Numero 8/2007
70. vuosikerta
Hinta 6 euroa
HIGHTECHFinnairin Colin Molloy
PIK-25 Varttimarkka
LENTOKONEKAUPPIAS
LENTOKONE
07008
6 41 488 2 8 880 30
288803-0708
PAL.VKO
Finavian Samuli Haapasalo: EMME UNOHDA HARRASTEILMAILUA
2007-46
"Lentokone putosi veteen". Mitäpä sitä turhaan energiaansa kuluttamaan.
Malmilla jokunen vuosi sitten piipahtaessa SIL:n toiminnanjohtaja kertoili Helsingin Sanomien "minne mennä" palstan toimittajan soitelleen ja kyselleen, että onko tämä totta, että joka viikonloppu on jonkun sortin lennokki-SM-kisa Malmilla. Maailmalla sama meininki: koko ajan porukkaa kisaamassa kun vaan tietäisi mitä ja missä kaikkialla.
Paikallista julkisuutta ilmailukisat saavat hyvin, mutta valtakunnan tai maailmanlaajuisessa mediassa jo selkeästi huonommin. Ja miksipä emme siis tyytyisi siihen mikä tulee suhteellisen kevyesti... Ei päässyt yksikään tapahtuma menopalstalle.
Ei niin, etteikö ilmailua olisi ollut joskus näyttävästi esillä valtakunnallisestikin. Niinpä.
Hyviä kelejä itse kuullekin säädylle ja säädyttömillekin. Tuntuupa siltä, että ilmailuuutinen julkaistaan sitä näyttävämmin ja varmemmin kun kyseessä on vaaratilanne tai onnettomuus.
Tarvitseeko siis jokaisen joka haluaa kilpailla, saada (tai pitääkö) kilpailla juuri siinä sarjassa kun haluaa (ja niiden kanssa kun haluaa). Uskokaapa huviksenne, että alkoi usko loppua siihen, kuinka valtava määrä järjestetään erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä mestaruuskisoja eri lajeissa, sarjoissa ja luokissa. Ja totta se oli, ja toimittaja sanoi, että "olkoot sitten". korkealtajakovaa@gmail.com
Aitajuoksukisa takaperin juokseville
I
soveli seuraili kuluneena kesänä pitkin Suomea ja Eurooppaakin suuntautuneilla reissuillaan ilmailutapahtumien ja etenkin -kisojen huiman laajaa skaalaa. Annetaan paikallislehden vain kirjoittaa tapahtumasta, mutta unohdetaan muu valtakunta. Ei 400 metrin aitajuoksuakaan ole erikseen pari vuotta vanhoilla kengillä juokseville, munasillaan juokseville, takaperin juokseville ja niin edelleen.
Viimeksi Isoveli naureskeli syyskesällä vesilentokoneen kaatumista koskenutta iltapäivälehtiuutisointia. Loppui usko Hesarin toimittajaltakin sarjojen, lajien, luokkien ja ties minkä määritelmän vyöryn edessä. Isoveli
Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Syy huonoon valtakunnanjulkisuuteen löytyy siitä, että me ilmailijat itse teemme harrastuksestamme liian monimutkaista ja vaikeaa etenkin ulkopuolisten silmissä. Se ei ehkä ollut vaan juuri sinun lempi-ilmailulajisi tai sellaisessa muodossa kun halusit. Siis jokunen vuosi sitten. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa.
2 ILMAILU
Muutos on kuitenkin luvassa. Kysymys saattaa olla rahasta, miksi kaikkia D-tutkimuksia ei saateta julkaisuasteelle. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Osa tutkimuksista julkaistaan Onnettomuustutkintakeskuksen (OTK) sivuilla netissä ja painetaan julkaisuksi. 040 594 2362, (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Tutkimuksen julkaisemisella saadaan myös lopettua lehmääkin lennättävät jossittelut, tulkinnat ja huhupuheet. Näin jokainen voisi todeta, kuinka pienistä asioista voi syntyä enemmän tai vähemmän vaarallinen tilanne. Läheltä piti tilanteessa mukana olijan ei tule missään tapauksessa tuntea häpeää asian julkistamisesta. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Koska vain virheistä voi oppia, tulisi jokainen läheltä piti tilanne saattaa kaikkien ilmailijoiden nähtäville. Etu on kaikille yhteinen. Jokainen D-tutkinnan "arvoinen" tapahtuma tulisi julkaista ainakin verkossa versiona, jossa kerrotaan perusasiat: mitä, missä, milloin ja miksi. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
Onnettomuustutkinnat julkisiksi
uten toisaalla tässä ILMAILUSSA kerrotaan, on tänä kesänä tapahtunut varsin useita läheltä piti tilanteita erilaisille harrasteilmailukoneille. Asiantuntemuksesta ei OTK:ssa ainakaan ole pulaa. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Tämä kaikki siksi, että jokainen ilmailija voisi ottaa opiksi tapahtuneesta. Turvallisuudesta huolehtiminen voi olla kallista, mutta kuten minua viisaammat ovat sanoneet, kokeilkaapa todellista onnettomuutta. Valitettavasti läheskään kaikki tapaukset eivät päädy julkaisun asteelle, vaan niistä tehdään niin kutsuttu D-tutkinta, jonka tulokset päätyvät vain OTK:n mappiin keskuksen hyllylle. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri, Mikko Nieminen ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Se se vasta on kallista. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hyviä eläkepäiviä OTK:n Esko "Eko"Lähteenmäelle! Erittäin turvallista syksyä ja talvenodotusta,
K
Mikko Sokero
Tässä numerossa
4 10 14 16 18 19 20 22 24 26 28 30 31 33 34 39 40 41 42 46 47 48 50 52 54 55 ILMAILU esittelee Jarmo Hakalan Varttimarkan 35th International Vintage Glider Rally 2007 Tarkkuuslennon SM-kisat 2007 SAAPUVAT-uutispalsta Jyri Raivio kirjoitti purjelentokirjan Autobensaa lentokoneisiin Vapaasti lentävistä uutta haastetta Ilmailun 5-ottelussa menestystä Rinnakkaislähestymiset kahdelle baanalle Brian Germain koulutti suomalaisia Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Lentopolttoaineiden verotuksessa puolivoitto Colin Molloyn ammattina lentokonekauppias Aikamoinen aikamatka SPR-SIL-leiri Räyskälässä Lost Boys vauhdissa Samuli Haapasalo ei unohda harrasteilmailijoita Kesän lento-onnettomuudet Paavon purjelentonurkka Antti Virmavirta toteuttaa haavettaan Tapaus Copterlinen puinti jatkuu Ilmailu kuulee vitosena Kannen kuvat: Ilmailu 70 vuotta sitten Tero Tuominen (PIK-25) Ilkka Kangastalo (Colin Molloy) Kuppilatiima
ILMAILU 3. Tutkiminen ja sen viimeistely vaikkapa nettiversioksi saattaa olla hinnakasta, mutta se on osa ilmailuturvallisuutta. Etenkin tuo miksi-kysymykseen vastauksen saaminen jokaisessa tapauksessa olisi hyväksi koko ilmailulle. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa
Into kuitenkin hiipui ja osat jäivät varastoon pölyttymään. 14 l/h 17 h
4 ILMAILU. Jarmo Hakala ei kuulunut heihin.
ILMAILU esittelee PIK-25 Varttimarkan
PIK-25 VARTTIMARKKA
kokonaispituus siipien kärkiväli Moottori Teho Matkanopeus 75% (75 hp) sakkausnopeus sileänä sakkausnopeus laipoilla Tyhjäpaino MToW Polttoaine Max PA-määrä PA-kulutus 75% (75 hp) Max toiminta-aika 6,6 m 8,8 m vW 1.9 TDI-jH1 100/120 hp 110 MPH 65 MPH 55 MPH 595 kg 850 kg (max 3.8 G) diesel 240 l n. Useimmat ilmailijat olivat varmoja, että hanke jää vain alaviitteeksi kerhohistoriikkiin. Yhdellä tankkauksella
Suomi edestakaisin
Teekkarien pohdinnat kotimaisesta matka- ja koulukoneesta PIK-sarjan jatkeeksi tuottivat 80-luvulla PIK-25 Varttimarkan
Vahteran suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan ja projektille saatiin mukavasti ulkopuolista rahoitustakin. Varttimarkan kohtalo jäi selvästi kaivertamaan suomalaisten experimentalrakentajien mieliä. Kone lentää hyvässä asennossa.
ILMAILU 5. Elokuun loppuun mennessä Varttimarkka oli lentänyt jo 30 tuntia ilman ongelmia. Päälle tulivat kannus ylhäällä tehdyt rullausharjoitukset, joissa oli jo miltei noustu ilmaan. Siivekkeiden differentiaalia on jo säädetty tavoitteena pienemmät ohjainvoimat. Osia tilattiin ja tehtiin palkkatyönä. Yksi ongelma löytyi ensilennolla: siivekevoimat olivat ilmassa suuret ja kyse ei ollut vastuksesta ohjainlinjassa. 80-luvulla Suhinu-hinauskoneen jälkeen pohdinnassa oli seuraava hanke. Takana oli 11 vuoden rakennusrupeama ja lentolaite oli siten läpikotaisin tuttu. Niitä varten Hakala suunnitteli parhaillaan pakkolaukaisujärjestelmää etureunasta saranoituun kuomuun. TeksTI jA kUvAT Tero TUoMInen
J
okaisen itserakennetun koneen ensilento on jännittävä ja mieleenpainuva tapahtuma. Suomalaisten konetyyppien ensilennot ovat harvinaista herkkua, olkoonkin että vain puoli vuotta aiemmin oli siivilleen noussut toinen samaan sarjaan kuuluva kone, PIK-27 Sehinu. Ilmassa Varttimarkassa ei ilmennyt mitään yllättävää: kaikki perusjutut olivat kunnossa. Alun perin Hakala olisi halunnut lentää ensilennon Helsinki-Vantaalta hiljaisina aamuyön tunteina. Pilotin kannuspyöräkokemus takasi, että laskukin sujui mallikkaasti. VW-diesel veti vaimeasti muristen sinihohtoisen koneen Hyvinkään taivaalle.
- Parin minuutin jälkeen vähensin varovasti tehoja. Sitten oli pakko vähän puhaltaa, kertaa Hakala 20 minuuttia kestäneen lennon jännittäviä alkuvaiheita.
Ei yllätyksiä
Kentän laidalle oli kerääntynyt ilmailijoita seuraamaan ainutlaatuista hetkeä. Mies oli kuitenkin hyvin valmistautunut. Laajemminkin ilmailupiirien mielipiteitä luodattuaan pikiläiset päätyivät koulutusja harrastekäyttöön soveltuvaan pienkoneeseen. kesäkuuta. Lupaa Vantaalle ei kuitenkaan saatu. Hakala odotti kaikessa rauhassa iltaa ja tyyntä keliä. Koelento-ohjelman minimivaatimus on 45 tuntia.
ILMAILU-lehden tutustuessa koneeseen edessä olivat vielä sakkauskokeet. Sen suurin menestystarina on ollut kaupalliseen tuotantoon päässyt PIK-20-purjelentokone. Ari Vahteran 80-luvun puolivälissä diplomityönään suunnittelemassa aerodynamiikassa ei tosin ollut mitään sellaista erikoisuutta, joka olisi etukäteen huolestuttanut. Lisää jännitysruuvia kiristää se, jos kyse on kokonaan uuden konetyypin ensimmäisestä noususta taivaalle. Tällainen tilanne oli Jarmo Hakalalla edessään, kun hän kiinnitti turvavöitään PIK-25 Varttimarkan ohjaamossa 21. Koneessa oli selvästi potentiaalia.
Varttimarkka ilmassa. Silti into hiipui ja lopulta muotit ja valmiit osat jäivät pölyyntymään itähelsinkiläisen varastoluolan nurkkaan. Koneen lento-ominaisuudet sen sijaan perustuivat vain paperitietoon. Hyvinkäällä kun etusektorin pakkolaskupaikat ovat kortilla. Vaikka kone tuntui hyvältä, ilman laskuvarjoa hän ei aikonut perehtyä Varttimarkan sakkausominaisuuksiin.
Yli 20 vuotta suunnittelusta ensilentoon
PIK-25 Varttimarkka (nimi tulee tietysti järjestysnumerosta) oli jatkoa Polyteknikkojen Ilmailukerhon konesarjaan. H-hetki koitti lopulta kello 22.18. Ensilento oli menestys. Senkin toimivuudesta Hakala saattoi olla melko varma, voimanlähdettä oli koekäytetty testipenkissä 30 tuntia ja vielä varmuudeksi kolme tuntia koneeseen asennettuna. Uutta koneessa oli myös Volkswagenin valmistetta olevan, autoon tarkoitetun turbodieselin sovittaminen lentokonekäyttöön
Lisäksi on ulkomaan terminaalina tunnettu lennonvalmistelurakennus sekä kuivakäymälä, joka on tietenkin kotimaan terminaali. Virtajohtimina toimivat alumiinilistat.
Savikon lentopaikan uusin rakennus on neljän koneen peltihalli. varsinainen kentän rakentaminen oli helpoin osa-alue. Itse ilmailuviranomaisen osuus tässä toimi lähes mallikelpoisesti, muistelee jarmo Hakala hankkeen vaiheita.
v
EFNS Nurmijärvi Savikon lentopaikka
Tasainen lattia mahdollistaa takarungon käyttämisen nukkumatilana. Tästä mahtuu mies takarunkoon yöpymään. kaikki oikeusasteet käytiin läpi. Edustan ruohotus on vielä keskeneräinen.
ILMAILU 7. Lupaprosessi ympäristölupahakemuksesta siihen, että kentälle saatiin käyttölupa kesti kolme vuotta ja neljä kuukautta. reunaesteitä ei ole, koska kenttä on keskellä kaurapeltoa. Lentopaikkaa ei ympäristörajoitusten vuoksi saa käyttää ilman ennakkolupaa. Toissa vuonna kentälle rakentui neljän ilmailuharrastajan talkoilla 450 neliömetrin halli. Helsingistä Hämeenlinnaan päin moottoritietä ajettaessa voi kentän tuulipussin nähdä tien vasemmalla puolella. kiitotie 05/23 on 440x25 metriä ja ruohopintainen. Akku on siirretty taakse painopistesyistä, koska VW-moottori on alkuperäistä raskaampi. - Tämä tuotti hillittömän määrän paperia ja toki myös tietämystä siitä, miten nykyinen yhteiskunta toimii tällä sektorilla. Halliin mahtuu neljä konetta. Asia on testattu pahvimallilla jo suunnitteluvaiheessa.
arttimarkka operoi nykyisin savikon yksityiseltä lentopaikalta. varttimarkan ohella siellä majailevat Fly Baby, Ikarus ja Coyote
Monet ideoista ovat kauniin yksinkertaisia. varusmiesaika sujui luonnollisesti Ilmavoimissa apumekaanikkona. X-harrastuksen pelisäännöt ovat Hakalan mielestä meillä kohdallaan. Itseasiassa Varttimarkka soveltuu itsessäänkin leiriytymiseen. silloin toimikuntien puheenjohtajat olivat myös liiton hallituksessa. Varttimarkka matkasi Aavahelukalle yhdessä Markku Tuunaisen ohjaaman RV-6:n kanssa. Uudet X-koneet puolestaan rakennetaan yhä useammin eriasteisista rakennussarjoista. olen kuullut että meilläkin suomessa on yritetty hyväksyttää menetelmää, että rakennussarjan ostaja menisi pajalle "lomailemaan" ja ikään kuin rakentaisi sen itse. Takarungon järjestelmät ja ohjainvälitykset on sijoitettu sivuille niin, että tasaiselle lattialle voi kömpiä nukkumaan. Puolet PIK:n lopulta valitsemaa
8 ILMAILU. A2 tuli 1974 ja yö-vFr 1976. - siinä ohessa osallistuin kerhon koneiden huoltoihin parhaimpina vuosina 400 kerhotyötuntia vuodessa. Uusi suomalainen ilma-alus on lentänyt. Ilmailu-ura alkoi perinteisesti liidokkien rakentamisella kansakouluikäisenä. Matkalentäminen on Hakalan läheisimmäksi tuntema moottorilentämisen laji. Tulisi sitten kotiin "tekemällään" koneella. Toinen on vanhojen tyyppihyväksyttyjen koneiden siirto X-puolelle erilaisten muutostöiden myötä. Ultratoiminnasta voisi sanoa: ollaan keksimässä mopo-cessnaa uudelleen. - osallistuin nurmijärven ilmailukerhon Fly Babyn rakentamiseen pienellä panoksella.
j
Kaasu on sijoitettu keskelle. Pysäköintijarru ja mekaaninen varalla oleva tehonsäätö ovat sen vieressä.
Yksinkertaista mutta toimivaa
Rakentamisen aikana Hakala toi Varttimarkkaan paljon muutakin uutta. - näinä 17 vuonna olen toiminut lähestulkoon kaikkien lentokonejärjestelmien kouluttajana poislukien voimalaitteet. Hakala työskentelee Finnairin tekniikassa kouluttajana niin perus- kuin tyyppikoulutuspuolella. Hakala päätyi saman valmistajan moderniin diesel-voimanlähteeseen (VW 1.9 TDI-JH1). Määräykset kiristyvät, tulee byrokratiaa ja tuotevastuulait. Hakala on huolissaan moottorilennon tulevaisuudesta. Aina oppii uusia osaalueita tekniikasta. VW Kuplan boxer-moottori. - Ultralentokoneet ja toiminta niillä ovat pelastus, kunnes silläkin sektorilla kiristetään määräyksiä. Kuvassa näkyy siivenkärjen matkatavaralokeron luukku.
Turbo-diesel voimanlähteenä
Kokonaan oman haasteensa toi uuden moottorin soveltaminen Varttimarkkaan sopivaksi. vuosina 1982 - 1996 Hakala oli Ilmailuliiton experimental-toimikunnassa, josta kuusi viimeisintä vuotta puheenjohtajana. Toinen oivallus ovat siivenkärkiin sijoitetut matkatavaratilat, joihin kumpaankin voi ottaa 5 kiloa pehmeää rahtia. Koelento-ohjelmassa on tehty jo yksi Lapin keikka. Afrikassa olen käynyt Marokossa. Alun perin teekkarien mielessä oli käynyt mm. silloin kiloja minulla oli 103, nauraa Hakala. koneena on ollut Piper Arrow. Kyljen luukkukin on mitoitettu tätä tarkoitusta silmällä pitäen. ne antavat rakentajille melko vapaat kädet toteuttaa kokeiluita, jotka ovat yksi kiehtova osa-alue experimentaltoiminnassa. Tämä ei ole mielestäni enää harrasterakentamista. - Minua kiinnostaa se, että voi kehitellä työja rakennusmenetelmiä. - Moottorilentoharrastusmahdollisuudet ovat karkaamassa tavallisen kuukausipalkkalaisen ulottumattomiin. Hakala harrastaa matkalentämistä ja usein yövytään koneen vieressä. Tekniikka sydämen asiana
armo Hakala (54) on koulutukseltaan autonasentaja, lentokonesähköasentaja ja elektroniikkateknikko. - siitä lähtien osallistuin niihin 14 kertaa, jopa kerran PM-kisoihinkin ruotsissa. Palkintona on koneen päällikön paino konjakkia. Lisäksi hän on käynyt lukuisia liikennekoneiden tekniikan tyyppikursseja. 1972 syksyllä aloitin silloisen Finnairin Ilmailuopiston asentajakurssilla. opettajana toiminut risto räisänen sai Hakalan innostumaan lentolupakirjakurssista. - samalla kun on vapauksia toivon mukaan osaamme ottaa myös vaadittavan vastuun.
Jarmo Hakalalla on syytä tyytyväisyyteen. - Mielenkiintoisin kilpailu, johon olen osallistunut oli 1993 Cognac-ralli ranskassa. Ainoa este on vielä suunnittelematta oleva tuuletus nukkujan hapensaanti on taattava.
Tein myös vileniuksen veikon ja Marjatan osprey 2:n ja Paavolan jukan Lancair 320:n sähkö- ja radioasennukset. experimental-rakentamisen Hakala näkee jakautuvan selvästi kahteen osa-alueeseen. Tarkkuuslennon sM-kisoihin Hakala osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1976. rakentaminen tuli mukaan, koska tekniikka on aina innostanut Hakalaa enemmän kuin vaikkapa kaunokirjallisuus. Finnairin lentokerhon hallituksessa olin kerhomestarina vuosina 1980 - 1995. Esimerkiksi saranoitu mittaripaneeli helpottaa merkittävästi avioniikan asentamista ja huoltoa. sijoitukset viimeisimpinä vuosina oli siinä 10 parhaan joukossa. - Amerikkalaisen muffinssipussin ohjetta mukaillen voisi sanoa: just add the water. Niinpä teltta ja makuupussi sujahtavat näppärästi siipiin. - ensimmäisen lentokokemukseni oli rallyen kyydissä varusmiesaikana. vuonna 1987 uudelleenrakennettu Piper j3 (L4) on edelleen kimppakoneena Pertti elgin kanssa. - Pisimmän lentoni kohde on ollut Malta
Kannus on ohjattava. Elektroniikka liittyy siivenkärkivaloihin.
Lycomingia varten suunnitelluista kiinnityspisteistä voitiin hyödyntää. Lakkapintaa joudunkin viimeistelemään vielä hiomalla. Hakala halusi tehostaa jäähdytystä, mutta kokeilu moottorin alla olevan ilmanpoistoaukon suurentamisella johtikin virtauksen heikkenemiseen. Ratkaisu on vielä väliaikainen. Alkuperäinen auton voimanlähde on kokenut melkoisen muutoksen. Matkalennossa 100 solmun (180 kmh) nopeudella polttoainetta kuluu 14-15 litraa. Ratkaisu oli myös painava, toteaa Hakala mutta vaikuttaa silti tyytyväiseltä tyylikkääseen koneeseensa.
Ohjainpintojen sarvissa on lyijyiset vastapainot. VW:n ominaiskulutus 2600 kierroksella on 165 g / hv / tunti. Tässä tilaa vaikka makuupussille. Lentokonemoottoreissa termi on yleensä FADEC. Jarruneste kulkee alumiinisen laskutelinevarren sisällä.
joittamalla toinen, pieni akku mittaritaulun yhteyteen. Ei siis ihme, että experimental-rakentamisen legenda Kai Mellén on todennut, että moottorin pohtimiseen menee sama aika kuin koneen rakentamiseen.
Vaativa maalausprojekti
Koneen värityksen on suunnitellut Rauno Kekkonen. Niillä saadaan potkurille 30-40 % enemmän tehoa läpi kuin perinteisillä hihnoilla. Tilanne korjaantui pienen ilmanohjauslevyn asentamisella aukon eteen. Bensiinimoottorilla vastaava luku on 240. Taaempi osa toimii lämmityslaitteena. Näin pysähtyminen ei
täristele konetta niin pahasti. Vaihteisto lähinnä tuokin potkuriakselin korkeammalle. Systeemi tunnetaan lyhenteellä ECU (electronic control unit). Lisäksi on erillinen varoitusvalo, joka syttyy jos dieseliä on alle 9 litraa. Koelennoilla lämmöt ovat nousseet 100 asteeseen. - Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että polttoaineen määrä mitataan kapasitiivisesti eli "vaihtovirtavastusta" mittaamalla kahden sisäkkäisen putken välillä. Trimmilaippa liikkuu tehostaen korkeusperäsintä. Tämä takaa sen, että läppä ei vahingossa sulkeudu lennolla.
Sähköinen moottoriohjaus
Moottori on täysin sähköisesti ohjattu. Kolme piti rakentaa lisää. Pyöräjarrujen avulla kone kääntyy miltei paikallaan.
ILMAILU 9. Hakala ei kuitenkaan luota elektroniikkaan 100-prosenttisesti. Aiemmin tyyppiä on tosin käytetty veneissä ja aggregaatteja pyörittämässä. Jäähdytin on jaettu kahteen osaan. Moottoriin onkin rakennettu käsikäyttömahdollisuus, jolla tehoja voidaan säätää. Maalausprosessi oli vaativa, sillä helmiäisen määrän sääteleminen on vaikeaa. Välityssuhde on pieni (1:1,2). Ammatikseen lentokoneen sisustusten kanssa työskentelevä mies päätyi vaaleansiniseen helmiäisväriin, joka vaihtaa sävyään katselukulman vaihtuessa. - Työläs homma, etenkin kun maalaaminen ei ole ominta osaamisaluettani. Moottoriarvojen näytöt välittyvät mittaripaneelin näyttöön Pentti Palosen pelkästään Varttimarkkaa varten ideoiman ja rakentaman tietokoneen välityksellä. Systeemi toimii alipaineella kahden solenoidin ohjaamana. Vaikka sekoitus oli sama, pieniin irto-osiin tuli hieman eri sävy kuin runkoon. Etuna on se, että liikkuvia osia ei ole. Pieni ongelma syntyy, kun startatessa järjestelmien jännite laskee alle 10 voltin ja näytöt sammuvat. Alennusvaihde on toteutettu Optibeltin SPB-kiilahihnoilla. - Moottori on toiminut käsittämättömän hyvin. Yksi Hakalan innovaatioista on mekanismi, joka moottoria sammutettaessa sulkee imuläpän. Sininen tehosteraita luo sille tyylikkään kontrastin. Myös lakkaus vaati tarkkaa kättä, jotta valumilta vältyttäisiin. Tämä ratkaistiin si-
Pieni ilmanohjain ilmanpoistoaukon edessä tehosti jäähdytystä
Suomalaisosanotto on ollut jo pitkään kiitettävä.
