Ilmailulehti 6/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SuiHkuVoimalla leNtäViä leNNokkeja Numero 6/2011 turku airshow ukkoSta taiVaalla 74. Vuosikerta Hinta 6,50 euroa 6 414882 888030 oN tHe RoaD 11006 laskuvarjohyppääjät
Ne ovat itsestarttaavia sähköllä toimivia koneita. Nuorisolle ihailtavaa! Ehdokkaita olisi. Öh. Kuka houkuttelisi uusia ihmisiä. Esikuva, tuleva sankari, jota nuoriso ja me vanhemmatkin voimme ihailla. Alkuvaiheessa lentäjä joutuu hakemaan sponsorin tai kulkemaan omilla rahoillaan, mutta melko pian kilpailijoista tulee ammattiurheilijoita. Oikeasti tämän päivän nuoret kumminkin ovat kovia tekemään töitä, yritteliäitä ja urheilullisia. On ilmatilat, lentokelpoisuusasiat, medikaalit ja lupakirjat. Mario Hytten on perustamassa kaupallista purjelennon kilpailusarjaa nimeltään Skyrace. Purjelentoa Positiivisia terveisiä purjelentotoimikunnasta! Positiivisuus on välillä tiukassa, kun miettii purjelennon, suomalaisen purjelennon, tulevaisuutta. Koneissa on muutama patti kameroita varten. Jo nyt näkyy, että yhä harvemmat innokkaat harrastajat lentävät paljon, samaan aikaan kun entinen keskitason harrastaja vähentää vuosittaiset viisi keikkaansa ensin kahteen ja sitten lopettaa kokonaan. Lentäjien tarkat valintaperiaatteet eivät ole vielä selvillä. Lentäjien pitää panostaa asiaan ja sitoutua siihen. Edelleenkin Kuittinen on ainoa nimi purjelennossa, jonka suuri osa kansasta muistaa. Skyrace-kilpailuja on ensimmäisenä vuonna neljä. Urheilulliset näkökohdat sanelevat valinnat. Erilaisia ihmisiä, joiden urheiluteot kiinnostavat. Hinauskoneita ei tarvita, se poistaa monta huolta. Mario hankkii rahoituksen sponsoreilta. Televisiokoosteisiin panostetaan. 2 ILMAILU Skyracen toiminta-ajatus on olla maailman vauhdikkain vihreä urheilu. Hyviä lentäjiä pitäisi löytyä ympäri maailmaa, kattavuutta pitää olla. Lentäjän kustannuksia pienentää se, että kilpailuun ei tarvitse viedä konetta, ei tarvitse avustajaa (tämä oli varmaan huono uutinen joillekin!), ei ole osallistumismaksuja eikä hinausmaksuja. Mario sanoo, että hän haluaa nimenomaan hyviä lentäjiä, hyviä urheilijoita. Jos niin on, meitä suomalaisiakin on pian jo kolme tämän ehdon täyttänyttä. Organisaatio tarvitsee oikeastaan vain vapaan lentokentän ja riittävästi ilmatilaa. Skyrace alkaa 2013 tai 2014. On huhuttu, että sarjaan kelpuutettaisiin vain GP-finaaleissa lentäneitä. Suomalaisittain meille olisi myös todella tärkeää, että saisimme lähetettyä maailmalle yhden suomalaisen Skyrace-lentäjän. Kilpailut lennetään GP-konseptin mukaan. Skyrace on nimenomaan televisiopainotteinen. Onnettomuuksia emme halua, on siis panostettava kilpailuihin. Ruotsista kuuluu nyt kummia. Markku Kuittinen hoiti hetken julkisuuspuolta, melkein yksin. No, jos miettii meille kaikille tutun Iceman Räikkösen kaltaista ihmistä, josta ei kehittyisikään puhetaituria, onhan pikku kömpelyys tavaramerkkinä mieleenpainuva. Kaksikon takapenkille on yhä vaikeampi löytää sitä aina päivystävää jäärää, joka on ikuisesti notkunut kentän laidalla viiden minuutin valmiudessa. Purjelennolla on loistava tulevaisuus takanaan. Kerhoissa aktiivit hiljentävät tahtia jollei peräti tahdistin tahdita. Ensiksi maaliin tuleva voittaa. On toissijaista, miten filmauksellinen urheilija on. Tai oikeastaan kirjavia, sillä ne maalataan sponsoreiden väreihin. Sponsorisopimuksista on julkaistu tähän mennessä hyvin vähän tietoa. Purjelentotoimikunta keskittyy taistelemaan byrokratian tuulimyllyjä vastaan. Hyvin samaan tapaan kuin Red Bullissa tai formuloissa. Muutenkin, jos kilpailuja käydään todella maailman laidalla kuten Chilessä tai vaikkapa Suomessa, katsojia ei kerta kaikkiaan riitä. Skyrace-laivueeseen kuuluu noin 25 itsestarttaavaa konetta, kaikki samanlaisia. Sarja näkyy televisiossa lyhyellä viiveellä. Kameratekniikka haetaan F1-sarjasta. Jämin kultavuosina tuhansittain nuoria körötteli junalla ja linja-autolla Satakunnan perämetsiin kovaan työhön, palkkionaan joskus muutama sekunti suoraa liitoa, parhaimmilla huimat C-lennot. Skyrace on valmiina hyvin samantapainen konsepti kuin Red Bull Air Race, joka tunnetaan ympäri maailmaa. Purjelento on siis hyvällä asialla ja liputtaa sanomaa meidän kaikkien puolesta. 1950-luvulla kova työ, hiki ja sotilaallinen kuri vetivät nuoria paremmin kuin DuoDiscus tänään. Liikevaihtotavoitteet ovat salaisuuksia, mutta vuositasolla liikuttaneen miljoonissa, ehkäpä yli kymmenessä. Lentäjä on ensisijaisesti urheilija. Nuoria kumminkin tarvitaan, ja vähän vanhempiakin, muuten harrastus kuolee sukupuuttoon. Siitä vuosittainen lukumäärä kasvaa asteittain kahdeksaan kilpailuun. Kisoihin ei erityisesti houkutella katsojia kiinnostunutta väkeä on kuitenkin niin vähän, että televisioon verrattuna mainokset eivät saisi tarpeeksi julkisuutta. Tarvitaan julkisuutta. Yllättävää kyllä, tämä yksinkertainen periaate ei toteudu tavallisissa purjelentokilpailuissa. Sille on selvä markkinarako, koska monet yritykset ovat turhautuneet, kun eivät saa esille tekemäänsä ympäristötyötä. Ihan viime vuosina ei ole enää sellaisia julkkiksia noussut. Sakari Pyörre Kirjoittaja on Suomen Ilmailuliiton purjelentotoimikunnan puheenjohtaja 6/2011. Skyrace-lentokoneet ovat vihreitä. Ei voi pullamössösukupolveakaan syyttää, vaikka mieli tekisi. Lentäjiä on Marion mukaan 20. Mikä siinä sitten mahtaa ollakaan takana. Ne ovat kansainvälisiä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat esille omaa vihreää työtään. Marion tausta sponsorihankinnassa on vahva, kannuksensa hän on hakenut rallin MM-sarjasta. Marion kokemuksien mukaan luonnostaan ujot tai kömpelötkin ihmiset kypsyvät nopeasti julkisuudessa kokeneiksi esiintyjiksi. Esimerkkinä on väläytelty Seikoa, joka haluaa yhdistää aurinkoenergialla toimivat kellonsa aurinkoenergialla lentämiseen. Tänään faijan bemaria ei oikein viitsi ajaa Räyskälän kuppilan pihalle, kun on niin paljon muitakin houkutuksia. Kyllä olisi hienoa nähdä tuttu kaveri telkkarissa selittämässä miten ratkaisu tuli viimeisessä kurvissa... Purjelento Suomessakin saa Skyrace-sarjasta positiivista julkisuutta, jos osaamme kanavoida mahdollisen innostuksen niin, että Skyrace-fanit saadaan kursseille ja siitä matkalennoille sekä kilpailuihin. Polkuhan on lopulta purjelennossa aika lyhyt, jos kerhoista vain löytyy opettajia ja valmentajia, jotka vievät aloittelijat vaikeiden kohtien yli. Lisätietoa Googlesta hakusanoilla Skyrace tai Planetaire. Sama lentäjäjoukko kulkee osakilpailusta toiseen. Hei, meinaa asia unohtua: positiivisuus! Julkisuutta tosiaan tarvitaan, se on kansainvälinen trendi. Skyrace-organisaatio on itseriittoinen kiertävä sirkus. Koneet pitää siis rakentaa hieman nykyisestä poikkeavalla tavalla, jotta ne voidaan maalata muuksikin kuin valkoiseksi. Julkisuutta tulee vain kilpailuista ja onnettomuuksista. Mario kertoo, että hänellä hankkii noin 20 merkittävää sponsoria. Molempien sukupuoltenkin pitäisi olla mukana. Vihreitä ne ovat sikäli, että ne tehdään Antares-purjekoneeseen perustuen
Jokainen Suomeen jätetty euro on omalla tavallaan isänmaallinen teko. Aina kiinnostava ilmailu Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 74. Jos tekemisen puute vaivaa, Suomen Ilmailuliiton sivuilla piipahtaminen kan- nattaa. Värikästä kesää! Mikko Sokero päätoimittaja Kannen kuva Tero Tuominen Painopaikka Tässä numerossa 4 10 Saapuneet-uutispalsta Thunderbirds, taitolennon huippuryhmä ensi kertaa Suomessa Turun näytöksessä Oy Scanweb Ab, Kouvola 2011 29 32 33 36 35 44 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Kauhavallakaan talkooväen puutteesta ei ole tarvinnut kärsiä. Se on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisissa ilmailutapahtumissa jo aikoja sitten, mutta huvin pitäminen yleisöä kiinnostavana vuosi toisensa jälkeen, on uskomaton saavutus. Mikä parasta, tapahtumat ja näytökset ovat eritoten koko perheen viihdykettä. Paikassa on aivan oma keskikesän tunnelmansa, jota on mahdoton kuvata sanoin. Viime talven lumikinosten jälkeen tämä maailman parhaaksi paikaksi asua valittu maa tuntuu vieläkin paremmalta. Se kannattaa ottaa huomioon, kun suunnittelee kesärientoja. vuosikerta Liekö tarunhohtoinen haave lentämisestä vai taivaan jyrinä syynä, että tuhannet ja tuhannet suomalaiset Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Etenkin viimeiset viikot ennen näytöstä ovat täynnä satoja ja satoja erilaisia yksityiskohtia, jotka on vain hoidettava. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Missään tapauksessa muitakaan esiintyjiä ei pidä väheksyä, sillä näytöstapahtuma on monen tekijän summa. Puh. Jo pelkät maisemat saavat kymmenettuhannet ulkomaalaiset Suomeen vierailulle. Se ei ole aivan vähän se. Turku Airshow on takana ja siellä vetonaulana oli tämänkin lehden kannessa komeileva Yhdysvaltojen Ilmavoimien taitolentoryhmä Thunderbirds. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. Myös Kauhavan perinteinen Lentäjien Juhannus on takana. Sivuilta www.ilmailuliitto. Ilmailutapahtumien aikatauluja ja matkakarttaa suunnitellessa kannattaa tutustua muutenkin kesäiseen Suomeen. Suomi on oikeasti täynnä nähtävää ja koettavaa. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 17 18 20 22 Paavon Purjelentokulma Pienoista Mallipuhetta Wren Turbines, lennokkiharrastajien pyhiinvaelluskohde 46 48 Majuri Rinne, rokkari ja kahden Machin kerhon jäsen Konemarkkinat Kilpailukutsuja Tapahtumakalenteri Mielenkiintoinen sotakonemuseo Kanadan Ontariossa Purjelennon GP-kisa Nummelassa Nuorisotapahtuma Peltilinnut 2011 Me 262 -suihkuhävittäjä, käyttämättä jäänyt valttikortti 25 26 Lentoyhtiöt sijoituskohteina Laskuvarjotoimikunta tien päällä 50 51 ILMAILU kuulee vitosena ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 6/2011. Koukkaapa sitten idän, Keski-Suomen tai lännen kautta halki maamme, näkemistä ja kokemista riittää. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. Tai ainakin siltä tuntuu, kun paikalla käy. Samainen kalenteri painettuna löytyy myös tästä lehdestä. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa kerääntyvät ilmailutapahtumiin. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. löytyy ajantasainen tapahtumakalenteri, josta pystyy valitsemaan toinen toistaan kiehtovampia eri ilmailulajien tapahtumia. Turun Lentokerholle suuri hatunnosto siitä, että talkoohenkeä löytyi valtakunnallisen lentonäytöksen järjestämisen verran. www.ilmailu. Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu. Puh. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. Suomi on kesätapahtumien luvattu maa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. En tarkoita silti sitä, etteikö ulkomaillakin saisi matkustella, mutta Suomen tarjonta kaikkiaan on uskomattoman hienoa
Siinä käytetään lee lintujen luiden optimaalista lujuusra- kasvikuiduista valmistettuja materiaaleja, joissa on itsepuhdistuvia ominaikennetta. Tällaisia teknologioita kehitetään Konseptimatkustamossa on "hermoparhaillaan, ja vaikka ne eivät tulisikaan verkko", joka toimii älykkäänä rajakäyttöön juuri konseptimatkustamossa pintana koneen ja matkustajan välillä. Ernest on nimetty Cessnan uudeksi pääjohtajaksi, kun edellinen pääjohtaja Jack Pelton hieman yllättäen erosi jäädäkseen eläkkeelle. Hän on johtanut GE Aviation -ryhmää, joka kuuluu maailman suurimpiin suihkumoottorien ja erilaisten lentokonejärjestelmien valmistajiin. Uuden 600-sarjan suurimmat muutokset konetyypin Suomessa tuttuun 500-sarjaan verrattuna ovat uudistettu ohjaamovarustus lasiohjaamoineen, suuremmat matkatavaralokerot sekä 5 % suurempi lentoonlähtöteho. Näyttely kertoo sotakorvausvuosien 19441952 vaikutuksista suomalaiseen metalliteollisuuteen ja erityisesti Valtion lentokonetehtaan toimintaan sekä lentokonetehtaan historiaan yleisesti. matkustajan toiveiden mukaan. matkustuskokemuksen. Airbusin vuotuisista yli kahden miljarViime vuonna esiteltiin konseptilendin euron tutkimus- ja kehitysinvestointokone täynnä uutta tekniikkaa, joka neista yli 90 prosentilla on vaikutusta vähentää päästöjä, jätettä ja melua sekä nykyisten ja tulevien lentokoneiden polttoaineen kulutusta. Tarjooma lentämiskokemuksen, joka on saanut ulottuu aina täyteen luksuspalveluun asti inspiraationsa luonnosta. Kohteiden ristöstä. Airbusin ilmailun visiota vuodelle 2050. Tekniikan matkustamiskokemuksen tulevaisuuden kehityksen ansiosta konseptimatkustamo vuoro. viin lentokoneisiin. Tilauskirjassa on nyt koneita 300 miljoonan dollarin edestä vuoteen 2014 saakka. kaikkiin suuntiin. Myös kuvat ovat Matti Haapavaaran ottamia ja hänen arkistostaan. 4 ILMAILU. Virtuaaliset heijastuskuvat voivat viedä Ei ole vielä avaruusnäkymiä tässä koneessa, vaikka uusi matkustajan mihin tahansa kone (A360-1000) onkin. Ensimmäiset viisi sarjakonetta ovatkin jo valmiina ja kymmenen lisää on loppukokoonpanovaiheessa. Se sallii älykkään seinäkalvon käytön: kalvo säätelee sisäilman lämpöti- suuksia. Uusi pääjohtaja tulee General Electric -yhtiöstä. Materiaalit vähentävät jätteen laa ja muuttuu tarvittaessa läpinäkyväksi, määrää ja ylläpidon tarvetta, ja lisäksi ne jolloin matkustajilla on avoimet näkymät ottavat hyötykäyttöön matkustajan kehittämän lämmön. Uuden 600-sarjan ensimmäinen operaattori on Royal Air Maroc Express -lentoyhtiö. Lentokoneen bioninen rakenne jäljitte- on täysin kierrätettävissä. Siinä ovat apuna vitamiini- ja antioksidanttipitoinen ilma, tunnelmavalaistus, aromaterapia ja akupaineluhoidot. Airbusin konseptimatkustamo välillä matkustajat voivat vuonna 2050 on suunniteltu tältä pohjalta. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Onko konekimpassanne uusi alus. Älykäs teknoalue on suunnattu matAirbus esittelee matkustamokonsepkustajille, jotka haluavat tehdä koneessa tinsa vuodelle 2050: täysin uudenlaisen samoja asioita kuin maassa. Airbusin suunnittelujohtaja Charles Matkustamokonsepti on uusin osa Champion sanoo. ja -koneessa ennakoidussa muodossa, Hermoverkko voi havaita matkustajan jotkin niistä voivat tulla Airbusin tuletarpeita ja vastata niihin automaattisesti. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille Airbuseista näkymät kaikkiin suuntiin vuonna 2050 ympäristöön, esimerkiksi hologra seen Älykkäät matkustamot tekevät mahdolpeliin tai shoppaajat virtuaaliseen soviliseksi matkustajan mittojen mukaisen tushuoneeseen. Vuonna osallistua interaktiiviseen kokoukseen, 2050 matkustaja voi astua määränpääspelata virtuaaligol a, lukea kotona olesään ulos Airbusin koneesta virkistyville lapsille iltasadun ja katsella jalkojen neenä ja yhtä kokemusta rikkaampana, alla avautuvaa näkymää. Kuva Airbus 6/2011 Oikaisu Ei Heikki vaan Matti Haapavaara Viime ILMAILU-lehdessä olleen taitolentäjä Seppo Saarion jutun kirjoittaja on Matti Haapavaara. Henkilökohtaiset alueet korvaavat Selvitystemme mukaan vuonna 2050 perinteiset matkustusluokat ja mahdolmatkustajat odottavat saumatonta matlistavat matkustajan halujen mukaan kustuskokemusta ja huolenpitoa ympäräätälöidyn ympäristön. Interaktiivinen alue sijaitsee matkustamon keskellä. Twin Otter taas tuotannossa. Uusi 400-ohjelma lähti liikkeelle vuonna 2007. Scott A. Kone sai varsinaisen tyyppihyväksynnän jo 2010, myös Euroopan EASA:lta. EAS on myöntänyt tyyppihyväksynnän ATR-perheen uusimmalle koneelle ATR 72-600:lle, joten koneella voidaan nyt aloittaa kaupallinen lentoliikenne. Q Lyhyesti Ilmailumuseon uusi näyttely Sotakorvaukset ja lentokoneteollisuus avattiin 16. saakka. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. Se tekee mahdolliseksi muun muassa matkustajan mukaan muotoutuvan istuimen. Kanadalainen Viking Air Limited on saanut Kanadan viranomaisen tuotantohyväksynnän Twin Otter -koneen uuden 400-sarjan valmistamiseksi. Virkistävällä alueella matkustaja voi rentoutua ja levätä. Tänä vuonna oli ympäristöominaisuuksiin. 6. Näyttely on avoinna isänpäivään 13.11. Uusien alueiden avulla matkustaja voi itse muokata lentämiskokemustaan
