Ilmailulehti 5/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ESITTELYSSÄ BASELIN UPEAT KELLOT Numero 5/2009 72. vuosikerta Hinta 6,50 euroa Ohjaamokeikalla Etelä-Koreassa TAITOLENTÄJÄT AIRBUS-KUSKEINA Douglas Super DC-3 6 41 488 2 8 880 30 KOLMOSTEN KOLMONEN 09005 M u Fl ka y- n In a -li Jä ite m ! i 2009-28 288803-0905 PAL.VKO
B R E IT L IN G . Officially chronometer-certified by the COSC. W WW. C O M. Pure performance Absolute precision Aerospace Multifunction titanium chronograph. Exclusive thermocompensated SuperQuartzTM movement
Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi Ilmoitusmyynti Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Suomen Ilmailuliiton hallitus valittaa suuresti tapahtunutta. Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 72. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 30 32 34 36 40 Pienoista Mallipuhetta Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Sakka Havbrandt onnettomuustutkija Ruotsista Rallye Minervan ensilento 14 16 20 Autogyrokoulutus käynnistyi Suomessa Laatu ja nimi maksavat kelloissa Bear Cup keräsi suuren osanoton 43 46 24 26 28 Suomen Laskuvarjokerhon Cessna Caravan saapui uuteen kotiinsa Mönkkönen Sami Kontion kolumni: Kulisseissa tapahtuu Laita simulaattorisi kukoistamaan Super DC-3, kolmosten kolmonen 53 54 Paavon purjelentokulma ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 5/2009. Valtakunnallinenkin liitto koostuu yksityisistä jäsenistä, joiden ponnistuksista kokonaisuus muodostuu. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Nämä onnettomuudet velvoittavat meitä kaikkia entistä enemmän kiinnittämään huomiota lentotoiminnan turvallisuuteen. Niin moni asia on kuitenkin edelleen varsin ajankohtainen ja tähdellinen. Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext.fi Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Sinun tulee toimia joka hetki valppaana ja tehtävistäsi tietoisena. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. vuosikerta I VASTUUSI Kaikessa lentotoiminnassa vaaditaan kuria turvallisuuden ylläpitämiseksi. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa lmailumme on kuluneena vuonna kokenut vakavia onnettomuuksia, joiden seuraukset ovat olleet valitettavan raskaat. Tuntemalla koneesi ja käyttämällä sitä oikein, varmistat parhaiten toverisi ja oman turvallisuutesi. Mikko Sokero Kannen kuva Jani Kivelä Tässä numerossa 4 10 Saapuvat-uutispalsta Taitolentäjät A340:n kippareina Painopaikka Painotalo Auranen, Forssa 2009 tuotanto@auranen.fi Puh. Olkoon tulevassa toiminnassamme entistäkin korostetummin tunnuksena: "turvallisuus ennen kaikkea". Purjelentoon käytettävä lentokalusto on maassamme ensiluokkaista, mutta on muistettava, mihin tarkoitukseen koneesi on suunniteltu ja mihin se parhaiten soveltuu. Sen on kirjoittanut päätoimittaja Esko Hatakka 1962. 040 594 2362 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. Olkoonpa tehtävä hinausvintturin käyttäjä, lentokonehinaaja, ohjaaja, opettaja taikka siiven kärkeä pitävä avustaja, on sinun tunnettava vastuusi. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Älä sinä ryhdy suorittamaan lentotehtävää, joka ylittää taitosi. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Ne on tunnettava ja niitä on noudatettava. Kukaan toinen ei voi vastata näissä tehtävissä suorittamistasi toimenpiteistä. Ilmailuviranomainen ei ole laatinut määräyksiä meidän kiusaksemme, vaan turvaksemme. Tämä pääkirjoitus ei ole nykyisen ILMAILUN päätoimittajan kirjoittama. Myös rakennus-, korjaus- ja kokoamistyössä on kaluston tuntemuksella ja kurilla suuri merkitys. Esimerkiksi purjelennossa asetetaan koko toiminnan ylläpitämiseen tarvittavalle henkilöstölle suuri vastuu. Suomen Ilmailuliitolla on suuri tehtävä hoitaessaan ja valvoessaan yhä kehittyvää ja laajenevaa urheiluilmailuamme. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia
Etu on moottorityypistä riippuen jopa 3 000 USD. Patria osti Copterlinen tilat Malmin lentoasemalla HondaJet, tunnetun autonvalmistajan ensimmäinen lentokonehanke, viivästyy noin vuodella. Koneenvaihto Hongkongissa on sujuvaa ja kohteiden määrä Australiassa lisää joustavuutta asiakkaidemme matkasuunnitelmiin, sanoo suunnittelupäällikkö Mikko Komi Finnairin Allianssit-osastolta. Olisipa Suomen hallitus yhtä ilmailuystävällinen... Patria Aviation Oy on hankkinut omistukseensa 30. Jo aiemmin tänä vuonna hintoja laskettiin noin 10 % ja nyt yhtiö tarjoaa vielä jopa 1500 dollarin lisäalennusta uuden Contin ostajalle. Kerhokuulumisia uutisiin. Australian dollarin liikevaihto) on mahdollista saada lentokoneesta jopa 50 % veroetu! Ja isommatkin yritykset saavat 30 % edun. Nyt Finnair voi tehdä asiakkailleen varauksia omalla lentonumerollaan myös Cathay Pacificin lennoille Hongkongista Brisbaneen. Prototyypeillä on nyt takanaan noin 425 koelentotuntia. Sen päätuote on noin kaksi vuotta kestävä ammattilentäjän opintolinja. Q Lyhyesti Cirrus Design uskoo talouskriisin pahimman vaiheen olevan ohi. Vastaavasti Cathay Pacific voi tehdä varauksia omalla lentonumerollaan Finnairin meno-paluuvuoroille Helsingistä Pariisiin, Roomaan, Frankfurtiin, Amsterdamiin ja Lontooseen. Finnair lentää tällä hetkellä pitkiä reittejään muun muassa New Yorkiin A330-koneella. Yhtiö ilmoittaa nostavansa tuotantonsa kuuteen lentokoneeseen viikossa, nykyisestä kolmen-neljän koneen viikkovauhdista. Copterline siirtyy myymästään hallista kiitotien toiselle puolelle Malmin lentoaseman pyöreään päärakennukseen. Finnair on tehnyt yhteistyötä Cathay Pacificin kanssa jo aikaisemmin lennoilla Hongkongista Sydneyyn, Melbourneen ja Perthiin. Moottorin perushuollon (factory overhaul) hinnalla asiakas saa nyt täysin uusitun ns. Enimmillään 2+6-paikkainen kone maksaa noin 3,9 milj. Odottelemme edelleen ostajaa Agusta Westland -kopterikalustollemme, Copterlinen toimitusjohtaja Ilkka Aittola sanoo. 4 ILMAILU 5/2009. Yhteistyön myötä Finnair tarjoaa entistä enemmän sekä reitti-, kohde- että aikatauluvaihtoehtoja Australiaan matkustaville asiakkaille. Patria Helicopters Ab:n päätoimipiste on Arlandan lentoasemalla, Ruotsissa. nollatuntisen moottorin (factory rebuilt). Ehtona on, että kone ostetaan pääasiassa Australiassa tapahtuvaan liiketoimintaan, mutta tähän luetaan myös lentokoulukäyttö, maaseututyö ja työmatkat itse lentäen (mikä onkin Australiassa varsin yleistä). Tilojen pääkäyttäjä on kesäkuun alusta Patria Pilot Training Oy. Muutolla aiemmista, eri puolilla HelsinkiMalmin lentoasemaa sijainneista tiloista uusiin on merkittävä positiivinen vaikutus yhtiön toimintaan, koska koulun lentokoneet, lennonharjoittelulaitteet, luokkatilat, lennonvalmistelutilat ja koulun opettajien ja johdon toimitilat sijaitsevat muuton jälkeen samassa rakennuksessa. USD. Australiassa taantumaa torjutaan ennennäkemättömillä verotukiaisilla. toukokuuta. Kuva Jani Kivelä. via lentokoulutusorganisaatioita (JAR-FTO). Patria Pilot Training Oy on Suomen johtaPatria on uusi isäntä Copterlinen tiloissa. Uusissa tiloissa aloittaa toimintaansa myös Patria Helicopters Ab, joka aikaisemmin tänä vuonna tehdyn huoltosopimuksen mukaisesti vastaa Copterline Oy:n Eurocopter EC135- kaluston huolloista. Muutos ei vaikuta koulun posti- tai email-osoitteisiin, ja myös puhelinnumerot pysyvät samana. huhtikuuta tehdyllä kaupalla Copterline Oy:n toimitilat Helsinki-Malmin lentoasemalla. Finnair lentää Hongkongiin päivittäin Airbus A340 -koneella. Kaukoitään mennään kahta moottoria suuremmalla A340:llä. Ensimmäiset asiakkaat saavat näin ollen koneensa vuoden 2011 lopussa, kunhan tyyppihyväksyntä valmistuu. Copterline muuttaa Malmin "pyöreään". Kuva Finnair Oyj. Toinen moottorivalmistaja Textron Lycoming kertoo myös erikoistarjouksista. Hallia on kutsuttu kautta aikojen kakkoshalliksi. Teledyne Continental on laskenut moottoriensa hintoja USA:ssa. Vielä ei olla normaalioloissa, yhtiö kertoo, mutta Cirruksen ilmoitus antaa aihetta uskoa, että paremmat taloussuhdanteet ovat jo lähestymässä. Pienyrittäjän (alle 2 milj. ILMAILUN toimitus vastaanottaa juttuja ja kuvia osoitteessa ilmailu@ilmailu.fi. Finnair ja Cathay Pacific lisäävät yhteistyötään F innair ja sen oneworld-kumppani Cathay Pacific aloittavat codeshare-yhteistyön Hongkongin ja Australian Brisbanen välillä 8
Ensimmäisen Lufthansa, Austrian Airlines tai LOT Polish Airlines lentonsa jälkeen matkustajalle myönnetään automaattisesti vastaava taso. Harrastajalentäjän kannalta tärkein on 162 Skycatcher, jonka kehitystyössä pidettiin alkuvuonna tauko, kun toisen prototyypin syöksykierrekoelento päätyi pelastusvarjon laukaisuun. Ilmailijan t-paidat Uusi Fly In ultralentäjille Suomesta on puuttunut ultrakevytharrastajien oma Fly In. Tämä poikkeuksellinen toimenpide koskee vain suomalaisia asiakkaita, sanoo Lufthansan Suomen maajohtaja Frank Van den Steen. Citation Columbus -liikesuihkun kehitys pannaan toistaiseksi jäihin ja tilaajien ennakkomaksut palautetaan. Onneksi pahoja henkilövahinkoja ei ole sattunut. ILMAILU 5. Asiakas, jolla on Silver-tasoa vastaava status saa FTL- (Silver) 5/2009 statuksen Miles & More -ohjelmassa. Toukokuun alkuun mennessä Ilmailuhallinto on tehnyt ns. Cessna kuitenkin jatkaa eräiden uusien koneiden tuotekehitystä. Minkään muun eurooppalaisen lentoyhtiön ohjelman jäsenkanta ei ole yhtä suuri eikä mikään tarjoa yhtä monipuolista tapaa ansaita maileja tai vaihtaa niitä palveluiksi. Kuusitoista vuotta markkinoille tulonsa jälkeen Lufthansan Miles & More on Euroopan johtava lentoyhtiön kanta-asiakasohjelma. Siinä valmistettiin aikaisemmin nopeaa Corvalis (Columbia) Koot: S, M, L, XL ja XXL Musta t-paita, puuvillaa. Vesiultrat voivat laskeutua idyllisen pitäjän keskustaan. -pilots do it BETTER Til.no: 65-246 Hinta 12,50 Koot: S, M, L, XL, XXL Valkoinen t-paita, puuvillaa Lasten: 116, 128, 140 cm Tilnro: 65-211 Hinta 12,50 Koot: S, M, L, XL ja XXL sininen ja pinkki Tilnro: 65-207 Hinta 12,50 F-18 HORNET TOP GUN CESSNA Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Yhtiö ilmoittaa, että suurten liikesuihkukoneiden kysyntä on laskenut 20 %, joten henkilökuntaa on pakko vähentää. Tiimin yhteystiedot ja infoa löytyvät kotisivulta www.rinssieversti.fi/flyin. Suomen Ilmavoimat Naisten Lady-fit t-paita. Paljon matkustaville myönnetään Silver- tai Gold-tasot. Tällainen kehitys ei saisi jatkua yhtään pidempään, joten tarkkuutta lentotoimintaan, kun kausi alkaa toden teolla! Näin toivoo EUT. Matkustajan tarvitsee vain ilmoittautua jäseneksi Miles & More -ohjelmaan ja faksata suomalaisen tasokorttinsa kopio Lufthansalle kesäkuun loppuun mennessä. Vastaavasti Gold- tai Platinum-tason asiakkaille myönnetään Senator- (Gold) status Miles & More -ohjelmassa. -yksimoottorikonetta. (09) 449 801, Fax (09) 149 6163 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 Postitse shop@aviationshop.fi - www.aviationshop.fi stimaksu + po Lufthansa haastaa muiden yhtiöiden kanta-asiakaskortit Suomessa S uomalaiset kilpailevan lentoyhtiön kanta-asiakaskortin omistavat matkustajat saavat tästä hetkestä alkaen vastaavan aseman Miles & More -ohjelmassa. Myös Oregonissa sijaitseva tehdas suljetaan. Kolme uudehkoa ultrakevytkonetta on jo vaurioitunut korjauskelvottomaksi. Tämän lennon tulee tapahtua elokuun 2009 loppuun mennessä. Fly In:ssä ei ole luvassa asiaohjelmaa eikä esitelmiä, siellä vain lennetään upeassa maisemassa ja rentoudutaan savolaisella huumorilla. Matkustajilla on nyt mahdollisuus saada Miles & More -korttiin suomalaisen kortin tasoa vastaava asema ja nauttia monista jopa paremmista eduista. Sillä on yli 16 miljoonaa jäsentä ja yli 200 yhteistyökumppania. Toinen entisellä vauhdilla jatkuva Cessna-projekti on CitationJet-liikesuihku CJ4. Etelä-Savon perinteikäs sota-ajan kenttä toimii tapahtuman keskipisteenä. Puutetta korjataan 13.-14. ultraväen kokoontumislennolla Rantasalmella. Koot: S, M, L, XL Tilausnro: 65-246LF Hinta 15,- F-18 HORNET REMOVE BEFORE FLIGHT Punainen paita Koot: S, M, L, XL Tilausnumero: 65-231 Hinta 12,50 Cessna-uutisia Cessna näyttää kärsivän melko pahasti talouskriisin vaikutuksista. poikkeamailmoituksia ultrakevytkoneille jo 31, viime vuonna vain 11. Järjestäjiä on paikkakunnalta ja pääkaupunkiseudulta sekä Savon Siivet ry. 6. Statusasiakkaille ohjelma tarjoaa lisäetuja, kuten priority check-in -palvelun, pääsyn satoihin Star Alliance -loungeihin eri puolilla maailmaa, mahdollisuuden lisämatkatavaraan ja ylimääräisiä executive-bonuksia. Ilmailu 6/09 26.5.2009 09:31 Sivu 1 KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO Ultravaurioita riittämiin EUT eli Ilmailuliiton experimental- ja ultrakevyttoimikunta on kiinnittänyt huomiota alkuvuoden lentovauriokehitykseen
Koneiden sisustuksen suunnittelijat olivat suomalaisia alan huipputekijöitä. DC-8-koneiden inertianavigointijärjestelmät olivat toteutukseltaan samat, jotka veivät Neil Armstrongin ja ensimmäiset astronautit Kuuhun, joten mediassa konetta kuvattiin "miljoonan markan aivoina". Lisäksi kykyä ylläpipoliittisen selonteon linjausten detään kansainvälisten harjoitusmukaisesti ilmavoimien ohjaajille ten yhteydessä, myös Suomessa. Kunto 4 -radiokutsua noudattava Scania-kuorma-auto poistaa lian ja irtoesineet kentältä. Ensimmäisten koulutettamilta. Ensimmäisten 15 vuoden ajan New Yorkin -lennot pysähtyivät matkan varrella Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa. Kuva Mikko Sokero. Vilkkujen ja huomiovärin lisäksi autossa on tietysti ilmailuradio sekä pikakiinnitys kiitotien kitkamittalaitteelle, kenttäpäivystäjä Riku Keskisaari kertoo. 6 ILMAILU 5/2009. Koulutukseen osallistui lennonKoulutus hankittiin Foreign Miliopettajia ja valmiusohjaajia Satatary Sales -ohjelman mukaisesti kunnan, Lapin ja Karjalan lennosYhdysvaltain Euroopan ilmavoitoista. Sopimus sisältää ilmatankvien joukossa olivat ilmavoimien kansainväliseen valmiusyksikköön kauskelpuutusten hankkimisen ja ylläpidon mahdollistavat palvelut nimetyt lentäjät. Kuva Jani Kivelä. Malmille uusia maa-ajoneuvoja Helsinki-Malmin lentoaseman kenttäpäivystys ja kunnossapito ovat saaneet uusia ajokkeja rivistöönsä. Tavoitteena oli ilmentää suomalaista vieraanvaraisuutta. Pirkkalan harKoulutuksen tavoitteena on joituksen lisäksi ajanjaksolle on tuottaa vuoden 2004 Valtioneusuunnitteilla kaksi peruskoulutusvoston turvallisuus- ja puolustustapahtumaa. vuosille 2009-2011. Muun muassa tekstiilitaitelija Marjatta Metsovaara suunnitteli matkustamoilmeen. valmius osallistua erillisellä päätöksellä kansainvälisiin operaatioihin osana monikansallista lento-osastoa. Koulutuksessa oli kaksitoista F-18 Hornet -hävittäjää ja noin parinkymmenen maahenkilön osasto. Samalla pikipojat korjasivat kuntoon kestopäällysteitä liikennealueella. Pikipojat töitään jatkaa, toivotamme hyvää matkaa. Hornet saa polttoainetta ilmassa TankkauskoNaton tankkerista. Lennot aloitettiin ajan uusimmalla huipputeknologialla, nelimoottorisilla DC-8-suihkukoneilla. Samalla kun Finnair valmistautui avaamaan New Yorkin -reittinsä, Helsinki-Vantaan lentoasema koki perusteellisen muutoksen: parakeista siirryttiin uuteen terminaaliin, jonka ensimmäiset matkustajat lensivät 15.5.1969 juuri New Yorkiin. Britannian Milldenhallista. Palveluun panostettiin kaikin tavoin, New Yorkin -lentojen ensimmäisessä luokassa nautittiin samppanjaa ja kaviaaria. Ensimmäisen luokan matkustajat saivat nauttia ateriansa Tapio Wirkkalan muotoilemasta astiastosta. Kenttäpäivystyksen käytössä on erikoisvarusteltu Toyota avolavamaasturi radiokutsultaan Kunto 19. Riku Keskisaari esittelee ILMAILUN lukijoille Finavian tuoreimpia ajoneuvohankintoja Malmilla. Matkustamossa palvelivat Finn Hostessit, erityisesti Amerikan-lennoille koulutetut palvelun ammattilaiset, jotka erottuivat vuosittain vaihtuvissa designasuissaan. Kuva Ilmavoimat. Alkoi lentoyhtiömaailmassa ainutkertainen näyttäytyminen, jonka tavoitteena oli tuoda Suomi ja sen kulttuuri maailmankartalle. Suorat lennot New Yorkiin alkoivat DC10-koneiden myötä 1984. 40 vuotta sitten lentoemännillä oli yllään varsin futuristiset univormut. Kuva Finnair Oyj. Malmilla päällystystöitä Helsinki-Malmin lentoaseman rullausteiden routasaumat saivat täytteen toukokuussa. Finnair halusi saapua ikimuistoisessa tyylissä. Pirkka- valtain Euroopan ilmavoimien (USAFE) Boeing KC-135 Stratotanlan tukikohdassa harjoituksen, ker, joka saapui Suomeen 100th jossa Hornet-ohjaajille annettiin Air Refueling Wingin tukikohdasta ilmatankkauskoulutusta. neena oli Yhdys- alkoi 40 vuotta sitten Finnair aloitti mannertenvälisen liikenteen 40 vuotta sitten New Yorkin -liikenteen käynnistymisen myötä. Q Hornet-ohjaajat saivat ilmatankkauskoulutusta I Finnairin kaukoliikenne lmavoimat järjesti 2.-8.5
