Ilmailulehti 9/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 euroa OTK:n uusi johtava tutkija HANNU MELARANTA NH90-kopterikaupat OSTETTIINKO EI-OOTA? 07009 Purjetaitolennon SM 2007 6 41 488 2 8 880 30 288803-0709 PAL.VKO PILATUS on PARAS 2007-50. Numero 9/2007 70
Mutta eipä vaan riitäkään! Klaus "Klaude"Bremer mainitsi kuppilakeskusteluissa tuttavani kanssa, että Helsinki-Vantaa ei kuulu maailman kahdensadan suurimman lentokentän joukkoon. Jopa Amerikkaan asti. Jos Innsbruckin kenttä sijaitsisi Suomessa, sieltä tuskin voitaisiin nykykäytännöllä lentää lainkaan. Älkää nyt lennonjohtajat ottako nokkiinne Isoveljen kirjoituksesta, mutta te, jotka teette viivoittimella TMArajalinjauksia, älkää perustelko asiaa ainakaan turvallisuudella. Hyvä esimerkki on Los Angelesin liikennemääriltään (yli 17 miljoonaa matkustavaista vuonna 2006) valtava kansainvälinen kenttä LAX ja sen lähialue. Jokainen TMA:n sisällä tai sinne yrittävä ilmailija tietää sen. TMA:n koko on vertaansa vailla monin tavoin. Hyppääminen Helsinki-Malmin lentoasemalla on käytännössä mahdotonta, koska Helsinki-Vantaa tarvitsee Malmin yläpuolisen ilmatilan käyttöönsä. Eli jossakin ollaan todella korkealla kärjessä ja laajasti. Onko kyse Helsinki-Vantaan lennonjohtajien pomojen haluttomuudesta vai yksinkertaisesti joustamattomien menetelmien käytöstä ja ICAO:n (International Civil Aviation Organization) määräysten jääräpäisestä noudattamisesta. Siitä ei pidä syyttää lennonjohtajia, ei ainakaan Malmin, sillä heillä on varmasti ammattitaitoa. Suomessa on satoja kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat pienempiä kuin Helsingin TMA. Isoveljellä on muutama liikennelentäjäkaveri, joista jokainen lentää ihan isoa lentokonetta. Siellä ne koneet sulassa sovussa lentävät ja laskuvarjoillakin hypätään. TOI Chr chr TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww ILM Pan ilm Puh Mitä tämä TMA:n koko sitten tarkoittaa. LAX:n lähistöllä on runsaasti muita vilkkaita kenttiä, kuten esimerkiksi Santa Monica (suihkariliikennettä, Cessnoja ym.), Burbank, Van Nuys, Torrance, John Wayne Airport ja noin kymmenen muuta. Helsinki-Vantaan TMA kun on noin sadan Monacon ja liki Belgian kokoinen. On siinä vapaassa Suomessa ilmavasti ilmaa, ilmatilaa, josta riittäisi löytyvän kaikille siivunsa. Taidetaan kuitenkin TMA:n (Terminal Control Area) koossa mennä aivan maailman kärkipaikoille. Malmille on Isoveljen saamien tietojen mukaan luvassa uusia rajoituksia kun Vantaalla otetaan käyttöön niin kutsutut independent-lähestymiset rinnakkaiskiitoteille. He ovat työmatkoillaan maailmalla nähneet joustavaa ilmatilankäyttöä. Silti kentän varaama ilmatila ja sen mukanaan tuomat rajoitukset muulle ilmailulle ovat vertaansa vailla. Järjenkäyttö on sallittua vaikka kyse olisikin "turvallisuudesta". Turvallisinta olisi lopettaa kaikki lentotoiminta ja sitä tuskin kukaan tosissaan toivoo tai haluaa. Liikennelentäjät ovat paljastaneet, että heidän ohjaamissa lentokoneissa on liikkuvat ohjainpinnat, jotka mahdollistavat suunnanmuutokset kätevästi myös ylösvetotilanteissa. Etenkin laskuvarjohyppääjät Suomen Laskuvarjokerhossa ovat sen saaneet tuta. Ennen vanhaan hyppääminen oli mahdollista, mutta nyt pääkaupunkiseudun hyppytoiminta on siirtynyt käytännön syistä Hankoon. Nati, nati ja hyviä kelejä sanoopi aina valvova Isoveli PA Pai tuo Puh ILM ään liito ISS Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Osa hyppääjistä painuu Uttiin, Räyskälään ja ties minne. korkealtajakovaa@gmail.com KU Suo Fin 70. Ilmanko ilmatilaa? VA Mik mik I soveli otti eteläisen Suomen ilmailukartan käteensä vaikkei lentämään ollutkaan menossa. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa. Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito 2 ILMAILU. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Malmilla ei lennetä yli 700 jalassa kun indie-lähestymisiä tehdään Seutulaan. KO chr Fak (Ko ma TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo Se jaksaa ihmetyttää myös Isoveljen liikennelentäjäkavereita, että miksi Vantaan ylösvetosektorit on piirretty Malmin päälle
Autoilija piti varsin luonnollisena asiana sitä, että hänen ensimmäinen mieleen tullut numero oli kaupallisen radioaseman! Hän siis soitti asiasta ennen hätänumeroa radion studioon. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Purjelentotarkkuusmestaruus ratkesi Ilmailu kuulee vitosena Hyvää luettavaa Ilmailu 70 vuotta sitten Kuppilatiima Kannen kuva: Mikko Luukkanen ILMAILU 3. Autoilija olisi toivottavasti menetellyt toisin jos tapahtumapaikka olisi ollut vaikkapa korpitaival Karjalassa, eikä muita tielläliikkujia olisi ollut mailla eikä halmeilla. Vai oliko se niinkään erikoista, sillä hänen puhelunsa oli siis jo kolmas yhteydenotto pelkästään tähän yhteen kaupalliseen radioon. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Eräs paikalle juuri verekseltään sattunut ei-ilmaileva autoilija kertoi silmät pyöreänä nähneensä tapauksen. Vaikka Cessnan laskutelineet olivat juuri ja juuri osuneet tienpintaan, oli autoileva tuttavani jo kolmas soittaja radioasemalla. Onko ajatusmaailmani vanhentunut, mutta autoilijan menettely tässä tilanteessa oli mielestäni aika erikoista. 040 594 2362, (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri, Mikko Nieminen ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Näin kertoi radiotoimittaja. Kun Porvoon moottoritielle onnistuneen pakkolaskun syksyllä tehnyt Cessna oli vasta loppuvetovaiheessa, alkoivat puhelimet jo piristä. Nämä kaikki asiat tulisi tietysti tehdä ja järjenkin jo pitäisi sanoa, mikä on tärkeää, mikä ei. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 tuotanto@auranen.fi Puh. Teetkö kaikkesi, että pystyt estämään mahdolliset muut onnettomuudet. Muutenkin pakkolasku onnistui hienosti. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Olisipa metkaa tietää, kuinka monta kamerakännykkäkuvaa lähetettiin päivälehtiin pakkolaskua seuranneiden ensimmäisten minuuttien aikana. Mikko Sokero Tässä numerossa 4 8 11 12 14 16 18 20 22 25 26 28 30 32 34 41 42 45 50 52 53 54 55 Purjetaitolennon SM 2007 Duxfordin lentävät aarteet Arviossa mahtavaa musiikkia Bisnesjetit ovat EFHK:n hiljaisia vieraita Paavon purjelentokulma SAAPUVAT-uutispalsta Ilmatar laskeutui Malmille Varjoliitotarkkuus kilpailulajina OTK:n johtava tutkija Hannu Melaranta Ismo Aaltonen on "ottopoika" Rovaniemen uusi torni halkoo ilmaa Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Lentoturvallisuus 2006 -katsaus Lennokkitoimikunta panostaa turvallisuuteen Malmin historiikkisarja alkaa NH-90 - Fiasko vai moka. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. Tässä tapauksessa avunsaanti tapahtumapaikalle hoitui onneksi kätevästi. Tartutko ensimmäisenä luuriin ja soitatko hätänumeroon. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hätänumeroon soittaminen jäi jopa kokonaan. Radiokanavia kun on tunnetusti runsaasti, joten tällaisten "liikennetiedotuspuheluiden" kokonaismäärää syksyisenä päivänä Porvoontiellä voi vain arvailla. Alatko toimia siten, että pelastustoimet käynnistyvät välittömästi. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Pakkolasku! Soitan radioon! K un näet lentokoneen tekevän pakkolaskun moottoritielle, mitä teet
Hieno keli vaikka on jo elokuun puoliväli! Ilma on lämmin ja pilvipohjat jo aamusta korkealla. Jyrki malttaa lentää kunnolla yläboksiin ennen ensimmäistä liikettä, joka on tyly työntö vaakalennosta pystysyöksyyn ja siitä veto ¾-silmukalla selälleen. elokuuta Nummelassa. Petteri Patolinna lentää neljä ensimmäistä liikettä kauniisti. Tenhusen ohella estyneitä ovat mm. tynnyrinpuolikkaan väärään suuntaan ja tulee liikkeestä ulos 180 asteen suuntavirheellä. Mikko Luukkanen vei mestaruuden täpärästi oppiisältään Matti Peuralta. uomalaisen purjetaitolennon taso on muutamassa vuodessa nostettu korkealle, kiitos aktiiviharrastajien systemaattisen valmentautumisen ja panostuksen lajin eteen. Petteri vetää ko. virallinen SM-kilpailu lennettiin 18. Loppua kohti sarja ajautuu alaboksiin, mutta kokonaisuus on kahta "sinne päin"lennettyä liikettä lukuun ottamatta hyvä. Vuoden 2006 Suomen ja Pohjoismaiden mestari Matti Peura lentää tasollaan. Hinu vetää kisakoneet 1400 metriin ja ohjelma aloitetaan 1250 metristä. Toissa vuonna samalla kentällä lennetty epävirallinen SM ja vuoden 2006 SM/PM Kiteellä saivat nyt arvoisensa jatkon. Tuulee lännestä, eli sopivasti sivuboksista, mikä lisää vaikeutta. lajiin hyvin perehtyneet Erkki Soinne ja Ari Vahtera. Viitasaari saa ensimmäisen lennon Jyrki Viitasaari saa arvonnassa ensimmäisen lennon. Startterina toimii Markku Tenhunen, joka ei flunssaisena voi itse kilpailla. Tavoitteena on lentää yhden päivän aikana täydet kolme kierrosta: kaksi kertaa IAC 2007 tunnettu sekä tuntematon. Boksi on merkitty pääradan suuntaiseksi. Viides liike on "quarterglover"eli silmukka, jonka ensimmäisellä puolikkaalla tehdään 90 asteen suunnanmuutos. Loppusarja menee näin ollen nollille, vaikka liikkeet lennettäisiin kuinka hyvin. Stream tuksen sen nä 4 ILMAILU. Selkeät linjat ja kone pysyy boksissa. Kilpailun johtaja Kari Kemppi avaa briefingin 0900. Kerrataan turvallisuusasiat ja kisarutiinit. Boksin alaraja on 400 metrissä, jonka alittaminen tietää sakkoja, ja jos tullaan tarpeeksi alas hylkäämistä. Näyttävä purjetaitolennon SM 2007 TEKST KUVAT KOVATASOISTA LUOMU- G:TÄ S Purjetaitolennon 2
2142 p. 81,53 % 80,03 % 75,17 % 70,82 % 52,89 % Kilpailun johtaja: Päätuomari: Tuomarit: Startteri: Kari Kemppi Matti Mecklin Jukka Jusslin, Kimmo K. TEKSTI JUKKA JUSSLIN KUVAT JUKKA JUSSLIN JA MIKKO LUUKKANEN Purjetaitolennon SM 2007 tulokset SM-kultaa Mikko Luukkanen SM-hopeaa Matti Peura SM-pronssia Jyri-Pekka Kinnunen 4. 3241 p. Virtanen Markku Tenhunen Purjetaitolennon Suomen mestarit vuosimallia 2007: vasemmalta Matti Peura (hopeaa), kultamitalisti Mikko Luukkanen ja pronssimitalisti Jyri-Pekka Kinnunen. Streamerit siivenkärjissä saavat Pilatuksen taitolentoliikkeisiin lisäripauksen näyttävyyttä. ILMAILU 5. 2868 p. sija 5. sija Jyrki Viitasaari Petteri Patolinna 3301 p. 3044 p
N Kilp pailule kova s SIL:n seuran kaa ny Päiv jonka lin mi kilpail suojaa vältytä Pakka pannaan sekaisin Lounastauko ja kolmas kierros eli Matti Mecklinin laatima tuntematon. Kinnunen jatkaa tasaisen varmasti, vähän niin kuin Mikko Jägerholm moottoripuolella: ei huippuliikkeitä mutta ei limbojakaan. Pienen kertoimen liikkeet voikin lentää vasemmalla kädellä, koska niiden vaikutus lopputuloksiin on pieni. Kokeneena näytöslentäjänä Petteri pitää koneen hyvin boksissa ja saa tästä osiosta hyvät arvosanat. Viitasaaren suoritus on hyvää keskitasoa. Kinnunen pyörittää Pilatusta taas tasaisen varmasti. Ei isompia virheitä ja loistava boksin käyttö. Järjestys ensimmäisen kierroksen jälkeen: Luukkanen, Peura, Kinnunen, Viitasaari, Patolinna. Purje ka Ki Pato Suuntavirheet pudottavat pisteitä Viitasaari avaa toisenkin kierroksen. Sarjassa on muutama korkean vaikeuskertoimen liike, jotka Mikko lentää hyvin. Tuloksena on hyvä sarja ja paljon ensimmäistä kierrosta korkeammat pisteet. Patolinna lentää päivän parhaansa. Kisakoneet keräävät lisää korkeutta heti irroituksen jälkeen. Peura lentää päivän parhaansa, josta puuttuu aiempien lentojen pieni "kipsi". Suuntavirheitä kuitenkin tulee vaakakierteissä ja ne pudottavat pisteitä. Taustalla Stora Enson tehdas. 6 ILMAILU. Kun horisontti alkaa tulla laella Päivän päättää perinteinen lentonäytös, jonka suorittaa päätuomari Matti Mecklin miniatyyrikokoisella RC-helikopterilla kilpailutoimiston pöydältä. näkyviin, vedon löysäys. Vain quarterglover ja silmukka pudottavat pisteitä, koska molemmissa unohtuu vedon löysäys laella. Jyrkin ensimmäinen lento oli tätä parempi. Sitten Peura: Liikkeet ok, mutta kone ajautuu loppua kohti alaboksiin ja sarjan viimeisenä oleva silmukka lennetään peräti kokonaan boksin ulkopuolella. Järjestys kahden lennon jälkeen: Luukkanen, Peura, Kinnunen, Viitasaari, Patolinna. Kilpailijat vasemmalta: Jyri-Pekka Kinnunen, Jyrki Viitasaari, Petteri Patolinna, Matti Peura ja Mikko Luukkanen. ilmava sa kaik rajasak joka k pident neet. Perusteellinen mentaaliharjoittelu ennen suoritusta on kaiken a ja o, ilmassa ei suuntia enää ehdi miettiä. Patolinnan toinen lento on vastaavasti ensimmäistä parempi. Kolmannella neljänneksellä hiukan lisää vetoa ja viimeisellä neljänneksellä nopeuden nopeasti kasvaessa vielä lisää vetoa. Mikko Luukkanen aloittaa tunnustellen mutta parantaa ohjelman edetessä. ASK on taitolennossa parempi kaksi päällä, joten Petterillä on observoija matkassa. Olikohan Matilla alussa mestarin paineita. Kerrataan tässä pyöreän silmukan suoritus, olipa alla ASK 21, Cap, Cessna Aerobat, Extra tai Pitts: reipas progressiivinen veto vaakalennosta, toisella neljänneksellä nopeuden hidastuessa lisää vetoa. Keli lämpenee lisää ja alkaa nostaa. Jyri-Pekka Kinnunen lentää tasaisesti. Lukuisat suuntavirheet pudottavat pisteitä. Luukkanen voittaa kierroksen ja koko kilpailun, mutta viimeinen lento ei ole niin Pilatuksella mennään kovaa ja näyttävästi ilman moottorivoimaa. Petterin kisakone on ASK 21, joka on muiden kilpailijoiden käyttämää Pilatus B4:ää kankeampi käänneltävä. Luukkanen päättää toisen kierroksen. Se koostuu tunnetun ohjelman liikkeistä, jotka on pantu uuteen järjestykseen sanoisin että alkuperäistä parempaan
Luteitä. Kun Urheilutaitolentäjät ry muutama vuosi sitten otti purjetaitolennon kehittämisen ohjelmaansa, ei varmaan kukaan osannut kuvitella näin nopeaa kehitystä. Päivän päättää perinteinen lentonäytös, jonka suorittaa päätuomari Matti Mecklin miniatyyrikokoisella RC-helikopterilla kilpailutoimiston pöydältä. Paikallaolijat suojaavat päänsä, mutta vaaratilanteilta vältytään ja kopterikin jää ehjäksi. Jälleen kova taso Jo viime vuonna suomalaiset purjetaitolentäjät antoivat näytteen osaamisestaan Kiteen SM/PM-kilpailussa. aisen aanpieni starin koko e niin ti son. kkatolin- ilmava kuin kaksi ensimmäistä. Huumori on purjelentäjilläkin ollut alusta asti vahvasti mukana, turvallisuutta unohtamatta. Alalinjoja olisi voinut pidentää ilman, että rajat olisivat paukkuneet. Ainahan meillä on purjekoneilla lennetty taitolentoa, mutta se on lähtenyt eri pohjalta. Mutta juuri se opettaa, niin kuin taas kerran nähtiin. Nyt lennettiin vielä paremmin. skitaansa. remavasti kuiudotäjänä ja saa i, väoottta ei rja ja mat kone arjan n peen. Vuonna 2008 purjetaitolennon SM-kisa lennetään Immolassa. Matti ooska on n että enee äävät n. Silti taitolento ei ole mitään ryppyotsaista puurtamista. Kilpataitolento edellyttää määrätietoista valmentautumista, perehtymistä lajin sääntöihin ja oman lentosuorituksen asettamista tuomareiden kritiikin kohteeksi. ös, lin illa ltä. simanen, . Purjetaitolentäjät yhteispotretissa: Jyri-Pekka Kinnunen, Jyrki "Jysky" Viitasaari, Petteri Patolinna, Matti Peura ja Mikko Luukkanen. . Ei äyttö. SIL:n puheenjohtaja Hannu Halonen on seurannut kilpailua tuomarilinjalta ja jakaa nyt mitalit. Itse asiassa kaikki kilpailijat lensivät, ilmeisesti alarajasakkojen pelossa, melko tiukat paketit joka kierroksella. Kolme kilpailulentoa muutaman tunnin sisällä on kova suoritus, joka vaatii hyvää fysiikkaa. Kilpailu on valmis klo 17.55. No, parempi näin kuin liian alhaalla
Lisäksi jollain heistä täytyy olla aika paksu lompakko, suuri kiitos myös heille. TEKSTI JA KUVAT SAMI HÄMÄLÄINEN Duxford Flying Legends 2007 PAKSUJA LOMPAKOITA VAATIVAA HERKKUA J Näyt yleis Toin ta on o la ke hy kunto päivää ihailem Jo täss tulisi k Hym toroitu Pörinä ta Rol Yleisö kovast suihku töllä m mukav pyräht kua ja tiin D Mothi Tauot Big Beautiful Doll kertaa kaksi. 8 ILMAILU Duxfordin lentonäytökset Englannissa ovat jotain sellaista, jonka vain suuri joukko intohimoisesti ja pitkäjänteisesti asialleen omistautuneita harrastajia ja vähintään puoliammattilaisia voi saada aikaan. Stanstedin läheisyydessä sijaitsevassa Duxfordissa oli tänä vuonna ainakin viisi lentonäytöstä. Iltak alkoi jelman pullist säestä nen n naisuu sä oli Glenn asiaan tangia Seit räimin tumist varust jonoss si Grif tiä aje käänty päätty tavaan seuras
Muuten tapahtuma oli ilahduttavan epäkaupallisen oloinen. Viisi Merlin-moottorilla varustettua kaunokaista räimivät tiiviissä jonossa ikään kuin toisiaan jahdaten. Selostajan mukaan hyrrävoimat ovat sitä luokkaa, että lentäminen pitää tämän vehkeen kanssa opetella kokonaan uudelleen. Silti kone lensi ihan näyttävää taitolentoa, joskin jotenkin kummallisesti. Hymy levisi edelleen kun kolmea moottoroitua perävaunua pöristeltiin maassa. Jokunen hävittäjä pyrähti ilmassa jo ennen näytöksen alkua ja maksukykyisintä yleisöä lennätettiin Dragon Rapidella, Harvardilla ja Tiger Mothilla. Tähtimoottorimusiikin mestariteoksia Joskus "Raikulipojat" tv-sarjaa seurannutta satunnaista ilmailijaa viehätti kovasti nähdä ja etenkin kuulla pari Corsairia uskomattoman tiiviissä puljassa. Spitfire-show päättyi kahden koneen huomattavan taitavaan puljataitolentoon. Samalla aika innokkaan oloinen naisselostaja kehuskeli koneen ominaisuuksia. Tähtimoottorimusiikin mestariteoksia esittivät myös Grummanin kissatrio Wildcat, Hellcat ja Bearcat. Mainittakoon että kone jäi laskun jälkeen kolmelle pisteelle (kaikki pyöriä). Oikea Daimler-Mersu on tänä kesänä esiintynyt ainakin Pariisin pohjoispuolella sijaitsevassa La Ferté-Alaisissa, jossa järjestetään ilmeisen kiinnostavia lentonäytöksiä. Kaksi Griffonin vauhdittamaa uudempaa Spittiä ajelivat täytteenä, kun isompi pulja oli kääntymässä kauempana. Koneen tyyppi on Me 109J tai virallisemmin Hispano HA-1112. Pörinä lähti perävaunuihin asennetuista Rolls-Royce Merlineistä ja Griffonista. XII. Koneen suunnittelijalla on ollut haastetta saada päälaskutelineet osumaan maahan ennen potkuria (halkaisija hieman yli 4 metriä), mistä johtuu koneen omintakeinen ja jollain tapaa viehättävä ulkomuoto. Koneet mainostivat Guinot-ihonhoitotuotteita, jotka ovat ilmeisen tarpeellisia, kun posket lepattavat 150 mailin tuulessa. a iisi ILMAILU 9. Luftwaffen leiriä edusti myös uustuotanto-Focke-Wulf 190, joka lentänee ensi vuoden näytöksessä. o maanäyttelyä kierrellessä pääsi sellaiseen hurmioon, että englantilaisen keittiön helmi fish and chips maistui hyvältä. Ilmatila moottorin lähistöllä muuttui äkkiä englantilaisen koleasta mukavan lämpimäksi. Samaan aikaan lentäneet kaksi Junkers 52 -konetta liikehtivät mukavasti siihen nähden, että kone on selostajan mukaan niin vakaa, että ohjaimilla voi lähinnä esittää toiveita ohjaussuunnasta. Yhtenä erikoisuutena nähtiin pyörivällä tähtimoottorilla varustettu Tummelisakaksitaso. Messerschmitt 109 nähtiin ilmassa, mutta kuin arpena kauniin neidon kasvoilla oli koneen nokalla Rolls-Royce Merlin -moottori. EN J Näytöslennon jälkeen koneet rullasivat yleisön edestä. Kuvassa Hurricane Mk. Myöhemmin seurasi viiden Mustangin leikittely, mah- tala jytinä oli ehkä koko lentonäytöksen vaikuttavin yksittäisen koneen ääni. Toinen näytöksessä lentäneistä Hurricaneista on sittemmin tuhoutunut. dotonta herkkua sekin. Satunnaisen ilmailijan mielessä oli ennemminkin jotain tyyliin B-17 ja Glenn Miller. Jo tässä vaiheessa kehittynyt hymynvirne tulisi kestämään viikkoja. Suomen puolustukseen osallistuneita konetyyppejä oli paljon: Gloster Gladiator, Curtiss Hawk, Morane Saulnier 406, Lysander, Hurricane ja Polikarpov I-15 bis. Bristol Blenheimiä jäi kaipaamaan, mutta sellainen oli kyllä entisöintihallissa tekeillä ja ainakin yksi lentävä on jo olemassakin. Sotakoneiden sekaan sopi hyvin neljän Stearmanin esitys, jossa kokolailla viehättävän näköiset siivellä kävelijät voimistelivat savuttavien koneiden yläsiivellä. Mustangien parilento oli toisinaan niin tarkkaa ja tiivistä, että sen olisi yhtä hyvin voinut lentää yhdellä Twin-Mustangilla. Pian päästiin kuitenkin itse asiaan, kun kaasua höllättiin ja kaksi Mustangia ja Airacobra liittyivät siivelle. Yleisöä lämmitettiin myös käyttämällä kovasti Sir Frank Whittlen W1:n tapaista suihkumoottoria. Mutta menkää itse kuuntelemaan. Toinen koneista oli Suomessakin vieraillut D-AQUI. Kaikkea mahdollista Grumman Wildcat -merkkisen koneen potkurin pyörittäminen tekee mekaanikon selälle hyvää. ovat o lleen än ille. Tässä kohti näytöstä jo turtuneeseen korvaan laitettuna Gladiatorin ääni muistutti lähes ompelukonetta ja Polikarpovin maLentävä linnoitus Boeing B-17 kaarteli näyttävästi isosta koostaan huolimatta. Tauotonta moottorien murinaa Iltakuuteen tauotta kestävä lentonäytös alkoi klo 14.30 hieman yllättävällä ohjelmanumerolla kun F-15E Strike Eagle pullisteli tehoillaan Metallican musiikin säestämänä. Seitsemän Spitfiren samanaikainen räimintä oli näytöksen lukuisista huipentumista parhaita. Uskomaton määrä priimakuntoisia sodanaikaisia koneita paistatteli päivää rullaustien varrella, jossa niitä pääsi ihailemaan ja kuvaamaan lähietäisyydeltä
ilmailu oli tok aiset S halta r Super 25 len Raikulipojat vauhdissa Corsaireineen. B-25D Mitchellin potkurin pyörittäminen vaatii kokonaisen joukkueen. Näytökseen osallistuneet koneet F-15E Strike Eagle TF-51D Mustang 'Miss Velma' P-51D Mustang 'Twilight Fear' P-39Q Airacobra 'Brooklyn Bum 2nd' Spitfire Mk Vb BM597 Spitfire Mk. XII Z5140 Hurricane Mk XII BD707 DC-3 Beech 17 Staggerwing Näy "Balbo kuin 2 muuta oksest kalla m Täm norma teltavi toja, jo ja rulla Spitfiren eri alatyyppien potkurinlapojen määrä oli kaikkea kahden ja kuuden väliltä, kuvassa Spitfire Mk PR XIX. Uustuotanto-Focke-Wulf 190 A9 (Flug Werk GmbH) ja Hispano Aviación HA-1112. Ra ma Mikael Carlson, oletettavasti Gunilla-vaimon jalat ja Tummelisa. PR XIX PS890 Me-109J/Hispano HA-1112 Junkers-52 x2 Bücker-131 Jungmann 4 x Stearman (Team Guinot) F4U-4 Corsair FG-1D Corsair Westland Lysander V9367 Gloster Gladiator K7985 Hawker Hind K5414 Hawker Nimrod II K3661 Tummelisa Polikarpov I-15bis Grumman F6F-3 Hellcat Grumman F8F-2P Bearcat Grumman FM2 Wildcat Percival Mew Gull Arrow Active II B-25D Mitchell Boeing B-17 P-51D Mustang 'Ferocious Frankie' P-51D Mustang 'Old Crow' P-51D Mustang 'Big Beautiful Doll' Dougles Skyraider Sea Fury VR930 Sea Fire Mk. Vc JG891 Spitfire Mk. FR XIV MV268 Spitfire Mk. FR XVIII SM845 Spitfire Mk. XVII SX336 Catalina Curtiss 75 Hawk Morane Saulnier 406 Yak-3 Hurricane Mk. LF IX TA805 Spitfire Mk. LF Vb EP120 Spitfire Mk. LF XVI TD248 Spitfire Mk. Miehen entisöintiprojekteista kertovat verkkosivut www.aerodrome.nu. 10 ILMAILU
MIKKO SOKERO ILMAILU 11. Levy sopii myös sotilasmusiikista pitävälle ilmailijalle. Tyydyin ostamaan tuliaiset Spitfire Societyn sympaattiselta vanhalta rouvalta, joka on kuvitelmissani ollut Supermarinen tuotantolinjoilla töissä. Tämä moottori tuottaa tarvittaessa lämpöä vaikka kaikkiin varsinaissuomalaisiin kasvihuoneisiin. 25 lentokoneen pulja Näytöksen loppuhuipentumana on "Balbo", jossa tällä kertaa ei vähemmän kuin 25 konetta lensi lauttana ylilennon muutamaan otteeseen. Tästä tilataideteoksesta syntyvää ääntä ei ole nykytekniikalla mahdollista painaa lehteen. Tämän jälkeen nähtiin vielä lukuisia normaalioloissa kerrassaan upeiksi luokiteltavia pienempien koneryhmien ohilentoja, jonka jälkeen koneet tulivat laskuun ja rullasivat läheltä yleisön edestä. en. et ' Näytökseen piti tuleman P-38 Lightning nimeltä Glacier Girl. Soitto, kappalevalinnat ja meininki eivät genressään häpeile tai pyytele anteeksi. Harjanne ja Kaartin Seitsikon puhaltajat hallitsevat tyylin kuin tyylin hyvää makua unohtamatta. J Kaartin Seitsikon muusikot soittavat leipätöikseen Kaartin Pataljoonan soittokunnassa ja sen huomaa. Puhallinmusiikki populääreillä, mutta klassisilla, kappalevalinnoilla puree laajalle kansaan. fi. Kun Jouko Harjanne ja Kaartin Seitsikko, englanniksi The Guards Brass Septet, käynnistää Sami Hannulan johdolla soittonsa, on isänmaallinen meininki taattu. Jäätikkötytsyn mielenkiintoisesta historiasta kertovat verkkosivut www.thelostsquadron.com. Rolls- näytöstä, joten pitemmänkin lentonäytösretken toteutukselle on mitä parhaimmat Roycen Merlin-mootmahdollisuudet. Levyn kansitekstit ovat englanninkielisiä, joten Jouko Harjanteen ja Kaartin Seitsikon tallenteen kelpaa hankkia myös lahjaksi ulkomaiselle vieraalle. ilmailuun edes jotenkin liittyvää tuotetta oli toki myytävänä. www.fighter-collection.com. Rauhoittavaa mahtimusiikkia Jouko Harjanne & The Guards Brass Septet: Narva Lohdutuksen laulut Times of Comfort cdlevy. Tutut kappaleet, kuten Narvan Marssi, Elegia, Warum ja Kummisetä-trilogiasta tuttu tunnussävelmä, tulkitaan paitsi tarkasti, myös upealla sävyllä ja omintakeisesti Narva Lohdutuksen laulut cd:llä. Visiittiin kannattaa varata koko viikonloppu, sillä pelkästään museoiden kiertä- misessä menee helposti koko päivä ja valokuvaushullun kannattaisi katsoa esitys uudelleen ilman kameraa. The Finnish Defence Forces 2007. Kapellimestarina Sami Hannula. Parhaimmillaan Narva-cd soi joko rauhallisena kotikuuntelumusiikkina tai vastapainona radioiden jatkuvalle popsikermäkierteelle vaikkapa automatkalla. tori tarjosi Duxfordin Tulevia lentonäytöksiä voi tutkailtoiseksi parhaat äänet! Kuva otettu mahtavas- la verkkosivuilta www.iwm.org.uk ja sa potkurivirrassa. Siihen ei ole syytä. Jakelu www.fuga. Teknisten ongelmien vuoksi siirtolento Yhdysvalloista keskeytyi (taas), mutta annettakoon tuo anteeksi 65 vuotta vanhalle pakastelentokoneelle. Hieno kulttuuriteko Suomen puolustusvoimilta. Isossa-Britanniassa järjestetään vuodessa yli sata lentoMoottoriurheilua Duxfordin tyyliin. Hinta 22 euroa. os Suomi-pop ja kaupallisten radioiden soittolistat alkavat kyllästyttää, on aika rauhallisen sotilasmusiikin. Kone pelastettiin heti vuonna 1992 Grönlannin jäätikön syvyyksistä edellisen siirtolennon tyssättyä huonoon keliin vuonna 1942. Liki sama näytös toistui sunnuntaina, merkittävänä erona mainittakoon vain sunnuntaina lentänyt Avro Lancaster
