MUKANA ILMAILUN MAAILMA -DVD + BONUSMATERIAALI!
Numero 8/2009
72. vuosikerta
Hinta 9,90 euroa
LASKUVARJOHYPYN MESTARIT UTISSA
6 41 488 2 8 880 30
288803-0908
PAL.VKO
KOELENSIMME UUDEN ARCUSPURJEKONEEN
2009-47
09008
Joka toimikunnalle, valiokunnalle, työryhmälle tai mitä ne ikinä olisivatkaan ei pystytä takaamaan virkamiessihteeriä tai esittelijää, eli väkeä ei tämän hetken käsityksen mukaan pystytä palkkaamaan lisää. Ilmailuliitto on luottamushenkilö-organisaatio jos mikä. Ja huomatkaa, en erityisellä tarkoituksella kirjoita tähän huippu-urheilua yhtenä "yleispakettina", koska heti tulee megaluokan ongelma määrittelystä, joka vaatisi taas oman komitean. Meillä "vapaaehtoisväen työn- tai toimenkuvat" etenkin on jaoteltu lajeittain, lajiryhmittäin ja lajitoimikunnittain jne. Meitä on muutama täällä toimistolla ja ympäri Suomen valtava joukko vapaaehtoisia, eri tehtävissä vuosittain liki 400 henkilöä organisoituneena ja toimimalla monella eri tavalla, uskoisin jopa jossain määrin tyystin eri lähtökohdista. LT:n kilpailukomitea) ja jättää viranomaismääräysten tai koulutuksen kanssa puljaamisen muille, siihen asiaan vihkiytyneille. Mutta pohdiskelu tähän suuntaan jatkukoon. Ei siksi, etteikö meillä sellaistakin olisi, mutta palataan siihen tuonnempana. Heitänpä tähän ihan vaan ajatuksena pari uutta toimikuntaa: "ropelilentotoimikunta", "termiikkilentotoimikunta", "matkailijat/ leireilijät" tms. Ja järjestöpäivillä puidaan järjestöjen asioita ja järjestöissä jos missä valintojen tekeminen on vaikeaa. Hetki yritettiin elää nuorisotoiminnan, aikuisliikunnan ja huippu-urheilun raameissa, jotka muodostivat silloin ja vielä nytkin OPM:n avustusten pääkriteerit. Toimikuntien roolia, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä ruoditaan sitä kautta tämän lehden palstoilla totuttua enemmän. Muuhan on operatiivista hommaa siten, kuinka hommat ja etenkin asiat jaetaan toimistolla (ja mitä kaikkea ei voida tehdä). Sähköposti kolumnistille: monkkonen@ilmailuliitto.fi
2 ILMAILU
8/2009. Kirjoitusten sisältö ei välttämättä vastaa liiton virallista kantaa. Meille tämä sopii mielestäni paremmin kuin hyvin, kunhan huippu-urheilua kutsutaan jollain muulla nimellä. Asioita voi siis miettiä ja tehdä eri tavoilla. Tästä jaosta ollaan OPM:n osalta nyt luopumassa ja ollaan päätymässä "harrastajan elämänkaarimalliin", jossa kolme pääkohtaa ovat harrasteliikunta, huippu-urheilu sekä järjestö- ja seuratoiminta. 90-luvulla kangettiin toimiston väen roolit ja tittelit uuteen muottiin, joka aiheutti monien nimenomaan lajien karvahattulähetystöjen audienssit tänne Malmille ja
vähän pakkia sittemmin otettiinkin. Omakin tittelini oli hetken muistaakseni "kilpailupäällikkö". Luottamushenkilöstön rooli ja vastuu kasvaisi näkemykseni mukaan entisestään. Setti käsitti yhdeksän tuntia työsessiota ja kesti kaikkiaan muutaman tunnin enemmän taukoineen ja vapaamuotoisempine osioineen. Mukaan mahtui aiheita jos toisia, myös SIL:n organisaatio ja tehtävät. ILMAILU-lehden päätoimittaja jalkautuu erityisen topakasti lehden lajisisällön, lajien "omien juttujen" ja lajien toimikuntatyöskentelyn äärelle nyt syksyn ja talven aikana. Millaisen SIL:n nyt perustaisit, jos aloittaisit tyhjästä. Tekemisen tapoja ja motiiveja kun riittää. Liittomme hallitus piti maailman ja organisaatiomme menoa laajemminkin pohtineen seminaarin syyskuun lopulla. Pääasiassahan hommat hoituu ja suunta ja tavoitekin ovat samat: ilmailun ihastuttama vapaa-ajan vietto sen eri muodoissaan. 1990-luvulla osittain alussa mainitun OPM:n "ohjaamana" (valtionavustusten tulosperusteet) liitossa muutettiin organisaatiota, joka käytännössä tarkoitti toimiston henkilöiden toimenkuvien ja ehkä eniten titteleiden muuttamista. Joku aika sitten meillä oli erikseen experimentaltoimikunta ja ultratoimikunta, nyt yksi niputettu EUT, kun tapahtui "hallittu sulautuminen ei juurikaan painostamalla, korkeintaan visioimalla". Mutta mitä jos nyt lähestyttäisiin asiaa luottamushenkilöstön organisoitumisen ja toimikuntatason kautta. Liiton avainhenkilöpäivillä lokakuussa (tämän lehden ilmestymisen aikoihin) saadaan kattauksesta seuraava ja virallisempi "kick off". uusi OPM-jako, vaan olisi pohdittava sellainen ihan ikioma kattaus, joka palvelisi meitä ja meidän jäsenistömme tarpeita parhaiten. Toimikuntien sisällä toki on organisoiduttu myös niin, että osa porukkaa pystyy hyvällä omalla tunnolla miettimään vain vaikkapa lajinsa kilpailuasioita (esim. Samassa yhteydessä voi ja tietysti pitääkin miettiä ja ottaa esille yllä olevaa hahmottelua, mielipiteitä sekä uusien pätevien luottamushenkilöiden mukaan saamista, motivointia ja tekemisen meininkiä yleisemminkin.
Kolumnin kirjoittaja, Kai Mönkkönen, on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja. Ja kun mekin ollaan järjestö, valtakunnallinen liikuntajärjestö, niin päätin lähteä tuosta liikkeelle ja päätyä ties mihin, "saapua johonkin, mutta ei tänne". Syys
Mönkkönen
Kuva Nea Kapanen-Niemi 2009, Vesivehmaa.
Kuva ILMAILUn arkisto, 1970-luku.
Valitseminen on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta!
Otsikko on lainaus Opetusministeriön sekä Suomen Liikunta ja
Urheilun järjestöpäivillä pidetyn yhden alustuksen kalvoista. Enkä nyt tarkoita että jako olisi em. Ja kaikki tämä suunniteltaisiin ja toteutettaisiin täysin ilman ulkopuolista painetta (kuviota ei sanele IH, ei OPM, ei LVM vaan me itse), vain ja ainoastaan omasta tahdosta, omilla ehdoilla, pitäen tietysti tämän stoorin otsikko kirkkaana mielessä... Työryhmiä tai millä nimellä tahansa kutsuttavia yhteenliittymiä tai "toimintapajoja" syntyisi vastaavasti vaikkapa palkitsemisten, eurooppalaisen ja/tai kotimaisen lainsäädännön, arvokisajoukkueiden, kotimaisten kisojen tai lentopaikkojen käytön ja puitteiden, koulutuksen ja sen markkinoinnin yleisproblematiikan ympärille. Oikeastaan mitään vanhaa ei karsittu pois, päälle rakennettiin "toinen, jonkun muun toivoma todellisuus". Mutta tuo arvokisajoukkueet saattaisi olla meille toimiva "kattaus". Eipä siksi, toki myös toimisto on organisoitu pääasiassa lajeittain ja vain joiltain osin "poikkitieteellisesti". On varmaa että kentälle mahtuu jos jonkin sortin motiivia, tekemisen mallia, tavoitetta ja tahtotilaa
Tämäkin asettaa edunvalvonnalle jälleen uusia, merkittäviä haasteita. Lisäksi SLK:n viime kausina järjestämät kansainväliset tapahtumat ovat keränneet huomiota aina Amerikkoja ja Australiaa myöten. Luvan mukaan lienee myös luvanvastaista ottaa hyppääjä kyytiin mainittuna aikana vaikka tällä ei olisi hyppyvarusteita päällään eikä pienintäkään aikomusta hypätä koneesta. Nyt valituskierrosten jälkeen Hangon Lentokerholla on kädessään ympäristölupa, joka rajoittaa laskuvarjohyppääjien kuljettamista kentältä ja kentälle. Viimeisin eli Hangon Täktomin (EFHN) ympäristölupavalitus makasi matkallaan Vaasan hallinto-oikeuteen ja takaisin lähes kaksi vuotta. Näin silti, vaikka valitusratkaisut tulevat samasta Vaasan hallinto-oikeudesta kaikille kentille. Käytännössä hyppytoiminnalta lähti päivit-
täistä peliaikaa pois kolme tuntia vaikka miten asiaa pyörittelisi. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Hangossa on vieraillut tänä vuonna yli 2000 eri hyppääjää, puhumattakaan yli viidensadan tandemkurssilaisen keskimäärin parinkymmenen hengen seurueista. Mitä avoimempia, reilumpia, läpinäkyvämpiä ja parempia naapureita me ilmailijat olemme, sitä enemmän meillä on lupa odottaa uusia harrastajia lajiin katsomatta. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Rajoitettua hyppylentoa Hangossa
Kustantaja
Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 72. Lähes samankaltaisten demografisten alueiden saamat ympäristöluvan rajoitukset vaihtelevat kovin. Usein varsinaisia kentillä toimijoita ei ole kuultu lainkaan, vaan on luotettu muun muassa yleisönosastokirjoittajien sanaan ja asiantuntemukseen. Kyseessä on muutaman tuhannen ihmisen kunnalle sangen merkittävä turistipotentiaali. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Verot ja rahat sekä harrastavan väen määrä kiinnostavat yleisöä ja verottajaa. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Esimerkiksi taitolentoleirit ovat hyväksyttyjä minä tahansa vuorokauden aikana, kuten myös hyppykoneella suoritettavat koulutuslennot. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
Tässä numerossa 2 4 10
Syys-Mönkkönen Saapuvat-uutispalsta ILMAILU koelensi Arcus-purjekoneen
Kannen kuvat Jari Varpenius (pääkuva) ja Philip Walker
25 26 27 28
ILMAILU kuulee vitosena Kyösti Karhila on poissa Paavon Purjelentokulma Laskuvarjohypyn parhaat Utissa
14 16
UAV on poliisin silmä taivaalla Kuumailmapallossa ilmailun alkulähteille
34 35 36 38 42 44 47
20 22
Kuumailmapalloilun SM-kisat Dispatcherit säveltävät nuotit lentäjille
Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Pienoista Mallipuhetta Taitolennon SM ja PM täynnä jännitystä Vaasan Lentokerho 75-vuotias Aki Suokas on tarkkuuslennon Schumacher ILMAILU 70 vuotta sitten
ILMAILU 3
8/2009. Lennosta tulee luvanvastainen vasta, kun kyytiin otetaan laskuvarjohyppääjä kello 18 9 välisenä aikana. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa
o jonkin aikaa kunnat ovat kirjailleet ympäristölupia alueillaan sijaitseville korpikentille. Ympäristölupien sisältö on ollut kiinni usein kunnallisen ympäristöviranomaisen henkilökohtaisesta näkemyksestä ja lähivaikutuspiirin mielipiteistä. Siinä onkin pureskeltavaa EASA-asioiden päälle jäsen- ja järjestökentälle, kuinka tehdä omasta lajistaan ja harrastuksestaan niin tarpeellinen, etteivät byrokratia ja epäedulliset viranomaispäätökset pääse iskemään koko lajille lautoja ikkunaan. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. On täysin mahdollista, että maamme suurin laskuvarjohyppykerho Suomen Laskuvarjokerho (SLK) muuttaa ympäristöluvan seurauksena Hangosta pois. Niinpä lupien sisältö on ollutkin sangen kirjavaa. 040 594 2362
Konemarkkinat ja tapahtumat
christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan)
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Näin nimittäin saattaa käydä Hangossa.
Kaikesta huolimatta hauskaa talven odotusta,
Mikko Sokero
Painopaikka
Painotalo Auranen, Forssa 2009 tuotanto@auranen.fi Puh. Hangossa kausi lyhenee siis merkittävästi, kun jatkossa hyppytoiminta on sallittua vain kello 9 18 välisenä aikana. Lähes kaikista tehdyistä päätöksistä on valitettu ja Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyajat sen kun pitkittyvät. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi
Ilmoitusmyynti
Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. SLK:n pelkät matkailutuotot kaupungille ovat varovaisesti arvioiden noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. vuosikerta
J
Päätoimittaja
Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
Toimitussihteeri
Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi
Art Director
Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext.fi
Toimituksen yhteystiedot
Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen
Kuudessadas kone toimitettiin puolalaiselle LOT:lle ja on tyyppiä Embraer 175. LOT oli myös konetyypin ensimmäinen operaattori Euroopassa. Hän siirtyi eläkeputkeen, mutta ei suinkaan jätä ilmailua. Koneen lentonopeus on noin 70 km/h ja lentoonlähtönopeus vaivaiset 35 km/h. Nyt meneillään olevat toimenpiteet vahvistavat Lentopelastusseuran asemaa poliisihallinnon lisäksi pelastushallinnon alueella. Päiväaikana kennot myös varaavat 400 kilon litium-ioni-akustoa, jonka avulla moottoreille riittää energiaa yön ajaksi. Viestikenttään maininta Convair-maalaus.
veitsissä esiteltiin kesällä varsin kunnianhimoisen projektin saavutus, Solar Impulse HB-SIA lentokone. Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka toivotti Lentopelastusseuran lentävän VPK:n mukaan SPEKin toimintaan. Huolto-ohjelmien laatiminen perustuu ns. Siiven päällä on 11 628 aurinkokennoa, jotka antavat sähköenergiaa neljälle 10 hv (7,5 kW ) sähkömooottorille. Tämä koskee jo asiakkaana olevia ja uusia G-organisaation asiakkaita. marraskuuta viikonlopun kurssin, jossa kerrotaan muun muassa huolto-ohjelman sisällöstä, kuinka jatkossa lentokoneen lentokelpoisuutta pitää valvoa, miten katsastukset hoidetaan sekä miten konetta saa huoltaa ja/tai korjata. HB-SIA on prototyyppikone, koekone, jolla on tarkoitus todentaa, että 24 tunnin lento onnistuu myös käytännössä, sekä kerätä dataa ja kokemuksia varsinaisen maailmanympäri-koneen HB-SIB pohjaksi. valtakunnallinen jäsenjärjestö. Q
Lyhyesti
Eclipse Aerospace suunnittelee Very Light Jet -lentokone Eclipse 500:n tuotannon uudelleen käynnistämistä. Tuo suio.org on jatkossa G-organisaation tiedotuskanava.
nyt aikaa perehtyä kirjoittamiseen, Missonen sanoo. Näin SPEK vahvistaa Lentopelastusseuran asemaa pelastuslain mukaisena toimijana. Projekti ei suinkaan ole vielä ohi, sillä maalaus vaatii vielä varoja. www.solarimpulse.com
Solar Impulse hämärtyvällä iltataivaalla.
SUIO:n toimilupa koneiden huolto-ohjelmien laadintaan
Suomen Urheiluilmailuopiston Part M:n mukaisen G-organisaation toimilupaan liittyvä viranomaisen auditointi tehtiin 1. Kannattaa seurata sivustoja www.suio.fi ja/tai www.suio.org. Suomen Lentopelastusseurasta (SLPS) Suomen Pelastusalan Keskusliiton (SPEK) 20. Näillä näkymin lento toteutuu vuonna 2012. Ilmailutoimittajien jäsenenä minulla on
SLPS hyväksyttiin SPEKin jäsenjärjestöksi. SUIO:n G-organisaation toimintakäsikirja (CAME) on laatuaan ensimmäinen sähköisessä muodossa hyväksytty. Toimilupahakemuksessa on haettu myös ns. epäsuoran hyväksynnän (omahyväksyntä) mahdollisuutta, joka saadaan, kun SUIO-G on osoittanut pystyvänsä tuottamaan riittävän laadukkaita huolto-ohjelmia omalla prosessillaan. Kurssille osallistuvat saavat rahansa takaisin seuraavassa SUIO-G:n laskutuksessa. Solar Impulse -projektin takana on parivaljakko Bertrand Piccard sekä André Borschberg. Heidän tavoitteenaan on lentää maapallon ympäri aurinkoenergian voimalla. Koneen kärkiväli (63 m) on Boeing 747:n luokkaa ja kuitenkin se painaa vain 1600 kg. Suomen Urheiluilmailuopisto Oy on toimiluvan haltija ja se voi tehdä sopimuksia nyt huolto-ohjelmien laatimiseksi ja hyväksyttämiseksi. Onko konekimpassanne uusi alus. Opisto järjestää 28.-29. André Borschberg on entinen hävittäjälentäjä ja yrittäjä.
Nyt esitelty HB-SIA on melkoinen ilmestys. Keräykseen voi ottaa osaa lahjoituksin. Jos haluat nimesi kunniakirjaan, tee lahjoituksesi pankkitilille 139430-214888. yleistason huolto-ohjelmaan, joita SUIOG:llä on purjelentokoneille, moottoripurjelentokoneille, moottorikoneille ja kuumailmapalloille. Ensimmäinen Embraer 170 toimitettiin LOT:lle 2004.
Ikiklassinen Convair 440 Metropolitan Espanjan Malagassa on saamassa vihdoin Karairin värityksen suomalaispilottien Aurinkolentolaivueen puuhaamana. Bertrand Piccard ei ole mikään keltanokka näissä ympyröissä. Lisäksi aluepelastuslaitokset ja Lentopelastusseuran jäsenyhdistykset laativat jatkossa paikallisia sopimuksia. Missosen paikan myynti- ja markkinointivastaavana Jetflitellä ottaa Casimir Ehrnrooth.
4 ILMAILU
8/2009. Vuoden 2010 alussa on määrä päättää tuotannon mahdollisesta uudelleenkäynnistämisestä.
vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi.
Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Toimiluvan pitäisi olla tämän ILMAILUN ilmestymisen aikoihin jo myönnettynä. Jetfliten myyntijohtajana toiminut Juhani Missonen, 61, on lopettanut työnsä yhtiössä. Syksyllä käynnistetään neuvottelut ja kattosopimuksen tekeminen SPEKin ja Lentopelastusseuran välille. Alkuperäinen Eclipse Aviationhan kaatui ryminällä viime talvena. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille
Yölentoa auringon voimalla
S
Embraer on toimittanut jo 600 E-Jettiä eli 170/190-sarjan liikennekoneita lentoyhtiöille. Ensilento tapahtuu näillä näkymin 2009 syksyn aikana. lokakuuta 2009. Vuonna 1999 hän lensi ensimmäisenä maailman ympäri Breitling Orbiter -kaasupallolla. Järjestön ylintä valtaa käyttää valtuusto, johon SLPS nyt nimeää jäsenen ja varajäsenen.
sensa perusteella hyväksyy tehdyn huoltoohjelman ilman, että se käy viranomaisella. Uusi yhtiö, joka osti EA:n konkurssipesän 40 miljoonalla dollarilla, keskittyy aluksi olemassaolevan konelaivaston varaosahuoltoon ja tukitoimintaan. Omahyväksyntä tarkoittaa, että SUIOG:n tehtyä prosessinsa mukaisen huoltoohjelman, se myös oman sisäisen tarkastukJuhani Missonen lopetti Jetflitella. Se on maailman ensimmäinen lentokone, joka on suunniteltu lentämään aurinkoenergian voimalla yli 24 tuntia (päivä + yö) eli periaatteessa kone voisi pysyä ilmassa rajattoman kauan, ilman että se kuluttaisi fossiilista polttoainetta tai saastuttaisi ilmaa
Tänä vuonna ensimmäinen Monarch Airlinesin lento saapuu Rovaniemelle 8.12. Cabri G2 on saanut jo EASA:n CS-27-tyyppihyväksynnän ja sarjatuotanto on alkamassa. klo 10.05. 08 445 8800 info@championdoor.com
Oy DG-Products Ab
09-412 2440, 0400-497 440 dg-products@co.inet.fi
www.championdoor.com
8/2009
ILMAILU 5. Liikennöinti uusiin nuoriso- ja seniorihintaisiin sesonkikohteisiin alkaa reitistä riippuen marrasjoulukuussa. Cabrin prototyypillä tehtiin äskettäin
iime aikoina on tihkunut tietoja mielenkiintoisesta uudesta kaksipaikkaisesta helikopterista. Euroopasta Rovaniemelle suuntautuva joululiikenne voimistuu näistä joulukuun alun päivistä alkaen aina uuteen vuoteen asti. Sen suurin lentomassa on 700 kg. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO
V
Guimbal Cabri G2 uusi helikopteri
kopterin autorotaatio-ominaisuudet olisivat hyvät. marraskuuta.
