Ilmailulehti 5/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vuosikerta Hinta 7,00 euroa Esittelyssä matkustajalentoliikenteen alkukauden suuruus Junkers Ju 52, Tante Ju. ILMAVOIMIEN KOMENTAJAN TJ-LENTO Numero 5/2012 75
Kehitys on kääntynyt huonoon suuntaan ja käydyissä keskusteluissa eri toimijoiden kanssa muutoksen saaminen parempaan onkin todettu välttämättömäksi. Suurin päällikkö lentoturvallisuudesta puhuttaessa istuu lentokoneessa siellä "vasemmalla jakkaralla" ja hän on ilma-aluksen päällikkö siis ehkä juuri Sinä! Sinun käsissäsi on lennon perusteellinen valmistelu ajanmukaisilla kartoilla, viimeisillä säillä ja bulletiineilla täydennettynä. SIL käy keskusteluja Trafin ja Finavian kanssa määräyk- Kävin laskuvarjotoimikunnan kokouksessa esittäyty- mässä uusille jäsenille ja vaihdoimme samalla kuulumisia. SUIOn järjestämillä opettaja- sekä tarkastuslentokursseilla asiaan on jo kiinnitetty huomiota ja operointi valvotussa ilmatilassa ja sen läheisyydessä on oma teemansa opetusaiheissa. Lentoturvallisuusalan suurin päällikkö ei istu Trafissa eikä Viestintäuudistus otti niinikään askeleen eteenpäin toukokuussa tehdyn, viestintää koskevan yhteistyösopimuksen myötä. Hän ei istu myöskään Finavia Oy:ssä Ilmailuliitosta puhumattakaan. Vuodesta 1937 ilmestynyt ILMAILU-lehti säilyy edelleen SIL:n julkaisuna, mutta lehtitalo MCI-press Oy tulee yhteistyökumppaniksi hankkeeseen, jossa lehdestä ja liiton viestinnästä pyritään tekemään entistä tehokkaampaa. LT on tehnyt mittavan työn uudistaessaan hyppyohjeistusta. Vaikka viranomaisvalvonta on vähentynyt lajin ympärillä, turvalliseen hyppäämiseen liittyvä tiedontarve ei vähene. Kokonaisuudessaan pyrimme siihen, että ILMAILUn viestintäkonsepti kiinnostaisi yhä laajempaa lukijakuntaa. Siellä ollaan töissä myös Sinun takiasi. MCI-press Oy etsii ja palkkaa lehdelle SIL:n kanssa yhteistyössä valittavan päätoimittajan, jolla on SIL:n ja lehtitalon tuki. Ilmailu on pitkäjänteisten ja huolellisten ihmisten laji. Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus osoittaa ketään sormella vaan vetoan jokaiseen ilmailijaan kuumimman lentokauden kynnyksellä, olkaa tarkkana. Ohjeisto perustuu kokeneiden hyppääjien riittäväksi arvioimaan tietoon, jonka maastouttamiseen on haettu mallia myös kansainvälisiltä foorumeilta. Be careful out of there! Turvallista lentokautta! Tapio Pitkänen Puheenjohtaja Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen työskentelee Finnairilla A320/340-kapteenina. 2 ILMAILU 5/2012. Lähtökohta on kuitenkin, että "suoritusportaassa" oleva lentäjä tehtävässään asioista vastaten hoitaa osansa huolella. Lentoturvallisuusyhteistyö Trafin kanssa ottaa yhä enemmän tuulta alleen! Lentäminen on mukavaa, eritoten kun tietää, missä lentää! Viimeaikaiset uutisoinnit kertovat kuitenkin, että paikkatietoisuus on pettänyt joillain lennoilla. Lajin hyvän turvallisuuskulttuurin mukaisesti ohjeistukseen kertyi asiaa ja LT:n asiantuntijat kävivät myös esittelemässä työnsä tuloksen SIL:n hallitukselle. Mikä neuvoksi ilmailijayhteisössä. Erilaisten ilmatilakonfliktien syntyminen on pyrittävä estämään. On lennetty myös aktiivisilla D-alueilla ja kaikkein ehkä huolestuttavimpana asiana on raportoitu käynneistä liikennekoneiden toimintaalueilla ilman asianmukaista lennonjohtoselvitystä. Kiitän laskuvarjotoimikuntaa ja sen alatyöryhmiä tehdystä työstä. Sitten toisenlaisiin asioihin. Kesän kynnyksellä Tätä lehteä luettaessa ilmailukesän tapahtumat ovat täydessä käynnissä. Jos lennonvalmistelussa tulee outoja asioita esille, kysy opettajalta tai kaverilta. Puheenjohtajalta Hallituksen on kuitenkin oltava valmiin tuotoksen sisällöstä selvillä ja näin myös mainitun briefauksen jälkeen ohjeisto voitiin vahvistaa käyttöön otettavaksi. Vastoin joitakin kentällä esiintyneitä arveluja ei hallitus puuttunut ohjeiston valmisteluun. Tietoa on saatavissa vaikka joskus tuntuu, että nykyisellä palvelutasolla se paikoin ottaa aikaa. SIL:n toimisto on voimakkaasti lajin tukena ja kirjoittaa toimintaohjeen pohjalta jatkossa kelpoisuustodistukset. Osana liittokokouksen hyväksymää SIL 2020 strategiaa panostetaan sähköisen viestinnän kehittämiseen paremmin jäsenkunnan tarpeita vastaavaksi. Jos kehitys ei muutu suotuisammaksi, keinovalikoimaa vastaavien tapausten estämiseksi on lavennettava. Edelleen tärkeässä asemassa lehteä tehtäessä on lehden runsaslukuinen avustajakaarti, jolla on jatkossakin tärkeä asema lehden sisällön tuottamisessa. OTKES:ssa. LT on lajin asiantuntemusta edustava taho, niinpä prosessi on ollut toimikunnan käsissä. sistä, säännöksistä, asianmukaisista lennonvalmistelu- ja varmistuspalveluista sekä monista muista asioista. Yhteistyösopimus Trafin kanssa allekirjoitettiin huhtikuussa ja heti perään saatiin nimet myös avustussopimukseen, jossa SIL avustaa viranomaista poikkeamaraporttien analyysien teossa omien lajiensa asiantuntijana. Kun hallitus osaltaan ohjeistuksen vahvisti, se on nyt SIL-standardin mukainen toimintaohje. Kauteen on valmistauduttu myös SIL:n toimitalossa. Erehtyminen on inhimillistä! Jos kaikesta huolimatta eksyt, tunnusta tilanne ja käänny lennonvarmistuselimen puoleen. Lyhyen ajan sisällä on tullut tietoon epäiltyjä valtakunnanrajan loukkauksia
ILMAILU-lehteä. Tapahtumista on lehdessämme kiristymiseen ja muutoksiin. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Ja vaikka mistöön. ja nyt aivan itse, sillä aktiivista ohjausotetta toimituksessa. pystyttävä tilanteesta tulevat mieleen juuri Finnairin mittaamaan saatu hyöty. päätoimittaja Toimitussihteeri Toimitussihteeri Art Director Art Director Mikko Sokero Jouko Arpalo mikko.sokero@ilmailu. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia tai ilmoitusvarauksia. verran todettava, että lentäminen myös senKun halutaan kehittää lehteä myös uusia vakavaa toimintaa, että lennon valmistelukijaryhmiä tavoitellen, tarvitaan lu on tehtävä hyvin. päätoimittaja Kannen kuvat Jyrki Laukkanen ja Pasi Pirttikoski Kannen kuva Antti Hyvärinen Painopaikka Painopaikka Oy Scanweb Ab, Kouvola 2012 Oy Scanweb Ab, Kouvola 2012 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen liiton jäsen ISSN 0019-252X ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. jouko.arpalo@editext.fi Toimituksen yhteystiedot Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki 00700 Helsinki Puh. talousuudistuksia. ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Olemme saaneet lukijaansioitunut entinen päätoimittaja Jyri Raivio palautetta lehden sisällöstä, kiitos kirjoitti edellisessä numerossa purjelennon rakentavista kommenteista! Myös huolestuttavasta tilasta Suomessa ja koko vuoden 2010 liittokokouksen päätökmaailmassakin. Rekisterikuvaus tai ilmoitusvarauksia. Ilmoituksissa käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Laeista, kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. jouko.arpalo@editext.fi Christa Soivio Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Tämän lehden ratkaisua ei SIL-viestinnän tulevista suunnista. 88päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Jäsenlehden toiseen ja melkein murenee käsiin. Tilaaja tai jäsen voi nen osapuolen välityksellä). Osataan sitä muuallakin yhtiön koske mm. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Suomessa on liiton puheenjohtajankin Asian mainitsee paljon ilmailusta kiinnostuneita, joita viereisellä sivulla. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerhenkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmankiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Polttoaineen hinta on järolemme pohtineet ILMAILU-lehden kyttävän korkea ja nousee. Meillä Suomessa lentoturpositiivisia lukuelämyksiä! ja huoltoja vallisuus on ollut erittäin hyvä tehneet hyvin koulutetut ammattilaiset. vuosikerta 75. Tammikuun aikanaedes tyydyttävää tilanteeseen, että hyvää tai tehdään linjauksia ole näkyvissä. Mutta arvo korostuu sillä, että vuoden tavaraa eivät edes ensisijaisesti kotimaista alusta tullut, tilattaville lehdille kohdistettu kannattavat lentomatkustajat enää katso vero einimeä. On kyllä nut aktiiviseen avustajakuntaan. Liitolla on oikeus käyttää ja tiloissa. Tai miten maatarättyjä toimintoja ulkoistamallaja tukiratloustuotteiden hintasäännöstelyt on saatu kokonaan uutta lukijakuntaa. on antanut pyytämäämme palautetta Moottorilento kaiken kaikkiaan käy yhä lehden kehittämisestä. tekemistä jutuista lehden toimituksen Tavarantuotannossa Kiina on jo lohkaistuottaman aineiston jäädessä vähemsut leijonanosan vähän kaikesta. puheenjohtaja Jouko Arpalo vt. Vai mistä ovat ja kantaaottava journalismi maiden esimerkkejä monien Euroopan on jäänyt vähemmälle. mahdollisuutta lehteä noin vain ihailemaan Lehden perustehtävä on palvella maisemia ilmasta. Tätä osa-aluetta pyrimkriisit ja haluttomuus tehdä välttämättömiä me jatkossa kehittämään. christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. Toimituksen vahvistaminen jia, ajan henki on muuttunut. ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Tässä numerossa Tässä numerossa 4 Saapuneet-uutispalsta 4 Saapuneet-uutispalsta 10 AERO-messut2011: 10 Kymin vuosi 2012, 34 Varhainen kaksikerroksinen, 40 Junkers Ju 52 oli lentoliikenteen Boeing Stratofreighter alkukausien mahtikone ja Stratocruiser 42 Hyviä laskuvarjohyppyjä Puolan taivaalla töitä talvella, koulutusta kesällä alan suurtapahtuma 18 Finnair katsoo itään, mutta kestääkö kantti 23 Pienoista Mallipuhetta 26 Pilatus Porter PC-6, turbiinivoimaa Turkuun 14 Pienoista Mallipuhetta 16 Kauden avaus Nummijärvellä 20 Stigun kyyti sytytti Seppo Pulkkisen innostuksen ilmailuun 23 Paavon Purjelentokulma 24 Tarkkuuslennon MM-kisat 30 ASK21:n kierreharjoitus EteläAfrikassa, leijonakin lisäpainojen avulla nähtiin 28 Laskuvarjourheilun 32 Ilmavoimien komentajan turvallisuus 2011 viimeinen lento Hornetilla 30 Konemarkkinat 36 Konemarkkinat 31 Ilmailutapahtumia 37 Ilmailutapahtumia 47 48 Paavon Purjelentokulma Kerosiini haisee Vaasankin hyppykoneessa 51 Vapaapudotusta tuulitunnelissa 45 Hyppääjien Turpaboogiet 52 Radio-ohjattavat helikopterit Kouvolassa lennätyksessä, osa 2 46 Harrastelentäjille vapautuu SM 58 Purjelentäjien maaliinlaskun Aavahelukassa Lapinmaassa ehkä ilmatilaa Ilmavoimilta 61 Hämeenlinnan Urheiluilmailijat muuttaa 62 Entinen Finnairin ATR tuhoutui onnettomuudessa Venäjällä 48 Purjelennon turvallisuus 64 Peter Tähtinen, tehomies 2010 ILMAILU kuulee vitosena 50 Ilmailuliiton hallitukseen 51 ILMAILU 70 vuotta sitten 67 ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 ILMAILU 3 1/2012 5/2012. auttavaa lennonneuvontaa ei ole lähellä. Uusi vuosi ja uudet kujeet! Viisautta vai muutosvastarintaa Kustantaja Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry Finlands Flygförbund ry 75. Nykyija uskoneet omien toimiemme erinomaisin lehti koostuu paljolti avustajien suuteen. Ilmailuliiton jäsenyydellä onkäyttää ja tehdä busseja, junia, autoja ja arvoa niitä. vuosikerta K L Päätoimittaja Vt. Enää ei ole juuri tulevaisuutta. Onkin pohdittava avoimesti, miten Me pitkälle aikuisikään edenneet ihmionnistuisimme kehittämään lehteämset saatamme suhtautua liian torjuvasti me laajempaa lukijakuntaa kiinnostakaikenlaisiin uudistuksiin, vaatimusten vaksi. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Lennonvalmistelu onjäsenkunnan tarpeita.aika kuluu kaiktullut työläämmäksi ja Lajien monipuolinen näkyvyys lehdessä on perustukeen muuhun kuin lentämiseen. Lehden kehittäminen edelkiinalaiset eivät tulisikaan aivan pian meille lyttää panostamista toimitukselliseen ja Eurooppaan kuljettamaan lentomatkustasisältöön. pyrkimyksenämme on, että myös lehHieman tietysti mietityttää turvallisuus ja den 75. Tapio Pitkänen joku kansainvälinen huolMutta huoltaako Suomen Ilmailuliiton toyhtiö koneita kuin omiaan. (09) 3509 3444 Puh. vuosikerta tuottaa lukijalleen huoltovarmuus. (09) 3509 340 Puh. sil@ilmailuliitto.fi Puh. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Sellaiset eivät pysy enää salassa Pysyäksemme mukana kilpailussa niitä haluta. lehtemme ei tavoita. Tältä pohjalta vaikeammaksi. Varsinkin me suomalaiset olemme eläneet aivan liian kauan eristyksis- säToimintamalleja on useita. (09) 3509 3444 Puh. Siihen ei kuulu edellyttää ja salaakin tehtyresursseihin itsepäinen panostamista omien etujen ja tällöin olisi jollain aikajänteellä ajaminen kuten Neuvosto-kaupan aikaan. Lehtimaailmassa on myös menestyknuo vuorineuvosten hoitelemat kaupat sellisiä esimerkkejä siitä, moinenmääNeuvostoliiton kanssa. ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät kantaa. www.ilmailu.fi Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu. lukijoiden sieluista lehden kehittäOn ikävää ja haikeaa katsella vierestä, mistä sähköisen viestinnänkulkee kriisistä miten kansallinen lentoyhtiö ohella on kuitenkin jatkettava. Huomautukset on tehtävä päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus Suomeen 60 euroa Vuosikertatilaus Suomeen 60 euroa Eurooppaan 70 euroa Eurooppaan 70 euroa Kestotilaus Suomeen 53 euroa Kestotilaus Suomeen 53 euroa Eurooppaan 63 Eurooppaan 63 ädessäsi on nyt kolmas poikkeusentoharrastuksen ja matkustajaliikenjärjestelyin toimitettu ILMAILUteen tilanne on mennyt sellaiseen pattilehti. christa.soivio@ilmailu.fi Jouko Arpalo Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Tilastojen perusteella laji on seen perustunut toimitusneuvosto hiipumassa. eikä kaisut. Niin ilmailussa paljon juttuja, mutta toimituksellinen kuin elämässä muutenkin. Huomautukset on tehtävä hinnan palauttamiseen
Paljon odotetun Ilmavoimien Hornetsoololentoesityksen lisäksi taivaalla nähdään myös taitolentoryhmä Midnight Hawks. jne. turvatarkastustekniikoita ja lentorahdin turvallisuuskysymyksiä. Tämän legendaarisen maineen saaneen toisen maailmansodan hävittäjälentokoneen konservointityö valmistuu kuluvan vuoden kevään ja alkukesän aikana. ATR-koneperhe, johon kuuluvat ATR42 ja ATR72, on nyt käytössä yli 180 lentoyhtiössä yli 90 maassa. Suomen Lentäjäliitto isännöi IFALPAkokouksia. Ensimmäiset toimitukset on määrä tapahtua vuodenvaihteen tietämillä. järjestettävissä kokouksissa ovat IFALPA:n Security- ja Dangerous Goods -komiteat, joiden asiantuntijat valmistelevat IFALPA:n kannanottoja ajankohtaisiin lentoturvallisuuskysymyksiin. Oikealla ruotsalainen Mikael Carlson ja Fokker Dr. Airbusin sotilaskoneyksikön uusin ylpeys, A400M-kuljetuskone sai toukokuun alussa EASA:n alustavan tyyppihyväksynnän. Sään salliessa helikoptereiden ja hävittäjien lisäksi taivaalla nähdään harrasteilmailun kaikki lajit: lennokkeja, laskuvarjohyppyjä, itserakennettuja lentokoneita, kuumailmapalloja, warbirdeja, varjoliitoa, jne. Onko konekimpassanne uusi alus. Konservoitu Hurricane esitellään nyt esittelemään Jämillä ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. 4 ILMAILU 5/2012. Vauriot on korjattu talven aikana, joten Carlson nähdään Jämin taivaalla legendaarisella koneellaan. Suunnitelman mukaan varsinainen siviilityyppihyväksyntä valmistuisi vielä kesän 2012 aikana ja sotilaskäyttöhyväksyntä myöhemmin tänä vuonna. IFALPA edustaa yli 100 000:a liikennelentäjää, vaikuttaa suoraan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n elimissä, joissa IFALPA:lla on pysyvä edustus. Suomen Lentäjäliitto FPA isännöi kesäkuussa Helsingissä kahta liikennelentäjien maailmanjärjestö IFALPA:n (International Federaton of Air Line Pilots´ Associations) kokousta. I HC-452 -hävittäjä nähdään Jämi Fly In -lentonäytöksessä osana Keski-Suomen Ilmailumuseon näyttelyä. Keski-Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin lukeutuva englantilaisvalmisteinen Hawker Hurricane Mk. Jämi Fly In 2012 - tapahtuman molempina päivinä järjestetään kolme reilun tunnin mittaista lentonäytösosuutta. Ranskalais-italialainen ATR saavutti toukokuun alussa kunniakkaan merkkipaalun, kun tuhannes ATR-syöttöliikennekone luovutettiin tilaajalleen, joka oli espanjalainen Iberian piiriin kuuluva Air Nostrum. Viiden testikoneen laivasto on tähän mennessä lentänyt jo noin 3 100 tuntia. Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Yksi odotetuimmista esiintyjistä on ruotsalainen Mikael Carlson Fokker Dr. Tapahtuman taiteellisen johtajan, Art Boss Sami Saikkosen mukaan kolmitasofokkerin lisäksi mikä tahansa lentolaite saa ilmailukärpäsen pureman saaneelle veden kielelle, mutta erityisesti sen tekee Bilteman omistama amerikkalaisvalmisteinen P-51D Mustang -hävittäjä, jolla ruotsalainen Per Cederqvist tänä vuonna esiintyy. Kokouksen yhteistyökumppanina toimii Finsecpro. uoden 2012 Jämi Fly In, teemanaan Unelma lentämisestä, kokoaa ilmailijat ja ilmailusta kiinnostuneet Jämin lentopaikalle Jämijärvelle Suomen Ilmailuliiton päälentonäytökseen 7.8. Kolmitasofokkerin ja Mustangin lisäksi warbird-luokan ilma-aluksia on tulossa muitakin. Konetyypin teki tunnetuksi ensimmäisen maailmansodan voitokkain ässä Punainen paroni Manfred von Richthofen. heinäkuuta 2012. 1 eli kolmitasofokker, alla Hawker Hurricane Mk. IFALPA:n Security-komitea oli esimerkiksi syyskuun 2001 tapahtumien jälkeen merkittävässä roolissa, kun ICAO:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä uudistettiin turvatarkastuksia ja lentokoneiden turvatoimia. Maassa Ilmavoimat esittelee Pilatus PC-12NG- sekä C-295M -koneitaan. Lentonäytösosuuksien lisäksi tapahtuma sisältää kattavan maanäyttelyn. 16.20.6. Yhtä niistä eli Gloster Gauntletia lentää Ilmavoimien kautta aikojen kokenein koelentäjä everstiluutnantti evp Jyrki Laukkanen. I HC-452 -hävittäjä sota-ajan kuvassa. myös näytöksen molempina päivinä avaava Maavoimien NH-90 -kuljetushelikopteri. Tänä vuonna komitea pohtii mm. Ensimmäinen ATR toimitettiin vuonna 1985. saapuvat q arrivals Lyhyesti A400M lähestyy tyyppihyväksyntää. Jämille odotetaan muutaman tuhannen hengen yleisön lisäksi yli 200 ilma-alusta eri puolilta Eurooppaa. Mikael Carlsonin piti jo viime vuonna esiintyä kolmitasollaan, mutta kone vaurioitui vain viikkoa ennen Jämin näytöstä, jolloin Carlson toi Jämille yli satavuotiaan Blériot XI:n. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi. Jämin Fly In 2012, ohjelmaa heinäkuussa V Tuhannes ATR valmis. 1:llä eli kolmitasofokkerilla. Monen pikkupojan unelmaa toteuttaa osaltaan Jämin ilmailutapahtumassa nähtävää kalustoa
B737-koneita valmistuu tätä nykyä 42 koneen kuukausivauhdilla ja tahti on viime aikoina vain kiihtynyt. Lehden päätoimittaja tulee olemaan MCI Press Oy:n palveluksessa, mutta päätoimittajavalinnoista vastaavat kumppanit yhdessä. Maailman suurin matkustajakone lensi näytöslennon Berliinin ja Brandenburgin yllä matkustajinaan kutsuvierasjoukko, johon kuului muun muassa yli sata Berliinin alueella asuvaa lasta ja nuorta. Ensimmäinen uudella konseptilla toimitettu ILMAILUlehti jaetaan jäsenille ja tilaajille 13.9.2012. Viisitoista Airbus A319- ja A320konetta sijoitetaan Tegelin kotikentälle. Lufthansa aloittaa Berliinissä 3.6.2012 suuren laajennusohjelman, jonka arvo on yli 60 miljoonaa euroa. Liittokokouksen maaliskuussa hyväksymän uuden strategiansa mukaisesti SIL ottaa samalla ensimmäisen merkittävän askeleensa tiedotustoimintansa kehittämisessä sekä modernin sähköisen median valjastamisessa jäsenkunnan käyttöön. Nimi Berlin korostaa Saksan pääkaupungin merkitystä Lufthansalle. Berliinin kaupunginjohtaja Klaus Wowereitin sekä Lufthansan toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Christoph Franz. Juhlakone oli 126-paikkainen versio B737-700. Lehden nykyisten avustajien panos sisällön tuottamisessa on jatkossakin tärkeä. Tarkemmin uusista käytännöistä tiedotetaan kesän aikana. Maailman suurin matkustajakone lensi näytöslennon Berliinin ja Brandenburgin yllä matkustajinaan kutsuvierasjoukko, johon kuului muun muassa yli sata Berliinin alueella asuvaa lasta ja nuorta ILMAILU-lehti yhteistyöhön MCI Press Oy:n kanssa Suomen Ilmailuliitto ry ja MCI Press Oy ovat solmineet sopimuksen ILMAILU-lehden toimittamisesta jatkossa. Investoimme Berliiniin ja uskomme alueen kehitykseen. Se on yli neljäsosa maailman kaikista isoista liikennekoneista. ILMAILU 5. www.ilmailuliitto.fi B737NG nro 4000 toimitettu Boeing kertoi huhtikuussa saavuttaneensa uuden virstanpylvään, kun yhtiö toimitti Boeing 737NG -matkustajakoneen numero 4 000 tilaajalleen China Southern Airlinesille. Suomen Ilmailuliitto toimii jatkossakin vuodesta 1937 ilmestyneen ILMAILU-lehden julkaisijana. Lufthansan uusin Airbus A380 sai nimen Berlin Lufthansa vihki toukokuussa käyttöön yhtiön yhdeksännen Airbus A380 -jättikoneen (Airbus A380 D-AIMI) Berliinin Tegelin lentokentällä. 5/2012 MCI Press tarjosi tähän kokonaisuuteen parhaiten sopivat puitteet ja erityisesti järjestökentän lehtitaloksi profiloituneena toimijana osoittautui Ilmailuliitolle erinomaiseksi yhteistyökumppaniksi. Aloitamme suorat lennot Eurooppaan ja Lähi-itään Berliinin Tegelin lentokentältä, kertoi Christoph Franz tilaisuudessa pitämässään puheessa. MCI Press Oy on neljännesvuosisadan ajan toiminut asiakaslehtitalo, joka tuottaa printti- ja verkkolehtiä monikanavaratkaisuina lähes 30 oman alansa huippuorganisaatiolle. Airbus A380 -koneen rekisteritunnus DAIMI Berlin näkyy suurikokoisilla kirjaimilla konejättiläisen rungon molemmilla puolilla. Yli 5 550 B737-konetta on nykyään käytössä kaikki versiot mukaan lukien. Berliinistä lähtevillä matkustajilla on tulevaisuudessa mahdollisuus valita suorat lennot 50 kaupunkiin Euroopassa ja Välimeren eteläpuolisissa maissa. KOONNEET NILS ROSTEDT JA JOUKO ARPALO Berliinin Tegelin lentokentällä nimenantojuhlallisuuksissa olivat mukana mm. Lehden toimituksellisen ulkoistuksen tavoitteena on ammattimainen ja houkutteleva ilmailun aikakauslehti, jolla on yhä tyytyväisempi lukija. Lufthansan lippulaiva on aina kantanut Saksan pääkaupungin nimeä. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen, puh 0935093434 tai 050 3502085. Yhteistyö pitää sisällään 10-numeroisen vuosikerran toimituksen, taiton sekä yhteistyön painotalon ja jakelijan kanssa, mutta myös verkkolehden konseptin ja toteutuksen. Lufthansalla on 39 suoraa Berliinin yhteyttä. Lisätietoja osoitteesta http://www.mcipress. Juhlallisessa seremoniassa kone sai nimekseen Berlin. fi ja asiakaslehdestä http:// www.issuu.com/mcipress/ docs/pressin0111
1960-luvulla koneena oli PIK 3 C Kajava. Kajaanin kansa- ja kansalaiskoulujen opettajana hän oli vuosina 1955-1973. Cessna maksaa koneen eurooppalaisille tilaajille etumaksut takaisin. Yhdysvalloissa vastaava määrystenmukaisuuden todistaminen onnistuu huomattavasti kevyemmin valmistajan vakuutuksella (self declaration). Kajaanin Ilmailukerhon puheenjohtajana ja aktiivijäsenenä Vartiainen paneutui yhdistyksen taloudenhoitoon. Hän kävi vuonna 1951 purjekoululaiva Suomen Joutsenella aina Gotlannin eteläkärjessä asti. Miehellä oli mutkaton kaverisuhde muun muassa sisarensa mieheen Esa Pakariseen ja Reino Helismaahan, jotka esiintyivät useita kertoja Kajaanin Paltaniemen lentokentän juhannusjuhlilla. Digital Adaptive Noise Guard -nimisen järjestelmän tekee älykkääksi se, että se tunnistaa vallitsevan taustamelun laadun ja vaimentaa sen yksilöllisesti muutamassa sekunnissa. Hän oli mukana järjestämässä Paltaniemen lentokentän suuria juhannusjuhlia vuosina 19561963. valmistajan sertifiointia sekä suunnittelussa (DOA, Design Organisation Approval) että tuotannossa (POA, Production Organisation Approval) ennen koneen valmistusta. Vaikka hän purjehti Suomen Joutsenella, merielämä ei Vartiaista varusmiespalveluksen jälkeen juuri kiinnostanut. Aamulenkki meni köysitikkaita pitkin mastoon ja toisen puolen tikkaita alas, muisteli Vartiainen.Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. Kajaanin ja Jämin lennot hän aloitti Grunau 9:llä. saapuvat q arrivals Pauli Vartiainen 5.11.1930 31.3.2012 Vartiainen touhusi tuolloin 50 vuotta sitten nimekkäitä taiteilijoita urheiluseura Kainuun Ärjyn ja ilmailukerhon yhteisiin juhannusjuhliin. Hyvät kuulokkeet ovat selvä mukavuustekjä, joka vaikuttaa myös turvallisuuteen. 5/2012. Eri intressiryhmät, kuten ultrakevytkoneita edustava European Microlight Federation, onkin jo vuosien ajan peräänkuuluttanut uutta aloitetta EASA:lta määräysten kohtuullistamiseksi. Kouluopetus veti miestä puoleensa. Vartiainen kuului niihin harvoihin ja valittuihin kainuulaisiin sodanjälkeisiin nuorukaisiin, jotka olivat varusmiespalveluksessa purjelaivalla. Aika näyttää, vaikuttaako tämä Cessnan päätös muutoksen aikaansaamiseksi. Kajaanin Ilmailukerhon entinen puheenjohtaja, kansakoulunopettaja Pauli Vartiainen kuoli maaliskuun 31. Ennen opiskeluvuosiaan hän oli väliaikaisena opettajana Sotkamossa, jossa hän oli myös vakituisena opettajana vuosina 19541955. Lennot jatkuivat 1950-luvulla Harakka II:lla ja PIK-5:llä. Palstahenkilön mielestä on aika surullista, että eurooppalainen yritys uudeksi keveiden lentokoneiden (enintään 600 kg) säännöstöksi on osoittautumassa niin raskaaksi, ettei maailman suurimmallakaan pienkonevalmistajalla ole halua saada konettaan hyväksytyksi. 6 ILMAILU Cessna Skycatcher jää näillä näkymin Euroopan ulkopuolelle. Älykkäät kuulokkeet Sennheiserilta Saksalaisen Sennheiserin uudet S1 Digital -kuulokkeet on suunniteltu erityisesti mäntämoottorisella lentokoneella tai helikopterille lentävän yleisilmailijan tarpeisiin. Kajaanissa vuonna 1950 ylioppilaaksi kirjoittanut Vartiainen valmistui kansakoulunopettajaksi Turun opettajakorkeakoulusta 1954. Lisätietoja www.aeronautic.fi Sennheiserit ovat omassa lajissaan vähintäänkin parhaasta päästä. Äänekkään ympäristön ongelma on usein sekä lähtevän että vastaanotettavan radioliikenteen heikko laatu, joka saattaa johtaa pahimmillaan jopa vaaratilanteisiin. Eurooppalainen LSA-hyväksyntä edellyttää mm. Kajaanin Ilmailukerhon puheenjohtajana hän oli vuonna 1965. Syyksi yhtiö ilmoittaa EASA:n eurooppalaiset tyyppihyväksyntävaatimukset LSA-koneille, jotka poikkeavat liian paljon USA:n LSAvaatimuksista. Joka tapauksessa huonosti kuuluva radio, jatkuva meteli ja päätä puristavat kuulokkeet ovat yhtälö, joka on tuttu kaikille vähänkin enemmän lentäneille. Jostain syystä tämä tie nousi kuitenkin pystyyn. Sennheiserin S1 Digital -kuulokkeiden suurin uutuus on niiden elektroninen äänenvaimennus. Yrityksen tiedotetta selkokielisemmin saman voisi tiivistää sanoilla meluisiin, huonosti vaimennettuihin koneisiin. Matti Haapavaara Kirjoittaja on Kajaanin Ilmailukerhon entinen puheenjohtaja ja eläkkeellä oleva toimittaja. Cessna Skycatcher viivästyy Cessna ilmoitti huhtikuussa lykkäävänsä uuden C162 Skycatcher -koneen toimituksia Eurooppaan toistaiseksi. Hän oli kuollessaan 81-vuotias ja syntynyt Kuopiossa vuonna 1930. päivänä Kajaanissa. Hän oli vuosina 1975 1986 peruskoulun yleisaineiden opettajana Kuopiossa. Pauli Vartiainen oli liito- ja purjelentokursseilla Kajaanissa ja Jämillä 1940- ja 1950-luvuilla. Hän tilasi ja luki ilmailun tietokirjoja aivan viime vuosiin asti. Ilmailun lisäksi Vartiaisen harrastuksiin kuuluivat liikenneturvallisuustyö, kirjallisuus ja elokuvat. Näiden lisäksi kuulokkeissa on langaton Bluetooth-liittymä, joten matkapuhelimen tai MP3-soittimen käyttö on mahdollista. Vartiainen haki varusmiespalvelukseen myös Ilmavoimiin. Paitsi vaimennukseen kuulokkeissa on kiinnitetty erityistä huomiota niiden istuvuuteen, äänentoistoon ja monipuolisiin käyttäjäkohtaisiin säätömahdollisuuksiin. Hän toimi myös koulun johtajana
Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskurssi varjoliitäjille, kouluttaja Ilkka Peura. Finnish Fighter Aces F-18 Hornet Koot: S, M, L, XL ja XXL Finnish Air Force Tilausnro: 65-252 Jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaa ARC-tarkastuksiaXL ja XXL Koot 128cm, 140cm, S, M, L, purje-, Hinta 18,Tilausnumero: mopu- ja moottorikoneille ympäri Suomen. Kaupallisempaa puolta edustavat järjestäjien tuote-esittelyt, -tarjoukset ja muun muassa Ikarus C42C:n Suomen ensiesiintyminen. tetty termejä Flybe, Flybe Nordic ja Sittemmin siitä tuli British European, Flybe Finland. Vuodesta 2008 yhtiö on vuokrattu japanilaistaustaisilta on lentänyt Finnairin kumppanina yrityksiltä, joista kukin omistaa yhomilla ATR 42 ja 72 -koneillaan. Tulossa myös purjelennon pilvilentokurssi. tettiin lokakuussa Flybe Finlandiksi. Hinta 18, Purjelennon vuoristolentoleiri Espanjassa 3.3.15.4. Pohjalaistaustainen Finnish Com- Finncommin ATR-koneet siirtyivät muter Airlines Oy (FCA, Finncomm Finnairin omistukseen ja Flybe FinAirlines, entinen Etelä-Pohjanmaan land jatkoi niillä operointia. siirtyvistä 12 Embraer 190 -koneesVuonna 2005 Finncomm tilasi 8 ta Finnair omistaa kahdeksan. Räyskälässä. ja osa II Räyskälässä 9.11.3. Syyskuussa 2010 Finnair teki esi- Japanilaisomisteisista koneista tehsopimuksen vähemmistöosakkuu- dään ns. Mitä tarkoittaa englantilaisosapuolen hyväksi. Matkalentoleiri Rautavaarassa 16.21.6. sublease, jolla ne edelleen desta Finncommissa ja ATR-konei- vuokrataan niin ikään Flybe FinlanIlmailu 4/2012_Ilmailu 10.4.2012 9.56 SivuTero Tuominen den ostamisesta Finnairille. Eikä ilmailu ole siinä poikkeus. siirretään. Ilmailumuseossa Vantaalla. Oy:lle eli siis entiselle Finncommille. Ikarus-kokoontumisen järjestää Kila-team, johon kuuluvat Tradeaid Oy, Aeronautic Oy, Kevytilmailu ry ja muita alan toimijoita. dille. Matkalentokurssi Piikajärvellä 24.6.5.7. 00250 Helsinki Kajanuksenkatu 12, Postitse u aks + postim Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, shop@aviationshop.fi - Verkkokauppa: www.aviationshop.fi puh. 1 Suomen Urheiluilmailuopisto KOULUTTAA Nämä Ikarukset on kutsuttu kaikkien muiden merkin 85:n ilma-alusrekisteriin ilmoitetun edustajan tavoin Jämillä 6.8.7. Tilaisuuden avaus klo 9.15. Flybe aloitti 1979 Jerseyn saarelEntä mille Flybelle. Neljä ATR-konetta. Ikarus-kokoontumisen takana on suomalaisille ultrailmailijoille tuttu mies, Ikaruksen maahantuoja Viljo Levelä. järjestettävään kokoontumiseen. 65-438 Hinta 18,- SUIO Oy, opiston 100 % omistama G-organisaatio Lisätietoja www.suio. Alue toimii myös runsaan ohjelman tapahtumapaikkana. · Luvassa on etuja, joiden takia jo pelkästään kannattaa tulla paikalle, lupaa Levelä ja jatkaa, Annamme muun muassa jokaisen C42:n matkaan ilmaisen Maintenance Manualin, tunnin bensat ja paljon muuta. (09) 449 801 ILMAILU 7. Seinäjoella. Tapahtumapaikkana on Jämi ja Jämi Fly In:n viikonloppu 6.8.7. Maalauskurssi osio 1 on 3.5.2. Myydään vai vuokrataan. ja osio 2 17.19.2. Kesällä 2010 Air Balticin kerrottiin Aiesopimuksen toteutuessa Finolevan kiinnostunut Finncommista. Ratkaisuksi Commuter Airlinesin. Koot: S, M, L, XL, XXL Talousseminaari Tilausnro: 65-253 Räyskälässä lauantaina 25.2. Luvassa on muun muassa elävää musiikkia, illanviettoa ja vapaata seurustelua. Tapahtuman tarkoitus on tutustuttaa Ikaruksen omistajat ja käyttäjät toisiinsa ja luoda tapaamisesta jatkuva perinne. Tapahtuman tarkempi ohjelma päivitetään järjestäjien kotisivuille, joten käynti Internetissä ennen reissua on suositeltavaa. www.tradeaid.fi, www.aeronautic.fi, www.kevytilmailu.fi ja www.flyikarus.fi Isot Embraerit Flybelle mutta mille niistä? Finnair ja Flybe kertoivat 22.5. Finnair ja englantilainen Flybe ett5ä 12 Finnairin Embraer 190 -mat- Group Plc perustivat 2011 Ruotsiin kustajakonetta ja niiden miehistöt Flybe Nordic Ab:n. Heinäkuussa merkin edustajia on tarkoitus koota mahdollisimman monta samalle kentälle ja luoda tapahtumasta samalla jokavuotinen kokoontuminen koneiden omistajille ja niillä operoiville. Suhde oli 40/60 % siirretään Flybelle. josta tulevat nykyisen Flybe-nimen Yhteistyökuvio käynnistyi jo kirjaimet BE. nairin kahdeksan omaa konetta liiFinnair ilmoittikin sillä olevan etuos- sataan nimenomaan Flybe Finland to-oikeus yhtiön osakkeisiin. Varjoliidon opettajakurssi osa I Nummelassa 3. 5.2. Opisto Camp 14.27.5. Meillä Suomessa on totuttu puuhaamaan omissa oloissaan siitäkin huolimatta, että porukalla moni asia on tehokkaampaa, hauskempaa ja turvallisempaa, Levelä toteaa. Lentokeskus Oy) ryhtyi 1998 lentäNyt toukokuussa tehdyn aiesopimään Finnairille kotimaan reittejä muksen piirissä olevista ja Flybelle Golden Airin koneilla. S Ikarukset koolle Jämille uomen suosituin ultrakevyt on 85 koneen perusteella saksalainen Ikarus. Purjelennon aaltolentoleiri Kebnekaisella 31.3.15.4. 0207 432 999, faksi 0207 432 991 Tilauspuh. moottoripurjelento) alkavat 6.2. Räyskälä 28.4.4.5. Jämi sopii Ikarusten kokoontumiseen hyvin, sillä alueelle pääsee sekä pyörä- että kellukekoneella. Kuva Viljo Levelä GI-Palvelut Oy CAMO FI.MG.0027 Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 5/2012 Lentoturvallisuusseminaari 21.1. Uutisissa on käy- la nimellä Jersey European Airways. Pyöräkoneille on varattu oma alueensa yläkentältä. Sen nimi muulöytyi ulkoistaminen. 1990-luvulla, kun Finnair halusi saaHeinäkuuss 2011 Flybe Nordic da heikoimmin tuottavia kotimaan Ab:n kerrottiin ostaneen Finnish reittejään halvemmiksi. den koneen. Kuinka pysyn termiikissä ja lennän hiukan matkaa. BREWSTER Seuraavat White Seven verkkoteoriakurssit (purjelento, ultrakevyt- ja Luukkasen Brewster
Iltatilaisuuden Illallis- ja Museo 2015 tuki-paketit Myynti- ja Markkinointipäällikkö Henri Äijälä 044 754 7754 / henri.aijala@ilmailumuseo.fi TERVETULOA! Suomen Ilmailumuseosäätiö Raimo Makkonen Puheenjohtaja Asu: smart casual Tietotie 3, 01530 Vantaa Suomen Urheiluilmailuopisto KOULUTTAA Panthera, uusi nopea nelipaikkainen. Matkalentoleiri Rautavaarassa 16.21.6. Noinkaan suuri nopeus ei sinänsä ole ainutlaatuista, mutta kun kone tulee toimeen 210-hevosvoimaisella Lycoming IO-390 -moottorilla, kiinnostus lisääntyy varmasti. Kummankin teholukema on 145 kW (197 hv). Iltatilaisuudessa rentoudutaan, tutustutaan museoon, ja kuunnellaan Finnair Pilots´ Big Bandin soittoa. SUIO Oy, opiston 100 % omistama G-organisaatio Lisätietoja www.suio.fi Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. Purjelennon syksyn vuoristolentoleiri Espanjassa 1.9. Koneessa on ballistinen koko koneen pelastusvarjo sekä nykymääräysten vaatimat, 26 g:n hidastusvoiman kestävät istuimet. Pipistrel suunnittelee saavansa Pantheralle tyyppihyväksynnän vuonna 2015. KUTSU Ilmailumuseon 40 -vuotispäiville tiistaina 12.6.2012 klo 12-22 Päiväohjelmassa on paneelikeskustelu, jossa puhutaan Suomen museoiden haasteista, ilmailumuseoiden tulevaisuudesta, sekä siitä, millainen Suomen Ilmailumuseo on vuonna 2015. Menevännäköinen, sisäänvedettävillä laskutelineillä varustettu kone kykenee peräti 200 solmun matkanopeuteen. Pantherassa on panostettu myös passiiviseen turvallisuuteen. Internet ja lähijakso. saapuvat q arrivals Panthera, uusi nelipaikkainen Slovenialainen Pipistrel toi huhtikuun AERO-messuilla esille uusimman konstruktionsa, nelipaikkaisen Pantheraalatasokoneen. Matkalentokurssi Piikajärvellä 24.6.5.7. ja 24.26.8. Puhujina ovat museo- ja kulttuurialan ammattilaiset. alkaen erityisesti senioreille, kysy Opistosta! Syksyllä tulossa mm. Pipistrel, joka tunnetaan myös sähkökäyttöisten lentokoneiden edelläkävijänä, on jo väläyttänyt että Pantheraankin on tulossa sekä sähköhybridiettä täyssähköinen moottorivaihtoehto. Päiväohjelman päätteeksi avaamme Helsinki-Vantaa 60 vuotta -näyttelyn ja julkaisemme kirjan. Suurin lentopaino MTOM on 1200 kg, jolla kone sopii EASA:n ELA1-määritelmään. Varsinkin jos polttoaineen kulutus pysyy valmistajan ilmoittamassa 38 litrassa (10 gallonaa) tunnissa. ultrakevytlentokoneiden huoltokurssi, hitsauskurssi ja päällystyskurssi. Jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaa ARC-tarkastuksia purje-, mopu- ja moottorikoneille ympäri Suomen. Grilli on kuumana koko illan. we'll cov , If it flies 8 ILMAILU ilmailu@colemont.fi www.colemont.fi flying with you, vakuutusmeklarit Merja Kautto 040 518 8245 Sari Sallila 040 754 7988 meklariassistentti Katri Jaakkola 040 844 2833 5/2012. Purjelennon GP-kisa Räyskälässä 18.19.8. Tavallisestihan näin nopeissa koneissa moottorin teho on 350 hv luokkaa ja lentobensiinin kulutus silloin vähintään noin 17 gallonaa (suunnilleen 65 litraa) tunnissa, joten ero on merkittävä. 0207 432 999, faksi 0207 432 991 er it. Seuraavat verkkoteoriakurssit (purjelento, ultrakevyt- ja moottoripurjelento) alkavat 25.6
huhtikuuta Tecnamin kentältä Capuassa. Sarja on ns. Mallin hinta on 165 e. Kone on suunniteltu vain yhtä tarkoitusta, purjekoneiden hinausta varten. Hän korosti miten hyvin kone reagoi nopeusmuutoksiin ja kertoi, että erityisesti lento-oppilaille on hyvä, että koneen nopeuden muutokset tuntuvat ohjainvoimissa ja trimmissä. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Koelentäjä Marco Locatellin mukaan kone on vakaa ja tuntuu käytökseltään turvalliselta. Tecnam lupaa maksaa tilattujen koneiden ennakkomaksut takaisin, jos tyyppihyväksyntä myöhästyy vuoden 2014 jälkeiseen aikaan. Koneen matkanopeudeksi Tecnam ilmoittaa 133 solmua ja se tähtää FAR23-tyyppihyväksyntään vielä vuoden 2012 aikana. Lisätietoja www.iwaru.fi, suora osoite PIK-15-osioon http:// www.iwaru.fi/hinu-mini.html Tecnam P2010 ensilennollaan. Centurionilta 155 hv:n PA28-vaihtokitti Dieselmoottorien ystäville on nyt tarjolla uusi vaihtoehto, kun Centurion sai huhtikuussa EASAhyväksynnän 155-hevosvoimaisen 2.0s-moottorin vaihtokitille Piperin Cherokee-, Warrior- ja Cadet-koneisiin. päätoimittaja Jouko Arpalo +358 400 318 996 jouko.arpalo@editext.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. Prototyypin paino asettautui hiukan alle kilon. Koneessa on 180 hv:n Lycoming IO-360-MIA -moottori ja pendeliperäsin (korkeusvakain ja peräsin yhtä rakennetta), joka Tecnamin mukaan antaa koneelle erittäin hyvän hallittavuuden ja vakavuuden. Niitä rakennettiin kerhoissa eri puolilla Suomea ja vielä tänä päivänä ilmaalusrekisterissä on kuusi Hinua. Joko P2010:sta tulisi sen manttelinperijä? vaakanopeus on 133 solmua KTAS. Malli on suunniteltu kokoon 1:6,6 ja sen kärkiväli on 1,5 m, pituus 1,0 m. 110 solmun matkanopeudella moottori kuluttaa noin 22 litraa kerosiinia tai autodieseliä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä Tecnamin ensimmäinen FAR23-tyyppihyväksytty yksimoottorikone menestyy. PIK-15 Hinu on osa Polyteknikkojen Ilmailukerhon tarinaa. Huhtikuussa AERO-messujen aattona koneesta oli jo noin 50 tilausta. Diamondin DA40-koneeseen. Tecnam 2010:n ensilento Italialaisen Tecnam-yhtiön uusin luomus, nelipaikkainen ylätaso P2010, lensi ensilentonsa 12. Tämän kokoluokan nelipaikkaisten ylätasokoneiden markkinoilla ei nimittäin ole juuri muita kilpailijoita kuin Cessna 172, joka alkaa olla konstruktiona jo kunnioitettavassa iässä. Koneen kohoamisnopeus 6 000 jalan korkeuteen on keskimäärin 660 ft/min ja lentoonlähtömatka on noin 260 metriä. Mukana ei tule ns. Koneen listahinta oli vuosi sitten 275 000 dollaria. Malli on suunniteltu kevyeksi puistolennokiksi, jotta se olisi mahdollisimman helppo lennättää. Uuden moottorin vaihtoväli (TBR) on tosin vielä 1200 tuntia. short-kit, joka sisältää piirustukset, mittaan leikatut levyosat ja alipainemuovatut muoviosat. Se oli ja on suosittu hinauskone. Jäsenmaksut 2012 Varsinainen jäsen Henkilöjäsen Perheenjäsen (ei lehteä) Nuorisojäsen 70,70,46,37,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Vt. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 9 5/2012. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. Moottori on kehitysversio Centurionin 135-hevosvoimaisesta dieselistä, joka on asennettu mm. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Vanhemman 2.0-version TBR on voitu nostaa jo 1500 tuntiin. PIK-15 Hinu mallilennokkina Iwaru Oy esitteli mallilennokin suomalaisesta klassisesta hinauslentokoneesta PIK-15 Hinusta. Uudella dieselillä PA28:n suurin Malli-Hinut työpöydällä ja ilmassa. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Malli ei sovi aivan aloittelijoille, mutta on silti helpohko rakentaa ja ei vaadi erikoistyökaluja. pitkää tavaraa, rimoja, levytyksessä tarvittavia levyjä, päällysteitä ja radiotarvikkeita. Ensimmäinen prototyyppi rakennettiin 1964
Sama ilmiö kuin meillä Suomessa, eli lajien eriytyminen, lienee siis globaali ilmiö. Hienoja laitteita ovat joka tapauksessa kumpikin. Vaikka aika koetteli 20-vuotisjuhlaansa viettänyttä saksalaistapahtumaa, messujärjestelyjä ei voi kuin kehua. Siitä huolimatta jokakeväiset AERO-messut keräsivät jälleen yhteen suuren joukon ilmailijoita, jotka eivät taivu vaikeuksien edessä. Niin sanotun autobensan tai dieselin käytön mahdollistavia moottoreita etsivätkin lukuisat koneenomistajat monelta osastolta ja valmistajalta. Ei siis ihme, että tapahtumasta on muodostunut monelle suomalaisellekin kevään "pakollinen" käyntikohde, jossa nähdään alan uutuudet, klassikot, tavataan tuttuja, tutustutaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin, suunnitellaan tulevaa ja muistellaan menneitä. Ajat kovat, henki hyvä Ilmailua koetellaan monin tavoin ympäri maailman. Normaaliluokassa nähtiin pari uutuutta, kanadalainen Expedition E350 ja slovenialainen Pipistrel Panthera. Samasta lentolaiteluokastaan huolimatta nämä edustivat ääripäitä huippunykyaikaisen ja patavanhoillisen välillä. Lukumääräisesti eniten messujen koneista oli ultria, joskin LSA kasvattaa selvästi suosiotaan vuosi toisensa jälkeen. Tarkkoja lukuja jälkimmäisestä ei ole tätä kirjoitettaessa vielä ilmoitettu, mutta arvio 10 %:n laskusta lienee lähellä totuutta. Kaikesta päätellen liidinlajit ovat siirtyneet AERO:sta muualle, sillä niitä näkyi vähemmän kuin koskaan ennen. Seuraavassa näitä paloja sanoin ja kuvin. 5/2012 10 ILMAILU. Varsinkin kallistuvat polttoaineet ja tiukentuva byrokratia panevat harrastajien lisäksi koville alan ammattilaiset, yritykset ja valmistajat. Polttoaineiden ja varsinkin 100LL:n hinta nousi esille lähes jokaisella osastolla. Pari vuotta sitten avatut uudet tilat toimivat moitteetta ja tapahtuman henki on erinomainen. Vuoden takaisiin messuihin verrattuna AERO 2012 kärsi muutenkin selvästi sekä näytteilleasettaja- että kävijäpulasta. Sanonta "Väki vähenee, pidot paranee" tuntuikin pitävän paikkansa. AERO 2012 -ilmailumessut Saksan Friedrichshafenissa V uoden 2012 AERO:n yleisintä puheenaihetta ei tarvitse juuri arvata. Eikä ihme, sillä vähentyneet lentotunnit ja jopa koneiden seisominen merkitsee alan vaihtoa tai merkittäviä ansiomenetyksiä tuhansille alan toimijoille Euroopassa
Jos nopeus lasketaan C206:n vastaavaan, kulutuksissa on vain vajaan seitsemän litran ero tuntia kohden. Moneen pisteeseen kiinnittyvien vöiden kanssa käytettävä Harness-malli sen sijaan pitää pään pystyssä estäen sen lyömisen koneen rakanteisiin ja niskan alueen vaurioitumisen törmäystilanteessa. Malleja on kaksi, joista toinen sopii käytettäväksi pelkän lantiovyön ja toinen 4- tai 5-pistekiinnitesten turvavöiden kanssa. Kaikkea mitä kaksitasoisella avokoneella lentävä sankari siis tarvitsee. Vakuuttavan näköisiä tuotteita, joiden hinta (503/524 ) tuntuu jopa yllättävän edulliselta ainakin hyötyyn nähden. www.lamouette.com 5/2012 ILMAILU 11. Laatikkomainen muotoilu, nokalla janoiset 315 hevosta, valmius kellukkeiden asennukseen ja kannuspyörälaskutelineelle kertovat kyseessä olevan puskakone niille, joille Super Cup on liian pieni ja Beaver liian iso. www.expeditionaircraft.com Vanhaksi syntynyt puskakone Kanadalainen Expedition E350 jakaa mielipiteet tehokkaasti ja yleensä ääripäihin. Esitteen ja esittelijän mukaan kone hakkaa suorituskyvyssä muun muassa C206:n. Koneenhan voi aina hankkia myöhemminkin... Tunnelma osastolla oli tuotteiden mukainen, ajaton, laadukkaan nahan tuoksuinen ja sopivan rento. www.wildfangdesign.de Kevyen koneen ilmatyynyt Ranskalaisen La Mouetten AeroBag-turvatyynyt sopivat valmistajan mukaan keveisiin, turvavyöllä varustettuihin lentolaitteisiin. Pahasti vanhentuneen voimalinjan ja niiteillä kasatun kulmikkaan rakenteen vastapainoksi koneen paneelista löytyy varsin tasapainoinen kokonaisuus lasiohjaamon ja perinteisten pyöreiden mittarien yhdistelmää. Matkanopeudella 159 solmua bensaa palaa 79 litraa tunnissa. TEKSTI JA KUVAT KUSTI KAIRIKKO sesti, ja kun Skywagon esiteltiin ensimmäisen kerran tasan 50 vuotta sitten, henkseleiden paukuttelua on vaikea ymmärtää. Yrityksen tuotteita ovat viime vuosisadan alkupuoliskon tyyliä mukailevat nahkaiset takit, housut, saappaat, laukut ja kypärät. Ainakaan taloudellisuudella ei noin 500 000 dollarin hankintahintaa voida siis perustella. Kummatkin mallit laukeavat joko manuaalisesti tai automaattisesti, joten törmäyksen uhatessa tyynyt voidaan laukaista etukäteen takaamaan mahdollisimman tehokas suojaus. Koneena E350:ssä on "Lycomosauruksen" IO-580, joka juo pelkästään 100 LL:ää. Sen se tekee useimman vertailun ominaisuuden kohdalla marginaali- Messujen tyylikkäin osasto Jos Aero 2012 -tapahtuman tyylikkäimmästä osastosta olisi pitänyt äänestää, oma ääneni olisi mennyt saksalaiselle Wildfang Design:lle. Nykyaikaa edustavat myös reilusti aukeavat ovet, streevaton siipi ja isoilla ikkunoilla varustetut ovet. Juuri sopiva paikka aloittaa varustautuminen De Havilland Mothin, Stigun tai Wacon ohjaimiin. Vest-malli suojaa koko ylävartaloa ja päätä korvaten näin ylävartalon paikallaan pitävät vyöt onnettomuustilanteessa
Ohjaamossa ajan hengen mukaisesti lasiohjaamo ja hieman yllättäen perinteinen jalkojen väliin sijoitettu ohjaussauva sidestickin tai amerikkalaistyyppisen ratin asemasta. Perinteisellä bensamoottorilla varustettuna koneelle luvataan 200 solmun matkanopeudella 10 gallonan tuntikulutus, mikä on perinteisiin koneisiin verrattuna huomattavasti taloudellisempi lukema. www.panthera-aircraft.com Saksalaisen kellovalmistajan Junkers-kellot ovat olleet myynnissä jo vuodesta 1997, joten niissä ei ole mitään uutta. www.maul-tank.de Ratkaisuja polttoaineiden jakeluun 5/2012. Hienoa nähdä koneita, jotka erottuvat nykyultrien ja LSAluokan koneiden puuduttavan samankaltaisesta konseptista, värityksestä ja muotoilusta. Kellojen ajaton mallisto kestää tarkastelun vuodesta toiseen. www.fklightplanes.com Just for fun Uutuus normaaliluokkaan Messujen yksi odotetuimmista ja kuvatuimmista koneista oli Pipistrelin Panthera. Kahdella erillisellä avo-ohjaamolla varustetun koneen viimeistely, suorituskyky ja ennen kaikkea ajaton ulkonäkö olivat vakuuttavat, joten merkin suosion kasvua ei tarvitse ihmetellä. Jos hakemalla hakee jotain parannettavaa, näkyvyys eteen voisi olla sellainen. Kylmien tyyppien perusteella sauva on paikallaan, samoin kaikki hallintalaitteet. Halliin sijoitetun Citroenin uumenissa esiteltiin Junkers-kelloja ja lentävä Ju52 nähtiin ulkoalueella. www. Koville hinnoille ja ontuvalle jakelulle etsitään lääkkeitä ympäri Eurooppaa. 100LL:n korvaavia polttoaineita ja niiden varastointiin, jakeluun ja tankkaamiseen tarkoitettua kalustoa esiteltiin monella osastolla. Avo-ohjaamon vaihtoehtoina ovat kaksi- tai yksipaikkainen kuomu. Niin ikään paneeliin voi valita ruudun tai perinteiset pyöreät mittarit. ...AERO 2012 -ilmailumessut Puolalainen FK-lightplanes sävähdytti viime vuonna avo-ohjaamolla varustetulla FK 14 Le Mans -mallillaan, jonka ympärillä riitti kuolaajia jonoksi asti. Aerossa nähtiin kummatkin aaltopeltipintaiset klassikot. Toinen aaltopeltinen klassikko on vuonna 1948 esitelty Citroenin pakettiauto mallia H. Liukas muotoilu, sileät pinnat ja kevyet materiaalit lupaavat pientä kulutusta ja hyvää suorituskykyä. Koneen kuormituskertoimiksi luvataan muuten 450-kiloisena peräti +14 ja -7 G, joten se on taitolentoa suorastaan vaativa laite. Yhtä ajatonta on yrityksen tapa markkinoida tuotteita. Joka tapauksessa kone suorastaan huutaa taivaalle. Tänä vuonna tehdas jatkoi samalla linjalla FK 12 Comet S2:n kanssa. Laitteilla on hyväksynnät polttoaineiden maantiekuljetukseen, säilytykseen ja jakeluun. Ensilentonsa kynnyksellä esitelty prototyyppi oli varustettu 210-hevosvoiman Lycoming IO390:llä, mutta sekä hybridi- että täyssähkömallien luvataan olevan saatavilla lähitulevaisuudessa. junkers-uhren.com Ilmailupolttoaineiden jakelu ja hinnat eivät ole kuralla vain Suomessa. Säiliöiden lisäksi yrityksellä on laaja valikoima pumppuja, mittareita ja muita varusteita. Koneen moottori on 100 hevosvoiman Rotax. Työn laatuvaikutelma ja korkea viimeistelytaso ansaitsevat nekin maininnan jo prototyypin ansiosta. Panthera on täysin komposiittirakenteinen, sähkötoimisilla sisäänvedettävillä laskutelineillä varustettu nelipaikkainen alataso. Normaaliluokassa täysin uusia koneita nähdään harvoin, joten tungos osastolla oli odotettavaa. Saksalaisen Maul&Co:n valikoimassa on sekä kiinteitä että peräkärryyn tai lava- tai pakettiautoon sijoitettavia tankkeja 250 10 000 litran välillä. Aaltopellistä tulee jokaiselle vähän12 ILMAILU kin ilmailun historiaa tuntevalle ensimmäiseksi mieleen Junkers ja yleensä vielä tarkemmin kolmemoottorinen malli 52 eli Tante Ju
Markkinoiden kevyimmäksi luokassaan julistautunut nestejäähdytteinen kone painaa vain 65 kiloa ja kehittää 120 hevosvoimaa 5 500 r/min. Rotax pukkiin ja sen jälkeen muotoilija irti. Valitettavasti osaston esittelijät keskittyivät tiskin taakse istutettua, niin ikään varsin näyttävää naisihmistä lukuun ottamatta, mieluummin juttelemaan keskenään kuin kertomaan tuotteistaan. Muuten kone on tuttu 1940-luvulla suunniteltu muun muassa C150:ssä käytetty bokseri. Konseptimoottori Hirth esitteli Konseptimoottori 4002 -nimellä kulkeneen voimanlähteen, jonka ominaisuudet eivät jätä kylmäksi ketään ultra- tai experimental-miestä. Pelloilta tai ainakin niiden välittömästä läheisyydestä toimimista auttavat lisäksi normaalia suuremmat ns. Suurin yllätys moottorissa on polttoaine, tai pikemminkin polttoaineet, sillä vaihtoehtoina ovat joko 95-oktaaninen autobensa tai JET A-1! Saa nähdä miten konsepti kehittyy. Moottorien viimeistely ja ne harvat tiedot, joita niistä kerrottiin, olivat huippuluokkaa. Kone vaikuttaa varsin valmiilta, yhtiön asiakaspalvelu sen sijaan ei. Uutta siinä on vain se, että se polttaa niin sanottua autobensaa valmistajan luvalla. Koelentovaiheessa Saksalaisvalmistaja RED Aircraft oli tuonut messuille kaksi moottoriaan, 6- ja 12-sylinteriset kerosiinilla toimivat turboahdetut suoraruiskutusdieselit. www.auto-gyro.com Continental esitteli muun muassa C162 Skycatcherissa käytettävää O-200AF-moottoriaan (Alternative Fuel). Toivotaan joka tapauksessa onnea, sillä lukemat ja ominaisuudet ovat ainakin esitteessä varsin lupaavat. www.hirth-engines.de 5/2012 ILMAILU 13. Näistä suurempi malli on istutettu Jak-52:n nokalle ja käy parhaillaan läpi koelento-ohjelmaa. Esitteiden mukaan tehoja on 3,1- ja 6,6-litran iskutilavuuksien turvin vastaavasti 300 ja 500 hevosvoimaa. Takapenkille matkustajan tilalle sijoitetaan säiliö ja koneen perään sekä sivuille kiinnitettäviin puomeihin sijoitetut suuttimet levittävät tuholaismyrkyn tai jonkun muun paremman sadon turvaavan nesteen kasvustolle. Toinen toistaan enemmän ja enemmän muistuttavien koneiden konsepti on kuin ultrakevyiden kiinteäsiipisten. AERO:n tarjontaan on jo vuosia kuulunut melkoinen määrä erilaisia autogyroja, joten niiden suosio on siitä päätelleen melkoinen varsinkin eteläisessä Euroopassa. puskarenkaat. Mikäli paino pysyy kurissa, pienemmän mallin voisi kuvitella sopivan esimerkiksi hyppykerhon C206:n tai C185:n nokalle. www.red-aircraft.com Autogyrolla maatöihin Saksalaisen AutoGyro GmbH:n mukaan sen avo-ohjaamolla ja 100:n tai 115:n hevosvoiman Rotaxilla varustettu MTOsport sopii muun muassa ruiskutuslentoihin. Keskipakokytkimellä toimivaan vaihteeseen voidaan valita välitys kuudesta vaihtoehdosta, joten lentolaitteen nopeus- ja käyttöalueet ovat laajat