Sitä käyttävät bisnesjetit ja yksityiskoneet, joiden matkustajista ei paljon puhuta silti he ovat usein varsin tunnettuja VIP-henkilöitä. tse liikelentoterminaali Helsinki-Vantaalla on fyysisesti hyvin pieni ja sen läpi kulkee vain murto-osa lentokentän kauttakulkijoista, mutta henkilöt ovat sitäkin mielenkiintoisempia. Vaikka Malmin lentoaseman läheisyys vie suurimman osan yleisilmailuliikenteestä, niin toisinaan nähdään potkurikoneitakin. TEKSTI JA KUVAT SAMI VIRKKULA Esittelyssä Helsinki-Vantaan liikelentoterminaalin VÄHÄPUHEISET VIERAAT I Saudi-Arabian kuningashuoneen Gulfstream-luksussuihkukone on pyrstömaalauksineen kunnioitusta herättävän näköinen. Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläisessä kulmassa, keskellä rahti- ja huoltohalleja, sijaitsee yksi lentoaseman mielenkiintoisimmista paikoista, liikelentoterminaali. Mielenkiintoista on se, että kotimaisten Air Marshallereilla riittää työtä, kun harvinainen vieras saapuu bisnesplattaa kohti. Kes osuuk jolloin pimuk ylivoim vierail kalain man s vista y Tois minaa ropen Suu termin vien k liian p yhdell tajako syksyi Ilyush 62, Tu vää aik -kone tarvits keeraa rin ko Vier telema konee 12 ILMAILU. Liikelentoterminaalin, tuttavallisemmin bisnesterminaalin, konekalusto koostuu pääasiassa 6-18-paikkaisista bisnesjeteistä, joista yleisin näky on noin 10-paikkainen Raytheon Hawker 800XP -kone. liikele valtion tyn Jet Ven koneli nut hu me os veropa teritun on ven rekiste Palv lehtii opero Näin kun t käsiss saadaa töön. Säännöllisin väliajoin myös pikkusuihkareiden Rolls-Roycena tunnetun Gulfstreamin eri versiot näyttäytyvät tällä areenalla arvonsa tuntevasti muita kookkaampina koneina. tietoja jista, j vallisu Netjet Ilmojen Rolls-Royce on Gulfstream Hawker-koneiden lisäksi vierailijoiden peruskaluston muodostavat Cessna Citation -sarjan koneet. He marssivat joko omaan tai vuokrattuun bisnesjettiin ilman isojen terminaalien hulinaa ja ruuhkaisia turvatarkastuksia. Terminaalin kautta kulkevat yritysjohtajat, valtionpäämiehet ja poptähdet sekä muut raharikkaat. Yleensä ne ovat kaksimoottorisia turboprop-koneita kuten muun muassa Beechcraft KingAireja ja Piper Senecoita
Liikelento on usein kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto muihin matkustusmuotoihin verrattuna. Uusi ilmiö alalla on venäläisomistuksessa olevien koneiden rekisteröinti Suomen ilma-alusrekisteriin. Terrorismin pelko ja reittiliikenteen rakennemuutokset ovat pakottaneet liikematkustajat harkitsemaan uusia vaihtoehtoja entisten tilalle, Missonen sanoo. Ajansäästö on merkittävä. Hänen mukaansa yritysten avainhenkilöiden matkustusturvallisuus on tullut entistä merkityksellisemmäksi. Lisäksi liikesuihkulla pääsee 1500 kentälle myös sellaisiin paikkoihin suoraan, joille ei ole reittiliikennettä. Missosen mukaan säästetty matka-aika on kustannussäästöä. Se onkin suurin syy liikekoneella matkustamiseen yksityisyyden lisäksi. ILMAILU 13. Vieraiden lähdettyä luksusautojen saattelemana oli konekuvaajien aika ikuistaa koneet. Missonen ei koe Jetfliten kilpailevan reittiliikenteen kanssa. MIKKO SOKERO oiden Citaiajoin cena näytevasti isyys ikenrikoorisia uassa coita. Missonen korostaa myös liikelentojen reitityksen, aikataulujen ja matkustajatietojen luottamuksellisuuden merkitystä yritysvakoilun aikakaudella. isten Bisnesterminaalin matkustajat tulevat ja lähtevät milloin haluavat. Näin omistaja voi olla turvallisin mielin kun tietää sijoituksensa olevan hyvissä käsissä. Esimerkiksi Vladimir Putinin syksyisen vierailun kalusto sisälsi kahden Ilyushin Il-96 -koneen lisäksi Ilyushin Il62, Tupolev Tu-154 -koneet ja kolme päivää aikaisemmin saapuneen Ilyushin Il-76 -koneen, joka toi Helsinkiin päämiehen tarvitsemat autot. Tällaisia matkustajia liikkuu Suomessa ja Suomesta kaiken aikaa. Matkustajamme haluavat puhua matkan aikana ilman ylimääräisiä korvia. Venäläisten liikemiesten osuus bisneskoneliikenteessä on viime vuosina kasvanut hurjasti varakkaiden itänaapureidemme ostaessa koneita ja rekisteröidessä niitä veroparatiiseihin muun muassa VP-rekisteritunnuksen suojaan. Liikelento täydentää tehokkaasti liikematkustamista. Liikelento ei ole kustannuksia lisäävä ylellisyystuote, vaan yritysten korkeimman johdon työkalu järkiperäistää ja tehostaa ajankäyttöä matkustamisen aikana. Tämä onnistuu liikelentokoneessa ja mahdollistaa rauhallisen työskentelyn myös matkan aikana, Jetfliten Missonen kertoo. Suurten valtioiden johtajavierailut ovat terminaalille oma lukunsa. Suomalaisyritykseltä on turha tivata tietoja koneiden matkustajista ja omistajista, joka lienee hyvän tavan ja myös turvallisuusmääräysten mukaista. Suomalaiset formulatähdet ovat tuttuja näkyjä Helsinki-Vantaan bisnesterminaalissa. Liikematka liikesuihkulla on aina yksilöllinen, vain tälle nimenomaiselle matkalle räätälöity palvelutuote. J Netjets Europen "parkkipaikka" Keski-Euroopassa on suosittua ostaa osuuksia lentopalvelufirman koneista, jolloin koneen saa omaan käyttöönsä sopimuksesta riippuen. Toisinaan näyttää siltä, että bisnesterminaalin edustaa käytetään Netjetsin Europen koneiden parkkipaikkana. Koneita jouduttiin parkkeeraamaan asemataso 4:lle sekä Finnairin konehallin edustalle. Palvelua tarjoava suomalaisyritys huolehtii koneen vakuuttamisesta, huolloista, operoinnista ja muista käytännön asioista. Näistä yrityksistä ylivoimaisesti suurin Helsinki-Vantaan vierailija on Netjets Europe, jonka amerikkalainen emoyhtiö Netjets on yksi maailman suurimmista businesslentoja tarjoavista yhtiöistä. Matkustaja selviää ilman koneenvaihtoja, matkatavaran odotuksia ja takaisin pääsee lähtemään kun työt on tehty. ULA -Vana sen kenkilöt ermi, valmuut n tai n teratarmin ostuu eteiskkai- liikelentojen tarjoajien Airfixin sekä myös valtion päämiesten hovikyyditsijänä pidetyn Jetfliten koneet ovat vähemmistönä. Suomen läheisyyden vuoksi kone saadaan tarvittaessa nopeasti omaan käyttöön. Matkatavarat ovat myös aina jatkuvan huolenpidon alla, sillä ylimääräisiä välikäsiä ei ole, Missonen vakuuttaa. Kun lasketaan matkustamisen oheiskustannukset, hotelliyöpymiset ja päivärahat, liikelento on todella tehokas tapa käyttää rahaa. Muun muassa Kimi Räikkönen matkustaa sinne ja sieltä Ferrarin Piaggio-potkuriturbiinikoneella. Suomalaisyritykseltä on turha tivata tietoja koneiden matkustajista ja omistajista. Liikelentokoneella säästää aikaa etfliten markkinointijohtaja Juhani Missonen puhuu liikelentokoneen puolesta henkeen ja vereen kun halutaan säästää aikaa ja vaivaa. Olemassa olevien konepaikkojen lukumäärä jää usein liian pieneksi, koska delegaatiot saapuvat yhdellä tai useammalla suurella matkustajakoneella
"Viimeinen kymmenen kilometriä vähän jännitti", Jukka kertoo. oli hyvä keli, hirmuhyvä. 50luvun kone 30-luvun siipiprofiililla. Rankkaus perustuu osanottoon ja menestykseen kansainvälisissä ja kansallisissa kisoissa. Suurilla nopeuksilla harjoituskoneeksi suunniteltu K8b jää "tehokoneeksi" suunnitellulle Spatzille, kertoo Jukka. Ilmasotakoulun Lentokerhossa kun on tapana, että kun "Lentäjien Juhannus" näytöksestä juhannuspäivän mittaan on toivuttu, niin seuraavana päivänä lennetään purjekoneet Menkijärven leirille. Erityisen ylpeinä järjestäjät kertovat, että maailman tämän hetken parhaaksi kilpapurjelentäjäksi arvioitu puolalainen Sebastian Kawa on ilmoittautunut. Yhtä kaikki, 24.6. Viimevuotiset kuvat ainakin ovat melko sykähdyttävää katsottavaa. Juha Sorrilla niitä on puolestaan 895,0. Heli palv mm Täy vuo muu sekä Erik Kys Rob "Ser - Viimeiset kymmenen kilometriä ovat ne jännittävimmät, Jukka Pikkusaari totesi lentonsa jälkeen. Puh 14 ILMAILU. Philip Jones GBR, 8. Perinnetietoiselle periaatteen miehelle ainoa kelpaava kone oli Scheibe Leistung Spatz 55, siipi puuta, runko teräsputkea ja vuosimalli 1954. Kilpailun seuraaminen ei suinkaan rajoitu lähtöjen ja maaliintulojen seuraamiseen, niin kuin perinteisessä purjelentokisassa. Eikä ihan oikeasti sinne Uuteen Seelantiinkaan tarvitse mennä kisojen seuraamisen vuoksi. Kuviin lisätään tarvittaessa vielä tosiaikaista animaatiota lennon kulkua havainnollistamaan. Rankingpisteitä hänellä on 993,1. "Kasi" liitää parhaimmillaan vain 28:1, mutta Spatz sentään 29:1, nopeudella 70 km/t. Palstahenkilöä, joka häpeämättä tunnus- taa olevansa idealisti, moinen puhe puistattaa. 1 Sebastian Kawa POL , 2. Dokumentointi tapahtui tietenkin käännepistekameraa ja barografia käyttäen, eikä millään GPS:llä. Peter Harvey GBR, 10. No, saadaan se ulkopuolinen raha purjelennossakin kulutetuksi. Se puoli tuntia Jukkaa kyllä harmitti. Nytkin luvassa on "kuusi päivää kiihkeää kilpailua, vauhdikasta kamppailua strategiassa, rohkeudessa ja taidossa upean vuoriston haastavalla taivaalla". Luvassa olisi kunnon show. Viime juhannuksena oli jo ennakkoon nähtävissä, että pyhiksi tulee keliä. Pilvenpohjat 2700 metriä korkealla ja välillä noston voimakkuus jäi arvion varaan, kun enimmillään 5 m/s osoittavan variometrin neula pysyi tapissa. Kulta-C-, matka- ja määrämaalitimantti tulivat kuitenkin suoritetuiksi. Se näyttää ihan K8b:ltä, mutta on liukkaampi. Sebastian Kawa on voittanut viime vuosina kaksi maailmamestaruutta, yhden Euroopan mestaruuden ja monta muuta kisaa. Jos tuulen olisi huomannut aikaisemmin ja lentänyt sen mukaan, olisi matka mennyt alle viiden tunnin ja keskinopeus ollut yli 60 km/t. Pisteitä saa siis FAI:n hyväksymistä kisoista. Sitten ovat Olli Teronen 167, Kristian Roine 200, Eric Heinonen 206, Tapio Tourula 207, Antti Lehto 211, Hannu Nurmiranta 215, Pekka Uoti 250, Markku Kuusisto 253 ja Martti Koivula 261. Ronald Termaat NED Suomalaisnimiä alkaa löytyä listan sivulta 7, korkeimmalla Juha Sorri sijalla 132. Tuttujakin nimiä löytyy, jos ei muuten niin sen takia, että nimiä on 2727. päivinä. Niinpä edestakainen Kauhava Jämi Kauhava taittui viidessä ja puolessa tunnissa. Wolfgang Janowitsch AUT, 7. Siitä kisataan Uuden Seelannin Omaramassa joulukuun 19. Tämän yksilön ensilento tapahtui 17.8.1957. Kajava ja Ka6CR tosin menevät menojaan. Jukka on kuitenkin lentänyt Spatzilla useita sadan ja yli kahdensadan kilometrin matkoja. Koneen osti alun perin Björn Björklund Vaasaan, mutta Jukka hankki sen vuonna 2002 ja kunnosti perusteellisesti. Kaukana kovaa Vielä ehtisi paikan päälle katsomaan kilpailua purjelennon Isosta Palkinnosta. Niinpä Jukka Pikkusaari päätti, että nyt lennetään se kolmesatanen ja ainoa hyväksyttävä käännepiste perinnetietoiselle periaatteen miehelle oli Jämi. Homman esittelyvideolla ihan viisaan näköinen mies sanookin, että "nyt meillä on tässä markkinoitavissa oleva tuote". Koneisiin asennetaan kaikkiaan kymmeniä minikameroita, joiden kuvaa välitetään linkkinä toimivan helikopterin kautta kisapaikalle. Gliding Grand Prix kilpailu käydään nyt toista kertaa. Olivier Darroze FRA, 9. Lisää hehkutusta osoitteissa www.airsportslive.com ja www. Hieno lentoteko, sanoo palstahenkilö. Sitä mukaa oli huima myös sponsorien mielenkiinto. Leigh Wells GBR, 6. Hyvä on tietysti sekin, että perinteinen ja välillä uhanalainen purjelentopaikka Omarama voi edelleen jatkaa toimintaansa. Michael Sommer GER, 5. 24. Nousun Jukka lensi Piratilla heinäkuussa, tietysti Pohjanmaan taivaalla. Tämän tiedotusvälinemyönteisyyden vuoksi julkisuus oli ensimmäisissä kisoissa viime vuonna huima. Janusz Centka POL , 3. Toinen helikopteri puolestaan seuraa kilpailijoita ja välittää ilmasta-ilmaan kuvia. Muisteleepa hän myös, että Esko Hammaren lensi takavuosina 500 km K8b:llä Naarajärveltä käsin. Aatteen kannalta hyvä on tietysti se, että viime kerralla kahdessa viikossa Uuden Seelannin purjelento sai enemmän julkisuutta kuin edellisen viidenkymmenen vuoden aikana yhteensä. Paluumatkan lopulla kiihtynyt vastatuuli ajatti mataliin. Miettikääpä sitä kevääseen saakka. Kertoimia on Se kilpapurjelentäjien ranking-lista, johon yllä viitattiin, löytyy puolestaan FAI:n internetsivustosta www.fai.org. gpgliding.com. Koneet puuta... Keli vaati nyt muuta, kuin kolmenkymmenen kilometrin siirtolennon, kertoi Lapuan mies Jukka Pikkusaari ajatelleensa viime juhannuksena. Palkintona on rahaa. Gyorgy Gulyas HUN , 4. Jos teitä siis esimerkiksi kuppilakeskusteluissa kiinnostaa väitellä ja spekuloida tulevien kisojen tuloksista, niin tässä ensin kymmenen kärki. Niitä voi seurata ainakin internetin ja ties vaikka jonkin satelliittikanavan kautta. Kaikki kisaajat lähtevät reitille yhtä aikaa ja saapuvat maaliinkin melkein siipi siivessä. Spatz ei kuitenkaan ole mikään turha kone. Mukana on parikymmentä huippulentäjää, jotka ovat valikoituneet joukkoon eri maissa käydyissä karsintakisoissa. Jos näihin lentoihin soveltaisi tasoituskertoimia, niin uusilla kuitukoneilla pitäisi lentää tosi kauas ollakseen yhtä hyvä. Liidoissa sai painaa jopa 100 km/t. Yleisö näkee heti kuka voitti. Se taas lisäsi kiinnostusta myös mahdollisten uusien harrastajien keskuudessa
Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. 09-5655 5454 www.helitech.fi ILMAILU 15. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. nkilö. 50ämän turha ta on illaan , noksilla ä "te, kernevät tänyt adan n peJukka ti permukealrvion tavan oissa estaaittui puoli atkan taliin. kymertoi leenulun kun hanseuoneet koon iinpä etään ttävä riaatiselle kone uuta, . ähän olisi t sen iiden km/t. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. seuraaville helikopterityypeille: · · · · · · · Agusta Bell 206 sarja Bell 206 ja 206L sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 sarjat Hughes/Schweizer 269 sarjat Robinson R-22 / R-44 sarjat Täydet korjaamopalvelut mm. antti mentekaillään heilla. am8b:llä oihin usilla s olevää- Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. 09-5655 540 Fax
Hintaakin on toki enemmän : Matrixin luettelohinta on 757 000 dollaria, joka on kuitenkin lähes 400 000 dollaria vähemmän kuin paineistetussa Malibu Miragessa. Mielenkiintoinen avaus tähän "big single" -koneluokkaan, missä ei äkkiä ajatellen tule kovin monta kilpailevaa tyyppiä mieleen. Eräs tällainen Suomessa uusi tulokas on japanilainen HKS700E-moottori. Ulkomaisten ilmailulehtien mukaan dieselversion hinta on 298 000 dollaria eli noin 15 000 dollaria enemmän kuin 180-hevosvoimaisen bensiiniversion. Uudesta 2-paikkaisesta 162 Skycatcher -koneesta on jo 850 tilausta, vaikka sarjatuotantokoneen prototyypin ensilento on vasta ensi vuoden puolella. Piper Matrix on PA46-perheen uusin jäsen ja se on paineistamaton versio aikaisemmasta Malibu Miragesta. Cessnalla oli muutakin kerrottava AOPA Expossa. Tom pääsi ensilennolle uudella moottorilla syys-lokakuun vaihteessa ja ensikokemukset ovat positiivisia: kulutus on laskenut arvoon 10-12 litraa/h ja kone nousee hyvin vedestäkin, vaikka tehoa on 5 hv vähemmän kuin vanhassa kaksitahtisessa. Matrixista jo yli 100 tilausta. M ysy ast UL- ja UL260 majääh suorav 80 hv vot täy hv kier Miel polttoa varuste 25 eri aivan h lenkiin Limbac P Rotax torima 16 ILMAILU. Suomessa lentää tätä nykyä kaksi HKSmoottoria. Piper kertoo saaneensa Piper Matrix on suorituskykyinen, mutta paineistamaton vauhtihirmu. Tomin kokemuksia moottorinvaihtoprojektista voi lukea tarkemmin Ilmailufoorumissa www.ilmailu.org. E lei sik lert-die tekemä Kone o mutta lahtea vilkkaa Ohja nistune misram koneen Cessna neksi k kaantu vältytt Pakk mootto Be v Uusi nopea Piper Matrix yös toinen perinteikäs pienkonevalmistaja eli Piper Aircraft esitteli AOPA-messuilla uutta. Koonnut NILS ROSTEDT Q Cessna turbodieselaikaan jo tehtaalla Lähetä uutisvinkki: ilmailu@ilmailu.fi ienkoneiden suurvalmistaja Cessna räväytti lokakuun AOPA Expo -messuilla uutisen, joka huomattiin sekä Yhdysvalloissa että erityisesti kalliiden bensiinihintojen Euroopassa. Oheinen taulukko näyttää kuinka suoritusarvot suhtautuvat Lycomingin 180 hv moottorilla varustetun SP-mallin lukuihin. P HKS700E-moottori lentää Petrelissä KUVA MIKKO WYNNE-ELLIS Por Y Malli MTOM (kg) Tyhjämassa (kg) Kuormattavuus (kg) Polttoainemäärä (l) Toimintamatka (NM) Suurin nopeus (kts) Matkanopeus (kts) Lähtömatka 50 ft esteen yli (m) 172 TD 1157 820 337 169 588 130 / 10000 ft 118 / 85% / 8000 ft 535 172 SP 1157 781 376 212 518 126 / matalalla 124 / 75% / 8500 ft 497 Tom Arppen Petrel-amfibiokone on saanut uuden voimanlähteen. Cessnan mukaan polttoaineen kulutus on 30% pienempi kuin bensiinimallissa tämä arvatenkin verrattuna 160 hv perus-Skyhawkiin. Uusissa mallivuoden 2008 172 koneissa on vakiona Garmin GFC700 -laite uusitulla ohjelmistolla. Eikä tässä kaikki. Vertailussa toiseen kuusipaikkaiseen eli Saratoga II TC -malliin Matrix on selvästi numeroa järeämpi kone: kuormattavuus 645 kg (Saratogaan verrattuna +129 kg), suurin matkanopeus 215 KTAS (+28 kts) ja toimintamatka 1367 NM (+417 NM). Kylläpäs nyt kelpaa vaativammankin pilotin lennellä Skyhawkilla, sano. Nimihirviön "Automatic Flight Control System and Flight Director" takana on seuraavia ominaisuuksia: 2-akselinen autopilotti, Flight Director-opasteet Garmin G1000 kuvaruutunäytössä, Flight Level Change eli vakio-ilmanopeuden säädin nousussa sekä korkeutta vähentäessä, Go-Around Mode sekä Pitch Attitude Hold Mode. Sen sijaan isomman NGP-koneen kanssa edetään rauhallisemmin ja hiotaan vielä sen ominaisuuksia Proof-of-Concept-koekoneen avulla ainakin ensi vuoden puoliväliin saakka, ennen kuin päätetään sarjavalmistuksesta. xperimental-rakentajat tunnetusti ovat aina eturintamassa kokeilemassa uusia lentokoneiden voimanlähteitä. Kuusipaikkaisessa koneessa on 350-hevosvoimainen turboahdettu Lycoming-moottori. Tyhjäpainokin on säilynyt kutakuinkin samoissa eli 266 kg, ei paha arvo vesiultralle. Uutta on, että 2-litraisen dieselin teholukema on nyt 155 hv tähänastisen 135 hv sijaan. Uutuus on nimeltään Skyhawk Turbodiesel, eli kestosuosikki C172:n saa nyt tehdasasennetulla Thielertmoottorilla aikaisemminhan niitä on jo moneen koneeseen jälkiasennettu. Toinen on asennettu Timo Rantasen Yarrow-Arrow-tyyppiseen koneeseen (OH-U238) ja toinen Tom Arppen Petrel-amfibioultraan Rotax 582:n tilalle. Kaksisylinterinen, alennusvaihteella varustettu ilmajäähdytteinen nelitahtikone on teholtaan 60 hv/ 6200 rpm ja on siten kiinnostava vaihtoehto kaksitahtiRotaxin tilalle
Kone oli tulossa kohti Malmin lentoasemaa, mutta joutui laskeutumaan juuri ennen Sipoonlahtea, onneksi iltapäiväliikenteen vähemmän vilkkaasti liikennöityyn suuntaan. Hinta 12 600 euroa ei ole aivan halpa, mutta tämä saattaa silti olla mielenkiintoinen vaihtoehto Rotax 912/Jabiru/ Limbach -moottoreille. Hieman edullisempi malli on DA40 CS (alkaen 259 950 USD) jossa on kuitenkin myös vakiokierrospotkuri, joskin tässä mallissa 2-lapainen. Viimeisten tietojen mukaan uusien tyyppihyväksyntä- ja lupakirjasäädöksien määräysehdotukset (NPAasiakirjat), joiden piti tulla julki heinäkuussa, ovat odotettavissa marras-joulukuun tienoilla. Niinpä Cessna teki no- Y ut ovat uusia ällaiinen aleninen rpm tahtiHKSRanseen l-amsi enkuun visia: /h ja ehoa itahinkin alle. www.ulpower.com P Malmille ilmestyi syyskuun lopulla tämä hieno uusi Cirrus SR22 GTS Turbo. että uusin nimitys tulevalle yleiseurooppalaiselle lupakirjalle on LAPL, Light Aircraft Pilot License ja se antaisi oikeudet ohjata alle 2000 kg ilma-alusta. Julkisuuteen on tihkunut mm. Kuva Nils Rostedt. Diamondia hienosäädetään K u. Rotax on saamassa uuden haastajan moottorimarkkinoille. uitukoneistaan tunnettu Diamond on julkistanut suositusta DA40-mallista kaksi uutta bensiiniversiota. Mittariston puolella on tässäkin koneessa nyt tarjolla Garmin GFC700, josta oli jo edellä puhetta, Diamond kehuu sen mahdollistavan mm. Kyseessä on ilmajäähdytteinen 4-sylinterinen 2,6-litrainen suoravetoinen vastaiskumoottori. Moottori painaa kaikkine varusteineen 72 kg ja sitä on asennettu jo noin 25 eri konetyyppiin. Yritys on vuodesta 2006 lähtien kohdannut koko joukon vastoinkäymisiä, kuten mm. Uusi huippumalli DA40 XLS on saanut uuden entistä ehomman sisustuksen, jossa on useita loistokkaasta DA50mallista tuttuja hienouksia mm. Mielenkiintoista tässä moottorissa on Boschpolttoaineruiskutus. menetelmäkaarrot autopilotin ohjaamana. ojekissa leisilmailu pääsi taas iltapäivälehtien otsikoihin, kun Malmin Ilmailukerhon Thielert-dieselöity C172 sai moottorivian ja joutui tekemään pakkolaskun Porvoon moottoritielle. Spekulaatioissa esiintyy myös mm. ILMAILUN saamien tietojen mukaan kone on jäämässä Suomeen ja on siten tämän maailman tällä hetkellä suosituimman nelipaikkaistyypin ensimmäinen edustaja. Hawker/Beech-yhtiö mahdollisena Columbian ostajana. TEDT lu.fi Q Porvoon pakkolaskun tutkinta etenee SIL-uutiset netissä: www.ilmailu.fi ri E-ELLIS Cessna ostamassa Columbia Aircraftin amoihin aikoihin AOPA-messujen aikana varmistui tieto että Columbia Aircraft, huippunopeiden komposiittikoneiden valmistaja, on hakenut Chapter 11 -konkurssisuojaa. Pakkolaskun syyksi epäillään vikaa dieselmoottorin korkeapaineruiskutuspumpussa. S peasti tarjouksen Columbia Aircraftin ostamisesta. Aika näyttää, miten käy. raekuuron joka vahingoitti 67:ää kentällä varastoitua lähes valmista konetta. Kulissien takana kuitenkin tapahtuu koko ajan. Ohjaaja sai koneen ahtaassa paikassa onnistuneesti alas, mutta laskukiidossa poistumisrampin kohdalla tila oli liian kapea, jolloin koneen siipi osui liikennejakajamerkkiin ja Cessna päätyi osittain suojakaiteen päälle. Toivotaan, että tilanne ratkaistaan siten että upeiden Columbia 350- ja 400-koneiden valmistus voi jatkua. Belgiasta Rotaxille vakava haastaja ysymme hetken moottoriosastolla. Tehoa löytyy 80 hv kierrosluvulla 2760 rpm, jolloin meluarvot täyttävät tiukimmatkin vaatimukset, ja 95 hv kierrosluvulla 3300 rpm. Entistä leveämpi ja korkeampi kuomu tuo lisätilaa. Koneessa on tässä vielä Yhdysvaltojen rekisteritunnus. CS-mallissa on riisutumpi perusvarustus mutta halutessaan siihenkin saa liki kaikki XLS:n "herkut". Uusi lupakirjaluokka tekee tuloaan? ASA:n kevyen yleisilmailun sääntelyuudistus etenee, joskin hitaasti. Belgiasta kantautuu nimittäin tietoja uudesta UL- ja experimental-koneisiin soveltuvasta UL260i-nelitahtimoottorista. Lisäksi Garmin G1000 -mittaristossa ilmenneet ongelmat sekä toisen avioniikkatoimittajan toimitusvaikeudet ovat pahasti häirinneet tehtaan toimituskykyä. Toivokaamme että seuraavissa ILMAILUN numeroissa tästä varsin merkittävästä hankkeesta olisi jo enemmän kerrottavaa. Siihen saakka hyviä myöhäissyksyn lentokelejä! E ILMAILU 17. Mutta kuten tällaisissa uudelleenjärjestelyissä usein käy, asiat eivät ratkea nopeasti ja nyt on kuultu että myös kilpaileva valmistaja Cirrus Design on jättänyt tarjouksen Columbiasta. Onneksi kukaan kolmesta mukanaolijasta ei loukkaantunut ja kolareista tiellä liikkuvien kanssa vältyttiin. aidot jalopuukoristeet ja uudistetut nahkaistuimet
