Ilmailulehti 6/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kesä-heinäkuu nro 6-7 / 2006 69. vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa Maailman ainoa GAUNTLET 2006-35 06006 6 41 488 2 8 880 30 288803-0606 Ilmailija: Günther Rall Berliinin ILA-NÄYTTELY PAL.VKO
Ja tehokkaasti. Leveä portti maailmalle Suomi on kuin kaukainen saari. Suomen 25 lentoaseman verkosto toimii laadukkaasti. Ilman sujuvaa lentoliikennettä me emme maailmalla menesty. Turvallisesti. www.finavia.fi. Me vastaamme niiden ylläpidosta ja kehittämisestä
KANSI: Gloster Gauntlet on ainutlaatuinen lentävä museokone. Kyseessähän on maailmanlaajuisestikin ja erityisesti Suomen ilmailuhistorian kannalta ainutlaatuinen kokoelma. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Se on kiintoisaa luettavaa. Toivottavasti mahdollisimman monen ILMAILU-lehdenkin lukijan kesäretki kulkee Vesivehmaan kautta. Tämän sivun kuva: ILA. Messerschmitt 262 lentää jälleen. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Herää kysymys miten paljon vanhaa pitäisi yleensäkään kunnostaa. Mutta samalla on menetetty osa historian patinaa, sitä mikä myös tekee koneista arvokkaita ja kiehtovia. Onko alkuperäinen puoli vuosisataa vanha maalipinta - vaikka miten haalistuneena - arvokkaampi kuin nykymenetelmillä uuden veroiseksi entisöity. Päijät-Hämeen Ilmailumuseolle on siis syytä toivottaa onnea toiminnan vakiintumisesta. Museokoneet muuttuvat luonnollisesti läheisiksi niille, jotka ovat välinpitämättömyyden vuosina niiden säilymisen taanneet vaivojaan säästämättä. sisältö kesä-heinäkuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 69. Onneksi "romut" saivat jäädä halliin. Jo vuodesta 1947 asti kentällä niin sanotussa varastohallissa maanneet koneet saivat vihdoin ansaitsemansa aseman. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Julkisuus tuo kävijöitä aivan uudella tavalla. Arka kysymys lienee esimerkiksi se, onko Vesivehmaan kaltaisen uskomattoman ilmailuhistoriallisen kokoelman säilyttäminen turvallista kylmässä puuhallissa keskellä ei-mitään (näin ainakin talvikaudella). Ne on kunnostettu, maalattu ja laitettu katsottavaksi. Vesivehmaan Riponin ja Sammal-Vampiren soisi säilyvän nykykunnossaan. Museon avajaisissa nähty, vuosikymmeniä säiden armoilla Rissalassa ollut Vampire oli hyvä esimerkki tästä. Hallin koneet ovat olleet monesti uhattuina vuosikymmenten varrella. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Näin on saatu lähes uudennäköisiä koneita. Nyt puhutaan asioista, jotka herättävät tunteita. Jokainen euro on tarpeen. Massiivinen kaksitaso ei voi olla tekemättä vaikutusta yhteenkään ilmailusta kiinnostuneeseen. Varastohallin aarteista on vuosien varrella kuljetettu koneita entisöitäväksi ilmailumuseoihimme. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Muista ILA-näyttelyn koneista lisää sivulla 58. 3 4 12 19 16 24 26 30 32 40 41 43 44 48 52 54 56 60 66 47 Pääkirjoitus Gauntlet - lentävä veteraani Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Konekuvaajien Airliners.net Eurooppalainen yleisilmailukonferenssi Purjetaitolento-oppia Saksasta Lennokkikerhotoimintaa Hämeenlinnassa Konemarkkinat ja tapahtumat Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Lassi Tolvanen in memoriam UTU laskeutui viimeisen kerran 2Ilmailija: hävittäjä-ässä Günther Rall Ilmailutapahtuma Vesivehmaalla Viime vuoden raporttien kertomaa Ilmailu kuulee vitosena Barkarby Fly In ILA-näyttely Saksassa Ilmailukirjailija Pierre Clostermann Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua Romuista arvoesineiksi V esivehmaan lentokentällä avattiin Päijät-Hämeen Ilmailumuseo. Vielä 90-luvulla varastohallia haviteltiin Itä-Saksan jäämistöstä ostettujen T-72panssarien säilytyspaikaksi. Ja sitä myötä saadaan resursseja turvata kokoelma entistä paremmin. Ja muistoksi kävijä saa ainutlaatuisen annoksen ilmailuhistoriaamme. Nimetön-3 3 3/11/08, 12:18. ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Juhlan kunniaksi oli nähtäväksi kasattu vuosikymmenet osina varastoitu, maailman ainoa säilynyt Blackburn Ripon. Sen vaiheista kerrotaan sivulta 4 alkaen. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Koneita katsomaan tullaan toiselta puolen maailmaa. Kuva Lassi Tolvanen. Ja uudempi kalusto täydentää erinomaisesti vanhaa kokoelmaa. Sammalta kasvava suihkuhävittä- jä kertoo loistavalla tavalla siitä, mikä on ollut käytöstä poistetun kaluston arvostus. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Vaihtoehtoakaan ei silti liene, sillä varsinaiset ilmailumuseomme ovat jo täynnä. Tänään niiden arvostus alkaa olla kohdallaan. Välillä ne on haluttu työntää hiekkakuoppaan, polttaa ja sitten haudata tilaa viemästä. Keski-Suomen Ilmailumuseon entinen johtaja Hannu Valtonen on tehnyt väitöskirjan museonsa Messerschmitt Bf 109 -koneiden historiallisesta arvosta
perustaitolentoliikkeistä koostuvalla ohjelmalla. Tämän kirjoittaja pyydettiin rakennustyön valvojaksi ja koneen koelentäjäksi. Ilman sitä kone pyörähteli maassa hidastuksissa miten sattui. Näissä merkeissä on aiheellista tehdä yhteenveto Gauntletin vaiheista museokoneena. GT-tunnuksen saaneet maalis-toukokuussa 1940 tuodut koneet eivät kuitenkaan ehtineet mukaan talvisotaan. Aivan normaalissa laskussa ihmettelin koneen outoa käyttäytymistä laskukiidossa. Lentotekniikan Killan miehet kiinnostuivat asiasta ja kahden Gauntletin jäännökset ostettiin 1976. helmikuuta 1945. Talvisodan alettua Etelä-Afrikan liittovaltio lahjoitti Suomelle 29 RAF:lta ostettua Gauntlet II konetta. Kaksi konetta päätyi kahdelle maanviljelijälle Juupajoelle. Koneen pysähtymisen jälkeen todettiin kannustelineen pettäneen ja K illan Gauntlet, sarjanumeroltaan G5/35957, valmistui ja otettiin käyttöön Englannissa 1936. toukokuuta 1982. Alpo Hintikka löysi Kuoreveden Palsinalta koneen osia, joita aluksi luultiin Gloster Gladiaattoriin kuuluviksi. Jatkosodan aikana koneet olivat kovassa koulutuskäytössä. Kymmenen niistä tuhoutui ja lähes kaikki vaurioituivat jonkin verran. Gauntlet oli aikanaan Kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n nopein hävittäjätyyppi. Vuosina 1976-1982 Killan työryhmä sotilasmestari Kalevi Eskonmaan Koelennot Ennen koelentojen aloittamista tehtyjen rullauskokeiden perusteella totesin välttämättömäksi saada kannuspyörään keskiasennon lukitus. vuottaan. Nousin ensilennolle OH-XGT-experimental-rekisteritunnuksen saaneella Gauntletilla 10. Kuva Lassi Tolvanen. Tänä vuonna Lentotekniikan Killan entisöimä Gloster Gauntlet Mk. Koneet "löydettiin" uudelleen 1970-luvulla. 4 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 GAUNTLETIN lennot Lentotekniikan Killan Gloster Gauntletia esitellään ilmassa sen arvolle sopivasti mm. GT-400 oli poistettaessa lentänyt 134 tuntia. johdolla suoritti koneen jälleenrakentamisen lentäväksi museokoneeksi. Ensimmäinen lento kesti 30 minuuttia. Tyypin viimeisen lennon Ilmavoimissa teki GT-396 18. Suomeen saapui kuitenkin vain 24 konetta.. Eskonmaan ja kumppanien Ilmavoimien Teknillisen Koulun tiloissa Hallissa tapahtuneen yli 12 000 työtunnin puurtamisen jälkeen romukasasta syntyi uljas kaksitasoinen hävittäjäkone. GT-400 herää henkiin Päätös jäljelle jääneiden Gauntletien poistomyynnistä huutokaupalla tehtiin 3.1.1950. Jälleenrakentamisen jälkeen Gauntlet lentää nyt 25. II GT-400 täyttää 70 vuotta
Lento-ominaisuudet havaittiin turvallisiksi. Keltaiset nauhat ovat itärintamatunnuksia. Ongelmana oli aerodynaamisen ohjaustehon loppuminen kaikilta ohjaimilta pian laskun istumisvaiheen jälkeen. teksti ja kuvat JYRKI LAUKKANEN artikkeli kesä-heinäkuu 2006 5 pyörän painuneen takarungon pohjaa vasten. Tämän vuoksi öljysäiliöön ja huohotinputkeen tehtiin muutos. Järjestelmien puolella suurempia lisätöitä aiheutti ainoastaan öljyjärjestelmä ja sekin vain selkälennossa. Laskun teossa GT todettiin varsin vaativaksi nimenomaan sivutuulessa ja etenkin päällystetylle kiitotielle. Keväällä ja kesällä 1982 tehdyillä koelennoilla kartoitettiin koneen lentoominaisuudet ja järjestelmien toiminta. Ilmassa kone oli varsin vakaa ja rauhallinen, mutta vastaavasti hieman raskaahko ja laiska ohjata. Aluksi havaittiin öljyn valuvan runsaasti ulos huohotinputken kautta selkälennossa. Harri Ylinen on hoitanut hallintobyrokratiaa. Hakaristitunnuksien historiaa on saanut jatkuvasti selvitellä katsojille, myös suomalaisille lentonäytösten maaesittelyssä. Syksyllä 2003 ennen kauden viimeistä lentoa GT:n komean jo kolmannen potkurin edessä poseeraavat Aulis ja Jyrki.. Kuva Lassi Tolvanen. Gauntletin käyttöhuollosta ja lennätystoiminnasta ovat koko ajan vastanneet Aulis Pakarinen ja Jyrki Laukkanen. Ennen seuraavaa lentoa omatekoinen kannusteline vaihdettiin Messerschmitt Bf 109:n kannukseen, joka on sitten kestänyt 25 vuoden lennot. Vuoto loppui, mutta pidennetyssä selkälennossa öljynpaineen havaittiin Gauntletin jatkosodan aikainen yläpuolinen suojamaalaus sulautuu hyvin kesäisen Suomen maastoon
Koneeseen vaihdettiin uusi potkuri, jollainen löytyi Ilmavoimien Teknillisen Koulun ruokasalin seinältä. Lappeenrannan näytöksessä 1999 toisena näytöspäivänä lentoonlähdön aikana hetkeksi voimistunut sivutuulenpuuska aiheutti tahattoman kallistumisen juuri ennen irtoamista, joka hieman pelästytti. Ja jälleen Lappeenrannassa oli 1.-3. Laskuun tulon jouduin kasvaneen sivutuulipuuskan vuoksi keskeyttämään ja odottamaan hetken tuulen heikkenemistä. Keväällä 1995 ennen siirtolentoa talvisäilytyksestä Jy- Heikki Nikunen poseeraa Vinkasta kuvaavalle kirjoittajalle toukokuussa 1994. Sivutuulikomponentti oli vielä rajoissa ja Gauntletin lasku meni hieman heilahdellen vielä hallitusti. Kuvauksia varten kone sai punaiset tähdet runkoon ja siipiin. heinäkuuta kansainvälinen lentonäytös LIAS 2005. GT kiepsahti ojan aiheuttamassa äkkipysäyksessä nokalleen, jolloin jo pysäytetyn moottorin kaksi alimmaista potkurin lapaa taipuivat. Jonkin verran myöhemmin saapuneella Tiger Mothilla oli jo sivutuulta enemmän ja siinä tulikin nurmikolle käynti. Lappeenrannassa 14.5.1995 siirtorullauksessa hyvin heikossa vallitsevassa tuulessa äkillinen voimakas pyrstötuulipuuska heitti yhtäkkiä koneen nokilleen. 6 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 Kesällä 1985 Gauntlet osallistui Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan kuvauksiin esittämällä neuvostoliittolaista hävittäjää. DC-3:n saattolennoilla olen joutunut pyytämään Kolmosen miehistöä hieman hidastamaan. Gauntletin matkanopeus noin 200 km/h sopii hyvin osastolentoon Vinkan kanssa. Töitä tehtiin monta päivää. Kaasu levällään Gauntlet kulkee melkein 300 km/h, mutta kulutus on 260 litraa tunnissa. Lopullisessa elokuvassa GT näkyy vain muutaman sekunnin. putoavan. Vanhan tiivisteen aiheuttama vuoto esti sillä kertaa lähdön. Keväällä 1983 päädyttiin lopulta edellä mainittuun selkälentoajan rajoitukseen. Herkkänä tuulelle Jo koelennoilla havaittu ohjainten riittämättömyys rullauksessa, lentoonlähdössä ja laskussa on varovaisuudesta huolimatta aiheuttanut vaaratilanteita ja vaurioita yllättävissä tilanteissa. Ehdin juuri ja juuri sammuttaa moottorin havaitessani nokilleen menon. Vasemman pyörän paineilmajarrun vanhan paisuntakumin repeäminen aiheutti 26.5.1984 vaurion laskussa Kymiin. Nopeudella 200 km/h se on vain 65 litraa tunnissa, joten kiirettä ei kannata pitää.. Mutta murheita ovat aiheuttaneet polttoaine- ja öljyjärjestelmä sekä vanhat sytytystulpat. Ennusteen luvattua päivällä voimistuvaa pohjoistuulta starttasin jo aikaisin aamusta kohti Lappeenrantaa. Kesäkuussa 1982 majuri Paavo Janhunen otettiin mukaan toiseksi GTlentäjäksi, kun jouduin itse matkustamaan heinäkuusta alkaen loppukesäksi USA:aan Learjet-koneiden vastaanottoon. Ilman toista jarrua ollut kone ajautui yrityksistäni huolimatta sivutuulessa kentän laidalla olleeseen ojaan. Kaksi lapaa ehti osua maahan ja seurauksena oli jälleen potkurin vaurioituminen ja jo toisen varapotkurin vaihto nokalle. Koelennot saatiin vuoden 1982 aikana päätökseen selkälennon öljynpainetta lukuun ottamatta. Jorma Kettunen Nieuport-koneellaan laskikin suosiolla vastatuuleen poikittain kiitotiehen nähden kentän ulkopuolelle. Vanha voimalaite Gauntletin alkuperäisen voimalaitteen korvaava Pembroke-koneen vanha Alvis Leonides moottori on sinänsä toiminut luotettavasti. Lennonjohtaja kertoi myöhemmin havainneensa tuulimittarissa äkillisen 38 solmun puuskan, mutta kurottaessaan mikrofonia varoittaakseen, näki Gauntletin jo menevän nokilleen. Kerran Kauhavan näytökseen lähdettäessä alkoi polttoainetta valua polttoainepumpun kytkemisen jälkeen. Taipuisan imuputken massaa lisättiin tämän korjaamiseksi. Koska pitkä selkälento todettiin koneen käytön kannalta tarpeettomaksi, jätettiin enempi virittely sikseen ja päätettiin rajoittaa selkälento vain lyhytaikaiseksi
artikkeli kesä-heinäkuu 2006 7 Ohjainten riittämättömyys rullauksessa, lentoonlähdössä ja laskussa on varovaisuudesta huolimatta aiheuttanut vaaratilanteita. Gauntletin laskeutuessa siirtolennolla Kymin lentonäytökseen toukokuussa 1984 vasemman pyöräjarrun vanha paisuntakumi repesi ja kone menetti pysäytys- ja ohjaamiskyvyn. Vika korjaantui uusimalla tiiviste. Koneen runko alkaa hahmottua tammikuussa 1980.. Samalla opittiin Utissa olleelta vanhalta Alvis Leonides -moottoria tunteneelta mekaanikolta, että ko. Putki uusittiin ennen seuraavaa käynnistysyritystä. Elokuussa 1996 siirtolennon jälkeen havaitsin epätavallisen suuren öljyvuodon. Kevään 1998 ensimmäisellä koelen- Sotilasmestari Kalevi Eskonmaa oli Gauntletin entisöinnin veturina. Onneksi on tullut pidemmille siirtolennoille lähtiessä pidettyä öljymäärä ylämerkissä. pumppu oli kerosiinipumppu, joka ei bensiinipumppuna saanut samaa voitelua kuin kerosiini antaa. kesäkuuta 1988 ohjaamoon tuli savunkäry ja polttoaineen paine putosi nollaan 30 km ennen Uttia. Siirtolennolla Uttiin 12. Pakkolaskukuvion kautta tekemäni laskun jälkeen Utissa todettiin polttoainepumpun moottorin palaneen. Syy oli siinä, että ko. Syynä oli läppälaitteen akselin vaurioitunut O-rengastiiviste. Uutta pumppua on sittemmin käytetty vain käynnistyksessä ja varalla. pumpun ei tarvitse olla koko ajan päällä. Sivutuuli painoi Gauntletin ulos kentältä, jossa se nyökkäsi moottori jo sammutettuna pienellä nopeudella ojaan nokilleen. väskylästä Halliin havaittiin polttoainepumpun kytkemisen jälkeen suodattimen ja säätimen välisen vanhan polttoaineputken vuotavan
Pääsin Kymissä siivenkärkimiehen avustamana kiitotien päähän ja ilmaan jo kello 6 aamulla. Vuonna 1999 käyntihäiriöt lisääntyivät magneettojen kokeilussa. Kuva Lassi Tolvanen.. Siihen ei voinut varautua, koska jarru petti juuri laskussa. Samoin ainoa sisärengas tihkuu ilmaa, joten sitä joudutaan lisäilemään säännöllisesti. Jatkuvaa murhetta ovat aiheuttaneet pyörien ilmajarrujen paisuntakumit. Gauntlet lentomuseon edustalla Kymissä Fougan ja MiG-21F-13:n seurassa elokuussa 1996. nolla havaitsin potkurivivun valuvan täysin taakse suurille kulmille pian lentoonlähdön jälkeen. GT pysähtyi kilometrin kiidon jälkeen. Kolmen viikon odotuksen jälkeen aikaisin aamulla oli koko valtakunnassa tyyntä. Hallissa oli vielä tuntia myöhemmin aivan tyyntä. Mark Miller nimisen ilmailun harrastajan ystävällisellä avulla saatiin koneeseen huhtikuun lopulla uudet sytytystulpat. Muita seikkailuja Ensilennolla laskussa tapahtuneen kannustelineen murtumisen jälkeen uudella kannuksella ei ole ollut lujuusongelmia. Syyskuussa 1998 siirtolentoa edeltävällä koelennolla Kymissä havaitsin lentoonlähdössä nopeusmittarin tuskin näyttävän lainkaan. Tässä operoidaan päällystämättömältä kiitotieltä. Osa sylintereistä oli kylmiä. Ongelma paikallistettiin sytytystulppiin. Vika korjaantui potkurinsäätimen vaihdolla. Niiden kanssa on sitten pärjätty, joskin oireet ovat lisääntyneet ja magneettojen kokeilua edeltävästä puhdistuskäytöstä huolimatta moottori usein "ampuu" lentoonlähdössä. Kone työnnettiin sitten talkoilla takaisin hallille. Käyttämällä moottoria suurilla kierroksilla ennen kokeilua asian kanssa on pärjätty. Keski-Suomen Ilmailumuseosta saatiin vaihdettua siellä olevasta Alvismoottorista toiset hieman parempikuntoiset tulpat Gauntletiin. Niihin on lähes säännöllisin väliajoin tullut voimakas vuoto, jolloin yritettäessä jarruttaa, jarru ei toimi ja paineet vuotavat pois. Varsinkin sivutuulilaskut ovat tilanteita, joita vältetään. Vanhaa konetta ei riskeerata turhaan. Häiriöitä alkoi olla jo molempien magneettojen ollessa päällä. Kesällä 2004 olin Kymissä lähdössä esitysharjoituslennolle, kun rullatessa huomasin jarrupaineiden taas valuvan taivaan tuuliin. Keväällä 2000 huollon jälkeisessä koelentoa edeltävässä käytössä moottori kävi niin huonosti ja täristen, että se oli sammutettava. Vuonna 2004 saatiin kyselyjen jälkeen Englannista uudet sytytystulpat, mutta ne osoittautuivat väärän mallisiksi lyhyellä kierteellä. 8 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 Vuodesta 1997 lähtien Gauntlet on ollut kesäisin Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseossa Kymin kentällä Kotkassa. Ainoa löydetty kannuspyörän ulkorengas on kuitenkin varsin kulunut ja ylimääräisiä laskuja päällysteelle on vältetty. Laskin keskelle kiitotietä ja istumisen jälkeen sammutin moottorin. Uusia sytytystulppia ei oltu saatu talven aikana hankittua, joten lentäminen näytti hiipuvan tulppien puutteeseen. Startin keskeyttäminen irtoamisvaiheessa on riskialtis, Gauntlet on vaativa ilma-alus erityisesti toimittaessa kestopäällystetyiltä kiitoteiltä. Vuodesta 1998 lähtien alkoi moottorin käynnissä kylmänä esiintyä rykimistä magneettojen kokeilun yhteydessä. Syksyllä 2005 onnistuin saamaan yhteyden oikeisiin henkilöihin Englannissa. Täällä se on helposti kaikkien nähtäville ja asiallisessa seurassa. Joitain näytösvierailuita onkin jouduttu perumaan tuuliolosuhteiden takia. Paikalle pyytämäni vartioryhmän kanssa työnsimme koneen hallille. Lento jäi siihen. Siinä kaipasi välillä kolmea kättä. Koska jarrun korjaus vaatii koneen pukittamista ja kaikki työvälineet ja mekaanikko Aulis Pakarinen olivat Hallissa, jäin odottelemaan aivan tyyntä siirtolentosäätä. Tämä oli syynä ensimmäiseen Kymissä ojaan menoon. Lento keskeytyi laskukierrokseksi ja jouduin vasemmalla kädellä koko ajan pitämään potkurivipua edessä, etteivät lapakulmat olisi menneet täysin suurille
Lentotarve on vähäinen, joten yksikin ohjaaja kykenee esitykset hoitamaan. Lasku sujui tunnolla ilman ongelmia. Erikoisesiintymisistä on ehkä maininnan arvoinen osallistuminen Rauni Mollbergin uuden Tuntemattoman sotilaan kuvauksiin Parolassa kesäkuussa 1985. Vuosittain tunteja kertyy näytöksistä, häiriöistä ja säistä riippuen 10-15 tuntia. GT:llä on esiinnytty lukuisille vieraileville kiinnostuneille kotimaisille ja ulkomaalaisille pienryhmille. Gauntletin ensimmäinen esiintyminen tapahtui Kauhavan juhannusjuhlilla 25.6.1982 Paavo Janhusen toimiessa ohjaajana. Näitä on ollut vuosittain erilaisia noin kahdesta kahdeksaan. Siitä lähtien on kesäisin pidetty pitotputken suojusta maassa. Esiintymiset ja lentäjät Jo alun pitäen koneen pääkäyttötarkoitukseksi nähtiin lentävänä museokoneena suoritettavat esityslennot. Paavon menehdyttyä TurboVinhan onnettomuudessa keväällä 1985 Jyrki on ollut koneen ainoa lentäjä. The Fighter Collection on nyt asiasta kovasti kiinnostunut ja yrittää löytää sponsoria vuoden 2007 Flying Legends Airshow tapahtumaan Duxfordissa. artikkeli kesä-heinäkuu 2006 9 Gauntlet esiintyi Kauhavan juhannusjuhlilla alkuaikoina lähes vuosittain. Ilmailusta kiinnostuneille haluttiin välittää elävänä tieto millaiselta vanhat koneet näyttivät ja kuulostivat oikeassa elementissään. Ulkomaille suuntautuvia esiintymismatkoja ei ole turvallisuussyistä tehty, vaikka konetta on muutamaan kertaan pyydetty sekä Ruotsiin että Norjaan. Useisiin sovittuihin ja pyydettyihin. Menomatkalla GT laskeutui Ylläksen vierellä olevalle Aavahelukan kentälle ja piti sitä tukikohtanaan Lapin vierailun aikana. Muita lentäjiä ei koneella ole ollut. Sinne siirtolentäminen ei kuitenkin kaikki tekniset ja säätekijät huomioiden ole järkevää. Ainoa viisas tapa on siirtää kone Englantiin osittain purettuna joko maatai lentorahtikuljetuksena. Tähän mennessä pisin näytösmatka on suuntautunut Kittilään. Näistä on entisöinnin jälkeen lennetty 272 tuntia eli enemmän kuin koneella sodan aikana lennettiin (134 tuntia). Ötökät olivat pesineet pitotputkeen ja toukat tukkineet koko putken sisältä. Esityslennot ovat koostuneet varsinaisista lentonäytösesiintymisistä sekä pienille intressiryhmille suoritetuista lentoesittelyistä. Lentotoiminnasta vastaavana olen katsonut meren ylittämisen ja Norjan vuoristossa lentämisen vallinneissa olosuhteissa turhaksi riskiksi. Lisälentäjien tarpeen puuttuessa päätettiin säästää kone tyyppilentäjiltä. Lentotunnit OH-XGT:n kokonaislentoaika oli vuoden 2006 keväällä 406 tuntia. Lisäksi GT on ollut Ilmavoimien tilaisuuksien koneiden maaesittelyssä. Ilmavoimien komentajalle Heikki Nikuselle järjestettiin tyyppilento GT:stä vuonna 1993 ja kertaus vuonna 1994. Irrottamalla letku siivestä ja puhaltamalla paineilmalla putken suuntaan toukat lensivät kuin tykin suusta ulos. Kaikista kohderyhmistä ei ole pidetty kirjaa, vaikka lennot tietenkin on kirjattu matkapäiväkirjaan. Tähän pitäisi kuitenkin löytyä kustannuksista täysin huolehtiva maksaja Englannista. Koneen hävittäjäominaisuuksia haluttiin tuoda esiin siten, että esityslentoon liitettiin perustaitolentoliikkeitä sekä kuvaajia varten muutamia ohilentoja matalalla. Koneella ei ole tarkoitus kerätä tiimaa, vaikka tällaiseenkin on muutama ilmoittanut halunsa. Gauntletia on useasti pyydetty myös lentonäytökseen Englantiin. Kuvassa GT Kauhavalla sovussa uuden Redigon kanssa kesäkuussa 1992. joten tein laskukierroksen ilman nopeusmittaria. Näytösohjelma on pysynyt lähes samanlaisena koko ajan. Ilmavoimien kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti on esiinnytty myös Ilmavoimien omissa tilaisuuksissa. Kuvausta varten koneen normaalit merkinnät oli maalattu piiloon ja kyljessä ja siivissä komeilivat punaiset tähdet. GT esitti neuvostohävittäjää, joka rynnäköi vetäytyvien suomalaisjoukkojen kimppuun metsätiellä. Yksi kannuspyöräkokemusta vailla oleva yrittäjä sai rullausluvan, mutta menetti jo siinä koneen hallinnan ja sai "ground loopingissa" tökättyä siiven kärjen maahan ja ruttuun. Muutaman kerran tekninen vika ja huono sää estivät menon. Aluksi näytöksissä kiersivät vuorottain Jyrki Laukkanen ja Paavo Janhunen. Itse elokuvassa GT vilahtaa kuvan yläosassa parin sekunnin ajan. Kohtaus kuvattiin useaan kertaan. Kuvaukseen käytettiin yksi päivä tukikohtana Räyskälä. Sittemmin käynnit ovat harventuneet Kauhavan näytöksen muun runsaan lento-ohjelman takia
Ristiriitojen välttämiseksi Gauntletia säilytettiin seuraavaksi Hallin tukikohdan sääsuojassa. Vierailijoita on käynyt vuosittain nelisentuhatta, joukossa runsaasti myös yksittäisiä ulkomaalaisia ilmailunharrastajia sekä kokonaisia ryhmiä. Gauntletia siirretään Ilmavoimien Teknillisen Koulun rullaustietä pitkin Hallin kentälle rullauskokeiden aloittamista varten. Teknisistä ongelmista on esimerkkinä edellä mainittu polttoainevuoto Kauhavalle lähdössä juhannuksena 1990. Yleensä kuitenkin näissä kaksipäiväisissä näytöksissä sää on sallinut lennon toisena näytöspäivänä. Jossain vaiheessa Gauntletilla on selkeästi edessään uudelleen eläkkeelle siirtyminen henkilöstön ja koneen ikääntyessä. Rajut sadekuurot ja kova tuuli eivät sallineet edes GT:n ulosottoa sääsuojasta Hallissa. Tämähän ei Hallissa ole mahdollista, koska konetta säilytetään sotilasalueella, jonne pääsyyn vaaditaan luvat. Toiveena olisi siihen mennessä saada koneelle sijoituspaikka, jossa se voisi lentojen loputtuakin olla kunnollisessa tilassa ilmailuhistoriasta kiinnostuneiden nähtävänä. . Gauntlet on lentokonesukupolvea, joka jäi nopeasti vanhanaikaiseksi: kaksitaso, jossa on kiinteä laskuteline ja avo-ohjaamo. Ensimmäisen talven jälkeen täällä havaittiin korroosion kehittyvän talvella ongelmaksi huonon ilmanvaihdon takia. Tämä kuitenkin vaikeutti vuosihuollon tekemistä talvella. Vuodesta 1996 lähtien Gauntletia on voitu säilyttää jälleen Hallissa eri paikoissa Ilmavoimien tiloissa. Syksyisin lentäminen on lopetettu säännönmukaisesti syyskuun loppuun mennessä, jolloin myös lentokauden vakuutukset on päätetty. Jyväskylän suureen SIL:n 75-vuotisjuhlanäytökseen touko-kuussa 1994 meno sortui huonoon säähän. Sen vuoksi saatiin vuonna 1992 Tiedustelulentolaivueen kanssa sovittua koneen säilyttämisestä talviajan yhteyslentueen hallissa, jossa GT vietti neljä talvea. Killalla ei ole omaa säilytyspaikkaa kesäksi eikä talveksi. Aika ajoin pidettyjen Ilmavoimien harjoitusten aikana kone pärjäsi kesällä pihallakin. Alkuaikoina konetta säilytettiin pääsääntöisesti Ilmavoimien Teknillisen koulun opetushallissa. Täällä osa henkilökunnasta katsoi koneen pitämistä karsaasti ja se oli siellä joidenkin mielestä tiellä. 10 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 ta ja tekniikasta vastaavana Aulis Pakarinen ja taloudesta ja hallinnosta vastaavana Harri Ylinen. Etenkin ulkomaalaisten vieraiden osalta tilanne olisi käytännössä mahdoton järjestää joustavasti, koska lupa tarvitaan Ilmavoimien Esikunnasta asti. Upea kone siitä huolimatta. Kesäkausina mainittu sääsuoja Hallissa toimi GT:n säilytyspaikkana. Vuodesta 1997 alkaen GT on ollut kesäkauden "leirillä" Kymissä. Lennätysryhmänä on alusta asti toiminut lentotoiminnasta vastaavana Jyrki Laukkanen, huollosJyrki Laukkanen nousemassa Gauntletin ohjaamoon. Kulkua helpottaa pieni ovi. Kuva Lassi Tolvanen.. Tästä on ollut se hyöty, että Gauntletia ovat päässeet ihailemaan kaikki kiinnostuneet. Lentokausi on tyypillisesti aloitettu toukokuun loppupuolella säiden lämmettyä. Useassa suuressa valtakunnan päänäytöksessä on liian voimakas sivutuuli estänyt esityslennon. Talkoissa mukana projektin puuhamiehiä, vasemmalla Aulis Pakarinen ja oikealla Kaarlo Kunnari. Lähitulevaisuuden näkymät Lähelle nähtävässä tulevaisuudessa GT:n lentotoiminta jatkuu vielä joitakin vuosia entiseen malliin. Kaikissa näytöksissä on noudatettu erityistä varovaisuutta. Vaihtelevat säilytystilat Eräs käytännön ongelma on ollut 25 vuoden aikana koneen säilytystila. Sitä on Kymissä säilytetty Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseossa. Kymin museossa GT on ollutkin jatkuvasti kiinnostuksen kohteena. Kuva Lassi Tolvanen. näytöksiin meno on estynyt huonon sään tai teknisen ongelman vuoksi
