Ilmailulehti 7/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN HURRICANE-PILOTTI KOULUTUKSESSA Numero 7/2010 TIAS 2010 73. vuosikerta Hinta 6,50 euroa JYLINÄÄ TAIVAALLA 10007 6 41 488 2 8 880 30 288803-1007 PAL.VKO Suuri kisa- ja näytösnumero 2010-41
Ainoastaan taitopurjelennon EM-/MM-kisoissa Jämillä kisojen ratkaisu jäi viimeisen kisapäivän viimeisille tunneille ja sekin tuuliolojen takia. Toisaalta, monet kokeneet kouluttajat mielellään kilpailevat ja tämä aika on tietysti kouluttamisesta pois. Kuinka voisimme yhdistää eri lajien valmennusosaamista ja mitä osaamista olisi syytä etsiä ulkopuolelta kokonaan 2 ILMAILU muiden, menestystä saavuttaneiden urheilulajien parista. avainhenkilöpäivillä. Jämin experimental-päivien ja Fly-In-tapahtuman yhteydessä pidetty kaksipäiväinen näytös veti ennätysyleisön, noin 12 000 henkeä. Puheenjohtajalta vapautetaan opettajakapasiteettia taivaalle. Vaikka Paasikiven vahvuudet taisivat tulla enemmän esille valtionhoitajana kuin meteorologiassa, voidaan todeta, että mennyt kesä taisi olla säiden puolesta se entisten aikojen "kunnon kesä". Kaikki lentäminen tuntuu siis kiinnostavan ilmailusta kiinnostunutta kansaa. Haasteita riittää ja niihin on jatkuvasti panostettava harrastajamäärän kasvupohjan turvaamiseksi. Muuten näytös oli harrastuslentopainotteinen, sotilaskoneita näytöksessä ei ollut. Menestys ei ollut sattumaa, takana oli 500 lennätysharjoitusta ja tiukka keskittyminen juuri näihin kisoihin. Tapahtuman vetonaula oli Ruotsissa majaansa pitävä Spitfire. Edunvalvonta jatkuu siis monella sektorilla. On aika suunnitella jälleen tulevaisuutta ja valmistautua uusiin määräysympäristöihin, jotka ovat muuttaneet tai tulevat muuttamaan toimintamalleja. Joskus 1990-luvulla Jämin vintage-purjelentotapahtumassa satoi taukoamatta. Säät suosivat kesän näytöstapahtumia. Tampereelle saapuikin arviolta 36 000 katsojaa kahtena päivänä. Ovatpa tavoitteet sitten kilpaurheilussa tai hyvän harrastuksen saaminen arjen rutiinien vastapainoksi, peruskoulutus on kaiken lähtökohta. Alkuun tietysti pitää kommentoida säitä. Se saa pohdiskeltavakseen SUIO:n kilpaurheilusta tekemän kyselyn tulokset. Kuljetukset ja palvelut saivat osakseen kritiikkiä ja niistä on otettava oppia. Samoin joissain lajeissa rajalliset oppilasmäärät voitaisiin peruskouluttaa keskitetysti suuremmassa lentokeskuksessa ja jatkokoulutusta turvalliseen harrastamiseen voitaisiin saada omalla lentopaikalla. Erilaisille ilmailutilaisuuksille on siis tilausta! SIL:n päälentonäytös oli Tampereella ja odotukset olivat luonnollisesti viime vuoden tapahtuman jälkeen korkealla. Syksy on kokousten ja tapaamisten aikaa. Eri lajeissa on erityyppisiä ongelmia, PPL-koulutuksen turvaamiseksi on tarpeen pyrkiä yhteistyöhön FTO-organisaatioiden kanssa, koska pula opettajista on huutava. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin tunne, että lentonäytösten järjestäminen on hyvä tapa lisätä ilmailutietoutta ja saada ilmailulle uusia ystäviä. Näitä asioita pohdiskellaan syksyllä mm. Kaikkia tapahtumia suosivat säät. Pienillä kerhoilla ei ole opettajia laisinkaan tai heillä on rajallinen aika käytettävänään kouluttamiseen. Olisiko ratkaisuna jonkin organisaation, esim. Tätä kirjoitettaessa kansainvälistä kilpailumenestystä on saavutettu helikopteriRC-lennokkien EM-kisoissa. Niistä saadaan osaltaan suuntaa siihen, minkälaisia kokemuksia ja toiveita eri lajien kilpailijoilla on valmentautumisesta tulevaisuudessa. Viime vuosien arvokisamenestys myös muissa lajeissa on perustunut samaan kaavaan, kovaan harjoitteluun ja määrätietoiseen lajikohtaiseen valmentautumiseen. Niissä Ari Holmström ylsi komeasti EM-hopealle. Kauhavalla perinteinen Lentäjien Juhannus veti yleisöä perinteiseen tapaan. Puitteet Jämillä uusien tilojen myötä ovat vertaansa vailla. Silloin Martti Hantaaki Kahva totesi, "että ei Paasikiven aikana näin huonoja kesiä ollut". Myös kysyntä voi olla rajallista ja pienille kursseille on työläs järjestää puitteet. Kierrellessäni eri tapahtumia kesän kuluessa on monen lajin piirissä valiteltu samaa asiaa, kysyntää on, mutta ei-oota myydään kouluttajien puuttuessa. TIAS:n taloudelliset asiat ovat ohjelmatoimiston kanssa tasapainossa ja loppusilaus niihin saadaan lähiaikoina. Lentonäytökset ovat yksi näkyvä tapa tehdä ilmailua tunnetuksi. Olin seuraamassa riippuliidon, purjelennon, laskuvarjohypyn sekä ralli- ja tarkkuuslennon SM-kisoja. SUIO:n, palveluksessa olevat opettajat, jotka tekevät keikkatöitä osoitetuissa paikoissa eri puolilla Suomea. Laaja maanäyttely sekä sotilas- ja siviilinäytöksistä koostunut lento-osuus saivat innostuneen vastaanoton. Kahden kilpailun läpivienti yhdessä viikossa onnistui lopulta hienosti, ja Suomen maine kisajärjestäjänä tältä osin säilyi vankkana. Olen varma siitä, että yhteistyöllä ja ennakkoluulottomuudella eri tahojen välillä saavutetaan hyviä tuloksia. Näitä asioita tullaan syksyllä pohtimaan keväällä käynnistetyssä ryhmässä, jonka työnimenä on huippu-urheilutoimikunta. Edelleen tietokonepohjaisten teoriaopiskeluohjelmien kehittämisellä helpotetaan kerhojen kykyä järjestää lähtökohdat lennonopetukselle ja näin Hyvää alkanutta ilmailusyksyä kaikille! Tapio Pitkänen Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen työskentelee Finnairilla A320/340-kapteenina. 7/2010. SIL seuraa keskeneräistä neuvotteluprosessia lentokonepolttoaineiden jälleenmyynnin jatkamisen turvaamiseksi tavoitteenaan myötävaikuttaa mahdollisimman laajan verkoston olemassaoloon. Ainoastaan hallitilan puute on pulma, joka nytkin vaati erikoisjärjestelyjä. Lopuksi, lentoturvallisuusseminaari järjestetään marraskuun lopulla. Kohti syksyä Kesä on ohitse, joten mennyttä hellesuvea voi vetää yhteen vaikka ilmailukausi useissa lajeissa jatkuukin vielä pitkään
Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 73. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa Mikko Sokero päätoimittaja Kannen kuva Mikko Maliniemi Tässä numerossa 2 4 10 Puheenjohtajalta Saapuneet-uutispalsta Ilmailuliiton päälentonäytös Pirkkalassa: paljon kansaa, vauhtia, jylyä ja savuja Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2010 Puh. Pystyn edelleen palauttamaan mieleeni sen ihailun, jota tunsin lentäjiä kohtaan. Myös huipputehokkaiden lennokkien ihailu ja maanäyttelyssä oleviin koneisiin kurkistaminen ovat tavalliselle kaduntallaajalle luksusta. Minua ottaa tietyllä tavalla päähän se, etten jaksa jonottaa puolta tuntia päästäkseni kymmeniä vuosia vanhan amerikkalaistankkerin sisään. vuosikerta E Kymmenet tuhannet eivät voi olla väärässä lokuussa järjestetty Tampere International Airshow (TIAS) osoitti jälleen sen, että ilmailu kiinnostaa suurta yleisöä. Mielessä oli jo tuolloin se, että jonakin päivänä myös minä lennän. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Myös minun mielestäni. Yhdistyksissä täytyykin olla aina valmiina vastaanottamaan ja toivottamaan tervetulleeksi innokkaat harrastajat. Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Suurin syy siihen, miksi huomaa itsessään hieman kyynikon vikaa, löytyy juuri siitä, että kun itse on lentänyt, ei lentämisen seuraaminen näytöksessä ole ehkä se maailman suurin elämys. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 34 36 38 Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Avro Lancaster, sodan työkalu 16 20 24 26 44 46 48 Purjelennon SM-kausi alkoi hyvässä säässä Räyskälässä Lentäjien Juhannus Kauhavalla Pienoista Mallipuhetta Ikarus-pomo Suomessa 55 56 58 61 62 64 66 67 30 32 Hinu valmiiksi, takana 15 vuotta ja 5500 tuntia Jämi Fly-In oli taas hyvin suosittu Naishyppääjille uusia ennätyksiä Purjelennon MM Slovakiassa Suomalaistunut jenkki oppimassa sotalintujen lentoa Paavon Purjelentokulma Malagan Convair kuntoon Laskuvarjon SM kuin helleloma Alavudella ILMAILU kuulee vitosena Varjoliidon SM- ja 20-vuotiskilpailu Jämillä Koivun tie lentokonevaneriksi Matti Peura In Memoriam ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 7/2010. Niin kauan kuin suurta yleisöä kiinnostavat lentokoneet siinä määrin, että massailmailutapahtuvat vetävät kymmeniä tuhansia tavallisia kansalaisia samaan paikkaan samaan aikaan, täytyy tällaisia näytöksiä järjestää. Jo ammatinkin puolesta olen kiertänyt näytöksissä ympäri maailman. Ja niinhän teinkin ja lennetty on jos jonkinlaisilla lentokoneilla. Välttämättä sorkkaeläin ei osaa arvostaa hienoa korua. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Itse olen tässä vertauksessa tämä eläin. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TIAS:n talkoolaisia ja järjestäjiä kiittäen, Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. Jos joku väittää, ettei ilmailu kiinnosta suomalaisia, on väärässä. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Onneksi en kuitenkaan kokonaan, sillä Gloster Gauntletin lento, tietysti Midnight Hawksin osasto tai Hornetin soololento ovat odottamisen arvoisia asioita suomalaisella taivaalla. Puh. Puh. Palautan mieleeni itse omat peruskouluaikani. 99 % lentonäytöskansasta on väkeä, jolle taitolento- tai sotilaspilotti on sankari, joka uhmaa vaaroja kaartaessaan taivaalla. Näytökset tuovat moniin ilmailukerhoihin uusia jäseniä. He eivät voi olla väärässä nauttiessaan lentonäytöksestä. Tarkemmin ilma-alusten katselemisesta maassa ja ilmassa. Ja muistutan edelleen, että kaikki ilmailuun liittyvä on niin elämyksellistä, että siitä oli Tampereella valmiita maksamaan reilut 30 000 ihmistä. Siksi ehkä Tampereen näytös oli kohdallani hieman kuin ostaisi helminauhan sorkkaeläimelle. Se on sääli, sillä suurin osa suomalaisista kokee elämyksen tutustuessaan Stratotankeriin sisältäpäin. Tässä touhussa täytyy olla jotakin maagista ja hienoa, että yli 30 000 ihmistä maksaa ilmailuelämyksestä. Se ilinki ja ohi rullaavan Fougan vinkuna. 040 594 2362 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. (05) 884 040 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. On harmi, että olen menettänyt tavallaan yhden puolen ilmailun tarjoamista elämyksistä. Muistan elävästi kun marssimme ala-asteikäisinä Rovaniemellä Lapin Lennoston avointen ovien päivänä katsomaan Drakeneita ja kuinka ollakaan Fouga Magistereja. www.ilmailu. Ilmoitusmyynti Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu. Lentonäytösjärjestelyjä voidaan, ja täytyykin, arvostella, mutta näytösyleisöä ei. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia
Lentokoneita käytetään pitkillä reiteillä, joita lentoyhtiö kehittää parhaillaan Hongkongin yhdistämiseksi Euroopan ja Pohjois-Amerikan kohteisiin. A330-lentokoneiden toimitukset alkavat vuonna 2012. Palstahenkilö rohkenee silti hieman epäillä kuinka kone suoriutuu jossakin Arizonan aavikoita pilvisemmällä alueella. Joka epäilee autogyrojen kelpoisuutta siirtymisessä paikasta toiseen, saa näpäytyksen. Vaikka lento ei liittynyt Red Bull-sarjaan, tapaus varmasti mietityttää myös Air Race -järjestäjiä. Kuluneena kesänä CTL on lentänyt kaikkialle ympäri Pohjoismaiden. Qinetiqin projektipäällikön John Saltmarshin mukaan tämän saavutuksen myötä Zephyr otti askeleen koevaiheesta kohti normaalia operatiivista lentotoimintaa. lokakuuta. Frank Robinson jää eläkkeelle. ILMAILU onnittelee! Malmin Ilmailukerhon Vanha Rouva OH-CTL Cessna 172 on saanut keulalleen uuden Lycomingin 180-hevosvoimaisen moottorin. Q Lyhyesti Autogyrolla Kuala Lumpurin yllä. Tähän mennessä Airbus on saanut siitä yli 1000 tilausta. Vakava onnettomuus on ollut vain hiuskarvan päässä. Niitä hän kävi Suomessakin kuvaamassa noin vuosi siten. Russo on National Air and Space -museon (Washington DC, Yhdysvallat) valokuvaaja ja tunnettu hieman erilaisesta lähestymistavasta lentokonevalokuvaukseen. Sen lisäksi yhtiö tekee lisätilauksen 10 A330-koneesta. Kuva TG Byrne. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. A330 on nykyisin yksi eniten käytetyistä laajarunkokoneista liikenteessä. Hong Kong Airlinesin on tilannut jo aiemmin A330-koneita, joista osa vaihdetaan nyt A350 XWB:ksi. Omintakeisesta ilmailuvalokuvaustyylistään tunnetun Carolyn Russon näyttely paljastetaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4. Yhtiön johtoon siirtyy Frankin poika Kurt. Kone nousi enimmillään jopa 20 kilometrin korkeuteen, jotta aurinkokennot saisivat mahdollisimman paljon valoa. Uusi aiempaa tehokkaampi moottori tarjoaa mahdollisuuden aiempaakin turvallisempaan operointiin muun muassa SAR-toiminnassa. uringon voimalla lentävä Zephyr-niminen miehittämätön lentokone rikkoi heinäkuussa ennätyksiä pysymällä ilmassa Arizonan yllä peräti 14 vuorokautta pelkästään aurinkokennoista saadulla energialla. Yli 700 konetta on jo toimitettu yli 80 lentoyhtiölle. Vuonna 2006 perustetulla Hong Kong Airlines -yhtiöllä on koko Aasian kattava verkosto, johon äskettäin lisättiin ensimmäinen reitti Eurooppaan. Netissä on spekuloitu, että yllättävän ilmoituksen takana voi olla huoli siitä, että laji on kasvanut liian suureksi ja panokset ovat kasvaneet liian korkeiksi verrattuna sarjan alkuvuosiin. Ei taida olla helikopteripilottia, joka ei tuntisi Robbaria eli Robinson-helikopteria, joista sekä kaksipaikkainen R22 että nelipaikkainen R44 ovat alansa markkinajohtajia. Alla oleva kuva Kuala Lumpurista Malesiasta kertoo kaiken. Frank Robinson, mies saavutuksen takana, on nyt päättänyt jäädä hyvin ansaitulle eläkkeelle, kun uusin projekti, turbiinilla varustettu R66 on päässyt tuotantoon. Onko konekimpassanne uusi alus. Sillä tuotettiin moottorien tarvitsema sähkövirta ja ladattiin lisäksi koneen litium-rikki-akkuja yöaikaista tarvetta varten. Tänä vuonna on jo kaksi ohjaajaa, Matt Hall ja Adlison Kindlemann, täpärästi selvinneet veteen kosketuksesta kisojen aikana. Yhtiön tiedotteen mukaan tauko on lajin tulevaisuuden suosion ja kehityksen varmistamiseksi. Lentoyhtiön tilaukset Airbusilta ovat nyt 15 A350 XWB -konetta, 18 A330-konetta sekä 30 A320-sarjan lentokonetta. Frank Robinson perusti yhtiönsä vuonna 1973. Keskikesällä kone oli mukana myös Suomen Lentopelastusseuran SAR-lennoilla. Ja vain noin viikko ilmoituksen jälkeen tulikin suruviesti, kun Air Race -pilotti, espanjalainen Alejandro (Alex) MacLean, kuoli 41-vuotiaana taitolentoesityksen harjoituslennolla. Hän on julkaissut useita kirjoja ja työstää parhaillaan kirjaa lennonjohtotorneista. Lento olisi voinut jatkua pidempäänkin, mutta koneen rakentaneen englantilaisen Qinetiq-yhtiön mukaan sillä ei olisi enää todistettu mitään uutta. Mutta tekniikka kehittyy koko ajan ja Zephyrin unelma ikuisesti ilmassa pysyvästä ilma-aluksesta on epäilemättä ottanut ison askeleen kohti toteutumista. Zephyrin strategiset mitat ovat kärkiväli 22,5 m, omapaino noin 50 kg ja hyötykuorma 2,5 kg. Hong Kong Airlines ostamassa 25 laajarunkolentokonetta Red Bull Air Race tauolle 2011 H ong Kong Airlines on allekirjoittanut aiesopimuksen, jonka mukaan se tilaa Airbusilta 15 A350 XWB -konetta sekä ostaa 10 A330-lentokonetta lisää. Tarkoitus on 2011 aikana kehittää sekä Air Race-tapahtumien turvallisuutta että koko sarjan organisointia. A350 XWB on täysi uusi 270 350 matkustajan lentokone, jonka käyttöönoton on arvioitu tapahtuvan vuonna 2013. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Ensimmäisen A350 XWB:n yhtiö saa vuonna 2018. Aika näyttää, missä muodossa Air Race nähdään seuraavan kerran sarja on kuitenkin ollut sen verran näyttävä tapahtuma, että palstahenkilö veikkaa sen jatkuvan jossakin muodossa. 4 ILMAILU 6/2010. Ohjelma on jo osoittautunut hyvin menestyksekkääksi: 34 asiakasta on tehnyt sitovan tilauksen yli 350 koneesta. E nergiajuomaa valmistava Red Bull ilmoitti yllättäen elokuussa, että suositusta Air Race-sarjasta jää kauden 2010 kaksi viimeistä kilpailua lentämättä eikä vuoden 2011 sarjaa järjestetä. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille Ennätys: 14 päivää taivaalla A Carolyn Russon näyttely tulee HelsinkiVantaalle
Samalla järjestettiin ensimmäisen Agusta Westland AW 119 Ke Koala -helikopterin Roll Out -tilaisuus. Lähilennonjohdon väliaikaisella muutolla ei ollut käytännön vaikutuksia lentoliikenteeseen. Vuoden 2010 loppuun mennessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käyttöönottohetkellään modernein lähilennonjohtojärjestelmä koko maailmassa. Kuivan ja kuuman kesän takia Lentopelastusseuran jäsenyhdistykset lensivät paljon palovalvontalentoja. Melkein puolessa tapauksista ohjaajan puutteellinen lentotaito vaikutti tapahtumaan. Ohjaaja ei tunnistanut lähestynyttä sakkausta. Pelastuslaitosten yksiköitä opastettiin kohteisiin ja tehtiin paljon palotilanteen arviointeja. Paperiliuskat poistuvat lopullisesti käytöstä joulun 2010 jälkeen. Kuva Mikko Sokero Kehäradan betonitunnelin rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman lounaispäässä vaikuttaa kiitotien 3 käytettävyyteen. lattiat, lennonjohtotornin välikatto ilmastointijärjestelmineen sekä purettiin kontillinen kaapelimassaa. Mm. Niillä korvataan Jet Rangerit (kuvassa vasemmalla), jotka ovat palvelleet jo 60-luvulta alkaen. Muita tapahtumiin vaikuttaneita inhimillisiä tekijöitä olivat ohjaajan puutteellinen lentokoulutus, puutteellinen lento-ohjekirja, lentokoneen puutteellinen valmistus, Lentopelastusseuralla vilkas kesä Helsinki-Vantaan lennonjohtotorni on nyt peruskorjattu. Lisäksi Lentopelastusseura oli näyttävästi esillä TIAS 2010 -lentonäytöksessä, jossa yleisö kävi aktiivisesti tutustumassa toimintaan. GI-Palvelut Oy CAMO FI.MG.0027 Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 6/2010 6 ILMAILU. Seuraava remontti alkaa vuodenvaihteessa, kun lennonjohtojärjestelmä uusitaan. Onnettomuustutkinta on myös edistänyt turvallisuuden paranemista. Tulossa on vielä kolme samanlaista kopteria. Koala on yksimoottorisenakin erinomaisen suorituskykyinen kopteri. Lisäksi poliisille annettiin edellisvuotta enemmän virka-apua erilaisissa etsintätehtävissä. Tässä kopteria siirretään kutsuvieraiden nähtäväksi esittelylennon jälkeen. Helsinki-Vantaan lennonjohtotornin saneeraus on valmistunut. Kopteri voi kuljettaa ohjaajan lisäksi seitsemän matkustajaa. 155-sivuinen opus on suositeltavaa lukemista jokaiselle turvallisuudestaan huolehtivalle ultrapilotille. Puutteellinen lentokoneen rakennus- tai korjaustaito ja epäedulliset säät vaikuttivat myös monessa tapauksessa. Kolme viikkoa kestäneiden kunnostustöiden aikana tehtiin sekä taloteknisiä että lennonvarmistusteknisiä kunnostustöitä uusimalla mm. Selvityksessä on käyty läpi suurimmat onnettomuudet 2000-2009 ja selvitetty ultrakevytilmailun onnettomuustutkintaa muissa Euroopan maissa. Q Koala rullasi palvelukseen R ajavartiolaitos juhli lentotoimintansa 80-vuotistaivalta 25. Ohjaamo on varusteltu pimeänäkölaitteiden (NVG) käyttöä varten. Koala on myös nopea ja sen toimintasäde riittää lennolle Malmilta Rovaniemelle ilman välitankkausta. Neljäsosassa tutkituista tapauksista välitön syy oli lentokoneen sakkaaminen matalalla. Samalla voitiin testata tilapäisen torniratkaisun toimivuus mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. Koulutus- ja harjoitustapahtumia oli kesän aikana Kauhavalla (koulutustarkastus), Pudasjärvellä (maantieharjoitus) ja Rovaniemellä (SAR-kurssi). Lennonjohtotornin remontin taustalla on uusi eSTRIP -sähköliuskajärjestelmä (electronic ight strip system), jossa liuskoja hallitaan koskettamalla kynällä monitoria. Tutkimuksessa todetaan, että ultrakevytilmailun turvallisuus on parantunut 2000-luvulla. Selvitys löytyy Onnettomuustutkintakeskuksen nettisivuilta. Helsinki-Vantaan tornin saneeraus valmistui nnettomuustutkintakeskus julkaisi elokuussa Ultrakevytilmailun turvallisuus ja sen parantaminen onnettomuustutkinnan avulla -turvallisuusselvityksen. Se kuljettaa esimerkiksi palosammutuksessa yhtä paljon vesikuormaa kuin suurempi kaksimoottorinen AB 412. elokuussa Lapin Ilmailuyhdistys löysi menehtyneen Sodankylässä: valkoinen ämpäri paljasti maastopukuisen marjastajan. TERO TUOMINEN O UL-turvallisuustutkimus julkistettu lentokoneen virheellinen kuormaus ja ohjaajan puutteellinen ohjaamolaitteiden käyttötaito. Onnettomuustutkintakeskus halusi selvittää, onko onnettomuuksien taustalla yhteisiä tekijöitä ja onko onnettomuustutkinnalla pystytty vaikuttamaan ultrakevytilmailun turvallisuuden parantamiseen. Lennonjohtovuorossa Timo Suorto. Raja aikoo käyttää uutta työkaluaan erityisesti maarajojen valvontaan. Rakennustyömaalla on mm. elokuuta. Lentokoneiden reittiselvitykset ovat eSTRIPissä digitaalisessa muodossa ja tietojen lähettäminen suoraan lentokoneen ohjaamoon tulee mahdolliseksi. Tutkimuksen perusteella ohjaajan vähäinen lentokokemus vaikutti suurimpaan osaan tapahtumia. Selvityksessä on myös paljon ennen julkaisematonta tilastomateriaalia ultrien vaurioista ja onnettomuuksista. Lennonjohto työskenteli koko saneerauksen ajan Finavian toimistotornin 13 kerroksen neuvottelutilaan rakennetussa tilapäistornissa. Helsinki-Vantaan lähilennonjohdon saneeraus oli lennonvarmistusliiketoiminnassa vuoden merkittävimpiä hankkeita. korkeita paalutuskoneita, jotka muodostavat lentoesteen
Kehäradan rakentamiseen ja Aviapoliksen tunneliaseman järjestelyihin liittyen lentoaseman alueella oleva Tietotie rakennetaan uuteen paikkaan. OH-MAF rakennettiin alun perin Wichitassa Yhdysvalloissa 1966. Q Lentokone laskeutui Helsingin Jäähallille Allekirjoita Hangon hyppyadressi Hangon laskuvarjohyppytoiminnan jatkuminen ei ole itsestään selvää. ADS-B on selvästi nykyisiä TCAS-laitteistoja edullisempi. Katso hinnat ja ominaisuudet nettisivuiltamme. Intek AR-109, ilmailuskanneri 89 Vertex ja Icom ilmailuradiot, Pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto), jolla intercomit kuulet ilmailu- ja VHF-taajuudet, sekä myös yleisradiolähetykset. Vuonna 1986 kone lahjoitettiin Suomeen, ja kunnostuksen jälkeen alun perin N4939F -rekisteriä kantanut kone merkittiin Suomen ilma-alusrekisteriin OH-MAF -tunnuksella. Jos mielitte, voitte allekirjoittaa adressin hyppelyn puolesta osoitteessa www. Urakoitsija on Louhintahiekka Oy. Kerrotaanpa koneella joskus kuljetetun sikojakin! Viimeinen suuri palvelutehtävä oli Tsadin nälänhädän uhrien auttaminen 1985. 99 muistipaikkaa, suomenkielinen käyttöohje. Suomen Vapaakirkon kesäjuhlien talkoolaiset poseeraamassa Peltienkelin kanssa. Ilmailuantennit WBA20 tukiasema-antenni kerholle 69 Magneetiantenni auton katolle... Urakasta aiheutuu poikkeusjärjestelyjä lähinnä Tikkurilantiellä. laskuvarjokerho. Parhaassa tapauksessa saamme nauttia yhdestä maailman upeimmista hyppypaikoista ja kesäkaupungeista jatkossakin - kurjimmassa tilanteessa edessä on tavaroiden pakkaaminen ja muutto. Urakkasumma on 1,3 miljoonaa euroa. Laitetta tuo maahan Windcraft Oy. Lentokoneasentaja Tomi Tamminen viimeistelemässä Peltienkelin radiovarustusta. Peltienkeli laskeutui Helsingin jäähallin edustalle. Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi Meteos1 tuuli/ lämpömittari 69 www.paratronic.fi 8 ILMAILU Tsekkaa hinnat ja tekniset tiedot nettisivuiltamme. 6/2010. 39 Air Whip purtsikkaan, ultraan... Tietotien rakennusurakka alkaa Tikkurilantieltä ja jatkuu Aviapoliksen rautatieaseman sisäänkäynnin vierestä Teknikontielle. Hän kertoi, että lentokoneen siirto ja asennus jäähallin edustalle sujui hienosti. Se palveli 20 vuotta Mission Aviation Fellowship -järjestöä kymmenessä Afrikan maassa vuodesta 1967 alkaen. Lentokonevanhus palveli vuoteen 2006 saakka MAF Finlandin ja Gospel Flight -yhdistyksen koulutuskäytössä ja oli lopulta 40-vuotiaana esillä Peltienkeli-näyttelyssä Suomen Ilmailumuseossa syksyllä 2006. Tietöitä Helsinki-Vantaan ympäristössä Tietotien parannustyöt alkavat. /adressi S uomen Ilmailumuseon kokoelmista MAF Finlandille ja Suomen Vapaakirkolle lainattu Cessna 206 -lentokone pääsi jälleen yleisön nähtäväksi tällä kertaa Helsingin jäähallin edustalle. lääkäreitä ja potilaita ambulanssilennoilla sekä lähetystyöntekijöitä kaukaisiin kohtei- siin. Trigiltä uusi vastaanotin Trig Avionics Ltd on julkaisut uuden ADS-B vastaanottimen TA-60. Urakkaan liittyvä Tikkurilantien liittymä valmistuu kuluvan vuoden lokakuun lopussa. ADS-B on tulevaisuuden tapa välttää kaikkien lentokoneiden keskinäiset vaaratilanteet. Tiellä liikkujia kehotetaan varovaisuuteen ja noudattamaan poikkeusjärjestelyjä. Heatex 10 ja 15, halogeenivapaat paloturvalliset kaapelit julkisiin tiloihin ja vaarallisiin ympäristöihin. Aircell 5 ja 7, lyhyemmille matkoille, Ecoflex 10 ja 15, ammattikäyttöön tai pidempiin vetoihin. Urakka alkoi kesäkuussa 2010 ja jatkuu 2011 syksyyn. Asennustyötä vapaaehtoistyönä tehnyttä tiimiä johti lentokoneasentaja Tomi Tamminen. Peltienkeli kuljetti nälänhätäalueiden avustuksia, kiireisiä lääketoimituksia, postia, henkilökohtaisia tavaroita sekä matkustajina mm. Mukana akut ja laturi. Sen toimitukset alkavat vuoden loppupuolella. 119 Katso tekniset tiedot nettisivuiltamme. Heatex, Ecoflex® ja Aircell® 50 koaksiaalit Koaksiaalikaapelit ilmailu, WLAN, LA, tai muuhun radiokäyttöön