com, www.lycoming.com Huippukevyt trike En edes yritä väittää ymmärtäväni liitimiä enempää kuin tavallinen moottorilentäjä. ...AERO 2012 -ilmailumessut Elektronista sytytystä Elektronisella sytytysjärjestelmällä eli CDI:llä on monta etua perinteiseen mekaaniseen verrattuna. Sen ajoitus on tarkempi, sen avulla aikaansaatu kipinä sytytystulpassa kuumempi ja elektroniikan mahdollisuudet sytytystapahtuman ohjaamisessa kokonaan toisella tasolla. Sakkausnopeus on 37 km/h ja kulutus alle 5 litraa tunnissa. www.a-i-r.de Ruisku-Rotax Messujen merkittävimmäksi uudeksi moottoriksi on helppo nimetä Rotaxin 912 iS. Sytytysyksikkö ohjaa saadun ajoituksen perusteella jännitteen jokaista tulppaa kohden olevien kondensaattorien kautta palotapahtumaan. Markkinat ovat ainakin ottaneet uutuuden vastaan hyvin, joten veikkaan kaasutinmallien jäävän historiaan lähivuosina. Järjestelmä koostuu kolmesta pääosasta. Amerikkalaisen Light Speed Engineeringin sarjalla elektroni- nen sytytysjärjestelmä voidaan asentaa 4- ja 6-sylinterisiin Lycoming- ja Continental-moottoreihin. Magneettoja on siis turha etsiä, sen sijaan siististi toteutettu Hall-anturi, ohjausyksikkö ja kondensaattorit löytyvät helposti. Ajoitus haistellaan joko magneeton paikalle sijoitettavasta Hall-anturista tai vauhtipyörän taakse sijoitettavalta anturilta. Elektroniseen sytytysjärjestelmään uskoo myös Lycoming, jonka uudessa 233 sarjan 115-hevosvoimaisessa moottorissa CDI on vakiona. Tämä on helppoa uskoa, mutta kovasti täyteen pakatun näköinen uusi konstruktio on. www.flyrotax.com 14 ILMAILU 5/2012. Välillä tuntui, ettei ultriin, LSA-koneisiin tai mihinkään muihinkaan Rotaxilla liikkuviin laitteisiin muita moottoreita olekaan 912 iS -tekstin löytyessä näiden kaikkein nokalta tai tiedoista. Vanhan konstruktion varustaminen ruiskutuksella perinteisen kaasuttimen asemasta ei sinänsä ole mitenkään ihmeellistä, mutta merkittäväksi uutuuden tekee sen saama suosio valmistajien keskuudessa. Hienosti viimeistellyn laitteen voi kuvitella tarjoavan unohtumattomia elämyksiä tyynessä kesäillassa ja taitojen karttuessa vaikka termiikkien keskellä. Ja koska kyseessä on LSA-luokan tyyppihyväksyntää odottava lentokonemoottori, kaikkea on kaksi. www.lightspeedengineering. Yhtä lailla veikkaan, että vuoden 2013 messujen uutuus on 914 iS. Valmistajan mukaan perinteisen järjestelmän korvaaminen on nopeaa, helppoa ja maksaa itsensä takaisin parantuneen polttoainetalouden muodossa. Vain 47 kg painava trike on varustettu 28-hevosvoimaisella kaksitahtimoottorilla, jonka turvin sen luvataan nousevan 2,8 m/s ja saavuttavan 6090 km/h matkanopeuden. Ruiskutuksen myötä valmistaja lupaa merkittävästi taloudellisempia tunteja ja pienempiä päästöjä. Silti tunnustan saksalaisen A-I-R:n valmistaman ATOS Triken herättäneen sekä lento- että omistushaluja
Moottori on valmis sitten, kun sitä ei voi enää parantaa. Toisekseen koneen sisään vedettävien telineiden pyörät vaikuttavat todella pieniltä, suoraan sanoen kuin täysin eri koon koneesta napatuilta. C150/152-kannan ikääntyessä koulukoneilla on suuret markkinat. czechsportaircraft.com Yksinäinen hai Ensimmäisen kerran vuoden 2007AERO:ssa makettina esitelty slovakialainen Shark lensi ensilentonsa viime vuoden kesäkuussa. Putken päällä on sarja aurinkopaneeleja ja parkissa sen viereen pystytetty tuuligeneraattori tuottaa lisää sähköä. 5/2012 ILMAILU 15. Siitä huolimatta aikaisemmin omalla osastollaan reilulla miehityksellä esitelty kone seisoi nyt yhden hallin peräosassa vailla esittelijää. Ensinnäkin kahdella 160-hevosvoimaisella Lycomingilla varustettu kone on vain nelipaikkainen vaatimattoman 500 kilon hyötykuorman turvin. Experimentalina sen saa 225 000 eurolla tyyppihyväksytyn version keventäessä ostajan kukkaroa 300 000 eurolla. Sitä sai ihailla kaikessa rauhassa, sillä yleisöä se ei tuntunut kiinnostavan. Niitä esitellään vuodesta toiseen kerta kerralta paremmin toteutettuna, mutta ensimmäistäkään ei ole asennettu lentokoneen nokalle saati toimitettu asiakkaille. Kotisivuillaan yhtiö ja tuote sen sijaan esittäytyvät varsin positiivisesti. Polttoainetta palaa valmistajan mukaan matkatehoilla kohtuulliset 17,5 litraa tunnissa 172 kilometrin tuntinopeudella. www.fly-fan.net Cessnan C162 Skycatcher oli pienehköllä ulkonäyttelyalueella. Diesel-tähtimoottoreissa ei ole näkyvillä yhtään letkua tai johtoa, materiaalit ovat tarkoin valittua ja työn laatu lähellä taidetta. Ei voi kuin toivoa, että Herra Zoche päättää konseptin olevan valmis koelentoihin mahdollisimman pian. www.zoche.de Saksalaisen Michael Zochen Vaihtoehto peruskoulutukseen Czech Sport Aircraftin PS 28 Cruiser on LSA-luokan alataso, jonka hyväksynnät sallivat sen käytön perus- ja jatkokoulutukseen VFR-oloissa. Herra Zoche totesi itse, että hän sanoi 20 vuotta sitten koneen olevan valmis kahden vuoden sisällä, mutta nyt hän ei anna enää minkäänlaista arviota. Metallirakenteisessa koneessa on kiinnitetty erityistä huomioita juuri koulutukseen, joten esimerkiksi laskuteline on tukeva ja näkyvyys eteenpäin hyvä. Koneessa on muutama varsin outo yksityiskohta. PS 28 on hyvä esimerkki koneesta, joiden kaltaisilla "Mopojen" jättämää tyhjiötä aikanaan täytetään. www. Sharkin tekee kiinnostavaksi sen hinta. Tyhjänä 374 kiloa painavan koneen MTOW on 600 kiloa ja toiminta-aika kahden 57 litran tankin turvin yli 6 tuntia. Arcus E esiteltiin sähkökäyttöisen moottorin akuston lataamisesta huolehtivalla laitteistolla. Zochen moottoreita on (siis vaikka keskeneräisiä) vaikea kuvailla millään muulla termillä kuin täydellinen. Ainoana tietona oli koneen myynti-ilmoitus sen läheisyydessä. Koneen moottorina on Rotaxin eri bensalaatuja polttava 912ULS2. Venyneet toimitusajat, heikosti menneet koelennot, omituinen sauva ja ainakin esittelykoneen perusteella todella keskeneräinen työn jälki eivät vakuuta. Purjekoneita ei juuri näkynyt hienoa vanhojen koneiden näyttelyä lukuun ottamatta. Täydellisyyttä tavoittelemassa tähtimoottorit ovat merkillinen konsepti
Meilläkin tuttu Seamax on saanut taittuvat siivet ja sitä myötä uuden tyyppimerkinnän. Peräkärryyn tai talliin paremmin mahtuva kone on Seamax Easy. Mekaanisesti tai sähköllä säädettäviä potkureita esitteli moni valmistaja. Kone ei ole vielä lentänyt, mutta vaikutti siihen melko valmiilta. Sitä ei valitettavasti löytynyt, tyylikäs ja suosittu osasto sen sijaan kyllä. Toivotaan onnea, sillä vesikoneita ei ole koskaan liikaa. 16 ILMAILU 5/2012. Mielenkiintoisen ja laadukkaan oloinen paketti, mutta korvaako se oikein valitun kiinteän potkurin onkin täysin toinen juttu. Flying Whale on ultrakevyt amfibio, jonka proto valmistui juuri ennen messuja. Konetta odotetaan maailmanlaajuisesti kuin kuuta nousevaa kovasta hinnasta huolimatta. ...AERO 2012 -ilmailumessut Pipistrelin Suomen edustaja Kari Saarinen esitteli Sinuksen uusia irrotettavia siivenkärkiä, joiden ansiosta reilu 15 metrin kärkiväli saadaan lyhennettyä reiluun 11:en säilytyksen helpottamiseksi. Jo 1200 asiakkaalle toimitettua konetta on määrä, jolla Ikarus C42:n soveltuvuutta koulu- ja harrastuskoneeksi ei tarvitse epäillä. Airmasterin paketti edustaa jälkimmäistä. Keikka kuvan simulla tarjotaan ilmaiseksi kaikille lapsille ja sen jälkeen mukaan pakataan lajia esittelevää materiaalia. Iconin LSA-luokan A5-amfibiota odotettiin messuille täysimittaisena. AERO:ssa nähtiin monia parannuksia läpikäynyt C42C, jonka myötä mallin elinkaari jatkunee vielä pitkään Saksalaisen ilmailun tulevaisuus on nuorissa. Sen paneeliin sijoitettava ohjain tarjoaa esivalitut tai joko automaattisesti tai käsin säädettävät kulmat lentotilan mukaan. Näin uskoo paikallinen ilmailuliitto, joka panostaa nuorisotyöhön tavalla, josta monella olisi syytä ottaa oppia
ksela livenä Jä Marko Maunu OON: MIN ENNAKK UT EDULLISEM OSTA LIP tapahtumat.fi - www.parhaat ntoasema sinki-Malmin le - SIL Shop, Hel 5/2012 ILMAILU 17. keita, pien udella. Airshow III jälk okuningas ta vastaa tang Illan musiikis min taivaalta. I FLY IN OHJELMA JÄM nuntai 8.7. II nen & Gloster rki Laukka Jy 16.00-17.15 .00-18.15, Su show III - La 17 Air ecial Show Sbach 342, Sp Sami Kontio & -esitys lis, RC-freestyle Donatas Pauzuo opteriesitys uskas, RC-helik Evaldas Cernia ys en, RC-Jet esit Janne Seppän vard Mk IIB rg & Har Stefan Sandbe ustang vist & P-51D M Pär Cederq aavoimat teri / M NH-90 helikop oimat Hornet / Ilmav Boeing F-18 er Dr.1 & Fokk Mikael Carlson heti le osakilpailu 7.7. RC-Freesty La een. Hawker Hur lilennoteema, esillä m aalauksia, mal en öljyvärim soKari Vertas Bilteman spon oismalleja yms. alkaa VIP-tilaisu roima näyttely 12.00-13.00 .00-14.00, Su voimat irshow I - La 13 A G Ranger / Maa likopteri & RUA NH-90 he & Ultimate Tapio Pitkänen tys Gyrokopteriesi ecial kanen & Pitts Sp äkelä Raimo Nik inen & Antti M ri Saar Team Tuulia / A skuvarjoesitys Ilmasirkus la Harvard T6D, Phil Lawton & k IIB rg & Harvard M Stefan Sandbe ng & P-51D Musta Pär Cederqvist 5.15 5, Su 14.00 -1 - La 15.00-16.1 Airshow II itos 8 / Rajavartiola Dornier Do-22 liitoesitys Be Free - varjo n lentokerhon Ilmasotakoulu rikoonen "Häjyt tuloo " -e & Pitts Special Kimmo Jokela nen & Acro Mikko Luukka kä & Saab Safir se Seppo Pihkala Cessna 172 äki & Jorma Sillanm O Extra 300 L / SI Phenom 100 & rtiolaitos a / Rajava AW119 Ke Koal ter & Fouga Magis Ari Saarinen oimat ks / Ilmav Midnight Haw Gauntlet Mk. uantai 7.7. & Sun La äy enan Ilmailun 10.00 Jämi Are ttely avautuu y avautuu ehallin näyttel .30 Lentokon 10 en Jämi Fly In ena ensi vuod Näyttelyn aihe ane HC-452, ric m
Laajarunkokoneiden raskashuollot on jo aiemmin ulkoistettu Aasiaan. Luvassa voikin olla melkoisia mullistuksia. 12 Embraerin ulkoistus Flybe Finlandille oli alkua. Suomen Kuvalehdessä Finnairin tekniikan eläkeläiset Esko Kukkonen ja Jouko Malén nimesivät moottorihuollon yhtiön kruununjalokiveksi. Yhtiön omistus on Abu Dhabissa. Loppupuolella kannattavuuden uskotaan muodostuvan paremmaksi. Finnairin liikevaihto kasvoi 10,9 % ollen 591,8 miljoonaa euroa. Moottorihuollon ulkoistaVuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana Moottorihuoltoyrityksiä maa- Markkinoilta on jo kadonnut ilmalla riittää ylikapasiteetiksi asti. Nykyrakenteilla Aasian liikenteessä Finnair on kilpailukykyinen, Euroopan reiteillä ei. Hintataso maailmalla on kuitenkin sellainen, että ulkoistaminen pelkästään taskulaskimella tarkasteltuna voi olla oikeakin ratkaisu. Ei ihme, sillä vuodesta 2010 nykyhetkeen lentopolttoaineen hinta on noussut 63 %. Samalla katoaa merkittävä määrä suomalaista ammattiosaamista, sillä vastaavaa työtä ei täällä juuri ole tarjolla. Tuhkapilvestä hän ei puhunut mitään." Suunnilleen näin muisteli Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen uransa alkua lentoyhtiössä, kun islantilaisen tulivuoren purkaus pakotti koneet jäämään kentille. Euroopassa on enää vain kol- Kansallinen lentoyhtiö pian lopullisesti historiaa? katsoo itään minen tarkoittaa työn siirtymistä ulkomaille. Omat harminsa ovat tuoneet kohut asuntokaupoista sekä erilaisista bonuksista samalla, kun henkilökunta on osallistunut yhtiön säästöohjelmiin. Viime vuonna sellaisen seuraukset kuitenkin vähensivät merkittävästi Finnairille tärkeää Japanin lentoliikennettä. Lentokoneaterioita lennoille toimittavan cateringin tapauksessa työpaikat sentään jäävät Suomeen. Ruokahuolto on hyvä esimerkki. Moottorikorjaamon toimintojen siirtämisestä sveitsiläiselle SR Technicsille on allekirjoitettu aiesopimus. Nykyisestä 140 miljoonan euron säästöohjelmasta 10 miljoonaa saatiin kokoon 2011. Kyyti on karua suomalaisille ilmailun ammattilaisille. Silti yhtiö tekee tappiota: liiketulos oli 25 miljoonaa miinuksella. 18 ILMAILU 5/2012. Kuluvan vuoden alkupuoliskon arvioidaan olevan kokonaisuudessaan tappiollinen. Se muodostaa jo 27 % Finnairin kustannuksista. Toki polttoaine kurittaa myös halpayhtiöitä, esimerkiksi Ryanair seisotti talvella 70 konettaan. Tuskin Hienonen osasi varoittaa Vehviläistä tsunamistakaan. Ulkoistaminen on valtavirtaa. Se on maailmanluokan toimija alalla. Henkilöstön osuus on 18 %. Ja vyön kiristäminen jatkuu tulevaisuudessakin. Yllätyksiä on riittänyt jatkossakin. Catering myytiin Lufthansa-taustaiselle LSG Sky Chefs -yhtiölle. Aivan viime aikoina Finnair ei ole kärsinyt luonnonmullistuksista, vaan ennen kaikkea kallistuvasta polttoaineesta (noussut 26 % viime vuodesta) sekä halpalentoyhtiöiden rajusta hintakilpailusta. Linjahuolto toki säilyy Vantaalla. Myös Euroopan tuotot kasvoivat 18,5 %. Finnair on aktiivisesti ulkoistanut osa-alueita, joiden johto ei katso kuuluvan sen ydinliiketoimintaan. Luvassa voi vielä olla melkoisia mullistuksia. me yhtiötä, joilla on oma lentokeittiö: Finnair, Lufthansa ja Air France. Finnair haluaa välttää saman kohtalon. Mutta asiakkaiden hintamielikuvan ne ovat jo onnistuneet romuttamaan. Käyttöastekin kasvoi 3,6 %. Tänä vuonna tavoitteena on 70 miljoonaa ja ensi vuonna loput 60. Kaiken lisäksi taannoisen työvoimapulan ansiosta alalle koulutetaan lisää ammattilaisia. Vaikka Suomen valtio on edelleen Finnairin enemmistöomistaja, yhtiön prioriteetit ovat aivan muualla kuin suomalaisten kuljettamisessa. Finnair "K un aloitin, edeltäjäni Jukka Hienonen varoitti, että alalla on nähty jo kaikki muu paitsi heinäsirkkaparvet. Finnairista vakuutetaan, että myös yhteisyrityksen perustamista Vantaalle tutkittiin. useita perinteisiä lentoyhtiöitä, viimeisimpänä Malev. Luvut siis näyttävät hyviltä. Halukkaita kumppaneita ei kuitenkaan löytynyt suomalaisen kustannustason takia. Aasian liikenteen tuotot nousivat samassa ajassa 16 %
Samaa mahdollisuutta on viestitetty yleisemmällä tasolla Trafin suunnasta. Ulkomaillakin huollot tehdään viranomaisluvat saaneissa ja valmistajien manuaalien mukaan toimivissa yrityksissä. ILMAILU 19 5/2012. TEKSTI TERO TUOMINEN Airbus A330 -koneet ovat Finnairin Aasian liikenteen tärkeimpiä työkaluja. Kuva Tero Tuominen vat Suomen Kuvalehdessä, että lentoturvallisuus saattaisi kärsiä ulkoistettaessa näin keskeisiä toimintoja. Huoleen ei pitäisi tietenkään olla syytä, koska jo niin monet lentoyhtiöt käyttävät alihankkijoita. Sekin maksaisi. Tekniikan veteraanit vihjasi- Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen. Pian pitäisi myös rakentaa valmius huoltaa tilattujen A350XWB-koneiden uusia Rolls Royce Trent XWB -moottoreita. Etenkin, kun vertailun teki Finnairin ulkopuolinen konsulttiyritys. Ulkoistamalla tämän noin 100 miljoonan euron hyllyillä makaavan omaisuusmassan yhtiö säästää. arvokkaita vaihtomoottoreita. Kuva Tero Tuominen. Valitettavasti vuosikymmenten aikana hankitulle osaamiselle on vaikea laskea numeraalista arvoa. Moottorihuollolla on laaja varaosavarasto, mm
Haasteena tosin ovat ns. Finnair kokeili Airbus-kapearunkokoneen huoltoa Jordaniassa. Ero saattaa syntyä siinä, että omaa konetta läpikäytäessä korjataan kaikki mitä havaitaan. Esimerkki: Hampurista Tokioon Frankfurtin kautta matkaava lentää ensin väärään suun20 ILMAILU taan ja sitten vielä saman pätkän takaisin. Kuva Airbus Finnairilla on Helsingin maan- tieteelliseen sijaintiin liittyvä kilpailuetu. Esimerkiksi Tukholma on jo liian kaukana 24 tunnin syklille. Ensinnäkin kotikenttä on Euroopan ja Aasian välisellä lyhimmällä isoympyräreitillä. Silti se leimaa Finnairin ympärillä käytävää keskustelua ja sen kuulee jopa poliitikkojen suusta. Finnairin tavoitteena on uusien A350XWB-koneiden myötä kaksinkertaistaa Aasian liikenne vuoteen 2020 mennessä. Etihad, Emirates ja Qatar Airways polttavat surutta rahaa uusiin koneisiin ja upeisiin lentokenttiin. Tälle strategialle on hyvät perusteet. Kuva Tero Tuominen 5/2012. Suurin osa asiakkaista ei ole enää edes suomalaisia. Se helpottaa merkittävästi kaluston käyttöä. Jos lähdet Hampurista ja vaihdat konetta Helsingissä, olet koko ajan matkustanut oikeaan suuntaan. Eli se tuttu Illaksi kotiin. Ja tämä on vasta alkua. Esimerkkejä on. Sitten luukut kiinni ja kone takaisin asiakkaalle. Monet suomalaiset ajattelevat edelleen, että Finnair on kansallinen lentoyhtiömme, jonka tehtävänä on yhteyksien tarjoaminen Suomesta maailmalle ja etenkin eurooppalaisiin kohteisiin. hiekkayhtiöt eli Persianlahden rantojen emiraateissa majailevat kilpailijat. Kokonaismatka-aika lyhenee ja se näkyy lippuja etsivissä hakukoneissa. Todellisuudessa Finnair on viime ajat keskittynyt AasiaEurooppa-liikenteeseen. Yhtiöllä on nyt 11 kaupunkiin Aasiassa 81 viikkovuoroa, kun niitä 2000-luvun alussa oli kymmenkunta. Ne haluavat lennättää asiakkaat Aasiaan omien kenttiensä kautta. Uuden Airbus A350XWB -koneen Rolls Royce Trent XWB -moottorin koelento-ohjelma on käynnissä A380-koneeseen kiinnitettynä. Myös ne kohteet, jotka eivät vielä ole rikki mutta selvästi ovat pian menemässä. Kilpailutettu alihankkija tekee vain sen mitä sopimuksen mukaan on tilattu ja maksettu. Norwegian on tuonut lisää kilpailua suomalaiseen lentoliikenteeseen. Tallinnalla ja Pie- Uutta väriä Helsinki-Vantaalla. Samaten Kaukoidässä huollettuja laajarunkoisia on pitänyt paikkailla. Silti voi kysyä, löytyykö sieltä myös se viimeinen silaus, jonka oma tekniikka tuttuun koneeseen tekisi. Tämä on valitettavasti nykyisin väärä käsitys. Suomeen palattuaan kone vietti parikymmentä päivää hallissa viimeisteltävänä, ennen kuin se saatiin reitille. Lisäksi Helsinki-Vantaa on niin lähellä Aasian kohteita, että laajarunkokone pystyy vuorokaudessa käännötkin mukaan laskien lentämään niihin ja takaisin
Pienistä Embraer 170 -koneista luovutaan, samoin neljästä Airbusista, joiden leasing-sopimukset ovat päättymässä. Valitettavasti yhtiön kustannusrakenne on edelleen osin peräisin ajalta, jolloin lentolippujen hinnat määriteltiin herrasmiesmäisesti sopimalla. Jokainen yksittäinen haku hinnoitellaan automaattisesti kohteen, lähtöpaikan, varaustilanteen, ajankohdan ja lukuisien muiden muuttujien perusteella. Talven kohujen jälkeen neuvotteluilmapiirikään ei liene paras mahdollinen. Finnairia rasittaa myös kapea- Polttoaineen hintaan ei voi vaikuttaa ja lähes ainoa mahdollisuus on leikata henkilöstökuluja. runkokoneiden alhainen käyttöaste. Finnair onkin tehostamassa laivastonsa käyttöä. Kuva Tero Tuominen Ensimmäisen A350XWB:n kokoonpano on jo hyvässä vauhdissa. Neljä Embraer 170 -konetta on ILMAILU 21. Finnair luopuu Embraer 170 -koneista, mutta jatkaa suuremman 190-mallin käyttöä. Hallinnostakin on vähennetty 150 henkilöä. Alalla on korkea järjestäytymisaste ja vahvat ammattiliitot luonnollisesti ajavat jäsenistönsä etua ja pyrkivät torppaamaan leikkaukset. Kannattaa muistaa, että sellaista asiaa kuin kiinteä lentolipun hinta ei ole enää olemassa. Työntekijät ovat Finnairissa osallistuneet talkoisiin luopumalla monista eduistaan ja korvauksistaan. Illaksi kotiin -ajoilta periytyvässä liikenteessä koneet ovat lentäneet vain kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Kuva Airbus tarilla olisi sama kilpailuetu kuin Helsingillä, mutta toistaiseksi ei niitä käytetä. Eturungosta saa hieman vihiä siitä, miltä kone näyttää. Näiden lentojen Euroopan osuudet myydään siten vain osana koko matkalle ostettua lippua. Suomalaiset Eurooppaan matkustavat puolestaan vertaavat Finnairin hintaa kilpailijoihin, jotka yhä useammin toimivat halpalentoyhtiökonseptilla. Esimerkiksi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yksikkökulut laskivat 4,8 % (ilman polttoainetta). Tällä tiellä on kuitenkin hankala edetä kovin pitkälle. Suo5/2012 messa suurin tällä alalla on Ryanair, mutta Norwegianin aggressiivinen mukaantulo on romuttanut hintamielikuvaa entisestään. Pärjätäkseen tässä kisassa halpayhtiöiden kanssa on Finnairinkin pudotettava hintojaan. Merkittävä määrä matkustajista ei ole tulossa Helsinkiin, vaan ainoastaan vaihtaa konetta täällä. Kustannusten noustessa ne oli helppo siirtää hintoihin, koska kilpailua ei ollut. Norwegianin Suomeen sijoitettuja koneita lentävät ulkopuoliselta henkilöstövälitysyritykseltä vuokratut lentäjät. Samaa tekee jo Finnairin osaomistama rahtiyhtiö Nordic Global Airlines. Usein kotimainen vaihtoehto on kokonaisedullisin, etenkin jos otetaan huomioon naapurin tarjoaman näennäisesti halvan hinnan päälle usein tulevat erilaiset lisämaksut ja rajoitukset sekä mahdolliset koneen vaihdot. Euroopan liikenne on Finnairille yhä enenevässä määrin vain Aasian reittien syöttöliikennettä. Eri asia on, voiko Finnair näillä hinnoilla tuottaa voittoa. Ja siinä se on onnistunut. Halpalentoyhtiöt optimoivat kaluston käyttönsä, joten kilpailuetua syntyy
Never buy anything Mark I. Niillä korvattiin epätaloudelliset McDonnell Douglas MD-11 -koneet, jotka uhkasivat jäädä roikkumaan laivastoon. Toimitusajankohta on pikku hiljaa hiipinyt eteenpäin. Suunnitelma ei edennyt, koska suurasiakkaidensa painostuksesta Airbus joutui muokkaamaan A350:stä kokonaan uuden tyypin. Ei todellakaan Illaksi kotiin. Finnair odottaa uutta Airbus-konetta Finnairin päätettyä laajentaa Aasian liikennettään tarvittiin uusia koneita. Nyt Finnairin osavuosikatsauksessa todetaan aiheesta seuraavasti: Toimitukset alkavat aikaisintaan vuoden 2015 alusta, lopullinen aikataulu on vielä epäselvä. Nyt osavuosikatsauksen julkistuksessa huhtikuun lopussa hän kertoi ehdokkaat rajatun yhden käden sormilla laskettavaan määrään. Lisäksi laivastossa on kahdeksan A330-mallia, joita ei siis alunperin pitänyt lainkaan hankkia. Kuva Airbus 5/2012. Esimerkiksi Iberia, KLM ja Lufthansa ovat hakemassa kevyempää toimijaa hoitamaan Euroopan-liikennettään. Veikkaukset ovat vaihdellee Norwegianista IAG:hen. Euroopan kapearunkoreittien ulkoistaminen tarkoittaisi tutun ja turvallisen Finnairin katoamista. Komposiittirakenteinen A350XWB luonnollisesti viivästyi uudelleen aloitetun suunnittelun takia. Tämä ei ole pikkuasia Suomen kannalta. Halpakonseptiin kuuluu olennaisena se, ettei kannattamattomasti lennetä. Näin Finnair saavuttaisi halvemman kustannustason, mikä ei aikanaan onnistunut tytäryhtiöiden Karairin, Finnaviationin tai viimeksi Viroon perustetun Aeron avulla. Näin Finnairin työehtosopimukset eivät koskisi henkilöstöä. Osa A350 XWB -koneista on tilattu korvaamaan A340-kalustoa. Konemäärää kasvatettiin kahdella ja lisättiin neljä optiota. Trendi on yleinen verkostolentoyhtöiden piirissä. Jukka Hienonen kertoi, että yhtiö saa neliveto-Audin Passatin hinnalla. Pääjohtaja Keijo Suilan kauden aivan viime hetkillä joulukuussa 2005 yhtiön kerrottiin tilaavan yhdeksän Airbusin uutta A350-konetta. Se oli polttoainetaloudellisempi jatkokehitelmä A330:sta. Tulosta on syntynyt, sillä kaluston käyttöaste on noussut yhdeksään tuntiin vuorokaudessa. Kauppojen kokonaisarvo oli huimat kaksi miljardia euroa. Siirtymävaiheen ajaksi yhtiö kertoi ottavansa käyttöön kolme nelimoottorista A340-konetta. Finnair kertoikin jo helmikuussa viime vuoden tulosta julkistaessaan etsivänsä yhteistyökumppania. Ko- neet viedään nopeasti muualle. Toukokuun lopussa kerrottiin 12 Embraer 190 -koneen siirtämisestä Flybe Finlandin operoitavaksi miehistöineen päivineen. Ensimmäiset piti toimittaa jo vuonna 2011 ja viimeiset 2013. Matkustamohenkilökunnalle ei vastaavaa ole tarjolla. Finnairin kustannustason pudottaminen samalle tasolle ei liene realistinen tavoite, vaikka toimitusjohtaja Vehviläinen mainitsi sen ensisijaisena tutkittavana vaihtoehtona. 10 miljoonaa euroa maksava penkkiuudistus nostaa A319:n paikkaluvun 123:sta 138:aan. Viivästyksen vuoksi kauppaan lisättiin minimissään kymmenen A330/340-konetta Aasian strategian eteenpäin viemiseksi. Finnair myös vaihtaa A319/320-koneidensa istuimet ohuempiin ja kevyempiin. vuokrattu Estonian Airille, joka on ottamassa tyypin eri versiot pääkoneekseen. Tämä pätee A350XWB-koneeseenkin. A320-koneessa vastaavat luvut ovat 150 ja 165. Helmikuussa Vehviläinen linjasi, että halukkaita yhteistyökumppaneita olisi jopa kilpailutettaviksi asti. Viimeistä tilattua Embraeria ei oteta vastaan. Lentäjille porkkanana tarjottiin paluumahdollisuutta laajarunkokoneisiin pilottitarpeen lisääntyessä. Istuinmukavuuteen eli jalkatilaan ei muutoksella ole vaikutusta. julkiustus kapearunkoisilla Airbuseilla liikennöitiin. Kaikesta tehostamisesta ja säästämisestä huolimatta lentäminen Euroopassa ei kannata kuin halpayhtiöille. Seuraavaksi lienee ilmoitusvuorossa yhteistyökumppanin 22 ILMAILU Finnair odottaa saavansa ensimmäisen Airbus A350XWB -laajarunkokoneensa aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Aluksi Finnairille oli luvassa ensimmäisen koneen toimitus 2013, sitten sen kerrottiin tulevan alkuvuodesta 2014. Finnairin tavoitteena on vähemmistöasema uudessa Joint Venture -yrityksessä, joka lentäisi jopa 100 150 koneella. Joint Venture -yhteistyö toimii jo kotimaan liikenteessä Flybe Finlandin avulla. Sama halu- taan nyt myös Euroopan reiteille Joint Venture -yhteistyö toimii jo kotimaan liikenteessä Flybe Nordicin avulla. Yksi ilmeinen keino on jatkaa niiden suunniteltua käyttöikää. Ilmailualalla voitot tehdään nykyisin Aasiassa. Eurooppaan lentomottiin jääneet käyttivät kotimatkaan päivätolkulla aikaa kaikenlaisilla maa- ja merikulkuneuvoilla. Ne toki saatiin edullisesti, koska tyypin tuotanto oli hiipumassa ja on sittemmin lopetettu. Tuhkapilven aiheuttama katkos lentämisessä antoi siitä hyvän muistutuksen. Finnair oli uutuuden ensimmäinen tilaaja, mutta ei ota vastaan ensimmäisiä valmistuvia yksilöitä. Yksi Emppu on mennyt Honeywellin koekoneeksi Yhdysvaltoihin. Uusi halpakonseptin osaava kumppani toisi saman myös Euroopan reiteille. Tänään viisi vuotta myöhemmin yhtiön laivastossa lentää seitsemän A340-300-konetta, jotka siis hankittiin välivaiheen ratkaisuksi. Näin saadaan mukaan enemmän matkustajia. Valtio ei ilmeisesti ole siitä huolissaan, sillä poliittiselta kentältä on kuulunut omistuksesta luopumiseen viittaavia puheenvuoroja. Tämä on tärkeä muistaa jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta, sillä Euroopasta katsoen Suomi on edelleen liikenteellisesti saari. Tämän vanhan ilmailutotuuden voivat vahvistavat esim. NH90kopterit tai Boeing 787 -koneet: nykyisin kokonaan uuden tyypin käyttöön saaminen venähtää. Finnair tutkii vaihtoehtoisia ratkaisuja minimoidakseen vaikutukset, joita toimitusten viivästymisellä mahdollisesti on. Tästä huolimatta Finnair päätti pitää alkuvuodesta 2007 A350-tilauksensa voimassa ja ilmeisen hyvin ehdoin