Kuvassa oikealla Majesty-penkin alta löytyvää tekniikkaa: sähkömoottoreita, mekaniikkaa, paineilmaa... 12 uutiset kesä-heinäkuu 2006 teksti TERO TUOMINEN Finnair vähentää työtehtäviä F innair kertoi toukokuun alussa laajoista henkilöstön uudelleenjärjestelyistä tiedottaessaan vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen odotetusti heikosta tuloksestaan. Kuluvana vuotena vastaavan luvun arvioidaan olevan 120 miljoonaa euroa! Yhtiön kulurakenteessa lentopolttonesteen osuus on noussut muutamassa vuodessa kymmenestä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Jostain on löydyttävä se 120 miljoonaa euroa lisää, jonka polttoainelaskumme kasvaa tänä vuonna, kirjoittaa toimitusjohtaja Jukka Hienonen Finnairin henkilökuntalehti Okayssä. Siirtyminen uuteen kalustoon kuormittaa samaan aikaan Finnairin taloutta. Finnairissa arvioidaan kerosiinin hinnan kasvavan edelleen. Vuoden ensimmäisen neljänneksen tulos oli 5,2 miljoonaa euroa tappiollinen. Kaukoidän liikenteen kysyntä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 21,8%, matkustajamäärä 26,5% ja käyttöaste 1,5%. Rahdinkin määrä nousi tällä suunnalla 20,4%. Business-puolen myynti on keskeinen tulonlähde. Kuvat Tero Tuominen. kinat eivät kestä kovin suuria lipunhintojen korotuksia, joten polttoainekustannusten nousua ei ole onnistuttu siirtämään kuluttajille. Ilman sitä ongelmat olisi- vat aivan toisella tasolla. Suomeen suuntautuva liikenne vastaa lopusta. penkkien huolto ja kunnossapito tarjovat ahtaassa tilassa haasteellisen työkentän. Ja mistäpä muualta säästöt saataisiin kuin tehostamalla omaa toimintaa - eli palkkakuluja vähentämällä. Yksikkökustannukset (senttiä/tonnikilometri) nousivat edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattaessa 10,2%. Jos polttoainetta ei huomioida, nousu on vain 3%. Suomalaisia matkustajia onkin vain pieni osa. Tulevaisuudessa yhtiö siirtyy kuitenkin käyttämään Recaron vuodeistuimia. Halpalentoyhtiöiden epäonnistumiset Suomessa toki helpottavat hiukan tilannetta. Kovan hinnan istuinpaikastaan maksanut business-luokan matkustaja ei ymmärrettävästi ilahdu, jos penkki ei luvatusti muutukaan nappia painamalla vuoteeksi. Blue1 sen sijaan jatkaa edelleen, vaikka sitä ei halpalentoyhtiöksi voikaan suoraan nimetä. Vertailuksi Hienonen nostaa sen, että yhtiön viime vuoden tulos oli 80 miljoonaa... Se kuitenkin toimii Finnairin kotimarkkinoilla tavalla, jota jokunen vuosi sitten ei olisi voinut kuvitellakaan. Mark- Finnairin laajarunkolaivastoon on nut asennettu uudet Sigma Majesty -vuodeistuimet (kuva yllä), jotka ovat tärkeä osa yhtiön business-luokan kilpailukykyä Aasian reiteillä. Optimismi tässä asiassa ei kannata. Kallis polttoaine on tullut jäädäkseen. Lentolippujen keskihinta on edelleen viime vuoden tasolla. Jälkimmäinen on nyt pysähtynyt, pitkälti juuri polttoainekustannusten kasvun vuoksi. Sterling ja FlyMe vetäytyivät suosiolla. Uudet, aiempaa kalustoa isommat MD-90-koneet purevat pahasti esimerkiksi Oulun reitillä, joka perinteisesti on ollut Finnairin paras tulonlähde kotimaassa. Lentäjän tai lentoemännän ammatista haaveileville näkymät ovat ainakin tällä hetkellä valoisat. Yhtälö ei todellakaan ole helppo: vuonna 2005 Finnairin polttoainekustannuksen nousivat 100 miljoonaa euroa. Vaikka liikevaihto nousi kahdeksan prosenttia eli 40 miljoonaa euroa matkustajamäärien kasvaessa, kustannukset nousivat enemmän eli 50 miljoonaa. Aasian liikenteen jatkuva kasvu ja sen tuomat uudet koneet kuitenkin merkitsevät sitä, että Finnair palkkaa samaan aikaan lisää lentävää henkilökuntaa. - Tilanteeseen on reagoitava nopeasti, vaihtoehtoja ei ole. Tilanteen takana on kaksi asiaa: viime aikoina koettu lentopolttonesteen hinnan nousu sekä samaan aikaan tapahtunut lentolippujen hintojen lasku. Erityisesti tekniikassa vähennetään väkeä, mutta yhtiön kaikilla osastoilla tarkastellaan toimintoja. Myyntiä Aasian suuntaan kasvattaa myös se, että kaikkien laajarunkokoneiden business-luokkaan on asennettu vuodeistuimet, jotka ovat osoittautuneet suosituiksi. Sen arvioidaan turvanneen Finnairissa noin 3000 työpaikkaa. Aasian liikenne on nyt Finnairin selkäranka. Finnair on taloudellisesti mitattu-. Finnairin Aasian konsepti eli Helsingin sijainti Euroopasta sinne vievällä isoympyräreitillä toimii: matkustajista kolme neljästä vaihtaa konetta Helsingissä
Ensimmäisten A350-koneiden kerrottiin alun perin tulevan vuonna 2011. Nykyinen halkaisijahan perustuu jo A300-koneeseen valittuun ratkaisuun. leventävän koneen runkoa. Mikäli uudelleensuunnitteluun päädytään, uutta konetta ei Finnairille saada ajatellussa aikataulussa. Voi olla, että kannattaakin odottaa pari vuotta lisää jos luvassa on selkeästi parempi lentolaite. Uusiutuva kalusto Polttoaineen hinta ei luonnollisesti ole yksi Finnairin ongelma. Tavoitteena on 80 miljoonan euron säästäminen. Tänä vuonna lentäjiä ja matkustamohenkilökuntaa rekrytoidaan yhteensä 350. Esimerkiksi moottorien huoltovälit ovat pidentyneet. Finnairin ja Airbusin välisessä sopimuksessa varmasti määritellään tarkasti, millaiset sanktiot myöhästymisestä seuraa. Tekniikan liikevaihto on 230 miljoonaa euroa vuosittain. Konetyyppejä on vähemmän ja sen lisäksi uusi kalusto tarvitsee aiempia vähemmän huoltoa. Nyt aiotaan luopua sellaisten konetyyppien huoltovalmiuksista, joita ei omassa laivastossa enää ole. 787 on komposiittirakenteinen, Airbus valitsi A350:ssä konservatiivisemman linjan. Parin kolmen tuhannen ihmisen työtehtävissä tapahtuu kuitenkin muutoksia. Vuodesta 2002 henkilöstömäärä on pudonnut noin tuhannella nykyiseen 9493:een. Finnair on mukana tässä buumissa: joulun alla yhtiö ilmoitti tilaavansa kolme A340-300E ja yhdeksän uutta A350-900 -konetta. Henkilöstön vähentämistarve johtuu laivaston uudistumisesta. Tulevaisuuden laaja-. Airbus on saanut koneesta 182 tilausta ja optiota. Syynä on luonnollisesti uuden kaluston aiempaa kalustoa parempi polttoainetalous. Jatkaako valitulla tiellä ja rakentaa hyvä mutta ei paras mahdollinen kone. Myös ATR-huolto jatkuu. Jos sitä ryhdytään suunnittelemaan uudelleen, aikataulu väistämättä venyy edelleen. Yhtiö aikoo avata työehtosopimuksia kesken kauden tavoitteena saada pois pahimmat joustoja estävät rakenteet. Toiminta pyörii omillaan, muttei juuri tuotakaan. Tilatuista kymmenen on 76-paikkaisia Embraer 170 - koneita ja kuusi on isompaa 190-mallia. Yhtiön liikevoittomarginaalin tavoite on kuusi prosenttia. heinäkuuta. Lentoliikenteessä ammattiyhdistykset ovat saavuttaneet vahvan aseman ja sen mukaiset edut. Tällä hetkellä käytössä on kuusi 170-konetta. kaikki tuttuja termejä viime vuosilta suomalaisesta talouselämästä. Niinpä tästä työstä ei varmasti muodostu helppoa. Viime aikoina luku on tosin ollut kasvussa lentävän henkilökunnan lisääntymisen myötä. Uusiin toimiin on Hienosen mukaan kuitenkin ryhdyttävä. Hienosen mukaan yhtiössä päättyy 670 työtehtävää nykymuodossaan, mutta luku ei suoraan ole irtisanottavien määrä. Kun A350toimitukset lopulta alkavat, luvassa on tilanne, jossa käytössä on kolme erilaista laajarunkotyyppiä. Aluksi se kehitettiin varustamalla A330-kone 787:n polttoainetaloudellisilla moottoreilla. runkolaivaston peruskoneen A350:n tarjoamat huoltomarkkinat ovat yhtiön ulkopuolellakin kiinnostava. Myös Finnairin sisällä sovelletaan huolloissa markkinahinnoittelua. Markkinoiden reaktio ei liene ollut odotettu. Viimeinen MD-80 poistuu käytöstä 3. Vaikka koko lentoliikennealalla on käynnissä eloonjäämiskamppailu, samaan aikaan yhtiöt tilaavat uusia koneita. Pitkäaikaisia sopimuksia aiotaan kuitenkin kunnioittaa. Käytännössä se tarkoittaa 670 työpaikan vähentämistä vuosina 2006-2007. Pitäisikö tässäkin seurata amerikkalaisten esimerkkiä. Yhtiö on luvannut kertoa ratkaisustaan Farnboroughin ilmailunäyttelyssä nyt heinäkuussa. uutiset kesä-heinäkuu 2006 13 Tekniikassa on etsittävä se toiminta, joka on tuottavaa ja luovuttava muusta. na menestynyt tähän asti hyvin. sijasta hankkimaan käytetyn Airbus A340-300 -koneen (ex-Virgin). Finnairilla on syksyyn 2007 mennessä yhteensä kuusitoista Embraerperheen konetta. Näitä ovat esimerkiksi Airbus A300 ja DC-9. Airbus on nyt vaikean valinnan edessä. Tavoitteena on tilanne, jossa Finnairilla vuonna 2012 olisi käytössään reittiliikenteessä vain kolme konetyyppiä: Embraer 170/190, Airbus A319/320/321 sekä Airbus A350. Kapearunkopuolella on käynnissä Embraer 170 -koneiden toimitus. Aasian liikenteen ja laajarunkokaluston kasvun myötä vähennysten kanssa samaan aikaan Finnair palkkaa myös lisää henkilöstöä, mutta toisiin tehtäviin. Tekniikka myy palveluitaan myös ulkopuolisille - näiden töiden osuus on noin 30%. Se merkitsee MD-11-kaluston käytön jatkamista sekä A340-kaluston mahdollisia lisähankintoja, jos liikenne kasvaa suunnitellusti. Sen on mahdollistanut pääjohtaja Keijo Suilan aikana toteutettu tehostamisohjelma. Näiden lisäksi Finnairilla on Embraer-koneisiin neljä tilausvarausta. Ensimmäisten 787koneiden pitäisi valmistua 2008. Yhtiö haluaa kevyempää hierarkiaa, parempaa joustavuutta, työpaikkojen uudelleen allokointia... Siksi nyt on etsittävä se toiminta, joka on tuottavaa ja luovuttava muusta. Sittemmin uhaksi Finnairin suunnitelmille ovat nousseet Airbusin suurten asiakkaiden, mm Emiratesin ja ILFC-leasingyhtiön, vaatimukset tehdä A350:stä kokonaan uusi kone. Laajarunkolaivastossaan Finnairilla on nyt jo seitsemän MD-11-konetta. Hienonen arvioi, että tien päässä saattaa olla jopa 1000 uutta työpaikkaa. Uusin, OH-LGG ostettiin käytettynä ja sen raskas huolto osoittautui odotettua huomattavasti pidemmäksi ja kalliimmaksi prosessiksi. Vastaavasti Boeing 787 on kerännyt 392 tilausta ja optiota. Niinpä yhtiö päätyi kahdeksannen MD-11-koneen Tekniikka nostanut kilpailukykyään Noin 1900 henkilöä työllistävässä Finnairin Tekniikassa aloitettiin jo vuoden alussa kilpailukykyohjelma. Pääpaino on Finnairin tekniikassa (300 työpaikkaa) sekä hallinnollisissa tukitoimissa. Kyseessähän on Airbusin vastine Boeing 787 -koneelle. Tulevaisuus näyttää miten nämä huoltosuhteet järjestetään. Näiden koneiden keski-ikä on 16 vuotta. Finnairin seuraavalle uudelle konetyypille A340:lle ei rakenneta suuria huoltovalmiuksia, sillä sen on tarkoitus jäädä välivaiheeksi siirryttäessä A350-kalustoon. A350 on valmiiksi parisen vuotta jäljessä tästä aikataulusta. Sisäisiä palveluita on yhtiöitetty jne. A350-koneeseen tyytymättömät haluaisivat Airbusin mm. Tällainen on esimerkiksi Aeroflotin DC-10-rahtikoneiden huolto. YT-neuvotteluissa pyritään siihen, että varsinaisia irtisanomisia tulee mahdollisimman vähän. Finnair huoltaa Suomessa pienten operaattorien koneita kuten esimerkiksi maavoimien Mi-8-helikoptereita, Rajavartioston Dorniereita sekä vaikkapa Suomen Laskuvarjokerhon Twin Otteria
Esityksessä tuli selkeästi esille liikelentämisen monipuolisuus ja haasteellisuus sen koostuessa sekä lentäjän, asiakaspalvelijan kuin yleisen järjestelijänkin tehtävistä. Tilaisuuden tarkoitus oli luoda kohtauspaikka työnantajien ja hakijoiden välille ja näin edesauttaa valmistuvien lentäjien työllistymistä kotimaassa. Vaatimukset noudattavat Finnairin standardilinjaa, joka pätee myös Suomen Ilmailuopiston oppilasvalintoihin. Paikalla olivat edustettuina maan merkittävimmät ammattilentäjien työllistäjät ja noin satapäinen valmiiden lentäjien tai lentäjäoppilaiden joukko eri lentokouluista. Jetflite edusti ainoana liikelentoyhtiöitä. Finncomm Airlines, Air Finland ja Blue1 eivät esittäneet selkeitä arvioita tarvittavien lentäjien määrästä, vaan kertoivat lähinnä haku- ja valintamenettelyistään sekä toiminnastaan. Blue1 on ottanut vuosittain muutamia uusia lentäjiä ja saman arvellaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Aeron haut järjestetään Finnairin tapaan syksyisin ja valintamenettely noudattelee Finnairin vastaavaa. Valmistuvien lentäjien kannalta tilanne on kuitenkin nyt kohtalaisen hyvä. ym. Kuvasta pitää käydä ilmi, että se on otettu lentävästä lennokista tapahtuman aikana. mennessä www.lennokit.net Lomahotelli Jämi p. Jatkossa ohjaamomiehistöä sijoitetaan myös Helsinkiin nykyisen Tallinnan lisäksi. 040 557 2129, f. Suomen Ilmailuopistosta valmistuvien lentäjien määrä ei kohta enää riitä kattamaan Finnairin kasvavaa tarvetta, minkä vuoksi lentäjiä tullaan hakemaan nyt myös yleisen haun kautta. Minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu ja miten pitkälle Finnair lentäjiä tarvitsee jää nähtäväksi. (02) 547 1480 www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi. (02) 573 6530 www.jami.fi info@jami.fi Taneli Äikäs p. kesäkuuta ensimmäistä kertaa yhteen maan lento-operaattorit ja töitä etsivät lentäjät. Finnairin linjaa noudatteli myös tytäryhtiö Aero, joka ennusti kohtalaisen perämiestarpeensa säilyvän toistaiseksi. Yhtiö korostikin lentäjiensä monipuolista ja vaativaakin tehtävänkuvaa. Uusia ATR:iä on kuitenkin tulossa koko ajan lisää, joten tarvetta lentäjille lienee olemassa. PEKKA LEHTINEN P BirdMan Inc., Suomen Virtuaali-ilmailijat, Tampereen Teknillisen yliopiston SUPIKOIRA -projekti, Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho, Tampereen Kevytilmailukerho, Jämin Riippuliitäjät, Lennokkitieto Tapio Polamo, Scale Gliders, RC-SABE Oy, Tykistöprikaatin lentotiedustelupatteri, Porin Ilmailukerhon lennokkijaos, Keski-Suomen Ilmailumuseo, Tampereen L askuvarjokerho, Tampereen Radioamatöörit, Suomen Robottiyhdistys, Jämijärven VPK, Remos Aircraft GmpH, SIL Shop, RC-Jets Finland ym. (02) 547 1033 www.hotellijami.com lomahotelli.jami@saunalahti.fi Jämi-Info p. Muutoin aihe on vapaa. Ensimmäinen järjestetään syksyllä 2006 ja hakuja tulee tulevaisuudessa lisää tarpeen mukaan. Finncommin edustajat eivät maininneet lentäjätarpeesta mitään, mutta yhtiön järjestämä ab initio koulutus nollatasosta yhtiöön määräajaksi sidotuksi lentäjäksi vähentää varmastikin tarvetta palkata lentäjiä ulkopuolelta. Air Finlandin jatkuva nettihaku on avoinna mutta yhtiö etsii mieluiten kokeneempia lentäjiä. Yksi tilaisuuden merkittävimmistä sanomista tuli Finnairilta, joka kertoi tarvitsevansa lähitulevaisuudessa suuren joukon lentäjiä. pari kuumailmapalloa, Antonov AN2, pienoisraketteja, runsaasti lennokeita ym. Finnair-konsernin suuri lentäjätarve heijastuu varmasti lähivuosina myös muihin kotimaisiin yhtiöihin aiheuttaen kasvavaa kysyntää lentäjämarkkinoille. Lisätietoja 31.5. 14 uutiset kesä-heinäkuu 2006 Lentäjien rekrytointimessut Avia Collegessa Kone-esittelyjä, luentoja, turinoita tuttujen kanssa,Vuoden Rakentaja -palkintojen jako, polttoainehuolto 95/98E &100LL ja kellukekoneille oma ranta, josta kuljetukset Jämille atria Pilot Training Oy:n ja AviaCollegen yhteistyössä järjestämä ammattilentäjien rekrytointiseminaari / -messut yhdisti 6. Jämin normaalin ilmailutoiminnan lisäksi taivaalla nähdään mm. Lentäjätarve liikkuu muutaman vuosittaisen lentäjän tienoilla
Se on myös myynnissä SIL Shopissa; saatavana on myös keltapohjainen ja sinitekstinen limited edition -versio. ILMAILU-lehden aikataulu LMAILU-lehti kuroo kiinni viivästynyttä aikatauluaan ilmestymällä nyt kaksoisnumerona 6-7. Sami Kontio Ultimate-koneineen pääsi lentämään muodostelmassa Helsingin päälle. Seuraavan kerran ILMAILU tulee normaaliin tapaan syyskuuun alussa. Red Bull Air Race -osakilpailu Pietarissa toi sarjan kilpailijat koneineen Malmille odottelemaan lupia Venäjälle. Eurostar EV-97, Full-Lotus, Icom, Becker, Filser, Warp Drive, Sennheiser, Woodcomp, Neuform, Peltor, Auto glym, ym.. kokemus & laadukkaat tuotteet Vielä saa kesäksi Pelit ja Ponttoonit. Pyydä Tarjous! Lisäksi edustamme mm. Kesälomien takia lehti ei vanhan käytännön mukaisesti ilmesty elokuussa. Sami pyrkii mukaan tähän sarjaan, jossa taitolennon omaisesti pujotellaan maahan sijoitettujen merkkien välistä. Kuva Red Bull. 20v. uutiset kesä-heinäkuu 2006 15 Red Bull Air Race kävi Helsingissä uomen Ilmailuliiton talvella julkistettu takalasitarran suunnittelukilpailu on ratkaistu. Pal- S kinnoksi hän sai Blue1-lentoyhtiön lipun vapaavalinnaiseen kohteeseen. Tarra postitetaan tämän lehden välissä lukijoille. Lukuisten hyvien ehdotusten joukosta pitkän prosessin jälkeen nousi voittajaksi lause "Taivaskaan ei ole rajana". Sen keksi ja tarran suunnitteli Suvi Kerman. Sivumäärä on normaalia selvästi runsaampi, sillä mukana on myös heinäkuun lehteen I aiottua materiaalia
Väki sai nähdä sekä paikallisten kerhojen kaluston esittelylentoja että vierailevia tähtiä, kuten turkulaisen Raimo Nikkasen Pitts-taitolentoesityksen. Tosin epäröitiin että LSA/SP:n eurooppalaistamisessa tulee vastaan isoja ongelmia sovittamisessa EASA:n muuhun sääntelyjärjestelmään. Sarjatuotantoon tähdätään kolmen vuoden päästä vuonna 2009. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi www.paratronic.fi. Yleisölennoilla oli menekkiä ja Hatti Watti -yhtye ja taikuri hauskuuttivat lapsia ja lapsenmielisiä. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi WS9520 projektiokello 79 Kellonajan ja ulkolämmön kattoon heijastava projektiokello, mukana ennustava "säämies" 24 eri ikonilla. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. 032-työryhmä on tietenkin kuuma aihe myös Saksassa, joten lehti oli haastatellut alan UL-valmistajien (B&F, Comco Ikarus, Flight Design ja Remos) nimimiehiä. www.thielert.com Thielertilta uusi diesel Saksalainen Thielert laajentaa diesel- LSA Eurooppaan? Toukokuun Aerokurierlehdessä oli vuosittainen Ultralight-teemaosuus. Sää näytti alussa uhkaavalta, vetonaula eli DC-kolmonen OHLCH pääsi juuri pilvenrajaa hipoen perille, mutta päivän mittaan keli parani. 16 moottorilentouutisia kesä-heinäkuu 2006 koonnut: NILS ROSTEDT Hyvinkään ilmasirkus P alstahenkilö ehti kevätkiireiltään katsomaan hyvinkääläisten kevättempausta. Eurooppalainen MDM. Odottavan aika on pitkä... Cessna 182-luokan koneisiin. Kaikki olivat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että nykyinen Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Light Sport Aircraft/Sport Pilot-aiheesta mielipiteet olivat pääosin positiivisia amerikkalaisen LSA/SP:n käyttöönottamiseen jopa sellaisenaan. Aeron kalustona olivat Junkers Ju-52 ja DC-2; Karhumäki Airways lensi Dragon Rapidella. Mukava paikallinen ilmailutapahtuma! mallistoaan. Yleisöä oli mukavasti paikalla jopa jonoiksi asti. Ulkolämpö/kosteusanturi on langaton. Matkustajat tuotiin Helsingistä junalla ja busseilla. DC-kolmosetkin käyttivät Hyvinkäätä, mutta vain ohjaajakoulutukseen kunnes Malmi avautui liikenteelle 1947 alussa. Lisäanturit 19.90 /kpl. Berliinin ILA-näyttelyssä julkistettiin Centurion 3.2 -moottoriprojekti. Hyvinkäähän toimi vuosina 19451946 Helsingin kansainvälisenä lentoasemana Malmin ollessa kansainvälisen valvontakomission käytössä. Teholukemaksi ilmoitetaan "yli 230 hv", näin uusi diesel sijoittuu 1.7-litraisen (135 hv) ja 4.0-litraisen (350 hv) väliin ja sopii mm. Projektiokello on ideaalinen laite esimerkiksi makuuhuoneeseen, helppo vilkaista keskellä yötä suoraan katosta kumppania herättämättä, paljonko kello on ja pitääkö nousta aikaisemmin autoa lämmittämään. Tarkempia tietoja ei vielä ole, mutta kuulostaa melkoisen kiinnostavalta vaikkapa hyppykoneeseen. Mukana yksi anturi, kello voi vastaanottaa jopa 3 eri anturin tiedot
Eskilstunassa avoimessa luokassa lentää 22, 18-metrisissä 36, 15-metrisissä 23 ja vakioluokassa 35 kilpailijaa. (Arvo 105 ) Myös suojalaukku kaupan päälle. Kaikkiin konetyyppeihin. www.koneita.com Headset MG-40 249 iimeisiksi moniluokkaisiksi mainitut purjelennon MM-kisat kasvoivat aikamoisiin mittoihin Eskilstunassa. Hinta NYT 539 . häiriönpoisto, jne jne - huippumonipuolinen, pieni ja kätevä koko. Jatkossa tapahtuma jaetaan pariksi kahden luokan kilpailuksi, jotta kisan mittasuhteet ja sitä mukaa järjestelyt ja lentoturvallisuus pysyisivät hanskassa. Tulee akun, laturin ja antennin kanssa. Headset adapteri NYT kaupan päälle. Etualalla Raimo Nurminen, sitten Markku Kuittinen, selin Pentti Lehto ja takana Matias Viitanen sekä Juhani Horma. Ilmailukäsiradio VXA-300 - Vain 345 250 muistia, VOR-toiminto, kaksoiskuuntelu, 5 W:n teho, monipuoliset skannaukset, prioriteettikanava, autom. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoi-makkuuden säätö. Ensimmäisenä kisapäivänä 4.6. Mutta kyllähän aikuiset muistavat, että vielä 1970-luvulla MM-kisojen avoimessa luokassa palkittiin avoimessa luokassa erikseen parhaat 19-metrisillä koneilla lentäneet kilpailijat. Ilman VOR:a: IC-A6E 440 Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. 06-4387 313 fax: 06-4331 049 www.japo.fi/dante myös: www.koneita.com Huippumittaristo Räyskälän MM-kisoista 1976.. Ihan kohtuullisesti kisa suomalaisittain alkoi. Tuo 18-metristen luokka on mukamas uutta auringon alla. Alueet 108 174 Mhz. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. (Arvo 54 ) Tulee täydellisenä akun ja laturin kanssa. Jo 15 vuotta myynnissä Suomessa. Vain 675 . Rintataskukoko. vakioluokassa KrsitianRoine oli Uranus-Tuonti Oy Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. 200 muistipaikkaa. Headset adapteri mukaan kaupan päälle. V IC-A24E ilmailuradio jossa VOR-näyttö vakiona. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. 18 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 ISOT KISAT Es 30 vuotta kotikisoista: Suomen joukkuetta MM-kisabriefingissä Räyskälässä 1976. Ilmoittautuneita neljässä eri luokassa on 116. Vain 75 HUOM: Pienoismallien rakentajat: C2/300 minisorvi isoilla ominaisuuksilla
Avoimessa luokassa Suomi-poikia ei olekaan, eikä tyttöjä. Koneita rakennettiin eri versioina kaikkiaan 425 ja niitä lentää edelleen satamäärin. Silloin oli kaksi luokkaa (ei siis mitään uutta auringon alla siinäkään). Sateisissa ja kylmissä kisoissa avoimen luokan voitti britti George Lee ASW-17:llä. Siellä on myös nettikameroita. Malliksi vuoden 1976 huippuvarustuksesta palstahenkilöä kaivoi arkistostaan kuvan Hans-Werner Grossen ASW-17:n panelista Pirol-sähkövariometreineen kaikkineen. PIK-20A, kruunun holhokki. PIK-20 huostaanotetuksi Orvoksi jäänyt PIK-20 on nyt otettu viranomaisen huostaan. Viranomaisen perustaman PIK-20tuen internet-sivulla ovat lentokelpoisuusmääräykset, huoltotiedotteet, käsikirjat ja ohjeet sekä piirustusluettelot ja osa piirustuksista PDF-muodossa. Kärkiväli 30,9 metriä on sentään enemmän kuin kaksi kertaa tavallisen kerhopurjelentsikan kärkiväli... Palstahenkilö ilmoittautuu heidän kannattajakseen. Avoimen luokan eta liitää 70:1. Mutta kun lentoliikenne taukosi ja kenttä meni kiinni klo 13, niin ei sinne halliin saanut jäädä ketään. Tyypillä ei kuitenkaan ole enää lähiomaisia, jotka huolehtisisivat sen vaelluksesta maailmalla. Alkuperäinen valmistaja Molino Oy ja seuraava holhooja EIRI Avion ovat jo aikaa edesmenneitä ja Suomen viranomainen saa jatkuvasti PIK-20:n ylläpitoon liittyviä tiedusteluja. Mutta nyt oikeinpäinlentoa a) sinne ja b) sun tänne. Proto lentää Eskilstunassa Holger Backin käsissä ja sarjanumero 2 on tekeillä. Tätä lukiessa Eskilstunan MM-kisoissa pitäisi oleman viimeiset kisapäivät menossa. Suomen joukkueella on omakin sivu ja oma nettikamera. Agentiltaan palstahenkilö puolestaan kuuli, että eta on ilmestys. wgc2006.se. Niin joutui purjelentoteollisuutemme uljas ja lupaava vesa huutolaispojaksi ja kruunun holhokiksi. Tapauksen liikuttamana palstahenkilö haki hämmästyttävästä kuva-arkistostaan (ei se muuten ole hämmästyttävä, kuin että on hämmästyttävän sekaisin) kuvan PIK-20a:sta, jolla Tampereen poika Jouko Mäenpää lensi joskus 1980-luvulla. englanniksi pärjää, roger, roger. Mutta hyvä, jos kruunu huolen pojistaan pitääpi ainiaan. Kokemuksista raporttia joskus, samoin kuin pohjoismaisista taidelennähtelykisoista. Mutta kyllähän lentäjäpoika. Jaa, jaa. Osoite on www. Nyt usein on, paitsi palstahenkilölle, jolla on saksankielenmaisteri vaimona. Vaan onhan se kehitys kehittynyt. Niinpä Ilmailuhallinto on ryhtynyt tyyppihyväksymistodistuksen haltijaksi. Jos ei muuten, niin siitä syystä, että juuri näinä päivinä on kulunut 30 vuotta Räyskälän MM-kisoista. 15metrisissä Hannu Nurmiranta oli seitsemäs ja 18-metrisissä Pekka Uotikin lensi maaliin sijalle 33. PIK-20:lle luvattiin liitosuhteeksi 42:1 ja avoimen luokan Nimbus 2 ja AWS17 liitivät kuulema huimat 50:1. Kerhon miljoonaomaisuus makasi hallissa ilman, että omistaja pääsi siihen koskemaan! Niinpä lähtee palstahenkilökin korpivaellukselle Kiteelle (efit). Kaikki piirustukset julkaistaan PDF-tiedostoina tarpeen mukaan. Kurkistakaa vaikka osoitteeseen http://jik.fi/ngac2006/. Netistähän ne ajantasaiset tiedot löytyvät. Nyt liiitävät 15-metriset melkein sen 50:1. Vakion voitti Australian Ingo Renner PIK-20:llä. Eipä siis hätää. DG Flugzeugbau on nähnyt hyväksi laittaa nettisivuilleen saksa-englanti-saksa purjelentosanastot! DG kertoo myös, että LS-10 etenee. EU:n ja vallankin USA:n johtajien yöunien turvaamiseksi kiristyneet Suomenkin lentoasemien turvamääräykset johtavat melkoisiin mielettömyyksin. Keliä luvassa! DG kielitieteen asialla Kun purjelentoa Suomeen tuotiin, ei saksankieli ollut kouluja käyneille ongelma. Pitipä meidän Joensuussa koneita huoltaa eräänä keväisenä lauantaina. Ostaja joutuu tosin odottamaan uutta konetta vuoteen 2008. Korpi kutsuu! Hämmästyttävä tarina vielä tähän. Suomipojat eivät oikein pärjänneet. Kurkistelemaan pääsee osoitteessa www.hansto.fi/ webcam/index.html. Juhlavuosi Nyt olisi kyllä suomalaisilla kilpapurjelentäjillä näytön paikka. Kisassa kuitenkin on kaksi leidiä Tsekin Alena Netusilová 15-metrisissä ja Sveitsin Yvonne Schwarz avoimessa luokassa. teksti ja kuvat PAAVO KOPONEN purjelentouutta kesä-heinäkuu 2006 19 T Eskilstunassa kolmas ja Timo Saarnimo kuudes. Varustuksesta Eskilstunasta raportoinut agentti kertoi eta:n mittaritaluissa olevan telkkariruutuja ja nappuloita niin, että hirvittää. Siellä vintataan rinnakkain teräsvaijerilla ja Dynema-langalla
Yksi on kuitenkin laajuudessaan ylitse muiden Airliners.net, nyt miljoonan valokuvansa kunniaksi ILMAILUlehden esittelyssä. Ilmasta - ilmaan -kuvaaminen on vaativa taiteenlaji. Kotonaanhan sama harrastaja katselee televisio-ohjelmien sijasta lentokonekuvia lehdistä tai kirjoista. Joka päivä sivustolle lähetetään yli tuhat ilmailuaiheista valokuvaa, joista valitsijat eli "screenerit" hyväksyvät suunnilleen kolmasosan lisättäväksi tietokantaan. 20 kuvaus kesä-heinäkuu 2006 teksti NILS ROSTEDT Ilmailukuvaajien kokoontumispaikka netissä Airliners.net Airliners.net -internetsivuston ydin on tietokanta, johon viime keväänä ladattiin jo miljoonas ilmailuvalokuva. Esimerkkinä "Top of All Time" eli kautta aikojen suosituimmat kuvat, "New aircraft" eli uusimmat tietokantaan lisätyt koneyksilöt, tai vaikkapa "Photos by year 1910-1949" josta löytyvät sivuston vanhimmat kuva-aarteet. Mikko Maliniemi ikuisti Cherokee Arrowin upeat uudet värit. Kuva Mikko Maliniemi. Kuvien katselu Vakituinen sivuston käyttäjä aloittanee päivän kuvakatselmuksen klikkaamalla "Top of Last 24h" -linkkiä, josta löytyy viime vuorokauden aikana tietokannan eniten katsellut kuvat suosituimmuusjärjestyksessä. Kuvat näytetään ensin valikonomaisesti pienikokoisina, ja klikkaamalla avautuu Medium- tai Largekokoinen kuva nautittavaksi. Toiminnan mahdollistaa innokkaiden vapaaehtoisten kuvaajien joukko eri puolilta maailmaa. istä tunnistaa ilmailuharrastajan. kuvanottopaikan, konetyypin, lentoyhtiön, rekisteritunnuksen, päivämäärän, valinnaisen tekstin, tai Mikä on www.airliners.net? Internet-tilastoyhtiö Alexa.comin mukaan se on maailman suurin ilmailuaiheinen internet-sivusto, jolla käy päivittäin yli 200.000 eri lukijaa maailman joka kolkasta. Tai nykyään internetistä. Pääsivun vasemmassa laidassa löytyy kymmeniä muita kuvalinkkejä eri aihepiireistä. Pääroolissa on tietenkin mahtava valokuvatietokanta, joka on koottu käyttäjien lähettämistä valokuvista. Sivuston nimen mukaisesti valtaosa kuvista ovat liikennekoneista, mutta mukaan mahtuu kyllä kaikentyyppisiä siviili- sekä sotilasilma-aluksia. M. Niille katselijoille, joilla on täsmällisempää tarvetta löytää juuri tietynlainen kuva, on tarjolla verraton hakutoiminto (Search), jolla voi valita näytettävät kuvat mm. Ilmailun ystävien iloksi nettiin on ilmestynyt toinen toistaan hienompia sivustoja, missä voi nauttia ilmailuaiheisista valokuvista. Tietenkin siitä että lentokoneen ilmestyessä katse seuraa sitä tarkasti mahdollisimman pitkään, ja usein saa kuulla tarkan selostuksen koneen tyypistä ja lentoyhtiöstä. Onnistuneet kuvat huomataan Airliners.netissä heti ja ne saavat paljon katsojia. Kun ilmailuharrastaja alkaa näitä selaamaan vierähtää helposti enemmänkin aikaa, ja nopea internet-yhteys onkin varsin suositeltava. Vaikka kaikki eivät pidä sivuston ylläpidon tiukoista laatukriteereistä, A.net on muodostunut paikaksi, josta ensimmäiseksi kannattaa tarkastaa onko jostakin koneesta kuvaa