Ra jalta. Se jouduttiin poistamaan reilu vuosi sitten koneen rakenteen petettyä. Kai Mö mittaa J Vuoden päivät ilman konetta jököttänyt rautatolppa on vihdoin saanut koristeen nokkaansa. Suomen Ilmailuliiton pihalla olevassa Ilmattaren tolpassa oli aiemmin Utu-purjekone. muistu laatikk Moott säkum nä an arvokk metall kohdi joiden leen, R Ran nokkih rakens tokon Hän minna 2007. Utu-purjekone lähti nosturin avulla tolpasta 2006, kun aluksen rakenteet alkoivat pettää. Mönk Suo pää kun Ran sess 18 ILMAILU. Nyt tolppaan on hitsattu turkulaisen taiteilijan, Jarkko Rantasen, 80-kiloinen Ilmatar-taideteos. Taiteilija Jarkko Rantanen (toinen vas.) seuraa Kai Mönkkösen (oik.) kanssa kun Jorma Sucksdorff (vas.) kiristää Ilmattaren ohjausvaijereita. ar lin hi ta oli esi works 2007. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT CHRISTA SOIVIO JA MIKKO SOKERO Ilmailuliitolle uusi maamerkki Malmille ILMATAR NOUSI TOLPPAAN Jarkko Rantasen Ilmatar on saanut uuden kodin Helsinki-Malmin lentoasemalta
Kone on hitsattu, rälläköity, popniitattu ja pultattu kasaan näyttelyä varten. Nyt Ilmatar on laskeutunut arvokkaaseen ympäristöön. n ILMAILU 19. Hän lähestyi Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtajaa, Kai Mönkköstä, kesällä 2007. Teoksen hitsasi kiinni taiteilija Jarkko Rantanen itse. J a hti 6, vat an, n arkko Rantasen Ilmattaren materiaalina on käytetty romurautaa. Rantanen tarjosi teostaan liitolle, ja Mönkkönen innostui heti, sillä toimitaSuomen Lentopelastusseuran koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen kuvasi Ilmatarta kun se oli vasta matkalla tolppaan. Viittaus on kohdistettu kumimoottorilennokkeihin, joiden kepeä lento kiehtoo minua edelleen, Rantanen kertoo. Halusin jättää Ilmattaren rungon päällystämättä. Ilmattaren siipien kärkiväli on 340 senttiä. Sen avulla esimerkiksi korkeusperäsintä voidaan liikuttaa ohjaussauvasta, Rantanen sanoo. Jarkko Rantanen piti konetta paikoillaan kuvaussessiossa. lon pihalla sijaitseva rautatolppa oli vailla "asukasta". Ilmatar oli esillä Arte Ry:n järjestämässä Romuworkshopissa Raunistulassa kesäkuussa 2007. Rakensin Ilmatarta mielikuvan pohjalta. Avustamassa Jarkko Rantanen ja Mikko Sokero. Helaakosken järeä nosturiauto hilasi Ilmattaren tolppaan. Moottorina toimii kaksi polkupyörän sisäkumia, jotka äärimmilleen kiristettyinä antavat kuulalaakeroidulle potkurille arvokkaan hitaan pyörimisnopeuden ja metallisen hauraan ääntelyn. Rantanen on paitsi taiteilija, myös lennokkiharrastaja, joten ei ole ihme, että hän rakensi taideteoksen muistuttamaan lentokonetta. Tarkoituksenani oli, että rakenne muistuttaa ensimmäisten lentokoneiden laatikkomaista ja yksinkertaista tyyliä. Ilmatar pääsi siis loistavalle paikalle Helsinki-Malmin lentoasemalle, Suomen Ilmailuliiton pihaan. Rungon pituus on kolme metriä. Tarkoitukseni oli sijoittaa teokseni sille sopivaan paikkaan. RO si le Kai Mönkkönen (kesk.) sahaa asentamiseen tarvittavaa osaa määrämittaan. Tärkeämmäksi muodostu- vat koneen rakenne ja romun kauneus yhdistettynä rujoon teknologiaan. Nyt paljas runko ja siivet kertovat siitä silkasta mahdottomuudesta toteuttaa tehtävää, johon Ilmattaren esikuvat on suunniteltu
Kaatumisesta saa maksimituloksen. Tuomariseminaareihin on saatu FAI:n kautta rahallista tukea, joten uudet tuomaroinnista kiinnostuneet ovat voineet kouluttautua kansainvälisissä kisoissa kokeneiden tuomareiden ohjauksessa. Antons Jelisejevs Latviasta laskeutuu MMkisoissa Liettuassa. Tuomaristo on valmiina. Takana sään mukaan pukeutunut tuomari. Sakkaaminen ei siis kannata, kuten eivät myöskään viime hetkessä tehdyt kaarrot tai kurotukset, joiden seurauksena on vain tasapainon menetys. Viime aikoina on tosin aloitettu keskustelu suurista selkäsuojista, Päätuo jalka o MM-ku Kuva P Lentäjä lähestymässä maalia pitkällä finaalilla. Tarkkuuslaskujen tarina kansainvälisessä ilmailuliitossa FAI:ssa alkoi 1999, kun FAI:n liidinkomissio CIVL myönsi ensimmäiset MM-kisat Isoon-Britanniaan. Perinteinen kilpailumuoto on matkalentäminen ja tulokas, taitolento (acro), kolkuttelee ovella. Olin 1990-luvulla mukana CIVL:n hallituksessa ja kun laji esiteltiin siellä, niin laskuvarjourheilun tarkkuushyppytaustani teki minusta hallitustoverieni mielestä jollain lailla pätevöityneen vastaamaan lajin kehittämisestä. Talvikisat kuvaavat hyvin uuden lajin tuoretta ajattelua, pakkanen ja ilmailukilpailut eivät ole FAI:ssa arkipäivää. Nopeaa kehitystä Varjoliitotarkkuuden juuret ovat sekä varjoliidossa että brittien partioliikkeen parascending-lajissa. Kaatuminen tuomitaan, jos valjaat tai mikä tahansa muu ruumiin osa kuin jalat koskevat maahan juuri ennen laskua tai laskun jälkeen ennen kuin siipi ottaa maahan. 15 cm:iin saakka tulos mitataan automaattisesti sähköisellä mittalaitteella ja suuremmat tulokset käsipelillä. Tuomaristolla on myös valtuudet antaa maksimitulos uhkarohkeista otteista. MMkisoja on pidetty neljät, Aasian mestaruuskisoja suunnitellaan ja Euroopan Cup pyörii viidettä vuotta. Nykyisessä varjoliitotarkkuudessa on kuitenkin alusta saakka ollut perussääntönä, että lentäjän on laskeuduttava jaloilleen ja kaatumista ei sallita. Lajin taustalla on ajatus kannustaa harrastajia harjoittelemaan ja hiomaan liitimen käsittelytaitojaan vaihtelevissa olosuhteissa. Parascendingissä tavallisia laskuvarjoja viedään autohinauksella noin 100 metrin korkeuteen ja irrotuksen jälkeen kilpaillaan tarkkuudessa. Lajissa ei ole monien muiden liikuntalajien tavoin puulaakisarjoja tai harrastajaluokkia. Uusi laji piti pintansa ja helmikuussa 2007 pidettiin neljännet MM-kisat Liettu- 20 ILMAILU. Lajin kasvamista ja leviämistä uusiin maihin on edesauttanut kova panostus tuomariston kouluttamiseen. Kuva Petras Saulenas. Varjoliito on monipuolinen laji, jossa kuitenkin kilpaillaan yllättävän vähän. Nämä kriittiset taitavat muistella muutaman vuoden takaisin riippu- ja varjoliidon tarkkuuskisoja, jotka eivät tosiaan olleet herkkähermoisille sopivaa puuhaa. Kuva Riikka Vilkuna. Avainasemassa liitimen hallinta Tarkkuuslaskun tavoite on yksinkertaisesti laskeutua mahdollisimman tarkasti maalipisteelle, jonka halkaisija on 3 cm. Kilpailussa, johon sisältyy sekä joukkue- että henkilökohtainen kilpailu, voi olla 2-12 kierrosta. Kisoja järjestetään sekä termiikkikeleissä kesäisin rinnestartista että talvisin jäältä hinaamalla ja olosuhteet voivat vaihdella paljon, varsinkin termiikkipäivinä, sillä tuuliraja on niinkin kova kuin 7 m/s. V arjoliitotarkkuus on eräs FAI:n nuorimmista ja nopeimmin kasvavista lajeista. Laskut mitataan kansainvälisissä kisoissa 10 metriin saakka. Hyvä niin, mutta kannattaa muistaa lajin muutkin mahdollisuudet. Tarkkuuskisoja on joskus kritisoitu siitä, että sen uskotaan kannustavan lentäjää liitimen sakkaamiseen ja johtavan siten loukkaantumisiin. TeksTI RIIkkA VILkUnA Keskelle pilkkua - varjotarkkuus kilpailulajina assa tällä kertaa suomalaiselle tutuissa olosuhteissa jäältä hinaamalla. Luovutin roolin eteenpäin 2004 ja sen jälkeen olen toiminut FAI:n tarkkailijana kansainvälisissä kisoissa
Hän on OTK:n ilmailuonnettomuuksien erikoistutkijana ehtinyt olla mukana toinen toistaan erilaisempien incidenttien ja tapahtumien syynääjänä. Tutkinta tutkintana ja sillä selvä. En voi, enkä saa, märehtiä epäoleellisia asioita turhaan. Vaikka Melaranta on johtava tutkija, hänen puhelimensa saattaa pirahtaa milloin tahansa. Poliisi on virkaapuna yleensä eristänyt alueen ja saattaapa paikalla olla myös puolustusvoimat. Tutkimusraporttien tarkoitus on saada selvyys tapahtuneeseen ja saattaa se mahdollisimman laajalti tietoon, jotta vastaavalta vältyttäisiin jatkossa, Melaranta kertoo. Onnettomuustutkijan työ on juuri niin raadollista kuin vain voi kuvitella. Se ei kuitenkaan huoleta Ekon tilalle nimitettyä Hannu Melarantaa, 40. - En päästä kamalia asioita uniini. Kun soittaja on lentopelastuskeskus tai jokin muu viranomainen, alkaa koneistomme toimia. Sinne lähetetään tutkija, tutkijoita tai perustetaan saman tien tutkintalautakunta. - Puhelimeni on aina päällä. Ne on vain jäsenneltävä päässään. Hän ehti olla erikoistutkijana Ekon "opissa" kolme vuotta ja taustassakin löytyy: Melaranta on entinen Finnairin liikennelentäjä. 22 ILMAILU H annu Melaranta on nimenä tuttu monelle ilmailijalle. Etenkin miksi-kysymykseen vastauksen löytäminen on se tärkein tehtävämme. Melaranta pyrkii ottamaan työnsä työnä, vaikka onnettomuuksien jälkeinen tila voi olla kaoottinenkin. Se on luonnostaan tuleva fiilis. Tunteettomaksi en silti ole voinut enkä haluakaan tulla.. Teen tapauskohtaisen harkinnan ja sitten aletaankin jo mennä onnettomuuspaikalle. TeksTI MIkkO sOkeRO kUVAT JeAn-YVes GOUGAUD ILMAILU esittelee uuden ilmailuonnettomuuksien johtavan tutkijan Ensim jäi mie Hannu Melaranta nimitettiin syksyllä OTK:n ilmailuonnettomuuksien johtavaksi tutkijaksi. Mel 2004 konee Itse le ta kilo - Tä ni, sill vaatin Mel lentäjä sai tyy ATR, hän s lintoo - Le sä työ jäänyt Haa ilmaili OTK son tu tehdä voi oll misek - Vie Vaikka kertom vuonn haaste lisimm HANNU MELARANTA ON ENTINEN LIIKENNELENTÄJÄ Syksyllä eläkkeelle jääneen Esko "Eko" Lähteenmäen onnettomuustutkintakeskuksen (OTK) johtavan tutkijan saappaat ovat suuret. Vastaanottamistani onnettomuusilmoituspuheluista neljännes ei johda edes tutkinnan aloittamiseen. - Kun me saavumme paikalle, pahin on jo tapahtunut. Pystymme vain tutkimaan, mitä, miksi ja milloin on tapahtunut. Joka kerta kun se soi, tulee mieleen heti "mitähän nyt on tapahtunut"
Iso maa tarvitsee ison organisaation. Myös FAA (Federal Aviation Administration) eli Yhdysvaltojen ilmailuhallinto tekee omia tutkimuksiaan. Oto-tutkijat tärkeä voimavara OTK:lle Pienen Suomen Onnettomuustutkintakeskuksen tärkeä voimavara ovat oto-tutkijat. Tällaisissa tapauksissa ei tehdä täyttä tutkintaa, mutta kerätty tieto voi olla monelle tärkeää vastaavan välttämiseksi. - Ilman heitä OTK ei pyörisi. Haasteita OTK:ssa riittää. Oman toimensa ohella työskentelevät tutkijat, "ottopojat", ovat tärkeä voimavaramme. Etsimme vastausta kysymykseen miksi. ILMAILU 23. D-tutkinta luokitus annetaan, kun edellä mainitut asiat eivät täyty, mutta tapahtumien pääpiirteet on selvitettävä ja saatettava yleiseen tietoon. Juuri oto-tutkijoiden voimavarat tekevät meistä niin hyvän kuin olemme. n n n Ensimmäinen tutkimus jäi mieleen Melarannan ensimmäinen tutkinta oli 2004 Hollolassa tapahtunut ultrakevyen koneen ohjaajan putoaminen koneesta. Se sanelee, mitä OTK:n on tehtävä ja kuinka onnettomuudet luokitellaan. - Lentäjätausta auttaa todella paljon tässä työssä. Siksi toivonkin, että mahdollisimman moni ilmailija kävisi sivuillam- - Kun me saavumme paikalle, pahin on jo tapahtunut. Enää en lennä, mutta tietoa on jäänyt päähän paljon, Melaranta sanoo. Sitä varten ne siellä ovat. Kansainväliset yhteydenotot puolin ja toisin ovat arkipäivää, Melaranta sanoo. Siellä hän sai tyyppikoulutuksen DC-9-50, MD-80, ATR, 757 ja Airbus 320 koneisiin. - Olen käynyt tutustumassa Yhdysvaltojen onnettomuustutkintakeskukseen, NTSB:hen (National Transport Safety Board), joka on mahtavankokoinen laitos. Etenkin miksi-kysymykseen vastauksen löytäminen on se tärkein tehtävämme. me lukemassa tutkintakertomuksia. A-tutkinta tehdään kun kyseessä on suuronnettomuus. Arvostan heidän ammattitaitoaan, kokemustaan ja luotan heihin sataprosenttisesti. Melaranta korostaa heidän merkitystään onnettomuuksien tutkinnassa. Tällä hetkellä luokitusjärjestelmä on neliportainen. Jatkossa Dtutkinnat eivät siis jää OTK:n arkistoihin "pölyttymään". Annamme lisäksi suosituksia ja levitämme kertomuksemme myös muiden maiden viranomaisille. Oikeusministeriön alaisella OTK:lla on Annex 13:n mukainen rooli. Suomessa tapahtuu suhteellisen vähän ilmailuonnettomuuksia, mutta OTK ylläpitää kaiken aikaa valmiuksia myös mahdolliseen suuronnettomuustutkintaan. Emme voisi millään palkata kokopäiväisiksi oto-tutkijakaartia. - Suomen onnettomuuksien tutkintamalli ja järjestelmä on pieni, mutta tehokas. OTK-laiset pitävät tätä taitoa yllä muun muassa harjoituksilla. Tuleva, yleisilmailijaakin kiinnostava tieto on se, että OTK aikoo jatkossa julkaista myös D-tason tutkinnat. Vaihdamme tietoja eri maiden onnettomuustutkijoiden kanssa. Näin teimme muun muassa Copterlinelle 2005 tapahtuneen Sikorskyn mereensyöksyn kanssa. työn tila e on enkä haan. Tuorein "ottopoikamme" on edeltäjäni Esko Lähteenmäki. Vaikka tiedottaminen lisääntyy D-tutkintakertomusten julkaisemisen jälkeen jo tänä vuonna, OTK:n on pystyttävä vastaamaan haasteeseen. Itse lentokone putosi maahan puolentoista kilometrin päähän ohjaajasta. Tämä Suo- uleva eskus koaisen ennä etään aman irkattaaat. He ovat asiantuntijoita ja "keikkamiehiä", jotka saavat korvauksen osallistuessaan onnettomuustutkintaan. Pystymme vain tutkimaan, mitä, miksi ja milloin on tapahtunut. Olemme muutenkin tekemisissä heidän kanssaan. Työt kirjaimellisesti "tipahtavat taivaalta" meille. 2002 hän siirtyi silloiseen lentoturvallisuushallintoon tarkastajaksi. Ctutkinta tehdään kun vaara on ollut vähäisempi, mutta henkilövahinkoja on tapahtunut. Hän näkee OTK:n ja poliisin roolien eron. - Viestintäketju on saatava tehokkaaksi. Melaranta ehti työskennellä liikennelentäjänä Finnairilla 15 vuotta. taanuhennan ti ole Hannu Melaranta johtaa ilmailuonnettomuuksien tutkintaa Suomessa. B-tutkinta kun on tapahtunut ihmishenkien menetyksiä tai on ollut suuronnettomuuden vaara. - Tämä tapaus jäi luonnollisesti mieleeni, sillä se oli ensimmäinen ihmisuhreja vaatinut tutkintani. NTSB ei ole Yhdysvaltojen ainoa onnettomuustutkija
Hän toivoo, että ilmailijat antaisivat palautetta OTK:n toiminnasta. Uusia asioita tulee kaiken aikaa. Ilmailijat tiedostavat sen turvallisuushyödyn, jonka työmme tuo mukanaan. Hin kavast Aalt mukaa tutkija tai se keen tapaht kontis V 24 ILMAILU. Ennen kuin raportti julkaistaan, on se kulkenut ison asiantuntijaryhmän, oikolukijoiden ja työryhmien kautta. OTK:n raportit ovat hyvää suomea ja siihenkin löytyy selitys: - Sisäiseen laadunvalvontaamme kuuluu kielenhuoltoa. Kun raporttiluonnos ja tekniset tulokset liikkuvat työryhmissä, muodostuu virtaviivainen kokonaisuus. On erotettava oleellinen epäoleellisesta ja oltava analyyttinen. Jos jokin asia mietityttää tai jää vaivaamaan, palaute on tervetullutta. ulkomaiset kokoukset mukaan lukien 6070 vuodessa. Melarannan tilalle OTK:n ilmailuonnettomuuksien erikoistutkijaksi nimitettiin ensimmäistä kertaa nainen, Tii-Maria Siitonen. - Perheeni on suhtautunut työhöni ymmärtäväisesti ja hyvin. En ole kohdannut oikeastaan lainkaan vastahankaista suhtautumista. Oikoluvun oikoluvun jälkeen raportti on valmis ja OTK antaa mahdollisesti suosituksia lentoturvallisuuden parantamiseksi. Siitosen edellinen työpaikka oli tarkastajan virka Ilmailuhallinnon tutkimus- ja analyysiyksikössä. Melaranta sanoo, että OTK:n väkeä ei tarvitse pelätä onnettomuudenkaan sattuessa. Uskon, että saamme tuosta väestä meille tulevaisuudessa uutta verta oto-tutkijaporukkaan, Melaranta sanoo. H Johtava tutkijakin vetää yhä haalarit ylleen Vaikka Melaranta on nyt johtava tutkija, hän vetää onnettomuuden sattuessa haalarit ylleen kuin kuka tahansa muukin OTK:n tutkija. - Ei todellakaan. Olen oppinut Ekolta paljon, Melaranta kertoo. Onne oto-t Ismo linjan Suom koulu työsk mieh ohja Rese "eläk maju enne ehtin lento ollut p hansie ilmailu Pilotti Hävitt kertyn kenilla Viime tyyppi ren tu tulivat Esk homm tuli kä min h tokon pudon olleet saavui jalassa Kyse ta. Tämä työ ei todellakaan ole virkaaikaa noudattavaa. - Haluamme olla aina niin hyviä kuin mahdollista. - Saimme erikoistutkijan virkaan 27 hakemusta. Minulle oli lottopotti se, että Eko oli johtavana tutkijana kun tulin OTK:hon. Koskaan raportti ei ole vain yhden tutkijan tuotos. Emme ole inkvisitio, Melaranta naurahtaa. men malli sopii hyvin OTK:lle, Melaranta kehuu. Hän korostaa sitä, että jokaisen tutkijan, niin johtavankin, on opittava koko ajan uusia asioita. - Osa teknisistä tutkimuksista voi olla poliisin tai vaikkapa jonkin kansainvälisen tutkimuslaitoksen tekemiä. Olin oppipojan roolissa ja jatkuvaa oppimista tämä on ollut sekä tulee olemaan. Tutkimus on virtaviivainen kuvaus OTK:n sivujen onnettomuustutkintaraportteja lukeva näkee pelkässä yhdessä kertomuksessa valtavan työmäärän kirjallisen analyysin. Tapahtumat revitään auki ja totta kai jokaisella tutkijalla ajatus saattaa kulkea välillä aivan omia polkujaan. - Kun tulin taloon erikoistutkijaksi, mieli oli nöyrä ja sellaisena sen on pysyttäväkin. He tietävät, että voin joutua lähtemään milloin tahansa töihin. Olemme etsimässä syitä ja suurin osa ilmailijoista tai kuulemistamme ihmisistä tajuaa roolimme. Kieliasun on oltava hyvä, jotta ymmärrysvaikeuksia ei tule. Hän on koulutukseltaan insinööri ja lentokoneasentaja. Matkapäiviä hänelle kertyy Johtava tutkija Hannu Melaranta sai värvätyksi edeltäjänsä, Esko "Eko" Lähteenmäen, oto-tutkijaksi. Turhaa sellainen olisikin
Usein jopa onnettomuuksien osallisilta voi tulla hyviä ideoita lentoturvallisuuden parantamiseksi. Tämän jälkeen Aaltonen hyppää autoonsa ja ajaa tapahtumapaikalle. Kaiken aikaa tilanne tarkentuu ja kun tutkimukset edistyvät, asia alkaa kirkastua selvemmin ja selvemmin. Työ on silti otettava työnä ja kaikkia tunteitaan ei voi näyttää. Vaikka onnettomuuksien tutkiminen on Aaltoselle mielekästä työtä, on siinä myös raskas puolensa. Ensimmäinen juttu tuli käsiini kun olin heinäkuussa 2005 Jämin hiihtoputkessa sauvomassa. Se vaatii hienotunteisuutta ja psykologista silmää. Purjelentokoneiden hinaukseen käytetty Rallye oli pudonnut maahan. Miksi-kysymykseen kun löydämme oikean vastauksen, olemme tehneet työmme hyvin. En ole erikoistunut teknisiin asioihin, joten useimmiten tutkintalautakunnan toinen jäsen on lentokoneiden tekniikkaan perehtynyt henkilö. Kun raportti julkaistaan, on se saattanut kulkea todella ison eksperttiporukan käsien kautta, Aaltonen sanoo. Etenkin valokuvaaminen on Aaltoselle mieluisaa työtä. Valmiit tutkinnat löytyvät osoitteesta www.onnettomuustutkinta.fi. MIKKO SOKERO ILMAILU 25. Kun onnettomuus on vaatinut kuolonuhreja, on usein haastateltava omaisia taustojen selvittämiseksi. Lennon kulun saa ajoitettua liki sekunnilleen ja myös korkeustieto on saatavilla. OTK:n laajassa verkostossa on erilaisia ilmailuasiantuntijoita, jotka pystyvät selvittämään niin teknisesti, lääketieteellisesti kuin lennonkulullisestikin, mitä on tapahtunut. Onnettomuustutkinnassa meneekin eniten aikaa kerätyn faktatiedon analysointiin. Siellä keskellä aavikkoa on koulutuskäytössä koneenhylkyjä, joita Aaltonen pääsi tutkimaan viiden viikon kurssinsa aikana. Sen lisäksi tuhansien lentotuntien Aaltonen lentää eri ilmailutapahtumissakin nähtyä Jukolan Pilottien SAR-väritettyä Cessna 172:ta. Viimeksi mainittuun hävittäjään hän sai tyyppikoulutuksen Yhdysvalloissa Lemooren tukikohdassa jo ennen kuin Hornetit tulivat käyttöön Suomessa. Hävittäjäkonekokemusta Aaltoselle on kertynyt muun muassa Hawkilla, Drakenilla ja jonkin verran myös Hornetilla. Aaltosen työ alkaa yleensä tutun kaavan mukaan: OTK:n erikoistutkija tai johtava tutkija soittaa ja kertoo onnettomuuden tai sen vaaran perustiedot. On hyvä muistaa, että onnettomuustutkinnassa etsitään aina syitä eikä syyllisiä. Yksi tärkeimmistä on kamera, jolla taltioidaan tapahtuman jälkiä. Osaan käsitellä laitteiden tietoa hyvin Lentopelastusseuran työn mukanaan tuoman kokemuksen avulla. Aaltonen on samaa mieltä kuin hänen esimiehensä, johtava tutkija Hannu Melaranta: Onnettomuustutkijoita ei todellakaan tarvitse pelätä. Jo matkalla onnettomuuspaikalle alkaa raksuttaa. Tosin GPS-laitteiden datan purku on minulle tuttua. Hän on siviilissä Suomen Lentopelastusseuran koulutuspäällikkö ja työskennellyt nuoresta miehestä lähtien ohjaajaupseerina Ilmavoimissa. Hänen autonsa takakontissa on mukana aina OTK:n keltaiset turvaliivit ja pieni setti erilaisia työkaluja, kuten muistiinpanovälineet, otsalamppu ja vaikkapa Leatherman. Onnettomuuspaikalla olleet poliisit katsoivat minua pitkään kun saavuin sinne keskikesällä hiihtomonot jalassa, Aaltonen hymähtää. Lennontaltioimislaitteet, joihin GPS:kin voidaan osittain lukea, helpottavat paljon tutkijan työtä. Hinauskoneen ohjaaja loukkaantui vakavasti onnettomuudessa. Sen jälkeen voimme antaa mahdollisia turvallisuussuosituksia. Asenteet, koulutus, koneen kunto ja sää ovat jo melkoinen määrä muuttujia. Kutsu voi käydä milloin tahansa. rväen, jon, V MITÄ on tapahtunut, sitten analysoidaan MIKSI on tapahtunut. Reserviin varsin nuorena "eläkeläisenä" siirtynyt majuri (evp.) Aaltonen on ennen Lentopelastusseuraa ehtinyt toimia myös Finnairin lentoturvallisuustarkastajana. uodesta 2005 OTK:n tutkijana työskennellyt Ismo Aaltonen on henkeen ja vereen ilmailumies. n 60i ym, että ansa irkannetettiin a Siinööri llinen uhalä. Tutkintakoulutusta hän on saanut tietysti Ilmavoimista, mutta myös Finnairin aikana South California Safety Institutesta New Mexicosta Yhdysvalloista. Mieleen tulee erilaisia vaihtoehtoja tapahtuman esitietojen perusteella. Lentokokemus ja lennonopettajana toimiminen on tuonut Aaltoselle taidon ajatella asiaa pilotin silmin. Hänelle on onnettomuuskuvien lisäksi kertynyt huima määrä ilmailuaiheista materiaalia. Sitten kirjoitetaan johtopäätökset ja turvallisuussuositukset. Sen takia suosittelen, että jokainen ilmailija lukee tehtyjä tutkintoja ja niitä hyödynnetään lentokoulutuksessa. Etenkin silloin, kun kukaan ei ole kertomassa tapahtuneesta. Tutkinnan tavoite on löytää tekijät, joilla voidaan ehkäistä vastaavat onnettomuudet ja vaaratilanteet tulevaisuudessa. GPS-laitteen data on hyödyllistä. Olemme yhteisellä asialla. Esko "Eko" Lähteenmäki pyysi minua hommiin OTK:hon. Hän on Hyvinkään kasvatteja ja ollut pitkään purjelentäjä. Jokainen tutkintaprosessi noudattaa samaa peruskaavaa: ensin selvitetään Ismo Aaltosen auton takakontissa on aina Onnettomuustutkintakeskuksen huomioliivit ja työkaluja. n 27 uosta verta oo. Hävittäjäohjaajasta "ottopojaksi" Onnettomuustutkintakeskuksen oto-tutkija eli "ottopoika" Ismo Aaltonen, 48, on pitkän linjan ilmailija. Yleensä vastausta ei voi antaa yksiselitteisesti. Onnettomuudet ovat tavallisesti usean osatekijän summia. Kyseisestä tapauksesta tehtiin B-tutkinta. Loppuvaiheessa mukana saattaa olla isokin joukko eri alojen asiantuntijoita
Rovaniemen lennonjohdon päällikkö HeikkiTapani Keskikuru aloitti hankkeen valmistelut esikuntineen jo vuosia sitten. Nyt vanha torni on täynnä hurisevia tietokoneita, erilaisia näyttöjä ja aikansa elänyttä ergonomiaa. Helsingissä rakennuskustannukset olisivat todennäköisesti olleet moninkertaiset, mutta Rovaniemellä urakka saatiin pakettiin kohtuuhinnalla. Lennonjohtaja näkee tornista katseellaan jokaisen rullaustien ja baananpätkän. Aivan yksinkertaisesta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Se vei aikaa vajaan vuoden, Keskikuru kertoo. lä on puolel setta e nelma kerros en tor Keskik 32 m kaan. TeksTI JA kUVAT MIkkO sOkeRO Rovaniemen uusi lennonjohtotorni on Suomen korkein ja uusin KUIN KARTAN PÄÄLLÄ ISTUISI Vasemmalla vanha Rovaniemen lennonjohtotorni. Uusi, katsekorkeudeltaan 32metrinen lennonjohtotorni oheisrakennuksineen hallitsee maisemaa. Itse rakentaminen sujui nopeasti. Kun Keskikuru kertoo rakentamisvaiheesta, taustalla nousee ilmaan Hornetparvi. Noin 3,5 miljoonaa euroa on paljon rahaa, mutta sillä on saatu rakennetuksi huippunykyaikainen ja pitkään ilmailua palveleva torni. Kun torniin nousee hissillä, mahtipontinen tunne voimistuu. Tornin huipulla lennonjohtajan tuolissa istuu kuin kartalla. ro entiseen hyvin siviili- ja sotilasilmailua palvelleeseen vanhaan torniin on huikea. Torni itsessään on näyttävä, mutta järjestelmät sen takana ja hyväksyntäprosessit ovat vieneet paljon aikaa. Käytännössä olemme testanneet ja dokumentoineet tornin järjestelmiä ja työtapoja liki vuoden ajan. Äänieristys on huippuluokkaa. Järjestelmät ovat aivan uusia ja olemme panostaneet lennonjohtajien työmukavuuteen. Viereinen uusi torni nousee sadan jalan korkeuteen. Rovaniemen kentän kolmekilometrisen kiitotien varrella tököttää mahtava ilmestys. Uuden tornin käyttöönotto tapahtuu marraskuussa. puolel sessa Myös tajan k ison il Yh saakaa valosa kymää ri etel taakse Lenno koulut E Kustannustehokasta lennonjohtoa Keskikuru esittelee työmukavuudeltaan ainutlaatuista tornia ylpeänä. Melu kyllä kuuluu uuteen torniin, mutta ääntään ei tarvitse korottaa. 1984 valmistunut vanha torni oli aikoinaan huippusuunnittelua. Meil- Kun että si si my työolo nonjo opiske ja suo non p jos ku työolo Le mat, o lisimm rustett tavoite ja huo nalle: kyvyyt tulee o Lis että n yhdys kierro ikkuna Työa voksen edusti Toi mallin rakent testasi parann Kekälä Hän k ratkais lä, että Kuopi saneer Torn tietoa myös Norjas tyisest 26 ILMAILU