- Euroopan ilmatila- ja lentokenttätiedot päivitettävissä ilmaiseksi 1kk välein. Jos on lentäjän vaikea selvitä nykyisessä ilmailupykäläviidakossa, kyllä mekaanikonkin tie voi olla ohdakkeinen. Paikkana ILMAILU on varmasti yksi mielenkiintoisimmista harjoittelupaikoista. - Reittipisteinä kentät, majakat ja ilmoittautumispaikat. Kun on ilmailusta kiinnostunut, paikka on taivas, purjelentoa harrastanut Jani kertoi. Oikaisu Toisin kuin ILMAILUN viime numerossa väitettiin, edesmennyt Aarne Ellilä ei ollut Pilvenveikkojen perustajajäsen eikä toiminut koskaan kerhon luottamustehtävissä. Filser VHF radiot ja transponderit. Lähteenmäki kommentoi luentoa muistuttaen, että moottorihäiriötilanteissa suoraan eteen laskeneet ovat kaikki selvinneet hengissä, kun takaisin kaartaneista osa on menehtynyt. Aki Suokas puolestaan kertoi, millaisilla korkeuksilla ja nopeuksilla mahdoton kaarto ei olekaan ihan mahdoton. Laaja valikoima purjekoneiden mittareita ja tarvikkeita. Lapin Ilmailuyhdistyksen Ju- hani Mäkelä toivotti kokousvieraat tervetulleiksi ja päästi jo eläkkeelle jääneen onnettomuustutkijan, töitä edelleen paiskivan Esko Lähteenmäen ääneen aiheenaan lentodieselin ongelmat. Omia on helppo lisätä. HKAvionics www.hkavionics.com 0400-828744 GPS:t, kämmenmikrot, telineet ja tarvikkeet. Mutta se onnistuu vasta erittäin perusteellisen harjoittelun jälkeen. Jorma Sucksdorff Ilmailuliitosta varoitteli verokarhun käynnistä ja kehotti hoitamaan asiat oikein, jotta ongelmia ei tulisi. Valokuvaaja Jani Kivelä täydensi runsaasti ILMAILUN kuva-arkistoa ja kuvasi artikkeleihin ihmisiä sekä liki kaikkea liikkuvaa ja lentävää. Atol Avion Oy:n Markku Koivurova esitteli aamun ensimmäisellä luennolla Diesel-Cherokee-projektiaan. kuppilatiima ovat harrastuksen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä. Nyt myös suomeksi. - kirkas värinäyttö ja suurikokoiset kosketusnapit toimivat ryppyisessäkin kelissä. - Suomen ilmatila värillisenä AIP:n mukaan. Kuva Mikko Sokero. juuri valvotun ilmatilan ulkopuolella menee kone suoraviivaisesti kohti Lappia eikä lentäjä lennonjohdolle turhia jaarittele. Lähteenmäen Ekon havainnollinen esitys Taipalsaaren onnettomuudesta hiljensi porukan viimeiselle osuudelle ennen kotimatkaa. Kyösti Köpi Pietikäisen matkailuvaltakunta oli rauhoittumassa kevään matkailusesongin jälkeen hiljaisempaan kesään. Postilentäjä ja veneenrakentaja Mauri Rautiainen otti rohkeasti omassa osiossaan esille ilmailukokemuksiaan. Lapin Ammattiopiston Kari Siitosen luento ei jättänyt ketään kylmäksi. Ultrat erottuvat hänen mukaansa siten, ettei niillä näyttäisi olevan mitään selkeää päämäärää. Muutoin hän oli aktiivinen Pilvenveikkojen jäsen. WWW.LSAS.SE kjell.heinonen@kolumbus.fi WT 9 Dynamic maahantuoja skandianavissa: Light Sport Aviation Skandinavia Fållvägen 5, 17960 Stemhamra, Sverige Yhteyshenkilö Suomessa: Kjell Heinonen puh 0400 706988 kjell.heinonen@kolumbus.fi 5/2009 ILMAILU 7. lentäjien tai mekaanikkojen ammattitaidottomuudesta. Mikko Jaakkola luennoi ensin harrasteilma-alusten katsastuksista sekä lentokelpoisuustarkastuksista ja myöhemmin samana iltana aiheenaan Part-M/ELA1. Kuva Ismo Aaltonen. HELENA JAAKKOLA Winpilot on suosittu kämmentietokoneessa toimiva liikkuvan kartan lennonsuunnittelu- ja suunnistusohjelma. Onnettomuustutkintakeskuksen Tii-Maria Siitonen astui Ekolta jääneisiin suuriin saappaisiin ja kävi läpi vuoden 2008 onnettomuudet ja vaaratilanteet. Rajalan Kalle taas erottuu siten, että juuri ja Kaamospäivät pidettiin tänä vuonna oikeassa Lapissa, Muonion Harrinivassa. Hälytykset sivu- ja korkeussuunnassa. Omituiseksi asian tekee se, että vaikeudet aiheutuvat byrokratiasta, eivät esim. Lentäjien keskinäiset kokoontumiset, keskustelut ja ns. LX Navigation Flarm Fujitsu-Siemens N520 sisäisellä GPS:llä Jani Kivelä ILMAILUN kuvaajana Valokuvaajaksi opiskeleva purjelentäjä Jani Kivelä työskenteli toukokuussa kuukauden työharjoittelussa ILMAILUN toimituksessa. Rovaniemen lennonjohdon Erkki Herva valotti lennonjohdon käytäntöjä ja tulevaisuutta sekä kertoi mukavia kokemuksia tutkan hyödyllisyydestä. P Lentäjät kaamosta kaatamassa Harrinivassa ohjoisen Suomen ilmailijat kokoontuivat huhtikuun lopussa perinteisille Kaamospäiville, tällä kertaa Muonion Harrinivaan, yhtä aikaa Jerisjärvellä olleen suksilentoleirin kanssa. Urheiluilmailuopiston Sakari Kuosmanen esitteli kaikkien ilmailijoiden yhteisen opinahjon runsasta kurssitarjontaa
Kuva Mikko Sokero. Helsinki-Malmin lentoasemalle on ilmestynyt SAR-väritetty kone. AR-109tyyppinimeä kantavan skannerin taajuusalueista löytyvät myös yleisradiotaajuudet jos vaikka spotatessa haluaa välillä kuunnella musiikkia. Laajennuksen myötä HelsinkiVantaan matkustajakapasiteetti kasvaa 30 prosenttia ja matkatavarakapasiteetti 43 prosenttia. Aiemmin Suomen Lentopelastusseuran SAR-väritys on ollut vain Jukolan Pilottien Cessna 172:ssa (OH-CAM) Hyvinkäällä. Koneen omistaja on Finnairin lentokerho. Yhtenäisen käytännön ja operaattoripalautteen perusteella ryhmä poistetaan myös Suomessa. 5/2009 8 ILMAILU. Terminaali selviää useimmiten myös lentolipusta. Sen jälkeen saneeraus jatkuu terminaalin muissa osissa lähes parin vuoden ajan. Oikea terminaali on hyvä tarkistaa ennen lentoasemalle tuloa joko Helsinki-Vantaan internetsivuilta tai omalta lentoyh- tiöltä. Näytön taustavalo tekee radion käyttökelpoiseksi myös pimeällä. Kiitos Helsinki-Vantaan ja Malmin lennonjohdoille hyvästä yhteistyöstä! Paikalle saapui paljon taitolennosta kiinnostuneita innokkaita pilotteja ja briefingin jälkeen lentotoiminta alkoi välittömästi. Pintalämpötilan ennustetietoja on saatavissa muun muassa netistä eri läheistä useiksikin vuorokausiksi eteenpäin. Lämpötilaryhmä on ICAO:n koodiohjeen mukaan optionaalinen ja sen käyttö harkinnanvaraista. Tutut kulkureitit muuttuvat ja osa palvelupisteistä siirtyy ainakin väliaikaisesti uusiin tiloihin. Elokuun lopulla avattavaan osaan tulee kansainvälisen tason kauppa-alue sekä 400-paikkainen ravintolamaailma. Myös lajia jo harrastaneille, tuomareille ja tuomariharjoittelijoille tilaisuus on ollut hyvä mahdollisuus harjoitella boksilentämistä ja sen arviointia. Lennot päästiin lentämään kentän päällä. Max/ min-ryhmä kasvattaa TAF-sanoman pituutta tarpeettomasti. Primary Cupin tarkoitus on tarjota taitolennosta kiinnostuneille lentäjille tilaisuus tutustua lajiin. Finavia myös saneeraa 40 vuotta vanhan terminaalin talotekniikkaa. heinäkuuta alkaen. Pääkalustona paikalla oli Bravo, jolla lennettiin useita lentoja päivän kuluessa. Finavia investoi terminaalin vanhojen osien muutostöihin ja saneeraukseen noin 24 miljoonaa euroa. Finavia avaa tänä vuonna kaukolentojen laajennetut matkustajatilat sekä ottaa käyttöön viisi uutta laajarunkokoneiden matkustajasiltaa. Sitä ei käytetä Pohjoismaissa, Baltiassa eikä Venäjällä. Tervetuloa mukaan toimintaan! U Uusi miniskanneri SIL-Shopista Maycom AR-108 on saanut todella hyvän, kilpailevan isoveljen markkinoille. Joulukuussa otetaan käyttöön lisää tilaa sekä ylellinen kylpylä kaukolentojen matkustajille. huhtikuuta sään suosiessa tapahtumaa. Myös laajennusosaan tulevan matkatavarakeskuksen koekäyttö aloitetaan. Lennolle lähdetään ja matkalta saavutaan joko terminaalin 1 tai 2 kautta sen mukaan, missä terminaalissa oma lentoyhtiö operoi. Laajennusosan kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa. SAR-väritetty OH-CAY huomataan niin maassa kuin ilmassa. Myös OH-CMH on saanut SAR-värityksen. TAF-ennusteisiin muutoksia Suomen pitkissä TAFeissa luovutaan maksimi- ja minimilämpötilaennusteesta 1. OSSI KORHONEN Kirjoittaja on Finavian päämeteorologi Malmin taivaalla kurvailtiin taiten rheilutaitolentäjät ry:n järjestämä Primary Cup järjestettiin Malmilla 25. AR-109:n herkkyys on parempi kuin aiemman mallin. Helsinki-Vantaalla on käynnissä todellinen muutosten vuosi, sanoo lentoasemajohtaja JuhaPekka Pystynen Finaviasta. Hankkeilla kohennetaan nykyisiä odotus- ja matkatavaratiloja sekä parannetaan palveluita. Q Muutoksia Helsinki-Vantaalla Uusia koneita SAR-väreihin H elsinki-Vantaalla tapahtuu elokuussa merkittävä muutos, kun jako kotimaan- ja ulkomaanterminaaliin poistuu 5. Akun kesto on huomattavasti "pikkuveljeään" pitempi. Työt aiheuttavat väistämättä häiriöitä, sillä syksyllä ja talvella käytössä on normaalia vähemmän tilaa lähtöselvitykselle ja matkatavaroiden käsittelylle. elokuuta 2009. OH-CAY on niin ikään Cessna 172. Muun muassa ilmanvaihto- ja sähkötekniikka uusitaan energiaa säästäviksi. Pystynen toivoo, että matkustajat seuraisivat tavallista tiiviimmin Helsinki-Vantaan tiedotusta ja verkkosivuja. Lentoasemalla tehdään tänä vuonna myös paljon rakennusja saneeraustöitä. Valppaana on hyvä olla jo ennen lentoasemalle tuloa. Ensimmäisenä remonttiin joutuu lähtöaula 3, joka on suljettuna maaliskuulle 2010. Vanhojen osien korjaustyöt käynnistyvät samoihin aikoihin, kun jako kotimaan- ja ulkomaanlentojen välillä poistuu. Nykyisessä kotimaanterminaalissa tehdään muutostöitä, jotta tilat ja palvelut vastaisivat kansainvälisen liikenteen tarpeita. järjestää Primary Cupeja tulevaisuudessa säännöllisin välein. 99 euron hintaan mukaan tulevat akut ja laturi. Urheilutaitolentäjät ry
Red Bull Air RaceWorld Championship -kilpailulla on laaja fanikunta, joka matkustaa tapahtumien perässä ympäri maailmaa. Lisäsuojat on helppo itse kiinnittää pysyvästi kellukkeisiin, ja ne painavat ainoastaan alle puoli kiloa kappale. Kuva Jani Kivelä. Lisäsuoja Full Lotus -kellukkeisiin Full Lotus on DG-Productsin pyynnöstä kehittänyt kumityyppisen lisäsuojan kellukkeiden pehmeään takaosaan. Hotellissa pohditaan, voitaisiinko kenttä vielä ottaa käyttöön. Joukko uskollisia faneja matkustaa kilpailujen perässä ympäri maailmaa ja Expedia Affiliate Network tarjoaa jatkossa heille matkailupalvelut. Päätimme tarjota näille faneille kilpailuliput ja matkailupalvelut yhdestä ja samasta paikasta. Myös muissa sovelluksissa, joissa käytetään Full Lotus -kellukkeita esimerkiksi jäisissä oloissa, suoja on erityisen tärkeä turvavaruste. Moottoriurheilun alalta yhteistyökumppaneina ovat jo Formula1 ja Moto GP. Lisäsuojat maksavat noin 260 pari (alv 0). Koko kopteritaso on vuorattu ja pinnan läpi on asennettu ilmastointiputkia. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 63,30,39,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Tällä hetkellä Expedia Affiliate Network tekee maailmalaajuisesti yhteistyötä yli 10 000 kumppanin kanssa, joihin kuuluvat Greenbee, Avis, Tiscali, Eurostar, Lonely Planet, Formula 1, Moto GP, fish4 ja Sky mukaan lukien 20 lentoyhtiötä Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan alueella kuten Pegasus Airlines, Norwegian Air Shuttle, SAS ja bmi. Vielä pari vuotta sitten Crown Plazan katolle pystyi laskeutumaan helikopterilla. Expedialla on laaja ja laadukas tarjonta sekä hyvä valikoima lentoja ja hotelleja niissä kaupungeissa, joissa Red Bull Air Race -kilpailuja käydään, kertoo liiketoimintojen kehitysjohtaja Cameron Jones. Nyt on sen aika, sillä teemme kattoremonttia, Crowne Plazan hotellinjohtaja Saija Savela-Palovaara kertoo. E xpedia Affiliate Network (EAN) on solminut huimapäisimmän white label -sopimuksensa ja ryhtynyt yhteistyöhön Red Bull Air Race World Championship -kisan kanssa. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Kisoihin matkustavat fanit voivat nyt varata Expedia Affiliate Networkin tarjoamat lennot, hotellit ja kuljetukset sekä tapahtumaliput Red Bull Air Racen nettisivulla www.redbullairrace.com. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Lisätietoja Full Lotus -kellukkeista ja lisävarusteista: www.kevytilmailu.com Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 9 5/2009. Tutkimme vielä mahdollisuutta ottaa kopterikenttä käyttöön hotellimme katolla. Expedia Affiliate Network jatkaa strategiansa mukaisesti yhteistyökumppanien määrän ja monimuotoisuuden lisäämistä Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan alueella. Perinteisesti matkailualan yritysten kanssa yhteistyötä tehnyt Expedia Affiliate Network laajentaa tällä yhteistyöllä toimintaansa Euroopassa myös muille aloille. Expedia ja Red Bull Air Race Crown Plazan helikopterikenttä pakettiin Helsingin Mannerheimintiellä sijaitsevan Crown Plaza -hotellin (entinen Hesperia) helikopterikenttä on todennäköisesti historiaa. Suoja tulee tarpeeseen etenkin gyrokoptereissa, joiden roottorin synnyttämä voima painaa kellukkeiden pehmeää takaosaa voimakkaasti lunta vasten Red Bull Air Race on huimaa taitolennonomaista nopeuslentoa pylonien ympäri, jokiuomissa ja matalalla. lähtökiidon aikana, kun roottoria pidetään taaksepäin kallistettuna. ja Espanjassa 3.-4.10. Varuste on erittäin hyvä turvalisä kaikkiin lentokoneisiin silloin, kun lumipinta on kova ja jäinen. Red Bull Air Race World Championship -kilpailuja järjestetään Yhdysvalloissa 9.-10.5., Kanadassa 13.-14.6., Unkarissa 19.-20.8., Portugalissa 12.-13.9. Tapahtumat ovat isoja ja siksi meille oli tärkeää löytää yhteistyökumppani, joka pystyy käsittelemään suuria matkustajamääriä ja tarjoamaan riittävän valikoiman lento- ja majoitusvaihtoehtoja, sanoo Red Bull Air Racen markkinoinnista ja lipunmyynnistä vastaava Adrian Thierry
Kumpikin kippari on menestyksekäs taitolentäjä, joten miehet ovat "lentopoikia" sanan varsinaisessa merkityksessä. Koska koneena oli Airbus A340, matkustajat eivät päässeet nauttimaan snap-rolleista tai pystykäännöksistä. eljän raidan kipparit Tapio Pitkänen ja Mikko Jägerholm tapaavat reilut tuntia ennen reittilennon lähtöaikaa Helsinki-Vantaan Finnairin miehistökeskuksessa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO SOKERO Kapteenit Tapio Pitkänen ja Mikko Jägerholm Tapio Pitkänen ja Mikko Jägerholm: kaksi taitolentäjää nelimoottorisen Finnairin Airbus A340:n ohjaamossa matkalla kohti Etelä-Korean Soulia. "BUSSIKUSKEINA" N ILMAILU kävi Finnairin kapteenien, Tapio Pitkäsen ja Mikko Jägerholmin, kanssa Soulissa Etelä-Koreassa. Solmiot ovat suorassa ja herrat sopivat järjestelyistä: Tapsa antaa Mikon valita, kumpaan suuntaan ohjaa. Tapsa saa vuoron lentää ensin. Säiden, notamien, lentokenttätietojen, reittiehdotuksen, tank- TAITOLENTÄJÄT Tapsa käy läpi check-listiä yksin, kun Mikko on tekemässä koneen ulkopuolista tarkastusta. 10 ILMAILU 5/2009
Tapsa jatkaa käsiohjausta 5 000 jalan korkeuteen takeoff-briefingissä sovitun mukaisesti. Mikko hoitaa radioliikenteen ja saa käskyn siirtyä Helsingin tutkan jaksolle. Tehoja lisätään reippaasti. Matkustamon esimies, purseri Maria Eriksson sanoo. Se riittää varakenttäreserviin ja on kaikin puolin sopiva määrä. 5/2009 Koneen maksimipaino ei ole lähelläkään, Tapsa sanoo. Tapsa pyytää pushbackin ja saakin sen koneelleen heti. Kohteena on Soul Etelä-Koreassa. A340:een tulee dataa kaiken aikaa (alla). Tapsa ja koneen ulkopuolisen checkin tekee Mikko. Käsinlento on vaivatonta, Tapsa sanoo. Lennonvalmistelut alkavat Finnairin miehistökeskuksessa. Pushbackin aikana Tapsa käynnistää koneen neljä moottoria. Mikko ja Tapsa tsekkaavat papereita Tapsa ja Mikko matkalla miehistökeskuksesta lähtöportille. Kone on ulkoständillä 122, joten luvassa on muutaman sadan metrin autokyyti. Samoihin aikoihin ohjaamon printteri tulostaa lentäjille Bangkokissa Thaimaassa tehdyn loadsheetin eli painolaskelman. Finnairin AY41-reittikone odottaa kiitotielle pääsyä järjestysnumerolla kahdeksan. Keveillä tehonlisäyksillä Tapsa liikuttaa painavaa konetta. Tapsa ja Mikko nousemassa A340-koneeseen (vas.). Vartin odottelun jälkeen Airbus A340 kääntyy baanalle ja radiosta kuuluu Finnair 41 heavy cleared for take-off. Finnair käyttää näissä asioissa bangkokilaista firmaa myös kotimaan reiteillään. kausmäärän ja monen muun asian jälkeen lento on valmisteltu. Sisäpuolisen tarkastuksen tekee Sitten tuleekin koko Soulinreitin ainoa holding. Lennonvalmistelun jälkeen kapteenit (koneen päällikkö on kumpaankin suuntaan Tapsa) siirtyvät lähtöportille. Tapsa tilaa koneeseen noin 70 tonnia kerosiinia. Tapsa ja Mikko tervehtivät cabin-miehistön käsipäivää sanoen. Polttoaineen kulutus on nousuvaiheessa reippaat kaksi tonnia kerosiiniä moottoria kohden. Jotkut pitävät Airbuseja pelkkinä lentävinä tietokoneina, mutta kyllä näitä voi ohjastaa kuin mitä tahansa muuta konetta. Boarding completed, kuuluu ohjaamoon. Sieltä Finnair 41 heavy saa vektoreita kohti reittiään ja ilmoittautumispaikkojaan. ILMAILU 11
