Ilmailulehti 7/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 euroa TAITOLENNON EM-KISAT JOENSUUSSA Esittelyssä VAMPULAN KENTTÄ 6 41 488 2 8 880 30 2007-41 07007 288803-0707 PAL.VKO. Numero 7/2007 70
Kävipä Isoveli testaamassa tietokoneenkäsittelytaitojaankin ja tulosti ministeriön sivuilta kyseisen selvityksen. Lisäksi se, että emme ole kysyneet asiasta lainkaan eduskunnan virkamiehistöltä, kansanedustajilta sekä puhumattakaan Jämijärven ja VR:n makasiinien tontin maanomistajilta. Tämän vaihtoehdon etuna on se, että rakennuksia ei tarvitsisi siirtää kuin muutamia satoja metrejä. Hyvää syksyä! Isoveli TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo PA Pai ma Puh ILM ään liito ISS Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Jokaiselle edustajalle ja virkamiehelle hankitaan yhden gigabitin internet-yhteys ja webkamera. Kauan eläköön konsultit ja rakennusurakoitsijat. Eduskuntatalo voitaisiin sijoittaa Jämin lentokeskuksen länsipuolelle noin 12 hehtaarin alueelle. Ainakin se, että ne ovat utopistisia ja epärealistisia. Jämijärvellä on runsaasti yksityisten omistajien viljelysmaata, joka soveltuu erinomaisesti myös kerrostalotyyppiseen rakentamiseen. Katutasoon saataisiin takuulla runsaasti liiketiloja. ILM Pan ilm Puh Vaihtoehto 3 on edullisin. Projektin hinta on 987 miljoonaa euroa ja kesto 10-20 vuotta. TOI Chr chr TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww Isoveli on käynnistämässä taustajoukkojensa kanssa Suomen eduskunnan siirtoselvitystä. Eduskuntaselvitystyöryhmä ei niin ikään ota lainkaan kantaa siihen, mistä löytyvät rahat hankkeisiin. Siinä jokainen kansanedustaja ja virkamies siirrettäisiin etätyöhön kotikuntaansa omaan kotiinsa. Vaihtoehdon 1 perusteella uusi eduskuntatalo tulisi sijaita alueella, jossa tarvitaan työpaikkoja. Kunnallistekniikkaa siellä ei vielä ole, mutta rakentaminen on helppoa maaperän humuspitoisuuden takia. Sen verran fiksu eduskuntaselvitystyöryhmä on, että se ei aseta vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen tässä vaiheessa. korkealtajakovaa@gmail.com Kaksi samantasoista selvityshanketta KU Suo Fin 70. I VA Mik mik soveli on seurannut viime aikoina tiedotusvälineitä. VR:n makasiinialueelle. Projektin hinta 325 000 euroa ja kesto kaksi vuotta. KO chr Fak (Ko ma Isoveljen konsulttityöryhmä esittelee tässä nyt lyhennelmän selvityksestä, jonka on määrä valmistua loppuvuodesta. Lukemisen jälkeen kolmiohäntäinen hiilihankomies tökkäsi vienosti Isoveljeä takalistoon. Esimerkiksi arvoasuntojen rakentamiseen. Työryhmän mielestä eduskuntatalon uudeksi sijoituspaikaksi sopisi parhaiten Jämijärvi. Se tonttimaa on arvokasta ja tulisi saattaa jollakin aikavälillä tuottavampaan käyttöön. Projektin hinta on 473 miljoonaa euroa ja kesto 15-20 vuotta. Mikä yhdistää Helsingin seudun lentokenttäselvitystä ja Suomen eduskunnan siirtoselvitystä. Jämille tulisi siis satoja uusia työpaikkoja, vaikka vaaleilla valitut 200 edustajaa jätettäisiin pois laskuista. Emme sano sitä ääneen, mutta todennäköisesti selvityksen julkistaminen venyy vuodesta puoleentoista. Vain eduskunnan puhemiehelle hankitaan vuokratyöhuone Helsingistä, esimerkiksi WTC:n toimistohotellista Aleksanterinkadulta. Eduskunta työllistää kahdensadan kansanedustajan lisäksi runsaasti virkamiehiä, joten sen työllisyysvaikutus on jonkinmoinen, ei kuitenkaan merkittävä. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa. Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito 2 ILMAILU. Lähtökohta on kaikkien tiedossa: eduskuntatalo ja sen tuore lisärakennus sijaitsevat arvokkaalla tonttimaalla Arkadianmäellä Helsingin Mannerheimintien alussa. Siirtoprojektin aikainen liikenne sujuisi näin vain muutamia liikennemerkkejä ja betoniporsaita hyväksi käyttäen. Vaikka Isoveli onkin vakaasti kristitty ja Jumalaa pelkäävä, lähti mielikuvitus rullaamaan kuin jarruvikainen ultrakevyt lentokone. Vaihtoehto 2 on seuraavanlainen: nykyinen eduskuntatalo tulisi siirtää sellaisenaan, kivi kiveltä, lisärakennus pala palalta nk. Kaiken uutismössön keskellä silmiin on pistänyt Finavian ja Liikenne- ja viestintäministeriön Helsingin seudun lentokenttäselvitys. Mannerheimintien liikenne täytyy tosin katkaista pariksi vuodeksi, mutta etelä-pohjoinen-suuntaisia katuja on jo valmiiksi rakennettuina Helsingin keskustassa
Onnea kaikille Suomea edustaneille ilmailijoille. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. EM-arvomitaleja ovat tuoneet myös siimalennokeissa Jari Valo, taistelulennokkien junioriluokassa Jussi Forss, taitolennossa koko Suomen joukkue ja henkilökohtaisesti Sami Kontio. Kyse ei ole suomalaisen talkootyön romantisoinnista, vaan faktoista. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Tämä nähtiin muun muassa Joensuussa järjestetyissä taitolennon EM-kisoissa. Sen verran kokemusta on kertynyt ulkomaisistakin tapahtumista, että vertailukohtaa riittää. Valtakunnallisen päälentonäytöksen pitopaikka on puolestaan haussa muun muassa ensi vuodelle. Silloin Räyskälässä mitellään purjelennossa juniorien MM-mitaleista. Seuraavan kerran kansainvälinen ilmailun arvokisa nähdään Suomessa 2009. Myös keskustelut ulkomaalaisten vieraiden kanssa ovat tuoneet tarpeellista lisänäkökulmaa. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. aikka jo viime numeron pääkirjoituksessa äidyin kehumaan ja kiittämään niiden lukemattomien ilmailutapahtumien puuhamiehiä, -naisia sekä muita talkoolaisia, ei ole yhtään liioiteltua omistaa heille vielä kerran muutamaa riviä. Nyt myös ilmailuviranomainen on osoittanut tapahtumamyönteisyytensä, joka on tärkeää, jotta tapahtumat onnistuvat. Kun suomalainen järjestää tapahtuman, turvallisuudesta pidetään huolta, mutta liioitteluun ei lähdetä. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Allekirjoittanut on vieraillut monessa ilmailutapahtumassa Suomessa tämän kesän aikana, joten kilometrejä on kertynyt autoon ja lentokoneessakin on tullut istuttua. Ollaanpa sitten keskellä Jämijärveä fly-in-tapahtumassa, Joensuussa taitolentokisoissa, laskuvarjohyppykisoissa tai Rissala Airshowssa, ympärillä on todellista tekemisen meininkiä. Turvallista syksyä! V Mikko Sokero Tässä numerossa 4 12 16 18 20 22 26 27 28 30 32 33 36 40 45 46 50 51 52 56 62 66 69 70 71 Taitolennon EM-kisat Joensuussa Uudesti syntynyt Einari Mikkosen Robin SAAPUVAT-uutispalsta Team HeKlalle kultaa World Cupista Purjelentonurkka Päälentonäytös Kuopion Rissalassa SAR-dvd Aimo Ahjolinnasta lentokapteeni Riippuliidon SM-kisat Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivu Purjelennon 18-m SM-kisat Esittelyssä Vampulan lentokenttä UTU palasi tolpannokkaan Taito- ja tarkkuushypyn SM-kisat Jaakko Alakulppi in memoriam Raimo Aulio in memoriam Lentäjien Juhannus Kauhavalla Jämi-Niinisalo Fly-in Siimalennokkien EM-kisat Sunny Nights Fly-in Ilmailu kuulee vitosena Ilmailu 70 vuotta sitten Kuppilatiima ki, n ai Kannen kuva MIKKO MALINIEMI ILMAILU 3. Hienoja tapahtumia ja menestystä KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. Urheilullisesti suomalaisella ilmailulla menee lujaa: EM-kultaa ovat voittaneet Team HeKla laskuvarjohypyssä ja Teemu Taponen lennokeissa. 040 594 2362 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Vieraskoreudestakaan ei ole kysymys, sillä tapaamillani ulkomaalaisilla ei ole ollut mitään syytä kehua suomalaisjärjestelyjä turhaan ei ainakaan ulkopuoliselle lehtimiehelle kuten allekirjoittaneelle. Ei muuta kuin rohkeasti järjestämään kisoja ja näytöksiä. Tarkemman analyysin tästä voi lukea toisaalta ILMAILUSTA toimittaja Paavo Koposen kisaraportista. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta
Taitolennon Euroopan mestaruuskilpailu Joensuussa NUOTTIEN MUKAAN Ed Tam 4 ILMAILU
Nuotit oli kirjoitettu Arestin nuoteilla ja etumerkintä oli AEAC, Advanced European Aerobatic Championships 2007. ILMAILU 5. TekSTI pAAvo koponen kUvAT MIkko MALInIeMI Edge 540TA, hopeamitalisti Tamas Illesin kilpailuväline. Siinä ilmailusinfoniassa, joka koettiin Joensuussa 20.-28. heinäkuuta, kuultiin monenlaisia säveliä
Yleisöä kentällä kävi sunnuntain mittaan ehkä tuhatkunta henkeä. Mutta kerran tahti sekosi. Kilpailun johto uskalsi jo hengittää, kun EM-arvo oli varmistettu. Aresti-nuotit käsissään lentäjät tanssahtelivat asfaltilla mielikuvaharjoituksiinsa uppoutuneina. Muu liikenne aiheutti keskeytyksiä ja päivää jatkettiin iltayhdeksään saakka. Lopulta oli todettava, että yksi liike jäi lentämättä. Kesken kaiken Petterin sormi pysähtyi nuoteille, katse harhaili paperin ja taivaan välillä ja puhe taukosi. Seurattavaa oli paitsi ilmassa, myös asematasolla. Baritonin äänialaa tavoitti JAK-55 harvakäyntisellä tähtimoottorillaan. Kilpailun johtaja Matti Peura - herkkusuu kun on - lohduttautui kuitenkin sillä, että kisaravintolan tarjonta ja muukin suo- Ultimaten ohjaamossa pitkän linjan lennokkimies ja tuotepäällikkö Sami Kontio, vierellä toisen polven lentäjä lentokapteeni Petteri Tarma neuvonpidossa. ILMAILU 7. Äänekkäin oli Ultimate Dash 300, jonka murinaan ja parkaisuihin toi sentään hienostunuttakin sävyä lamellien vihellys. Keskittyminen näkyi, mutta tunnelma oli leppoisa. Organisaatiokin näytti kykynsä.Varhaisaamun kaoottisentuntuinen viritysmusiikki vaihtui selviksi säveliksi heti kun tilanne oli päällä. Omat sävellykset tiukassa tahdissa Toinen kisapäivä, sunnuntai 20. Kepeämpää bel canto -sävyä edustivat Extra 300L:t, joissa oli nelilapaiset potkurit ja äänenvaimennus sekä pieni Extra 230, jossa tehoa on vain 200 hv. Kuvasta puuttuu Peter Simonsen, joka on pikkukuvassa ensimmäisenä vasemmalla. kUvA pAAvo koponen kössä jo kolme. Bassoa kuultiin vasta lentonäytöksessä, jossa lensivät An-2 ja Hornet. Boxissakin sai viipyä vähemmän aikaa. Suomi oli kiinni mitalikannassa sekä yksilö- että joukkuekisassa. Starttimestari Kari Kemppi ei niellyt kyttäilyä, vaan kilpailijat laitettiin taivaalle ilman turhia viivytyksiä. Kontion ohjelman loppuosa nollautui ja mitalien kiilto silmissä himmeni. m Osa Suomen joukkuetta vasemmalta lukien: Sami Kontio, Tapio Pitkänen, valmentaja Patrick Paris, Mikko Jägerholm ja Petteri Tarma. Sami Kontio toteutti vapaaohjelmansa nuotteja taivaalla ja Petteri Tarma luki selostamossa samoja nuotteja selkokielellä yleisölle. Taas tuli järjestäjille ennätys: kaksi päivää lennetty ja kaksi kisakierrosta valmiina. Paitsi että koneita valmisteltiin lentoihin, oli nähtävissä myös taitolento-ohjelmia. heinäkuuta, toi tullessaan tiukempaa tahtia. Taivaalla soivat moottorit, enimmäkseen tenorin korkeassa äänialassa
Mikko Jägerholm jatkoi tasaista työtään tasaisesti murisevalla JAK-55.llään. Ale Sami tunne lensi I Jägerh mutta sijalle musta Kisa na vie maise sää se joka t taisest Finaal Mar neljä kirkka ja tois Lisäks den. Samoja elementtejä on myös vapaissa ohjelmissa ja erityisen vaativia olivatkin vaakakierreympyrät ja niiden osat. E man v rin kan jälleen lennon rille 20 Maa lopult holmi joukku taitole duksia Mikko saavut Tarma Yksi lainen lajin kansa Lop sekä k JAK-55M Extra 300L 8 ILMAILU. malainen ruoka sai kehuja jopa ranskalaisilta... ja Peter Simonsen 30. AEAC 2007:n kalusto uurin sallittu moottoriteho Advanced-luokassa on periaatteessa 300 hv. Nuotit ja liikkeet ovat toki tuttuja ja sääntöjen määräämästä kokoelmasta, mutta yhdistelmä on outo ja uusi. Joensuussa mukana oli 15 kovaa konetta. Sami Kontio alkoi vetää Suomea kohti joukkuemitalia olemalla viides. Kilpailijat ja tuomarit saivat vetää henkeä ja organisaatiokin vähän. nopeutta sallitaan syöksyssä yli 400 km/t. Kilpailijat saivat nuotit eteensä edellisenä päivänä ja saattoivat harjoitella vain mielikuvin. Sää on täällä liian epävarma. Silloin on tuomaristolla selkeää arvosteltavaa. Se lennettiin val- edge 540T extra 230 extra 200 extra 300 extra 300L JAk-55M Zlin Z50L Zlin Z50LS Ultimate 300 miiksi olisi T pi. Tuntemattomassa ohjelmassa kuuluu olla liikkeitä muun muassa syöksykierre-, silmukka-, nopea vaakakierre-, vaiheittainen vaakakierre ja pystykäännösperheistä. Siiveketeho kääntää koneita tyypillisesti 360 ja parhaimmillaan 420 astetta sekunnissa. Yleisin moottori olikin juurin sen tehoinen kuusisylinterinen Lycoming. Rutiini, mielikuvaharjoittelu ja keskittyminen korostuvat. Matti Peura lupasi ostaa sen matkalipun - yhteen suuntaan. Tiistaina sää heikkeni, mikä sopikin hyvin. G-voimia tämän luokan koneet kestävät tarpeeksi, enimmillään +/-10 ja vähimmillään +9/-6. Kuitenkin kolmas kisapäivä oli heleä ja kolmas kisaohjelma päästiin lentämään kokonaan. Tyyppi CAp 231 Tunnus F-GvpA F-GUCF F-GRSL n540TA G-CBUA eI-SAM oH-eWA Sp-ACM G-eXeA D-eXIR oH-YAk ok-RRD Sp-AUD HA-SIF oH-XSF Pilotit (sijoitus) petteri Tarma (15) Alexandre Leboulanger (1), emmanuel Foulon (8) Bénédicte Blancharde (11), vincent Lefeuvre (5), Jean-emmanuel Antal (3) Tamas Illes (2) Julian Murfitt (13), Steven Maddle (27) David Bruton (20) Alan Cassidy (6) Robert kowalik (12), Ireneuz Jesionek (25) peter Simonsen (30) Rainer Berndt (23), Bernhard Drummer (14), Heiko Hornburg (22) Mikko Jägerholm (7), eltonas Meleckis (4), Donaldas Bleifertas (29) petr kopfstein (17), Jan Zival (16), Miroslva Sazavsky (21), Jaroslav Svoboda (26) Radoslaw Rumszewicz (9), Wojzieh krupa (18), Artur kielak (28) Tamas Abranyi (24), Tamas nadas (19) Sami kontio (10) S Kaksi kertaa prima vista Kun huimapäiset itäsuomalaiset kaksi vuotta sitten esittivät taitolennon EMkilpailun hakemista Suomeen, ilmoitti kansainvälisen taitolentokomitean CIVA:n jäsen Osmo Jalovaara pakenevansa Timbuktuun jos kisat myönnetään. ja Peter Simonsen epäonnisena 30. Tehtävä oli sitä varsinaista kuninkuuslajia, eli tuntematon ohjelma. Kaikkiaan kilpataitolento näyttää jopa kulmikkaalta, kun pyritään teräviin ja täsmällisiin suorituksiin. Ratkaiseviin tuntemattomiin ohjelmiin lähdettiin tilanteessa, jossa johdossa olivat ranskalaiset Alexandre Leboulanger ja Emmanuel Foulon ja kolmantena Unkarin Tamas Illes. Kotiläksyksi annettiin toisen tuntemattoman ohjelman nuotit. pienempiä olivat extra 230:n ja extra 200:n 200-hevosvoimaiset neloskoneet. Rantakala päihitti paellan, salaisuutena ovat tuoreet muikut sekä riittävästi voita ja suolaa. Keskiviikkona annettiin tehtäväksi rantakalan ja paellan syöntiä, savusaunomista ja muuta rantaelämää Liperin kunnan vieraina. Lentää piti melkein kuin ensi näkemältä, prima vista. Piste-erot olivat pieniä ja parhaiten selvisi Tamas Illes kannoillaan Alexandre Leboulanger ja Eltonas Meleckis. Ohjelmassa oli myös vesilentämistä ja uimista. Petteri Tarma oli 13. JAk-55.llä sen sijaan oli poikkeuslupa käyttää kaikki 9-sylinterisen vedeneyev Mp14p-moottorinsa 360 hv. 340 hv löytyy edge 450T:stä, mutta sen tehoa oli rajoitettu sääntöjen mukaiseksi. Tuli lisää paineita järjestää myös MM-kisa Suomessa. Pisteet kokonaan Suomelle. Ensimmäisen pakollisen ohjelman arviointi ei sitten helppoa ollutkaan. Petteri Tarma oli sijalla 9, Mikko Jägerholm 11., Sami Kontio 26
Ainakin suuri kunnia ja maine taitolentopiireissä ja vankka kokemus. Ajatus eteni FAI:n taitolentokomiteaan CIvA:an, jossa Suomesta ovat varapuheenjohtajana itsekin kokenut taitolentäjä osmo Jalovaara ja jäsenenä Matti Mecklin. kuitenkin näyttää siltä, että järjestävä seura jää henkiin, joten kuten. Idea syntyi Urheilutaitolentäjien ja Itä-Suomen Urheiluilmailukeskuksen piirissä, moottoreina taitolentäjä Matti peura ja toiminnanjohtaja Tero Sinkkonen. Perjantaina vieraille tarjottiin muun muassa Kolin maisemia. MM-kisojen järjestämisestä Marko tosin totesi, että kyllä, mutta ei näin vähällä porukalla. kaikkiaan väkeä oli kymmeniä ja päivittäin vapaaehtoisia paikalla 20-30 henkeä. Harjoituksena toimi purjetaitolennon SM- ja pM-kilpailu kiteellä viime vuonna. Työtä oli aineettomien asioiden parissa, ensinnäkin kisojen saamisessa. Sekä Finaviassa että Ilmailuhallinnossa on todellisia ilmailijoita. kenttäalueelle rakennettiin normaalit lentonäytösjärjestelyt opastuksineen sekä kisatoimisto tietoliikenneyhteyksineen yli viikon ajaksi. Metsää piti kaataa kolme hehtaaria. Mitä siitä sitten jäi käteen. tori ja teikki kesssä tta miiksi torstaina taas kelpo säässä. Maamme-laulunkaan kuuleminen ei lopulta ollut kovin kaukana. Maastoon virittäminen oli sitten urakka erikseen. Lisäksi Ranska voitti joukkuemestaruuden. kilpailualue eli boxi, merkittiin parilla kymmenellä maastomerkillä. Sami Kontio oli 10., Petteri Tarma 15. Lopuksi FAI:n hymni, lippujen lasku sekä kiitos ja kumarrus. erityisen hienoa oli ilmailuviranomaisen osallistuminen. Mikko Jägerholmin, Petteri Tarman ja Sami Kontion joukkue voitti Suomen ensimmäiset EMtaitolentomitalit koskaan, vaikka lipsahduksia sattui. Nyt viimeistään on lajin asema vakiinnutettu ja saavutettu kansainvälinen taso. Ensimmäisen tuntemattoman ohjelman voitti Tamas Illes. Paras suomalainen oli lopulta Mikko Jägerholm, joka tasaisella työllään saavutti sijan 7. Tiedotuskin sujui. Lehden kustantamon yksi pääomistaja, Aatos erkko, toimi eM-kisojen suojelijana. k Finaalissa soi Marseljeesi Marseljeesi kuultiin palkintojen jaossa neljä kertaa. niihin meni valkoista muovia 580 neliömetriä ja lautaa 900 juoksumetriä. Paras herkku oli kuitenkin Extra 300L nautittuna kilpailuilmatilassa eli boxissa g-mausteilla. ILMAILU 9. Alexander Leboulanger sai kirkkaimmat mitalit vapaasta ohjelmasta ja toisesta tuntemattomasta ohjelmasta. AeAC 2007 oli kuitenkin monta kertaluokkaa isompi ja vaativampi urakka. Marko pesonen, Itä-Suomen Urheiluilmailukeskuksen ja Joensuun Ilmailukerhon puheenjohtaja, sai lähettää kutsun jos toisenkin joukoilleen ja sai myös todistaa, että kädessä pysyy muukin työkalu kuin puheenjohtajan nuija. kilpailun johtaja Matti peura sanoi jotain, jota viranomainen ei nykyään tiukkenevassa ilmapiirissä usein kuule. ja Peter Simonsen 30. Aika raskas oli urakkakin. Taisi näkyä joku kuopiolainenkin joukossa. He varmasti saivatkin vastinetta kansainvälisen julkisuuden muodossa. Mikko Jägerholm saavutti jo kuudennen sijan, mutta Petteri Tarma epäonnistui jääden sijalle 19. Jäihän siitä uutteralle tekijäjoukolle kentän reunalla ja metsissä ainakin se järjestämisen ilo. Kilpailun johtajaa ilahduttivat kisoissa ainakin avajaisten villisikamakkarat, illanvieton rantakala ja paella, sekä päättäjäisten prässätty hirvenrinta lisukkeineen (alkupalana tillimarinoitua siikaa). Tuskin olisi Timbuktussakaan sää ollut parempi. ennakkoon juttuja tekivät sekä itäsuomalaiset lehdet, YLe:n eri toimitukset että MTv3. kun FAI kisat Suomen Ilmailuliitolle myönsi, alkoi ItäSuomessa totinen työ. Sen osoittivat osallistumisellaan muun muassa Joensuun kaupunki, Liperin kunta ja pohjois-karjalan maakuntaliitto. Yksi voittaja oli ilman muuta suomalainen kilpataitolento. protestejakaan ei tullut. Se neljäs Marseljeesi soi jälleen Alexandre Leboulangerille, taitolennon vaativan luokan Euroopan mestarille 2007. onneksi kutsuun vastasi riittävä määrä porukkaa keskuksen jäsenkerhoista eli Joensuun Ik:sta, keski-karjalan Ik:sta ja punkaharjun Ik:sta sekä muutama urhoollinen Savonlinnan Lentokerhosta. puheenjohtajamme Hannu Halonenkin viihtyi paikalla useita päiviä. Säät katsoi meteorologi Robin king, lentotoimintaa johti kari kemppi ja teknistä toimikuntaa olli Walden. Suomen Ilmailuliiton edustus oli paikalla koko ajan. kilpailussa työskenteli kansainvälinen joukko tuomareita, pistelaskijoita ja muita erikoisosaajia. Peter Simonsen keräsi kisakokemusta sijalla 29. edes tuloksia eivät tosin painaneet. Työtunteja kertyi arviolta parissa vuodessa hyvinkin kymmenentuhatta. osanottajien lukumäärä jäi odotettua pienemmäksi, samoin yleisömäärä sekä kisapäivinä että loppunäytöksessä. Muuan syrjäisen rannikkokaupungin paksu lehtikin reagoi pienesti nettisivuillaan. Sitä rakentamista kentällä tehtiinkin viikkokausia. Se onnistui, kokemusta tuli ja usko lujittui. Hänelle soi Unkarin kansallislaulu. Alexander Leboulanger voitti päivän, Sami Kontio nousi taas toiseksi, kuten tunnetussakin ohjelmassa, ja kolmanneksi lensi Ison-Britannian Alan Cassidy. kisakäyttöön saatiin kokonainen lentokenttä ja paljon kouriintuntuvaa käytännön apua rakentamisessa. Kisat olivat valmiiksi lennetyt. kilpailunjohtaja Matti peurankin ilme kirkastui, kun hän pääsi saksalaisella extra 300L:llä boxiin kokemaan +8/-4 g:tä ja lomcevakin päälle. kaupallisia yhteistyökumppaneita oli lukuisa joukko, mikä todistaa kisajärjestäjien tehneen työtä senkin eteen. euroopan mestaruuskilpailu oli myös arvostettu tapahtuma. Lauantaina satoi vähän, mutta sää selkeni juuri ennen palkintojen jakoa, joka tapahtui taas juhlallisesti ja arvovaltaisesti Joensuun torilla. AEAC 2007 Järjestämisen ilo un tuomariston puheenjohtaja, englantilainen Graham Hill, totesi kilpailun päättäjäisissä, että Joensuun eM-taitolentokilpailut olivat lajissaan järjestelyiltään parhaat koskaan, niin se on painavaa puhetta
Uusi omistaja rakensi kunnostustyötä varten tilapäisen rakennuksen Malmin lentokonehallin takapihalle. En kuitenkaan halunnut pilata hyvää konetta, vaikka se olisi merkittävästi helpottanut rakentelua. Rak mioon ryömi kiilteli Moo johdo piti uu Es den pi roa. Robin vietiin Joensuuhun siirtolentoluvilla. Einari kuitenkin sai koneensa tammikuussa 2006. Siellä kaasulämmittimen hohteessa kone sai uuden elämän. Kuva Kim Pekola. Kauneus on katsojan silmässä. Oman haasteensa toi koneen papereiden katoaminen konkurssin pyörteisiin. Sinivalkoisen koneen metsänpuoleinen kylki kasvoi sammalta ja sisustuksen verhoilut puskivat hometta. 12 ILMAILU inari Mikkonen oli pari vuotta aikaisemmin myynyt lentomainosyrityksensä ja sen mukana Cessna 172 Reims Rocket -koneensa. Vo kittiin Einari Kun toi om mittar Va sänsä selvitt peude Kon Se pit minen ras ma ta. Sen verran Robin herätti laajempaakin kiinnostusta, että hinta hilautui hiukan korkeammaksi. Siv Ro saa ha nopeli Kun kertyi bin on ei tos Einari omina konee tuo. Ilmaan teki kuitenkin mieli. Sen kotikenttä on Joensuu. Sieltä löytyi Joen Servicestä osaamista, jolla kunnostettavan koneen huolto ja vuositarkastukset saatiin tehtyä. Vanha sanonta pätee hyvin Robin H.R.160/200 -koneeseen (OH-RAA). Erityisosaamista vaativissa kohteissa apuna olivat lentokonemekaanikot; onhan kyseessä tyyppihyväksytty lentolaite. Rob sentin solmu tunnis Vuositarkastus Joensuussa Suomen rekisterissä on RAA:n lisäksi vain yksi Robin, HR.200-120 Super Club OH-RAB. Lentotunnit saatiin selvitettyä viran-. Einari ei antanut Robinin karun ulkoasun hämätä. Kiivaimmillaan tehtiin 10-15 -tuntisia E päiviä, kertoo Einari. Hän lupasi 3000 euron takuusumman, jolla huutokaupan kustannukset korvattaisiin. Homehtuneet verhoilut saivat kyytiä ja sammaltuneet kyljet uuden kiiltävän maalin. Koneen kuomussa on lievä sininen sävytys. Se oli maannut kymmenkunta vuotta Helsinki-Malmin kiitoteiden takana olevalla alueella, jonne käytöstä poistetut tai hylätyt ilma-alukset työnnetään pois silmistä. Uusi maalaus sopii hyvin koneen linjoihin. Konkurssipesän omistama, useimpien muiden jo hylyksi luokittelema mutta harvinainen kone innosti miestä. Vaihtoehtona olisi ollut Robbarin muuttaminen experimentaliksi esimerkiksi kannuspyöräkonversiona. Einari Mikkonen vaihtoi ranskattareen Uudelleensyntynyt Robin omais on len konee Einari Perust Robin OH-RAA pääsi takaisin oikeaan elementtiinsä Einari Mikkosen huomattua, että metsän reunaan hylätty kone on kunnostuskelpoinen
