Ilmailulehti 6/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Numero 6/2007 70. vuosikerta Hinta 6 euroa VAUHDIKAS LIITOPUKU Näin kuvaat ilmasta ilmaan ILMAILU tapasi PAKKOLASKUN MEREEN TEHNEEN LENTÄJÄN 2007-36 07006 6 41 488 2 8 880 30 288803-0706 PAL.VKO
Eräs vanhan polven lentäjä kertoili kerran sikaria pöllytellessään, että hän aloitti aikanaan vesilentämisen vähän niin kuin vahingossa. Ut rumpa, sanoi Isoveli. Rentouttavan eväshetken jälkeen lentäjälegenda oli sitten virne naamallaan tokaissut tytöille, että no niin, täältä pääseekin sitten pois joko uimalla tai naimalla. No miksi Isoveli sanoi molskis. korkealtajakovaa@gmail.com esä on kauneimmillaan, rantasaunat lämpiävät ja Isovelikin on päässyt maistamaan vesilentämisen vapautta, joten on paikallaan mukailla tuon vanhempien ilmailijoiden hyvin muistaman huuliveikon Eemelin lanseeraamaa sanontaa: molskis, sanoi Eemeli. K Molskis, sanoi Isoveli Ennen oli vähemmän salarakkaita ja enemmän salakalastajia. Saunassa on ennen vanhaan synnytty, kasvettu ja suoritettu valmistelut viimeiselle matkalle. stand up -komiikkaa. Oikein kauniina kesäpäivänä tuo lentäjäveijari oli saanut lentäjä- ja/ tai puhelahjojensa avulla suostuteltua pari puolituttua naista vesilentokoneensa kyytiin katsastamaan läheisen vesistön tarjoamia maisemia. Näin oli kuulemma toimittu. KU Suo Fin 70. VA Mik mik TOI Chr chr Eemeli eli Esko Toivonen teki kansan rakastamaa stand up komiikkaa jo paljon ennen, kuin koko termiä oli edes keksitty. Tosin vain sen takia, että evoluutio on järjestänyt suomalaisille sen verran kepulin verenkiertoelimistön, että se kestää saunassa vain rauhallisen tarinoinnin, kohtalaisen hikoilun ja jatkuvan nestetankkauksen. TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww ILM ilm Puh Fak KO chr Fak (Ko ma TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo PA Pai ma Puh Kuulluista tarinoista tulee mieleen vaikkapa erään yli rajojenkin suuntautuvaa lentomatkailua harrastaneen pitkän linjan lentäjälegendan suorittama vesilentoreissu. Tämän jälkeen lentäjä asetti katiskan tuttuun paikkaan amfibiokoneensa katolle ja lähti rullaamaan kohti rantaa tarkoituksena tuhota tuo luvaton pyyntiväline. Varsinainen elämän synnyn alkusysäys, jos näin voi kuvata, on sen sijaan tapahtunut yleensä muualla kuin saunassa. Etelä-Suomen sameisiin vesiin tottuneena Isoveli oli rantautumassa Lapin kirkasvetisen järven rannalle ja arvioi, että eiköhän tuohon rantakivikkoon jo kestä kahluusaappaat jalassa munaskuiden kastumatta kellukkeelta astua. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa. Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito 2 ILMAILU. Vesilentoyrittäjä oli siinä puolihäpeissään päivitellyt, että korkki pirulainen ei ollut suostunut menemään kiinni edellisenä iltana ja lentokunto oli vähän huterahko. Nykyään lavahuumoria näyttää olevan se, että jostakin kaksikielisestä, leikkiä laulua ja laskentoa koulusta esiin ponnahtaneet opettajien liikaa kehumat itsekritiikittömät koomikot esittävät papan rotarisuhteilla järjestämällä TV-ajalla toisilleen ns. Erään järven rannalla makoili kerran kuusen persauksissa luvaton kalamies ja katseli, kuinka tuo pelätty ilmojen sheriffi kumosi hänen asettamansa katiskan pyytämän pietarinkalansaaliin takaisin järveen. Pysykää pinnalla, Isoveli ILM ään liito ISS Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Kauan sitten oli järven rannalla ollut tuttu vesilentoyrittäjä sekä pilvin pimein innokkaita lennätettäviä. Kurssin sisältö oli ollut, että lähestyt vaan tasaisella vajoamisnopeudella kohti pintaa ja kun näet pinnasta koneesi peilikuvan, niin ajat rauhallisesti koneen kiinni peilikuvaan ja sillä selvä. Jonkun tovin lentämisen jälkeen oli laskeuduttu ja rantauduttu hiekkasärkälle varsin kauas lähimmästä rannasta nauttimaan pientä välipalaa. Saunahan on muutenkin meille suomalaisille erityinen elämän kiertokulun näyttämö. Tämän aivotyön seurauksena olivatkin sitten hetken aikaa veden pinnalla pelkästään vesilentokone ja Ilmailuhallinnon antama sponsorilippis, kun Isoveli mietiskeli pinnan alla, että kylläpä on kalalla hyvä näin kirkkaissa vesissä elellä. Niitä jahtasi amfibiokoneella liikkuva kalapoliisi. Hauskat, huimat ja melkein uskottavat ilmailutarinat kulkevat saunan lauteilla ja pukuhuoneen takkatulen loisteessa ilmailupolvilta toisille. Kesken rullauksen peliin ilmeisesti puuttui kaikkien salakalastajien suojelija, koska yhtäkkiä katiska tarttui pyörivään potkuriin, päästi ilkeän surauksen kuin kirosanan kidastaan ja singahti pitkässä kaaressa kauas metsän suojaan virkavallan ulottumattomiin. Ehdotus oli kovasti tarinan kertojaa kiinnostanut, mutta vähän oli arveluttanut, koska hän ei ollut aiemmin vesikonetta lentänyt. Tuohon aikaan leukava mies saattoi hankkia itselleen vaikkapa uuden Mercedesmerkkisen kulkupelin muutaman vuoden välein, kuten Eemelikin teki, ja huumorin tarkoitus oli naurattaa. Ilmailun kuppilatiimasta suuri osa on oikeasti saunatiimaa. Lennätettävien taskuissa olevat rahat olivat kuitenkin elintärkeitä, joten yrittäjä oli värvännyt tarinan kertojaa hoitamaan lennättämisen. Yrittäjä ei tästä ilmoituksesta ollut hätkähtänyt, vaan oli saman tien aloittanut vesilentokurssin pitämisen
Syy lentovakuuttamisen lopettamiseen on todella yksinkertainen: se ei ole liiketaloudellisesti tuottavaa. Näin ei voikaan enää toimia. Hyvää kesää ILMAILUN lukijoille. Mikko Sokero Tässä numerossa 4 12 16 18 20 24 30 32 34 36 42 48 54 57 58 60 61 62 63 Liitopukujen kehittäjä Jari Kuosma Heikki Silvennoinen ja lentoharrastus Saapuvat-uutispalsta Purjelentouutisia Vallilan Lennokkikerho 70 vuotta Kuumailmapalloilun SM-kisat Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Lancair on liukas experimental Näin kuvaat ilmasta ilmaan Pohjoismaisia fly-in-tapahtumia Päällystyskurssilla Ivalossa Helikopterit Neste Oil Ralliin Pakkolasku mereen Helsingin edustalla Ilmailu kuulee vitosena Uutta ilmailukirjallisuutta Ilmailu 70 vuotta sitten Kuppilatiima jonka nien ailu- Kannen kuva ASH WHITE ILMAILU 3. Lentokoneiden eli asiakkaiden määrä on Suomessa niin pieni, ettei yhtiöiden kannata myöntää enää lentovakuutuksia. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Lentovakuuttaminen vaikeutuu H arrasteilmailukoneiden vakuuttaminen vaikeutuu lähiaikoina oleellisesti tai ainakin yksi suuri tarjoaja on pelistä poissa. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Näin ainakin yhtiöt laskevat. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Kaikki noin 20 tonnia tai sen alle painavat lentokoneet oltiin niputtamassa yhteen ryhmään. Suomen Ilmailuliiton jäsenten tapaturma- ja vastuuvakuutuksiin Pohjolan lentovakuutusten lopettaminen ei vaikuta lainkaan. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Olkoon tekstimainontaa tai ei, mutta vinkki koneenomistajille sallittakoon: jatkossa lentovakuutuksia kannattaa kysyä Vakuutusmeklarit Risto Sihvola Oy:ltä. Kyseinen yhtiö on likimain ainoa paikka, joka tarjoaa myös ensimmäisellä kotimaisella kielellä lentovakuutuksia suomalaisiin harrastelentokoneisiin. (09) 3509 3435 Faksi (09) 3509 3440 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Muut vakuutusyhtiöt Suomessa ovat ilmoittaneet jo aiemmin lopettavansa lentovakuutukset. Silloin esimerkiksi pieni yksimoottori-Cessna tai purjekone ja karvan alle 20 000 kiloa painava kone olisivat joutuneet maksamaan saman verran lentovakuutuksesta. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Asiaan palataan syksyn aikana jos sopimukseen päästään. Saattaapa jollekin tilanne tulla niin äkkiä eteen, että uutta vakuuttajaa ei edes hevillä löydä. Tämä asia saatiin torpattua jo valmisteluvaiheessa eurooppalaisten ilmailuliittojen yhteisten ponnisteluiden ansiosta. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Harrasteilmailun vastuuvakuuttamisessa oli käydä hassusti jokin aika sitten. Liitto on vastikään aloittanut Sihvolan kanssa neuvottelut yhteistyöstä, jossa kerhot saisivat selkeää hyötyä SIL:n jäsenyydestä. Suomessa on totuttu siihen, että esimerkiksi purjelentokoneeseen on otettu vakuutus vain soittamalla omaan vakuutusyhtiöönsä. Osuuspankki-leiriin siirtynyt Pohjola ilmoitti vastikään asiakkailleen lyhyessä kirjeessä, että lentovakuutukset irtisanotaan vuosieräpäivästä alkaen. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Jokainen harrasteilma-aluksen omistaja on pohdinnan edessä. Pohjola hoitaa loppuun luonnollisesti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet ja edelleen avoimina olevat vahingot. Nyt Suomessa ollaan tilanteessa, että viimeinenkin suomalainen vakuutusyhtiö on lopettanut lentovakuuttamisen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta
Jari Ku -pukua asenne selällä Liitopuvuilla kuuluisaksi 4 ILMAILU Jari Kuosma toteutti unelmansa
Liitopukuhyppääminen puolestaan on saanut lempinimen "nylon crack". Jari Kuosma testaamassa uutta FIREBIRD -pukua Porissa. Lentämisen tuoma vapauden tunne on kuin huumetta. tekstI tero tUoMInen ILMAILU 5. Kuva: Jussi Holopainen Crack on kokaiininsukuinen huume, johon riippuvuus syntyy heti ensimmäisen kokeilun jälkeen. Puvussa uudet selkäpuolelle asennetut ilma-aukot, jotka mahdollistavat selällään lennon. Siihenkin olet heti koukussa
Hän kehitti yhdessä kroatialaisen Robert Pecknicin kanssa pellepelottomien siipihaalareista toimivan kaupallisen tuotteen, joka antaa jokaiselle kokeneelle hyppääjälle mahdollisuuden kokea lentämisen huumaava tunne. J Jussi Holopainen testaa uutta BLADE -pukua Kaliforniassa. Jari kuuluu lintumiesten lahkoon, joka on yrittänyt muuttaa vapaapudotuksen lentämiseksi rakentamalla erilaisia siipiä. Jarin veli aloitti hyppäämisen pari vuotta häntä itseään aikaisemmin - Ensimmäiset urani merkkipaalut olivat laskuvarjohyppääjän C-luokan kelpoisuustodistus eli "kelppari", ensimmäinen 24-way 102:nnella hypyllä, kuviohypyn Suomen ennätys hyppyuran kolmantena vuotena sekä 140 hyppääjän Nordic Way Ruotsissa. suomen Ilmailuliitto on julkaissut lajin alkeisoppaan. L 6 ILMAILU. Liitopuvulla voidaan päästä pienimmillään 40 km/h nopeuksiin, mutta tyypillistä on noin 95 km/h pystyvauhti. Uloshypyssä siivet pidetään kiinni vartalossa, koska muuten on vaarana nousu koneen peräsimiin. Hätätilanteita varten on nopeampi varajärjestelmä. Floridassa hän hankki hyppymestarikelpuutuksen nopeutettuun vapaapudotuskoulutukseen (nova). koska lentoasennossa siivet rajoittavat käsien liikettä, puvussa on vetoketjut, jotka avaamalla yletytään varjon ohjauslenkkeihin. suomessa liitopuvulla saa hypätä kouluttajan ohjaamana kun päiväkirjasta löytyy 250 hyppyä. Bird-Man-pukujen oikeaa muotoa on haettu tuulitunnelikokeilla. sisäisillä jäykemmillä väliseinärakenteilla tehostetaan siipien pysymistä oikeassa muodossa. Yli 70 prosenttia tuon kurssin oppilaista hylättiin. Olin kumminkin koukussa adrenaliiniin sekä luultavasti myös kerhon hyvään fiilikseen, joten jo toisen hypyn jälkeen halusin yksinkertaisesti lisää. Kuva: Juge Heikkilä Oma t Harrastuksesta ammatti Jari aloitti laskuvarjouransa Malmilla 1991. Kaupallisen koulutuksen saanut Jari ei oikein innostunut päivätöistä toimistossa. Vaakanopeus voi olla 140 km/h. - Ensimmäinen hyppyni oli niin pelottava kokemus, etten ajatellut koskaan jatkavani sen pidemmälle. Tuolloin alkeiskurssit olivat huiman suosittuja ja niille oli jopa jonotuslista. Myös lennokkikerho ja asuntovaunuelämä Jämillä olivat tulleet tutuiksi. Yli 500 loikkaa keränneet voivat aloittaa itsenäisesti. Minulla oli vain 402 hyppyä ja kuusi kuukautta hyppytaukoa ennen kurssia. etureunassa olevat aukot päästävät vapaapudotuksessa ilmaa siipiin. Uusimmissa konstruktioissa käytetään ilmalukkoja, jotka pitävät paineen siivessä. XL-siipien ja uuden aerodynamiikan vuoksi pukua testattiin enemmän kuin yhtäkään aikaisempaa pukua. Ilman kohina vaimenee niin paljon, että liitäjät voivat keskustella toisin kuin normaalissa vapaapudotuksessa. Hänen isällään oli yksityislentäjän lupakirja ja Malmilla Jari oli nähnyt hyppytoimintaa. Liitopuvun tuotteistanut yrittäjä on kiehtonut kansainvälistä mediaa ehkä enemmän kuin kukaan suomalainen Jorma Ollilaa lukuun ottamatta. Avausvaiheessa puolestaan on oltava tarkkana, ettei siipimateriaali estä kahvan löytymistä. Aivan kylmiltään liitopukuyrittäjä ei ilmailun pariin joutunut. Kuolleisuus varhaisten kokeilijoiden parissa oli lähes sata prosenttia. Kuosma sen sijaan on yhä hengissä. Don Yahrlingin antama AFF-kangasmerkki oli arvokkaampi kuin miljoona dollaria! Harrastus muuttui ammatiksi ja Jari toimi seuraavat kaksi vuotta hyppymestarina Yhdysvalloissa, Venezuelassa ja Ruotsissa. Jari osaam oman 1998 sa val hyödy käynn Kaik Kiinte pyistä eli rak innost Rober Siel Patrick lentän pihaal paata - Se että m tamm lisille h Kehittyvä liitopuku iitopuvussa on kahdesta kangaskerroksesta valmistetut siivet käsien ja vartalon sekä jalkojen välissä. Liitosuhde uusilla puvuilla on noin 2,5:1. - Kurssi oli vaativin suoritus elämässäni siihen mennessä. tavanomainen 60-70 sekunnin vapaapudotus 4000 metristä pitenee jopa kolmeen minuuttiin. Liitopuvussa päävarjon irtipäästöpampula ja varavarjon kahva ovat näkyvillä ja niitä voidaan käyttää esteettä ilman siipien vapauttamista. normaalisti vapaapudotusnopeus on noin 180 km/h. Asennon on varjoa avattaessa oltava symmetrinen. ne on muotoiltu niin, että täyttyneenä rakenne muodostaa aerodynaamisesti nostavan profiilin. tekstI tero tUoMInen ari Kuosma, 38, on epäilemättä tämän hetken tunnetuin suomalainen ilmailija maailmalla
Tavallisesti paikalta kertyi vapaata vain 11 sekuntia. - Ensimmäisillä liitopukuhypyillä arvioin itselleni 50/50-todennäköisyyden jäädä henkiin. Kaikki muuttui kuitenkin hetkessä. Kuva: Jussi Laine ä n. Keksimme että mekin teemme liitopuvun, tuotteistamme sen ja alamme myydä sitä tavallisille hyppääjille. Ilmatäytteiset siivet Alan murheellisen perinteen mukaisesti myös de Gayardon oli kuollut hyppyonnettomuudessa. Siellä he kuulivat, miten ranskalainen Patrick de Gayardon oli samalta paikalta lentänyt 27 sekuntia kehittämällään siipihaalarilla. Testaus alkoi DeLandissa tammikuussa 1999. Se ei kuitenkaan johtunut suoranaisesti liitopuvusta, vaan hänen laskuvarjoreppuunsa tehdystä modifikaatiosta. Ensimmäinen saapui Helsinkiin juuri kun hän oli lähdössä Amerikkaan. Kiinteiltä alustoilta tehtävistä BASE-hypyistä (Buildings, Antennas, Spans, Earth eli rakennukset, antennit, sillat ja vuoret) innostunut Jari oli Italissa Arco-vuorella Robertin kanssa. De Gayardon kehitti nykyaikaisten patjavarjojen tapaan ilmanpaineella jäykistyvät siivet. Kokemus kerta kaikkiaan oli niin upea. Jari Kuosma lentää Helsingin yllä. n oä. Ja laskeuduttuani tiesin heti, että tässä oli hakemani tuote. - Se oli eräänlainen "click". Ideana oli hyödyntää tätä osaamista vaatetuotannon käynnistämisessä. Jari ja Robert suunnittelivat haalarinsa saman idean perusteella. Kaikki sujui kuitenkin hyvin. altä n hen ai0 l- ILMAILU 7. Ensimmäisillä liitopukuhypyillä arvioin itselleni 50/50 -todennäköisyyden jäädä henkiin. Oma tuote löytyy Jari halusi hyödyntää myös kaupallisen osaamisensa laskuvarjoalalla. Hän mietti oman brandin kehittämistä ja hakeutui 1998 Sloveniaan, jossa hänen tuttunsa valmisti Atair-laskuvarjoja. Historian lintumiesten suurin virhe oli virittää siipiinsä kiinteitä rakenteita
Käytettävissä olleet varat eivät riittäneet koko erään ja lopulta hän pakkasi 79 liitopukua auton takakonttiin. Tosin kaikissa paikoissa häntä ei päästetty edes esittelemään tuotettaan. Hyvä tavara kaupitsee itsensä, sanotaan. Lintumies hyppää Hercules C-130 -koneen peräportista. Jarin toimistona oli aluksi vain vanha kannettava tietokone, mutta internetin kehitys mahdollisti yrityksen toiminnan pyörittämisen tien päältä ja paljon kansainvälisiä puheluita soittavalle ilmainen Skype-nettipuhelin säästää todella huomattavia summia. Kurssilta turvallisuutta Jotta lintumiesten hurja historia ei haittaisi myyntiä, Jari kehitti heti toiminnan alussa kurssin, jossa lajin salat opetetaan ensikertalaisille. Eurooppalaisen hyppykauden päätyttyä Jari lähti talvella 2000 Floridaan myyntimatkalle ja huomasi pian asuvansa 8 ILMAILU. Kaupallistamista varten perustettiin Suomeen Birdman International ltd. Kaikki rahat hankkeeseen Kun design jäädytettiin oli ensimmäinen kaupallinen liitopuku valmis markkinoille. Jari ja Robert valmistuttivat Sloveniassa 11 prototyyppiä. Se sai nimen Bird-Man s.u.i.t. - Kun lähdin kiertämään eurooppalaisten hyppykeskusten boogie-sirkusta, taskussani oli 50 penniä. Huima kokemus vakuutti hyppääjät. Jari sijoitti entisen työnantajansa osakeannista saamansa rahat ja tilasi 100 haalaria Sloveniasta. Niitä käytettiin myös demopukuina ja ensimmäinen juttu Skydiving-lehdessä nostatti kiinnostusta hyppääjäyhteisössä. Pelkästään Espace Boogiessa Ranskassa ostettiin 27 pukua. Koneen ilmanopeus mahdollistaa hetkellisen "visiitin" koneen yläpuolelle! Kuva: Andy Ford Haalari vaati kuitenkin kehittelyä. Lintumiesten pahamaineinen historia sai keskusten johdon kieltämään liitopukujen käytön. entisaikojen lintumiesten kunniaksi. Jari antoi haalareita kokeiltavaksi ja lähes aina seurauksena oli kaupat. Tämä on keskeistä, jotta yhä ilmailun jatkuvasti kiristyvässä turvallisuusympäristössä liitopuvuilla yleensä saisi toimia. Onneksi Visa-kortissa oli luottoa jäljellä. Ne piti salakuljettaa EU-alueelle, koska rahat eivät riittäneet tulleihin
ILMAILU 9. tapaukset liittyvät kuitenkin BAse-hyppäämiseen, jossa riskit ovat muutenkin suuremmat. suomen ensimmäinen lintumies menehtyi. nykyisin tapahtumapaikalla on tampereen Laskuvarjokerhon pystyttämä muistomerkki. Yksi hyppääjistä, Viktor Andro, kehitti siipipuvun jota hän halusi kokeilla vaikka muut koittivat estellä. Vuonna 1949 jämillä 1500 metrin korkeudesta tehdyllä hypyllä Andro ei pystynyt avaamaan varjoaan, koska siipikangas peitti avauskahvan. ohjelmaan kuului myös laskuvarjohyppyjä. Yhtiö onkin saanut yhteistyökumppaneikseen laskuvarjomaailman keskeisiä tavaramerkkejä: Wings-valjaat, Performance Design -laskuvarjot sekä Cypres-painelaukaisimet. Vaikka kilpailevia liitopukuvalmistajia taitaa maailmalla olla jo toistakymmentä, Bird-Man ehti vakiinnuttaa asemansa markkinoilla. oikeanpuoleisen kuvan lintumies jäi toistaiseksi toimitukselle tuntemattomaksi. Myös PD:n tehdasjoukkue käyttää Bird-Man-liitopukuja näytöshypyillään. Top Gunin kaikki jäsenet ovat liitopukukouluttajia. Myös Bird-Man-puvuilla toimittaessa on kuollut useita ihmisiä. erilaisilla siipivirityksillä on loikittu torneista, ilmapalloista ja lopulta lentokoneista. suomen Ilmailuliiton lentosirkus Pilvien Huimapäät kiersi maatamme 50luvulla. Tiimillä on omat nettisivut osoitteessa www.birdmantopgun.com. Liitopukuvalmistajan omat sivut löytyvät netistä www.bird-man.com. Lentokoneesta hypättäessä on kuollut yksi Bird-Man-lentäjä. kuva vasemmalla eero Pakarisen kirjasta Lentosirkus Pilvien huimapäät (karisto 1977). 1930-1960 -luvuilla hypänneistä 97 lintumiehestä kuoli 95. toinen eloonjääneistä, Carl Laurin, toimi jari kuosman oppi-isänä. Kuva: Mark Harris. Pitkä ja synkkä historia L intujen lentoa katsellessa ihmisille on kautta aikain tullut mieleen ajatus kokeilla samaa. Samaten Jari Kuosma on perustanut oman demojoukkueen, Top Gunin, joka tämän sivun kuvassa lentää BLADE-prototyypeillä Espanjassa. Lopputulos on ollut lähes aina murheellinen