Lentolippujen kalliit hinnat ja epäsopivat tai epävarmat aikataulut ovat yksi syy tehdä työmatkoja Etelä-Suomessa lähinnä henkilöautolla. Kotimaan lentoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi Finavia alensi lentoliikenteen maksuja 10 % syyskuusta 2009 vuoden 2011 loppuun. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. Nykyiset toimijat hakevat uusia yhteistyökumppaneita ja reiteille on odotettavissa uusia yhtiöitä. Asukastiheys Keski- ja Pohjois-Suomessa on pieni ja liikennevirrat ohuet, joten vain osa lentoreiteistä on kannattavia. Selvityksessä annetaan yleiskuva kotimaan lentoliikenteen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä yritysmaailman tarpeista. Lentoaseman rakennukset ja laitteet säästyivät vahingoilta, mutta Satakunnan Laskuvarjourheilijoiden kerhorakennuksen peltikatto kuoriutui pois. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. PERTTI HAAVASTE LVM: Reittien säilyminen vaatii alueellista sitoutumista L Lentoasemalta alkanut trombi tai syöksyvirtaus aiheutti kaupungin keskustan kierrettyään pahoja vahinkoja Kirjurinluodossa sekä Iron Maidenin roudarien ATR-42 lentokoneelle. Selvitys kotimaan lentoliikenteen tilanteesta erityisesti Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän lentokentillä luovutettiin keskiviikkona 18. Tämä selviää liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä. Uusi määräys keventää huomattavasti laskuvarjohyppytoiminnan sääntelyä. Jäsenmaksut 2010 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 64,31,40,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. elokuuta liikenneministeri Anu Vehviläiselle. Yritystoiminnan menestymiselle kriittinen tekijä maan kaikissa osissa on yhteinen: käytössä on oltava päivittäiset edestakaiset liikenneyhteydet muualle Suomeen ja Eurooppaan. Kuva Pertti Haavaste. Laskuvarjo-OPS voimaan Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut uuden laskuvarjohyppytoimintaa koskevan ilmailumääräyksen OPS M6-1, joka astui voimaan 15.7.2010. Lentoaseman päällikkö Seppo Mäkitalo arveli, että kone joudutaan purkamaan ja kuljettamaan korjattavaksi. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 6/2010. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. aiheutti vaurioita Sonisphere-festivaaleilla esiintyneen Iron Maidenin roudarien ATR-42-lentokoneelle. Alueiden sitoutuminen lentoliikenteen käyttämiseen on yhteyksien säilymisen kannalta keskeistä. Kotimaan lentoliikenteen tarjonta on tietyillä lentoasemilla murroksessa. Lentoyhteydet auttavat alueiden saavutettavuutta ja kehittymistä vaikuttamalla yritysten sijoittumispäätöksiin. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. Tuulen työnnettyä konetta vasen laskuteline petti ja ATR kaatui siivelleen. Kerhorakennuksen vieressä ollut hyppykone Cessna 182 kärsi vaurion koneen kallistuessa ja vasemman siiven iskeytyessä maahan. Kilpailun puute heikentää lentoliikenteen teho tietyillä yhteysväleillä. Ilmailulain mukaan SIL:lle ei voida siirtää valvontaan liittyviä tehtäviä. SIL suosittelee jäsenseuroilleen, että ne edelleen noudattavat liiton laatimia, aiemmin voimassa olleita ohjeita (Laskuvarjohyppykoulutus, Toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset). Valtion väliintulo on viimeinen keino lentoyhteyksien säilyttämiseksi. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Vähäliikenteisten lentoreittien käyttöä tukevat muun muassa tiedottaminen, markkinointi sekä yhteydenpito alueen yrittäjiin ja kauppakamariin elinkeinoelämän matkustustarpeiden ja liikenteen oikean palvelutason selvittämiseksi. SIL käynnistää ohjeistuksen uudistamistyön välittömästi. entoyhteyksien säilyminen edellyttää riittävää kysyntää. Tarpeet ovat kaikilla maan talousalueilla pitkälti samansuuntaiset. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. Alueelta kaatui puita kymmenittäin. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. Myrsky riehui Porin kentällä Trombi tai syöksyvirtaus Porin lentoasemalla 8.8. Tämä merkitsee 47 miljoonan euron tukea lentoliikenteelle. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. Tuuli pyöritteli myös helikopteria seisontapaikalla. Suomen kilpailukyvyn kannalta toimivat lentoyhteydet ovat elintärkeitä ja lentoliikennettä halutaan kehittää markkinalähtöisesti. Suomen Ilmailuliitolla ei jatkossa ole juridista asemaa laskuvarjohyppytoiminnan säänte- lyssä tai valvonnassa. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto
Mustang-potkurihävittäjä sekä hollantilainen F-16 kilpailivat yleisön suosiosta kotimaisten esiintyjien kanssa. ampere International Air Show 2010 (TIAS) 14.15. TeksTI JA kUvAT Tero TUoMInen Mustang murisi ja CASA soihdutti PäälenTonäyTös Pirkkalassa T Suomen Ilmailuliitto ja Speed Festivals Oy jatkoivat viime vuonna Helsinki-Malmilla hyvin alkanutta yhteistyötään päälentonäytösten järjestämisessä. Tällaisilla kävijämäärillä ei ole ihme, että jonoja syntyi sekä aamulla että illalla. Itse asiassa käytettävissä olleen näyttelyalueen kannalta 21 000 oli jo äärirajoilla. Näppärimmät jättivät autonsa syrjemmälle ja ajoivat loppumatkan kentälle peräkoukkutelineissä tuomillaan polkupyörillä. Pitkin kevättä mainonnassa jen pysäköintialueiden puuttuminen kenttäalueen lähistössä. Bussit kulkivat myös keskustasta. Ruotsalainen Biltema omistaa peräti kaksi tällaista harvinaisuutta. Siksi tulijat ohjattiin messukeskukseen etäparkkiin, josta oli liikennelaitoksen nivelbusseilla järjestetty yhteys kentälle. Liikenteenohjauksessa toki sattui mokia etenkin näytöksen en- näytöksen päätähdeksi nostettiin Supermarine Spitfire -hävittäjä. Yhtiön toinen Spitfire oli buukattu samaksi viikonlopuksi Norjaan, mutta Mustang oli vapaana. Tunnusrapu saa moottorista öljykylvyn. Ilmavoimien uutuuttaan kiiltelevä Pilatus PC-12NG kiinnosti näytösyleisöä. Tosin kaikkiin massatapahtumiin osallistuttaessa lienee syytä jo etukäteen arvata, ettei omasta autosta pääse kävelemään suoraan tapahtumapaikalle. Mahtava lukema Pirkanmaan talousalueelta kerättynä. Lauantaina vieraita oli 21 000 ja sunnuntaina 15 000. Pirkkalan ongelmana on laajosimmäisenä päivänä, mutta kaikkea ei todellakaan voitu ennakoida. Mutta juuri näytöksen lähestyessä siihen tuotavaksi tarkoitetussa koneessa havaittiin tekninen vika. elokuuta keräsi järjestäjien mukaan Pirkkalan lentoasemalle noin 36 000 kävijää. Ehdotus sen lähettämisestä Spitin korvaajaksi hyväksyttiin oitis. Mustangin väritys ei perustu oikeaan sodassa lentäneeseen koneeseen. Vaikka yleisötavoitteeksi oli optimistisesti kerrottu peräti 50 000, järjestäjät eivät vaikuttaneet lainkaan tyytymättömiltä toteutuneeseen kävijämäärään. Tapahtuman juontajalla oli hyvä näkyvyys taustan vanhasta lennonjohtotornista. 10 ILMAILU 7/2010
Alunperin vanhasta sotaratsusta piti 1960-luvulla tehdä liikematkustajien kuljettamiseen sopiva kaksipaikkainen versio nimellä Mustang II. Kuvassa konetta kootaan ripustettuna kuljetuskontin varusteisiin kuuluvasta nosturista. Maanäyttelyssä esitellyn kaksipaikkaisen Hornetin (HN-464) rungon alla oli Northrop Grumman AN/AAQ-28 Litening -maalinosoitussäiliö. Cavalier Mustang. Ilmavoimat testaa järjestelmää osana ilmasta-maahankyvyn luomista. Kahden machin mies Jyrki Laukkanen lensi pitkästä aikaa näytöksessä Fouga Magisterilla. Kone palasi Yhdysvaltoihin ja sieltä 2006 Ruotsiin Biltemalle. Tykistöprikaati oli saanut miehittämättömälle Ranger-ilmaalukselleen varsinaisen paraatipaikan keskellä näyttelyaluetta. jalkapallosodassa (viimeinen sota, jossa lennettiin vain potkurikoneilla). Etualalla ISS:n de-icing-ajoneuvon suihkutuspää, aivan taustalla Ryanairin Boeing 737 vastaanottaa bussien tuomia matkustajia. Pirkkalassa nähty North American P-51D on ns. Miehen päätyökalu Gloster Gauntlet jäi lauantaina maahan tuulen vuoksi, mutta sunnuntain näytösvieraat saivat nauttia tämän maailmanharvinaisuuden esityksestä. Ilmailunäytöksiä aktiivisesti kiertäville ratkaisu oli itse asiassa parannus ohjelmaan. Siellä kone lensi vuonna 1969 Hondurasia vastaan ns. TV- ja lämpökameroiden ohella etuosan pyörivässä rakenteessa on maalinmerkitsemiseen tarkoitettu laser. Spitfirehän nähtiin jo Jämillä noin kuukautta aikaisemmin. Tämän kirjoittaja ennusti taannoin, ettei Suomessa enää nähdä aitoja lentäviä warbirdejä eli vanhoja sotakoneita. Mustangin tuntihinta on noin 4 000 euroa ilman pääILMAILU 11 7/2010. Siirtolennot Keski-Euroopasta ovat nimittäin niin kalliita, etteivät ne mahdu meikäläisten näytösten budjetteihin. myi tämän yksilön kahdeksan muun muunnetun koneen mukana El Salvadorin ilmavoimille. Rahaa hommassa palaa. Ulos näkyvä muutos on normaalia korkeampi sivuvakain. Kun hanke ei ottanut tulta, Cavalier Aircraft Co. Onneksi Biltemassa on ilmailuhenkeä, joka tekee jopa kolmen warbirdin näytöslentäminen mahdolliseksi. Väkijoukko kerääntyy mahdollisimman lähelle esityslinjaa seuraamaan näytöksen loppuhuipennusta
omakuluja. Mukavaa olla väärässä... Tampere-Pirkkala Ilmavoimien CASA C-295M -kuljetuskone suojaa nousuaan lämpöhakuiset ohjukset harhauttavilla soihduilla. Utin Jääkärirykmentin laskuvarjolla laskeutuneet taistelijat evakuoidaan lyhyen laskukiidon tehneeseen CASA-koneeseen. Operaatio vaati näyttelyalueen katkaisemista aina koneiden kääntyessä. Jälkikäteen arvioidessa liikenteen pyörittäminen onnistui hämmästyttävän hyvin. tietoliikenneyhteyksien vuoksi terminaalitoimintaa ei voitu siirtää, Ryanin matkustajat kuljetettiin busseilla koneille. Parhaimmillaan yhtiö operoi omasta halpalentoterminaalistaan jopa seitsemän vuoroa päivässä. lannoituskäytössä. Maassa Rajavartiolaitoksen Super Puma. useimmista maakuntakentistä Ryanairin vilkkaan liikenteen takia. Toisaalta aktiivinen lentoliikenne myös tarjosi suurelle yleisölle harvinaista nähtävää. Ryanairin ohella kentälle lentävät myös Finncomm ja Air Baltic. Samaten lento-ohjelmassa harrasteilmailu pääsi hyvin näkyviin. Jo alkuvaiheissa varjoliitäjät, moottorivoi- eroaa TIAS-näytöksen maanäyttelyyn 12 ILMAILU 7/2010. Ongelma ratkaistiin rajaamalla liikennekoneiden pysäköinti uuden terminaalin seisonta-alueelle. Ja ensi vuonna Suomeen pitäisi tulla Ilmavoimiemme väreissä oleva Hurricane. Toisaalta koneet ovat myös sijoitus: niiden hinta-arviot ovat hankintahetken jälkeen vain nousseet. Tangokuningas Marko Maunuksela hyppäsi laskuvarjolla tandemhyppymestari Mika Palosen turvallisessa kyydissä (alla). Tuulahduksen Vietnamin sodan ajoilta toi Agrolentopalvelun vuonna 1966 valmistunut Bell UH-1H Huey (alla). Koska mm. Lentonäytöksen järjestäjille liikenne toi lisätyötä. Ymmärrettävästi ratkaisu ärsytti hetkellisesti jumiin jääneitä katsojia, mutta ilman sitä koko näytös olisi jäänyt pitämättä. Kovin usein ei pääse näin läheltä seuraamaan matkustajakoneiden nousuja ja laskuja. oli kerätty mukava kattaus sotilasja siviili-ilma-aluksia. Jussi Kolosalmen lentämän kopterin kaksilapaisen roottorin louskutus on tuttu ääni monista elokuvista. Bell voi kuljettaa jopa 1800 kg ulkopuolista kuormaa esim. Järjestyksenvalvojat siirsivät aitaelementit bussireitin reunoille ja varmistivat, ettei yleisö ryntäillyt väylälle
Kone tuli uudelleen laskuun, jarrutti voimakkaasti reversseillä ja poimi varjonsa reppuun keränneet hyppääjät kyytiin. Uudenkarhea kuljetuskone lähti jyrkkään nousuun ja roiski mennessään taivaalle lämpöhakuisten ohjusten harhauttamiseen tarkoitettuja soihtuja. Näytöksen mainiosti juontaneen Riika Kaipaisen haastattelussa hän hehkutti kokemusta ja sai varmasti monet yleisössä pohtimaan saman elämyksen hankkimista. Näytökseen saapuneille vieraille järjestettiin perjantaina perinteinen get together -tilaisuus. Normaalimenettely kriisialueilla kuten Afganistanissa. Ilmavoimat esitteli taivaalla uutta Pilatus PC-12NG -konettaan. Suomalainen taitolentoyhteisö oli myös vahvasti edustettuna. Myös lennokkiurheilijat pääsivät näyttämään taitojaan. Sen ehdoton kohokohta maistuvan lohisopan ohella oli Talentista tutun Flying Circus -lennokkiryhmän esitys. ILMAILU 13. Uudissana soihduttaa on ilmestynyt viime aikoina netin lentonäytöskeskusteluun. Hornet-esitys oli totutun näyttävä. Valitettavasti turvamääräykset jättivät lennokkiesitykset hieman liian kauaksi yleisöstä. Syynä oli soihtujen käytön vaatima varoetäisyys. Kun korkeutta oli tarpeeksi, CASA:sta loikkasi liitovarjoilla neljä laskuvarjohyppääjää. Lennon jälkeen heittimet on tarkastettava mahdollisten laukeamatttomien soihtujen varalta. Ilmavoimien tämänvuotinen Hollannin ilmavoimien F-16 soihduttaa. Uutta ja erikoista koettiin CASA C-295M -koneen ohjelmassa. CASA operoi kentän sotilaspuolelta, joten sitä ei maanäyttelyssä nähty. Esityslento toi hyvin esiin CASA:n kyvyt. Ja purjekonekin hinattiin ilmaan yleisön ihmeteltäväksi. Tangokuningas Marko Markuksela loikkasi tandemhypyn yleisön eteen. CAP-, Extra- ja Pitts-koneita vis7/2010 kottiin taitavien pilottien käsin vauhdikkaasti ympäri taivasta. Reverssejä käyttämällä sillä voi esimerkiksi peruuttaa tasaisella alueella. Ja jälleen noususta soihdut taivaalle. Eikä soihtuja siinäkään sääs- Lentopelastusseuran SAR-maalatut koneet olivat näyttävästi esillä. Midnight Hawks esiintyi lento-osuuden päätteeksi. min ja ilman, viihdyttivät yleisöä vauhdikkaalla ohjelmallaan. Myös Vinkan taitolentoesitys nähtiin. Freestyle- ja suihkulennokit tarjosivat aidosti hämmästyttävää nähtävää
Hyvältä näytti, vaikka kuvassa vasemmalla näkyvä rakentaja löysikin heti pienen kauneusvirheen lennokin ilmanoton maalauksesta. Ventus 2-C -koneen avulla. telty. Lauantain valtava yleisö kompensoi sunnuntain heikomman sään aiheuttaman vaatimattomamman kävijämäärän. Speed Festivalsin osaaminen Lennokkiesitykseen osallistuneet rullaavat koneitaan pois esitysalueelta sadekuuron kastelemalla rullaustiellä. Vetovuoro vaihtuu kahden vuoden välein Volkelin tukikohdan laivueiden kanssa. Sääriskit ovat aina olemassa ja tappiollisiakin näytöksiä on järjestetty. Uutuutena myös aiemmin näytöksessä esiintynyt soolo-Hawk käytti savuja, mikä toi kapteeni Mikko Ruonalan lentämään esitykseen lisää näyttävyyttä. Suomen Ilmailuliiton vuosit- Petri Mäkelän valtava (1:4) F-16-lennokki pääsi Pirkkalassa poseeraamaan esikuvansa vierellä. Ilmavoimat takaa näytöksille täyden tukensa ja mahdollisimman laajan kalustokirjon. Nyt Pirkkalassa lentonäytöksen johtajana toimi Perttu Karivalo, jonka ansioluetteloon kuuluu mm. Samaten käytössä olivat Smokewinderit eli siiven kärkiin ohjusten paikalle asennetut savunkehittimet. Demo Teamin toiminnasta vastaavat tällä hetkellä Leeuwaardenin tukikohdasta 322. Koneet lensivät totutun tiukkana pakettina. Käytäntö syntyi 1990-luvun alkupuolella, kun Ilmavoimissa kyllästyttiin virkatien ohituksiin näytösvieraiden hankkimisessa. Lentämisessä suomalaiset eivät jääneet jälkeen, mutta hollantilaisten valttina on Lockheed Martin (General Dynamics) F-16 Fighting Falcon -hävittäjän erikoismaalaus. Ulkomaisten sotilasilma-alusten kutsuminen toisen valtion alueelle ei ole läpihuutojuttu. ja 323. Pitkään vastuussa olivat liiton jäsenyhdistykset, joille näytökset toivat usein mukavasti varoja. Nyt Hornetin ohjaajana toimi kapteeni Seppo Daavittila Lapin Lennostosta. Tampereen Ilmailuyhdistyksen osastolla esiteltiin purjelentoa mm. Oulun massiivisen konemäärän keränneen näytöksen organisointi. Ilmavoimien johto pyysi Suomen Ilmailuliittoa koordinoimaan lentonäytösvieraiden hankintaa. lentolaivue. Syntyi termi Ilmailuliiton päälentonäytös. Speed tarjoaa suurtapahtumien rutiininomaista osaamista, Ilmailuliiton suunnalla puolestaan on ilmailuharrastajien tarpeiden ymmärrystä. Myös hollantilaisryhmä oli aidosti vaikuttunut neljällä suihkumoottorilla varustetutusta lennokista. tainen päälentonäytös kiertää maan lentokenttiä. Helsinki-Malmin lentonäytös 2009 oli avaus yhteistyölle kaupallisen tapahtumajärjestäjän kanssa. Midnight Hawks esiintyi itseoikeutetusti näytöksen viimeisenä. Näyttävyyttä tarvittiin, sillä vertailukohtana oli aktiivisesti eurooppalaisia lentonäytöksiä kiertävä Hollannin ilmavoimien F-16 Demo Team. Etualalla Juhani Lauri ja taustalla Tuomas Pietinen. lentonäytöksen järjestämisessä oli Malmilla osin vielä hakusessa. Nyt yhtälö vaikuttaa olevan kunnossa. Järjestämisoikeus on tyypillisesti asetettu haettavaksi edellisenä vuotena. Kokemus oli positiivinen. Toki jälkipuintia on käyty niin nettipalstoilla kuin suorina yh7/2010 14 ILMAILU
Kannuspyörätiimaa hän oli kerännyt Sk.16:lla eli ruotsalaisten T-6 Harvardilla. Ennen näytöstä kone osallistui Rovaniemelle tukeutuen suomalaisten Hornetien ilmatankkauskoulutukseen. teydenottoina Ilmailuliittoon. elokuuta laskeutumassa Tynsetin kentälle, kun Spitfire ajautui pellolle ja kaatui ylösalaisin. Mikrofoni oli vakaumuksellisen naisilmailijan, Riika Kaipaisen, kädessä kummassakin tapahtumassa. Ilman jonoja ei moisesta selvitä. Lauantain 21 000 oli käytettävissä olevan alueen suhteen äärirajoilla. Olen kUvA MIkko MALInIeMI TIAS:n suurin kone oli USAF:n Boeing KC-135R -ilmatankkauskone. Sille järjestäjätkään eivät voineet mitään ja lentävien koneiden kuvaaminen oli haastavaa. MIKKO SOKERO Tähtiesiintyjän ohjaaja menehtyi Vain viikkoa Pirkkalan näytöksen jälkeen Norjasta kantautui suruviesti. Saksalainen Panavia Tornado oli kuvausvarustuksessa. Helmikuussa 2011 Riika aloittaa liikennelentäjäopinnot Porissa Suomen Ilmailuopiston kurssilla numero 17. Liikkuminen alueelle sujui kokeneiden ilmailukuvaajien valvonnassa. Valehtelisin, jos sanoisin, ettei Embraer Phenom 100 -kone kiinnostaisi myös paljon, Riika naurahtaa. Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Helsingin Puistolassa, jonka yli Malmin lentokentän liikennettä kulkee. FlightForum-sivustolla. 7/2010 ILMAILU 15. Upeita ruutuja syntyi tästä huolimatta, niitä on nähtävissä esim. Passin lunastaneet pääsivät alueelle jo torstaina ja perjantaina seuraamaan koneiden saapumisia. Ruokapisteet ruuhkautuivat, kahvilaa ei löytynyt, avatut vesipullot piti tyhjentää portilla maahan, busseihin oli jonoja jne. Bertil Gerhardtilla oli 31 000 lentotuntia mm. Saapuvan väkimäärän arviointi on aina vaikeaa. Sieltä sai hyvin kuvattua rullaavia koneita. Viime vuosina hän lensi pääohjaajana Bilteman liikesuihkukoneilla sekä yhtiön Mustangilla ja kahdella Spitfirellä. Sen jälkeen tunteja on kertynyt liki 250. Pirkkalan näytösten ongelmana on aina ollut lähes koko päivän kestävä vastavalo. Maanantaina oli vastaava tilaisuus lähtöjen kuvaamiseen. Tähän asti olen ollut väärällä puolella ovea, mutta toivottavasti reilun parin vuoden päästä istun jonkun lentoyhtiön koneen ohjaamossa. Vaikka hinta vaikuttaa ensikuulemalta kovalta, sillä sai paljon erikoisetuja (pelkästään kahden päivän pääsyliput maksoivat jo 40 euroa). TIAS-tapahtumassa Bilteman P-51 Mustangia lentänyt ruotsalainen Bertil Gerhardt menehtyi lentoonnettomuudessa. Maltan tuskin odottaa, että pääsen lentämään Ilmailuopiston Extra 300:lla. Kokenut ohjaaja oli lauantaina 21. Rungon alla olevan kamerasäiliön lisäksi siivissä oli häirintälähetin (piiloon jäävän siiven alla) sekä harhamaaliheitin. Hollantilaisen F-16:n ohella maanäyttelyssä nähtiin kaksi Yhdysvaltain ilmavoimien Viperia. Minulla on myös GPL-lupakirja. Vaikka kyse-lijöitä riitti, 68-vuotias lentäjä jaksoi olla systävällinen kaikille. Passilla paremmat kuvauspaikat Ilmailuvalokuvaus on suhteellisen pienen mutta sitäkin innokkaamman piirin harrastus. Ilmailu on minulla verissä, vastikään hinauslentäjän ja kannuspyöräkoulutuksen saanut Riika kertoo. Drakeneilla. Riika ei ole aivan turha leidi, sillä hän on yksityislentäjä ja British Airwaysin lentoemäntä mannerten välisessä liikenteessä. Lentonäytöksen aikana passilaiset olivat rajatulla kuvausalueella muun väen etupuolella. Näytöspäivinä alueelle pääsi tuntia ennen porttien aukeamista ikuistamaan maanäyttelykoneet ilman yleisömassoja. Näytös vietiin läpi turvallisesti ja tiettävästi kaikki paikalla olleet pääsivät takaisin koteihinsa upeaa elämystä rikkaampana. lentänyt myös taitolentoa. Koneet tekivät saapuessaan peräti kolme ylösvetoa ennen kuin tulivat lopullisesti laskuun. Kuuluttaja-Riikasta liikennelentäjä Tampereen näytöksessä tarkkakorvaisimmat huomasivat, että kuuluttajan ääni oli tuttu Jämi Fly-Innistä. Tämä yksilö on valmistunut vuonna 1960. Tieto Gerhardtin kuolemasta järkytti miehen Pirkkalassa tavanneita. British Airwaysilla Riika työskentelee Boeing 777- ja 747 -koneissa. TIAS-näytöksessä oli tarjolla erityinen kuvaajapassi 79 euron hinnalla. Hän sai lentäjän lupakirjan 2008
Tällä varmistettiin mahdollisimman suuri pistepotti kansainvälisellä rankinglistalla, jonka merkitys on kasvamassa kansainvälisiin kisoihin pyrittäessä. Säät suosivat kilpailua ja len- Hyvää keliä riitti tällä kerralla. Huonot säät kasaantuivat tällä kertaa Vesis Openiin, jossa saa7/2010 16 ILMAILU. Räyskälän SM:ssä kilpailuluokkina olivat vakio, 15 m ja 18 m. 15- ja 18-metristen jäädessä alle kymmeneen osanottajaan niille päätettiin antaa samat tehtävät ja laskea yhteispisteet tasoituskertoimin luokkakohtaisten tulosten lisäksi. Vapaapäivien osuessa viikonlopuille ei kelvollista säätä juuri ollut, ja tuhkapilvikin pilasi yhden viikonlopun lekohinauksella lähteneiltä. Säät vaihtelivat kuivatermiikistä erittäin hyvään pilvikeliin ja huippunopeudet nousivat korkealle monena päivänä. Niinpä näkymä oli tämä lähes jokaisena kisaviikon aamuna. tämään päästiin monena päivänä ennen kisaa ja kisan aikana viitenä päivänä seitsemästä. Kilpailuihin valmistautuminen kotimaassa ei ollut tänä vuonna helppoa. Järjestäjäksi oli valikoitunut Padasjoen lentokerho, joka on aiemmin kunnostautunut Vesis Openin ja Jämin puukonekisojen järjestäjänä. vakioluokassa K ilpailunjohtajana toimi Taisto Saarinen ja tehtävät antoi Risto Pykälä. Purjelennon SM-kisakesä käynnistyi Räyskälässä Martti Koivula, 18 metrin luokan voittaja, tulossa maaliin. JÄNNITYSTÄ Purjelennon SM-kilpailukesä käynnistyi tänä vuonna 6. kesäkuuta Räyskälässä. Luokista suurimmaksi kasvoi vakioluokka, jossa oli 23 osanottajaa