Järjestelmälle odotetaan CAT I -kelpoisuutta syksylle 2007 ja CAT II & III kelpoisuutta lähivuosina. Konferenssin ensimmäinen osio käsitteli uusia navigointi- ja lennonvar- mistusjärjestelmiä. HOFFMANN kuva ILA Yleisilmailun EU-konferenssi ILA-ilmailunäyttely järjestettiin Berliinissä toukokuussa. 24 yleisilmailu kesä-heinäkuu 2006 teksti TORSTEN M. Honeywellin järjestelmä (SLS - Satellite Landing System) on kenttäkohtainen ja voi palvella useita kiitoteitä ja -suuntia. Konferenssi oli suun- nattu pk-yrityksille, pienkoneomistajille ja -lentäjille sekä yleisilmailun kanssa tekemisessä oleville poliittisille tahoille. Tapahtuman suojelijana oli Saksan liikenne- rakennus- ja kaupunkikehitysministeri Wolfgang Tiefensee. Lisäksi esiteltiin Garminin G1000 -lasiohjaamoa ja Jeppesenin sähköistä karttapalvelua sekä tulevaisuudessa käytettäviä transpondereita Mode S, ADS-B ja Datalink. Lentopolttoaineet Keskustelua herättivät lentopolttoainevaihtoehdot ja dieselmoottorit. Aiheet käsiteltiin eri osioissa ja alustuksien jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella luennoitsijoiden kanssa. Tilaisuuden avasi Saksan parlamentin ilmailu- ja avaruusryhmän varapuheenjohtaja Dr. Paikalle oli saapunut noin 130 osallistujaa. Nimekkäät luennoitsijat alustivat uusista navigointi- ja lennonvarmistusjärjestelmistä, lentopolttoaineista, yleisilmailun taloudellisesta merkityksestä alueellisessa kehityksessä sekä yleisilmailun hallinnosta. Hartmut Bähr ja Hjelmco Oil:n toimitusjohtaja Lars Hjelmberg Ruot-. Näyttelyyn liittyen järjestettiin myös alaa käsittelevä EU-konferenssi. Aiheet kuullostavat tutuilta Suomenkin tilannetta ajatellen. Torsten Hoffmann kävi kuuntelemassa, mitä Euroopassa tapahtuu. S aksan lentokoneomistajien ja lentäjien yhdistys AOPA ja Schönhagenin lentokenttä järjestivät ILA-ilmailunäyttelyn yhteydessä 15. toukokuuta ensimmäistä kertaa EU-konferenssin yleisilmailun tulevaisuuden näkymistä. Siinä esiteltiin uutta satelliittinavigointijärjestelmää, mikä mahdollistaa tarkkuuslähestymisen ilman ILS:iä (Instrument Landing System - Mittarilaskeutumisjärjestelmä). Peter Danckert. Esillä on runsaasti yleisilmailukoneita. Öljyyhtiö Total Deutschland GmbH:n edustaja Dr. Lisää ILA-asiaa sivulta 58 alkaen. Yleisilmailun tilannetta ja ennen kaikkea tulevaisuutta pohdittiin Saksassa ensimmäisessä alan EU-konferenssissa
Polttoainetta käsiteltäessä ja yksityisissä säiliöissä varastoitaessa on muistettava että polttoaineen valmistajan ja myyjän vastuu päättyy osittain myyntihetkellä. NPA:n tulisi olla laadittu syyskuuhun 2007 mennessä. Näille kentille on pyritty kehittelemään uudenlaista käyttöä. AVGASia tuotetaan Euroopassa enää kolmessa tuotantolaitoksessa ja se on marginaalituote verrattuna kerosiiniin tai muihin polttoaineisiin. Lentokoneella paikalle pääsee parhaiten! Kirjoittaja toimii Turun Laskuvarjourheilijat ry:n puheenjohtajana. Lentomelu Ilmailulainasiantuntija Prof. Työryhmän tavoite on luoda uusi konsepti ei-kaupallisen kevytilmailulentotoiminnan (suurin lentoon lähtöpaino max. Sivel innoitti asianosaisia vapaaseen, luovaan ja kainostelemattomaan ajatteluun välittämättä aikaisimmista rasitteista. Tällöin on usein lentotoiminnasta riippumattomia toimintoja tullut mukaan. Elmar Giemulla Berliinin teknisestä yliopistosta puhui lentomelusta ja sen suojelutoimenpiteistä. Euroopassa suunnitteilla oleva maksu VFR-lennoilta (Visual Flight Rules - Näkölentosäännöt) on vältetty alle 2 tonnia (MTOW) painavien ilmaalusten osalta lentoyhtiöiden ja kansallisten viranomaisten vastustuksesta huolimatta. EU:ssa lyijyn käyttö kiellettiin ajoneuvoissa käytettävissä polttoaineissa vuodesta 2000 lähtien. Saksassa ja monissa muissa EU:n jäsenmaissa on kylmän sodan päätyttyä luovutettu sotilaskäytössä olleita lentokenttiä kunnille/seuduille. Iltapäivän kolmannessa osiossa käsiteltiin alueellisten lentoasemien ja -kenttien merkittävyyttä alueen taloudellisessa kehityksessä. Suomen harrasteilmailun intressit ovat enimmäkseen edustettuna EAS:n (Europe Air Sports) kautta, jolla on seitsemän henkilöä työryhmässä mukana. Yhteensä 16 alustusta antoi paljon mielenkiintoista ja ajankohtaista tietoa. Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä lentotoiminta on kielletty ennen klo 9 ja klo 13 jälkeen! Suomessa tällainen rajoitus kieltäisi vuoden 2005 tilastotietojen perusteella pienkoneiden lentotoiminnan edellä mainittuina aikoina Helsinki-Vantaalla ja -Malmilla, Jyväskylässä, Kauhavalla, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. toja, huvipuistoja tai kauppakeskuksia. 5,7 tonnia) säätelemiseksi ja koota siihen liittyvät muutosehdotukset eli nk. yleisilmailu kesä-heinäkuu 2006 25 nssi Berliinissä sista esittelivät eri polttoaineita ja niiden laatueroja. Ilmailuliiton puolesta tilannetta seuraa liiton moottorilentotoimikunnan jäsen Risto Niemi, ja häneltä voi saada lisätietoa asian etenemisestä. Lentäjän on siis syytä varmistua että tankkaa oikeaa laatua. NPA (Notice for Proposed Amendment). Konferenssi oli antoisa ja hyvin organisoitu. Aiheesta tullaan varmasti raportoimaan niin tässä lehdessä kuin myös liiton kotisivuilla. Maksut ilmatilan käytöstä Martin Robinson, AOPA England, kertoi miten edunvalvonta voi tuoda myös tulosta. Esitellyt tutkimustulokset osoittivat, että pienelle syrjässä olevalle kentälle saatetaan hyvinkin löytää uutta käyttöä ja näin myötävaikuttaa alueen kestävään ja taloudelliseen kehitykseen. Eri polttoainelaaduilla on eri fysikaaliset ominaisuudet, kuten esim. MDM.032-työssä on puhdas pöytä, jolta aloittaa. höyrynpaine, mikä voi aiheuttaa ongelmia korkealla lennettäessä. Suomessakin sen työtä kannattaa seurata tarkasti. Yhtenäisen ilmatilan komitean esitys asetukseksi sisältää luonnoksessaan yhtenäisistä navigointimaksuista periaatteen, jonka mukaan ilmatilankäyttäjien tulee rahoittaa lennonvarmistuspalvelut. Se on kuitenkin ajoneuvoihin suunniteltu polttoaine ja käsittää erilaisia polttoainelaatuja. Lentokentän varrelle voidaan kehittää teknologiapuis- Yli 15 000 operaation lentopaikoilla Saksassa lentotoiminta on kielletty lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä ennen klo 9 ja klo 13 jälkeen! Lentopaikoilla, joilla edellisenä vuonna ilma-alusten laskujen ja nousujen yhteen laskettu määrä ylitti 15 000, on lentotoiminta rajoitettu tietyin poikkeuksin mape ennen klo 7, klo 1315 välisenä aikana sekä auringonlaskun jälkeen. Liikenneministeriö on antanut asetuksen, joka rajoittaa enintään 9 (MTOW) tonnia painavien potkuri- ja moottoripurjelentokoneiden lentotoimintaa.. Se sisältää hyvin myrkyllistä tetraetyylilyijyä, jota käytetään nakutuksenestoaineena. Myös lentobensiini (AVGAS) saatavuus tulevaisuudessa puhututti. Saksassa melurajoitukset ovat tiukemmat kuin Suomessa. Dr. EASA:n työryhmä MDM.032 tulee merkittävästi vaikuttamaan yleisilmailun sääntelyyn Euroopassa. He muistuttivat että ajoneuvoissa käytetyt bensiinit ja dieselit eivät ole samanlaatuisia kuin ilmailupolttoaineet, ne on suunniteltu ja kehitetty tieliikennettä varten. Työryhmä aloitti toimintansa maaliskuussa 2006 ja ensimmäinen väliraportti on tarkoitus antaa heinäkuussa 2006. Uudessa esityksessä todetaan että jäsenvaltioiden pitää vapauttaa alle 2 tonnia painavilta koneilta lennettävät VFRlennot maksuista. Kokoustilat olivat erinomaiset ja tulkkauspalvelu käänsi puheet sujuvasti saksan tai englannin kielelle sitä tarvitseville. Ainona miinuksena todettakoon huonot yhteydet julkisilla kulkuvälineillä Berliinin keskustasta Schönhagenin lentokentälle. Frankfurt-Hahnin menestystarina on tässä yhteydessä poikkeuksellinen, se on onnistunut kehittymään pitkälti puhtaalla lentotoiminnalla. Tärkeä MDM.032 Eric Sivel, EASA:n (European Aviation Safety Agency - Euroopan lentoturvallisuusvirasto) lentokelpoisuuden ylläpito -osaston johtaja kertoi EASA:n asettamasta kevytilmailutyöryhmästä MDM.032 (MDM = Multi-Disciplinary Measures). Maaliskuussa 2007 julkaistaan kannanotto EU asetuksen 1592/2002 muuttamisesta. Laadunvalvonta yksityisissä varastoissa ei ole yhtä tehokasta kuin lentobensiinin ja kerosiinin lentoasemien myyntipisteissä, joissa näytteitä otetaan päivittäin. MOGAS (Motor Gasoline) on kasvattanut suosiotaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo pitkään. Monet kansalliset ilmailuliitot ovatkin julkaisseet kotisivuillaan ryhmän toimintapuitteet (terms of reference), kokouksien pöytäkirjoja, kannanottoja jne. Tässä esityksessä jäsenvaltiot voivat vapauttaa ilmatilankäyttäjät maksuista, jos lento suoritetaan VFR-lentona. Ostohetkestä huoltoasemalla alkaen aina lentokoneen tankkaukseen asti tulisi varmistaa, ettei polttoaineeseen ole päässyt epäpuhtauksia säilöistä varastoinnin aikana tai omasta jakelulaitteesta. VFR-maksuja ei peritä lainkaan pienkoneilta, mutta yli 2 tonnia painavilta ilma-aluksilta maksun voi näillä näkymin kuitenkin määrätä kansallinen viranomainen. YK:n ympäristöohjelma on jo hyväksynyt maailmanlaajuisen suunnitelman poistaa se käytöstä
Aggressiivinen olemus kertoi. Kiitorata on asvalttia, kooltaan 900 x 10 m ja vieressä on hieman isompi nurmikkoinen laskualue. Hänet onkin nähty usein maajoukkueen vetotehtävissä. Se on täysiverinen unlimited-luokan kilpuri MDM-1 Fox, parasta mitä rahalla saa. Tai vaakakierreympyrä ulkopuolisin kiertein. 26 purjelento kesä-heinäkuu 2006 teksti MATTI PEURA Purjetaitolentäjän taivas BABENHAUSEN Markku Tenhunen valmiina starttiin taitolentokeikalle Manfred Echterin kanssa. Vuonna 1953 perustettu Luftsportclub Babenhausen isännöi 1925 rakennettua entistä sotilaskenttää, jota ovat käyttäneet niin Luftwaffe kuin sodan jälkeen amerikkalaiset. Menisikö jalat sekaisin ulkopuolisessa syöksykierteessä tai negatiivisessa flick-rollissa. Saimmekin allemme unelmien täyttymyksen. Manfred toimii delegaattina myös FAI:n taitolentokomission purjetaitolentojaostossa. Huhtikuinen retki suuntautui Frankfurtin kaakkoispuolelle Babenhauseniin. Tämä 61-vuotias Luftwaffen evp-eversti käyttää eläkeaikaansa saksalaisten purjetaitolentäjien valmentamiseen. Tarkoitus oli ensisijaisesti saada lisävalmennusta yhdeltä maailman huippukouluttajalta, saksalais-sveitsiläiseltä Manfred Echteriltä. Niinpä edellisen kesän kutsun perusteella kolme suomalaista purjetaitolentäjää, Markku "Aksu" Tenhunen, Jyrki "Jyy" Viitasaari ja artikkelin kirjoittaja Matti "Teletubby" Peura suuntasivat Saksaan hankkimaan lisäoppia. Kerholla on pari hallia täynnä mitä jännittävämpiä koneita Lunakista experimental Cirrus K:hon. Ei kuitenkaan onnistunut vielä tällä kertaa. maistamaan maailman parasta kaksipaikkaista purjetaitolentokonetta. Myös kerhorakennus on ihan eri planeetalta mihin köyhän maan lentäjä on tottunut omat keittiöt ruokasaleineen ja pubeineen, unohtamatta valloittavaa keittiöhengetärtä. MDM-1 Fox Ensivaikutelma Foxista vastasi mielikuvaa. Löytyi sieltä myös upea Giles 202 -taitolentokone, joka onkin oma lukunsa. Näitä ja monia muita asioita on artikkelin kirjoittaja pohtinut vuosien varrella ja toivonut saavansa joskus mahdollisuuden selvittää asiaa sekä omat rajansa purjetaitolentäjänä. Kun edellä olevan asian selvittämiseen tuli vihdoinkin mahdollisuus, oli päätöksen teko reissuun lähtemisestä helppoa, varsinkin kun sain mukaani pari intomielistä kollegaa. täysiverinen unlimited-luokan taitolentokone. Alla on MDM-1 Fox, M iltähän tuntuisi jatkuva -5 G:tä purjelentokoneella. Matkan toinen houkutin oli päästä Myyty! Tällaisen suomalaisdelegaatio olisi mielellään tuonut tuliaisiksi
Rungon asento oli tarkasti huomioitava myös loppuvedossa. Vain kahden sormen leveydellä nokkaa ylös horisontissa ja sauva täysin laitaan. Laskukierrosnopeus Kärkiväli 14,00 m 130 km/h on ehdoton miPituus 7,38 m nimi ja kierros alkaa selkeKorkeus (lentoasennossa) 2,25 m ästi totuttua alempaa. Pystylinja alas ja samalla gvedolla vaakalentoon. Pyörii helposti kuin Pitts! Kierre kestää pienimmillään 4,7 sekuntia, kun se ASK 21:llä on luokkaa 12 sekuntia. Ohut siipiprofiili ei aiheuta suurta vastasiivekkeen tarvetta. Irrotus 900 metrin korkeudella ja välittömästi työntö liikehdintänopeudelle 200 km/t. Maksimi liikehtimisnopeus Va 214 km/h Vajoama pienillä nopeSakkausnopeus 2-paikkaisena Vs 84 km/h uksilla on huomattavaa, Sakkausnopeus 1-paikkaisena Vs 78 km/h kuten myös riski joutua MDM-1 Fox. Lievällä oikein tehdyllä sivuluisulla saadaan odottaa mittarinopeudelle 120 km/ h. 130 km/h 29 Vaikka sakkausnopeus on G-rajat 2-paikkaisena +7 / -5 G 80-85 km/h, on nopeus piG-rajat 1-paikkaisena, ohjaaja 100 kg +9 / -6 G dettävä äkäisellä koneella Maksiminopeus Vne 282 km/h em. Etuohjaamo on kapea ja istuma-asento mahdollisimman makaava g-voimien vaikutusten minimoimiseksi. trimmi. Paras liitoluku nop. Nopeus pysyy hyvin ja +5 G:n ripe- ällä vedolla nokka oikeaoppisesti pystyyn 85 astetta, pystylinja ja odotus. Pientä työntöä selällään. Ohjaamosta kaikki turha on jätetty pois, jotta kone olisi mahdollisimman kevyt ja palvelisi ainoaa käyttötarkoitustaan - taitolentämistä. Lyhyillä siivillä saadaan hyvä roll-rate ja ohut profiili mahdollistaa liikehdinnän nopeusalueella 200-260 km/h. Kone pyörähtää siipensä ympäri kevyesti. Kevennys näkyy erityisesti takaohjaamossa, josta on karsittu mm. Ensimmäinen yllätys ASK 21:n jälkeen olikin siinä, että Foxin liukukulma liikehtimisnopeudella on hyvin loiva ja korkeudenmenetys pientä. FiSiipipinta-ala 12,34 m_ naalissa maksimimassalla Siipiprofiili NACA 64 1-412 ehdoton miniminopeus on Tyhjämassa 361 kg 120 km/h pintaan saakka, Maksimi lentomassa 530 kg yksipaikkaisena 115 km/h. Selkäkaarrot menevät sujuvasti, mutta orientoitumisen täytyy olla 100 %:sta. Hinaus on helppoa kun muistaa olla tarkkana ja huomioida ohjainten tehokkuuden. Kierteenpuoleista jalkaa tarvitaan vain aavistus, samoin sitäkin yläjalkana viimeisen 90 asteen aikana. Etuohjaamon trimmin indikaattoria ei ole, vaan sauvan juuressa olevaa trimminä käytetään sormilla pykäliä lukien yksinkertaista. Vaaputusten jälkeen hidas vaakakierre ja tunnelma heti kattoon. Luisumittarin korvaa puuvillalanka. arvoissa. Välittömästi pienen linjan jälkeen +4,5 G:n vedolla silmukkaan ja 3/8 silmukan jälkeen vedon löysäystä aina +0,5 G:hen saakka selällään, ja viimeinen osa silmukkaa vastaavasti ulos. Koneeseen asettautuminen vaatii pientä harjaantumista korkean päätelineen vuoksi. Ohjaimet ovat jo maakiidossa tehokkaat ja siivekekorjaukset tapahtuvat rauhallisin, pienin liikkein. Vyöt ovat 5-pistevyöt ja lisävarusteena taitolentokoneeseen kuuluva erillinen lannevyö. mällisyyttä. Kevyt työntö pääpyörälle ja Fox on vedettävä irti kiitoradasta nopeudella 85-90 km/h. Tosin koViitasaari hämmästelevät mitä neen tehokkaat ohjaimet vaativat tästaivaalla tapahtuu. Samaa helppoa rataa pyörivät immelmannit, kuubalaiset ja reverssikuuSiellä ne vääntävät! Markku balaiset. Runko on etuosaltaan virtaviivainen, takaa normaalia paksumpi ja jäykempi. purjelento kesä-heinäkuu 2006 27 suorituskyvystä ja mittasuhteet suunnittelun tavoitteista. Rauhallinen polkaisu pohjaan sivuperäsintä sakkauttamatta ja nätti pystykäännös on valmis. Mukavan asennon löytäminen on tärkeää, jotta kaikkia kytkimiä voi turvallisesti käyttää eri lentotiloissa. Babenhausenin taitolentokalustoa: Lunak, Fox ja SZD-59 Lunakin motto: elämä on liian lyhyt vakioluokassa lennettäväksi. Tutustumislento g:n kera Kun mukava olotila on ohjaamossa saavutettu, kuomu kiinni, ohjaamotarkastus, peukalo ylös ja menoksi. Selkälento on pienistä ohjain"Aksu" Tenhunen, Jyrki "Jyy" voimista johtuen helppoa. Oli aika suorittaa tutustumislento
Vauhtia kerätään 250 km/t ja jälleen kaksin käsin työntö selkälentoon. Pyöräjarru toimii hyvin ja on tarpeeseen. Sen täydelliseksi hiominen vaatii tosin Foxillakin intensiivistä harjoittelua, kuten helpot liikkeet taitolennossa yleensäkin. Täysi jalka juuri sakkauksessa, veto nokkaa nostamatta ja syöksykierre on valmis. Jarrut ovat tehokkaat ja koneen asento pidetään aivan pintaan saakka. Samalla täysi jalka. Nopea vaakakierre pyörii todella nätisti. Ensimmäinen alkaa jälleen yliohjauksella, sillä siivekettä tarvitaan vain alle puolet totutusta. Kone on ilmassa suorastaan täydellinen. Nopeutta kertyy 270 km/t. Pieni odotus, nokka putoaa alas ja heilahtaa kelloon, vastatyöntö ja pystylinja. Repäisyä lähentelevä ripeä veto noin 35 % sauvan liikeradasta ja osittainen vedon löysäys heti, jotta ei mennä syväsakkaukseen. Itse Manfred antoi tästä oppitunnin lentäessään kirjoittajan jälkeen 20 kg kevyemmän Aksun kanssa. Oikaisu vie useita kierroksia ja korkeutta helposti 300 m. Loppuveto on huomattavan pieni ja kone istuu tukevasti. Selkälennosta jälleen molemmin käsin työntäen ulkopuoliseen -silmukkaan. Veri pakkaa päähän 4 G:n voimalla. Makaavasta ohjaamoasennosta johtuen g-voimat vaikuttavat vähemmän ja kone on helposti vedettävissä g-sakkaukseen nopeudesta riippumatta. Korvin kuultava huokaisu irrottaa virtauksen siiven tyvestä. Pilvikelilläkin pääsee taivaalle. kierteeseen, josta oikaisu noissa korkeuksissa on mahdottomuus. Löysään työntöä ja puolikas ulkopuolinen "luuppi" on tehty. Mutta vaarallisin ominaisuus etenkin matalalla on pystyliikkeissä suoritettu yliohjaaminen. Viimeisellä puolikkaalla sauva eteen ja 30-40º ennen oikaisuhetkeä täysi vastajalka. Takana Manfred valittaa pään irtoamista ja kone värähtelee lähestyvän ulkopuolisen sakkauksen merkiksi. Lennon -5 G:tä näkyi naamassa. Erityisesti suorituskykyisellä koneella tämän taidon hallinta korostuu. Irrotuksen jälkeen 1250 m:stä nopea kiihdytys taitolentoboxiin ja vaaputukset. Oikaisu 60 astetta ennen vaakalinjaa vastajalalla, nopealla työnnöllä palautuksineen sekä pienellä vastasiivekkeellä. Nokka ylös pyrstölui- suun canopy-up, polkimien lukitus, vauhti pysähtyy ja kaksin käsin välitön veto sauvasta taka-asentoon. Kone liukuu pehmeästi taakse vaakaan, oikea siipi hiukan ylhäällä. Pulssin tasaantuessa laskuun ja lopulta onnellisena koneesta ulos. Tämä ASK 21:lle vaativa liike on Foxilla huomattavan helppo. Kuvassa mukana Jyrki Viitasaari.. Heti perään vedon kiristyksellä osasakkaukseen. 28 purjelento kesä-heinäkuu 2006 Täysi jalka juuri sakkauksessa, veto nokkaa nostamatta ja syöksykierre on valmis. Lunakin siivenkärjessä on moottoroiduista taitolentokoneista tuttu tähtäin, jolla lentäjä saa 45 ja 90 asteen kulmat sovitettua horisonttin kanssa. Jyrki Viitasaarta ja Manfred Echteriä naurattaa, koska edessä on annos g-vitamiinia ja epätavallisia lentotiloja. Sekä opettaja että oppilas olivat tiukoilla. Purjetaitolento ei ole niin sääriippuvaista kuin laji yleensä. Sauva eteen liian rajusti, silmissä miljoona kirkasta tähteä ja G-mittarissa lukema -5 G, eli maksimit. Tämän johdosta mm. Nopea vaakakierre menee helposti nopeudesta 140 km/h. flick-rollin tekeminen alle 500 m:n korkeudessa on kielletty, sillä koneella on taipumus mennä eräänlaiseen syväsakkaukseen. Kone pysähtyy pystyyn, josta vedolla takaisin vaakalinjalle. Tuloksena punaisia silmiä katkenneista veri- Babenhausenin hinauskone Maule ja sen pilotti Corinna Fucks. Seuraava meneekin jo kohtuullisesti ja kaarron linjat tähtäyspisteineen löytyvät. Tietysti lihasmuistissa on Pittsin raskas sauva, joten virhe on edessä. Viime vuosina onkin koettu kaksi fataalia tilannetta, jossa matalalla tehty oikaisu yli 250 km/t nopeudella on johtanut koneen läpisakkaukseen ja ohjaajien menetykseen. Negatiivisten flick-rollien jälkeen 360 asteen vaakakierreympyrä sisä- ja ulkopuolisin kiertein. Muutoinkin vastasiivekkeellä voidaan monesti paikata liikkeitä ja peittää virheellisiä suorituksia. Kone karkasi mestarilta ja tuli 2 kierrosta ylimääräisiä flick-rolleja ennen oikenemista. Rajat löytyivät Toisella lennolla oli aika kokeilla omia ja koneen rajoja
Babenhausen todellakin on eurooppalainen taitolentäjän taivas. SZD-59 Acro. As-K21.. Tällä rahalla tuetaan leirejä ja hankitaan uutta kalustoa. Maasta oli ilo katsoa kaunista liikehdintää. Säätiöllä onkin kuusi taitolentokonetta. Ohjelma ei tuntunut kummoiselta. Seuraavat kaksi päivää pidettiin huonoa keliä, opiskeltiin teoriaa ja nautittiin ikimuistoisesta vieraanvaraisuudesta herkkupöytien ääressä. Cirrus K experimental. Koneita ja lentäjiä Loppuviikosta lennettiin vapaata ohjelmaa ja harjoiteltiin mm. Suomalaisella purjetaitolennolla on vielä pitkä matka edessään. Aksu ja Jyy lensivät päivän aikana omia tutustumisohjelmiaan. Viimeiseltä päivältä jäi kaikille hyvä maku onnistuneesta reissusta. Hänen tukensa työpanoksena ja rahana on huomattava nuorille lajin alkajille ja mahdollistaa normaalia edullisemman harjoittelun leireillä. Saksassa toimii 1300 jäsenen purjetaitolennon tukisäätiö, joka kerää jäseniltään vuosittain 26.000 euroa jäsenmaksuja. Paljon uutta opittiin ja oppia tullaan jakamaan lajin puitteissa. Toisena hinauspilottina omalla Super Cupillaan toimi legendaarinen 78vuotias Wilhelm "Salzmann" Duerkopp, jota pidetään nykyaikaisen purjekoneiden kilpataitolennon isänä. Kolmen Foxin lisäksi leirillä oli kaksi yksipaikkaista SZD-59 Acroa ja kaksi lähes tuliterää ASK 21 -harjoituskonetta sekä joukko harvinaisiakin temppupurtsikoita. Se on suoritettavissa kotoisalla ASK 21:lläkin, tosin tuskalla ja hiellä. Keskipakovoiman uuvuttamalle huilaustauko ruoholla maistui. Jyy tutustui järjestelmällisesti koneen käyttäytymiseen eri nopeusalueilla, mistä saatiin iltaisin ammentaa oppia. Hyvällä kansainvälisellä yhteistyöllä ja kansallisella uutteruudella paljon on saavutettavissakin. Jälleen oli opittu uutta. Niitä käyttää vajaat 200 lajin harrastajaa. Vuosien kokemuksella tukisäätiömallia suositeltiin meillekin. saksalaista ohjelmaa, jonka hyväksytyllä suorittamisella saavuttaa toiseksi ylimmän, hopeisen suoritusmerkin. Vuoden 2005 Saksan mestarin Wolfgang Fucksin lentoa Acrolla oli ilo seurata ja ensimmäistä kertaa purjekoneella nähty unlimited-luokan lento sai retkeläiset ihastuksen valtaan kuten hänen viehättävä Corinna-puolisonsakin toimiessaan leirin hinauspilottina. purjelento kesä-heinäkuu 2006 29 Saksassa toimii 1300 jäsenen purjetaitolennon tukisäätiö suonista johtuen, punakkuutta ja turvotusta kasvoilla
Telemaster on helppo koulukone. Sen yläkerrassa oli Ilmailukerhon purjelentokaluston huolto- ja korjaustoimintaa. Lennokkijaos järjestää niiden lennättämistä ja virittämisen harjoittelua Ojoisten koulun juhlasalissa, kertoo lennokkijaoksen puheenjohtaja Markku Suominen. Ilmailukerhon purjelentopuoli sai tilat Aartelasta, Hattelmalantien varrelta, mutta lennokkikerhotoiminta hiipui. Lennon aikana voidaan antaa 2-3 oppilaan opetella lennättämistä. Lennokkitoimintaa järjestettiin Hämeenlinnan Ilmailukerhon sekä Hämeenlinnan Lennokkikerhon nimillä. Moottori on toiminut erinomaisesti myös talvella. Sen lentoliikkeet ovat rauhalliset, eikä se tee mitään äkkiarvaamatonta. Sillä on vuosittain lennetty koulutuslentoja keskimäärin 25 tuntia. Väliaikaiset, vähemmän aktiiviset kaudet ovat johtuneet tilojen puutteesta. Kerholla on ollut käytössään 2 radiota ja opetuskaapeli. Pertti Palos ki toiminnat pääsivät saman katon alle vasta muutettaessa kaupungin tiloihin Vanajantie 10:een, vanhaan perunajauhotehtaaseen. Hämeenlinnan lennokkijaoksessa toimii Paula Nuotio. Toisen rakentaminen on myös aloitettu. Kerhon koulutuskone Telemaster on tehty vuonna 1989. Kirjastotalon rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla ja kerho joutui lähtemään tiloistaan. Telemasterin kärkiväli 163 cm.Kone painaa nyt 3100 g. Laskutelineet on kuitenkin jouduttu uusimaan tai vahvistamaan moneen otteeseen. Hän osaa käsitellä erinomaisesti nuoria ja osaa opastaa näitä liidokkien tekemisessä ja lennättämisessä. Sillä pärjää hyvin tuulisessakin säässä. Servoja on 4 (uusittu 2003). Siihen uusittiin tuliseinä ja rungon pohja. Talvella 2003 lennokkiin asennettiin OS 40 FX. Sille otti osaa kahdeksan poikaa. Kone on täysin lentokuntoinen, sitä ei kuitenkaan enää voida uusia enempää mikäli pehmeneminen jatkuu. Paula Nuotio on osallistunut kouluttajana em. Sitä ei ole koskaan kaputoitu. Kerho järjesti tuolloin sisälennokkikilpailuja Etelä-Hämeen Keskusammattikoulun juhlasalissa ja liidokkikisoja Lehijärven jäällä ja Parolan lentokentällä sekä 60-luvulta lähtien Räyskälässä. Kurssi pidettiin kaupungin askartelupajalla Hämeenlinnan nuorisotyölautakunnan tuella ja silloisen Ilmailuliiton lennokkiohjaajan Seppo Takon opastuksella. Lopulta 70-luvun alussa lennokkitoiminta elpyi jälleen Lennokkikerhoon tulisi saada myös lasten äitejä mukaan. Toinen koneista valmistuu kerhotyönä lähiaikoina. Risiiniöljy oli pehmittänyt ra-. 30 lennokkipakki kesä-heinäkuu 2006 Hämeenlinnan Ilmailukerhon lennokkijaos Toimintaa vuodesta 1938 H ämeenlinnan alueella lennokkitoimintaa on ollut Hämeenlinnan Ilmailukerhon perustamisvuodesta 1938 lähtien. Rakentelu jatkuu Hyttysellä ja joskus siinä sivussa rakentuu esim. Hämeenlinnan kaupunki on pyytänyt lennokkijaosta pitämään lennokinrakentamisen kursseja erikoisryhmille. 1980-luvulla kerho muutti Parolantielle kerrostalon alakertaan. Lentoaika tankillisella on n 20 minuuttia. Koneeseen on tehty 2003 peruskorjaus. Moottori on jo viides. Monelle kurssilaiselle on ollut hyvin tärkeää, että heitä on ohjannut "Äitihahmo-Paula". - Tätä melko helppoa ja nopeasti rakennettavaa konetta pääsee lennättämään jo noin neljän kerhoillan jälkeen. Se on erittäin hyvä väline alkeiskoulutuksessa. Takarivissä lennätyksen opettajat Ari Niemelä ja Markku Kallionpää. Kerholla on myös käytössä lentosimulaattori. Hämeenlinnan Ilmailukerhon kaikkenteita. Heidän tulisi tietenkin osata ohjata nuoria lennokin rakentamisessa. Sillä ei voi kuitenkaan lentää "temppua" SIL:n tuella lennokkijaos on saanut 2 koulutuskonetta. kursseille. Se alkaa normaalisti syksyllä Super Wing -lennokin rakentamisella. SIL-kopteri. Kuva Pertti Palos. kun uudet kerhotilat löydettiin Hämeen Akun kiinteistöstä. Lennokkikerhotila oli Lukiokatu 2:ssa, nykyisen kirjaston paikalla. Käynnistys tai käyntiongelmia ei ole ollut. Vasemmalta Joni Kukkonen, Antti Kopo, Janne Hautamäki ja Sakari Suominen. Kerholaiset osallistuvat keväisin TOKA-karsintakilpailuihin rakentamillaan lennokeilla. Lennokkijaos on pitänyt lennokkirakennuksen alkeiskursseja kaupungin organisaatioille sen RC-kurssilaisia perhekuvassa. Tällöin syntyi myös päätös yhdestä pääkerhosta, jonka suojissa eri ilmailulajien jaokset edelleenkin toimivat. Kerho järjestää alkeislennokkikursseja Hämeenlinnan Ilmailukerhon lennokkijaos pitää toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi nykyään vähintään yhden lennokinrakennuksen alkeiskurssin vuodessa. Varsinainen kerhotoiminta pääsi kunnolla alkamaan noin 20 vuotta myöhemmin 1957 ensimmäisen lennokinrakennusohjaajakurssin myötä