Juhani Kekäläinen Studiokalusteella oivalsi tehdä kaiutinkotelon poraamalla pyökkipalikkaan kaiuttimen mentävän kolon. Lennonjohtotornin pöydät ja työasemat, on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi. Paneelinäytöt eivät hurise ja tietokoneiden keskusyksiköt sijaitsevat kerrosta alempana laitetilassa. Työasemat suunniteltiin DI Hannu Hervoksen johtamassa työryhmässä, Herva edusti käyttäjäkuntaa. Tunne on kuin istuisi ison ilmailukartan päällä. okuapoja sujui Kes- lä on käytännössä esteetön näkymä joka puolelle, 360 astetta. Kokolattiamatto sitoo pölyn, joten hiukkaset eivät jää leijailemaan ilmaan. Kokolattiamatto on akustisesti myös järkevämpi, sillä lasipintoja tornissa on luonnollisesti paljon. Ne on varustettu säätöjaloilla ja laitesijoittelussa on tavoiteltu ergonomisesti toimivia ratkaisuja huomattavan erikokoiselle käyttäjäkunnalle: Kuvaruutunäytöt eivät saa estää näkyvyyttä tornista ulos ja kosketusnäyttöjen tulee olla käden ulottuvilla. Aluelennonjohtoonkin on tulossa näyttöremontti, jossa vanhat ruudut vaihtuvat uusiin, isoihin paneeleihin. Vilkas Rovaniemen lentoasema Vaikka Rovaniemen tornissa ja aluelennonjohdossa tuntuu vilisevän väkeä kaikkialla, tehdään siellä töitä melkoisella kustannustehokkuudella. Mainittakoon vielä, että vastaavat työasemat tulevat myös Kuopion uuteen torniin sekä Jyväskylän saneerattavaan torniin, Herva kertoo. Kohteiden havaitseminen on helpompaa kun kaikki valo ei tule lennonjohtajan silmiin, Keskikuru perustelee ikkunavalintaa. sijaitseviin tietokoneisiin tulee reaaliaikainen data nopeita kaapelointiyhteyksiä pitkin. Siksi myös lennonjohtajan ergonomian tai työolosuhteiden on oltava kunnossa. Myös rullaustiet ovat selkeästi lennonjohtajan katseen päässä. O ee ee e kee n . Nyt kaupungin valot jäävät juuri eteläpäässä kenttää sijaitsevan vaaran taakse, Keskikuru sanoo. Lennonjohtaja Erkki Herva kouluttautui muotoilijaksi Kun tehdään uusi torni, on ajateltava, että sitä käytetään kymmeniä vuosia. Hän jos kuka on perehtynyt lennonjohtajan työolosuhteisiin ja nykyvaatimuksiin. Sieltä tieto siirtyy tornitasanteen näyttöihin. Niinpä torni onkin sävyltään hyvin tumma sohvan kangasta myöten. Silmä mukautuu vähempään valoon paremmin, eikä valosaaste pääse häiritsemään. Allergiasyistä ja erityisesti ruotsalaisten kokemuksen perus- teella päädyttiin tornin lattiamateriaaliksi valitsemaan puolijohtava kokolattiamatto, joka vastoin yleistä luuloa on käytössä parempi kuin esimerkiksi parketti. Tornissa ei ole yhtään tietokoneen keskusyksikköä. Samoja kaiuttimia käytetään myös Kuopiossa ja Jyväskylässä. Operaatioita meillä on runsaasti. Uusi torni on todella hiljainen paikka, vaikka hävittäjäkoneet tekevät kaiken aikaa nousuja ja laskuja kiitotiellä. Matto on samantyyppinen kuin esimerkiksi Tukholman Arlandan lennonjohtotornissa. Pienoiskeittiö on rakennettu puoli kerrosta työtasoa alemmaksi eikä monien tornien tapaan varsinaiseen työtilaan, Keskikuru sanoo. Tornin ilmastointi on tarpeeksi tehokas pitämään paikan helteellä viileänä ja pakkasilla lämpimänä. Hän kehitteli myös työaseman tekniset ratkaisut toimiviksi. Yhtään korkeampi torni ei oikeastaan saakaan olla, sillä Rovaniemen keskustan valosaaste vaikuttaisi lennonjohtajan näkymään. Tornin alapuolella Rovaniemen lennonjohto ICAO-koodi CAT II, kiitotiet TWR-jakso elevation eFRO 03/21 118,700 642 feet ltaan 3,5 utta kyaitorni. Työasemat valmisti Juhani Kekäläisen Studiokaluste Hyvinkäällä. Tornin sisäiseen valaistukseen, sekä lattia-, seinä- ja kattopinnoitteiden heijastusten minimoimiseen, kiinnitettiin erityistä huomiota. Lähes 60 prosenttia turhasta, kirkkaasta valosta suodattuu, eikä uv-säteily haittaa lennonjohtajia. jan tilashaan lmisinaan ni on ilaisia iaa. Tornin suunnitteluvaiheessa etsittiin tietoa ja kokemuksia uusista ratkaisuista myös ulkomailta, Ruotsista, mutta myös Norjasta ja Tanskasta. htuu isesta ovaikkilmislemömuttävä, yväkaikaa. Lennonjohtotornin suunnittelussa mukana olleet lennonjohtajat ovat käyneet koekuuntelemassa erilaisia kaiuttimia, jotta radioääni olisi mahdollisimman hyvä. UPS- ja generaattorivarmistetut Linuxpalvelimet on sijoitettu palosuojattuun tilaan alakerroksiin. Sotilasliikenne on ajoittain vilkasta ympäri vuorokauden ja varsinkin joulusesonkina meillä käy reilusti yli kaksisataa konetta eri puolilta maailmaa, tärkeän Rovaniemen yhteistoimintakentän lennonjohdon päällikkö Keskikuru sanoo. Ei tietokoneiden hurinaa Työmukavuus on hyvä myös pienen, tasaisen, mutta jatkuvasti kuuluvan hurinan minimoinnin takia. Etenkin kirkkaiden keväthankien loistaessa auringonpaisteessa valonmäärän suodatus on tärkeää. Kaiuttimen äänenlaatu on hyvä ja se istuu hyvin myös sisustuksellisesti tornin yleisilmeeseen, Herva sanoo. Lennonjohtokompleksin alakerrassa työskentelevät tutkanäyttöjen äärellä Rovaniemen aluelennonjohdon (EFPS) ja Pohjois-Suomen lennonvarmistuskeskuksen työntekijät. olisiaiset, aketisvairnetrniin, Meil- Lennonjohdon vuoroesimies Erkki Herva on itse ollut tiukasti mukana uuden tornin suunnittelussa. kansainvälinen lentoasemakoodi RVn Lentoaseman/lennonjohdon keskus (016) 363 6510 Briefing lennonneuvonta (016) 363 6608 Automaattinen lentosäätiedotus (ATIs) (016) 363 6580 ACC/APP vuoronesimies (016) 363 6602 Lähilennonjohto (016) 363 6612 Faksinumerot ACC (016) 363 6593, TWR (016) 363 6596, Briefing (016) 363 6595 ILMAILU 27. 32 metrin katsekorkeus on harkittu tarkkaan. Lisäksi työasemat on sijoitettu siten, että näkyvyys liikennealueelle, kiitotielle, yhdysteille ja asematasoille sekä laskukierrokseen on mahdollisimman esteetön ikkunatolppien katveista huolimatta. Toimin työryhmän suunnittelijana, mallintajana sekä täysikokoisen mallin rakentajana. Vanhassa rakennuksessa toinen pääty jäi puiden katveeseen. Rovaniemen lennonjohtajat testasivat mallin toimivuutta ja ehdottivat parannuksia. Lennonjohtajan katsetta ei estä mikään tornin sisäinen rakennelma. Ikkunat ovat todellista korkeaa teknologiaa. Testasimme insinööri Osmo Niemisen kanssa useita erilaisia kaiuttimia, joista valitsimme mielestämme parhaat. Lennonjohdon vuoroesimies Erkki Herva on opiskellut työn ohessa Lapin yliopistossa ja suorittanut taiteen kandidaatin tutkinnon pääaineena teollinen muotoilu. Tornista näkee erinomaisesti joka puolelle kiitotietä. Koko lennonvarmistuselintä ja tornia on hoitamassa vain nelisenkymmentä henkeä mukaan lukien tärkeät tekniset tukihenkilöt
Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Normaali mittarivarustus, ICOM VHF radio, Sigtonics intercom. Jäsenetu ei koske alennus- tai poistotuotteita. 040 5947810 Myydään tarpeettomana poijun paino. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Edullisesti, nouto Malmilta. Tilaa tai hae oma kirjasi SIL-Shopista HelsinkiMalmin lentoasemalta. Erinomainen lahjavinkki ilmailijalle pukinkonttiin! HILJAISIN SIIVIN AFRIKKAAN Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet SIL-Shopin aukioloajat ovat myös muuttuneet asiakkaille miellyttävämpään suuntaan. 0500 860 560 · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Liike on avoinna arkisin kello 10-17 ja lauantaisin 10-14. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. 47 000 euroa. Cirrus minor 1/2 moottori, kiintopotkureita, mittareita, O-200 sylinteri, telineitä PA-28 ja Beech Musketer. Paino noin 100 kg. Mm. Suomen Ilmailumuseo Tietotie 3, 01530 Vantaa Puhelin (09) 870 0870 www.ilmailumuseo.fi Su 28.0 Näyt maa vuod Pääs satel teisii koku pysty laista simu SIL-Shopin myyntimiehet Ari Suomi ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 17 asti. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Myydään riippuliidin Quatro-S piccolo -89, Aeros Racer valjaat pelastusvarjolla, hinauskytkin, kypärä + korkeusmittari. · Seuraavaan 10/2007 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 23.11.2007 mennessä. Uusi Skyranger VMAX OH-U531, nähtävänä EFLA. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Lisätietoja puh.(09) 3509 3441/Jorma. P Myydään 1/4-osuus ultrakevyestä CORA 200 -lentokoneesta OH-U365. Oma lentopaikka ja hallitilat Saverolla, noin 10 km Utista etelään, käytössä myös talvella. KLA n. Jyri Raivion toimittamaa Hiljaisin siivin Afrikkaan kirjaa tarjotaan alennettuun hintaan Suomen Ilmailuliiton jäsenille. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Shopissa on mahtava valikoima erilaisia lennokkeja ja muutakin ilmailutavaraa. Su 18 o kuise Lis 28. Puhelinnumero shoppiin on (09) 3509 3450. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com T SIL-Shopista 10 prosentin alennus SIL:n jäsenille! Suomen Ilmailuliiton jäsenet saavat nyt jäsenkorttinsa esittämällä kymmenen prosentin alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Kahviosta joulupuuro ja makeat joululeivonnaiset (myös mukaan). 0500 251 236. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi -kirja vain 25 euroa! Tapio Savolaisen ja Anssi Soilan huima matka moottoripurjekoneella Malmilta Kapkaupunkiin Etelä-Afrikkaan on koottu yksiin kansiin. MUSEOON JA MYYJÄISIIN VAPAA PÄÄSY. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat myydään Wanhaa ilmailutavaraa. Joulupukki myös tavattavissa. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Runko, Rotax 912 80 hv moottori sekä Kiev-potkuri kaikki 6h käyntiajalla. 350 h, uusi Rotax 912 moottori, käyntiaika alle 100 tuntia. Liidinvarusteiden korjaukset Turv (09) Tarjous Suomen Ilmailuliiton jäsenille www.paratronic.fi Puh. 040 594 3000. Paino toiminut ennen tolpan kärkenä purjekoneen alla. Muista esittää jäsenkorttisi myymälässä asioidessasi. JOULUMYYJÄISET 8.-9.12.2007 klo 11.00-18.00 Myynnissä ilmailuaiheisia kirjoja, lehtiä, joulukortteja, leluja,rakennussarjoja,ym. Nettikauppa toimii ympäri vuorokauden osoitteessa www.silshop.fi. TARJOA! Eino Rantanen puh. Tied. Kirjakaupoissa WSOY:n kustantama teos maksaa 29 euroa, mutta jäsenistö saa sen SIL-Shopista hintaan 25 euroa. Betonitäytteinen ja metallipinnoitteinen. Risto puh. Puh. Czech Floats-amfibiokellukkeet ja sukset
Diploma of Honor -diplomi on näyttävä, tukevalle kartongille painettu ja hieman sinisävyinen. Lippujen hinnat: aikuiset 6e ja lapset 3e, perhelippu 12e Lisätietoja www.avaruus2007.net 29. Paikan päällä selviää, minne kaikkialle aurinkokuntaan on laitteita lähetetty ja kuinka avaruusalus pystyy hallitusti liikkumaan. Voit myös kokea itse, millaista avaruudessa on ja miltä tuntuu Mars-lentokone simulaattorissa. SY. Suomen Ilmailumuseo on avoinna päivittäin klo 1118 osoitteessa Tietotie 3, Vantaa. Diplomin on suunnitellut Göran Bruun. Diploma of Honor diplomi on näyttävä kunnianosoitus kenelle tahansa vastaanottajalle. Näyttelyssä esitellään mm. Diplomeja on saatavana edulliseen omakustannushintaan, joka täsmentyy lähitulevaisuudessa. Jo muutaman vuoden päästä saatetaan lentoja tehdä Ruotsista. Pääset tutustumaan myös avaruuslentojen historiaan, satelliittimalleihin ja Suomessa tehtyihin avaruuslaitteisiin. a. Turistimatkalle avaruuteen? 480 , . Suomen Ilmailumuseossa järjestetään 1O.11.200728.02.2008 uusi erikoisnäyttely AVARUUS 2007. avaruusturistilentoja, joita maailmalla on suunnitteilla useitakin. imman yyntiin, lle ja Ilvallinen markkiy kuvan efaxilla . ituksen t ilmoi- Turpaboogie 2007 Kuopiossa 17.-18.11. PILKO PUITASI -SÄÄSTÄ LUITASI Turvallinen (09) 877 9152, 050 432 3250 www.vipukirves.fi Uusi palkitsemisdiplomi saatavissa Ilmailuliitosta I lmailuliiton tukisäätiön ja sen ex-puheenjohtajan, konsuli Olavi A. Raution, ideoimana ja ponnisteluiden tuloksena on syntynyt A3-kokoinen diplomi, jota on nyt saatava SIL:n toimistolta. Diplomia voivat yhteisöt tai henkilöt voivat jakaa sopivaksi katsomilleen tahoille tai ihmisille esimerkiksi ansioista, merkkipäivinä tai eläkkeelle jäämisen kunniaksi. Ilmoin, joka kuittiin astaant lyhen-63335
Kotikenttäkarsinta Talvipäivät Kuopio suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 5.4. Kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Olavi Lumes (09 )792 175 Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi3.5. Kotikenttäkarsinta 16.-20.5.07 SM-kisat suomen.lennokki@saunalahti.fi (Sisä-Suomen KuumailmapallokerOlavi Lumes (09) 792 175 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 2.3 Vapaastilentävien F1A, F1AJ, 17.25.8.07 EM-kisat MagdeF1B, F1C SM (2/4), Juniorit burg, Saksa, Moottorilento SIL F1A-15 Suomen Cup (2/4) Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Tampere Timo PajunenEUT/MT Talvipäivät 2325.3.07 040- 543 3394 (03) 364 7294 Kuopio 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi8.-9.3 Vapaastilentävien F1A, den suksilentoleiri, Ivalo F1AJ, F1B, F1C SM (3/4) Matti Sorvari 0400-696 386, Juniorit F1A-15 Petri Vesterinen 0400-584 994 Suomen Cup (3/4) www.tunturi-ilmailijat.net Pori jari.valo@ncc.fi, 050- 505 5852 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat kim.henriksson@tuottoanalyysit.fi (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 041- 515 2481 www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 29.-30.3 Vapaastilentävät 20.28.7.07 Suomen Cup F1H SM, P-30Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Kotikenttäkilpailu Tero Sinkkonen 050-347 7248 tapio.linkosalo@helsinki.fi 040- 517 0571 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä 29.-30.3 Vapaastilentävien F1A, www.tarkkuuslento.net F1AJ, F1B, F1C SM (4/4) PURJELENTO SIL Juniorit F1A-15 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Suomen Cup (4/4) Savonlinna EM-kisat Magde17.25.8.07 Ossi Kilpeläinen 050- 355 9657 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 30.3 TOKA- liidokit 2325.3.07 EUT/MT 3. www.tunturi-ilmailijat.net com 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), 9.-10.2.08 CIVL-kokous Joensuu www.taitolento.fi, (FAI:n liidinkomitea) Matti Mecklin 0400-502 872 Manzanillo, Meksiko 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki7.-14.6.08 Riippuliidon sat Advanced-luokka, Joensuu SM-kilpailut 050-347 7248 Tero Sinkkonen Jämi Jämin Riippuliitäjät ry KUUMAILMAPALLOLENTO www.jaminliitajat.fi 16.-20.5.07 SM-kisat Juha Herrala 040 770 5810 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 3.-6.7.08 Moottoroidun Markku Sipinen 0440-243 varjoliidon SM-kilpailut 518 Somero 17.25.8.07 EM-kisat MagdeSomeron Ilmailuyhdistys ry SIL burg, Saksa, Moottorilento Jari Takanen 0400 535 4653441 Jorma Sucksdorff 09-3509 2325.3.07 EUT/MT 9.-16.8.08 Varjoliidon Talvipäivät Kuopio SM-kilpailut Makedonia 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiJääkarhujen varjoliitoseura ry den suksilentoleiri, Ivalo Antti Jutila 0400-010684 Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 LASKUVARJOURHEILU www.tunturi-ilmailijat.net Martti Roivainen (09) 3509 3433 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 17.-18.11.07 Turpaboogiet www.taitolento.fi, Kuopio Matti Mecklin 0400-502 872 22.--27.1.08 IPC-kokous 20.28.7.07 Parachuting (InternationalTaitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Committee) Tero Sinkkonen Pariisi, Ranska 050-347 7248 www.fai.org/parachuting/ 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon meetings Räyskälä SM-kisat, www.tarkkuuslento.net 9.-10.2.08 Kerhopomopalaveri Turku KUUMAILMAPALLOLENTO 18.-24.2.08 PIA-kokous 16.-20.5.07 SM-kisat (Parachute Industry Association) (Sisä-Suomen KuumailmapallokerBarcelona, Espanja ho ry), Jyväskylä www.pia.com Markku Sipinen 0440-243 518 26.7.-1.8.2008 17.25.8.07 EM-kisat MagdeLaskuvarjourheilun burg, Saksa, Moottorilento SIL kaikkien lajien SM-kisat 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 Hanko 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Markku Teivainen 044-565 0625 Kuopio ILMAILUTAPAHTUMIA LENNOKKITOIMINTA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Jari Lehti (09) 3509 3443 Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 6.12.07 Vapaastilentävät In 9.11.3.07 Nummijärvi Fly sisälennokit F1D SM (1/1) Nummijärvi Eerikkilän urheiluopisto 10.18.3.07 Arktinen Hysteria tapio.linkosalo@helsinki.fi -ilmailutapahtuma, Padasjoki 040-517 0571 Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 26-27.1.08 Vapaastilentävät F1H SM , SIL Liittokokous 17.3.07 P-30 Suomen Cup Kotikenttäkilpailu Ilmailumuseo Vantaa tapio.linkosalo@helsinki.fi 4.8.7.07 Sunny 040- 517 0571 Nights Fly In, Pudasjärvi Helena TOKA- liidokit 27.1 .08Jaakkola 050-599 7743 1. ( 24.3. Nordik den su kotiken Matti nordik@ Petri V www.t 5.-8.7 (Urhei www.t Matti 20.2 sat Ad Tero S 2.5.8 SM-kis www.t 30 ILMAILU Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri ILMAILU 9. taisto@ taitole 17.3.0 Helsink Ilmailu lasse.aa 050- 5 4.8.7 Pudas 7.-8.6 Helen F3A SM 13.1 Nordic www.j Kuopio info@ jreinikk Taneli 040- 5 11.-12 8.6 TO 2007, F1AX y Jämi EXPER Suome ULTRA Olavi L Jorma 23.2 14.6 R vät F3J SM 25.3.0 Ruotsin kuinfo Kaj Lin Malmi Esa R 14.6Vi F5D SM KUUM kansan Räyskä 16.-20 samue (Sisä-S 040 - 7 ho ry), Markk 14.6 (1 17.2 SM (1/ burg, 6kg, AS Jorma Vantaa otto.ah 2325 040- 8 Kuopio 14.6. Kotikenttäkarsinta 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi www.jamifl yin.com, Olavi Lumes (09) 792 175 info@jamiflyin.com, Taneli Äikäs 040-557 2129 9.-10.2 Vapaastilentävien F1A, F1AJ, F1B, F1C SM (1/4) 11.-12.8.07 Päälentonäytös Juniorit F1A-15 2007, Kuopio Suomen Cup (1/4) Tammela EXPERIMENTAL JA jari.valo@ncc.fi 050- 505 5852 ULTRAKEVYET SIL kim.henriksson@tuottoanalyysit.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 041- 515 2481 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäivät Kuopio 23.-24.2 Vapaastilentävät 25.3.07 Ultra Suomen Cup alF1H SM, P-30 B -teoriakurssin kuinfo, SIL-luokka, Kotikenttäkilpailu Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, tapio.linkosalo@helsinki.fi Esa 5170 571 040-Virtanen 0400-215460 KUUMAILMAPALLOLENTO 24.2 TOKA- liidokit 2. Q ILMAILUTAPAHTUMIA ILMAILUTAPAHTUMIA 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 27.11.07 SILlajivaliokunnan kokous Fly In 9.11.3.07 Nummijärvi Malmi Nummijärvi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria 1.-3.2.08 Kaamospäivät -ilmailutapahtuma, Padasjoki Syötekeskus, Pudasjärvi Taisto Saarinen 0400-358 856, taisto@padasjoenlentokerho.fi 7.-9.3.08 Nummijärvi Fly-in Airpilot rySIL Liittokokous 17.3.07 Ilmailumuseo Vantaa 15.-16.3.08 EUT/MT Talvipäivät 4.8.7.07 Sunny Nights Fly In, paikka avoin Pudasjärvi Helena Jaakkola 050-599 7743 29.3.2008 SIL Liittokokous Suomen Ilmailumuseo 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Vantaa www.jamifl yin.com, info@jamiflyin.com, KUUMAILMAPALLOLENTO Taneli Äikäs 040-557 2129 Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 11.-12.8.07 Päälentonäytös Kaikki tapahtumat netissä: 2007, Kuopio www.pallo.net/kalenteri EXPERIMENTAL JA 13.-20.9.08 18thSIL World ULTRAKEVYET FAI Hot AirSucksdorff 09-3509 3441 Jorma Balloon Championship Hofkirchen, Itävalta 23.25.3.07 www.fai.org EUT/MT TalvipäiKuopio vät MOOTTORILENTO 25.3.07 Ultra B -teoriakurssin alJorma Sucksdorff (09) 3509 3441 kuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, 15.-20.7.08 18th FAI World Esa Virtanen 0400-215460 Precision Flying Championship Ried, Itävalta KUUMAILMAPALLOLENTO www.fai.org 16.-20.5.07 SM-kisat (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker2008 8th FAI World Advanced ho ry), Jyväskylä Aerobatic Championship Markku Sipinen 0440-243 518 USA www.fai.org EM-kisat Magde17.25.8.07 burg, Saksa, Moottorilento SIL 20.-25.7.08 16th09-3509 3441 Jorma Sucksdorff FAI World Rally Flying Championship 2325.3.07 Ried, Itävalta EUT/MT Talvipäivät Kuopio www.fai.org 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiPURJELENTO den suksilentoleiri, Ivalo Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Matti Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 9.2.08 Pakkasparlamentti www.tunturi-ilmailijat.net Paikka avoin 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 6.-20.7.08 30th FAI World (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Gliding Championship www.taitolento.fi, standard/club/world class Matti Mecklin 0400-502 872 Rieti, Italia 20.28.7.07 www.fai.org Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen FAI World 2.-16.8.08 30th050-347 7248 Gliding Championship rallilennon 2.5.8.07 Tarkkuus- ja 18m/open/15m class SM-kisat, Räyskälä Lüsse-Berlin, Saksa www.tarkkuuslento.net www.fai.org PURJELENTO SIL RIIPPU- JA VARJOLIITO Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Martti Roivainen (09) 3509 3441 17.25.8.07 EM-kisat Magde19.-25.1.08 Varjoliidon SIL burg, Saksa, Moottorilento Monarca Open 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff Valle de Bravo, Meksiko 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät www.monarcaparaglidingopen. avoin, Numm Jämi Suome 10.1 Olavi L -ilmail Taisto 7.6 (8. (4.5.) Sähköliidokit den suksilentoleiri, Ivalo F5J Nordik Matti Sorvari 0400-696 386, Suomen Cup (2/4) Petri Vesterinen 0400-584 994 Kotikenttäkilpailu www.tunturi-ilmailijat.net nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400- 647 087 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 17.5 RC- termiikkiliidokit www.taitolento.fi, F3J SM (1/4) 0400-502 872 Matti Mecklin Kuivanto 20.28.7.07 Taitolennon EM-kitimo.hulkko@phnet.fi sat Advanced-luokka, Joensuu 045-114 9657 Tero Sinkkonen 050-347 7248 24.-25.5 RC-liidokit ja rallilennon 2.5.8.07 TarkkuusF3B SM (1/3) SM-kisat, Räyskälä + Eurotour osakilpailu www.tarkkuuslento.net Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500- 496 537 KUUMAILMAPALLOLENTO 16.-20.5.07 SM-kisat 31.5 (1.6) Vapaastilentävät (Sisä-Suomen KuumailmapallokerF1H SM, P-30 Suomen Cup ho ry), Jyväskylä Loppukilpailut Markku Sipinen 0440-243 518 Leivonmäki tapio.linkosalo@helsinki.fi 17.25.8.07 EM-kisat Magde040- 517 0571 burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 7.-8.6.08 F3A SM (1/3) 2325.3.07 EUT/MT (1/3) F3A Sport ja Nordic SC Talvipäivät Kuopio Kuopio, Kaatis ILMAI jreinikk 040 56 2.4.2 Helen 7.6 Va 9.11. Kuopio com 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi27.1.-2.2.08 Varjoliidon den suksilentoleiri, Ivalo esi-MM-kilpailut Matti Sorvari 0400-696 386, Valle de Bravo, Meksiko Petri Vesterinen 0400-584 994 www.monarcaparaglidingopen. (6.4.) Sähköliidokit F5J Matti Sorvari 0400-696 386, Nordik Suomen Cup (1/4) Petri Vesterinen 0400-584 994 Kotikenttäkilpailu www.tunturi-ilmailijat.net nordik@pp.inet.fi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat Juha Oksa 0400- 647 087 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 25.-27.4.08 RCMatti Mecklin 0400-502 sisätaitolennokit F3P 872 Aeromusicals, F3P 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiSport Suomen Cup sat Advanced-luokka, Joensuu Modell Expo 08 Tero Sinkkonen 050-347 7248 kimmo.kaukoranta@nokia.com 050- 301 8896 KUUMAILMAPALLOLENTO 26.-27.4 Vapaastilentävät 16.-20.5.07 SM-kisat F1H SM, P-30 Suomen Cup (Sisä-Suomen KuumailmapallokerKotikenttäkilpailu ho ry), Jyväskylä tapio.linkosalo@helsinki.fi 518 Markku Sipinen 0440-243 040- 517 0571 17.25.8.07 EM-kisat Magdeburg, Saksa,liidokit 27.4 TOKA- Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 4
