Ilmailulehti 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

taitoleNtäjälegeNda Seppo Saario Numero 5/2011 74. Vuosikerta Hinta 6,50 euroa 6 414882 888030 pUrjeleNNoN opettajia Vihdoinkin uusi ryhmä 11003
Joskus tekisi mieli sanoa, että nyt olisi Karpolle asiaa. Yksi valittaja pystyy siis taistelemaan oikeudessa satoja tai tuhansia ihmisiä vastaan. Ympäristölupa on monella Se määrittelee käytännössä kentän käyttöajat ja Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Kyse on siis ihmisen perusoikeuksista eli lainsäädäntömme yhdestä kulmakivestä. Tällä hetkellä monilla lentopaikoilla on vireillä ympäristölupahakemuksia, joita käsitellään aluksi ympäristökeskuksissa ja sen jälkeen valitettavasti eri oikeusasteissa. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Kun äänestyksissä demokratia määrää lopputuloksen, oikeuskäsittelyissä jopa vain yksi valittaja pystyy asettamaan kaiken toiminnan arvioinnin kyseenalaiseksi ja jopa tekemään lentämisen mahdottomaksi. Jos jossakin asiassa katsot olevasi asianosainen, voit yksin antaa "poikittaista mailaa" ihan laillisesti vilkkaankin lentopaikan ympäristölupahakemukseen. Näin on tehnyt myös Räyskälä-Säätiö. Eipä vain ole vielä näkynyt. Se on syytä muistaa, ettei valittajien ääniä lasketa. Oikeusasteiden ruuhkat vaikuttavat siis ilmailugenreenkin. Puh. Demokratia vastaan oikeus Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 74. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Oikeudenkäynnit eivät ole ilmaisia. Tämä kaikki vie tietysti aikaa, mutta myös rahaa. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa menee todella yksityiskohtaisiin sääntelyihin, mitä ja milloin saa tehdä. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. Ja nyt se on sanottu. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. www.ilmailu. Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu. Hyvää ilmailukesää, Mikko Sokero päätoimittaja Kannen kuva Pekka Ylipaavalniemi Painopaikka Tässä numerossa 4 10 Saapuneet-uutispalsta Seppo Saarion yli 700 näytöksen taitolentourakka Oy Scanweb Ab, Kouvola 2011 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Erään asiantuntijaarvion mukaan ratkaisu Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta olisi pitänyt tulla jo puolitoista vuotta sitten. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Käsittely itsessään maksaa ja asiamiehet osaavat laskuttaa lainopillisista neuvoistaan. Räyskälän ilmailukeskuksen ympäristölupa on ollut eri oikeusasteiden käsittelyssä vuosien ajan. Demokratia ei kuulu oikeussaleihin. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. vuosikerta tapaa tärkeä asia lentopaikoille. Kolikolla on kääntöpuolensakin. Sillä ei siis ole väliä, ovatko kaikki kentän käyttäjät ja ympäristön ihmiset sujuvan toiminnan kannalla. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Puh. Valitettavasti siksi, että asia vie aikaa ja rahaa. Käytännössä tie on kuljettu loppuun, kun Korkein Hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Sen jälkeen on vain ryhdyttävä toimimaan luvan mukaisesti ja mahdollisesti korjattava toimintatapoja. Jos ympäristökeskusten ja hallinto-oikeuksien ympäristölupapäätökset eivät miellytä, voivat myös ilmailijat valittaa. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 30 32 34 35 36 38 15 16 18 22 24 Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Kilpailukutsuja MM-logokilpailu 100 vuotta ensimmäisestä lentoyrityksestä Vietnam-boogiet, rahtarina Huye UH-1H Paavon Purjelentokulma Pienoista Mallipuhetta Uusi ryhmä purjelennon opettajia Hämeenlinnan Ilmailukerho, suomalaista ilmailuhistoriaa Hanssin-Jukka avataan taas 42 48 51 54 56 27 Thunderbirds tulee päälentonäytökseen Turkuun BAC 1-11, menestynyt brittikone Kisakauden avaukset: Pribina Cup ja Vesis Open ILMAILU 70 vuotta sitten Räyskälä, ilmailijan paratiisi Riku Rissanen, Räyskälän uusi pomo ILMAILU 3 5/2011. On olemassa vain kaksi osapuolta, jotka saavat aikanaan eteensä ratkaisun. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu
Hyvää jatkoa sinulle, Ari! Finavian viestintäjohtaja Irmeli Paavola jäi eläkkeelle toukokuun lopussa. Sireeni sai aikaan Malmilla paljon toimintaa ja isojen kiinteistöalojen ammattilaisena hän sai paljon uusia asioita tapahtumaan. Kuvissa nähdään laajasti ilmailun eri lajeja. Näyttelyyn on vapaa pääsy kaikilla lentoasemalla asioiville. Kaikki muut paitsi Uusitalo ovat harrastekuvaajia. Kaikilta niiltä oli edustaja palkintoraadissa. Alkuvuodesta julkistettuun kaikille avoimeen kilpailuun osallistui noin 70 valokuvaajaa lähes 450 kuvalla. Kilpailussa palkituiksi tulivat Henri Keränen, Sampo Kiviniemi, Juhana Lampinen, Timo Leppäharju, Esa Niva ja Johanna Uusitalo. Sireeni lopetti pestinsä Malmilla toukokuun lopussa. Q Lyhyesti Airbusin emoyhtiö EADS on osavuosituloksessaan vahvistanut, että uusi A350XWB-projekti etenee aikataulun mukaisesti. Kilpailun ja näyttelyn järjestäjät ovat Finavia, Ilmailutoimittajat ry, Finnair, Kameralehti ja Eirikuva. Virtanen. Kilpailukuvat kuuluvat HelsinkiVantaan pysyvään ilmailuaiheiseen näyttelyyn, jonka työt vaihtuvat puolen vuoden välein. Sireenin aikana Malmilla järjestettiin muun muassa Helsinki International Air Show (HIAS). Ensimmäisen koneen loppukokoonpanon on määrä alkaa vielä kuluvan vuoden aikana ja kaupallinen liikenne konetyypillä on määrä käynnistyä 2013. Siihen osallistui 17 lajin harrastajaa. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille Turun Lentokerhoon kunniajäseniä Turun Lentokerho kutsui kevätkokouksessa kunniajäsenikseen 7.4.2011 viisi ilmailijaa, heistä kuvassa vasemmalta Pentti Juhonen, Sakari Seppälä, Kauko Tomberg ja Esa Passila, kuvasta puuttuu Pertti Terho. Näyttely vaihtuu Helsinki-Vantaalla Finavian, Finnairin, Eirikuvan, ilmailutoimittajien ja Kameralehden isännöimä valokuvanäyttely HelsinkiVantaalla vaihtui uusiin kuviin 9. Kurssin vetäjinä toimivat Timo Bartholdi, Jukka Jusslin ja Kimmo K. Viime vuodet Helsinki-Malmin lentoasemalla päällikkönä ollut Ari Sireeni siirtyy uuden työnantajan tehtäviin. Tuomaristossa olivat Marika Nöjd (Finavia), Maria Mroue (Finnair), Merja Ailama-Mäkitalo (Eirikuva), Harri Hietala (Kameralehti), Ilkka Kangastalo (Ilmailutoimittajat ry) ja Annika Kåla (Helsinki-Vantaan viestintä). 5/2011 4 ILMAILU. Koska riittävän tasokasta sarjaa ei yhdeltäkään kuvaajalta löytynyt, tuomaristo päätyi ns. Paitsi kenttien ja Finavian asioiden valtakunnallinen tiedotus, Irmeli vastuualueeseen kuului kaikki Finavian toiminta. Hyviä, eläkepäiviä, Irmeli! ILMAILUN TOIMITUS ja SIL:n väki vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. Irmeli toimi sanansaattajana toinen toistaan uskomattomimmista pyynnöistä ja toiveista. Kesäkuun alussa Nurmijärvi aloittaa hänen palkanmaksajanaan. Hänen puoleensa kääntyminen oli aina mutkatonta ja helppoa sekä vastausten saaminen enemmän kuin helppoa. Hänen kanssaan valtionyhtiön viestintä oli saumatonta ja mediaystävällistä. Kurssi oli ensimmäinen yhdistyksen omin voimin toteuttama tuomarikurssi. Heiltä valittiin valokuvanäyttelyyn yhdeksän työtä. Carolyn Russon kuvien tilalle tulee yhdeksän kilpailulla valittua kuvaa. huhtikuuta. Uuden lentoaseman päällikön valinta on jo käynnissä Finavian pääkonttorissa Helsinki-Vantaalla. Ari Sireeni lähti Malmin lentoasemalta. Urheilutaitolentäjien perinteinen tuomariseminaari järjestettiin Finnair Flight Academyssa 9. toukokuuta. Muutenkin kansanläheisesti käyttäytynyt ja toiminut Ari Sireeni sai aikaan paljon uudistuksia Malmin kentän ja aitojen ulkopuolisillakin alueilla. Ne ovat tyyliltään hyvin vaihtelevia. Kuusi suomalaista ilmailukuvaajaa -näyttely sijaitsee terminaali 2:ssa saapuvien kerroksessa, lähellä Café Picniciä. Valokuvat ovat esillä vuoden 2011 loppuun asti. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Alunperin oli tarkoitus ottaa näyttelyyn 9-12 kuvan sarja yhdeltä kuvaajalta. Onko konekimpassanne uusi alus. Mukana on vauhtia, huumoria, öistä tunnelmaa ja yksi merkittävä uutistapahtuma. jaettuun ykkössijaan. Edelliset näytteilleasettajat ovat olleet japanilainen ilmailuvalokuvaaja Katsuhiko Tokunaga, suomalainen Hornetlentäjä Henrik Elo ja viimeksi amerikkalainen Carolyn Russo. Airbus toimitti tammi-maaliskuun aikana 119 konetta ja sai tilaukset 69 koneesta, joista 10 on A380-koneita
Tällä hetkellähän suurin ja nopein turboprop on Bombardierin Q400, joka on 68-78-paikkainen ja jossa on PWC:n 5 070 ahv:n PW150A-moottorit. All Nippon Airways, joka on konetyypin ensimmäinen operaattori eli launch customer, on aloittanut miehistöjen tyyppikoulutuksen. Kovasiipinen Ikarus C52 on nyt saksalaistehtaan peruskone, jota onkin odoteltu jo pitkään. Kone esiteltiin julkisesti suurelle yleisölle AERO-messuilla. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO SIL:ltä ei enää pelastusvarjon pakkaajan kelpoisuuksia tänyt ja uusinut pelastusvarjon pakkaajien kelpoisuuksia. ILMAILU 5 E Ikarus uudistui räs maailman myydyimmistä ultrakeveistä koneista, Ikarus, uudistui. Ikaruksen käyttäjät ovat merkkiuskollista väkeä ja tuote (lue = kone) soveltuu enemmän kuin hyvin ultralentämiseen. Oleellisempi asiakirja on kuitenkin koulutustodistus. Ensimmäiset 787-toimitukset ANA:lle on suunniteltu kuluvan vuoden heinä-syyskuulle. Säteilymittareilla varustettua helikopteria on käytetty videointiin, kuvien ottamiseen ja säteilymittaukseen ja näin avustamaan pelastusmiehistön toimintaa vaikeissa oloissa. Tällaisella henkilöllä on luultavasti myös SIL ry:n myöntämä pelastusvarjon pakkaajan kelpoisuus, joka on siis voimassa sellaisenaan ilman uusintaa, vaikka siihen on merkitty päättymispäivämäärä. Asiaa koskevia hakemuksia ei siis lähetetä SIL ry:lle. Aika näyttää, olisiko noin 90-paikkainen potkurikone sopiva Suomen ja Finnairin/ Finncommin tarpeisiin, kun nykyisen E170/190- ja ATRkaluston uusinta tulee aikanaan ajankohtaiseksi. USA:n sotavoimat käyttävät T-Hawkia jo rutiininomaisesti mm. Suuri osa asiakkaista lienee vanhoja Ikarus-pilotteja. Ikarus C52 korvasi myyntihitti C42:n. 5/2011. PWC:n markkinointijohtajan Richard Dussaultin mukaan paras vaihtoehto olisi uusi clean sheet -suunnitelma, missä erityisesti käsimatkatavaratilat olisivat merkittävästi suuremmat kuin nykyisissä turboprop-koneissa. Hänellä on myös oltava käytössään pakkaamisessa tar- Mikro-UAV auttoi Fukushimassa apanin maanjäristyksessä pahoin vaurioituneen Fukushima Daiichin ydinvoimalan pelastustyössä on kokeiltu Honeywellin miehittämättöntä T-Hawk Micro Air Vehicle -pienoishelikopteria hyvin tuloksin. Suomen Urheiluilmailuopiston pakkaajakurssilla pelastusvarjon pakkaajan koulutuksen ja koulutustodistuksen, voi edelleen pakata pelastusvarjoja saamansa koulutuksen ja omaamansa kokemuksen mukaisesti. 787-koulutuskeskuksia on perustettu viisi. Tyypillinen käyttö on ns. Boeing kertoo, että ohjaajan tyyppikoulutus 787:n lentäjäksi kestää 520 päivää kokemuksesta riippuen. Myöskin heidän on täytettävä EASA-ilma-alusten pelastusvarjojen osalta EASA:n huoltotoiminta-asetuksen 2042/2003 vaatimukset. Yhtiössä onkin jo pitkälle menevät suunnitelmat uudelle 5 0007 000 ahv moottorille tällaiseen koneeseen. hoverand-stare eli laite leijuu paikallaan ja kuvaa reaaliaikaista videokuvaa, joka välitetään omille joukoille. Pelastuslaskuvarjojen huoltajien (eli myös pakkaajien) on täytettävä EASA-asetuksen 216/2008 liitteessä II tarkoitettujen ilma-alusten pelastusvarjojen osalta ilmailumääräys AIR M1-5:n vaatimukset. Suomen Urheiluilmailuopiston pakkaajakurssilla ja saamalla siitä koulutustodistuksen. Uusi, siihen soveltuva PWC-moottori on tarkoitus esitellä 2012. Vastaavasti henkilöt, jotka ovat saaneet varavarjon pakkaajan koulutuksensa ja koulutustodistuksensa (ja mahdollisesti SIL ry:n myöntämän varavarjon pakkaajan kelpoisuuden) ennen 15.7.2010, jolloin PEL M3-5 kumottiin, ovat edelleen oikeutettuja pakkaamaan varavarjoja ja pelastusvarjoja saamansa koulutuksen ja omaamansa kokemuksen mukaisesti. PWC keskusteleekin jo konevalmistajien, kuten Embraerin, ATR:n ja Bombardierin kanssa mahdollisesta koneprojektista. EASA ei kuitenkaan ole vielä antanut pelastusvarjon huoltajista tai pakkaajista erillisiä vaatimuksia, joten Suomessa voidaan noudattaa tältä osin kansallisia ilmailumääräyksiä. Kymmenen ohjaajan ryhmä aloitti teoriaopinnot Tokiossa ja on myös jo aloittanut simulaattorikoulutuksen Seattlessa Boeingin tehtaalla. T-Hawk on alunperin sotilaskäyttöön kehitetty ducted-fanpienoishelikopteri, jonka pääroottorin läpimitta on vain 43 cm. Valmistajista ainakin Alenia, joka on ATR:n toinen osakas EADS:n lisäksi, on ilmoittanut halukkuutensa kehittää tällaista 90-paikkaista konetta. Avustustoimi Japanissa oli kuitenkin ensimmäisiä kertoja, jolloin T-Hawkia on käytetty siviilitehtävissä. Dreamliner-koulutus alkoi Pahoin viivästyneestä Boeing 787 -projektista kuuluu vaihteeksi rohkaisevia uutisia. Nykyinen 1.3.2011 päivätyn SIL ry:n Laskuvarjokaluston huolto-ohjeen varavarjon pakkaajan koulutusohjelma ei sen sijaan anna oikeutta pelastusvarjon pakkaamiseen. Koneelle ennustetaan hyvää myyntiä. Pelastuslaskuvarjoja koskevat ilmailumääräykset AIR M10-2 ja PEL M3-5 on kuitenkin kumottu, joten SIL ry ei enää myönnä eikä uusi mainittuja kelpoisuuksia. Paikat ovat Seattle, Singapore, Tokio, Lontoon Gatwick sekä Shanghai. PWC haluaa tehdä isomman turbopropin Pratt&Whitney Canada, joka tunnetaan merkittävänä potkuriturbiinimoottorien valmistajana, on innostunut uudesta, suuremmasta turboprop-koneiden kokoluokasta. Uudet pelastusvarjon pakkaajat hankkivat pakkauskelpoisuuden suorittamalla asianmukaisen koulutuksen esim. Nähtäväksi jää, nouseeko Ikarus C52:n myynti samoihin lukemiin kuin edeltäjänsä. Lisätietoja antaa Martti Roivainen, (09) 3509 3433, roivainen@ilmailuliitto.fi J Se pystyy lentämään ahtaissa sisätiloissa joko kameroiden avulla kauko-ohjattuna tai itsenäisesti jopa 40 minuutin ajan. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että henkilö, joka on joskus saanut esim. PWC näkee, että nykyisten noin 70-paikkaisten koneiden yläpuolelle olisi hyvät markkinat noin 90100 paikkaiselle, täysin uudelle koneelle. Afganistanissa, missä nämä laitteet ovat keränneet jo 17 000 lentotuntia. Kauko-ohjattava T-Hawk on noin 7,5 kg painava lentolaite. SIL ry on aikaisemmin myön- vittavat työvälineet ja tilat, kuten AIR M1-5 edellyttää
päivään mennessä löydettiin ensin AF447:n lentotietojen tallentimen (FDR, Flight Data Recorder) runko-osa, sitten sen kriittinen muistiyksikkö ja lopuksi myös CVR eli ohjaamoäänten tallennin (Cockpit Voice Recorder). Puheenjohtaja Harju kertoo: Suomi on kaunis maa. Toukokuun 3. A320neo-koneissa on uudet, entisiä tehokkaammat moottorit sekä sharklet-siipiulokkeet. Ensimmäinen Tecnam (OH-TPA) tuotiin kuormaautolla siivet irrotettuina tehtaalta Italian Capuasta. Uusi Tecnam P2002 JF vie peruslentokoulutuksemme kokonaan uudelle tasolle. Yhdistyksen toimintaa on tarkoitus vireyttää parantamalla vesilentomahdollisuuksia maassa. Ilman koneita ei ole ollut koulutustakaan. Koneen huolloista vastaa Patria Pilot Trainingin oma, PART 145 -korjaamo, joka toimii Patria-talossa Malmilla. Air Francen turmakoneen mustat laatikot on nostettu iime vuosien kenties arvoituksellisimman lento-onnettomuuden syyn selvittäminen näyttää nyt olevan lähellä. Kuva BEA 6 ILMAILU 5/2011. Suomessa Tecnamin mekaanikko kokosi koneen lentokelpoiseksi. Ensimmäiset koululennot uudella koneella on ollut tarkoitus lentää touko-kesäkuun vaihteessa. Nyt aiomme pysäyttää tämän kierteen. P atria Pilot Training on vastaanottanut ensimmäisen peruslentokoulutukseen käytettävän Tecnam P2002 JF -lentokoneen Malmilla. Haluamme pitää koulutuskalustomme uudenaikaisena ja olla näin hyvä naapuri HelsinkiMalmin lentokentän vaikutusalueella asuville ihmisille, Matikainen korostaa. Sylinterimäinen osa on muistiyksikkö ja sen päädyssä oleva vaalea pienempi sylinteri on pinger eli akustinen majakka, jonka lähettämää signaalia ei kuitenkaan etsinnöissä löydetty. Sen ansiosta A320-perheen lentokoneiden sitovat tilaukset ylittävät 7 000 tilausta. Uusi Tecnam edustaa myös käyttökuluiltaan ja moottoritekniikaltaan uutta suuntausta. kesäkuuta 2009 toistaiseksi tuntemattomasta syystä mereen keskellä Atlanttia lennettyään yöllä tälle alueelle tyypillisen ukkosmyrskyalueen läpi. Koululla on myös optio ostaa kolme lisäkonetta vuoden 2011 aikana. Puheenjohtajaksi on valittu innokas vesilentäjä Jorma Harju. Tästä koneesta oppilaittemme on helppo siirtyä mittarilentokoulutusvaiheessa käytettävään Cirrus SR22 -koneeseen, jossa koulu- tusta jatketaan Garminin Cirrus Perspective -avioniikalla, liiketoimintajohtaja Lassi Matikainen kertoo. Air France-yhtiön lento AF447 päättyi tragediaan, kun Riosta Pariisiin matkalla ollut Airbus 330 putosi 1. Suunnitelmissa on kehittää vesilennon koulutustoimintaa sekä hankkia mahdollisesti yhdistykselle oma vesikone jäsenten vuokrattavaksi. Ranskan onnettomuustutkintaviranomainen BEA on jo avannut molemmat ns. Musta laatikko on siis oikeasti oranssinvärinen. Konevalikoima edistää Patrian lento-oppilaiden osaamista nykyaikaisessa ohjaamoympäristössä, mikä on tärkeää ammattilentäjäoppilaiden tulevaisuuden kannalta. Koulutustoiminnan tukemiseksi yhdistys on hankkinut käyttöönsä laituripaikan vesikoneelle pääkaupungista, josta käsin koululentoja on tarkoitus lentää. Olemme yhdistyksessä miettineet, että miksi näin on. Airbusin A320 on maailman yleisin kapearunkokoneiden perhe. Päädyimme sellaiseen lopputulokseen, että kyseessä on tavanomainen muna-kana-ongelma: kun ei ole ollut koulutusta, ei ole ollut pilotteja, jotka olisivat käyttäneet koneita. Niillä korvataan aikaisemmat seitsemän AS202 Bravo -lentokonetta. Koneissamme on uudenaikainen avioniikka ja Garmin 500 -näytöt. Olemme havainneet markkinoilla huomattavaa kiinnostusta ja odotamme näkevämme lentokoneen käytössä ensimmäisillä asiakkailla vuonna 2015, ILFC:n pääjohtaja Henri Courpron sanoo. Kolmisen viikkoa myöhemmin paikalle saatiin nostotyöhön V Airbusin A320-lentokoneiden tilausmäärä ylitti 7 000 International Lease Finance Corporation -liisausyhtiö (ILFC) on vahvistanut maaliskuussa solmitun aiesopimuksen sadan A320neo-lentokoneen ostosta. BEA:lla on nyt hyvät edellytykset ratkaista tämän 288 ihmisen hengen vaatineen onnettomuuden syy. AF447:n ohjaamoäänten tallennin vielä merenpohjassa 3 900 metrin syvyydessä. Uuden Tecnamin melutaso ja polttoaineenkulutus ovat pienet. Uuden A320neo-lentokoneen ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme kapearunkokoneen, jolla polttoaineen kulutus vähenee merkittävästi. A320neo vähentää myös typpioksidipäästöjä ja lentomelua merkittävästi. Yli 4 600 konetta on toimitettu yli 330 asiakkaalle eri puolille maailmaa. soveltuva Remora 6000 ROV -sukellusrobotti erikoislaiva Ile de Seinen kannella. Kolmen tuloksettoman etsinnän jälkeen koneen jäännökset löytyivät huhtikuun 3. Jostakin syystä kuitenkin meidän tuhannet järvemme eivät ole innostaneet vesilentoon samalla tavalla kuin esimerkiksi naapurissa Ruotsissa, puhumattakaan Kanadasta. mustat laatikot ja niiden tallentamat tiedot on onnistuneesti luettu. Tutkinnassa varmasti selvitetään, miksi se ei onnistunut. päivänä meren pohjasta, 3 900 metrin syvyydessä vedenalaisen Remus-robotin avulla. Q Patrialle uusi Tecnam P2002 JF -peruslentokone Vesilentäjät kokosivat uudelleen rivinsä Vesi- ja suksilentoyhdistykselle on valittu kevään aikana uusi hallitus. Ne merkitsevät jopa 15 % säästöä polttoaineen kulutuksessa eli noin 3 600 tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöissä lentokonetta kohden vuodessa. Patria on tilannut näitä koneita yhdeksän