10 ILMAILU. 35th International Vintage Glider Rally 2007
LISÄÄ
NITRAA
KONEESEEN!
Slovakiassa, Nitran purjelentokeskuksessa järjestettiin heinä-elokuun taitteessa Vintage Glider Clubin jokavuotinen vanhojen purjelentokoneiden lentotapahtuma
TeksTI jA kUvAT GÖrAn BrUUn
Jos vanha purjekone voi olla tyylikäs ja arvokas hengeltään, tässä teille sellainen: slovakialainen Zlin 23 Honza.
ILMAILU 11
Mahdollisuus oli myös vuokrata paikalliselta kerholta L-13 ja L-23 Blanik -koneita. Suomalaisilla oli yhteinen seurusteluteltta, jossa syötiin omia paikallisesta Lidlistä ostettuja eväitä aamuin ja illoin. Suomesta oli paikalle saapunut suurin osanottajamäärä, yhteensä 16 innokasta joista 12 oli lentäjiä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansainvälistä veteraanipurjelentotoimintaa. Vintage Glider Club Ltd
k
T
ämän vuoden Vintage Glider Rally -tapahtumaan osallistui yhteensä 160 lentäjää 21 eri maasta. Suomen komennuskunnalla oli mukanaan putkessa Ka-6E sekä vuokrattuna L-13 Blanik. Näiden lisäksi muutama suomalainen kävi tutustumassa tapahtumaan. Yhdistyksen kotimaa on englanti kuuluen paikallisten lakien alaisuuteen ja siitä syystä tänä vuonna muutettu Ltd:ksi eli osakeyhtiöksi. Kahdeksan päivän aikana suomalaiset lensivät yhteensä 37 lentoa ja yli 52 tuntia hyvissä sääolosuhteissa. Kaikki tyypit toimivat hinaustoiminnassa hyvin. Mukana olleilla lapsilla oli tapahtuman aikana mukavaa ja he saivat uusia kansainvälisiä ystäviä. Tuttuun tapaan järjestettiin kansainväli-
Mukana 50 veteraanikonetta
Eri maiden osanottajilla oli yli 50 veteraanipurjekonetta mukanaan. Suurin osa suomalaisista ajoi autoilla Baltian ja Puolan kautta Slovakiaan. Suomalainen porukka oli majoitettuna paikallisen kerhon majoitusrakennuksiin, asuntoautoihin sekä telttoihin. Allekirjoittanut suoritti myös vintturihinauskelpuutuksen. Loput tulivat lentoyhtiöiden kyydissä Wieniin ja Bratislavaan.
Keltainen kuin karamelli: L-107 Lunak.
ansainvälinen vGC-yhdistys perustettiin vuonna 1973 englannissa, Husbands Bosworthin lentokeskuksessa. Hyviä nostoja (4-5 m/s) lähes joka päivä ja lämpöä oli parhaimmillaan +39° C. Sää todella suosi osanottajia. jäsenillä käytössä jäsensivut internetissä jäsenet järjestävät eri maissa kansallisia ja kansainvälisiä veteraanitapahtumia kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä vGC:n jäsensihteeriin nick newtoniin sähköpostitse: memsec@vintagegliderclub.org
Pentti Saaristo ja Suomen lippu liehui lipputangossa! Slovakian hintataso oli todella edullinen ja muutamana iltana kävimme Nitran liepeillä syömässä.
Suomen herkut ihastuttivat kaikkia
Päivän lentämisen jälkeen kansainvälinen kanssakäyminen oli mukavaa kerhon terassilla ja juhlateltassa joka ilta. jäsenlehti vGC news ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Meistä pitivät hyvää huolta Meeli Vee ja pääkokkimme
Jutun kirjoittaja lähdössä tyyppilennolle R11b Cimboralla.
12 ILMAILU. Yhdistyksen jäsenillä on oikeus osallistua kansainvälisiin vGC-tapahtumiin. Kilometrejä auton mittariin kerääntyi yli 1800 kilometriä/ suunta. Tapahtuman aikana oli mahdollisuus lentää tyyppejä muun muassa unkarilaiseen R11b Cimboraan. kaikkien maiden jäsenet ovat kuitenkin tasavertaisia keskenään. Hinauskoneina toimi Zlin 226, Z-37 Cmelak sekä ultrat Dynamic ja Eurofox
Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja edistää suomalaista veteraanipurjelentotoimintaa. Lentokentällä sijaitsee kaksi ilmailuyritystä: Aero Slovakia, joka on maan suurin yleisilmailuoperaattori, sekä Aeropro-yritys, joka valmistaa Eurofox -ultrakevytlentokoneita. Väritys on onnistunut.
Oldtimer Finland ry
L
nen ilta, jossa eri maat tarjosivat maansa herkkuja. Yhtä näyttävää kuin aina!
Hannu Niemi ja linjakas Ka-6 E. Suomalaisten pöytä houkutteli kuten aina! Tapahtuman aikana oli myös Slovakian ilta, joka ei tosin ollut yhtä onnistunut ruuan suhteen kuin kansainvälinen ilta. Saksalainen Suomen-ystävämme, Christoph Zahn, lensi taitolentoesityksiä DFS-Habicht -veteraanikoneella sekä soolona että yhdessä englantilaisten omistaman LF-107 Lunak -koneen kanssa. Uudet halukkaat ovat tervetulleita ensi vuoden VGC Ralliin, Itävallan Welsin kentälle 30.7.10.8.2008. Toiminnasta kiinnostuneet voivat anoa jäsenyyttä ottamalla yhteyttä Pekka Hänniseen, puhelimitse 040 733 0060, sähköpostilla: pekka.deltta@elisanet.fi tai Göran Bruuniin sähköpostilla: bruun.goran@ gmail.com
Lentotoimintaa jo vuodesta 1914
Nitrassa on ollut lentotoimintaa jo vuodesta 1914 ja nykyinen lentokenttä on jo paikkakunnan kolmas. Vuosina 1941-1946 täällä rakennettiin niitä 800 kappaletta. kansainvälisiin vGC-ralleihin osallistuminen on helpompaa yhdistyksen puitteissa. Mráz-yhtiö perusti tehtaan Nitraan, joka valmisti Kranich IIb -purjekoneita. Eurofox kannuspyöräversiona. suomessa on monta hienoa veteraanikonetta, jotka kannattaa pitää ilmassa. Valmistustahti on yksi kone viikossa. Musiikkia ja laulua tosin riitti ja juttu luisti mukavassa seurassa. Yhteistyökumppaneita ovat olleet Kouvolan Lakritsi Oy ja Mainos Karre, joita kiitämme saamastamme tuesta.
ILMAILU 13. Suomalaiset ovat vuodesta 2000 osallistuneet VGC-tapahtumiin Taisto Saarisen johdolla, ja väkimäärä lisääntyy vuosi vuodelta. Koneen kannuspyöräversio näytti jo lentokoneelta! Kerrassaan mukavaa aikaa vietettiin Nitrassa. Kuva Néa Kapanen-Niemi.
ukiessanne tätä oldtimer Finland ry:n perustava kokous on pidetty ja toivotaan, että toiminta on lähtenyt pyörimään
Syynä oli, että lauantain suunnistuskokeessa Ismo Aaltosen koneeseen asennettu GPS-loggeri ei toiminut, ja kilpailun johto teki urheilullisen ratkaisun päättäessään, että Aaltonen voi uusia suunnistuskokeen lentäen saman reitin uudestaan. Pronssijoukkue Mauri Hälinen ja Heikki Jouppila jäi vain kahdeksan virhepisteen päähän.
Suunnistusta termiikissä
Lauantain suunnistuskoe lennettiin Räyskälän länsipuolelle laaditulla reitillä termiikkisessä säässä, mikä toi lisähaastetta lentokorkeuden ja nopeuden pitämiseen. Mukana oli kahdeksan joukkuetta, ja mestaruuden vei parivaljakko Nieminen ja Rossi selvällä erolla hopeajoukkueeseen Viivi ja Aki Suokas. Hannu Halonen tämänkin lajin mestariksi
TARKKUUTTA VAATIVAA
LENTOA
Liikennelentäjä ja Suomen Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja Hannu Halonen oli napsinut tänä kesänä jo mestaruuden purjelennossa. 20 kilpailijan suoritukset vietiin läpi kolmessa tunnissa aamupäivän aikana.
V
uoden 2007 moottorilennon tarkkuuslentokilpailu kisattiin mainiossa säässä Räyskälän lentokeskuksessa elokuun alussa. Aaltosen mukaan reitin lentämisestä toistamiseen ei ollut etua erilaisen tuulen ja valaistuksen takia, eikä hän mielestään päässyt samaan rytmiin kuin lauantain lennolla.
Maaliinlaskukoe läpi kolmessa tunnissa
Maaliinlaskukoe lennettiin kiitotielle 26L maalatulle saralle neljän koneen ryhmissä. Laskussa Cessna 152 väkevin laippa-asetuksin.
jäsenet osallistuvat lennon valmisteluun ja olivat koneessa suunnistus- sekä maaliinlaskukokeessa. Perjantain rallilentokilpailu lennettiin tarkkuuslennon SM-säännöillä sillä poikkeuksella, että molemmat miehistön
14 ILMAILU. Nyt "Willen" vuoro oli liidellä moottorin kanssa tarkkuuslennon Suomen mestariksi. Ensimmäisen päivän jälkeen johdossa oli Kuopion Lentäjien Mauri Hälinen, joka teki todella vahvan suorituksen keräten vain 26 virhepistettä suunnistuksessa lennonvalmistelun ja havaintokokeen sujuessa virheittä. Hannu Halonen oli tiukasti kannassa 64 virhepisteellä.
Sunnuntain maaliinlaskukokeen alkua siirrettiin tunnilla. Rallilennon Suomen mestaruuden vei joukkue Heimo NieminenSeppo Rossi.
Maaliinlaskukisassa tuomareilla on vaativa tehtävä. Päällikön vaihto oli sallittua suunnistus- ja laskukokeen välillä. Laskusuorituksiksi määrättiin moottorilasku, pakkolasku, pakkolasku ilman laippoja sekä lasku esteen yli
Tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. Tuloslaskennan venymisestä huolimatta kisatunnelma vaikutti leppoisalta. Harjoituskilpailuissa aiemmin testatussa tuloslaskentaohjelmassa ilmeni virheitä, joita ei pystytty kilpailun aikana korjaamaan ja lopulta tulokset laskettiin pääosin manuaalisesti. Mauri Hälisen toiveet kärkisijoista kariutuivat kannusraudan maakosketukseen moottorilaskussa, mikä toi 100 lisävirhepistettä epänormaalista laskusta. Rallilento todettiin jälleen kerran tehokkaaksi harjoitusmuodoksi henkilökohtaiseen kilpailuun ja moni kokeneempi kisailija lupautui ottamaan aloittelevia tarkkuuslentäjiä mukaan treenattavaksi ensi vuonna. Varsinainen jännitysnäytelmä nähtiin Vitalin kierroksella, jossa kuusi parasta maaliinlaskijaa kilpailee kiertopalkinnosta. Tilavalla kentällä kilpailutoiminta ei näyttänyt häiritsevän normaalia Räyskälän toimintaa juuri lainkaan ja yleisö pääsi halutessaan seuraamaan maaliinlaskukoetta aitiopaikalta laskusaran vierestä. Kahden laskun jälkeen tasapisteissä olleet Sari Aatolainen ja Hannu Halonen uusivat vielä kaksi lisälaskua, ennen kuin Halonen varmistui videotarkistuksen jälkeen kokeen voittajaksi vain metrin erolla.
Joukkuekisan kulta Blue1:n joukkueelle
Joukkuekilpailussa kirkkaimman mitalin vei joukkue Blue1 Halonen/Vähämaa, hopeaa sai Salpauslentoa edustaneet Hiltunen/Suokas ja pronssia Jukolan Pilottien Aaltonen/Lintukangas/Hatara. Kuopion Lentäjien C150 vaikutti olevan normaalia peräpainoisempi, sillä Heikki Jouppilan moottorilasku oli lähes toisinto joukkuetoverinsa laskusta. Lajista kiinnostuneiden kannattaa seurata web-sivuja www.tarkkuuslento.net.
Hannu "Wille" Halonen pääsi esittelemään kanssakilpailijoilleen kuluneen kauden jo ties monettako voittopalkintoaan.
Yleisen sarjan mestarit: Petri Hiltunen, Hannu Halonen ja Sari Aatolainen.
ILMAILU 15. Tasaisen hyvä suoritus varmisti mestaruuden Hannu Haloselle, hopealle kiri Petri Hiltunen ja pronssia sai Sari Aatolainen. Räyskälän lentokeskus osoittautui mainioksi paikaksi myös moottorilentokilpailulle,
tarvittavat briefing- ja suoritustilat sekä kaikki peruspalvelut löytyivät kentältä tai sen välittömästä läheisyydestä. TeksTI jA kUvAT jArI kILPeLÄInen Rallilennossa menestyivät muun muassa Aki Suokas, Viivi Suokas, Heimo Nieminen ja Mauri Hälinen.
Tarkimmin laskukokeesta suoriutui Hannu Halonen yhteensä 36 virhepisteellä. Joukkue voi olla kaksi- tai kolmihenkinen ja kahden parhaan henkilökohtaiset virhepisteet laskettiin yhteen.
Järjestelyistä vastasi Tinttilakki ry, joka selvisi Juha Silvennoisen johdolla tulikokeesta kiitettävästi tuloslaskentaa lukuun ottamatta. Mika Ajomaa hoiti GPS-loggereiden purkamisen ja tulosten yhteydessä kilpailijoille jaettiin aiempien vuosien tapaan karttapohjalle printattu suunnistusreitti, josta oli helppo tutkia omaa suoritustaan
EASA on myös tilastoinut ns. Suuri osa tähänastisista Sport Pilot -lupakirjoista on myönnetty piloteille, joilla on jo aikaisemmin ollut lupakirja. Walter on myös tehnyt laajasti alihankintaa RollsRoycelle. Meille kevyemmällä budjetilla lentäville palstahenkilöt toivottavat hyviä syksyisiä lentokelejä!
16 ILMAILU. Kaupan kohteena oli perinteikäs Walter-moottoritehdas ja etenkin sen päätuote, Walter M601 -turbopropmoottori. Helikoptereille vastaavat luvut olivat 9 ja 19. Konetyypiksi otettiin jo olemassa oleva saksalaiskonstruktio, joka Euroopassa tunnetaan FK14 Polaris -ultrakevytkoneena. Rekisterissä on yli 4000 LSA-konetta, joista noin 950 uutta S-LSA-konetta. Syksyyn mennessä oli myönnetty yli 2100 Sport Pilot -lupakirjaa ja yli 230 opettajakelpuutusta. Huutokaupassa oli yhteensä kuusi tarjoajaa. Lentäminen on turvallisin matkustamismuoto. Annex II eli ei-tyyppihyväksytyt ilma-alukset. Siis jos on muuten varaa ostaa 2-moottorinen suihkukone oman yksityiskäyttöön. Kuva koneesta löytyy ILMAILUSTA 5/2007.
E
Toki haasteitakin on vielä. Tässä aivan uudenkarhea samanlainen kone ultrakevyt-versiona Malmin lentoasemalla. Myös vuokrakoneille riittää kysyntää. M601 saavutti suosiota muun muassa Let 410 -koneen voimanlähteenä ja sitä on myös jälkiasennettu myös Beech King Aireihin. Toisaalta lentokoulut ovat EAA:n mukaan hyvin tulossa mukaan tarjoamaan Sport Pilot -koulutusta ja nuoriakin oppilaita tulee koko ajan lisää. Kuva Nils Rostedt.
E
General Electric osti Walterin
merikkalainen moottorijätti General Electric, joka meillä tunnetaan muun muassa Finnairin lentokoneiden moottoritoimittajana, on käynyt ostoksilla Tsekissä. Tästä huolimatta lentoliikenteen turvallisuus Euroopassa rekisteröityjen lentokoneiden osalta on raportin mukaan varsin hyvä koko maailmassa tapahtui vuonna 2006 liikenneilmailussa 44 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Yleisilmailussa tilastoitiin tyyppihyväksytyille moottorilentokoneille 55 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä 102 henkilöä. Ryhmässä, johon kuuluvat itserakennetut lentokoneet, museokoneet, warbirds-koneet sekä ultrakevyet, tapahtui raportin mukaan 64 fataalia onnettomuutta joissa menehtyi 81 henkilöä.
USA:n tähän mennessä suosituin uusi LSAkonetyyppi on saksalainen CTSW. Sen sijaan vanhemman lentäjäpolven muistamat Walter Mikron ja Minor -mäntämoottorit eivät kuulu kauppaan, ne kuuluvat nykyään LOM Praha-nimiseen yritykseen.
Kevytjetti eBay -huutokaupassa
A
K
un uuden lentokoneen toimitusaika on useita vuosia, ostaja voi olla valmis maksamaan extraa nopeasta toimituksesta. Näin GE saa jalansijan myös turboprop-segmentissä. Koonneet NILS ROSTEDT, MIKKO SOKERO
Q
Cirrus seuraa Cessnan esimerkkiä
USA:n Sport Pilot täytti kolme vuotta
lokuussa tuli kolme vuotta täyteen siitä kun amerikkalainen Sport Pilot -lupakirjaluokka ja siihen liittyvä Light Sport Aircraft -ilma-alusluokka (LSA) otettiin käyttöön. Koneeseen tullaan tekemään joukko modifikaatioita, ei vähiten sen takia, että FK14 nykyversiona ylittää kirkkaasti LSA-koneiden suurimman sallitun vaakalentonopeuden 120 solmua. Nopean toimituksen lisähinnaksi tuli noin 300 000 dollaria, joka palstahenkilöiden mielestä ei ole aivan kohtuutonta... Liikenneilmailussa tapahtui 2006 EASAn jäsenvaltioihin rekisteröityneille koneille kuusi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, mikä myös vastaa kymmenen viime vuoden keskiarvoa. Tarjolla on yli 50 eri konetyyppiä.
C
irrus Design seurasi Cessnan esimerkkiä ja esitteli Oshkoshin AirVenturessa uuden Light Sport Aircraft -koneensa tietenkin alatasoisen ja komposiittirakenteisen. Tähän vaikutti Irkutskissa sattunut ranskalaisen Airbus A310:n onnettomuus. EAA eli Experimental Aircraft Association, joka on voimakkaasti tukenut luokan kehitystä, toteaa Sport Aviation jäsenlehdessään, että alku on ollut lupaava etenkin kuluneen vuoden aikana, kun nyt myös suuret valmistajat Cessna ja Cirrus ovat esitelleet uusia lentokoneita LSA-luokkaan. Huutokaupan voitti 35-vuotias tanskalainen IT-miljonääri Morten Wagner, joka tarjottuaan 1,83 miljonaa dollaria sai uuden koneensa heti käyttöönsä. Näin ajatteli Eclipse Aviation ja möi Eclipse 500-koneen nettihuutokaupassa eBay:ssä. Onnettomuuksissa menehtyi 146 henkilöä, mikä oli keskiarvon yläpuolella. Vaikuttaa siltä, että Sport Pilot on tullut jäädäkseen Yhdysvaltoihin, arvioi EAA.
Yleisilmailu mukana EASAn turvallisuustilastoissa
uroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on julkaissut vuosittaisen yhteenvetonsa jäsenmaidensa lentoturvallisuudesta, johon on nyt otettu ensimmäistä kertaa mukaan myös yleisilmailu. Eräs niistä on nuorten lento-oppilaiden osuus
Sieltä osa lähtee Suomen Ilmailuopistoon Poriin ja loput jäävät Malmille. Teoriaosuus alkoi Ilmailuliiton luokkatilassa. Emme siis ole kovin kaukana siitä, että ilma-alus voisi pysyä taivaalla periaatteessa kuinka kauan tahansa. 31kiloinen hiilikuidusta rakennettu laite, jonka kärkiväli on peräti 18 metriä, kävi lennolla jopa 18 000 metrin korkeudessa. Onnea matkaan! www.salpauslento.fi
H
nglantilaisen Qinetiq-yhtiön Zephyr-lennokki on lentänyt peräti 54 tunnin lennon aurinkokennojen tuottamalla energialla. 34 metrissä tanakasti jököttävä lennonjohto on muutenkin vertaansa vailla: huipputeknologiaa löytyy joka lähtöön eikä ergonomiassakaan ole pihistelty. Koneessa on 7-11 istuinta ja hintaluokka reilut 5 miljoonaa dollaria. Cruise-matkanopeus korkeudella FL310 oli 400 solmua eli 741 km/h. www.qinetiq.com
ILMAILU 17. ILMAILU esittelee Rovaniemen uuden, maskuliinisen lennonjohtotornin seuraavassa numerossaan, joten pitäkää silmät auki ja mieli valppaana.
evyet suihkukoneet, eli Very Light Jetit, ovat viime aikoina saanet paljon palstatilaa, mutta kyllä potkurillakin pääsee, ja vauhdilla. Ensimmäiset käyttäjät löytynevät sotilas- ja viranomaispuolelta. Avanteja on valmistettu vajaat kaksisataa konetta.
Akuilla voi pysyä ilmassa ja todella korkealla.
Auringon voimalla jopa 54 tuntia ilmassa
Salpauslennolla luokka täynnä lento-oppilaita
elsinki-Malmin lentoasemalla kotiaan pitävän ammattilentäjiä kouluttavan Salpauslennon vastikään alkaneella ammattilentäjän kurssilla on parisenkymmentä oppilasta. Kuva Nils Rostedt
-turbiinimoottorit sekä Piaggion "kolmen kantotason" design, joka mahdollistaa 34 prosenttia pienemmän siipipinta-alan verrattuna perinteiseen lentokoneeseen. Salskeat nuoret aloittavat koulunsa tahkoamalla yksityislentäjän lupakirjaan vaadittavia teoriaopintoja. Ennätysvauhdin takana ovat uudet Pratt&Whitney Canada PT6-66B
Piaggio Avanti erottuu takuulla joukosta, tässä Helsinki-Vantaan liikelentoplatalla. Parisen vuotta kuluu, kun näistäkin piloteista osa istuu jo liikennekoneiden perämiesten paikoilla. Piaggio P.180 Avanti II lensi syyskuussa ennätysvauhdilla matkan Indianapolis-Atlanta keskinopeuden kipuessa 345 solmuun (639 km/h). Zephyrissä hyötykuormaa ei tosin saada mukaan kuin pieni kevyen kameran verran, mutta jatkossa tilanne varmasti paranee. Vertailun vuoksi Eclipse 500 -pikkusuihkarin nopeudeksi ilmoitetaan 370 solmua. Lentoonlähtö tapahtui käsin heittämällä ja yön aikana sähköä saatiin litiumrikkiakuista, joita ladattiin päivän aikana.
E
Suoritus on merkittävä sikäli, että 54 tuntia sisältää kaksi yötä. Samanlainen lentokone oli F1-tähti Kimi Räikkösen käytössä. Q
Piaggio nopeusennätykseen
Rovaniemen torni on Suomen korkein.