Solar Impulse Pariisin yllä. Mat- Auringon voimalla lentävä Solar Impulse -kone jatkaa ka onnistui toisella yrittämällä. Hän kehottaa tarkistamaan Helsinki-Vantaan verkkosivuilla julkaistun kesälomalaisten vinkkilistan, josta voi poimia tärkeimmät ohjeet. Hyvä esimerkki siitä on alle kaksivuotiaan vauvan kanssa matkustaville perheille tarkoitettu oma turvatarkastuslinja, joka avataan heinäkuussa. Lomalaisten ja lapsiperheiden tuloon on varauduttu monin tavoin. Lomalaisten tuloon on varauduttu myös kunnostamalla leikkihuoneita ja lisäämällä lastenrattaiden määrää. päivänä oli seuraava matkalento, kun Borschberg lensi Solar Impulsen Brysselistä Pariisin Le Bourget -näyttelyyn 16 tunnissa. Kone ei tosin ollut vielä Cessna vaan Bleriot XI:n kopio, jonka hän oli ostanut säästöillään. Loppu onkin jo historiaa. Leikkitilat sijaitsevat porteilla 38 ja 16, lastenhuoneet puolestaan porteilla 31 ja 20. Sillä tavoitellaan jo maailmanympärilentoa tai vähintään Atlantin ylilentoa. Clyde Cessna nuorena. Clyde Cessnan ensimmäinen lentokone nimeltään Silver Wings. Kone rakennettiin moneen kertaan uudestaan, kun Clyde Cessnan ensimmäiset lennot Oklahomassa päättyivät yleensä jonkinlaiseen kaputtiin. Puolipilvisestä säästä huolimatta aurinkokennot tuottivat lennolla enemmän sähköä kuin moottorit kuluttivat. EFHK:lla turvatarkastuslinja erityisryhmille Finavia panostaa tänä kesänä matkustuksen sujuvuuteen ja parantaa muun muassa lapsiperheiden palveluita. Pystynen muistuttaa, että joutuisasti turvatarkastuksen läpi pääsee, kun jo ennen lentoasemalle tuloa selvittää turvamääräykset ja pakkaa matkatavarat oikein. Turvatarkastuksen sujuvuutta on lähdetty kehittämään jo keväällä. Muun muassa jonotustapaa on muutettu, minkä seurauksena odotusaika turvatarkastukseen on selvästi lyhentynyt. Lento sujui hyvin, vaikka aamusumu ja NATOn sotaharjoitus hieman häiritsivät menoa. Mutta vuonna 1916 Cessna rakensi jo Wichitassa lentokoneita yhteistyössä Beechin ja Stearmanin kanssa, ja 1927 syntyi Cessna Aircraft Company. Ensimmäisellä yrityksellä sää oli sen verran pilvinen, että Borschberg palasi Brysseliin kolmen tunnin lennon jälkeen. Q 100 vuotta Cessnaa Toukokuussa 2011 tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun yleisilmailun legenda Clyde V. Muun muassa lastenrattaita on hankittu lisää. Ruuhkatunteinakin turvatarkastukseen pääsee nyt alle 15 minuutissa, lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen Finaviasta lupaa. Lennon kesto oli peräti 13 tuntia ja kone nousi enimmillään neljän kilometrin korkeuteen. Cessna lensi ensimmäisen kerran omalla lentokoneellaan. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi - Verkkokauppa: www.aviationshop.fi 6 ILMAILU 6/2011. Jo nyt on todettu, että koneeseen tarvitaan jonkinlainen autopilotti sekä pilotille mukavampi ohjaamo. Toukokuussa André Borschberg lensi koneella ensimmäisen kansainvälisen lennon Sveitsin Payernesta Brysseliin. Pitkillä lennoilla Solar Impulse -projekti kerää kokemuksia, joita hyödynnetään seuraavan, suuremman koneen rakentamisessa. Cessna on sen jälkeen toimittanut jo yli 192 500 lentokonetta ympäri maailmaa. Solar Impulse lensi Brysseliin ja Pariisiin koelentoja. Lapsiperheille lennon odotteluun tuovat mukavuutta myös Helsinki-Vantaan viihtyisät leikkitilat ja hyvin varustellut lastenhuoneet, joista on piirustusvälineiden, lelujen ja videoiden lisäksi hoitopöytä ja mikroaaltouuni vauvanruuan lämmittämiseen. Viihtyisä tila on avattu kesän ajaksi portille 18. Kesän suosikkit-paidat meiltä! Koot: S-XXL Brewster 18,- 18,Finnish Fighter Aces Mersu 18,- Postitse u aks + postim Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Heinäkuussa vauvan kanssa matkustaville perheille ja muille erityisryhmille avataan oma turvatarkastuslinja. Kesäkuun 14. HB-SIB-koneen koelennot on määrä alkaa 2013. Linjaa voivat käyttää myös muut erityisryhmät kuten vanhukset ja avustettavat matkustajat. Uutta on myös design-henkinen Punkaliven suunnittelema odottelutila, jossa sekä vanhemmat että lapset voivat viettää aikaansa ja nauttia matkalle lähdön tunnelmasta. Lentoasemalla on tänä kesänä pyritty ottamaan huomioon erityisesti lapsiperheiden tarpeet
Helsinki-Vantaan palvelupisteistä, kuten kahviloista ja ravintoloista, kerätyt tyhjät pullot ja tölkit ovat jo pitkään olleet palautuspullojärjestelmässä. Mielenilmauksen jälkeen pidetään lehdistötilaisuus, jossa puhuvat ECA:n puheenjohtaja Nico Voorbach, ECA:n pääsihteeri Philip von Schöppenthau sekä ECA:n työ- ja lepoaika-asiantuntija Fran Hoyas. Uskon, että yhteistyömme Planin kanssa kannustaa myös matkustajia kierrätykseen ja lajitteluun, sanoo lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen Finaviasta. Pieni osa kaikista juomapakkauksista on kuitenkin päätynyt sekajätteen joukkoon. A320-sarjan alhaiset käyttökustannukset ja luotettavuus tekevät siitä menestystuotteen. Esitys EU:n uusien ilmailumääräysten työ- ja lepoajoista pahentaa entisestään tilannetta. Yli 2 300 koneen tilauskannan takia lisäämme tuotantoamme, ohjelmista vastaava johtaja Tom Williams sanoo. Vuonna 2012 se saa 12 konetta lisää ja vuonna 2013 vielä kahdeksan. Myös A330-koneiden tuotanto kiihtyy nykyisestä 8,5 koneesta kuukaudessa kymmeneen vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Luxemburgissa on 16. Q Helsinki-Vantaalla yhdistetään hyväntekeväisyys ja kierrätys Aero ot sai Superjetin enäläinen Aeroflot on vastaanottanut ensimmäisen Suhoi Superjet 100 -koneensa.Aeroflot on täten launch customer Armavian jälkeen toinen lentoyhtiö, joka ottaa käyttöön tämän venäläisen lentokoneteollisuuden uusimman ylpeyden. Lentäjien aktiivisesta kampanjoinnista huolimatta Euroopan komissio, Euroopan ilmailuturvallisuusvirasto EASA ja eurooppalaiset ministerit eivät tunnusta väsymystä ehkäisevien lakien tärkeyttä. Palautuksista kertyvät panttirahat lahjoitetaan Planille edistämään maailman lasten hyvinvointia. Vaikka Helsinki-Vantaalla on jo pitkään ollut matkustajillekin tarkoitettuja lajitteluastioita, ne eivät ole tuottaneet toivottua tulosta eikä pulloista saatuja panttirahoja ole aikaisemmin voitu hyödyntää. Tavoitteena on kiinnittää ministerien huomio väsymyksen aiheuttamiin turvallisuusriskeihin. Tämän vuoden alusta huhtikuun loppuun mennessä A320-koneita oli toimitettu jo 132. Työ- ja lepoaikalakien tulee perustua väsymyksen vaikutuksia analysoivaan tutkimukseen. Diamond ei kuitenkaan kerro mistä lisärahoitus nyt tulee. Kesäkuussa Diamondilta tihkui kuitenkin tietoja, joiden mukaan yhtiö on saanut riittävästi lisärahoitusta ohjelman jatkamiseksi. Vuoden 2009 aikana lipaslahjoittajat vaikuttivat yhdessä Finavian ja Planin kanssa yli 220 000 lapsen elämään. Aero otin ensimmäinen Superjet 100, kuvassa vielä Suhoin loppukokoonpanohallissa. Lentäjät barrikadeille väsymystä vastaan L entäjän väsymys on vaikuttanut D-Jet-ohjelma sai lisärahoituksen Huhtikuun ILMAILUssa ehdimme jo kertoa Diamond Aircra in D-Jet-ohjelman talousvaikeuksista, kun yhtiö haki lisää rahoitusta tämän kevytsuihkukoneen kehitysohjelman loppuunsaattamiseksi. Finavian ja kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomen yhteistyö käynnistyi vuonna 2008, kun Helsinki-Vantaalle sijoitettiin viisi muotoilija Eero Aarnion suunnittelemaa Pastilli-säästölipasta. 6/2011 8 ILMAILU. Kaikkiaan A320-sarjan lentokoneita on myyty yli 7000, joista yli 4600 on jo toimitettu miltei 330 asiakkaalle. Airbus toimitti 510 lentokonetta vuonna 2010. Koneessa on 87-paikkainen matkustamo. A320neo-malleissa käytetään uusia, entistä tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä moottoreita sekä sharklet-siipiulokkeita. arviolta jopa viidennekseen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Meille tämä on taas yksi uusi tapa kerätä varoja maailman lasten hyväksi. Uusin tulokas A320-perheeseen on A320neo, joka tulee liikenteeseen lokakuussa 2015. Lomautusten takia DJet-projektin henkilökunta putosi 213 henkilöstä pienimmillään 28 henkilöön. Airbus nostaa kapearunkokoneiden tuotantotahtia Vahvan tilauskannan ja kasvun takia Airbus nostaa A320-sarjan kapearunkolentokoneiden tuotantomäärät 42 koneeseen kuukaudessa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tällä hetkellä koneita valmistuu 36 kuukaudessa. Kanadan hallitus ei ollut kuitenkaan halukas myöntämään sille kaavailtua 35 miljoonan osuutta. Pystynen arvioi, että hyväntekeväisyyteen kertyy viikoittain panttirahat 15002000 juomapakkauksesta. Matkustajien lajitteluun jättämien pullojen ja tölkkien panttirahat käytetään hyväntekeväisyyteen. Keväällä yhtiö kertoi, että tarvittavasta 90 miljoonan dollarin summasta oli varmistumassa 20 miljoonaa yhtiön omistajilta ja 35 miljoona Ontarion osavaltiolta, jossa Diamondin tehdas sijaitsee. Ensimmäisen Aeroflot-koneen on määrä tulla Moskovan ja Pietarin väliselle reitille. Barrikadeille noustaan klo 9.00 LuxExporakennuksen edessä. Yhteiskampanja aloitettiin teemalla Anna lapsen unelmille siivet, jolla luvattiin tehdä totta lasten haaveista. Eurooppalaisia lentäjiä edustava European Cockpit Association ECA haluaa ministerien ymmärtävän, millaisen riskin matkustajaturvallisuudelle liian löysät työaikalait ja niiden seurauksena taivaalla lentävät kuolemanväsyneet lentäjät aiheuttavat. Toukokuuhun 2011 mennessä varainkeruu on tuottanut yhteensä 43 000 euroa. Tieteellisen tutkimuksen huomioon ottaminen lakia säädettäessä on edellytys turvalliselle lentoliikenteelle, siksi nykyinen lakiehdotus on hylättävä. Diamond voi taas palkata lomauttamiaan työntekijöitä takaisin. Meitä ilahduttaa myös se, että tässä toteutuu kaksi hyvää samalla kertaa parannetaan materiaalien kierrätystä ja lasten oikeuksien toteutumista, sanoo varainhankintapäällikkö Susanna Saikkonen Planista. Määrä koostuu lähinnä juomapulloista, jotka matkustajat ovat jättäneet pois matkatavaroistaan ennen turvatarkastukseen menoa. Niistä 401 oli A320-sarjan koneita. Kertyneet rahat on käytetty kehitysmaiden lasten arjen tarpeisiin. Nyt Finavia on järjestänyt matkustajille mahdollisuuden panna pullot ja tölkit turvatarkastusten edessä sijaitseviin lajitteluastioihin, joista ne suomalaisen palautuspullojärjestelmän kautta päätyvät kierrätykseen. Matkustajat ovat voineet lahjoittaa matkalta jääneet kolikkonsa kirkkaanvihreisiin Pastilleihin. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä HelsinkiVantaan Pastilli-keräykseen ja on hienoa, että yhteistyömme Finavian kanssa syvenee. heinäkuuta liikenne-, viestintä- ja energiaministerien tapaaminen. päivänä. V K olme vuotta sitten käynnistynyt Finavian ja Planin yhteinen varainkeruu maailman lasten hyväksi saa jatkoa, kun Helsinki-Vantaalla parannetaan juomapakkausten kierrätystä. ECA järjestää ministeritapaamisen yhteydessä mielenosoituksen. Aeroflotin on määrä saada kymmenen Superjetiä tänä vuonna. Kone laskeutui ensimmäisellä reittilennollaan Pulkovoon kesäkuun 16
CJ4:llä voidaan lentää yhden henkilön ohjaamomiehityksellä ja ohjaajan tyyppikelpuutus on yhteinen CJ-sarjan muiden koneiden kanssa. 020 7432 999, faksi 020 7432 991 Citation CJ4 tyyppihyväksytty C Tero Taskila Estonian Airin toimitusjohtajaksi Estonian Air -lentoyhtiön hallitus nimitti kesäkuussa suomalaisen Tero Taskilan yhtiön toimitusjohtajaksi. Räyskälä EFRY GP II 6.7.8. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 6/2011. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. Rovaniemi CAMO FI.MG.0027 KOULUTTAA Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 Jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaa sekä ARC-tarkastuksia purje-, mopu- ja moottorikoneille ympäri Suomen. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. Vain 36-vuotiaalla Taskilalla on jo takanaan vaiherikas ura kaupallisen ilmailun alalla. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. Lisätietoja www.suio. Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. CJ4:n kantama on 2002 NM ja suurin matkanopeus on 453 solmua. alkaen Punnituskurssi 22.23.10. Aikaisempiin työnantajiin kuuluvat mm. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto. Finnair, Lufthansa Consulting, Qatar Airways ja Gulf Air. Koneen hinta on noin yhdeksän miljoonaa dollaria. CJ4:n pidennetty runko ja isommasta Sovereignista peritty lievästi nuolimuotoinen siipi näkyvät hyvin kuvassa. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Räyskälä Purjelennon vuoristolentoleiri Espanjassa 3.9. kesäkuuta Estonian Airin toimitusjohtaja. essnan Citation CJ -liikesuihkuperheen uusin jäsen, hieman suurempi CJ4, on saanut EASA:n typpihyväksynnän. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. SUIO Oy, opiston kokonaan omistama G-organisaatio. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Viimeksi Taskila oli latvialaisen Air Balticin toimitusjohtaja. Tero Taskilasta tuli 1. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. Savonlinna Päällystyskurssi 18.20.11. Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 65,32,41,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Rovaniemi Punnituskurssi 19.20.11. + 12.14.8. Matkustamoon mahtuu kuusi henkilöä. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. GI-Palvelut Oy Suomen Urheiluilmailuopisto Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskurssi varjoliitäjille, kouluttaja Ilkka Peura Pelastusvarjoleiri varjoliitäjille 23.24.7. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto
Yleisilmailukoneiden osuudessa nähtiin pari mielenkiintoista esitystä. Lopulta koneet palasivat takaisin platalle. Midnight Hawks nousee esityslennolle lauantaina. Hollantilaisten F-16-varakone laskeutuu maahenkilökunnan tervehtiessä. odotti rullaustiellä kelin muuttumista niin kauan kuin polttoaineen puolesta oli mahdollista. Lauantainakin pilvet haittasivat ja katsojat näkivät matalan ohjelman. Yleensä ohjelmaan kuuluu myös useita yleisön ylilentoja, mutta täkäläisten määräysten vuoksi ne oli karsittu minimiin. Turkulaisten Fournier RF5 Tuuliat esittivät paritaitolenILMAILU 11 6/2011. Show ennen ja jälkeen lennon on tärkeä osa kokonaisuutta. Yksi niistä pääsi otsikoihin loukattuaan demilitarisoidun Ahvenanmaan ilmatilaa. Kaksipäiväinen näytös oli rakennettu selvästi teemojen varaan. Esitys oli näyttävä, vaikka pystyliikkeet jäivätkin pilvien vuoksi tekemättä. Harrasteilmailusta edettiin taitolennon, veteraanikoneiden ja pyöriväsiipisten kautta sotilassuihkukoneisiin. Neljän koneen vinoneliön ja kahden soolokoneen liikkeet vuorottelivat. Turussa sen näki suoraan vain murto-osa yleisöstä, mutta tapahtumat välitettiin jättinäytölle. Thunderbirdsien kiertuevarustus liikkuu C-17 Globemaster III -kuljetuskoneilla (vas.)