Keskustelut asiasta lähtivät hyvissä ajoin ennen kisaa hyvin perusteelliselta tasolta. Kevään aikana tarkoituksena oli lentää useita treenilentoja yhdessä kommunikaation ja yhteispelin harjoittelemiseksi. Sen takia ennen lopullista päätöstä käytiin hyvin tarkkaan läpi, mitä molemmat tavoittelevat purjelennossa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, mitä odotuksia toisella on kimppakaverilta ja miten yhdessä lentämistä tulisi toteuttaa pääpiirteittäin. Meidän lähtömme sijoittui porukan viimeisten joukkoon. Säiden ollessa epäsuosiolliset yhteinen harjoittelu supistui yhteen lentoon Duo Discuksella. Kolmantena oli hallitseva mestari Juha Sorri vain 22 pistettä jääneenä. Lähtömme oli luokan ensimmäisten joukossa ja siitä johtuen matka alkoi muita koneita juurikaan näkemättä. 2009 plakkariin kertyi 200 tuntia kokemusta ja parit kansainväliset kisat. Keskinopeuksissa jäimme päivävoittaja Kaj Westerbackasta 3,5 km/h ja pisteissä 46 ja 48 pistettä. TEKSTI AKU jAAKKoLA KUvAT KATjA SoIKKELI jän tunnin keikan aikana käytiin jatkuvaa keskustelua siitä, minkä ratkaisun kumpikin olisi tehnyt reitin valinnoissa ja nostojen hyödyntämisessä. Sille päivälle ominaiseksi muodostui poikkeuksellisen suuret kierrot reittiin nähden. Tumman pilvenpohjan alta löytyi 3,8 m/s nosto, jossa korkeutta otettiin 1000 metriä suoraan loppuliukupolulle. Tuloksia odotellessa hiukan huoletti, miten päivä oli sujunut, koska matkaa kertyi reitille aika paljon kiertämisestä johtuen. Hyville päiville tyypilliseen tapaan myös pulinajakso hiljeni, eikä muiden etenemisestä saanut oikein mitään käsitystä. Nel- Kilpailut aloitettiin lentämällä vaativassa pilvikelissä. Reitin loppuvaiheilla tehtiin muutama huonompi päätös, joiden seurauksena suuntaa jouduttiin korjaamaan 90 asteen käännöksellä kohti pohjoista. SM-kisaan lähdettäessä en ollut ikinä tätä ennen lentänyt näin vähän. Punkalaitumen ja Tervakosken käännepisteiden puolivälissä kunnollisen noston löytäminen kävi kuitenkin hankalaksi ja parin kuplaisen noston seurauksena kimpan koneiden välille syntyi ensimmäistä kertaa hiukan eroa Markun päästessä matkaan samasta nostosta selvästi korkeammalta. Ennusteiden pitäessä paikkansa nopeudet nousivat reilusti toiselle sadalle ja lentäminen muuttui huomattavasti edellistä päivää suoraviivaisemmaksi. Sen ansiosta ensimmäisenä kilpailupäivänä rutiinit olivat kunnossa, eikä sääntöjä, taktiikkaa tai päivän rytmitystä tarvinnut erikseen pohtia. Nosto veikin meidät samalle loppuliukukorkeudelle ja siitä vauhdilla kotiin. Kaikki tehtiin tutun kaavan mukaan. Kisojen alkaessa kaikki toimintamallit oli sovittu ja molemmat olivat sitoutuneita yhteispeliin. Selvä viitta tapahtumapaikalle. Kunnon lähtökorkeuksiin pääseminen teetti töitä sen verran kauan, että lähtö otettiin heti kun mahdollista. Kaiken kaikkiaan loistava avaus kisalle kimpan pysyessä kasassa alusta loppuun. Toiseen kilpailupäivään pääs- tiin myös kauniin aamun saattelemana. Maltillisesti lentämällä pysyttiin koko ajan kuitenkin hyvissä korkeuksissa ja matka eteni tasaisesti. Tehtäväksi annettiin jälleen nopeustehtävä ja ennusteiden mukaan keli olisi erittäin hyvä. Ratkaisu ei ollut itsestään selvä, mutta kannattava. Nämä tavoitteet ja ajatukset kohtasivat Markun kanssa niin hyvin, että päätimme kokeilla hommaa SM-kilpailuissa. Kertoo myös tämän artikkelin aiheen. tiin lennettyä vain yksi päivä kahdeksasta. Meidän kimppamme lento tuntui sujuvan aika hyvin ja mittarissa olikin parhaimmillaan jo yli 130 km/h nopeus. Ennusteessa pilvien muodostumisen todennäköisyys oli erittäin pieni ja nostojen odotettiin jääILMAILU 17 7/2010. Lopulta tuloksena oli sijat 1 & 2 Markun voittaessa päivän seitsemän sekunnin erolla. Myös kaluston kunnosta ja toimivuudesta oli huolehdittu talven ja kevään aikana, jotta kisoissa sai keskittyä vain oleelliseen. Neljäntenä oli edellisen vuoden kakkonen Ilkka Tourula 82 pisteen päässä. Olin viides ja Markku kuudes. Tärkein asia, joka tehtiin jo talvella, oli ajatus kimppalentämi- sestä Markku Kuusiston kanssa. Seuraaville sijoille eroa tuli hiukan enemmän. Kimppalentäminen on vaativaa, eikä välttämättä onnistu edes kovalla yrittämisellä. Ennen kaikkea jokainen päätös piti perustella, jotta toisen ajatuksenjuoksu tulisi tutuksi. Tämän keikan jälkeen sparrasimme puhelimitse asioita tulevia kisoja varten. Sen seurauksena tulin Markun Tervakoskelle merkkaamaan nostoon hiukan yläpuolelle. Välillä alkoi huimata, kun aluksi reittiä kierrettiin reilusti pohjoisesta ja seuraavalla liidolla tultiin reittiviivan eteläpuolelle. Onnistuin kuitenkin löytämään takaa paremman noston, johon Markun ei kannattanut enää palata. Juha Sorrin lentäessä toiseksi hän siirtyi samalla johtoon kokonaispisteissä. Valmistautumista jälkikäteen analysoidessani löysin kuitenkin pari merkittävää tekijää, joihin näiden kisojen menestys pohjautui. Heikon alkukauden jälkeen edellisten kausien aikana tehty työ nousi arvoonsa. Me olimme sijoilla kaksi ja kolme. Markku Kuusisto koneessa odottamassa hetkeä, jolloin veto alkaa. Kolmanteen päivään lähdettiin kuivatermiikin vallitessa
Tämän lisäksi tehtävässä maksetaan tehtäväkohtaista vaara- ja vastuulisää. Myös lentotyyleissä oli sel- viä eroja, jotka pitää vain käyttää hyväksi ja päästää omalla osaamisalueellaan oleva kaveri keulille. Lentäminen oli ennen kaikkea todella mukavaa ja kaveri vierellä tuo tekemiseen ison annoksen varmuutta. Erityiseksi eduksi tehtävään valittavalta katsotaan: tuntemusta Euroopan yhteisön asetukseen 2042/2003 ja sen liitteisiin I (Part-M), II (Part-145) ja III (Part-66) tuntemusta laadunvalvonnan perusstandardiin ISO 9000 aiempaa kokemusta työskentelystä ilmahuoltoympäristössä Tehtävän palkkaus määräytyy Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän vaativuustason 25,5 mukaisesti, jolloin peruspalkan vaihteluväli on henkilön kokemuksesta riippuen noin 2 880 3 456 euroa/kk. Tämä oli meille ensimmäinen kisa yhdessä, mutta ei varmasti viimeinen. Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot ovat rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus. Oli myös erittäin hienoa huomata, että moni pilotti oli huomannut kimpan toimivuuden ja tuli juttelemaan aiheesta erittäin positiivisessa hengessä. Lisätietoja tehtävästä antaa lentotekninen johtaja DI Matti Outinen 071 872 8051(matti.outinen@raja.fi) tai laatupäällikkö ins Juhani Pätsi 071 872 8052 (juhani.patsi@raja.fi) Hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2010 mennessä valtiolle.fi-sivuston kautta sähköisesti (työavain 200-417-10) tai lähettämään postitse osoitteeseen: Herrat vasemmalta oikealle: Jouko Vuolahti - pronssia 15 m. Jonain päivänä oli selvästi toiselle ominaisempi keli ja toisena toiselle. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa enintään 44 % peruspalkasta, kuitenkin niin, että ensimmäisen seitsemän kuukauden ajalta suoritusosaa maksetaan 7,8 %. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa, turvana kaikissa oloissa. Lennolla tapahtuva kommunikaatio toimi hämmästyttävän hyvin ottaen huomioon harjoittelun vähyyden. Harri Hirvola - kultaa 15 m. Huolto-organisaation (145) ja Lentokelpoisuuden valvontaorganisaation (M/G) Laatupäälliköltä edellytetään: vähintään alempi tekninen korkeakoulututkinto tai vastaava hyvää englanninkielen taitoa ja pysyi kasassa paljon odotuksia paremmin. Lisätietoja www.raja.fi. Tapio Tourula - hopeaa 15 m. Vartiolentolaivue hakee 1.4.2011 lukien Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan esikuntansa lentotekniseen toimistoon huolto- ja lentokelpoisuuden valvontaorganisaatioihinsa Laatupäällikköä Laatupäällikön keskeisenä tehtävänä on varmistaa, organisaation hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti, että Rajavartiolaitoksen ilma-aluksille ja niiden laitteille suoritetut huoltotoimenpiteet ja kelpoisuuden valvonta vastaavat toimivaltaisen viranomaisen niille asettamia vaatimuksia niistä julkaistujen normien mukaisesti. Lisäksi laatupäällikön velvollisuuksiin kuuluu tähdentää organisaation hyväksyttyjä laadunvarmistusmenetelmiä sekä tiedottaa, kouluttaa ja johtaa organisaation henkilöstöä niiltä osin. Uskon, että tässä kohdassa nuorempana joukkueurheilua harrastaneet ovat etulyöntiasemassa. Antti Lehto - pronssia 18 m. Rajavartiolaitoksessa on Helsingissä sijaitsevan esikunnan lisäksi kahdeksan hallintoyksikköä. Aku Jaakkola - kultaa vakio ja Markku Kuusisto - hopeaa vakio. Vartiolentolaivueen esikunta Henkilöstötoimisto/Ville Koskinen PL 3 00131 HELSINKI ILMAILU 19 7/2010. Martti Koivula - kultaa 18 m. On selvää, että molemmat meistä hyötyivät kimpasta. Palaute lämmitti mieltä todella paljon sen tullessa omilta kilpakumppaneilta. Rajavartiolaitos on sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva nykyaikainen, ammattitaitoinen ja arvostettu sisäisen turvallisuuden viranomainen. Vaikeinta kimppalentämisessä on kuitenkin se, kun kaksi yksilöurheilijaa joutuvat muodostamaan joukkueen, jonka etu on omaa etua tärkeämpi
Puolalaisryhmä jäi saapumatta Kauhavalle teknisten syiden takia. saapumisEN Keskikesän juhla ilman Kauhavan Lentäjien Juhannusta on kuin leipä ilman voita. alla) ovat kuin lentoyhtiöiden airlinereista. Tässä tutustutaan F-16-koneeseen ja vaihdetaan kokemuksia. Jokainen voi itse päättää, sopivatko värikkäät kuviot sotilaskoneeseen. 7/2010. Järjestelyt toimivat kuin sveitsiläisvalmisteinen käkikello ja Ilmavoimat esiintyy kaikella arsenaalillaan. Lentäjien Juhannus 2010 Sää esti Puolan poikien Muiden maiden ilmavoimien hyvä osanotto tuo Kauhavalle aina uutta ilmailusta kiinnostunutta väkeä. Siinä konsepti joka toimii. 20 ILMAILU Monissa maissa voidaan pyhittää näytöskäyttöön yksittäisiä koneita. Siksi maalaukset (mm. Suomen Ilmavoimat on kansainvälisemmässä kunnossa kuin koskaan
Voimaa ja jylyä on kuin isossa pitäjässä. Kauhavalla esiintymässä olivat myös siviilitaitolentäjät Petteri Tarma, Sami Nikulainen ja Sami Kontio. Raimo Nikkasen tyyliin kuluu pöläytellä savua näytöskansan iloksi myös esityksen jälkeen. 7/2010 ILMAILU 21. Takana vasemmalla Ilmavoimien ykkösnyrkki Hornet. Midnight Hawksin esityksen kohtaamiset saavat aina yleisön kohahtamaan. Kun Midnight Hawks sai käyttöönsä muutama vuosi sitten savut, sai esitys aivan uutta ryhtiä. Harvassa ovat ne ryhmät, jotka lentävät niin tiukassa muodostelmassa kuin suomalainen Midnight Hawks. Hornet-soolon kävi esittämässä Lapin Lennoston kapteeni Seppo Dave Daavittila. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT KYÖSTI PARTONEN Ilmavoimien yksi ylpeydenaihe on Midnight Hawks, jonka esitystä on muokattu. Pieni ja pippurinen Pitts tottelee Raimon ohjainliikkeitä kuin olisi osa lentäjää. Takana Finnairin vuorokone, jolla toteutettiin tänäkin kesänä Operaatio lentävä pyörätuoli. Taitolentäjä Raimo Nikkasen Pitts Special -esityksestä ei myöskään puuttunut savua. Maanäyttelyssä Hawkit ovat siistissä rivissä
Kun NH90 vihdoin saatiin riviin, se on kiertänyt ahkerasti eri tapahtumia. Eikä pelkästään ilmailutapahtumia. Siellä missä on sotilaskoneita, sieltä löytyy myös strategista tavaraa. Esittelimme ILMAILUN viime numerossa Patrian uuden Cirrus-koulutuskoneen. Miksi Hawkin lentäjä ei moikkaa. Patria oli tuonut yhden sen uudenkarheista Cirruksista Kauhavalle. Sellainen oli saapunut näytille Kauhavan platalle. 22 ILMAILU 7/2010. Siksi, koska kone on oikeasti suihkulennokki ja ohjaamossa istuskelee nukke. Suihkulennokkien esitykset ovat uusia näytösten ohjelmanumeroita ja varsin näyttäviä sellaisia. Ilmavoimien tankkausauto ja Siivet Jet Teamin Hawk samassa kuvassa. Hercules on monen maan valinta kuljetuskoneeksi
Tavara on tyylikkäästi esillä ja koko puoti on pystytettävissä nopeasti. Ilmasotakoulun lentokerhon hinauskone ja kohta eläkkeelle siirtyvä yhteyskone sulassa sovussa Kauhavalla (oikealla). Redigo kuuluu poistuviin konetyyppeihin Ilmavoimissa. Osa ryhmän lentäjistä on jälleen vaihtunut. Luukkanen itse on valmistunut ohjaajaupseeriksi Ilmavoimissa. Mikko Luukkanen esitti taitolentoa purjelentokoneella. Kaikki ovat silti edelleen Ilmasotakoulun kokeneita lennonopettajia. Tapahtuman uudistuminen on tärkeää, mutta haluaako suuri yleisö liian suuria muutoksia. Monissa Euroopan maissa yleinen hävittäjä F-16 (oik.) kuuluu Kauhavan vakiovieraisiin. Aviation Shopin Kai Asplund oli tuonut Rita-vaimonsa kanssa uuden ilmailutavaran "myymäläauton" Kauhavalle. Siinä pohdittavaa Lentäjien Juhannuksen järjestäjille. 7/2010 ILMAILU 23. Midnight Hawksin kone palaamassa esitysvuoroltaan
Rakennettuna RQ-4B-malli on häkellyttävän suuri. JK Brasilian lahja mallareille Brasiliassa on merkittävää lentokoneteollisuutta, johon rakennussarjojen valmistajat ovat tähän asti osoittaneet perin vähän kiinnostusta. Moottorina oli koko ajan Lycoming, mutta teho kasvoi 260 hv:sta 300:aan. Suuri määrä varhaisempiakin on muutettu etanolilla toimiviksi. AL ILMAILU 25 Elagan Ipaneman pääkomponentteja teipillä kasattuna. Sellaisia sarjoja ei ole ollut tarjolla käytännössä lainkaan. Elagan Ipaneman valujälki, sovitteet ja detaljit eivät ole alan huippuvalmistajien luokkaa, vaan pikemminkin niistä tulee mieleen 1970-luvun Frog tai Airfix ulkopinnan niitteineen kaikkineen. Paranneltu versio EMB 201 esiteltiin 1974 ja edelleen kehitetty EMB 202 1990-luvun alussa. Elaga tarjoaa kelvollisen näköiset siirtokuvat kahdelle värikkäälle koneelle. Elaga ilmoittaa seuraavan sarjansa aiheen olevan 1/48 EMB 314 Super Tucano. Amodelin Mk.I-versio puoltaa siinä mielessä paikkaansa, että tästä alatyypistä ei ole aiemmin ollut muovimallia. RQ4:ssä on ns. Siipi tosin on liian leveä ja puomit ohuet, mutta kuten sanottu, kaikki on korjattavissa. Vertailujen tuloksena jouduin 7/2010. Sarja siis esittää vasta äskettäin USAF:n palvelukseen otettua alatyyppiä RQ-4B, vaikka Italeri nimittää sitä vain RQ-4:ksi. Suosittelen. Se oli maailman ensimmäinen sarjatuotantokone, jonka polttoaineena on etanoli. Vuoden 1973 lopulla Ipanemaa oli toimitettu asiakkaille jo sata. Kaikki kolme ovat Block 20 -koneita eli sarjan osiin sopivaa alatyyppiä. Ilmanotoista on jäänyt pois kaksi pystysuuntaista tankoa, jotka näkyvät myös kansikuvassa. Kone oli Embraerin toinen tyyppi EMB 400 Urupema -purjekoneen jälkeen. Aiheena on lentoruiskutuskone Embraer EMB 202 Ipanema mittakaavaan 1/48. Kaivoin esiin Hellerin sarjan sekä parit piirustukset ja aloitin tarkemman tutkimuksen. Alatyyppi oli käytössä Ruotsissa nimellä J28A, mikä lisää kiinnostavuutta. Tilasin kappaleeni Brasiliasta eBayn kautta. wet wing eli siiven sisätila on polttoainesäiliötä. Jokaisesta on kuvia esim. Sen saatavuus ei tällä hetkellä ole kovin hyvä. Onneksi Brasiliassa on osaamista, jolla sikäläisiä ko- EMB 202 Ipanema, 1/48 Elaga 0001 netyyppejä esittäviä sarjoja aletaan saada markkinoille. Renkaat ovat liian kapeat ja vanne on väärin sekä suomalaiseen että sveitsiläiseen, mikä on sinänsä ikävää. PA-36 on kuitenkin samankokoista Ipanemaa myöhäisempi konetyyppi. tempinokkaista sveitsiläisversiota, mutta pakkauksessa on myös normaali nokkakappale. Postikulut kohosivat aikamoisiksi. Kaikki nämä virheet ovat tietysti korjattavissa, mutten näe Amodelin sarjaa kovin järkevänä hankintana, jos tarjolla on myös lähes joka suhteessa parempi ja puolet halvempi Hellerin sarja. Sarjan pintadetaljit ovat turhan ronskeja, vaikka esikuva onkin maataloustyökalu eikä mikään liikesuihku. Mk.6:n kansikuva esittää pi- Elagan sarja esittää Ipaneman uusinta eli etanolia polttavaa versiota. Nyt Ipanemaa on tehty 1 100. JK DH.100 Vampire Mk.6, Amodel 72208 Vampiresta oli aikaisemmin ilmestynyt kaksi 1/72-muovimallia: Frogin sarja, jota ei nykyään saa mistään, ja Hellerin, jota on saanut myös ainakin Airfixin ja Revellin pakkaamana. Sen lisäksi mm. Ipanema täytti konetyyppinä vastikään 40 vuotta, sillä sen ensilento oli 31.7.1970. Silti sarja on täysin rakennettavissa ja näyttää valmiina esikuvaltaan. Runkopuomit ja pyörät tosin vaikuttivat hieman oudoilta. Sivuevä tuo mieleen Cessna A188:n, mutta muuten amerikkalaisista ruiskutuskoneista Ipanemaa muistuttavat eniten Piper PA-36 Pawnee Braven Lycoming-moottoriset versiot. Kun siinä ei ole ohjaamoa tarjoamassa käsitystä koosta, sitä voisi helposti erehtyä luulemaan mittakaavan 1/48 malliksi. Valitettavasti saatavuus ei ole hyvä. yllättävän epämääräinen. Sarja on valmistajalleen tyypillinen ja ensivaikutelma oli varsin hyvä: erittäin hienoa uppoviivaa ja suhteellisen täydellisesti sisustettu ohjaamo. Silloin mallimerkintä oli EMB 200. Siinä missä Platzin alkuperäispake- toinnissa on viisi siirtokuvavaihtoehtoa, joukossa NASA:n kone ja Luftwaffen väreihin maalattu luonnollista kokoa oleva malli (jota sarja ei täysin vastaa), Italeri on ottanut varman päälle ja tyytynyt kolmeen USAF-aiheeseen. toteamaan, että runko kyllä vaikuttaa olevan ok, mutta siivet ovat pari milliä liian leveät koko matkalta, runkopuomit ovat liian ohuet ja sivuvakaimen johtoreuna vääränmallinen. On hauska saada sarja brasilialaisesta konetyypistä, mutta Ela- gan sarja ilahduttaa myös tarjoamalla mahdollisuuden rakentaa malli ruiskutuskoneeksi suunnitellusta tyypistä. Sen Lycoming tuottaa 320 hv. Czech Master Resin on tehnyt resiinisiä Vampire-malleja, joita kehutaan hyviksi, mutta niiden hinta on ainakin minun kukkarolleni kohtuuton. Maassa seisovan tankatun koneen siivet taipuvat alaspäin. potkuri ja siiven profiili vaihtuivat, ja viime vuosina on lisätty wingletit. Jos se menee pahasti vinoon, siipien kiinnitys voi päättyä kyyneliin. Siivissä on sama ongelma kuin Predator-sarjassa: ne taipuvat lievästi ylöspäin kärkeä kohti, mikä on oikein vain koneen lentäessä. Kansikuvasta näkee, millainen vanteen tulisi olla. Sarjassa on myös sille oikeantyyppinen kuomu ja matalammat sivuperäsimet. Sarttja on kaiken kaikkiaan piristävä uutuus. Tästä syystä olin varsin kiinnostunut, kun Amodel julkaisi uuden mallin tästä Suomen Ilmavoimien ensimmäisestä suihkukoneesta sekä myös sen Mk.I-versiosta. Kehitysvaiheista tärkein esiteltiin tuhannennen Ipaneman valmistumisen yhteydessä 15.3.2005. Mallarin kannattaa käyttää netistä löytyvää referenssimateriaalia, yksityiskohtien vaihtelevuuden takia ennen kaikkea kuvia mallinsa esikuvaksi valitsemastaan yksilöstä. www.airliners.net-sivustolla. Aiemmin maaliruiskuja valmistanut João Elaga on tänä vuonna tuonut markkinoille ensimmäisen injektiovaletun ra- kennussarjansa
Kalleimmat Ikarukset maksavat jopa satatuhatta euroa, kun perusvarusteltu kone maksaa karvan yli 50 000 euroa. Se on turvallinen. Olemme pystyneet pitämään hinnan kohtuullisena. Kreuzerille on kertynyt ultratiimaa kahden vuoden aikana noin kolmesataa tuntia. Se on maanne väkilukuun nähden hieno saavutus, Comco Ikarus GmbH:n Global Representative Joachim Kreuzer kertoo. 26 ILMAILU meennahkaiset penkit, koneeseen saisi lisää hintaa. Suomeen on myyty 70 Ikarusta. Normaalisti hän taittaa työmatkansa omalla, "hyvin varustetulla" Ikaruksellaan. Teemme ja valmistamme tilauksesta koneen millaisilla sisäverhoiluilla, autopilotilla tai näytöillä hyvänsä. Yksi on Kreuzerin mukaan lennettävyys. Ikarus on teknisesti kestävä ja laadukas kone. Asiakas saa päättää tismalleen, mitä haluaa, sillä kaikki koneemme valmistetaan käsityö- Ikaruksen menestykselle on monta syytä. Jokainen pilotti on selviytynyt onnettomuudesta vammoitta lähinnä koneen kestävyyden ja nykyisin jokaiseen uuteen koneeseen 7/2010. Meillä on viisi tapausta Saksasta, jossa kone on tullut maahan ohjaajan virheen takia. Kovempia kauppiaita löytyy vain Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Suomeen Kreuzer saapui Lufthansan vuorokoneella lähinnä säiden takia. Hintalaatusuhde on mielestämme tärkeä asia. Jos asiakas haluaa koneensa istuimiin vesipuhvelinnahkaa, hän saa sitä. nä. Ikaruksen myyntipomo Joachim Kreuzer Suomessa SUOMI ON ULTRAKANSAA Joachim Kreuzerin käyntikortissa on paljon puhuva titteli: Global Representative. Meillä on todella vaativia asiakkaita, Kreuzer kehuu. I karus-ultrakevyttä on myyty maailmalle noin 3 500. Se on valtava määrä 40 vuotta tänä vuonna täyttävälle tehtaalle, joka on valmistanut lentokoneita 25 vuotta. Koneessani on likimain kaikki, mitä Ikarukseen voi saada. Hänen tehtävänsä on huolehtia maailmanlaajuisesti muun muassa siitä, että Suomi pysyy Ikarus C42/B -koneen myyjien sijalla kolme. Suomessa konetta myy Ville Levelän Trade Aid Ltd Oy. Ikarus on juuri siksi suosittu koulukoneena. Okei, jos haluaisin vaikkapa käär- Ikaruksen tehtaalla mikään inhimillinen vaatimus ei ole vieras. Sillä on helppo lentää
Nyt asiat ovat kunnossa ja kauppakin käy mukaan sillä ei ole. Ainoa myyntiä hidastava tekijä on ilma-aluksiin tullut arvonlisävero, mutta verollinut aina kuin tango Seinäjoella. Meillä oli Comcon kanssa melkoinen erimielisyys nen konekauppakin käy jo. Ikarus vie Kreuzeria Saksasta työmatkoille eri puolille Eurooppaa. Lentokoulut ovat numero yksi ostajatilastoissa. Vaikkei sen tehopainosuhde ole ultrakeveiden paras, suorituskyky on yllätys monelle esimerkiksi Cessnaan tottuneelle PPL-lentäjälle. Verolle kun emme voi muutama vuosi sitten. Käyn useita kertoja vuodessa muun muassa Lontoossa Ikaruksellani. asennettavan rakettipelastusvarjon ansiosta. Maksoin takuukorjaukset omasta pussistani monen vuoden aikana ja sanoin tehtaalle kummastakin asiasta ehkä liiankin melko jyrkästi, Trade Aidin Viljo Ville Levelä kertoo. Siinä tuli aukko Kalleimmillaan Ikarus voi maksaa liki satatuhatta myynteihin, Levelä sanoo. Kolmantena tilastossa ovat "extremeihmiset", jollaisia ovat esimerkiksi valokuvaajat ja seikkailijat. Pidämme vahvuutenamme ehdottomasti koneen käsiteltävyyttä, anteeksiantavuutta ja helppoa huoltoa. Parhaimmilla 7/2010 asiakkaillamme on menossa jopa seitsemäs yksilö. Amerikan-markkinoiden valloitus tietää Kreuzerille yhä enemmän matkustamista. euroa, perusvarusteltuna noin 50 000 euroa eli hyvän Ilmailijat saattoivat ihmetellä reilun vuoden hiljaihenkilöauton verran. hansien takuuvastuistuista ja huonosta tiedonkulussa. den omistajaryhmä on Finnairin lentäjät. Malmilla kuumana viime kesänä. Olette vaativa ja tärkeä kansa Ikarukselle. Oli hankala tilanne hetken. Tämä kertoo jotakin koneemme ominaisuuksista. Minulla on vaimo ja neljä las- ta. Rotax-moottori on myös osoittautunut erittäin luotettavaksi. Varsinaista kilpailijaa Kreuzerin suutta. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT MIKKO SOKERO JA COMCO IKARUS GMBH Kreuzerin oma Ikarus on erikoisvarusteltu. Siinä on kaikki, mitä minä tarvitsen, Kreuzer naurahtaa. Purjelentokoneen hinausvarustus on myös suosittu. Tämä tarkoitti sitä, ettemme pystyneet myymään koneita, emmekä juuri palvella asiakkaitakaan. Myös jälleenmyyjämme Ville Levelä on tehnyt paljon hyvää työtä Ikaruksen eteen muutenkin kuin myymällä niitä. He ovat tottuneet onneksi siihen, että olen paljon matkoilla. Levelä ja Kreuzer sulassa sovussa ikarusmaisen tasavarmasti. Kyse oli useiden kymmenentu- mitään, Levelä sanoo. Jos ammattilainen hankkii harrastuskäyttöön Ikaruksen, se ei voi olla huono. Ikaruksen ostajat ovat varsin merkkiuskollisia. Siinä Ikaruksen salaisuudet, joiden ansiosta konetta myydään maailmanlaajuisesti niin paljon kuin nyt, Kreuzer sanoo. Aiomme esitellä konetta Oshkoshissa ja odotamme Amerikan-markkinoilta paljon. He saattavat lennellä paikoissa, joissa lentokonetta ei ole nähty koskaan aiemmin. Tuotannostaan 70 % vientiin Suomessa suurin Ikarus-konei- toimittavan Ikaruksen tehtaalla on mielessään suuret kuviot. Myös sotilaslentäjät arvostavat ja ostavat Ikarusta, Kreuzer sanoo. Se maksaa vain noin 1 700 euroa. Ika- rus ei ole vielä valloittanut ilmailun ykkösmaata, Yhdysvaltoja. Ikarusta saa monenlaisilla varusteilla: suksilla, kellukkeilla ja jopa maastolaskuihin räätälöitynä mallina. Viidentuhannen tunnin lentomäärä ei ole mitään Ikarukselle, kun sitä huolletaan tehtaan ohjeiden mukaisesti. Tehtaalla ehkä loukkaantuivat hieman, ja kun kauppa kävi muuallekin Eurooppaan hyvin (saavutti taas ylivoimaisen kärkisijan rekisteröinneissä vuonna 2009), pitivät meidät yhteydenpitopaitsiossa (tai unohtivat pohjoisen pojat) lähes puolentoista vuoden ajaksi. Hänen omien sanojensa mukaan "well equipped". Saksasta ei lennetä Amerikkaan omalla Ikaruksella, joten Kreuzer joutuu keräämään lentomaileja liki pakosta. Olemme myyneet paljon Ikaruksia Etelä-Afrikkaan, joissa koneilla operoidaan lentopaikoille, joissa ei ole kestopäällystettä. Joachim Kreuzerille Ikaruksen ohjaamo on tuttu paikka. Mitä enemmän matkustan, sitä enemmän osaamme arvostaa yhteistä vapaa-aikaamme, Kreuzer naurahtaa. Entinen matkapuhelinyrittäjä Joachim Kreuzer kiittää suomalaisia merkkiuskollisuudesta. Sittemmin noin vuosi sitten, kun taas kävin tehtaalla, perehtyivät faktoihin tarkemmin, asiat sovittiin ja Comco Ikarus maksoi kaikki takuut ja minäkin koitin oppia täsmällisemmäksi ja nopeammaksi laskutusasioissa. Kiitoksia teille kaikille, Kreuzer sanoo. Rakoja rakkaudessa ja olemme tehtaan kanssa mitä parhaimmissa väleissä. Tällä hetkellä hän matkustaa 150 päivää vuodessa. Ensi vuonna alamme markkinoida Ikarusta Yhdysvalloissa LSA-koneena. Ikaruksilla myös lennetään paljon. Mutta nyt se on mennyttä ILMAILU 27. Meillä onkin sanonta tehtaalla: Rotax is the Name of the Game. Aina ei voi voittaa. Toisena tulevat keski-ikäiset kohtuullisesti toimeentulevat liikemiehet. Olemme myyneet jo tälle vuodelle jo Trade Aidin ja Comco Ikaruksen yhteistyö ei ole suju- kahdeksan konetta
