helposta ja vähän käytetystä ilmatilasta kiirii ja huomaamme kohta, että moisia jättiboksivarauksia on Suomi väärällään. kerho-, koulutus-, ravintola- ja yritystoimitilakäytöt. Vaikka ei olisikaan, on Robonicin ilmatila-asia tärkeä ennakkotapaus. Laskuun voi kirjoittaa sisällöksi mitä vaan ja mitähän kaikkea miehittämättömien ilma-alusten testaajat tarvitsevatkaan... Suunnitelmat ja asiakirjat olivat vähintään puutteelliset. suhteen rakennuksen käyttötarkoitukset huomioiden. Kersantti vm
Helsinki-Vantaa järjestelmällisesti toimivan. Mahtuisikohan Ikarus C42S vähän lyhyemmällekin "kiitotielle". Olisiko todella tarkoituksenmukaista edellyttää, että kaikki sähkönjakelijat ja puhelinoperaattorit, joiden on Suomen järvillä ollut tarpeen tehdä ylityslinja salmikohtiin, velvoitettaisiin jälkiasennuksina merkitsemään linjat merkkipalloilla muutaman vesikoneilla/ultrilla operoivan ilmailijan vuoksi. HUOMIOITA LENTOTURVALLISUUDESTA Lehdessä 4/2007 olleeseen artikkeliin "ALÄ OLETA TAI ARVAA KYSY" pieni kommentti väliotsikon "Kiitotien ylittäminen... Tässä asiassa ehkäpä lennonjohtajien toimintaohjeiden "yksinkertaistaminen ja pelkistäminen"saattaisi olla perusteltua. Olemme joutuneet lyhentämään Ilmailu kuulee vitosena yleisönosastopalstan kirjoituksia. Muun Suomen velvoitteiden lisääminen ehkä muutaman sadan harrastajan satunnaisten vesistöjen käyttökertojen turvallisuuden varmistamiseksi lienee kohtuutonta. Kustannukset näistä toimista maksaisivat luultavasti verkko-operaattorien asiakkaat, koska linjayhteyden rakentajan tai yhteiskunnan yleinen (verovaroilla kustannettava) intressi asia tuskin on. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Toivomme, että kirjoitat mahdollisimman lyhyesti ja tiiviisti. Turvallisuusnäkökohtien osalta uskoisin asian yhteiskunnan kannalta olevan järjestyksessä. Siinä ei oteta kantaa, onko kiitotien ylitysselvitys annettu oikein vai väärin vai onko se antamatta kokonaan. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Nykyisin asia ei minua juuri huoleta, kun ilmailen pääosin siviilirekisterissä olevilla maalentokoneilla, eikä minua juuri minimilentokorkeuden alapuolella tavata muutoin kuin lentoonlähdössä ja laskussa tai satunnaisesti SAR-tehtävällä. Lennonjohtajan toimintaohjeet (PANS ATM) ja radiopuhelinliikenne käsitteineen ovat kuitenkin yksi hallittava aihealue niin lennonjohtajille kuin ohjaajillekin. Lentosäännöt on oma asiakokonaisuutensa. ei aina niin yksinkertaista" jälkeiseen tekstiin. Tarmo Kulmala harras Euro (EASA tanut mailuu lentok vastaa tokon neiden Luv siosain ensin tukset L 44 ILMAILU. "Lennonjohtopalvelu" lentosäännöt käsittelevät joitakin lennonjohtajille ja ohjaajille kuuluvia ko. Jätettäisiinkö vastuu lennon turvallisesta suorittamisesta sinne minne se kuuluu, eli ilma-aluksen päällikölle. Niiden mukaan toimien useimmat vaaratilanteet ja onnettomuudet olisivat vältettävissä. Matkalento-osuudella turvallisuustavoite toteutuu kohtuullisen hyvin minimilentokorkeusvaatimuksia noudattamalla. toiminta-alueen kysymyksiä, mutta ei läheskään täydellisinä kaikkia. Kohdassa 3.6. Koneen kyljessä oli "sinivalkoinen kokardi". Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Siinä vain todetaan, että (valvotulla lentopaikalla ATC- toiminta-aikana) selvitysrajan edellyttäessä kiitotien ylitystä, ilma-aluksen ei erikseen tarvitse pysähtyä ennen kiitotietä, vaan se voi jatkaa selvitysrajalleen saakka. Reitti mahdollistaa kuitenkin "mahdollisen laskupaikan tarkastamisen" järven päällä matalalla liki parin kilometrin matkalla. Jokaista ongelmaa eivät hoida ja poista jotkut muut. Artikkelissa mainittu lentosääntöjen tekstikohta on poimittu kokonaan eri asiakokonaisuudesta, eli kohdasta 3.2 "Yhteentörmäysten välttäminen" ja sen alakohdasta 3.2.2.7 "Ilma-alusten liikkuminen maassa" ja edelleen alakohdasta 3.2.2.7.2. Tarmo Kulmala OHJEITA ILMAILUN YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Nyky-yhteiskunnassakin ymmärrän asian niin, että ainakin joihinkin toimintamuotoihin elämässä sisältyy vielä jonkin vertainen "omavastuu". ilmailumääräyksessä OPS M 1-6 ja tapaukseen sovellettavia suosituksia mm. Käytettäessä lentotoimintaan yksityisiä maa-alueita tai avoimia vesialueita, on olemassa erillisiä, turvallisuuden varmistamiseen pyrkiviä toimintavaatimuksia mm. En näe asiassa artikkelin kummajaista, koska lentosäännöissä ei ole tarkoituksenmukaista tässä kohdin erikseen eritellä, minkälaisella selvitysrakenteella ja lisäehdoilla ko. Ellei näin tapahdu, tulee ilma-aluksen päällikön varmistaa ylitysselvitys. Näin tuntuu mm. Lentosäännöt määrittelevät selvitysrajan täysin yksiselitteisesti. ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. Joskus nuorempana menneellä vuosituhannella liikuin joskus itsekin melko matalilla lentokorkeuksilla. Tapauksesta kertovassa tutkimuskertomuksessa on selostusta ja karttapohjainen kuva koneen lentoreitin viime vaiheista. Seuraava kohta, eli 3.2.2.7.3 taas muuttaa asian (Suomessa toistaiseksi vain Helsinki-Vantaalla) niin päin, että STOP BAR:n palaessa ei kiitotien yli rullata, vaikka selvitysraja kiitotien takana siintäisi ja ylitysselvityskin olisi olemassa. Kohta käsittelee pysähtymisvaatimusta kiitotieodotuspaikalla. Kertomuksessa ei tarkkaan mainita, missä vaiheessa kone Hirsijärven päällä laskeutui korkeudelle n 20 m. Kannattaa huomioida, että tämä lentosääntöjen kohta käsittelee toimintaa myös valvomattomilla lentopaikoilla ja näin ollen maininta lennonjohtoselvityksen mukaiselle selvitysrajalle rullaamisesta on vain kyseistä yksityiskohtaa koskeva täsmennys. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. Ilmailuliiton koulutusohjeissa. Lentoonlähdöissä ja laskuissa tilanne on sama käytettäessä yleiseen käyttöön hyväksyttyjä tai hyväksyttyjä yksityisiä lentopaikkoja. selvitysrajalle edetään. Olisi Suomessa lennonjohtajilta erinomaisen selkeä tulkinta, jos selvitysrajaa ei todella annettaisi kuin siihen pisteeseen saakka, johon rullaaminen on turvallista ja esteetöntä. Sopiva pituus on noin puoli liuskaa tai noin 2000 merkkiä välilyönteineen. Lu k JÄTETÄÄN VASTUU PÄÄLLIKÖILLE Ilmailun numerossa 4/2007 nimimerkki "Kasakka" ottaa kantaa voimalinjojen merkitsemiseen. Olemme kaikki tietoisia siitä, että rullaavan ilma-aluksen selvitysrajan edellyttäessä kiitotien ylitystä, on siihen saatava selvitys osana rullausselvitystä. Ennen "selvästi erossa esteistä"tapahtuvaa lentoa katsottiin, että tuulilasi oli puhdas, reitin valinnassa otettiin huomioon valoisuuden suunta ja joitakin muitakin varotoimia oli. Useimmat meistä osasivat erityisesti varoa kapeiden vesistöjen salmipaikkoja juuri tämänkaltaisten linjaylitysten vuoksi, eikä niissä kohdin ainakaan "rantamökkejä" ihailtu
