Ilmailulehti 7/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RajaN leNt ä V ä kaRHu, kOala Numero 7/2011 74. Vuosikerta Hinta 6,50 euroa Sami kontion lentoshow Malmilla HuIMaa leNtäMIStä Matalalla 6 414882 888030 Pitkän linjan ilmailija ja herrasmies OSMO jalOVaaRa eDelleeN OHjaIMISSa 11007
Kevätauringon paisteessa lennokkikerho Raku järjesti hienon tapahtuman. Hallituksessa on aloitettu työnimellä SIL 2020 kulkeva hanke. Koko ilmailuyhteisö myötäelää surussa menehtyneen lentäjän perheen ja läheisten kanssa. Kiitos Peter Wikmanin tiimille! Myös SIL toi paikalle yhteistyökumppaneitaan ja Nummelan ASK-kalustolla saatoimme tarjota heille purjelentoelämyksiä! Kesäkuulle mentäessä kaikki näytti hyvältä. Purjelentomaajoukkueen johdonmukainen työ on osaltaan palkittu tällä hienolla suorituksella. kunnalla on omat hienot maamerkkinsä, löytyisikö paikka kerhon tapahtumalle. Toivo hyvää mutta valmistaudu pahimpaan, on oltava mottona, jottei tulla yllätetyksi. Turun kansainvälinen lentonäytös oli kerhotyön voimannäyttö. Jämin Fly In on vakiinnuttanut paikkansa kesän ilmailutapahtumien joukossa. Kuin elämässä, purjelentomme mustia päiviä seurasi loistava nousu! Pari teki suomalaista purjelentohistoriaa voittaen ensimmäisen purjelennon EM-kullan. SIL on muiden järjestöjen ohella haasteiden edessä. Hämeenlinnan Ilmailukerhon järjestyksessään 13. Kilpailun johto toimi vaikeassa tilanteessa ihailtavalla tavalla. Nyt Nummelassa lennettiin viimeisenä kisapäivänä kaksi matkatehtävää samana päivänä ja näin saatiin kisoille arvo. Hallitus pohjustaa suunnitelman avainhenkilöpäiville, lajitoimikunnat työstävät niitä lajikohtaisella asiantuntemuksellaan ja esitys asiasta tehdään tulevan kevään liittokokouksessa. Lennokkikisoja, lentonäytöksiä ja kuumaa huumaa! Ilmailukesässä tapahtui monella saralla. Myöhemmin päätettiin, kansainvälisen käytännön mukaan, jatkaa kisaa yhden välipäivän jälkeen. Uutterat työntekijät, joukossa noin 200 talkoolaista, tekivät osaltaan onnistuneen näytöksen mahdolliseksi. Jo nyt Trafi ja OTKES ovat lupautuneet mukaan aktiivisina toimijoina! Syksyn tapahtumia odotellessa, Blue skies! Tapio Pitkänen Puheenjohtaja Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen työskentelee Finnairilla A320/340-kapteenina. Syksyn saapuessa Tapaturmarikas lentokausi taittuu syksyä kohti. Soitin eräänä kisapäivänä muissa asioissa PT:n puheenjohtajalle ja juuri silloin sain suoraan puhelimen välityksellä tiedon onnettomuudesta. Lähdin välittömästi Räyskälään ja seurasin matkan aikana sään muutosta. Runsaslukuinen yleisö oli saapunut seuraamaan kilpailua ja maanäyttelyä. Puolustusvoimat esitteli omia lennokeitaan ja muuta kalustoa. Illan uutisissa saatoimme seurata ilmakuvaa kahden lennokin parilennosta. Mitalikahvilla oli lukuisa määrä hymyileviä kasvoja ja yksissä saatoimme todeta, että tämä oli lähtölaukaus MM 2014 -projektille Suomen maajoukkueen osalta. Sen tarkoituksena on analysoida nykytilannetta ja määritellä tulevaisuutta. Konsepti toimi, kisoille saatiin sponsori, Nummelan Air Hotel toimi kisakeskuksena ja kaikki toimi erinomaisesti. Kanssakilpailijoista, avustajista ja muusta organisaatiosta pidettiin huolta. Samanlainen henki oli heinäkuussa Hämeenlinnassa. Lyhyesti, laadimme toimintasuunnitelman ja tavoitteet, jossa haluamme olla vuonna 2020. Aktiivisella yhteistyöllä voimme saada näkyvyyttä, omaa tuotetta kaupatakseen täytyy näkyä markkinapaikoilla! Lentonäytöskesä oli tiivis. Tapahtuma pidettiinkin hyvällä menestyksellä Nummelassa toukokuun lopulla. Päinvastoin, SIL:n hallituksessa ja toiminnanjohtajan kulmahuoneessa seurataan silmä kovana valtion leikkausbudjetin toteumista. Tapahtuman menestys perustuu ehkä puhtaimmin talkootyöhön ja on osoitus siitä, että yrittämällä sitkeästi voidaan saada näyttävä tapahtuma, joka pohjautuu harrastuspohjaiseen lentämiseen kansainvälisillä vierailla maustettuna. Kuulutukset pelasivat ja TVkanava oli paikalla. Talkootyö ja yhteistyökumppaneiden etsiminen eri ilmailun projekteissa korostuu nykyaikana. Viime vuonna taitopurjelennon MMkisoissa Jämillä urakoitiin lentoja klo 623. Monet vieraat odottivat suuren suosion saaneiden laskuvarjohyppyjen jälkeen illalle suunniteltua kuumailmapallojen yhteislähtöä, joka olikin komeaa katsottavaa! Tapahtuman ajatus on hieno, tuodaan ilmailu keskelle kaupunkia. Jälleen hieno esimerkki siitä, miten ilmailua tehdään tunnetuksi suurelle yleisölle taajamassa, jonne pääsee lähiöstä vaikka kävellen. Varuskunnan bändi viihdytti isoja ja pieniä katsojia, paikalla oli arviolta muutama tuhat kävijää. IGC:n aktiivimme Visa-Matti Leinikki jatkoi Suomeen palattuamme niinikään Suomeen myönnetyn FAI Grand Prix -kisan valmistelua. Mitä haluamme olla järjestönä ja miten toimimme. SIL:n delegaatio kävi maaliskuun alkupäivinä FAI:n lajikomission IGC:n kokouksessa Lausannessa tuomisinaan MM-kisat vuodelle 2014 Suomeen. Kuin taivas olisi käpertynyt kuoreensa ennakoiden surusanomaa, jonka myöhemmin saimme vastaanottaa. Kansainvälistä väriä kisaan toivat kilpailijat Romaniasta ja Japanista. Kuumaa Huumaa -tapahtuma Linnanpuistossa oli vertaansa vailla! Keskelle kaupunkia oli koottu purjekoneita ja tuotu simulaattori. Miltähän tällainen tapahtuma näyttäisi Olavinlinnan tai Turun linnan puistoissa! Jokaisella paikka- 7/2011. Kiitän kilpailun johtoa ja kilpailijoita ammattimaisesta ja johdonmukaisesta toiminnasta kilpailun synkkinä hetkinä. Kuluneen kesän aikana on ollut lukuisia ilmailutapahtumia ja tarkastelun voisi aloittaa yhdestä vanhimmista lajeistamme, purjelennosta. Räyskälässä alkoivat SM-kisat. Lentokausi jatkuu ja marraskuulle on suunniteltu jälleen lentoturvallisuusseminaari. Julkisen tuen määrä ei osoita kasvun merkkejä. Myös Kauhavalla ilmailu- ja varuskunnan henkilöstökerhoilla oli merkittävä rooli Lentäjien Juhannusjuhlien onnistumisessa. Pidetty ilmailija ja kilpailija oli menehtynyt onnettomuudessa. Olin lennokkikauden avajaisissa Petikossa toukokuussa. Kilpailu on formulamainen, yhteislähtö ja ensimmäinen maalissa on voittaja! Suomen kesän pitkä päivä pelasti jo toisen kerran kansainväliset arvokisat. Miten vahvistamme perustoimintaedellytyksiämme, koulutusjärjestelmää, kilpaurheilua ja suhteita yhteiskuntaan ja viranomaiskenttään. 2 ILMAILU Heinäkuu toi tullessaan 2-paikkaisten EMkisat, jonne edustajiksi lähtivät Visa-Matti Leinikki ja Harri Hirvola. Puheenjohtajalta Tummat pilvet peittivät taivaan sinen ja lämpötila laski tunnin matkan aikana neljä astetta
vuosikerta Säästöpaineet uhkaavat Ilmavoimien jo vähiä lentotunteja edellytetään 200 miljoonan euron Puolustusvoimilta säästöjä seuraavan neljän vuoden aikana. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 74. Ilmavoimien murheet ovat kuitenkin vain pieni osa edessä odottavasta säästöpaketista. Mikko Sokero Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Koneiden käyttöä on tarkoitus jatkaa ainakin 2020-luvun puoleen väliin. www.ilmailu. Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. Puh. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. Kaikkiaan näköpiirissä on jopa 400 miljoonan euron vaje. Niihin on investoitu yli 500 miljoonaa euroa. Puh. Sekään ei ole paljon mutta riittävästi. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa ja Tero Tuominen Kannen kuva Tero Tuominen Painopaikka Tässä numerossa 4 10 Saapuneet-uutispalsta Koala-kopteri töissä rajoilla ja merillä Oy Scanweb Ab, Kouvola 2011 36 42 45 46 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Puolustusvoimat tekee oman esityksensä toimenpiteistä ensi vuoden alkuun mennessä. Leikkaukset vaikuttaisivat myös koko ketjuun alkaen taistelunjohtajista ja päätyen mekaanikkoihin. Kolmanneksen leikkaus merkitsisi suoraa pudotusta torjuntakykyyn. Säästöjä voisi tehdä vähentämällä tunteja tai niiden ohjaajien määrää, jotka lentävät Hornetilla. Samaan aikaan merkittävä osa puolustusmateriaalista vanhenee. Näin koneiden suorituskyky on pidetty ajantasaisena. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 14 17 18 22 24 27 28 33 34 35 48 Osmo Jalovaara 50 vuotta hinauslentäjänä 50 Paavon Purjelentokulma Gidroaviasalon: vesikoneita ja saslikia Pienoista Mallipuhetta Huimaa menoa matalalla Malmilla Finnair säästää jälleen Lentokonemuseo Robin Hoodin 55 kotikonnulla Matti Aalto in memoriam 56 Konemarkkinat Tapahtumakalenteri 59 Martin JRM Mars, lentävä dinosaurus Laskuvarjohypyn SM Jämillä Ilmailusta uutta potkua Ummeljoelle Kopteriliikenne Malmilta Solitaire-kaasuputkialukselle Typpeä ja happea Suomesta monen maan ilmavoimille MiG-21:n lentävä pienoismalli Ilmavoimien komentaja vieraana Räyskälässä Cessna 172 kalakukkojen kaupungissa ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 7/2011. Poliittisia päätöksiä tarvitaan ennen kesää 2012. Nykyisin suomalainen hävittäjäohjaaja lentää keskimäärin 80 tuntia vuodessa. Hän korosti, ettei kyseessä ole poliitikkojen linjausten arvostelu, vaan sen kertominen, mitä niistä seuraa. Hornet-kalustoon on tehty kaksi päivitystä, MLU 1 ja 2 (Midlife Update). Leikkaus lentotunteihin mitätöisi pahasti tehtyjen investointien hyötyä. Puheloisen sanoma oli, että vuoteen 2015 mennessä Puolustusvoimat on pantava uuteen asentoon. Jos suurvallan hävittäjäohjaaja lentää 80 tuntia vuodessa, hänellä ei ole mitään asiaa taistelukentille. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. Luvassa on aluspäivien leikkauksia, reservin pienenemistä, varuskuntien sulkemisia (voi koskea lennostojakin) ja henkilöstön vähennyksiä. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Leikkaustarpeista kertonut Puolustusvoimien komentaja kenraali Ari Puheloinen mainitsi teoreettisen esimerkin: vuotuisten lentotuntien vähentäminen 9 000:sta 6 000:een toisi 23 miljoonan euron säästön. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun yleinen kustannusten nousu tuo 150 miljoonaa lisää menoja. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta Ilmavoimiinkin. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Näin linjataan tuoreessa hallitusohjelmassa
Näin on Euroopassakin vihdoin oma virallinen LSA-luokka seitsemän vuotta sen jälkeen, kun USA:n FAA virallisti oman LSA-luokkansa. Koulutamme aktiivit lentäjät myös hinaajiksi. Vintturin moottori on GM:n 400-hevosvoimainen 8,2 litran bensiinimoottori varustettuna polttoaineen ruiskutuksella ja automaattivaihteistolla. Koulutusta antoi teknikko Mike Groves, joka kertoi, että useita tilauksia on sisällä, sillä melu- ja päästöhaitat ovat ongelmaisia Euroopan purjelentokeskuksissa. Kansainvälinen Ilmailuliitto (FAI), jonka jäsen myös Suomen Ilmailuliitto on, sai uuden pääsihteerin. Samalla voitiin karsia kuluja ja myydä Piper Super Cup -hinuri. Euro-LSA on siis vielä toistaiseksi kalliinpuoleinen vaihtoehto 450 kg:n ultrakevytkoneelle. Siellä urakoi Markku Kuusisto. Kuva FAI. ja kuluttaa noin litran autobensaa. Kaikki kokoelmapolitiikasta ja museon tulevaisuudesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Vintturin uusi malli 2 EVO on hiljainen ja energiapihi: hinaus esim. huippunopeutta ei ole rajoitettu ja sisäänvedettävät laskutelineet sallitaan. Tulevaisuus näyttää, kasvaako tällaisten konetyyppien suosio meillä. Mainitsemisen arvoinen on myös päiväkaksoisvoitto purjelennon 15-metrin luokassa Latvian EM-kisoissa. Euro-LSA:ssa on hieman vähemmän rajoituksia kuin US-LSA:ssa, mm. EFRA on ihanteellinen lentokeskus keinokuitunarun käytölle, koska kiitoteiden reunaalueet ovat hoidettua, hyvää nurmikkoa. Kari Ylihärsilä kerhon DG 505 Orion -koneella. Ensimmäinen hinauspäivä on You Tubessa www.youtube. com/watch?v=Zpnd-rQ2Y8Y. Rautavaarassa vintataan nyt aivan uusin palkein. Ensimmäisenä hinauspäivänä 13.8. Suomalaiset urheiluilmailijat ovat urakoineet tänä vuonna. tehtiin yli 30 hinausta, joista 600 metriin (tuuleton päivä) hinattiin KIY:n puh.joht. Hän on Jean-Marc Badan, 47, joka on työskennellyt FAI:n eteen yhdeksän vuotta. Säätiö omistaa nyt vintturin, jota operoi Kuopion Ilmailuyhdistys ry. Hyvällä tuulella saadaan 700800 m korkeuksia. Vaikka koneen suurin lentomassa on molemmissa sama 600 kg, Euro-LSA poikkeaa kuitenkin monessa kohdassa merkittävästi USA:n vastaavasta. Q Lyhyesti FAI sai uuden pääsihteerin. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Tässäkin amerikkalaisilla on kevyempi säännöstö. Mies on tuttu myös ILMAILUN kirjoittajana. Synkkenevät talousnäkymät asettavat omat esteensä LSA-luokan suosion kasvulle. 650 m korkeuteen vie aikaa 50 s. Keskustelutilaisuuden ajakohta on keskiviikko 5.10.2011 kello 18.00. Lisäksi Euro-LSA:n huolto tapahtuu EASA Part-M:n alaisuudessa eli vaatimukset ovat yhtä kovat kuin perinteisillä (ELA1) yleisilmailukoneilla. Kuvassa oikealla Kari Ylihärsilä (KIY:n pj), Mike Groves (Skylaunch) ja Jari Tuppurainen (säätiön pj). Euro-LSA saapui vihdoin EASA julkisti kesän alussa CS-LSA (Certification Standard - Light Sport Aircra ) eli keveiden, 600-kiloisten lentokoneiden rakennemääräykset. Sen takaa uusi Skylaunch 2 EVO. Mike kiirehti Kuopiosta Saksan Oerlinghauseniin kouluttamaan 6-kelaisen uuden vintturin käyttöä. Hän on entinen Swissairin kapteeni. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. Vintturi on rakennettu perävaunun alustalle, jolloin vierailut toisille lentopaikoille ja talvella jäälle ovat mahdollisia. Tämä oli toinen Suomeen tilatuista Skylaunch-vinttureista, ensimmäinen tuli HYIK:lle vuonna 2008. Suomessa on jo muutama CTLS-merkkinen LSA-kone, jotka ovat lentäneet erikoisluvalla. ILMAILU onnittelee ilmailumestareita! entokenttää ylläpitävä Rautavaara-säätiö sai elokuussa tilaamansa modernin purjekoneiden kaksikelaisen Skylaunch-hinausvintturin valmistajalta Englannista. (Purjekoneen nopeusmittarissa on radiolähetin ja vintturissa osoitus.). Tähän mennessä mitaleja ovat napanneet Sami Kontio taitolennon advancedluokassa (PM-kultaa), Juho Mäkelä on saanut RC-koptereiden juniorien MMpronssia ja parivaljakko Harri Hirvola Visa-Matti Leinikki kultaa purjelennon kaksipaikkaisten 20-metristen luokassa. Hinauksessa olevan koneen ilmanopeus on vinttaajan näkökentässä hinauksen ajan. Kahdella kelalla on Ø 6 mm keinokuitunarua 1 500 m/kela. Onko konekimpassanne uusi alus. Vintturi on erittäin helppokäyttöinen, eikä hinaajalta vaadita enää huippuosaamista. Ratkaisu vapautti KIY:n harjoittamaan varsinaista lentotoimintaa ja vuosien tee-se-itse-projektilta vältyttiin. Euro-LSA:n lentämiseen vaaditaan PPLlupakirja ainakin toistaiseksi, kunnes EASAFCL-lupakirjauudistus on saatu päätökseen Kutsu Suomen Ilmailumuseo järjestää avoimen keskustelutilaisuuden Ilmailumuseon kokoelmien kehittämisestä. Mitalisadetta suomalaisille. Paikka on Suomen Ilmailumuseon auditorio, Tietotie 3, 01530 Vantaa. ja LAPL-lupakirja on käytössä. Mutta onpahan nyt vihdoin olemassa vaihtoehto ultrakeveiden ja yleisluokan sekä VLA-luokan koneiden väliin! 7/2011 4 ILMAILU. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille Uusi vintturi saapui Rautavaaraan L Jean-Marc Badan on FAI:n "kaimönkkönen". Saamme tarpeen tullen noin 15 konetta taivaalle tunnissa, kertoo Rautavaara-säätiön puheenjohtaja Jari Tuppurainen
Finavia kehittää Suomessa 25 lentoaseman verkkoa ja koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavian vahvoja osaamisalueita ovat joustavat ilmatilaratkaisut, lennonjohtomenetelmät ja niiden suunnittelu sekä lennonvarmistusalan koulutus, sanoo Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Anne Ilola. Senegal on Afrikan läntisin maa ja turismi on toiseksi tärkein elinkeino kalastuksen jälkeen. Järjestelmä korvaa paperiseen lentolistaan perustuvan työmenetelmän ja mahdollistaa entistä sujuvamman ja tehokkaamman liikenteen hallinnan Suomen päälentoasemalla. Suurin osa turisteista saapuu entisestä emämaasta Ranskasta. Yhtiö palkkaa ja kouluttaa paikallista väkeä lentoavustajiksi. Maailmanperintökohteita Senegalissa ovat Dakarin lähellä sijaitseva Goren orjasaari sekä Niokolo Kobon kansallispuisto. Järjestelmän integraatio kentän kiitotievalo-ohjausjärjestelmään mahdollistaa kenttävalojen automaattisen ohjauksen ja siten lisäturvaverkon asiakkaillemme. Lennonjohtojärjestelmien kehittämistyössä olemme Euroopassa kärkipäässä, ellemme jopa edelläkävijöitä. Lentomatkustajien määrä Finavian lentoasemilla on kasvanut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 18 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuumailmapallotoiminta on säiden puolesta mahdollista Senegalissa marraskuusta huhtikuun loppuun. Senegalissa ei ennestään ole lainkaan kuumailmapallotoimintaa. Senegaliin on rakennettava koko lento-organisaatio ja toimintamenetelmät. Ensimmäisenä lentokauden tavoitteena on lähinnä saada lentotoiminta käyntiin ja koulutettua maahenkilökunta. Lähilennonjohdon eli tornin työympäristö ja tekniset järjestelmät uusittiin sekä mahdollistettiin ergonominen kokonaisuus eSTRIPjärjestelmän käytölle. Uusi järjestelmä on luokassaan maailman modernein. Olli Luoma elsinki-Vantaan lentoasemalla siirrytään käyttämään asteittain sähköistä lentoliikenteen hallintajärjestelmää. Harrastelentäjille näkyvimmät muutokset ovat PPL-lupakirjojen muunnokset EASA-PPL:ksi sekä täysin uudet yhteiseurooppalaiset LAPL (moottori- ja purjelento sekä helikopterit), SPL (purjelento) ja BPL (ilmapallot), joista epäilemättä tiedotetaan kohtapuolin lisää. Tulevaksi talveksi Afrikkaan lähtee kaksi lentäjää. Lentoasema-alueella liikkuvat ajoneuvot varustetaan radiolähettimellä ja paikannusjärjestelmällä, joiden avulla lennonjohdolla on käytössään lentokoneiden lisäksi myös maa-ajoneuvoista reaaliaikainen tilannekuva automaattisesti päivittyvin tunnistein. Viranomaisten kanssa Dakarissa neuvottelut ovat olleet hyviä ja sekä ilmailuviranomaisilla, että turismia hoitavilla hallintoviranomaisilla on tahto saada kuumailmapallotoiminta alkamaan Senegalissa. Hanke on erittäin mielenkiintoinen ja siinä on paljon mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen. Lentotoiminnan laajentaminen Afrikkaan on iso askel pienelle yritykselle. Uuden järjestelmän käyttöönoton tavoitteena on varmistaa sujuva ja turvallinen palvelu liikenteen kasvaessakin. Näin se täydentää hyvin Linnan Pallon hiljaisempaa talvikautta Suomessa. Uudistuksen lähtökohtana ovat lentoliikenteelle annettavan palvelun turvallisuus, kapasiteetin lisääminen sekä lennonjohtajien työviihtyvyys ja työergonomia. Yhteistyökumppanina on Senegalissa paikallinen matkailuyritys Africa Connection Tours. Euroopan ja Aasian välisen liikenteen kasvun ansiosta Suomesta on Pohjois-Euroopan kattavimmat suorat lentoyhteydet Aasiaan ja monipuolinen reittiverkosto eri puolille Eurooppaa. Euroopan parlamentti hyväksyi EASA-FCL-uudistuksen Yhteiseurooppalainen lupakirjauudistus nytkähti elokuun lopulla merkittävällä tavalla eteenpäin, kun Euroopan parlamentin TRAN-komitea äänestyksessään hyväksyi EU-komission EASA-komitean viimeisimmän FCL-säädösluonnoksen. Näin luodaan edellytykset sille, että Helsinki-Vantaan lentoasema voi palvella lentomatkustajia maailmanluokan vaihtoasemana. Tällaiseen hankkeeseen on lähdettävä nöyränä. Sähköisen lentoliikenteen hallintajärjestelmällä, eli niin sano- tulla eSTRIP-järjestelmällä, hallitaan lentoasema-alueen lentoliikennettä, rullausselvityksiä sekä lentoaseman ajoneuvoliikennettä. Kiitotiellä ja rullaustiellä liikkuminen edellyttää lennonjohdon antamaa lupaa, mitä hallitaan jatkossa sähköisellä työkalulla. Mittavan uudistuksen käyttöönottoa edeltää enää sen julkistaminen EU:n virallisessa lehdessä, joka tosin saattaa vielä kestää tovin käännöstöiden takia. Uudistuksen avulla vahvistamme Finavian asemaa vahvana lentoasematoimijana. Etenkin uutta LAPL:ia onkin jo odotettu pitkään varsinkin moottorilentäjien keskuudessa. Kuumailmapallolla Afrikan taivaalla. 7/2011 ILMAILU 5. Järjestelmän käyttöönottoa edelsi kesällä 2010 suoritettu täydellinen lähilennonjohdon saneeraus. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei siellä ole vielä ilmailumääräyksiä kuumailmapalloille. Merkittävimpiä turistikohteita Senegalissa ovat pääkaupunki Dakar, ranskalaiskaupunki St Louis ja rantalomakohteet Casamancessa ja Salyssa. Suomalaisille tutumpia matkailukohteita ovat Senegalin rannikkoa lähellä oleva Kap Verde sekä lähes kokonaan Senegalin sisällä sijaitseva Gambia. Valmistelutyötä on tehty pitkään ja suurena apuna projektissa on ollut Kehittämiskeskus Oy Häme. USA on toiseksi suurin. Yhtiö operoi Suomessa kolmella matkustajapallolla ja kahdella pienemmällä lähinnä mainoskäyttöön tarkoitetulla kuumailmapallolla. Se yhdistää ainutlaatuisella tavalla lennonjohdon antamat reittiselvitykset, luvat liikkua alueella ja valvontatutkajärjestelmän tuottaman tilannekuvan. Suomessa toimivien pallojen lisäksi yhtiö sijoittaa Senegaliin kaksi matkustajapalloa. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO Uusi lennonjohtojärjestelmä Helsinki-Vantaalle H Linnan Pallo laajentaa toimintansa Senegaliin Kuumailmapallotoimintaa harjoittava Linnan Pallo on perustanut tytäryhtiön Senegaliin ja aloittaa yleisölennätykset siellä joulukuussa