Sieljolla uosiietiin ereiiin. Lyhyt runko ei ole paras mahdollinen suuntavakauden kannalta. Metalli kiilteli kauniisti kun kuntoa selvitettiin. barin imerkuinetta, tanut Robin edellisessä maalauksessaan ennen kunnostusta. Robin on hieno kone lentää, kun sen saa hanskaansa, kiittää Einari uuden menopelinsä ominaisuuksia. Rahaa paloi reippaasti. Kun ensi vuonna tulee 40 täyteen, taitaa olla aika lopettaa hyppääminen. Lisäksi ison koneen ollessa talvisäilössä hän vienyt taivaalle kerholaisia Cessnallaan. Kuomu liukuu eteenpäin ja mahdollistaa helpon pääsyn ohjaamoon. Esimerkiksi Saksasta tilatut uudet viiden pisteen turvavyöt maksoivat tuhat euroa. Se pitää trimmata tarkasti, muuten lentäminen on mukavaa. Varmaan mittarimato oli tehnyt pesänsä pitot-putkeen. Kuva Einari Mikkonen. anskalainen pierre Robin aloitti 50-luvulla puurakenteisten koneiden valmistajana. Christophe Heinz suunnitteli tehtaalle nelipaikkaisen HR.100-koneen ja pienemmän kaksipaikkaisen HR.200-version. niitä arvioidaan valmistuneen noin 160 kappaletta. Kunnialla lennosta selvittiin, vaikka Robin onkin tarkka nopeudesta niin nousussa kuin laskussa. Takarunkoon pääsee ryömimään sisälle pohjan luukusta. erityisesti koulutuskäyttöön tarkoitettu HR.200 teki ensilentonsa 1971. Robinin 160 hv Lycoming antaa 75 prosentin teholla matkanopeudeksi 115-120 solmua. Intercomkin piti uusia. Sivutuulelle kone onkin herkkä. Sittemmin on niin lentotunteja kuin hyppyjäkin kertynyt kumpiakin 1500. Kone on muutenkin herkkä lennettävä. Voisi sanoa, että aina kun jotain hankittiin, tonni oli minimikustannus, nauraa Einari. Kunnostuksen jälkeiseen ensilentoon toi oman jännityksensä se, että nopeusmittari ei toiminutkaan. iran- ILMAILU 13. Hyppyjä on mukava kerätä, sillä Suomen Laskuvarjokerho on lahjoittanut miehelle ilmaiset hypyt loppuiäksi. Einari ei ole vielä kokeillut koneensa näitä ominaisuuksia. Robin on taitolentokelpoinen, syöksykierre ei tosin ole sallittujen liikkeiden listalla. Robin on sauvaohjattava. Ilmailu-uraa oli tuolloin takana jo runsaasti, Einari teki ensihyppynsä jo vuonna 1968. Avions Robin HR.200-160 Suurin nopeus 124 solmua Matkanopeus 116 solmua Toimintamatka 1078 km Tyhjäpaino 500 kg MToW 760 kg kärkiväli 8,40 m pituus 6,68 m korkeus 2,18 m Siipipinta-ala 121,6 m2 R Robinin metallirakenteiset isäksi Club . Myös turvavyöt laitettiin vaihtoon. niiden tunnusmerkkinä oli puolivälistä ylöspäin niksattu siipi. 70-luvulla päätettiin ottaa tuotantoon metallirakenteisia koneita. koneessa on uudistettu mittaripaneeli. Aluperin niitä valmistettiin 80-luvun alkuun asti. Kunnostuksen jälkeen viime kesänä kertyi viitisenkymmentä tuntia tiimaa. RAA on lentänyt vuonna 1975 valmistuneeksi koneeksi vähän, vain 2500 tuntia, kertoo Einari. Perusterve rakenne Rakenteiltaan kone oli olosuhteet huomioon ottaen terve. omaisen katsastuspöytäkirjoista. nyt konetyyppi on jälleen tuotannossa nimellä Alpha 120 ja 160A. Moottori sai uudet magneetot, tulpat, johdot niille ja öljypumpun. Polttoainetta kuluu 30-35 litraa tunnissa. Laskuvarjolla hyppäävä mainoshinaaja ja hyppylentäjä Einari "Pappa" Mikkonen (67) sai lupakirjan 80-luvulla, kun Paavo "Pive" Seiro oli houkutellut miehen lentämään. Tietyn perusluottamuksen koneeseen taitolentokelpoisuus kuitenkin tuo. Verhoilut olivat menneet kosteuden takia pilalle ja ne jouduttiin uusimaan kokonaan. Kuva Tero Tuominen. etihin. teissa ; onaite. Einari Mikkonen on 39 vuoden aikana joka vuosi hypännyt Suomen Laskuvarjokerhossa vähintään kymmenen hyppyä. Einari on ollut kerhossa myös hyppymestarina, ne paperit hän sai 1970. konetta valmistettiin kolmea versiota: Club eli HR.200100 (108 hv), Acrobin HR.200-125 (125 hv) ja Acrobin HR.200-160 (160 hv)
Kone nousee ilmaan ja lentäjä laskee koukulla varustetun köyden hinaukseen. Lasikuitusauvojen ryhdissään pitämä mainos on amerikkalaista valmistetta. Kuva Kim Pekola. 14 ILMAILU. Mukana ennätysten kirjassa Lentävä mainos kiinnostaa Päätyönään Einari on toiminut invataksiyrittäjänä. Ranskattaren vaatima tarkka lentotyyli ei oikein sovi Mikkosen omalta peltokentältä tapahtuvaan operointiin. Matkaa kertyi 40 km. kolmiomaista leijaa muistuttava kupu oli nykyisten patjavarjojen varhainen edeltäjä. uonna 1970 einari Mikkonen pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan matkahypyllään. Sivubusineksena on ollut mainosviirien hinaaminen Lentomainos Mikkosen nimissä. Hinaus tapahtuu kaupunkialueella 1500 jalan korkeudessa, maaseudulla voidaan mennä 500 jalkaan. Kuva Simo Sainio. Eina paha Malm keen t Nok päätti ongelm tessä kahdu savua. Mainosviesti kootaan 2,15 metriä korkeista irtokirjaimista viiriksi, joka levitetään maahan. Avausjärjestelmä oli huono ja monimutkainen. v Vi ta", o muiste ty hiem Tiim sen jä ohi ku laskua Kylmä Tällaisella Delta 2 -laskuvarjolla Einari Mikkonen hyppäsi Guinnessin ennätystenkirjaan. Kier rungo ri kää Einari Mikkonen on tyytyväinen suurella työllä kunnostettuun Robiniinsa, mutta on kuitenkin päätynyt vaihtamaan takaisin ylätasoiseen Cessnaan. varjona einarilla oli nykynäkökulmasta varsin erikoinen Delta 2. Hinausköyden päässä on lenkki, joka viritetään parimetristen sauvojen varaan. varavarjokeikat tulivat sen myötä tutuiksi. Teksti on hyvin luettavissa. Firmalla oli kaksi Cessnaa, 150 ja 172 Rocket. Hän lähti koneesta 7,5 kilometrin korkeudessa Malmin päällä. Kuvassa näkyy Robinin yhtenä osana kääntyvä korkeusperäsin, ns. pendeliperäsin. Suomessa harvinainen mainoshinaaminen on tuttua etelän rannoilta. Se oli eräänlainen pallokuvun ja patjavarjon välimuoto. Suomessa lentävän mainonnan erikoisuus nostaa sen huomioarvoa, tietää Mikkonen. Lasku tapahtui Hinthaarassa porvoon lähellä. Ideana on lähestyä tarkasti viiriä niin, että kolmihaarainen koukku osuu lenkkiin ja oikeassa kohdassa lisätä tehoja, jotta maahan seipäiden etupuolelle levitetty mainos lähtee mukaan. Loppu onkin sitten kiinni taidosta
Ennen laskua mainos pudotetaan kenttäalueelle. peltoja ja teki hallitun pakkolaskun. Koska liekkejä ei näkynyt, Einari käänsi nokan rauhallisesti kohti Viikin Koneella mökille Mökilleen Nurmekseen Einari on parikymmentä vuotta sitten kunnostanut kiitotien, josta aikanaan väännettiin kättä viranomaisen kanssa. Hän oli matkalla Malmilta Tallinnaan. Matkustajat sen sijaat ottivat tapahtumat raskaammin, kertaa Einari tapahtumia. Kylmä kylpy oli lähellä Einarin lentouralla on tullut vastaan yksi paha vaaratilannekin. Tiimaa touhussa kertyy, mutta varsinaisen jännittävän vaiheen voi todeta olevan ohi kun viiri on saatu hinaukseen. Kiertokanki oli tullut ulos moottorin rungosta. Monet lentäjät ja mekaanikot parveilevat "Pavilla". Kone säilyi moottorivikaa lukuun ottamatta ehjänä. Teksti TERO TUOMINEN Monipuolinen ilmailumies Einari Mikkonen on tuttu näky Malmin lentoasemalla. Nokka oli jo kohti etelää, mutta Einari päätti ettei lähde Suomenlahdelle, jollei ongelma selviä. Muista harrastuksistaan hän haluaa ehdottomasti mainita lavatanssit. Sitten Viikinlahden lähetessä ensin tehot putosivat, kuului paukahdus ja moottori alkoi puskea sankkaa savua. Viesti selviää myös "peilikuvapuolelta", onpa havaittu että se on paremmin muistettavissa kun se lukemisessa on nähty hieman vaivaa. Hortenin STOL-kitillä varustettu 172 oli tässä tilanteessa hyvin hallittavissa. Jo ilmaan nousun jälkeen tuntui jotain olevan vialla. Tilanteessa ei edes hermostuttanut, koska olosuhteet olivat pakkolaskuun otolliset. Kuva Kim Pekola. n yli in. En ole ainoa tästä innostunut ilmailija. Päätös oli, että lentokentästä ei ole kuitenkaan kyse, sillä toiminta on tilapäistä
John Monnett, tunnettu useiden experimental-koneiden suunnittelija, innostui asiasta ja rakensi sähkövoimalla toimivan Sonexmuunnoksen. Akseli on korvaamassa hihnavedon uudessa Rotorwayn helikopterimallissa. Cessna 162:n myynti alkoi USA:ssa erinteikkäällä Cessna-yhtiöllä oli 24. Lanc tettu P pohjalt nitaan en VLJ Pain noin 13 kukone jasta A -ohjelm Lancai vähän. L 16 ILMAILU. Koonneet NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO Q Sähkömoottori lentokoneeseen Y mpäristöasiat ovat alkaneet nousta pinnalle myös yleisilmailussa ja sähkömoottoreitakin tutkitaan jo vakavasti vaihtoehtoina polttomoottoreille. Moottorissa on peräti 90 prosentin hyötysuhde, joka yhdessä litium-polymeeriakuston kanssa mahdollistaa noin 45 minuutin toiminta-ajan. Kopterin kuormattavuus on 242 kg ja matkanopeus 150-180 km/h toiminta-ajan ollessa 2 tuntia. Toistaiseksi sellaisella ei siis pääse matkalennolle, mutta akkutekniikka kehittyy koko ajan. Rotorway, joka tunnetaan itserakennettavasta Exec 162 -helikopteristaan, esitteli täysin uusitun A600 Talon -kopterin, joka kaiken lisäksi on tarkoitus tyyppihyväksyttää. Uusi Light Sport Aircraft -luokan kone on ensiesiintymisensä jälkeen muuttunut jonkin verran. Vertailun vuoksi USA:han on LSA-luokkaan rekisteröity tähän mennessä noin 800 konetta luokan kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tämä lienee myönnytys USA:n jälleenmyyjä- sekä varsinkin huoltoportaan suuntaan, joka näin pystyy paremmin hyödyntämään olemassa olevaa tietotaitoaan. Koneessa on noin 23 kiloa painava kolmivaihemoottori, teholtaan noin 54 kW (73 hv). heinäkuuta tärkeä hetki, kun uuden kaksipaikkaisen Cessna 162 Skycatcherin sarjatuotantomalli lanseerattiin Oshkoskin AirVenturessa. Ohjaamon puolella Skycatcher on jo huomattavan moderni: pirteä väritys ja materiaalien käyttö, uusi Garmin G300 -kuvaruutumittaristo sekä uudenlainen "ohjaussarvi", joka on eräänlainen ratin ja ohjaussauvan välimuoto. Pyrstöroottorin voimansiirrossa akseli on korvannut hihnavedon, kun taas päävaihteistossa ketjuvälitys on korvattu hammashihnalla. Suurin muutos on moottorin vaihto Rotax 912:sta perinteisempään Continental O-200D -malliin. Euroopassahan joudumme vielä odottamaan tätä C150/152:n seuraajaa, kunnes EASA:n aloittama määräysuudistus on astunut voimaan. anc mä Tällä k ne, jos tori. Ohjaamossa on kuvaruutumittaristo. Paljon työtä on vielä edessä mm. Olihan vanhan tutun C150:n ensilennosta syyskuussa 1957 kulunut jo melko tarkkaan 50 vuotta. www.aeroconversions.com/e-flight Uusi helikopteri: Rotorway A600 Talon elikopteripuolelta kuuluu myös mielenkiintoisia uutisia Oshkoshin AirVenturesta. Niinpä Cessna sai kahden viikon aikana peräti 720 Skycatcher-tilausta, vaikka toimitusten on määrä alkaa vasta vuoden 2009 lopussa. Suoritusarvot ovat hieman vaatimattomammat kuin Euroopasta tuotujen komposiittikoneiden: suurin nopeus on kylläkin sama kuin muilla (118 solmua), mutta 470 NM toimintamatka on hieman lyhyempi ja 222 kg:n kuormattavuus on vain keskivertotasoa. akkukennojen vikasuojauksen kanssa, mutta on mukava nähdä että tällaisiin kokeiluihin aletaan jo panostaa. Täydellinen rakennussarja moottoreineen maksaa 95 000 taalaa ja tyyppihyväksytyn tehdasvalmisteisen hinnaksi kaavaillaan 150 000 taalaa. H ers kon tämän pailem Cirru Jet"-ko Konee nittyy FJ33-m saavut suojau Toin mootto lat ova konees na on t vaihtoe Suor vainen 300 so jalkaa noin 10 johon s Cirru koneen P L Sähkössä uusi mahdollisuus lentokonemoottoreiden energianlähteeksi. Vastapainoksi kone tarjoaa cessnamaisen tukevuuden ja rauhalliset Kuka ostaakaan sen ensimmäisen Cessna 162:n Suomeen? P Lanc Nyt L lento-ominaisuudet, jotka lienevät monelle lentokoululle ja myös yksityisomistajille tärkeitä seikkoja
www.lancair.com L Yhtenä Malmin lentoaseman kehittämisvaihtoehdon osana on uuden pääkiitotien rakentaminen. Nyt Lancairiin saa 950-hevosvoimaisen moottorin. ityiseräti oden essä opasnnes ancair-nimi yhdistetään nopeisiin komposiittikoneisiin, eikä tämän vuoden AirVenturessa esitelty uutuus tehnyt poikkeusta. Ministeriö oli laatinut julkistamistilaisuuteen yksioikoisen tiedotteen, jossa todettiin Porvoon Backaksen soveltuvan Malmin lentoaseman korvaajaksi. Lentokenttäselvitys lähti lausuntokierrokselle. Lähetä uutisvinkkisi ILMAILUN toimitukselle sähköpostilla ilmailu@ilmailu.fi Toimitus päättää julkaisemisesta. P ielenresta. Sakkausnopeus on 61 solmua. Cirrus Design ehti ensin, kun odotetun "TheJet"-koneen malli esiteltiin kesäkuun lopulla. Eclipse kertoo hinnan asettuvan noin miljoonaan dollariin. Tällä kerralla esiteltiin Lancair Evolution -niminen rakennussarjakone, jossa on 950-hevosvoimainen (!) P&W PT6A -turbopropmoottori. Sisätilat ovat Cirruksen mukaan varsin monipuoliset, koneessa istuu viisi henkilöä mukavasti ja takana on tilaa vielä kahdelle "lastenistuimelle" tai vaihtoehtoisesti tavaroille. vasta uusiksi on ttorin navetys on on kumatllessa ttoreiväksyillaan pyrkii siihen, että kone olisi helposti lennettävä, myös laskuominaisuuksiltaan. Konsultit olivat saaneet Malmin lentokentän kehittämisvaihtoehdon kalleimmaksi ratkaisuksi. Selvitys on jo nyt herättänyt närää muuallakin kuin ilmailupiireissä. www. Lisätietoja annettiin varsin niukasti. Tämä ratkaisu vaatisi massiivisia pakkolunastustoimia muun muassa Sepänmäen ja Tattarisuon alueilla. Lausuntoja pyydetään lokakuuhun mennessä kymmeniltä tahoilta, kuten muun muassa Suomen Ilmailuliitolta. Nelipaikkaisen koneen nopeudeksi mainitaan 385 mph (334 solmua/620 km/h), mikä on jo lähellä uusien VLJ-suihkukoneiden arvoja. Kone on 4-paikkainen ja varustettu P&WC 615F -ohivirtausmoottorilla, jonka työntövoima on 500 kp. Selvitys löytyy netistä osoitteesta www.mintc.fi osiosta julkaisut. F essa en Lancair jos joku hallitsee virtaviivaisten koneiden suunnittelun. Kuva Kim Pekola. ILMAILU 17. Liikenneministerön ylijohtaja Juhani Tervalan mukaan selvitystyö maksoi "noin satatuhatta euroa". Nopeus on luokkaa 300 solmua, suurin matkalentokorkeus 25 000 jalkaa ja toimintamatka "normaalikuormalla" noin 1000 NM. Jäämme odottamaan lisätietoja. Suurin paino on noin 2000 kg ja kuormattavuus on noin 910 kg, johon sisältyy 570 kg polttoainetta. Lancairillahan on ollut aiemmin tarjolla Walter-turbiinilla varustettu Propjet, mutta Evolution on aivan uusi FAR 23 -määräysten pohjalta suunniteltu kone. Lentoonlähtömatka on kohtuulliset 670 metriä. Toinen näkyvä piirre on V-pyrstö, joka on moottorin sijoituksen sanelema ratkaisu. Diamondin ilmoitus saattaa pidemmällä tähtäimellä aiheuttaa sen tähänastiselle diesel-yhteistyökumppanille Thielertille hieman päänvaivaa. Koneen ulkoisessa olemuksessa huomio kiinnittyy takarungon päälle sijoitettuun Williams FJ33-moottoriin. Moottorin vääntömomentti on 570 Nm ja polttoaineen kulutus on "20% pienempi verrattuna tavanomaisiin mottoreihin" yksilöimättä tätä sen tarkemmin. Cirruksen tavan mukaan varusteena on koko koneen pelastusvarjojärjestelmä, ja valmistaja Kerro uutisvinkki! Onko sinulla ilmailuun liittyviä uutisia. Hintaluokka asettuu 1-1,2 miljoonaan dollariin ja tyyppihyväksynnän arvioaika on vuodelle 2010. Joka tapauksessa 170 hv teholuokka tuntuu sellaiselta, joka sopisi hyvin niin DA40 Star-, DA42 Twin Star- kuin uuteen DA50-koneeseenkin. www. ILMAILU palaa lentokenttäselvitysaiheeseen tuonnempana. Selvityksen aikataulu petti useaan otteeseen. Lancair teki kaupat neljästä ensimmäisestä rakennussarjasta AirVenturessa, ja uskoo että ne saadaan Builders Assistance -ohjelman avulla lentokuntoon vielä tänä vuonna. Eclipsen alustavissa luvuissa koneen suurin matkanopeus on 345 solmua ja lakikorkeus 41 000 jalkaa, toimintamatkan ollessa 1250 NM neljän hengen kuormalla. Rakennusajaksi Lancair ilmoittaa 1000 tuntia, mikä on tämän tason koneelle varsin vähän. Tällä moottorin sijoituksella saavutetaan paremmat meluarvot ja parempi suojaus vieraita esineitä vastaan, kertoo Cirrus. Suoritusarvojen osalta Cirrus on vielä varovainen ilmoituksissaan. KERO Uusia suihkukoneita: Cirrus "the-jet" ja Eclipse ECJ ersonal Jet -luokassa on esitelty kaksi uutta konetyyppiä, jotka molemmat sijoittuvat tämän kategorian huokeampaan päähän kilpailemaan lähinnä Diamondin D-Jetin kanssa. Backas on nyt 38:s paikka, jonne Malmin siirtoa on pohdittu. eclipseconceptjet.com Diamondilta oma dieselmoottori? uroopan ykkösvalmistaja, itävaltalainen Diamond Aircraft, yllätti kesällä ilmoittamalla yhteistyösopimuksestaan Austro Engine GmbH:n sekä Mercedes-Benz Technologyn kanssa sekä tämän yhteistyön tuloksena kehitettävästä 170 hv dieselmoottorista. Kuormattavuus on noin 950 kg, johon sisältyy enintään 800 kg kerosiinia. the-jet.com Cirruksen jetistä oli annettu ennakkotietoja jo aiemmin, mutta Oshkoshin AirVenture-tapahtumassa nähtiin jo isompi yllätys kun Eclipse lennätti paikalle yksimoottorisen Eclipse Concept Jet -koneensa. ECJ on toistaiseksi vielä konseptikone eli valmistuspäätöstä ei ole tehty. www.diamond-air.at E Lancairin uusi turbiinikone Lentokenttäselvitys valmistui inavian Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa teettämä Helsingin seudun lentokenttäselvitys julkistettiin elokuussa. Paineistetulla ohjaamolla varustettu kone kuluttaa 35 gph eli noin 135 l/h kerosiinia, mikä on merkittävästi vähemmän kuin suihkukone. Tässä koneessa on samantyyppinen moottori- ja V-pyrstö kuin Cirruksen jetissä, ja kenties vielä futuristisempi muotoilu
Menestyminen siinä vaatii todella runsaasti harjoittelua. Pitkälti ongelmat johtuvat Aasian lentojen menestyksestä. Säästöohjelma onkin ollut tarpeen, sillä polttoainekustannuksiin Finnair ei pysty vaikuttamaan, vaikka osa tulevista ostoista onkin ns. Freestylen harrastajamäärät ovat jääneet Suomessa kuitenkin varsin pieniksi, sillä laji on erittäin vaativaa. Samaten A330/A340-koneet on varmasti saatu erittäin kohtuullisella hinnalla. Finnairin kahdessa tehdasuudessa A340300E -koneessa on nykystandardien mukaiset monitoiminäytöt myös turistiluokassa Team HeKla lunasti siihen kohdistuneet suuret odotukset ja menestyi hienosti freestylen World Cup ja Euroopan mestaruuskisoissa Stupinossa Venäjällä. Yhtiö aikoo korjata tilannetta ottamalla koneet yksi kerrallaan suurempaan modifikaatioon. Näyttävän lajin seuraaminen on maallikolle helpompaa kuin esimerkiksi kuviohypyn. Lisäksi uudet turvamääräykset edellyttävät laukkujen läpivalaisua välikuormaustenkin aikana. Niiden lähtöluotettavuus ei ole ollut toivotulla tasolla. Finnairin tulevaisuuden valinta, A350XWB, on saanut maailmalla jo lempinimen Chameleon-liner; A330:n uudelleenmoottorointina alkanut projekti on muuttunut jo niin monta kertaa. Vuoden 2006 maailmanmestaruus antoi Heini Elon ja Klas Ramsayn muodostamalle joukkueelle hyvän pohjan harjoitteluun. lokuun 4.-12. päivä järjestetyssä kilpailussa HeKla ottikin heti johtoaseman ja piti sen koko kisan ajan. Vuoden toisella neljänneksellä polttoainekulu nousivat 15 prosenttia. Siihen asti suomalaisetkin saavat tottua monesti odottamaan pitkään laukkuaan. Airbus-laivasto laajeni Myös uudet Embraer-koneet ovat tuottaneet murheita Finnairille. elokuuta lähdettäessä suomalaisilla oli mukava yli 4 pisteen etumatka Italian Team Odysseukseen ja Sveitsin Albatrosiin. Se kuuluu skysurfingin ja freeflyingin kanssa ns. artistic-lajeihin, joissa tuomarit arvioivat myös suorituksen taiteellista vaikutelmaa. Kahdella jäljellä olleella hypyllä Heini ja Klas kasvattivat johtonsa yli 7 pisteeseen. Osin siihen vaikuttivat mullistukset maailmalla. Viimeisten kolmen koneen tyyppiä ei ole tarvinnut vielä päättää. Toisin kuin Boeing, joka rakentaa 787 Dreamlinerin tynnyrimäisistä komposiittiosista, Airbus on päätynyt kehikkoon, jonka päälle kiinnitetään komposiittipanelit. Joukkue olikin 11 kilpailijan joukossa omassa sarjassaan. Suoritus arvostellaan videon perusteella ja myös kuvaajan suorituksesta annetaan pisteitä. Finaalikierroksille 8. Airbus vakuutti Pariisin ilmailunäyttelyssä kesäkuussa pysyvänsä päätöksessään. Airbus A350 -koneita odoteltaessa väliaikaisesti käyttöön otettavista tehdasuusista A340-koneista on saatu käyttöön kaksi. On mielenkiintoista nähdä, millainen A350:sta loppujen lopuksi tulee. Tämä aivan yllättäen tullut vaatimus on jouduttu ratkaisemaan teltalla, jossa laukut tarkastetaan. Turun Team Pohjaa taitolu uhrau lassa. Sijoilla 2-4 olleiden joukkueiden tulokset olivat 0,2 pisteen haarukassa, joten kisa muista mitaleista oli kova. Varsinaisen kilpailun alkaessa keli parani ja hyppytoiminta pyöri hyvin mainiossa säässä. innairin ponnistelut kannattavuuden parantamiseksi ovat tuottaneet tulosta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Mukaan on kuitenkin tullut uusia ja vahvoja joukkueita. Toimitusjohtaja Jukka Hienonen oli tyytyväinen kehitykseen, mutta korosti että se ei vielä riitä. Hienonen totesikin, että lentoliikenteen on hyväksyttävä se, että tulevaisuudessa kerosiinin pysyy korkealla. F E Nousu Vaativa pienen piirin laji Freestyle on laskuvarjourheilun vaativimpia muotoja. Vaikka lentoasemaa on laajennettu käytännössä jatkuvasti viime vuosikymmeninä, nykytilannetta ei ole voitu mitenkään ennakoida. Nyt ollaan päästy kolmeen prosenttiin. Nyt Finnair odottaa saavansa ensimmäisen koneensa 2014-2016. Jos suuriin muutoksiin päädytään, voi olla että koneen toimitusaikataulut venyvät entisestään. Ennestäänhän Finnairilla oli yksi käytettynä hankittu A340. TEKST TEKSTI JA KUVA TERO TUOMINEN Finnairin tulos parani Parannusta on odotettavissa vasta 2009, jolloin terminaalin parhaillaan rakennettava laajennusosa valmistuu. suojattuja. Maailman suurimman lentokoneiden leasing-yhtiön ILFC: n johtaja Steven Udvar-Hazy on useampaan otteeseen arvostellut Airbusin valintaa. Nyt se on kokonaan uusi komposiittirakenteinen matkustajakone, jonka rungon halkaisija on aiempia yhtiön laajarunkokoneita suurempi. Siksi Freeflying ehkä houkuttaa tuoreita kelpparihyppääjiä vapaamman meininkinsä vuoksi. Ongelmia kotikentällä Yhtiön liikennettä ovat alkuvuotena riivanneet ongelmat matkalaukkujen käsittelyssä. Laji on myös kilpailu- ja arvostelupainotteinen. Huhti-kesäkuun liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia ollen 538,1 miljoonaa. Freestylen tullessa Suomeen 90-luvulla siltä odotettiin paljon. Erityisesti tekniikassa kustannusjahti on onnistunut. Yhtiön johdon rauhallisuus johtunee siitä, että suoritusarvojen ja toimitusaikojen pettämisen varalta on sovittu hyvät kompensaatiot. Boeing MD-11 -koneista luovutaan kokonaan 2010 mennessä. Heini Elon mukaan kisan taso oli hieman viime vuoden MM-kisaa heikompi. Sen kellariin tulee moderni laukkujenkäsittelytila. Finnairin liikenne on muuttunut verkostolentämiseksi, jossa yhä suurempi osa matkustajista vain vaihtaa konetta HelsinkiVantaalla. Lajia voi verrata vaikkapa ilmassa tapahtuvaan balettiin. UdvarHazy on kuitenkin mies, jota lentokoneteollisuudessa kuunnellaan tarkkaan. Käsittelytilat ovat aivan riittämättömät. Yksi esimerkki on Englannin terrorihälytys. Vuoden toisen neljänneksen tulos oli 27,2 miljoonaa euroa. Se edellyttää yhtiöltä 4-6 prosentin kannattavuutta. Cupis useita litseva välivu oli mu joukku 18 ILMAILU. Uusia tulee vielä kaksi, sitten Finnair on päättänyt ottaa kaksimoottorisen A330koneen keväällä 2009. Harjoitusviikolla Stupinossa satoi koko ajan. Laajarunkolaivasto uusinta tietää 2000 miljoonan euron investointia. Vaikka Hienonen ILMAILU-lehden haastattelussa totesi yhtiön laskeneen tarkasti A350: n kannattavuuden, kyseessä on edelleen piirustuslautaprojekti