MTO Sport Full Lotus kellukevarustuksella
! US 09 TU us UU lid Ca
Polaris lentoveneet
AM-FIB 582 amfibioversio
Lynx intercomit,
headsetit, kypärät ym
StarCompany Gerbing
strobot, mittarit ym 12 V lämpövaatteet
Lentokonehallien ovet
Champion Door Oy, Pajatie 1, 85500 NIVALA Puh. Pääkilpailijan Robinson R22:n perussuunnitteluhan on peräisin jo varhaiselta 1970-luvulta. Ruotsalaislehti Flygrevynin koelentokertomuksen mukaan Cabrin lento-ominaisuudet ovat kaikin puolin miellyttävät. Roottorin lavat ovat tarkoituksella melko painavat, jotta heli-
kolme maailmanennätystä alle 500 kg luokassa, mm. Pääroottorin napakoneisto on suunniteltu niin kestäväksi, että sillä ei ole elinikärajoitusta. Pahoittelemme virhettä.
Taantuma kouraisee
Meneillään oleva taloustaantuma on aiheuttanut tuntuvan pudotuksen pienkonevalmistajien tuotantoon. Yhdensuuntainen nuoriso- tai seniorihinta on 6080 euroa reitistä riippuen. Nuoriso- ja seniorihintaisten lippujen paikkakiintiö on hyvä kaikilla Blue1:n kotimaan reiteillä, mikä mahdollistaa varauksen myös lähempänä lähtöpäivää. Sillä on minimoitu tulipalon syttymisriski kaputin sattuessa. Runko on hiilikuitukomposiittia ja seitsenlapainen pyrstöroottori on fenestrontyyppinen. Toivottavasti pienen tehtaan voimavarat riittävät, sillä pikkukopterissa näyttäisi olevan eväitä menestykseen vaikka 260 000 euron hinta onkin kovanpuoleinen. Hän on työskennellyt muun muassa Super Puma-, Ecureuil- ja EC120- kehitysprojektien parissa. Lennot suuntautuvat Rovaniemelle, missä lapset pääsevät kokemaan joulun tunnelmaa ja tapaavat joulupukin. Ranskalainen Guimbal lienee useimmille tuntematon, mutta sen perustajalla Bruno Guimbalilla on vankka monivuotinen kokemus helikopterien suunnittelusta Eurocopter-yhtiössä. Seniorihinnat ovat voimassa 65 vuotta täyttäneille, nuorisohinnat 1225-vuotiaille, ja ne oikeuttavat täysiin EuroBonus-pisteisiin. Englantilainen lentoyhtiö Monarch Airlines on tehnyt vuosia yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Uskomme Lapin ainutlaatuisuuteen matkailukohteena ja tuemme lentoliikenteen kehitystä Finavian Lapin lentoasemille, sanoo Incoming Sales Manager Thomas Kingelin Finaviasta. Cabri G2 on uusi konstruktio ja edustaa alan uusinta osaamista. Blue1 lanseerasi kesällä nuoriso- ja seniorihinnat ympärivuotisiin kotimaan kohteisiinsa ja laajentaa ne nyt kattamaan kaikki kotimaan reitit. Turboprop- ja liikesuihkukoneissa taantuman vaikutus on ollut hieman lievempi.
F
Finavia tukee Monarchin hyväntekeväisyyttä
inavia tukee jälleen hyväntekeväisyyslentoja Lappiin Monarch Airlinesin lennoilla, joilla tuodaan vaikeasti sairastuneita lapsia IsostaBritanniasta. korkeusennätys 6 656 metriä. Finavia on tukenut aikaisempinakin vuosina Wish-Upon-A-Star-hyväntekeväisyyslentoja. Lennot Helsingistä Kittilään alkavat 6. www.guimbal.com Guimbal Cabri G2 on pikästä aikaa jotakin aivan uutta pienten helikoptereiden luokassa.
Oikaisu
Toisin kuin ILMAILUN viime numerossa väitettiin, Helsinki International Airshowssa Ultimatea ohjasi Sami Kontion sijasta hänen kaimansa, taitolentäjä Sami Nikulainen. Siinä on Lycoming O-360 -moottori, josta otetaan tehoa 145 hv. Huippunopeus on noin 100 solmua. Valmistajien kattojärjestö GAMA kertoo, että vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana yleisilmailukoneita toimitettiin yhteensä 1037, mikä on peräti 45 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Polttoainesäiliö kestää pudotuksen 15 metristä. Kaikkein tuntuvin lasku on ollut mäntämoottorikoneiden ryhmässä, jossa pudotus on peräti 58 %. Erityisesti viime vuosina lentoyhtiö on antanut tukea sairaaloille, joissa hoidetaan muun muassa vaikeasti sairaita lapsia.
www.kevytilmailu.com
HTC gyrokopterit
Blue1:n nuoriso- ja seniorihinnat laajenevat Lapin reiteille
Blue1:n nuoriso- ja seniorihinnat laajenevat nyt yhtiön kaikille kotimaan reiteille, myös Pohjois-Suomen ja Lapin talvikohteisiin
Uudistuksen tavoite on ollut muuttaa sivusto rakenteeltaan ja sisällöltään paremmin lentomatkustajia palvelevaksi sekä raikastaa visuaalista ilmettä. Myös ympäristö-osiota sekä lentoasemien omia sivuja on kehitetty sekä sisällöltään että käytettävyydeltään. Kumppanina kehitystyössä on lentokonemaailmasta tuttu Lange Aviation.
Moni sähkömoottorilla varustetuista koneista on jäänyt piirustuspöydälle, mutta Antares DLR-H2 ei. Toistaiseksi sähkömoottoreita tuskin nähdään matkustajakoneissa, mutta sekin aika koittaa. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa Crasman Co Ltd.
Antares on myös hiljainen
P
urjelentokoneet toimivat uusien vaihtoehtoisten energiamuotojen testialustana. Sivuston suosituimpiin palveluihin kuuluvat reaaliaikaiset lentotiedot, jotka on
Finavian verkkosivut ovat tutun sinivalkoiset.
nyt tuotu palvelun etusivulle. Omat osiot on lentomatkustajille, lentoyhtiöille, medialle ja ilmailijoille. Ulkoasun muutoksen lisäksi sivuston rakennetta on uusittu käyttäjäryhmien mukaisesti. Lentoasemien sivuilla ne ovat myös näkyvässä roolissa. Reaaliaikaiset lähtevien ja saapuvien lentojen tiedot kattavat nyt 13 Finavian lentoasemaa. Q
Finavian verkkopalvelu uudistui
Finavian uudistunut verkkopalvelu on julkaistu osoitteessa www. Uudistus koskee konsernisivustoa (finavia.fi) sekä lentoasemien, pois lukien Helsinki-Vantaan, kotisivuja. Hyvä esimerkki on saksalainen sähkömoottorilla varustettu Antares DLR-HS -purjekone. Se on tehnyt lupaavia lentoja ja moottoritekniikka on valmis. Purjekoneissa on helppo testata sähkömoottoreita, sillä alukset ovat liitoluvuiltaan hyviä ja massaltaan pieniä. Tiettävästi ensimmäinen sähkömoottorilla varustettu purjekone on jo tilattu Suomeen. Autotehtaat julkaisevat liki jokaisella vuosineljänneksellään uuden sähkömoottorilla varustetun mallinsa vähintään konseptitasolla. Helsinki-Vantaan lentotiedot ovat olleet verkossa jo vuosia ja tällä hetkellä palvelu on käytössä myös Kuopion, Turun, Kuusamon, Tampere-Pirkkalan, Kittilän, Porin, Vaasan, Oulun, Jyväskylän, Maarianhaminan, Kajaanin ja Rovaniemen lentoasemilla. Kuva DLR.
6 ILMAILU
8/2009. Lufthansa on mukana Antereksen testeissä. finavia.fi. Ekologises-
ti ajattelevat saksalaiset ovat sijoittaneet myös liittovaltion tutkimusrahaa sähkömoottorien kehitykseen
050-5124935, sähköposti matti.haapavaara@pp1.inet.fi
Nro 1. Rakettipukki viime joululta. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009
Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Sen verran oli saatu tietää, että viivytykselle oli syynä mm. Pukin tyyppilento Sääski II:lla. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. Pitkäsen tuotanto on monipuolinen: kirkkoja, voimalaitoksia, asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksia. Junkers F13.
Matti Haapavaara tekee jälleen seinäkalenterin. Sen seurauksena osanotto CIMP:n kokoukseen oli ennätyksellisen vilkas. Pukki tankkaa. suuri määrä kommentteja (yli 13 000!). Purjekone kaartaa heikossa lumisateessa. Nro 8. Pukki lentää Helitech.indd 1 raketilla. Nro 13. Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerila.
Kajaanin ja Hyvinkään Ilmailukerhot myyvät upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA
6.2.20
Nro 6. Yli 80 euron tilaus toimitetaan postivapaasti. Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella.
Nro 10. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Maja on nyt Räyskälän kentän kupeessa Lopella. Kortit postitetaan kotiovelle, maksukuitti seuraa mukana. EERO VAPAAVUORI
Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. Nro 9. Nro 2. Kannattaa tilata, 15 euron kappalehintaan, sillä aiemmat kalenterit on aina myyty loppuun. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. Vaikka lausuntokierroksen lopusta (helmikuussa 2009) oli jo kulunut paljon aikaa, mitään ei ollut tapahtunut. Suomen Ilmailulääketieteellisen Yhdistyksen (SILY) ja Ilmailuhallinnon syyskokouksessa 19. Joulutervehdys on viidellä eri kielellä. Nro 7. Pukin lento mopuLerchellä parta kuurassa.
Nro 11. Ennakkoon odotetuimpia asioita listalla olivat EASA:n harrastusilmailulupakirjaa (LPL = Leisure Pilot´s Licence) koskevat lääketieteelliset määräykset. Piirtäjinä ovat entiset tutut Petteri Patolinna ja Mikko Kuorikoski. Delegaatteja oli 17 maasta, mm. 09-5655 540 Fax. 20. 2009 päivätyssä kirjeessään ihmetellyt, miksi pyörä on keksittävä uudelleen, eli miksi ei käyttökelpoisia määräyksiä voitaisi soveltaa sellaisinaan tai vain sopivasti päivitettyinä. Koneessa upeasti Northern cross -kisan tekstit. muutamia ennennäkemättömiä vieraita Uudesta Seelannista ja Thaimaasta. Nro 3. Nro 14. Kortin myyntihinta on kuorineen 1,30 euroa kappale. Pukkiakrobatiaa 1950-luvulta, kyytikoneena Nro 16. Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. 9. Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta. Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla.
Nro 15. Pukki lentää tyypit vuoden 1909 Voisinkaksitasolla. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. Pitkänen (1904-1955) piirsi jatkosodan asemasotavaiheessa myös Suomen marsalkka Mannerheimin 75-vuotislahjaksi metsästysmajan itärajan taakse Repolaan. 09-5655 5454 www.helitech.fi
Nyt on tarjolla myös uusia aiheita. Pukin huima rakettistartti Nro 4. 2009 saatiin kuulla jo puoliksi valmiista suuresta uudistuksesta (meillä Suomessa) viedä koko ilmailulääketieteellinen kelpoisuustutkimus ja todistus digitaaliseen muotoon. seuraaville helikopterityypeille: Agusta Bell 206 sarja Bell 206 ja 206L sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 sarjat Hughes/Schweizer 269 sarjat Robinson R-22 / R-44 sarjat
Täydet korjaamopalvelut mm. Certificate) myöntäminen ja printtaaminen siirtyvät erityistapauksia lukuun ottamatta nimetyn ilmailulääkärin (AME) tehtäväksi. FAI:n lääketieteellinen komissio koolla
FAI:n lääketieteellisen komission (CIMP) kokous oli järjestetty tarkoituksella samaan paikkaan ja juuri ennen kansainvälisen ilmailulääketieteen akatemian (ICASM) kokousta. Vuoden 2010 kalenterin aiheena on arkkitehti Eino Pitkäsen upea funkistuotanto. Sen mukaan kelpoisuustodistuksen (Med. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Nro 5. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä.
Nro 12. Kun ne analysoidaan ja dokumentoidaan ja vielä kierrätetään uudelleen lausunnoilla, tämän hetken lopullinen määräaikakin (huhtikuu 2012) saattaa vielä siirtyä! Myös EU:n komissio oli jo ehtinyt ilmoittaa kärsivällisyytensä olevan loppumassa EASA:n loputtomaan viivyttelyyn. IAOPA:kin oli 2. Kalenteri on upea liikelahja.
8/2009
ILMAILU 7. Tilaukset: Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus, puh. Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Pukki tuo lahjat helikopterilla
9.2009. Ilmailulääketieteen yksikön päällikkö on edelleen johtava ilmailulääkäri Kari J. Lentotoimintaosaston johtajana toimii vuoden 2010 alusta lukien Finnairilta Ilmailuhallintoon siirtyvä liikennelentäjä ja diplomi-insinööri Pekka Henttu. ELFC on yksi maailman suurimpia lentokonemoottoreiden leasing-toimintaan erikoistuneita yhtiöitä. Harrasteilmailun kansalliset lupakirjat ja koulutuksen valvonta siirtyvät lentokelpoisuusosaston harrasteilmailuyksikköön. lokakuuta Koreassa.
Muutoksia IH:n organisaatiossa
Lentotoiminta ja lupakirjat -osaston nimi on ensi vuoden alusta lukien lentotoiminta. Osasto jakautuu neljään yksikköön, jotka ovat lentotoiminnan luvat, lentotoiminnan valvonta, lupakirjat ja koulutus sekä ilmailulääketiede. Hän on aloittanut uudessa tehtävässään 7. Q
A330:n moottorin hinta on 13 miljoonaa euroa
Finnair on tehnyt myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen yhdestä uudesta Airbus A330 -koneissa käytettävästä General Electricin CF6-80E1 -varamoottorista Engine Lease Finance Corporationin (ELFC) kanssa. Moottorin euromääräinen listahinta on noin 13 miljoonaa euroa. Edellinen pitkäaikainen osastonjohtaja Reijo Lamberg jää eläkkeelle. Järjestelyt vahvistavat Finnairin rahoitusasemaa yhteensä noin 90 miljoonalla eurolla.
Sandy Pimenoffille FAI:n korkea tunnustus
Sandy Pimenoffille on myönnetty FAI:n lennokkien kultainen mitali, FAI Aeromodelling Gold Medal. Hän oli vuonna 1961 ensimmäistä kertaa Suomen delegaatti FAI:n lennokkikomission CIAM:n kokouksessa ja vuodesta 1962 vuoteen 1967 CIAM:n vapaastilentävien lennokkien alakomitean puheenjohtaja. Vuokrasopimuksen kesto on kymmenen vuotta. Sandy Pimenoffin saavutuksia on vaikea ylittää edes maailmanlaajuisesti. Lennonvarmistuksen lupakirjat ja koulutuksen valvonta siirtyy lennonvarmistus ja lentopaikat -osastolle. Antila. 2010 alusta lukien lentotoiminnan luvat -yksikön päällikkö on Jorma Kivinen, lentotoiminnan valvonta -yksikön päällikkö on Veli-Matti Petramo sekä lupakirjat ja koulutus -yksikön päällikkö on Helena Pietilä. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Sandy oli FAI:n lennokkikomission CIAM puheenjohtaja 40 vuotta, vuodesta 1967 vuoteen 2007. Elokuussa Finnair teki vastaavantyyppisen järjestelyn osasta kiinteistöjään. Huoltomekaanikkojen lupakirja-asiat ja koulutuksen valvonta siirtyvät lentokelpoisuusosastolle. 2010 Autorekisterikeskuksen, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen turvallisuustoiminnon kanssa uudeksi Liikenteen turvallisuusvirastoksi.
Pimenoffin mitali
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella.
www.ilmailuliitto.fi
8/2009
8 ILMAILU. Uusi sopimus vahvistaa entisestään yhtiöiden hyvää yhteistyötä. 1. Mitali jaettiin FAI:n yleiskokouksessa 8. Finnairilla on käytössään myös muita ELFC:n leasingmoottoreita. FAI jakaa mitalin kerran vuodessa aktiivisesta lennokkien järjestötoiminnassa tehdystä työstä. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 63,30,39,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Ilmailuhallinto yhdistetään 1. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Lentokelpoisuusosaston huoltotoimintayksikön päälliköksi on valittu Jyrki Laitila
8/2009
ILMAILU 9
Tähän 20 metrin luokkaan on nyt synnytetty uusi raaseri.
10 ILMAILU
8/2009. Suomeen on hankittu viime vuosina useita nykyaikaisia 20 metrin kärkivälillä varustettuja kaksipaikkaisia, joiden suorituskyky vastaa vakioluokan huippukonetta. Kuva Markus Geissen.
UUSI
Purjelento on saanut uutta puhtia nykyaikaisten kaksipaikkaisten koneiden kautta. TEKSTI hAnnU hALonEn
ILMAILU tyyppilennolla Saksassa
Kuudesta eri profiilista koostuva siipi taittuu voimakkaasti taakse ja ylös
Kone onkin todettu helposti käsiteltäväksi ja hyvin termiikissä nousevaksi myös suurella siipikuormituksella. Osanottajamäärät eri maiden kansallisissa kisoissa kasvavat, EM-kisat on lennetty ja MM-kisatkin ovat jo haussa vuodelle 2012.
Syyskuun puolivälissä suoma-
laiset pilotit pääsivät tutustumaan uuteen koneeseen Hahnweidessa Etelä-Saksassa. Siipi on pyritty kehittämään sellaiseksi, että lento-ominaisuudet pysyvät helppoina ja miellyttävinä myös suurilla lentopainoilla. Isohkon koneen kokoamisessa on syytä olla riittävästi väkeä ja sopivat apuvälineet, sillä mm. Ohjaamo on hyvin toimiva ja mukavuudeltaan kaikenkokoisille piloteille erinomainen. Itävallasta esittelyreissulta palannut kone koottiin
talkoilla perävaunusta lentokuntoon. Virtaus pysyi laminaari-
sena yllättävän pitkälle profiilin jänteellä.
Tyyppilennolla takapenkille
istui tehtaan myyntipäällikkö Hans-Georg Biggo Berger. Sää ei suosinut ja näin oli mahdollisuus mm. Koneen ominaisuuksia oli kuitenkin mahdollisuus testata riittävästi
ILMAILU 11
8/2009. Siipi taittuu voimakkaasti taakse ja ylös. Virtaus pysyy siiven ylä- ja alapinnoilla laminaarisena yllättävän pitkälle. Kisarivistöönpä tietenkin. Siiven kärjessä olevat Maughmer-wingletit tulevat USA:sta. Ensin heräsi ajatus, mihin tällaista laipallista kaksikkoa tarvitaan. Irrotuksen jälkeen ei termiikkiä juurikaan löytynyt. Arcus ui hinauskoneen perässä hyvin vakaasti ja ohjaamiseen tarvittavat voimat olivat yllättävän pienet. Kuusi eri profiilia takaavat optimaalisen virtauksen siiven eri alueilla. neliosaisen siiven pitkä sisäosa painaa noin 100 kg. Kuva Hannu Halonen.