DeLandista käsin oli myös helppo tehdä tunnetuksi Bird-Man -brändiä. Visa Parviainen oli vuonna 2000 aloittanut tosissaan harrastaa laskuvarjourheilua ja heti tavoitteena oli liitopukuhyppääminen. suihkumoottorien miniatyrisointi lennokkeihin oli tuonut markkinoille kompakteja voimanlähteitä, jotka painonsa ja kokonsa puolesta sopivat hyvin kiidättämään hyppääjääkin taivaalla. Maailmanlaajuinen hyppääjäyhteisö on loppujen lopuksi aika pieni ja huhupuhe on tehokkain markkinointikanava. Visa on osoittanut, että moottoroitu liitopukuhyppääminen on mahdollista ja jopa jossain mittakaavassa turvallista. Moottorointi vaati pitkää pohdintaa mm. Uusin tuote on tämän lehden kansikuvassakin lentävä Blade, yrityksen kehittynein haalari. suihkumoottorit kiinni jalkineisiin sijoitettuihin telineisiin ja taivaalle! Aivan näin helposti homma ei sujunut. Katso Juge Heikkilän editoima upea video Visasta: http://youtube.com/watch?v=OVxeZYdVRLM Koska Uus innost vulla v hyppä Texelin kolme Vuo hyppä ylittäe tusaik miehe Viim tähän telma. Liitopukuja markkinoidaan koko maailmaan, joten on hieman hämmästyttävää että kaikki nämä ominaisuudet löytyivät yhdistyneenä samaan mieheen - mistäpä muualta kuin pienestä suomesta. sen tarjoamat mahdollisuudet motorisoituun lentoon valkenivat nopeasti, kun Visa pohti mahdollisuutta liitää tallinnaan. Vuonna 2001 esiteltiin kolmannen sukupolven Skyflyer. ensimmäinen kokeilu ei mennyt aivan nappiin, mutta nopea toinen yritys osoitti, että turbiinien teho riitti takaamaan lähes vaakalennon; alaspäin mentiin vain 20 km/h kun vaakanopeutta kertyi 180 km/h. BASE-hyppääjille suunnatussa Impactissa on pienet siivet, jotka tuovat liitohaalarin ominaisuuksia myös normaaliin liikuntaan soveltuvaan asuun. -puvun vuonna 2002. Lentokoneesta lähtö oli pois laskuista, sillä moottorit piti käynnistää ennen uloshyppyä. Kuva Patrick McFeeley Visa the Rocket Man un toimiva liitopuku oli valmis, jari kuosma huomasi nopeasti sen tarjoamat mahdollisuudet lentää muutenkin kuin painovoiman avulla. - Mainostamme vain Skydivingissä, kertoo Jari markkinointistrategiansa. Pieni m DeLandissa. Liitopuvut ovat kahdeksassa vuodessa kehittyneet huimasti ja eri versioita onkin jo lukuisia. Yrityksen pyörittämisen ohella jari ei tätä tietä itse lähtenyt kulkemaan. Uusien tuotteiden julkistukset tosin esitellään myös muissa alan lehdissä. Nykyisin Bird-Man Oy:n konttori on Helsingin Punavuoressa. BIRDMANin sponsoroima Luigi Cani liitää Jeesus-patsaan viereltä Rio de Janeirossa. Luonteva ratkaisu oli kuumailmapallon korin ulkopuolelle sijoitettu tasanne, josta oli helppo ponkaista vapaaseen. Se on hyppybusineksen keskus, eräänlainen laskuvarjourheilun Silicon Valley, jossa "kaikki"toimivat. Maailmanmaineeseen hän nousi juuri äsken kesäkuussa, kun Discovery Channel esitti häneen keskittyvän speciaalin. Tämä stuntti sai valtavaa julkisuutta varsinkin Etelä-Amerikassa. Vuonna 2004 Jari muutti yrityksensä takaisin Suomeen. polttoainejärjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Myö varass on itse dotuk toisee olevaa kin se topuv pitkää näin jo olla va 10 ILMAILU. tarvittiin henkilö, jossa yhdistyisi monta asiaa: aikaa, rahaa, tekkUVA jArI kUosMA Bird 3000 k Sloven nikin on ilm yksi n Jari toimin le tark tarkoi henke - Ta laskuv omaan pärille suunn Idea siin tu tuslap vity, w injury Mal kumar -H kemm koska keamm kalliim extrem ta har Tois ajan. T on ke tapoja koska muide kinois k nistä osaamista, pelottomuutta sekä tietysti into tehdä jotain aivan ennen näkemätöntä. jet A1 -kerosiiniä saatiin mukaan juomasäiliöistä modifioituihin säiliöihin kahdeksan litraa, mikä antaa viiden minuutin toiminta-ajan. Aloittelijoille soveltuva Classic II korvasi s.u.i.t
- Hyppääjien lukumäärä ei kasva, pikemminkin vähenee. Jarilla on takanaan 3900 hyppyä, joista 3000 liitopuvulla. ILMAILU 11. Kyseessä on pitkään ollut Jarin unelma. Malliston laajentaminen selittyy liitopukumarkkinoiden pienuuteen. Perren Yrittäjä Jari Kuosmaa voisi melkein pitää amerikkalaisena. Siinä oli mukana 69 hyppääjää. Idea on viety niin pitkälle, että vaatteisiin tulee laskuvarjokalustosta tuttu varoituslappu: "Parachuting is high-risk activity, which may cause or result in serious injury or death". Pieni markkina Bird-Man-liitopukuja on myyty nyt noin 3000 kappaletta. Teknisesti ja taidollisesti tulevaisuus on kerrassaan kutkuttavan upea. Kutkuttavin kysymys on tietenkin se, milloin joku yrittää laskeutua liitopuvulla ilman laskuvarjoa. Toisaalta hyppääminen kehittyy koko ajan. Hän uskoo että näin joskus tapahtuu, mutta vielä tähän ei olla valmiita. kUVA j.C. Siinä on tarkoitus hyödyntää Bird-Manin extremehenkeä. Vapaapudotusaikaa kertyi yli kuusi minuuttia. Lintumiehet lensivät 20,5 kilometriä. Markkinoille on ilmestynyt myös kilpailevia tuotteita, yksi niistä Robertin toimesta. Tämän idean ympärille rakentuu uusi brändi, kertoo Jari suunnitelmistaan. Viime vuonna Saksassa saatiin kokoon tähän mennessä suurin liitopukumuodostelma. Ominaisuudet ovat auttaneet häntä kiertävän kauppamatkustajan roolissa maailman hyppykeskuksissa. sen easti, kiinni itkää uden ä moin toinistää ulkooinen nnon; /h. Jo vuonna 2001 seitsemän hyppääjää Jarin johdolla lensi Hollannissa Texelin saarelta mantereelle. Jari on itse jo vuonna 2002 lentänyt vapaapudotuksessa liitopuvulla ottaen kontaktin toiseen, 84-neliöjalkaisen varjon varassa olevaan hyppääjään. Myös vapaapudotuksen ja laskuvarjon varassa olon raja on alkanut hämärtyä. Lisäksi uudet sekä vanhat extreme- ja ilmailulajit kilpailevat samoista harrastajista. - Tavallinen ihminen ei näe liitopukua laskuvarjohyppäämisenä vaan nimenomaan lentämisenä. Vuonna 2005 espanjalaiset liitopukuhyppääjät lensivät Afrikasta Eurooppaan ylittäen Gibraltarin salmen. Ne valmistetaan edelleen Sloveniassa, vaikka yhteistyö Robert Pecknikin kanssa on päättynyt. maheseen neen Koska laskuun liitopuvulla Uusi tapa lentää herätti luonnollisesti innostuksen kokeilla, mitä kaikkea liitopuvulla voi tehdä. Uusia tapoja tehdä asioita keksitään koko ajan koska laji joutuu koko ajan kilpailemaan muiden kanssa samoista vapaa-ajanmarkkinoista. utta aivan hämnä saastaa . Jari suunnittelee parhaillaan yrityksen toiminnan laajentamista suurelle yleisölle tarkoitetulla vaatemallistolla. Hän on vilkas, avoin, katsoo suoraan silmiin ja käyttää keskustelukumppanin etunimeä lauseissaan. Matkaa kertyi kolme kilometriä. Ala on haastava, koska hyppääminen tulee koko ajan vaikeammaksi (ilmatilan rajoitukset jne) ja kalliimmaksi
Laulaja-näyttelijä Heikki Silvennoinen TEKST KUVA Heik pitkä haav sitte yksit lentä tuaan strand Jäi Men laulaja joka v rastaja Ko puolin K Edellis matku on muk 12 ILMAILU Keikoille itse lentäen
En tiedä onko sillä mitään yhteyttä kolmiulotteiseen hahmottamiseen. Hän lentää välillä keikoillekin itse. aikki sai alkunsa, kun Heikki Silvennoinen, 53, kertoi lehtihaastattelussa haaveestaan oppia lentämään konetta. Hän kunnioittaa Suomen arvaamattomia sääolosuhteita. Kitaravirtuoosilta sujuu hyvin kolmiulotteisen maailman hahmottaminen. Turhia riskejä Heikki ei aio ottaa. Kuvassa mies asettuu poseeraamaan kaksimoottorisen ääressä. Kesäisin hän liitelee taivaalla enemmän kuin talvella. Keikkamatkoja on mukava taittaa omalla koneella. Heikki lentää yksimoottorisia koneita. Perhe on suhtautunut lentämiseen ihan myönteisesti. Pyrin taivaalle talvisinkin pari kertaa. Lapset ovat olleet kyydissäkin muutamia kertoja. Jäin heti koukkuun, Heikki muistelee. Nautin pakollisista rituaaleista, joten mitään omia mantroja en lähdössä höpise." aerodynamiikka, sääoppi, suunnistaminen ja ihmisen fysiologia. Olin alun perin vasenkätinen, mutta minun kouluaikoinani kirjoittamaan opetettiin vain oikealla kädellä. Minua kiinnostivat erityisesti "Käyn aina tunnontarkasti tsekkauslistan läpi, enkä yritäkään turvautua pelkkään muistiin. -Tämä on niin hieno kone, Heikki sanoo. ILMAILU 13. Lentäminen edellyttää tiettyjä ominaisuuksia, kuten hyvää keskittymiskykyä ja päätöksentekovalmiutta sekä määrätietoisuutta. Koulu oli mielenkiintoinen ja monipuolinen. Hän jopa kirjoittaa kummallakin kädellään: vasemmalla teksti tulee peilikuvana. Olisin suorittanut lentolupakirjan joka tapauksessa, hän naurahtaa. Heikin perhe ei vastustanut hänen uutta harrastustaan. Lentolupakirja vaatii suorittajaltaan huomattavasti enemmän kuin ajokortti. TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT KIM PEKOLA JA JOUNI LAUKKANEN Heikki Silvennoinen toteutti pitkään mielessä muhineen haaveensa viitisen vuotta sitten suorittamalla yksityislentäjän lupakirjan. Menopeleistä muutenkin kiinnostunut laulaja syventyi innolla uuteen maailmaan, joka vaatii aivan uusia ominaisuuksia harrastajaltaan. Suomessa on todella hyvät sääpalvelut, joten kukaan ei voi ainakaan syyttää liian vähäisestä informaatiosta. K Edellisen sivun kuva: SF-Blues-yhtye pakottaa Heikin matkustamaan runsaasti tänä kesänä. Jutun luettuaan legendaarinen lentäjä Viljo Wetterstrand soitti Heikille ja pyysi kokeilemaan. En suosittelisi lentolupakirjaa jokaiselle, Heikki naurahtaa. Olen nykyään molempikätinen
Jo lennon valmistelu vaatii täyttä keskittymistä. On mahtava tunne olla puikoissa yksin. Laskuun pääsee siis muuallekin kuin lentokentille. Len sia ov tua len siin ih Ol kuin la Om ki on paikka Ke lentäm Heikki asuu Tampereen seudulla järven rannalla. On mukava tietää, että pumppu pelaa rinnassa niin kuin pitääkin, Heikki hymyilee. Ehdin usein ottaa parin tunnin tirsat ennen lauteille nousua. Yksimoottorikoneella lentämistä ei voi verrata liikelentokoneisiin. Hän tietää myös vastuunsa siitä, ettei tartu ohjaimiin väsyneenä. Jo 12 vuotta täysin raittiina maailmaa katsellut muusikko ei nollaa keikan jälkeistä hypeä tarttumalla pulloon, kuten aika moni muusikko tekee palauttaakseen olotilansa "normaaliksi". On hienoa käydä tsekkaamassa oma kondis lääkärillä vuosittain. Hänestä on suuri nautinto keskittyä vain ja ainoastaan lentämiseen. Eikä ole pelottanut sen jälkeenkään. Heikin lentäessä hän ei ajattele Kummeli-vitsejä tai rustaa päässään uusia kappaleita. Juuri keikkamatkoihin liittyvät kauneimmat lentomuistot. Hänestä on mukavaa laskeutua omalle järvelle vesitasolla. Ilman ilmailuharrastusta sitä tuskin tulisi tehdyksi. Tykkään vauhdista ja teknisistä vempaimista, Heikki toteaa. K n k Hyvä kunto ja uudet ystävät Ilmailu on Heikistä myös terveellinen laji. Vesitason lentäminen on mielenkiintoista hommaa, hän naurahtaa. Kesäaamun autere on uskomattoman kaunis lintuperspektiivistä. Jos mukana on bändin jäseniä tai muita kyytiläisiä, muistan varoittaa heitä mahdollisista ilmakuopista, hän kuvailee. 14 ILMAILU. Kyllä sääolosuhteet vaikuttavat paljon matkanteon mukavuuteen. Heikki on lentänyt usein myös keikkamatkansa Lappiin tai Kuopioon. Keikan jälkeen hän tuntee olonsa usein riittävän virkeäksi lentääkseen takaisin kotiin Ylöjärvelle. Edelleen kulkeminen pienlentokentällä saa aikaan jännän tunteen. Harrastuksen sivutuotteena tulevat fyysisestä kunnosta huolehtiminen sekä vuosittaiset terveystarkastukset. Minä käyn aina tunnontarkasti tsek- kauslistan läpi, enkä yritäkään turvautua pelkkään muistiin. Oman talon tuntumassa hän harrastaa myös muita vauhdikkaita lajeja. Nautin pakollisista rituaaleista, joten mitään omia mantroja en lähdössä höpise. Lennon aikana on keskityttävä proseduureihin, joita esimerkiksi lentokelin muuttuminen vaatii. Talvella moottorikelkka saa kyytiä ja kesällä hän istuu prätkän päälle. On upeaa katsoa nousevaa kesäaamua, kun kaikkialla on hiljaista ja aurinko värjää pilvet mahtavan värisiksi. Ensimmäinen yksinlento ei pelottanut. Saan ihan tarpeeksi madella maanteitä pitkin, koneellahan pääsee linnuntietä, hän nauraa. Pienellä moottorikoneella lennetään hiljaa ja matalalla eikä syöksytä nopeasti korkeuksiin. Hiljaisuus ja luonnon rauha luovat hienon fiiliksen, Heikki kuvailee. Vauhtilajit kiehtovat Ensimmäinen yksinlento on jäänyt Heikille mieleen. Keikan jälkeen vauhtipyörä pyörii vielä pitkään täysillä kierroksilla, joten hyppään oikein mielelläni koneeseen. Ilma on rasvatyyni, ei tuulen virettäkään. Ralliautoilu ja vesihiihto kuuluvat niinikään suosikkilajeihin. Vesikonelentäminen on tuonut Heikin harrastukseen uuden ulottuvuuden. Oli jännittävää olla yksin vastuussa kaikesta, vaikka toki opettaja ohjasi alhaalta tilannetta. Hiihdän ja pelaan tennistä pysyäkseni hyvässä kunnossa. Silloin sää muuttuu melko varmasti kesken matkan
Lentäminen on avannut myös ihan uusia ovia. vemKummeli-miehenä suureen suosioon noussut Heikki Silvennoinen lensi lupakirjaansa pitkään. llinen levat sekä kseni tsekittain. Jokainen pääsee lentämään kohtuuhinnalla. Omaa konetta hänellä ei vielä ole. Jo atselä hymoni lansa tirsat lkeen ysillä lellädella e linkauutere ektiimua, ärjää rasisuus ksen,. Heikistä on ollut mukavaa tutustua lentoharrastuksen myötä tulleisiin uusiin ihmisiin. tulisi ppu eikki ettei lkeen eäksi le. Olen tutustunut ihan erilaisiin ihmisiin, kuin laulajan tai näyttelijän ammatissa. Heikki on pienellä osakkuudella mukana kotipaikkansa ilmailukerhossa. Kerhot toimivat hyvin. ärven eutua kiinastaa lvella hän vesiihin
Eliteä on myös tarkoitus tyyppihyväksyttää, tavoiteaika on vuoden 2009 loppu. Columbia-koneet sinänsä käyvät kohtuullisen hyvin kaupaksi, tammimaaliskuussa myytiin 47 kpl näitä markkinoiden nopeimpia kiinteällä laskutelineellä varustettuja yksimoottorikoneita. L K Osuuskuntamalli huoltotoimintaan Hinun vahinkoja tutkitaan Nummelassa. Toimintamalli on lyhyesti luoda osuuskuntapohjalla EASA:n virallisesti hyväksymä "OH"-organisaatio, jolla on vaadittavat hyväksynnät, laatujärjestelmä ym. 6-7paikkaista hiilikuitukonetta vauhdittaa kaksi Williams FJ33-4 -moottoria ja sitä tarjotaan ensin rakennussarjana. Q Vandaalit hilluivat Nummelassa Koonnut NILS ROSTEDT Vauhdikas riita ance Neibauer, nopeiden Lancair-rakennussarjakoneiden suunnittelija, on riitautunut Columbia-yhtiön kanssa. Hinu on nyt poissa lentotoiminnasta useamman viikon parhaimman lentokauden alkaessa Ei voi kuin harmitella ja toivoa, että syylliset saadaan kiinni ja varsinkin että tällaiset täysin turhat vahingonteot loppuvat. Taas uusi VLJ... Tähän voivat sitten esim. purjelentokoneita, moottoripurjekoneita ja kuumailmapalloja ja myöhemmin mahdollisesti myös experimental- ja ultrakevytkoneita. itserakennettavaksi usi amerikkalaisvalmisteinen VLJ-kevytjetti, Epic Elite, on lentänyt ensilentonsa. Columbiayhtiöllä, jonka osake-enemmistö on nykyisin rahoittajataholla, Malesian hallituksella, on nyt mennyt "sukset ristiin" Lancen kanssa. http://www.windcraft.fi/ohorg/index.html . I ev Fri Genev ilmailu männe Eclipse 60 opt xembu Aviatio kysynt ton ma den tie kinaste käynni Euro nyt my kuten reagoi huoles saadaa koiseen että y PPL:n päälle vaatim VLJ:n ATPL-l sentää EBA 2000-b Wingle lisäys määrä kone p 350:n tasoihi Vaik sikoissa EBACE hyväst saakka simoot Huhun lehden tuoma rop-kon listossa ja Cita nallaki nen Je hintaa 16 ILMAILU. Windcraft-yrityksensä verkkosivujen kautta Suokas on nyt julkistanut EasyEASA-nimisen palvelun, missä monimutkainen määräyskokoelma on koottu helppokäyttöisempään muotoon ja vieläpä niin, että esim. Rakenteilla on "osuuskunta, jonka tarkoitus on hankkia tarvittavat toimiluvat tyyppihyväksyttyjen harrasteilmailun ilma-alusten lentokelpoisuuden jatkamisen mahdollistamiseksi". Riita koskee Neibauerin erorahoja ja konstruktion lisensointimaksuja, puhutaan 2 miljoonan USD:n summista. Toukokuussa FAA:n rekisterissä oli jo 930 kpl LSA-konetta ja lisää tulee nopeaan tahtiin. Myös Sport Pilot -lennonopettajien määrä on mukavassa kasvussa ja heitä on USA:ssa jo yli 600. Muutoshan koskee ensivaiheessa mm. Tämän lisäksi Suokas kehittää OsuusHuoltajat-työnimellä kulkevaa projektia. Columbiahan on alunperin Lancairista erotettu yhtiö, joka on jatkojalostanut nelipaikkaiset Lancairit tyyppihyväksytyiksi Columbia-koneiksi. www. Erilaisia konetyyppejäkin on hyväksytty jo 50 kpl , kun niitä oli 18 kuukautta sitten vain 16. Valmistajan mukaan prototyyppi on tulossa heinäkuussa Oshkoshiin, kuten myös saman valmistajan yksimoottorijetti Victory sekä turbopropit Epic LT ja Dynasty. epicaircraft.com LSA-laivasto kasvaa äyttää siltä, että Light Sport Aircraft -luokka on nyt pääsemässä kunnolla vauhtiin Yhdysvalloissa. Organisaation palvelut ovat maksullisia, mutta osuuskunta toimii kuitenkin voittoa tavoittelematta. Kovakourainen käsittely oli kuitenkin vahingoittanut puurakenteisen koneen korkeusvakainta, vasemman siiven jättöreunaa sekä sivuvakainta. Kuva Raimo Huoviala. K oulujen kevätkausi loppui ja päätösviikonlopun sunnuntaina Nummelan purjelentäjiä odotti ikävä yllätys. Merkille pantavaa on eurooppalaisten konevalmistajien vahva asema: LSA-konekannasta peräti noin 600 konetta on valmistettu EU:ssa. Lisätietoja tästä projektista löytyy Windcraftin verkkosivuilta. kerhot liittyä ja, niin halutessaan, toimia varsinaisina huoltotyön suorittajina, tarvitsematta käyttää omia voimavaroja "hallintobyrokratiaan". suomen ja englannin kieliset tekstit saa ruudulle vierekkäin. Varsinaisten Sport Pilot -lentäjien määrä on USA:ssa tätä nykyä noin 2000. N U lmailun monitoimimies Aki Suokas kuuluu maassamme siihen toistaiseksi harvalukuiseen joukkoon joka on yksityiskohtia myöten perehtynyt syyskuussa 2008 voimaan tuleviin EASA Part M-huoltomääräyksiin. Lentokeskuksen PIK-15-hinauskonetta oli yön aikana "käsitelty" ja ilmeisesti jopa yritetty vetää hallista ulos siinä kuitenkin onnistumatta. Myös hallissa säilytetyissä purjekoneissa oli ilkivallan jälkiä
Pilatus kertoo PC-12:n hyvästä kysynnästä, tilauskirja on täynnä 2010 saakka. TEDT nnustunut n on ka on tyypmbiakyisin a, on anssa. Siiven päällä näkyy vielä punainen saksityyppinen lentojarru. Vaikka kevytsuihkut ovat kovasti otsikoissa, myös turboprop-valmistajat olivat EBACE:ssa tyytyväisiä. Määräaikaiset vakuutukset päättyvät vakuutuskauden loppuessa ilman eri irtisanomista. Myös Socata kertoo, että niinikään yksimoottorinen TBM850 menee hyvin kaupaksi. Kaupallisessa air-taxi-käytössä VLJ:n miehistössä päällikön tulisi olla täysi ATPL-liikennelentäjä, perämiehelle riittäisi sentään ansiolentolupakirja CPL. Koneessa oli 90 matkustajaa, joille tuli 11 tunnin odotus kunnes pääsivät toisella koneella matkaan Portugalin Faroon. L Mehiläisparvi 737:n kiusana Pohjola luopuu lentovakuutuksista K esäkuussa tuli tieto, että Pohjola on lopettanut uusien ja määräaikaisten lentovakuutusten myöntämisen. Suomen Ilmailuliitto on neuvottelemassa mahdollisista jäsenetuvakuutuksista ilmaalusten omistajille. Niinpä JAA on esittänyt, että yksityiskäytössä päälliköltä vaadittaisin PPL:n ja High Performance-kelpuutuksen päälle noin 16 lentotunnin tyyppikelpuutusvaatimus. Englannin ilmailuviranomaisen mukaan edellinen vastaava tapaus sattui yhdeksän vuotta sitten. Merkittävä uutinen oli mm. Vakuutusmeklarit Risto Sihvolaan. SAS säästökuurille Finnairin rakas kilpailija SAS on tervehdyttämässä liiketoimintaansa. Moottori tarvitsi jälkeenpäin perinpohjaisen puhdistuksen, vaikka ilmeisesti suurin osa mehiläisten jäänteistä poistui moottorin läpi. Cessnallakin oli EBACEssa juhlittavaa, itävaltalainen JetAlliance tilasi 25 erityyppistä Citationia hintaan 280 miljoonaa dollaria. C olumbia 400-koneen siiven yksityiskohtia: ulkosiiven "sakkaustäristin" (stall strip), etureunan "hammastus" (leading edge cuff), joukko pieniä "turbulaattoreja" ja vielä sisäsiiven "sakkaustäristin". Euroopan ilmailuviranomaiset ovat nyt myös heräämässä kevytsuihkuilmiöön ja kuten arvata saattaa, uuden ilmiön edessä reagoidaan varovasti ja viranomaisilta kuuluu huolestuneita ääniä siitä, miten uudet koneet saadaan turvallisesti sopimaan Euroopan tukkoiseen ilmatilaan. Toistaiseksi lentokoneiden vakuuttajien kannattaa olla yhteydessä esim. ) Columbia 400 -kone Aero-messuilla keväällä. Huhuna kerrotaan myös Flight Internationallehden sivuilla, että alan suurtekijä Cessna olisi tuomassa uuden "high-performance" turboprop-koneen markkinoille. EBACE:ssa myös Dassault julkisti Falcon 2000-bestsellerin uuden version 2000LX. - Lentomarkkinat muuttuvat nopeasti. Vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet ja edelleen avoimina olevat vahingot hoidetaan loppuun. Tilaajana on luxemburgilainen Itä-Euroopan edustaja ETIRC Aviation, jonka mukaan koneelle on valtava kysyntä Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton maissa. Kuva SAS. ILMAILU 17. Winglettien avulla on saavutettu 370 km:n lisäys toimintamatkaan entisellä polttoainemäärällä. Kuva Nils Rostedt. entäjät tietävät, että linnut voivat joskus aiheuttaa vaaratilanteita, mutta Englannin Bournemouthissa sattui harvinaisempi tilanne kun Palmair-yhtiön Boeing 737 lensi lähdön jälkeen isoon mehiläisparveen. Eclipsellä on USA:sta kantautuneiden tietojen mukaan kuitenkin edelleen jonkinasteisia ongelmia koneen sarjatuotannon käynnistämisen kanssa. Yhtiö aikoo säästää seuraavan kahden vuoden aikana jopa kolme miljardia Ruotsin kruunua. Tällä 7400 km:n toimintamatkalla kone päihittää valmistajan mukaan Gulfstream 350:n ja tulee lähes Challenger 605:sen kanssa tasoihin. Näillä pyritään saavuttamaan rauhalliset sakkausominaisuudet varsin nopealle koneelle. Haluamme kuulua kärkijoukkoon ja tarjota asiakkaillemme parhaan palvelun ja houkuttelevimman hintatason, SAS:n toimitusjohtaja Mats Jansson sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Pohjolassa vakuutettujen ilma-alusten omistajilla on viimeistään vuoden kuluttua löydettävä itselleen uusi vakuutusyhtiö. SAS "arvioi uudelleen" SAS Ground Services- ja SAS Technical Services -toiminnot. SAS;n säästökuuri ei vaikuta oleellisesti Suomessa toimivaan Blue1-yhtiöön. Kone sijoittuisi mallistossa kiinteätelineisen Caravan-turbopropin ja Citation Mustang-kevytsuihkun väliin. Eclipse 500-kevytsuihkun peräti 120 koneen (+ 60 option) tilaus Eurooppaan. oimia rvitsellintoovat uitentästä vuilta. Talouslehtien arvioiden mukaan liiketoiminnan tervehdyttäminen saattaa vaatia tuhannen työpaikan menetyksen Skandinaviassa. Miehistö otti varman päälle, kun mittarinäyttämät eivät täsmänneet lintutörmäyksen tai muun tunnetumman häiriön kanssa. strukonan nänsä mmikinoivarus- Suihkariuutisia Columbia 400, kiinteätelineisten yksimoottorikoneiden "Speed King" tällä hetkellä K i uuluu lukuiyöten leviin oshan neita, oja ja imensensä tanut imutlppo, että it saa uoltateilla nkkia ttyjen oisuuiminhjalla rganit, laaesim. tml . evyempään ilmailuun keskittyvien Friedrichshafenin AERO-messujen jälkeen Genevessä järjestettiin toukokuussa businessilmailuun keskittyvä EBACE-näyttely jo seitsemännen kerran. Arviolta 20 000 mehiläistä joutui toiseen moottoriin, ja seurauksena koneen oli käännyttävä takaisin. Pohjolan ilmoituksen mukaan jatkuvat vakuutukset irtisanotaan vuosieräpäivästä alkaen