SIL-SHOP Myymälämme sijaitsee Malmin lentoasemalla osoitteessa Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3450, fax. (09) 3509 3440 SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h BANTAM laturit ja tasauslaitteet Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014 Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille DUALSKY moottorit, säätimet ja lipo-akut Ilmailun radiopuhelinliikenne Hinta FUTABAN 2,4 GHz FASST radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet 45,00 Badger kynäruiskut sekä Createx ja AutoAir-maalit
Kaksipaikkaisen puukoneen apumiehen penkillä istuu koneen tekijä. Se on edelleen erittäin käyttökelpoinen purjekoneiden hinauskone ja urheilukone. Hinu-työ oli valtava urakka TEKSTI JA KUVAT MATTI HAAPAVAARA 15 vuotta, Kajaanilainen eläkkeellä oleva autonasentaja Kyösti Paavilainen, 79, koki alkukesällä elämänsä huippuhetken, kun hän pääsi itse tekemänsä PIK-15 Hinu -moottorilentokoneen ohjaimiin. 5500 työtuntia I kämies ei enää lennä. Ilmailupiireissä ihastellaan usein, että PIK-15 on Suomen kauneimpia lentokoneita. Nämä vaatimukset täyttyvät Hinussa. Alkuun Paavilainen kaavaili hiukan pienempää HK-2-konetta. Urakan loppupuolella rakennuspaikkoina olivat Kajaanin Käyttöraudan ja Kajaanin Ilmailukerhon hallit. Lentokonemäntyä ja -vaneria saa Paavilaisen mukaan Suomesta hyvin. Rakennuspuun koekuormitukset tehtiin Kajaanin teknisessä koulussa. Paavilainen kertoo valmiin koneen penkillä, että koko jättiurakan vaativin osuus oli liimaustyö. Uuden koneen koelennot alkoivat syksyllä. Kun Paavilainen mietti vajaat 20 vuotta sitten itse rakennettavaa lentokonetta, hänellä oli kol- Tyyppinä PIK-15 on noin 45 Hinu on piirteiltään ajaton. Yksiosainen siipi on rakennettu Vaajakoskella ja Kari Paavilaisen autotallissa Kajaanin Kylmässä. Mutta Hinun monet hyvät puolet käänsivät ajatukset vähän suurempaan Hinuun. 7/2010. Hinun koelentojen kiemuroista voi lukea Jukka Raunion mainiosta kirjasta PIKsarjan lentokoneet, Lentäjän näkökulma III. Koneen runko on tehty Paavilaisen autotallissa Kajaanin Mäkikadulla. Rullauskokeet teki poika Kari Paavilainen, joka on aikanaan myös koneen varsinainen käyttäjä. Tunnuksen viimeinen kirjain P viittaa rakentajaan, Paavilaiseen. me ehdotonta vaatimusta: Koneen pitää olla puurakenteinen, kaksipaikkainen ja lisäksi suomalainen. Koneen Hinu-nimi viittaa siihen, että lentokone on suunniteltu ensisijaisesti purjekoneiden hinauskoneeksi. 30 ILMAILU Kyösti Paavilainen toteaa Kajaanin lentoasemalla, että kookaskin mies mahtuu hyvin Hinun ohjaamoon. vuotta vanha. Paavilainen on uhrannut koneeseensa valtavan määrän työtä: 15 vuoden mittaisen rakennusurakan aikana koneen kimpussa on vierähtänyt noin 5 500 tuntia
Paavilainen kertoo, että piirustusarkkeja on noin sata. Kuhmolaislähtöinen Jaakko Kyllönen suunnitteli itselleen 1973-1978 Oulussa Iimu-1 -moottorilentokoneen. Paavilaisen kädessä on koneen sivuperäsin. Jo pienikin haksahdus asennustyössä tuo paljon lisäharmia. Toisen koneen katkenneet siivet korjattiin täsmälleen samassa Paavilaisen omakotitalon autotallissa, jossa valmistui PIK-15 Hinu. Kari (vas.) ja Kyösti Paavilainen tarkastavat huolellisesti ennen koekäyttöä, että 165-hevosvoimaisen moottorin öljytaso on oikea. Kyösti Paavilainen ehti myös purjelennon opettajan töihin. Tosin kone oli välillä 20 vuotta naftaliinissa, Jaakko Kyllönen naurahtaa. Kyllönen lentää koneella edelleen. Hän muistelee, että lentokoneen rakennusurakka tuntui alussa luonnollisesti kauhealta. Jorma Sucksdorff sanoo, että puu on piirustusten mukaan aivan alusta rakennettujen lentokoneiden suosituin rakennusmateriaali. Puun valkea osa ei saisi olla hallitseva. Jo vuonna 1947 hän oli alan harjoittelijana Jämijärvellä. Kuva Juhani Karvonen. Suomessa on noin sata itse tehtyä lentokonetta Suomessa on noin sata itse tehtyä lentokonetta. Myöhemmin suosituiksi tulleet rakennussarjat ovat syrjäyttäneet puun, Sucksdorff jatkaa. Nämä kurssit ovat hyvin käytännönläheisiä. Suomen Ilmailuliiton lajipäällikkö Jorma Sucksdorff huomauttaa kuitenkin, että niistä läheskään kaikki eivät lennä. Kymmenet tarveainepaketit tilataan Suomesta Kainuun ulkopuolelta ja netistä ulkomailta. Joku 2000-luvun rakentaja tosin saattaa väittää, että piirustuksia on sittenkin vähän. 1950-luvulla hän korjasi ja ra- kensi uudelleen kaksi Kajaanin Ilmailukerhon purjekonetta. Mutta onhan suunnittelusta aikaa jo lähes 50 vuotta. Kyllönen palkittiin 1980-luvulla Suomen Ilmailuliiton Vuoden Rakentaja -palkinnolla. Vauriokoneesta aikoinaan otettu moottori on korjattu loistavaan käyttökuntoon. Ennen Paavilaista kukaan kainuulainen ei liene päässyt lentokoneen rakennusharrastuksessa näin pitkälle. Yksi kone sai lähes kokonaan uuden rungon. Puuta omasta maakunnasta löytyy. Liimaustyöt ovat töistä kaikkein vaikeimpia. Lentokoneen rakentaja ei selviydy työstään ainoastaan puusepän taidoilla. Muun muassa laitteistojen purkaminen on yksin erittäin työlästä, Paavilainen sanoo. Suomen Ilmailuliitto järjestää lentokoneenrakennuksen puutyökursseja. Sucksdorff muistuttaa, ettei kurssi tee kenestäkään lentokoneen rakentajaa. Ulkopuolista apua on käytetty muun muassa hitsaus-, sorvaus- ja pintakäsittelytöissä. Hän teki sen vuosina 1978-1983. Lentokoneen rakentajan harrastukseensa uhraama aika on niin suuri, että sen ymmärtää rakentajien lisäksi vain toinen hurja harrastajajoukko: mobilistit. Paavilainen kertoo, että lentokoneen rakennusmännyn vuosikasvain saisi olla enintään puolentoista milliä paksu. Rungon ja peräsimen hieno puutyö jäi päällystevanerin ja -kankaan alle. Muut suunnittelijat Ilkka Lounamaa ja Jussi Rinta. Suunnittelu alkoi Koneen ensilento Siiven kärkiväli Siipipinta-ala Rungon pituus Tyhjäpaino Suurin lentopaino Sakkausnopeus Suurin vaakalentonopeus 20.9.1961 29.8.1964 10 m 14 m2 6,1 m 492 kg 750 kg 83 km/h 232 km/h Koneen piirustusnippu on paksu ja painava. Kyllösen suunnittelu- ja rakennustyö vaativat 7 000 tuntia. Paavilainen valitsi koneeseensa tavallista tehokkaamman moottorin. Siipi on työläs tehdä, sillä siivissä on 18 erilaista siipikaarta. mana vuonna Paavilainen opetteli purjelennon alkeita Paltaniemen lentokentällä. Puukoneen nokalla ärjyy 165-hevosvoimainen moottori. Koneen siivet kapenevat rungosta poispäin. Paavilainen on työstänyt Hinuun satoja metalliosia. Lentokoneen rakentajan kärsivällisyyttä kysytään myös raaka-aineiden hankinnassa. Sa- Vuoden 1999 tammikuussa koneenrakennus oli runkovaiheessa. Siinä työssä tarvitaan synnynnäisiä puusepän taitoja ja pitkäjännitteisyyttä, hän toteaa. Hinun laskuteline on turvallisen leveä. 7/2010 ILMAILU 31. Paavilainen on ollut lentokoneen rakennustöissä lähes koko ikänsä varhaisnuoruudesta lähtien. Vuonna 1971 hän koulutti Rhönlerchellä MM-luistelija Jouko Launosen purjelentäjäksi. PIK-15 Hinu Pääsuunnittelija Kai Mellén. Alkuvaiheen töistä haastavimmat olivat rungon pystykaarien asentaminen, sanoo Paavilainen. Hän oli yksi- ja kaksipaikkaisopettaja. Hän on ollut myös purjelennon yksi- ja kaksipaikkaisopettajana. Niinpä ei ole lainkaan ihme, kun Paavilainen naurahtaa, että hän on kulkenut urakkaan väsähtäneenä monet kerrat työmaan ohikin
Pitkälti vapaaehtoisvoimin järjestetty tapahtuma sujui silti mainiosti. Messerschmittin hylky oli esillä Jämi Areenan näyttelyssä, mutta Spitfire nähtiin taivaalla. Nykyisin se kuuluu Keski-Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin. Upea vieras kruunasi 75-vuotisjuhlat Jämi, suomalaisen urheiluilmailun kehto, täytti heinäkuussa 75 vuotta. Jämijärven lentopaikka perustettiin 1935. meisen päälle puleerattu Spitfire. Arkityönään mies lentää Bilteman liikesuihkukoneita. Mersu ammuttiin alas Lapissa 1942 ja pelastettiin sittemmin ihmisten ilmoille. Viime vuosina majoitusmahdollisuudet ovat kasvaneet ja hiihtoputki tarjoaa talviurheilusta kiinnostuneille mahdollisuuden viilentyä kesähelteilläkin. Vierailevia koneita oli ennätysmäärä, järjestäjien laskujen mukaan 182! Kävijämäärä on suuri, kun muistetaan Jämin suhteellisen syrjäinen sijainti ja vähäinen asukasmäärä. Nykyinen Jämi Fly-In on yhden miehen luomus, olkoonkin että talkoolaisia oli paljon. Juhlavuotena kattaus oli erityisen näyttävä. Tosin huomattavasti huonokuntoisempi yksilö kuin vii- 32 ILMAILU. Ilmailu on edelleen keskeinen osa Jämin toimintaa, vaikkei ehkä kulta-aikojen toimintalukuihin ylletäkään. Ehdoton ykkösvieras Jämillä oli ruotsalaisen Bilteman omistama Supermarine Spitfire Mk.XVI. Sympaattinen herrasmies sijoitti koneensa taidokkaasti Jämin kapealle kiitotielle. Kävijämäärä varmasti palkitsi pitkät ja työläät valmistelut. Autojonoa kenttäalueelle oli pahimmillaan reilut kolme kilometriä. Ja ruuhkat, kuten aina. Sopivasti Battle of Britainin 70-vuotisjuhlien kunniaksi Jämille oli Tykistöprikaatin avustuksella tuotu myös vastustaja eli Messerschmitt Bf 109 F-4. Vierailevia ilma-aluksia laskettiin 182! Jämillä! Vuotuinen experimental-rakentajien kokoontuminen, Jämi Fly-In, on viime aikoina muuttunut laajemmankin yleisön ilmailutapahtumaksi. Sysäyksen hankkeeseen antoi saksalaisen lentäjäseurueen vierailu maassamme. Jo koneen saapuminen perjantaina keräsi poikkeuksellisen paljon katsojia alabaanan varrelle. legendaarinen Hanna Die Hanna Reitsch. Vuoden 1940 Olympialaisten purjelentokilpailut oli tarkoitus lentää Jämillä, mutta sota muutti suunnitelmat. Spitfire Jämin kiitotien mitta ei riittänyt, vaikka koneita oli pysäköity moneen riviin. Myyjiltä jotkut tuotteet pääsivät myös loppumaan, koska yleisöä oli niin paljon. Cederqvist on aloittanut uransa Ruotsin ilmavoimissa lentä7/2010 S uomen Kuvalehti järjesti 1934 kilpailun, jossa etsittiin paikkaa purjelentokeskukselle. Taneli Äikäs johti organisaatiotaan tutulla rauhallisella otteellaan. Eipä siis ihme, että kahtena päivänä kävijöitä arvioitiin olleen jopa 12000. Nykyisin Jämi on monipuolinen lomakeskus, joskus EteläSuomen Lapiksikin mainittu. Seurueeseen kuului mm. Konetta lensi Pär Cederqvist
Rakennussarja saapui vuoden 2005 lopussa ja ensilentonsa kone teki tammikuussa 2009. Tapahtuman VIP-vieraat saivat nauttia ryhmän esityksestä myös sisätiloissa Jämi Areenalla. Useimmille saavutettu korkeus oli enemmän Christoph Zahnista ja hänen DFS Habicht E -purjekoneestaan on tullut jo Jämi Fly In -tapahtumien vakiokalustoa. Koneesta on kerrottu tarkemmin ILMAILU-lehdessä 3/2009. Ison ja pienen muodostelmalento oli hauskaa seurattavaa. Fouga-pari tarjosi suihkulentämisen ystäville jälleen nostalgisia tuntemuksia. Taustalla seuraa Jämiveteraani Olavi Luce Lumes. kuin tarpeeksi, joten valituksia vaihdoksesta ei kuultu. Näyttävää ja viihdyttävää, yhtä kaikki. Jämin tapahtuma ei ole enää pienen harrastajajoukon intiimi tapaaminen. Siinä on otettu huomioon hyppääjien tarpeet mm. Ilman nostintakin Jämi tarjoaa loistavat mahdollisuudet suomalaisten pienkoneiden kuvaamiseen. Lansenia ja Drakenia. Kun koneet lensivät matalalla, niitä pääsi kuvaamaan ylhäältä päin. oven ulkopuolelle kiipeämisessä uloshyppyä varten. ILMAILU 33. Jo aiemmin rakentamillaan PIK-26 Mini-Sytkyillä mainetta keränneet rakentajat olivat päättäneet tarjota hyppääjätovereilleen turbiiniluokan koneen korkeuksiin nousemista varten. Cederqvistin mukaan tyyppi on miellyttävä ja helppo lennettävä. Vaikka ohjaamon alla lukee Bertil Gerhardin nimi, konetta lensi Pär Cederqvist. Jämi ja lipunnosto kuuluvat perinteisesti yhteen. Eikä puljan koossa pitäminen ollut varmastikaan helppoa lentäjälle eikä lennättäjällekään. Erityisesti Flying Circuksen vahvasti pyrotekniikalla tuettu show näytti, mitä kaikkea lennokeilla voi tehdä. TeksTI jA kUvAT Tero TUoMInen Supermarine Spitfire Mk. Eikä Rolls-Royce Merlinin murina taatusti jättänyt yhtään ilmailun ystävää kylmäksi. 7/2010 Tapahtuman erikoisuus oli mahdollisuus ottaa ilmasta-ilmaan-valokuvia jalat maassa. Kotimaisen taitolennon kärkeä nähtiin moottoroiduilla ja moottoroimattomilla koneilla. Mitään rajua ei vanhalta sotaratsulta vaadittu, konetta säästeltiin hieman pintakaasulla ajelemalla. Olihan meillä toisaalta tietynlainen etulyöntiasema, sillä olin itse kuvannut kyseiset kuvat reitiltä viikkoa aiemmin. Kannuskokemusta on kertynyt omalla Tiger Mothilla. Tai siis melkein, apuna oli toki nostolava-auto, joka ylsi 90 metrin korkeuteen. Jämin perinteiden mukaisesti lennokit olivat tärkeä osa ohjelmaa. Ennakkoon mainostettua maailman korkeinta Skylift 104 HLA -henkilönostinta ei Jämille saatu. Sitä paikkasi pikkuveli, 14 metriä matalampi S 90 HLA. Tänä vuonna tunnustuksen saivat Janne Laurinen ja Panu Kääriäinen. Alakiitotien varrelle pysäköityjen jopa parinsadan koneen ympärillä saa liikkua vapaasti. Jämin harjulle pystytetty 90-metrinen nostolava tarjosi poikkeavia kuvakulmia. Tässä kesän ilmailutapahtumia ahkerasti kiertänyt Raimo Nikkanen taivuttelee Pitts Specialia. Comp Air 8 (alla) toi tekijöilleen vuoden 2010 Experimental-rakentajan palkinnon. mällä mm. Miesten rakentama Comp Air 8 (OH-XDZ) on suurin koskaan Suomessa rekisteröity experimental-luokan ilma-alus. Gauntletia ei Jämillä nähty teknisten ongelmien vuoksi. Viikonlopun aikana nähtiin monta kertaa Spitfiren esitys. Vuoden experimental-rakentajan palkitseminen on aina kokoontumisen kohokohta. Mies oli paikalla nytkin, ja uutuutena esityksessä oli Bengt Vogtin radio-ohjattava 1:2 pienoismalli. Kävijämäärän kasvaessa käyttöön sain jälleen pikakoulutuksen pariltani Heikiltä, eikä sen käyttö lopulta ollut yhtään niin vaikeaa, miltä se ensivilkaisulla näytti. Täl- laisessa osittaisessa koulutustapahtumaksi muuttuneessa tehtävänvalmistelussa aikaa tuhrautui sen verran ylimääräistä, että aikanaan reitiltä paikallistettavien havainnekuvien ennakko-opiskelu jäi meiltä matkalla koneessa tehtäväksi, mutta ehkä meillä oli siihen varaa. XVI oli Jämin ehdoton vetonaula. Vaikka experimental-luokan koneen käyttö hyppytoiminnassa on herättänyt myös keskustelua, Comp Air on ehdottomasti komea ja hienosti rakennettu lentolaite
totterman@netsonic.fi. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. KLA 2358 h, moottori 461 h, potkuri 5 h. Löytö. 7 vuotta. Lentokone hyvä, tarv. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Enigma-mittaristo, Bendix King Gps, opettajalle oikealla nopeusmittari ja korkeusmittari, varvasjarrut ja parkkijarru,rungossa valmius kellukkeille. Liidinvarusteiden korjaukset Ilmailu kuulee vitosena j www.paratronic.fi Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Puh. Säilytetty hallissa. Kääntyväsiipisenä kone helposti maantiekuljetuskuntoon tai pieneen säilytystilaan. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Käyntiaikaa jäljellä n. Puh. 200 h ja n. Muutama paikka vielä vapaana. Hinta 36 000 euroa. Kla noin 10 h, hyvä varustus. 0400 441 082, email: lasse.stellberg@ kolumbus.fi. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Risto Marttila puh. Puh.050 554 3567 Matti Piipponen. Myytävänä American Yankee AA1 Kuvat ja tiedustelut: Puh. Moottori 912ULS. 1991. 050 350 9965. Vaasan Kentänkiertäjät ry myy: Cessna 172M (OHCIW). Hintapyyntö 15 000 euroa ilman moottoria/tarjous. Kla 478 h. Moottori Hirth 65 hp alitehoinen ja tark. 0400 821 777. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Konemarkkinat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Kone on EFTO:ssa. Yst. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. jjj vuokrataan Vuokrattavana korkealaatuista talvisäilytystilaa lentokoneelle Porissa. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Marlin 2-paikkainen amfibio OH-U599 ja siirtolavatyyppinen perävaunu. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Cessna 185 E, 1969. esim. Rotax 100 hp. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Pyöräkellukkeet P&K 3500 A, lisäksi pyörät, leveät Finncraft sukset, cargo pack. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com www.parasale.com Jätä aneroidikokeiden, pitot-staattisten mittareiden ja loggereiden tarkkuutus Joonatanin huoleksi IKARUS C 42 vm.2001, 100 hv. sopimaton. Hinta 64 500 euroa. Katso lisätiedot: www.konekorhonen.com. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. tiedustelut puh. Tarkemmat tiedot Vesa Palosaari, email: vesa.palosaari@pp.inet.fi tai 040 773 0997. Helikopteri Robinson R22 Beta, OH-HMW. Halli kiitotien 12 välittömässä läheisyydessä. Yö-VFR, VOR, ADF, transp., intercom, isot tankit. Cessna F172M 180 hp, MTOW 1157 kg, kuormattavuus 489 kg. Ollut yksityiskäytössä. · Seuraavaan 7/2010 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 20.8.2010 mennessä. myydään Myydään Eurofox 2010 OH-U611 hp 62 000 euroa. 0400 891 965. ikjoonatan@gmail.com Hanski 0400-468 466 Tikli 0400-142 830 34 ILMAILU. Vm. Lisätiedot 0500 157 132, anders. 0400 463 484 / Jussi. Hyvä kunto, perusvarustein. King KX155 Nav Com, King KT76A transponder, keinohorisontti, suuntahyrrä, variometri, lämmitin, primer, häkäilmaisin (AD-vaatimus)
Hakemuslomake ja ansiomerkkien myöntämistä koskevat säännöt löytyvät liiton www-sivuilta, missä hakemuksen voi myös täyttää ja lähettää sähköisesti. 040 716 9454 / Jyrki Martovuo. SUOMEN ILMAILULIITON ANSIOMERKIT JAKOON! Liiton pronssisia ja hopeisia ja ansiomerkkejä on taas jaossa ja liiton jäsenyhdistykset voivat hakea niitä erityisen ansioituneille jäsenilleen. This helicopter is one of the most beautiful and professionally built Exec on the market, well maintained, balanced and flies much better than R22. Hinta 12 900 euroa tai Zander-riisuttuna 12 100 euroa. Puh.040 575 4919. Kaikkien ilmailulajien SM-kilpailut 2011 haettavana Suomen Ilmailuliitto ry asettaa haettavaksi vuoden 2011 ilmailulajien SM-kilpailujen järjestämisoikeudet. myydään PIK 20B OH-485, kla 1213 h, komplett lento- ja matkavalmiina varjoineen, perävaunuineen jne. KLA 6115h, moottori 1670h. Esa Salminen 0440 280 736, esa.salminen@kotinet.com. ILMAILU 35. Nyt edullisesti 36 000 euroa/tarjous. +372 503 5335, 0400 544 356. Ikarus C42B,vm.2002,Rotax 912ULS 100hv,kla 750h, Hinauskytkin,Moottorinlämmitin ym. Hinta 60 euroa. Muut mahdollisesti hakemukseen tarvittavat yksityiskohdat käyvät ilmi liiton yleisistä tai tarkemmin kunkin lajin SM-säännöistä. Lisäksi asuntovaunu Dethleffs New Line 500, kuuden hengen talvimalli, kerrosvuoteet, käytetty yhden talven. 40 000 euroa. Kultainen ansiomerkki ei maksa hakeneelle yhdistykselle mitään. Price: 53 300 euros (+VAT). 0400 423 940. Pronssisen ansiomerkin hinta on 15 euroa ja hopeisen 25 euroa. Hinta 15 900 euroa. Puh. Soita lisätiedot ja valokuvat 0400 679 405 tai meilaa jari.tunttunen@ honka.com. Hakemusten perusteella myönnetyt ansiomerkit pyritään toimittamaan yhdistyksille marraskuun loppuun mennessä. Piper Archer II, vm 1989, kla 7230h, hyvä kunto, IFR-varustus, hinausvarustus, huolto-ohjelma. Hp. syyskuuta 2010 klo 16.30 mennessä. Osta tai vuokraa hallitilaa Räyskälästä! Räyskälään on rakenteilla hallitilaa 2011-2012. Garmin 695, autopilot ym. Esa Salminen 0440280736, esa.salminen@kotinet.com. Piper PA-28-161 Warrior vm.1981. Sivuilla on myös luettelo aiemmin myönnetyistä ansiomerkeistä. No damage history. Lisätietoja SIL:n toimistosta kunkin lajin lajipäälliköltä. Myydään OH-PTH, Piper PA-28-160 runsailla varusteilla, mm. G109 -potkurille. 55 000 euroa. Location: Tallinn, Estonia. Kisaisäntien kanssa allekirjoitetaan kisajärjestäjäsopimus. Sopimus ja yleiset SM-säännöt on nähtävillä liiton www-sivuilla. Hakemukset käsittelee kunkin lajin toimikunta, jotka esittelevät ne liiton lajivaliokunnalle. Ilmoita kiinnostuksesi ostaa tai vuokrata tilaa! Räyskälän kehittämisyhtiö Oy Sakari Kuosmanen 040-826 8957 sakari.kuosmanen@suio.fi Myydään Piper Warrior 151 Tdi vm -75. Hp. Hakemukset on palautettava liiton toimistoon viimeistään torstaina 30.9.2010. Talvet säilytetty lämpöisessä hallissa (Pirkkala). Kirjallisten hakemusten tulee olla liiton toimistossa viimeistään perjantaina 30. 55 000 euroa. Kone on sisältä ja päältä siisti ja hyvässä kunnossa. Kaikille kisajärjestäjille järjestetään tammi-helmikuussa 2011 pakollinen kisajärjestäjäkoulutus. Kultaisia ansiomerkkejä voidaan sääntöjen mukaan tänä vuonna jakaa yksi kappale. Hp. Puh. Loistava kone vaikka koulutukseen. Piper Archer II, vm 1989, kla 7230h, hyvä kunto, IFR-varustus, hinausvarustus, huolto-ohjelma. Perusavioniikka, transponderi, intercom, yö-VFR. IFR varusteet. Tied. Kysy lisää, puh. Myyn myös potkurin kuljetuslaatikon; sopii esim. Hinta 36 000 e. Tied. Hakemuksen voi pyytää myös postitse liiton toimistosta. 2000 RotorWay 162F for sale. 0400 544 356. Hakemuksista tulee ilmetä kilpailun järjestäjä, kilpailuluokat, suunniteltu ajankohta ja paikka sekä kilpailua hakeva organisaatio ja yhteyshenkilö. Kone hyvässä kunnossa. NB! New owner can make in Estonia PPL(H) on the same helicopter for additional own costs (instructors labour, insurance, gasoline etc.). Contact Oleg Sõnajalg, tel