Kärkiväli on 215 cm ja paino 6600 g. Markku näkee lennokkijaoksen tulevaisuuden hyvänä. Lentoaika tankillisella on 20 minuuttia. Moottorina on 100 cm3 modifioitu 2-tahti bensiinimoottori teholtaan 6 7 hp. Moottorina om modifioitu 33 cm3 2-tahtibensiinimoottori, teho 2 hp. Koneen lennolla näkeminen ei ole vielä jättänyt ketään kylmäksi. Kerhoon on tullut palkintosijoja mm. Kone on lentänyt useissa yleisötilaisuuksissa. - Rakenteilla on myös kolme perustason alkeismoottorikonetta ja kokeneempien harrastajien suuria mallilennokkeja. Se on hyvin säilynyt ja sitä säilytetään HIK.n lennokkijaoksen tiloissa. mikrofilmareissa, pikkulennokkien eri luokista sekä TOKA- loppukilpailuissa. Koneen rakentaja Markku Kallionpää apumekaanikkonaan Heikki Hämeenniemi esittelevät Jätti "Pubeteriä" (Sopwith Pup) Elomessuilla Hämeenlinnassa ekokuussa 1998. - Vuonna 2005 järjestetyn RC-kurssin osanottajat harjoittelivat simulaattorilla, jonka jälkeen talvella kerhon harjoituskone sai kyytiä Katumajärven jäällä ja kesällä Räyskälässä. - Kerhoon hankittu lennokkisimulaattoriohjelma ohjaimineen on hyvä apu lennätysharjoittelua varten, Markku huomauttaa. Kuva HIK:n arkisto. Mikäli joku aikoo rakentaa vastaavan koneen, on hänen varattava aikaa 9 kuukautta ja ahkeroitava kaikkina viikonpäivä tehokkaasti 8 tuntia ennen ensilentoa. Kerho järjestääkin vuosittain ison Kuumaa Huumaa -tapahtuman keskustan läheisyydessä Linnanpuistossa. Kerholaiset ovat ottaneet ja ottavat osaa Suomen mestaruus -, Suomen Cup sekä TOKA-lennokkikilpailuihin. Oikeata lennätettiin tietty kokeneiden RC-pilottien ohjauksessa, kuten kannattaa aloittelijoiden kanssa aina tehdäkin, hän muistuttaa. Lisäksi sen vilkas ilmailutoiminta on rajoitteena ainakin tehokkaammille vapaastilentäville, Markku Suominen kertoo lennokkijaoksen tulevaisuuden suunnitelmista. Myös radio-ohjatuilla voi aloittaa Ilmatorjuntapatteriston keskittyminen Parolannummelle on Markku Suomisen mielestä luonut uutta innostusta radio-ohjattavien lennokkien toimintaan. Sen kokoamiseen lennätyspaikalla tarvitaan kaksi asiansa osaavaa henkilöä. Kahden moottorikoneen ja kaluston hankinta SIL:n tuella on suunnitelmissa. Markku Kallionpää rakensi lentävän mallikoneen japanilaisesta Tachikava KI-55 koulukoneesta. Piirustukset on saatu suurentamalla sarjakoneen piirustuksia 50%. Räyskälä päälennätyspaikkana on autottomille hieman liian kaukana. Rakenneratkaisut on tosin jouduttu panemaan uusiksi. Lentotapahtuma on niin esikuvansa mukainen. Kerholla on käytössään polttomoottorikone ja liidokki perusradioineen. Esikuva valmistui Japanissa 1930-luvun puolessa välissä. - Kerhon toiveissa on saada kesälennätyspaikka Hämeenlinnan lähistölle. Heinäkuun lopulla oleva ilmaistapahtuma on antanut lennokkilajin lisäksi kaupunkilaisille käsityksen koko ilmailuharrastuksesta laidasta laitaan. Vapaastilentäviä harrastavat rakentelevat kesän mittelöihin pääsääntöisesti pikkulennokkeja sekä P30-luokan kumimoottorilennokeita. Koneella mm. Siivet katkeavat kolmeen osaan säilytyksen ja lennätyspaikalle siirtämisen ajaksi. Euroopan Sosiaalirahaston tukema Perhe-2000 -projekti. Kuva HIK:n arkisto Muu rakennustoiminta ja kilpailut Hämeenlinnan Ilmailukerhon lennokkiharrastajien lennokit muuttuvat ajan mukaisesti. Hämeenlinnan Ilmailukerhon siipien suojassa on lennokkilajin lisäksi purjelento-, moottorilento-, experimental-, sekä kuumailmapalloharrastusta. Tällainen on esim. Moottorin ääni on möreä ja ohi lentäessä siipien tukilamellit viheltävät aidosti! Koneen kärkiväli on 300 cm ja lentoonlähtöpaino 19,6 kg. Markku sai suuntaa antavat piirustukset alan lehdestä. teksti JARI LEHTI lennokkipakki kesä-heinäkuu 2006 31 eri projektien yhteydessä. Servoja on koneessa kaikkiaan 9 kpl. Malli valmistui 1995. Kevyet sähkölennokit ovat lisänneet suosiotaan kerhossa, kuten myös koko maassa. - Radio-ohjattavia Piku Nike-tyyppisiä sähkölennokkeja on kolme, neljä on tekeillä, lennokkijaoksen puheenjohtaja Markku Suominen laskee. Rakentaminen vaati useita satoja tunteja. koulutettiin "Zero" hävittäjälentäjiä. Kone on lentovalmis noin tunnissa. Puolustusvoimat on tarjonnut uran jo kahdelle Hämeen Ilmailukerhon lennokkijaoksen RC- lennättäjälle. - Uusimpia hyviä kerhokuulumisia on vuoden 2005 kurssi, jonka 15 kurssilaisesta valtaosa on edelleenkin mukana, hän iloitsee. Lennokkiharrastuksen pitää näkyä Hämeenlinnan Ilmailukerho ja sen lennokkijaos näkevät tärkeänä olla esillä alueellaan
1968. Täysi paketti "ei kun lentämään"; koneen kanssa samanikäinen Cobran putki, Parachutes Australian pelastusvarjo, sähköiset itikan putsit, Cambridge-loggeri, WinPilot, iPac:it ja muut vermeet. Hp. Lisätietoja Ilona Lilja-Kurkela puh. 040-564 3328. ostetaan Ikarus FOX C-22. Kone on säännöllisesti huollettu ja hyväkuntoinen. Vuosimalli 1989, sarjanumero 19, lennetty n. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestykessä, kurssille otetaan max. vm. PIK 3C Kajava OH-245, perusmittarivarustus, kats. Hp. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. H. IK Joonatan ry, Tikli 0400-142 830 tai Hanski 0400-468 466. Saab Safir 91D, OH-SFP (SF-22). Peruskorjattu 1997, eritystarkastus 2003. Kurssilla esitellään DK:n järjestelmän toiminnot. 38 000 euroa. Moottori uusi Jabiru 80hp 4-tahti, paino vain 228 kg. Erittäin siisti ja hyväkuntoinen. 0400-821 014. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Cessna A188A, OH-CFO, vm. Hinta tulisi olla mummon markoissa 10 000 tienoilla. 26 000 euroa. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tied. 32 markkinat kesä-heinäkuu 2006 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Kurssin hinta 80 euroa ilman majoitusta ja 100 euroa varuskuntakerhon majoituksella. 2004. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Pertti Virtanen 014-375 2319 tai 0400-916 781. Hyvä hinaus- ja metsäpalojen sammutuskone. Kone maalattu LAK:n tehtaalla Liettuassa talvella 2003/04, eli erittän hyvässä maalissa. 040-584 8090. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Kysy lisää: Kai Mönkkönen 050-350 2085. Tyyppikurssi 30.9.-1.10.2006 klo 11.00 SAAB 35 DRAKEN Keski-Suomen Ilmailumuseo järjestää yhdessä Lentotekniikan Kilta ry:n kanssa jatkoa MiG-21 ja II-28 -kursseille. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Piper PA-28-140 Mod. Asiallisessa kunnossa, varusteet Intercom/kypärät, korkeusmittari, kuljetustraileri, pyöräsarja ym. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 040-342 7122. OH-U401 Sakota S10. -72. 25 oppilasta. 4800 euroa. Kurssi on avoin kaikille ja se pidetään kaksipäiväisenä museon tiloissa Tikkakoskella. 040-501 4467. Vuositarkastus 1/06. Runko 1632 h, moottori 1962 h. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. -06, aneroidikoe voimassa, peruskorjattu -00, jonka jälkeen lennetty alle 100 h. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. 0400-251 816/ Jukka tai email jtjuslin@cc.hut.fi. TERVETULOA!. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Jonkinlainen maantiekuljetusvaunu hintaan sisältyen olisi bonusta, muttei pakollinen. Hp. 2250 h, n. 42 000 euroa, neuvottelen myös vaihtokaupasta vesikoneeseen. 720 keikkaa ja tolkuton määrä kilometrejä. Edullinen! Yhteydenotot Peter Furubacka 0500-664 458. Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. 02-435 0234 tai Heikki Kurkela puh. Siisti kone. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi Lentovene POLARIS FIB 1999, n. Hp. 13 000 euroa. 040-575 4919. Lisätietoja myös www.k-silmailumuseo.fi. K-8b, OH-397, 996 h, vm. Puh. Mainio menopeli mihin vaan, löttöstelystä monen sortin kisaamiseen. Kari Kaarakainen puh. Puh. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ilmailuliitto.fi. 180 h. Varustus VOR, ADF, ILS, 2 x COM, transponder, DME, vuositarkastus tehty 04/2006. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Perävaunu omavalmiste vm. 1974. Puh. Puh. Hyvä mittari/ radiovarustus + varjo. Myydään erillisenä Garmin GTX 32T transponder ja Icom ic-A23 radio (nyt Fibissä telineet). Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Puh. · Seuraavaan 8-9/2006 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 15.8.06 mennessä. myydään Kokkolan Ik myy tarpeettomana, uuden koneen hankkimisen vuoksi Cessna-172 K:n. KLA 4830 h, moottori 1820 h (Lycoming 320 150 hv, hyväksytty myös autobensalle). Myydään hyvään kotiin purjekone: LS-7, OH805, "GF". KLA 2950 h, moottori 320 h, 160 hv
Ilmoittautumiset 31.7. Kisoihin otetaan 20 SP5 pilottia rankingin (1.6.2006) mukaan. 040-512 4397. Tervetuloa! Vallilan Lennokkikerho Loviisan Ilmailjat/Lovisa Flygare Kilpailukutsu F3A SM 2/4 2006 Oulu Lennokkikerho Laippa ry järjestää radio-ohjattavien taitolennokkien F3A-luokan toisen SM-osakilpailun 1.-2.7.2006 Oulussa Ahmosuon lentokentällä. Kilpailun järjestää F2B lajiryhmä. Kilpailukutsu Kaikki 2mRC-liidokkien harrastajat kutsutaan 2mRC-liidokkien valtakunnalliseen Suomen Cup-mestaruuskilpailuun. klo 10. Rakennuksessa myös sauna. Kilpailuluokat F3A FAI (SM), F3A Nordic (SC), F3A Sport (SC). Varapäivä 20.8. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kimmo Kaukoranta 050-301 8896, kimmo.kaukoranta@nokia.com.. HUOM! Kentällä liikkumiseen tarvitaan lupa F2B SIL Yleiset suomen mestaruuskilpailusäännöt ja FAI-säännöt Ilmoittautuminen kilpailupaikalla 19.8. Osallistumismaksut tulee suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä Keski-Suomen Ilmailijat ry:n tilille Sampo 80001270689558, tunnus SM-06. osoitteesta www.ksi.fi tai Keijo Kinnuselta puh. 019-515 566 tai 0500-496 537. Jälki-ilmoittautuneilta 160 euroa. Lisätiedot Tenho Salminen 040-581 6306, tenho.salminen@pp.phnet.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumisen vahvistus: http://koti.welho.com/pvartia/ultrateam/ SIIMAOHJATTAVIEN TAITOLENNOKKIEN SM-III OSAKILPAILU Helsinki-Malmin lentokenttä 19.8.2006 Suomenmestaruus ratkaistaan huomioimalla kaksi kolmesta osakilpailusta. SM-kilpailut ovat karsinnat vuoden 2007 F2Bedustusjoukkueen valinnalle. klo 10.30, osallistumismaksu 10 euroa. Maksun lisätietoihin nimi ja puhelinnumero. tapahtumat kesä-heinäkuu 2006 33 Kilpailukutsu Kilpailukutsu Riippuliidon Vesis SM 2006 2.-9.7.2006 Paikka: Lahti-Vesivehmaan kenttä, varalla Leivonmäki Järjestäjä: Ultra-Team Kevytilmailijat Lahti ry Kilpailun johtaja: Nuppu Rouhiainen Osallistujamäärä: max. mennessä KSI ry:n kotisivuilta saatavalla lomakkeella osoitteeseen Keijo Kinnunen, Pohjantie 9, 40520 Jyväskylä tai keijo.kinnunen@ksi.fi. Kilpailupäivistä 9.7. Starttitapa ja hinausmaksu: Autohinaus, 4 euroa/hinaus Lennon dokumentointitapa: GPS (Garmin, MLF järjestäjien toimesta) Ilmoittautuminen ja asiakirjojen (kelpoisuustodistus, kilpailulisenssi, liidinkirja) tarkistus, ilmoittautumismaksun loppuosan maksu sekä briefing Vesivehmaan lentokentällä 2.7. Tärkeitä lisätietoja kilpailusta, ilmoittautumisesta, majoituksesta yms. Loppukilpailu tapahtuu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä Ruotsinpyhtäällä sunnuntaina 20.8.2006. on varapäivä, jota ei käytetä, jos aiempina päivinä on jo saatu riittävä määrä kilpailupäiviä tai todettu, ettei kisasta saada virallista. FAI-luokassa neljä parasta lentää myös F-07 finaaliohjelman. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Esa Eirola 0400-388 371, esa.eirola@securitassystems.fi. Kilpailukutsu F3A SM 3/4 2006 Hämeenkyrö Tampereen RC-lentäjät ja Hämeenkyrön lentokerho järjestävät radio-ohjattavien taitolennokkien F3A-luokan kolmannen SM-osakilpailun 12.-13.8.2006 Hämeenkyrön lentokentällä. 20 Kisamaksu: 130 euroa, haut erikseen. Kilpailuihin voi osallistua myös ultrakevyellä (B) lentokoneella, joka kykenee saavuttamaan sääntöjen mukaisen pienimmän sallitun nopeuden 110 km/h tai 60kts. Aika: Paikka: Luokat Säännöt: 19.8.2006 klo 11 alkaen. Yhteyshenkilöt: Vallilan Lennokkikerho/Leo Santala ja käytännön järjestelyt Ruotsinpyhtäällä Loviisan Ilmailijat/Kaj Lindqvist puh. Ilmoittautumisaika päättyy ke 28.6. Ilmoittautuminen katsotaan suoritetuksi kun ennakkomaksu 30 euroa on maksettu kerhon tilille 800014-78955488. Kilpailuluokat F3A FAI (SM), F3A Nordic (SC), F3A Sport (SC): FAI-luokassa neljä parasta lentää myös F-07 finaaliohjelman. Majoitus halukkaille armeijan majoitusrakennuksessa 80 euroa/viikko. Ilmoittautumiset 15.8.2006 mennessä: Postitse: Leo Santala, Hiihtomäentie 37 B 20, 00800 Hki Sähköpostitse: leo.santala@kolumbus.fi Faksi/puhelin: 09-785 823, 040-207 895 Kilpailukutsu TARKKUUSLENNON JA RALLILENNON SM 2006 ULTRAKEVEIDEN TARKKUUSLENTO Aikaisemmin ilmoitetusta poiketen yllä mainittu kilpailu käydään Räyskälän (EFRY) sijasta Jyväskylässä (EFJY). Helsinki Malmin lentokentän lennokkien lennätyspaikka. Keski-Suomen Ilmailijat ry kutsuu suomalaisia lentäjiä myös ensikertalaisia, osallistumaan tarkkuuslennon ja rallilennon SM-kilpailuihin Jyväskylään 10.-12.8.2006 (varapäivä 13.8.). Kentällä toimii kisojen ajan kahvilateltta. Osallistumismaksu henkilökohtaiseen kilpailuun on 100 euroa/kilpailija ja rallilentoon 100 euroa/miehistö
Viron kartta 36 euroa.. Ikkunataskuja lentohaalariin 18 euroa. Tällöin jäsenkortti toimii todisteena lisenssin voimassaolosta kansallisissa kisoissa. Kansainvälisissä kilpailuissa ja ennätysyrityksissä on esitettävä FAI:n valokuvallinen kilpailulisenssi, FAI Sporting Licence, johon on hankittu voimassaolon todistava vuositarra SIL:n toimistosta. Saariston Ilmailukerho ry Kilpailukutsu Seinäjoen Lennokkikerho RC-Airclub ry kutsuu kaikki Suomen mallilennokki- ja F3A Sport taitolentoharrastajat kilpailemaan Seinäjoelle. Uudet lisenssin hakijat saavat tässä vaiheessa vuotta valokuvallisen FAI Sporting Licencen, sillä jäsenkortit on tulostettu jo alkuvuodesta ja uuden teettäminen vie normaalisti 3-4 viikkoa. Luokat: Aika: F2C SM, Kansanscale Suomen Cup, F3A Sport Suomen Cup 5.8.2006, varapäivä 6.8. Ilmoittautumiset 1.8. 0400-531 095. Jälkiilmoittautuneet 20 euroa + lisäluokat 5 euroa. Osallistumismaksut: 15 euroa + lisäluokat 0 euroa. Pirkanmaan sisälennätysvuorot löytyvät osoitteesta http://www.trerc.fi/ -> tiedotteet -> sisäkalenteri. Potkurilentäjät ry http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo 0400-291 281 LENNÄ UPL-VESILENTOKELPUUTUKSESI KAUNIISSA TURUN SAARISTOSSA Saariston Ilmailukerho ry:n kokeneet vesilentoopettajat kouluttavat kesän aikana sopimuksen mukaan vesilentäjiä tarkoitukseen erinomaisesti soveltuvalla 100hv Eurocub MK IV -koneella. Tarrakiinnitys lentohaalariin, avautuu tarralla taskun sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. Sisälennokkikalenteri Ajankohtaiset tapahtumat osoitteessa www.ilmailuliitto.fi -> lajit -> lennokit -> sisälennokkikalenteri. Jos olet uusi hakija, voit tulostaa lisenssihakemuksen SIL ry:n kotisivuilta www.ilmailuliitto.fi ->säännöt -> lomakkeet jne. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, medical. 34 tapahtumat kesä-heinäkuu 2006 ILMAILIJAN KANSIO Päivitetty versio 70 euroa. Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat käteväsä A5-koossa, yleistietoa ilmailijoille. Liitä hakemuksen mukaan yksi passikuva ja kuitti suoritetusta 8 euron lisenssimaksusta. Ne vanhat lisenssinhaltijat, jotka eivät ole tänä vuonna lisenssimaksua maksaneet, voivat saattaa lisenssinsä voimaan suorittamalla lisenssimaksun tilille Sampo 800014-220738 (viestiksi lisenssinhaltijan nimi ja maksun aihe) ja lähettämällä Sporting Licencen SIL:n toimistoon leimattavaksi. Varmista hyvissä ajoin ennen kisoja tai ennätysyritystä, että sinulla on voimassa oleva kilpailulisenssi. Katso lisätietoja www.lentopaikat.net tai soita koulutuspäällikkö Petri Visalle puh. mennessä sähköpostitse osoitteeseen: tomi.kohtanen@kolumbus.fi. Jäsenet, joilla on ollut kilpailulisenssi voimassa viime vuonna, ovat saaneet kahdeksan euron lisenssiveloituksen jäsenmaksulaskunsa yhteydessä ja sen maksettuaan merkinnän lisenssin voimassaolosta jäsenkorttiinsa. Lisenssi on pidettävä mukana kaikissa SIL:n ja FAI:n alaisissa kilpailuissa ja ennätysyrityksissä. Lisätiedot: www.nic.fi/~airclub, kilpailun johtaja Tom Kohtanen puh. 040-512 2586. OLETKO MENOSSA KISOIHIN? SIL voi myöntää jäsenelleen kilpailulisenssin, jolla todistetaan kilpailukelpoisuus. Harmillista olisi, jos kisoissa menestyneen henkilön suoritus jouduttaisiin hylkäämään vain puuttuvan kilpailuluvan vuoksi..! RUOTSIN JA VIRON UUDET 2006 ICAO 1:500 000 ILMAILUKARTAT SIL SHOPISTA MALMIN LENTOASEMALTA Ruotsin karttalehdet 14 euroa kappale (Malmö, Göteborg, Stockholm, Gävle, Sundsvall, Luleå ja Kiruna). SEP, käyntikortteja ym
1 kierros) 500 e/joukkue, uusintahypyt 85 e/joukkue, palautus 25 e/joukkue. Säännöt: SIL:n yleiset suomenmestaruuskilpailujen säännöt, lajivaliokunnan kokouksessa 29.11.05 hyväksytty versio; SIL:n laskuvarjourheilun SM- ja SE-säännöt 2006, voimassa 1.4.06 alkaen; SIL:n FS-Intermediate-säännöt, voimassa 1.4.06 alkaen; SIL:n laskuvarjourheilun tuomaritoiminnan yleiset säännöt SM-kilpailuissa, voimassa 1.4.06 alkaen. tapahtumat kesä-heinäkuu 2006 35 Kilpailukutsu F2B SM-II-2006 Aika: Paikka: Luokat: Säännöt: 5.8.2006 alkaen klo 11.00 Kuopion Lennokkikerhon kenttä Kuopion Haminalahdessa F2B FAI- ja SIL-SM-säännöt LASKUVARJOURHEILUN SM-2006 Laskuvarjourheilun kupumuodostelmahyppyjen, taito- ja tarkkuushyppyjen, muodostelmahyppyjen ja artistic-lajien avoimet suomenmestaruuskilpailut järjestetään Utin lentokentällä 25.7.-30.7.2006. Jälki-ilmoittautuminen päättyy klo 18. Kisapaikalla maksettaessa 35 euroa. Freestyle ja skysurfing: 7 kierrosta (min. Taitohyppy: 3+1 kierrosta (min. klo 10.00 Ohjelmassa henkilökohtainen kilpailu sekä joukkuekilpailu kolmimiehisin joukkuein. Myös matkailuvaunupaikkoja sähköpistokkeilla. Kilpailumaksut: FS 4-way: 8 kierrosta (min. 26.-28.7. Tarkkuushyppy: 8+2 kierrosta (min. CF 4-way rotaatio ja CF 4-way sekvenssi: 6 kierrosta (min. 1 kierros) 450 e/ joukkue, uusintahypyt 70 e/joukkue, palautus 20 e/joukkue. Lisätietoja: Hannu Lehtinen 0500-954 659 TERVETULOA UTTIIN!. Leko-hinaus 12 euroa/hinaus, konevuokra Junior OH-849 10 euroa/lento. Jälki-ilmoittautumismaksu 50 euroa. Majoittumismahdollisuus: parakkimajoitus, jossa keittomahdollisuus. Hypyt maksetaan käteisellä tai pankkikortilla ennen hyppyä. Säännöt: FAI Sporting Code Section 7 Osallistumismaksu: 175 euroa Ilmoittautuminen ja maksaminen: www.kkpg.no/index.php3?id=540 Dokumentointi: GPS Kilpailun johtaja: Pierre Naville Kilpailukutsu PURJELENNON MAALIINLASKUN XII SM-KILPAILU 9.9.2006 Menkijärvi (EFME) Ilmasotakoulun Lentokerho ry toivottaa osallistujat tervetulleiksi virallisiin purjelennon maaliinlaskun SMkilpailuihin Menkijärven lentopaikalle lauantaina 9.9.2006. Briefing lauantaina 9.9. Kilpailut jatkuvat 29.7. 1 kierros), 250 e/ joukkue, uusintahypyt 50 e/joukkue, palautus 15e/joukkue. Ohjelma: 24.7. Kisoihin otetaan kaikki halukkaat osallistujat. Lentokoneet: Cessna Caravan, C-207, Cessna 172 sekä tarvittaessa muut hyppykäyttöön soveltuvat lentokoneet. Yhteyshenkilö Matti Husso puh. Osallistumismaksut suoritettava klo 20 mennessä. Osallistumismaksu on suoritettava 4.9. mennessä) 25 euroa, jälki-ilmoittautuneet 35 euroa. Palautus = hyppäämätön hyppy. Freeflying: 7 kierrosta (min. Ilmoittautumiset: Ilmasotakoulun Lentokerho ry, PL 42, 62200 Kauhava tai hannu.lehtinen@netikka.fi. 1 kierros) 1100 e/joukkue, uusintahypyt 200 e/joukkue, palautus 90 e/joukkue. Lisätiedot: www.utti.org tai Olli Eerola 0400-494 572, olli.eerola@utti.org Ilmoittautuminen paikan päällä, osallistumismaksu 10 euroa suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailumaksu sisältää leiriytymismaksun (muille 20 euroa). 040-563 9523 Kuopion Lennokkikerho KIHU ry Kilpailukutsu VARJOLIIDON SM-KISAT 18.-24.6.2006 Annecy, Ranska Jääkarhujen Varjoliitoseura ry järjestää varjoliidon SMkisat PM-kisojen yhteydessä Annecyssä, Ranskassa. CF 2-way sekvenssi: 5 kierrosta (min. 1 kierros) 100 e/hlö, uusintahyppy 20 e/hlö, palautus 7 e/hlö. Varapäivä 21.7. Varapäivä su 10.9. mennessä Ilmasotakoulun Lentokerho ry:n tilille 474410-214917. 1 kierros) 675 e/joukkue, uusintahypyt 105 e/joukkue, palautus 30 e/joukkue. 1 kierros) 130 e/hlö, uusintahyppy 15 e/hlö, palautus 5 e/hlö. Avajaiset klo 9, kilpailut alkavat noin klo 9.30. FS 8-way: 4 kierrosta (min. Harjoitushyppymahdollisuus klo 22 asti, joukkueenjohtajien briefing klo 22. Kilpailulajit: Artistic-lajit (freestyle, freeflying, skysurfing), kupumuodostelmahypyt (4-way rotaatio, 4-way sekvenssi, 2-way sekvenssi), muodostelmahypyt (4-way open, 4-way intermediate, 8-way open) taito- ja tarkkuushypyt (henkilökohtainen tarkkuus open, taitohyppy open, joukkuetarkkuus open, yleismestaruuteen osallistuvat automaattisesti henkilöt, jotka hyppäävät sekä taitohyppy- että henkilökohtaisen tarkkuushyppykilpailun). Kilpailut järjestää Utin Laskuvarjokerho ry yhteistyössä Suomen Ilmailuliitto ry:n kanssa. 1 kierros) 1350 e/joukkue, uusintahypyt 120 e/joukkue, palautus 50 e/joukkue. 25.7. Osallistumismaksu (7.9. alkaen on mahdollista hypätä harjoitushyppyjä. Kilpailut jatkuvat noin klo 18 asti, palkintojen jako, päättäjäiset palkintojen jaon jälkeen 30.7
Purjetaitolentokursseja! Joensuun Ilmailukerho ry, kiteenleiri@jik.fi 2.-8.7.06 SM kerho/18m Helsingin Ilmailukerho ry 2.-9.7.06 Kansainvälinen purjelentoleiri mari.heikkila@rayskala.com 4.-17.6.06 Purjelennon MM-kilpailut vakio 15m, 18m, avoin 9.-16.7.06 Jannen kisat mari.heikkila@rayskala.com 14.-29.7.06 Purjelennon MM-kilpailut kerho- ja maailmanluokka 20.-23.7.06 20.-23.7.06 23.-29.7.06 27.-30.7.06 Räyskälä Pudasjärvi Kitee Nummela Räyskälä Eskilstuna, Ruotsi Räyskälä Vinon-Sur-Verdon Ranska Sodankylä 29.9.-1.10.06 18.-19.11.06 Tarkkuushypyn SC-5 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Turpaboogiet Tampereen Laskuvarjokerho ry Rijeka, Kroatia Mikkeli, MiLK ry Hanko Utti Bled, Slovenia Hanko Immola Viro Utti Hanko Hanko Malmi Turku Utti Utti, ULK ry Gryttjom, Ruotsi Gera, Saksa Stupino, Venäjä Stubenberg, Itävalta Paikka avoin Altenstadt, Saksa Utti Locarno, Sveitsi Tampere Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 15.7.06 Jämi Fly-In Jämi www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi, Taneli Äikäs 040-557 2129 21.-25.7.06 TrikeO6, www.efll.net Lapinlahti Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat Pallonetissä: www.pallo.net/kalenteri 17.-20.8.06 Esi-EM-kisat 24.-27.8.06 II Nauvon ilmapurjehdusregatta 16.26.11.06 MM-kisat Magdeburg, Saksa Nauvo Motegi, Japani Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 19.-23.6.06 Taitolentäjien viimeistelyleiri Jämi www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 3.-9.7.06 Sunny Nights Rally Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 8.-9.7.06 Tarkkuuslentoharjoitus Pori, Piikajärvi veikko.kuusinen@nls.fi, 040-514 3169 Vampula 6.-9.7.06 SM taitolento Sportsman, Intermediate, Advanced EFJM www.taitolento.fi 20.-23.7.06 Taitolennon PM-kisat Örnsköldsvik www.bluenote.fi/utl/tapahtumat Ruotsi 3.-13.8.06 Advanced-luokan MM-kisat Radom www.taitolento.fi 10.-13.8.06 SM tarkkuuslento Jyväskylä Tarkkuuslento, rallilento, ultra tarkkuuslento www.tarkkuuslento.net 29.-30.7.06 Termiikki-teemaleiri sauli.salmela@plappi.fi Mopuleiri, www.ppi.fi EFKV Jämi Vintage International 2006 Jämi www.padasjoenlentokerho.fi Purjetaitolennon SM- ja PM-kilpailu Kitee www.ngac2006.com, contest.director@ngac2006.com Tero Sinkkonen 050-492 2762 Sprinttikilpailu (avoin, 18m, vakio, 15m, kerho ja Räyskälä maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 16.-30.6.06 Riippuliidon EM-kilpailut Opatija, Kroatia www.caf.hr, info@caf.hr 17.18.6.06 Riippuliidon Ranking-harjoituskilpailut Jämi www.jaminliitajat.fi/kilpailu/ 18.-24.6.06 Nordic Open 2006 (PG XC) Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon SM-kilpailut Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon PM-kisat Annecy, Ranska http://www.kkpg.no 29.6.-1.7.06 Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Alahärmä Jukka Routa 0400-950 318, j.routa@pp.inet.fi 1.-16.7.06 Varjoliidon EM-kilpailut Morzine-Avoriaz, www.europaragliding.com Les Gets, Ranska 2.-8.7.06 Riippuliidon SM-kilpailut EFLA/Leivonmäki nuppu.rouhiainen@mol.fi 050-396 0015, 040-510 2475 8.-16.7.06 Ylivieskan lentoleiri Ylivieska Hannu Kuronen 040-554 2478. vakio ja 15m, kerho ja Kiikala maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Esi-EM 15m, 18m ja avoin Issoudun Ranska SM maaliinlasku Menkijärvi Ilmasotakoulun Lentokerho ry Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 16.-18.6.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup- osakilpailu www.europacupskydive.org 17.6.06 Tarkkuushypyn SC-3 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 17.-18.6.06 Liitopukukoulutusta (Birdman) 17.-18.6.06 FS-liiga 2 30.6.-2.7.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 1.-2.7.06 FS-liiga 3 3.-9.7.06 Taito-ja tarkkuusvalmennus sekä oppilasleiri Skydive Karjala ry Viikko 28 Parasummer 2006 (alustava) 21.-24.7.06 FS-liiga 4 ja SM-harjoitusleiri ja -boogie www.utti.org 11.-13.8.06 Hanko Open ja FS-liiga 5 18.-20.8.06 Nopeusmuodostelmakisat 7-way 26.-27.8.06 Hetukkahumpat 1.-3.9.06 Fun Flying Boogie 25.-30.7.06 SM kaikki lajit www.utti.org 25.-30.7.06 Tarkkuushypyn SC-4/RG-2 (SM-06) risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 31.7.-4.8.06 Big Way Camp -suurten kuvioiden leiri www.skydive.se, jenny@superjenny.com 5.-11.8.06 MM-kisat 2006 FS ja AE www.worldmeet2006.com 12.-20.8.06 Malevski Cup 2006 TT- ja CF MM-kisat (4-FS:llä ei MM-arvoa) info@malevskycup.ru 23.-27.8.06 CP 1. MM-kisat Syyskuu 1.-3.9.06 2.9.06 Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 24.6.-1.7.06 SM vakio/15m Räyskälä-Säätiö 26.6.-1.7.06 Moskiitoralli 26.6.-23.7.06 Kiteen purjelentoleiri Huom. 36 kalenteri kesä-heinäkuu 2006 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 23.6.06 Lentäjien Juhannus www.lentajienjuhannus.fi 17.-23.7.06 Farnborough Airshow www.farnborough.com 25.-31.7.06 Airventure Oshkosh www.airventure.org 29.7.06 Kuumaa Huumaa www.hik.fi, Timo Myllykylä 0500-495 878 30.9.-1.10.06 Lennokkipäivät www.suomenilmailumuseo.fi 5.-6.8.06 Kauhava 13.-19.8.06 Farnborough, UK 9.-10.9.06 Wisconsin, USA Hämeenlinna Vantaa Ilmailumuseo Sprinttikilpailu (avoin ja 18m