Niin tälläkin kertaa. Pyöriväsiipiset eivät kärsi huonosta säästä niin paljon kuin nopeat suihkukoneet. NH90 onnistui jälleen vakuuttamaan tyypin ominaisuuksista. Ilmavoimat esitteli punavalkoisen BAe Hawk Mk 66 -suihkuharjoituskoneen. Toinen veteraani, Gloster Gauntlet, on suomalaisten lentonäytösten vakio-ohjelmanumeroita. Modernin ja liikehtimiskykyisen kopterin esitykset ovat herättäneet ihastusta jo monissa näytöksissä. Yhtä kaikki se on myös harvinaista nähtävää, sillä erinomaisen sääherkän koneen esiintyminen tai jopa paikalle saapuminen on usein peruuntunut. Patria Pilot Trainingin osastolla esiteltiin kesäkuussa tullutta tehdasuutta Tecnam P2002 JF -koulukonetta. Kevyeen VLAluokkaan kuuluva tyyppi on varustettu Rotax-moottorilla ja sen melutaso on huomattavasti alhaisempi kuin sen edeltäjillä, AS202 Bravoilla. Euroopan modernein koulukonelaivasto on varustettu kuvaruutunäyttöihin perustuvilla mittaristoilla. Viima oli monen suomalaisen lentäjän koulukone ja palveli 1930-luvulta 1950-luvun loppuun. Näytöskoneiden turvallisuudesta vastasi sotilaspoliisiryhmä. Esa Passilan lentokuntoon entisöimä Valtion Lentoko- netehdas Viima saatiin katsastettua sopivasti ennen näytöstä. Maavoimilla on käytössään jo yli puolet tilatuista kahdestakymmenestä NH90-helikopterista. Ilmasta-ilmaan aseistuksena rungossa AIM-120C ja siipien kärjissä AIM-9X -ohjukset. 12 ILMAILU 6/2011. Sellainen nähtiin myös Turussa. Patrialla on nyt peruskoulutuksen käytössä yhdeksän Tecnamia sekä niiden lisäksi kolme vain vuoden vanhaa Cirrus SR22 -mittarikoulutuskonetta. Sveitsistä ostettuihin 18 koneeseen asennetaan Patrialla moderni kuvaruutunäyttöön perustuva mittaristo. esiintyjä Turussa järjestettäväs- Rajavartiolaitoksen AS332 Super Puma on itseoikeutettu Pilatus PC-12NG, CASA C-295M ja Valmet Vinka sateisena lauantaiaamuna. Sotilassuihkukoneiden osuudesta tarjoili maistiaisia Ilmavoi- mien BAe Hawk, jonka soolo oli mukavaa johdattelua näytöksen loppuhuipennukseen. Agrolentopalvelun Bell UH-1 MLU 2 -päivityksessa F-18 Hornet saa JSOW-liitopommit ja JDAM-täsmäpommit. Nelipaikkaisia R44-koptereita on rakennettu yli 5000. Seuraavaksi vuorossa olivat kuitenkin pyöriväsiipiset. Klassikkokopteri onkin suosittu esiintyjä. toa savuilla terästettynä. Passilan navetan parsilla säilynyt yksilö on entisöity huolella. Niin kävi nytkin. Hueyn louskuttava ääni tuo suurellekin yleisölle mieleen Vietnamin sodan ja etenkin siitä tehdyt elokuvat. Samaten nähtiin yhtä aikaa kaksi Robinson R44 -helikopteria. Tecnameissa on Garmin 500 ja Cirruksissa niin ikään Garminin valmistama Cirrus Perspective -mittaristo. Bell UH-1 Huey ja hollantilaisten erikoismaalattu F-16. Se toi mukavan tuulahduksen suomalaisen lentokonerakennuksen historiasta. Omistaja aikoo säilyttää jälkikäteen rakennetun ohjaamon kuomun, sillä hänen mukaansa "avokoneissa on jo tarpeeksi kärvistelty". Moottoriongelmien takia Viima ei lauantaina lentänyt, mutta sen rullatessa saatiin nauttia tähtimoottorin säksätyksestä. Sunnuntaina kone pääsi ilmaankin
Näytösryhmän mukana liikkuminen on huomattavasti mukavampaa kuin esimerkiksi taistelukentällä, Reid sanoo. Ensimmäisenä oli Ilmavoimien Hornet. Larry tähtää sadeasussa kamerallaan nimikirjoitusta katsojalle antavaa Thunderbirdsin lehdistöupseeria, majuri Kristin Haleyta. sä näytöksessä, onhan kyseessä kopterin kotikenttä. Erikoisuutena esiteltiin henkilön vinssaus liikkuvan kuorma-auton lavalta. kiertää taitolentoryhmän mukana ja kuvaa niin maasta maahan kuin maasta ilmaankin. Me emme kuvaa paljonkaan videota, mutta siihen päin ollaan menossa. Molemmat ovat asevoimien kouluttamia valokuvaajia, jotka ovat olleet mukana taisteluissa Afganistanissa. Thunderbirdsien kuvaajat käyttävät Nikonin kalustoa, ja ammattikuvaajina tietenkin sieltä kalliimmasta päästä. Siihen on omat kaverinsa. Kuva Mikko Sokero Nikon D3s ja objektiiveina N-sarjan laseja. Ennen Thunderbirdsejä molemmat herrat ovat olleet aktiivisissa taistelutilanteissa, joisa on ollut isot riskit. Taistelukuvaaja on tarvittaessa mukana maavoimien operaatioissa. Kuvaajat kiertävät Thunderbirdsien mukana kaikissa näytöskohteissa, tällä kertaa käydään yhdeksässä Euroopan maassa. Valinnasta tulee tietenkin normaali mainospuhe, mutta kuvaajat vakuuttavat olevansa kalustoonsa tyytyväisiä. Merkkivalintaa selittää osaltaan se, että Nikonin tuotteet on testattu ja hyväksytty käyttöön Ilmavoimien koneissa, eikä lennolle oteta kyytiin mitään speksaamatonta. Operaatio on sinänsä rutiinia, koska kopteri joutuu usein vinssaamaan ihmisiä liikkeessä olevista aluksista. Molemmat kuvaajat ovat olleet jonkin verran myös takapenkkiläisinä, mutta pääosin kuvaaminen tapahtuu maasta. Sitten Turkkiin ja takaisin USA:han, sitten puoleksi vuodeksi Afganistaniin. Se on osa hommaa, kuittaa Reid lyhyesti. Iso pelastuskopteri on aina näyttävä liikehtijä. Reid ei tehnyt sopimusta. Larry Reidillä ei ollut mitään kiinnostusta liittyä asevoimiin. Kiertue päättyy Nellisiin Nevadaan, Thunderbirdsin kotikentälle. 9/11 herätti hänet ja hän liittyi ilmavoimiin. Super Pumillekin on pian alettava etsijä seuraajaa. USA:n kiertue kestää huomattavasti pidempään. ja Richard Rose. Tarjolla oli paikka: neljän vuoden pesti. Pienen kopterin teho-painosuhde on mainio ja se näkyi myös esityksessä. Siellä hänet koulutettiin valokuvaajaksi. Lukion jälkeen hän yritti opiskelemaan, huonolla menestyksellä. Kun sotilaat joutuvat tulikosketukseen, kuvaaja pysyy mukana ja joko keskittyy kuvaamiseen tai tarvittaessa tarttuu aseeseen. Vastaavilla ominaisuuksilla varustettua lentolaitetta ei ole kovin helppo löytää. Runkoina on Thunderbirdsin valokuvaaja Staff Sergeant Larry Reid Jr. Kolme käytössä olevaa kopteria on saatu vuosina 19881992. Koti-ikävä vaivaa ajoittain, mutta kiertueelämä on tällaista. Suomessa konetta on totuttu ilmapuolustustehtävänsä mukaisesti kutsumaan tyyppitunnuk- Patrian peruslentokoulutuksen uusi työjuhta, Tecnam P2002 JF. Sotilaskuvaajat mukana kiertueella Thunderbirds-ryhmään kuuluu erikoisia ammattiryhmiä - muun muassa kaksi valokuvaajaa, kersantit Larry Reid Jr. Kovimmassa koitoksessa ne ovat olleet 1994 Estonian onnettomuuden yhteydessä. USA:n ilmavoimilla on käyttösopimus Nikonin kanssa, joten tuotetuki lienee kunnossa. Koala korvaa koulutuskoneena vanhat JetRangerit, mutta Suomen Ilmailuopiston tyylikäs Embraer Phenom -koulukone. se soveltuu ominaisuuksiensa ansiosta myös Rajavartiolaitoksen muuhun työkäyttöön. Raskaat sotilassuihkukoneet pääsivät taivaalle kimeän vihellyksen saattelemana lentäneen Fouga Magisterin jälkeen. Ilmavoimat haluaa liikkuvaa kuvaa nimenomaan koneesta. Tosin NH90-esityksen rinnalla tyyppi jää ketteryydessä toiseksi. Rajan Vartiolentolaivueen uusinta kalustoa on Agusta Westland AW119ke Koala. ILKKA KANGASTALO JA MIKKO SOKERO ILMAILU 13. Eräänä päivänä Thunderbirdseistä soitettin. Thunderbirdseihin ei mennä noin vain, joka tehtävää hakee ainakin kymmenen henkeä. Niitä varten kuvaajat lentävät saattokoneessa kuvaamassa Thunderbirds-muodostelmaa. Se on tosi vähän väkeä, kun verrataan vaikkapa lentokonehuoltoon, toteaa kersantti Reid. Thunderbirdsien tiedotusosasto tarvitsee paljon mainoskuvia, joissa ryhmä lentää USA:n tärkeimpien nähtävyyksien päällä. Ensimmäinen palvelupaikka oli Hollomanin tukikohta New Mexicossa. Air Forcessa on viisisataa valokuvaajaa. Vähän myöhem6/2011 min kysyttiin uudestaan ja silloin hän päätti, että taitaa olla parasta tehdä sopimus
Hornetin soolo on pitkään ollut näyttävintä sotilastaitolentoa. Vuonna 2007 palkinto tuli parhaasta ulkomaisesta esityksestä. Ryhmän johtaja Case Cunningham (oik.) luovutti Viperin pienoismallin Ilmavoimien komentaja Jarmo Charles Lindbergille. Ilmavoimat esitteli Turussa kattavasti uutta aseistustaan. Nyt puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti koneille on annettu myös alkuperäinen ilmasta-maahanrooli, joten tunnuksen F/A-18 ja kirjaimen A (Attack) käyttöönotto lienee pian paikallaan. Suomalainen ohjaaja on palkittu vuosina 2001 ja 2005 sotilaslentämisen suurtapahtumassa, Royal International Air Tattoossa Englannissa. Koperi nähtiin myös ilmassa. USAF:n C-20H eli Gulfstream IV toi arvovieraita seuraamaan Thunderbirds-esitystä. 14 ILMAILU 6/2011. Taustalla johtokone, jonka kylkeen on juuri liimattu Suomen lippu. Rajavartiolaitoksen uusi Agusta AW 119 Ke Koala sateenharmaalla kentällä. Thunderbirdsin solakat ja taitavat pilotit valmiina toimintaan. sella F-18 eli Fighter. Maanäyttelyssä nähdyn Hornetin kuormana oli kaksi JSOWliitopommia (Joint Stand-Off Weapon) ja kaksi GPS-ohjattua JDAM-sarjan (Joint Direct Attack Munition) täsmäpommia
Erikoisväreistä ja savuista huolimatta voi kuitenkin todeta, että omien Ilmavoimiemme riviharmaan Hornetin esitys ei millään tavoin kalpene hollantilaisten rinnalla. Esitystä tehostettiin näyttävillä soihduilla, jotka tositoimissa on tarkoitettu lämpöhakuisten ohjusten harhauttamiseen. Oranssilla leijona-aiheella koristellun hävittäjän pilottina oli viime vuoden Tampereen näytöksestä tuttu kapteeni Tobias Hitec Schutte. Vastuu esityksestä vuorottelee Volkelin ja Leeuwardenin lentotukikohtien välillä. Ensimmäinen erikoismaalattu kone otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Komeaa lentämistä toki molemmilta. ILMAILU 15 Hollannin ilmavoimat on vie- DC-3 ja Antonov An-2 saapuivat Turkuun lauantaiaamun kehnosta kelistä huolimatta. Tuomas Pietisen MiG-21BIS-lennokki ei päässyt lauantaina taivaalle. Sen voimanlähteenä on aito suihkuturbiini. 6/2011. Kokonaisuuteen kuuluu väriteemaa toistava kuljetuskalusto. Esa Passilan VL Viima pääsi taivaalle vain sunnuntaina, mutta lauantainakin sen äänistä päästiin nauttimaan koneen rullatessa. Tämä todellinen koneharvinaisuus oli yksi näytöksen kiinnostavimmista koneista. Perinteistä on pidetty kiinni ja tarjolla oli maailmanluokan hävittäjälentämistä. nyt F-16-hävittäjänsä esityksen tuotteistamisen askelta pidemmälle. Turussa Karjalan Lennoston kapteeni Antti Lautalan ohjaama HN liikehti tiukasti ja siten mukavasti koko ajan katsojien näkyvillä. F-16-koneilla on Hollannissa lennetty esityksiä vuodesta 1979. Kone on maalattu näyttäviin erikoisväreihin ja se kiertää lähes ammattimaisesti näytöksiä ympäri Eurooppaa. Siivenkärkiohjusten paikalle kiinnitettävät savunkehittimet eli "Smokewinderit" saatiin 1985
Koneiden valmistelu sekä lentäjien siirtyminen niihin on tarkasti suunniteltu koreografia. F-100 Super Sabre, F-105 Thunderchief ja F-4 Phantom. Koneet voidaan nopeasti muuttaa takaisin palveluskäyttöön. Kuuden esityskoneen lisäksi Eurooppaa kiertää kaksi varakonetta. Osastotaitolennon suihkukoneilla aloitti kotimainen Midnight Hawks, lentonäytöstemme vakioesiintyjä. Ilmassa kuuden valkoisen F-16 Fighting Falconin pulja oli odotetun tiukka. Pääesiintyjän jälkeen kaikki tietysti lähtivät alueelta yhtä aikaa ja ulosajo pysäköintialueilta ruuhkautui pahasti. Kiertuetta tukee kaksi C-17kuljetuskonetta. Thunderbirdseille on sattunut muutamia onnettomuuksia. Neljän koneen muodostelma ajoi liian matalalle, kaikki koneet tuhoutuivat ja ohjaajat saivat surmansa. Kuten Blue Angelsilla vuonna 1992, amerikkalaisten esitys alkoi näyttävällä äkseerauksella. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä Lentonäytöksen ehdoton vetonaula ja päätähti Thunderbirds Modernia ultrakalustoa esiteltiin mainiolla paikalla keskellä näyttelyaluetta. Midnight Hawks lentää esityksensä niin, että koneet ovat koko ajan yleisön nähtävissä. Yhdysvalloissa on lisäksi mukana kaksipaikkaisia VIP-lennätyksiä varten. Harjoituskone Hawk ei tosin tarjoa samaa teho- ja liikehtimiskykyä kuin ensilinjan hävittäjä F-16, mutta tiukassa muodostelmassa erot pienenevät. Vasemmalta Flight Design CTsw, Evektor EV97 Eurostar ja B&F FK 9. saataisiin aikaan, jos Midnight Hawkseille annettaisiin vastaavat resurssit kuin amerikkalaisilla on. Suomeen ryhmä tuli Tanskasta. Tykin paikalla on kuitenkin savujärjestelmä. Niillä on lennetty siitä asti. Vuosien varrella se on esiintynyt 63 maassa. Välillä taloudellisista syistä oli käytössä T-38 Talon -suihkuharjoituskone. Se on Yhdysvaltain ilmavoimien virallinen taitolentoosasto. Yleisön suuri kiinnostus Thunderbirdsejä kohtaan yllätti lauantaina järjestäjät. Nyt on käytössä koneen C-malli. Näyttelyalueella ruokapisteiden jonot venyivät myös melkoisiksi. Myös Blue Angels toimii sanoin. Vuosien varrella kalustona on ollut useita konetyyppejä, mm. Matkalla tehtiin ilmatankkaus, jotta osasto pääsi heti rauhassa ilmasta tutustumaan esiintymisalueeseen. Keväästä syksyyn kestävän näytöskauden aikana Thunderbirds lentää noin 70 näytöstä. Savuilla tehostettu esitys tyydytti varmasti katsojia. Pahin tapahtui harjoituskaudella 1983. Suomalaisryhmä ei joudu häpeämään Thunderbirdsien rinnalla. Ensilinjan suihkuhävittäjän ryhmä sai jälleen 1983, kun se siirtyi F-16 Fighting Falcon -koneisiin. Koneet ovat lähes vakiomallisia maalausta lukuun ottamatta. Ryhmän kotitukikohta on Nellis AFB Nevadassa. Räväkkä liikehtiminen kuuluukin enemmän sooloesityksiin. oli sijoitettu viimeiseksi esiintyjäksi. Super Puma vinssasi miehen liikkuvasta kuorma-autosta. Ilmailuliitto, ILMAILU-lehti sekä SIL-Shop olivat luonnollisesti mukana tapahtumassa. 16 ILMAILU 6/2011. Merkittävästi pienemmistä harjoitusmääristä huolimatta ryhmä lentää yhtä tiukkaa puljaa kuin Thunderbirds, ehkä jopa tiukempaa. Turun lentoasema on silti ehdottomasti yksi parhaista ilmailutapahtuman järjestämispaikoista Suomessa. Thunderbirds Thunderbirds perustettiin 1953. Nimensä ryhmä sai intiaanitarustosta. Hieman yllätti, että ohjelman kulussa oli useita taukoja siten, ettei yhtään konetta ollut näkyvissä
Sittemmin se rakennettiin uudelleen b-malliksi, jolloin muun muassa Vpyrstö vaihtui tavanomaiseen. Lieneekö missään vietetty Kolmas Ilmailukerho Vasaman piirissä syntynyt tyyppi oli IKV-3 Kotka. Muutama päivä ensilennon jälkeen, vuoden 1961 SM-kisoissa Jorma Jalkanen lensi 305-kilometrisen ParolaJämi Oripää-kolmion nopeudella 84,3 km/h. Viime syyskuussa oli syytä juhlia Vasaman syviä syntyjä. Minkälaisia tuumailuja on käyty, miten on ratkaisuihin päädytty ja minkälaisia seikkaluja on koettu. Mutta kurssipa ei päästänyt ohjaamosta pois, vaan kokosi koneen lehtorinsa ympärille. Marraskuussa 1962 Manu lensi tämän OH-XVD:n lekohinauksessa Jämille, josta kone toimitettiin Harald Tandefeldin kisaratsuksi Argentiinaan. Se ei sitten kestänytkään kuin parikymmentä minuuttia heikoissa nostoissa pilvisen taivaan alla. Niin, mutta kokoontuneeko enää milloinkaan sellaista prototyypinrakentajakerhoa kuin 50vuotias Ilmailukerho Vasama. Mies vedettiin vöillä niin alas, että kuomu meni kiinni. OSTIV eli purjelennon kansainvälinen tieteellistekninen järjestö valitsi Vasaman puolestaan maailman parhaaksi vakioluokan purjelentokoneeksi. Olisi ollut aihetta. Koneesta ja sen tekijöistä kertoo keväällä ilmestynyt kirja Ilmailukerho Vasama 50 vuotta. Jotkin niistä, kuten pitkät pilvilennot, ovat tosin hiuksia nostattavia seikkailuja. tus on varmasti koskettanut monia muita kerhoja. Hänet kiilattiin. Kotkan jälkeen vasamalaiset siirtyivät lentämään valmiina ostetuilla koneilla Kirjan lopussa esitellään Ilmailukerho Vasaman jäsenet. Suunnittelijat Tuomo Tervo, Jorma Jalkanen ja Kurt Hedström saivat tunnustuksensa ja Vasamasta tuli jopa pienoinen vientimenestys. Kisareissun jälkeen kone muunnettiin melkein c-malliksi eli pisarakuomu vaihtui isommaksi ja siiven jättöreunan yläpinta sai vaneriverhoilun. Kotkan ohjaamo on hyvin matala. Vaikka se on PIK-sarjan kone, idean, suunnittelun ja prototyypin takana oli tarkoitusta varten perustettu Ilmailukerho Vasama. Kaikkine tarkastuksineen meni ihan jonkun verran aikaa käsikirjaa lukien ja vipuja etsiskellen lähes klaustrofobisissa tunnelmissa. Vuoden 1968 MM-kisoissa Puolassa sillä lensi Seppo Hämäläinen. PIK-16 Vasaman tarina kerrotaan muun muassa Jukka Raunion kirjassa PIK-sarjan lentokoneet, Lentäjän näkökulma III. Se perustettiin 21.9.1960. Vasama näytti jo prototyyppinä kyntensä. Purjelennon opettajakurssi 1/83 sai Kotkan tutustuttavakseen. Silloin OH-XVA oli vielä pohjamaalissaan ja ylipainoinen. Kirjasta on omistettu ilmailutarinoille puolet. Laskuvarjo kiilautui siipisalkojen ja niskatuen kiinnikkeen alle. Ilmailukerho Vasama 50 vuotta -teos on siitä oivallinen esimerkki. Meille muille se on avartava katsaus Suomen purjelennon historiaan ja tekijämiesten ällistyttäviin ponnistuksiin ja suorituksiin. Epäiltiin siinä, ettei lennosta mitään tule, koska Ville ei pääsisi laskuvarjon kanssa hätätilanteessa ulos. Vasamasta kehitettiin Havukka Standard, joka olisi soveltunut paremmin tuotantoon. Se oli teknisesti hyvin vaativa projekti. PAAVO KOPONEN ILMAILU 17. Mauno Koljonen lensi sillä heti HC-matkansa Joensuusta Kuopioon. Varmaan se on osittain sellaiseksi tarkoitettukin. Ilman metalliosia runkoa jaksoi kanniskella sylissä. Mutta pois ei päässyt, ennen kuin tyyppilento oli lennetty. Roteva mies sovitettiin ohjaamoon tyyppejä varten irrottamalla selkänoja ja niskatuki ja riisumalla jalkineet ja lakki. Eihän se tuntunut vajoavan ollenkaan! Sittemmin Vasama kannatteli palstahenkilöä HC-aika- ja KC-matkalennoilla sekä monilla lyhemmillä pyrähdyksillä. Myöhemmin sillä lennettiin Joensuusta monta KC-matkaa. 