Palveluihimme kuuluu harrastefoorumi ja klubit, tapahtumat, lentokelpoisuuspalvelut ja tekninen koulutus, lentokoulutus, vesikoulutus, jatkokehittyminen, parhaat koneet ja varusteet, hallipaikat, Sennheiser kuulokkeet, Full-Lotus kellukkeet yms. Tuo IKARUKSESI Jämin yläkentälle jo perjantaina. TULE MUKAAN ! www.tradeaid.fi 5/2012 www.aeronautic.fi www.kevytilmailu.net www.flyikarus.fi ILMAILU 23. Ikarukset kokoontuvat Jämillä 6.-8.7. IKARUKSET (rekisterissä 85 kpl) kokoontuvat ensi kertaa Suomessa JÄMI Fly-Inissä perjantai-illasta sunnuntaihin 6.-8.7. KILA-Team (Kevytilmailu-Light Aviation) on kokonaisvaltainen kevytilmailutiimi, joka koostuu eri osa-alueiden osaajista. Radiokutsu IKARUS Uxxx helpottaa pysäköinnissä. Pyöräkoneet yläkentällä, kellukekoneet alakentällä, josta kuljetukset. SEURAA NETISSÄ OHJEITA JA TARKENNUKSIA. Tarjoamme EDUT joista on turha jäädä paitsi: Laadukkaat ja suositut Sennheiser HME110 ilmailukuulokkeet -50% (1 kpl/kone) Toiset samanlaiset kaveriksi -20% Ilmailukuulokkeiden eliittiin kuuluvat uudet Sennheiser S1 Digital ilmailukuulokkeet -15% Tunnin bensat (15 litraa) tankkiin tarjoaa Ilmalento Oy /www.ilmalento.fi GoPro 2 HD kypäräkamera -15% Viimeisin IKARUS C42 Maintenance Manual IKARUS laatulippikset Kutsu Kaikille muille JÄMI Fly-In ilmailijoille tarjoamme KILA-Team teltastamme: Laadukkaat ja suositut Sennheiser HME110 ilmailukuulokkeet -15% Ilmailukuulokkeiden eliittiin kuuluvat uudet Sennheiser S1 Digital ilmailukuulokkeet -10% GoPro 2 HD kypäräkamera -10% Sekä paljon muita ilmailutarvikkeita edullisesti! (korvausilmalliset bensiinikannut 20L, lappopumput, navimat suunnistusharpit ym...) KILA - teltalla tapahtuu, paikalla myös UUSI 2012 malli IKARUS C42 C ! - Ilmoittaudu IKARUS-Teamiin - harrastetaan ja kehitytään yhdessä - Nouda etusi, päivitä ilmailutarvikkeitasi - Opi kuvaamaan IKARUS elämyksesi GoPro kameralla - Liity IKARUS Facebookiin - Elävää musiikkia ja illanviettoa, karaokea (pe ja la illat) - Grilli ja pannu kuumana, tutustutaan toisiimme ja viihdytään. Nyt jos koskaan kannattaa lähteä liikkeelle! (Tavoitteenamme on järjestää IKARUSTEN ohilento, joten kaikki halukkaat mukaan - kellukekoneet omana ryhmänään.) Tehdään yhdessä jotain ikimuistoista Suomen harrasteilmailussa
DC-6:n kehityshistoriasta on Juha Klemettisen ja Antti Hyvärisen hyvä tiivistelmä ILMAILUn numerossa 6/2008, joten siirryn suoraan käsittelemään Rodenin DC-6-sarjaa. Kehotan myös harkitsemaan vahvikkeiden lisäämistä pääkomponenttien saumojen sisäpuolelle tai esim. Sivuperäsin on valettu kokonaan vasempaan rungonpuoliskoon, kuten myös sivuevän kärki, mikä aiheuttaa kiusallisen osajaon oikealle puolelle. DC-6:n siipi on neljän asteen asetuskulmassa ja siiven alapinnalta mitattuna sen v-kulma on 7,5°. Muiden pituus on kohdallaan, mutta DC-7C jää vajaaksi jopa teoreettisesta, katkoviivalla merkitystä tylppänokkaisen version pituudesta. Tein mallini ohjaamoon istuimet, ohjauspyörät, keskikonsolin ja mit- taritaulun häikäisysuojineen. Keränen Mitoiltaan sarja on melko hyvä. Kärkiväliä on aavistuksen liikaa ja runko maksimikorkeudeltaan vajaan millin liian suuri. Rungon pituus on millilleen oikein. Jos noihin lisätään Revellin muinainen DC-7 erikoiseen mittakaavaan 1/122, on kuvattu tilanne, joka vallitsi vielä äskettäin. Se kannattaa ulottaa edemmäksi kuin sarjan osa. Tämä yli 20 vuotta Deltaa palvellut kone ilmeisesti toimitettiin Hamilton Standard -potkurein, joissa oli pyöreäkärkiset lavat, mutta ne vaihdettiin myöhemmin kulmikaskärkisiin, jollaiset sarjassa on. Valmiiseen malliin ei toki näy sisään juuri lainkaan (eikä sarjassa ole edes ohjaajien istuimia), mutta eturunkoon on hyvä lisätä väliseinä vahvikkeeksi ja kohdistimeksi ja ohjaamon lattiaa tarvitaan nokkalaskutelineen takia. Rodenin sarjojen liitospintojen kanssa kannattaa nähdä erityistä vaivaa sovitteiden parantamiseksi. Siiven kulmat ja profiili vaikuttavat melko hyviltä, mutta koska en ole vielä kiinnittänyt siipiä, en anna lopullista tuomiota. sivuevän väliin, jos vähänkin tuntuu siltä, että jokin liitos ei muuten kestä myöhempien rakennusvaiheiden rasitusta. Muodoiltaan sarja ei ole aivan kohdallaan, mutta mitään suuria ongelmia ei ole. Rodenin DC-6 on sarjoista ainoa, joka tarjoaa kaksi nokkavaihtoehtoa. Taustapaperiin on merkitty pääsalon kohta, jonka mukaan rungot on kohdistettu, ja kunkin tyypin oikea mittakaavapituus. Minicraftilla on DC-4- ja DC-6B-liikennekoneiden tyypilliseen mittakaavaan 1/144. Mallipuhetta TEKSTI JUKKA KERÄNEN Pienoista mallipuhetta@ilmailu.fi Rodenin DC-6 mittakaavaan 1/144 Douglasin koneperheestä, joka käsittää tyypit DC-4:stä DC-7C:hen, on ollut saatavilla injektiovalettuja rakennussarjoja melko vähän. Ensin markkinoille tuli muutama siirtokuviensa osalta eroava paketointi DC-7C:stä ja viime vuonna nähtiin myös DC6. Heller teki lähes 30 vuotta sitten DC-6B:n komeasti myös skaalaan 1/72. Uudet on ehdottomasti tehtävä. Sarjan potkurit ovat korkeintaan tyydyttävät. 5/2012. Uppoviivat ovat melko hienovaraisia, mutta ne ovat laadultaan epätasaisia. Sarjan näkyvin puute on siiven johtoreunan ilmanottoaukot, joita pitäisi olla yksi kummassakin siivessä moottoreiden välissä. tia ja takaseinä ovat luokattoman alimittaisia. Mielestäni eturungon tulisi alkaa madaltua taempaa ja nokan kärki on liian pyöreä sivuiltaan. Tähän mittakaavaan niitä on ehkä myös liikaa, joskin se on makuasia. Ukrainalainen Roden liittyi toissa vuoden lopulla matkustajakonemallien tuottajien kasvavaan joukkoon Douglasin nelimoottoristen merkeissä, mittakaava nyt 1/144. Moottoripellit ovat kohtalaiset, mutta varsinkin moottorien yläja alapuolella olevat ilmanotot aukkoineen olisi mukava saada hyvin valettuina resiiniosina. Minkään sarjan osia ei kannata alkaa liimata sovittamatta, mutta 24 ILMAILU Rodenin sarjan kansikuva, jossa komeilee ainut siirtokuvavaihtoehto N1901M. Sivuperäsimen johtoreunaa kannattaa muotoilla pyöreämmäksi. Osissa on paljon siistittävää. Kaikki mainitut kohdat kohenevat kohtuullisella hionnalla. Kuva J. Ensin se julkaistiin Deltan siirtokuvilla, mutta nyt sitä saa myös presidentti Trumanin käytössä olleena VC-118-koneena. Sarjassa toki on terävämpi tutkanokka, kuten pitääkin olla, joten pituus on pahasti pielessä. Pienen mittakaavan jo lähes vakiintuneen käytännön mukaisesti matkustamon ikkunoita ei ole puhkaistu runkoon, vaan ne tarjotaan siirtokuvina. Ylhäältä alas: Minicraftin DC-4, Rodenin DC-6, Minicraftin DC-6B ja Rodenin DC-7C. Sen Pikkuosista laskutelineet ovat kohtalaiset, mutta ohjaamon lat- Douglas-runkovertailu 1/144. Päälaskutelineiden koteloina toimivat moottoripeltien jatkeet siiven alapinnalla ovat korostetun kulmikkaat. Itse sahasin ja leikkasin sivuperäsimen kokonaan irti kohentaakseni kunnolla alueen ulkonäköä
En tiedä, sopivatko ne hyvin Rodenin sarjaan, mutta aion itse hankkia sellaiset ja kokeilla. Siirtokuvavalmistajat eivät ole mitenkään riehaantuneet Rodenin DC-6:sta. Varsinkaan varhaisissa Kutosissa ei ollut aina spinnereitä. DC-6 isompaan skaalaan. Makuupaikkoja lienee ollut 2426. Jutun alussa mainittiin Rodenin uusi DC-7C. Sellaista Roden ei ole vielä luvannut, mutta sen sijaan se ilmoittaa julkaisevansa sarjan ATL Carvairista, joka on melko radikaali konversio DC-4:stä. verran epämääräisiä ovat sarjan komponentit niiltä osin. HaHen-nimisen saksalaisen firman valikoimassa on resiinimoottoripellit ilmanottoineen Minicraftin DC-6B:lle. Sarjan moottorit vääränmuotoisine pelteineen kannattaa ehdottomasti korvata tarvikeosilla. Hieno valinta sekin! Kun rakennat mallia DC-6:sta, kannattaa aina tutkia kuvia esikuvasta yksityiskohtien varmistamiseksi. Toivotaan, että Roden tai jokin muu valmistaja on siihen mennessä tehnyt pienempään skaalaan uuden ja Minicraftin sarjaa selvästi paremman DC-6B/C:n Muut alatyypit ja konversiot. Siirtokuvia suomalaisille Ku- tosille saa. Moottorit on kummassakin sarjassa toteutettu perin yksinkertaisesti, mutta niistä ei onneksi paljon näy, etenkään jos koneessa on spinnerit. Rodenin sarja todellakin esittää lyhyellä rungolla varustettua alkuperäistä DC-6:ta eikä Suomenkin ilma-alusrekisterissä esiintynyttä, rungoltaan pidempää mallia, jonka eri versioita olivat DC-6A, B ja C. Palaamme ehkä aiheeseen tulevaisuudessa, sillä DC-7C:stä on ilmestynyt 1/144 injektiovalettu sarja myös myös F-RSIN-nimiseltä valmistajalta. Minicraftin DC-6B:n päämitat ja muodot ovat myös melko hyvät, eturunko jopa Rodenia parempi, mutta moottoripeltien jatkeet siiven yläpinnalla ovat luokattomat ja alapinnallakin epämääräiset. Epämääräisyys vaivaa sarjan pintadetaljeja muutenkin, ja suoranaisia valuvikojakin on ainakin joissakin yksilöissä. Tarkempaa aikataulua ei tässä vaiheessa ole, mutta alkuperäisten tapaan arkit ovat aikanaan saatavissa sekä mittakaavaan 1/72 että 1/144. Hellerin sarjan taka-alarungon profiili on valitettavasti huono. Se ei ole yllättävää, kun kyseessä on harvinaisempi lyhytrunkoinen versio koneesta. Varhaisesta DC-6:sta kertovat mm. Toki malli tulee niiden takia jo hintavaksi, sillä setin hinta on valmistajalla lähes 40 euroa. Mallin rakentamiseen niistä tässä mittakaavassa tarvitaan edelleen Minicraftin sarjaa, ellet halua pidentää Rodenin runkoa runsaalla sentillä (tässä mittakaavassa 10,6 mm; pidennys esikuvassa tasan viisi jalkaa keskirunkoon pääsalon etupuolelle). Siitä saa näyttävän mallin, mutta ongelmaton se ei ole. Jos tällä hetkellä ei olekaan saatavilla tyydyttävää DC-6B-sarjaa mittakaavassa Niin hauska kuin olisi kirjoittaa myös DC-4:stä ja DC-7:stä sekä niistä tehdyistä konversioista, ei tässä ole siihen tilaa. Totean siitä vain, että sen eturunko on selvästi liian lyhyt. United ja American Airlines käynnistivät liikennöinnin DC-6:lla 27.4.1947. Lyhytrunkoinen N37503 toimitettiin Unitedille marraskuussa 1946. Ainakin yhdessä alkupään DC-6:ssa oli Curtiss Electric -potkurit, mutta N37503:ssa oli lavoiltaan pyöreäkärkiset Hamilton Standardit. Se oli sleeper-versio, mikä käy ilmi yläpetien korkeudella olevista pienistä ikkunoista. Kyseessä lienee siis mainoskuva, joka on otettu ennen kaupallisen liikenteen aloitusta. HaHenilla on moottoripellit myös DC-4:lle ja DC-7B:lle. Rungon tulisi alkaa kaartua ylöspäin jo heti jättöreunan jälkeen, mutta sarjassa se jatkuu tasakorkuisena vielä muutaman sentin ja taittuu sitten liian äkisti ylöspäin ollen korkeusevien kohdalta jo liian matala. 1/144, ei ole toisaalta helppoa löytää enää myöskään Arctic Decalsin alkupään tuotantoon kuuluneita arkkeja Kar-Airin ja Finlanticin koneille. Rodenin omat siirtokuvat Delta Airlinesin koneelle näyttävät arkilla ihan hyviltä, mutta en ole koskaan kuullut kenenkään kehuvan Rodenin siirtokuvien ominaisuuksia, joten miettisin kahdesti niiden käyttöä. Saatavilla on ainakin HaHenin resiinisetti. Päiväkoneena matkustajia mahtui noin 50. Mika Jernfors, herra Arctic Decals, vakuuttaa kuitenkin jossain vaiheessa suunnittelevansa niille kokonaan uudet arkit ja toteuttavansa ne aiempaa paremmalla teknologialla. Kuva Ilmailun arkisto 5/2012 ILMAILU 25. Vaikka Rodenin DC-6 teettää työtä, se on Minicraftin sarjaa sen verran parempi, että sopii toivoa ukrainalaisten laajentavan valikoimaansa myös pitkärunkoisiin Kutosiin. Variaatiota oli ainakin ikkunoiden ja ovien määrässä ja sijainnissa, potkureissa, nokkatelineen pyörässä sekä antenniva- rustuksessa. nokka ilman säätutkaa ja nokkapyörän vanteen peitelevy. Hel- lerin DC-6B 1/72 on ollut saatavilla vähän väliä alkuperäisen julkaisemisensa jälkeen ja löytyy tälläkin hetkellä ainakin Kuivalaiselta. Kuvassa koneen tunnus kuitenkin vielä alkaa kirjaimin NX, jossa X merkitsee lentokelpoisuusluokkaa Experimental
Viimeisten viiden kauden ai5/2012 26 ILMAILU. Suomessa on lentänyt Suomen laskuvarjokerhon (SLK) hyppykoneena 1970- ja 1980-luvulla kaksikin Pilatus Porteria. Legendaarisen laskuvarjohyppykoneen paluu Suomeen Pilatus Porter PC-6 Turkuun Pilatus Porter PC-6 Turkuun Turun laskuvarjourheilijat ry:n (TLU) ja SkyXperience/4K:n yhteistyöhankkeen tuloksena. SLK hankki Kunnallistekniikalta aikanaan mäntämoottorisen (OHPOA) PC6:n, joka taitaa tällä hetkellä olla ainut jäljellä oleva lentokuntoinen mäntä-Porter maailmassa. Mäntämoottoriversio korvattiin myöhemmin Turbo-Porterilla (OH-POB) ja Porterien viitisentoista vuotta kestäneen valtakauden aikana kerho kasvoi merkittävästi konetyypin väistyessä vasta vuonna 1987, kun SLK hankki hyppykoneekseen sittemmin Caravanilla korvatun Twin Otterin. Porterista on mahdollista hypätä kerralla vaikka koko 10 hengen hyppykuorman kokoisia muodostelmia ilman koneen painopisteongelmia. Jonotusajat hypyille muodostuivat miltei poikkeuksetta tuntien mittaisiksi. F-GJBC on valmistunut 1989, mutta saapui Turkuun suoraan 14 vuoden peruskorjauksesta, jossa kone käytännössä purettiin ja peruskorjattiin miltei uuden veroiseksi. Sen jälkeen ei Suomen hyppytoiminnassa ole Portereita valitettavasti nähty, sillä monet pitävät Porteria vielä nykyäänkin parhaana saatavilla olevana hyppykoneena. Kaiken lisäksi koneen epäluotettavuus aiheutti suuria taukoja. Konetta katsoessa sen saattaisikin luulla tulleen suoraan tehtaalta TLU:n hyppyhissiksi. Vaihto vuosien 19992011 ajan TLU:ta palvelleesta Cessna TU206G -mallisesta mäntämoottorikoneesta Porteriin tarkoittaa tuntuvaa toiminnan muutosta ja merkittävää kasvua Turun hyppytoiminnassa ja odotettavissa on omien hyppymääräennätystemme rikkominen niin kelpoisuushyppääjien, tandemeiden kuin nova-koulutettavienkin osalta. Kone on myös yksi nopeimmista yksimoottorisista hyppytoimintaan käytetyistä koneista. 206:n hitaus aiheutti viikonloppuisin suuria ruuhkia. Kauan sitä odotettiin ja viimein 15.5 ranskalaisomisteinen F-GJBC laskeutui Turun lentoasemalle monen vuoden aktiivisten ponnistelujen jälkeen. P orterista on Turussa haaveiltu muutaman vuosikymmenen verran ja olipa sellaisen ostaminen kerran lähellä 1990-luvulla, jolloin osto kuitenkin kaatui rahoitusongelmiin. Nyt Turkuun saapuneen tehokkaimmalla PT-6/A34-moottorilla varustetun version maasta-maahan lentoaika normaalilla 4 km hyppylennolla on parhaimmillaan noin 15 minuuttia. Koneen tulon Turkuun voi kuitenkin sanoa siintäneen haaveissa miltei kaikkien nykyisten jäsentemme hyppyuran ajan. Se on 23 minuuttia yleisintä käytössä olevaa PT-6/A27-moottorilla varustettua versiota nopeampi
Motivaatio kerhotyön tekemiseen luonnollisesti alkoi viime vuosina hiipua, kun ahkerointi ei auttanut omaa hyppäämistä, vaan toi vain mahdollisuuden jatkaa samaa kerhotyötä tulevina vuosina. Projekti tuntuikin ILMAILU 27. Lisäksi muutamista markkinoilla vuokrattavina olevista Portereista eivät neuvottelut juurikaan edenneet. uudelleen esille kerholla on tehty jälleen hartiavoimin töitä hankkeen toteutumiseksi, mutta ratkaiseva tekijä on ollut TLU:n kesällä 2011 aloittama yhteistyö Pasi Siimeksen omistaman SkyXperience/4K:n (viralliselta osakeyhtiönimeltään Proticket Oy) kanssa. TLU:n voikin sanoa olleen pakkomuutoksen edessä, mikäli toiminnan näivettyminen haluttiin estää. Muutosta kuvaa ehkä parhaiten tunnissa taivaalle saatavien hyppääjien lukumäärän suuri kasvu. Suuremman kapasiteetin lisäksi nopeat nousuajat tarkoittavat myös mukavampaa hyppytoimintaa koneessa istumisen lyhentyessä huomattavasti. 206 oli myynnissä ja renkaiden potkijoita riitti, mutta ostajilla ei tuntunut olevan minkäänlaista kiirettä kauppojen tekoon. Kuva Harri Heikkilä Pilatus Porter käynnissä lähdössä hyppylennolle (oik.). Tämä ajoi suuren osan lupakirjahyppääjistämme muualle harjoittelemaan ja tekijöiden turhautuessa myös tehdyn vapaaehtoistyön ja koulutuksen määrät laskivat jatkuvasti. Olimme TLU:n lentokonetyöryhmässä todenneet, että Porterin ostamisen vaatiman rahoituksen hankkiminen yhdistykselle on erittäin hankalaa nykyisillä rahoitusmarkkinoilla ja päädyimme lopulta kauden 2011 lopulla päätökseen koneen vuokrauksesta. Nousuvaiheen helpottuminen antaa yksittäisille hyppääjille ja joukkueille mahdollisuuden harjoi- tella ilman alituista jonottamista seuraavalle hypylle. Tiivis yhteistyö kaupallisen yrityksen ja yleishyödyllisen yhdistyksen kesken on ennennäkemätöntä suomalaisessa hyppytoiminnassa. Se tarjoaa mahdollisuuden ainakin TLU:n toiminnan tehostamisen tavalla, mikä Porter-haaveen noustua ei pelkästään vapaaehtoispohjalla toimivana yhdistyksenä olisi ollut mahdollista. TEKSTI MIKKO HALLANORO Hyppykuorma lastautuu koneeseen. Kuva Harri Heikkilä kana kone vietti korjauksessa yhteensä yhden kokonaisen kauden verran. Vanhalla Cessnallamme vietiin taivaalle keskimäärin 10 hyppääjää tunnissa, kun tällä koneella tuntikapasiteetti nousee helposti yli 30 hyppääjään. Porterin vuokraaminen todettiin lopulta useiden selvitysten 5/2012 jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi lupakirjahyppääjien harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi
SkyXperience huolehtii siis lentäjistä, polttoaineesta, lentotoiminnan organisoinnista sekä lentokoneen ylläpidosta kokonaisuutena TLU:n keskittyessä hyppytoiminnan organisointiin, tapahtumien järjestämiseen ja koulutukseen. Moottorin irrotuksen jälkeen todettiin remonttitarpeen olevan paljon oletettua suurempi ja lopulta koneeseen vaihdettiin nokka-akselin lisäksi pari sylinteriä sekä öljypumppu remontin kestäessä runsaat kahdeksan viikkoa. Odottavan aika on kuitenkin pitkä, ja vielä senkin jälkeen kun koneen vuokrauksesta oli jo sovittu ranskalaisen omistajan kanssa, pienet vastoinkäymiset viivästyttivät koneen saapumista miltei kuukaudella. varsin pian Ruotsiin Söderhamns fallskärmsklubbenin käyttöön, ja lopulta päädyimme SkyXperiencen kanssa toimintamalliin, jossa SkyXperience vuokraa koneen markkinoilta toimien sillä operoiden TLU:n lentotoiminnan alihankkijana. Kun lentokoneprojekti ei tuntunut etenevän, tarjoutuivat Pasi Siimes ja SkyXperience avustamaan niin 206:n myynnissä kuin Portereiden vuokrausneuvotteluissa. SkyXperience onnistui hankkimaan koneen, kouluttumaan siihen lentäjät ja rekrytoimaan operoinnin alussa tarvittavat safety- ja Fam-pilotit noin kolmessa kuukaudessa. Yhteistyömalli osoittautui lopulta tärkeäksi neuvotteluvaltiksi vuokranantajien suuntaan. lauantaipäivän saldoksi muodostui 17 hyppykuormaa. Sinä aikana TLU teki SkyXperiencen kanssa sopimuksen, että SkyXperience tulee kahtena viikonloppuna Turkuun Caravaninsa ja tandemhyppymestareidensa kanssa purkamaan jo erittäin suureksi kasvanutta jonoa tandemhypyille. 28 ILMAILU Noiden viikonloppujen aikana hypättiinkin lopulta 76 tandemhyppyä, joka käytännössä pelasti TLU:n nololta tilanteelta, kun hyppyjään pitkään odottaneet tandemasiakkaat tuntuivat aluksi jäävän ilman hyppyjään. Tätä juttua kirjoittaessa Porter on lentänyt ensimmäisen hyppyviikonloppunsa TLU:ssa ja välillä epävakaista säistä huolimatta mm. Kiitos TLU:n työmyyrille, kiitos Pasi ja SkyXperience, kerhossa tuskin on nähty näin monta leveää hymyä pitkään aikaan. Porterin mittaristoa. Cessnamme myytiinkin jentaa SkyXperiencen toimintaa Turkuun ja saada Porter lentämään taas Suomessa tuotti tuloksia. Kuva Mikko Hallanoro 5/2012. Kuva Klas Ramsay vielä alkuvuodesta kuihtuvan kasaan, mutta SkyXperiencen kanssa aloitettu yhteistyö sai lopulta projektin eteenpäin. TLU:n ja SkyXperiencen yh- teistyö alkoi alunperin loppukaudesta 2011 oman Cessnamme jälleen kerran joutuessa korjaamolle kesken kauden. Ennätyksellisen hyvin sujunut yhteistyö tandemtoiminnassa ja TLU:n Porter -suunnitelmat johtivat yhteistyösopimuksen syntyyn TLU:n tandemhyppyjen tuottamisen ulkoistamisesta jatkossa Skyxperiencelle, joka ostaisi TLU:lta tarvittavat paikat hyppykoneesta, ja omien tandemhyppymestareidensa turvin hyppäisi tandemit sekä hoitaisi niiden varauksiin liittyvät järjestelyt. Ensin odoteltiin koneen valmistumista 14 vuoden jakson peruskorjauksesta, sitten siirtolentopilotteja, sitten koneen Ranskasta Belgiaan lentäneen siirtolentopilotin Ranskaan unohtamia papereita. Lopulta kone kuitenkin saatiin Turkuun, ja jälkeenpäin tarkastel- len projekti sujui kuitenkin varsin nopeasti. Osakeyhtiö, joka toimii valmiiksi lento-operaattorina sekä lentokoulutusorganisaationa, jossa on merkittävästi TLU:ta enemmän osaamista lentotoiminnan saralla, oli vuokranantajien silmissä huomattavasti vapaaehtoisvoimin pyörivää ilman turbiinilentokoneella operointikokemusta olevaa yhdistystä uskottavampi vuokraajaehdokas. Pasi Siimeksen innokkuus laa- Hyppääjät ulkona Porterista
2 7563 086 lb (15201400 kg) 6 173 lb (2 800 kg) up to approx. PT-6A-34-versio eroaa A-27:sta siten, että kun molemmat moottorit on rajoitettu 550 hevosvoiman tehoon, A-34-moottorista ei tule lämpörajoitteinen norTake-off over 15 m obstacle (STOL) Landing over 15m obstacle (STOL) Rate of Climb* (MTOW) Max. cruise speed Max. operating altitude Stall speed -flaps up -full flaps set (VSO) Basic empty weight Max. payload Payload with max. 2 381 lbs (1080 kg) 52,07 ft (15,87 m) 324,54 ft2 (30,15 m2) 35,76 ft (10,90 m) 10,50 ft (3,20 m) 9,84 ft (3,00 m) Siirtolentopilotti Marc ja TLU:n entinen puheenjohtaja ja Porter-hankkeen yksi keskeisistä puuhamiehistä Harri Heikkilä. take-off weight (MTOW) Max. *Climb Rate valmistajan ilmoittama, hyppytoiminnassa olemme saavuttaneet F-GJBC:llä 1200 ft/min keskiarvoja. 1444 ft (440 m) 1033 ft (315 m) 1010 ft/min (5,13 m/s) 125 KTAS (232 km/h) 500 nm (926 km) 25 000 ft (7620 m) 58 KEAS kt (107 km/h) 52 KEAS kt (96 km/h) approx. Kuva Mikko Hallanoro 5/2012 ILMAILU 29. Kuva Vilho Kivihalme Pilatus Porter PC-6 B2/H4 PT-6A-34 ISA (international standard atmospheric conditions) suoritusarvot. 2 646 lbs (1200 kg) up to approx. fuel Wing span Wing area Overall length Height Track maalissa hyppytoiminnassa ja nousukyky säilyy laskuvarjohyppytoiminnassa tarvittavaan FL135 korkeuteen saakka. Kuva Harri Heikkilä Tyytyväinen puheenjohtaja kerhon uuden hyppykoneen vieressä. range 10 000 ft Max. Porterin pitkä keula. Tiedot valmistajan ilmoittamat PT-6A-27-moottorilla varustetulle versiolle