Kauppaan sisältyy konvertointi-optio EASA:n ilmailun sääntelyn uudistushanke poiki elokuun lopulla kaksi uutta säädösluonnosta. Kärkiväli on noin 21 metriä. A320- ja Boeing 737NG -kalusPariisin ilmailunäyttelyn jälkeen tolla. American Airlines julkisti kesällä historian suurimman lentokonetilauksen tilaamalla yhteensä 460 kapearunkokonetta. Airbus saa tilauksesta leijonanosan eli 260 A320-konetta. 10/2011) 32.90 Olavi Puro saavutti 36 ilmavoittoa. CRD tarkoittaa Comment Response Document, joissa on jo huomioitu ensimmäisen lausuntokierroksen kommentit. Ensimmäisen 130 koneen erän toimitukset alkavat 2013. NCC tarkoittaa Non-Commercial-Complex aircraft ja NCO NonCommercial - Other than Complex Aircraft, joka kattaa liki kaikki harrasteilmailuun käytettävät ilma-alukset Suomessa. sa yhtiö korvaa nykyiset MD80- ja Boeing 737 Classic Airbusin uudistettu A320neo -sarjan koneensa uudenaikaisella näyttää saavan lentävän lähdön. Nimitys technology demonstrator eli vapaasti suomennettuna tekniikkakokeilualusta on varsin osuva. Elokuussa kone lensi ensilentonsa Wittman Fieldissä. Ne ovat OPS- eli lentotoiminnan määräyksien CRD-luonnokset. Nyt julkaistut CRD:t koskevat ei-kaupallista lentotoimintaa ja ovat täten harrasteilmailijoille merkittäviä. G4 on muodoltaan varsin erikoinen lentokone. Toimitukset ajoittuvat vuosille 20162019. Nyt julkaistut säädösluonnok- American teki jättitilauksen Boeingilta ja Airbusilta A319- tai A321-malliin. Säädösten sisältöön on varmasti syytä palata ensi vuonna, mutta asiasta kiinnostuneet voivat jo nyt tutustua luonnoksiin osoitteessa http:// easa.europa.eu/rulemaking/ comment-response-documentsCRDs-and-review-groups.php EASA-uutta: OPS NCC ja NCO-CRD lausunnolle Taurus G4, ensimäinen sähkökäyttöinen nelipaikkainen Y ksi Oskoshin tämänvuotisista vetonauloista oli Pipistrel-yhtiön Taurus G4 -koekone, joka on maailman ensimmäinen nelipaikkainen sähkökäyttöinen lentokone. Tästä syystä tarkemmat tekniset tiedot ovat vielä salaisuuksia, mutta matkanopeudeksi on kuitenkin ilmoitettu noin 160 km/h. SYKSYN KIRJAUUTUUKSIA: Marskin hovikone Kuvitettu historiikki. (ilm. Koneen on määrä osallistua myöhemmin syksyllä järjestettävään CAFE Green Flight Challenge 2011 -kilpailuun, jossa palkintosumma on mittavat 1,65 miljoonaa dollaria. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi - Verkkokauppa: www.aviationshop.fi 6 ILMAILU 7/2011. 270 kuvaa, 224 sivua. 59,- Postitse u aks + postim Kaksi runkoa ja yksi moottori tekevät Taurus G4:sta varsin erikoisen näköisen. Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Tilauspuh. Pariisissa SAS julkisti 30 koneen tilauksen. Vuodesta 2017 alkavan kakkoserän koneet ovat uutta A320neo-mallia. 150 sivua. Lopullinen EASA:n "Opinion" annettaneen EU-komission hyväksyttäväksi talvella. Merkittävää on että yhtiö jakoi tilauksen sekä Airbusille että vanhalle hovihankkijalleen Boeingille. Tilauksessa on myös 11 koneen lisäoptio. 3.10.) 48, Lentolaivue 24 sodassa. Tilaus on osa SAS:n keväällä julkistamaa Airbusin taitelijan näkemys A320neolaivastouudistusta, joskoneesta SAS:n väreissä. Kansalliset ilmailuhallinnot käyttänevät tätä mahdollisuutta. päivään saakka. Boeing toimittaa 200 737NGsarjan konetta niinikään vuodesta 2013 alkaen. Voimaantulo on nimellisesti huhtikuussa 2012, mutta luonnokseen sisältyy lykkäysvaraus huhtikuuhun 2014 saakka. Koneessa on kaksi Taurus G2:sta lainattua kaksipaikkaista vierekkäin istuttavaa runkoa, joita yhdistää viisimetrinen keskisiipi, www.pipistrel.si johon on asennettu 145 kW:n (197 hv) harjaton sähkömoottori. 480 siv. (ilm. Q SAS tilaa 30 A320neo-konetta tilauskirjassa on jo yli 1 000 konetta. Osa näistä koneista on myös uudistettua mallia, jossa on moottorina CFM:n Leap X. set käyvät vielä läpi oman lausuntokierroksensa, joka on auki lokakuun 31. 96 sivua. 30,- Tietoteos talvi- ja jatkosodan ilmasodasta
Akut ja sähkömoottorit kehittyvät tällä hetkellä voimakkaasti, ja Diamondin toimitusjohtaja Christian Dries on toiveikas, että hybridiratkaisut löytävät muutaman vuoden päästä tiensä myös suurempiin yleisilmailukoneisiin. Ähtärin kevytlentopaikan (EFHT?) avajaiset 30.7.2011 vietettiin ilmailupäivän yhteydessä Ähtärin Karhukankaan kevytlentopaikan viralliset avajaiset. 30.10. 13.11. Ballistisen suojauksen hanke on erinomainen osoitus siitä, miten Patrian NH90-helikopterien kokoonpanossa syntyneellä osaamisella ja hankitulla suunnittelutiedolla voidaan kehittää NH90-kaluston suorituskykyä ja varmistaa kaluston käytettävyys kaikissa turvallisuustilanteissa, sanoo Patria Aviationin liiketoimintajohtaja Lassi Matikainen. GI-Palvelut Oy CAMO FI.MG.0027 Jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaa ARC-tarkastuksia purje-, mopu- ja moottorikoneille ympäri Suomen. 31.10. Q Diamondin sarjahybridikone koelennolla Pariisin ilmailumessuilla nähtiin mielenkiintoinen koekone, kun Diamond esitteli DA36 E-Star -koneensa. Matkalennolla polttomoottori lataa akut taas täyteen. 20.11. Avajaisten yhteydessä kentän rakentamisessa mukana olleet toimijat esittelivät projektin vaiheita. Savonlinna Purjelentokoneiden huoltokurssi 29. Kenttä on erittäin tervetullut lisä Suomen kevytilmailukenttien joukkoon. Suuri vierailevien koneiden joukko täytti Ähtärin uuden kevytlentopaikan reunat Ilmailupäivänä 30.7.2011. Patrialta NH90-helikoptereihin ballistinen suojaus DA36 E-Star lentoonlähdössä. Suomen Urheiluilmailuopisto KOULUTTAA Punnituskurssi 22. 7.11. Ballistisella suojauksella suojataan maavoimien NH90-helikopterien kuljetuksissa sekä Puolustusvoimat ja Patria ohjaajia että kuljetettavaa henkilöstöä. SUIO Oy, Opiston 100 % omistama G-organisaatio Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. Kentällä järjestetyn ilmailupäivän aikana paikalla oli paljon ilmailusta kiinnostuneita lähialueiden asukkaita, sekä kolmisenkymmentä vierailevaa ilmaalusta ultrasta ja autogyrosta aina AN 2:een saakka. Lentoonlähdössä wankel ja akut kehittävät yhdessä tarvittavan nousutehon. 23.10. sekä ultrakevyt- ja moottoripurjelentoteoriat alk. Räyskälä Päällystyskurssi 18. Koneessa on tiettävästi maailman ensimmäinen lentävä sarjahybridi-moottoriratkaisu. Lisäksi koneessa on akut. Ähtärin Ilmailijat ry esitteli toimintansa muotoja kuva-, video- ja lentoesityksin. Ratkaisu on tuttu uusimmista hybridisähköautoista ja muistuttaa lähinnä uuden Chevrolet Volt/ Opel Amperan ratkaisua. Patria suunnittelee ja valmistaa NH90-helikoptereihin suojausvarustuksen, joka on asennettavissa tarvittaessa helikoptereihin operatiivisen toiminnan sitä edellyttäessä. 20.11. Kentällä on 470 metriä pitkä ja 12 metriä leveä asvaltoitu hyvälaatuinen lähes reunaesteetön kiitotie. Rovaniemi Punnituskurssi 19. verkko-opistossa Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskurssi varjoliitäjille, kouluttaja Ilkka Peura Tulossa purjelennon pilvilentokurssi, harrastelennonopettajien kertauskoulutus ja maalauskurssi ovat allekirjoittaneet NH90helikopterien ballistista suojausta koskevan sopimuksen. Projektin seuraavassa vaiheessa tavoitteena on optimoida koko voimalaiteratkaisu, jotta löydetään paras yhdistelmä sähkö- ja polttomoottorienergiasta lentokonekäyttöön. Kentän reunalla komeilee myös lentokonehalli, joka on käymässä jo ahtaaksi paikkakunnalla kentän myötä levinneen ilmailuinnostuksen takia. 020 7432 999, faksi 020 7432 991 Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 7/2011 Lisätietoja www.suio. 8 ILMAILU. Kaksipaikkainen E-Star pohjautuu tuttuun HK36 Super Dimona -moottoripurjekoneeseen, mutta potkuria pyörittää Siemensin valmistama 70 kW:n (95 hv) sähkömoottori. Diamond, joka yhdessä Siemensin, Austro Engines -yhtiön ja EADS:n kanssa kehittää konseptia, uskoo, että tällä tekniikalla voidaan saavuttaa ainakin 25 % säästö polttoaineen kulutuksessa ja päästöissä ilman, että toimintamatkasta ja -ajasta tarvitsee tinkiä merkittävästi toisin kuin kokonaan sähköön perustuvissa ratkaisuissa. Rovaniemi Harrastelennonopettajakurssien 2012 hakuaika on alkanut Verkkoteoriakurssit: purjelentoteoriat alk. Kenttä on rakennettu yhteistyössä Ähtärin kaupungin, ELY-keskuksen ja paikallisen elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa unohtamatta Ähtärin Ilmailijoiden jäsenten suurta panosta. Sähkön tuottajana koneessa on Austro Enginesin 30 kW:n (40 hv) wankel-polttomoottoriin liitetty generaattori. Nummela Lujitemuovirakenteet, peruskurssi 10
SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. Suuri, alennusvaihteella varustettu potkuri nostaa koneen pystysuoraan ilmaan ja antaa sille vaakalennossa noin 145 km/h huippunopeuden. Isomäen mukaan Finavia etsii kaiken aikaa innovatiivisia ideoita. Se sijaitsee portin 20 vieressä. Flexrotor, uusi VTOL-UAV Miehittämättömien ilma-alusten kehityksessä on jo vuosia ollut kova vauhti päällä. Isomäen mukaan pop up -tiloja voidaan lisätä lentoasemalle, jos kysyntää riittää sekä matkustajien että yrittäjien puolelta. Suomen näkökulmasta katsottuna voi vain toivoa että hanke menestyy, ja että myös FAA:n eurooppalainen vastine EASA kääntyisi samoille linjoille. Prototyypin kärkiväli on kolme metriä ja lentopaino noin 19 kg. Uusi Flexrotor edustaa mielenkiintoista konseptia, jossa on pyritty yhdistämään helikopterin ja lentokoneen hyvät puolet. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. Kunnioittavia arvoja lentolaitteelle, jonka valmiiksi kehitettynä on tarkoitus pystyä nousemaan ja laskeutumaan jopa pienen moottoriveneen kokoiselta alustalta. Valmistaja Aerovel tiedotti elokuussa lentokokeesta, jossa ensimmäisen kerran onnistuttiin siirtymisessä pystysuorasta noususta nopeaan matkalentoon ja takaisin leijuntaan pystysuoraa laskua varten. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto. Nyt avatulla myymälällä on suomalainen nimi, tuotteet ovat kotoisin Italiasta ja vaatteita koristaa Norjan lippu. Helsinki-Vantaata elävöitetään pop up -liikkeillä Maailmalla ja Suomessakin suosiota saavuttanut tilapäismyymäläkonsepti on tuotu nyt myös Helsinki-Vantaalle. Uusille tuotemerkeille ja yrityksille pop up -konsepti antaa tilaisuuden kokeilla omaa tuotettaan lentoasemalla. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. Sen verran vaikeuksia alan teollisuudella on myös Euroopassa. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 65,32,41,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. Pop up -konsepti on osa Finavian tavoitetta kehittää Helsinki-Vantaasta sujuva ja toimiva lentoasema, jonka palveluympäristö on viihtyisä ja elämyksellinen. Ensimmäisenä lentoaseman pop up -liiketilassa ovensa avasi ulkoilu- ja vapaa-ajanvaatteita myyvä Napapijri. Esimerkiksi ensi vuonna kun Helsinki on maailman design-pääkaupunki, jolloin nuorilla muotoilijoilla voisi olla erinomainen tilaisuus tarttua pop up -liikeideaan ja tuoda esille omaa osaamistaan lentoaseman kansainvälisille matkustajille. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. Light Sport Aircra -koneluokan menestyksen innoittamana FAA toivoo nyt, että yksinkertaisempi sääntely, joka ottaa huomioon uusien teknologioiden antamat mahdollisuudet, antaisi paljon kaivatun piristysruiskeen yleisilmailukoneiden valmistukseen. Lentoasemalle avattu myymälä on Suomen ensimmäinen. Samalla Finavia saa tietoa ja palautetta matkustajien toiveista palveluiden kehittämiseksi. Liiketilassa voi jatkossa tuotemyynnin lisäksi toimia erilaisia palveluita matkustajille tuottava yritys. FAA on seurannut huolestuneena yleisilmailutoiminnan laskua ja kuinka uusien konetyyppien kehitys on vähentynyt kustannustason nousun myötä. Tilapäiskonseptin mukaisesti ensimmäinen myymälä, Napapijri, on avoinna vain tämän syyskauden, jonka jälkeen tilaan tulee taas uusi yrittäjä. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 7/2011. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto. Napapijri-tuotemerkki on muissa Pohjoismaissa ja EteläEuroopassa tunnettu laadukkaista ja rennon tyylikkäistä ulkoiluja vapaa-ajanvaatteistaan. Tilapäisliikkeillä pystytään tarjoamaan matkustajille aivan uusimpien trendien mukaisia tuotteita ja palveluita. Aerovel tähtää siihen, että miehittämättömän koneen lentoaika olisi jopa 40 tuntia ja kantama peräti 3 000 km. Tilapäisyrittäjille Finavia tarjoaa noin 15 neliömetrin tilan vilkkaalta lähtöporttikäytävältä, johon yrittäjä tuo oman kassajärjestelmänsä ja sisustuksensa. www.aerovelco.com Flexrotorin erikoispiirteitä ovat isokokoinen potkuri ja pyrstö, joka taittuu kokoon lentoonlähtöä ja laskua varten. USA harkitsee sääntelyn keventämistä Amerikkalainen ilmailuviranomainen FAA on käynnistänyt Part 23 Reorganization Aviation Rulemaking Committee -nimisen työryhmän, jonka tehtävänä on arvoida uudelleen FAA Part 23:n eli yleisilmailukoneiden rakenne- ja hyväksyntämääräyksiä. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. Uskomme, että tilapäismyymäläidea tuo vaihtelua ja toivottavasti myös iloisia yllätyksiä matkustajille, sanoo HelsinkiVantaan kaupallisista palveluista vastaava apulaisjohtaja Jukka Isomäki Finaviasta. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus
Agusta on nykyään nimeltään AgustaWest- töissä rajoilla ja merillä Rajavartiolaitos tekee helikoptereilla monenlaista työtä. Neljä Agusta Bell 412:ta on valmistettu Italiassa ja uusin, Bell 412, Kanadassa. Se kykenee paljon muuhunkin kuin edeltäjänsä. Se nostaa yhtä paljon ulkopuolista kuormaa kuin AB 412 (1 400kg), mikä sallii saman nostokoukun ja sammutuspussin käytön kuin isoveljessäkin on. Rungon alla häämöttää nyt ylöskäännetty nostokoukku ja vasemmalla (eli kuvassa oikealla) puolella SX-5-valonheitin. Helikopterit P oliisilla ja pelastuslaitoksilla ei ole omia helikoptereita. Koala, vartiolentolaivueen uusi työkalu Uusi tuttavuus Malmin ilmatilassa esittäytyy. Niistä Super Pumat (kolme) toimivat Turusta, ja 412:t (viisi) Malmilta sekä Rovaniemeltä. Koalat valmistetaan Philadelphiassa. Järvestä vettä hakiessa voi tosin kajastella mielessä, mitä tehdä, jos ainoaan 7/2011 Jetit museoon, Koalat käyttöön. Vuosikymmenet palvelleet Agusta AB 206 Jet Ranger -helikopterit ovat jääneet pois käytöstä ja 2007 aloitettu hanke niiden korvaamiseksi on nyt ohi. Raskasta kalustoa käytetään pääasiassa meripelastukseen, sairaankuljetuksiin ja metsäpalojen sammuttamiseen. Viimeinenkin neljästä AgustaWestland AW 119 Ke Koala -helikopterista on jo käytössä. Kaikki helikopterit saadaan tarvittaessa Suomeen minne tahansa, mutta tehtävissä pyritään käyttämään lähimpänä olevaa kalustoa. Myös koulutuskäytössä niillä on tärkeä rooli. Kaksimoottorisuus lisää turvallisuutta meren päällä toimiessa ja eurooppalainen ilmailulainsäädäntö edellyttää sitä pelastus- ja lääkärikopteritoiminnassa. Hankkeessa ei ostettu ilmaa, vaan kaksimoottorisesta AW 109 -koneesta kehitetty AW 119 Ke Koala. Raskaita kaksimoottorisia koptereita ovat Aerospatiale AS332 Super Puma ja Agusta/Bell 412. Tärkeimmät tehtävät ovat rajavalvonta ja meripelastus. Jet Rangeriin verrattuna Koala on hyvin suorituskykyinen helikopteri. Koptereista neljäs hankittiin EU:n ulkorajarahaston tuella. Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat lentävät tarvittaessa niiden kuljetuskalustoksi. Maarajojen valvontaan sopii yksimoottorinen helikopteri vähäruokaisempana ja huolloltaan halvempana. Tyypillinen rajavalvontalento voi alkaa Malmilta ja kestää muutamia päiviä, jolloin esim. ensimmäisenä päivänä lennetään KaakkoisSuomen raja ja toisena PohjoisKarjalan raja. Sen lisäksi helikoptereilla sammutetaan myös metsäpaloja. land. Niistä kaksi on Mal- 10 ILMAILU. Se lensi ensilentonsa vuonna 1995 ja tyyppi on jo käytössä, suurimmaksi osin tosin USA:ssa. Rajavartiolaitos käyttää kahdenlaisia helikoptereita tehtävien ja kustannusten mukaan. milla ja toiset kaksi Rovaniemellä