Julkaisu on ilmaista, hyödynnä ilmailun ykköskalenterin näkyvyyttä. Tähän tilaisuuteen toivotamme tervetulleiksi kaikki nuoret ja vähän varttuneemmatkin nuoret. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut nopeuslennokit F2A (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 Radio-ohjatut liidokit F3B (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 9.9 (10.9) Termiikkiliidokit F3J (4/4) Östersundom/ erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 Räyskälä 9.9. Siimaohjatut taitolennokit F2B (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 5.8 (6.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (2/3) Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva 12-13.8. Valladolid, Espanja MM radio-ohjattavat termiikkiliidokit F3J Martin, Slovakia Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Elokuu Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC- taitolennokit Suomen Cup Sport Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva MM vapaastilentävät liidokit F1Ajun. Leiri on tarkoitettu vähän lentokokemusta omaaville piloteille keskittyen termiikkien hyväksikäyttöön, niiden löytämiseen sekä niissä pysymiseen. 5.-13.8. "kelin makuun". lentäminen termiikissä jne, maastolaskuista ja tietenkin tarkkuus- eli maaliinlaskusta. Sunnuntaina 23.7. Sodankylän lentoasemalla purjelentoleirin 40-vuotisen lentotoiminnan kunniaksi. 16.-17.9 21.10. 21.10. TERMIIKKI-teemaleiri 20.-23.7.2006 Sodankylä (EFSO) Sodankylän Ilmailukerho ry järjestää 20.-23.7. 21.10. Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D (1/1) Järvenpään tapio.linkosalo@helsinki.fi liikuntahalli Muut lennokkikilpailut 2006 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Heinäkuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (5/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi, 0400-388 371 Mallilennokit Suomen Cup Aresti, Sport Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 MM radio-ohjattavat mallilennokit F4C Ruotsi EM vapaastilentävät liidokit F1A, F1B, F1C Odessa, Ukraina MM siimaohjattavat F2B, F2C, F2Cjun. kalenteri kesä-heinäkuu 2006 Tiedot kalenteriin kirjallisesti fax (09) 3509 3440 tai e-mail soivio@ilmailuliitto.fi. (2.7.) 1.-2.7. Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 RC- taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 25 92 Lokakuu F4-i RC mallilennokit Suomen Cup 3/3 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala CIAM Indoor R/C Sport Scale Suomen Cup 3/3 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala F4D Kumimoottori-mallilennokit Suomen Cup 1/1 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala F4F Peanut Suomen Cup 1/1 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala Hyttynen Suomen Cup 1/1 Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044, www.pivota.fi/inskaala Lennokkitapahtumat, leirit 2006 Nurmeksen lennokkileiri/radio-ohjattavat Nurmes aarne.roti@luukku.com, 044-381 1900 Lennokkileiri/rakentelua, kilpailuja A-2, P-30, F1H Jämi petri.harsia@jippii.fi, 05-451 5515 inSkaala 2006 -sisälennokkitapahtuma Pietarsaari www.pivota.fi/inskaala, ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044 1.-9.7. 21.10. 8.7 (9.7) 13.-23.7. Borne, Saksa EM radio-ohjatut helikopterit F3C Dorset, UK RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 2.9. 21.10. Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale, Aresti Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 EM radio-ohjattavat taitolennokit F3A Buochs, Sveitsi Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun,P-30,P-30jun. Radio-ohjatut taitolennokit F3A (3/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 19.8. 12.-13.8. Tervetuloa!. Elokuu Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443 SM-KILPAILUT 2006 Heinäkuu 1.7 (2.7) Termiikkiliidokit F3J (3/4) Lappeenranta Markku Savolainen 040-514 76 26 1.-2.7. Kari Lindgren 050-333 6159 16.-17.9 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 2592 Marraskuu 18.11. järjestetään yleisötilaisuus ilmailupäivän muodossa juhlistamaan Sodankylän Ilmailukerhon lentotoiminnan 40-vuotista taivalta. Tämä on varsinkin niille piloteille, jotka syystä tai toisesta eivät kurssin aikana ole päässeet ns. 30.7.-6.8. Vapaastilentävien pikkulennokkien SM/SC-loppuJämi kilpailut klo 14 alk. Lisätietoja sähköpostitse sauli.salmela@plappi.fi Kesäkuu 1.7. Heinäkuu 5.8 (6.8) 5.8 (6.8) 21.-25.8. Tavoitteena on saada leirille myös joku sääopin asiantuntija tai kokenut kisapilotti pitämään aamubriefingin yhteydessä tai lentotoiminnan välissä luentoja esimerkiksi sääopista -sään ennakointi, termiikkianalyysi jne, kertausta ohjausopista -mm. 21.10. 16.-23.7. 16.-24.7. Siimaohjatut taitolennokit F2B (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 26.8 (27.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (3/3) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 26.8 (27.8) Radio-ohjatut helikopterit F3C (1/1) Lahti, Vesivehmaa risto.murtovaara@kaha.fi Elokuu Polttomoottorinopeuslennokit F3D (1/1) Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu 2.9. 23.-29.7. Radio-ohjatut taitolennokit F3A Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi 8.7. Päivämäärät ja paikat ovat alustavia, tarkasta aina järjestäjältä ennen matkaan lähtöä! 37 16.-27.8.06 4.-5.11.06 Varjoliidon taitolennon MM-kilpailut www.shv-fsvl.ch Liitäjien Syystapaaminen tomi.kohtanen@kolumbus.fi Villeneuve, Sveitsi Seinäjoki 19.8. Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 3/3 Hannu Riihelä 0400-351 925 Vesivehmaa 26.8 (27.8) 26.8.-2.9. (9.7.) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (1/3) Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Elokuu 5.8
Kuolemantapauskorvaus 8500 euroa: - maksetaan omaisille tai Pohjolalle kirjallisesti ilmoitetulle edunsaajalle. kimposi kaukalosuojan yli osuen yleisön joukossa istuneeseen epäonniseen katsojaan. Lisäturvan voi kätevimmin ostaa Pohjolan nettisivujen kautta (linkki sivulle osoitteessa www.ilmailuliitto.fi) tai muuten suoraan vakuutusyhtiöstä. Jos vamman hoito vaatii kalliita toimenpiteitä, esim. leikkauksia tai magneettikuvauksia, hakeudu Pohjolan sopimushoitolaitokseen, joka voi hankkia vakuutusyhtiön maksusitoumuksen. Esimerkki juniorijääkiekosta: Kiekko KUSTANNUSVERTAILUA Mitä tapaturmavakuutus maksaa urheilujärjestön jäsenelle. Tee Pohjolan urheiluvahinkoilmoitus, liitä mukaan alkuperäinen Kelan tosite maksetuista korvauksista ja kopiot Kelalle annetuista tositteista. Vakuutus kattaa vastuun ulkopuoliselle (ns. Ota kuiteista kopiot. Ne kuitit, joista ei saa Kelan korvausta, liitetään alkuperäisinä. Maksimikorvaussumma on miljoona euroa ja omavastuu 500 euroa Se ei kuitenkaan sulje pois järjestäjän ottamaa vastuuvakuutusta, joka mainitaan asetuksessa julkisista huvitilaisuuksista ja kattaa järjestäjän virheestä aiheutuvat vahingot. Tämä kolmas osapuoli vaati korvausta saamansa vamman hoitokuluista 1000 euroa. Vahinkotapaukset ovat aina ennalta arvaamattomia ja tapauskohtaisia, joten etukäteen on mahdotonta sanoa, kuka on korvausvelvollinen. Hae Kelalta sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset, ellei hoitolaitos ole niitä jo suoraan laskussaan vähentänyt. Esim. Se ei kuitenkaan koske kuin ilmailussa sattuneita tapaturmia. Pysyvän haitan korvaus max 30 000 euroa: - lääketieteellisesti arvioitu yleinen haitta, joka ei todennäköisyyden mukaan enää parane - haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olevan sosiaali- ja terveysministeriön antaman haittaluokituspäätöksen perusteella. Jos sattuu vakavampi tapaturma, kannattaa hakeutua kunnalliseen sairaalaan, koska äkillisissä tapauksissa sieltä saa parhaimman hoidon. kolmas osapuoli) aiheutetusta omaisuustai henkilövahingosta, jos harrastajan katsotaan vahingonkorvauslain mukaan olevan vahingosta vastuussa. Korvausvelvollinen tässä tapauksessa olikin hallin omistaja. Tätä tuotetta ei myydä Ilmailuliiton toimiston kautta. Vastuuvakuutus on voimassa Euroopassa ja myös kilpailutoiminnassa. Jos vahinko sattuu ja korvausta vaaditaan, täytetään Pohjolan vahinkoilmoitus, joka lähetetään Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle. Jos harrastajalla on koti- tai matkavakuutus, joka korvaa kolmannelle osapuolelle aiheutetun vahingon, korvataan vahinko ensisijaisesti tästä vakuutuksesta. Liiton vakuutusta käytetään, jos koti/matkavakuutuksen määrä ei riitä, se ei korvaa harrastustoiminnassa sattuvia vahinkoja tai jos tällaista vakuutusta ei ole. Muihin tarvitaan erillinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus. 38 sil-sivut kesä-heinäkuu 2006 ILMAILIJAN VAKUUTUKSET SPORTTITURVA Suomen Ilmailuliiton jäsenillä on jäsenetunaan Pohjolan Sporttiturva-ryhmätapaturmavakuutus nro 21893-1, joka on voimassa Suomessa asuvalla henkilöllä ilmailumääräysten mukaisessa harrasteilmailussa kaikkialla maailmassa. Liiton vakuutus on ns. Tässä esimerkkinä aikuinen kilpaileva jäsen ja maksut/vuosi: Sukeltajaliitto: Jäsenmaksu 50 euroa/vuosi Sukeltaja-lehti ilmestyy 5 kertaa/ vuosi Urheilulisenssi 31euroa/vuosi Sporttiturva 43,50 euroa Yhteensä 124,50 euroa Suomen Ilmailuliitto: Jäsenmaksu 55 euroa/vuosi ILMAILU-lehti ilmestyy 10 kertaa/ vuosi Urheilulisenssi 8 euroa/vuosi Sporttiturva 0 euroa Yhteensä 63 euroa. Lisätietoja numerosta 0303 0303 tai Pohjolan palvelupisteestä. KORVATTAVAT VAHINGOT JA KORVAUSSUMMAT Vamman hoitokuluja korvataan 8500 euroa/vamma: - lääkärin hoito- ja tutkimuskulut ja kohtuulliset matkakulut lääkäriin tai hoitolaitokseen - tapaturman yhteydessä rikkoutuneet silmälasit, kuulokoje, hammasproteesi - hampaiden korjaukset - lääkärin määräämää fysikaalista hoitoa 10 kertaa Voit ottaa pysyvän haitan tai kuolemantapauksen varalta eri maksua vastaan lisäturvaa Pohjolasta. Vastaavan turvan antavaa vakuutusta on yksityishenkilön lähes mahdotonta saada kaupallisilta markkinoilta. JOS SATTUU, TOIMI NÄIN Mene mahdollisimman pian lääkärille. venähdyksen paranemista ei kannata odottaa yli 14 päivää, koska tämän jälkeen vakuutus ei korvaa kuluja. Vakuutusnumero on 12-1050-9397-1. Se on voimassa myös meno- ja paluumatkalla asuin- tai majapaikasta harrastuspaikalle. Huomaa, että Ilmailuliiton Sporttiturva-vakuutus on voimassa ilmailussa ohjaajana, matkustajana, kilpailijana, opettajana, oppilaana, katsastajana tai tarkastajana. Asia tutkittiin, ja todettiin, että kaukalosuoja oli määräysten vastaisesti liian matala. Liitä mukaan myös kopio SIL:n jäsenkortistasi, sairauskertomus- tai mahdolliset lääkärinlausuntokopiot, poliisitutkintapöytäkirja (kuolintodistus ja kirjallinen selvitys edunsaajista). Pohjola selvittää korvausvelvollisuuden ja vahingon määrän, neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa, hoitaa mahdollisen oikeudenkäynnin ja siitä tulevat kustannukset sekä korvaa sen, jonka vakuutettu on velvollinen maksamaan. TUPLATURVA Tuplaturva on Suomen Liikunnan ja Urheilun SLU:n ja Pohjolan kesken solmittu liikunnan toiminnanvastuu ja vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus, johon Suomen Ilmailuliitto on vastuuvakuutuksen osalta liittänyt riippu- ja varjoliitoa, laskuvarjohyppyjä ja lennokkilajeja harrastavat jäsenensä. toissijainen vakuutus. Vakuutusselostukset ja ehdot sekä linkit Pohjolan sivuille löydät www.ilmailuliitto.fijäsenasiatjäsenedut
Kisaisäntien kanssa allekirjoitetaan kisajärjestäjäsopimus. PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito KATSASTUSASIAT Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2006 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 55 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 25 euroa sis. Nuoren Suomen tarjoamista tuki-, sekä muista varainhankintamuodoista: www.nuorisuomi.fi/seurallerahaajatukea KUVA JUSSI LAINE Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat LENTOPELASTUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Lisätietoja Harri Vartio 050 386 1534 Urheiluseurojen paikallistuki Opetusministeriön ja Nuoren Suomen seuratoiminnan paikallistukea myönnettiin viime vuonna 354 hankkeelle yhteensä 404 000 euroa. Hakemuksista tulee ilmetä kilpailun järjestäjä, kilpailuluokat, suunniteltu ajankohta ja paikka sekä kilpailua hakeva organisaatio ja yhteyshenkilö. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Christa Soivio (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. sil-sivut kesä-heinäkuu 2006 39 Kaikkien ilmailulajien SM-kilpailut vuodelle 2007 haettavana Suomen Ilmailuliitto ry asettaa haettavaksi vuoden 2007 ilmailun SM-kilpailujen järjestämisoikeudet. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 33 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa, SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00. Urheiluseuratoiminnan paikallistuen avulla kehitetään seuratoiminnan laatua ja nuorten harrasteurheilua sekä tarjotaan lapsille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Kirjallisten hakemusten tulee olla liiton toimistossa viimeistään perjantaina 29.09.2006. Muut mahdollisesti hakemukseen tarvittavat yksityiskohdat käyvät ilmi liiton yleisistä tai tarkemmin kunkin lajin SM-säännöistä. Ohjeet löytyvät Nuoren Suomen nettisivuilta. Hakemuksia tuli 788. Hakemukset käsittelee kunkin lajin toimikunta, jotka esittelevät ne liiton lajivaliokunnalle. Liiton lajeja ovat moottorija purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Sopimus ja yleiset SM-säännöt on nähtävillä liiton www-sivuilla. Lisätietoja: Suomen Ilmailuliitto, lajipäälliköt (katso alla). KUPUKUVIOVIIKONLOPPU 29.6.-2.7.2006 UTTI Isoja timantteja Utin taivaalla 20-vuotista hyppyuraansa juhlivan Pasi Pirttikosken johdolla! Viikonlopun aikana yritetään myös uutta Suomen ja Pohjoismaiden ennätystä, joka nyt on 17 hyppääjän timantti vuodelta 1999. Paikallistukea voi hakea jälleen. Haku päättyy 15.10.2006
Työn konkreettisesta käynnistymisestä ja edistymisestä py- Kun 1977 muutaman vuoden ritään informoimaan SIL:n nettisivujen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa edelleen laajempaa lobbaamista mm. Työn koordinointiin on nimetty SIL:n luottamushenkilöistä joukkio, johon tässä yhteydessä luotamme kuin vuoreen. ikäviä asioita, kuin toiminnassa täysillä hääräämistä. Tämän kaltaisiin pieniin yksityiskohtiin törmää jatkuvasti. Ei pelkästään ilmailua, vaan koko yhteiskuntaa ja järjestömaailmaa säädellään paljon aiempaa enemmän. Mihinköhän virhemarginaaliin tuo tulos mahtuu. Otetaanpa esimerkki: jos koulutuslupa edellyttää, että luokkahuoneessa on AIP ja sen ajan tasalla, siellä on sellainen oltava ja sen on oltava ajan tasalla. Joka tapauksessa vastuuhenkilöt ovat vastuussa että sen aippin pitää luokan nurkasta löytyä. Ajatellaanpa niin, että ko. Mutta mikä on ajatuksen perimmäinen tausta. 40 mönkkönen kesä-heinäkuu 2006 Missä ovat vallankaappaukset lennokkien rakentelun jälkeen aloittelin purjelentoa, maailma oli monessa mielessä kovin erinäköinen kun nyt. Euroopan tasolla on liittouduttu muiden harrasteilmailun keskusjärjestöjen kanssa eri yhteenliittymissä. Tehtävätkin ovat enemmän useiden ulkopuolisten eri tahojen sanelemia paperihommia kuin varsinaista toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. kirjoittelin suuresta liikuntagallupista, jolla kartoitettiin mm. Määräyksiä on noudatettava, mutta määräyksiä on myös pystyttävä asettamaan kyseenalaiseksi ja samalla pitää selvittää niiden perimmäiset tarkoitukset. Määräysmuutosprosessit on ihan eri prosesseja. Juurikaan perustamista pidemmälle ei päästy, kun neuvottelukunta ei yrityksistä huolimatta saanut kaipaamaansa statusta. Neuvottelukuntaa ei koskaan sen perustamisen jälkeen päätetty lakkauttaa... Jokunen aika sitten Nostan tämän laajempaan Näinä aikoina liitolla. Pienimuotoista "jupinaa" ehkä, mutta ei mitään merkittävää, varsinaisista valtataisteluista puhumattakaan. Nyt en väitä, etteikö esim. On mentävä yksittäisten kysymysten taakse ja mietittävä paljon isompaa kokonaisuutta. Johtotehtävät eivät siis ole kiinnostavia suuren työtaakan takia. Opetusministeriön avustuksien perusteeksi Suomen kansalaisten liikunta-aktiviteetteja eli lähinnä harrastajamääriä. luokassa opiskellaan VAIN purjelennon sääoppia. Sen prosessin aika ei vain ole silloin, kun olemassa olevia määräyksiä noudatetaan, niitä vaan noudatetaan. Varsinaisia vaalikampanjoita en muista nähneeni hetkeen missään päin Suomea. Kun ympärilleen katsoo ja kuuntelee, aika saattaisi olla kypsempi vastaavan mallin mukaiseen laajapohjaiseen keskusteluun ilmailun tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Jotenkin mieleen ovat jääneet, ei vain omasta kerhosta, mutta muualtakin korviin kantautunut "vaalikampanjointi" pääsystä erilaisiin kerhojen vastuutehtäviin kuten hallitukseen ja puheenjohtajaksi. Piste. juuri AIP olisi hyvä ollakin ilmailuoppitilassa, mutta jo pelkästään oppitilojen hyväksyttäminen koulutuslupaan joka ikisen tilan osalta hieman mietityttää. Tällä hetkellä puhutaan enemmänkin talkootyöinnon hiipumisesta ja vaikeuksista löytää väkeä kerhon vastuutehtäviin. Kotimaisella tasolla 90-luvun lopulla Ilmailuliiton silloisen puheenjohtajan Antti Piipon johdolla perustettiin tosin vain muutaman ilmailu-alan toimijan kesken Ilmailualan neuvottelukunta. Onko siis niin, että ennen ilmailuyhdistysten johtoportaissa pystyi selkeästi vaikuttamaan toimintaan, siihen kerhoelämän oikeaan leipälajiin. Meitä ilmailijoita ei siis ole kovin paljon, joten edunvalvontatyötä tehdään paljon yhteistyössä muiden kanssa. Täydelliset tutkimustulokset löytynevät osoitteesta www.kunto.fi tämän lehden tullessa painosta. Nyt samainen aikuisliikunnan tutkimus on uusittu ja tulokset ovat omasta vinkkelistämme vain aavistuksen paremmat. Toistan: turvallisuudesta ei pidä tinkiä, määräyksiä on noudatettava mutta onko kaikki siellä kaukana taustalla tarpeellista ja loppuun asti mietittyä. Vastuutehtäviin kuuluu entistä enemmän ns. kontekstiin: onko ulkopuolinen säätely näivettämässä harrasteilmailutoimintaa. Jaksaako tätä luottamustoimintapohjalta. avustusasioissa: meitä on enemmän ja toimintamme on erittäin laadukasta. onkin alkamassa Ilmailuhallinnon kanssa yhteistyössä mittava harrasteilmailun määräysten läpikäynti ja uusiminen. Tässä yhteydessä on syytä asettaa asioita kyseenalaiseksi ja miettiä hyvin tarkkaan mikä on viime kädessä oleellista. Mikä on"AIP on oltava" ajatuksen takana. Ei puhettakaan muusta. Sinällään kummallista, kun meillä on vajaat 11.000 jäsentä. Lajista kiinnostuneiden määriä ei ole samaan tapaan listattu mutta tutkimuksen mukaan Suomessa on vain 3500 ilmailua harrastavaa aikuista henkilöä. Niissä voi piillä yksi syistä, miksi luottamustehtäviin ei tahdo löytyä väkeä. Mukavampaa on "vaan lennellä" rivijäsenenä ilman hallintovastuuta. Väitän, että yksi syy tämän kaltaiseen demokratian tasapäistymiseen on ulkopuolisen säätelyn lisääntyminen. Nyt tuntuu siltä, että vastuutehtäviin kerhoissa päätyvät ne, jotka vähiten osaavat pistää hanttiin. Siihen maailman aikaan eli vuonna 2001-2002 gallupiin tarttui valtakunnasta haaviin noin 10.000 ilmailusta kiinnostunutta, mutta ei yhtään ilmailun harrastajaa
Oma perhe ja kolme tytärtä olivat Lassille rakkaita. Joonatan jaksaisi lentää korkeammalle, ja nyt oli aika lähteä kotiin. in memoriam kesä-heinäkuu 2006 41 19.6.1963 - 8.5.2006 Lassi Martti Tolvanen M aailmalla ja kotimaassa arvostettu lentokonevalokuvaaja Lassi Tolvanen menehtyi yllättäen sairaskohtaukseen kotonaan 8. Kuvausmatkoillaan Lassin päivittäinen lausahdus olikin: minulla on lapsia niin ikävä. Ilmavoimien luottamuksen rakentaminen oli pitkä prosessi, sillä ketä tahansa ei oteta hävittäjän matkaan. Lassi ei jättänyt ketään kylmäksi, sillä juttua ja tarinaa riitti aina. Savolaisen viekas virne naamalla, innokas ja välitön suhtautuminen asioihin, tilanteesta riippumatta, jäivät varmasti kaikille Lassin tavanneille mieleen. Kuopiosta kotoisin olevana savolaisuus oli aina osa Lassin elämää. Asenne auttoi myös järjesteltäessä kuvauskeikkoja, joita moni olisi suoraan pitänyt mahdottomina. Lassi osasi nauttia elämästä ja oli aina valmis ennakkoluulottomasti kokemaan uusia asioita. Vireillä oli suunnitelmia Ilmavoimien kaluston kuvaamisesta. ILMAILU-lehteä hän avusti 80-luvun lopulta asti. Suomessa Lassi nosti lentokonevalokuvauksen uudelle tasolle. Linnut olivat oikeassa. Lassilla oli kyky vangita lentokuviinsa konetyypistä riippumatta kuvaushetken tunnelma ja parhaat kuvakulmat. Lassilla on nyt kaikista parhaat kuvauspaikat. Lassi Tolvasen unelma täyttyi kun hän pääsi lennolle Blue Angels -ryhmän Hornet-koneella. Lokki Joonatan, Richard Bach. Lassilla olikin aina aikaa neuvoa ja innostaa apua kysyvää. Viime aikoina Lassi kuvasi usein eri maiden sotilaskoneita ilmassa. Kuluneena keväänä yksi Lassin suurista unelmista täyttyi kun hän pääsi Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien sotilastaitolento-osasto Blue Angelsin Boeing F/A-18B Hornetin kyytiin. toukokuuta. Hänen kannustamanaan on lentokenttien laidalle syntynyt uusi lentokonevalokuvaajasukupolvi. Kaikki lentokoneet olivat kuitenkin hänen kameran edessään samanarvoisia kuvauskohteita. Joonatan loi viimeisen viipyvän katseen halki taivaan, halki tuon loistavan hopeamaan, missä se oli oppinut paljon. Hänen kuvistaan välittyi aina myös tunne ja rakkaus työhön. Lassi lensi useasti mm. Lassin kuvia julkaistiin sekä kotimaisissa että ulkomaisissa lehdissä, niin sanomalehdissä kuin ilmailualan julkaisuissa. Viime aikoina erityisesti Lassin kuvaamat ja usein myös kirjoittamat komeat kansijutut ovat jääneet lukijoiden mieliin. Kovalla ja pitkäjänteisellä työllä maailman lentokonekuvaajien eliittiin noussut Lassi tullaan aina muistamaan upeista ilmasta ilmaan -kuvistaan. Kuvat US Navy Perttu Karivalo ja Tero Tuominen Mikko Maliniemi otti tämän tunnelmallisen ilmakuvan Lassin kuolinpäivänä. "Koska valo oli ympäröinyt lokki Joonatania koko elämän ajan, sen ymmärrys syttyi myös tuona hetkenä. Ruotsin ja Sveitsin ilmavoimien kanssa. Hän oli lapsilleen aina läsnä ja isänä paras mitä lapsilla voi olla. Suomessa hän kuvasi yhtä lailla pienkoneita kuin suuria matkustajakoneitakin. Ja lokki Joonatan nousi yhä ylemmäksi kahden tähtikirkkaan lokin seurassa kunnes se katosi sysimustalle taivaalle"
42 urheiluilmailuopisto kesä-heinäkuu 2006
laite oli vapaana. Aikanaan UTU nostettiin tolppaansa tavallisella kuorma-auton nosturilla. Turun Lentokerho lahjoitti lentokelvottoman koneensa tähän tehtävään. Osa on museoitu, joten historiallinen arvo ei estänyt OH-364:n nostoa pylvään kannateltavaksi ja elementtien armoille. UTU:n kohtalona oli päätyminen harrastajan pihan perälle, sillä museoarvoa koneella ei ole, korjata sitä ei kannata eikä lahjoittajakaan sitä huoli takaisin. S Vuosien varrella UTU on kestänyt niin syysmyrskyt kuin talvien raskaat lumikuormat. Niinpä kaikki koneet maadoitettiin. Valmistusteknologia ei ollut vielä täysin hallinnassa, ja rakenteissa tapahtui laminoinnin irtoamista. Vasemmalla toiminnanohjaaja Jorma Sucksdorff antaa ohjeita nosturinkuljettajalle. Tässä kuvassa UTU pari vuotta sitten silloinkin aikamoisen lisätaakan rasittamana. UTU:n viimeinen lentäjä12.5. Tolppa polttoleikattiin poikki kun UTU oli ensi tuettu nostoliinoilla. Komeasti tolppansa nokassa kaartava UTU irtosi lopulta ja aloitti viimeisen lentonsa. Tällainen "portinvartija" on monella lentokentällä maailmalla. Koneen painoon verrattuna käytössä oli suhteettoman järeää nostokalustoa, valinta johtui siitä että ko. UTU oli ensimmäisiä kuiturakenteisia purjekoneita. Saattaa olla, että viime talven halleja eri puolilla maata romahduttanut märkä ja painava lumi koitui UTU:nkin lopulliseksi kohtaloksi. Nyt mietitään uutta portinvartijaa Malmille. Esimerkiksi lentokelvoton PIK-20 olisi mitä mainioin portivartija. Koneeseen on totuttu ja se sopii hyvin Ilmailuliiton pihalle. teksti ja kuvat TERO TUOMINEN purjelento kesä-heinäkuu 2006 43 UTU:n viimeinen lento uomen Ilmailuliiton 75-juhlavuoden kunniaksi 1994 Helsinki-Malmin lentoasemalle johtavan tien varteen sijoitettiin Fibera KK-1 UTU -purjekone muistomerkiksi. Koska viikonloppu oli alkamassa, turvallisuussyistä UTU laskettiin heti alas nopeasti pystyyn polkaistun operaation avulla. Toukokuussa havaittiin, että kiinnitys oli pettämässä ja koneen perä retkahtanut alemmaksi. Siiven kärjessä koneen tasapainoa varmistamassa oli Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen. Ylempi vino putki oli kiinnitetty maassa ja se liitettiin maahan upotettuun pääputkeen hitsaamalla.. Tilannearviossa todettiin, että portinvartijapäivät ovat ohi
Pääsin kuitenkin karkuun ja kunnialla laskuun. Rall nauraa ja kertoo uskovansa, että hänellä oli hyvä onni ensimmäisessä ilmataistelussaan. Sodan raaka mielettömyys ei ole päällimmäisenä kun heistä puhutaan. Mutta olihan sodalla vaikutuksensa. Rall on kyennyt kaksi kertaa elämässään voittamaan tilastollisen todennäköisyyden. Esimerkiksi "Bubi" Hartmann (maailmantilaston ykkönen, 352 pudotusta) oli venäläisten sotavankeu-. Kiinnostus ilmasotahistoriaan tuntuu olevan kasvussa ja Rallin vierailu oli ainutlaatuinen tilaisuus kuulla mukana olleen näkemyksiä tapahtuneesta. - Nuoruudestani saakka harrastanut yleisurheilua ja senkin jälkeen, missä tahansa olen ollutkin, olen aloittanut aina päiväni 20 minuutin voimistelulla sekä kävellyt paljon. - Ammuin alas viholliseni, mutta kaartaessani saman tien toisen maalin perään laiminlöin selustani tarkistamisen ja perässäni olleen ranskalaiskoneen luodit alkoivat rapista koneeni runkoon. Ensimmäisen kerran selviämällä saksalaisena hävittäjälentäjänä koko sodan läpi hengissä ja toisen kerran olemalla vielä 61 vuotta sodan jälkeen näin hyvässä kunnossa. ILMAILU-lehti haastatteli Rallia välittömästi Helsinkiin saapumisen jälkeen. Suomessa hän kertoi urastaan ja elämästään kahdessa tilaisuudessa. Virkeä vanhus vieraili toukokuussa Suomessa ja esitelmöi lähes täysille saleille ilmailumuseoissa Vantaalla ja Tikkakoskella. Kuva Jussi Eskola vaminen ja toisaalta lopuksi iäksi mieleen painunut muistutus siitä, että selustan tarkistamista ei saa missään tilanteessa unohtaa. Kun tehtävä oli tullut eteen, se oli hoidettava. 44 ilmailija kesä-heinäkuu 2006 teksti OSMO JALOVAARA kuvat GÜNTHER RALLIN KOKOELMAT Toisen maailmansodan huippuässä vieraili Suomessa Günther Rall Toisen maailmansodan ilmasotahistoria jaksaa kiinnostaa ja erityisesti hävittäjä-ässät kiehtovat nykypolven mieliä. Kenraali Rall toteaa, että heillä oli erilainen kasvatus kuin nykyään. Tuloksena oli hävittäjälentäjälle niin tärkeän itseluottamuksen kas- Günher Rall on eloisa vanhus, joka jaksaa matkustaa tapaamassa ilmasotahistoriasta kiinnostuneita. ILMAILU-lehti pääsi tapaamaan kolmanneksi eniten ilmavoittoja kerännyttä Güther Rallia, joka vieraili toukokuussa Suomessa. G ünther Rall (88) on yksi toisen maailmansodan legendaarisista hävittäjä-ässistä. - Päällimmäisenä olivat velvollisuudentunto, isänmaanrakkaus ja kunniantunto. Hän osoittautuu teräväksi, hyväntuuliseksi ja huumorintajuiseksi sekä ikäisekseen poikkeuksellisen virkeäksi herrasmieheksi. Pitkän iän salaisuuden Rall arvioi löytyvän säännöllisestä liikunnasta. Ja sina silloin tällöin muistanut nauttia lasillisen hyvää punaviiniä! Kahdeksan alasampumista Kuinka sitten nuori mies voi selvitä läpi lähes kuusivuotisen sodan, lentää yli 800 sotalentoa, joista yli 600:lla taiste- lukosketus, tulla alasammutuksi kahdeksan kertaa, haavoittua kolme kertaa, joista kaksi vaikeasti, taistella vaikeissa ja epätoivoisissakin tilanteissa, nähdä tovereiden kaatuvan ympäriltä, kokea kaikki sodan kauhut ja silti kyetä vielä muutama vuosikymmen myöhemmin toimimaan ilmavoimien komentajan vaativassa tehtävässä. Veteraanien joukot hupenevat vääjäämättä