uuden lentokoneen maahantuonti tai siirtolento lentokelpoisuustodistuksen umpeuduttua paikkaan, jossa lentokelpoisuus voidaan tarkastaa, Ilmailuhallinto hyväksyy sekä lentoehdot että myöntää luvat. ultrakevyt lentokone tai harrasterakenteinen ilma-alus), ovat ilmailumääräyksen AIR M1-3 ja 1-5 ohjeet edelleen voimassa. lentokelpoisuusmääräyksen vaatimien toimenpiteiden määräajan umpeutuminen tai vaurioituneen ilma-aluksen siirtolento, luvan hakijan on ensin hyväksytettävä lentoehdot EASA:ssa ja sen jälkeen haettava lupaa ilmailuun Ilmailuhallinnosta. (09) 425011). EASA vastaa useimpien tyyppihyväksyttyjen lentokoneiden, helikopterien ja purjelentokoneiden lentokelpoisuudesta. Ellei lupa liity suunnitteluun, esim. oista lmala naista lupaa ilmailuun Ilmailuhallinnosta. Kun kyseessä on ilma-alus, jonka lentokelpoisuudesta Ilmailuhallinto vastaa (mm. Menettelyä koskevat ohjeet ja tarvittavat kaksikieliset (suomi-englanti ja ruotsi- englanti) lomakkeet löytyvät Ilmailuhallinnon kotisivulta www.ilmailuhallinto.fi tai niitä voi kysyä Ilmailuhallinnon neuvonnasta (puh. Tämä ei koske ultrakevyitä koneita tai harrasteilma-aluksia. Luvan myöntäminen ilmailuun on kaksiosainen prosessi. Jos lupa ilmailuun liittyy ilma-aluksen suunnitteluun, esim. missä skeuollisaikan la liki ohan kiitoisesta u, eli men aman töjen tamikunnakin sä situu". Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) on maaliskuun lopulta alkaen ottanut hoitaakseen lupien myöntämisen ilmailuun, kun kyseessä on ilma-alus, jonka lentokelpoisuudesta EASA vastaa. EASA:n sivulta www.easa.europa.eu/ home/c_permittofly.html löytyvät myös ohjeet sekä englanninkieliset lentoehtojen hyväksymislomakkeet. Käytäntö ei siis koske ultrakevyitä lentokoneita eikä harraste-ilma-aluksia. Lisätietoja voit kysyä Ilmailuhallinnosta, lentokelpoisuus@ilmailuhallinto.fi.. Hakija hyväksyttää ensin lupaan liittyvät lentoehdot ja rajoitukset EASAlla ja sen jälkeen hakee varsi- L uksia lasyleiksytäessä ta tai illisiä, rkiviä mään soliiton imien udet ertoainen eista. aa kiroikeuusten t vain iitetty ILUN oitukpuoli Lupa ilmailuun haetaan kahdessa vaiheessa entoehdot hyväksytetään ensin EASAlla ja varsinainen lupa haetaan Ilmailuhallinnosta
Ilmailu lentäji tarkku Räyskä Kilpail (B) len sääntö nopeu Yksity lusta, suista järjest fi. Yksi ohjein venno 0400Ilmoitt 20.7.2 täjältä 46 ILMAILU