Alaspäin ei sitten niin kiire olekaan. Prototyypissä oli ASH 25:n runko ja Binderin oma 28-metrinen siipi. Tänä keväänä niitä on myönnetty 59. Suomalaiset ovat lomalla ja liikkuvat mielenkiintoisia asioita etsimässä. Australiassa John Roake on jo vuosia seuranut purjelentäjäkatoa. Me myös hehkutamme kalliita superkoneita ja valitamme hinausten hintoja, manaa herra Daniels. Yksi kesä peruskoulutusta, seuraavana kesänä saman ryhmän jatkokulutusta ja sitten valmennusta tai sapattia. Mutta ehkäpä Binder Flugmotoren- & Flugzeugbau GmbH kertoo sen, jos osaa tarpeeksi vakuuttavasti kysyä. Viime vuoden lopussa voimassa oli 1813 purjelentäjän lupakirjaa. Itä-Suomen Urheiluilmailukeskuksen toiminnanjohtaja Tero Sinkkonen puolestaan O esitti pari kesää sitten, että opettajat olisivat rotaatiossa. Jos heillä on kivaa, niin he tuovat myös kavereitaan. Roaken laskujen mukaan vuonna 1995 purjelentäjiä oli maailmassa 127 512 ja viime vuonna 111 492. Pienin vajoama on 0,4 m/s ja liitoluvuksi Binder lupaa noin 65:1. Onneksi Suomen Urheiluilmailuopiston rehtori Sakari Kuosmanen on jotain miettimässä opettajien arvostuksen eteen. Vesiballastia saa kyytiin 100 kg. Jos toiminta on tahmeaa, väsyvät kaikki osalliset ja kato käy. Koulutus sitten poikii muutakin toimintaa, kun hinauksia saa ja kentällä on väkeä. Mr. Se koskee meitäkin. Jos opettajan asema on arvostettu ja toiminta hyvin järjestetty, on helpompi saada pilotteja opekursseille. Viime vuoden keväällä myönnettiin 69 purjelennon oppilaslupakirjaa. Viimeisen kahdentoista vuoden keskiarvo on reilun prosentin luokkaa. Kyse on kirjeenvaihdosta Matts Jernin ja Shane McCaffreyn välillä, mutta koska se on netissä julki, niin rohkenen siteerata tässäkin. Kengurumaassa ne on hyväksytty B-, D- ja E-malleihin. Olkaamme siis heille ystävällisiä ja opastakaamme heitä asiallisesti harrastuksen pariin. Mutta wingletit tai ei, niin lentämään siitä. Hinta lienee semmoinen, että jos sitä tarvitsee edes kysellä, niin se on liikaa. EB28 on tietysti itsenouseva. Ensiksi olisi pidettävä huolta kerhojen koulutuskyvystä, missä avaintekijänä ovat opettajat. Elokuvassahan purjelento on elitistinen, ellei peräti snobistinen upporikkaiden harrastus. Kiitos vaan Ilmailuhallinnolle ripeästä vastauksesta kysymykseen. Se on pienin luku vuosiin. Palstahenkilön loma on takana ja siis keliä luvassa. P mo LS: nil PIK nk H hil ne Ko täv tyi pa suo luj R la he vin ha mu kaa alk hä em "om D vik tul ba ku ava Ma 50 L ken tyy yliv ne tun tul ma käs pu tom P tak eiv kol vat vir A len kia slo en E 18 ILMAILU. Erikoismateriaaleilla ja hartsimäärän minimoinnilla painoa on säästetty esimerkiksi rungosta 10 kiloa. Jos taas kurssi on liian sitova (kukaan ei poistu ennen kuin hallin ovet illalla suljetaan) voi olla, että oppilaat kaikkoavat. D-mallin osalta asentaminen lienee jopa kyseenalaista. Tulokasmääräkin on alamäessä. Sitten muistelemme keskenämme kuppiloissa vanhoja sankaritekoja. Maailman purjelentäjäkato on kiihtynyt reilun kahden prosentin vuosivauhtiin. Jos patsastelemme kentän reunalla koppavina kuin ruhtinaat emmekä viitsi kertoa maallikoille asioista, saattaa orastava kiinnostus lopahtaa siihen. Esimerkiksi pantiin toivoa sille, että elokuva "The Thomas Crown Affair - Huijari Thomas Crown" purjelentokohtauksineen toisi uusia harrastajia. Palstahenkilön asuinseudulla muikkukato on hädän ja ahdistuksen paikka. Ei semmoinen ainakaan nuorisoa houkuta. Asiaan viitataan mainiolla "pikkusauna.com" -nettisivulla ja pienellä surffailulla löytyi lisääkin tietoa. Suomessa harrastajamäärä laski viime vuonna peräti 6,6 prosenttia. Asentaminen parantaa suorituskykyä, hidaslento-ominaisuuksia ja siiveketehoja, mutta laskee nopeusrajoja. Se on 14 prosentin pudotus. No, nyt on laittanut, Australiassa. Vaan ei. Argentiinassa kouluttava Bill Daniels sanoo glidingmagazine.com -nettijulkaisussa, että yksi este olemme me purjelentäjät itse. Tämä vuodatus siksi, että kesä on nyt kukkeimillaan. Oppilaskorttihan on voimassa viisi vuotta, joten ihan suoraan koulutusmäärää ei voi tällä perusteella päätellä. Vaan kuinkas heitä saataisin tulemaan lisää. 60-hevosvoimainen Solo antaa nousukyvyksi 2,5 m/s. Mutta hänpä on kehittänyt myös ihan oman purjelentokoneen. Tänäkin vuonna heitä vielä tulee. www.binder-flugmotorenbau.de H Tulihan se sieltä! alstahenkilö on jo odottanut ja manannutkin, että eikös kukaan PIK-20:een winglettejä laita. Yksi vaihtoehto on tietysti se, että lentelemme vaan itse, kunnes toiminta tyrehtyy pelkkään vähyyteen. On myös mielikuvaongelmia. Nuoret ovat varmasti kiinnostuneita, jos pääsevät toimeen mukaan. KOONNUT PAAVO KOPONEN Muikkukato! Muikkukato! tsikko on tässä yhteydessä vertauskuvallinen, mutta osuva. Se järjestys tarkoittaa, että kaikki ei kaadu yksille harteille ja että homma on kunnossa myös kaluston ja hinausten kohdalta. Eli, jos emme Asko Pankan samanlaisia aatteita usko, niin ehkä kauempana vaikuttavaa herra Danielsia. Tämä EB28 -kone on markkinoilla nyt ja tilauksiakin on jo useita. Vintturihinauksella hinnat alas, nuoriso kenttäautojen ja vintturien puikkoihin ja sitä mukaa kursseille. McCaffrey peräti lupaa toimittaa winglet -rakennussarjan hintaan 3500 Australian dollaria. Maksimissaan 850-kiloinen kone on hiilikuitu-kevlar-rakennetta. Heitä hakeutuu myös purjelentopaikoille. Tänä vuonna niitä muikkuja on kyllä muuten saanut ja hyviä ovat. Mikä ihmeen EB28? erra Walter Binder on vanhastaan hyvin tunnettu itsenousevien purjelentokoneiden voimalaitteiden kehittäjänä ja tuottajana. Schleicherilla on puolestaan tiettävästi tilauksia vastaavalle ASH 30 -koneelle, mutta sen prototyyppikään ei lentäne vielä pariin kolmeen vuoteen. Koko viime vuonna purjelento-oppilaita tuli 116
koska 3500 Asen- L ILMAILU 19. Silloisella Elanilla joku oli mennyt ja keksinyt tavan helpottaa tuotantoa. Nopeusrajat putosivat muutamalla kympillä ja suurin lentomassa 75 kg. Mahdollisen vian korjaaminen maksaisi 5000 euroa. Ilmailuviranomainen on ilmaissut, ettei heillä ole tarvetta säädellä lennokkitoimintaa, koska siitä ei ole ollut vaaraa muulle lentotoiminnalle. Siipisalon paarteen lasikuiturovingit eivät olleetkaan suorassa, vaan kauniisti laineilla. Lopulta tuli DG: nkin vuoro. Arvon lasku koskee tietysti kaikkia omistajia. NEN Sutta ja sekundaa kesä sta ja .com patviitsi a siiallin että elenurjestus. Niinpä EASA ja DG ovat tulleet siihen tulokseen, että ei ole tarpeen maadoittaa koneita. Nuo uudetkaan rajat eivät ole usein ylittyneet. ipä ole monikaan purjelentotokoneiden valmistaja kokonaan selvinnyt ilman mokia. Tällaisen ilma-aluksen lennättäminen edellyttää yksityiskohtaisia sääntöjä sivullisten turvallisuuden takaamiseksi. Noin 500 DG-300 ja DG-303 konetta on lentänyt arviolta yhteensä miljoona tuntia ongelmitta. Oli aikanaan Eiri Avionillakin omansa, kun hartsia piti ruiskutella PIK-20:n siipiin jälkikäteen. Lennokkiturvallisuussuositukset ovat viimeisiä viilauksia vailla valmiit. Mallilennokkikilpailuihin voi osallistua lentoonlähtöpainoltaan noin 20-kiloisella lennokilla. Kansainvälisten mallilennokkien kilpailusääntöjen mukainen painoraja on 15 kg ilman polttoaineita. Akatemiassa voisi suorittaa lennonjohtajan lupakirjan ja opiskella samalla ilmailualaa tukevia aineita yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Sen seurauksena rovingit saattoivat päästä löystymään ennen hartsin kovettumista. Rovaniemen kaupunki ja Tartossa sijaitseva ilmailuopisto allekirjoittivat kesäkuussa aiesopimuksen koulutusyhteistyöstä. Tiedossa olevat lennokkiharrastajien lennokit Suomessa ovat maksimilentomassaltaan alle 25-kiloisia. Lohduttaviakin seikkoja on. Ne kohdentuvat suunnitteluun, rakentamiseen, valvontaan ja lentotoimintaan. ohjeet lennokkitoimintaan pienlentokentällä. DG on tutkinut kahdeksan koneyksilöä ja vika löytyi kolmesta. Elanista on sittemmin tullut AMS ja Glaser Dirkisistä DG Flugzeugbau. Ensi vuonna aloittavaan ryhmään otetaan 816 opiskelijaa. Silloin sovelletaan tasoltaan harrasterakenteisia ilma-aluksia koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Kuva Kim Pekola. V Radio-ohjatut suuret 30-150-kiloiset lennokit ennokkiharrastajien piirissä on kytenyt hieman epätietoisuutta, miten määritellä iso lennokki, missä menee painoraja. Niitä on ollut niin Schempp-Hirhtillä, LS:llä kuin SZD:lläkin. Se maksaa arviolta 6000 euroa. Sitä paitsi kaikki kolme Suomeen tuotua DG-300-konetta olivat tuotannon alkupäästä ja todennäköisesti virheettömästi rakennettuja. Acro-mallien omistajia sapettanee taitolentokielto. Nähtäväksi jää, milloin ensimmäinen Rovaniemellä koulutettu lennonjohtaja nousee suomalaistorniin. Huhtikuussa DG Flugzeugbau viestitti, että hillitäänpäs DG-300 Elan ja DG-303 Elan -koneiden vauhtia, lentomassaa ja liikehtimistä. Erilaisen rakennustavan vuoksi vikaa ei ole muissa DGtyypeissä. Muutostyöt tehdään käsikirjassa ja ohjaamokilvissä. DG-300 puolestaan on alunperin ylivahva. Lennättämiseen on olemassa ohjeistuksia. Kerhoilla on pääsääntöisesti lennätyssäännöt omille lennätyspaikoilleen, liitolla on mm. Tähän sanoisi lento-onnnettomuuksien tutkija emeritus Seppo "Hämis" Hämäläinen, että "omia kotkotuksia". Palstahenkilö on lentänyt DG-300:lla joitakin satoja tunteja. Englanninkielinen koulutus kestää kolme vuotta. Pidetään tämä näin tarkkailemalla muuta ilmaliikennettä, ettei tarvetta ilmene tulevaisuudessakaan. Vaikutusta lujuuteen ei kukaan tarkoin tiedä. Rakennevian syy kuitenkin selvisi. sten houkauostualas, seille. Juridista vastuuta ei tunnusta enää kukaan. Kukaan ei tunnusta muistavansa milloin oivallus syntyi, eikä kukaan tunnusta muistavansa milloin palattiin alkuperäiseen tuotantomenetelmään. Vian tutkiminen edellyttää siiven avaamista. Ilmailulaki kertoo miehittämättömien lentävien laitteiden olevan joko erityislaatuisia ilmaaluksia, tai lennokkeja. Valmistuneet saavat opiskelijatasoisen lennonjohtajan lupakirjan, joka työharjoittelun jälkeen pätevöittää EU:n määräysten mukaiseen ammattilupakirjaan. Suomessa on ensi vuoden alussa uusi lennonjohtajien koulutuspaikka. Rovaniemen ilmailuakatemia toimisi läheisessä yhteistyössä Lapin yliopiston ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa. Jari Lehti 0:een maiietoa. 30-150 kg tai enemmän painavat lennokit saattavat mennä luokitukseltaan erityislaatuisiksi ilma-aluksiksi. Kuvassa lennonjohtaja Petri Hiltunen Malmin tornissa. Jos tulee epätietoisuutta miten menetellä, ota yhteyttä liiton toimistoon. Mutta DG Flugzeugbaun ja slovenialaisen AMS:n välejä tuskin korjataan enää millään. E Virolainen ilmailuopisto kouluttaa lennonjohtajaksi Rovaniemellä iron valtion ilmailuopisto aloittaa lennonjohtajien koulutuksen Rovaniemellä ensi vuoden alussa. Koneille ei ole sattunut ilmassa mitään hälyttävää, mutta eräässä vauriokorjauksessa löytyi kuvaannollisesti sanoen matoja. laiset ä hasiä ja ehto htyy oissa vat. Liikehtiminen on rajallista
Kuva VLK:n arkisto Kerh lissa s tasava na kat Nä rekvis neita. Kerhotoiminta oli Suomessa synty- mättä, mutta samanikäisten kesken tuli toimintaa, kertoo Valkan pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen kunniapuheenjohtaja Leo Santala. Jokainen varasi omalla pöydällään oman rakentelupaikkansa, Santala valaisee käytännön sujumista ahtaissa tiloissa. Kurssitoimintaa jo 1940-luvulla Melko pian perustamisen jälkeen järjestetyiltä "Käki"- kursseilta valmistui hyvin lentäviä kumimoottorilennokkeja. Vallilan Lennokkikerho Vireä 70-vuotias sampi Kerh netuim "Lihak "Punk Sii 7.5cc Santal Suom Leo tyskur liidokk yshen No luja ol kerho Valk kemin hen ai 40-luv ympär minna kierrel koului suuks Hel Töölön kikilpa päivän kisaaja Kisaha nokkih Lenno isänm Vallilan Lennokkikerhon ensimmäisen hyttyskurssin osanottajat Kangasalantien kerhohuoneiston pihalla kesällä 1939. Malmin kentän mitat riittivät sen aikaisille vapaastilentäville, toisin kuin nykyään. Käestä muotoutui Lucen kehittämänä kuului- 20 ILMAILU. Päivän aikana oli usein tarkoitus rikkoa Suomen ennätyksiä, joita sitten syntyikin, hän jatkaa. Valkka sai alkunsa Helsingin Vallilassa, Hämeentie 78:n puukellarissa vuonna 1935. K ellarissa lennokkejaan rakentelivat kerhon tulevat perustajajäsenet, Osmo ja Niilo Leino sekä Reino Laakso. Syksyllä 1937 silloiset jäsenet saivat käyttöönsä kellarihuoneen Kangasalantie 11:stä ja kerho nimitettiin kaupunginosansa mukaan Vallilan Lennokkikerhoksi. Kurssi oli kaksipäiväinen, päättyen Kustaankartanon pelloilla pidettäviin kilpailuihin. Tuolloin 11-vuotias Leo Santala on kolmas oikealta. Takarivissä perustajajäsenistöä, joista kuudes vasemmalta musta baskeri päässä on 15-vuotias Olavi Lumes. Talous parani lennokkitoiminnan tullessa osaksi kaupungin nuorisotoimintaa myöhemmin 40-luvulla. Malmin kenttä oli 11 kilometrin päässä, jonne poikia pyöräili lennättelemään aamusta iltaan. tuksee Yksi Suomen vanhimmista lennokkikerhoista on Vallilan Lennokkikerho VLK, lempinimeltään Valkka. Mukana toiminnassa oli myös Olavi "Luce" Lumes. Tuohon aikaan uusien jäsenien oli tuotava kerhoon omat rakentelupöytänsä ja kerhotilan kunnostaminen tapahtui talkootyönä lattian valamisesta lähtien. Mitään ei ollut valmiina, rimojakin sai vain sahaamalla balsalankuista käsisahalla. Taloudellisia vaikeuksiakin oli. 50 mar- kan kuukausivuokrassa oli maksamista. Nykyaikoihin verraten varsin puutteellisissa oloissa oli kosteaa ja alkeellista
Kerhon vetovastuu siirtyi nuoremmille, kaikkien vanhempien vetäjien astuttua palvelukseen jatkosodan sytyttyä. Sodanaikaisia takaiskuja Rakentelijoiden sijoittaminen joukkosidontapaikaksi muutetussa kerhotilassa vaati järjestelyjä, nuoremmat kilpailivat kuitenkin ahkerasti koko ajan menestystä niittäen. Vanhankaupunginlahti oli hyvässä käytössä, ennen kuin sinne rakennettiin jäteveden puhdistuslaitos, joka sulatti veden. 40-luvulla lennokkikerhoja alkoi syntyä ympäri maata. Lensimme takaisin suojaan sisälle lähelle osuneen pommin paineaallon voimasta. Valkassa kurssitoiminta ja tunnetuksi tekeminen olivat keskeistä toimintaa. Vuonna 1947 kerho piti Lucen ideoimana isot 10-vuotisjuhlakilpailut, Vallilan Talvikisat, joissa oli yli 200 osallistujaa. Kerho järjesti kesällä 1947 Suomen Suurkisat ja nelipäiväisen lennokkileirin Jämille. Helsingin entisessä messukeskuksessa, Töölön kaupunginosassa, oli sisälennokkikilpailuja 1936 lähtien. Näytöksiin kuului lennokeilla tehdyt pommien, laskuvarjojen ja lentolehtisten pudotukset kumimoottorikoneilla. Valkka ei ikävä kyllä sittemmin enää pystynyt niitä hoitamaan. Siellä kisattiin vielä 1987, kerhon ollessa 50-vuotias, Leo kuvailee kisojen historiaa. Vuoden arvostetuimman kilpailun voitti Leo Santala. Kerholaiset rakensivat Pik 3b:n Mäkelän kansakoululla. sampi Tikka-lennokki. Materiaaleja ei edelleenkään ollut tuhlattavaksi asti ja esimerkiksi "Punkero" koki uuden tulemisen, kun sillä tehtiin Talvikisoissa 1947 liidokiksi muutettuna Suomen ennätys. Nukke oli tehty balsasta ja sen laskuvarjo silkkipaperista, selvittää Leo 40-luvun aikaista tekniikkaa. Näytöksiin oli tuotu mieltä nostattavaa rekvisiittaa, kuten alasammuttuja lentokoneita. Valkka korjasi kerhohuoneiston 1945 ja ahkera kilpailutoiminta sai jäsenistön innostumaan, vaikka kerhohuoneistoon mahtui vain parikymmentä aktiivia. Moottoria voi käydä katsomassa Suomen Ilmailumuseolla. Kisat olivat kasvaneet liian suuriksi järjestää, hän harmittelee. Onneksi siellä ei ollut ketään, kertoo Leo Santala. tulintaa ikaan omat nosn vamalla ansa, a ah- suurta suosiota. VLK:ssa valmistettiin tähän tarkoitukseen soveltuvaa kalustoa ja niiden tai- loin on kisto Suurta suosiota sotien jälkeen Sotien jälkeen lennokkiurheilu koki ta. Kerhon kalusto ja sen aikainen valokuvaarkisto tuhoutui pommituksen aiheuttamassa tulvassa. Junalla mentiin Jämijärven asemalle ja sieltä kuorma-autojen avolavalla kentälle. Leo osallistui Valkan ensimmäiselle hyttyskurssille 1939 ja on edelleenkin 2mRCliidokkien Suomen Cup- kilpailujen yhteyshenkilö ja puuhamies. Pentti Aalto määräsi jopa uuden hiililuukun rakentamisen, kos- ärjeshyvin äestä ului- VLK:n lennokkikenttä Laajasalon Karpinselällä. Kuva Harri Raulio. ILMAILU 21. Muistan hyvin, kun lavalla piti ahtauden takia seistä kuskin kaahatessa mutkaista tietä, Santala valottaa entisaikojen "hohdokasta" kuljetusmuotoa. Ne rakennettiin erikseen ja lentolehtiset viritettiin kumin väliin sitä kiristettäessä. Jämillä piti toimipaikkaansa Valkan perustajajäsen Olavi Lumes, joka tuli SIL:n lennokkiohjaajaksi Jämille 1946, ollen virassa 11 vuotta ja sen jälkeenkin vielä 14 vuotta Lennokkikeskustoimikunnassa. Uudenvuoden päivän kilpailut keräsivät ajoittain yli sata kisaajaa. Kerhosta kierreltiinkin pitämässä erilaisia näytöksiä kouluissa ja kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa mihin pyydettiin. Toinen takaisku tuli perustajajäsen Reino Laakson kaatuessa isänmaansa puolesta. Lennokit kohottamassa isänmaahenkeä Kerho piti lennokkinäytöksiä messuhallissa sotasaalisnäyttelyiden lomassa, joita tasavallan presidenttikin oli joskus mukana katsomassa. Isompia vaikeuksia tuli vasta rakentelumateriaalien puutteesta ja pommista johtuvan vesivahingon johdosta. Aikaennätyksen teki perustajajäsen Osmo Leino. Talvella kentällä harrastetaan radio-ohjattuja lennokkeja, vapaastilentävien kilpailuihin tila on liian pieni. Olimme noin sadan metrin päässä kerhosta kallioisessa väestönsuojassa, kun sieltä alkoi ilma loppua sähkökatkoksen vuoksi, niinpä menimme oven suulle. Noihin aikoihin Malmin lisäksi kilpailuja oli myös Käpylän raviradalla, lähinnä kerholaisten välisiä, hän tarkentaa. Valkka oli sisälennokkitoiminnassa johtavassa asemassa. Kerholaisten omista luomuksista tunnetuimpia olivat liidokit "Tynasmentti" ja "Lihakirves" sekä polttomoottorilennokki "Punkero". Jo vuonna 1945 pidettiin vapaastilentävien SM-kisat uusituin, kansainvälisten säännöin, Santala selvittää. Viimeiset Vallilan Talvikisat olivat järjestyksessään 34:nnet muutaman vuoden jäädessä väliin. Valkan purjelentokausi Purjelento tuli sotien jälkeen osaksi Valkan toimintaa. Leirit olivat vuosittaisten Jämin kilpailujen yhteydessä. Takaisku tuli 1944 kevättalvella Helsingin suurpommituksen myötä. Messuhalli, jälkeenpäin Töölön Kisahalli, toimi vuoden aloituksena lennokkiharrastajille noin 30 vuoden ajan. tavan käsittelyn opettelemiseen käytettiin aikaa. Jo siihen aikaan kilpailtiin ja tehtiin ennätyksiä. Kilpailu pidettiin Jämillä ja oli kerrasta poikki, toisin kuin näinä päivinä. Kun kumimoottori lennon aikana löystyi, tippui lasti. Siinä oli USA:sta tuotettu Gwin Aero 7.5cc -bensiinimoottori, muistelee Leo Santala. Jämillä käytiin muutenkin useasti ollen aina monta päivää kerrallaan. Myöhemmin tuli siirtyminen Laajalahdelle