2EM-kisat Magde17.25.8.07 0 0 8 Tero Sinkkonen 050-347 7248 burg, Saksa, K y s y SIL a a m o s p ä i v ä k o k o u burg, Saksa, Moottorilento SIL Moottorilento K spaketti Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon P u h . ( 0 8 ) 8 1 5 4 1 7 3 00 SM-kisat, 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät m y y n t i p awww.tarkkuuslento.nety o t e k e s k u s . (6.7.) F5J Nordik Matti kisa koottuMecklin 0400-502 872 Keila, Eesti 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiaado.salumae@mail.ee sat Advanced-luokka, Joensuu + 372 517 8034 Tero Sinkkonen 050-347 7248 26.7 RC- termiikkiliidokit KUUMAILMAPALLOLENTO F3J SM (3/4) Immola 16.-20.5.07 SM-kisat Juho Suikkanen (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerjujon.maili@pp.inet.fi ho ry), Jyväskylä 050- 381 2950 0440-243 518 Markku Sipinen 17.25.8.07 EM-kisat Magde26.7 RC sähkönopeuslennokit burg, Saksa, Moottorilento SIL F5D SM (2/2), Q500 ja Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 kansanpylon Suomen Cup (2/2) Jämi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät samuel.riippa@gmail.com Kuopio 040 - 772 3593 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiden suksilentoleiri, Ivalo 26.-27.7 RC- taitolennokit Matti Sorvari 0400-696 386, F3A SM (2/3), F3A Sport ja Petri Vesterinen 0400-584 Nordic Suomen Cup (2/3) 994 www.tunturi-ilmailijat.net Oulu, Ahmasuo esa.eirola@securitassystems.fi 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 0400- 388 371 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 2.8 (3.8) RC-mallilennokit F4C Matti Mecklin 0400-502 872 SM (3/4), kansanscale yli ja alle 20.28.7.07 Taitolennon EM-ki6kg, Aresti Suomen Cup (3/4) sat Advanced-luokka, Seinäjoki, Kurjenneva Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 5122 586 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO ILMAILUTAPAHTUMIA 16.-17.8 RC-liidokit F3B SM (2/3) 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Ruotsinpyhtää 050-599 7743 Helena Jaakkola, Kaj Lindqvist 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In 0500- 496 537 Nummijärvi 16.-17.8 RC- taitolennokit 10.18.3.07 Arktinen Hysteria F3A SM (3/3), F3APadasjoki -ilmailutapahtuma, Sport ja Nordic Saarinen Cup (3/3) 856, Taisto Suomen 0400-358 Hämeenkyrö, lentokenttä taisto@padasjoenlentokerho.fi kimmo.kaukoranta@nokia.com 17.3.07 8896 050- 301SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa 18.8 (17.8) SiimaohjatutFly In, 4.8.7.07 Sunny Nights taitolennokit F2B SM (2/3) Pudasjärvi Kuopio Jaakkola 050-599 7743 Helena matti. 2 . Q 57 ILMAILUTAPAHTUMIA jreinikka@dnainternet.net 040 566 4637 2.4.2.07 Kaamospäivät, Oulu Helena Jaakkola, 050-599 7743 7.6 Vapaastilentävät rinnekisa 9.11.3.07 Nummijärvi Fly In avoin, Sinisiipikisa alle ja yli 16v Nummijärvi Jämi Suomen.lennokki@saunalahti.fi 10.18.3.07 Arktinen Hysteria Olavi Lumes (09) 792 175 -ilmailutapahtuma, Padasjoki Taisto Saarinen 0400-358 856, 7.6 (8.6) Siimaohjatut taisto@padasjoenlentokerho.fi taitolennokit F2B SM (1/3) 17.3.07 Helsinki SIL Liittokokous Ilmailumuseo Vantaa lasse.aaltio@welho.fi 050- 522 3560 Nights Fly In, 4.8.7.07 Sunny Pudasjärvi 7.-8.6 RC- taitolennokit 7743 Helena Jaakkola 050-599 F3A SM (1/3) F3A Sport ja 13.15.7.07 Jämi Fly In, Jämi Nordic Suomen Cup (1/3) www.jamifl yin.com, Kuopio, Kaatis info@jamiflyin.com, jreinikka@dnainternet.net Taneli Äikäs 040-557 2129 040- 566 4637 11.-12.8.07 Päälentonäytös 8.6 TOKA liidokit alle 16v, 2007, Kuopio F1AX yli 16v, loppukilpailut Jämi EXPERIMENTAL JA Suomen.lennokki@saunalahti.fi ULTRAKEVYET SIL Olavi Lumes (09) 792 175 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 23.25.3.07 EUT/MT Talvipäi14.6 RC- termiikkiliidokit Kuopio vät F3J SM (2/4) 25.3.07 Ultra RuotsinpyhtääB -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, Kaj Lindqvist 0500- 496 537 Malmi Mäntsälän Ilmailukerho ry, Esa RC sähkönopeuslennokit 14.6Virtanen 0400-215460 F5D SM (1/2), Q500 ja KUUMAILMAPALLOLENTO kansanpylon Suomen Cup (1/2) Räyskälä 16.-20.5.07 SM-kisat samuel.riippa@gmail.com (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker040 - 772 3593 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 14.6 (15.6) RC-mallilennokit F4C 17.25.8.07 EM-kisat yli ja alle SM (1/4), kansanscaleMagdeburg, Saksa, Moottorilento SIL 6kg, Aresti Suomen Cup (1/4) Jorma Petikko VantaaSucksdorff 09-3509 3441 otto.ahonen@kolumbus.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 040- 844 2503 Kuopio 14.6. - 3 . ( 0 8 ) 8 1 5 4 0Räyskälä F a x . f i lvelu@s Kuopio Kuopio ILMAILU 9 ILMAILU 31 ho ry), Jyväskylä Markku Sipinen 0440-243 518 K A A M OTaitolennon EM-ki-V Ä ry), Jyväskylä0440-243 518 S P Ä I ho T Sipinen Markku 20.28.7.07 Matti Mecklin 0400-502 872 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri. husso@pp.inet.fi 13.15.7.07 Jämi 040- 563 9523 Fly In, Jämi www.jamifl yin.com, info@jamiflyin.com, 23.8 (24.8) RC-mallilennokit F4C Taneli Äikäs 040-557 2129 SM (4/4), kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti Suomen Cup (4/4) 11.-12.8.07 Päälentonäytös Turku, Paattinen 2007, Kuopio hannu.kunttu@raseko.fi 040- 729 7020 JA EXPERIMENTAL ULTRAKEVYET SIL 23-24.8 RC-termiikkiliidokit3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 F3J SM (4/4) 23.25.3.07 EUT/MT TalvipäiKuivanto vät Kuopio timo.hulkko@phnet.fi 25.3.07 9657 045-114 Ultra B -teoriakurssin alkuinfo, SIL-luokka, Malmi Mäntsälän F5J Nordik 23.8 SähköliidokitIlmailukerho ry, Esa Virtanen 0400-215460 Suomen Cup (4/4) Vesivehmaa KUUMAILMAPALLOLENTO hannu.riihela@gmail.com 044- 055 0262 16.-20.5.07 SM-kisat jukka.juslin@hut.fi, 0400- 251 816 (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä Elokuu RC-helikopterit F3C518 Markku Sipinen 0440-243 SM Vesivehmaa 17.25.8.07 EM-kisat Magdetimo.keränen@necosta.com burg, Saksa, Moottorilento SIL Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 6.9 (7.9) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Helsinki Kuopio lasse.aaltio@welho.fi 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi050- 522 3560 den suksilentoleiri, Ivalo Matti RC-liidokit F3B SM (3/3) 6.-7.9 Sorvari 0400-696 386, Petri Vesterinen 0400-584 994 Kuivanto www.tunturi-ilmailijat.net PURJELENTO SIL timo.hulkko@phnet.fi Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 045-114 9657 17.25.8.07 EM-kisat Magde29.-30.9 Lennokkipäivät SIL burg, Saksa, Moottorilento Suomen Ilmailumuseo Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 Suomen.lennokki@saunalahti.fi 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät Olavi Lumes (09) 792 175 Kuopio Marraskuu Vapaastilentävät 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoisisälennokit F1D SM, den suksilentoleiri, Ivalo F1M Suomen 0400-696 386, Matti Sorvari Cup Eerikkilän urheiluopisto Petri Vesterinen 0400-584 994 tapio.linkosalo@helsinki.fi www.tunturi-ilmailijat.net 040- 517 0571 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 27.6-6.7 FAI World Radio www.taitolento.fi, Controlled F3J Aeromodelling Matti Mecklin Championship0400-502 872 Adapazari, Turkki 20.28.7.07 Taitolennon EM-kiwww.f3jturkey.com sat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 5.-12.7 12th FAI European Radio Controlled F3C KUUMAILMAPALLOLENTO Aeromodelling Championship Maubeuge, Ranska 16.-20.5.07 SM-kisat www.ffam.asso.fr/f3c-ec2008/ (Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry), Jyväskylä 11.-20.7 Sipinen 0440-243 518 Markku 20th FAI World Flying Scale Models Aeromodelling 17.25.8.07 EM-kisat MagdeChampionships F4C, F4B burg, Saksa, Moottorilento SIL Wloclawek, Puola Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 www.aeroklubpolski.pl 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät 28.7-4.8 FAI World Control Line Kuopio Aeromodelling Championships 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiF2A, F2B, F2C, F2D den suksilentoleiri, Ivalo Landres, Ranska Matti Sorvari 0400-696 386, www.aeroclub.com Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 23.-30.8 14th FAI European Radio Controlled F3A SM-kisat 5.-8.7.07 Taitolennon Aeromodelling Championship (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu Perugia, Italia www.taitolento.fi, www.fiamaero.it Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 FAI World Free 6.-11.10 24thTaitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu flight F1D Aeromodelling Tero Sinkkonen Championship 050-347 7248 Serbia 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon www.vazduhoplovnisavezsrbije.org SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net KUUMAILMAPALLOLENTO ti.fi m ti.fi P u d a s j ä5.-8.7.07 n I l m SM-kisat k e r h o r y r v e Taitolennon a i l u (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu 16.-20.5.07 SM-kisat 16.-20.5.07 SM-kisat järje www.taitolento.fi, s t ä ä (Sisä-Suomen Kuumailmapalloker(Sisä-Suomen Kuumailmapalloker- S Y Ö Magdesat Advanced-luokka, A 17.25.8.07 EM-kisatT E K E S K U K S E S S Joensuu 2 . (15.6.) Sähköliidokit F5J 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoiNordik Suomen CupIvalo den suksilentoleiri, (3/4) kotikenttäkilpailu Matti Sorvari 0400-696 386, nordik@pp.inet.fi Petri Vesterinen 0400-584 994 www.tunturi-ilmailijat.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, Matti Mecklin 0400-502 872 20.28.7.07 Taitolennon EM-kisat Advanced-luokka, Joensuu Tero Sinkkonen 050-347 7248 ) 2.5.8.07 Tarkkuus- ja rallilennon SM-kisat, Räyskälä www.tarkkuuslento.net PURJELENTO SIL Juha Oksa 0400- 647 087 Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 28.-29.6 (5.-6.8) Siimaohjatut 17.25.8.07 EM-kisat Magdetaistelulennokit F2D ja SIL burg, Saksa, Moottorilento -nopeuslennokit F2A SM 3441 Jorma Sucksdorff 09-3509 Helsinki-Malmin lentokenttä 2325.3.07 EUT/MT Talvipäivät jari.valo@ncc.fi Kuopio 050- 5055852 24.3.1.4.07 Tunturi-ilmailijoi5.7 (6.7) RC-mallilennokit F4C den suksilentoleiri, Ivalo SM (2/4), kansanscale yli ja alle Matti Sorvari 0400-696 386, 6kg, Aresti Suomen Cup (2/4) Petri Vesterinen 0400-584 994 Kuopio, Kaatis www.tunturi-ilmailijat.net jreinikka@dnainternet.net 5.-8.7.07 Taitolennon SM-kisat 040- 566 4637 (Urheilutaitolentäjät ry), Joensuu www.taitolento.fi, 5.7
Tämä asettaa omat vaatimuksensa lobbaamiseen EU-virkamies Jyrki Paajanen on purjelentäjä ja moottoripilotti. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT ISMO AALTONEN JA JORMA SUCKSDORFF Liiton avainhenkilöt kokoontuivat Jämillä Älkää ujostelko lobatessanne! Suomen Ilmailuliiton avainhenkilöt saivat rautaisannoksen tietoa EU:sta tulevista muutoksista ja muutenkin vinkkejä, kuinka toimia harrasteilmailijoiden yhteisen edun hyväksi. Tätä kapasiteettipulaa EU-komissio yrittää lievittää Single European Sky -projektillaan ja sen teknisellä haaralla SESAR:lla. Ilmailualan viranomaiskenttä on monimutkainen kuin lentoaseman pohjapiirustus. Kooltaan Euroopan komissio on pieni. Onko jokin komitea sittenkin sopivampi. EU:n projekteista luennoimaan oli saatu Euroopan komission ilmailuasioissa Brysselissä työskentelevä virkamies Jyrki Paajanen. eski-Euroopan ilmatila on kovaa vauhtia tukehtumassa. On myös tunnistettava keskeisimmät toimijat. Se on poliittinen eläin, jossa on vain vähän teknokraatteja. Mittasuhteista jonkin kuvan antaa se, että Helsingin kaupungilla viranhaltijoita ja työntekijöitä on kaksi kertaa enemmän. Olipa kyse sitten uusista radioista, transpondereista tai ADS-B-laitteista, on kyse aina useampien tuhansien eurojen investoinneista, joilta täällä Euroopan harvaanasutulla reunallakaan ei voi välttyä. Myös EASA:n lainvalmisteluprosessi sai oman osansa Paajasen esityksessä joka kirvoitti vilkkaan keskustelun edunvalvontatyön tarpeesta EU-tasolla. Ilma minen vaatim Tä Niemi Su ha laje len ult ilm no Ma ma Pu Fax sil@ Jäs Va Nu Pe Ka Ka Ka ww kee 32. Yhä uudet lentoyhtiöt avaavat reittejä ja houkuttelevat matkustajia yhä halvemmilla lippujen hinnoilla. V valitse jolla o Suom ole vä kaan suoma Paaj denho Va tutuks roasia nikin on kuu Jäm kuulu oista k Torste Pu simme tulos o sanoi. Kokemus on osoittanut liitonkin väelle, että EASA on todella merkittävä tekijä myös suomalaisessa ilmailussa. Uusi kapasiteetti ei kuitenkaan tule ilmaiseksi ja Paajanen esittelikin koko joukon uusia varusteluvaatimuksia, joita seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ruvetaan vaatimaan pienkoneissakin. Kansainvälisestä päätöksenteosta kokemusta omaavien osallistujien yleinen kokemus oli, että suomalaisilla on muutamia perisyntejä EU-vaikuttamisessaan. Syksyisen Jämin lentokeskuksen areena toimi avainhenkilöpäivien kokouspaikkana. Teknis pidetä rallise On is ehdot tai ko suusi tulet t syäkää yksino koska Ed usta. Sitä on tehtävä kaikkialla ja aina uudelleen. Hän on yksi harvoista suomalaisista ilmailualan virkamiehistä Brysselissä. K ja asioiden hoitoon. Komissiosta Paajasella oli hieman leikkisä luonnehdinta. Onko asiaa ajettava parlamentissa, komissiossa vai jossakin virastossa. Tunnista keskeisimmät toimielimet. EU:n toimivalta on laajenemassa kaikille ilmailun aloille. Tämä koskee myös FCL:ää, OPS:ia ja lentokenttiä. On käytettävä lujempaa ääntä kuin aiemmin. Nykyinen järjestelmä kuitenkin natisee liitoksissaan ja kaikesta on pulaa. Siksi on tiedettävä, missä ja keneen vaikutetaan, itsekin lentämistä harrastava Paajanen sanoi. Kerta kiellon päälle ja sama uudestaan Vaikka yleisilmailun asioidenhoito EU:ssa on vaativaa ja aikaa vievää työtä, ruudin hukkaamista epäolennaiseen on vältettävä. Nyt on kuitenkin vielä mahdollista vaikuttaa muutoksiin, jos vain tietää miten. Siellä on vain 20 000 virkamiestä, Paajanen naurahti. Yhä useampi EU:ssa tehtävä säännös on suoraa lainsäädäntöä, joka ei vaadi erillistä eduskuntakäsittelyä. Jyrki Paajanen hahmotti kuulijoille viranomaisten verkostoa esittämällä havainnollisen piirroksen: palloja, lyhenteitä ja valtavasti eri värejä. Oli kyse sitten ilmatilasta, kiitoradoista, radiotaajuuksista tai transponderikoodeista, on kapasiteetti lopussa ja edessä väistämätön loikkaus uuteen teknologiaan ja toimintamalliin. Valmisteleva virkamies, hänen lähimmät esimiehensä ja parlamentin esittelijät ovat tärkeitä kontakteja
Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2007 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60 euroa Nuorisojäsen 27 euroa Perheenjäsen 36 euroa Kannatusjäsen 170 euroa Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. Aineistot toimitukseen 23.11.2007 mennessä. IL:n toimisto on suljettu itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantain 7.12. Viralliseen prosessiin uskotaan usein liikaa. Kolmannen osapuolen vastuuvakuutus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ensi vuoden vakuutuksista ei vielä ole neuvoteltu. Tämä on asia, jolta emme voi välttyä, Nieminen kertoi. Jäsenmaksu ja vuodenvaihde S uomen Ilmailuliitto lähettää kaikille jäsenilleen jäsenmaksulaskun tammikuussa. Ilmailuhallinnon tarkastaja Jukka Nieminen puolestaan puhui uusista kielitaitovaatimuksista. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Leila Ulmanen (09) 3509 3457, sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailuliitto.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SIL SHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Jos mikä tahansa jäsenyys/yhteystieto on vuoden aikana muuttunut tai tulee 2008 muuttumaan, ilmoita siitä SIL:n jäsensihteerille ennen laskutusta - vältymme turhilta ja virheellisiltä laskutuksilta! Sivulla www.ilmailuliitto.fi on Jäsenyys-kohdassa lomake tietojen muuttamiseen. Tällöin pitkä viitenumero on varmasti oikein, samoin summa ja eräpäivä. ORFF ntäjä a jemhtävä iellon hoito työtä, n on limet. Avaa suusi vaikkei asiaa olisikaan, sillä näin tulet tutuksi. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi www.ilmailuliitto.fi 33. Laskulla on myös eriteltynä kilpailulisenssimaksu, mikäli vuonna 2007 lisenssi on ollut voimassa. SIL-Shop palvelee herkeämättä osoitteessa www.silshop.fi, sekä arkisin klo 10-17 ja lauantaisin 10-14. S Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun keskusjärjestö. Samalle laskulle on koottu mahdolliset yhdistysten jäsenmaksut, jos maksujen keruu on annettu SIL:n tehtäväksi. Vaikka on käytettävä omaa ääntään, valitse aina järjestö, jota kuunnellaan ja jolla on vakinaista lobbarikuntaa. , konko On mijat. Puolivoitto asiassa saavutettiin. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Viralliset kokoukset tai konsultaatiot ovat vain kehyksiä. mät t ovat leikeläin, pieni. Vaikka Suomi on pieni EU-maa, sen ääni ei aina ole välttämättä pieni ja viime kädessä kukaan muu kuin suomalainen ei puolusta suomalaisten etuja. Vakuutus ei siis katkea vuoden vaihtuessa. Jämin avainhenkilöpäivillä tuoreimmat kuulumiset polttonesteiden verotusasioista kertoi Ilmailuliiton hallituksen jäsen Torsten Hoffmann. Jäsenetumme harrastajailmailun tapaturmavakuutus on keskeytyksettä voimassa tammikuun loppuun asti edellyttäen, että jäsenmaksulasku maksetaan eräpäivään mennessä. Paajasenkin mukaan turha arkailu asioidenhoidossa on karsittava pois. koeinen muusaan. Teknistä asiantuntemusta ei muualla aina pidetä yhtä tärkeänä kuin Suomessa. Maksutiedot saa toimistosta. Mikäli tiedossamme on sähköpostiosoite, eikä sähköpostin lähettämistä ole erikseen kielletty, jäsenmaksulasku tulee sähköpostiisi. Jos et ole varma, oletko SIL:n jäsen, niin asia selviää helposti: jos olet saanut SIL-jäsenkortin, olet jäsen. Työ tehdään tauoilla. janen a se, tijoita män. Tällainen tarve voi olla, jos alkuvuodesta osallistuu kansallisen tai kansainvälisen tason kilpailuun tai matkustaa harrastamaan lämpimämpään maahan. LEILA ULMANEN / SIL Poikkeuksia aukioloaikoihin! Numero 10/2007 ilmestyy 14.12.2007. Polttoaineveroasia oli hyvä esimerkki siitä, kuinka pienikin järjestö voi tuoda huolensa komission kuultavaksi. Vuoden 2008 jäsenmaksun suuruus täsmentyy lopullisesti SIL:n hallituksen kokouksessa 20.11., jonka jälkeen jäsenmaksun voi maksaa halutessaan etukäteen. Jos olisimme vain nukkuneet asian päällä, olisi tulos ollut aivan jotain muuta, Hoffmann sanoi. Vain olemalla säännöllisesti esillä tulee tutuksi ja vakavasti otetuksi. Kaikki samassa taloudessa asuvien jäsenten maksut laskutetaan yhdellä laskulla. Laskussa on linkki sivulle, jossa on tarkempi rivikohtainen erittely sekä maksutiedot sisältävä "virtuaalinen viivakoodi".Viivakoodi kannattaa kopioida nettipankkiin maksujen laskussa "Lue viivakoodi"kenttään. On iskettävä valmistelijaan ennen kuin ehdotus on julkinen. Edes etujärjestö ei toimi ilman lobbausta. Iltalypsyäkään ei saa jättää vain karjatilallisten yksinoikeudeksi, sillä "kiltit pojat eivät koskaan saa haluamaansa"
TEKSTI SEPPO JA SAMI HÄMÄLÄINEN KUVAT ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Palolennolla olleen Cessna 172:n onnettomuudessa Suomussalmella menehtyi kaksi ihmistä. Kaksi vauriota johtui huoltotoiminnassa tapahtuneesta virheestä. Kyseessä oli paikallisen lentokerhon ja Oulun lääninhallituksen välisen sopimuksen mukainen palovalvontalento. Vaurioita ja onnettomuuksia sattui yhteensä yhdeksän, mikä on hieman viime vuosia vähemmän. 34 ILMAILU oululennolla tai oppilaalle yksinlennolla ei tapahtunut yhtään onnettomuutta tai vauriota. Lentosuunnitelman mukainen lentoonlähtöaika oli klo 16.00 ja lentoaika yksi tunti. Tehtävänä oli savuhavainnon tarkistaminen ja paikallistaminen noin 50 km Suomussalmen lentopaikalta koilliseen. klo 15.21. Jälleen kerran onnettomuus oli monen sattuman summa. HIEMAN PAREMPI VUOSI Lentoturvallisuus 2006 oli viime vuosien keskimääräistä tasoa hieman parempi. Kone oli kaarrellut matalalla ennen iskeymistä maastoon. Helikopterivaurioiden määrä on noussut vuodesta 2003 alkaen joka vuosi. Ohjaaja ilmoittautui lentoonlähdön jälkeen klo 16.10 Rovaniemen aluelennonjohdolle. Tällä lennolla ohjaaja käytti yhteydenpitoon omaa matkapuhelintaan. Mat lennon heluid nakin Ohjaa paloes oletett paikan lopaik käyttä vaihet kaan l lennet keude Ohj kaa et toista samm soitti e nyt pa ja pyy palopa Silm kone mussa mutta tokon kaarte paikan toista metrin leet n tain pa alle pu ylityks kaarro vät nä ta mit Kak pohjo lestä o oli epä teholla nasta päätte Erää muusp jähava sin ko Suon jyrkäll takais se kat jolloin hävisi Rov 17.40 seen Ohjaa suunn aika S jälkee Ohjaa 17.45 nettom kello 1 Onn lut ha. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui yksi, jossa menehtyi kaksi henkeä. Lentotehtävän antaneelle POKA:lle ohjaaja ilmoittautui klo 16.17 matkapuhelimella soittamalla. Lentotuntien määrä on noussut noin kymmenen prosenttia vuodesta 2005. Yleisilmailun lentoturvallisuus 2006 K Hallinnanmenetys johti maahansyöksyyn Onnettomuuslento Ohjaaja sai Suomussalmen lentopaikalta Cessna 172F:llä lennettävän palovalvontalentotehtävän Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukselta (POKA) 8.7. Samalla hän kertoi, että normaalisti käytettävä viranomaisradioverkon (VIRVE) radiopuhelinyhteys ei toiminut kunnolla
Ottaen huomioon matka kotoa lentopaikalle, ei lentotehtävän valmisteluun jäänyt juurikaan aikaa. Pelastustoimiin syntyneillä viiveillä ei ollut merkitystä onnettomuuden uhrien selviytymisen kannalta. Tämän jälkeen onnettomuuskoneen ohjaaja otti päivystyksen vastuulleen. Ohjaaja ja RO ACC sopivat, että lentosuunnitelman mukainen uusi saapumisaika Suomussalmelle oli klo 18.40. Lentokone lensi nyt uudelle palopaikalle ja kaarteli sen yläpuolella, jolloin kohdealue paikannettiin. n ja mukentoöaika hdön eleneelle 16.17 malla ä viuhelenomaa Matkapuhelinta on käytetty ahkerasti lennon aikana. Tämä johti toiminnan käynnistymisen viivästymiseen ja hälyttämisen viivästymiseen yli tunnilla. Suon pohjoisreunassa lentokone kaartoi jyrkällä kallistuksella vasemman kautta takaisin kohti pohjoista. Hänet tunnettiin urheilullisena henkilönä, joka halusi elää täysillä. Miehistön kunto Onnettomuutta edeltäneenä yönä sekä ohjaaja että tähystäjä olivat työskennelleet ja valvoneet varhaiseen aamuun saakka. Todennäköisesti samaa lennon vaihetta seuranneen silminnäkijän mukaan lentokorkeus oli matala, järven päällä lennettäessä jopa alle puiden latvojen korkeuden. Molemmat uhrit kuolivat tapaturmaisesti lentokoneen maahansyöksyn seurauksena syntyneisiin vammoihinsa. Ohjaaja havaitsi ensimmäistä palopaikkaa etsiessään myös toisen savun. Väsymys ilmenee muun muassa reaktioajan pitenemisenä ja tarkkaavaisuuden alenemisena.Väsymykseen viittaavat myös elimistön rasitustilasta tehdyt havainnot. ILMAILU 35. Ohjaaja on ollut puhelimitse yhteydessä paloesimieheen, joka opasti koneen kohti oletettua palopaikkaa. Onnettomuuskoneen omistanut lentokerho on kouluttanut metsäpalolentäjänsä ja tähystäjänsä itse. Onnettomuusalueelle tullut helikopteri löysi koneen hylyn heti alueelle saavuttuaan klo. Onnettomuudesta tehtiin toinen ilmoitus rajavartioston kautta hätäkeskukseen. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauslausunnon mukaan ohjaajan osalta on mahdollista, että kuolemaan johtaneisiin tapahtumiin myötävaikuttaneena tekijänä on ollut alkoholin käytön jälkitila. Kuuropilvien yhteydessä arvioidaan esiintyneen kohtalaista tai kovaa pyörteilyä ja puuskaista tuulta. iltapäivällä työtehtäviensä takia. Paikalla olleet päättelivät lentokoneen pudonneen. Onnettomuuspaikasta pohjoiseen ollut havainnontekijä soitti hätänumeroon (POKA) klo 17.54. Pilvien alarajan arvioidaan olleen alimmillaan 9001500 metriä. Nukkumaan mentiin klo 5 jälkeen. Lento-onnettomuuden arvioitu tapahtuma-aika oli kello 17.4517.50 välisenä aikana. Ohjaajalla oli voimassa olevat yksityislentäjän lupakirja PPL(A), yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten maa- ja vesilentokoneiden luokkakelpuutukset sekä JAR-lääketieteellinen kelpoisuustodistus luokka 2. Ohjaajan tiedetään tottuneen melko lyhyisiin yölepoaikoihin. Luonteeltaan häntä kuvailtiin vilkkaaksi, kiireiseksi ja jopa räjähtäväksi. Tämän jälkeen pelastusmiehet eivät nähneet eivätkä kuulleet lentokoneesta mitään. Päivystyksen vaihto ei tiettävästi ollut suunniteltu. Sää Ilmamassa Oulun läänin alueella oli hyvin epävakaa ja se mahdollisti ukkospilvien kehittymisen voimakkaine tuulenpuuskineen. Lentokoneen yksityiskohtaisissa teknisissä tutkimuksissa ei todettu sellaisia vikoja tai vaurioita jotka olisivat olleet syytekijöitä. Koska toista savuhavaintoa tarkistamaan lähtenyt sammutusyksikkö ei löytänyt palopaikalle, soitti etsintätehtävän jo kertaalleen päättänyt paloesimies klo 17.1917.21 ohjaajalle ja pyysi häntä vielä opastamaan yksikön palopaikalle. aikana tiimaa oli kertynyt 24 h ja 19 laskua. Lähestyessään autollaan toista palopaikkaa runsaan puolen kilometrin etäisyydellä, pelastusyksikössä olleet näkivät lentokoneen lentävän poikittain palopaikalle johtavan tien yli matalalla alle puiden latvojen korkeudella. Onnettomuuskoneen ohjaaja oli Suomussalmen palolentotukikohdan varapäällikkö. Jonkin ajan kuluttua etelän suunnasta kuului kova rysäys. Kaksi kilometriä onnettomuuspaikalta pohjoiseen olleen havainnontekijän mielestä onnettomuuskoneen moottorin ääni oli epätavallinen ja moottori kävi pienellä teholla. Palolentoon liittyvien puheluiden lisäksi ohjaaja on vastannut ainakin yhteen lyhyeen yksityispuheluun. Kun lentotehtävä POKA:lta tuli iltapäivällä, oli se tietyllä tavalla yllätys. Puutetta ei ollut havaittu aiemmissa katsastuksissa ja huolloissa. Kerhon oman koulutuksen jälkeen onnettomuuskoneen ohjaaja oli osallistunut etsintä- ja pelastuspalvelukoulutukseen vuosina 2002 ja 2004. Eräältä suolta runsas kilometri onnettomuuspaikasta etelään tehtyjen silminnäkijähavaintojen mukaan lentokone lensi ensin kohti etelää melko hitaasti ja matalalla. tyypillä 278 h, 417 laskua.Viimeisen 30 vrk. Kotiinsa ohjaaja saapui vieraidensa kanssa omalla autollaan lauantaiaamuna noin klo 4.40. Ohjaajasta haastattelujen perusteella syntyneen käsityksen mukaan hän oli lentotoimintaan rutinoitunut ja lähti usein lennolle ilman erityistä valmistautumista. Tämän jälkeen lentokoneeseen ei oltu yhteydessä. Kohteessa pelastushenkilöstö totesi molemmat koneessa olleet henkilöt menehtyneiksi. Ohjaaja oli juuri nauttinut vieraineen lounaan. Lentokone Lentokone ei ollut lentokelpoinen katsastuspöytäkirjassa esitettyjen huomautusten takia. Vyöt oli valmistettu vuonna 1967. US rkis0 km iseen. Lääketieteelliset tutkimukset Onnettomuuden uhreille tehtiin oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. 20.36. Ohjaajan toiminta Aiemmin viikolla ja onnettomuuspäi- vänä päivystänyt ohjaaja lopetti vuoronsa 8.7. Löydettyään palopaikan ohjaaja opasti pelastusyksikön palopaikalle tavanomaisia lentomenetelmiä käyttäen. Tämän jälkeen se katosi silminnäkijöiltä metsän taakse, jolloin myös lentokoneen moottorin ääni hävisi. Ohjaajan yöunet jäivät melko lyhyiksi, sillä tapansa mukaan hän oli jalkeilla klo 89 aikaan. Koska ohjaaja oli juonut lounaan yhteydessä muutaman lasillisen viiniä, hän yritti saada lennolle toisen lentäjän siinä kuitenkaan onnistumatta. Näkyvyyden arvioidaan olleen yli 10 km ja tuulen nopeuden puuskissa alle 20 solmua. Tämän jälkeen hän päätti lentää lennon itse yhdessä vieraanaan olleen tähystäjän kanssa. Kummallakaan uhreista ei ollut veressä alkoholia eikä virtsassa ollut jäämiä huumeista. Toistaiseksi viimeinen koulutusvuosi oli 2001. Molempien uhrien ruumiinavauslöydöksissä oli viitteitä elimistön rasitustilasta. Edellisenä yönä ohjaaja työskenteli omistamassaan ravintolassa aamutunneille saakka, jolloin siellä vietettiin ravintolan 15-vuotisjuhlaa. Toimissaan ohjaaja oli aktiivinen ja osallistuva. Pian tien ylityksen jälkeen kone teki erittäin jyrkän kaarron. Silminnäkijähavainnon mukaan lentokone oli tätä ennen lentänyt kohti Suomussalmea normaalia matalammalla, mutta puiden latvojen yläpuolella. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskus luokitteli ensimmäisen ilmoituksen onnettomuudesta asiattomaksi tai ilkivaltaiseksi soitoksi. Valmistajan huolto-ohje määrittää vöiden jaksoksi 10 vuotta. Silminnäkijähavaintojen mukaan sää oli onnettomuusalueella tapahtuma-ajankohtana lämmin ja kaunis. Ohjaaja ei vastannut paloesimiehen klo 17.45 soittamaan puheluun. Ohjaajan virtsassa oli etanolialkoholia 0,4 promillea. Iltapäivällä ruokailun jälkeen tapahtuneen lennon aikana väsymyksellä on saattanut olla ohjaajan suoritus- ja harkintakykyä heikentävä vaikutus. Maahantörmäyksessä oikeanpuoleisen etuistuimen olka- ja lantiovöiden väliset ompeleet ratkesivat auki, jolloin tähystäjä putosi istuimineen ja jäi osittain lentokoneen alle. Ohjaaja oli 49-vuotias. Rovaniemen aluelennonjohto otti klo 17.40 ilmailuradiolla yhteyttä lentokoneeseen lentosuunnitelman päivittämiseksi. Kokonaislentokokemus 441 h, 706 laskua, josta ko