50 vuotta Vasamaa L juhlahetkeä tai peräti lennetty juhlalentoa 1. Se on melko eksoottinen ilma-alus, 18,2-metrinen avoimen luokan kone laippoineen kaikkineen. Lujitemuovikoneet tekivät kuitenkin jo tuloaan. Valittu tyyli on monin paikoin sekä tekstin että kuvituksen puolesta tuttavallisen perhealbumimainen. Hämis teki myös Suomen ja Pohjoismaiden edestakaisen matkan ennätyksen 602 km. Ne eivät ole pelkästään lentojuttuja, vaan kertomuksia työstä, kokemuksista ja jopa perhe-elämästä. Esimerkiksi palstahenkilön kotikerho Joensuun IK osti neljännen Vasaman 1962. Palstahenkilölle tyyppilento Keski-Suomen Ilmailijoiden OH284:llä 11.6.1972 Tikkakoskella oli elämys. Kotka lensi ensi kerran 25.5.1966. Kone tuotiin radan varteen avoimessa perävaunussa ja palstahenkilö kapusi istumaan kylmiä tyyppejä. Alapinnalla säilyi kangasverhous. Ville katsoi meitä pojanruipeloita hitaasti, levitti lapiomaisen kouransa ohjaamon reunalle ja totesi kaikella yläsavolaisella leppoisuudellaan: Voe, voe! Minä avvoon oven tuosta! Mutta koskapa palstahenkilö mainitaan Ilmailukerho Vasaman juhlakirjassa Kotkan tyyppikiilarien joukossa, niin tarkennetaan vähän. Palstahenkilö ei kiilannut tyyppilennolle. Kone palveli OH-VAD- ja OH275-tunnuksilla, kunnes tuhoutui vuonna 1982 2305 tuntia lennettyään. Tavoitteena oli kyky kaartaa termiikissä 60 km/h ja liitää tyydyttävästi vielä nopeudella 170 km/h. Hyvä kone! meni Vasaman puurakenteen keveys ja etevyys. Yli 30 myytiin ulkomaille. Silloin tuli kuluneeksi 50 vuotta PIK-16 Vasaman ensilennosta. Koneen melkoinen massa kyllä tuntui, mutta muuten se lensi ihan sievästi. Lähteet. Heitä ovat perustajat Tuomo Tervo, Jorma Jalkanen, Kurt Hedström, Hannu Nurminen, Esko Huovio ja Pentti Lehto sekä muut, Seppo Hämäläinen, Juhani Malinen, Risto Huttunen, Pentti Niemi, Mikko Asikainen ja Rauno Renko. Niistä yhdellä Juhani Horma voitti Suomen ensimmäisen purjelennon MM-mitalin, vakioluokan pronssin. Tosin Ville Ruokolainen arvioi asiaa toisin. Se oli 28 km/h yli Antero Närhen virallisen ennätyksen ja 22 km/h Matias Viitasen epävirallistakin lentoa nopeampi. Joukko ei ole suuri, mutta teot sitäkin merkittävämmät. 6/2011 ihmisten tarinoita. Sen ovat toimittaneet Risto Huttunen, Seppo Hämäläinen, Hannu Nurminen ja Pentti Lehto. Huttunen Risto et al: Vasaman värikkäitä vaiheita valottavaa kirjallisuutta. Ilmailukerho Vasama 50 vuotta, Hämeenlinna 2011, Nurmi Ismo: Joensuun Ilmailukerho 1923 1998, Joensuu 1999, Raunio Jukka: PIK-sarjan lentokoneet, Forssa 1995. Kuitenkin se kesti reiluja gvoimia. Suunnittelu alkoi syksyllä 1964. Yhtä kaikki, kirja on hykerryttävä lukukokemus ja hieno dokumentti. IK Vasaman perustamisajatus kävi toteen. Nyt nostan lakkiani entistäkin korkeammalle vasamalaisia tavatessani. Sittemmin perushuollossa il- Ilmailukerho Vasaman vaiku- Koneiden tarinat ovat aina Vuonna 1963 MM-kisoissa Ar- gentiinan Juninissa oli kolme Vasamaa. Viiden päivän päästä Juhani Malinen vei sen jo SM-kisoihin. kesäkuuta. Kerhon perustajajäseniä oli kuusi ja myöhemmin jäseniä tuli saman verran lisää
Sarjaan kuuluu mm siirtokuva-arkki. Sen sijaan myös tänä vuonna julkaistavaksi ilmoitetun 1/72 Short Sunderland Mk.I:n kerrotaan olevan aivan uusi ja täysin Italerin omaa työtä. Tässä ei vältytä absurdeiltakaan asetelmilta, mutta se on valitettavasti nykypäivää. Vaikka se ei muovimallaria säväyttäisi, asia on nähtävä positiivisena, jos se turvaa muovimallipuolen tulevaisuuden. Jos kiinalaisten tulo onkin koventanut kilpailua, se kertoo myös, että harrastus on edelleen markkinoitavissa. Kuusilapaisten potkureiden kokoaminen kannattaa tehdä rauhallisesti pari lapaa kerrallaan ja antaa osille riittävästi kuivumisaikaa. Lisäbonuksena on hyvälaatuinen kirjanen, jossa on tietoa koneesta ja kuvia sekä G.222- että C-27-koneista. Malli on valettu valmistajalle tyypilliseen tapaan vaaleanharmaasta muovista ja valujälki Takaosan rahtiluukut on valettu yhteen pohjan kanssa, joten jos rahtitilan haluaa avata, se vaatii hieman leikkelyä. Suurimmat muutokset ovat uudet moottorit ja potkurit, jotka ovat samat kuin C-130J Super Herculesissa, sekä lasiohjaamo entisen analogisin mittarein varustetun sijaan. Italerin on vain löydettävä oma paikkansa. Olen ollut siinä luulossa, että tällaiset lelumaisuudet olisivat jääneet 1960-luvulle. Toinen kustannuksia nostanut tekijä on mallien esikuvia valmistavien tehtaiden vaatima korvaus siitä, että rakennussarjaa saa ylipäänsä myydä sen nimeä käyttäen. Sarjassa on erittäin hyvälaatuiset siirtokuvat kahdelle ita- Potkuri ja moottorin imu/pakoaukkoratkaisu. Harmi, ettei Ilmavoimat valinnut C-27J:tä CASA:n sijaan, sillä nyt olisi hyvä injektiovalettu malli tarjolla. Italeri on luvannut tälle vuodelle mallin varhaisemmasta G.222:sta, jota odotan mielenkiinnolla. Se on laajentanut ja edelleen laajentamassa toimintaansa myös valmiiden metallimallien puolelle. Eräs ihmetyttävä/ärsyttävä seikka on, että ohjainpinnat on suunniteltu sekä siivessä, että korkeusvakaajissa liikkuviksi. CASA:sta on vain Broplanin vacuform-malli, joka ei kuulu valmistajan parhaimmistoon ja on vielä vaikea saada. Muoviraaka-aineiden hinnannousu on jonkinasteinen riskitekijä. Italeri luottaa malliharrastuksen tulevaisuuteen, kuten myös omaansa. japanilaisen Platzin miehittämättömät konetyypit Predator ja Global Hawk, joita on käsitelty aiemmin tällä palstalla. Ei aivan oikeaoppinen, mutta silti toimiva ratkaisu. 1/72 Boeing B-17 Fortress Mk.I, jonka alkuperäinen julkaisija on Academy. Yksityiskohta siirtokuvista, joiden kaikki pikkutekstit ovat luonnollisessa koossa luettavissa. 6/2011 ILMAILU 19. Moottoreissa on tehty mielenkiintoinen ratkaisu: imu- ja pakoaukko on toteutettu yhdellä mutkallisella putkella, jonka sisälle tulevan levyn etupuolelle on kuvat- tu ahtimen ja takapuolelle turbiinin siivet. Kaiken lisäksi muotintekijöiltä on unohtunut kokonaan peräsimen ja rungon yläosan välinen rako. Rungon kaksinkertainen tukeva rakenne näkyy hyvin. Koneen käyttäjämaita ovat tällä hetkellä Yhdysvallat, Italia, Romania, Kreikka, Bulgaria, Liettua ja Marokko. on pääosin hyvää. Ohjaamon päälasitus on hyvä. Ohjaamon neljästä osasta tehtäviin penkkeihin on valettu jopa vyöt. Kaikkein omituisimmaksi ratkaisun tekee se, että sivuperäsin on valettu yhteen sivuvakaimen kanssa. Toki Italerin nimellä julkaistaan paljon sarjoja, joiden muotit eivät ole sen tekemiä vaan yhteistyökumppaneille kuuluvia. Ratkaisusta on kyllä hyötyä silloin, kun mallin rahtitila jätetään suljetuksi, sillä yleensä noiden irtoluukkujen sopivuus on heikko. Toivottavasti se on yksilövika. Kyllähän nuo saa hiomalla ja kiillotuksella korjattua, mutta siihen kuluu paljon aikaa, voin todeta ihan kokemuksesta. Eikä sitä voi jättää pois, vaikka tekisi mallin kaikki luukut kiinni, koska laskutelineiden kiinnityspisteet ovat juuri tässä osassa. Italeri on nyt tehnyt pitkästä ai- kaa täysin uuden mallin kuljetuskoneesta ja vieläpä kohtuullisen hyvän. Ainoa moite tulee pienistä läpinäkyvistä osista, joista lähes kaikissa on hymykuoppia. Sellaisilta hankittuihin ja viime vuosina julkaistuihin sarjoihin kuuluvat mm. Osien yhteensopivuus on hyvä. Tämän vuoden uutuuksiin lukeutuu mm. Kooltaan se on suunnilleen samaa luokkaa Suomeen hankittujen EADS/CASA 295M -kuljetuskoneiden kanssa. No, tästä tietysti selviää liimaamalla liikkuvat osat kiinni ja unohtamalla koko liikuttelumahdollisuuden. Kittiin ei tämän mallin kanssa tarvitse juurikaan turvautua. Mielenkiintoinen on ratkaisu, jossa rungon sisälle tulee erillisenä sisärunkona rahtitila. Vasemman puolen peräsin (kuva vasemmalla) irrotettuna rungon yläosasta, oikea puoli korjaamaton. lialaiselle, yhdelle kreikkalaiselle ja yhdelle romanialaiselle koneelle. Siipi on toteutettu siten, että yläpinta on yhtenä jännevälin pituisena osana alapintojen tullessa molemmin puolin runkoa. Muilta osin malli on hyvä ja varsin hyvin detaljoitukin. Tieto oli kirjoittajalle yllätys, mutta mieluisa sellainen. Alenia C-27J Spartan Italeri 1/72 C-27J on Aeritalia/Alenia G.222/ C-27A -kuljetuskoneesta kehitetty versio, jonka suunnittelussa on ollut osallisena myös Lockheed Martin
Myös 54- ja Wren 70 -rakennussarjoja myytiin tuhansia. Moi, ihanko meidän takiamme tulit Suomesta asti. Niitä asuu mahdollisesti myös viereisellä pesimäalueella. Wren Tervetuloa Rotherhamiin! Tai ainakin melkein. Hän on Mike Murphy, Wren Turbines Ltd:n toimitusjohtaja ja pääasiallinen suunnittelija. MW-kirjaimet otettiin suunnittelijoiden Mike Murphyn ja John Wrightin nimikirjaimista. Tämä on Englannin vanhaa ja mustaa kivihiilentuoksuista sydänseutua. Nyt kaikki mallit ovat tehdastekoisia, tosin suurimman 160 Pro -mallin myymistä tulevai- suudessa myös rakennussarjana harkitaan. Nimi tarkoittaa Peukaloista, joka on pienin Britanniassa elelevä lintulaji. Kyllä. Ahtimia ja turbiineja sai ostaa valmiiksi tasapainotettuina. MW54 Mk I oli aikanaan (2002) maailman pienin kaasuturbiini ja tuotti noin 30 N työnnön. yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa. Wren-yritystä voisi tavallaan pi- tää eräänlaisena pienoisturbiinien Linuxina, sillä se on, erityisesti yrityksen alkuaikoina, jakanut auliisti tietotaitoaan kaikille kiinnostuneille. Nykyinen, samankokoinen Wren 100 työntää 100 N. Alun perin ensimmäistä tunnettua Wren MW54 -turbiinia sai rakentaa itse piirustuksista. Islannin tuhkapilven pitäessä lentokoneita maassa Wren lahjoitti ilmailuviranomaisille yhden 120-turbiinin tuhkatestejä varten. Wren on noin 11 vuotta toiminut yritys, jonka ainoa liiketoiminta-alue on pienoiskaasuturbiinien suunnittelu ja valmistus. Suuren teollisuusrakennuksen pihalla pyörii autoja ja niistä vedetään esiin suihkulennokkien rakennussarjoja. Vieressä on tosin lintujen pesimäalue (ja Kentucky Fried Chicken...!) Hieman siitä etelään sijaitsee pieni Rotherhamin entinen teräskaupunki. Vanhan maisemoidun hiilikaivoksen päälle rakentunut Manversin teollisuusalue koostuu uudennäköisistä varastohalleista ja valtavista logistiikkakeskuksista, jotka sijaitsevat oikeastaan keskellä ei mitään. Pienoisturbiinien markkinat Wren44-potkuriturbiini, tehoa noin 8 kW. ovat sen verran pienet, että oikeastaan kaikki muut valmistajat tekevät niitä sivutuotteena ja yrityksen oikea kassavirta tulee aivan muusta. Avoimet ovet himoharrastajille TEKSTI JA KUVAT TUoMAS PIETInEn Turbines Ltd. L ähelle rakennetaan kovalla vauhdilla uusia asuntoja. Teollisuushallin nouseva ovi aukeaa kolisten ja minua kättelee hieman pyöreäkasvoinen ja ystävällinen mies. Lähin todellinen suurkaupunki on Manchester 80 kilometrin päässä. Yritys tekee jatkuvasti yhteistyötä mm. On kaunis sunnuntaiaamu keskellä IsoBritanniaa. Tuotekehitys on vireää ja saatammekin nähdä 6/2011 20 ILMAILU. Noin 20 km siitä länteen taas kohoaa Sheffieldin teollisuuskaupunki
Halli on korkea, työpisteet hyvin selkeitä ja jopa karuja. Ketään ei lähetetty kotiin ennen kuin kaikki toimi. jat tuotteineen. Riittää tämän kokoluokan lennokkiin. pieniä kaasuturbiineja mitä erilaisemmissa hyötysovelluksissa aika piankin. Tehdasta on vaikea pitää käynnissä, jos ovista lappaa jatkuvasti sisään puheliasta lennokkiporukkaa keskeyttämään työt. Tänä vuonna avoimien ovien päivään osallistuivat myös paikalliset Fei Bao- ja Jetlegend-edusta6/2011 Ron Ballard (oikealla) ja asiakas vaihtavat laakeria. Asiakkaiden turbiinien testaus, vianetsintä ja korjaaminen veivät suurimman osan päivästä. Wren44-potkuriturbiinilla varustettu Pilatus PC-21 tuotti paitsi sangen miellyttävää ääntä myös noin 25 kg staattista työntöä. Mike ja muut wreniläiset uskovat vahvasti avoimuuteen ja haluavat olla tavoitettavissa aina, kun jotain kysyttävää tai ongelmaa turbiinissa ilmenee. Siksi Wren järjestää kahdesti vuodessa avoimien ovien päivän, jolloin kiinnostuneet voivat poiketa tutkimaan, miten turbiineja valmistetaan ja mitä ne "ovat syöneet". Kun tehdään paljon pieniä hyvin tarkkaa työtä vaativia osia, joista sitten kootaan valmis tuote, yhdenkin osan pudottaminen lattialle voi viivästyttää toimitusta. Täällä on siistiä kuin F1-varikolla. Aikaa on myös varattu Turbine Talkille eli rennollekin jutustelulle aiheesta. Lennokkeihin ja helikoptereihin kehitetyt turbiinit ovat aika hyödyttömiä ilman niille sopivia lennokkeja ja helikoptereita, joten ajatus saada molemmat samaan tilaisuuteen on hyvä. Pieniä tuotteita tehtäessä tilaakaan ei tarvita paljon. Tehdas työllistää kuusi ILMAILU 21. Työtahti on rauhallinen ja harkitseva
Kaasuvaste on nytkin sangen nopea. Höyrystinputki on hieman mutkainen, joten polttoaine osuu aina uusiin seinämiin ja höyrystyy lisää. Staattista vetoa syntyy noin 24 kg. Putkia täytyy puhdistaa ultraäänipesussa usein, etteivät injektorit mene tukkoon. Pihalle työnnetään nyt kak- si koekäyttövaunua. Turbiinikopteri on ällistyttävän hiljainen. Myös T-Rex on saanut lisäpotkua turbiinivoimasta. Polttoaine ruiskutetaan pienistä injektoreista, tässä ensimmäinen paikallaan. Paul hakee myös Wren 44-pot- kuriturbiinilla varustetun Pilatus PC-21-lennokkinsa ja käynnistää sen. On pakko todeta, että kun perinteisesti helikoptereihin assosioitunut kaksitahtimoottorin ääni ja pakoputkesta tulviva savuvana otetaan pois, vaikutelma on toisenlainen. Hän huoltaa turbiinit rapakon takana ja rakentaa itse kaikki myymänsä turbiinit. Kahvikupin kokoinen 44-turbiini tuottaa potkuriturbiininina tai helikopteriturbiinina 8 kW akselitehoa. Se näyttää yksinkertaiselta. Kopteri kuulostaa todella aidolta ja on yllättävän hiljainen enimmän äänen tullessa mekaniikasta ja pyörivistä lavoista. Yhtäkkiä korviin kajahtaa säröinen Batman-melodia. Kokeilen myös itse. Ne on myös näissä demomoottoreissa. Toinen heistä, Paul Hardman, on entinen Red Arrowsin mekaanikko, ja siksi Hawkin tekniikka ja takapenkkikin tulivat kuulemma tutuiksi. henkilöä, joista kaksi on aktiivisia lennokkiharrastajia. 120/160-mallien polttokammion kehittämiseen tarvittiin 42 prototyyppiä. Turbiini vastaa vikkelästi kaasuun. 91:n kiinnitysreikiin ja on yksi tehtaan suosituimpia tuotteita. Hommat seis, teeaika! Pihalle on parkkeerattu kolme autoa, joista yhdestä saa voileipiä, toisesta kahvia ja teetä ja kolmannesta jäätelöä! Tärkeimmät asiat siis ensin. Siisti turbiiniasennus Bell 47 -helikopterissa. Pihalla komeileekin uusi Fei Baon Hawk tietysti Redsien väreissä. Väki pakkautuu tehtaaseen. Seuraamme, kuinka polttokammio rakennetaan. Mainittakoon, että esim. Hyötysuhde on parantunut ja työntöä saatu lisää. vapaan toisen asteen alkaessa sitten vähitellen pyörittää nelilapaista potkuria. Amerikkalaiseen tyyliin san- gen puhelias ja innokas Ron pyörittää kolmea yritystä, joista kaksi on erikoistunut autojen kolarikorjaukseen ja maalaukseen. 160:n käynnistämiseen tarvitaan jo toinen mies pitämään vaunua kiinni ja hänkin saa tehdä töitä. Koska se näyttää aivan samalta kuin joskus omistamani MW54 MkIII, mutta työntää samoilla pyörintänopeuksilla lähes tuplasti, kokemus on vaikuttava. Polttokammio muistuttaa pesukoneen teräsrumpua. Tämän Hirobo Bell 47:n lentoaika on noin 11 minuuttia. Se on rakennettu ruostumattomasta teräksestä sekä Inconel-terässeoksesta. Startti on upeaa katseltavaa turbiinin käynnistyessä ensin ja Wren Turbines USA esittäytyy, koska yhtiö on nyt myynyt osan osakkeistaan Yhdysvaltoihin. Wren 120 ja 160 ovat olleet markkinoilla vasta pari vuotta, mutta niitä on jo päivitetty vaihtamalla valettu kompressori CNC-jyrsittyyn. Polttoaine ruiskutetaan polttokammion höyrystinputkiin äärimmäisen pienistä suihkusuuttimista. Niihin on kiinnitetty uusi Wren 100 ja 160 Pro Kero. Lisäksi työntöä on reilusti yli luvatun: 17,3 kg. Kaunis Bell 47 -skaalahelikopteri, jossa on Wren44-helikopteriturbiini, käynnistyy ja sitä lennätetään rauhallisesti tehtaan pihalla. Entiselle ansiolentäjälle, joka lensi paljon myös turboproppeja, tämä 6/2011 22 ILMAILU. Wren44-helikopteriturbiini menee suoraan O.S. Tehtaan kaikki tuotteet saa nyt myös kerostartilla. Suuttimet juotetaan messinkiseen polttoainerenkaaseen hopealla. Satanen herää henkiin ja halukkaat voivat kokeilla kaasuvastetta omin sormin. Herra nimeltä Ron Ballard omistaa ne ja vastaa Wren Tur- bines USA -yhtiönsä kautta Yhdysvaltain markkinoista. Niitä tehdään kolmea kokoa 44-, 70/100- ja 120/160 N -turbiineille
Tasapainotuskone pyörittää akselia 3 800 r/min, ja vähän kerrassaan Paul jyrsii turbiinin tasapainotusurasta materiaalia pois. Esim. Aivan yksinkertaiselta se ei näytä, mutta halukkaat pääsevät kokeilemaan itse plugin tekoa. Esim. Mitä pienempi turbiini sitä hankalampia ne ovat säätää käymään kaikissa tilanteissa luotettavasti. Kiinnostuneet voivat seurata, kuinka turbiinipyörän vahaplugi syntyy. lennokeissakin. Hän kertoo harjoitelleensa kolme vuotta turbiinien rakentamista ennen kuin tarjoutui ostamaan osansa Wren-yhtiöstä. Multiplex esitteli proton, joka laajentaa jo myynnissä olevaa M-Link 2.4 GHz -radiomallistoa ja sen telemetrisiä ominaisuuksia nyt myös turbiinilennättäjälle. Seuraavaksi Ron saa Paul marssii taas tasapainotuskoneelle (Strictly personnel only) ja alkaa tasapainottaa asiakkaan turbiiniakselia. Alihankkijan pienikin virhe valosten teossa voi maksaa loppukäyttäjälle kuukausien odottelun. Tanskalaisen Carsten Grönin kehittämä systeemi tuo tiedot turbiinin pyörintänopeudesta, lämpötilasta ja polttoaineen virtauksesta sekä jäljellä olevasta polttoainemäärästä lähettimelle. ILMAILU 23 Telemetria on jo tosiasia RC- Tasapainoituslaite, yksi tehtaan tärkeimmistä työkaluista. 6/2011. Kaikkia osia ei tehdä Wrenin omissa tiloissa. Kun seos on kovettunut, muotti avataan. polttoainepumpuissa on yksilöllisiä eroja, ja jotkut eivät vain näytä toimivan kaikkien turbiinien kanssa. Noin 15 minuutin työn jälkeen hän on tyytyväinen, kun akseli pyörii paljon hiljaisemmalla ja pehmeämmällä äänellä. kompressorit ja turbiinit valmistetaan muualla. Asiakkaat voivat nyt tuoda Wren-tuotteensa pikakorjaukseen. Tehtaan väki on kuitenkin loppuun saakka kiireistä selvitellessään monen oikuttelevan suihkuturbiinin sielunelämää. Joskus kun niitä on tehty koko päivä. Ronin autotallissa Indianassa odottaa ensilentoaan valtava Cessna 425, jossa on kaksi Wren 44-potkuriturbiinia. Menen kokoonpanohuoneeseen ja siellä Ron juuri onkin vaihtanut asiakkaan turbiiniin laakerin ja mittaa parhaillaan välyksiä kuoren ja ahtimen siipien välillä. Näyttö kertoo tuloksen gramman tuhannesosien tarkkuudella. Tässä tehtaan pienimmässä huoneessa tehdäänkin tärkein työ. Aktiivisia kotirakentajia on ehkä nyt hieman vähemmän kuin ennen, sillä tasapainotus jää päivän ainoaksi. Sue Massey, tänään lempinimeltään Ruby Wax, lämmittää vahaseoksen ja pursottaa sen muottiin. Valoksia varten tehdään vahaplugit, jotka lähetetään alihankkijalle. eteensä kaksi paljon vanhempaa luomusta ja hymähtää. Multiplexin MLink-2.4 GHz-radio, johon on lisätty koekäytössä oleva turbiinitelemetria. Koekäyttöpukissa Wren 160 Pro Kero vielä sammuksissa. on kiinnostava uusi aluevaltaus