Suomen korkein torni käyttöön
K
T
ällä hetkellä Suomen korkein lennonjohtotorni on otettu käyttöön Rovaniemellä
Kirjoittajan oli oltava myös kokenut lentäjä. Siksi kirja onkin omistettu hänelle, Raivio kertoo. Raivio kirjoitti syksyllä 2001 kuusi laajaa artikkelia Helsingin Sanomiin lentoseikkailusta, joten se on tuttu laajalle kansanjoukolle. Anssin haastatteluiden ja Tapsan päiväkirjojen lisäksi käytössäni on ollut toimittaja Kavo Laurilan erinomaiset radioohjelmat aiheesta, Raivio kertoo. Hiljaisin Siivin Afrikkaan -kirja on juuri tullut painosta. 170-sivuinen kirja sisältää seikkaperäisesti toimitetun selostuksen lennon kulusta ja niistä lukemattomista vaikeuksista, joita lentäjäpari kohtasi tuhansien kilometrien taipaleellaan. Siksi Jyri oli loistava valinta kirjoittajaksi, Soila kertoo ja selailee samalla oikovedosta. Tapsa itse osasi välittää nämä tuntemukset hienosti, mutta hän ehti sairautensa vuoksi kirjoittaa kirjasta vain osan, joka on mukana sellaisenaan. Vaikka Soilan ja Savolaisen lennosta on jo aikaa seitsemän vuotta, teko on edelleen ilmailijoiden muistissa. Ennen kaikkea kirja on hatunnosto Tapsalle. Vain purjelentäjä ymmärtää asiat siten, että kirjan kirjoittaminen oli yleensä mahdollista. Helsingin Sanomien taloustoimituksessa työskentelevällä Raiviolla on pitkä, lähes 2500 tunnin ja 47 vuoden kokemus purjelennosta, joten kukaan tuskin tulee kyseenalaistamaan kirjan ilmailuun liittyvää asiantuntemusta. Kirja perustuu osin Savolaisen blogikirjoituksiin matkasta sekä Anssi Soilan kertomuksiin. Hän on myös entinen ILMAILUN päätoimittaja. Ilman Anssin apua muiden osien kirjoittamisesta ei tietenkään olisi tullut mitään, Raivio uskoo. Hiljaisin Siivin Afrikkaan -kirja on omistettu toiselle sankarilentäjistä, edesmenneelle Tapio Savolaiselle.
iljaiselo laadukkaan, suomalaisen ilmailukirjallisuuden julkaisemisessa päättyi, kun WSOY julkaisi Jyri Raivion toimittaman kirjan Anssi Soilan ja Tapio Savolaisen tutkimusmatkan omaisesta lentoseikkailusta. Anssi Soila on enemmän kuin tyytyväinen Raivion tekstiin. Raivio on aktiivipurjelentäjä. TEKSTI MIKKO SOKERO
Jyri Raiviolta kirja HelsinkiKapkaupunki -lentoseikkailusta
HILJAISIN SIIVIN
AFRIKKAAN
Toimittaja Jyri Raivio on toimittanut ja kirjoittanut kirjan Anssi Soilan ja Tapio Savolaisen uskomattomasta seikkailusta purjelentokoneella Helsingistä Etelä-Afrikkaan. Se tulee myyntiin syksyn aikana paitsi kirjakauppoihin, myös Suomen Ilmailuliiton SIL-Shop-myymälään Malmille.
18 ILMAILU. Matkassa on runsaasti yhtäläisyyksiä suomalaisen ilmailun pioneerin, Wäinö Bremerin, 90 vuotta sitten tekemästä lennosta läpi Euroopan ja Afrikan.
H
Toimittaja-kirjailija Jyri Raivio ja huiman lennon toinen osapuoli, Anssi Soila, kahlasivat läpi edesmenneen Tapio Savolaisen tarkat muistiinpanot.
Vaikeinta kirjan kirjoittamisessa oli juuri sen oikean tunnelman ja tuntemuksien tallentaminen tekstiksi, kun en itse ollut mukana koneessa. Seitsemän vuotta sitten lennetyn tarinan kirjoittamista kirjaksi on venyttänyt muun muassa se, että Raivio oli pitkällä kirjeenvaihtajakomennuksella Yhdysvalloissa
Autobensiinin käyttö on ollut mahdollista ostamalla STC:n, sekä konetyypille, että moottorille, jotka molemmat vaaditaan tyyppihyväksytylle lentokoneelle. Tällä hetkellä Neste lisää toimittamaansa BE98 bensiiniin Kilpilahdessa 2-5% etanolia valmistusprosessin aikana. Euroopassa EASAn hyväksymät STC:t voi hankkia saksasta, jolloin mukaan tulee saksalaiset lisä STC:t. Autobensiinin käyttö on mahdollista myös tyyppihyväksytyissä koneissa lisätyyppihyväksynnällä (STC), mutta etanolin lisäys autobensiiniin aiheuttaa lisämurheita käyttäjille. Etanolin ja bensiinin seos hyvänä liuottimena voi aiheuttaa ongelmia joillekin materiaaleille. Autobensiinillä höyrynpaine on korkeampi kuin lentokonebensiinillä. Operaatio Pelastetaan harrasteilmailu yliverotukselta
TEKSTI JYRKI LAITILA
AUTOBENSAA LENTOKONEISIIN
Autobensiinistäkö harrasteilmailun pelastus verotuksen tiukentuessa. ILMAILU esittelee viimeisimmät kuulumiset autobensiinin mahdollisuuksista ilmaaluspolttoaineena.
Ilmailuliitto sai torpattua synkimmän harrasteilmailua koskevan verotusmahdollisuuden. Tärkeimpiä eroja ovat oktaaniluku, höyrynpaine, bensiinin varastoitavuus ja sille tehtävät toimenpiteet laadun varmistamiseksi. Höyrylukon synty riippuu polttoaineen höyrynpaineesta: mitä suurempi höyrynpaine, sitä suurempi riski höyrylukolle. Autobensa on kuitenkin yksi mahdollisuus polttoaineeksi muiden joukossa. Veden määrä lisääntyy, jos bensiinissä on käytetty etanolia. lisäystä ei tällä hetkellä tehdä. 5 %:n etanolilisäyksen. Shellille Neste toimittaa V-Power-bensiinin ilman etanolia. Erityisesti autobensiinin talvilaadulla on vieläkin korkeampi höyrynpaine, joka aiheuttaa, erityisesti kesällä käytettäessä, suuren
ILMAILU 19. Naantalissa vastaavaa lisäystä ei tehdä. Putouspaineella toimivat polttoainejärjestelmät eivät ole alttiita höyrylukolle.
Mistä hyväksyntä autobensiinille?
Suomessa tehdyt muutokset autobensiinin käyttöön on tehty perustuen FAA:n myöntämiin lisätyyppihyväksyntöihin (STC). Neste on bensiinin päätoimittaja Suomessa, mutta esimerkiksi ST1:llä on myös omaa tuontia Toisin sanoen autobensiinin käyttö on sallittua lentokoneissa, kunhan koneelle ja moottorille on hankittu tarvittavat lisätyyppihyväksynnät (STC). Tämä vesi ei varsinaisesti aiheuta ongelmaa, mutta pienellä veden lisäyksellä tai etanolipitoisuuden vähenemisellä, tämä alkoholi/vesi -yhdistelmä voi erkautua ja aiheuttaa moottorin sammumisen. Samaa ilmiötä aiheuttavat myös muut hapettavat lisäaineet kuten MTBE, jolla tällä hetkellä korvataan lyijy autobensiinissä.
Mistä tietää onko bensiinissä etanolia?
USA:ssa on käytössä menetelmä, jossa lisäämällä mitta-astiaan 1/10 vettä ja 9/10 bensiiniä, voidaan todeta onko bensiinissä etanolia. Kuva Mikko Maliniemi.
höyrylukon riskin. Sama ilmiö voi tapahtua, jos polttoaine kylmenee voimakkaasti. Tämä pitää sisällään tarkastukset, joilla varmistetaan ettei käytettävässä bensiinissä ole etanolia, jos sitä ei kyseiselle moottorille ole erikseen hyväksytty.
Mitä etanoli vaikuttaa?
Autobensiiniin lisättävä etanoli voi aiheuttaa lisäongelmia lentokonekäytössä. Etanolin puhdistava vaikutus voi aiheuttaa ongelmia polttoaineen jakelussa ja
Mitä eroa on autobensiinillä ja lentokonebensiinillä?
Autobensiinin spesifikaatio poikkeaa lentokonebensiinistä oleellisesti. Autobensiini ei sovellu kaikille moottorityypeille, kuten korkeapuristeisille tai turbolla varustetuille lentokonemoottoreille, joiden oktaanivaatimus on suuri.
E
koneen polttoainejärjestelmässä. Lisätyyppihyväksynnät (STC) on laadittu bensiinille, jossa ei ole etanolia. Syynä on etanolin lisäys bensiiniin. Tosin tämä menetelmä vaatii tarkkuutta, jos etanolin määrä bensiinissä on pieni. BE95 bensiiniin ko. Lentokonebensiinissä on lisäksi lyijyä, jota muissa polttoaineissa ei enää ole. Erityisesti vanhemmat tiiviste-, polttoaineputkimateriaalit ja esimerkiksi kaasuttimen kohoissa käytetyt materiaalit saattavat hajota bensiinin ja etanolin yhdistelmällä. Tämän lisäksi on noudatettava STC:ssä annettuja rajoituksia ja ohjeita. Autobensiinin käyttö on kielletty ansiolentotoiminnassa. Pahimmat ongelmat ovat vesi, etanolin puhdistava vaikutus, höyrynpaineen kasvu sekä tiivisteiden, polttoainetankkien ja putkien hajoaminen. Polttoaineessa oleva vesi liukenee etanoliin ja näin myös bensiiniin. Polttoainesäiliön pohjalle ja putkistoihin kertyneet epäpuhtaudet voivat liueta äkillisesti etanolin vaikutuksesta ja päätyä näin suodattimiin tai kaasuttimeen tukkien ne. Toisena vaihtoehtona on käyttää englantilaista hyväksyntää (AAN 27742,27743 ja 27744). Mitä nämä etanolin aiheuttamat ongelmat sitten ovat. Harrasterakenteisille koneille voi hakea muutostyön hyväksyntää Ilmailuhallinnosta.
ASA ja FAA ovat julkaisseet lentokelpoisuustiedotuksen (SIN 2007-01 ja CE-07-06) koskien autobensiinin käyttöä lentokoneissa. EU:ssa autobensiiniin spesifikaatio mahdollistaa n
Ehkä hieman yllättäen se on samalla lisännyt vapaastilentävien sisälennokkien harrastusta ja suosiota, vaikka näiden voimanlähteenä edelleenkin käytetään pääasiassa kumimoottoria.
apaastilentäville on tarjoutunut uusia lennätystilaisuuksia RC-sähkölennokkien lennätysvuoroilla, ja samalla myös RCharrastajien kiinnostus vapaastilentäviä kohtaan on lisääntynyt. Potkurin säätäminen lennätysolosuhteiden ja käytetyn kumimoottorin mukaan on tärkein osa mikrofilmarin trimmaamisessa.
F1M on suositumpi kuin F1D-luokka
Suomessa F1D-mikrofilmaria suositumpi kilpailuluokka on F1M, joka aiemmin tunnettiin nimellä F1D-beginner. Nimensä mukaisesti tämä on filmareiden "aloittelijoiden"luokka. Luokan säännöt ovat varsin yksinkertaiset: suurin kärkiväli on 55 cm, lennokin minimipaino 1,2 grammaa ja kumimoottori saa painaa enintään 0,6 grammaa. Lennokin nimi juontaa mikrofilmistä, jota ennen käytettiin siiven päällysteenä. Siksi kilpai-
V
Kuninkuusluokka F1D-mikrofilmarit
Vapaastilentävien sisälennokkien kuninkuusluokkana voinee pitää F1D-mikrofilmareita. Kumimoottorihan on hankala voimanlähde, sillä sen vääntö, ja siten moottorin luovuttama energia vähenee koko ajan kierrosten purkautuessa. Uraansa aloittelevalle lennokkiharrastajalla tämänkin
Potkuri on tärkein osa
Hitaiden lennokkien aerodynamiikka on varsin yksinkertaista, eivätkä kilpailulennokit suuresti eroa toisistaan ulkonäöltään tai suorituskyvyltään. Kärkiväliä 46 senttiä, minimipaino 3 grammaa ja kumimoottori saa painaa enintään 1,5 grammaa. Pidempien lentoaikojen saavuttamiseksi käytetään lennokeissa potkuria, jonka lapakulmat muuttuvat kumimoottorin väännön mukaan: lennon alussa suurta vääntöä kompensoidaan lisäämällä lapakulmia ja vastaavasti lennon lopussa moottorista käytetään viimeisetkin energianrippeet pienentämällä potkurin lapakulmia. Tästä seuraa se, että lennokki pyrkii lennon alussa nousemaan liiankin nopeasti kattoon, kun taas loppulennosta moottorin teho ei enää riitä pitämään lennokkia ilmassa. Tänä päivänä päällystämiseen käytetään kuitenkin ohutta, alle gramman neliömetrille painavaa muovikalvoa (vertailun vuoksi, tuorekelmu painaa viitisentoista g/m2), mutta luokan kutsumanimi on säilynyt.
lulennokin potkuri onkin sen tärkein osa; potkurin ja kumimoottorin sovittaminen toisiinsa on oleellisin tekijä hyvän lentoajan saavuttamisessa. Vapaastilentävät tarjoavat haastetta
TeksTI TApIo LInkosALo kUvAT MATTI HögLUnd
Lennokit siirtyivät talveksi sisätiloihin
Sähkölennokkien vallankumouksen myötä lennokkiharrastus on talvisaikaan siirtynyt sisätiloihin. Lakka leviää veden pintaan ja kuivuu ohueksi kalvoksi, joka nostetaan balsakehikon avulla veden pinnalta, kuivataan, ja käytetään kantopintojen päällysteenä. Luokassa kilpaillaan aina maailmanmestaruuteen saakka. Lennokit lentävät kisoissa tyypillisesti 20-30 minuutin lentoja, nykyinen maailmanennätys on jo yli 40 minuuttia.
Leif Englund säätää F1Dmikrofilmarin potkuria.
20 ILMAILU. Ja mikäpä olisikaan rentouttavampaa RC:n vääntämisen välipalana, kuin lennättää lennokkia, jota ei tarvitse ohjata, vaan joka lentää itsestään. Lennokit rakennetaan ohuista balsarimoista ja levystä, ja rakenteita vahvistetaan kriittisistä paikoista boorikuiduilla. Lennätyksen aikanakin voi keskittyä ihailemaan kättensä työn tuloksia ja rupattelemaan muiden harrastelijoiden kanssa. Mikrofilmiä saadaan, kun selluloosalakkaa kaadetaan veden pinnalle
9) kilpailussa lennätetään kuusi lentoa, joista kaksi parasta huomioidaan lopputuloksissa.
Kokeile puista potkuria
Ensimmäisen lennokin jälkeen kannattaa myös kokeilla puista potkuria, sillä sellainen on merkittävästi muovipotkuria kevyempi ja tehokkaampi. Nyloniset säätöruuvit ovat kaksimillisiä, mikä antaa käsityksen mittakaavasta. Helppo tapa potkurin valmistamiseen on leikata lapa-aihiot balsalevystä, liottaa niitä kuumassa vedessä ja kuivattaa oikeaan muotoon sopivan lieriön päällä. Brittiläinen K&P-tehdas ainakin tekee käyttökelpoisia veivejä, joita ei tiettävästi kuitenkaan saa Suomesta. Molemmat filmariluokat vaativat hiukan kokemusta keveistä balsarakenteista, kumimoottorin käsittelystä ja vapaastilentävien sisälennokkien lennätyksestä. Potkurin keskiö "jättää" lennossa, ja jousi kääntää sitä potkuriin kohdistuvan kumimoottorin väännön pienetessä eteenpäin niin, että lapakulmat pienenevät. F1M:llä lennätetään 10-15 minuutin lentoja, ME korkeassa hallissa on jo yli 20 min. Luokan säännöt on laadittu niin, että suosituimmat sisälennokkien rakennussarjat, eli Sinisiipi ja Hyttynen, sopivat suoraan luokan kilpailulennokeiksi. Peruslennokin pitäisi lentää varsin hyvin yhdellä lenkillä 3-millistä vakiokumia. Lähikuukausina onkin luvassa useita tilaisuuksia, joissa kevyempiä ja painavampia sisälennokkeja voi lennättää tai tulla ihmettelemään näitä ilmailun todellisia ultrakevyitä. Kuva Tapio Linkosalo.
Kirjoittaja vetää vetoa F1M-filmarinsa (pakin päällä) kumimoottoriin. F1M-luokan muuttuvakulmaisen potkurin mekanismi. Ilmapalloa tarvitaan toisinaan korkeissa halleissa irrottamaan kattoon kiinni jäänyt lennokki.
luokan rakentaminen tavoitepainoon on kohtuullisen haastavaa, ja lennokki tuntuu kovin hentoiselta lennättää ja käsitellä. Tärkein näistä on tietysti kumimoottori. Moottorin toinen pää on tässä vaiheessa kiinnitetty vääntömittariin, jonka avulla moottoriin voi vetää kuhunkin halliin sopivan määrän vetoa. Kuvan mekanismi painaa vajaat 0,4 grammaa. Itse asiassa terävällä puukolla potkurin vuoleminen on tavattoman miellyttävää ja rentouttavaa puuhaa, jota
ILMAILU 21. Tavallisimmissa leikkureissa on kaksi pyörivää terää, joiden välissä kuminauhaa leikkautuu haluttuun leveyteen. Lennokkikumia myydään tavallisimmin 3 mm leveänä nauhana, josta sopivan mittainen moottori leikataan, solmitaan lenkiksi ja voidellaan. Luokan minimipaino on tarkoituksella varsin alhainen, sillä kevyet lennokit lentävät aina paremmin. Kumimoottoria kannattaa ostaa heti alkuun hieman varastoon, sillä yksi moottori ei kestä kovin montaa lentoa ja rakennussarjan mukana tulleella lenkillä ei siis kovin kauaa lennätä. Useimmista lennokkiliikkeistä saa 1:5 välityksellä olevia pieniä kumiveivejä. Filmarin lennätykseen tarvitaan kapeampaa moottoria ja itse asiassa kumimoottorin leveys onkin tärkeä tekijä, jolla lennokin lento viritetään lennätyshalliin sopivaksi. Kapeita kumeja ei yleensä saa kaupasta, vaan filmariharrastajat käyttävät varta vasten tehtyjä kumileikkureita kumimoot-
Peruslennokin säännöt:
1) suurin projisoitu kärkiväli 480 mm 2) suurin siiven leveys 80 mm 3) Lennokin tulee olla yksitaso 4) suurin korkeusperäsimen pinta-ala 45% siiven pinta-alasta 5) suurin potkurin läpimitta 250 mm 6) Lennokin voimanlähteenä tulee käyttää kumimoottoria, jonka paino on rajoittamaton. ja F1D-luokan SM-kisa Eerikkilän urheiluopistolla 6.12. - päällystysmateriaalia, joka on vapaa (ei kuitenkaan mikrofilmiä), - siiven ja peräsimen kiinnitysmekanismeja. Tervetuloa katselemaan, tutustumaan ja osallistumaan!
Veivillä kierroksia
Kierrosten vetämiseen tarvitaan veiviä, sillä sisälennokin moottoriin vedetään satoja, ellei tuhansia kierroksia vetoa, ja potkurista kiertämällä moottorin virittämiseen menee turhan paljon aikaa. Rakennussarjasta rakennettu ja muovipotkurilla varustettu lennokki on luultavasti melkoisen ylipainoinen, mutta sillä pääsee silti hyvin sisälennokkiharrastuksen alkuun ja ensimmäisen koneen oppien ja piirustusten mukaan voi seuraavan version rakentaa tarkemmin valikoiduista balsarimoista.
voi lämpimästi suositella stressaavan arkielämän vastapainoksi. Mutta peruslennokin potkurin voi myös vuolla balsapulikasta. Varsin pian hentojen rakenteiden käsittelyyn tottuu, ja luokka onkin hyvä ponnahduslauta oikeisiin filmareihin. Siksi junioreille ja vasta-alkajille on kehitetty luokka nimeltä peruslennokki. Näillä pääsee alkuun, mutta sisälennokeille suositeltavampi olisi 1:10 tai jopa suuremmalla välityksellä oleva veivi. Moottorin voiteluun käytetään tavallisimmin silikoniöljyä, mutta myös risiiniöljy tai paremman puutteessa jopa saippua käy. - potkuri voi olla osin tai kokonaan valmistettu muovista. Mitä tarvikkeita sitten tarvitaan, lennokin lisäksi, sisävapareiden lennättämiseen. Moottorin voitelu vähentää kumin säikeiden välistä kitkaa, joka ilman voitelua hiertäisi kumin pian poikki.
torin leikkaamiseen. 7) Lennokin minimipaino (ilman kumimoottoria) 6 g 8) Lennokki on valmistettava kokonaan puusta, lukuunottamatta - potkurinakselia ja laakeripukkia, jotka ovat metallia ja/tai muovia, ja joiden kiinnitys on mahdollisesti vahvistettu langalla. Syksy ja alkutalvi on Suomessa sisälennokkien aktiivisinta kilpailuaikaa. Isommissa halleissa lennätettävistä tilaisuuksista mainittakoon inSkaala 2007 Pietarsaaressa 6.10., Kuopio FlyIndoor Kuopiossa 3.11. Ruuveilla säädetään potkurin maksimi- ja minimikulmia, sekä ennen kaikkea jousen esijännitystä, joka määrää lapakulmien riippuvuuden kumin väännöstä
Kun Özer teki maastossa kolmanneksi nopeimman ajan, hänen mestaruutensa oli selviö. Ensi vuonna PM-kilpailuja isännöi Trondheimin ilmasotakoulu Norjassa ja MM-kilpailuja Tikkakoski. Varamiesten puolella parhaan tuloksen teki jälleen Brito, 1004 pistettä. Özer voitti pakokilpailun tuloksella 1194 pistettä, toiseksi tuli Porto 1158 pisteellä ja kolmanneksi Honkasalo, joka sai kokoon 1112 pojoa. kilpailujoukkeet ovat nelihenkisiä. Lajin viralliset kansainväliset kilpailut ovat MM-kilpailut ja pM-kilpailut. Suomalaisten riemulla ei ollut rajaa, kun he saivat hyppysiinsä joukkuekilpailun siivekkään kiertopalkinnon, jota Asterixikin kutsutaan. Nopeimmin radan suoritti Özer, joka selviytyi siitä ajassa 1.54,1. Kilpailussa ei oikein olisi mieltä, jos Özer olisi taas viisisataa pinnaa edellä muita ja hänen ei tarvitsisi kuin käydä metsässä ja voittaisi silti. Brasilia pysytteli toisena ja Suomi oli kolmas. Rosenlund taisteli voiton 19 matsissa ja sai 961 pistettä. - Viidellä miehellä on mahdollisuus saada minkä värinen mitali vaan. Hänellä on tämän osalajin piste-ennätys. Kukaan Suomen nykyisen joukkueen kilpailijoista ei ollut sen kanssa päässyt aiemmin poseeraamaan, sillä edellisestä MM-kullasta ehti vierähtää jo kymmenen vuotta. Ennen viimeistä kilpailupäivää kärjessä olivat Esen ja Özer päälle 3800 pisteen saaliilla. Koripallon käsittelyssä Özer oli totuttuun tapaan ylivoimainen. pääsarjassa ottelijat ovat mukana sekä yksilökilpailussa että joukkuekilpailussa. Suunnistuksessa voiton vei puolestaan saman maan Stanislav Cejka, josta leivottiin myös pakokilpailun ykkönen. ammunnassa 180 pistettä tuottaa tuhat ottelupistettä. Varamiehistä parhaiten onnistui miekkailussa Turkin Fatih Ergin Güney, joka voitti kaksitoista vastustajaa. Miekkailun jälkeen joukkuekilpailussa johtopaikan oli ottanut Espanja. Varamiehistä paras esteradalla oli Tsekin Luka Verner. Lentokilpailu käydään kaksipaikkaisin konein, jotka järjestää isäntämaa. TeksTI JA kUvAT veerA MArTTInen
L
Ramos 20 voitolla. Brasilian Paulo Porto oli toinen ajassa 1.55,0 ja Turkin Hami Karagöl jäi hänestä vain yhden kymmenyksen. Joukkueilla voi olla mukana varamies, joka tarvittaessa korvaa ennen varsinaisen kilpailun alkua loukkaantuneen tai sairastuneen kilpailijan. Güneyn pistesaalis oli 1158. kunkin maan kolmen parhaan kilpailijan tulos lasketaan mukaan joukkuetulokseen. Myös vajailla joukkueilla voi osallistua. Lajien tulokset pisteytetään siten, että arvioitu lajikohtainen ihannetulos on 1000 pistettä, esim. Kaikkiaan varamiesten sarjassa oli viisitoista osallistujaa. Tässä vaiheessa kisan johdossa olivat Espanja, Turkki ja Brasilia. Kaikki saivat yli 600 pistettä lajin alkupuoliskosta. Suunnistuksessa Suomi otti kaksoisvoiton Honkasalon ja Rosenlundin hyvillä suorituksilla. Taitavilla suorituksilla hän kahmi nyt 1326 pistettä. Seuraavat kolme, joiden joukossa oli myös Rosenlund, olivat alle sadan pisteen päässä, joten tilanne oli tiukka. Lentokilpailu on erillinen ja sen pisteet eivät vaikuta viisiottelupisteisiin. Özerin taitoja kuvaa se, että 20 vapaaheitosta hän sai koriin 19. kilpailijat kunkin maan joukkueesta arvotaan. koska varamiehiä vain harvoin tarvitaan kilpailussa, heille järjestetään oma yksilökilpailuna toteutettava sarjansa. Honkasalo sijoittui toiseksi 1144 pisteellä ja Turkin Erol Gökmen kolmanneksi 1116 pisteellä. Tämän kevään PM-kisoissa hiottiinkin jo käytäntöjä ensi vuotta varten. Tästä syystä viisiottelijoiden täytyy olla lentäjiä, että he olisivat osallistumiskelpoisia lentokilpailuun. Joukkuemitalien väriä saatiin jännittää siihen asti, kun suomalaisista viimeisenä matkaan lähtenyt Rosenlund pääsi maaliin. asterixikin Kokonaiskilpailussa varamiessarjan kultaa sai kuitenkin Güney ja Brito hopeaa. Ensi kertaa MM-kilpailuihin osallistunut Ojell ylsi siis pronssille. viisiottelun lajit ovat isopistooliammunta 20 ls, esteuinti 100 m, kalpamiekkailu, koripallon käsittely (neljä erilaista tehtävää) ja pakokilpailu (esterata+suunnistus). Isäntämaa tarjoaa pilotit, jotka lentävät kilpailijan ohjeiden mukaan. Jälkimmäisissä ei järjestetä lentokilpailua ja ne ovat usein avoimet myös muille kuin pohjoismaisille joukkueille.