Sinänsä yllättävää on, että polttomoottorikisat tulivat ennen kumimoottorilennokkeja. Kerhotilat taloyhtiölle Kerho joutui muuttamaan 1937 saadusta Kangasalantien kerhohuoneistosta Koskelantie 22:een vuonna 1969. Valkkalaiset ovat saavuttaneet liidokkien joukkuemestaruuksia myös EM- ja MM-kilpailuissa. Valkka oli kaupungin tiloissa peräti 40 vuotta maksamatta vuokraa. kelänk pää 2: Ku huone ja siks vuonn löytyi Nuori Santal Kerh meren tyksee talkoo paikka jattuje tui ku on nyt Tal lähtien Leo sa Ken seen s hon jä Lenno suurel täiltävää. Valkan perustajajäsen Reino Laakso, niitti mainetta käyden kilpailuissa Virossa ja Vallilan historiikin mukaan, "jopa Latviassa asti". Valkkalaiset perustivat 1955 Olavi Lumeksen johdolla yhä purjelentokoulutusta tarjoavan, Nuorisoilmailijat ry:n. Paras henkilökohtainen saavutus on Niilo Munnukan liidokkien MM-hopea vuodelta 1968 Ruotsissa. Menestymisessä Suomen mestaruuksien lisäksi Pohjoismaisissa kisoissa oli merkityksensä kerholle, Malmin lentoasemalla 1949 vapaastilentävien PM-kilpailujen hopeamitalisti Leo Santala mainitsee. Kerho saikin kaksi tilaa vuonna 1976, Mä- Lennokit ilmatorjunnan koulutukseen Puolustusvoimat keksivät alkaa käyttää lennokkeja harjoituksissaan Vallilan lennokkikerhon jäsenien lennätellessä Santahaminan lentokentällä 1940 elokuusta alkaen. Taloyhtiö halusi kellarin, siihen ei ollut mitään sanomista, kertoo Leo. Ulkona lennättämisen kauden avauskisaan otti ajoittain osaa jopa 200 kilpailijaa. Armeijan ilmatorjunta tarvitsi kylmäharjoittelua varten taivaalle jotain täh- 22 ILMAILU. Kerholle oli kunnia-asia voittaa ensimmäinen siimataitolennokkien Suomen mestaruus vuonna 1955. Vuosittain jaettavista kunnianosoituksista huomattavin on Harmon patsas. Purjelentotoiminta alkoi kasvaa liian suureksi kaupungin avustusta saavalle kerholle, Leo Santala selvittää eriytymissyitä. Leo Santala ja Olavi Lumes esittelivät lennokin Malmilla vuonna 1957 ilmapuolustuksen tarkastajalle, kenraali Adolf Ehrnroothille. Voitin minäkin kurssin itselleni, mutta ei vaan tullut koskaan käytyä sitä, Leo tuumaa. Se myönnettiin 1981 VLK:n Harro Erofemejeffille ansiokkaista sairaankuljetuslentotehtävistä. Vallilan lennokkikerho rakensi puolustusvoimille myös ensimmäisen radio-ohjatun lennokin. Kymmenkunta Valkkalaista on voittanut PM-kultaa, joista Elias Mayer kolme kertaa siimaohjattujen taitolennokkien luokassa. Lentotoiminta tapahtui Harakalla ja lainakoneilla Vallilan "lentokentällä" Vanhankaupunginlahden jäällä. Leo Santalalle myönnettiin samana vuonna, ansioista monivuotisesta kasvatustyöstä, ensimmäistä kertaa jaossa ollut Termiikki malja. Siimalennokit tunnetuksi Valkka oli Suomen siimalennokkitoiminnassa mukana alusta lähtien tehden lajia tunnetuksi. Pienet tilat olivat riittämättömät ja isompien tilojen saaminen oli paikallaan. Purjelentokursseja lahjoitettiin menestyksellisestä lennokkitoiminnasta. Kuva Olavi Lumes. ka sisällä rakennetut siivet eivät mahtuneet ovista ulos. Kerho järjesti 40-50-luvun taitteessa lennätysnäytöksiä ympäri Suomea, muun muassa Helsingin Olympiastadionilla ja Pallokentällä jääpallo-otteluiden väliajalla. Niinpä valkkalaiset ryhmätyönä valmistivat 2-metrisiä liidokkeja. Merkin korkeasta arvosta kertoo jotain se, että Leo Santala sai vapautuneen merkin sen edellisen kantajan, Urho Kaleva Kekkosen, menehdyttyä. Valkkalaisista sitä kantavat Leo Santala ja Olavi Lumes. Mainitsemisen arvoisia ovat myös hänen 30-vuotisen kilpailu-uran 17 Suomen mestaruutta kyseisessä lennokkiluokassa. Kym tapaht hohuo mattik la, 19 oleval Suom syksyl Suu hoa o Mode Valk toimin jasalon Tuloksekasta kilpailutoimintaa Matkustelu oli 40-luvulla harvinaisempaa kuin nykyisin. Santalalle ja Lumekselle myöntämisen perusteena on ollut vuosikymmenien aikana tehty menestyksekäs järjestötyö. Tästä voidaan katsoa maalilennokkitoiminnan alkaneen Suomessa. Kerholaisille kunniamerkkejä Valkkalaisille on jaettu 15 lennokkimestarimerkkiä kaikista Suomeen myönnetyistä 86:sta merkistä. Sotapojat noutivat takaisin 200 metrin siimoilla korkealle hinattavat Baby- ja Kotimaa-nimisiä liidokkeja. Hän tajusi maalilennokin edut hinnaltaan ja sään sallivuudeltaan toimivaksi jutuksi järjestäen 100 000 markan rahoituksen. Ne olivat samalla vapaastilentävien ensimmäinen SM-osakilpailu sekä Helsinki-Leningrad -kaupunkien välinen kilpailu. SIL:n kultainen ansiomerkki voi olla sen sääntöjen mukaan vain 15 henkilöllä. Kerho liittyi 1973 yhdistysrekisteriin, joka johti toiminnan selvään vilkastumiseen. Vallilan talvikisat vuonna 1958 Helsingin Vanhankaupungin lahdella. Se lensi ennakko-odotuksista huolimatta, Leo naurahtaa. Tähän ylsi Kalevi Nordman. Purjelento ja lennokkitoiminta kehittyivät sulassa sovussa, kunnes taloudelliset syyt antoivat aihetta eriyttämiseen. Vapaastilentävän polttomoottorilennokin D1 lähettää ilmaan tuntematon kilpailija. Myös ensimmäiset siimanopeuslennokkien SM-kilpailut voitti valkkalainen, Kari Jääskeläinen
31 vuotta TOKA- kilpailusarjaa pyörittänyt, Olavi "Luce" Lumes sekä vasemmalla yhtä kauan mukana avustanut Airi Lumes. 1947 Nuorisotoimiston kerhohuoneistossa, 1957 Vallilan uudella ammattikoululla, 1967 Malmin lentoasemalla, 1977 Helsinki-Vantaan lentoasemalla olevalla Ilmailumuseolla, 1987 ja 1997 Suomen Ilmailumuseolla Vantaalla, 2007 syksyllä Suomen Ilmailumuseolla. Kentän lähellä ei ole asutusta. Oma lennätyspaikka syntyi 1993 talkoovoimin Vuosaaren entiselle kaatopaikka-alueelle. Monien vaiheiden kautta löytyi nykyinen kerhohuone Laajasalon Nuorisotalosta, Koulutanhua 2:sta, Leo Santala sanoo. Kenttä soveltui radio-ohjattujen lennättämiseen. Kilpailuissa noudatetaan 2m RC-liidokki -luokan Suomen lennokkisääntöjä. Kuva Kerkko Kehrävuo imesnnen ankaan kanerkin ä Leo edelosen, isen n aitötyö. ituks. Kilpailupaikkana oli Nobel -palkintojen jakotilaisuuteenkin käytettävä Tukholman Kaupungintalon juhlasali. Tärkeänä osana luokan toimintaa on Kotikenttäcup-kilpailu, joka käsittää viisi osakilpailua, sekä Suomen Cup -mestaruuskilpailu. Se emeslenettiin isesta aossa Valkka liidokkikilpailujen järjestäjänä Valkka järjesti tänä vuonna TOKA-loppukilpailun Jämillä ja järjestää vuosittain aloittelevillekin sopivia rc-liidokkikilpailuja. TOKAloppukilpailut olivat 9.-10.6. Sähkölennokit ovat voimakkaasti esillä kerholaisten keskuudessa. Vapaastilentävät olivat aiemmin kerhon vahvin lennokkiluokka. Vasemmalla VLK:n kunniapuheenjohtaja, vuoden 2007 TOKA- kilpailujen johtaja Leo Santala. Kerho ottaa mielellään junioreita jäsenikseen, vaikkakin kerhotilat ovat hiukan ahtaat nykyisin, Leo Santala kertoo. Lennokkitoiminnan esittelyä suurelle yleisölle Kymmenvuotisnäyttelyt ovat olleet isoja tapahtumia. Tämän vuoden osalta kotikenttäkilpailu pidettiin jo. kelänkatu 76:sta ja Laajasalosta Kumianpää 2:sta. , Mä- ILMAILU 23. Valtakunnallinen Suomen Cup mestaruuskilpailut 5.8.2007 Ruotsinpyhtäällä. Lasse Nyberg ja Janne Laurén jatkavat Valkan ansiokasta kilpailumenestyksen jatkumista rc-liidokein sekä Jouni Laurén juniorina. Valkasta saa luultavasti Suomen parasta opetusta myös erittäin vaativiin komposiittirakenteisiin. Kerho on käyttänyt historian saatossa meren jääalueita, Malmia ja Jämiä lennätykseen. (09) 785823 tai 0400 207 895. Jämin harrastetilan ja kilpailutoimiston edessä jaettiin TOKA- viikonlopun kilpailujen palkinnot. Kilpailut olivat VLK:n 70-vuotisjuhlakilpailut. Itserakennetut lennokit ovat täysin kansainvälisen tasoon yltäviä kilpailukelpoisia rc-liidokkeja, Santala muistuttaa. Valkkalaiset rakentelevat vaativimpia lennokkeja, kuten sähkönopeuslennokkeja, ollen niissä Suomen ja koko maailman huippuja. Retket lopetti Tukholman kaupungin uusi intendentti, joka kielsi lennokkitoiminnan kyseisessä salissa. Kuva Jari Lehti saatosta ollut eriin, tumiät ja llaan. Kotikenttäcupin tulokset lähetetään Leo Santalalle. Valkka pitikin kerholaisilleen sähkölennokkikurssin vuonna 2005. Suuri yleisö on päässyt näkemään kerhoa omalla osastollaan ensimmäisestä Model Expo -messuista lähtien. Suomen Cup mestaruuskilpailun järjestävät Vallilan Lennokkikerho ja Loviisan ilmailijat. Käyttö osoittautui kuitenkin melko vähäiseksi paikalla on nyt golfkenttä. Ilmoittautumiset leo.santala@kolumbus.fi Puh. Keskellä on VLK:n perustajajäsen ja mm. Kumianpäästä jouduttiin luopumaan. huoneisto ei ollut kaupungin omistama ja siksi kerho muutti pienempään tilaan vuonna -85. Päästäkseen sinne lennättämään, täytyy olla kerhon jäsen. jasalo-päivillä, Cumuluksen ja Valkan järjestämillä lennokkitempauksilla Velodromilla 1995 ja 1996 sekä lukuisilla ulko- ja sisälennätysnäytöksillään. Valkka tänä päivänä 1960-luvulta tähän päivään ovat radio-ohjatut lennokit olleet kerholaisten rakentelun, lennätyksen ja kilpailun välineenä. Nykyisin kerho on keskittynyt siimalennokkien ja 2-metristen rc-liidokkikilpailujen järjestämiseen, Leo kertoo. Vallilan Lennokkikerhon Viola Santala lähettää itse rakentamansa Deltan kilpailulennolle vuonna 2002. Valkka on ollut esittelemässä lennokkitoimintaa monen Air Shown lisäksi Laajasalon Lions-klubin talvipäivillä, Laa- VLK järjesti ryhmämatkoja sisälennokkikilpailuihin Tukholmaan. Talosaaren kenttä on ollut Valkalla 2003 lähtien, siellä voi lennättää mitä tahansa, Leo sanoo. Viime vuoden MM-nelonen sähkönopeuslennokkien pylon-luokassa on valkkalainen Antti Saikkonen. 2m RC-liidokkien tarkoituksena on toimia ensisijaisesti junioriluokkana, joka on harrastajille edullinen, yksikertainen ja säännöiltään selkeä radio-ohjattava perusliidokkiluokka. Kesälennätyspaikan puute ja erikoistuminen vain harvojen taholta lopettivat Vallilan Talvikisatkin
Kuva Tero Haavistoinen. 24 ILMAILU. Kansainvälinen tuulahdus lennätti kuumailmapalloja Kaksi ulkomaista vierasta SM-kisoissa Tikkakoskella TEKST Yhteislähtö lauantain aamulennolle Tikkakosken lentäkentältä
Jo toisena vuotena peräkkäin kilpailut järjesti Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho Markku Sipinen puuhamiehenään. Kisaan toi vaihtelua kaksi ulkomaista vierasta, kun pilotit Tanskasta ja Espanjasta olivat saapuneet antamaan kovan vastuksen kotimaisille kilpailijoillemme. ILMAILU 25. TEKSTI HANNU TIITU Kuumailmapallolennon SM-kilpailut käytiin Tikkakoskella toukokuussa
Tanskassa on vain yksi kilpailu eli mestaruuskilpailut vuodessa. Tulokseni ovatkin koko ajan parantuneet. Molemmat ovat osallistumassa loppukesästä lennettäviin EMkilpailuihin Saksassa. Lentäminen kilpailualueella oli luonnollisesti haastavampaa ja mielenkiintoisem- paa kuin paikoissa, joissa voi laskeutua käytännössä mihin tahansa. Hyvät suoritukset eivät tulleet tanskalaiselle sattumalta, vaan takana on pitkäjänteinen työ. Myös meille oli hankala tottua lyhyeen yöhön. Lennon kolme striimeriä on sidottu näkyvästi koriin. Saman huomasi Aracil. Tvindistä kotoisin oleva Jørgensen on ammatiltaan opettaja. Näin ne ovat koko ajan esillä ja tulevat varmasti mukaan lennolle. Hän valloitti pitkän kilpauransa toisen mestaruuden. Tässä pilotin kokemus ja taidot tulivat esille. Aracil ihastui maisemiin. Lentomaastot erosivat myös Jørgensenin kotimaisemista Striimerit oli helppo hukata metsään. Kansainväliseen kutsuun saatiin kaksi vastausta. Se ei ole Tikkak Jørg Tik mukav SKIPK: Pertti L Kuuma Jukka K Herras Mikko Espanjan Ricardo Aracil täyttämässä palloaan perjantain iltalennolla. Toukokuun valoisat yöt olivat eksoottiikkaa. Kilpailua johtanut Esa Pakarinen oli tyytyväinen saamiinsa uusiin haasteisiin. Lentäminen Tikkakoskella oli jännittävää ja ihmeellistä, niin paljon metsää ja järviä ympärillä! Kun näin kilpailukartan ensimmäistä kertaa, ajattelin, että lentämisestä tulee hankalaa. Vieraat olivat kokeneita kilpapilotteja. Tanskan Benny Jørgensen ja Espanjan Ricardo Aracil löytyivät ilmoittautuneiden listalta. Jos kilpailu kestäisi viikon, olisi loppuviikosta todella raskasta. Alue oli todella kaunis ja sai miettimään aina ensimmäisenä laskeutumista. Kilpailun kannalta tärkeitä risteyksiä maalin valitsemista varten oli kuitenkin tarpeeksi, Aracil jatkoi. Aracil on matkailuyrittäjä Mallorcalta ja ammatikseen palloilla lentävä. Ensimmäinen tuli Lapuan SM-kilpailuissa 1991. Jørgensen voitti koko kilpailun ja Aracil sijoittui viidenneksi. Tarinat kertovat entisestä pilotista, joka lensi tehtäviä striimerit hakuautossa... Hän on osallistunut viime vuosien aikana kaikkiin EM- ja MM-kilpailuihin ja Tanskan mestaruuskilpailuihin. Yöt jäävät todella lyhyiksi, kun nukkumaan pääsee iltalennon jälkeen puolenyön maissa ja aamubriifinki on jo neljältä. Parhaana suomalaisena Pertti Leppäkoski kruunattiin Suomen mestariksi. Hän on kuulunut jo useamman vuoden Espanjan maajoukkueeseen. Vieraat osoittautuivat loistaviksi kilpailijoiksi ja se ehkä antoi myös kotimaisille osallistujille lisätsemppiä, Pakarinen kertoi. KILPAILUN LOPPUTULOKSET (suomalaiset mukana SM-kilpailussa) Sija Pilotti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Benny Jørgensen Pertti Leppäkoski Jukka Kujala Jouni Ruotsalainen Ricardo Aracil Jan Fröjdman Matti Tähtinen Markku Sipinen Mikko Kujala Risto Peltokangas Vesa Lensu Kerho/maa Tanska Balloon Club Polaris Diners Club Balloon Team Balloon Club Polaris Espanja Planmeca Aviation Club Balloon Club Polaris Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho Balloon Union Finland Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho Pisteet 7088 6316 6209 5950 5719 5625 4772 4196 3488 3321 2040 Mikko perjan Valoisa yö jäi mieleen Lentäminen Suomessa oli molemmille vieraille uudenlainen kokemus. Jørgensen kertoi omasta kilpalentämisestään: Olen osallistunut suuriin kansainvälisiin kilpailuihin viimeisen 3-4 vuoden aikana ja järjestelmällisesti kehittänyt taitojani. Miten viettää siestaa, kun oikeastaan koskaan ei ollut pimeää. Palkintojenjaossa Leppäkoski toivottikin vieraat tervetulleiksi jatkossa useamminkin. Myös koko tiimiltä vaadittiin onnistumista, jos mieli saada tehtävistä hyviä tuloksia. riittäv Moteg opin mistau että ed nut se pä aja O paras, seen. Tosin tämä on sama kaikille kilpailijoille, Jørgensen totesi. pailem lytän s joista työhö tuu ain Fi lemine aina y man h tavoitt kella, on EM teeni o Te ennäty kaikki tissa ja Matka lentäm Kilpailun voitto Tanskaan Vieraat onnistuivat kilpailussa loistavasti. Koin ennen kilpailua pieniä paineita suoriutumisestani kisan johtajana, koska vieraat ovat monissa kisoissa kulkeneita. Olen lentänyt monessa maassa ja kaikkialla, myös Suomella on omat erityis- piirteensä. Vaikka kaikki vieraat ovat luonnollisesti aina olleet tervetulleita SM-kilpailuihimme, ovat ulkomaiset vieraat olleet harvinaisia poikkeuksia osallistujaluetteloissa. Vaihtelevat tuulet tekivät kuitenkin kaiken helpoksi. T ikkakoskella vuosi sitten järjestettyjen SM-kilpailujen jälkeen heräsi ajatus kutsua ulkomaisia pilotteja tämän vuoden kilpailuun. Silloinkin kilpailussa oli monta ulkolaista vierailijaa mukana. Valoisat yöt vaativat totuttelua. Ulkomaisten pilottien mukanaolo ei varsinaisesti vaikuttanut kisan kulkuun. Kuva Tero Haavistoinen. Sauhu Vesa L Herras Jutta T 26 ILMAILU
Tikkakosken alue on mielestäni erittäin mukava pallolentämiseen ja lentokenttä PALKITUT SKIPK:n kiertopalkinto (mestarille) Pertti Leppäkoski Kuumaa Huumaa -malja (2. Kisa oli hieno. Motegin MM-kilpailuissa viime vuonna opin amerikkalaisilta, että kunnon valmistautuminen MM-kilpailuun edellyttää, että edellisen vuoden aikana on pudottanut sellaiset 900 striimeriä pallosta. Oli mukava olla viimevuodesta tutuissa maisemissa ja mukana oli suurin piirtein sama organisaatio, joskin hieman eri rooleissa. Siitä olen erittäin tyytyväinen. Kilpailu oli erittäin korkeatasoinen myös suoritusten valossa. Se luo kilpailuun mukavan ilmapiirin tekee kilpailemisesta paljon hauskempaa koko miehistölle. Kolmannella lennolla suoritin kaikki lennon kolme tehtävää 17 minuutissa ja koko lento kesti vain 22 minuuttia. He tuovat mukavan lisän kisoihin ja tuntuvat innostavan myös kotimaiset pilotit hyviin suorituksiin. ILMAILU 27. Fyysisesti rankasta kisasta jäi hyvä maku. Huippusuorituksina oli Jørgensenin 1,34 metriä ja Jukka Kujalan 1,36 metriä. Filosofiani on, että tapahtuupa kilpaileminen mistä lähtökohdista tahansa, tulee aina yrittää antaa kaikkensa mahdollisimman hyvien tulosten saavuttamiseksi. Toivon, että saamme vastaisuudessakin mukaan ulkomaisia osallistujia. ulivat nnishyviä riittävästi, jos mielii kehittyä kilpailijana. Myös Aracil jakoi kiitosta organisaatiolle. Kuudessa tehtävässä viiden parhaan kilpailijan tulos oli alle 20 metriä. Mikko Kujala ensimmäisellä SM-kisalennollaan perjantaiaamuna. Pystyn kuitenkin saavuttamaan kilpailemisessani hyvän tason. sijoittuneelle) Jukka Kujala Herrasmiespilotin palkinto Mikko Kujala Sauhun malja Vesa Lensu Herrasmiestarkkailijan palkinto Jutta Tähtinen loaan iimeat an sta, ... tarjosi hyvän tukikohdan kilpailulle. Kuva Matti Oikarinen. eutua ailun litseracil ensesään. Matkaa tuli 12 kilometriä, mikä on pisin lentämäni matka tuossa ajassa. avasracil laisemen urann tuli inkin ilijaa koski kossa nskapitasta inväoden tänyt n palpailu ei ole Tikkakoskella onnistunut kilpailu Jørgensen piti kilpailun tunnelmasta. Koko tapahtuma oli hyvin järjestetty pilke silmäkulmassa. Tein Tikkakoskella myös eräänlaisen ennätyksen. Seuraava kilpailuni on EM-kilpailut Saksassa, ja siellä tavoitteeni on sijoittua puolivälin yläpuolelle. Toisaalta säilytän samalla vapauden tehdä niitä asioita, joista pidän. Pakarisen mielestä samaa linjaa kannattaa noudattaa jatkossakin. Lennetyissä yhdeksässä tehtävässä tehtiin alle 20 metrin tarkkuuslentotulos peräti 38 kertaa. Pakarisen mielestä kilpailu oli kaikin puolin onnistunut. Vaikka vaihteleva sää vaikeutti tehtävien antamista ja lentämistä, saimme suoritettua kolme lentoa ja yhdeksän tehtävää turvallisesti. Vieraat lähettävät kiitoksia järjestäjälle. Haluan kiittää kilpailun järjestäjiä ja kaikkia mukana olleita hyvästä tapahtu- masta, Jørgensen päättää. Yhdistän lentämisen myös työhöni opettajana, sillä miehistöni koostuu aina oppilaistani ja kollegoistani. Nyt tavoitteeni oli olla paras pilotti Tikkakoskella, ja saavutin sen. Olin myös iloinen huomatessani, että Suomessa käytetään tarkkailijoita loggereiden sijaan. Siinäpä ajattelemisen aihetta itse kullekin! Oma tavoitteeni ei ole olla Euroopan paras, sillä minulla ei ole resursseja sellaiseen
Niinpä kilpailun PM-arvo päätettiin unohtaa, ja tilannetta korjattiin levittämällä kansainvälistä kutsua laajalti. KILPAILUSTA NETISSÄ www.pallo.net/sm/2007 Aeronautit huiskuttivat, kun pallo kohosi arvokkaasti taivaalle yleisön pidätellessä henkeään. Edellisiin Tanskassa järjestettyihin PM-kisoihin osallistui 26 pilottia, mikä oli mahtavaa. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Tämä sai aluksi kannatusta, mutta pian kuitenkin ilmeni, että Ruotsissa oli päätetty järjestää omat kansalliset mestaruuskisat täsmälleen samoina päivinä. Pienestä takaiskusta huolimatta ajatusta PM-kisoista ei ole kuopattu. Olin pettynyt, kun Tikkakosken kilpailun PM-arvo jouduttiin peruuttamaan. Matti Tähtinen ja Petri Mikkola lähtevät lauantain aamulennolle. Kuva Tero Haavistoinen Oh Klo Klo Klo Klo Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Kuten Suomessa ja Ruotsissa, Tanskassakin kansallisia kilpailuja kiertää reilun 10 pilotin ryhmä vuodesta toiseen. CIA:n keväisessä kokouksessa pohjoismaisten delegaattien kesken sovittiin, että seuraavat PM-kilpailut järjestetään Suomessa. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi www.paratronic.fi 28 ILMAILU. Tämä harmittava yhteensattuma käytännössä esti ruotsalaisten saapumisen Tikkakoskelle ja laski intoa myös Tanskassa. PM vai ei? Tikkakosken kilpailun valmisteluvaiheessa koettiin pyörteitä kisan statuksen ympärillä. BC700/900 hintaan sisältyy: laturi, verkkovirtalähde, suomenkielinen käyttöohje. Myös Jørgensen olisi nähnyt mielellään PM-kilpailujen toteutuvan. Edellisistä PM-kilpailuista on kulunut kaksi vuotta ja tänä vuonna olisi Suomen "vuoro" järjestää uudet PM:t. Niinpä Tikkakoski esiteltiin PM-kilpailuna pohjoismaisille liitoille. Jokaiselle akulle on oma LCD näyttö, jossa akun jännite V, latausvirta mA, latauksen kesto hh:mm, kapasiteetti mAh. BC900 sisältää lisäksi kantolaukun, 4 AA-akkua, 4 C- ja 4 D-adapteria. Ne ovat ainoa mahdollisuus luoda pohjoismaisille piloteille tilaisuuksia kokea suurempia kilpailutapahtumia Pohjoismaissa. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi BC700/BC900 älylaturit 35 / 57 Huippulaturi purku-, testaus(mittaa akun todellisen kapasiteetin purun yhteydessä) ja virkistys-ominaisuudella. Toivottavasti näemme vielä uudestaan PM-kilpailujen merkeissä