S
aksalainen purjekonetehdas Schempp-Hirth päätti aikanaan kaikessa hiljaisuudessa ryhtyä kehittämään uutta laskusiivekkeillä varustettua konetta kaksipaikkaisten 20 metrin luokkaan. Voimakas sivutuuli hinauksen alkuvaiheessa yritti painaa oikeaa siipeä maahan, mutta siiveketeho riitti mainiosti maakiidossa laskusiivekkeen ollessa asennossa -2. Tilavaan ohjaamoon oli helppo asettautua ja sopiva istuma-asento löytyi nopeasti. Ensimmäinen ajatus koneesta on usein ollut, että kysymyksessä on Duo Discus varustettuna laskusiivekkeillä. Nokkaan saa lisävarusteena Duon tapaan pyörän. Normaalisti pyörän sijaan käytetään pohjasta hieman kohoavaa kulutuspalaa.
Arcukseen tehty siipi on ennen näkemätön. Kuva Bernd Weber.
Mukavassa ohjaamossa kaikki on hyvin käden ulottuvilla. RAASERI
20-METRISIIN
Kolmilevyiset Schempp-Hirth jarrut toimivat loogisesti ja tehokkaasti. Se on suunniteltu puhtaalta pöydältä hyödyntäen uusimpia profiileja. 20 metrin kaksipaikkaisluokka kasvattaa kovaa vauhtia suosiotaan. Kuvia oli katseltu etukäteen, mutta aidon koneen näkeminen ja kokeminen oli jotain erilaista. Nopeuden kiihdyttyä laskusiiveke siirrettiin asentoon +2, jossa se pidettiin koko hinauksen ajan. Koneen runko onkin sama, jota käytetään sekä uudessa Duo Discuksessa että Nimbus 4D:ssä. Tämä tuli todistetuksi myös Itävallassa esittelylennoilla. seurata ja dokumentoida vesipisaroiden käyttäytymistä siiven pinnalla. Prototyypissä on Solo-2350-paluumoottori uudentyyppisellä automaattisella toiminnolla. Suunnitte-
lu ja kehitystyö on tehty yhteistyössä Stuttgartin yliopiston ja saksalaisten alan huippuprofessorien kanssa
Sähkömoottoriin tulevilla vakioakuilla voi nousta yhdellä latauksella 770 kg lentopainolla 1960 metrin korkeuteen. Sähkömoottori on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto, vaikka akkujen tuoma paino ei ole heikossa purjelentosäässä hyväksi. Nousunopeudeksi luvataan 2,5 m/s. Kaksi jälkimmäistä moottorivaihtoehtoa tekevät omatoimisen lentoonlähdön mahdolliseksi. Suorassa lennossa laskusiivekkeet asennossa 0 kone lensi 78 km/h sauva täysin vedettynä kallistelematta. Sähkömoottoriversion painoksi ilmoitetaan 590 kg.
Moottorittoman koneen suurin lentopaino on 750 kg ja moottorilla varustettujen 800 kg. Paluumoottorilla varustetun prototyypin tyhjäpaino on noin 500 kg. Tehtaan nettisivuilla mainitaan puhtaan purjekoneen painoksi noin 420 kg ja itselähtevän noin 515 kg. Siitä on osoituksena myös se, että Suomeen tilatut koneet saadaan vasta vuonna 2011. Uutuus omassa elementissään. Termiikkikaarto on hyvin mahdollista nopeudella 90 km/h. Liukuasento suurella nopeudella osoitti myös sen, että siipi toimii tässäkin kohtaa hienosti. Tyyppilennolla siipikuormitus oli 43 kg/m2. Tällä vähennetään siivekejarrutusta. Biggo jo kyselikin radiolla, kun tehtaan prototyyppiä ei kuulunutkaan alas odotusten mukaisesti. Tarpeel-
taana purjekoneena, Solo-2350paluumoottorilla, kaksitahtisella Solo-2625-moottorilla tai Lange Aviationin sähkömoottorilla varustettuna. Nyt moottori tuodaan vaihtoehdoksi myös Arcukseen. Laskusiivekeasennolla +2 sama toistui nopeudella 74 km/h. Kohtalainen tuuli olikin suotuisa synnyttäen rinnetuulta, missä saimme nautiskella koneen ominaisuuksista hieman pitempään. 20-metrisellä siivellä varustettu kaksipaikkainen kone oli miellyttävä lentää myös rinteen kupeessa. Kolmilevyiset ShemppHirth-lentojarrut olivat täysin aukaistuna hyvin tehokkaat, mikä onkin tarpeen, koska laskupaino on monesti aika suuri. Koneen maksimiliitoluku on noin 50, joka vastaa 18-metrin luokan yksipaikkaisten koneiden suorituskykyä. Sähkömoottori on ollut käytössä Antares-purjekoneessa jo muutamia vuosia. Laskuteline on suuri ja miellyttävästi jousitettu. Meillä se tarkoittaa lisääntyvää harjoittelu- ja valmentautumiskapasiteettia jo olemassa olevien hienojen kaksikoiden lisänä. Kuva Bernd Weber.
850 metriin vieneen hinauksen jälkeen. Ainoastaan siiven kärkikappaleessa oleva siivekkeen osa on rajoitettu kääntymään vain ylöspäin. Koneessa on Ventuksesta tutut flaperonit eli koko jättöreuna kääntyy siivekkeenä. Vaikka siipikuormitus ei ollut korkea, koneen kiihtyvyys nopeudelle 200 km/h oli häkellyttävän hyvä. Myös kaksipaikkaisluokan SMkisa on realismia.
8/2009. Mahdolliset lisäakut nostavat 800 kg:n koneen 2 510 m korkeuteen 2,3 m/s pystynopeudella. Kaarron vaihdot 45° kallistuksesta puolelta toiselle nopeudella 100 km/h vei aikaa 3,5 sekuntia, joka kuvaa hyvin siivekeohjauksen tehokkuutta. Levyjarru lyhentää tarvittaessa laskukiitoa tehokkaasti.
liset käännökset lähellä rinnettä hoituivat tehokkaasti ilman punnertamista.
Arcuksen voi hankkia puh-
Toisella lennolla Erkki Heino-
nen testasi konetta etuohjaamosta ja itse istuin takana. Akkujen lataus tapahtuu verkkosähköllä ja kestää yhdeksän tuntia.
Arcus on herättänyt paljon
kiinnostusta. Ohjaimet olivat miellyttävän kevyet ja harmoniset. Kaartaminen ja kaarron vaihdot onnistuivat hyvin yllättävän pienellä nopeudella. Myös jatkuvuus pienennettäessä nopeus lähelle 100 km/h oli todella hyvä.
12 ILMAILU
Lähestymisessä ja laskussa kone oli tyypillisen vakaa ja helppo lentää
Jälkikäteen arvioitaessa virheellisen tiedon kertominen on ymmärrettävää, rikollisen ei haluttu tietävän operaation todellista tarkoitusta. Se kuuluu Niinisalossa majaansa pitävälle Tykistöprikaatin Lentotiedustelupatterille. Edes Kiikalassa olleita koneita ei saanut lentää pois. Kiikalan sulkemisen syy
Miehittämätön Ranger-tiedusteluilma-alus lähetetään ilmaan katapultilla. Kidnappauksen selvittyä paljastui, että viranomaiset olivat uhrin suojaamiseksi harhauttaneet tiedotusvälineitä kentän sulkemisen syistä. Kiikalan sijainti kaupunkien puolivälissä olisi mahdollistanut lennokkiseurannan myös pääkaupunkiseudulla.
8/2009
sIlmä. Sama päti Turusta löytyneisiin setelinippuihin. Kuva Puolustusvoimat/ Taneli Äikäs
TEKSTI TEro TUoMInEn
PolIIsIn
I
lmailijat ymmärrettävästi tuohtuivat kentän haltuunotosta, joka tapahtui ilman normaalia ennakkovaroitusta. Kaappaaja vangitsi Helsingistä siepatun uhrinsa turkulaiseen kerrostaloon. Uhri pelastettiin, rahat saatiin takaisin ja syyllinen on lukkojen takana.
14 ILMAILU
Kesän suuria uutisia oli rikkaan suvun tyttären kidnappaus. Ilmailua tapaus sivusi, kun Kiikalan lentopaikka kesäkuussa täysin yllättäen suljettiin viranomaismääräyksellä. Syyksi kerrottiin Etelä-Suomessa meneillään ollut suuri Maanvyöry 09 -sotaharjoitus.
Mutta mihin ihmeeseen poliisi tarvitsi ihmiskaappausta selvitelleessään kokonaista lentokenttää ja melkoista ilmatilakakkua?
taIvaalla
Kidnappauksen aikana Kiikalasta operoi maavoimien RUAG Ranger -tiedustelulennokki (Unmanned Aerial Vehicle, UAV). Tulenjohtoon ja tiedusteluun tarkoitettu miehittämätön ilmaalus tarjoaa muillekin viranomaisille virka-apua, jos kohdetta on tarvetta seurata vaivihkaisesti
Tällaisessa tilanteessa korkealla ja kaupunkimelussa havaitsemattomasti kehää lentävä, pihalle lukittua kuvaa lähettävä miehittämätön ilma-alus olisi ollut poliisille hyvä apuväline.
Kidnappaaja on RC-kopterei-
Kamera voidaan lukita seuraamaan tiettyä kohdetta. käytettiin valokuvatiedusteluun jo Korean sodassa. Lennossa suksilaskutelineet nousevat ylös. Aiemmin lennokit kuvasivat filmille, joka piti saada jollakin keinolla talteen epävarmoista lennokeista. Siksi jäljempänä esitetty on julkisiin lähteisiin perustuvaa spekulaatioita ilmatiedustelujärjestelmän käyttömahdollisuuksista. Rikollinen oli ilmoittanut, ettei poliisi saa valvoa rahojen jättämispaikkaa. Yhdysvaltojen sotavoimat kouluttaa jo enemmän miehittämättömien ilma-alusten ohjaajia kuin lentäjiä. Kun kidnappaus eteni lunnaiden luovutukseen, UAV olisi varmasti ollut hyödyllinen. Tähän viittaa ainakin se, että peräkärryllä varustetulla polkupyörällä paennut rikollinen ajoi suoraan läheiseen pysäköintiluolaan ja siten näkymättömiin ilmatiedustelulta. Lennokin kameran tehokas stabilointi tuottaa televisiotasoista kuvaa. Samaan aikaan kuvauksen digitalisoituminen on tuonut mukanaan entistä tarkemmat reaaliaikaiset videosyötöt. Niiden käyttö tuo mukanaan kysymyksiä ilmatilanhallinnasta. Israel on lennokkitiedustelun edelläkävijä. Toista UAV-kehityksen ääripäätä edustaa amerikkalainen Global Hawk, joka on pienen matkustajakoneen kokoinen. Rangerin tyypillinen hyötykuorma on israelilainen MOSPsensoripaketti (Multi-purpose Optical Stabilized Payload). Tästä saatiin julkisia esimerkkejä, kun amerikkalaiset uutiskopterit seurasivat ilmasta Michael Jacksonin kuoleman yhteydessä hänen kotiaan ja sairaalaa. Tarvitaanko UAV-ilma-aluksille oma ilmatilavaraus tai peräti miehitetty saattokone. Se kulkee kahdessa rinkassa ja on käyttövalmis muutamissa minuuteissa. Ilmeisesti kännykkäviestit olivat jo paljastaneet kidnappaajan identiteetin. Koneella on tehty mm. Kuva Puolustusvoimat/Taneli Äikäs
hankkinut sieltä alan osaamista. Optiona on myös etäisyydenmittaus laserilla ja kohteen valaiseminen täsmäaseille. Voi arvailla, osasiko hän epäillä rahojen luovutuksen seurantaa miehittämättömällä ilmaaluksella. Samaten UAV:t soveltuvat etsintä- ja pelastustehtäviin (SAR). Kamerajärjestelmä on palloasennuksessa rungon alla. Lennokkeja on tarjolla myös yksittäisten sotilaiden avuksi. Varmaa on, että erilaiset lennokit yleistyvät tulevaisuudessa. Seurantalukitukseen riittää jo muutaman pikselin kokoisena kamerassa näkyvä maali. Lehtitietojen mukaan lunnaskassit piti jättää turkulaisen teollisuuskorttelin takapihalle. Suomalainen Patria kehittää kevyttä MASS-ilmatiedustelujärjestelmää. Objektiivin polttoväli on esimerkiksi 20-770 mm.
ennakkotietojen perusteella ohjataan. siirtolento Yhdysvalloista Australiaan.
Sotilaiden ohella myös muut
Afganistanin sodassa Yhdysvallat operoi Hellfire-ohjuksilla varustettuja Predator-lennokkeja. Kidnappauksen yhteydessä se olisi voinut olla vaikkapa tiellä liikkuva auto, jonka yläpuolelle lennokki
hin erikoistunut lennokkiharrastaja. Niiden avulla isketään epäiltyihin
viranomaiset hyödyntävät yhä useammin miehittämättömiä ilma-aluksia. Samalla se välittää radiolinkillä maa-asemalle tarkkaa video- ja lämpökamerakuvaa. Luolasta on useita uloskäyntejä eri puolilla Turun keskustaa.
terroristikohteisiin Afganistanissa ja naapurimaassa Pakistanissa. Yhdysvallatkin on
8/2009
Miehittämättömiä ilma-aluksia
kainen miehittämätön ilma-alus pystyy lentämään useita tunteja kohteensa yläpuolella. Syy on selvä: ei riskiä kuolonuhreista, koneiden toiminta-aika on ylivoimaisen pitkä ja ohjusiskua Pakistanin syrjäisille vuoristoseuduille voi ohjata Floridasta. Zoom-toiminnolla kohde voidaan poimia lähempään tarkasteluun. Tietotekniikan kehitys on mullistanut alan. GPS-paikannuksen ja tietokoneiden kasvaneen laskentatehon myötä taivaalle ovat tulleet täysin itsenäisesti toimivat lennokit. Sen toiminta-aika on jopa 36 tuntia. Tarkkailu ei ole siten sidottu edes vuorokaudenaikaan. Niitä voi käyttää vaikkapa vartiointiin, rajavalvontaan tai suurten yleisötapahtumien seurantaan. Myös Suomen Rangerin juuret johtavat Israeliin, vaikka järjestelmä luetaankin sveitsiläiseksi.
Rangerin kaltainen nykyai-
Poliisi tai Puolustusvoimat ei ole kertonut tarkemmin, mihin kaikkeen lennokkia kidnappauksen yhteydessä käytettiin. Aihetta pohditaan myös Suomessa.
ILMAILU 15. Siinä kamerat ovat lennokin rungon alla 360° kääntyvässä palloasennuksessa
Ensimmäinen keikka kuumailmapallolla on
RETKI ILMAILUN ALKULÄHTEILLE
Moottori- ja purjekoneeseen tottuneen perusilmailijan mielikuva kuumailmapalloilusta lienee monella samansuuntainen. Mitään pahaa sanaa
8/2009
16 ILMAILU. Vai...
A
llekirjoittanut sai kuumailmapalloilun SM-kisojen yhteydessä mahdollisuuden seurata kisalentoa aitiopaikalta eli kilpailun ulkopuolella lentäneestä pallosta. Omat kokemukseni kuumailmapalloista olivat rajoittuneet niiden katseluun. Oma laji, moottorilento, saatiin siivilleen vasta 1900-luvun alussa, joten palloilun historia on lähes yli kaksi kertaa niin pitkä. Pari päivää ennen saatu tieto tulevasta lennosta herätti kuitenkin paljon ajatuksia siitäkin huolimatta, että ilmailu on tuttua sekä työn että harrastuksen parista. Elämäni yhden pahimmista pelästymisistä olin tosin kokenut kesken sorsajahdin kuumailmapallon laskeuduttua ääneti selkäni taakse ja noustessa sitten poltinten metelin saattelemana.
Lentäjänä suhtautumiseni
palloihin on aina ollut lähinnä neutraalia. Tarkistin asian paristakin lähteestä. Hiljaista ja tylsää korissa kyyhöttämistä, jossa ei ole juuri mahdollisuutta puuttua lennon kulkuun. Pariisissa 1784 tehdyn ensimmäisen onnistuneen miehitetyn lennon jälkeen oululainen apteekkari aloitti Suomen ja Pohjoismaiden
ensimmäisenä ilmailijana lajin parissa vain vuotta myöhemmin. Ensimmäinen ajatus oli, että nyt ollaan tekemisissä vanhimman ilmailun lajin kanssa
Ilkka lennättää ihmisiä paljon. Pallot starttasivat melko tarkasti samasta paikasta. Suhtautumiseni kuumailmapalloihin ja -palloiluun oli sitä neutraalimpaa mitä enemmän asiaa ajattelin. Jo kolmannen pal-
Kuumailmapallon lentäjän työ alkaa paljon ennen maasta irtoamista ja jatkuu vastaavasti pitkään laskeutumisen jälkeen. Lajipäällikkö Jorma Suksi Sucksdorff näyttää siitä mallia.
lon lähtiessä löysin itseni tuijottamasta sitä tarkkaillen korkeuden myötä muuttuvaa lentosuuntaa.
Kisalennon suunnittelu on arvatenkin tarkkaa ja "huippusalaista" puuhaa, joten en kysellyt herkeämättä karttoja tutkivilta
joukkueilta sen tarkemmin tulevasta. Laskupaikat ja maaston mahdollisimman tarkat tiedot tekevät lentämisestä ja laskeutumisesta sekä tehokkaampaa että turvallisempaa.
8/2009
ILMAILU 17. TEKSTI JA KUVAT KUSTI KAIRIKKO
en ole palloista tai niiden piloteista kuullut. Alkuun lähinnä huvittavalta vaikuttava puuha, jossa joukko aikuisia ihmisiä tarkkailee pientä pisteeksi taivaalle katoavaa ilmapalloa, vaihtuikin pian mielenkiintoiseksi touhuksi. Suuri askel kohti kuumailmapalloilun idean ymmärtämistä otettiin lennonvalmistelun aikana maastossa. Tapasin lentomme päällikön, Ilkka Korhosen, ensimmäisen kerran Mäntsälän Urheilupuistossa sijaitsevassa kisakeskuksessa. Karttaan merkatun alueen sisällä pysyen GPS:n muistiin piti siis kerätä niin monta lennettyä metriä kuin mahdollista. Jos ei muuta, niin täyttövaiheessa käsiä tarvitaan pallon pitämiseen auki. Ilkka Korhonen on kokenut lentäjä, mutta silti jokainen lento on erilainen ja vaatii näin päälliköltä jatkuvaa tarkkaavaisuutta sekä pallon että matkustajien turvallisuuden takaamiseksi.
vat selvillä. Kun luotauksia oli tehty muutamassa paikassa, lähtöpaikat oli-
Ilmailukartta on pakollinen varuste, mutta pallolentäjälle tarkka maastokartta on sitä huomattavasti käyttökelpoisempi. Luotaustuloksista oltiin siitä päätellen melko samaa mieltä.
Kuumailmapalloilu on joukkuelaji. Se näkyi jo lennon valmisteluvaiheessa selvinä ja perusteellisina ohjeina siitä, mitä kenenkin
Kuumailmapalloilu on sosiaalinen laji, jossa tekemistä löytyy kaikille taidoista riippumatta. Korin nostaminen peräkärrystä, pallon levittäminen ja täyttö sekä monet muut vaiheet vaativat käsiä ja jalkoja, joten ilmailun lajeista palloilun voisi kuvitella olevan yhden sosiaalisimmista. Tehtävänä oli lentää mahdollisimman pitkä matka "laatikon" sisällä. Hän kuunteli ohjeet lennolle ja kehotti seuraamaan peräkärryllä varustettua autoaan kohti lähtöpaikkaa. Ja toisaalta mitä lähemmäksi lento tuli sitä mielenkiintoisemmalta se vaikutti. Vaikka ilmapallojen lento on kaikkien nähtävillä, sen analysointi tulevaa kisalentoa varten on tiukasti joukkueen sisällä pidettävä asia. Pallojen radioliikennettä kuulee erittäin harvoin, mistä voi päätellä niiden pysyttelevän mielellään vapaassa ilmatilassa ja käyttävän mieluummin puhelimia kuin ilmailuradioita. Tämä selvisi viimeistään silloin, kun aloitimme Ilkan pallon valmistelun lennolle. Karttojen, heliumpallojen ja suuntimakompassien avulla tuleva lento suunniteltiin ja lennettiin moneen kertaan. Matkalla tutustuttaisiin vielä lennonvalmisteluihin ja päättäisimme lopullisen starttipaikan vasta niiden tietojen perusteella
Ilkan työskentelyä seuratessa huomaa miehen tarkkailevan kaikkia ulottuvuuksia koko ajan. Eikä tuosta voi olla enempää samaa mieltä.