Onneksi siellä ehdin saada perusteellisen taistelukoulutuksen. Se ei tulisi enää kysymykseen. Suomen ilmavoimissa nelisormitaktiikka otettiin dokumentoidusti laivuekäyttöön jo 1935, ensimmäisenä maailmassa ainakin kolme vuotta ennen Möldersiä. Parhaaksi saksalaiseksi hävittäjälentäjäksi Rall nimeää Hans-Joachim Marseillen. - Johannes Steinhoffia (176 pudotusta, ammuttu alas 12 kertaa), edeltäjääni Liittotasavallan ilmavoimien komentajana sanottiin Luftwaffen komeimmaksi mieheksi. - Bf 109:llä oli lentoaikaa vajaa tunti eikä yhtään laukausta. Ennen koulutuslaivueeseen komennusta Rall oli ampunut viisi kertaa maamaaliin harjoituskoneilla. - Mainitsin niistä jo edellä pari, mutta on paljon muitakin kuten hyvä näkökyky, aloitekyky, joustava mieli, joka on valmis tarvittaessa nopeasti muuttamaan toimintasuunnitelmaa, hyökkäyshalu, kohtuullinen lentotaito, hyvä ennakkoampumataito, avaruuden taju ja harkintakyky. Hävittäjälaivueilla oli jo käytössään umpiohjaamoiset, sisäänvedettävillä laskutelineillä ja säätöpotkureilla varustetut Messerschmitt Bf 109:t. ilmailija kesä-heinäkuu 2006 45 "Olin sodassa 21-vuotiaasta 27-vuotiaaksi, hyvin tärkeässä iässä nuorena aikuisena." dessa kymmenen vuotta ja tuli sieltä takaisin jälkien kanssa, jotka vaikuttivat häneen koko loppuelämän ajan. Toivokaamme, ettemme enää koskaan siihen joudu. Laivueeseen tunnin Messerschmitt-kokemuksella Günther Rall sai erinomaisen peruskoulutuksen Luftwaffessa ennen sotaa. Hänen kasvonsa paloivat aivan sodan viimeisinä päivinä tapahtuneessa pakkolaskussa. Kyllä sodanaikainen paine ja kokemukset olivat pitkään sodan jälkeen mukana unissamme, mutta jälleenrakennus ja normaalielämän käyntiin saattaminen veivät kaiken huomion ja vähitellen auttoivat toipumisessa. Loppuvaiheissa se oli liittoutuneiden koneisiin verrattuna jo alakynnessä mutta yhä käyttökelpoinen osaavissa käsissä. dosta ja kertoo, ettei ole kuullut tästä aikaisemmin. Paras parhaista: Marseille Mitä ominaisuuksia vaaditaan hyvältä hävittäjälentäjältä. Werner Mölders oli kehittänyt Espanjan sisällissodassa Bf 109:lle sopivan viuhkanmuotoisen "nelisormiosaston" taktiikan, joka salli paremman liikkuvuuden ja keskinäisen suojauksen koko osastolle. Hänelle tehtiin kaikkiaan 85 kasvoleikkausta. Sota on rikos. - Olin itse sodassa 21-vuotiaasta 27vuotiaaksi, hyvin tärkeässä iässä nuorena aikuisena. Hän myös ystävystyi monien entisten vihollisten kanssa Länsi-Saksan ollessa mukana NATOliittoumassa.. - Oli paljon hyviä miehiä, mutta Sodan jälkeen Rall nousi Luftwaffen komentajaksi ja pääsi lentämään moderneilla suihkukoneilla. Saksan ilmaaseen perustyökalu oli eri versioina käytössä läpi sodan. Steinhoff oli Sveitsissä kolme vuotta ilmoittautumatta edes perheelleen. Rall yllättyy tästä tie- Günther Rall Messerschmitt Bf 109 -hävittäjänsä ohjaamossa. Steinhoffin persoonallisuus muuttui täysin. Hävittäjäkoulussa lensimme kolmen koneen vanhanaikaisessa "vic"-kiilassa osastolentoa avoohjaamoisella Arado Ar 68 kaksitasolla. - Ajan tyyliin lensin hyvin lyhyen tutustumisen jälkeen yli 30 konetyypillä jo ennen lentomerkkiä
Bf 109:n tärkeimmät eduthan olivat taloudellisia ja valmistusteknisiä. Lightningissa oli kaksi moottoria ja liikennekonetyyppinen ratti, mutta sen servoilla kevennetyt ohjaimet yllättivät Rallin keveydellään. Siihen asti kukaan esimiesasemaan noussut nuori hävittäjälentäjä ei ollut saanut mitään koulutusta tehtäväänsä, ainoastaan vaihtelevia kokemuksia rykmentistä riippuen. Hänen siipimiehensä kertoi jälkeenpäin, ettei hän kyennyt edes seuraamaan Marseillen liikehtimistä, kun tämä napsi espanjalaisesta renkaasta vihollisen toisensa jälkeen, muistelee Rall. Adolf Galland oli kenraali jo 28-vuotiaana! Johtajan pitää kyetä luomaan maassa osastoonsa hyvä henki ja ilmassa johtaa koko osastoa. Silti Rall vakuuttaa, että se oli lähes loppuun asti kone, jolla kohtuullisesti kyettiin puolustautumaan. Hän oli aloittelevana hävittäjälentäjänä vähän liian innokas tullen joka kerta takaisin puhki ammutulla koneella. Se on aivan eri asia kuin yksittäistaistelijan tehtävä. Tällöin Marseillen esimies Eduard Neumann sanoi hänelle: "Kuulkaahan Marseille, jos te tulette joka päivä kotiin noin huonokuntoisella koneella, se tulee meille aivan liian kalliiksi, ja te joudutte hakemaan muita hommia!" - No, Marseille otti opikseen. Tässä tehtävässä sain myös tilaisuuden lentää lähes kaikilla vihollishävittäjillä, kertoo Günther Rall Mustang ehdoton suosikki Rallin oma suosikki saksalaisista hävittäjistä oli ehdottomasti Bf 109 F-4. - Mustang oli ehdoton suosikkini. 46 ilmailija kesä-heinäkuu 2006 Vihollishävittäjistä Rall lensi muun muassa P-51 Mustangilla, P-38 Lightningilla, P-47 Thunderboltilla ja Spitfirellä. lökohtaiset pudotukset avain esimiestehtäviin. - Sitten oli tietysti lyhyt puolentoista tunnin toiminta-aika, johon lisäsäiliökään ei tuonut merkittävää apua, ja siipirakenteesta aiheutuva alhainen rajasyöksynopeus, jolla ei päässyt karkuun. - Kun olin vielä toipilaana toisen haavoittumiseni jälkeen, järjesti Hannes Trautloft minut juuri perustetun yksikönpäällikkökoulun johtajaksi. Günther Rall ammuttii alas kahdeksan kertaa. Vähintään yhtä tärkeitä olivat johtajaominaisuudet. Se, mistä en pitänyt Bf 109:ssä, olivat automaattiset etureunan solasiivekkeet, jotka lonksahtivat auki usein kaarrossa, jopa toispuoleisesti, aiheuttaen virheliikkeen. Vihollishävittäjistä Rall lensi muun muassa P-51 Mustangilla, P-38 Lightningilla, P-47 Thunderboltilla ja Spitfirellä. - Spitfiren ketteryys kaikkien akselien suhteen teki minuun suuren vaikutuksen. Se teki useat asiat yhtä hyvin ja osan paremminkin kuin Bf 109, mutta lisäsäiliöillä varustettuna toimi yli yhdeksän tuntia! Selviytyminen hengissä ilmasodan myllerryksestä oli melkoinen suoritus. Sitä ei oltu vielä lastattu täyteen sähkölaitteita. Tätä erittäin arvostettua tunnustusta kannettiin joka päiväisessäkin palveluksessa. Marseille oli ylivoimainen. - Ei. Olivatko henki-. Marseillen kohtaloksi koitui hyppy moottorivian saaneesta Bf 109:stä, missä hän löi kylkensä peräsimiin kuollen ennen kuin ehti edes avata varjoaan. Nuorena vastuuseen Rall nousi hyvin nuorena miehenä vaativiin esimiestehtäviin, 22-vuotiaana lentueenpäälliköksi, 25-vuotiaana laivueenkomentajaksi ja 26-vuotiaana rykmentin komentajaksi. Mutta ei hänenkään uransa mitenkään loistavasti alkanut. Hänestä tuli ennakkoampumisen mestari, joka yhtenä päivänä Pohjois-Afrikassa pudotti englantilaistenkin vahvistamat 17 konetta. Thunderbolt oli massiivinen pässi, joskin ketterä pituusakselinsa suhteen, ja jolla oli lähes äänennopeuteen yltävä rajasyöksynopeus. Hän sai ansioistaan Rautaristin miekkojen kera. Mikään aikaisempi tai myöhempi malli ei ollut tätä parempi. - Se oli vielä suhteellisen kevyt ja yksinkertainen
- Etenkin Rudel oli epäluuloinen ja huolestunut tulevaisuutemme suhteen. Lentäjien hirtehishuumori kirvoitti siitä laulunkin: Wackelnd auf, Verbissen darauf, Mit Fallschirm zurück, Jagdfliegerglück! Huojahdellen taivaalle, Hammasta purren kimppuun, Laskuvarjolla takaisin, Hävittäjälentäjän onnea! Lockheed F-104 Starfighter tunnettiin nimellä "missile with a man in it" eli ohjus jonka matkassa on mies. Heinäkuun puolivälissä 1945 tuli Hans-Ulrich Rudelille ja Rallille kiireellinen käsky pakata. Oli mukana toisessa maailmansodassa alusta loppuun. Sodan loppuvaiheessa amerikkalaiset tulivat 800 pommittajan ja 1200 hävittäjän kanssa peittäen useaksi tunniksi Saksan Harz-vuoristosta Stuttgartiin saakka - Me saimme lähetettyä vastaan 50 Fw 190:tä ja 25 Bf 109:ää. Englantilaiset odottivat ylhäällä auringossa ja pudottautuivat sieltä tutkaverkostonsa ohjaamana niskaamme. Rall oli mukana kun konetta ostettiin Saksaan. uusiin ei ehtinyt edes tutustua eikä mitään henkilökohtaista kontaktia syntynyt, ennen kuin heidät ammuttiin alas. Ennen eläkkeelle jäämistään 13.10.75 Saksan pysyvä edustaja NATOn sotilasneuvostossa Juhlien jälkeen Walter Oesau, Walter Nowotny ja Rall yöpyivät Hotelli Adlonissa, jossa rikkipommitetut ikkunat oli peitetty pahvilla. Joku hävittäjälentäjäveteraani kirjoitti, kuinka hänellä oli sodan alkuvaiheessa paljon lentäjäystäviä, mutta sodan loppuvaiheessa tuskin ketään. Erilaisissa esikuntatehtävissä, rykmentinkomentaja, divisioonankomentaja, esikuntapäällikkö, viimeiseksi kenraaliluutnantti ja ilmavoimien komentaja. Olimme tietysti toivottomassa tilanteessa, kertoo Rall Silloin oli myös pula polttoaineesta. Walter Oesau kaatui neljä kuukautta myöhemmin. Liittyi 1.1.1956 vastaperustettuihin Saksan liittotasavallan ilmavoimiin. Ammuttu alas kahdeksan kertaa. Ehkäpä meidät luovutetaan venäläisille! Olimme surkeannäköinen pari saksalaisia sotasankareita kauhtuneissa univormuissamme. - Erityisesti muistan, kun olimme kutsuttuna tammikuussa 1944 valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin 51-vuotispäiville Karinhalleen, jonka pöyhkeilevä ylellisyys muodosti uskomattoman kontrastin rintamamiesten elinolosuhteiden kanssa, hävittäjäveteraani muistelee. Günther Rall Syntynyt 1918. Kun emme voineet liikehtiä vapaasti, olimme kuin istuvia maaleja. - Aluksi heillä oli vanhentuneet koneet eikä mitään taktiikkaa, mutta he oppivat nopeasti ja saivat uusia sekä länsimaisia että omia koneita. - Koneista LaGG-5 ja erityisesti LaGG-7 olivat vähintäänkin omiemme veroisia. Meni jalkaväen kadettikouluun 1936, mistä siirtyi luutnanttina Luftwaffeen 1938. Itärintaman sota oli myös julmaa. Jokainen katsoi toista vielä silmiin, ja jokainen meistä tiesi, ettemme tule näkemään toisiamme enää elävänä. Näistä kolme länsirintamalla, loput idässä. - Meidän tappiomme saattoivat olla 50 prosenttia ilmataistelua kohden. Saksalaiset kärsivät korvaamattomia menetyksiä. Rudel kulki kainalosauvojen kanssa, ja hänellä oli tekojalkansa selässä poikittain repun päällä. Kaikkien osapuolten ei ollut helppoa unohtaa tapahtunutta. - Aamiaisen jälkeen erotessamme puristimme toistemme kättä juuri mitään sanomatta. Nuoret ohjaajat olivat saaneet yhden lennon Bf 109:llä, ennen kuin heidät lähetettiin taisteluun. Ritariristi miekkojen kera. Yleni urallaan hävittäjäohjaajasta 26-vuotiaaksi majuriksi ja rykmentinkomentajaksi. ilmailija kesä-heinäkuu 2006 47 Britit pahimipia vastustajia Kovimpia vastustajia olivat Rallin mielestä englantilaiset Kanaalilla. Haavoittunut kolme kertaa. Keskimäärin he selvisivät hengissä kolme lentoa. - Meillä oli ylimmän johdon antama typerä määräys, että saattavien hävittäjien piti lentää saatettavien pommikoneiden ja erityisesti pommikuormassa olevien syöksypommittajien lähellä meille aivan liian alhaisella nopeudella. Varsinkin kaartinlaivueet olivat kovia vastustajia. Minä yritin selkävammaisena laahustaa jotenkin eteenpäin.. Pudotuksia 275, kolmanneksi eniten maailmassa. Tiedän ainakin kymmenen ohjaajaa, jotka tekivät onnistuneen pakkolaskun vihollisen puolelle, mutta joista ei koskaan enää kuultu mitään. Walter Nowotny kuoli lähestymisessä tapahtuneessa Me 262:n maahansyöksyssä, ilmeisesti amerikkalaisten alasampumana marraskuussa 1944. Günther Rall taisteli kuitenkin suurimman osan sodasta venäläisiä vastaan. Lähes kaikki vanhat olivat kaatuneet, ja Vankeudesta upseerimessiin Välittömästi sodan päättymisen jälkeen useimmat hävittäjälentäjistä viettivät aikansa vaihtelevissa, joskus kovissakin olosuhteissa vankileireillä. Päivää myöhemmin Rall ammuttiin alas ja haavottui
Kuhlmey oli läpikotaisin herrasmies, jolla ei tietääkseni ollut yhtään vihamiestä. Kesällä 1944 Immolassa olleet veteraanit ovat ihaillen kertoneet, kuinka aivan odottamatta kentälle alkoi laskeutua kymmenittäin Stukia ja Fw 190:iä, jotka suoraan rullasivat tietyille paikoille. Moottorit pysähtyivät, ja lentäjien noustua koneistaan niiden rungoista kömpi ulos "mustia miehiä" eli mekaanikkoja, jotka välittömästi alkoivat avata peltejä ja huoltaa koneita. Kun koneet sitten alkoivat syöksyä vihollislinjoja kohden, miehet huusivat eläköötä odottamattoman käänteen johdosta. - Kun päätös F-104:n hankkimisesta oli tehty, kysyi esimieheni Kurt Kuhlmey miltei seuraavana päivänä ohimennen, kiinnostaisiko minua joskus lentää F-104:llä. - T-6:ssa minulla oli ensi kerran elämässäni check-lista polven päälle kiinnitettynä. - Olen todella liikuttunut kuullessani tämän. Kun suomalaiset Talin-Ihantalan taisteluissa rasittuneet jalkaväen miehet näkivät lähestyvät saksalaiskoneet ensi kerran, he ajattelivat epätoivoisina siellä jälleen tulevan viholliskoneita. F-84 oli Bundesluftwaffen päähävittäjä, mutta jo vanhentunut tyyppi, ja meneillään oli jo uuden modernin hävittäjän valinta. - Siellä meidät vastaanotti ohutviiksinen, solakka everstiluutnantti Robert Stanford-Tuck, joka avasi keskustelun englantilaisen herrasmiehen tapaan: "Hyvät herrat! Anteeksi tämä sekaannus. Rallin vaimolla oli hyvä paikka tunnetun sisäoppilaitoksen lääkärinä. - Vanhat ystäväni saivat minut kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, että velvollisuuteni oli tulla mukaan rakentamaan Liittotasavallan uusia puolustusvoimia. Koulutusohjelmat hioutuivat niin, että niillä kyettiin suuresta massasta kouluttamaan tasalaatuista ja toimintakelpoista miehistöä. Pitkissä keskusteluissa käytiin läpi kaikki sodanaikaiset taistelut ja miehistä tuli läheiset ystävät loppuelämän ajaksi. Uudelleen Luftwaffeen Vuonna 1956 Günther Rall aloitti uuden uran vastaperustetuissa Liittotasavallan ilmavoimissa. Saksan kieli vaihtui englanniksi, kilometrit tunnissa ja metrit muuttuivat solmuiksi ja jaloiksi, toiminta kansainvälistyi oman maan rajojen sisältä koko Länsi-Eurooppaan ja eri puolille maailmaa. Hän oli asettautunut jo varsin hyvin siviilielämään ja mukavassa uraputkessa Siemensillä. Nyt pääsin taas jatkamaan suihkukoneilla. Luftwaffe oli osa kansallista armeijaa, sen sijaan Bundesluftwaffe on osa kansainvälistä liittoutumaa, NATO:a. Amerikkalaiset ottivat saksalaiset hyvin vastaan, ja suhteet selvästi nuorempiin ja sotakokemusta vailla oleviin opettajiin olivat luontevat ja vaivattomat. Pian tämän jälkeen ilmavoimien komentaja Josef Kammhuber ilmoitti aikovansa nimittää minut F-104projektin johtoon. 48 ilmailija kesä-heinäkuu 2006 Olin sodan aikana lentänyt Me 262:lla. Ohjaajat menivät käskynjakoon, ja puolentoista tunnin kuluttua laskeutumisesta ensimmäiset koneet lähtivät jo taistelulennolle. Kaikesta myös siitä, ettei taistelussa syntyneiden suurtenkaan tappioitten annettu vaikuttaa tehtävän suoritukseen näki, että kysymyksessä olivat todella ammattilaiset. Tällä hetkellä Saksa on ensi kertaa historiansa aikana tilanteessa, jossa sillä on vain ystävällismielisiä valtioita ympärillään. Kun vielä läpäisin valintalautakunnan tiukan seulan, luovuin hyvästä siviilitoimestani ja astuin lievästi sanoen vaatimattomasti palkattuun toimistomajurin virkaan Bundesluftwaf- fessa vuoden 1956 alussa. - Palvelin Luftwaffessa kymmenen vuotta, mutta Bundesluftwaffessa kaksikymmentä vuotta. Hän kykeni omalla olemuksellaan luomaan hyvän hengen yksikköönsä, toteaa Rall. Jälleen ilmavoitto, todennäköisesti tässä juhlitaan jotain tasalukua. - Sota ei tuo koskaan ratkaisua poliittiseen ongelmaan. Oletteko jo lounastaneet?" Vastasin, ettemme ole lounastaneet ainakaan kolmeen kuukauteen. "Vain jos saan en- Lentäminen on etuoikeus Miten Rall tiivistää pitkän kokemuksensa nyky- ja tuleville polville. Lentäminen on etuoikeus, ja sen muistaen palvelkaa maatanne nöyryydellä mutta suurella innolla!. Saksalaisten huippuässien pudotusmäärät olivat omilla sataluvuillaan. Miehet vietiin lentokentälle, mistä RAF:n Beechcraft heitti heidät Kanaalin yli Tangmereen. - Olin sodan aikana lentänyt Me 262:lla. Heidän koulutusmenetelmänsä olivat monessa suhteessa erilaiset kuin Luftwaffessa. Emme nimittäin odottaneet teitä vielä näin aikaisin. Nyt pääsin taas jatkamaan suihkukoneilla. simmäisenä lentää F-104 G:llä (BLWn mallilla)". Amerikkalaiset kouluttivat sodan aikana satojatuhansia ohjaajia. Ensin Lockheed T-33 Shooting Starilla ja myöhemmin Yhdysvalloissa F-84 Thunderstreakilla, Rall kertoo. Lentämisen Rall pääsi aloittamaan syyskuussa 1956 T-6:lla suoritetuilla kertauslennoilla amerikkalaisten lennonopettajien kanssa. Myöhemmin mukaan tulivat muun muassa Douglas Bader, Johnnie Johnson ja Peter Townsend. "No, siinä tapauksessa saanen pyytää herroja seuraani upseerikerholle". "Sovittu", vastasi Kammhuber. Kuhlmey ja Suomi Keskustelun käännyttyä Kurt Kuhlmeyhin ei voi välttää hänen osastonsa toimintaa Suomessa
Hänet siunataan haudan lepoon juhannusviikolla. Nyt kerhotyötä saatetaan kasvavin äänenpainoin vaatia korvattavaksi ostopalveluilla. Lentotoiminnan edellytykset revittiin kerholaisten selkänahasta. Koulutuslupa oli SIL:n nimissä, joka järjesti lentokurssit ja Ilmavoimat rahoitti suurimman osan koulutustoiminnasta, muisteli Alitalo. lentolupakirjan uudistamisen osalta. Kehityssuunnan jatkuessa kerhoista uhkaa kehittyä kaupallisia yrityksiä, jolloin kerhojen kasvatuksellinen ja sosiaalinen ulottuvuus menetetään. Tarinointi kääntyykin sotalentoihin ja Hawker Hurricane koneiden noutokomennuksiin. Turun Lentokerhon vanhin jäsen 96vuotias Aarne Alitalo siirtyi Hiljaiseen Laivueeseen 30.5.2006. teksti KIMMO MÄKINEN ilmailukerho kesä-heinäkuu 2006 49 Turun Lentokerho jatkanut 60 vuotta ilmailuperinteitä Ajan haasteet kerhotoiminnalle T urun Lentokerhon aloittaessa kuusi vuosikymmentä sitten toimintansa oli ilmailua harrastettu viitisentoista vuotta 1931 perustetussa Varsinais-Suomen Ilmapuolustusyhdistyksessä. Talouden turvaamiseksi tuloja tuottavaa toimintaa löydettävissä mm. Näin se haluaa tarjota yhä useammalle lennokkipojalle tai -tytölle väylän ilmailun kiehtovaan maailmaan.. Lähestymisohjeet (EFOP) ovat kerhon jäsensivuilla, joissa kerrotaan ilmatilan rajoituksista. Nykypäivän näkökulmasta voi ihmetellä, miten yleisilmailua 30-, 40- ja 50-luvuilla ylipäätä oli mahdollista harrastaa, kun tänäänkin kustannusten mustat pilvet peittävät 8/8-osaa taivaankannesta. Tarjoamalla ainutlaatuisia kenttäalueitaan erilaisten tapahtumien pitopaikoiksi kerhot voivat nousta merkittäviksi toimijoiksi alueillaan ja varmistaa näin yleishyödyllisen nuorisokasvatuksen ilmailuharrastuksen toteuttamiseen myös tulevaisuudessa. Itsenäisyytemme turvanneesta kunniakkaasta veteraanipolvesta on jälleen yksi jäsen poistunut keskuudestamme. Maakunnan ilmailun juhlavuosi huipentuu 5.8. Lopputulos olisi selkeästi huonompi ja lisäarvottomampi; toki se heijastelisi nyky-yhteiskuntamme kvartaalitalousmaisia toimintatapoja. Ei haluta tehdä enää itse, vaan hankinnat pitäisi tehdä rahalla. Isä oli käskenyt aloittaa lupakirjakurssin. Lue siitäkin kerhon nettisivuilta lisää! Kerhon koneiden käyttäminen palolentoihin yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa palvelee kesäisin ilmailuharrastuksen kustannusten kattamista. Alitalo muisteli kerhotoiminta 1930luvulla kun Antti Mäkelä kävi toukokuussa häntä haastattelemassa. Turun Lentokerho onkin kehittämässä hallinnoimaansa Oripään kenttää yhdessä Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen kanssa vetovoimaiseksi Varsinais-Suomen ilmailu- ja tapahtumakeskukseksi. Seinällä ovat muistona Hurricane ja Harvard-diplomi. Kustannussäästöt ovat terve tavoite yleisilmailussa, niitä kannattaa aina hakea. Aarne Alitalo lensi A-lupakirjan 30-luvun alussa De Havilland Mothilla Utissa opettajanaan Niilo Karhumäki. Turun lentokerho onkin Alitalon mielestä suoraa jatketta aikaisemmalle lentotoiminnalle ennen sotia. Kerhot haasteiden edessä Ilmailukerhojen haasteiden yhteinen nimittäjä on varmuudella ollut kustannukset ja niistä selviäminen. Sotaväki oli aloittanut oman koulutustoimintansa Turun taivaalla jo vuonna 1918. Kurssin jälkeen Alitalo sijoitettiin reserviläiseksi Ilmavoimiin. Koneita ei muuten saatu ilmaan. Kerhojen suuri(n) haaste onkin kerhotyön ideologian palauttaminen samanlaiseksi voimavaraksi, jonka avulla kerhojen toimintaa menneinä vuosikymmeninä pyöritettiin. Suunnitelmissa on tulevina vuosina lisää tapahtumia. Onhan maamme varallisuus nyt aivan eri luokkaa kuin ilmailun alkuaikoina. Turkulaiset toivovat ilmailuväen runsasta osallistumista Fly In - tapahtumaan, joka järjestetään kerhon ja Varsinais- Suomalaisen Ilmailun merkkivuosien kunniaksi. Kerhoissa aktiivisten palvelun tuottajien ja osaajien määrä pienenee ja pelkkien palveluiden käyttäjien määrä kasvaa. Perustettu Turun Lentokerho sai sitten viranomaisilta aiemmasta toiminnasta "säilötyt" kassavarat käyttöönsä. Yhteistyö lennokkikerhotoiminnassa Turun seurakuntayhtymän kanssa on ollut perinteisesti hyvä ja koeteltu toimintamalli. itse lentokenttäalueesta, joka itsessään tarjoaa puitteet monenlaisten tapahtumien järjestämiseen ja talkootyön toteuttamiseen. SIL:n hankkima kokemus ja hyvä maine edesauttavat uudistetun ilmailulain mahdollistamien viranomaistehtävien hoitamista ilmailuväen omana työnä, jolloin avautuu uusia mahdollisuuksia pitää kustannuksia kurissa esim. Muutos, joka on tapahtunut vuosikymmenten saatossa, on oman kerho- työn osuuden vähentyminen. lauantaina järjestettävään vuosikymmenten ilmailunäytökseen Muu voi muuttua, mutta lennokkipojan fiilingit ovat samat vuosikymmenestä toiseen! Aarne Alitalon Hawker Hurricanen kansallistunnukset olivat valkoisen maalauksen peitossa siirtolennolla Englannista Suomeen. "Lentäjän Pojanpoika". Samalla se antaa kerhon lentotoiminnalle selkeän yhteiskunnallisen lisäarvon metsäpalojen torjuntatyössä. - Ilmailu aloitettiin purjelennolla Artukaisten kentällä. Turun Lentokerho on tarjoutunut kouluttamaan lisää uusia lennokkiohjaajia seurakuntien nuorisotyöntekijöistä. Turun Lentokerho toivoo museokoneiden runsasta osanottoa Fly In -tapahtumaan ja on järjestänyt museokoneiden paluumatkaa varten mojovan yllätyksen. Moottorilennon kurssit aloitettiin Ilmapuolustusyhdistyksen englantilaisvalmisteisella taitolentokelpoisella koneella. Valvontakomission vaatimuksesta Ilmapuolustusyhdistyksen toiminta lopetettiin ja ilmailuharrastus onnistuttiin aloittaa uudestaan muutaman epäonnistuneen perustamisyrityksen jälkeen 1946. Kesällä järjestetään talkootyönä 30.6- 2.7.2006 OKRA maatalous-näyttely
Myös Tanskan suunnasta oli ilmeisesti sääesteitä. Tänä vuonna sää hankaloitti matkaa Suomesta etenkin etelärannikon kentiltä, mutta paikalle saapuneet saivat nauttia mukavasta Fly-In tilaisuudesta. Jäjestäjänä tässä Fly-In:ssä toimii Ruotsin EAA eli Experimental Aircraft. Tapahtuma onkin saavuttanut suosiota myös suomalaisten alan harrastajien käyntikohteena. Barkarbyssä oli kuitenkin lauantaina aurinkoinen, joskin edelleen tuulinen keli. Paikalla oli useita DA40-dieseleitä, joukossa myös upouusi Garmin G1000-kuvaruutumittaristolla varustettu kone sekä etualalla näkyva Ruotsin ensimmäinen DA42 TwinStar. M Vähemmän tavallisia lentolaitteita edusti tämä Sveitsistä lähtöisin oleva Sycamore Mk.1 -autogiro. ILMAILU-lehtikin oli paikalla. 50 moottorilento kesä-heinäkuu 2006 Ruotsin EAA Fly-In 2006 BARKARBY Barkarbyn konerunsautta. Autogirot kiinnostavat edelleen, vaikka ne ovat pysyneet varsin pienen piirin harrastuksena. onelle matkalentäjälle alkukauden perinteinen kohokohta on Ruotsin Barkarby Fly-In kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Näkyvästi esillä ollut Diamond on Ruotsissakin suosittu. Täysin katettu ohjaamo takaa mukavan matkanteon hieman huonommissakin olosuhteissa. Saavuin paikalle jo perjantaina illansuussa. Vuosittain järjestettävää Fly-In-tapahtumaa sanotaan Pohjois-Euroopan suurimmaksi, ja kun tietojen mukaan paikalla oli lauantaina jopa 280 lentokonetta, vilskettä riitti. Tämä taisi olla reippaasta tuulesta huolimatta paras aika Suomesta tuleville, koska yön aikana hyökkäsi rintama luoteesta Etelä-Suomeen ja asettui sinne lauantaiksi ja pilasi näin monen matkasuunnitelmat
Menestys jäi kuitenkin saavuttamatta. Association-paikallisosasto. Tässä MFI-15:ssa on takamatkustamo vähemmän tavallisessa paikassa siiven alla.. Mutta myös muutakin kalustoa oli. Erit yisen mieluisaa kirjoittajalle oli kuitenkin tällä kertaa katsella vanhojen koneiden runsautta. Kaiken kaikkiaan onnistunut tapahtuma, tänne tulee mielellään uudelleen sään ja muiden tekijöiden salliessa. Tämä on Sonex, alumiinirakenteinen kaksipaikkainen "jokamiehen" pienemmänkin budjetin rakennussarjakone. Lisää aikoinaan tunnettuja konetyyppejä oli lukuisa määrä: Bücker Jungmann, Tiger Moth, Klemm 35, Piper Cub, Piper Colt, Ercoupe, Holste-Broussard, DC-3, Jodel, vain osan mainitakseni. Komeimpana esittäytyi Diamond. Kone esiteltiin 1994 ja pohjautui Scottish Aviationin ARV-1-tyyppiin. Oli hienoa nähdä näitä hyvässä lentokunnossa! Fly-In -ohjelmaan kuului tavalliseen tapaan myös esitelmiä sekä erilaisia työnäytöksiä, joissa itserakentamisen salaisuudet aukeavat tuleville lentokonerakentajille. Koneyksilö oli ensimmäiset 25 vuottaan Ruotsin rekisterissä ja omistaja Peter Holloway oli päättänyt palata näihin maisemiin koneen 70-vuotisjuhlan kunniaksi Kaverina oli niinikään englantilainen Miles Messenger ja Ruotsin rekisterissä oleva Miles Gemini, molemmat 1940-luvulta. Paikalla oli siten runsaasti paikallisten itserakentajien lentokoneita, ja myös lukuisia vieraita mm. Ultrakevytpuolella menestyvät tänä vuonna hiilikuiturunkoinen WT-9 Dynamic sekä meilläpäin vielä tuntematon SeaMax-amfibio. Moottorina muunnettu VW tai Jabiru, jolla kone kulkee noin 215 km/h matkanopeutta. Harvinaisessa Bölkow 207-koneessa on varsin persoonallinen ulkonäkö. Ruotsalaista koneteollisuutta edustivat useat MFI-9 ja -15 koneet. Suunnittelija John Monnett tuli aikoinaan kuuluisaksi Sonerai-koneestaan, Sonex on kuitenkin kaksipaikkainen. Norjasta, Suomea unohtamatta. Uusien lentokoneiden kauppiaat olivat näkyvästi esillä. Fly-Inin päätähtenä olikin vuonna 1936 valmistunut englantilainen Miles Falcon, jonka kotipaikka on kuuluisa Shuttleworth-museo Old Wardenissa. teksti ja ku vat NILS ROSTEDT moottorilento kesä-heinäkuu 2006 51 Mielenkiintoinen ruotsalaisyritelmä: Opus 280. Yleisöä tapahtuma keräsi myös mukavasti, vaikka sitä ei kummemmin mainostettukaan, konerivistöjen seassa ja kerhon terassilla näkyi sekä lapsiperheitä että vanhemman polven lentäjäkaartia
Neljä konetta lentää nyt Ruotsissa. Metallirakenteinen Thorp T-18, eräs itserakennusharrastuksen alkuaikojen suosikki. 52 moottorilento kesä-heinäkuu 2006 Ruotsissa aikanaan melko suosittua Jodel-merkkiä edustaa tämä D140C vuosimallia 1963. Konetyyppi on 1960-luvulta, tämän yksilön vuosiluvuksi mainitaan 1989. Lisää ruotsalaista suunnittelua: Andreasson BA-6B. Vesiominaisuuksia en tosin osaa arvioida, valmistaja kuitenkin lupaa 103 solmun (190 km/h) matkanopeuden, mikä on vesikoneelle aika kova sana. Tätä konetyyppiä on rakennettu kolme yksilöä. Brasiliainen, Portugalissa valmistettava SeaMax-amfibioultra oli päältäpäin varsin asiallisen näköinen. Björn Andreasson oli myös MFI-koneiden suunnittelija. Oldtimer-look, mutta kone on vuonna 2000 valmistunut Fisher Celebrity.
