Ilmailulehti 5/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Numero 5/2008 71. vuosikerta Hinta 6 euroa EMBRAERIN nykyaikaisella tehtaalla Vierailimme FINNAIR 6 41 488 2 8 880 30 85-vuotias RUUMASTA OHJAAMOON Antti Hyvärinen 2008-28 08005 288803-0805 Mukana JÄMI FLY IN -liitelehti! 29.5.2008 00:49:00 0508Kansi.indd 1 PAL.VKO
Kuitenkin Kari oli iloinen siitä, että viime vuosina on sentään yhä useampi nuori jäänyt koukkuun ja jatkanut harrastusta. Opettaja Matti Huoviala purjekoneen kabiinissa. Sentään hallittavissa Kaksiteräinen miekka on tarkka hallittava. Siihen taas eivät nuoret opettajat suostu. Pai Pain tuot Puh. ILMA ääne liiton ISSN Kolmen opettajan hartioille homma on Karhulassakin jäänyt eli Pesa ja Oippa Lehtisen sekä Pentti Ripatin. Faks ilma www Ilm Panu ilmo Puh. Kon Mutta, hei, ihan oikeasti purjelento on moni-ihmeellinen elämäntapa, "a many splendoured thing", kuten vanhassa iskelmässä rakkaudestakin sanotaan. PAAVO KOPONEN chris Faks (Kon mak Tila Opekurssi sentään alkoi. Urheiluilmailuopiston rehtori Sakari Kuosmanen panee nyt toivonsa vanhojen opettajien päivittämiseen. 18-vuotiaana on vuorossa jo ajokortti ja sitten ne kaasuttelevat tiehensä. Oppilaita ei ole mitenkään pilvin pimein tyrkyllä, mutta eipä olisi opettajavoimiakaan suurille kursseille. Muuten Pesa määritti parhaaksi kurssi-iäksi 1417 Nykyaikainen purjekone on huolellisesti tehty, hyvin viimeistelty ja varustettu lähes täydellisellä mittaristolla. Artik kirjoi kusta lehti ilmo ilmo tai kä Ilmo ilmo Huom ilmo tilaam säilyt asetu aiheu hinto myös Rekis tilois rekist muk kolm tai jä mark asias 0508s022-033Eka-aukea.indd 2 29.5.2008 00:49:59. Siellä on luvassa 13 uutta oppilasta, pari keskeneräistä ja pari lupakirjan uusijaa. No, hauskaa oli oppilaanakin, vaikka hirmuinen työ oli seurata kaikkia niitä pitkin ohjaamoa viritettyjä elektroniikkavehkeitä. Suo Finla 71. Palstahenkilö ei edes tunnusta harrastavansa purjelentoa, hän väittää potevansa sitä. sa kohtalokas katko. v Vas Mikk mikk Toim Chri chris Art Jouk jouk Toim Ilma Hels 0070 Puh. Kaiken kaikkiaan purjelentoharrastus siis elää, mutta paremminkin voisi mennä. Matti Huoviala väitti lentävänsä ihan mielellään koulua, kun on kunnon matkalentopeli alla. Purjelentokoulutuksessa se on työläs kapistus, kun molemmat terät ovat tylsiä. vuotta. Faks Ilme Vuos P alstahenkilö otti ja soitteli toukokuisena iltana muutamaan purjelentokerhoon ja sai kuulla variaatioita samasta teemasta. Aktiivisia peruskouluttajia on vain yksi ja yksi jatkokouluttaja. Kelpuutuksen voi uusia suorittamalla opekurssin loppukokeen ja lentämällä tarkastuslennon. Joensuun Ilmailukerholla on vähän valoisampaa. Palstahenkilö muuten näki leveästi hymyilevän opettajan, tai ei nähnyt mutta kuvasi olan yli. Pitäisikö sitä siis myös markkinoida monisisältöisenä elämäntapana. Viisi uutta ja pari keskeneräistä oppilasta on koulutuksessa ja uusia opettajiakin on kaksi entisten kolmen lisäksi. Viime kerralla palstahenkilö hätäili, että joko tulee opettajakoulutukses- Chri sil@i Puh. Karhulasta Pentti "Pesa" Lehtinen todisti samaa: oppilasaines on nuorentunut. Molemmat luvut ovat historian valossa alavireisiä. Se tapahtui DuoDiscuksen tyyppikoulutuksen yhteydessä. Kerhot voisivat sponsoroidakin matkalaista, Saku ehdottaa. Kus Kelpaa sitä onnellisen hymyillä, kun on lämmin ja aurinko paistaa. Selänpäässä on puolestaan puolen tusinaa oppilasta ja Räyskälä-Säätiöllä kymmenkunta. Kymmeneen vuoteen ei Kuopiosta ole ketään saatu opettajakurssille, manasi puheenjohtaja Kari Yliharsila. Toisaalta voimme kysyä, onko purjelento vain harrastus vai onko se itse asiassa elämäntapa. Kuopion Ilmailuyhdistyksessä on sentään puolen tusinaa uutta oppilasta, mutta opettajatilanne on kriittinen. Sen voi tehdä Räyskälässä tai vaikka lähteä syksymmällä kertauskurssille Espanjan Jacaan. Sekin on kaksiteräinen miekka, koska 1415-vuotiaat lentävät kyllä ahkerasti, mutta tarvitsevat kentälle päiväkausiksi valvovan opettajan. Uusia oppilaita on puolen kymmentä, mutta trendi ikäluokkien pienetessä ja kilpailevien harrastusten lisääntyessä on ollut laskeva. Vaasan Lentokerhon Ilmo Leino summasi asian niin, että tilanne on jotenkuten hallittavissa. Kandidaatteja tuli kokonaista neljä: kaksi Tampereelta, yksi Kiteeltä ja yksi Joensuusta. Opettajia on kolme
Se yyppitävänun on la. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi Ilmoitusmyynti Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Samalla onnittelut upealle Helsinki-Malmin lentoasemalle, joka täytti miehekkäät 70 vuotta! S Tilaukset ja osoitteenmuutokset Christa Soivio sil@ilmailuliitto.fi Puh. Kolme neljästä matkustajasta käy Helsingissä vain vaihtamassa konetta. Finnair on maailman neljänneksi suurin operaattori Aasian ja Euroopan välillä. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Silloinen Aero oli vaatimaton firma, jolle tuskin kukaan osasi tuolloin ennustaa nykyisenlaista loistoa ja tulevaisuutta. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa Tässä numerossa Kansi: Malmin lentoasema, kuva Mikko Maliniemi Painopaikka Painotalo Auranen, Forssa 2008 tuotanto@auranen.fi Puh. vuosikerta Vastaava päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@ilmailu.fi Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Finnairin tuloista reilusti yli 40 prosenttia tulee Aasian liikenteestä. Yhtiöllä on 65 viikoittaista vuoroa Helsingin ja eri Aasian kohteiden välillä. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. No, vaikka aikkia tettyjä Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 71. marraskuuta kunniakkaat 85 vuotta. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Nyt Aero on nimenä jo pöytälaatikossa, mutta Finnair pitää yllä edelleen sinivalkoista väriään. Onnea, 85-vuotias Finnair Kustantaja idaatkaksi ja yksi uopisen papettatuksen ekursllä tarssä tai lä keracaan. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Onnea ja menestystä 85-vuotiaalle Finnairille. Jotain yhtiön kasvusta ja kehityksestä kertoo se, että Finnair on vastaanottanut historiansa aikana jo 200 konetta. idakin . Finnair on muuttunut jähmeänoloisesta valtionyhtiöstä dynaamiseksi pörssiyhtiöksi, jonka Aasian liikenneluvut ovat merkittävät monilla mittareilla. Näistä tunnetuimmat lienevät hollantilainen KLM, australialainen Qantas ja tsekkiläinen CSA. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 4 Saapuvat-uutispalsta 10 Nokkamies Antti Hyvärinen 32 Varjoliidännän aika 34 85-vuotias Finnair 16 Autogyrobuumi tulee 18 ILMAILU mukana ramppitarkastuksella 22 FreeFlying-tapahtuman esittely 24 Embraerin tehdasvisiitti 42 Täyttä asiaa kirja Malmista 43 Paavon purjelentokulma 46 Konemarkkinat 48 Tapahtumakalenteri 50 Vääksyn ilmailulukio toteuttaa unelmia 52 ILMAILU 70 vuotta sitten 53 ILMAILU kuulee vitosena -yleisönosasto 54 Kuppilatiima 30 Pienoista Mallipuhetta 0508s022-033Eka-aukea.indd 3 29.5.2008 00:50:21. Finnair perustettiin Aero Oy -nimisenä. Muutama vanhempi "peluri" on edelleen mukana lentoyhtiölistassa. äki le, tai ei yli. Mainittava on myös se, että Finnair on yksi maailman vanhimmista lentoyhtiöistä. 040 594 2362, (09) 3509 3435 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) ti puren eläoured lmässä ONEN inivalkoinen Finnair Oyj täyttää 1
Onnittelut Tampereen Laskuvarjokerholle! Airbusin A380-koneiden tuotantotahti muuttuu Airbus on tarkastanut A380-koneiden tuotanto-ohjelmaa. Työ tehtiin keväällä Tanskassa. Uusi yrittäjä aikoo laittaa paikan uuteen kukoistukseen. Air Motellissa on runsaasti majoitustilaa kentän käyttäjille. Lappeenrannan Ilmailuyhdistys on hankkinut omistukseensa dieselkäyttöisen yksimoottorisen Diamond-lentokoneen. Tuotannon tarkastelu on kuitenkin osoittanut, että vuonna 2006 suunniteltu ripeä tuotantotahdin nostaminen ei ole täysin saavutettavissa. Pilatusta käytetään kartoituskuvauslennoilla. Seitsemäntoista konetta on tällä hetkellä tuotannon eri vaiheissa, lähinnä sähköjen kytkennässä ja järjestelmätestauksessa. Osaston kärjen Bravoja lensivät kokeneet lennonopettajat ja takapään koneita ammattilentäjäoppilaat. Näytöslento käänsi katseet taivaalle Helsingin keskustassa. Kerho juhlisti merkkivuottaan pitämällä vauhdikkaat bileet Overkover-menobändin tahtiin ravintola Pinjan Olympia-salissa toukokuun puolivälissä. Hankinta on historiallinen, sillä lappeenrantalaisten kone on ensimmäinen tällä vuosituhannella uutena kerhokäyttöön ostettu kone. Patrian osaston näytöslennon lisäksi kentän ravintolan kabinetissa julkistettiin Seppo Sipilän, Raine Haikaraisen ja Hannu-Matti Wahlin kirjoittama Malmi Helsingin lentoasema -kirja. Vaikka tilaisuutta ei markkinoitukaan suurella rahalla, kansalaiset löysivät tiensä helsinkiläisten ikiomalle lentoasemalle. K ä n päätö Hinua Puu alkoi ton, S puista Val tonsa Simo kuuta Pilatus Porter töissä Malmilla Helsinki-Malmin lentoasema on saanut "asukkaakseen" Pilatus Porter -koneen. Tampereen Laskuvarjokerho täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Tarkastus ajoittui ohjelman vaiheeseen, jossa aallosta yksi, eli yksittäisten koneiden valmistuksesta, ollaan siirtymässä niin kutsuttuun toisen aallon sarjatuotantoon. 4 ILMAILU 0508s04-09Uutiset.indd 4 29.5.2008 00:51:17. Aallon yksi tuotanto vaatii odotettua enemmän aikaa ja resursseja, minkä vuoksi siirtyminen aaltoon kaksi ja uuteen suunnittelu- ja valmistusprosessiin viivästyy jonkin verran. Finnairin retroväritetty Airbus A319 on saanut yli 4 000 nimiehdotusta. Kuvat Mikko Maliniemi. AN-2 on maailman suurin yksimoottorinen lentokone. Väkeä vieraili kentällä aamuvarhaisesta iltaan saakka. Q Lyhyesti Malmin Ilmailukerhon Cessna 172 OH-SRH on saapunut kerholaisten käyttöön diesel-varustettuna. Patrian osaston lentoa oli kuvaamassa kaksi lentokonetta ja helikopteri. elsinki-Malmin lentoaseman 70-vuotisjuhlallisuuksissa 15. Finavian kakkukahvit maistuivat Malmin päärakennuksen aulassa sadoille vieraille. Tähän mennessä neljä konetta on toimitettu aikataulun mukaisesti ja otettu menestyksekkäästi käyttöön. Monet Malmin yrittäjät olivat hyödyntäneet juhlapäivän. PT6-moottorilla varustettu kone on valmistettu 2006. Ku hu L enn ja p lutoimi min ku tuomar -luokas MAILU tu Sam Latvialainen Pilatus Porter on tullut kuvauskoneeksi Malmille noin vuoden ajaksi. Patrian osasto teki näyttävän näytöslennon Helsingin yllä ja ympäristössä sekä tietysti Malmilla. Yhtiö tiedotti asiakkailleen muutoksista toimitusaikatauluihin. Toisessa lentokoneista kuvaajana matkusti ILMAILUN Mikko Maliniemi. Patrian lennonopettajat ja lentäjäoppilaat lensivät näytöksen yhdeksällä Bravo-yksimoottorikoneella Helsingin yllä. Retromaalaus juhlistaa Finnairin 85-vuotista taivalta. Samanlaisten koneiden samanaikainen osastolento on harvinaista herkkua Suomessa. Valtaosalla 2008 toimitettavaksi tarkoitetuista koneista on jo lennetty. Lentokoulut viettivät avoimien ovien päiviä, ja kutsuvieraat pääsivät Lennuklubin Antonov AN-2:n kyydissä sightseeing-lennolle Helsingin ylle. toukokuuta juotiin tietysti kahvia ja syötiin nisua, mutta mikä tärkeintä, myös lennettiin. Kuvauslinjat ajoi Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Ismo Aaltonen BF-Lennon Cessna 172:lla. KOONNEET MIKKO SOKERO JA NILS ROSTEDT P osastolennolla ja kahveilla H Malmin lentoasemaa juhlittiin Por kar Kuv Nummelan lentokeskuksen Air Motel on saanut uuden yrittäjän
Uuteen koneeseen ei tehty mitään merkittäviä muutoksia. Sami Hämäläisen kuva (vas.) isästä ja pojasta toi palkinnon ihminen ja ilmailu -sarjassa. ILMAILU 5 0508s04-09Uutiset.indd 5 29.5.2008 00:51:47. Penttilän kuva sai kaikilta tuomareilta maksimipisteet. i kenSeppo -Matti n lenjät olikoulut tsuvieN-2:n n ylle. orinen almin lle. Väiltaan ukaan tiensä . K ädentaidon säilyttäminen oli kymmenisen vuotta sitten yhtenä perusteena päätökselle ryhtyä rakentamaan PIK-15 Hinua Porin Ilmailukerhossa. OH-YHE on pian neljäkymmentä vuotta lentäneenä edelleen käytössä. Voittajakuvan otti ILMAILUN avustajanakin tunnettu Sami Hämäläinen. Aito kuva, hyviä tuntemuksia, harrastus yhdistää sukupolvia, luonteva perhetilanne, totesi tuomaristo, johon kuuluivat Helsingin Sanomain Säätiön Heleena Savela, ministeri Pertti Salolainen ja ilmailutoimittaja Ilkka Kangastalo. Hämäläinen sai palkinnoksi Blue1-yhtiön lentolahjakortin. Puutyökurssilla aloitettu rakentaminen alkoi 1996 projektin vetäjän, Simo Kuusiston, Seikun sahalta valitsemista rakennuspuista. PERTTI HAAVASTE Kuvakisan voittaja hurmasi tuomariston L ennokkitouhuissa olevan isän ja pojan kuva vakuutti Ilmailutoimittajat ry:n ja FlightForumin kuvakilpailun arvovaltaisen tuomariston ihminen ja ilmailu -luokassa. Valvojana toimi Timo Mäkinen. Ainoastaan laippavivun käyttö tehtiin kevyemmäksi. Ensilentonsa Hinu OH-YHG, sarjanumero 7, lensi Simo Kuusiston ohjaamana 12. Hinu rakennettiin talvikausina. Reitiltä on erinomaiset jatkoyhteydet molemmissa suunnissa. soitripeä äysin vaasseja, si ja ssiin Juho Penttilä vakuutti tuomariston yksimielisesti Red Arrows -kuvallaan (yllä). Reittiä lennetään kolmesti viikossa Airbus A319 -koneilla. Kuva Pertti Haavaste. Finnair aloittaa lennot Jekaterinburgiin Finnair aloittaa syyskuussa reittilennot Helsingistä Uralilla sijaitsevaan Jekaterinburgiin. Onneksi lipussa on varausoikeus, joten se pesee arvoltaan henkilökuntaliput, Hämäläinen naureskeli. Lentoaika Helsingistä Jekaterinburgiin lyhenee puoleen mihin tahansa Länsi-Euroopan kautta kulkevaan reittiin verrattuna. Lennoille on molemmissa suunnissa nopeat jatkoyhteydet noin 40:een Euroopan kohteeseemme ja erityisesti Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Osloon, sanoo Finnairin Venäjän myyntiyksikön päällikkö Vesa Vilkkula. Lahjan antajan nimen kuultuaan Hämäläisen suunpieleen tuli virnistys. O Porilaisille toinen Hinu Porin Ilmailukerhon PIK-15 Hinu karautti vastikään ensilentonsa. Lentoaika on vain runsaat kolme tuntia. huhtikuuta 2008. Asialla ei oltu ensi kertaa. Kerhossa aloitettiin ensimmäisen Hinun rakentaminen vuonna 1967 ja kaksi vuotta myöhemmin, tammikuussa 1969, OH-YHE, kohosi taivaalle Tapio Kilpisen ohjaamana. Kuva on tuomariston mielestä paitsi esteettisesti kaunis myös teknisesti laadukas. Uutiskuvaluokan voittajaksi valittiin yksimielisesti Juho Penttilän kuva englantilaisen Red Ar- i ita esteltettatty. Työnantajani on Blue1. Missä ollaan ja mitä tapahtuu, kuva kertoo uutisen, tuomaristo sanoi. Tuomaristo löysi kuvasta läsnäolon tuntua. Avattava reitti palvelee myös kaukoliikenneyhteyksiämme Amerikkaan ja Aasiaan sekä täällä kasvavaa kysyntää kotimaan pohjoisiin kohteisiin Rovaniemelle, Kittilään ja Kuusamoon. rows -taitolentoryhmän esiintymisestä Fairfordissa Englannissa viime kesänä
Tuotteen ohjehinta asettunee 350 euron tietämiin. Mannekiinina aktiivilentäjä Tero Auranen. Perusmalleista selkeä tyylitietoisen valinta, joka erottuu muista valmistajista hieman erilaisena kokonaisuutena. Samalla yhtiöt arvioivat, mitä haasteita polttoaineen hyväksyttämisprosessissa on edessä. K I Rit vo Saksalaislaatua kohtuuhinnalla B eyerdynamic HS 300 -headsetit tarjoavat lentäjälle mukavuutta kohtuulliseen hintaan. Lisäksi koneen valmistuminen on näyttänyt vain venyvän määrittelemättömään tulevaisuuteen. Ilmailuliitto luovuttaa Järviselle moottori- ja vaihteistokokonaisuuden siinä kunnossa kun se tällä hetkellä on, ilman korvausta. Tämän sarjan erikoisuutena on audiobox, jonka kautta järjestelmään voi liittää kännykän tai vaikkapa MP3-soittimen. Yhteistyön tavoitteena on pienentää ilmailun vaikutusta ympäristöön. Viiden vuoden takuu vakuuttaa empivän ostajan helposti. Eri asia sitten, onko lentäessä se oikea aika kuunnella musiikkia, ainakaan lentäjän. Yhtiöllä on jo nyt toinen huippupitkästä kantamastaan tunnettu Bombardierin valmistama Global Express. Hyvän hinta-laatusuhteen kruunaavat keveys, kestävyys (arvio perustuu lähinnä rakenteiden tutkailuun) sekä varaosien vaihdettavuuden helppous. Toinen Global Express Airfixin laivastoon Airfixin laivasto täydentyi loppukeväästä jo toisella Global Express -liikesuihkulla. Ensivaikutelma mallista on kevyt, valmistajan linjaan sopivan tyylikäs sekä kestäväksi viimeistelty rakenne. Sen toimintasäde on 11130 kilometriä. Tehokkaan liikenteen hallinnan avulla voidaan optimoida lentoreitit sekä lentonopeudet, mikä puolestaan tehostaa koneiden laskeutumisajankohdan hallintaa. Toimikunta katsoi parhaaksi ratkaisuksi lopputuloksen kannalta sen, että projekti luovutetaan runko-osan omistajalle Erkki Järviselle. Kehitystyössä keskitytään biomassalähteisiin, jotka eivät kilpaile ruoan tuotannon kanssa. Pehmusteiden muovipinnoite tuntuu hieman halvalta ratkaisulta. Viiveiden ja ilma-ajan lyheneminen säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. 0508s04-09Uutiset.indd 6 29.5.2008 00:52:41. diesel-projektin. Toisaalta, tästä joko pitää tai sitten ei. Yhtiöt kehittävät toisen sukupolven biopolttoainetta liikennelentokoneisiin. Q Ilmailuliiton diesel-projekti päättyi Ilmailuliiton experimental- ja ultrakevyttoimikunta on päättänyt hitaasti edenneen nk. Järvinen aikoo saada koneen lentämään tulevaisuudessa ja hän on luvannut kaiken kerättävän materiaalin koekäytöt ja koelennot Ilmailuliiton jäsenten käyttöön. Airbus kehittää toisen sukupolven biopolttoainetta Airbus on ryhtynyt yhteistyöhön Honeywell Aerospacen, Honeywellkonserniin kuuluvan UOP:n, International Aero Engines -yhtiön (IAE), ja JetBlue Airwaysin kanssa. Kuva Mikko Maliniemi. Airbus ja Boeing yhteistyöhön Rakkaat kilpailijat, Airbus ja Boeing, ovat solmineet sopimuksen yhteistyöstä ilmaliikenteen muuttamisesta ympäristöystävällisemmäksi. Hän ei jätä kokonaan yhtiötä, vaan siirtyy Senior Advisoriksi. Passiivisiksi luureiksi HS 300 tarjoaa yllättävän hyvän vaimennuksen. Yhtiöiden tavoitteena on vähentää 6 ILMAILU ilmailun vaikutusta ympäristöön. Yhtiöt kehittävät yhdessä uusiutuvan energian teknologiaa, jonka avulla kasvi- ja leväpohjaisista öljyistä saadaan valmistettua lentopolttoainetta. TERO AURANEN Airfixin laivasto sen kun kasvaa. Boxissa on automaattinen hiljennystoiminto radiosignaalia vastaanotettaessa, jonka saa halutessaan myös pois päältä. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu entinen varatoimitusjohtaja Miika Inkiläinen. Beyerdynamicin headsetit ovat pelkistetyt. Airfixin toimitusjohtaja vaihtuu, kun Pekka Välimäki siirtyy eläkkeelle. Yhtiöt haluavat tehostaa ilmaliikenteen hallintaa lentojen sujuvoittamiseksi ja ruuhkien poistamiseksi. Projektin eteneminen on ollut hidasta ja sillä ei ole ollut vastuullista innokasta vetäjää. Kone on suoritusarvoiltaan edelleen lyömätön. Niinpä esimerkiksi lentäessä musiikin kuuntelu ei häiritse radioliikenteen varmaa seuraamista joka tilanteessa
Jahka LSA-koneet hyväksytään Suomessa, Eurofox on jo saanut tämän tulevaisuudelle tärkeän statuksen. Kuva Windcraft. Hornetin lentovaurion tutkinta on päättynyt. Ohjaaja ei vahingoittunut. Uudet H Pasi Olli Raja Rajav ta käy heliko kinta uuden italial Uu yksim land A Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Kiitotielle laskeutumisen yhteydessä ohjaaja havaitsi laskutelinehäiriöstä ilmoittavan äänivaroituksen. Viime marraskuussa Karjalan lennostossa yölennolla tapahtuneen Hornet-koneen (HN-434) lentovaurion tutkinta on saatu päätökseen. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Kone ei siis Helsin don es tänä ke Mark hänen vaadi mitään modifikaatioita LSA-luokkaa varten. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Q Uusi laatu-ultra myyntiin Suomessa L u Copterlinen reittiliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä oli keskeytyksissä toukokuussa noin viikon ajan. Kone on toimitettaessa siis oikeasti käyttövalmis. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2008 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60,Nuorisojäsen 27,Perheenjäsen 36,Kannatusjäsen 170,Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi Suo Maailm kaen ki saapuu kuuta. Copterlinelle on tulossa näinä päivinä toinen AgustaWestland 139 -kopteri. L ahtelaisen Aki Suokkaan Windcraft alkaa tuoda maahan Eurofoxia, hyvälaatuista slovakialaista ultrakevyttä lentokonetta. Lisämaksusta koneeseen saa transponderin, kellukevarustuksen tai sukset. Hyvin valmistettu ultrakevyt lentokone Eurofox on tervetullut uutuus Suomen markkinoille. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Haavisto (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044-2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Ohjaajat harjoittelivat yöosastolentämistä parilla, minkä päätteeksi he tekivät jonossa lähestymisen kiitotielle 15. Vauriokoneen ohjaaja laskeutui parin jälkimmäisenä koneena. Laskukiidon päätteeksi kone ajautui ulos kiitotieltä ja vaurioitui. Koska hallivuokrat ovat nykyisin varsin korkeat, eräs ominaisuus Eurofoxissa on erinomainen: siivet taakse taittamalla kone mahtuu 2,40 metriä leveään tilaan, siis vaikkapa autotalliin. Kohtuullinen 63 840 euron verollinen hinta sisältää headsetit ja jopa gps-navigointilaitteen. 5 la muk www.ilmailuliitto.fi Luovia, veden y lentolai pitkin ja Lisää tie 8 ILMAILU 0508s04-09Uutiset.indd 8 29.5.2008 00:53:03. Koneeseen tuli ikkunarikko ja määräaikaishuoltoa aikaistettiin
ikko ja aistetlossa ustaHelsinki-Vantaan lennonjohdon esimiehistö on uusiutunut tänä keväänä. Lisää tietoa www.redbulllentopaiva.fi ILMAILU 9 0508s04-09Uutiset.indd 9 29.5.2008 00:53:24. Tämän lisäksi tarjouksessa on yksi optiohelikopteri. sen aitsi oiteltä t illa, ivät iitoa lasenä in- Uudet Helsinki-Vantaan lennonjohdon esimiehet opastekyltin ääressä: Pasi Olli, Tomi Lepola, Karri Hannula ja Tomi Hannuksela. 50 hakemuksen perusteella mukaan valittua tiimiä kisaavat itse suunnittelemillaan ja rakentamillaan lentolaitteilla. Apulaispäälliköinä ovat aloittaneet lennonjohtajat Tomi Lepola, Tomi Hannuksela ja Pasi Olli. . Markku Jyske jää eläkkeelle ja hänen tilalleen uudeksi lennonjohdon päälliköksi on nimitetty Karri Hannula. elokuuta. Sillä lennetään Rajavartiolaitoksen valvontatehtäviä sekä poliisin ja pelastusviranomaisten töitä. rjaolla neen tuten. Eduskunnan myöntämä tilausvaltuus hankkeelle on 11 milj. Kuva Finavia. Rajavartiolaitos uusii AB206 -helikopterin Rajavartiolaitos uusi yli 35 vuotta käytössä olleet kolme AB206helikopteria vuonna 2010. Lennonjohtoon uusia esimiehiä nne lillä . Tiimien tavoitteena on itse rakentamien moottorittomien lentolaitteiden kanssa kiihdyttää kuusi metriä korkeaa lähtöramppia pitkin ja lentää mahdollisimman pitkälle veden yllä. Se on moderni ja suorituskykyinen. Helikoptereita hankitaan kolme. Suorituksissa arvostellaan lennon pituus, lentolaitteen suunnittelun luovuus sekä showhenki. .fi Luovia, kekseliäitä ja hauskoja lentolaitteita liitää elokuussa Helsingissä veden yllä. Hankinta on tarjouskilpailutettu ja uuden helikopterin toimittaa italialainen AgustaWestland. euroa. Suomeen Red Bull -lentopäivä io Maailmalla jo vuodesta 1992 alkaen kisattu Red Bull -lentopäivä saapuu vihdoin Suomeen 24. Uusi helikopteri on tyypiltään yksimoottorinen AgustaWestland AW119Ke Koala