Sitä ei saa syöksykierteeseen normaalilla kuormauksella, mutta lisäpainon avulla sekin pyörii. Tietääksemme Suomessa ei ole aikaisemmin ollut tuollaista lisäpainoa pyrstöön on helppoa. Lentokäsikirjaan onkin syytä tutustua tarkasti ennen lisäpainojen asentamista ja niiden kanssa lentämistä. Ei laskeminen vai- syöksykierteeseen keaa ollut, ainakaan näin diplomi-insinöörille, Ville Ranki nauroi. Sillä siirretään koneen painopistettä sellaiselle alueelle, että kone aloittaa syöksykierteen ja pysyy siinä. Perinteisesti puolalaiset purjekoneet pyörivät syöksykierrettä ongelmitta. Purjelentokone sakkaa ja menee syöksykierteeseen vain, jos kuormatun koneen painopiste on sopivalla alueella. Siihen perustuu ASK21:n pyrstöön asennettavan lisäpainon vaikutus syöksykierreominaisuuksiin. Purjelennon opettajakurssi pääsi lentämään Räyskälä-Säätiön OH 546:lla tehtaan toimittama lisäpaino pyrstössä ja tutustumaan näin ASK21:n kierreominaisuuksiin. Esimerkiksi hidaslentokaarrosta kone ei ole ollenkaan syöksykierreherkkä kuten puolalainen Puchacz on. Lisäksi koneen lentokäsikirja muuttuu tehtaan ohjeiden mukaisesti. Kone myös oikenee syöksykierteestä tavanomaisilla oikaisutoimenpiteillä. lisäpainon avulla H käytössää. Kuva Marko Virtanen ASK 21 Purjelentokoneiden syöksykierreominaisuudet ovat hyvin erilaisia. Oikean painopisteen laskeminen on ehdoton edellytys ennen syöksykierrelentoja. TEKSTI VESA LAPPETELÄINEN ASK21:n pyrstöön asennettavien lisäpainojen avulla kone saadaan syöksykierteeseen. Olimme siis ensimmäisiä, jotka pääsivät lentämään se kiinnitettynä, Virtanen toteaa. Kone osoittautui ominaisuuksiltaan hyväksi kierrekoneeksi, sanoo kouluttaja Hannu Lehtinen. Muuten kierre ei alkanut, Ranki sanoo. Lisäpainojen asentaminen Opettajakurssilla oppilaana ollut Marko Virtanen kertoo, ettei häntä jännittänyt lähteä lennolle lisäpaino pyrstössä. Kone piti ajaa kierteeseen lentokäsikirjan ohjeilla. Kuormatun koneen painopisteeksi saatiin näin 0,409 m perustason takapuolelle. Lentokäsikirjan mukaan syöksykierre aloitetaan 2 km/h yli osasakkausnopeuden vetämällä sauva taakse ja painamalla 5/2012 30 ILMAILU. Laskimme painopisteen koelennolla olleiden lentäjien punnitun painon mukaan ja saimme näin laskettua lisäpainon määrän. Painopisteen sallittu vaihteluväli on 0,234...0,469 m. Saksalaisen koulukunnan suunnittelema ja toteuttama koulukone poikkeaa puolalaisesta. yvä esimerkki puolalaisen ja saksalaisen koulukunnan eroista on ASK21. Pyrstöön pantiin 10 kg lisäpainoa. Hän tuli opettajakurssille Tampereelta. Kone myös pysyy kierteessä ja oikenee siitä normaalisti. Sivuvakaimeen on rakennettu kohta, johon lisäpainot kiinnitetään. Mikäli painopiste siirtyy taaksepäin, koneen pituusvakavuus muuttuu. Ohjaajien oikea paino varjoineen on tiedettävä ja lisäpainon vaikutus osattava laskea. Onneksi opettajat lensivät kuitenkin koelennot ennen koululentoja, hän jatkaa. Ranki yllättyi siitä, miten vakaa ASK21 on syöksykierteessä. Painopiste laskettiin siten, että se ei ollut liian edessä eikä liian takana
Kuva Ville Ranki Ilmailu uudistuu ensi syksynä. Kuva Ville Ranki halutun kierteen puoleinen jalka pohjaan, kertoo Joonatan Jääskeläinen. Yhdellä lennolla laskimme painopisteen lähelle sallitun vaihteluvälin takarajaa. Silloin kierteestä tuli hyvin pysty ja oikaisu kesti hieman tavallista kauemmin. Kone kuitenkin oikeni alle yhden kierroksen pyörimisen jälkeen. Kuva opettajakurssin koululennolta 13.5.2012. Sen vuoksi opettajakurssilla tehdään riittävästi kierteitä. Tehtäväkenttä kattaa lehden sisällön suunnittelun, toteutuksesta vastaamisen, kirjoitustyöhön osallistumisen ja lehden viimeistelyn yhdessä MCI Pressin tiimin kanssa. Muuten sitä ei osaa myöskään oikaista. Lehden journalistista toteutusta hoitamaan etsitään ilmailualan laajaalaisesti tuntevaa, toimittajana jo kannuksensa hankkinutta päätoimittajaa/tuottajaa. mennessä osoitteessa http://www.mcipress.fi/rekry. ILMAILU 31 ilmailu_rekry.indd 1 25.5.2012 13.36. Näin tuleville opettajille saadaan riittävä taito opettaa syöksykierrettä. 5/2012 Urheiluilmailuopiston DuoDiscuksilla ei saa tehdä kierrettä. Hän aikoo säilyttää lisäpainoja tarkasti vartioidussa paikassa, ettei niitä kuka tahansa saa asennettua. Yhtä tärkeää kuin oikea oikaisutekniikka on osata tunnistaa syöksykierre. Koneena on OH-546, jonka etupenkillä istuu Hannu Lehtinen. Pakko myöntää, että adrenaliini virtasi lennon jälkeen, Jääskeläinen nauraa. Kierteen opettaminen tuleville purjelennon opettajille koetaan tärkeäksi. Työsuhde on projektiluonteinen. Lisäpainojen avulla tehty syöksykierre on asennoltaan tavanomainen. Kone oikenee normaalisti löysäämällä veto sauvasta ja antamalla vastajalkaa. Lehden toteutuksesta vastaa jatkossa asiakaslehtitalo MCI Press Oy. Ilman koulutusta ja lentokäsikirjaan tutustumista koneella ei pidä lentää lisäpainot paikoillaan, Rissanen toteaa vakavana ja lukitsee kaapin, jossa painoja säilytetään. Jos olet intohimoinen ilmailun ystävä ja tiedät, mitä lehtiprosessi kokonaisuudessaan pitää sisällään, käy täyttämässä hakemus palkkiotoiveineen 12.6. Opettajakurssin pääkouluttaja Vesa Lappeteläinen kiinnittää painoja ennen lentoa. Olen erittäin iloinen, että Räyskälään saatiin tämä mahdollisuus, sanoo opiston koulutussuunnittelija Matti Huoviala. Koneen omistavan Räyskälä- Säätiön toiminnanjohtaja Riku Rissanen sanoo, että lisäpainot on tarkoitettu nimenomaan syöksykierteen opettamiseen. Painot mukana koneella ei saa tehdä esimerkiksi taitolentoa, vaikka ilman painoja kone onkin taitolentokelpoinen, Rissanen sanoo. Ilmailu-lehti hakee PÄÄTOIMITTAJAA/ TUOTTAJAA Lisäpainojen kiinnittäminen on helppoa. Kurssin jälkeen hän toimii purjelennon opettajana Savonlinnassa
2012 Karjalan Lennoston komentaja eversti Ari Jussila nousi Pilatus PC-12M -koneella Rissalasta ilmaan määränpäänä Tikkakosken tukikohta. Tikkakoskella noutoa Rissalaan odotti Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg kahden tyttärensä kanssa. 2. Ai k aisin ma anant aina 27. Ilmailu oli mukana kenraalin viimeisellä lennolla. Lennettyjä konetyyppejä on monta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oli luonnollista, että kenraalin lentoura Ilmavoimissa päättyi operatiivisella lennolla tutkatorjuntaharjoituksessa F-18D Hornetin ohjaimissa. Kenraali Lindbergillä on takana mittava hävittäjäohjaajan ura. Kenraalin viimeinen lento Suomen Ilmailuliiton pitkäaikainen yhteistyökumppani Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Jarmo Charles Lindberg siirtyi pääesikuntaan puolustusvoimien sotatalouspäälliköksi 1.3.2012 alkaen. M aaliskuun vaihteessa päättyi yksi aikakausi, kun kenraali Lindberg lensi viimeisen lentonsa Ilmavoimissa 27.2.2012 ja luovutti lennon jälkeen lentovarusteensa. Päivän aikataulu oli tiukka, sillä jo klo 09.10 kenraali Lindberg istui tehtävänannossa neljän muun Hornet-ohjaajan kanssa. Päivän tehtävässä sinisen valtion kaksi F-18 Hornetia suojasivat tärkeää lentokuljetusta Tikkakoskelta Vieremän maantietukikohtaan. Suojattavaa kuljetuskonetta esitti Karjalan Lennoston yhteyslentueen Valmet L-90TP Redigo. 5/2012 32 ILMAILU. Ilmassa väreili historian havinaa, sillä muutaman tunnin päästä kenraali Lindbergin lentoura Ilmavoimissa olisi päätöksessä
Ura, joka alkoi Rissalassa 1982, oli tullut päätökseen. TEKSTI JA KUVAT PERTTU KARIVALO Kenraali Lindberg tervehtii Ilmailun lukijoita F-18D Hornetin takapenkiltä. Koneen ohjaajan kypärä on kypärätähtäimellä varustettu. Taistelutoiminta on herättänyt myös puolueettoman Keltaisen valtion kiinnostuksen ja sen taistelukoneet ovat siirtyneet kansainväliseen ilmatilaan aivan Sinisen valtion rajalle seuraamaan tarkemmin tapahtumia. Lisäksi kansainvälisessä ilmatilassa saattoi liikkua Keltaisen valtion puolueettomia lentokoneita. Fight is on. Sinisen valtion taistelunjohto lähettää F-18 Hornetin tunnistamaan Keltaisen valtion koneet ja samalla Hornet-ohjaaja varoittaa jämäkästi keltaisen valtion koneita: Yellow force fighter aircraft, turn around and proceed furILMAILU 33. Havaitut kohteet liikehtivät uhkaavasti. Punaisen valtion koneiden ylittäessä rajan ja tunkeutuessa Sinisen ilmatilaan tarkoituksena tuhota sinisten kuljetuskone suojaavat F-18 Hornetit lukitsevat AIM-120C-7 AMRAAM -ohjuksensa viholliskoneisiin ja laukaisevat ohjukset, jotka tuhoavat Punaisen valtion kaksi taistelukonetta. (Kuva ylinnä) Kenraali Lindberg on palannut viimeiseltä hävittäjälennoltaan. Punaisen valtion taistelukoneita esittivät F-18C ja F-18D 5/2012 Hornet. Soihtujen tarkoituksena on muodostaa itse lentokonetta kuumempi lämpötunniste, johon laukaistu infrapunaohjus hakeutuu. Kypärätähtäimet otettiin käyttöön MLU1-modifikaation yhteydessä. Kenraali Lindbergin F-18D Hornet soihduttaa harhauttaakseen Punaisen valtion taistelukoneiden ampumia infrapunaohjuksia. Kuva Ilmavoimat/Risto Hyvärinen Sinisen valtion pohjoisen rajanaapurin Punaisen valtion taistelukoneiden uskottiin pyrkivän estämään mainittu lentokuljetus ja siksi kahden F-18 Hornetin suojaustehtävä oli hyvin tärkeä. Sinisen valtion koneita olivat yksipaikkainen F-18C ja kaksipaikkainen F-18D Hornet, jossa kenraali Lindberg lensi. Taistelunjohto ohjaa kahta Sinisen valtion F-18 Hornet -taistelukonetta, jotka saavat pian tutkiinsa viholliskontakteja Punaisen valtion suunnasta
Lento CF-188 Hornetilla Kanadassa Cold Lento Canadair CF-116 (CF-5):llä etupenkiltä T-34C-lento kesällä 1994 NAS Lemooressa. Lakessa lokakuussa 1993. Kanadassa maaliskuussa 1994. USS Kitty Hawkille syyskuussa 1995 100 NM San Diegosta länteen. Kenraali Lindbergin lentämät koneet Suomen Ilmavoimien koneet Saab Safir Valmet Vinka Piper Arrow II j IV US Navyn ja Marinen Horneteilla VFA-125:ssä F/A-18B:ssä 8 tukialuslaskua ja starttia CV-63 7 kk ohjaajana vuonna 1995. Piper PA-31-350 Chieftain Fouga CM170 Magister BAE Hawk MK51 ja MK51A MiG-21UM ja MiG-21BIS F-18C/D Hornet (Mk 66 takapenkiltä) Saab 35 Draken (kaksi lentoa etupenkiltä) Myös Maavoimien MDD/Hughes 500 sekä NH90 tulivat tutuiksi ilmassa. Uransa aikana Ilmavoimissa kenraali Lindberg lensi myös useilla muilla sotilaskonetyypeillä eri maiden ilmavoimissa. Eurofighter-lento helmikuussa 2012 takapenkiltä. Gripen-lento F21:ssä Kallaxissa 2005. Saab 37 Viggen -lento F4:ssä Östersundissa. Venäjän Ilmavoimien rinnakkain istuttavan uuden Suhoi Su-34 -rynnäkkökoneen lento co-pilotin puolelta. Lindberg lensi harjoitusalueella koneella monipuolista liikehdintää. Super Hornet -lento etupenkiltä 2001 Jyväskylässä Jyväskylä Air Shown yhteydessä. Tässä poimintoja. MiG-29-lento Kubinkassa elokuussa 1991. F-16D-lento Israelissa tammikuussa 2012 takapenkiltä. Lindberg lensi kaiken liikehtimisen harjoitusalueelle Lipetskissä lokakuussa 2011. Lento USAF:n Boeing F-15E Strike Eaglen takapenkiltä (Lindberg ohjasi itse neljän Eaglen parven johtokonetta Loch Nessin yllä) kesäkuussa 1997. Lindberg lensi liikehtimisen harjoitusalueella. Kenraali Lindbergin saksalaisen Eurofighter Typhoonin takapenkillä. Lindberg lensi osan liikehtimisestä Pohjois-Israelissa. Kuva Jarmo Lindberg 34 ILMAILU 5/2012
MiG-21-esityslentäjänä neljä vuotta ja lensi ensimmäisen sooloesityksensä Kemin lentonäytöksessä 28.5.1988 MG130:llä. Aikakausi, joka alkoi kesällä 1982 Rissalassa, oli tullut päätökseen. Sinisen valtion kuljetuskone on saavuttanut Vieremän maantietukikohdan ja laskeutunut turvallisesti. Pilatuksen noustua Rissalasta sai se siivelleen kunniavartioon HävLLv 31:n Boeing F-18C Hornetin Lindbergin itse ohjatessa Pilatusta. Sen jälkeen kenraali Lindberg lensi vielä yksittäisellä koneella heilureita, minkä jälkeen Lindbergin Hornet palasi Rissalan tukikohtaan, jonne hänen lentämänsä F-18D Hornet, HN-467 laskeutui klo 11.34 75 minuutin lennon päätteeksi. Seisonta-alueelle rullaavaa kenraalia oli vastassa hänen tyttärensä sekä lehdistöä. HävLLV 31:ssä Lindberg toimi mm. Kenraalin päivä jatkui vielä 5/2012 lounaalla ja muulla ohjelmalla Lennoston komentajan vieraana, kunnes tuli aika nousta jälleen Pilatus PC-12M -koneeseen, joka matkasi kohti Tikkakoskea. Ensimmäinen Hornet-lento Suomen maaperältä oli myös Lindbergin käsialaa, kun hän yhdessä nykyisen Satakunnan Lennoston komentajan eversti Kim Jäämeren kanssa nousi F-18D Hornetilla ilmaan Pirkkalasta 27.11.1995. Suomen Ilmailuliitto kiittää kenraali Linbergiä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä ja toivottaa menestystä uuteen tehtävään sekä hyvän yhteistyön jatkumista Ilmavoimien ja Puolustusvoimien kanssa. ILMAILU 35. Kenraali Lindbergin kaksipaikkainen F-18D Hornet kuvassa vasemmalla. Kenraali Lindbergin Hornet jäähyväisheilurissa Rissalan taivaalla hetkeä ennen paluuta Rissalaan, jossa Lindbergin ura Ilmavoimien ohjaajana päättyi. ther from our airspace or I will shoot you down. Sitä seurasi ensimmäinen yksinlento MiG-21:llä 1.8.1983. Kenraali Lindbergin lentoura Ilmavoimissa alkoi varusmiehenä LentoRUK:ssa Saab 91D Safirin ohjaimissa 29.3.1979. Oli siten luonnollista, että uran päätös tapahtui myös samassa paikassa. Saman koneen Lindberg luovutti henkilökohtaisesti Verkkokauppa.com:n toimitusjohtajalle Jätkänsaaren liikkeen katolla huhtikuussa 2012. Koulutus kohti MiG-21BISpäivystysohjaajan pätevyyttä käynnistyi 26.7.1983, jolloin kenraali Lindberg lensi ensimmäisen koululentonsa MiG-21UM:lla. Varusmiespalveluksen jälkeen ura jatkui kadettikoulussa kohti lentoupseerin virkaa. Ensimmäinen yksinlento tapahtui Safirin ohjaimissa Kruunupyystä 8.5.1979. Kenraalin viimeisen lennon kunniaksi harjoitukseen osallistuneet Hornetit kokoontuivat ryhmäkuvaan, joka päättyi upeaan hajoitukseen (vas.). Fouga Magisterilla kenraali Lindberg lensi ensimmäisen kerran 16.3.1981 ja kadettikoulun loppuessa palveluspaikaksi tuli Rissala, jonne Lindberg ilmoittautui palvelukseen kesäkuussa 1982. Kenraali Lindberg johti Ilmavoimien Lemooressa USA:ssa Hornet-koulutettavien osastoa ja lensi siellä ensimmäisen lentonsa F/A-18B Hornetilla 9.5.1995. Suojaavien F-18 Hornetien lentotehtävä on päätöksessä ja ne palaavat tukikohtaansa. Lentotehtävän päätyttyä har- joitukseen osallistuneet koneet kokoontuvat harjoitusalueella ryhmäkuvaan. Keltaisen valtion taistelukone noudattaa kehotusta ja siirtyy ohjeen mukaan kauemmaksi Sinisen valtion ilmatilasta
Siistikuntoinen, IFR varustus, autopilotti. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Kilpailun johtaja: Mads Syndergaard Osanottomaksu: 175 euroa. · Pankkitilin numero on FI1380001500063335, BIC-koodi DABAFIHH· Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Koneen sijainti EFTU. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Vapaamuotoiset hakemukset seuraavien vuosien lentonäytösten järjestämisestä tulee toimittaa liiton toimistoon Malmille viimeistään perjantaina 17. 1/4-osuuksia á 8000 euroa, kaksi jäljellä. Hinta 110 000 euroa. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. elokuuta 2012 mennessä. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Järjestäjä: Jääkarhujen varjoliitoseura ry Yleisistä järjestelyistä vastaa PM -kisojen organisaatio. Kone Hyvinkäällä. Lisätietoja: puh. KLA 1795, moottori Lycoming IO-360-L2A, potkurin peruskorjauksen jälkeen lennetty 20 h. jjj myydään Cessna 172M -73, 180hp. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com www.parasale.com 36 ILMAILU. SIL-Shop palvelee normaaliin tapaan koko kesän. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Ilmoittautuminen: http://nordic-open.eu/2012/ . Agerissa, Espanjassa. Kilpaluokka: varjoliito serial class Säännöt: Yleiset SM-kisasäännöt ja FAI Sporting Code Section 7. Liidinvarusteiden korjaukset Suomen Ilmailuliitto ry hakee päälentonäytöksille järjestäjiä alkaen vuodesta 2013. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Valtakunnallisen päälentonäytöksen arvo takaa Suomen Ilmailuliiton ja sen yhteistyökumppaneiden panostuksen tapahtumaan samoin kuin erillisillä sopimuksilla määritettävän Suomen Ilmavoimien ja Maavoimienkin panostuksen. Ilmailu kuulee KILPAILUKUTSU vitosena Varjoliidon SM-kisat 2012 Kilpailut järjestetään varjoliidon PM -kisojen yhteydessä 23.29.7. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Toimiston kesälomat SIL-toimisto on kesälomalla alkaen ma 9.7.2012 ja ovet aukenevat jälleen ma 30.7.2012. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Lisätiedot Jyri Mattila, 040 848 7947, jyri.mattila@turunlentokerho.fi. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Tuulipussit Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. asiasi hyvissä ajoin. 040 550 3583. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Konemarkkinat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Muistathan siis hoitaa kilpalulisenssi- yms. Lisätietoja: Antti Jutila aamjutila@gmail.com . j www.paratronic.fi Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Puh. Kuluvana vuonna päänäytös järjestetään Jämillä paikallisen lentokerhon toimesta. · Seuraavaan 6/2012 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 18.6.2012 mennessä. Ilmailuliiton päälentonäytökset Myydään Cessna 172 Skyhawk SP vm 2003 OH-DSA
LIT:n vahvistaman Suomen ranking-pistejärjestyksen mukaisesti. fly in EFRN RANTASALMI 2012 16.6.-17.6. Mukava viikonloppu Savossa. Vesan herkullisia muikkuja, hyvää musaa THE SCAFFOLDS "back to sixties" www.scaffolds.fi vesilentosatama, autokyydit ja autobensapalvelut TERVETULOA Lisätietoja: Olli Puromies 0400-444199 tai www.rinssieversti.fi/flyin Huonevaraukset: Hotelli Rinssieversti 015 44061 Koko perheen ilmailutapahtuma Hämeenlinnan Linnanpuistossa Kuumailmapalloja · purjelentokone · vesilentokoneita · lennokkeja Sään salliessa nähdään myös laskuvarjohyppyjä ja kuumailmapallojen yhteislähtö. Säännöt: 16.3.2007 päivätyt "Riippu- ja varjoliidon vapaalennon kilpailusäännöt" Osallistujamäärä max 20. Kilpailuun otetaan 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kilpailijaa. Osallistujien valinta suoritetaan 27.5. maalilennokkeja. Asiakirjojen tarkastus 3.6. mennessä sähköpostiosoitteeseen movasm2012@gmail.com. saakka vähintään 5 paikan kiintiö. Kisamaksu: ennakkoilmoittautuneille 150 euroa, jälki-ilmoittautuneille 180 euroa. 045 678 1880. KILPAILUKUTSU Riippuliidon SM-kisat 2012 3.9.6. Paikka: Leivonmäki, Höystösensuo. varapäivä) Jämin lentokenttä. Viestiin on kirjoitettava: OMA NIMI, OSOITE, SÄHKÖPOSTIOSOITE, PUHELINUMERO ja ennakkoilmoittautumismaksu 30 euroa (ennakkoilmoittautumismaksua ei palauteta) maksettu tilille Pitkävuoren liitäjät ry 529081-44236 viestiin OMA NIMI + MOVA-SM 2012. (10.6. 30 euroa ennakkoilmoittautuminen, 20 euroa paikan päällä ilmoittautumisen ja asiakirjojen tarkistuksen yhteydessä. Ennakkomaksu: 50 euroa. Aikataulu: ensimmäinen viikonloppu 24.8.: - klo 11.00-12.00 ilmoittautuminen ja asiakirjojen tarkistus - klo 12.30 ensimmäinen briefing varaviikonloppuna 31.8.: - klo 11.00-12.00 ilmoittautuminen ja asiakirjojen tarkistus - klo 12.30 ensimmäinen briefing. Arpajaisten pääpalkintona lento kuumailmapallolla! Tapahtuman järjestää Hämeenlinnan Ilmailukerho ry XIII Kuumaa Huumaa 28.7.2012 klo 16-21 Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma säävarauksella. www.hik.fi Kuva Mari Heikkilä 2011 ILMAILU 37. Osanottomaksu 50 euroa. Starttitapa: hinausstartti 5 euroa/kpl. Järjestäjä: Jämin Riippuliitäjät ry, kilpailun johtaja: Juha Herrala 040 770 5810 tai juha.herrala@taloverkot.fi. Jälki-ilmoittautuminen 80 euroa viimeistään kentällä ilmoittautumisen ja asiakirjojen tarkastuksen yhteydessä. Loppumaksu: asiakirjojen tarkastuksen yhteydessä. Ennakkoilmoittautuminen 1.6. Säännöt: Moottoroidun varjoliidon kilpailusäännöt, Suomen Ilmailuliitto, Liidintoimikunta 11.10.2007. Kilpailuluokat: jaloilta starttaava 1-paikkainen moottoroitu varjoliidin. klo 11. Kilpailijalla on oltava mukana ilmoittautuessaan voimassa oleva Suomen Ilmailuliiton myöntämä FAI-lisenssi. Järjestäjä: Pitkävuoren liitäjät ry. Ulkomaisille piloteille on varattu 27.5. Kilpailun johtaja: Mauri Keinänen. Dokumentointitapa: GPS Kartat: GT-4. Järjestäjän yhteystiedot/ lisätiedustelut: Mika Schwach mika.schwach@gmail.com, puh. Panssarisoittokunnan varusmiesbändi viihdyttää elävällä musiikilla, buffeteista voi ostaa syötävää ja juotavaa. Ilmoittautuminen: http://www.jaminliitajat.fi/kilpailu/ilmoittautuminen.php . Ennakkoilmoittautuminen päättyy: 27.5. Kilpailun lopullisesta ajankohdasta informoimme www.varjoliito.net /kilpailut -foorumilla. klo 10-11, ensimmäinen briefing 3.6. Maksu ei sisällä leiriytymistä leirialueella. Panssariprikaati esittelee koulutustoimintaansa, mm. KILPAILUKUTSU MOOTTOROIDUN VARJOLIIDON SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT 2012 Kilpailuaika 24.27.8., varaviikonloppu 31.8.3.9
89,90 0 mm. Ari Suomi ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä A a arkisin klo 10-17 ja lauantaisin klo 10-14. 176,00 CY CMY K EASYGLIDER PRO Kärkiväli 1800 mm. Siivekkeet, aasu. Optiona siivekkeet.. SIL-SHOP S Sil-Shop sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin Lentoasema, 00700 Helsinki. K S SIL-SHOP nettikauppa www.silshop.fi on avoinna 24 h. LIIDOKIT, LENNOKIT, RADIOT.... alk. Kesälauantaisin suljettu. Kärkiväli 261 ipat, korkeus Siivekkeet, la asu. 79,90 Kärkiväli 1370 mm. korkeusperäsin, sivuperäsin ja kaasu. II alk. 59,90 MERLIN sin, eet, sivuperä mm. Siivekk Kärkiväli 783 sin ja kaasu. Sivuperäsin, korkeusperäsin ja kaasu. korkeusperä C M Y CM MY CULARIS alk. eräsin ja ka peräin, sivup alk
ä Sil-Shopiss at myynniss ov ille uliiton jäsen uomen Ilmail S . 10% alennus iluliiton P HOPIN KESÄ SIL-S on avoinna 12 myymälä 1.6.-31.8.20 suljettu. klo 10-17, la ma-pe on suljettu: äksi myymälä Lis (Jämi Fly In) . ILMAILURADIOT VXA-220 PRO VI 299,00 UUTUUS! 42,30 iPad POLVIPÖYDÄT Meiltä Suomen ja muun Euroopan VFR-ilmailukartat. Ilmailun Radiopuhelinliikenne 4. painos NYT UUSI 45,00 JÄMI FLY IN a lentämisestää" lentonäytös "Unelm ä Suomen Ilma t ennakkolipu hden päivän Ka a. e 5.-6.7.2012 to-p t ka päivä 24h on avoinna jo Nettikauppa www.silshop.fi
Ju 52 edusti oman aikansa eurooppalaista liikennelentokoneiden huippua. Junkers Ju 52 OH-ALK Sampo oli Aero Oy:n ensimmäinen Junkers Ju 52. Myöhemmin Junkers Flugzeug- und Motorenwerke AG -nimellä toimiessaan lentokoneet olivat päätuote. Koneet oli varustettu kellukkeilla ennen Malmin lentoaseman valmistumista. Sopimusehdot käytännössä keskeyttivät lentokonetuotannon Saksassa. Konetyyppi oli täysin vallanku- mouksellinen. Samoin jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa konetyypeissä otettiin käyttöön Junkersin tavaramerkiksi noussut aaltopelti. Junkersin innovaatio oli käyttää muotoiltua duralumiinilevyä. Pari päivää F.13:n ensilennon jälkeen astuivat voimaan Versaillesin rauhansopimuksen ehdot. Sammossa ja Kalevassa ei alkuun ollut myöskään moottorien suojapeltejä. H ugo Junkersin 1800-luvun lopulla perustama yhtiö valmisti aluksi boilereita ja jäähdyttimiä. TEKSTI JUHA KLEMETTINEN KUVAT ANTTI HYVÄRINEN JA ILMAILUN ARKISTO Junkers Ju 52:n läpileikkaus 1930-luvulta. Lentokoneet tulivat mukaan yhtiön toimintaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Heti ensimmäisestä lentokonetyypistä J.1 lähtien metallirakenne oli mukana Junkersin suunnittelemissa lentokoneissa. Nelipaikkaisen matkustajakoneen F.13 (F = Flugzeug) prototyyppi lensi ensimmäisen kerran kesällä 1919. Se oli maailman ensimmäinen kokometallinen liikennelentokone. Jatkossa Saksan sallittiin valmistaa vain siviililentokoneita, lisäksi esim. Tällainen muotoiltu levy kantoi paremmin kuormia kuin suora levy tai ajalle tyypilliset puu-, kangas- ja putkirakenteet. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Junkers alkoi tutkia mahdollisuutta siviilikoneiden rakentamiseksi. lentokoneiden moottoritehoja rajoitettiin jne. 5/2012 40 ILMAILU. Neljä matkustajaa istui suljetussa ja lämmitetyssä matkustamossa, lentäjien joutuessa vielä tekemään työtään puoliavoimessa ohjaamossa
F.13:sta tuli melko suosittu liikennelentokone Euroopassa. Liikennelentokonei- den kehittäminen jatkui 1920-luvun kuluessa. Yhtiötä järjesteltiin uudelleen ja lopulta vuonna 1933 valtaan nousseiden kansallissosialistien toimien kautta Junkersin jäljellä olleet yhtiöt siirtyivät valtion huomaan ja Hugo Junkers päätyi kotiarestiin. Kolmimoottorinen G.23 esiteltiin vuonna 1923 ja sen suurennettu versio G.24 1925. Yksi Junkersin käyttämä taktiikka oli perustaa lentokonetehtaita ulkomaille. Kone suunniteltiin W33:n pohjalta ja se voitiin varustaa yhdellä BMWtähtimoottorilla tai Junkers-rivimoottorilla. Samalla tyyppimerkintä muuttui muotoon Ju 52/3m (3m = kolme moottoria). Ju 52 -tyyppimerkinnän saanut kone teki ensilentonsa syksyllä 1930. Junkersilla oli tehtaat mm. 5/2012 Ruotsissa ja Neuvostoliitossa. Hugo Junkersin liikennelentokoneiden kehitystyön huippuna voi pitää vuonna 1929 ensilentonsa lentänyttä G.38-liikennelentokonetta. Esimerkiksi saksalainen Luft Hansa (vuodesta 1933 alkaen kirjoitusasu yleensä Lufthansa) hankki 50 konetta ja käytti niitä aina vuoteen 1938. Suurimpana ongelmana nähtiin, että Junkers omisti itse yhtiön tuotteiden patentit. Alkuperäistä versiota alettiin kutsua tyyppimerkinnällä Ju 52/1m. ILMAILU 41. Seitsemän valmistuneen koneen jälkeen havaittiin, että moottori oli pahasti alitehoinen. Konetyyppi kehitettiin 1930-luvun alussa. Siitä tuli nopeasti aikansa suosituin eurooppalainen liikennelentokone. Lufthansan D-AQUI Malmilla keväällä 2005. F.13:sta kehitetty yksimoottorinen W.33 tuli tuotantoon 1926. Neuvostoliittolainen pommikone ampui reittilennolla olleen Kalevan alas kesäkuussa 1940. Rauhanehtojen aiheuttamat ongelmat ja yritykset kiertää ehtoja, johtivat seuraavina vuosina mitä ihmeellisimpiin ratkaisuihin Saksassa. Kone on maailman vanhin lentokuntoinen Ju 52. Tante Ju Junkers Ju 52 on yksi liikenneilmailun ikoneista. Nelimoottorinen G.38 oli ensilentonsa aikaan maailman suurin maalentokone. Taloudelliset vaikeudet ajoivat kuitenkin Junkersin yhtiön ahtaalle 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Ratkaisuna koneen siipiin asennettiin kaksi moottoria lisää. Hugo Junkersia painostettiin luopumaan yhtiöstä. Pasifisti, sosialisti ja ilmailupioneeri Hugo Junkers kuoli 1935. Uuden W33:a suuremman rahtikoneen suunnittelu oli alkanut jo 1920-luvun lopussa. Konetyyppi oli vahvasti mukana myös suomalaisessa liikenneilmailussa, myös traagisessa mielessä. OH-ALL Kaleva Malmilla 1930luvun lopulla