Jännitys säilyi loppuun asti
Pakokilpailu alkoi esteradalla. Pirkkalan sujuvien järjestelyjen perusteella voidaan odottaa toimivaa kisakoneistoa ensi vuoden MM-kilpailuissa, joissa Suomella on mestaruus puolustettavanaan.
Suomen Ville Ojell oli paras esteuinnissa.
Maailmanmestari Ceyhun Özer ja Suomen Markku Vihersalo miekkailuradalla.
Mikko Honkasalo tuli toiseksi koripallon käsittelyssä, jossa pallon kuljetus on yksi osio.
ILMAILU 23. Vihersalo ja Rosenlund pitivät kärkeä hallussaan ainoina 2800 pisteen ylittäjinä, mutta heidän takanaan oli kova tunku mitalisijoille. Nyt käydään oikeata kamppailua voitosta, Rosenlund iloitsi.
Sotilasilmailun viisiottelu
ajia voivat harrastaa sotilaslentäjät ja -tähystäjät. Rosenlundin kintut kantoivat niin hyvin, että joukkuekulta varmistui. kilpailu on tarkkuuslennon tyyppinen. Lopez-Lago sai pisteitä 1039, Ramos 1000
Kiitoteiden keskilinjojen väliin on määritelty 610 metriä leveä suojavyöhyke,"No Transgression Zone" eli NTZ, suojaamaan rinnakkaisia ILS-lähestymisiä lentäviä ilma-aluksia. Tutkaohjaussuuntaan perustuvia väistökäskyjä voidaan antaa 600 FT MSL korkeuden yläpuolella. Mikäli ilma-alus harhautuu suuntasäteestä kohti NTZ:aa, muttei ole vielä sen sisäpuolella, käsketään harhautunutta ilma-alusta palaamaan takaisin suuntasäteeseen. Vektorointikriteerit ovat tavallista tiukemmat. Ilma-alukset on tuotava suuntasäteeseen enintään 30 asteen kulmalla, niille on mahdollistettava vähintään yhden mailin mittainen suora vaakalentoosuus ennen suuntasäteeseen liittymistä ja suuntasäteeseen on liityttävä viimeistään kaksi mailia ennen liukupolkua, lennonjohdon vuoropäällikkö, "superi", Manne Koponen kertoo. Menetelmän käyttöönotto on osa 2002 valmistuneen kolmannen kiitotien täysimääräistä käyttöönottoa ja mahdollistaa entistä tehokkaamman kiitoteiden käytön liikenteen painopisteen mukaan. Onkin tärkeää, että "matalan puolen"
24 ILMAILU. Väistötoimenpidettä kutsutaan "Break outiksi". Olemme ylpeitä uusista menetelmistämme, lennonjohtaja Manne Koponen sanoo.
Independent lähestyminen on aina ILS- lähestyminen
Liikenne johdetaan tutkalla vierekkäisiin ILS-suuntasäteeseen noudattaen niin sanottua "High-Low"periaatetta, jossa vastakkaisilta perusosilta rinnakkaisiin ILS-suuntasäteisiin tuotavat koneet pidetään korkeusporrastettuina. Vastaavat menetelmät on käytössä muun muassa Pariisissa, Münchenissä ja Amsterdamissa.
KAHDELLE BAANALLE
koneet saadaan johdettua alas riittävän ajoissa, että ne voidaan turvallisesti kääntää perusosalle. Koska eräs turvallisuusnäkökohta on, että uhattuna oleva ilma-alus saadaan vietyä pakoon harhautunutta ilma-alusta, ei menetelmää käytetä koneille, joiden matkanopeus on alle 160 solmua. Independent-lähestymisiä ei voida tehdä, mikäli huonon näkyvyyden toimintamenetelmät ovat voimassa. TeksTI MIkko sokero kUvAT MAnne koponen JA MIkko sokero
Helsinki-Vantaalle uusia menetelmiä
RINNAKKAISLÄHESTYMISET
Helsinki-Vantaan (EFHK) lentoasemalla otetaan 22. Korkeusporrastuksesta voidaan luopua, kun koneet ovat ILS-suuntasäteessä ja lähempänä kuin kymmenen mailia kiitotien kynnyksestä. Independent-koulutus on lennonjoh-
Kummallekin rinnakkaiskiitotielle on omat tutkalennonjohtajan työpisteensä. Samoin ukkonen, windshear, turbulenssi tai muut sääolosuhteet, jotka voivat aiheuttaa ILS-suuntasäteestä poikkeamia, estävät independent-lähestymisten tekemisen, Koponen kertoo. Toisistaan riippumattomia, eli independentlähestymisiä, tehdään Euroopassa vain muutamalla lentoasemalla. marraskuuta käyttöön toisistaan riippumattomat rinnakkaiset lähestymiset, jonka jälkeen molempia rinnakkaisia kiitoteitä voidaan lähestyä täysin samanaikaisesti. marraskuuta käyttöön riippumattomat rinnakkaiset lähestymiset. Tällä pyritään varmistamaan, ettei suuntasädettä läpäistä missään vaiheessa ja että lähestyminen on alusta asti stabiili.
H
elsinki-Vantaalla otetaan 22. Mikäli ilma-alus harhautuu suuntasäteestä NTZ:n sisäpuolelle, käsketään sekä uhattuna oleva ilma-alus, että harhautunut ilma-alus kääntymään sellaiselle suunnalle ja korkeudelle, että korkeusporrastus tai kolmen mailin tutkaporrastus saadaan voimaan. Vasemmanpuoleisten kiitoteiden 04L tai 22L, joiden kynnys on Helsinki-Vantaalla lähempänä lähestymissuunnasta nähden, liikenne johdetaan ILS-lähestymiseen aina 1000 jalkaa oikeanpuoleisen kiitotien liikenteen alapuolella. Rinnakkaisia lähestymisiä on tehty Helsinki-Vantaalla 2005 lähtien toisistaan riippuvaisina rinnakkaisina lähestymisinä (Dependent Parallel Approaches), jolloin vierekkäisissä ILS-suuntasäteissä (Instrument Landing System) lentävien koneiden välillä säilytetään vähintään kahden mailin vaakasuora etäisyys.
Turvallisuus on etusijalla
Helsinki-Vantaan rinnakkaiskiitotiet ovat 1350 metrin etäisyydellä toisistaan. Pariisissa rinnakkaislähestymisiä tehdään peräti kolmelle kiitotielle. NTZ-alueen valvonnassa käytetään apuna tutkan varoitusjärjestelmää, joka helpottaa mahdollisen konfliktin havaitsemisessa. Lähilennonjohdossa eri kiitoteistä vastaavat eri lennonjohtajat. Koska koneet lentävät independent-lähestymisissä huomattavasti lähempänä toisiaan kuin yleensä, on turvallisuuden varmistaminen ollut jo menetelmän suun-
nitteluvaiheessa tärkein kriteeri
Kahdeksan hengen koulutusryhmiä on yhteensä kahdeksan. Helsinki-Vantaan lähestymisalueelle suuntautuvat paikalliset IFR- ja VFR-lennot sekä kuumailmapallolennot, jotka lennetään Helsinki-Vantaan tai Helsinki-Malmin lentoasemilta, tulee sopia en-
nakkoon Helsinki-Vantaan lähestymislennonjohdon vuoronesimiehen kanssa. Yst. 0400-821777
ILMAILU 25. tied. Marraskuun AIP-päivitys kannattaa siis lukea huolella läpi. Mm. Helsinki-Vantaan lennonjohdon tutkasimulaattori mahdollistaa koulutuksen järjestämisen omissa tiloissa ja tutulla näyttölaitteella syvällä luolassa TOKE:n alapuolella.
Vaikutuksia liikenteelle Malmilla
Independent-lähestymisiä tullaan tekemään aluksi sunnuntaista perjantaihin kello 14:30-16:00. Nykyisillä Dependent-menetelmillä lennonjohdon kapasiteetti on 48 saapuvaa ja 32 lähtevää lentoa tunnissa. Mitään ylimääräisiä ilmatilavarauksia, kuten laskuvarjohyppy- ja taitolentoalueita ei voida myöntää. Jokainen lennonjohtaja käy läpi neljän päivän koulutuksen, joista yksi päivä on teoriakoulutusta ja kolme päivää simulaattoriharjoituksia. Liikennerajoitusten syynä on liikenteen suuri määrä lähestymisalueella ja varautuminen siihen, että lähestyvä kone saatetaan joutua kääntämään sivuun missä tahansa ILS-lähestymisen vaiheessa. moottoroidut ovet, kameravalvonta, asfaltoitu piha ym. Kun rinnakkaislähestymisiä tehdään, ei VFR-lentoja, eikä paikallisia IFR-harjoitus- tai ansiolentoja sallita
Helsinki-Vantaan lähi- ja lähestymisalueella. On huomattava, että lentoaseman kapasiteetti riippuu lennonjohdon kapasiteetin lisäksi monesta osatekijästä, kuten terminaaleista, asematasoista, matkatavaran käsittelystä, rajamuodollisuuksista ja rullausjärjestelyistä. Myöskään kuumailmapalloja ei sallita Helsinki-Vantaan lähi- ja lähestymisalueella eikä Helsinki-Malmin lähialueella rinnakkaislähestymisten aikana. Independent-lähestymisistä saatu etu on se, että kummallekin kiitotielle voidaan syöttää liikennettä eri syöttöarvoilla, jolloin saapuvaa liikennettä voidaan ottaa vastaan nykyistä huomattavasti enemmän silloin, kun lähtevää liikennettä ei ole. On tietenkin myös kunnia-asia, että mikäli Helsinki-Vantaan lentoasema tulevaisuudessa haluaa nostaa liikennekapasiteettiaan, lennonjohto ei tule olemaan liikenteen kasvun pullonkaula.
LENTOKONEEN OMISTAJAT HUOM!
Vuokrattavana korkealaatuista, lämmintä, uutta ja edullista säilytystilaa Porissa. Näin pystytään vielä vähentämään ilmassa syntyvää viivettä ruuhka-aikoina. Lennonjohdossa ollaan jo nyt ylpeitä siitä, että Helsinki-Vantaa liittyy niiden muutaman eurooppalaisen lentoaseman joukkoon, joilla on ammattitaito ja menetelmät independent-lähestymisten tekemiseen. dolle suurin koulutusrupeama sitten 2005 dependent-koulutusten. Lisäksi ajankohta käyttöönotolle on nyt otollinen muun muassa koulutusjärjestelyiden takia, Koponen sanoo. Hallilta lyhyt rullausmatka kiitotielle. puh. Silloin selviää myös, tehdäänkö kyseisenä päivänä rinnakkaislähestymisiä
Yritimme hypätä jo aiemmin mutta maassa oli puoli metriä lunta. Sitten siirryin isompaan keskukseen Blue Sky Ranchiin New Yorkissa, jossa toi-
Gabor Szelei, Brian, Vikke Tuomaala, Mikko Hallanoro ja Antti Väisänen tarkistavat muodostelmalennon videon heti laskeuduttuaan.
T
min pakkaajana ja vapaapudotustekniikan kouluttajana. Siihen aikaan aloin harjoittelemaan 4-way joukkueen Team Vermont kanssa, valmentajiamme olivat Jack Jeffries ja Kirk Vernor ja tiimikaverini Bob Moore oli US Teamin psyykkinen valmentaja. Alussa hypin lähinnä hupihyppyjä sekä opetin Malone Parachute Center -kerhossa. Miten hyppyurasi on edennyt vuosien varrella. Myöhemmin hankin novaja tandemhyppymestarin kelpuutuksen ja aloin työskennellä laskuvarjohypyn parissa ammattimaisesti. Kurssin ohjelmaan kuului teoriaa ja hyppyjä, jotka arvioitiin videolta. Työskentelin useissa hyppykeskuksissa ympäri Yhdysvaltoja kunnes menin takaisin Vermontiin, josta olen kotoisin ja avasin oman hyppykeskuksen. Aloitin pakkolaukaisuna 850 metrin hyppykorkeudesta T-28-varjolla. Onnettomuuteni johdosta vietin seuraavat vuodet kehitellen "airlockseja", tukahtumatonta varjomallia. Teoriaosuudessa käsiteltiin kuvulla lentämisen erilaisia mahdollisuuksia, perusperiaatteet aerodynamiikasta ja laskeutumiskuvioista, nopeat laskeutumiskuviot, eri laskuvarjojen rakenteita, pakkausta sekä hyppäämiseen liittyvää psykologiaa: mielenhallintaa ja miten sitä voi kehittää.
26 ILMAILU
BRIAN TAITAA HYPPYTEMPUT
ässä hieman taustaa kouluttajastamme, Yhdysvalloissa Washington D.C:ssä asuvasta Brian Germainista. TeksTI MArI rUoHoMAA kUvAT vILLeM ALAngo
Esittelyssä kokenut kupuekspertti
Brian Germain kävi Suomessa Räyskälässä kouluttamassa kuvunkäsittelyä jo hieman kokeneemmille hyppääjille kesä-heinäkuun vaihteessa. Aloitin hyppäämisen Malonessa New Yorkissa 1986. Johdin hyppykeskusta kolme vuotta ystävieni Ole ja Teri Thompsonin kanssa kunnes vuonna 1993 olin vakavassa varjoliito-onnettomuudessa, jossa liitimeni tukahtui lähes kokonaan, ja jouduin pyörätuoliin kuukausiksi. Koska ja missä olet aloittanut laskuvarjourheilun. Yleensä kyseisessä hyppykeskuksessa käytettiin 35 jalan varjoja ensimmäisen hypyn oppilaille, mutta nyt ne olivat kaikki käytössä koska meitä kurssilaisia oli 18. Tuohon aikaan olin töissä Tony Uragal-. Kouluttajani sanoi, että pitäisin tästä varjosta koska se on nopea
Tiedän, etten ole täydellinen tai valmis ihmisenä tai hyppääjänä. Opetan myös ihmisille pelosta ja siitä miten pelkoa voi käsitellä ja tämä osa-alue urallani kukoistaa. Miten kehität omia taitojasi tuhansien hyppyjenkin jälkeen. Seuraavana vuonna 1997 kilpailimme hieman muuttuneella joukkueella, johon kuului myös Adrian Nicholas ja voitimme vihdoin X-Games -mestaruuden. Tämä on yksi unelma-ammateistani. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mari@suio.fi
Brian Germain tietää mistä puhuu ja elää kuten opettaa. Itse autoin vain haalarin testauksessa. Se on todella hauskaa ja myös hyvin, hyvin tärkeää. Vaikuttavin hyppyni on varmasti XGamesien finaali Montereyssä Kaliforniassa. Mikä hyppy vuosien varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi. Kuva Jaakko Laukkanen.
Brian, Jaakko Laukkanen ja Mikko Hallanoro marssivat Räyskälän kesäisissä maisemissa.
ILMAILU 27. "Vaara tuo minussa esiin ihmisen, jollainen haluan olla: hereillä, onnellinen ja täynnä elämää."
lon perustamassa Tony Suitsissa. Silloin ESPN aloitti X-Gamesien näyttämisen kanavallaan ja Tony ja minä kilpailimme ja voitimme useita mitaleita, mitä voitiin todistaa 118 maan kotikatsomoissa. Joka hypyllä panostan siihen ajatukseen, että on vielä lisää opittavaa ja koettavaa, jotain jota en ole kokenut aiemmin tunnen taas olevani enemmän elossa. Kehitykseni elämässä kertoo, kuka minä olen ja vahvistaa intohimoani uusiin kokemuksiin ja uuden oppimiseen.
kuvunkäsittelykoulutusta järjestetään myös kesällä 2008. Yhdessä kehittelimme Jedei-varjon ja olimme osa ensimmäisen aallon swooppaajia. Nyttemmin kirjoitan kirjoja, opetan kuvunkäsittelyä ympäri maailmaa ja jatkan itseni kehittämistä kuvunkäsittelijänä, vapaalentäjänä ja ihmisenä. Voitimme kilpailun lähes täydellisellä hypyllä ja se helppous, miten se hyppy tapahtui, ja se "flow"-kokemus, mikä sillä hypyllä syntyi, on sanoinkuvaamaton. Tiedän 22 hyppyvuoden jälkeen, että jos ajattelen olevani kehityskaaren yläpäässä, kaikki kehitys loppuu. Vaara tuo minussa esiin ihmisen jollainen haluan olla: hereillä, onnellinen ja täynnä elämää. Mikä saa sinut edelleen hyppäämään. Suunnittelimme myös senaikaiseen freeflylentämiseen soveltuvan hyppyhaalarin "Sit Special", vaikkakin täytyy myöntää sen olleen Tonyn idea
70.000 euroa 0400-666342 Rauno
www.paratronic.fi
Puh. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Hyväkuntoinen, mm rungon ja peräsimen pinnat uusittu ja maalattu + paljon muutakin paranneltu. Pneumaattinen jäänpoisto, sähköpotkurit. Täydellinen erittely ja kyselyt: Seppo Eskola, 0400 406471, seppo@eskola.org
Motor-Lerche m-purjehtija VW-1600 moottorilla. Maule M-6 IO-540 säätölapapot, 1300 TUNTIA LENNETTY. Eero Härmälä, 040 764 5491.
Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Etelä-Eurooppaan ilman välilaskua. Liidinvarusteiden korjaukset
Myydään/vaihdetaan Peruskoulutukseen sopivaan koneeseen. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Yli 10 tunnin toiminta-aika reserveillä. Katso lisää http://www.kolumbus.fi/eero.harmala/. Tehokas matkakone. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat
myydään
· Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi
Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella.
Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet
OH-PAR Piper Twin Comanche PA-30B 1967. AQVAN -98 KELLUKKEET, SUKSI,TUNDRAPYÖRAT YM. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com
28. Hp 7900 euroa/tarjous. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. · Seuraavaan 9/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 23.10.2007 mennessä.
Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Hinta 85 000 euroa. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. Täys IFR. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur
Suorita kilpailumaksusi marraskuun loppuun mennessä Suomen Urheiluilmailuopiston oy:n tilille 525315-20012965, laita tiedonantoon nimesi ja kilpailuluokkasi. Päiväohjelman paikkana on Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos aivan Kuopion keskustassa hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Hinnat 45 huoneen kiintiöstä: 2 hh/ 62/vrk ja 1hh/58/vrk. Turpaboogie 2007
Kuopiossa 17.-18.11.
Kaikkien laskuvarjourheilijoiden perinteinen syystapaaminen järjestetään tänä vuonna Kuopiossa. mennessä netissä www.hotellimaailma.fi tai p.017-617711. Samalla pidetään myös kansallinen kilpailu luokissa F1M, peruslennokit ja Peanut. Varaa samalla myös lounas (liha-/kasvisvaihtoehdot, hinta 10 ) ja mainitse mahdollisesta erikoisruokavaliostasi. Maksu maksetaan paikan päällä. Tarjoushinnat voimassa tunnuksella "turpis2007".
Kilpailukutsu F1D SM 2007
Huom! Kilpailuaika ja paikka muuttunut!
F1D-luokan SM-kilpailu käydään Eerikkilän urheiluopistolla 6.12.2007 klo 14-18. SM-kisan osallistujat, kilpailulisenssi mukaan! Eerikkilän urheiluopisto, Urheiluopistontie 138, 31370 Eerikkilä. Ajo-ohje: etelästä tullessa (tie nro 2) 16km ennen Forssaa oikealle Härkätielle (tie nro 2824), sitten 3,5 km:n päästä vasemmalle Urheiluopistontielle, halli on n. Kilpailumaksu F1D SM 30 euroa, kansalliset 10 euroa. Ota jäsenkorttisi mukaan!