Pöydällä on liuta tiheään printattuja papereita. Tultiin kaverin kanssa Järvenpäästä linja-autolla, luuhattiin päivä museolla ja mentiin kotiin. Tämä oli ala-asteaikoina. Lukioon piti mennä kun ha10 ILMAILU 0508s10-15Hyvarinen.indd 10 29.5.2008 00:54:04 Antti jäksi Ehkä lentä Antti Hyvärinen oman ohjaamonsa kipparinjakkaralla, omalla nokallaan. lusin le käyty al Siinä vi kiessa, j telma jo Finna odottaa terdami torit. Pienoismalleja hän on rakentanut paljon ja tekee niitä edelleen. Toisin kuin monilla ilmailuihmisillä, Antin lennokkipoikatausta ei ole kovin kattava: ainoa hänen rakentamansa lennokki, sähköliidokki, kohtasi järven jään suurella nopeudella, joten se siitä. Kään lun mu se men gerholm hieman valmis, Ura matta, k. Eräänä aamuna vähän seitsemän jälkeen pienen pöydän ääressä istuvat Mikko Jägerholm ja Antti Hyvärinen. Melkein kaikki kaukokohteet on tullut isän kanssa kierrettyä, kinusin mukaan ja kiitettävän hyvin pääsinkin, Antti muistelee. Parin kuukauden ikäisenä Antti oli purjelennon MM-kisoissa Räyskälässä vuonna 1976 ja vähän myöhemmin matkustajana Convairissa, mutta hänen varhaisin selkeä ilmailumuistonsa on ilmailumuseo Helsinki-Vantaan kentän laidalla: se teki Anttiin lähtemättömän vaikutuksen. Antti Hyvärinen tiesi jo hyvin nuorena, että hänestä tulee lentäjä. Koneen kapteeni on Jägerholm ja perämies Hyvärinen. Antin isä Paulus Hyvärinen oli Finnairilla liikennelentäjänä. Ko loin täl koja, jo pois. Olemme lähdössä Amsterdamiin. Kai se oli sitä kun isä oli lentäjä, sieltä se on pienestä pitäen kiinnostus lähtenyt. Kentällä ja Ilmailumuseolla olen pyörinyt paljon. O kin ain Lisää puuhaa vuonna pille "h alan ter ja purk neista. Antti Hyvärinen nousi ruumasta ohjaamoon TEKSTI KUVAT I NOKKAMIES F innairin Helsinki-Vantaalta lähtevät lennot alkavat Tokeksi kutsutusta miehistökeskuksesta, jossa ohjaajat lukevat lennonsuunnittelun tekemät lentoa koskevat paperit, muun muassa reitin säätiedot. A Helsink dioliike voo lent tämä on kalla ro tuuli he matkus voimak dossa t on Turk "Pitä toteaa J Arm eroon l Ilmavo sa Halli kona K Antt pohjais jan Tik ja pääsi Ky hyötyä totoimi mekaan tuttaa. Hän lensi ensin Ilmavoimissa, sitten Finnairilla Convaireja, suihkukoneilla Euroopan liikennettä, DC10-kaukoliikennettä, kasikymppisiä ja vielä Boeing 757:ää ennen kun jäi eläkkeelle 2002
Loistava aerodynamiikan opettaja meillä kyllä oli. Nokka nousee hieman ja kone lähtee liikkumaan taaksepäin traktorin voimalla.. Suomen Ilmailuopistoon Poriin pyrittäessä kysyttiin muun muassa, kiristääkö vanne päätäsi, tai haluaisitko olla kukkakauppias tai tykkäätkö sivellä patsaita, naureskelee Antti. Oli mukava lähteä lennolle kun kaikki toimi. On ollut epävarmuutta siipainot ja polttoaineet tarkistetaan, katsotaan miten lähdetään reitille. Deccaa ja Lorania käytiin läpi, vaikka niitä ei enää ole käytössä. Hattukulma on Finnairilla oikeanlainen, sitä pitää vähän ollakin, kyllä kapteeni on kapteeni ja tehdään kuten se sanoo, mutta hattukulmaa ei saa olla liikaa eikä se saa olla väärinpäin. Kyllä mekaanikkotaustasta hyötyä on, vaikka käytännön lentotoiminnassa lentäjät eivät käytä mekaanikon taitoja, Antti muistuttaa. Finnairin Airbus 320 OH-LXB odottaa Schipholin kentällä Amsterdamissa lupaa käynnistää moottorit. Pian perään olivat Airbusin tyyppikurssit Helsingissä. Tähän kurssiin kuului muutakin Finnairin toiminnasta. Porin liikennelentäjäkurssi kesti maaliskuusta 2004 vuoden 2006 syksyyn. Armeijassakaan Antti ei päässyt eroon lentokoneista: hän oli ensin Ilmavoimien teknillisessä koulussa Hallissa ja sitten apumekaanikkona Kauhavalla. Antti lentää paluumatkan Helsinkiin, Jägerholm hoitaa radioliikenteen ja monitooraa eli valvoo lentävän ohjaajan toimintaa tämä on normaali tapa. Suomalainen luonne sopii avoimuuteen ja asia on Finnairillakin tiedostettu kauan sitten, kiteyttää Antti työpaikkansa toimintaperiaatteita. Sehän on lentoturvallisuusasia kun lentokoneella ei lennetä, jos siinä on jotain vikaa. Antti kävi kaksivuotisen yopohjaisen lentokoneasentajan linjan Tikkurilan Ammattikoulussa ja pääsi sieltä töihin Finnairille. Antin lennokkipoikatausta ei ole kovin kattava: ainoa hänen rakentamansa lennokki, sähköliidokki, kohtasi järven jään suurella nopeudella, joten se siitä. televisiossa asti käyneet kertomassa kuinka kauheaa on, kun lentokone meneekin matkalla rikki. Ei tarvita, koska olosuhteet ovat hyvät. Hän oli pitänyt opintovapaata mekaanikon töistä ja käynyt sillä välin Suomen Ilmailuopiston järjestämän liikennelentäjän peruskurssin Porissa. Työmoraali ja hattukulma. Haastattelun aikoihin mediassa on käsitelty runsaasti lentoliikenteen myöhästymisiä ja jotkut ovat tä, pysyykö työpaikat Suomessa mutta ei se ole tekemisen tasoon vaikuttanut. Jos möhlit jotain, sen voi kertoa. Tällä säästetään moottoreita. "Pitäisikö panna APU käyntiin", toteaa Jägerholm. Vielä Airbusin tyyppikurssi päälle, ohjattua työkokemusta ja sitten kädessä olikin lentokonemekaanikon lupakirja. Tarvittiin sitkeyttä ja aikaa. Simulaattorit samoin, muistelee Antti. Aerodynamiikka on ollut mulle jarrua aina, ei mitään käsitystä! Mulle riittää että kone lentää, olkoon paine-ero tai voiman ja vastavoiman laki. Sama pätee tekniikan puolella. Menomatkalla roolit olivat toisin päin. Rikkinäisellä koneella ei lennetä. Opiston opetus oli ok, osa ehkä hieman vanhakantaista. Keväällä 2007 Antille alkoi jälleen Airbusin tyyppikurssi, tosin hieman toisenlainen kuin mekaanikkoaikoina. Kesällä 2007 Antti oli valmis paikkaamaan Finnairin lentäjäpulaa. Koneissa on pikkuvikoja silloin tällöin, useimmiten sähkövikoja, jotka saadaan resetoimalla pois. Jägerholm yrittää saada lupaa lähteä hieman etuajassa koska kone on valmis, mutta sitä ei tule. 8 000 jalan korkeudessa olemme pilvimassan päällä ja aurinko paistaa taas. Työnantaja järjesti mekaanikkokurssin vuonna 2001. Ei tehdä omia viritelmiä, vaan otetaan ohjeet tehtaalta ja tehdään sen mukaan. Jos nyt joku joutuu Intiassa olemaan yötä siksi, että konetta korjataan, niin menköön junalla ensi kerralla. Lentoturvallisuus on taustalla sekä lentotoiminnassa että huollon puolella. TEKSTI ILKKA KANGASTALO KUVAT ILKKA KANGASTALO JA ANTTI HYVÄRINEN Antti Hyvärinen, 32, ei päätynyt liikennelentäjäksi sattumalta. Lisää lentokoneiden kanssa puuhaamista Antti sai kokeilla vuonna 1997 kun hän meni rampille "heittämään laukkuja", kuten alan termi kuuluu. Ehkäpä sukurasitteillakin oli osansa. Finnairin tekniikan ammattitaito ja työmoraali ovat aivan hämmästyttävän korkealla, Antti lataa. Kova tuuli heiluttaa konetta ja varsinkin matkustamon perällä liike tuntuu voimakkaana. Varsinaisena koepäivänä testattiin muun muassa, pystyykö keskittymään moneen asiaan samaan aikaan. Meillä ei ole aasialaista hierarkiaa vaan perämies voi aina avata suunsa jos on asiaa. Lentokaluston kunto oli loistava. Helsingissä on tiedossa talvinen keli, varakenttänä on Turku. Nykyisen ILMAILU 11 Parin kuukauden ikäisenä Antti oli purjelennon MM-kisoissa Räyskälässä vuonna 1976 ja vähän myöhemmin matkustajana Convairissa, mutta hänen varhaisin selkeä ilmailumuistonsa on ilmailumuseo HelsinkiVantaan kentän laidalla: se teki Anttiin lähtemättömän vaikutuksen. Siinä vierähti muutama vuosi hakiessa, ja piti kehittää varasuunnitelma jos ei pääsekään. Anttia naurattaa kun kysyn Porin opetuksen näkemystä nostovoiman synnystä: Bernoulli vaiko Newton. Pienen odottelun jälkeen lennonjohdolta tulee lupa lähteä. Antti työntää kaasuvivut eteen ja kevyt kone kiihtyy napakasti. Jos koneissa jotain on niin, ne pannaan kuntoon. Ohjeet pitää saada kuitenkin aina Helsingistä. Ja jos tuli vikaa, se korjattiin heti. Ura Finnairilla jatkui katkeamatta, kun Antti kesäkuussa 1998 sai lentokoneasentajan paperit ja työpaikka vaihtui Finnairin lentokonekorjaamolle. Ei siellä ihmetelty vaan todettiin että näin tapahtui ja korjattiin tilanne. Jos tulee poikkeava tilanne ja manuaalissa lukee, että jokin asia pitää tehdä, niin sitten tehdään. Siis lastaamaan ja purkamaan matkatavaraa koneista. Lupa lentoonlähtöön tulee heti kun olemme kääntyneet kiitotielle. Ennen lähtöä Antti käy ääneen läpi lähtöproseduurin. Ulkopuolisia opettajia ja Finnairin pilotteja kävi opettamassa. Nyt Antti lentää Airbusia, mutta ei siinä kaikki. lusin lentäjäksi, ja kun armeija oli käyty aloin hakea ilmailuopistoon. Se on kaiken kulmakivi, missään siitä ei tingitä, Antti painottaa. Kääntö Schipholissa on aikataulun mukaan normaalia pidempi ja se menee hieman odotteluksi. Mutta kyllä siinä ajatusta on, tässä hommassakin joutuu tekemään montaa asiaa samaan aikaan. Tarkistuslistan läpikäynnin jälkeen Jägerholm sanoo maahenkilökunnalle "you may push". Porissa on oma tekniikka ja ne pitää koneista todella hyvää huolta. Jettisimut ajettiin vielä Helsingissä MD-80-simulla, se oli yleistä suihkukoneen käsittelyä. Lähdössä ei käytetä läheskään täyttä moottoritehoa. Saamme selvityksen oikaista suunniteltua reittiä hieman ja selvityksen nousta 37 000 jalkaan. Airbus nousee kahdeksantoista asteen kulmassa ja uppoamme harmaaseen pilvimassaan. Pitkähkö keikka Poriin. Kurssille mennessä tiedettiin, että hyväksytysti suorittaneet pääsee töihin Finnairille. Happinaamarien paikka ja käyttö kerrataan, Rullaus Amsterdamissa on lyhyt
Antilla on sormensa pelissä kahden muunkin nokkaosan päätymisessä Suomeen: hän oli puuhamiehenä ja rahoituksen organisaattorina Caravelle-simulaattorin hankinnassa Ilmailumuseolle, ja lisäksi hän omistaa Lockheed Constellationin nokan. Antti kuljetti sen Suomeen teliperävaunun päällä, nokka mahtui perävaunuun juuri ja juuri. Antin katse on sittemmin kääntynyt toiseen vanhaan Suomessa tunnettuun konetyyppiin, mutta hän ei asiasta liiemmin puhu. Höyry-Caravellestä ei ole Suomessa säilynyt muuta kuin Antin omistama nokkaosa, ja sekin on SAS:n entisestä koneesta. Koemenettelyn tuloksena kurssille päätyy samanhenkistä ja -oloista porukkaa, kurssihenki oli loistava. Caravelle-simu oli onnenkantamoinen, John Weggiltä (Airways-lehden päätoimittaja ja Caravelle-friikki) kuulin, että se on myynnissä ja aloin hoitaa sitä tänne. Ei ollut outoja lintuja joukossa. Hän ei kerro, mistä vanhaa rautaa voisi löytää, vihjaa vain, että internet voisi olla hyvä paikka aloittaa. Se on todella heikossa kunnossa. systeemin mukaan pääsee toki mihin yhtiöön vain, sitoumusta ei tehdä. Mulla oli huonoa tuuria, pari kertaa pääsy oli marginaalisesti pisteistä kiinni. Suosittelen. Pitäisikö vielä kehottaa nuoria henkilöitä hakeutumaan ilmailuhommiin, sekä tekniikan puolelle että lentohommiin, Antti toteaa. Constellationin vien kotiin. Ja ehkä nuorempana oli liikaa pakkoa, nyt kun on ikää enemmän, kämppä ja työpaikka, sitä ei enää hakiessa jännittänyt. Ensin epäiltiin, mutta saatiinhan se lopulta museolle. European Wrecks and Relics -kirjasta huomasin, että saksalaisessa museossa on Constellationin nokkaosa. Seuraavalla Frankfurtin-keikalla kävin katsomassa, ja siellä se makasi parkkihalliin menevän käytävän varrella. Koneyksilö on neljäs linjalta valmistunut. Antti nojailemassa Beechcraft King Airin keulaan koulutusaikanaan Ilmailuopistossa Porissa. Täytyy katsoa mitä sille tekisi. Jos jengistä voi päätellä niin haku onnistui. Caravelle-simulaattori oli aikoinaan Finnairin käytössä. Simussa on vielä vanhoja Finnairin tekstejä. Vanhat koneet on minua aina kiinnosta- neet. Antti pääsi liikennelentäjän opintolinjalle Suomen Ilmailuopistoon Poriin viidennellä yrittämällä. Se on mukavaa. Juuri tällä koneyksilöllä (SE-DAA) SAS teki ensimmäisen suihkukonelennon Helsinkiin. Sitten saa räplätä niin paljon kuin haluaa. Hakijoita oli todella paljon. Vuosikaudet yritin nyhtää tietoa, ja yllättäen reilu vuosi sit- ten tuli saatavil Eik hankki Alap vä mutt aurinko työtä n odottelu LXB:n saisesti Rautaa Conste pojalla Kaup suostu se oli "j Se olen ko täin tyy mutta e Nokk seossa, ruusnä kaisen simulaa nen sijo Antin a Van kiinnos sa enää sellaise Alaska Kar-Ai Kap tait ma 12 ILMAILU 0508s10-15Hyvarinen.indd 12 29.5.2008 00:54:32. Suomen Liikennelentäjäliitosta ja Finnairin tekniikasta oli paljon sakkia mukana, ja Finnair hoiti lopulta kuljetuksen. Haastattelun aikaan Suomeen puuhattiin Caravellea Kongosta, mutta koneelle kävi niin kuin kävi. Olin aika puhki varsinaisen koepäivän yhdeksän tunnin rääkin jälkeen. Finnairin vanha DC-8 olisi Ranskassa, Convairin nokka Kaliforniassa, tumppiysejä (DC9-10) on maailmalla paljon, DC10 taas alkaa olla suurikokoinen. Alussa oli suorituspaineita, Antti muistelee. Netissä kyselin sen perään. Kokeet on aika pahat, kyllä siinä saa vääntää tosissaan. Pitihän sitä alkaa selvittää, ja irtosi se lopulta, Antti kertoo. On yritetty ostaa, mutta ei ole myytävänä. Joku saksalainen lennonjohtaja kertoi, että heillä olisi Frankfurtissa toinen Constellationin nokka näytillä. Yli tuhat hakijaa, muutamia kymmeniä otettiin. Ja saa ne muutkin nokkaosia Suomeen kantaa. Antin nokkaprojektit. Tämä simulaattori on esillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla. Caravellen nokka lojui joutilaana Arlandan kentän laidalla paloharjoittelualueella. Oli lykky, että Convair saatiin aikanaan museolle, mutta sen jälkeen kaikki on mennytkin ohi, Antti harmittelee. Se myytiin Tanskaan, sitten Englantiin, josta se ostettiin käytöstä poistettuna 2004. Caravellen keula on tällä hetkellä varastoituna pressun alla Ilmailumuseon takapihalla. Kautta rantain sain kuulla Tukholmassa olevasta Caravellen nokasta. Innostuin asiasta ja selvitin omistajan
omisyhtää osi sit- ten tuli posti, että nyt simu olisi saatavilla. käänmessa mutta u. n kuin DC-8 nokka (DC, DCinen. Lisää mieleenpainuvaa on tiedossa tänä kesänä, kun Antti aikoo päästä Constellationin kyytiin. Muitakin kiinnostuneita Alaskassa käy. Ikioma Constellationin nokka pitää joka pojalla olla! Kauppasummasta Antti ei suostu sanomaan muuta kuin että se oli "järkevä". Constellation on ollut Euroopassa harvinaisempi. Paha kysymys. Vanhat tähtimoottorikoneet kiinnostavat. Alapuolella on harmaa talvipäivä mutta lentopinnalla 370 paistaa aurinko. Jokin rahtifirma varmaankin siellä jyristeli, Antti muistelee. Se Engäytösssa on kstejä. Eihän siitä mitään tule jos vain alkaa itkeä. Antti täyttää välillä OHLXB:n lokikirjaa, Airbus lentää tasaisesti 0,78 Machin nopeudella. Rautaa rajan takana. Olen erittäin tyytyväinen. Kaikin puolin oikeaan aikaan, sillä puoli vuotta myöhemmin DC-6B vaurioitui laskussa ja se poistettiin käytöstä. Se oli ehkä paras ostos, jonka olen koskaan tehnyt. Antti Hyvärinen tunnetaan miehenä, joka perisuomalaisen marmattamisen sijaan saa asioita aikaan sitkeä lentäjän ammattiin pyrkiminen, kolme lentokoneen nokkaa ja lukuisat ilmailusisältöiset matkat kertovat paljon. Antti ei aivan lonkalta keksi selitystä sille, mikä häntä vanhoissa potkurikoneissa viehättää. ä Suotaalla. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että lähdetään ulkomaille katso- Kapteeni Mikko Jägerholm (vas.) on tunnettu taitolentolentäjä. Hetken päästä aluelennonjohto Tampereella kertoo, että AY842 tulee käyttämään kiitotietä 22R laskeutumiseen. Siellä Constellation toimi ravintolana, johon Antti ei alaikäisenä tietenkään päässyt. Nokka oli näytillä Ilmailumuseossa, mutta se piti siirtää avaruusnäyttelyn tieltä. Ei se halpa ollut, mutta ei kovin kalliskaan. meen gosta, n kävi. Jos haluaa nähdä sellaisen liikenteessä, on mentävä Alaskaan tai Etelä-Amerikkaan. iitosta paljon r hoiti oli aisä. Se oli 1980luvun alkua, olin kai toisella luokalla. Niitä ei Euroopassa enää lentele. Kun olin ala-asteella, DC-6 lensi koulun yli Järvenpäässä, tunnistin sen jo silloin. elissä n pääli puurganilaattoseolle, kheed kotiin. Antilla on hyvä kontakti paikan päällä, tuttu suomalainen. Mikä vanhoissa koneissa kiinnostaa. Jos haluaa nähdä vanhoja potkurikoneita, ei auta kuin pakata laukku tai sitten olla hiljaa kotona. Suuri osa liikennelentäjän työtä näyttäisi olevan istumista ja odottelua. Vanhoja koneita on vaikka kuinka paljon: kutosia, nelosia, kolmosia ja Commandoja, ja ne ovat aktiivikäytössä. Kesäaikana tulee kuulemma koko ajan porukkaa ovelle kolkuttelemaan, mutta hyvin nämä rahtifirmat kiinnostuneisiin suhtautuvat, Antti kiittelee. Relics saksastellayselin n lenlä olisi stellaaavalla katsoarkkiarrella. Kar-Airin vanha kääntöpyrstö- kutonen (DC-6B) houkutteli minua eniten. Rahtikoneita on paljon. Hän odottaa Hyvärisen kanssa maakuljetusta terminaalirakennukseen. ILMAILU 13. Tuolloin turvatoimet olivat nykyistä kevyemmät, ja ensimmäinen kontakti onnistui perinteiseen tapaan marssimalla rahtilentoyhtiön konttorin ovesta sisään ja kysymällä voisiko hieman katsella koneita. Vielä tänä päivänäkin kaivertaa, että emme siskon kanssa päässeet sisälle. On vain esimerkiksi sorakenttiä. Matkailu avartaa, aina mä olen tykännyt reissata. Muotoilu, äänet ja ehkä se, että niitä ei näe enää juuri missään. Antti kävi Alaskassa ensimmäisen kerran 1999. Seuraava matka on tiedossa tänä kesänä. ir saatta sen in ohi, kerro, löytää, isi olla nnenggiltä ittaja n, että hoitaa mutta seolle. Antin Connie-päähänpinttymä on alkanut 80-luvun alussa, kun hän näki sellaisen perhelomalla Farossa Portugalissa. DC-6 vaiko Constellation. Se sai väliaikaisen säilytyspaikan Finnairin simulaattorihallista, ja sen lopullinen sijoituspaikka tulee olemaan Antin autotalli. Englantilaiset järjestävät valmismatkojakin vanhoja rahtikoneita katsomaan. Sitten perusteisiin. Aika tasaväkisiä ovat. Alaska on kuin valtava, lentävä ilmailumuseo. Eikä muu auttanut kuin hankkia se sieltä, Antti sanoo. Joihinkin paikkoihin kaikki tavara on vietävä lentokoneella, kun ei vain ole teitä. Jos lasketaan 22 leftille, mennään toisesta exitistä ulos, se on high speed exit, Jägerholm sanoo. e tekinnosei ole ula on ressun alla. Oikeastaan täytyy vastata: molemmat. Lentäjät kertaavat lähestymisen yksityiskohdat hyvissä ajoin. Juotiin kolaa koneen alla, Antti naureskelee. Toiminnan mies. 2001 Antti kävi lennolla mukana. Vähän ennen Turun ylittämistä, Antti valitsee autopilotin nupista 10 000 jalkaa, ja Airbus lähtee loivaan liukuun. Kyseessä on sveitsiläinen Breitling-kellotehtaan sponsoroima Super Connie, joka lentää Baselista yleisölennätyksiä
Niin kauas kuin pystyn muistamaan olen halunnut lentäjäksi. Yksi tavanomainen työpäivä on takana. Kaukomaille mieli halajaa. Kyllähän sinne kaukoliikenteeseen mieli tekee, sitten kun se on mahdollista, Antti pohtii. 14 ILMAILU. Tiesin jo alta kouluikäisenä, että mun ensimmäinen autoni on Saab 95, ja niin kävi. 330 taas on hyvännäköinen kone. Lentokoneiden lisäksi Antti harrastaa vanhoja Saabeja siis autoja. Yksi Saab 96 on liikenteessä, 93B entisöinnissä, lisäksi Antilla on toinen 93B ja 95 varaosina. A vai B. Firma hankkii työkalut, me lennetään niillä mitä on. Airbus-perämies Antti Hyvärinen tekemässä leipätyötään: pitämässä koneen nokkapyörää kiitotien keskiviivalla lähtökiidon aikana. maan koneita. Olisihan se kiva jos kaikki merkittävät kotimaassa käytössä olleet konetyypit olisivat museossa esillä, mutta ennen kaikkea museolla tarvitaan tilaa. Airbusista on kokemusta ja hyvältä se tuntuu, Boeingilla en ole ajanut. Jos Constellationin nokkaosasta on haaveillut 20 vuotta ja kun sellainen tulee saataville niin eihän siinä auta alkaa nenää kaivamaan. Suomen Ilmailumuseon vakiokävijänä Antilla on selkeä näkemys siitä, mitä museo tarvitsee: ajanmukaiset, lämpimät, valoisat ja isot tilat. Antin omakotitalossa on kahden auton talli. Mielenkiinnolla odotan Airbus 350 -konetta, siitä voisi tulla kiva. Kaikki ovat vanhoja, vanhin vuodelta 1959. Ja Malmin lentoasema täytyy säilyttää Malmilla, siitähän ei tarvitse edes keskustella, Antti lataa. Tottahan sitä pitää ajaa autolla, joka on lentokonetehtaan valmistama. Niiden muotoilu on tyylikästä ja kaksitahtimoottorit mukavia. Toisella paikalla tulevat lähiaikoina olemaan kunnostettava Saab ja Työpäivä on takana. Ja Constellation tietenkin. Nykyään pelataan kotona tietokoneella ja kaikki pitäisi olla heti valmista, Antti päivittelee. Miehistöbussi saapuu odottelun jälkeen ja koko porukka poistuu kohti Tokea, samaa paikkaa mistä aamulla lähdettiin. Käyttöautoa sinne tuskin kannattaa sisään yrittää. Hommataan se. Airbus rullataan ulkopaikalle, matkustajat poistuvat bussiin, ja miehistöllä on vielä muutama paperityö hoidettavana. Eiköhän ne ole molemmat hyviä. Ei sitä ole mitenkään erityisesti tarvinnut selvittää, kyllä hän on alusta asti nähnyt, että hullu toi on, Antti naureskelee. Pääsiäissaarille pitäisi päästä käymään no, asiahan on järjestettävissä. Tuuli on puuskainen, ja keli kaikin puolin ankea. En mä ole ikinä halunnut tehdä mitään muuta. Sen pitää olla täällä Helsinki-Vantaalla. Kaikenlaisia hankintoja on suunnitteilla mutta niistä en puhu vielä mitään, Antti vihjaa. Olen yrittänyt päästä vanhojen koneiden kyytiin niin kauan kuin niitä lentää. Antin naisystävä Tarja Jokitalo ei ole ilmailun harrastaja, mutta suhtautuu asiaan suopeasti ja huumorilla. Lentäjän univormun yllä tuttu ja lämpöinen Finnairin pomppa. toisella Constellationin nokka. Helsingissä on harmaa talvipäivä, Airbus tekee lähestymistä kiitotie 22R:lle. Mutta A ja B molemmat tekevät varmaasti hyviä koneita, Antti pohtii. Itäkalusto on kokonaan kokeilematta. Ei Caravelle-simua kukaan muukaan olisi hankkinut, piti tehdä jotain asian eteen. Alaskassa on toisaalta eräs mäntämoottori-Convair, jota pitäisi käydä katsomassa