Ennakkoon lippuja voi ostaa näytöksen nettisivuilta osoite: kohdasta LIPUT. S- ETUKORTILLA aikuiset 15 e ja lapset (7- 15 v) 5 e. Klo 14.50 NÄYTÖKSEN AVAUS Klo 15.00 LENTOESITYKSET Siviililentokoneet Suomen ilmavoimat Puolan ilmavoimat - MiG-29 Royal Air Force - Typhoon Eurofighter Klo 18.00 NÄYTÖSPORTIT SULJETAAN Aikuisten pääsylippu maksaa portilla 20 e ja lapset (7- 15 v) 6 e. Ohjelma ja aikataulu: Klo 10.00 NÄYTÖSPORTIT AVATAAN MAANÄYTTELY Heikki Silvennoinen ym . Hinta aikuisilta 15 e ja lapsilta (7- 15 v) 5e. n. www.rissala07.kiy.fi ) ja o ja 4 ILMAILU 29
07/06. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Liidinvarusteiden korjaukset ILMAILIJAN KANSIO Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat kätevässä A5-koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2007. Lennetty alle 500h. Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. ADF, VOR. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Ikkunataskuja lentohaalariin. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. KLA 7102 t, yöVFR, intercom, headset, kats. · Seuraavaan 7/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 17.8.2007 mennessä. 1/4-osuus Evektor EV-97R Eurostariin OH-U430 vm. Hinta 15 000 euroa / tarjous. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat myydään Oletko vailla "Projektia". Hp. Artikkeli seuraavassa Ilmailu-lehdesssä. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com PILKO PUITASI -SÄÄSTÄ LUITASI Turvallinen Heikki Vipukirves www.vipukirves.fi (09) 877 9152, 050 432 3250 myydään F1M Kuo na Kil p Robin HR 200 OH-RAA. 0400 451 900. Composite 30 ILMAILU. Einari Mikkonen puh. Kaikki renkaat uusia. Puh. 40 000 euroa tai paras tarjous. 0400 291 281 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 1967. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käyntikortteja ym. -03, Rotax 912ULS moottorilla. 20 euroa. mainos 130x85.FH9 Thu Jun 14 13:14:37 2007 www.paratronic.fi Puh. Com KY97 A. Hinta 75 euroa. Myytävänä Piper PA-28-140 purettuna. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet POTKURILENTÄJÄT RY http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. Soita 0400 640 853 · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Kone maalattu ja istuimet verhoiltu 1994. Moottori 2290 t, potkuri 50 t, slick magneetot. Täysin entisöity. Hyvä, toimiva kimppa ja koneessa huippuvarusteet! Hinta- ja lisätiedot jlanteri@suomi24.fi tai 040 8364747. Cessna C 150, OH-CES vm. 0400 599 931. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Päivitystiedot netissä. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi
Ilmoittautuminen Tapio Linkosalolle, e-mail: tapio.linkosalo@helsinki.fi puh. järjestää purjelennon maaliinlaskun SM-kisat 2007 Lappeenrannan lentoasemalla la 8.9.2007 alkaen klo 10.00, varapäivä 9.9.2007. Kilpailuaika on klo 10-14. 040 5170571 (tai tekstiviesti). KILPAILUKUTSU F1D-luokan SM-kilpailu 24.11.2007 F1M-luokan Suomenmestaruuskilpailu käydään Järvenpäässä "uimahallin urheiluhallissa", Seutulantie 17, lauantaina 24.11. 040- 5170 571 tapio.linkosalo@helsinki.fi, http://www.ilmailuliitto.fi/ Mallilennokkien ja tapahtuman osalta: Juha Reinikka 040- 566 46 37 jreinikka@dnainternet.net Mallilennokeista: http://www.mallilennokit.org/ Palkintoihin liittyvät: lehti@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3443 a. S u n n y N i g h t s F ly- i n P u da s jä rv i F i n l a n d 4.-8.7. Ilmoittautuminen Tapio Linkosalolle, e-mail: tapio.linkosalo@helsinki.fi puh. Lennokkimitalien saajien toivotaan tuovan lajiaan esiin, pitäen kisalennokkiaan kädessään palkintoa noutaessaan. Kuopio FlyInDoor 2007 sisälennokkitapahtuman järjestää Kuopion lennokkikerho KIHU. 2007 h t t p : / / w i n g s . Ilmoin, joka kuittiin vastaat lyhen-63335. Siellä jaetaan SM-mitalit, Suomen Cup mitalit, Suomen ennätykset ja muut palkinnot kunnianosoituksineen. Taitolennon lajiryhmä pyrkii järjestämään seminaarin kisaajille uusista FAI ja Nordic- ohjelmista ja taitolennon perusteista kiinnostuneille. imman yyntiin, lle ja Ilvallinen markkiy kuvan efaxilla . Kilpailumaksu 2 euroa. Kilpailuaika on klo 8:30-11:30, sisään halliin pääsee klo 8:00. Kilpailumaksu 20 euroa, jolla katetaan hallin vuokra. 040 5170571 (tai tekstiviesti). 050 301 8896 kimmo.kaukoranta@nokia.com, http://www.f3a.fi/ Vapaastilentävät: Tapio Linkosalo puh. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut tilille 562060-22768 5.9 mennessä. Yksi lennokki kolmea palkinnon noutajaa kohden riittää. p u da s ja rv i . f i 480 KILPAILUKUTSU F1M-luokan Suomenmestaruuskilpailu käydään Kuopion Kuopio-hallissa, Opistotie 4, lauantaina 3.11., sisälennokkitilaisuuden yhteydessä. Osallistumismaksu 20 euroa Hinaukset 12 euroa, käteisellä. Muista kilpailulisenssi! Tervetuloa! KILPAILUKUTSU Purjelennon maaliinlaskun SM-kisat Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry. Sisätaitolentäjille on kisat luokissa F3P Sport ja F3P-AM Aeromusicals. Jos osallistujia tulee riittävästi, alenee kilpailumaksu vastaavasti. Vapaastilentäville on Kuopiohallissa ainakin F1M-luokan Suomenmestaruuskilpailut Sisätaitolento: Kimmo Kaukoranta puh. ituksen t ilmoi- Lennokkilajin mitalien jakotilaisuus Vuoden 2007 lennokkilajin palkintojen jakogaala on Kuopiossa 3.11. Lisätietoja Timo Lindström 040-7211925 tai lindstrom@kolumbus.fi Tervetuloa! li a tai 00. Muista kilpailulisenssi! Tervetuloa! ILMAILU 31
RC Aircombat 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät kansallinen cup Kuopio Ruotsinpyhtää 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoierlusto@dnainternet.net den suksilentoleiri, Ivalo 21.7. Markku Sipinen 0440-243 518 com 17.25.8.07 EM-kisat Magde14.-15.7.07 Hybridihyppelöt burg, Saksa, Moottorilento SIL Utti Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma www.utti.org 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 20.-22.7.07 Kuopio Tarkkuushypyn Europa Cup 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiAltenstadt, Saksa den suksilentoleiri, Ivalo www.europacupskydive.org Matti Sorvari 0400-696 386, 23.-27.7.07 FS, FF, Petri Vesterinen 0400-584 994 FR, CP SM-kisat www.tunturi-ilmailijat.net (harjoitusleiri 18.-22.7.) 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Hanko (Urheilutaitolentäjät ry), www.laskuvarjokerho.comJoensuu www.taitolento.fi, 1. (29.7.) Termiikkiliidokit www.taitolento.fi, F3J SM (3/4) Matti Mecklin 0400-502 872 Immola Juho Suikkanen 050-381 2950 20.28.7.07 Taitolennon EM-kijujon.maili@pp.inet.fi Joensuu sat Advanced-luokka, Tero Sinkkonen 050-347 7248 4.8 (5.8) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) KUUMAILMAPALLOLENTO Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 16.-20.5.07 SM-kisat 040-563 9523Kuumailmapalloker(Sisä-Suomen ho ry), Jyväskylä 4.8. (8.7.) Sähköliidokki 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiNordik Suomen Cup (3/3) sat Advanced-luokka, Joensuu Kotikenttäkilpailut Tero Sinkkonen 050-347 7248 nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400-647 087 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä 7.-8.7 Radio-ohjatut www.tarkkuuslento.net taitolennokit F3A SM (3/4) PURJELENTO SIL Jorma Nordic Suomen Sport jaSucksdorff 09-3509 3441 Cup (3/4 ) EM-kisat Magde17.25.8.07 Kälviä Saksa, Moottorilento SIL burg, erkko@pp.kpnet.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 14.7. Radio-ohjatut 2mRC liidokit Kuopio valtakunnallinen Suomen 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiCup -mestaruuskilpailu den suksilentoleiri, Ivalo Ruotsinpyhtää Matti Sorvari 0400-696 leo.santala@kolumbus.fi 386, Petri Vesterinen 0400-584 823 0400-207 895, p./f. (5.8.) Radio-ohjatut Markku Sipinen 0440-243 518 mallilennokit F4C SM (3/4) Kansanscale Suomen Cup (3/4) 17.25.8.07 EM-kisat MagdeSeinäjoki, Kurjenneva burg, Saksa, Moottorilento SIL tomi.kohtanen@kolumbus.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 040-512 2586 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 5.8. Speedcup (1/1) Matti Sorvari 0400-696 386, kaikki lennokit Petri Vesterinen 0400-584 994 Hämeenkyrö www.tunturi-ilmailijat.net samuel@f3d.fi 040-772 3593 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 28.7. (Urhei www.t Matti M 20.2 sat Ad Tero Si 2.5.8 SM-kis www.t Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 32 ILMAILU. Kaj Lin Numm 18.-19 10.18 Radio-ilmailu F3C SM Taisto Lahti, V taisto@ timo.ke 17.3.0 25.8 (2 Ilmailu mallile Aresti ( 4.8.7 Suome Pudasj Turku, Helena hannu. osakilpailu EM-kisat Magdeburg, Utti Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 www.utti.org 2325.3.07 24.-26.8.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Tarkkuushypyn Europa Cup Salzburg, Itävalta ILMAILUTAPAHTUMIA www.europacupskydive.org Oulu 2.4.2.07 Kaamospäivät, Helena Jaakkola, 050-599 7743 1.9.07 Utin Syyskisat Utti 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In www.utti.org Nummijärvi 1.-9.9.07 Taito/tarkkuus 10.18.3.07 Arktinen Hysteria EM-kilpailut -ilmailutapahtuma, Padasjoki Osijek, Kroatia 0400-358 856, Taisto Saarinen info@caf.hr taisto@padasjoenlentokerho.fi 28.-30.9.07 Liittokokous 17.3.07 SIL Tarkkuushypyn Europa Cup Ilmailumuseo Vantaa Locarno, Sveitsi 4.8.7.07 Sunny Nights Fly www.europacupskydive.org In, Pudasjärvi 7.-11.11.07 Canopy Piloting Helena Jaakkola 050-599 7743 World Cup 13.15.7.07 Jämi Sydney, Australia Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, www.canopypiloting.com.au info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 RIIPPU- JA VARJOLIITO 11.-12.8.07 Päälentonäytös Martti Roivainen 09-3509 3433 2007, Kuopio 15.-20.7.07 Riippuliidon mastersEXPERIMENTAL JA sarjan mestaruuskilpailu ULTRAKEVYET SIL Kössen-Tyrol, Itävalta Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 FAI-luokat 1 ja 5 volker.kastenhuber@aon.at 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 22-29.6.07 Jämin lentoleiri 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alJämi kuinfo, SIL-luokka, Heikki Pimiä 0400-637 802 ja Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Essi-Noora Jylänki 050-530 0405 Esa Virtanen 0400-215460 20.-23.7-07 Moottoroidun varjoliidon matkalentoleiri KUUMAILMAPALLOLENTO Etelä-pohjanmaan Liitäjät ry 16.-20.5.07 SM-kisat http://www.kauhajoki.fi/~eprl/ (Sisä-Suomen 044-533730 Aarno Isomäki Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 22.-25.7.2007 Moottoroidun Markku Sipinen 0440-243 518 varjoliidon SM-kilpailut 17.25.8.07 Nurmijärvi EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Ari Sahlström 040-5235049 Jorma Sucksdorff 09-3509 sportwings@hotmail.com 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio LENNOKKITOIMINTA 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiJari Lehti 09-3509 3443 den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 7.7 (8.7) Radio-ohjatut 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 mallilennokit F4C SM (2/4) www.tunturi-ilmailijat.net Aresti (2/3), kansanscale Suomen Cup (3/4) 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Kuopio (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu jreinikka@dnainternet.net www.taitolento.fi, 040-566 4637 Matti Mecklin 0400-502 872 7.7. - 5.8.07 Cessna Boogie872 Matti Mecklin 0400-502 2007 Jämi 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiwww.tamlk.org sat Advanced-luokka, Joensuu 4.-12.8.07 EM-kilpailut 7248 Tero Sinkkonen 050-347 ja World Cup 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Stupino, Venäjä SM-kisat, Räyskälä FS 4-way, FS 8-way, Artistic www.tarkkuuslento.net fa_sports@mtu-net.ru centralac-rosto@mail.ru KUUMAILMAPALLOLENTO 10.-12.8.07 16.-20.5.07 SM-kisat Tarkkuushypyn Europa Cup (Sisä-Suomen Belluno, Italia Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä www.europacupskydive.org Markku Sipinen 0440-243 518 18.-19.8.07Utti FS 4-way 17.25.8.07 4. Q ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA Oulu 2.4.2.07 Kaamospäivät, Helena Jaakkola, 050-599 In 4.8.7.07 Sunny Nights Fly7743 Pudasjärvi Nummijärvi Fly In 9.11.3.07 Helena Jaakkola 050-599 7743 Nummijärvi 13.15.7.07 Jämi-Niinisalo Fly In 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Jämi -ilmailutapahtuma, Padasjoki www.jamiflyin.com, Taisto Saarinen 0400-358 856, info@jamiflyin.com, taisto@padasjoenlentokerho.fi Taneli Äikäs 040-557 2129 17.3.07 SIL Liittokokous 11.8.07 Ilmailumuseo Vantaa Päälentonäytös 2007 Kuopio 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Pudasjärvi KUUMAILMAPALLOLENTO Helena Jaakkola 050-599 7743 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, Kaikki tapahtumat netissä: info@jamiflyin.com, www.pallo.net/kalenteri Taneli Äikäs 040-557 2129 17.25.8.07 EM-kisat 11.-12.8.07 Päälentonäytös Magdeburg, Saksa 2007, Kuopio MOOTTORILENTO EXPERIMENTAL JA Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 ULTRAKEVYET SIL 5.8.7.07 Taitolennon SM-kisat Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Urheilutaitolentäjät ry 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiJoensuu Kuopio vät www.taitolento.fi, 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin Matti Mecklin 0400-502 872 alkuinfo, SIL-luokka, 20.28.7.07 Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Taitolennon EM-kisat Esa Virtanen 0400-215460 Advanced-luokka Joensuu KUUMAILMAPALLOLENTO Tero Sinkkonen 050-492 2762 16.-20.5.07 SM-kisat 2.5.8.07 Tarkkuus- ja (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerrallilennon SM-kisat Räyskälä ho ry), Jyväskylä www.tarkkuuslento.net Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 PURJELENTO EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 1.-7.7.07 SM-kisat 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 15-m ja kerholuokka Kuopio Nummela 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiMarkku Roschier 040-702 9375 den suksilentoleiri, Ivalo www.heik.fi Matti Sorvari 0400-696 386, 7.-13.7.07 International Jämi Petri Vesterinen 0400-584 994 Vintage 2007 www.tunturi-ilmailijat.net Jämi Taisto Saarinen 0400-358 856 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat taisto@padasjoenlentokerho.fi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 26.7.-5.8.07 International Matti Mecklin Rally 2007 Vintage Glider0400-502 872 Nitra, SlovakiaTaitolennon EM-ki20.28.7.07 www.nitraivgr2007.sk Joensuu sat Advanced-luokka, Tero Sinkkonen 050-347 7248 26.7.-11.8.07 Junioreiden MM Rieti, Italia Tarkkuus- ja rallilennon 2.5.8.07 SM-kisat, Räyskälä 29.7.-11.8.07 Vakio-, kerhowww.tarkkuuslento.net ja maailmanluokan EM Pociunai, Liettua PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 6.-19.8.07 15m-, 18m- ja 3441 avoimen luokan EM Magde17.25.8.07 EM-kisat Issoudun, Ranska burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 17.-18.8.07 2325.3.07 EUT/MT SM-kisat taitolento Talvipäivät Kuopio Nummela Urheilutaitolentäjät ry 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.taitolento.fi den suksilentoleiri, Ivalo 8.-9.9.07 SM-kisat maaliinlasku Matti Sorvari 0400-696 386, Lappeenranta 0400-584 994 Petri Vesterinen Lappeenrannan Ilmailuyhdistys www.tunturi-ilmailijat.net Jukka Himanen 040-700 1460 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat http://yhdistykset.etela-karjala.fi/ (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, LASKUVARJOURHEILU Matti Mecklin 0400-502 872 Martti Roivainen 09-3509 3433 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki7.-8.7.07 Utti FS 4-way, sat Advanced-luokka, Joensuu 3. osakilpailu 050-347 7248 Tero Sinkkonen Utti www.utti.org KUUMAILMAPALLOLENTO 12.-14.7.07 TT ja CF SM- kisat 16.-20.5.07 SM-kisat (harjoitusleiri 7.-11.7.) (Sisä-Suomen KuumailmapallokerRautavaara ho ry), Jyväskylä www.kuopionlaskuvarjourheilijat. 09-785994 www.tunturi-ilmailijat.net 11.8. RC vät kansal 25.3.0 kuinfo Malmi Esa Vir KUUM 16.-20 (Sisä-S ho ry), Markk 17.2 burg, S Jorma 2325 Kuopio 24.3. den su Matti S Petri V www.t 5.-8.7. RC polttomoottoriMatti Mecklin 0400-502 872 nopeuslennokit F3D, 500 kansanpylon Suomen Cup (3/4) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiRC sähkönopeuslennokit sat Advanced-luokka, Joensuu F5D Suomen Cup (2/2) 7248 Tero Sinkkonen 050-347 Ruotsinpyhtää 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon samuel@f3d.fi SM-kisat, Räyskälä 040-772 3593 www.tarkkuuslento.net 18.-19.8 Radio-ohjatut taitolennokit F3A SM (4/4) KUUMAILMAPALLOLENTO Hämeenkyrö 16.-20.5.07 SM-kisat Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerkimmo.kaukoranta@nokia.com ho ry), Jyväskylä 050-301 8896 Markku Sipinen 0440-243 518 18.8 (19.8) Siimaohjatut 17.25.8.07 EM-kisat Magdetaitolennokit F2B SM (3/3) burg, Saksa, Moottorilento SIL Helsinki, Malmi Jorma Sucksdorff lasse.aaltio@hel.fi09-3509 3441 050-522 3560 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio ILMAI 2.4.2 18.-19 Helena liidokit Ruotsi 9.11. RC Aircombat Eurocup 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Oulu (Urheilutaitolentäjät tailgunner@jippii.fi ry), Joensuu www.taitolento.fi, 11.-12.8. 13.1 040-72 www.ja info@ 1.-2.9 Taneli nopeus Helsink 11.-12 jari.val 2007, 1.-2.9 EXPER taistel ULTRA Helsink Jorma jari.val 23.2 8.9
17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 it 0 okit i/4) 4/4) m Tampereen laskuvarjokerho24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoijärjestää 1.8 - 5.8.2007 den suksilentoleiri, Ivalo 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Jämillä perinteiset Cessna Boogiet. (25.-26.8) 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Radio-ohjatut helikopterit -ilmailutapahtuma, Padasjoki F3C SM (1/1) Taisto Saarinen 0400-358 856, Lahti, Vesivehmaa taisto@padasjoenlentokerho.fi timo.keranen@necosta.com 17.3.07 SIL Liittokokous 25.8 (26.8) Radio-ohjatut Ilmailumuseo Vantaa mallilennokit F4C SM (4/4) Aresti (3/3), kansanscaleFly In, 4.8.7.07 Sunny Nights Suomen Cup (4/4) Pudasjärvi Turku, Paattinen 050-599 7743 Helena Jaakkola hannu.kunttu@raseko.fi 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 040-729 7020 www.jamifl yin.com, info@jamiflyin.com, 1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut Taneli Äikäs 040-557 2129 nopeuslennokit F2A SM (1/1) Helsinki, Malmi 11.-12.8.07 Päälentonäytös jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 2007, Kuopio 1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut EXPERIMENTAL JA taistelulennokit F2D SM (1/1) ULTRAKEVYET Helsinki, Malmi SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 /4) 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi8.9. Lennokkileiri www.taitolento.fi, Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry Matti Mecklin 0400-502 872 Jämi Avoin kaikille Taitolennon EM-ki20.28.7.07 Petri Harsia, 05-451 5515 sat Advanced-luokka, Joensuu tai 05-453 0847 Tero Sinkkonen 050-347 7248 petrigr38@hotmail.com KUUMAILMAPALLOLENTO 29.-30.9. RC polttomoottori- SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 nopeuslennokit F3D, Q500 Kansanpylon Suomen Cup (4/4) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Hämeenkyrö Kuopio samuel@f3d.fi, 040-772 3593 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi15.9 (16.9) Termiikkiliidokit den suksilentoleiri, Ivalo F3J SM (4/4) Matti Sorvari 0400-696 386, Kuivanto Petri Vesterinen 0400-584 994 erkki.arima@jippii.fi www.tunturi-ilmailijat.net 040-803 0402 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 7.-15.7. RC Aircombat Kuopio vät kansallinen cup 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 KUUMAILMAPALLOLENTO 823 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Turku, Tuorla teemu.kangas@medusa.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento 8.9. 16.-20.5.07 SM-kisat www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 Tervetuloa mukaan! (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Kuopio www.tamlk.org/cessnaboogie2007 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9 ILMAILU 33. Vapaastilentävät Helena Jaakkola SM (1/1) sisälennokit F1M050-599 7743 Kuopiohalli 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi tapio.linkosalo@helsinki.fi www.jamifl yin.com, info@jamiflyin.com, 3.11. Boogeissa on myös mahdollista testata ilmaiseksi KUUMAILMAPALLOLENTO KUUMAILMAPALLOLENTO 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Performance SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 16.