Yritys on ollut olemassa noin 11 vuotta. 24 ILMAILU 6/2011. Esineet vaihtelivat muutaman punnan Turbiinipyörän vahaplugi ja valmis valos ennen koneistamista näyttävät tältä. paloista aina hienoon täysin toimivaan metallisorviin, joka meni lopulta 150 punnalla. Ensi kerral- la täytyy siis harkita autolla tulemista... · Wren-turbiineja myy SIL-Shop. www.wrenturbines.co.uk Huutokaupasta saattoi huutaa itselleen halpoja suihkumoottorinosia, ja kokonainenkin esiteltiin viime vuosien huutokaupoista kasaan haalittuna! Mike Murphy johtaa Wren Turbines Ltd:tä oltuaan mukana pienoisturbiinien kehityksessä alusta asti. Sitkeys kannattaa, eräs herra tuli esittelemään 54-turbiinia, jonka hän oli koonnut aiempina vuosina huutamistaan osista. Valitettavasti tämä kokonainen lennokkiturbiini ei ollut myytävänä. Se kerää aina kotirakentajia huutamaan todella halpoja turbiiniosia. Suihkulennokin lennättäjä ei juuri ehdi lähetintä vilkuilla, mutta avustajalle se tuo mukavaa lisätietoa lennon kulusta. CNC-jyrsityt kompressorit syrjäyttävät vähitellen valetut. Diffuusori valetaan ensin vahaplugin avulla ja sitten se koneistetaan. Maassa ei siis tarvitse enää välttämättä erillistä G.S.U:ta eli ECU:n käyttöliittymää, vaan tiedot saa ilmankin. Odotamme innolla! Turbiinipäivä huipentui turbii- niosien huutokauppaan. Nyt ECU:t tallentavat lentodataa, mutta sitä olisi kieltämättä mukavaa tallentaa kentällä nököttävään kannettavaan tietokoneeseen telemetrisesti
Lentoyhtiöiden osakekurssit ovat nousseet kesästä 2009 lähtien. Viime vuonna British Airways osti Iberian, ja etenkin Lufthansa on napsinut omistukseensa pieniä lentoyhtiöitä. Myös Finnairin kurssi on noussut vuoden 2009 pohjaluvuista, mutta alle viiden euron kurssi on sekin paljon vuoden 2006 lähes 14 euron alapuolella. Laman jälkeinen turbulenssi johtaa usein yrityskauppoihin, joissa vahvat ostavat heikompia. Samaan aikaan matkustajamäärät kasvoivat vain reilut 8 %. sijoitusyhtiöiden ja talouslehtien kotisivuilla. ILMAILU 25. Viime vuonna United liitti itseensä Continentalin ja Delta Northwestin. Ja kun kannattavuutta trimmataan, se synnyttää työtaisteluja, jotka ovat omalta osaltaan pahenta6/2011 listä nostetta vähintäänkin ostettavan yrityksen kurssiin. Ilmailualalle sijoittavalla voi kuitenkin olla edessään monta kuoppaa. Euroopassa Lufthansalla oli hyvä pörssivuosi, mutta kurssi on yhä kaukana vuoden 2000 huipputasosta. Niinpä esim. Lentoyhtiöillä alkaa olla varaa uudistaa konekalustoaan. Euroopassa Air France ja KLM ovat toimineet yhdessä jo vuosia. ETF (Exchange Traded Fund) on pörsseissä osakkeen tavoin noteerattu Hyviä kohteita voi löytää itsekin. lumisateet heikensivät lentoyhtiöiden tuloksia talvella 2010, keväällä vielä pahempaa jälkeä teki Islannin tuhkapilvi. Lentoyhtiöt paransivat viime vuonna reilusti kannattavuuttaan. Nordea antaa sille suosituksen Strong Buy. TEKSTI PEKKA VIroLAInEn Norwegian vahvistaa otettaan Suomessa ja myös sen osakekurssissa uskotaan olevan potentiaalia. Halpalentoyhtiöt ovat opettaneet laskuttamaan pienistä asioista kuten ruoasta, juomasta, matkatavaroista jne. Yhä kallistuva kerosiini vie jo kolmanneksen lentoyhtiöiden menoista. sijoittajaa, lentoyhtiöihin voi sijoittaa joko suoraan ostamalla yksittäisiä osakkeita tai toimialarahastojen, ETF:ien kautta. Mm. Myös erilaiset terrorismiuhat sekä lintu- että sikainfluenssat ovat vähentäneet äkillisesti matkustamista ja heikentäneet alan kannattavuutta. Moni ilmailun harrastaja sijoittaa paljon rahaa harrastukseensa, mutta harvempi hakee sijoituksille tuottoa osakesijoittajana. Aasian osuus koko toimialan tuloksesta on IATA:n tilastojen mukaan jo puolet. Tänä vuonna menevät yhteen Southwest ja halpalentoyhtiö AirTran. Esimerkiksi Alaskan Airlines oli viime vuonna paras amerikkalainen alan osake yli 60 % nousulla. Siksi sijoittajan kannattaa vilkaista myös Airbusin valmistajan EADS:in tai brasilialaisen Embraerin kurssikehitystä. Yrityskauppa tuo aina hetkel- Kohonnut polttoaineen hinta on lisännyt kaikkein eniten hinnankorotuspainetta. Tänä vuonna analyytikot odottavat kovinta nousua Southwestiltä, kun se saa fuusion kautta uuden tukiaseman Atlantan kentästä. Volyymit ovatkin jo lamaa edeltävän tason yläpuolella. Finnairin kilpailijana Suomessakin yhä vahvistuva Norwegian saa kuitenkin enemmän ostosuosituksia pankkiiriliikkeiltä. Jos ala kuitenkin kiinnostaa Kurssikäyriä on mm. Se näkyy mm. Ilmailu on kuitenkin isoa liiketoimintaa ja tarjoaa mielenkiintoisen kentän myös osakesijoittajalle. neet yhtiöiden syöksykierrettä. alan indekseistä kuten ARCA Airline, DJ US Airlines Index ja XAL (indeksit mm. osoitteessa www.yahoofinance.com). Lentoyhtiöiden osakkeet etenkin laskevat laskusuhdanteessa enemmän ja nousevat nousukaudella nopeammin kuin osakkeet keskimäärin. Kuva Hans Olav Nyborg-Hangar. rahasto, jonka arvo seuraa varsin tarkasti kutakin toimialaa. I Ostaisinko lentoyhtiöitä? lmailualan osakkeet seuraavat yleisen taloustilanteen muutoksia. Hyvä suhdanne kestää, kunnes länsimaat nousevat taantumasta ja kasvu Lähi-idässä, Aasiassa ja ennen kaikkea Kiinassa jatkuu. Samaan aikaan halpalentoyhtiöt ovat tulleet alalle uudenlaisella kustannusrakenteella. Kasvun takana on paljon myös lentorahti, jonka määrä nousi viime vuonna IATA:n mukaan lähes 21 %. Southwestillä on takana 35 vuotta ilman yhtään tappiollista vuositulosta
He ovat eri ikäisiä miehiä ja naisia sekä myös heterogeenisin ja ei-ukkoutuvin harrastajajoukko. Lajin nykytila ja tulevaisuus näyttävät siis hyviltä. massa SIL:n sisällä tarkoituksenaan ohjata järjestön voimavaroja laskuvarjohyppääjien eduksi ja parantaa hyppyturvallisuutta. TeksTi ja kuvaT Tuomas PieTinen Roadshow K Laskuvarjotoimikunnan Räyskälässä kertoo ensin SIL:n merkityksestä yleisesti ja mitä etuja siihen kuulumisesta on. Laskuvarjohyppääjät ovat jäsenmäärältään Ilmailuliiton suurin ryhmä. Illan tärkein osio, uusien SIL-ohjeiden sisältö, käydään pääpiirteittäin läpi ja muun muassa muuttuneet koulutusohjelmat esitellään kuulijoille. Kolme Laskuvarjotoimikunnan alaista komiteaa, kilpailukomitea KK, koulutus- ja turvallisuuskomitea KTK sekä kalustotyöryhmä KTR, tekevät päätökset omiin aloihinsa liittyvissä asioissa. Suuremmat ja yleisemmät asiat päätetään LT:ssa, johon kuuluu 6/2011. Toimikunnan puheenjohtaja, kuopiolainen Heidi Ahonen 26 ILMAILU Lammi taas valottaa kalustoasioista. Myöhemmin KTR:n Päivi Laskuvarjotoimikunta on ole- ello tulee kahdeksan illalla ja Hämeen Laskuvarjourheilijoiden kerhorakennus Ristolaan asettuu 2030 harrastajastaa. Laskuvarjotoimikunnan Roadshow on alkamassa
Ilmailulaki ei velvoita kuulumaan ilmailujärjestöön. Viime kesäkuussa voimaantullut OPS M6-1 on lähinnä väljä ohjeisto, eikä se yksin takaa riittävän turvallista hyppytoimintaa. Lopullista vastausta asiaan ei ole saatu. Järjestötoiminta on palkatonta työtä harrastajien yhteiseksi eduksi ja sitä tekevät aktiiviset lajin harrastajat. Heidi Ahonen kirjoitti Ilmai- lussa nro 5/2011, että laskuvarjourheilu elää Suomessa uutta vaihetta ilmailumääräysten näkökulmasta - niitä kun ei enää juuri ole. Comp Air -hyppykoneen potkuriturbiini on pysähtynyt ja hyppyhaalareita ruvetaan pian riisumaan. Tiivistä on mutta hauskaa. LT:n Roadshow sanansaatta- Hellekeli, Comp Air8 ja laskuvarjot pakattuina hyvät lähtökohdat! puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kunkin alakomitean puheenjohtaja. SIL:n rooli ei tässä kaikessa ole lainopillisesti muu kuin olla vapaaehtoisia suosituksia antava taho. Mikäli kerho tai yritys lähtee mukaan, tehdään koulutusilmoitus ja maksetaan SIL-jäsenmaksu. Tämän vuoksi LT on laatinut vapaaehtoiset SIL-ohjeet, jotka ovat OPS M6-1:tä tiukemmat. Vastauksena OPS M6-1:n ja ilmailulain väljyyteen luotiin vapaaehtoinen SIL-sertifiointi, joka määrittelee toiminnan tarkasti. Sertifiointi vaatii kaikkien oh- Petteri Haapanen ja Niko Kiviniemi heittävät vitoset. 6/2011 ILMAILU 27. Räyskälän pilvettömältä taivaalta on laskeutunut laskuvarjohyppääjiä tasaiseen tahtiin koko kesäisen lauantaipäivän. Myös suurten ja pienten kerhojen koulutuskäytännöt voivat erota toisistaan. Haluttua statusta laskuvarjohyppytoiminnan virallisena valvojana ei Trafilta saatu neljän vuoden pallottelusta huolimatta eikä Trafi ole kiinnostunut laskuvarjohypystä. Koulutusmenetelmiä ei määritellä millään tavoin, kun varjo vain on auki 600 metrissä joka säällä. hyppymestareita enää ole pakko kouluttaa SUIO:n kurs- seilla. Periaatteessa kuka tahansa 200 hyppyä hypännyt 18 vuotta täyttänyt henkilö voi siis toimia kouluttajana Suomessa täysin laillisesti. Lupakirjoja ei enää myönnetä eikä esim. Vaikka varjot avattaisiinkin viimeistään 600 metrissä ja tandemit 1 000 metrissä ja hyppykuskilla olisi alla ainakin 100 tuntia, hyppääjille jää paljon tulkinnanvaraa. Tämä siksi, että kokeneet hyppääjät pysyisivät opituissa ja turvallisiksi havaituissa käytännöissä ja uudet oppisivat ne. Sen sijaan SIL:n myöntämät lupakirjat todettiin laittomiksi, (uusi määräys poisti SIL:n vallan myöntää niitä) joten kelpuutusten myöntäminen lopetettiin. Hyppyjärjstys on normaalisti kokeneimmat hyppääjät edellä. jat tien päällä on kiertänyt viime kuukaudet ahkerasti Suomen hyppykerhoja tiedottamassa uudesta määräysympäristöstä
Melkein jokaisella on oma hyppykalusto ja oikeastaan vain melko vanhan kaluston omistajalle voi tulla lisätyötä. Laskuvarjotoimikunnan työ ei siis ole mennyt hukkaan, päinvastoin. Hyppää-laskeudupakkaa ja uudestaan! Lisätietoja www.ilmailuliitto.fi http://forum.laskuvarjokerho.fi/ Harrastajat ajattelevat uudesta määräysympäristöstä yleisesti ottaen sangen rauhallisesti. Omien rajojen kokeilu ei saisi mennä liian pitkälle. Liitossa on oikeita ihmisiä kuten Heidi ja Päivi. Räyskälässä ilta huipentui perinteiseen kesäiseen pikkujouluun ja jouluruokaan sekä tietysti saunomiseen. Nykyinen, Hämeen Laskuvarjourheilijat saavat ilmailuliiton järjestämässä koulutus- ja tiedostustilaisuudessa uusimmat tiedot omasta lajistaan. Tilavassa pakkaushallissa pakkailtiin laskuvarjoja pitkälle iltaan. Varjon pakkaus loppusuoralla. 28 ILMAILU 6/2011. Missään norsunluutorneissa määräyksiä ei suunnitella. kiireinen työ- ja perhe-elämä voivat asettaa enemmän rajoituksia esim. Kerhotiloihin aiotaan myös teettää seinäplakaatit, josta asia selviää. Kun SIL:n uudet nettisivut vihdoin saadaan avatuksi, näkee heti, ketkä ovat SIL-sertifioituja kerhoja tai muita toimijoita. Viime kesäkuun jälkeen lähes kaikki Suomen laskuvarjokerhot ovat sitoutuneet noudattamaan SIL-sertifiointia. Mikäli kerhoon ei kuulu, jää paljosta paitsi. Hyppäämisessä itse hyppy kestää vain minuutteja, mutta hyppypäivä koostuu paljosta muustakin. Turvallinen laskuvarjohyppääminen lähtee silti yksilöstä. Helsinki-keskeisyyttä ei ole. Heidi Ahonen (oik.), Suomen Ilmailuliiton laskuvarjotoimikunnan puheenjohtaja. Uusi tilanne sallii joustavan käytännön säädöksien hiomisen ja kehittämisen ilman turhia välikäsiä. jeiden noudattamista. Uudet SIL:n nettisivut sisältävät myös koulutusmateriaalin ja sen saa sieltä käyttöönsä SIL-sertifioitu taho. SIL esikmerkiksi on jalkautunut tehokkaasti harrastajien keskuuteen. Mikäli oma koulutus on jo käyty kunnolla, turvallisen hyppäämisen jatkaminen ei ole vaikeaa. Ohjeistoa päivitetään kerran vuodessa yhteisymmärryksessä harrastajien kanssa. kuppilatiimalle
Yksi rakkaimmista lentovälineistä on ollut kuvan MIG 21 Bis, jolla Jari Rinne lensi Karjalan lennostossa 19791984. TEKSTI jA KUVAT REIjo VAURULA Lentoupseeri-kirjan julkaissut majuri Jari Rinne on jättänyt poikiinsa rakkauden ilmailuun ja rockmusiikkiin. Voin rehellisesti sanoa, että musiikki on yhdistänyt minua poikiin ja heitä varmaan minuunkin. Jari Rinteen oma rakkaus musiikkiin syntyi lapsuudessa, kun hän kuuli 10-vuotiaana kitaralla soitetun vanhan kansanlaulun Tuku, tuku lampaitani. 6/2011 R inteen into kitaran soittoon syttyi lapsuudessa ja 15-vuotiaana alkoi syntyä omia biisejä, joita on kertynyt 150. Hän kuuluu siihen yhden miehen ryhmään koko Suomen ilmailuhistoriassa, joka on saanut liikennelentäjän lupakirjan lentokoneille ja helikoptereillekin sekä saanut lisäksi koelentäjän koulutuksen. Niistä 100 on levytettynä, Jari Rinne luettelee. Myyntimääristä ei kannata puhua, koska levyt ovat lähinnä nettimyynnissä ja enemmän kyse on meidän yhteisestä harrastuk- sestamme kuin kaupallisesta toiminnasta. Lentäjän poikia vie rakkaus ja rockmusiikkiin ilmailuun Jari Rinne on ehtinyt monipuolisen sotilas- ja siviili-ilmailu-uransa aikana lentää 25 lentokonetyypillä ja helikopterilla noin 5 500 tuntia. Ja pojat komppaavat: On se meitä yhdistänyt ja sitä kautta on saanut tutustua myös isän työkavereihin. ILMAILU 29
Minulle oli aivan alusta pitäen selvää, että mieluummin huippuammattilaiseksi lentäjänä koelentokurssin kautta kuin korkeisiin virkoihin silloisen Sotakorkeakoulun kautta. Jesse vannoo Led Zeppelinin ja Deep Purplen nimeen. Vaikka kirjasta on tullut positiivista palautetta erittäin paljon, olen hyvillä mielin, koska arvovaltainen raati 6/2011 Rinteen pojat ovat viettäneet 26-vuotias Jesse Rinne on käy- nyt Suomen Ilmailuopiston ja Finnairin lentoperämieskurssin. Jere nimeää yhden artistin, Chris Rean. rakkaus lentämiseen kuin hyvä palkka, Jari Rinne kiteyttää. Tosin totta on sekin, että jos itkeä täytyy, niin mieluummin Jaguaarissa kuin ruuhkabussissa. Sanoin pojille, että jos käynnistätte, niin ei sitten sisällä hallissa, vaan ensin kone ulos, Jari naurahtaa. Finnairillakin eläke-edut ovat vuosien mittaan muuttuneet. Enää ei Utin kentälle pääse omaisetkaan niin kuin poikien lapsuudessa. Pojat olivat silloin tällöin mukana, kun kävin viikonloppuisin hoitamassa jotakin asiaa helikopterihallilla. Sen sijaan studiossa olemme viihtyneet hyvin, Jari Rinne kertoo. Isänsä bändissä Joona soittaa kitaraa. Rocking Rolling Living Loving Band on julkaissut tähän mennessä viisi suomenkielistä ja viisi englanninkielistä levyä, jotka koostuvat Jari Rinteen sävellyksistä ja sanoituksista. Hyppyharrastus on toistaiseksi jäissä, kun silmälasit estivät pyrkimisen laskuvarjojääkärin koulutukseen. 21-vuotias Jere ihastui laskuvarjohyppäämiseen ja saikin rippilahjana hyppykurssin. rrllb.com. Isossa 12 hengen kokoonpanossa bändi esiintyi vuonna peillä. Itseisarvo ei ole raha. Myös 24-vuotiaalle Joona Rinteelle on lentokerosiinin haju tuttu lapsuudesta Utin kentän liepeiltä. Se on yhden lentoupseerin tarina. Jesse on jo matkalla liikennelentäjän uralle ja ainakin näillä näkymin jono sinivalkoisille siiville liikahtaa taas jossain välissä. Pojat nyökyttelevät. Se on aina ollut Creedence Clearwater Revival ja John Fogerty, kiteyttää isä oman musiikkimakunsa. Enemmän bändistä voi lukea ja katsoa musavideoita, joita on käyty katsomassa yli 55 000 kertaa bändin nettisivuilla www. Vastustajan taisteluhelikoptereita kuvattiin omalla HH-kalustolla. Ranskalaisten viivojen muuntaminen tekstiksi on sitten aivan eri asia, Jari Rinne toteaa. Bändin kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan ja siinä on ollut suurimmissa esiintymisissä seitsemän muutakin soittajaa sekä laulajaa. 2005, kun Kouvola-talon konserttisarjassa esitettiin Jari Rinteen säveltämä ja käsikirjoittama rock-ooppera Yö on rakkauden. Siellä he saivat istua HS- ja HH-helikoptereissa. Hänellä on meneillään myös erilaisia musiikkiviritelmiä ilmailupiireissä. mailussa yleensä viehättää ja mikä heitä siinä kiehtoo. Samoin sai myös nuorimmainen eli Jere. Pyrkiminen Suomen Ilmailuopistoon ei ole sekään poissuljettu ajatus, Jere tuumii. Rinteen veljessarja on viettänyt paljon aikaa Utin kentän lie- Isän ja poikien musiikkimaku on hieman samansuuntainen. Minäkin sain suorittaa yläasteen tet-harjoittelun lentoteknillisessä komppaniassa, Joona kertoo. Onhan lentäminen hieno ammatti, mutta vain ammatti muiden joukossa. Esityksessä oli myös miltei kymmenhenkinen tanssiryhmä Uniq. Päästiin käytännössä kokeilemaan, kuinka helikopterit selviäisivät sodan aikana. Jesse on soittanut rumpuja isänsä Rocking Rolling Living Loving Bandissä lähes sen alusta lähtien. Finnairiltakin päästään nykyään ilmeisesti aikaisintaan 58-vuotiaana eläkkeelle ja voihan sekin vielä muuttua, Jesse pohtii. Kyllä lentokerosiinin haju tuli meille tutuksi, viihdyimme kentällä hyvin, olihan siellä aina jotakin mielenkiintoista. Jari Rinteen vuonna 2000 perustamassa bändissä Rocking Rolling Living Loving Band on mukana kaksi helikopterimekaanikkoa Utista: Ilkka Kuittinen ja Lassi Ukkonen. En halua plagioida esikuvaani, mutta totta kai se tyylillisesti näkyy RRLLB:n musiikissa. ta ulottuvuutta. Sitä amerikkalaiset ovat käyttäneet kevyenä AH-6-taisteluhelikopterina jo vuosikymmenten ajan. Tosin lapsuusajan astma hillitsi hieman ilmailuun suuntautumista ja siksi Joona aikoo ansaita tulevaisuudessa leipänsä täysipäiväisesti musiikin tekemisestä. Hyväkin keikka tulee ja menee, mutta julkaistu levy on ikuinen dokumentti. Joonan musiikkimaku kääntyy vanhempaan 1970-luvun musiikkiin. Nyt hän odottaa lentoperämiehen töitä Finnairilta ja toimii lennonopettajana Malmilla Patrian palveluksessa. Mielenkiintoisia ihmisiä ja mukavia tapahtumia on jäänyt kirjan ulkopuolelle niin paljon, että tekstiä on hahmottunut jo ranskalaisten viivojen asteelle vähintään sadan sivun verran. Lentoupseeri-kirjalla on mon- Jari Rinteen Lentoupseerikirjassa kerrotaan Rinteen mie- 30 ILMAILU. Kyllä siinä kuitenkin tärkeämpänä motiivina on Isä ja pojat pohtivat, mikä il- lenkiintoisia kokemuksia lentäjän uralta. Rauhan ajan lentäjien kokemuksia ei ole juurikaan kirjattu ylös ja toiseksi se on ensimmäinen suomalainen helikopteritaktinen teos, joka kertoo käytännöstä eikä jää yleiselle tasolle. Jere on silmäleikkauksen jälkeen aloittanut opintonsa Kadettikoulussa ja tähtäimenä on erikoisjoukkotoiminta. Sen tekee mahdolliseksi Rinteen Helikopterilentueen päällikkönä järjestämät taktiset lentoharjoitukset, joihin osallistuivat MG:t, DK:t, HW:t ja koko muukin ilmapuolustusjärjestelmä. Se lämmitti mieltäni uskomattoman paljon. kuluvaa vuotta. RRLLB koostuu viidestä vakinaisesta soittajasta. Pidän kunnianosoituksena, että uuden The Whip -levyn lehtiarvostelussa on todettu, että musiikissa on sävyjä CCR:n hengessä. Juuri taktisten näkemystensä vuoksi kirja sai kenraali Hannes Ignatiuksen kadettisäätiön palkinnon Katajanokan kasinolla juhlavassa tilaisuudessa perjantaina 29.4. Joona opiskelee Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa pyrkimyksenään toimia myöhemmin musiikin tuottajana, äänittäjänä ja miksaajana. lapsina paljon aikaa Utissa. Me emme tee varsinaisesti tanssikeikkoja ja keikkailemme muutenkin harvakseltaan