Ohjaus on hydraulinen ja kaksinkertaisesti varmistettu. Nyt voidaan nousta ilmaan pieniltäkin metsäaukeilta tai soilta. Koalat ryhmäkuvassa. Koalaan mahtuu nyt kuusi. Koalan PT-6-voimanlähteen polttoaineenkulutus vaihtelee suuresti riippuen tehoasetuksista. Suomessa käytettäviin koneisiin on tehty pieniä muutoksia, esim. USA:n viranomaisia käyttämästä Koalaa mitä erilaisimpiin tehtäviin. Tosin partioidessa rajoilla lennetään harvoin yli 100 solmua, sillä tarkka havainnointi on muuten hankalaa. NVG-varustus ei vie paljoa tilaa ja se voi olla varalta mukana partiokeikoilla rajan tuntumassa. Hankkeessa tiiviisti mukana ollut kapteeni Roope Kauhanen Helsingin vartiolentueesta on tyytyväinen uuteen kalustoon. Sisarmalli AW 109 on kaksimoottorinen ja sisäänvedettävillä laskutelineillä varustettu, ja Koalassa on sama runko. FAA sallii lääkärikopteri- ja pelastuslennot yksimoottorisellakin kopterilla ja esim. Koala on lentäjän kone, joka on looginen ja helppo lentää. AB 412:n aina päällä oleva helipilot-vakautusjärjestelmä antaa mahdollisuuden koneen trimmaamisen lähes hands off -tilaan. Vinssiä Koalassa ei ole. Naapurissa toimivan Helitourin PPL- ja CPL-kirja taskussa saapuva uusi pilotti siis kokee mieluisan yllätyksen siirtyessään Robinsoneista Koalaan. Koelennolle mars! Konetta kierrellessä ja luukkuja avatessa huomio kiinnittyy tyhjään tilaan rungon sisällä. New Yorkin poliisilaitos käyttää paljon Koalaa korkeiden pilvenpiirtäjien New Yorkissa. Koala ei ole mittarikopteri, mutta päivätehtävien lisäsi sillä voi operoida hyvissä oloissa myös yöllä. Aikaisemmin ohjaajien NVGperuskoulutus on annettu 412kalustolla, mutta nyt on valmiudet tehdä se Koalalla melko paljon halvemmalla. Bambi Bucket- ja vinssaustilanteissa. Sama asia alakuvassa lähempää kuvattuna. 130 solmun matkanopeus sal- lii tarvittaessa pikaisenkin siirtymisen paikasta toiseen. Moottorin huoltaminen on siis miellyttävää tilavuuden ansiosta. Itse asiassa ehkä hiukan liiankin helppoa, sillä siirtyessä Koalasta AB 412:n ohjaimiin saa olla tarkkana, varsinkin kun tehot ovat "tapissa" esim. Mahdollisen rajatilanteen sattuessa esim. Yksimoottorisuus ei tosin estä esim. TEKSTI JA KUVAT TUoMAS PIETInEn moottoriin tulee vikaa. Toisin kuin esim. Etualalla olevassa kopterissa on käynnissä peräroottorin säätö. Se on eri kokoluokan kopteri kuin Jet Ranger jo painossakin. Viime talven kylmät kelit sallivat esim. ILMAILU 11 7/2011. Tämä on iso parannus verrattuna esim. Hätäkellukkeita koneessa ei ole niiden painon takia. Koalan tankeista häviää 130230 kiloa tunnissa. Lisäksi tehoa on paljon enemmän erityisesti kuumalla säällä Jet Rangerissa ei ole paljon tehoreserviä. pakkaskestoa on hivutettu 25 asteesta 35 asteeseen. Immolasta voidaan nostaa yökelpoinen kopteri nopeasti ilmaan. Myös tarvikkeita voidaan ottaa mukaan helposti monenkin päivän reissulle. Toiminta-aika lennettäessä alle 100 solmun nopeutta on noin neljä tuntia. Koala on voi- makas ja tehokkaalla pyrstöroottorilla varustettu, anteeksiantava helikopteri. Jet Ranger salli mukaan lentäjän ja mekaanikon lisäksi kaksi rajavartijaa. AB 412- tai Jet Ranger -kalustoon, jotka tuppaavat kulutta- maan lähes samat lukemat tehoasetuksista riippumatta. Tällöin käytetään NVG-pimeänäkölaitteita (Night Vision Goggles), joiden käyttöön sopivaksi Aerodynamix on sovittanut Koalan ohjaamon valaistuksen. Kaikesta huolimatta Koala on kuitenkin yksinkertainen helikopteri. Yölentämisen muuttuessa kahden lentäjän kopterista yhden lentäjän ja mekaanikon operoimaan Koalaan on yölliset sääminimit otettava tarkasteluun. Sumu, sade ja pimeänäkölaitteet voivat hävittää lentäjältä horisontin kohtalokkain seurauksin
Tarvittaessa Koalaa voi lentää täysin pimennettynäkin. Matkustajilla on oranssit pelastautumispuvut. Ohjaussauvoissa ja nousukahvoissa on kytkimet tärkeimpiin lennon aikana tarvittaviin toimintoihin. Näkölentokoneessa katsotaan tietysti suurimman osan ajasta ulos ikkunasta, eikä vain EFIS-ruutuihin. Tilavassa ja neutraalin harmaasävyisessä matkustamossa on ylimääräinen Virve-viranomaisradion seinäteline ja yhdyskaapeli koneen järjestelmään. Alun perin poliisin kenttäjohdon tarpeisiin kehitetty järjestelmä näyttää nyt kaikki viranomaisyksiköt samalla ruudulla ja mahdollistaa nopean tilanteen johtamisen. Myös helipilotin li- Pratt & Whitney PT6B-37A tuottaa tehoa noin 1200 hv. Koalan ohjaamo on sekoitus uutta ja vanhaa. Koalan vasempaan kylkeen on asennettu tehokas SX-5-valonheitin ja taaempiin laskutelineputkiin iskunvaimentimet. Moottorinhallintanäytöt on sijoitettu keskelle kojetaulua. kopterille mukavan nopeasti. Edessä oikealla teline Virve-puhelimelle. neaariaktuaattorien ohjaussuunnan ilmaisimet tarkistetaan. Tulevaisuudessa AW saattaa tarjota lasiohjaamoa täydennyskittinä Koalaankin. Vyöttäydymme penkkeihin nelipistevöillä. Edessä rullaa tanskalaisen Bel-Airin suurempi AW 139, joka suuntaa Itämerellä kaasuputkea laskevaan laivaan. Testit jatkuvat hydraulisten ohjauspiirien testauksella. Täysi lasiohjaamo oli toivomuslistalla, mutta sellaista ei ollut saatavilla. Kiitotie juoksee allamme kiihtyvää vauhtia, ja tosiaan, voimaahan on! Se tuntuu erilaiselta kuin vaikka Robbarilla. Sitten olemme jo Sipoon yllä. Sauvassa olevaa kytkintä 7/2011 12 ILMAILU. Lisävarusteena hankitut Hi-Visibilityovet lisäävät näkyvyyttä alaspäin. Nostokoukku on kiinteästi rungon alla. Kojetaulussa ei kytkimiä enää juuri olekaan. Matkustamoon mahtuu kuusi henkilöä. Ohjaamoon mahtuu pitkäkin kuski kypärä päässä, vaikkei se suuri olekaan. Vakautusjärjestelmä auttaa lentämistä niin paljon, että kun kone on trimmissä, sauvaan ei tarvitse juuri koskea. Kuskin puolella mittaristo on perinteistä ja pyöreää, mutta suurta osaa kojetaulusta hallitsevat kolme suurta LCDnäyttöä. Kun sauvaa poikkeutetaan, vastaan tulevat jouset, mutta pieniä ohjausliikkeitä voi tehdä vakautuksen kanssakin. Roope antaa ohjaimet minulle. Päivystystilantessa ilmaan päästään noin viidessä minuutissa, kun osa tarkistuksista tehdään etukäteen. Koala nousee pehmeästi il- maan ja rullaamme ilmassa kiitotietä 27-09 kohti. Roope pyörittelee ohjaussauvaa hiljalleen suurissa ympyröissä löytääkseen mahdollisen häiriön, tärinää tai nykimistä. Roope pyytää nousta 09:n suuntaan ja jätämme AW139:n taaksemme. Näkyvyys ohjaamosta on erinomainen. Ohjaustuntuma on tosin aika raskas. Ilmavirta alkaa kuulua ohjaamoon ja maisemat vaihtuvat heli- Käynnistystä valmistellaan Malmilla Rajavartiolaitoksen platalla. hydraulijärjestelmien pakkaskeston testaamisen käytännössä. Sitten PT-6 heräilee henkiin niskamme takana ja pääroottori alkaa hiljalleen pyöriä. Se on yllättävän pienikokoinen, mutta kestää kuitenkin 1 400 kg. POKE:n kosketusnäyttöä voi hyvin käyttää myös käsineet kädessä ja moottorinvalvonnan näyttöjä taas ohjataan paneelien sivuilla sijaitsevilla kytkimillä. Pientä viilausta tehdään yhä. Olemme Degeristä ulos hetkessä ja taulussa on jo 135 solmua. Pyrstöpuomissa on kolmiosainen etsintävalokokonaisuus, jossa on kaksi 150 watin halogeenia ja yksi infrapunavalo. Vasemmalla on Panasonicin Toughbook-tietokoneen pyörittämänä POKE eli taktinen johtojärjestelmä. Suuret ikkunat helpottavat myös koneesta ulos kuvaamista. Nyt se on samassa paikassa kuin AW 109 -koneessa yleensä. Kaikki on käden ulottuvilla. Ennen käynnistystä testataan polttoainepumppujen toiminta ja tehdään testejä moottorinhallintanäyttöjen kautta. Keskellä olevat kaksi monitoiminäyttöä ovat moottorinhallintaa ja diagnostiikkaa varten, kolmas on karttanäyttö. Akku on siirretty taaemmas ohjaamon alta paremman painopisteen saavuttamiseksi
Liikkeistä hidastaessa tärisee Koala hiukan, mutta se loppuu nopeasti. Koalalla voi laskeutua pieneen aukkoon metsään ja tehoa riittää nousuun. Pieni metsäaukea peltojen keskellä on hänen lempi7/2011 ILMAILU 13. Vasen käsi Roope esittelee seuraavaksi maastolaskun. Näkyvyys ylös ja alas on hyvä. Toimiston puolella on vanhaa ja uutta. 1 000 hv nousukahvalle ja oikea sauvalle. Lähempänä ymmärrän miksi. Sehän meni hyvin, toteaa Roope ja sitten hän pudottaakin minut takaisin platalle ja palaa vielä lentämään hieman kameralle. Suoraan lentäminen on mereltä puhaltavassa sivutuulessa helppoa, mutta sivutuuli tuntuu kyllä sauvassa. Koala on sangen johdonmukainen myös leijutuksessa. Kaarroissa vedän hieman vanhasta tottumuksesta, ja nopeutta kun on, kone nousee herkästi. Kipparina esittelylennolla oli Roope Kauhanen. painamalla vakautus menee pois päältä ja sauva vapautuu antaen oikean ohjaustuntuman. Muutaman pienen korkeuden vaihtelun jälkeen vasen käteni tekee riittävän pieniä ja ennakoituja liikkeitä kollektiivilla ja lentokorkeus jää halutuksi. Nopeat kylkilennot radan pinnassa ja jyrkillä kaarroilla tehty vaakakahdeksikko ovat puhdasta rock´n rollia myös ohjaamossa koettuina. Vasemmalla ovat korkeajännitelinja ja oikealla korkeita puita. Haluan kiittää Helsingin vartiolentuetta ja erityisesti kapteeni Roope Kauhasta mahdollisuudesta tehdä tämä juttu. Siirrytäänpä sitten leijutukseen 27-09:n päälle. Vasemmalla POKE-järjestelmän tietokone ja karttanäyttö, keskellä moottorinhallintanäytöt . AW 119 Ke Koala, Rajavartiolaitoksen uusi työkalu, Helsinki-Malmilla elokuun alussa 2011. Malmilla saan vielä paremman käsityksen Koalan liikehtimiskyvystä Roopen lentäessä läpi näytösohjelmaa, jonka hän laati kuluneen kesän näytöksiä varten. Koala mahtuu kuitenkin aukiolle ja sitten onkin aika kokeilla, kuinka sieltä päästään pois. Ohjaustuntuma on miellyttävä ja johdonmukainen. Annan hieman vastahakoisesti ohjat takaisin Roopelle, joka tekee muutamia 60 asteen kaartoja. Tähänastisten kokemusten perusteella valinta osui käyttötarkoitukseensa erittäin sopivaan ja tasokkaaseen helikopteriin, jota on kerrassaan myös ilo lentää. Zoom. Puiden ollessa liki roottorissa kiinni, katsomme että tehoja on, ja vedämme Koalan rivakasti ylös. Peräsin on tehokas ja poljintuntuma hyvä. Koko ajan Koala pysyy värinättömänä. paikkojaan koulutusmielessä. Painaudumme penkkeihin noin 2 g:n voimalla. Annan Roopen hoitaa perän nyt, ja painan vakautuksen pois. Rajavartiolaitoksella on nyt neljä uutuuttaan kiiltävää ja suorituskykyistä Koalaa, joiden odotetaan palvelevan hyvin seuraavat 20 vuotta. Ainakin tyhjällä koneella nousunopeus on vakuuttava. Agusta Westland 119 Ke Koala Pituus 12,92 m Korkeus 3,59 m Roottorin halkaisija 10,83 m Tyhjäpaino 1 430 kg Suurin lentoonlähtöpaino 2 850 kg, ulkoisella kuormalla 3 150 kg Toiminta-aika noin 4 tuntia Suurin lentonopeus 152 solmua / 282 km/h Suurin henkilöluku 6 henkeä sekä ohjaaja + mekaanikko Toimintasäde 800 km Moottori Pratt & Whitney PT6B-37A, n. Peräkin on säädetty niin, ettei polkimia tarvitse koko ajan painaa johonkin suuntaan
Konetta Osmo muistelee lämmöllä. tyttyä Osmon hinauskalustona oli Stigun lisäksi Viima ja silloin Helsingin Ilmailuyhdistyksen omistama Klemm, OH-ILI. Hinauskoneiden paremmuusjärjestykseen mies ei ota suurempaa kantaa, mutta toteaa purjekoneiden kehittyneen valtavasti aikojen saatossa ja niiden mukana myös hinauskoneille asetettujen vaatimusten. Se oli lentokone isolla L:llä! Olen lentänyt yli 40 konetyypillä Mig-21:stä myöten, mutta kyllä Stigulla on aivan oma erityinen paikkansa ilmailijan sydämessäni. Siinä ei ole mitään yksittäistä syytä tai ominaisuutta tekemässä siitä muita parempaa, mutta se kokonaisuus ja ensi-ihastus! Osmo Jalovaaran TEKSTI KUSTI KAIrIKKo KUvAT oSMo jALovAArAn jA ILMAILUn ArKISToT Hinauslentäjän uran käynnis- Yksi Osmon hinauslentäjän uran alkupään koneista oli Klemm, jonka teho riitti vielä 1960-luvun alun purjekoneille. Hinauskoneen tyyppien lisäk- si Osmolla oli jo vuonna 1959 saatu purjelentäjän lupakirja. Kelpuutuksen sain vähän myöhemmin. hinauslentäjänä Heinäkuun 8. Päällikön katse kiersi ja pysähtyi kohdalleni, sillä olin lentänyt tuolloin Forssasta lainassa ollutta hinauskonetta Ilmavoimien ohjaajakurssista lähtien. Tämän päivän täydessä vesilastissa olevien tehokoneiden vieressä Viima oli kovaa valuuttaa vielä 1960-luvulla, myös hinauskoneena. päivänä 1961 Osmo Jalovaara hinasi Nummelan lentokentällä ensimmäisen kerran purjekoneen ilmaan. Klemm oli sopiva hinaamaan PIK-5:ttä, jota ei voisi panna nykyisten hinauskoneiden perään. Kolmen oman kerhon hinauskoneen, PIK-15:n, PIK-19:n ja PIK23:n lisäksi listalta löytyvät Piper Tri-Pacer, Morane Rallye, Piper Pawnee, Cessna Reims Rocket ja muutama koehinaus Ikarus C42:lla. Se lennettiin Harakalla, PIK-5:llä ja PIK-12:lla opinahjon, Teknillisen korkeakoulun Polyteknikkojen Ilmailukerhon riveissä. Elinikäinen jäsenyys siinä kerhossa on samoja peruja. Vaneri ja kangas olivat niiden pääasiallinen rakennusmateriaali lasikuidun tehdessä vasta tuloaan eikä suurinta osaa koneista ostettu val7/2011 14 ILMAILU. Myöhemmin hinauskonetyyppejä on kertynyt kymmenkunta lisää. Vuonna 1961 Nummelassa lainassa ollut kone oli OH-SZE, Focke Wulf Fw 44 Stieglitz eli tuttavallisemmin Stigu. Yksi monista Osmon lajeista on hinauslentäminen, joka alkoi varsin tyypilliseen tapaan. Kuvan yksilöllä Osmo ei hinannut, mutta saman tyypin avo-ohjaamoversiolla kyllä. Klemm saisi sen sijaan odotella hitaampia hinattavia. Osmon aloittaessa hinaus- lentäjänä Nummelassa hinattiin muun muassa PIK-5:tä, PIK-3 Kajavaa, saksalaista Rhönlercheä ja puolalaista Muchaa. Olin Nummelassa, jossa etsittiin taas kerran hinaajaa. En keksinyt syytä kieltäytyä ja niin vedin ensimmäiset viitisentoista hinaustani samana päivänä. Vuodesta 1954 lentänyt herrasmies on tuttu paitsi kentiltä myös lukuisista ilmailun järjestö- ja luottamustehtävistä. Tasan puoli vuosisataa myöhemmin hän juhlisti uransa merkkipäivää varaamalla hinausvuoron. 50 vuotta O smo Jalovaara on tuttu mies suurelle osalle suomalaisista pitkän linjan harrastelentäjistä
Hinauslentäjän ura alkoi samalla kentällä päivälleen 50 vuotta aikaisemmin. miina, vaan tehtiin kerhoissa itse. Kilpailijat hinattiin mahdollisimman tarkasti boxin keskilinjalle 1250 metriin, jossa he irrottivat tuulitilanteesta riippuen arvioimassaan kohdassa sen sisällä. Liikkeellä ei ollut ketään muita kuin kaksi konetta kuulaassa kevätaamussa ja kentällä tuolloin usein nähty, pulputtava teeriparvi. Osmon juhliessa hinauslentäjän uransa merkkipäivää hänellä on noin 3500 hinausta. Ulkomaisista kentistä merkintä on Viron Ridalista ja lentopaikkojen sekä -kenttien ulkopuolelta Laajalahden jää Helsingistä ja Päijänteen Padasjoelta. Pitkästä hinauslentäjän urasta huolimatta tai ehkäpä juuri siitä syystä Osmon purjelentokokemus on jäänyt melko vähäiseksi. Se on 7/2011 tietyllä tavalla vahinko, sillä koneiden rakentaminen, huoltaminen ja korjaaminen yhdessä erilaisten oheistoimintojen kanssa olivat hieno osa lentoharrastusta. Ennen lentäminen oli hyvin pieni osa harrastusta ja puuttuva raha korvattiin työllä. työsuhde-etuihin kuului ilmainen hinaus muiden lopetettua lentämisen. Näistä aloituspiste sijaitsi kilometrin boxin ulkopuolella ja yksi boxin kummallakin rajalILMAILU 15. Käytännössä edusta ei ollut mitään vastaavaa hyötyä, sillä koskaan paikalla ei ollut muita hinaajia. Mutta uudet ajat, uudet materiaalit ja uudet kiireet! Nummelan lisäksi Osmo on hinannut nykyisistä purjelentokentistä Räyskälässä, Vesivehmaalla, Oripäässä, Hyvinkäällä, Jämillä ja Kiteellä. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Nummelassa aikoinaan hinauslentäjän epävirallisiin taitolennon MM-kilpailut jäivät Osmon mieleen erityisen mielenkiintoisena ja vaativana hinausurakkana. Tuhannet työtunnit kerhohuoneissa ovat vaihtuneet kymmeniin tuhansiin euroihin, Osmo tiivistää purjelennon suurimman muutoksen 50 vuoden aikana. Innostuin purjelennosta jossakin vaiheessa jopa siinä määrin, että omistin osakkuuden PIK20:stä. Lisäksi päiväkirjasta löytyvät hinauslentomerkinnät Malmilta. Vuosien aikana pursitiimaa on kertynyt 150 tuntia, mikä ei ole paljon verrattuna yli 2000 tuntiin moottorikoneella. Toinen ikimuistoinen päivä on oma ennätykseni, 69 hinausta päivässä. Lentopäiväkirjan 58 vuoden uralta löytyy hinauksia 26 vuoden kohdalta. Kolmen maissa aamulla aloitetut hinaukset olivat kokemus, joka syöpyi mieleen. Mitään maininnan arvoisia vaaratilanteita mies ei muista näiden aikana kohdalleen sattuneen, pari ikimuistoista päivää sen sijaan kyllä. Hän toteaakin, että Suomessa on varmasti hinaajia, joilla on startteja merkittävästi enemmän, mutta todennäköisesti huomattavasti lyhyempänä aikana. Melko pian sen ostamisen jälkeen hurahdin kuitenkin taitolentoon oikein tosissaan ja niin purjelento jäi taka-alalle. Nykyään kentälle tullaan lentämään kerho- ja rakennustoiminnan ollessa samaan aikaan hyvin kehittyneessä syöksykierteessä. Kisoissa oli ensi kertaa käytössä Suomessa kehitetty GPSmenetelmä, jossa lennettiin kolmen keskilinjalla olevan pisteen kautta. Kurre Hedström Ilmailukerho Vasamasta lensi keväällä 1962 Nummelassa Vasaman polaarikäyriä varten neljä korkeaa keikkaa kahdesta kilometristä täysin tyynessä aamussa. Kun huomattava osa niistä oli taitolentohinauksia 1250 metriin, silloin tiesi totisesti lentäneensä. Viime vuonna Jämillä pidetyt Osmo Jalovaara Nummelan Hinun puikoissa 8.7.2011
Hinaaja on silloin yhtä harmissaan kuin purjelentäjä, jos tämä joutuu irrottamaan pääsemättä nostoon tai peräti päätymällä laskevaan. Kuva Jukka Jusslin. Nummelassa kesällä 1961 hinauskoneena oli forssalaisilta lainassa ollut kuvan Stiegliz. Palveluammatissahan tässä ollaan. nähneen ja kokeneen miehen palaamaan hinauskoneen puikkoihin vuodesta toiseen Osmolla on selvä vastaus. Osmo Suhinun siivellä merkkaamassa päivän saldoa koneen lentopäiväkirjaan taitopurjelennon PM-kisoissa Kiteellä 2006. Aloituspisteen jälkeen hinaus muistutti vakiokorkeutta lukuun ottamatta kahden majakan NDBlähestymistä. Diplomi-insinöörille elinikäinen jäsenyys PIK:ssä on jättänyt selvästi kiintymyksen entisen opinahjon koneisiin. Hinauskoneellahan ei temppua lennetä, mutta toisaalta pyrkimys mahdollisimman puhtaaseen lentämiseen hinatessa ja toisaalta määrätietoiseen koneen käsittelyyn startissa ja laskussa on erinomaisen tehokas tapa kehittää käsialaa. 16 ILMAILU Osmon 50-vuotisjuhlahinaus tapahtui Nummelan OH-YHB:lla. Hinauslennolla tapahtuu koko ajan. Näin hän kykeni jo muutaman hinauksen jälkeen suunnittelemaan edullisimman ja lyhimmän hinausreitin päivän tuuli- ja termiikkitilanteen mukaan. la. Miehellä ja koneella ovat yhteistä 1960-luvulla alkanut hinausura ja sen jatkuminen läpi vuosikymmenten. Kysymykseen, mikä saa paljon Eräs Osmolle tutuksi tullut hinauskone on PIK-23 Suhinu, jonka ohjaamossa mies odottelee hinattavaa Räyskälässä kesällä 2000. Lentokenttä on aina mukava paikka, ja vielä mukavampi silloin, kun siellä on jotain hyödyllistä tekemistä. Vain aivan parhaina kelipäivinä hinaaminen on rutiinia. Hinatessa toistuvat lyhyin välein lennon mielenkiintoisimmat vaiheet, startti ja lasku. Yleensä joutuu kaiken aikaa miettimään, missä ne nostot juuri nyt ovat. Vaikka Osmo on lentänyt taitolentoa pitkään ja korkealla tasolla, päässyt Ilmavoimien useiden hävittäjien ohjaimiin ja ollut mittari- ja monimoottorikelpuutuksen sekä ansiolentäjän lupakirjan haltija, hän arvostaa hinauslentämistä hyvin paljon. Toisaalta hinaaja näki kaiken aikaa GPS:stä aikaisemmat lentoratansa sekä etäisyyden aloituspisteeseen. Paperityöt moni hinaaja nimeää puuhan vaativimmaksi kokonaisuudeksi, varsinkin pitkän päivän jälkeen. Tämä on erinomainen tapa kehittää ja ylläpitää lentotaitoa. Ympäristöluvista ei tuolloin tiedetty, joten koneet tankattiin suoraan tynnyreistä niin kutsutun Rafulan nurkalla. Nuori lentäjä sinisissä haalareissaan on Osmo Jalovaara. 7/2011. Oli mielenkiintoista ja haastavaa seurata GPS:stä poikkeamaa keskilinjasta metrien tarkkuudella. Vaikka juuri äsken termiikkiä oli, nyt taivas onkin aivan tyhjä. Kisat olivat varmasti hinausten osalta tarkimmat kaikista tähänastisista. Esimerkiksi taitolentoon hinaaminen vaikuttaa yleensä erittäin positiivisesti. Kun sekä lentorata että korkeus rekisteröityivät loggeriin, jokainen kilpailija saattoi halutessaan tarkistaa hinauksensa jälkeenpäin