Puijonkatu 32, keskustassa aivan rautatieaseman vieressä ja kävelymatkan päässä sosiaali- ja terveysalan oppilaitokselta. Huonevaraus tulee tehdä 17.10. Yhdellä osallistumismaksulla saa osallistua niin moneen luokkaan kuin haluaa (ja SM-kisan maksu kattaa myös kansalliset). 040 5150571 tapio.linkosalo@helsinki.fi
29. Osallistumismaksu on SIL:n jäsenille 10 / hlö ja muille 20 / hlö. Tilaisuudessa käsitellään laskuvarjourheilijoille mielenkiintoisia ja ajankohtaisia asioita, ja on tarkoitettu kaikille hyppääjille ikään ja hyppykokemukseen katsomatta myös oppilaat siis tervetuloa! Turpaboogien ohjelma ja tilaisuuden muut tarkemmat tiedot löytyvät Kuopion Laskuvarjourheilijoiden nettisivuilta osoitteesta www.kuopionlaskuvarjourheilijat.com/turpaboogie Ilmoittaudu pe 9.11. Lisätietoja: Tapio Linkosalo, puh. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton laskuvarjotoimikunta ja Kuopion Laskuvarjourheilijat ry. Jälki-ilmoittautuminen kisapaikalla maksaa 5 euroa enemmän. mennessä netissä tai sähköpostitse kerho@kuopionlaskuvarjourheilijat.com. Edullinen Turpis-majoitus Hotelli Cumuluksessa, Lounasvaraus on sitova. kilometrin päässä oikealla
518 Markku Sipinen 0440-243 com, 050-301 8896 17.25.8.07 EM-kisat Magde3.11.07 SM jaMoottorilento SIL burg, Saksa, Suomen Cup, kunniapalkinnot, 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff ennätykset, palkintojenjakotilaisuus (klo 16) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net PURJELENTO SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Kuopiohalli lehti@ilmailuliitto.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magde(09)3509 3443 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Vapaastilentävät 3.11.07Sucksdorff 09-3509 3441 sisälennokit Peanut ja Hyttynen 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät kansalliset kisat Kuopio tapio.linkosalo@helsinki. Air Force -ilmailutapahtuma, Padasjoki 60v. Q
ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu 14.10.07 Duxford Helena Airshow AutumnJaakkola, 050-599 7743 Duxford, U.K. 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiIlmoittautuminen Tapio den suksilentoleiri, Ivalo Linkosalolle, 0400-696 386, Matti Sorvari e-mail: tapio.linkosalo@helsinki.fi Petri Vesterinen 0400-584 994 puh. 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kilpailuaika on klo 8:30-11:30, Kuopio sisään halliin pääsee klo 8:00. Air Show Taisto Saarinen 0400-358 Nellis AFB, Las Vegas, USA 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi www.aviationnation.org 17.3.07 SIL Liittokokous 11.-15.11.07 Dubai Air Show Ilmailumuseo Vantaa www.dubaiairshow.org 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, Pudasjärvi 1.-3.2.08 Kaamospäivät Helena Jaakkola 050-599 Syötekeskus, Pudasjärvi 7743 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi 7.-9.3.08 Nummijärvi Fly-in www.jamifl yin.com, Airpilot ry info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 15.-16.3.08 EUT/MT Talvipäivät paikka avoin Päälentonäytös 11.-12.8.07 2007, Kuopio 29.3.2008 SIL Liittokokous Suomen Ilmailumuseo EXPERIMENTAL JA Vantaa ULTRAKEVYET SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 KUUMAILMAPALLOLENTO 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiJorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kuopio vät 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin Kaikki tapahtumat netissä: alkuinfo, SIL-luokka, www.pallo.net/kalenteri Malmi Mäntsälän Ilmailukerho 13.-20.9.08 18th FAI World ry, Esa Virtanen 0400-215460 Hot Air Balloon Championship Hofkirchen, Itävalta KUUMAILMAPALLOLENTO www.fai.org 16.-20.5.07 SM-kisat MOOTTORILENTO (Sisä-Suomen KuumailmapallokerJorma Sucksdorff (09)-3509 3441 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 15.-20.7.08 18th FAI World Precision Flying Championship 17.25.8.07 EM-kisat MagdeRied, Itävalta Moottorilento SIL burg, Saksa, www.fai.org Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL 2008 8th FAI World Advanced Jorma Sucksdorff 09-3509 Aerobatic Championship 3441 USA 17.25.8.07 EM-kisat Magdewww.fai.org Moottorilento SIL burg, Saksa, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 20.-25.7.08 16th FAI World 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Rally Flying Championship Kuopio Ried, Itävalta www.fai.org 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo PURJELENTO Matti Sorvari 0400-696 386, Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 9.2.08 Pakkasparlamentti Paikka avoin 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 6.-20.7.08 30th FAI World www.taitolento.fi, Gliding Championship Matti Mecklin 0400-502 872 standard/club/world class Rieti, Italia Taitolennon EM-ki20.28.7.07 www.fai.org sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.-16.8.08 30th FAI World Gliding Championship KUUMAILMAPALLOLENTO 18m/open/15m class 16.-20.5.07 SM-kisat Lüsse-Berlin, Saksa (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerwww.fai.org ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 RIIPPU- JA VARJOLIITO 518 17.25.8.07 EM-kisat MagdeMartti Roivainen (09) 3509 3441 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma 07 Liitäjien 2.-4.11.Sucksdorff 09-3509 3441 Syystapaaminen 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Jämi Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi19.-25.1.09 Varjoliidon den suksilentoleiri, Ivalo Monarca Open Matti Sorvari 0400-696 Valle de Bravo, Meksiko 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 www.monarcaparaglidingopen. ( P u h . 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In www.iwm.org.uk Nummijärvi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 7-11.11.07 U.S. com 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 LASKUVARJOURHEILU 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In Martti Roivainen (09) 3509 3433 Nummijärvi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 7.-11.11.07 Canopy Piloting -ilmailutapahtuma, Padasjoki World Cup Taisto Australia Sydney,Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi www.canopypiloting.com.au 17.3.07 SIL Turpaboogiet 17.-18.11.07Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa Kuopio 4.8.7.07 Sunny Nights 22.--27.1.08 IPC-kokous Fly In, Pudasjärvi (International Parachuting Helena Jaakkola 050-599 7743 Committee) Pariisi, Ranska 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi www.fai.org/parachuting/ www.jamifl yin.com, meetings info@jamiflyin.com, 9.-10.2.08 Kerhopomopalaveri Taneli Äikäs 040-557 2129 Turku 11.-12.8.07 Päälentonäytös 18.-24.2.08 PIA-kokous 2007, Kuopio (Parachute Industry Association) Barcelona, Espanja EXPERIMENTAL JA www.pia.com ULTRAKEVYET SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 LENNOKKITOIMINTA 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiJari Lehti (09) 3509 3443 vät Kuopio 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin al3.11. fi 040-517 0571 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 6.12.07 Vapaastilentävät Matti Sorvari 0400-696 386, sisälennokit F1D0400-584 994 Petri Vesterinen SM (1/1) Eerikkilän urheiluopisto www.tunturi-ilmailijat.net tapio.linkosalo@helsinki.fi, 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 040-517 0571 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu F1A 15 Suomen Cup-kilpailut www.taitolento.fi, sekä luokkien F1A, F1AJ,872 Matti Mecklin 0400-502 F1B ja F1C SM-kilpailut 2008: 20.28.7.07 Taitolennon SM I 16.-17.2.08 Tammela EM-kisat Advanced-luokka, SM 11 2.3.08 Tampere Joensuu Tero 8.-9.3.08 050-347 7248 SM IIISinkkonenPori SM IV 29.-30.3.08 Savonlinna KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen KuumailmapallokerKILPAILUKUTSU ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 F1M-luokan 17.25.8.07 EM-kisat MagdeSuomenmestaruuskilpailu burg, Saksa, Moottorilento SIL käydään Kuopion Kuopio-hallissa, Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Opistotie 4, lauantaina 3.11., sisälennokkitilaisuuden yhteydessä. Vapaastilentävät kuinfo, SIL-luokka, sisälennokit F1M SM (1/1) ry, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho Kuopiohalli 0400-215460 Esa Virtanen tapio.linkosalo@helsinki.fi KUUMAILMAPALLOLENTO 3.11. Kilpailumaksu 2 euroa. ( 0 8 ) 8 www.tarkkuuslento.net 5 4 Räyskälä Kuopio
-burg,.Saksa, Moottorilento SIL 3 2.2008 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 uspaketti 2325.3.07 1 5 Talvipäivät 0 8 ) 8 EUT/MT4 1 7 3 Kuopio myyntipalvelu@syotekeskus.fi
ILMAILU 9
K A A M O S P Ä I V Ä T EM-kisat Magde17.25.8.07
(Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518
Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri
30 ILMAILU. Radio-ohjatut sisätaitolennokit Suomen 16.-20.5.07 SM-kisat Cup F3P-SportKuumailmapalloker(Sisä-Suomen (1/?), F3PAMry), Jyväskylä (2/2) ho Aeromusicals kimmo.kaukoranta@nokia. www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Muista kilpailulisenssi! (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Tervetuloa! Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO
j
5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu ärven Ilmailu www.taitolento.fi, järjestä Matti Mecklin 0400-502 872ä
k e16.-20.5.07 r y r h o SM-kisat
20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu 17.25.8.07 EM-kisat MagdeSYÖTE K Sinkkonen 050-347 7248 2 . burg, Saksa, Moottorilento SIL K E STero U K S E S S A Jorma Sucksdorff 09-3509 3441a a m o s p ä i v ja rallilennono 2.5.8.07 Tarkkuus- ä k o k Kysy K 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 1 SM-kisat,0 0 0 F a x . www.tunturi-ilmailijat.net com 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 27.1.-2.2.08 Varjoliidon (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu esi-MM-kilpailut www.taitolento.fi, Valle de Bravo, Meksiko Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisatP u d a s (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 ILMAILUTAPAHTUMIA www.monarcaparaglidingopen. 040 5170571 (tai tekstiviesti)
ILMAILULIITON UUDET SÄÄNNÖT SELKEYTTÄVÄT JÄSENYYTTÄ
SIL:n liittokokouksessa 17. Suoranaisia henkilöjäseniä on liitossa noin 1000 (itsenäisiä ilmailijoita?).
Päätösvalta varsinaisilla jäsenillä
Sääntöjen mukaan liiton kokouksissa äänivaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet. Vakituisen asuinpaikan tulee olla Suomessa (minkä tahansa maan kansalaisilla). Parempaa turvaa tarvitsevan kannattaa hankkia esim. On innokkaita lennokkikerhoja... maaliskuuta hyväksyttiin uudet säännöt, joissa määritellään jäsenyys vastaamaan paremmin käytäntöä ja nykyaikaa.
arsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä a) rekisteröidyt yhdistykset, joiden päätoimintamuoto on urheilu- ja/tai harrasteilmailu sekä b) muita oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toiminta liittyy läheisesti urheilu- ja/tai harrasteilmailuun. Muilla SIL:n jäsenenä olevilla oikeuskelpoisilla yhteisöillä ja säätiöillä on kullakin yksi ääni. Yhdistyksille tullaan vuoden 2008 alusta lähettämään jäsenlehti ILMAILU, joka on tärkeä tiedotuskanava Ilmailuliitolta jäsenistölle. Liiton henkilöjäseniksi voidaan hyväksyä luonnollisia henkilöitä. Kokouspaikkana ensi vuonna on Suomen Ilmailumuseon auditorio Vantaalla ja ajankohta maaliskuun lopulla.
Yhdistyksille jäsenmaksu
Sääntöjen mukaan jäsenen on suoritettava liitolle liittymismaksu ja vuosittain jäsenmaksu. Eniten henkilöjäseniä on tänä vuonna tullut Suomen Laskuvarjokerhon kautta (424). Jos reissu venyy pitkäksi, on huomioitava, että vakuutus on voimassa enintään kolme kuukautta matkan alkamisesta. Toisin sanoen, henkilö on Suomen sosiaaliturvan piirissä ja hänellä on Kela-kortti. Ensi vuoden jäsenmaksuja ei vielä ole vahvistettu, liittokokous valtuutti antamiensa
Jäseniä joka lähtöön
Suomen Ilmailuliittoon kuuluu noin 260 varsinaista jäsentä ympäri Suomea. Englanninkielisiä vakuutustodistuksia saa SIL:n toimistosta.
ILMAILU 31. SIL:n varsinaiset jäsenet nauttivat monista eduista, jotka hyödyttävät yhdistyksiä konkreettisesti. Vakuutukseen sisältyy suoralaskutus- ja kotiinkuljetusmahdollisuus vakuutusehtojen mukaisissa tilanteissa ja se on voimassa tavallisen matkavakuutuksen tapaan koko matkan ajan - erillistä matkavakuutusta ei tarvita. On aktiivisesti toimivia hyppykerhoja. Opiston kurssitarjonta on myös muistettava.
LEILA ULMANEN
V
tyviä yhdistyksiä, vaikkapa Malmin lentoaseman ystävät ry ja Ilmailunaiset ry. ja Urheilutaitolentäjät ry. On muutaman ihmisen muodostamia "konekimppoja". omalle laskuvarjolle tai liitimelle aiheutuneet vahingot, jos ne syntyvät niitä tarkoitukseensa käytettäessä. Ilmailuun läheisesti liit-
MATKAATKO MAAILMALLA ILMAILEMASSA?
S
IL:n jäsenetu, harrasteilmailun TAPATURMAVAKUUTUS, on voimassa myös ulkomailla. Liidinkoulutusta tarjoavia kerhoja. Valtaosa henkilöjäsenistä liittyy paikallisen ilmailuyhdistyksen kautta Ilmailuliittoon. rajojen puitteissa (max. Kohtuuttomuuksiin ei mennä: jäsenmaksu tulee olemaan saman suuruinen kuin henkilöjäsenellä. korotus 5e) liiton hallituksen päättämään jäsenmaksujen suuruudesta. Yli 200 jäsentä on liitolle haalinut Malmin Ilmailukerho, Porin Ilmailukerho, Turun Laskuvarjourheilijat ja Turun Lentokerho (hyvä Turku!) sekä Utin Laskuvarjokerho. Äänimäärässä otetaan huomioon edellisenä kalenterivuotena vähintään 14 vuotta täyttäneet jäsenyhdistyksen jäseninä olevat liiton henkilöjäsenet, jokaisesta saa yhden äänen. Säätiöistä voidaan mainita Jämi-säätiö ja Räyskälä-säätiö, jotka hallinnoivat lentopaikkoja. Muista eduista voi mainita jäsenmaksujen laskutuspalvelun, maksuttoman tiedotuskanavan Ilmailulehdessä, materiaalia tapahtumiin ja oppikirjojen tuottamisen. On monen ilmailulajin yhdistyksiä, jotka kouluttavat uusia lentäjiä, kuumailmapalloilijoita ja lennokinrakentajia. Tänä vuonna henkilöjäsenen jäsenmaksu on 60e. Henkilöjäsenillä on liiton kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Vakuutuksesta korvataan tavallisen matkatavaravahingon lisäksi myös esim. Liiton varsinaisia jäseniä ovat yhdistykset ja jäsenmaksu päätettiin periä vuoden 2008 alusta lukien. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Jos jokainen yhdistys ottaisi oman toiminnanvastuuvakuutuksen, ei sitä saisi sillä hinnalla, millä kollektiivinen vakuutusturva voidaan saada. Näistä ehkä merkittävin on toiminnanvastuuvakuutus, joka kattaa yhdistyksen vastuun ilmailun harrastusja kilpailutoiminnassa sekä lentokoulutuksessa. Vastuuvakuutukseen sisältyy vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus. Vakuutus on voimassa myös kilpaurheilussa ja sen harjoittelussa sekä vakuutusehdoissa mainituissa erikoislajeissa ja -matkoilla, ei kuitenkaan benji-hypyssä, seinäkiipeilyssä ilman valjaita eikä vuoristokiipeilyssä.
Hyppykeskukset ja kilpailujen järjestäjät voivat vaatia VASTUUVAKUUTUKSEN voimassa oloa, jotta pääsisi osallistumaan ilmailuaktiviteetteihin. Vakuutuksesta voidaan korvata vamman hoitokuluja alkuperäisiä kuitteja vastaan jälkikäteen max 8500 e/tapahtuma. Huvitilaisuuksia, leirejä ja valmennusta järjestäviä yhdistyksiä, kuten Boogie Animals BAR ry. Vakuutus on voimassa Euroopassa ja siinä on korvausraja maksimissaan miljoona euroa omavastuun ollessa 500 e. Pienemmiltä yhdistyksiltä vaatii enemmän uhrauksia ja hatunkiertoa suoriutua velvoitteesta, mutta niin on myös henkilöjäsenten laita - toiset ovat varakkaampia kuin toiset. Pohjolasta Kilpaurheilijan matkavakuutus, jossa hoitokulujen korva-
uksessa ei ole euromääräistä ylärajaa. Liittokokouksessa päätettiin myös, ettei liittymismaksua toistaiseksi peritä. Jäsenmaksuistakin päättää liittokokous. SIL:n jäsenetuna on kolmannen osapuolen vastuuvakuutus, joka kattaa jäsenen henkilökohtaisen vastuun silloin, kun korvausvastuu perustuu laskuvarjo-, varjoliito-, riippuliito- ja lennokkiharrastustoiminnassa aiheutettuun vahinkoon
Viimeisin uudistus Ilmailuliiton sivuilla on tapahtunut uutisosiossa. Ilmailuliiton sivuilta löytyvät myös kaikkien keskeisten luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteystiedot. Ulkoasu on pysynyt samana jo pitkään, mutta linkkien alla on runsaasti informaatiota ja luettavaa. Vastaanotamme mielellämme kehitysehdotuksia ja palautetta niin sivuista, ILMAILU-lehdestä kuin Ilmailuliiton toiminnastakin. Teemu, Juuso ja Jukka: sähköpostiosoitteenne eivät enää toimi, ilmoitatteko uuden!
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Aineistot toimitukseen 23.10.2007 mennessä.
Vuosikerta kotimaassa 44 euroa (10 numeroa), ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Sivuilta löytyvät myös tuoreimpien ILMAILU-lehtien kannet.
Numero 9/2007 ilmestyy 13.11.2007. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Jäsenmaksu sisältää ILMAILUlehden kotiin kannettuna sekä mm. Avoimen luokan kilpailujen järjestäjää ei ole vielä valittu. Kaksi tuoreinta uutista löytyy Uusimmat uutiset -otsikon alta keskeltä etusivua. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Leila Ulmanen (09) 3509 3457, sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailuliitto.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SIL SHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Lisätietoja SIL:n toimistosta tai osoitteesta www.ilmailuliitto.fi.
S
uomen Ilmailuliiton nettisivuilta löytyy tätä nykyä paljon tietoa niin ilmailun eri lajeista kuin erilaisista palveluistakin. Lisätiedot puh. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa Nuorisojäsen 27 euroa Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Vastaukset 31.10.2007 mennessä sähköisesti osoitteella suksi@ilmailuliitto.fi tai postitse: Suomen Ilmailuliitto ry/Jorma Sucksdorff, Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 9.0016.30 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
www.ilmailuliitto.fi
32. Tilaukset osoitteessa www.ilmailu.fi tai puhelimitse (09) 3509 340.
Ilmailuliiton nettisivuilla tapahtunut uudistuksia
LIITY SUOMEN ILMAILULIITON JÄSENEKSI!
Jäsenmaksu vuonna 2007 60 euroa. Sähköpostiosoitteet ilmailu@ilmailu.fi tai sil@ilmailuliitto.fi tuovat palautteen perille nopeasti.
Suomen Ilmailuliitto ry:n purjelentotoimikunta julistaa haettavaksi purjelennon EM-kilpailujen 2009 avoimen-, maailman- ja 20m kaksipaikkaisluokan edustuspaikat.
Maailman- ja 20m luokan kisat järjestetään 15.-28.7.2009 Venäjällä Pugachevkassa. ilmailun tapaturmavakuutuksen. 045 657 6166.
Onko sinulla sähköpostiosoite?
J
os voit vastaanottaa sähköpostitse jäsenmaksulaskun, ilmoita osoitteesi meille sil@ilmailuliitto.fi - säästät yhteisiä varojamme ja luontoa. www.ilmailu.fi tai www.ilmailuliitto.fi -osoitteet vievät samalle pääsivulle. Ilmailuliiton nettisivut löytyvät yksinkertaisimmin ja lyhyimmin kirjoitettuna osoitteesta www.ilmailu.fi
Esityksessä esitetään muun muassa harrasteilmailun polttoaineet verollisiksi polttoaineiksi. Myös korvausta vastaan tapahtuvat ilma-alusten hinauslennot, laskuvarjohyppylennot tai koulutuslennot voidaan katsoa kuuluvan verottoman käytön piiriin. Näillä näkymin harrasteilmailu joutuu maksamaan satoja tuhansia euroja vähemmän polttoaineveroa kuin aiemmin pelättiin, Hoffmann sanoo. Esityksen mukaan ilmailussa käytetyt polttoaineet ei veroteta kun kyseessä on kaupallinen ilmakuljetus. Tämän lisäksi polttoaine voidaan pääsääntöisesti katsoa verottomaksi silloin kun ilma-alusta käytetään lentotyössä, kuten esim. Tämä koskee myös nykymuodossa tunnettua kerhotoimintaa. Ilmailuliiton edunvalvonta tuottaa tulosta
Lentopolttoaineiden veron käyttöönoton haittavaikutukset harrasteilmailulle jäävät pienemmäksi kuin alun perin oli pelättävissä. metsäpalovartiointiin. MIKKO SOKERO
Kauhuskenaario lentopolttoaineiden verotuksessa näyttää jäävän säikähdyksen asteelle onnistuneen Ilmailuliiton edunvalvonnan ansiosta. Ilmailuliitossa lentopolttoaineiden verotuksen pitämistä mahdollisimman maltillisella tasolla on ajanut hallituksen jäsen Torsten Hoffmann. Tämän vuoksi valtiovarainministeriö ryhtyi valmistelemaan kuluvan vuoden aikana lain muuttamista. Energiaverodirektiivin mukaan vero tulee soveltaa huvi-il-
mailussa käytettyihin polttoaineisiin. Suomen lupa poiketa EU:n energiaverodirektiivin lentopolttoaineiden vähimmäisverotasoista päättyi vuoden 2006 lopussa kuin myös muidenkin 15 niin sanotun vanhan jäsenvaltion osalta. Varovaisen arvion mukaan reilu kolmannes kaikista yksityisrekisteröityjen lentokoneilla lennettyjen lentotunneista jäisivät verotuksen ulkopuolella.
Lentopolttoaineiden verotusasiassa puolivoitto H
allitus on jättänyt eduskunnalle käsiteltäväksi esityksensä laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien muuttamisesta. Taitolentokone tulossa tankkaukselta Joensuun lentoasemalla. Käytännössä korotuksiin on lisättävä vielä arvonlisäveroa. Kuva Mikko Maliniemi.
33. Lentobensiinin valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun yhteismääräksi esitetään 43 senttiä litralta ja lentopetrolille 39,05 senttiä litralta
60-luvun lopulla hän opiskeli kaupallista alaa Englannissa ja lentokoneista kiinnostuneena pyrki töihin Hawker Siddeley Aviationille 1967. En ole insinööri. Hän on tiettävästi ensimmäisiä suomalaisia, joka on matkustanut Airbus 380:lla. Molloy toimii kaupan asiantuntijana. Olin silloin vielä yliopistossa valmistelemassa kaupallista tutkintoani. Tuohon aikaan Englannissa ei
Colin Molloy aloitti ilmailu-uransa ostamalla muttereita ja ruuveja
lentokonekauppamies
E
Colin on ehtinyt pitkän uransa aikana tutustua jos jonkinmoiseen konetyyppiin. AMMATTINA
Colin Molloy, 61, ei ole ilmailija aivan sanan perinteisessä merkityksessä. Hän muun muassa seuraa markkinoita ja etsii maailmalta ostajan koneille, joista Finnair luopuu. Kuvan kone on Continental Airlinesin upea DC-3.
Colin kävi ottamassa afron kuuden viikon välein. Hänen vaikutuksensa suomalaiseen liikenneilmailuun on viime vuosikymmeninä kuitenkin ollut tärkeä. Hän ostaa ja myy Finnairin käyttämät lentokoneet.
i Colin Molloy toki aivan yksin koneita ostele, koska lentokonekauppa on aina iso prosessi, johon osallistuu paljon väkeä ja lopullisen päätöksen tekee yhtiön korkein johto. Paikka oli Manchester. Se maksoi 25 dollaria, joka oli paljon rahaa 70-luvulla.
34 ILMAILU
Spearair ei oikein toiminut kun johto ei aina halunnut uskoa bisneksen reali-
ILMAILU 35. Rakkautta ensi silmäyksellä, naureskelee Colin. Vain pari vuotta toiminut charteryhtiö operoi kahta DC-8konetta, OH-SOA ja OH-SOB. Hän kasvoi lentokentän laidalla. Neuvotteluissa tarvitaan sosiologiaa ja psykologiaa, virnuilee Colin. Siitä lähtien Molloy on työskennellyt lentokoneiden parissa, ja nimenomaan kaupallisissa toimissa. Iisalmeen Colin saapui keskellä kesää ja ihastui paikkaan heti. 70-luvulla suomalainen elintaso oli vielä varsin alhainen ja etelänmatkat vielä harvinaisuus. Vaimo löytyi Colinin parhaan kaverin hääjuhlista Iisalmessa. Noihin aikoihin kaikki Hawker Siddeleyn markkinoinnissa olivat insinöörejä, ja Colinin mukaan se saattaa selittää, miksi koneiden myynti oli mennyt alamäkeen viimeiset pari vuosikymmentä.
Colin poseeraa nykyisen työpaikkansa, Vantaan Tietotiellä sijaitsevan Finnairin, pääkonttorin aulassa. Tässä arvovaltaisessa seurueessa on juuri solmittu lentokonekaupat itämaisen lentoyhtiön kanssa. Tämä on tauti, ei ammatti, hän heittää. Molloyn koulutus vastaa suunnilleen 70-luvun kauppatieteiden maisteria. Kaikki tiesivät äkkiä kuka olin kun se Iisalmi on niin pieni kaupunki. Hawker Siddeleyn lentokonetehtaalla Colin oli nokkimisjärjestyksen alimmalla tasolla. Kuninkaalliset ilmavoimat lensi sieltä muun muassa Ansoneilla. Hänestä tuli ostaja. Spearair oli suomalaisen charterbisneksen alku. tekstI ILkkA kAngAstALo kUVAt CoLIn MoLLoYn ARkIstot jA ILkkA kAngAstALo
ollut juurikaan kaupallista koulutusta tarjolla ja meitä oli vain noin 25 koko maassa kaupallisissa opinnoissa. Colinin ensikosketus ilmailuun tapahtui 50-luvulla kun hänen isänsä toimi PohjoisSaksassa Bukeburgin lentotukikohdassa meteorologina. Älä naura mutta ihan alussa ostin ruuveja ja muttereita. Huhtikuussa 1973 Colin aloitti legen-
Kymmenet ja taas kymmenet liikennekoneet ovat vaihtaneet omistajaa Colinin neuvotteluiden jälkeen. Kone taustalla on ATR-72.
daarisen Kalevi Keihäsen omistamassa Spearair-yhtiössä. Jos koneeseen tuli vika ja osa piti saada neljältä aamulla niin sitten mentiin hakemaan se. Vain murto-osa kauppaneuvottelutilanteista on tallentunut kameran linssin kautta. Passi piti ottaa mukaan jos halusi baariin. Se oli hieno kokemus, vaikka firma menikin nurin reilu vuosi sen jälkeen kun aloitin. Organisaatio oli pieni ja siellä piti tehdä kaikkea. Herra nojaa suosikkinsa, MD-11:n suureen pienoismalliin.
Manchesterista Iisalmeen
Colinin päätyminen Suomeen on se tavallinen tarina: hän meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Lakiopintoja on tullut käytettyä sittemmin, taloustietoa ei välttämättä niin paljon. Hän kuitenkin viihtyi hommissa, olihan siellä lentokoneita. Sen sijaan allekirjoituksia papereihin on jäänyt ihmeteltäviksi jälkipolville ja tilintarkastajille.