Vasemmalta Jere, Jesse, Jari ja Joona. Lentäjä ja lentäjän pojat. Vaikka itse lentäminen on nykykalustolla helpompaa kehittyneen konekaluston vuoksi, ei lentäjän työkuorma ole vähentynyt. Kun viimeiset MI 8:t (Suomessa HS-helikopterit) mu- Myös Ilmavoimien lentäjäkoulutus saa kehuja: seoidaan, miltei kahdeksan vuotta Helikopterilentueen päällikkönä toimineella Rinteellä on totta kai hieman haikea olo. Osataan keskittyä olennaiseen ja sitä on helpottanut, että on ollut vain yksi päätehtävä eli hävittäjätorjunta. Olisihan se hienoa, jos yksi HS saataisiin museoitua Uttiin, Rinne toivoo. Karjalaisen Lare on antanut ylistävimmän palautteen, jonka mukaan Lentokapteenin arvonimi pitäisi anoa kirjan perusteella, Jari naurahtaa. ehkä tärkein viestini. Jarin studiohuoneeseen on hankittu MD-11:n penkkipari. ja eräänlainen virallinen taho on tunnustanut kirjan tekstin painavuuden, Jari Rinne toteaa. Se on ollut mahdollista vain siten, että olen kertonut omat virheeni ja hirvittävät munaukseni niin rehellisesti kuin mahdollista. Olin tuolloin koelentämässä noita konetyyppejä ja tein heti esityksen komennuskuntaa johtaneelle kenraalille, että 10 MI 24ja 10 MI 17 -helikopteria meille heti. Rinne on yksi heistä, mutta sen sijaan ainoa, jolla on myös täysimittainen koelentäjän koulutus. lentäjälle Kello Uusi upea saksalainen automaatti lasipohjalla! 790 euro a Ostamme ja myymme myös käytettyjä kelloja Hietalahden Kauppahalli www.hallinkello.com info@hallinkello.com Puh. Kirjassa yritän kertoa jokaiselle nuorelle pilotille oma poikani Jesse mukaan lukien - kuinka lentämisessä opitaan jäämään henkiin. Rinne on lentänyt noin kymmenellä sotilaskonetyypillä ja kaikilla Puolustusvoimien helikopterityypeillä. 0407 505 800 Av. Päinvastainen toimintakulttuuri on tuonut ruumiita jo aivan riittävästi. Jari Rinne antaa suitsutusta Jari Rinne toivoo, että se olisi myös eräänlainen perintö omille pojille: Tietysti joskus kauan sitten ajattelin, että olisi hienoa, jos vaikka kaikki kolme poikaa olisivat alkaneet lentää, mutta kaikkein tärkeintä on kuunnella sydämensä ääntä ja etsiä se työ, jota voi rakastaa. Kun virheet voidaan tuoda rehellisesti julki, pitkässä juoksussa voi tehdä merkittäviä havaintoja toimintamenetelmien kehitettämiseksi. Olen kirjoittanut siitä kirjassani ja esitän hyvin voimallista kritiikkiä, koska silloin hoettiin Natoyhteensopivuutta edes ymmärtämättä, mitä se oikeasti tarkoittaa. Ilmavoimissa tämä ihme ehti tapahtua ainakin sinä aikana, kun minä olin talossa. Jari Rinteellä on paljon lentotunteja sekä lentokoneilta että helikoptereilta. Suurin kiitos siitä kuuluu Pavelin ratkaiseville aloitteille eli tietoa ei enää salailtu myöskään ylhäältä alaspäin. Olisi saatu iskukyky ja ilmamekanisointi hankintahinnaltaan ilmaiseksi, koska kyseessä olisi ollut Neuvostoliiton velkojen kuittaaminen, Rinne toteaa. Tästä esitän niin sapekasta kritiikkiä silloista Puolustusvoimien korkeinta johtoa vastaan. Migeillä pääkalustonaan lentänyt Rinne pitää Hornetia parhaana koneena Suomen tarpeisiin. Ihminen, joka ei tunnista omia rajojaan ja ennen kaikkea ei kykene tunnustamaan omia virheitään, ei kerta kaikkiaan kuulu ilma-aluksen ohjaamoon. Olisi kuitenkin säälittävää kitinää valittaa näistä asioista nyt, jos en aikanaan olisi tehnyt esitystä asiasta. Vastaavaa iskukykyä ei saavuteta enää koskaan länsikaluston järjettömän hinnan vuoksi. Molemmat tyypit lentävät tänäänkin Nato-maiden asevoimissa ja niitä jopa edelleen modifioidaan. Lentotunteja voidaan korvata erityisesti asejärjestelmien käytössä simulaattoreilla, mutta ykkösluokan hävittäjälentäjän tulee lentää vähintään 120 tuntia myös itse Hornetilla. Joku kertoi minulle (kirjoittajalle), että koko Suomen ilmailuhistorian aikana vain muutama lentäjä on saanut liikennelentäjän lupakirjan lentokoneille ja helikoptereille. Ainoana suomalaisena helikopterilentäjänä Rinne pääsi 1990-luvun alussa lentämään MI 24- ja MI 28 -taistelukoptereilla sekä MI 17 -kuljetuskopterilla. Muutenkin Suomella on maailman tehokkaimmat ilmavoimat, pienillä resursseilla kaikki on optimoitu ja turhat kuluerät on karsittu minimiin. Monipuolisen lentäjän uran läpikäynyt Jari Rinne on numero 127 hieman yli 250 suomalaiseen kahden Machin kerhoon päässeestä lentäjästä. Erilaisten asejärjestelmien myötä vaativuus on vastaavasti kasvanut. Avoimuus on kaiken ydin. Heitä yhdistää rakkaus ilmailuun ja soittaminen bändissä nimeltä Rocking Rolling Loving Loving Band. Nyt ilmasta-maahan asejärjestelmät luovat aivan uusia haasteita. Koulutuspolku Vinkoista suihkuharjoitushävittäjien kautta Horneteihin on erittäin toimiva. ma pe 1017, la 1014 ILMAILU 31. Se on 6/2011 myös Suomen Ilmavoimille: Kun aloitin urani, omia virheitä suorastaan peiteltiin, mutta Janhusen Paveli sai ensimmäisenä lentoturvallisuuspäällikkönä aikaan avoimuuden ilmapiiriin ja se ratkaisee kaiken
Tiedustelut 0400 805 549 tai 040 553 3846. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Tuulipussit Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Moottorin kokonais-käyntiaika n. Oikea 4 hengen kone ultran hinnalla. A-22L "Foxbat", vm.2009 lennetty 100h. Puman alavaunu, siipi Ghost 16 kuin uusi,vähän lennetty. Kone nähtävillä Vampulassa EFVP. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. · Seuraavaan 7/2011 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 30.8.2011 mennessä. Myydään ultrakevyt OH-U604. Hp. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. 2*NAV/COM, ADF, DME, moodi C. Tarvii 300 m kiitorataa. 410 t. Myydään tarjousten perusteella. 0400 448 838. 59 000 EUR. 5 000 euroa. Moottori Jabiru 80hp. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. p. Sami 040 865 2352. Kone EFHF. www.parasale.com Myydään Rans Sakota S10. Lentokelpoisuustodistus 05/2013. 1952, kelluke -ja pyörävarustus, autobensa stc. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Uutta ulottuvuutta lentämiseen, esim 2-3 hengen kimpalle. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 050 350 6503. Ultra-A Trike, tosi hyvä. 160 hv Lyc.0-320-D2A välikorjauksesta 320 t. Kaikki huollot tehty ja myydään vuositarkastettuna ja huollettuna. 040 740 3309. Cessna 172N vm 1979 OH-CID, KLA 5580 h moottori 2329 h ,uudet sylinterit (4 kpl) 5/2010 käyntiajalla 2156 h. Hintapyyntö 84 000 euroa. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Kunto hyvä, talvet säilytetty aina lämpöisessä hallissa (Pirkkala). Fujirobin moottori, hp. 2475 h, 1420 st. Lasiohjaamo, 2 x Dynon Skyview näytöt, s-mode transp, Garmin Gps, nahkasisusta, pelastusvarjo yms. 38 000 euroa. Täydelliset varusteet mm. Hintapyyntö 10 000 euroa. Kone Malmilla. Täysin virheetön. Piper PA-28-161 Warrior, vm.1981, kla 6115 h, moott. Toiminta-aika 6 t. Liidinvarusteiden korjaukset Ilmailu kuulee vitosena j www.paratronic.fi Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Puh. Lennetty 250 h. 1670 h. Perusavioniikka, intercom, transponder, yöVFR. 60 000 euroa. jjj myydään Myydään Cessna 170B, OH-CRH, vm. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Myynnissä Roko NG4 100hp -09 herrasmiesultra. 0400 422 072. Rotax 912ULS, Gps, Radio, Transponder, kellukevarustus. Lisätiedot: matti.kotaja@fpkotaja.com, 0500 329 630 Matti Kotaja. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Lisätietoja puh. Veli 040 525 5596, Santtu 040 5088 966. Piper Cherokee PA28-140 -69 TT5420 4-paikkainen matkakone. Yhteydenotot: matti.varela@gmail.com 0500 668 693. 32 ILMAILU. Porin Ilmailukerhon käytöstä. Tied. Hp. Tekninen ylläpito Turku Air Oy. 180 hp moottori, MTOW 1157 kg eli aito nelipaikkainen hyvällä kuormattavuudella. Mangn. Hinta ALV 0 % 31 500 euroa. OH-U401. TT 170 h. Tiedustelut Kari Penttinen puh. TT 1270h, yö-VFR, pyöräsukset. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com Skylark DV-1 ultra. Hinta 25 000 euroa. 85 000 euroa. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Myydään autogyro JT-5 /-77 tarjousten perusteella. Hp. 1000 t. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Maule MX7-180 OH-MAJ 1989. Myydään purjelentokone PIK-20D, OH-510X. ). Hyvät mittarit. Lisätiedot puh. Kattava avioniikka ( IFR mahdoll. Helppo huolto-ohjelma, edullinen pitää, muutettavissa autobensalle. 044 270 0005. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. autopilotti, sähkölaipat, sähkötrimmit, nahkasisusta, p-varjo, metalliväri. Tiedustelut / tarjoukset Jarmo 040 575 4919. ip2010@sci.fi, 040 701 6160. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Konemarkkinat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen
Lisätietoja myös www.nic.fi/~airclub. Hakemukset käsittelee kunkin lajintoimikunta, jotka esittelevät ne liiton lajivaliokunnalle. Kilpailu lennetään IAC:n säännöillä. Kilpailun johtaja Pekka Kamppinen. Kilpailupaikkana on Kurjennevan lennokkikenttä, noin 14 km Seinäjoelta itään (Mt 697). 040 5122 586, email: tomi.kohtanen@ netikka.fi. Raution ideoimana ja ponnisteluiden tuloksena on syntynyt A3-kokoinen diplomi, jota on saatavilla SIL:n toimistosta. 040 517 0571. Kirjallisten hakemusten tulee olla liiton toimistossa viimeistään perjantaina 30. Kilpailun avausbriefing on torstaina klo 20.00. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset: kimmo.jokela@taitolento.fi, 050 414 7895 sekä www.taitolento.fi Tervetuloa! KILPAILUKUTSU Seinäjoen lennokkikerho RC-AIRCLUB ry kutsuu kaikkia suomen rc-mallilennokkiharrastajia F4C SM-osakilpailuihin (3/3) ja F4H (3/3) ja Aresti (3/3) Suomen Cup -osakilpailuihin Seinäjoelle 6.8.2011. Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina, sunnuntai 28.8. Kisaisäntien kanssa allekirjoitetaan kisajärjestäjäsopimus. Tervetuloa! Valtakunnallisen päälentonäytöksen arvo takaa niin Suomen Ilmailuliiton ja sen yhteistyökumppaneidenkin panostuksen tapahtumaan samoin kuin Suomen Ilmavoimien merkittävän näytöspanoksen. Kaikkien ilmailulajien SM-kilpailut 2012 haettavana Suomen Ilmailuliitto ry asettaa haettavaksi vuoden 2012 ilmailulajien SM-kilpailujen järjestämisoikeudet. Mitalin halkaisija on 49 mm ja sen taustapuolelle voi kaiverruttaa haluamansa tekstin. Hakemuksista tulee ilmetä kilpailun järjestäjä, kilpailuluokat, suunniteltu ajankohta ja paikka sekä kilpailua hakeva organisaatio ja yhteyshenkilö. Diploma of Honor ja Suomen Ilmailuliiton kerhomitali Ilmailuliiton tukisäätiön ja sen entisen puheenjohtajan, konsuli Olavi A. Mestaruuksista kilpaillaan Sportsman- ja Intermediate-luokissa Torstai 25.8 on saapumis-, ilmoittautumis- ja harjoittelupäivä. Diplomin hinta on 10 euroa kappaleelta ja sen on suunnitellut Erik Bruun. Ilmailuliiton päälentonäytökset Suomen Ilmailuliitto ry etsii päälentonäytöksille järjestäjiä vuodesta 2012 alkaen. on varapäivä. Kilpailun osallistumismaksu on 40 euroa. Tervetuloa! ILMAILU 33. Osakilpailut järjestetään Model Expossa Helsingin Messukeskuksessa huhtikuussa, SIL:n palkintojenjakogaalan yhteydessä syys-lokakuussa, ja Inskaalassa Kokkolassa marraskuussa. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI kilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Kuluvana vuonna päänäytös järjestettiin Turussa paikallisen lentokerhon voimin. Kerhomitali sopii niin ikään monenlaiseen muistamiseen ja palkitsemiseen. Lisätietoja SIL:n toimistosta kunkin lajin lajipäälliköltä. KILPAILUKUTSU Peruslennokkien (vapaastilentävät sisälennokit) Suomen Cup 2011 Peruslennokkien Suomen Cup lennätetään vuonna 2011 kolmen osakilpailun sarjana. Nouda tai tilaa liiton toimistosta! Sekä diplomeita että mitaleja voi ostaa Ilmailuliiton toimistosta virka-aikana. Yhteyshenkilö ja lisätiedot: Tapio Linkosalo, tapio.linkosalo@iki.fi, puh. Samoin sieltä löytyvät peruslennokkien ja kilpailusarjan säännöt. Sunnuntai 7.8. Vapaamuotoiset hakemukset seuraavien vuosien lentonäytösten järjestämisestä tulee toimittaa liiton toimistoon Malmille viimeistään perjantaina 26. iplomia voivat yhteisöt tai henkilöt voivat jakaa sopivaksi katsomilleen tahoille tai ihmisille esimerkiksi ansioista, merkkipäivinä tai eläkkeelle jäämisen kunniaksi. Diploma of Honor -diplomi on näyttävä, tukevalle kartongille painettu ja hieman sinisävyinen. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Sopimus ja yleiset SM-säännöt on nähtävillä liiton www-sivuilla. elokuuta 2011 mennessä. Toimitukset myös postitse - tilaukset sähköpostitse sil@ilmailuliitto.fi tai puhelimitse (09) 350 9340. KILPAILUKUTSU PURJETAITOLENNON SM 2011 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät ry järjestävät taitolennon vuoden 2011 avoimet Suomen mestaruuskilpailut purjekoneille Kauhavalla 25.828.7.2011. Muut mahdollisesti hakemukseen tarvittavat yksityiskohdat käyvät ilmi liiton yleisistä tai tarkemmin kunkin lajin SM-säännöistä. Mitalin hinta lahja-rasian kanssa on 35 euroa. syyskuuta 2011 klo 16.30 mennessä. Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikan päällä kilpailuun ilmoittauduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050250548. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Tomi Kohtanen, puh. Kilpailuiden tarkat ajankohdat ja paikat löytyvät Lennokit.netistä (http://lennokit.net) heti, kun ne ovat selvillä. on varapäivä