Siellä mennäänkin hieman eri tyylillä kuin Airbusilla. Ennen sitä hän on noudattanut Helsingin tutkan ja Tampereen aluelennonjohdon vektoreita, nopeuksia ja korkeuksia. Aikaeroa kuusi tuntia. Mikko tuo A340:n HelsinkiVantaan ILS-suuntasäteeseen. Tapsa ja Mikko pääsevät pyytämälleen lentopinnalle ja lentävät loppumattomalta tuntuvan Venäjän ylitse. Taitolentoa on edessä piakkoin, kun Tapsa ja Mikko osallistuvat eri kisoihin. Tapsa kutsuu cabinin stuertteja ja lentoemäntiä illalliselle kello 18 paikallista aikaa. Siellä väki syö hyvin ja lähtee lepäämään. Seuraavana aamuna osa miehistöstä lähtee turistimatkalle Pohjois- ja Etelä-Korean rajalle. Tapsa ja Mikko ottavat "unta luumuun" muutaman tunnin. Tapsa ja Mikko kättelevät kuin herrasmiehet. Tapsa lekottelee miehistöbussin chopper-tuolissa matkalla Incheonin kentältä Souliin. ta saapuvien koneiden suhteen. Check-listat luetaan loppuun ja kone jätetään seuraavalle miehistölle, joka lähtee takaisin Helsinkiin. Tapsa ja Mikko saapuvat koneelle ja aloittavat samanlaiset lennonvalmistelut kuin Helsingin päässäkin. Ohjaajana nyt Mikko. Kapteeni Pitkänen odottamassa miehistöbussin lähtöä. 5/2009 ILMAILU 13. Pushbackien ja selvitysten toiston jälkeen A340 rullaa tyhjälle baanalle. On tuossa reippaasti turvaväliä onneksi, Tapsa naurahtaa, mutta ottaa Jeppesenin ohjeen vakavasti. Tässä vaiheessa osa miehistöstä jo torkkuu bussissa. Tällä kertaa Mikko toimii ohjaajana. Edessä on 9 tunnin ja 45 mi- nuutin lentohuikonen. Kohta neljän päivän keikka on takana. Maiden välit ovat tunnetusti tulehtuneet. Kahden yön levon jälkeen al- kaa taas bussimatka Soulin keskustasta kohti Incheonin kenttää, joka on valmistunut 1988 kesäolympialaisiin. Rullaus portille "tuubiin" ja kansa ulos. Aikaa koko matkaan kului maanantaista torstaihin. Lento on ohi. Sitten onkin edessä rasittava miehistöbussimatka Incheonin kentältä Soulin keskustaan Renessaince-hotelliin. Kaikki käy samalla tavoin kuin Koreaan tullessa. Erona vain se, että Tapsa hoitaa radioliikenteen ja Mikolla on my controls. Ja hyvä niin. Tutun Helsinki-Vantaan kiitotie näkyy jo. Välissä on Kiina, jonka lennonjohto on varsin kansainvälisellä tasolla. Soulin keikka on ohi checklistan läpikäynnin jälkeen. Tapsa ja Mikko käyvät Finnairin miehistökeskuksessa vaihtamassa siviilivaatteet päälleen. Edessä on kahden yön lepo. Se vie aikaa noin puolitoista tuntia. Miehet hyppäävät parkkihallissa autoihinsa ja lähtevät nokosille kotiinsa. A340 istahtaa nätisti käsin ohjattuna Seutulan eli Helsinki- Vantaan tanakalle kestopäällysteelle
Kurssin aikana selviää muun muassa sellainen karu tosiasia, että pyöriväsiipinen haistaa esimerkiksi lentopainon merkityksen hyvin selvästi. supertarkkarimiehiä on yksi. Olkoon tyypin nimi mikä hyvänsä, Suomessa pitäisi jatkossa sallia koulutus vain kaksipaikkaisella autogyrolla. Tarkemmin asia on selostettu lupakirjaa säätelevässä määräyksessä PEL M2-80. Nyt voimassa olevan pienen koulutusluvan perusteella saadaan tulevan kesän aikana opettajia Turkuun, Hyvinkäälle sekä suuntaan KauhajokiJämi. Taulukko oikeanpuoleisella sivulla esittää koulutuksen vaatimukset lähtökohdan mukaan. Aiempia lupakirjaluokkia otetaan huomioon porrastetusti siten, että oppilaan ollessa PPL-lentokone- ja helikopteriohjaaja, koulutus on vähintään viiden tunnin mittainen. Toisaalta autogyro liitää huonosti moottorihäiriötilanteissa. Peruskoulutusta saava oppilas opetetaan perusilmailutaitojen lisäksi suunnistamaan ja toimimaan muun muassa valvotulla lentopaikalla. Yleistä koneen käsittelyä korostetaan, sillä pyörivä roottori on maassa esteiden ja yleisön lähellä erityisen vaurioherkkä ja vaarallinen. Koulutuksen aloittamiseksi ja lupakirjan saamiseksi hakijan on oltava 17-vuotias. Aiemmin lentäneen oppilaan koulutus keskittyy juuri noihin eroavaisuuksiin. Teoriakoulutus on sisällöltään sama kuin esimerkiksi ultralupakirjaa varten, mutta muutettu ja täydennetty pyöriväsiipiselle sopivaksi. Siksi koneen käsittely ja lennon profiilin suunnittelu opetetaan ajattelemaan hieman toisin kuin esimerkiksi purjekoneella. Välillä on satanut vettä, välillä lunta. Nyt koulutuksessa käytettävän kopterin suurin matkanopeus vaihtelee suurimman lentoonlähtömassan ja käytännön vähimmäislentomassan välillä noin 30 km/h. Itse olen nykyisin täysin vakuuttunut kaksipaikkaisen, mielellään umpikoneen eduista. AUTOGYROKOULUTUS TEKSTI JA KUVAT JUHA SILVENNOINEN Vuosikymmenien aikana autogyrokoulutus on tapahtunut opastusperiaatteella opettajan jännätessä kiitotien reunalla ja oppilaan yrittäessä parhaansa koneessaan. Nykyisen käytännön mukaisesti joskus aiemmin voimassa ollut lupakirja otetaan huomioon jopa täysimääräisesti. Myös Räyskälä ja Jyväskylä ovat jatkossakin koulukenttiä. Koulutus on helpottumassa lähiaikoina. Talven aikana Bjarne Ölanderin Xenon on lentänyt koulua jo noin 60 tuntia. Viime vuoden aikana Suomeen saatiin ensimmäiset kaksipaikkaiset tehdastekoiset autogyrot ja niiden tulon aiheuttaman vipinän seurauksena ilma-alusluokkaan saatiin myös lupakirjamääräykset. käynnistyi Suomessa E lämme autogyrokoulutuksessa vielä vähän aikaa vuotta nolla, mutta jo lähiviikkoina opettajakaarti kasvaa yhdestä neljään. Lentokoulutus on peruskurssin oppilaalle vähintään 30 tunnin mittainen. Lentokoulutuksessa Maaliskuisessa huikean kirkkaassa pakkasessa Mika Ruutiainen valmistautuu yksinlennolleen ensimmäisenä Suomessa kaksipaikkaisella koulutettuna oppilaana. pannaan melkoisesti painoa itse roottorin käsittelyyn kiihdytyksessä ja laskun jälkeisessä hidastamisessa. Lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin mopussa ja ultrassa eli luokat 1, 2 tai 4. Ilman aiempaa kokemusta op- pilas istuu noin 60 tuntia teoriatunneilla luokassa. Tänä vuonna käynnistyy aina- kin yksi peruskurssi aluksi Hämeessä. Vuoden lopulla on lajin tarkastuslentäjiä suunnitelman mukaan jo kolme, ns. Pakkasella jopa enemmän. Koulutuspäällikkö arvioi kandidaatin lentotaidon ja määrittelee koulutuksen ja varsinkin mahdollisen lisäkoulutustarpeen. Lentosäät ovat vaihdelleet 22 asteen pakkasesta alkavan kevään lämpöisiin päiviin. On se niin paljon turvallisempaa ja tehokkaampaa. 5/2009 14 ILMAILU. Koulutus sisältää teoria- ja lento-osiossa erityisesti pyöriväsiipisen lainalaisuuksia ja erityispiirteitä
Suomessa kelloja edustaa Nexet Oy, joka tuo maahan myös mm. Kvartsikellojen koneistojen laatu on ollut aina "ok", mutta ei mitään huippuluokkaa. Kellojen hinnat alkavat vain 199 eurosta. 16 ILMAILU 5/2009. Victorinox Swiss Armya. LAATU JA NIMI maksavat TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT MIKKO SOKERO JA KELLOVALMISTAJAT Sveitsiläinen Breitling on ollut pitkään jo liki synonyymi sanalle ilmailukello. Luminoxit ovat kohtuuhintaisia, mutta laadukkaita sveitsiläiskelloja. ILMAILU esittelee herkullisimpia ilmailuhenkisiä ja muutenkin kiinnostavia kelloja, jotka olivat esillä kevään Baselworld-messuilla Sveitsissä. Breitlingin näyttävällä osastolla Baselissa oli muun muassa suuri kala-akvaario. Luminox tarjoaa kvartsikellon, jossa on ilmailijalle tärkeä varavaruste: kompassi. Vasta viime vuonna Breitling toi markkinoille kokonaan itse valmistamansa mekaanisen koneiston. Sillä on mitattu paitsi aikaa, myös osaksi määritetty sijainti kartalla. Hinnat alkavat reilusta tuhannesta eurosta. ILMAILU esittelee Baselworldin kelloantia Aika on aina ollut tärkeä tekijä ilmailussa
Fortis on myös mukana kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla. Monen maan ilmavoimat ovat ottaneet Fortiksen virallisesti palveluskäyttöön. Rolex valmistaa automaattikoneistonsa pääasiassa itse. Kalleimmat mallit maksavat jopa 500 000 euroa, mutta tähän rahaan saa runsaasti mekaanisia toimintoja. 5/2009 ILMAILU 17. navigaattorikello. Se on paitsi meri- myös ilmailuhenkinen kello. Fortis on äärimmäisen ilmailuhenkinen kello, joka on varsin kohtuuhintainen. Hinnat alkavat noin kolmesta tuhannesta eurosta. Hinnat alkavat 5 000 eurosta. Aikoinaan James Bond käytti sitä. Kansainvälinen Ilmailuliitto FAI solmi vastikään Rolexin kanssa pääyhteistyökumppanuuden. GMT-Master on legendaarinen Rolex, jossa on toisen aikavyöhykkeen osoitin. Ulysse Nardin (alla) on tunnettu korkeasta laadustaan ja se onkin ns. Fortis teki vastikään paluun Suomen markkinoille. Tämä kello ei ole tyhjätaskuille. Rolexia markkinoitiin muun muassa Concorde-pilottien käyttämänä kellona. Hinnat alkavat muutamasta sadasta eurosta. Nämä mallit maksavat yli 2 000 euroa. Rolex on ollut aina ilmailuhenkinen kello. Oikealla perinteinen pilottimalli, vasemmalla juuri esitelty ilmailukello kakkaralla varustettuna. Tällä mallilla on helppo tehdä minuutin kaarto. Rolexin osasto Baselworldissa oli jälleen kuin kokonainen kortteli. Nyt Rolexin kakkosmerkki, Tudor, oli tuotu vahvasti esille. Greubel Forsey on Suomessa tuiki tuntematon. Etenkin Oyster Shell -kuorirakenne tekee Rolexista todella kestävän ajannäyttäjän
Käyntilaite on tietysti tourbillon. Omega on Suomessakin todella yleinen kello. Suomalaisen kelloseppämestarin merkki, jonka käsintehdyistä huippumalleista joutuu maksamaan jopa satoja tuhansia euroja. Hinnat yltävät jopa miljoonaan euroon. Halvimmillaan Omegan saa noin tonnilla. Taulussa on kaiken kertova teksti Hand Made. 18 ILMAILU 5/2009. kuukello (alla), jollainen oli amerikkalaisastronauttien ranteissa ensimmäisellä Kuu-visiitillä. Sarpaneva ei ole ehkä profiililtaan ilmailukello, mutta ansaitsee ehdottomasti oman mainintansa. Kun taitolentoliikkeet menevät rajuiksi, näin voidaan suojella kellonlasia. Suurin syy tähän lienee kellon hinta. Kellon muotoilun esikuvana on ollut New Yorkissa sijaitseva Chrysler Building. Toinen ei ehkä ilmailuun suoraan liittyvä kellomerkki on Voutilainen. Patek valmistaa koneistonsa itse. Omegalla on todella suuri valikoima kelloja kvartsimalleista automaatteihin. Legendaarisin Omega lienee kuvan ns. Kelloseppämestari Stepan Sarpaneva on designin ja valmistuksen takana. www.sarpanevawatches.com. Jaeger-LeCoultre on klassikkokello, jota monet ilmailun edelläkävijät ovat suosineet. Patek Philippeä on kutsuttu kellojen Rolls-Royceksi. Se on jopa hieman aliarvostettu nimenä. Sarpanevaa saa nyt myös kultaisena. Voutilainen on luonut mainetta kaikkialla maailmassa ja on haluttu kello. Miljoonan kello on automaatti, jossa on muun muassa ikuinen päivyri. Jaegerin ehkä tunnetuin malli on "urheilukello" Reverso, joka on käännettävä. Sarpanevat eivät ole suomalaisen mittapuun mukaan halpoja, mutta laatuunsa nähden kelloja pidetään kohtuuhintaisina
Kuvan Graham maksaa reilut 8 000 euroa. Kellosanastoa Automaatti = Koneisto, joka saa käyttövoimansa heilahdusmassan liikkeestä. Taittolukko = Lukko, joka voi olla niin metallisessa kuin nahkaisessakin rannekkeessa. Repeetteri = Kello, joka ilmoittaa ajan äänellä. Tekee kellosta kalliin. Käyntilaite, joka on edelleen varsin harvinainen. Ollut ennen master-kellosepän työnnäyte. Perpetual Calendar = Mekaaninen koneisto, joka tuntee karkausvuodet. Kello ei putoa niin helposti ranteesta, koska ranneke ei avaudu kokonaan. Hinnat alkavat muutamasta tuhannesta eurosta. Splittisekunti = Mekaaninen kello, jolla voi ottaa väliaikoja. Tourbillon = Valmistus vaatii korkeatasoista kellosepäntaitoa. Minuuttirepeetteri on yleisin. Sen takakuoressa on Ison-Britannian kuningattaren vaakuna. Hinnat alkavat muutamasta tuhannesta. Suomessa toimii kaksi kelloharrastajien yhdistystä: www.helsinginkelloseura.com ja www.suomenantiikkikelloklubi.com. ILMAILU 19 Certina on Suomessakin massamerkiksi tunnustettu. Bell&Rossin mallistossa on muutama todella lentokoneen mittaritaulua muotokieleltään muistuttava kello. Tässä erään kelloharrastajan kokoelma liikesuihkarin ohjaamossa. Niissä aarteet ovat tallessa kassakaapissa. Graham London on nimestään huolimatta sveitsiläinen kellomerkki. Vedettävä = Koneisto, joka saa käyttövoimansa manuaalisesti. Kvartsi, quartz = Koneisto, jossa on kvartsikide. Se pyörittää automaattikelloa, jotta koneiston jousi saa vetoa. Saa käyttövoimansa paristosta. Graham on siis ollut RAF:n pilottien virallinen kello. Bell&Ross (alla) on vahvasti ilmailuhenkinen ja miehekäs kellomerkki. Keinoranne, winder = Monilla kellosepillä ja harrastajilla on käytössään tällainen. Keräilijän kannattaa satsata säilytysrasiaan tai -laatikkoon. Nyt Certina sponsoroi muun muassa BMW Sauber F1 -tallia. Kalleimmat platina- ja timanttimallit maksavat satoja tuhansia. Koneistossa on heilurintapainen massa, joka antaa vetoa jouselle. Messuosaston seinälle oli nostettu näyttävä F1-auton replika. 5/2009. Tarkkakäyntinen mekaaninen käyntilaite. Mallistosta löytyy edelleen malli, jossa on suurikokoinen sekundaattorin käynnistys- ja pysäytysvipu. Lisää käyttömukavuutta. Saa myös westminster-lyönnillä, joka lyö melodian neljännestunneittain. Kellon jousi vedetään yleensä nupista
Tämän vuoden maaliskuussa on maailmancupin suurimpia V kelit olivat järjestäjien onneksi kauniit. Valon oma kilpailu Säkylässä kaatui keskittymisvaikeuksiin. Suomalaiselle lennokkitapahtumalle oli siis selvä tilaus. TAPAHTUMIA iime vuonna Bear Cupin järjestäjät raapivat päätään. Itse vedän aina täysillä ja tänään se kostautui, Valo sättii. Paras suomalainen Bear Cupis- sa oli toiseksi sijoittunut Vesa Varuskivi. Luontoäiti oli tehnyt metkujaan ja kilpaileminen oli lähes mahdotonta. Yhdistetty rooli kilpailijana ja tapahtumanjärjestäjänä ei tuottanut toivottua tulosta. Kaukaa Säkylän Pyhäjärvelle saapuneita lennokkiguruja koeteltiin mentaalisesti kilpailujännityksen sijasta epäonnisella säällä. Eksoottisimmat vieraat maailmancupin osakilpailuun saapuivat Israelista. Ensikokeiluista lumi- ja jääoloissa tulee harvoin yhtään mitään, mutta erityisesti Koby Cohen osoitti tasonsa. Yli kahdeksan metrin sekuntivauhdilla pauhannut tuuli johti lopulta kilpailun keskeyttämiseen. Paikalle saapuikin totuttuun tapaan Pohjoismaiden parhaat lennättäjät Baltian maiden sekä venäläisten mestareiden lisäksi. Ei sen pitäisi antaa vaikuttaa, mutta selväähän on, että kun huomio on kahdessa asiassa, toinen kärsii. Järjestäminen vei keskitty- mistä pois itse kilpailusta. Alkukierrokset pitäisi lennättää varmasti ja pikkunätisti. Jo vuodesta 1976 lennokkeja harrastanut Varuskivi piti 5/2009 20 ILMAILU. Israelin jannut tulivat paikalle hyvin valmistautuneina. Tasainen suoritustaso siivitti hänet lopulta kolmanneksi, Bear Cupia järjestänyt ja myös lajin suomalaisiin mestareihin kuuluva Jari Valo kertoo. Huipulla liidokkikilpailut ratkaistaan mentaalipuolella TEKSTI JA KUVAT JUHA NURMI BEAR CUP Maailmalla suomalaiset ovat säntillisyytensä takia arvostettuja tapahtumien järjestäjiä. He olivat tehneet kotiläksynsä varusteiden ja kaluston osalta. Sijaintinsa takia Säkylässä järjestetty vapaastilentävien liidokkien maailmancupin osakilpailu Bear Cup keräsi lennättäjiä erityisesti Venäjältä ja Baltiasta
Kuvassa Laura Leino. Koby Cohen saapui Säkylään Israelista asti. Vaihdoin lennätyspaikkaa sivummalle lähemmäs kisa-alueen reunaa, mistä löysin loistavan virtauksen. Tänä vuonna siiman pituus oli tehotarkkailussa. Keli oli hänelle sopiva ja usko korkealla. Mikäli viiden kierroksen jälkeen useampi kilpailija on saavuttanut täyden lentoajan, järjestetään fly off -kisa, jossa lentoaikaa nostetaan. Lennokkipiireissä vanhan koulukunnan edustajien lisäksi on myös hyvinkin teknisiä kilpailijoita. Ilmassa oli tasainen virtaus ja oli oikeastaan aika helppo tehdä hyviä perussuorituksia. Fly offien viiden minuutin aikarajalla sain sitten todella hyvän lennätyksen. Israelin kaveri lähti ensimmäisenä, mutta hän ei löytänyt sopivaa virtausrakoa. Huippuoloissa fly off -kierroksen voittaja voi ratketa vasta kymmenen minuutin maksimiajalla. Kilpailun voittanut Ruotsin Anders Persson on pitkän linjan lennättäjä. Päätös lähteä etsimään ratkaisua samasta paikasta kuitenkin kostautui. Lennokin kunto ja ennakkoasetukset tarkistamalla vältytään turhilta yllätyksiltä lennätyksen aikana. Ruotsalainen odotti, että minä irrotin liidokkini ja vasta sen jälkeen valitsi oman virtauksensa. Nyt tehtävässä ovat Laura Leino ja Tommi Ojala. Valmistautuminen on kaiken A ja O. Se olisi varmasti mennyt toistakymmentä minuuttia ilman aikarajaa, Vesa Varuskivi kertaa. 5/2009 Vapaastilentävien liidokkien maailmancup-osakilpailussa on viisi kolmen minuutin aikarajalla lennätettävää erää. Yleensä systeemi toimii, sillä jos sen edun saa, muiden kilpailijoiden on hyvin vaikea yrittää käyttää samaa virtausta, Vesa Varuskivi selvittää. Viimeisellä kierroksella yritin etsiä samasta paikasta uutta virtausta, mutta valitettavasti en sitä enää löytänyt, Varuskivi harmittelee. mielin. Kisan voittaneen Perssonin taustajoukot taisivat kytätä tätä Cohenia, koska Anders keskittyi täysin minun suoritukseeni. Tämä on mekaanista huippu-urheilua. Mies sijoittui lopulta kolmanneksi. Suomalaisten kyky järjestää tapahtumia on usein tunnustettu ulkomailla. Liidokki lähtee ilmaan avustajan (Kim Henriksson) käsistä. Suomalai- Viimeiselle fly off -kierrokselle Varuskivi lähti luottavaisin nen jäi kilpailun voittaneesta Anders Perssonista lopulta yli 200 sekuntia. Sillä tavalla hän varmisti, ettei menettäisi hyvää tuulirakoa, suomalainen selvitti voittajan taktiikkaa. Liidokin taivaalle hinaukseen käytetään 50 metriä pitkää siimaa. Perinteisellä kalustolla kilpaileva suomalainen käyttää liidokissaan mekaanista timeria ja kiinteitä siipiä. Siimaa kelaa Kimmo Valkonen. Tasapuolisuuden varmistamiseksi fly off -kierroksilla lentoaikaa mittaa kaksi ajanottajaa. Merkkilipun irtoamisesta ajanottaja näkee, milloin lento alkaa. Suomen lippua korkealla peruskierrosten jälkeen niitä seuraavien karsintaerien eli fly offien viimeiselle kierrokselle asti. Peruskierrokset menivät ihan mukavasti. Nykyään myös länsimaista teknologiaa käytetään hyväksi paljon erityisesti elektroniikkaosaamisessa, maailmanmestari Jari Valo tietää. Jo perinteeksi muodostuneella Bear Cupilla on maailmalla vahva maine. Perussääntö on, että päivän pidentyessä kannattaa pyrkiä ylätuuleen. Aikanaan Neuvostoliitossa, josta lajin terävin kärki tuli vuosien ajan, lennokkeja rakensivat miehet, joilla oli taustalla korkeakoulututkinto aerodynamiikan tai tekniikan aloilta. Uusitun kaluston myötä häiriöherkkänä lennättäjänä pidetyn länsinaapurin suoritustaso on lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Varuskivi lähti kisaan oppikirjamaisella taktiikalla. Seitsemän minuuttia sujui myös hyvin. Tasokkaasti järjestetty kilpailu, hyvä majoitus ja suomalainen säntillisyys houkuttelevat kisaan joka vuosi viitisenkymmentä kansainvälistä kilpailijaa. ILMAILU 21. Veinkin liidokkia korkealle, mutta koska paikka oli väärä, tulosta ei tullut