FAI JWGC 5.-8.7.07 vakioluokka juniorit Kerho- ja Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Musbach Saksa www.jwgc2011.de www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL LENNOKKITOIMINTA Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jari Lehti (09) 3509 3443 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 18.9. www.taitolento.fi, 040 545 3044 0400-502 872 Matti Mecklin 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL JormaINSKAALA 2010 20.11 Sucksdorff 09-3509 3441 RC Sisämallilennokit F4F Peanut 17.25.8.07 EM-kisat MagdeScale burg, Saksa, Moottorilento SIL Suomen Cup (1/1) Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Kokkola www.inskaala.net 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät ilkka.klemetti@pivota. , 040 517 0571 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL (AVOIN) SIL-gaala Peruslennokit Jorma Sucksdorff Suomen Cup (2/3)09-3509 3441 Eerikkilä 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät tapio.linkosalo@iki. FAI European ho ry), Jyväskylä Hot Air Balloon Championship Markku Sipinen 0440-243 518 Lleida Espanja Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Flyindoor 2010 23.10 LahtiKaamospäivät, Oulu RC-sisätaitolennokit F3P Sport Helena Jaakkola, 050-599 7743 Suomen Cup (1/ 2011) 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Lahden suurhalli kimmo.kaukoranta@nokia.com Nummijärvi 050 301 8896 10.18.3.07 Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki 23.10 Lahti Flyindoor 2010 RC-sisätaitolennokit F3P-B,856, Taisto Saarinen 0400-358 Advanced taisto@padasjoenlentokerho.fi Suomen Cup (1/ 2011) 17.3.07 SIL Liittokokous Lahden suurhalli kimmo.kaukoranta@nokia.com Ilmailumuseo Vantaa 050 301 8896 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 23.10 Lahti Flyindoor 2010 Pudasjärvi RC-sisätaitolennokit Helena Jaakkola 050-599 7743 Suomen Cup (1/ 2011) 13.15.7.07 Jämi Lahden suurhalli Fly In, Jämi kimmo.kaukoranta@nokia.com www.jamifl yin.com, 050 301 8896 info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 23.10 Lahti Flyindoor 2010 Palkintojenjako -Gaala klo 17:00 11.-12.8.07 Päälentonäytös Lahden Urheilukeskus, suurhalli 2007, Kuopio lehti@ilmailuliitto. 47th Reno Air Races and 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Air Show Reno, Nevada, Nummijärvi USA www.airrace.org 10.18.3.07 Arktinen Hysteria -ilmailutapahtuma, Padasjoki 3.-5.9. World Championship sat Advanced-luokka, Joensuu Debrecen, Unkari Tero Sinkkonen 050-347 7248 9.9.- 17.9.2011 55. (09) 3509 3443 EXPERIMENTAL JA 20.11 INSKAALA 2010 ULTRAKEVYET SIL RC-sisätaitolennokit F3P Sport Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Suomen Cup (2/2011) Kokkola 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiErkko Saviaro 050 581 2592 vät Kuopio 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al20.11 INSKAALA 2010 RC-sisätaitolennokit F3P-B kuinfo, SIL-luokka, Advanced Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Suomen Cup (2/2011) Esa Virtanen 0400-215460 Kokkola Erkko Saviaro 050 581 2592 KUUMAILMAPALLOLENTO 20.11 INSKAALA 2010 16.-20.5.07 SM-kisat RC- sisätaitolennokit F3P-A, FAI (Sisä-Suomen KuumailmapallokerSuomen Cup (2/2011) ho ry), Jyväskylä Kokkola Markku Sipinen 0440-243 Erkko Saviaro 050 581 2592 518 17.25.8.07 EM-kisat 20.11 INSKAALA 2010 Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL RC Sisämallilennokit Kansanscale Jorma RC IndoorSucksdorff 09-3509 3441 Suomen Cup (1/1) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kokkola Kuopio www.inskaala.net ilkka.klemetti@pivota. FAI WWGC, 15m-, kerho- ja vakioluokka naiset 17.25.8.07 EM-kisat MagdeArboga Ruotsi burg, Saksa, Moottorilento SIL www.arbogafk.se Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 17.7.- 30.7.2011 16. Air Magdeburg 2010 Magdeburg, Saksa Taisto Saarinen 0400-358 856, www.air-magdeburg.com taisto@padasjoenlentokerho.fi 17.3.07 SIL Liittokokous 13.4.-16.4.2011 AERO 2011 Friedrichshafen, Saksa Ilmailumuseo Vantaa www.aero-expo.com 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Pudasjärvi LASKUVARJOURHEILU Helena Jaakkola 050-599 7743 Martti Roivainen (09) 3509 3433 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 24.-26.9. Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 15m-, 18m- ja avoin luokka Petri Vesterinen 0400-584 994 Pociunai Liettua www.tunturi-ilmailijat.net 6.8.- 20.8.2011 7. Kuopio 040 545 3044 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi20.11 INSKAALA den suksilentoleiri, Ivalo Vapaastilentävät peruslennokit Matti Sorvari 0400-696 386, Suomen Cup (3/3) Petri Vesterinen 0400-584 994 Kokkola www.tunturi-ilmailijat.net tapio.linkosalo@ iki. ypiedrahita.com www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat KUUMAILMAPALLOLENTO (Urheilutaitolentäjät3509Joensuu Jorma Sucksdor (09) ry), 3441 www.taitolento.fi, Kaikki tapahtumat netissä: Matti Mecklin 0400-502 872 www.pallo.net/kalenteri 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki2.-10.10. , 040 517 0571 sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon 23.10 Lahti Flyindoor 2010 RC-sisätaitolennokit SM-kisat, Räyskälä F3P-AM Aeromusical www.tarkkuuslento.net Suomen Cup (1/ 2011) Lahden suurhalli KUUMAILMAPALLOLENTO kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net 36 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9. , 040 517 0571 16.-20.5.07 SM-kisat 6.12 Vapaastilentävät (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerperuslennokit ho ry), Jyväskylä kansallinen kilpailu Markku Eerikkilä Sipinen 0440-243 518 tapio.linkosalo@ iki. FAI EGC 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 20m 2-paikkais-, kerho-, vakio- ja Kuopio maailmanluokka Nitra Slovakia 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, FAI EGC 31.7.- 14.8.2011 16. , 040 517 0571 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 6.12 Vapaastilentävät sisälennokit (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu F1D Suomen Cup (1/1) www.taitolento.fi, Eerikkilä Matti Mecklin 0400-502 872 tapio.linkosalo@ iki. (19.9) Sähköliidokki F5J Kuopio Suomen Cup (5/5) Nordik Mikkeli 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoijupunen@gmail.com, 045 677 0091 den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, 23.10 Lahti Flyindoor 2010 Petri Vesterinen 0400-584 994 Vapaastilentävät peruslennokit www.tunturi-ilmailijat.net Suomen Cup (2/3) Lahden suurhalli 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat tapio.linkosalo@iki. , 040 517 0571 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 23.10 Lahti Flyindoor www.taitolento.fi, 2010 Vapaastilentävät sisälennokit Matti Mecklin 0400-502 872 F1M Suomen Cup (1/1) 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiLahden suurhalli tapio.linkosalo@iki. Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät RIIPPU JA VARJOLIITO Kuopio Martti Roivainen (09) 3509 3441 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi3.-16.7.2011 Varjoliidon den suksilentoleiri, Ivalo MM-kilpailut Matti Sorvari 0400-696 386, Piedrahita, Espanja Petri Vesterinen 0400-584 994 www. , 040 517 0571 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki6.12Advanced-luokka,sisälennokit sat Vapaastilentävät Joensuu F1M Sinkkonen 050-347 7248 Tero kansallinen kilpailu Eerikkilä KUUMAILMAPALLOLENTO tapio.linkosalo@ iki. Coupe KUUMAILMAPALLOLENTO Aeronautique Gordon Bennet Barcelonnette Ranska 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker15.9.- 23.9.2011 17. F1A, F1B, F1C 2011 FAI Junior European 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon Championships for Free Flight SM-kisat, Räyskälä Model Aircraft www.tarkkuuslento.net Slovenia info@lzs-zveza.si, www.lzs-zveza.si KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio PURJELENTO Jorma Sucksdor (09) 3509 3441 KUUMAILMAPALLOLENTO 22.5.- 28.5.2011 FAI GP 16.-20.5.07 SM-kisat valintakilpailut, vakioluokka (Sisä-Suomen KuumailmapallokerNummela ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 15.6.- 27.6.2011 6. 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi040 545 3044 den suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 20.11 INSKAALA 2010 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 RC Sisämallilennokit F4D Rubber Scale www.tunturi-ilmailijat.net Suomen Cup (1/1) 5.-8.7.07 Kokkola Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.inskaala.net ilkka.klemetti@pivota. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu ILMAILUTAPAHTUMIA Helena Jaakkola, 050-599 7743 15.-19.9. Tarkkuushypyn World Cup www.jamifl yin.com, -sarja info@jamiflyin.com, Locarno Taneli Äikäs 040-557 2129 www.parawcs.com 11.-12.8.07 Päälentonäytös 20.-21.11.Turpaboogiet 2007, Kuopio Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä EXPERIMENTAL JA 1.-7.8.2011 Laskuvarjohypyn FS- ja ULTRAKEVYET SIL WC-kilpailut Artistic-lajien EM- ja Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Saarlouis, Saksa 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi18.-28.8.2011 Taito- ja vät Kuopio tarkkuushypyn EM-kilpailut 25.3.07 SerbiaB -teoriakurssin alKikinda, Ultra www.aeroklubkikinda.rs kuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 MOOTTORILENTO Jorma Sucksdor (09) 3509 3441 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa, Moottorilento SIL Taitolentoleirit: www.taitolento. Kuopio 23.4.-30.4.2011 Vapaastilentävät 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiF1A, F1B, F1C den FAI World Free Ivalo 2011suksilentoleiri, Flight Matti Sorvari 0400-696 386, Aeromodelling Championships Petri Vesterinen 0400-584 994 Argentiina mfentanes@yahoo.com tai www.tunturi-ilmailijat.net fedparacaidismo@infovia.com.ar 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 3.7.-10.7.2011 Radio-ohjatut heittoliidokit F3K www.taitolento.fi, 2011 FAI World0400-502 872 for Matti Mecklin Championship Soaring Model Aircraft 20.28.7.07 Arboga, RuotsiTaitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 10.7.-17.7.2011 Vapaastilentävät Tero Sinkkonen 050-347 7248 lennokit, jun
Tilaisuudessa palkitaan Suomen ennätysten tekijät, Vuoden Nuori Tulokas ja Vuoden Lennokkiurheilija sekä kolme parasta suomenmestaruus- ja Suomen Cup -kilpailuista. Vapaastilentävien kilpailut alkavat klo 11 Peruslennokkien Suomen Cup (2/3) ja F1M luokan Suomen Cup (1/1) kilpailut. Voit myös täyttää ja leikata irti oheisen kupongin sekä postittaa sen veloituksetta. Lisätietoja: Jari Lehti, lehti@ilmailuliitto.fi, puhelin (09) 3509 3443 tai faksi (09)3509 3440. Palkintojen jaon lisäksi Lahden suurhallissa on sisälennätystapahtuma, Lahti Flyindoor 2010. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lahti Flyindoor 23.10.2010 klo 8-17 SUURI valtakunnallinen sisälennätyskauden avaus. Täytä jäsenhakemuskaavake netissä www.ilmailuliitto.fi -> jäsenasiat. amaero.it 23.9.-29.9.2011 Radio-ohjatut liidokit F3B 2011 FAI World Championship for Soaring Model Aircraft Kiina asfc@public3.bta.net.cn tai lluuI@hotmail.com www.carms.org.cn Lennokkilajin vuoden 2010 palkintojenjakotilaisuus on lauantaina 23.10. Lisätietoja: Taitolennokit: kimmo.kaukoranta@ nokia.com 050-301 8896 Vapaastilentävät: tapio.linkosalo@iki. Cafe Startissa on A-oikeudet. Alle 15 -vuotiaat ilmaiseksi. KUTSU Tervetuloa kaikki palkitut sekä kannustusjoukot lennokkilajin palkintojenjakogaalaan! RYHDY ILMAIJAKSI! Liity ILMAILULIITTOON! Meitä on jo yli kymmenen tuhatta! Jäsenmaksu sisältää rahanarvoisia etuja, kuten ILMAILU-lehden kotiisi, ilmailun ryhmätapaturmavakuutuksen, alennusta Nesteen polttoaineesta, hotelliyöpymisistä, pysäköinnistä Helsinki-Vantaalla, alennusta SIL-Shopin tuotteista ja ennen kaikkea kuulut jaloon ilmailijajoukkoon! Liittomme on jo yli 90-vuotias ilmailijan etujen vartija. Loppuvuoden jäsenmaksu on 49 euroa. SIL Lennokkitoimikunta tarjoaa palkituille päivällisen. Ruokailijamäärän kartoittamiseksi pyydän ilmoittautumaan etukäteen http://indoor.tuu. fi 040-5170 571 Yleistä: lehti@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3443 Ilmoittautuminen ja aikataulut nettisivuilla: http://indoor.tuu.fi/ Järjestämässä: Nastolan Ilmailukerho, F3A Team Finland ja SIL, sekä Suomen Urheiluilmailuopisto Liityn Suomen Ilmailuliiton jäseneksi! 00003 VASTAUSLÄHETYS ILMAILU 37 Allekirjoitus (alle 18-vuotiailta holhoojan allekirjoitus) Syntymäaika Suomen Ilmailuliitto ry Osoite Nimi Sähköposti Tunnus 5002374. F3P-B Advanced ja F3P -FAI luokkien kilpailumaksu on 10e, muihin saa osallistua ilman lisäkustannuksia. Ilmoita myös erityisruokavaliot. Paikka: Lahden Urheilukeskus / Lahden suurhalli, Salpausselänkatu 7, 15110 Lahti. fi/ tai allekirjoittaneelle. Kaikki mikä lentää sähköllä, kumimoottorilla, paineella tai ilman moottoria. Lahden urheilukeskuksessa sijaitsevan Lahden suurhallin Cafe Startissa (osoite Salpausselänkatu 7, 15110 Lahti) klo 17.00 alkaen. Suurhalli on 12 000m2 kokoinen halli, mitoiltaan 106m x 70m x 21,5m. RC-kilpailut alkavat klo 12. Muilta päivällinen maksaa 9,50 euroa. Lisää tietoa jäseneduista ja harrastelajeistamme löydät kotisivuiltamme. -----------------------------------------------------leikkaa---------------------------------------------------- 22.7.-30.7.2011 Radio-ohjatut mallilennokit F4C 2011 FAI European Championships for Scale Model Aircraft Ploiesti, Romania mzanciu@rdsmail.ro tai conu@rdsmail.ro www.frmd.ro 23.-31.7.2011 Radio-ohjatut taitolennokit F3A 2011 FAI World Championship for Aerobatic Model Aircraft Muncie, Indiana (USA) cpierce@modelaircraft.org www.modelaircraft.org 23.7.-31.7.2011 Siimaohjatut F2A, F2B, F2C, F2D 2011 FAI European Championships for Control Line Model Aircraft Puola biuro@aeroklubpolski.pl www.aeroklubpolski.pl 9.8.-14.8.2011 Vapaastilentävät sisälennokit F1D 2011 FAI European Championships for Free Flight Model Aircraft Serbia o ce@vss.rs tai labud@vss.rs www.vss.rs 10.8.-14.8.2011 Radio-ohjatut nopeuslennokit, pylon F3D 2011 FAI World Championship for Pylon Racing Model Aircraft Bundaberg, QSD Australia auspavco@gmail.com www.asac.asn.au 18.8.- 27.8.2011 Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J 2011 FAI European Championship for Soaring Model Aircraft Bovec, Slovenia www.aeroklub-kranj.si 18.8.-28.8.2011 Radio-ohjatut helikopterit F3C 2011 FAI World Championship for Model Helicopters Calcinatello di Calcinato, Italia www. F3P-sport, F3P-B Advanced, FAI luokka sekä F3P-AM Aeromusicals ovat vuoden 2011 Suomen Cupin ensimmäisiä osakilpailuja. Runsaasti kilpailuja, sekä vapaata lennätysaikaa. Koko päivä hallissa kustantaa 10e/hlö tai 15/perhe
Toinen prototyyppitilauksen saanut valmistaja oli A.v. Avro Lancaster Sodan Yksi toisen maailmansodan kuuluisimmista lentokoneista on Avro Lancaster. kuljetuskonemuunnoksen tekoa varten. L ancasterin juuret ulottuvat ilmailun kultaisen vuosikymmenen puoliväliin. Handley Pagen suunnitelma oli H.P.56, josta myöhemmin tuli H.P.57 Halifax. Roe & Company (AVRO). Se ei ehkä herätä samoja intohimoja kuin kuuluisat hävittäjälentokoneet. Lancasterin nimittäminen toisen maailmansodan parhaaksi nelimoottoriseksi pommikoneeksi ei silti osu kovinkaan paljon harhaan. työkaLu Lancasterin läpileikkaus. Avro nimesi oman Type 679 -suunnitelmansa Manchesteriksi. Moottorin kehitystyö sujui odotettua hitaammin. Koneen voimalaitteeksi määriteltiin Rolls Roy38 ILMAILU cen kehittelemä 24-sylinterinen Vulture. Vaikka Avro ja ilmailuministeriö uskoivatkin vahvasti Vulture-moottoriin, Avro ryhtyi epäluulon kasvaessa suunnittelemaan korvaavia vaihtoehtoja. Suunnitelmia laadittiin Bristolin valmistaman 7/2010. Yhtenä vaatimuksena oli myös kyky syöksypommitukseen. Näistä kahdelta valmistajalta tilattiin prototyypit. Kuusi lentokonevalmistajaa vastasi spesifikaatioon omilla suunnitelmillaan. Koneen piti pystyä kuljettamaan 3600 kg pommikuorma tai kaksi torpedoa. Pommikuilu vei ison osan rungosta, mutta tilaa oli silti esim. Sen piti olla myös helposti muunnettavissa kuljetuskoneeksi, vaatimus joka kohdistui kaikkiin brittiläisiin raskaisiin pommikoneisiin 1930-luvulla. 1930-luvulla erityisesti sotilasilmailu otti jättiharppauksia maailman valmistautuessa väistämättömään sotaan. Siinä määriteltiin vaatimukset uudelle raskaalle kaksimoottoriselle pommikoneelle. Vuonna 1936 Britannian ilmailuministeriö julkaisi spesifikaation P.13/36. Manchesterin prototyyppi lensi lopulta heinäkuussa 1939. Monimutkainen Vulture vaati aikansa Rolls Roycen insinööreiltä, mutta lopulta voimalaite onnistuttiin saamaan toimimaan siinä määrin, että se voitiin asentaa lentävään lentokoneeseen
Sinänsä oikea päätös tosin jätti Avron vaikeaan tilanteeseen: sillä oli hyvä lentokone, mutta ei moottoria siihen. Looginen ratkaisu oli valita The Canadian Warplane heritage museumin lentokelpoinen Lancaster mk.X. Bristol Pegasus ja Taurus. Kone muistuttaa ulkoisesti hyvin paljon Lancastriankuljetuskonemuunnosta. kehittäminen olisi ollut voimavarojen hukkaamista. Sota-aikana Lancasteria lennettiin vain vasemmalta penkiltä. moottorin asentamiseksi Manchesteriin. Kuva lentokelpoisesta yksilöstä, johon on asennettu kaksoisohjaimet. Tuotannossa oli jo lupauksia herättävä RR Merlin, josta oli tuleva yksi historian legendaarisimmista lentokonemoottoreista. Sen sijaan Avron tehtailla ryhdyttäisiin valmistamaan Handley Page Halifaxpommikoneita. Halifaxin suunnittelussa oli otettu pesäero epäonniseen Vultureen jo aikaisessa vaiheessa ja moottoriksi oli valitILMAILU 39. Avrolta tilattiin sodan pilvien jo näkyessä horisontissa 1200 Manchesteria. Samaan aikaan moottorihuolien kanssa eteni Vulture-moottorisen Manchesterin kehitys. Ehdolla olivat mm. Vulturen jatko7/2010 Lentomekaanikon työpiste ohjaamon oikealla seinällä. uudeksi moottoriksi RR Merlin, ja muuttaa kone nelimoottoriseksi. Koneen kärkiväliä kasvatettaisiin, mutta runko ja keskisiipi pysyisivät muuttumattomina. Merlinin tuotanto oli kuitenkin varattu Spitfire- ja Hurricane-hävittäjiä varten. Niistä toimitettiin lopulta vain reilut sata konetta. Tämän kanadalaisen koneen lisäksi Battle of Britain memorial Flightilla on lentokuntoinen Lancaster Britanniassa. Lancasterin ohjaamo. TEKSTi JuhA KLEmETTiNEN KuvAT ANTTi hyväRiNEN JA iLmAiLuN ARKiSTo RAF:n Empire Air Navigation Schoolin/Central Navigation Schoolin kuuluisa erikoisvarusteltu Lancaster PD328 Aries, joka lensi 1944-1946 ympäri maailmaa. Vaikka moottoriongelma ei ratkennut, Avro ryhtyi huhtikuussa 1940 suunnittelemaan tarvittavia muutoksia Manchesteriin. Ensimmäiset keskustelut Merlin-moottorisesta Manchester Mk.III:sta käytiin alkuvuodesta 1940. Järki voitti lopulta vuonna 1940. Erityisesti jo olemassa olevan rungon käyttäminen oli Avron valttikortti. Täysin uudelleen suunniteltuun pommikoneeseen verrattuna Merlin-moottorinen Manchester saataisiin nopeasti tuotantoon. Hetken aikaa näytti jo siltä, että Avro joutuisi luopumaan omasta konetyypistä. Vain uuden moottorin vaatimat muutokset tehtäisiin siipialueella
Myöhemmin koneisiin asennettiin myös Merlin 22- ja 24 -moottoreita, mutta tyyppimerkintään ei tehty muutosta. Tämä prototyyppi vastasi suunniteltua sarjatuotantokonetta. Aikatauluksi naulattiin kunnianhimoinen tavoite saada prototyyppi ilmaan ennen vuoden 1940 loppua. Aikataulu oli lähellä toteutua. Prototyypin moottorien koekäyttöön päästiin 28.12.1940, mutta vasta tammikuun ensimmäisinä päivinä prototyyppi oli valmis ensilentoonsa. Vulture-moottorin epäonnistumisen jälkeen Lancasterin kehitystyötä varjostanut huoli Merlin-moottoreiden riittävyydestä pommikonetuotantoon ei ollut tuulesta temmattu. Avro oli tutkinut jo aikaisessa vaiheessa Bristolin valmistamien tähtimoottoreiden asennusta Lancasteriin. Kun Merlin-moottoreista tuli Canada Aviation Museumissa on myös näytteillä Lancasterin nokka. Kesällä 1941 Avro sai 454:n Lancasterin tilauksen, ja koneen tuotanto pääsi käyntiin. Koneen lakikorkeus jäi kuitenkin kauas Merlin-moottorisista versioista ja pommikuormakin oli pienempi. Nyt tutustutaan Lancasterin pääversioihin. Versio oli hitaampi kuin Merlin-moottoreilla varustetut koneet, mutta toisaalta toimintamatka oli pidempi. Uusi versio nimettiin loogisesti Mk.II:ksi. Koneen pituusvakavuuden parantamiseksi evästä luovuttiin ja korkeusvakaimien päissä olevia suuntavakaimia suurennettiin. Toinen prototyyppi valmistui huhtikuussa 1941. Hävittäjien tuotantolinjat vaativat entistä enemmän Merlineitä. Vaadittiin paljon työtä ja poliittista tahtoa ennen kuin Avro sai tilauksen kahdesta Type 683 -prototyypistä. Hyvin onnistuneesta ensilennosta huolimatta prototyypistä löytyi parannettavaakin. Pommitähtäimen käytön lisäksi hän toimi myös ampujana nokan tornissa. Takatorni koneen sisäpuolelta nähtynä. Yksittäisiin koneisiin tehtiin erikoisvarusteiden vaatimia muutostöitä. Avron lisäksi Lancasteria valmisti myös muut lentokonevalmistajat. Lancasterista kehitettiin so- dan aikana useita versioita. Tornin edessä korkeusvakaimen rungon läpi kulkeva osa. Tuotanto kasvoi tulevina vuosia nopeaan tahtiin. Ensimmäiset Packard V-1650 -moottorit valmistuivat syksyllä 7/2010 40 ILMAILU. Nokassa alimpana pommittajan aseman kupoli ja sen yläpuolella nokkatorni. Siinä vaiheessa konetta kutsuttiin jo nimellä Lancaster Lancashiren pääkaupungin Lancasterin mukaan. Merlin-moottoreiden saatavuus parani kun amerikkalainen Packard Motor Car Company valittiin lisenssivalmistajaksi. Nimi virallistettiin hieman ensilennon jälkeen. Takatorni oli niin ahdas, ettei ampuja voinut pitää laskuvarjoa tornissa ollessaan. Lentokonevalmistaja Armstrong Whitworth valmisti tätä versiota 300 kappaletta. Pommittajan työpaikka koneen nokassa. Siinä oli jakopyrstön lisäksi iso sivuvakainevä rungon päällä. Se oli varustettu RR Merlin XX -moottoreilla. Kaikkien variaatioiden läpikäyminen vaatisi oman juttusarjan- pulaa, uudeksi moottoriksi valittiin 14-sylinterinen Bristol Hercules-tähtimoottori. Merlin-moottoreiden nopea asennus Manchesterpommittajaan teki mahdolliseksi Lancasterin synnyn. tu Merlin. Varjo oli varastoitu rungon sisäpuolelle. sa. Ensimmäinen tähtimoottoriprototyyppi lensi syksyllä 1941, ja ensimmäinen tuotantokone syyskuussa 1942. Huonon sään väistyttyä 9.1.1941 Manchester Mk.III nousi 40 minuutin ensilennolle. Lancaster Mk.I oli ensimmäinen tuotantoversio. Pommikonepuolella oli turvauduttava varasuunnitelmaan
Navigaattorin ja radistin paikat sijaitsivat heti ohjaamoon takana. Kaikkiaan Lancasterin eri versioita valmistettiin yli 7000. Lentävään koneeseen on asennettu muutamia penkkejä kuilun yläpuolelle. 1941. Entisöintiprojektiin voi tutustua osoitteessa www.avrolancasterfm104.com. Seuraavaan versioon suunniteltiin jo laajoja muutoksia. Viimeinen Lancasterin tuotantoversio oli Mk.VII. Lancaster Mk.IV:n prototyyppi teki ensilentonsa kesällä 1944. Kuva on 1990-luvun alkupuolelta. Yllä olevan kuvan FM104 on tänä päivänä entisöitävänä The Canadian AIR & SPACE Museumissa Torontossa. Niihin asennettiin erilaiset Martinin valmistamat ampumotornit. Victory Air- Suurin ulkomainen LancasterILMAILU 41 7/2010. Pommikuilu näkyy koneen sisäpuolella kohoumana lattiassa (vas.). Lancastereita on säilynyt eri kuntoisina 17. Runkoa suurennettiin, jotta mukaan saatiin mahtumaan enemmän polttoainetta ja pommikuormaa. Niistä kaksi on lentokelpoisia: Battle of Britain Memorial Flightin Lancaster Mk.I Britanniassa ja Lancaster Mk.X Kanadassa. Lancaster Mk.III oli moottoria lukuun ottamatta lähes samanlainen kuin Mk.I. Sodasta huolimatta Lancaste- Kanadassa 1945 rakennettu Lancaster Mk.X FM104 oli näytteillä vuosikymmeniä ulkona Torontossa. käyttäjä oli Kanada. Tätä tyyppinimitystä käytetään Austinin valmistamista Mk.I-koneista. Irrotetun nokan vasemmalla puolella näkyy koneen keskirunko ja rungon lävitse kulkeva siipisalko. rin kehitystyö jatkui. Packard-moottoreilla varustettu Lancaster sai tyyppimerkinnän Mk.III. Siiven kärkiväliä kasvatettiin ja moottoreiksi tuli kaksivaiheisella ahtimella varustetut Merlinit. Lincolnista tuli Lancasterin seuraaja RAF:n riveissä sodan jälkeen. Pian sen jälkeen versio nimettiin uudelleen Avro Type 694 Lincolniksi. Konetyyppi on oman tarinansa arvoinen. Useissa eri lähteissä se on arvostettu toisen maailmansodan parhaaksi raskaaksi pommikoneeksi
Ohjaamon ympäristössä istuivat koneen lennosta vastaavat miehistön jäsenet. Ensimmäinen kanadalainen Lancaster saapui Britanniaan elokuussa 1943. Versio vastasi brittiläistä Mk.I-konetta. Lähes 300 Mk.X-konetta palautui Kanadaan sodan päättyessä. Kuusi konetta päätyi Trans Canada Airlinesille kuljetuskoneiksi. Lancasterin pommikuilu (vas.). Koneita käytettiin pääasiassa meritiedusteluun vuosina 19511964. Muuna aikana pommittaja miehitti koneen nokassa olevan ampumon, jossa aseina oli kaksi 7,7 mm konekivääriä. Avro Lancastrian suihkumoottoreiden testialustana (alla). Ohjaaja istui vasemmanpuolisella istuimella. Takatorni oli yleensä varustettu neljällä 7,7 mm Browning-konekiväärillä. Koneen ulommaisten mäntämoottoreiden tilalle on asennettu kaksi Rolls Royce Nene -suihkumoottoria. 42 ILMAILU 7/2010. RAF:n museossa Lontoon Hendonissa näytteillä oleva Lancaster Mk.I. Suihkumoottori oli asennettu koneen mahan alle entisen pommikuilun kohdalle. Konetta käytettiin 1950-luvun alussa lentävän suihkumoottorin testialustana. Seuraavina vuosina RCAF käytti Lancaster-koneita monissa erilaisissa tehtävissä. Ahdas pommikoneen runko ei tarjonnut suuria mahdollisuuksia viihtyisän matkustamon tekoon, vaikka penkit näyttävätkin nykymittapuulla mukavilta. tyypillisesti seitsemän. Hänellä oli käytössään pommitähtäin, jonka avulla hän johti pommien pudottamista kohteella. Ohjaamon takaosassa verholla erotetussa tilassa työskentelivät koneen navigaattori ja radisti. Hänen vieressään oli lentomekaanikon paikka. Kone tuhoutui moottoripalon aiheuttamassa onnettomuudessa vuonna 1956. Miehistöä Lancasterissa oli craft valmisti 430 Lancaster Mk.X -konetta sodan aikana. Yksi tärkeimmistä käyttötarkoituksista oli meritiedustelu- ja pelastus. Tähän kuiluun pystyi sijoittamaan suuren valikoiman erilaisia vihanpitovälineitä. Ranska osti 1950-luvun alussa 54 Lancasteria (Mk.I ja Mk.VII). Koneen takasektoria valvoi taka-ampuja omassa tornissaan. Myös Egyptille myytiin 1950-luvun alussa Lancastereita, mutta ne jäivät vähälle käytölle. Rungon päälle asennetussa tornissa konetta puolusti ampuja aseinaan tyypillisesti kaksi 7,7 mm konekivääriä. Argentiina sai vuodesta 1948 alkaen 15 Lancaster Mk.I -konetta. Aivan koneen nokalla oli pommittajan työpiste. Viimeinen RCAF:n Lancaster-lento lennettiin vuonna 1964. Lancastrianin matkustamo (alla va.). Ruotsi hankki yhden Lancaster Mk.I -koneen keväällä 1951