Näistä ensimmäinen Suomeen Suosi www www pohjautuu kaksipaikkaisella annettavaan koulutukseen ja pitäisi tulla voimaan huhtikuun 2008 aikana. Autogyropilotin vaatimukset laskevat. Sen mukaan vasta-alkajan koulutusohjelma on vähintään 30 lentotuntia ja pienenee aiemman kokemuksen mukaisesti siten, että helikopterilla ja kiinteäsiipisellä, moottorilla varustetulla ilma-aluksella lentäneen mini- Kaksipaikkaisten koulutuslupa on työn alla. Ensimmäinen lupa 16 ILMAILU 0508s16-17Autogyro.indd 16 29.5.2008 00:56:00. Euroopan alueella on syntynyt muutaman vuoden aikana montakin verstasta, joissa on alettu valmistaa kaksipaikkaisia autogyroja pääosin Rotax-moottorien eteen. Uusia ilma-aluksia Suomen taivaalle TEKSTI JUHA SILVENNOINEN KUVAT BJARNE ÖLANDER Ranska valmist autogyr eri Rota Kuvassa tullut n Ölande rilla var R, jossa Rotax. Teoriakoulutus on määriltään yhtenevä mopu-ultra-määräyksen kanssa. Jatkokoulutus aiemmin lentäneille päästään aloittamaan jo toukokuun aikana, ensimmäinen peruskurssi mennee kesäkuulle. Uusi lupakirjamääräys on pohjaltaan ja perusvaatimuksiltaan yhtenevä muiden uusien harrastusilmailumääräysten kanssa. Kouluttaminen on tapahtunut opastusperiaatteella yksipaikkaisella, koska muuta ei ole ollut. odottaa tätä kirjoitettaessa lupakirjamääräyksen valmistumista. Samoihin aikoihin parinkymmenen vuoden vääntämisen jälkeen on valmistumassa kyseisen ryhmän lupakirjaa ja opettajakelpuutusta ohjeistava lupakirjamääräys. miohjelma on viisi lentotuntia. Kyllä silläkin tavalla oppilaita on saatu valmiiksi, mutta on se opettajalle sekä oppilaalle varsin jännää puuhaa. Se Suomeen on tullut maaliskuun lopulla ensimmäinen tehdastekoinen kaksipaikkainen autogyro. Tämän kevään opettajakurssille osallistuu kolme kokelasta, minkä ansiosta kovasti vilkastuneisiin autogyrolennon kyselyihin voitaneen vastata aiempaa huomattavasti helpommin. S noin 3 m AUTOGYROBUUMI P alkaa nyt erinteisesti Suomessa gyroharrastus ja varsinkin lajin kouluttaminen on ollut pienimuotoista ja vain muutaman pilotin varassa
Xenonia tuo maahan Eurovaasa Oy. Magnilta on tulossa myös umpiohjaamolla varustettu kaksipaikkainen, jollainen maahantuojan mukaan on varattu jo Suomeenkin tulevana kesänä. Silläkin se nousee vielä noin 3 m/s, MTOM 475 kg. rantautunut on ranskalaista suunnittelua. www.celieraviation.eu. ntynyt monalettu autooottomeen Suomessa on edelleen muutama lentävä Tervamäen ja Eerolan kuviin perustuva autogyro joko tuulilasiversiona tai kokonaan katettuna. Nyt olemme harppaamassa gyro-lentämisen ja ennen kaikkea sen kouluttamisen uuteen aikaan, katettuun ja lämmitettyyn ohjaamoon. Suomalaisen autogyrogurun, Jukka Tervamäen, idean ja rakenneratkaisujen pohjalle tehdään Italiassa yksi- ja kaksipaikkaisia gyroja. Molemmat ovat kauan odotettu lisä erääseen mielenkiintoisimmista tavoista lentää. Suositeltavien koneiden valmistajalinkit ja maahantuojatiedot. Amerikkalaisiin piirustuksiin perustuva, vetävällä potkurilla varustettu Little Wing on uuden ajan ilmailudiesel nokallaan rakenteilla erään pajan suojissa. I n lupaista. Niin, onhan meillä kotimaassakin kaksipaikkainen harrasterakenteinen tekeillä. Merkittävin lisä on lentokauden pidentyminen ja koulutuksen helpottuminen. www.magnigyro.it Magnia tuo maahan Brandt Aviation. J O R M A K A R L S T E D T - W W W. Kuvassa pääsiäisenä Suomeen tullut nauvolaisen Bjarne Ölanderin 8,4 metrin roottorilla varustettu kopteri Xenon R, jossa on 100 hevosvoiman Rotax. NDER Ranskalainen Rafael Celiér valmistaa Puolassa Xenonautogyroa, joihin saa kolme eri Rotax-moottoriversiota. Sen naparatkaisu ja komposiittilavat tehdään edelleen Jukan hyvin tarkkaan harkitun ja luotettavan mallin mukaisesti. lenaan jo äinen ulle. F I Huomatkaa uuden ilma-alusryhmän mukainen rekisteri! ILMAILU 17 0508s16-17Autogyro.indd 17 29.5.2008 00:56:11. Tällainen ensimmäinen Magnigyro tulee Suomeen kevään aikana. Se on Puolassa valmistettu Xenon. J O R M A K
Tarkastusryhmään kuuluu 24 tähän koulutettua henkilöä. Ne otettiin käyttöön JAA-maissa vuonna 1996. Li- säksi miehistöllä on oltava todistus kelpoisuudestaan toimia ilmaaluksen miehistön jäsenenä. Suomessa niitä on tehty vuodesta 1997 alkaen 477. ILMAILU mukana viranomaisen ramppitarkastuksella TEKSTI HEIKKI HAUTALA KUVAT MIKAEL HÄGGBLOM Valvontaiskuilla lisää turv K turvallisuutta Ramppitarkastaja tekee valmistelutöitä ennen "yllätysiskuaan". vi ansainvälisessä lentoliikenteessä tärkeää on, että tarkastukset ja valvonta ovat yhdenmukaisia ja tarpeelliset tiedot saadaan nopeasti järjestelmässä mukana oleville tahoille. Asematasotarkastukset ovat varsin uusi asia. Ilmailuhallinnon palveluksessa asematasotarkastajia on neljä sekä tarvittaessa lisäksi kolme tarkastajaa ja kolme esimiestä. Vuonna 2006 Ilmailuhallinto teki niitä 56 ja viime vuonna jo 125. Kuluvan vuoden tavoite on 111 tarkastusta. Oma alueensa valvontatyössä on niin sanotut asemataso- eli ramppitarkastukset, jotka kansallinen viranomainen tekee lentoasemilla pistokokeina valittuihin yksittäisiin koneisiin ja tietysti ennalta ilmoittamatta. Sisäinen 18 ILMAILU koulutus jatkuu tarkastajien tietojen ja taitojen parantamiseksi sekä tarkastusmenettelyjen yhtenäistämiseksi. Puutteet eivät katso asemamaata. Vuonna 2005 koulutettiin virolaisia RAMP-tarkastajia sekä Suomessa että Virossa. Tämä tarkoittaa, että lentoyhtiöllä on oltava voimassa oleva lentotoimintalupa ja ilma-aluksella lentokelpoisuustodistus. Puutteiden syy voi olla rahan tai vara myös s Nämä e sittäine toyhtiö maasta järjesty viranom 0508s18-20Ramp.indd 18 29.5.2008 00:57:02. Yksikönpäällikkö Johan Skjäl Ilmailuhallinnosta sanoo, että kaikkien lentoyhtiöiden on noudatettava Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n vähimmäisvaatimuksia. Tähän mennessä niitä on tehty ECAC:n alueella lähes 40 000. EUlainsäädäntö edellyttää, että ilmaalus on vakuutettu matkustajavahinkoja ja kolmansiin osapuoliin kohdistuvia vahinkoja varten
EUilmatajavauoliin en. rahan tai varaosien puuttuminen, mutta myös silkka välinpitämättömyys. Tällä hetkellä mustalla listalla ovat muun muassa Kirgisian, Kongon demokraattisen tasavallan, Liberian, Sierra Leonen, Swazimaan, Indonesian ja Päiväntasaajan Guinean lentoyhtiöt. Kun jonkun maan viranomaiset ovat osoittaneet ky- vyttömyyttä toteuttaa riittävää turvallisuusvalvontaa, kaikki sen maan lentoyhtiöt on saatettu asettaa toimintakieltoon. Määrätietoinen turvallisuustyö on niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa johtanut siihen, että liikennelentäminen on tänä päivänä ehkä turvallisempaa kuin autolla ajaminen tai kadulla liikenteen seassa käveleminen. ILMAILU pääsi viranomaisen mukaan asemataso- eli ramppitarkastukselle. isn". Ramppitarkastajilla ja asematasolla yleensäkin liikkuvalla on yllään nykyvaatimukset täyttävä suojavärinen asustus. Puutteet jaetaan kolmeen luokkaa niiden vakavuuden mukaan. Lentoyhtiöt ovat myös välttyneet joutumasta luetteloon, kun yhtiön kotivaltio on nopeasti ryhtynyt tarpeellisiin toimiin, joilla lentoyhtiön toimintaa on rajoitettu. Yksittäinen huonosti hoidettu lentoyhtiö voi löytyä sellaisestakin maasta, jossa asiat yleensä ovat järjestyksessä. Ilmailuhallinnon asematasotarkastuksessa eli ramppitarkastuksessa katsotaan, että vaaditut todistukset ovat mukana ja ilmaalus asianmukaisesti varustettu, Skjäl kertoo. Uudistuksiakin vielä luvassa. 0508s18-20Ramp.indd 19 29.5.2008 00:57:26. Eri luokkien puutteet, niiden määrä ja toistuvuus johtavat erilaisiin toimenpiteisiin, joista lievin on huomautus ja vakavin kyseisen lennon kieltäminen tai tulevien lentojen rajoittaminen. Tehdäänkö asematasotarkastuksia riittävästi ja millaisia kehitystarpeita tällä valvonnan alalla vielä on. Moni lentoyhtiö on joutunut EU:n luetteloon eri jäsenvaltioissa ilmenneiden toistuvien lentoturvallisuuspuutteiden vuoksi. Lentoyhtiö poistetaan yhteisön luettelosta sen jälkeen, kun turvallisuuspuutteet on korjattu. Ennen päätöksen tekemistä komissio kuulee jäsenvaltioiden lentoturvallisuusasiantuntijoista koostuvaa komiteaa. Luettelosta pois pääseminen voi olla hankalampaa kuin siihen joutuminen, koska tällöin komissio joutuu tavallaan vahvistamaan, että lentoyhtiö on turvallinen. Millaisia puutteita täytyy löytyä, ennen kuin koneen tarkastuksen perusteella kyseiseltä yhtiöltä voidaan kieltää lennot EU-alueelle? Ilmeisesti tällainen on sentään aika harvinaista. Tarkastusraporttien julkisuutta on lisätty ja on nyttemmin sallittu jopa yksipuoliset toimet. Tarkastus on tehty. Sitten syvänsiniselle ja tummenevalle taivaalle piirtyy lähtevän lentokoneen valojuovia sekä strobovilkkujen pisteitä muutamien jo kirkkaiden tähtien joukkoon. Tuskin monellakaan alalla on yhtä tiukkoja turvallisuusvaatimuksia kuin lentoliikenteessä ja ilmailussa yleensä. Euroopan mailla on yhteinen tietokanta ja siihen syötetään löydökset kaikista tarkastuksista. Nämä eivät katso kotimaata. Entä, jos jokin lentoyhtiö tai lentokone asetetaan lentokieltoon ja joutuu mustalle listalle. ICAO on äskettäin korostanut, että lentoturvallisuuteen pitää suhtautua entistä vakavammin kaikissa valtioissa. Aloitteen voi tehdä EU:n jäsenvaltio, ETA-valtio tai komissio itse. Periaatteessa tarkastuksia voitaisiin lisätäkin, vaikka nykyILMAILU 19 todisa ilmaä. Miten tämä sanktio toimii. Komissio tarkistaa vähintään joka kolmas kuukausi, onko luettelon päivittäminen tarpeen. EU:n luettelo toimintakieltoon asetetuista lentoyhtiöistä eli musta lista päivitetään lentoyhtiön asettamiseksi toimintakieltoon, Skjäl vastaa. Kysymykseen vastaa yksikön päällikkö Anssi Karhunen
Tällöin tarkastetaan lentoyhtiön lentotoimintalupa sekä ilma-aluksen lentokelpoisuustodistus, meluluokkatodistus sekä ACAS- ja vakuutustodistukset. Kaikki viat kirjautetaan koneen tekniseen päiväkirjaan. Yhtiöt ovat toki erilaisia, mutta yleinen turvallisuustaso on varsin hyvä, siitä emme ole huolestuneita. EU:n lentoyhtiöiltä ei vaadita asiakirjoja tarkastettavaksi etukäteen, Karhunen jatkaa. Jokainen tarkastettava kone tutkitaan myös silmämääräisesti, minkä jälkeen lupakirjamekaanikko tai muu asiantuntija arvioi mahdollisten puutteiden merkityksen. Meillä on tiettyjä määrällisiä suunnitelmia samalla, kun korostamme työn laatua, Karhunen sanoo. Karhusella ei ole tässäkään erityistä huomauttamista. Pyrimme etsimään tarpeen mukaan uusiakin toimintatapoja. Lentoyhtiön pitää myös toimittaa turvaohjelma. Ilmailulainsäädäntö on pitkälti yhteen sovitettu ja lentoliikenne vapautettu EU:ssa. Tiivis yhteistyö tuo luottamusta. taso on osoittautunut aika riittäväksi. Järein toimi on välitön maahantulokielto kyseiselle lentoyhtiölle, mutta näin onneksi tapahtuu erittäin harvoin. Lisäksi varmistetaan, että yhtiötä ei ole asetettu toimintakieltoon. Kone voi joutua seisomaan kentällä enimmillään yleensä muutamia päiviä korjausta ja varaosan hankkimista varten. Ilmailuhallinto suorittaa EU:n ulkopuolisten lentoyhtiöiden etu20 ILMAILU käteisvalvonnan lentoluvan tai liikennöintiluvan myöntämisen yhteydessä. Havaittuja puutteita ovat olleet esimerkiksi lentokelpoisuustodistuksen vanhentuminen, virheet suoritusarvolaskelmissa, puuttuvat tasapainolaskelmat tai puuttuvia varusteita. Aika harvoin löytyy merkittäviä puutteita, Karhunen vakuuttaa. Miten koneiden henkilöstö suhtautuu asematasotarkastuksiin. Teillä ei ilmeisesti ole kovin paljon huomautettavaa Suomeen tulevien liikennekoneiden kunnosta ja varusteista. Tarkastajat eivät valitettavasti voi valita työskentelysäätään. 0508s18-20Ramp.indd 20 29.5.2008 00:57:47. Tarkastaja marssimassa muistiinpanoineen Estonian Airin koneesta. Teknisten apuvälineiden osalta olemme riittävän hyvin varustautuneet. "Huonot yhtiöt" eivät edes pääse EU:n alueelle. Toimintojen lopullinen muotoutuminen kestää oman aikansa, koska uusi organisaatiomme tuli voimaan vasta helmikuun alussa. EU:n lentoyhtiön kotivaltio varmistaa lentotoiminta- ja liikennelupien myöntämisen yhteydessä lentoyhtiön turvallisuuden. Ramppitarkastajan tarkastukseen kuuluu myös teknisiä tarkastuksia. Paperityötä on paljon. Tarvittaessa toki edellytämme tarpeellisia toimia, ennen kuin kone voi lähteä lennolle. Joskus olemme sallineet vain siirtolennon. Etukäteisvalvonta on tällä hetkellä niin tarkkaa, kuin se voi olla pelkkien papereiden perusteella. Tiivis yhteistyö on synnyttänyt luottamuksen alueen ilmailuviranomaisten, Euroopan komission ja Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n välille. Pientä kitkaa ja kieliongelmia syntyy joskus, mutta kun toiminnan tarkoitus on selvitetty ja perusteltu, kaikki on sujunut positiivisella mielellä ja hyvässä yhteistyössä. Asematasotarkastuksilla pyritään parantamaan lentoturvallisuutta. On selvää, että valvovalla viranomaisella on oltava siinä työssä riittävät valtuudet. Kaikki oli tällä kertaa kunnossa. Mahtavat on maisemat työmaalla ainakin kuivalla säällä ja iltahämärissä
k- staja neen ikki ILMAILU 21 0508s18-20Ramp.indd 21 29.5.2008 00:58:05
Kukaan ei ollut neuvomassa, joten meidän piti sinkoilla pitkin taivasta ja miettiä, että näinköhän sitä mennään pää alaspäin vai hirveää vauhtia sivuttain. päässee hyppäs tonnin MM pää ala Risto K minen joukko tulivat nen eli ja Jaska He maan a jotain. 22 ILMAILU Kisojen jälkeen Suomessa innostuttiin opettelemaan uutta lajia. Muut kuin rw-joukkueet eivät Ryhmä purkautuu Otterista. Kisoissa Olav Zipser, Mike Vail ja Charles Brian tekivät asiat aivan omalla tavallaan ja nimittivät tyyliään freeflyingiksi. heinäkuuta pitämään hauskaa ja nauttimaan hyvistä hypyistä, Suomen aina aurinkoisesta kesästä sekä lämpimien iltojen virvokkeista. Tuohon aikaan freestylekin oli eksoottista. Helsinki-Vantaan rajoitusten takia konetyyppi on nykyään harvinainen näky Malmilla. 0508s22-23Freefly.indd 22 29.5.2008 00:58:49. On keskikesä, mutta korkeutta on ja maisema on arktisen sininen. VAPAASTILENTÄJÄT Freefly Finland A Gathering for All Freeflyers kokoaa freeflyingista kiinnostuneet Hankoon 21.25. Tervetulleita ovat myös ne, joiden napa vetää maata kohti, mutta jotka salaa ihailevat eri asennoissa vaappuvia vapaalentäjiä. yhteen F reeflyingin tarina alkoi 1990luvulla. Suomessa freeflyerit ilmestyivät taivaalle Saksassa järjestettyjen vuoden 1995 MM-kisojen jälkeen. doissa m Kons koivat vasti ja soja ma vat tiet Kolmik Ettan, j Sukkahousumiehistä freeflye- reiksi. Me suomalaiset ajattelimme vain, että on tämä väärin: olemme juuri oppineet lentämään istuen, ja nyt maailmalla lennetään päällään. Sitten vain Otterin kyytiin ja pää maata kohti. Ensimmäisillä kierroksilla miehet menettivät pisteitä, koska tuomarit eivät osanneet arvostella heitä. Edes tuomarit eivät ensin ymmärtäneet, mistä oli kyse, kisoihin osallistunut Nipa Ahola kertoo. Nipa Ahola, Peter Puranen, Ilkka Suihko ja Jussi Laine kaivoivat Malmin yläparakin kätköistä isoja rw-haalareita. He viettivät etupäässä aikaa päällään. Sukkahousumiehiksi meitä freestyle-hyppääjiä haukuttiin. Horisontti oli milloin missäkin kuvaajan pyöriessä eri asennoissa. Freefly Finland kerää Hypyn Erään M Iso ryhmä taivaalla
Pienemmissä kerhoissa saattaa olla vain muutama hyppykaveri, jonka kanssa freeflyingia voi treenata. Kaikkiaan ettanilaisia oli kymmenkunta miestä, jotka treenasivat porukalla freeflyingia, olipa paikalla kaksi tai kahdeksan hyppääjää. Freefly Finland -tapahtuma vapaalentäjille. Iltapäivisin ryhmät voivat jatkaa itsenäistä treenaamista. Mukaan porukkaan tulivat sittemmin Tommi Hietanen eli Konsta, Teppo Heikkinen ja Jaska Kurikka. hyppy. esä, a päässeet neljään tonniin, vaan me hyppäsimme nousevalta kolmen tonnin linjalta. Haluamme tehdä tästä perinteen ja saada mukaan myös hyppääjiä muista maista. Finland kertoo paikan, a gathering for all freeflyers sen, että tapahtuma on suunnattu kaikille freeflyingin harrastajille. Freefly Finland 21.25.7.2008, DZ Hanko www.freeflyfinland.com Kuvioita taivaalla. Pojat menivät sitten taidoissa meistä ohi. Suomeen he toivat tietoa freeflyingin trendeistä. Me järjestäjät olemme ainakin paikalla. Heitä pystyimme jo auttamaan alkuun, kun osasimme itse jotain. Lopputuloksena jokainen sai ke- sän aikana lukuisia hyviä hyppyjä. Hemulina tunnettu Risto Kovalainen sekä Arde Tuominen liittyivät freeflyereiden joukkoon. Freefly Finland -tapahtuma ei ole perinteinen boogieviikko, vaan freeflyereiden rentoa yhdessäoloa. Tämä ei ole muutamalle ihmiselle tarkoitettu juttu, vaan kaikki free-hyppäämisestä innostuneet ovat tervetulleita hyppäämään, Iho kertoo. Viikon myötä löytyy varmasti uutta hyppyseuraa. Sittistä, hetukkaa, kulmaa ja liukua. Aloittaessani hyppäämisen harjoiteltavaa ja hyppyseuraa riitti, mutta taitojen kehittyessä ei hyppykavereita enää ollut yhtä helppo löytää, Iho kertoo. Yksi järjestäjistä on SLK:n Misko Iho. Iltaisin katsellaan yhdessä päivän hyppyjä, arvioidaan ja neuvotaan puolin ja toisin. Viime kesänä aloimme pienellä porukalla sopia, missä ja milloin hyppäämme, jotta pääsisimme hyppäämään yhdessä. Olisi hienoa, jos mahdollisimman moni muu haluaisi osallistua. MM-nelikko oppi lentämään pää alaspäin. Vasemmanpuoleisen kuvion nimi on kukka, oikealla nähdään toteemi. ILMAILU 23 0508s22-23Freefly.indd 23 29.5.2008 00:59:07. Porukalla hypätessä syntyi freeflykokoontumisen idea. Siksi tapahtuman nimikin on englanniksi. Konsta, Teppo ja Hemuli alkoivat ottaa treenaamisen vakavasti ja ryhtyivät kiertämään kisoja maailmalla. Idean takana on kymmenkunta hyppääjää eri kerhoista. Kokeneemmat hyppääjät muodostavat sopivia hyppyporukoita ja lähtevät niiden kanssa aamupäivisin hyppäämään. Kolmikko kisasi nimellä Team Ettan, joka oli freeflyereiden yh- teenliittymän, Ettanin, edustusjoukkue. Hypyn teema: Erään Millan 300
Suurin osa koelennoista lähtee tehtaan yhteydessä olevalta lentokentältä. Embraer on täyden palvelun lentokonetehdas. Aiemmin Embraer oli Brasilian valtion omistuksessa, mutta varsinaisen kasvubuumin yhtiö koki, kun sen osakkeita alettiin myydä yksityisille. Tehdasalueen tuntumassa sijainneessa hotellissa oli aluksi hieman erikoiselta tuntuvat turvajärjestelyt. Se on jo myynyt tuhansia ja taas tuhansia koneita ympäri maailman. Liikennekonepuolella suurin kone on yli satapaikkainen Embraer 195. Maamme talousti24 ILMAILU 0508s24-29Embraer.indd 24 Hotelli kuin vankila. Se on aidattu ja tarkasti vartioitu paikka. Viiden metrin betoniaita sinällään ei ollut riittänyt hotellin turvallisuudesta vastaaville. Aidan päällä oli vielä lisäturvana tuhti piikkilankakieppi kymmenien turvakameroiden lisäksi. Tämä epäsuhta nousee mieleen, kun istuskelee Embraerin lehdistövirkailijoiden isännöimien ilmastoitujen autojen takapenkeillä. Jollekin aaltopellin kappale on arvokas asumistasoa nostava kodin kantava rakenne. Tuloerot ovat valtavat: kaduilla ajelee luksus-Mersuillaan Armanin pukuihin sonnostuneita hyväosaisia ja heti moottoritien aidan takana näkyy asutusta, jonka laatu ei jätä mitään arvailun varaan. Kun on vieraillut Airbusin tehtaalla Toulousessa Ranskassa ja esimerkiksi Boeingin plantaaseilla Seattlessa Yhdysvalloissa, mieleen on jäänyt lähinnä orpona halleissa valohoitoa saavat koneenrungot. Jokainen hotelliin pyrkivä ajoneuvo tarkastettiin ja vasta sen jälkeen jykevät portit avattiin asukkaille. Itse tehdas sijaitsee liki tuhannen hehtaarin kokoisella alueella. Tehtaalla on myös oma täysikokoinen lentokenttä. Embraerilla moisesta ilmiöstä ei ole tietoakaan. Olemme varsin eurooppalaisittain ajatteleva yhtiö ympäristöarvoineen ja muutenkin. Nyt Brasiliasta 29.5.2008 01:00:02. Eurooppalainen tehokkuus on sanapari, joka ei ainakaan vertailussa brasilialaiseen työtahtiin ole kovinkaan mairitteleva. J lanteelle emme voi mitään, Embraerin johtaja Graciliano Campos sanoo. Embraerin tilauskirjat kertovat, että yhtiöllä menee hyvin. Kasvava bisnesalue ovat liikesuihkut, joiden myyntiä hallitsivat aiemmin yhdysvaltalaisyhtiöt. Brasiliassa Sao Paulossa koneita tehdään kirjaimellisesti hiki hatussa ja tulospalkkauksella. os kuvittelee kohtaavansa eteläamerikkalaista, leppeän laiskottelevaa meininkiä Embraerin tuotantotiloissa San Jose dos Camposissa, erehtyy pahasti. Tuhannet ihmiset kokoavat kovalla tohinalla eurooppalaisillekin kovasti kaupaksi käyviä Embraerin liikennekoneita. Sen pienin kone on lannoitus- ja sammutuskäyttöön tehty etanolia polttoaineenaan käyttävä Ipanema, joka äkkipäätään muistuttaa Piper Pawneeta. Iso lentokonetehdas ei oikeastaan voisi elää ilman omaa lentokenttää. Kotipaikka Sao Paulo Embraerin kotipaikka on Brasiliassa Sao Paulon kupeessa paikassa, jossa asuu vaihtelevien arvioiden mukaan jopa yli 20 miljoonaa ihmistä. ILMAILU vieraili Embraerilla kansainvälisen lehdistöryhmän mukana. ILMAILU vieraili Embraerin lentokonetehtaalla Kun astelee Embraerin loppumattomissa lentokoneiden valmistushalleissa, käy ympärillä melkoinen vilske ja vipinä. Suuret tuloerot ovat valitettava tosiasia maassamme. Jokainen tehtaallamme työskentelevä kuuluu ehdottomasti maamme hyväosaisten ihmisten joukkoon
a Tekemisen meininkiä TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT EMBRAER JA MIKKO SOKERO Embraerin 170- ja 190-sarjat ovat brasilialaisyhtiön volyymituotteet. Embraerin liikennekoneet ovat kelvanneet jo kymmenille lentoyhtiöille, kuten muun muassa kotoiselle Finnairillemme. ILMAILU 25 0508s24-29Embraer.indd 25 29.5.2008 01:00:17