Spielman huitaisi satasen kolmion ultrakevyellä purjelentokoneella (Windward Performance SparrowHawk) 122 km/h. Jospa joku mainioista purjelentäjä-meteorologeistamme osaisi meitä valistaa. Mikä hämmästyttävintä, se on uutta myös monille vuosikymmeniä moottorilentoa harrastaneille lentäjätovereille. (www.xcmag.com/2004/02/ dont-forget-your-sunscreen/). Hän nääs on urautunut vanhaan uskomukseen, että Vapun ja Juhannuksen välillä niitä on. Nyt on vaan näitä helteisiä korkeapaineita ja sitten säädyttömästi käyttäytyviä epämääräisiä matalapaineita joka suunnasta. PAAVO KOPONEN Klaus Ohlmann on lentänyt MM-tuloksia myös tämäntyyppisellä Icare 2 -aurinkokennolentokoneella. 7/2011 ILMAILU 17. Helteellä keli alkaa, jos alkaa, myöhään ja loppuu varhain. Silloin myös lämmintä rintamaa seurasi aina kylmä rintama ja sen jälkeen ne takapäivät, joista toinen ja kolmas olivat aina Suuria Kelipäiviä. Samalla lennolla vapaata matkaa kolmen käännepisteen kautta kertyi 814 km. Näin on minimoitu johdotuksen mitta sekä saatu akut paremmin suojaan ja erilleen muusta rakenteesta. William B. Ainakin takavuosina englantilaisessa purjelentojul- n se jotenkin turhauttavaa kaisussa sikäläinen meteorologi arveli, että Pohjois-Atlantilla syntyvien matalapaineiden reitit ovat muuttuneet niin, että ne kulkevat entistä useammin Brittein saarten ja myös Pohjoismaiden yli. O Hyvän sään aikana selittää ystäville ja tuttaville helteisellä terassilla, että ei, nyt ei ole hyvä purjelentokeli. Snead puolestaan lensi heinäkuun 10. No, oma syynsä, että saavat sitten kuulla esitelmän. Sitten heillä jää haavi auki, kun saavat närkästyneen vastauksen, että just joo, kivat sulle vaan. Sekö ilmaston muutos niitä kelejä sotkenee. Sen osoittaa SchemppHirthin itsenouseva Arcus E. Robert W. Uskokaa nyt hyvän sään aikana, ettei tarvitse taas ensi kesänä jokaiselle erikseen selittää. Valitettavasti lähde jäi silloin taltioimatta. (Palstahenkilö hyväksyy asian purjelentopalstalle ideologisista syistä.) Elokuun 17. Väki onnittelee, että kyllä sattui hyvät lomasäät sinulle. Kosola, Erkki; Purjelentäjän sääoppi). (Semmoista se näiden GPS-paikannusten kanssa on.) Koneena oli Icare 2 ja lähtöpaikka Serres Ranskassa. Maailmanluokassa Valeria Paget puolestaan teki elokuussa naisten vapaan kolmion matkaennätyksen 409 km. Purjelentäjä ei tarvitse hellettä, vaan purjelentäjä tarvitsee kylmää ilmaa, auringon paistetta, mutta kylmää ilmaa. Ne puskevat kuumista maastokohdista kovaa ja korkealle kylmässä ympäristössä. Sen sijaan netistä löytyi artikkeli vuodelta 2004. Mitä nyt joskus menee ukkosiksi. Viileä aurinkoinen sää tarvitaan, jotta syntyy lämpötilaeroja ja sitä tietä ympäristöä lämpöisempiä ja kevyempiä ilmapaketteja. Palstahenkilöllä on vakaa mutu-käsitys, että sää on nyt kaoottisempaa, kuin vielä 1980-luvulla, 1970-luvusta puhumattakaan. Samalla syntyi ennätys myös edestakaisen matkan ennätys 384,4 km ja vapaan edestakaisen ennätys 385,1 km. päivä vapaata matkaa 793 km. päivänä herra Ohlmann otti ja lensi vapaata matkaa kolmen käännepisteen kautta 396,8 km. Myös esimerkiksi DG Flugzeugbau, jossa uskotaan bensiinin energiatiheyteen, uskoo sähköön jo DG-1001TE:n verran. Ennen vanhaan kesäsää oli niin kuin kirjoissa kerrotaan (kts. yleensä palstahenkilön lomalle satu. No, eipä sillä, Ameriikan ihmemaassa on lennetty ennätyksiä ihan ilman aurinkokennoja. Näitä vaatimattomalla PW-5:llä lennettyjä tuloksia voi itse kukin ensi kesänä tavoitella niin hyvällä koneella kuin vaan käsiinsä saa. Tuota vakavaa asiaa palstahenkilö miettii silloinkin, kun pörssissä noteerattujen lentoyhtiöiden suihkukoneet varjostavat tiivis- tysjuovillaan kelimaastoa repien siitä osinkoja ja arvonnousua. Oli miten oli, sähkö kiinnostaa aina vain enemmän purjelentopiirejä. Sähkölentäminen kiinnostaa myös yli 30 purjelennon maail- Eipä sillä, ei semmoisia säitä DG Flugzeugbaun DG-1001TE on varustettu sähkömoottorilla. manennätystä tehtaillutta Klaus Ohlmannia. Koska akut ovat painavia ja suurjännitteinen tasavirta on vaarallista, DG:ssä on koko sähköarmatuuri viritetty moottoritilaan runkoon. Mutta DG:lläkin odotetaan toiveikkaina uutta akkuteknologiaa. Mutu on syntynyt paitsi purjelentoharrastuksessa, myös kuusi vuotta jatkuneessa lentosääpalvelutyössä. Siinä arveltiin, että ilmastonmuutoksesta johtuva kelien äärevyys pitää jo ottaa huomioon riippuja varjoliitimien suunnittelussa. Hän on lentänyt MM-tuloksia myös aurinkokennolentokoneella
Loman ja lomakohteen arvostuksesta Venäjällä sai myös jonkinlaisen käsityksen: auto-insinööri perheineen viikon lomalla Nizni Novgorodista, josta bussimatka kestää noin 40 tuntia. Lentokonesuunnittelutoimisto Berievin testikeskuksessa Gelendzhikissä pidetään joka toinen vuosi lentoveneille ja -koneille omistettu lentonäytös ja messut. 18 ILMAILU V Vaikea sanoa kuinka paljon Polikarpov Po-2:ssa on alkuperäistä, mutta komea lentokone joka tapauksessa. Venäläinen ulkomaalaisten rekisteröintikäytäntö sai uusia ulottuvuuksia (miliisiasema posti pankkiposti), mutta testikes7/2011. Sittemmin osa koneista on muutettu sammutuskoneiksi. Vesilentokoneita, saslikkia ja venäläistä meininkiä Mustanmeren rannalla. Beriev Be-200:n edeltäjää Be-12 Chaykaa (Lokki) valmistettiin sukellusveneiden torjunta- ja merivalvontakoneeksi vuosina 19631973 143 kappaletta. Eikä vanhanmallisia kellukekoneita kovin usein näekään. Kun kävi ilmi, että kaukainen ulkomaalaisvieras oli vaivautunut Mustanmeren lomakohteeseen lentonäytökseen Suomesta asti, vodkaa ja pikkupurtavaa oli heti tarjolla. Gidroaviasalon-näytös Venäjällä VESIKONEITA ja saslikia Beriev Be-103. Ilmaan lentsikka ei noussut, mutta kävi sentään pyörähtämässä lahdella. enäläinen vieraanvaraisuus tuli tutuksi jo hotellin huonenaapureilta. 56 matkustajaa tai 400 kg rahtia kuljettava pikku-Beriev sopii mainiosti rantamökkeilijän kulkupeliksi eikä mökin tarvitse sijaita kovin lähelläkään: koneen kantama on 1 100 km ja suurin matkanopeus 240 km/h. Lentoveneitä ei ole koskaan voinut pitää erityisen siroina ja linjakkaina laitteina
Perjantain ja lauantain näytökset pilasi kova tuuli ja korkea aallokko. Tehtaan kaksisataseen ei ollut asiaa koneen sisustus ei ilmeisesti ollut esittelykelpoinen. kuksessa tuli kylmää vettä niskaan: taitolentoryhmä Russian Knights oli peruuttanut tulonsa. TEKSTI JA KUVAT SIMOJUKKA RUIPPO Be-200ES voi ottaa säiliöihinsä 12 tonnia vettä. Ensimmäisessä lentoesityksessä vesilasti oli värjätty Venäjän lipun väreihin. Suihkumoottorisen lentoveneen lähtökiito on näyttävää katsottavaa. Venäjän Hätätilaministeriön Be-200ES:n ohjaamo oli suosittu vierailukohde. Oli vain tyytyminen neljällä Aero L-39 Albatrossilla vaatimattoman esityksen lentäneeseen Russiin. 7/2011 Toinen pettymys oli lentoase- man flightlineen ilmestynyt Beriev Be-12, joka jökötti aidattuna tekemättä mitään (= ei lentänyt). Vain muutama helikopteri ILMAILU 19. Lentokoneen rakentamiseen liittyvien venäläisten yritysten tiskejä, joissa esiteltiin koko kirjo ruuveista ja muttereista kokonaisiin lentokoneisiin, helikoptereihin ja häivetekniikkajärjestelmiin. Se ei kuulosta paljolta, mutta on näyttävän näköistä pudotettaessa. Messut olivat messut. Edellisen näytöksen nettikuvien perusteella matkalle innoittanut komea Be-12-, Be-200- ja A-40 Albatross -pulja piti unohtaa. Kapteenin tuoli oli tullut monille tutuksi tiedotusvälineistä edelliseltä kesältä, kun itse pääministeri Putinin "ohjaama" Be-200ES kävi sammuttamassa moskovalaisia savuillaan kiusanneita metsäpaloja
Eikä ihme, häive- ja avaruusteknologiaan, elektroniseen sodankäyntiin ja harhautukseen sekä radioteknologiaan keskittynyt yhtiö liitettiin 2008 Venäjän valtiolle strategisesti tärkeiden 295 yhtiön listalle. 20 ILMAILU 7/2011. Suomalaisen tsaarin armeijassa palvelleen kapteenin pojan Axel Ivanovichin (s.1893) tie tieteen huipulle on päätynyt yhtiön nimeen. Berg eli Radioteknologin keskustutkimusinstituutti nimetty akateemikko A.I. Keskustelu messutiskin henkilökunnan kanssa Bergin historiasta piti käydä avoimessa yleisötilassa: turvallisuushenkilöt eivät pitäisi ulkomaalaisen vierailusta yhtiön messuosaston takahuoneeseen. Kamov Ka-28:n (vientiversio) ja Ka-29:n (joukkojen kuljetus) siviiliversio Ka-32 (yllä, yllä oik.). Venäjän Hätätilaministeriön kalustoon kuuluu kaiken kokoisia helikoptereita ja lentokoneita aina Iljushin Il-76 -kuljetuskoneisiin asti. Ka-32:n on vekkuli systeemi vastakkaisiin suuntiin pyörivine roottoreineen. Esittelyseinän otsalaudassa tekstit FSUE CNIRTI named after academician A.I. Bergin mukaan
ja lentoasemalta nousseet koneet esiintyivät. An-2:sta, jonka ensilento tapahtui jo 1947, kehitetty turbiiniversio teki ensilentonsa 1980. Kun ihmettelin, kuinka monta viikkoa menee, kunnes kone on jälleen lentokunnossa, vastaus oli, että kunhan uusi siipi on saatu paikalle (se oli jo tilattu), kone on ilmassa muutamassa päivässä. RUS-ryhmän kolme Aero L-39 Albatrossia (vas.). Antonov An-3T (kuvat yllä ja alla) oli toinen yksimoottorinen potkuriturbiinimatkustajakone Pilatuksen lisäksi. Sitä käytettiin näytöksessä laskuvarjohyppääjien kuljettamiseen. Plussaa · lämmintä · hienoja lentokoneita · mukava pikkukaupunki · halpaa. rantabulevardeineen Miinusta vika) · venäläinen byrokratia (oma · venäjänkielen osaamisen puute (oma vika sekin). Puuskainen tuuli oli murtanut koneen kiinnitysvaijereiden koukut yöllä ja Antonov-parka oli kellahtanut siivelleen. Koneen matkalentonopeus on 220 km/h. Koneet kurvasivat komeasti matalalta terminaalirakennuksen yli. Pilatus PC 12/47E NG (Next Generation) -versiota on Suomen Ilmavoimilla käytössään nyt kuusi. Be-200ES tehtaan väreissä (vas.), mutta tarvittaessa Hätätilaministeriön käytössä. Kaikeksi onneksi kone Moskovaan oli myöhässä ja lentoasema oli aitiopaikka seurata Be-200:n kierroksia veden laskun ja säiliöiden uudelleen täytön välillä. Myrskytuulen kaataman koneen alatason vaihto edessä. 7/2011 ILMAILU 21. Lentokuvauksen kannalta paras päivä oli paluupäivä sunnuntai. Venäjän valtio teki messuilla aiesopimuksen kahdeksan Be-200ES:n tilaamisesta. Lisäksi ajoittainen myrskyksi yltynyt tuuli kohteli kaltoin hätätilaministeriön Antonov An-3 -konetta. Suuri maa, suuret resurssit
HGW:n uusiin ideoihin kuuluvat mm. Sovittamiseen ei ole helppoa ja tyydyttävää ratkaisua. Yleensä asialla ovat olleet toki tsekkiläiset valmistajat. Oikealla sarjan tarjoama istuin. su ja vääristää pahasti, eivätkä puutteet jää siihen. etsattuja huoltoluukkuja ja muuta tarpeellista. 7/2011. Mikä tahansa parissa minuutissa väsätty on sarjan osia uskottavampi. Muut vaihtoehdot ovat kaksi tsekkoslovakialaista sekä yksi italialainen, japanilainen, jugoslavialainen ja unkarilainen siviilikone. MIettInen RS Models tarjoaa kiitettävän mallipuhetta@ilmailu.fi Tällä kertaa tyhjennämme pöytälaatikoihimme kertyneitä lyhyempiä juttuja yleisenä teemana vain ilmailuaiheinen mallinrakentaminen. RS Models Zlin Z-XII Viime vuosina on ilmestynyt laaja kirjo injektiovalettuja rakennussarjoja Zlinin eri tyypeistä mittakaavaan 1/72. tekstiiliä muistuttavat istuinvyöt, joita yhtiö tekee mm. Siiven kiinnityskohtaan on kuvassa jo sovitettu ontto kulmikas messinkipalkki, johon on alustavasti kiinnitetty putkenpätkä siiven tukitapiksi. HGW Modelsin Albatros-malleihin tarkoitetussa detaljointisarjassa on tekstiilimateriaalia muistuttavien istuinvöiden lisäksi mm. Muun muassa kohdistustappien puuttumisen takia sarjaa ei voi suositella aivan aloittelijoille. Se on melko pehmeään muoviin painettu matalapainevalua muistuttava tuote. Tällä palstalla palataan varmasti AZ Modelsin Zlineihin, mutta nyt käyn lyhyesti läpi Zlinin varhaistuotantoon kuuluvaa Z-XII:tta esittävän RS Modelsin sarjan. Jopa kiinalainen Hobby Boss on kantanut kortensa kekoon. Valitettavasti vaihtoehtojen joukossa ei ole OK-LZH:ta, joka osallistui Malmin kentän virallisiin avajaisiin 1938. maailmansodankin aiheisiin paneutuneille mallareille. kuin 2. Se on melko pak22 ILMAILU RS Modelsin Zlin Z-XII:n kuomu on profiililtaan takaa liian suora ja jää edestä rumasti koholle rungosta (nuoli). Itse tekisin uuden kuomun. Mallipuhetta Pienoista JUkkA keränen, MIkko SAAreLA JA JArI B. Nokan kärkiosa ja siitä törröttävät Persy-moottorin kaksi sylinteriä tarjotaan resiiniosina. Valmis malli on kuitenkin varmasti piristävä poikkeus sotilaskoneiden dominoimassa mallimaailmassa. No, löytyy arkilta lisäksi yhden Luftwaffen yksilön merkit mallarille, jonka on tehtävä tästäkin harmaa sotilaskone. Ohjaamoon tarjotaan melko runsas varustelu, josta osa tulee syövytysosina. määrän siirtokuvavaihtehtoja Rising Decalsin tekemällä arkilla. Tekstiilijäjitelmä on ohutta ja joustavaa kalvoa, johon istuinvöiden mänttiremmistä ja nahasta tehdyt osat on painettu väreillä. Käsittelen tässä umpiohjaamomallia Z-XII. (J.K.) HGW Models Tsekkiläinen HGW Models on viime aikoina tuonut markkinoille useita innovatiivisia lentokonemallien detaljointisarjoja niin 1. Kuomu on profiililtaan takaosasta suora, vaikka sen viimeisen osuuden pitäisi laskeutua loivasti, ja kun sen on sovittanut paikalleen, se ei istu runkoon etenkään edestä. Valitettavasti vanhojen siviilikoneiden väreistä on usein mahdotonta olla edes jokseenkin varma, mikä pätee oletettavasti useisiin edellä mainituista. Tähän kuomun korjaamiseen ja sen vaatimiin temppuihin palattaneen tällä palstalla lähitulevaisuudessa. RS Modelsin sarjat 1930-luvun Zlineistä ilmestyivät 2008. Joukossa on myös pohjoismaista väriä Skellefteån lentokerhon SEAGS:n muodossa. Niihin kuuluvat Z-XII avo- ja umpiohjaamoisena, tehokkaammalla Walter Mikron -moottorilla varustettu Z-212 ja kilpakone ZXIII. Kaiken huipuksi sarjan kuomu on valurangassa kiinni siten, ettei siistimisestä selvitä vain raamikohdan hiomisella. Myös vöiden päihin liimattavat salvat tulevat etseinä. RS Modelsin Zlin Z-XII:n pakkauksen kansi, johon on kuvattu eksooottinen pyramidimaisema. Toisaalta istuimia ei kyllä näy hyvin, jos käytetään sarjan kuomua. RS:n Z-XII on päämitoiltaan oikein ja muodoiltaankin melko kohdallaan, sikäli kuin vähäisen lähdeaineistoni pohjalta kykenen arvioimaan. Kohdistustappeja ei ole, joten vähintään siipien liitokset runkoon kannattaa vahvistaa metallitapein ja laskutelineen päävarret metallilangalla, vaikka varret ovatkin kovin ohuita. 1/32-mittakaavan Roden- ja Wingnut Wings -rakennussarjoihin ja Eduardin 1/48-sarjoihin. Istuimet annetaan muoviosina, joiden vesikourumaiselle pintakuviolle on pakko tehdä jotain, vaikka viisainta olisi kai tehdä täysin uudet istuimet. Osien sopivuus on hyvä, jos rakentaja näkee vaivaa liitospintojen siistimiseksi. Vyöt leikataan kalvosta irti ja pujotetaan mukana tulevien etsisolkien läpi. Kuomu-Zlin lienee siis lentänyt Egyptissäkin. Sarjan huonoimmat osat ovat istuimet ja kuomu. Kokeneempaakin rakentajaa työllistää kuomuongelman ratkaise- minen
Mukana on myös erittäin tukeva metalli-/muovijalusta, johon valmiin mallin voi asettaa lähestymisasennossa kuuhun nähden. Collins jäi komentomoduuliin Kuun kiertoradalle. Siitä näkee varsin hyvin mm. Kattavimmin ne ovat näkyvissä osoitteessa www.battlefield. (M.S.) 7/2011 Avaruusmoduleissa on suuri määrä pieniä ja suuria rakettimoottoreiden suuttimia. Nyt markkinoille tuuppaa uuden valmistajan rakennussarjoja. heinäkuuta 1969 mukanaan lennon komentaja Neil Armstrong, komentomoduuli Columbian ohjaaja Michael Collins ja kuumoduuli Eaglen ohjaaja Edwin Buzz Aldrin. Kiinalainen (Hong Kong) Dragon Models on julkaissut ensimmäiset injektiovaletut avaruussarjansa jo aiemmin julkaistujen Die Cast -museomallien jatkoksi. Niiden asettelussa on tekijälle vaikeusastetta kyllin. ILMAILU 23. HGW:n nettikaupan sivuilta löytyy kuitenkin valmiista vöistä kuvia, joista voi käydä arvioimassa niiden toimivuutta. En ole itse ehtinyt kokeilla näitä vyödetaljeja käytännössä. Apollo 11 toteutti presidentti Kennedyn asettaman tavoitteen viedä ihminen toisen taivaankappaleen pinnalle ennen vuotta 1970 ja voittaa siten Neuvostoliitto tässä avaruuskilvassa sekä aloittaa samalla Kuun tieteellinen tutkimus. Mallarin harkittavaksi jää kuitenkin, onko jälki myös realistista. Samoin on laita isompien rakettimoottorien suuttimien kanssa. Osia on reilut 120 ja siirtokuvia hyvinkin saman verran. Isojen, itse leikattavien suorakulmioiden lisäksi puukuvioita on saatavana muutamiin konetyyppeihin myös valmiiksi rungon paneelirakenteeseen sopivina paloina. eshop-zdarma.cz. Ja jos oikein Dragoniin uskoo, niin Eagle-moduuli on tulossa myös hieman isompana eli 1/48-rakennussarjana. heinäkuuta Kuuhun ja tekivät pian laskeutumisen jälkeen ensimmäisen kuukävelyn. Kuulentoihin liittyvää kalustoa on ollut erityisesti Airfixilla ja Revelillä. ja erittäin terävää valua oleva rakennussarja, jossa on monta uutta ja innovatiivista ratkaisua. Nekin ovat nyt ensimmäistä kertaa valettuja ja täysin vailla liima- ja valusaumoja. Näkyvätkö puun kuvioinnit todella selvästi mittakaavassa 1/48. Vöissä on hieman samaa epäaitoutta kuin oikeaan kankaaseen puetuissa barbikokoisissa sotilaissa, joita joskus mallailutapahtumissa näkee. Kuulennot kunniaan Markkinoilla on jo pitkään ollut jonkin verran kalustoa avaruuslentoja fanittaville mallareille, mutta niiden taso on heitellyt melkoisesti. Armstrong ja Aldrin laskeutuivat 20. Seuraavana on luvassa sama setti, jossa on kuun pintaa ja Eagle-moduuli sen pinnalla sekä astronautit kävelyllä. Sellaisenaan erittäin suositeltava uutuus myös niille mallareille, joita kuumatkailu ei ole aiemmin kiinnostanut. Lyhyt historiikki Apollo 11 oli ensimmäinen miehitetty avaruuslento, joka laskeutui Kuun kamaralle. HGW:n detaljointisarjoja voi katsella monellakin nettisivulla. [J.B.M.] HGW:n kohopainatuksella tehtyinä siirtokuvina toteutetut niittidetaljit lienevät jo monille lentokonemallareille tuttuja. Myös Apollo-raketin etuosa eli Command Module on luvassa mittakaavaan 1/72. Apollo 11 Lunar Approach mittakaavaan 1/72 on monta avaruusaiheista mallia käsittävän sarjan ensimmäinen julkaisu. Puukuvioita saa eri sävyissä ja sekä läpikuultavina että valkealle alustalle painettuna. Rodenhan ei ole detaljoinut näitä nauhoja sarjoissaan mitenkään, ei edes mittakaavassa 1/32. Rakennussarja on harmaasta muovista valettu hyvin detaljoitu Vanerirakenteisten lentokoneiden muovimalleja rakentavia ilahduttavat myös HGW:n puukuviointia esittävät siirtokuvat, joita saa niin ikään kahdessa edellä mainitussa mittakaavassa. Ylimääräisiä osia on tähän sarjaan pantu sen verran, että jos hieman osaa ohjeiden ohi rakentaa, Eagle-moduulin voi rakentaa asussa, jossa se lepää kuun pinnalla. Niiden sijoittelu malliin vaatii tietoa ja taitoa. Apollo-kuumodulipaketin kansi on lajissaan hyvälaatuinen. Nämä kangasverhoiltujen koneiden siipikaarien päälle liimattuja vahvikenauhoja ja niiden alta pönöttäviä tikkejä esittävät detaljit ovat tervetulleita ainakin kaikille meille Rodenin sarjojen siipiin tuskastuneille. Maalausohjeet ja siirtokuvien asennusohjeet ovat poikkeuksellisesti rakennussarjan laatikon pohjaosan takakannessa. Eaglen ja emoaluksen täsmäohjaukseen tarkoitetut pienet rakettimoottorit, joiden neljä kartiomaista suutinta on valettu moniosaisilla liukumuoteilla ja suihkukartiot ovat valmiiksi auki. Uutena samalla tekniikalla toteutettuna tuotteena yhtiö tarjoaa nyt myös WWI Aircraft Rib Tape -siirtokuvia mittakaavoissa 1/32 ja 1/48. Erinomaisena lisänä ja selvänä kehitystrendinä rakennussarjan mukana ovat viestintäantennit valmiiksi muotoon taivutettuina syövyteosina. Ainakin T:mi Kuivalainen tuo HGW:n tuotteita myös Suomeen. Puukuviosiirtokuvilla saa aikaan näyttävää jälkeä. Ainakin Wingnut Wingsin ja Rodenin 1/32 Albatroseihin ja Eduardin uusiin OEFFAG Albatroseihin mittakaavassa 1/48 on saatavana tällaisia siirtokuvaarkkeja. Lento oli itse asiassa Apollo-ohjelman viides miehitetty avaruuslento ja ohjelman kolmas lento kuun kiertoradalle. Omasta mielestäni vaikutelma on joiltakin osin kokonaan etseistä tehtyjä vöitä parempi ja joiltakin osin heikompi. Lento laukaistiin Cape Canaveralista 16. monen suuttimen ja antennin asennuspaikat. Avaruusaiheisessa mallissa on lukematon määrä osia ja etenkin siirtokuvia