Ohjaajan vireystilalla on saattanut olla oma vaikutuksensa hänen harkinta- ja suorituskykyynsä, mutta sen merkitystä onnettomuuden syytekijänä on mahdotonta arvioida. Lentoonlähdössä lentokoneen ollessa nousussa noin 300 ft korkeudella moottori pysähtyi. Irronnut ahtopaineletku siinä asennossa jossa se oli avattaessa moottoripellit. tui oh nopea tien u keen. Lentotoimintamenetelmien kehittämisellä ja yhtenäistämisellä sekä henkilöstön koulutustason kohottamisella luodaan perusteet myös aktiivisen turvallisuuskulttuurin syntymiselle. maaliskuuta Joensuusta vuosihuollosta, jossa tehtiin myös 200 tunnin määräaikaishuolto. Varsinaisesta lentotoiminnasta lentomenetelmineen päättävät ja vastaavat yksittäiset kerhot ja yritykset itse. Jyrkät kaarrot matalalla ovat aina riskitekijä, koska korkeuden säilyttämiseksi kaarrossa lentokonetta on ohjattava aktiivisesti ja mahdollinen korkeuden menettäminen johtaa nopeasti katastrofiin.Ylätasoisella lentokoneella siiven aiheuttama katve vaikeuttaa lentokoneen asennon määrittelyä kaarrossa matalalla. Ilmailulain 1242/2005 167 §:n mukaan tehtävää ilma-aluksessa ei saa suorittaa se, jonka veren alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimisesta kohonnut. Myötävaikuttaneita tekijöitä olivat lentoasennon seurantaan vaikuttaneet ohjaajan erittäin vähäinen matalalentokokemus, ylätasoinen lentokone ja todennäköisesti matalalennon aikana tapahtunut matkapuhelimen käyttö. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan ohjaaja oli alkoholin käytön jälkitilassa. tui ylö istuinv Kiitoti aloitet välistä Huo muass vaihta olevan tään s Tässä jolla o letkun don jä lentok nikkoa nittäm etupää letkuu hän l (tavan letkun kiristin tua n silmäm vät ole Nuo neen hän kertom holla synyt Sammu laskusu kellukk 36 ILMAILU. Puhelinliikenteestä saatujen tietojen perusteella ohjaaja todennäköisesti käytti puhelintaan myös matalalennon aikana. Syyanalyysi Onnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun avaintapahtuma oli lentokoneen hallinnan menettäminen matalalla tapahtuneen kaartolennon aikana. Onnettomuuteen vaikuttavina taustatekijöinä tutkinnassa tuli esiin seikkoja, jotka liittyvät palovalvontalentotoimintaan. Sääntöjen mahdollistama 150 jalan minimilentokorkeus esteistä ja ohjaajan haasteita hakeva luonne ovat mahdollisesti päätöksen taustalla olevia tekijöitä. Ilmailuhallinnolle esitetään toimenpiteitä palovalvontalentotoimintaa ohjaavien määräysten ajantasalle saattamiseksi, alkoholin käytön ennen lentämistä kieltävän tuntirajoitteen asettamiseksi yleisilmailulle Suomessa ja matkapuhelimen käytön ohjeistamiseksi ilmailussa. Taustalla vaikuttaneita tekijöitä olivat ilmailukerhossa käytetty ohjaajan suorituskykyä kuormittava työnjako lennolla ja se, että palovalvontalentomenetelmät olivat suorittajatahojen itsensä päätettävissä. Tutkintalautakunta antoi seitsemän turvallisuussuositusta. Onnettomuuden syy Onnettomuuden ensisijaisena syynä oli puutteellisesta lentoasennon seurannasta aiheutunut lentokoneen hallinnan menettäminen, joka matalalla tapahtuneessa kaartolennossa johti välittömään maahansyöksyyn. Lähes olemattoman matalalentokokemuksensa takia ohjaaja ei tiedostanut niitä riskejä, jotka hän otti jakaessaan suorituskykyään lentämisen ja muun tekemisensä välillä. Hallinnan menettäminen oli seuraus puutteellisesta lentoasennon ja mahdollisesti myös puutteellisesta nopeuden seurannasta. Ilmailulaitos Finavialle esitetään, että se ottaisi matkapuhelinpaikannusmahdollisuuden käyttöön lentopelastuskeskusten ohjeistettuna työmenetelmänä. Tutkintaselostus B1/2006L Tila ja v Lento Kuole Kuoll Vaike Lento Vauri Helik Vauri huom Koulu Ansio Tekni Rekis heliko Lento Onne luetta Moottori sammui lentoonlähdössä Cessna 172P -tyyppistä diesel-moottoroitua konetta oltiin hakemassa 24. Jälkimmäisen palokohteen opastamisen jälkeen ohjaaja teki tietoisen päätöksen jatkaa lentoa matalalla. Koska ohjaajan veren alkoholipitoisuus ei ollut kohonnut, ei tutkintalautakunta arvioinut alkoholin käytön mahdollista vaikutusta ohjaajan suorituskykyyn ja vaikutusta onnettomuuden syihin. Toimintaa ohjaavan käsikirjan käyttöönotto sopisi hyvin kehittämisen lähtökohdaksi. Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään toimenpiteitä, joilla Viestintäviraston määräys, jolla matkapuhelimen käyttö ilma-aluksissa kielletään, tulisi paremmin kansalaisten tietoon. Moottorin pysähtyminen tapah- Cessna 172 Joensuu. Metsäpalovalvontaa johtavat lääninhallitukset. Ohjaajan suorituskykyyn ja vireystilaan vaikuttivat mahdollisesti väsymys ja alkoholinkäytön jälkitila. Ilmailukerhoissa vastuussa ovat tavalliset yleisilmailijat, joilla on yksityislentäjän peruskoulutus ja palolentokoulutus. Lautakunta suosittaa pelastus- ja palolentoyhdistysten kattojärjestönä toimivalle Suomen Lentopelastusseura SLPS ry:lle toimenpiteitä palovalvontalentotoiminnan vaatimukset täyttävien toiminta- ja turvallisuuskulttuurien luomiseksi ja ylläpitämiseksi jäsenyhdistyksinään toimiviin ilmailukerhoihin. Lentämiseen kohdentuneen suorituskyvyn rajallisuuteen viittaavat sekä loppulennon lentoreitti että sen aikana käytetty suhteellisen alhainen nopeus ja matalalla tehdyt jyrkät kaarrot. Yksityislentäjälle ilmailu on harrastus, mutta vaativimmissa palovalvontalentotehtävissä tarvitaan ammattitaitoa, jota ei saavuteta muutamalla koululennolla. Sisäasiainministeriölle esitetään toimenpiteitä, joilla viranomaisradioverkon päätelaitteiden kiinteä asentaminen palovalvontalennoilla pääasiassa käytettäviin ilma-aluksiin toteutettaisiin. Lentoasennon seurantaan vaikuttaneita tekijöitä olivat ohjaajan erittäin vähäinen matalalentokokemus, ylätasoinen lentokone ja todennäköisesti samanaikainen matkapuhelimen käyttö. Lentämisen ja lentotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna palovalvontalentotoiminta on kuitenkin organisointia ja johtamista sekä koulutusta, turvallisia lentomenetelmiä ja välineitä edellyttävää toimintaa. Tarvitaan lisää koulutusta ja harjaantumista. Tehtävien vaativuustasoon voidaan vaikuttaa minimilentokorkeutta nostamalla tehtävän toteuttamisen siitä kärsimättä. Ohjaajalla oli tapana käyttää matkapuhelintaan lentojen aikana. Suorituskykyä on voinut heikentää myös ruokailun yhteydessä nautittu viini
Lentotuntimäärä 2002 3 1 12 15 11/4/2/1 1 4 532/74 606 71960 2003 2 2 4 2 8 10 1 3/5/2 1/1 3 3 519/78 597 71071 2004 4 1 2 1 7 11 2 4/5/2 -/2 4 510/76 586 71442 2005 6 1 6 12 3 3/3/6 -/2 519/90 609 70755 2006 1 1 2 8 9 4 2/3/3 -/3 3 522/83 605 77813 264 laskua ja ko. Tutkintalautakunta esitti kaksi turvallisuussuositusta. Lento lennettiin VFR-lentona CAVOK-kelissä. Tapaushetkellä 50-vuotiaan ohjaajan kokemus ko. Tuuleksi ilmoitettiin tornista 220° 17 kts, puuskissa 25 kts, eli lähes kohtisuora ja hyvin voimakas sivutuuli. Töiden valmistuttua nuorempi mekaanikko tarkasti työn silmämääräisesti, jolloin kiristimet näyttivät olevan asianmukaisesti kiinni. Nuorempi mekaanikko rullasi lentokoneen tankkauspaikalle ja matkan aikana hän koekäytti moottorin. 31.12. esiteaston äyttö min Tilastotietoja yleisilmailun lento-onnettomuuksista ja vaurioista vuosilta 2002 - 2006 Lento-onnettomuuksia Kuolemaan johtaneita Kuolleita Vaikeasti vammautuneita Lentovaurioita Vaurioita ja onnettom. Sakkausvaroitin soi, minkä jälkeen koneen oikea pyörä osui maahan. Tässä tapauksessa nuorempi mekaanikko, jolla oli moottorin tyyppikelpuutus, avasi letkun etupään ja vaihtoi anturin. Tapauksen sattuessa 41-vuotiaan ohjaajan kokonaislentokokemus oli 104 tuntia ottomaajossa huolllessa ottori pah- Sammutusvaahdotettu Cessna 185 Malmilla laskusuunnasta kuvattuna. Brommassa torni selvitti laskuun 10 minuutin odotuskierroksen jälkeen radalle 30. Moottorin silmämääräisen tarkastelun jälkeen moottoripellit kiinnitettiin paikoilleen. Lisäksi on neuvottu pitämään tavallista suurempaa nopeutta lähestymisessä ja laskussa kovalla tuulella ja etenkin puuskaisella kelillä. kesäkuuta. Letkun asennuksen jälkeen kiristin unohtui löysälle. Vaihdon jälkeen hän siirtyi huoltamaan toista lentokonetta ja pyysi vanhempaa mekaanikkoa sitomaan anturin johdot ja kiinnittämään letkun. tyypillä viimeisen 90 vrk aikana oli 5 tuntia ja 16 laskua. Ainakin joissain lentokouluissa opetetaan tekemään sivutuulilasku kallistamalla kone tuulen suuntaan tuulikorjauskulman oikaisun jälkeen, jolloin koneen saa joskus jopa nätisti istumaan yhdelle päätelineelle. Kiinnittäessään letkun etupäätä paikoilleen mekaanikko havaitsi letkuun syntyvän jännitystä, jonka vuoksi hän löysäsi takimmaista letkunkiristintä (tavanomainen ruuvitaltalla kiristettävä letkunkiristin). Kuvaus perustuu ohjaajan tekemään raporttiin. Kiitotie ei riittänyt pakkolaskuun ohjaajan aloitettua lentoonlähdön kiitotien puolivälistä. Ensimmäisessä suositetaan, että moottorin valmistaja ja huoltajat sinetöisivät letkunkiristimet maalimerkillä tai varmistuslangalla, jolloin avatut liitokset voidaan huollon lopputarkastuksessa helposti nähdä. Kone vaurioitui lievästi. Ohjaaja teki pakkolaskun kiitotien ulkopuolelle etusektoriin lumihankeen. Etualalla oikean kellukkeen tekemä ura. ILMAILU 37. Finaalissa koneen nopeus oli 70-80 MPH. Lentoonlähdössä lentokoneen ollessa nousussa löysälle jäänyt ahtopaineletkun liitos avautui, kumiletku imeytyi tukkoon ja moottori pysähtyi välittömästi. tyypillä 30 tuntia ja 58 laskua. Lento kesti kaksi ja puoli tuntia. Huoltomekaanikoiden lupakirjat oli myönnetty vuonna 1973 ja 1999. Helikopterionnett. emän suoysten Leniteitä ukset lttuunyhoihin. Tornin ilmoittama puuskat 25 kts ylittivät koneen suurimman sivutuulikomponentin 20 kt. Onnettomuustutkintakeskuksen A-, B- ja C-tutkintaselostukset ovat luettavissa verkkosivuilla www.onnettomuustutkinta.fi tui ohjaajan kertomuksen mukaan erittäin nopeasti. Koekäyttöarvot olivat asianmukaiset. Kone pysyi pystyssä (toisin kuin moni muu kone tässä artikkelissa) ja radan suunnassa ja ohjaaja rullasi pois radalta marshallin ohjeiden mukaisesti. Mekaanikon kertoman mukaan koekäyttö täydellä teholla jäi lyhyeksi, koska lentokone ei pysynyt koekäyttöpaikan liukkauden vuoksi paikoillaan. Laskukiidon aikana lentokone kaatui ylösalaisin. Puuskan seurauksena koneen oikea siipikin osui maahan ja seuraavaksi potkuri. Ohjaaja oikaisi koneen radan suuntaiseksi aivan loppumetreillä heti radan alkupäässä. yht. piteiavien i, altävän ilulle n ohisteiraniinteä pääoteutään, nusstusänä. Tutkintaselostus C4/2006L Sivutuuli kallisti konetta laskussa Yksityislentäjä lensi viiden matkustajan kanssa Cessna U206A:lla Malmilta Tukholman Brommaan 2. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta koneen vauriot olivat huomattavat. tai vaurio Vaurio luokitus, vähäinen/ huomattava/tuhoutunut Koululennoilla/oppilas yksin Ansiolennoilla Tekninen vika syytekijänä Rekisteröityjä lentokoneita/ helikoptereita/yht. Huollossa moottoriin oli vaihdettu muun muassa öljynpainemittarin anturi. Ohjaaja pysyi paikoillaan istuinvöissä ja sai lieviä ruhjevammoja. Toisena tutkintalautakunta suosittaa, että lentoonlähdöt yksimoottorisilla lentokoneilla aloitettaisiin kiitotien alusta, vaikka lentokoneen käsikirjan edellyttämä minimikiitotievaatimus täyttyisi aikaisemmin. Anturin vaihtaminen edellytti moottorin päällä olevan ahtopaineletkun irrotusta tai vähintään sen etupään kiinnityksen avaamista
Laskeutuminen suunniteltiin tehtäväksi oikeaoppisesti moottorilaskuna kellukkeiden varaan nurmikolle kiitotien 36 länsipuolelle. Ohjaaja puhallutuksen tulos oli 0,37 promillea alkoholia ja matkustajan 0,00 promillea. Nyt kysymyksessä olevalle paikalle on tehty vuosikymmenien aikana monia laskuja, jotka ovat onnistuneet. Tutkintaselostuksen johtopäätöksissä todetaan mm. Tämän jälkeen ohjaaja oli matkustajan kertoman mukaan vetänyt kaasuvivun joutokäynnille ja että hän oli yrittänyt ohjaajan kämmenen päältä työntäen lisätä kaasua, mutta myöhästynyt siinä. Tuulen voimakkuudeksi on ilmoitettu 10-20 kts ja puuskat jopa 30 kts, suunta vaihteleva. Aiheesta tehdyn D-tutkintaselostuksen analyysiosa kertoo seuraavaa: kellukekoneiden laskeutumiset nurmikolle ovat jokasyksyisiä tapahtumia, koska lentokoneisiin vaihdetaan talveksi kellukkeiden tilalle pyörälaskutelineet tai suksivarustus. Ohjaajan kertoman mukaan matkustaja oli lähestymisen aikana hänen lisäkseen ohjaimissa kiinni ja matkustaja oli käyttänyt kaasuvipua. tyypillä oli 1328 tuntia ja kokonaislentokokemus 3200 tuntia. Oikean kellukkeen etupää oli taipunut ylöspäin. Keli on ollut pyörteinen ja termiikkiä on esiintynyt. Ohjaaja ei ollut aiemmin laskeutunut kellukekoneella nurmikolle, mutta matkustajalla oli aiheesta kokemusta ja muutenkin usean tuhannen tunnin lentokokemus. Tarkoituksena oli tehdä yksi koelähestyminen ja jos se menee hyvin, sen jälkeen uusi lähestyminen ja lasku. Tapauksen sattuessa 70-vuotiaan ohjaajan kokemus ko. Potkurikupu oli lommoutunut. Klo 16:45 alkanut lento kesti 50 minuuttia. Tuuli oli 360°, 6 kts. Tuuliolosuhteet ovat olleet ilmeisen vaikeat. Sak misest kustaj vän ri siitä, k joutok ohjaus tua er sessä ta pol ilmi tu epäillä mailul Tapa jan ko h ja ko Nylon HU269 Diesel Liperi. Meno ei valitettavasti päättynyt vielä tähän, vaan kone kaatui oikean telineen, spinnerin ja oikean siivenkärjen kautta katolleen n. Moottori käynnistettiin potkurista heittämällä. Oikea siipi taipui siipituen kohdalta alaspäin ja yläpinta lommoutui koko pituudeltaan ja siipituki nurjahti. Perärungon molemmilla sivuilla oli taipumajäljet. Helikopteri pakkolaskupaikalla. Rungon pohja otti maahan ja kone kääntyi 60 astetta vasemmalle. Silminnäkijöiden havaintojen mukaan lentokoneen ollessa noin viiden metrin korkeudella vaakalennossa se oli yhtäkkiä vajonnut maahan. Vaakanäkyvyys oli 10 km. Teline huokaisi siinä määrin, että pyörä osui siipitukeen ja painoi sen mutkalle. Lähestymisessä käytettiin sivuluisua, joka on oikaistu matalalla. Yksi potkurin lapa taipui taaksepäin ja kahdessa muussa lavassa oli hankautumajäljet maahan osumisesta. Lentokoneen kaatumista ei ole aikaisemmin tapahtunut, joskin joitakin pienehköjä kellukevaurioita on saattanut tulla. kolmen koneen mitan päähän maakosketuksesta. Vaurion jälkeen poliisi teki molemmille koneessa olleille henkilöille puhallustestin mahdollisen alkoholin määrittämiseksi. Koska ensimmäinen lähestyminen aiotulle laskupaikalle sujui hyvin, matkustaja oli todennut, että laskuun voitaisiin mennä heti. Tutkimuksissa selvisi, että voimansiirtoakseli oli luistanut pois paikoltaan. Kellukekone kaatui katolleen maallelaskussa Ohjaajan tarkoituksena oli lentää Cessna 185 -kellukekone 24. seuraavaa: Paikaltaan pois liukunut voimansiirtoakseli ja rikkoutunut muovinen päittäisrajoitin. Ohj kuuta terilla hän k torota torin k oli seu katkes laskut Tutk kiilahi napyö luistan selin p Virhee kaanis joittim kasaan taan. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta koneen vauriot olivat ymmärrettävästi huomattavat. elokuuta mökkirannastaan Porkkalan saaristosta Helsinki-Malmin lentoasemalle käynnistinmoottorin korjausta varten. Ohjaaja ja matkustaja saivat haavoja kasvoihinsa ja lisäksi matkustaja sai ruhjeita ylävartaloonsa. Laskeutuminen tehdään tasaiselle ja ennalta tarkastettuun paikkaan. Pintatuuli pyörähti ohjaajan raportin mukaan myötäiseksi ja kone on työnnetty maahan kovan puoleisesti.Tämän seurauksena vasemman laskutelineen joustinsandumin yläkorvake repesi. Lasku heinäpeltoon päättyi selälleen Piper PA-22-108 Colt:illa 2. T nyt m Valm kan il minkä millais Ongel AS350 38 ILMAILU. Vasen siipi vaurioitui siipituesta kärkeen saakka ja sen yläpinta lommoutui koko pituudeltaan. Ohjaajan kertoman mukaan matkustaja oli vetänyt kaasuvivun joutokäynnille ja hän oli yrittänyt työntää kaasua päälle, mutta myöhästynyt siinä. heinäkuuta lennetty yksityislento alkoi Puumalasta päämääränään Pertunmaan kunnassa Nipulin kylässä sijaitsevan tilan heinäpelto. Sivuperäsin ja -vakain painuivat kasaan. Maassa lentokone oli kulkenut kellukkeiden varassa noin kymmenen metriä, jonka jälkeen oikean kellukkeen kärki oli vajonnut maahan noin 30:n cm syvyyteen ja lentokone oli kaatu- nut etukautta ympäri
Onnettomuudessa ollut kopteri selvisi vähin vaurioin. mille testin seksi. tyypillä 170 h. Polttoaine loppui Laskeutumisvaiheessa olevan Hughes 369D -helikopterin kaasuturbiinimoottori sammui polttoaineen loputtua. Tämän jälkeen voima ei enää välittynyt moottorista roottoreille. Järjestelmä toimi normaalisti. Kopterin pohjan lasikuituun tuli pieni vaurio ulkoisen kuorman laukaisusta. Laskusta tuli sikäli kova, että toinen pyrstöroottorin lavoista rikkoutui ja toinen vääntyi. Pyrstöpuomi katkesi, pääroottorin lavat retkahtivat ja laskutelineen jalakset vääntyivät. Tapauksen syyksi ohjaaja arvioi virheellisesti arvioidun lentokorkeuden. Kahdeksan metrin korkeudesta tehtyä inertialaskua vaikeutti kopteriin kiinnitetty saha. Tapahtumahetkellä 21. isemhköjä Lasnalta sessä enien istusissä eli totaidon puuttuminen. Kysymyksessä oli karkea ohjausvirhe, jollaista ei olisi pitänyt tapahtua erittäin kokeneille lentäjille. heinäkuuta Hughes 269C -tyyppisellä helikopterilla koelentoa noin 50 m korkeudella hän kuuli voimakkaan äänen ja aloitti autorotaation. Ongelmana on ehkä tähän tarvittavan tieVoimajohtolinjaa kaatui pitkältä matkalta. proproavoja ruhrkeen koko ituen outui i. Tapauksen syynä oli käynnistinpumpun vaihdon yhteydessä tapahtunut huoltovirhe. Lisäksi järjestelmää ei ole suunniteltu nerokkaasti, koska polttoainemäärä ja matalan pinnan varoitus tulee yhdeltä ja samalta anturilta. tyypillä 1700 tuntia. Lannoituslevitin tarttui ukkosjohtimeen 25.8. Sakkaus aiheutui moottoritehon säätämisestä joutokäynnille. Myöhemmin tehdyssä teknisessä tutkimuksessa havaittiin käynnistinpumpun johdon estävän polttoaineen määrämittarin anturin kohon liikkumisen. Tankissa ei ollut nähtävissä polttoainetta. Tutkimuksissa selvisi että moottorin ja kiilahihnakytkimen H-tuen alemman hihnapyörän välinen voimansiirtoakseli oli luistanut pois paikaltaan. Tapaus ei vähennä kirjoittajien polttoaineenmäärämittareita kohtaan tuntemaa skeptisyyttä. tyypillä 435 h. Nylonista valmistettu osa ei kestänyt Ohjaajan lentäessä Liperissä 21. Tapauksen sattuessa ohjaajan ikä oli 55 vuotta ja kokemus 176 h, josta ko. Ohjaaja kertoo tapauksesta seuraavaa: "Lannoituslennolla kuvion takareunassa olevaa 20 kV:n linjaa väistäessäni en noussut tarpeeksi ylös ja vieressä olleen 110 kV:n linjan ukkosjohdin tarttui lannoituslevittimeen. Peumat kaepäin autukupu etuksen lukeovat tokoeiden stus. Käynnistinpumppu oli vaihdettu 30 marraskuuta 2005 tehdyssä 100/200 tunnin huollossa. Dieselmoottoriasennuksen jälkeen helikopterilla oli lennetty noin 100 lentoa, yhteensä noin 25 h. Kysymyksessä oli ilmaliikennejuopumistapaus, josta poliisi teki esitutkinnan. Ulkoisen kuorman koukun vapautus testattiin toimivaksi myös tapauksen jälkeen. ILMAILU 39. Esitutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen vuoksi on syytä epäillä, että lennolla on rikottu rikos- ja ilmailulakia sekä useita ilmailumääräyksiä. Matalan pinnan varoitus olisi pitänyt tulla samalta anturilta. Huomattuani levittimen tarttuneen kiinni pakkolaukaisin sen sekä mekaanisesti että sähköisesti". Valmistettaessa osia experimental-luokan ilma-aluksiin tulisi ottaa huomioon minkälaisiin olosuhteisiin ne tulevat ja millaisia rasituksia niiden tulee kestää. Tämän jälkeen anturi irrotettiin, testattiin ja asennettiin takaisin. Lisäksi laskutelineen kiinnityskorvakkeet irtosivat osittain. Lannoituskalusto tarttui voimalinjan ukkosjohtimeen. pinnan varoitusta ei tullut. Voimansiirtoakselin päittäisrajoitin oli sorvattu nylonista. Laskun loppuvaiheessa roottorin kierrokset laskivat liian pieniksi, josta oli seurauksena kova lasku. helmikuuta 38vuotiaan ohjaajan lentokokemus oli 7600 h ja ko. Huollon jälkeen tankatessa havaittiin, että mittareihin ei tule täyttä lukemaa täysillä tankeilla. tapahtui Puumalassa lannoituslennolla olleelle Aerospatiale 350 B2 -kopterille lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus. Tapauksen sattuessa 63-vuotiaan ohjaajan kokonaislentokokemus oli noin 20000 h ja ko. Polttoaineen määrämittari näytti vielä 95 naulaa lennon jälkeenkin ja matalan AS350B2 Puumalassa. Virheellinen akselin linjaus aiheutti mekaanista rasitusta ja synnytti lämpöä rajoittimeen, jonka seurauksena se painui kasaan ja akseli luisti pois hammastuksestaan. Ohjaajan ja matkustajan esitutkintapöytäkirjoissa esiintyvän ristiriidan vuoksi ei saatu varmuutta siitä, kumpi heistä oli säätänyt moottorin joutokäynnille