Viime vuonna tuuli- ja näkyvyysolojen takia keskeytetty kisa ei kuitenkaan juuri vaikuttanut tämänvuotiseen kävijämäärään. Vauhdikkaalla esittelyllä etsittiin lajiin uusia harrastajia. Kaik- takin kilpailemisesta huolimatta. Vaparit on siinä mielessä helppo laji, että riittää, kun alussa narusta vähän vetää ja saa liidokin onnistuneesti taivaalle. Meillä on tarjota hyvä paketti. Suomessa siimaohjattavien taistelulennokkien parissa viettää aikaa kymmenkunta lennättäjää. Siimacombat kehitettiin jo 1978, joten on selvää, että lajissa on tapahtunut suuri evoluutio. Majoitus, ruokailu ja oheistoiminta ovat kunnossa. Lajin aloituskynnys on kova, sillä onnistumisia ei tule aivan heti. Olemme saaneet aikaiseksi positiivisen maineen, mikä tuo hyvin väkeä. Siinä mielessä on ihan puppua puhua, että vanhempana ei enää voi tehdä mitään, Valo tyrmää. Kun kisat ovat ohi, tuttujen kavereiden kanssa on mukava viettää iltaa ja meininki on rento, Forss päättää. Kilpailulla on hyvä tilaus Suomen sijainnin takia. Lisäksi Suomessa Polttomoottorista voimansa saavat siimaohjattavat taistelulennokit kehittävät parhaimmillaan 160 kilometrin tuntivauhdin. Kun tekniikan oppii, laji on todella palkitseva ja intensiivinen, Jari Valo kertoo. Rento tunnelma saa kävijät palaamaan Satakuntaan vuodesta toiseen, Valo toteaa tyytyväisenä. Maailmancupin pienimmistä kilpailuista mittavimpien joukkoon kasvaneelle Säkylän Bear Cupille on selvä menestysresepti. Kisa on kasvanut vuosi vuodelta. Toisin kuin vapaastilentävät lennokit, siimacombat vaatii aluksi pitkäjänteisyyttä. Olemme niin lähellä lajin isoja alueita Venäjää ja Baltiaa. Siimaohjattujen taistelulennokkien vauhdit nousevat parhaimmillaan 160 kilometriin tunnissa (kuvat oikealla). Järjestämme kisan jälkeisenä päivänä Hangover-cupin, jossa maailman huippulennättäjät ja suomalaiset kisailevat leikkimielisesti keskenään. Usein kansainvälisiin lennokkikilpailuihin on vaikea saada uudestaan ulkomaalaisia osanottajia kisakohteeseen huonojen kelien jälkeen. Reaktiokyky pysyy hämmästyttävän hyvin yllä, jos sitä harjoittaa. Pisimpään maailmancupia kiertäneet kävijät tuntevat toisensa niin hyvin, että tiedetään, millaisilla taktiikoilla ja lennokkiominaisuuksilla kisakumppani toimii. Siimacombatissa on kaksi lennättäjää, jotka pyrkivät samalla lennätysalueella katkaisemaan koneensa potkurilla toisen kilpailijan striimerin eli koneen perässä olevan nauhan, lajia esitellyt Jari Valo selvittää. Saamme sijaintimme ansiosta mukaan sellaisiakin kilpailijoita, jotka eivät esimerkiksi Norjaan lähde. Ulkoilun riemu pysyy tärkeimpänä voimavarana tiukas- Kansainvälinen lennokkiperhe on tiivis yhteisö. Asiat tapahtuvat sekunnin murto-osissa, joten marginaalit on pieniä. on aina ollut kova tulostaso, kilpailunjohtaja Timo Forss taustoittaa. Lennokkiharrastus on mekaanista huippu-urheilua. Lajia harrastetaan paljon erityisesti Yhdysvalloissa, IsoBritanniassa, Saksassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Kovatasoisessa harrastuksessa kilpailijalla riittää aina kehitettävää. Kilpailijat haluavat selvästi tulla viettämään Säkylään laadukasta ja mukavaa lennokkiviikonloppua. Combatissa saa kymmeniä kertoja yrittää ennen kuin touhusta tulee mitään. Laji vaatii siis lennättäjältään hyvää koordinaatiota ja reaktiokykyä. Olen huomannut, että vanhemmallakin iällä pystyy erinomaisesti vielä kehittymään käden ja silmän välisessä koordinaatiossa. (Kuvat yllä ja vasemmalla.) ki tuntevat toisensa ja nauttivat samanhenkisten ihmisten seurasta. Kuvassa yksi lajin mestareista, Jari Valo, säätää lennokin koneistoa. Kuvassa Jari Valo. Jari Valo kiinnittää taistelulennokkiin ohjaukseen käytettävää siimaa. 22 ILMAILU 5/2009. Oikealla moottorin käynnistys- ja tankkausvarusteet. Säkylässä myös taistelulennokkinäytös Vakavamielisen kilpailun lisäksi maailmanmestari Jari Valo järjesti Laura Leinon kanssa kisailijoille taistelulennokkinäytöksen. Touhu on vaikeaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Myös keliolot ovat olleet perinteisesti maassamme hyvät, Lennokkipojat ry:n kautta järjestämisestä vastaava Jari Valo kertoo
5/2009 ILMAILU 23
Sitä ennen vasemmalla puolella näkyy kymmeniä metrejä syvä kalkkikaivos. Näkyvyyttä on niukasti. Pilvenpohjat riippuvat peltojen päällä ja kiitotie kiiltelee vetisenä. Mutta se Caravan siellä sateisen kiitotien päässä, se hyräyttää moottoriaan muutaman kerran voimallisesti, kipuaa ketterästi harmaalle taivaalle ja jää lentä5/2009 24 ILMAILU. Ajamme toistamiseen Porscheja myyvän autokaupan ohitse. Vielä kotona laskeskelin optimistisena, että saksalaista autobahnia pitkin sellaisen matkan taittaa sunnilleen tunnissa. Air Alliancen hangaarin ovet kuitenkin avataan ja tuliterä Grand Caravan rullaa kiitotien päähän. S uomen Laskuvarjokerho ry:n uutta hyppykonetta hakemaan lähteneillä on takanaan perjantaiaamun aikainen lento ja kolmen tunnin ajomatka Frankfurtin kansainväliseltä lentokentältä. Hetken hämmennyksen päästä selviää, että lähtö tapahtuu reilun tunnin kuluttua ja Air Alliancen ystävällinen ykä, Georg MüllerBreuer, on luvannut heittää meidät Berliiniin. Matkalaisia alkaa janottaa ja tien reunassa kutsuvana loistava Getränke Paradies on kuin kiusallaan näyttäisi tikkunekkua lapselle. Perillä Air Alliancen hallissa odottaa ansaittu palkkio. Minulle on elämäni aikana tarjottu kyyti autolla esimerkiksi rautatieasemalle, töihin ja jopa lentokentälle, mutta ei koskaan ennen pienkoneella puolentoista tunnin lentomatkan päähän yhteen Euroopan merkittävimmistä pääkaupungeista. Ajamme Porscheja myyvän liikkeen ohi ja pian oikealle jää kymmeniä metrejä syvä kalkkikivikaivos. Berlin Schönefeldissä opin sittemmin, millaista väkeä aikaisemmin kummastuksen kohteenani olleiden yksityisterminaalien kautta kulkee: kadonneen lentosuunnitelman kahteen kertaan tehnyt suivaantunut pilotti, ainoina matkatavaroinaan laskuvarjoa ja kypärää kantava kundi sekä turvatarkastuspisteen vieressä alushoususilleen riisuutu- Georg Müller-Breuer ja Pasi Siimes pitävät viimeisen neuvottelun ennen lähtöä. va keski-ikäinen mies, joka vetää henkilökunnan hämmästykseksi värikkään haalarin ylleen. Vaikuttaa siltä, että sään jumala on päättänyt puhaltaa kaikki maailman pilvet 600 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevan saksalaiskylän ylle. Kame- ran sulkimet räpsähtelevät, kun kuvia otetaan ensikosketuksesta odotettuun hyppykoneeseen. HYPPYKONE saapui kotiin Cessna Caravanin 691 mailia Malmille TEKSTI JA KUVAT ANNE SLÅEN Caravan on ollut hyvässä seurassa Air Alliancen hallissa. Lufthafen Siegerland kirjaimellisesti kylpee sateessa. Seitsemän hengen poru- kassa on päätetty luottaa paperikartan sijaan pelkkään GPS:ään
Koneen takaosassa herätään toivomaan kuulokkeista ABBAa. Jos kohta jännittääkin, se ei näy päällepäin, kun pyörät jättävät maanpinnan. Mietin lämmöllä koneen Yhdysvalloista tehtaalta Saksaan lentänyttä Margit Waltzia, jolla on takanaan reilut 20 000 lentotuntia ja yli 600 Atlantin ylitystä. Arvioitu saapumisaika HelsinkiMalmille on 11.15 UTC kolme varttia ennen koneen kastajaisia. Pasi Siimes näyttää sijaintimme hieman ennen Itämerta. Puolen tunnin päässä Berliinistä taivas aukeaa sinisenä ja pilvettömänä kauas horisonttiin saakka. Suomenlinna 5/2009 Itämeri aukeaa sinisenä tunnin lentomatkan jälkeen. jää koneen oikealle puolelle reilussa kolmessa sadassa metrissä. Kuuntelemme huvittuneina pilottien ja lennonjohdon välistä erilaisia korostuksia vilisevää keskustelua, josta voi koneen tunnusta kuulemattakin arvata, mistä päin miehistö on kotoisin. Georg on silloin jo aikaa sitten napannut paluukyydin Siegerlandiin. Lauantaiaamuna pilvet leiju- vat Berliinin yllä kilometrin korkeudessa. Edes parin tunnin lento viileässä tilassa, moottorimelussa ja kovalla lattialla ei saa hymyjä sammumaan. mään pinnalle 130. Oscar Zulu Foxtrot saa Hellon ja Norwegianin matkustajakoneiden jälkeen lennonjohdolta luvan rullata backtrackia kiitotien 07 lähtöpaikalle. Euroopan suurimman kongressikeskuksen hotellissa seitsemän matkalaista simahtaa silti kukin vuorollaan nopeasti. Malmin lentoasemalla odotetaan, se on varmaa. Rajavartiolaitoksen Super Puma lentää pari minuuttia ennen laskua vastakkai- seen suuntaan ja antaa sopivasti hetkiseksi muuta ajateltavaa. Malmin Pyöreä vilahtaa ikku- nasta samalla kun Caravan vaappuu kohti kirkkaassa kevätauringossa paistattelevaa kiitotietä. Vii- meisillä metreillä rytkytys taittuu ja pyörät tönäisevät maltillisesti asvalttia. Reipas pohjoispuhuri leikkaa 175 solmun TAS:n 150 solmun maanopeudeksi pinnalla 75. Inkoon yllä istun vyö tiukalla ja pidän seinästä kiinni. Innokkaimmat vastaanottajat vilkuttavat kenttäpäivystäjän autosta kiitotien kupeessa. Pomppuisesta matkanteosta orastaa paha olo eikä toiletin puuttuminen neljän tunnin lennon jälkeen juuri jaksa naurattaa. Vatsalaukkua höykyttävien kuoppien välissä on hyvin aikaa toivoa pehmeää laskua. Ruotsin ilmatilassa hymyilyttää lisää, kun rakkaat länsiveljet tarjoilevat sinnikkäästi Sigurdiaan ja Bertiliään Sierran ja Bravon tilalle. Tavaratilassa kuusi suomalaista laskuvarjohyppääjää kehräävät yhtä tyytyväisinä kuin koneen upouusi moottori. Korkeutta lasketaan vähitellen ja samalla alkaa Helsinki-Malmia kohti yltyvä röykytys. Katson vasemmalla puolellani istuvaa Pasi Siimestä ja mietin, mahtaako pilottia jännittää yhtä paljon kuin minua. Hankoniemen kohdalla alkaa hurukyyti. Odotus on lopulta päättynyt. ILMAILU 25
/tel. Vertex ilmailuradiot, Parajet paramoottorit, Pro-Design varjoliitimet ja Skyline varjoliitovaljaat. Seikkailumyymälä / Adventure Store Tornimäentie 10, FI-02970 ESPOO puh. +358 10 423 8220 Avoinna /Opening hours ma-pe /monfri 12.0020.00 la-su/satsun 11.0020.00 info@ideatuli.fi · www.ideatuli.fi 5/2009 ILMAILU 27. Seikkaile myös verkossa! www.ideatuli.fi Feel the flame of flying! Ideatuli Seikkailumyymälästä löydät monipuolisen valikoiman ilmailutuotteita! mm
Vaikka superlisenssi ei irronnutkaan tällä kertaa, niin voin sanoa, että quali camp oli kaiken kaikkiaan erittäin opettavainen leiri. Meitä ilmailijoita ehkä kiinnostaa enemmän, mitä pilotit tekevät. Jos joku miettii, voiko 45 kg vaikuttaa paljon niin kerron, että kyllä. Mike oli rakentanut siiven johtoreunaan rajakerrosaidan, josta siipi jatkui uudella jänteeltään pidemmällä profiililla kärkeen. Kyllähän siinä asioiden suhteellisuus saa uuden ta28 ILMAILU son, kun Flying Bullsin toimintaa katsoo. Olin noin viikon Flying Bullsin ja heidän Salzburgissa sijaitsevan kotipaikkansa Hangar 7:n ja Hangar 8:n vieraana tutustumassa heidän toimintaansa. Täytyy sanoa, että toimittajat, jotka tapasin, ovat vahvasti sitä mieltä, että tämä on tulevaisuuden laji. Mutta se tuottikin enemmän indusoitua vastusta. Mutta se viime kaudesta, nyt on uusi vuosi ja uudet haasteet. On se mieletöntä, kuinka kauden välissä kalustoa ollaan kehitetty eteenpäin. Minulle vahvistettiin organisaation puolelta, että Bill ei ollut heidän kutsumanaan paikalla. Taitolentäjä Sami Kontion uraa seurataan tällä palstalla kuukausittain. Sain miellyttävän tehtävän, jonka tarkoituksena on seurata taitolennon sisäpiirin tapahtumia tämän kolumnin välityksellä. Kilparadan pylonien välissä pujotellessa ei parane pelätä. E nsin katsaus viime kauteen. Vierailu kulisseissa näytettiin esimerkiksi Race Tower kokonaisuudessaan ja mitä siellä oikeasti tehdään. Vaikka organisaatiosta on ollut hyvä käsitys aikaisemmista kisoista, ja siitä kuinka paljon ihmisiä on kisoissa mukana, kyllä se joka kerta yhä vaikuttaa. Patrick lensi aktiiviaikanaan vastaavalla CAP 232 -koneella, joka minulla on tällä hetkellä, jolloin hän ymmärtää yksityiskohtaisesti mitä koneessa tapahtuu, unohtamatta kokemusta niiltä 20 vuodelta, jotka hän kilpaili maailman huipulla. Huonona puolena on, ettei itse koneeseen voi tehdä samalla tavalla suuria muutoksia. Parempaa valintaa en voi nähdä valmentajan positiossa. Alexilla on jo toinen MXSR käytössään. Kesällä leirien välillä vietin aikaa Euroopan suurimmassa Tannkosh Fly-In -tapahtumassa sekä lentonäytöksessä. Taakse jäi jopa ex-maailmanmestari Victor Chmal. Oli mukava käydä kulissien takana, missä minulle Perusteluna epäonnistumiselle oli Miken kertoman mukaan se, että asiaa oli tutkittu suurilla nopeuksilla normaalioloissa. Johtoreunan uudelleen muotoilun tarkoituksena oli saada siiven indusoitu vastus pienemmäksi G-kuormien alla, jolloin kone ei menettäisi nopeutta. Jotkut tiimit olivat keskittyneet aerodynaamisiin muutoksiin, kun toiset olivat keskittyneet puhtaasti koneen kevennykseen. Patrickin opastuksessa leireilin yhteensä 10 viikkoa niin Espanjassa kuin Tsekeissä, jossa unlimited-luokan EM-kilpailut lennettiin. ALMT:n Markku Roschier tuli vielä perässä tarkistamaan, että kaikki on kunnossa, ja näytti olevan. Vastaanotto oli lämmin. Kun Abu Dhabissa lämpötila oli + 40 °C ja ratanopeudet olivat alhaisempia, siipi ei toiminutkaan samalla tavalla kuin testeissä kotipuolessa. Tiimit eivät siis lepäile laakereillaan kisojenkaan välissä. Samoin Mike rakennutti uuden moottoripellin, joka on noin 5 kg kevyempi kuin vanha. Siinä kone hidastuu ja sekunnin murto-osia tulee lisää niin että kolina käy. Tätä luettaessa tiedetään oliko siitä apua. MXS-R-koneen runko on hiilikuitua, kun Edge taas 5/2009. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten MXS-R-koneen kehitys jatkuu, kun uudet kaverit Peter, Matt ja Sergei pääsevät paremmin sinuiksi niiden kanssa. Paul Bonhomme ja Mike Goulian olivat satsanneet aerodynaamisiin muutoksiin, joissa Paul oli onnistunut paremmin. Kävimme juuri Joen Servicen Mikko Lahden kanssa Madridissa huoltamassa koneeni. Talven 2008 aikana leireilin Espanjassa, jossa valmentajani oli Patrick Paris. Ei auttanut muu kuin hypätä koneeseen ja lentää se uudestaan Espanjan aurinkoon. Samoin Paul aikoo keventää konettaan, joka on noin 45 kg painavampi kuin Nigel Lambilla ja Hannes Archilla. Miken homma meni puihin, vaikka takana on tuulitunnelissa tehtyjä testejä. Jotain lajin suosiosta kertoo sekin, että itse Bill Gates oli saapunut paikalle, eikä hän ole käynyt aikaisemmin muissa moottoriurheilutapahtumissa. Ennen sitä ehdin kuitenkin käydä Abu Dhabissa katsomassa Red Bull Air Race 2009 -kilpailukauden avauskisaa ja morjenstamassa tuttuja. Kovasta harjoittelusta leireillä sekä hyvistä kilpailutuloksista tuli palkinto, kun sain kutsun Red Bull Air Race Qualification Campille kesän lopuksi. 10 G:n kiihtyvyyden vaikuttaessa se tarkoittaa 450 kg lisäpainoa, jota moottorin on vedettävä eteenpäin, sekä suurempaa indusoitua vastusta, jonka kasvanut nostovoiman tarve aiheuttaa. Johtoreunaviritykset poistettiin San Diegon kisaan. Nigel on pitkällä koneen kanssa, mutta hän on jo operoinut konetta yhden kokonaisen kauden ajan. Tsekeissä osallistuin myös World Aerobatic Cup -kutsukilpailuun, jossa olin lopputuloksissa viides