MIK:in omistuksessa kone on lentänyt tasaisesti. toukokuuta. Vesikoneilla paikka aivan keskustassa. Kone on valmistunut 1975 ja tuotu Suomeen Yhdysvalloista 1978. Tällä hetkellä vielä englantilaista rekisteritunnusta G-EDHO kantava kone lennettiin Malmille huhtikuun viimeisenä päivänä. Uutukainen on jo kerholaisten käytössä. Finncommin 13. Malmin ilmailukerhon OH-CTL saavutti 15 000 tuntia! Suomessa erittäin paljon lentänyt pienkone, OH-CTL (Tango Lima) saavutti kunnioitettavan 15 000 lentotunnin rajan 10.5.2011. ATR-potkuriturbiinikoneensa Ranskan Toulousessa perjantaina 13. Cessna 172 -tyyppinen nelipaikkainen kone on edelleen aktiivisessa käytössä koulutuksessa, matkalennoilla ja maisemien katselussa. Silloin vasta vuoden ikäinen Malmin lentokerho päätyi ostamaan koneen. Ultrakevyttä oleskelua ilmailun parissa. Sen hankki Oululaisen ilmailukerho eli Tervalentäjät ry lähes uudenveroisena, vain 502 tuntia lentäneenä. Konetyyppi edustaa modernia lentokonetekniikkaa ja on ominaisuuksiltaan ihanteellinen kotimaansekä lähialueiden lentoliikenteeseen. Koneen rekisteritunnus CTL onkin Tervalentäjien perua. Finncomm vastaanottaa vielä kolme uutta ATR-lentokonetta, jolloin yhtiön ATR-laivastossa on neljä ATR 42-500- ja 12 ATR 72-500 -potkuriturbiinikonetta. ESMO:lle tyylikäs Cirrus SR-20 Malmilla toimiva ilmailukerho Espoon Moottorilentäjät on täydentänyt kalustoaan Englannista hankitulla tyylikkäällä Cirrus SR-20 -lentokoneella. Kone on nelipaikkainen, kuiturakenteinen nopea matkakone, jossa on moderni avioniikka. Oulussa kone oli aktiivisessa käytössä, mutta vuonna 1989 se päätettiin vaihtaa uudempaan. Autokyyti kentälle. Huonevaraukset: Hotelli Rinssieversti 015 440771, Lisätietoja: Olli Puromies 0400 444199 tai 5/2011 "Pi-pirskatin kiva FLY IN" ILMAILU 7. Siirtolento Malmille tapahtui 24.3.1989. Illalla nautitaan herkullisia muikkuja. 15 000 lentotunnin raja ylittyi 10.5.2011 paikallislennolla Malmilta. Finncommille kolmastoista ATR-kone F inncomm Airlinesin laivasto kasvoi yhdellä lentokoneella, kun yhtiö vastaanotti 13. Vain reilua tuntia myöhemmin lennettiin jo ensimmäinen kerholaislento Malmin Ilmailukerhon nimissä. Uusi ATR 72-500, rekisteritunnukseltaan OH-ATM, on 72-paikkainen. Reilut 6 000 tuntia lentänyt Cessna oli silloin 14 vuotta vanha. ATR toukokuussa lähdössä Toulousesta kohti Suomea. RANTASALMI FLY IN ULTRA 2-3.7.2011 Lentäjien viikonloppu Saimaan maisemissa. Reittilennot koneella alkoivat jo luovutusta seuraavalla viikolla. Tango Liman ensilento Suomessa tapahtui 15.3.1978
Sotilasarvoltaan Aarno oli yliluutnantti. Sukupolvenvaihdoksen kautta Raija-vaimo ja pojat hoitavat tilaa nykyisin maatilayhtymänä. Muuta lentotoimintaa ja lentokoulutusta jatkettiin entiseen tapaan. Aarno oli rauhallinen, huumorintajuinen, positiivinen optimisti ja toisten kanssa hyvin toimeentuleva ihminen, jonka kanssa työskentely oli helppoa niin maassa kuin ilmassakin. Nyt alkaa kuitenkin uusi Apex Edge KSN 770 -monitoimilaite olla valmis tuotantoon. -lentoyhtiössä, jonka toiminta pyöri alkuaikoina lähinnä lentokoulutuksen, linjatarkastuslentojen, yleisölennätysten ja Aarnon sydäntä lähinnä olevien hirvilaskentalentojen parissa. Aarno oli myös 1969 perustetussa Ilmailuyhtymä Kaarlo Tuorila & Kumpp. Kesällä 1960 Aarno kävi Jämillä purjelennonopettajakurssin, ja toimi sitten useita vuosia purjelennonopettajana Hallissa. Q Lentävä maanviljelijä on poissa Bendix/King KSN 770 vihdoin tulossa A Aarno Virkajärvi syntyi Kuorevedellä 28. huhtikuuta ATR:n ohjaimista. Kalaja siirtyi eläkkeelle 15. Lentokone oli ATR 72-500 (OH-ATG). 5/2011. Aarno toimi lennonopettajana lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Varusmiespalveluksen jälkeen Aarnon haaveena oli opiskella metsänhoitajaksi, mutta työt enonsa omistamalla Kauppilan vuosisataisella sukutilalla eivät siihen niin vain antaneet mahdollisuutta. KSN 770 voidaan jälkiasentaa suureen määrään konetyyppejä. Serlachius -yhtiön lentokuljetustarpeet lisääntyivät 1970-luvun alkupuolella, Ilmailuyhtymä hankki liikelentotoimintaan sopivaa kalustoa. Aarno toimi yhtenä liikelentoyhtiön kapteeneista ja koulutti nuoria pilotteja liikelentouralle. Ilmailusta alkoi tulla varteenotettava, raskasta maataloustyötä keventävä harrastus. Lisävarusteeksi tulee TAWS ja EGPWS eli maastoesteiden varoitusjärjestelmä, säätutkan liitäntä sekä TCAS eli varoitukset muusta lentoliikenteestä. Kaiken muun kiireen ohella Aarnolla oli aikaa toimia kunnallismiehenä ja olla aktiivisesti mukana useissa yhdistyksissä. Enonsa kuoleman jälkeen Aarno sai vastattavakseen koko maa- ja metsätilan hoidon, jossa edistyksellisyys ja ahkeruus tuottivat hyvää tulosta. Lentotoimintaa pyöritettiin tuolloin kolmen lennonopettajan ja neljän yleisilmailukoneen voimin. Se sisältää COM/NAV-radiot ja GPS:n varustettuna tarkalla ILS:iä vastaavalla LPV-korkeusmittauksella. Pekka Seppälä Kirjoittaja on Aarnon lapsuudenystävä ja naapuri sekä pitkäaikainen yhtiökumppani. vioniikkavalmistajien konkari Bendix/ King on joutunut pahasti Garminin, Avidynen ja vastaavien tulokkaiden puristukseen. Siitä kertoo sekin, että hänet kutsuttiin monista ansioistaan johtuen Mäntän Seudun Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtajaksi. Viimeisellä lennolla oli perämiehenä hänen poikansa, joka jatkaa yhtiössä ohjaajana. Mauno Kalajan viimeinen lento oli AY3924 (liikennöijänä Finncomm Airlines) Tallinnasta Helsinkiin, saapumisaika Helsinki-Vantaalle 13.05. Oman tilanhoidon ohella lennetyt yli 7 000 lentotuntia kertovat kiistatta lentämisen tärkeydestä Aarnon elämässä. Ohjaamojen jakkaroita tuuletellaan lähivuosina usein. Kotikuusten ohella Aarnoa jäivät syvästi kaipaamaan Raija-vaimo ja pojat Ilkka, Perttu-Jussi ja Sampsa perheineen sekä laaja sukulaisten, ystävien ja tuttavien piiri. tammikuuta 1932 ja menehtyi pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Jämsässä suomalaisuuden päivänä 12.5.2011. Lennonopettajakurssin hän kävi 1970. Lukuisia ovat ne lentomiehistöt, jotka noilla alueilla Aarnon kyydissä hirviä laskivat vuosikymmenten saatossa. Se on siis varmasti houkutteleva vaihtoehto koneensa avioniikan uudistamista harkitsevalle pilotille. Bendix/King KSN 770. Finncommin Mauno Kalaja eläkkeelle Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, joten nuorten liikennelentäjien ei kannata olla huolissaan. Toiseen ammattiinsa, sukutilan hoitoon, hän paneutui myös huolella metsien hoidon ollessa edelleen tärkeällä sijalla hänen 40-vuotisena tilanhoitokautenaan. Toinen haaveista, lentoupseerikurssilta saatu lentäminen, ei kokonaan päästänyt irti kynsistään. Vilpittömästi voi todeta, että Aarno kuului hirvilentolaskijoiden ehdottomaan parhaimmistoon Suomessa. Laitteessa on 5,7 tuuman MFD (Multi-Function Display) kosketusnäyttö ja lisäksi perinteiset käyttönupit. Metsästyksen ja kilpa-ammuntatoiminnan ohella reserviupseeritoiminta ja sen eri tehtävät olivat ominta Aarnoa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1951 Mäntän yhteiskoulusta, hän hakeutui varusmiespalvelukseen lentoupseerikurssille Kauhavalle. Vuonna 1963 pieni joukko ilmailun ystäviä, Aarno siinä mukana, osti Ilmavoimien viimeisen Viima-koulukoneen. Hän ehti työskennellä liikennelentäjänä peräti 40 vuotta. Jo kansakouluikäisenä hän oli aktiivisesti mukana sotilaspoikatoiminnassa veljiensä kanssa. Nyt Finncommin kapteeni Mauno Kalaja lensi viimeisen lentonsa airlinerilla. Kun G.A. Kaupankäynnin alkaessa hinta on 12 995 USD. Toiminta jatkui tällaisena aina kesään 1987, jolloin metsäyhtiön pääkonttorin siirtyminen Mäntästä Espooseen lopetti lento8 ILMAILU liikenteen tarpeen Hallin ja Helsingin välillä. Hirvilaskentalennot, joita Ilmailuyhtymä pääasiassa Aarnon johdolla lensi neljällä vuosikymmenellä Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen riistanhoitopiirien alueella, olivat hänelle itselleenkin, varsin innokkaalle hirvimiehelle, erittäin mieluisia lentoja
Finavia-konsernin kaupallisten tuottojen, kiinteistö- ja Airpro-liiketoiminnan uusi tarjonta ja kasvu nostivat myös liikevaihdon yli taantumaa edeltävien vuosien tason. Polttoainesäiliöiden tilavuus on 260 litraa. Matkustamon leveys on peräti 132 cm edessä ja takaistuimellakin 120 cm, joten rotevammatkin mahtuvat mukaan. Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 15,6 % 90,0 miljoonaan euroon. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. Rovaniemi Punnituskurssi 19.20.11. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto. Punnituskurssi 22.23.10. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. GI-Palvelut Oy Suomen Urheiluilmailuopisto Ultrakevyt- ja moottoripurjelennon verkkoteoriakurssi 27. Pelastusvarjoleiri varjoliitäjille 23.24.7. Räyskälä Purjelennon vuoristolentoleiri Espanjassa 3.9. SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. Koneen enimmäismassa on 1 200 kg ja hyötykuorma 600 kg. Purjelennon verkkoteoriat 27.6. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 5/2011. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. Räyskälä EFRY GP II 6.7.8. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Matkanopeustavoite on 160 solmua 6 000 jalan korkeudessa ja kantama on bensiinimootto- rilla 1 200 NM ja dieselillä 1 700 NM. Toimitukset on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2013. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. 6. Moottorin ja avioniikan toimittajaa ei ole vielä valittu. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. Rovaniemi CAMO FI.MG.0027 KOULUTTAA Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 Lisätietoja www.suio. Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. alkaen. + 12.14.8. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. Matkustajamäärän 7,4 % ja laskeutumisten 6,8 % kasvu tulee erityisesti kansainvälisen liikenteen lisääntymisestä, mutta myös kotimaan lentomatkustus on kääntynyt nousuun. alkaen. 020 7432 999, faksi 020 7432 991 Lentomatkustajien määrä palautui taantumaa edeltävälle tasolle Lentomatkustajien määrässä palattiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä taantumaa edeltävälle, vuoden 2008 tasolle, kun kysyntä kasvoi 7,4 %. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto. Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 65,32,41,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. Valmistajan mukaan hinta hyvin varustetulle koneelle jää noin 220 000 euroon, mikä kuulostaa kohtuulliselta. alkaen. Flight Design sai AEROmessuilla noin 30 tilausta C4-koneesta. Savonlinna Päällystyskurssi 18.20.11. Toiminnallinen tulos vahvistui vain hieman lentoliikenteen hintatason alenemisesta, kovasta talvesta ja kohonneesta kustannustasosta johtuen. Investoinnit on sopeutettu kassavirran mukaan ja konsernin omavaraisuus parani. Flight Design C4:n tiedot tarkentuvat F light Designin uudesta, AERO-messuilla esitellystä nelipaikkaisesta C4:stä on julkaistu tarkennettuja tietoja
Ja lentäväthän ne samat Pittsit, Eaglet ja Ultimatet vieläkin. Ilmavoimien kuusivuotinen kausi sekä Kauhavan ja Luonetjärven kentät jäivät sotakoneilla lopullisesti taakse. TEKSTI HEIKKI Haapavaara KuvaT SEppo SaarIon arKISTo Seppo Saarion yli 700 näytöksen taitolentoura Seppo Saarion menevää selkälentoa Malmin kentän itäpuolella vuonna 1976. Ja sitten purje- ja liitokoneet sekä lukuisat yleisilmailukoneet päälle. okonaislentoaikaa on miehelle kertynyt 70 konetyypillä noin 25 000 Smolikista Ultimateen Koko temppulentoura kesti vuodesta 1953 alkaen lähes 50 vuotta. 10 ILMAILU Koneetkin vaihtuivat Smolikista ja Bücker Jungmannista viime vuosituhannen lopun vihaisiin Pitts Specialiin, Christen Eagleen ja Ultimateen. omistajana on nyt raimo nikkanen. K tuntia. Siinä välissä olivat tietysti siviilikoneet Zlin Trener ja Shipmunk. Iltapäivälehdet siirtyivät pienkoneella Helsingistä maaseutukaupunkeihin. 5/2011. Tämä pitts-kone lentää edelleen. Aeron perämieskurssi päättyi vuonna 1958. Pienitehoinen Zlin Trener ei tuonut esityslentoihin sitä näyttävyyttä, jota mies kaipasi. Hiekan pölystä ei sitten ollut tietoakaan, kun näytöskentiksi tulivat 1970-luvun asvalttikentät. Lopetus kävi mielessä Seppo Saario oli vähällä lopettaa taitolentotouhun noin 40 vuotta sitten. Mies on istunut muun muassa Caravellen, DC-9:n, DC-3:n Convairin, Vihurin, Vampiren, Viiman, Stieglitzin, Pyryn, Fokker C 10:n, Messerschmitt 109:n, DC-2:n ja Bristol Blenheimin ohjaimissa. Sorapintainen luonnon muo- vaaa lyhyt kiitotie oli 1950-luvulla täyttä arkea, kun Seppo passaili Smolikiaan laskuun. Ilmavoimien Vihurit, Viimat ja Stieglitzit olivat vuonna 1970 jääneet taka-alle, sillä mies oli siirtynyt Puolustusvoimista siviiliin jo 1957. Vanhimmalla Pittsillä OHXPA:lla eli minun entisellä koneellani on ikääkin jo 40 vuotta, Saario laskee. Ennen Aeroa Saario lensi pienkoneella kaikenlaista keikkaa
Kyllä tämä nippu vielä mahtuu, lastaajat väittivät ohjaajille. Hän tuli vuoden 1970 jouluksi kotiin. Sitten 1981 Saario sai Christen Eaglen ja saman vuosikymmenen lopulla Lars Fellmanin kanssa vielä Ultimaten. akka Suomalaisen ilmailuväen hyvin tuntema taitolentäjä Seppo Saario (82) laskee, että hän vääntänyt koneitaan ja viihdyttänyt ilmailuvieraita yli 700 lentonäytöksessä. Saario oli Esko Pankkosen kaverina siipitöissä. Piirustuspaketin Suomeen tuonnista oli kulunut vasta reilut yhdeksän kuukautta. Sadan taalan piirustusnippukauppaa seurasi ehto, jonka mukaan kuvilla tehdään vain yksi kone. Koneen loppukasaus tehtiin Malmilla Finnaviationin hallilla työajan ulkopuolella. Ja pojathan luulivat, ettei kone nousekaan vaan menee metsään, muisteli Saario huvittuneena yli 50 vuoden takaisia rahtilentojaan. 5/2011 Taitolentokipinä iski uudelleen Poikamainen taitolentokipinä syttyi uudelleen vuonna 1970. Lentosirkus Pilvien Huimapäät 1950-luvulta tulee elävänä mieleen. Raskaat lehtiniput panivat pienitehoiset moottorikoneet lujille. Sitten nukkumaan kolmen neljän aikaan aamuyöllä, Saario muistelee. Runko hitsattiin Jämillä Penna Tervon johdolla. Mies oli ennen joulua viisiviikkoisella DC-9-koulutusjaksolla Floridassa. Minä kolusin lentokenttiä. Talkooväkeä löytyi mainiosti. Siihen asennettiin jo heti alkuun 180 hevosvoiman moottori. Iskin silmäni ja sieluni lopullisesti Pittsiin, Saario muistelee. Pitts S 2 B tuli 1980-luvun puolivälissä. Taitolentoa kolmella koneella Vaativimpana taitolentokautenaan Saario pitää vetäjäosuuttaan kolmen koneen ryhmässä, jossa hänen lisäkseen lensivät oma poika Pekka Saario ja Raimo ILMAILU 11. Pitts Specialin rakennusurakka sai lähes kansanliikkeen muodot. Eri alojen ammattilaiset puursivat koneen kimpussa noin 2 500 tuntia. Ehto kelpasi mainiosti Saariolle. Yhdeksän kuukauden rakennusurakka Syksyllä 1971 se kone jo lensi. Lähtökiito on hetkellisen lyhyt. Muu porukka kierteli pitkin satamia purjeveneitä ihailemassa. Minä niitä lastaajia hiukan "kiusasin". Monta kertaa menin reittilennon jälkeen Malmin hallille Pitts-töihin. Yhdelläkin lennolla kävin kieppumassa kolmen tanssilavan päällä, Saario ynnää. Kun Seppo Saario käy Suomen ilmailumuseossa, mies viipyy pitkän tovin Smolikin vieressä. Koneen tekijä ja lentäjä oli nummelalainen Raimo Turunen. Amerikan-tuliaisina oli Pitts Specialin piirustusnippu. Parhaana kesänä oli 37 näytöstä. Tiukan työrupeaman jälkeen Seppo Saario oli oikean taitolentokoneen OH-XPA:n omistaja. Vaikka koneella olikin nopeutta ja nousukykyä riittävästi, keikutin sitä lastaajien kauhuksi aivan kiitotien pinnassa. Saario sai 1976 parikseen toisen Pittsin. Saarion Pitts oli ensimmäinen Euroopassa nimenomaan "piirustuksista kasattu"
Pitts Special hurmasi Seppo Saarion yhdellä silmäniskulla 40 vuotta sitten. Pittseissä oli kiinteät potkurit. Hän suosittaa kaikille taitolen5/2011. Kun Rami pani koneensa vierelläni selälleen, se vajosi, jos rungot olivat samassa suunnassa horisonttiin nähden, Saario muistelee. Raimo Turusen Pittsissä on vanha siipiprofiili. Istuimme hotellihuoneessa ennen kotiin lähtöä. Koneet olivat erilaisia. Kolmen koneen alkulennot menivät osastolennon harjoittelussa, Saario kertasi. Terhakka Ultimate 300 S esiintyi lentonäytöksessä Saarion ohjaamana ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1988. Red Arrows tunnusti taidon Ryhmä pääsi esityksissään koh12 ILMAILU tuulliseen tasoon. Siellä se lopetuspäätös kypsyi lopullisesti, Saario kertoo. Taitolento on turvallisuutta Saario myös koulutti kaksipaikkaisella Eaglella. Harmi vaan, että meidän piti lopettaa homma taloudellisten syiden takia, Seppo Saario muisteli. Englantilaisten joukossa lensi pari pilottia, jotka olivat lentäneet myös Pittsillä. Eaglen nokilla viuhtoi säätöpotkuri. Taitolennon lopettamiskaavailut unohtuivat mieheltä vuosikymmeniksi meidän kaikkien ilmailijoiden iloksi ja onneksi. Turunen. Eaglessa ja Saarion Pittsissä on symmetriset siivet. Red Arrowsien ohjaajat tunnustivat suomalaisten taidot. Pitkät siirtolennot rassasivat taloutta. Kolmikko lensi Suomessa ja Ruotsissa samoissa lentonäytöksissä Red Arrowsin kanssa. Ryhmällä oli kaksi Pitts Specialia ja yksi Eagle. Harjoittelu tuotti ylimääräistä työtä. Rami ja Pekka eivät olleet lentäneet osastolentoa. Kolmen koneen taitolentoryhmän lopettamispäätös kypsyi Göteborgissa 1984. Me harjoittelimme paljon, Saario muistelee
Oppilaina Juhani Horma, Lauri Liljamo, Reijo Pirtola, Mikko Vanhala ja Jouko Holmberg. Saarion mielestä kokenut taitolentäjä voi opettaa taitolennossa toista, vaikka hän ei olisikaan lennonopettaja. Siis omalla tasollaan sportsman-luokasta lähtien. Sopuisa porukka kyllä pärjää. Saario harmitteli aikoinaan sitä, että koneen moottoritila on "pirun ahdas". · Aeron DC-3-perämieheksi vuonna 1960. Jos joku fiba tulee, tavallinen pilotti voi olla heikoilla. Taitolento antaa varmuutta yllättäviin tilanteisiin. 5/2011 Hanki kimppakone Taitolennon kustannuksia voi alentaa kimppakoneilla. · Ilmavoimien aliupseeriohjaajakurssi 8 alkoi 8.1.1951. · Aeron perämieskurssi vuosina 19571958. · Lentonäytöskiertueiden johtajana ja lentäjänä Pilvien huimapäät -lentosirkuksessa eri puolilla Suomea vuosina 1953 ja 1954. Taitolentäjällä pitää olla malttia edetä tyvestä puuhun. · Purjelennon A-kurssi 10.6.1044, B-kurssi 3.9.1944 ja C-kurssi 11.4.1947. · Vetäjänä Suomen Ilmailuliiton ensimmäisellä purjelennonopettajien kaksipaikkaiskurssilla vuonna 1955. · Vuosina 19581960 moottorilennonopettajana, malmilentäjänä sekä tarkastus- ja rahtilentäjänä. Mersu-lento vuoden 1952 syksyllä. HC-merkki numero 36 vielä samana vuonna. Koneena muun muassa Rhön-Bussard. · Ilmavoimista siviiliin vuonna 1957. Taitolentäjää voi verrata kilpaautoilijaan, joka selviää maanteillä hätätilanteissa tavallista keskiveroautoilijaa paremmin. Puolenkymmentä omistajaa yhdelle koneelle on maksimimäärä. Haastattelun lisäksi juttujen lähteinä on käytetty ILMAILUn numeroita 1/1965 ja 10/1971 ILMAILU 13 Ultimate on kätevä liikutella kentällä. toa. Taitolentokoneen ylläpidossa on kaikille töitä. Tavallisen lentäjän keikka menee hyvin usein alle 40° kaarroilla, suoralla lennolla sekä liu´uilla ja nousuilla. Koneosuuksia voi myös myydä. · Caravellen perämies 19671968. Minulla on ollut Cessna 172 lentomainostyössäkin, hän jatkaa. Ultimate 300 S -koneessa on jo kolmilapainen vakiokierrospotkuri. · Museo-DC-3:n OH-LCH:n ohjaajana vuosina 19861998. · Convairin kapteeni vuosina 19681971 · DC-9:n kapteeni, kouluttaja ja tarkastuslentäjä 19711981, minkä jälkeen eläkkeelle. Ehkä niitä paniikkijarrutuksia tulee ralliautoilijalle vähemmän kuin tavalliselle kuljettajalle, Saario selvittää. Matkustajakoneista ohjaajan kannalta miellyttäviksi koneiksi nousevat Convair ja Super Ca-. A- ja B-lennot tapahtuivat Grunau 9:llä ja C-lennot Grunau Babyllä. Ykköslentäjänä Erkki Kantosen onnettomuuden jälkeen keväällä 1953. Seuraavana vuonna alkoi lentoaliupseerikurssi 13. Opettaja- ja tarkastuslennot jatkuivat vuosituhannen loppuun asti. Hyvä taitolentokoulutus lisää lentoturvallisuutta. · Ilmavoimien lennonopettajakurssi vuonna 1954. · Purjelentäjän lupakirja vuonna 1948, samana vuonna purjelennon A- ja B-kurssien opettajana. Jokaisen kimppalaisen ei tarvitse olla koneen huollossa mukana ammattitöissä. Muutama silmukka ja syöksykierre eivät vielä tee taitolentäjää. Senttikin puolelleen olisi saanut ihmeitä aikaan. Jämiltä kaikki alkoi Seppo Saarion hämmästyttävän pitkä ilmailu-ura alkoi Jämin ilmailukoululta. Lentokoneesta pidetään aina hyvää huolta; erityisesti taitolentokoneesta. Tavallista peruslentoa Ilmavoimien ja Finnairin koneiden jälkeen Saario on lentänyt myös tavallisia yleisilmailukoneita Cessna 140:stä lähtien. · Convairin perämieheksi vuonna 1962