Colin ostaa ja myy lentokoneita
Kiinnostuneita osta-
Tässä Air Botnian Heikki Pakari vastaanottaa Colinilta Embraer Bandeirante -liikennekonetta. Menimme neuvottelemaan maksuehdoista veljesten toimistoon. Colinin asemapaikka oli Long Beach Kaliforniassa. Toimivat matalalla profiililla ja saavat mukavan elannon siinä sivussa, muistuttaa Colin. Niihin aikoihin Finnair osti DC-9 ja DC-10 -kalustoa McDonnell Douglasilta. Kuviosta tuli kuitenkin sotkuinen, ja koska kaupan rahoittajana oli ilmeisesti paikallinen mafia, toimintamenetelmät olivat erikoiset. Long Beachin vuodet olivat hyviä, opin paljon. Finnairilla Colin aloitti tittelillä Senior Buyer, ja muutaman kuukauden kuluttua hän lähti perustamaan toimistoa Yhdysvaltoihin. Heillä ei ole suuria ambitioita, mikä on varmaan hyvä, mutta he tekevät rahaa. 1974 Spearair meni konkurssiin ja Colin palkattiin Finnairille, mutta sitä ennen hänet oltiin vähällä karkottaa maasta. Koulut olivat huonoja, mutta asuimme kymmenen minuutin päässä Disneylandista, joten lapsetkin tykkäsivät. Siellä ostaja tarttui minua rinnuksista ja nosti seinälle, lakimies katseli vierestä, Colin naureskelee. Siinä saa mukavasti uskottavuutta myyntipuheisiin kun muistuttaa että se on hyvä kone, olen katsonut kun sitä rakennetaan, hän hekottelee. En koskaan edes halunnut lentäjäksi. Olin aika naiivi noihin aikoihin, eikä tarina ehkä kuulosta todelta, mutta totta se on. Halusin alusta asti myydä lentokoneita. Ostajaveljeksille kävi huonommin. Colin kuuli jälkeenpäin, että eräänä yönä musta limusiini oli poiminut heidät kotoaan eikä heistä kuultu sen koommin. Maksoin samat verot kuin suomalaiset mutta en saanut mitään etuja, ei ollut äänioikeuttakaan, Colin muistelee hieman katkerana. Suomessa Finnairilla Colin alkoi myydä teknisiä palveluja. Ei riittänyt, että on naimisissa suomalaisen kanssa. Tämä keikka venyi yli viiden vuoden mittaiseksi. jia riitti ja sopimus tehtiin lopulta kahden amerikkalaisveljeksen kanssa. Käytettyjen lentokoneiden kauppa kiinnostaa kaikenlaisia ihmisiä, summat ovat aina suuria. Heillä oli italialaiset nimet, Colin muistelee. Finnair sai kyllä lopulta rahansa. Innostuin heti. Oleskelu- ja työlupaa varten piti olla nimenomaan tietty työpaikka. Onneksi tämän jälkeen tehdyt kaupat ovat olleet hieman rauhallisempia.
Mafiamiehiä ja Convaireja
Colinin ensimmäinen toimeksianto Suomeen palaamisen jälkeen oli Convair Metropolitanien myynti 1980. teetteja. Colinilta tippuu ulkomuistista mahtava määrä tietoa koneyksilöiden historiasta. Olen yksi niitä hyvin harvoja alalla jotka ovat aluksi olleet lentoyhtiön edustaja-
"Mitäs tässä, rahojahan sitä vain tuhlataan, niin kuin kaikki muutkin."
na tehtaalla ja sitten myynyt sen koneen 28 vuoden käytön jälkeen, Colin kuittaa. Mutta kyllä Suomessa voi pyörittää pientä voitollista charteryhtiöä, katso vaikka Air Finlandia. Ostajina olivat Icelandair, Adria Airways, BMI... Käden paiskaaminen koneiden edessä on tuttua puuhaa.
36 ILMAILU. Minusta se on maailman tylsin työ, Colin sanoo. Convairit olivat menossa eräälle lentoyhtiölle New Yorkin osavaltioon, mutta kauppa kaatui. Oleskelulupani muuttui saman tien kolme kuukautta voimassaolevaksi turistiviisumiksi
Elokuusta 2004 Colin Molloy on toiminut Finnairin kokonaan omistaman Finnair Aircraft Finance Ltd:n toimitusjohtajana. Molloyn asemapaikkana oli tuolloin Douglasin tehdas Long Beachillä Kaliforniassa.
Vuosien työ päättyi 30 sekunnin allekirjoitustilaisuuteen
Saavuin ensin Pariisiin Floridasta. Kaupan julkistamisen jälkeen Airbus päätti lopettaa Airbus 350:n kehittämisen kesällä 2006 ja aloittaa työn alusta. Neuvotteluja käytiin pitkään. Ei tiedetty, tuleeko peruutetun 350:n tilalle mitään, mutta neuvoteltiin kuten kone olisi ollut olemassa. Ne ovat numeroita, eivät rahaa. Lopulta Finnair vahvisti 350 XWB:n tilauksen maaliskuussa 2007. Siinä vaiheessa kun uudet Airbusit ovat Finnairilla, 70-80 prosenttia matkus-
ILMAILU 37. Hankintalistalle oli päätynyt myös Airbus 330. Edellyttäen, että siitä ei tule ylipainoinen. Kului monta unetonta yötä asioita miettiessä, sanoo Colin lyhyesti.
Legendaarisen Kalevi Keihäsen Spearair oli Colinin ilmailu-uran alkuaikojen työnantaja. Kun mainitsen valtavasta vastuusta joka kauppamiehen työhön kuuluu, hän kuittaa vain sanomalla"mitäs tässä, rahojahan sitä vain tuhlataan, niin kuin kaikki muutkin." Totta puhuen on tehtävä parasta mahdollista työtä, koska tulokset periytyvät yhtiössä aina muille, ei itselle. Finnairilla on Aasian kaukoliikenteessä kaksi tuntia vähemmän lennettävää kuin tärkeimmillä kilpailijoilla, vaikkapa British Airwaysilla tai Lufthansalla, joten 5000 NM:n toimintamatka riittää hyvin. Matkanjohtajana oli Finnair Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen. Colinilla on velmu huumorintaju. Airbus 350 XWB:n yksityiskohtia ei ole vielä julkaistu, mutta koska sen suunnittelu tapahtuu puhtaalta pöydältä, ei 330:een pohjautuen, siinä todennäköisesti on paljon uutta teknologiaa. Perillä kävin äkkiä hotellissa suihkussa ja vaihdoin puhtaat vaatteet ylle, sitten tehtaalle allekirjoittamaan. Yllätyin itsekin kun huomasin, miten paljon rahaa kului, virnuilee Colin. Colin muistuttaa siitä, että matkustajakoneet ovat välineitä lomailun toteuttamiseen. Keihänen tuli kuuluisaksi susiturkistaan. Yksi äskettäin tehdyistä on suuremmasta päästä. Päätettiin tehdä täysin uusi konetyyppi joka nimettiin Airbus 350 XWB:ksi. Mutta minulla on selvä kuva siitä, mitä yhtiön johto haluaa koneista maksaa, ja sitten vain neuvotellaan. Yhtiössä on kaksi työntekijää.
Isoja, isoja rahoja
Colin on urallaan tehnyt kaupat yli sadasta lentokoneesta. Ainakin 340:n ja 350:n hinta oli niin hyvä kuin voimme kohtuudella odottaa olevan, ainakin kun ottaa huomioon, montako konetta hankimme. Kotimatkalla kilpailevan yhtiön lento oli taas myöhässä, joten päädyimme yöksi Tukholmaan Helsingin sijaan. Sitten Toulousen-lento oli myöhässä. Taustan kone on legendaarinen keihäs- tai seiväsmatkakone Douglas -DC-8.
En ole tottunut käyttämään miljardia taalaa kertaostokseen. Finnairin tilaus oli kuitenkin voimassa, eikä Airbus palauttanut rahoja. Joulukuussa 2005 Finnair hankki kahta mallia Airbuseja (350 ja 340) hieman yli tuhannella miljoonalla eurolla. Tai ei sitä ainakaan miellä sellaisena. Airbus 330:n hinnasta Colin ei sano mitään. Kun ostaa lentokoneita tuollaisilla summilla, ei sitä voi ajatella dollaripinoa pöydällä, en ole Bill Gates. Colin käy hieman mietteliääksi. Airbus-kauppa tehtiin teknisesti kahdessa osassa, 340-kauppa allekirjoitettiin pari viikkoa ennen kuin 350-tilaus.
Colin työskenteli Finnairilla kun yhtiö oli vastaanottamassa DC-10-koneita. Tällä kertaa Keihänen poseerasi koneensa äärellä eksoottisessa paidassaan. En mieti, venyykö luottokortti tällaiseen, sanoo Colin ja virnuilee päälle. Uudella koneella on suurempi kyky tehdä tuottoa, se kuljettaa enemmän matkustajia ja se kuljettaa (lyhyt miettimistauko) todennäköisesti enemmän rahtia. Tämän jälkeen lähdettiinkin lounaalle ja nautittiin erittäin kallis pullo punaviiniä herra Humbertin (Gustav Humbert, Airbusin johtaja) kanssa. Vähän kuin ostaisi tai myisi käytettyjä autoja, mutta loppusumman perässä on kolme nollaa enemmän. Tilaisuudesta ei otettu edes valokuvaa. Uusi 350, XWB, on listahinnaltaan noin 20 prosenttia kalliimpi kuin vanha 350, mutta konekin suurempi: se ottaa enemmän matkustajia, siinä on suurempi lentoonlähtöpaino (265 tonnia, vanhassa 245 tonnia) ja enemmän toimintamatkaa kuin mitä Finnair tarvitsee. Se oli vähän absurdi tilaisuus: oltiin tehty valtavasti töitä ja sitten allekirjoittaminen kesti 30 sekuntia
Olympialaisten jälkeen matkustajien määrä yhdeksänkertaistui kymmenessä vuodessa. Vaikka Finavian edeltäjien työ ei alkanutkaan sieltä, vaan Katajanokan lentovenesatamasta,
todellinen lentäminen renkaallisilla laskutelineillä Helsingistä käynnistyi kuitenkin edelleen käytössä olevalta lentoasemalta, Malmilta. Viimeksi mainittu vieraili useita kertoja Rovaniemen lentoasemalla. Myös nykypäivän kuvitusta on paljon. Malmi oli valmistuessaan yksi Euroopan parhaimmista kentistä. Aika matka kiitotiellä kertoo paljon hallinnollisia asioitakin, mutta tämän seikan ei kannata säikäyttää kirjan mahdollista hankkijaa. Vasta Seutula, nykyinen Helsinki-Vantaa, mahdollisti suomalaisen raskaan liikenneilmailun kasvun sille tasolle kuin se nyt on. Edelleenkin jokainen sitä käyttävä yleisilmailija tietää, että asiansa Malmi ajaa vielä 2000-luvullakin. Rakentamista kiirehdittiin Helsingin olympialaisten takia. Myös tekninen laatu hätkähdyttää. Kuvien käsittelijällä on ollut varmasti runsaasti työtä. Etenkin vanhojen, mustavalkoisten kuvien näkeminen kiehtoo. Se ulottuu aina 1920-luvulle saakka. MIKKO SOKERO
PALVELEVA PALVELEVA
PAINOTALO PAINOTALO
KIRJAPAINOTAITOA VUODESTA 1922
Ovatpa painoksesi suuria tai pieniä, me teemme ne laadukkaasti ja kilpailukykyisin hinnoin. 251 sivua, runsaasti valokuvia. Vuosikymmenien takaiset matkustajien ja lentäjienkin tunnelmat on saatu vangituksi uskomattomalla tavalla. Temmeksestä ja Carl-Eric Calàsista aina nykyiseen Samuli Haapasaloon saakka. Aika matka kiitotiellä on erinomainen lahja myös englanninkielentaitoiselle vastaanottajalle. Myös merkittävät konetyypit ovat saaneet omat rivinsä ja kuvansa kirjaan Junkers F-13:stä Concordeen. 48 euroa.
Aikamoinen aikamatka L
aadukkaat valokuvat sekä suomen- ja englanninkielinen teksti vievät lukijansa kirjaimellisesti aikamatkalle Finavian historiaan. Kirjan nimi on varsin kuvaava. Tämäkin kirja kuuluu suomalaisen ilmailuharrastajan hyllyyn. Marja Hakola: Aika matka kiitotiellä The Finavia Story. (03) 42 441 Faksi (03) 4244 201 www.auranen.fi
ILMAILU 39. Marja Hakola on toimittanut ja kirjoittanut tekstin helppolukuisella ja mielenkiintoisella tyylillä. Kirjassa on runsaasti kuvia joita on nähty harvoin jos koskaan. Multikustannus/Finavia 2007. Kun käytössä on Finavian, sitä edeltävien laitosten ja Suomen Ilmailumuseon materiaali kuvineen, ei kiehtovalta ilmailuhistorialliselta matkalta voi välttyä. Kirjassa esitellään suomalaisen ilmailulaitostoiminnan merkkihenkilöitä pääjohtaja K.J. ammatti-, asiakas-, järjestö- ja aikakauslehdet tuotekuvastot ja ohjelmat vuosikertomukset erilaiset esitteet ja julisteet myynti@auranen.fi
Painotalo Auranen Oy Saksankatu 1 FIN-30100 Forssa Puh. Malmin lentoaseman rooli suomalaisessa ilmailussa käy ilmi selkeästi
Suomen Urheiluilmailuopiston mukanaolo syvensi ilmailuun tutustumista ja toi pikantin lisän lennokkien lainauksineen.
R
äyskälän leirikeskuksesta löytyy nukkumatilat, täysiverinen keittiö, sauna, uintikelpoinen ranta, pingis, biljardi ja paljon muita
Leirin terveydenhoitajan ja ensiapukouluttajan jälkikasvun, melkein leiri-iässä olevan Vera Wilenin "Mahtavaa!" -kommentti lennon jälkeen kertoi kaiken oleellisen. Sääkin antoi myöten lentää lähes kaikilla niillä lentolaitteilla, joilla oli tarkoituskin. Toinen "maaesittely" herätti myös mielenkiintoa. Finnairin MD-11 lentokapteeni Petteri Tarma kertoi, mitä ilmailu ammattina, pääasiassa lentäjän ammatti, käytännössä tarkoittaa. Jämillä leirihenkeä toi telttamajoitus, jota hieman aluksi haikailtiin; aikahan kultaa muistot. Olli Luoman tarkoitus oli alun perin tehdä matalia, maahan kytköksissä olevien köysien mittaisia nousuja. Räyskälän leiri ja suunnistuskeskus, Räyskälän entinen koulu, oli mainio paikka leirin keskipisteeksi.
pelejä. Kuva Soile Wilen.
Kaikkea lisää!
Leiripalautteiden mukaan kaikkea haluttiin lisää. Metsäpalon
Urheiluilmailuopisto järjesti simulentämisharjoittelua sekä kattavan esittelyn ennen purjelentoja. Vain kuumailmapalloiluun jouduttiin kovien tuulien vuoksi tutustumaan maaesittelyn muodossa. Purjelentoon tutustuminen alkoi Urheiluilmailuopiston vetämänä teorioilla sekä simulaattoriharjoituksilla. Harjoitukset realisoituivat Räyskälän taivaalla kun kaikki pääsivät lentämään lennonopettajan kanssa. Sateisena päivänä oltiin silti tyytyväisiä leiriläisten kuiviin varavaatteisiin. Maanantaista perjantaihin olikin ohjelmaa lähes aamusta iltaan. Purjelentoa, moottorilentoa, ensiapukoulutusta, leiripäiviä, lennokkien ja leijojen lennätystä, parempaa ruokaa, saunomista, vapaa-aikaa ja leiriohjelmaa. Räyskälä-Säätiön ASK-21-konetta esittelee Opiston toimitusjohtaja Sakari Kuosmanen. TEKSTI JARI LEHTI
Nuorisoleiri poikkeuksellisesti Räyskälässä
Ilmailua ja ensiaputaitoja
Elokuinen leiri pidettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti Räyskälässä. Lennonopettajana Matti Huoviala. Suomen Lentopelastusseuran kanssa tehty etsintäharjoitus harjoitti havaitsemaan maassa olevia eksyneitä lentokoneesta käsin ja etsittäviä tulemaan nähdyksi keksimillään keinoilla. Jämillä vastaavia SIL-SPR:n järjestämiä nuorisoleirejä on pidetty jo yli kymmenen kertaa. Kuusitoista 14-17-vuotiasta leiriläistä vietti yönsä siis sisätiloissa, sängyissä nukkuen. Kuva Soile Wilen.
40 ILMAILU
Lost Boys -joukkue on perustettu tulevia vuoden 2008 MM-kilpailuja silmälläpitäen. Martin kertoi, että he päättivät valita valmennuksen ja se on kannattanut! Topi Astikaisen valmennuksessa joukkue joutui mm. sytyttäminen olisi varmaan ollut tehokasta, mutta tämä nuorten tekemä ehdotus hylättiin heti alkumetreille. Leiriläisten ja ohjaajien ensiaputaidot punnittiin nuorten järjestämissä suuronnettomuusharjoituksissa. Lajin ensimmäisiä naisedustajia olivat Maijat Mäkelä ja Haanpää sekä Anita Nurminen, jotka osallistuivat Suomen rotaatiojoukkueen mukana MM-kilpailuihin 1992. Joukkueen päätavoite on Lost Boysien tapaan MM-kilpailut 2008.
E
ILMAILU 41. Joukkue on muuttanut kokoonpanoaan sitten viime vuoden. Nuorilla on vilkas mielikuvitus ja lähtötilanteet hätä-ensiavun aloittamiseen olivatkin mielenkiintoisia. Kiitokset Hämeen Ilmailukerholle, Suomen Urheiluilmailuopistolle, Lentopelastusseuralle, Linnan Pallolle, Finnairin lentokapteenille Petteri Tarmalle ja kaikille vapaaehtoisille leiriohjaajille!
Leiriläiset lensivät heti saavuttuaan tuuliherkällä nousuvarjolla seuraavien päivien sääennusteiden vuoksi. Lost Boys -joukkueen kapteeni Martin Robiette kertoi, että harjoitusleiri Suomessa on ollut hyvä. Kun ohjaajat, leiriläiset ja muut mukana olleet olivat sitä mieltä, että leiri oli erittäin onnistunut ja kaikilla oli kivaa, on helppo tehdä päätös missä vuoden 2008 leiri pidetään. Suurin osa murrosikäisistä leiriläisistä lennätti. Viime vuonna heidän mestaruuskilpailuissa oli mukana kolme joukkuetta ja voittajien keskiarvo 7.66. Leirikeskuksessa oli lennokkisimulaattori (netistä vapaasti ladattava FMS) ahkerassa käytössä koko viikon. vaihtamaan uloshyppyjärjestystä sekä monia pieniä asioita niin tornissa ollessa kuin kierronkin aikana. Keväällä joukkue joutui valitsemaan, vaihtaako kupuja paremmin rotaatioon soveltuviksi vai hakeeko valmennusapua. Hyppykerhoja ja -keskuksia on heilläkin vajaat 20. Joukkueen valmentajana toimi Topi Astikainen. Hämeenlinnan Ilmailukerhon lennokkijaos järjesti esittelyn ja lennätystä rc-lennokilla opetuskaapelin välityksellä. Liekö henkinen kynnys sittenkin liian korkea, opetuskaapelista huolimatta. Suomen mestaruus voitettiin vuonna 2006 keskiarvolla 12.2. Kuva Ilmailun arkisto.
TEKSTI JA KUvA pASI pIRTTIKoSKI
Pojat eksyksissä Immolassa
nglantilainen laskuvarjohypyn rotaatiojoukkue Lost Boys kävi harjoitteluleirillä Suomessa elokuussa. Ympärillä voivotellaan ja huudetaan, tai maataan vain hiljaa liikenneonnettomuuden sekä ampumistapauksen johdosta. Kuka tarvitsikaan eniten, eli ensimmäiseksi apua, miten turvata elintoiminnot parhaalla mahdollisella tavalla tilanteessa, jossa katolla työskentelevälle on kirveellä jalkaan lyönti aiheuttanut sydänkohtauksen. Samaan aikaan englantilaisten kanssa Immolassa leireili Suomen maajoukkue, Häjyt Alavudelta. Joukkueen tavoite on voittaa Englannin mestaruus ja saada edustusoikeus tuleviin MM-kilpailuihin. Harjoitushypyt ovat menneet hyvin, Pauli Saarijärvi sanoo. Kaikki ei ole niin helppoa kuin miltä se näyttää, Martin kertoi. He pääsivät hyppäämään hyviä hyppyjä ja kelitkin suosivat. Käytännössä viimevuotinen kuvaaja, Mikko Sukanen on kiertämässä ja uutena joukkueen kuvaajana hyppää Anssi Nieminen, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta kupukuviohypyistä. Ne jotka eivät lennättäneet, heittelivät kuitenkin liidokkeja leirikeskuksen pihalla ahkerasti. Ja tänäkin vuonna on tehty pieniä muutoksia. Kolme joukkuetta on kylläkin sama kuin meillä, mutta on huomioitava, että englantilaisia hyppääjiä on liki kymmenkertainen määrä. Lentoonlähtö vaatii ryhmätötä ja leiriläiset koulutettiinkin avustustehtäviin. CF-lajeissa naishyppääjiä ei juurikaan ole MM-tasolla. Nimestään huolimatta joukkueessa on myös yksi naispuolinen hyppääjä eli Karen Brennen. Leiriajan aamut olivat pyhitetty hätäensiapukoulutukselle ja ilmailut iltapäiviksi. Jos vastaavaan tilanteeseen joutuu ulkopuolisena oikeasti, on siihen nyt sitten saatu koulutusta. Englannissa rotaatiota ei juurikaan hypätä. Luita rikkova putoaminen, kirveen päälle osuminen, epilepsiakohtaus jne..
Moni lentokonebongari olisi hänelle kateellinen työpaikan sijainnista: pääjohtaja istuu Helsinki-Vantaan lentoaseman toimistotornin 12:ssä kerroksessa. Työhuoneesta on suora näkymä lennonjohtotorniin ja kiitoteille.. Finavia omistaa Suomessa kaikkiaan 73,5 kilometriä kiitotietä.
Finavian pääjohtaja Haapasalo haluaa löytää mallin yleisilmailun kustannuksiin
HARRASTEILMAILUA EMME LAIMINLYÖ
42 ILMAILU
ILMAILUN henkilökuvassa tässä numerossa esitellään Ilmailulaitos Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalo, 55. TEKSTI MIKKo SoKERo KUvAT TERo TUoMINEN JA JAANA ToHMo
Samuli Haapasalo poseeraa mielellään kruununjalokivensä, Helsinki-Vantaan, äärellä
Lisää näkökulmaa Haapasalo sai ilmailualaan Finnairista. Työskentelin ministeriössä liki 20 vuotta. Koska olemme tärkeä gateway-asema, jokainen suomalainen pääsee nauttimaan niistä eduista. Kuva Jaana Tohmo.
ILMAILU 43. Työni oli vetää käyntiin valtion omistamia yhtiöitä ja rakenteiden perusteellista muutosta. Haapasalon takana kiitoteillä Finnairin, Lufthansan ja muiden lentoyhtiöiden liikennekoneet nousevat ja laskevat. En usko, että kukaan edes lähtee tiedustelemaan meiltä Finavian ostamista. Kysyntä on luonut tarjontaa. Hänellä oli kokemusta silloisen Ilmailulaitoksen hallituksessa työskentelystä. Pääasiassa kuvaan lintuja ja vielä lennossa olevia. Suomi asettuu mielenkiintoisella tavalla maailmankartalle. Harva tietää, että silloinen liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) lakimies, Samuli Haapasalo, oli valmistelemassa miljardien operaatiota. Haapasalo oli ministeriöaikoinaan työskennellyt traagisesti liikenneonnettomuudessa menehtyneen edellisen pääjohtajan, Mikko Talvitien, kanssa. Suhdetoimintaa kai sekin olisi, mutta ykkösharrastukseni on ehdottomasti ollut jo 30 vuoden ajan valokuvaus. Nyt valtavat miljardien eurojen luvut ovat historiaa, Haapasalo kertoo työhuoneensa yläpuolella sijaitsevassa neuvotteluhuoneessa, toimistotornin eli Toton 13. Myös Haapasalon poika on käynyt kuvailemassa lentokoneita Helsinki-Vantaan aitojen takana. Niin kauan kun osun squash- tai pingispalloon, en pelaa golfia. Sen merkitys elinkeinoelämällemme ja kilpailukyvyllemme on niin kiistaton ja suuri. Olen aika tyytyväinen siihen. Pelkillä juristin taidoilla Haapasaloa ei nimitetty Finavian pääjohtajaksi. Ministeriöaikanaan Haapasalo ehti tutustua toinen toistaan mielenkiintoisempiin henkilöihin ja vaikuttajiin. Investoinnit kiitoteihin ja terminaalirakennuksiin ovat olleet valtavat. Kuvaan edelleen dioja ja siinä rinnalla nykyisin myös digiä.