Radio-ohjatut386, Petri Vesterinen pylon F3D nopeuslennokit, 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 2011 FAI World Championship for Pylon Racing Model Aircraft 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Bundaberg, QSD Australia (Urheilutaitolentäjät auspavco@gmail.com ry), Joensuu www.asac.asn.au www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 13.8. kuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 17.7.- 30.7. tai 15.-18.9. Matkalentoleiri Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 EFTS, Tampereen Ilmailuyhdistys ry visa-matti@leinikki.com 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 14.-17.7. FAI European Hot Air 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Balloon Championship (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Lleida Espanja www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiMartti Roivainen (09) 3509 3433 sat Advanced-luokka, Joensuu 4.-8.7. RC-heittoliidokit F3K 20.28.7.07 Taitolennon Kotikenttäkilpailut (5/6) EM-kihttp://f3k.lennokit.net Joensuu sat Advanced-luokka, Tero Sinkkonen 050-347 7248 13.8.-14.8. 2011 Nordic Precision Matti Mecklin 0400-502 872 Flying Championship Gävle, Ruotsi 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiGävle Flygklub sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 22.-24.7. Coupe Aeronautique Matti Sorvari 0400-696 386, Gordon Bennet Petri Vesterinen 0400-584 994 Barcelonnette Ranska www.tunturi-ilmailijat.net 15.9.- 23.9. Vapaastilentävät SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 sisälennokit F1D 2011 FAI 3441 European Championships for Free 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Flight Model Aircraft Kuopio Serbia o ce@vss.rs tai labud@vss.rs 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.vss.rs den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 10.8.-14.8. alkuinfo, SIL-luokka, 22.7.-30.7. SM-kisat (maaliinlasku) Petri Vesterinen 0400-584 994 EFAA www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat MOOTTORILENTO (Urheilutaitolentäjät3509Joensuu Jorma Sucksdor (09) ry), 3441 www.taitolento.fi, 1.2.7. Taito- ja 09-3509 3441 EM-kilpailut 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kikinda, Serbia Kuopio www.aeroklubkikinda.rs Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. ILMAILUTAPAHTUMIA 22.-27.8. Kuumaa Huumaa 17.3.07 SIL Liittokokous Linnanpuisto, Hämeenlinna Hämeenlinnan Ilmailukerho ry Ilmailumuseo Vantaa www.hik. ja 11.-15.7. Varjoliidon www.taitolento.fi, MM-kilpailut Piedrahita, Espanja Matti Mecklin 0400-502 872 www. (10.9.) RC- helikopterit F3C 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät SM (1/1) Kuopio Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden (31.7) Sähköliidokki 30.7 suksilentoleiri, IvaloF5J Nordik Matti Sorvari 0400-696 386, Kotikenttäkisa (5/5) Petri Vesterinen 0400-584 994 Mikkeli www.tunturi-ilmailijat.net jupunen@gmail.com 045 677 0091 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 30.-31.7. XXXIV Hauho Splash Inn Pudasjärvi Suomen vesi- ja suksilentoyhdistys Helena Jaakkola 050-599 7743 ry Jorma Harju 040-5503583 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, PURJELENTO info@jamiflyin.com, Jorma Äikäs 040-557 2129 Taneli Sucksdor (09) 3509 3441 11.-12.8.07 Päälentonäytös 9.-16.7. Riippuliidon Joensuu sat Advanced-luokka, MM-kilpailut Monte Cucco, Italia Tero Sinkkonen 050-347 7248 http://www.cucco2011.org/ KUUMAILMAPALLOLENTO 17.-24.7. VGC-Rally 39 2011 (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSpitzerberg, Itävalta ho ry), Jyväskylä www.wt- schbacher. www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 6.8. CAVOK 2011 -leiri 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Jämi -ilmailutapahtuma, Padasjoki Suomen virtuaali-ilmailijat ry www.cavok. Big Way Camp Tero Sinkkonen 050-347 7248 Gryttjom 2011 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Suurten kuvioiden leirit Gryttjom, Räyskälä SM-kisat, Ruotsi www.skydive.se www.tarkkuuslento.net 18.-22.7. Markku Sipinen 0440-243 518 at/spitzerberg/vgc/ 17.25.8.07 EM-kisat Magde31.7.- 14.8. Q ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 15.-17.7. www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL 30.7 (31.7) RC-helikopterit F3N Jorma Sucksdorff Suomen Cup (3/3) 09-3509 3441 Vesivehmaa EM-kisat Magde17.25.8.07 timo.keranen@necosta. 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Tarkkuus- ja rallilennon 2.5.8.07 Ruotsinpyhtää SM-kisat, Räyskälä j-p.seppala@hukassa.com www.tarkkuuslento.net 045 135 5272 KUUMAILMAPALLOLENTO 18.8.- 27.8. Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki www.scandicbigway.com Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 17.3.07 SIL 3509 3443 Jari Lehti (09) Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 9.7. -17.7. SM-kisat (moottori- ja purjetaitolento) 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon EFOP SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL (tarkkuuslento) 28.-31.7. EUT/MT Kuopio ja vakioluokka juniorit KerhoMusbach Saksa 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiwww.jwgc2011.de den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 3.-4.9. Markku Sipinen 0440-243 518 varjoliidon SM-kilpailut Hattula/Hurttala 17.25.8.07 EM-kisat MagdeMarkus Hanhisalo 0400 666 990 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Jorma Sucksdor (09) 3509 3441 Kuopio www.pallo.net/kalenteri 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 9.9.- 17.9. Varjoliitoleiri Rautavaara 16.-20.5.07 SM-kisat vartiainen.pekka@gmail.com (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Moottoroidun 9.-12.9. Vapaastilentävät 13.15.7.07 Jämi Fly F1C lennokit, jun. F1A, F1B,In, Jämi 2011 FAI Junior European www.jamifl yin.com, Championships for Free Flight info@jamiflyin.com, Model Äikäs 040-557 2129 Taneli Aircraft Slovenia info@lzs-zveza.si, www.lzs-zveza.si 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio 16.7 RC-freestyle Suomen Cup (3/4) Jämi EXPERIMENTAL JA hanna.raiha@gmail.com ULTRAKEVYET SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 16.7. 7. (7.8.) Siimaohjatut 20.28.7.07 Taitolennon taitolennokit F2B SM (2/3) EM-kiKuopio sat Advanced-luokka, Joensuu MattiSinkkonen 050-347 7248 Tero Husso 040 563 9523 matula.h@dnainternet.net KUUMAILMAPALLOLENTO 6.8. 518 040 512 2586 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento 9.8.-14.8. Tarkkuus- ja Rallilennon burg, Saksa, Moottorilento SIL SM 2011 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jämi Jämin Ilmailijat ry 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio3.9. 0400-502 872 Matti Mecklin tai Markku Hokkanen 040-7040147 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 23.7 (24.7). Laskuvarjohypyn kaikkien KUUMAILMAPALLOLENTO lajien SM-kilpailut Jämi 16.-20.5.07 SM-kisat Markku Teivainen 044 565 0625 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerwww.tamlk.org/sm2011 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 1.-7.8. 55. RC-heittoliidokit F3K 4.8.7.07 Sunny Nights Kotikenttäkilpailut (4/6) Fly In, http://f3k.lennokit.net Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 7743 10.7.-17.7. FAI EGC Esa Virtanen 0400-215460 20m 2-paikkais-, kerho-, vakio- ja maailmanluokka KUUMAILMAPALLOLENTO Nitra Slovakia 16.-20.5.07 SM-kisat 30.7.-7.8. Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 30.7. amaero.it LENNOKKITOIMINTA KUUMAILMAPALLOLENTO LASKUVARJOURHEILU 34 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9. 17. RC- liidokit F3B SM (2/3) (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. (24.7.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) www.taitolento.fi, 2mrc@pp.inet. Jämi Fly In Helena Jaakkola, 050-599 7743 Jämijärvi 9.11.3.07yin.com www.jami Nummijärvi Fly In Nummijärvi 18.-24.7. Tinttiralli 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alEFME jyrki.hamalainen@netikka. ypiedrahita.com 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki16.-30.7. Siimaohjatut F2A, 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiF2B, F2C, F2D 2011 FAI European den suksilentoleiri, Ivalo Championships for Control Line Matti Aircraft ModelSorvari 0400-696 386, Petri PuolaVesterinen 0400-584 994 biuro@aeroklubpolski.pl www.tunturi-ilmailijat.net www.aeroklubpolski.pl 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 23.7. Radio-ohjatut Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, mallilennokit0400-215460 Esa Virtanen F4C 2011 FAI European Championships for Scale Model Aircraft KUUMAILMAPALLOLENTO Ploiesti, Romania mzanciu@rdsmail.ro 16.-20.5.07 SM-kisat tai conu@rdsmail.ro (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerwww.frmd.ro ho ry), Jyväskylä Markku Radio-ohjatut 23.-31.7 Sipinen 0440-243 518 taitolennokit F3A 2011 FAI World 17.25.8.07 EM-kisat MagdeChampionship for Aerobatic Model burg, Saksa, Moottorilento SIL Aircraft Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Muncie, Indiana (USA) cpierce@modelaircraft.org 2325.3.07 EUT/MT www.modelaircraft.org Talvipäivät Kuopio 23.7.-31.7. Flying Championship 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiDunakeszi Unkari den suksilentoleiri, Ivalo http://www.rallyrepules.hu Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net RIIPPU JA VARJOLIITO Martti Roivainen (09) 3509 3441 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 3.-16.7. Radio-ohjatut burg, Saksa, Moottorilento helikopterit F3C 2011 FAI SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 World Championship for Model Helicopters 2325.3.07 Calcinato, Italia Calcinatello diEUT/MT Talvipäivät Kuopio www. Laskuvarjohypyn FS- ja Artistic-lajien EM- ja WC-kilpailut 17.25.8.07 EM-kisat MagdeSaarlouis, Saksa burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff tarkkuushypyn 18.-28.8. Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J 2011 FAI 16.-20.5.07 SM-kisat European Championship for (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSoaring Model Aircraft ho ry), Jyväskylä Bovec, Slovenia Markku Sipinen 0440-243 518 www.aeroklub-kranj.si 17.25.8.07 EM-kisat Magde18.8.-28.8. 16. FAI EGC burg, Saksa, ja avoin luokka SIL 15m-, 18m- Moottorilento Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Pociunai Liettua 2325.3.07FAI JWGC Talvipäivät 6.8.- 20.8. (7.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3) kansanscale (F4H), Aresti 16.-20.5.07 SM-kisat Suomen Cup (3/3) (Sisä-Suomen KuumailmapallokerKurjennevan lennokkikenttä, ho ry), Jyväskylä Seinäjoki Markku Sipinen 0440-243 tomi.kohtanen@netikka. 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 12.-14.8. 8th FAI European Rally 29.8. burg, Saksa, Moottorilento SIL 050-534 5521 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 30.7. RC- termiikkiliidokit F3J 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiSM (2/3) Eurotour vät Kuopio Lappeenranta 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin markku.savolainen@pp8.inet. SM-kisat Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 EFJM 17.25.8.07 EM-kisat Magde28.-31.7. RC- mallilennokit F4C Tero Sinkkonen 050-347 7248 SM (2/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (2/3) ja rallilennon 2.5.8.07 TarkkuusVantaan Petikko SM-kisat, Räyskälä jarkko.hyttinen@kolumbus. CP:n (kuvunkäsittelyn) 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu EM- ja WC-kilpailut Klatovy, Jaakkola, 050-599 7743 Helena Tsekki http://www.pinkskyvan.com/ 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In 17.10.-22.10.2011 Scandinavian Big Nummijärvi Way Record 150+ 10.18.3.07 Perris, USA. 16. Jannen 2007, Kuopio Kisat EFRY, Räyskälä-Säätiö riku.rissanen@hotmail.com EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL 11.-22.7
20.8. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut (6/6) http://f3k.lennokit.net 10.9. Kilpailun johtaja on Markku Teivainen, puh 044 565 0625. Tervetuloa! Jämin Ilmailijat ry KILPAILUKUTSU Purjelennon maaliinlaskun SM-kilpailut 201 1 Sodankylän Ilmailukerho ry järjestää vuoden 2011 purjelennon maaliinlaskukilpailut Aavahelukan lentokentällä 3.4. syyskuuta 2011 Täten kutsuttuina toivotetaan kaikki purjelentäjät tervetulleiksi. Kilpailun avausbriefing on torstaina klo 20.00. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Ostoksilla voi nettikaupassa käydä ympäri vuorokauden, osoite on www.silshop.fi. Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina, sunnuntai 24.7. Lisätietoja, sekä myöhemmin ilmoittautumiset kotisivuillamme: Kesän aikatauluja SIL-Shop on kesäkaudella (kesä-, heinä- ja elokkuussa) avoinna vain maanantaista perjantaihin klo 10-17. on saapumis-, ilmoittautumis- ja harjoittelupäivä. (21.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 27.-28.8. Kilpailun osallistumismaksu on 40 euroa. 10.9. on varapäivä. verkko-osoitteessa. Primary-luokassa lennetään vain tunnettu ohjelma kahteen kertaan. Jälki-ilmoittautuminen kilpailuun kilpailunjohtajan hyväksynnällä tapauskohtaisesti. Ilmoitukset ja muu aineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään 30.8.2011. www.sodankylanilmailukerho.com LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2011 Tampereen Laskuvarjokerho ry järjestää laskuvarjourheilun SM-kilpailut 18.22.7.2011 Jämin lentokentällä. 10.9. InSkaala Peruslennokit Suomen Cup (3/3) Pietarsaari tapio.linkosalo@iki. Sportsman-luokassa voidaan vapaaohjelmana lentää joko luokan tunnettu ohjelma tai kilpailijan itselleen laatima vapaaohjelma. Tervetuloa kilpailemaan ja seuraamaan hienoa ilmailutapahtumaa! ILMAILU 35. Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikalla kilpailuun ilmoittauduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050250548. InSkaala RC-sisätaitolennokit F3P-, Sport- ja Advanced Suomen Cup (1/2012) Pietarsaari kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 19.11. Kilpailun järjestää Jämin Ilmailijat ry ja kilpailun johtaja on Veikko Kuusinen, sähköposti veikko. Lauantaisin Shop on siis suljettu. InSkaala RCsisämallilennokit Kansanscale Indoor, kumimoottorimallilennokit F4D ja F4F Suomen Cup (1/1) Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota. Kilpailuun osallistumisesta annetaan tarkempia tietoja ja ohjeita em. Kilpailun johtaja Jyri Mattila, lisätietoja: www.taitolento.fi Tervetuloa! KILPAILUKUTSU Ralli- ja moottorilennon (tarkkuuslento) SM-kilpailuun Ajankohta 29.-31.7.2011. Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (1/1) Paikka avoin Järjestäjä avoin 27.-28.8. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa: www.moottorilennonsmkilpailut.com. Kilpailupaikka Jämin ilmailukeskus Jämijärvellä. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc. Shop avaa ovensa myös mm. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc. InSkaala peruslennokit Pietarsaari tapio.linkosalo@iki. Sallitut turvaliikkeet ovat sisäpuolinen "humpty" ja/tai kaksivaiheinen hidas vaakakierre. 050 505 5852 27.-28.8. RC-freestyle Suomen Cup (4/4) Jämi hanna.raiha@gmail.com 27.-28.9 RC- taitolennokit FAI uusi ohjelma F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 23.-29.9. Torstai 21.7. Lisäksi kilpaillaan Primary-luokassa, jolla ei ole SM-arvoa. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI kilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Moottorilennon (tarkkuuslento) SM-kilpailu 30.7.2011 klo 07.30 (SA) alkaen, varapäivä 31.7.2011. Mestaruuksista kilpaillaan Sportsman-, Intermediate- ja Advanced-luokissa. Radio-ohjatut liidokit F3B 2011 FAI World Championship for Soaring Model Aircraft Kiina asfc@public3.bta.net.cn tai lluuI@hotmail.com www.carms.org.cn 19.11. Varapäivä 31.7. , 040 517 0571 KILPAILUKUTSU TAITOLENNON SM 2011 Oripää 21.7.24.7.2010 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät ry järjestävät taitolennon vuoden 2011 avoimet Suomen mestaruuskilpailut moottorikoneille Oripäässä 21.724.7.2011. http://f3k.lennokit.net 20.8. Jaossa on Suomen mestaruus seuraavissa lajeissa: FS 4 way open, FS 4 way intermediate, FS 8 way, freeflying, freestyle, CF 2way sekvenssi, CF rotaatio, taitohyppy, henkilökohtainen tarkkuus, yleismestaruus, joukkuetarkkuus. Lisätietoja löytyy kilpailujen nettisivuilta www.tamlk.org/sm2011. 040 517 0571 19.11. Jämi Fly-in -tapahtumassa heinäkuun 15.17. RC liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. Ilmoittautuminen alkaa 1.6.2011. 050 505 5852 3.-4.9. RC- heittoliidokit F3K SM (1/1) Elimäki janne.lauren@vti. Sportsman-luokan tuntematon ohjelma koostuu tunnetun ohjelman liikkeistä, jotka ovat eri järjestyksessä. Kilpailijoiden tulee tuoda mukanaan kuusi (6) kappaletta tarkastettuja ja hyväksyttyjä vapaaohjelman A-, B- ja C-lomakkeita. Kilpailussa lennetään tunnettu-, vapaa- ja tuntematon ohjelma. Ilmailu-lehden numero 7/2011 ilmestyy kesälomien jälkeen 15.9.2011. kuusinen@gmail.com, 040 749 8109, vara 040 531 8109. Tätä kolmatta lentoa ei lasketa Sportsman-luokan lopullisiin tuloksiin. Ilmoittautuminen: 7.7.2011 klo 24.00 (SA) mennessä. Rallilennon SM-kilpailu 29.7.2011 klo 07.30 (SA) alkaen, varapäivä 30.7.2011. päivinä. 040 545 3044 19.11. (11.9.) RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm. Kilpailusäännöt: IAC 2011, poikkeuksena vapaaehtoiset turvaliikkeet jotka saa suorittaa taitolentoboksissa
Samalla alkoi uusien lentokuntoisten tai entisöintikelpoisten lentokoneiden etsintä. 36 ILMAILU 6/2011. Dennis Bradley, Allan Ness, Timothy Matthews ja John Weir muuttivat koneineen Hamiltonin lentokentälle vuonna 1972. Museo on avoinna joka päivä lukuun ottamatta joulua ja uutta vuotta. Matkaa Kanadan suurimpaan kaupunkiin Torontoon on matkaa alle sata kilometriä. Se rakennettiin 1993 tulipalossa tuhoutuneen hallin tilalle. Warplane Heritage Kaakkois-Kanadassa Etelä-Ontariossa sijaitseva Hamiltonin kansainvälinen lentokenttä on lähellä kaikkea. TeKSTi JuHA KLeMeTTinen KuvAT AnTTi Hyvärinen JA iLMAiLun ArKiSTo Canadian Museon vuonna 1996 valmistunut päärakennus. Lisätietoja tästä mielenkiintoisesta museosta saa osoitteesta www.warplane.com Toinen maailman lentokuntoisista Avro Lancaster -koneista on Canadian Warplane Heritage Museumissa. Lisäksi koneita valmistettiin Kanadassa ja maan ilmavoimat käytti Lancastereita pitkälle 1960-luvulle. M useo on esittelee kanadalaista sotilasilmailua toisen maailmansodan alusta nykypäivään.Museon kokoelma sai alkunsa 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa neljän sotakoneharrastajan yhteistyön tuloksena. Lancaster tuli hyvin tutuksi myös kanadalaisille lentomiehistöille toisen maailmansodan aikana. Kentän alueella on myös Canadian Warplane Heritage Museum. MuseuM 1970-luvun alun jälkeen kokoelma on kasvanut ja tänä päivänä säätiönä toimivan museon kokoelmiin kuuluu yli 40 lentokonetta. Monet kokoelman koneista ovatkin lentokuntoisia. Kuuluisat Niagaran putoukset sijaitsevat myös lähellä kenttää. Entisöintityö on ollut koko ajan kiinteä osa museon toimintaa
Huomaa erikoinen ohjaimia yhdistävä putkirakenne ja katossa olevat tehonsäätövivut. 6/2011 ILMAILU 37. Kanadassa valmistettuja koneita kutsuttiin nimellä Canso, mutta konetyyppi tunnetaan muualla paremmin nimellä Catalina. Jokaisessa ilmailumuseossa täytyy olla DC-3/C-47. Kanadassa valmistettiin lisenssillä yli 300 Starfighter-hävittäjää. Kanadassa valmistettiin toisen maailmansodan aikana yli 800 Consolidated PBY-5 -konetta. Museon yksilö palveli Kanadan ilmavoimien eli RCAF:n riveissä vuoteen 1961. Canson ohjaamo. Museon 1939 valmistunut C-47 lentää edelleen lentonäytöksissä nyt jo yli 80 000 lentotuntia takanaan! Museon pihalla kävijää tervehtii Canadair CF-104 Starfighter