Pääkaupunkiseudulla on paljon pienkoneilmailijoita. Ohjaamossa on Pekka Saario. Seppo tyypitti Pekka-poikansa Pittsiin vuonna 1976. 14 ILMAILU 5/2011. Seppo Saario jätti lentämisen kymmenkunta vuotta sitten vaimon kuoleman jälkeen. Pilvien Huimapäiden ikimuistoinen lentäjä. Saario siirsi 1950- ja 1960-lukujen taitolennon nykyaikaan. Meitä katsottiin aikoinaan Euroopassa pitkään, kun Convairissa oli omat portaat koneen mukana, naurahtaa Saario. Onko siinä mitään järkeä, että lupakirja on voimassa vaan siksi, että siitä saa mainita kuulijakunnalle, miettii Saario. Suomalaisen taitolennon Grand Old Man ja suomalaisen urheilutaitolennon kouluttaja sekä rakentaja. Taitolennon ykkönen aivan varmasti. Convair oli paineistettu. Malmin kenttä on Helsingin kaupungin vuokramaalla. Monilla Helsingin-Espoon-Vantaan kokoisilla ulkomaalaisilla kaupungeilla on useitakin pienkonekenttiä, Saario tietää. Kun olin jonkin aikaa pois, alueilta tuli kentälle soittoja, että missäs se Saarion kone on. Hänet muistetaan taitolentäjänä jo 1950-luvulta lähtien. Hänellä oli varaa pitää koneessa oppilas ja asia omaa persoonaansa tärkeämpänä. Jämin ja Pilvien Huimapäiden liemissä keitetty lentonäytösten taitava veteraani. Vieläkö muistatte heittokäynnistyksen. Siitä hänelle hatun nosto. Sepon suuri palvelus suomalaiselle urheiluja kilpataitolennolle oli International Aerobatic Clubin nousujohteisen koulutus- ja kilpailuluokkajärjestelmän sekä näihin liittyvän turvallisuusajattelun tuominen Suomeen 30 vuotta sitten. Osmo Jalovaara Urheilutaitolentäjien kunniajäsen, FAI:n kansainvälisen taitolentokomission varapuheenjohtaja 2000-09. ravelle. Pidän realistisena, että Malmin tilanne lähtee ratkeamaan joskus 2020-luvulla, kun vuokrasopimuksen päättyminen alkaa lähestyä, sanoi Pajunen Helsingin sanomissa. Meillä on Kuusamosta asti vieraita, eivätkä he saa katsella taitolentoa, muistelee Saario mieluisia soittoja. Suomalaisen näytöstaitolennon ikoni ja Grand Old Man yli 700:lla näytösesiintymisellään. Heti tämän Saario-haastattelun jälkeen oli Helsingin Sanomissa juttu, jossa sanottiin, että paine Malmin kentän rakentamiseen on helpottunut. Hän ei hyväksy alkuunkaan sitä, että Malmin kenttää ollaan siirtämässä kauaksi pääkaupunkiseudulta. Sepon käsissä Ultimate oli kovan luokan kilpakone. Tapio Pitkänen Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja, taitolentäjä ja liikennelentäjä, Espoo Mitä sanot Saariosta Saario on saanut ilmailuun näyttävyyden. Katson miestä aina ylöspäin. Erkki Nyman Moottori- ja purjelentäjä sekä hinauslentokouluttaja, Raahe Malmin kenttä säilytettävä Seppo Saario on vankka Malmin lentokentän puolestapuhuja. Suomen Ilmailuliiton takavuosien varapuheenjohtaja, Espoo Seppo Pulkkinen Experimental-ilmailija, Pieksämäki Seppo Saario on vienyt ilmailua eteenpäin mittaamattomin harppauksin. Haastateltavana oli muun muassa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Hän tuumasi, että nyt tehdään jotain muuta. Käsittääkseni Malmin asioille ei tapahdu mitään. Lupakirjattomanakin Saario ottaa kantaa ilmailuasioihin. Nyt hänen oppilaansa jatkavat näyttävää taitolentoa. Mikko Jaakkola Harrasteilmailija ja experimental-rakentaja, Oulu En tiedä aivan tarkkaan, ketkä olivat rakentamassa 40 vuotta sitten Suomen ensimmäistä Pitts Specialia, mutta Sepon projekti se oli. He tarvitsevat Malmin kentän, samoin liikekoneilmailijat. Se Malmin lentomelu on hyvin kyseenalainen juttu. Mies on suomalaisen siviilitaitolennon isä. Minä harjoittelin paljon taitolentoa Malmin läheisyydessä. Erinomainen ja kokenut taitolennonopettaja vailla vertaa. Seppo heittää Pittsin käyntiin. Sen matkustamoistuimia asiakkaat muistelevat vieläkin, Saario sanoo. Taitolentäjä ja experimental-mies sekä lentoturvallisuuskouluttaja. Hän ei näe mitään mieltä siinä, että lentolupakirja pidetään voimassa minimilennoilla. Sen vuokrasopimus päättyy vuonna 2034
Kuopion Ilmailuyhdistys on jo saanut uuden kaksikon eli DG-505 Orionin vuosimalliltaan 2002 ja tunnukseltaan OH-1004. Paino on aika pieni ottaen huomioon, että kaksipaikkainen ohjaamo on paineistettu. Perlan 2:ta rakentaa Windward Performance, Ltd. Melko hyvät jälkilöylyt siellä silloinkin illansuussa oli. Suurin tosi-ilmanopeus tavoitekorkeudessa on 400 kts. Välistä puuttuvat OH-1002 ja 1003. Projektiin kuuluu vinssin lisäksi lisää majoitustilaa ja uusi rantasauna. Haikea tunnelma tosin leimaa varmasti sekä International Jämi Vintage -tapahtumaa että Itävallan Spitzerbergin Vintage Glider Rallya. Hän oli perustamassa ensimmäistä e British Vintage Glider Clubia vuonna 1973. Lentopainosta riippuen liitosuhde nopeudella 135 km/h on 24 25:1. Suomalaisia on mukana ainakin neljissä kansainvälisissä kisoissa, niin että penkkiurheiltavaakin riittää. Tehtaan purjekoneet ovat erittäin tarkasti tehtyjä ja lujia. Muutenkin nyt on vilkas purjelentokesä. Kaksikoita oli mukana kolme ja muut koneet edustivat laajalti eri luokkia. Vastaavasti Piper Pawnee -hinuri myytiin pois ja Super Cub joutaisi myös, jos ei lie jo myytykin. Puheenjohtaja Kari Ylihärsilä Purjelentokausi on jo niin pitkällä, että kilpailuvoittajiakin pääsee jo onnittelemaan. Se korkeustavoite on 30 kilometriä. Siitä onkin jo aikaa, kun palstahenkilö viimeksi Rautavaaralle räpsähti. Muuta uutta varustusta on Sky Launch -vintturi keinokuitulangoin. Firman vastuulla on myös aerodynaaminen ja rakenteellinen suunnittelu. Windward Performancen ohjelmassa on myös 15-metrisellä siivellä varustettu Duck Hawk. 5/2011 Ihan avaruuden rajoille ei sentään nousta Rautavaaralla, mutta tunnelmat ovat korkealla. Tuotevalikoimansa toisessa päässä Windward Performance valloittaa purjelennon ruohonjuuritasoa. Mutta noissa rekisterinumeroissa riittää vielä spekuloimista. Koneesta on tulossa huima. Mitenkähän hienoille koneille ne on varattu. Vesivehmaa Openissa lennettiin viitenä päi- Windward Performancen purjekoneita Seattlen Museum of Flightissa ja Seattle Air and Space Museumin näyttelyssä (alakuvat) ja tehtaan kentällä (yllä). oli jo kevään korvalla muutenkin hyvillään, kun ELY-keskus ja paikallinen kehitysyhdistys Kalakukko ry ovat mukavasti tukeneet lentokeskusta. Koneita oli 16 eri luokissa. Palkintosijoilla olikin koko joukko pilotteja. Se on tyyppihyväksymätön ultrakevyt, jonka lentämiseen ei lupakirjoja tarvita. vänä toukokuun toisella viikolla. Uutta tietoa ilmakehästä kertyy samalla, koska 30 km:n korkeudessa ei ole paljon liikuttu mittailemassa. Suomessa kisoja on vielä puolenkymmentä ja erilaisia leirejä monta. Silti liitosuhde on 37:1 nopeudella 92 km/h. Perlan 2:n kärkiväliksi tulee liki 26 metriä ja suurin lentopaino on reilut 800 kg. Suurin massa on hieman alle 190 kg. Pienin vajoama vajaat 0,6 m/s nopeudella 70 km/h ja sakkausnopeus on alle 60 km/h. Tehtävät olivat ihan reippaan mittaisia, kolmensadan kilometrin tuntumassa. Bendissä Oregonissa. Perlan 2 Ruohonjuurilta avaruuden rajoille Sille luvataan parhaaksi liitosuhteeksi peräti 52:1 nopeudella 124 km/h lentomassan ollessa 435 kg. Yksi koko vuosikertapurjelentokoneliikkeen perustajahahmoista, englantilainen Chris Wills menehtyi korkeassa iässä 4. Ohjaamosta tähystetään ulos muutaman pyöreän ikkunan läpi. Sparrow Hawk -purjelentokone painaa tyhjänä 155 lb eli noin 70 kg. Eturungon malline on jo esitelty ja ensimmäinen siipimuotti valmistui maaliskuussa. Siitähän tämäkin kansainvälinen klubi sitten alkoi ja rantautui lopulta myös Suomeen. Mutta olipa vuosikerta mikä hyvänsä, ei kun lentämään! PAAVO KOPONEN ILMAILU 15. Tätä lukiessa on Nummelan FAI:n Grand Prix valintakisa jo takana ja Räyskälän SMkisat lähestymässä. Vielä on tulossa 15-metrinen rinnakkain istuttava moottoripurjehtija Gos Hawk. Hintaa hiilikuitukoneelle tulee noin 45 000 dollaria. Vaiheessa 1 pilotit, edesmennyt Steve Fosset ja Einar Enevoldson saavuttivat välitavoitteen 15 km erikoisvarustetulla DG-500purjelentokoneella. Ykkönen oli Kuopion IY:n Juha Sorri Discus 2:lla, toisella sijalla kolme pilottia Tampereen IY:stä (Ganszauge, Tourula Jr, Siren) Duo Discuksella ja kolmantena Nuorisoilmailijoiden ja Padasjoen Lentokerhon väreissä lentänyt Hannu Niemi LS-8:lla. Perlan-projektin tarkoitushan on nousta korkealle napa-aluetta ympäröivään pyörrevirtaukseen ja lentää vaikka mantereelta mantereelle. Pitänee käydä kokeilemassa, kunhan se sauna lämpenee. Onnea vaan! Ja onnittelut taas Padasjoen Lentokerholle kisakauden avauksesta. -avaruuspurjelentokone on rakenteilla. Muutoin yhtiö tekee lujitemuovirakenteita, kuten siipiä, muille edistyneille lentokoneenrakentajille. Korkeus on liikaa normaaleille lentokoneille, mutta liian vähän satelliiteille. toukokuuta
Siipitukien ja laskutelineiden paljon valiteltu haurauskin johtunee suureksi osaksi siitä, että ne on toteutettu tarkasti mittakaavassa ja ovat näin ollen hyvin ohuita. Siirtokuvat ovat vanhemmissa Rodenin sarjoissa surullisen kuuluisia heikon laatunsa vuoksi. ja saksalaiset alkoivat siirtyä yhä enemmän yöpommituksiin. Gotha G.I oli lisenssillä valmistettu metkan näköinen kak- Ensimmäisessä maailmansodassa tiedustelu oli yhä tärkein lentokoneiden käyttötarkoitus, mutta pommitustenkin merkitys kasvoi koko ajan sodan edetessä. Historia tuntuu toistavan itseään, sillä Italian koneet operoivat tuolloin samalla näyttämöllä kuin tänäkin päivänä: Libyassa. Kaikki eniten valmistetut Gothapommittajat aina G.Vb:hen asti perustuivat G.II:een. Yhtiö julkaisi neljä eri Gotha-paketointia, joista voi rakentaa kaikki mallit G.II:sta G.Vb:hen. Rodenin sarjat keräsivät pal- jon kiitosta hienojen yksityiskohtiensa ja yleisen näköisyytensä takia. Englantilaiset joutuivatkin vahvistamaan kotimaata puolustaneita laivueita länsirintaman kustannuksella. Melkoisen työläs Gothamalli pienessä mittakaavassa toki on ja Rodenin sarjoja näkee rakennettuna aika harvoin, vaikka niitä on tietääkseni myyty ihan mukavasti. Koneella oli pituutta 21,9 m ja kärkiväliä 23,7 m. Pisimpään uusista Gotha-sarjoista markkinoilla ovat olleet Rodenin sarjat mittakaavassa 1/72. Gotha-sarjojen rakennettavuus sen sijaan on saanut aika ajoin kritiikkiä ja voi ollakin, ettei ukrainalaisten taito toteuttaa teknisesti kunnianhimoisia suunnitelmiaan ollut vielä aivan huipussaan. Ainoa tuntemani Rodenin Gothan koonnut suomalaismallari, Harri Huopainen, totesi kuitenkin, että tarjolla oli normaalit vaikeudet, joita tämännäköiseltä mallilta voi odottaakin. Saksalaisten maineikkaimpia kaksimoottorisia pommikoneita olivat epäilemättä Gothaer Waggonfabrik AG:n valmistamat Gothat, jotka herättivät kauhua Englannin yllä vuodesta 1917. G.Vmallissa polttoainetankit siirrettiin moottoriyksiköistä runkoon ja viimeisissä G.Va- ja G.Vb-malleissa oli kapea, kaksitasoinen laatikkoperäsin, joka antoi laa- jemman ampuma-alueen taakse myös rungon yläpuolelle. Techmod on puolestaan julkaissut 1/72-mittakaavan siirtokuvaarkin Gotha G.IV:lle. Rodenin 1/72 Gotha G.V:n mukana tulee näyttävät yölozengesiirtokuvat, jotka ovat kuitenkin laadultaan heikon maineessa. 16 ILMAILU 5/2011. Extra Techin -etsisarjat täyttävät perustarpeet ja Partin ylitsepursuavat pakkaukset tarjoavat enemmän pieniä pellinpaloja kuin kukaan jaksaa käyttää. Viime vuosina tilanne on kuitenkin parantunut. Vuoden 1917 loppua kohden puolustus alkoi tehota simoottorinen Friedel-Ursinus -pommittaja, jonka runko oli kiinnitetty ylätasoon. Saksalaiset olivat jo aiemmin yrittäneet pommittaa Lontoota ja muita Englannin kaupunkeja ilmalaivoilla, mutta melko laihoin tuloksin. Osansa raivosta saivat myös kuninkaalliset lentojoukot, RFC, ja laivaston lentojoukot, RNAS, jotka antoivat Gothien vapaasti pudotella pommejaan naisten ja lasten päälle. Vasta G.II oli Gothaer Waggonfabrik AG:n oma tuote. Rodenin Gotha-sarjoihin onkin tarjolla etsejä pariltakin valmistajalta. MIettInen mallipuhetta@ilmailu.fi Gothaa kolmessa koossa Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun lentokonetta käytettiin ensi kerran sodassa. Orion Miniatures julkaisi muutama vuosi sitten Gothiinkin sopivia yölozengearkkeja, mutta en tiedä onko niitä enää saatavilla. Legendaarisen saksalaiskoneen voi nyt rakentaa injektiovaletusta sarjasta kaikissa kolmessa suosituimmassa mittakaavassa. Ukrainalaisyhtiö toteutti kunnianhimoisen hankkeensa jo uransa alkuvaiheessa kymmenisen vuotta sitten. Gothat osoittautuivat paljon tehokkaammiksi tuhon kylväjiksi. Gothan eniten valmistettu malli, G.IV, sai siivekkeet myös alasiipiin sekä tunnelin rungon takapäähän antamaan ampumatilaa takaviistoon suunnatulle kk:lle. Se oli kahdella työntöpotkuria pyörittävällä Mercedes D.IV -moottorilla varustettu kaksitaso, jossa oli kolmen hengen miehistö. Englantilaiset kauhistuivat ja raivostuivat raakalaismaisista siviilikohteiden pommituksista. Monet osat, kuten taka-ampujan suojaverkot, kk-jalustat ja pommitelineet vaativat syövyteosia kunnollisen Gothan tekemiseen 1/72-mittakaavassa. Mallipuhetta Pienoista tekstI MIkko sAAreLA kUvAt MIkko sAAreLA jA jArI B. Varsinkin Gotha G.V- ja G.Va- & G.Vb -sarjojen yöpommittajien kuusikulmionaamiointia, lozengea, esittävät siirtokuvat ovat tuottaneet monelle harmaita hiuksia. Gotha G.III sai paremmat Mercedes D.IVa -moottorit. Gotha-pommittajista on aikojen kuluessa tehty hyvin vähän rakennussarjoja. Yksimoottoriset, yksi- tai kaksipaikkaiset koneet tekivät valtaosan pommituksista, mutta myös kaksi-, neli- ja jopa viisimoottorisia suuria pommikoneita rakennettiin. Tiedustelu oli varhaisen sotilasilmailun tärkein tehtävä, mutta pommejakin pudoteltiin lajitoverien niskaan jo vuonna 1911, kun italialaiset sotalentojen historian aloittivat
Suomessa harrasteilmailun opettajakursseja järjestää Suomen Urheiluilmailuopisto. 18 ILMAILU ksi kursseista on purjelennon opettajakurssi, jolla oli vuonna 2011 kuusi oppilasta. Kuusi uutta TeksTI VesA LAppeTeLäInen kUVAT HeIkkI kyLMäLä jA sIxTen enberg purjelennon opettajaa Heikki Kylmälä tähystää ilmatilaa. Opettajakurssin jälkeen tuore opettaja pystyy 5/2011. Opettajakurssilla lentäminen on tietysti pääasia, mutta teoriaakaan ei sovi unohtaa. Koneena on Puchacz OH-801 ja lennon aiheena on syöksykierteen opettaminen. Y Purjelennonopettajien määrä on viime vuosina laskenut, mutta heitä koulutetaan kuitenkin vuosittain. Kurssi antaa valmiudet opettaa lentämistä ja omakin lentotaito paranee samalla, kun asioita joutuu miettimään pintaa syvemmältä
Pakko sanoa, että iso ja vaativa tehtävä kenelle tahansa. Opekurssi lentää kurssin lento-osalla kahdella opiston DuoDiscuksella. Jos opetettavana aiheena on vaikkapa keskikaarto, sen opettaminen käydään läpi ensin luokassa, minkä jälkeen opetussuoritus harjoitellaan maassa. Oli oikeastaan pakko lyhentää opekurssia ja samalla pidentää päiviä. Silloin kurssilaiset tapaavat ensimmäisen kerran toisensa ja kouluttajansa. Näiden lisäksi tutuksi tuli perinteinen ASK-21, joten kurssilaiset lensivät kolmella eri konetyypillä. Lento-osalla kaikki lentämisen osa-alueet käydään läpi siten, että kurssilaiset oppivat opettamaan lentämistä. Näin se menee opekurssilla oikeastaan kaikkien asioiden kanssa: ensin kurssin kouluttajat antavat mallin opetettavasta asiasta, sitten oppilaat harjoittelevat opettamaan. Aikaisemmin opekurssi oli pitempi mutta Urheiluilmailuopiston saamassa palautteessa tuli toistuvasti esille, että oppilaat eivät saa järjestettyä toukokuussa kahta lomaa kurssia varten. Aloitamme aamulla aikaisin ja illat tahtovat jatkua myöhään, mutta kun len5/2011 Opekurssin oppilaat Juha Utriainen (vasemmalla), Riikka Marjamaa, Sixten Enberg ja kouluttajista Vesa Lappeteläinen työntävät kurssilla tutuksi tullutta ASK-21-konetta. Sixten Enberg pitää opekurssiin kuuluvaa näyteoppituntia. Lento-osan kymmenestä päivästä lentämiseen käytetään kahdeksan päivää. Nämä harjoituslennot ovat opekurssin par- Kaksiosainen opekurssi alkaa jo helmikuussa aloitusviikonlopulla. Koululennolla kouluttaja näyttää kuinka keskikaarto opetetaan, purkulennolla oppilas opettaa saman kouluttajalle ja saa palautteen. Lappeteläinen painottaa opettajan omaa esimerkkiä lentoturvallisuuden välittäjänä. Kurssilaiset saivatkin hyvän kokemuksen syöksykierteen opettamisesta. Niillä lennetään pääosa lennoista, joita kurssilaisille kertyy vähintään parikymmentä. Vasta sen jälkeen lähdetään lentämään: ensin koululento, sitten purkulento ja lopuksi vielä harjoituslento. Peruskurssin opettaminen on monessa suhteessa käytännön taito ja näitä valmiuksia haluamme oppilaille antaa unohtamatta teoriaa ja määräyspohjaa, kurssia järjestävän Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n koulutussuunnittelija Matti Huoviala sanoo. tämään on tultu, sitten lennetään, kurssilla oppilaana oleva Forssten naurahtaa. Oppilailta tullut palaute kertoo, että muutoksessa on onnistuttu kohtalaisen hyvin, opiston rehtori ja toimitusjohtaja Sakari Kuosmanen toteaa. Lentoturvallisuutta käydään läpi teoriassa ja käytännössä sattuneiden läheltä piti -tilanteiden ja onnettomuuksien valossa. Ensin me opetamme asian, sen jälkeen oppilaat harjoittelevat yksi kerrallaan nimenomaan opettamaan esimerkiksi sitä päivätarkastusta, Hannu Lehtinen kertoo. toimimaan purjelennon peruskurssin opettajana valvovan lennonopettajan kanssa. Tänä vuonna säät suosivat purjelennon opettajakurssia, tuttavallisemmin opekurssia, kurssin kouluttaja Hannu Lehtinen sanoo. Ensin asiat käydään läpi luokassa, sitten harjoitellaan käytännössä. Hyvinkääläinen Vesa Forssten sanoo, että toukokuussa Räyskälässä järjestetyn lento-osan aikataulu on tiukka. Duolla ei voi tehdä syöksykierrettä, mutta kurssilla oli sitä varten käytössä Kouvolan Ilmailuyhdistyksen Puchacz OH-801. Harrasteilmailun lentoturvallisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon ja opekurssilla haluamme antaa oppilaille valmiudet opettaa lentämistä niin, että turvallisuus tulee ensimmäisenä, kurssin pääkouluttaja Vesa Lappeteläinen kertoo. On aivan sama, mitä opetamme luokassa lentoturvallisuudesta jos emme itse toimi niin käytännössä, Lappeteläinen jatkaa. Hän seuraa, kuinka kurssilla oppilaana oleva Juha Utriainen harjoittelee päivätarkastuksen opettamista muille oppilaille. Neljän päivän aikana käydään läpi opettamisen ja oppimisen perusteita ja sitä määräyspohjaa, joka jokaisen opettajan on hallittava. Kuosmanen toimii myös koulu- tuspäällikkönä kaikessa opiston luvanvaraisessa koulutuksessa. Harjoituslennolla oppilaat lentävät keskenään ja opettavat keskikaartoa toisilleen. Kuvassa näkyy hemoglobiini- ja häkämolekyylejä ja Enberg selittää tupakoinnin vaikutusta lentäjän suorituskykyyn. ILMAILU 19