"Emppu" on hinnaltaan 737:ää halvempi. Wingletien ilmestyminen Embraerin siivenkärkiin toi mukanaan paitsi vakautta, myös merkittävää polttoaineen kulutuksen pienentymistä. Jokainen jäte lajitellaan ja loppusijoitetaan tai kierrätetään. Yhtiö ei vielä ole paljastanut sitä, missä komposiittivalmisteiset kevyemmän pään suihkukoneet valmistetaan, mutta tehtaalla liikkuminen antoi hieman täkyjä asian pohtimiseen. Embraerin uusi aluevaltaus ovat kevyet liikesuihkut ja niin kutsutut Middle Size Jetit. Rikkaille tarjotaan todella upeita koneita, joiden varustelutasolle ei ole olemassa rajoja. Arktiset olot aiheuttivat aluksi hieman ongelmia, mutta nyt lastentaudit alkavat olla takana. tulee loistosuihkareita vaativaankin makuun. Maassa, jossa kansaa asuu jopa kaatopaikoilla. Varustelutaso on kiinni ostajan kukkaron paksuudesta. Embraer on herännyt "ekoajatteluun" aiemmin kuin esimerkiksi amerikkalaistehtaat. Ainakin yhdessä tehtaan seminaaritilassa istui monikymmenpäinen kiinalaisjoukko. Tässä valmistumassa privaattijettejä raharikkaille eurooppalaisille. Yhtiöllä on ympäristöohjelma, joka ottaa huomioon koko tuotantoketjun. Tämä kävi ilmi johtaja Graciliano Camposin yhdessä sivulauseessa. Se on tuntuvasti yhdysvaltalaisia kilpailijoitaan edullisempi liki kautta linjan. Ei ole pois suljettua, että osa koneista voitaisiin valmistaa myös Portugalissa Euroopassa. Viimeistelylinjalla oli valmistumassa yksi Espanjaan asiakkaalle räätälöity Legacy, jonka matkustamon kaikki metalliosat olivat sitä itseään eli kultaa. Embraer on valmistanut jo aimo nipun koneita Finnairille ja lisää on tulossa. Pelkällä laadulla Embraer ei kilpaile. Perusbisnes matkustajakoneissa Embraer 170 (yllä) on osoittautunut käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi ratkaisuksi myös Finnairille. Ekoasiat ovat tärkeitä myös Brasiliassa. Siisteissä tiloissa kova työtahti Embraerin kokoonpanolinjalla käy todellinen vilske. Lineage on Legacy-mallin isoveli, jolle löytyy markkinoita paitsi Yhdysvalloista, myös yhä enemmän Euroopasta ja entisistä IVY-maista. Tuorein Embraerin luksussuihkari on Lineage, jonka sisustus huokuu arvokkuutta sekä jalopuun ja nahan tuoksua. Mikä eriskummallisinta, Embraerin ostaja saa käytännössä samaan rahaan vihreät arvot vähäpäästöisten moottoreiden ansiosta. E Ekoajatteluun herätty varhain. E k o h G Embraer 170 tuo mieleen Boeing 737-koneperheen. Iso meriitti ja tilanteen kuvaaja on Finnairin asiakkuus. Embraer on kovan luokan tehdas, jonka teknologian ja osaamisen taso ovat vähintään samaa tasoa kuin esimerkiksi Toulousessa tai Seattlessa. Tuntuisi hyvin loogiselta, että Embraerin ja Kiinan teknologiavaihto poikisi myös tytärtehtaiden perustamisia jälkimmäisenä mainittuun maahan. V R 26 ILMAILU 0508s24-29Embraer.indd 26 29.5.2008 01:00:56
upeita solle ei mistukaalle atkusolivat r ei kilysvalisempi skumaja saa n vihmoot- Embraer toteuttaa vaativankin toiveet Tässä ja viereisessä kuvassa Embraer Phenom -liikesuihku. n tehsaamiaa tausessa tilanasiaknut jo rille ja rhain. Embraer Lineage on yhtiön liikesuihkuperheen lippulaiva. Yhtiö , missä vyemlmisteminen pohtisemimenntuisi raerin o poirustaittuun sa komyös Tämä Cama. Rahalla saa vaikka kultaiset turvavyön soljet. ILMAILU 27 0508s24-29Embraer.indd 27 29.5.2008 01:01:20. ivaanksussisusekä jaLineali, jolle hdysän Euaista. Vaikka kyseessä on kallein Embraer-privaattijetti, sen hinta on vain kolmannes esimerkiksi Gulfstreamin uusimmasta mallista. Varustelun rajana on puhtaasti tilaajan vaatimukset ja rahavarat. Kyseisiä koneita on tilattu Suomen Ilmailuopistolle liikennelentäjien koulutuskäyttöön. ajatteerkikhtiöllä ottaa etjun. loppuMaaskaatoaltaus a niin
EMB 145 AEW&C -kone on vasta piirustuspöydällä, mutta Embraer odottaa siitä menestystä. Alla huumeparonien jahdissa käytettävä 1600hevosvoimainen Super Tucano. Vasemman puoleiseen kuvaan on sijoitettu sotilasjoukko havainnollistamaan, kuinka paljon väkeä uusi kuljetuskone tulee ahmimaan kitusiinsa. tenkin linapkojen alkaa okerinoliin. Huumeiden salakuljettajille tämä kone on painajainen. ILMAILU 29 0508s24-29Embraer.indd 29 29.5.2008 01:01:55. Tietotaitoa ja kokemusta kun löytyy. otto- Embraer on iskemässä näppejään yhä enemmän myös militariapuolen kuljetuskonemarkkinoille. Voimaa ja suorituskykyä löytyy kohtuuhintaan! Brasilialaiset suosivat luonnollisesti oman maansa tuotteita. Toistaiseksi yhtiö ei ole lyönyt läpi sotateollisuudessa, mutta se aika koittanee piakkoin. myös Koska emaan estejä, tä koympäaiseksi 1-kerosesmootan ole anolin in koötä ja aisuua voin juukasvaa sääli, lentorruda raerin alli, se annatalmisa. TALO Embraer hallitsee myös sotakoneet uvalla en on an kalme ei isi etampaa. Koneen katolla olevan tutkan kuori on suomalaista suunnittelua, sisus puolestaan ruotsalainen. ittelija silialle pärillä ikkailemaslueita. Emattuna tta voiottoriehittä Brasilia on omavarainen valtio, joka tarvitsee suuren kokonsa takia paljon erilaista sotilaskalustoa. Kuvan Embraer (yllä) on Brasilian ilmavoimien operoinnissa
Myöhemmin Martti alkoi kaupata mallisarjoja postimyyntinä muun työn ohella. Näillä ns. Airfixia tai Revelliä sai hyllyiltä hakea. etsiosilla voidaan toteuttaa pienoismalleihin näppärästi kaikenlaisia pienempää ainevahvuutta vaativia osia, kuten esimerkiksi istuinvöitä solkineen, mittaritauluja nippeleineen kaikkineen sekä erilaisia luukkuja, ritilöitä, verkkoja ja vaikkapa kaasuvipuja. Alkuun myynnissä oli lähinnä lentokoneiden rakennussarjoja ja niistäkin vähän erikoisempia merkkejä. Jälk on maa figuuri muovis lasporu kreikka ganista Näiden rusteet museaa Lent huutoa kellä is 1/24-m löytyvä ta-aika jäkonee vuonna ja Junk Kaik kin sitä paa ene rastuks nen ote [J.V. Mallaripiireissä "resiinisinä" tunnetut tarvikeosat ovat nykyään erilaisia konversio-osia, joilla voidaan muuttaa mallin alatyyppiä, tai esimerkiksi ohjaamoita, moottoreita ja muita pieniä kokonaisuuksia, sillä yksityiskohtien toistuvuus tässä materiaalissa on omaa luokkaansa. Alkuun puoti oli auki vain lauantaisin, mutta pian kysyntä oikeutti jo toisenkin aukiolopäivän, perjantain. Itä-Euroopassa pienimuotoisena toimintana alkanut messinkilevyille syövytettyjen lisäosien kysyntä alkoi kasvaa. Muoviset ja resiiniset erottuvat selvästi toisistaan. AML:n La-5 -mallin laatikon kansi. T:mi Kuivalaisen valikoimaa. Niiden huonona on puolena on ollut tavallista muovia huonompi muodon säilyvyys, eli ne saattavat vääntyä aikaa myöten. Pitkään markkinoilla ollut eng- Myymälän avaaminen Niinpä Martti päätti ottaa isomman askeleen ja avasi liikkeen kesäkuussa kymmenen vuotta sitten. Lisäksi monessa pientuotantosarjassa näitä osia ei aina välttämättä ollut edes mukana. Uusia rakennussarjoja tulee verraten tiheään tahtiin valmistajilta eri puolilta maailmaa, ja myös erilaisten lisä-, tarvike- ja muutososien tuotanto on tullut lähes kokonaan uutena piirteenä mukaan. Koska liikevaihto ei ollut suuren suuri, Martti joutui säännöllisten tulojen saamiseksi hankkimaan kunniallisen päivätyön postin palveluksessa. Muun muassa muuan silloinen kirjeen- ja mallinvaihtokumppani on nykyään pienoismallien tukkukauppias ja toimittaa edelleen tavaraa Kuivalaiselle. Se tapahtui vielä lantilainen Aeroclub on tehnyt ns. Martti aloitti nuorena rovaniemeläisenä mallarina jo 1970-luvulla kirjeenvaihdon tshekkiläisten mallarien kanssa ja ryhtyi vaihtamaan länsimaisia mallisarjoja sikäläisiin. Vanhat perinteiset valmistajat tuntuivat hiipuvan, mutta Itä-Euroopasta alkoi nousta pienvalmistajia. Jonkin ajan päästä Martti kauppasi niitä täkäläisissä harrastajapiireissä. & Esime La-5 -sarjan osat. Aikaa myöten ulkomaisista alan julkaisuista tutut lisäosat tulivat myyntiin. Polyuretaanihartsi, ja muutkin kertamuovit, ovat kummitelleet pienoismallipiireissa jo jonkin aikaa. Muita Kuivalaisen valikoiman uusia trendejä ovat tankkimallit perinte mutta pienem sa. valkometallista eli tinalejeeringistä tähtimoottoreita, potkureita, heittoistuimia, renkaita ja muita yksityiskohtia, jotka ovat poikkeuksetta tarkempia ja paremmin detaljoituja kuin muoviset vastaavat. MalliPienoista mallipuhetta@ilmailu.fi TEKSTI JAN VIHONEN JA JUKKA KERÄNEN BW-kuvat Harri Huopainen/K-SIM, muut Jan Vihonen puhetta P ienoismallimaailmassa on ehtinyt tapahtua melkoisen paljon sen jälkeen, kun Pienoista Mallipuhetta jäi tauolle 1980-luvulla. Näiltä varhaisilta ajoilta on Martilla säilynyt hyvät suhteet Itä-Eurooppaan. Kuva Jukka Keränen. Eräs es hitykse savalla tantona toteute rä pikk Suomen tulleest Sarja ta muo pään (m tävään! kompo niharts detaljio teosa-a Alha teknolo suuden eivät to merkik tyvät si ennen liimaus kin huo ja siistim Vaik ovatkin etsiosia osista o esimerk lu, joist nätisti jälkimm siosana si tulee mittari asteikk 30 ILMAILU 0508s30-31Mallipuhetta.indd 30 29.5.2008 01:02:28. pienoismalliteollisuudessa tapahtui. Neljä vuotta kaupan avaamisen jälkeen hän saattoi ryhtyä jo täysipäiväiseksi mallikauppiaaksi. Uusinta tällä sektorilla ovat esimaalatut osat, joissa vaikkapa mittaritaulujen värit ovat valmiina mahdollisine pienen pienine varoitusteksteineen. Itäsarjoillahan ei silloin ollut varsinaista maahantuontia, sen enempää kuin läntisillä tuotteilla kuten Airfixillä, Hellerillä tai Revellillä vientiä itään. Hän virallisti liiketoimintansa perustamalla toiminimen 18 vuotta sitten. leipätyön työnantajan eli Postin suosiollisella myötävaikutuksella. Koiste oli lopettanut toimintansa, samoin kuin Helsingin legendaarinen Harrastelijain Aitta, ja lisäksi Askartelukeskuskin luopui Helsingin Aikatalon toimitiloistaan, markkinarakoa alkoi selvästikin löytyä. Loppu onkin jo historiaa. Usein nämä sarjat olivat erilaisia kellaripajojen tuotteita, parhaimmillaankin matalapainevalettua muovia. Siitä lisää seuraavassa numerossa. Joka tapauksessa helsinkiläisiäkin mallaripiirejä laajemmalle asiakaskunnalle Aleksis Kiven kadun "Kkaupasta" on tullut jo merkittävä kohtaamispaikka. T:mi Kuivalaisen valikoimaan tulivat vähitellen eksoottisempien tuotteiden mukaan ne iänikuiset airfixit ja revellitkin, erikoisempien merkkien sekaan, kuin ennakoiden näiden perinteisten merkkien uutta tulemista. Nostetta lisäsi vielä Pentti Mannisen suomalaisaiheisten InScale 72 productions -siirtokuvien julkaisun aloittaminen 1988 ja Suomen Ilmailuhistoriallisen lehden julkaiseminen. Samoihin aikoihin maailmalla Pienoismallikauppaa Helsin- gin Alppilassa jo kymmenen vuotta pyörittäneen toiminimi Martti Kuivalaisen historia on erinomainen esimerkki mallailuharrasteen ja -tarjonnan kehittymisestä. Näillä tuotteilla ei ollut vakiintuneita maahantuontikanavia Suomeen, joten Martti ryhtyi tuomaan ja myymään niitä. Ja nyt on tullut jo itseliimautuviakin etsiosia tshekkiläiseltä Eduardilta. Tekniikan ja materiaalien kehittyminen on tälläkin saralla korjannut tilannetta. Eritoten Revelliltä on viime vuosina tullut toinen toistaan nykyaikaisempia ja laadukkaampia uutuuksia, mutta myös vanha kunnon Airfix on viime aikoina piristynyt. Kun aikaisemmin mallarien erikoisemmista tarpeista vastannut edustusliike H
uutkin itelleet kin aiuolena huo, eli ne öten. en ke- saralla aripiitarvia konuuttaa erkiksi muita ä yksimatesa. Ennen Suomeen toimittamista koneista poistettiin Yhdysvaltain laivaston varustus ja siipien yläpinnat maalattiin alumiinimaalilla. Harri Huopainen on tutkiskellut BW372:n rakenteita Keski-Suomen Ilmailumuseossa ja jatkamme yksityiskohtien ruodintaa tässäkin numerossa. Kaikki tämä heijastelee selvästikin sitä, miten ihmisillä on aiempaa enemmän aikaa ja rahaa harrastuksiin ja kuinka laman henkinen ote ihmisistä on helpottanut. Siiven päällä rungon vieressä olevan liukuestemateriaalin alta paljastui siiven yläpinnan alkuperäinen keltainen väri. Näiden sarjojen univormut ja varusteet on toteutettu jo melkein museaalisen tarkasti. Keltaisten siipien tarkoitus oli parantaa koneiden havaittavuutta mahdollisten mereen tehtävien pakkolaskujen varalta. Matalapainepientuotantona, eli ns. Navyn silloisten määräysten mukaisesti alumiinimaalilla kauttaaltaan mutta siipien yläpinnat krominkeltaisella. Jälkimmäiset valitseva säästää moottorin maalaamisen vaivan, sillä ne peittävät moottorin. Vasemman siiven konekiväärikuilun peitelevy. Johtoreunassa on konekiväärin aukko, tosin ilman ulkolaippaa ja lieskaputkea. Pientuotantoluonne tulee esiin jo osia irrotettaessa ja sovitettaessa. La:n moottoripellitys oli kiinni kahdella tehtaan jäljiltä maalaamattomalla metallipannalla ja niistä etummainen on valettu tuplana: sekä irralliseen etukappaleeseen että molempiin runkopuolikkaisiin. Ohjaamo, joka kasataan pelkästään hartsi- ja etsiosista, vaatii huolellisuutta. Pienempi pisaranmuotoinen kohouma piti sisällään ammuslaskimen, josta lentäjä pystyi seuraamaan siipiaseen ammusten kulutusta. Siivistä on käynyt ilmi muuan erikoinen seikka. Keltainen väri näkyy selvästi repsottavan liukuestematon alta. Erityisesti hartsiosat vaativat veistä tuhdimpaa työkalua, jotta ne saadaan irrotettua valupalikastaan. ty vaihtoehto on pikaliima eli syanoakrylaatti. Yleisimmin käytet- A propos Brewster, osa 2. Joskus parempi vaihtoehto on kaksikomponenttinen epoksiliima, joka antaa enemmän aikaa asetella osia paikoilleen. Pieni askartelusaha on välttämätön. (yläkuva) Ja näin avataan ankkurointilenkki. a resiistaan. lin ILMAILU 31 0508s30-31Mallipuhetta.indd 31 29.5.2008 01:02:44. [J.V. Vaikka tärkeimmät pienosat ovatkin resiinisiä tai syövyte- eli etsiosia, osa pienimmistä detaljiosista on niinikään muovia. Kuten hyvin muistetaan, Brewsterit olivat alunperin U.S.Navyn eli Yhdysvaltojen laivaston hävittäjiä ja ne oli maalattu U.S. Lentokonepuolella viimeisintä huutoa tuntuvat olevan tällä hetkellä isot pienoismallit, 1/32- ja 1/24-mittakaavaiset sarjat, joista löytyvät jo merkittävimmät sota-aikaiset suomalaiset hävittäjäkoneet sekä myöhemmin tänä vuonna julkaistavat Brewster 239 ja Junkers 88 A-4 -pommikone. Sarja koostuu konventionaalista muovimallisarjaa pehmeämpään (mutta helpommin työstettävään!) muoviin valetuista pääkomponenteista ja polyuretaanihartsiin valetuista "resiinisistä" detaljiosista sekä pienestä syövyteosa-arkista. Pyöreä korkki neliön muotoisessa syvennyksessä on siipisäiliön polttoaineen täyttöaukko ja sen vieressä näkyy edukseen laskutelineen sarana-alueen ulkopuolinen vahvike. Ohjaamon kuomu on tyhjiömuovattu eli vakuosa, joka pitää leikata erittäin terävällä veitsellä reunoja pitkin irti muovista. Sen eteen on mahdollista valita joko aukinaiset tai suljetut jäähdytyskidukset. Näin esimerkiksi istuin ja mittaritaulu, joista ensimmäinen löytyy siis nätisti valettuna resiiniosana ja jälkimmäinen kolmeosaisena etsiosana, jonka taakse liimattavaksi tulee lisäksi paperille painettu mittariston näyttö viisareineen ja asteikkoineen. kannattaa jättää käyttämättä, sillä ne kärsivät ylettömästä summittaisuudesta eivätkä kestä vertailua muissa medioissa toteutettujen osien kanssa. & J.K.] Periaatteessa nämä muoviosat Esimerkki: AML La-5 Eräs esimerkki yllä kuvatusta kehityksestä on uutuus Tshekin tasavallasta. Näkymä siiven päältä (alla). Jälkimmäiseen mittakaavaan on maailmalla alettu tehdä myös figuurisarjoja eli niitä ämpärimuovisia ukkeleita; erilaisia sotilasporukoita alkaen muinaisista kreikkalaisista ritarien kautta afganistanilaisiin mujahediineihin. Moottori on kaksirivinen hartsimoottori, joka kootaan kahdesta kappaleesta. imaan mpien ikuiset isemennamerkviime istaan kaamvanha ikoina avassa oiman imallit perinteisessä 1/35-mittakaavassa, mutta enenevässä määrin myös pienemmässä 1/72-mittakaavassa. Näistä pannoista jompikumpi on siis poistettava siten että osa/ osat, joista panta poistetaan, lyhenee pannan leveyden verran. short-run -sarjana toteutettu AML:n La-5 on näppärä pikku pienoismalli sota-aikana Suomenkin rintamalla tunnetuksi tulleesta neuvostohävittäjästä. Tämän lisäksi rungon etuosaa moottorin kohdalta tulee leventää esimerkiksi polystyreenilevyn eli plasticardin soirolla sen verran, että rungon etuosan leveys vastaa etukappaleen leveyttä. Moottoripellityksen etuosassa on pieni mutta verraten helposti korjattava vika. Taempana näkyy konekivääri- ja ammuskuilu sekä näiden kahta puolta laipan käyttösylinterit. Alhaisen valupaineen ja muun teknologian suhteellisen alkeellisuuden vuoksi muoviset pienosat eivät toistu tyydyttävästi ja esimerkiksi siipien jättöreunat hyötyvät sisäpuolelta ohentamisesta ennen ylä- ja alapintojen yhteen liimausta ja osat vaativat muutenkin huolellisempaa esivalmistelua ja siistimistä ennen kokoamista. Liimana sekä hartsi- että etsiosat vaativat jotain muuta kuin muoviliimaa. Samanlainen on myös alapuolella. Brewsterin siiven kärki, ilman varsinaista kärkikappaletta. Ankkurointilenkki näkyy sisääntyönnettynä. Sarja itsessään on uusimpiin julkaistuihin piirustuksiin ja valokuvamateriaaliin verrattuna varsin mitta- ja muototarkka esitys tästä neuvostokoneesta. Melkein kaikki osat vaativat työstämistä ja sovittamista istuakseen tarkoitettuun paikkaan
Kaiken kaikkiaan kolmatta kertaa pidetyssä tapaamisessa oli osallistujia reilu 60. Ruotsissa laji muotoutuu suuntaan, jossa se eroaa koulutuksellisesti vapaalennosta. Sara Jo harvois naislen hakem Ruotsissa on jo yksi vain moottorivarjoliitoa kouluttava lennonopettaja, hän ei lennä vapaalen- toa lainkaan. Tämä on minun lajini, ehdottomasti, Sara totesi. Lars Markstedt Ruotsin varjoliitoliitosta iloitsi tapahtumasta ja lajin kokonaiskehityksestä. Nykyisin lennetään hiljaisilla ja melko tehokkailla laitteilla. R I lmassa näkyi sekä melko tuoreita että erittäin kokeneita lentäjiä niin isäntämaasta Ruotsista kuin Suomesta ja Virostakin. Ystävällinen maanomistaja mahdollistaa vilkkaan paramoottoritoiminnan Åskebron "kentällä". Suom erityise vaihtam Startti Åskebron kentältä. Yksi tapahtumasta uusia ideoita hakenut lentäjä oli virolainen Paap Kõlar. Hän lentää tavallista pienem32 ILMAILU mällä moottorilla keveytensä vuoksi. Kenttä on peltoaluetta, johon on ruohonleikkurilla tehty sekä kiitotie että erillinen lennonvalmistelualue. Hän arvosti uusia lentäjäkontakteja ja tietoa lajin teknisestä kehityksestä. Lars totesikin, että moottorivarjoliito kerää eri harrastajia kuin vapaalento, vaikka lajit täydentävätkin toisiaan. Määrätietoinen asenne ja täysillä eteenpäin. LIITOA TAIVAA A TAIVAA TAIVAALLA V Moottorivarjoliitäjien tapaaminen Ruotsissa i R ti Åskebrossa Västeråsin lähistöllä on vakiinnuttanut asemansa varjoliitäjien kesäkalenterissa. Kokenut Göran Aronsson toimi tapahtuman organisaattorina. Oma tavoitteeni on saada lisää kokemusta uudelta lentopaikalta, viime vuonna lajin pariin tullut Sara sanoi. Larsin mukaan tapaamiset ovat mainio tilaisuus hioa lajin tulevaisuudensuunnitelmia. Claes-Åke Eriksson Uppsalan lähettyviltä odotti puolestaan lauantain ryhmämatkalentoa. 0508s32-33Varjoliito.indd 32 29.5.2008 01:03:26. Aurinkoinen sää ja hyvät järjestelyt loivat hienot puitteet toukokuun puolivälissä pidetylle tapahtumalle. Varjoliitovarusteet ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. Hienot on maisemat. Hän aloitti moottorilentämisen heti rinnelähtökoulutuksen jälkeen. Moottoroitu varjoliito kehittyy Tuulen tiin ja n lensi ky kalenn torivar saatuje erittäin Seur kokoon non ku varjolii kuun a auring (www. Jopa yli 30 yhtä aikaa. Göran haluaa saattaa yhteen laitteiden maahantuojat, kouluttajat, moottorivarjoliito-oppilaat, hupilentäjät, kilpailuista kiinnostuneet ja lajista kiinnostuneet. Tänä vuonna yksi tuoreista lentäjistä oli Sara Johansson Bodenista Pohjois-Ruotsista
Seuraavan kerran Ruotsissa kokoonnutaan niin matkalennon kuin muidenkin moottorivarjoliitoasioiden pariin jo kesäkuun alussa Bodenissa Kesäyön auringon lentotapahtumassa. Matkalennot ovat yksi uusia moottorivarjoliidon osa-alueita, joilta saatujen kokemuksien vaihto on erittäin tärkeää. TEKSTI RIIKKA VILKUNA KUVAT PIERRE WOLF Tuulen vuoksi matkaa lyhennettiin ja noin 30 kilometrin matkan lensi kymmenisen pilottia. Moottori ja liidin sopivat kevyelle naislentäjälle. asti illa illa. Sara Johansson Bodenista, eräs harvoista moottorivarjoliidon naislentäjistä. ILMAILU 33 0508s32-33Varjoliito.indd 33 29.5.2008 01:04:02. (www.midnattsolstraffen.se/) Suomalaisia lentäjiä toivotaan erityisesti mukaan kokemuksia vaihtamaan. Västeråsin tapahtumassa oli lentäjiä ilmassa jopa kolmekymmentä yhtä aikaa. Sara tuli Västeråsiin hakemaan uusia lentokokemuksia. ia lenteknippsaestaan entoa. Tässä nautiskelua iltakeleissä. Sara Johansson reilun tunnin iltalennon jälkeen
Sieltä aloitettiin liikenne Tallinnaan, jonka kautta oli lentoyhteys Keski-Eurooppaan Junkersin hallitsemien lentoyhtiöiden muodostaman Nord-Europa-Union-allianssin reiteillä. TEKSTI KYÖSTI PARTONEN JA TERO TUOMINEN KUVAT FINNAIRIN JA ILMAILUN ARKISTOT Finnairin 85 vuotta lentoyhtiöksi Ensimmäiset tilaus- ja postilennot ulkomailta Suomeen lennettiin 1918. Toinen kone otettiin käyttöön alkuvuodesta 1925. marraskuuta 1923, jota pidetään yhtiön perustamispäivänä. Ensim- Vesilentofirmasta maailmanluokan S uomalaiset nuoret yhtiöt hankkivat tarkoitukseen soveltuvaa kalustoa. oli jo re Tästä ka muk nukses sevä Lhankki yhteens Touk yhteenl dentois tioksi. Lentotoiminta suksikoneella keskeytettiin huhtikuun alkupuolella, kone vaihdettiin kellukkeille ja siirrettiin Helsingin kaupungilta vuokrattuun tukikohtaan Katajanokalle. Lucander näki reittilentoliikenteen mahdollisuudet liiketoimintana. syyskuuta ja se merkittiin yhtiörekisteriin 9. Liikenne Tukholmaan aloitettiin kesäkuussa 1924 yhteistyössä ruotsalaisen AB Aerotransportin (ABA) kanssa. Kuormana oli 162 kiloa postia. Tammikuussa 1920 perustettiin kaksi yhtiötä: Finska Luftrafik AB - Suomen Ilmailu Liikenne Oy ja Flyg AB-Lento O/Y. Junkers tarjosi kokonaispaketin toiminnan aloittamiseen: koneet, henkilökunnan, suomalaisen henkilökunnan koulutuksen ja teknisen tuen perustettavan yhtiön osakkeita vastaan. Heinäkuun alussa yhtiön palveluksessa aloitti ensimmäinen suomalainen lentäjä, Gunnar Lihr. Talvella 1920 Helsingin ja Tallinnan välillä lennettiin postia kummankin maan ilmavoimien koneilla. Hän otti yhteyttä professori Hugo Junkersiin. lokakuuta. Tätä kautta yhtiö liittyi Trans-Europa-Unioniin. Aero O/Y:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin 12. 1923. Kummankaan yhtiön toiminta ei ollut kannattavaa Aeron syntymä. Molemmat koneet merkittiin suomalaiseen Ensimmäisten 1953 saapuneiden Convairien myötä reittejä jatkettiin mm. Molemmat yhtiöt olivat kiinnostuneet tilauslennoista ja yleisölennätyksistä. ja niiden toiminta ajettiin alas talvella 1922-1923. Kuvan kone, yhtiön ensimmäinen, rekisteriltään K-SALB, kuormattavana postilennolle 1924. toosee koko m ennen 34 ILMAILU 0508s34-41Finnair.indd 34 29.5.2008 01:04:39. Ensimmäinen yhtiökokous pidettiin 1. Ensimmäisenä koneena yhtiölle luovutettiin 14.3.1924 Junkers F.13 D335 Regenpfeifer. Virolaisen A-S Aeronautin edustajana Helsingissä toimi konsuli Bruno Lucanderin johtama Suomen VälitysKeskus O/Y (Finlands SpeditionCentral AB) -huolintaliike. Yhtiö vuokrasi ruotsalaiselta Svenska Lufttrafik AB:lta Junkers F.13 -koneen. Pariisiin ja Lon- rekiste Ensimm kone D toisena SALA. Junkersin taktiikkana oli päästä mukaan lentoliikennebisnekseen, joten sopimukseen päästiin loppukesästä mäinen lento Tallinnaan lennettiin 20.3. Lento O/Y operoi kahdella ranskalaisvalmisteisella Caudron G.3:lla ja yhdellä kaksimoottorisella G.4:llä Pikku-Kuusisaaresta nykyisen Kalastajatorpan rannasta ja Suomen Ilmailu Liikenne kahdella Ruotsista ostetulla, alkujaan saksalaisella, LVG C.VI:lla Palosaaresta. P lainen A salaiset sche L män jä OY:lle p IATAan avattiin silento reittiliik K-SA rian en tomuud toukok lömene Jo sam puolivä Suome nasta H tuhoutu Kesä kuukau kers A.3 Aero Oy aloitti toimintansa Junkers F.13-kalustolla