Konetyyppi suunniteltiin tykistön tulenjohtotehtäviin, mutta sitä käytettiin lähinnä yhteyskoneena. Moottorina Gipsy Major. Ajalta ennen alumiinin valtakautta: Piper PA-22 Tri-Pacer. Stinson Voyager vuosimallia 1947 oli aikanaan hienomman luokan matkalentokone. SE-AYM on harvinainen Miles M.65 1A Gemini. Barkarbyssä oli kaksi norjalaisultraa sekä englantilainen experimental, jossa huomio kiinnittyi pieneen siipeen ja suhteessa valtaviin laskusiivekkeisiin. G-AJWB on tyyppiä Miles M.38 Messenger 4B vm. Ruotsissa lentää 4 konetta ja 4 on tilauksessa. Nopea, kevyt ja kallis hiilikuitukone jota saa rakennussarjana tai valmiina ultrakevyenä. moottorilento kesä-heinäkuu 2006 53 BRITTI-eleganssia WT-9 Dynamic ultrakevyt on nyt saanut tyyppitodistuksen myös Ruotsissa. Kotipaikka on Englannin Old Warden. Miles-koneiden ystäville Barkarby oli tänä vuonna hieno paikka. Ohjaamolasituksen suunnittelijat lienevät ottaneet mallia valtamerilaivoilta... MCR01 on ranskalaisen parivaljakon Michael Colomban - Cristophe Robinin menestysmalli. Hiilikuiturungon, kevyen Duc-potkurin ja Dynon-digitaalimittariston ansiosta tyhjäpaino jää alle 275 kg, vaikka koneessa on 100 hv moottori ja melko runsas varustus sisältäen transponderinkin. G-AEEG on 1936 valmistunut Miles M.3A Falcon Major. Kone lensi Ruotsissa tunnuksella SE-AFN vuoteen 1961, ollen välillä Flygvapnetinkin käytössä. 1946 ja sen omistaa Gordon Spooner. Tämä yksilö on vuodelta 1960. Tämäkin on konetyyppi, joka näillä leveysasteilla harvemmin tulee vastaan. Björn Esbjörnsson on entisöinyt tämän 1947 valmistuneen kaksimoottorikoneen.
Ranskalainen 1950-luvun utility-kone. Puurakenteisen siiven avulla tyhjäpaino pysyy kohtuullisena ilman hienoja ja kalliita hiilikuiturakenteita. Tämä yksilö on nykyään norjalaisrekisterissä.. Taustalla Ruotsin lentäjäveteraanien ylpeys, "Daisy" eli DC3 (ex C-47) "Fritjof Viking" joka valmistui 1943 ja oli liikennekonekäytössä 1982 saakka. Ercoupe, kenties 1930-luvun vallankumouksellisin lentokonetyyppi. Glasair kilpaili 1990-luvulla Lancairin kanssa nopeiden kuitukonerakennussarjakoneiden sarjassa. 54 moottorilento kesä-heinäkuu 2006 Ruotsissa on useita tällaisia Glasairkoneita. Valmistusvuosi 1947. Nokkapyöräteline, yhdistetty sivuperäsin- ja siivekeohjaus ilman polkimia, ja mahdoton saada syöksykierteeseen. Zephyr on ultrakevyt, joka on Ruotsissa kohtalaisen suosittu. Sulava Pulsar, yksi ensimmäisiä konetyyppejä joka osoitti että nopean koneen ei aina tarvitse olla suuritehoinen. Tämä hieno Beech G.35 Bonanza on valmistettu 1956. Saab Safirin tunnistaa helposti, mutta malli on suomalaisille vähemmän tuttu 91A. Jykevä Holste MH-1521M Broussard
Laitetta esiteltiin ILAilmailumessuilla toukokuussa. Koehypyillä on havaittu, että IMPACT toimii myös normaalissa laskuvarjotoiminnassa vapaapudotuksessa. Kymmenen kilometrin korkeudestaGryphonilla voidaan liitää noin 40 km päähän. Siipi mahdollistaisi huomaamattoman saapumisen operaatioalueelle. Vaikka suorituskyky ei ylläkään samaan kuin nykyisissä tehokkaimmissa liitopuvuissa, IMPACT tarjoaa huomattavasti suuremman vaakanopeuden kuin tavallinen hyppyhaalari. Bird-Manin tuotannossa on IMPACT:n ohella kuvassa näkyvät Skyflyer 6 ja Firebird-R -liitopuvut. IMPACT-nimen saanut asu on ensikatsomalta tavallinen ulkoiluvaate (kuvassa oikealla). Avauksen jälkeen pääsee suoraan ohjaamaan varjoa ilman aikaa vieviä vetoketjujen avauksia. Kuva ESG. S t-paidat ja antaa kesän tulla.. MESSERSCHMITT BF-109 Vaal.harmaa Koot: S, M, L, XL Til.nro: 65-237 Hinta 14,- REMOVE BEFORE FLIGHT Punainen. Varjon avaamisen jälkeen siipi päästetään roikkumaan vaijerista aivan kuten laskuvarjojääjärit laskevat reppunsa. Kuva Bird-Man. Saksalaiset ESG (Elektroniksystem- und Logistik GmbH ja Dräger ovat suunnitelleet sotilaskäyttöön Gryphon-siiven, jonka avulla laskuvarjojääkärit voivat tukeutua kauas uloshyppypaikasta. Suunnitteilla on myös pienillä lennokkisuihkumoottoreilla varustettu Gryphon-T, jonka toimintamatka olisi neljän kilometrin korkeudesta hypättäessä jopa 200 km. Varusteita voi olla mukana 100 kiloa. Silloin on kätevää, jos samaa varustetta voi käyttää niin siirryttäessä kuin hypyllä. Alunperin tuote on kehitetty vaellusasuksi BASE-hyppääjille, jotka voivat joutua kulkemaan pitkäänkin maastossa ennen hyppyä. Etuna on se, että IMPACT ei rajoita käsien liikkeitä ja toiminta hypyllä on paljon yksinkertaisempaa ja siten myös turvallisempaa. teksti TERO TUOMINEN moottorilento kesä-heinäkuu 2006 55 Siivet piilossa vaellusasussa uomalaisen Jari Kuosman Bird-Man -yritys on kehittänyt liitopukujen rinnalle uuden tuotteen. (09) 449 801, Fax (09) 149 6163 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 MYÖS E TILAA O www.aviationshop.fi AST STITS KUV. Nimensä asu on saanut sisäänrakennetuissa polvisuojuksista, jotka lienevätkin tarpeen BASE-olosuhteissa. Sillä on hypätty onnistuneesti ryhmähyppyjä varsinaisia liitopukuja käyttävien kanssa. Asun yläosassa on pienet ilmalla täyttyvät siivet. Todellisuudessa asu on "hybrid tracking system". Bird-Man suositteleekin nyt asua aloitteleville liitopukuhyppääjille. ESG:n mukaan Gryphon on herättänyt runsaasti kiinnostusta erikoisjoukkojen parissa. Koot: S, M, L, XL Til.nro: 65-231 Hinta 12,Postimyynnissä lisätään postimaksu SUOMEN ILMAVOIMAT 1939-45 Vaal.harmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro: 65-242 Hinta 12,- PO Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Näin siiven paino ei ole hyppääjään kannatettavana laskeuduttaessa. Kärkiväli on noin 1,5 metriä Se perustuu Skyraysiipeen. Jalkojen väliin tulee myös irrotettava kantava pinta
Sivuilta löytyy paljon muutakin arvokasta tietoa lennonsuunnitteluun ja VFRtoimintaan Suomessa. Polttoaineen riittävyys Viime vuonna polttoaine loppui jälleen muutamalla moottorikoneella kesken lennon. -Moottorikone suoritti paikallislennon Malmilta tornin ollessa kiinni ilmoittamatta radioon mitään. Raportteja analysoitaessa on keskityttävä etsimään syitä, eikä syyllisiä. Ohjaaja arvioi syyksi kokemattomuutensa uuteen konetyyppiin (sisään menevät telineet ja säätöpotkuri). Paljon tapahtumia jäi varmasti viime vuodeltakin raportoimatta. tekijät aiheuttavat viretilan huo-. Kun lennonjohto on kiinni tai lennetään korpikentällä, on täsmällisten paikkatietojen ja aikomusten kertominen radioon oleellista. Niistä selviää se, millainen yleisilmailun lentoturvallisuus kaiken kaikkiaan on. Kone päätyi kiitotietä 36 pitkin kohti 09:iä. Raporttien perusteella on syytä nostaa esiin muutamia tekijöitä, jotka olivat vakavia tai niitä esiintyi paljon. Kahdessa tapauksessa kyse oli hyppylennoista, joilla lennetään pienillä reserveillä. HUOM! Laskuvarjohyppääjät ja purjelentäjät: pitäkää huolta lentäjistänne. Heti aluksi on syytä kiittää kaikkia raportin tekijöitä; ehkä juuri sinunkin tekemäsi raportti auttaa ehkäisemään lento-onnettomuuden jollekin toiselle ilmailijalle. Sen perusteella muut ilmailijat voivat sinut saada näkyviin. Sitä pitää myös tutkia jo ennen lentoa: "Mistä lähden rullaamaan ja mikä kiitotie on käytössä!" Uuteen ja monimutkaisempaan lentokoneeseen siirryttäessä on eroavuuskoulutuksessa lennettävä laskukierroksen lisäksi riittävän monta lähestymistä matkalentoasetuksilta laskukierrokseen. Poikkeamasta tai vaaratilanteesta raportointi, sen analysointi ja hyödyntäminen koulutuksen/lentotoiminnan kehittämiseksi on keskeinen osa lento-onnettomuuksien ennalta ehkäisevää työtä. Ohjaajan kannattaa pyytää selvitystä myötätuulen kautta: tämä rauhoittaa oleellisesti lähestymistä ja laskun suoritusta. Esimerkiksi "perusosalla" ilmoi- tus tarkoittaa, että olet normaalin laskukierroksen perusosalla, etkä 5 km:n päässä - pitkällä perusosalla! Korpikentillä voi vilkkaana päivänä olla käynnissä hyvinkin monenlaista ilmailutoimintaa: purjelentoa, varjoliitoa, laskuvarjohyppyjä jne. Vuoden 2005 ajalta tarkasteltiin noin 50 raporttia moottorilennosta ja ultrista. Vain tällä tavoin ohjaaja oppii oikeaaikaisesti säätämään koneen tehot ja muuttamaan lentoasun laskua varten. Koneen hyvä tuntemus ja lentojen välissä tapahtuva polttoainemäärän tarkastus ovat perustekijöitä laskuvarjohyppylennoilla ja purjekoneiden hinaustoiminnassa. Tämän tyyppisiä tapauksia oli monta muutakin. Kyseessä oli lento-oppilaan yksinlento opettajan valvomana. Silti on hyödyllistä analysoida ohjaajien ja lennonjohdon tekemiä lentoturvallisuusilmoituksia. Tällaisia asioita olivat toiminta lentoasemilla ja korpikentillä, polttoaineen riittävyys, tahaton lentäminen valvottuun/ rajoitettuun ilmatilaan, laskuvauriot sekä tekniset ongelmat. Paikanna itsesi ilmassa jatkuvasti niin maantieteellisesti kuin valvottuun ilmatilaan nähden. Lentäminen tai rullaus kentillä Lukumääräisesti eniten lennonjohtoselvitysten vastaista lentämistä oli Malmilla. Muualta tulevan ilmailijan on ajoissa kerrottava kentän jaksolla aikomuksistaan ja AINA liityttävä laskukierrokseen myötätuulen kautta ko. kiitotiellä oli kunnossapidon auto, jonka kuljettaja näki ajoissa lähestyvän koneen ja ajoi autonsa nurmikolle. Em. lentopaikkakartan mukaan. Monelle voi olla vaikeaa kertoa omista virheistään, vaikka juuri se tarina voisi pelastaa jonkun toisen lento-onnettomuudelta. Ko. Raportit kertovat paljon enemmän kuin parin lento-onnettomuuden perusteella voisi päätellä. Suorituksia saattaa tulla päivittäin kymmeniä ja ohjaajan "työ" saattaa muuttua liian rutiiniksi puhumattakaan takapuolen puutumisesta ja mahdollisesta nesteen tai ravinnon puutteesta. Lentoasema-alueen kartta (LDG- chart) on oltava ohjaajalla mukana muiden karttojen lisäksi. Vain näin saamme ilmailijat kirjoittamaan niitä. -Ultra laskeutui toisen koneen perässä ilman laskulupaa ja rullasi asematasolle ilman selvitystä. -Toisella lentoasemalla ohjaaja laskeutui väärälle kiitotielle ja ilman lasku- lupaa. Johtopäätöksenä voi todeta, että aiheesta on valistettava ilmailijoita ja lennonopettajien on harjoitettava riittävästi oppilaitaan toimimaan oikein lentoasemilla. 56 lentoturvallisuus kesä-heinäkuu 2006 teksti ja kuvat ISMO AALTONEN Vuoden 2005 moottorilento- ja ultraraportit Syitä, ei syyllisiä M oottorilentokoneille ja ultrille tapahtui vähän lentoonnettomuuksia vuonna 2005, mikä tietenkin on hieno asia. Tässä muutama esimerkki: -Ultralla oli selvitys rullata asematasolta 2 odotukseen RWY09. Lennonjohtaja sai keskeytettyä rullauksen onneksi ajoissa, sillä 09:lle oli tulossa laskuun toinen kone. Kenttien kartat löytyvät nykyään osoitteesta www.finavia.fi/ais/vfr/
alle 1500ft QNH:lla, jotta pysyn poissa valvotusta ilmatilasta. Tahattomasti valvottuun ilmatilaan "Väärässä" paikassa lentämisiä tapahtui viime vuonna sekä ultrille, että moottorikoneille. Silti tarvitaan karttaa tarkkaan paikannukseen (missä olen juuri nyt). Lentoasemilla ne aiheuttivat kuitenkin täyden hälytyksen. Jonkin ajan kuluttua paikansin itseni." Syynä "eksähdykseen" ohjaajan mukaan oli heikohko vaakanäkyvyys ja vähäinen matkalentokokemus viime aikoina. Toivottavasti toisen kerran jälkeen kone korjattiin perusteellisesti. Nähdään kentillä ja palataan jaksolla asiaan!. Nyt on mukava lähteä yksinkin kertaamaan." Eli kertaus tekee hyvää suunnistustaidoille! Laskuvauriot Vaurioita lentoonlähdön ja laskun aikana sattui selkeästi eniten ultrakeveille ilma-aluksille. Korjasin suuntaa kohti Kirkkonummea, mutta ajauduinkin R37-alueelle. Haasteet lisääntyvät, jos karttaa ei aktiivisesti lueta GPS-tiedon tueksi. Koneessa olevien keskinäisen keskustelun perusteella kone tunnistettiin ja ohjaaja sattui kuulemaan lennon aikana kännykän soivan: lennonjohtajahan sieltä soitteli ja pyysi vapauttamaan tangentin. Jokaisessa syynä oli vikaantunut merkkivalo tai mikrokytkin eli tapauksista selvittiin ilman vaurioita. Olisiko järkevämpää ajoittaa yksinlennot iltaan ja lentää koululennot päivällä haastavammissa keleissä. Ensisijaisesti tämä tieto on selvitettävä jo lentoa suunniteltaessa: missä kohdassa reittiä minun on lennettävä esim. Ja sitten joudutaan huonon sään takia poikkeamaan reitiltä... Jatkossa ILMAILU-lehteen tulee artikkeleita ainakin toiminnasta lentoasemilla ja korpikentillä sekä suunnistamisesta. -Raportissa ohjaaja kertoi löytäneensä vian, mutta meni vain viikko, kun sama ongelma toistui! Nyt kone oli odotuspaikalla isolla lentoasemalla ja ympärillä vilkasta muuta liikennettä. Lennonopettajan vastuu ja rooli on avainasemassa näiden vaurioiden ennaltaehkäisyssä. Aluelennonjohtaja teki ansiokasta metsästystä saadakseen selville, mikä kone tukkii jakson. Talvella laskuvauriot syntyivät tyypillisimmin koneen ajautuessa lumivalliin. Tavallisimpia olivat moottorin käyntihäiriöt, jotka johtivat ultrilla ainakin neljään pakkolaskuun. polttoainetilanteen seurannan unohtamiseen. Lisäksi radiohäiriötapauksia oli muutamia sekä ultrilla, että moottorikoneilla eli laskeutuminen tapahtui valomerkkien opastuksella. Laskutelineiden rakenteet ja koneiden käsittelyominaisuudet kovalla tuulella eivät ole samaa tasoa kuin moottorikoneissa. Suomen Lentopelastusseura ry:n järjestämillä SAR-kursseilla ovat ohjaajat päässeet lentämään matalasuunnistuskoululennon. GPS:ien myötä kartanlukutaito on heikentynyt: olisiko aika kerrata perinteistä suunnistamista kartan ja kompassin avulla. Ongelma saatiin sillä kertaa poistettua ilman suoraa vaaratilannetta. Päätin hakeutua meren rannan tuntumaan. Näistä kaksi sattui samalla koneyksilölle: -Moottorikone lensi Pohjois-Suomesta kohti etelää ja "blokkasi" radion juututtua lähetysasentoon aluelennon- Esimerkki ohjaajan kertomuksesta "Matkalla Turusta Malmille Lohjan kohdalla pilvi laskeutui 700 jalkaan. Mittatikku (kyseiseen konetyyppiin/säiliökokoon suunniteltu) on arvokas ja halpa väline. Useassa ultrien laskuvauriossa olivat osallisena lento-oppilas ja haastavat tuuliolosuhteet. jan on tiedettävä jatkuvasti millaista ilmatilaa on yläpuolella. Toisessa lennetään valvottuun ilmatilaan korkeussuunnassa eli noustaan ilman selvitystä sinne tai sitten eksytään sivusuunnassa valvottuun ilmatilaan tai R-/D-alueelle. Toivottavasti näin omalta osaltaan vähennetään vaaratilanteita. Niitä voi tilata Yhdysvalloista hintaan 10-15$ /kpl tai valmistaa jopa itse. Kauniina kesäaamuna on tyypillistä, että tyynen kelin jälkeen syntyy termiikkiä ja tuulenpuuskia oppilaan lennon aikana, kuten ainakin yhden vaurion yhteydessä. Tapauksia oli kahta eri lajia. Polttoainemäärän tarkastukseen lentokoneen polttoainemäärämittarit ovat ala-arvoisia. Nykyiset ilmailukartat ovat varsin selkeitä ja niistä voi lukea valvotun ilmatilan ala- ja ylärajat. Laskutelinehäiriöitä oli PA-28 Arrowilla ja Beechcrafteilla yhteensä neljä. Millaisissa olosuhteissa oppilaan voi päästää yksinlennolle. Näissä toimittiin raporttien perusteella varsin hyvin. lentoturvallisuus kesä-heinäkuu 2006 57 Vaurioita lentoonlähdön ja laskun aikana sattui selkeästi eniten ultrakeveille ilma-aluksille. nontumista ja saattavat johtaa mm. Lisäksi yhdessä tapauksessa valkoinen kentän pinta aiheutti moottorikoneella ohjaajan virhearvion, jolloin hän laskeutui auratun alueen laitaan ja osui lumipenkkaan. Mittatikku on halpa henkivakuutus, joka pitäisi olla joka koneessa vakiovarusteena. Tekniset ongelmat Erilaisia teknisiä ongelmia oli ultrilla ja moottorikoneilla noin 20 raportoitua tapausta. Turvallisen lentämisen peruselementtejä ovat huolellinen suunnittelu rullauksesta lähtien, täsmällinen radioliikenne, riittävän tiivis lentorytmi ja lennonopetuksen laatu. Usea asia oli jo unohtunut lupakirjakurssin jälkeen. Mielenkiintoisia ja jossain tilanteessa vaarallisiakin tapauksia olivat muutamat radion tangentin jääminen pohjaan. Muistathan, että ilmailukartan reunassa on valomerkkien selitykset! Lopuksi Monesta raportista voisi tehdä lehteen vaikka oman artikkelin, koska ne on niin hyvin kirjoitettu. Moni on sanonut: "Olipa hyvä 20 vuoden tauon jälkeen lentää suunnistuskoululento ihan perinteisellä kartalla ja kompassilla. Yhä useammassa koneessa on nykyään GPS-satelliittinavigointi käytössä, joten on erinomaisen helppoa lentää paikasta toiseen. Lennonjohtaja havaitsi tapahtuman ja ohjasi minut pois rajoitusalueelta. Oman paikantamisen lisäksi ohjaa- johdon jakson pitkäksi ajaksi
PIK-20-laivasto on maailmanlaajuisesti melko mittava ja Ilmailuhallinto saakin jatkuvasti näiden purje- ja moottoripur- jekoneiden ylläpitoon liittyviä tiedusteluja. 58 ilmailu kuulee vitosena kesä-heinäkuu 2006 Karkasiko mopu käsistä? T oimin 70- ja 80-luvulla parikymmentä vuotta aktiivisena purjelennon- ja mopuopettajana sekä tarkastuslentäjänä. Yleisvaikutelma on kuin tieliikennelaista. Ilmailuhallinnon uudesta PIK-20-tuesta löytyvät yhdeltä sivulta PIK-20-lentokoneita koskevat lentokelpoisuusmääräykset ja Service Bulletinit, käsikirjat ja ohjeet sekä piirustusluettelot ja osa piirustuksista. Kun tähän lisätään se, että opettajan on pidettävä yksityiskohtaista päiväkirjaa oppitunneista, tarkoittaa se teoriassa sitä, jos tarkkoja ollaan, että päiväkirjasta tulee vähintään 20-sivuinen, jotta siihen mahtuisi kaikki opetusohjelman aiheet. Ainakin teoriaosa nykyisessä laajuudessaan pitäisi jakaa kahtia. Ilmailuhallinnolla on kaikki piirustusluetteloiden mukaiset piirustukset paperilla. Kuinka paljon "vapauksia" antaa opetusohjelman kohta, jonka mukaan opettajan pitää keskittyä niihin aiheisiin, joissa oppilas tarvitsee opettajan tuen. Ehdotan, että tutustumiskurssi nimetään perinteisesti C-tutkinnoksi, eli oikeudeksi valvottuihin yksinlentoihin. En usko, että takapainotteinen teoriatutkinto pienentäisi lentoturvallisuutta. Tekstin voi toimittaa lehden (sähkö)postiosoitteella sähköisessä muodossa tai paperilla. PIK-20-tuen osoite on www.ilmailuhallinto.fi/PIK-20-tuki. Pentti Tourula Opetusalan ammattilainen Uukuniemi KUULUUKO VITOSENA ILMAILU kuulee vitosena on lehden yleisönosasto. Pitkähkön tauon jälkeen päätin palata takaisin ilmailuharrastuksen pariin kuluvana vuonna ja sopiva "pehmeä lasku" oli aloitus teoria-aineiden opettajana. Vanhana opettajana huomasin, että purjelennon puolella oli menty oikeaan käytännön läheiseen suuntaan, mutta mopupuolella Bengtströmin uusi oppikirja lannistaa laajuudessaan oppilaan. Opettajan on lisäksi otettava huomioon, että koulutusohjelma määrittelee vain "vähimmäisvaatimukset" ja oppituntien osalta`"minimituntimäärät". Tätä tutkintoa ja todistusta pidän vieläkin kaikkein muistorikkaimpana. Kokoamalla yhteen PIK-20-purje- ja moottoripurjekoneiden ylläpidossa ja huollossa tarvittavia tietoja tuen tarkoitus on helpottaa näiden koneiden ylläpitoa. Lupakirjan lensin vuonna 1960. Opettajana en pidä siitä, että koe on hyväksyttävä, jos vastauksista on oikein 70 %. Samantapainen systeemi voisi olla mopu- ja ultra-puolella jopa tärkeämpi. Marke-Riitta Naukkarinen Vt. Lentämään pitäisi päästä perusasioiden hallinnalla, joka olisi oma kokeensa. Voisi olla jopa päinvastoin. Lupakirjavaiheessa olisi laajennettu teoriakoe, joka perustuisi käytännön lentokokemukseen ja itse opiskeluun. Entäpä sitten Ilmailuhallinnon hyväksymät uudet koulutusohjelmat. Kysymykseni tarkistivat vain tämän seikan. Teoriakokeet olisivat kokonaan oman jutun aihe. Piirustukset julkaistaan Ilmailuhallinnon Internet-sivuilla PDF-tiedostoi- na. Opetusohjelmat määrittelevät tarkasti, mitä "osaamiskokeessa" on vaadittava. Kuitenkin käytännön koekysymyssarjat sisältävät kysymyksiä laidasta laitaan ja ilmentävät joskus enemmän kysymysten laatijoiden huumorintajua kuin koulutusohjelman osaamiskokeen vaatimuksia. Uudet oppikirjat olivat tulossa ja odottelun jälkeen teoriakurssi aloitettiin heti, kun kirjat olivat käsissä. Olen itse jo niin vanha, että minun on helppo vaatia paluuta vanhoihin hyviin aikoihin. Siinä julkaistaan ilmailuun liittyviä mielipiteitä. viestintäpäällikkö Ilmailuhallinto www.ilmailuhallinto.fi. Itse vaadin aikoinaan, että peruskurssilla tärkeimmät asiat on osattava ja ymmärrettävä 100 %. Kokeet ja kysymykset vaativat pikaista uudelleen harkintaa ja laadintaa. Uusi PIK-20-tuki pyrkii vastaamaan tähän tiedontarpeeseen. PIK-20-tuki sijaitsee Ilmailuhallinnon Internet-sivuilla Ilmaalukset-ryhmässä, kohdassa Lentokelpoisuus. Teoriaaineissa annetaan todistus yksinlentovaiheessa välttämättömistä opinnoista ja kokeista. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä. Ilmailuhallinto ylläpitää Internet-sivuillaan PIK-20-purjekoneiden teknistä tukea I lmailuhallinnon Internet-sivuille on luotu uusi palvelu, PIK-20-tuki. Ilmailuhallinto tekee näistä piirustuksista PDF-tiedostoja sitä mukaa, kun kopioita näistä piirustuksista siltä pyydetään. Teoria alkaa kiinnostaa vasta sen jälkeen kun on jonkin verran lentokokemusta. Jonkin verran lentokokemusta ja aikaa on välttämätöntä Bengtströmin oppikirjan omaksumiseen ja tenttimiseen virallisen opetusohjelman mukaisilta osiltaan seuraavassa vaiheessa. Koulutusohjelman laajuudella on varmistettu se, että jos koulutuksessa todetaan kentällä joitain puutteellisuuksia tai virheitä, niin syyllinen löytyy helposti ja aina ja nimenomaan opettajista eikä opetusohjelman laatijoista, jotka eivät ole unohtaneet mitään pois. Olin saanut sen valmiiksi kaksipaikkaiskoulutuksessa yhdessä kesässä. Aikaisemmin "omassa lentokoulussani" tein korostetusti nimenomaan näin. C-tutkinto olisi voimassa jatkoopiskelua varten ainakin 3 vuotta. Ilmailuhallinto on perustanut PIK-20tuen Internet-sivuilleen, sillä Suomessa ei enää ole asianomaisille konetyypeille tyyppihyväksymistodistuksen haltijaa. Kirja sinänsä on erinomainen kokoomateos, mutta alkeisopetukseen peruskurssilla ehkä sopimaton. Tätä oppilaat puolestaan eivät ymmärrä. Suoritin purjelennon C-tutkinnon, ja sain siivet vuonna 1957. Erinomainen tilaisuus opettajalla tarkistaa, että ollaan "lentämässä" oikeaan suuntaan. En muista, että itselläni olisi ollut vaikea jatkaa lentämistä vuonna 1960 kolmen vuoden tauon jälkeen. Ennen siihen meni aikaa jopa kolme vuotta