Freestyle on aito joukkuelaji, jossa myös kuvaajan työskentelyä arvioidaan. Kuva Hans Berggren Nousujohtoinen kilpailu-ura Turun Laskuvarjourheilijoita edustava Team HeKla on harjoitellut vuodesta 1997. Valinta aiheutti hieman keskustelua, sillä tämä kiertopalkinto on sen sääntöjen mukaan tarkoitettu nimenomaan lentäjille. TEKSTI TERO TUOMINEN JA KUVAT RAIJA KOSONEN EM- ja World Cup -kultaa set en a tyssä i johkisan kuuva yli yssea 2-4 t 0,2 a miHeini isteekossa i hieompi. Kova työ ja taloudelliset uhraukset kantoivat hedelmää 2002 Itävallassa. Samaten kakkoseksi vain 0,2 pisteen erolla tulleet japanilaiset menettivät pisteitä videolaiteongelman takia. Saavutus oli merkittävä jo koko suomalaisen harrasteilmailunkin näkökulmasta. Menestyksen jatkumiselle ei ole esteitä. ei-olympialajien valmennustukea. Aiemmin kirkkaimpia mitaleita ovat saalistaneet vain purjelentäjät ja lennokkiurheilijat. Muutaman välivuoden jälkeen järjestetyssä kisassa oli mukana kolme tosissaan harjoittelevaa joukkuetta. vaatingin eihin, ksen ostelaajan a voi n bauvullajin mpaa tylen essa eritvaatii upaiuttaa man Lopulta Heini Elo ja Klas Ramsay toivat vuonna 2006 Suomeen ensimmäisen laskuvarjourheilun FAI-kultamitalin. Vasemmalla Klas Ramsay lentää pää alaspäin kuvaten Heini Elon suoritusta. Seuraavaksi tavoitteekseen HeKla on ottanut vuoden 2008 maailmanmestaruuskisan Ranskassa. vahkoko keli mai- Team HeKlalle! Team HeKla taivaalla harjoitushypyllä. HeKlan tunnustuksen saamisen jälkeen nappaamat maailmanmestaruus ja World Cup -voitto osoittanevat nyt epäilijöille, että Harmon patsas vietti vuoden oikeassa osoitteessa. Ensi kesänä MM-kisa Joukkue aikoo jatkaa valmentautumista. Ahkeraa harjoittelua kuitenkin tarvitaan. Olympiakomitea on muutama vuosi sitten myöntänyt HeKlalle ns. Tarvittiin myös kaksi valmennusleiriä talvella Espanjassa ja yksi kesällä Ruotsista. Pohjaa menestykselle toi varmasti Heinin taitoluistelutausta. Vuoden 2006 MM-kisan ja tämän kesän World Cupin välillä HeKla teki 300 harjoitushyppyä. Maailmanmestaruuden arvoa himmensi hiukan se, että kisa jäi huonon sään takia vain kolmen kierroksen mittaiseksi. Nyt World Cup -voitto osoitti, että HeKla ei tosiaankaan ollut mikään sattumamaailmanmestari. Tällä hetkellä joukkue maksaa harjoittelun omasta pussistaan, sillä tukea myönnetään tällä hetkellä vain suunnistukselle. ILMAILU 19. Suomen mestaruuksia heillä on useita ja joukkue on luonnollisesti hallitseva vuoden 2007 mestari. Joukkue nappasi siellä kultaa World Cupissa. Suomen Ilmailuliitto palkitsi Team HeKlan hyppääjät keväällä 2006 maamme arvostetuimmalla ilmailupalkinnolla, Harmon-patsaalla
Palouutisia raportoinut John Roake ehdottaakin, että kuivien ja kuumien olosuhteiden vaatiessa varsinkin isoissa kaksipaikkaisissa koneissa olisi jonkinmoinen sammutin mukana. Akut siis kannattaa pakata asiamukaisesti. Tulinen turma vei vajaat parikymmentä vuotta sitten Suomessakin Puchazin. Englannissa sen sijaan tuhoutui täysin Duo Discus palossa, joka alkoi päälaskutelineen alueelta. Purjelentäjiä jos joitakin kiinnostavat muun muassa kumpupilvet (alh. Ne eivät kovin paljoa maksa. Se saatiin kuitenkin sammumaan. Vaikka DG Flugzeugbaun jäljiltä siipi olisikin vähän perinteistä LS:ssää jäykempi, on vanha LS-tuntuma tallella. Sinne se sitten paloi sammutinta hallilta noudettaessa. Samoin on syytä kiinnittää huomiota oikeanlaisen jarrunesteen käyttöön hydraulisissa jarruissa. Vai menikö se ihan noin. Herra Schunk ylistää koneen tuntoherkkyyttä nostossa, liukkautta liidossa ja mukavaa ohjaamoa. No, mitäpä muutakaan tehtaan nettisivulla lukisi. Syy on tuntematon, ehkä kärryyn jossain vaiheessa lennähtänyt tupakan tumppi tai muu kipinä. Mitä nyt vähän jäi sulanutta alumiinia sekä metalliosien ja hiilikuidun jäännöksiä. Opettavaisia tarinoita tulisesta turmasta T ulinen turma, Mark Twainia lainataksemme, osaa ahdistaa purppurasiivellään myös purjelentokoneita. Pilvibongarin opas -niminen kirja antaa näkökulmaa ja tietoa muun muassa kumpiaisista kiinnostuneille purjelentäjille. Tulipaloja purjelentokoneissa on aiheuttanut myös auringon säteiden heijastuminen auki jätetyn kuomun sisäpinnasta ohjaamoon, tyypillisesti niskatuen pehmusteeseen. Tuho oli lähellä myös ASK 21:llä, jonka ankarasta köytöstä kuumentunut levyjarru sytytti ympäröivän kuivan ruohon. Tänä vuonna herra Schunk lensi itsekin LA10: llä ja jo vain rupesi uskomaan, että on se niin maan perusteellisen hyvä kone. Putki oli tulessa. Puolalaisen SZD-56 Diana 2:n osalta uutiset eivät ole yhtä ruusuisia. Schunk ei uskonut, että Backin LS10 olisi ollut niin paljon LS8-18:aa parempi. (glidingmagazine.com) *** Pari vuotta sitten herra Mathias Schunk luuli Saksan mestaruuskisoissa, että Holger Back oli kertakaikkiaan ylivoimainen, eikä puljalentäminen sen takia sujunut. Palon syyksi epäillään putkessa irrallaan matkanneita akkuja, jotka olisivat jotenkin sytyttäneen puhdistusrättejä tuleen. Tästä perimätieto on tosin varoittanutkin. Kone ja Karhulasta lainattu avokärry paloivat poroksi. Pilotti hinasi lastinsa kiiruusti halliaukiolta keskelle kenttää ja irrotti putken. Kerran palstahenkilö mietti sitä työntäessään ypöyksin Junioria hallille päin keskellä autiota Savonlinnan lentokentän lakeutta salamoiden ja sateen riehuessa ympärillä. Moninkertai- sen m van ko Austra suuks zine.c kone p vähen ilmene Diana tuneet No, kenne kapea Tyhjäm tilaa b vastaa Lentäjän halki käy ilmojen tie. Samoin tuhoutui Australiassa Eagle -merkkinen purjelentokone, kun sen kuumentunut pyöräjarru sytytti palon. Kouvolalaiset olivat tuomassa juuri maahantuotua ja Malmilla katsastettua sekä Suomen rekisteriin merkittyä konettaan kotiin, kun käry kävi Porvoon moottoritiellä. Kentällä, kun pöly ei laskeutunutkaan, ne soivat. Kanadassa sen sijaan eräs purjelentäjä ihmetteli hinaamansa Cobran putken ja sen sisällä olevan Discuksen vetämää pölypilveä. Pyöräjarru oli jäänyt pääl- le, kun konetta vedettiin kentällä. ja oik.). "Ku pilvibo kaunii ne nä väitetä "Pilvib tä vast purjele Purj vanhe ja amm ruste on eri mullis syyt a sääop ta ja On ta 20 ILMAILU. Soratiellä hälytyskellot eivät kuitenkaan soineet
Airshown teemana oli harrastuksesta ammattiin. Todellisuudessakin paikalla oli noin 16 000 katsojaa, joka on hieno saavutus. Erityisiä vetonauloja olivat Eurofighter Typhoon ja liitopuvun kera hyppäävä "suihkukenkämies" Visa Parviainen. Ohjelma ja maanäyttely olivat riittävän monipuolisia, jotta ne kiinnostivat myös ilmailunäytösten aktiivikiertäjiä. Joensuussa oltiin liikkeellä pienimuotoisemmin, mutta Kauhava ja Rissala ylsivät KOVAN kansallisen tason ilmailutapahtumien joukkoon. Näytöksen avasi Jukka Tanninen tuomalla Suomen suurimman siniristilipun kentälle. S uomen Ilmailuliiton päälentonäytöksen arvon saanut Rissala Airshow 2007 järjestettiin 11. Tapahtumaa voi pitää menestyksenä; Savon Sanomien mukaan se keräsi 20 000 katsojaa. Paikalliseen tapaan sen taustalla olivat ilmailuyhdistykset sekä Karjalan lennoston henkilökuntakerhot. Rissalassa oli mukana koneen yksi- ja kaksipaikkaiset versiot. Värväystä tapahtui ja moni sai varmasti kipinän ilmailuammattiin. Typhoonin can-dard-siipi ja tietokoneohjaus takaavat mahtavan liikehtimiskyvyn. Suomalaisia ilmailun ystäviä hemmoteltiin viime kesänä peräti kolmella lentonäytöksellä. Esillä oli myös moottori-, ultra-, ja purjelentokoneita. 22 ILMAILU. elokuuta. TEKSTI TERO TUOMINEN jA MIKKO SOKERO KUvAT MIKKO MALINIEMI Typhoon ja Visa yleisön su Rissala Airshow 2007 Näytöksen päätähtenä voi pitää Eurofighter Typhoon -hävittäjää. Maanäyttelyalueella olivat edustettuina erilaiset ilmailualan opiskelupaikat ja tietysti Ilmavoimat sekä Puolustusvoimat työpaikkoina
Koneen pohjassa näkyy valvontatutkan antenni. Toisessa laskutelinesuojassa on lämpökamera palloasennuksena. Katsojia Rissalassa riitti ruuhkaksi asti, mutta vain maanteillä. n suosikit 7 ter na aus Rajan Dornier 228-212 -merivalvontakone liikehti näyttävästi. 6 000 tävän myös tyisiä on ja nkäksesolivat opissekä äystä än ilpur- ILMAILU 23. Taustalla An-2 ja Eurocopter EC-135. rjalan ahtuSasojaa. Tummat palkit koneen kyljissä ovat puolestaan sivulle keilaavan SLAR-tutkan antenneja. Väki levisi mukavasti laajalle näyttelyalueelle
Suomen Ilmavoimien Hornet-esitys oli tuttua laatua, samoin Midnight Hawksin ohjelma. Yleisö hurrasi! Suihkumoottoreita ja matalia hyppyjä Visa Parviainen nousi yleisön suosikiksi saatuaan paikallismediassa runsaasti julkisuutta jo etukäteen. Toinen vaihtoehto olisi tietysti ollut sulatusuuni, jonne osa Drakeneista päätyi. 24 ILMAILU. Etukäteen paljon kiinnostusta herätti ohjelmaan kuulunut uutuus eli kahden Hornetin "ilmataistelu". Se oli mielenkiintoinen, mutta jäi kuitenkin hieman valjuksi koska liikkeet olivat ennakolta sovittuja. Ohjelmassa oli mukana myös simuloitu pommitus, joka toteutettiin pyrotekniikalla. Kahde pitäisi NH-90 niille li Suomi NH-90 Ho Visa "Rocketman" Parviainen palaamassa harjoitushypyltä, jolla suihkumoottorien toiminnassa oli ongelmia. Selostus ei kuulunut kunnolla radan varteen (toki se oli tarjolla myös radiolähetyksenä). Varsinaisessa näytöksessä kaikki meni nappiin ja ilmekin oli tyytyväisempi. Sen korvia huumaava rätisevän jylisevä startti Rissalan taivaalle olikin komeaa nähtävää, samoin koko tiukasti lennetty esitys. Kaksi sukupolvea Typhoon (esittely ILMAILU 1/2007) on eittämättä yksi meluisimmista ilma-aluksista. Polttoainetta säästämättä lennetty ohjelma tarjosi runsain mitoin mustaa savua. Harjoituksissa suihMatalin Suomessa näytöksessä tehty hyppy. Käytöstä jo vuonna 2000 poistettua hävittäjää käytetään nyt apuvälineenä pelastusharjoittelussa. Vaikka koneita on säästetty runsaasti museoihin ja muistomerkeiksi, hiukan pahalta tuntuu nähdä DK näin murheellisessa olotilassa. Ilmataisteluun toi näyttävyyttä runsas soihtujen käyttö. Tällä kerta itänaapureita ei näkynyt, mutta tätä korvasi Puolan ilmavoimien MiG-29-hävittäjä. Typhoon on sukupolvea tuoreempi konetyyppi kuin MiG, mutta itärautakin taipui komeaan esitykseen. Parhailla kuvauspaikoilla olleille jäi myös epäselväksi, mitä taivaalla tapahtuu. Rissalan näytöksissä on usein nähty venäläisiä vieraita. Canard-siiven teho liikehdinnässä kävi hyvin ilmi. Viron ilmavoimien Antonov An-2 -kone pudotti kuormansa arviolta 150 metrin korkeudessa. Draken auttaa eläkepäivilläänkin Mars, katsomaan videoita! Ne, jotka eivät ehtineet mukaan Rissalaan, voivat elää mukana näytöstunnelmissa syöttämällä www.youtube.com hakuun sanat "rissala airshow". Yllättävin näyttelyesine oli katolleen "mennyt" Saab 35S Draken (DK-221). Erityisesti todella pienellä säteellä lennetty 360 asteen kaarto hämmästytti yleisöä. Positiivinen yllättäjä oli Rajavartiolaitoksen Dornier 228, jonka ominaisuuksia esiteltiin hienosti. Tositilanteessa niillä harhautetaan lämpöhakuisia ohjuksia
Pilvikatto haittasi hieman Visan esitystä, mutta idea kävi kyllä hyvin selville jo nyt: mies tosiaan lentää. Rissalan monet näytökset ovat opettaneet järjestäjille vuosien varrella, miten homma hoidetaan. ILMAILUN toimitus suositteleekin tosi faneille saapumista näytöksiin jo harjoitusten aikana. Karjalan lennoston mekaanikot kun olivat Visan suihkumoottoreita tutkiessaan pohtineet, että näihin saisi aika helposti rakennettua jälkipolttimet... Itse asiassa harjoitukset tapahtuivat paremmassa säässä kuin varsinainen näytös. Kahden jäljellä olevan Mi-8-helikopterin pitäisi poistua vahvuudesta vuoden lopussa. Liikenne luonnollisesti ruuhkautui, mutta sitä ei voi välttää näin suurten tapahtumien yhteydessä. Kunnon mittaisella lennolla PPL-lupakirjan omaava Silvennoinen oli päässyt itsekin kokeilemaan ohjaamista. Hymy oli sen mukainen. aelm nä jo tään Vaikihin ja ähdä , F-18 Hornet pudottaa soihtuja ilmataistelunäytöksessä samalla kun se kaartaa tiukasti vastustajaa karkuun. ILMAILU 25. Näyttelevä kitaristi nimittäin pääsi lentokeikalle Hornetilla Henrik Elon takapenkkiläisenä. Lentokenttäalue sopii näytökseen. Liekö matalin Suomessa ainakaan julkisesti tehty hyppy? Vaikka Vinka on alkeiskoulutuskone, silläkin voi lentää näyttävästi. Vinkat on sijoitettu nykyään Tikkakoskelle. NH-90-kopterien viivästyminen kuitenkin tuo niille lisäaikaa. Platta ja poikkikiitotie tarjoavat tilaa niin näyttelykoneille kuin muille palveluille. Omilla koneillaan paikalle tulleet pääsivät sujuvasti laskuun, vaikka suihkuhävittäjiä pyöri taivaalla harjoittelemassa. Eloa ja Silvennoista yhdistää myös muusikkotausta: kummatkin viihtyvät kitaran kanssa stagella. Rissalan järjestelyt olivat toimivia. Varjon varassa he olivat vain noin 15 sekuntia. Useimmat esiintyjät nimittäin kävivät puolilta päivin taivaalla harjoittelemassa. Pallokupuja käyttäneet kymmenen hyppääjää loikkasivat noin 150 metrin korkeudesta. Hurjimpien huhujen mukaan Suomi saattaa harkita jopa vetäytymistä koko NH-90-hankinnasta. in- Juontaja Laura Ruohola haastatteli Hornet-lennolle päässyttä blues-muusikko ja Kummeli-mies Heikki Silvennoista. kumoottorit olivat temppuilleet, mutta tosipaikassa Visa kiisi pitkin taivasta aidon suihkukoneen äänen säestyksellä. dotti Hyvä näytöskenttä Vaikka ovet aukesivat jo kello 10 ja lentoohjelma oli merkitty alkavaksi vasta kolmelta, nähtävää taivaalla riitti. Rissalassa nähtiin myös erittäin matala laskuvarjohyppy virolaisesta An-2-koneesta. Tyytyväisin näytöskävijä oli kuitenkin Heikki "Kummeli" Silvennoinen. Hornetin teho oli tehnyt Kummeli-pilottiin syvän vaikutuksen. Hyppykoneena toimi Viron ilmavoimien Antonov An-2. Mielenkiintoista nähdä mitä luvassa on ensi kesänä
Kokeneen toimittajan, Kari Rissan, käsikirjoittama ja ohjaama reilun puolen tunnin pituinen dvd on kaikilta osin mallikas. Koko paketti on toteutettu hyvällä maulla, ja sanaa "koulutus-dvd" ei tarvitse tässä tapauksessa hävetä. SAR Etsi ja pelasta dvd on paitsi erinomainen koulutustyökalu, mutta myös ilmailijalle yleisesti kiinnostavaa katsottavaa. Paketti on editoitu siten, että kaikki osat voidaan katsoa joko "putkeen"tai osa kerrallaan. Heikkilän elävä ilmakuva pääsee Rissan ohjauksessa oikeuksiinsa. Ohjelmassa on lisäksi asiantuntijahaastatteluja. Petri Heikkilän lisäksi kuvauksessa ja leikkauksessa on ollut mukana tv-kuvaaja ja ammattilentäjä Tauno Romppainen. Päinvastoin. Dokumenttityyliin toteutettu dvd sisältää dramatiikkaa, mutta vain sen verran kuin on tarpeen viestin perillemenon takia. TEKSTI MIKKO SOKERO ILMAILU ennakkokatseli SAR-dvd:n Laadukas etsintäelokuva S uomen Lentopelastusseura SLPS ry on teettänyt laadukkaan dvdohjelman SAR-toiminnasta (search and rescue). Aluksi sitä käytetään SAR-lentäjien ja tähystäjien koulutukseen eri puolella Suomea sijaitsevissa lentopelastustukikohdissa. Lisätietoa Suomen Lentopelastusseura SLPS ry:n toiminnasta saa netistä osoitteesta www.lentopelastus.fi. Lentopelastusseuran ohjelma on saanut Raha-automaattiyhdistyksen rahoitustukea. Tekninen tuotanto on Palos Verdes Oy:n käsialaa. ILMAILUN mielestä Etsi ja pelasta dvd kuuluu jokaisen ilmailuharrastajan kirjastoon. Tämä kertonee osaltaan ohjelman laadusta. K Su SAR Etsi ja pelasta dvd:n ohjelma tullaan näkemään myös YLEN tv-kanavalla. Kuvaaja-leikkaaja Petri Heikkilä on saanut vangittua tunnelman määrätietoisesta pelastusoperaatiosta. Dvd sisältää esittelyt hätäkeskuksen toiminnasta, etsinnästä maastossa, merialueella ja ilmassa, lentopelastuskeskuksen operoinnista ja poliisin tehtävistä. Toivoa sopii, että dvd tulee myyntiin mahdollisimman pian. Riihel Riih valiike puoles organ Esp to Oy vuotta jana ja muass Lii tehdys lennon Len L Dvd on kansiaan myöten täyttä tavaraa. Aimo A pidetty 26 ILMAILU. Tiettävästi SAR Etsi ja pelasta ohjelma nähdään hieman lyhennetyssä muodossaan YLEn tv-kanavalla tulevalla ohjelmakaudella. Yhtään kornia lavastusta tai amatöörimäistä harrastenäyttelemistä ei dvd:ltä löydy. Ohjelma kestää useita katselukertoja. Lentopelastusseura tuonee dvd:n aikanaan myös myyntiin. Etsintäoperaatio näyttää ja tuntuu aidolta, joka on erinomainen saavutus. Kasperi Äikäksen hillitty musiikki tukee kuvaa hienosti
23. 39. 46. 13. 36. 33. 37. 32. 28. 17. 10. 54. Cajander Kari Allan Ahjolinna Aimo Antero Passila Esa E. 15. 29. Onhan tämä tunnustus tehdystä työstä. 55. Liikennelentäjänä olen urani huipulla. Lentokapteeni Ahjolinnalla on takanaan liki 20 000 lentotuntia. Aimo Ahjolinna on pitkän linjan ilmailija ja monen liikennelentäjän pidetty teoria- ja lennonopettaja. ILMAILU 27. 3. 26. tukee n Padvd irjasntiin ennonopettaja ja liikennelentäjä Aimo Ahjolinna, 72, on yksi kolmesta tuoreesta Tasavallan Presidentin nimittämästä lentokapteenista. 8. 43. 44. 56. Koen arvon kollektiivisena tunnustuksena kaikille lennonopettajille, Ahjolinna sanoo. 2. Riihelä Hannu Eino Uolevi (Lähde: valtioneuvosto) jelEN en toista L anut ustussa ja vaainen. Hänen työnantajinaan ovat olleet muun muassa Ilmailuhallitus, Finnair ja Salpauslento. 42. 20. 31. 16. Riihelä tunnetaan Eiri-yhtiöstään, joka toimi taannoin valokuvaliiketoiminnan ohella purjelentokonevalmistajana. 11. Ahjolinna on työskennellyt lennonjohtajana, lennonopettajana ja tarkastuslentäjänä. 57. 6. 7. 50. 4. Hänen ilmailu-uransa on kestänyt yhtäjaksoisesti liki 50 vuotta. 45. 47. 30. 27. Esa Passila puolestaan on tunnettu lentokoneiden entisöijä ja lentonäytösten organisaattori. 51. 22. 41. TEKSTI jA KUvA MIKKO SOKERO Kolme uutta lentokapteenia Suomeen Nro 1. 12. 21. 24. 18. 38. Espoolainen Ahjolinna toimii edelleen kouluttajana Salpauslento Oy:ssä. 35. 9. 49. 53. 14. Muut pitkän linjan ilmailijat, insinööri Esa Passila Rymättylästä ja markkinoinnin konsultti Hannu Riihelä Kuhmoisista, on 15. 40. 34. 25. Myönnetty Nimi Lentokapteenin arvonimen saaneet 19.10.1934 19.10.1934 18.12.1936 13.5.1938 30.6.1939 26.2.1943 28.2.1947 28.2.1947 28.2.1947 22.6.1949 25.10.1957 20.2.1959 30.4.1959 29.4.1963 3.4.1970 7.12.1979 8.7.1983 9.12.1983 1.7.1988 29.12.1988 8.6.1990 7.6.1991 7.6.1991 21.11.1991 4.12.1992 4.12.1992 4.12.1992 26.11.1993 30.11.1994 1.12.1995 15.5.1998 27.11.1998 28.5.1999 12.11.1999 12.11.1999 12.11.1999 1.12.2000 1.12.2000 23.5.2001 23.11.2001 23.11.2001 25.11.2002 6.6.2003 14.11.2003 19.5.2004 19.5.2004 26.11.2004 26.11.2004 20.5.2005 20.5.2005 20.5.2005 20.5.2005 2.6.2006 1.12.2006 15.6.2007 15.6.2007 15.6.2007 Leppänen ville Lihr Gunnar Raunio Mainio Nissinen Toivo Brynolf Karhumäki Niilo Laitinen Helge jäderholm Georg jarmo Laurila volmar johannes Rautio Uno Elias Fredrik Karhumäki Uuno Raitio Torsten Aleksander Turkka Yrjö Olavi Wartiovaara jouko Kalevi Torkkola Paavo Suhonen Reino johannes Horma juhani Kuortti Sisko Aili Orvokki Mäkelä Seppo Antero Hollsten Göran Magnus Kiiski Pentti Ilmari Rossi Paavo juha, lennonopettaja Elonheimo Matti Kustaa viljamaa Onni Einari Stanley Henrik Osvald Kaukonen Pentti johannes Lehtinen Pentti Benjam Öster Uolevi juhani Ahava Pentti Kontiokoski Lauri Henrikki Karjala Seppo veli Tapio Liljamo Lauri johannes Siippola Martti Olavi Pihlainen Esko johannes Ertman Per-Henry Kuittinen Markku Tauno Tapani Kärkkäinen Seppo Ilmari Seppänen Raimo johannes vuorinen Matti Erik johannes Erofejeff Harro Peter Meskanen Kaarlo Kalervo Paajanen Pekka Olavi Raumala Reijo Ilkka Hielm Börje Gustav Passinen Matti Tapio Rajala Kaarlo Iisakki Tähtinen veikko Einari Kosola Erkki jaakko Nyman Tor Erik Aaltio Frans viljo Kuronen jouko Saarenpää Pauli Kalevi Seiro Paavo juhani jouppila Heikki Eino j. 19. 48. 5. A. kesäkuuta nimitetty lentokapteeneiksi. 52
Myöhässä olin, mutta ei kai tämä niin haudanvakavaa ollut. Edes se joka lentää niin hyvin, että on Suomen mestari, ei nolostu kavutessaan pakettiautoonsa yöpuulle. Uudelleenfilmausta varten Hurman juontaja urheasti suostui toiselle riippuliitolennolleen, ja kuvaukset saatiin menemään putkeen. Ku ma ka Vi K Kari Suhonen näyttää, kuinka voitetaan SM-kultaa Rautavaaran maisemissa. Se nähtiin tänäkin vuonna. Tiist suhtee mio. A matka loppu jakoill dostua pääsi muuta lähten honen Laitin Kokon honen Kes taja M kovan Kilpai kiviikk kautta Pilotti lä, mu kunto erikoin onnet tukem 28 ILMAILU. Pian puhelin soi taas: "Tässä hallin edessä on tällainen tien tapainen, saadaanko me mennä sinne ajamaan autolla?". Myöhästymiseni ei juurikaan haitannut. Ahaa, ovat siis täsmälleen oikeassa paikassa, ajattelin melkein ääneen. aikki harrasteilmailijat eivät kuulemma asu teltoissa ja autoissa kisamatkoilla tai muilla lentoreissuilla, mutta riippuliitäjät ovat tässä suhteessa oma hassu rotunsa. Peter Gasparovic oli matkustanut Suomeen kisoihin vaimonsa ja tyttärensä kanssa Slovakiasta. Ohjelma on nimeltään Hurma, ja riippuliitoa koskeva jakso tuli ulos Neloselta lauantaina 9.6.07, viimeisenä kilpailupäivänä. Kisat olivat alkaneet lauantaina 2.6.2007. Täällä on joku telttakylä keskellä metsää", huikkasi puhelimen toisessa päässä TV10:n heppu Tero. Vuoden 2007 riippuliidon SM-kilpailulle oli haettu myös FAI:n arvo. Sunnuntain kisatehtävä oli 50 km:n edestakainen. Vesa soitti laskeutumispellostaan ja huolehti TV heppujen tandem-lennätyksestä: "Pidä huoli, että kaikki on valmiina kun tullaan paikalle ja saadaan kyytiläiset ilmaan ennen kuin tuuli tyyntyy."Puhelinrumba sen kuin jatkui: "Ai se tyyppi jonka kyytiin meidän pitäis mennä on tippunut jonnekin peltoon?"kuului riemun ja jännityksen sekaisia sanoja TV-ryhmän suusta. Muutaman metrin korkeudessa veto hyytyi, ja Peter tuli rajusti maahan. Toiseksi liiti Vesa Lappalainen ja kolmanneksi Heikki Laitinen. Virpi Nieminen kisapilottina oli jo ottanut TV-ryhmän hoitoonsa paikalle saapuessani. Tietysti myös hurman kuvauksissa sattui ja tapahtui. Valitettavasti tämä maanantai hiukan haittasi hänen kisaansa, sillä hinausautosta johtuvasta syystä hänen toinen hinauksensa jäi lyhyeksi. Kukaan ei lentänyt maaliin asti, mutta 44,9 km:n kohdalle laskeutunut Kenneth Konoi otti päivävoiton. Maanantaina kilpailtiin 60 km:n edestakaisen lentämisessä. Haastattelu sujui ja homma eteni. "Sitä kutsutaan kiitotieksi, jos nyt vain odottaisitte", kommentoin takaisin. Kuopion sairaalan kuvauksien jälkeen lääkärit totesivat, että mitään vakavampaa ei ollut sattunut, ja pääsimme jo illaksi takaisin lentopaikalle. Yksi pilotti lensi maaliin asti. TEKSTI KATRIINA MÄENPÄÄ, VIRPI NIEMINEN KUVAT JANNE HEIKKINEN, NIINA MIETTINEN Riippuliidon SM-kisat 2007 Kaikki on vaarallista "Me tultiin juuri tänne teidän paikkaan. Ensimmäisen päivän tehtävän, 60 km:n monikulmion, lensi maaliin kolme pilottia. Tandem-liitimen siipeen kiinnitetyn kameran piuhan irtoaminen aiheutti sen, että nauhalle ei saatu mitään. Sitä ennen on tietysti saunottu ja istuttu nuotiolla, mutta siinä ei olekaan mitään outoa, niin ilmeisesti tekevät kaikki muutkin ilmailijat. Kolmen parhaan sakki oli Antti Nummelin, Kari Vuoppola ja Jari Kolehmainen. Ohjelman julkkisvieras Jasper Pääkkönen hoiti homman kunnialla, mutta uusintalennolle häntä ei enää saatu. Ei riittänyt, että edellinen yö oli mennyt pitkäksi lakkiaisissa, olin Kuopion jälkeen ajanut yhden risteyksen ohi ja pyyhältänyt kohti Rautavaaran lentokeskusta hienoisen mutkan kautta. Pikku autoni kiihtyessä äärimmilleen huhuilin takaisin, että odottakaa vain siellä ihan rauhassa. Kyseessä on vain harrastus joskin paikalla on TV-väkeä ja riippuliidon Suomenmestaruuskilpailut. Näin ollen mukaan oli saatu yksi ulkomaalaispilotti. Vaikka sää on aina likimain sama jokaiselle kilpailijalle, lentosuoritus se on joka ratkaisee. Sitten minullakin oli jo mikrofoni paidan kauluksessa. Vesa Lappalainen siirtyi tässä vaiheessa kokonaiskilpailun johtoon. Sitten soi taas puhelin. Heistä nopein oli Kari Suhonen Vesa Lappalaisen lentäessä hyvänä kakkosena ja edellisen vuoden Suomen mestarin Antti Nummelinin ollessa kolmantena