Mutta myös niistä kuulumisista lisää seuraavassa numerossa. Vaikka nämä headsetit ovat todella edulliset, ei niistä ominaisuuksia puutu, häiriötä vaimentava mikrofoni, 24dB passiivinen melunvaimennus, liitännät kännykälle tai musiikkisoittimelle, kummallekin korvalle oma volumesäädin. putkirunkoisena mahdollistaa yksittäisiä muutoksia helpommin modulaarisen rakenteensa vuoksi. Noin 10 sekuntia twistausta antaa valoa 10 minuutiksi. Virta kehitetään kiertämällä lampun takaosaa. SAMI KONTIO Korkeaviritteinen taitolentokone suorituskykyisine moottoreineen ja laitteineen vaatii paljon huoltoa. PA1169T ilmailuheadset 149 Laadukas perusheadset ilmailuun. Vesitiivis ja kelluva. Katso muut mallit nettisivuiltamme. KB3, kierrettävä taskulamppu 19,90 UUTUUS Ympäristöystävällinen kierrettävä taskulamppu, johon ei tarvitse koskaan ostaa paristoja. Voidaan kiinnittää pohjastaan vaikka kamerajalustaan pidempiaikaista käyttöä varten. Mittausalue 2-150 km/h, yksikkö valittavissa m/s, km/h, mph, knots, fps, bft. Mukana myös kantolaukku vakiona. Se on varma, että Red Bull Air Racessa ei pärjätä enää tehtaan vakiokoneella. Tiedän, että MX Aircraft työskentelee aivan eri lailla näiden kavereiden puolesta, kun taas Zivko (Edge 540 -koneen valmistaja) antaa kilpailijoiden itse kehittää koneitaan. Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi Eole1 tuulimittari 59 Vihdoin taas saatavissa, kaivattu Eole tuulimittari uudistettuna versiona. Takana on siirtolento Espanjasta Suomeen harjoitusleirin jäljiltä. Siellä tullaan vielä toimeen ilman viimeisimpiä viritysosia, vaikka trendi tulee näkymään silläkin puolella, moottoriurheiluahan se on. Onneksi sitä varten on olemassa klassinen kilpataitolento. Vallitseva, keskituuli ja maksimituuli. www.paratronic.fi 5/2009 ILMAILU 29. Muun muassa kaksipaikkainen yleismalli PA200T (kuvassa), laajennettavissa 4 paikkaiseksi tarvittaessa. Unohda paristojen osto. Intercomit alkaen 159 Nyt hyllyssä 2- ja 4- paikkaisia Intercomeja joka lähtöön. Kolmen vuoden takuu. Mutta lisää koneiden virityksistä myöhemmin. Suunnilleen samaan aikaan, kun tämä lehti tulee painosta, minun pitäisi istua koneessani kotimaan maisemissa nokka kohti Jämiä
jjj Konemarkkinat myydään Myydään aloitettu Mini-Sytky projekti hyvään kotiin. koti 050 330 6959, työ 040 846 9911. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Olet pyytänyt mukaan kavereitasikin ja näytät heille Garminin näytöltä, että olette juuri kaksi kilometriä Mont Blancin huipun yläpuolella. Hinta 58 000 euroa. Puh. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Kilpailun johtaja Pekka Heinonen 0400 849 298 (pekka.heinonen@utti.org), varalla Ville Siiropää 040 575 4523 (ville.siiropaa@utti.org) Tervetuloa Uttiin! Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli tarkastukset ja kokemuksella. Mika Taskinen puh. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Virtanen, puh. Myydään OH-816 purjelentokone. Kilpailupaikkana on Utin lentokenttä. 0400 257 608. Jälki-ilmoittautuminen (70 euroa) 12.9.2009 klo 9 mennessä. Koneen kotikenttä EFHV. Lisätietoja: www.hyik.fi Kilpailunjohtaja Juha Huvilinna 050 584 6628 Eija Kujansuu 040 7726 740 Tervetuloa! Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. 02-2407 460, Fax 02-2407 480 sales@parasale.com www.parasale.com Kilpailukutsu Kaanaan Kesäkisat La 13.6. Kaikki osanottajat kilpailevat samassa sarjassa. Kilpailuissa noudatetaan Purjelennon maaliinlaskun SM-sääntöjä 2009 ja SIL:n Yleisiä Suomen mestaruuskilpailujen sääntöjä 2007. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Vaikka myötätuuli ei tällä kerralla olekaan puolellanne ja olette silti perillä 6 tunnissa. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Tarjouksia kuunnellaan. Lisätiedot Kimmo K. 0500 571 883. Lennät auringon paisteessa pilvien yläpuolella mat kalla Hyvinkäältä Välimerelle. Liidinvarusteiden korjaukset www.paratronic.fi Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjot Laskuvarjotarvikkeet Pelastusvarjot Puh. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Projektiin on hankittu todella paljon materiaalia. 040 548 4652 / Ilari. Laskuvarjohypyn SM-kisat 2009 Utin Laskuvarjokerho ry järjestää yhteistoiminnassa Suomen Ilmailuliitto ry:n kanssa laskuvarjohypyn Suomen mestaruuskilpailut 22.-25.7.2009. Ilmoittautuminen nettilomakkeella 15.8.2009 mennessä. Tuosta pääset nauttimaan Cessna P210:llä 25 k eurolla. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Lisätietoja: Timo Pajunen 040 543 3394, Jarmo Kivinen 040 548 0518 Tervetuloa! sales@parasale.com www.parasale.com 32 ILMAILU. Osanottomaksut maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Hyvinkään Ilmailukerho ry:n tilille 206118-20851, viestiksi "SM09 <yhdistys> <kilpailijan nimi>". Sunnuntai 13.9 on varapäivä. Sään salliessa on mahdollisuus harjoitteluun perjantaina 11.9 klo 16 alkaen. Luokat: P-30 j, P-30 s, TOKA ja F1H Osallistumismaksu: 2 euroa/kilpailija Kilpailussa lennätetään vapaasti viisi kierrosta ja maxi on 120 s. viidentoista vuodenhuollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Kilpailukutsu Purjelennon maaliinlaskun SM-kilpailut Hyvinkäällä 12.-13.9.2009 Hyvinkään Ilmailukerho ry toivottaa osallistujat tervetulleiksi purjelennon maaliinlaskun SM-kilpailuihin. Kilpailulajit ovat seuraavat: · Freestyle · Freeflying · CF4-wayrotaatio · CF2-waysekvenssi · FS4-wayopen · FS4-wayintermediate · FS8-wayopen · Henkilökohtainentarkkuushyppy · Joukkuetarkkuushyppy · Taitohyppy · VFS(VerticalFormationSkydiving) Järjestäjän yhteystiedot: Utin Laskuvarjokerho ry, PL 44, 45101 Kouvola. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Eurostar EV-97 R 2006, 145h, ylik kytkin, lentovalot strobe, sähkötrimmi, pelastusvarjo,moottorinlämmi tin,radio ja transponderi. Osanottomaksu on 50 euroa. · Seuraavaan 6/2009 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 17.6.2009 mennessä. Ilmailu kuulee vitosena j Centrair C 101 A Pegase OH-681 vm -84, 2283 h, 1777 starttia, hyvät varusteet, peräkärry lasik.omavalmiste92, hp 20.000 euroa. Kilpailupaikka sijaitsee Tampereen pohjoispuolella noin 50 km:n etäisyydellä keskustasta Ruoveden suuntaan. 040 520 9735. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Varsinainen kilpailukutsu julkaistaan osoitteessa www.utti.org/sm2009. TLK ry/Esa Parviainen, puh. Lauantaina 12.9.2009 on briefing klo 9, kilpailu alkaa klo 10. 0400 403 563 / email: kimmo@bluenote.fi Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Myydään tarjousten perusteella. Myydään Christen Eagle II taitolentokoneesta OH-XEA ¼ osuus. Puh. Puut, vanerit, metalliosia jne. Valmistusvuosi 1989, laskujen määrä 2477, kokonaislentoaika 1125 tuntia. Tiedustelut puh. Kaksipaikkainen, tyyppimerkintä SZD-50-3 Puchacz. klo 19-22 Tampereen Ilmailuyhdistys ry / Vehmaisten Lennokkikerho järjestää kansalliset pikkulennokkien kilpailut Teiskon lentokentällä Kaanaassa. 02-2407 460, Fax 02-2407 480 Puh. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335
FAI:ssa P-09:n lisäksi neljä parasta lentää kolme kierrosta F-09 finaaliohjelmaa. Aikataulu: Lauantai 11.7. Nordic 20 euroa, jälki-ilmoittautuminen 2 x maksu. -8.00-10.00 Vapaa harjoittelu ja ilmoittautuminen kisapaikalla -10.00 Briefing -10.15 Tuomarilennot -10.30 Kilpailu alkaa, lennetään: -3 krs FAI P-09 Alkukierrosohjelmaa -2 krs Nordic -2 krs Classic -3 krs Sport, 2 parasta kierrosta lopputuloksiin -Kilpailun loputtua F3A Sport palkintojenjako Sunnuntai 12.7. KILPAILUKUTSU F3A SM+CUP 3/4 2009 11.-12.7.2009 OULU Lk Laippa ry järjestää RC-taitolennokkien luokan F3A kilpailun Ahmosuon lentokentällä. Kentällä buffet ja huoltorakennus käytettävissä. Ultrallakin voi osallistua! Lisätiedot: Matti Wuorinen 0400 555 367 tai wuorma@pp.inet.fi Seppo Skyttä 040 550 9179 tai seppo.skytta@pp.inet.fi Tervetuloa! Imatran Ilmailukerho ry ILMAILU 33. Majoitus on syytä varata ajoissa, koska kesäaikaan on Oulussa runsaasti erilaisia tapahtumia. Imatran Ilmailukerho ry Ralli- ja tarkkuuslennon SM 2009 mv 10.3.2009 1 (1) Kilpailukutsu Imatran Ilmailukerho ry järjestää Ralli- ja tarkkuuslennon SM-kilpailut 2009 Immolassa (EFIM) 6.8.2009-9.8.2009 Täydennetty kilpailukutsu, ohjeet ilmoittautumisesta, ilmoittautumislomake ja KisaInfo tulee järjestäjän websivustolle www.imatranik.net. Kilpailuluokat: FAI (SM), Nordic (Cup), Classic ja Sport (Cup). Viidenneksi ja tarvittaessa kuudenneksi sijoittunut lentävät finaalin tuomarilennot. Classic ilmainen Ilmoittautumiset: Esa Eirola, p 040 183 3040, eeirola@gmail.com. Sport, aikuinen 10 euroa, juniori 5 euroa ja ensikertalainen ilmainen. Kentälle on opastus Oulu-Muhos tieltä Pikkaralan jälkeen (tienviitta Hangas suuntaan oikealle). -8.00-10.00 Vapaa harjoittelu -10.00 Kilpailu jatkuu, lennetään: -1 krs FAI P-09 Alkukierrosohjelmaa -2 krs Nordic -2 krs Classic -3 krs FAI F-09 Finaaliohjelmaa (neljä parasta) Maksut: FAI 30 euroa, jälki-ilmoittautuminen 2 x maksu
Virtuaali-ilmailun CAVOK 2009 -kesätapahtuma Jämi nettisivut: www.cavok.fi Ville Mattila, 040 849 7506 7.8.- 9.8. SM-kisat Mäntsälä, Tuulen Viemää ry PURJELENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 13.6.-18.6. Lentäjien Juhannus. Jämin Juhannusleiri Jämi Etelä-Suomen Varjoliitäjät ry www.varjoliito.net Essi-Noora Jylänki 050 530 0405 6.-9.8. - 9.8. klo 20.00 kuumailmapallojen yhteislähtö mukana myös: elävää musiikkia mm. 6th FAI Junior World Gliding Championships Räyskälä, Finland www.jwgc2009.fi 22.6.- 26.6. Utti 24h, BirdMan Midnight Flock, Speed Skydiving World Cup -osakilpailu www.utti.org 21.-26.6. Helsinki International Airshow SIL:n päälentonäytös Malmi www.helsinkiairshow.fi 11. Free Fly Finland Hanko Suomen Laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 30.8.-6.9.2009 Kuviohypyn (FS) ja Artistic-lajien EM- ja World Cup -kilpailut Prostejov, Tsekki www.ec2009.info 22.-25.7. 34. Moskiittoralli EFPU, www.oulunilmailukerho.fi 26.6.-5.7.2009 Selänpään II lentoleiri Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry Juha Salli 040 563 3520, juha.salli@kily.fi http://www.kily.fi/Sivut/ Paasivut/Ajankohtaista.html LASKUVARJOURHEILU Martti Roivainen (09) 3509 3433 12.-14.6. Hauho XXX Splash In Suomen Vesi- ja suksilentoyhdistys ry Petri Munukka petri. Taitolennon SM-kisat EFJM / UTL ry 12.9.-13.9. Lentonäytös, Apulanta ym. Tinttiralli EFME, www.vaasanlentokerho.fi 4.-13.7. Kauhava www.lentajienjuhannus.fi 11.7.- 12.7. Utti SM 2009 -harjoitusleiri ja boogiet www.utti.org 26.-31.7. Panssarisoittokunnan varusmiesorkesteri buffetti Tilaisuuteen vapaa pääsy! (Ohjelmanumerot säävarauksella) MOOTTORILENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 25.6- 5.7 JAKWAC, JAK 52 MM-kisa Rojunai, Liettua 23.-26.7. Ultra Fly In Rantasalmi "Pi-pirskatin kiva ultra flyin", infoa ja majoitus, www.rinssieversti.fi/flyin Puromies 0400 444 199, Saarinen 0400 513 796 1.7.- 5.7. International Jämi Vintage Jämi Taisto Saarinen 0400 358 856 www.padasjoenlentokerho.fi 25.7. Simuviikonloppu Hotelli Pilotti, Vantaa www.svil.fi Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. ULTRAKEVYTLENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 13.-14.6. Pudasjärven leiri OLK ry, KeLK ry ja NLU ry www.oulunlaskuvarjokerho.com RIIPPU- JA VARJOLIITO Martti Roivainen (09) 3509 3441 19.-28.6. 37th VGC Rally Achmer, Saksa www.vgc-deutschland. Jämi Fly in Jämi Taneli Äikäs 040 557 2129 www.jamiflyin.com 13.7.- 18.7. Tarkkuuslennon SM-kisat EFIM Imatran Ilmailukerho ry 6-16.8. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 7.6.-13.6. Moottoroidun varjoliidon SM Töysä, Tuurin kylä Ilkka Peura 040 501 1006 ilkka.peura@gmail.com www.kauhajoki.fi/~eprl Hämeenlinnan Ilmailukerho ry järjestää Hämeenlinnassa Linnanpuistossa lauantaina 25.7.2009 klo 16 - 21 Perinteisessä koko perheen ilmailutapahtumassa ohjelmassa mm: Purjelentokone Laskuvarjohyppyjä Lennokkeja ja liidokkeja Kuumailmapalloja Vesilentokoneita RC-lennokkien ja -helikoptereiden lennätystä Panssariprikaati esittelee maalilennokkejaan ja koulutuskalustoaan n. 13th FAI World Glider Aerobatic Championship Hosin, Tsekin tasavalta 27.7.-7.8. SM-kisat (kaikki lajit) Utti pekka.heinonen@utti.org www.utti.org 5.-9.8. Oripää Camp Oripää, www.turunlentokerho.fi 10.-19.7. XVII Lento- ja toimintaleiri Aavahelukka Antti Lahti 040 530 5651 Pekka Hakola 0400 696 061 19.6. KuumaaHuumaa Hämeenlinna, Linnanpuisto www.hik.fi 5. Hanko Open Hanko Suomen Laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 5.9. Cessna Boogie 2009 Jämi, www.tamlk.org 21.-23.8. Pimp My Fly Suomen laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 10.-12.7. Utin Syyskisat www.utti.org KUUMAILMAPALLOLENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 5.-9.8. Advanced-luokan EM-kisat Radom, Puola 13.-16.8 PM Power Aerobatic (Nordic) Tanska 18-30.8. WAC, Unlimited luokan MM-kisa Silverstone UK 34 ILMAILU. Taitolennon SM-kisat EFJM / UTL ry 6.8.-9.8. Big Way Camp Hanko Suomen Laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 5.7.-10.7. worldairgames.org 9.-14.6. de/treffen2009 30.7.-2.8. - 13.12. Maaliinlaskun SM-kisat EFHV / HYIK ry 17.-21.7. Issoudun International Contest & 3.Libelle Cup www.aeroclub-issoudun.fr 6.-11.7. Jannen Kisat JWGC-harjoitusjakso EFRY Mari Heikkilä 0400 907 698 www.rayskala.com/jannenkisat 21.6.- 4.7. munukka@velho.com 15.-16.8. World Air Games Torino, Italia www
RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 12.9. (16.8.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkilpailut nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 15.-16.8. (14.6.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3) kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti, Suomen Cup (1/3) Immola Markus Lehteinen lennokkiosasto.coolmay @gmail.com 27.6. (13.9.) Sähköliidokki F5J Nordik , Suomen Cup (5/5) Vesivehmaa Jukka Juslin jtjuslin@cs.hut.fi 0400 251 816 12.-13.9. AirCombat taistelulennokit Pyhäjärvi reseppo@kotinet.com 6.6. Paikka Jämeräntaival 7 A, alakerta (Polyteknikkojen Ilmailukerhon tilat) Lennätyspäivä on 18.10. AirCombat taistelulennokit Paattinen t33muki@gmail.com 19.-20.9. RC nopeus Q500, F3D, F5D ja kansanpylon Suomen Cup (1/2) Hämeenkyrö laari@f3d.fi, www.f3d.fi, 050 432 6680 1.8. (7.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 7.6. RC- taitolennokit F3A SM (3/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) Oulu, Ahmosuo eeirola@gmail.com 040 183 3040 18.7. sekä 17.10. 5.-11.7. net 040 566 4637 25.7. Varjoliidon SM-kilpailu Predvor, Slovenia www.nordic-open.eu LENNOKKITOIMINTA Jari Lehti (09) 3509 3443 SISÄLENNOKKIKALENTERI: www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/lennokit 6.6. On kuitenkin huomioitava, kun henkilöstö lomailee ja muutenkin liikkuu kesällä melko paljon, joten ihan kaikki toimistorutiinit eivät toimi kaikkina päivinä täysin normaalisti. Kurssin alaikäraja on12 vuotta. Lennokkipäivät Vantaa, Suomen Ilmailumuseo suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 3.10. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 13.6. (19.7) RC- mallilennokit F4C SM (2/3), kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti Suomen Cup (2/3) Jämi jreinikka@dnainternet. TOKA liidokit alle 16v, F1AX liidokit yli 16v, loppukilpailut Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 13.6. Kannattaa hoitaa ja sopia asiansa ajoissa jos mahdollista. RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Lappeenranta markku.savolainen@pp8.net.fi 040 514 7626 18.7. Rakennusajankohdat ovat 10.10. Vapaastilentävät sisälennokit F1D SM (1/1) SIL palkintogaala Eerikkilä Timo Forss tforss@nettilinja. SIL-Shop on avoinna koko kesän ma-pe klo 10-17 paitsi fly-in -viikonloppuna 10.-12.7, jolloin Shopin löytää Jämiltä. PERUSLENNOKKIKURSSI SIL ja lennokkikerho LIKE.aero järjestävät peruslennokkikurssin Espoossa lokakuussa. RC-liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 12.9. Kurssin hinta on 20 euroa ja se sisältää lennokin rakennussarjan, rakennusvälineet, liimat, ohjauksen ja lennätyksen. InSkaala 2009 Vapaastilentävät peruslennokit Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11. klo 18 alkaen. Vapaastilentävät liidokit rinnekisa, Sinisiipikisa alle ja yli 16v. Rakennettava lennokki on "Hyttystä" muistuttava vapaastilentävä kumimoottorilennokki. (2.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matula.h@dnainternet.net 040 563 9523 8.8. Ilmoittaudu ajoissa, paikkoja on rajoitetusti! Yhteyshenkilöt: Juha Heikkinen, jupis@nic.fi, 040 829 1213 ja Jukka Juslin, jtjuslin@cs.hut.fi, 040 520 9879. 21.11. Otahallissa Espoossa klo 09:00 alkaen. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 11.-12.7. InSkaala 2009 F4D Rubber-, F4F Peanut Scale Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net POIKKEUKSIA TOIMISTON AUKIOLOAIKOIHIN HEINÄKUUSSA Ilmailuliiton toimisto Malmilla pidetään suljettuna perjantaisin aikavälillä 3.7. Kaanaan Kesäkisat VL-pikkuluokat F1H ja P-30 Kaanaa Timo Pajunen 040 543 3394 13.6. (8.-9.8.) RC- taitolennokit F3A SM (4/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 15.8. RC termiikkiliidokit F3J SM (4/4) Loviisa, Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 19.9. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 6.6. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 30.8. Muuten toimisto on auki koko kesän, pidempää kiinniolojaksoa ei ole. InSkaala 2009 Kansanscale Indoor Suomen Cup (2/2) Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. Aikanaanhan toimisto oli muutaman viikon kesällä kiinni yhtämittaisesti, mutta siihen ei nykymaailman meno anna mahdollisuutta. (5.7.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkilpailut nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 4.-5.7. (22.8.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 22.8. AirCombat taistelulennokit Oulu mikko.eirola@excim.fi 15.8. RC- liidokit F3B SM (2/3) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 045 114 9657 15.-16.8. AirCombat taistelulennokit Jämi (leiri) mikko.eirola@excim.fi 11.7. fi 0400 415 651 21.11. (23.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 29.8. 2mRC-liidokit Silmukkamalja-kilpailu Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537 9.8. (28.6.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) Jukka Juslin jtjuslin@cs.hut.fi 0400 251 816 4.7. 31.7, eli heinäkuussa toimistopalveluita on saatavilla vain neljänä päivänä viikossa, maanantaista torstaihin. 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Ruotsinpyhtää leo.santala@kolumbus.fi 0400 207 895 15.8. InSkaala 2009 Vapaastilentävät F1M Pietarsaari tapio.linkosalo@iki.fi, 040 517 0571 ILMAILU 35. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 29.-30.8. RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 045 114 9657 27.-28.6. (9.8) RC-heittoliidokit F3K Suomen Cup (1/1) Elimäki kimmo.plit@pp.inet.fi 040 548 6551 + kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 8.8. RC- taitolennokit F3A SM (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) Kuopio, Ahmosuo jreinikka@dnainternet.net 040 566 4637 27.6. (9.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3) kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti, Suomen Cup (3/3) Seinäjoki, Kurjenneva tomi.kohtanen @ kolumbus.fi 040- 512 2586 8.8. InSkaala 2009 Sisätaitolennokit F3P Sport-, Advanced-, FAI Suomen Cup (3/3) Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11