18 ILMAILU
8/2009. Ihminen ei seisoessaan vie paljonkaan tilaa, joten kaikki kuusi koriin kiivennyttä mahtuivat siihen paremmin kuin hyvin. Näyttävä laji on myös näkyvä, joten korissa ollaan kirjaimellisesti katseiden keskipisteenä.
Pallolla lentämistä on vaikeaa
verrata mihinkään muuhun ilmailun lajiin. Jos mielikuvia oli särkynyt jo ennen ilmaan kohoamista monta, yksi lisää rikottiin nousussa. Jos lentokoneesta näkee maatilan, pallosta samaan havaintoon voi lisätä kissan portailla. Hiljaisena puuhana aikaisemmin pitämäni kuumailmapalloilu osoittautui melutasoltaan lähes moottorikoneen veroiseksi. Näin
Alkoholi ei kuulu ilmailuun, mutta lasillinen kuohuvaa lennon jälkeen on kuulemma vanha ranskalainen tapa, jota tulee kunnioittaa ja vaalia. Loppukesän keleissä lentämiseen vaadittavan lämpötilaeron kehittäminen pallon ja sitä ympäröivän ilmamassan välille edellyttää tosin melko tiheää poltinten käyttöä, joten ensimmäisestä ja toistaiseksi ainoasta lennostani jäi varsinkin ennakkokäsitykseen verrattuna melko meluisa ja kuuma kuva.
taan tapahdu, mutta silti ollaan selvästi sekä ilmassa että menossa eteenpäin. Sekä lajille että mitä ilmeisimmin myös päällikölle ominainen rauhallisuus tuotti kuitenkin tulosta. Maahan kyseinen ääni ei kuulosta niin kovalta, koska liekki suunnataan ylöspäin, mutta korissa juuri päiden yläpuolella sijaitsevien tohottimien käyttö ei jää huomaamatta. Maisemat ovat upeat ja niiden tarkkailuun jää kerrankin sopivasti aikaa. Hidas maanopeus mahdollistaa yksityiskohtatasoisen tarkastelun. Mukaan tulleella miehistöllä ei Erja Korhosta lukuun ottamatta tainnut olla mitään kokemusta kuumailmapalloilusta, joten meitä sai neuvoa välillä kirjaimellisesti kädestä pitäen. Kaikilla ilma-aluksilla pääsee ja joutuu, ainakin lennon alku- ja loppuvaiheessa, matalalle, mutta latvojen seassa tapahtuva matkalento on suurimmalle osalle lentäjistä outo kokemus.
tosin vain silloin, kun polttimia käytettiin. Pallo oli pystyssä noin vartin kuluttua sen purkamisesta peräkärrystä pellolle. Pilotille pallolla lentämien ei ole pelkästään maisemien ihailua. Katse kääntyy pallon ja alla olevan maaston välillä monta kertaa minuutissa. Kesällä se tarkoittaa lähes saunamaisia astelukuja, mutta onneksi taas vain hetkittäin polttimien käytön yhteydessä. Vastasin että todennäköisesti, mutta vain kerran!
Salaa lentäminen ei kuumailmapallolla onnistu. Pajukoriin siirtyessäni ensivaikutelma ilma-aluksesta oli yllättävän tukeva ja kodikas. Ja aina välillä käsi käy polttimella voimakkaan suhauksen seuratessa heti perässä. Mitään ei oikeas-
piti tehdä. Joku ystäväni kysyi lennon jälkeen saisinko pallon ilmaan ja sieltä alas. Polttimien toinen palloon tuoma erityispiirre on lämpö
No oliko se kivaa. Metsän jälkeen allamme on rypsipelto, jonka halkaisee kapea hiekkatie. Se oli nimenomaan kivaa, juuri sellaista kuin ilmailun pitäisi olla.
Maisemien ihailu on palloilun parasta antia, ainakin matkustajille (alla). Jos kiinteäsiipisessä lentäjältä vaaditaan kykyä reagoida nopeasti, kuumailmapallossa vaatimus on vielä kovempi. Tuulen suuntaa ja voimakkuutta mittaava luotaus kuuluu kiinteänä osana kuumailmapallon lennonvalmisteluun.
8/2009
ILMAILU 19. Vastaukseni tulee hetken miettimisen jälkeen. Viimeiset noin viisikymmentä metriä kori etenee aivan rypsin latvoissa. Olemme muutaman metrin eteläsuomalaisen kuusimetsän latvojen päällä, kun Ilkan ilmoitus lähestyvästä laskeutumisesta muistuttaa taas kerran siitä, miten kaikki hauska loppuu liian aikaisin. Oli. Kuva latistaa kolmiulotteisuuden, joten pallon massiivisuus pitää kokea itse.
Poltin näyttää tekniseltä, mutta on itse asiassa melko yksinkertainen laite. Ilta on jo kääntynyt yöksi palatessani kotiin. Poltinta käytettäessä kyseessä ei ole mikään hiljainen laji, päinvastoin.
Lennon simulointi ennen lentoa tehdään heliumtäytteisellä ilmapallolla. Jos en muistanut kiittää lennosta, se johtui vain vaikutuksesta, jonka puuha ja päällikön taidot tekivät. Mietin jo mielessäni viljelijän reaktiota tallatusta sadosta, kun tie on allamme ja kori siinä kiinni. Niinpä esitän kiitokset Ilkalle vielä varmuuden vuoksi. Valveilla perheestäni on vain seitsemänvuotias poikani, joka kuultuaan isän olleen vaihteeksi lentämässä kyselee aiheesta. Me ilmaa raskaampien alusten kuskit ohjaamme konetta sekunnin osien viiveellä, kun taas kuumailmapallossa ohjaaminen tehdään kymmeniä sekunteja etuajassa. Lasku ei nähdäkseni voisi olla täydellisempi, sillä kori on pystyssä, keskellä tietä ja vielä
paikassa, jossa pallon laskeminen onnistuu esteettä ja hallitusti.
Tyrmistyneenä kokemastani
en osaa tehdä muuta kuin kuvata ja katsella kokeneempien touhuja heidän pakatessaan palloa takaisin peräkärryyn. Kori tarjoaa siihen hyvän alustan, samoin kuin kuvaamiseen, sillä sen reunat ovat riittävän korkeat huolettomaan nojaamiseen mutta samalla tarpeeksi matalat esteettömän näkyvyyden saavuttamiseksi..
Kuumailmapallo näyttää sisältä tältä. Ensikertalaiselle palavan kaasun aiheuttama melu on yllätys. Tuonne tielle, Ilkka toteaa ja antaa pallon vajota kohti peltoa
Pronssi kovassa seurassa on hieno saavutus, varsinkin kun ero edelle päässeisiin jäi pieneksi.
Kuumailmapallolennon vuoden 2009 Suomen mestaruus ratkottiin Mäntsälässä, jossa mittaa toisistaan otti kahdeksan palloa miehistöineen. Loppukesän lämpimän sään ja sen myötä lennettyjen täysimääräisten tehtävien lisäksi oman mausteensa tapahtumalle antoi isäntäkunta, jonka panos sekä lajin että tapahtuman näkyvyydelle hakee vertaistaan.
"Mäntsälä mielessäin"
20 ILMAILU 8/2009. Kuumailmapallolennon SM 2009
Kolmanneksi sijoittunut Tuomas Holm edusti kisan nuorempaa polvea muun osallistujakaartin koostuessa sitäkin kokeneemmista piloteista
Viiden kisapäivän aikana vallitsi kaunis loppukesän keli. Tuloksissa se näkyi pieninä piste-eroina läpi koko kilpailun lopputulokset mukaan lukien. Jos keli oli hieno, samaa voi sanoa myös kisan järjestelyistä, tiedottamisesta ja näiden myötä lajin tunnettavuuden lisäämisestä ainakin Mäntsälässä ja sen lähiympäristössä. Käytännössä tämä näkyi sekä mediassa että vielä konkreettisemmin kilpailuja seuranneena aktiivisena ja runsaslukuisena yleisönä. Tuomas Holm 6077 4. Tehtäviä päiviin mahtui vastaavasti yhdeksän. elokuuta lennettyihin kuumailmapallojen SMkisoihin oli ilmoittautunut yhdeksän osallistujaa, joista kisan lensi yksi vähemmän eli kahdeksan palloa. Keliä kuvasi koko kisan ajan sanojen CAVOK ja tyyntä -yhdistelmä.
8/2009
ILMAILU 21. Matti Tähtinen 6184 3. Jari Suhonen 5340 5. Kolmen kärki mahtuikin 200 pisteen sisään. Sekä aamu- että iltalennot lennettiin nimittäin lähes tyynessä kelissä. Mikko Kujala 3490
Mäntsälä ja sen lähiympäristö tarjosivat vuoden 2009 SM-kisoille eteläsuomalaisesta pelto- ja metsämaisemasta muodostuneet puitteet. Jarkko Korhonen 4661 7. Jan Fröjdman 6269 pistettä 2. Jukka Kujala 4378 8. Eikä toki syyttä, tarjosivathan kahdeksan samaan aikaan välillä melko tiiviisti yhdessä lentäneet pallot katseltavaa kaikenikäisille.
Mäntsälän kunnan ja sen omistaman Mäntsälän Urakehitys Oy:n panostuksen taustalla on kuntalaisille reilu vuosi sitten järjestetty ideakilpailu, jonka voitti nimellä Kuumailmapallofestivaalit Mäntsälä Suomen kuumailmapallokeskus kulkenut ehdotus. Jopa arkisin taajaman ulkopuolella lennettyjä tehtäviä seurattiin kuin lentonäytöstä ikään. Niinpä kisassa lennettiin kaikki mahdolliset seitsemän lentoa. Ja lisää kisojen myötä hyväksi havaittuun lajiin liittyvää on kuulemma luvassa, joten jäämme odottelemaan.
Vuoden 2009 kuumailmapalloilun Suomen mestariksi lensi Jan Fröjdman. Ja toisin kuin usein, idea ei jäänyt ajatuksen tasolle vaan käynnistyi täydellä teholla heti alkumetreillä seuraavan vuoden SM-kisaisännyyshakemuksen merkeissä. Hopealle ylsi, vain 85 pistettä voittajan perässä, Matti Tähtinen ja pronssille Tuomas Holm.
TULOKSET
1. Vaikka keli oli kaunis ja aurinko paistoi, osallistujat pitivät sääoloja melko haastavina. TEKSTI JA KUVAT KUSTI KAIRIKKO
M
äntsälässä 5.-9. Pertti Leppäkoski 5110 6
Kaikki tämä tieto löytyy briefing-paketista, jonka on tuottanut Finnairin Flight Dispatch. Pilotit ovat pitäneet lennon valmistelua koskevan palaverin ja käsitelleet valtavan määrän tietoa tulevasta säästä ja kaikista lentoon vaikuttavista tiedossa olevista asioista. Yksikköä johtaa Antti Koskiniemi.
8/2009. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT MIKKO MALINIEMI
Finnairin Flight Dispatch -yksikkö Helsinki-Vantaalla
Jarmo Flink seuraa Kaukoidästä saapuvaa Finnairin lentoa.
DISPATCHER SÄVELTÄÄ
NUOTIT
22 ILMAILU
LENTÄJILLE
Kun Finnairin lentäjät ovat marssimassa työpaikalleen koneeseen, sitä ennen heitä varten on tehty paljon suunnittelutyötä
Koskiniemi ymmärtää muutenkin lentäjien sielunmaisemaa, sillä hän on aktiivinen purjelentäjä ja muun muassa Ilmailuliiton purjelentotoimikunnan jäsen. Tämä on välttämätöntä, sillä jokaisen tiedon vaikutusta lennon toteutILMAILU 23
8/2009. Laskelmat, notamit, säät, analysoitu lennon kesto, taloudellisuus ja täsmällisyys on aina otettava huomioon. Nämä kaksi muuttujaa eivät suinkaan sulje pois toisiaan ja täs-
Antti Koskiniemi, dispatchereiden esimies, on purjelentäjä. Laskelmat on tehty
Lento AY 80 Nagojasta Helsinkiin piirrettynä reitilleen. Nuotteja vastaa liikenneilmailussa OFP eli operatiivinen lentosuunnitelma, joka sisältää esimerkiksi lennettävän reitin, varakentät ja polttoainelaskelmat. Harrastus on auttanut häntä työssään.
sä osaston ammattitaito astuukin peliin. Varmistaa lennon turvallisuus ja huolehtia siitä, että asiat tehdään taloudellisesti. Lentäjien kannalta sillä ei ole merkitystä. Koskiniemi selittää dispatchereiden ja lentäjien roolin hauskalla kuvauksella. Ne tehdään Bangkokissa Thaimaassa tai Prahassa Tsekeissä. Tietokone siis hoitaa operatiivisen lentosuunnitelman tuottamisen polttoainelaskelmineen ja reitteineen, ATS-lentosuunnitelman lähettämisen sekä briefing-
paketin tuottamisen. Lentäjä on kuin muusikko, joka soittaa, mutta dispatcher on säveltäjä, joka tekee nuotit lentoa varten, Koskiniemi sanoo. Vaikka Flight Dispatch sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla reippaan kivenheiton päässä kiitoteistä, lentokoneiden painolaskelmat tehdään aivan jossain muualla. Sarychev Peak -tulivuori Kuriilien saariryhmässä reitistä oikealle on merkinnän mukaan aktiivinen.
ammattitaitoisesti aina kyseistä lentoa varten kaikki muuttujat huomioon ottaen.
Flight Dispatch -osastolla on
kaksi tärkeää tehtävää. D
iplomi-insinööri Antti Koskiniemi pitää huolen siitä, että dispatcherit, lennonvalmistelijat, ovat aina valmiita auttamaan Finnairin pilotteja. Kaukolentojen suunnittelun hoitaa edelleen dispatcher henkilökohtaisesti. Muuttujien määrä on todellisuudessa suurempi. Hän käy säät, notamit, lentoa koskevan ohjeistuksen ja muut vaikuttavat tiedot läpi paljon tiheämmällä kammalla, kuin mihin Euroopan lentoja laskeva automaatti pystyy. Kotimaan ja Euroopan lennot on käytännössä automatisoitu. Totta kai dispatcherit valvovat kaiken aikaa, että koneet tekevät työnsä oikein, Koskiniemi sanoo
En pelkää hypätä dispatcherin tuolille esimerkiksi ruuhkahuipun aikana, Koskiniemi vakuuttaa. Jos koneessa on vaikkapa 150 jatkolentomatkustajaa, heidän kuljettamisensa määränpäähän voi tulla polttoainekustannuksia kalliimmaksi. Työ vatii tarkkuutta. Aina se ei tietenkään ole mahdollista. Ensin hakijan on läpäistävä valintaprosessi, sen jälkeen opiskellaan puoli vuotta. Kuinka monta miljoonaa, sen laskeminen on vaikeaa. Joka tapauksessa suuria summia. Dispatch on kustannusten hallinnassa avainasemassa, sillä suurin osa lennon operatiivista kustannuksista määräytyy lentosuunnitelman mukaan. Olen ollut kaikkiaan 18 vuotta talossa, joten tunnen Finnairin tavat ja käytännöt. Hyvin tehdyllä lennon suunnittelulla on kuitenkin aina mahdollisuus vaikuttaa yksittäisen lennon kustannuksiin ja siten Flight Dispatchin toiminta vaikuttaa koko yhtiön talouteen.
Finnairin viestintäkeskuksessa riittää sisäisiä postilaatikoita. Lennonvalmistelutiedot tulevat hyvään tarpeeseen.
8/2009. Toki kustannukset toteutuvat vasta, kun kone lentää. Koskiniemen osastolla työskentelee 18 päätoimista dispat-
Perussääntö on, että pyrim-
me järjestämään koneillemme mahdollisimman suopean reitin esimerkiksi sään kannalta. Niin monenlaista tietoa täytyy kulkea dispatchereiden ja reittikoneiden välillä. Joskus taloudellisinta saat-
taa olla, vaikka kaikki eivät asiaa ehkä käsitäkään, että koneella lennetään mahdollisimman kovaa ja polttoainetta hieman enemmän kuluttaenkin. Koulutus on laaja ja pitkä. Kun oikein raadollisesti ajatellaan, Flight Dispatch -osasto säästää miehistö- ja polttoainekuluissa vuositasolla miljoonia euroja. On sisäistettävä paljon asioita. Kun tulee tieto, että Kuriilien saariryhmän tulivuori on alkanut syytää tuhkaa taivaalle, annamme siitä tiedon koneelle ja laskemme tarvittaessa uuden lentosuunnitelman uudella reitillä. Tällainen tieto on lentoturvallisuuden ylläpitoa sen jaloimmassa muodossa. Taifuuni tai hurrikaani ei juurikaan anna armoa edes korkealla lentävälle liikennekoneelle. Erityisesti pitkillä lennoilla voi käydä niin, että lennon aikana ehtii tapahtua jotakin, minkä takia tarvitaan uusia laskelmia lennon aikana. Myös satelliittipuhelinta käytetään tarpeen mukaan. Pääsääntö on, että tilanne on paras silloin, kun koneet ovat aikataulussaan, Koskiniemi selittää dispatch-logiikkaa.
Miten sitten tullaan dispatcheriksi. Myös koneiden myöhästymiset, koneenvaihdot, jatkomatkustajat ja muut logistiset tärkeät seikat tulee olla aina Flight Dispatchin tiedossa, jotta lennonsuunnittelu voidaan optimoida osana lentoyhtiön kokonaistavoitetta.
Leipätyöni on muuttunut
paljon viimeisen neljän vuoden aikana. Kun aina ajattelee, että olemme täällä helpottamassa ohjaajien työtä, emme varmasti mene paljon pieleen. Tärkein yhteydenpitoväline dispatcherien ja matkalla olevien koneiden välillä on ACARS-viestilaite. tamiseen on arvioitava ja kaukolennolla ohjaajan aika ennen koneen lähtöä ei siihen mitenkään riitä. Kun
24 ILMAILU
Lentäjät Sami Koskinen ja Sampsa Rinne ovat matkalla Venäjälle Embraerilla. Lähtökohta on se, että lento on valmiiksi suunniteltu ja ohjaajat vain käyvät suunnitelman läpi, tilaavat tarvittavan polttoaineen ja lähtevät lennolle. Tie ei ole helppo. Antti Koskiniemi esittelee tiloja Helsinki-Vantaalla.
korkeilla pinnoilla on myötätuulta tai vaikkapa nollatuuli, yritämme hoitaa koneemme tällaiselle reittiviivalle. Myös muut sääilmiöt, joilla on vaikutusta esimerkiksi turvallisuuteen, saatetaan välittömästi koneiden tietoon
Heidän määränpäänään on Kiova ja lentokoneena Embraer 170. cheriä. Koskiniemen huoneen takana alkaa hänelle tuttu tohina. Jokin maanomistaja ei ole suostunut myymään tontinnurkkaansa lentokenttäkäyttöön. Tällaista pientä, mutta tärkeää nippelitietoa annamme ohjaajillemme. Harrastuksestani on ollut paljon hyötyä dispatcherin työssä. Se on laaja ja siististi paketoitu kuin ison yhtiön kokouspöytäkirjat.