Museon B-25J on lentokuntoinen. Avro Anson oli yksi niistä monista lentokonetyypeistä, joita rakennettiin Kanadassa toisen maailmansodan aikana. Työ tehtiin pääosin vapaaehtoisvoimin. 38 ILMAILU 6/2011. Tämä koneyksilö on valmistettu Kanadassa 1942 osana 225 koneen sarjaa. Museon Tracker on luovutettu Kanadan laivastolle 1959 ja se toimi käytöstä poiston jälkeen vuodesta 1968 koulutus- ja opetuskoneena. Ensimmäiset de Havilland Canadan valmistamat DHC-1 Chipmunk -koneet otettiin käyttöön Kanadassa 1948. Myös museon koneyksilö on maalattu keltaiseen koulukonemaalaukseen, vaikka se palvelikin sotilasurallaan tiedustelukoneena. Grumman S-2 Tracker oli ensimmäinen sukellusveneiden torjuntaan suunniteltu lentokone. Kanadassa konetyyppi oli käytössä sodan jälkeen harjoituskoneena. Kanadalaiset tekivät koneisiin alkuperäisversiota suuremmat kuomut. Suomalaisillekin tuttu Westaland Lysander (vasemmalla) oli käytössä myös Kanadassa. Anson-koneiden pääasiallinen käyttö Kanadassa oli koulutustoimintaa. North American B-25 Mitchell on yksi tunnetuimmista amerikkalaisista pommikoneista toisen maailman sodan ajalta. Koneet olivat käytössä aina vuoteen 1972 saakka. Lysanderin entisöinti kesti yli 20 vuotta. Koneen prototyyppi lensi ensi kerran vuonna 1952
Harvard, Beech 18, Chipmunk, B-25 ja Tigermoth. Hawker Sea Fury oli viimeinen mäntämoottorihävittäjä, joka palveli Britannian laivaston riveissä. Museon Bolingbroke on pitkäaikainen entisöintiprojekti. Muita lennätyskoneita ovat mm. Kuvassa Boeing Stearman. Kone (oikealla) on auki yleisölle. DHC-5 Buffalo kehitettiin 1960-luvun alussa mäntämoottorisesta DHC-4 Caribou -kuljetuskoneesta suurentamalla runkoa ja asentamalla voimalaitteiksi GE T-64 -potkuriturbiinit. Entisöinnissä käytetään osia peräti kahdeksasta koneyksilöstä. Buffalon ohjaamo. Mitchellin ohjaamo (koko kone vieressä vasemmalla). Bristol Blenheimin kanadalaista lisenssiversiota kutsutaan Bolingbrokeksi. Konetyyppi oli käytössä myös Kanadassa. 6/2011 ILMAILU 39. Museon Buffalo on lentänyt YK-lentoja, miltä ajalta on peräisin koneen väritys. Museossa on mahdollisuus päästä osana jäsenyysohjelmaa myös vanhojen lentokoneiden kyytiin
Kaikki muut romutettiin koneiden kanssa projektin lopettamisen jälkeen. 40 ILMAILU 6/2011. Museon kone on alunperin sveitsiläinen FB-6-versio. Canadair T-114 Tutor kehitettiin RCAF:n suihkuharjoituskoneeksi 1960-luvun alussa. Kanada osti toimittamatta jääneet koneet ja nimesi ne yliopiston mukaan NA-64 Yaleksi. Fleet 60K Fort oli ainoa Kanadassa toisen maailmansodan aikana suunniteltu ja rakennettu lentokonetyyppi. Koneessa oli mm. Ensimmäiset Vampire-koneet otettiin käyttöön 1948. North American NA-19 kehitettiin koulukoneeksi 1930-luvun puolivälissä. kiinteä laskuteline. Kanadassa näitä koneita oli käytössä 39. Kanada valitsi McDonnel F-101B Voodoon RCAF:n päähävittäjätyypiksi vuonna 1959 Avro Arrow -projektin peruuttamisen jälkeen. Ranska tilasi tätä konetta yli 200, joista puolet ehdittiin toimittaa ennen Ranskan luhistumista toisessa maailmansodassa. Ne olivat rivissä vuoteen 1956 asti. Konetyyppi oli palveluskäytössä vuoteen 2000. Voodoo-koneet olivat käytössä 1980-luvulle, jolloin ne korvattiin F-18 Hornet -koneilla. De Havilland Vampire oli Kanadan ensimmäinen suihkuhävittäjä. Tutoria käyttivät monet RCAF:n taitolentoryhmät 1960- ja 1970-lvuilla. Surullisen kuuluisan Avro Arrow -hävittäjän Iroquois-moottori. Fleet 60K -koneita rakennettiin koulukoneiksi sata kappaletta 1940-luvun alussa. Lockheed F-104D (vas.) oli Starfighterin kaksipaikkainen koulutusversio. Näitä moottoreita on jäljellä vain kaksi. Muut valtavina määrinä rakennetut konetyypit olivat kaikki lisenssituotteita. Koneita hankittiin vähän lentäneinä USA:sta monessa erässä
North American AT-6 Texan on eräs maailman tunnetuimmista koulukoneista. Koneet palvelivat RCAF:n riveissä vuosina 19531981. Sotilaskoneiden lisenssivalmistus jatkui Kanadassa vielä sodan jälkeenkin. North American Canadair F-86 oli Sabren Kanadassa valmistettu lisenssiversio. Harvard-koneet palvelivat Kanadassa koulukoneina aina 1960-luvun puoliväliin. Tämä kone lensi RCAF:n Golden Hawks -taitolentoryhmässä 1963. Auki leikattu Rolls Royce Nene -suihkumoottori. 6/2011 ILMAILU 41. Voimanlähteeksi niihin asennettiin kanadalainen Avro Orenda -moottori. Canadair valmisti lisenssillä F-5 Freedom Fighter -koneita yli 200 RCAF:n käyttöön. Museon kone on valmistunut vuonna 1951. RCAF korvasi de Havilland Vampire -koneet Avro CF-100 Canuk -koneilla. Sen vientiversio oli Harvard. CF-100 oli ensimmäinen sarjavalmisteinen hävittäjälentokone Kanadassa
C M Y CM MY CY CMY K
Niiden aikana lennettiin kuitenkin kolme lentotehtävää ja viralliset kilpailut saatiin aikaiseksi. GP-kilPailut tekstI MARkkU kUUsIstO kUvAt kAtjA sOIkkeLI Nummelassa N Ensimmäinen GP-karsintasarjan osakilpailu Suomessa lennettiin 24.31.5 Nummelassa. Koskaan aiemmin ei samana päivänä ole lennetty kahta tehtävää onnistuneesti. Valitettavasti säät olivat heikot seitsemästä kisapäivästä vain kaksi oli lentokelpoisia päiviä. Kilpailuluokkana oli vakioluokka ja siinä siipikuormarajoitus. ummelan GP-karsinnasta oli jaossa kaksi henkilökohtaista paikkaa GP-finaaliin, joka lennetään myöhemmin kesällä Wasserkuppen maisemissa kentän 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Kahdeksan ensimmäistä pilottia tulivat maa6/2011 44 ILMAILU. Aiemminhan Suomessa on lennetty yli 1 000 km tehtävä sekä pisin junioreiden tehtävä. Kilpailussa toiseksi sijoittunut Juha Sorri varmistaa tehtävän yksityiskohtaa kilpailunjohtaja Visa-Matti Leinikiltä. Ensimmäisen tehtävän voittaja Antti Koskiniemi valmistautumassa lennolle. Ensimmäinen tehtävä lennettiin heti lauantaina. Sää oli kohtuullisen hyvä, pääosin kuivatermiikkiä. Samalla lennettiin jälleen kerran Suomi purjelentokilpailuiden maailmankartalle. Osallistujina oli 15 kotimaista ja kaksi ulkomaista pilottia. Sellainen sopii GP:n ajatukseen hyvin, koska suuria aikaeroja pilottien välille ei haeta ja yleisölle riittää jännitystä aivan tehtävän viime metreille saakka. Tehtävän voitti Antti Koskiniemi karvan alle minuutin erolla ennen Aku Jaakkolaa
Leirin teemana oli Raamatun teksti: Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. Leiriläiset pääsivät tutustumaan mm. Lähetysilmailu olikin leirillä hyvin esillä: osa Leirin puolessa välissä pidetyt leiriolympialaiset rentouttivat tunnelmaa. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy. Kuva Leevi K Laitinen Peltilintu 2011 V iime vuonna järjestyksessä viides Peltilintu-leiri pidettiin Huittisisten Vampulassa. Työpajoja oli mekaanikon, lennonjohtajan ja liikennelentäjän ammatteihin. Leirillä tutustuttiin ilmailun eri ammatteihin pienryhmissä ammattilaisten opastuksella. Kaukaisin osallistuja tuli Brisbanesta Australiasta. Nuoret pääsivät osallistumaan toimintaan: oli varmistuslangan tekemistä, lennonjohtamista ja muuta käytännön toimintaa. Purjekoneen suhistessa hiljaa ympärillä ja liidellessä vapaana kuin kotka tai kuumailmapallon lipuessa kauniissa kesäillassa vehmaiden peltojen yläpuolella, on sellainen kokemus, joka jää ikuisiksi ajoiksi mieleen. 6/2011 46 ILMAILU. vetäjistä oli ex-lähetyslentäjiä. purjelentoon, ultrakevytlentämiseen ja lennokkiharrastuksiin. Leirille osallistui 22 nuorta. Säät suosivat ja ukkosmyrskytkin kiersivät Vampulan kentän alueen. Iltanuotiolla, jota ei palovaaran vuoksi voitu monena iltana polttaa, lennettiin mielikuvissa ympäri maailmaa, milloin Afrikassa, milloin Mongoliassa. Ajatus kuvaa hyvin nuorten elämää ja ammatinvalinnan vaikeutta. Kentän rakentaja ja isäntä, 80-vuotias kauppaneuvos Leevi K. Kuva Janne Ropponen Vapaaehtoisista purjekoneentyöntäjistä ei ollut pulaa. Lajeina olivat köydenveto ja triathlon-kilpailu. (Jes. Tuulikki Vampulan lentokenttä oli ihanteellinen leiripaikka. Kaikista nuorista ei varmasti tule lentäjiä tai mekaanikkoja, mutta leirillä oli hyvä huomata, että ilmailun parissa on myös paljon harrastusmahdollisuuksia. Moni 14 18-vuotias nuori miettii, mitä tekisi isona. päivinä Huittisissa Tuulikki Vampulan lentokentällä. Köydenveto oli leiriolympialaisten hauskimpia lajeja. TEKSTI TIMo PUTTonEn 24 nuorella on tänä kesänä mahdollisuus päästä Suomen Lähetyslentäjien eli MAF Finlandin (Mission Aviation Fellowship Finland) järjestämälle ilmailuleirille. Laitinen toimi leirin suojelijana. Kohokohtana leirillä oli monen nuoren mielestä ilmaan pääsy. Myös palolento ja SAR-toiminta tulivat tutuiksi. Peltilintu-nimi tulee MAF:n lähetyskentiltä Afrikasta, jossa lentokonetta kutsuttiin pellistä tehdyksi linnuksi. Peltilintu-leiri avaa näitä mahdollisuuksia ja poistaa ennakkoluuloja. Leiri järjestetään elokuun 2.6. Olympiaillan ohjelmasta vastasi leirillä vieraillut, ex-Hornetinsinööri, Riku Rinne. 40:30,31). Teltat olivat kentän reunalla uimalammen ympärillä saunan läheisyydessä. Hän antoi leiriläisille hyviä elämänohjeita, joilla selviytyä elämän vaikeuk- sista, ja kannusti heitä ottamaan vastuun omasta elämästään. Valtakunnallinen nuorten ilmailuleiri on tarkoitettu 1418-vuotiaille nuorille. Ilmailua pidetään vain kalliina harrastuksena, eikä oikein tiedetä, miten paljon mahdollisuuksia ja työpaikkoja ilmailualalla on
Kuvassa mm. Suomen Lähetyslentäjät ry on kansainvälisen MAF:n virallinen jäsenjärjestö Suomessa. Osallistuminen on ilmaista, lounas seisovasta pöydästä maksaa aikuisilta 25 ja lapsilta 10 euroa. Kaikki ilmailusta kiinnostuneet ovat tervetulleita "fly in tai drive in". Ilmailu yhdistää eri sukupolvia ja -puolia. potilassiirtolentoihin, lentokoulutukseen Suomessa, kuumailmapallotoimintaan sekä luonnol- lisesti MAF:n tekemään työhön. Yhdistys on rekisteröity vuonna 1994, mutta toimintaa on kuitenkin jo 1970-luvulta, jolloin lähetyslentäjien neuvottelukunta perustettiin. MAF on operoinut Pilatus 12 koneella jo yli 10 vuotta Nairobista Keniasta. Mukaan ilmoittautujat saavat mahdollisuuden tutustua mm. Ilmoittaudu mukaan Vampula Fly in Church -tapahtumaan osoitteessa www.peltilintu.net. Leevi 79vuotiaana, Ville 16 vuotta ja Petra 17 vuotta. Kuva Janne Ropponen on leiri avaaminen päätöspäivänä lauantaina 6.8. Ajatuksena on järjestää ilmailijoiden kirkko ja lounas. Tapahtumassa on mielenkiintoinen ilmailun maanäyttely. Kuva Johannes Koivisto Lennokkiopettaja Pertti Peussa (alla) esittelee koneen hienouksia. kaikille ilmailijoille sekä ilmailusta kiinnostuneille. Lisätietoja Peltilintu 2011 -leiristä ja Vampula Fly in Church -tapahtumasta netissä osoitteessa www.maf-finland.org. Kansainvälinen ja tunnustus- tenvälinen kristillinen lähetyslentojärjestö MAF (Mission Aviation Fellowship) syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun joukko sodassa palvelleita lentäjiä alkoi pohtia, miten lentokoneita voisi käyttää ihmisten auttamiseen sodan sijasta. Järjestö on toiminut vuodesta 1945 ja sen tehtävänä on avustaa lähetys- ja humanitäärisiä järjestöjä sekä paikallisia kirkkoja ja seurakuntia tarjoamalla ilmakuljetuspalveluja kehittyvien maiden vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla. Tapahtumaan on tulossa myös Suomen Ilmavoimat Pilatus PC12 -lentokoneella. Kuva Leevi K Laitinen Uutena asiana tänä kesänä Kuumailmapallo kohoaa kauniissa kesäillassa. Lisätietoa www.maf-finland.org. ILMAILU 47 6/2011. Suomen Lähetyslentäjät ry MAF Finland rf tukee lähetys- ja avustusjärjestöjä kouluttamalla ja valmentamalla lentäjiä ja muuta henkilökuntaa sekä auttamalla heitä hakeutumaan lähetysilmailun eri tehtäviin
Koneessa näkyy jo nykyaikaisen suihkuhävittäjän piirteitä. raaseri Toisen maailmansodan viimeisinä kuukausina liittoutuneiden lentäjät seurasivat hämmentyneinä, kuinka niiden satapäisten pommitusmuodostelmien kimppuun syöksyi potkurittomia saksalaishävittäjiä. II maailmansodan suunnitteillakaan olleet mallit. Schwalben suunnittelua jatkettiin salaa. Kone oli teknisiltä ominaisuuksiltaan paljon parempi kuin liittoutuneiden tyi, vaikka Galland halusi suihkuhävittäjän sarjatuotantoon mahdollisimman pian. koneen eikä hävittäjää, mikä olisi edellyttänyt Me 262:een suuria ja aikaa vieviä muutoksia. Liittoutuneet lähestyivät Saksaa kolmesta suunnasta ja hallitsivat sen ilmatilaa. Suihkuhävittäjä, hihaan jäänyt jokeri Me 262:n ohjaamo näytti hyvin samanlaiselta kuin serkkunsa, potkurivetoisen Me 109:n. Me 262 sai Saksassa kutsumanimen Schwalbe eli pääsky suuren nopeutensa vuoksi. Hävittäjälentäjien pettymykseksi ylipäällikkö Hitler ei kuitenkaan innostunut ihmekoneesta. Päätöksiä ei tehdä ennen kuin minä olen miettinyt asian kunnolla! Hitler halusi uuden pommi-. Vaikka suihkuhävittäjät tekivät liittoutuneiden laivueissa pahaa jälkeä, ne eivät kuitenkaan pelastaneet Sak48 ILMAILU saa tappiolta II maailmansodassa. Yksi näistä ihmeaseista oli Messerschmitt 262 -suihkuhävittäjä, jota sanottiin Schwalbeksi eli pääskyksi. Oli kuin enkeli olisi työntänyt, hävittäjäkenraali Adolf Galland totesi testattuaan Schwalben prototyyppiä toukokuussa 1943. Diktaattorin jääräpäisyys viivytti sen kehitystä lopulta vain noin kuukaudella. Kaikille saksalaislentäjille ei ehditty antaa riittävää koulutusta. Me 262:n moottoreissakin ilmeni häiriöitä. Silti suihkukoneilla tuotettiin liittoutuneille monikymmenkertaisesta ylivoimasta huo6/2011 Me 262:n sarjatuotanto viiväs- K äsittämättömän suurella nopeudella lentäneet saksalaiskoneet suhahtivat suojahävittäjien ohi, laukaisivat tykkinsä pommikoneisiin ja kiisivät pois yhtä sukkelasti kuin olivat ilmestyneetkin. Me 262:n mainostaminen sai diktaattorin raivoihinsa. Odotettavissa ollut isänmaan miehitys siivitti saksalaiset kehittämään uusia aseita sodan loppuvaiheessa. Kun Hitler marraskuussa 1944 antoi vihdoin luvan Schwalben sarjavalmistukseen, oli jo liian myöhäistä
lentopäiväkirjalle ja lupakirjoille. Kirjoittaja opiskelee historiaa Joensuun yliopistossa. Kirjallisuutta limatta kirveleviä tappioita. kartat. Kenraali Galland arvioi sodan jälkeen, että vain 300 ajoissa lentoon saatua toimintakuntoista suihkuhävittäjää olisi kääntänyt ilmasodan saksalaisille. Messerschmitt 262 Schwalbe -suihkuhävittäjä Toisen maailmansodan aikana palvelukäyttöön tulleista taistelukoneista uudenaikaisin ja nopein (869 km/h). Lukumääräisellä ylivoimallaan liittoutuneet partioivat koko Saksan aluetta, ja valtaosa Me 262:ista tuhottiin kokoonpanolinjoille ja lentokentille. Todella häijy kone, totesi liittoutuneiden ilmavoimien kenraali Carl Spaatz. Karttojen koko A5. Tarpeellista tietoa ilmailijoille mm. Suihkuhävittäjien vaatimat pitkät kiitotiet oli helppo huomata ilmasta ja pommittaa käyttökelvottomiksi. Valmistui liian myöhään vaikuttaakseen sodan lopputulokseen. Se lensi 200 km/h nopeammin kuin Hurricanet ja Spitfiret ja sen tykit puhkaisivat nelimoottoristen B-17-pommikoneiden panssaroinnin. Hinta 20 euroa (ei sisällä postikuluja). POTKURILENTÄJÄT RY http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. 0400 291 281 6/2011 ILMAILU 49. Avautuu sivusta. Siinä vaiheessa Kolmannen valtakunnan täydellinen tappio oli kuitenkin jo sinetöity. Suihkuhävittäjä Me 262:n tultua taistelukäyttöön liittoutuneiden sodanjohto totesi huolestuneena, että koneen massatuotan- Me 262:n taru oli lopussa, kun liittoutuneiden maajoukot valtasivat Saksan sen hallussa olevat alueet lentokenttineen. Liittoutuneet saivat kuitenkin joitakin Schwalbeja haltuunsa ja vakuuttuivat tutkimuksissaan, että potkurikäyttöiset hävittäjät olivat kohdanneet parempansa. Suunnittelijana professori Willy Messerschmittin johtama insinööriryhmä. Me 262:t saattoivat nopeampina koneina luonnollisesti päättää, milloin taistelut alkaisivat ja loppuisivat. Kansio sisältää kuluvan vuoden kalenterin. IKKUNATASKUT LENTOHAALAREIHIN Tarrakiinnitteisiä. Me 262:n pohjalta on suunniteltu kaikki sodanjälkeiset suihkuhävittäjät. TeksTI TUoMo koMULAInen kUvAT U.s. Pituus 10,60 m, korkeus 3,84 m ja siipien kärkiväli 12,48 m. Kansiossa myös tilaa mm. Mukana musta vahakynä merkintöjä varten. Valvomattomista lentokentistä lentopaikka Hinta 85 euroa (ei sisällä postikuluja). Saksalaiset pyrkivät tuhoamaan uudet aseensa estääkseen niiden joutumisen vihollisilleen. Onneksi saksalaiset mokasivat sen taktisen käytön. Maaliskuussa 1945 Hitler nimesi Me 262:n Saksan kohtalon koneeksi ja käyttäytyi kuin olisi aina ymmärtänyt suihkuhävittäjän arvon. VMC-minimit. Valvotuista lentokentistä lähestymis- ja laskeutumis-kartat. Voimalaitteina kaksi Junkers Jumo 109-004B -suihkumoottoria, joiden työntövoima 8,8 kN. AIr Force to voisi johtaa ilmaherruuden menetykseen. Aseistuksena neljä MK 108 -tykkiä, joiden tulinopeus 660 kranaattia minuutissa. Neuvostoliitto kopioivat Schwalben ja jatkoivat sen kehittelyä. Vastavetona liittoutuneet kohdistivat ankarimmat pommituksensa Saksan lentokone- ja polttoaineteollisuuteen. Hyökkäyksiltä säilyneet suihkuhävittäjät joutuivat operoimaan metsien suojista ja moottoriteiltä ja ne kärsivät jatkuvasti polttoainepulasta. Sekä länsiliittoutuneet että Gummerus: Vuosisatamme kronikka Hugh Morgan & John Weal: Saksalaiset suihkuhävittäjä-ässät Richard Overy: The Air War 1939 1945 Mike Spick: Luftwaffen hävittäjä-ässät ILMAILIJAN KANSIO Suomen kaikki yli 500 metriä pitkät lentokentät värillisinä karttoina. Pitää kuitenkin muistaa, että monella menestyneellä suihkuhävittäjäässällä oli vuosien kokemus ilmataistelusta potkurikoneilla
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 6/2011 ILMAILU 51