Telineiden sisälläolosta ei saatu laskua. lentänyt 43 tuntia ja 97 laskua, kaikki AS rospatiale 365 N2-helikopterin ohjaajat Sekä päällikön että perämiehen mukaan 365-tyypillä. vielä leijunnassa muun miehistön toimesLentotoiminnanjohtajan mukaan ohta, jonka jälkeen tehtiin yllätyksetön lasku. Tilaa omasi korttien kanssa samaan pakettiin. lentää ja päällikkö monitooraa. Tervaa tarvitaan. maalitoimintaa ja usean ohjaajan toiminTutkintaselostuksessa tapahtuman nassa normaali menetelmä on käyttää syyksi todetaan miehistön puutteellinen tarkistuslistoja. Satapahtui pohjakosketus kiitotiehen, jon- lentorutiiniin. Korttien myyntihinta kuorineen on 1,20 euroa/kpl. Joulutervehdys on viidellä eri kielellä. Tapauksen sattuessa 49-vuotiaalla ohjaajalla oli CPL-lupakirja, kokonaiskokemus helikoptereilla 4256 h, 12850 laskua ja ko. jaajat on suullisesti ohjeistettu lentämään Yhtiön toimintakäsikirjan SOP-liitteen vähintään 30 min yöharjoituslento päivysmukaan lennetty HEMS-lento oli nor- tysvuorokautta kohti. Edellisvuosien lento- ja laivakalenterit loppuivat kesken. Vuodelle 2008 kerho teki seinäkalenterin tervan poltosta ja -soudusta sekä tervan kaupasta. Lisäksi sivuvakaimen la (Helicopter Emergency Medical Service), tiivisilla lennoilla SOP:ista missään tilan- alaosan etureuna hioutui ja pohjaan tuli johon ei liittynyt potilaskuljetusta. Perämiehellä vastaavat tukset. tyypillä 700 h, 1100 laskua. Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Painoa on lennolle lähtiessä ollut n. Yli 80 euron tilaus postivapaasti. Vuoden 2006 loppupuolis- masta syystä on sattunut vaurioita ennenKajaanin Ilmailukerho myy upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA ka jälkeen perämies veti välittömästi ylös. kopterin pohjassa ollutta antennia ja etkiitotielle 34. Tervakalenteri on mainio liikelahja. 40 ILMAILU. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Kone oli ollut HEMS-lennolYhtiöllä ei ole ohjeistusta poiketa opera- sintävalonheitin. tyypillä 109 tuntia ja 172 telineet sisällä jen käytön. maalivaurioita. Käsikirjassa ohjeistetaan ohjaamoyhteistyö ja tarkistuslistojen käytmyös käyttämään normaalin lähestymisen tö. Piirtäjinä ovat Petteri Patolinna ja Mikko Kuorikoski. Tapaukseen myötävaikuttavana tekijämenetelmää lentoasemalle, heliportille ja nä oli miehistön poikkeaminen SOP:ssa helipadille laskeuduttaessa. syyskuuta Sodankylään palaavan Ae- varoitusta, koska ilmanopeus oli yli 55 kts. Telineiden toiminta tarkastettiin luvut ajat ovat 1 h 26 min ja 24 min. Tilaukset os:Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus Puh. Viimeisen 90 vrk. Kainuun ja Pohjanmaan tervahistoria on kunniakas isolla K:lla. 75 m pitkä motehtävät oli jaettu siten, että perämies Yhtiön ohjaajat ja lentotoiminnanjoh- jälki. Kiitotielle jäi n. keskittyivät SOP:ista poikkeavan lähestyPäällikön kokonaislentokokemus oli misen aikana sovittujen suoritusarvojen tapahtumahetkellä 2524 tuntia ja 6041 Rullaavaa laskua harjoiteltiin seuraamiseen ja unohtivat tarkistuslisto- laskua, josta ko. 850 kg. Koneessa upeasti 'Northern cross' kisan tekstit Nro 11. Puukoneethan ovat nyt muotia. aikana hän oli 9. Levittimessä on oma polttomoottori, joka pyörittää säiliön alla olevaa levitintä. päättivät paluumatkalla suorittaa harjoi- ohjaajien roolit olivat selvät eikä tapahtuPohjakosketuksen uhreja olivat neljä tusmielessä rullaavan laskun lentoaseman maan liittynyt ulkoisia häiriötekijöitä. Lannoituslevittimen korkeus on 170 cm ja nostokoukun kanssa 220 cm. Sähkölinjat kärsivät enemmän, kahdeksan pylvästä vaurioitui ja johtimet olivat paikoitellen maassa. Kalenterin hinta on 15 euroa. Lannoittimeen ei tullut jälkiä oikosulusta, vain hankausjälkiä vaijereista. määritellystä normaalin lähestymisen mePäällikön mukaan molemmat ohjaajat netelmästä. Noin 100 tajatkin ovat huolissaan operatiivisten Tarkistuslistaa kun muistaa käyttää, niin metriä sovitun kosketuskohdan jälkeen lentojen vähäisen määrän vaikutuksesta ei tarvitse muistaa niin paljon muuta. Ohjaa- teessa. kolla tapauksen päällikön keskimääräinen kin. Len TU T Vap nen, Lasse lulenn ohjatt taja on liidokk metris lennok Juha-P Kivika köliido ton ed Nro 1: Pukki tankkaa Nro 2: Pukki lentää raketilla Nro 3: Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta Nro 4: Pukki lentää tyy- Nro 5: Purjekone pit vuoden 1909 mallin kaartaa heikossa lumisateessa Voisin-kaksitasolla Nro 7: Pukki tuo lahjat helikopterilla Le m Nro 6: Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella Nro 8: Pukin huima rakettistartti Nro 9: Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerilla Nro 10: Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä. Nro 12: Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla. Nro 13: Pukin tyyppilento Sääski II:lla. Kajaanin Ilmailukerho jatkaa paljon kehuttua kalenterisarjaansa. koti (08) 624 570, 050-5124 935, sähköposti: matti.haapavaara@kainuunsanomat.fi Uutta laskua varten tehdyssä laskukier- lentoaika päivystysvuorokautta kohti oli 1 roksessa tehtiin yhtiön SOP:in (Standard h 40 min ja vain 41 min viimeisen kolmen Operating Procedures) mukaiset tarkas- kuukauden aikana
Sisältönä ovat yleiset ohjeet lennätyspaikoille, lennätysturvallisuus pienlentokentällä, radio-ohjaus ja ohjainlaitteet, lennokin rakenteet, helikoptereiden tarkastukset, käynnistäminen ja lennättäminen, RC-liidokit, sähkölennokit, siimaohjatut, sisälennätys, erityistä huomiota suurikokoisissa lennokeissa sekä suihkumoottorilennokit. Ohjelmistot englanninkielisiä. ILMAILU 41. Mukana tulee yksi lämpö-/kosteusanturi, mutta se voi vastaanottaa maksimissaan 3 eri anturin tiedot. Ohjeet julkaistaan Ilmailuliiton nettisivuilla. LeT:in budjetti pitää Ihan ilmaistahan tässä maassa ei ole mikään. tuulen suunta, nopeus, sademäärä, kosteus, ilmanpaine, lämpötila, sääennuste jne. Vuoden aikana kokouksissa työstettiin näitä suosituksia ja ne alkavat olemaan julkaisukunnossa. Ennätysyrityksistä tulee toimittaa tietoa kahta viikkoa ennen toimikunnan puheenjohtajalle. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän. Sanen- Lennokkitoimikunta linjasi tulevaisuutta TEKSTI JA KUVA JARI LEHTI TURVALLISUUTEEN PANOSTETTAVA T änä vuonna SIL:n lennokkitoimikunnan (LeT) puheenjohtaja on Kim Henriksson ja varapuheenjohtaja Erkki Arima. Radio-ohjattuja liidokkiluokkia edustaa Janne Laurén, 2metrisiä liidokkeja Leo Santala, nopeuslennokkeja Samuel Riippa, helikoptereita Juha-Pekka Nurro, mallilennokkeja Kari Kivikangas ja radio-ohjattuja Nordik-sähköliidokkeja Jukka Juslin. Jos jj. Kaikki anturit ja kaapelit mukana, kuten myös suomenkieliset käyttöohjeet laitteelle. Tätä kirjoittaessa budjetti näyttää pitävän. i oli 1 lmen aavat ohmään ivysman llinen käytekijäP:ssa meoli 6041 a 172 n oli ki AS neljä ja etimen n tuli pitkä , niin . Suomen ennätys- ja lennokkimestarimerkkisäännötkin muuttuivat tänä vuonna. Lennokkimestarimerkin säännöt muuttuivat siten, että myös maailmancupin osakilpailun voitot ja hyvä sijoitus lopputuloksissa antavat pisteitä. Laitteessa on myös ulkolämpö ja ulkokosteusanturi, joka toimii langattomasti, ja näyttää nämä arvot myös anturin näytössä. Toimikunnalla oli käytössä 18 278 euroa. Suomen ennätyksien säännöt noudattelevat ME-sääntöjä pienin poikkeuksin. Päätoimittaja puuttuu, pohja on valmiina Lennokit.netin sivustolla. Turvallisuusohjeet Lennokkitoimikunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin lennokkikorttia. Radioohjattujen taitolennokkien luokan edustaja on Kimmo Huoviala. Suomen ennätyksen tulee olla vähintään 50% ME:stä. LeT hyväksyy Suomen ennätykset ja Lennokkimestarimerkkianomukset. pailumenestykseen perustuvaa tukea sekä noin 800 euroa vuoden 2005 tukirahoja. Vuonna 2007 jaettiin LeT:in rahat seuraavasti. Jari Lehti toimiston edustajana on jäsen sekä sihteeri. Muutoksia sääntöihin SM-sääntömuutokset valmistellaan lajiryhmissä, toimikunta hyväksyy ne. Nimikin muuttui lennokkiturvallisuusohjeiksi. Vapaastilentäviä edustaa Ossi Kilpeläinen, siimaohjattujen taitolentoluokkaa Lasse Aaltio ja siimanopeus- sekä taistelulennokkien luokkaa Laura Leino. Tänä vuonna sääntömuutoksia tuli vapaastilentävien pikkulennokkien, radio-ohjattujen taito- ja mallilennokkien sekä sähköliidokkien Nordik-luokille. Virtuaalilennokkilehti elää hiljaiseloa, sen laskettiin käynnistyvän jo alkuvuodesta. Ilmoitus ennätyksen syntymisestä tulee tehdä liittoon 120 päivän kuluessa. ei ole kisaaja, muuten osallistumismaksu), Lennokkipäivät 1000 euroa, lajiryhmätuki 1800 euroa, virtuaalilennokki 200 euroa (virtuaalilennokin arkistointi), kilpailutuki 2000 euroa + huippu-urheilutuki 5000 euroa jakautuen F3C MM 1000 euroa, F3B MM 1500 euroa, F1 jun EM 1500 euroa, F1 MM 2500 euroa, F2 racing EM 500 euroa. Lisäksi maksetaan 2000 euroa vuoden 2006 kil- Lennokkiharrastus on kilpailujen lisäksi mukavaa yhdessäoloa. WS9720 säätyttö 34,90 "atomiaikaa" käyvä sääasema, jossa myös sääpoika/säätyttö ilmaisee olosuhteita vaatteita riisumalla/pukemalla. Tallentaa omaan muistiinsa jopa 1750 sarjaa säätietoja (esim tunnin tallennusvälillä 10 viikkoa), josta ne voidaan siirtää PC:lle ja nettiin. Nämä löytyvät SIL:n toimistolta. Siinä nojataan monesti lennokkiturvallisuussuosituksiin. LeT ostaa tuulimittarin, paremmat ajanottolaitteet ja pari megafonia kilpailuihin lainattavaksi. Hallinto 2000 euroa, joukkueenjohtajien tuki 2500 euroa, (400e/jj. Toimikunta haluaa, että kaikki lennättäjät ottavat toisensa huomioon ja noudattavat samalle lennätyspaikalle sovittuja sääntöjä. Turvallisuudesta ei saa missään tilanteessa tinkiä. Ohjeiden tarkoitus on yksinkertainen: lisätä lennokkien lennättämisen turvallisuutta ja ehkäistä onnettomuuksien syntymistä. Saatavana myös "WS9620 Sääpoika" Katso lisätiedot ja muut mallit sekä värit nettisivuiltamme WS3600 sääasema 249 Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi Sääasemassa mm
Helsingin lentokentän ensimmäinen vaihtoehto oli ollut Vanhankaupungin pohjoisosan ranta-alue, joka oli jättömaata. Sopimus on voimassa vuoteen 2034 asti. Kaukainen Helsingin lentokenttähanke tuli sunnuntaipalstalaisten tietouteen vasta siinä vaiheessa, kun kenttähanke oli kariutunut jo toisen kerran. Asumuksina siellä oli jos jonkinlaisia tönöjä saarrettuina peruna-, lanttu-, kaali- ja porkkanapenkeillä. Jokainen hiekanjyvä ja kivi jouduttiin nostamaan kaivannoista käsin. E Joul liikenn tokent reittili kentee sport = Aer myöhe tukset sä 193 mm. Tattarisuon kuivatus oli suuri ongelma rakennusmiehille. Kapea ja poi kärryp telmilt ja avo sutetti Viemä riittää Matku Lapio ja miesvoimat olivat ainoat työkalut alkeellisissa rakennustöissä. Ehdotus kuitenkin hylättiin. Suon kuivatustyöt aloitettiin ripeästi kesällä 1935. Sopimuksessa Helsingin kaupunki sitoutui luovuttamaan 55 hehtaaria 99 vuodeksi valtion käyttöön. Malmin lentokentän historian alkuvaiheet TEKSTI PENTTI SALMINEN KUVAT FINAVIA TATTARISUON SUMUT JA HUURUT ILMAILU julkaisee historioitsija Pentti Salmisen artikkelisarjan Malmin lentoaseman värikkäästä historiasta. Suon ympäristö oli tarkoitettu alunperin harrasteviljelmiin eikä alueella ollut asemakaavaa. Toinen vaihtoehto oli Tuomarinkylän pellot, kaukana vaatimattomasta pääkaupungista. Malmilla oli työttömiä kortistossa noin 2500-3000 miestä. Päättäjien agraariväki vastusti hanketta ja seurasi taas hylkäys. Joku kaupungin päättäjistä huomasi Tattarisuon Malmin laitamilla. Muutama öljy-, tai karbiidilamppu tuikki siellä täällä urheiden "sunnuntaipalstalaisten" taistellessa tiluksellaan luontoa vastaan. Asemakaava vahvistettiin. Alue tunnettiin hyvänä viljelymaana. T Jerusa Sillois seen v nopeu koneis Upeat Oli laatuis osallis vieras "Auto Lisäks Lento saksal sa sää König liiniin Juuri k 42 ILMAILU. Työvoima oli siis halpaa, miltei ilmaista. Malmin lentokentän salaojat rakennettiin käsipelein. Kenttäasia lyötiin lukkoon kiireesti ennen kuin valituksia tuli. Ensimmäisessä artikkelissa käydään läpi Tattarisuon alueen historiaa ja sota-aikaa. nnen lentokenttää Tattarisuo oli ympäristönsä pimein, sumuisin ja huuruisin paikka. Salminen on entinen aktiivilentäjä ja ohjannut muun muassa Suomen Laskuvarjokerhon Twin Otteria
Liikenteen aloitti ruotsalainen AB Aerotransport = ABA. 4-4,5 km., jo- Matkustajaliikenne alkoi 1936 aen n Joulukuun 16. Pohjois-Suomen pommituksissa viholliset käyttivät Laatokan Karjalan ja Äänislinnan kenttiä, tai ehkä vieläkin pohjoisempia korpikenttiä. Jermatsenkov. 60 paikkakuntaa sai kokea terroripommituksien raakuuden. Lisäksi tuli vielä Kotly Inkerinmaalla. Vihollinen näytti teoillaan, ettei se kunnioita minkäänlaisia kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja, joita se itse oli ollut neuvottelemassa ja vahvistamassa allekirjoituksineen (Kansainliitto). Näistä tukikohdista lähtivät Etelä- ja Varsinais-Suomeen suunnatut pommituslennot aina Vaasaa myöten. ensimmäinen "Autogiro", joka ihme kyllä pysyi ilmassa. Laivaston ilmavoimien komentajana toimiV.V. Sillä tehtiin muun muassa tiedustelulentoja. ILMAILU 43. Päivä oli 19. Tieto Helsingin lentokentän lopullisesta sijainnista ei ollut kulkeutunut viholliselle, koska se pommitti Helsingin lentokentän kakkosvaihtoehtoa eli Tuomarinkylän peltoja. Juuri kun kaikki näytti lupaavalta sodan- Tuttu Malmin vierailija Pentti Salmisen albumista: Bristol Blenheim. Aeron Junkers Ju-52 -koneet liittyivät myöhemmin mukaan, kun kellukevarustukset oli vaihdettu pyöriin. Koneen kotipaikka oli Kauhavan kenttä. Talvisodassa se näytteli tärkeää roolia. Vuodenvaihteessa 1937 avattiin reittiliikenne Malmi-Turku-Tukholma. Koneet olivat lähtöisin pääasiallisesti Leningradin ympäristön kentiltä. Kuva Pentti Salmisen arkisto. iin ri Kapearaiteinen "rillirata" risteili pitkin ja poikin suota. Lapiomiehet, hevoset ja kärrypelit tuntuivat sopivimmilta yhdistelmiltä hyllyävällä nevalla. Portit maailmaan olivat avattu. päivänä 1939 järkyttivät sivistynyttä maailmaa ja ennen kaikkea suomalaisia. Arvion mukaan käytössä oli n. Ensimmäisenä päivänä vihollinen pommitti mm. Sopimuksen mukaan Neuvostoliitolla oli oikeus käyttää näissä valtioissa olevia lentokenttiä yhteistä vihollista vastaan. Kansainliitto oli voimaton! hellä Harjumaalla. Matkaa on sinne Malmin kentältä n. Ensimmäisenä päivänä n. joulukuuta 1939. Arviolta 140 konetta moukaroi siviiliasutuskeskuksiamme ja uhreja tuli paljon. Malmin kenttä edelleen pimeä ja huuruinen Malmin lentokenttä oli edelleen yhtä pimeä ja huuruinen kuin ennenkin. Paldinskin alueella Klooga ja Laokula, Haapsalun lähellä Ridalan Sinalepa, lisäksi Saarenmaan etelärannalla oli Kuresaare. Silloisilla liikennekoneilla piti matkustamiseen varata runsaasti aikaa, sillä koneiden nopeudet olivat vaatimattomia nykyisiin koneisiin verrattuina. Vihollisen tukikohdat lähellä Neuvostoliitto oli solminut ystävyys- ja avunantosopimuksen Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Neuvostoliitto kiirehti miehittämään Viron lentokentät ilmavoimiensa käyttöön. (Eevald Laasi. Lentokenttiä oli Virossa mm. Kuvassa Suomen ensimmäinen WestlandLysander, joka vieraili Malmillakin jatkuvasti. Sotahistoriallinen Aikakausikirja 11 v 1992). Salaojituksella ja avoviemäreillä suon laidoissa vesi juoksutettiin Långinojan avulla Vantaaseen. Viemäristö on edelleen käytössä ja vettä riittää. tuulet alkoivat puhaltaa Euroopassa. Mainitaan toimintaa olleen Kuusikun ja Kehtnan kentillä Raplan lä- Upeat kentän vihkiäiset 1938 Oli juhlan vuoro! Oloissamme ainutlaatuiseen tilaisuuteen lentonäytöksineen osallistui 25 000 henkilöä, joista 2000 kutsuvierasta. Vihollinen pudotti arviolta 105 sotapäivän aikana 55 000 räjähde- ja yli 41 000 palopommia 690 paikkakunnalle. Lentoliikenne vilkastui huomattavasti saksalaisen Deutsche Lufthansan avatessa säännölliset lentovuoronsa Helsingistä Königsbergiin, ja myöhemmin aina Berliiniin asti. Viipuri, Kouvola, Lappeenranta, Riihimäki, Lahti, Kuopio, Oulu ja monet muut sisämaan kaupungit ja kauppalat, jopa yksittäiset asutukset saivat kokea myös sodan terroripommitukset. Puolessa välissä 1937 oli jo 14 aikataulunmukaista lentoa mm. Helsinkiä, Pasilaa, Santahaminaa, Tikkurilaa, Malmia,Viipuria, Ensoa, Lahtea, Hankoa, Kotkaa, Kaipiaista, Kemijärveä, Kittilää, Imatraa, Kiviniemeä, Petsamoa, Valkjärveä, Vuoksenniskaa ja Nuijamaata. päivänä 1936 matkustajaliikenne aloitettiin Helsingin Malmin lentokentältä. Lisäksi oli taitolentoa ja yleisölennätyksiä. 200 konetta (lukumäärä viittaa sodan loppuaikoihin). Esittelyssä oli mm. Surmansa sai 956, vaikeasti haavoittui 540 ja lievästi 1 300 henkilöä. Talvisota syttyi 1939 Pommitukset siviilikohteisiin marraskuun 30. Tukholmaan ja Varsovan kautta aina Jerusalemiin asti (puolalainen LOT- yhtiö)
Sillä oli käytössään kuusi kaksipaikkaista Riponkonetta, jonka matkanopeus oli vain 150 km/h. Merivoimille alistettiin lentolaivue 36, jonka tukikohta oli Vuosaaren Kallvik. 17 kaukotoimintakonetta. Myös oli 1 moottorisia, aaltopeltisiä "Junnuja", jotka sopivat sairas- ja huoltokuljetuksiin. Mm. Lisäksi oli Fokker C X -yhteistoimintaja tiedustelukoneita. Yhteensä koneita oli 119. (Helsinki-Malmin lentoasema 1938-1988). Lentolupakirjan hän suoritti 1969. Sotahistoriallinen aikakausikirja 25.). Kuva Mikko Sokero. sin Jukan". Ne olivat uusia, mutta hitaita. Malmin lentokentän käyttö lisääntyi,kun laivue sai käyttöönsä sotasaaliina saadun SB-2 pommikoneen (Tupolev 2). Eskola suoritti kuvauslennot aina saman miehistön kanssa. Bristol Buldog oli jo hidas ja vanhentunut, puhumattakaan toisista konetyypeistä, joita meillä riitti. Meritiedustelussa käytettiin yksimoottorisia Fokker CV, ja Riponeita, mutta hitautensa vuoksi ne olivat jäämässä unholaan. Kone kuvasi reitillä Karjalan Kannasta, Aunusta, Suomenlahden pohjukkaa, (erityisesti Leningradin satama-alueita ja Kronstadin laivastotukikohtaa), Laatokan koillis- ja itäpuolta, Petroskoin suuntaa, Immola-Joensuuta, Lahdenpohja-Immolaa ja Porajärven suuntaa. Tiettävästi ainakin autonkuljettajia on vielä elossa. Suom kulje on eh tiedo Toim vuot halu Yhte kopt uusin ilmamikä 44 ILMAILU. Se oli vahvarakenteinen, nopea ja sillä oli hyvät lento-ominaisuudet. Ruotsalaiset lähettivät myös PohjoisSuomen vahvistukseksi laivueen Gloster Gladiator ja Hawker Hart -hävittäjiä ohjaajineen. Kone teki pitkän ja ansiokkaan uran Suomen Ilmavoimissa kolmen sodan ylitse ja pitkälti sen jälkeenkin. Jatkuu seuraavassa ILMAILUSSA. ten väärinkäsityksestä ei voinut olla kysymys. Laivue menetti talvisodassa kaksi konetta. Blenheim oli hyvä tiedustelu- ja pommikone silloisessa maailmassa. He vastasivat Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta, lähinnä Sallan ja Kuusamon alueista. Lisäksi vahvuuteen kuului kaksimoottorinen Avro Anson, joka sopi hyvin monimoottorikoneiden tyyppikoulutukseen ja yksi sotasaaliina saatu SB-2. (Carl-Fredrik Geust. ruotsalainen kreivi Eric von Rosen osallistui Talvisotaamme tuoden tullessaan oman koneensa, 2-moottorisen kuljetuskone Douglas DC-2 "Hans- M Patria Halliss kolmes Kuva P Poliittista uhkapeliä Viimeisen tutkimuksen mukaan kapteeni Armas Eskola suoritti 15 valokuvauslentoa Neuvostoliiton alueella ennen Talvisotaa. Ruotsin monipuolinen apu oli tuiki tärkeää. (Sotamuseon laatima karttapiirros). Helposti se pääsi vihollisesta eroon syöksymällä edellyttäen, että korkeutta oli riittävästi. 6-8 km korkeudelta. Sotakoneita ei Malmin kentällä liiemmälti näkynyt muutamaa Lentorykmentti 2:n Fokker D.XXI, Tuiskua ja Smolikia lukuunottamatta. Suomalaiset saivat hankituksi ulkomailta vielä parin lentueen verran Gloster Gladiator hävittäjiä. K Ilmavoimiemme koneet Talvisodassa 36 hävittäjää. Sota-aikana hän työskenteli apumekaanikkona Aerolla. Arvokas lahja silloin, kun apua todella tarvittiin. Lisenssivalmistusta ei ehditty aloittaa Tampereen lentokonetehtaalla. Meritiedustelu jäi Riponien varaan. Bristol Blenheim pommi-, tiedustelu- ja valokuvauslentoja varten. Bristol Blenheimeja oli tilattu Englannista 10 koneen sarja jo ennen Talvisotaa. 12 miehistöä oli koulutettu niihin. Lisätilauksena Englannista oli vielä 2 x 12 koneen sarjaa. Malmin historiikkisarjan on kirjoittanut malmilainen Pentti Salminen. Kuvauslennot tehtiin 21.4.-29.8.1939 välisenä aikana Bristol Blenheimilla Malmin lentokentän rakennusmiehistä aika lienee jo jättänyt. Etelä-Afrikka avusti Suomea talvisodassa lähettämällä 25 uutta Gloster Gauntlet harjoitushävittäjää (täysin vanhentunut konetyyppi jo silloin.), sekä mm. Fokker D.XXI ja Gloster Gladiator olivat ainoat torjuntakelpoiset hävittäjäkoneemme. Taisi Malmilla käydä muutama Lentorykmentti 4:n Bristol Blenheim pommittajakin. sokeria ja brändyä
Nyt eletään pian vuotta 2008. Vuonna 1985 varmasti uskottiin, että kopteri on käytössä nimensä mukaisella N vuosikymmenellä. Yhdysvaltojen AH-66 Comanche -taisteluhelikopteri haudattiin vähin äänin, vaikka siihen oli upotettu miljardeja dollareita. Sittemmin vauhti on hiipunut, kun kopteriin on sovitettu monimutkaisia sähköisiä järjestelmiä ja jatkuvat muutokset ovat sotkeneet kokoonpanoa. ILMAILU 45. Sinänsä NH90:n kehittäminen käynnistyi vauhdikkaasti. joisloster ä ohmen n ja mailGla- Kopterihankinnan loster oiset oli jo kaan riitti. Muutama kopteri on sentään toimitettu Saksaan ja Ruotsiin. Toimitukset ovat jo kolme vuotta myöhässä ja kukaan ei halua kertoa, mistä se johtuu. intautta iihin. Millainen ilma-alus oikein on kyseessä ja mikä meni pieleen? H90 on lyhenne. Englanti, Saksa, Italia, Ranska ja Hollanti päättivät kehittää keskiraskaan kuljetushelikopterin korvaamaan vanhenevaa kalustoaan. Suunnittelun alettua 1993 ensimmäinen prototyyppi nousi ilmaan jo joulukuussa 1995 tosin ilman fly-by-wire -ohjausta. Kyseessä oli erittäin kunnianhimoinen hanke. NH90:n syntysanat lausuttiin lähes neljännesvuosisata sitten vuonna 1985. Kuvassa yksi jo valmistuneista kolmesta talvisessa auringonvalossa. Vuonna 1992 perustettiin tuotantoa varten NH Industries, jonka osakkaiksi tulivat italialainen Agusta, Eurocopter France, Eurocopter Deutschland sekä Stork Fokker Hollannista. Samana vuonna allekirjoitettiin sopimus NH90:n kehittämisestä ja rakentamisesta osallistujavaltioiden kanssa. Kopteri päätettiin rakentaa kokonaan komposiittimateriaaleista. Joskus projekti yksinkertaisesti osoittautuu mahdottomaksi toteuttaa järkevällä hinnalla. Lisäksi sen ohjausjärjestelmäksi valittiin täysin sähkövälitteinen ja tietokoneohjattu flyby-wire. Englanti kuitenkin vetäytyi hankkeesta jo vuonna 1987. Kukaan ei enää hämmästykään myöhästelyistä. Blenvausuului sopi ikouB-2. Kuva Patria. Suomen kuljetushelikopterihankinta on ehditty nimetä tiedotusvälineissä farssiksi. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Eurofighter Typhoon tai Airbus A380. Tuotteet ovat muodostuneet niin monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi, että projektihallinta pettää helposti. Kyseessä on nykyiselle ilmailuteollisuudelle tyypillinen ilmiö. ttoriitaulaan. Monikansallisuus ei helpota asioita. Se tarkoittaa NATO Helicopter for the 90s eli NATO-helikopteri 90luvulle. Molemmat edustavat kokonaan uutta helikopteritekniikkaa. "JunuljeSA. MONET KIEMURAT Patria kokoaa NH90-helikopterit Jämsän Hallissa. TEKSTI TEro TUoMINEN a a. kaan odan vokas ittiin. Yhteiseurooppalainen NH90kopteri edustaa kuitenkin uusinta teknologiaa
Hintaa operaatiolle kertyisi 3-4 miljoonaa euroa. Kuva Puolustusvoimat. Kop jektior esiselv puun kunta 46 ILMAILU. Mikäli NH90-toimitukset viivästyvät edelleen tai kauppa jopa perutaan, on kuitenkin mahdollista että kolme jäljellä olevaa konetta peruskorjataan Venäjällä edes jonkinlaisen toimintakyvyn takaamiseksi. NH90-hankinta onkin ensisijaisesti suunniteltu tuomaan kuljetuskapasiteettia valmiusprikaateille. Maailmalla koptereihin suhtaudutaan eri tavalla kuin pienessä Suomessa. Pääkalustona oli siirtohetkellä seitsemän Mil Mi-8 kuljetuskopteria. Muut on siirretty museoihin ja opetusvälineiksi. strategista iskua kriittisiin siviili- ja sotilaskohteisiin. Mikäli vastustajan erikoisjoukkojen toimintaan halutaan nopeasti reagoida, helikopteri on ainoa mahdollinen kuljetusväline. Raha ei ole asiassa kynnyskysymys, sillä budjetoituja varoja säästyy koko ajan, koska olemattomalla NH90kalustolla ei lennetä. Operaatiota edeltäisivät voimakkaat ilmaiskut, ohjushyökkäykset ja erikoisjoukkojen toiminta puolustuksen lamauttamiseksi. Joulukuussa 2006 Saksan armeija vastaanotti ensimmäiset kolme kopteria. Kopterit kuuluvat nykyarmeijaan Tarve helikoptereiden käyttöön Suomenkin Puolustusvoimissa on itsestään selvä, mikäli vertailukohteita etsitään maailmalta. Taiste Tuotantomallin proton ensilento tapahtui toukokuussa 2004. Vuonna 1997 kopteritoiminta siirtyi maavoimille ja siellä Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonalle. Niissä kumppanimailla on usein käytössään runsaasti kopterikalustoa. A sen va meijan kyseis mutta Erity laidall hinna vaan p lopult itse vu tutkim heittim tehokk Täm killä 7 NH90 Horne kalline teessa Ole sessa vähint ilmato tumisa varsin vesittä Kulj nittu 3 raham saavut kykyyn panssa kohdi Yhteis NH90 voidaan aseistaa kahdella konekiväärillä, joita voidaan käyttää omasuojana maahanlaskuissa. Nykyisin suurimpana sotilaallisena uhkana pidetään ns. Jälkimmäinen toiminta on ollut pienimuotoista jo kalustomäärän tuomien rajoitusten vuoksi. Yhden kopterin peruskorjaukseen kuluu noin neljä kuukautta. Tätä kirjoitettaessa asiasta ei ole vielä tehty päätöstä. Kaaviokuva NH90:n avioniikasta ja tietokoneista. MFD tarkoittaa ohjaamon monitoiminäyttöä. Luonnollisesti koptereita voidaan käyttää myös kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa ja virkaavussa siviiliviranomaisille. Hal teossa prikaa miehe 20 ko kovin liin tap aina h olisi k maan Len keskit kopter lasta e taan le Stra olleet si Tshe käynn laskeu purka Alun kuljetu reita. Ratkaisuksi luotiin ns. Esimerkiksi Los Angelesin poliisilaitoksella 26 helikopterin laivasto. Kuva NHI. Uutta ajattelua kopterien käytöstä Vaikka NH90-hankinnan perussyynä voidaan pitää Mi-8-kaluston tuloa käyttöikänsä päähän, taustalla on myös kokonaan uusi operatiivinen ajattelu Suomen puolustamisesta. Niiden palvelusaikaa on jatkettu vuoden 2007 loppuun asti. Koulutusta varten oli kaksi kevyttä Hughes 500 kopteria. Lisäksi HS-13 on suojarasvattuna varastossa. Viime vaiheessa lentokunnossa on ollut enää kaksi kopteria: HS-11 ja HS-14. Mi-8 on kunnostautunut myös meripelastuksessa ja muissa siviilipuolen avustustehtävissä. Tulevaisuudessa NH Industries NH90 korvaa vuodesta 1973 asti käytössä olleet Mi-8-kopterit, joita on ollut kaikkiaan kymmenen. Perinteistä rintamasotaa ei nähdä todennäköisenä. Kuvassa aseen malliasennus oviaukossa. Koptereita on tarvittu myös harjoiteltaessa kansainvälistä toimintaa kuten rauhanturvaamisoperaatioita. Niiden tehtävänä on voimannäyttö ja nopeat, kauas ulottuvat hyökkäykset. valmiusyhtymät, joiksi valittiin Porin, Karjalan ja Kainuun prikaatit. Vuosien varrella sotilashelikoptereita on meillä käytetty kuljetuksiin, laskuvarjopudotuksiin ja myös maahanlaskuihin. Järjestelmä tarjoaa monipuolista tietoa lentäjille ja automatiikka mahdollistaa keskittymisen tehtävään. Tokion poliisilla on puolestaan EH101-koptereita, joita pidettiin liian raskaina ja kalliina Puolustusvoimillemme. Suomessa Ilmavoimat aloitti operoinnin Mil Mi-1 helikoptereilla vuonna 1961. Strateginen isku tähtäisi esimerkiksi pääkaupungin ja muutamien muiden keskeisten kohteiden miehittämiseen. Pyöriväsiipiset kuuluvat armeijoiden varustukseen kaikkialla, vaikkei niitä varsinaiseen taistelutoimintaan käytettäisikään. Mi-8 on ollut luotettava työjuhta mutta se edustaa 60-luvun itäteknologiaa. Tällaista uhkaa vastaan perinteinen armeijamallimme katsottiin tehottomaksi