-20.5.07 Designs -demokupuja. (Sisä-Suomen KuumailmapallokerVarauksia hoitaa Misko Iho ho ry), Jyväskylä (misko@screenclub.net) Markku Sipinen 0440-243 518 tai soita 040-5842998. 0400-696 386, Matti Sorvari Ohjelmassa on organisoituja SM-kisat, Räyskälä SM-kisat, Räyskälä Petri Vesterinen sekä 994 www.tarkkuuslento.net www.tarkkuuslento.net puljahyppyjä, fs- ja freefly-koulutusta0400-584 tietenkin rentoa www.tunturi-ilmailijat.net yhdessäoloa. 2007, Kuopio com, 050-301 8896 EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL 3.11.07 SM ja Suomen Cup, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 kunniapalkinnot, ennätykset, palkintojenjakotilaisuus 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiKuopiohalli vät Kuopio lehti@ilmailuliitto.fi 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff (09)3509 3443 09-3509 3441 17.25.8.07 EM-kisat Magde3.11.07 Kuopio FlyInDoor 2007 burg, Saksa, Moottorilento Sisälennätystapahtuma SIL Jorma lennokkiluokille kaikilleSucksdorff 09-3509 3441 jreinikka@dnainternet.net 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 040-566 4637 Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiPaikka ja aika avoin den suksilentoleiri, Ivalo Vapaastilentävät sisälennokit Matti Sorvari 0400-696 386, F1D SM (1/1) Petri Vesterinen 0400-584 994 tapio.linkosalo@helsinki.fi, www.tunturi-ilmailijat.net 040-517 0571 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Freeflyn valmennustapahtuma Matti Mecklin 0400-502 872 Hangossa 17.-21.7.2007 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Freeflyingin Tero Sinkkonen 050-347 7248 maailmanennätysmies John Klueg saapuu valmentamaan KUUMAILMAPALLOLENTO SM-kisojen harjoitusleirille Hankoon 17.16.-20.5.07 SM-kisat21.7. Radio-ohjatut Taneli Äikäs 040-557 2129 sisätaitolennokit F3P-Sport, F3P-AM Aeromusicals 11.-12.8.07 Päälentonäytös kimmo.kaukoranta@nokia. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, 18.-19.8 Radio-ohjatut Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 liidokit F3B SM (2/2) Ruotsinpyhtää 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Kaj Lindqvist 0500-496 537 Nummijärvi 18.-19.8. Lennokkipäivät Suomen Ilmailumuseo 16.-20.5.07 SM-kisat Olavi Lumes 09-792 175 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokersuomen.lennokki@saunalahti.fi ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 6.10.2007 inSkaala 2007 518 Mallilennokkien 17.25.8.07 EM-kisat Magdesisälennätystapahtuma burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 ILMAILUTAPAHTUMIA Pietarsaari Kaamospäivät, Oulu 2.4.2.07 -Helena Jaakkola, 050-599 7743 Kansanscale Indoor RC-mallilennokit Suomen Cup 3/3, 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In F4D-kumimoottorimallilennokit Nummijärvi Suomen Cup 1/1, F4F Peanut kumimoottorimallilennokit 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Suomen Cup 1/1 Padasjoki -ilmailutapahtuma, Ilkka Klemetti 040-545 3044 Taisto Saarinen 0400-358 856, ilkka.klemetti@pivota.fi taisto@padasjoenlentokerho.fi - Peruslennokki Suomen Cup 1/1 17.3.07 SIL Liittokokous Yhteyshenkilö Reijo Ilmailumuseo Vantaa Liljedahl 0400-687 557 reijo.liljedahl@pp1.inet.fiFly In, 4.8.7.07 Sunny Nights Pudasjärvi 3.11
Edellinen näytös oli vuonna 2004. Kuva EUROFIGHTER GmbH. www.rissala07.kiy.fi 34 ILMAILU Jäs Var Nuo Per Kan Kat Kat ww kee. Pitopöydässä oli tietysti poroa ja salmiakkikossua... Eurofighter Typhoon ensi kertaa Suomeen uroopan sotilasilmailun jalokivi, Eurofighterhävittäjä, tulee elokuussa ensi kertaa Suomeen. Eurofighterin lisäksi näytökseen on tulossa muutakin kansainvälistä väriä kuten Puolan ilmavoimien MiG-29, Hollannin ilmavoimien F-16 Falcon sekä lentokalus- E toa USA:n ja mahdollisesti myös Venäjän ilmavoimista. Saksan ilmavoimien esikuntapäällikön vierailu Karjalan lennostossa saattaa poikia ohjelmaa myös lentonäytökseen, näytöstoimikunnassa oletetaan. Viime vuonna Ranskassa järjestetyssä vanhojen purjelentokoneiden tapahtumassa oli paikalla viitisentoista suomalaislentäjää. Per Toinen toistaan erikoisemmat purjekoneet valtaavat Slovakian Nitran. Vanhoja purjelentokoneita löytyykin sitten joka lähtöön. Näytöspäivän ohjelmistoon kuuluu niin siviili- kuin so- tilasilmailun esittelyä sekä ilmailua harrastuksena että ammattina. 0400 358 856. Lentonäytöksen teemana on "Ilmailun harrastuksesta ammattiin". Perinteisesti suomalaisosanottajat ovat tarjonneet muun maalaisille poroa, ruisleipää, leipäjuustoa, lakritsia ja tietysti vodkaa sekä salmiakkikossua. Kuvan ranskalaisvierailija oli mukana viime vuoden tapahtumassa. N Fa Rä Viime vuoden kansainvälisessä tapahtumassa suomalaisosanottajat tarjosivat härmäläisiä herkkuja. Mukana on muun muassa CASA C-295M kuljetuskone. Lentonäytöksissä on ollut aina esillä ajankohdan eturivin lentokoneita. Vanhimmat koneet ovat ajalta ennen toista maailmansotaa. Lentonäytöksiä on järjestetty Rissalassa nykymuotoisena vuodesta 1977. Purjelennä Slovakiassa! itrassa Slovakiassa järjestetään 26.7.5.8. International Vintage Glider Rally tapahtuma jo 35. Muut osallistujat pääsevät nauttimaan paitsi vanhoista purjekoneista, myös suomalaisesta ruoasta. kertaa. Lisätietoa löytyy verkosta osoitteesta www.nitraivgr2007.sk. Suomalaisia on menossa paikalle kymmeniä. Myös Suomen ilmavoimien kalusto on keskeisesti näytöksessä. Kone lentää Englannista suoraan Rissalaan ja se esiintyy Ilmavoimien ja Suomen Ilmailuliiton vuoden 2007 päälentonäytöksessä lauantaina 11. Tänäkin vuonna esitellään yleisölle jotain sellaista mitä ei ennen Suomessa ole nähty. teesta Fair juonta kainen jektiin yden liikunt puolel segovi en kan tapaht Vuo juhlap kesku aksi al koille "Meid Projek myös tarkoi Institu O Suo har laje len ultr ilm nou Ma ma Puh Fax sil@ Typhoonin odotetaan esiintyvän Rissalassa kymmentuhatpäiselle lentonäytösyleisölle. Lentonäytöksen järjestelyistä vastaavat kuopiolaiset ilmailukerhot sekä Karjalan lennoston henkilökuntakerhot. Tapahtumasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Taisto Saariseen, puh. elokuuta
FairSport-organisaation historian juuret juontavat vuonna 1995 alkaneeseen "Jokainen on Tärkeä" liikuntakasvatusprojektiin. Perheliikuntapäiviä lentopaikoille FairSport-Instituutti Räyskälässä tsikon mukainen instituutti pitää nykyään toimipaikkaansa Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Juhlavuoden kunniaksi alettiin kehittää ja organisoida työpaikoille ja perheille hyvinvointiteemapäiviä "Meidän tiimissä jokainen on tärkeä". Perheliikuntapäivässä on yleisesti hyväksyttävä henki, lisäten itsessään lentopaikkojen joissain paikoissa tarvitsemaa suuren yleisön hyväksyntää. Lehteen tarkoitetut ilmoitukset ja muut aineistot tulee toimittaa lehden toimitukseen 17.8. Bosnia-Hertsegovinassa suomalaisten rauhanturvaajien kanssa. Lentopaikalla olevat ilmailulajit ovat tapahtumassa mukana haluamallaan tavalla ja laajuudessa. Vuosi 2005 oli projektin juhlavuosi ja juhlapäivää vietettiin 21.8. mennessä. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Projekti organisoi liikunnan, terveyden ja turvallisuuden merkeissä erilaisia liikuntakasvatuksellisia tapahtumia eri puolella Suomea, sekä mm. Tätä tarkoitusta varten perustettiin FairSportInstituutti. O rrasaavat rjalan lassa llinen esillä näkin laista Käytännössä tapahtuma järjestetään pääosin alueen urheiluseurojen kanssa liikuntaviraston avustuksella. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 9.0016.30 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi sa le. www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 35. FairSport-Instituutti haluaakin haastaa muut ilmailukeskukset ja lentopaikat organisoimaan yhteistyössä kyseisiä liikuntakasvatuksellisia tapahtumapäiviä teemalla "Jokainen on Tärkeä". Räyskälän leirikeskuksessa Lopella. Lentopaikkojen toimijat, pitäjät, yhteyshenkilöt tapahtumapäivien tiimoilta, ilmoittakaa kiinnostuksenne liittoon lehti@ilmailuliitto.fi tai (09) 3509 3443. "Jokainen on tärkeä"- teeman merkeissä on operoitu useita integroituja tapahtumia mm. koululiikuntapäiviä, teemapäiviä, leirejä sekä kerhoja. Numero 7/2007 ilmestyy kesälomatauon jälkeen 6.9. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa Nuorisojäsen 27 euroa Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Leila Ulmanen (09) 3509 3457, sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailuliitto.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SIL SHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Katsokaapa lisätietoja osoitteesta www.rayskala.com. Useat liikuntaseurat ovat olleet tapahtumissa yhteistyökumppaneina. Liitto näkee ilmailulajien etuina yleisön saamisen harrastusten lähelle pienemmin ponnistuksin, kuin järjestäessään itse yleisötapahtuman. Tapahtumat ovat aiemmin olleet urheilukeskuksissa ja liikuntapaikoilla, jatkossa mahdollisesti lentokentilläkin. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Projektin kehittymisen kannalta tarvitaan myös koulutusta sekä kurssitoimintaa. Ilmailuliiton edustaja on mukana järjestelytöissä
ILMAILU esittelee experimental-koneiden aatelia Liukas Lancair TeksTI jA kUvAT PIerre WoLf käännös rIIkkA vILkUnA Liukas Lancair istahtaa niin nurmikolle kuin kestopäällysteellekin. Virtaviivainen experimental-kone on todellinen nautiskeluväline. kärk Pituu kork siipi Tyhjä Max Max Max Moo Mini suur sakk 36 ILMAILU
matkatavaran paino Max. Tässä artikkelissa esitellään Jämilläkin usein nähty SE-XOP. ILMAILU esittelee pitkän rakennusprojektin eri vaiheita ja koneen ominaisuudet omistajan kertomana. Tekniset tiedot SE-XOP kärkiväli Pituus korkeus siipipinta-ala Tyhjäpaino Max. Lancair 320 on matkalentämiseen soveltuva kaksipaikkainen experimentalkone, jossa on suuri polttoainesäiliö ja sisään vedettävä laskuteline. polttoaineen paino Moottori Minimi lentonopeus suurin sallittu nopeus sakkausnopeus 7,16 m 6,40 m 2,01 m 7,06 m2 457 kg 764 kg 42 kg 153 kg Lycoming o-320 160 hv 61 solmua 235 solmua (kcas) 66 solmua (siivekeasetus 40°) 61 solmua (siivekeasetus 10°) ILMAILU 37. lentoonlähtöpaino Max. Koneen hyviä puolia ovat nopeus ja ketteryys
Yksi suosikeista oli Lancair, mutta se oli kallis. Vaikeasti valmistettavat osat, kuten Lop vuokra punni Sitte me k joten Katsas huom rekiste Täm Ne su ta jarr on tos tien o Experim moottoripukin ja laskutelineen hitsatut osat, olivat onneksi valmiina. Käännyn finaaliin ja otan siivekkeet asentoon 30°. Osien rakentaminen on helppoa, mutta niiden asentaminen prikulleen oikein vaikeata. Aloitimme tutkimalla, mitä purjekoneiden ja ultrien rakennussarjoja oli tarjolla. Jos olisin liian korkealla, voisin ottaa siivekkeitä ulos 43°. Nopeus on nyt samaa luokkaa, kuin muilla kierroksessa olevilla koneilla. Syksyllä 1989 faksasimme rakennussarjan tilauksen ja meistä tuli yhtäkkiä pari kuukausipalkkaa köyhempiä. Laskun loppuvaiheen voi Lancairilla tehdä matalana lähes kuin purjekoneella. V l k o sai en tiin... Koneen rakentajat joutuivat käyttämään kaiken luovuutensa rakennussarjan saatuaan. tä kui ehkä o tutust Aika l Tässä vaiheessa Lancair-projekti näytti sivullisen mielestä suorastaan epätoivoiselta. L ancair on erilainen kuin useimmat lentokoneet. Me käytimme lentokuntoiseen koneeseen 4000 tuntia ja seitsemän vuotta. Lyhyellä finaalilla voi nopeuden antaa laskea hiukan alle 80 solmun. Otimme yhteyttä eri rakennussarjojen valmistajiin ja unelmoimme kahdestaan esitteiden äärellä. Aikataulutus oli myös laskettava aivan oman kaavan mukaan. Tuhannen tunnin urakasta tulikin neljäntuhannen tunnin homma... Rakennussarja, 7 kuution puulaatikko, saapui tammikuussa 1990 ja sisälsi muotoon valettuja muovikuoria, materiaalia osiin, jotka valmistimme itse lasivaahdosta, lasikuidusta ja epoksista. Annan nopeuden laskea 110 solmuun, sitten otan ulos laskutelineen ja lisään hiukan kaasua. Tämä ajankäyttörealiteetti on tuttua monelle ensimmäisen koneensa rakentavalle experimental-harrastajalle. Ei hätäisen projekti Rakennusprojektimme käynnistyi 1980luvun lopulla. Minä haaveilin Swearingen SX-300 -metallikoneesta, jossa oli suuri moottori. Perusosalla otan laskusiivekkeet asentoon 20° ja nopeus alenee 90 solmuun. Esitteen mukaan koneen rakentaminen vie 1200 tuntia. Huomasimme pian, että työmäärä Piper Cubin tasoiseen koneeseen olisi niin suuri, ettei moinen projekti kiinnostanut. 100 solmussa voi laskusiivekkeitä ottaa ulos 10°. Kuvaus eräästä laskustani kertoo hyvin miten. Lopulta valitsimme Lancair 320:n Lycoming O-320 -moottorilla (160 hv). Myötätuuliosalla voin vähentää tehoa niin, että ahtopaine on 14". Koneen rakennussarjoja oli myyty useita, mutta se vaikutti vaikealta rakentaa lentokuntoon saakka. Olen kuuden mailin (Nm) päässä kentältä 1000 jalassa ja otan esille laskun tarkastuslistan. Glasairia harkitsimme myös, koska siitä oli Ruotsin EAA:ssa paljon kokemusta. Pohjamaali 38 ILMAILU. Ystäväni Sven Jerlhagen ja minä olimme puhuneet lentokoneen rakentamisesta, koska molemmat harrastimme lennokkeja sekä purje- että moottorilentoa. Kun palkit olivat valmiina runkoon liitettäviksi, olisi ollut hyvä, jos siivet olisivat olleet valmiit, jotta olisimme nähneet kuinka saisimme kaiken kohdalleen. Neljän eri kontrollimittauksen jälkeen saimme aloittaa tämän työvaiheen alusta. Vähennän tehoa, ahtopaine on 20", annan koneen liukua ja moottorin jäähtyä. Rakennussarjojen valmistajat taitavat laskea, että rakentajat palkkaavat ammattilaisen ainakin sähkö- ja moottoritöihin sekä maalaukseen. Arvio pitää paikkansa, jos puhutaan pääasiallisten osien kokoamisesta. Voin kertoa, että projekti ei ollut yksinkertainen. Halusimme enemmän suorituskykyä. Nopeusmittari näyttää nyt 120 solmua, mikä on maksiminopeus laskutelineen ulos ottamiseen. Kun teimme esimerkiksi siipipalkkeja, pieni virhe alussa tuotti ison virheen siivenkärkiin. Meitä auttoi maalaaja ja työ sujui niin, että hän antoi ruisku kädessä ohjeita ja me hioimme
Koneemme on melkein piirustusten mukainen. Nokkapyörä on tosin vapaasti kääntyvä kuten markettien ostoskärryissä, joten se voi joskus alkaa väpättää. kesäkuuta 1997 Ruotsin EAA:n lentotoiminnan johtaja Erling Carlsson lensi koneen 15 minuutin mittaisen ensilennon ja pari päivää myöhemmin oli minun tyyppilentoni vuoro. Se on tuttu näky myös Suomessa. Sitten alkoi paperisota. Moottorin olimme käynnistäneet kotona puutarhassa, joten siitä emme olleet huolissamme. eseen itavat matöihin alaaja u kämaali ILMAILU 39. Koelentojen aikana keräsimme faktaa koneen lentokäsikirjaan, onneksi EAA:lla oli käsikirjaan valmis malli. Me päädyimme hieman epätavalliseen kiintopotkuriin. Useiden vaaratilanneraporttien mukaan kuomun lukitus on ollut tavallinen syy startin keskeytykseen. Rakentajat ehtivät keksiä polkupyöränkin uudelleen pariin otteeseen... sai ensin asettua 4-6 viikkoa ja sitten hiottiin... Me päättelimme, että koska koneella on ensin laskeuduttava kentälle ja maksimilentopainossa turvalliseen laskuun tarvitaan koneellamme 750 metriä, ei potkuri ole kynnyskysymys startin kannalta. Illalla 28. Ne sujuivat hyvin, konetta on helppo ohjata jarruilla, vähän kuin Cubia. n vie s pusesta. Luulimme tosin olleemme kovin innovatiivisia kun laitoimme siivekkeiden säädön kaasuvipuun, kunnes kuulimme että sellainen on AN-2:ssakin... Tämän jälkeen oli rullauskokeiden aika. Lähtöön kun riittää huomattavasti lyhyempi Experimental-Lancairilla on matkusteltu ympäri Euroopan. Sven oli jo kokeillut tyyppiä Yhdysvalloissa Lancairin tehtaalla. Vaikka Lancair-projekti oli pitkä, lopputulosta kannatti odottaa. siivestä puuttuvista rekisteritunnuksista. Matkakoneena se on varsin nopea. lusta. Eräs oma parannus on kuomun lukitus. Koneemme kuomun voi lukita neljällä salvalla yhtä aikaa sen sijaan, että pitäisi lukita neljä salpaa erikseen. Katsastuksessa saimme vain muutaman huomautuksen, mm. Useimmat suosivat vakionopeuspotkuria, josta on hyötyä startissa. yhdeksän kuukautta! Tulos on meistä kuitenkin vaivan väärti, samaa mieltä ehkä ovat Jämillä Fly Inissä koneeseemme tutustuneet. Aika lentää Loppukeväästä 1997 kone siirrettiin vuokrahangaariin viimeisiä asennuksia ja punnitusta varten
Lancairin ohjaamo on leveä, mutta matala, joten karttojen taitteleminen lennon aikana ei ole hyvä ajatus. Jouduin lentämään pilvien yläpuolella, mutta Berliinin lennontiedotuspalvelun mukaan sää edessäni olevalla reitillä oli kohtalainen. Hiukan voi toki nopeusmittarin viisari olla tasaisessa kelissä keltaisella. "Nopealla koneella ei mene eksymiseen niin kauan aikaa, puolet ajasta riittää." 185 solmua. Tämä tuli opittua kantapään kautta. Aina ei tarvitse lentää pitkälle, nopealla koneella voi tehdä vaikka pyrähdyksen Tukholman saaristoon. Lyhyin kenttä, jonne Lancairimme mahtuu kevyellä varustuksella, on 680 metriä. Röykkyinen keli ja kova nopeus ovat kyllä työlästä lennettävää, mutta ainahan sitä voi hidastaa vauhtia. Saksan pohjoisosassa tiesin polttoaineen riittävän kotiin saakka ja Malmön TMA:ssa jatkoin matkasuunnitelmaa Barkarbyhyn saakka nousten samalla lentopinnalle 110. Nyköpingin eteläpuolella oli jo viimeinen kartta käytössä. Reitillä tarvittiin neljä karttaa Saksassa ja kolme Ruotsissa. Keskinopeus matkoilla tapaa olla noin Kiintopotkurilla varustettuun Lancairiin menee 212 litraa polttoainetta. Lancairilla voin kuitenkin alkaa pudottaa pintoja. Monet artikkelit kuvaavat konetta melkein vaaralliseksi: "Ei toimi kuin Cessna!" Totta. FL 100 on tälle koneelle paras korkeus, koska siellä saavutetaan paras nopeus, pisin toimintasäde ja sähköinen sytytysjärjestelmä pääsee oikeuksiinsa. FL 100:lle nousuun menee noin 12 minuuttia. Otetaan vielä yksi matka: StuttgartBarkarby, matkaa 780 mailia. Kiintopotkuri aiheuttaa kovat kierrokset moottoriin korkealla, esimerkiksi lentopinnalla 100 lennettäessä. Autolla täältä menisi kotiin 1,5 tuntia. Sää voi aiheuttaa ongelmia pitkää matkaa lennettäessä. Taittelen tavallisesti kartat valmiiksi muovipusseihin ja pinoan ne käyttöjärjestykseen. Yksinkertaistaen voi sanoa, että korkeus on avain toimintasäteeseen. Lancairimme on erilainen kuin PA-28 ja muut peltikoneet. Taitolentoon Lancair ei ole parhaita pelejä. Ei niissä mitään vikaa ole, mutta Lancair muistuttaa lähinnä uudenaikaista purjekonetta ja purjelentäjä hallitsee koneen korkeutta ilman ohjeita. Siipiprofiilin ansiosta ei G-voimia voi käyttää vertikaaliliikkeissä jarruttamiseen. Arvioin, että vastatuulta voisi olla melkoisesti. Sytytys on tässä korkeudessa noin 43 astetta. Itselläni on tulevalle kesälle suunnitelmissa sekä matka Kroatiaan että Jämille, rakennuspuolella suunnittelemme uudenlaista laskeutumisvaloa. Pienet pyörät pitävät tasaisista asfalttikiitoteistä. Jos ilma ei ole kovin lämmin, voi korkealla lentää täydellä kaasulla ja laihentaa seosta. Lancairilla ehtii täydellä tankilla kohdata ja väistellä useita säärintamia. Kone tulee suunnittelijan mukaan ulos syöksykierteestä, mutta sivuperäsimen teho ei ole suuri. VFR-sään matkustamista Lancair soveltuu parhaiten matkalentämiseen. Stuttgartissa oli odotettua heikompi tuuli ja nousin lentopinnalle 95, korkeammalle ei Saksan ilmatilassa VFR-lennolla pääse. Tankkasin koneen melkein täyteen mitä matkatavaroilta painoa jäi. Täyteen tankattuna (212 litraa) voi mukaan ottaa kevyet matkavarusteet ja vielä välttyy ostamasta kallista polttoainetta Euroopassa. Silloin saadaan aikaan 75% teho, 2700 rpm, noin 19,5"ahtopaine ja 195 solmun ilmanopeus. Jos on lennettävä 1000 jalassa ja tyynessä säässä niin keskinopeudeksi voi laskea 157 solmua. Potkurijarrutusta käytämme toisinaan korkealta laskeuduttaessa. Matkalla käytän mieluimmin 1:500 000 mittakaavan VFR-karttoja, jotka on laitettava järjestykseen ja taiteltava oikein. Seitsemän vuoden projekti jatkuu siis yhä. Kiltimpi kuin luullaan Millainen Lancair sitten on lentää. Keskinopeus matkalennoilla on omistajan mukaan ollut noin 185 solmua. 40 ILMAILU. Konetta on kevyt ohjata ja matkalla A:sta B:hen tulee usein tehtyä monta mutkaa, koska koneella on mukava kaartaa. Pitkä toimintasäde vaatii paljon karttoja. Moista lentomatkaa en kuitenkaan suosittele ensimmäiseksi nonstopmatkaksi. Tapaan sanoa että nopealla koneella ei mene eksymiseen niin kauan aikaa, puolet ajasta riittää. Silloin on varaa käyttää tunti tai pari huonon sään alueiden kiertämiseen. Ja sitten matkaan. Silloin tosin on lähestymisen oltava vapaa esteistä. Tämä malli on myös edeltäjäänsä L235tyyppiä parempi, mitä korkeusperäsimeen tulee. Kone kestää hyvin G-voimia, jos siinä on taitolentoon hyväksytty moottori, mutta kone on erittäin liukas. Kyseessä oli viikonloppumatka ja kotiin olisi lennettävä arvaamattomassa säässä. Valmistaja ei myöskään suosittele syöksykierrettä. matka. 4 t ja 20 min lennon jälkeen laskeuduin Barkarbyhyn ja pääsin jaloittelemaan. Lancairin huonona puolena on se, ettei kone sovellu lyhyille nurmikentille, joita on varsinkin Manner-Euroopassa. Lähellä kartan reunaa lennettäessä on parasta pitää naapurikartta on heti käsillä. Tein matkasuunnitelman Malmöön, mutta varalta myös suunnitelman Malmö-Barkarby