päättyminen. Kone oli suosittu, luotettava ja turvallinen. Luftwaffen pommikoneyksiköt tarvitsivat 1930-luvun puoli- välissä kipeästi kalustoa. Uudenaikaisten pommikoneiden toimittaminen yksiköille viivästyi, ja niinpä Ju 52 -pommikoneita oli käytössä vielä Puolan sotaretken alussa syksyllä 1939. Kaikkiaan koneita valmistettiin lähes 500. Sodan päätyttyä tuotanto jatkui yhtiön omissa nimissä uudella tyyppimerkinnällä Amiot AAC.1 Toucan. Niistä toinen oli avoampumossa koneen katolla ja toinen alaslaskettavassa korissa koneen alapuolella. Myös tehokkaampia moottoriversioita otettiin käyttöön moottoreiden kehittyessä. D-AQUI valmistautuu koelennolle keväällä 2012. Ju 52:n rakenteessa on käytetty Junkersin tavaramerkkiä: aaltopelliksi muotoiltua duralumiinia. Saksan häviö toisessa maail- mansodassa johti nopeasti Ju 52 -koneiden käytön dramaattiseen vähenemiseen. Markkinoille virtasi myös kehittyneempiä sotilaskuljetuskoneita ylijäämävarastoista. Junkers sai nopeasti tilauksia Ju 52/3mce -siviiliversiosta. Ju 52/3mg9e oli varustettu liitokoneen hinaukseen tarkoitetuilla varusteilla. Siihen oli syynä pääkäyttäjän ja -valmistajan luhistuminen ja teknisen tuen, va42 ILMAILU raosahuollon jne. Kolmimoottorinen versio teki ensilentonsa vuonna 1932. Sodan päättyminen ei kuitenkaan tarkoittanut heti Ju 52:n tarinan päättymistä. Sodan kuluessa koneesta kehitettiin uusia versioita. Kone oli mukana kaikilla sotanäyttämöillä, missä kolmas valtakunta soti. Koneen runkoon asennettiin kaksi pommikuilua ja puolustusaseistukseksi kaksi konekivääriä. Tärkeimmäksi lentoyhtiökäyttäjäksi muodostui Luft Hansa, jonka laivasto kasvoi lopulta 80 koneeseen. Tilaajina olivat lentoyhtiöt ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ju 52/3mg7e oli varustettu isolla rahtiovella ja Ju 52/3mg8e:n katossa oli iso luukku rahdin kuormaamiseksi yläkautta. Junkers Ju 52 oli 1930-luvun lopulla Euroopan suosituin liikennelentokone. Ranskalainen lentokonevalmistaja Avions Amiot toimi sodan aikana Junkersin alihankkijana ja valmisti myös Ju 52 -koneita lisenssillä. Junkers sai vuonna 1934 ohjeet suunnitella Ju 52/3m -koneesta pommikoneversion. Taistelutoimiin Ju 52/3mge -koneet pääsivät Espanjan sisällissodassa. Pian sen jälkeen koneet poistettiin pommituskäytöstä. Amiot valmisti kaikkiaan yli 400 Toucania pääasiassa ranskalaisten omaan käyttöön. D-AQUI:ssa on Pratt & Whitney -moottorit ja kolmilapaiset potkurit 5/2012. Paljon kertoo koneen saama lempinimi Tante Ju eli Täti Ju. Ju 52 säilyi läpi toisen maailmansodan Saksan tärkeimpänä kuljetuskonetyyppinä. Tehtävät vaihtelivat Saksan mainetta niittäneiden laskuvarjojoukkojen kuljettamisesta Stalingradin motin epätoivoisiin huoltoyrityksiin. Konetyyppi oli käytössä 12 lentoyhtiöllä
Lentoyhtiökäytössä Junkers Ju 52 alkoi olla harvinaisuus 1950-luvun puolivälissä. Münchenin lentokentän vieressä sijaitsevassa Besucherparkissa näytteillä oleva CASA 352L. Sinsheimin tekniikkamuseossa Saksassa näytteillä oleva CASA 352L. Jälkimmäinen versio oli varustettu espanjalaisilla ENMA B-4 -moottoreilla. Vuonna 1984 Lufthansa osti koneen. Yksi niistä oli alun perin Luft Hansalle 1936 toimitettu D-AQUI. Kone lennettiin Hampuriin Grönlannin ja Islannin kautta. 1960-luvun lopulla koneen osti yhdysvaltalainen lentäjä, joka toi 5/2012 Sotilasväreihin maalattu CASA 352L Sinsheimin tekniikkamuseossa. sen Yhdysvaltoihin, missä kone rekisteröitiin experimental-koneeksi. Omistaja vaihtui vuonna 1975, jolloin rekisteriksi tuli NJU52. Espanjassa valmistettiin lähes 200 konetta tyyppimerkinnällä CASA 352 ja 352L. Kone oli toisen maailmansodan aikana saksalaisten käytössä Norjan miehitysaikana. Kone myytiin pian Norjaan DNL-lentoyhtiölle. Lufthansa teki koneelle täydellisen korILMAILU 43. Koneella tehtiin näytös- lentoja ja sille annettiin lempinimi Iron Annie. Tämä lento on tiettävästi ainoa kerta, jolloin Junkers Ju 52 -koneella lennettiin Atlantin yli länsi-itä-suunnassa. Mittarit ovat vaihtuneet nykyaikaisempiin, mutta muuten konttori henkii aitoa 1930-lukua. D-AQUI:n matkustamo. Toinen sodan jälkeen Ju 52:n valmistusta jatkanut yritys oli espanjalainen CASA. Siellä paikallinen lentoyhtiö TAO (Transportes Aéreos Orientales) lensi koneella matkustajalentoja Amazonin alueella vuoteen 1963. Yksittäisiä koneyksilöitä säilyi kuitenkin siviilikäytössä pitkään. Kone palautui DNL:lle sodan jälkeen ja lensi SAS:n käytössä Norjassa vuoteen 1956. Se myytiin Ecuadoriin seuraava vuonna. Koneessa on espanjalaiset moottorit ja kuvitteellinen Luft Hansan maalaus. D-AQUI:n ohjaamo
Kuvassa kone on Hampurin lentonäytöksessä vuonna 2011. D-AQUI palaa koululennolta keväällä 2012. jauksen ja rekisteröi sen Saksaan. Vuonna 1982 järjestetty keräyskampanja mahdollisti JU-AIR:n perustamisen ja koneiden siirtämisen siviilirekisteriin. Konetta operoi historiallisten lentokoneiden säilyttämiseen keskittyvä Deutsche Lufthansa Berlin-Stiftung. Vuonna 1936 Aero hankki toisen Ju 52/3m -koneen, josta tuli OH-ALL Kaleva. Koneet toimivat aluksi kellukkeilla Katajanokan lentosatamasta. Koneet lentävät säännöllisesti yleisö- ja elämyslentoja. Edellä mainittujen koneiden lisäksi Ranskassa on yksi lentokuntoon entisöity CASA 352. Kone oli aluksi vuokralla ja sillä lennettiin reittejä yhteistyössä Lufthansan kanssa. Kolme konetta poistettiin käytöstä lopulta vuonna 1981. Neljää niistä operoi Zurichin lähellä Dübendorfissa pääpaikkaansa pitävä JUAIR. Suomalaiseen rekisteriin (OHLAM Karjala) kone siirtyi 1942. Sen lisäksi lentokuntoisia koneyksilöitä on maailmalla seitsemän. Reitteinä olivat tutut Tallina ja Tukholma. Lufthansa lentää koneella näytös- ja PR-lentoja Euroopassa. Sampo olikin yksi ensimmäisistä ulkomaille tilatuista Ju 52 -koneista. Etelä- Ju 52 -koneita ole. Matkustajamäärien kasvaessa tarvittiin kuitenkin suurempaa konekalustoa. Yleisölennätykset alkoivat 1983 kahdella koneella kolmannen tullessa mukaan 1986. Nämä kolme konetta (HB-HOP, -HOT ja -HOS) on varustettu alkuperäisillä BMW-moottoreilla. Kone lentää aktiivisesti, vuosittain kuljetetaan noin 10 000 matkustajaa. Afrikassa South African Airways Historic Flight operoi yhtä CASA 352 -konetta. Seuraava konehankinta tapahtui syksyllä 1942, kun Aeron laivastoon liittyivät OHLAO Waasa ja OH LAP Petsamo. Koneet 5/2012 44 ILMAILU. Vuonna 1997 JU-AIR:n laivastoon liittyi CASA 352L HBHOY. Suomessa kone vieraili viimeksi 2005. Kolme moottoria ja iso koko tekevät Ju 52:sta vaikuttavan ilmestyksen. Aero Oy aloitti lentotoimintansa Junkers F.13 -koneilla. Nämä koneet oli varustettu Pratt & Whitney Hornet -moottoreilla. Lufthansa lentää koneella aktiivisesti, matkustajia kuljetetaan vuosittain tuhansia. Konetyyppi on kuitenkin vaikuttanut vahvasti suomalaisessa ilmailukentässä. USA:ssa Commemorative Air Forcen laivastossa lentää yksi CASA 352L. Suomessa ei lentäviä Junkers D-AQUI on maailman vanhin Lufthansan D-AQUI lennolla keväällä 2012. Uusi rekisteri on D-CDLH, mutta koneen runkoon ja siipiin on maalattu alkuperäinen rekisteri D-AQUI. Aero Oy hankki 1932 Junkers Ju 52/3m -koneen. Se sai rekisterikseen OH-ALK ja nimekseen Sampo. Sveitsin ilmavoimat käytti Ju 52 -koneita yli 40 vuotta. Konekaksikko muodosti Aeron laivaston pääosan aina 1940-luvun alkuun. Moottoripellityksen päällä olevassa mastossa on polttoaineen määrämittari. Deutsches Technikmuseumissa Berliinissä näytteillä oleva Junkers Ju 52. lentävä Junkers Ju 52. JUAIR:n tukikohdan yhteydessä on myös mielenkiintoinen ilmailumuseo. Yhtiön laivastoon liittyi 1920-luvulla kolmimoottorinen Junkers G.24. Vuonna 1941 Aero hankki Saksasta alun perin Lufthansan tilaaman Ju 52/3m -koneen. Malmin lentoaseman valmistuminen 1930-luvun puolivälissä siirsi myös Aeron koneet kellukkeilta pyörille. Siinä vaiheessa syntyi ajatus säilyttää koneet lentokuntoisina
Koneen moottorit sammuivat Turun saariston päällä ja lentäjä teki pakkolaskun Taivassalon lähelle. Junkers-aikakusi oli ohi Aeron historiassa ja uusi Douglas-aikakausi oli alkanut. Ne jatkoivat lentoja aina vuoteen 1949, jolloin ne poistettiin käytöstä. Aeron koneita käytettiin myös tarpeen vaatiessa Suomen armeijan kuljetuksiin. iso rahtiovi rungon kyljessä. Sammon tuhouduttua jäljellä olivat enää OHLAM ja OH LAO. Junkers Ju 52 -koneet lennättivät mm. Kapteeni Laitinen toi kaksimoottoriseksi muuttuneen koneen takaisin Turkuun. Reittiliikenne saatiin vähitellen käyntiin sotaa seuranneiden epävarmojen aikojen jälkeen. saksalaisia aseita joukoille vaikeana kesänä 1944. Sampo teki pakkolaskun mereen 7.11.1941. Matkustajat ja miehistö pelastautui palavasta koneesta, mutta erään matkustajan voipakkaus paloi koneen mukana, mikä oli menetys pula-ajan Suomessa! Tunnetuin suomalaisista Junkers Ju 52 -onnettomuuksista on Kalevan tuhoutuminen Suomenlahdella kesäkuussa 1940. Koneet seisoivat hylättynä Malmilla, kunnes ne myytiin 1950-luvun alussa ulkomaille. Onnettomuuksilta ei vältytty. JU-AIR:n Ju 52 -koneissa on alkuperäiset BMW-moottorit (kuva ylinnä). olivat alun perin sotilasversioita, mutta ne muutettiin matkustajakoneiksi Aeron tilauksesta. Kuvan asussa koneeseen oli maalattu sama D-AQUI-rekisteri kuin Lufthansan lentävään Ju 52 -koneeseen. Ensimmäinen vakavampi Aeron Ju 52 -koneita kohdannut vaurio tapahtui marraskuussa1937, kun Kaleva menetti keskimoottorinsa Turun saariston päällä. Kaleva oli palaamassa Tallinasta Helsinkiin, kun neuvostoliittolainen DB-3T-pommikone ampui sen ILMAILU 45 5/2012. Sampo nostettiin ja korjattiin lentokuntoiseksi. Lopullisen kohtalonsa kone kohtasi 1945 Hyvinkäällä, kun se paloi metsään päätyneen laskuyrityksen seurauksena. Aero operoi Ju 52 -koneilla sota-aikana niitä reittejä, joita oli mahdollista lentää. Yksi matkustaja hukkui pelastustöiden aikana ja toinen menehtyi sairaskohtaukseen. Kone on entinen Sveitsin ilmavoimien kuljetuskone, mistä kertoo mm. Sodan jälkeen liikennelennot päästiin aloittamaan uudelleen Hyvinkäällä, Malmi kun oli varattu vain valvontakomission käyttöön. Sinsheimin tekniikkamuseon CASA 352L (vas.) on ehtinyt olla monessa maalauksessa. JU-AIR:n HB-HOP laskussa Müncheniin syksyllä 2011 (yllä). Liikennöinti tapahtui osittain yhteistyössä saksalaisten kanssa osan koneista ollessa välillä vuokralla Lufthansalla
Sen jälkeen tapauksesta on kirjoitettu lukemattomia lehtiartikkeleita ja yksi kirjakin. Arlanda Aerospace Museumissa näytteillä oleva SE-ADR:n ohjaamo (yllä). SE-ADR:n alkuperäinen 1930-luvun ohjaamo (yllä oik.). alas. Todellinen tapahtumien kulku oli toki suomalaisten tiedossa. Ainakin jos vertaa 2003 löydettyyn Ruotsin ilmavoiminen DC-3-koneeseen, jonka ruotsalaiset nostivat 2004. Törkeä reittilennolla olleen matkustajakoneen alasampuminen rauhan aikana lähes hautautui ajan myllerrysten alle. Pommikoneet olivat valvomassa Neuvostoliiton julistamaa Baltian saartoa. Siinä kasassa lienee suurin Suomen maaperällä oleva Ju 52 -koneen osavalikoima. 46 ILMAILU 5/2012. Tässä 1990-luvulla otetussa kuvassa on Puolbmakkeasjavrin koillispuolelle jäänyt saksalainen hylky. Lopullisia vastauksia alas ampumisen syistä ei ole saatu. Viime vuosina on näyttänyt siltä, että Kalevan tapauksen tutkinta on kiinnostanut enemmän virolaisia kuin suomalaisia. Kaikenlaisia teorioita Kalevan viimeisestä lennosta on kyllä esitetty. Suurin kysymys onkin, oliko tapaus vain saartoa valvomaan määrätyn pommikoneen miehistön Lapissa on muutamia Junkers Ju 52 -hylkyjä. Suomalaiset pystyivät tutkimuksessaan vain toteamaan, että Kalevan tuhoutumisen aiheutti jokin vieras, lentokoneeseen olennaisesti kuulumaton tekijä. Mereensyöksymispaikka on melko tarkasti tiedossa. Tämä ohjaamo on yksi vanhimmista säilyneistä Ju 52 -reliikeistä. Yritykset Kalevan hylyn löytämiseksi ovat olleet pääasiassa virolaisvetoisia. Kalevan hylyn etsiminen ja löytäminen ei pitäisi olla mitenkään mahdotonta. Tapahtumien selvittelyä vaikeutti luonnollisesti myös Baltian maiden miehitys. Besucherparkin koneen sisätiloja. DC3:n etsintäalue oli noin puolen Itämeren kokoinen, mutta silti operaatioon saatiin rahoitus ja tekijät. Mistä löytyisi taho, joka tekisi mahdolliseksi kapteeni Bo von Willebrandin, hänen matkustajiensa ja Kalevan lopullisen kohtalon selvittämisen? Kalevan kohtalosta virisi jul- kinen keskustelu vasta 1990-luvun alussa. Koneen kuljetuskonemenneisyydestä kertovat matkustamon sivuille sijoitetut istuimet. virkaintoisuus vai oliko taustalla suurempi suunnitelma Kalevan lennon keskeyttämiseksi
Ihminen jopa purjelentäjä ja varsinkin hänen kaverinsa kaipaa tiettyjä palveluja. Heti tuli tusina innokasta. Sosiaalisuuden lisäämistä tässä tarvitaankin. Vika ei ole purjelennossa itsessään. Lentelemisiin! PAAVO KOPONEN ILMAILU 47. Ai- nakin meillä Joensuussa purjelentotoiminta kävi kohtuuttoman vaikeaksi ja koneiden säilyttäminen kohtuuttoman kalliiksi. Sitten etsittiin hinauslentäjä. Ei kaivattu ketään tekemään valmiiksi ja nenää pyyhkimään. Joskus homma kuitenkin onnistuu. Joensuussa ajettiin aamuisin polkupyörillä kilpaa kentälle, jotta päästiin valitsemaan konetta ekana. Joku nukkuikin kentällä. Maailmanluokkaa (tai vastaavat tiedot) kehiin ja "helpot" tavoitteet innostaviksi! Maaliinlaskuja joka päivä! Viidenkymmenen kilometrin kolmioita! Kuka ensimmäisenä aamulla tai viimeisenä illalla pysyy nostossa. Sosiaalista matkantekoa ilman päämäärää. Oli innostusta. Ei tarvitse itse järjestää mitään. Lentomäärät kasvuun halvoilla auto- ja vintturihinauksilla! Unholaan sekunnit ja kilometrit! Kyse ei ole suorittamisesta vaan on ilosta! Kakkukahvit kentän reunalla harva se päivä! (No, joo, mieluummin rantakalaa.) Pääasia, että yhteisiä kokemuksia jaetaan ja viihdytään porukalla eikä pyritä pätemään toistemme kustannuksella. Yksi vanha konsti on kummitoiminta, jossa joku vanhempi kerholainen huolehtii jokaisesta uudesta. Koneet kuntoon ja baanalle. Jos saa purjelentokoneen käyttöönsä, niin sen kuin ostaa hinauslipun ja menee jonoon koneineen. Matka- ja nopeuslentämistä tarpeellisempi aihe peruskurssilla onkin "historia ja yhteiskuntaoppi" eli miten käytännön lentotoiminta järjestetään. Toisaalta oheistoimintaa, esi- ASK21 korkealla. Ehkäpä tämä helpon viestinnän aikakausi on opettanut meidät siihen, että kaikesta erikseen tiedotetaan. Etenkin uudet jäsenet on tarpeen sosiaalistaa kerhoyhteisöön. on mukavaa. Kun me nyt siis olemme oppineet saamaan kaiken helpolla ja nopeasti, niin kuinkas saadaan tähän työlääseen harrastukseen uusia osallisia. Sitä on syytä helpottaa konsteilla, jotka eivät edes ole uusia. Seuraavana viikonloppuna viesti ei kulkenut eikä ketään tullut. puuttui, se haettiin kaupasta. Kaikesta huolimatta on oltava rehellinen. Jos aloittamisen kynnys ja tavoitteet asetetaan liian korkealle, kynnys on estävä tekijä. Porilainen lentäjätoveri kertoi lähteneensä kotipihan hoitohommista Piikajärvelle, vaikka isä sanoi, ettei sitten ole takaisin tulemista. Eli toiminta on järjestettävä ja siitä tiedotettava päivittäin. On suorastaan ihmeellistä, kun joskus harvoin käy esimerkiksi Räyskälässä. Sitä, mistä ei erikseen tule sähköistä viestiä, ei ole olemassa. Oli myös omatoimisuutta. Purjelento tarjoaa elämyksiä vailla vertaa. Alkoi kerhon purjelentäjien korpivaellus. No, korpikentällä, kuten Kiteellä, Rautavaaralla, Naarajärvellä jne. Reissu tuli tehtyä. Aina joku ehti vetämään muutaman koneen loppupäiväksi taivaalle. Viime vuosien kokemus on osoittanut, että siihen tarvitaan organisointia. Oli palavaa innostusta. Nyt kun saisi kupin kahvia! Kuinkas sitten on käynyt. Näillä virka- ja ikävuosilla palstahenkilö ottaa vapauden sanoa silloin, kun minä olin nuori. Tässä rahaa, anna palvelua. Nyt työelämässä toimeliaat ja vastuuta kantavat aikuiset eivät saa tehtyä sitä ilman johtoa. Juuri sellaista helppoutta nykyään kai odotetaan. Vessa, vesiposti, keittokomero ja hinaaja Niin kuin viime Ilmailussa Jyri Raivion ansiokkaassa artikkelissa todettiin, purjelentoharrastus on liitänyt laskevassa jonossa viime vuodet. Silloin tosin pystyi valtion lentoasemillakin toimimaan, sen kuin ilmoitti tornille, että tässä sitä nyt ollaan. Jos joku teipinpätkä yms. Takavuosina käydessään Englannissa Dunstable Downin purjelentokentällä palstahenkilö katsoi huvittuneena sikin sokin seisovaa purjelentokoneiden sumaa, kunnes hinauskone Chipmunkin kuomu lennähti auki ja punakasvoinen pilotti karjui: Will somebody over there get organised! No, siitä se hinausjono sitten järjestyi, vintturille omansa ja Chipmunkille omansa. Vasta tässä äsken yhtenä vii- konloppuna palstahenkilö laittoi kerhotovereille sähköpostiviestin, että ensi viikonloppuna on kahvia ja makkaraa tarjolla, tulkaas talkoisiin. Pur- merkiksi huoltohommia, voi tehdä houkuttelevammaksi. Cumulukset 1800 metrin korkeudessa saivat kukkia rauhassa. Se on edelleen maailman kiehtovin harrastus. "Elinkautisia" hinaajia ja vinttaajia on ennenkin värvätty. Palstahenkilö ei oikeasti muista, milloin olisi tavannut ilmielävän lennonjohtajan kasvoista kasvoihin, radiojaksolla vain. On kuitenkin outoa, että ennen koulu- ja opiskelijapoikina pantiin se toiminta itse käyntiin. Tavoitteen asettelua voi myös kehittää. Semmoisen järjestäminen pienelle porukalle kohtuullisella hinnalla on "haastavaa". Kunhan kaikilla on kivaa. Halutaan vessa, vesiposti ja keittokomero ja käytännössä vähän enemmänkin. 5/2012 Toiminnan vaatima infrastruktuuri on sitten toinen liikutuksen aihe. Mutta sitä mukavuutta pitää itse luoda. Käytiin vielä juttelemassa lennonjohtajien kanssa mukavia ja kaikki tunsivat toisensa henkilökohtaisesti. jelento on työläs harrastus. Edes oman kerhon moottorilentäjiä ei enää tunne, ei edes moottoripurjelentäjiä. DG-300 laskussa. Porukkaa tulee kentälle, koneita huolletaan ja lopulta, suuren innostuksen vallassa, lennetään. On paljon ihmisiä, joita lentäminen kiehtoisi. Pienestä se on kiinni. Purjelento on sosiaalinen harrastus, sanoi Janne Horma sanomasta päästyään. Äijämeininkiä (ja donnameininkiä) on veneiden ja autojen parissa, miksi ei myös purjelentokoneiden. Vika saattaa olla siinä, mitä purjelennolta odotetaan, tai mitä elämältä yleensä odotetaan. Mutta nyt, kun on kesä ja keliä, noustaan taivaalle nauttimaan. No, niin, tiedetäänhän se, että kun koulutus pyörii, eli hinaukset ja muu tukitoiminta toimii, silloin kentälle tulee kiilareitakin. Lennetään vähän tänne ja vähän tuonne ja katsotaan mitä saadaan aikaan. Tai siis se lentämään pääseminen on työlästä. Jos nyt sitten pääsee kauemmaksikin ja nopeamminkin, olkoon tämän kerran
Suomen Comp-Air-poikien suosiollisella avustuksella saatiin palaset kohdilleen ja päästiin painamaan enteriä ja toteamaan, että ihan kiva mutta mistä hyppääjät, joita olisi tarvittu 25-35/toimintapäivä, jotta kone lentäisi riittävästi ja saataisiin 35005000 hyppyä vuoteen. Pitää päästä korkealle ja nopeasti, hyppääjiä saisi olla pokalla 5-10 ja kerosiinin pitää haista. Vaasan uusi hyppykone TEKSTI SAMI WAINIO KUVAT MIRKKA SAARIJÄRVI OH-WTF DZ Vaasan lastauspaikalla. Toisaalta oli kuultu myös paljon positiivista kuten pieni polttoaineen kulutus. nousunopeus olisi samaa luokkaa kuin nyt. Alkuvuodesta 2011 tehtiin sitten päätös, että aletaan toden teolla tutkia uutta konetta Whis- ky Echon (OH-CWE) tilalle, joka oli palvellut kerhoa erittäin hyvin vuodesta 2000. Vuokravaihtoehto tuli punnita, koska niin oli joku onnistuneesti Suomessa jo tehnyt. Tätä prosessia edesauttoi tosiasia, että 100LL:n hinta jatkoi kovaa nousuaan ja hyppyhinnat samaa rataa. Kaiken tämän selvittelyn jälkeen, kun sormet oli poltettu ja roima kädellinen realiteetteja oli heitetty kehään, päädyttiin SMAdiesel-vaihtoehtoon, vaikka kaikki halut ja toiveet eivät toteutuisikaan. 5/2012 48 ILMAILU. Siinä vaiheessa päästettiin villit ideat ja toiveet ilmoille. Pilatuksen vuokrausmahdollisuus kaatui oikeastaan samaan kuin Comp-Air, liian vähän hyppääjiä ja ajatus, että vierailtaisiin boogeissa koneen kanssa ei välttämättä onnistuisi, koska piloteista olisi pulaa, koska omistaja vaati heiltä turbiinitiimaa, suurta varmasti lennettävää tuntimäärää ja paljon muita vaatimuksia. Bensa- ja hyppyhinnat menevät pitkäksi. Vaasan 100LLmyynti oli loppunut jo jokin aikaa sitten. C-182 SMA dieselillä, ensimmäiset dieselit tulleet markkinoille 2000 ja jonkin verran on kuultu, että olisi ollut "haasteita" koneen kanssa. Monena vuonna hallitus käsitteli jäsenistön pyynnöstä uuden koneen hankintaa, mutta aina päädyttiin siihen, että jos vielä vuosi mennään, kun moottorissakin on tiimaa jäljellä ja jotenkin saadaan polttoainehuolto hoidettua inhimillisesti. Koneita löytyi Comp-Air 7 Nrekisterissä mutta ei hyppyvarustuksessa, C-206 bensakoneella ja C-182 dieselillä sekä vuokralle Pilatus Porter. Compista oltiin yhteydessä Ukrainaan, missä kone oli yksityisomistuksessa. Kausi on jo alkanut. Vaasan Laskuvarjokerhon uusi C-182Q Vaasan lentokonehallissa maaliskuussa juuri kotiutuneena. Tausta, tarve, tutkimus, spesifikaatio, markkinat, päätös, infran muutos, koulutus, siinä ehkä pääpiirteittäin, miten se meni. P itkään oli Vaasan Laskuvarjokerhossa mietitty vanhenevan hyppykoneen uusintaa, kun oltiin yhdessä palavereissa tai muuten istuttu miettimään kerhon tulevaisuutta. Oliko niillä mitään tekemistä todellisuuden kanssa, en tiedä, mutta tutkittiin ja laskettiin, että saatiin jotain muutakin kuin mielipiteitä. Suomen Comp-Air-pojat myös varoittelivat tehtaan halukkuudesta auttaa koneen saattamisesta hyppyvalmiuteen. C-206 bensakoneella tyr- mättiin aikalailla heti. Otettiin internetin avulla kartoitus koneista, ostettavista ja vuokrattavista. Kapasiteetti ja mm
Kaiken kukkuraksi sen olisi hyvä sopia pienen hyppykerhon budjettiin. Sen täytyisi olla EASA:n hyväksymä ja se pitäisi saada kerho käyttöön kaudeksi 2012. Rekisteritunnus on toki aiheuttanut hymyä ja naurua ja näin ollen palvellut jo kansaa. Infra muuttuisi oleellisesti vanhaan bensakoneen käyttöön nähden. Erittäin hyvän yksilön sai uusi omistaja. Ennen siirtolentoa Hollannin Sepestä Vaasaan päätettiin, että kone hoidetaan Suomen rekisteriin ja huolletaan, jotta se olisi heti käytössä. Jos haluatte saada koneen, pitäkää kiirettä. Kone oli USA:ssa dieselöity. Uuteen moottoriin tutustuminen, konevastaavan koulutuksen suunnittelu ja tärILMAILU 49. Koneesta huomasi heti, että rakentajat ovat todella tietoisia hyppäämisen vaatimuksista C182:ssa. Alavuden koneesta olisi varmasti aihetta jopa tieteisdekkariksi. Kouvolan turpa-boogien bussimatkalla keksittiin piristävien virvokkeiden alaisena koneelle rekisteritunnusvaihtoehtoja, joista sitten tämä OH-WTF valittiin. Alkoi muun speksaamisen ja markkinoilla olevien valmiiden koneiden etsintä. Vaikka pohjalaiset nopeita liikkeissään ovatkin niin myöhästyttiin heti lähdössä, Hollannin koneen kimppuun siis heti. Mesun paikan selkänoja, sisäverhoilu, ilmanohjaimet, lattian päällysteet, rivat ja kahvat sekä hyppyoven toiminta ja sen käytönmukavuus. Vaihtoehto, että oltaisiin menty Alavuden kerhon mallin mukaan ei houkuttanut, koska siitä oltiin kuultu jokseenkin epämiellyttäviä tarinoita. Missä konetta säilytetään. Paljon asioita, joita olisi kaivannut jo edelliseenkin koneeseen. Vuoden vaihteessa vanha peltilehmä OH-CWE myytiin Hollolaan uuteen kotiin. Miten sitä kuljetetaan, kun leireillään muilla kentillä. Polttoainehuolto mistä saadaan kerholle keittoa. Koneita löytyi kaksin kappa5/2012 lein Euroopasta, toinen Ranskasta ja toinen Hollannista. Noin 200 sähköpostin ja yhden Hollantiin tehdyn renkaidenpotkimisreissun jälkeen olimme valmiita tekemään sitovan tarjouksen koneesta. Moottori on SMA230 vuosimallia 2010 ja tiimaa alla 80 h, potkuri 2009 ja tiimaa sillä noin 300 h, muuten siisti kuin sika pienenä. Kone oli vuosimallia 1979 C-182 Q, joka oli rakennettu hyppykäyttöön ja maalattu 2008. Ranskan koneesta tehtiin sähköpostikysely ja vastaukseksi saatiin, että ostajia on jonossa. Cessna 182 Q Spesifikaatioon oli siis saatu konetyyppi ja moottorivaihtoehto. Me halusimme ostaa valmiin hyppyalustan, jossa olisi suhteellisen uusi moottori, mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla käyttämätön. Hinnasta päästiin yhteisymmärrykseen vuodenvaihteessa ja myyntisopimuksen allekirjoituksen jälkeen aloitettiin infran ja pilottien koulutuksen suunnittelu; kone piti tietysti saada kotiin pikimmiten, mutta sovimme, että emme ota sitä Vaasaan ennen kuin helmi-maaliskuun vaihteessa