Näin lausui tv:lle Virpi Nieminen. tus se Tiistai oli erikoislaatuinen päivä kelin suhteen. 5. 4. Tehtävänä oli 60 km:n monikulmio. Riippuliitoa harrastetaan halusta lentää ja riskit tiedostaen. Maaliin lensi jopa 12 pilottia. Kokonaiskilpailun voittoon nousi Kari Suhonen. Pilotti itse selvisi lähinnä säikähdyksellä, mutta liidin meni lentokelvottomaan kuntoon. Iltaviiden maissa onnisti taas muutamalla, ja niinkin myöhään reitille lähteneet lensivät hyviä lentoja. Keskiviikkona ja torstaina kilpailunjohtaja Mauri Honkanen perui kisapäivän kovan tuulen vuoksi. Kokonaiskilpailun johdossa pysyi Kari Suhonen. Kilpailija 1257 1240 1246 678 1249 819 1239 1212 1382 759 962 1005 1001 405 688 007 Kari Suhonen Heikki Laitinen Vesa Lappalainen Matti Eerola Antti Nummelin Pasi Hynynen Kenneth Konoi Kari Vuoppola Jari Kolehmainen Tenho Salminen Jari Suhonen Tino Jokinen Ville Räikkönen Peter Gasparovic Markku Kallio Virpi Nieminen Pisteet 4651 4165 3760 3546 3346 2745 2527 2521 2195 1530 1492 1373 1321 1312 800 169 Liidin T2 154 Laminar Zero T2 144 Litespeed T2 144 Stealth Comba Laminar Zero T2 144 C4 13 Litespeed 5 C2 Vertigo LiteSport 4 Stealth kpl 3 Topless II Laminar Zero7 Kerho Pitkävuoren liitäjät ry Karjalan liitäjät Pitkävuoren liitäjät ry Ultra Team Lahti Sisä-Suomen Riippuliitäjät Teekkareiden Ilmailukerho Ultra Team Lahti Icaros Team Pallasliitäjät Ultra Team Lahti Pitkävuoren liitäjät ry Jämin Riippuliitäjät Teekkareiden Ilmailukerho Slovakia Sisä-Suomen Riippuliitäjät Pitkävuoren liitäjät ry eteni. LOPPUTULOKSET Sijoitus 1. 13. Onnittelut kärkikolmikolle! Kaiken kaikkiaan viikkoon mahtui harvinaisen paljon: pelastusvarjon heitto, TVkuvausta, starttionnettomuus, ulkomaalainen kilpailija, hyviä lentoja ja sitten niitä vähemmän hyviä, paljon urheilumieltä ja yritystä. 16. 12. 15. "Onko riippuliito vaarallista", keksi Hurman juontaja kysyä Virpi Niemiseltä kisojen alussa. aidan Huri ulos isenä edeslensi ki oli Jari iidon arvo. Staraa oli opastamassa tämän jutun kirjoittaja Virpi Nieminen. 14. Kilpailun ulkopuolinen pilotti joutui keskiviikkona rajun kelin seurauksena nokan kautta ympäri ja tuli alas pelastusvarjolla. 2. Tapaus on Suomen oloissa hyvin erikoinen, joten sitä varten on käynnistetty onnettomuustutkinta Liidintoimikunnan tukemana. Perjantaina lennettiin jälleen kilpailutehtävän ollessa määrämaali 70,7 km:n päässä. ulkomatsa ja avasänen vasta lyhyveto Kuoäkärit ollut aisin satieras unnienää itetyn i sen, leeneasti ja ku- Kumpi on vaarallisempaa: riippuliito vai marjastus. Lauantai 9.6.07, viimeinen kisapäivä, ei tuonut paljon muutosta kokonaistilanteeseen. 3. Keli näytti hyvältä, mutta vain kuusi pilottia kilpailuun osallistuneista 16 lentäjästä pääsi matkaan. "Kaikki on vaarallista", vastasi Virpi Nieminen. Aikaisin startanneista muutama pääsi matkaan, mutta heidän kohdallaan keli loppui ensimmäisen käännepisteen hujakoilla. Päivän mittaan pilviä alkoi muodostua starttipaikallekin, mutta vain harva pääsi ylös. 7. Myös Slovakian vieras Peter Gasparovic palasi kilpailemaan vierailtuaan perheensä kanssa Lapissa katsomassa keskiyön aurinkoa. Jasperin riippuliitelykokemukset tallennettiin tv-ohjelmaan. 29 ILMAILU. Nopeimman ajan sai Kenneth Konoi ansaiten näin toisen päivävoittonsa. 9. Kari Suhonen otti toisen päivävoittonsa, Heikki Laitinen oli toinen ja Matti Eerola kolmas. "On se, jos karhu tulee vastaan", analysoi Virpi takaisin. Näyttelijä Jasper Pääkkönen kävi tutustumassa liitimiin. 10. Marjastus etenkin silloin, jos karhu tulee vastaan. 6. 8. Kilpailun kärki ei kokonaispisteissä muuttunut. Tehtävä oli oivallinen, sillä tuoreimmatkin SM-kilpailuihin osallistujat saivat hienot lennot. Toisena oli Kari Suhonen ja kolmantena Heikki Laitinen. Riippuliidon Suomen mestaruuden 2007 otti Kari Suhonen, toinen oli Heikki Laitinen ja kolmas Vesa Lappalainen. "Mutta puolukan poimiminen ei ole vaarallista", yritti juontaja. 11. Päätös oli oikea
Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat myydään Perikunta myy pienlentokoneen Piper cup vm.-44. Robin HR 200 OH-RAA. Puh. 0400 343 335. · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. 3000 h eritystarkastus tehty > seuraava 6000 h kohdalla. Perusmittaristo, lennetty 1615 h, 638 starttia. 83 h versiokoelentoja. Moottori peruskorjattu, tehoa nostettu 19 hv (nyt 119 hv), käynyt 30h VKJ. 0400 110 003/Jorma Öhman. LENNOKKIPÄIVÄT 29.-30.9.2007 KLO 11 - 17 Suomen Ilmailumuseo (Tietotie 3, Vantaa) Esillä laaja valikoima erilaisia lennokkeja, moottoreita, valokuvia yms. Lap purj peen klo Hina set ja Lisä ostetaan DIAMOND DA 20-A1 KATANA, VLA, 1997, 80 hv, KLA 325 h, potkuri 7 h, täydellinen VFR-var., vuositark. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Kone nähtävissä Hyvinkäällä. Puh. 3182 h / 1787 laskua. 0500 663 935, 0400 479 036. Puh. Vortex-generaattorit, sakkaus laskuas. Lisätietoja puh. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com P 2-paikkainen experimental-lentokone Pottier P 220 S, valmistusvuosi 2001. 37 mph, lent. Myydään tarjousten perusteella. 40 000 euroa tai paras tarjous. 27 500 euroa. p.040 533 2728 S-6 Coyote 2 ES ultrakevyt lentokone. Moottori 80 hv. Katsastettu 28.2.2007. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Lisävarusteena talvikäyttöön sukset. Täysin entisöity. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. 0400 443 911. Vallillan Lennokkikerho ry 30 ILMAILU. Lennetty 550 h, moottori uusittu Rotax 582. 1984, sn 3E31. Maakuljetusvälineet (siipi- ja kannuspyörä, vetoaisa), Laskuvarjo National 425. Peruskorjattu -85. Maalattu Temadur 90 v.1996. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Koneella lennetty 100 h. 0400 451 900. Myydään säännöllisesti huollettu ja hyväkuntoinen Cessna 172 K, KLA n.5000 h, moottori 2000 h, varustus VOR, ADF, ILS, 2xCOM, transponder, DME. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Puh. Kone on katsastettu 07/07. 7/07, 1 omistaja, 75 000.- EUR. Limbach 2000 EB 2X. Keski-Suomen Ilmailijat Ry, Timo Soanjärvi, 0400 873 176, pikkusojo@kolumbus.fi Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet F1M Kuo na Kil p Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. 0500 664458 / Peter Furubacka DG 300 WL, vm. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Einari Mikkonen puh. 37 %. Nousukyky parant. Tiedustelut puh. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Myydään erinomainen kerho / kimppakone + kuljetusputki LS 4-a, OH-691. Kone myydään tarjousten perusteella, kerho kuitenkin pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjous Lähemmin puh. Hp. Klaus Bremer, 040 9000140 Matti Kurkinen, 045 6733323 Ostetaan osuus pienestä ultrakevyestä lentokoneesta. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Perusmittarit, VW 920 /910 variometri + loppuliukulaskin, Dittel FSG 50, Putki mallia Molino (muutoskatsastettu kok.paino 750 kg > ei katsastus huolia). Pitempi vuokrasopimus myös mahdollinen! Malmilta. Hp. Runko perushuollettu,uusiomaalattu, lenn. + kats. · Seuraavaan 8/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 20.9.2007 mennessä. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. 050 561 0539, epassila@hotmail.com, hinta puolet ultrasta. Liidinvarusteiden korjaukset www.paratronic.fi Erittäin suorituskykyinen, kannusversioinen C 150 G Mod./OH-CEE. lähtöm.10° / 165 m. Pyöräsuojat, sukset, IC-A 22 VHF/VOR
Magister. Kilpailumaksu 2 euroa. Kurssipäivät ovat 6.-7.10. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut tilille 562060-22768 5.9 mennessä. imman yyntiin, lle ja Ilvallinen markkiy kuvan efaxilla . Kurssi järjestetään kaksipäiväisenä Keski-Suomen Ilmailumuseon tiloissa Tikkakoskella. Ilmoin, joka kuittiin astaant lyhen-63335. Siellä jaetaan SM-mitalit, Suomen Cup mitalit, Suomen ennätykset ja muut palkinnot kunnianosoituksineen. Oppilasmäärä on rajoitettu, max 20 henkeä. Muista kilpailulisenssi! Tervetuloa! KILPAILUKUTSU F1D-luokan SM-kilpailu 24.11.2007 F1M-luokan Suomenmestaruuskilpailu käydään Järvenpäässä "uimahallin urheiluhallissa", Seutulantie 17, lauantaina 24.11. Muista kilpailulisenssi! Tervetuloa! a. 480 KILPAILUKUTSU Purjelennon maaliinlaskun SM-kisat Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry. 040 5170571 (tai tekstiviesti). Yksi lennokki kolmea palkinnon noutajaa kohden riittää. Sisätaitolentäjille on kisat luokissa F3P Sport ja F3P-AM Aeromusicals. Kilpailumaksu 20 euroa, jolla katetaan hallin vuokra. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Pertti Virtanen Laurinkatu 19, 41160 Tikkakoski. 040 5170571 (tai tekstiviesti). 040- 5170 571 tapio.linkosalo@helsinki.fi, http://www.ilmailuliitto.fi/ Mallilennokkien ja tapahtuman osalta: Juha Reinikka 040- 566 46 37 jreinikka@dnainternet.net Mallilennokeista: http://www.mallilennokit.org/ Palkintoihin liittyvät: lehti@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3443 KILPAILUKUTSU F1M-luokan Suomenmestaruuskilpailu käydään Kuopion Kuopio-hallissa, Opistotie 4, lauantaina 3.11., sisälennokkitilaisuuden yhteydessä. Kurssin opettajana toimivat viime kurssien tapaan pätevät, tyypin hyvin tuntevat ammattimiehet. Kilpailuaika on klo 8:30-11:30, sisään halliin pääsee klo 8:00. Taitolennon lajiryhmä pyrkii järjestämään seminaarin kisaajille uusista FAI ja Nordic- ohjelmista ja taitolennon perusteista kiinnostuneille. alkaen klo 11.00. järjestää purjelennon maaliinlaskun SM-kisat 2007 Lappeenrannan lentoasemalla la 8.9.2007 alkaen klo 10.00, varapäivä 9.9.2007. Kurssi on avoin kaikille ilmailusta kiinnostuneille ikään ja sukupuoleen tai koulutukseen katsomatta. Kurssin hinta on 80 euroa ilman majoitusta ja 100 euroa varuskuntakerhon majoituksella. Lennokkimitalien saajien toivotaan tuovan lajiaan esiin, pitäen kisalennokkiaan kädessään palkintoa noutaessaan. Vapaastilentäville on Kuopiohallissa ainakin F1M-luokan Suomenmestaruuskilpailut Sisätaitolento: Kimmo Kaukoranta puh. Nyt on vuorossa Fouga CM. Kuopio FlyInDoor 2007 sisälennokkitapahtuman järjestää Kuopion lennokkikerho KIHU. Puh 014-3752319 tai 0400-916781 Lisätietoja myös: Kai Mecklin Museonjohtaja, Keski-Suomen Ilmailumuseo www.k-silmailumuseo.fi, keski-suomen.ilmailumuseo@kolumbus.fi T noks. Tervetuloa! ry ILMAILU 31. Kilpailuaika on klo 10-14. Lisätietoja Timo Lindström 040-7211925 tai lindstrom@kolumbus.fi Tyyppikurssi Fouga CM 170 Magister Keski-Suomen Ilmailumuseo järjestää yhdessä Lentotekniikan Kilta Ry:n kanssa jatkoa museokonekursseille. ituksen t ilmoi- Lennokkilajin mitalien jakotilaisuus Vuoden 2007 lennokkilajin palkintojen jakogaala on Kuopiossa 3.11. Osallistumismaksu 20 euroa Hinaukset 12 euroa, käteisellä. 050 301 8896 kimmo.kaukoranta@nokia.com, http://www.f3a.fi/ Vapaastilentävät: Tapio Linkosalo puh. Jos osallistujia tulee riittävästi, alenee kilpailumaksu vastaavasti. Ilmoittautuminen Tapio Linkosalolle, e-mail: tapio.linkosalo@helsinki.fi puh. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen Tapio Linkosalolle, e-mail: tapio.linkosalo@helsinki.fi puh
RC polttomoottori- 7743 Helena Jaakkola, 050-599 nopeuslennokit F3D, Q500 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Kansanpylon Suomen Cup (4/4) Nummijärvi Hämeenkyrö samuel@f3d.fi, 040-772 3593 10.18.3.07 Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki 15.9 (16.9) Termiikkiliidokit Taisto (4/4) F3J SMSaarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi Kuivanto erkki.arima@jippii.fi 17.3.07 SIL Liittokokous 040-803 0402Vantaa Ilmailumuseo MUUT LENNOKKITAPAHTUMAT 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Pudasjärvi 7.-15.7. Helena Jaakkola 050-599 7743 www.iwm.org.uk 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 7-11.11.07 U.S. Jaakkola 050-599 7743 Helena Lennokkileiri Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Jämi www.jamifl yin.com, Avoin kaikille info@jamiflyin.com, Petri Harsia, 05-451 5515 Taneli Äikäs 040-557 2129 tai 05-453 0847 petrigr38@hotmail.com 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio 29.-30.9. Air Show info@jamiflyin.com, Nellis AFB, Las Vegas, USA Taneli Äikäs 040-557 2129 www.aviationnation.org 11.-12.8.07 Päälentonäytös 2007, Kuopio 11.-15.11.07 Dubai Air Show www.dubaiairshow.org EXPERIMENTAL JA ULTRAKEVYET SIL KUUMAILMAPALLOLENTO Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiKaikki tapahtumat netissä: Kuopio vät www.pallo.net/kalenteri 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, PURJELENTO Esa Virtanen 0400-215460 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 8.-9.9.07 SM-kisat maaliinlasku KUUMAILMAPALLOLENTO Lappeenranta 16.-20.5.07 SM-kisat Lappeenrannan Ilmailuyhdistys (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jukka Himanen 040-700 1460 17.25.8.07 EM-kisat Magdehttp://yhdistykset.etela-karjala.fi/ burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 LASKUVARJOURHEILU 3441 SM ILMAILUTAPAHTUMIA teemu.kangas@medusa.fi 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 8.9. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu ILMAILUTAPAHTUMIA Helena Jaakkola, 050-599 7743 6.-7.10.07 Tyyppikurssi 9.11.3.07 Nummijärvi Fouga CM 170 MagisterFly In Nummijärvi Keski-Suomen Ilmailumuseo, Tikkakoski Arktinen Hysteria 10.18.3.07 Pertti Virtanen 014-375 2319, -ilmailutapahtuma, Padasjoki 0400-916 781 0400-358 856, Taisto Saarinen S-posti: keski-suomen. 17.3.07 SIL Liittokokous fi, www.k-silmailumuseo.fi Ilmailumuseo Vantaa 14.10.07 Duxford 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Autumn Airshow Pudasjärvi Duxford, U.K. Lennokkipäivät Suomen Ilmailumuseo EXPERIMENTAL JA Olavi Lumes 09-792 175 ULTRAKEVYET SIL suomen.lennokki@saunalahti.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 6.10.2007 inSkaala 2007 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiMallilennokkien vät Kuopio sisälennätystapahtuma 25.3.07 Ultra Pietarsaari B -teoriakurssin al- kuinfo, SIL-luokka, RC-malliKansanscale Indoor Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, lennokit Suomen Cup 3/3, Esa Virtanen 0400-215460 F4D-kumimoottorimallilennokit Suomen Cup 1/1, F4F Peanut KUUMAILMAPALLOLENTO kumimoottorimallilennokit Suomen Cup 1/1 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 Ilkka Klemetti 040-545 30443441 ilkka.klemetti@pivota.fiMagde17.25.8.07 EM-kisat - burg, Saksa, Moottorilento SIL Peruslennokki Suomen Cup 1/1 Yhteyshenkilö Reijo Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Liljedahl 0400-687 557 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät reijo.liljedahl@pp1.inet.fi Kuopio 3.11. RC Aircombat 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoikansallinen cup den suksilentoleiri, Ivalo Turku, Tuorla 0400-696 386, Matti Sorvari Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio u S olla 16.3 H suun ja yh tyisk sään H liiton täjäs sivui S v lähet sinki Tie nen, V Suo har laje len ultr ilm nou Ma ma Puh Fax sil@ Jäs Var Nuo Per Kan Kat Kat ww kee 32 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9. Matti Mecklin 0400-502 872 com, 050-301 8896 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 3.11.07 SM ja Suomen Cup, Tero Sinkkonen 050-347 7248 kunniapalkinnot, ennätykset, palkintojenjakotilaisuus KUUMAILMAPALLOLENTO Kuopiohalli 16.-20.5.07 SM-kisat lehti@ilmailuliitto.fi (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker(09)3509 3443 ho ry), Jyväskylä 3.11.07 Kuopio FlyInDoor 2007 Markku Sipinen 0440-243 518 Sisälennätystapahtuma kaikille lennokkiluokille Magde17.25.8.07 EM-kisat jreinikka@dnainternet.net SIL burg, Saksa, Moottorilento 040-566 4637 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Paikka ja aika avoin Kuopio Vapaastilentävät sisälennokit 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiF1D SM (1/1) den suksilentoleiri, Ivalo tapio.linkosalo@helsinki.fi, Matti Sorvari 0400-696 386, 040-517 0571 Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio Martti Roivainen 09-3509 3433 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 1.-9.9.07 Taito/tarkkuus 24.3.1.4.07 EM-kilpailut Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Osijek, Kroatia Matti Sorvari info@caf.hr 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 28.-30.9.07 www.tunturi-ilmailijat.net Tarkkuushypyn Europa Cup 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Locarno, Sveitsi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.europacupskydive.org www.taitolento.fi, 7.-11.11.07 Canopy Piloting Matti Mecklin 0400-502 872 World Cup 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiSydney, Australia sat Advanced-luokka, Joensuu www.canopypiloting.com.au Tero Sinkkonen 050-347 7248 LENNOKKITOIMINTA KUUMAILMAPALLOLENTO Jari Lehti 09-3509 3443 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut ho ry), Jyväskylä nopeuslennokit F2A SM (1/1) Markku Sipinen 0440-243 518 Helsinki, Malmi 17.25.8.07 EM-kisat Magdejari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 burg, Saksa, Moottorilento SIL 1.-2.9 (8.-9.9) Siimaohjatut Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 taistelulennokit F2D SM (1/1) Helsinki, Malmi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät jari.valo@ncc.fi, 050-505 5852 Kuopio 8.9. Radio-ohjatut 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat sisätaitolennokit F3P-Sport, (Urheilutaitolentäjät ry), F3P-AM Aeromusicals Joensuu www.taitolento.fi, kimmo.kaukoranta@nokia. Air Force www.jamifl yin.com, 60v. Vapaastilentävät 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoisisälennokit F1M SM (1/1) den suksilentoleiri, Ivalo Kuopiohalli Matti Sorvari 0400-696 386, tapio.linkosalo@helsinki.fi Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 3.11. taisto@padasjoenlentokerho.fi ilmailumuseo@kolumbus
Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Leila Ulmanen (09) 3509 3457, sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailuliitto.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SIL SHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Seuraava numero ilmestyy 10.10.2007. Suomen Ilmailuliiton ansiomerkit jakoon! iiton pronssisia, hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä on taas jaossa ja kerhot voivat hakea niitä erityisen ansioituneille jäsenilleen. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa Nuorisojäsen 27 euroa Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Tilaa osoitteessa www.ilmailu.fi tai puh. Lisätietoja liiton toimistosta kunkin lajin lajipäälliköltä. S Vuosikerta kotimaassa 44 euroa, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Hakemukset on palautettava liiton toimistoon viimeistään perjantaina 28. (09) 3509 340. Kaikkien ilmailulajien SM-kilpailut 2008 haettavana 1/1 uomen Ilmailuliitto ry asettaa haettavaksi vuoden 2008 ilmailun SM-kilpailujen järjestämisoikeudet. Hakemukset tulee osoittaa Suomen Ilmailuliiton hallitukselle ja lähettää osoitteeseen Suomen Ilmailuliitto ry, Kai Mönkkönen, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Hakemuksista tulee ilmetä kilpailun järjestäjä, kilpailuluokat, suunniteltu ajankohta ja paikka sekä kilpailua hakeva organisaatio ja yhteyshenkilö. (09) 3509 3434, sähköposti monkkonen@ilmailuliitto.fi. 07 V it Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Kultaisen ansiomerkin kustantaa vanhaan tapaan liitto. Hakemuslomakkeet ohjeineen postitetaan kerhoille ja lomakkeen voi tulostaa myös liiton nettisivuilta. Sopimus ja yleiset SM-säännöt on nähtävillä liiton wwwsivuilla. Muut mahdollisesti hakemukseen tarvittavat yksityiskohdat kähyvät ilmi liiton yleisistä tai tarkemmin kunkin lajin SMsäännöistä. Kirjallisten hakemusten tulee olla liiton toimistossa viimeistään perjantaina 28. syyskuuta 2007 klo 16.30 mennessä. Tiedusteluihin vastaa Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen, puh. syyskuuta 2007. Ansiomerkeillä muistaminen on nyt taas ajankohtaista. L t, Suomen Ilmailuliitto hakee PÄÄLENTONÄYTÖKSEN JÄRJESTÄJIÄ vuosille 2008, 2009 ja 2010 apaamuotoiset hakemukset käsittelee Ilmailuliiton hallitus. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 9.0016.30 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 33. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Kisaisäntien kanssa allekirjoitetaan kisajärjestäjäsopimus. Pronssisen ansiomerkin hinta on 15 euroa ja hopeisen 25 euroa. Hakemukset käsittelee kunkin lajin toimikunta, jotka esittelevät ne liiton lajivaliokunnalle