Vain 75 Korkeusmittarit nyt hintaan: 349 Saatavana myös metriasteikolla. einen i koudotlkeen aloititenstoplla ei uolet itkäla pynitelmille, denoden Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. Kaikkiin konetyyppeihin. 06-4387313 Fax: 06-4331049 ILMAILU 41. Jo 17 vuotta myynnissä Suomessa. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Ilmailukäsiradio Vertex VXA 300 345 Maailman suosituin ilmailuradio! 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio. Alueet 108 174 Mhz. ineen A:ssa yhyn 110. HUOM: Pienoismallien rakentajat: C2/300 minisorvi isoilla ominaisuuksilla. Rintataskukoko. Vain 645 Katso myös muuta 8 eri sorvi /jyrsinkonemalliamme nettisivultamme. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. www.koneita.com Uranus-Tuonti Oy www.uranus-tuonti.fi Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh. Katso lisä nettisivultamme. Headset MG-40 249 oli lenksan duin Bern sää en. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys
Hyvien kuvien salaisuus ei kuitenkaan ole kalliissa laitteissa, eikä onnistuminen vaadi välttämättä vuosikymmenten kokemusta. Erilaisia ihmisiä ja lentävää kalustoa riittää ja kuvaaja pääsee usein harjoittamaan harrastustaan huomattavasti vapaammin ja monipuolisemmin, kun tutustuu paikalliseen väkeen eri lentopaikoilla. TEKST KUVAT JA SAM Kokeneet kuvaajat opastavat ILMAILUN lukijoita Näin kuvaat ilmasta ilmaan Lentokone on ilmailua harrastavalle valokuvaajalle mielenkiintoinen kohde - se on muodoltaan virtaviivainen, kaunis ja herättää tunteita. Eri ilmailulehtien sivuilla on mitä upeampia otoksia erilaisista lentolaitteista kauniiden maisemien yllä - ja niin pitääkin olla, lentokone on tehty lentämistä varten. Jo muutama perusasia auttaa hyvin alkuun. V 42 ILMAILU. Se tuo mieleen menneen kesän lentoretkiä, muistoja, tapahtumia ja kokemuksia jotka liittyvät rakkaaseen harrastukseen. aikka kaupallisessa ilmailussa turvatoimet kiristyvätkin jatkuvasti, harrasteilmailu tarjoaa valokuvaajalle paljon mielenkiintoista kuvattavaa. Yksi ilmailuvalokuvauksen mielenkiintoisimmista ja haastavimmista muodoista on kuvata lentokoneita ja lentäjiä niiden luonnollisessa ympäristössään ilmassa
Harrastuksena se antaa aivan uuden ulottuvuuden kuvaajalle. ILMAILU 43. TEKSTI TUOMAS KUOSMANEN KUVAT SAMI VIRKKULA, TUOMAS KUOSMANEN JA SAMI VESALA Ilmasta ilmaan -kuvaus on todellinen taitolaji
Harjoittelun myötä opit tuntemaan miltä kuvaamasi konetyyppi näyttää eri kulmista ja pohdit jo valmiiksi erilaisia sommitelmia ja rajauksia. Mieti samalla erilaisia rajauksia tutkimalla kohdetta eri suunnista. rakent kunas tä tun sisälle vakaaj harjoit maan Vinkk Kam ihan o lista se on, ett tilante riittän sa ja lähellä pikin, kamer vakulm Kuvau 44 ILMAILU. Tässä onkin selkeä ristiriita Kuvan rajaus ja tausta Rauhallinen tausta nostaa kohteen esiin kuvasta. Erilaisia tilanteita kannattaa harjoitella etukäteen, voit esimerkiksi yrittää saada auringonnousua heijastumaan lentokoneen kyljestä tai tallentaa kohteen tummana siluettina iltaruskoa vasten. Toisaalta nopealla valotusajalla varmistetaan tärähtämättömät ja terävät kuvat. Kannattaa siis vaivautua ylös sängystä ennen auringonnousua. Tumma ja tasainen metsäalue tai laaja vesialue ovat hyviä vaihtoehtoja ja usein helposti löydettävissä, kun hiukan Kuvauslento on suunniteltava tarkoin. Kuvauslentoa suunnitellessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan varata useampi mahdollinen kuvauspäivä esimerkiksi viikon ajalta niin, että kuvauskone ja kuvattava ilma-alus ovat käytettävissä heti, kun sää on sopiva. Keskipäivällä valo on "kovaa" ja varjot voimakkaita ja se tekee valotuksesta vaikeampaa, eikä lopputulos näytä yhtä miellyttävältä. Kuvattavan koneen kannattaa lentää vasemmalla puolella, jotta kamerakoneen lentäjä näkee kohteen mahdollisimman hyvin. ja kuv den as Uud objekt taa o avoim ta saa melle. Kuvauspaikan suunnittelussa kartta on tietenkin hyvä apuväline ja nykyisin voit myös hyödyntää esimerkiksi Googlen satelliittikuvia ja Google Earth -ohjelmaa, joista näet vieläkin kätevämmin maiseman olemuksen. Turvallisuutta ei missään vaiheessa ole syytä unohtaa. Sopivan pitkällä valotusajalla saadaan potkurin lavoista kaunis kaari, joka antaa kuvaan liikkeen tuntua ja luonnollisuutta. Vastavalo, eli tilanne missä kuvataan kohti aurinkoa on hyvä tehokeino, mutta vaatii onnistuakseen hyvää valokuvauksen perusteiden ja kameran hallintaa, sekä toi- mivaa yhteistyötä kuvauskoneen lentäjän kanssa. Valon suunnalla on myös suuri merkitys kuvan tunnelmalle - mitään "ainoaa oikeaa"tapaa ei toki ole, mutta myötävaloon kuvatessa on kuitenkin helpoin onnistua. Myös pilvet sopivat loistavasti taustaksi, sopivalla säällä voidaan päästä "toppiin" rikkonaisen pilvikerroksen päälle kuvaamaan, kunhan käytetään hyvää ilmailujärkeä ja varmistetaan myös reitti takaisin alas... Näin potkuri pyörii kuvassakin Jos kuvataan moottorikäyttöisiä pienkoneita, on hyvä ottaa huomioon myös potkurin pyöriminen. Valo ja säätila olennaisia Kaikkein tärkein tekijä on tietenkin vallitseva sää harmaalla ilmalla on lähes turha yrittää kuvata, aika kannattaa silloin mieluummin käyttää suunnitteluun ja valmistautumiseen. On hyödyllistä harjoitella maassa olevien lentokoneiden kanssa aamu- ja iltavalossa ja tutkia järjestelmällisesti miten valon suunta vaikuttaa kuvan tunnelmaan. Sopivassa tilanteessa myös esimerkiksi pilvirintaman reunaa voi hyödyntää suunnittelemalla kuvauslinjat niin, että aurinko valaisee kuvattavan lentokoneen, mutta tausta jää pilven varjon alle ja on siten tummempi ja nostaa kohteen hyvin esiin. Kaikesta tästä on korvaamaton apu, kun sää on suosiollinen ja pääsette vihdoin ilmaan voit silloin keskittyä itse tilanteeseen paremmin, kun tiedät mitä haluat kamerallasi tallentaa. suunnittelet asioita etukäteen. Aikaa kannattaa varata heti auringonnousun jälkeen tai hiukan ennen auringonlaskua, silloin valo on parhaimmillaan ja sävyltään kaunista
Ilmakuvauksessa lentokone on omimmassa elementissään - lennossa. materiaalia, jossa on keskellä objektiivin kokoinen reikä. Kuvauskoneen valinnassa on useitakin huomioon otettavia asioita. Tässä on erittäin tärkeä sopia myös korkeusporrastuksesta, jotta ei ajauduta samalla korkeudella lähelle toista konetta ennen näköhavaintoa. Tässä auttaa eniten harjoittelu ja kokeilu, jotta oppii tuntemaan oman laitteistonsa läpikotaisin. Vinkkejä tekniikkaan Kamerat, objektiivit ja muu varustus on ihan oma aihepiirinsä, johon ei ole tarpeellista sekaantua tässä artikkelissa. Samoin lentokorkeudet kannattaa sopia niin, että kuvattava kone lentää pari sataa jalkaa alempana ja kumpikin pitää tarkasti korkeutensa. Oikealla etupenkillä istuva voi myös toimia ylimääräisenä silmäparina kun väkisinkin keskitytään siihen kuvaamiseen, on myös erittäin tärkeä muistaa tarkkailla ympäröivää ilmatilaa, siellä on usein muitakin nauttimassa hyvästä lentosäästä. Lentotoiminnassa on oltava suunnitelmallinen Kuvauslento pitää aina suunnitella maassa etukäteen osallistuvien miehistöjen kesken. Suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. ja kuvaajana joudut tasapainoilemaan näiden asioiden välillä. Myös itse kuvaustilanteesta pitää sopia, esim. Toisen koneen havaitseminen ilmasta on usein todella vaikeaa ja siksi on syytä välttää pyörimistä saman maamerkin yllä samalla korkeudella. rkiksi uunrinko utta tumMyös ivalikkoaan, eä ja alas... nkopotvaloaunis tua ja valoät ja tiriita essa puoin. Monissa linsseissä ja kameroiden rakenteissa on "klappia", avoimesta ikkunasta kuvatessa ilmavirta saattaa päästä tunkeutumaan kameran ja/tai linssin sisälle ja aiheuttaa värinää, joka sekoittaa vakaajan toiminnan. Tuttu, turvallinen ja monen tuntema Cessna 172 tai 150-sarjalainen ovatkin hyviä vaihtoehtoja - varsinkin, kun niistä saa tarvittaessa vielä ikkunan auki. Kun se sujautetaan objektiivin päähän, ikkunan heijastukset kuvissa vähentyvät huomattavasti, kun kameran takana lasia vasten on enimmäkseen tasaista tummaa pintaa. Monesti riittää vähempikin, mutta tätäkin voi hyvin harjoitella kameran kanssa maassa, kun miettii kuvakulmia kuvattavaa konetta kierrellessä. Jos kuvaat Cessna 172:sta, voit hyvin kuvata takapenkiltä - tilaa on enemmän ja kameralaukku mahtuu hyvin viereesi ja kaikki on käden ulottuvilla. Tärkein muistettava asia on se, että toinen koneista lentää suo- ILMAILU 45. Tärkeintä on, että osaat käyttää kameraasi erilaisissa tilanteissa.Vajaa 200 millimetriä polttoväliä riittänee hyvin, kun lentäjät osaavat asiansa ja koneet ovat kuitenkin suhteellisen lähellä toisiaan. Jos koneet eivät esimerkiksi liikennetilanteesta johtuen pääse aivan yhtä aikaa ilmaan, sovitaan, minkä maamerkin luona kuvausyhdistelmä yrittää löytää toisensa, mitä radiojaksoa käytetään kommunikointiin jne. spaihyvä dynvia ja vielän. Kylmällä ilmalla ikkunan avaaminen ei kuitenkaan ole järkevää ja siksi kuvaajalla on hyvä olla laukussaan mukana noin 40x40 senttimetrin kokoinen neliö mustaa vaahtomuovia tms. Varovaisuutta ei tässä voi liikaa korostaa, mutta parina lentäminen ei huolellisesti suunniteltuna ja harjoiteltuna ole mitään mahdottoman vaikeaa, kunhan ette yritä turhaan liian lähelle toista ja sovitte asioista kunnolla etukäteen. Uudet kuvanvakaimella varustetut objektiivit auttavat, kun tekniikka poistaa osan tärinästä, mutta esimerkiksi avoimesta ikkunasta kuvatessa ilmavirta saattaa olla melkoinen haaste vakaimelle. miten kumpikin väistää, jos näköhavainto toiseen koneeseen menetetään. Ensinnäkin sen tulisi kyetä liikehtimään samalla nopeusalueella kuin kuvattavakin lentokone, jotta lähekkäin lentäminen yleensä onnistuu.Ylätasoinen kuvauskone on hyvä vaihtoehto, koska useimmiten halutaan kuvata alaviistoon ja yläpuolella oleva siipi on vähemmän tiellä
Se, kumpi tapa toimii paremmin, riippuu varmastikin lentäjien kokemuksesta ja käytössä olevista konetyypeistä. Lentokoneiden kuvaus näin ilmasta käsin on hyvä tapa kehittyä kuvaajana ja antaa mielenkiintoista haastetta myös harrastelentäjälle kehittää lentokäsialaa ja nopeuden hallintaa. Kun kuvattava ja kuvauskone lentävät oikenlaisia linjoja, pystyy valolla leikittelemään. Ilmasta ilmaan -kuvauksessa auringonpaisteessa valoa pystyy todella käyttämään hyväkseen. Tämä kuva on otettu samalla lennolla kuin ylempi. Lyhyelläkin lennolla pystyy kuvaamaan runsaasti. Kuvaan on saatu dramatiikkaa. Joko niin, että kamerakone lentää suoraan ja kuvattava liikehtii kuvaajan ohjeiden mukaan tai kuvattava lentää sovittua linjaa ja kamerakone liikehtii ja hakeutuu kuvakulmiin. raan sovittua reittiä ja toinen pitää itsensä "siivellä". Kuvaajan ja kuvauslentäjän kannattaa harjoitella yhdessä ja miettiä keskenään toimivia ideoita, sopia käytetyistä sanonnoista, käsimerkeistä ja siitä, miten eri kuvakulmiin kannattaa hakeutua, jotta kuvaaja voi hyödyntää tilanteet parhaiten. Suosittelen kokeilemaan, mutta miettikää turvallisuusasiat kunnolla etukäteen, niin saatte uuden antoisan harrastusmuodon! Ilmasta ilmaan -kuvissa lentokoneeseen saa vauhtia. Mikä estää kuvaamasta myös dialle tai negatiiville. Yhd Esittelyssä ilmailupo käyttää S 90 maas Yksityislentäjille 46 ILMAILU www.she. Valotus on mitattu toisin kuin yläkuvassa taustan mukaan. Itse kuvaustilanteessa homma toimii parhaiten niin, että yksi koneista lentää sovittua linjaa pitkin kun toinen liikehtii vierellä. Olemme itse tehneet muutaman kuvauslentoreissun ja käteen on aina jäänyt hieno fiilis ja kameran muistikortillekin on tarttunut hyviä otoksia. Kuvattavan koneen kannattaa lentää vasemmalla puolella, koska kamerakoneen lentäjä näkee sinne paremmin. Tässä voi varmastikin toimia kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Digiaikana ruudut eivät maksa paljon
Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki www.silshop.fi Nahkainen lentokoneen päiväkirjakansio muovitaskuilla (kuvassa alla) 38,Nahkainen lupakirja- ja asiapaperikansio muovitaskuilla (päällä) 32,- va ja än. Shell Aviation -kortti avain maailmaan. www.shell.com/aviation/cards. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman. Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme. ella attu kkaa. ut iiville. Yhdistä työ ja huvi Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin
Kesä toi mukanaan fly-in-tapahtumat TeksT kUVAT Pohjo ilmai hyvin on se kute EAA sekä harra yhdis Rally Kum jo yli Bark ovat ultra pain ilmai Entäs n ryhm Sukupolvien kohtaaminen. Takana Klemm Kl-35D, edessä moderni ultrakevyt Rans S-9 Chaos (SE-YYI). 48 ILMAILU
matalampien korkeuksien säätietojen avulla. Uskon kuitenkin, että ilmailijat eivät luovu kentästä ennen kuin kaikki mahdolliset keinot on käytetty. EAA:n experimentalpäivillä Barkarbyssä on omat osastonsa itse rakennetuille ja valmiina ostetuille koneille. Onnistuneissa lentotapahtumissa jää aina pohdiskelemaan, millä useampia ilmailijoita saataisiin lähtemään liikkeelle katsomaan, josko ruoho on vihreämpää aidan toiselle puolella. Paikalla oli tänä vuonna myös ilmailuviranomaisen Flight Planning Centre, jota on kehitetty helpottamaan varsinkin VFR-lentäjien lentosuunnittelua mm. Kuvassa experimental-kalustoa. Lent Suos Tanskalaista ilmailuhistoriaa 40. Barkarby on niin lähellä, että suomalainen pilotti voi hyvin aloittaa ulkomaisten kenttien keräilyn sieltä. Saapuessamme Stauningin kentälle oli laskukierroksessa sellainen valikoima koneita 1930-40 -luvuilta, että aloin muistella serkkupojan "Ilmojen korkeajännitys" Verheesin Delta. Kone on ulkomitoiltaan pieni, mutta ohjaamossa on silti hyvin tilaa. lehtiä lomilla KZ lannin 254 k sekä ei vali olivat tomas toimiv raanik lumus ilmailu merin replika Kramm hes k Kramm Indust noin 2 tilaskä Lentä Flykesäku näytös söystä komp suhtee Ilm Yle pa ott 50 ILMAILU. Kuvasta ymmärtää koneen mittasuhteet. Kentän käyttölupa on irtisanottu oissa kuten kuljetuksissa, säätietojen hankinnassa ja lentosuunnittelussa. KZ Rally Ilmailuun vihkiytyneet jaksavat ruotia lentomarkkinoiden uutuuksien yksityiskohtia ja ominaisuuksia, mutta näyttää olevan niin, että veteraanikoneiden moottoreiden jyrinä ja ilmailunostalgia on se, joka koskettaa suurta yleisöä. Lisätietoja järjestelmästä sivulla www.aro.lfv.se. Ensi vuonna voi olla siihen viimeinen hetki, kentän käyttölupa on nimittäin irtisanottu ja aikaa ilmailulle on tämän hetken tietojen mukaan vuoden 2008 loppuun. Näin oli laita ainakin KZ Rally tapahtumassa Tanskassa
tanskalaisen ilmailupioneerin Jacob Christian Ellehammerin vuonna 1909 rakentaman koneen replika ja kaikki Karl Zeuthenin ja Viggo Krammen rakentamat KZ-konetyypit, lähes kaikki lentokunnossa. KZ Rally 7.-10. Stauningissa toimiva KZ-yhdistys on erikoistunut veteraanikoneisiin ja kentällä on myös ilmailumuseo, josta löytyvät mm. Lisätietoja ja lisää kuvia koneesta löytyy sivuilta www.verheesengineering.com. Ilmassa kone on vaikuttava näky, minusta se muistuttaa lähinnä jotain lentävän lautasen variaatiota. Vieraita kaukaa matkassa ja ajassa Tapahtuman pitkämatkalainen oli vuonna 1959 valmistettu Twin Beech 18, jonka sen omistaja Ras Nielsen oli lentänyt paikalle Seattlesta USA:n länsirannikolta. Uskon monen epäilleen, josko laite ylipäätään lentää, sen verran erikoisen ja suoraan sanottuna keskeneräisen näköinen se oli parkissa. Kahdella Pratt & Whitneyn 450 hv: n WASP Jr -moottorilla varustettu kone oli edelleen alkuperäisessä varustuksessaan, Lentää se sittenkin Fly-in tapahtuman lisäksi lauantaina 9. Tapahtuma oli ehdottomasti vierailun arvoinen. Suosikkini Percival P10 Vega Gull kuvassa oikealla. mi- lehtiä, joita pikkutyttönä tuli joskus kesälomilla selailtua. Yleisöä jonottaa osallistumaan lentotapahtumaan. e- Lentäjät, jotka eivät olleet mukana päivän lentonäytöksessä, esittelivät koneitaan auringonlaskun aikaan. Suomalaisia ei valitettavasti ollut mukana tai sitten he olivat hyvin piilossa. Matkalentovauhti Deltalla on 140 solmua. KZ-koneet oli paikoitettu kuin ottamaan tulijat vastaan. ILMAILU 51. Zeuthenin ja Krammen liikeyritys, Skandinavisk Aero Industri A/S, rakensi 1930-50 luvuilla noin 200 lentokonetta sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Hellesää kannusti kentälle suuren yleisöjoukon. kesäkuuta keräsi Jyllannin länsirannikolle Stauningiin (EKVJ) 254 konetta Länsi- ja Keski-Euroopasta sekä tietysti Pohjoismaista. kesäkuuta pidettiin kolmituntinen lentonäytös, jonka ohjelma oli erinomaisen yleisöystävällinen ja monipuolinen. Lyhyitä ja kompakteja ohjelmia, mukana sopivassa suhteessa ilmailuhistoriaa ja uusinta uutta. Ilmailijan sydäntä lämmittävä näky. Ilmailijoita näytöksessä ja maanäyttelyssä kiinnosti varmuudella ainakin belgialaisen Bart Verheesin Delta, joka on yksipaikkainen alumiinirakenteinen deltasiipi kaksitahtisella Hirthin moottorilla (65 hv). Rakentajan mukaan kone on erinomaisen stabiili ja yksinkertaisesti "paras mahdollinen lentää"
Loppusilauksen antoi F-16. Stauning ensi kesän ohjelmaan Tanskalaiset ovat joidenkin tutkimusten mukaan Euroopan elämäänsä tyytyväisintä kansaa. Viimeksi mainittu, virallisesti rekisterissä nimellä OY-DIZ, on alun perin rakennettu ambulanssikoneeksi kuljettamaan kahta potilasta. Oma suosikkini oli kuitenkin britti David Hulmen omistuksessa oleva ja paikalle lentämä Percival P10 Vega Gull (G-AEZJ). Koneen valmisti vuonna 1937 Percival Aircraft Ltd. Konemalli piti pintansa 60-luvulle saakka, kunnes liikesuihkarit veivät sen paikan. KZ Rally voisi hyvin olla osa kesälomamatkaa Eurooppaan suunnitteleville, kentälle mahtuu suurempikin laite, kiitotietä on 1450 m. Lentonäytökseen osallistuivat muiden muassa melkein kaikki KZ-veteraanikoneet, Eurocopter EC-120, Fairchild 24, Jak 50 erinomaisessa ohjelmassa Jesper Rungholmin ohjaamana, Giles G202, Chipmunk-ryhmä, Miles M.28 Mercury ja F 44 Stieglitz. Ilmasta käsin kentän erottaa helposti, kun vieressä on noin 70 tuulivoimahyrrää. KZ Rallyakin leimasi lupsakka ja hyvätuulinen meno, koska järjestelyt olivat selvästi kokeneissa käsissä. Lentäjille ja rakentajille järjestettiin myös erinomainen illallinen pakollisine puheineen ja palkintoineen. Huomasin myös, että tapahtuman kohderyhmät olivat tasavertaisia ja kummankin tarpeet otettiin hyvin huomioon. Muita kiinnostavia koneita kentällä olivat saksalaisessa rekisterissä oleva Auster (D-ENIS) ja sympaattinen KZ IV - "Folke Bernadotte". Lentäjille avustajineen oli oma alueensa, mutta yleisö pääsi silti lähelle koneita ja aitiopaikalle ohjelmaa seuraamaan. Tämä nelipaikkainen 30-luvun alatasokone oli restauroitu erinomaiseen kuntoon. Moottorina tässä yksilössä oli 210 hevosvoiman Gypsy Six. Twin Beech 18 ottaa 1514 l polttoainetta ja sen toimintasäde on lähes 2600 km. Kuvassa ylhäällä KZ IV. sisustettu kuljettamaan kiireisiä liikemaailman edustajia paikasta toiseen. Näiden koneiden suosio tuntuu olevan kasvussa. Ensilentonsa kone teki 1944. Yläkuva: VariEzen lentoonlähtö. Alakuva: KZ Rally on erinomainen matkakohde. Joku totesikin Stauningissa, että ilmailu on aina muodostanut kiinteän osan Tanskan lähihistoriaa ja nykyisin ilmailutekniikan hienouksia käytetään muun muassa tuulivoiman hyödyntämiseen. 52 ILMAILU
omakenotietä ottaa livoi, että osan lmaiuun . ILMAILU 53. hjeltajille llinen neen