8/2009
ILMAILU 25. Meillä on pääsy tietysti Eurocontrolin CHMI-järjestelmään, lennonsuunnittelussa käytämme Lidoa (Lufthansa Integrated Dispatch Operations), kiitotieperformanssiohjelmaa ja EAG:n Jeppeseniä vastaavaa kenttätietokantaa menetelmineen. Koska kentän nimi on Kuopio (ICAO-koodi EFKU), se harhauttaa tottunuttakin ilmailutoimittajaa. Lentäjät Sami Koskinen ja Sampsa Rinne lukevat silmä kovana lentonsa dokumentteja. Työskentely ilmailualalla on kiinnostavaa ja jaksaa innostaa.
Koskiniemi nappaa käteensä
Työ ja harrastus eivät ole koskaan riidelleet toistensa kanssa. Purjelentäjänä ymmärrän sääilmiöitä hyvin ja niiden vaihtelu on tuttu asia. Maajoukkuetason purjelentäjä Antti Koskiniemi on selvästi itselleen mieluisessa työpaikassa. Pahoittelemme yleissivistyksemme puutetta, joka tältä osin on nyt täydennetty. Tiedoksi, että tällä alueella parhaillaan käydään myös ärhäkkää keskustelua Siilinjärven liittämisestä Kuopioon ja niinpä olisi mielestäni hyvä, että lehtenne ei tahtomattaan loisi mielikuvia puolesta tai vastaan.
Piipahdus pilottien seassa vastaa Koskiniemen käsitystä. Jo pikainen ilmailukartan vilkaisu paljastaa todellakin, että Rissalan tilukset sijaitsevat Siilinjärvellä. Ymmärtänette, että kotiseutuja arvostavan mieli katkeroituu, kun toimittaja unohtaa asianomaisen kunnan nimen pois kokonaan, vaikka tapahtumat ovat juuri kyseisen kunnan alueella. Helsingistä Aasiaan matkalla olevien koneiden lentäjät alkavat täyttää heille varatut työpisteet. Kiitos muutoin hyvästä jutusta mutta yksi pieni asia jäi vain taas kiusaamaan. Hyvää syksyn jatkoa toivoen! Matti Ulmanen Siilinjärveläinen ilmailija
j
ILMAILU vastaa
P.S. Flight Dispatch -osaston 24/7-tyyppinen 365 vuorokautta vuodessa avoinna oleva osasto jaksaa tuupata tietoa sadoille lentäjille. Käytössä on suuri määrä tietokoneohjelmia, jotka on hallittava. Uskon, että palvelumme miellyttää lentäjiä ja he myös arvostavat sitä, Koskiniemi sanoo.
Ilmailu kuulee vitosena
Rissala sijaitsee Siilinjärvellä
Luin Ilmailun numerosta 6 hyvän jutun: ILMAILU koelensi Hornetin. Japanin Tokion Naritan kentän notamin ja kertoo siellä pitkään käytössä olleesta kiitotiellemenomenetelmästä. Lisäksi neljällä taustaorganisaatioon kuuluvalla on voimassa oleva kelpoisuus toimia dispatcherinä. Yhtä rullaustienpätkää ei voi käyttää, jos kiitotiellä on liikennettä. Lukijalle tässäkin niin kuin monissa muissakin lehtenne Rissalan lentokenttää koskevissa jutuissa kentän sijainti mielletään Kuopioon kuuluvaksi. Tiedotusvälineet ovat ratkaisevassa asemassa esim. Mikko Sokero Päätoimittaja ILMAILU
Flight Dispatch -yksikkö tuottaa lentäjille lennolla tarvittavan materiaalin. Ilman tätä palvelua olisi vaikea tulla toimeen, Koskinen ja Rinne sanovat.
Matti kirjoittaa asiaa. kunnan imagoa luodessa ja niinpä vireä yli 20 000 asukkaan kuntamme menettää paljon toimittajien suurpiirteisyyksien takia
Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli Ilmailuhallituksen lentoturvallisuusosaston tarkastajana vuoteen 1986. Sotilasura alkoi 18-vuotiaana Kauhavan ilmasotakoulun Sotaohjaajakurssi 1:llä, 6. Muita lentojahan hänellä oli sinne suuntaan paljon. Purjelento alkoi Jämillä 1937. Karhila liittyi jo 10-vuotiaana Porin Ilmailukerhon jäseneksi ja lennokeista tuli koko elämän mittainen harrastus. ARJA VARTIA Kirjoittaja on ILMAILUN entinen päätoimittaja ja Kyösti Karhilan työtoveri.
Töitä tarjolla ilmailun parissa!
26 ILMAILU
8/2009. Sodan jälkeen ura jatkui lennonjohtokurssilla ja vuodesta 1946 Aeron, sittemmin Finnairin koneiden ohjaimissa. Tuolloin Neuvostoliiton lennolle piti saada lentolupa. Ilmavoittoja hänelle kertyi useita kymmeniä ja Mannerheim-ristin ritariksi tehty nimitysehdotus hukkui harmittavasti sodan lopun jalkoihin. Liitimme lentolupaanomukseen lauseen: "Toivomme voivamme lentää Moskovaan ilman tulkkia, koska kapteenimme on ennenkin lentänyt Neuvostoliitossa". Kuukausi juhlatapahtuman jälkeen vaikea sairaus lannisti lannistumattomalta sankarilta vaikuttaneen Kyösti Karhilan eli Kössin. Minä muistan Kössin 1970-luvulta lähtien liikelentojen parista. Vielä 1980-luvulla hän lensi liikelentoja muun muassa Jetfliten liikesuihkuilla. Pitkää ja monipuolista uraa kuvaa hyvin liikelentomaailman ajoilta oleva tapaus. Saimme luvan. Kyösti Kössi Karhila 19212009
Suuri ilmailija on poissa
I
lmailuliiton 90-vuotisjuhlanäytöksen alussa Malmin lentoasemalla 15. 1970-luvulla hän siirtyi Spearairiin ja sieltä Wihuri-yhtymän Finnwingsille. Tulevana itsenäisyyspäivänä siitä on siis kulunut 70 vuotta. elokuuta paljastettiin sodan aikaisten lentäjien muistolaatta. Lennon aikana selvisi, että edellisen ja ainoan kerran Kössi oli lentänyt reittilentoja itänaapuriin 1952, kun hän kävi Convairilla teknisenä tarkastajana avaamassa reitin. joulukuuta 1939. Joskus tilanne oli kuitenkin sopiva ja hän kertoili kokemuksistaan rauhalliseen ja pelkistettyyn tapaansa. Parin vuoden kuluttua lentäminen jatkui Joroisissa järjestetyllä Ilmapuolustusliiton moottorilentokurssilla. Nyt ne ovat haikeita ja ainutlaatuisia muistojamme. Laajaan tyyppi-
valikoimaan kuuluvat koneet DC-2:sta DC-8:aan. Sain kuulla ainutlaatuisia tapahtumia muun muassa siitä, millaista lentäminen oli jatkosodan aikaan ja millaista oli katsoa vihollista lähietäisyydeltä silmästä silmään. Kössi oli lähdössä kapteeniksi Jetfliten ensimmäiselle lennolle Moskovaan vuonna 1980. Saavutuksiaan Kössi ei korostanut ja muistojaan monista tiukoistakin tilanteista hän paljasti harvoin. Vuonna 1983 Karhila palkittiin monipuolisista ansioistaan Harmon Patsaalla. Jatkosodassa hänelle tulivat tutuiksi monet konetyypit; muun muassa Curtiss Hawk ja Messerschmitt Bf 109. Kössistä löytyisi tuhat tarinaa ja kertomusta. Tunteikkaassa tilaisuudessa ei kukaan arvannut, että ilmailuväki näki yhden Suomen monipuolisimmista lentäjistä ja ilmailulegendoista viimeistä kertaa. Arvokas ja hiljaisen oloinen herrasmieskapteeni toi ryhdikkyyttä koko silloiseen liikelentoterminaalina toimineeseen parakkiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Rantaviivan läheisyydessä pintaan vedettävät fleerit vaativat taitoa ja rohkeutta mitä enemmän hyppääjällä on kokemusta sitä enemmän on suorituspaineita.
28 ILMAILU
J
Laskuvarjohypyn SM-kilpailut ovat Suomen hyppyvuoden ehdoton kohokohta. Utin Laskuvarjokerho järjesti kilpailut yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton kanssa jo 21. Vesihypyt eivät ole vasta-alkajien hupia niin kutsuvilta kuin ne kuulostavatkin. kerran, joten vuosien varrella kerholaisille on kertynyt järjestelyistä myös rautaista rutiinia. Kilpailujen järjestäminen on hyppykerholle melkoinen voimainponnistus, mutta hyvällä ennakkosuunnittelulla, toimivalla kisaorganisaatiolla ja loputtomalla talkoohengellä saa vähintäänkin pieniä ihmeitä aikaan. Ensimmäisenä kilpailupäivänä saatiin startattua myös kupumuodostelmahyppy sekä taitohyppy. Helteinen sää innosti muutamia huimapäitä hyppäämään läheiseen Tarhajärveen. Tänä vuonna kilpailupaikkana oli monelle entuudestaan tuttu Utin lentokenttä.
Myös rannalla tai soutuveneissä hyppyjä seuraaville katsojille nämä spektaakkelit suovat verratonta viihdettä, johon kuuluu usein hyppääjän ennalta suunnittelemattomia akrobaattikuvioita ja niiden korjausyrityksiä.
Keskiviikkoaamuna, kilpailujen avajaispuheiden jälkeen joita säestivät rykmentin helikopterien roottoreiden jylhät soinnut hyppytoiminta käynnistyi vapaapudotuslajeilla. Useiden kilpailukierrosten vuoksi yhtään lajia ei ehditty viedä loppuun saakka.
Avajaisyleisölle näyttäytyi Utin Jääkärirykmentin hyppykoneenakin kunnostautunut MI-8.
8/2009. Suomen hyppääjähuiput Utissa
Olavi Enska Kilpinen hyppää laskuvarjohypyn SM-kilpailujen päätyttyä Suomen lipun kanssa.
TEKSTI SATU PAAJANEN KUVAT JARI VARPENIUS JA JUSSI MATTILA
SM-kiSat
ärjestyksessä 45. Neljää kilpailupäivää edelsi harjoitusleiri ja hyppyboogiet. laskuvarjohypyn Suomen mestaruuksista kisattiin Utissa 22. 25.7. Viikonlopun aikana kisojen pääasiallinen hyppyhissi, Utin Lento Oy:n Cessna Caravan 208 OHSIS, vei taivaalle pääosin kisakuntoaan viimeisteleviä joukkueita. Huimapäiden eliitti kokoontuu kerran suvessa kilpailemaan paremmuudestaan, mutta harvat saapuvat mittelöimään veren maku suussaan: kisatantereille tullaan myös tapaamaan vanhoja tuttuja, vaihtamaan kuulumisia ja pitämään hauskaa
Ensikertalaisten mestaruuden vei selvällä piste-erolla jouk-
kue 5DQ. Silloin asetimme tavoitteeksi vuoden 2010 MM-kisat, Pro Teamissa hyppäävä Kimmo Pohjola kertoo. Perjantaiaamun valjettua freefly-joukkueet kuulutettiin seitsemännelle ja viimeiselle kilpailukierrokselle. Toiseksi sijoittui joukkue Zenith ja kolmanneksi Axonite.
Joukkuelajeissa kuvaajalla
Tarkkuushyppääjä valmistautuu avaamaan varjonsa pian uloshypyn jälkeen. Hyppytoiminta saatiin vauhtiin vasta puolenpäivän jälkeen. Kisakuntonsa Portugalissa viimeistellyt joukkue Pro Team voitti toiseksi tulleen Tigersin vain muutamalla pisteellä. Nämä kaksi joukkuetta olivat omaa luokkaansa mutta ovatpa tavoitteetkin kansainvälisellä tasolla. Voittajaksi hyppäsi joukkue Puolikas timantti ja toiseksi Ilmasirkus. Vasemmalla ULK:n kerhorakennus, platan puolella konteissa tiedotus-, tuomari- ja infotilat. Toisesta ja kolmannesta sijasta käytiin tiukka kamppailu, mutta Caida Libre pystyi päihittämään joukkue Nelsonin. Kaksi nelimiehistä joukkuetta yhdisti voimansa Tiikerin Tarzanelliksi, joka saikin ylivoimaisen pistepotin kolmella kilpailukierroksella. Suomen mestaruuden lunasti jokseenkin odotetusti Team Pommi. Lauantaina vietiin kokonaan läpi muodostelmahypyn 8-way kilpailu, johon ilmoittautui neljä joukkuetta. Hyppykoneena Skydive Karjalan Cessna 206 OH-CSU.
on merkittävä rooli, sillä tuomarit arvostelevat vapaapudotuksen aikana tehdyt kuviot ainoastaan kuvaajan tallenteen perusteella. Jännittävän päivän päätteeksi muodostelmahypyn kokeneempien kilpailijoiden 4-way opensarja saatiin niin ikään hypättyä
Kilpailulajeista ensimmäisenä
päätökseen saatiin kupumuodostelmahyppy. Suomen mestaruudellaan joukkue lunastikin paikkansa ensi vuonna Venäjällä järjestettäviin MM-kilpailuihin. Kymmenen kierroksen jälkeen SM-kilpailujen piste-ennätyksen tehnyt joukkue sai taistella tosissaan kultamitalista. Torstai-ilta huipentui CF 2-way sekvenssin SM-tuloksien julkistamiseen. Kolmanneksi sijoittui joukkue Crew You. Vasemmalta Jonna Berghäll, Topi Tahvonen ja Kati Kalsi.
Kisojen toisen päivän aamu oli pilvinen. Kovien tuulien vuoksi pidetyn
8/2009
Ilmakuva kisa-alueelta. Freeflyn hopeamitalistijoukkue Caida Libren poseeraus Cessna Caravan 208 OH-SIS:n edessä. Tarkkuushypyssä puhtaaseen suoritukseen tarvitaan kokemuksen lisäksi hiven onneakin, sillä tuulen suunnalla ja voimakkuudella on hypyn onnistumisen kannalta suuri merkitys.
muutaman tunnin tauon jälkeen myös muodostelmahypyn 4-way intermediate-sarjassa saatiin kaikki kahdeksan kilpailukierrosta täyteen. Lentokonehalli palveli muonituskeskuksena ja kisastudiona.
loppuun. Äskettäin tehdyt sääntömuutokset pienensivät joukkueiden kokoa viidestä kolmeen hyppääjään, minkä vuoksi aiempina vuosina mitalisijoilla olleiden joukkueiden kokoonpanot olivat vaihtuneet. Toiseksi sijoittui Utti FS 1 ja kolmanneksi Halli ja Kuutit. Puuskittaisesta tuulesta huolimatta iltapäivällä päästiin aloittamaan tarkkuushyppy, jossa kilpailtiin sekä henkilökohtaisesta että joukkuetarkkuudesta. Mitä eroa muodostelmahypyn 4-way ja 8-way joukkueiden kuvaamisessa sitten on. Olemme hypänneet nykyisellä kokoonpanolla syksystä 2007 alkaen. Kahdeksanmiehisten joukILMAILU 29
Tunnelma on aivan erilainen, kuin nopeasti työskentelevien nelimiehisten joukkueiden kanssa. Tarkkuus- ja taitohypyn mitalien jako on siten jo vuosia ol-
Muodostelmahypyn 4-way-sarjassa kilpaillut joukkue SunShine Boys (yllä). Muodostelmahypyn 8-waysarjan voittajajoukkue Tiikerin Tarzanelli vauhdissa. Taiwanissa World Gamesissa kilpaillut moninkertainen Suomen mestari palasi kotimaahan SM-kilpailujen avajaispäivänä. Haastavissa oloissa Ville sijoittui Taiwanissa henkilökohtaisessa tarkkuudessa yhdeksänneksi. Hyppyetäisyyttä pitää ottaa vain pari metriä enemmän suurempaa joukkuetta kuvattaessa.
Viimeisen kilpailupäivän oli henkilökohtaisen tarkkuushypyn uuden Suomen ennätyksen syntyminen. Kuva OoPee Luomajoki.
kueiden työskentely on hitaampaa ja pehmeämpää, luonnehtii Axonite-joukkueen kilpailuhyppyjä kuvannut Pekka Kurtz. Näiden ominaisuuksien puutteestako johtunee, että konventionaalisissa lajeissa ei ole aikoihin nähty tuoreemman hyppääjäpolven haastajia. Viisi 00-tulosta peräkkäin oli jo uusi ennätys, mutta perfektionistina tunnettu kilpailija jatkoi hyppäämistä vielä yhden 01-tuloksen
30 ILMAILU
tuottaneen kierroksen verran. Utin Laskuvarjokerhoa edustava Ville Kajala teki viiden nollan ja yhden sentin sarjan kuudella kilpailukierroksella. Tarkkuushyppy vaatii hyvää keskittymiskykyä sekä silmän ja jalan koordinaatiota, hän määrittelee lajissa tarvittavia ominaisuuksia. Joukkueessa hyppäsivät Tony Nyholm, Jukka Tanninen, Jorma Löfgren, Mika Kosonen, Nina Kivilompolo, Joonas Karjalainen, Nadja Lönnroth, Markus Pitkänen ja kuvaaja Erkki Kursukangas. Kuvaaja Matti Salminen tallentaa Petri Ukkosen, Lauri Halmeen, Jon Willbergin ja Tapio Vaherkylän kilpailusuoritusta.
Kypärätkin sen kertovat: kuvassa FS 4-way open-sarjan voitosta taistellut joukkue Tigers Nina Kivilompolo, Nadja Lönnroth, Markus Pitkänen, Joonas Karjalainen sekä kuvaaja Erkki Kursukangas (oikealla).
8/2009. World Games on kilpailu, johon kutsutaan maailman parhaita urheilijoita
Tuomarit pisteyttävät suorituksen kuvatun videonauhan perusteella. Samat sijoitukset toistuivat yleismestaruudessa.
lut uttilaisten hyppääjien juhlaa. Näiden kahden lajin tulosten perusteella Kajala voitti myös yleismestaruuden. Eri lajeihin ilmoittautuneita kilpailijoita oli lähes sata. Tunnelman viimeisteli pilotti Pekka Hiltunen tekemällä kilpailujen viimeisten pudotusten jälkeen ylilennon OH-SIS:llä. Ville Kajala voitti odotetusti myös taitohypyn. Tuomarit pisteyttävät suoritusten virheettömyysasteen kuvatun videonauhan perusteella. SM-kilpailut toimivat hyppääjien sosiaalisena siltana yli kerho- ja lajirajojen: niihin tullaan paitsi kilpailemaan, myös viettämään aikaa ja kannustamaan tuttuja kilpaveljiä ja -siskoja. Kisaviikon aikana harjoitusleiri mukaan lukien Utin manifestiin kirjattiin 1 445 hyppyä. Kuvaaja on joukkueen kolmas jäsen, joka taltioi kahden muun kilpailijan suorituksen. Tarkkuushypyssä hyppääjä pyrkii laskeutumaan maaliin, jonka halkaisija on vain 2 cm. Vasemmalta Timo Toivonen, Ville Kajala ja Anssi Horppu. Kilpailulajeja oli kahdeksan: CF 2-way sekvenssi, FS 4-way open ja intermediate-sarjat, FS 8-way, freefly, taitohyppy, henkilökohtainen tarkkuus sekä joukkuetark-
kuus. Kuvio on pisteen arvoinen, kun toinen hyppääjä saa otteen toisen varjosta ja punoksista. Joukkuetarkkuushypyn voitti joukkue ULK 1, toiseksi sijoittui joukkue ULK 2 ja kolmanneksi Team -92
Kilpailujen päätteeksi Utin taivaalle piirtyi poikkeuksellisen hieno näky, kun kerhon legendaarinen hyppääjähero Olavi Ens-
ka Kilpinen lensi sinivalkoisella kuvullaan Suomen lippu mukanaan. Perusasentoja ovat liukuminen, lentäminen pää alaspäin (headdown) ja lentäminen istuvassa asennossa (sitdown). Kupumuodostelmahypyssä (Canopy Formation, CF 2-way sekvenssi) hyppääjät avaavat varjonsa pian uloshypyn jälkeen, ja kaksi heistä muodostaa ennalta arvottuja kuvioita laskuvarjojen varassa. Tarkkuushypyn mitalistien voitoniloa. Henkilökohtaisessa tarkkuushypyssä toiseksi sijoittui Timo Toivonen ja kolmanneksi Anssi Horppu. Yhteiset kilpailut kaikille lajeille, yhteiset mitalijuhlat, yhteiset päättäjäiset niitä tarvitaan, jotta laskuvarjohypyn SM-kilpailut säilyttävät statuksensa hyppääjä- ja ilmailupiireissä. Tulokset ja osallistujaluettelot: www.utti.org/sm2009
Lajikuvauksia
Freefly on vapaapudotuslaji, jossa kaikki lentoasennot sallitaan. Tulokset mitataan elektronisesti nollasta 16 cm asti, joka on maksimivirhe.