Lancastrianin lisäksi Lancasterin pohjalta suunniteltiin myös toinen kuljetuskone. siivenkärjet suunniteltiin uudelleen. Mutta matkustajakoneena se oli epäonnistunut. Toinen näyttävä operaatio, jossa Lancaster-koneet olivat mukana, oli saksalaisen taistelulaiva Tirpitzin tuhoaminen norjalaisessa vuonossa. Useimmat sotilaskoneet päätyivät siviilikäyttöön sodan jälkeen. Kuljetuskoneeksikin Lancaster muuttui. Evän sijaan korkeusvakaimen päissä olevia suuntavakaimia suurennettiin. Merlin on yksi legendaarisimmista lentokonemoottoreista historiassa. Näissä koneissa oli vain yhdeksän matkustajapaikkaa. Lancasterin ensimmäisessä prototyypissä oli vielä rungon päällä sivuvakaajaevä, mutta siitä luovuttiin. Lancastrian pystyi kuljettamaan suuria hyötykuormia kauas. Konetta rakennettiin 50 siviilikäyttäjille ja yli 200 konetta RAF:lle. Ensimmäinen Avro York lensi kesällä 1942. Näiden 30 koneen lisäksi Avro valmisti yhdeksänpaikkaisia Lancastrian C.1 ja C.2 -koneita RAF:lle. Pyrstö otettiin Lancasterista. Yleensä koneen pommikuilun paikalle oli asennettu lisäpolttoainesäiliö. Alusta vastaan tehtiin kolme hyökkäystä, joissa Lancastereista pudotettiin 77 Tall Boy -pommia. Tämä tapahtui vuoden 1942 alussa. Tall Boy oli toiseksi suurin toisessa maailmansodassa käytetty lentopommi, painoa lähes 5500 kg ja pituutta yli kuusi metriä. Kone muistuttaa ulkoisesti hyvin paljon Lancastrian-kuljetuskonemuunnosta. niä muutoksia koneeseen tehtiin laivuekäytön kokemusten perusteella, esim. Nokkaan ja pyrstöön oli ampumoiden tilalle tehty aerodynaamiset kappaleet. Lancaster oli onnistunut pommikone, joka täytti tehtävänsä. ILMAILU 43 7/2010. Sota-aikana valmistetut kuljetuskoneet olivat linjalla muutettuja pommikoneita, myöhemmät rakennettiin alusta lähtien matkustajakoneiksi. British South American Airways osti 18 kappaletta 13-paikkaisia Lancastrian 3 -koneita. Lancastrian oli periaatteessa Lancaster, josta oli poistettu aseistus, tornit ja panssaroinnit. rin olleen terrorin työkalu Saksan asutuskeskuksien pommituksis- Canada Aviation Museum Ottawa. Samanlaisia 13-paikkaisia koneita valmistettiin RAF:lle kahdeksan tyyppimerkinnällä Lancastrian C.4. Vaikka Lancaster tulikin mukaan sotatoimiin hieman myöhässä, sen merkitys sodalle oli merkittävä. Lancaster-koneet olivat mu- Ensimmäinen Lancaster-ko- kana monissa erikoisoperaatioissa sodan aikana. Niistä ehkä tunnetuin on yritys tuhota Ruhrin laaksossa sijaitsevat padot. Patojen tuhoutuminen aiheutti laajat tulvat ja tuhoa Ruhrin alueella. Kasvaneen rungon takia koneeseen lisättiin rungon päälle sivuvakain. Operaatiota varten kehitettiin erityinen pommi, joka pomppi patoaltaan vedenpinnalla, vähän samalla tavalla kuin kivi heitettäessä vesileipiä. Ehkä tunnetuin Avro York oli LV633, Ascalon, joka rakennettiin Winston Churchillin yksityiskoneeksi. Ahdas runko ei sallinut suurta matkustajamäärää. Ensimmäiset muunnokset teki Victory Aircraft Kanadassa, kun yhtiö muutti vuonna 1943 Lancaster Mk.X -koneita Trans Canada Airlinesin käyttöön. Tarkoitus oli saada pommi uppoamaan juuri oikeaan kohtaan patomuurin viereen. neilla varustettu RAF:n laivue oli laivue 44. Möhnen ja Ederin padot onnistuttiin tuhoamaan keväällä 1943 tehdyssä hyökkäyksessä. Muutamia pie- RAF:n Empire Air Navigation Schoolin/Central Navigation Schoolin kuuluisa erikoisvarusteltu Lancaster PD328 Aries, joka lensi 1944-1946 ympäri maailmaa. Avro toimitti ensimmäiset Lancastrian nimen saaneet matkustajakoneet British Over Seas Airlines Companylle (BOAC) vuonna 1945. On totta, että brittien kaupunkeihin kohdistama polttosodankäynti ei ollut sattumanvaraista pommien pudottelua, vaan pilkun tarkasti ja tieteellisesti suunniteltua tuhoamista. Meidän jälkipolvien tehtävä ei ehkä kuitenkaan ole tuomita lentäjiä, jotka silloin taistelivat oikeina pitämiensä asioiden puolesta. Lancaster-pommittajien lisäksi moottori oli käytössä lukemattomissa muissa lentokoneissa. Olisi helppoa todeta Lancaste- sa sodan loppupuolella. Pommitus vaati erittäin tarkkaa lentämistä juuri oikealla korkeudella veden päällä. Koneeseen suunniteltiin uusi nelikulmainen runko, siivet, moottorit ja laskutelineet. Vain kuljetuskoneeksi tarkoitetun konetyypin tarve tunnistettiin jo vuonna 1941, jolloin Avro aloitti koneen suunnittelun Lancasterin pohjalta
Ennätysupea Pimp My Fly Hangossa Kaunottaret hehkuvassa Uusi Suomen ennätys tehtiin kuuden naisen voimin. HELTEESSÄ Kolmatta kertaa Hangon taivaalla 5.10. heinäkuuta järjestetty kansainvälinen naisten laskuvarjohyppytapahtuma Pimp My Fly ylitti upeassa kesäsäässä sekä järjestäjiensä että osallistujien odotukset. 44 ILMAILU 7/2010
Ennätyksen kuvasivat Mauri Väistö sekä niin ikään Pimp My Flyta varten maailmalta Suomeen lennähtänyt englantilainen Andrew Lovemore. Vilkkaiden boogiepäivien Tapahtuman hyppyjen pääorganisaattoreina toimivat itävaltalainen, tuulitunnelilentämisen kaksinkertainen maailmanmestari Fabian Raidel sekä hymyllään ja elämänilollaan hurmannut Yhdysvaltain mestari, kalifornialainen Melanie Curtis. Curtisilla on 7 000 laskuvarjohyppyä, mutta rannalle fleeraaminen jaksoi silti sykähdyttää alati hymyilevää kaunotarta. Awesome! kaikui moneen kertaan, kun Curtis sekä avasi että päätti Hangon-viikkonsa hypyllä rannalle. Kuuden päivän aikana hypättiin lähes 2300 boogiehyppyä. Lukuisista kauniista rantahietikoistaan kuululta saariryhmältä kotoisin oleva Stettnisch sai palkinnon elämänsä ensimmäisestä hypystä meren rannalle. TEKSTI AnnE SLåEn KUVAT AnnE SLåEn jA AndrEw LoVEMorE (pääKUVA) Melanie Curtis briiffaa ryhmäänsä ennen hyppyä. M yös miesten suosioon päässyt tapahtuma keräsi yli sata osallistujaa kymmenestä maasta. Auringontäyteiset päivät hellivät Suomen Laskuvarjokerho ry:n Hangon-toimipaikkaan Pimp My Fly -boogietapahtumaa varten kokoontuneita laskuvarjourheilijoita. Komein kärkituloksista oli kuitenkin Jonna Berghällin, Heini Elon, Milla Kuitusen, Heidi Lindewallin, Pirre Löfgrenin ja Liina Väänäsen upealla yhteistyöllä kokoon lentämä Suomen ennätys. Aikaisempi, vuonna 2003 tehty viiden head down -muodostelma kasvoi yhdellä naisella, kun kolme tuomaria totesi Kukka-nimisen 7/2010 päätteeksi palkittiin joka ilta erinomaisesti suoriutuneita laskuvarjoilijoita niin naisia kuin miehiäkin. Yksi hilpeimmistä palkinnoista jaettiin neljäkymmentä tuntia kotisaareltaan Havaijilta Suomeen matkaa tehneelle Paulo Stettnischille. Raidelin ja Curtisin ohella hyppyjä organisoi hyvällä sykkeellä joukko suomalaisia eturivin laskuvarjourheilijoita. Ennätyksiä tehtiin osallistujamäärän ohessa monella muullakin tavalla kuten hyppyjen sekä naisorganisaattoreiden ja -osallistujien määrässä. Hangon ainutlaatuisista hyppyoloista kertoo Paulin ensimmäinen rantahyppykokemus yhdysvaltalaisen hyppy- ja elämäntaitovalmentajan Melanie Curtisin kommentti rannalle tehtävistä hypyistä. Viimeisen leiskautuksen lisämausteena oli hypyn näytösluonne ensimmäistä kertaa järjestettyyn Hanko Sea & Beach -tapahtumaan. Boogien päätösbileitä juhlittiin lavatanssitunnelmissa. ILMAILU 45. Ennatyshyppyä edelsi Berghällin koordinoima työntäyteinen harjoituskevät ennätysnaisten innostavan treenarin Misko Ihon kanssa. Hehkeän viikon kruunasivat kuusi laskuvarjotarta, jotka liitivät freeflyinghyppäämisen uuteen Suomen ennätykseen. Laskuvarjourheilun alalaji freeflyingiin keskittyvä tapahtuma veti kolmantena kesänään ennätysmäärän harrastajia yli sadan laskuvarjoilijan hioessa kukin omia taitojaan. muodostelman uudeksi Suomen ennätykseksi. Hangon Bellevuen rauhalliset olot kelpaavat mainiosti hypyltä laskeutumiseen toisin kuin Havaijin täpötäydet, korkeiden palmujen ja aaltoilevan meren rajaamat kuumat hiekat
Minä ja Juha kävimme puolestamme elokuussa 2009 lentämässä esi-MM-kilpailun. Organisaatio oli todella panostanut järjestelyihin ja se näkyi kaikessa. Minulle kilpailu oli ensimmäinen vuoristossa ja lennot ensimmäiset yksipaikkaisella mäkien päällä. Tutustuminen paikallisiin järjestelyihin oli erittäin positiivinen kokemus. Kilpailujen bulletiinit ja tiedostot olivat kunnossa, eikä niiden kanssa tarvinnut jumpata. Myös vuoden 2009 EM-kilpailut käytiin Nitrassa 60 km päässä MM-kisapaikasta. Kentälle oli rakennettu paljon uutta, jotta koko kilpailijajoukko saataisiin mahtumaan sinne. Kerholuokan pojat lensivät kaksi viikkoa Januksella aiemmin kesällä. Or7/2010. Joukkueenjohtaja- juhannuksen tienoille. Nitra sijaitsee tasamaan ja alkavan vuoriston rajalla, kun taas Prievidzan kenttä sijaitsee yli 800 m korkeiden mäkien välisessä laaksossa. Nimillä varustettuja paitoja oli paria mallia. Siitä johtuen koko joukkue kokikin jo projektiin lähdettäessä paikalla harjoittelun tärkeäksi. Kuitenkin joukkueeseen vali46 ILMAILU E tuista piloteista vain Juha Sorrilla oli aiempaa kokemusta Slovakiassa lentämisestä. Ensimmäiset olivat perillä reilua viikkoa ennen kilpailun alkua ja koko joukkue oli kilpailupaikalla kuusi päivää ennen koitoksen alkamista. Kilpailua varten oli teetetty virallinen kisabiisi, piloteille oli tehty kisatunnuksilla ja nimillä varustetut päivänvarjot. Uusi leveä asvalttitie, omakotitalon kokoinen suihku- ja WC-rakennus sekä kiitotien levennys muutamia mainitakseni. Kisojen perusteella joukkueeseen valikoitui neljä pilottia, vakioluokkaan Aku Jaakkola ja Juha Sorri ja kerholuokkaan Sakari Pyörre ja Juhani Sahlberg. na toimi Jari Pakkanen, joka oli vuotta aiemmin Nitran EM-kisoissa joukkueen varajohtaja. Kilpailupaikalle lähtö sijoittui HINAUKSESSA nnakkotietoa lentämisestä Slovakiassa oli saatavilla kohtuullisesti. Juha ja Junnu olivat mukana myös vuoden 2008 Rietin MM-joukkueessa, joten heillä oli paremmin kokemusta vuorilla lentämisestä. Purjelennon MM-kisat Slovakiassa Tehoavustaja Jere Selonen kannattaa siivenkärkeä varmoin ottein. Alkavaa purjelentokeliä heinäkuisella Slovakian taivaalla. ULTRIEN Suomen joukkueen matka Prievidzan MM-kilpailuja kohti alkoi vuonna 2008 hyvin lyhyiksi jääneistä SM-kilpailuista, joissa valinnat kilpailuun tehtiin
Olimme Juhan kanssa neljän koneen porukassa, joka jäi laakson ylityksen jälkeen nostoon vuorien päälle. Kilpailu lennetään kokonaan tasamaalla, joten suomalaisittain olojen pitäisi olla otollisemmat. 7/2010 ILMAILU 47. Tapahtumien välissä oli lisäksi sattunut toinen lievempi yhteentörmäys ja useita maastolaskuvaurioita. lopputuloksissa. tasamaan pilotille. Säät olivat vaihtelevia ja päivien sisälläkin syntyi kovia eroja. Myös päivittäiset ru- tiinit saatiin kohdalleen sekä leiri pystytettyä ja koeponnistettua. Yhteistä kaikille tapahtumille oli täysin pilottilähtöisyys. Suuremmilta laiteongelmiltakin vältyttiin kaikkien ollessa matkassa omilla/kimppakoneillaan. Jälkikäteen on pakko sanoa, että pelottavan läheltä meni. Juha saavutti myös parhaan päivätuloksen: toinen sija 6. Maailmanluokan voitti Ranskalainen Laurent Couture, kerholuokan Saksalainen Arndt Hovestadt ja vakioluokan Puolan Sebastian Kawa, jolle mestaruus oli jo seitsemäs MM-tasolla. Yksittäisiä sijoituksia kymmenen parhaan joukkoon sai myös Sakari Pyörre ja allekirjoittanut. Kilpailu oli kaikkiaan vaikea Neljäntenä kilpailupäivänä sattui vielä valitettavampi onnettomuus, jossa nuori venäläispilotti menehtyi maahan törmäyksessä. Heikohko keli päivästä toiseen vuoristossa tekee lentämisestä erittäin vaativan tasamaan piloteille. Kaikki pääsivät lentämään vähintään neljänä päivänä ja edellisen kesän opit sai palauteltua mieleen harjoituslentojen aikana. Huomion arvoista oli myös viime vuoden Räyskälän nuorten MMkilpailujen voittajien sijoittuminen toiseksi kerholuokassa ja viidenneksi vakioluokassa. Hiukan joukon perässä nostoon saapuneelta ruotsalaispilotilta jäi hänen nostoon liittyessään yksi kone huomaamatta, minkä seurauksena koneet osuivat toisiinsa. Järjestäjät olivat onnistuneet myös sponsorihankinnassa mahtavasti. Samat luokat kilpailevat seuraavan kerran MM-kisoissa Argentiinassa 2012. On kuitenkin valitettavaa, että järkevät tavat ilmassa saatiin kaikkien päähän vasta näin vakavan onnettomuuden jälkeen. Tyypillistä oli, että kotiin tultiin viimeisillä henkäyksillä tai selvästi heikentyneessä kelissä, jolloin erot alkoivat venyä päivän käydessä kohti loppuaan. Tällä systeemillä paikalle oli saatu aseistettu vartiointi, juhlateltta, tarjoiluja ja ennen kaikkea 14 samanlaista hinauskonetta, joilla homma hoidettiin. Kilpailun pääsponsorina toi- mi AeroSpool, jonka valmistamat Dynamic-ultrat hinasivat yli sata konetta taivaalle parhaimmillaan tunnissa ja viidessä minuutissa. Kahden kilpailuviikon aikana lentämään päästiin kiitettävästi kerholuokan kerätessä 12 kilpailupäivää ja vakioluokan 11. TEKSTI jA KUvAT AKU jAAKKOLA Allekirjoittanut koneen kasaushommissa. ganisaatiolla tuntui myös olevan aina aikaa, jos jotain kysyttävää tuli mieleen. Lisäksi Prievidzan kentän ollessa yrityksen kotipaikka, organisaatiolla oli tarjota täydelliset korjauspalvelut 24 h. Sään jäädessä heikoksi koko alueella kaikki tehtävät suuntautuivat vuorille, koska laaksoihin ei kunnollista säätä syntynyt. kilpailupäivänä. Eurooppaa koko heinäkuun hallinnut lämmin ilmamassa vaikutti lentämiseen ratkaisevasti. Kilpailun alkua leimasi heikko turvallisuuden taso kilpailijoiden toiminnassa. Siitä johtuen koko kisa lennettiin vuoristo-/mäkilentona eikä tasamaalla käyty kun laaksojen ylityksissä. Homma perustui ilmeisen vahvasti jonkinlaiseen näkyvyyden ja palveluiden vaihtokauppaan. Kilpailun kärjessä nähtiin odotetusti suurten purjelentomaiden pilotit. Ensimmäisenä kilpailupäivänä tapahtui nostossa yhteentörmäys vakioluokan reitillä. Suomalaisista Juha Sorri pystyi tasaisimpaan suoritukseen ollen 17. Säiden ollessa lentämiselle suosiolliset harjoitusviikko sujuikin oikein mukavasti. Tulosten vaihtelu päivien välillä oli suurta. Kilpailun päästevardi Roland Stuck piti viidennen päivän aamuna briefingissä vakavan puheen turvallisuudesta ja tilanne ilmassa alkoikin parantua. Onneksi molemmat törmäyksessä mukana olleet pilotit selvisivät vammoitta ja molemmat koneet voitiin vielä lentää kentille
Sitä ongelmaa minulla ei ole, koska ikioman Hawker Hurricaneni pitäisi olla valmiina vielä tämän vuoden aikana, mutta siunauksen saaminen vakuutusyhtiöltä on vielä este, joka pitää ylittää. Vakuutusyhtiö ehdotti ystävällisesti, että suorittaisin ensin konversiokurssin Harvardilla, minkä jälkeen lupaa yksinlentoon Hurricanella mahdollisesti harkittaisiin. Suomalaistunut Phil Lawton harjoitusmatkalla USA:ssa Philin harjoittus-Texan Floridassa Orlandon yllä. Majoitustakin on ja edullisesti. OMA Hawker Hurricane ODOTTAA Sanotaan, että warbird-luokan koneilla lentämisessä vaikein asia on saada koneen omistajalta lupa. Disneyn teemapuistot ovat aivan naapurissa, minkä myös vaimo äkkäsi heti, joten lentokoulutus7/2010. Alueella on useita lentokouluja ja konevuokraamoja jokaiseen tarpeeseen. Vakuutusyhtiön kirjeellä aseistettuna ilmoitin vaimolle lähteväni "kiireellisen lentokoulutuksen" takia pakolliselle lomalle. Järkeviä ihmisiä! 48 ILMAILU N etin selaaminen ja alan lehtien lukeminen tuotti listan vaihtoehdoista, kaikki Pohjois-Amerikassa, joista valitsin Warbird Adventuresyhtiön, joka toimii Gateway Airport-kentällä Kissimmeessä, Floridassa
TEKSTI PHIL LAWTON KÄÄNNÖS ILKKA MÄKELÄ KUVAT PHIL LAWTON Philin Texan myötätuuliosalla Bartockin-lentokentälle. Sen ensilento tapahtui 1935. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Saavuttuamme Floridaan Disney Family Experience -liput hankittuina en hukannut aikaa, vaan etsiydyin välittömästi Warbird Adventuresin halleille ensimmäistä oppituntia varten. Tänä vuonna koulutustoiminta näyttää olennaisesti piristyneen, ja kaikki kolme konetta ovat jälleen kotona Floridassa. Seuraavan tunnin aikana kävimme läpi koulutusohjelman, keskustelimme koneen lento-ominaisuuksista ja Chuck briiffasi minut ensimmäistä lentoa varten. Hinta oli kuitenkin paljon halvempi, kuin mikään Euroopassa. Konetyyppi on ollut jo pitkään useiden ILMAILU 49 7/2010. Kun taantuma iski alkuvuodesta 2009, he päättivät kierrellä Warbird Adventures-yhtiön Texanit ryhmäkuvassa. USA:n laivasto taas nimesi sen SNJ-1:ksi. Sillä oli informatiiviset nettisivut, joilta oli yksilöidyt 5 tai 10 tunnin koulutusohjelmat ja ennen kaikkea hinnasto, mikä puuttui melkein kaikkien muiden kouluttajien sivuilta. Valmistusta jatkettiin 1950-luvulle asti. Ei halpa, mutta siihen sisältyi myös briiffaus ennen ja jälkeen lentojen. Ei mikään pikkupaikka, koska kiitoteitäkin on kolme. U.S. Kun se lopetti toimintansa pyörremyrskyvahinkojen jälkeen, Graham ja Thom päättivät vuonna 2004 rakentaa omat tilat, lisätä koneitaan kahdella Texanilla ja laajentaa tiloja omaa ilmailumuseota varten. Kissimmeessä Floridassa toimivan Warbird Adventures-yhtiön kaksi Texania (vas.) lähes sotilaallisessa muodostelmassa. lomasta tuli perheloma, joka pidettiin viime helmikuussa. Henkilökunta on rentoa mutta ammattimaista ja omistajilla sekä työntekijöillä on aito intohimo vanhoilla koneilla operointiin. Yhtiön perustivat Graham Meise ja Thom Richards 1998. Tällaiseen koulutukseen ei onneksi tarvita Yhdysvaltain TSA:n eli Transportation Security Administrationin ulkomaisen lupa- kirjan validointia, koska Warbird Adventures ei teknisesti katsoen kouluta oppilaitaan yksinlentovaiheeseen eikä myönnä tyyppikelpuutuksia. Royal Air Forcen ja Kansainyhteisön maiden ilmavoimien käytössä siihen lisättiin brittiläinen mittaripaneeli ja kone nimettiin Harvardiksi. Tutustuimme koneeseen, jolla lentäisin, ja Chuck tarkisti netistä poimimani muistiinpanot sekä kentän kartat. Warbirdin ovien edessä on entinen Suomen Ilmavoimien Fouga Magister, mikä vetoaa kaikkiin lentokärpäsen puremiin. Alun perin ideana oli ostaa T-6 Texan, kiertää sillä mannerta ja myydä yleisölennätyksiä. Sen verran painava kone, että niitä siirrellään trukkimaisella veturilla. taas mannerta tienestien toivossa. On hyvä tietää, paljonko rahaa kuluu, ja vaikka 10 tunnin kurssin hinta, joka oli 7200 dollaria. Texan-koneen kehitys alkoi North American NA-16 -mallista, joka oli 400-hevosvoimainen avo-ohjaamolla varustettu alkeisja jatkokoulutuskone. Kaksikko päätyi lopulta jäämään Kissimmeehen Flying Tigersin hallille. Army Air Corps hyväksyi sen käyttöön tyyppimerkintänä BC-1, josta sittemmin kehittyi T-6 Texan. Kurssiopettajani Chuck Gardner on lentänyt Terrible Texanilla yli 2 500 tuntia. Warbird Adventures olisi silti ollut ykkösvaihtoehtoni. Koneita valmistettiin yli 17 000, joista yli 350 on edelleen lentokunnossa. Texania voi hyvällä syyllä kut- sua warbirdiksi, koska konetyyppiä käyttivät USAF Koreassa sekä RAF Keniassa pommein ja konekiväärein varustettuna. Viimeisin versio oli T-6G, jossa oli moottorina 600-hevosvoimainen, 9-sylinterinen Pratt & Whitney R-1340 sekä suuremmat polttoainetankit ja parempi avioniikka
Warbird Adventuresin yksilöt ovat SNJ-6-perusmallin eri versioita maalattuina U.S. Mustang tekemässä moottori ärjyen ohilentoa matalalla kentän yllä. Olen lentänyt kannuspyöräkoneilla useiden vuosien ajan, joten rullaustekniikka oli tuttu. Texania ohjataan yksinlennolla tavallisesti etuohjaamosta, mut7/2010. Eikä pidä unohtaa seisoa tukevasti jarruilla, koska käsijarrusta ei ole juuri mitään iloa. Käyttölämpötilan saavuttaminen vie minuutteja myös lämpimässä. Koneen kärkiväli on melkein 13 metriä ja suurin paino 2 400 kg. Se ehdottomasti pakollinen kuva: minä ja Mustang. warbird-koulutusta antavien yritysten suosiossa. Warbird Adventures pyrkii saamaan moottorit kestämään täyden 1 600 tunnin huoltojakson. Navyn väreihin. Laippavipu on yllättävän pieni, ehkä siksi, ettei sitä sekoitettaisi telinevipuun. Ohjaimet ovat valtavan suuret, eritoten telinevipu ja hydraulijärjestelmän vipu. Rullattaessa odotuspaikalle Chuck hoitaa radioliikenteen. Kone pyrkii lisäksi kääntymään tuuleen! Ohjattavissa olevan kannuspyörän liike on rajoitettu noin 15 asteeseen molempiin suuntiin, kun kannuspyörä on lukittuna. Vasemmalla kädellä kytketään magneetot, ja heti sen jälkeen kutitetaan vasemmalla olevalla kaasulla moottoria käynnistymään, oikea käsi valmiina rikastimella, mikäli sitä tarvittaisiin. Tyhjäkäynti pidetään vain 450 550 r/min nopeudessa, sillä tähtimoottorit eivät pidä nopeasta lämpötilan noususta. Niistä on kovasti hyötyä koulutuksessa. Jyrkempää käännöstä tehdessä sauva on työnnettävä täysin eteen, jolloin lukitus aukeaa, käännös on tehtävä antamalla reilusti jalkaa ja ohjaimet vedettävä taakse heti, kun kone on kääntynyt. Rikastimella pumpataan kahdeksan kertaa mikäli moottori on kylmä, sitten kurotetaan oikealla kädellä vasemmalle ja kytketään akkuvirta ja käynnistetään. Kun potkuri alkaa pyöriä, vasemmalla oleva kaasu avataan täysin auki kaksi kertaa ja jätetään hieman auki. Yllätys sen sijaan oli, kuinka paljon tehoa Texan tarvitsee lähteäkseen ylipäänsä liikkeelle. Sauvasta täytyy pitää kiinni oikealla kädellä, vasemmalla pumpataan polttoainejärjestelmään paine ja oikealla avataan rikastimen lukitus. Näkyvyys eteen on kehno, sille ei rullattaessa mahda mitään. Istuessani ensimmäistä kertaa ohjaamossa vöihin kiinnitettynä 50 ILMAILU vilkuilin vaistomaisesti videokameroita, jotka sijaitsevat sivuvakaimessa, siivissä ja kojetaulussa, mutta ne unohtuivat pian. Toki P & W-moottoreita on edelleen saatavana, mutta varovainen moottorinkäsittely kannattaa. Trimmipyörien halkaisija on 30 cm. Alussa huomasin, että suuren tähtimoottorin käynnistämiseen tarvittaisiin vähintään kolme kättä
Sillä ei voinut lähteä ilmaan sinä päivänä, joten otimme Texanin, jolla lähdimme aamun hienoon säähän noin tunnin lennolle kuomut auki 2 000 jalassa. Mittarivarustus ei ole mitään 1940-luvun kellokalustoa. Jotkut kentistä olivat vain lyhyitä ruohobaanoja, mutta joidenkin kiitotiet olivat hienoa asfalttia. Joukossa on vain muutaman vuoden ikäisiä lasinäyttöjäkin. Alla kaunis nimikointimaalaus. ta koska näitä koneita käytetään myös yleisölennätyksiin, radiot on asennettu takaohjaamoon missä Chuck istuu. Kurssiviikkoni aikana museossa vieraili ehkä 70 kävijää päivässä. 2004 avatussa museossa käynti kannattaa. Joukossa on Korean ja Vietnamin sotien ai- torikkaimmista päivistä elämässäni. Heistä jokunen lähti myös ilmaan, siis istumaan Texanin etupenkille. Yllä hil Lawtonin tutustusmiskohteena ollut kone. Oppilaalla on siis yksi huolenaihe vähemmän, kun on muuta mietittävää ihan tarpeeksi. Yhtiön neljä huippukiiltävää Mustangia ovat näytteillä ja sekä yhtiön piloteilla että asiakkailla on nimikoidut henkilökohtaiset lentopuvut. Koska Chuck lensi sillä satunnaisesti Collings Foundationin pilottina, hän voisi järjestää minulle Mustang-lennon viikonloppuna. Vieressä ja vasemmalla alla ohjaamokuvia Mustangista. Museossa oli meneillään kahden Focke Wulf 190:n restauroin- ti. Koneita ohjaavat etupäässä vapaaehtoiset lentäjät ja ne kiertävät ilmailutapahtumissa sekä omilla esittelykiertueillaan. Texan-kurssistani jäljellä olevat kaksi tuntia sovittiin lennettäviksi seuraavana päivänä ja lauantaina lähtisimme Bird Dogilla Keystoneen, jossa lentäisimme Betty Janella. Yleisöllä on myös mahdollisuus päästä lennoille, maksua vastaan tietysti. Mustangia monesta vinkkelistä. Olin saapunut ensimmäisen kerran lentonäytökseen itse ohjaamallani warbirdillä! Keystonessa oli meneillään paikallinen fly-in-tapahtuma, johon oli liitetty pienimuotoinen iltapäivän lentonäytös. Pian selvisi, että kentällä oli jokin tapahtuma. Säätiön toiminta vakuutti minut viimeistään siinä vaiheessa, kun sain tutustua itse Rob Collingsiin ja kiivetä hänen Corsairiinsa. Vietnamin aikainen Cessna Bird Dog alkuperäisine rakettilaukaisulaitteineen, Thom Richardsin omistama Cassutt Reno Racer, Stearman-kaksitaso ja tummansininen Chance Vought F4U Corsair -yöhävittäjä, jonka omistaa Collings Foundation. Matkan varrella ohitimme ehkä jopa viisitoista pikkukenttää. Niiden ympärillä oli useita asuintaloja omine lentokonehalleineen ja rullausteineen. Kun kerroin opettajalleni Chuckille käyneeni Stallion 51:ssä, hän selitti Collings Foundationin omistavan erittäin harvinaisen kaksipaikkaisen P-51C razorback-Mustangin nimeltä Betty Jane, joka oli sillä hetkellä Keystone Airfield -kentällä noin 200 kilometrin päässä Kissimmeestä luoteeseen. Lähestyessämme Keystonea yllätyin liikenteen vilkkaudesta. Kone on tehty vasta sodan jälkeen. kaisia suihkuhävittäjiä. Collings ILMAILU 51 Siispä laadimme suunnitelman päivälle, josta tuli yksi muis-. Lentäminen ja oman koneen omistamisen yhdistäminen asumiseen on Floridassa todella suosittua. 1979 perustetulla Collingssäätiöllä on noin 25 historiallisen lentokoneen kokoelma alkaen vuoden 1909 Bleriot XI:sta päätyen B-17G Flying Fortressiin ja B-24 Liberatoriin. P-51-oheistuotevalikoimaa on joka lähtöön eikä hintoja ilmeisesti ole tarpeen kysyä, koska hinnastoa ei näy missään! 7/2010 Vaikuttavaa, mutta rennosta ilmapiiristä ei ole tietoakaan, joten poistuin vähin äänin ja käytin loput lounastauostani tutustumalla Warbird Adventuresin museoon. Kokoelmaan kuuluu mm. Säätiön B-25 Mitchell oli vierailuni aikana Kissimmeessä tekemässä yleisölennätyksiä. Sillä ei tosin ole ammuttu alas yhtäkään saksalaiskonetta, vaikka kylkeen on maalattu jouko hakaristejä. Aamulla löysin Chuckin tarkastamassa huolestuneena Cessnaa, jonka polttoainetankeista tihkui bensiiniä. Museon pääsymaksu on kuusi dollaria ja joka pennin väärti tai sitten hukkaan heitettyä rahaa..