Sakka toteaakin pilke silmäkulmassa, että parissa vuodessa isoveli Pekkaa alettiin kutsua Sakan velipojaksi. Sakan veri veti heti alusta alka- en matkalennoille. Sakari, jonka sukujuuret ovat Suomessa, on Ruotsin purjelennon perushahmoja. Sakka valmiina starttiin ASH 26E:llä Ekebyn kentältä. Koneen rekisteritunnus oli SE-XSH ja ohjaimissa Sakari Havbrandt. Seuraavana vuonna pikkuveli oli mukana kentällä ja ehti omien sanojensa mukaan kokeilla kaikkea ennen kuin sai aloittaa purjelentokurssin 1972. Siinä vaiheessa, kun lentäjäkollegat hakivat puolenpäivän maissa peltoon menneen lentäjän takaisin kentälle vasta illansuussa, hän ymmärsi ruveta opiskelemaan termiikkilentoa myös teoriassa. Lennonopettajakoulutus seurasi vuonna 1978, mittarilentoopettajan paperit 1978 ja taitolento-opettajan kelpuutus 1983. Koneessa oli kolmesylinterinen kaksitahtinen Königin tähtimoottori. Windexin yksityiskohtien suunnittelu ja koelentäminen työllistivät pari vuotta. Eskilstunan lentokerhon nuo- risoystävällinen politiikka auttoi nuorisojäsenen vuosimaksu oli vain 250 kruunua. Taitolento-oppeja Sakka kokeili myös näytöksissä sekä purje- että moottorikoneella. Hiukan ennen loppututkintoa hänelle tarjottiin paikkaa Windex-moottoripurjelentokoneita valmistavasta yrityksestä. Ruotsin ilmailuhistoriallisen seuran sivuilta voi mm. Innokas lentäjänalku ehti kerätä kolmena ensimmäisenä vuotenaan 100 tuntia kesässä. Ruotsalainen taitolento oli silloin vasta alussaan ja viranomainen myöntyi antamaan innokkaalle aloittelijalle luvan opetella itse. Sakan ilmailu-uran käynnisti isoveli Pekan lähteminen ilmailuun vuonna 1966. lukea, että moottoripurjekone Windex 1200 lensi ensilentonsa Eskilstunassa 29. Sakka luki kirjallisuutta, kokeili teoriaa käytännössä ja sai käyntiin taitolennon koulutuksen. Koulutuksensa työelämään Sakka hankki teknillisessä kor- keakoulussa konetekniikan linjalla. Perheen ja ystävien vaikutus harrastuksien aloittamiseen on merkittävä. Kone on kuvanottohetkellä vielä Saksan rekisterissä. O nnettomuustutkintakeskuksen johtavana tutkijana toimivan moni-ilmailijan ura alkoi 1970-luvulla ja vauhti ei hiljene. Haastattelin häntä motivaatiosta: mikä jaksaa pitää intoa yllä, jos ilmailu on sekä ammatti että harrastus. Onnettomuustutkija Sakari Havbrandt TEKSTI RIIKKA VILKUNA KUVAT PIERRE WOLF PURJELENTÄJÄ Purjelennon MM-kisat 2006 Ruotsissa ovat vain yksi projekti, joista Sakari, Sakka, Havbrandt on suomalaisille lentäjille tuttu. Yritys oli kova ja maastolaskuja tuli lukemattomia. Ruotsin purjelennon taitolentokoulutus noudattelee edelleen näitä 1980-luvulla luotuja periaatteita. huhtikuuta 1989. Sen jäl5/2009 36 ILMAILU
Liiton virkamiehenä eräs suuri haaste oli rajanveto työn ja vapaaajan välillä. Sakkaa viehättää myös ajatus aurinkoenergian hyödyntämises- Moni kokenut ilmailija sanoo samaa pystymättä sen paremmin tarkentamaan vastausta. Katsastustoiminta ja lentoturvallisuustyö olivat avainasemassa. helmikuussa E45:lle Länsi-Ruotsissa laskeutunut DA40 Diamond ja Cessna 172S:n onnettomuus Siljansnäsin lentopaikalla edellisenä kesänä. Aktiivinen kilpailuura ja kova kokemus kilpailujen järjestäjänä on tuonut myös useita kansainvälisiä tehtäviä, mutta nykyisin Sakka voisi lähinnä ajatella olevansa kisoissa juryn jäsen, se kun on leppoisa tehtävä hyvin järjestetyissä kisoissa. Purjelento on ollut eturintamassa useiden materiaalien, kuten hiilikuidun kehityksessä ja soveltamisessa, wingletien kehityksessä jne. Tutkinnan kohteena ovat Ruotsissa 5/2009 ILMAILU 37. Lentokoneiden valmistus on vaativaa toimintaa, Sakka toteaa, kone oli loistava lennettävä, mutta pienten sarjojen valmistus ei kannata. Moni mukana ollut lentäjä on jatkanut kilpailemista. En voinut olla kysymättä hänen kiinnostustaan muihin ilmailulajeihin. Eskilstunan kerhon juhlissa, tapahtuman koosta riippumatta, Sakan löytää varmimmin keittiöstä. Teknisen koulutuksen saaneelle purjelennon viehätys on suurelta osin lajin teknisessä kehityksessä, sanoo Sakka. Kouluttaminen on kuitenkin ollut mukana kilpailuissakin. Hän omistaa vaimonsa Ingerin kanssa itsestarttaavan ASH 26E:n, johon Ingerillä on etuoikeus, silloin kun kone ei ole kilpailuissa. Sakka on usein kisannut kaksipaikkaisella mukanaan kilpailutoimintaa aloitteleva lentäjä. Sakka toteaa: Lentäminen on yksinkertaisesti vain jumalattoman hauskaa. Asemapaikkana oli talvisin Tukholma ja kesäisin Ruotsin Jämi eli Ållebergin lentopaikka. Siinä vaiheessa Sakka oli myös aktiivinen OSTIV:in turvallisuuskomiteassa, ja Ruotsissa järjestettiin kaksi kansainvälistä kouluttajaseminaaria, joissa lennonopettajat myös lensivät yhdessä. 1987 Sakka palasi Windex 1200:n valmistustoimintaan, tällä kertaa tekniseksi johtajaksi. Hiihtäminen on viime vuosina jäänyt vähemmälle. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon maanlaajuinen lentoturvallisuuskampanja Sluta Störta (loppu törmäilyille). 1990-luvulla Sakka aloitti jälleen purjelentoliitossa teknisenä päällikkönä ja myöhemmin, kun leijonanosa purjelennon valvontavastuusta oli siirretty paikalliselta ilmailuviranomaiselta purjelentoliitolle, purjelennon tarkastajana. Purjelennossa päätös tutkinnasta tehdään vakavissa onnettomuuksissa tapauskohtaisesti, mutta vuodesta 2001 lähtien on SHK tutkinut vain muutaman onnettomuuden. Varsinaista onnettomuustutkijakoulutusta ei Ruotsissa ole, mutta useimmilla SHK:n virkamiehillä on tausta joko oikeustieteen, tekniikan, käytöstieteen parista tai sitten he tulevat taloon operatiivisesta toiminnasta eli ovat esimerkiksi lentäjiä. Onnettomuustutkintakeskuksen (SHK eli Statens Haverikommission) toimenkuva on suomalaista veljesorganisaatiota vastaava. Kiinnostaako kenties laskuvarjohyppy tai varjoliidon kokeileminen. Sain diplomaattisen, mutta ehdottoman kieltävän vastauksen. Ainoa ongelma koneen kanssa on kuulemma, että sitä ei ostettu aikaisemmin. Monen muun mielestä Sakan harrastuksia on myös ruoanlaitto. Purjekoneeseen siis aina kauden alettua. Ruotsin onnettomuustutkintakeskuksen tutkijana Sakka toiminut vuodesta 2001. keen odotti uusi haaste Ruotsin purjelentoliiton teknisenä päällikkönä. tapahtuneet vakavat onnettomuudet. Sakka sanoo, että varsinkin kilpailulentäminen on täydellistä rentoutumista. Kesällä 2007 lensin 600 km puolellatoista litralla bensiiniä, ympäristöystävällistä jos mikä... Hän on edelleen lennonopettaja ja katsastaja, mutta esimerkiksi liiton tai paikallisen kerhon hallituspaikoista hän kieltäytyy. Haastateltavani oli tähän mennessä lentänyt yli 50 purjelentokilpailua ja kesällä 2008 tavoitteena oli osallistua kolmeen. Purjelento on myös monipuolista sosiaalista toimintaa, ei pelkkää tekniikkaa. Harrasteilmailussa SHK on periaatteessa irtisanoutunut liidinlajeista, laskuvarjourheilusta ja purjelennosta. Purjelennon ohella, sen verran kuin aikaa jää, moni-ilmailijaa kiinnostaa purjehdus. Haastattelun ajankohtana johtavaa tutkijaa työllistivät mm. Kolmen vuoden aikana valmistui 25 rakennussarjaa, joista tusina lentää ja 13 on edelleen työn alla. Mutta täysiverinen purjelentäjä Sakka todellakin on. Onnettomuustutkijan on luonnollisesti oltava täysin puolueeton, joten ilmailun luottamustehtävät ovat Sakalta jääneet. Sakka on myös äskettäin viimeistellyt käsikirjan onnettomuustutkintaan. Sakka MM-kisojen 2006 varapäällikkönä Robert Danewidin aisaparina. tä. Ja perustelut: Ruumiinrakenne ei sovellu. Purjelennon tekniikka hyödyttää myöhemmin monia muita teollisuudenaloja
(09) 3509 3440 SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h BANTAM laturit ja tasauslaitteet Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014, kesälauantait myymälä suljettu (1.6.31.8.). Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille DUALSKY moottorit, säätimet ja lipo-akut EMCOTEC virransyöttö laitteistot RC-lennokeille GRAUPNER radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet Futaban 2,4 GHz FASST radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet PURJELENTOKARTTA 2009! Rajoitettu erikoispainos Etelä-Suomen ilmailukartasta (1:500 000). (09) 3509 3450, fax. Nuorten purjelennon MM-kilpailuihin tehtyyn purjelentokarttaan on painettu päivitetyt kilpailusektorit. SIL-SHOP Myymälämme sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Saatavilla vain SIL-Shopista niin kauan kuin karttoja riittää. Hinta 35,00 Ilmailun radiopuhelinliikenne Hinta 44,00
Huippulaadukkaat 26cc 152cc bensamoottorit.. lähetintä ja vastaanotinta) Hinta 219,00 alkaen 5,00 MVVS:n moottorit ja tarvikkeet RC-lennokkeihin. lähettimen. Uudet hinnat RTF -sarja Hinta 259,00 ARTF -sarja (ei sis. Lähes särkymättömät EPP:stä valmistetut heittoliidokit SKY GLIDER 2000 EPP -SÄHKÖLIIDOKKI Sisältää harjattoman moottorin, taittolapapotkurin, 18A esc, 1800mAh/11,1V lipo-akun, lipo-laturin, vastaanotimen, 4 servoa ja 4 kan. Laaja valikoima lennokkien pientarvikkeita Rakennusmateriaaleja balsasta deproniin, alumiinista hiilikuituun AR-109 ilmailuskanneri Alkeislennokit laaja valikoima erilaisia ja eri tasoisia lennokkeja sisältää akut ja laturin Hinta 99,00 Lento- ja matkapäiväkirjat ja nahkakannet VRF-ilmailukartat: Suomi, Ruotsi, Baltia, Saksa jne. SIL -heittoliidokit
Ranskalainen Rallye Minerva on alkujaan nokkapyöräkone. Koneen muutostöissä Seppänen käytti laskutelineiden valmiita piirustuksia. Ultrakoneet maksavat 60 000 70 000 euroa. Seppänen muutti koneensa kannus-, suksi- ja vesikoneeksi. Kannuskoneena se nousee hangesta paremmin kuin nokkapyöräkoneena, selvittää Seppänen. Lisäksi autobensa on halvempaa kuin lentokonebensiini. Seppo Seppäsen viiden vuoden rakennusurakka Ensilento VIHDOINKIN! Viiden vuoden ja noin 2000 työtunnin jälkeen suomussalmelainen sähkö- ja automaatioasentaja Seppo Seppänen (52) sai lentokoneensa rakennusurakan valmiiksi. Pienen miettimisen jälkeen Seppänen lisää, että jotain pientä säätöä voi moottorista löytyä. Runko ja peräsin ovat lähtöisin valmiista Rallye-koneesta. Koneessa on Subaru-henkilöauton 2,5-litrainen moottori. 40 ILMAILU Niinpä lentokone käyttää autobensiiniä, jota on Kainuusta huomattavasti helpompi saada kuin lentokonebensiiniä. Mitään odottamatonta ei ole ollut, Seppänen iloitsi Kiantajärven jäällä Suomussalmen Jalonniemen edustalla. Potkurin maavara on kannus- koneella suurempi kuin nokkapyöräkoneella. Se on suuri etu puska- ja suksilennossa. Nämä vähäiset puutteet eivät estä 50 tunnin koelento-ohjelman läpiviemistä. Moottoriasennuksessa sain paljon vinkkejä oulunsalolaiselta ammattilentäjältä Jussi Hiltu5/2009. Moottoripukki ja voimanlaitteen hallintajärjestelmät ovat itse suunniteltuja. Seppänen teki lentokoneensa Kuusamossa työpaikkansa Juusto Kairan autotallissa. Experimental-luokan koneiden huoltoja voi tehdä myös itse, selvittää Seppänen. Itse koottu ja osittain itse tehtykin Rallye Minerva MS 894 A -moottorilentokone kohosi maaliskuun lopulla jättiurakan jälkeen ensi kerran siivilleen. Seppo Seppänen asensi uuteen Ralliinsa kevyen kolmi-lapaisen potkurin. Nämä molemmat uutuudet tekevät koneesta aiempaa hiljaisemman; suorastaan ympäristöystävällisen. -K oelennot ovat menneet erittäin hyvin. Pajan vuokra oli erittäin kohtuullinen, Seppänen kiittää. Koneen hintaa Seppänen ei ole vielä tarkkaan laskenut. Ehkä se on puolet ultrakevyen lentokoneen hinnasta. Rungon alla ylpeilee iso äänenvaimennin
Itse tehdyt koneet ovat aina arvostettuja, samoin niiden tekijät. Seppänen ei lähtenyt ainakaan kokemattomuuttaan suureen lentokoneen rakennustyöhön. Nousunopeus on noin viisi metriä sekunnissa. selta. Nykyiseen koneenrakennusprojektiin suomussalmelainen Seppänen ryhtyi muun muassa siksi, että hänen työpaikkansa on Kuusamossa. Arki-iltoina jäi aikaa rakennusprojektille. Ensimmäisellä kerralla hän asensi apumoottorin iäkkääseen Ee-kuutos-purjekoneeseen. Kainuussakin näitä mestareita on ja on ollut muutamia. Seppänen muistuttaa, ettei hänen Rallyensä kanssa samanmallista konetta ole toista Suomessa. Keulassa ärjyy kahden ja puolen litran kone, josta irtoaa 200 hevosvoimaa. Eikä edes perheen talous mennyt kuralle mittavassa urakassa. 5/2009 ILMAILU 41. Koneeseen tarvittiin muutostöiden aikana valtavasti osia. Uuden moottorin keveys ja kolmilapainen uusi potkuri antavat koneelle lähes enti- set lentoarvot, sanoo Seppänen. TEKSTI JA KUVAT MATTI HAAPAVAARA Rallye kipuaa lyhyen starttikiidon jälkeen ilmaan Suomussalmen Kiantajärven jäältä. Toisella kerralla hän kokosi ultrakevyen lentokoneen rakennussarjasta. Laskutelineen suunnittelija ja työn valvoja on helsinkiläinen Pentti Lahti, sanoo Seppänen. Myyjänä oli Pieksämäen Ilmailukerho. Seppo Seppäsen Rallye Minerva MS 894 A ostettiin Suomussalmen Ilmailukerholle yli kymmenen vuotta sitten varaosakoneeksi. Mutta niin siinä vain kävi, että varaosakoneesta tuli minulle käyttökone. Ranskalainen Rallye Minerva on valmistunut 1972. Niiden hankinta ei tuottanut ongelmia. Kokenut experimental-mies Seppo Seppänen on ensi lentojen jälkeen tyytyväinen uuteen koneeseensa. Se on lentänyt noin 2 800 tuntia. Hän on tehnyt parinkymmenen vuoden aikana valmiiksi kaksi vaativaa koneprojektia. Uusi potkuri ja rungon alle asennettu äänenvaimennin tekevät koneesta aiempaa hiljaisemman. Entinen moottori oli 220-hevosvoimainen
Harrasterakentajat eivät laske hintaa työmäärälleen. Suurin nopeus Matkalentonopeus Sakkausnopeus Nousunopeus Lakikorkeus Toimintamatka Nousukiito Laskukiito Tyhjäpaino pyörillä suksilla Siipien kärkiväli Pituus Polttonesteen kulutus noin 267 km/h 200 km/h 94 km/h 5 m/s 4550 m 1590 km 180 m 120 m 650 kg 680 kg 9,61 m 7,15 m 20 l/h jopa 9 000 tuntia, ennen kuin valmis kone hyrrää taivaalla. Aiempi järeä kaksilapainen kevytmetallipotkuri painoi 23 kg. Uuden potkurin lapakulmia voidaan säätää maassa. Suomussalmella on podettu taannoisen lentoturman jälkeen palolentokonepulaa. ... Muutostöiden yhteydessä rakentajat myös peruskorjaavat lentokoneensa nollatunneille eli uuden veroiseksi. Seppäsen koneen moottori käy autobensiinillä. 5/2009. Hän teki moottorista jopa kaupat itävaltalaisen myyjän kanssa. Moottorista ei kuitenkaan irronnut niitä tehoja, jotka luvattiin. Ne ovat millilleen oikeat. Seppo Seppänen istuu töiden lomassa tyytyväisenä koneensa ohjaamossa. Auton moottorin istuttaminen lentokoneen runkoon vaati muun muassa uuden moottoripukin, jonka Seppänen suunnitteli itse. Hän laskee, että vuodessa annetaan Suomessa lupa vajaalle kahdellekymmenelle uudelle lentokoneen rakennus- tai muutostyölle. Aikaa siihen vierähtää vain noin kymmenen minuuttia. Tosin vatupassin kanssa pitää olla tarkkana, huomauttaa Seppänen. Sisustus uusittiin kokonaan penkkejä myöten. Niinpä Seppänen punnitsi erikseen jokaisen nippelin, jonka hän koneeseensa kiinnitti. Alkujaan Seppänen kaavaili koneeseensa dieselmoottoria. Pian ovat vuorossa tuulilasin ja sivupleksien asennukset. Sytytys- ja polttoainejärjestelmät sekä alennusvaihde tilattiin Kanadasta. Se painaa vain kuusi kiloa. Koneeseen tuli älylaatikko, joka ohjaa polttoaineen syöttöä ja sytytystä. Moottoripukin hitsasi luokkakelpuutuksen omaava työkaveri. Koneen painoa vähentää myös uusi kolmilapainen komposiittipotkuri. Lisäksi maailmalla on "iso nippu" lentokoneiden piirustuksia, joiden mukaan kone voidaan rakentaa itse. Vaikeimmaksi rakennuskohteekseen Seppänen osoittaa empimättä moottorin. Alennusvaihde, polttoaineensyöttö ja sytytysjärjestelmän uudelleen asentaminen olivat työläitä. Koneen paino ei saanut rakennustöiden aikana nousta tiettyä kilomäärää korkeammaksi. Sitä paitsi lapakulmien säätö ei ole kovin vaikeaa. Lapakulmien pitää olla asteen kymmenyksen tarkkuudella oikein. Osa rakennusprojekteista jää valitettavasti kesken. Suomen Ilmailuliiton lajipäällikkö Jorma Sucksdorff sanoo, että kaikki lentäjät tykkäävät tyylikkäistä koneista. Koneen painopiste pysyy helposti sallituissa rajoissa. Näitä koneita ei kaupan hyllyltä löydy. Älylaatikko voidaan ohjelmoida eri lentotiloille. Koneen laskutelineet siirtyivät alkuperäiseltä paikaltaan noin 60 senttiä eteenpäin. Experimental-koneen rakentajat tekevät lentolaitteensa kimpussa töitä 42 ILMAILU Rallye Minerva MS 894 A Kone on nelipaikkainen alatasoinen experimental-kone. Monet pultit, putket ja nippelit tulivat Amerikasta. Painopistettä voidaan muuttaa pienen mutta painavan akun avulla. Sucksdorff sanoo myös, että rakentajat haluavat tekemistä. Niinpä kaupat piti perua. Rakennustarvikkeiden ja varaosien hankinnassa netti on aivan mahdottoman hyvä väline, kehuu Seppänen. Jos lapakulmissa on eroja, moottori täristää. Sen sijaan konetta käytettäneen purjekoneiden hinauksiin. Taito ajaa töihin Omiin lentokoneprojekteihin ajaa hieno ammattitaito. Kone sai uudet pleksit ja tuulilasin. Mutta lentäjät, jotka rakentavat itse koneita, tykkäävät vielä tyylikkäämmistä koneista. Laskutelineen uuteen asennukseen oli valmiit piirustukset. Seppänen uskoo, ettei hänen koneensa lennä palolentoja. Niinpä itse rakennettua konetta puolustetaan myös taloudellisilla syillä. ensilento - vihdoinkin! sIsäkUvAt JUhAnI kArvonen Seppo Seppänen mittailee viime vuoden maaliskuussa koneensa uuden potkurin nousukulmia. Onneksi sen huomaa jo maassa