Koska ILMAILUN lukijoissa on runsaasti valokuvaajia, on pakko kysyä pääjohtajan digikameran merkkiä ja mallia. Jotta asiakas menestyy, meidänkin on menestyttävä ja oltava kustannustehokkaita, Haapasalo analysoi. Hän työskenteli len-
toyhtiön hallituksen jäsenenä 1999-2005. Sidosryhmätyötä tuli tehtyä hieman liian vähän ajan puutteen takia. Kiehtovaa ja hämmästyttävää teknologiaa, Haapasalo sanoi lentojen päätteeksi. Hoidin omistajasalkkua, johon kuului iso määrä valtionyhtiöitä. Hänen luontokuvistaan on julkaistu valokuvakirja, ja hän on ollut mukana Finavian kamerakerhon valokuvanäyttelyssä.
Finavia ei ole kaupan!
Haapasalo on selvästi ylpeä johtamastaan Ilmailulaitos Finaviasta. Finnairilla on 50 viikoittaista lentoa maailman eniten kasvavalle markkina-alueelle, Aasiaan. kerroksessa. Eli lentokonebongaukseen ei olisi kovinkaan pitkä matka, Haapasalo naurahtaa. Avustamassa Lasse Virtanen. Kun Haapasalosta tuli Finavian pääjohtaja, hän luonnollisesti joutui eroamaan hallituspaikasta. Se on Nikon D200. Tällainen iso toimija on muun muassa BAA. Finavian bisnes rullaa kirjaimellisesti pääjohtajan selän takana. Teimme LVM:ssä kahdeksan liikelaitosta ja kuusi osakeyhtiötä, joissa kaikissa olin mukana. Emme ole edes kaupan, Haapasalo sanoo.
Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (vas.) vei pääjohtaja Samuli Haapasalon (koneessa) lennolle Räyskälästä. Sijoittajat merkitsivät osakkeita 8,7 miljardilla ja siitä alkoi Soneran tie pörssiyhtiönä. Koneena heillä oli kaksipaikkainen Duo Discus kentällepaluumoottorilla, jota lennoilla ei tällä kertaa tarvittu. Etenkin Helsinki-Vantaa saattaisi olla mielenkiintoinen ostokohde jollekin suurelle toimijalle, joka pyörittää vastaavaa liiketoimintaa maailmalla. M
oni muistaa ajan, kun Suomen valtio yksityisti teleyhtiö Soneran. Suomesta on loistavat yhteydet kaikkialle Eurooppaan juuri Aasian liikenteen kasvun ansiosta
Laukkujen myöhästyminenkin on usein meistä riippumaton asia. Sitä kautta hyötyy myös kaupallinen ilmailu, sillä harrastuspuolelta tulee paljon työntekijöitä ammattipuolelle. Vaikka Haapasalon Finavia on hyvässä kunnossa ja Helsinki-Vantaa on rankattu useasti maailman parhaimmaksi lentokentäksi, ei pääjohtaja tuudittaudu turvallisuuden tunteeseen. Tekijät ovat pystyneet löytämään ratkaisuja, jotka pystyvät palvelemaan monipuolisesti ilmailua.Yleisilmailun kannalta nykyisellään Malmin infrastruktuuri ei voi palvella pitkään koulutus- ja harrastusilmailun tarpeita.
Malmilla on hieno historia ja matkustajaterminaali on rakennustaiteellisesti arvokas. Porvoon suulla annetut kommentit ovat olleet rohkaisevia. Harrastetaustaisella ilmailijalla on sydän mukana myös työssään, Haapasalo uskoo.
Haapasalo ja Mönkkönen valmiina etsimään nostoja Räyskälässä. Backas antaisi siihen mahdollisuuden. Myös meripelastuksen kannalta niin Backas kuin Malmikin pystyvät palvelemaan rajavartiolaitosta. Jos matkatavarat eivät saavu ajallaan Helsinkiin, sille on vaikea tehdä mitään. Hän tunnustautuu Malmin ystäväksi. Etenkään kun viime kesänä asiakkaat valittivat laukkujen viivästymisistä ja ruuhkista lähtöaulassa. Point-to-point-liikennettäkin voisi siirtyä uudelle kentälle, Haapasalo maalailee. Helsinki-Malmin lentoaseman tappiollisuus on jatkuvasti kuulunut kentän vastustajien yhdeksi pääargumentiksi. Asiakkaidemme reaktiot ovat ymmärrettäviä joka tapauksessa.
"Arvostan Malmin historiaa"
Helsingin seudun lentokenttäselvitys ei saa Haapasaloa kiemurtelemaan tuolissaan. Kaikki ratkaisut ovat kuitenkin kiinni poliittisesta päätöksenteosta. Malmin lentoasema voisikin tulevaisuudessa toimia merkittävänä ilmailuhistoriallisena keskuksena, esimerkiksi ilmailumuseona, toteaa Haapasalo. Kuva Jaana Tohmo.
yrittäjät eivät voi investoida sinne. Helsingin kaupunki ei anna Malmin kentän alueella rakennuslupia ja siksi
Ilmailu vetää puoleensa innokkaita harrastajia. Kutsun liiton mukaan asian valmisteluun. Uskon, että löydämme harrasteilmailulle muun muassa kausikorttihinnoitteluun järkevän ratkaisun Suomen Ilmailuliiton tietämyksen kanssa. Kaikki ideat ovat tervetulleita. Parantamisen varaa on, enkä päästä meitä helpolla, etenkin kun matkustajien, lentoyhtiöiden, turvatarkastuksien ja muiden viranomaisten vaatimukset Finaviaa kohtaan kasvavat. Porvoon Backas vaihtoehtona mahdollistaisi ilmailun harrastuksen ja liiketoiminnan, kuten esimerkiksi lentäjäkoulutuksen, vuosikymmeniksi. Emme suinkaan ole laiminlyömässä
44 ILMAILU. Hinausköysi kiinni ja menoksi. Se ei suinkaan ole Suomen ainoa tappiollinen kenttä. Peräänkuulutan kaiken aikaa kilpailukykyä, tehokkuutta ja kykyä reagoida nopeasti. Meidän on otettava huomioon käyttö: onko se runsasta vai satunnaista. Selvityksessä pyrittiin saamaan relevanttia tietoa ja selvittämään erilaisia vaihtoehtoja. Malmin tappiollisuus johtuu siitä, että siellä ei ole reittiliikennettä. Siksi yhtä Malmin kiitotietäkin "käännettiin" selvityksessä. Turvatarkastuksissa saimme asiat rullaamaan hyvin. Uusi kenttä vapauttaisi kapasiteettia Helsinki-Vantaalta. Haapasalon mielestä pääkaupunkiseutu tarvitsee kakkoskentän, jotta isot ja pienemmät yhtiöt voivat käyttää businessjettejä ja muunlaisia yksityiskoneita. Porvoolle Backas olisi hieno asia. Backas loisi siihen kyllä edellytyksiä. Sinne voitaisiin rakentaa riittävä kiitotie- ja terminaalikapasiteetti. Ruuhkat johtuivat pääosin lentoyhtiöiden check-in-tiskien vetämisestä. Myös Helsinki-Vantaan ilmatilan kehittäminen on vaikeaa
Haapasalon takaohjaamossa istui kolmentuhannen tunnin pursipilotti, Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen, joten pääjohtaja oli enemmän kuin turvallisissa käsissä. Tärkeä kohderyhmä on liike-elämä, joka varmasti löytää Hiltonin kokousten pitopaikaksi. Milloin pääjohtaja Haapasalo lähtee purjelentokurssille. Tavalliselle lomamatkaajalle hotellin arkihinnat saattavat olla korkeat, mutta hinnoittelu perustuu nykykäytännön mukaisesti kysyntään. Ennen kaikkea matkalaukkujen käsittely saadaan nykyliikenteen edellyttämälle tasolle. Finnairin laajarunkolaivasto saattaa 2010luvulla olla jo 15 koneen kokoinen. Scandicin operoima Hilton palvelee 246 huoneellaan matkustajia uudella tavalla, koska se on aito lentokenttähotelli. Niinpä viikonloppuisin saattaa löytyä turistinkin kukkarolle soveltuvia tarjouksia.
Hotellin takana rakentajat kaivavat kuoppaa ulkomaan terminaalin laajennukselle, joka valmistuu syksyllä 2009. Uusimman laajennuksen jälkeen ulkomaan terminaalin kapasiteetti on 15 miljoonaa vuotuista matkustajaa. Pitkä laatikkomainen rakennelma on rakennustyön ajaksi pystytetty väliaikainen matkustajasilta. tai unohtamassa tärkeää harraste- ja yleisilmailua. Onhan se tärkeä osa suomalaista ilmailuhistoriaa.
Ensimmäinen kerta purjekoneen kyydissä
Samuli Haapasalo kertoo pitäneensä aina lentämisestä. Kasvu tulee Finnairin Aasian liikenteestä. Harrasteilmailu on oma kulttuurinsa, joka kyllä kiinnostaa minua. Ties vaikka kurssille lähtisinkin jossain vaiheessa, Haapasalo väläyttää.
Lentokonehallien ovet
Champion Door Oy, Pajatie 1, 85500 NIVALA Puh. Yleisilmailun merkitys on suuri koko alalle, Haapasalo vakuuttaa. Sen omistaa Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt oyj. Kuva Tero Tuominen.
ILMAILU 45. Ala-aulan automaatilla voi kirjautua lennolle. Sillä saadaan kolme uutta laajarunkoporttia nykyisten viiden lisäksi. Elokuussa valmistui Hilton-hotelli aivan ikkunan alle. Se kiinnostaa minua kovasti etenkin valokuvaajana. Suuri kaivanto liittyy Helsinki-Vantaan ulkomaan terminaalin laajennukseen. Ohjaaja kertoi, kuinka hienosti purjekoneesta pystyy seuraamaan esimerkiksi isojen lintujen muuttoa. Sinne voi kävellä katettua käytävää suoraan terminaalista. Olipa alla sitten purjelentokone, iso matkustajakone tai pikkuCessna. Nykypurjekoneen teknologia navigointisysteemeineen ja nopeuksineen kiehtoi todella. Samuli Haapasalo ei aivan suoralta kädeltä lämpiä ehdotuksille, sillä jo nykyhankkeeseen kuluu rahaa 143 miljoonaa euroa. Viimeksi olin yksimoottorisella koneella katsomassa Savonlinnasta Punkaharjun maisemia, Haapasalo kertoo Viime kesänä Haapasalo pääsi ensimmäistä kertaa purjelentokoneen kyytiin. Toisaalta Aasiaan mennessä voi nähdä tunnin ajan tuhansia ja tuhansia järviä. Vaikka Backas on hyvä vaihtoehto, näen Malmilla edelleen tärkeän roolin. Varaan mielelläni matkoillani ikkunapaikan. Sieltä suunnistimme Hämeenlinnan suuntaan. TERo TUoMINEN
Näkymä uudesta Hilton-hotellista kiitotielle päin. Sen alta joudutaan jo purkamaan nykyistä rakennuskantaa, mm. Täytyypä katsoa... En koskaan lakkaa ihmettelemästä maisemia. Se vaatii yhä lisää terminaalitiloja, sillä matkustajista jopa 80 prosenttia myös vaihtaa konetta vantaalla. Lentoaseman matkustajamäärä ylitti 12 miljoonan ensimmäisen kerran viime vuonna. Kyllä se purjelentokoneeseen saatu ensikosketus vakuutti. New Yorkiin mennessä on upea seurata Grönlantia ja rannikkoa. Kävin purjelennolla Räyskälän ilmailukeskuksessa. 08 445 8800 info@championdoor.com
www.championdoor.com
Hotelli valmis, lisää rakennetaan
F
inavian pääjohtaja Samuli Haapasalon työhuone on aitiopaikka seurata Helsinki-vantaan lentoaseman jatkuvaa kasvua. Investointi oli noin 40 miljoonaa euroa. Silti Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen painostaa jo nyt Finaviaa lisäinvestointeihin. vaikka ulkomaan terminaalin edellinen laajennus valmistui vasta vuonna 2004, on se jo jäänyt auttamatta liian pieneksi. vanha paloasema
Uutiskynnyksen ylittivät myös kuumailmapallojen sinänsä normaalit laskeutumiset poikkeuksellisiin paikkoihin, muun muassa Turun ratapihalle ja Näsijärveen. 27.5. PIK-20-kone kiepsahti syöksyyn kääntöpyörän kautta tehdyssä autohinauksessa. Robinson R44 -helikopteri teki onnistuneen pakkolaskun pellolle Selänpään lähellä moottorihäiriön takia. Purjelentäjä menehtyi onnettomuudessa Haapavedellä. Ikarus C42 -ultrakevyt kaatui Espoon vesialueella puuskaisessa tuulessa. Seamax-ultrakevyt joutui laskeutumaan Vesijärveen, koska aiemmin puuskaisessa tuulessa Vesivehmaalle tehdyssä laskussa koneen nokkapyörä hajosi. 14.7. heinäkuuta. Myös tyyppihyväksytty vesikone meni nurin. 5.7. 12.8. Suurinta huomiota julkisuudessa sai DA40 -pienkoneen pakkolasku veteen aivan Helsingin keskustan edustalla. Grob G 109 -moottoripurjekone suistui lähdössä kiitotieltä Iisalmessa. Ohjaaja päätti lentää amfibiokoneen veteen. Kaikki tapaukset eivät silti välttämättä etene tutkimusraporttien julkaisuun asti. Moottorivian saanut kone kaatui laskussa. Ikarus C42 -ultrakevyen kellukkeiden kiinnitysrakenteet pettivät 11. Kone pysyi saaren rantaan tehdyssä laskussa oikein päin. Mukana oli kolme henkilöä, jotka eivät loukkaantuneet. Maule-vesikone kiepsahti ympäri lentoonlähtöyrityksessä Leppävedellä. Lentäjä loukkaantui. Kone oli ranskalainen. Opettaja ja oppilas selvisivät vammoitta. 6.5. Ultra kiepsahti nokilleen. Ikarus C42 -ultrakevyt vaurioi-
P
tui koululennolla Mäntsälän Sahajärvellä. Jopa tv-uutiset noteerasi asian. Lentäjä pystyi kuitenkin nostamaan koneensa ilmaan ja toi sen ehjänä laskuun. elokuuta Kihniössä koneen rullatessa laskun jälkeen. RF-4-moottoripurjekone vaurioitui keskeytetyssä lentoonlähdössä Nummelassa 14. 9.6. 25.8. 30.6. Konetta nostetaan merestä tutkimuksia varten.
46 ILMAILU. FK-9-ultrakevyt vesikone kaatui lentoonlähdössä Korppoossa. 23.6. Kone vaurioitui, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.
DA40-mallisen, diesel-moottorilla varustetun koneen onnistunut pakkolasku mereen Helsingin edustalla sai runsaasti huomiota mediassa toukokuussa. 10.8. Skyranger-ultrakevyt karkasi hallinnasta Malmin platalta kaasun oltua täysillä moottoria käynnistäessä. 11.7. Kaksi koneessa ollutta eivät loukkaantuneet, vaikka ultra kääntyi ylösalaisin 12.7. Näiden lisäksi sattui lukuisia pienempiä vaurioita ja moottorihäiriöitä. 23.9. Kone kippasi nokalleen veteen moottorihäiriötilannetta harjoiteltaessa. Lentäjä ei loukkaantunut. ASW-20-purjekone vaurioitui maastolaskussa Nummi-Pusulassa. 3.9. Ikarus C42 -vesikone kaatui laskussa Helsingissä illalla. Kesän ja syksyn 2007 LENTOTEKSTI TERo TUoMINEN, KUvA TUoMAS KUoSMANEN
ONNETTOMUUDET
Kulunut kesä jää mieleen erityisesti vesiultrille sattuneista onnettomuuksista. Toinen koneessa olijoista loukkaantui. Dieselmoottorin kytkin petti ja teho ei siirtynyt potkurille. A-luokan painopisteohjattu Chapelet Laser -ultrakevyt teki pakkolaskun suolle Mustasaaressa. ILMAILU kokosi yhteen kesän enemmän tai vähemmän vakavia onnettomuuksia.
alaamme tuonnempana varsimaisiin onnettomuustutkintakertomuksiin. 11.8. Kone ylitti kiitotien ja kulki muiden koneiden seassa. Lentäjä ja matkustaja eivät loukkaantuneet
Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Murheellinen asia, mutta yrittäkäämme me pysyä tallessa. "Se oli yksi lauantai syyskuussa 2007, taisi olla 22. BC900 sisältää lisäksi kantolaukun, 4 AA-akkua, 4 C- ja 4 D-adapteria. Yhtä kaikki, DG:llä on mietitty sähkömahdollisuutta muun muassa polttokennotekniikkaa hyväksi käyttäen. Sääntöjen mukaan tarkoitus on "edistää ja vaalia vanhojen suomalaisten purjekoneiden ylläpitoa ja säilyttämistä, sekä niillä suoritettavaa ilmailutoimintaa". Eksotiikkaa edustavat meillä ainakin Vaasasta löytyvät avokaksikko Slingsby T-21 ja lentävä siipi Fauvel. 12-metrinen ja 31:1 liitävä kone maksaa kuitenkin 50.000 euroa. Nämä "vanhanaikaiset", vaikka sitä ei yhdistyksen nimessä sanotakaan, ovat ikääntyneitä purjelentokoneita. "Jyy"Viitasaari ainakin osasi luetella, että perustettuun yhdistykseen taipuvaisilla henkilöillä on yhteyksiä sem-
moisiin kotimaisiin konetyyppeihin, kuin 1940-lukulainen PIK-5, 50-lukulainen PIK-3c Kajava ja 60-lukulainen PIK-16 Vasama. Toisaalta jo autuaasti edesmennyt Heikki Hämäläinen tokaisi jo 1970-luvulla rakennettuaan PIK-5:n oikein hienoksi, että "eivät hyvät lentäjät tarvitse parhaita koneita." Kesällä, kun "Jyy" raportoi puhelimitse kansainvälisestä vuosikertatapahtumasta Slovakian Nitrasta, hän sanoi että, "tämä on juuri sitä, mitä olen purjelennosta hakenut, leppoisaa ja hyväntuulista yhdessä harrastamista ilman irvihampaista kilpailua". Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Nyt se siis on kuitenkin perustettu. DG Flugzeugbaun sivuilla aprikoidaan, että Lange oli edellä aikaansa, eikä aika ehtinyt kyytiin. Yli 25vuotiaat kelpaavat USA:n Vintage Sailplane Associationissakin klassikoiksi. Etuna olisi ilman muuta meluttomuus, mutta teknologia ei vielä riitä. Nyt markkinoille hienon sähköllä nousevan Antares-purjelentokoneen markkinoille lanseerannut Lange Flugzeugbau otti ja hakeutui selvitystilaan heinäkuun lopulla. No, mikä sitten kelpaa Suomessa oldtimeriksi. Jokaiselle akulle on oma LCD näyttö, jossa akun jännite V, latausvirta mA, latauksen kesto hh:mm, kapasiteetti mAh. Klassikoiksi menevät jo vanhimmat kuitukoneetkin. Tämähän pitää sisällään ainakin vanhojen koneiden kopiot eli replicat. Fossett hukassa. Kyllä se on ihan kelpo syy perustaa vaikka yhdistys. Silti käyntiaikaa on vähän. Vanhat koneet, uusi yhdistys. Oltiin me aika veitikoita!" Tämä kuvitteellinen sanailu käydään joskus tulevaisuudessa, kun muistellaan Oldtimer Finland ry:n syntyä. Brittiläinen Vintage Glider Club määrittelee Vintage- eli vuosikertakalustoksi ennen vuotta 1955 suunnitellut ja/tai rakennetut koneet. Surullinen asia, sillä äänettä ja savutta taivaalle nouseva purjelentokone on hieno ja sivistynyt ajatus. Eikä tietenkään ollut mitään tietoa helmiäispilviä tavoittelevan projektin jatkosta. Niin kuin tiedämme on muun muassa "Perlan Project" -korkeuslentohankkeen veturi Steve Fossett kadoksissa. Sähköliiturista loppui lataus. BC700/900 hintaan sisältyy: laturi, verkkovirtalähde, suomenkielinen käyttöohje. Todellisia henkilöitä perustavassa kokouksessa Selänpäässä oli tusinan verran ja puhetta johti Pekka Hänninen. Antares oli järjestelmiltään monimutkainen ja litium akut palovaa-
rallisina riski. Sitä nuoremmat, mutta yli 25-vuotiaat koneet ovat Classic-kalustoa. Eihän se ajatus tähän kaadu, mutta takaisku sivistykselle konkurssi kuitenkin on. Saksalaisia Schleichereitä löytyy ainakin kaksipaikkaiset K-2, K-4 Rhönlerche, K-7 ja ASK-13, sekä yksipaikkaiset Ka6CR ja E, sekä tietysti K8b. Onpa sivuilla havainnekuvakin DG-800E: stä. päivä muistattekos pojat kun perustettiin se oldtimer yhdistys, hehe. Amerikan maassa, jossa viininviljelylläkin on nuoremmat perinteet, vuosikertakoneiksi puolestaan kelpaavat laitteet, joita ei ole valmistettu sitten vuoden 1958 tai koneet jotka ulkonäöltään, rakenteeltaan tai suorituskyvyltään ovat vastaavia. Mitenkähän tuo suomalaisuus pitää tässä yhteydessä ymmärtää. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi
www.paratronic.fi
ILMAILU 47. Aatetta jää ajamaan ainakin italialainen Silent. PAAVO KOPONEN
Uusia aiheita
www.gdes.pp.fi
ILMAILUTAIDETTA
värilitovedoksina
Albertink.13 A1 H:ki P 09-6217 106 .
GRIPENBERG DESIGN OY
Xplorer käsituulimittarit 39 99
harrastajille ja ammattilaisille. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi
BC700/BC900 älylaturit 35 / 57
Huippulaturi purku-, testaus(mittaa akun todellisen kapasiteetin purun yhteydessä) ja virkistys-ominaisuudella. deltta@elisanet.fi. Tätä kirjoittaessa ei vielä ollut mitään uutisia miehen tai hänen koneensa löytymisestä. Linkistä latautui Google Earthiin sangen tarkkaa kuvaa oletetulta katoamisalueelta. Ei olisi siitäkään pojan rehvelistä uskonut, kun olimme samalla purjelennonopettajakurssilla, mitäs se olikaan herranjestas , vuonna 1974. Netin kautta kuitenkin löytyi hanke, jolla Fossettia voi etsiä kotitietokoneen ääressä. Hänestä tuli myös yhdistyksen puheenjohtaja. Jos kiinnostaa, niin kysykää Pekka Hänniseltä osoitteesta pekka. Tässä törmätäänkin jo määritelmäkysymyksiin. Niitä saa edelleen ja nyt myös entistä tuhdimmilla akuilla
Siihen vaimollakin on varmasti sanansa sanottavanaan, Antti myhäilee niin tyytyväisenä kuin kohta lupakirjan saava pilotti vain voi. Lisää tietoa KILAn toiminnasta saa netistä osoitteesta www.kevytilmailu.net; tutustumiskurssi maksaa 80 euroa. Antin haaveena oli nuorena miehenä ryhtyä sotilaslentäjäksi. Roolit leimaavat aina, mutta lentäminen on tosi touhua. Matkalennot ovat ulottuneet Malmin lentoasemalta Lappiin saakka.
Ihan vielä Antti ei ole hankkimassa omaa ultrakevyttä. Jos kukkaronnyörit eivät ole tarpeeksi löysät, kerhotoiminta jos joku tarjoaa mahdollisuuksia päästä ilmailemaan. Koneluokka pitää sisällään nykyiset ultrakevytlentokoneet. Muita ultrakevytkouluttajia löytyy osoitteesta www.ilmailuliitto.fi
evytlentokoneilla eli ultrakeveillä tarkoitetaan kaksipaikkaisia, yksimoottorisia lentokoneita, joiden suurin laskennallinen lentoonlähtömassa on pyörillä 450 kg ja kellukkeilla 495 kg, ja joiden suurin sallittu sakkausnopeus on 65 km/h. Nyt toteutan nuoruuden haavettani lentämällä ultrapahvit, Virmavirta sanoo. Tämän hahmon roolissa oli näyttelijä Antti Virmavirta. TEKSTI JA KUvA MIKKo SoKERo
Antti Virmavirrasta ultrakonepilotti
Näyttelijä toteuttaa haavettaan
Näyttelijä Antti Virmavirran, 45, ultrakonelentäjän lupakirjan suorittaminen on loppusuoralla. Yksinlento kirjataan lentopäiväkirjaan millä hetkellä hyvänsä.