ILMAILU 31
8/2009. Kuvaaja on joukkueen viides tai yhdeksäs jäsen, joka lentää työskentelevää joukkuetta ylempänä. Suoritus tallennetaan kuvaajan kypärän kyljessä sijaitsevalla kameralla. Palkintojen jaon jälkeen päättäjäiset jatkuivat aamunkoittoon riehakkaissa tunnelmissa. Viimeiset metrit hyppääjä lähestyy maalia suoraan yläpuolelta ja pyrkii polkaisemaan kantapäällään tarkasti maalin keskelle. Joukkueen kolmas hyppääjä kuvaa suorituksen, jonka tuomaristo arvostelee nauhoitteesta.
Muodostelmahypyssä (Formation Skydiving, FS) 4- tai 8-henkinen joukkue muodostaa ennalta arvottuja kuvioita ottamalla toisistaan otteita. Uloshyppy tehdään 1000 metristä ja varjon avauksen jälkeen hyppääjän täytyy arvioida tuulet tarkasti pystyäkseen laskeutumaan maalipisteeseen
(09) 3509 3440
SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h
BANTAM laturit ja tasauslaitteet
Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014.
Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille
DUALSKY moottorit, säätimet ja lipo-akut
Ilmailun radiopuhelinliikenne
Hinta
44,00
Futaban 2,4 GHz FASST radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet
EMCOTEC virransyöttö laitteistot RC-lennokeille. (09) 3509 3450, fax. SIL-SHOP
Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh
Lähes särkymättömät EPP:stä valmistetut heittoliidokit
SKY GLIDER 2000 EPP -SÄHKÖLIIDOKKI
Sisältää harjattoman moottorin, taittolapapotkurin, 18A esc, 1800mAh/11,1V lipo-akun, lipo-laturin, vastaanotimen, 4 servoa ja 4 kan. Uudet hinnat RTF -sarja Hinta 269,00 ARTF -sarja (ei sis. Huippulaadukkaat 26cc 152cc bensamoottorit.. Laaja valikoima lennokkien pientarvikkeita
Rakennusmateriaaleja balsasta deproniin, alumiinista hiilikuituun
AR-109 ilmailuskanneri
Alkeislennokit laaja valikoima erilaisia ja eri tasoisia lennokkeja
sisältää akut ja laturin Hinta
99,00
Lento- ja matkapäiväkirjat ja nahkakannet
VRF-ilmailukartat: Suomi, Ruotsi, Baltia, Saksa jne.
SIL -heittoliidokit. lähettimen. lähetintä ja vastaanotinta) Hinta 239,00
alkaen
5,00
MVVS:n moottorit ja tarvikkeet RC-lennokkeihin
ja 15.11.2009 klo 16-20. 02-2407 460, Fax 02-2407 480 sales@parasale.com
www.parasale.com
-
34 ILMAILU. 050 301 8896. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi
www.paratronic.fi
Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet
Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella.
-
HARJOITUSVUOROT EERIKKILÄN JALKAPALLOHALLISSA Vapaastilentävät, RC-taitolennokit ja RC-mallilennokit. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat
Konemarkkinat
myydään
-
-
-
-
-
JDC-tuulimittarit
vuokrataan
Puh. 040 517 0571. RC-mallilennokit: jarkko.hyttinen@kolumbus.fi tai puh. Hallista noin puolet on vapaastilentäville (F1D ja F1M) ja toinen puoli on varattu RC-mallilennokkien sekä -taitolennokkien harjoitteluun. Eerikkilän urheiluopiston jalkapallohallin vuorot ovat sunnuntaisin 27.9. Osallistumismaksu 20e, maksu paikan päällä käteisenä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (ei pakollista) Vapaastilentävät: tapio.linkosalo@iki.fi tai puh. 040 529 2562.
Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Jalkapallohallin koko on 72.5m x 110m ja korkeus 18m. RC-taitolento: kimmo.kaukoranta@nokia.com tai puh
Täynnä tietoa, asiaa ja mielenkiintoisia artikkeleita kuten aina.
ILMAILU 35. InSkaala 2009 Vapaastilentävät F1M Pietarsaari tapio.linkosalo@iki.fi, 040 517 0571 28.7.-8.8.2010 Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J MM kisat Dôle - Tavaux Airport, Ranska 1.8.-7.8.2010 Vapaastilentävät F1A, F1B jun. InSkaala 2009 Kansanscale Indoor Suomen Cup (2/2) Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. fi 0400 415 651 3.10 Eerikkilä FlyInDoor 09 tapahtuma Eerikkilän jalkapallohalli lehti @ ilmailuliitto.fi (09) 3509 3443 3.10 Eerikkilä FlyInDoor 09 -RC sisälennokit Eerikkilän jalkapallohalli kimmo.kaukoranta at nokia.com 050- 301 8896 3.10 Eerikkilä FlyInDoor 09 sisävaparit F1M, peruslennokit Eerikkilän jalkapallohalli tapio.linkosalo at iki.fi 040- 5170 571 3.10 Lennokkilajin Palkintojenjako Gaala 09 SM, Suomen Cup ja kunniapalkinnot Eerikkilän urheiluopiston ravintolasali lehti @ ilmailuliitto.fi (09) 3509 3443 21.11. Liitäjien Syystapaaminen Järvenpää 23.5.-5.6.2010 Varjoliidon EM-kilpailut Abtenau, Itävalta www.ikarus-abtenau.at
PURJELENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 3.-18.7.2010 Purjelennon MM-kisat, (maailman-, kerho- ja vakioluokka) Prievidza, Slovakia www.wgc2010.sk 24.7.-8.8.2010 Purjelennon MMkisat (15m, 18m ja avoin luokka) Szeged, Unkari www.wgc2010.hu
LENNOKKITOIMINTA
Jari Lehti (09) 3509 3443 SISÄLENNOKKIKALENTERI: www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/lennokit 19.9. Simuviikonloppu Hotelli Pilotti, Vantaa www.svil.fi 20.3.2010 SIL liittokokous 8.-11.4.2010 AERO 2010 -messut Friedrichshafen, Saksa 20.-21.2.2010 Bartic-tuomariseminaari Helsinki 28.8.-4.9.2010 Taito- ja tarkkuus- MM-kilpailut Niksic, Montenegro vscg@t-com.me 31.7.-6.8.2010 Kuviohypyn (FS), kupukuviohypyn (CF) sekä Artisticlajien (AE) MM-kilpailut Menzelinsk, Venäjä www.2010.skyjump.ru
Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta.
2.-3.10. InSkaala 2009 Vapaastilentävät peruslennokit Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11. Lennokkipäivät Vantaa, Suomen Ilmailumuseo suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175
LASKUVARJOURHEILU
Martti Roivainen (09) 3509 3433 14.-15.11. Vapaastilentävät sisälennokit F1D SM (1/1) Eerikkilän jalkapallohalli Timo Forss tforss@nettilinja. SIL avainhenkilöpäivät Nummela 11. AirCombat taistelulennokit Paattinen t33muki@gmail.com 19.-20.9. InSkaala 2009 Sisätaitolennokit F3P Sport-, Advanced-, FAI Suomen Cup (3/3) Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11. Q
ILMAILUTAPAHTUMIA
17.-18.10. MM kisat Salonta, Romania 28.8.-4.9.2010 Radio-ohjatut taitolennokit F3A EM -kisat Kapfenberg, Styria, Itävalta
KUUMAILMAPALLOLENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri
RIIPPU- JA VARJOLIITO
Martti Roivainen (09) 3509 3441 14.-15.11. päivänä marraskuuta. Turpaboogiet Seinäjoki 26.-31.1.2010 IPC:n (FAI:n Laskuvarjokomitea) kokous Lausanne, Sveitsi 6.-7.2.2010 Kerhopomopalaveri Helsinki
Seuraava ILMAILU-lehti ilmestyy 17. InSkaala 2009 F4D Rubber-, F4F Peanut Scale Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net
21.11. - 13.12
Sen viimeinen versio oli Neman R-10 (HAI-5), jollainen teki tammikuussa 1943 pakkolaskun
HAI-1:n laatikon kansi ja sisältö (alla).
8/2009. Lennolla se rikkoi aiemmat matkaennätykset lentoajalla 2 h 54 min. Valmistusta opastamaan tuli Nemanin insinööriryhmä. Siihen suunniteltiin pommikuilut, joiden pommit (4 x 50 tai 100 kg) ripustettiin pystyyn, pyrstö alaspäin. Mallipuhetta
Pienoista
tekstI jA kUvAt AMI LAppALAInen
mallipuhetta@ilmailu.fi
Varhaisia matkustajakoneita
Suomeenkin, Hirvaksen kentän lähelle. Myös matkustamon ovea siirrettiin eteenpäin ja matkustamon päällä olevaa selkäosaa pidennettiin. Nykyään tämän kokoluokan koneita nimitetään liikelentokoneiksi, mutta 1930-luvulla lentäminen oli mahdollista vain varakkaille, joten monille reiteille tällaiset 4 10-paikkaiset koneet olivat juuri sopivia. Sen suosio yllätti maahantuojan, sillä ensimmäinen erä myytiin loppuun päivässä. Muutokset tehtiin siksi, että koneesta oli päätetty valmistaa harjoituspommittajaversio HAI-3 (HAI-1V). Niistä pääsee helposti eroon hiomalla. Tuote on kyllä alun perin ilmestynyt Tema-nimisen firman pakkaamana jo muutama vuosi sitten, mutta
Toinen sarja koneita rakennet-
HAI-1 (Harkov Aviatsija Institut) oli insinööri J.G. Nemanin johtaman suunnitteluryhmän ensimmäinen kone. Esittelen tässä kahta edellä mainittua vähemmän tunnetun samantyyppisen koneen, neuvostoliittolaisen HAI-1:n.
naisuuksiltaan hyvä ja koelentäjän mielestä heti valmis sarjatuotantoon. Gudrin toimiessa koelentäjänä ja insinööri Nemanin ollessa kyydissä. Merkittävä piirre näissä koneissa oli niiden tuolloin palveluskäytössä olevia hävittäjiä suurempi nopeus. Laskutelinettä vahvistettiin ja pyörät tehtiin jarrullisiksi. Zukov saavutti koelennolla nopeuden 319 km/h.
Teknisiä arvoja
pituus 10,20 m kärkiväli 14,80 m matkanopeus 252 km/h lentomatka 1130 km moottori 9-sylinterinen Bristol Jupiter IV:n lisenssiversio M-22, teho 430 hv Lisätietoa koneesta voi etsiä netistä, mutta etsinnässä kannattaa käyttää nimen anglosaksista translitterointiversiota KhAI-1.
Amodel HAI-1 1/72 (nro 72174)
Amodelin sarja ilmestyi alkukesästä. Valujälki on pääosin siistiä, mutta rungonpuolikkaissa on omituisia kohoumia kainalopeltien kohdalla. Osien sopivuus ei ole aivan nykyistä Amodelin tasoa, vaan niitä voi joutua sovittelemaan jonkin verran, ja suurten osien liitospinnat on syytä suoristaa hiomalla. Sisustus on varsin täydellinen. Tämä johtui ennen kaikkea sotilasjohdon konservatiivisesta asenteesta ilma-aseen kehittämiseen. Matkustajien ja lentäjien oloja paransivat lämmitetyt umpiohjaamot ja matkustamot ja lentonopeus kasvoi sisäänvedettävien laskutelineiden ansiosta.
Tunnetuimpia tuon ajan yksi-
moottorisista matkustajakoneista ovat Lockheed Orion ja Heinkel He 70, molemmat nopeita alatasoisia matkustajakoneita sisäänvedettävin telinein. Matkustamoon tulee neljä istuinta. Siviilipuolella suunnittelijoilla oli vapaammat kädet ja pyrkimys matkustusmukavuuden kohentamiseen, mikä vei ilmailuteknologiaa eteenpäin paljon nopeammin. Pommikonetta kehitettiin edelleen. valettu Amodelille tyypilliseen pehmeähköön muoviin. Sen etuosassa oleva penkki on valettu yhteen lattian kanssa. Tärkein
Sarjassa on 70 osaa, jotka on
1
930-luvun alku oli ilmailussa mielenkiintoista aikaa. Sotilaskoneet, joita suunniteltiin ja valmistettiin melko pieniä määriä, olivat pääsääntöisesti edelleen sekarakenteisia, kiinteällä laskutelineellä varustettuja avoohjaamoisia kaksitasoja. Koelento-ohjelma lennettiin maalis-kesäkuun välisenä aikana, minkä jälkeen konetta suositeltiin suoraan tuotantoon ja lentoyhtiöiden päätyypiksi. Puolustusaseistukseksi tuli lentäjälle rungon vasemmalle puolelle PV-1- ja taka-ampujalle DA-konekivääri, molemmat kaliiperiltaan 7,62 mm. Sarjavalmistus annettiin Gorkin tehtaalle nro 21, jossa oli juuri päättymässä I-5-hävittäjän valmistus. Varsinaista HAI-3-tyyppiä valmistettiin vain kaksi, mutta kaikki kakkossarjan koneet oli mahdollista muuttaa kolmossarjalaisiksi. Mitat ja muodot tuntuvat vastaavan hyvin ensimmäistä prototyyppiä. HAI-1-matkustajakoneita käytettiin vuoteen 1941 saakka reiteillä Moskova-Harkov, MoskovaMinvodi ja Rostov-Krasnoda.
ilmeisesti muotit olivat jo silloin Amodelin, joka teki sarjaa Temalle alihankintana ja on nyt sitten tuonut sen uudestaan markkinoille omalla nimellään. Se oli puurakentainen alataso, jossa oli ensimmäisenä eurooppalaisena liikennekoneena ja maailmanlaajuisestikin toisena (Lockheed Orionin jälkeen) sisäänvedettävä laskuteline. Muutosten ansiosta kone keveni 125 kiloa. Sarjavalmisteiseen koneeseen tehtiin muutamia muutoksia, joista ulkoisesti näkyvimpiä olivat sivuvakaimen ja -peräsimen pintaalan kasvattaminen ja viidennen ikkunan lisääminen molemmin puolin matkustamoa. Ensilento tapahtui 8.10.1932 V.N. T.S. No, ihan noin nopeasti ei edetty, vaan kone lennettiin helmikuussa 1933 Harkovasta Moskovaan koelentoja varten. Huippunopeuden 292 km/h saavuttanut kone oli lento-omi36 ILMAILU
tiin Kiovan lentokonetehtaassa nro 43. Ohjaamoon tulee istuin, sauva ja mittaritaulun mallinen kappale, josta puuttuvat kaikki detaljit (eikä mittaristoa valitettavasti ole edes siirtokuvana). Myös siiven liitospinnalla rungossa on valupursetta, joka pitää poistaa. Nämä koneet tunnistaa ykkössarjaa pidemmästä selästä ja kuudensista ikkunoista
Ikkunoiden kohdalla Airfix on oikaissut, sillä matkustamossa kuuluisi olla kymmenen ikkunaa per puoli, mutta sitä ei ole korjattu muotteihin, vaan kymmenes ikkuna on vain siirtokuvana. Se tuli markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1960 Aer Lingusin siirtokuvilla, sitten Braathens S.A.F.E:n tunnuksilla ja kolmannella kerralla Troopshipversiona Hollannin ilmavoimien tunnuksilla. Irralliset laskutelinekuilut ovat liian matalat. liikkuvina ohjainpintoina ja pikkudetaljien yksinkertaisuutena tai puuttumisena. Mitoiltaan ja muodoiltaan tämä on ehdottomasti paras sarja Friendshipistä. Iästään ja pikkuvirheistä huolimatta suosittelen tätä mallia kaikille siviilikoneiden ystäville, ainakin siihen saakka, kunnes aiheesta tulee todellakin parempi sarja. Niitä voi syventää esim. Maalausohjeisiin on vain päässyt pujahtamaan virhe. Valitettavasti vain suomalaisille koneille ei tällä hetkellä ole siirtokuvia (kuuleeko Arctic Decals!). Sitä saanemme odottaa kauan, koska kyseessä on vain "tylsä siviilikone". Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon matkustamon ovi, joka on valettu erillisenä, kokonaan läpinäkyvänä osana, ilmeisimmin ovi-ikkunan vuoksi. Moottoripuolella on koko sarjan ainut rakennusvaihtoehto: siitä voi rakentaa joko varhaisen version puupotkurilla ja ilman NACArengasta tai myöhemmän NACArenkaalla ja metallipotkurilla varustetun.
rengaskin. liimaamalla alasiipeen laskutelineaukon kohdalle plasticardia, joka on sitten työstettävä veitsellä aukon muotoiseksi. na siiven alapinnan ollessa yhtenäinen. Mallin mielenkiintoa lisää se, että Friendship-koneita on ollut Suomessa käytössä kolmella operaattorilla: Kar-Airilla, Finnairilla ja edelleenkin Ilmavoimilla. Siirtokuvat ovat painojäljeltään upeat. Nyt neljännellä kerralla paketissa on merkinnät kolmelle eri yksilölle, jotka ovat Trans Australian Airlinesin VH-TFF, hollantilaisen NLM:n retroväreissä oleva
Airfixin uusimman Fokker-paketin päällyskuva (vas.). En kuitenkaan löytänyt THY:n koneesta yhtään kuvaa siirtokuvia vastaavassa kaaviossa, vaan ainoastaan vanhemmassa, joka on täysin erilainen.
Mallissa on 75 osaa, joissa ei muottien ikä juurikaan näy. Näkyvimmät virheet ovat liian matala evä sivuvakaimen etupuolella ja rungon poikkileikkauksen väärä muoto: sarjan rungon alaosa on pyöreä, kun siinä kuuluisi olla pieni kulma heti oviaukkojen alapuolella. Toisin kuin neuvotaan, rungon etummainen osa oli moottoripankkojen ja moottorin ympärillä kiillotettua alumiinia, samoin myöhemmin asennettu NACA-
PH-FHF ja turkkilaisen THY:n TC-TEK. Airfixin nykyinen paketointi on siirtokuviensa puolesta sarjan neljäs versio. Laskutelineet ovat hyvät ja varsin skaalanmukaiset, mutta laskutelineluukut ovat paksuhkot. Ylempänä alkuperäinen runko, alempana uusi muokattu runko lisäosineen.
Maalausohjeet ja siirtokuvat
ovat vain koneelle CCCP (SSSR) E, jossa E tarkoittanee koekonetta. Lisäksi väittäisin, ettei kone ollut mattapintainen, vaikka kaikki värit annetaankin ohjeissa mattasävyinä. Moottori on muuten hyvä, mutta siitä puuttuvat kokonaan jäähdytysrivat. Fokkerin laatikko (alla) 1960-luvun alusta sekä sen ja uusimman sarjan osat. Suurin ero alkuperäiseen sarjaan on paketin sekä lyhyt että pitkä nokka ja alkuperäiset pyöreäkärkiset sekä myöhemmät kulmikaskärkiset potkurit. Muoto ei välttämättä tule vieläkään aivan oikeaksi, mutta vaikutelmasta tulee parempi. Muilta osin mallin ikä näkyy mm. Vaihtoehto on ainut oikea siksi, että ilman muutoksia sarjasta voi rakentaa vain tämän yksilön. Moottorin voinee korvata tarvikeosalla Aeroclubin
Siipi on valettu kolmena osa-
laajasta valikoimasta. Alarungon niksausta voi jäljitellä muovilevysoiron ja kitin avulla.