Lentoonlähtöä edeltävät tarkistukset aloitetaan käyntinopeudella 1 200 hydrauliikan käsipumppua käyttäen, jolla paine pumpataan vähintään arvoon 900 PSI, mitä kutsutaan termillä power push. Telineiden sisäänotto edellyttää taas pumppausta, power pus7/2010 52 ILMAILU. Kun kannuspyörä nousee ilmaan, pyrkimys kaartaa vasemmalle lisääntyy, joten oikeaa jalkaa on annettava vielä enemmän. Hyvin vähäinen sauvan veto riittää nostamaan koneen siististi ilmaan noin 80 solmun nopeudessa. Paine säilyy vain 30 sekuntia, ja pumppua pitää käyttää aina, kun laippoja tai telineitä liikutellaan. Betty Jane on niin sanottu Data Plate -restauroitu yksilö, toisin sanoen ei alkuperäinen, vaan uustuotanto-Mustang, johon on liitetty alkuperäisen Mustang-yksilön valmistuslaatta, jotta se saisi virallisesti restauraatiostatuksen replikastatuksen sijaan. Kun tarkastukset on tehty, trimmipyörä asetetaan takeoffasentoon, kannuspyörä lukitaan ja sitten onkin lentoonlähdön aika. Sanotusta menettelystä on eri mielipiteitä, mutta siitä en suuremmin piitannut, koska Betty Jane on kaunis, ehdottomasti hieno, ehdottomasti Mustang ja minä lentäisin sillä! Odotuspaikalla kone pysäköidään sopivaan kulmaan kiitotiehen nähden, jotta lähestyvät koneet näkyvät. luvattiin, että vaimoni ei nostaisi kannetta mikäli en sattuisi palaamaan lennolta hengissä, olikin lähdön hetki. Lentokeikkansa museo-osuudessa Phil Lawson (ohjaamossa, yllä) kävi tutustumassa myös Corsairiin. Käyntinopeus nostetaan arvoon 1 600 ja pot- kurin säätö suurille kulmille tehdään kahdesti. Kaksirivisellä tähtimoottorilla varustettu kone oli II maailmansodan voimakkaimpia. Mustangiin noustaan vasem- man siiven etupuolelta käyttäen aluksi jalansijoina vasenta pyörää ja telinettä. Potkurinlapojen kärkien nopeus näet kiihtyy melkein yliääninopeuteen. Museon Corsair tottuneen näytöslentäjän käsissä. Mahdollisen sivutuulen tuu- lenpuoleista siipeä nostava vaikutus eliminoidaan siivekkeillä. Magneetot kokeillaan nopeudella 2 000 r/min. Kaartopyrkimyksen minimoimiseksi tehoa lisätään vähitellen pitäen kone kiitotien keskiviivalla. Foundationin koneista paikalla olivat Mustang, B-17G Nine-ONine ja B-24J Liberator. Tapahtumasta tuli mieleeni Jämi Fly In; koneet vain olivat isompia ja sää parempi! Yleisö sai liikkua vapaasti koneiden ympärillä ja käydä sisällä pommikoneissa pientä maksua vastaan. Oikeaa jalkaa painetaan vähän kerrallaan yhä enemmän koneen voimakkaan vasemmalle kaartamisen vastapainoksi, samalla kun teho lisätään 35 tuumaan ahtopainetta. Kun meidät oli ohjattu pysäköintiin, päätimme lähteä heti lennolle Betty Janella, koska kentän ilmatila suljettaisiin lentonäytöksen ajaksi. Allekirjoitettuani nipun vastuuvapautuspapereita, joissa mm. C-mallin Mustangissa on saranoitu kuomu, jonka avustajat sulkivat ulkopuolelta asetettuamme taloksi, minä takaohjaamoon. Texanin lentoonlähdöille tyypillisen todella voimakkaan moottori- ja potkuriäänen säestyksellä
Opettajani Chuck Gardner nojailee tekstissä kuvailtuun Texaniin, jolla tein harjoituslentoni. heti, jos keskittyminen hetkeksikin herpaantuu. Ensimmäiset kolme neljä lentoa tuntuivat samalta, kuin olisin joutunut aloittamaan lentokoulun alusta. Kallistustaipumus ja korkeuden menetys olivat hyvin vähäisiä. Liian nopeita ohjainpoikkeutuksia on ihan pakko välttää. Texanin erikoisuus on trimmipyöräsilmukka. Spitfireillä moottorilla on taipumus ylikuumenemiseen maassa. Rauhallisilla ohjausliikkeillä, vedon tai työnnön muutoksilla ja koordinoidulla jalan käytöllä pitäen kuula koko ajan keskellä saadaan aikaan tasapainoisia, kauniita kuvioita. Oikaisuun tarvittiin vain vähäinen työntö ja siipien oikaisu vaakatasoon. Sellaisille koneille, joista nä- Taitolento vaatii paljon tilaa. Minä Betty Jane Mustangin takapenkillä. Collings Foundationin museovalikoiman pakollisiin katsomiskohteisiin kuuluu tämä Fouga Magister. Siipien tyvessä sijaitsevista kahdesta läpinäkyvistä paneelista näkee ovatko telineet alhaalla ja lukittuneet. Kurssin edetessä kommentit takaohjaamosta harvenivat ja aloin tuntea oloni mukavammaksi. Silmukan voi siis tehdä pelkästään isolla trimmipyörällä sauvaan koskematta. Ikävä kyllä sivuperäsimen käytöstä puuttuu hyvä tunto. Jos taitolento on ennestään tuttua, Texanin käyttäytyminen eri liikkeissä on helppo oppia. Kokemattoman lentäjän käsittelyssä kone vaappuu helposti vahingossa tässä vaiheessa puolelta toiselle, kun pitää kumartua etsimään pumpun vipu, pumpata painetta ja yrittää pitää kone suorassa. Koko ajan jäljessä, en saanut koneen temposta kiinni. Kävin tutustumassa myös siihen yhtiöön ja lentojen edellytyksiin sekä hintoihin. Tietysti kojetaulussa on myös telineiden asentonäyttö. Se nöyryyttää Jo silmukka 160 solmun aloitusnopeudesta merkitsee 1 000 jalan korkeudenmenetystä, tynnyri vielä enemmän. Kummallisesta värityksestä ja (vahvasti muokatusta?) laivuetunnuksesta huolimalla kone on aikanaan Suomen Ilmavoimia kunniakkaasti palvellut yksilö. hia, ennen kuin vipuun voi koskea. Sakkaukset olivat rauhallisia ja ongelmattomia. Ensin siis jälleen power push ja sitten tassut ulos, mikä pienentää ilmanopeutta, mutta koneen asento ei juuri muutu. Tahallinen syöksykierre Texanilla on USA:ssa kielletty, mutta voin kertoa, että Texan oikenee helposti normaalilla menetelmällä antamalla vastajalkaa ja työntämällä sauva eteen, mutta koska korkeutta menetetään ainakin 800 jalkaa yhtä kierrosta kohti, kierre on aloitettava korkealta. Chuckin vaatimuksesta opettelin toistamaan joka kerta ääneen tämän muistisäännön: power push, wheels down, pins visible and locked, indicators checked, kunnes se sujui ulkomuistista ja siitä tuli tärkein osa ennen laskua tehtävistä tarkastuksista. Telineiden suurin ulosottonopeus on 125 solmua. Packard Merlin käynnistyi melkein heti, muutaman potkurinlavan pyörähdyksen jälkeen ja hivuttauduimme hitaasti eteenpäin marshallerien ohjeiden mukaan antaen moottorin lämmetä rullauksen aikana. Koneen lempinimi ei ole turhaan Terrible Texan. Laskuistani tuli parempia kurssin edetessä, joistain jopa erinomaisia greasereita. Sauvan liikkeiden edellyttämät ohjainvoimat ovat tasapainoiset ja tuntuma hyvä. Perusosa ja loppuosa, joiden aikana tehoa vähennetään asteittain, tuovat koneen normaalisti kiitotienumeroiden päälle 90 solmun vauhdissa. Silti Mustangillakaan ei kanILMAILU 53. Kissimmeen kentän laskukierrokseen liitytään joko saapumalla kentän päälle 1 000 jalassa, mistä liitytään myötätuuliosalle, tai sitten laskeutuen käytössä olevan kiitotien numeroiden yllä tehtävän tiukan 360° kaarron aikana kierroskorkeuteen, mutta muusta liikenteestä vastakkaiseen laskukierrossuuntaan. Siinä välissä oli mahdollisuus harjoitella epätavallisia lentotiloja ja taitolentoakin. Täydet 45° laipat laskevat koneen nokkaa reilusti alaspäin, mikä parantaa näkyvyyttä lähestymisessä. Tarkoitus onkin pitää kiitotie koko ajan näkyvissä ja oikaista siivet vaakasuoraan vasta kynnyksellä, jolloin ääreisnäköä tarvitaan vasta loppuvedon aikana. Siistin laskun sorvaaminen on Texanilla lentämisen vaikeimmin opittava taito, mutta myös olennainen asia siirryttäessä muuntyyppisiin warbird-koneisiin. Warbird Adventures -yhtiötä vastapäätä sijaitsevat kuuluisan Stallion 51 -yhtiön hallit. Epätavallinen mutta vaikuttava lähestymistapa. kyvyys suoraan eteen on huono, pelkkää kaartoa käsittävä lähestyminen sopii hyvin. Stallion 51 operoi Mustangeilla. Lentoonlähdöt alkoivat sujua, mutta laskeutumiset sen sijaan onnistuivat harvemmin eikä niistä tullut tasaisen varmoja kurssin lopullakaan... Ja sitten vain sisään Mustangiin. Telineen sisäänoton jälkeen teho pienennetään 30 tuumaan ja pyörintänopeus lasketaan kahteen tuhanteen. Edellä kerrottu kuulostaa ehkä erikoiselta nykykoneisiin verrat7/2010 tuna, mutta jo Texaninkin koko, moottorin valtava vääntö ja melu sekä suuri sivupinta (jonka takia kone pyrkii kääntymään etenkin rullatessa tuuleen) ja 13 metrin mittaiset siivet ovat haaste, joka edellyttää treeniä ja lisää treeniä. Laskukierrosharjoittelua tehtiin kolmella kentällä, vilkkaan Kissimmeen lisäksi Bartockissa ja Winter Havenissa, joissa oli vähemmän ruuhkaa. Kun jäähdytysnesteen ilmanotto on rungon keskilinjalla rungon alapuolella ohjaamon kohdalla, potkurivirta osuu siihen auttaen lämpötilaa pysymään sallituissa rajoissa
Tietääkseni rotaatio (veto ilmaan) tapahtuu noin 100 solmun nopeudessa, mutta koska olin adrenaliinihumalassa tilanteesta johtuen, en muista vilkaisseeni yhteenkään mittariin lentoonlähdön aikana! Lentoonlähdön äänimaisema on mahtava. Silmukan ja kuubalaisen aloitusta varten nopeus nostetaan 270 solmuun ja sauva pidetään takana koko liikkeen ajan. Kaasuvivun liikerata akselin ympäri on noin 180°. Sen jälkeen sain ohjaimet haltuuni ja lensimme poispäin kentästä 7 500 jalan korkeuteen. Lensin itse laskukierroksen ja luovutin ohjaimet Chuckille loppulähestymistä ja laskua varten. Vetoa ei tarvita 3,5 G:tä enempää. Nopeutta oli kosketuksessa 110 solmun verran. Nousukaarto 1000 jalkaan, josta oli tarkoitus tehdä high speed pass kiitotien yläpuolella kesti vain muutaman sekunnin. Gainsboroughin kenttä vaikutti aluksi autiolta, mutta saavuttuamme tankkauspisteeseen uteliasta väkeä alkoi ilmestyä terminaalin ja hallien kaikista ovista Mustangimme ympärille. Tuntikulutus pienenee 70 gallonaan matkalennossa ja liikehdinnän aikana. Vähensimme tehoa ja säädimme seoksen auto lean -asetukselle. Näkyvyys eteenpäin ja myös sivuille rullauksen aikana on käytännössä olematon, koska siivet peittävät näkymän sivuillepäin. Chuckin mukaan tätä tapahtuu kaikkialla, missä warbirdit vierailevat. Collins-säätiössä on entisöitävänä sodanaikainen saksalainen Focke Wulf. jälkeen rullasimme kiitotielle ja Chuck pyysi ahtopaineeksi 55 tuumaa. Silmukan yläkuolokohtaan saavuttaessa korkeutta on tullut 3 000 jalkaa lisää. Siitä tuli ammattimiehen tekemä kolmen pisteen lasku. Se on paljon, mutta sen ansiosta myös tehoasetukset voi tehdä todella tarkasti. Nousunopeusmittari näytti 3 500 jalkaa minuutissa. Lentoonlähtötarkastusten Lentoonlähdössä moottorin kerrotaan nielaisevan 170 U.S. Lennon kestoksi oli ajateltu alunperin puolta tuntia, mutta koska Keystonessa oli vielä lentonäytös meneillään ja paluu kentälle mahdoton, sain nauttia Mustangilla lentämisestä lähes tunnin rupeaman, jonka jälkeen laskeuduimme Gainsboroughin kentälle ottamaan polttoainetta. Cmallin Mustang on hyvin herkkä etenkin sivuohjauksen suhteen, ja minulla oli vaikeuksia pitää kuula etenkin kuubalaisten kahdeksikkojen puolivaakakierteissä. Sen kuntokin on sitä tasoa, että sillä tehdään vielä yleisölennätyksiä. Peilinkiiltävän Mustangin kyljestä ei kuvastu viereinen Mitchell, vaan museon yksi isoista nelimoottorisista, Liberator. nata viivyttää lentoonlähtöä kovin pitkään. Collins Foundationin Mitchell on siisti ja kaunis. En siis itse voinut tehdä juuri mitään muuta kuin seurata Chuckin ohjainliikkeitä omilla ohjaimillani. gallonaa tunnissa. Kysyivät kohteliaasti lupaa ottaa valokuvia. Tässä sen mahtava tähtimoottori työpukissa. Stearman on Yhdysvaltain museoissa tavallaan vakiotavaraa. Tankattuamme 70 gallonaa, mistä siis osasin laskea todellisen tuntikulutuksen, lähdimme takaisin Keystoneen vaihtamaan Mustangin takaisin Texaniin ja vastahakoisesti palaamaan samaa reittiä Kissimmeehen päivän päätteeksi - täydellisen lentopäivän ja todella hienon lentoviikon päätteeksi. 7/2010 54 ILMAILU. 27 litran V12-moottorin murina, joka lähtee vaimentamattomana pakoputkista, on mahtavaa kuunneltavaa. Laskeuduimme kiitotien päälle 200 jalkaan ja lensimme keskilinjaa pitkin 200 solmun nopeudella. Chuck demonstroi muutaman sakkauksen, vaakakierteen, silmukan ja kuubalaisen, minkä jälkeen sain tehdä niitä itse. Myöhemmissä D-malleissa on suurempi sivuvakaaja, mikä kuulemma parantaa suuntavakautta
Näin todistavat myös veljet Karhulan Ilmailukerhosta, jossa lentää OH-151. Perlan Projectia koskeneessa juttusessa oli sekavuutta. Oldtimer Finland ry:n puheenjohtaja Pekka Hänninen ylpeänä ilmoitti, että yhdistys on tarjonnut koneelle kodin. Herra toiminnanjohtaja oli hapan ja sanoi näin: "Ennen Räyskälän saunassa lennettiin. Pipistrel Taurus LSA Sloveniasta kotikontujensa tummien pilvimassojen alla. Toisaalta puhelimessakin melkein näki, että Pekalla oli rinta rottingilla, kun hän kertoi putken rakentamisesta, jotta koneen kanssa voidaan tehdä kiertueita. Ei maalia, vaan vain loistokiiltoon lakattua vaneria ja kangasta. Muiden projektien alta se piti kuitenkin myydä pois. (Tosin itsenousevilla lentävät isot pojat ovat palstahenkilölle uskoutuneet, että AINA niissä jotain teknistä huolta on...) Ja sitä paitsi: Tauruksesta on luvassa sähköinen versio. Perlan Voi mahoton, kun kävi viime palstalla hassusti. Mutta on niistä tietokoneista muutakin harmia. Oldti7/2010 merit olivat kirjoittamishetkellä lentäneet koneella nelisenkymmentä keikkaa suuren innostuksen vallitessa. PIK-5 on ainoa kone, jonka tyyppilennolla keväimellä 1975 palstahenkilö on lähes koko ajan (1 t. Rinnakkain istuttava kaksipaikkainen, kärkiväliltään niukasti 15-metrinen purjelentokone, joka liitää 41:1. Semmoista se on näiden tietokoneiden kanssa tekstiä leikatessa, liimatessa ja siirrellessä. C-mallia rakennettiin 11. 45 min.) ääneen nauranut. Itse tykönään palstahenkilö on tullut siihen tulokseen, että ne, jotka haluavat vain pelkästään lentää, pääsevät helpoimmalla ulrakeveiden parissa. Kun kerran Pekka ja pojat kehuvat koneensa kaikinpuolista lystikkyyttä, niin todistettakoon asia. Jos ei taitu, niin moottorillinen matkanopeus 75 % teholla on 120 km/t. Lyhenne LSA kertoo, että kone kuuluu uuteen Light Sport Aircraft -luokkaan. Mutta onpa sangen mielenkiintoinen avaus LSA-luokassa. PAAVO KOPONEN ILMAILU 55 Pieni kokoisekseen Olkoonkin, että se lukee myyntiesitteessä tehtaan internet-sivuilla, niin lukeepa kuitenkin. Ei siis mikään leija. Palstahenkilö ainakin miettii ja odottaa ensi kesäksi halpoja, yksinkertaisia ja varmoja laskimia, tallentimia ja muita kikottimia, jos sellaisia ylipäätään ollenkaan tarvitaan. Niitä rakennettiin peräti 16. Projekti oli esillä elokuussa Oshkoshissa ja herätti siellä suurta mielenkiintoa. Kahden laskutelineensä varassa helposti rullattava itsenouseva kone on varmasti houkutteleva koulutus- ja nautiskelulaite, varsinkin kun hinnan luvataan jäävän puoleen muista itsenousevista kaksikoista. Tämä OH-188 rakennettiin alun perin Kokkolan Ilmailukerhossa vuosina 1955-1958. Varhemmista malleista on jäljellä lähinnä siiven muoto ja yleinen ulkonäkö. Todettakoon siis, että Perlan elää. Tuommoinen Taurus voisi vaivattomana ja helppona kapineena olla jonkinmoinen pienin yhteinen jaettava. Niinpä purjelentoa pitää markkinoida niille, jotka haluavat nimenomaan purjelentää. Kuvia katsellessa palstahenkilö tosin mietiskeli, että kuinkahan noin pienellä sivusuhteella on saatu moinen suorituskyky. OH-PBA lensi vielä 1960-luvun lopulla ja on edelleen tallessa. Takarunkoon taittuva 53-hevosvoimainen Rotax voi hyvinkin olla tarpeen iltaimujen heiketessä kaukana kotoa. No, muotoilu on kieltämättä sulava. Kone on tosi hieno ja vintage-henkinen. Keijo Tiusasen kehittämä PIK5c onkin sitten jo eri lintulaji. Mihin lie joutunut. Kaksi PIK-5:ttä (OH-PBA ja OHPAD) löysi tiensä Joensuuhunkin ja palstahenkilö kävi polvihousuikäisenä ihmettelemässä, kuinka niillä pidettiin silmukkakilpailuja vintturihinauksesta. PIK-5 syntyi sotien jälkeen, kun Kaarlo J. Kerrassaan siisti. Ja vielä itsenouseva. Temmes diplomityönään kehitteli puolalaisesta Salamandrasta kotimaisen version vuonna 1946. Kehitys johti DI Ilkka Lounamaan käsissä PIK-5b:hen. Purjelentäjille myydään leluja! Harkitsen siirtymistä luomupurjelentoon." Miettikääpä sitä nyt, kun hellekään ei enää miettimistä haittaa. Prototyyppiasteelle kone pääsi kaksi vuotta myöhemmin. Sellainen kone on PIK-5c, OH-188. Erityisen lystiä on kuulemma lentää ilman kuomua. Pienin vajoama on 0,7 m/s nopeudella 94 km/t. Se OH-251 ei näytä enää rekisterissä olevan. Palstahenkilö jutteli kesällä SIL:n turhautuneen toiminnanjohtaja Kai Mönkkösen kanssa. Perinnekoneyhdistys teki hienon kulttuuriteon, kun otti PIK5:n hoiviinsa. Nyt siellä vain kirotaan näitä toimimattomia GPS- ym. lentotietokoneita. Nostossa saa siis kaahata alun toistasataa. Henkseleitten pauke kuului sähköpostiviestin rivien välistä. Oli NIIN hauskaa veivata termiikin keskellä jotain 45 km/t, kun muut ajoivat tuplanopeudella käsittämätöntä maakuntakaartoa jossain noston laidoilla... Nousukyky on kelvollinen vielä neljän. Paras liitosuhde 41:1 saavutetaan puolestaan nopeudella 107 km/t. OH188:n nykyinen loistelias kunto on lapualaisen Jukka Pikkusaaren ansiota. Siis ikään kuin avoin runkorakenne ja siinä ohjaajan suojana siipimuttereilla kiinnitetyt irralliset kuorenpuolikkaat. Loppu saa se- litystä, kun katsoo numeroita. Mutta kunnia sinne, minne kunnia kuuluu. Odotamme mielenkiinnolla, mitä mestarin käsistä seuraavaksi lähtee. Se on Pipistrel Taurus LSA Sloveniasta. Hän käytti entisöintiin 1 000 työtuntia vuosina 2007 2009. Kabiinin etuosaa kaksine rinnakkain sijaitsevine sauvoineen. ja puolensadan kilon maksimimassalla. Kun toisaalta liitosuhde nopeudella 150 km/t on 33:1 ja nopeudella 180 vielä 23:1, niin kyllä kovassa kelissä matkan pitäisi jotenkin taittua. Kun purjelentokone Nuori ikäisekseen ton valmistunut vuonna 1958, lentänyt 200 tuntia ja elvytetty uuden veroiseksi vuonna 2009, niin kyllä se on nuori ikäisekseen
Päivä oli Malagan ilmailumuseolle erittäin tärkeä. Museossa kone oli päätetty maalata Kar-Airin väreihin jo vuonna 2003, sillä Kar-Airin Convair Metropolitan OH-VKN oli ensimmäinen kone, joka laskeutui siviililiikenteelle avautuneelle Malagan kentälle 20. Kerroin lentokentän päällikölle suomalaisten aikeista, mutta hän ei alkuun uskonut minua, Malagan ilmailumuseon vastaava Joaquín De Carranza Paris muistelee. candinavian Airlines Systemin eli SAS:n alkuperäinen kone SE-BSY päätyi lukuisten omistajavaihdosten jälkeen seisomaan hylättynä Malagaan. Malagalaiset ovat yrittäneet selvittää, onko maailman ilmailumuseoissa yhtään ylimääräisiä Convair Metropolitanin penkkejä, mutta lähetettyään 140 kirjettä 7/2010. Myös lähialueilla projekti huomattiin. Ajatus täydellisen matkustamon rakentamisesta on hylätty, sillä aitoja istuimia olisi ollut mahdotonta hankkia. Olemme nähneet paljon kuvia koneesta aiemmin, mutta eivät ne ole mitään verrattuna aitoon. Convair Metropolitanin maalausprojekti, näyttävä paljastustilaisuus ja vapaaehtoistyö saivat runsaasti julkisuutta Espanjassa, minkä jälkeen museon kävijämäärät ovat kasvaneet. Portugalissa myynnissä olleen Convair Metropolitan -koneen myyntihinta kolminkertaistui maalausprojektin valmistuttua. Museon vastaava Joaquín De Carranza Paris, museoavustaja Inmaculada Muños Mateos sekä vapaaehtoisena projektin parissa työskennellyt Adolfo Ortega Gaspar tutustuivat heinäkuussa Suomen Ilmailumuseossa OHLRB Aero/Finnairin Convair 440 Metropolitaniin. Espanjan lentokenttähallinnon omistukseen siirtynyt kone luovutettiin Malagan ilmailumuseoon, Museo de Aeropuertos y Transporte Aereollesiin. Maalaushankkeen aloitus oli kuitenkin viivästynyt rahapulan vuoksi, kunnes entisten suomalaisten lentäjien muodostama yhteisö Aurinkolaivue lupasi hankkia rahoituksen. On todella hienoa päästä näkemään alkuperäinen Metropolitan matkustamoineen, Muños Mateos ihastelee. Malagan museon pihalla seisova, rahtikoneena toiminut Convair Metropolitan, on sisältä täysin riisuttu. loka56 ILMAILU Aurinkolaivue, Ilmailumuseo- yhdistys ja Kar-Air Kilta järjestivät yhteistyössä keräyksen, jonka avulla kone saatiin maalattua vii- me syksynä, ja Malagan lentokentän 50-vuotispäivänä lokakuussa museossa paljastettiin retroväreihin maalattu Metropolitan. Malagan ilmailumuseon edustajat vierailivat Suomessa tutustumassa Kar-Airin ja Suomen historiaan sekä Suomen Ilmailumuseon Convair Metropolitaniin. S CONVAIR KUNTOON kuuta 1959. TEKSTI HELI SEPPÄLÄ KUVAT HELI SEPPÄLÄ, AURINKOLAIVUE/AEROMUSEO, JYRI KARHUMÄKI Kar-Air Metropolitan edustaa Espanjassa Malagan Convair Metropolitan Kar-Airin upeissa retroväreissä. Pala suomalaista ilmailuhistoriaa Espanjassa. Viime syksynä Kar-Airin väreihin maalatun Convair Metropolitanin kunnostaminen jatkuu Espanjassa
Malagan museon koneet kertyvät kokoelmaan Espanjan lentokenttähallinnon kautta, jonne ne ovat päätyneet mm. Museon edustajat ovat keränneet sitä varten aitoa esineistöä, mm. Suomen-vierailun jälkeen malagalaiset suuntaavat Alicanten lentokentälle, jossa he valitsevat lentokenttähallinnon omistukseen siirtyneistä koneista yhden museon kokoelmiin. Kuva Heli Seppälä Aurinkolaivueen suunnitelmissa on jatkaa yhteistyötä espanjalaisten kanssa onnistuneen maalausprojektin jälkeen. 7/2010 Koneen nokka ei ole alkuperäinen ja se pitäisi muuttaa lähiaikoina. univormun mallinukelle, esitteitä ja muuta Kar-Air-materiaalia. Malagan ilmailumuseoon Convair Metropolitan -konetta ei ole hankittu rahalla. Meidän onneksemme Convair Metropolitan jäi aikoinaan Malagan kentälle, sillä sen siirtäminen olisi ollut melko haastavaa, De Carranza Paris naurahtaa. Museon suunnitelmissa on kerätä koneen sisälle pienoisnäyttely Malagan turismin historiasta. Lisäksi koneen sisustan muokkaamisessa on vielä iso homma. Koneeseen rakennettaneen myös dioraamamainen Kar-Airin lipunmyyntipiste. Museon vastaava Joaquín De Carranza Paris (oik.), museoavustaja Inmaculada Muños Mateosin ja vapaaehtoistyöntekijä Adolfo Ortega Gaspar Suomen Ilmailumuseossa. On fantastinen idea esitellä turismin ja erityisesti Kar-Airin historiaa Convairin eli Konnan sisällä, Lampela jatkaa. Museoavustaja Inmaculada Muños Mateos tutustumassa Aeron/Finnairin Metropolitaniin. Olisihan se hienoa, jos koneen sisälle saataisiin edes muutamia penkkejä, hattuhyllyjä ja muuta aitoa materiaalia, Aurinkolaivueen Matti Lampela toivoo. Kuva Heli Seppälä ilmailumuseoihin ympäri maailman, vastauksia ylimääräisistä penkeistä ei ole toistaiseksi tullut. Toisaalta koneen sijainti vilkkaan tien vieressä tuo kuitenkin toivottua näkyvyyttä varmistaen museon kävijämäärät myös tulevaisuudessa. ILMAILU 57. Convair Metropolitanin säilyttäminen ulkona on ristiriitaista, sillä kuuma auringonpaiste ja ilmansaasteet heikentävä koneen kuntoa nopeasti ja haalistavat uuden maalipinnan. Ajatuksesta ei ole kuitenkaan vielä luovuttu kokonaan. maksamattomien seisontamaksujen takia. Jatkamme yhteistyötä monella tapaa, ainakin kerää- mällä rahaa tuleviin projekteihin, Matti Lampela kertoo. Tarkoituksena on valita pienehkö kone, jonka kuljettaminen Malagaan käy kohtuullisen vaivattomasti