N
elosella taannoin esitetyssä Pulkkinen-komediasarjassa kansaa nauratti henkilö, joka esitti vainoharhaista puhtaaksipiirtäjää. KILAn Ikarus on saanut kyytiä Virmavirran ohjastamana. Kävimme Lapista palatessamme Jämi-Niinisalo Flyinnissä ja kaikkiaan ilmailuväkikin on mukavaa. Vainoharhaisuutta ei Virmavirran siviiliminästä löydä millään. Mies on ehtinyt käydä pitkillä matkalennoilla aina Pudasjärveä ja Lappia myöten. Todella miellyttävä kone ja puuha on muutenkin kohtuuhintaista. Kotona isäni sininen koppalakki oli naulakossa. Lentäjät ovat kuin yhtä perhettä. Mies toteuttaa pitkäaikaista haavettaan ja lentää Kevytilmailu ry:n (KILA) Ikaruksella viimeisiä koululentojaan. Tiedä vaikka rakennuttaisiin maatilani läheisyyteen nurmikorpikentän, Antti naureskelee.
Antti Virmavirta on lentänyt KILA ry:n Ikarus C-42:lla ympäri Suomea. (Ultra A= painopisteohjatut, ultra B= perinteisin ohjainpinnoin ohjatut)
K
Kevytlentokone eli ultrakevyt
48 ILMAILU. Sotilaslentäjän ura jäi haaveeksi. Se, että lentäminen on otettava vakavasti, se ei tarkoita sitä, etteikö puuha olisi pirun hauskaa, juuri Ikaruksella koululennolle lähtevä Virmavirta sanoo. Hän suosittelee kerhotoimintaa muutenkin lentämisestä kiinnostuneille
Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. Shell Aviation -kortti avain maailmaan.
www.shell.com/aviation/cards. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman.
Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille
Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme. Yhdistä työ ja huvi
Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin
Rikkoutunut servo, ohjaustehostin, alkoi ohjata kopteria umpimähkäisesti. Jopa niin kovin voimin, että päällikönpuoleisen noususauvan kärkiosasta irtosi seitsemän sentin pituinen osa. Sikorskyn tehdas on myöntänyt maksaneensa 12 matkustajan perikunnille miljoonaluokan korvaukset. Edessä olisi ollut miljardien urakka helikopteritehtaalle.
Sikorskylta miljoonien korvauksia matkustajille
Kaikki 14 henkeä hukkuivat. Copterlinen ja sen menehtyneiden lentäjien perikuntien korvaussummat selviävät Yhdysvalloissa tapahtuvan oikeudenkäynnin jälkeen. Syynä oli kopterin muuttuminen ohjauskyvyttömäksi. He yrittivät käyttää kauhunsekaiset viimeiset sekuntinsa kopterin haltuunsaamiseksi. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT ILMAILUN ARKISTO
Kansainvälinen ilmailulehdistö vaikeni Copterlinen onnettomuuden syistä
TAPAUS PITKITTYY, VAAN EI MUTKISTU
O
Copterlinen Sikorsky S-76C+ -helikopterin reilut kaksi vuotta sitten tapahtuneen teknisistä syistä aiheutuneen mereensyöksyn traaginen tarina ei ole suinkaan loppuunkirjoitettu. Käytännössä jokainen S-76 ja siinä olevalla vastaavalla ohjausjärjestelmällä varustettu kopteri olisi joutunut tarkkaan syyniin ja peruskorjaukseen. Vaikka virolaisten raportti on kuin loppuraportti, sitä ei nimetty varsinaisella nimellään. Irronnut metallipinnoite tukki ohjausjärjestelmän öljykanavat. Ohjaajat tekivät kaikkensa. Jos raportti olisi julkaistu kuten normaalisti tutkinnan päätyttyä tehdään, olisi yhdysvaltalainen ilmailuviranomainen FAA joutunut todella rankkojen käskyjen antajaksi. Vaikka virolainen tutkintakomissio on saanut ulos perusteellisen raporttinsa, 14 uhria vaatineen onnettomuuden todellista syypäätä ja maksajaa pohditaan virallisesti vielä pitkään tai sitten ei. Erittäin pelkistäen ja yksinkertaistetusti kaksi kokenutta helikopteriliikennelentäjää muuttuivat Sikorskyn matkustajiksi 12 muun lisäksi. Korvauksista väännetään kättä urakalla.
50 ILMAILU
nnettomuuteen johtaneiden tapahtumien kulku saatiin selville tarkkojen teknisten tutkimusten jälkeen varsin pian. Newyorkilaisessa oikeusistuimessa puitaneen 2008 syksyllä, paljonko Sikorsky joutuu pulittamaan Copterlinelle ja menehtyneiden lentäjien omaisille.
Sikorskyn lennot Copterlinella on nyt ilmeisesti lennetty.
He kysyivät lisätietoa ja taustoja onnettomuudesta. Kuka ja mitä tahoa "kuka" edustaa, voimme vain arvailla.
Matka-aika Tallinnaan lyhenee minuutilla
esäkuussa 2006 Tallinnan liikenteen lopettanut Copterline aloittaa uudelleen lennot ensi talvena. Samassa yhteydessä kerrottiin, että pääomasijoitusyhtiö Capman ja Kari Ljungberg myivät reippaan tukun osakkeita Ilkka Herlinin omistamalle yhtiölle. Esitutkinta saatiin päätökseen toukokuussa. ILMAILUN toimitus antoi kollegiaalista apua ulkomaalaisille toimittajille, jotka olivat sanojensa mukaan suurin piirtein tekemässä kansijuttua onnettomuuden syistä. Voimanlähteenä kopterissa on kaksi Pratt & Whitney PT6C-67C -suihkuturbiinia. Yhtiö hankkii kaksi AgustaWestland AW139 -helikopteria. Ohjaamossa on neljä suurta Honeywell Primus -näyttöä. Suurin ja järkyttävin asia onnettomuudessa oli tietysti kuolleet matkustajat ja lentäjät. Poliisi totesi, että näyttöä rikoksista ei ollut näyttöä. On myös mahdollista ja jopa todennäköistä, että Sikorsky yrittää sopia jutun kantajien kanssa ennen oikeuskäsittelyä. Vaikka raportti toteaa, että rikkoutunut ohjausjärjestelmä aiheutti onnettomuuden, oikeus ratkaisee viime kädessä korvaussummat. Copterlinen tavoitteena on 8000 vuotuista lentoa ja 75 000 matkustajaa. Mukaan tuli brittiläinen Westland. Kuinka ollakaan: sanaakaan Copterlinen turmasta tai S-76:lle tapahtuneesta servorikkoontumisesta ei lehdissä näkynyt. Ljungberg jää edelleen Copterlineen hallituksen jäseneksi, senior advisoriksi ja lentäjäksi. Toimittajat olivat yhteydessä useaan otteeseen ILMAILUUN ja tiettävästi myös virolaisiin tutkijoihin. Etenkin yhdysvaltalainen, vaikutusvaltainen ilmailureportteri oli sitä mieltä, että kun he julkaisevat artikkelin Copterlinen Sikorskyn kohtalosta, kaikki maailman S-76:t ja Black Hawkit tullaan "groundaamaan" ja määräämään välittömään ohjausjärjestelmän huoltoon. Ja niin tiettävästi myös Viroon.
Lentäjien koulutus kunnossa
Suomessa poliisi tutki Copterlinen lentäjien koulutuksen ilmailuviranomaisen aloitteesta. Suurin matkanopeus on 290 km/h. Kiinnostusta lisäsi se, että S-76-kopterissa on sama ohjausjärjestelmä kuin sen sotilasversiossa Black Hawkissa. Ilmailuhallinto pyysi poliisia tutkimaan, olivatko viranomaiset saaneet väärää tietoa lentäjien koulutusasiakirjoista ja lentokoeasiapapereista. Tietojen väärentämistä tai rekisterimerkintärikoksia ei Copterlinen henkilökunta ollut tehnyt.
ILMAILU 51. Viron rajavartiosto on tilannut AW139-kopterin ja asettanut tilausvarauksen toisesta. TERO TUOMINEN
AW139-kopteri tulee olemaan tuttu näky Helsingin ja Tallinnan välillä. Aikaa kului ja lehtiä ilmestyi. Tuossa vaiheessa oli 99-prosenttisesti varmaa, että rikkoutunut ohjausservo oli syynä mereensyöksyyn. Vantaan poliisi käytti esitutkintaan puolitoista vuotta. Häntä alkoi kiinnostaa taustat ja niin asia päätyi arvovaltaisiin käsiin. Copterlinen lupaavasti alkanut Helsingin ja Tallinnan välinen reittiliikenne tyrehtyi ja loppui lopulta. Copterline Oy:n Kari Ljungberg on asiasta vaitonainen. Ihmishenkiä ei mikään maailman rahasumma tuo takaisin, mutta kysymys on edelleen liiketoiminnasta ja siitä, kenen syy oli. Joku jossain oli sitä mieltä, että Copterlinen kopterille tapahtuneesta asiasta ei tule kirjoittaa. Kuva Agusta.
K
Kongressiedustaja kiinnostunut
Vaikka vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen ilmailulehti ei kirjoittanut tapauksesta, sai eräs kongressin jäsen tietoa onnettomuudesta. Näin menetellään usein maksajalle kiusallisissa kiistatilanteissa. Esimelutaso on huomattavasti pienempi ja tulevaisuudessa Tallinnan matkustajat eivät tarvitse korvatulppia lennolla. Kaupan arvo on 20 miljoonaa euroa. Kopteri tunnettiin ensin tyyppitunnuksella AB139, mutta amerikkalainen Bell vetäytyi hankkeesta 2005. Matkustajaversiona AW139 kuljettaa 1215 henkilöä. Se on hieman nopeampi kuin S-76, joten matka-aika Suomenlahden yli lyhentyy minuutilla, 17 minuuttiin. Yhtiöt kehittävät parhaillaan suurempaa AW149-versiota sotilaskäyttöön. Ensimmäinen tulee talvella 2008 ja toinen saman vuoden kesällä. Myös muut pienemmät osakkaat myivät osakkeitaan. Niin ikään Copterlinen johtajistoa ja kuutta pilottia epäiltiin väärennöksistä ja rekisterimerkintärikoksen yrityksestä. Toimittajilla oli tieto siitä, että Tallinnan edustalla oli tapahtunut tuhoisa turma Sikorsky S-76 malliselle kopterille. Jos ja kun asia puidaan kongressissa, Sikorsky ei voi välttyä kiusalliselta julkisuudelta.
Ja sitten se salaliitto
Arvovaltaisten yhdysvaltalaisten ja saksalaisten ilmailulehtien toimittajat ottivat onnettomuustutkinnan väliraportin aikaan yhteyttä ILMAILUN toimitukseen. Hän ei kommentoi lainkaan kansainvälisen lehdistön yhteydenottoasiaa. Nähtäväksi jää, tullaanko ennen oikeudenkäyntiä Yhdysvaltain kongressissa näkemään niin kutsuttu "publing hearing", jossa onnettomuus käydään läpi suuren julkisuuden saattelemana. Toisaalta kymmenet ihmiset menettivät työpaikkansa Copterlinessa ja sen lähellä toimivissa yrityksissä. Uusien sijoittajien astuessa kuvaan, päätti yhtiö jatkaa liikennöintiä AgustaWestland AW139 helikoptereilla.
Vainoharhaisuus on luonnollinen tunne ja sille on syynsä. Se lensi ensilentonsa 2001, joten se edustaa huomattavasti modernimpaa tekniikkaa kuin aiemmin yhtiön käytössä ollut Sikorsky S-76. Niin ikään yhteydenotot Suomeen loppuivat. Ulkomaalaiset toimittajat tuntuivat istuvan kansainvälisestikin ison uutisen päällä: suuri ja mahtava Sikorsky-helikopteritehdas ja sen alihankkijat olivat mahdollisesti aiheuttaneet fataalin onnettomuuden. Käyttöön AW139 otettiin 2003
Kehitetään nyt Malmia todella ja lopetetaan höperehtiminen. Tarkasta, että ilma-aluksen ohjaamossa oleva laukaisin on merkitty huomiovärillä ja tekstillä BALLISTIC PARACHUTE tai vastaavalla tekstillä. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. En kehtaa laittaa nimeäni noin surkean esityksen arvosteluun (aiheelliseen!)
Ilmailuhallinnon lentokelpoisuusmääräys M 3102/06 15.11.2006, joka on tullut voimaan 1.1.2007 antaa seuraavat ohjeet. Ilmailulain (281/95)51 ja 56 pykälien nojalla annettu kansallinen ilmailumääräys AGA M3-8 asettaa reunaehdot lentoasema-alueella liikkumiselle. Jussi Kiviniemi Wanna-be-lentäjä
j
ILMAILULIITTO VASTAA
OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE
Ilmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Suomen Ilmailuliiton SIL-Shop
52 ILMAILU. Sen tapahtumien jälkeen turvatoimia on jatkuvasti kiristetty kaikissa kehittyneissä ilmailumaissa. Kari Nordqvist Belgia
myy valmiita tarroja rakettipelastusvarjoilla varustettujen koneiden merkintään. Olette varmasti saaneet roppakaupalla postia aiheesta, mutta saanen sanoa oman vaatimattoman mielipiteeni selvityksestä. Voin vain kuvitella mitä tapahtuu onnettomuustilanteessa, jossa rakettipelastusvarjo ei ole lauennut. Ohjeiden asiat on tehtävä seuraavassa huollossa tai viimeistään 31.3.2007. ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. Ilmailu kuulee vitosena
MIKSI MALMILLA LIIKKUMINEN ON TEHTY VAIKEAKSI?
Olen liki kaksi vuosikymmentä liikkunut Malmin lentokentällä lähinnä katsomassa, vaan en koskemassa, lentokoneita. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki.
Turvallisuussyistä entinen vapaa liikkuminen lentoasemilla ei ole enää mahdollista. Niin kutsuttu Malmi-selvitys on kuin tilauksesta huonosti tehty. Ennen platalle pääsi katsomaan koneita ja kun asianmukaisesti pysyi poissa rullausalueilta, homma toimi. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. Allekirjoittanut antaa tarvittaessa lisäohjeita. Määräysten noudattamista myös valvotaan kansainvälisellä tasolla. Jorma Sucksdorff Lajipäällikkö, SIL ry
FINAVIA VASTAA
Jussi Kiviniemi tunnistaa, että 11.9.2001 on se päivämäärä, jonka jälkeen ilmailussakin moni asia on toisin. Aion muuttaa Kööpenhaminaan ja hakea Ruotsin kansalaisuutta. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). Jos tällaisiin epärealistisiin hömpötyksiin käytetään yhteiskunnan varoja, uhkaan tehdä kuin Matti Nykänen. Asiaton liikkuminen näillä alueilla on kielletty. Mieleen tulee, että selvitys on tilattu tahallaan niin ympäripyöreäksi ja epärealistiseksi kuin mahdollista. "Selvitykseen" käytetty 100 000 euroa on kyllä mennyt kankkulan kaivoon... Irmeli Paavola Viestintäjohtaja Finavia
MUISTAKAA MERKITÄ RAKETTIPELASTUSVARJOISET KONEET
Kesällä Suomen kenttiä kiertäessäni olen huomannut, että kaikissa lentokoneissa, joissa on rakettipelastusvarjo, ei ole ollut merkintää kyseisestä pelastusvälineestä. Lentokelpoisuusmääräysten noudattaminen on edellytys ilma-aluksen jatkuvalle lentokelpoisuudelle. Määräyksen velvoittamana Finavia on antanut määräykset ja seikkaperäiset ohjeet lentoasemien turva-aidan sisäpuolella liikkumisesta sekä liikkumisesta ja toiminnasta asematasolla. Kiinnitä tai maalaa rungon molemmille puolille keltamustat kolmiomerkit joiden sivun pituus on vähintään 80 mm ja sisältävät tekstin RAKETTIPELASTUSVARJO, BALLISTIK FALLSKÄRM, BALLISTIC PARACHUTE. Kun tahtoa, tekijöitä ja yhteistyökykyä löytyy, Malmin kenttää voidaan kehittää aivan oikeasti. Verorahoja ei juuri pysty turhempaan paperipumaskaan tuhlaamaan. EU: n sekä maailmanlaajuisten ilmailujärjestöjen jäsenenä (ICAO, ECAC) Suomen on noudatettava niiden antamia turvallisuusmääräyksiä niin safety- kuin security-puolellakin. En tiedä, mitä ilmailulaki sanoo asiasta, mutta sääliksi käy auttajaa tai pelastajaa jos raketti laukeaa ja lävistää henkilön. Lentoasemilla liikkumista koskevat säännöt ja niiden noudattamisen valvonta muodostavat keskeisen perustan lentoasema-alueen liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle. Lentoasema-alueelle pääsee lentoaseman luvalla ja silloinkin saatettuna. Osama bin Ladenin murhaiskut eivät voi olla syynä Malmin järjettömään aitaamiseen. On myös mahdollista tutustua lentokoneeseen ilma-aluksen päällikön mukana, mutta silloinkin päällikön on saateltava vieras pois suljetulta alueelta.
HELSINGIN SEUDUN LENTOKENTTÄSELVITYKSESTÄ
Viime ILMAILUSSA oli lyhyt uutinen Helsingin seudun lentokenttäselvityksestä. Ihan säälittää Porvoon Backaksessa ja sen läheisyydessä asuvat ihmiset. Emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Miksi Malmi on aidattu kuin puolalainen keskitysleiri. Olisi edelleen mukava käydä katsomassa koneita hieman lähempää. Ilmailumääräyksen mukaan lentoasemalla on oltava aita tai muu sopiva este, jonka tarkoituksena on estää asiattomia henkilöitä tulemasta lentoaseman yleisöltä suljetulle alueella. Kiinnitä tai maalaa laukaisuaukon kanteen räjähtävänaineen keltamusta varoituskolmio, jossa teksti vähintään 10 mm korkuisilla kirjaimilla VAARA, FARA, DANGER. On ymmärrettävää, että tilanne harmittaa lentokoneiden ihailijoita, mutta Helsinki-Malmin lentoasemaa koskevat samat määräykset ja säännöt kuin muitakin lentoasemia. Kun tulostin paperikasan internetistä, mieleeni tuli, että haluan maksun kuluneesta suihkemusteesta ja tulostuspaperista. Joutuvat lukemaan lehdistä jonninjoutavaa avantgardistista virkamiesmoskaa. Nimim
LISÄTIETOJA www.smartraining.fi tai 040-411 4990
ILMAILU 53. TAKAISIN LENTOON TUTUSTU SEMINAAREIHIMME!
Jos elämäsi on vienyt jossain vaiheessa syöksykierteeseen tai kaipaat lisävoimia ja eväitä jaksamiseen, on Feeniks-seminaarimme Sinua varten! Järjestämme marras- joulukuussa seminaarisarjan jonka aikana käydään läpi niitä tekijöitä, joiden avulla sadat yrittäjät ja yritysjohtajat sekä muuten loppuunpalaneet ihmiset nousivat takaisin lentoon tilanteesta, josta näytti jäävän jäljelle vain tuhkaa! Puhujamme ja luennoitsijamme kertovat mm. Itsetunnon parantamiseen helposti, voimavarojen kehittämiseen, stressin vähentämiseen, Joogan ja Pilateksen käyttöön henkisen hyvinvoinnin työkaluina, työhyvinvointiin ja työpaikkaliikkumiseen) KIINNOSTAAKO. seuraavista asioista: · Miten nousta epäonnistumisen jälkeen jaloilleen ja takaisin menestykseen · Mitä työkaluja ja menetelmiä on olemassa jaksamisen varmistamiseen ja kehittä miseen · Fyysisen kunnon vaikutus henkiseen jaksamiseen miten valmennan itseäni · Menetelmiä sekä henkisen että ruumillisen hyvinvoinnin takaamiseksi ( esittelyt mm
Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti.
Kurssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti.
54 ILMAILU 14 ILMAILU. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. No, teimme näin. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Niihin ei ollut radioyhteyttä. ILU-LEHT I LMA I
70
TA SITTEN UOT V
K
urssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. No, teimme näin. Niihin ei ollut radioyhteyttä
Hyviä kelejä, ja muista Ari, varoa jäävuoria, ettet tee titaniceja.
roger
Laskuvarjohyppääjä sotkeutui Turun seudulla linkkimaston tukivaijereihin syksyisenä päivänä. Mastosta hypännyt turkulaismies selvisi kuitenkin pelkällä säikähdyksellä, kun pelastuslaitos sai nostettua hyppääjän alas varjoineen pitkävartisella puomitikasautolla. Arvatkaapa, minkä koneen pienoismalli on. Näin maailma saattaa pelastua!
roger
Kannattaa olla tarkkana kun on myymässä lentokonetta. on elokuussa 1968 vanginnut filmille IHAN AIDON oopperan kummituksen. Kiilari lähettää tuikean sormenheristyksen hyppääjän suuntaan, sillä base-hyppääminen ei ole ilmailua. Hallilta lyhyt rullausmatka kiitotielle. Ostaja oli tarjonnut koneesta satatuhatta euroa, mutta myyjä oli saanut ohi huutokaupan vajaan 200 000 euron tarjouksen. Jos et näin tee tai olet muuten eri mieltä kaupan ehdoista, voit päätyä käräjäsaliin asti kuulemaan lain kirjainta. Kun hyppää lentokoneesta, ainakin siemennesteentuotanto jatkuu normaalina. Jos sinulla on kerrottavaa ILMAILUN lukijoille Kuppilatiima-palstalla, meilaa ihmeessä tarinantynkäsi Kiilarille. Lähtö tapahtui Ranskasta syyskuun puolessavälissä. Tiimakiilari ehdottaa, että "vanha" MD-11-pienoismalli päätyisi Suomen Ilmailumuseoon!
roger
Lentokapteeni, harrastelentäjä ja purjehtija Ari Huusela on lähti jälleen yksin yli Atlantin -kisaan veneellään. Mm. Oikeus oli sitä mieltä, että huutokaupassa tehty tarjous oli sitova.
roger
Finnairin pääkonttorin tiukasti vartioidussa ala-aulassa on levännyt yksi
kuppilatiima@gmail.com
ILMAILU 55. Näin kävi australialaiselle konemyyjälle, joka yritti peruuttaa konekaupan, vaikka ostaja tarjosi huutokauppasääntöjen mukaisen hinnan. tied. Kai R. Yst. Kun katsotte kuvaa tarkkaan, oopperan kummitushan se siellä heiluttelee raajojaan! Huhuu! Kuva ei ole trikki. maailman suurimmista MD-11-pienoismallista. moottoroidut ovet, kameravalvonta, asfaltoitu piha ym. Parimetrinen kone on kuitenkin siirtymässä uuteen paikkaan, sillä Kuppilatiimakiilarin kuulemien huhujen mukaan aulaan on tulossa vieläkin suurempi "pienoismalli". Konekaan ei ollut aivan mikä tahansa, vaan toisen maailmansodan aikainen Wirraway. Paatti saa olla vain 6,5 metriä leveä. puh. Kuppilatiimakiilari on reipas ilmailuhenkinen ihminen, mutta kuitenkin niin rajallinen tarinankerrontataidoissaan. Ari navigoi ensimmäisen kerran veneellä yli Atlantin 1999. Hullunrohkean base-hyppääjän varjo oli kiertynyt maston harusvaijereiden ympärille, mutta hyppääjä itse ei ollut missään kiinni. 0400-821777
Kuppilatiima
Legendaarinen ilmailukirjailija ja ilmailija Kai R. LENTOKONEEN OMISTAJAT HUOM!
Vuokrattavana korkealaatuista, lämmintä, uutta ja edullista säilytystilaa Porissa. Kuva on otettu lentokoneesta OH-CSW Savonlinnan, tuon oopperajuhlien pyhätön, yläpuolella. Poliisi tutkii base-hyppyä. Koska Kuppilatiimakiilari tietää jotakin radiolähettimien tehoista, saattaa olla, että base-hyppääjän suvunjatkamiskyky saattaa olla katkolla ainakin jonkin aikaa. Ja jos ei aivan pannaan, niin ainakin Ilmavoimien hys hys osaston salaiseen Xfiles-arkistoon. Oikeuspa määräsi myyjän myymään vanhan sotakoneen huutokaupan ostajalle. Lehtonen uskaltaa yleisen ilmapiirin vapautumisen jälkeen tuoda julkisuuteen kuvan, joka Kekkosen aikaan olisi julistettu pannaan. Aivan oikein: Airbus 340... Jos olet myymässä ilma-alustasi esimerkiksi Huuto.netissä tai eBayssä, muista, että jos joku tarjoaa asettamasi pohjahinnan tai sen ylittävän summan, kauppa on tehtävä