Koneet tuotiin matalalle, vain kymmeneen metriin. Kuluvana vuotena Air Racea ei ole järjestetty. Kisa käynnistyi kiihdyttämällä vauhtia kentän eteläpuolella ja lentämällä kahden pylvään välistä. Luvassa oli siis vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kone syöksyi jokeen mutta pilotti kuitenkin selviytyi. Huimaa matalalla menoa T aitolento on nimensä mukaista: taitavaa lentoa. Kuva harjoituksista. Myös Air Race kiinnosti: 2008 Sami valittiin tapahtuman harjoitus- ja valintaleirille, mutta kisoihin asti hän ei ehtinyt. Kisasarjaa lennettiinkin turvallisesti kahdeksan kautta aina vuoteen 2010, jolloin Perthissä sattui onnettomuus. Tavoitteena oli pujotella rata läpi mahdollisimman nopeasti ilmatäytteisten pylväiden välistä. Siksi Air Racessa pyrittiin turvalliseen lentämiseen. Ajattelin, että Suomessa ei ole nähty millaista taitolento on ny- kyisin aivan maailman huipulla. Siihen valikoitui lajeiksi taitolennon vapaa- Nopean nousun suomalaisen taitolennon kärkeen tehnyt Sami Kontio aloitti lennokeilla. Ohjaajan edessä pieni videokamera, jollaisia lähes kaikissa tapahtuman koneissa oli. 7/2011. Jotain uutta kaivattiin hienoon lajiin. Jo lento-oppilaita on varoitettu, että moista matalalentoa ei saa har24 ILMAILU joittaa. Tämän kaltainen lentäminen tunnettiin aiemmin nimellä räimiminen. Ratkaisu oli järjestää oma tapahtuma. Silti sitä on aina tehty, joskus kohtalokkain seurauksin. Syntyi Sami Kontio Challenge -ilmailutapahtuma. Suurelle yleisölle se tarjoaa lentonäytöksissä upeita elämyksiä. Ja mukana maailman parhaat taitolentäjät. Lajin hienouksia tuntemattomalle useamman peräkkäisen suorituksen seuraaminen on kuitenkin helposti tuottanut tunteen: tämä on jo nähty. Sitten hän siirtyi oikeisiin koneisiin ja niissäkin suoraan taitolentoon. Vuonna 2003 runsaalla sponsorirahalla pystyyn polkaistu massiivinen ja erittäin kallis Red Bull Air Race pyrki muuttamaan tilanteen. Kun on liikkunut alan piireissä, oli helppo kutsua kavereita mukaan. Ensi kerran hän kilpaili sportsman-luokassa vuonna 2002. Suomen mestaruuksien ohella hän saavutti kahdeksannen sijan unlimited-luokan MM-kisoissa vuonna 2009. Sami Kontion vieraina Malmilla olivat Frank Versteegh (ohjaamossa), Mihail Mamistov, Jeff Boerboon ja Martin Sonka. Lentäjien piti läpäistä ennakkotestit, joilla varmistettiin, että radan lentäminen onnistuu ilman suurta riskiä
Linjana oli: ei taitolentoa, vain esittelylentoja. Pujottelurata oli rakennettu Malmin kiitoteiden risteyksen ympäristöön. Erityisen huomion kohteena on ollut asutuksen keskellä sijaitseva Malmi. Perinteisestihän turvallisuusasioihin on meillä suhtauduttu varsin konservatiivisesti. Koneen siiven osuessa pylvääseen materiaali antaa periksi. Harmillinen muutos tuli Purjekankaasta valmistetut ratapylväät pysyvät pystyssä puhaltimien avulla. Se kertoo miten nopeatempoinen laji on. ILMAILU 25 7/2011. Lopulta mukaan saatiin neljä kovaa nimeä taitolentomaailman huipulta: Jeff Boerboon (USA), Mihail Mamistov (Venäjä), Martin onka (Tsekki) ja Frank Versteegh (Hollanti). Harjoitusten perusteella lo- pulliseen kisaan valikoitui vain kolme lentäjää, joiden katsottiin pystyvän lentämään turvallisesti: Kontio, Boerboon ja Sonka. Alimmillaan koneet kiisivät noin 360 km/h nopeudella vain kymmenen metrin korkeudessa. Heillä kaikilla on kokemusta Air Racesta. Tapahtuman menestyksekäs läpivienti osoitti, että siinä onnistuttiin. vain runsas viikko ennen alkuperäistä päivämäärää. Pilviä lipui taivaalla, mutta ne eivät haitanneet lentämistä. Jos tulee virhe, sen syyt ovat jo kaksi tai kolme pylvästä aikaisemmin. TEKSTI JA KUVAT TERO TUOMINEN Sami Kontio Challenge toi maailmalta tutun ratalentämisen Malmille. Taitolentokoneet puikkelehtivat 20 metriä korkeiden ilmatäytteisten tornien välitse alimmillaan vain 10 metrin korkeudessa. Sami Kontio pääsi nautiskelemaan ratalennosta Malmin taivaalla. ohjelma sekä Air Racen kaltainen ratapujottelu. Lentoajat mitattiin, mutta varsinaisesta kilpailusta ei ollut kyse. Pylväs voidaan korjata nopeasti vaihtamalla sen vetoketjukiinnitteinen yläosa. ennuste ei ollutkaan paras mahdollinen. Se lennettiin läpi kahteen kertaan. Esimerkiksi kentän 60-vuotisjuhlissa 1998 Mustangilla ei olisi saanut tehdä edes silmukkaa. Mamistov ja Boerboon osallistuivat vain vapaaohjelmaan. Sää suosi tapahtumaa, vaikka Alunperin Sami Kontio Challenge piti järjestää jo 2. Aikaa kahteen läpilentoon kului vain runsas minuutti. Koneen lentorata vie sen jatkossakin oikeisiin kohtiin oikeassa asennossa, Sami Kontio valottaa lajin vaativuutta. heinä- kuuta, mutta kahden lentäjän esteet siirsivät sen elokuun 13. Viides oli tapahtuman isäntä Sami Kontio. Pujottelussa tarvitaan aivan tietynlaisia asennetta ja kykyjä. Nyt Sami pystyi vakuuttamaan viranomaisen siitä, että turvallisuus on kaiken lähtökohtana. päivään. Tiukimmissa käännöksissä lentäjiin kohdistui lähes 10 g voima. Ehkä hieman yllättäen ilmailuviranomainen myönsi luvat näin poikkeukselliselle tapahtumalle
Kuva Sami Kontio Challenge. Perinteisen auto vastaan lentokone -kisan voitti tällä kertaa Sami Kontion CAP 232. Martin Sonka esittelee, miten matalalla rata kierretään. 26 ILMAILU 7/2011. Harmi, sillä Sami Kontio Challenge tarjosi paljon Suomessa ennen näkemätöntä vauhdikasta lentämistä. Malmin kiitoteiden risteykseen ja 09/27:lle rakennettu rata kierrettiin kahdesti. Lentäjät viskoivat koneitaan pitkin taivasta lähes kaikissa kuviteltavissa olevissa liiketiloissa. Lopputulos oli selvä, sillä auto myöhästyi startissa pahasti. Kisa ajettiin 900 metrin radalla edestakaisin. Laskuvarjohyppyjen lisäksi yleisö sai seurata Patrian Cirrus SR22 ja Tecnam P2002 JF -koulukoneiden esityslentoa. Yleisö ihasteli lentäjien suorituksia mukavassa elokuisessa säässä. Vapaaohjelmissa lentäjät saivat ilman kilpataitolennon sääntöjen rajoituksia todella esitellä, mitä nykyaikaisella koneella voi tehdä. Suuri yleisö ei valitettavasti löytänyt tapahtumaa toivotusti. Musiikki sekä savujen käyttö toivat oman lisänsä esityksiin. Taitolentäjien esitysten ohel- la ohjelmassa oli Ari Saarisen ja Antti Mäkelän aina yhtä tyylikkäästi musiikin tahtiin lentävä Tuulia-pari. Ja parin lentokierroksen jälkeen väki alkoi jo valua pois. Sami Kontio kiihdytti myös kilpaa AMG:n virittämän Mercedes-Benz SLS -urheiluauton kanssa. Myös Sami Nikulainen nähtiin taivaalla. Välillä vaikutti siltä, että aerodynamiikan lait on kirjoitettu uudelleen. Ilmailuväki vaikutti tyytyväiseltä päivän antiin
Finnair F innair julkisti elokuun alussa vuoden toisen neljänneksen tuloksensa. Takana on jo useita vastaavia kustannusjahteja, joissa on toteutettu mm. Vehviläinen kuitenkin kiistää, että yh- Finnair aikoo kuitenkin laajentaa edelleen Aasian liikennettä. Kuvassa lennon kapteeni Jarkko Rosti kertoo polttoaineen siirron käynnistyneen pienten alkuhankaluuksien jälkeen. 7/2011 ILMAILU 27. Normaalioperointiin tuote ei vielä käy, sillä se on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin JET A-1. Toivottavasti ilmailualaa vaivannut ja sen mainetta mustannut lakkokierre ei saa uutta jatkoa. Ruotsiin rekisteröity Flybe Nordic aloitti elokuussa. Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan yhtiö onkin nyt vedenjakajalla. pysyviä palkanalennuksia. kilpailukyvyttömänä pois tai onnistuu kasvattamaan Aasian liikevaihtonsa jopa kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Askel tähän suuntaan otettiin, kun Finnair ja englantilainen Flybe ilmoittivat ostavansa Finncomm Airlinesin. TEKSTI JA KUVA TERO TUOMINEN säästää jälleen tiö olisi pystytetty ulkoistamisia varten. Nyt tavoitteena on 140 miljoonan vuosittaiset menoleikkaukset. Liikevaihto kasvoi 474 miljoonasta eurosta 539 miljoonaan. Myös cateringissa pyritään löytämään yhteistyökumppaneita. Finnair kokeili SkyNRG:n valmistamaa biokerosiinia 20. Se on välttämätöntä Aasian strategian toteuttamiseksi, ja Eurooppaan lentäminen Finnairin kustannusrakenteella kapearunkokoneilla ei ole kannattavaa. Finnair pyrkii keskustelemaan avoimesti koko henkilöstön kanssa säästövaihtoehdoista. Säästökohteiden löytäminen Finnairista ei ole helppoa. Finnairin laajarunkokoneiden huoltoja tehdään jo nyt Aasiassa. Tekniikka on tulevaisuudessakin edelleen säästöjä etsivien suurennuslasin alla. Kokeiluun kuuluu neljä lentoa. Samassa yhteydessä kerrottiin jälleen uudesta säästöohjelmasta. Helppoa ei kustannusjahti ole. YTneuvotteluja ei ole kuitenkaan aloitettu, sillä suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Se joko näivettyy Tarve vähentää lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä on nostanut biopolttoaineet suuren kiinnostuksen kohteeksi. Tämä ennakoi koko vuoden menevän tappiolliseksi. Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan Finnairin kulurakenne Euroopassa on kestämätön. Säästöt tarkoittavat väistämättä muutoksia henkilöstössä. Osaston kustannukset ovat Finnairin mukaan merkittävästi kilpailijoita suuremmat. Se tarkoittaisi viikkovuorojen määrän kasvamista 74:stä 140:een. heinäkuuta Amsterdam Helsinki-lennolla. Yhtiö kilpailee yhä enenevässä määrin halpalentoyritysten kanssa. Tappiota kertyi 13,8 miljoona euroa, kun vuotta aiemmin luku oli 13,6 milj e. Tuotteesta on puolet ravintoloiden paistoöljyjätteestä valmistettua biopolttoainetta, loput normaalia kerosiinia. Tuotetta käytettiin A320 OH-LXE:n molemmissa moottoreissa. Markkinoinnissa painotetaan digitaalista mediaa. Haussa lieneekin tapoja ulkoistaa lisää reittejä. Erityisen huomion kohteeksi nousee Euroopan liikenne
Tuo perintö näkyy edelleenkin museon toiminnassa vahvasti. Newark (Nott & Lincs) Brittilentokonemuseo Robin Hoodin kotiseudulla, Newarkin kaupungissa, sijaitsee kiinnostava ilmailumuseo. Esillä olevista noin 80 lentokoneesta suuri osa on koulukoneita. Sen 7/2011 28 ILMAILU. Entisen lentokentän kiitoteitä ei tänään enää juuri huomaakaan. Howard muistaa nähneensä jopa neljän Vulcanin 90 sekunnin päivystyslähdön. Winthorpen kenttä oli aikanaan RAF:n koulutuskäytössä. Savua ja ääntä piisasi! neensa läpikotaisin tunteva museonjohtaja Howard Heely varttui pelaten jalkapalloa Winthorpen ja muiden läheisten RAF:n tukikohtien lentäjien kanssa. Yksi oli täynnä lampaita ja toinen on autojen koeajopaikkana. Sinne pääsee autolla tai junalla. Yleisölle sen ovet avattiin 1973. Läheinen RAF Finningley eli nykyinen Sheffield-Doncaster Robin Hood Airport oli Vulcaneiden kotikenttä. Museon toiminnassa panostetaankin vahvasti lasten ja nuorten ilmailutietämyksen lisäämiseen. Nii- Kahden suuren lentokonehal- lin ja yhden moottorihallin lisäksi museon ulkoalueella on näytillä lentokoneita sekä ohjaamoita. Paikalla toisen maailmansodan aikaina sijainneen Winthorpen lentokentän lentotoiminta päättyi vuonna 1959, ja 1964 Newarkin kaupunki osti maat. A lueelle perustettiin vuonna 1965 pysyvä ilmailumuseo. Museon ollessa avoinna myös lentokoneita avataan yleisölle, nyt avoinna olivat Vulcan ja Shackleton. Newarkin innokas ja lentoko- hin aikoihin ilma oli sakeana lähes jatkuvasti lentäneitä Vulcaneita. Mukava pieni kahvilakin on. Myös suuri toisen maailmansodan aikainen esineistö on käytössä havainnollistamassa sodanajan arkielämää nykypäivän koululaisvieraille
Ne eivät kuitenkaan riittäneet lentoonlähtöön hyvin lämpimällä ilmalla. 3/3 (yllä) kehitettiin Lincoln- ja Tudor-lentokoneiden pohjalta ja nimettiin kuuluisan naparetkeilijän mukaan. Tämän merivalvonta-, sukellusveneentorjunta- ja SAR-lentokoneen voimanlähteinä oli neljä RollsRoyce Griffon -moottoria varustettuina kontrapotkureilla. Winthorpe on pienin kenttä, jonne Vulcanilla on laskeuduttu. Koneen alla käveli mies, joka opasti intercomilla ohjaajaa rullauksessa, sillä näkyvyys eteen ja alle on olematon. Avro Schackleton MR. Satoi lunta ja räntää. Air Museum Robin Hoodin maisemissa TEKSTI JA KUVAT TUoMAS PIETINEN Newarkin Vulcan B.2 XM594 saapui lentäen silloisesta Finningleystä talvella 1983. Niiden tukena oli kaksi Viper-suihkuturbiinia. 7/2011 ILMAILU 29. Lentoaika oli 10 minuuttia, joka on dokumentoitu lentotauluun. Maahan levitettiin mattoja estämään koneen uppoaminen mutaan silti toinen pääteline upposi siihen ja piti lapioida esiin
seinälle ripustettuihin RAF:n lentokoneiden valokuviin on lisätty joko Going!- tai Gone!-tekstit riippuen siitä, onko tyyppi vielä RAF:n käytössä. Museon kauppaan kannattaa myös tutustua. www.newarkairmuseum.org Vulcanin ohjaamo (oik. RAF ei omistanut sopivia laitteita polttoaineen poistamiseksi Viggenin tankeista, joten tyhjennys tehtiin museossa. Avron koelentäjä teki Vulcanilla myös vaakakierteen. Sisään kiivetään luukusta koneen alta ja rungossa on melkoisesti korkeutta. Museon Viggen (alla oik.) on IsoBritannian ainoa. oik.) noin metri sen alapuolella. Koneen ihmeellistä tarinaa kertoo museonjohtaja Howard Heely. 30 ILMAILU 7/2011. Jos lentokone on kaunis (kesk. Lentäjillä oli heittoistuimet, muttei zero-zerotuoleja. Vulcan oli hyvin liikehtimiskykyinen, lähes kuin hävittäjä ja kykeni kaartotaisteluunkin. vas.), se myös lentää hyvin! Vulcanin navigaattori, radisti ja mekaanikko istuivat selkä menosuuntaan ohjaamon takana (kesk. Sea Harrier F/A.2 ja Rolls-Royce Pegasus (alla vas.). Nokka nostettiin ylös ja perästä valutettiin monta tynnyrillistä lentopetrolia ennen kuin runko voitiin siirtää halliin. yllä) on ällistyttävän pieni. Viime aikojen säästötoimia tietysti surraan, erityisesti Harriereita koskevia. Vanhalle lentokentälle perustettu ilmailumuseo sisältää mielenkiintoisten lentokoneiden ja ystävällisen ja asiantuntevan henkilökunnan lisäksi historiallisen miljöön sekä paljon mielenkiintoisia esineitä
Pisimmät lentäjät sijoitettiin RAF:ssa hävittäjien sijaan kuljetus-, merivalvonta- ja pommikoneisiin. Schakletonin rungosta poistettiin kaikki mahdollinen verhoilu painon vähentämiseksi ja se oli todella meluisa työpaikka. Muovilevypöydän alla ovat Viper-suihkuturbiinien käyttökytkimet. Lentoaika on ollut 10 minuuttia läheiseltä Finningleyn kentältä. Schackletonin lentomekaanikon työpiste. Vulcanin viimeisen lennon tehtävätaulu. Lensin pilvessä (varmaankin jossain Suomenlahdella, hän ei kertonut) ja melkein törmäsin siihen. Kasvihuone eli Schackletonin tilava ohjaamo. Takimmaisen sisällä kulkee laskusiivekkeiden yhdystanko. Bristol-Siddley Viper II -suihkuturbiinit oli sijoitettu Schackletonin ulompiin moottoriripustimiin. Huomaa kipparin N-nappi, jollainen oli myös aseupseerilla. Niiden käyntiä ei miehistö kuitenkaan edes kuullut Griffonien pauhun yli. Schackletonin navigaattorin työpiste morsetusavaimineen. Ase- ja tutkaupseerien työpisteet (alla). Huomaa massiiviset siipisalot. N-nappi oli ydinsyvyyspommin laukaisunappi. 7/2011 ILMAILU 31. Portaatonta tehonsäätöä ei ollut, vain tyhjäkäynti ja lentoonlähtöteho. Viperien käyttö kulutti polttoainetta yhtä paljon kuin sen dumppaaminen lennossa tankeista. Niitä käytettiin surutta lentobensiinillä, mistä syystä huoltoväli oli vain 200 tuntia. Entinen Schackleton- ja Nimrod-pilotti Brian Withers muistelee kohtaamista suomalaisen MiG-hävittäjän kanssa
MiG-15-hävittäjää. 32 ILMAILU 7/2011. Blackburn Buccaneer S.1 oli yksi brittien harvoista normaalisti tukialusta käyttäneistä lentokoneista. Vanhan maalin poistaminen tämänkokoisesta lentokoneesta ei ole aivan pieni projekti. F-100 Super Sabre ja Vietnam-camo. Buccaneerin lentojarrut muistuttavat hiukan Avro RJ 85:n vastaavia. Rolls-Royce Nene -suihkuturbiini (vas.), jonka itäversio vauhditti mm. Kaksipaikkainen English Electric Lightning T.5, The Tub, (vas.) saa pian uudet maalit pintaansa
· Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. 2 x COMM, VOR,ADF,Transponder Mode C, Fuel Computer, Gear Warning System,Interior 10/10. 0400 591 341. Fisher Superkoala OH-U315. Tarjolla koulutukseen sopiva halli ja opetustilat. jjj myydään Myydään Rans Sakota S10. Euroopan uusin Arrow. OH-U401. Piers Humphries, 045 122 2150,piers.humphries@konsolt. Mika, puh. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Serial No: 10050C, Reg No: OH-MAG, TTAF: 1200h (approx). 050 567 0095. 34 ILMAILU. Hinta 198.000 euroa. Hinta 3900 euroa. Erittäin hieno IFR matka- ja koulutuskone. Varavarjo GP3. Liidinvarusteiden korjaukset Ilmailu kuulee vitosena 1987 Maule MX7-235 for sale. Kone on EFTO:ssa. Tiedustelut, puh. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 6 pistons and cylinders replaced during maintenance 2 years ago, same time prop was totally overhauled. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. com. j Myydään Eurofox 2010 OH-U61. Myydään Walkerjet WJ200 new RR 2007 28 hp, 130 cm halk. 3-lapainen hiilikuitupotkuri, sähköstartti, tankki 12,5 l/3 h. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lisätiedot: mikko.jaakkola@pp4.inet.fi, 040 176 2222. Virheetön kunto. 0400 440 255. PIK-3c Kajava OH-229 varusteineen: mittarit, radio, laskuvarjo, perävaunu. KLA 915 h, ARC 13.4.2012 asti, hyvin huollettu. 80 kg, paino 25 kg. Soita ja kysy lisätietoja: Kauhavan Lentokoulu puh. Price reduced to 99 000 EUR (or possibility to sell shares, for example: 3 shares @ 33k, 4 shares @ 25k, proposals welcome, plane based at EFLA). 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Uudenkarhea Piper Arrow 2005. Hinta 6000 euroa. 0400 441 082, email: lasse.stellberg@kolumbus.fi. www.paratronic.fi Puh. Beautiful floatplane, well-maintained and in excellent condition. Edullinen! Rahoitus järjestetään. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Moottori 912ULS, KLA noin 10 h. Avidyne lasiohjaamo, Dual Garmin GNS 430, DME, SMode. Me koulutimme lähes 40 vuotta ja 528 uutta lentäjää. Hyvä varustus; Enigma-mittaristo, Bendix King Gps, opettajalle oikealla nopeusmittari ja korkeusmittari, varvasjarrut ja parkkijarru, rungossa valmius kellukkeille. 0500 860 560. · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Hinta 25 000 euroa. Puh. Ympäristössä on laaja oppilasaines, eikä tarjolla ole kaupallista ilmailuosaamista. Työntövoima n. Lisätietoja: Nettikone ID 953850. Moottori Jabiru 80hp. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Tiedustelut Kari Penttinen puh. · Seuraavaan 8/2011 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 27.9.2011 mennessä. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Tuulipussit Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Hinta 15 500 euroa. Käyttötunnit 18,5 h. 1 year old Baumann Floats BF2750A with EASA STC. 040 740 3309. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Konemarkkinat Tule ilmailualan yrittäjäksi KAUHAVALLE! Kauhava on ollut ilmailukaupunki jo 80 vuotta. Puh
Katso tarkemmat tiedot www. 050 358 6324. Skylark DV-1 ultra. Nouda tai tilaa liiton toimistosta! Sekä diplomeita että mitaleja voi ostaa Ilmailuliiton toimistosta virka-aikana. FAI European Hot Air Balloon Helena Jaakkola 050-599 7743 kumimoottorimallilennokit 15.9.- Jaakkola 050-599 7743 www.taitolento.fi, Pietarsaari Championship 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Matti Mecklinilkka.klemetti@pivota. Full Lotus -kellukkeilla. Mitali on halkaisijaltaan 49 mm ja sen taustapuolelle voi kaiverruttaa haluamansa tekstin. 1970, 3 345 h, katsastettu, lentokelpoinen. Puh. myydään Diploma of Honor ja Ilmailuliiton kerhomitali Ilmailuliiton tukisäätiön ja sen ex-puheenjohtajan, konsuli Olavi A. Juuri huollettu ja vuositarkastettu. Hintapyyntö 85 000 euroa/tarjous/vaihto. Cat-tietokone, Wingletit Hp. 17. Diplomin hinta on 10 euroa kappaleelta ja sen on suunnitellut Erik Bruun. Myydään moottoripurjehtija Tuulia, OH-390, Fournier RF 4 D vm. KLA 290 h. Puh. TT 170 h. Puh. 2007, Kuopio 2007, Kuopio 040 517 0571 17.10.-22.10.2011 Scandinavian Big Way KUUMAILMAPALLOLENTO Record 150+ 16.-20.5.07 SM-kisat Perris, USA. 0500 251 236. Kerhomitali sopii niin ikään monenlaiseen muistamiseen ja palkitsemiseen. InSkaala peruslennokit Äikäs 040-557 2129 LASKUVARJOURHEILU Taneli Äikäs 040-557 2129 Taneli Tero Sinkkonen 050-347 7248 Pietarsaari Martti Roivainen (09) 3509 3433 11.-12.8.07 Päälentonäytös 11.-12.8.07 Päälentonäytös tapio.linkosalo@iki. Diplomia voivat yhteisöt tai henkilöt voivat jakaa sopivaksi katsomilleen tahoille tai ihmisille esimerkiksi ansioista, merkkipäivinä tai eläkkeelle jäämisen kunniaksi. 0400-502 872 Lleida Espanja www.jamifl yin.com, www.jamifl yin.com, 040 545 3044 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiinfo@jamiflyin.com, info@jamiflyin.com, sat Advanced-luokka, Joensuu 19.11. 55. Mitalin hinta lahjarasian kanssa on 35 euroa. Hinta 10 000 euroa. Otettu käyttöön 5/2005. Lentonäkemyksiä kaunottaresta 41 vuoden ajalta osoitteessa www.einorantanen.fi. 2004 OH-U471, Rotax 912 ULS 100hv. Raution, ideoimana ja ponnisteluiden tuloksena on syntynyt A3-kokoinen diplomi, jota on saatavilla SIL:n toimistolta. 040 865 2352 Sami. 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599Ski-Inn 2.-4.3.2012 XXXV Hauho 7743 vesilento.com burg, Saksa, Moottorilento SIL 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In 27.-28.9 RC- 3441 FAI uusi ohjelma F3A Suomen vesi- ja suksilentoyhdistys ry Jorma Sucksdorff 09-3509taitolennokit 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Nummijärvi 040 550 3583 Nummijärvi Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Jorma Harju Hämeenkyrö 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 10.18.3.07 Arktinen Hysteria kimmo.kaukoranta@nokia.com Kuopio -ilmailutapahtuma, Padasjoki -ilmailutapahtuma, Padasjoki 050 301 8896 KUUMAILMAPALLOLENTO Taisto Saarinen 0400-358 3441 Taisto Saarinen 0400-358 856, 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiJorma Sucksdor (09) 3509 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi taisto@padasjoenlentokerho.fi 23.-29.9. Lisävarusteina mm. 42 000 euroa/tee tarjous. Lasiohjaamo, 2 x Dynon Skyview näytöt, S-mode transp, Garmin Gps, nahkasisusta, pelastusvarjo yms. Coupe www.tunturi-ilmailijat.net www.carms.org.cn Bennet 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Barcelonnette Ranska 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Pudasjärvi Pudasjärvi 19.11. konekorhonen.com ja tee tarjous. Myös vaihto kellukekoneeseen mahdollinen. Q ILMAILUTAPAHTUMIA Ikarus C 42 vm. InSkaala Kansanscale Indoor, F4D ja F4F (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Helena 23.9. EXPERIMENTAL JA EXPERIMENTAL JA www.scandicbigway.com (Sisä-Suomen KuumailmapallokerULTRAKEVYET SIL ULTRAKEVYET SIL ho ry), Jyväskylä Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Markku Sipinen 0440-243 518 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi17.25.8.07 EM-kisat Magdevät Kuopio vät Kuopio burg, Saksa, Moottorilento SIL 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alJorma Sucksdorff 09-3509 3441 kuinfo, SIL-luokka, kuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Esa Virtanen 0400-215460 Esa Virtanen 0400-215460 Kuopio KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat ILMAILUTAPAHTUMIA PURJELENTO SIL ILMAILUTAPAHTUMIA LENNOKKITOIMINTA Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Jari Lehti (09) 3509 3443 Helena Jaakkola, 050-599 7743 17.25.8.07 EM-kisat Magde- ILMAILU 35. Kone EFHF. Toimitukset myös postitse - tilaukset sähköpostitse sil@ilmailuliitto.fi tai puhelimitse (09) 350 9340. Cessna F 172 M 180HP. Täysin virheetön. Radio-ohjatut liidokit F3B 2011 FAI den suksilentoleiri, Ivalo World Championship for Soaring Model Aircraft www.pallo.net/kalenteri Matti Sorvari 0400-696 386, 17.3.07 SIL Liittokokous 17.3.07 SIL Liittokokous Kiina Petri Ilmailumuseo Vantaa Aeronautique Gordon Vesterinen 0400-584 994 asfc@public3.bta.net.cn taiIlmailumuseo Vantaa lluuI@hotmail.com 9.9.- 17.9. Diploma of Honor -diplomi on näyttävä, tukevalle kartongille painettu ja hieman sinisävyinen
Martin Company oli merkittävä sotilaskoneiden toimittaja 1920-luvulta lähtien. Mars-palopommittaja tekee koepudotuksen. Keulassa on luukku, jota käytetään rantautumisen yhteydessä. Hawaii Mars ja Philippine Mars ovat kuin kaksi dinosaurusta hämärtyvässä illassa. 36 ILMAILU 7/2011. Martin B-10 -pommikoneita USA:n armeijan ilmavoimille. Tuolloin joukolle lentokonevalmistajia esitet- Mars edestäpäin. Vesi on värjätty siniseksi koetta varten. A merikkalaisen ilmailupioneerin Glen L. Sopimus sen tekemisestä allekirjoitettiin vuoden 1938 elokuussa. Mutta ennen kaikkea 1930-luvulla yhtiö keskittyi rakentamaan lentoveneitä. Hyvin tunnettu on myös M-130-siviililentovene, jota kutsutaan usein Martin JRM Mars, ensimmäisen Pan American Airwaysille toimitetun koneen nimen mukaan China Clipperiksi. dinosaurus tiin päälinjat uuden pitkän matkan meritoimintalentokoneeksi (Patrol Bomber, termi jota käytettiin laivaston tiedustelu-, partiointi- ja pommikoneista 1930-luvulla). Tunnetuin Martinin 1930-luvun lentoveneistä on Martin PBM Mariner, joka otettiin palveluskäyttöön vuonna 1940. 1930-luvulla yhtiö rakensi mm. XPB2M-1-prototyyppiä päästiin rakentamaan vuonna 1940 ja se valmistui syyskuussa 1941 vain muutamaa kuukautta ennen USA:n liittymistä II maailmansotaan. Martinin 1912 perustama Glen L. Kone oli vaikuttavan kokoinen, jakopyrstöllä varustettu suurin siihen saakka rakennettu lentovene. Martin Company sai prototyypin tilauksen. Glenn L. Moottoreina prototyypissä olivat Wright R3350-18:t. lentävä Uuden lentoveneen kehitystyö alkoi vuonna 1935
Siinä vaiheessa toinen maailmansota oli riehunut jo muutaman vuoden ja sodan luonne oli muuttunut ratkaisevasti. Hitaalle lentovene-pommittajalle ei ollut enää tarvetta. Laivasto päätti muuttaa uuden lentoveneen roolia meritoimintakoneesta kuljetuskoneeksi. Kaikkiaan Martin Mars -koneita valmistui seitsemän. Prototyyppiin tehtiin tarvittavat muutokset: ampumot ja pommikuilut poistettiin ja rahdinkäsittelyä varten asennettiin tarvittavat laitteet. Rooli, johon Mars oli suunniteltu, ei ollut enää ajankohtainen. Prototyypin koelennot saatiin päätökseen 1942. alla) on toiseksi viimeinen valmistunut Martin Mars -lentovene. Joulukuussa 1941 kehitystyö kärsi vakavan takaiskun, kun prototyyppi vaurioitui pahoin moottoripalon seurauksena. Nämä kaksi viimeistä Martin Mars -lentovenettä edustavat isojen lentoveneiden viimeistä sukupolvea. TeksTI JUhA kLeMeTTInen kUvAT AnTTI hyvärInen Kanadalaisella järvellä aamuusvan seassa kelluvat kaksi valtavaa punavalkoista lentovenettä ovat kuin jäänteitä menneiltä ajoilta, dinosauruksia Jurassic Parkissa. Kone romutettiin jo vuonna 1945. Sukupuutto ei kuitenkaan uhkaa vielä näitä aktiivisia lentäjiä. Mars lennossa. JRM-2 Mars sotilasmaalauksessa. Uudelleen XPB2M-1R:ksi nimetty prototyyppi luovutettiin laivastolle marraskuussa 1943. Mielikuva ei ole kaukaa haettu. Koneella lennettiin kuljetus7/2011 ILMAILU 37. Laivasto poisti viimeiset neljä konetta vuonna 1956. Hawaii Mars (oik. Kone korjattiin ja koelennot jatkuivat toisen maailmansodan varjossa
Laivasto oli konetyyppiin sen verran tyytyväinen, että se tilasi 20 koneen sarjan. Tuolloin Mars-koneella kuljetettiin 269 matkustajaa. Toinen Mars-kone menetettiin vuonna 1950, kun Marshall Mars tuhoutui lähellä Hawaijia moottoripalossa. Jäljelle jääneet neljä konetta lensivät pääasiassa laivaston rahtia San FranciscoHonolulu-reitillä aina vuoteen 1956, jolloin laivasto varastoi nämä maailman suurimmat koskaan palveluskäytössä olleet lentoveneet. Metsäpalot ovat aina olleet ongelma Pohjois-Amerikan suurilla metsäalueilla. Martin Mars on suurin palveluskäytössä ollut lentovene (oik. Lentoveneet onnistuttiin kuitenkin osta7/2011. Mars koki saman kohtalon kuin moni muukin sota-aikana kehitelty ja tilattu lentokonetyyppi. Kone ehti laskeutua moottorin sytyttyä tuleen huoltokoelennolla, ja miehistö ehti poistua koneesta, ennen kuin tulipalo tuhosi koneen. Kaikki koneet saivat nimen: Hawaii Mars, Philippine Mars, Marianas Mars, Marshall Mars, Hawaii Mars ja Caroline Mars. 38 ILMAILU Viimeinen valmistunut kone Caroline Mars sai tehtaalla voimalaitteikseen Pratt & Whitney R4360-4T -moottorit. Osoituksena siitä oli mm. yllä). Näkymää Marsin yläkannelle. 1950-luvun puolivälissä laajat metsäpalot tekivät tuhojaan läntisessä Kanadassa. Palojen aiheuttamiin vahinkoihin kyllästyneenä joukko metsäyhtiöitä päätti perustaa yhtiön taistelemaan metsäpaloja vastaan. keväällä 1949 tehty uusi matkustajamäärän maailmanennätys. Forest Industries Flying Tankers (FIFT) perustettiin 1959. Oikealla alas vievät portaat. lentoja Tyynellä valtamerellä. Laivasto päätti ostaa vain tuotantolinjalla olleet viisi konetta, loppu tilauksesta peruttiin. Ensimmäinen sarjatuotanto JRM-1 Mars, Hawaii Mars, luovutettiin tilaajalle kesällä 1945. Sama nimi annettiin sittemmin sarjan toiseksi viimeiselle koneelle. FIFT myöhästyi laivaston huutokaupasta, ja koneet ehdittiin jo myydä romutettaviksi. Moottorivaihdoksesta johtuen koneen tyyppimerkinnäksi tuli JRM-2. Yhtiön toimipaikaksi tuli Kanadan läntisin provinssi, Brittiläinen Kolumbia. Palot eivät vain aiheuta inhimillistä hätää, vaan myös mittavia taloudellisia vahinkoja. Moottorit koneen sisätiloista nähtynä. Koneen siipien kärkiväli on kunnioitettavat 60 metriä. Muut neljä konetta uudelleen moottoroitiin myöhemmin Wright R3350-24WA-moottoreilla, jolloin tyyppimerkinnäksi tuli JRM-3. Alkuperäinen Hawaii Mars tuhoutui jo elokuussa 1945 suuntavakaimen johtoreunan hajottua lennolla. Laivasto oli tyytyväinen uusien lentoveneidensä suorituskykyyn. Suurimmat muutokset prototyyppiin nähden olivat uusi yksiosainen pyrstö, pidempi runko ja suurempi lentoonlähtöpaino. Viimeinen viidestä koneesta luovutettiin 1947. Tilaisuus sopivien koneiden hankintaan tuli kun USA:n laivasto pani jäljellä olevat varastoidut neljä Mars-lentovenettä myyntiin. Palopommittajien käyttöön sopivista lentokentistä oli pulaa vuoristoisella alueella, joten syntyi ajatus isojen lentoveneiden muuttamisesta palopommittajiksi. Moottoreiksi sarjakoneisiin tulivat R-3350-24 Cyclone -tähtimoottorit. Ensimmäisen koneen luovutuksen aikaan toinen maailmansota oli lopuillaan
Parina toimiessaan koneet pysILMAILU 39. Ohjaamo ennen EFIS-näyttöjen asennusta. Lentomekaanikkojen työpaikka (alla). Vesi pudotetaan pohjasta aukeavista luukuista. Jäljellä olevien konei- den vesitankkien sijoitus poikkeaa toisistaan. Erilaisuudestaan huolimatta kumpikin kone pystyy kuljettamaan saman verran vettä. Hawaii Mars ja Phillippine 7/2011 Mars muutettiin palopommittajiksi nopeutetulla aikataululla. Kaikki neljä miehistön jäsentä saivat surmansa onnettomuudessa. Onnettomuus ei keskeyttänyt hyvin alkanutta projektia. Marsin miehistöön kuuluu kaksi lentomekaanikkoa. Koneen yläkannella riittää tilaa (alempi kuva alla). Pyrstön rakenteita ja laitteita koneen sisäpuolella (alla oik.). maan romutusyhtiöltä palopommittajiksi. Hawaii Mars ja Philippine Mars valmistuivat vuonna 1963, ja siitä lähtien konepari on toiminut keskeytyksettä palopommittajina. Palopommittajana Mars hakee vertaistaan. Hawaii Marsin vesisäiliöt on sijoitettu rungon pohjaan. Se kuitenkin tuhoutui palopommituslennolla jo kesäkuussa 1961. Kerralla Mars-palopommittaja kuljettaa yli 27 000 litraa vettä. Philippine Mars on puolestaan varustettu rahtitilaan asennetuilla säiliöillä, josta vesi pudotetaan rungon kyljissä olevista luukuista (artikkelin viimeinen kuva). Neljäs kone Caroline Mars vaurioitui korjauskelvottomaksi tornado Fredan kynsissä syksyllä 1962. Marianas Mars muutettiin palopommittajiksi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Sen lisäksi koneessa on säiliö veteen sekoitettavia lisäaineita varten. Hawaii Mars menetti muutoksessa osan rungon pohjalle sijoi- tetuista polttoainesäiliöistä, joten se pystyy tankkaamaan polttoainetta noin puolet vähemmän kuin Philippine Mars
Toisen koneen sijoittamista yritetään nykyisiin tuttuihin Brittiläisen Kolumbian maisemiin. Museokonepohdinnat eivät kuitenkaan ole vielä ajankohtaisia. On ehkä väärin verrata koneita dinosauruksiin, vaikka ne ovatkin viimeiset seitsemästä valmistuneesta Martin Mars-koneesta, tai vaikka ne ovat viimeiset operatiivisessa käytössä olevat isot 1940-luvun lentoveneet. Laivaston tyyppimerkintä on tällöin JRM-3. Alakannen tiloja. Koneiden kotitukikohta on Sproat Lake Vancouverin saarella, Port Albernissa. Koneiden kunto on aina ollut erinomainen; esim. Martin Maryland Aviation Museumia Marylandissa. ohjaamot on modifioitu EFIS-tekniikalla viime vuosina. Palolentosesongin ulkopuolella koneiden tukikohta ottaa vastaan vierailijoita. Koneisiin ei pääse tutustumaan sisältä, mutta lähietäisyydeltä niitä voi ihastella ja valokuvata. Hawaii Mars ja Phillippine Mars jatkavat edelleen aktiivisesti palopommituslentoja. Vesitankin rakenteita on näkyvissä kuvan keskellä. Hawaii Marsin vesisäiliöt ovat rungon alaosassa ja pudotusluukut koneen pohjassa. Philippine Marsin vedenpudotusluukut sijaitsevat koneen rungossa. Toisen sijoituspaikaksi toivotaan Glenn L. Tällä hetkellä toiveissa on kummankin koneen säilyminen museokoneena. 1960-luvun alussa koneiden mukana saatiin hankittua iso määrä varaosia, joilla koneiden huolto onkin lähes omavaraista. Koneen vesisäiliöt on asennettu rahtitilaan. 7/2011 ILMAILU 41. Nämä dinosaurukset eivät kuulu museoon pölyttymään vielä vuosiin. Hawaii Mars ja Philippine Mars on varustettu neljällä Wright R335024WA-tähtimoottorilla
Ja kävelymatka laskeutumisalueelta pakkauspaikalle ei ollut pitkä! Ainoastaan tarkkuus42 ILMAILU hyppääjät oli viety yläkiitotien päähän, jossa heillä oli oma pressualue pakkaamiseen. Kuvaaja on Simo Leminen samasta kerhosta. Jämin perinteisissä maisemissa hypättiin tämän vuoden laskuvarjohyppyjen SM-kilpailut. Alueella on niin motelli- kuin mökkimajoitustakin. Jämi tarjoaa myös erilaisia majoitusmahdollisuuksia. Käytössä oli Jämiä kotipaikkanaan pitävän Tampereen Laskuvarjokerhon C-206-kone sekä vierailevana koneena viimevuotiseen tapaan Suomen Laskuvarjokerhon Caravan. Itse Jämin lentokenttä kaksine kiitoteineen on riittävän iso täysien konekuormien pudotta- Jämi-Areena tarjosi mainiot puitteet. Pakkaustilaa olisi ollut isommallekin kilpailijamäärälle. 7/2011. Varmasti jokaiselle jotain, jos varaus tuli riittävän aikaisin. SM-laskuvarjohypp JäMillä TEKSTI JA KUVAT PASI PIrTTIKoSKI Tuttu Jämin harjumaisema ja kaistale Jämijärveä paikallista laskuvarjokerho Ilmasirkusta edustavien hyppääjien alla. Käytössä oli Jämi-Areena, jossa voitiin pakata varjot sisätiloissa. Lajikirjo oli hyvä, mukana oli sekä vapaapudotus- että kupukuviolajeja. SM -kilpailut hypättiin 18.22.7. Jämi on loistava paikka pitää kilpailuja. Koneiden kapasiteetti riitti hyvin reilun 100 hyppääjän kilpailuhyppyjen läpivientiin. Hyppääjät ovat Jani Lyttinen ja Teemu Hietakari
Tätä sääntökohtaa tarvittiin FS8-lajissa, jota ehdittiin hypätä vain yksi kierros. Kaikkina päivinä hypättiin. Tarkkuutta ja FS8lajia lukuun ottamatta kaikki lajit saatiin hypättyä. Hyppääjien ei tarvinnut olla huolissaan kentän ulkopuolelle joutumisesta. Suomen kesä on vähäluminen Maaharjoittelua tämäkin. pääjät Silver Knights voitti ylivoimaisesti FS4 intermediate -lajin. Ville Kajala tekee viimeistelyharjoituksia ennen kilpailuhypylle lähtöä. ja kylmä, näinhän kerrotaan. No ihan lumisadetta ei ollut mutta oli helle- ja sadepäiviä. Tuulitunneliharjoittelu ei ole mennyt hukkaan. miseen. Vapaapudotuslajeissa näkyi selILMAILU 43 7/2011. Nykysääntöjen mukaan jo yksi kilpailukierros riittää mitalien jakoon