Tuota... Huomenta tutka, Pulu 454, heading 260 ja Embraier on vaihtunut Airbussiksi. roger Vanhaan kunnon Neuvostoliiton aikaan Aeroflotin Tupolev-matkustajakone teki visuaalilähestymistä länsimaiselle lentokentälle. Ilmoittautumislomakkeita saa järjestäjältä myös postitse. Tota tota...Ollaan parkissa täällä kakkoshallin nurkalla. roger Meillä on polttoaine aivan lopussa, kuuluu tornin jaksolta. Kilpailuihin voi osallistua myös ultrakevyellä (B) lentokoneella, joka kykenee saavuttamaan sääntöjen mukaisen pienimmän sallitun kilpailunopeuden 110 km/h tai 60 kts. ja päättyy 20.7.2007. Mikä on uusi jakso. Luulen, että tankkausauto löytää meidät kyllä. Osa on varmasti vanhoja, mutta kuten sanottu, kertaus on opintojen äiti. roger Lentäjä aloittaa iltarukouksensa hotellihuoneessaan ilmailuenglannilla. Dear God, this is your captain speaking. Sopisiko viisi läpilaskua, kolme ILS-lähestymistä, kaksi simuloitua moottorihäiriötä, yksi maaliinlasku tuhannesta jalasta ja lopuksi kaksi NDBlähestymistä. lennonjohto kysyy. roger Yhdysvaltojen presidentti George W. Huomenta Pulu 454, radar contact, jatka suuntaan 260 ja nouse pinnalle 200. Haluaisin ostaa edestakaisen lipun. Muutaman minuutin kuluttua sotilaslennonjohto kertoo, että olemme vaihtamassa radiojaksoa. Tuntematon ääni jaksolla sanoo: Huomenta tutka, meillä on Piper Arrow. torni vastaa. Vuosikerta kotimaassa 44 euroa, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaukset www.ilmailu.fi tai (09) 3509 340 kuppilatiima@gmail.com ILMAILU 47. Minne haluatte. fi. Näette sieltä kyllä Air Force Onen, koppava kapteeni sanoo lennonjohdolle. Bushia kuljettava Air Force One kutsui Euroopan matkallaan USAF:n sotilaslennonjohtoa. O-XX, saisiko olla myös isot ranskalaiset. OH-XXX. They are all working, neuvostopilotti kuittasi. Yksityiskohtainen kutsu sääntöjen mukaisine ohjeineen on saatavissa myös postitse: Juha Silvennoinen, Majamäentie 13, 41160 Tikkakoski, 0400-920269, silvanoma@luukku.com. Teillä on radiossanne 720 kanavaa. Ja vaihdamme Embraierin Airbussiksi, tutka. Air Force One kysyy. Yksityiskohtainen kilpailukutsu, tiedot kilpailusta, ilmoittautumisesta siihen, osanottomaksuista sekä ilmoittautumislomakkeet löytyvät järjestäjän kotisivuilta http://www.tinttilakki. Voisitteko vaihtaa sen Malibuksi. roger Life vest under your seat = Elämä lännessä on takapuolesta. Kiilari vastaanottaa luonnollisesti kaskuja, tarinoita ja vitsejä osoitteessa kuppilatiima@gmail.com roger Blondilentäjä marssii lentoyhtiön tiskille. Koodaa 7700 ja ilmoita sijaintisi! lennonjohtaja vastaa. roger Suomalaisen suurehkon lentoyhtiön kapteeni ottaa yhteyttä tutkan jaksolla. Löydätte meidät kyllä, sotilaslennonjohto kuittaa. Tervetuloa! Ilmailukerho TINTTILAKKI Kuppilatiima Kuppilatiimakiilari pyhittää tämän palstansa vitseille. En ole aivan varma missä olen, OXX, lentäjä vastaa Näetkö mitään maamerkkejä, torni kysyy ja yrittää selvittää koneen sijaintia toisiotutkalta. Mikä on sijaintisi. Takaisin tänne, blondi vastaa. Sitten loppulasku. roger Torni, OH-XXX lähialueen rajalla. virkailija kysyy. Saatatte olla illallispöydän todellinen kuoliaaksinaurattaja. Kun liikutte ilmailupiirien ulkopuolella, muistakaa nämä tarinat. Ilmoittautuminen alkaa 1.6. KILPAILUKUTSU Tarkkuuslennon ja rallilennon SM 2007 Ilmailukerho TINTTILAKKI kutsuu suomalaisia lentäjiä myös ensikertalaisia - osallistumaan tarkkuuslennon ja rallilennon SM-kilpailuihin Räyskälään (EFRY) 2.-5.8.2007 (varapäivä 6.8.). Kiitotien lähestymislinjan vieressä tehtiin sadonkorjuutöitä. Teillä on tutka. Check the farmers on the right side of the final, torni ilmoitti. Kuka kutsui