Listan mukaan tehtävän tarkastuksen kohteena on lentojarrujen normaali avautuminen, joka tarkastetaan katsomalla. Opettaja tarvitsee teoriaakin. Lentämisen opettaminen ei ole mahdollista ilman riittävää perehtymistä määräyksiin. Ei se takaa lentäminen parin keikan jälkeen ole niin ihmeellistä. Lentojen jälkeen oppilaat saavat palautetta, jonka tarkoituksena on oman taidon parantaminen. Kurssilla oppilaana oleva Riikka Marjamaa kertoo, että oma lentotaito parani opettajakurssilla. Enberg on myös ilmailulääkäri ja kurssi saikin hyvää opetusta hänen pitämästään harjoitusoppitunnista, jonka aiheena oli lentäjän suorituskyvyn ylläpitäminen lentotoiminnassa. Lentokokeessa tarkastetaan oppilaiden opetustaito. Näin oppilaat saavat tarvitsemaansa kokemusta takaa lentämisestä. Oppitunnin jälkeen annetusta palautteesta tulikin sitten ilmi, ettei esityksestä kukaan virheitä löytänyt. Lupakirjamääräykset, koulutusohjelmat ja lentokoulutuksen seuranta tulevat kurssilla tutuksi. Tämä ei ole ongelma niin pitkään, kuin opekurssilla annetaan riittävä valmius toimia opettajana peruskurssilla. Harrasteilmailun lennonopettajat eivät useinkaan ole opettamisen ammattilaisia, vaan enemmänkin taidon opettajia. Opettajakurssilla oppilaat istuvat takapenkillä ja kouluttajat etupenkillä. Tänä vuonna lentokokeet ottivat vastaan Mika Mutru ja Jorma Laine. Tästä heidän on hyvä jatkaa kerhoissa valvovan lennonopettajan kanssa ensimmäisten oppilaidensa kanssa, Mutru sanoo. 5/2011. Passiivinen omaksuminen on esimerkiksi sitä, miten tuore kerhoon tullut oppilas omaksuu toimintamalleja muilta kerholaisilta ja kerhokulttuurista. Kaikki pääsivät läpi ja osasivat asiat riittävän hyvin. Tamperelaisella Heikki Kylmälällä oli aiheena siiven toiminta ja nostovoiman syntyminen. Vaikka oppilaat osaavat lentää hyvin jo kurssille tullessaan, omakin lentotaito kehittyy, koska kaikki lentoliikkeet joudutaan tavallaan purkamaan palasiin ja kokoamaan niistä jälleen kokonainen suoritus. Tutuksi tulivat niin häkämolekyylit kuin lentäjän oman asennoitumisen merkitys lentoturvallisuudelle. Oppilas takapenkille. Palautteen merkitystä oppilaan oppimiselle korostetaan kurssilla paljon ja se onkin yksi harrasteilmailun opettajan tärkeimpiä työkaluja opettamisessa. Näin lentämistä on helpompi opettaa peruskurssilaiselle. Ennen lentokokeen aloittamista kaikki opetus on annettu ja kaikki lennot on lennetty. Parasta palautetta on sellainen, joka oikeasti parantaa omaa lentämistä, Marjamaa kertoo ja 20 ILMAILU kiipeää DuoDiscuksen takapenkille. Oppilaat pitävät myös harjoitusoppitunteja. Opekurssin lento-osalla käydään läpi lentämisen alueet alusta loppuun ohjainten vaikutuksesta epätavallisista lentotiloista oikaisuun. Toisaalta riittävän hyvä oma lentotaito takaa, että opettamiseen pystyy keskittymään paremmin eikä oma lentäminen siitä kärsi. Riikka Marjamaa (takapenkillä) opettaa Vesa Forsstenille lentoonlähtötarkastusta. Antoivatpa aiheen, Kylmälä murah- taa ja toteaa, että kyllähän oppitunnin valmisteluun kului aikaa. Se on jopa helpompaa kuin edestä, toteaa Eija Kujansuu, joka lähti opekurssille yli 400 tunnin purjelentokokemus takanaan. Yleensä oppilailla on kokemusta hieman vähemmän. Tärkeimpiä opetettavia asioita ovat niinkin yksinkertaiset asiat kuin kiireetön toiminta, oppimisympäristön muokkaaminen oppimiselle edulliseksi, palautteen merkitys oppimiselle ja sen ym- märtäminen, mitä oppilas omaksuu tavallaan passiivisesti ja mitä oppii aktiivisesti. Kyllä vain. Sen vuoksi opettajien omaa esimerkkiä ja kerhokulttuurin merkitystä on syytä korostaa. Opekurssin päätteeksi lenne- tään lentokoe purjelennon opettajakelpuutusta varten. haita lentoja, ei tarvitse kuunnella kouluttajien löpinää, vaan saa keskittyä enemmän rauhassa itse opettamisen harjoitteluun, naurahtaa Sixten Enberg, joka on tullut opekurssille Sipoosta. Lennonopetuksen teoriaa käydään luokkaopetuksena läpi ennen jokaista lentotehtävää
Virallinen AEROSHELL-tuotteiden jälleenmyyjä Suomessa Kanair Malmi Oy Tilaukset 0400-539 393 E-mail kanair.malmi.oy@elisanet.fi 5/2011 ILMAILU 21
tekstI HäMeenLInnAn ILMAILUkerHo Hämeenlinnan Ilmailukerho Suomalaista Kuumaa Huumaa kesäisenä iltana vuonna 2005 Linnan puistossa, joka on eräs Hämeenlinnan historiallisimmista paikoista. Kuva Linnan Pallo Oy ilmailuhistoriaa 22 ILMAILU 5/2011
Jo 15 kertaa on järjestetty myös harrastepallolentäjien vuosittainen päättäjäistapahtuma Inkala Meeting syyskuun alussa Inkalan kartanossa. Lennokit lentävätkin säännöllisesti Hämeenlinnassa ja muuallakin. Se on siis yksi Suomen vanhimmista. Palkintopalleillakin on hämeenlinnalaisia nähty. Kuumailmapallot ovat tuttu näky kaupungin taivaalla siitä pitää huolen kerhon pallojaosto Olli Luoman johdolla. Kuva Pertti Palos ILMAILU 23. Tietysti tarkoituksena on myös herättää uteliaisuus oman vintin tavaroihin, vaikka muistikuvia lentokoneenosista ei olisikaan. Toivoa sopii, että niitä on pidetty tallessa, sillä tämänvuotisessa Kuumaa Huumaa -tapahtumassa niitä kerätään takaisin oikeaan käyttöönsä. Mittarit, penkit, vivut ja vipstaakit ovat majailleet hämeenlinnalaisten vinteillä kymmeniä vuosia. Se kirvoittaa mukavia muistoja muidenkin kävijöiden mielissä. Hämeenlinnan Ilmailukerho on järjestänyt suosittuja Kuumaa Huumaa -tapahtumia jo 12 vuotta. Jaosto on järjestänyt useita kertoja kuumailmapallolennon SM-kilpailut, mistä Kuumaa Huumaakin on saanut alkunsa. Hämeenlinnan historiallisiin maisemiin tullaan viihtymään ja tyydyttämään ilmailu-uteliaisuutta. T änä vuonna järjestelytoimikunta valitsi teemaksi Hanssin-Jukan sen kunnostamisen tultua ajankohtaiseksi. Kerho kannustaa jäseniään, erityisesti junioreita, kilpailemaan aina SM-tasolla 5/2011 Hämeen Laskuvarjourheilijoiden näytöshyppy Linnan puistoon on joka kesä odotettu Kuuman Huuman ohjelmanumero. Pallojaoston jäseniä on osallistunut tiuhaan Kerhon uudella kaksipaikkaisella Duo Discuksella kelpaa lentää vaikka halki koko Suomen. Jaostolla kurssitoiminta on jatkuvaa ja lennätystapahtumia järjestetään säännöllisesti sekä oman porukan kesken että yleisön iloksi. Keski-Suomen Ilmailumuseo ja Ilmasotakoulun Kilta ovat tapahtumassa arvioimassa ja vastaanottamassa näitä kaivattuja esineitä. Jäseniä kerhossa on noin 250 ja vilkasta toimintaa on purjelennon, lennokkien, kuumailmapallojen saroilla. Hämeenlinnan Ilmailukerho (HIK) haluaa omalla panoksellaan osallistua Hanssin-Jukan entisöintihankkeen etenemiseen. Palloja- ostossa on noin 30 jäsentä ja se operoi Hämeenlinna-pallolla. HIK on suunnitellut tiedotuskampanjan aiheen ympärille siten, että tieto keräyksestä tavoittaa mahdollisimman laajalti Hämeenlinnan ja ympäristön asukkaat. Kerholla on Hämeenlinnassa hyvät työtilat aktiiviselle lennokkikerholle. Jäsenet osallistuvat vuosittain pallotapahtumiin Suomessa ja maailmalla. Monesti yleisöä on ollut niin sankasti, että riittävän laskeutumisalueen raivaaminen tyhjäksi on onnistunut aivan viime hetkillä ennen hyppääjien laskeutumista. Kun kone aikoinaan luovutettiin Hämeenlinnan Ampumaseuralle, suurin osa irtaimistosta jaettiin pois kahvilaksi muuttamisen tieltä. Kuva Christa Soivio Hämeenlinnan Ilmailukerho on perustettu jo vuonna 1938. Etsityn irtaimiston luovuttaja saa hyvästä työstään kunniakirjan sekä vähintäänkin paikallista julkisuutta. asti. Kone on ollut hämeenlinnalaisille tuttu kahvittelupaikka
Ilmavoimat oli halukas myymään koneen, mutta ostajia sille ei ollut. Purjelennossa kerhon nimissä lentävät arvokisavoiton toisensa jälkeen mm. Uusia innokkaita lentäjiä on liittynyt kerhoon tasaiseen tahtiin ja koneiden käyttömäärät ovat kasvussa. Kaasupallolentäjä Olli Luoma on lentänyt kaasupallolla pitkin Eurooppaa ja osallistunut kaksi kertaa maailman vanhimpaan ilmailukilpailuun, Coupé Gordon Bennett -kaasupallokisaan. Monesti mukaan otettiin vielä matkamekaanikko huolehtimaan koneesta, jos sillä tehtiin useam- De Haan eli Kukko työtehtävissä Schipholissa. 24 ILMAILU 5/2011. Purjelentäjien kotikenttä on Räyskälä, joka on myös kerhon oman purjelentokaluston koti. Kuva Pertti Palos Lentokonekahvila Hämeenlinnassa A Hanssin-Jukka tulee takaisin lkuvuosikymmeninä konekahvio oli auki koko vuoden ja aivan viimeisinä vuosina vain vapusta syys-lokakuulle. Tapahtuman päätähtenä on siis Hanssin-Jukka ja lisäksi siihen on kutsuttu ilmailualan opinahjoja esittelemään ilmailun ammatteja nuorisolle. Ampumaseuran rouvat leipoivat tarjottavat leivonnaiset ja kaikki työ tehtiin talkoovoimin. Aktiivinen Hämeenlinnan Il- mailukerhon jäsen Pertti Palos (evp) muistaa hyvin ajan, jolloin Hanssin-Jukka ilahdutti hämeenlinnalaisia viihtyisänä ja erikoisena kahvilana. kerta. Tämänvuotinen tapahtuma on jo 13. Koneella oli mukava lentää, mutta se oli kuitenkin auttamattomasti vanhentunut ja vaati pitemmälle matkalle kolmen hengen miehistön eli kipparin, perämiehen ja suunnistaja-radistin. - Ystäväni lentomestari Osmo Rantala kertoi minulle, kuinka koneen lentotunnit alkoivat lähestyä loppuaan ja se oli lennetty viimeiseksi Rissalaan. Monet ovat ne kahvihetket, joita vieläkin nostalgisesti muistellaan Hanssin-Jukan yhteydessä. tekstI PeRttI PALOs DC-2:n sijoituspaikka oli 1950-luvun lopulta aina 1980-luvun alkupuolelle Hämeenlinnan Alatorin laidassa, Hämeenlinnan ampumaseuran kahviona. Ben Mattsson ja Olli olivat maailman ensimmäiset kaasupallolla Euroopasta Afrikkaan lentäneen henkilöt. Vanajantien kerhotiloissa käy rakentelupäivinä melkoinen vilske. Sään salliessa Hämeen Laskuvarjourheilijat hyppäävät Linnan puistoon tervehtimään yleisöä sekä esittelemään omaa lajiaan. myös SM-kilpailuihin. Kerhon pallojaosto on myös yksi harvoista pallokoulutusorganisaatioista Suomessa. Ls4-a ja Discus 2b sekä kaluston lippulaivana uudenkarhea kaksipaikkainen Duo Discus XL, joka vie kerhon koulutustoiminnan kokonaan uudelle tasolle. Harri Hirvola, Aku Jaakkola, Martti Koivula, Antti Lehto, Olli Teronen... Tapahtuma huipentuu kuumailmapallojen yhteislähtöön illan päätteeksi. Illan aikana yleisö pääsee tutustumaan purjelentokoneeseen ja kokeilemaan lentäjäntaitojaan Urheiluilmailu- opiston purjelentosimulaattorilla, sekä seuraamaan lennokkijaoston taidokasta lennätysesitystä. Jaosto järjestää jäsenilleen kerhoiltoja ja tapaamisia, joissa tieto ja kuulumiset liikkuvat. on Kuumaa Huumaa. Kalusto on menneen talven aikana uusittu lähes täysin ja nyt lentäjiä palvelevat yksipaikkaiset Heinäkuun viimeisenä lauantaina kerho jalkautuu kaikkien lajijaostojen yhdessä järjestämään yleisötapahtumaan, jonka nimi Lennokkijaostossa on paljon innokkaita harrastajia. Purjelentojaoston tulevaisuus näyttää valoisalta. Lentotunteja oli vielä hiukan jäljellä ja kone kohtuullisessa kunnossa. Matka alkoi Genevestä ja päättyi Algeriaan kestettyään yli 42 tuntia
Hakemuksessa korostettiin lentokonekahvilan erikoisuutta aikamoisena turistirysänä. Fritu toimi Hanssin-Jukan pääohjaajana sodan aikana ja oli myös marsalkka Mannerheimin hovikuski. ta järjestyisi lupa ja sopiva paikka. Kaupunginisät kiinnostuivat asiasta ja pyysivät Rantalaa tekemään tarvittavat asiakirjat ja piirustukset konekahvilasta. Ja oli asiassa kuulemma yksi hyväkin puoli. Ampumaseura otti vastuulleen kaikki konekahvilan kulut ja sitoutui viemään koneen pois, kun sitä ei enää tarvittaisi. Kuva Ilmasotakoulun Killan arkisto Hanssin-Jukan sisustus oli kahvilatoiminnan päätyttyä 1980luvun alussa surullinen näky. Kone pidettiin lämpimänä koko vuoden. Rantalan ajatuksena oli lentää kone talvella Viikmannin lahdelle jäädytettävälle lentopaikalle ja hinata se kokonaisena parisataa metriä sille varatulle toripaikalle. Näin komeissa puitteissa Hämeenlinnassa on nautittu monet päiväkahvit leivonnaisineen. Suurta vahinkoa ei kuitenkaan tullut, koska kone olisi vasta lupien jälkeen saatettu lentokuntoon. Kone oli asennettu vaakatasoon. Suunnitelmaa esitettiin eteenpäin, mutta lopulta lupaa hankkeelle ei myönnetty. Kahvilatoiminnan alku ja loppu. Siiven alle oli rakennettu alue, jossa myös oli kahvipöytiä kesäisin. ILMAILU 25 man päivän kestävä matka. Kuva Ilmasotakoulun Killan arkisto neen siirtämiseksi Hämeenlinnaan. Matkustamoon oli asennettu pöytiä ja vasemman siiven päälle oli rakennettu terassi, jossa oli pieniä kahvipöytiä aurinkovarjoineen. Olisi siinä ollut aikamoinen kahvilan saapuminen asiakkaiden luokse. Sen pyrstön alle oli rakennettu mökki, jossa oli keskuslämmityspannu ja teknisiä tiloja. Hanssin-Jukka nostettiin paikalleen, sen moottorit ja siivet kiinnitettiin paikoilleen ja talkoolaiset tarttuivat toimeen sisustuksen muuttamiseksi kahviokäyttöön sopivaksi. Kone vaati huoltoa myös pysähdyksien aikana eikä sioinä ollut jäänpoistojärjestelmää, kertaa Palos keskusteluja ystävänsä kanssa. 5/2011 Sotakoneesta kahvilaksi kone muuttui, kun Hämeenlinnan ampumaseura Osmo Rantalan johdolla päätti ostaa sen kahvioksi, mikäli Hämeenlinnan kaupungil- Hanssin-Jukan siirto Hä- meenlinnan torin laidalle vaati paljon suunnittelua, muistelee Palos ja kertoo, kuinka Rantala oli tehnyt kaksi suunnitelmaa ko-. Talkoissa oli mukana myös Hämeenlinnan Ilmailukerhon jäseniä, jotka osallistuivat koneen kokoamiseen. Paikaksi Rantala suunnitteli heti Alatorin läntistä laitaa. Entisöinti vaatii paljon työtä ja kaikki pienimmätkin osaset otetaan ilolla vastaan. Rantala oli saanut näiltä mekaanikoilta lupauksen purkaa ja koota kone, jos lentolupaa ei saataisi. Lentomestari Väänänen, Fritu toimistossaan vuonna 1941. Näillä ehdoilla lupa saatiin ja kaupunki toimitti valitulle paikalle vesijohdon, viemärin sekä sähköliittymän. Toinen vaihtoehto siis toteutui. Kone purettiin, lastattiin rekkaan ja siirrettiin Hämeenlinnaan mukanaan samat mekaanikot, jotka olivat koneen purkaneetkin. Rantalan mukaan halvin vaihtoehto oli kunnostaa kone lentokelpoiseksi ja lentää se sitten Hämeenlinnaan. Paperisota onnistui ja kaupunki sai nopeasti tarvitsemansa asiakirjat ja piirustukset. Palkkioksi työssä avustaville henkilöille lentomestari Rantala antoi muistoesineiksi sisustuksesta yli jääneitä osia, laitteita ja koneen mukana tulleita varaosia
Laskuteline rikkoutui pyörän ja renkaan lisäksi, öljynjäähdyttimen ilmatorvi murtui, kaksi potkurinlapaa taipui ja laskusiivekkeet rikkoutuivat. Keväisin pidettiin talkoot, joissa konetta kunnostettiin sisältä ja päältä. Kokonaislentoaika oli 7 579 h ja 35 min, josta Ilmavoimissa 2 508 h. Vuotavat saumat kitattiin umpeen ja koko komeus vahattiin kiiltäväksi, kertoilee Palos ja jatkaa: - Koneen hankki Hämeenlinnan ampumaseuralle siis lentomestari Osmo Rantala, joka vastasi myös koneen kunnosta ja tarjoilun pyörimisestä. Oikea siipi taipui 56 metrin matkalta ja välisiivestä siiven kiinnityssalot murtuivat kuten myös laskutelineen kiinnityskohdat. Ilmasotakoulun Kilta on saanut jo valtavasti aikaiseksi ja HanssinJukka näyttää taas lentokoneelta. Kuva Ilmasotakoulun Killan arkisto HanssinJukan vaiheita 1935 Douglas DC-2-115 valmistui Kaliforniassa Santa Monican tehtaalla 5.1.1935 numerona 1354. Kone purettiin jälleen ja olin monen muun kanssa saattamassa Hanssin-Jukkaa loppusijoituspaikkaansa. Edessä on kuitenkin vielä lukemattomia työtunteja. Kahvion yleisvaikutelma oli karu, varsin mielenkiintoinen. kesäkuuta. Koneessa oli myös karu mittaristo. 1943 Mersu-miesten kuljettaminen Saksaan alkoi. 1943 Moottoriharmeja sekä laskuteline- ja siipivaurioita. 1935 Reittilentoja KLM:n leivissä nimellä De Haan (suomeksi Kukko). Vaikka konetta huollettiin ja puunattiin, se alkoi hajota käsiin. 1949 Sotamaalaus väistyi ja vihreäjuovainen koristemaalaus tuli tilalle. Tilanne oli hyväksyttävä ja Osmo Rantala sai luvan luovuttaa koneen museolle. Karjalan lennoston Kilta suoritti kansalaiskeräyksen Hanssin-Jukan saamiseksi museoon ja sen tuotoilla kone ostettiin ja luovutettiin Ilmavoimille. 5/2011 Lennolla Stuttgart Böblingenistä Helsinkiin sivutuulilaskussa Insterburgissa 20.6.1944 tuuli painoi koneen ulos kiitotieltä. 1981 Kahvilatoiminta loppui. 1944 Sirpaleosumia ja moottorien vaihtoja. 1942 Kone siirtyy Ilmavoimien esikunnan käyttöön. 1953 Viimeinen pomppalasku. Kyllä meillä kaikilla oli tuolloin tippa silmässä. Ohjaajan istuimet olivat paikoillaan. Suuria vaurioita Insterburgissa 20. 1940 KLM myy Kukon Ruotsiin lahjoitettavaksi Suomen Ilmavoimille. 1955 Jäähyväislento ja paluu Rissalaan. 1980-luvulle tultaessa vapaaehtoiset kahvion työntekijät alkoivat olla vähissä. Syynä pidettiin koneen ominaisuuksia. 26 ILMAILU. Oikean pyörän rengas irtosi vanteelta ja pyörä sekä teline murtuivat. Pyörän laippa murtui ja vasen välisiipi repesi. 1959 Hämeenlinnaan kahvilahommiin
Vika ei ole järjestäjien. Joku historiasta tuttu, legendaarinen potkurihävittäjä on hyvä lisä. Kuva Tero Tuominen Thunderbirds ensi kertaa Suomen taivaalle Täydellisestä lentonäytöksestä on jokaisella ILMAILU-lehden lukijalla varmasti oma mielipiteensä. Lentokonekuvaajat arvostavat myötävaloa ja omaa kuvausaitausta muiden edessä. YhdysvalILMAILU 27. Nyt sen Bramo-moottori käy jo iloisesti ja lentonäytökseen mennessä kone saa myös siipensä. Kyse ei ole SIL:n halusta omia kesän ykköstapahtumaa nimiinsä. Kohderyhmät ovat yksinkertaisesti niin erilaisia lapsiperheistä konebongareihin. Ja aivan kuten missä tahansa suuressa yleisötapahtumassa, tarvitaan toimivat ruoka- ja juomapalvelut sekä WC:t. Kohtuulliset lipunhinnat kuuluvat asiaan. Useimmat ymmärtävät, ettei kymmeniätuhansia ihmisiä voi koota pienelle alueelle esimerkiksi ilman jonotusta tulo- ja lähtövaiheissa. Kaikkia palikoita ei yksinkertaisesti saa väännettyä samaan aikaan oikeaan asentoon. Ongelmat eivät kuitenkaan saisi jäädä päällimmäiseksi muistoksi tapahtumasta. Ohjelmistossa on kunnon pää5/2011 1990-luvulta alkaen järjestänyt vuoden päälentonäytöksiä. Taustalla Petteri Tarma ja CAP231. Alkaneen kesän päälentonäytös on Turussa 18.19. Aloite päälentonäytöksestä tuli Ilmavoimista, jossa oli jouduttu selvittelemään näytösjärjestäjien kutsuja ulkomaisten vieraiden saamiseksi. Ilmavoi- Nyt Turun vetonaulana on toinen sotilastaitolennon kärkinimi maailmassa, Yhdysvaltain ilmavoimien Thunderbirds. Se lentää kuudella ensilinjan taistelukoneella eli Lockheed-Martin F-16C Fighting Falcon -hävittäjillä. Täydellistä lentonäytöstä ei Suomessa ole järjestetty, mutta kaikki järjestäjät ovat siihen varmasti pyrkineet. mat takasi kesän päätapahtumaan oman kalustonsa ja SIL puolestaan lupasi rauhoittaa ulkomaisten vieraiden kutsumisen. Tällaiseen PR-työhön ei ole varaa kuin suurvalloilla. Vieraan valtion sotilaskoneitahan ei noin vain lennetä maamme ilmatilaan. Sen järjestää Turun Lentokerho. Viimeksi Turussa järjestettiin suuri ilmailutapahtuma vuonna 2000. Silloin päätähtenä oli Patrouille de France. T Suomen Ilmailuliitto on Yleisöäkin tarvitaan paljon, jotta oikea näytöstunnelma syntyy. kesäkuuta. Järjestäjänä on useimmiten ollut ilmailuyhdistys, mutta kahtena viime vuotena asialla oli ammattimainen tapahtumanjärjestäjä. Näytös järjestetään kentällä, jossa on hyvät pysäköintimahdollisuudet ja paljon tilaa maanäyttelylle. Perusasioista ei silti liene erimielisyyttä. äydelliseen lentonäytökseen tarvitaan kesäinen viikonloppu ja kaunis, mutta ei liian kuuma sää. Lähelle on toki päästy, mutta aina on ollut jotain valitettavaa. Sinisellä taivaalla mutta korkealla lipuu hiukan pilviä, jotka antavat taustaa lentokoneille. Näyttelyalueen koolle tai valon suunnalle järjestäjäkään ei voi mitään. esiintyjä, joka vetää paikalle yleisöä: mieluiten ulkomainen, suihkukoneilla lentävä taitolentoryhmä. Väkeä ei kuitenkaan saa olla niin paljon, että liikenne ja näytöksen palvelupisteet ruuhkautuvat haitallisesti. TEKSTI TERO TUOMINEN Turku International Air Show 2011 VL Viima OH-VIF lensi viimeksi 1960-luvun puolivälissä
Suuri yleisö ei vielä tunne ryhmää kovin hyvin, mutta pian tilanne muuttuu. Ketterän, teho-painosuhteeltaan hyvän kopterin esitykseltä voi odottaa paljon. SIL Camp esittelee yhdeksän lajia ja tarjoaa keskustelumahdollisuuden ilmailijoiden kanssa. Näytöksen johtajana Turussa on monien ilmailutapahtumien taustalta tuttu Perttu Karivalo. Turun Lentokerhon omat koneet luonnollisesti esittäytyvät omassa elementissään. Harrasteilmailu esittäytyy ai- van uudella tavalla. Irlannissa vuonna 2007 se veti paikalle 100 000 katsojaa. Kuva USAF katsojien on helpompi samaistua g-voimien vaikutuksiin. Myös kotimaiset urheilutaitolentäjät esittelevät kuvioitaan. Pyöriväsiipisten puolella kiintoisa uutuus on Rajavartiolaitoksen Agusta AW119ke Koala. Lentäviä Viimoja ei ole Suomen taivaalla nähty sitten 1980-luvun alun. Tätä viestiä turkulaisten markkinointikoneisto on jo alkanut levittää. Hänet voidaan pian nimetä Suomen mr. Erikoisuutena on luvassa videokuvaa Hawkin ohjaamosta yleisöalueen jättinäytölle. Säiden salliessa nähdään myös toinen veteraanikone, Gloster Gauntlet. Näin Thunderbirdsien huoltojoukot liikkuvat kahdella C-17-kuljetuskoneella. Jo Oulussa 1997 hän oli mukana toteuttamassa tapahtumaa, jossa oli melko varmasti ylittämättömäksi jäävä määrä erilaisia sotilaskoneita. Karivalo tun5/2011 28 ILMAILU. Midnight Hawks -taitolentoryhmä antaa Hawkeillaan kovan vastuksen Thunderbirdseille, vaikka käytettävissä olevat resurssit ovat murto-osa amerikkalaisista. Näytöksessä esiintyy myös suomalaisille tuttu Hollannin ilmavoimien demotiimi erikoismaalatulla F-16-hävittäjällä. F-16-hävittäjien tueksi Thunderbirds tuo paikalle kaksi massiivista C-17 Globemaster III -sotilaskuljetuskonetta sekä 140 henkilöä. Erinomaisen mielenkiintoinen "koneuutuus" on VL Viima II, kotimainen koulukone 1930-luvulta. Esa Passilan entisöimä OH- VIF (VI-17) on maannut tallien ylisillä vuodesta 1965. Norjasta tulee kaksi F-16-konetta. Thunderbirds eli Ukkoslinnut lentää kuudella F-16-hävittäjällä. Toukokuun alussa tiedotusvälineille konetta esiteltiin vielä ilman siipiä, mutta Passila on varma että Viima valmistuu lentokuntoon ennen näytöstä. Ryhmä lentää toista vuotta samassa kokoonpanossa, joten ohjelmaa on pystytty vaikeuttamaan. Harjoittelussa on panostettu erityisesti hajotuksiin ja kohtaamisiin. loissa ryhmän suosio on valtava. Pitkän linjan ilmailuharrastajana Karivalolla on selvä näkemys siitä, millainen näytöksen tulee olla. Tavoitteena on kahdessa päivässä yhteensä 30 000 katsojaa. Ilmavoimien F-18C Hornet -soolo on aina odotettu, räyhäkkä ohjelmanumero. Thunderbirds ei ole aiemmin vieraillut Suomessa. Maanäyttelyssä on myös ensimmäinen Sveitsistä ostettu Hawk Mk.66, johon Patria on asentanut kuvaruutunäyttöön perustuvan mittariston. Luvassa on sotilastaitolentoa maailman huipulta amerikkalaisella show-meiningillä höystettynä. Lentonäytökseksi. Tähän näytökseen Floridaan ryhmän esitystä saapui seuramaan 50 000 katsojaa. Kuva USAF Suomen Ilmavoimat on muka- na terävimmällä osaamisellaan