ILMAILU 37
8/2009. Siirtokuvat
ovat mattapintaiset, enkä ole aivan varma kuinka hyvin ne kiinnittyvät malliin, mutta onneksi ne tulevat melko suorille pinnoille.
Klassikko lähes 50 vuoden takaa: Airfixin Fokker F.27 Friendship (nro A05003)
Malli on keski-ikäinen mutta edelleen paras esitys aiheesta mittakaavassa 1/72. Pakoputket, kaikki 18, tulevat erillisinä osina. Sivuevä on helppo korjata muovilevyllä. Pikkudetaljeista hankalimpana näkisin laskutelineet, jotka ovat sarjassa todella yksinkertaiset. ESCI:ltä tuli 1980-luvulla uusi sarja, mutta se oli niin kehno, ettei sillä kehdannut heittää edes vesilintua. lisättävä yksityiskohta on lantiovyöt sekä pilotille että matkustajille. Hyvä esimerkki siitä, ettei uudempi tuote ole välttämättä parempi
Perjantai oli ensimmäinen kisapäivä ja valkeni pilvipoutaisena. Kun pilvikorkeus oli laskenut noin 3500 jalkaan, jury hyväksyi sarjoihin keskeytyksen ilman sakkoa. Kisakalenterin osalta peli avattiin Jämillä 23.-26.7. Taitolennon SM ja PM
TEKSTI TApIo pITKänEn KUVAT pEKKA pAAjAnEn (jäMI) jA MIKKo TEErILAhTI (TAnSKA)
TAPAHTUMIA
Ultimate 10 300 nousussa taitolentoboxiin. Kilpailun johtaja käy tilaisuudessa läpi päivän sääennusteet. Virtanen sekä Pekka Niemi. Kaikille kilpailijoille haas-
tetta toi navakka ylätuuli, joka painoi sarjoja boksin takareunaan.
Sportsman-luokassa ei kukaan
piloteista ollut tehnyt omaa vapaaohjelmaa, joten kaikki lensivät Q-ohjelman toiseen kertaan. Eri syistä tästä luokasta jäi pois neljä potentiaalista osallistujaa, niinpä Mikko Teerilahti oli paikalla ainoana luokan pilottina. Kaikki luokan pilotit lensivät ehjät ohjelmat, joten vapaaohjelmilta oli lupa odottaa paljon. Intermediate-luokka koki osallistujakadon. Primary-luokalle varattiin lop-
pupäivä, jos vain lentosäätä olisi. Tämän jälkeen samat luokat lentävät vapaaohjelman. Advanced-luokassa Ultimaten ohjelman alaraja on 800 jalkaa IAC:n sääntöjen mukaan.
KAUSI TÄYNNÄ
E
Taitolentokausi oli tänä vuonna tapahtumia täynnä. Sääntöjen mukaan SMarvo edellyttää luokassa vähintään kahta pilottia, joten Mikko lensi kisalennot hyvänä harjoi-
Advanced-luokassa kilpaili
neljä pilottia. Paikalle kokoontui harjoituspäivälle torstaiksi yhteensä 14 kilpailijaa neljään eri luokkaan. Sääennuste lupasi saderintaman saapuvan iltapäivällä, joten aamubriefingissä kilpailun johtaja Pepe Lehtinen ilmoitti, että SM-arvoista kilpailevat sportsman- ja advanced-luokat lentävät ensin Q-ohjelman ja intermediate-luokan vuoro on näiden jälkeen. Harmittavasti hän katkon jälkeen alkoi lentää sarjaa väärään
Kilpailijat ja tuomarit kokoontumassa aamun briefingiin (oik.). Myös luokkien lentojärjestys sekä lennettävät ohjelmat aikatauluineen sovitaan samassa yhteydessä. Myös PM-kisoihin Tanskaan riitti näyttävä suomalaisedustus.
tuksena seuraavana viikonloppuna käytävää PM-kisaa varten.
nsimmäisen kerran kisojen historiassa kilpailuohjelmassa oli myös primaryluokka, johon oli ilmoittautunut neljä ensikertalaista. Lopputuloksissa viidenneksi sijoittunut Viki Korjula lensi todella hienosti. Suurin osa piloteista käyttikin tilaisuuden hyväksi. Myös sportsman-luokka oli hyvin edustettu, paikalla oli viisi kilpailijaa, joista kolme ensikertalaista. pidetyillä moottoritaitolennon SM-kisoilla. Tulokkaat Harri Janakka ja Viki Korjula lensivät myös hienosti, joten seuraavasta kierroksesta oli lupa odottaa mielenkiintoista. Alarajat vaihtelevat luokasta riippuen välillä 328 1500 ft. Tuulitietojen pohjalta määritellään lentosuunta taitolentoboksissa. Kärkipaikan otti tulokas Olli Toivanen ja perässä seurasivat Kimmo K. Boxi on sivuiltaan kilometrin mittainen ja yläraja on 3 500 jalkaa. Advanced-luokassa oli tiedossa myös hyvä kisa. Kisan kuluessa säätä seurataan ja tarvittaessa kilpailun sekä juryn johtaja ja päätuomari kokoontuvat pohtimaan mahdollisten muutosten vaikutusta kisan kulkuun ja lentoturvallisuuteen.
38 ILMAILU
8/2009. Sportsman-luokka aloitti kisan ja ensimmäisen, Q-ohjelman jälkeen todettiin, että luokan kisa on korkeatasoinen
Viimeisenä vaparin lensi paluun SM-kentille monen vuoden tauon jälkeen tehnyt Petteri Tarma. Vikin lentäminen oli kuitenkin hienoa ja erityisesti harjoitusmääriin nähden Bravo taipui mallikkaasti. Seuraavana lensi Tero Vallas. Paikalliset ilmailijat ovat suhtautuneet ymmäryksellä kisa- ja näytöstapahtumiin ja oma kalusto on tarvittaessa väistynyt säälle aran kaluston tieltä. Kaveri on lahjakas ja täytyy toivoa, että harjoitteluun liikenee aikaa vesi- ja Seneca-lentämisen ohessa! Neljänneksi sijoittunut Harri Janakka oli myös kisojen iloinen yllättäjä. Tero on leireillyt ja harjoitellut paljon ja tulosta tuli. Vikiltä on tulevina vuosina lupa odottaa hyviä suorituksia. Sami on
varmasti kova luu tulevien vuosien kisoissa. Tämä ilmailun monitoimimies on uunituore DC-3-pilotti ja on tainnut tänä kesänä lentää enemmän kolmosta kuin CAP 231 -konetta. Kisassa hopeaa otti Kimmo K. Harri on harjoitellut tunnollisesti ja tulos näkyi hyvänä lentämisenä. Kuvassa vasemmalla Christen Eagle, CAP 231, takana häämöttää Bellanca Decathlon ja oikealla on Ultimate 10-300.
8/2009
ILMAILU 39. Vapaaohjelmasta oli tulossa mielenkiintoinen. RV:n väritys on sinänsä tyylikäs, mutta haastava tuomaristolle. Koneen asento näkyy maalauksen ansiosta tuomareille selkeästi.
Ultimate vaakakierteen eri vaiheissa vasemmalla ja yllä. Kimmo on panostanut tuomarointiin ja on nyt yksi kovatasoisista kansainvälisistä tuomareistamme. Rutiini korvasi tällä kertaa vähäisen
harjoittelun hyvällä sijoituksella. Se ei kuitenkaan kisassa tahtia haitannut. Suomen ensimmäinen unlimited-tasolla lentänyt pilottimme näytti kovalla rutiinillaan muille kaapin paikan. RV kulki Pekan käskemänä jouheasti ja vauhdikkaasti ja tuloksena mitali. Jämin hallikapasiteetti muodostaa haasteen suurten tapahtumien suunnittelulle. Aikanaan intermediate-luokassakin kilpaillut Kimmo tuli jäähdyttelemään kuten hän asian ilmaisi tämän vuoden kisaan eikä turhaan. Teippaukset siiven ylä- ja alapinnoille saattaisivat helpottaa asiaa. Hän lensi kaksi puhdasta sarjaa hyvillä prosenteilla. Jutun kirjoittaja lensi Ultimatella vapaaohjelman ilman liikkeiden nollauksia ja sijoitus oli vapaaohjelman jälkeen toinen. Hän lensi Matti
Penttilän kanssa rakentamallaan upouudella RV-8-koneella. Sportsman-luokan voittaja oli ensikertalainen Olli Toivanen. CAP sopii Teron käsialalle erinomaisesti ja kehitys alkukesän leireistä oli havaittavissa. Virtanen. Tuomariarvosteluissa yli 80 % tason saavuttaminen on ensikertalaiselle hyvä saavutus ja harvinaista ylipäätään.
Advanced-luokassa kaikki kilpailijat lensivät Q-ohjelman virheittä. Koneessa on hyvä runkokanto, jolloin peräsinpoikkeutusta ei tarvita paljon.
suuntaan, joten nollia ropisi ja mahdollisuudet mitalisijoituksiin menivät. Työntö selkälennosta pystylinjalle -5 G:n voimalla (yllä). Kisassa kolmanneksi tuli vuoden tauon jälkeen paluun kilpakentille tehnyt Pekka Niemi. Hienoa työtä ja kolmas sija vapaaohjelman jälkeen. Tuomarilinjalta tuli kuitenkin tyly ilmoitus, Sami unohti yhden liikkeen välistä ja niinpä koko loppusarja oli hard zero. Petteri käski konettaan linjakkaasti ja tuloksena kärkipaikka! Kisa oli kahden ohjelman jälkeen saavuttanut sportsman- ja advanced-luokan osalta SM-arvonsa, joten kilpailun johtajan
Kisakaluston päivätarkastukset käynnistymässä Jämin vuosikymmeniä palvelleessa lentokonehallissa. Hän lensi ensimmäistä advancedkauttaan CAP 231 -koneella. Sami Nikulainen lensi Ultimatella vapaaohjelmansa näyttävästi. Auringossa kiiltävä peltipinta heijastaa vaikeuttaen koneen asennon hahmottamista. Virheitä sattuu ennemmin tai myöhemmin jokaiselle kilpalentäjälle ja niistä opitaan. Bellanca Detaclon taipui Harrin käsissä hienosti. Samin kannalta harmittavaa, sillä lentäminen oli linjakasta, mutta kuten toinen kansainvälisen tason tuomarimme Timo Bartholdi totesi: Kun pilotti unohtaa välistä yhdenkin liikkeen, arvostelu tuomarilinjalla päättyy ja loppulento on tuomareille lentonäytöstä
Intermediate-luokassa kisa oli niin ikään tiukka, Teerilahti oli kolmantena vain muutaman pisteen päässä hopeasijasta. Intermediate-luokassa oli 6 kisaajaa, sportsmanissa 1 ja primary-luokassa ilahduttavasti 7.
Navakka tuuli toi lentämiseen
haastetta joka luokassa. Pilvet rakoilivat, mutta alaraja ei vieläkään ollut noussut riittävään korkeuteen. Tuomareiden assistentteina toimivat Tuula Bartholdi ja Pekka Paajanen. Primary-luokka päätti kisaurakkansa yhteen kierrokseen.
Lauantain ensimmäisellä
Extran siirto Tanskaan sujui
SM-kisan päätuomarina toimi Matti Mecklin, tuomareina Timo Bartholdi ja Otto Ahonen. Kaikki primary-luokan pilotit tulivat Tanskasta. Advancedluokka oli suurin luokka kilpailijamäärän ollessa 12. Primaryluokan kannalta murheellista oli, että saderintama nousi lounaasta kentän päälle ja lentäminen keskeytyi. Suomesta paikalla oli Extra 300 -team, jossa kilpailijoina olivat Mikko Teerilahti intermediate-luokassa ja Tapsa Pitkänen advanced-luokassa. Joukkueenjohtajana toimi Marja-Leena Teerilahti. Tulevia kilpailuja ajatellen on harkittava kolmannen kisapäivän ottamista ohjelmaan. Iltapäivällä kilpailun johtajan tehtäväksi jäi julistaa kisa päättyneeksi ja vapaaohjelmien jälkeinen järjestys jäi voimaan kisan lopputuloksina. Sportsman-luokassa urakoi norjalainen pilotti. Primary-luokalle oli vahinko, että kisa typistyi harjoituspäivään eikä kilpalentoihin asti päästy. Ylemmille luokille jaettiin tuntemattomat ohjelmat lauantaita varten ja briefing sovittiin lauantaiaamuksi.
nen luokan pilotti oli yhtä mieltä siitä, että vaikka vain harjoituspäivästä tuli luokalle lentopäivä, sen anti vei kehitystä eteenpäin.
Aamu valkenikin poutaisena mutta pilven alarajat olivat alhaalla.
PM-kisat
M
oottoritaitolennon PMkisaa isännöi tänä vuonna Tanska, joka järjesti kisat idyllisessä Skiven kaupungissa 29.7. 2.8. Taustana Jämin kaunis ja aktiiviharrastajien monelle sukupolvelle niin tuttu maisema.
strategia oli onnistunut. Perjantaina iltapäivällä päästiin asiaan. Jokainen luokka lensi päivän kuluessa Q-ohjelman. Kun Q-ohjelmat oli lennetty, ylemmille luokille jaettiin tuntemattomat ohjelmat. Osanottajamäärä oli runsas. Iltapäivällä lennettävä tuntematon ohjelma tulisi siis ratkaisemaan kisan ylimmissä luokissa. Tanskan Lars Najberg. Niin myös kävi. Torstai valkeni pilvisenä ja sateisena, joten ensimmäinen varsinainen kisapäivä meni maakuvioiden hiomisessa. Najberg epäonnistui lievästi lennollaan, niinpä myös Tanskan Soren Dolris livahti hänen edelleen. Suomalaisille kilpailijoille ja tuomareille on tärkeätä päästä harjoittelemaan lentämistä ja tuomarointia myös kotimaisemissa ja lajin yleisen kehityksen kannalta myös ulkomailta Suomen taitolentoa tarkasteltuna lajin korkeimman luokan mukanaolo on tärkeätä. Kisa oli tiukkaa, sijat 2 4 olivat 40 pisteen sisällä Ryfan johtaessa 300 pisteen kaulalla. Intermediate-luokassa Mikko Teerilahti oli avauskierroksen jälkeen kolmantena. Osanottajamäärät kilpailuissa ovat kasvussa, näin lentokuormaa kisapäivää kohden voidaan jakaa ja myös säävara lisääntyy. Seuraavassa briefingissä tilanne oli muuttumaton ja iltapäivällä kilpailun johtaja kävi lentämässä säätiedustelulennon. Tuomariportaassa suomalaisvärejä piti yllä Osmo Jalovaara. Säälle ei voi mitään, mutta jokai-
Kokonaisuudessaan kisat olivat onnistuneet ja lentäminen oli turvallista. Tanskan
Tuomarilinja sijaitsee 300 metrin päässä taitolentoboxin etureunasta. Advancedluokan voitti selkeällä pisteerolla hienosti lentänyt Daniel Ryfa ja toiseksi tuli Tapsa Pitkänen. Tuloslaskennan hoiti tehokkaasti Sirpa Kontio.
hyvin keskiviikkona hienojen säiden vallitessa ja illan päätteeksi joukkueessa saatiin vielä harjoituslennot mieheen. Advanced-luokassa kärjessä oli Ruotsin Daniel Ryfa, toisena jutun kirjoittaja Tapsa Pitkänen ja kolmantena
kierroksella lennettiin vapaaohjelmat. Järjestys oli advancedluokassa Ryfa, Pitkänen ja Joakim Grepe Ruotsista. Ero kolmanteen sijaan oli myös nyt selkeä, Norjan Thore Thoresen nousi komeasti pronssille Grepen ja Dolrisin pudo8/2009
40 ILMAILU. Näen välttämättömänä myös sen, että unlimited-luokan SMarvo otetaan kilpailuohjelmaan
Rakennuksen edessä seisoo Technoavia SP 95, jonka esikuva muotojen perusteella on Suhoi 26.
Kisakoneita rivissä. Juuri näin lajiin pitää lähteä mukaan, lentämisen riemu tuo oppimiseen rentoutta!
Tanskalaisen Soren Dolrisin Interavia I-3. Selkeinä eroina Suhoin esikuviin on peltirakenne ja alataso. Etualalla Suomen teamin Extra 300 OH-EWA, ruotsalainen Extra 230 ja JAK 55. Ruotsalaisten Laserin takana yleiskuva Skiven asemarakennuksesta. Koneen esikuvaksi on tunnistettavissa Suhoi 29. Sportsman-luokka ei saavuttanut PM-arvoa vain yhden kilpailijan voimin, mutta aplodit päättäjäisissä olivat norjalaispilotille sitäkin voimakkaammat. Kokenut Lars Najberg nousi hyvällä lennolla neljänneksi ja Ruotsin Nils Jönsson viidenneksi. Rivissä viimeisenä norjalaisten Extra ja takana CAP 10.
tessa nollien jälkeen sijoille kuusi ja seitsemän. Soren Dolris on Tanskan taitolennon puuhamies. Päätöstilaisuuden illalliskeskusteluissa painotettiin pohjoismaista yhteistyötä taitolennon kehittämisen saralla niin lentämisen kuin tuomaritoiminnankin osalta.
8/2009 ILMAILU 41. Skiven kisat olivat lämminhenkinen ja hyvin järjestetty tapahtuma. Tämän hillityn herrasmiehen suhtautumista taitolentoon kuvannee koneen rekisteri sekä rytmivalinta! Kuvaaja yllätti kirjoittajan ohjaamosta seuraamassa starttimestarin liikkeitä. Takana paikallisen kerhon koulukonekalustoa edustava JAK-52.
Kilpailut ovat hyvä paikka saa-
da lisää oppia. Technoavia ja Interavia ovat Venäjän ilmailun murroksessa syntyneitä yrityksiä. Kenttä on hyvin varustettu kevyen yleisilmailun tarpeita palveleva kenttä. Primary-luokassa lentäneet olivat kaikki tanskalaisia. Intermediate-luokan tiukka taistelu päättyi ruotsalaisten kaksoisvoittoon Mikko Teerilahden tullessa komeasti kolmanneksi tiukasti kannassa vain pienellä piste-erolla kärkikaksikkoon. Kisoihin toivat värinsä pohjoismaisten tuomareiden lisäksi myös päätuomari Nick Buckenham ja David Jenkins, jotka tulivat Englannista. Valkoinen nokka kuuluu venäläisvalmisteiselle Technoavia SP 95:lle, jolla lensi tanskalaispilotti. Kohta huuva päähän, lapa pyörimään ja boxiin! OH-EWA:n takana norjalaisten Extra, joka on ex-Royal Jordian Falcons -taitolentoryhmän yksilö. Kone on saanut tehtaalla faceliftin ja on hienossa kunnossa. Joukon hilpeys ja huumori toi mieleen tanskalaisten jalkapallofanien liikanimen "roligaanit"
Aivan Vaasan Lentokerhon alusta asti hän oli mukana kouluttamassa ja valvomassa liito- ja purjelentäjiä. Toki vaikutusta oli varmasti myöskin Ruotsista lahjoitetulla ja Vaasaan laskeutuneella Suomen armeijan ensimmäisellä lentokoneella, josta vaasalaisia on muistuttamassa Kotkapatsas Vaskiluodon sillalla.
42 ILMAILU
HISTORIAN HAVINAA
J
Kerhon kouluttajat tulivat
sotilasilmailun saralta. Harrasteilmailussa Vaasaa muutamaa vuotta nopeampia olivat Helsingin teknillisen korkeakoulun opiskelijat, Polyteknikkojen ilmailukerho PIK. Samalla uudet turvallisuusmääräykset rajoittivat liikkumista kenttäalueella. Uran päätyttyä merivartiostossa 1935 hän siirtyi Jämille purjelennon ohjaajaksi Ilmapuolustusliiton palkkaamana. Nimeksi tuli vaasalaisen lentäjäluutnantti Kustaa Köpi Pulkkisen mukaan Köpi.
o toisena toimintavuotenaan, helmikuussa 1935, Kaarlo ja Lars Heikinaro, Eero Metsola sekä Kustaa ja Lauri Aulin suunnittelivat ja rakensivat puurakenteisen ja kangaspäällysteisen Vaapsahaisen. TEKSTI RIITTA SERES KUVAT KERHOLAISTEN ARKISTOT
Vaapsahainen ja pilotit lentosatamassa 1930-luvun lopulla.