Rautateitse ei ollut mahdollisuutta jatkaa Rovaniemeä pohjoisemmaksi ja Jäämeren tiellä pyöri Petsamon rekkaralli ainoan vapaana olevan sataman kautta. Lufthansan välityksellä hankittiin keväällä 1941 kaksi Douglas DC-2-konetta Tsekkoslovakiasta. Marraskuun alku 1941 oli epäonninen. Harvaa konetyyppiä on muisteltu niin suurella lämmöllä kuin Caravellea! Finnairin DC-8:t siirsivät navigoinnin Pohjois-Atlantilla uuteen aikakauteen. Yhtiössä tehtiin 1946 merkittäviä omistusjärjestelyjä. Uusien koneiden saavuttua Dragon Rapide, Salama, myytiin Veljekset Karhumäki Oy:lle. Liittoutuneiden valvontakomissio määräsi lentokiellon. Kaksi koneista varastoitiin Malmille ja kolmas varusteltiin Valtion Metallitehtaalla Tampereella kuljetuskoneeksi. Lokakuun viimeisenä menetettiin 13-vuotias Sampo onnettomuudessa Hyvinkäällä, josta selvittiin pelkillä materiaalivahingoilla. Karairilla oli myös vanhempaa mallia edustava OH-KDM charter-koneena ennen sen vaihtamista uudempaan Finnairin "Kasiin" ja sen jälkeen viirupyrstöisiin Airbus A300:iin. Fokke viimei virkam vieraa 36 ILMAILU 0508s34-41Finnair.indd 36 29.5.2008 01:05:06. Tässä organisaatiossa koneita ei suoranaisesti luovutettu Ilmavoimille, mutta niitä käytettiin tarvittaessa Puolustusvoimien kuljetustehtäviin. Tätä "Petsamon pikalinjaa" lennettiin kolmasti viikossa Ju 52:lla ja Dragon Rapideilla. Kaunasin reittiä jatkettiin 1943 Berliiniin, jonne lennettiin kriittisissä oloissa elokuuhun 1944 asti. Samalle tasolle päästiin seuraavan kerran 1946. Sodasta rauhaan Välirauhansopimuksen jälkeen syyskuussa 1944 Malmin kenttä luovutettiin Liittoutuneiden valvontakomission käyttöön ja uudeksi tukikohdaksi tuli Hyvinkää. J. Turun ja Tukholman väliä liikennöitiin talvisodan aikana säännöllisesti. Viisi koneista muutettiin Fokkerilla Hollannissa 21-paikkaisiksi matkustajakoneiksi ensimmäisen niistä saapuessa Hyvinkäälle lokakuussa ja toisen marraskuussa 1946. Ehrnrooth ja Uolevi Raade, kunnes kesäkuussa 1947 johtoon tuli kenraaliluutnantti Leonard Grandell. Elokuussa saatiin aloittaa kotimaan liikenne. Aero palasi Malmille 1947 alussa. 70 % osakekannasta siirtyi Suomen valtiolle loppujen jäädessä yksityisomistukseen. Tästä kahakassa selvittiin onneksi ilman henkilötappioita. Kesäkuussa 1946 Liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostettiin kahdeksan Douglas DC-3:n sotilasmuunnosta, C-47-kuljetuskonetta, ja yksi kone varaosiksi. Parantunut konetilanne salli yhden ja välillä toisenkin koneen vuokrauksen Lufthansalle. OH-LSD odottaa luovutusta vielä Suomen rekisterissä. Talvisodan toisena päivänä Aerolle jäi vain Kaleva. Helmikuun puolivälissä Sampo palautettiin ja Kaleva siirtyi Ilmavoimille. Jo huhtikuun alussa avattiin Tallinnan reitti uudelleen. Dragon Rapidet pakko-otettiin Ilmavoimille lokakuun puolivälissä. Kuun lopulla ylimääräisten kertausharjoitusten (YH) aikana siviililentotoiminta siirrettiin sotilasvalvontaan. Rauhan palattua yhtiö sai kalustonsa takaisin ja palasi Malmille. Koneet luovutettiin yhtiöl- le tamm reittikä Kone kaksi li kunnos 1955 o koneide sä otett Air Lin Kesä simmäi lukseen tua Dr tiin hu Karhum 2:t muu myytiin maan a viimeis Marr tettiin luonti jatketti ja Amst uudelle penham kostoss suurka Düsseld jälkeen sopima liikente si kestä koneid jainti k oli sopi käyttöö singin o tiliiken Malmil Siirtym Hyvän ja pitkän päivätyön jälkeen viimeiset Super-Caravellet menivät italialaiselle Altair-yhtiölle. Lufthansalle vuokrattu Ju 52 jäi Saksaan. Operaation uhriksi joutui 14. Kone korjattiin Junkersilla. kesäkuuta Aeron Kalevan seitsemän matkustajaa ja kahden hengen miehistö. Samana päivänä kone lennettiin Vaasaan, josta alettiin lentää Sundsvalliin. Sodan jälkeen Gunnar Ståhle joutui luopumaan tehtävästään joulukuussa 1945. Loput koneista lennettiin Malmille 1947 alussa. Neuvostoliittolaisten peräännyttyä Baltiasta toiminta siirrettiin syyskuussa 1941 takaisin Malmille ja marraskuussa avattiin reitti Kaunasiin Liettuaan, josta oli Lufthansan jatkoyhteys Berliiniin. Tulituksessa kone vaurioitui joutuen tekemään pakkolaskun. Neuvostoliitto ei ollut saavuttanut tavoitteitaan Baltiassa ja valmistautui näiden kolmen maan sovjetisointiin. Näiden modernien koneiden niissä oli sisäänvedettävät laskutelineet ja säätöpotkurit kanssa tehtiin ensimmäistä kertaa tuttavuutta Douglasiin, jonka koneiden uskollinen käyttäjä yhtiö on ollut siitä asti. Juhannuksena 1941 Suomi joutui uudestaan sotaan. Alkuvuodesta 1942 onnistut- tiin hankkimaan kolme uutta Ju 52:sta. Omistussuhde on tästä eteenpäin säilynyt likimain vakiona. Takaisin Malmille. Aero sai vuoden viimeisenä päivänä aloittaa liikenteen Hyvinkään ja Tukholman välillä, mutta tämäkin katkaistiin maaliskuussa 1945. Tämä alistus jatkui syksyyn 1944 asti. Koneet saivat nimet Voima ja Sisu. Ståhlea seurasivat sijaisina C. marraskuuta Sampo joutui tekemään pakkolaskun mereen Turun saaristossa tukkeutuneen polttoainesuodatti- men takia, jolloin kaksi matkustajaa hukkui. Pohjois-Suomen reittiä jatkettiin juhannuksena 1940 Petsamoon. Helsingin ja Turun muodostuttua riskialttiiksi toiminta siirrettiin Poriin, josta lennettiin Tukholmaan ja Lapin reittiä Rovaniemelle Petsamon ollessa sotatoimialuetta. Pian Tallinnasta lähdön jälkeen koneen siivelle ilmaantui pari neuvostoliittolaista DB-3T-torpedopommittajaa, jotka yrittivät pakottaa koneen kääntymään takaisin ja lopulta Junkers ammuttiin alas Pranglin saaren lähellä. 7. Seuraavana päivänä sairaankuljetuslennolla ollut Dragon Rapide "Lappi" joutui Bf 109E:llä lentäneen saksalaiseverstin tähtäimeen. Jatkosodan alettua Aero Oy:n kalusto liitettiin Ilmavoimien johdon alaisuuteen kuuluvaan Siviililentolaivueeseen. Vuosina 1942 ja 1943 rikottiin aiemmat matkustajamääräennätykset
Caravellestä kehitettiin 1960luvun alkupuolella Super Caravel- istusnnasta oppukseen. Koneperheestä muodostui yhtiön tärkein tyyppi, jolla lennettiin kesään 2006 asti. Uusien koneiden käyttöönoton yhteydessä otettiin myös käyttöön Finnish Air Lines markkinointinimenä. Aero liittyi 1949 uudelleen IATA:n jäseneksi. Koneilla lennettiin ympäri Eurooppaa ja niitä käytettiin 1962 alkaen myös Välimeren chartereilla. 1943 kriit1944 rikotääräpääs. OH-LTC viettää joulua Helsinki-Vantaalla. Suihkukonekaluston runkona toimi pitkään DC-9/MD-80-perhe monine versioineen. Omaa lentäjäkoulutusta varten perustettiin 1964 Finnairin ilmailuopisto. Uudet 73-paikkaiset koneet saatiin käyttöön alkuvuodesta 1960. Charter-lentoja varten yhtiö hankki 1960-luvun alussa nelimoottorisen DC-6:n, mutta ajautui tämän jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin. Samoin DC2:t muunnettiin rahtikoneiksi. Näiden koneiden käyttöönoton yhteydessä esiintyi ensimmäistä kertaa yhtiön nimenä Finnair. Saman vuoden lopulla tilattiin neljäs Caravelle, tyyppiä III, jollaiseksi myös vanhemmat yksilöt muutettiin. Matkustamomelu oli "Konnassa" kova verrattuna ensimmäisiin potkuriturbiinikoneisiin. Kuutosia sen sijaan hankittiin 1964 kaksi lisää. Suihkukonekauteen Convair-kalustolle alettiin etsiä seuraajaa 1956. Malmille jääneet huoltotoiminnat Kilpailija kotimaasta. Niitä hankittiin viimein 1980 tilapäisratkaisuksi Convairien seuraajaksi. 85 utta Ju ilanne in konsalle. Loppuvuodesta 1962 tehdyillä järjestelyillä Finnair sai haltuunsa äänienemmistön Kar-Airin osakkeista ja yhtiö muuttui Finnairin tytäryhtiöksi. OHLCC:n syöksyessä metsään Koivulahdessa Vaasan lähellä tammikuun 1961 alussa sai surmansa 25 henkeä ja yhtiön historian viimeisessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa, OH-LCA:n kukistuessa Maarianhaminan finaalissa marraskuussa 1963, menehtyi 22 henkeä kahden matkustajan ja lentoemännän pelastuessa palavasta koneesta. Kesäkuussa 1947 astuivat ensimmäisten lentoemännät palvelukseen. Aero Oy sai ensimmäisenä yhtiönä Euroopassa sen kevättalvella 1956 ja seuraavana vuonna kaksi lisää. Ikääntynyt DC-9-40-kalusto myytiin muuten kahdesti. ILMAILU 37 0508s34-41Finnair.indd 37 29.5.2008 01:05:25. Syyskuussa 1951 tilattiin kolme Convair CV-340 -konetta. Samaan aikaan poistettiin käytöstä viimeiset Ju 52:t. Sen kiitotiet eivät olisi kestäneet DC-3:a raskaampien koneiden jatkuvaa käyttöä ja sijainti keskellä kasvavaa Helsinkiä oli sopimaton. Hänen seuraajakseen toimitusjohtajaksi nimitettiin ekonomi Gunnar Korhonen. Jo 1940-luvun lopulla aloitettiin DC-3:n seuraajan etsintä. Vaihtoehtoina tutkittiin potkuriturbiini- ja suihkukoneita. Keski-Euroopan reittejä jatkettiin 1953 ja 1954 Pariisiin ja Lontooseen. Molemmat Metropolitanit siirtyivät myöhemmin Finnairin laivastoon. Karhu- mäki Oy laajensi 1950 toimintaansa reittilentotoimintaan. Kahdessa onnettomuudessa tu- ka- Fokker F.27 oli harkinnassa jo viisikymmenluvulla. Marraskuun 1947 alussa aloitettiin ulkomaan reittiverkoston luonti Tukholman reitillä, jota jatkettiin 1948 Kööpenhaminaan ja Amsterdamiin. Vanhemmat CV-340:t muutettiin tätä uudempaa vastaaviksi. Konekannan kohennuttua Dragon Rapide Lappi myytiin huhtikuussa 1947 Veljekset Karhumäki Oy:lle. le tammikuussa 1947 ja otettiin reittikäyttöön toukokuussa. houtui molemmissa DC-3. Koulutus tapahtui aluksi Helsingissä, mutta ohjaajakoulutus on sittemmin siirretty Kuopion kautta Poriin 1985. Koneita ostettiin kesällä 1948 kaksi lisää ja toinen varaosakone kunnostettiin 1950-luvun alussa. gon Rapidella, mutta korvasi ne pian Lockheed Lodestarilla, jotka väistyivät DC-3:sten tieltä. Convairilla siihen vastattiin parannetulla Convair CV-440 -mallilla, nimeltään Metropolitan. Tämä 44-paikkainen kone otettiin käyttöön huhtikuussa Düsseldorfin reitillä. OH-LKC virkamieslakon aikana Malmilla (yllä). 1955 ostettiin yksi lisää. npäin palasi äkuusäämäeksan uuntta, ja oneisollanustajatä saaussa ja n Malneista olmas llitehtuskoyhtiöl- Siirtyminen Vantaalle. Aluksi yhtiö operoi kahdella Dra- Kaksi onnettomuutta. Uusi kenttä otettiin käyttöön ennen kesän 1952 Helsingin olympialaisia ja Aeron reittiliikenne siirtyi sinne lokakuussa. Yhtiön toiminta profiloitui charter- ja rahtiyhtiöksi. Ne myytiin 1949 Ilmavoimille. 1960luvun alku ei ollut pelkkää juhlaa. ATR-42 jäi myös lyhytikäiseksi vieraaksi ennen ATR-72:a. Sodan jälkeen Malmin sijainti todettiin sopimattomaksi kasvavalle reittiliikenteelle. Se oli nopea, siinä oli paineistettu runko ja nokkapyöräteline. Ensimmäinen kone saatiin alkuvuodesta 1953. Opisto on sittemmin laajentunut käsittämään myös maapalvelutehtävät. Kööpenhamina korvattiin reittiverkostossa 1952 Pohjois-Saksan suurkaupungeilla Hampurilla ja Düsseldorfilla. Kenraali Grandell siirtyi eläkkeelle 1960. Kesän 1964 oli vuokralla yksi VI-sarjan kone. OH-LYD oli DC-9-40-sarjaa. Kotimaan kapasiteettia parannettiin 1956 ottamalla Convairit käyttöön tärkeimmillä reiteillä. Opistosta on myöhemmin muodostettu Suomen Ilmailuopisto. Tammikuussa 1958 tilattiin kolme ranskalaiskaunotarta, Sud Aviation Caravelle IA:ta. Yhtiöt sovittivat aikataulunsa yhteen ja Karhumäki Airways erikoistui rahtilentojen lisäksi 1950-luvun puolivälissä tilauslentotoimintaan. siirrettiin niin ikään Seutulaan marraskuussa 1953. Tähän se hankki 1957-1958 kaksi Metropolitania. Yhtiö sai 1956 ensimmäisenä ei-sosialistisen maan lentoyhtiönä liikenneluvan Moskovaan. Samaan aikaan kotimaan reittiverkosto laajeni ja Vaasasta alettiin lentää Sundsvalliin
1967 vastaanotettiin kahdeksas Super-Caravelle. Uudet 140-paikkaiset koneet kor- vasivat Euroopan pääreiteillä vanhempia "pitkiä Ysejä" ja myöhemmin DC-9-40:t. Koneet saatiin käyttöön jo seuraavana keväänä. Koneita hankittiin viisi, viimeinen 1988. Molemmat vanhat rahtikoneet jatkoivat 80-luvun jälkipuoliskolle. Sillä aloitettiin Kaukoidän liikenne ja yhteistyö Muumien kanssa (yllä). Ensimmäinen jäljelle jääneistä koneista muutettiin rahtikäyttöön syksyllä 1965. Valituksi tuli Douglas, jolta tilattiin kaksi DC-8-62CF-konetta loppuvuodesta 1966. Finnair on joulupukin virallinen lentoyhtiö. Nämä koneet korvasivat vanhemmat Ysit pohjoismaiden ja kotimaan liikenteessä. Koneet olivat alkujaan 82-paikkaisia, mutta niihin oli myöhemmin mahdollista ottaa jopa 95 matkustajaa. Ensimmäinen kone kahdeksasta otettiin reittiliikenteeseen jo seuraavana aprillipäivänä. Convairit siirtyivät kotimaan reiteille. Jo tässä vaiheessa oli tilattu myös kolmas samanlainen kone, joka vastaanotettiin 1970. Koneet toimitettiin kesästä 1964 alkaen. Tämä malli otti normaalisti 140 matkustajaa ja sen eturungon suuri rahtiovi mahdollisti myös rahtikonttien kuljettamisen. Laivaston seitsemäs kone, lyhytikäinen OH-FAH, poikkesi muista vaatimattomamman poropyrstönsä takia. Myöhemmin koneet siirtyivät Finnairin väreihin ja lopulta virolaiselle tytäryhtiölle Aerolle, jonka toiminta loppui vuodenvaihteessa 2007-2008. DC-910:t korvattiin 1980-luvun alussa kuudella käytettynä ostetulla DC9-40:llä. Myöhemmin hankittiin kolmas Fokker. Samoihin aikoihin viimeiset Caravellet poistettiin käytöstä. Ensimmäinen "Kasi" otettiin käyttöön tilausliikenteessä helmikuussa 1969. Finnair tilasi joulukuussa 1962 kuusi Superia. "Höyry-Caravellet" menivät vaihtokoneina tehtaalle. Vielä tehtaan koelentorekisterissä oleva OH-LZA on alkuperäisessä "kuutamolla"-maalauksessa, joka korvasi perinteisen siniristipyrstön. DC-3-kalustoa oli ruvettu myymään 1960. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi liikemerkki: sinisessä ympyrässä oleva valkea tyylitelty lentokonetta muistuttava F-kirjain, tuttavallisemmin jakoavain. Pohjois-Atlantin reittilennot Helsingistä Kööpenhaminan ja Amsterdamin kautta New Yorkiin aloitettiin saman vuoden toukokuun puolivälissä. Loppuvuodesta 1982 julkaistiin kolmen MD-82:n tilaus Caravellejen seuraajiksi. Kolmas "Kymppi" hankittiin välilaskuttomia Tokion-lentoja varten. Ensimmäinen "Kymppi" otettiin käyttöön helmikuun puolivälissä 1975. Pääasiassa Euroopan reiteille hankittiin 1976 alkaen 12 DC-9 -50-konetta, "pitkää Ysiä". Kolmosten kuljetuskapasiteetti ei ollut riittävä ja näin päädyttiin muuttamaan yksi Kar-Airin DC-6B taittuvarunkoiseksi kuljetuskoneeksi. Pian DC-9-tilauksen jälkeen yhtiö tilasi joulukuussa 1970 kaksi DC-10-30-konetta. DC-6 nähtiin jo käyttöön tullessaan vanhahtavaksi tyypiksi ja sille alettiin etsiä seuraajaa. Koneet kiersivät Eurooppaa ja vähän ulkopuolellakin. Tässä välissä 1968 yhtiön viralliseksi nimeksi tuli Finnair. le. Ensimmäisen asiakkaan rahavaikeuksien takia kaupat raukesivat ja koneet saatiin 1998 myytyä Etelä-Amerikkaan. Ko Potkuriturbiinit kotimaahan. Convaireiden tilalle hankittiin 1980 kaksi iäkästä Fokker F.27200 -potkuriturbiinikonetta, jotka otettiin käyttöön huhtikuussa 1980. Airbus 319/320/321 otettiin käyttöön Euroopan reittien runkotyyppinä vuosituhannen vaihteessa. Kaksikymmenvuotiaiden Metropolitanien seuraajaksi valittiin syksyllä 1970 DC-9-10, josta McDonnell Douglas teki hyvän tarjouksen. Fin kilp per list nee B 340 sui Air bei Fin yht P elä An K van viim kak net K kin Ne tuk Fin yht yhd liitt Y Finn N "Illak hyvin siniva kema ja tuo Nyt F lonpu tiöksi Ensimmäinen laajarunkoinen DC-10-30 oli kaukoreittien peruskone. Keväällä 1982 tilattiin viisi ATR-42-200-konetta, jotka saatiin liikenteeseen 19861987. Finnaviationin toiseksi ja viimeiseksi tyypiksi keveillä kotimaan reiteillä jäi SAAB 340. Kar-Ai- rin DC-6-koneiden myötä Finnair sai jalansijan Pohjois-Atlantin reitille. Kotimaan reittiverkko oli varsin kattava, yhtiö lensi myös lähes kaikkialle Eurooppaan ja lisäksi New Yorkiin. Tämän jälkeen luovuttiin neljästä Metropolitanista ja viisi jäljelle jäänyttä siirrettiin hiljaisimmille reiteille. Viimeinen Metropolitan poistettiin käytöstä saman kuun lopussa. Ne tiedettiin jo hankittaessa tilapäisratkaisuksi. OH-KDA otettiin käyttöön rahtikoneena toukokuun alussa 1968. 1970-luvun puolivälissä yhtiöllä oli kaksi konetta vuokralla. Ikääntynyt DC9-40-kalusto myytiin kahdesti. Tyyppi poistui matkustajaliikenteestä huhtikuun alussa 1967. Lyhyiden ATR-koneiden ura jäi lyhyeksi, kun ne korvattiin 1990 kuudella ATR-72:lla. Koneperheestä muodostui yhtiön tärkein tyyppi, jolla lennettiin kesään 2006 asti. Samana vuonna otettiin vastaan vielä viisi konetta ja 1972 kaksi rahtiovella varustettua yksilöä. Yksi kone hankittiin lisää myös 1974. Kuva Airbus Industries. Viimeiset DC3:t luovutettiin Ilmavoimille syksyllä 1970. Pohjois-Atlantin reitti. Nämä siirrettiin palkkausteknisitä syistä kantamaan Kar-Airin musta-punaisia värejä. "Lyhyiden Ysien" poistuttua laivastosta rahtikoneeksi vuokrattiin ensimmäinen Boeing, islantilainen Boeing 737, rekisteri TF-ABJ. S yrjä vall teydet o -lentoja siinä va palento eksoott Nyky 38 ILMAILU 0508s34-41Finnair.indd 38 29.5.2008 01:05:42. Sillä aloitettiin liikenne Japaniin huhtikuussa 1983
Karairin 1970-luvun alussa charter-käyttöön hankkima vanhahko DC-8 vaihdettiin 1980-luvun alussa Finnairin viimeisenä. Kauppa oli historiallinen: ensimmäinen suihkukonehankinta Super Caravellen jälkeen muualta kuin Douglasilta. Ymmärrettävästi rakas kilpailija SAS ei ehkä ollut kaik- kein myötämielisin kumppani, ja Lufthansakin tiivistäessään yhteistyötä SAS:n kanssa, ei ilmeisesti pitänyt keskikokoista pohjoista kumppaniaan riittävän arvokkaana. havaiesivat yä Ete- Koneita ja liittoutumia Finnair hankki 1960-luvun alussa hallintaansa kotimaisen kilpailijansa Kar-Airin äänienemmistön. Viimeinen DC-10 poistui käytöstä 1996. Vanhojen Airbus-koneiden seuraajaksi valittiin 1996 Boeing 757. Organisaatiouudistuksessa 1990 koneet siirtyivät Finnairille. kittiin r F.27ta, jotkuussa olitan kuun kittiin essa ti1982 onetta, 1986eiden vattiin Nämä syistä ta-pukoneet ja lolle Aei vuo ahan. Finnair on pyrkinyt harjoittamaan liittoutumista muiden yhtiöiden kanssa. Uusien reittikohteiden taustalla on Finnairin huimasti kasvava kaukoliikenne, joka hyödyntää Helsingin loistavaa maantieteellistä asemaa Aasian ja Euroopan välisellä lentoreitillä. Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin siten, että DC-9-40:t myytiin pois ja kahdestatoista DC-9-50:stä kymmenen muutettiin läpäisemään tiukentuneet melunormit. Kone oli pitkälti tuttu, mutta kuitenkin elektroniikaltaan täysin eri sukupolvea. Pitkään yhtiötä luotsannut Gunnar Korhonen siirtyi eläkkeelle 1987. Bandeirantet korvattiin 1986 alkaen seitsemällä Saab 340 -koneella. Syksyllä 1996 päätettiin korvata DC-9:t vuosituhannen vaihteessa MD-80-koneilla. Ne tulivat käyttöön talvella 1986-1987. Ensimmäinen kone otettiin palvelukseen joulun alla 1990 ja viimeinen tilatuista neljästä keväällä 1994. Nyt Finnairin visiona on kehittyä pohjoisen pallonpuoliskon halutuimmaksi kaukoliikenneyhtiöksi. Se ei kuitenkaan enää johdu suomalaisten asiakasuskollisuudesta. Huhtikuussa 1986 Karairille päätettiin hankkia kaksi laajarunkoista, 308-paikkaista, Airbus A300B4 -konetta. Kehitys alkoi 2000-luvun alusILMAILU 39 0508s34-41Finnair.indd 39 29.5.2008 01:05:53. Myöhemmin niitä hankittiin vielä kolme lisää. Nämä koneet hankittiin pitkällä vuokrasopimuksella. Finnairin huiman kehityksen 2000-luku Nousutehoilla "Illaksi kotiin!" Tämä iskevä mainoslause kertoo hyvin, mikä oli pitkään Finnairin liikeidea. Olla sinivalkoinen lentoyhtiö, joka vie suomalaisen liikematkaajan luotettavasti aamulla Eurooppaan ja tuo tarvittaessa saman päivän iltana kotiin. Ensimmäiset koneet otettiin käyttöön alkuvuodesta 1999. Hänen seuraajanaan pääjohtajana toimi Antti Potila ja hänen jälkeensä Keijo Suila. DC-10-perheen seuraajan valinta oli näennäisen helppo: "Kympistä" kehitetty MD-11. Melkoinen muutos alle vuosikymmenessä. eiH, air ti- AASIAAN TEKSTI MIKKO SOKERO JA TERO TUOMINEN Viikkovuorot eräisiin Aasian kohteisiin S yrjässä ja meren takana olevalle Suomelle hyvät lentoyhteydet ovat elinehto. Strateginen konevalinta MD-80-kaluston korvaajaksi päätyi kesäkuussa 1997 eurooppalaiseen Airbus A319/329/321 -koneperheeseen Euroopan-liikenteen kalustoksi. Kolminkertaista organisaatiota ohennettiin, kun Finnaviationin ja Karairin tekniikat yhdistettiin 1995 ja yhtiöt sulautettiin emoyhtiöön 1996. Charter-Airbusit korvattiin Boeing 757:llä. Nykyisin yhteyksiä Euroopan kaupunkeihin on tarjolla Suomen kokoon nähden lähes hämmästyttävä määrä. Samoin kävi 1979 perustetulle ja kolmella Embraer Bandeirantella säännöllistä reittiliikennettä sekä korjaamotoimintaa harjoittaneelle Finnaviationille. MD-11-koneiden tultua laajarunkokaluston ylikapasiteettia helpotettiin vuokraamalla "Kymppejä" ulos. Seurannut yhteistyö Delta Airlinesin, Estonian Airin, Lithuanian Airlinesin ja Braathense SAFE:n kanssa jäi lyhyeksi ennen liittymistä One World -allianssiin. 85 lä vanöhemtui yhnettiin t DChdesti. Ensimmäinen Boeing saapui syksyllä 1997. Myös joitakin MD-80-sarjan koneita oli vuokralla Austrian Airlinesilla ja Airtoursilla. Toiminta järjestettiin niin, että Finnair sai suihkukoneliikenteen, Karair ATR-liikenteen, jolloin sen Airbusit siirtyivät emoyhtiölle ja Finnaviation jatkoi Saabeilla. Illaksi kotiin -lentoja osaa arvostaa viimeistään siinä vaiheessa, kun tutustuu halpalentoyhtiöiden joskus varsin eksoottisiin aikatauluihin. Näitä ovat olleet Euroopan Laatuliitto yhdessä Austrian Airlinesin kanssa, johon myöhemmin liittyi myös SAS, Lufthansa ja viimeksi British Airways. Samoin meneteltiin kapearunkoisten DC-9-koneiden kanssa