Polttoaineen jakelu on myös on myös eräs vaikeus, sillä 100LL-tankkausautomaatti sijaitsee tapahtuman aikana yleisön keskellä. · Noudata saamaasi saapumisaikaa. Esityslentojen välissä ei yksinkertaisesti ole aikaa ja mahdollisuutta yleisilmailukoneiden nousuille ja laskuille. Yleisilmailukoneiden täytyy laskeutua aamulla kello 09.00 mennessä. · Noudata näytöksen järjestäjän ohjeita. Thunderbirdsien tulo varmistui vasta joulukuussa, kun ryhmä julkaisi Euroopan kiertueensa aikataulun nettisivullaan. Yleisilmailuhallien alue on Thunderbirdsien käytössä. Näytöksen järjestäjä yhteistyössä lennonjohdon kanssa lähettää tekstiviestillä ilmoittautumisajan VFR-portille Turun lähialueelle saapumista varten. Turun lähi- ja lähestymisalueet on suljettu muulta liikenteeltä näytöksen aikana. Sen vuoksi kentän lähelle ei myöskään pääse odottamaan laskuvuoroa. Näin valmistelut voitiin aloittaa tarpeeksi aikaisin. Karivalo kertoo, että vierailevi- en koneiden lista elää vielä. Verkkoja on laskettu vesille ja kaikki eivät ole vielä vastanneet. · Jaksolla on myös englantia puhuvaa liikennettä. · Näytösalueella ei ole briefing-palveluita, hoida asiointi puhelimella. · Plaanit edellisenä päivänä klo 18.00 mennessä (sekä tulo- että lähtö-plaani). Esimerkiksi Ruotsissa on samaan aikaan vuoden päänäytös. · Pienemmällä odotuksella pääsee, kun suunnittelee pois lähdön esim. Pääsylippukäytännöstä on myös erilaisia malleja lentonäytöksissä maailmalla. Turussa lentonäytöskoneet aloittavat esiintymisen molempina näytöspäivinä klo 10.00 ja lentävät 18.15 asti kumpanakin päivänä. Turun Lentokerho oli ehtinyt jo lupau- tua järjestäjäksi, vaikka pääesiintyjästä ei ollut vielä varmuutta. netaan myös Midnight Hawksin innokkaana tiedottajana sekä esitysten juontajana. · Pysäköinti ja rullaus tapahtuvat nurmikolla! · Kerro myös matkustajillesi mitä odotettavissa. Näytöskoneiden nopeuden takia niiden tarvitsema ilmatila on jopa 10 mailia kentästä. · Valmistaudu tavallisesta poikkeaviin selvityksiin. Tuttu yhdistelmä suomalaisista ilmailutapahtumista. Kyseessä on erittäin vilkas lentonäytösviikonloppu Euroopassa. Perttu Karivalo Lentonäytöksen johtaja Omalla koneella näytökseen tulevan muistilista julkaistu AIP Supplement ja toimi sen mukaan. · Varaudu odotukseen pois lähtiessä. Kuva Tero Tuominen 5/2011 ILMAILU 29. Opettele kentän rullaustiet ja · lay-out. Turkua koskevat lentosuunnitelmat pitää jättää edellisenä päivänä klo 18.00 mennessä. Yleisilmailukoneiden saapuminen seisonta-alueelle edellyttää lentonäytöksen järjestäjältä maahenkilöstöä opastamaan koneita normaalista poikkeavalle seisonta-alueelle. Se ei ole kuitenkaan vain ilmoitusasia. Lentokoneiden pysäköintialueet Turussa ovat näytöksen aikana näytöskäytössä. klo 20.00 aikaan, ei heti näytöksen päätyttyä 18.30. Matkustajilta peritään joko pääsylippu tai sitten koko kone pääsee ilmaiseksi. Monessa näytöksessä yleisilmailukoneet on myös pysäköity lentonäytösmääräyksen OPS M1-2 mukaisen turvaetäisyyttä (230 m) lähemmäs esityslinjaa ja siksi koneilla oleskelu on kielletty. Yleensä koneen 12 ohjaajaa pääsevät ilmaiseksi (ajatuksena, että toinen lentää näytökseen, toinen takaisin). Seisontapaikoilla 1-3 seisoo Thunderbirdsien C-17A tai KC-135R ja rahtiplatan alueella on varsinainen näytösalue. · Varaudu odottamaan sekä ilmassa että maassa. Suomen Ilmailuliiton päälentonäytökseen ovat yleisilmailukoneet tervetulleita, ja jos lentonäytöksen järjestelyt kiinnostavat tarkemmin, OPS M1-2 on hyvää iltalukemista. · Tankit täyteen lähtökentältä, jos se on vain mahdollista. Pysäköintiin tarvittava alue järjestetään nurmikolle rullaustien viereen rullausteiden E ja F väliselle alueelle kentän länsipäähän. Sen jälkeen ei pääse enää laskuun. Muun muassa Gripen on toivelistalla. · Ole hyvissä ajoin liikkeellä suunnittelussa, älä jätä mitään viime tinkaan. · Silmät auki, taivaalla voi olla paljon liikennettä samaan aikaan. · Lue ja opettele näytöksestä Perttu Karivalo ja Midnight Hawks. Tänä aikana eivät yleisilmailukoneet voi saapua tai lähteä, sillä esitysten kestot ovat 79 minuuttia ja näytös viedään lävitse tarkalla aikataululla. Suurelle yleisölle ja useimmille ilmailun harrastajille Thunder- Lisätietoja ja jatkuvvasti päivittyvä näytöksen ohjelma birds on riittävä syy lähteä katsomaan, olisiko Turku International Airshow 2011 se täydellinen lentonäytös. www.turkuairshow.com Lentokoneella lentonäytökseen! Tietenkin, mutta monta asiaa pitää ottaa huomioon Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös Turussa lähestyy ja näytökseenhän pitää lähteä lentokoneella
Edullista lentämistä autobensalla. Lisävarusteina mm. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com Mopu Grob G 109 vm. Piers Humphries, 045 122 2150, piers.humphries@konsolt.com. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Sisäänvedettävät pyörätelineet. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Kysy lisää: Uolevi Öster 0400 235 056. Ilmailu kuulee vitosena j Myydään Autogyro Bensen OH-G008. 12 500 euroa. Liidinvarusteiden korjaukset www.paratronic.fi Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Puh. Lisätiedot: +46-733-38 56 60 (iltaisin) tai lintrade@algonet.se. KLA 790 h. 1969. · Seuraavaan 6/2011 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 21.6.2011 mennessä. PA-28R-200 Arrow OH-PAW vm. Me koulutimme lähes 40 vuotta ja 528 uutta lentäjää. 36 000 euroa. TT 9723h. 0500 860 560. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Konemarkkinat Ikarus C 42 vm. 0400 281 283. · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Cat-tietokone ja ratasvarustus. H. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Hp. Asking 108 000 EUR (or possibility to sell shares, for example: 3 shares @ 36k, 4 shares @ 27k, proposals welcome, plane based at EFLA). 51 000 euroa. Tarjolla koulutukseen sopiva halli ja opetustilat. Kesän tapahtumat vaikuttavat aukioloaikoihin (esimerkiksi Turku Air Show ja Jämi Fly-in) ja näistä tiedotetaan Shopin omilla nettisivuilla. 050 367 7258 tai 050 919 2814. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Tuulipussit Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Helatorstain jälkeisenä perjantaina 3.6. Ympäristössä on laaja oppilasaines, eikä tarjolla ole kaupallista ilmailuosaamista. 1981 OH-721 KLA 2587 h, potkuri 142 h, moottori 437 h, perusmittarit. Iisalmen Pilotit ry myy koneen tarjousten perusteella. jjj myydään Tule ilmailualan yrittäjäksi KAUHAVALLE! Kauhava on ollut ilmailukaupunki jo 80 vuotta. Puh. Isot tankit, 6 h toiminta-aika. Ilmailuliiton toimisto on kesäkaudella 2011 kokonaan suljettuna helatorstain jälkeisenä perjantaina 3.6. Beautiful floatplane, well-maintained and in excellent condition. Moott. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Experimental-luokan kone Ruotsissa vuodesta 1990.MTOW 935 kg. SIL-Shop on kesä-, heinä- ja elokuussa avoinna vain maanantaista perjantaihin klo 10-17. Radio KX-125+vararadio. Serial No: 10050C, Reg No: OH-MAG, TTAF: 1200h (approx). · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 1973. Soita ja kysy lisätietoja: Kauhavan Lentokoulu puh. Edullinen! Rahoitus järjestetään. 2 x COMM, VOR,ADF,Transponder Mode C, Fuel Computer, Gear Warning System,Interior 10/10. - 31.7, siis täydet kaksi viikkoa. CAMO huoltojärjestelmä. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Potkuri uudesta TT 15 h. IO-360-C1C tehdasuudesta TT 1025 h. Rotax 912 ULS 100 hv. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tiedustelut/tarjoukset Jouni 0405561240 tai Juhani 0505466845. www.parasale.com Kesän 2011 aukioloajat Meta Sokol, SE-XIY, (entinen OH-SMA) vm. ym. SIL-Shop on suljettu. 30 ILMAILU. KLA 1250 h, Lycoming O-320 E2C moottori 650 PKJ Korroosiotarkastettu moottori vuonna 2010. Soittamalla lisätietoja, puh. HOMER etsintälaite, sleivaava Gyro, RMI näyttö, autopilot, ADF, VOR/ILS, transponder, ELT, sähkötrimmi ym. KLA 6700 h, moottori ja potkuri 10 h PKJ Horton STOL. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 1958. Lisätiedot: +46-733-38 56 60 iltaisin tai lintrade@algonet.se. 1987 Maule MX7-235 for sale. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Cessna 182 M, SE-FKS, vm. 1 year old Baumann Floats BF2750A with EASA STC. sekä ajalla 18.7. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Kunto hyvä. Hp. 6 pistons and cylinders replaced during maintenance 2 years ago, same time prop was totally overhauled. Full Lotus -kellukkeilla. 2000
Torstai 21.7 on saapumis-, ilmoittautumis- ja harjoittelupäivä. Lisätietoja myös www.nic.fi/~airclub. Mestaruuksista kilpaillaan Sportsman-, Intermediate- ja Advanced-luokissa. Kilpailun johtaja on Markku Teivainen, puh 044 565 0625. Tervetuloa! Hämeenlinnan Ilmailukerho ry järjestää Hämeenlinnassa Linnanpuistossa lauantaina 30.7.2011 klo 16 - 21 Perinteisessä koko perheen ilmailutapahtumassa mukana mm: Ilmailuliitto Ilmasotakoulun Kilta ry:n Douglas DC-2 "Hanssin-Jukka" kunnostusprojektin kuulumisia Purjelentokone Laskuvarjohyppyjä Lennokkeja ja liidokkeja Keski-Suomen Ilmailumuseon esittelyä Kuumailmapallojen yhteislähtö Vesilentokoneita RC-lennokkien ja -helikoptereiden lennätystä Panssariprikaati esittelee maalilennokkejaan ja koulutuskalustoaan mukana myös: elävää musiikkia mm. Kilpailusäännöt: IAC 2011, poikkeuksena vapaaehtoiset turvaliikkeet jotka saa suorittaa taitolentoboksissa. Sportsman-luokassa voidaan vapaaohjelmana lentää joko luokan tunnettu ohjelma tai kilpailijan itselleen laatima vapaaohjelma. Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikan päällä kilpailuun ilmoittauduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050-250548. Kilpailu lennetään IAC:n säännöillä. KILPAILUKUTSU TAITOLENNON SM 2011 Oripää 21.7 - 24.7.2010 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät ry järjestävät taitolennon vuoden 2011 avoimet Suomen mestaruuskilpailut moottorikoneille Oripäässä 21.724.7.2011. on varapäivä. Jaossa on Suomen mestaruus seuraavissa lajeissa: · FS 4 - way Open · FS 4 - way Intermediate · FS 8 way · Freeflying · Freestyle · CF 2 - way Sekvenssi · CF Rotaatio · Taitohyppy · Henkilökohtainen tarkkuus · Yleismestaruus · Joukkuetarkkuus Lisätietoja löytyy kilpailujen nettisivuilta www. Kilpailun osallistumismaksu on 40 euroa. Tätä kolmatta lentoa ei lasketa Sportsman-luokan lopullisiin tuloksiin. Mestaruuksista kilpaillaan Sportsman-, ja Intermediate-luokissa Torstai 25.8 on saapumis-, ilmoittautumis- ja harjoittelupäivä. Kilpailijoiden tulee tuoda mukanaan kuusi (6) kappaletta tarkastettuja ja hyväksyttyjä vapaaohjelman A-, B- ja C-lomakkeita. Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina, sunnuntai 28.8 on varapäivä. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Kilpailun avausbriefing on torstaina klo 20.00. Sallitut turvaliikkeet ovat sisäpuolinen "humpty" ja/tai kaksivaiheinen hidas vaakakierre. Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina, sunnuntai 24.7 on varapäivä. Tervetuloa kilpailemaan ja seuraamaan hienoa ilmailutapahtumaa! KILPAILUKUTSU Seinäjoen lennokkikerho RC-AIRCLUB ry kutsuu kaikkia suomen rc-mallilennokkiharrastajia F4C SM-osakilpailuihin (3/3) ja F4H (3/3) ja Aresti (3/3) Suomen Cup -osakilpailuihin Seinäjoelle 6.8.2011. Kilpailun osallistumismaksu on 40 euroa. Lisäksi kilpaillaan Primary-luokassa, jolla ei ole SM-arvoa. Kilpailun johtaja Jyri Mattila Lisätietoja: www.taitolento.fi Tervetuloa! KILPAILUKUTSU PURJETAITOLENNON SM 2011 Kauhava 25-28.8.2011 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät ry järjestävät taitolennon vuoden 2011 avoimet Suomen mestaruuskilpailut purjekoneille Kauhavalla 25.828.7.2011. Kilpailun johtaja Pekka Kamppinen Lisätietoja sekä ilmoittautumiset: kimmo.jokela@taitolento.fi, 050 414 7895 sekä www.taitolento.fi Tervetuloa! LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2011 Tampereen Laskuvarjokerho ry järjestää laskuvarjourheilun SM-kilpailut 18. Panssarisoittokunnan varusmiesbändi buffetti Tilaisuuteen vapaa pääsy! (Ohjelmanumerot säävarauksella) ILMAILU 31 KUUMAA HUUMAA. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Kilpailussa lennetään tunnettu-, vapaa- ja tuntematon ohjelma. Kilpailun avausbriefing on torstaina klo 20.00. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI kilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikan päällä kilpailuun ilmoittauduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050-250548. tamlk.org/sm2011. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Tomi Kohtanen, 0405122586, email: tomi.kohtanen@netikka.fi. Kilpailupaikkana on Kurjennevan lennokkikenttä noin 14 km Seinäjoela itään (Mt 697). Primary-luokassa lennetään vain tunnettu ohjelma kahteen kertaan. 22.7.2010 Jämin lentokentällä. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI kilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Sunnuntai 7.8. Sportsman-luokan tuntematon ohjelma koostuu tunnetun ohjelman liikkeistä, jotka ovat eri järjestyksessä
20.28.7.07 Taitolennon EM-kiat/spitzerberg/vgc/ sat Advanced-luokka, Joensuu 31.7.- 14.8. (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker0400 640 070 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 18.6. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (3/6) 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoihttp://f3k.lennokit.net den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 11.6 (12.6) RC-helikopterit F3N Petri Vesterinen 0400-584 994 Suomen Cup (1/3) www.tunturi-ilmailijat.net Vesivehmaa timo.keranen@necosta. 518 17.25.8.07 EM-kisat Magde11.6. 8th FAI European Rally SM-kisat, Räyskälä Flying Championship www.tarkkuuslento.net Dunakeszi Unkari http://www.rallyrepules.hu KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat RIIPPU JA Kuumailmapalloker(Sisä-SuomenVARJOLIITO Martti Roivainen (09) 3509 3441 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 2.-5.6. tai 11.-13.6. Matkalentoleiri EFTS, Tampereen Ilmailuyhdistys ry 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät visa-matti@leinikki.com Kuopio 14.-17.7. SM-kisat (moottoripurjetaitolento) 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat EFOP (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 28.-31.7. Vapaastilentävät liidokit burg, Saksa, rinnekisa Moottorilento SIL Jorma Jämi Sucksdorff 09-3509 3441 seppo.salomaa@phnet. International Jämi Vintage sat Advanced-luokka, Joensuu 2011 Tero Sinkkonen 050-347 7248 Jämi Padasjoen Tarkkuus- ry 2.5.8.07 Lentokerhoja rallilennon Taisto Saarinen 0400 SM-kisat, Räyskälä 358 856 www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Jorma Sucksdor (09) 3509 3441 Kuopio 1.2.7. RC- liidokit F3B SM (1/3) ho ry), Jyväskylä Ruotsinpyhtää Markku Sipinen 0440-243 kaj.lindqvist@lagerholm. Moskiittoralli Matti SorvariIlmailukerho386, EFPU, Oulun 0400-696 ry Petri Vesterinen 0400-584 994 m.kiuttu@luukku.com www.tunturi-ilmailijat.net 2.-10.7. FAI WWGC, 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 15m-, kerho- ja vakioluokka naiset Kuopio Ruotsi Arboga www.arbogafk.se 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 27.6.-1.7. tai 15.-18.9. Riippuliidon MM-kilpailut Helena Jaakkola 050-599 7743 Monte Cucco, Italia 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi http://www.cucco2011.org/ www.jamifl yin.com, 17.-24.7. Faceboogie Talvipäivät Kuopio Oulunsalon lentokenttä Oulun Laskuvarjokerho ry 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.faceboogie. Laskuvarjohypyn kaikkien www.taitolento.fi, lajien SM-kilpailut Matti Mecklin 0400-502 872 Jämi Markku Teivainen 044 565 0625 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiwww.tamlk.org/sm2011 sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 1.-7.8. Jannen Kisat EFRY, Räyskälä-Säätiö 17.25.8.07 EM-kisat Magderiku.rissanen@hotmail.com burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 11.-22.7. 6. Pudasjärvi 2.-3.7. SM-kisat www.taitolento.fi, (tarkkuuslento) EFJM Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki28.-31.7. Moottoroidun 2007, Kuopio varjoliidon SM-kilpailut Hattula/Hurttala EXPERIMENTAL 0400 Markus Hanhisalo JA 666 990 ULTRAKEVYET SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiJorma Sucksdor (09) 3509 3441 vät Kuopio 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alwww.pallo.net/kalenteri kuinfo, SIL-luokka, 12.-15.5. FAI European Hot Air ho ry), Jyväskylä Balloon Championship Markku Sipinen Lleida Espanja 0440-243 518 PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 18.-28.8. 7. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu ILMAILUTAPAHTUMIA Helena Jaakkola, 050-599 7743 11.-19.6.2011 XIX Lento- ja 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In hyppytoimintaleiri Aavahelukka Nummijärvi Antti Lahti 0405305651 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Pekka Hakola 0400696061 -ilmailutapahtuma, Padasjoki 18.-19.6. Kuumaa Huumaa vät Kuopio Linnanpuisto, Hämeenlinna 25.3.07 Ultra BIlmailukerho ry alHämeenlinnan -teoriakurssin www.hik. burg, Saksa, Moottorilento SIL Markku Hokkanen 040 704 0147 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 18.6. Taisto Saarinen 0400-358 856, net/SM2011 taisto@padasjoenlentokerho.fi Janne Heikkinen 040 500 5914 17.3.07 SIL Liittokokous 3.-16.7. Perris,Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net www.scandicbigway.com 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat www.taitolento.fi, Jari Lehti (09) 3509 3443 Matti Mecklin 0400-502 872 5.6 RC-freestyle Suomen Cup (2/4) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiPetikko mikko.sairanen@gmail.com sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 6.-10.6 TOKA leiri 1. FAI EGC www.tunturi-ilmailijat.net 20m 2-paikkais-, kerho-, vakio- ja maailmanluokka 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Nitra Slovakia (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 30.7.-7.8. Varjoliidon Super Paragliding Testival 17.25.8.07 EM-kisat MagdeKoessen, Itävalta burg, Saksa, Moottorilento SIL www. TOKA liidokit alle 16v, F1AX 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon liidokit yli 16v Loppukilpailut Jämi SM-kisat, Räyskälä seppo.salomaa@phnet. CAVOK 2011 -leiri EXPERIMENTAL JA Jämi ULTRAKEVYET SIL Suomen virtuaali-ilmailijat ry Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 www.cavok. Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 9.-16.7. www.jamifl yin.com, Olli Puromies 0400 444 info@jamiflyin.com, 199 Taneli Äikäs 040-557 2129 15.