Tuomarit tarkkailevat eri kulmista, osuuko patjalle/lätkälle ensin jalka vai jokin muu osa hyppääjästä. tavaa hommaa. Kuvassa kultamitalisti Timo Toivosen tyylinäyte. västi tason nousu. Kerhoille SM-kilpailujen järjestäminen ei ole kultakaivos. Ilmailuliiton sivuilta. Täydelliset tulokset löytyvät mm. Taloudellista voittoa ei juurikaan ole saatavissa. Ilmasirkuksen Jani Lyttinen, Teemu Hietakari ja kuvaajana hypännyt Simo Leminen hyppäsivät yhdeksän pisteen hypyn viimeisellä kilpailukierroksella. Myös Freeflyingin voittajajoukkue Angry Birds oli ylivoimainen samoin kuin taitohypyissä Ville Kajala. Niin FS- kuin FF-lajeissa joukkueet ovat käyttäneet tuulitunnelia harjoituksissaan ja se todellakin näkyi. Viime vuoden mitalituloksilla ei tänä vuonna oltaisi välttämättä päästy edes pronssipallille. Ylivoimaisin suoritus oli Sil- ver Knights -joukkueen voitto FS 4 intermediate -sarjassa. pilvien takia. SM-kilpailujen ainoan Suomen ennätyksen hyppäsi kotikerhon CF-joukkue Ilmasirkus. Se nähtiin käytännössä, kun osa hyppääjistä uusi oman hyppynsä monta kertaa. Tarkkuushyppy on tarkkaa hommaa. Lentoaikaa tuli todella paljon mm. Tällä kertaa kilpailuhyppyjen hinta ei varmaankaan riittänyt käytettyjen lentotuntien kustantamiseen. Toivottavasti maine ja julkisuus korvaavat sen. Taitohypyn videointi on haas- Jukka Olkkonen tekee viime hetken tarkistuksia ennen palkintojen jaon alkua. 44 ILMAILU 7/2011
Nyt kenttä sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä Salosen kotitilasta. Jukka Naukkarinen myi Tuomo Saloselle (oik.) palan peltoa muutama vuosi sitten ja nyt pellolla on lentokenttä, jolle vielä ajetaan hieman mursketta. Koulu ja harrastustoiminta yhdistävät kylää. Ummeljokisten mielestä tilat pitäisi löytää lähempää kenttää ja paikassa, jossa ihmiset pääsisivät näkemään koneen. Todistettavasti Kasper Wrede lensi ensimmäisenä nimenomaan Suomessa rakennetulla lentokoneella, kertoo yrittäjä Tuomo Salonen. Vuonna 1915 ranskalaisella autonmoottorilla varustettu lentokone lensi Kymijoen jäällä pompahdellen muutaman metrin korkeudessa lentomatkan ollessa puolisen kilometriä. Uuden kentän raivaus alkoi kolmisen vuotta sitten. Pellon myyjä, Jukka Naukkarinen, on Ummeljoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja, ja varsin yrittäjähenkinen mies hänkin. Lentokenttä tuo koko kyläyhteisölle uutta potkua, Jukka Naukkarinen povaa. Molemmissa Ummeljoen ken- Ummeljoen (Ummeljoki KW) kentän avajaisiin tuli yli 700 ihmistä ja paikallisen koulun 6. Kouvolan entiset kentät ovat Utti, Selänpää, Wredeby ja Savero. Myllykosken Pallon Djuniorit keräsivät pysäköintimaksuilla sievoisen summan oman toimintansa tukemiseen.. luokan oppilaat sekä vanhemmat tekivät hyvän tilin leirikoulurahastoonsa. Ensin Tuomo aloitti lupakirjakurssin ja osti viisi vuotta sitten Ikaros 54 -ultrakevyen, jonka säilytyshankaluudet vauhdittivat kenttäideaa. Kasper Wredelle myönnettiin myös ensimmäinen suomalainen ohjaajatodistus, jonka hän suoritti Ruotsissa Ljungbyhedissä siviililentokoulussa. Avajaisten myötä täytti yrittäjä Tuomo Salonen pienen pojan haaveensa lentää omalta lentokentältä. tän taustahahmoissa on jotakin samaa yrittäjähenkisyyttä kuin esikuva Kasper Wredessä. Lentokentän avajaiset pidettiin elokuun alussa. Tuomo Salonen on jopa kunnostuttanut poikiensa kanssa aidon sisävesihöyrynkin. Kentän yhteyteen rakennettiin 400 neliön halli. Uusi kenttä sai nimensä Um- Ilmailusta uutta potkua Ummeljoelle K Jukka Naukkarinen (vas) ja Tuomo Salonen siirtävät Salosen Ikarus 54 -konetta. Sen ympärille muotoutuu tulevaisuudessa pienilmailutoimintaa ja muutakin toimintaa. ReIjo VAURULA ILMAILU 45 ouvola sai viidennen lentokentän, kun Ummeljoelle entisen Anjalankosken alueelle syntyi Tuomo Salosen lentoharrastuksen tuloksena kevytlentopaikka. Koneelle etsitään nyt arvoistaan sijoituspaikkaa. Kotkan merimuseota on toivottu tällaiseksi. Lentopaikka on nimetty Kasper Wreden läheisellä Kymijoella lentämän ensilennon kunniaksi. meljokeen liittyvästä katkelmasta suomalaista lentohistoriaa. Ihan hetkessä 7/2011 ei kenttä syntynyt. Perusteellisesti kunnostetun S/S Leppävirran ankkuripaikka on Lappeenrannan matkustajasatama, josta se siirtyy tarvittaessa Heinäveden reitin maisemiin. Kasper Wrede, kuuluisaa Wreden sukua, lensi vuonna 1915 ensimmäinen lennon itse rakentamallaan lentokoneella läheisellä Kymijoen jäällä. Nyt Ummeljoella on myös lentokeskus uutena yhdistävänä tekijänä. Dokumentit lennosta tuhottiin myöhemmin ja koneen osat piilotettiin, kun venäläiset kiinnostuivat asiasta. Tamperelainen Lentovarikon kilta ry on tehnyt neljän vuoden ajan näköiskonetta Wreden koneesta joka on ollut näytillä mm Tampereen Vapriikin kahviossa kuluneena kesänä
Yksi viimeisistä laskeutumisista Malmin kiitotielle 27. Kansainvälinen reittiliikenne Malmin lentoasemalta kaasuputkialus Solitairelle päättyi Tanskalaisen offshore-helikopteriyhtiö Bel Airin Agusta Westland AW139, Spirit of Malmi Airport, on saanut matkustajien kuljetusurakkansa päätökseen ja lähtenyt kotiin Tanskaan 13.8.2011 aamulla juuri ennen Sami Kontio Challengen porttien aukeamista yleisölle. Stella Navesin toimitusjohtaja Kari Juvas Spirit of Malmi Airportin vieressä lähtöpäivänä 13.8. Laiva kykeni laskemaan jopa Lähestyminen tällä kertaa kiitotielle 36. Laiva oli jo edennyt niin pitkälle Hangon länsipuolelle, että kopterin matkalentoaika oli yli 45 minuuttia. 7/2011. Koko operaatiota johdettiin Malmin pyöreän ala-aulassa sijaitsevasta Stella Groupin ja Bel Airin yhteisestä toimistosta. K opterioperaatiossa, jonka maahuolitsija Malmin kentällä oli suomalainen Stella Group, kuljetettiin Nord Stream -kaasuputkiprojektin Solitaire-alukselle ja sieltä takaisin merimiehiä ja -naisia, jotka olivat tulleet kaukaisistakin maista ensin Helsinki-Vantaalle ja jatkoi46 ILMAILU vat Malmilta alukselle Bel Airin kopterilla. Juhannuksen aikoihin uudelleen alkaneen putkenlasku-urakan toinen vaihe valmistui hyvien säiden ansiosta noin kuukautta nopeammin kuin oli suunniteltu
Stella Naves nelonen on kookkain kenttäbussi Malmin platalla vähään aikaan. Osansa kiitoksista sai myös hotelli Rantasipi. Itse toimintaa läheltä sekä omin silmin, linssin takaa että jaksoa kuunnellen tiiviisti seuranneena voin sanoa, että kiitoksille oli ka- Pelastuspukuihin puetut paluulennon matkustajat odottavat matkatavaroitaan. Haikeat jäähyväiset, vaikka kuvassa hymyilyttää. tetta. Kaikki halusivat kopterin kipparin paikalle kuvaan, tässä Stella Groupin Kristian Karvonen. Näin monipuolisia kansainvälisiä toimintoja ei Malmin lentoasemalla ole vähään aikaan saatukaan seurata. Lentoja oli keskimäärin kolmena päivänä viikossa kolme edestakaista lentoa kunakin päivänä, joten lentopäivinä saatiin kuljetettua 36 matkustajaa molempiin suuntiin. Myös varustamo Allseas oli erittäin tyytyväinen tilaamansa ja saamansa palvelun tasoon. Malmin lentoasema osoitti tässä operaatiossa hienosti kyn- tensä kansainvälisen liikenteen järjestämisessä ja kaiken summaa hyvin yhteen kopterin tanskalaisilta saama nimi, Spirit of Malmi Airport. ILMAILU 47. Jos kotiin lähtevien matkustajien lennot olivat myöhässä tai peruuntuneet, heille järjestettiin hotellit ja uudet yhteydet, jne. 7/2011 24. Viimeinen kaupallinen lento laivalta Malmin lentoasemalle tehtiin torstaina 11. Laivalle lähdössä olevat matkustajat noudettiin HelsinkiVantaalta, heille näytettiin Stella Groupin ja Bel Airin yhteisissä Malmin ala-aulan toimistotiloissa turvavideo, matkatavaroille tehtiin turvatarkastus ja matkustajat sekä matkatavarat punnittiin. Bel Airin keskittyessä lentämiseen maahuolinnan tehtävät olivat monipuoliset. Kun Suomen lähialueella olevat 342 km pitkät putkien osuudet olivat valmistuneet, miehistönkuljetukset laivalle ja sieltä takaisin päättyivät. Kopterioperaattorin kapteeni Hans Erik Jakobsen kiitti sähköpostissaan erikseen myös Rajavartiolaitoksen helikopterilentäjiä heiltä saaduista vinkeistä etenkin talvikauden operoinnissa ja totesi lennonjohdon, lennonneuvonnan, Malmin kenttäpäivystyksen sekä myös polttoaineenjakelun toimineen ripein ja ammattimaisin ottein. Lentoaseman päällikkö Ari Sireeni, Stella Groupin toimitusjohtaja Kari Juvas ja Malmin lennonjohdon päällikkö Päivi Hokkanen kehuivat yhteistyötä harvinaisen ongelmattomaksi. Operaation aikana kopteri kuljetti 158 lennolla 3 179 matkustajaa Solitaire-laivalle tai sieltä takaisin. elokuuta, joten kansainvälinen reittiliikenne kentällämme jää nyt odottamaan uusia ideoita ja uusia tekijöitä. Rajavartiolaitos tarkisti passit, ja matkustajat puettiin Helly Hansenin pelastuspukuihin. Bussi oli tarpeellinen, koska kopterin ständi oli lekohalli 1:n edessä ja matkustajien olisi ollut hankala liikkua pelastuspuvuissa säällä kuin säällä matkatavaroidensa kanssa ilman bussikuljetusta. neljä kilometriä putkea päivässä. Eri osapuolilta saatu apu oli Bel Airille todella tarpeen etenkin talvikauden vaikeimmissa oloissa. Solitaire-alus laski merenpohjaan 57 000 kaasuputken osaa, joista jokainen oli 12 m pitkä ja painoi 24 tonnia. Kun kopteri oli lähtövalmiina, kenttäbussi kuljetti matkustajat ja matkatavarat portilta kopterin viereen ja myös haki paluulennon matkustajat sieltä. elokuuta pidetyn kahvitilaisuuden yhteydessä saatiin kuulla kaikilta toimintaan osallistuneilta pelkkää kiitosta hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Hyväntekeväisyyslento joulun alla Meilahden sairaalaan oli tehnyt suuren vaikutuksen
Suomen ja Hollannin puolustusvoimat (molempien maiden ilmavoimat, me- rivoimat ja maavoimat), Kiinnostusta on toki muuallakin. Tuotetun kaasun lähtöaine eli ilma ei maksa mitään, mikä tekee Laser Gas Oy:n tuotantomenetelmästä erityisen kustannustehokkaan verrattuna sylintereihin pullotetun kaasun käyttöön. TEKSTI JA KUVAT ILKKA MäKELä Puhdasta typpeä ja happea ilmavoimille ämin viimekesäisen (2011) ilmailunäytöksen maanäyttelyssä esillä olleen Drakenhävittäjän vieressä oli armeijatyyppinen perävaunu ja asuntovaunu. Ilman muut kaasut ovat erottuneet siitä jäähdytyksen aikana. Generaattorista saadaan käyttövalmista kaasua jopa muutaman minuutin kuluttua laitteen käynnistämisestä. Typen tuotantoa seurataan generaattorin sisäisellä järjestelmällä, joka pysäyttää tuotannon automaattisesti, jos kaasun läm7/2011. Tuotettu typpi on 196 °C lämpötilaan jäähdytettyä nestettä. Yhtiön yhdistelmägeneraattori on maailman en- simmäinen siirrettävä generaattori, josta saadaan puhdasta 97-prosenttista typpeä ja hengityskaasuksi soveltuvaa jopa 96-prosenttista happea. Näytteilleasettajan nimeä Laser Gas Oy ei ehkä heti osaa yhdistää ilmailuun, mutta jo pikaisella tutustumisella selvisi, että se on suomalainen perheyhtiö, joka on kehittänyt kaasuntuotantomenetelmät ja laitteistoja, joilla on hyvä menestymisen mahdollisuus myös kansainvälisillä markkinoilla. Ilmasta saadaan tarvittaessa saman tien myös happea pilottien happilaitteisiin. Yhtiö myy kehittämiään ja valmistamiaan siirrettäviä kaa48 ILMAILU monen maan Myyntivastaava ja yhteistyökoordinaattori Rami Hakala esitteli peräkärryä ja laitteistoa Jämillä. J Laser Gas Oy:n laitteistoilla valmistuu erittäin puhtaita kaasuja eri maiden ilmavoimien käyttöön parissa minuutissa. sugeneraattoreita, joilla saadaan muutamassa minuutissa laitteiston käynnistämisen jälkeen puoliläpäisevän kalvon avulla hyvin puhdasta typpeä, jota käyttäen lämpöhakuisen ohjuksen lukupään vastaanottamat häiriösignaalit vähenevät, mikä parantaa ratkaisevasti ohjuksen osumatarkkuutta. Ei siis ole ihme, että asiakkaita ovat mm
Ilmavoimien optimistisimmis- teissa ja Hollannin F-16-hävittäjissä käytetään AIM-9 Sidewinder air-to-air-ohjuksia, joiden tarvitsema jäähdytyskaasu tuotetaan Laser Gas Oy:n laitteilla. Hollannin ohjushuoltokeskus on Euroopan suurimpia ja siellä on Laser Gasin kiinteä laitteisto. Tästä peräkärrystä saadaan sekä typpeä ohjuksiin että happea piloteille. sa suunnitelmissa jokaista Hornet-hävittäjää kohti olisi käytettävissä yksi generaattori. Suomen Ilmavoimien Horne- Superpuhdasta typpeä muutamassa minuutissa tuottavan peräkärryn käyttöpaneeli näkyy, kun takaluukku nostetaan ylös. pötila alkaa nousta 196 °C yläpuolelle. Laser Gas Oy:n laitteet tuottavat sairaalakäyttöön hyväksyttyä medical grade -happea itsenäisesti kenttäoloissa. Tarvittaessa virhe korjataan adapteria käyttämällä tai avaamalla pistoke, jossa muutetaan johtojen järjestys. Sisuskalut saadaan näkyville nostamalla ylös sivupaneeleita. Yhdistelmälaitteen säätöpaneeli (oikealla). Kotimaisessa ja ulkomaisessa teollisuuskäytössä yrittäjän hankkima oma kaasuntuotantolaitteisto saattaa olla huomattavasti edullisempi ja varmempi tapa huolehtia kaasun saannista tehdasprosessiin kuin luottaa ulkopuolisiin toimituksiin. Yhtiö valloittaa kotimaan ja maailman markkinoita Kankaanpäästä käsin. Yhtiö on saanut myös Innosuomi-innovaatiopalkinnon vuonna 2005. ILMAILU 49. Laser Gas -yhtiö käyttää öljyttömiä painepumppuja ja tehokasta suodatusta. Spike-ohjukset ovat toinen ohjustyyppi, jossa Laser Gasin järjestelmä on käytössä mm. Melkein kaikki työntekijät ovat serkkuja keskenään. JT Cooler tarkoittaa yhtiön itse rakentamaa Joule-Thompson Cooler -jäähdytintä, jolla voidaan testata kaasuntuotanto ja jäähdytyksen toiminta ennen typen siirtämistä ohjuksen järjestelmään. Mitä alhaisempi ohjuksen jäähdytyskaasun lämpötila ohjuksen hakupäässä on ja mitä vähemmän epäpuhtauksia kaasussa esiintyy, sitä tarkemmin ohjus osuu maaliinsa. 7/2011 Vaiettu totuus lienee, että varhaisemmat menetelmät kaasun puhdistamiseksi olivat tehottomia ja ohjusten osumatarkkuus vain välttävä tai jopa huono. Typellä huolletaan myös isompia ohjuksia ja elektroniikkaa. Katastrofialueilla tarvitaan heti alkuvaiheessa lääketieteellistä happea, jota voidaan tuottaa siirrettävällä generaattorilla. Epäpuhtauksista kuten hiilidioksidista, hiilivedyistä ja kosteudesta olisi vain haittaa. Suomen ja Hollannin maavoimilla. Yksi esimerkki kriisinhallinnan puolelta on EU:n nopean toiminnan joukkojen taannoinen kriisinhallintaoperaatio Kongossa, jossa kenttäsairaaloiden hapensaanti turvattiin Laser Gas Oy:n siirrettävällä kalustolla. Tämä takaa sen, että jäähdytykseen on aina saatavana erittäin puhdasta typpeä, josta puuttuvat jalokaasut ja muut epäpuhtaudet. Wrong direction -varoitusvalo kertoo, onko sähkövirran vaiheistus oikea vai väärä. Sidewinderin eri versiot ovat ohjuksen 50 vuoden iästä huolimatta edelleen käytössä noin 40 maan ilmavoimissa ja Boeing tukee niiden tuotantoa aina vuoteen 2055 asti, joten markkinoita riittää. Laser Gas työskentelee yhteistyössä myös ohjusvalmistajien Raytheonin ja Rafaelin kanssa. Yhtiön laitteistoilla ja puhtailla kaasuilla on käyttöä myös si- viilielämässä. Suomen Puolustusvoimilla ei ole ollut kertaakaan huomauttamista kaasunäytteiden laadusta vuonna 1998 alkaneen yhteistyön aikana, kertoo tekniikasta vastaava Rami Hakala
Raahasin laatikon työpaikalle ja varastoon. MiG-21 olisi tietysti se ultimaalinen sotaratsu. Hyvin pakattu Fei Baon sarja on pääosin aivan kelpoa tekelettä, tosin aivan totuudenmukainen se ei ole. Koska len- nokki on pitempi kuin pieni rakennuspajani ja ulkona ennätystalvi, oli äkkiä keksittävä paikka, jossa rakentaa. Hämmästyksekseni hypistelin valtavaa laatikkoa kotipihallani jo kolmen viikon kuluttua tilauksesta. Suunnittelemalla jokaisen työvaiheen huolellisesti etukäteen siellä pystyikin rakentamaan aivan kelvosti. Se on sitä siksi, että kysymys on aina kompromissista monen osatekijän välillä. mat mallia 21 MF, kotoinen BIS täytyisi muokata sellaisesta. Runko oli kahdessa osassa ja koko kone mahtui laatikkoonsa, joten työn sai pois esiltä ja säilöön ketterästi. Siinä mielessä 19401960-luvun designit ovat aika kiitollisia skaalakohteita RCjetiksi. Siipien kärkiväli on aavistuksen suurempi kuin 250 cm pitui7/2011 50 ILMAILU. Suurin ulkoinen ero on BIS:n ohjaamon takana rungon päällä oleva lisäpolttoainesäiliö. The Patarauta. Ilmavoimien lähihistoriaa Uuden turbiinikoneen hankkiminen on aina hiukan kinkkinen juttu. Sarja tulisi valkoisena ilman varsinaista väritystä, mikä osaltaan myös alensi hintaa. Koska Starfighter oli jo koettu, olin pyöritellyt mielessä MiG21:n rakentamista jo vuosia ja törmännyt aina samoihin seiniin. Siksi ajattelin muutostyön olevan tehtävissä aika helposti. Sarjojen hintaero on tuntuva, koskapa toinen on mallia Kiina ja toinen tehdään Tsekin tasavallassa. Koska molemmat yhtään kelvolliset migisarjat maailmalla, FeiBao ja Airworld, ovat molem- Seuraavaksi rakentaja etsii so- pivaa työtilaa. Suomen Ilmavoimien konevalikoimasta kautta vuosikymmeninen löytyy oikeastaan vain hyviä vaihtoehtoja RC-jetin esikuvaksi. Entäs jos mieliikin jotakin hieman omaperäisempää ja oman maankin historia kiinnostaisi. Hassua on se, että molemmissa maissa on tehty niitä oikeitakin! etsimässä Taloudellisen tilanteeni ollessa hiukan kiperä ja rakennusajankin ollessa aika kortilla, tilaus lähti Kiinaan. Maailmalla on saatavana muutama 21:sen sarja, mutta yksikään niistä ei ole omien Ilmavoimiemme käyttämä malli. TEKSTI JA KUVAT TUoMAS PIETInEn Lentävää S kaalalennokin lento-ominaisuuksista todennäköisesti tingitään, jos kone on painava. Se sai siis olla nyt myös jettipaja jonkin aikaa
Kaukoidän sarjojen helmasynti eli liikapaino ei tunnu vaivaavan MiGin sarjaa, sillä osat ovat ilahduttavan kevyitä. Tämä oli mahdollista vain kääntämällä pyörät vaakasuoraan telineet ylös nostettaessa. Oikeassa ne olivat läpimitaltaan 80 cm eli todella suuret. Sävyt menivät kohdilleen. Siipiservot on jo asennettu ja siivekkeiden ohjaintankojen kiinnitysvivut on liimattu kiinni. ILMAILU 51. Servo kääntyy telineen mukana sisään. Paketti on avattu ja sieltä löytyy kaunis MiGin raakile. Suurin kauneusvirhe (tai pienin) olivat päätelineiden pyörät. Kuva Pekka Salmi Vaakakierre menossa. Uskon syyn olevan sangen yksinkertainen: paremmat lento-ominaisuudet, koska siipipinta-alaa on hiukan lisätty. Ero on kuitenkin pieni eikä juuri näkyvä vertailtaessa lennokkia tarkkaan kolmitahoon. Toinen kestoharmi eli laskutelineet vaikuttavat nekin olevan aivan riittävää kaliiperia tämänpainoiseen lennokkiin (niin ainakin luulin). 7/2011 Nokkapyöräohjaus kuten sen pitääkin olla, eli ei vaijereita vaan työntötangot. Finaalinopeus ei ole aivan hitaimmasta päästä. Turku International Air Show, rullaus menossa ja kone yöksi halliin. Se tietysti saa miettimään kestävyyttä. Lennokkiin se ratkaisu olisi turhan vaikea toteuttaa, joten nyt on tyytyminen liian pieniin pyöriin, jotka taittuvat telineiden mukana sisään runkoon tavanomaisesti. Siivet ja sivuvakain esittelyssä. Arvovaltaiset amerikkalaset päävieraat taustalla. Lennokki vaatii paljon tilaa kääntyäkseen ylipäätään minnekään. Kuva Pekka Salmi seen runkoon kuuluisi eli 140 cm. Siivenkärkiin on tehty myös viisaasti hiukan washoutia, jonka tarjoitus on estää kärkisakkailua. Kuva Miikka Salmi Kohta taas maan kamaralla Turun mukavan kookkaalla kiitotiellä. Kuva Juha Kallinen Lennokki Rissalassa 100-prosenttisesti oikean MiGin siivellä