onko se sitten pienen kerhon puheenjohtajan osa vai meidän muiden saamattomuut- ta. Edellyttäen, että saa Teivaisen Markun, Jukat Olkkosen ja Juntusen sekä monet muut kokeneet konkarit ympäri Suomen mukaan järjestelyihin. Keli syö veronsa myös näin päin. Homma näytti toimivan pienistä resursseista huolimatta hyvin. Laskuvarjohypyn SM-kisoissa kylvettiin auringossa HELLELOMA Kelit ovat usein ilmailussa ratkaisevassa asemassa. Ajoitus osui ihan nappiin, 10 7/2010. 2010 klo 14.00 Alavus, lentokenttä En haluaisi olla hyppääjän housuissa. Joka tapauksessa kisapaikalla sai katsella tyytyväisenä ympärilleen. 30 astetta varjossa. Avajaisjuhlallisuudet saatettiin päätökseen hienosti Alavuden keskustassa maanantai-iltana. Eikä 58 ILMAILU ALAVUDELLA viilenemisestä tietoakaan. Pienelle kerholle raskas nakki, muttei kuitenkaan liikaa. Nelimiehiset pyörivät treenilautojen päällä tulikuumalla platalla. Kisojen jälkeen voi hyvillä mielin suosittaa kilpailujen hakemista muillekin pienille kerhoille. Mikäs siinä on talkoolaisena juostessa pitkin kenttää, kun ei tarvitse varjoa pakata. Treenihyppyjä on loikittu enemmän tai vähemmän koko päivä, ja lisää jengiä odote- taan vielä saapuvaksi päivän mittaan. Laskuvarjohypyn SM-kisat Alavudella Pohjanmaan lakeuksilla käytiin loistavassa säässä ehkä liiankin. Maanantai 12.7. Saarijärven (Pauli) kellokorttia ei viitsisi edes vilkaista, siitä kun ei ole ollut vähään aikaan mitään jäljellä... SM-kisat tapahtumapaikalla nähtynä on ensikertalaiselle mielenkiintoinen kokemus. Eikä vähiten siksi, että kisajärjestelyt ovat imaisseet sisäänsä aika ison osan kuluneen kevään kellokortista
Pari sekvenssijoukkuettakin kävi triathloneja tuulettamassa. Jopa niin, että Ilmasirkus nappasi uuden yhden kierroksen SE:n seitsemällä pisteellä. 2010 klo 14.00, lentokenttä Tymäkeli. Pokalistalla on pitkä pätkä omituisia FS-joukkueiden nimiä ja niitäkin omituisempia freefly- ja CF-joukkueita. No, kolmen tiimin kisassa hopea- ja pronssisijoitukset ovat melko pienellä työllä saavutettavissa. Keskiviikko 14.7. Kummastusta herättää AIK:n invaasio CF 2-way -sekvensseihin; joukkueet Mörkööset ja Häjyyset eivät ainakaan nimensä puolesta voi luvata kovin hyvää menestystä. 2010 klo 13.00, lentokenttä Possujuna, OH-DZF on pörrännyt aamukahdeksasta alkaen. Parin viikon varoajalla suunniteltu Pauli Hanhiniemen tandemhyppy avajaisiin onnistui hienosti. Lyhyt vierailu manifestissä kertoo muodostelmahyppäämisen suosiosta. Kisoihin saapui satakunta kilpailijaa, mikä oli aikalailla odotettu kilpailijamäärä. Iso osa kilpailuista on 4-way FS-porukan valtakuntaa. Alavuden kaupunginjohtaja pudotti hyppääjäkansan alaleuat rintaan toteamalla, että kaupunki hommaa rahoituksen EFAL:in 7/2010 pinnan uusimiseen vaikka kiven kolosta. TEKSTI jA KuvAT juSSI METSÄPELTO Ryhmä hyppääjiä lakeuksien ilmatilassa. Joukkueita on paljon suhteessa muihin lajeihin, joista osaan kilpailijat jouduttiin kaapimaan väkipakolla. Radiossa kerrotaan lämpöennätyksestä, viimeksi näin kuumaa on ollut vuonna 1914. Tällaista omistautumista pienen kerhon toimintaan on vaikea havaita kaupunginisissä missään muualla. Ensimmäinen henkilökohtainen kulta maistui makealta. minuutin myöhästyminen olisi pilannut kaiken. Mies oli sanalla sanoen fiiliksissä kokemastaan, kitara soi hypyn jälkeen erittäin vapautuneesti avajaisyleisön iloksi. Alla Alavuden lentokenttä, joka on monelle moottoripilotille vielä käymätön mutta hyväkuntoinen ja suositeltava lentopaikka. Henkilökohtaisen tarkkuuden sekä yleismestaruuden kirkkaimmat mitalit menivät jo yli 20 vuotta SM-kisoja kiertäneelle Anssi Horpulle. Kisanoviisille tuttuja nimiä ovat ainoastaan FS-joukkue Pro Team, freemiehet UFU sekä CF-tiimi Ilmasirkus. Keli hymyilee 32 asteen voimalla. Aamusta saatiin hypättyä muutama kierros FS:ää, temppua ja freetä. Yleisöä oli paljon, alavutelaiset tulivat joukolla kummastelemaan oman kylän runoilijapojan hurjapäisyyttä. Alavudella kisataan kuitenkin 4- ja 8-way FS:n lisäksi freefly-, CF 2-way sekvenssi sekä taito- ja tarkkuuskilpailut. Päivällä pidettiin liki viiden tunnin saILMAILU 59. Yksi syy lisää pitää Alavuden kenttä ja hyppytoiminta elinvoimaisena pitkälle tulevaisuuteen. Tiistai 13.7. Edes raju ukkoskuuro ei saanut juhlatunnelmaa pilattua; avajaiset onnistuivat kaikin puolin hyvin
Freeflying-tiimit vetivät tiukan kisan läpi kolmen joukkueen voimin. Lopputuloksena kisat saatiin päätökseen onnistuneesti. 7/2010. Joukkueet UFU (United Freeflyers of Utti), Nelson ja Head2balls saivat urakkansa päätökseen jo keskiviikkona. detauko, illalla toimintaa saatiin jatkettua vielä muutama pokallinen. Laskuvarjourheilu sai alastulopaikkojen jaon myötä hyvin näkyvyyttä ja herätti paljon positiivista puhetta asukkaiden keskuudessa. Nelimiehisistä kasatut kasimiehiset melko vähällä treenillä saivat aikaan ainakin häntäpään joukkueissa kirjaimellisesti ne kahdeksan pistettä taivaalle. Perjantai jäi kokonaan käyttämättä, 8-way FS:n kimppuun päästiin jo torstaina puolilta päivin. Pro Teamin kaltaiset ammattilaistiimit käyvät kisoissa tekemässä suomenennätyksiä ja harjoittelemassa isompiin kilpailuihin ihan omalla tasollaan. Säiden suosiessa kilpailijat kuitenkin tykästyivät kisapaikkaansa niin, että tuskin olisivat sitä lopulta pois antaneet. 2010 klo 13.00, lentokenttä Uskomatonta. Tahti oli tosissaankin tiukka, kolmen miehen tarkkuuspokia tuli 10 minuutin syklissä maahan kuin rautaa Syvärillä. Näiden kisojen kotiinviemisinä Suomen MM-edustusjoukkueelle jäi uusi yhden kierroksen Suomen ennätys, 26 pistettä. Tiimien vähyys oli omasta näkökulmasta omituista. Ilmeisesti kilpailemaan asti ei kuitenkaan ole tarpeeksi halukkuutta tai osaamista. Harmillista vain, että tuomaristo ei ole pisteytyksestä aina samaa mieltä. Panulan Timo, AIK:n vanha tarkkuuskettu hoiti TT-puolen kisojen organisoinnin urheilukentällä hienosti. Ei menestys ihan tyhjästä tule, edes Suomen kokoisessa maassa. Harvinaisempaa herkkua noin sadan jäsenen hyppykerholle. Perjantai 15.7. Oli ilo kuunnella Timon rauhallista selostusta tarkkuushypyn hienouksista tietämättömän yleisön kummastellessa tiuhaan tahtiin putoavia hyppääjiä. Lajien alastulot oli jaettu kahteen paikkaan ensimmäistä kertaa SM-kisahistoriassa. Osalle joukkueista SM-kisat ovat lähinnä hauska tapa ryh60 ILMAILU Team Ilmasirkus, Teemu Hietakari ja Jani Lyttinen, kisapilotti Ari Kutvonen sekä AIK:n Cessna 182 odottelemassa lähtöä CF-pokalle. mäytyä uudella porukalla, osa taas linjaa tavoitteensa täysin eri tasoille. Tunnelma oli siis läpi juhlien laskuvarjohypylle ominaisen kevyt ja vapaa. Kirjoittajakin kävi Alavus8:n riveissä todistamassa sen, että SM-tasolla kisaamiseen tarvitaan ainakin muutama treenihyppy. Taito- ja tarkkuusmiehet saivat alastulopaikakseen Alavuden keskustan urheilukentän, mikä herätti aluksi kummastusta, ja pelkoa huonoista tuulioloista. Päättäjäisjuhlallisuudet kuljetettiin läpi palkintojenjaon, kiitospuheiden, päätösjuhlan ja hyvän bändin kautta. UFU vei mestaruuden melko pienellä marginaalilla Nelsoniin verrattuna. AIK:n pakkaushalli pääsi tositoimiin, kun kerralla pakattavana oli toistakymmentä varjoa. Suurempaa dramatiikkaa ei nähty edes päättäjäisjuhlissa, vaikkakin nimeltä mainitsematon FS-joukkue teki pohjalaisuutta pilkkaavia toi- Taito- ja tarkkuusmiehet mieltyivät omaan alastuloalueeseensa Alavuden urheilukentällä. menpiteitä Jussi-paitaan, salihousuihin ja tennissukkiin verhoutumalla. Tuntuu kuin freehyppääminen olisi yleistynyt lähes jokaisessa Cessnakerhossa. Kisat on käytännössä kätelty jo torstai-iltana
opettajat viipyvät alueella 3 4 tuntia. Falco oli todella lentokoneiden Ferrari muutaman lentotunnin kokemuksella nautittuna! Jussi Laine lentoaseman päällikkö Savonlinnan ja Varkauden lentoasema, Finavia Oyj j Ohjeita yleisönosastoon kirjoittaville Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILUN yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta. ILMAILU päättää niin ikään julkaisuajankohdasta. Maksuttomien vieraspaikkojen käyttö, joita voisivat käyttää yritysten asiakkaat ja lentokoulu- jen vierasopettajat. 30 minuutin maksuton pysäköinti ei ole riittävä, koska esim. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, muokata, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Mielestämme on aika luopua sanelupolitiikasta, jota lentoasemalla on harjoitettu viimeiset kaksi vuotta. Juttu ja asia olivat OK. Suomessa Savonlinnan lentokerholla oli Falco, joka todella tuhoutui mahalaskusta aiheutuneeseen paloon päivämäärällä 6.6.1980. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. Malmin lentoaseman pysäköinnistä Finavia ilmoitti viitekirjelmällä yksipuolisesti lentoaseman yrittäjille lentoasemien pysäköintijärjestelmien yhtenäistämisestä ja hinnoittelun tarkastamisesta. Ei ole kohtuullista, että oppilas maksaa kahden kuukauden opintorahan 12 kuukauden pysäköinnistä. Tilaisuudessa tulisi käsitellä ainakin seuraavia asioita: Korkeiden vuokrien perusteluna 1980-luvulla oli ilmainen pysäköinti. Helsinki-Malmin lentoaseman tulevaisuus on meidän kaikkien yhteinen asia! Helsinki-Malmin lentoaseman yrittäjät 7/2010 ILMAILU 61. Uudistuksen tuloksena nykyises- tä alueesta tulee puomilla suljettu tila, jonne ajaminen edellyttää maksullisen pysäköintilipun lunastamista. Ei 1950, kuten jutussa oli mainittu. Ns. Yritysten huoltoajojen järjestelyt jne. Nykyisen järjestelmän aikana pysäköintitilaa on ollut riittävästi ja vakituisesti työskentelevät ovat maksaneet pysäköintimaksunsa kuuliaisesti, joten näiltä osin uudelle järjestelmälle ei liene tarvetta. Oikaisen pienen virheen. Nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja, ei julkaista. Satunnaisten kävijöiden maksuja voidaan kontrolloida tehokkaalla pysäköinnin valvonnalla. Ilmailu kuulee vitosena Falco tuhoutui 6.6.1980 ILMAILU 6/2010 sisälsi artikkelin Stello Fratista ja hänen ansioistaan. Helsinki-Malmin lentoaseman yrittäjät esittävät, että pysäköintijärjestelmän käyttöönotto keskeytetään ja järjestetään neuvottelutilaisuus, jossa yrittäjillä on mahdollisuus vaikuttaa pysäköintijärjestelyihin. Miten ko. Näin ei ole Helsinki-Malmin lentoasemalla vaan pysäköijien pääjoukko muodostuu lentokoulujen oppilaista sekä yritysten asiakkaista ja henkilökunnasta. Uusi järjestelmä vähentää ratkaisevasti pysäköintiä alueella ja näin myös järjestelmän tuotot pienenevät nykyiseen verrattuna, joten onko järkevää tehdä suurehkot investoinnit uuteen järjestelmään. Lentokoulujen oppilaiden pysäköintijärjestelyt. lupaus on kompensoitu. Tietysti jos lentoasemarakennuksen edusta halutaan pitää vapaana autoista niin suunniteltu järjestelmä puoltaa paikkaansa. Myös Finavian on mukauduttava nykyaikaiseen yrityskulttuuriin ja otettava asiakkaiden (=yrittäjät) tarpeet huomioon. Pyydämme saada nähtäväksi uuden pysäköintijärjestelmän budjetin ja kustannusarvion sekä miten/missä suhteessa Finavia aikoo kerätä tuotot eri kohderyhmiltä. parkkihallijärjestelmä soveltunee hyvin lentoasemille, joissa pääosa pysäköijistä on lentomatkustajia. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon)
Jämillä pienkoneiden 62 ILMAILU Pasi juonimassa päivän tehtävää. lisäksi lennätetään säännöllisesti myös suihkumoottorilennokeita, ja laskuvarjohyppytoiminta on vilkasta. Kilpailun juryn muodostivat Jä- min kentän päällikkö Jouko Kul- Tiistaina oli sama tehtävä kuin maanantaina. Harjoittelusta huolimatta kentälle takaisin ei päässyt kukaan, saattoihan säälläkin olla oma vaikutuksensa tehtävän onnistumiseen. Siinä vaiheessa kuusi ensimmäistä mahtui 300 pisteen sisälle, mikä teki kisasta tavallista jännittävämmän. Sunnuntaina kova tuuli lounaasta ja matala pilvipohja 1800 metrissä (hyppykone toimi tiedustelijana) teki tehtävän lentämisestä niin vaikean, että päivä peruttiin turvallisuuskomitean (Jonas, Ville ja Kari S) ehdotuksen mukaisesti. Järjestäjien puuhahenkilöitä oli parhaana päivänä yhdeksän (Orvokki, Antti, Timothy, Juhani, Janne, Makke, Mikkoja kaksin kappalein ja Markku), ja heikoimpanakin hetkenä kuuusi. Samalla varmistui SM-kisa-arvo ja lauantain varapäivä voitiin unohtaa. kesäkuuta Jämillä. Maanantaina päästiin tositoimiin ja kiitotien 27 kynnyksen jatkeelle muodostui pariin otteeseen termokekoja (monta siipeä samassa nostossa). Neljä kilpailijaa onnistui lentämään tehtävän loppuun. Lauantaille luvattiin sadetta, joten kilpailijat saapuivat pitkin päivää Jämille ja Villekin pääsi keskittymään Jukolan viestiin. Siitä joh7/2010. Kilpailijat olivat valinneet kolme edustajaa turvallisuuskomi- K ilpailun aikana yhteistoiminta eri ilmailulajien harrastajien kesken toimi loistavasti ilmassa, kentällä ja saunassa. Ensimmäiset kilpailijat ja avustajat saapuivat paikalle jo perjantaina: Jonas Uumajasta ja Jarkka Pallakselta. teaan, jonka tehtävä oli välittää kilpailunjohtajalle kilpailijoiden näkemys annetun tehtävän turvallisuudesta. Torstaina keli yllätti positiivisesti ja niinpä 15 kilpailijasta 13 sai tehtävän valmiiksi. Tiedossa oli yläkentän sulkeminen rokkitapahtuman vuoksi perjantaina ja lauantaina ja lauantain vaaratilanteita pelättiin. Erityiskiitos Menkijärven purtsikkakisojen johtajalle Jyrki Hämäläiselle saumattomasta yhteistyöstä. Keskiviikkona oli kolmio, jonka lensi vain Matti E. Tehtävänä kenttä keskipisteenä lentäen ensin 20 km ympyräkehälle, paluu 10 km kehälle ja kolmas käännepiste jälleen 20 km kehällä. Kilpailunjohtajana toimi Juha Herrala ja kilpailemisen ohessa tehtävät suunnitteli ja tulospalvelun hoiti Vesa Lappalainen. Siellä järjestettiin kisat ensimmäisen kerran vuonna 1990, joten kyseessä oli 20-vuotisjuhlakilpailu. piste-ennätys mala, Fly-In-sielu Taneli Äikäs ja kokenut kevytilmailija Jyrki Sivonen. Riippuliidon SM-kisat Jämillä Antti lähdössä: Jämin liikenne riippuliitohinaus rata 27. PILOTEILLE Riippuliidon Suomen mestaruus 2010 ratkottiin 19.26
6. 3. 9. 6. 10. Onneksi Trafin lentoesteohjeita noudattaen on kiitotien 09 päätyä raivattu avarammaksi, joten pääsimme starttaamaan etuoikealta tulevassa tuulessa. Palkinnot jaettiin Jämin perinnehuoneessa: Vesalle pronssia, Antti tuli hopealle ja voiton vei Kari Suhanek Suhonen. Kilpailun kaikkien pilottien yhteispisteet 38 830 olivat uusi SMkisojen piste-ennätys (Rautavaara 2007 pisteitä 37 453). Täydelliset tulokset http://users.jyu.fi/~vesal/riippu/ tuloksia/10/sm10/sm10.html Maanantain paluumatka päättyi laskevissa peltoon nautaeläinten seuraksi. Palkintopallilla on helppo hymyillä. 4. 3. Säät suosivat, sillä osuimme ainakin toistaiseksi kesän parhaan lentoviikon kohdalle. 8. 511 + 455 + 576 + 244 + 682 + 0+ 402 + 227 + 557 + 0+ 428 + 0+ 163 + 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 3. 2. Joukolla onnistuminen palkitsi päivän voittajan Kari T:n kaikkien aikojen parhaalla päiväpistemäärällä. 13. Kolmen jälkeen yläpilvet kuivattivat kelin ja kentälle jäi lopulta vain kolme ESV:n lentoleiriläiset olivat saapuneet aloittelemaan juhannusta ja lentoleiriä, niinpä palkintoseremoniassa oli tavallista enemmän yleisöä. 2010 1. 7. Johtaja jahtasi radan poikki puikkelehtivia autoja prätkällään kuin reipas paimenkoira lampaitaan. Matkalle lähteneet laskeutuivat maastoon yksi toisensa jälkeen eikä kukaan saanut tehtävää valmiiksi. Perjantaina rokkifestari sul- ki yläkentän ja Mr Murphy piti huolen siitä, että tuuli sopi suljetulle kiitotielle 15. 12. Nro 1257 1249 1246 759 1382 006 769 1442 1212 1517 1004 021 1005 1210 007 Nimi Kari Suhonen Antti Nummelin Vesa Lappalainen Tenho Salminen Jari Kolehmainen Jonas Peterson Matti Eerola Pasi Hynynen Ville Räikkönen Kari Vuoppola Matti Pajari Heikki Pimiä Tino Jokinen Kari Tervala Virpi Nieminen Yht 3824 3551 3127 3046 3006 2944 2812 2715 2316 2255 2252 2159 2086 1612 1125 Liidin T2 154 T2 144 T2 144 Litespeed 5 C4 13 LSS4 Litespeed T2 144 T2 144 T2C 144 Discus 13.7 Topless Vertigo Compat L13 Laminar Zero7 Kerho Pitkävuoren liitäjät ry Sisäsuomen Riippuliitäjät Pitkävuoren liitäjät ry Ultra Team Lahti Pallasliitäjät Norrsken hsfk, Umea Ultra Team Lahti Teekkareiden Ilmailukerho Teekkareiden Ilmailukerho Kalajoen IK Teekkareiden Ilmailukerho Jämin Riippuliitäjät Jämin Riippuliitäjät Turun Seudun Riippuliitäjät Pitkävuoren liitäjät ry Vesku nousee tikkana taivaalle. Nro 006 007 021 759 769 1004 1005 1210 1212 1246 1249 1257 1382 1442 1517 Osallistujat Nimi Jonas Peterson Virpi Nieminen Heikki Pimiä Tenho Salminen Matti Eerola Matti Pajari Tino Jokinen Kari Tervala Ville Räikkönen Vesa Lappalainen Antti Nummelin Kari Suhonen Jari Kolehmainen Pasi Hynynen Kari Vuoppola Kerho Norrsken hsfk, Umea Pitkävuoren liitäjät ry Jämin Riippuliitäjät Ultra Team Lahti Ultra Team Lahti Teekkareiden Ilmailukerho ry Jämin Riippuliitäjät Turun Seudun Riippuliitäjät Teekkareiden Ilmailukerho ry Pitkävuoren liitäjät ry Sisäsuomen Riippuliitäjät ry Pitkävuoren liitäjät ry Pallasliitäjät Teekkareiden Ilmailukerho ry Kalajoen IK Liidin LSS4 Laminar Zero7 1 Topless Litespeed 5 Litespeed Discus 13.7 Vertigo Compat L13 T2 144 T2 144 T2 144 T2 154 C4 13 T2 144 T2C 144 Maanantain käännepisteeltä Ville näkee Hämeenkyrön kentän. Joukkuetulokset tehtävittäin ja yhteensä pe. 7. 5. Kun Heikki ensimmäisenä tarttui nostoon ja kipusi sukkelasti pilven pohjaan, tunnelma alkoi lämmetä muidenkin kilpailijoiden joukossa. Vasemmalta Antti, Kari ja Vesku. 7/2010 ILMAILU 63. Toivottavasti muutama maallikko lisää ymmärtää nyt, miten lentokenttäalueella toimitaan (ärräpäiden oli tarkoitus tehostaa viestintää). kilpailijaa. 5. 15. 6. 25. 2010 1. 125 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 7283 8075 3006 4244 2944 3551 5859 2255 1612 tuen hakuauton kuljettaja joutui palaamaan kentälle vajaalla kuormalla. 4. TEKSTI JUHA HERRALA KUVAT JAnnE HEIKKInEn JA VILLE RäIKKönEn Riippuliidon Suomen mestaruus 2010 Tulokset pe. Kaikkiaan 14 kilpailijaa ylitti SM-kisa-arvoon vaadittavat 1 600 pistettä. 6. Kun hinausporukka kiristi narua, rokkitapahtuman järjestäjät huolehtivat kilpailunjohtajan pinnan kiristämisestä. 25. 14. 11. 8. Joukkue Tulos Teekkareiden Ilmailukerho 1091 = Pitkävuoren liitäjät ry 821 = Pallasliitäjät 682 = Jämin Riippuliitäjät 630 = Norrsken hsfk, Umea 557 = Sisäsuomen Riippuliitäjät 428 = Ultra Team Lahti 163 = Kalajoen IK 0= Turun Seudun Riippuliitäjät 0= 1. 2. 2
Metsänomistajalle hyvä koivu merkitsee tuloja ja vaneriteollisuudelle laadukasta raakaainetta. Lentokonevanerin teossa paikka on Koskisen Oy:n Hirvensalmen vaneritehdas. Kilpailun päätuomari ja itsekin myös kokenut tarkkuuslentäjä Heikki Jouppila kertoo päivän ohjelmasta. Nummelan lentokeskuksen uskollinen palvelija, PIK-15 Super Hinu lienee Suomen eniten lentänyt vanerikone. Suuri osa lentokonevanerista käytetään vahojen koneiden korjauksiin ja entisöintiin, mutta uusiakin toki tehdään koko ajan. Koskisen Oy tekee suomalaisen lentokonevanerin KOIVUN ain harva, ilmailun harrastaja tai ei, on välttynyt törmäämästä käsitteeseen lentokonevaneri. Yli 42 vuoden aktiiviura ei osoita merkkejä päättymisestä, josta suuri kiitos kuuluu rakennusmateriaalille, vanerille, joka nielee niin kentän kuin käyttäjien epätasaisuudet laskuissa ja vuodesta toiseen. 7/2010. Maailmalla on useitakin vanerirakenteisia experimental-koneita, ja meillä Suomessa muun muassa PIK-15 64 ILMAILU tie taivaalle V Ilmailussa on mielipiteitä usein enemmän kuin miehiä, mutta yhdestä asiasta ollaan harvinaisen yksimielisiä, nimittäin vanerin sopivuudesta lentokoneiden rakennusmateriaaliksi. Kaadettu puu katkotaan sopivan mittaiseksi ja kuljetetaan tehtaalle. Vaikka alumiini ja erilaiset komposiitit ovat nykyään suosittuja materiaaleja, vanerilla on oma käyttäjäkuntansa sekä meillä että maailmalla. Sitä käytetään edelleen myyntinimikkeenä. Kun puhutaan ihan oikeasta lentokonevanerista, kyseessä on jatkuvan ja tiukan laadunvalvonnan alla koivusta valmistettu levy, jossa on aina sen tasaisen laadun, lujuuden ja muut lentokonekäytön vaatimat erityisominaisuudet takaava leima. Selvät vauriot tai puun sisältä esiin tulevat yllätykset saattavat merkitä rungon ohjaamista sellun tekoon, mutta se, millainen vaneri puusta syntyy, selviää vasta tehtaalla. Ja vaikea laadukasta vaneria olisi moittia, sillä se on vuosikymmenten aikana todistanut kykynsä monen hienon koneen voimin. Hinuja tuntuu valmistuvan lähes kiihtyvään tahtiin. Matka vanerin syntysijoille alkaa suomalaisesta koivikosta, josta vanerituotantoon sopivat puut valitaan jo ennen kaatamista. Suomalaisella lentokonevanerilla on pitkät ja ansiokkaat perinteet, jotka ovat syntyneet koneiden kuten De Havilland Vampiren, saman tehtaan Mosquiton ja tietysti useiden PIK-sarjan edustajien myötä. Sitä, syntyykö kaadetusta puusta lentokonevaneria vai jotain muuta laatua, ei tiedetä vielä metsässä. Suorat, oksattomat rungot ovat siellä kovaa valuuttaa, sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti. Monet näistä kymmeniä vuosia vanhoista koneista lentävät edelleen välittämättä rakenteisiin kohdistuneista sekä lentämisen ja ympäristön aiheuttamista rasituksista
Viilukoostumus, liima ja puristustekniikka määräävät materiaalin laadun ja ominaisuudet. Jokainen poikkeama näkyy viilun repeämänä tai muuna virheenä, jotka kokeneet laaduntarkkailijat huomaavat välittömästi. Lähikuvassa (oik.) näkyvä vaalea juova johtuu puussa edenneestä toukasta ja johtaa kyseisen viilun hylkäämiseen lentokonelaatuisen vanerin valmistuksessa Viilu on ohutta, mutta yllättävän kestävää, kiitos tarkasti valvotun ja salassa pidettävän liotusprosessin. Virhe viilussa merkitsee joko laatuluokan alenemista tai hylkäämistä. Vesivehmaan kentällä eläkepäiviään viettävän De Havilland Vampiren (yllä) huono kunto paljastaa etuosan rakennusmateriaalin olevan pääasiassa vaneria (vas.). Sen jälkeen edessä on jälleen ihmisvoimin tapahtuva laadun tarkastus, jossa kuivauksessa vioittuneet tai sen myötä vialliseksi osoittautuvat viilut erotellaan pois. Sen jälkeen sorvissa pyörii tasapaksu puu, josta sorvataan mahdollisimman ehjä, pitkä ja tasalaatuinen vanerin kerros eli viilu. Vaneri on yleensä monesta viilukerroksesta yhteen liimaamalla koostuva materiaali. Sorvissa koivun epätasaisuudet ensin tasataan. Taustalla näkyy selvästi viallista ja etualalla ehjää, kenties jopa lentokonelaaduksi päätyvää viilua. 7/2010 ILMAILU 65. Näin kotimainen koivu on jalostettu muotoon, jossa se on valmis nousemaan taivaalle kevyenä, kestävänä, helposti työstettävänä, ja varsinkin nykyaikaisten pintakäsittelyaineiden turvin, pitkäikäisenä materiaalina. Kuivatut viilut tarkastetaan huolella, sillä vaihe paljastaa märässä puussa vaikeasti havaittavia ominaisuuksia. Lentokonevanerin tuotantoon menevän viilun paksuus on vain millin osia, joten terien on oltava kunnossa ja syötön tasainen. Kummassakin tapauksessa tuloksena on kelvoton viilu. Materiaali soveltuu siis todistettavasti myös nopeisiin koneisiin. Hyväksytyt viilut menevät seuraavaksi uunikuivaukseen. Mikäli liotus epäonnistuu, puu on liian kovaa tai pehmeää. Viilukerrokset ladotaan tavallisesti ristikkäin. Näin laatu saadaan hyväksi ja tuotanto tehokkaaksi. Seuraavana vuorossa on puun käsittely viilusorviin sopivaksi liottamalla sitä tarkasti salaisuutena varjellussa nesteessä yhtä tarkkaan varjellun ajan. TEKSTI JA KUVAT KUSTI KAIRIKKO Lentokonevaneri saa alkunsa metsästä, jossa materiaalin raakaaineeksi valitaan mahdollisimman suoria ja oksattomia puita (vas.). Nämä kumpikin puun esikäsittelyyn liittyvät seikat ovat valmistajien salaisuuksia. Liottamisen tarkoitus on teh- dä koivusta viilusorviin sopivan pehmeä ja sitkeä. Valmis vaneri sahataan määrämittaan ja mikäli sen laatu täyttää lopputarkastuksen vaatimukset, se leimataan lentokoneen rakennusmateriaaliksi kelpaavaksi
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 7/2010 ILMAILU 67
BREITLIN G.C OM *suggested retail price. U N I Q U E. P U R E B R E I T L I N G The Navitimer 4.200* WW W. PURE BREITLING P O W E R F U L