-17.7. SM-kisat Ilmailukerho ry, Malmi Mäntsälän EFJYVirtanen 0400-215460 Esa 9.9.- 17.9. Varjoliitoleiri info@jamiflyin.com, Rautavaara 040-557 2129 Taneli Äikäs vartiainen.pekka@gmail.com 11.-12.8.07 Päälentonäytös 9.-12.9. Laskuvarjohypyn FS- ja Artistic-lajien EM- ja WC-kilpailut 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Saarlouis, Saksa SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net 32 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9. 17. SM-kisat (maaliinlasku) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeEFAA burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 25.6.-30.6. SM-kisat (vakio, 15 m, kaksipaikkaiset) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeEFRY burg, Saksa, Moottorilento SIL www.tinttilakki. Big Way Camp 4.-8.7.Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen Gryttjom 2011 0400-584 994 Suurten kuvioiden leirit www.tunturi-ilmailijat.net Gryttjom, Ruotsi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat www.skydive.se (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 18.-22.7. (19.6.) 2mRC-liidokit 518 kotikenttä-CUP (4/5) 17.25.8.07 EM-kisat Magde2mrc@pp.inet. Varjoliidon SM-kilpailut Serra deJaakkola, 050-599 7743 Helena Estrela, Portugali Antti Jutila 0400 010 684 9.11.3.07 Nummijärvi aamjutila@gmail.com Fly In www.nordic-open.eu/2011 Nummijärvi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 26.6.-3.7. Tarkkuus- ja Rallilennon SM Advanced-luokka, Joensuu sat 2011 Jämi Tero Sinkkonen 050-347 7248 Jämin Ilmailijat ry 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 29.8. VGC-Rally www.taitolento.fi, 39 2011 Spitzerberg, Itävalta Matti Mecklin 0400-502 872 www.wt- schbacher. Rantasalmi Fly-in Helena Jaakkola 050-599 7743 Ultra- ja mopulentäjien pi13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi pirskatin rento viikonloppu! www.rinssieversti/ yin. y-koessen.at/spt Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 17.-19.6. TOKA-leiri 2. www.tarkkuuslento.net 13.-17.6. 16. Riippuliidon ranking-kisat 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Jämin lentokenttä Kuopio Jämin Riippuliitäjät ry juha.herrala@sandvik.com MOOTTORILENTO 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento LASKUVARJOURHEILU SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Martti Roivainen (09) 3509 3433 2325.3.07 EUT/MT 27.-29.5. (19.6.) Siimaohjatut 2325.3.07 F2B SM (1/3) taitolennokit EUT/MT Talvipäivät Kuopio Nummela lasse.aaltio@welho. Coupe Aeronautique KUUMAILMAPALLOLENTO Gordon Bennet Barcelonnette Ranska 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker15.9.- 23.9. CP:n (kuvunkäsittelyn) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät EM- ja WC-kilpailut Kuopio Klatovy, Tsekki http://www.pinkskyvan.com/ 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 17.10.-22.10.2011 Scandinavian Big Matti Sorvari 0400-696 386, Way Record 150+ Petri USA. Lentäjien Juhannus Ilmailumuseo Vantaa Kauhava 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, www.lentajienjuhannus. Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 17.7.- 30.7. kuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 12.-14.8. 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 050 534 5521 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 11.-12.6. KUUMAILMAPALLOLENTO Jämi Nokian Haukat / Pekka Nyman 16.-20.5.07 SM-kisat railijapekka@kotikone. KILYn purjelentoleiri 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Selänpää (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu risto.jokinen@kily. 2011 Nordic Precision 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiFlying Championship den suksilentoleiri, Ivalo Gävle, Ruotsi Matti Sorvari 0400-696 386, Gävle Flygklub Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net ja 22.-24.7. Taito- ja tarkkuushypyn EM-kilpailut EM-kisat Magde17.25.8.07 Kikinda, Serbia burg, Saksa, Moottorilento SIL www.aeroklubkikinda.rs Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 22.-27.8. Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 15.6.- 27.6. den suksilentoleiri, Ivalo Matti ja 11.-15.7. 040 756 7514SM-kisat 16.-20.5.07 (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker11.-12.6. Varjoliidon MM-kilpailut Ilmailumuseo Vantaa Piedrahita, Espanja 4.8.7.07 Sunny Nights www. www.taitolento.fi, 2.-9.7. Jämi KUUMAILMAPALLOLENTO seppo.salomaa@phnet. 16. Tinttiralli 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiEFME den suksilentoleiri, Ivalo jyrki.hamalainen@netikka. RC- taitolennokit F3A SM www.taitolento.fi, (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Matti Mecklin 0400-502 872 Cup (2/4) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiTurku, Paattinen pertti.lehto@wippies. Riippuliidon SM-kilpailut -ilmailutapahtuma, Padasjoki Rautavaara www.teekkareidenilmailukerho. Joensuu sat Advanced-luokka, Tero Sinkkonen 050-347 7248 12.6. SM-kisat (kerho, 18 m) Matti Mecklin 0400-502 872 EFNU 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki3.-8.7. SM-kisat 16.-20.5.07FAI JWGC Kerho- ja vakioluokka juniorit (Sisä-Suomen KuumailmapallokerMusbach Saksa ho ry), Jyväskylä www.jwgc2011.de Markku Sipinen 0440-243 518 3.-4.9. FAI EGC Tero Sinkkonen 050-347 7248 15m-, 18m- ja avoin luokka Pociunai Liettua KUUMAILMAPALLOLENTO 6.8.- 20.8. 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 11.6. 3.9. Jämi Fly In Jämijärvi 11.-12.8.07 Päälentonäytös www.jami yin.com 2007, Kuopio 18.-24.7. 050 522 3560 (Urheilutaitolentäjät ry), LENNOKKITOIMINTA Joensuu 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi30.7. Turku 0400-358 856, Taisto SaarinenInternational Airshow taisto@padasjoenlentokerho.fi Turku 17.3.07 SIL Liittokokous 24.6. 55. XXXIV Hauho Splash Esa Virtanen 0400-215460 Inn Suomen vesi- ja suksilentoyhdistys ry Jorma Harju 040-5503583 KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat PURJELENTO (Sisä-Suomen KuumailmapallokerJorma Sucksdor (09) 3509 3441 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 11.-18.6. ypiedrahita.com Fly In, Pudasjärvi 16.-30.7
10.9. (10.9.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 30.7 (31.7) Sähköliidokki F5J Nordik Kotikenttäkisa (5/5) Mikkeli jupunen@gmail.com 045 677 0091 30.-31.7. 050-534 5521 30.7. RC- mallilennokit F4C SM (2/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (2/3) Vantaan Petikko jarkko.hyttinen@kolumbus. RC-freestyle Suomen Cup (4/4) Jämi hanna.raiha@gmail.com 27.-28.9 RC- taitolennokit FAI uusi ohjelma F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 23.-29.9. 6.8. RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/3) Eurotour Lappeenranta markku.savolainen@pp8.inet. 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Ruotsinpyhtää j-p.seppala@hukassa.com 045 135 5272 18.8.- 27.8. 050 5055 852 27.-28.8. 22.7.-30.7. Vapaastilentävät sisälennokit F1D 2011 FAI European Championships for Free Flight Model Aircraft Serbia o ce@vss.rs tai labud@vss.rs www.vss.rs 10.8.-14.8. 050 534 5521 3.7.-10.7. Vapaastilentävät lennokit, jun. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (5/6) http://f3k.lennokit.net 13.8.-14.8. RC liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. Siimaohjatut F2A, F2B, F2C, F2D 2011 FAI European Championships for Control Line Model Aircraft Puola biuro@aeroklubpolski.pl www.aeroklubpolski.pl 23.7. (28.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com 050 522 35 60 27.-28.8. Radio-ohjatut nopeuslennokit, pylon F3D 2011 FAI World Championship for Pylon Racing Model Aircraft Bundaberg, QSD Australia auspavco@gmail.com www.asac.asn.au 13.8. InSkaala peruslennokit Pietarsaari tapio.linkosalo@iki. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (6/6) http://f3k.lennokit.net 10.9. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (4/6) http://f3k.lennokit.net 10.7.-17.7. RC- heittoliidokit F3K SM (1/1) Elimäki janne.lauren@vti. F1A, F1B, F1C 2011 FAI Junior European Championships for Free Flight Model Aircraft Slovenia info@lzs-zveza.si, www.lzs-zveza.si 16.7 RC-freestyle Suomen Cup (3/4) Jämi hanna.raiha@gmail.com 16.7. -17.7. (24.7.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) 2mrc@pp.inet. 040 842 1321 2.7. Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (1/1) Paikka avoin Järjestäjä avoin 27.-28.8. (7.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio Matti Husso 040 563 9523 matula.h@dnainternet.net 6.8. Radio-ohjatut heittoliidokit F3K, 2011 FAI World Championship for Soaring Model Aircraft Arboga, Ruotsi 4.-10.7 RC-taitolennokit F3A-FAI, F3A Nordic PM-kilpailut Jämi kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 seppo.pekkala@saunalahti. (3.7) Sähköliidokki F5J Nordik Kotikenttäkisa (4/5) nordik@pp.inet. 2.7. 050 5055 852 3.-4.9. (11.9.) RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. Radio-ohjatut mallilennokit F4C 2011 FAI European Championships for Scale Model Aircraft Ploiesti, Romania mzanciu@rdsmail.ro tai conu@rdsmail.ro www.frmd.ro 23.-31.7 Radio-ohjatut taitolennokit F3A 2011 FAI World Championship for Aerobatic Model Aircraft Muncie, Indiana (USA) cpierce@modelaircraft.org www.modelaircraft.org 23.7.-31.7. 30.7 (31.7) RC-helikopterit F3N Suomen Cup (3/3) Vesivehmaa timo.keranen@necosta. 040 512 2586 9.8.-14.8. 045 7880 1918 9.7. 10.9. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc. http://f3k.lennokit.net 27.8. 040 545 3044 19.11. (7.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (3/3) Kurjennevan lennokkikenttä, Seinäjoki tomi.kohtanen@netikka. amaero.it 20.8. Radio-ohjatut liidokit F3B 2011 FAI World Championship for Soaring Model Aircraft Kiina asfc@public3.bta.net.cn tai lluuI@hotmail.com www.carms.org.cn 19.11. 040 517 0571 ILMAILU 33. InSkaala Kansanscale Indoor, F4D ja F4F kumimoottorimallilennokit Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota. RC- liidokit F3B SM (2/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. tai Markku Hokkanen 040-7040147 23.7 (24.7). Radio-ohjatut helikopterit F3C 2011 FAI World Championship for Model Helicopters Calcinatello di Calcinato, Italia www. (3.7.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (1/3) Turku Paattinen jarmo.hellevaara@pp.inet. RC- taitolennokit F3A SM (3/3) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) Classic Oulu, Ahmosuo eeirola@gmail.com 040 183 3040 2.7 (3.7) RC-helikopterit F3N Suomen Cup (2/3) Vesivehmaa timo.keranen@necosta. Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J 2011 FAI European Championship for Soaring Model Aircraft Bovec, Slovenia www.aeroklub-kranj.si 18.8.-28.8. Juha Oksa 0400 647 087 2.-3.7
Kilpailupaikka Jämin ilmailukeskus, Jämijärvellä. Jälki-ilmoittautuminen kilpailuun kilpailunjohtajan hyväksynnällä tapauskohtaisesti. Kilpailuaika: Lauantai 18.6.2011 klo 19-23 Luokat: P-30 s ja j, F1H, F1AX ja TOKA Kisamaksu: 2,00 euroa/kilpailija Kilpailussa lennäetään vapaasti kolme (3) kierrosta ja maxi on 120 s. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa: www.moottorilennonsmkilpailut.com. Hakemuksista tulee ilmetä kilpailun järjestäjä, kilpailuluokat, suunniteltu ajankohta ja paikka sekä kilpailua hakeva organisaatio ja yhteyshenkilö. Kilpailuun osallistumisesta annetaan tarkempia tietoja ja ohjeita em. Kisaisäntien kanssa allekirjoitetaan kisajärjestäjäsopimus. Tunnelmaa kesäillassa Titityyn grillillä! Lisätietoja: Timo Pajunen 040 543 3394 ja Mikko Ylikoski 044 253 3112. KILPAILUKUTSU Ralli- ja moottorilennon (tarkkuuslento) SM-kilpailuun Ajankohta 29.-31.7.2011. Varapäivä 31.7. Kirjallisten hakemusten tulee olla liiton toimistossa viimeistään perjantaina 30. Osakilpailut järjestetään Model Expossa Helsingin Messukeskuksessa huhtikuussa, SIL:n palkintojenjakogaalan yhteydessä syys-lokakuussa, ja Inskaalassa Kokkolassa marraskuussa. - 4. Rallilennon SM-kilpailu 29.7.2011 klo 07.30 (SA) alkaen, varapäivä 30.7.2011. Hakemukset käsittelee kunkin lajintoimikunta, jotka esittelevät ne liiton lajivaliokunnalle. Sopimus ja yleiset SM-säännöt on nähtävillä liiton www-sivuilla. Kuvassa avoinna onnitteluadressi - mustanauhaisessa surunvalitteluadressissa on lisäksi sisälehden pienessä pilvikuvassa musta reunus. Samoin sieltä löytyvät peruslennokkien ja kilpailusarjan säännöt. Yhteyshenkilö ja lisätiedot: Tapio Linkosalo, tapio.linkosalo@iki.fi, p. Sähköposti sil@ilmailuliitto.fi, puhelin (09) 3509 340. KILPAILUKUTSU Peruslennokkien (vapaastilentävät sisälennokit) Suomen Cup 201 1 Peruslennokkien Suomen Cup lennätetään vuonna 2011 kolmen osakilpailun sarjana. Ilmoittautuminen alkaa 1.6.2011. Lisätietoja SIL:n toimistosta kunkin lajin lajipäälliköltä. Varjoliidon SM-kisat 201 1 Jääkarhujen Varjoliitoseura järjestää varjoliidon SM-kisat PM-kisojen yhteydessä. syyskuuta 2011 klo 16.30 mennessä. Tervetuloa! Kaikkien ilmailulajien SM-kilpailut 2012 haettavana Suomen Ilmailuliitto ry asettaa haettavaksi vuoden 2012 ilmailulajien SM-kilpailujen järjestämisoikeudet. Ilmoittautuminen: 7.7.2011 klo 24.00 (SA) mennessä. Kilpailunjohtaja Markku Roschier, puhelin 040 702 9375. Ilmoittautuminen ja lisätiedot nettisivuillamme www.heik.fi/sm2011/. Lisätietoja, sekä myöhemmin ilmoittautumiset kotisivuillamme: www.sodankylanilmailukerho.com 34 ILMAILU. Tervetuloa! Jämin Ilmailijat ry Kun on aika muistaa... Tee se tyylikkäällä Suomen Ilmailuliiton adressilla. 040 517 0571. Kilpailuiden tarkat ajankohdat ja paikat löytyvät Lennokit.netistä (http://lennokit.net) heti, kun ne ovat selvillä. Adressin hinta on 10 euroa ja sen voi ostaa Ilmailuliiton toimistosta virka-aikana tai tilata postitse. Tervetuloa! KILPAILUKUTSU Purjelennon 18mja kerholuokan SM-kilpailut 201 1 Helsingin Ilmailukerho ry toivottaa osallistujat tervetulleeksi purjelennon 18mja kerholuokan SM-kilpailuihin Nummelaan 2.-9.7.2011. Paikka: Manteigas, Portugali Aika: 25.-30.6.2011 Säännöt: FAI Sporting code section 7 Osallistumismaksu: 165 euroa Kisajohtaja: Mads Syndergaard Dokumentointi: GPS Ilmoittautuminen ja maksaminen: www.nordic-open.eu/2011 Tervetuloa! KILPAILUKUTSU Kaanaan Kesäkisat 13 201 1 Tampereen Ilmailuyhdistys ry / Vehmaisten Lennokkikerho järjestää kansalliset pikkulennokkien kilpailut Teiskon lentokentällä Kaanaassa. Kilpailupaikka sijaitsee Tampereen pohjoispuolella noin 50 km:n etäisyydellä keskustasta Ruoveden suuntaan. Moottorilennon (tarkkuuslento) SM-kilpailu 30.7.2011 klo 07.30 (SA) alkaen, varapäivä 31.7.2011. verkko-osoitteessa. syyskuuta 2011 Täten kutsuttuina toivotetaan kaikki purjelentäjät tervetulleiksi. Tervetuloa! KILPAILUKUTSU Purjelennon maaliinlaskun SM-kilpailut 201 1 Sodankylän Ilmailukerho ry järjestää vuoden 2011 purjelennon maaliinlaskukilpailut Aavahelukan lentokentällä 3. Muut mahdollisesti hakemukseen tarvittavat yksityiskohdat käyvät ilmi liiton yleisistä tai tarkemmin kunkin lajin SMsäännöistä. Kilpailun järjestää Jämin Ilmailijat ry ja kilpailun johtaja on Veikko Kuusinen, sähköposti veikko.kuusinen@gmail.com, 040 749 8109, vara 040 531 8109
Paulin. Suunnittele purjelennon Onnea ja luovaa kisaa! 5/2011 ILMAILU 35. Lähetä logoehdotuksesi sähköpostitse (mielellään pdf:nä tai yleisen graafisen ohjelman dokumenttina) osoitteeseen ilmailu.kilpailu@gmail.com. Suunnittele 2014 Suomessa pidettävien purjelentokisojen logo ja voita 400 euron lahjakortti SIL-Shopiin sekä Randolphin aurinkolasit. Logokisaan voi siis ottaa osaa elokuun 2011 loppuun asti. Logo tulee käyttöön kaikessa MM-kisoihin liittyvässä markkinoinnissa ja kaikissa tuotteissa. Voittajan valitsee MM-kisojen johtoryhmä. Ilmailuliitto pidättää oikeuden käyttää voittajalogoa vapaasti ja veloituksetta. sallistu ! O pailuun kil Voita lahjakortti ja Randolph-pilottilasit MM-KISOJEN LOGO Suomen Ilmailuliitto julistaa logokilpailun. Palkinnot ovat lahjoittaneet Suomen Ilmailuliitto/SIL-Shop ja Optikko V
Tiettävästi ensimmäisenä varsinaisen onnistuneen lennon teki paroni Kasper Wrede itse rakentamallaan koneella talvella 1914 1915. Ilmavoimien kiltaliiton lipunnaulaus (vas.), naulaamassa kiltaliiton uusi puheenjohtaja eversti Juha Suonperä. Demoiselle meni varastoituna huonoon kuntoon eikä sillä enää lennetty. Koneella tehtiin pitkien valmistelujen päätteeksi lentoyritys Pyhäjärven jäällä 20. evp. Markku Määttänen. 36 ILMAILU 5/2011. Adolf Aarnon ohjaama kone ei hankalissa sääoloissa päässyt kunnolla ilmaan ja vaurioitui lopulta lähtökiidon päätteeksi. Juontaja on ev. Tästä lentoyrityksestä katsotaan suomalaisin voimin tapahtunut ilmailu kuitenkin alkaneeksi. 4.1911. TEKSTI TApIo pITKänEn KUvAT JUKKA nyKänEn 100 vuotta ensimmäisestä LENTOYRITYKSESTÄ T Tampereella Vapriikin tiloissa juhlistettiin 29. Wrede palasi Suomeen ja liittyi Demoisellen replika Vapriikissa, Tampereella. Tilaisuuden pääkoordinaattori eversti Jukka Uhari. huhtikuuta Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen satavuotispäivää. amperelainen kuvanveistäjä Adolf Aarno oli hankkinut kauppahuone Nikolajeffin omistuksesta käyttämättömän Demoiselle-koneen, joka pantiin lentokuntoon Tampereella. Kone saatiin korjattua, mutta uutta lentoyritystä ei huonon jäätilanteen takia enää voitu tehdä. Hän hankki Yhdysvaltoihin muutettuaan ensimmäisenä suomalaisena lentokoulutuksen ja sai 21. helmikuuta 1917 kansainvälisen lentokoneohjaajan todistuksen nro 661
Kuvassa hyvin naamioitunut taistelija odottamassa tehtävää ja tulevaa taistelua. 5/2011 ILMAILU 39. Paikalla kerrottiin olevan myös nuotio, joten makkaranpaistokin onnistuisi. Porukka näyttää vielä tässä vaiheessa hyvinkin siviilimäiseltä, mutta pian kaikki muuttui. Toveri kapteeni otti vastaan Pohjois-Vietnamin sotilaat. Kopterin tullessa ei aikailtu (vas). Asu oli tapahtumaan sopiva. Taistelut odottavat. Myös Vietnamin kansantasavallan joukot ilmoittautuivat toveri kapteenille. Helikopteri oli kaikille Viet- nam-elokuvia katsoneille tut- Ilmoittautuminen tapahtui hyvin sotilaallisesti. Maastopuku päälle ja hyppyvarusteet bussiin. Hyppääjät eri puolilta Suomea kokoontuivat lauantaiaamuna kymmeneen mennessä Särkänniemeen. Organisaatio tarjoaa maastopuvun. Siellä tuima vänrikki otti vastaan ilmoittautumiset ja ohjasi tulevat sotilaat varusvarastolle. Harjoitellussa järjestyksessä koneelle ja kopteri taivaalle. ja tarvittavat juomat. Bussikin oli suuri, 70-paikkainen ja siten yksi Suomen suurimmista! Ja tuulilasissa luki tapahtumaan sopivasti Tampere Vietnam Tampere
lannoituslentoihin. Hyppykoneessamme on sota- koneen tuntu. Suomessa kopteria on käytetty mm. Kopterin molemmin puolin oli isot ovet, joista mahtui isompikin mies poistumaan. Helikopteri lensi ensilentonsa elokuussa 1960. Niitä ei nyt ole tarjolla, joskin nostalgiaa tulee riittävästi, kun 1400-hevosvoi- Hyppylentäjänä oli Agrolentopalvelun pääpilotti Jussi Kolosalmi, jolle on kertynyt 7800 tuntia helikopteritiimaa. Aluksi kone oli koulutuskäytössä USA:ssa sekä Koreassa. Kone ei ottanut osaa Vietnamin sotaan. Hyppykäyttöönkin se sopii mainiosti. 40 ILMAILU 5/2011. Nousun aikana ovet olivat kiinni ja ne avattiin vasta 600 metrissä. tu. Bellin B205, joka tunnetaan sotilaspuolella nimellä UH-1H Huye. Vuonna 2006 SE-JOK tunnuksille siirtynyt kopteri lennettiin Espanjasta Madridin läheltä Ruotsin kautta Orivedelle. Espanjassa kopteria käytettiin pääasiassa sammutustehtävissä. Hän pitää tätä kopteria varmatoimisena ja hyvänä työkoneena. Se huokuu militariaa, harmaa karu maalaus, ei penkkejä, eikä mitään mukavuuksia. Isot ovet molemmin puolin ihan kuin odottaisivat konekivääreitä ja ruudin savua. Siviilirekisteriin kopteri siirrettiin 1996, jolloin espanjalainen Tragsa-yhtiö osti sen. Tämä koneyksilö on valmistunut vuonna 1966