Alijännitetilanteiden poistamiseksi Alavuden pokien neuvosta viisastuneena uudelle koneelle tehtiin 24 VDC maavirtavaunu. Pilottien eroavaisuuskoulutuksen suunnittelu oli alkanut jo tammikuussa keskustelulla muiden kerhojen sekä viranomaisen kanssa. Koneen on tarkoitus palvella Vaasassa laskuvarjohyppääjiä ainakin seuraavat 10 vuotta. Tietysti Google tietää kaiken, kun vain lukee. Moottorin ECU:n diagnostiikassa nämä voidaan todeta ja kui50 ILMAILU tata pois. Yleisimmin tätä PC:tä tarvittaisiin pilotin tekemän käynnistysproseduurin virheen takia tai moottorin käynnistyksen yhteydessä alijännitetapauksessa muutamia mainittakoon. 332 litraa. SR-305-230 (SMA) MT MTV-9-B-S/198-58B 1338kg 78,5 dB(A) 3739 litraa/h 3033 litraa/h 4000 m 4 hyppääjää 2535min Blue Sky from vaasanlaskuvarjokerho.net 5/2012. Lopputulos noin vuoden projektille oli: hyppääjät pääsevät 4000 metriin entisen 3000 m sijaan, kerosiini haisee, polttoainekustannukset tipahtavat lähes kolmannekseen, kulutus 40 % hyppykäytössä, yksi hyppääjä lisää pokalle, nousuajat hieman paremmat kuin bensakoneella. Siihen päälle tiin Frondeliuksen Teron voimalla 29.2.2012 mutta kelit Hollannissa eivät sitä sallineet, joten se oli hylsy. Uusina työkaluina ja välineinä vanhojen apujen kuten ilmastointiteipin ja nippusiteiden lisäksi tuli nyt kannettava PC. Halukkaita pilotteja on. Mielestäni varsin onnistunut hankinta jonka toivotaan tulevaisuuden vielä vahvistavan. Niitä joita ei voi kuitata pois jäävät sitten huolto-organisaation ratkaistavaksi. Vastassa oli hyvä joukko hyppääjiä ja pilotteja toivottamassa Pasi ja uusi kone Suomeen. Tervetuloa Vaasaan hyppäämään. Teknisiä tietoja Cessna C-182 Q vm. Koneeseen on rakennettu mesun/ pokanvanhimmalle selkänoja joka estää tahattomia yhteentörmäykset laskuvarjon ja koneen mittariston kanssa. Julia ja Helmi-makkara demonstroivat selkänojan käyttöä. Koneeseen on uusittu myös sisustuksen sivulevyt ja takaseinään levy jonka taakse ei painoa haluta. sitten lento-osuus ja valmista pilottia tulee SMA:n puikkoihin. Koneen kotiuttamista kokeil- keänä asiana muiden käyttökokemuksista oppiminen, missä Pauli Saarijärvi ja Ari Kutvonen antoivat parastaan, nöyrin kiitos siitä. 1979 Sarjanumero Tankit Moottori Potkuri MTOW ja MLW Melutiedot, lentoonlähtö Kulutus hyppylennolla Kulutus matkalennolla Nousunopeus 18267446 166 litraa/siipi, yht. Seuraavaan yritykseen saatiin valjastettua Siimeksen Pasi, joka sitten toi koneen Vaasaan 20.3.2012 klo 18.15. OHWTF ei tarkoita Wellcome To Finland, vaikka se siihen sopisikin. Kerhossa ei ollut kuin kaksi pilottia, joilla oli SMA-eroavaisuuskoulutus plakkarissa ja heillä onneksi vielä paljon kokemusta, joten sitä oli tarkoitus valjastaa muidenkin pilottien käyttöön teorian muodossa. Myös hyppääjien perehdyttäminen koneeseen kuului ja kuuluu oleellisena osana tähän kokonaisuuteen
FS:n puolella suomalaisjoukkueita ei tänä vuonna nähty. Freeflyingin suosio ja taso ovat valtavassa nosteessa eri puolille maailmaa rakennettavien tuulitunnelien myötä. Tunnelin perustaja ja paikallinen puuhamies Paul Mayer on järjestänyt kisoja olympialaisia niin kuin hän itse kutsuu jo vuodesta 2005. Paikkaa viihdekeskuksena on viimeisen parin vuoden aikana kehitetty edelleen muun muassa kahvilan viereen pystytetyn sisäsurffilaitteen sekä ulkona sijaitsevan laskeutumisradan myötä. Näytteitä toiminnasta Bedfordin tuulitunnelissa. Tuulitunnelin sähköjärjestelmä petti kisojen alla poikkeuksellisesti parikin kertaa, lopulta kaikki saatiin kuntoon. "They are not ready yet", kuului vastaus. Silmiinpistävää tapahtumapaikalla olivat Dubain mustan- ja kullanvärisiin verryttelyasusteisiin somistautuneet FS-joukkueet, jotka hakivat kisakokemusta tuleviin MM-kotikisoihinsa vuoden lopulla. Lisää kuvia osoitteessa facebook.com/vaniavideography tuulitunnelissa Suomalaisjoukkueiden Pekka Lavila ja Jonne Kuoksa valmiina lentämään tunnelissa (vasen kuva). FinnFactorin jäsenet huojentuneina. Pronssista taisteli kaksi ranskalaisjoukkuetta, Air Capitale Aerokartin napatessa lopulta pidemmän korren ennen AK-47:ää. Suomalaisjoukkueiden rooli oli tänä vuonna kisakokemuksen kartoittaminen hyvin onnistuneista vapaaohjelmista huolimatta. Yhtenä erikoi- sena trikkinä mieleeni jäi ranskalaisen AK-47-joukkueen ulostulo tunnelista. Sinivalkoisia värejä edustivat FinnFactor -tiimin Pekka Lavila ja Kimmo Vaahteranoksa (professional-sarja) sekä Poltejoukkueen Matti Miilumäki ja 5/2012 Jonne Kuoksa (amateur-sarja). Tiimin jäsenet käyttivät hyväkseen kokoerojaan ja lensivät ulos tunnelista toinen toisen reppuselässä. Suoritustasolla, jolla viime vuonna napattiin pro-sarjan pronssia, ei tänä vuonna ylletty edes pistesijoille. Suomen edustus nähtiin kokeneen FS-tuomari Pekka Salmelan lisäksi freeflyingin puolella ensimmäistä kertaa World Challengen seitsemänvuotisen historian aikana. Tuulitunnelin World Challenge kisattiin Bedfordissa pääsiäisenä. Myös ensi vuonna kisat järjestetään samaisessa paikassa. Brittien puolustusvoimat rakensi kuudentoista ja puolen jalan levyisen, vielä toistaiseksi maailman suurimman tuulitunnelin jo 1950-luvulla lentokoneiden aerodynamiikan testaukseen. FS-sarjoissa joukkueita oli 77 ja freesarjoissa 16. Lisää tietoa kisasta ja tuloksista on osoitteessa www.worldchallenge.info/ news/ ja Youtubessa hakusanoilla World Challenge 2012. ILMAILU 51. Suomalaiset saivat kisakokemusta freeflying-sarjasta. Vapaasti TEKSTI PEKKA LAVILA KUVAT VANIA DA RUI, PEKKA LAVILA B edfordin kylän tuulitunneli Lontoon pohjoispuolella toimi 5.7.4.2012 jälleen vuosittaisen Bodyflight World Challenge -tapahtuman näyttämönä. (oikea kuva) Kilpailijoita kuviomuodostel- mahyppy- (formation skydiving, FS) ja freeflying-sarjoissa oli tänä vuonna noin neljäsataa eri puolilta maailmaa. Kisan kärkijoukkueet olivat viime vuotiseen tapaan hallitseva mestari Team Bodyflight (UK) sekä jenkkien juniorijoukkue AntiGravity XP. Poltteen pojat nappasivat amatöörisarjassa pronssia. FinnFactor onnistui sarjassaan jopa ohittamaan pari ammatikseen tuulitunnelissa työskentelevää joukkuetta sijoituksella 11. Arabimaan freeflying-joukkueet sen sijaan harjoittelevat vielä tiukasti kotona. Kisoissa oli tänä vuonna ennätysmäinen taso ja oli ilo seurata eri tiimien flow'ta sekä uusia trikkejä. Yksityiseen vapaalentämiseen paikka avattiin vuonna 2005, josta lähtien tunnelikompleksia on täydentänyt kylpylä- ja kuntosaliosasto
Mikäli negatiivista kulmaa ei ole tarpeeksi, kopteria ei saa taivaalta alas, varsinkaan jos yhtään tuulee. 5/2012 52 ILMAILU. Lapakulmat säädetään radiolähettimen Pitch curvella. Aluksi sen voi säätää ihan vain kolmel- la pisteellä niin, että keskellä on neutraali ja ylhäällä noin 10 astetta positiivista. Ensimmäinen osa oli edellisessä numerossa. TEKSTI TUOMAS KUVAT TUOMAS JA SATU PIETINEN Nykyaikaiset RC-helikopterit Nykyaikaisista RC-helikoptereista kertovan artikkelin toinen osa on tässä. Ensiksi servot ja swashplate pitäisi saada toimimaan oikein keskenään. Tässä toisessa osassa kirjoitetaan enemmän lennättämisestä ja koptereiden säätämisestä. K un uusi kopteri on kasattu, alkaa sen säätäminen. Servovipujen geometriat pitäisi sovittaa yhteen swashplaten kanssa niin, että neutraali lapakulma on servojen keskikohta ja maksimikulmat antavat servojen liikkua koko matkan ylös ja alas. Siinä kerrottiin lähinnä helikopterityypeistä. Lennokkiin verrattuna heli- kopteri paljastaa armotta, mikäli servot ovat joko muuten vain huonoja tai huonosti asennettuja
yllä). Se on kiertymässä silmukkaan alakuvassa ja on siis taitolentokelpoinen kuten lähes kaikki RC-kopterit. 5/2012 ILMAILU 53. Lentopaino on noin 3 kg. Taitolentokin onnistuu sisällä, mikäli tilaa ja uskallusta on tarpeeksi. T-Rex 600 E on mainio helikopteri lähes kelissä kuin kelissä (oik. keskellä ja alla). Osa 2 Pienimmät helikopterit mahtuvat hyvin kämmenelle. Ei tarvitse mennä avaraan maastoon eikä sateeseen, kylmään ja viimaan. Yläkuvan Genius CP 3D seikkailee olohuoneessa (oik. Tässä siis laite, jota voi käytellä ympäri vuoden
Myös expot voi säätää halutunlaisiksi. Se riittää leijutteluun ja rauhalliseen lennätykseen. Lentopainoa on noin 1200 g ja roottorin halkaisija 770 mm. Pidä aina riittävä etäisyys helikopteriin. Tyypillinen 450-moottori kiertää 3 500 kierrosta/voltti ja LiPo-kennoja on kolme. Funcopter on tyylikäs näky taivaalla. Olen kokeillut. Tästäkin turvaväliä voisi vielä pidentää. Mistäkö tiedän. Kovempi vastatuuli saa sen nousemaan. Näin roottori pyörii aina samalla nopeudella ja lapakulmilla muutetaan lentotilaa. Mittariin asetetaan haluttu astemäärä, se pannaan lapaan kiinni ja radiosta ruuvaillaan haluttu kulma pitch curvella. Negatiivista voi säätää aluksi vaikka 3°. Esim. Tyypillinen kaasukäyrä on vähän vanhan jakokulman näköinen eli muutama naksu kaasua nollasta ylöspäin nostaa kaasun haluttuun määrään ja siitä eteenpäin suoraa viivaa. Kopteri kyllä leijuu sangen pienelläkin pyörintänopeudella, mutta kannattaa etsiä joku fiksu nopeus, jolla leijutus ja taivaslentokin sujuvat halutunlaisesti. Kannattaa siis tutustua ohjeisiinkin. Kaasua säädetään kaasukäy- rällä eli Throttle curvella. Esim. Jotkut käyttävät nopeudensäätimen Governor-toimintoa tasaamaan pyörintänopeutta, kun mekaniikka viekin hetkellisesti enemmän virtaa. nopea lapakulmien lisääminen "puudut5/2012 54 ILMAILU. Helikopterin ohjeissa on yleensä kerrottu suoraan fiksut kaasu- ja pitchkäyrät. Aluksi voi kokeilla vaikka 60 70 % kaasua riippuen akkukennojen määrästä ja moottorin pyörintänopeudesta. Jo kaksikin eri lentotilaa tekee lennätyksestä hauskempaa yhden ollessa rauhallisempi leijutus ja toisen sitten kovempaa kiertävä kaikki lapakulmat esiin kaivava 3D-myllytys. Kulmat mitataan lapakulmamittarilla verraten niitä flybarin tankoon tai flybarless-nupissa siihen hetkeksi ruuvattuun aputankoon. Aloittelija voi kokeilla vaikkapa 20 % expoa rauhoittamaan kopteria hiukan. 2 000 kierrosta voisi olla hyvä alku. Radioon voi ohjelmoida kytkimen taakse useita eri pitch- ja throttle-curveja sekä gyron herkkyyksiä käyttämällä eri lentotiloja
Kokeileminen ja hyvän lennätystuntuman hakeminen ovat olennainen osa kopterilennätystä. Harjoitusjalakset ovat hyvä apu ainakin alussa. Jos ja kun toinen lapa tarvitsee lisäpainoa, esim. Kontronikissa, se toimii. päällä ja painopisteen kohdalle piirretään tussilla merkki. Lapojen kiinnitys on silloin riittävän tiukka, kun ne kopteri pystyyn nostettaessa eivät heti valahda alaspäin. Neljäviiskymppinen on eloisa ja erittäin liikehtimiskykyinen kopteri. Se tehdään tasapainoitusvaakaa apuna käyttäen niin, että lavat ruuvataan siihen kiinni ja katsotaan kumpaan suuntaa vaaka kallistuu. Toisissa säätimissä, esim. Lapaura säädetään niin, että molempien lapojen kärjet kiertävät kehää samalla korkeudella. Päälavat kannattaa tasapainottaa. Merkin kohtaan lisätään tarvittaessa painoa eikä näin ollen sekoiteta lavan omaa painopistettä. Hyviä tuVaakakierteet sekä flipit eteen- ja taaksepäin ovat hyviä ensimmäisiä taitolentoliikkeitä uudelle kopterikuskille. ILMAILU 55. tasapainotusteippiä pitää lisätä lavan oman 5/2012 painopisteen kohdalle. Ne vaikuttavat kovastikin siihen, millaiselta kopteri tuntuu ilmassa ja millaiseen lennätyksen se on omiaan. Kun siirrytään koaksiaalista yksiroottorisen helikopterin armoille, lento voi jäädä yllättävän lyhyeksi kopterin kaatuessa jo maassa kyljelleen. T-Rex 450, suosittu ensimmäinen yksiroottorikopteri. Suurempaan vispilään voi asentaa sählypalloja. Siinä voivat rikkoutua lapojen lisäksi suurin osa kopterin sisuskaluista. Ensiksikin, gyro kannattaa kiinnittää vain siihen kuuluvalla kiinnitysteipillä. Lapa siis tasapainotetaan vaikkapa kynän tms. Sen näkee leijuttamalla kopteria riittävän kaukana omien silmiensä korkeudella ja seuraamalla lapojen kärkiä. Sen jälkeen suuremman lennätys tuntuu yleensä helpommalta. Perän säädössä on muutamakin juttu. Lentopaino on noin 800 grammaa. taa" yleensä pyörintänopeuden, jos governor ei ole tilanteessa mukana. On olemassa niin monenlaista RC-kopterilennätystä, että on tietysti erilaisia lapojakin ja niissä eri painopiste tai etureunan pituus. styroxtai pingispalloista. Sen voi estää harjoitusjalaksilla, jotka on helppo tehdä itse hiilikuituputkesta ja esim
Kaikki on 5/2012. Yleensä rikki menevät lavat, peräpuomi, pääakseli, päähammaspyörä, autorotaatiohammaspyörä, perän hammaspyörät. Kopteria taas täytyy ohjata joka hetki. Mikäli sen lisäys tekee perän vain heiluvaksi, peräservo on todennäköisesti liian hidas. Vasemmalle kääntyminen tarkoittaa siis peräroottorin lapojen kääntymistä positiivisille kulmille. Aluksi voi tuntua siltä, että kone vie kuljettajaa ja taivaalla kaahataan, kunnes akku loppuu. Ilmassa pitäisi olla aina korkeusvaraa ainakin kolmelle virheelle eli uudet temput pitää aloittaa riittävän korkealla. Niiden yksi vahvuus on kestävyys joustavan materiaalin kestäessä pahaakin kuritusta. Simulaattorilla kannattaa edelleen harjoitella ja kokeilla uusia juttuja ensin siinä. Oikeasti! Harvassa asiassa huomaa kehittymisen yhtä selvästi kuin tässä, mutta liika kiire uusiin jippoihin vain tuhoaa kopterin. oikeaan kopteriin tuntuu hurjalta (mitä se myös onkin), on Multiplexillä oma ratkaisunsa. Myös lennättäjästä. T-Rex 450 kulkee tarvittaessa kovaa taivaalla ja muuttuu nopeasti pieneksi. Aluksi lennä- tys voi tuntua todella hankalalta. Saksalaisen RCvalmistajan laadukkaat Elapormuovista tehdyt lennokit ovat olleet sangen suosittuja jo pitkään. Lentosuunnan tajuaminen on aluksi vaikeaa ja se, ettei helikopterilla ole mitään tyypillistä liikesuuntaa on sekin vaikeaa. Multiplexin Funcopter on yksiroottorikopteri, jossa on kiinteä lapakulma, fixed pitch, ja hyvin yksinkertainen mekaniikka. Halkaisija on 90 cm ja suurin lentopaino noin 6 kg. loksia nopeammin! Sen jälkeen radiosta kokeillaan, kumpaan suuntaan perälavat kääntyvät, kun tikkua käännetään vaikkapa vasemmalle. Mikäli sitä on liian vähän, perä ei pidä ilmassa vaan vaeltaa. Jos hyppäys koaksiaalista suoraan ns. Perän pitävyyttä voi ja kannattaakin kokeilla niin, että kun kopteri muuten jo on trimmeissä, se työnnetään rajuun nousuun ja katsotaan, mitä perä tekee. Turvallisuudesta ei pidä tinkiä koskaan. Kun kopteria ei päästä liian kauaksi, sen näkee paremmin. Vähitellen kauhu muuttuu jännitykseksi ja nautinnoksi. Tärkeä juttu: tikun kääntäminen vasemmalle tarkoittaa sitä, että helikopterin nokan tulee kääntyä vasemmalle, ei perän! T-Rex-kopterien pääroottori kiertää myötäpäivään ja peräroottori vastapäivään. Harjoittele erilaisia lentonope- uksia. Lähettimen hihna kaulassa roikkumassa ja pyörivät lavat ovat huono yhdistelmä sekin. Funcopter on tapa kasvaa ulos koaksiaaleista. Peräservon ollessa keskellä perälinkin pitää olla 90° kulmassa perärunkoon nähden. Ja muistaa yrittää uudestaan, vaikka korjaisi kopteria sadatta kertaa. Ei saa lannistua. Kannattaa siis jo 450-kokoisessa pienessä helikopterissakin, panostaa kunnon servoihin ja gyroon. Perälapojen pitää silloin mennä jälleen negatiiviselle ja myötäpäivään käännettäessä positiiviselle. Silloin peräroottorissa on yleensä aavistus negatiivista kulmaa, mikä kompensoi pääroottorin vääntöä. Sen jälkeen on tasan itsestä kiinni, minkälaisilla tempuilla koneensa rikkoo. Gyron toiminnan voi tarkastaa niin, että se säädetään Heading hold -tilaan ja kopteria käännetään pääakselin ympäri vaikkapa vastapäivään. Multikopteri Cinestar 6 kuvauspuuhissa. Kova harjoittelu voi maksaa vähän varaosia, mutta myöhemmin niitä ei tarvita niin paljon kopterin alkaessa pysyä ehjänä. Alennusvaihdetta ei ole, vaan suuri pyöriväkuorinen sähkömoottori pyörittää palettia suoravedolla. Vain ehjää helikopteria lennätetään ja riittävän kaukana sivullisista. Lennokkia lennätettäessä voi olla hetken ohjaamattakin ja antaa sen itse korjata asentoaan. Liika herkkyys taas tekee perästä levottoman ja heiluttelee sitä edestakaisin. Ääni muistuttaa äkäistä mehiläisparvea. Sopiva gyron gain eli herkkyys selviää kokeilemalla. Flybarless-kopterissa voi siis olla parhaimmillaan kolme ylilevotonta gyroa sitä heiluttelemassa. 56 ILMAILU Hyvä perän pitäminen koostuu oikeassa kireydessä olevasta perähihnasta, oikein kiinnitetystä ja riittävän hyvälaatuisesta gyrosta sekä värinättömästä helikopterista. Torppauksen jälkitutkinnassa oppii aina vain nopeammin löytämään rikkinäiset osat ja pitämään sopivaa kasaa kotona valmiina. Hyvin hidas, kävelyvauhdilla samassa korkeudessa lennetty ympyrä tai kahdeksikko on jo suurta edistystä. Mitä muita osia kopterissa enää onkaan. Jos se nyökkää sivulle, gyro ei pärjää vaan tarvitse lisää gainia. Omia taitoja voi vähitellen laajentaa taitolentoon ja 3D-temppuihinkin, mikäli varaosia on kotona riittävästi! Tärkeä asia on lennättää säännöllisesti koko ajan, muuten opittu asia voi unohtua nopeastikin. Peräroottorille taas voima välittyy vaihteen kautta. Parasta on se, että kun hallitset yksiroottorikopterin, voit lennättää mitä tahansa sellaista
Noston hölläys tappaa heti vauhtia, mikä ei ole tietenkään sama juttu esim. Sisältä kopteri on hyvin mietitty ja yksinkertainen. Nokka liukuu pois paljastaen akkutilan. Käyttäytyminen kovemmassa tuulessa on oikean helikopterin yksi suurimmista valteista, mutta se on saavutettu huomattavalla raken5/2012 Harjoitusjalakset hiilikuituputkesta ja sählypalloista tehtyinä. Vasemmalla Vario, jossa normaali flybar-nuppi sekä Jetcat-helikopteriturbiini. Oikealla Cinestar 6-multikopteri. tietysti Multiplexin tapaan muovia, mutta kokonaisuus on rohkeasti uudistusmielinen ja ihan hyvän näköinenkin. Kokeneelle kopteristille Funcopter ei ehkä tarjoile paljoakaan säätömahdollisuuksia, mutta kokemattomalle se on aika helppo tapa päästä ulos ja taivaalle. Kaikki sähkökopterit ovat hil- jaisia laitteita, mutta Funcopter on omaa luokkaansa. Aloittelijalle sillä saattaa olla merkitystä kovaa pyörivien lapojen äänen ollessa uusi ja ehkä vähän uhkaavakin. Kopterin varo vain. T-Rexissä. Saatat pian löytää piewww.trex-store.com voi siis torpata aika kovaakin eikä nen helikopterin kotoasi ja niillä Multiplex ja Walkera-kopterit se mene rikki. Ilmakuvauskoptereita keväthangella. Kiinnitys esim. kuminauhoilla. sekä kaswww.silshop.fi ja alituiseen tuunaava elämäntapa vaa. Varaosakeskeinen on taipumus lisääntyä... jään ainakaan heti..., mutta mistäKotimainen kopteriopas Kaputin sattuessa Funcopte- hän hommaan saisi vähän jotain http://www.kopterit.net/tierin lavat taittuvat ylöspäin estäen bling-blingiä. Helikopteriharrastajien nettiei siis pääse juurtumaan lennättäfoorumi www.kopterit.net ILMAILU 57. dostot/kopteriopas.pdf rikkoutumista. Keskellä modifioitu T-Rex 700E. Tämä on ainutMikäli luet vielä tätä juttua, Align-kopterit laatuinen ominaisuus. Ilmassa se lentää mukavasti, mutta vastatuuli saa sen nousemaan aika herkästi. Gyro on normaali, mutta siihen normaalius sitten loppuukin. Koska vastapäivään kiertävä pääroottori pyörii suoravedolla, Funcopter on suorastaan aavemaisen hiljainen ja nousee ilmaan ällistyttävän pienellä roottorin pyörintänopeudella. Ne säästävät paljolta korjaukselta harjoittelun alkuvaiheessa. Ulkoasu on aika virtaviivainen. Linkkejä teellisella monimutkaisuudella
Sotilaslennonjohtoalueilla on selvä historiallinen taustansa. Silti Hallin kaksiosainen MIL CTA on hyvin suuri. Tämän asetelman on pakko muuttua, kun Kauhava suljetaan kokonaan ja Hallin toimintakin supistuu merkittävästi. Johtaja Raine Luojuksen mukaan esimerkiksi Kauhavalla yksin lennonjohto työllistää kymmenen Finavian työntekijää. Toinen suurhanke on ilmavoimien mainitsema NEFAB. "Lentosotakoulun siirto pois Kauhavalta, Belgian kokoisesta vapaasta ilmatilasta, on kyseenalaista", kirjoitti Kauhavan kaupungin kehitysjohtaja Hannu Mars Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Sieltä ei löytynyt yhtään haastateltavaa tässä asiassa ja yhdeksän päivän odotuksen jälkeen Ilmavoimien viestintä välitti sähköpostiviestin. Sitä muutokset koskevat myös työnantajana. Päätökset on kuitenkin tehty maan korkeimmalla poliittisella tasolla eikä niitä hevin muuteta. Ota kouraasi EteläSuomen 1:500 000 ilmailukartta ja vedä linja Loviisasta suoraan pohjoiseen. Meidän on nyt ensin vedettävä nämä suuret linjat eli saatava selville Ilmavoimien tarpeet ja katsottava myös Maavoimien tarvitsemia vaara-alueita, Saalasti sanoo. Yksi niistä on nimeltään Ilmatila 2012+. Kokonaisoperaatiomäärä kuitenkin vähenee, koska Koelentokeskus muuttaa Pirkkalaan. Päälle tulee vielä kunnossapidon väki. 5/2012 58 ILMAILU. Kommenttiin sisältyi muutosten ydinkysymys muiden kuin sotilasilmailijoiden, ennen muuta matkaa lentävien purjelentäjien näkökulmasta. Suurin osa siitä muodostuu MIL CTA -alueista. Kaikkien kenttien henkilöstö on Finavian palkkalistoilla. Ylivertaisesti suurin osa matkalennoista purjekoneilla lennetään tämän linjan länsipuolella. Trafi on suomalaisen ilmatilan isäntä. Maan tapa on ollut, että Ilmavoimien edustajat ovat marssineet ilmatilasta vastaavan siviiliviranomaisen puheille ja ilmoittaneet, millaista ilmatilaa haluavat. Hornetit katoavat Etelä-Suomen ilmatilasta, Ilmavoimien teknillinen koulu ja samalla Hallin varuskunta suljetaan vuoden 2013 lopussa ja Kauhavan lentosotakoulu ja samalla Kauhavan varuskunta vuotta myöhemmin. Sen sotilaslentotoiminta ei ole vilkasta. Halli on hyvä esimerkki. Lentomenetelmien kehittämistyö ja koelentokoulutus hoidetaan jatkossa Pirkkalasta. Se perustuu nykyisten erillisten alueiden korvaamiseen eräänlaisella moduulirakenteella, jossa ilmatilaa jaettaisiin joustavasti käyttäjien ilmoittamien tarpeiden perusteella. Se on Suomen, Viron, Norjan ja Latvian yhteinen ilmatila, jonka on määrä toteutua joulukuussa. Nyt elätellään toiveita jättimäisten sotilaslennonjohtoalueiden eli MIL CTA -ilmatilan vapautumisesta kautta koko eteläisen ja keskisen Suomen. Trafin Saalastin mukaan "koko ilmatilapaletti meni uusiksi" Puolustusvoimien muutosten vuoksi. Se oli parin rivin mittainen: "Siviili- ja sotilasilmatila mukaan luettuina harjoitusalueet tullaan järjestelemään uudelleen EU-komission johtaman Single European Skies ja NEFAB (North European Functional Airspace Block) -hankkeiden periaatteiden mukaisesti yhteistoiminnassa Finavian ja Trafin kanssa. Silmämäärällä arvioituna ehkä 80 % tästä ilmatilasta on valvottua. Kukaan ei kevättalven mittaan tehdyissä haastatteluissa kuitenkaan vielä halunnut tai osannut arvioida muutosten lopullisia vaikutuksia. Holkeri korostaa, että Hallista on myös varuskunnan sulkemisen jälkeen saatava lennonjohto-, pelastus- ja kunnossapitopalveluita. Viime vuonna sotilaskoneiden laskeutumisia oli 1 667 eli noin neljäsosa Kauhavan määrästä. Suuria muutoksia oli tekeillä jo ennen niitäkin. Suuret sotilaslennonjohtoalueet ja laaja valvottu ilmatila muutenkin on suomalaisen ilmailun erikoispiirre. Renki eli lennonjohtopalvelujen käytännön järjestäjä on Finavia. Koneiden muuttuvista huoltojärjestelyistä Hallissa aloitetaan neuvottelut Patrian kanssa." Patria jatkaa toimintaansa Hallissa entiseen tapaan. Suunnitteluvaihe on alkanut. Se taas johti Kauhava-päätöksen peruslaskelmien käsittelyyn Valtiontalouden tarkastusvirastossa, mikä siirtää lopullista päätöksentekoa. Jos on nimittäin Kauhavan MIL CTA Belgian kokoinen niin Pirkkalan yksi ja Hallin kaksi sotilaslennonjohtoaluetta ovat valtavia nekin. Näihin pyyntöihin tai oikeammin vaatimuksiin on lähes poikkeuksetta suostuttu riippumatta siitä, kuinka vilkasta sotilaslentotoimintaa alueella harjoitetaan. Ilmatilan jaosta päättävän Trafin lennonvarmistustarkastaja Mika Saalasti piti selvänä, että Ilmavoimien muutokset vapauttavat sotilasilmatilaa muuhun käyttöön. Yhtiön markkinoinnista vastaavan varatoimitusjohtajan Jukka Holkerin mukaan huoltoihin tulevat ja niistä valmistuvat koneet lennetään joukko-osastoista Halliin, jossa lennetään myös huoltokoelennot ja NH90-helikoptereiden koe- ja vastaanottolennot. Kaikkein pidättyvin oli Ilmavoimat itse. Päätös herätti juuri niin suuren poliittisen jämmäkän kuin oli odotettavissakin. Ilman muuta tilanne LänsiSuomessa helpottuu, Saalasti sanoi. Ne on järjestettävä kustannustehokkaimmalla tavalla. TEKSTI JYRI RAIVIO KUVA JOUKO ARPALO Ilmavoimien suuret mullistukset saattavat avata lisää ilmatilaa myös harrastuslentäjille Kauhavan ja Hallin varuskuntien lopettamisen ja Pirkkalan Hornetien siirron seurauksia on pohdittu kevään 2013 mittaan. P uolustusvoimat räjäytti helmikuussa melkoisen uutispommin: osana suurta uudistusoperaatiotaan se aikoo sulkea muun muassa Hallin ja Kauhavan varuskunnat ja siirtää Satakunnan Lennoston Hornetit Pirkkalasta Rissalaan ja Rovaniemelle
Vielä mitä, kerhon purjelentoaktiiveihin kuuluvan ja Ilmailuliiton purjelentotoimikunnan jäsenen Jari Pakkasen ääni kuulostaa pikemminkin surulliselta. Se ulottuu lännessä Hämeenkyröön saakka. Erityisen hankala tilanne on, kun Halliin tehdään mittarilähestymisiä. Alkaneella kaudella on Pakkasen mukaan kuitenkin mahdollista, että Kauhavan loma-aika lyhentyy kahteen viikkoon. Niitä on vasta hyvin harvoissa koneissa. Muutosten valmistelussa ovat hänen mukaansa mukana kaikki ilmatilan käyttäjät, siis myös harrasteilmailijat. Lentosotakoulu on lisäksi ollut Menkijärven purjelentäjille lähes ongelmaton naapuri. Silloin Teiskossa ei saada käyttöön edes kaikkia kentän omia G- eli harjoitusalueita. Viikonloppuisin ja kello 16 jälkeen arkisin niillä saa lentää vapaasti. Trafin Saalastikin korosti, että yhteistyössä on mukana myös Ilmailuliitto. Purjelentokerhoista MIL CTA- ilmatilan supistuminen koskee eniten Tampereen Ilmailuyhdistystä. Aktiivisin toiminta osuu sydänsuveen, jolloin Kauhava ja samalla sen MIL CTA ovat lomien vuoksi neljä viikkoa kiinni (kuten ovat muuten myös Hallin lennonjohto ja MIL CTA:t). Onhan se harmi, kun sieltä tulee niin paljon työttömiäkin, Pakkanen sanoo. Kauhavan ilmatilaa suurempi kysymys Menkijärven pursilentäjille on itse kentän kohtalo. TIY:n puheenjohtajan Pertti Hermanni Tuomisen mukaan MIL CTA:t haittaavat merkittävästi matkalentoja Teiskosta, etenkin koneilla, joissa ei ole tutkavastainta eli transponderia. Kentän omistaa valtion kiinteistöyhtiö Senaattikiinteistöt ja sen ILMAILU 59. Pohjoiseen suuntaavat Teiskon matkalentäjät ovat Kauhavan sotilaslennonjohtoalueen etelärajalla vajaan 70 kilometrin lennon jälkeen. MIL CTA:t ovat voimassa vain virka-aikana. Luojus odotti, että päätöksiä muutoksista tehtäisiin jo alkavana kesänä. Vaasan Lentokerhon Menkijärvi on Kauhavan MIL CTA -alueella, joten Kauhavan sulkemisen luulisi herättävän riemua Menkijärven purjelentäjissä. Perinteisen Kauhavan sulkeminen on Pohjanmaalla yleensä ja ilmailupiireissä erityisesti suuren surun ja ärtymyksenkin paikka. Ennen juhannusta kerho lentää Pakkasen mukaan Menkijärveltä vain viikonloppuisin. Muutaman kilometrin päässä idässä on Hallin MIL CTA:n raja. Myönteisenä Tuominen noteeraa toki sen, että teiskolaisten käyttöön saadaan alkavana kautena uusi, iso G-alue. Hän piti ilmeisenä, ettei Ilmavoimat enää tarvitse ilmatilaa Kauhavan suunnalla kun taas Jyväskylässä (jonne Lentosotakoulun toiminta siirretään) militääri-ilmatilaa joudutaan ehkä varaamaan lisää. Sen tyyssija Teisko on Pirkkalan lähestymisalueen rajan tuntumassa ja Pirkkalan sotilas5/2012 lennonjohtoalueella