Vain 645 Katso myös muuta 8 eri sorvi /jyrsinkonemalliamme nettisivultamme. Jo 17 vuotta myynnissä Suomessa. HUOM: Pienoismallien rakentajat: C2/300 minisorvi isoilla ominaisuuksilla. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. Katso lisä nettisivultamme. Headset MG-40 249 Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. 09-5655 5454 www.helitech.fi ILMAILU 35. Alueet 108 174 Mhz. Ilmailukäsiradio Vertex VXA 300 345 Maailman suosituin ilmailuradio! 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. 09-5655 540 Fax. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. Kaikkiin konetyyppeihin. seuraaville helikopterityypeille: · · · · · · · Agusta Bell 206 sarja Bell 206 ja 206L sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 sarjat Hughes/Schweizer 269 sarjat Robinson R-22 / R-44 sarjat Täydet korjaamopalvelut mm. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. 06-4387313 Fax: 06-4331049 Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. Vain 75 Korkeusmittarit nyt hintaan: 349 Saatavana myös metriasteikolla. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Rintataskukoko. www.koneita.com Uranus-Tuonti Oy www.uranus-tuonti.fi Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh
Järjestäjänä toimi Espoon Ilmailukerho ry. Sääennuste oli hyvä, kumuluksia korkealla ja hyvää termiikkiä koko alueelle. Tyypillistä taktikointia, mutta oliko se järkevää kun keli ei kehittynyt odotetusti ja kumuluksia ei ollut syntynyt. Tehtäväksi asetettiin 520 km ensin itään Hauhon ja Selänpään kautta ja sitten länteen Oripäähän ja Lauttakylään ja lopulta takaisin Räyskälään. Liki 20 lentäjää oli mukana kilpailemassa Räyskälän ilmailupyhätössä sukupolvenvaihdoksen kokeneella kalustolla. kisa. Tehtävä oli kuitenkin yli 500km! Usein tällaisessa tilanteessa ensimmäi- P urjelennon 18m-luokan SM-kilpailut järjestettiin yhdessä vakioluokan SM-kilpailujen kanssa Räyskälässä 9.-16. Säistä oli lupautunut kertomaan Kristian Roine, MM-tason lentäjä ja meteorologi. EIK ei ole panostanut kilpailunjohtajien koulutukseen ja niinpä jouduttiin hankkimaan "contract hire" -mies Jyrki "Jysky" Viitasaari Kouvolan suunnasta vetämään Selä joukko alueita joittan valuin päälle (korke mikä mittar tenkin hiljaa hyvän tun ilm kohti liuku van st ollut H järkev kuiten Luo makka alaker tykset hän la osoitti kunut klo 19 myöhä Suu vasta 2 ko aie kea sa suunn Kilpai Odotustaktiikkaa... Uuden polven 18m-koneilla lensivät Riku Rissanen (Ventus 2cx) ja Hannu "Wille" Halonen (Ventus 2cxm) sekä Martti Sucksdorff (ASG-29 18E). Hinausten jälkeen alkoi odotus; kukaan ei halunnut lähteä reitille! Vain muutama kilpailija lähti ajoissa, suurin osa odotti kello kahden nurkille. Kuva Teemu Mykkänen. Purjelennon 18-metristen SM 2007 Koskaan aiemmin ei purjelennon 18m-luokkaa ole kisattu näin isolla osanottajamäärällä. TEKSTI ERIC HEINONEN Suurimmat ja kauneimmat kisat senä l poruk kasass samaa teneet se risk seksi j vuoks Ens jui ko useim vetäes niinkä noston tupsah merki teko e Pekka 2W Hannu Halonen ohjaa maaliin uudenkarhealla Ventuksella. kesäkuuta perinteiseen tapaan moottorikonehallissa. Nurmiranta ja Hirvola käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja harjoittelivat yhteistä taktiikkaa ja kimppalentämistä Issoudunin EM-kilpailuja varten. 15m-koneilla olivat mukana Martti Koivula, Timo Kiiha, Hannu Nurmiranta, Harri Hirvola ja Jouko Vuolahti. Suomen edustaja viime kesän MM-kisoissa, Pekka Use löysivä saivat kaa le pistee kin la että o "Wille seen, 36 ILMAILU. Tuuli oli heikohkoa ja luoteesta. Lisäksi oli mukana edellisen sukupolven Ventus 2C, LS6c, LAK 17 ja Ventus C -koneita. Kisat avattiin briefingillä lauantaina 9. Kilpailujärjestelyjen puuhamiehistä kunnostautui erityisesti Tatu Danska, joka kunnostautuu ilmeisesti kaikessa muussakin jatkuvasti. Tämän vuoden kisat olivat suuremmat ja kauniimmat kuin koskaan (18m-luokassa)! Osanottajia oli ennätysmäärä 19 lentäjää; koneiden osalta on tapahtumassa sukupolvenvaihdos uusien 18m-luokan koneiden lisääntyessä ja oli myös ilahduttavaa nähdä niin monien perinteisten 15m-luokan lentäjien osallistuvan tähän kilpailuun. Räyskälän kisat jostain kumman syystä vetävät paljon osallistujia! Uoti lensi viimeisimmällä korkean lentopainon LS8-18e-versiolla. Kisaorganisaatiossa toimivat Minna Mattila, Elina Saastamoinen, Ville Sarpola, Aulikki Määttänen, Pekka Korhonen, Juhani Peltola ja lisäksi avustamassa oli köysitiimi jossa juoksivat Leo ja Kalle Lehto, Kimmo Sundström, Samuli Vahtera ja Kari Kuusela. Jysky ja lierihattu ovat toki olleet tuttu näky Räyskälän kisoissa jo pitkään. kesäkuuta
Se alkaa olla selkeästi liian myöhään optimikelin suhteen. Sunnuntaina 10. Allekirjoittaneen liidot eivät oikein sujuneet ja valuin lopulta Hätilän ampuma-alueen päälle hiukan yli kolmeensataan metriin (korkeusmittarini näytti kyllä lähes 500 mikä tuntui turvalliselta; olin unohtanut mittarin standardiasetukselle...). Sää tuli tällä kertaa oleman kuivatermiikkiä ja sen perusteella annettiin vain 2,5 tunnin aluetehtävä. Kumuluksia alkoi poksahdella taivaalle jo hinausten aikana. Sitä on vaikea sanoa, kun ei tiedä millainen keli tällä suunnalla oli päivän mittaan ollut. Kisojen köysitiimi palaverissa. Kuva Ken Eklöf. lla 7 entoneilla iiha, ouko ttivät t yhä Issi oli s 2C, na 9. Seuraavan päivän briefingissä ei ollut meteorologia! Kilpailunjohtaja mutisi sai- ILMAILU 37. Merellinen virtaus aiheutti alakerran kylmenemisen ja siten edellytykset nostoille hävisivät. Noh, moottorit ovat sallittuja ja toisaalta niistä on haittaakin tiettyinä päivinä, joten se on vain nykyaikaa, modernia purjelentoa. Tällä kertaa kilpailijat lähtivät aiemmin reitille edellisestä päivästä viisastuneena. Suurin osa kilpailijoista laski Oripäähän vasta 20-40 minuuttia myöhemmin. Saavuin Oripäähän laskuun hiukan kello 18 jälkeen joka osoitti, että jos samanlaista keliä olisi jatkunut, olisin saapunut Räyskälään vasta klo 19 jälkeen. Sain kuitenkin siellä hyvän noston ja sain pikku hiljaa kiinni taas edelle menneet. Olisiko aiempi lähtöhetki auttanut. Parhaiten lensi taas uudestaan Halonen joka saavutti 125km/h keskinopeuden. Muutaman heikon noston jälkeen alkoi taivaalle kuitenkin tupsahdella korkealle pieniä hattaroita merkitsemään nostoja, ja silloin matkanteko edistyi huomattavasti. Pekka Uoti johti parvea Selänpään jälkeen Pekka Uoti johti pääjoukkoa hakien erittäin hyvin kantavia alueita ja vetäen kaulaa muihin. Keli ei ollut erityisen hyvää allekirjoittaneelle; itse asiassa kaikki tuntui menevän pieleen, mutta useimmille muille kilpailijoille vauhtia tuntui piisaavan. Luoteistuuli oli selvästi ennustettua voimakkaampi. ttoriertoäjä ja umukoko eesta. Siitä muodostuikin loppuliuku Oripään kentälle koska ilma oli aivan stabiili, viimeinen heikohko nosto olisi ollut Humppilan tasalla, mutta ei tuntunut järkevältä jäädä siihen, koska vastatuuli oli kuitenkin aika voimakas. Mutta tässä taktiikassa on se riski, että jätetään lähtö liian myöhäiseksi ja jäädään pellolle kelin loppumisen vuoksi. Ensimmäinen reittiväli Hauholle sujui kohtuullisesti mutta Hauhon jälkeen useimmat menivät matalalle nostojen vetäessä vain noin kilometriin, eikä aina niinkään korkealle. Parin hyvän noston jälkeen nousin aivan sallitun ilmatilan ylärajaan kiinni ja sitten liuku kohti Oripäätä. itään länpulta kaan tama dotti koini keollut 0km! mäi- Jyrki Viitasaari (oik.) ja Aulikki Määttänen juonimassa starttien aloitusaikaa. Kuva Katja Soikkeli. Kilpailunjohtajalta mahtikäsky Useimmat muut myöhemmin tulleet löysivät heikkoa nostoa Oripään päältä ja saivat joitakin kilometrejä enemmän matkaa lentämällä hiukan seuraavan käännepisteen suuntaan mutta palasivat kuitenkin laskuun Oripään kentälle sen sijaan että olisivat laskeutuneet pellolle. Tästä sisuuntuneena kilpailunjohtaja kielsi kaiken kisojen ulkopuolisen lentotoiminnan Etelä-Suomessa! Hmmm.... kesäkuuta briefingissä oli nurinaa siitä, että edellisenä päivänä oli kilpailuun kuulumaton purjekone lentänyt kilpailutehtävää ja siten mahdollisesti vaikuttanut kilpailun kulkuun. senä lähtevät saadaan kiinni ja sitten koko porukka lentää enemmän tai vähemmän kasassa ja maaliin tullaan suurinpiirtein samaan aikaan, ja tietysti viimeisenä lähteneet voittavat. Erikoisuutena kelin suhteen oli merituulen nousu lähes Someron tasalle ja siten loppuliuku suoritettiin osittain merituulirintaman sisällä Kiikalan sektorissa käännyttäessä. Hannu "Wille" Halonen liisi pisimmälle pohjoiseen, vältti maastolaskun käynnistämällä moottorin matalalla ja nappasi päivävoiton! Onko tämä sitten reilua
Sen jälkeen matka sujuikin joutuisasti ja koko tehtävän keskinopeus meni yli sadan kilometrin tuntivauhdille. Lauantaina virhe on saattanut olla jopa 8 asteen luokkaa. Helminen Jukka (HYIK) 18. Lähes kaikki muut kävivät aivan Urjalan alueen takarajalla, joka oli tärkeää, koska aikaa piti käyttää koko kolme tuntia ja kelin ollessa näinkin hyvää oli riski liian aikaisesta maaliintulosta. Reitille lähdettiin heti kun lähtölinja aukeni. Kettunen Simo (OIK) le; kova luoteistuuli oli tuonut mukanaan jostain syystä stabiilimpaa ilma-massaa mukanaan ja kilpailijat joutuivat vaihtamaan kovasta nopeuslennosta ilmassapysymismoodiin! Alimpana lienee käynyt Hannu Halonen noin kahdessa sadassa metrissä, josta hän sitten kuitenkin löysi hyvin kehittyvän noston. Hiukan harmillista oli se, että siipikuormani oli pienempi kuin useimmilla muilla kilpailijoilla ja sen vuoksi oli vaikeuksia saada pidettyä nopeutta riittävän kovana. Kiiha Timo (Laru) 12. Seuraavalle sektorille Somerniemelle lennettiin vauhdikkaasti sivumyötäisen tuulen siivittämänä ja sitten käännyttiin taas pohjoiseen vastatuuleen kohti Urjalan sektoria. Manninen Timo (NIL) 13. Uoti Pekka (HIK) 7. Idässä päin oli riskiä ylikehittymiselle ja/tai lauttaantumiselle joten siksi itään ensin. Urjalaan, alueen takarajaan, oli vielä matkaa, mutta huonossa nostossa ajauduin poispäin ja ainoa järkevältä tuntuva ratkaisu oli lähteä myötätuuleen kohti seuraavaa käännepistettä. Useimmat joutuivat hakemaan nostoa neljänsadan metrin korkeudesta. Heinonen Erkki (HIK) 4. Kanteenmaan sektoriin tultaessa kaikki näkyvissä olevat koneet ajautuivat matalal- 1. Taas kerran odotettiin lähtölinjalla aika pitkään ennen matkaan lähtöä. Sucksdorff Martti (HEIK) 3. Vainikka Juha (LIY) 16. Sään tutkimisen jälkeen tehtäväksi annettiin ensin itään Hämeenkoskelle, Koski, Lauttakylä, Oripää ja sitten takaisin Räyskälään. Danska Tatu (EIK) 8. Idässäpäin oli jo näkyvissä lauttaantumista ja aurinkoisten alueiden pinta-ala pieneni uhkaavaa vauhtia. Hämeenkoskelle päästiin nopeasti hyvässä kelissä, mutta kääntymisen jälkeen oli syytä hiljentää vauhtia koska aurinko oli lähes kokonaan jo pilvien peitossa ja nostot harvassa. Mäkeläinen Reijo (Ik Joonatan) 17. Pulkki Kimmo (NIL) 9. Lähdin yhtaikaa Martti Koivulan kanssa kun reitin suuntaan reippaaseen vastatuuleen oli muodostunut pilvijono. Halonen Hannu (IIK) 2. Nurmiranta Hannu (Karhulan Ik) 14. En päässyt sektorin takarajalle kelin huonotessa ja päädyin loppuliukuun liian aikaisin. Vastatuuleen Kanteenmaalle meno olikin helppoa eikä nostoihin tarvinnut jäädä kaartelemaan kantavien alueiden riittäessä. Minun suunnitelmani menivät hiukan pieleen kun yritin käyttää hyödyksi muita koneita ja loppujen lopuksi ajauduin liian pitkälle länteen 2W HK HA K2 EH U2 ES N2 PX RD KX N6 YX EV SF HM C64 EZ AC Ventus 2cxM ASG 29/18m Ventus 2c Ventus 2bx Ventus 2a LS 8-18 LS 8-18 Ventus 2c Ventus 2b Ventus 2c Ventus 2bx LS 6c Ventus 2a Ventus c LS 8-18 LS 6c LS 8-18 Ventus 2cx Lak 17at 4586 4481 4417 4399 4342 4180 4163 4091 4002 3970 3965 3895 3762 3525 3191 3162 3081 2891 2319 ja kun sitten lopulta tein vaihesiirron sivutuuleen, jouduin tyytymään huonoon vähän yli metriseen nostoon. Nyt sitten sääanalyysejä yritettiin tulkita amatöörivoimin "onkohan tämä kuiva-adiabaatti vai inversio"- tyyliin... Pieleen menneet ennustukset johtuivat ainakin osittain suuresta toteutuneen ja ennustetun kastepisteen erosta. Niinhän sitten siinä kävi, että tullessani Turengin sektoriin keli heikkeni. Rissanen Riku (EIK) 19. Pilvijonot kulkivat luoteesta kaakkoon ja taktinen kysymys oli, missä kohtaa siirrytään itäisempään jonoon. Lentoaikaa tuli vain 2t 53 min, keskinopeus 107,6 demm nemis tun lo nopeu 3 tunt mann lentän Viim aamu Halon Susck hansa sadan yhden vien t varma kovaa hottaa pronss tikollis johtaja maltta vä onk Aiem että on tumal seen. Hirvola Harri (HIK) 6. J tulee moitu päivän neljän Lusi, R Halos Sää nustet tettiin osa k simmä nessä; kumat 38 ILMAILU. Toinen epäonninen oli muutaman vuoden takainen USA:n mestari Timo Kiiha, joka ei löytänyt sopivaa nostoa loppuliukua varten ja joutui laskeutumaan Forssaan. Päivän voitti Martti Koivula 107,6 km/h kintereillään Sucksdorff ja Heinonen ja neljänneksi lensi hienosti Reijo "Tikli" Mäkeläinen 104,9 km/h. LOPPUTULOKSET Martti osoitti Mitalikolmikko vasemmalta lukien: Martti Sucksdorff, Hannu Halonen ja Erkki Heinonen. Tymäpäivät käytettiin hyödyllisesti käymällä muun muassa Linnanmäellä opiskelemassa matalalentoa kieputtimella! Suppean sääbriifauksen (josta ilmeni että sää on joko hyvää tai huonoa riippuen kuun sädekehästä; tai jotain sinnepäin...) jälkeen annettiin aluetehtävä ja kolmen tunnin aikaraja. Leinikki Visa-Matti (TIY) 11. Vuolahti Jouko (NIL) 10. Silvennoinen Juha (Tinttilakki) 15. Koivula Martti (HIK) 5. Kuva Ken Eklöf. Kolme tymäpäivää Neljäs kilpailupäivä oli vasta perjantaina kolmen tymäpäivän jälkeen. Nostoja kuitenkin löytyi juuri sopivasti ja kaikki kilpailijat Hannu Nurmirantaa lukuunottamatta pääsivät huonon alueen läpi kohti Räyskälää jossa aurinko paistoi ja termiikit olivat hyviä. raustapauksesta
Eikä kyseessä ole ihan mikä tahansa korpikenttä, vaan yksi maamme uusimmista ja ehdottomasti parhaiten varustelluimmista yksityiskentistä. tekstI JA kUVAt tero AUrAnen KORPIKENTTIEN AATELIA TUULIKKI-VAMPULA Harvoin näkee näin hoidettua ja viimeisteltyä lentokenttää Suomessa. TuulikkiVampulan lentokenttä nimensä mukaisesti Vampulan kunnassa on ICAO-tunnukseltaan EFVP. 40 ILMAILU
Samalla pellolla sijaitsee myös toinen kentän tuulipusseista. a ä me nsä ssa P. ILMAILU 41. Tuulikki-Vampulan kenttä koko komeudessaan, kuvasta pois jäävä itäpuolinen kiitotien jatke on täysin reunaesteetöntä peltoa
Upean vihreä, juhlavasti varusteltu kone nähdäänkin usein sekä Malmilla että Vampulassa. Päivää oli juhlistamassa lähes 30 lentokonetta ja noin tuhatpäinen yleisö. Se on myös vakiinnuttanut paikkansa erilaisten Vampulan kunnassa järjestettävien ta- Vam laatu Kenttä lentok oman mailijo komis rista 3 tuu m Tornia ulkota ilman, on m paikka välillä hienou rivuor tajärje kuvaa tapaht Paikal sen hy tilojen välttää Hal pienem Avajaispäivästä muistuttaa Orimattilan kivestä valmistettu pyramidi, johon on kaiverrettu kiitossanoja. pahtumien pitopaikkana. Laitinen nimesi kenttänsä AnnaTuulikki-vaimonsa mukaan kun kenttä vuonna 2001 vihittiin käyttöön. Kävijöitä onkin riittänyt, monipuolisesta moottorikalustosta aina purjekoneisiin ja lennokei- Kauppaneuvos Leevi K. Nykyisellään maita on hankittu yhteensä yhdeksältä myyjältä sekä vuokrattu 40-vuotisella sopimuksella vielä kahdelta maanomistajalta lisää. Tälle kaikelle on selkeä syy, asianmukainen rakentaminen. Kiitoteiden, tunnuksiltaan 10/28, alle on rahdattu yhteensä yli 70 000 tonnia kivimursketta, kahta eri kokoa kahteen eri kerrokseen. Koska kenttä on lähes Vampulan rajalla, ulottuu läntiseltä puolelta turva-alueet myös Köyliön puolelle. Leevin uusin projekti on Alastarolle valmistuva golf-kenttä. 42 ILMAILU. Kiitotien leveys on 20m, josta kestopäällystettyä keskiosaa on 12m. Lentokentän päällikkö, yksityislentäjä, kauppaneuvos Leevi K. Avajaisten jälkeenkin Vampulan kenttä on kuitenkin kehittynyt ja kasvanut. K aksiosaisen nimen ensimmäinen osa kuuluu omistajan vaimolle. Kiintopäällysteinen kiitotie on kaikissa työvaiheissa tehty lasermittauslaitteen avulla, jolloin työn jäljen tarkkuus on myös omaa luokkaansa. Kokonaispituus molempiin päihin myöhemmin tehtyjen jatkeiden jälkeen on 1060m, josta päällystettyä osuutta on 1016m. Kentällä ja hallirakennuksessa onkin nähty monenlaista juhlaa, aina hääjuhlista konsertteihin ja muihin arvokkaisiin tilaisuuksiin. Jykevä kiitotie Monet Vampulassa kävijät ovat kehuneet kiitotietä, sen kuntoa ja tasaisuutta. Pian tämän hankinnan jälkeen olikin lupakirjakurssin vuoro, jonka Leevi yhdessä poikansa kanssa aloitti syksyllä 1998. Tämä riittääkin jo monenlaiselle lentokalustolle. Päivä oli samalla muutenkin suuri juhlapäivä Leevin täyttäessä 70 vuotta ja tuoreen lentolupakirjankin ollessa jo taskussa. Kone on tunnukseltaan OH-PRT ja sitä operoi Vampulan Siipiveikot ry Malmilta. Tässä vaiheessa hankinnassa oli jo toinenkin lentokone, Piper Warrior, joka 4-paikkaisena soveltui muun muassa lentokoulutuksessa käytettäväksi. Kaikki sai alkunsa, kun Leevi vaimoineen pääsi vuonna 1998 pienkonelennolle Helsingin Malmilta Tallinnaan ja takaisin. Kentän nimi oli itsestäänselvyys, olihan koko projektin innoittajana toimineen henkilön näyttävä myös lopputuloksessa. Jo hyvin pikaisesti, 30.6.2001, pidettiin kentän viralliset avajaiset. Laitinen tyytyväisenä viimeistellyn lentoasemansa platalla, takana hallirakennus. Tällä matkalla Anna-Tuulikki ihastui lentämiseen ja jo pienestä pitäen ilmailukärpäsen puraisema Laitinen sai kimmokkeen hankkia lentokoneen, lupakirjan sekä oman lentokentän silloisen vapaa-ajan asuntonsa lähettyville. Varsinainen kentän rakennus alkoi 1.9.1999, jolloin Ilmailuhallitus hyväksyi asian omasta puolestaan ja Vampulan kunta myönsi rakennusluvan 27.10.1999. Maanrakennustyöt pääsivät vauhtiinsa kevättalvella 2000. Ratkaisevalla lennolla koneen päällikkönä toiminut tunnettu ilmailuaktiivi Lasse Ingvall oli myös rakennusprojektissa mukana tuomassa asiantuntemustaan lentokentistä Vampulaan. hin sa täysin sipuol Sinän haittaa le tulle Monip Lentokoneita, lentokoulutusta ja suuria juhlia lentokentällä Ensimmäinen Laitisen oma konehankinta oli 6-paikkainen Piper Lance II. Tuulikki-Vampulan lentokentän rakentaminen pääsi vauhtiin 12.12.1998, jolloin ensimmäinen maakauppa projektiin liittyen allekirjoitettiin
Kentällä on myös ympärivuorokautinen tallentava videovalvontajärjestelmä, joka usean kameran voimin kuvaa ja tallentaa kaikkea mitä kentällä tapahtuu, niin sisä- kuin ulkotiloissakin. hin saakka. Hallirakennusta komistaa "lennonjohtotorni", jonka suurista 360 astetta kattavista ikkunoista avautuu mahtava näkymä koko kenttäalueelle. Talvisaikaan kenttä onkin usein normaalisti käytössä, joskin asia on hyvä aina varmistaa etukäteen, ettei tule yllätyksiä. Paikallinen lentokalusto onkin siis erityisen hyvin suojassa Vampulassa. Laitinen ottaa mielellään vastaan vierailevia koneita ja jakaa iloisin mielin upean paikkansa kaikkien ilmailijoiden kanssa. Välikerroksessa tornin ja hallitilan välillä ovat lennonvalmistelutilat kaikkine hienouksineen. Tämä halli on varattu ken- tän huoltokalustolle, kuten talvikunnossapitovälineille. Lukittujen tilojen lisäksi kaikennäkevää silmää ei voi välttää. Itäpää kiitotien jatkeelta on jo täysin puuton ja reunaesteetön, mutta länsipuolen jatkeelta löytyy vielä metsikkö. Sinänsä kyseinen puusto ei lentotoimintaa haittaa, mutta se on hyvä tiedostaa kentälle tullessa ja sieltä lähtiessä. Monipuoliset fasiliteetit Vampulan kentän monipuolisuus ja laatu eivät rajoitu pelkästään kiitoteihin. Kenttäalueelta löytyy 15x30m kokoinen lentokonehalli, jossa majailee omistajan oman lentokaluston lisäksi paikallisten ilmailijoiden lentolaitteita. Tämä on myös valokuvaukselle erittäin oiva paikka. Hallirakennuksen vierestä löytyy toinen, pienempi halli. Toki kentälle tulevien pilottien tulisi muutenkin soittaa AIP:ssa annettuun puhelinnumeroon ennen lentoa Vampulaan. Kunhan vaan saapumiset sovitaan ennakkoon. Asematasolla on runsaasti sekä päällystettyä, että päällystämätöntä tilaa niin koneille kuin muunlaisellekin käytölle. Vierailevat koneet parkissa, tilaa olisi vielä vaikka kuinka monelle. enä ana asta- ILMAILU 43. Tornia ympäröi lähes koko mitaltaan myös ulkotasanne, jossa maisemaa voi ihastella ilman, että täytyy katsoa lasin läpi
Useat ovatkin kutsuun vastanneet myöntävästi ja paikan päällä ovat olleet kovasti ihmeissään upeasta kokonaisuudesta. Tuulikki-Vampula on nyt valmis, mutta tätä kirjoitettaessa tulee vahva tunne siitä, että vieläkään emme ole nähneet kaikkea. U Kiitotieltä päin katsottuna asematason rakennukset ja kokonaisuus esiintyvät edukseen. alkupä Kok palaut man y konee Pesem daved pesuu män j runko asenn kin G kulma Rom tä kon 30 eur liputk hitsatt tuleva keen tattun painav liitettii Lennonvalmistelutilasta löytyvät niin tarvittavat dokumentit, internet-yhteys kuin virkistäytymismahdollisuudetkin. 44 ILMAILU. Tästä hyvästä Leeville onkin vuonna 2006 myönnetty Suomen Ilmailuliiton pronssinen ansiomerkki, täysin ansaitusti. Tällainen määrä on kova tehtävä nuoremmillekin lentäjäsankareille, puhumattakaan siitä, että saavutuksiin kuuluu myös koko Tuulikki-Vampulan lentokentän toteuttaminen. Vampulan kenttä kuvastaa vahvasti omistajansa antaumusta ja sitoutumista ilmailuun ja sen kehittämiseen. tekst U Piha-aluetta koristaa upea uimalampi laitureineen. Koskaan ei ole saapuvaa matkalaista käännytetty kentän läheisyydestä takaisin, päinvastoin. Tänä päivänä 75-vuotias kauppaneuvos on kuitenkin ehtinyt jo lentää noin 550 tuntia moottorikoneillaan, sekä tehdä lähes 1000 laskeutumista. Se on rakennettu mahtavista, kiitotien jatkeelta kaadetuista haavoista. Lisäksi usea ohilentävä pilotti on huomannut kuulevansa paikkailmoitusta antaessaan radiosta Leevin ystävällisen äänen. Kaksikerroksinen hirsitalo on Laitisen perheen henkilökohtaisessa käytössä. Lentokonehalli voi majoittaa parhaimmillaan useita lentokoneita. Laitinen onkin nuoruudestaan saakka ollut kiinnostunut ilmailusta, sai hän lupakirjansa vasta vähän ennen 70-vuotispäiväänsä. Lammen keskellä on myös suihkulähde, jolla on kaksikin tehtävää: Se on paitsi upea koriste, mutta myös pitää lammen avoimena levästä tai muusta kasvustosta. Kuvaushetkellä sisällä oli 3 konetta, mutta vakioasukkejakin on jo enemmän. Enne edes pääs nost Haus lopu "rake vaihe Viimeisen päälle lentopoika Vaikka Leevi K. Helposti ei keksi mitään, mitä kentältä vielä puuttuisi, mutta jos joku keksiikin, saattaa omistajalla olla asiaan liittyen vielä yllätyksiä hihassaan. Lammen välittömässä läheisyydessä on saunamökki, jonka yli 10paikkaisessa upeassa saunassa on moni ilmailija kylpenyt. Nykyisin ansiomerkki koristaa kenttää lennonvalmistelutilan seinällä asianmukaisesti esillepantuna. Tämän voi aistia helposti myös lukemalla kentän vieraskirjan viestejä ja kiitoksia ohikulkeneilta ja vartavasten saapuneilta konekunnilta. Kentän uusin rakennus on vuonna 2006 valmistunut "Taukotupa" alueen itäpäässä. Yleensä tässä vaiheessa on jo kahvipannu ollut kuumana ja matkalennolla tai harjoituslennolla ollut kone on kutsuttu käymään laskussa asti. EFVP on ehdottomasti vierailun arvoinen kohde, jonne voi saapua myös autolla