Jos perustelisin projektejani joskus puhtaalla järjellä, en hankkisi suurempia lennokkeja kuin pajaan mahtuu, mutta minkäs teet. Sikäläiseltä kauppiaalta sainkin ladattua kelpo rakennusohjeet PDF-muodossa iPhoneen. Onneksi esikuvakin oli aika kuhmuisen näköinen. Valkoisella lennokilla hankien keskellä rullailu on ainakin valokuvaamisen kannalta aika hankala tilanne! Ilman maastovärejä ja lisätankin muotoilua lentopaino asettui kuivana alle yhdeksään kiloon, mikä kieltämättä nosti tunnelmaa. Sitten oli vuorossa kittausta ja hiomista. Luulin tämän työvaiheen loppuvan jo pian maalauksen alkaessa. Mittailun jälkeen tein 2 mm lentokonevanerista pari muo- lenkiintoinen juttu, ettei vanhoista neuvostomaaleista ole kunnon maalikoodeja. Lennokki on tekniikaltaan muuten aika tavanomainen, mutta rungon alla olevat kolme ilmajarrua ovat ehdoton bonus. Aurinko alkoi tosin jo vähän näyttäytyä lupaillen kevään tuloa jossakin vaiheessa. Enkä punninnut konetta. 1/72-mittakaavan selkäkyttyrä kädessä. Hiomiseen meni vain ehkä tunti-pari. Päätankkikin pitäisi vielä mahduttaa sisälle. Kun muodot olivat riittävän kohdillaan, alkoi pahimpien kolojen kittaus ja sitten päällystys yhdellä kerroksella 90 gramman lasikuitukudosta. Hankalin kohta eli rungon ja selkäkyttyrän kaareva liitoskohta rungon sivuilla tuotti päänvaivaa. Helmikuun alussa MiG oli edennyt jo rullauskuntoon. Patrik seurasi touhua hetken sivusta ja keksi paljon fiksumman tavan. Väärin! Kun sopimani aika tutussa automaalaamossa alkoi, kävi ilmi, ettei kittailuni riittänyt vielä laisinkaan. Rakentaminen eteni mallikkaasti varastossa noin kuukauden päivät, kunnes sekin tila kävi pieneksi. Hän rakensi vieressä sopivasti omaa ensijettiään, Boomerang XL -lennokkia. Siitä mittailin ja suurensin 1/6-kokoisen mitat. Seuraava työvaihe eli lennokin selän muokkaaminen olikin sitten jo hankala. Hetken hakemisen jälkeen ystäväni ja kollegani Patrik Raski ymmärsi ahdinkoni ja tarjosi ensiluokkaista autotalliaan rakennustilaksi ja taas oli homma kertaalleen pelastettu. Kun raaka muoto oli saatu tehtyä, alkoikin työläs hiominen. Ne näyttävät kieltämättä aika hurjilta kauhoilta ollessaan alhaalla. tokaarta rungon yläpuolelle ja ajattelin yksinkertaisesti liimata styroksipalikat sitten runkoon ja työstää. Parin päivän maalailun jälkeen aikavaraus loppui ja kun autoni moottori meni juuri sopivasti rikki, hain MiGin maalaamosta Lennokin värit olivat sikäli mie- Turbiini on kiinni. Teho-painosuhde olisi hävittäjämäinen kuten kuuluukin. Metodi vaihtui siis manuaaliseen eli avasin Laukkasen MiG-21-kirjan.Halusin lennokin näkyvän taivaalla riittävän hyvin, joten en halunnut yläpuolen maastokuvioista liian tummia. Mainittakoon vielä, että rapakon takana suihkulennokkien rakentaminen asiakkaille on bisnestä ja merkittävä osa muutenkin kiireisistä harrastajista luottaa rakentamisessa mieluummin ammattireiskoihin kuin omiin käsiinsä. No, oma apu paras apu, ja Åke Blomqvistia mukaillen: "Kiinni runkoon!". Erityisesti rungon ja kyttyrän saumakohdat olivat työläitä saada näyttämään hyviltä. Siispä ruiskutin ensin hiontamaalia, hioin, kittasin, ja taas lisää hiontamaalia pintaan. Sirkkeli ja epäkeskohiomakone imureineen tekivät työstä nopeaa ja tarkkaa. Kentällä ja taivaalla ne kaikki ovat kuitenkin liian pieniä. Ne voi sitten kyllä itse rikkoa. Maali on kaksikomponenttista automaalia kiiltoasteeltaan 15 % eli melkein täysimattaa ilman lakkaa. Suojasin rungon leveällä teipillä, ja kun hartsi oli kuivaa, leikkasin ylimääräisen lasikuidun pois varovasti pyörittelemällä sormin Dremelin katkaisulaikkaa. Wren 120 töhähti laakista käyntiin ja kaikki toimi mallikkaasti. Amerikkalaiset eivät tätä tietenkään niele. Sitä ei viitsinyt siistissä autotalli-kuvausstudiossa tehdä, joten menin ulos pakkaseen. Sahasimme polystyreenimuovista sirkkelillä noin sentin paksuisia viipaleita, joita sitten liimattiin limittäin pitkin runkoa. Kuten tavallista (!), minkään- laisia rakennusohjeita ei toimiteta sarjan mukana. Tuomo Kärki lahjoitti minulle ystävällisesti Fujimin 1: 72 MiG-21 BIS -muovimallin, josta otin mittoja selkäkyttyrää varten. Jälkipoltto-LEDit näkyvät etualalla. Selkäkyttyrä rakennettiin polystyreenistä. 52 ILMAILU 7/2011. Luotetaan siis, että rakentaja tietää, mitä tekee
Lennokki on todella hienon näköinen ilmassa ja sopivan haastava lennättää. Ensimmäiseen laskuun avasin laippoja ensin myötätuuliosalla puolet ja finaalikaarrossa kokonaan. Lähettimestä voi myös halutessaan tehdä miksauksen, jossa luukut menevät kiinni sopivalla viiveellä pyörien mentyä sisään. Pahinta oli, etteivät värisävyt näyttäneet ollenkaan oikeilta. Viimeinen lasku meni pitkäksi ja nokkapyörän kiinnitys irtosi epätasaisessa maastossa. Deltasiipisenä lennokkina MG kestää laskussa kohtauskulmaa ällistyttävän paljon toisin kuin esim. Silitin koneen ja pienen trimmailun jälkeen tyydyin kaartelemaan rauhallisesti kentän ympärillä. Otin sen siis koneesta pois. Nyt kaikki toimi, ja koska luukut ovat erillisessä kytkimessä, ne voi sulkea esim. Kuva Patrik Raski Kone on rullauskunnossa ja lähti käyntiin laakista. Suuntasin Nummelaan eikä paluuta enää ollut. Työnsin kaasun rauhallisesti täysille laippojen ollessa nousuasennossa. Ensilento tehtiin siis laskutelineet alhaalla. Kaarrot olivat pakostakin aika laajoja, mutta lennokki oli hallinnassa. Tunnukset olisi tietysti parempi maalata, mutta päädyin niiden osalta kompromissiin. Aloitin oman pienen pajani suojaamisen pahvilevyillä ja hain uusia maalisävyjä. Lopullinen muoto löytyi epäkeskohiomakoneella. Nyt MG mittasi taivasta aivan toista tahtia ja myös pystyliikkeet onnistuivat helposti. Mutta kun maalihöyryt hälvenivät, ja ulkonakin lumi suli, oli aika ihastella lopputulosta. Kääntelin varret takaisin ja lennätin vielä kaksi lentoa lisää. Kokardit ja heittoistuinmerkit ovat TarraArskalta Jämijärveltä tilattuja vinyylitarroja, kun taas MG-130 numeron ja sivuvakaimen ilvestunnuksen maalasin maalausmaskien avulla. Expon jälkeen oli ensilennon aika. Muutama päivä suojavarusteet yllä maalaten pystysuorassa olevaa lennokkia opetti taas jotakin tilan merkityksestä. Niiden saapuessa selvisi, ettei ongelma ratkennut niillä. Kuvaajana oli Jukka Huppunen. Värityksestä tuli oikein hyvä. MG ohjautui asvaltilla mukavasti ja kohosi melko reilulla ve- dolla ilmaan. Toisen Maalaamossa valkoinen vaihtui maastoväreihin. päätelineen sylinteri vuoti. Lentojarrujen aukeamista en nähnyt keskittyessäni laskuun, joka päätyi radalle, ja kone jopa pysyikin sillä loppuun asti. Starfighter. Viimeinen kanto kaskessa oli Jetronicsin laskuteline- ja ovisekvensseri, joka tuntui unohtavan sinne tekemäni asetukset. Lopulliset sävyt sotkin yhden hyvän valokuvan perusteella, joka lähetettiin minulle lennokit.net-sivustolla. Paikallistin sen ensin laskutelineventtiiliin, jonka lähetin valmistajalle korjattavaksi tilaten samalla pari uutta. Laskutelineitä riivasi ongelma, joka esti niiden nostamisen. Pienillä korjauksilla siis selvittiin. Laskutelishow jatkui. Radioissa oli vielä yksi (!) kanava vapaana ja kytkin telineluukut sille. Totesin tehojen olevan melko riittämättömiä pystyliikkeisiin. laskun ajaksi. vuokra-autolla, johon se juuri ja juuri mahtui. Seuraavilla lennoilla sain kuin sainkin laskutelineet menemään sisälle asti ja luukut kiinni. Kiitotien päässä suhisi äreän näköinen hävittäjä. Kuva Patrik Raski Kotonahan loppu oli kuitenkin tehtävä, vaikka ulkona oli vielä talvi. Maalasin yläpuolet uudestaan kynäruiskulla ja nyt rajauksetkin näyttivät oikeammilta. Kuva olikin ratkaiseva elementti koko värityksen onnistumisessa, sillä kännykän ruudulta tarkastelemani kuvan perusteella sotkin vaalean ja tummanvihreä/ ruskean sävyn käyttämällä sekä vanhoja että uusia, tummempia sävyjä. Löysin siihen uuden O-renkaan Tiivistekeskuksesta. Laivueenkomentajakin tuli ihastelemaan lennokkia ja kehui ILMAILU 53 7/2011. MG on käynyt jo Kuopiossakin Karjalan lennostossa, jossa se nostettiin MG-129:n siivelle kuvaajien ikuistettavaksi. Ne kun roikkuvat aika matalalla ja rikkoutuvat helposti. Alhaalla jarruttavat telineet ja avonaiset luukut hidastavat lennokkia oleellisesti. Rullaus takaisin paljasti telinevarsien kääntyneen ja lennokki rullasi mielenkiintoisesti sivuttain. Se on muuten oikea Speden rautakauppa, jonne ei kannata kiireessä mennä. Maastoväritys on liiankin hyvä lumisessa maisemassa. Alapuoli vielä meni, mutta yläpuoli oli liian vaalea ja rajat liian teräviä. Nyt meni kuvanveiston puolelle. Ilvestunnus valmistui vasta torstaina juuri ennen viikonloppuna pidettävään Model Expoon viemistä! Lennokki palkittiin Expossa suihkumoottorilennokkisarjan ensimmäisellä palkinnolla ja rullasin sillä yleisön edessä
Molemmat MiGit näyttivät kuin samasta purkista maalatuilta. Turku International Airshows- sa kaikki meni lopulta hyvin. Sunnuntaina keli suosi ja MiG lensi onnistuneesti. Siitähän tuli hyvä. Jälkipoltolla taivaalle! Kuva Pekka Salmi Lennokkiaiheesta kiinnistuneille video Wren-moottoreista osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=yBW3grhYGLw 54 ILMAILU 7/2011. erityisesti värisävyjä. Pakko myöntää, että kokeneimman MiG-21pilottimme Pauli Perttulan hymy näytöslennätyksen jälkeen nollasi kaiken väsymyksen ja välillä turhautumisenikin tähän haastavaan lennokkiin. Maalaus on valmis. Perjantaina pieni tekninen ongelma esti harjoittelun ja lauantaina satoi juuri lennokkislotin kohdalla
Lindbergille järjestyi lento myös juuri Euroopan mestaruuden voittaneella Arcus-koneella Hannu Nurmirannan kanssa. Keskusteluissa oli esillä Räyskälän historia ja tulevaisuuden kehitysnäkymät. Lisäksi keskusteltiin laajasti harrastusilmailun nykytilasta. Vierailu toteutui Hämeen Ilmasillan Hannu Nurmisen aloitteesta. Lindberg on toki viettänyt Räyskälässä aikaa useita viikkoja ollessaan vuosina 1975 ja 1976 purjelennon MM-kisojen toimitsijatehtävissä Seppo Hämäläisen vetämässä tulospalvelutiimissä. Briefingissä eturivissä vasemmalta kapteeni Runo Keltanen, kenraalimajuri Jarmo Lindberg, Hannu Halonen ja toiminnanjohtaja Riku Rissanen. ILMAILU 55. Tärkeä osa vierailua oli lentäminen nykyaikaisella kaksipaikkaisella purjekoneella. Lindberg lensi Räyskälään Pilatuksella kapteeni Runo Keltasen kanssa. Aikaisempien K-7- ja Puchacz-koneiden jälkeen kokemukset olivat ilmeisen positiiviset. Räyskälä-Säätiön toiminnanjohtaja Riku Rissanen esitteli säätiön toimintaa sekä ilmailukeskusta yleisesti ja Urheiluilmailuopiston rehtori Sakari Kuosmanen esitteli opiston toimintaa. tekstI hAnnU hALonen kUvAt häMeen ILMAsILtA Jarmo Lindberg ja Hannu Nurminen valmiina lennolle DuoDiscuksella. Ilmavoimien I Räyskälässä Hämeen Ilmasillan puheenjohtaja Hannu Nurminen ojentaa Ilmasillan viirin Jarmo Lindbergille. komentaja lmavoimien komentaja kenraalimajuri Jarmo Lindberg vieraili Räyskälässä perjantaina 5.8.2011. Käynti oli ensimmäinen Ilmavoimien komentajan tekemä vierailu Räyskälän ilmailukeskukseen. Lupakirja uudistettiin vuonna 1994 ennen vuoden mittaista USA:n komennusta, mutta työkiireet eivät ole antaneet mahdollisuutta aktiiviseen harrastamiseen. 7/2011 Molemmat vieraat istutettiin DuoDiscuksiin ja heille esiteltiin nykykoneen ominaisuuksia mukavassa säässä. Lindberg lensi ennen uraansa Ilmavoimissa purjekoneilla Selänpäässä yli 200 tuntia
Konetyypin suosiota selittää helppo lennettävyys sekä anteeksiantavan ja turvallisen koneen maine. yli puoli vuosisataa Yksi maailman tunnetuimmista ja eniten valmistettu yleisilmailukone on Cessna 172. Siitä alkoi Cessna 172:n kehitystyö. 56 ILMAILU Cessna 172 K onetyyppi lensi ensilentonsa 1955 ja ensimmäiset koneyksilöt toimitettiin asiakkaille jo 1956. Pääpiirteiltään kone on yhä samanlainen kuin yli puoli vuosisataa sitten lentäneet ensimmäiset C172-koneet. 7/2011. 1950-luvulla Cessnan tehtaalla päätettiin asentaa C170-koneeseen nokkapyörä. Sen juuret ovat syvällä Yhdysvalloissa Kansasin osavaltiossa lähtökohtanaan Cessna 170 -kannuspyöräkone. Toki se on vuosien varrella kokenut pieniä muutoksia ja päivityksiä, kuten tehokkaammat moottorit ja valinnaisvarusteena sisäänvedettävät laskutelineet. Konetyyppi onkin läpi vuosikymmenien säilyttänyt asemansa suosittuna yleisilmailukoneena ja on edelleen sarjavalmistuksessa. Tuotanto jatkuu edelleen ja yli 43 000 valmistetun koneyksilön voimin Cessna 172 on maailman eniten valmistettu yleisilmailukone
TEKSTI mIKKo mäKInEn KUVAT mIKKo mALInIEmI nykyaikaisen harrastelentokoneen sisustuksen ulkonäkö ei eroa paljon edustuskoneen näyttävyydestä. Kone oli vuosimallin 2002 Cessna 172 S, joka oli lentänyt vain 69 tuntia. Uuden koneen varusteisiin tutustumassa matti Hukkanen. ta, mutta harppaus koettiin liian suureksi, joten hankinta kääntyi perinteisillä mittareilla varustettuun koneeseen. Aluksi harkittiin myös lasiohjaamolla varustettua konet7/2011 Koneen varustustaso on kerhon aiempiin koneisiin verrattuna uudella tasolla ja vaatiikin siksi uudenlaista paneutumista. Näin ollen uutta konetta alettiin etsiä aktiivisesti maailmalta. Etsinnän tuloksena löytyi sopiva yksilö Yhdysvalloista. Kaupanteon jälkeen kone laiILMAILU 57. Pientä lentotuntimäärää selitti koneen kokema rullausvaurio ja siiven vioittuminen hallin ovenpieleen osumisessa. Kone oli hiljattain korjattu ja vaikutti paperilla hyvältä, joten hankintapäätös tehtiin puheenjohtaja Kari Häkkisen johtaman hallituksen valmistelemasta esityksestä yleiskokouksessa syksyllä 2009. Lopullinen kauppa tehtiin tanskalaisen Flyvenet-yrityksen kanssa. Kuopion Lentäjät ry tarvitsi nimittäin uuden koneen kalustonsa ikääntyessä ja vikojen lisääntyessä. Kolmipistevöiden ansiosta turvallisuuskin on vanhaan verrattuna eri tasolla. Kuopion Lentäjien Suomen oloissa uusi työkalu, vuoden 2002 Cessna 172 S paikallislennolla nokka kohti kaupunkia Kallansiltojen yläpuolella. siivillään Savon Cessnaa alettiin suunnitella pari vuotta sitten. Yhdistyksen tavoite oli löytää mahdollisimman vähän lennetty ja hyväkuntoinen yksilö käytettävissä oleviin varoihin nähden. Kone hankittiin Carl Bondenssonin ja hänen edustamansa Air Unlimited Swedenin avustuksella. Näin uusi kone olisi tyypiltään ja järjestelmiltään suurimmalle osalle yhdistyksen jäsenistä entuudestaan tuttu. Kerholla on pitkä historia ja hyvät käyttökokemukset Cessna 172 -koneesta, joten myös uudeksi koneeksi valikoitui pienen pohtimisen jälkeen Cessna 172
Ystäviä ja tuttaviakin kehtaa taas viedä nauttimaan ilmailun iloista. 7/2011. Sen jälkeen kone lennettiin Ruotsista Tanskan kautta Suomeen yhdistyksen lennonopettajien Mauri Hälisen ja Antti Mähösen ollessa lentäjinä. Lentokäyttöön yhdistyksen uusi kone, OH-KLE, saatiin maaliskuussa 2010 noin kolme kuukautta suunniteltua myöhemmin. Vaihdosta koitui yhdistykselle luonnollisesti ennalta suunnittelemattomia kustannuksia, jotka koneen hankintahinta huomioon ottaen olivat kuitenkin kohtuullisia. Aivan uusimmissa C172:ssa tämäkin on jo korvautunut Garmin G1000-lasiohjaamolla. Koneen olisi pitänyt saapua alun perin jo joulukuussa 2009, mutta viivästyksistä johtuen toimitusaikataulu hieman venyi. Puuttuva osuus rahoitettiin yhdistyksen omilla varoilla sekä jäsenlainalla. Koneuudistuksen myötä yhdistyksen lentotuntimäärät ovat kasvaneet ja kerhon taloudellinen tilanne on saatu hyvään malliin. Nyt vuosi hankinnan jälkeen soraääniä koneen hankinnasta ei ole enää kuulunut. Koneen saavuttua alkoi perehdytyskoulutus yhdistyksen jäsenille. vattiin kontissa Tanskaan ja myyjä kokosi sen Ruotsissa. Muutokset ja uudistukset aiheuttavat aina myös vastustusta, 58 ILMAILU Juhannukseksi 2010 kone saa- positiivinen vaikutus ilmailuharrastuksen imagolle ja kiinnostavuudelle Kuopiossa. 2002 Moottori Teho Pisin toiminta-aika Pisin toimintamatka Matkalentonopeus Textron Lycoming IO-360-L2A 180 hv noin 6 h 30 min 628 NM (1150 km) matalalla 110 kts (200 km/h), 75 % teholla 8 500 ft korkeudessa 124 kts (225 km/h) Polttonestetankkien tilavuus 56 Gal (211 l) Liitosuhde noin 1:9 Perusmassa 1663 lbs (756 kg) Suurin lentoonlähtömassa 2550 lbs (1159 kg) Hyötykuorma 895 lbs (407 kg) Sakkausnopeus sileänä 53 kts (98 km/h) täysillä laipoilla 48 kts (89 km/h) Nousunopeus 730 f/m (222 m/min) Lisävarusteet Bendix/King KLN 94 GPS Bendix/King KAP 140 2 Axis -autopilotti Bendix/King KMD 550 -monitoiminäyttö Koneen hankinnalla on ollut tiin takaisin yhdistykselle ja lentokäyttöön. Ensimmäisessä 50 tunnin huollossa paljastui kuitenkin ikävä yllätys, sillä koneen kokoaminen ja siipisalon korjaus rullausvaurion jäljiltä ei täyttänyt suomalaisia vaatimuksia. Koneen käyttöaste on pysynyt hyvänä ja houkutellut lajin pariin myös uusia harrastajia. Onnistuneen konehankinnan myötä kerhossa on ryhdytty pohtimaan koulukoneen ja muutaman vuoden aikajänteellä mahdollisesti myös nopeamman matkakoneen hankintaa. Ilman vastoinkäymisiäkään ei hankinta mennyt. Siihen jouduttiin vaihtamaan koko vasen siipisalko. Koneessa on kattava mittarivarustus sekä autopilotti. Sen jälkeen kone on lentänyt varsin aktiivisesti, sillä kahden viimeisen vuoden aikana sille on kertynyt jo noin 650 lentotuntia Uuden koneen hankinnan rahoittamiseksi kerho päätti luopua muista koneistaan eli 1970-luvulta peräisin olevasta C172-koneesta sekä 1960-luvun Piper Cherokeesta. Rahoitus koneen hankkimiseksi järjestyi pääosin Siilinjärven paikallisosuuspankista, sillä kone kelpasi pankille lainan vakuudeksi. Näin ollen kone lennettiin toukokuun 2010 puolivälissä Kuopiosta Vantaalle siiven uudelleenkorjausta varten. Kuvassa KLE on odottamassa pääsyä siipisalon vaihtoon. Tuttu näky savolaisessa kesäillassa. Myös huolto ja varaosakustannukset ovat uuden koneen hankinnan myötä selvästi alentuneet. OH-KLE, tekniset tiedot Cessna 172 S vm. Uuden koneen myötä kerhon matkalentokulttuuri on selvästi aktivoitunut niin Suomeen kuin ulkomaillekin suuntautuvina lentoreissuina. Uuden koneen myötä moni kerholainen on saanut uutta puhtia harrastukseensa. Yhdistys ja sen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koneen hankintaan ja omaksuneet koneen ja sen käyttömenetelmät hyvin. Perinteisiä höyrymittareita ei valikoimassa ole enää lainkaan. mutta valtaosa kerhon jäsenistä on ollut hankinnan kannalla. Uuden koneen hankinnan myötä yhdistyksessä siirryttiin samalla yhden oman koneen politiikkaan
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 7/2011 ILMAILU 59