Tarkemmat lääketieteelliset vaatimukset selviävät aikanaan internetistä, kun haku avataan. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman. Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme. Haku kestää eri testi- ja haastatteluvaiheineen vuoden 2006 loppuun asti. · MCC voidaan järjestää perehdyttämiskurssin yhteydessä. Lisäksi on huomattava mm, että silmien taittovirhekirurgiaa ei hyväksytä, ruokaaine allergiaa eikä astmaa hyväksytä. luokan medikaali tai sotilaslentäjän vastaava psykotarkastus. Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. ENNAKKOTIEDOTUS Finnair tulee järjestämään haun ns. Hakupapereita ei pidä lähettää tässä vaiheessa! Ilmoitus Helsingin Sanomiin tulee 3.9.2006. Hakukaavakkeita ja ohjeita saa internetistä haun avautuessa 3.9.2006 osoitteesta: www.finnair.fi/lentajavalinnat Yhdistä työ ja huvi Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin. Hakupapereita ei pidä lähettää tässä vaiheessa! Vaatimuksina hakijoille ovat mm: · CPL voimassa · ATPL teoriakokeet suoritettuna · monimoottori IR · sujuva suomen ja englannin kielen taito · 1. Jokainen hakija huolehtii itse, että edellä mainitut vaatimukset ja lupakirjan mahdollinen konvertointi on suoritettu yhtiön perämieskurssin alkaessa, mutta viimeistään vuoden 2007 lopussa. kokeneille lentäjille elo-syyskuun vaihteessa 2006. Shell Aviation -kortti avain maailmaan. www.shell.com/aviation/cards
Tapahtuman vetonaulaksi oli saatu Ilmavoimien Midnight Hawks - osastotaitolentoryhmä. 60 ilmailutapahtuma kesä-heinäkuu 2006 Päijät-Hämeen ilmailumuseo avattiin ilmailutapahtumassa Ripon yleisön suosikki Museon avajaisten kunniaksi oli Blackburn Ripon IIF -meritoimintakoneen siivet rikattu paikalleen. Parikymmentä konetta on lähtenyt muihin museoihin Ilmavoimien entinen komentaja Heikki Nikunen avasi tilaisuuden "lennonjohtorakennuksen" katolta. Ilmailutapahtuma veti hyvin väkeä Vesivehmaalle arkipäivästä huolimatta. Suomessa rakennettiin 24 Riponia, yksi ostettiin Englannista. Koneiden alkuperäiskunto nostaa merkittävästi paikan kiehtovuutta. kotimaiset Haukka, Kotka ja Kurki. Mukana ovat mm. Päijät-Hämeen Ilmailumuseo avattiin ja aiheen kunniaksi järjestettiin ilmailutapahtuma. Legendan mukaan taka-ampumoon mahtui hyvin neljän hengen korttiseurue. V esivehmaan lentokentällä vietettiin juhlapäivää 19. toukokuuta. Sotien jälkeen Vesivehmaan ns. Kone on alkuperäisessä kunnossa ja ainoa lajiaan maailmassa. Välivarastossa ne ehtivät sitä ennen olla Lahden hiihtostadionilla. Koneita käytettiin Suomessa kellukeilla varustettuna. Kalusto siirrettiin nykyiseen ykköshalliin vuonna 1974. Muuten taivaalla nähtiin harrastusilmailun kalustoa. Ripon on todella suuri, mittakaavaa antavat takana olevat ihmiset. Vesivehmaan varastohallina tunnettu museo on sotilasilmailumme aarreaitta. neloshalliin siirrettiin käytöstä poistettuja koneita. Kaikkiaan niitä oli 27. Niin kuin sekin, että sodan jälkeisissä tohinoissa koneiden hakaristi-kansallisuustunnuksia on maalattu yli.. Vaikka kyseessä oli perjantai-iltapäivä, väkeä oli liikkeellä siihen nähden kiitettävästi liikkeellä. Paikallinen harrastusilmailu esittäytyi kävijöille. kunnostettavaksi ja näytteille, mutta silti Vesikselle on jäänyt ainutlaatuinen ja upea kokoelma. Harmaan puoleisesta säästä huolimatta ohjelma vedettiin matalana läpi
R. K.1 Kurki Kassel 12A MiG-15UTI MiG-21BIS Republic RC-3 Seabee VL E.30 Kotka II MIL Mi-8P D.H. teksti ja kuvat TERO TUOMINEN ilmailutapahtuma kesä-heinäkuu 2006 61 Vesivehmaan varastohallina tunnettu museo on sotilasilmailumme aarreaitta. Hallin nurkasta löytyy alasammuttujen neuvostokoneiden osia. 59 Caudron-Renault C. Se on maannut hylättynä pusikossa Rissalassa ja puurakenteinen kone kasvaa kirjaimellisesti sammalta. Vampire MK55 1929-1944 1929-1944 1923-1931 1940 1972-2000 1958-1972 1958-1988 1927 1927 1935-1936 1962-1978 1978-1998 1950-1958 1930-1944 1973-2004 1954-1965 1955-1965 Hämmästyttävin nähtävyys oli vuosikaudet ulkoilmassa viettänyt de Havilland D.H.100 Vampire Mk.52 (VA-3). Valokuvaus hämärässä hallissa on vähintäänkin haastavaa ahtauden ja ikkunoista tulevan vastavalon takia. Kunnostettuja Vampireita kun museoistamme jo löytyy.. D.26 Haukka I I.V.L. Koneen soisi jäävän tähän tilaan kertomaan "aikanaan arvoton, nyt museoesine" -tilanteesta. Seinustoilta löytyy myös muuta pienempää museoesineistöä. Lahden Ilmasilta perustettiin 1962 toisena maanpuolustuskiltana maahamme. Samaten se levitti aatetta muualle maahamme ja oli mukana yhdeksän Ilmasillan perustamisessa. Keski-ikäpolven kalustoa Päijät-Hämeen Ilmailumuseon kokoelmissa edustavat MiG-15UTI (takana) ja Folland Gnat. Punatähtinen siipi on MiG-3-koneesta. Ilmasilta osallistui jo 60-luvulla Vesivehmaan koneiden ylläpitoon. Avajaisjuhlassa molemmat päätyovet olivat auki, mikä luonnollisesti helpotti tilannetta. Päijät-Hämeen ilmailumuseon koneet Aero A-32 Blackburn Ripon II F Caudron C. Vampire MK52 D.H. Edessä oleva siipi kuuluu Fouga Magister -koneeseen. Konetta on ilmeisesti joskus käytetty jään sulattamiseen seisonta-alueilta. Kilta toimii avoimena, ei jäsenlistoja eikä -maksuja. Aluksi kutsuttiin paikalle sotien aikaista lentävää henkilökuntaa, mutta sittemmin toiminta on laajentunut käsittämään kaikki aiheesta kiinnostuneet. 714 Draken 35S Folland Gnat Mk 1 Fouga Magister CM 170 I.V.L
Kone sai tuomion "Rakennevian takia kelvoton hävittäjäkoneena käytettäväksi, huono näköala, taipumus lattavrilleen ja vaikea oikaista siitä". Tyyppimerkintä GR tulee käytetystä Gnome & Rhone Jupiter IV -moottorista. Lentokonehallin ovissa on sodanajan tyylinen naamiokuviointi. Aero A-32 GR Jupiter on tähtimoottorinen versio menestyksekkäästä A11-koneesta. Keltaiset raidat koneessa ovat ns. Runko on vanerikuorirakennetta. Vesivehmaalla on säilynyt AE59. Suomi sai Talvisodan aikana Ranskalta kuusi konetta lahjoituksena, mutta laivueisiin ne eivät koskaan ehtineet. 62 ilmailutapahtuma kesä-heinäkuu 2006 Caudron-Renault C.R.714 suunniteltiin alunperin nopeuskilpailukoneeksi. itärintamatunnuksia, jotka helpottivat tunnistamaan omat koneet.. Alhainen moottoriteho teki kentistä liian ahtaita. Vesivehmaalla säilynyt kone on harvinaisuus, toinen maailmassa säilyneistä. Kuvassa etualalla Riponin perärunko, josta on valvontakomission vuosina maalattu yli kansallisuustunnuksen hakaristi. Hävittäjänä se ei menestynyt. Se on sisustettu VIPkuljetuksiin nojatuolimaisilla istuimilla ja pöydillä. Merkittävä harvinaisuus erityisesti suomalaisittain. Päijät-Hämeen ilmailumuseon suurimpiin ilma-aluksiin kuuluu Mil Mi8P-helikopteri. Ne olivat luotettavia ja kestäviä. Suomi tilasi vuonna 1929 yhteensä 16 tällaista tshekkoslovakialaisvalmisteista konetta. D.26 Haukka I (HA-39) on hävittäjäprototyyppi, joka koskaan ei edennyt tuotantoon asti. Vesivehmaan pitkänokkaisen ranskalaiskaunottaren (CA-556) moottori puuttuu. I.V.L
Keväällä valmistunut kone lensi ensilentonsa kesäkuun alussa. Caudron C.59 on ranskalainen jatkokoulutuskone. Kotka -konetta. Lisäksi yksi Hawk oli vanhassa vihreässä naamiomaalauksessa. Niillä lennettiin 19301944. Koneista vain yhdellä oli sivuvakaajassaan ryhmän oma numero (3). Loppuvaiheissa niitä käytettiin maalinhinauksiin. Mikko Jägerholmin Jakovlev Jak-55M on uusi tuttavuus Suomen taitolentokuvioissa. Muita vieraita ovat F-16, MiG-29 ja A-10 -koneet.. Kone siirtyy Suomen rekisteriin. I.V.L K.1 Kurki tunnettiin jostain syystä nimellä "Järvisen laatikko". Midnight Hawks ilahdutti Vesivehmaan yleisöä esityksellään, jonka tavaramerkkinä on tiukka muodostelma. ilmailutapahtuma kesä-heinäkuu 2006 63 Ultralentäminen on jatkuvassa kasvussa ja kalusto kiinnosti Vesivehmaallakin. Juhannuksena Midnight Hawks saa isännöidä Red Arrows -taitolentoryhmää Kauhavalla. Niitä tilattiin maahamme kolme kappaletta vuonna 1921. Vesivehmaalla on säilynyt CA-50. Ilmavoimilla oli käytössään kuusi kotimaista V.L. Erityisesti väkeä riitti uuden FK-9 Mk VI:n ympärillä
Saksalainen ilmailuteollisuus on luonnollisesti vahvasti esillä. Yhtiö oli luonnollisesti esillä myös Berliinissä. Myös historialliset koneet ja niiden replikat olivat näyttävästi esillä. Erityisesti ilmailualan lamavuosina kahden näyttelyn lähekkäisyys on karsinut osanottajia, useimmiten juuri Berliinin tappioksi. Viime vuonna se toimitti yli 600 konetta ja on kaikkiaan vain kuusi vuotta kestävän historiansa aikana rakentanut niitä jo yli 2000. ILA on kärsinyt siitä, että se järjestetään parillisinia vuosina kuten Farnboroughin näyttelykin. Monikäyttöistä Wilgaa on rakennettu alkuperäisversiona yli 1000 kappaletta. Y Yhdysvaltalainen Cirrus Design on maailman toiseksi suurin yksimoottoristen pienkoneiden valmistaja. Edessä Saksan puolustusvoimien osastoa. li 1000 näytteilleasettajaa 42 maasta toi tuotteitaan esille ILA 2006 -ilmailunäyttelyssä Berliinissä toukokuun puolessa välissä. Saksalaisia ilmailunystäviä lämmitti erityisesti nähdä Messerschmitt 262 -suihkuhävittäjä jälleen taivaalla - olkoonkin että se oli amerikkalaisvalmisteinen. Eurooppalainen Airbus A380 oli suurin tähti, suurin uutuus puolestaan oli Grob G 180 SPn -businessjet, joka nähtiin ensi kertaa ilmassa. Seuraava ILA-näyttely järjestetään 27.5.-1.6.2007. PZL 104M Wilga 2000 on tutun tähtimoottorin sijasta varustettu kuusisylinterisellä Lycoming IO-540 -moottorilla, joka tuottaa 290 hevosvoimaa. Lentokoneita paikalla oli ennätykselliset 340 kappaletta. Kuvassa SR20 ja SR22.. 64 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 BERLIININ ILANÄYTTELY Yleisnäkymää Internationale Luft- und Raumfahrtausstellungista eli ILA:sta. Nyt lentokoneteollisuudessa menee lujaa ja ILA pääsi hyötymään tästä. ILA kokosikin Schönefeldin lentokentälle 250 000 kävijää eli 25% enemmän kuin kaksi vuotta sitten järjestetyssä edellisessä tapahtumassa
Oikealla näkyy myös NATO:n E-3A Sentry AWACS-tutkavalvontakone. Viime kesänä A380 hurmasi ranskalaiset Le Bourgetin näyttelyssä, nyt oli saksalaisten vuoro. Finnairin tilaamien A350koneiden ohjaamot ovat todennäköisesti varsin samanlaisia. Airbusin väelle tarkoitettujen penkkien lisäksi ylämatkustamossa oli vain painolastina toimivia vesisäiliöitä. Lisätietoa aiheesta löytyy pallossa näkyvästä nettiosoitteesta. Kiinnostus uuteen jättikoneeseen on valtavaa, minne ikinä se lentääkin. ILA:ssa nähty F-WWDD (srn 004) oli sisältä karun näköinen. teksti TERO TUOMINEN kuvat ILA artikkeli kesä-heinäkuu 2006 65 Näyttelyn suurin tähti oli eittämättä uusi Airbus A380. Perämies on valinnut keskimmäiseen näyttöönsä lentomittarien sijasta sivuvakaajan kärjessä olevan kameran kuvan, jota käytetään rullausvaiheessa. Pyöreät esineet keskikonsolissa ovat pallohiiren rannetukia.. Nestekidenäytöt ovat aiempaa suuremmat. A380:n ohjaamo noudattaa Airbusin hyväksi havaittuja periaatteita, mutta uudistuksiakin on. Kaikkiaan näyttöjä on 12 kappaletta (kaksi mittaritaulun nurkissa olevaa eivät näy kuvassa. A380:n komposiittirakenteinen sivuvakaaja kohoaa 24,08 metrin korkeuteen. Poikkeuksellisen kuvakulman (oik.) siitä löysi Achim Mende, joka käyttää kuvaukseen suurta kaasupalloa, jolla kamera nostetaan ilmaan (kuvassa yllä). Kaikki verhoilu puuttuu
Ensi kertaa Venäjän ulkopuolella nähty kone esittelikin näyttävästi liikehtimiskykyään. Purje- ja pienkoneistaan tunnettu Grob on siirtynyt liikesuihkukoneiden markkinoille. Hiljaisen, 6-8-paikkaisen koneen rakenteissa on paljon komposiittimateriaaleja. Kuvassa TL96- ja Ikarus C42 -ultrat sekä painopisteohjattu Eagle ohittavat Airbus A340-600 -koneen.. Se on varustettu suihkusuuttimilla, joilla työntö voidaan kääntää 15 astetta kaikkiin suuntiin. 66 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 MiG-29 OVT on tunnetun hävittäjän uusin versio. Tupolev on valmistanut yli 18 000 lentokonetta, niistä 2000 on matkustajakoneita. Eurofighter Typhoon on vastaisuudessa Saksan ensilinjan kone. ILA:ssa raskas liikenneilmailu kohtaa kevyen harrastelentämisen. Tupolev Tu-204-300 -matkustajakoneen toimitukset alkavat nyt kesäkuussa. Grob odottaa tyyppihyväksyntää vuoden 2007 aikana. Grob G 180 SPn on varustettu kahdella Williams J44 -suihkumoottorilla. Venäläinen 166-paikkainen kone kilpailee entisen Neuvostoliiton ja Varsovan liiton alueen markkinoista Airbus A320 - ja Boeing 737 -koneiden kanssa. Vuoteen 2015 mennessä markkinoiden arvioidaan vetävän jopa yli 10 000 liikesuihkukonetta, joten valmistajien kiinnostus on ymmärrettävää
saksalaisessa HansaJet -liikesuihkukoneessa. Uuden moottoriteknologian ongelmat kiusasivat konetyyppiä tehden voimanlähteistä vikaherkkiä. Tässä upea Jakovlev Jak-3M (D-FYAG). Siihen on autenttisuuden vuoksi vaihdettu alkuperäistuotannossa käytetty Daimler-Benz-voimanlähde.. Saksaan hankittu on ensimmäinen yksipaikkainen, D-IMTT. Kone on rakennettu uustuotantona alkuperäispiirustuksista vuonna 1996. Yhtään alkuperäistä ei ole säilynyt lentokelpoisena, mutta nyt näitä koneita valmistetaan Yhdysvalloissa uustuotantona viisi kappaletta. Me 262 olisi saattanut kääntää sodan Saksan eduksi jos ne olisi saatu käyttöön aikaisemmin ja runsaslukuisempina. elokuuta viime vuonna. Kone on sotien aikaisessa maalauksessa lukuunottamatta sivuvakaajan hakaristejä, jotka eivät ole Saksassa sallittuja. ylläpitää Messerschimittin perinteitä Saksassa. Kone lensi ensilentonsa Seattlessa 15. Lisätietoa uustuotantohankkeesta löytää osoitteesta www.stormbirds.com Vastapuolen koneitakaan ei oltu ILA:ssa unohdettu. Ne ovat saaneet sarjanumeronsa suoraan alkuperäisten jatkoksi. artikkeli kesä-heinäkuu 2006 67 Todellista historian siipien havinaa oli ilmassa kun maailman ensimmäinen sarjavalmistukseen päässyt suihkuhävittäjä Messerschmitt Me 262 kohosi Berliinin taivaalle ILA-näyttelyssä. Sen omistaa EADS Heritage Flight, joka mm. Ensimmäisenä valmistui kaksipaikkainen versio. Projekti on jo kestänyt 15 vuotta. Siinä on amerikkalainen Allison -moottori. Saksalaisen Messerschmitt-säätiön Bf 109 G6 (D-FMBB) on alunperin espanjalaisversio, jossa on ollut Rolls-Royce Merlin -moottori. Alkuperäisiä Jumo 004B -voimanlähteitä ei ole enää saatavissa, joten koneeseen on asennettu General Electric J-85 / CJ-610 -suihkumoottorit, joita on käytetty mm
Toimintasäde täydellä kuormalla on 1455 km. Suomen valitsema 295 perustuu 235-koneeseen. Se pystyy kuljettamaan 50% suurempia kuormia kuin lähtökohtansa. Kone voi kuljettaa 71 sotilasta tai 48 laskuvarjojääkäriä. Koneessa on Thalesin neljällä LCD-kuvaruutunäyttöllä varustettu Topdeck-avioniikka. CASA 295:n voimanlähteenä on kaksi Pratt&Whitney Canada PW127G -potkuriturbiinia (2645 ahv). Tankkaukseen tarvitaan 1350 metriä vesialuetta, jonka pinnasta Be-200 kauhaisee uuden lastin parissakymmenessä sekunnissa. Peräportin kautta voidaan lastata viisi pallettia tai kolme kevyttä ajoneuvoa. Konetyypin ensilento tapahtui 1997. Niitä tilattiin kaksi ja lisäksi asetettiin viisi tilausvarausta. Kone pystyy pudottamaan 12 tonnin lastinsa muutamassa sekunnissa. Ne pyörittävät kuusilapaisia Hamilton Standard -potkureita. Espanjalainen, nykyisin EADS-konserniin kuuluva CASA valmistaa myös pienempiä kuljetuskoneita. CASA 295 -koneita ovat Espanjan ohella aiemmin ostaneet Puola, Portugali, Jordania, Brasilia ja Algeria.. Näyttelyn avajaispäivänä vesikuorma oli näyttävästi värjätty Venäjän lipun väreillä. Suurin hyötykuorma on 9250 kiloa. Kone valittiin Ilmavoimien Fokker-koneiden korvaajaksi. Vesisäiliöt poistamalla koneesta saadaan nopeasti rahtiversio. NH90-helikopterin ohella ILA:ssa oli mukana toinenkin suomalaisia näyttelyvieraita kiinnostava konetyyppi: EADS/CASA 295 kuljetuskone. Tarvittaessa sekaan voidaan lisätä kemikaaleja, jotka tehostavat sammutusvaikutusta. 68 artikkeli kesä-heinäkuu 2006 Beriev Be-200 -amfibiokone esitteli palopommittajan kykyjään
Nyt näyttelyssä Barracuda esiteltiin laajemmin. Koneen koelento-ohjelma on tehty Espanjassa. Sitä on kehitetty kaikessa hiljaisuudessa Saksassa. Kone on saatavana myös puhtaana purjekoneena sekä tavallisella moottorilla varustettuna itsestarttaavana versiona. Tässä sähkömoottorilla varustettu italialainen Alisport Silent AE1. Yhtiön nettisivuilla ei tällä hetkellä ole mainintaa sähkömoottorilla varustetusta AE1:stä. Tässäkö sotilasilmailun tulevaisuus. Konetta ei ohjata maasta, vaan se toimii itsenäisesti ennalta ohjelmoidun reitin mukaisesti. artikkeli kesä-heinäkuu 2006 69 NH90-kuljetushelikoptereita nähdään tulevaisuudessa Suomenkin taivaalla. Yksi ILA:n suurimmista uutuuksista oli telttakankaan suojissa. Rungon muodot kielivät, että tutkassa näkymättömyys on tärkeällä sijalla suunnittelussa. Eurooppalaisen EADSilmailuyhtymän Barracuda on miehittämätön taisteluilma-alus (UCAV). Talvella alkoivat huhut liikkua kun internetiin ilmestyi koneen rullaustesteistä otettuja valokuvia. EADS luopui salailusta ja julkaisi itsekin kuvia. ILA:ssa nähty saksalaisversio on jo varustettu antenneilla ja muilla ulkoisilla laitteilla, jotka tekevät kopterin varsin eri näköiseksi kuin "siistit" prototyypit. Myös purjekoneita oli nähtävänä. Amerikkalaiset ovat pitkällä miehittämättömien ilma-alusten suunnittelussa, joten ei ole suuri ihme että Eurooppa seuraa perässä.. Yhdellä suihkumoottorilla varustetun UCAV:n nuolimuotoisen siiven kärkiväli on seitsemisen metriä. Se on ensimmäinen itsestarttaava sähköä voimanlähteenä käyttävä purjekone
Näinhän asia ei ole, mutta väite tuli eittämättä mieleen kun Kuppilatiimakiilari kesäkuun alussa käväisi Malmilla. Sitä on kehitetty yhteistyössä Ferrarin F1-tallin kanssa. kuppilatiima kesä-heinäkuu 2006 71 kuppilatiima Asioista tietämättömät usein väittävät, että harrastelentäminen on vain rikkaiden puuhaa. Se tekee kenttää tunnetuksi, osoittaa sen säilyttämisen tarpeen ja lisäksi tuo mukavasti kahisevaa lentoaseman kassaan. roger Hawker Tempest -hävittäjä kehitettiin ensisijaisesti maataistelukoneena tunnetusta Typhoonista. Olipa ilmailuohjelmaakin: kun vieraat vietiin kiitotien laitaan ihmettelemään Ferrarien kiihdytyksiä, ensin taivaalta tuli Suomen Laskuvarjokerhon näytöshyppääjiä yllätysohjelmanumerona. Se suomennettiin 1953. Eipä naurata enää. Kaikessa muussa käytetään kuitenkin pelkkää jälkimmäistä termiä. Kirjailijana saavuttamansa aseman myötä hän tutustui mm. Kuva Canadian Department of Defence. Sodan jälkeen Clostermann siirtyi Ranskan ilmailuteollisuuden palvelukseen ja vaikutti mm. Ernst Hemingwayhin, Che Guevaraan ja moniin sodanaikaisiin vihollislentäjiin, joiden kanssa ystävystyi. Englanti on tullut mukaan ryminällä ja radioliikennekin käydään tällä kolmannella kotimaisella. Kirjaa on tähän mennessä myyty yli kolme miljoonaa kappaletta ja se on käännetty yli kymmenelle kielelle. Kuvassa ensimmäisiä Tempestejä, jossa oli vielä Typhoonin pienempi sivuvakaaja. Niinpä nyt ilmailuvoimamme lyhennetään englanniksi FiAF. roger Samaan rintamaan yhtyi toukokuussa myös Ilmailulaitos, joka nyt siis on Finavia. Koiranleuat ehtivät jo huomaamaan, että Finavia tarkoittaa ranskaksi lentämisen loppua. Erinäisistä syistä sanaa Ilmailulaitos ei voi kokonaan häivyttää, joten virallisissa asiakirjoissa termi on Ilmailulaitos Finavia. Pierre Clostermannin tuotannosta on suomennettu myös II-maailmansodan arkistoihin ja kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva hieno Taivaalla Palaa, Algerian sodasta kertova Verinen Taivas sekä aivan muutama vuosi sitten haastatteluteos Kirottu Sota (Koala kustannus), joka täydentää hyvin tekijän henkilökuvaa ja elämänvaiheita. toimistotornin ulkopuolella. Samoilla apajilla kalastellaan. roger Ja lopuksi ajatelma näin lentokauden ollessa parhaimmillaan: Älä lennä niin kuin omistaisit taivaan. Ilmailuaiheiden ohella Pierre Clostermann kirjoitti muilta elämänalueilta, mm. Pyöreän eli lentoasemarakennuksen edustalla oli siistissä rivissä parkissa peräti seitsemän Ferraria; suurin osa valmistajan nimikkoväreissä eli punaisena. Onkin helppo suorittaa vertailua nimien ja logojen välillä. Ja naureskeltiin, milloinkohan Ilmavoimat ryhtyy Finnish Air Forceksi. elinikäisestä intohimostaan urheilukalastuksesta. Tällä palstalla äimisteltiin taannoin suomalaisten ilmailualan yritysten intoa ottaa englanninkielisiä nimiä. Vuosikymmenten kuluessa Clostermann ehti radikaaleilla kannanotoillaan suututtaa eri tahoja paitsi kotimaassaan Ranskassa, myös kanaalin toisella puolella entisessä palveluspaikassaan RAF:ssä. Kyse ei kuitenkaan ollut uuden PPL-kurssin osanottajien autoista, vaan Shellin massiivisesta tilaisuudesta, . Ilmailulait.. Metrit muuttuivat samalla jaloiksi. Samaan aikaan hän teki pitkän uran Ranskan parlamentin jäsenenä ja matkusti runsaasti eri puolilla maailmaa. eikun Finavian pääkonttorin ohella talossa on Finnairin tiloja. Ilmavoimat käytti itsestään aluksi lyhennettä FAF, mutta sitten havaittiin, että Ranskan ilmavoimat tunnetaan samalla kirjainyhdistelmällä. Lähes koko lentoaseman parkkipaikka oli kadonnut kokolattiamattoisen teltan alle. Siellä ihmebensasta kerrottiin kutsuvieraille. Samaa sarjaahan oli Ilmailulaitoksen aiemman tunnuksen ruotsinkielisen osan "Ilmailun parhaaksi - Flyget i fokus" käntäminen "tähtäimessä lentäminen". Maranellon kaunottaret oli kerätty paikalle markkinointia tehostamaan. Reims Aviation yhtiön perustamiseen. Oli mielenkiintoista nähdä tapahtuma, jota järjestettäessä ei ilmeisesti ole murehdittu kustannuksista (eipä silti, nykyisillä bensanhinnoilla ei ole ihme, että Shellilläkin on varaa pistää haisemaan). Lennä niin kuin omistaisit koneen. roger. Finavian kyltti komeilee Vantaan lentoaseman ns. Klassikkoteoksen ajaton sodanvastaisuus ja humanismi puhuttelevat yhä uusia lukijoita kaikkialla maailmassa. Suuri Sirkus ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 sveitsiläisen Flammarion-kustantamon julkaisemana. jossa lanseerattiin uusi tehobensiini. Vähäinen ei liene sekään joukko, joka kirjan innoittamana on valinnut lentäjän ammatin tai harrastuksen. Hienoa että Malmi on löydetty tapahtumakäyttöön
Vakuutukseen kuuluu maksettujen hoitokulujen korvaus sovittuun enimmäismäärään asti, korvaus pysyvästä haitasta ja kuolinkorvaus. Vakuutus ei ole voimassa ansiotoiminnassa. 010 559 11. Ilmailun lajit moottorilento laskuvarjourheilu riippu- ja varjoliito ultrakevyt lentäminen nousuvarjotoiminta purjelento moottoripurjelento lennokkiurheilu experimental-rakentaminen kuumailmapallolento lennokkiurheilu K U N S AT T U U N I I N TA P A H T U U www.pohjola.fi. Vakuutus on voimassa Suomen Ilmailuliiton jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Kaikki kunnossa! Vakuutuskin varmuuden vuoksi. Vakuutus on voimassa Suomen ilmailumääräysten mukaisessa ilmailutoiminnassa kaikissa lajeissa ohjaajana, matkustajana, opettajana, oppilaana, katsastajana tai tarkastajana. Lisätietoja vakuutuksesta saat Pohjolasta: Järjestöyhteydet, lisenssivakuutukset, puh. Suomen Ilmailuliiton jäsenet on vakuutettu Pohjolassa. Vakuutus korvaa ilmailua harrastettaessa sattuneet tapaturmat. Vakuutus on voimassa myös kilpailuissa, kaikkialla maailmassa maissa, joiden ilmailumääräykset noudattavat kansainvälisiä ilmailusuosituksia