Tautipelko meni kuitenkin ohi ja Finnairinkin matkustajamäärät palautuivat takaisin nousu-uralle. lisiin käsiin. Kaukolennoilla 757 joutuu tekemään tankkausvälilaskun, mikä pidentää lentoaikaa. Pidemmältä Euroopasta se ei onnistu. Varmasti Finnairin johdossakaan ei 2000-luvun alussa uskallettu arvata, miten laajaksi Aasian reittiverkosto kasvaa alle kymmenessä vuodessa. Oman osansa menestyksestä on tuonut Finnairin 1997 alkanut jäsenyys Oneworld-liittoumassa. Alku ei ollut kuitenkaan helppo. Nyt toiveita asetetaan Yhdysvaltojen ja Intian väliseen liikenteeseen. Finnairkin aloitti tiukan säästöohjelman. Uusia maita ovat Intia ja Etelä-Korea. Paluumatkalla on mukava syödä ruisleipää. Kapasiteettia siirrettiin New Yorkin reitiltä Bangkokin liikenteeseen. Sellaisen omistaminen kuitenkin auttaisi ymmärtämään, miksi Finnairin valitsema strategia toimii. Aasian liikenteen kasvaessa oli selvää, että koneita tarvitaan lisää. Kunno lut käyt teva ra sukupo Airbu tiin vuo paletta. Pääjohtaja Keijo Suilan aikana käynnistynyt Aasian-strategia on ollut hämmästyttävä menestystarina. Mutta jos haluaa edullisen etelänmatkan, asiantilaan pitää sopeutua. Yhtiö on tilannut niitä yhteensä 16. Lomalennoilla suomalainen turisti on aina luottanut sinivalkoiseen. Kohdemaita olivat Thaimaa, Kiina ja Japani. Helsinki osuu tällekin isoympyrän kaarelle. Loput 15 % kerätään kotimaan reiteiltä. Itä oli luontainen suunta kasvulle, etenkin kun lähimmät kilpailijat eivät sinne panostaneet. Suosioon ei tunnu vaikuttavan se, että Boeing 757 -kaluston jalkatila on säädetty pitkälle ihmiselle tuskallisen ahtaaksi. Matkustajista jopa 75 % vain vaihtaa konetta Helsingissä. Virkamiesten rooli liikenneoikeuksien neuvotteluissa oli suuri. Vaikka nopea rotaatio tuo haasteita huollolle ja maaorganisaatiolle, se helpottaa merkittävästi aikataulujen rakentamis- Huima lisäys lennoissa. Esimerkiksi Finnairin vuosikertomuksessa 2000 ei Aasiaa mainita kuin parissa kohdassa. Sille suunnalle ei kannattanut lähteä kultaa vuolemaan. Euroopan reitit tuottavat 40 %, mutta tästäkin liikenteestä on kasvava osa kaukoliikenteen syöttämää jatkomatkustusta. Vuodesta 1976 alkaen kohteena oli Bangkok. Tämä herättää välillä närää maakunnissa, joissa on takavuosina totuttu kansallisen lentoyhtiön suihkukoneyhteyksiin Helsinkiin. jä optio Sama 300E-k vain vä taessa u on Finn tainves Alku mukaa toimitt Airb kinoinn maan k tulokse netyyp muassa periyty Leveytt Suunn joutui raamaa Luvassa dernim rin tila Historian suurin investointi. Embrae reittejä Kuva Fi Kotimaan liikenteessä Finnair Kymmenen vuoden kiihdytys. ei pörssiyhtiönä toimi julkisen palvelun tuottajana. Rahalla tunnetusti saa jalkatilaa. Koneilla ehditään vuorokauden kuluessa lentää reitti edestakaisin. Toimitusjohtaja Jukka Hienonen on todennut, että nykyisen tasokarttaprojektion kehittänyt Gerard Mercator on Finnairin markkinoinnin suurin este. Yhtiön kustannusrakenne ei enää mahdollista syöttöliikennettä potkuriturbiinikalustolla, joten se on suosiolla siirretty ulkopuo- 40 ILMAILU 0508s34-41Finnair.indd 40 29.5.2008 01:06:11. 2001 Finnairilla oli yhteensä yhdeksän viikkovuoroa Aasiaan. Harval- la on enää kotonaan karttapalloa. Sillä voidaan vastata kilpailijoiden suoriin Thaimaan lentoihin. Kuva Airbus. sa, ja viimeisten viiden vuoden aikana Finnair on muuttunut kansallisesta lentoyhtiöstä oikeasti globaaliksi toimijaksi. Tässä Finnairin tulevaisuuden peruskauraa: Airbus A350XWB. Lisäksi kysyntä on erittäin hyvää nimenomaan runsaasti tuottoja tuovassa business-luokassa. Finnair lensi Aasiaan jo DC-8kaudella. Finnair onkin vuokrannut ensi talveksi englantilaisen Airbus A330-300 -koneen lomalentojen käyttöön. Syyskuun 2001 Yhdysvaltojen terrori-iskut syöksivät lentoyhtiöt ennennäkemättömään kurimukseen. Kasvu vaikuttaa jatkuvan. Niin sanottu isoympyräreitti kulkee suoraan Suomen yli. Reittiliikenteen tuotoista tulee jo 42 % Aasian lennoista. Nyt kotimaan lyhyitä reittejä lentää Finnairin yhteistyökumppani ja -yritys Finncomm Airlines moderneilla ATR 72-500 ja 42-500 -koneilla. Aasian liikenteessä Finnair onkin jo neljänneksi suurin eurooppalainen. Silloin jouduttiin pohtimaan, oliko Finnairin kaukoliikenteellä yleensäkään tulevaisuutta, kertoo asiaa läheltä seurannut. Liikenneluvatkin osattiin neuvotella. Yhteensä kohteita on 11. Finnairin omalla kalustolla lennetään vain kannattavia kotimaan reittejä. Tänä vuonna Aasian liikenne tuo kokonaisuutena ensimmäistä kertaa jo yli puolet Finnairin tuotoista. Vuonna 1983 käynnistyivät välilaskuttomat lennot Tokioon lisätankilla varustetulla DC-10-30-koneella. Virolainen tytäryhtiö Aerokaan ei osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, vaan se ajettiin alas tammikuussa. Tänä vuonna lennetään jo 65 kertaa viikossa. Sen aasialaisjäsenten kautta on paljon jatkoyhteyksiä maanosan sisällä. ta sekä laivaston ja miehistöjen käyttöä. Potkua maantieteestä. Erityisen pahan kolauksen Aasian liikenne koki 2003, jolloin SARS-epidemia romahdutti matkustajaluvut. Tärkeää menestykselle oli Siperian ylilentojen salliminen 1991. Kotoisella kyydillä halutaan mennä niin Kanarialle kuin Thaimaahan. Hienonen on vääntänyt asiaa rautalangasta muun muassa puhaltamalla yritysanalyytikoille maapallopainatuksella varustettuja rantapalloja. Amerikan ja Euroopan välinen liikenne oli 1990-luvulla rajusti kilpailtua. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä Aasian kysyntä lisääntyi 23 %. New Yorkiin lennetään edelleen joka päivä, mutta Atlantin liikenteen osuus tuotoista on vain kolme prosenttia. Päätös uudesta suuntautumisesta oli kuitenkin pohjustettu 1999. Toinen lyömätön etu on Suomen sijainti juuri sopivalla etäisyydellä Aasian kohteista. Siihen asti Japanin koneet joutuivat kiertämään pohjoisen napaalueen kautta. Uuden sukupolven kone tuo kolmanneksen polttoainesäästöt verrattaessa poistuvaan MD-11-kalustoon
Kolmen laajarunkotyypin rinnakkainen operointi ei vaikuta houkuttelevalta, olkoonkin, että niissä on paljon yhteistä. Seuraavassa vaiheessa terminaalilaajennus olisi tehtävä kokonaan uudelle alueelle esimerkiksi kiitoteiden väliin. Jo nyt pitää laajarunkokoneita kuormata ulkopaikoilla. Joka tapauksessa Finnairilla piti ottaa käyttöön suunnitelma B jo alkuperäisenkin myöhästymisen takia. Siljoiden . Lentoasemalta loppuu tila. 85-vuotiaan Finnairin Aasian liikenteen kasvulle tulee pian raja vastaan. Finnair vastaa ajan haasteeseen investoimalla ympäristötehokkaaseen kalustoon. A340:n kärkiväli on niin suuri, että sillä ei voida toimia aiemmin MD-11-koneille ra- Suunnitelma B peliin. Leveyttä tuli 30 senttiä lisää. Kyseessä on Finnairin historian suurin kertainvestointi. Seitsemän McDonnell Douglas MD-11 -konetta poistetaan vuoteen 2010 mennessä. Samaan aikaan toteutettu tuottavuusohjelma on pitänyt talouden pinnalla ja mahdollistanut investoinnit moderneihin ja taloudellisempiin koneisiin. Boeingin viimeaikaiset viivästykset 787 Dreamliner -koneen rakentamisessa antavat perusteen arvailla, että Airbusinkaan toimitusaikataulua ei vielä kannata hakata kiveen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan A350-900-koneet piti toimittaa vuosina 2011-2013. Yhtiö siirtyy suosiolla edellisen sukupolven Airbus-kaluston käyttäjäksi ainakin neljäksi vuodeksi. Tauti kuitenkin muhii edelleen Aasiassa. Yhtiöllä on tilausvaraus kuudesta Embraerista. Myös lentomenetelmissä otetaan huomioon se, miten päästöt minimoidaan. Polttoneste vie kohta neljäsosan liikevaihdosta, kun se vielä 2003 oli 10 %. Lentoasemaa ei ole alun perin suunniteltu kauttakulkuliikenteen hubiksi. Sen avainsana on kiireisimpien laukkujen kuormaaminen samoihin kontteihin jo Aasian päässä. 85 täryhut oijettiin eittejä kumpAir500 ja tilanKunnollisia MD-11-koneita ei ollut käytettynä saatavilla. Aasian matkustajien jatkolentoja varten Finnair on tilannut 20 Embraer 170 ja 190 -konetta, kumpaakin kymmenen. kennetuilta porteilta. Vuonna 2004 kerosiini maksoi noin 300 dollaria tonni, nyt 1300 dollaria. Lisäksi Finnairilla on neljä optiota. Samalla hankittiin kolme A340300E-konetta. Nyt koneita lupaillaan vuosiksi 2014-2016. Finnairin visiona on 2017 mennessä nostaa kokonaismatkustajamäärä nykyisestä yhdeksästä miljoonasta 20 miljoonaan. Thaimaan matkaa onkin jo verrattu ympäristörikokseen. Luvassa on kuitenkin selvästi modernimpi ilma-alus kuin alun perin tilattu. Niitä on toimitettu jo 18 kappaletta. Ongelma on tietysti kaikkien lentoyhtiöiden yhteinen, mutta sen kanssa tulevat toimeen vain vakaalla pohjalla olevat. Piilevistä uhkista voisi mainita lintuinfluenssan, joka on poistunut otsikoista parin vuoden takaisten ylilyöntien jälkeen. Kyseessä on niin kallis hanke, että Finavia luonnollisesti pohtii asiaa tarkoin. ainen inivalhalue kuin lla on ttavan on jalihmiMutta nmateutua. Bussikuljetukset eivät oikein sovi kaukoliikenteeseen. Finnair joutui varhaisena ostajana seuraamaan muutosprosessia sivusta. Airbus A350-900 -koneita tilattiin vuoden 2005 lopulla 11 kappaletta. Oli luonteva ratkaisu siirtyä uusimman sukupolven kalustoon. Lopulta tuloksena oli kokonaan uusi konetyyppi, A350XWB. Todennäköisin lähtijä on A340. Siten ne voidaan ottaa heti läpivalaisuun. Aasia, mahdollisuus ja uhka Suuntautumalla Aasiaan Finnair on välttänyt monia lentoyhtiöitä vaivaavan surkistumiskierteen. Jos liikenteen kasvu jatkuu, on täysin mahdollista, että niistä ei luovuta. Niiden piti olla vain välivaiheen ratkaisu odotettaessa uutta pääkalustoa. Lentämistä uhkaa myös yleisen ympäristömurehtimisen lisääntyminen. tilaa. Parhaillaan rakenteilla oleva ja 2009 lopulla valmistuva laajennus tuo kolme laajarunkoporttia lisää. tusten viivästyminen. Tila terminaalissa on muutenkin kortilla. Siinä muun muassa luovuttiin A300-ajoilta periytyvästä rungon läpimitasta. Tänä vuonna Finnair vastaanottaa vielä kaksi A340-konetta, jolloin niiden kokonaismäärä nousee viiteen. Tuossa tilanteessa laivastossa olisi peräti 20 laajarunkokonetta. Ei markkinoiden tai Finnairin takia, vaan koska HelsinkiVantaan kapasiteetti ei riitä. Niistä on lisäksi kaksi tilausvarausta. Vasta tulevaisuus näyttää, mitä Finnair tekee A330/340-koneilleen, kun A350XWB-toimitukset käynnistyvät. Vuosina 2009-2010 niiden tilalle tulee kahdeksan A330-konetta. tuu te, mikä ir onsi eng0 -kon. Vaikka alan hiilidioksidipäästöt ovat mitätön osa maailman kokonaisuudesta, lentoliikenne on päätynyt silmätikuksi. Airbus joutui kuitenkin markkinoinnin paineessa suunnittelemaan koneen uudelleen. Yhtiössä toivotaankin Finavialta nopeita lisäinvestointipäätöksiä. ILMAILU 41 0508s34-41Finnair.indd 41 29.5.2008 01:06:24. Finnair on käynnistänyt hankkeen, jolla turvataan matkatavaroiden ehtiminen jatkolennoille. Tällä ohjelmalla Finnairin laajarunkolaivasto voidaan kasvattaa kymmenestä koneesta 15:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Kuva Finnair. Uuden terminaaliosan kellariin tuleva matkatavarakeskus poistaa pahan pullonkaulan keväällä 2010. Jatkoksi mahtuisi vielä kaksi, mutta ainakaan vielä ei ole kerrottu rakentamisen aloittamisesta. EU:n vaatimus kaiken jatkomatkatavaran läpivalaisemisesta on pahoin ruuhkauttanut ennestäänkin ahtaat tilat etenkin iltapäivän laajarunkoaallon saapuessa. Ongelmana on toimi- ointi. ssa oli n lisää. Embraer 170 ja 190 -koneet antavat mahdollisuuden avata uusia reittejä Euroopan kohteisiin, joihin matkustajamäärät eivät ole suuria
Nyt keskitytään kirjaan, joka kunnioittaa Malmin 70-vuotista ilmailuhistoriaa. Kirjan koko on hieman erikoinen: leveämpi kuin A4, mutta matalampi. Täyttä asiaa Seppo Sipilä, Raine Haikarainen ja Hannu-Matti Wahl: Malmi Helsingin lentoasema, 70 vuotta suomalaista ilmailua. Sattumukset, aikalaisten anekdootit ja erilaiset tarinat saavat hienon paalupaikan Malmi-historiikissa. SIL-Shopissa erikoishinta 35 euroa, mutta hinta vain Malmin Lentoaseman Ystävät ry:n ja Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenille. Ilmail Maail 250 mu suositt mukan Myös V I lmailijan ryhti kohenee kun ottaa käsiinsä Seppo Sipilän, Raine Haikaraisen ja Hannu-Matti Wahlin Malmi Helsingin lentoasema -kirjan. Täällä on hyvä olla vastedeskin. MIKKO SOKERO Kirjoittajat Raine Haikarainen, Hannu-Matti Wahl ja Seppo Sipilä Malmin päärakennuksen kahvilassa lentoaseman 70-vuotispäivänä. Muutenkin taitto on rauhallinen ja kirjan koko olemus arvokas. Kuin huomaamatta Helsinki-Malmin lentoasema on täyttänyt 70 vuotta. Niin paljon merkittäviä asioita on tapahtunut Malmin aitojen sisällä, että hengästyttää. Vihkiessämme nyt tämän lentokentän laitteineen tarkoitukseensa, uskallan toivoa, että se kädenojennus, jonka me kautta ilmojen täten ojennamme ulos ja sisäänpäin eri ilmansuuntiin ja eri kansoille, tuottaisi siunausta Suomellemme, jonka menestymisen tulee aina olla pyrkimystemme korkeimpana kohteena". Oheistuotteena ilmailun historia yleensäkin on vertaansa vailla. Kirjoittajakolmikko on saa- nut aikaan kirjan, joka on luettava kannesta kanteen. Tekevälle on aina sattunut ja sattuu jatkossakin. toukokuuta 1938 seuraavat sanat: "Kannustakoon tämä Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välinen yhteistoiminta toisia paikkakuntia hankkimaan keskuuteensa lentoasemia tämän nopean liikennemuodon tukikohdiksi. Jo t ht t i t kää t t j histapahtuneet asiat, käänteet ja hi toria niittaavat kirjan kansiin tulevaisuuden, johon ei kuulu missään tapauksessa Malmin kentän lakkauttaminen. ILMAILUN toimitus nimittäin sijaitsee kunniakkaan Helsinki-Malmin lentoaseman aitojen huomassa. Se kertoo Malmin lentoaseman tarinan, mutta myös käytännössä suomalaisen ilmailun tärkeimmät ensimmäiset 70 vuotta. Täyttä asiaa, historiaa, kuvia ja sujuvaa tekstiä. 06 www 42 ILMAILU 0508s42-43Malmi-kirja+Adex.indd 42 29.5.2008 01:07:17. Kovat kannet, runsaasti kuvitettu, 336 sivua. Nyt mennään vähintään yhtä korkean riman yli tyylipuhtaasti. Vaikka Malmi Helsingin lentoasema -kirja on selkeä puolustuspuhe kentän jatkon puolesta, kirjoittajat eivät syyllisty saarnaamaan tai paasaamaan aihetta. On turha tässä vaiheessa lähteä kertaamaan niitä faktoja, miksi Helsinki-Malmin lentoaseman tulee säilyttää nykyinen asemansa tai pikemminkin miksi sitä tulisi kehittää entisestäänkin. Taannoisessa ILMAILUSSA kehuin Jyrki Laukkasen työtä Suomen Ilmavoimien historiikin teossa. Lakkauttaa nyt sitten kenttä, jonka vihkiäistilaisuudessa on puhuttu Tasavallan Presidentin suulla järkeä, joka istuu tähänkin päivään enemmän kuin hyvin! Malmi Helsingin lentoasema -kirja on siitä hankala, että vastaavaa historiallista teosta ja tekoa on vaikea pistää paremmaksi. Sipilä, Haikarainen ja Wahl ovat tehneet tärkeän kirjan, joka on enemmän kuin julkaisu muiden joukossa. Harvalla on oikeus lukea historiikki työpaikastaan. Minerva 2008. Edesmennyt presidentti Kyösti Kallio sanoi Malmin lentoaseman vihkiäistilaisuudessa 15. Kuva Tero Tuominen. HUOM Nova C naisuuk jyrsink Katso m sinkone www.k Ura Alanur Puh. Osa kuvista toimii yli aukeaman vedettyinä mukavasti. Hinta 39 euroa. Jokainen aikakausi on jaoteltu kirjan rytmiin sopivaksi
Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. Vain 645 Myös mini naisuuksilla. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Myös VXA-300 VOR-toiminnolla 345 Myös VXA-300 VOR-toiminnolla 345 Headset MG-40 249 219 Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. (kolmeosoitinSaatavana myös metriasteikolla. Ilmailukäsiradio Vertex VXA 220 Pro IV - 310 Ilmailukäsiradio Vertex VXA 220 Pro IV - 310 Maailman suosituin ilmailuradio! Maailman suosituin ilmailuradio! 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio. mittarit. Katso nettisivultamme. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa peihin. Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. Alueet 108 174 Mhz. at saä Suokauiminta imaan tämän tukinyt täen taroa, että kautta ulos ja n ja eri ta Suomisen emme kenttä, sa on dentin änkin vin! asema tä vasja temaksi. Katso lisä nettisivultamme. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. sinkonemalliamme nettisivultamme. 06-4387313 tai 06-4333888 (myymälä) Puh. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Kaikkiin konetyyplentokoneheadsetit. Vain 75 Rintataskukoko. www.koneita.com www.koneita.com taansa Kyöstoasesa 15. 06-4387313 tai 06-4333888 (myymälä) Helsinki-Malmin lentoasema Puh. seuraaville helikopterityypeille: Agusta Bell 206 sarja Bell 206 ja 206L sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 sarjat Hughes/Schweizer 269 sarjat Robinson R-22 / R-44 sarjat Täydet korjaamopalvelut mm. Vain 75 Korkeusmittarit nyt hintaan: 395 Korkeusmittarit nyt hintaan: 395 Saatavana myös metriasteikolla. (kolmeosoitinnäyttö, vakiokoko, laadukas malli!) Myös variometrit, kaartonäyttö, vakiokoko, laadukas malli!) Myös variometrit, kaartoja kallistus ym. histoILUN e kunlentoTäällä OKERO n, Sipilä hvispäi- Uranus-Tuonti Oy www.koneita.com Alanurmontie 128, 62100 Lapua Alanurmontie 128, 62100 Lapua Puh. Vain 645 Myös mini jyrsinkone XJ-300 845 jyrsinkone XJ-300 845 Katso myös muut 14 eri sorvi /jyrKatso myös muut 14 eri sorvi /jyrsinkonemalliamme nettisivultamme. 09-5655 5454 www.helitech.fi ILMAILU 43 0508s42-43Malmi-kirja+Adex.indd 43 IL43uusi.indd 1 28.5.2008 10:24:41 5/29/08 11:59:40 AM. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. Katso lisä nettisivultamme. mukana. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. 99 muistipaikkaa. HUOM: Pienoismallien rakentajat: HUOM: Pienoismallien rakentajat: Nova CJ/350 minisorvi isoilla omiNova CJ/350 minisorvi isoilla ominaisuuksilla. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. 09-5655 540 Fax. Rintataskukoko. Akku ja laturi sekä headset adapteri suosittu ilmailuradio. Alueet 108 174 Mhz. Kaikkiin konetyyppeihin. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) (Kuljetuslaukku kaupan päälle) Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. Katso nettisivultamme. ja kallistus ym. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. mittarit. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys
pehmeisiin tai koviin kansiin. Ota reilusti yhteyttä! HELSINKI, Juha Kallio, Lautatarhankatu 6, 4 krs. Kerromme sinun kannaltasi parhaimmat vaihtoehdot. AD LENTÄVIÄ LAUSEITA R ELÄMÄNTARINA RUNOKIRJA SUKUTUTKIMUS PÄIVÄKIRJA KUVATEOS MUISTELMA ... Puh. 00580, Helsinki. (09) 774 2780, juha.kallio@graafisetpalvelut.com KUOPIO, Pasi Osala, Jynkänkatu 8, 70620 Kuopio. Saat optimaalisen hyödyn sekä laadun että kustannusten suhteen. Puh. (017) 266 7600, pasi.osala@graafisetpalvelut.com www.graafisetpalvelut.com SE Mallikkaampi Harrastelehti Kans järjes Kaksi Edelli A Tilaa ja tutustu! www.mallix.fi 44 ILMAILU 0508s42-43Malmi-kirja+Adex.indd 44 29.5.2008 01:08:37 Ranska koneita löstöä 1 Kyse messa Näin, v mukaan ta oli jä Pääta osallist kansall merkik raatiois na lenn tehtävi taivalla 50 hävi Myö osallistu viikon Lohtaja monipu
Ranskalaisten kalustona oli kuusi Dassault Mirage 2000-5 -konetta. Isäntämaa luonnollisesti lensi F-18 Horneteilla, joita oli mukana 26. Tanskan kuninkaallisten ilmavoimien majuri Klaus Bengtsson (vas.) ja Ranskan ilmavoimien everstiluutnantti Franck Mollard eivät säikähtäneet ADEX 2008 -harjoituksen viileitä kelejä. ILMAILU 45 0508s42-43Malmi-kirja+Adex.indd 45 29.5.2008 01:09:02. Kahden viikon aikana lennettiin runsaasti erilaisia tehtäviä, joissa suurimmissa taivalla oli yhtäaikaisesti jopa 50 hävittäjää. Englannista oli mukana kahdeksan Panavia Tordado F3 -hävittäjää. Lentokoneita oli noin 50 ja henkilöstöä 1300. Kaksiviikkoista tapahtumaa isännöi Satakunnan Lennosto. Elektronisesta häirinnästä vastasi kaksi englantilaista FR Aviationin Falcon DA-20 -konetta. Toisen viikon lennot suuntautuivat Lohtajalle, jossa oli asemissa monipuolinen valikoima eri- laista ohjuskalustoa. Päätavoitteena oli kouluttaa osallistujia toimintaan monikansallisessa ympäristössä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa. Kaikki kuvan konetyypit olivat mukana valittaessa Suomen uutta hävittäjää. A DEX-toimintaan osallistuivat isäntämaan ohella Tanska, Saksa, Ranska sekä Englanti. ADEX jylisi toukokuussa TEKSTI JA KUVAT TERO TUOMINEN Rissalassa ja Pirkkalassa i i Kansainvälinen ilmapuolustusharjoitus ADEX 2008 järjestettiin toukokuun lopussa Pirkkalassa ja Rissalassa. Näin, vaikka useita alun perin mukaan ilmoittautuneita maita oli jäänyt pois. Saksasta tulivat harjoituksen ehkä kiinnostavimmat koneet, jo Vietnamin sodan ajoilta tutut McDonnell Douglas F-4F Phantom II -hävittäjät. Edellinen vastaava harjoitus oli 2005. Pirkkalan ADEX-hävittäjät valmiina koitokseen: Tanskan F-16 MLU, Suomen F-18C ja Ranskan Mirage 2000-5. Kyseessä olikin suurin Suomessa järjestetty harjoitus. Niitä saapui maahamme kuusi. Niin ikään merivoimien alukset osallistuivat ilmatorjuntaan. Myös Suomen ilmatorjunta osallistui harjoitukseen. Tanskan ilmavoimat operoi Lockheed Martin F-16 -hävittäjillä