Tämän jälkeen kone nostettiin tankoineen kaivurilla ilmaan kahdesta pisteestä roikottaen (pääpisteenä "painopiste"). Tämän jälkeen korkeusvakaaja ankkuroitiin runkoon reikälevyllä ja korkeusvakaajan asennusta vahvistettiin kestämään suuretkin G-voimat puuruuveilla kiinnitettyjen kulmarautojen avulla. Kone nostettiin ensin kaivinkoneella pystyyn, jolloin tanko liitettiin koneeseen. Koneen päässä kone on kytketty "painopisteeseen" (jos pilotti olisi koneessa) kahdella konepultilla - kiinnitys on pääsalkoon. Porausta pystyi suorittamaan kaksi senttiä kerrallaan, sillä terä kuumenee 600 asteen lämpöiseksi. Tälläkertaa ei nostettu ohjaamon ei-ympyränmuotoisesti kohdasta tukien, koska sehän ei lujuusopillisesti nostamista kestä. Metalliputki hitsattiin Migillä alkuperäiseen koneeseen tulevaan putkeen ja laippa hitsattiin putkeen niinikään Migillä. Mielestäni olisi aiheellista täydellisen balanssin saavuttamiseksi, että koneessa olisi pilotti, jotta kyseessä olisi oikeasti painopiste. +34 952 04 17 41 ILMAILU 45. Peseminen tehtiin varsiharjalla ja soodavedellä, mitkä ovat ehkä purjekoneen pesuun hieman rankat menetelmät. mantaesänen. Kierretapit liitettiin kiveen Sika-tehtaan valmistaman Anchorfix-1:n kanssa (todennäköisesti Anchorfix-2 olisi parempi). Päätekijänä projektiin osallistui isäni ja minä olin apuna. Seuraavassa kyseisen "rakennusprojektin" tärkeimpiä vaiheita. nuout ilähän ivänä enkin ttoriskeuhtävä uhuuluu keneville men , täyorisinällä vasti mista kaan ytetty stoin. +34 952 04 17 40 f. Utu-sarjan alkupäätä koottiin ladossa Jokelassa. Lisäksi koneen oikeassa siivessä tuntuu olevan lievähkösti vedet mukana, kun taas vasen siipi ei ole valmis kovan luokan nopeaan matkalentoon (ero painossa on tosin hyvin pieni). Laippa on pultattuna 10 mm konepulteilla noin 300 kg painavaan kiveen maan alla. Lisäksi ylijohtajana nostamista koskevissa neuvoissa oli setäni. tekstI JA kUVAt JUkkA JUsLIn UTU taas pylvään päässä! lampi myös ävää: s piuusta äheii 10moni nnus tupa" mahhaaLaitiössä. Ennen Ilmailuliiton toimitalon edessä Malmilla pylvään päässä ollut Utu-kone nostettiin taas pylvään päähän Hausjärvellä heinäkuun 2007 lopussa. Onpa hienoa olla lentokoneenomistaja! Nähtäväksi jää kuinka kauan kone kestää pylvään päässä. UTU on päätynyt Ilmailuliiton pihalta Jokelan maisemiin. hour building from: SE 106 / ME 298 Málaga International Airport With VOR, ILS, NDB approaches fleet of 20 aircraft ME / IR 9.130 www.aerodynamics.es info@aerodynamics.es t. Harkitsin rautatiekiskojen sijoittamista ballastiksi ohjaamoon - ainakaan tiedossani ei ole, että Malmilla koneen ohjaamossa olisi ollut mitään tai ketään. Ensin aloitettiin koneen pesulla (vahausta ei suoritettu...). Kokonaisuudessaan pylvään päähän palauttamiseen tähtäävät työt kestivät hieman yli kaksi työpäivää. Romukaupausta Jokelasta (ehkä läheltä koneen synnyinsijoja) saatiin ostettua 30 euron hintaan kuuden tuuman metalliputki teräksestä ja laippa. Iskuporakoneella ja erikoisporanterällä porasimme kiveen neljä 15 cm syvyistä reikää. annu harkäytsuun äällä a kolposti iesteasten rvoiutolntältä iikin, vielä la on tulee e ole U tu on maailman ensimmäisiä (voisi sanoa jopa ensimmäinen) sarjavalmisteisia lasikuituisia purjekoneita
Ja maaliin osuu... Laskuvarjohypyn taito-, tarkkuus- sekä kupumuodostelma-SM Suvisateiden armoilla S telyt s olosuh koken kaltais iltaan päästä Sääo aan ty epäily lennät Rauta tisoida täntöä jäävät Rauta Ylä-Savoon Rautavaaran lentokeskukseen lähelle Tahkovuoren rinteitä keskelle ei mitään heitetty SM-kisa herätti ennalta esiin kysymyksen: mitä järkee viedä sinne. Kuva Janne Lindstedt 46 ILMAILU. 30 kilpailijaa ja ehkä saman suuruinen joukko toimitsijoita ja tuomareita. Tam voitti na 19 Toistai teraan Ko ti päiv startta sen jä vajaan selkää ja. Ha sinne tiin. Si sana, n oli jot vain jä kasti t kerran kohti Ni soista tietyst olivat kaisell sitäkin siitä k olisi a Tarkku aikaa o Olavi "Enska" Kilpinen loppuvetoa rankalla kädellä tekemässä. Vastauksen tietävät paikalle vaivautuneet n
Vähäisen osanottajamäärän perusteella tarkkuushyppy voi olla hiipuva laji, mutta SM-kärjessä kisataan verissä päin tästä hiipumisesta tietämättöminä. Sääoloista johtuen kisat jäivät historiaan tynkäkisoiksi merkittyinä, vaan eipä epäilystä, parhaat voittivat ja jossittelijat lennättelevät lehmiä, aivan kuten aina. Aina varma kultamitali kelpaa. En muista kokeneeni vuosikymmeniin kisalauantain kaltaista sadepäivää: vettä tuli aamusta iltaan kuin siitä kuuluisasta Esterin peräpäästä. SM-järjestelyt sujuivat mainiosti, ellei surkeita sääolosuhteita oteta huomioon. Rautavaaran kokemuksen jälkeen saa kritisoida tätä uutta kolmen kisapäivän käytäntöä. Mutta kerhojoukkueiden näivettyessä lajikin näivettyy. Myös Risto Ponton SavoKarjala teki hyvää tulosta. Kivisen voittojen resepti on ollut yksinkertainen: kerhorajoista välittämättä jokainen riittävän hyväksi nähty tarkkuushyppääjä kaapataan joukkoon, eikä liittymisen motiivia tarvitse ihmetellä. Ennen näitä kisoja allekirjoittaneella oli jo viidentoista vuoden kokemus siitä, miltä tuntuu osallistua SM-kisaan ilman todellista mahdollisuutta kilpailla joukkuetarkkuuden voitosta. heinäkuuta Rautavaaran SM-tarkkuutta hypättiin kolme hyppykierrosta todella vaivattomissa vähätuulisissa olosuhteissa. Kuva Pasi Pirttikoski. Temppuun riitti yksi kisakierros Torstai-iltana luoja soi muutaman tunnin aika korkeaa keliä, jonka kilpailujen järjestäjä ymmärsi hyödyntää. Matala pilvikorkeus ja lopulta sateen ripse katkaisi kilpailut iltapäivällä, jolloin Risto Pontolta jäi puuttumaan kolmannen kierroksen uusinnaksi tuomittu hyppy. Senttejä poljettiin vähänlaisesti, vaikka tarkkoja nollia harvakseen. Vain puolitoista sadepäivää ja kisat jäävät kesken. Kärjessä on edelleen ahdasta! Rautavaaran SM-kisaan ilmoittautui ainoastaan kuusi joukkuetta, mikä on kaikkien aikojen vähäisin määrä. Myöskään ULK-II ei ollut pois voittotaistosta. S yrjäinen sijainti tai ei, Rautavaaran lentokeskuksen puitteet ovat oikein hyvät ja kattavat tämän tasoisten kisojen tarpeet. Vääpelijuntan siirtyessä eläkkeelle Team92 sai ilmaiseksi joukkuevaltikan ja on pitänyt kiertopalkintoa omanaan runsaan vuosikymmenen ilman todellisia uhkaajia. Kaikki muut kaksi joukkuetta olivat sitten hyväntahtoisesti sitä kuuluisaa ynnä muuta. Tarkkuutta ja CF 2-waytä hypättiin yhtäaikaa ongelmitta. Temppua päästiin hyppäämään täysi hyppykierros, aikaa tähän ei mennyt lajin vaihtoineen paria tuntia enempää, sillä kilpailijoita oli rivissä vain yksitoista, kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Onko järjestötasolla jotain tehtävissä, vai onko se jo myöhäistä? Rautavaaran SM-kilpailut vuonna 1969 Tampereen Laskuvarjokerhon joukkue voitti Rautavaaran SM-kilpailuissa vuonna 1969 joukkuetarkkuuden SM-kultaa. Kultamitalini näin sen ainoan kerran palkintojen jaossa, sillä joukkuetta kohti oli vain yksi kappale. Niistä Rautavaaran ensimmäisistä kisoista jäi mieleen itäsaksalaisten vierailu ja tietysti hypyt AN-2 lentolaitteesta. Silloin hypättiin joukkue erillisenä kisana, neljä hyppykierrosta ja meidän tulos oli jotain 25 metriä yhteensä, mutta niin vain jäivät Hesan ja Utin joukkueet niukasti taakse. Kärki oli nipussa 6- 8 sentin virhesentein, mutta kilpailua johti aika harvinainen nimi: Jaakko Lautamäki Tampere, 4 cm. Kisaa johta- Historialliset tulokset vuosien takaa oli tuotu nykyhyppääjien näytille. Vuonna 92 Skydive Karjalan Pekka Kivinen ennakoi oikein ja pisti pystyyn legendaksi nousseen Team-92-joukkueensa. Joukkuetarkkuutta johti allekirjoittaneella "vahvistettu" ULK I, mutta ei vielä merkittävällä erolla. Himoittu vuodesta 1964 lähtien jaettu kiertopalkinto on tavannut kulkea takaisin samaa kaappiin, mistä se on SM-näytille kiikutettu. Toistaiseksi ainoan tamperelaisvoiton veteraani Pentti Frilander muistelee: Koko kevät harjoiteltiin jopa kahdesti päivässä, sillä sään sattuessa eka poka starttasi Härmälässä kello 6 aamulla ja sen jälkeen lähdettiin töihin. 1969 tamperelaiset olivat iskussa. va joukkue kykeni tasaiseen 6-10 cm tulokseen kierros kierrokselta, mutta Team-92 hengitti niskaan muutaman sentin päässä. Timo Toivonen Utista ilmoitti jättävänsä taitohypyn väliin vastalauseena näille kol- la a ILMAILU 47. Minulla oli vajaan sadan hypyn kokemus ja PC:n sain selkääni vain muutama viikko ennen kisoja. Harri Toivonen oli ainut, joka osui edes sinne päin, mutta kovin odotuksin lähdettiin. Itäsakut olivat tietysti ylivoimaisia, olihan niillä jokaisella tuhansia hyppyjä takanaan, mutta sitäkin rajumman vaikutuksen teki AN-2, siitä kelpasi loikata taivaalle, oli aivan kuin olisi astunut Paunun bussista pysäkille. Lautamäen Jaakko johtaa! Ensimmäisenä kilpailupäivänä 12
Hyppy tapahtuu 1800 metrin korkeudesta ja suoritusaikaa on ensimmäiseen kuvaan minuutti ja tästä toiminta-aikaa minuutti. Joukkueen mestaruus konkareille Sateinen aamu siirsi perjantain 13. Näin ollen mitalistit tiedettiin etukäteen. Loppupisteet Puolikkaan Timantin hyväksi 17-15 kuuden hyppykierroksen jälkeen. Pronssille hyppäsivät Hämeen Laskuvarjourheilijoiden joukkue Hämeen Hitaat (Jari Lehti ja Marko Paukkunen, kuvaajana Sanna Laitinen, kisojen ainut naispuolinen osanottaja) yhteensä 8 pisteellä. Skydive Karjalan Pekka Kivinen oli ainut Utin ulkopuolinen viiden joukossa ja pokkasi entisellä rutiinilla hopeaa (8,80). Helpossa kelissä alta kymmenen sentin yhteistuloksilla kierros kierroksen jälkeen kärkipaikkaa kärkkynyt Team-92 romahti juuri tämän kierroksen suoritukseen, eikä Utti I -konkareille jäänyt paineita viimeiselle kisakierrokselle. Kuva Pasi Pirttikoski. men päivän kisajärjestelyille. Voittajajoukkueelta ei puuttunut kokemusta, sillä yhteinen hyppymäärä lienee lähellä 25 000 hyppyä. Sepi Siltala (9,56) voitti Horpun Anssin (9,81) ja sai pronssia. Syvästi Uttilaiset (vanhimmasta nuorimpaan) Antti Kausalainen, Olavi Kilpinen, Anssi Horppu ja Timo Toivonen saivat iloita harvinaisesta herkusta hiukan kevyemmin uttilaisena tunnetun allekirjoittaneen kanssa. Torstaina hypättiin kolme hyppykierrosta, jotka myös ratkaisivat kilpailun. vapaalajien hyppääjät Suomessa, ei muuta kuin tervetuloa apajalle, parinkymmenen hypyn harjoittelulla konventionaalisesta tempusta on tarjolla helppoja SM-mitaleja. Joten arvoisat freestylen ym. heinäkuuta kilpailutoiminnan alkamisen puoleen päivään, mutta iltasateen rapistessa leiritelttojen kattoihin oli sentään pari lajia paketissa. Olkaa hyvä! Kupurutussa tiukka SM-kisa Kupumuodostelma on näin sivusta seuraten lajina merkillisen kivuliaasti kasvava, sillä jälleen kerran Rautavaaralle matkustaneet lajin harrastajat joutuivat ennen kilpailua arpomaan, saadaanko viralliseen SM-kisaan tarvittavat kolme joukkuetta kasaan. Onneksi tarvittavat kolme joukkuetta ilmoittautui, sillä kaksi parasta joukkuetta, Tampereen Ilmasirkus ja Hämeen Laskuvarjourheilijoiden Puolikas Timantti, kävivät kovan kisan SM-voitosta. Kuva Pasi Pirttikoski. ensim kuush sai nim aivan allekir Sen topalk osan legend muuta kin, k kiistel siko p hatust joukku Henki yleism Wexi Korhonen mietteissään hypyn jälkeen. Yhteisiä harrastusvuosia voi laskea olevan yli 200 vuotta, esimerkiksi allekirjoittaneelta tuli tämän vuoden toukokuussa kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisestä hypystä. Tällä kertaa lajina oli rotaation asemasta 2-way-sekvenssi. pyörityksellä. 30 kertaa tai enemmän. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Venäjän viime vuoden MM-kisoissa tekemä 2-wayn ME-piste-ennätys on 14 pistettä. Jouk järjest ripoka livät h Kausa loppu Viim nustei maalta kohtai siis ka Kaksi tanut T peaan Ponto hyppä voittot soa. To ansait Sen Kilpise lättävä olisi e sai ta yleism le kiila kolma ruude leen vaatim jallaan Haast tarkku Ole naalis den ä tarkku ruttuk varjou Lask naalis ole sy Näitä nestyk 48 ILMAILU. Yhtä vaadittavaa hyppyä useampaa tähän lajiin ei kai kaivannut kukaan. Kyseessä ei ole valtakunnallisesti hiipuva laji, vaan kuoppaamista vaille kuollut. Joukkuetarkkuus kulminoitui seitsemännen kierroksen hyppyihin. Utin Ville Kajala pokkasi helposti temppukullan vaatimattomalla 7,95 sek. Kaikki vähänkin tempusta ymmärtävät tietävät noista tuloksista, että Ville Kajalan lisäksi lajia ei treenaa yksikään hyppääjä tässä maassa. Vanha konkari Olavi Kilpinen jätettiin viidenneksi (10,53). Puolikas Timantti teki Suomen ennätyspisteet peräti kahdesti, toisella kierroksella joukkue rutisti 4 pistettä ja kolmannella yhdistelmä Pasi-Sakke-Heikki sivusivat tuoretta ennätystään. Nämä kaksi hyvää hyppyä pitivät Tampereen joukkueen kahden pisteen päässä myös seuraavana päivänä, vaikka Ilmasirkuskin sivusi viidennellä kierroksella uutta 4 pisteen ennätystä. Jokainen joukkueen jäsen on osallistunut näihin konventionaalisten lajien SM-mittelöihin n. Nämä huimat tilastot taustalla voi sitten ihmetellä, mistä syystä Anssi Horpun nimi kaiverretaan joukkuetarkkuushypyn himoittuun pystiin vasta Enska Kilpinen seuraa kanssakilpailijan hyppyä tarkalla silmällä
heipuotessa i lajia oitui entin lkeen mahseen, ineita UttiAntti orpinaittilaisa. Allekirjoittaneen mielestä tätä haastetta toteutetaan todella heikosti, jos lajin huipputapahtuma eli SM-kisa eriytetään keskelle ei mitään kauaksi muusta laskuvarjourheilusta. Henkilökohtainen tarkkuus ja yleismestaruus Joukkuetarkkuuden ratkettua kilpailun järjestäjä ehti hätistää taivaalle krepparipokan, mutta turhaan finalistit kiristelivät hihnojaan. Olavi Kilpinen TAITOHYPPY 1. ULK I Anssi Horppu, Antti Kausalainen, Olavi Kilpinen, Timo Toivonen, Veikko Korhonen 2. Olisiko parempi arpoa joukkueen jäsenet hatusta vetämällä, vai miten jatkossa joukkuekisassa säilytetään mielenkiinto? tämään vastakin. Timo Toivonen 3. Ponton voittotulos 9 cm on hyvää kansallista tasoa. Puolikas Timantti (Heikki Kammonen, Sakari Virtanen, Pasi Pirttikoski) 2. Sen sijaan konkari Kilpisellä on kiertopalkinnossa jo 18 nimeä. Toivosen 13 cm on vielä hyvä tulos ja ansaitsi palkintopallilla fanfaarit. Suurimman osan joukkuevoitoistaan Enska keräsi legendaarisen LjK:n joukkueessa, mutta muutaman hän on hankkinut siviilissäkin, käväisipä nappaamassa pari kultaa kiistellyssä Team-92-joukkueessa. Laskuvarjourheilu on jo sinänsä marginaalisen pieni urheilun kentässä, joten ei ole syytä silputa sitä vielä pienemmäksi. 30 lastot yystä kuevasta ypi. ensimmäisen kerran, armoitettuna tarkkuushyppääjä tunnustettu Timo Toivonen sai nimensä pokaaliin vasta toisen kerran aivan samoin kuin Antti Kausalainen sekä allekirjoittanut. Miksi näin ei tehty tänä vuonna. Risto Ponto 2. okeienee stusuotta, ämän uotta kkuvenn. Yleismestaruuden vakiovoittaja Ville Kajala otti jälleen omansa hämmästyttäen lähinnä vaatimattomalla jaetulla neljännellä sijallaan henkilökohtaisessa tarkkuudessa. SM-MITALIT JOUKKUETARKKUUS 1. Seppo Siltala YLEISMESTARUUS 1. Semifinaaliin päässeistä Kausalainen ja Horppu kastelivat varjonsa, loppupoka tuli laskuun koneen mukana. Pekka Kivinen 3. ULK II Jukka Autti, Matti Hakkarainen, Ilkka Halinen, Markku Palmu, Seppo Siltala TARKKUUSHYPPY 1. Ilmasirkus (Teemu Hietakari, Jani Lyttinen, Jussi Sistonen) 3. Vasemmalta Pasi Pirttikoski, Sakari Virtanen ja kuvaaja Heikki Kammonen. ILMAILU 49. Team-92 Reijo Hirvonen, Seppo Honkanen, Ville Kajala, Pekka Kivinen, Jaakko Lautamäki 3. Henkilökohtaisen tarkkuuden järjestys määräytyi siis kahdeksan hyppykierroksen jälkeen. Sen sijaan niin helpoissa keleissä Olavi Kilpisen pronssi 20 cm tuloksella oli yllättävää. Seppo Siltanen 3. Viimeiseltä kisapäivältä odotettiin ennusteista poikkeavaa ihmettä, mutta harmaalta taivaalta sumusi vettä. desta vaan uutti. . Ville Kajala 2. Kaikki kunnia Kuopion Laskuvarjourheilijoille ja Rautavaaran järjestelyille, mutta totuuden nimessä, kaikki tarpeellinen kisoissa tarvittava, sähköpläkästä ja temppukiikareista lähtien tuotiin muualta. Näitä yhteisiä kisoja on järjestetty menestyksellä ja toivottavasti tullaan järjes- CF 2-way sekvenssin Suomen mestarit, Hämeen Laskuvarjourheilijoiden "Puolikas Timantti". Kaksi vuotta peräjälkeen tarkkuuden voittanut Timo Toivonen ärisi ehkä eniten hopeaansa Rautavaaran sateessa, vaikka oli Ponton perässä selvät neljä senttiä ennen hyppäämättä jääneitä ratkaisuja. Väliin hopealle kiilasi tarkkuuden neljäs ja taitohypyn kolmas Utin Seppo Siltala. Tämän seitsemän sentin rakoa olisi ennalta kuvitellut ahtaaksi. Ville Kajala 2. Enska sai tarkkuuspronssinsa ansiosta myös yleismestaruuspronssia. Haasteena on hyppykurssille tulevien nuorten ihmisten ohjaaminen näiden todella mielenkiintoisten taito- ja tarkkuuslajien pariin. Rautavaaran SM-kilpailuissa kultaa voittanut laskuvarjourheilun toiminnasta vastaavan keskustoimikunnan pitkäai- kainen jäsen Risto Ponto muotoili Savon Sanomiin allekirjoittaneen kysyessä asiasta: Koska tarkkuus- ja taitohyppy eivät ole kansainvälisesti kuolevia, päinvastoin, nämä lajit eivät Suomessakaan kuole. Tämä sama asiantuntemus vermeineen voidaan hyvin helposti ympätä yhteen mihin tahansa muodostelmahyppyjen kisaorganisaatioon. Olavi Kilpinen CF 2-WAY SEKVENSSI 1. Hämeen Hitaat (Sanna Laitinen, Jari Lehti, Marko Paukkunen Haasteena taito- ja tarkkuuslajien suosio? Oletan puhuvani kaikkien konventionaalisiin kisoihin osanottavien kilpailijoiden äänellä: konventionaaliset taito- ja tarkkuus-SM-kilpailut samoin kuin kupuruttukin pitää järjestää yhtä aikaa laskuvarjourheilun muiden lajien kanssa
Ja monet ja moninaiset olivat ne ilmailuun liittyvät artikkelit, joilla Jaakko kirjoitti päivä- ja aikakauslehtiin. Vuonna 1961 Jaakko suoritti ansiolentäjän lupakirjan ja saman vuoden lopulla alkoi sitten hänen yli 30 vuotta kestänyt ilmailu-uransa lennonjohtajana. Valtiovarainministeriön järjestelyosastolla lennonjohtotoimikunnassa, saman ministeriön Huokausten sillalla vääntämässä kättä palkkausasioista, Ruotsissa ja Norjassa luomassa yhteyksiä lennonvarmistuskeskusten välille ja Murmanskissa neuvottelemassa Rovaniemen ja Murmanskin välisestä lento- reitistä ja lennoista. Näin tulivat Jaakolle tutuiksi yli neljän vuoden aikana Rovaniemen ja Inarin välisen tien mutkat, talot, postilaatikot ja ihmiset sekä Lappi läheiseksi. Eläkkeelle siirryttyään vuonna 1992 Jaakko alkoi viimeistellä jo kymmenen vuotta aiemmin haastatteluin ja valokuvien keruun avulla käynnistämäänsä Lapin ilmailun historian kirjoittamista. Toista vastaavaa ei ole kirjoitettu muualta Suomesta eikä taida syntyäkään. Englantiin maataloustöihin, käytännön kielen opiskeluun ja Hampshire Aeroplane Clubiin lentelemään. Jaakko Alakulppi 1937-2007 Puiden lehtien juuri puhjettua ja kesän ollessa alullaan poistui Jaakko joukostamme. Tien päällä vietettyjen vuosien kunniaksi Jaakko suoritti keskikoulun 1958 ja alkoi maanteiden sijasta tutkailemaan taivaita. Varusmieheksi ja lento-oppilaaksi Kauhavalla AOK 11:sta vuoden 1958 lopulla, josta vuoden kuluttua valmistui reservin sotilaslentäjäksi. Ja heti sen jälkeen lisää maantiedon opiskelua. Rovaniemen vuodet olivatkin työntäyteisiä. Ja tuota oppia Jaakko pyrki aina noudattamaan. Sotil ja ilm Aulio Hyvi 14.1 teki ja nä ilmai Jaakko Alakulppi ehti saada aikaan ilmailuhistoriallisia merkkipaaluja. Monessa ehdin Jaakon kanssa olla matkassa. Ja ainutkertainenhan siitä syntyikin Suomen ilmailun saralla. M Jäätyä 1963 A rikoul ja len Lento eläkke Jukola Par tenkin 1950-5 maata mapää robaat Annel Saario Euroo lentos Noi man k varjo a mäine otetaa den la Rov tuulila sen ep pahtu 50 ILMAILU. Ossi Komppa Kirjoittaja on Rovaniemen lentoaseman entinen päällikkö ja Jaakko Alakulpin pitkäaikainen ystävä. R tiedus tultua mm. Ensin Kemissä, sitten Helsinki-Vantaalla ja sen jälkeen Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksessa Tampereella. Kuva Mikko Jaakkola. S itten 16-vuotiaana, hieman viisastuttuaan, kuten Jaakko joskus totesi, hän aloitti autopostimiehen uran tukikohtanaan Ivalo. Tampereella ollessaan Jaakko suoritti sosionomin tutkinnon vuonna 1973 ja kävi jälleen maantietoa opiskelemassa sekä samalla suorittamassa lentopelastusjohtajan kurssin Kanadan ilmavoimissa Trentonissa 1978. Jaakko, Kemijokivarren kasvatti ja joen ehtymätön ihailija aloitti jo nuorena maantiedon opinnot. Tämän matkan kruunuksi Jaakko lensi Englannista monen välilaskun ja tankkauksen siivittämänä vanhan Tiger Moth -lentokoneen Rovaniemen Ilmailukerholle hinauskoneeksi. Lopuksi paluu Rovaniemelle taloa kotitilalle Kemijoen törmälle rakentamaan, lennonjohtajaksi ja myöhemmin lennonjohdon päälliköksi Pohjois-Suomen lennonvarmistuskeskukseen. Kun 1970-luvulla kysyin Jaakolta, että mitä sinä siellä Ruotsissa tuolloin opit, vastasi Jaakko: "Kahvi on aina juotava valkean nisun kera". Uusi lennonvarmistuskeskus rakennettiin, lentokenttää laajennettiin, uusia suunnistus- ja laskeutumislaitteita hankittiin ja saman työnantajan nimikin ehti muuttua muutaman kerran lentokenttäosastosta Ilmailulaitokseksi. Lapin Ilmailun historia osat I ja II ovat alallaan suurteoksia, joista voimme olla Jaakolle kiitollisia. Tuo reitti toteutuikin ja oli ensimmäinen uusi reitti 40 vuoteen Neuvostoliiton ja Suomen välillä sitten Helsinki-Leningrad -reitin. Inarijärvi, Maura ja kynsitulipaikkamme, me kaipaamme sinua, Jaakko. Hän kirjoitti valtavan tutkimustyön tuloksena kirjasarjan Lapin ilmailun historiasta. Osa I julkaistiin vuonna 1999 ja osa II vuonna 2005. Ensin sotalapsena Ruotsiin. Ei varsinkaan osaa I vastaavaa, sillä siihen olisi aikalaisten haastattelut pitänyt aloittaa samaan aikaan kuin Jaakko aikoinaan teki. Töitä paiskimme, vaan oli meillä hauskaakin
Lentäjien juhannus ei petä TeksT kUvA Lent juha yllä p juha Main näyt lento ennä juha tuha aiem tuhatt kehitt mainio va ja l laisia v Ulko kolme 8-kon Jet -os neinen gal ko Roma modifi nuspy rii Acr ilmeis venye Näi sekä B konee laista tamat käymä Patrouille de Francen poikien visuaaliset lentoterveiset kaikille naiskatsojille jokaisen itseään kunnioittavan taitolentoryhmän tapaan! A Siviilit Ennätysyleisö legendaarisessa ilmailutapahtumassa 52 ILMAILU Sivi Postol neen eturivi känen te 10CAP 2 mo N Maa mien Suom Air, R pien h