Miltei kaikkialla maailmassa simulaattorin alkuperäinen maaston korkeuspisteiden väli on 1,2 kilometriä, mutta esimerkiksi USA:ssa vain 0,6 kilometriä. Myös kaupunkialueet rakennuksineen on sijoitettu Järvi-Suomea. Lentoasemarakennukset ja rullaustiet on pää ILMAILU 43. Mutta miten! Ainoastaan suurimmat kaupungit kuten New York, San Francisco, Lontoo, Pariisi ja Tokio on mallinnettu niin tarkasti, että tärkeimmät rakennukset muistuttavat esikuviaan ja sijaitsevat oikeil5/2009 la paikoillaan. Lentoasemien kiitotiet sen sijaan ovat oikeilla paikoillaan, oikean pituisina, levyisinä ja korkeusasemiltaan kohdillaan. Ilman sujuvasti päivittyvää kuvaa lentokokemus muuttuu tökkiväksi diashowksi. Pienet mäet tai laaksot näyttävät simulaattorin maisemassa lähes tasaisilta. Parhaat Lentosimulaattori kukoistamaan TEKSTI JA KUVAT ESA SAIRIO MAISEMAT Saanatunturi Finnmeshillä parannettuna. Saanatunturi vakiona. Microsoftin Flight Simulator 2004 on hieno simulaattoriohjelma kotitietokoneelle, mutta lentokokemuksesta FS 2004:lla saa vieläkin realistisemman ja paremman asentamalla ohjelmaan netistä ilmaiseksi ladattavia, maisemaa parantavia lisäosia. L entokone- ja lentoliikennemallinnuksia sekä simulaattorilentokokemusta lisääviä lisäosia on paljon, mutta niiden esitteleminen onkin toinen juttu. FS 2004:n vakiomaisema kattaa koko maailman napa-alueita lukuun ottamatta. Vain muutaman tunnetun vuoristoseudun kuten Himalajan korkeuserot on mallinnettu aika tarkasti. Kannattaa muistaa, että tietokonelaitteisto vaikuttaa paljon siihen, kuinka simulaattoriohjelma toimii ja kuinka näyttävää grafiikkaa näytöllä voidaan esittää simulaattorilla lennettäessä. Kuvan keskellä Varkauden kaupunki ja etualalla Varkauden kenttä. Yläpuolella vakiomaisema, alapuolella Finnterrainilla ja Finnclassilla parannettu maisema. maaston todella suurpiirteisesti. Joet, tiet, rautatiet ja rantaviivat on mallinnettu lähes kaikkialla karkeasti. Lähes kaikki muut maailman kaupungit, kuten Helsinki, on mallinnettu hyvin suurpiirteisesti. Maaston korkeuserot ovat si- mulaattorin maailmassa pääsääntöisesti todellisuutta paljon latteampia
Esimerkiksi Alex Lundqvistin ja Jari Varjeen tekemä Helsinki 4.0 -lisäosa mallintaa mm. Ne kattavat suurimpien kaupunkien alueet. FinnBuildings, jonka tekijä on Sebastian Rönnlund, tekee puolestaan simulaattorin rakennuksista suomalaisten kerrostalojen näköisiä. Samalla muuttuu myöskin osa muun maailman metsiä. Suomen lentoasemat ovat tietenkin suomalaisille simulaattorilentäjälle tärkeimpiä paikkoja. Mikko Maliniemen ja Pekka Martikaisen FinnTrees mallintaa puut suomalaista metsää vastaaviksi. Tuomiokirkon, Uspenskin katedraalin, Rautatieaseman, Eduskuntatalon, Kansallismuseon, Linnanmäen, Olympiastadionin ja jopa Vikingin ja Siljan matkustajalaivat laivat eivät tosin liiku. Kaikkiin suomalaisiin photosceneryihin on mal- Muita suositeltavia lentokokemusta ja maastoa parantavia lisäosia Suomeen ovat esimerkiksi Jussi Rantalan FinnObjects, joka lisää simulaattorin maisemaan radiomastoja, vesitorneja, siltoja, majakoita ja muita näkölennolle tärkeitä kohteita. Kirjoittaja on yksi Finnterrainin tekijöistä. Hyvin tehtyyn photosceneryyn on mallinnettu rakennukset ja metsät tarkalleen oikeille paikoilleen. Tämä Tatu Kantomaan ja Janne Sinkkosen laatima lisäosa kattaa koko Suomen. sääntöisesti mallinnettu vain sinne päin. Tällaisen sceneryn kattamalla alueella maaston ulkonäkö perustuu todellisiin ilmakuviin. Maailman suurimpien lentoasemien mallinnus on sitä vastoin hyvinkin tarkka. Se piirtää koko Suomen rantaviivat, järvet, maantiet, rautatiet ja voimalinjat melko tarkkaan oikeille paikoilleen. com/fs2004scenery111.htm. Finnterrain on tehty Finnish Scenery Designersin 30 aktiiviharrastajan voimin. Sehän taitaa olla Helsinki! Edelliseen lisätty pääkaupunkiseudun photosceneryt. Hyppäys todellisuuteen. Tiet, pellot, rautatiet, suot, niityt, hiekkakuopat, järvet ja muut näkyvät maastokohteet ovat photosceneryssä automaattisesti oikeilla paikoillaan ja oikean värisinä aidon ilmakuvan mukaisesti. Tosin samalla muuttuvat rakennukset muuallakin Pohjois-Euroopassa sekä osassa muuta maailmaa suomalaistyyppisiksi. metsäalueet muistuttamaan photosceneryn metsiä eli metsäinen maasto on selkeästi vakiometsiä realistisempi. Helsinki vakiona plus Helsinki 4.0 -objektit. Parannellaan ensin Suomen maisemia asentamalla simulaattoriin kunnollinen maaston korkeuden mallinnus eli Finnmesh. Valitettavasti suurimmassa osassa muiden maiden eri alueille sijoittuvissa photosceneryissä ei ole rakennusten ja metsien 3Dmallinnusta. Finnclass sijoittaa kaupunkimaiset alueet tarkemmin. Jo näiden lisäosien ansiosta lentäminen onnistuu myös aivan matalalla teitä ja maastoa seuraamalla. Finnterrain vaatii oikein toimiakseen myös Finnclass-lisäosan. Ohjelman, jonka avulla Finnterrain tehtiin aitojen maastokarttojen mukaan, on laatinut Janne Sinkkonen. Photoscenery on kaikkein paras tapa maaston realistiseen mallintamiseen. Valmiin koko Suomen kattavan maiseman tekoon meni aikaa parisen vuotta. Lähes kaikista Suomen lentokentistä on saatavilla Finnish Scenery Designersin tekemä tasokas mallinnus. Edelliseen lisätty Finnterrain ja Finnobjects. Liikennekoneiden korkeudesta Suomi on aidon näköistä. Tuosta ei Helsinkiä kunnolla tunnista. Seuraavaksi kannattaa asentaa Suomeen perustavaa laatua oleva maastolisäosa eli Finnterrain. Kuva Tuomas Kuosmanen. 44 ILMAILU 5/2009. Suomesta on saatavana tätä nykyä kymmenkunta photosceneryä. On siis erittäin mielekästä, että lentoasemien mallinnus on tarkin mahdollinen kiitoratamerkintöineen ja kenttärakennuksineen. Siinä maaston korkeuspisteiden väli on vain 75 metriä. Kuten kuvista 1 ja 2 näkyy, esimerkiksi Saanatunturi on melko aidon näköinen käytettäessä Finnmeshiä ja olennaisesti paremman näköinen kuin simulaattorin vakio-Saana. linnettu kolmiulotteiset rakennukset ja metsät oikeille paikoilleen. Se saa mm. Maatekstuureita parantamaan on saatavissa hieno ilmainen lisäosa Photoreal Vegetation Ground Texture Set, tekijä Gyula Kalcso, osoitteesta http://simviation. Useista Suomen kaupungeista on tehty paikallisia lisäosia, jotka mallintavat kaupunkeihin simulaattorin vakiorakennusten tilalle yksilölliset, aidon näköiset kolmiulotteiset vastineensa. Kuvaparista vieressä oikealla nähdään, miten Finnterrain-maisema eroaa edukseen simulaattorin vakiomaisemasta. Onnistunut lentohan aloitetaan lentokentältä ja sinne myös laskeudutaan
bak. Lisäosia saa ilmaiseksi monesta paikasta. Ne liikkuvat kentillä ja lentävät oikeita reittejä automaattisesti. Helsinki-Vantaa. Tähän ei simulaattori vielä kykene. Asenna alkuperäiseen FS 2004 -ohjelmaan Microsoftin päivitys FS 2004 Update v.9.1. Sitten haetaan työpöydälle simulaattoriohjelman sisäinen ohjaustaulu eli fs9.cfg. Niiltä saa paljon mitä erilaisimpia lisäosia. Tällä muutoksella simulaattorin näytönpäivitys paranee ja simulaattori jättää mallintamatta turhat huoltoasemat ja katedraalit, jotka tosiasiassa vain pilaisivat maisemaa. 5/2009 ILMAILU 45. Se on CanarySimin Kanarian saaret, joka on monille tuttu lomakohde. Se parantaa simulaattorin vakautta ja korjaa perusversion puutteita. FSNordicissa on myös Suomen lähialueiden maisemia, kenttiä ja muita hienoja lisäosia. Jos käyttöjärjestelmä on Windows XP, sen asetuksista pitää ensin ruksata kohta Näytä piilotetut tiedostot ja kansiot. Mallinnus Tatu Kantomaa. Kaikki suomalaiset lisäosat voi imuroida osoitteesta www.fsnordic.net. USA:n saa vastaavasti maastonkorkeuksiltaan realistiseksi asentamalla Justin Tymen USA:n meshit. Euroopan alueen maastokorkeuden saa realistiseksi asentamalla Yohann Babtisten Euroopan meshien kaikki osat 1-13. Finnairin kone World Of AI. com ovat suurimmat ja tunnetuimmat kansainväliset simulaattorisivustot. Taustalla häämöttää Levitunturi. Grafiikka voisi olla vielä olennaisesti luonnollisemman näköistä. Tämä lisää simulaattorin realismia tavattomasti. Kittilän kenttä. peilta. Osoitteessa http://walhalla. CanarySimin loistava mallinnus tuo useimmille Kanarian saarille tarkan korkeusmallinnuksen lisäksi photorealistisen maiseman, rakennukset ja puustot. Lentokoneet World Of AI, jolta saa ilmaislisäosina yli 300:n lentoyhtiön liikenneja rahtikoneet. Avsim, www.avsim.com ja FlightSimCom www.flightsim. Lentäkää Teidelle, käykää La Palman tulivuorisaarella ja tehkää lähestyminen Los Rodeosin kentälle isolla liikennekoneella. Sen jälkeen mene sille asemalle, jolle olet asentanut FS 2004:n ja etsi Autogen-niminen kansio seuraavasti: D - Program Files Microsoft Games Flight Simulator 9 Autogen. Tekee mieli lentää Lappiin! Ulkomaisista kohteista Nor- Simulaattorin vakiomaisema Alpeilta, Slovenian Golica-vuorelta. jaan kannattaa asentaa Norway Quality Mesh. Vaikkapa lento Münchenistä Innsbruckiin Alppien keskelle on kokemisen arvoinen. Se on Pohjoismaiden suurin simulaattoriharrastajien sivusto. Tee muutokset kohtaan (TEXTURE): Muutama säätövinkki TERRAIN_DEFAULT_RADIUS= 9.5 TERRAIN_EXTENDED_RADIUS=4 TERRAIN_EXTENDED_LEVELS=4 Tallenna fs9.cfg muutosten jälkeen ja sulje tiedosto. Kuvat kertovat, miten huomattavasti hyvä korkeusmallinnus parantaa maiseman luonnollisuutta. Yksi lisäosa on mielestäni ylitse muiden. Kenttämallinnus Jari Varje ja Mikael Kuusela. Klikkaa autogen-kansio auki ja muuta siellä oleva tiedosto default.xml muotoon default. Oikea valokuva vasemmalla alhaalla tällä sivulla kertoo myös, ettei simulaattorikaan kelpaa mihin tahansa. mine.nu/fs2004.php on erinomainen luettelo ilmaisista simulaattorimaisemista. Viimeisenä on kuvasarja Al- Edelliseen lisätty Yohann Babtisten Euroopan meshit. Simulaattorilla voi käydä etukäteen tutkimassa sopivia lomakohteita, kuten tämän kirjoittaja tekee. Sama paikka todellisuudessa. Se löytyy polulta C Documents and Settings - "käyttäjän nimi" - Application Data - Microsoft - FS9 fs9.cfg. Muitakin hyviä korkeusmallinnuksia löytyy laajasti eri puolille maailmaa riippuen missä tykkää lennellä. Vuoristoinen ja vuonoinen Norja on lentämisen arvoinen maa, kun korkeusmallinnus on siellä tarkka. Seuraavat toimet parantavat simulaattorin maisemaa ja näytön päivitysnopeutta
Kehitys ei kuitenkaan pysähtynyt. Sodan jälkeen nopeasti markkinoille tulleiden pitkänmatkan koneiden lisäksi lentoyhtiöt halu- sivat uusia tyyppejä myös lyhyille ja keskipitkille matkoille. Vuoden 1948 lopulla Douglas teki päätöksen uuden DC3:n suunnittelun aloittamisesta. Entisiä kuljetuskoneita siirtyi suurissa määrin lentoyhtiöiden käyttöön. C-117D:n metriä pidempi runko erottuu selvästi. KOLMOSTEN KOLMONEN Toisen maailmansodan jälkeen maailma oli täynnä ylijäämälentokoneita. Douglas halusi siivun tästä kakusta. Toisin kuin varsinaiset sotakoneet, kuljetuskoneilla oli kysyntää myös rauhan aikana. Sodan loppuun mennessä oli rakennettu lähes 11 000 DC-3/C-47-konetta. Kaikki koneet eivät kuitenkaan olleet pelkästään romun arvoisia. Douglas näki myös DC-3:n jatkokehittämisen järkevänä, olihan konetyypistä tullut nopeasti sodan jälkeen synonyymi sanalle liikennelentokone. Convair 240 eri versioineen ja Martin 2-0-2 alkoivat saada tilauksia hyvin nopeasti. Kaikilla lentoyhtiöillä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta ostaa uusia kalliita konetyyppejä ja ne jatkoivat operointia tutulla DC-3-kalustolla. Kolmosesta tuli nopeasti monen lentoyhtiön pääkalusto, koneita sai edullisesti ylijäämävarastoista. TEKSTI JUHA KLEMETTINEN KUVAT ANTTI HYVÄRINEN Douglas Super DC-3 C-117D kahden C47-koneen välissä. Suunnittelu kohdistui kuuteen pääosaan: moottorit, aerodynaamiset parannukset, matkustamon suurentaminen ja uudistaminen, 5/2009 46 ILMAILU. Alkoi romumiesten kultaaika, kun romualumiinia sulatettiin vanhoista sotakoneista. 1940-luvun loppupuoliskolla lentokonevalmistajat suunnittelivat jo uusia konetyyppejä kasvaville markkinoille. Douglas näki tässä tilanteessa markkinaraon parannetulle DC-3:lle, joka voitaisiin modifioida jo olemassa olevista koneista. Tilanne tosin muuttui nopeasti Korean sodan aikana. S kinoille ensimmäisen todellisen pitkän matkan kuljetuskoneen, C-54, siviilimuunnoksella DC-4, ja juuri sodan lopulla kehitetyn Lentokonevalmistaja Douglas lähti rauhanajan siviilimark- DC-6:n voimin. Tällä tuotantomäärällä kolmonen oli eniten valmistettu kuljetuskone. Ensimmäisenä näille ylijäämä-DC-3:n hallitsemille markkinoille ehti Euroopassa Vickers Viking. Seuraavan 10 vuoden aikana lentokonevalmistajat ympäri maailmaa ryntäisivät suunnittelemaan seuraajaa Kolmoselle. Siinä tilanteessa syntyi myös Douglas Super DC-3. odan päättyessä ympäri maapalloa jäi seisomaan tuhansia lentokoneita, jotka olivat muuttuneet tarpeettomiksi
uudelleen suunnitellut pyrstö ja ulkosiivet. Wright tuli sarjatuotantokoneisiin. 5/2009 ILMAILU 47. Ilmanottoja muutettiin vähemmän vastusta tuottaviksi jne. DC-3S:n moottorivaihtoehdot olivat Wright R-1820 tai Pratt & Whitney R-2000. DC-3S-koneiden tuulilasit ovat yksiosaisia verrattuna DC-3-koneiden kaksiosaisiin ikkunoihin. Toinen Douglasin tekemä DC-3S-prototyyppi lentää edelleen Alaskassa. Muutoksista tulisi niin laajoja, että modifioiduille koneille annettaisiin uudet valmistusnumerot ja konetyypille haettaisiin uusi tyyppihyväksyntä. N28TN lentää myös Alaskassa. Moottoripellitys suunniteltiin virtaviivaisemmaksi. Myös kupukantaniittausta vaihdettiin upotettuihin niitteihin. Kone on maalattu alkuperäisiin Douglasin väreihin. ulkosiivet, pyrstö ja muut järjestelmät. Kolmosen 1200 hevosvoiman Pratt & Whitney -moottorit suunniteltiin korvattavan joko 9-sylinterisillä Wright R-1820- tai kaksirivisillä 14-sylinterisillä Pratt & Whitney R-2000 -moottoreilla. Laskuteline meni nyt kokonaan pellityksen sisään ja myös kannuspyörä muuttui sisään vedettäväksi. Uusi lyhyt pakoputki antoi pakokaasuille työntövoimaa ja joustava moottorikiinnitys vähensi värinöiden siirtymistä runkoon. Muita aerodynamiikan eteen tehtyjä parannuksia olivat mm. Lopputulos muistuttaa suuresti DC-6:n pyrstöä (alla). Suurin tekninen uudistus oli moottorin vaihtaminen. Koelentojen perusteella DC-3S:n suuntavakainta suurennettiin