Taistelujen soljuessa Valtaosa hyppääjistä käytti teeman mukaisesti maastopukua. Edessä oli taistelu idän ja lännen välillä. On vain tyhjyys, joka odottaa hyppääjiä. Yyterin rannat ja iso kopteri. Ensimmäisenä hyppäsi, kukas muukaan kuin Vietnam-boogien pääorganisaattori Eemeli! Saken kiivettyä jalakselle on minun vuoroni. mainen turbiinimoottori käynnistettiin. Siinä korkeudessa avattiin ovet. Jalat harovat ensin tyhjää, mutta tukeva laskuteline löytyi helposti. 1980- ja 1990-luvulla tämä merenranta tuli monelle hyppääjälle tutuksi. Taistelu oli edessä. Katselijoita oli ilmestynyt aitiopaikalle, sillä eivätpä laskuvarjohyppääjät ole jokapäiväinen näky Oriveden(kään) taivaalla. Hypyt olivat nopeasti ohi. Varastorakennukset ja puut jäävät taakse. Muodostelma purettiin noin 500 metrissä, jonka jälkeen olikin syytä aloittaa alastulon suunnittelu. Lastaus tapahtui rannalta ja hiekalle osui käytännössä jokainen. Nopea käännös kohti laskeutumisaluetta ja ylätelakoituminen kaverin kanssa. Teemaan liittyen eivät boogiet siihen loppuneet. Sitten vielä nopea nousu hyppykorkeuteen ja on aika poistua koneesta. Se oli helppoa, peltoja alueella riitti, vaikka jokaiselle omansa. Sota oli reilua ja kaikki saivat osansa. Vastassa ei ole lentokoneista tuttua ilmavirtaa eikä sen aiheuttamaa ääntä. Olemme Saken (Sakari Virtanen) kanssa viimeiset koneesta poistujat. Yksi Sakke lähti, on minun vuoro- ni. Taisteluväsymys oli ollut sitä luokkaa, että osa taistelijoista kotiutui vasta sunnuntaina. Vietnamin sota on tältä osaa ohitse, mustelmat ovat parantuneet, mutta muistot ennen kaikkea sotakopterihypystä jäivät monelle mieleen. Ensimmäiset lähtevät koneesta ja pian on meidän vuoromme. on aika heittää apuvarjo. Ainakin mukana olleet voivat aloittaa VietnamBoogie II:n odotuksen. ILMAILU 41. Sitä edelsi tarkat ohjeet ja viimeisten varusteiden jako. Pilotti nostaa koneen ilmaan, kääntää nokan vastatuuleen ja nostaa korkeutta. Kaksilapainen pääroottori vatkaa kivasti ja se tuntuu ihan vatsanpohjassa saakka. Osa oli jopa varautunut taistelukaasujen käyttöön. Lajina oli värikuulasota. Kopteri nousee tasaisesti 600 metriin. Parikymmentä jenkkihyppääjää sai loikkauskäskyn, jotta tulevan sodan osapuolet olisivat yhtä vahvat. Sota päättyi ja taistelijat siirtyivät sopuisasti kohti Tamperetta ja huoltoa. Niistä ei kuitenkaan saatu havaintoja. puolelta toiselle havaittiin ilmassa yksi lasku- ja nousukierroksia tekevä ultrakevyt lentokone ihan kuin tiedustelulentoja tehden. Askel sivulle, putoaminen ja vilkaisu kopteriin, siihen se jää... Niinpä bussimme siirtyi huoltopisteen kautta kohti taistelukenttää. Paikallisen huonekaluliikkeen viereiselle pellolle tähdättiin ja osuttiin. Päävarjo aukeaa normaalia hitaammin, kun horisontaalista vauhtiakaan ei ole! Tuntuu hienolta, näin varjon varassa sen muistaa, että miksi sitä jaksaa kavuta kerta toisensa jälkeen koneeseen. 5/2011 hyppylento kesti noin 10 minuuttia, joten itse hypyt olivat ohitse reilussa tunnissa
Liikennelentokoneista merkittävimmät projektit olivat Vickersin VC-10 (joka säilytti VC-merkintänsä) ja Bristolin suunnittelema ääntä nopeampi liikennekone, josta tuli monen mutkan kautta kanaalin ylittävän yhteistyön hedelmänä Concorde. E Vickers Viscount oli sekoitta- nut neljällä potkuriturbiinillaan markkinoita 1950-luvun alussa. Vickersin suunnitelma oli pienennetty VC-10. BAC 1-11:sta tuli lopulta parhaiten menestynyt brittiläinen liikennelentokone. Menestynyt britti nnen kuin BAC 1-11:n historiaan voi tutustua tarkemmin, pitää luoda katsaus brittiläiseen lentokoneteollisuuteen 1960-luvun alussa. Huntingin 5/2011 42 ILMAILU. Viimeisen kerran ilmailuhistoriassa brittiläinen lentokonevalmistaja pystyi kilpailemaan tasapäisesti amerikkalaisia konetyyppejä vastaan. Sodan jälkeen ala oli ollut enemmän ja vähemmän rakennemuutoksen kourissa. Yhdistyneet lentokonevalmistajat toivat omat lentokoneprojektinsa mukanaan yhtiöön. TeksTI JUhA kLeMeTTInen kUvAT AnTTI hyvärInen JA ILMAILUn ArkIsTo Rivi brittiläisen lentokoneteollisuuden helmiä. Muuttuvassa maailmassa ei kaikille brittiläisille lentokonetehtaille enää löytynyt töitä, ja modernien lentokoneiden kehityskustannukset olivat karkaamassa yksittäisten valmistajien ulottumattomiin. Lentokonetuotannon huippuvuodet ajoittuivat luonnollisesti toisen maailmansodan päiviin. Britannian mahtavan imperiumin tarpeisiin lentokoneita oli rakentanut lukuisa määrä lentokonevalmistajia. Yhtiö perustettiin vuonna 1960, kun English Electric Aviation, Vickers-Armstrongs Aircrafts, Bristol Aeroplane Company ja Hunting Aircraft yhdistyivät. Brittihallitus puuttui ilmailualan ongelmiin 1950-luvun lopulla. Hallitus antoi ymmärtää, että alalla olisi syytä ryhtyä neuvottelemaan fuusioista toimijatilanteen selkiyttämiseksi. Kriisiytyvä ilmailuala alkoi pohtia ratkaisuja, joista yksi oli British Aircraft Corporationin (BAC) synty. Neljän BAC 1-11 -koneen takana on de Havilland Comet. BAC 1-11 BAC 1-11 oli toinen lyhyiden ja keskipitkien reittien suihkuliikennelentokone maailmassa. Vickers ja Hunting alkoivat kumpikin tahoillaan 1950-luvun lopulla suunnitella Viscountin korvaavaa suihkumoottorikonetta
Koneen kerrotaan olleen varsin meluisa takamoottoriasennuksesta huolimatta. Aer Lingus tilasi BAC 1-11 -koneita 1960-luvun puolivälissä. 5/2011 ILMAILU 43. Koneen menetyksestä huolimatta onnettomuuden syyn jäljille päästiin nopeasti lennontaltiointilaitteiden avulla. Syyksi paljastui ns. Prototyypin menetys oli iso takaisku projektille. BAC halusi koneen istuvan aiottuun Viscountin korvaajan rooliin ja niin kone pienennettiin 80-paikkaiseksi. Markkinoilla oli kova tarve 1-11:n kaltaiselle lyhyiden ja keskipitkien reittien liikennekoneelle. Kun yhtiöt tulivat osaksi BAC:a, suunnitelmat lyötiin yhteen ja uuden konetyypin suunnittelua jatkettiin BAC:n projektina. Koelento-ohjelmaa jatkettiin ja syksyllä 1963 olivat vuorossa koneen sakkaustestit. Projektille annettiin nimi 1-11, joka tarkoittaa ensimmäistä BAC-konetyyppiä ja numero 11 tulee Vickersin VC-11suunnitelmasta (Vickers Commercial 11). Lokakuun 22. Alkuperäinen 100-paikkainen versio oli valmistajan tyyppimerkinnöissä 100-sarjalainen (mutta sitä ei koskaan rakennettu) ja 80-paikkanen 200-sarjalainen. Brooklands Museumissa näytteillä oleva G-ASYD on 1-11-400-sarjan prototyyppi, joka modifioitiin myöhemmin vastaamaan 500sarjaa. 1-11 oli Sud-Aviation Caravellen jälkeen toinen markkinoille tullut tämän tyypin liikennekone. USA:ssa sekä Douglas että Boeing suunnittelivat omia pikkujettejään, mutta britit olivat noin vuoden näitä suunnitelmia edellä. Ensilentonsa BAC 1-11 lensi 20.8.1963. Lentokonevalmistajien fuusiosta oli se hyöty, että 1-11-projekti lykkääntyi noin vuodella. Kaikki koneessa olleet seitsemän henkilöä menehtyivät. BAC 1-11 oli ensimmäinen T-pyrstöinen liikennekone, jonka G-ASYD koelennolla tehtaan väreissä. BAC 1-11:n matkustamo. Sen kuluessa markkinoille ehti Rolls Roycen Spey-suihkumoottori, joka oli aiemmin käytettävissä olleita moottoreita tehokkaampi ja taloudellisempi. Tilauksia alkoi tulla melko pian. British United Airways (BUA) tilasi kymmenen BAC 1-11-200 -konetta keväällä 1961. supersakkaus, josta prototyyppi ei tietyllä laippa-asetuksella palautunut. päivä sakkauksen oikaisu ei onnistunut ja prototyyppi syöksyi maahan. Koneen viimeinen käyttötarkoitus oli toimia valokuituun perustuvan fly by light -teknologian testikoneena. suunnitelma oli 100-paikkainen tyyppi 107. Lopulta kone muutettiin BAC 1-11-475 -versioksi. G-ASYD:n ohjaamo. Seuraava tilaus tuli USA:sta; Braniff tilasi kuusi konetta. Kaikin puolin hyvin mennyt ensilento kesti lähes 30 minuuttia
ns. Koelento-ohjelma jatkui joulukuussa 1963 ensimmäisen sarjatuotantokoneen valmistuttua. Tämä panostus kannatti sillä kesällä 1963 American Airlines tilasi ensimmäiset BAC 1-11 -koneensa. British Eagle, Aer Lingus, Philippine Airlines ja American Airlines. Pian Seuraavina vuosina BAC-111:n käyttäjiin liittyivät mm. Sen takia BAC suunnitteli koneesta pidennetyn 119-paikkaisen 500-version. Runkoa pidennettiin noin neljä metriä ja siiven kärkiväli kasvoi reilulla metrillä. Markkinoilla oli selvästi kysyntää suuremmalle versiolle. Ensimmäinen BAC 1-11 luovutettiin BUA:lle tammikuussa 1965. Vuonna 1967 esiteltiin uusi versio. Kaikkiaan yhtiö osti monessa erässä 30 konetta ja oli siten suurin BAC 1-11 -koneiden tilaaja. 300- ja 400-sarjan koneissa oli tehokkaammat Spey-moottorit ja niiden toimintamatkaa oli kasvatettu. Tätä versiota tilasi myös British European Airways (BEA). Tästä vaatimuksesta poiki niin laajoja modifikaatioita, 5/2011 44 ILMAILU. BAC oli esitellyt keväällä 1963 kaksi uutta 1-11-versiota. Suurin ero versioiden välillä oli 1-11-400-version varustaminen amerikkalaisilla ohjaamolaitteilla ja varusteilla. Prototyypin menetys ei juuri aiheuttanut myöhästymisiä kehitystyössä tai toimituksissa. sen jälkeen toinen amerikkalainen tilaaja, Mohawk Airways sai ensimmäisen BAC 1-11-200 -koneensa. Prototyypin lentäessä ensi ker- Koelentomittareita G-ASYD:n matkustamossa. Koelennoilla käytetty jarruvarjo, varjo varmisti koneen palautumisen syväsakkauksesta. taa oli koneen jatkokehittäminen jo pitkällä. Yhtiö kuitenkin halusi koneiden ohjaamoiden olevan mahdollisimman yhteensopivia yhtiön Trident-koneiden kanssa. Versio oli tarkoitettu nimenomaan USA:n markkinoille. stick shakerin asentaminen, jonka tehtävä on varoittaa ohjaajaa lähestyvästä sakkauksesta ja aerodynaamisia muutoksia. Sarjakoneisiin tehtiin tarvittavat muutokset supersakkauksen varalle, näihin kuului mm. British Airways hankki myös 1-11-500-koneita. BAC 1-11:n prototyyppi rakenteilla. rakenteessa oli vielä paljon tuntemattomia asioita. Viimeiset Euroopassa lentäneet yksilöt olivat RAF:n koneita 2000-luvulla. Yhtiön vaatimuksien takia uuden version suunnittelu venyi aiottua pidemmäksi, mikä antoi amerikkalaisille kilpailijoille etulyöntiaseman yli 100-paikkaisten koneiden markkinoilla. Saman vuoden toukokuussa Braniff vastaanotti ensimmäisen koneensa avaten näin 1-11-aikakauden USA:ssa. Konetyyppiä on käytetty myös sotilaskäytössä lähinnä koulu- ja kuljetuskoneena. Tämän tasoituksen ansiosta DC-9 ja Boring 737 vahvistivat asemiaan USA:ssa, minkä vuoksi BAC 1-11-500 jäi ilman amerikkalaisia tilauksia
1-11 oli maailman ensimmäinen T-pyrstöinen liikennelentokone. että koneelle annettiin uusi tyyppimerkintä: 510ED. BAC 1-11-700 ei kuitenkaan koskaan valmistunut, koska Rolls Royce epäonnistui siihen aiotun Speymoottorin uuden version suunnittelussa. Tarom vastaanotti seitsemän Romaniassa valmistettua ROMBAC 1-11 -konetta. 1970-luvun edetessä tilaukset ja tuotanto alkoivat vähitellen hiipua. Muutoksiin kuului mm. Version tuotanto jäi kuitenkin 10 koneeseen. Kone ei pystynyt enää kilpailemaan amerikkalaisten konetyyppien ja niiden uusien versioiden kanssa. CAT II -tason automaattilaskeutuminen ja autokaasu. 1970-luvun puolivälissä tehtiin vielä yksi yritys palauttaa markkinoiden kiinnostus BAC 1-11 -koneeseen. Kuvan koneyksilö ei kuitenkaan ole ROMBAC, vaan brittiläistä valmistetta. 5/2011 ILMAILU 45. Braniffin tilaama 1-11 valmistuslinjalla. BAC-1-11:n tuotanto jatkui kuitenkin tasaisena. Braniff oli ensimmäinen amerikkalainen lentoyhtiö, joka tilasi 1-11-koneita. Vuoteen 1971 mennessä niitä oli toimitettu 120. Vuonna 1970 BAC toi tuotantoon uuden 475-version, jolla oli tarkoitus kilpailla halvempaa Fokker F.28 -konetta vastaan. 475-versiossa yhdistettiin lyhyt 400-sarjan runko ja 500-sarjan siipi. 700-versio oli pidennetyllä rungolla varustettu 134-paikkainen ehdotelma. Versio oli tarkoitettu toimimaan erityisesti kuumassa ilmassa ja korkealla sijaitsevilla kentillä. Kaikki 1-11:n versiot varustettiin Rolls Royce Spey -moottorin eri versioilla
Tuotantoa yritettiin jatkaa 1990-luvun mittaan, mutta vanhentuneelle konetyypille ei saatu tilaajia ja kommunismin jälkeisessä maailmassa Romanialla oli suurempiakin vaikeuksia kuin liikennelentokoneiden rakentaminen. Kuvassa BA:n 1-11 Amsterdamissa vuonna 1998 (alla). Lentokonetehtaan lisäksi investoitiin myös RR Spey -moottorin lisenssivalmistukseen. Romanian edellytykset laajamittaiseen liikennekonetuotantoon eivät olleet riittävät. Romanialaiset suunnittelivat kunnianhimoisesti ainakin 80 koneen valmistamista. Tuotantomäärä oli siinä vaiheessa 235 konetta, mikä tekee BAC 1-11:sta eniten valmistetun brittiläisen suihkuliikennelentokoneen. lentokoneen lisenssivalmistuksesta. Nicolae Ceauescu allekirjoitti lisenssisopimuksen kesällä 1979. Vaikka 1-11 oli 1970-luvun lopulla jo auttamattomasti vanhentuva konetyyppi, Romania hankki lisenssin. Britanniassa tuotantolinjaa oli pidetty pystyssä 1970-luvulla pitkälti siinä toivossa, että Rolls Royce kehittäisi Spey-moottorista uuden hiljaisemman ja tehokkaamman version. Jaro Internationalin BAC 1-11-500 Helsingissä vuonna 1997 (vasemmalla). Jaro Internationalin BAC 1-11-500. Tuotantolinjaa pidettiin pystyssä aina 1980-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen tuotanto hidastui. Kone toimitettiin 1990-luvun alussa Romavia-lentoyhtiölle, joka otti käyttöönsä kaksi viimeistä valmistunutta ROMBAC 1-11 -konetta. Romanialaiset suunnittelivat maan presidentin Nicolae Ceauescun johdolla suuria investointeja projektiin. Kone on näytteillä Duxfordissa. BAC 1-11 oli sopiva lisenssityyppi, amerikkalaisen liikennekoneen lisenssistä oli turha haaveilla itäblokissa. Markkina-alueena nähtiin kolmannet maat, Kiina ja muu ItäEurooppa. Romaniassa 1970-luvulla ajatusta liikenne- heräteltiin British Airways käytti BAC 1-11-510ED -koneita pitkälle 1990-lukua. Voidaan spekuloida sillä mahdollisuudella, että Rolls Royce olisi antanut Speyn sijaan tehokkaamman Tay-moottorin lisenssin romanialaisille 1-11-koneita varten. British Airwaysin BAC 1-11-510ED. Ensimmäisen ROMBAC 1-11 teki ensilentonsa syyskuussa 1982. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut ja tuotanto oli sidottu vanhaan moottoriin. Muut valmistuneista yhdeksästä koneesta toimitettiin Taromille. BAC 1-11 -koneita oli käytös5/2011 46 ILMAILU. Viimeinen valmistunut kone teki ensilentonsa 1989. Viimeinen Britanniassa valmistunut BAC 1-11 luovutettiin tilaajalle keväällä 1984. Tiettävästi Romaniassa on edelleen muutamia kesken jääneitä 1-11-koneita. Sopimus käsitti kolme valmista konetta ja lisenssin 22 koneen tekemiseen. TuotantoRomaniassa lähti käyntiin 1980-luvun alussa
erilaisissa Joint Strike Fighter -ohjelmaan kuuluvissa testitehtävissä. British Worldin BAC 1-11 Helsingissä 1990-luvun lopulla. Kokovalkoinen BAC-1-11 Helsingissä 1990-luvun lopulla. Mahdollisesti myös Libyassa on vielä pari lentokelpoista yksilöä. 5/2011 BAC 1-11 -koneita yritettiin myydä myös Finnairille. USA:ssa lentää edelleen kolme Northrop Grummanin omistamaa koneyksilöä. Mohawk oli yksi amerikkalaisista BAC 1-11 -koneiden tilaajista. Tiettävästi RAF:n riveissä on vielä yksi lentokelpoinen yksilö. Jopa suurin asiakas, American Airlines, on yhdysvaltalainen yhtiö (kuva vasemmalla). BAC 1-11 -koneita oli käytössä Euroopassa paljon vielä 1990-luvulla. eurooppalaisten charter-yhtiöiden suosiossa. Vuonna 2003 Euroopassa voimaan tulleet melumääräykset käytännössä lopettivat konetyypin lennon vanhalla mantereella. Lopullisesti BAC 1-11 siirtyi siviilikäytössä ilmailumuseokategoriaan 2010, kun EASA perui konetyypin tyyppihyväksynnän. Ne toimivat mm. Aivan kokonaan BAC 1-11 ei kuitenkaan ole siirtynyt historian hämärään. Kuvassa AB Airlinesin 1-11 Gatwickissa vuonna 1998. sä paljon ympäri maailmaa vielä 1990-luvulla. 1-11 oli mm. Tämä markkinointitarkoituksiin tehty malli antaa käsityksen siitä, miltä sinivalkoinen 1-11 olisi näyttänyt. ILMAILU 47
Kilpailun organisaatio joutui karsimaan ilmoittautuneista 80, koska Nitrassa maksimimääränä pidetään 150 kisakonetta. TeksTI HAnnU HALonen kUvAT kATjA soIkkeLI Kisakausi käyntiin löysin rantein Pribina Cup ja ... P Yhdestoista Pribina Cup Slovakian Nitrassa ajoittui tänä vuonna myöhäisen pääsiäisen takia huhtikuun viimeiselle viikolle. Antti Lehto ja Mia Montonen lensivät räyskäläläistä Duoa (GF) ja Hannu Halonen, Ilpo Hyväri- Kisaan osallistui myös yksi PIK-20 Sloveniasta. nen sekä Kari Siren Teiskossa kotipaikkaansa pitävää Duoa (DD) Ilpon ja Karin vuorotellessa kakkospilottina. Ennen kisaa lennettiin yksi harjoituspäivä hienossa säässä ja sen jälkeen seitsemänä päivänä saatiin kisatehtävä. Kisa lennettiin neljässä luokassa, jotka olivat avoin luokka, 15 metrin luokka, kerholuokka ja 20 metrin kaksipaikkaisluokka. Suomesta kisaan osallistui neljä konekuntaa, jokainen niistä kaksipaikkaisluokkaan. Vain yhtenä 5/2011 48 ILMAILU. Niistä neljä oli turbiinimoottorilla varustettuja Cmelakkeja. Odotettavissa olivat kevään hienot purjelentosäät mahtavissa Tatravuoriston värittämissä maisemissa. ribina Cupin suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Koossa oli siis maailman suurin purjelentokilpailu! Tuon armadan veti taivaalle reilussa tunnissa 13 hinauskonetta. Mukana olivat Urheiluilmailuopiston molemmat Duo Discukset pilotteina Harri Hirvola ja Kari Kulju (GN) sekä Ilkka Tourula ja Ilpo Haikonen (777). Lopuksi lähtöryhmityksessä oli 159 konetta. Tänä vuonna ilmoittautuneita oli kaikkiaan 240
Pribina Cupin jälkeen Mia kisaa heinäkuussa Nummelassa kerholuokan SM-kisoissa. Cmelakien tehokkaiden moottorien vetämänä kisahinaus ei kestä monta minuuttia. Henkilöt ylhäältä vasemmalta Ilpo Hyvärinen, Kari Sirén, Harri Hirvola, Matti Pihkala, Pentti Tourula, Kari Kulju, Pentti Saaristo, Antti Lehto ja Péter Laczkó. Oppia ja kokemusta tuli taas kaikille roppakaupalla. Pribina Cup käy erittäin hyvin harjoitusleiristä ja tällä kertaa se oli taas tehokas ja mielekäs. Kisasivut ja tulokset www.pribinacup.sk/2011 ILMAILU 49. Niinpä päivävoittopalkintona ollut t-paita jäi saamatta. Kevään reissu Nitraan oli taas hieno kokemus; kausi alkoi hienosti ja reissun kruunasi Antin ja Mian voitto. Tällä turbiinicmelakilla oli omintakeinen tapa tulla aivan koneen nokan eteen, vaikka hinausköysi on normaalin pituinen. päivänä satoi vettä, jolloin kilpailupäivä peruttiin jo briefingissä. Mikä hienointa, nykyaikaiset kaksipaikkaiset sallivat matka- ja kilpapurjelennon mielekkään opettamisen ja perehdyttämisen. Kun koneessa on kaksi silmäparia arvioimassa sään kehitystä ja seuraamassa muiden liikkeitä, kisalentämiseen tulee aivan uudenlaista ulottuvuutta. Toinen peruuntunut kisapäivä oli harmillinen, sillä pisimmälle lensivät Harri ja Kari, mutta kaikkiaan vain viisi konekuntaa ylitti 100 km. Kisapäivän syntyminen kaksipaikkaisluokassa edellytti kuuden osanottajan lentämistä yli 100 km. Vaikeimpana päivänä lähtölinjan auetessa cumulusten alaraja oli vain reilu 600 m. Reitin suuntautuessa itään maasto nousi mutta alaraja ei. Kahtena päivänä 5/2011 sää oli niin hankala, että kisapäivää ei syntynyt. Hieno purjelentoon sopiva maasto teettää paljon arviointi- ja ajatustyötä reitinvalinnassa. Pieni myöhästyminen osoittautui taas turmiolliseksi, kun laakson ylityksen jälkeen piti olla riittävästi korkeutta harjanteen ylittämiseen ja alueella oltiin 15 minuuttia liian myöhään - kuolleessa kelissä. Kaksipaikkaisluokan hieno puoli on mm. Tälläkin kisamatkalla kokeneemmat pilotit pyrkivät tutoroimaan kokemattomampia mahdollisimman paljon. Neljän suomalaiskaksikon yhteistyö kisalentojen aikana oli hedelmällistä, tietojen vaihto konekuntien välillä toimi hienosti ja kaikki hyötyivät. Seurauksena oli maastolaskujen ja moottorien käynnistämisten suma. Lisäksi oman sävynsä keliin toi kohtalaisen kova tuuli. Ne nousevat kuin hissi ja lähes ilman kaartoja. Suomi Team (vasemmalla), 14 hengen tyytyväinen joukko pilotteja ja avustajia. Alarivissä Katja Soikkeli, Hannu Halonen, Ilkka Tourula, Mia Montonen ja Ilpo Haikonen. Kilpailun voittaja Mia Montonen. Säät olivatkin taas kerran tyypilliset eli kuurosateita ja muita säähäiriöitä riitti. Sään ennakkoarviointi ja oikea-aikainen reitille lähtö olivat suuressa roolissa. se, että päätöksiä voidaan puntaroida yhdessä