Perusmittarit VW 920 /910 variometri + loppuliukulaskin, Dittel FSG 50. Lauri Ahava 0400 850 111. Tampe nokkik en ki Kilp O Kilpailu Vuokralle tarjotaan Uutta lämmintä ja valoisaa hangaaritilaa 540m2 Pirkkalan lentokentällä. Normaali mittarivarustus, ICOM VHF radio, Sigtonics intercom. Moottorissa jäljellä 790 h + prosentit. 0400 821 014. Kilp puole 46 ILMAILU 0508s46-49SIL-sivut.indd 46 29.5.2008 01:09:50. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Säännöllisesti huollettu hyvä ja siisti. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Liidinvarusteiden korjaukset -10.30 Alkuk -Kilpa -10.00 Alkuki www.paratronic.fi Myydään moottorivarjoliitovarusteet. 02 2407 460, Fax 02 2407 480 sales@parasale.com Sitov ttakan 0400 Lisätiet www.parasale.com Piper Warrior PA-28-151, vm. Myydään tarpeettomana tarjousten perusteella. 1974, Lycoming 150 hv. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Oikeus tarjouksen hyväksymiseen pidätetään. Risto puh. 0500 663 935, 0400 479 036. 1994, 318h, paljon lisävarusteita, siisti, lasikuitu p-vaunu. Maalattu Temadur 90 v.1996. Lisätiedot Tommi Laine puh. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Maksu maksu 2xm Ilmoi AMERICAN AVIATION (Grumman) AA1 "Yankee" 1970, OH-AYF. Lisätietoja Olli Nyberg, puh. Hintapyynti 37 000 euroa. Kla 2716 h. Ostettuani raskaamman Maule-koneen, joudun luopumaan lähes uudesta Skyrangeristani kellukkeineen (Czech Floats-amfibiokellukkeet) hintaan 39 500 euroa ja ilman kellukkeita 31 500 euroa. Uusi Skyranger VMAX OH-U531, nähtävänä EFLA. Oviaukko L16m x K3,5m. Juha Lahdenperä 0400 635 432. · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Myydään vuosihuollettuna ja juuri katsastettuna. Hinta: 15.000 euroa. Putki mallia Molino (muutoskatsastettu kok.paino 750 kg - ei katsastus huolia). Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Yläkerrassa luokka/toimistotilaa 80m2. Blanik L-33 Solo vm. Keski-Suomen Ilmailijat ry, Juha Siiriäinen 040 554 8655, Jouko Nuora 044 326 6736. Perusmittaristo, lennetty 1615 h, 638 starttia. 0405 943000, Piers tel. Kari Talvio,0400 804450 tai kari@poolgarden.com Seamax 2007, 35 tuntia, AvMap Filser radio/intercom + kuulokkeet ym. IKARUS C-42, vm 2000, rek.pvm 29.11.2000, 80 hv, lentokelpoisuus voimassa 31.5.2010 asti, perusmassa 271,10 kg, kellukkeilla 332,50 kg, kok.lentoaika 510 h 30 min. Fresh Breeze Monster moottori 25hp 4-lapainen, Siipi Swing Arcus 2002M(80-105kg), varavarjo vm.2002 Charly RevII (120kg), valjaat, tuulipussi, kassi. · Seuraavaan 6/2008 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 16.6.2008 mennessä. Lk Laip F3A ki on opa (t Kilpa Sport lentää denne -8.00- Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. 0451 222 150 (English-speaking only). 0500-178955 KSI myy hintaan 23 500 euroa tai jätä oma tarjous. Laskuvarjo National 425. Veikko Ålander 0400 500 165., veikko.alander@seat.fi. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Kentäl M kes Somer du Osall Ultrakevyt lentokone KOALA 202 -92, Rotax 447, yksipaikkainen, lennetty 200h, Ruotsin tunnuksin, hp:4500 euroa. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Sukset . Runko, Rotax 912 80 hv moottori sekä Kiev-potkuri kaikki 25h käyntiajalla. Tehty 5 vuoden huolto; vaihdettu kaikki kumiputket ja tehty korkeusmittarille aneroidikoe. Myydään myös vesitrike FIB/lentovene myös pyörät. 3182 h / 1787 laskua, 3000 h eritystarkastus tehty - seuraava 6000 h kohdalla. Yö - VFR varustus. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Erinomaisen kerho- tai kimppakoneen + kuljetusputken: LS 4-a, OH-691. Tiedustelut puh. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. 050 321 3595. Puh. Varustus: pyörät, kellukkeet, sukset. Puh. Maakuljetusvälineet (siipi- ja kannuspyörä, vetoaisa). Kone on Torniossa, tiedustelut 040 504 3633. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Hp 2000-3000 euroa. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. 1984, sn 3E31. Hp 14 600, euroa. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Myydään DG 300 WL, vm
0400 291 281 ILMAILU 47 0508s46-49SIL-sivut.indd 47 IL47.indd 1 29.5.2008 01:10:25 5/29/08 12:04:48 PM. Kilpailuluokat:FAI (SM), Nordic (Cup), Classic ja Sport (Cup). Lauantai 26.7. Ilmoittautumiset 16.6.2008 mennessä Janne Asikkalalle Janne.asikkala@@ @ oulu.fi tai 050 366 9270 Lisätietoja: www.oulunilmailukerho.fi Tervetuloa Pudasjärvelle nauttimaan pitkälle iltaan kestävästä termiikistä ja yöttömästä yöstä! a. MOOTTOROIDUN VARJOLIIDON SM-KILPAILUT 3-6.7.2008 Somerolla Someron Ilmailuyhdistys ry. syyskuuta 2008 klo 16.30 mennessä. Lisätietoja www.ilmailuyhdistys.fi tiedotussivulta. Hinta 80 euroa. Lisätietoja liiton toimistosta kunkin lajin lajipäälliköltä. - Imatran Ilmailukerho ry järjestää PURJETAITOLENNON SM-KILPAILUT Immolassa (EFIM) 18-20.7.2008 Ohjeet ilmoittautumisesta, rekisteröitymisestä, kilpailun kulkuun ja majoituksiin liittyvistä asioista järjestäjän web-sivuilla www.imatranik.net. Hakemukset käsittelee kunkin lajin toimikunta, jotka esittelevät ne liiton lajivaliokunnalle. Kilpailupaikka sijaitsee Tampereen pohjoispuolella noin 50 km:n etäisyydellä, keskustasta Ruoveden suuntaan. Kisaisäntien kanssa allekirjoitetaan kisajärjestäjäsopimus. Tervetuloa! Lisätietoja: Timo Pajunen 040 543 3394 Jarmo Kivinen 040 548 0518 80 ILMAILIJAN KANSIO Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat kätevässä A5-koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2008. Lennetään: 1 krs FAI P-09 Alkukierrosohjelmaa, 2 krs Nordic, 3 krs FAI F-09 Finaaliohjelmaa (neljä parasta) Maksut: FAI 30 euroa, jälki-ilmoittautuminen 2 x maksu. FAI:ssa P-09:n lisäksi neljä parasta lentää kolme kierrosta F-09 finaaliohjelmaa. Tervetuloa ! KAANAAN KESÄKISAT Tampereen Ilmailuyhdistys ry / Vehmaisten Lennokkikerho järjestävät kansalliset pikkulennokkien kilpailut Teiskon lentokentällä Kaanaassa. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käyntikortteja ym. Osallistumismaksu 30 euroa , joka maksetaan kilpailun alkaessa 3.7.2008 klo 9. Majoitus on syytä varata ajoissa, koska kesäaikaan on Oulussa runsaasti erilaisia tapahtumia. LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2008 26.7.1.8.2008, Hanko, Täktomin lentokenttä Lajit: FS, AE, TT, CF Lisätietoja: http://www.laskuvarjokerho.fi/sm2008/ Samasta osoitteesta löytyy virallinen kilpailukutsu ja järjestäjän yhteystiedot. KAIKKIEN ILMAILULAJIEN SM-KILPAILUT 2008 HAETTAVANA Suomen Ilmailuliitto ry asettaa haettavaksi vuoden 2009 ilmailun SM-kilpailujen järjestämisoikeudet. Lisätiedot: Seppo Vaarala 040 595 2193 tai seppo.vaarala@koulu.ruokolahti.fi Purjelentokilpa ilu, jonka painopiste on matkalentokoulutuksessa PUDASJÄRVEN ILMAILUKESKUS 23.-28.6.2008 Club Coach Koulutuksen saaneet ilmailuvalmentajat antavat matkalentovalmennusta, jonka tarkoituksena on kilpailuvalmiuksien lisäksi harrastuksen tason ja laadun parantaminen. Kilpailuaika: Lauantai 28.6.2008 klo 19-22 Luokat: P-30j, P-30s ja F1H Osallistumismaksu 2 euroa/kilpailija Kilpailussa lennätetään vapaasti viisi kierrosta ja maxi on 120 s. -8.00-10.00 Vapaa harjoittelu -10.00 Kilpailu jatkuu. Sitovat ilmoittautumiset joko sähköpostilla : ttakanen (at) nettilinja.fi tai tekstiviestillä puh 0400 535 465 kesäkuun 29.pvään mennessä. Päivitystiedot netissä. Ikkunataskuja lentohaalariin.Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. Kentälle on opastus Oulu-Muhos tieltä Pikkaralan jälkeen (tienviitta Hangas suuntaan oikealle). -8.00-10.00 Vapaa harjoittelu ja ilmoittautuminen kisapaikalla -10.00 Briefing -10.15 Tuomarilennot -10.30 Kilpailu alkaa. Lennetään: 3 krs FAI P-09 Alkukierrosohjelmaa, 2 krs Nordic, 3 krs Sport, 2 parasta kierrosta lopputuloksiin -Kilpailun loputtua F3A Sport palkintojenjako Sunnuntai 27.7. 20 euroa. POTKURILENTÄJÄT RY http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. Sopimus ja yleiset SM-säännöt on nähtävillä liiton www-sivuilla. Nordic 20 euroa, jälki-ilmoittautuminen 2 x maksu. Kirjallisten hakemusten tulee olla liiton toimistossa viimeistään perjantaina 26. Sport, aikuinen 10 euroa, juniori 5 euroa ja ensikertalainen ilmainen Ilmoittautumiset: Esa Eirola, p 0400-388 371, esa.eirola@niscayah.fi Kentällä buffet ja huoltorakennus käytettävissä. järjestää moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut 3-6.7.2008. KILPAILUKUTSU F3A SM+CUP 2/3 2008 26.-27.7.2008 Oulu Lk Laippa ry järjestää RC-taitolennokkien luokan F3A kilpailun Ahmosuon lentokentällä. Muut mahdollisesti hakemukseen tarvittavat yksityiskohdat kähyvät ilmi liiton yleisistä tai tarkemmin kunkin lajin SM-säännöistä. Viidenneksi ja tarvittaessa kuudenneksi sijoittunut lentävät finaalin tuomarilennot. Hakemuksista tulee ilmetä kilpailun järjestäjä, kilpailuluokat, suunniteltu ajankohta ja paikka sekä kilpailua hakeva organisaatio ja yhteyshenkilö
Varjoliidon SM-kilpailut Krusevo, Makedonia Jääkarhujen Varjoliitoseura ry www.nordic-open.eu Antti Jutila 0400 010 684 3.8.-10.8. 040 772 PURJELENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 7.-15.6. Pimp My Fly Freefly-leiri Hanko www.laskuvarjokerho. Freefly Finland Hanko www.freeflyfinland.com 5.-6.7. 30th FAI World Gliding Championship standard/club/world class Rieti, Italia www.wgcrieti.it 2.-16.8. Kuumaa Huumaa Hämeenlinna, Linnanpuisto Hämeenlinnan Ilmailukerho ry 1.-3.8. Laskuvarjourheilun kaikkien lajien SM-kisat Hanko Markku Teivainen 044 565 0625 26.7.-2.8. Jämi Fly-in Pääilmailutapahtuma 2008 Jämi www.jamiflyin.com Taneli Äikäs 040 557 2129 26.7. (24.8.) Purjelennon maaliinlaskun SM-kisat EFPU www.oulunilmailukerho.fi 14.6 (15 SM (1/3 Aresti S Vantaa P otto.aho 040 844 14.6. Tjejhelg Kåseberga, Ruotsi www.cps.to, helene.kihlstrom@gmail.com 19.-26.7. 18th FAI World Hot Air Balloon Championship Hofkirchen, Itävalta www.balloon2008.com 28.-29.6 taistelu nopeus Helsink jari.valo 050 505 LENNOKKITOIMINTA Jari Lehti (09) 3509 3443 7.6 Vapaastilentävät rinnekisa avoin, Sinisiipikisa alle ja yli 16v Jämi Suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 7.6 (8.6) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Malmi, Helsinki lasse.aaltio@welho.fi 050 522 3560 7.-8.6 RC- taitolennokit F3A SM (1/3) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (1/3) Kuopio, Kaatis jreinikka@dnainternet.net 040 566 4637 8.6 TOKA liidokit alle 16v, F1AX yli 16 v, loppukilpailut Jämi Suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 9.-12.6. 040 772 26.7 RC (3/4) Immola Juho Su jujon.m 050 381 48 ILMAILU 0508s46-49SIL-sivut.indd 48 29.5.2008 01:10:38. DZ Utti 24h-boogiet/ Bird-Man Midnight Flock 2008/ Utti Speed Skydiving World Cup Utti www.utti.org 16.-20.6. FS- ja Artistic-lajien MM-kilpailut La Salmagne-Maubeuge, Ranska www.aeroclub.com 6.9. - 29.6. FAI European Glider Aerobatic Championship Radom, Puola www.egac2008.com 23.8. com/pimpmyfly/ 13.-18.7. (29 Kotiken 5. FAI European Aerobatic Championships Hradec Kralové, Tsekki www.aeroclub.cz 15.-20.7. FS-hyppäämisen Basic Camp Hanko Nina Kivilompolo 050 467 7268 nkivilompolo@hotmail.com 23.-29.6. Junioreiden PM-kisat ja esi-MM Räyskälä 10.-13.7. Taitolennon SM ja PM Jämi www.taitolento.fi 5.-13.7. 18th FAI World Precision Flying Championship Ried, Itävalta www.ried2008.at 1.-10.8. Tinttiralli Menkijärvi Ilmasotakoulun Lentokerho neloslentue@hotmail.com hannu.lehtinen@netikka.fi 0500 954659 14.-20.7. Trike 08 www.efll.net 17.-20.7. Taito- ja tarkkuushyppyleiri II Immola Pekka Kivinen 040 581 0612 21.-25.7. (6.7 koottu k Keila, Ee aado.sa + 372 51 LASKUVARJOURHEILU Martti Roivainen (09) 3509 3433 13.-15.6. Utin syyskisat Utti www.utti.org 8.9.-14.9. CP:n (kuvunkäsittelyn) MM-kilpailut Wonderboom, Etelä-Afrikka www.aeroclub.org.za 14.6 RC F5D SM Suomen Räyskälä samuel. Moskiitoralli EFPU www.oulunilmailukerho.fi 23.6. Sunny Nights Fly-in Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi sunnynightsflyin@gmail.com Helena Jaakkola 050 599 7743 11.-13.7. 16th FAI World Rally Flying Championship Ried, Itävalta www.ried2008.at 5.7. Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Somero Someron Ilmailuyhdistys ry Jari Takanen 0400 535 465 4.-6.7. kotike leo.sant 0400 20 28.6. Ka Pikkule Teisko, K Timo Pa Jarmo K KUUMAILMAPALLOLENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 13.-20.9. Tarkkuus-ja rallilennon SM-kisat Räyskälä Ilmailukerho Tinttilakki ry Juha Silvennoinen 0400 920 269 www.tinttilakki.fi Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. RIIPPU- JA VARJOLIITO Martti Roivainen (09) 3509 3441 19.-26.6.Jämin Juhannusleiri Jämi Essi-Noora Jylänki 050-5300 405 Heikki Pimiä 0400-637 802 30.6.-12.7. Lennokkileiri (avoin kaikille) Jämi Pekka Nyman 050 430 7170 14.6 RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500 496 537 MOOTTORILENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 27.-29.6. Varjoliidon maaliinlaskun EM-kilpailut Niska Banja, Serbia www.epa2008.org 1.-2.11. Purjetaitolento SM Imatra www.imatranik.net www.taitolento.fi 6.-20.7. Tarkkuuslennon PM-kilpailut Jämi Jämin Ilmailijat ry taneli.aikas@gmail.com 3.-6.7. Syystapaaminen Salo 26.7.-1.8. Turpaboogiet Pori 18.11.-23.11. Varjoliidon EM-kilpailut Nis, Serbia www.eupgserbia2008.com 3.-6.7. R F5D SM Suomen Jämi samuel. (15 Nordik S kotikent nordik@ Juha Ok 28.6. 8th FAI World Advanced Aerobatic Championship USA www.awac2008.org 20.-25.7. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 7.-8.6. Pystykuviohypyn (VFS) World Cup Eloy, USA 15.-16.11. XVI Lento- ja toimintaleiri Aavahelukka Antti Lahti 040 530 5651 Pekka Hakola 0400 696 061 2.-6.7. CF:n (kupukuviohypyn) MM-kilpailut Teuge, Hollanti www.knvvl.nl 26.10.-28.10. Oripää Camp, matkalento- ja harjoituskilpailuleiri Oripää www.turunlentokerho.fi 25.6.-6.7. EAA Sverige FlyIn Barkarby, Ruotsi www.eaa.se 10.-15.6. Taito- ja tarkkuushyppyleiri I Immola Pekka Kivinen 040 581 0612 30.6.-4.7. Taito- ja tarkkuus-MM -kilpailut Lucenec, Slovakia www.sna.sk 9.8.-14.8. SM-kilpailut (vakio-, 15m-, kerho- ja 18m) Räyskälä Ilmailukerho Tinttilakki ry Juha Silvennoinen 0400 920 269 tai 044 021 0606 www.tinttilakki.fi 23.-28.6. 30th FAI World Gliding Championship 18m/open/15m class Lüsse-Berlin, Saksa www.wgc2008.org 7.-17.8. Jämi Vintage International Jämi www.padasjoenlentokerho.fi 18.-20.7
(15.6.) Sähköliidokit F5J Nordik Suomen Cup (3/4) kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 28.6. (17.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040 563 9523 16.-17.8 RC-liidokit F3B SM (2/3) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500 496 537 16.-17.8 RC- taitolennokit F3A SM (3/3), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/3) Hämeenkyrö, lentokenttä kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 23.8 (24.8) RC-mallilennokit F4C SM (3/3), kansanscale yli ja alle 6 kg, Aresti Suomen Cup (3/3) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040 729 7020 23-24.8 RC-termiikkiliidokit F3J SM (4/4) Kuivanto timo.hulkko@phnet.fi 045 114 9657 23.8 Sähköliidokit F5J Nordik Suomen Cup (4/4) Vesivehmaa hannu.riihela@gmail.com 044 055 0262 jukka.juslin@hut.fi, 0400 251 816 Elokuu RC-helikopterit F3C SM Vesivehmaa timo.keränen@necosta.com 6.9 (7.9) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Malmi, Helsinki lasse.aaltio@welho.fi ; 050 522 3560 6.-7.9 RC-liidokit F3B SM (3/3) Kuivanto timo.hulkko@phnet.fi 045 114 9657 27.-28.9 Lennokkipäivät Suomen Ilmailumuseo Suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Marraskuu Vapaastilentävät sisälennokit F1D SM, F1M Suomen Cup Eerikkilän urheiluopisto tapio.linkosalo@helsinki.fi 040 517 0571 27.6-6.7 FAI World Radio Controlled F3J Aeromodelling Championship Adapazari, Turkki www.f3jturkey.com 5.-12.7 12th FAI European Radio Controlled F3C Aeromodelling Championship Maubeuge, Ranska www.ffam.asso.fr/f3c-ec2008/ 11.-20.7 20th FAI World Flying Scale Models Aeromodelling Championships F4C, F4B Wloclawek, Puola www.aeroklubpolski.pl 28.7-4.8 FAI World Control Line Aeromodelling Championships F2A, F2B, F2C, F2D Landres, Ranska www.f2cmbl.org 4.-10.8. RC-Freestyle Suomen Cup (2/) Jämi Mikko Lehto 040 845 1568 gvitamiini@pp.inet.fi 16.8. Kaanaan kesäkisat Pikkulennokit P-30j + s F1H Teisko, Kaanaa Timo Pajunen 040 543 3394 Jarmo Kivinen 040 548 0518 28.-29.6 (5.-6.8) Siimaohjatut taistelulennokit F2D ja nopeuslennokit F2A SM Helsinki-Malmin lentokenttä jari.valo@ncc.fi 050 5055852 5.7. 2mRC-liidokit Suomen Cup Ruotsinpyhtää leo.santala@kolumbus.fi 0400 207 895 8.-10.8. kotikenttäkilpailu leo.santala@kolumbus.fi 0400 207 895 28.6. (6.7.) F5J Nordik koottu kisa Keila, Eesti aado.salumae@mail.ee + 372 517 8034 a 6v .fi 5.-6.7. 14th FAI European Radio Controlled F3A Aeromodelling Championship Perugia, Italia www.fiamaero.it ska pyn) n ut Hämeenlinnan Ilmailukerho ry järjestää Hämeenlinnassa Linnan puistossa 26.7.2008 klo 16 - 21 Perinteisessä koko perheen ilmailutapahtumassa ohjelmassa mm: Purjelentokone Laskuvarjohyppyjä Lennokkeja ja liidokkeja Kuumailmapalloja Vesilentokoneita RC- lennokkien ja -helikoptereiden lennätystä Panssariprikaati esittelee maalilennokkejaan ja koulutuskalustoaan klo 20.00 kuumailmapallojen PM-kilpailun yhteislähtö mukana myös: M men X yli .fi elävää musiikkia buffetti Tilaisuuteen vapaa pääsy! (Ohjelmanumerot säävarauksella) ILMAILU 49 0508s46-49SIL-sivut.indd 49 29.5.2008 01:10:51. (29.6.) 2mRC-liidokit Kotikenttä-Cup 5. 14.6 RC sähkönopeuslennokit F5D SM (1/2), Q500 ja kansanpylon Suomen Cup (1/2) Räyskälä samuel.riippa@gmail.com 040 772 3593 5 14.6 (15.6) RC-mallilennokit F4C SM (1/3), kansanscale yli ja alle 6 kg, Aresti Suomen Cup (1/3) Vantaa Petikko otto.ahonen@kolumbus.fi 040 844 2503 14.6. World Junior Free Flight Model Championships F1A, F1B, F1P Kiova, Ukraina zakharov@cstcam.kiev.ua 23.-30.8. RC sähkönopeuslennokit F5D SM (2/2), Q500 ja kansanpylon Suomen Cup (2/2) + F3D Jämi samuel.riippa@gmail.com 040 772 3593 26.7 RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Immola Juho Suikkanen jujon.maili@pp.inet.fi 050 381 2950 26.-27.7 RC- taitolennokit F3A SM (2/3), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/3) Oulu, Ahmasuo esa.eirola@securitassystems.fi 0400 388 371 2.8 (3.8) RC-mallilennokit F4C SM (3/3), kansanscale yli ja alle 6 kg, Aresti Suomen Cup (2/3) Seinäjoki, Kurjenneva tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040 5122 586 3.8
Ilmailulinja nähtiin monen osaalueen keskipisteenä. Ideaan hahmottui kaksi perusmotiivia. Ilmailulinja hakee ennen kaikkea opiskelijoita, joilla on kyky sitoutua opiskeluun ja jotka uskovat omien unelmiensa toteutumiseen. Tämän sillan rakenteina toimisivat ilmailuosiot tiedollisia ja taidollisia valmiuksia kehittävänä, mutta ennen kaikkea motiivia lisäävänä tekijänä. I matka mit lmailulinja on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille, jotka ovat kiinnostuneet liikennelentäjän, sotilaslentäjän ja lennonvarmistusalan ammateista. Teoriassa ja lento-osissa voitaisiin myös välttää pahimmat kvasitieteen karikot. Hyvät lähtökohdat ammattiin. Erityishuomio konseptissa asetettiin ilmailun integrointiin lukion aineop nes onk integro integro fysiikk nin kie liikunta Näid tavoitte pohjaa seen. Kurssitarjonnan osana nähtiin myös vahva tieto ilmailun eri koulutusväylistä ja ilmailualan toimijoista tutustumiskäynteineen. Motiivia oli tarkoitus edelleen kirkastaa mahdollisuudella "oikeaan lentämiseen" osana valinnaista kurssitarjontaa. Tämän sillan rakenteina toimisivat ilmailuosiot tiedollisia ja taidollisia valmiuksia kehittävänä, mutta ennen kaikkea motiivia lisäävänä tekijänä. Motivoinnin korostaminen tarkoitti myös sitä, ettei astuttaisi vahingossa sillan väärälle puolelle. Idea ilmailulinjasta Asikkalan Vääksyyn jalostui, kun Padasjoen Lentokerho loi työryhmissään visioita, tavoitteita ja strategioita hieman staattisen Vesivehmaan aktivoimiseksi Päijät-Häme Lentoon -kehittämishankkeella. Vain näin opinnot pystytään modifioimaan ammatillisia opintoja tukeviksi. Toisena oheisvaikutuksena nähtiin linjan oletettu "buusti" hieman degeneroituneeseen päijäthämäläiseen harraste- ja urheiluilmailuun. Ilmailulinja nähtiin myös välineenä kehitettäessä Vesivehmaan tulevaisuudelle houkuttelevampaa toimintaympäristöä. Ideana ilmailulinjassa oli muodostaa silta lukio-opiskelun ja ilmailun ammatillisen koulutuksen välille. Ilmailulinja tarjoaa myös tehokkaan pohjan nuorille, jotka suuntaavat urheilu- ja harrasteilmailuun. Tärkeimpänä nähtiin tietenkin ilmailulinja, jossa tiettyjen kriteerien mukaan valikoituneet ja motivoituneet opiskelijat ihan oikeasti saavat selkeän edun hakeutuessaan alan ammatilliseen koulutukseen. Houkutteleva toimintaympäristö. Kons paremm seen am 50 ILMAILU. Koska ilmailuoppiaineen erillisten kurssien toteuttajina ovat harrastelentoyhteisöt, nähtiin yhteistyö ammatillisten koulutustahojen kanssa erityisen tärkeänä. Simulaatio-opetuksella tuetulla teoriatiedolla annettaisiin mielikuva ilmailusta vaativana ja mielenkiintoisena ammattina. TEKSTI RISTO PYKÄLÄ Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinja TOTEUTTAA Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinjan tarkoituksena on tuottaa ilmailun ammatilliseen koulutukseen realistisilla odotuksilla varustettuja, valintakriteerien kautta jo valikoituneita, motivoituneita nuoria, joilla on hyvät tiedot ja taidot. Opetuk Yläkuva Sumup aloitteli Ilmai laille t tutuik Ideana ilmailulinjassa oli muodostaa silta lukio-opiskelun ja ilmailun ammatillisen koulutuksen välille