Kuvan N851M lentää mm. DC-3-koneita oli käytössä suu5/2009. Näissä väreissä tehtaan prototyypit lensivät esittelylentoja. kalastusasemien huoltolentoja. Turvallisuutta paransi automaattilepuutus ja matkustamo lämmitettiin entisten lämmönvaihtimien sijaan erillisillä polttoainelämmittimillä. Kolmosen löytäminen 1940-luvun lopulla ei ollut mitenkään vaikea tehtävä. Western Air Lines myi mielellään kolmosen, jonka rekisteri oli NC56592, takaisin Douglasille. H. Douglas oli aloittanut Super DC-3:n myyntiponnistelut lähes välittömästi prototyypin ensilennon jälkeen. Markkinoiden olisi pitänyt olla huikeat Super Kolmoselle, mutta esittelykiertueen tulos jäi laihaksi. Matkustamon oveen integroitiin portaat, mikä helpotti koneen kääntöä. hot ja pidemmän rungon aiheuttamat voimat. Alun perin sivuvakain oli pinta-alaltaan pieni verrattuna sivuperäsimeen, mutta vakain suunniteltiin uudelleen koelentojen jälkeen. Muita ulospäin näkymättömiä parannuksia olivat mm. Australiassa. Suurin rakenteellinen muutos oli siiven johtoreunan kohdalle runkoon tullut 99 cm (39 tuumaa) pidennys. Lopputulos muistuttaa suuresti kolmosen isonveljen DC-6:n suuntavakainta. Kolmosen rungon etuosassa sijainnut rahtitila poistettiin ja koneen takarunkoon tehtiin suurimpi rahtitila. Korkeusvakaajan kärkiväli kasvoi noin 42 % ja siinä käytettiin kokonaan uutta profiilia. Sopimukseen kuului optio 17 lisäkoneesta. Sisätilojen uudelleenjärjestelyn kanssa matkustamon pituutta saatiin kasvatettua kaksi metriä. Kun suunnittelutyö alkoi olla hyvässä vauhdissa, tarvittiin lentokone, joka muutettaisiin DC3S:n prototyypiksi. Alaskassa on mahdollista päästä myös matkustajaversion kyytiin. Prototyyppi lensi ensimmäisen kerran muutostöiden jälkeen 23.6.1949. DC-3:n päivitysprojekti, jonka tuloksena oli syntynyt 60-prosenttisesti uusi lentokone, oli saavuttanut yhden merkkipaalun. Esittelykiertueen tulokset jäivät laihoiksi ja DC-3S harvinaisuudeksi. Osaan C-117D-koneista on asennettu säätutka. Muutoksien tuloksena koneen huippunopeus oli 270 mph ja matkalentonopeus 251 mph, kun normaalin DC-3-koneen nopeudet olivat 207/230 mph. uusittu 48 ILMAILU Uuden pyrstön oli tarkoitus kestää suuremmat moottorite- hydrauliikkajärjestelmä, joka nopeutti laskutelineen ulos- ja sisäänottoa. Lähes tarkalleen vuotta myöhemmin kone sai tyyppihyväksynnän. Uuteen matkustamoon suunniteltiin 30 istumapaikkaa. Koneesta tarjottiin 31- ja 37-paikkaista versiota. Douglas laski, että USA:ssa oli merkittävillä lentoyhtiöillä käytössään 400 DC-3-konetta. Kone oli entinen C-47, joka oli palvellut mm. Kiertueella konetta esiteltiin kaikille mahdollisille ostajaehdokkaille. Capital Air Linesin pääjohtaja J. Lennon jälkeen Capital tilasi Douglasilta kolme DC-3S-konetta. Carmichael ohjasi itse prototyyppiä esittelylennolla. Lokakuussa 1949 nyt rekisterillä N30000 lentävä prototyyppi teki laajan Pohjois-Amerikan kiertueen
Mikään näistä kuvioista ei toteutunut ja Douglas valmisti kaikki Super Kolmoset itse. Sekä USA:n ilmavoimilla (USAF) että laivastolla (Navy) oli käytössä suuret määrät C-47-koneita. ILMAILU 49. Vaikka koko projektin lähtökohta oli ollut tuottaa päivitetty DC-3 siviilimarkkinoille, Douglasin oli käännettävä katseensa myös sotilaspuolelle. Ohjaamon yleisilme säilyi lähes ennallaan, vaikka koneen järjestelmät kokivat suuria muutoksia. Keskusteluja käytiin myös kanadalaisen yhteistyökumppanin kanssa. C-117D:n (N28TN) ohjaamo. Lentoyhtiöt eivät rynnänneet suurin joukoin tilaamaan Super Kolmosta. Koneessa kokeiltiin Pratt & Whitney R-2000 -moottoria, mutta moottorityyppi ei tullut laajempaan käyttöön DC-3S-koneissa. Tämä yksilö oli hankittu American Airlinesilta. Kone lensi ensimmäisen kerran lokakuussa 1949. Suunnitelmana oli löytää yhteistyökumppaneita tekemään Super DC-3 -muutoksia Euroopassa. Metrin pidennys runkoon mahdollisti DC-3S-koneiden matkustamon pidentämisen kahdella metrillä. ret määrät myös vanhalla mantereella, joten Douglas käänsi katseensa myös Eurooppaan. Nopeasti katsottuna C-117D:n ohjaamon erottaa normaalista DC-3-koneesta vain yksiosaisesta tuulilasista (kuva alla). C-117D:n rahtitila. Matkustajaversio (vas.). Myös toinen DC-3S-kone oli otettu työn alle. Yksi ehdokas muutostöiden tekijäksi oli Scottish Aviation Britan5/2009 niassa. Tähän toiseen prototyyppiinkin vaihdettiin myöhemmin Wright-moottorit
Koneet säilyttivät laivaston luettelonumeron, mutta saivat muiden DC-3S-koneiden tapaan Douglasilta uuden valmistusnumeron. Aivan huono ei Super Kolmonen siis voinut olla! Kaikista Douglasin ponnisteluista huolimatta vain kolme DC-3S-konetta myytiin matkustajakoneiksi. Laivaston koneisiin tehtiin joitakin muutoksia siviilikoneeseen verrattuna. Kanadalaisessa museossa oleva C-117D. CV340) käyttöön tuleminen hautasivat lisätilaukset. Pitempi eturunko näkyy hyvin kun koneen moottorit ovat poissa. Douglas suunnitteli DC-3S:n laskutelineen kokonaan sisään meneväksi. 1950-luvun puolivälin budjettileikkaukset, ja Convair R4Y-koneiden (ts. Koneilla lennettiin Etelänapa- Ensimmäinen laivaston tilaamista R4D-8-koneista lensi ke- mantereelle ennen Herculeksen käyttöön tuloa tai niillä huollettiin joukkoja Aasiassa. Koneet oli toimitettu lentoyhtiölle jo 1930-luvulla. Ensimmäinen kone toimitettiin tilaajalle lokakuussa samana vuonna. Muita pienempiä muutoksia oli sisätila- ja ohjaamojärjestelyissä ja varusteissa. väällä 1951. USA:n asevoimat käyttivät R4D-8-koneita kuljetuskoneina kaikissa mahdollisissa tehtävissä. Aluksi Capital käytti DC-3S-ko5/2009. C-117D-koneet olivat sotilaskäytössä aina 1980-luvun alkuun saakka. Laivasto sen sijaan päätyi omien kokeidensa perusteella tilaamaan sadan R4D-koneen (laivaston nimitys C-47-koneelle) muutostyön Douglasilta. Laivasto antoi koneille tyyppimerkinnän R4D-8. Koneet olivat palvelleet sotilaskäytössä toisen maailmansodan aikana. matkustamonovi rungon oikealla puolella. Tämä lisäsi kokonaispolttoainemäärän 1600 gallonaan. Laivasto oli tyytyväinen Super Kolmosiin ja tilasi sadan lisäkoneen muutostyön. Näin C-117D-koneisiin voitiin lisätä ylimääräinen istuin (oik.) ohjaamoon perämiehen penkin takapuolelle. Douglas neuvotteli ja teki erilaisia ehdotuksia sotilastoimijoille. Seuraava kone toimitettiin elokuussa ja kolmas syyskuussa samana vuonna. Douglas hankki ke- väällä 1949 kolme American Airlinesin käytöstä poistamaa DC3-konetta. Niissä oli mm. USAF testasi DC-3S:n, mutta päätyi tilaamaan kuljetuskoneiksi C-131-koneita ja koulutuskoneiksi T-29-koneita Convairilta. Ensimmäinen DC-3S-kone luovutettiin Capital Airlinesille heinäkuussa 1950. Lopulta ne oli poistettu käytöstä vuonna 1948. Eturungon tilajärjestelyjä uudistettiin DC-3S-koneissa. Vuonna 1962 USA:n asevoimat yhdenmukaistivat lentokoneiden tyyppimerkintäjärjestelmän. Tässä vaiheessa R4D-8-koneista tuli C-117Dkoneita. Tärkein muutos oli 400 gallonan polttoainesäiliöi50 ILMAILU den lisääminen ulkosiipiin
Näitä reittejä varten oli tilattu kolme Constellation konetta korvaamaan DC-4-koneita. Capital kokeili koneissa Goodyearin valmistamaa sivutuulilaskutelinettä. Kolmas kone myytiin 1960-luvulla Western Company öljy-yhtiölle. Douglas joutui pettymään karvaasti DC-3S-projektin tuloksiin. Sky Freighters-lentoyhtiön C-117D Nanaimossa Kanadassa 1996. neita postireitillä, mutta pian koneet lensivät myös matkustajia. Boliviassa, Floridassa ja Alaskassa. Capital oli 1940-luvun lopulta lähtien suunnannut mielenkiintoaan pitkille USA:n sisäisille reiteille. Lentäjät pitivät kasvaneesta suorituskyvystä, matkustajat parantuneesta matkustusmukavuudesta ja lentoyhtiö entistä suuremmasta matkustajakapasiteetista. Syy miksi Capital luopui DC3S-koneista on monen tekijän summa. Capitalin DC-3S-koneet kilpailivat tasapäin American Airlinesin Convair-koneiden kanssa tietyillä useita välilaskuja sisältävillä reiteillä. Asema palautui vasta 1960-luvulla Douglas DC9:n myötä. Super Kolmoset lentävät Alaskassa vielä pitkään. Koneeseen oltiin muuten tyytyväisiä, mutta moottorit olivat vikaherkkiä. Super Kolmosessa oli muutama seikka, joita lentoyhtiö arvosti. C-117D oli viimeinen USA:n asevoimien käyttämä DC-3-versio. 2000-luvulla koneita lentää vielä mm. Capitalin entiset DC-3S-koneet lensivät Steel Companyn 5/2009 lentoja aina 1960-luvulle. Sotilaskäytöstä poistamisen jälkeen koneita myytiin siviiliin. Koneessa oli omat portaat, jolloin lentokentällä ei tarvittu erillisiä rappusia. Yksi suurimmista tekijöistä oli rahan puute. Toukokuussa laivastoon oli tarkoitus liittyä vielä neljäs kone (tämän kirjoittamisen jälkeen). ILMAILU 51. Capital ei yksinkertaisesti pystynyt 1950-luvun alussa panostamaan yhtä aikaa sekä lyhyiden että pitkien reittien kalustoon. Aero Spacelines yhtiö vaihtoi koneeseen Rolls Royce Dart-potkuriturbiinit. 60 vuotta suunnittelunsa jälkeen Super DC-3 on yhä käytös- sä. Niinpä kun yhtiö ilmoitti huhtikuussa 1952 luopuvansa lisäkoneiden muutostöistä ja myyvänsä kolme käytössä olevaa konetta U.S Steel Companylle, oltiin enemmän kuin yllättyneitä. Kaikki rahti voitiin kuormata maasta käsin isoon takarungon rahtitilaan, toisin kuin perinteisessä Kolmosessa, jonka toinen rahtitila sijaitsi ohjaamon takana. Ratkaisu löydettiin potkuriturbiineista. DC-3S:n hautautumisen myötä Douglas menetti otteensa lyhyiden reittien konetyyppien markkinoihin. Mutta telineen lupaprosessi olisi ollut liian vaativa, joten DC-3S jäi ilman kääntyvää telinettä. Vaikka konetyypin käyttö matkustajakoneena jäi vähiin, tekivät laivaston R4D-8/C-117D-koneet pitkän päivätyön kuljetuskoneina. Yksi koneista tuhoutui vuonna 1961 laskeutumisonnettomuudessa ja toinen kone tuhoutui useiden omistajavaihdoksien jälkeen 1985 Meksikossa. Kaksi prototyyppiä, kolme matkustajakonetta ja sata sotilaskonetta ei ollut se lopputulos, johon pyrittiin. Koneiden miehistöistä ja huolloista vastasi edelleen Capital. Capital selvitti aktiivisesti lisäkoneiden muuttamista DC3S-koneiksi. Convair oli nopeampi ilmassa, mutta DC-3S hakkasi sen kääntöajassa maassa. C-117D (R4D-8) koneiden suurimpia eroja siviilikoneisiin verrattuna olivat rahtiovi ja ulkosiipien polttoainesäiliöt. Super Kolmosten käyttöönotto sujui hyvin lukuun ottamat- ta muutamia moottoriongelmia. Ison rahtitilan etu oli myös se, että lentoemäntä pystyi lennon aikana järjestämään matkatavarat rahtitilassa valmiiksi oikeaan järjestykseen välilaskua varten
WWW.HELSINKIAIRSHOW.FI 52 ILMAILU 5/2009
Nyt mie oon nöyrä. Kone käyttäytyy kuin yksipaikkainen, on kerrassaan mukava lennettävä ja suorituskyky on erinomainen. Mikä oli ollessa, kun mies viihtyi kirjavissa lentäjäporukoissa ja oli mukana yhdessä jos toisessakin seikkailussa. Hinaus 1000 1200 metrin korkeuteen onnistuu helposti 2,53 kilometrin langalla. Ilma on ailahtelevainen elementti ja muuttujia on paljon. Taas on suuri määrä hienoja purjekoneita toivottomasti vanhentuneita. Koneen käsikirjan ääriarvoja voi toteuttaa tuskin koskaan. Mutta mitäpä muutakaan viranomainen voi julkisuudessa sanoa. Lentämisessä kukaan ei ole seppä syntyessään, vaikka olisi kuinka kova poika tai tyttö. Se nousee hyvin pyörteisissäkin nostoissa ja näytti närhen värkit Duo Discus XT:lle ja Ventus-2cxT:lle. Voisi veikata, että sataa. Kilpailuista puheen ollen, vint- KORJAUS: Viime palstalla oli- turi on nyt sitten kova sana purjetaitolennossa. Tietopuolessa palstahenkilö tahtoo korostaa ilmailullista yleissivistystä. Pääsiäisenä Arcuksella lennettiin jo matkaakin. Ja kas, kanssakilpailijat ovat psyykkisesti lyötyjä ja hokevat: Tietenkin noin! Miksi en tuota Oheiset kuvat ja muita samanlaisia osoitteessa www.schempp-hirth.com/ index.php?id=186&L=0 Kuvia Schempp-Hirthin uutuuskaksikko Arcusin ensilennoilta. Viranomainen niistä aikanaan kertoo. Kilpailuasenne on sitten ihan toinen juttu. Lentäminen on erittäin turvallista, kun on nöyrä. Koska tätä lukiessa eletään purjelennon kuuminta kisakautta, niin sallittakoon anekdootti siltäkin alalta. Seuraavan kisapäivän aamuna vaihdetaan valemittareiden paikkoja. Tarvitaan iso lentokenttä ja pitkä lanka. Alakuvassa Bergfalken äärellä on vasemmalla Mauno Koljonen ja oikealla Pentti Kiiski. (SZD-8terZO Jaskolka on hirmuhieno, kaunis ja herrasmiesmäinen avoimen luokan kone, vaikka liitoluku onkin nykymitassa vaatimaton 28:1.) Sieltä pilvestä Veke tuli kahdenkymmenen sekunnin päästä ulos perusteellisesti nurin niskoin. Sitä saa, kun pysyy porukoissa, kuuntelee juttuja (kriittisesti), kyselee muilta, tutustuu koneeseen pesu-, 5/2009 vahaus- ja huoltohommissa sekä katselee ja arvioi yhdessä omia ja muiden lentosuorituksia. Hinta on vielä pienempi murto-osa. Englantilaisen purjelennon jo edesmennyt Grand Old Man Philip Wills määritti kilpalentäjän itse keksinyt! (Philip Willsin esipuheesta kaksinkertaisen maailmanmestarin George Moffatin klassikkokirjaan Winning on the Wind.) seen verrattuna. Sitten loihe lausumaan: Ihmisen pittää olla nöyrä. Yleissivistys jää vähiin, jos käy vain tiiviin kurssin ja viipyy kentällä tunnin pari kerrallaan. Tätä asennesaarnaa palstahenkilöllä riittäisi, mutta jääköön tällä kertaa vielä yhteen vakaumukselliseen julistukseen. Jokaiseen onnettomuuteen liittyi oma syy-seuraus-ketjunsa, eikä varmaan paljonkaan yhteisiä tekijöitä. Se huvitti suuresti Koskisen Elmeriä. Kun konettaan "kuuntelee" ja jättää marginaaleja, niin sitten koneellakin on varaa armahtaa lentäjän pieniä erheitä. DG Segelflugzeugbau puolestaan on tarkistanut asennettaan sähköön. Se on paremmaksipanemisasenne. Valvonnan puutteen vaikutuksesta tapahtuneisiin turmiin ei tosin sanottu mitään. Niinpä joskus ensi vuonna tehtaan kaksipaikkaisesta onkin luvassa versio DG1001TE, äänetön kotiinpalaaja. Lentokonetta ei voi käskeä. Yleissivistykseen tarvitaan myös laaja-alaista kiinnostusta ilmailuun kirjojen ja muiden tietolähteiden äärellä. PAAVO KOPONEN Toim. Saksassa ainakin yhdet temppukisat on hoidettu vinssillä. huom: toimitus töppöili täällä Malmilla, ei Paavo! ILMAILU 53. Lentäminen on potentiaalisesti hengenvaarallista puuhaa. Lisää tietoa valmistajan kotisivuilla www.schempp-hirth.com dolliseen nopeuteen liittyy jokin ilman liikkeistä tai koneen kunnosta johtuva arvaamaton tekijä, ollaankin jo vaarassa. Asennetta K evättalvella sattui urheiluilmailussa monta murheellista turmaa, joista yksi purjelentäjälle. Yläkuvassa on Heikki Hämäläinen, jolle kelpasi hyvin PIK-5. Mutta viranomainen riensi jo kertomaan Helsingin Sanomissa asenteestaan: valvontaa on lisättävä. Ostavaa yleisöä sähköistää tietysti se, että Schempp-Hirthin uutuuskaksikko Arcus lensi 7. Siellä on varastoitua kokemusta ja syventävää tietoa. Kerran hän, kova poika kun oli ja tiesi kyllä ilman mitään kurssiakin miten mittarilentoa lennetään, otti ja meni Jaskolkalla pilveen. Tätä lukiessa on kisakausi ja palstahenkilö lomalla. Lentäjän asenteesta palstahenkilö pyytää saada kertoa opettavaisen tarinan. Joensuun Ilmailukerhon vanhassa kaartissa oli tämä Veke, iloinen karjalaispoika ja kova poika lentämään. Laskun jälkeen puhelias mies istui ohjaamossa aivan ääneti, pitkään. Tarpeelliset menetelmät on jo hiottu sangen pitkälle siellä saksojen maalla, mutta aika hyvässä mallissa ollaan myös itäisessä Suomessa. Tehtaalla ollaan edelleen sitä mieltä, että itsenousevaan koneeseen ei kannata sähkömoottoria laittaa. Sitten tehdään lyhyt lento johonkin näkymättömiin. Nousu kestää noin kaksi minuuttia ja vie polttoainetta murto-osan lentokonehinauk- vat kuvatekstit hukassa. Asennetaan ne paneeliin johonkin järjestykseen. Mutta turbo, se onkin jo toinen juttu. Oikea lentäjä lentää yhdessä koneensa kanssa. Akut painavat liikaa ja bensiinin energiatiheys on verrattomasti akkuja parempi. Jaa, jaa, sanoo palstahenkilö. Tätä kirjoittaessa taivas oli sininen ja kovia kelipäiviä tulossa työpäiviksi. Koelentäjät Tilo Holighaus ja Christoph Wannemacher ovat yhtä ylistystä tehtaan nettisivulla. Sen avulla osaa suhteuttaa ja priorisoida asioita sekä ennakoida mahdollisuuksia ja uhkia. Jos esimerkiksi suurimpaan sallittuun tai pienimpään mah- one-upmanship-tekijää. Se tarkoittaa, että opettelee ne taidot ja tiedot, mitä lentämisessä tarvitaan ja noudattaa niitä aina. Se olisi myös riittävän kevyt, yksinkertainen ja varmatoiminen. Sähkövoimalaite, jolla kone pääsisi etenemään 100 120 kilometriä, riittäisi. Eli kilpalentäjä voi helposti ja halvalla panna paremmaksi esimerkiksi näin: Hankitaan hienoimpien mittareiden valenäyttöjä. Sähköistä uutta kuuluu saksojen maalta myös. huhtikuuta ensilentonsa Hahnweidella
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 54 ILMAILU 5/2009
Diesel tai bensiini. *Autoveroton hinta (sis. Nyt kampanjahintaan 24.900 + toim. alv) alk. kulut 600 = 25.500 . Laakkonen Espoo Veljekset Laakkonen Oy Luomannotko 7, 02200 ESPOO puh. alv) alk. Saat nimittäin huippuvarustellun ja käsittämättömän taloudellisella 2-litraisella moottorilla varustetun BMW 116i tai 116d -mallin hintaan 24.900 *. Uusi BMW 116d Business 2.0 litran moottorilla Teho 85 kW/115 hv, kulutus EU-yhdistetty 4,4 l/100 km, CO2-päästö 118 g/km. (09) 5407 4700 bmw.laakkonen.fi. BMW 1-sarja nyt alkaen 24.900 *. Yksi pitää dieselistä, toinen bensiinistä. (09) 5407 4500 bmw.laakkonen.fi Laakkonen Helsinki Veljekset Laakkonen Oy Mekaanikonkatu 2, 00880 HELSINKI puh. Nyt kampanjahintaan 24.900 + toim. Kuvan auto erikoisvarustein. Uusi BMW 116i Business nyt 2.0 litran moottorilla Teho 90 kW/122 hv, kulutus EU-yhdistetty 5,8 l/100 km, CO2-päästö 139 g/km. 21.350 , arvioitu autovero 5.554,53 , kokonaishinta 27.504,53 . 22.810 , arvioitu autovero 5.095,24 , kokonaishinta 27.905,24 . *Autoveroton hinta (sis. kulut 600 = 25.500 . *Tarjous voimassa uusiin asiakastilauksiin 30.6.2009 saakka. Nyt niillä on vain yksi hinta
Citykäytävä, Aleksanterinkatu 21, HELSINKI, 09-662760