Köysipoikia tarvitaan aina! 50 ILMAILU 5/2011. Lähes yhtä tuttu näky koneessa on Jussi Hyvärinen hattuineen (yllä oik.). Lähtöryhmitykseen ilmestyi 17 konekuntaa. Kilpailun voiton vei hienosti Juha Sorri. S ää suosi tapahtumaa paljon edellisvuotta paremmin ja viikon aikana saatiin kokoon viisi kisapäivää. Harjoitusta kertyi pilvettömässä kuivassa kelissä, hienossa cumuluskelissä ja vaihtelevassa sadekuurojen värittämssä säissä. Purjelentomaajoukkueen syksyisen kokoontumisen seurauksena kisassa panostettiin enemmän valmentautumiseen ja harjoittelun tehostamiseen. Mitä parhainta oppia ja kokemusta nuoremmille ja kokemattomammille kisalentäjille! Harjoittelun ja opin jakami- seen pyrittiin myös lentojen aikana. Juha Sorrin johdolla kokoonnuttiin puoli tuntia ennen briefingin alkua käymään läpi edellisen päivän kokemuksia ja oppeja. Vesivehmaa Open Sää helli tänä vuonna kilpailijoita. Perinteinen Vesivehmaa Open lennettiin jo 19.nen kerran. Tehtäviä lennettiin kaikenlaisissa säissä. Paikkana Vesivehmaa on maantieteellisesti hyvä, samoin kisapaikka muutenkin. Toukokuinen Nummelan Grand Prix ja kenties edellisen vuoden vesisade karsivat osanottajamäärää. Vaikeissa sääoloissa pyrittiin lentämään haravana, ettei kenenkään tarvitsisi laskeutua maastoon. Kausi alkaa mielekkäästi ja tehokkaasti leppoisassa ja opettavaisessa ilmapiirissä. Kisan järjestävän Padasjoen Lentokerhon pitkäjänteinen työ on luonut kisalle hienot perinteet, joita on syytä jatkaa. Yhtenä päivänä kukaan ei yltänyt maaliin asti ja parhaana päivänä keskinopeudet nousivat ilottelun tasolle. Haravan toteuttaminen toki oli vaikeaa ja JS:n takana haravan varresta tahtoi tulla aika pitkä. Suomessa tarvitaan Vesis Openin tyylinen kevätkisa. Kisailijakaartin täytyy antaa organisaatiolle tukea joustavassa hengessä. Jodel (OH-JMT) on tuttu hinauskone monista kisoista. Briefingin jälkeen keskusteltiin taas päivän tehtävästä, säästä ja asioista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 5/2011 ILMAILU 51
C M Y CM MY CY CMY K
Vilskettä ilmassa on, mutta kaikki tapahtuu varsin selvässä järjestyksessä. Hinausta saattaa olla odottamassa kymmeniä koneita ja ilmassa saman verran jo sinne päässeitä. Normaalilla tarkkaavaisuudella sekaan mahtuu vaikka moottorikoneella niin nousemaan, laskemaan kuin vaikkapa lentämään kierrosta. Näin se vain on. äyskälän Ilmailukeskus on sadan kilometrin päässä Helsingistä. Ei silti syytä huoleen. Lisäksi laskuvarjohyppytoiminta on erittäin aktiivista. Moni Malmilla kotipaikkaansa pitävä moottorilentäjä arastelee Räyskälässä käyntiä sen vilkkaan purjelentoliikenteen takia. Koneet antavat paikkailmoituksia radiossa ja kun tämä yhdistetään normaaliin tarkkaavaisuuteen, voi Räyskälän ilmatilaan tulla varsin huoletta, kun sääntöjä noudattaa ja on lukenut Notamit vaikkapa Räyskälän nettisivuilta. 5/2011. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT MIKKO SOKERO, LASSE VIRTANEN, RIKU RISSANEN, KIRSI-MARjA RISSANEN Esittelyssä Räyskälän Ilmailukeskus PARATIISI 54 ILMAILU Ilmailijan R Vilkkaaseenkin lentokenttään tottuneelle Räyskälän purjelentokauden liikenne on melkoista
Purjelentokoneiden hinaustoiminnassa käytetään pääsääntöisesti kiitoteitä 08R/ 26L ja 12L/30R. Yleensä toinen kiitoteistä on purjelentohinausliikenteelle ja viereistä käyttävät moottorikoneet. Isossa saunassa on miesten ja naisten vuorot erikseen. 4. Samansuuntaisten rinnakkaisten kiitoteiden yhtäaikaista käyttöä lentoonlähtöihin tulee välttää. Kun lähestyy kynnystä, kiitotiet muuttuvat yllättäen pitkiksi ja tarpeeksi leveiksi. 8. Vältä lentopaikan ylilentämistä alle 2000 FT korkeudessa. Mukavaksi Räyskälän tekee se, että siellä on kaksi kiitotietä rinnakkain. Alueella on kaksi saunaa, jotka ovat auki kesäisin päivittäin. Mikäli ilma-aluksen päällikkö poikkeaa edellä esitetyistä säännöistä, hän on velvollinen varmistumaan siitä, että toimimalla poikkeavalla tavalla hän ei vaaranna lento- eikä yleistä turvallisuutta lentopaikalla. Tilapäisesti voidaan käyttää kiitotien 08R asemasta kiitotietä 08L. Mikäli ohjaajan on hinauslentotoiminnan aikana välttämätöntä saada tilapäisesti käyttää hinauslentojen lentoonlähdöissä käyttämää kiitotietä laskuun tai lentoonlähtöön, tulee hänen toimia seuraavasti: Lentopaikkaa lähestyttäessä on pyydettävä kiitotietä käyttöönsä radiolla tai osoitettava liikehtimisen avulla aikomuksensa käyttää laskeutumiseen ao. Suomen delegaatio oli valmistellut kisatarjouksen huolella, referensseinä käytettiin muun muassa aiempina vuosina Suomeen saatuja ilmailun arvokisoja. Tarkasta lentopaikan käyttörajoitukset ennen lentoa ja noudata erityistä varovaisuutta. Räyskälä, Finland Kansainvälinen Ilmailuliitto Räyskälässä harrastetaan monia ilmailulajeja, monet ilmailukerhot pitävät Räyskälää tukikohtanaan. Urheiluilmailuopistoa isännöi rehtori Sakari Kuosmanen ja säätiötä toiminnanjohtaja Riku Rissanen. ja 3. koneiden hinaustoimintaan. Muualle paikoittaminen on luvanvaraista (lentopaikan päällikön tai hänen valtuuttamansa lupa vaaditaan). ARP, sijainti / location 604441N 0240628E, 15 NM ESE of Forssa 2. Risteävien kiitoteiden 08 (R ja L) ja 12 (R ja L) yhtäaikainen käyttö lentotoimintaan ei ole sallittua. 7. Äärimmäisen mukavaksi visiittipaikaksi Räyskälän tekee Cafe26-ravintola, jossa voi munkkikahvien lisäksi myös syödä. rajoitukset) 9. Muun moottorilentotoiminnan odotetaan käyttävän sitä laskeutumis- tai lentoonlähtösuunnassa olevaa rinnakkaista kiitotietä, jota ei käytetä purjelento-. 3. Lentopaikan pitäjä / Aerodrome operator RäyskäläSäätiö TEL +358 20 743 8810 3. kiitotietä. Maisema on monelle ilmailijalle hyvin tuttu. Suomi tunnetaan maailmalla luotettavana kisajärjestäjämaana. kohtien 2. 5. Kentän välittömässä läheisyydessä on asuntovaunualue, joka on SIL:n jäsenistön käytettävissä ympäri vuoden. ILMAILU 55. Pikkusaunaksi ristitty nimensä mukaisesti pienempi sauna on suljettu talvikauden. Asuntovaunukylä on suoras- Räyskälän toiminta on jatkunut aktiivisena aloitusvuodesta 1963 lähtien. Lentopaikalta lähdettäessä on ennen lennon aloittamista otettava yhteyttä lentopaikan päällikköön, hinauslentäjään tai paikalla oleviin purjelentäjiin ja pyydettävä heitä ryhtymään toimiin kiitotien saattamiseksi vapaaksi ao. Polttoaineiden saatavuus / Fuel availability 100 LL: Neste-Air korttiautomaatti / Neste-Air card automat 6. Hän tuli Räyskälän "isännäksi", kun monivuotinen toiminnanjohtaja Mari Heikkilä luovutti tuolinsa Rikulle. västi, vaikka ensimmäistä laskua kentälle sorvatessa kiitotiet näyttävät vaatimattomilta. 10. 2. Kentän päässä sijaitsevassa Särkijärvessä nähdään usein vesikoneitakin. Kentällä on paljon tilaa harrastaa eri lajeja. taan idyllinen kesäisin. RMK WDI ATIS, vain automaattisia säähavaintotietoja, TEL +358 19 448 993 (EN) ATIS, automatic weather observation information only, TEL +358 19 448 993 Määräyksiä ja ohjeita lentopaikan käytöstä 1. Tilat ovat remontoitu vuonna 2010 ja etenkin kesäaikaan ravintolassa on paljon asiakkaita. Suomen kisaisännyydestä päätettiin maaliskuussa Sveitsin Lausannessa, jossa FAI:n päämaja sijaitsee. Valaistus / Lighting NIL 7. Kun kylän läpi ajaa, päätyy Suomen Urheiluilmailuopiston pihaan. 11. Pituutta baanoilla on riittä5/2011 FAI on myöntänyt Suomelle MM-kisaisännyyden purjelennon vakio-, kerho- ja 20 metrin luokissa vuodelle 2014. Eniten Räyskälässä nähdään laskuvarjohyppääjiä ja purjelentäjiä, mutta myös muut ilmailulajit on hyvin edustettuna. Kisojen päänäyttämönä toimii Räyskälän lentokeskus. lentokoneen käyttöön. Samoissa rakennuskomplekseissa sijaitsevat Räyskälän motelli sekä Räyskälä-Säätiön tilat. Osoite / Address Räyskäläntie 31, 12820 Räyskälä 4. Paikka on ilmailijoiden suosiossa ja Cafe26:sta saatat bongata useita ILMAILUNkin sivuilta tuttuja kasvoja. Päivitetty / Updated: 18 NOV 2010 1. Moottorilentokoneet voidaan paikoittaa halliaukiolle. Lentopaikka saattaa olla kokonaan tai osittain suljettu lentotoiminnalta erilaisten tapahtumien vuoksi. Lentopaikalla on purjelento-, ultrakevyt-, laskuvarjo-, liidin- ja lennokkitoimintaa. Purjelentokoneet ja purjelentokoneiden hinauskone laskeutuvat pääsääntöisesti LDG-karttaan merkityille purjelentokoneiden laskeutumisalueille. FAI on harrasteilmailun kansainvälinen kattojärjestö. Vannoutuneimmat harrastajat saattavat tulla asumaan pitkiksikin ajoiksi, eikä ole tavatonta, että joku viettää kesän kokonaan Räyskälässä omassa asuntovaunussaan. Mikäli lentopaikalla ei ole purjelentokoneiden hinaustoimintaa, voidaan kaikkia kiitoteitä käyttää (ks. 6. ACC-yksikkö / ACC unit Tampere ACC, TEL +358 3 286 5172, FAX +358 3 286 5199 5
Hänen vastuullaan on koko Räyskälän liiketoiminnan kehittäminen sekä infran ylläpito. Vaikka olen Räys56 ILMAILU kälä-aktiivi jo kolmannessa polvessa, paljon on tullut uusiakin asioita eteen, Rissanen kertoo. Tosin, unelma ilmailutyöpaikasta on nyt toteutunut ja työ tuntuu mielekkäältä. Onko sitä saatava paljon ja onko hankintaan olemassa finanssialan ammattilaiselta poppakonsteja. Nyt täällä tehdään määrätietoisesti työtä kentän kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Rissanen on paljon vartija. En usko, että mitään poppakonsteja taskussa on, mutta asioita on tarkasteltava mahdollisimman laajalta näkökannalta. Säätiön hallituksella on tässä myös erittäin tärkeä rooli. Toimistorutiinitkin on hoidettava muiden kiireiden ohella. R issanen siirtyi säätiön palvelukseen Nordeasta. Olen ollut toiminnanjohtajana vasta puolisen vuotta. Ottaa oman aikansa päästä sisälle organisaatioon ja kaikkiin toiminnan yksityiskohtiin. Tämä suunnitelma voi olla hieman ennenaikainen, mutta itselleen ja Räyskälälle on asetettava tavoitteita, Rissanen sanoo. Liki jokaiseen haastattelijan kysymykseen liittyy sana raha. Täällä olen oppinut ajamaan pyörällä ja myös lentämään purjekonetta, joten tunnelma Räyskälässä on tuttu. Tietojen siirto onnistuu edelleen, sillä Heikkilä valittiin Räyskälä-Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. En olisi pikkupoikana voinut kuvitellakaan, että olen joskus Räyskälässä töissä. Finanssimaailma lienee varsin erilainen toimintaympäristö kuin säätiö, vai mitä Riku. Uskon ja toivon, että rakennushankkeet eivät jää siihen. Ennen häntä säätiön johdossa istui Mari Heikkilä, jonka määrätietoinen toiminta loi hyvän perustan seuraajalle. Esimerkiksi nyt valmistuva halli on puolen miljoonan euron luokkaa 5/2011. Olen visioinut, että saamme rakennettua päärakennuksen mahdollisesti jo purjelennon MM-kisoihin vuoteen 2014. Meille on juuri valmistumassa iso, nykyaikainen lämmin halli kenttäalueen läheisyyteen, kiitoradan 08 päähän. Finanssimaailmasta säätiöön RÄYSKÄLÄN POMO Riku Rissanen, 32, siirtyi vuodenvaihteessa Räyskälä-Säätiön uudeksi toiminnanjohtajaksi ja samalla kentän päälliköksi. Riku Rissanen on uusi Toiminnanjohtajan toimenkuva on varsin laaja ja työpäivät hyvin erilaisia
Olen elämäntapailmailija myös siviilipuolella. Käyttäjäkunnan laajentaminen vaatii väistämättä lisää tilaa ja investointeja. Tilaa kaikille lajeille on, mutta viime vuosien kasvu on ollut todella nopeata. Tuleva päärakennus on varmasti miljoonaluokan investointi. Halliyhtiön nimi on osuvasti Lentolaakso, jonka osakkeet myydään sen osakkaille samaan tapaan kuin asunto-osakeyhtiöissä, Rissanen selventää. Räyskälässä viihtyy koko perhe. Osakkeista on nyt myyty 90 prosenttia, ja kirjoitushetkellä on vapaana enää yksi 100 neliön kokoinen hallitila, joten hankkeen toteutus on terveellä pohjalla. Sitä Räyskälä-Säätiö ei yksinään pysty toteuttamaan, vaan mukaan tarvitaan useita toimijoita ja varmaan myös pääomasijoittajia. Kasvun tulee olla hallittua. Omaa lentämistä Rissanen ei aio uuden työn myötä jättää. yli kymmenentuhatta operaatiota vuodessa. Palkatun organisaation ohuus ei tee säätiöstä tehotonta, vaan jopa tehokkaamman. Valtiovallalta toivomme myös myötämielistä suhtautumista toiminnallemme, toteaa Rissanen. Räyskälässä tehdään nykyisin Vapaa-ajan toimistossa. Lisäksi meillä on laaja vapaaehtoisten joukko, joiden talkootyönä tekemä panos on korvaamatonta. Rissanen tuli säätiön johtoon pankista, jonka organisaatio oli massiivinen säätiöön verrattuna. Etenkin lentokauden ulkopuolista kapasiteettia meillä on runsaasti hyödyntämättä, etenkin ilmailun ulkopuolella. Kunta on ollut merkittävänä apuna monessa asiassa, Rissanen sanoo. Oma vaunu on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan vaunualueella. Yhteistyö on toimivaa, joskin toivoisimme myötämielistä suhtautumista mm. Neuvottelukumppanina pöydän toisella puolella on Metsähallitus ja myös Puolustusvoimat, jolla on harjoitusalueita kenttäalueen välittömässä läheisyydessä. Rissanen puhuu muistakin kalliista Räyskälän kenttää koskevista hankkeista. Jotta puhe ei ole pelkkää Räyskälän kehityshankkeista keskustelemista, millainen mies Riku Rissanen on siviilissä. Kehittämisyhtiön ensimmäinen konkreettisesti näkyvä hanke on jo mainittu lentokonehalli. Käyttäjät ovat kaivanneet pientä perhekäyttöön soveltuvaa saunatilaa. Räyskälän alueen kehittämistä varten perustettu Räyskälän Kehittämisyhtiö Oy on yksi esimerkki toimivasta yhteistyöstä alueen toimijoiden ja kunnan kanssa. On selvää, että sesonkiaikaan kentällä on enemmän kuin vilkasta. 750 km on vielä lentämättä. ILMAILU 57 5/2011. Ilman sitä tämä paletti ei pyörisi ollenkaan. Koko hanke lähtee tietysti kentän ja sen käyttäjien tarpeista. Uusien, suurien toimijoiden siirtyminen kentälle on tapauskohtaisesti harkittava ja mietittävä kokonaisuuden kannalta. Volyymien kasvattaminen edelleen edellyttää mm. Purjelentohinausten lisäksi merkittävä lisäys toimintalukuihin tulee myös laskuvarjohypyistä, joita tehtiin viime vuonna yli viisituhatta. Air Park -hankkeeseemme. Tietyt, lähinnä maapohjan jälleenvuokraukseen liittyvät haasteet ovat jo viivästyttäneet hanketta parilla vuodella. Kunnon koulutus- ja luokkatilat olisivat myös tarpeen. Vanhaa rakennuskantaa on myös pidettävä kunnossa elinkaaren loppuun asti. Räyskälän rakennuskanta on nyt 4050 vuoden ikäistä ja tämä väistämättä näkyy kasvaneina ylläpito- ja korjauskustannuksina. Tradenomi Rissanen tietää, että yhteistyössä on voimaa. On valtavasti asioita, jotka kaikki eivät yksistään maksa tuhansia, mutta kun jokaisen kustannuksen ottaa huomioon, viivan alla odottaa merkittävä summa. Nyt hänellä on alaisuudessaan kaksi työntekijää. Yhteydenpito muun muassa Lopen kuntaan on aktiivista ja tiedonvaihto avointa. Lentokokemusta on 800 tuntia ja takana ikimuistoisia matka- ja kilpailulentoja, etenkin nuorten maajoukkueessa vuosina 20002002. Minulla on vaimoni Heidin kanssa yksi tytär, Viivi, joka aloittaa koulun syksyllä. Mahdollisesti neljännen polven ilmailija, jos omaa tahtoa on, toteaa Riku. päällystäminen ja toinen lisäalueen raivaaminen koneille. Katse kääntyy varmasti myös julkisten rahoituslähteiden pariin, enkä usko, että aiemmista pankkisuhteista on haittaa tässäkään suhteessa. Yksi tärkeä työkalu meille tulee olemaan markkinointitutkimus, jolla selvitetään, mitä kaikkea kentän käyttäjät haluavat. Kyseessä on varsin monikäyttöinen rakennus, jolle voidaan löytää toinen toistaan mielekkäämpiä hyödyntämistapoja. oleva hanke. Oman lisähaasteensa kehittämiseen tuo se, että olemme vuokramaalla. Yksi on kiitoteiden Rissasen Viivi tytär ohjaimissa. Turhaa organisaatiota ei ole syntynyt toiminnan ympärille. Rahoituspohjaan ja -ratkaisuihin on satsattava aikaa ja mietittävä mikä on paras keino myös pitkässä juoksussa. Oma lajini on purjelento, nuorempana rakentelin myös lennokkeja. Uravaihdoksen myötä tänä on vuonna kilpailujen suhteen lähes välivuosi, mutta pitkät matkalennot kiehtovat, mm. tiukkaa lentokuria, koska toiminnan turvallisuus on kaiken a ja o
Se oli 12-vuotiaalle nuorelle ilmailijalle kesän kohokohta. Pelkkään lentämiseen ei toiminnanjohtajan harrastaminen jää. Jokaisessa kisassa on aina oma erityinen tunnelmansa, Rissanen toteaa. Arvostan suuresti myös kum- misetäni Tapio Savolaisen panosta ja tukea, etenkin lentouran alkuvaiheessa. Onneksi ympäristölupa on joka tapauksessa menossa uusiksi 2014. Ilmailusuvussa lajia ei ole kuitenkaan koskaan tuputettu vaan kysytty sitä omaa tahtoa ja halua. Ympyrä on tavallaan sulkeutunut, koska johdan kyseiset kisat tänä vuonna. Toiminnanjohtaja Rissasen tavoittaa puhelimitse, mutta kiireisinä aikoina sähköposti on oival- linen tapa hoitaa asioita. Muistan hyvin, kuinka Juhani Janne Horma antoi 20 vuotta sitten ensimmäisen ilmailutyöpaikan, eli pääsin köysipojaksi Jannen Kisoihin. Ilman perheen tukea en olisi voinut harrastaa näin aktiivisesti. Nyt odottelemme vain KHO:n päätöstä. Tänä vuonna kilpailut jäävät yhteen GP-kilpailuun ja maaliinlaskun SM-kilpailuihin Aavahelukassa. Vaasassa nostettiin esiin aivan mielivaltaisia seikkoja valituksen lisäksi. Hän pelaa sulkapalloa ja kentällä on mukava liikkua polkupyörällä silloin, kun se on töiden puolesta mahdollista. Vaasan Hallinto-oikeuden päätös ei saanut koskaan lainvoimaa, Lehti taivastelee. Räyskälä-Säätiön on tehtävä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2014. Siihen mennessä mahdollisia korjauksia voidaan tehdä paljon, mikäli tarvitsee, Lehti sanoo. Hämeen ympäristökeskuksen luvalla Räyskälässä on voitu toimia asiallisesti ja sujuvasti. Rintamamiestalon remontti on vienyt vapaa-aikaa merkittävästi viime vuosina, mutta voiton puolella ollaan jo kirkkaasti. Sitä on ihmetelty jopa oikeustieteen tohtoreiden tasolla. Olin mukana valitusta laatimassa ja Ilmailuliitto teki mukaan lausunnon iltalentämisen tärkeydestä oppilaiden ensilennoille ja hypyille. Nyt on päädytty Vaasan Hallinto-oikeuden kautta KHO:hon. RäyskäläSäätiö valitti luonnollisesti hallinto-oikeuden kestämättömästä ratkaisusta. Juttu on ollut vireillä KHO:ssa vuosia. Aikaisempien sukupolvien työpanos on ollut merkittävä, ja siltä pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin. Kisakeikalle lähdössä vaimon ja tyttären avustamana. Espoon Ilmailukerho on silti lähellä sydäntä ja lennän edelleen sen kalustolla jonkin verran. Omaan ilmailuharrastukseen on kuulunut myös järjestötoiminta, luovuin kuitenkin kaikista luottamustoimista säätiön palvelukseen tullessani. Olen luonteeltani pessimisti. Ilman Jannen ja aikalaistensa suurtyötä Räyskälän historia olisi kirjoitettu aivan eri tavalla. Luottamus kummipojan pärjäämiseen täytyi olla suuri, kun "nimitti" alaikäisen purjelennon EM-96-kisojen läh- tö- ja maalilinjan päälliköksi, Rissanen naurahtaa. Mahdollinen rajoituspäätös KHO:sta tulee koskemaan juuri iltalentämistä, Lehti tietää. Kiinteistö Oy Lentolaakson rakentaminen edistyy ripeästi. Räyskälän jaksolla voi myös huudella, mutta vapaa-aikana, kimppako- ne ASW-27:n ohjaamossa, työasiat eivät tule miehelle mieleen. Korkein Hallinto-oikeus pohtii ympäristölupaa Ilmailuliiton ympäristöasioista vastaava lajipäällikkö Jari Lehti on huolissaan Korkeimman Hallinto-oikeuden (KHO) tulossa olevasta ympäristöluparatkaisusta. Tapsan kautta aukesi myös kisojen järjestäminen ja organisaatiotyöskentely isommassa mittakaavassa. Sitä olemme odotelleet, mutta Räyskälän kannalta tilanne ei ole vaikea. Hämeen ympäristökeskuksessa on varmasti paras ympäristöalan tietämys, mutta Vaasan Hallinto-oikeus muutti radikaalisti ympäristölupaa. Sittemmin muutama henkilö valitti asiasta. Alkuperäinen ympäristölupahakemus haettiin Hämeen ympäristökeskukselta. Pikainen työmaapalaveri käynnissä halliurakoitsija Niglos Oy:n toimitusjohtaja Asko Vehmasen kanssa kuuluu myös toiminnanjohtajan arkeen. 58 ILMAILU 5/2011. Hänellä oli mielestäni ilmailuasiat kauttaaltaan hyvin hallussa sekä näkemystä ja rohkeutta siihen, miten asiat hoidetaan hyvin. Eniten omaan kiinnostukseen ilmailua kohtaan ovat varmasti vaikuttaneet Räyskälässä vietetty nuoruus sekä isäni Markun aktiivinen harrastaminen
2011 Tervetuloa Turkuun! Näytösohjelmassa... U.S. Air Force Extra 300L varjoliitoryhmä 18 19.6.2011 DC-3 ... Air Force. ja maanäyttelyssä U.S. Air Force A-10C KC-135R Bae Systems Hawk MK 51A Bae Systems Hawk MK 66 Boeing F-18C Hornet Casa C-295M Valmet L-90TP Redigo Valmet Vinka Pilatus PC-12M Short Skyvan Douglas C-47/DC-3 Douglas C-47/DC-3 Dornier Do 228-200 AW 119ka Koala AS 332L1 Super Puma Saab 91D Sa r Lockheed F-16AM NH90 UAV Rangers lisäksi maassa nähtävillä useita yleisilmailukoneita; moottorikoneita, purjekoneita ja helikoptereita. Yhteistyössä : 5/2011 TOK ILMAILU 59 © U.S
11005 6 414882 888030