Artistikaarti oli edustava ja lentonäytökseen osallistui ulkomaalaisia vieraita peräti viidestä eri maasta. Ulkomaalaisia ryhmiä oli tänä vuonna kolmesta maasta: Ranskan ilmavoimien 8-koneinen Patrouille de France Alpha Jet -osasto, Portugalin ilmavoimien 2-koneinen taitolento-osasto Asas de Portugal koneinaan niin ikään Alpha Jetit sekä Romaniasta erityisesti taitolentokäyttöön modifioiduilla Jakovlev Jak-52TW-kannuspyöräkoneilla lentävä siviilipari Iacarii Acrobati, jonka matka Kauhavalle oli ilmeisen värikäs saapumisen Kauhavalle venyessä varsin myöhään. Tämän aiemmin Fouga Magisterilla lentäneen ryhmän, jonka perinteet juontavat 50-luvulta, liikehtiminen on klassista osastotaitolentoa. Belgian myös savutehosteista F-16-konetta puikotti kapteeni Michaël "Mickey" Artiges 1. Tämä ryhmä lensi ennen Alpha Jetiä Cessna T-37-suihkuharjoituskoneella. Voimakas panostus juhlien kehittämiseen viime vuosina on tuottanut mainioita tuloksia. Valtaosa ryhmän muista ohjaajista on kapteeneita. Suomessa aiemmin nähtyyn tapaan F-16koneella liikehdittiin savujen kera hyvin näyttävästi. Historian siipien havinaa ja perinteistä kauhavalaista ilmailua esitti Pauli Perttula lentämällään Fouga Magisterilla. Mainiossa säässä pidetty näytös keräsi Kauhavan lentokentälle kaikkien aikojen ennätysyleisön, yli 15000 juhannusvierasta useita tuhansia enemmän kuin aiempina vuosina. aton 13 000 kävijän lisäksi lauantaina juhla-alueen maanäyttelyyn sekä toiminnassa olleeseen tivoliin tutustui kaksituhatta kävijää. hävittäjä-pommittajalaivueesta Florennesista. Patrouille de Francea johtaa tänä vuonna 33-vuotias majuri Bertrand Nivard, entinen Mirage F1-ohjaaja. Osaston huoltokoneena on Transall C-160 ja johto- koneena siirtolennoilla vilkkaassa Euroopan liikenteessä toimii Falcon 50. laivueesta parinaan kapteeni Paulo Videira. Tämä esitys, ilman tämän vuoden kotimaisissa esityksissä uutuutena käytettyjä soihtuja, palkittiin The Lockheed Martin Cannestra Trophylla RIAT 2007- lentonäytöksessä Fairfordissa Isossa-Britanniassa heinäkuussa parhaa- ILMAILU 53. Maanäyttelyssä esillä oli mm. laivueesta Volkelin tukikohdasta. Molempien Alpha Jet -ryhmien esitykseen toi oman mausteensa koneen olo vaihtoehtona silloin kun Hawkia valittiin Suomen ilmavoimille. Tiukka Hornet-soolo Tiukan vastuksen F-16-tiimeille antoi Lapin lennoston kapteeni Tommi Heikkalan Hornet-soolo. Parin liikehdintä oli sujuvaa ja näyttävää kaunista lentämistä. Hollannin ilmavoimien F-16-näytösohjaajana toimi kapteeni Ralph "Sheik"Aarts 313. ilmavoimien menneestä kalustosta MiG-21BIS, Suomen Ilmailuopiston Beechcraft King Air, Redigo, Vinka ja Hawk. juhannusjuhlat pitivät kunnialla yllä pitkäaikaista pohjalaista juhannusperinnettä. Asas de Portugal Alpha Jet -paria veti majuri Rui Romao 103. Maassa oli esillä myös Raimo Nikkasen Pitts Special. Hollantilaista ja Patrouille de Francea lukuun ottamatta muut ulkomaalaiset vieraat olivat käymässä Suomessa ensimmäistä kertaa. aatvan A Asas de Portugal esitti tyylikästä liikehdintää näyttävästi maalatulla Alpha Jet -parilla. Siviilitaitolentäjät edustettuina Siviiliesiintyjinä oli romanialaisten Ioan Postolachen johtaman näyttävästi liikehtineen savutehosteisen parin lisäksi kolme eturivin kotimaista taitolentäjää: Tapio Pitkänen Extra 300:lla, Sami Kontio Ultimate 10-300S:llä ja Petteri Tarma viimeinkin CAP 231:llään. TeksTI kYÖsTI PARTONeN kUvAT MIkkO MALINIeMI Lentosotakoulun 63. Näiden lisäksi näytöksessä esiintyivät sekä Belgian että Hollannin yhdellä F-16koneella lentävät demoteamit
Muutoksen prototyyppi lentää vuonna 2008. Kaluston kehittämisellä tähdätään Pohjoismaisen lentokoulutuskeskuksen NPTC:n (Nordic Pilot Training Center) luomiseen täyttämään eurooppalaisen sotilaslentokoulutusyhteisten tarpeita. Sama muutos toteutetaan myös kahteen simulaattoriin. Kok töksen nimek Tapio, Turhat Paik pahtu -moot tyle-h teiset henke ta taka Täm nukse on jat edelle nipark tamaa vuode S uom nee ostaa 66 -sui kone saattam mavoim si uutta valt sen m vaan l hojen yhteyd s 54 ILMAILU. Tänä vuonna tämä harvinainen kyyti oli varattu Renault F1-kuljettaja Heikki Kovalaiselle. Osastotaitolennosta huolehti tuttuun tapaan sekä neljän Vinkan osasto Ilmasotakoulusta Tikkakoskelta että Lentosotakoulun 10-vuotistaiteilijajuhlaansa tässä näytöksessä viettänyt Hawk-osasto Midnight Hawks Osastoa johti kapteeni Pasi "Paso" Kolanen siivellään kapteenit Mika "Kosu" Koskinen ja Pekka "Pecos" Kamppinen sekä yliluutnantti Joni "Mortti"Kankaanpää. Johtaja Jukka Holkeri Patrialta kertoi suunnitellusta kaluston modernisoinnista, jossa 30 koneeseen asennetaan tehtäväntallennuslaitteisto ja 15 koneen ohjaamot modernisoidaan nykyisten vaatimusten mukaisiksi lasiohjaamoiksi. Kuten tapana on ollut, niukoista resursseista huolimatta ulkomaalaisia ryhmien päätoimisten ammattilaisten rinnalla ei tarvinnut hävetä. Rullaustien takana parkissa C-160 Transall -huoltokone. Vive la France! Patrouille de France ja tricolor-savut. Myös tämä F-16 on erikoismaalattu. Tommi Heikkala palaa sooloesityslennoltaan platalle Hornetilla HN-403. Tällöin ei vielä oltu julkaistu tietoa 18 Sveitsin ilmavoimien käytetyn Hawk Mk 66 -koneen hankinnasta kauppa julkaistiin viikkoa myöhemmin. Perinteisiin on kuulunut lennättää jotakuta tunnettua henkilöä Hawkilla. Midnight Hawks -osaston käyttämä vanha, kunnon Hawk on nykyisellään Lentosotakoulun pääkalustona tyypin tultua keskitetyksi Kauhavalle, jossa niitä on nyt noin 45 konetta. Verrattuna kaikkiin tämän vuoden ulkomaisiin esiintyjiin ryhmän esitykseen jää kaipaamaan lisäksi savuja. Kuva Virpi Jokela. na saarivaltakunnan ulkopuolelta tulleena esiintyjänä. Hän joutui kuitenkin peruuttamaan tulonsa viime metreillä vedoten samanaikaisesti järjestettyyn testiviikonloppuun Silverstonessa. Mui heen j "Oper braer summ Kauha tetään koulun ten e tuotto harjaa mailijo ken. Rom top töö Muu muk pyö Poja lenn Opera Hollannin ilmavoimien Ralph "Sheik" Aarts startissa esityslennolleen savutehostein varustetulla, erikoismaalatulla F-16-koneellaan J-055. Belgian Mickey Artiges ei jäänyt pekkaa pahemmaksi naapurimaan poikaan verrattuna
Ilmavoimien mukaan samalla hinnalla saisi kaksi uutta Hawkia vastaavaa harjoituskonetta. n tuanaipuun Suomelle reipas nippu Hawkeja Sveitsistä uomen Ilmavoimat ilmoitti kesällä tehneensä hieman lentokonekauppoja. valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen määrärahojen sisällyttämisestä seuraavaan lisätalousarvioon. koneet laitteineen ja niiden lentokuntoon saattaminen maksavat 41 miljoonaa euroa. MIkkO sOkeRO s Juhannusillan tunnelmaa Kauhavan platalla. ä joTänä rattu iselle. Hallitus esittänee rahojen myöntämistä joulukuussa lisäbudjetin yhteydessä. Tuhatmäärin yleisöä, hollantilainen F-16-pari (J-060 ja J-061), kotitukikohdan nykyinen työrukkanen BAe Hawk (HW-301) ja museokone MiG21BIS. ILMAILU 55. Muutoksia tavalliseen "Jakkiin" on tehty mukavasti: savutehostelaitteisto, kannuspyörälaskuteline ja kolmilapainen potkuri. Tarkoitus on jatkaa samalla konseptilla kehittäen edelleen maakuntakuljetuksia ja karavaaniparkkeja. HelsinkiKauhava-Helsinki -lennon tuotto käytetään kokonaisuudessaan Ruskeasuon koulun pyörätuoli- ja monivammaisnuorten etelänmatkaan ja yleisölennätysten tuotto jakaantuu Kauhavan Pihlajapuiston harjaantumiskoulun, Kauhavan nuorisoilmailijoiden sekä Ruskeasuon koulun kesken. freestyle-hyppyjä ja katupyörä-shown. Koko perheen tapahtumana lentonäytöksen lisäksi on paikalla myös monia nimekkeitä artisteja, kuten Tik Tak, Juha Tapio, Pentti Hietanen, Mika Peltoniemi ja Turhat Jätkät, Passionworks sekä Telaketju. Tämä kombinaatio takasi perhejuhannuksen loistavan onnistumisen. suomi ostaa sveitsiltä 18 käytettyä BAes Hawk Mk 66 -suihkuharjoituskonetta. Paikalla olleen Tivoli Sariolan lisäksi tapahtumassa esiintyi myös Bike Hooligans -moottoripyöräryhmä esittäen mm. Pojat katsovat toisiaan silmästä silmään lennon aikana. Operaatio lentävä pyörätuoli Muina oheistoimintoina tässä koko perheen juhannustapahtumassa oli Finnairin "Operaatio lentävä pyörätuoli", jossa Embraer 190 -lennätyksillä kerättiin mukava summa hyväntekeväisyyteen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Ilmavoimien 90-vuotismerkkivuoden perinteisiä Juhannusjuhlia! leena ttuun asosotatässä Midi Pasi Mika ampKansursmien lla ei n täryhisäksi tämä llään n tultä on olkeuston eseen to ja n nyhjaahteen yyppi tämikouPilot mään syhjulkäynasta min. Romanialainen Iacarii Aerobatii -taitolentopari lentää erityisesti taitolentokäyttöön modifioiduilla Jak-52TW-koneilla. Perinteiset Kauhavan Juhannusneidot vetivät henkeä tänä vuonna, mutta lupaavat palata takaisin entistä suuremmalla joukolla
rajoitt Peri pui jo melko pibon sekä t harvin assa k Cham rittivat joittaja koneid rikone tava v vastak DA42. 56 ILMAILU. Ilmailijan musttapahtuma! Jämi-Niinisalo Fly-in 2007 tekst kUvAt Jämi perin eli he tänä ohjel Tane oli jo ohjel expe koko yleis Fly-In T Harvinainen näky Jäminkin taivaalla: tarkka ja kaunis Bellanca-pulja. viikon mäise sotilas kupaik käyttö varrell sö iha DC-3alle m tojen vät om kokem tielle. nen ha ilmast Itse ikään reilust vaikut saasti. SAR-l le, joil esim
tyyppibongareille oli tuttuun tapaan tarjolla sekä tutumpia lentolaitteita että hieman harvinaisempia ilma-aluksia. Kuva Tom Arppe. T in s ämän vuoden uusi oivallus oli Jämiltä 15 km matkan päässä sijaitsevan Niinisalon maantietukikohdan ottaminen lentokäyttöön viikonlopuksi. Tiettävästi tämä oli ensimmäisen kerran Suomessa, jolloin tällainen sotilasilmailun tilapäistukikohta/varalaskupaikka on saatu siviililentokoneiden käyttöön. DC-kolmosen lentojen lisäksi lukuisat Fly-In-vieraat lensivät omilla koneillaan Jämiltä hankkimaan kokemusta miltä tuntuu laskeutua maantielle. Perinteiseen tapaan Fly-In koneita saapui jo perjantai-iltana ja lauantaina olikin melko ihanteellinen lentosää. Tapahtuman vetäjä Taneli Äikäs apujoukkoineen oli jo viime vuonna muuttanut ohjelmaa perinteisestä experimental-lentäjien kokoontumisesta laajempaakin yleisömäärää houkuttelevaksi Fly-Iniksi. Mäntsälän Ilmailukerhon Dynamic WT9 on hyvin matkalentämiseen soveltuva nopea ultrakevytkone. Itse Jämin ilmailukeskuksessa oli niinikään vilkasta toimintaa. Ns. kun paikallinen pelastusviranomainen haluaa tarkastaa vaikkapa metsäpaloa ilmasta. Tämän 2,4 km pitkän kiitotien varrelle saapuikin runsaslukuinen yleisö ihailemaan maamme ainoan lentävän DC-3-museokoneen laskeutumista kapealle maantiekiitotielle. Tämä onkin tärkeä taito etenkin SAR-lentopelastustoimintaan osallistuville, joille tällainen tarve saattaa tulla eteen esim. Kirjoittajan mieleen jäi tehdasvalmisteisten koneiden osalta myös pari kaksimoottorikonetta vanhempaa sukupolvea edustava vuosimallin 1967 Piper Aztec ja tälle vastakohtana huippumoderni Diamond DA42. Ultra-koneiden todellinen työjuhta Ikarus C-42. Kuvan kone on amfibiomallia, jolla pääsee kätevästi laskuun veteen ja maakentille. Jämin yllätys ja hitti piloteille oli laskeutumismahdollisuus Niinisalon varalaskupaikalle. Fly-Iniin saapui reilusti yli 100 lentokonetta ja yleisöäkin vaikutti olevan varsinkin lauantaina runsaasti. Sunnuntaina valitettavasti sadesää rajoitti lentotoimintaa. Laskussa Vinka. ILMAILU 57. tekstI nILs rostedt kUvAt MIkko MALInIeMI Jämin ilmailukeskuksen perinteinen kesätapahtuma eli heinäkuun Fly-In tarjosi tänäkin vuonna uudenlaista ohjelmaa. Muun muassa kaikki Suomen viisi Bellanca Citabria/ Champion-konetta tulivat paikalle ja suorittivatkin yhdessä näytösohilennon. Siellä piti majaansa koko tapahtuman ajan upea museokone DC-3
Koneesta löytyy kaikki tarvittava. Voiton vei tällä kertaa Raimo Toivio, jonka Europa XS-koneesta löytyy koko joukko hienoja ratkaisuja alkaen ohjaamon nahkasisustuksesta pitotputken automaattiseen hyönteisestolaitteeseen. Nähtäväksi jää, tulevatko PIK:it Varttimarkka ja 21 kisaamaan ensi vuonna Vuoden Rakentajan palkinnosta. Europa-koneen voi rakentaa joko tavallisella nokkapyörälaskutelineellä tai, kuten Raimo Toivion tapauksessa, sisäänvedettävällä Monowheel-kannuspyörätelineellä, missä siivissä olevat apupyörät taittuvat myös sisään yhdessä pääpyörän kanssa. Europa-koneesta on myös kehitetty tyyppihyväksytty Continental-moottorilla varustettu Liberty XL, joka valmistetaan Yhdysvalloissa. R ra Diamondin kaksimoottorinen, wingletein varustettu kone on uusinta uutta luokassaan. Projektia toimikunta piti erittäin vaativana ja lopputulosta hyvin viimeisteltynä. Suorituskykyä ja näköä löytyy! Vi ul 58 ILMAILU. Konetyyppi on englantilaista alkuperää ja on siellä osoittautunut varsin suosituksi, yli 700 rakennussarjaa on tilattu. Komposiittirakenteinen kaksipaikkainen kone on nopea (matkanopeus noin 250 km/h), Rotax-moottorinsa ansiosta taloudellinen sekä 623 kg maksimipainollaan tukevampaa tekoa kuin samankokoiset ultrakevytkoneet. Vuoden Rakentaja -palkinnon sai tänä vuonna Raimo Toivio upealla Europa XS -koneellaan. Tervetuloa Jämille, Jarmo Hakala ja Aki Suokas! K jo Palkitun Europa XS:n ohjaamo on yhtä viimeistelty kuin ulkonäkökin. Vuosien työpanos on kannattanut. Vuoden Rakentaja Uusia experimental-koneita oli Jämille tänä vuonna saapunut Vuoden Rakentajapalkinnosta kilpailemaan neljä, eli sama määrä kuin 2006. Raimon Europa-kone on Suomessa uusi konetyyppi, tosin toinenkin samanlainen kone lienee jo tämän lehden ilmestyessä lentänyt
Gyroja toivoisi ilmestyvän Suomen taivaalle ja lentopaikoille enemmänkin. ILMAILU 59. Finavian lennonjohtajat hoitelivat "Jämi maa" -nimisen ilmailuradioaseman liikennetiedotuksia enemmän kuin mallikkaasti. Reijo Österbergin ICP Savannah on hyvä osoitus siitä, kuinka metallikonekin voidaan tehdä rakennussarjasta. Muotoilu on historiallinen, mutta puree ilmailuväkeen kuin häkä. Gyrokopterit ovat harvinaisia lentolaitteita Suomessakin. Kuvan gyro antoi makupaloja ketterästä liikehtimiskyvystään. Koneen väritys on rohkeahko mutta tyylikäs. n. Viljo Levelän Savage Cruiser, joka tullee edustamaan uudenlaista lentokulttuuria ultrakevytmaailmassa. na tä21 an kala Kaarlo Rajalan rakentama Bellanca Scout on uudelleen rakennettu experimental-luokkaan, jonka viimeistelytyö on hyvin toteutettu. s Näyttävä konerivistö tervehti laskuuntulijoita historiallisella Jämin "nurmiplatalla". onna an
Lauantai-iltana Jämin päärakennuksen terassilta sai sitten ihailla radio-ohjattuja lennokkeja supernopeasta suihkukoneesta oldtimer-liidokkiin, joka hinattiin ilmaan niinikään oldtimer-Auster-lennokilla. Jämi-areenalla pystyi tutustumaan myös ilmailualan koulutukseen ja tekemään ostoksia. Lennokkien laatu on vertaansa vailla ja katsojat haukkoivat henkeään kun toinen toistaan hienommat koneet esittivät näytösohjelmiaan Jämin päärakennuksen edustan kiitotien yläpuolella. Jämillä toimii jo toista vuotta laadukas hotelli. Jämin majoituskapasiteetti on hyvä, mutta todelliseen fiilikseen kuuluu majoittua joko oman koneen siiven alle tai aluksen välittömään läheisyyteen. Alueella voi käydä myös käydä harrastamassa hiihtämistä läheisen hiihtoputken ansiosta. Kuten aina Fly-In-tilaisuudessa, paikalla oli runsaasti muita hieman erikoisempia lentolaitteita. Paikalle saapujat saivat halutessaan maksaa vapaaehtoisen muutaman euron kannatusmaksun. Järjestelyporukka teki mittavan työn Fly-Inin eteen ja eiköhän ensi vuonna taas tavata Jämillä. A k t Kunnon fly-in-meininkiin kuuluu majoittuminen kenttäolosuhteissa. Lennokkien näytökset olivat kuin kansainvälisestä näytöksestä. Autogirot esittäytyivät, vesikoneet lensivät ylilentoja (niillä oli Mielahdessa oma vesitukikohtakin), taitolentoa ja laskuvarjohyppyä nähtiin, unohtamatta myöskään Areena-hallin ohjelmatarjontaa. Ja kauppa kävi! Monille kävijäille tärkein syy tulla Jämille on kuitenkin varmasti tuttujen ilmailijoiden tapaaminen ja "kuppilatiiman" kerääminen. Suomalaiset ovatkin maailman huippuja eri lennokkilajeissa. Europa-koneen lisäksi muut uudet experimental-koneet olivat ICP Savannah, Savage Cruiser sekä uudelleenrakennettu Bellanca Scout. Näistä kuvateksteissä lisää. Lennokit osoittivat olevansa todella näyttäviä koneita. Jämin tilaisuus oli kaikille ilmainen. Muun muassa SIL-Shop oli tuonut paikalle suuren valikoiman simulaattoreita, lennokkeja ja muuta tarpeellista ilmailutavaraa. Moottoripuolella uutta oli Suomen tiettävästi ensimmäinen lentävä japanilainen 60 hv HKS700E-moottori, joka oli asennettu Yarrow Arrow-ultraan. Koneita oli paikalla toista sataa, joten nähtävää riitti! 60 ILMAILU
isaa atustaa, Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. BC700/900 hintaan sisältyy: laturi, verkkovirtalähde, suomenkielinen käyttöohje. Ismo teki rennon tyylikkään ja täsmällisen laskun. myös n osonut toreilmaiämilaili" ketavan uon- SAR-kouluttaja ja evp-hävittäjäohjaaja Ismo Aaltonen finaalissa Niinisalon varalaskupaikalle. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi www.paratronic.fi ILMAILU 61. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi BC700/BC900 älylaturit 35 / 57 Huippulaturi purku-, testaus(mittaa akun todellisen kapasiteetin purun yhteydessä) ja virkistys-ominaisuudella. Jokaiselle akulle on oma LCD näyttö, jossa akun jännite V, latausvirta mA, latauksen kesto hh:mm, kapasiteetti mAh. ksen attuja eesta maan . Tottumattomille lentäjille reunaesteiden läheisyys saattoi aluksi vaikuttaa vieraalta, mutta kynnyksen kohdalla jokainen huomasi, että tilaa oli runsaasti. Aaltonen parkkeerasi SAR-käytössäkin olevan Jukolan Pilottien Cessna 172:n varalaskupaikan rajoitetulle pysäköintialueelle. Niinisalossakin oli käytössä lennontiedotuspalvelu, joka toimi kuin sveitsiläisvalmisteinen kello. t exnnah, nettu lisää. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. iettäen 60 nettu ikalla mpia vesielahentoa atta ntaa. BC900 sisältää lisäksi kantolaukun, 4 AA-akkua, 4 C- ja 4 D-adapteria
luvulla ovat y Nop roksel h, mik jälkee selle k lähellä hiukan ria hie S 62 ILMAILU. Vasem rimital Pokors pronss Alla: La män m päätte Kans FAI h uutta ollen kisai Kilpa Belg sijait sotila kilpa Serb moit oliva ja kis kesk Siimalennokkien EM-kisat 2007 Leino keissa Nop rin ma ajanot van le kahva den u Usein mikäli lussa tuoma Nop nen r lavuus 40000 maa
Nopeuslennokeissa lennetään kilometrin matka eli yhdeksän kierrosta siten, että ajanotto alkaa kun lennättäjä asettaa kahvan lennätyspaalun haarukkaan. Tästä pitäisi saada koneet erilleen ja streameri varakoneeseen. S Jari Valo on juuri varmistanut pronssin Suomeen nopeuslennokeissa. ILMAILU 63. Alla: Lauri Malilan stuntti laskeutuu seitsemän minuutin pituisen taitolento-ohjelman päätteeksi tekstI jA kUvAt tIMo forss Kansainvälinen ilmailuliitto FAI halusi kannustaa Serbian uutta politiikkaa ja näin ollen heidän hakemuksensa kisaisännyydestä hyväksyttiin. Toiselle lennolle Jari lisäsi hiukan potkurin nousua ja sääti moottoria hieman rikkaammalle. Paalussa lennättäminen poistaa vetämisen tuoman lisänopeuden. Nopeuslennokin sydän on kaksitahtinen resonanssimoottori, jonka kuutiotilavuus on 2,5 cm3. Nopeuslennokkien ensimmäisellä kierroksella Jari sai hyvän tuloksen 292,0 km/ h, mikä oikeutti ensimmäisen kierroksen jälkeen 5. Mikäli kahvaa ei laiteta paaluun, saa kilpailija yhden uusintayrityksen kierroksen lopuksi. Kilpailu pidettiin 9.-13.7. Nyt oli helppo jatkaa toiselle kierrokselle, moottorin säätö oli hyvin lähellä oikeaa. Hän tiesi, että Jussi selvittää sotkua kolarin jäljiltä. Päinvastoin isännät olivat erittäin ystävällisiä ja kisajärjestelyt sujuivat keskimääräistä paremmin. uomen joukkueessa oli kuusi kilpailijaa, Jari Valo nopeuslennokeissa (F2A), Lauri Malila taitolennossa (F2B), Jussi ja Timo Forss, Laura Leino ja Kimmo Valkonen taistelulennokeissa (F2D). Lennokit ovat kehittyneet jo 1970luvulla yksisiipisiksi ja niiden potkuritkin ovat yksilapaisia. Vaikka kilpailut pidettiin ensi kertaa Serbiassa, ei järjestelyitä voi moittia. sijaan. Usein joudutaan turvautumaan uusintaan mikäli säädöt eivät ole kohdallaan. Kierroksia se ottaa yli 40000 r/min ja tehoa on noin 2 hevosvoimaa. Belgradin pohjoispuolella sijaitsevalla Batajnican sotilaslentokentällä. Vasemmalla yllä: Taistelulennokkien juniorimitalistit: Jussi Forss hopeaa, Alexander Pokorsky kultaa ja Natalia Dementjeva pronssia
Stuntin mitalistit olivat: kultaa Jiri Vejmola Tsekki, hopeaa Richard Kornmeier Saksa, pronssia Andriu Yatsenko Ukraina. Jarin pronssi on kautta aikojen ensimmäinen Suomen mitali nopeuslennokeissa. Erässä lennättää samanaikaisesti kaksi kilpailijaa, jotka yrittävät katkaista lennokin perään asetettua kolmimetristä kreppipaperia. Combat alkoi maanantaina 60 kilpailijan voimin ja sitä ajettiin viitenä päivänä 9 kierrosta ja yli 120 lennätyserää perjantaihin saakka. Maa kierro muod lennät toisen Parh Jussi j le ku kierro varmis or-hop een yl asti pa hyvää keissa tyksee pois ja Näin o tavat Jussi a maton Kilpai itsensä TULOKSET F2D - COMBAT osallistujia yht. Erä kestää 240 sekuntia. Tyypillinen erän tulos on 3-2 leikkaukset ja täydet lentoajat, silloin erän pisteet on 540-440. Jari ajoi kuitenkin vuorollaan ja sai tulokseksi 296,0 km/h. Natalia Dementieva, Moldova Täydelliset tulokset: www.akaerolux.com/pgs/a_ec_controlline_07.html 64 ILMAILU. Kultaa voitti Espanjan Luis Parramon tuloksella 298,7 km/h, Hopeaa Englannin Peter Halman tulos 298,4 km/h. Finaalipaikka viidentoista parhaan joukkoon jäi 37 pisteen päähän. Jotkut taktikoivat ottamalla uusinnan, joka ajettiin myöhemmin iltapäivällä viileämmässä säässä. Ukraina 2. Banzai! Nopeuslennokkia lennätetään paalussa, jotta kilpailija ei voi vetämällä vaikuttaa tulokseen. Dimitriy vedernikov, venäjä 3. Igor Dementjev, Moldavia 2. Pisteitä rokottivat muutamat virheet, kuten liian matalalla lentäminen. Tästä alkoi jännittäminen, kaksi venäläistä ja kolme unkarilaista olivat jättäneet kolmannen kierroksen uusinnan varaan. Kukaan ei kuitenkaan parantanut tulostaan riittävästi ja Jari Valon pronssi oli tosiasia. Säädöt onnistuivatkin hyvin ja moottori oli resonanssissa heti nousun jälkeen eikä sitä tarvinnut sen enempää härnätä. Mikäli ensimmäinen pilotti on maassa kaksi minuuttia vaikkapa kolarin takia, lentopisteiksi tulisi 0 ja tulos olisi 300-440. Kierroksen lentoaika on noin 1,2 sekuntia. lennokissa on potentiaalia lähelle kolmen sadan nopeutta mikäli kaikki muuttujat osuvat kohdalleen. Lauri Malila sijoittui 21. Taitolennokeissa lennetään ennalta määrätty ohjelma, jonka pitää mahtua seitsemän minuutin sisään. Joka leikkauksesta saa sata pistettä ja lennetystä sekunnista yhden pisteen. Jarin lento oli puolen päivän aikaan. Kim Kim Hu tai Laura Leino ja Venäjän Vedernikov. jussi forss (jun), suomi 6. Maassaolosta kertyy vastaavasti miinusta saman verran kuin ilma-ajasta plussaa. Taistelulennokit, eli combat, kilpaillaan cup-periaatteella siten, että toisesta häviöstä putoaa pois kilpailusta. Mikäli leikkaa streamerin kerralla erän alussa niin voittaakseen joutuu pakenemaan lähes neljä minuuttia, mikä on erittäin vaikeaa. jussi forss, suomi 3. 16 1. oleksandr Pokorskiy, Ukraina 2. Maassaolosta rangaistaan sen takia, että johtava kilpailija ei voi liian aikaisin ottaa konetta alas varmistaakseen voittonsa. 50 1. Combatin kaksi prinsiippiä on: Pysy ilmassa ja älä leikkaa streameriä kerralla. Kolmas kierros ajettiin perjantaina finaalipäivänä. saavuttaen kahden parhaan lennon yhteispisteiksi 1957 pistettä. Aika alkaa käynnistyksestä ja päättyy lennokin laskeutumiseen. kimmo valkonen, suomi 19. Latvia 3. Moldova 5. suomi F2D - COMBAT (juniorit) 1. Mike Whillance, englanti 6. Tulos: 296,3 km/h ja kolmas sija tässä vaiheessa. Laura Leino, suomi F2D - COMBAT (joukkuetulokset) joukkueita yht