Lauantain Finnairin päivävuorolla tuli Ilmailuliitosta lajipäällikkö Jorma Sucksdorff seuraamaan työskentelyä ja tauolla hän esitteli liiton toimintaa. Hänellä olikin saapuessaan auto täynnä tavaraa ja hieman hän "moitiskeli", kun asumme näin kaukana, sillä Ivaloon työmatkaa kertyi kaiken kaikkiaan yli tuhat kilometriä. Varsinainen päällystysurakka alkoi heti lauantaiaamusta. Hän kertoi uusista säädöksistä ja määräyksistä, joita on tulossa yleisilmailuun. Hän kyllä muistutti moneen kertaan, että nopea saa olla, muttei huolimaton. Päällystysmateriaalista sen verran, että siinä käytimme Poly-Fiber Heavy Duty 2 -keinokuitukangasta. Siipiaihiot puhtaiksi Lauantaipäivä alkoi siipiaihioiden puhdistamisella rasvasta ja pölystä, jonka jälkeen liimasimme kangasteippiä muutaman rullan kaariin ja ruuvinkantojen suojaksi. Meitä oli kuusi kurssilaista paikalla, joten pystyimme tekemään molempia siipiä yhtä aikaa. Projekti sai alkunsa 2005, kun lentoonlähdössä EFMP:ltä potkuri nappasi kiveen, jonka seurauksena moottori jouduttiin ir- P rottamaan iskutarkastusta varten. Kalliiksi se tulisi. Viimeisen maalauksen jäljiltä vedenpoistoreiät oli maalattu tukkoon, joten kosteus oli tehnyt tehtävänsä. Saman tien uusittiin myös siipikaaret. Liimauksen kuivumisen jälkeen alkoi kankaan kiristys, johon käytimme silitysrautoja. Loppupäivästä pääsimmekin vetämään ensimmäisen siiven päälle kankaan, joka liimattiin kiinni. Saimmekin kurssin aikana tehtyä molemmat siivet maalausta vaille valmiiksi ja opettajakin oli yllättynyt aikaansaamisista. Tässä vaiheessa alettiin harkita uuden moottorin vaihtoa ja samalla päätettiin vaihtaa myös siipien kankaat. Lakkaa ja liimaa kului useampia purkillisia, kun aloimme työstää siipiä. Piper Super Cub uuteen kuosiin PÄÄLLYSTYSKURSSILLA IVALOSSA Rauno Ollila silittää ja Pasi Härkönen tarkkailee. Tunturi-Ilmailijat, Inarin kansalaisopisto, Suomen Urheiluilmailuopisto ja Suomen Ilmailuliitto yhteistyössä järjestivät Ivalossa 1114. "Suksi" esitteli läppäristään myös liiton toimistohenkilökunnan, jotta tiedämme minkä näköisten ihmisten kanssa olemme tekemisissä, kun soittelemme liittoon päin. 54 ILMAILU. Purettaessa vanhoja kankaita ne olivatkin paikoin homeessa. Kurssilaiset olivat vaihtaneet talven aikana siipiin uudet kaaret ja tarkastajan käynnin jälkeen oli aika kutsua Pentti Saaristo päällystysmateriaalien kanssa paikalle. toukokuuta lentokoneen päällystyskurssin, jonka opettajana toimi Pentti Saaristo. Hän kuitenkin totesi, että helpompi on yhden miehen tulla Ivaloon kuin lähettää sieltä vaikkapa kuusi miestä etelään oppimaan. Päällystettävänä oli Tunturi-Ilmailijoiden Piper PA18-135 Super Cub, OH-PEP:n, siivet ja peräsimet. erjantai- ilta meni teorian merkeissä ja samalla opettaja "tarkasti" kurssille osallistuvan porukan
mään , joka isen käya tuli ucksuolla ertoi joita liiton mme lemttoon ILMAILU 55. tekstI jA kUvAt jUhA porttI Uudet kaaret asennettuna. Pentti näyttää, kuinka kärkikaaren kangas kutistetaan. Rauno Ollila ja Aslak Näkkäläjärvi seuraavat tarkkana. Jaakko Palokangas ja Petri Vesterinen purkamassa vanhaa siipeä. että uty 2 puhjonka muutojen mpia siipiä
Peräsinten kankaat piti ommella kiinni ja allekirjoittanut opetteli ompelemisen. Osa porukasta alkoi tässä vaiheessa työstää peräsimiä muiden jatkaessa siipien parissa. Äijäporukka silitysrautojen kanssa! Sunnuntaina äitienpäivänä jatkui siipikankaiden kiristys ja olisi siinä äitien suut loksahtaneet, kun olisivat nähneet äijäporukan silitysrautojen kanssa! Poltimme kolvilla niittien reiät auki ja aloitimme kankaan niittaamisen kiinni kaariin. Kursseja on luvassa jatkossakin. Juha Portti ompelee korkeusperäsimen päällystystä. Eloku Jyvä sarja Ralli valta Suom ruuh ilmat Me sen teimme. Teimme myös vedenpoistoreiät, joihin liimasimme ventilaattorit. Toiveissa on, että kone lentää joko syksyllä tai viimeistään seuraavan suksilentoleirin aikana ensi keväänä. Torstaina siivet saivat ruiskulla useamman lakkakerroksen, jotta loppumaalaus voitaisiin tehdä saatuamme loput tarvittavat maalit. Kerholaisten muiden kiireiden vuoksi projekti on ollut välillä seisoksissa, mutta nyt näyttää homma etenevän rivakasti. Myös sunnuntaina teimme hommia pitkän päivän ja saimmekin aikaan valmista jälkeä. Moottorivaihto- K N ehtoja on ollut useita, mutta OH-PEP saa kuitenkin nokalleen uuden peruskorjatun moottorin, samanlaisen kuin entinenkin oli. Vasemmalta Jos Okhuijsen, Rauno Ollila, Heikki Saviharju, opettajamme Pentti Saaristo, Pasi Härkönen, Aslak Näkkäläjärvi ja Juha Portti. T pailuk gissa, Drop likopt vilkast 56 ILMAILU. Siipien ja peräsinten päällystämisen jälkeen onkin enää vuorossa moottorin uusiminen tähän koneeseen. Ompelu-urakkaa ja siipien viimeistelyä maalausta varten riitti vielä pariksi päiväksi. Siipien viimeistely jatkui maanantaina, jolloin teimme tarkastusaukoille paikat ja vahvistimme päällysteen siipitukien kohdalta. Pentti näytti ensin mallia, kuinka solmut tehdään ja kyllä ompelu alkoi pienen alkukankeuden jälkeen onnistua. Iltapäivällä Pentti keräili kamppeensa autoon ja maalausohjeistuksen antamisen jälkeen ajoi vielä yöksi Ukonjärven lomakylään, josta matka jatkui kohti etelää tiistaiaamuna. Saaristo on pitänyt aiemmin keväällä vastaavan kurssin myös Jämijärvellä. Päällystyskurssi oli kaikkiaan erittäin opettavainen projekti ja Pentti Saaristo alan asiantuntijana ehdotonta huippua Suomessa. Niittejä menikin runsaasti
Jotta ralli saataisiin vietyä läpi kaikki riskit eliminoiden ja turvallisesti, kisaorganisaatio toivoo, että kisa-alue rauhoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan ainoastaan ralliin akkreditoituneille helikoptereille. Kilpailu ei tuo pelkästään valtavia liikennejonoja KeskiSuomen maanteille, vaan ruuhkaa on myös alueen ilmatilassa. jsen, mme äkkä- Lähes kaikki Suomen helikopterit ovat Keski-Suomen maisemissa MM-rallin aikaan. Lauantaina on vuorossa Jämsän ja Jämsänkosken ympäristö. Ulkomailta saapuu lisäksi runsaasti pyöriväsiipistä kalustoa. Tankkaus ja yöpyminen tapahtuu Tikkakoskella Koptereiden tankkaus ja yöpyminen tapahtuu pääosin Tikkakoskella. Kilpailukeskus sijaitsee Jyväskylän Paviljongissa, jossa sijaitsee koptereiden käyttämä Drop Zone. Päivän aikana ajetaan yhteensä 9 erikoiskoetta ja tästä johtuen kopteriliikenne on vilkkainta juuri lauantaina. Kolmisenkymmentä helikopteria Neste Oil ralliin Jyväskylään Elokuun alussa ajetaan Jyväskylän seudulla MMsarjaan kuuluva Neste Oil Ralli. Muiden laskeutumiset rinnastetaan aina luvattomiksi laskeutumisiksi. Tämä seikka pyydetään ottamaan huomioon lentosuunnitelmaa tehtäessä. Erityisesti ultrakevyillä lentäviä pyydetään ottamaan huomioon vilkas helikopteriliikenne ja pyrkimään välttämään kisaaluetta. Lisätietoja Neste Rallin helikopteriasioissa antaa JP Tiainen AKK Sportsista numerossa 0400 511 213. T apahtumassa operoiviksi ilmaaluksiksi akkreditoituu tämän hetkisten tietojen mukaan kolmisenkymmentä helikopteria. Kilpailuorganisaatio järjestää koptereille laskeutumisalueet erikoiskokeiden varsille, joille saa laskeutua vain akkreditoituneet ja tunnistetarroin varustetut kopterit. Helikopteritoiminta on vilkkaimmillaan varsinaisina kilpailupäivinä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Perjantaina ja lauantaina kilpailu suuntaa Jyväskylän etelä- sekä länsipuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että helikopteriliikenne on kisapäivinä erityisen vilkasta Paviljongin ympäristössä. ILMAILU 57. Tällä alueella lentämiseen ei tarvita lennonjohtoselvitystä tai radioyhteyttä lennonjohdon (ATC) kanssa. Sunnuntaina reitti kulkee Jyväskylän pohjoispuolella. Osa Jyväskylän lähialueesta muutetaan G-ilmatilaksi Vilkkaan helikopteritoiminnan aiheuttamien viiveiden minimoimiseksi Jyväskylän lentoasemalla toimivalle muulle liikenteelle muutetaan osa Jyväskylän lähialueesta (CTR) kuulumaan ilmatilaluokkaan G
ILMAILU tapasi pakkolaskun tehneen lentäjän tekst kUvA T Veto loppui 1600 jalassa Moottorivika meren päällä ja sitä seuraava pakkolasku veteen on varmaankin niitä viimeisimpiä tilanteita, mihin lentäjä toivoisi joutuvansa. Kauniina toukokuun sunnuntaina tällainen harvinainen tapaus sattui Helsingin edustalla kolmen mukanaolijan selvitessä lähes säikähdyksellä ja milteipä kuivin jaloin. 58 ILMAILU Pakk nikkoj laiva, nen a joka o vuode Thiele dieselm alennu dettu, nusva piikke Kerr mien k suostu keen että k päänä seva T Ol lentok neet H selvity kanou luku " palasiv päästä kierro päässe me su tasalla Täss luistam niin, potku Hi itse m ras kä tin m tulikin pian s suunta oli so tehdä lentäjä Täm hetken pinna ja kon nousi koska nasta nokka jäi kel tumin kamat Kuvass jälkeen jonne s saatiin
Verottomalla ostettiin polttoaine kun matkustettiin ulkomaille. Onko se tuonut vain niitä hyviä lentäjiä ilmailun pariin. Enää verosta ei voi luistaa pois, sillä komissio ei salli poikkeuksia. Lennon tarkoitus lienee aiheuttanut ylimääräisiä paineita lähteä ilmaan, vaikka sää oli sellainen, jossa ei varmasti saa oikeaa kuvaa purjelennosta. Myös lupakirjan pitäminen voimassa on työlästä, monenlaista todistusta ja lomaketta täytetään. Jos haluat jonkinlaisen lupakirjan voimaan, sinun on etsittävä kouluttaja, istuttava luennoilla, osallistuttava lukemattomiin tentteihin ja anottava monen kaavakkeen kautta lupakirja voimaan. Toivotaan myös, että osa verorahoista kanavoituisi ilmailun hyväksi. ILMAILUn toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Ne on tarkoitettu tulevia harrastajia varten, ei polttariporukoille. Purjekone veti huonoissa sääolosuhteissa hinauskoneen pyrstön ylös. Kaikille niille elimille joille on suotu valta tehdä lakeja, määräyksiä ja rajoituksia, eivät jätä tilaisuutta käyttämättä. tu talvi- j deksan rese kössin komen teokse tiset, tapaht tehokk osilla, jempaa kirja sen aj eivät h tisuutt elävöit kirja liikenn karhila dessä t 60 ILMAILU. ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. Tämän jälkeen voi alkaa ihmetellä, miksi kaikki eivät tähän kykene tai eivät ole kiinnostuneet lupakirjaa hankkimaan. Joka laillisen lentoluvan on onnistunut saamaan, siitä kannattaa olla tietenkin ylpeä, onhan se suuren työn takana ja jonkinlainen osoitus poikkeavasta älykkyydestä. emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUn toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, helsinki-Malmin lentoasema, 00700 helsinki. Ilmailumääräyksen mukaan purjekoneella tehdyn esittelylennon tarkoituksena on antaa maistiaisia lajista kiinnostuneelle. vuo on teh rastusparhai jolle ke karh tolento tautui 1:lle. Ilmailuhallinto kehottaa ilmailukerhojen vastuuhenkilöitä valvomaan, että ilmailumääräystä OPS M8-8 noudatetaan tarkoitetulla tavalla. Sen jälkeen alkaa lennonjohdon ystävällinen ohjaus, jossa tekstiä suolletaan kuin liikennekoneelle ikään. Tutkintaselostuksen mukaan kysymyksessä oli ns. Toivon hartaasti, että veroherrat Tullissa ja muualla kuuntelevat ilmailijoita. ESITTELYLENTOJA EI OLE TARKOITETTU POLTTARIPORUKOILLE Ilmailuhallinnon ilmailumääräys OPS M8-8 mahdollistaa esittelylennot purjelentokoneella. Ei varmaankaan. Määräystä ei siis tehty extreme-tyyppisten huimien kokemusten antamiseksi, vaan uusien purjelennon harrastajien innostamiseksi. Laillinen lentäjä TOIVOTTAVASTI JÄRKI SÄILYY VERONPERINNÄSSÄ Euroopan komission päätös polttoaineen valmisteveron perimiseksi harrasteilmailussa on mörkö, jollainen on nähty ennenkin tässä maassa. Aikoinaan koneissa oli kaksi luottokorttia, verollinen ja veroton. jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Harrastaja- ja huvi-ilmailijan asian hoitaminen jää sitten Suomen Ilmailuliiton harteille. kirjoita tiiviisti ja napakasti. Ilmailumääräyksen OPS M8-8 mukaan esittelylennon tarkoitus on: "...purjelentotoiminnan esitteleminen matkustajana olevalle joko purjelento-oppilaaksi tuloa harkitsevalla henkilölle, tiedotusvälineiden edustajalle tai muulle purjelentotoiminnasta kiinnostuneelle henkilölle". Aikojen saatossa ilmailumääräykset ovat vain kiristyneet. Eikä se itse tehty lentokonekaan synny ilman vastaavaa byrokratiaa. Tutkijalautakunnan mukaan onnettomuuden syynä oli ohjaajien päätös lähteä hinauslennolle nopeasti muuttuvassa sateisessa säässä. Lisätiedot: harrasteilmailu@ ilmailuhallinto.fi Hannu Ansa Harrasteilmailuyksikkö, Ilmailuhallinto Ilm TEORIA "SANGINJOEN KULTTUURIN" SYNTYMISESTÄ Ilmailu-lehden numerossa 4/2007 oli kaksi kirjoitusta Sanginjoen lentäjän maadottamiseksi, mutta mikä voisi olla syy tällaiseen toimintaan. "polttarilento", eikä ilmailumääräyksen tarkoittama esittelylento. Enemmän tai vähemmän laittomia lentäjiä löytyy jokaisesta ilmailun lajista, etenkin kevytilmailusta. Hinauskoneelle sattui lento-onnettomuus Jämijärvellä kesällä 2005. Suomen Ilmailuliiton on pidettävä huolta siitä, että veronkanto on mahdollisimman järkevää ja kaikille vaivatonta etenkin maksajille. Ilmailumääräys esittelylennoista purjelentokoneilla tehtiin aikanaan SIL:in toiveesta ja kasvattamaan lajin harrastajien lupakirjojen lukumäärää. Kaikki tähän toimintaan osallistuneet haluavat tietenkin taloudellista hyötyä, kun kerran maksaja on tiedossa. Hinauslentäjä loukkaantui vakavasti, mutta onneksi muilta loukkaantumisilta vältyttiin. Maksetaan sitten kun on pakko, mutta vaaditaan nyt ainakin veronperintään järkeä. Maksetaan, maksetaan Heikki lottien 285 si OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Kun lennät valvotuilla lentopaikoilla, joudut miettimään miten pääset lakia rikkomatta edes lentokoneesi luokse. Hinauskone ei ehtinyt oieta, koska lentokorkeus oli matala. On olemassa myös vaarallisia lupakirjan omaavia lentäjiä: he ovat vain jaksaneet tarpoa läpi tarvittavan lakiviidakon sekä omaavat riittävän varallisuuden
reservipilottien ykkösässä perustuu näihin kössin muistiinpanoihin. kirjan teksti on nuoren miehen kirjoittamaa. utta n järoista etaan Manfred Griehl: Luftwaffen koekoneet Saksan ilmavoimien salaiset suunnitelmat ja prototyypit. Mutta kiinnostavia nekin ovat, ainakin sellaiselle, jolla on ennestään tietoa Luftwaffen käyttämistä koneista. Aiheeseen syvällisemmin paneutuneelle sen kuvat ovat varmasti kiinnostavia. ttoairrasnähty kortla osulkohuolisimetenistaa a. hoiliiton errat ijoita. tuloksena on huimat 500 000 ruutua. karhila kävi jämillä Ilmapuolustusliiton liitolentokurssin. Lukija viedään kolmelle "lennolle", joilla edetään etelästä pohjoiseen. Mukana on runsaasti valokuvia, jotka elävöittävät kerrontaa. kirjan alussa on lyhyt kuvaus saksalaisesta koelentotoiminnasta. Autenttiset, päivän päätteeksi tehdyt kommentit tapahtumista välittävät sota-ajan tunnelmia tehokkaasti. suurin osa suomi ilmasta -kirjan otoksista on viistokuvia 60-600 metrin korkeudesta, joten yksityiskohdat erottuvat hyvin. niillä useimmiten tarkoitetaan monella tavalla huimia hankkeita, jotkut varsinaisia ihmeaseita, jotka useimmiten jäivät vain piirustuslaudalle. sen ajoittainen rosoisuus ja vanhahtava tyyli eivät haittaa, pikemminkin ne lisäävät autenttisuutta. Tammi 2007. kössin pitkä ura liikennelentäjänä kerrataan lyhyesti lopussa. suomi ilmasta on upea kirja, joka sopii mainiosti myös ilmailukirjastoon. 80 sivua. vaikka kuvateksteissä kerrotaankin koneiden taustoista, kuvaukset jäävät luonnollisesti pintapuolisiksi. koelentotoiminta tapahtui tyypillisesti tehtaiden omilla kentillä. se näyttää suomen kauneuden ja monimuotoisuuden siitä kulmasta, josta me ilmailijat olemme sitä tottuneet katselemaan. tuolloin hän aloitti myös päiväkirjanpidon. 43,50 euroa vuonna 1921 syntynyt kyösti "kössi" karhila on tehnyt erittäin monipuolisen uran niin harrastus-, sotilas- kuin liikenneilmailun parissa. Runsas mustavalkokuvitus. Manfred Griehl on koonnut kuvateoksen, joka nimensä mukaisesti keskittyy saksalaisiin koneisiin niiden ollessa vielä kokeiluasteella. nikunen on täydentänyt tekstiä osilla, jotka liittävät muistiinpanot osaksi laajempaa historiallista kokonaisuutta. vaikka leipätyössään hän kuvaa esimerkiksi teollisuuslaitoksia ja kaupunkeja, luontokuvaus ilmasta on aina ollut lähellä hassen sydäntä. sitä on mukava selailla vaikkapa lentokauden päätyttyä. toisen maailmansodan sytyttyä kehitystyö kiihtyi ja mitä erilaisimpia konetyyppejä syntyi huolimatta Heikki Nikunen ja Kyösti Karhila: Reservipilottien ykkösässä Kyösti Karhila. Apali 2007. Aivan jokaiseen ilmailukirjastoon Luftwaffen koekoneita ei uskallakaan suosittaa. (Alkuteos Lufwaffe X-planes) Koala-kustannus 2006. Maailmalla on ilmestynyt runsaasti kirjoja, jotka keskittyvät "salaisiin saksalaistyyppeihin". talvi- ja jatkosodan aikana tekstiä kertyi kahdeksan paksun vahakantisen vihkon verran. 285 sivua, runsaasti valokuvia. hän onkin toiminut suomen Luontokuvaajien hallituksessa ja varapuheenjohtajana. nyt vallas on koonnut vuosien varrella kertyneestä materiaalista kiehtovan kuvateoksen. Griehl keskityy "tylsempiin" ja tavallisempiin konetyyppeihin, jotka oikeasti etenivät prototyyppiasteelle. 30 euroa. hannu "hasse" vallas on kuvannut maatamme ilmasta niin Ilmavoimissa kuin siviilissä. Koonnut TERO TUOMINEN Ilmailullista luettavaa kesälomiksi liittoutuneiden kiihtyvistä pommituksista. Ilmavoimien entinen komentaja on muokannut karhilan kanssa teoksen, joka toimii aikakoneen lailla. Myös Luftwaffella oli omat kokeilukeskuksensa. 176 sivua. parhaiten hänet tunnetaan hävittäjä-ässänä, jolle kertyi 32 ¼ pudotusta. karhilan haastattelu on julkaistu ILMAILU-lehdessä toukokuussa 2004. E U-leha saa iiviisti ättää julkaimyös kirjoitietosi mme joiden . kirja keskittyy sotavuosiin. talvisodan alettua hän ilmoittautui vapaaehtoisena sota-ohjaajakurssi 1:lle. Myös internetistä löytyy runsaasti materiaalia aiheesta (esimerkiksi www.luft46.com). esikuvanaan hänellä on ollut karhumäen veljesten kuvaustyön ohella Zacharias topelius, jonka 1840-luvulla tekemiin maisemapiirroksiin vallas on ottanut rinnakkaiskuvat toista teosta varten. Monet hankkeista eivät koskaan johtaneet tuotantoon. saksa rakensi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ilmavoimiaan salassa rauhansopimuksen kieltäessä taistelukoneet. 25 euroa. Luonto painottuu aiheissa, mutta myös ihmisen käden jäljet näkyvät. itteeLMAI, helnki. Hannu Vallas Veikko Neuvonen: Suomi ilmasta. teoksesta on myös englanninkielinen versio, joten sen voi antaa lahjaksi ulkomaiselle tuttavalle kertomaan maamme kauneudesta. ILMAILU 61
K p kilp ken 62 ILMAILU
KILPAILUKUTSU purjetaitolennon sM-kilpailuihin kilpailut pidetään nummelan kentällä (eFnU) 18.-19.8.2007 tarkempia tietoja www.taitolento.fi Kuppilatiima toukokuussa varjoliitimellä yli 300 kilometriä suomen halki pamauttanut lentäjä halkoi maata liki itärajalle asti. kunhan pysyttelet pyörätiellä, ettet jää Audini vaivaksi, naurahti espoolainen. Ilmassa lentäjä oli kunnon long haul rykäyksen verran: 7 tuntia 55 minuuttia. tämä selitys kelpasi. sade ei tullut tällä kertaa pilvestä... roger kuppilatiimakiilari bongasi Ilmailuliiton lajipäällikkö Martti roivaisen brittihuumorin tuotoksen kauppalehti presson sivulta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaa ILMAILU! Puh. (09) 3509 340 www.ilmailu.fi kuppilatiima@gmail.com ILMAILU 63. Myös Ilmavoimien hornet aikoo pyörähtää muina miehinä tapahtumassa. Matka olisi varmasti jatkunut AdIZ-vyöhykkeen yli venäjälle, mutta sen verran on ison itänaapurin itsenäisyyttä kunnioitettava, ettei sinne ilman lupia lennetä. 1979. vastoin kuin muut supertähdet, Leonardo ei tullut eurooppaan omalla yksityissuihkukoneella. helsinkiläinen, espoolainen ja vantaalainen vertailivat liikkumismuotojaan. Milloinkas muuten rakennatte keskustatunnelin valmiiksi. hän kantaa huolta hiilidioksidipäästöistä sillä Leon toi eurooppaan reittilento. Ihan pienimmillä päästöillä matkustajaa kohden Leo ei kuitenkaan selvinnyt, sillä hän oli varannut käyttöönsä erään länsimaisen lentoyhtiön Boeing 747:n kokonaisen ykkösluokan matkallaan kaliforniasta eurooppaan... Vuosikerta kotimaassa 44 euroa. jos olitte tuntevanne kevyttä sadetta toukokuun puolessa välissä eteläisessä suomessa, ette erehtyneet. onhan tapahtumapaikalla, pudasjärvellä, Ilmavoimien lentokenttä. roger toukokuussa ranskan Cannesin kansainvälisillä elokuvajuhlilla nähtiin taas maailmantähtiä oikein roppakaupalla. Muun muassa howard hughesia taannoin Aviator-elokuvassa näytellyt Leonardo diCaprio oli paikalla. "no mutta kun emme ole hornetia oikeastaan kutsuneet paikalle, mutta olemme sangen iloisia että se kuitenkin tulee". Ilmailuviranomainen kuuli ajatuksesta ja sanoi, että sitten olisi syytä hakea lentonäytöslupa. tuo muuten mieleen varusmiespalveluksen kaartin pataljoonan kunniakomppaniassa v. Ai miten liitimestä hoidetaan tarpeet lennon aikana. ei näin keskustassa asuva tarvitse autoa, ja ostinkin juuri senaatintorilta itselleni vanhan armeijan polkupyörän, myhäili helsinkiläinen. josko karjala olisi todella sittenkin saatava takaisin. et viitsisi heittää minua ja penskoja jumboon, kun sattui tojota leviämään köyhämäkeen, murahti vantaalainen. roger sunny nights rally ilmailutapahtuma vetää hyvin monenlaisia tahoja puoleensa
PAL.VKO 2007-36 07006 Num V