Koskiniemi toivoo, että muutkin ilmatilan rajoitukset kuin suljettavien varuskuntien MIL CTA:t otettaisiin uuteen käsitte60 ILMAILU lyyn. Millaisen IFR-koneen on pakko lentää niin matalalla, Koskiniemi kysyy. Järjestelmässä on hyväksyttyjä toimijoita (Approved Agency eli AA). Jotkut yltiöpäät haaveilevat tilanteesta, jossa kaikki ilmatilan käyttäjät kerääntyisivät tyhjän kartan ääreen ja piirtäisivät sille tärkeysjärjestyksessä ja yhdessä sopien ilmatilan uusjaon. 5/2012. Ilmailuliitossa kaikkien harrastemuotojen ilmatila-asioita vahtii tiiviisti erityinen ilmatilatyöryhmä. Sitä ainakin harrastusilmailupuolella toivotaan myös suurissa ilmatilaratkaisuissa. Lähestymisalueet eli TMA:t ovat hänen mielestään turhan laajoja ja niillä voitaisiin ainakin toteuttaa jonkinlaista korkeusporrastusta. FUA:n avainsana on tasapuolisuus. Ne tekevät syksyllä ilmatilan käyttösuunnitelman ja esittävät sen Trafille ja AMC:lle. Työryhmän puheenjohtaja on tänä vuonna purjelentotoimikunnan jäsen Antti Koskiniemi, itsekin aktiivinen kisapilotti Räyskälässä. Se edellyttää siviili- ja sotilaspuolen tiivistä yhteistyötä. EU:n asetuksella on Suomeenkin luotu niin kutsuttu joustava ilmatilan käyttöjärjestelmä FUA (Flexible Use of Airspace). Hän muistuttaa, että Räyskälässä lennetään purjelennon MM-kisat 2014 ja esikisat jo vuotta aiemmin. Muut viisi valvottua ilmatilaa tarvitsevaa AA-kerhoa ovat Jämin Ilmailijat, Räyskälä-Säätiö, Kuopion Ilmailuyhdistys, Vaasan Lentokerho ja Tampereen Ilmailuyhdistys. Se seuraa tarkasti ilmatilan käytön kehittymistä ja tuo esille harrastajien tarpeita. Trafi on myöntänyt AA-statuksen Ilmailuliiton hakemuksesta kuudelle organisaatiolle ja niiden nimetyille henkilöille. Jämi on nyt Pirkkalan MIL CTA:lla ja jää lisäksi usein armeijan tiedustelulennokkien vuoksi vaara-alueen alle. Liitossa ja sen ilmatilatyöryhmässä ollaan toiveikkaita Ilmavoimien uudistuksen vaikutuksista Etelä-Suomen ilmatilaan, mutta samalla kasvaa huoli seurauksista muualla Suomessa. vuokra-aika päättyy ensi vuonna. Paineet ilmatilan rajoittamiselle sillä suunnalla saattavat kasvaa. Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat ilmatilan muutokset tuskin ehtivät voimaan ennen MM-kisoja. Liitto itse on AA-organisaatio 001 ja liiton purjelentotoiminnan ohjaaja Jorma Sucksdorff AA-vastuuhenkilö 001. Koko järjestelmän tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja lisätä ilmatilakapasiteettia sekä ilmatilan käytön tehokkuutta ja joustavuutta. Päivittäisessä toiminnassa purjelennossa AA tekee ennakkoilmoituksen AMC:lle seuraavaksi päiväksi suunnitellusta, valvottuun ilmatilaan suunnatusta lentotoiminnasta viimeistään puoleenpäivään mennessä. TIY:n (Tampereen) Ilpo Haikonen on AA-agentti 006. Koskiniemi ihmettelee myös, mistä syystä lentoväylien alaraja on niin alhaalla kuin lentopinnalla 65. James Bondistako. Pirkkalan lopettaminen tuo Rissalaan lisää Horneteja. Helpotusta valvotun ilmatilan käyttöön on kuitenkin luvassa tai ainakin toiveissa jo ensi kesänä. Niiden tehtävienantoa helpottaisi, jos Tampereen lähestymisalueen kiertäminen olisi nykyistä helpompaa ja Jämille pääsisi nykyistä paremmin. AMC koordinoi eri pyynnöt ja allokoi ilmatilan, toivon mukaan tasapuolisesti. Hyvä esimerkki on Rautavaara, jonka purjelentotoiminta on lähtenyt hyvin vahvaan nousuun mutta jota jo nyt kiusaa MILCTA. Varauksia voi tehdä myös samana päivänä. Siihen kuuluu ylätasolla valtioneuvoston asettama kansallinen ilmatilan hallinnon neuvottelukunta ja päivittäisellä operatiivisella tasolla ilmatilahallintoyksikkö AMC (Airspace Management Cell). Etuoikeus on sillä, joka pyytää ensimmäisenä. Jäämme jännityksellä odottamaan, kenestä tulee purjelennon ilmatilaagentti 007. Se haittaa Koskiniemen mukaan matkalentoja parhaaseen suuntaan eli länteen kohti Iisalmea. Jäseniä ovat Hannu Halonen ja Juha Silvennoinen. Senaattikiinteistöt panee ilmeisesti kentän myyntilistalle ja kerhossa pohditaan Pakkasen mukaan nyt tiukasti, ryhtyäkö ostamaan
Kerholla keskusteltiin mm. That is our customer's guarantee for secure products. Räyskälä-Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen kirjeitse 17.06.2012 mennessä osoitteeseen: Räyskälä-Säätiö Räyskäläntie 311 12820 Räyskälä tai sähköpostilla osoitteeseen: harry.sundstrom@rayskala.com Parikymmentä kerholaista puheenjohtaja Juho Väänäsen johdolla ryhtyi hommiin eräänä perjantaina. Lisäksi valinnassa arvostetaan hakijan: ·Näkemystä harrasteilmailun kehittämisestä erityisesti Räyskälässä ·Kouluttajakokemusta, erityisesti ilmailun alalta ·Hyvää kielitaitoa ·Valmiita yhteistyöverkostoja ilmailussa, yhteiskuntasuhteissa tai yritysmaailmassa. Sitten alkoivat käytännön asioiden selvittely. As specialists in aviation insurance we can also advise you, so we can together find the solution to cover your insurance needs. Contact QBE your reliable partner! QBE Insurance (Europe) Limited, Danish Branch · Telephone: +45 33 45 03 00 · E-mail: info@dk.qbe.com www.qbenai.com ILMAILU 61 5/2012. Over 120 years, QBE has grown into one of the world's 25 largest insurance companies with operations in 45 countries. Pakkaamista oli yllättävän paljon ja kolonna olikin marssivalmis vasta lauantaina iltapäivästä. Vesivehmaalta päin näytettiin pelkästään vihreää valoa. Talven aikana asiat loksahtelivat paikalleen. Koko syksyn HLU hallitus selvitteli tulevaisuuden vaihtoehtoja. Kiitos aktiivien talkoolaisten, niin kuormaus kuin purkukin sujuivat ongelmitta. Koska yhteistyökumppani Suomen Urheiluilmailijat ei nähnyt mahdollisuutta toimia Räyskälässä eikä paluuta pelkäksi Cessna-kerhoksi haluttu, ainoa vaihtoehto oli lähteä muualle. Näistä realistisimmalta näytti Vesivehmaan kenttä. Valittavalta henkilöltä edellytetään organisointi- ja yhteistyökykyä, järjestötoiminnan tuntemusta ilmailun alalta, taloushallinnon osaamista sekä verkostotumisja vuorovaikutustaitoja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ennenkaikkea hyppääjille tärkeä ns. iltatoiminta sai kuoliniskun. Laskuvarjohyppääjät pystyivät tekemään huhtikuun kokouksessaan päätöksen siirtymisestä Vesivehmaalle. Räyskälä-Säätiö etsii Toiminnanjohtajaa 14.07.2012 tai sopimuksen mukaan alkavaan vakituiseen työsuhteeseen. Keskusteluissa vilahteli kenttiä Etelä-Suomesta. Hakijalla tulee olla hyvä paineensietokyky ja nopea ongelmien ratkaisutaito. Autoihin oli pakattu Hämeen Laskuvarjourheilijoiden maallinen omaisuus. Viime syksynä Räyskälän taivaalle ilmestyi mustia pilviä, kun yksittäisten henkilöiden ajama ympäristöluvan tiukennus sai lainvoiman. Saamme ehkä lukea asiasta lisää piakkoin. Lisätietoja: lassisalonen55@gmail.com, mariheikk@gmail.com, harry.sundstrom@rayskala.com www.rayskala.com Aviation insurance which covers your type Individual treatment and security don't come without experience. Mistä polttoainetta koneisiin, missä tiloissa toimitaan, missä pakataan, mistä lentäjät, miten majoitus ja saunominen. Karavaani kulkee Räyskälä jäi taakse, kun autokolonna suuntasi pilvisenä lauantai iltapäivänä kohti Vesivehmaata. Forssan, Hyvinkään, Oripään, Kiikalan, Vesivehmaan ja Utinkin kentistä
Kaikki miehistön jäsenet sai- syytä selvitetään. Entinen Finnairin TEKSTI TERO TUOMINEN KUVAT VENÄJÄN HÄTÄTILAMINISTERIÖ ATR 72 tuhoutui onnettomuudessa Venäläisen UTair-lentoyhtiön ATR 72 -matkustajakone tuhoutui 2. huhtikuuta onnettomuudessa Tjumenissa Länsi-Siperiassa. Koneen lennontaltiointilaitteet säilyivät ehjinä. Lentoyhtiön mukaan ATR olisi yrittänyt pakkolaskua, mutta mitä ilmeisimmin koneen hallinta menetettiin. Suurin osa heistä oli pahasti loukkaantuneina. Vastaavat havainnot ovat tosin usein aiemmin osoittautuneet vääriksi. Uutistoimistojen mukaan silminnäkijät kertoivat nähneensä savua koneen moottoreista ennen maahan osumista. Kone nousi ilmaan Tjumenin läheltä Roschinon lentokentältä (USTR). Hylystä saatiin pelastettua hengissä 11 henkilöä. Osuessaan maahan lumen peittämälle pellolle Avions de Transport Régional ATR 72- 200 -kone hajosi kolmeen osaan, joista yksi syttyi tuleen ja tuhoutui lähes täysin. Paikallisten viranomaisten ohella myös rans5/2012 62 ILMAILU. VP-BYZ lähti kello 7.30 paikallista aikaa lennolle UT120 kohti Surgutin öljyntuotantokaupunkia. vat surmansa. Mu- kana oli neljän hengen miehistö ja 39 matkustajaa. Koneen kapteeni oli 28-vuotias, perämies 23. Tjumenin onnettomuuden M elkein heti nousun jälkeen kone syöksyi pellolle noin 1,5 kilometriä kiitotien päästä
Metarin mukaan lämpötila Tjumenissa oli -1 ja kastepiste -1. Sen mukana saapui lääkintähenkilökuntaa sekä myös kriisien henkiseen jälkihoitoon erikoistuneita ammattilaisia. Onnettomuuskone VP-BYZ on Venäläisen Utair-lentoyhtiön ATR 72 tuhoutui maahansyöksyssä pian lentoonlähdön jälkeen. kalaisen BEA:n onnettomuustutkijoita on matkalla paikalle, samaten koneen ja moottorien valmistajien edustajia Ranskasta ja Kanadasta. Se toimii maailmanlaajuisesti erilaisissa nosto- ja kuljetustehtävissä. Se on mm. Yhtiö myös avusti UTairia paikallisen huoltotoiminnan käynnistämisessä. Ensimmäiset koneyksilöt tulivat maahan tytäryhtiö KarAirin väreissä 1989. koneen jäänpoistojärjestelmään tehtiin muutoksia. Myös Englanti osallistuu tutkintaan, sillä kone oli Bermudan VP-rekisterissä. Molemmat 72-200-koneet otettiin pois liikenteestä heti onnettomuuden jälkeen. Finnairin mukaan koneeseen tehtiin raskas huolto ennen sen luovuttamista. verotussyistä venäläisten lentoyhtiöiden suosima uusien länsimaissa valmistettujen koneiden rekisteröimiseen. Kiinteäsiipisten ohella UTair operoi suurta ja osin eksoottistakin helikopterilaivastoa. Kun ne on toimitettu, UTair on Euroopan suurin ATR-operaattori. Onnettomuuden jälkeen mm. Tyyppikirjo on laaja: Boeing 757, 737-400, 737500, 737-800, Canadair CRJ-200, Antonov An-2, -24, -26, -72, Jakovlev Jak-40 sekä Tupolev Tu134 ja Tu-154. Lokakuussa 1994 Simmons Airlinesin American Eaglelle operoimalla lennolla ollut ATR 72-200 syöksyi maahan lennettyään jäätävään sateeseen. Venäjän hätätilaministeriö lähetti Tjumeniin tällaisiin tilanteisiin tarkoitetun erikoisvarustellun Iljushin Il-76 -koneensa. Useiden lähteiden mukaan Tjumenissa yöpynyt UTairin kone ei ottanut aamulla jäänpoisto- tai estokäsittelyä ennen lähtöä. Sitten se heilahti vasemmalle ja kallistus lisääntyi yli 50 asteeseen, jolloin kone törmäsi maahan. Alustavan lennontallentimen tutkinnan jälkeen Venäjän on- nettomuustutkintaviranomainen MAK kertoo, että koneen moottorit kävivät loppuun asti. Pilvikorkeus oli 500 jalkaa (broken). Finnairin entinen OH-KRL. Finnair oli vuonna 1988 ensilentonsa tehneen ATR 72 -konetyypin ensimmäinen käyttäjä maailmassa. Ranskalais-italialaisilla ATR 72 -koneilla on takavuosina ollut ongelmia jäätävissä sääoloissa. Tyyppejä ovat Mi-26, Mi-10, Mi-17, Mi-8, Bo 105, AS.350, AS.355, R44 ja Ka-32. Pelkästään suuria Mi-26-koptereita on 26. Pyöriväsiipislaivaston kokonaismäärä on peräti 339. ILMAILU 63 5/2012. Kaikkiaan UTairin laivastossa on 213 konetta. Se oli valmistunut lokakuussa 1992 (msn 332). UTair otti ATR 72 -koneet käyt- Kuvassa taustalla koneen lähes täydellisesti romuttunut ja palanut runko. töön vuonna 2006 ja on varsin merkittävä tyypin käyttäjä Onnettomuuskoneen ohella yhtiön laivastossa on kaksi ATR 72-200 -konetta, 15 uudempaa ATR 72-500 -konetta sekä 14 pienempää ATR 42-300 -versiota. Nyt onnettomuudessa tuhoutuneen OH-KRL-koneen Finnair osti käytettynä taiwanilaiselta TransAsia Airwaysiltä 1998. Alueella oli lumikuuroja. Ennen myyntiä kone lensi Finnairin Viroon perustaman Aeron väreissä rekisterillä ESKRL. ATR ehti saavuttaa noin 210 metrin korkeuden, kun se kallistui 35 astetta oikealle. Yhtiö on myös tilannut lisää ATR-kalustoa, tulossa on vielä viisi 72-500-konetta. UTairille se myytiin vuonna 2008
1990-luvun alussa Tikka-Beacon Oy kuljetti lentomatkustajia, pääosin Valmetin henkilökuntaa, ympäri Skandinaviaa. Silloin pitää lentää. Yleensä lennot lennetään mittarilentoa, suoraan ja autopilotilla, mikä voi olla ajoittain tylsää yksinään. Hänen puheensa on huolellisesti muotoiltua ja perustelut tuntuvat olevan kunnossa. Hän on englantilaisen isän ja suomalaisen äidin yhteistyön tulos, syntyjään alunperin Peter Lord. Tähtinen on poikkeusyksilö. Hänen alulle panemansa softa-alan liiketoiminta Jyväskylässä on kasvanut ja työllistää toistasataa henkeä eri maissa. Toiminta alkoi vuokratuilla 1-moottorikoneilla ja jatkui omalla Piper Senecalla. Tähtinen koodasi ohjelmiston ensimmäisen version nopeasti ja vähän vahingossa kuten itse sanoo. Hänellä on selvästi vahva tarve olla oikeassa, minkä hän auliisti myöntääkin. Lama lopetti toiminnan, kun asiakas alkoi kursailla liikelentojen käyttöä. Hänellä on 6 000 tuntia moottorilentotiimaa 30 vuoden ajalta, siitä suurin osa mittarioloissa yksi- tai kaksimoottorisella. Tähtisellä oli silloin koneena mm. Peter Tähtinen tutussa puuhassa moottorilentokoneen ohjaimissa. Mitsubishi MU-2. Se on varmaan jääräpäisyyttä mutta ei itsetarkoitus. Jos tiedän olevani oikeassa, olisi turhauttavaa luopua siitä. Isänperintönä minulla on turhankin korkea älykkyysosamäärä, jonka vastapainoksi viisauden määrä on hyvin niukka, Tähtinen virnuilee. Tämä ominaisuus on johtanut mielenkiintoisiin kahnauksiin muun muassa ilmailuviranomaisen kanssa. Hän sai yksityislentäjän lupakirjan Finnairin lentokerhosta 1980 ja valmistui aikoinaan Suomen viimeiseltä ICAO-liikennelentäjien kurssilta 1990-luvulla. Tähtinen työllistyi jo 1970-lu- vulla kasvualalle, tietokoneohjelmistojen tuottamiseen. Nyt kun matkustan paljon omilla koneilla, joissa on yleensä aina joku penkki tyhjänä, olen huomannut, että saan tarjottua positiivisia elämyksiä nuorelle tai vanhemmallekin kyytiin tulijalle. Juttuseurakin on mukavaa. Hän on leikkimielellä lanseerannut ilmailufoorumilla oman "lentoyhtiön", StarVation Airlinesin. Hän oli osakkaana myös Finnish Commuter Airlinesissa, joka tunnetaan paremmin nimellä Finncomm. Tähtinen ottaa lennoilleen va- paaehtoisia kyytiläisiä. Hän omistaa kolme lentokonetta, vähän ylikin. P eter Tähtisellä on pitkä historia kädenväännöstä viranomaisten kanssa. Vuonna 1967 pääsin ensi kerran Caravellen ohjaamoon. Tähtinen on vähentänyt vastuitaan ja ollut siinä yrityksessä mukana enää vuokrattuna konsulttina. Ilmailukärpänen puraisi kunnolla, mutta ensimmäistä lupakirjaa piti odottaa 13 pitkää vuotta. Herätin varmaan 5/2012. Herkullisimpia tapauksia on luettu ainakin Siivet-lehden kolumneista. Caravelle ja Convair tulivat tutuiksi. Yhtiön toiminta kasvoi ja kansainvälistyi 1990-luvun puolella ja pian tuli tarvetta kulkea Eurooppaan. Tällä toiminnalla on koukuttava vaikutus. Peterin ilmailuinnostukselle luotiin pohja jo 1960-luvulla, kun hän pikkupoikana kulki lentäen Suomessa ja ulkomailla olevien kotien välillä. Toisin kävi. Hän valmisti 1990-luvun puolivälissä teleoperaattorin laskutusjärjestelmän, joka on eri versiona mo64 ILMAILU nien operaattoreiden käytössä eri maissa. 1970-luvun alussa köyhänä koulupoikana Peter kuuli, että A2-lupakirja maksaa yli 2000 markkaa, eikä uskonut että hänellä olisi koskaan semmoisia rahoja. Peter Tähtinen TEKSTI JA KUVA ILKKA KANGASTALO ikkuna eteenpäin Peter Tähtinen valittiin maaliskuussa vähän yllättäen Ilmailuliiton hallitukseen. Se vei mennessään. Muutaman vuoden kuluttua lentotoiminta laajeni liikelentoyritykseksi. Muistan kuinka 1970-luvun lopulla köyhänä opiskelijapoikana kurkistelin Malmin kentän verkkoaidan raosta minua varakkaampien nuorten harrastamista. Yrityksen kasvaessa laajeni myös Tähtisen moottorilentoharrastus. On palkitsevaa nähdä se palo ja into, mikä kyytiläisillä lennon jälkeen on. Suomessakin pitkälti toista miljoonaa puhelimen käyttäjää saa laskun Tähtisen alun perin rakentamalta sovellukselta. Olen yrittänyt laajentaa yritystä paikkoihin, joihin pääsee huonosti autolla. Omalle yritykselle lennettiin kuitenkin koko ajan. Tähtinen puhuu lähes puhdasta kirjakieltä ja kertoo tarinansa poikamaisella innostuksella
Sanoisin näin, että siihen rahamäärään nähden, jonka kulutamme vuodessa, uskoisin olevan mah- dollista saada parempi tuotos aikaan. Tavoitteiden tulisi olla yksikselitteisesti mitattavissa olevilla suureilla asetettuja, mitattavia tavoitteita, olivatpa ne rahallisia, jäsenmäärään tai suoritemäärään liittyviä. Häntä ei liittokokouksessa valittu Ilmailuliiton puheenjohtajaksi, mutta hallitukseen hän meni melko korkealla äänimäärällä, ainakin jos ottaa huomioon, että hän ei ole kovin paljon kampanjoinut tai ilmailun harrastajapiireissä liikkunut. Tällä hetkellä roolini on absorboiva, katson millä säännöillä pelataan. Ilmailuliiton tarkoitus on edistää ilmailua. Eräs ilmailijaystäväni luonnehti meitä molempia sanoen, että "meillä on absoluuttinen totuus, jota pyrimme vilpittömän innokkaasti tarjoamaan kaikille ympärillä oleville. Tähtinen heittää pallon Ilmailuliitolle ainakin moottorilennon kehittämisessä. Useimmi5/2012 ten hän on liikkeellä joko työn merkeissä tai perheensä kanssa. Lentomatkailun puolella minulla on annettavaa, olen kiertänyt lähes 250 kenttää yli 30 maassa ja harvoin olen ollut yksin. Jos strategiaa noudatetaan orjallisesti, voi olla, että vuoden kuluttua Suomen Ilmailuliitto on eri näköinen kuin nykyisin. Luoda sille toimintaedellytykset ja olla edunvalvojana ja puskurina, ottaa lyönnit vastaan ja lyödä peräti takaisin, jos yhteiskunta yrittää ymmärtämättömyyttään rajoittaa toimintaedellytyksiä. Esitin jo liittokokouksessa, että tavoitteet eivät saa olla unelmahöttöä kuten esimerkiksi demareilla aikoinaan, siis lähinnä kauniita sanoja. Ilmailu on nyt ukkojen harrastus. - Minusta nyt olisi muutosjohtajuuden aika. Ilmailuliiton toiminta moottorilentäjän silmin ulkopuolelta katsottuna ollut yllättävän laimeaa. Hänen erikoisosaamistaan ovat pitkät matkalennot moottorikoneella, ei niinkään perinteinen ilmailukerhotoiminta. Ja kun pataan vetäminen loppuu, ihmettelemme silmät ymmyrkäisinä, mistä ne taas suuttui...." Tähtinen itse suhtautuu omi- naisuuksiinsa huumorilla. aikoinaan ilmailuviranomaisessa halun panna minut ruotuun. Tähän SIL saattaisi vastata, että kaikkemme olemme tehneet, mutta olemme voimattomia, bensajakelu loppuu, verot tulee, tulee hiekkamyrsky, nälänhätä ja rutto. Kun tämä strategia luetaan ajatuksella, nähdään että siinä on ihan mielenkiintoisia linjauksia. On hämmästyttävää, jos naisia tai ilmailijan perheenjäseniä on mukana harrastuksessa. Johtopäätösten aika tulee myöhemmin. Viime liittokokouksessa esiteltiin myös Ilmailuliiton 2020 -strategia, jota Tähtinen katsoo yritysjohtajan silmin. Minä olen hallituksessa siksi, että uskon voivani tuoda sinne maalaisjärkeen perustuvaa käytännön moottorilentäjän nä- kemystä. Tämä on ideologinen kysymys: miten saada ilmailusta harrastus, joka tuottaa positiivisia kokemuksia koko perheelle. Okei, ne voivat tulla, mutta niidenkin vallitessa pitää yrittää kääntää ILMAILU 65. Mitä pitäisi tehdä. Ei niin, että olisin parempi kuin muut, mutta tiedän enemmän siitä, mitä on omistaa, operoida, ostaa, myydä ja korjata lentokoneita ja harjoittaa niillä lentotoimintaa Suomessa ja muualla, Tähtinen sanoo. Minun mielestäni siellä ei ole jokaista kiveä käännetty
More than 40 years of shared aviation experience and 800 aircraft sold ensures you the knowledge, competence, network and seniority you need to close the best deal. Lensin kerran Piper Warriorilla eräältä Tahitin saarelta toiselle. Matkailu on rakas harrastus ja sitä voi harrastaa myös lentokoneessa, jossa ikkunat ovat sivulle päin. Aika ajoin ilmailuhallinnosta tuli kirjeitä, joilla yritettiin tehdä tikusta asiaa, mutta kumma kyllä ne jutut taisivat kuivua kokoon. Olen löytänyt oman mukavuusalueeni yritysmaailmassa joka on minun näköiseni. Tähtisellä on pitkä ja vaiheikas ura käden vääntämisestä ilmailuviranomaisen kanssa. We look forward to hearing from you. Bjarne Jorsal +45 4016 5401 Katja Nielsen +45 2043 5287 sales@europeanaircraftsales.com www.europeanaircraftsales.com 66 ILMAILU 5/2012. Aspergerin oireyhtymä voi esiintyä myös hyvin lievänä. En nauti vallan käytöstä, mutta asioiden suunnittele- misesta kyllä. If you are in that process and need a partner to assist you, we could very well be that partner. 1980- ja 1990-luvuilla hallinnossa oli muutamia pitkän linjan ilmailuvaikuttajia, joille saatoin olla hieman liian innovatiivinen. Olen huomannut, että myötäkarvaan silittäminen on mukavampaa ja tuloksellisempaa kuin vastakarvaan. Vanhan liiton miehet ovat sieltä jo poistuneet, hän toteaa. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Tähtinen kertoo näkemyksensä pidättelemättömällä varmuudella. En tavoittele omaa etua Ilmailuliitossa, vaikka sellaisiakin väitteitä vaalin alla tuli kentällä vastaan. Heillä on usein erikoislahjakkuuksia, jotka voivat olla myös suureksi hyödyksi jollakin elämän osa-alueella. Ilmailuhallinnostakin saan nykyään erinomaista palvelua ja Trafin kanssa asiointi sujuu kuin rasvattu. Moni hieno asia olisi jäänyt kokematta ja moni kiinnostava paikka näkemättä, jos en olisi aikanaan saanut ryhtyä harrastamaan ilmailua. Kuulo parani todella sillä parin tunnin lennolla; et uskokaan, kuinka monta eri vivahdetta kuulet sen ainoan moottorin äänessä, kun alla on haita vilisemällä. Asperger Peter Tähtisen absoluuttinen totuus selittyy harvinaisella ilmiöllä. Viime viikonloppuna olin suksilla. Hänellä on selvästi havaittavia ja todettuja, ilmeisesti perintönä saatuja Aspergerin oireyhtymän piirteitä. In addition, we are the official Piper sales representative in Scandinavia and the Baltic States and sell the whole line of new Piper aircraft. Useimmiten oireyhtymä näkyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. hyödyksi ne asiat jotka voidaan. We have worked as brokers at the trading of pre-owned jets and turbo-prop aircraft all over the world for many years. Kerran firmani rekrytointia hoitavat psykologit testasivat minutkin ja minua kiinnostanut tulkinta oli, ettei minusta löytynyt vallanhalun hiventäkään, mutta sitäkin suurempi draivi saada prosessit toimimaan hyvin, tehdä asiat järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti. Finally, we arrange for the purchase and sale of small aircraft and helicopters. Euroopassa on monta maata ja paljon vuorijonoja, ulkomuistista tiedän. Asperger-henkilö voi olla motorisesti kömpelö, kulmikas ihmissuhteissaan, tai hän saattaa paneutua lujasti omiin kiinnostuksenaiheisiinsa ja hänellä on huono eläytymiskyky kanssaihmisiä kohtaan. Ulospäin Peter Tähtinen on tarkoituksellisen provokatiivinen, mutta särmä on vuosien varrella hioutunut ja otan asiat asioina. Olen nähtävästi onnistunut kääntämään vaikeat ominaisuuteni menestystekijäksi sen sijaan, että ne vain vaikeuttaisivat menestymistä. Väittelyitä ei yleen- sä voita kukaan. Nykyään minun ei tarvitse saada jokaista ihmistä vakuuttuneeksi siitä, että olen kauhean hyvä, katsokaa tännepäin. To know more, do not hesitate to contact us. Kyseessä ei ole sairaus, vaan autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen kehityshäiriö, joka esiintyy eri henkilöillä eri tavoin ja tekee omistajastaan erilaisen kuin keskivertokansalainen. Itse lentämällä maantieto on avartunut suunnattomasti. Peter Tähtinen on ilmeisesti löytänyt omasta henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kirjosta jotain, jonka avulla hän on menestynyt IT-yritysmaailmassa hyvin. Dream it Do it Business & Pleasure Buying or selling an aircraft is not an easy process. Hänen tyylinsä esittää asiansa on omaperäinen eikä hän kursaile vahvoja mielipiteitään. Ilmailu on kokonaisvaltainen harrastus, sen kanssa on tullut aikaa vietettyä. Toisaalta kykyni lukea sosiaalista tilannetta, sosiaalinen pelisilmä, ei ole aina kaikkein kirkkain, ja se on varmasti minun heikkouteni. Tiedostan sen kyllä eikä oman erinomaisuuden esiintuonti ei ole enää ykkösprioriteetti kuten joskus ennen, Tähtinen analysoi
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 5/2012 ILMAILU 67
PAL.VKO 2012 - 27 12005 288803-1205 6 414882 888030