Vaasan Lentokerhon, silloiselta nimeltään Vaasan Lentoharrastajien Kerhon, perustamisvuonna 1934 kerholle rakennettiin saksalaisten piirustusten mukaan ensimmäinen kone, Holz der Teufel -liitokone, suomeksi voi piru vieköön. Nissinen toimi merivartioston Junkers F 13:n lentäjänä Vaasassa 1932. Kone teki Suomessa ilmailun historiaa olemalla ensimmäinen maassamme suunniteltu ja rakennettu liitokone. Vaasalaisten aktiivisuuteen vaikutti puolustusvoimien läheisyys sekä paikkakuntalaisten maailmalta imemä tieto vastaavanlaisesta toiminnasta. Reservin luutnantti T.B. Hän toimi Vaasan ilmapuolustusyhdistyksen VL Sääski II Kurki -lentokoneen lentäjänä ja lennonopettajana. Luutnantti Nissinen sai lentokapteenin arvonimen ja arvostetun Harmon-patsaan purjelennon kehittämisestä 1938.
Vaasan lentokentän pikkurata
suljettiin reittiliikenteen laajennuttua kymmenisen vuotta sitten. Myös merituuli
D-6 ja Kotka 1969.
8/2009
Toistasataa juhlavierasta oli saapunut juhlimaan kerhon pitkää historiaa. Juhlassa oli suuri joukko vuoden 1946 lentäjiä, tuttavallisemmin nelikutosia. Juhla alkoi klo 15.00 ylilennolla ja seppeleenlaskulla Kotkapatsaalle Vaskiluodon sillalla. Muutamia on palannut takaisin kentille, kun tilanne on nyt otollisempi lentämiselle. Vanhemmilla lentäjillä simulaattori pitää tuntumaa yllä lentämiseen myös talvella. Ramilla oli myöskin juhlatiloissa pienoismallinäyttelyssä itse valmistamiaan pikkutarkkoja kerhon vanhoja koneita. Tänä päivänäkin aktiivipurjelentäjänä toimivaa konkaria ei suotta kutsuta nuorison keskuudessa Rami-herraksi. Matkalento on hyvin suosittua, kun ei tarvitse pyöriä vain kentän yläpuolella. Illan lennonjohtajana toimi Elisabeth Ellu Norrmén ja kerhon puheenjohtaja Allan Lassila kertoi kerhon taipaleesta. Satunnaisia vieraita on käynyt mm. Kerhossa päädyttiin ratkaisuun siirtää purjelentotoiminta jo 1960-luvulta tutulle kerhon kesäleirialueelle Alajärven Menkijärvelle. Purjelentovieraita tulee nauttimaan hyvistä termiikeistä ja Etelä-Suomea paljon vapaammasta ilmatilasta. Illallisen lomassa saimme nauttia kerhon monitaitajien musiikkiesityksistä. Leirialueella Loppuvedossa on majoitustiloja leiriläisille ja vieraileville harrastajille sekä tietysti asuntovaunupaikkoja sellaisen haluaville. Sana on vapaa -osuudessa saatiin kuunnella kerholaisten muistelmia. Suomen Ilmailuliiton terveiset toi Hannu Wille Halonen pronssisten ja hopeisten ansiomerkkien muodossa sekä palkitsemalla kerhon aktiivinuorison C-todistuksilla. Hyvät kulkuyhteydet ja 3 4 tunnin matka Etelä-Suomesta Menkijärvelle ovat lisänneet vierailuja muista lentokerhoista. Hinaukseenkin pääsee sujuvasti molempien kerhojen koneilla. Tilaisuus jatkui iltajuhlana Ravintola Strampenissa. Jopa Brittein saarilta on nähty vierailija monena kesänä. Yhteistyö kauhavalaisten kanssa on kantanut hedelmää. nousu- ja laskuharjoitukset opetellaan ja tulevat sitten harjoitus-
ten myötä rutiineiksi. Moottoripurjelentotoiminta jäi Vaasaan, koska apumiehistöä ei tarvita niin paljon ja toiminta on helpompi hoitaa normaalin lentotoiminnan tapaan. Paikkana Menkijärvi on hyvin lapsiystävällinen, siksipä monet lentäjät tulevat viettämään lomaansa koko perheen voimalla.
rilentämisen innoittamana lähtemään purjelentokoulutukseen. On jopa kerrottu, että ainoat jonot messualueelta muodostuivat innokkaiden simulaattorilentäjien odotellessa vuoroaan! Uusia kerholaisia on saatu simulaatto-
Palkitut
SIL hopeinen ansiomerkki
Jyrki Hämäläinen Juhani Sahlberg Pekka Arola Veli-Matti Karppinen Ilmo Leino Jari Pakkanen Don Seres Heini Laurila Dorrit Näsi Alistair Pemberton Antti Pohjola Joakim Tikkanen
SIL pronssinen ansiomerkki
C-todistukset
Vaasan Lentokerhon 75-vuotisjuhla vietettiin lauantaina 12.9.2009 Vaasassa. Simulaattorista on tullut erittäin suosittu vetonaula monilla
messuilla ja muissa tapahtumissa. Välittömästi siirron jälkeen rakennettiin kalustohalli, jotta koneet voivat olla säiltä suojassa. Menkijärven aluetta on kehitetty jatkuvasti. Kerholla on siellä omat majoitustilat. Itse juhlatilaisuus oli juhlallinen olematta liian jäykkä. Laite on innostanut varsinkin nuorta tietokonesukupolvea. Joukon nuorin lentäjä, Raimo Rami Uusihauta, kerhon kunniajäsen, oli itseoikeutetusti paikalla. Juhlaan oli kutsuttu kaikki kerholaiset historian alkuajoista nykyhetkeen. Illan päätti kerholaisemme Hans Hasse Ahlundin bändi Popnite lentoaiheisella tanssimusiikilla.
ILMAILU 43
Pari vuotta sitten aktiivikerho-
Vieraskirja juhlissa.
8/2009. Jokakesäisiä purjelentokavereita ovat Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho Seinäjoelta, Cumulus ja PIK Helsingistä sekä Kiirunan lentokerho Ruotsista. Valokuvaesitys valkokankaalla toi mieleen muistikuvia menneiltä vuosilta eikä naurunpyrskähdyksiltä voitu välttyä. Jyväskylästä ja Pudasjärveltä. Ilmasotakoulun Lentokerho Kauhavalta on myöskin koko kesän lentoleirillä Menkijärvellä. Messutilanteissa on moni vanha, 10 20 vuotta sitten kouluttautunut ja syystä tai toisesta lentämisen jättänyt purjelentäjä käynyt virkistämässä muistiaan. laiset Jari Pakkanen, Ilmo Leino ja Veli-Matti Karppinen rakensivat lentosimulaattori Simon koulutustarkoitukseen. He lensivät sotien päätyttyä valvontakomission takavarikoimat purjekoneet takaisin Vaasaan. Siinä mm. Vaasassa rajoitti purjelentotoimintaa. Simo on ahkerassa koulutuskäytössä aloittelevilla purjelentäjillä. Toivottavasti monelle on jäänyt kipinä vielä kytemään.
Ensimmäinen Tinttiralli Menkijärvellä 1970.
Yhteistyö sotilasilmailun kans-
sa on sujunut ongelmitta koko kerhon historian ajan ja väki pääsee päivittäin saunomaan Kauhavan Ilmasotakoulun Menkijärven miehistösaunaan ja uimaan rankan lentopäivän jälkeen
Rallikisassa Kuopion Lentäjät ottivat kaksoisvoiton ja varsinaisessa kisassakin Suomen mestaruuden joukkueella Mauri Hälinen, Heikki Jouppila, Marko Turunen. Kun Karjalan Lennoston Rami Lindström lensi vielä varsinaisessa kisassa kuudennella Vinkalla, ei Immolassa oltu kesän 1944 jälkeen nähtykään niin paljon Ilma-
Aki Suokas otti pisteeksi iin päälle vielä Vitalin maljan kuuden parhaan laskukokeessa.
44 ILMAILU
8/2009. Kuopion Lentäjät esitteli vahvaa tarkkuuslentokulttuuriaan ja näytti miten nuoret tuodaan lajiin.
Vinkat ovat perinteisesti tehneet niin vakuuttavaa jälkeä, että takavuosina piti perustaa parhaan siviilin palkinto. Nyt Rami Lindström oli ainoa Ilmavoimien pilotti lauantain kuumassa ryhmässä, tuloksena kunniakas 10. Imatran Ilmailukerhon isännöimä Immolan kilpailu oli vanhaan tukikohdan tyyliin sopien ilmeeltään varsin sotilaallinen: Ilmavoimien ja Ilmailuliiton yhteistyö toi 20 sotilaspilottia lentämään kilpailun ulkopuolella viidellä Vinkalla, yhteyskoneinaan lisäksi kolme Redigoa. Toiseksi lensi Kuopion aina varma Heikki Jouppila ja pronssille Porin IK:n Sari Aatolainen. Seitsemän vuoden tauon jälkeen hän otti taas Suomen mestaruuden - seitsemännen sellaisen. sija.
A
ki Suokas otti myös Vitalin maljan haltuunsa kuuden parhaan laskukokeessa, ja luonnollisesti veteraanisarjan, yli 600 tuntia lentäneiden sekä parhaan siviilin pokaalit. Immolan tarkkuuslento-SM
otti omAnsA
Salpauslennon Aki Suokas putsasi palkintopöydän Immolan tarkkuuslentokisassa. Joukkuekilpailussa savolaiset jyräsivät. Kilpailun johtajan Seppo Skytän mukaan hyvien säiden val-
mistelu aloitettiin jo edellisenä vuonna ja Suomen kesä esittelikin parhaita puoliaan koko tehokkaan kilpailuajan
Ns. Taipalsaarella syntynyt Suokas pitää järvistä maastoa mielekkäämpänä kuin Lounais-Suomen tasaista peltomaisemaa. Milloin alkaa ultrapilottien rynnistys mitalitaistoihin?
Porin IK:n Sari Aatolainen lentää Cessnojen dominoimassa lajissa aina Rallyella ja hyvin lentääkin. Pohjoismaiden mestaruuden jo 1983. molassa viisi vuotta sitten. Pronssille lensi niin ikään yksi lajin konkareista: Porin Sari Aatolainen. Immolan kisa oli hyvin järjestetty, mitalisti arvioi. Kokonaiskilpailun vii-
Heikki Jouppila oli voittaja Im-
Sotilaat ja siviilit samalla viivalla. Varsinkin monet ylätasoiset tyypit olisivat mitä mainiointa kalustoa haastaa perinteiset Cessnat. Suunnistuskokeen paras oli järjestävän seuran Jari Kilpeläinen, joka otti jo kolmannen kerran alle 600 tuntia lentäneiden eli pilottisarjan voiton. Ulkomailla väärästä arvauksesta rankaistaan enemmän kuin tyhjäksi jättämisestä. Tarkkuuslennon reitti koostui noin tunnin mittaisesta viiden käännepisteen reitistä, seitsemästä lakanamerkistä ja yhdeksästä kuvasta Etelä-Karja-
lan järvien täplittämässä maastossa. Aatolaisella on jo aiemmista kisoista kaksi SM-pronssia ja joukkuemestaruus, joten nälkää riittää varmasti ensi vuodellekin. TEKSTI jA KUvAT HAnnU KoHo
voimien kalustoa. FAI-lisenssin puuttuminen sulki Ilmavoimien pilotit itse kilpailun ulkopuolelle, mutta se ei lentämistä haitannut. Hän oli käynyt hakemassa tuntumaa ensin Norjan Elverumin PM-kisoista heinäkuun alussa ja vielä pari viikkoa ennen Immolaa Puolan MM-kisoista, joissa pokkasi maailman parhaan naislentäjän palkinnon. Laskukisassa neljäs, havaintokisassa kakkonen ja suunnistuskokeessa seitsemäs sija toivat kaulaan jo kolmannen SM-mitalin.
8/2009
ILMAILU 45. Jotkut pitivät reittiä turhankin vaikeana. Suokas on lentänyt kilpaa vuo-
desta 1976 ja voittanut mm. Kilpailut ovat mukava tapa harrastaa mukavassa seurassa, sanoo 50 100 tuntia vuodessa lentävä ilmailun konsulttiyritystä pyörittävä lahtelainen. Suunnistuskoe oli kieltämättä tehty haastavaan maastoon, tuo-
re mestari kommentoi Saimaan maisemia. Suokas oli tasaisen hyvä kaikissa kilpailun osissa ja selvisi havaintokokeessa ainoana ilman virhepisteitä. Vanhat nimet jyräsivät, mutta uusiakin tunkee eturiviin. Nyt tuli hopeaa. kuumassa sarjassa Immolassa kilpaili 14 pilottia. 39 osallistujan rallikisassa sotilaita oli jopa lievä enemmistö.
Ei yllättäjiä mitalisijoilla. Arvasin yhden kuvan väärin, Suomessahan arvaaminen kannattaa, mikä on mielestäni huono juttu. Ehkä minulla oli vähän tuuriakin, kun pääsin reitille aamulla tyynessä kelissä, myöhemmin vaihteleva tuuli nosti vaikeusastetta hieman. Kuvien kanssa olen aina ollut vähän huono. Suunnistustehtävässä oli sopivasti haasteellisia ja helppoja kohtia. Siviilit veivät mitalisijat joka tapauksessa.
Kasvavaa ultrapilottiväkeä on odoteltu tarkkuuskisoihin, mutta Immolassakin ainoa lajin edustaja oli Eurostarilla lentänyt paikallisen seuran Kari Kaarakainen. En voi niin sanoa kun meni näinkin hyvin
Mukana oli kolme joukkuetta. Suunnistaminen kartalla vähän normaalia alempana kuuluu meillä peruskoulutukseen, kertoo Hälinen. rantapaikat ja pellot. Viime syksyn harjoituskisassa oli peräti 12 joukkuetta. Sari Aatolainen on nyt kolminkertainen pronssimitalisti.
tomittelöihin. Ohjelmassa olleen virheen takia yhden legin kaksi aikatarkastusasemaa jouduttiin poistamaan, mikä ei kilpailijoita kuitenkaan tuntunut haittaavan. Kilpaa on lennetty jo vuosikymmeniä ja laji tarjoaa mainion tavan kehittää itseään lentäjänä. Tutut nimet ottivat palkintosijat. Paikalla oli peräti yhdeksän konetta, joista kolme Redigoa yhteyskoneina.
des sija enteilee hyviä suorituksia jatkossakin. Tärkeää on, että tutuiksi tehdään niin korpikentät kuin isommatkin, ettei mene "Malminetsintälennoksi" kuten itselläni aikanaan! Immolan tehtäviä molempiin sarjoihin osallistunut Hälinen piti hyvinä. Ajateltiin Jouppilan Heikin kanssa jo viime kesänä, että otetaan uusia kavereita pariksi rallikisaan sen sijaan, että kaksi vanhaa lentää samassa koneessa, kertoo SM-tarkkuuslaskun paras ja kokonaiskilpailussa neljänneksi lentänyt Hälinen.
Kuopiossa nähdään, että kilpailu kiikarissa antaa mukavasti lisämotivaatiota suunnistuksen harjoitteluun jo peruskoulutuksessa. Heikki Jouppila (vas.) voitti edellisen Immolan kisan, nyt tuli hopeaa. Aki Suokkaalla on jo yhtä monta mestaruutta kuin yhdellä saksalaisella formulakuskilla. Rallikisa eli kahden hengen miehistöllä lennetty ensimmäinen kilpailupäivä oli varsin vilkas, kun joukkueita oli Ilmavoimien ansiosta peräti 19. Kuopiolaisille nuorten lentäjien ottaminen kokeneempien pariksi tuotti juuri sitä mitä lähdettiin hakemaankin: menestystä ja uutta innokasta pilottisukupolvea tarkkuuslenKuopion Lentäjät tekee määrätietoista tarkkuuslentokoulutusta ja se näkyi taas tulosluettelossa.
8/2009. Tarkkuuslentoon on satsattu myös järjestämällä omia kisoja. Eroa tehtävissä oli sopivasti, rallikisassa pystyi kivasti ryhmittelemään eri tyyppiset maastot jo ennakkoon kartalle, eli esim. 16-vuotias lento-oppilas Anssi Malinen lensi kokeneen Heikki Jouppilan kanssa rallilennon hopeaa ja Roope Kekäläinen vastaavasti Mauri Hälisen parina mestariksi. Tarkkuuskisoja lentävien määrä ei ole ainakaan noussut kuluneella vuosikymmenellä. Matkaa olemme lentäneet kahden oppilaan kanssa kerrallaan useampien kenttien kautta. Mikä mahtaa olla kynnyksenä osallistua rentoon mittelöön mukavassa seurassa varsinkin ultralentäjillä, joiden määrä on jo tuhannen luokkaa ja kasvaa?
Ilmavoimat ja Ilmailuliitto tekivät Immolassa käytännön yhteistyötä kun 20 Vinka-pilottia osallistui rallikisaan. Reittikin oli sopivan helppo. GPS opetellaan vain teoriassa. Kuopion Lentäjien joukkueet ottivat kaksoisvoiton ja pronssille lensivät Imatran
46 ILMAILU
IK:n Hannu Halonen ja Jari Kilpeläinen.
Kuopiossa pilotit koulutetaan
tarkkuuslentäjiksi
MAILU-LEHTI IL
70
TA SITTEN UOT V
8/2009
ILMAILU 47
alv) alk. Saat nimittäin huippuvarustellun ja käsittämättömän taloudellisella 2-litraisella moottorilla varustetun 3-ovisen BMW 116i tai 116d -mallin hintaan 24.900 *.
Uusi BMW 116d Business 2.0 litran moottorilla
Teho 85 kW/115 hv, kulutus EU-yhdistetty 4,4 l/100 km, CO2-päästö 118 g/km. (09) 5407 4700 bmw.laakkonen.fi. BMW 1-sarja nyt alkaen 24.900 *.
Yksi pitää dieselistä, toinen bensiinistä. kulut 600 = 25.500 . (09) 5407 4500 bmw.laakkonen.fi
Laakkonen Helsinki
Veljekset Laakkonen Oy Mekaanikonkatu 2, 00880 HELSINKI puh. 21.350 , arvioitu autovero 5.718,50 , kokonaishinta 27.068,50 . Nyt niillä on vain yksi hinta. 23.630 , arvioitu autovero 5.280,59 , kokonaishinta 28.910,59 . 5-ov. 22.810 , arvioitu autovero 5.095,24 , kokonaishinta 27.905,24 . *Autoveroton hinta (sis. *Autoveroton hinta (sis. Kuvan auto erikoisvarustein.
Uusi BMW 116i Business nyt 2.0 litran moottorilla
Teho 90 kW/122 hv, kulutus EU-yhdistetty 5,8 l/100 km, CO2-päästö 139 g/km. alv) alk. kulut 600 = 26.500 .
Laakkonen Espoo
Veljekset Laakkonen Oy Luomannotko 7, 02200 ESPOO puh. Nyt kampanjahintaan 25.900 + toim. alv) alk. Nyt kampanjahintaan 24.900 + toim. Nyt kampanjahintaan 25.900 + toim. alv) alk. 22.140 , arvioitu autovero 5.932,89 , kokonaishinta 28.072,89 . 5-ov. *Autoveroton hinta (sis. *Autoveroton hinta (sis. kulut 600 = 26.500 .
*Tarjous voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.12.2009 saakka. 3-ov. 3-ov. Diesel tai bensiini. kulut 600 = 25.500 . Nyt kampanjahintaan 24.900 + toim