Joukkuemitalit ratkesivat tänä vuonna äärimmäisen täpärästi.Yksi voitto lisää olisi tuonut Suomelle mitalin. Jussi ajoi omalla tasollaan, mutta uskomatonta on hänen suoritusvarmuutensa. Kimmon, Jussin ja Lauran voitoista tuli joukkuetuloksiin kustakin yksi piste. Kimmo oli Suomen joukkueen yllättäjä, kuudes sija oli hänen tähän asti paras arvokisatuloksensa. Laura voitti kaksi erää ja sijoittui 19. Parhaiten suomalaisista menestyivät Jussi ja Kimmo, jotka sijoittuivat jaetulle kuudennelle sijalle kuuden kilpailukierroksen ja neljän voiton jälkeen. yhaikka pisamat inen. Erä päättyi Dementievin 2-1 voittoon. Finaalissa kohtasivat Moldavian Igor Dementiev ja Venäjän Dimitriy Vedernikov. sijalle Allekirjoittaneelle tuli suoraan kaksi häviötä. Ensi vuonna hän on ikänsä puolesta viimeistä vuotta edustuskelpoinen juniorsarjassa. Jussi varmisti tällä sijoituksella itselleen junior-hopean. jmola aksa, illaan hävinnätjotka aseJoka etyslosta erran 240 sen n aiseen ä on: kerrralla paä on s on illoin simuttia tulisi pailiänä 9 ntai- Maanantaina ajettiin ensimmäinen kierros, eli Suomella oli neljä erää. Ensimmäisessä erässä arpa toi edellisen Euroopan mestarin, Englannin Mike Whillancen, vastaan ja toisessa Moldavian Natalia Dementievan. Päivät muodostuivat pitkiksi, koska jos et itse lennättänyt niin sitten olit mekaanikkona toisen erässä. Tämä oli hänelle jo kolmas peräkkäinen junior-hopea. Molemmat olivat hyviä eriä mutta puristus ei riittänyt. Hänen esiintymisensä koko kilpailun ajan oli varmaa ja lennätys taktisesti älykästä. ? Jos tunnet, että elämäsi tai osa siitä kaipaa muutosta, me voimme auttaa sinua! Olemme erikoistuneet auttamaan niitä, jotka hauavat löytää jälleen positiivisen otteen elämään, mutta eivät välttämättä jaksa tai pysty itse... Kymmenellä pisteellä Suomi oli hienosti joukkuekilpailun viides. Tämä lupaa hyvää vastaisuudessa, sillä taistelulennokeissa tarvitaan laajaa rintamaa menestykseen, koska toisesta häviöstä putoaa pois ja vastustaja valitaan puhtaasti arvalla. Kilpailu toisensa jälkeen hän kampeaa itsensä mukaan mitaliotteluihin. Näin ollen edellisen vuoden finalistit saattavat kohdata ensimmäisellä kierroksella. Soita lisätietoja: myyntipäällikkö Mikko Nieminen, 040 411 4990 tai käy tutustumassa www.smarttraining.fi ILMAILU 65. Kimmo vastaan Tsekin Radim Smeikal, erä Kimmolle. Etualalla kehätuomari Vernon Hunt, joka valvoo kilpailijoita ja antaa taistelukäskyt. lasi 21
Levelän Villen koulussa lentävä näyttelijä Antti Virmavirta saapui Ikaruksella Malmilta, komea rivistö FK-9 lentokoneita laskeutui Ray Silanderin johdolla ja Shell Air Rally saapui Petri Hiltusen, Seija Pitkäsen ja Klaus Bremerin johdolla Vesivehmaan, Jyväskylän, Iisalmen ja Kajaanin kautta Malmilta Pudasjärvelle. Alkupäivien konerivistöä komistivat myös Brandtin maahantuomat tuliterät Seamax ja Zephyr 2000. Torstain säät mahdollistivat lentoretken Lappiin, Pokkaan ja sieltä palatessa varsinkin ulkomaalaisille ikimuistoisen vierailun H einäkuun alun hienoissa säissä saapui kone toisensa perään Pudasjärven kansainväliseen ilmailutapahtumaan. Super Cubilla lentelevä Hannu Ervasti ja lentäjäsuvun nuorimmainen, Erika Lehto loivat haitareillaan lisää tunnelmaa. Koko tapahtuman ajalle laskettiin vieraita koneita olleen ainakin 65. Joulupukinmaassa. Viileät ja sateiset säät pitivät paikalliset nuoret poissa, mutta rautaiset sotaveteraanit puolisoineen eivät kylmää pelänneet, vaan olivat runsaslukuisesti paikalla. Kuva Helena Jaakkola. Hävitt kentele dasjärv sa sool Interna Fairfor Trophy parhaa tuleval soololl Kuva M va nuo myöte Lentä Wanh Lentorallia, veteraanitapaaminen ja tanssit Rallyn mukana tulleet suorittivat jokaisella kentällä oman tehtävänsä ja iisalmelaiset hoitivat maukkaan ruokailun yli kolmenkymmenen hengen seurueelle. Perjantaina lennettiin jo hieman suttuisissa keleissä osastolento kaupungin ylle ja illaksi kentälle oli kutsuttu vieraita. Jos ei sääskien ja yön valoisuuden takia halua nukkua paljaan taivaan alla, on oma teltta hyvä ja tunnelmallinen vaihtoehto. Kansalaisopiston kuoro lauloi heille kahvitilaisuuden aluksi haikeita säveliä nuoruutensa ajoilta. Havulan vesilentosatamassa ei koneita juuri ollut, mutta rannan tuntumassa ole- Pudasjärvelle lennettiin koneilla, joiden ääripäät ovat tässä. Klaus Bremer lausui syvän kiitoksensa ja kunnioituksensa veteraaneille heidän tekemästään työstä. Kuva Teemu Karppinen. Lau jista s vieras saapu kaupu daama Lapin lentok villa li kelluk tusta omista Kuu toi pa polttim poseti iloisia minta Sun senlen lut, m kotia kaksi ja sak jatkoiv kappii Pokan perille joutui kentäl ja heil ta koti Tapa näytös jossa o kanna kuun e sunnu 66 ILMAILU. Kuva Teemu Karppinen. Pohjoisen ihmisiä ei pidä lentokentältä pois sade eikä mikään kun Wanha Lady DC-3 saapuu. tekstI HeLenA JAAkkoLA Kansainvälistä ilmailua pohjoiseen Sunny Nights Fly-in kiinnosti laajalti Euroopassa Kesäinen Fly-in antaa rajattomat mahdollisuudet majoitukseen. Koneiden erilaisuus asetti haasteita, mutta Hiltusen Petrin rautainen ammattitaito ja Pitkäsen Seijan kansainvälisissä piireissä rutinoitunut työskentely takasi onnistuneen ja rennon kisatyöskentelyn. Muutama ilmailukerho oli paikalla jo perjantaina kertomassa toiminnastaan, ja veteraanit pääsivät tutustumaan myös Lapin Lennoston esittelytelttoihin. Rallin mukana lensi Bremerin helikopteri mukaan lukien 15 konetta, joista pääosa ulkomailta, Remos G-3 Mirage Romaniasta, kolme Cessnaa Puolasta, RANS S6, C42 ja CTSW Saksasta, Katana Itävallasta ja Cessna Ruotsista. Pieni ultrakeveä Saksasta ja iso DC-3 Suomesta
kokonaistuloksissa hopeatilan valloittanut Artur kowloski team voittikin kirkkaasi rallin vaativimman nk. Puolalaismiehistöt hämmästyttivät suorituskykyisillä Cessnoillaan ja huippuluokan GPs- ja tietokonevarustuksellaan. sairaana sitkeästi kilpaillut Ruotsin Ingegärd Hasselgren palkittiin sisu-mitalilla. Se joutui holdaamaan kaupungin päällä hetken aikaa Lapin Lennoston Hornetin ihastuttaessa lentokentän päällä uskomattoman sulavilla liikkeillään. kansainvälisen liiton odottaa saattaa FAI:n kisapomoilta, suolentorallien kehityksestä vastaava pari haki harjoi- raan voittoon. kolme puolalaiskonetta olivat joukkueena ylivoimainen. Keskinen-Keskinen kahden osion voittoon P iper Arrowilla lentänyt espoolaispari Martti ja Merja keskinen ylsivät ainoana virheettömään 0-suoritukseen maaliinlaskun tarkkuuskisassa. klaus Bremer Kisatulokset nettisivuilla kohdassa "Malmi-Pudasjärvi SNR" Malmi-Pudasjärvi rallin osallistujien koneet Vesivehmaalla. Itävaltalaiset kaksi konetta jatkoivat jo aiemmin hyvissä säissä Nordkappiin ja puolalaiset suunnistivat kotiin Pokan sääskiparvien ajamana päästen perille suunnitelmiensa mukaisesti. Kuumailmapalloilija Martti Haapala toi paikalle matkustamokorin, tohautteli polttimoita ja kertoi lajin erikoisuuksista, posetiivari kaukaa Tanskanmaalta soitteli iloisia värssyjään ja kerhot esittelivät toimintaansa säiden suojassa infoteltassa. Muut joutuivat seikkailemaan alkuviikon aikana kentältä toiselle säiden lomassa lennellen ja heiltä on tullut huikeita seikkailutarinoita kotimatkan varrelta. aikamittakaava-osion, joka edellytti tarkkaa reittiviivan, kääntöpisteiden ja annetun keskinopeuden noudattamista. keskiyöllä sunny nights -rallin kilpailijat nousivat siiville valokuvaamaan ja filmaamaan Pudasjärven tarjoamia auringossa kylpeviä huikeita erämaamaisemia. Pilotit ovat museolla kilpailutehtävää suorittamassa. Lentorallissa vastoinkäymisiä kokenut Remos Miragellaan lentänyt peräänantamaton romanialaispari Ionescu-Bornaz palkittiin taistelijan Maljalla. kolmen puolalaiskoneen vahva panos työnsi saksalaiset lentorallien konkarit palkintosijojen ulkopuolelle, kun sunny nights -ralli saatettiin päätökseen vaihtelevissa sääolosuhteissa Pudasjärvellä sunnuntaina. katanalla lentävän itävaltalaisparin szameitat- Paul Szameitat ja Hans Gutmann lensivät Gutmannin voitto perustui tasaiseen suoritukseen Malmi-Pudasjärvi Rallin rutiinilla ja kuten lentorallin kaikissa osioissa. Sunnuntaina DC-3 lensi viidennen jäsenlentonsa ja kuudeskin lento olisi tullut, mutta Wanhan Ladyn oli aika lähteä kotia kohti. Pari voitti myös valokuvina annettujen havaintokohteiden paikallistamisen. Merja keskinen palkittiin lentorallin parhaana tähystäjänä. Pohjoiseen kannattaa siis lentää kesällä 2008 heinäkuun ensimmäisellä viikolla, keskiviikon ja sunnuntain välisenä aikana. ettiin lento kutitivät taiset lmää iseslauloi a säubilla uvun haiemer itukstään ikalla taan, myös neita ole- uomalaispari keskinen-keskinen yllätti pronssitilallaan kokeneiden ulkomaalaisten rynnistyksessä suomessa lennetyssä ensimmäisessä kansainvälisessä sunny nights shell Air Rallyssa. tusmielessä kääntöpisteet ja paikallistivat annetut havaintokohteet pelkästään ilmailukarttoihin luottaen. Kuva Kalle Reunanen. ILMAILU 67. Samaan aikaan starttasivat kaksi ruotsalaista konetta, romanialaiset ja saksalaiset. Asiaan lienee vaikuttanut saapuvan DC-3:n jylistely laajan korpikaupungin taajaman yllä. Keltaisena hohtavat FK-9 kellukekoneet herättivät erityiskiinnostusta ja yksi FK-9 luovutettiinkin uudelle omistajalle tapahtuman aikana. Tapahtuma ei ole jatkossakaan lentonäytös, vaan lentäjien kokoontuminen, jossa on avoimet ovet yleisölle. Kuva Seija Pitkänen. http://wings.pudasjarvi.fi Hävittäjälentolaivue 11:ssa Rovaniemellä työskentelevä kapteeni Tommi Heikkala kävi Pudasjärven Fly-in tapahtumassa harjoittelemassa sooloaan, jolla hän sittemmin voitti Royal International Air Tattoo- lentonäytöksessä Fairfordissa The Lockheed Martin Cannestra Trophyn Iso-Britanniassa Pokaali luovutetaan parhaalle saarivaltakunnan ulkopuolelta tulevalle esiintyjälle. Kyllähän semmoisella soololla pohjoisen asukkaat villitsee! Kuva Martti Tikkanen. Lentorallin voitto Itävaltaan Szameitat-Gutmann pesi kovat puolalaiset s va nuorisoseuran talo täyttyi illalla ääriään myöten tanssihaluisista ihmisistä "Tanssii Lentäjän kanssa" tapahtumassa. Wanha Lady ja Hornet-soolo Lauantain Avoimet Ovet houkutteli kurjista säistä huolimatta arviolta noin 3000 vierasta paikalle
Burgerit syötyämme totesimme täydellisestä puuttuvan enää vain nokipannukahvit jälkiruoaksi. Koska tämä ei ole keittiöalan lehti en Pokkaburgeria tarkemmin kuvaile, mutta ensi vuoden Sunny Nights Rallyessa se kannattaa mennä kokemaan paikan päälle. Oululaisten Dimona tuli paikalle hätäisimpien Cessna-porukoiden jo lähdettyä Rovaniemelle. Heti Pokan platalle pysäköitäessä näimme aiemmin tulleiden huitovan mahti- pontisesti koko ajan käsillään. Tarkkuuslentoharjoittelu ei osallistujia juurikaan kiinnostanut, koska kaikki olivat juuri lentäneet tarkasti suunnistaen ja kuvia bongaillen halki Suomen ja keskieurooppalaiset olivat saaneet kyllikseen tulomatkallaan osastolentoharjoittelua, missä yksi pyrstökin oli ruttaantunut. Varttitunnissa he saivat Pohjolan eksotiikkaan oleellisesti kuuluPokkaburgerin syntysijoilla Erkki Heinilä, romanialainen Daniel Bornaz, Olli Juujärvi, Mikko Jaakkola ja romanialanen Liviu Ionescu. vasta sääskien huitomisesta tarpeekseen ja vaativat, että Joulupukkia on lähdettävä tapaamaan välittömästi. Jopa alkoi innostuneita käsiä nousta. Erään tarinan mukaan Pokan metsälentopaikka sai öljysorapäällysteen vahingossa. Monet eurooppalaiset rallin osanottajat jäivät keräilemään voimia pitkien siirtolentojen jälkeen, koska he pitävät lentomatkustelua ääriviivojen tunnusteluna ja rajoissa liikkumisena, minkä tavoitteena voisi mahdollisesti olla mielikuvissa nähty Jäämeren ranta ja Nordkap. Keskemmältä Eurooppaa tulleista rallin konekunnista, etenkin takapenkillä olleet naiset, näyttivät olevan tyytymättömiä kahden tunnin lennon jälkeiseen vaatimattomaan palveluntarjontaan puucee ja tulipaikka - sekä etenkin runsaaseen sääskien määrään. Kiitotien vieressä on laavu, mökki ja ulko-wc. Eipä ollut pannua eikä kahvia, ei sen puoleen ollut vettäkään. Yhtenä joukossa me OH-PTA:lla. Pienen matkan päässä virtaa pieni joki, josta saa paikallisten mukaan hyvin kalaa. Romanialaispilotin kanssa kävelimme vähän syrjemmälle kentän reunasta saadaksemme digitalisoitua itselle muistoksi kenttää ympäröivää karua maastoa. Me muut, yksi romanialainen ja muutamat skandinaavien konekunnat, päätimme palata tuohon joulupukkitouhuun vähän syksymmällä, jolloin hän on perinteisesti tullut kotiovelle saakka lahjojen ja saatesanojen kanssa Pistimme leirin pystyyn ja laavulle tulet Mikon kaivaessa kassistaan kenttälounastarpeita. Näin syntyi 800 x 23 m päällystettyä kiitotietä. Il vi PURJE Ilma kirjoit non k ryhmä Ilma näyttä saa len joko s seen p Kuit jelenn esittel haluaa ta otta Tark mailum telylen M8-8, kaan aukea kilöä e Ilmailu riskial varusm on elä Ymm telylen Jämijä sattun mukse Ymm tenkaa toimin Kos varsin mukaa le saa saa ja kentän minna vänsä riemu Mik seksi t telylen löryhm ilmailu Siih vää ilm 68 ILMAILU. Lentoretkelle Pokkaan starttasi seitsemän vierasta konetta ja Mikko Jaakkola Bellancallaan eväät takapenkillä. Oulun Moottoriliitäjien SuperDimona siirtymässä platalle. S unny Nights Rally 2007:n torstaiaamun auetessa Pudasjärvellä aurinkoisena puuhamies Mikko Jaakkola esitteli useita vaihtoehtoja päivän lentotoiminnaksi. Lisäbonuksena saattaisi paluumatkalla tavata Joulupukin Rovaniemellä. Reilun 300 km:n matkalla hikisessä + 26° kelissä jouduimme hieman kiertelemään kehittyneitä sadekuuroja ja Pokkaa lähestyttäessä näkyvyyden yhä sateessa heiketessä päätimme odottaa muiden saapumisruuhkan koneiden laskeutumisilmoitukset ensin hieman syrjemmällä Porttipahdan tekojärveä samalla ihaillen. Pokka Inari maantien päällystämiseen olivat insinöörit laskeneet sopivasti särkymävaraa öljysorakekoon. POKAN KENTTÄ Sääskien kiitorata keskellä erämaan hiljaisuutta tekstI JA kUvAt JUHA RItARI Kestopäällystettä keskellä ei mitään, Lapin Pokassa. Oheisessa kuvassa näkyy osa tarvittavista komponenteista. Ja näinhän siinä kävi, seitsemän konetta Pokan platalla jäi vain hetken huumaksi. Katsoimme parhaaksi sivellä hyttysmyrkyt iholle jo koneessa moiselta hosumiselta välttyäksemme. Jäljelle jäi Lapin lentoretki, esimerkiksi keskellä ei mitään sijaitsevassa Pokassa käynti. Ihmeellisiä nuo naiset, mutta kauniita olivat kumminkin. Mikon opastamana valmistimme kukin itsellemme muutamat Pokkaburgerit, ja oli kieli lähteä mukaan herkusta. Tien valmistuttua massaa jäi jäljelle ja joku asioista hyvin perillä oleva taho oli päättänyt, että nuohan levitetään Pokan metsäkentälle. Siinä hän tulkitsi osuvasti tilan: - Ihmeellistä, mistään ei kuulu mitään! Niinpä, Pokan kentällä hiljaisuutta tauotetaan vain harvoin
ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. Tämä koululento voidaan korvata millä tahansamuulla tarkastuslennolla tai lentokokeella. 20) kerrottiin, että: "lupakirjaan liittyvän kelpuutuksen voimassaolo edellyttää 10 lentotuntia edeltävien 12 kuukauden aikana sekä kertauskoululentoa". Kuitenkin kyseessä on yksittäinen purjelennosta kiinnostunut henkilö, jonka esittelylennon usein hänen kaveripiirinsä haluaa tarjota elämänsä yhtä suurta askelta ottavalle ystävälleen. Lisää tietoa asiasta Ilmailuhallinnosta: koulutusjalupakirjat@ilmailuhallinto.fi www.ilmailuhallinto.fi Näin kiltisti ja tyylikkäästi voi ilmaista, että lentokoneeseen koskeminen ei ole sallittua. uutamme ähän isesti aateyn ja staan mana amat kaan öalan vaile, llyesaikan a taryötytuvan oaksi. Erään närkästyneen äidin kommentti oli, ettei missään lukenut ettei saa koskea. Artikkeliin on lipsahtanut pieni tuntivirhe. Tarkastaja Ansa viittaa nimenomaan ilmailumääräyksen tekstiosaan, jossa esittelylento tapahtumana määritellään (OPS M8-8, 2.1). Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUn toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. ILMAILU 69. Kai Hirvelä OH-XTA SEP-KELPUUTUKSEN LENTOTUNTIMÄÄRÄ ON 12 TUNTIA ILMAILU-lehden (4/2007) Moottorilento-artikkelissa (s. RI seen ttävä nuo kin. puomme saatoksi Siinä än! tauätäiettyä älengosiseen ärkyuttua n peohan syn- Ilmailu kuulee vitosena PURJELENNON ESITTELYLENNOT Ilmailuhallinnon tarkastaja Hannu Ansa kirjoitti ILMAILU-lehteen ilmailuhallinnon kannan esittelylentojen erään kohderyhmän suhteen. Koska ilmailumääräys OPS M8-8 on varsin yksiselitteinen (oman tulkintani mukaan) sen suhteen, keitä esittelylennolle saa ottaa, olettaisin että näille lennoille saa jatkossakin ottaa kenet tahansa, joka kentän reunalle ilmestyy purjelentotoiminnasta kiinnostuneena ja toivoo pääsevänsä kokemaan purjekoneella lentämisen riemua. emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Kangasverhoillun experimental-lentokoneen omistajana minua jäi kiusaamaan se että nykyvanhemmat eivät tajua, mitä jälkikasvu saa tehdä ja mitä ei. Kuinka on eläkeläisten tai naisten laita. Siihen asti, jatkakaamme lentämistä hyvää ilmailutapaa ja säädöksiä noudattaen! Purjelennonopettaja j KATSOA SAA MUTTEI KOSKEA Jämin ilmailutapahtuma oli hieno, vallankin yleisölle. kirjoita tiiviisti ja napakasti. Tavataan ensi vuonnakin mutta itse tulen autolla. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Näistä lentotunneista yksi saa olla kertauskoululento. Määritelmää lukiessa ei ainakaan tavalliselle purjelennon opettajalle aukea, miksi juuri avioliittoon astuvaa henkilöä ei saisi ottaa esittelylennolle. Kankaiden painelu tai siivelle kiipeäminen ei todellakaan ole sallittua. Onko Ilmailuhallinnolla mielessä myös muita riskialttiita ryhmiä. Ymmärrän hyvin huolestumisen esittelylentojen turvallisuudesta luettuani Jämijärvellä esittelylennon yhteydessä sattuneen onnettomuuden tutkintakertomuksen. ILMAILUn toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Yleisin harrasteilmailijoiden kelpuutus on yksimoottorinen mäntämoottorikelpuutus eli single engine piston SEP. Ilmailuhallinnon kantana kirjoituksessa näyttäisi olevan se, että esittelylentoja ei saa lentää sellaisille henkilöille, jotka ovat joko suunnittelemassa avioliittoa tai sellaiseen piakkoin astumassa. Voiko opiskelijoita tai varusmiehiä ottaa esittelylennolle. Siihen vaaditaan 12 lentotuntia edeltävien 12 kuukauden aikana. Ymmärtääkseni onnettomuus ei kuitenkaan johtunut OPS M8-8:n vastaisesta toiminnasta. Mikäli Ilmailuhallinto katsoo aiheelliseksi turvallisuuden nimissä rajoittaa esittelylentojen suorittamista joillekin henkilöryhmille, se varmaan julkaisee aiheesta ilmailumääräyksen. Jos itse pitäisi vartioida konetta, tapaamiset, luennot ynnä muu tapahtuman anti menisivät ohi. Järjestäjien taholta ohjeistus esimerkiksi kuuluttamalla olisi ollut paikallaan. JAR-FCL 1.245 kohta (c) toteaa asiasta näin: Yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten yhden ohjaajan maalentokoneiden ja/tai TMG -moottoripurjelentokoneiden luokkakelpuutusten voimassaolon jatkamiseksi hakijan on: (ii) kelpuutuksen voimassaolon päättymistä edeltävien 12 kuukauden kuluessa lennettävä yksimoottorisella mäntämoottorilentokoneella tai TMG-moottoripurjelentokoneella 12 tuntia, joihin sisältyy: (A) 6 tuntia ilma-aluksen päällikkönä; (B) 12 lentoonlähtöä ja 12 laskua; ja (C) vähintään tunnin kestävä koululento lennonopettajan (FI(A)) tai luokkakelpuutuskouluttajan (CRI(A)) kanssa. Kuva Mikko Maliniemi. OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V Finna onnek onnelli laskuu todella ovat ka komme sa. kup ja 200 niistä sessa. t niin pa muiste Älkää kerrotu tusheli kauan, enää k seen m lisäaika ohraise Suom harvin tyyppi g-mitta 70 ILMAILU
LENTOKONEEN OMISTAJAT HUOM! Vuokrattavana korkealaatuista, lämmintä, uutta ja edullista säilytystilaa Porissa. siis aivan kuten Yhdysvalloissa. roger Rolling Stones yhtye kävi keikkailemassa suomessa. Ja ovat kansainvälisestikin harvinaisia. Mutta silti kannattaisi hiukan muistella ennen kuin todetaan "ettei meillä koskaan". roger Tasavallan presidentti tarja Halonen on nyt sitten pitkästä aikaa Ilmavoimien "asiakas" suomessa. Ilta-sanomissa yhtiön pääohjaaja kommentoi tapausta miltei samoilla sanoilla. Mm. kopterin saaminen sarjatuotantoon vie niin kauan, että suomella ei ole haluja odottaa. niistä selvittiin ammattitaitoisesti, koska tätä harjoitellaan koulutuksessa. tutkimuskertomukset löytyvät netistä. puh. Joka tietää kyseisten muistomerkkien kohtalosta jotain, voi ottaa yhteyttä vaikkapa suoraan kuppilatiimakiilariin. 0400-821777 Kuppilatiima Finnairin 757-kapteeni sairastui heinäkuussa lomalennolla. nyt vaaratilanne ei ollut niin paha kuin lehdistön lööpit julistivat. Lyhyt on muisti Finnairissa. moottoroidut ovet, kameravalvonta, asfaltoitu piha ym. Rollareiden käytössä oli noin 50 henkeä kyytiin ottava MD-83-koneversio. roger Älkää kysykö kuppilatiimakiilarin lähteitä, mutta sanokaa täällä kerrotun jos asia menee näin: suomi on vetäytymässä nH90-kuljetushelikopterikaupoista. suomessa on kohdeltu kaltoin ainakin kahta ilmailuhistoriallista muistomerkkiä. Aika paukku jos näin käy... roger Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun muistokivetkään eivät saa enää olla rauhassa. Hän piipahti elokuussa turun lentokentältä kalevan kisoissa Lappeenrannassa uudella Casa-kuljetuskoneella. kuppilatiimakiilarille tuli heti mieleen kaksi tapausta vuosilta 2000 ja 2002, jolloin yhtiön koneissa on sattunut lentäjän inkapasitaatio. Mi-8-koptereista kaksi on enää käytössä ja niilläkin operointi pitäisi lopettaa vuodenvaihteeseen mennessä. olkkajärven muistokivestä on kadonnut metallinen Gladiator-kone teille tietämättömille. Yst. samin ranteessa killuu prototyyppi suomalaisten suunnittelemasta kellosta, jossa on kiihtyvyys- eli g-mittari. stora enson veitsiluodon sellutehtaan konttorirakennuksen seinästä on puolestaan kadonnut pronssinen muistolaatta. käykö nH90-kopterikaupoille ohraisesti, selvinnee lähiaikoina. teoriassa neuvostovalmisteiset Mi-8:t voivat saada lisäaikaa, mutta ponnisteluja se vaatii. Perämies toi koneen mallikkaasti laskuun. onneksi matkustajana oli ensihoitaja, jonka hoivissa hän pääsi onnellisesti takaisin vantaalle. FlightForum-keskustelupalstalla netissä Casa onkin nimetty Air Force oneksi silloin kun presidentti Halonen sillä matkustaa. Mutta Iltalehdessä yhtiön tiedottaja kertoi että kyseessä on todella harvinainen tapaus, Finnairilla ei kukaan muista sellaista. Moinen kello on tarpeen samille jos jollekin. kuppilatiima@gmail.com ILMAILU 71. sähköpostiosoite löytyy tältä palstalta. roger Suomalainen taitolentäjä sami kontio kantaa ranteessaan todella harvinaista ja myös arvokasta kelloa. tied. kun kyse on yhdestä maailman suosituimmasta rockyhtyeestä, oli tietysti käytävä vakoilemassa Helsinki-vantaan lentoasemalla, millaisella lentokoneella bändi liikkui. Hallilta lyhyt rullausmatka kiitotielle