Samoin harrasteilmailun eri tehtäviin saadaan korkeatasoisia toimijoita. Niinpä ideaa esiteltäessä Vääksyn Yhteiskoulun rehtorille Jyrki Saarnialle, edettiin samanaikaisesti ammatillisella puolella. Ensimmäinen pilottilukuvuosi toteutettiin harkitusti pienemmällä kymmenen opiskelijan ryhmällä. Patria Pilot Training Oy:n silloisen vastuullisen johtajan Kimmo Martikaisen merkitys olikin ensiarvoista asian edetessä kunnallisessa päätöksentekoprosessissa. Tiivistettynä hankkeen missiona on edistää ilmailualan rekrytointia kehittämällä erityisesti ilmailualaan erikoistuvaa lukiokoulutusta siten, että alan ammattikouluttajat tulevat saamaan valikoitunutta ja laadukasta oppilasainesta. Ilmailuoppiaine rakentuu kuudesta 38 tunnin kurssista sisältäen neljän kurssin osalta simulaatiolla tuettua ilmailun perus- ja syventävää teoriaa. Lukuvuoden aikana koeajettiin laadittua ilmailun opetussuunnitelmaa. Koulutoimeen kohdistuvan AIRekryn kautta ei kuitenkaan voida kanavoida taloudellista resurssia yhdistystoimintaan. Konseptin uskotaan antavan paremmat lähtökohdat varsinaiseen ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaessa. Tämä perusproblematiikka tuodaan opiskelijoille selkeästi esiin jo hakuprosessin aikana. Ilmailulinja käynnistyi testausvaiheella syksyllä 2006. Sumupilven jälkeen näkyviin tulevat kiitotien reunavalot ovat aloittelijan lisäksi kenelle tahansa pilotille helpotus. . Ilmailulinjan oppilaille tulee koulussa tutuiksi keskivertoa edustavan matkalentokoneen mittarivalikoima ja kytkimet. elleen la "oivalinn erila ovat iin yhtustakeänä. Tärkeimpinä integrointiaineina nähtiin mm. Keväällä 2007 Padasjoen Lentokerho ryhtyi valmistelemaan Asikkalan kunnalle erillistä, kestoltaan kaksivuotista AIRekry-ilmailukasvatusverkostohanketta. Niin ilmailualan oppilaitoksille kuin harrasteilmailun yhteisöillekin turvataan rekrytoinnin jatkuvuus. Ilmailun ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että kaikki on viime kädessä opiskelijan oman innon ja suurelta osin jo geneettisenkin perinnön luomien valmiuksien varassa. n mointoja voitait kvaaineopintoihin. Omakustanteiset lento-osat ovat kiinteä osa varsinaista lukioopetusta niihin liittyvine teorian kertaus ja syventämisosioineen. Tämän suhteen on käynnistetty määrätietoinen työ. Linjan tulee vastata annettuja odotuksia. Näiden integroitujen kurssien tavoitteena on luoda tiedollista pohjaa ammatilliseen koulutukseen. Molemmilta sektoreilta näytettiin varsin valmiiksi rakennetulle konseptille vihreää valoa. Lukuvuodelle 20072008 valittiin erillisen hakumenettelyn kautta tavoitteiden mukaiset noin 20 oppilasta. Samoin kurssit sisältävät tietoa ammatillisista koulutusväylistä tutustumiskäynteineen ja tietenkin itse lentämistä joko lupakirjaan (ULB) tähtäävänä tai uusien määräystenkin mahdollistamana tutustumiskurssina. Luonnollisena siirtovaikutuksena voi uskoa tarkentuvien koulutussisältöjen säteilevän myös Vesivehmaan lentotoimintaan parantuvana harrastamisen tasona ja yhä turvallisempana toimintana. AIRekry-hankkeella odotuksia vastaavaksi. Ilmailun oppiaines onkin poikkeuksellisen hyvä integroinnin väline. KÄLÄ Ilmailun ammatillisten kouluttajatahojen saaminen mukaan nähtiin siis jo suunnitteluvaiheessa elinkelpoisuuden perustekijänä. Kiteytettynä hankkeen tavoitteena on ilmailukoulutuksen varsinaista ammatillista koulutusta edeltävän nuorisoasteen (1619vuotiaiden ikäryhmän) lukiokoulutuksen kytkeminen kiinteämmin alan koko koulutusjatkumoon. Tähän liittyen otettiin yhdeksi tärkeäksi ammatilliseksikin väyläksi myös harraste- ja urheiluilmailun sektori. attiin. asetetlukion 20 oppilasta valittiin. Yhtenä erillistavoitteena on mainittava koulutuksen tasa-arvon vahvistaminen eli suomeksi tyttöjen kiinnostuksen herättäminen varsin maskuliiniseksi miellettyyn alaan. Näin vastuu ilmailuosioiden opettamisesta ja sen kehitystyöstä asettaa Philille omat haasteensa, joista taloudelliset eivät ole pienimpiä. Opetuksessa eletään luonnollisestikin paljon virtuaalimaailmassa. Yläkuvan matkalentovaiheesta on tultu sumuisen kentän kynnykselle. Ilmailulinjan testausvaiheen lähdettyä odotettuakin voimakkaammin käyntiin, tulee sen tulevaisuus sitäkin suuremmalla syyllä varmistaa. Elinkelpoisen konseptin takana onkin ammatillisten ja harrasteilmailun kouluttajatahojen sekä koulun välinen toimiva yhteistyöverkosto. Padasjoen Lentokerho ry:n hallinnoiman Päijät-Häme lentoon -kehittämishankkeen tavoitteena perustettu Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys eli tuttavallisesti Phil huolehtii ilmailu-oppiaineen toteutuksesta ja sisältöjen sekä opetusjärjestelyiden kehittämisestä. ILMAILU 51. Myös Avia Collegen rehtori Pekka Kilpeläisen ja koulutuspäällikkö Terho Lehervon avulla on saatu tärkeää tietoa kehitystyön suuntaamiselle sekä uskoa konseptin tarpeellisuudesta. fysiikka, matematiikka, englannin kieli, psykologia, maantieto ja liikunta. Viime vuoden lopulla ESR -hankehakemukseksi (Euroopan sosiaalirahasto) jalostunut projektisuunnitelma odottaakin tällä hetkellä toivottavaa ja laajaa kehitystyötä varmentavaa myönteistä rahoituspäätöstä. Valintaprosessissa otettiin huomioon koulumenestyksen lisäksi erillinen pisteytetty haastattelu, jolla testattiin hakijan motivoituneisuutta niin ilmailuun kuin lukio-opintoihin
AILU-LEHTI ILM 70 OTTA SITTEN VU Ilm vit Harra lääkä Huhtik asetuks mukaa tarkasta lääkäri, däntö s Viim meross kärin t le tied peruste minkin teilmai kirjoitt tensa tu Lääk todistu lijoille. todistu tumuks lääketie vissa, ja lupaa e Minu kastus vaativu peen, m tavallin tamaan tuksia tietenk keviin m hakijan en suht nelääke Onge mailija käreille leen eri Harr keuttaa vaan Su saada kaiseks man pi H Kuka Taas kä jien työ lisena oikein ammat hiin ta palkka Alan 52 ILMAILU 0508s52-53ILM70jaKuulee5.indd 52 28.5.2008 08:39:02
Lääkärit kirjoittavat päivittäin todistuksia mm. Tämä perustelu puhuu minusta pikemminkin sen puolesta, että harrasteilmailijalle todistuksen tulisi kirjoittaa hänen aiemmat sairautensa tunteva lääkäri. Copterline olisi myös saanut oivan tilaisuuden esitellä uudet kopterinsa ja kiillottaa kilpeään asiakaskunnalleen, jne. Näin ulkopuolisena ihmetyttää, mistä siellä oikein neuvotellaan. Hyvä fyysinen kunto (mihin lentäjä sitä tarvitsee?) ja soveltuvuustestit. Ilmailu kuulee vitosena Harrasteilmailijan lääkärintarkastus Huhtikuussa voimaan tulleen asetuksen (ETY nro 216/2008) mukaan harrasteilmailijan voi tarkastaa muukin kuin ilmailulääkäri, jos kansallinen lainsäädäntö sen sallii. Tiedonsaanti ei tee eroa todistusten välillä: potilaan suostumuksella kaikki häntä koskeva lääketieteellinen tieto on saatavissa, ja ilman potilaan antamaa lupaa ei todistuksia kirjoiteta. Suurta ilmailunäytöstä ei olisi tarvittu. Kari J. passiivisuus harmittaa. Menestyäkseen se tarvitsee julkisuutta, avoimuutta sekä yleisön ja median tuen, enemmänkin kuin omassa keskuudessa vietettyjä tupailtoja. Tästä pahoittelut kaikille lukijoillemme. kunnalleen tarjoamaa kakkukahvia saivat muutkin kentän toimijat nauttia. Malmin kentän ammattilaiset, käyttäjät ja ystävät tarvitsevat pkseudun yleisön tuen asialleen lentopaikan säilyttämiseksi. Lentäjät tekevät toisen uran ja saavat uuden palkan eläkkeen lisäksi. Alan vaatimuksia voidaan hel- Tuhannen taalan tilaisuus menetettiin Malmilla nimittäin, toukokuussa 2008, kun Malmi 70-v yleisöjuhlat jätettiin viettämättä. Kolikolla on kääntöpuolensa. Jos saat vaurioituneen lehden, ole yhteydessä postiisi, mutta myös ILMAILUN toimitukseen. Lähetämme sinulle kuoressa ehjän kappaleen ykkösluokan postissa. Osa lukijoista sai lehtensä reilusti yli viikon myöhässä, joka on pitkä aika etenkin odottavalle. Kunto kun ei ole esteenä, koska työ ei sellaista juuri vaadi. Tuntuu ihmeelliseltä, miksi kahden ammattikunnan, joiden vaatimukset ovat hyvin samanlaiset, eikä koulutuksen tasossakaan ole suuria eroja, palkkaerot ovat näin suuret. Anteeksi vaan suorat sanat, mutta ko. Uskon vakaasti, että järjestämällä sopivanlainen "Malmin kenttä 70 v Helsingin sydämenä" olisi helposti kerännyt 5 000 15 000 ihmistä. Saarinen Ilmailija Malmi, Hyvinkää ILMAILU 53 0508s52-53ILM70jaKuulee5.indd 53 28.5.2008 08:39:23. Posti ei siis kulje yhtään sen nopeammin kuin ennenkään, vaan toimitus kiristää omia aikataulujaan. Miten helppoa kaikki lopulta olisi ollut, kun vain talkoohenkeä ja tulisieluisuutta olisi hivenen löytynyt. Minusta ilmailulääkärin tarkastus on liikennelentäjille alan vaativuus huomioon ottaen tarpeen, mutta yhtä selvää on, että tavallinen lääkäri pystyy tarkastamaan harrasteilmailijan. Finavian ystävällisesti henkilö- Toimitus vastaa ILMAILUN viime numero myöhästyi kolmella päivällä ulkoasuuudistuksen vaatimien teknisten asioiden takia. Palomiehiä kuolee sangen usein ja loukkaantuu usein. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, muokata, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Huomattavasti kovempaa työtä tekevän palomiehen palkka on vain viidennes lentäjän palkasta. Ulkoasu-uudistuksen yhteydessä vahvistimme ILMAILUN kahden uloimman arkin (lehden neljä ensimmäistä ja neljä viimeistä sivua) paperin paksuutta. Lentäjien vaatima palkankorotus on samansuuruinen kuin palomiehen koko palkka. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Lehti myöhässä ja repaleina ILMAILUN viime numero saapui minulle liki viikon myöhässä ja aivan repaleisena. Usein vedotaan lentäjän vastuuseen, mutta yhtään sellaista tapausta, jossa lentäjä olisi oikeasti joutunut vastaamaan, ei ole tapahtunut 30 vuoteen. Palomiehen koulutus kaikkine erikoiskoulutuksineen on paljon lentäjää pitempi. Menestys olisi ollut taattu. Todistuksia kirjoittava lääkäri joutuu tietenkin perehtymään asiaa koskeviin määräyksiin ja arvioimaan hakijan edellytykset eri sairauksien suhteen; näin on myös liikennelääketieteessä. ammattiautoilijoille. Viimeiset uutiskuulumiset eivät siis välttämättä ehdi lehteen. Ongelma- ja rajatapauksissa ilmailija voidaan ohjata ilmailulääkäreille, ja/tai konsultoida edelleen eri alojen erikoislääkäreitä. Lukijat saavat ILMAILUN ajoissa, mutta viimeiseksi toimitettava uutispalstamme "menee kiinni" aikaisemmin. Ystävät ja toimijat myivät toisilleen juuri ilmestynyttä, sinänsä hienoa ja arvokasta historiikkia. Tälle ei annettu arvoa. Viime ILMAILU-lehden numerossa perusteltiin ilmailulääkärin tarvetta harrasteilmailijoille tiedonsaantioikeudella. Lentävä lukija Monelle lukijalle ILMAILU tuli silti vielä enemmän myöhässä postituksen takeltamisen vuoksi. Esa Tahvanainen Harrasteilmailija, lääkäri posti verrata palomiesten vastaaviin. Sen sijaan pienimuotoisessa ja monipuolisessa tapahtumassa olisivat suuri yleisö, media ja Malmin käyttäjät ja toimijat voineet kohdata. Syynä tähän oli se, että lehti kestäisi paremmin postin kuljetuksen. Kiitos siitä. Kummallakin on vuorotyö. Painostuskeinot ovat ilmeisesti toisella paremmat kuin toisella. Työn vaarallisuus; yhtään liikennelentäjää ei ole edes loukkaantunut Suomessa vuosikymmeniin. Eläkkeelle palomiehet joutuvat ennenaikaisesti, koska kunto ei kestä kovaa työtä. Joka tapauksessa hieno tilaisuus on menetetty. Palomiehen lanko j Ohjeita yleisönosastolle kirjoittaville Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILUN yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta. Posti lehden varmaankin runtelee, mutta saisiko lehden kenties ajoissa. "Malmin säilyttäjät" on kuin puolue. jne. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). On turha odottaa, että stadilaiset marssivat Malmin puolesta, jos eivät Malmin käyttäjätkään itse siten toimi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimitamme lehden painoon aikaisemmin kuin tavallisesti. Ajankohta oli herkullinen suurelle yleisölle ja mediatapahtumalle: Suomen juuri saatua NH90-kuljetuskopterin maavoimat olisi voinut esitellä sen Malmilla yleisölle ensi kerran muistaen, että jokainen veroja maksanut suomalainen on ollut hankintaa rahoittamassa. Hesari julkaisi ison kuvan ja jutun, vaikka yleisötilaisuutta ei ollut, ja Ylekin raportoi kentän merkkipäivästä. Vapaaehtoinen 23 euron kannatusmaksu portilla olisi tuonut kulujen verran tuloa. ILMAILU päättää niin ikään julkaisuajankohdasta. Palomies joutuu tekemään kovissa paikoissa kriittisiä päätöksiä. Vastaaviin ammattikuntiin, kuten rekkamiehiin tai bussikuskeihin lentäjien palkka on noin viisinkertainen. Saisitteko tehtyä asialle jotain. Toistaiseksi muuta tapaa ei ole, kuin kelmuttaa koko lehti, mutta tästä kukaan ei ole valmis maksamaan. Käymme kaiken aikaa keskusteluja postin kanssa, kuinka saisimme ILMAILUN ehjänä jokaiseen osoitteeseen. Nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja, ei julkaista. Olemme keskustelleet postin kanssa ILMAILUN toimitusaikataulusta. Tämäkään ei tunnu riittävän. Harrasteilmailua ei tulisi vaikeuttaa kansallisilla säädöksillä, vaan Suomen lainsäädäntö tulisi saada EASA:n määräysten mukaiseksi tältä osin mahdollisimman pian. Mikko Sokero Kuka palkkakuopassa Taas käydään neuvotteluja lentäjien työehdoista
Jostakin he aikovat taikoa laajarunkoisen ER- (Extented Range) lentokoneen Intian-valloitukseen. Oikeanpuoleinen maksaa uutena alkaen 37 500 euroa, vasemmanpuoleinen liki kymmenen kertaa enemmän. SAS:n pojilla on joko ässäkortti hihassa tai hyvin varastorasvattu laajarunkokone, sillä ilman lentsikkaa reittiä ei voi lentää. Mistä kone tulee, sitä Kiilari jää suurella mielenkiinnolla odottamaan. SAS:n johto on takuulla ammattitaitoista ja he uskaltavat ottaa riskejä. Ja mitä yhteistä niissä on. Kiilari soitteli tuttavilleen eri puolille Eurooppaa ja alkoi todella pohtia, millä kalustolla SAS aloittaa Intian-reittinsä. Se poistaa elimistöstä kitkan 100-prosenttisesti. SAS on pohjoismainen lentoyhtiö, joka tunnetaan Suomessa myös tyttärestään, Blue1:stä. Ja mitäpä muuta. Tässä ystävällismielisessä vakoilussa kävi ilmi, että SAS ei ole allekirjoittanut minkäänlaista kauppaa tai leasing-sopimusta ilma-aluksesta, joka soveltuisi liikennöintiin Skandien ja Intian välillä. Naisille on oma sahtiversionsa. Siellä arvoval perinpo saattan Kyll pitäisi o salkka G sanoi su Harima järjesty Tuliai mukana jota Har pahem Kiilari jossa p omistam USA paan, k valtava man er kylväm Kimp mutta pommi tivat v dassa y hyppäs sen ma 54 ILMAILU 0508s54-55Kuppila.indd 54 29.5.2008 01:14:07. Jos on vanhentunut kuvan Volkswagen, olisipa hauska nähdä kuvan kaunottaret nykykuosissa. Kummatkin on valmistettu Stuttgartissa Saksassa. Hähää. Mitä k joka pi aina. Silti sovussa, sillä kavereita kun ovat. T sen lääk Pohj koe, jos koituks kylääkk selle an kertoi t leelta m Taas tettiin palehin sa joka keeksi" Tulok kalliin tia sano taas liev Lum kot, että Joka Nämä Follow Me -auton tyttöset ovat kauniita. Esimerkiksi silloin kun ollaan kentällä, jossa ei tuubeja ole, kuu- luu matkustamoon kuulutus: "Poistua voi myös koneen peräaukosta". Lycka till! Varsin h kustivat ostama pyytää ylittämi Lenn laskeut uhalla. Tunnistetiedot peitetty, sillä ajokkien omistajat eivät liity tähän tarinaan. Padasjoella valmistetaan maankuulua sahtia. Mitä erikoista padasjokelainen sahti saa aikaan ihmisruumiissa. Myös kertaus on koettu opintojen äidiksi ainakin SAS:n pääkallopaikalla. Jännätään nyt, mitä SAS aikoo tehdä. Osaavat nämä meidän "tyttömmekin"! Mutta mitäpä eroa on oheisen kuvan henkilöautoilla. Ei tarvitse säälistä nauraa. K-18! Aina silloin tällöin hymy karahtelee kasvoille, kun kuulee oivaltavia letkautuksia lentäjien suusta. Kummatkin ovat oman aikansa kekseliäitä tuotteita. Kuva ILMAILUN arkisto. Vasemmanpuolimmaisen polttonesteenkulutus on koeajomatkalla 18 litraa/100 km bensiiniä, kun oikeanpuolimmainen vei koeajomatkalla 4,3 litraa/100 kilometriä dieselpolttoainetta. Naiset kaunistuvat ikääntyessään, joka on ainoa oikea termi, sillä naiset eivät ikinä vanhene. Se lensi Skandinavian ja Intian välisiä reittejä kolmisen vuotta ja poistui sitten vähin äänin nelisen vuotta sitten. Lyhyiden lentojen aikana saattaa naispuolinenkin henkilökunta kertoa toisella kotimaisella: "There is no service between these legs". SAS nimittäin aloitti uudelleen reittiliikennöinnin Intiaan. Sitä on tarjottu lentävällekin miesväelle silloin kuin on ollut tiedossa, ettei seuraavana päivänä olla koneen ohjaamossa. Kuva Mikko Sokero, retusointi Kuppilatiimakiilari. Tämä oli vanha vitsi jo DC-9-aikoina, joten jääköönkin sellaiseksi. Se on realiteetti ja fakta. Ilmailumaailmassa mennään taas sanoin: Lentokapteeni katsoi keinohorisonttihin... Pääsipä Kiilari ujuttamaan "autojutun" ILMAILUUN päätoimittaja Mikko Sokeron tietämättä. Messerschmitt-lentokoneessa oli aikoinaan 12 sylinteriä ja nykyaikaisessa Thielert-dieselissä on 4 sylinteriä. Nyt johto on ilmeisesti ottanut oppia Finnairin pojista, jotka meiskaavat kunnolla Suomen ja Intian välisiä reittejä. SAS:n toimintakertomusten rivien välistä pystyy muuten näkemään, että yhtiön koko long haul -liikenne on ollut tappiollinen koko 2000-luvun. Kyllä se rautakankikin kuluu kun tarpeeksi kankeaa. Muutama vastaus: vasemmanpuoleisessa on 12 sylinteriä, oikeanpuoleisessa 4. Vanha laulu menee merimaailmassa näin: Kapteeni katsoi horisonttihin... Omistajat ovat ilmailijoita, jotka kitisevät samoista asioista, mutta ovat joskus eri mieltä. Noin ne perusratkaisut vaan ovat vieri vieressä rinnakkain sulassa sovussa
Kun uskot, että lääke tehoaa, sen vaikutus lisääntyy. B-2 on tavallaan jenkkikansalaisten kimppakone. Vaikuttavaa. Tuloksen pystyy jo melkein arvaamaan: kalliin lääkkeen saaneista peräti 85 prosenttia sanoi sen vähentäneen kipuja. Todellisuudessa jokainen kokeeseen osallistunut sai "lääkkeeksi" sokeritabletin. Lennonjohto vaati valtuuskunnan konetta laskeutumaan Königsbergiin ampumisen uhalla. Personal Raineriksi. sa u a n roger Kiilarilla oli mahdollisuus piipahtaa yleisölennolla niinkin rouhealla koneella kuin Airbus A380. Tämän vuoden alussa kuntien määrä väheni 431:sta 416:een kuntien liittämisten ja lakkauttamisten vuoksi. Ja niitä on monta. isipa ainoa roger Miksi muuten kutsutaan kunto-ohjaajaa, jonka etninen tausta on romani. Lume- eli plasebolääke siis toimii. Ei kuitenkaan aina. Tiesitkö, että yhdessä A380:ssa on 220 ikkunaa, 500 kilometriä sähköjohtoa, 845 neliömetriä siipipinta-alaa, tilaa 35 miljoonalle pingispallolle, tilaa 310 000 litralle polttoainetta, neljä miljoonaa eri osaa tai että koneen matkustamoihin mahtuisi kolme tenniskenttää. Yksi kappale maksaa nimittäin reippaasti yli miljardi dollaria eli noin 800 miljoonaa euroa. Sillä saisi myös reilut 2 600 noin 300 000 euron omakotitaloa. Sitten muuttui ääni kellossa ja luvat järjestyivät salamana. Koko valtakunnan ala kasvoi 0,36 neliökilometriä. Alat on luokiteltu maan, makean veden ja meriveden alueisiin. Tämä kävi ilmi arvostetun amerikkalaisen lääketehtaan testissä. Pitkällä rajalla pienikin rajan karttasijainnin muutos näkyy vähintään kunnan alan neliökilometrien desimaaleissa. Maastotietokannassa on kuntien hallinnolliset rajat. Kimppakoneen omistaminen oli kallista, mutta ei niin kallista kuin esimerkiksi B-2pommikoneen omistaminen. ua voi ina, jolentohenki"There saavat Mitä kalliimpaa, sen parempaa, on lause, joka pitää joskus paikkaansa. Mitä 800 miljoonalla eurolla saisi. Kallista on jopa USA:n kaltaiselle maalle. Vuoden takaisiin pinta-aloihin verraten on tapahtunut lukuisia pieniä muutoksia, joista osa johtuu kuntien rajojen kartoitustarkkuuden paranemisesta ja osa vesi- ja maa-alueiden elämisestä. Lisäksi kuntien välillä tapahtui muutamia pieniä aluesiirtoja. Vuosi sitten tilastoihin tulivat mukaan merivedet. Olisipa saattanut kidutuskin tulla kyseeseen. Maannouseminen merestä, vesijättöjen muodostuminen ja rantaviivojen tulkinta vaikuttavat alan jakautumiseen maahan sekä meri- ja makeaan veteen. Voiko sen enää tyhjentävämmin sanoa. , o ILMAILU 55 0508s54-55Kuppila.indd 55 29.5.2008 01:14:18. Jenkit pudottivat vahingossa Andersenin lentotukikohdassa yhden B-2:n heti laskun jälkeen. Ei Kiilarikaan vaan tiennyt, mutta tietääpä nyt. Airbus A380:n pintamaali painaa muuten 531 kiloa. roger Kiilari oli muinoin mukana konekimpassa, jossa pääsi maistamaan oman lentokoneen omistamisen ihanuutta. Teknisesti autoilla tai omakotitaloilla on huono käydä sotaa tai pommittaa "näkymättömästi". Maanmittauslaitoksen vuositilastoissa on kuntien, maakuntien ja läänien pintaalat sekä koko valtakunnan ala. Suomineito on siis lihonut ilman McDonaldsia! roger SAR-kouluksessa ohjaamoyhteistyötä selostanut kokenut opettaja lausui mieleenpainuvat sanat: Ohjaajan ja tähystäjän pitää olla ehdottomasti yhtä mieltä siitä, ollaanko eksyksissä vai jossain muualla. Korppoon merivesiala kasvoi 15,81 km2, kun maastotietokannassa oleva vesialueen luokitusvirhe korjattiin. Aloissa tapahtui 1.1.2007 paljon muutoksia kuntien määrän vähentyessä. Halpa lääke taas lievitti 61 prosentin kipuja. Pinta-alat on laskettu kartastokoordinaattijärjestelmän sen kaistan karttaprojektiossa, johon kuuluu suurin osa kunnasta. Taas joka toiselle annettiin paperi, jossa väitettiin lääkkeen olevan halpa 10 sentin kappalehintainen kivunlievittäjä. Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei. Häijyn näköinen ja kallis on tämä B-2. Kuntarajojen sijainti muuttui myös kartoitusten tarkentuessa. Harima. Utsjoella laskenta voidaan tehdä sen jälkeen, kun maastotietokanta valmistuu koko maasta vuonna 2007. Joka toiselle annettiin lääkkeen mukana esite, joka kertoi tropin olevan uusi, 2,50 dollaria kappaleelta maksava valmiste. Tämä näennäinen muutos aiheutui valtakunnan eräiden rajapisteiden karttasijainnin korjauksista. Se sisältää uusimmat ja tarkimmat tiedot maastosta digitaalisessa muodossa. Pohjoiscarolinalaisessa yliopistossa tehtiin koe, jossa liki sata vapaaehtoista sai lievän tarkoituksellisen sähköiskun ja siihen päälle särkylääkkeen kipujen lievittämiseksi. Kyllähän se muuten sopisi, mutta meidän pitäisi olla kello kaksi Berliinissä, koska marsalkka Göring on kutsunut meidät aamiaiselle, sanoi suomalaisvaltuuskunnan johtaja S.A. Siellä kone aiottiin takavarikoida ja koko arvovaltainen herraseurue vangita tapauksen perinpohjaisen selvittämisen ajaksi. Kuva U.S. USA:n ilmavoimat on vähän samaan tapaan, kuin Kiilarin muinoinen konekimppa, valtava lentokerho, joka tekee kuitenkin hieman eri asioita. Jenkeillä on niitä yhden kaputinkin jälkeen reippaasti. Sitä ennen pinta-alat perustuivat peruskartoista määritettyihin aloihin. Pinta-alat on laskettu maastotietokannasta. Ainakin 21 000 C-sarjan Mercedes-Benz-henkilöautoa. Tuliaisina Göringille valtuuskunnalla oli mukana 500 rapua ja laatikollinen snapsia, jota Hariman mukaan Saksassa ei silloin ollut pahemmin saatavissa. Häivekoneeksi kutsuttu B-2 olisi ollut konekimppaamme aivan liian kallis kone. Kaikkien kuntien kokonaispinta-alat ja myös maan, makean veden ja meriveden alat on laskettu maastotietokannasta Utsjokea lukuun ottamatta. Istuintaskusta jäi mukaan pieni hauskisesite, jossa kerrottiin kaikkea mukavaa. Air Force. roger Varsin hyvä anekdootti sekin, miten matkustivat suomalaiset Ju52-junnuja Göringiltä ostamaan ja mikä rähinä tuli, kun oli unohdettu pyytää lupa sotaa käyvän Saksan rajan ylittämiseen. Lyijyn, murheen ja kuoleman kylvämistä muun muassa. Hintalappu se kuitenkin joka lentokoneella on. Pilotit hyppäsivät heittoistuimilla koneesta ennen sen maahansyöksyä. Maanmittauslaitos on uudistanut kuntien pinta-alatilaston
31,) 25,00 GRAUPNER -radioohjauslaitteet ja tarvikkeet RC-laitteistot alkaen (tarjous voimassa niin kauan kun tavaraa riittää) 99,00 BANTAM -laturit ja tasauslaitteet Easy Copter Lama, Professional edition Kesätarjous! 2,4 GHz 35 MHz Easy Copter LAMA5 -RTF helikopteripaketti WILDCAT alkaen /gal. Hinta 155,00 (norm. 159) -polttoaineet AR-108 ilmailuskanneri Hinta 139,00 (tarjous voimassa niin kauan kun tavaraa riittää) 22,50 98,00. (09) 3509 3440 SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h VFR-ilmailukartat 1:500 000: Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia, P-Saksa Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014 (kesälauantaisin suljettu) Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille DUALSKY -moottorit, säätimet ja lipo-akut Ilmailijan ensiapupakkaus ja turvaliivi Kesätarjous! Hinta yhteensä (norm. SIL-SHOP Myymälämme sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. 175,) (norm. (09) 3509 3450, fax