Norjan ja Suomen puolustusministerit ilmoittivat NH90:n valinnasta 13.9.2001 ja toimitusten piti suunnitelmien mukaan käynnistyä 2004. Erityisesti puoluekentän vasemmalla laidalla taistelukoptereissa hirvitti kovan hinnan ohella niiden sotaisa imago. Lentävä kalusto voidaan luonnollisesti keskittää painopistesuunnalle. Kuljetuksia suojaamaan kehitettiin erityisiä taisteluhelikoptereita, jotka tulivoimaisilla gatling-konekivääreillä ja raketeilla turvasivat maahanlaskualueet. Myös Apache-taistelukoptereita siirrettiin lähialueille, mutta niitä ei serbien vahvan ilmatorjunnan pelossa uskallettu käyttää. Ajatus nostatti voimakkaan poliittisen vastustuksen. Hanketta koitettiin armeijan suunnalla pehmentää nimeämällä kyseiset lentolaitteet saattohelikoptereiksi, mutta asia oli luonnollisesti sama. Kosovon sodassa 90-luvun lopussa NATo pyrki ajamaan serbit alueelta. Taistelukopterit ammuttiin alas Hallituksen puolustuspoliittisessa selonteossa 1997 edellytettiin kultakin valmiusprikaatilta yhden komppanian eli noin 120 miehen ilmakuljetuskykyä. Neljän maan yhteishankinnan etujen toteutuminen jäi hieman toiveajatteluksi. Vietnamissa toimi sodan aikana kaikkiaan noin 12 000 helikopteria. pääkesOpeiskut, toi. Vietnamissa kehitetyt taistelukopterit saivat aseikseen ohjukset. Alun perin tarkoituksena oli hankkia kuljetuskopterien suojaksi taistelukoptereita. Kaksilapaisella roottorilla varustettu, ilman ovia lentävä UH-1 Huey muodostuikin eräänlaiseksi Vietnamin sodan symboliksi. Oletettavaa kuitenkin on, että strategisessa iskussa erikoisjoukot on aseistettu vähintäänkin olkapäältä ammuttavilla ilmatorjuntaohjuksilla. Horneteilla pystyttäneen turvaamaan paikallinen ilmaherruus maahanlaskukohteessa. Silloin 15 kopterilla voitaisiin siirtää parisataa sotilasta esimerkiksi Säkylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Amerikkalaiset siirsivät tukikohdistaan koptereilla joukkoja toiminta-alueille. Niistä menetettiin yli 5000. Kovaan poliittiseen kädenvääntöön asiasta ei lopulta ajauduttu. Helikopterin uudeksi rooliksi tuli panssarintorjunta. Marraskuussa 1999 yhteinen Nordic Standard Helicopter Programme -tarjouspyyntö lähti viidelle valmistajalle: Boeing, EH Industries, Eurocopter, NH Industries ja Sikorsky. Monet pitävät rahamäärää suhteettomana koptereilla saavutettavaan sotilaalliseen suorituskykyyn. Edullisemman hinnan lisäksi uskottiin, että vain useamman maan hankinnat yhdistämällä on perusteita rakentaa paikallinen kokoonpanolinja. n araksi. Norja etsi merikäyttöön soveltuvaa kopteria uusille fregateilleen. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, että pelkillä 7,62 mm konekivääreillä varustetut NH90-kopterit ovat erittäin haavoittuvia. Valinta päätyi suureen kolmimoottoriseen EH101:een. Kylmän sodan aikana länsivallat pelkäsivät Neuvostoliiton massiivista hyökkäystä Euroopassa. Korean sodan aikana ne kunnostautuivat erityisesti haavoittuneiden evakuoinneissa. Kuljetushelikopterien hinnaksi on mainittu 350 miljoonaa euroa. Laivan hangaarin pieni koko asetti rajoitteensa valittavalle tyypille. Niinpä laskeutumisalue on valittava tarpeeksi kauaksi varsinaisesta kohteesta, mikä tehokkaasti vesittää nopean siirtymisen ideaa. Samaten säästöjä odotettiin huollosta ja koulutuksesta. Tarjoukset saatiin vastaavasti kuudesta kopterista: CH-47 Chinook, EH101 Merlin (nykyisin AW101), AS532U2 Cougar Mk.2 ja Mk.3, NH90 ja S-92. NH90 sopi norjalaisille, mutta luonnollisesti NATO Frigate Helicopter -versiona (NFH), joka eroaa järjestelmiltään merkittävästi taktisiin kuljetuksiin tarkoitetusta Tactical Transport Helicopterista (TTH). Tätä varten NH90-kopterit ostetaan: kuljettamaan nopeasti joukkoja taistelukentälle. Koneet ovat jo palveluskäytössä. Kun samaan aikaan ajettiin alas panssariprikaatin toimintaa, koptereihin kohdistunut arvostelu vain kiihtyi. koiista s- syynä käytokomen a uhriittiteistä isenä. Tammikuussa 1998 eduskunta hyväksyi 2,2 miljardin markan ti- a n- lausvaltuuden osana valmiusyhtymien 6,1 miljardin kokonaistilausvaltuutta. Lentäjiä ja lentomiehistön jäseniä kuoli lähes yhtä monta. Varsinaisissa taisteluoperaatioissa helikoptereita käytettiin laajamittaisesti ensimmäisen kerran Vietnamin sodassa 60- ja 70-luvuilla. ymät, nuun mankkätoiheliusväisesti eettia opteväliirka- Yhteispohjoismainen hanke Kopterien hankintaa valmisteleva projektiorganisaatio sai tehtäväkseen laatia esiselvityksen asiasta vuoden 1997 loppuun mennessä. Tavoitteena tuolloin oli toimitusten alkaminen Suomeen vuonna 2003, jolloin operatiivinen käyttö olisi voinut käynnistyä vuonna 2005. Vuonna 1998 hanke muuttui pohjoismaiseksi kun Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi päättivät hakea suuruuden ekonomiaa yhdistämällä samaan aikaan ajankohtaiset helikopterihankintansa. Kyseessä olikin toiminta, johon on varaa vain suurvallalla. Nyt hankittavat 20 kopteria eivät tietenkään mahdollista kovin laajoja operaatioita. Aiemmin neuvostoliittolaiset olivat Afganistanissa joutuneet rajoittamaan kopterien käyttöä sissien saatua amerikkalaisilta olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia. H Kopterit sodassa ILMAILU 47. Kuva Eurocopter. elikoptereita käytettiin sotatoimissa jo toisessa maailmansodassa. Mikäli normaaliin tapaan vajaa kolmasosa koptereista on aina huollossa, kullakin valmiusprikaatilla olisi käytössään vain viisi kopteria eli ilmaan saataisiin 70 taistelijaa. Strategisissa iskuissa ovat lentokentät olleet aina ensisijaisia kohteita. Tanskalaiset etsivät meripelastuskopteria, jonka sisällä on seisomakorkeus. Toisessa Persianlahden sodassa Apache-koptereiden massamainen käyttö koki takaiskun, kun irakilaiset onnistuivat kännyköillä koordinoidulla jalkaväen tulella torjumaan hyökkäyksen. Välineeksi otettiin ilmapommitukset. Puolustusvoimat päätyi itse vuonna 2004 niin sanotussa iskukykytutkimuksessa pitämään raskaita raketinheittimiä taisteluhelikopteria kustannustehokkaampana järjestelmänä. Haussa oli 50-100 kappaletta 9-15-tonnisia helikopteria. Esimerkiksi Tshekkoslovakian miehitys vuonna 1968 käynnistyi kun venäläisiä kuljetuskoneita laskeutui Prahan lentoasemalle ja niistä purkautuneet joukot valtasivat kentän. Ruotsi tuli mukaan myöhemmin
Näin jokainen NSHP-maa päätyi käytännössä erilaiseen ratkaisuun, vaikka NH90:n ostajilla toteutuikin mm. Matkustamon mitat ovat 4,8 x 2,0 x 1,58 metriä. Tähän pitäisi päästä 2,5 huoltotunnilla lentotuntia kohden. Patria valmistaa perärungot, rampit ja ovet osana NHI:n lupaamista vastakaupoista. NH90 uusinta ja parasta Aikatauluongelmista huolimatta NH90 on ollut kaupallinen menestys. Kopterissa on estevaroitusjärjestelmä ja kaapelileikkurit eturungon ylä- ja alapuolella. Myös moottorit kootaan Suomessa. Lähtöluotettavuuden ja turvallisuustason piti olla parempi kuin kopterityypeillä, jotka oli tarkoitus korvata NH90:llä. Ruotsalaisista matkustamon 155 sentin korkeus oli kuitenkin liian pieni. Niinpä NHI räätälöi heille aivan oman NH90S-version (Ruotsissa HKP 14), jonka matkustamossa on 182 sentin seisomakorkeus. Samaten purkaminen kohteessa tapahtuu nopeasti. Ohjaajilla on neljä tai viisi isoa monitoiminäyttöä. Keskimmäinen näyttö on valinnainen varuste. Moottorien pakokaasut hajotetaan lämpöön hakeutuvin ohjusten harhauttamiseksi. Sivuilla on kaksi suurta liukuovea. Kuva AgustaWestland. NH90 enimill asenta Monipuolinen omasuoja Lentäjiä ja kriittisiä järjestelmiä on suojattu kevlar-panssaroinnilla. Ne ovat pienempiä kuin NH90. Toisaalta jos kopteri ammutaan alas, kerralla kuolee vähemmän taistelijoita. Viidennen saa optiona. Lisätietoa ympäristöstä tarjoaa Honeywell Primus -säätutka. Yksi kerrot vimm monim konais tajan t tiettyjä gon o laeroje Euro ajatus kotiin NH90 tuurit tapaht jäljess Suo seen e hankin Ilmavo tietota teista. Ahola Suurin toimintapaino Suurin matkanopeus Taloudellinen nopeus Nousunopeus Toimintasäde (2000 kg kuorma) Toimintamatka Siirtolentomatka Toiminta-aika Kuljetuskyky Suurin jatkuva teho Roottorin halkaisija Pituus Leveys Korkeus Miehistö Kuljetuskyky 10 600 kg 305 kmh 260 kmh 8,7 m/s 300 km 800 km 1200 km 4,5 h 2500 kg 2 x 1560 kw 16,3 m 16,11 m 4,52 m 5,4 m 2 16/20 miestä Miksi viivästys Ensimmäinen Suomeen tarkoitettu NH90-kopteri lensi Ranskassa jo syyskuussa vuonna 2004. Avioniikka on Thalesin valmistamaa ja se liittyy MIL STD -digitaaliseen tietoväylään. Nivelöinti on elastomeerinen. Monimutkaista tekniikkaa NH90:n runko on kokonaan komposiittimateriaalia (hiilikuitua ja nomexia). Nopea laskeutuminen, taistelijat ulos ja kiihdytys takaisin taivaalle. Tavoitteena on yli 97,5 prosentin luotettavuus. Kyse on kuitenkin kopterista, jonka tarkoituksena on kuljettaa parikymmentä sotilasta kohteeseen. yhteinen kokoonpanolinja Patrialla Suomessa. Vietnamissa Huey oli tällainen taksi, nykykoptereista termi sopii hyvin BlackHawkiin. Kahdelle Rolls-Royce Turbomeca RTM 322-01/9 -moottorille on hiekkasuodattimet ilmanottoaukoissa. Vaihteisto toimii 30 minuuttia kuivana, mikäli osuma aiheuttaa öljyvuodon. Ohjaamossa on luonnollisesti paikat kahdelle lentäjälle, mutta NH90 voi toimia IFR-olosuhteissa yhdenkin pilotin ohjaamana. Tilauksia on kaikkiaan 495 ja lisäksi tilausvarauksia 60 kopterista. Ulospäin NH90 kommunikoi Link 11 -tietovuon kautta. Nyt linjalta on valmistunut useita helikoptereita, mutta niitä ei ole luovutettu käyttäjälle, koska suomalaista sotilasilmailuviranomaisen tyyppihyväksyntää ei ole saatu. Van anythi ykkös heliko että fly linen sessa s Ylei on en tööno NH mie törm mat ote ase nek 48 ILMAILU. Oviaukkoihin tai ikkunoihin voidaan kummallekin puolelle sijoittaa konekivääri. Fly-by-wire-ohjauksen osana on neliakselinen autopilotti (mm. Mittaripaneelissa on neljä suurta nestekidenäyttöä. Kopterin muotoilulla on pyritty pienentämään tutkaheijastuksia, mutta mitään stealthkonetta helikopterista ei voi tehdä. Se on suunniteltu suojaamaan maahansyöksyssä kopterissa olijoita. Kopterissa on Microturbo APU-maavoimalähde, joka helpottaa operointia maasto-olosuhteissa. Kopterin tietokoneet tarkkailevat toimintaa ja ilmoittavat huollon tarpeesta. Roottorinapa on valmistettu titaanista. Myös istuimet vaimentavat törmäysiskuja. Suomelle kelpasi matalampi vakiokopteri. Omakonetunnuslaite (IFF) on osa suojaa. NH90:ssä on myös EADS:n valmistama tutka- ja lasermittauksen paljastava elektronisen sodankäynnin järjestelmä soihtuineen ja silppuineen. NH90 pystyy leijumaan yhdellä moottorilla, mikä parantaa merkittävästi turvallisuutta. Valinnaisena varusteena on peräramppi, jonka hyödyllisyyttä rajoittaa matalalla oleva perärunko. Amerikkalaiset käyttävät tällaisesta ilma-aluksesta termiä "battlefield taxi", taistelukentän taksi. Vikaantumisväliksi (MTBF) on määritelty 4 tuntia. Ohjaajalla on käytössään Thales Topowl -kypäränäyttöön liitetty lämpökamerakuva ja valonvahvistin. Suunnistusjärjestelmään kuuluu differentiaaliGPS, inertiajärjestelmä sekä digitaalinen Eurogrid-kartta. Lisäksi NH90 on varustettu jäänpoistojärjestelmällä. Ruotsi ja Suomi päätyivät NH90 TTH -versioon. leijunta-automatiikka), joka vapauttaa lentäjät paremmin seuraamaan tehtävää. Miten hieno ja monimutkainen laite siihen tarvitaan. Lavat ovat komposiittirakennetta. Hankkeen viivästyminen varmasti selittyy todennäköisesti juuri suurista vaatimuksista, jotka tyypille asetettiin. Sitä on myyty Ranskaan, Saksaan, Hollantiin, Portugaliin, Suomeen, Ruotsiin, Kreikkaan, Omaniin, Australiaan, Uuteen Seelantiin, Espanjaan ja Belgiaan. Suomessa koottu kopteri nousi ilmaan Hallissa kesällä 2005. Lisävarusteena saa infrapunahäirintälaitteen, jonka pulssimainen lämpösäteily sotkee ohjusten hakupään toimintaa. NH90:n suunnittelun lähtökohtana oli toimintakyky myös huonoissa sääolosuhteissa niin päivällä kuin yölläkin
NH90:ssä on ensimmäistä kertaa helikopterissa sekä komposiittirakenne että fly-by-wire -ohjaus. - NH90:n hinnalla olisi saanut 60 venäläistä Mil Mi-17 -kopteria. Utissa helikopteripataljoona odottaa koptereitaan jo neljättä vuotta.Uudet hienot hallit ovat olleet pitkään valmiina. Myös komposiittirungon ongelmista ja sen huonosta lämpötilaerojen sietokyvystä on huhuttu. Tätä kirjoitettaessa jatkoneuvottelut ovat käynnissä, mutta sitä, mistä neuvotellaan ei kerrota julkisuuteen. Kuva Puolustusvoimat. Sanktiot puuttuvat Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa valmistaja NH Industries on jo maksanut Suomelle korkeimman mahdollisen sopimuksen edellyttämän viivästyskorvauksen, 16 miljoonaa euroa. Alkuperäinen sopimus ei ollut kovin kaksinen. NHI on tarjonnut Suomelle varustukseltaan osittain riisuttuja koptereita, jotka myöhemmin saatettaisiin tilauksen mukaiseksi. Pilotit pitävät taitojaan yllä Hughes-kalustolla mutta värväysongelmat vaivaavat yksikköä pääkaluston edelleen puuttuessa. Se vastaa suunnilleen yhden kopterin hintaa. Uskottavimmissa puhutaan ongelmista integroida monimutkaiset järjestelmät toimivaksi kokonaisuudeksi. Tuotantokulttuurit Ranskassa ja Saksassa ovat kovin erilaisia, tiivistää Ahola vierailujensa kokemuksia. Loput kuusi olisi saatu ensi vuonna. Vastuuta siirrettiinkin takaisin Ilmavoimille, jossa Hornetien peruina oli tietotaitoa juuri tämän tyyppisistä projekteista. perinteistä tekniikkaa, mutta niidenkin alkutaipaleella oli murheita. Muutoksia tapahtuu paljon ja dokumentaatio laahaa jäljessä. Entinen Ilmavoimien komentaja ja puolustusministeriön kansliapäällikkö Matti Ahola on mies, joka tietää yhtä ja toista sotilasilma-alusten ostamisesta. minai- NH90 kuljettaa istuinjärjestelystä riippuen enimillään 20 taistelijaa. Kuva NHI. suoterin mään althootpöön si. - Oman haasteensa tuo monikansallisuus. Istuimet ovat törmäysenergiaa vaimentavia. Lisäksi monipuolinen avioniikka kuulostaa kenttäkelpoisessa sotilashelikopterissa vikaherkältä. Kuva otettu takaa eteenpäin. Huhuja kyllä liikkuu. Hanke runnottiin väkisin läpi, vaikka kokonaan uuden tekniikan ostamiseen liittyy aina riskejä ja myöhästymiset ovat arkipäivää. Tarkoitus on kerätä tietoa ja tehdä johtopäätöksiä myös tulevia hankintaprosesseja silmällä pitäen. Nyt tereiäjälle, ranou. ILMAILU 49. Yleisen ilmailukokemuksen perusteella on ennustettavissa ongelmia myös käyttöönoton jälkeen. Toimitusta oli siirretty puoli vuotta kerrallaan, toteaa Ahola. Eurooppalainen yhteistyö on kaunis ajatus, mutta se tapaa luoda byrokratiaa ja kotiinpäin vetämistä. Niitä löytynee myös NH90-hankkeesta. Tähän viittaa myös valmistajan tarjous toimittaa kopterit aluksi ilman tiettyjä varusteita. Tehtävän sai Finnairin entinen pääjohtaja Keijo Suila. Suomessa maavoimat sai tehtäväkseen erittäin monimutkaisen järjestelmän hankinnan. Kopteriin voidaan asentaa myös 12 paaria. Häkämies asettikin 19. Kuva AgustaWestland/NHI. itettu uuspteri . lokakuuta selvitysmiehen arvioimaan helikopterihankintaa. Hän on suhtautunut alusta pitäen epäillen täysin uuden tyypin valintaan. Myös tuotantokulttuurit ovat eri maissa erilaisia. Pienemmästä koostaan huolimatta myös BlackHawk olisi ollut varteenotettava vaihtoehto. Alkuperäisen toimitusaikataulun mukaan vuoden 2007 lopussa olisi luovutettu yhteensä 14 helikopteria. Eduskunnan puolustusvaliokunnan pu- heenjohtaja Juha Korkeaoja on väläytellyt syyskuussa jopa kopterityypin vaihtamista. Asiasta neuvotellaan parhaillaan. Perusversion matkustamon korkeus on 155 cm. Tavoitteena on hankintaprosessin kokonaisuuden ja sen eri vaiheiden arviointi. Puolustusministeri Jyri Häkämies on jo ehtinyt nimetä hankkeen virheeksi. Rajan Super Pumat ovat NH90 on sisustukseltaan tyypillinen miehistönkuljetuskopteri. - Hämmästyttävän pitkään asiakas hyväksyi myyjän katteettomiksi osoittautuneet lupaukset. Ei hyvältä näytä. Ahola epäili Vanha ilmailuviisaus sanoo "never buy anything Mark 1", älä koskaan osta versio ykköstä. Toimeksianto viittaa vahvasti siihen, että kopterikauppaa ei todellakaan voi enää perua. Mi-8kopterien peruskorjausta valmistellaan. tama eleksoihnusteena ulssiakutelmä alajäänRTM odatoimii a aileijuantaa anisnetta. Yksiselitteistä syytä asiain tilalle ei ole kerrottu. Jo vuosi sitten olisi pitänyt aloittaa tiukat keskustelut. Tämä kopteri on aseistettu ikkuna-aukkoihin sijoitetuilla konekivääreillä
Kilpailu vietiin tyylikkäästi läpi loistavissa joskin haastavissa olosuhteissa; maaliinlaskuhan on yleisölaji, jossa tärkeintä on vallitseva sää makkarakojun äärellä. Hopeaa lensi purjelennon monitoimimies Antti Taimioja KILY:stä ja prosssia Satu Aalto Turun LK:sta. Sodankylän IK:n Sauli Salmelan toinen lasku puhtaalla koululaskutyylillä nollaviivalle toi Suomen mestaruuden suosionosoitusten kera Lappeenrannan purjelennon maaliinlaskukisassa syyskuun alussa. Maaliin M De Havilland Chipmunk, kunnon hinauskone made in Britain. Lähtöryhmitys on komea kuin SM-kisassa ainakin. Paikalla oli 10 joukkuetta ja 31 kilpailijaa, eli maaliinlasku taitaa olla purjelennon SM-lajeista se suurin. Kun kisa seuraavan kerran pohjoisessa järjestetään, olkoon etelän pilotin kunnia-asia rientää Lappiin nämä kaksi 4 minuutin keikkaa lenthämmään. Jos ei ollut ennen Lappeen ilmatilassa vieraillut, niin nyt ehti Lehmusten kaupungin helposti laskukierroksen aikana katsastamaan. Sodankylän IY:n iskuryhmä on lajin kovaa ydintä: miehet ovat käyneet kaikki SM-kisat läpi ja mitaleita on tullut aiemminkin. Lappeenrannan IY oli kohteliaasti varannut kokonaisen lentoaseman ilmatilan, ja vielä aurinkoisen sään, purjelentäjien käyttöön. Mallikkaasti sujuneista lekohinauksista huolehti C172:n lisäksi LIY:n ylpeys De Havilland Chipmunk. KERTA TODEN SANOO Kun moottorit eivät pärise suorituspaikalla, spontaanit aplodit kuuluvat raikuvasti myös lentokentällä. Mutta maaliinlaskupilotin tunnistaa äärimmäisen rennosta otteesta ja etäisestä katseesta. onenlaista käsialaa nähtiin tässäkin kisassa, mutta Saulin lasku paineen alla olisi kelvannut tarkastuslentäjällekin. TEKSTI JA KUVAT HANNU KOHO Sauli on Suomen tarkin purjelentäjä 13. Tuuli oli aluksi vienon vastainen, tyyntyi sitten tehtiin Niinp pienel jos mi Sään kilpail men t man h kuin v taa va säänn lytys o komm enemm Maa niinpä mikä o K S T A T Jo N L JI 50 ILMAILU. Koko kisa taukoineen kesti n. Sodankyläläinen turistiopas on osallistunut joka ikiseen SM-taistoon vuodesta 1995 alkaen, ja aiemmin lennetyt hopea ja pronssi kirkastuivat lopulta kultaiseksi. Itse asia on tässä lajissa kerhojen välinen paremmuus, ja Nuorisoilmailijat otti mestaruuden vakuuttavasti, eikä edes ensimmäistä kertaa. Hopealle lensi Imatran IK:n piloteista muodostettu LOOP, jonka nimi viittaa vahvaan taitolentoharrastukseen, ja pronssi meni niinikään perinteikkääseen tarkkuuslaskukerhoon Joensuuhun. neljä tuntia, eikä katsojien tarvinnut kauan koneita saralle odotella
Maaliinlasku ei ole mitään leikinlaskua, niinpä taas riitti vakavaa keskustelua siitä, mikä on oikea tai väärä tapa kohdata Äiti- maa. Suoritukset videoitiin. Kun maaliviiva lähestyy ja kone lasketaan, hiekka pöllyää. n htiin Sauolisi täjälosalodesopea eksi. Niinpä lippusiimaa oli hivoteltava varsin pienellä nopeudella ja loivalla kulmalla, jos mieli ehtiä alas ajoissa. Tuomarin ensimmäinen edellytys on kovakorvaisuus, sillä eripainoisia kommentteja lentää tässä lajissa ilmassa enemmän kuin kisakalustoa. Erämaisemassa nautitussa hirvikeitossa oli sattumien perusteella ainakin kaksi keskikokoista mullikkaa, muita illan antimia ei uskalla enempää edes kehua, ettei tule ensi vuoden järjestäjälle liikaa paineita... SM-2007 TULOKSET Kilpailija Salmela Sauli Taimioja Antti Aalto Satu Joukkue Kierros 1 Kierros 2 Yht. Ja rannassa tietysti savusauna, minkä pimeydessä nähtiin jos ei muuta niin suomalaisen purjelennon tulevaisuudenkuvia. Säännöistä poiketen Lappeenrannan kilpailuun oli saatu erityislupa vain kolmen tuomarin käyttöön, ja kyllä he homman hoitivat vähintään yhtä tasokkaasti kuin viisi vastaavaa. ksista s De tunneita peen musksen yntyi sitten kokonaan ja kisan loppua kohden tehtiin laskuja jo myötäiseen suuntaan. Kolme tuomaria saattaa vastaisuudessa esiintyä myös uusissa säännöissä. lajin aikki iempohilotin ksi 4 oimisssia linen messimIK:n nimi en, ja äseen ti vatilan, täjien ja 31 purtavismaaeintä rellä. Kun SM-mitaleista taistelua käydään melko lyhyillä suorituksilla, aikaa jää muuhunkin: paitsi kerhojen keskinäinen paremmuuskilpailu, SM-maaliinlasku on myös kerhojen syystapaaminen. Seuraaviin SM-kisoihin on kuitenkin jo luvassa sääntömuutoksia, jotka selkiyttänevät tätä problematiikkaa. Myötäinen tuuli kannusti varsinkin monen K8-pilotin työntämään sauvalla muuten hyvin liitävän koneen maanpintaan. SIK KILY TLK2 0,7 5,0 0,2 0.0 0,5 7,2 0,7 5,5 7,4 TULOKSET JOUKKUEKILPAILU Joukkue Kilpailijat NIL Lappalainen Kari Janakka Harri Pankka Timo Pisteet 56,5 LOOP Kaarakainen Kari 69,4 Kinnunen Jyri-Pekka Peura Matti Turunen Miikka Koponen Paavo Hiltunen Markku 108,2 JIK Mitalistin hymy on aito. lan lle Maaliinlasku on vauhdikkaan näköistä touhua. Eikä tuo lennonopettajan aikoinaan kieltämä tyyli ollut vieras kaikille Juniorpiloteillekaan. Lappeenrannan IY oli järjestänyt komean metsästysmajan karjalaisen kallion laelta, ja siellä mäen päällä oli, vaikkette uskoisikaan lampi. Säännöissä ei tähän asti ole vedettyä tai työnnettyä laskua mainittu. Työntämällä tehdyn laskun sallimisesta liikkui erilaisia käsityksiä, sillä siitä saatiin kisan alussa kahdenlaistakin tietoa. Sauli Salmela otti lopulta kultaisen kotiin, Antti Taimioja (hopeaa) ja Turun LK:n Satu Aalto (pronssia) ovat myös kokeneita sarkalaskukisan veteraaneja ILMAILU 51. Nytkin ehdittiin jo kentällä suunnitella taitolennon ensi vuoden kisaa, sekä kerhojen välisiä yhteistyömahdollisuuksia (tai paineita), ja loput maailmasta laitettiin järjestykseen illanvietossa
Nikun kirja ei mässäile tapahtuneella, vaikka siihenkin olisi täydet mahdollisuudet. Hän on auttanut Nikua muun muassa laajan kuva-aineiston hankkimisessa. Varsinainen loppuraportti julistettiin salaiseksi. Kielitaitotarkastajien koulutus on alkanut ja ensimmäiset valtuutetut kielitaitotarkastajat ovat tiedossa tämän vuoden aikana. rjassa sena lupasuuslijoita eivät mersynluvan teella idinlupaodislimen lutus elellä. Nyt arkistojen aarteet on päästy purkamaan vaikka edelleenkin elossa on omaisia, jotka muistavat tapahtuneen kuin eilisen. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi tai kirjeitse ILMAILUN toimitus, Ilmailu kuulee vitosena, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki. I OHJEITA YLEISÖNOSASTOLLE KIRJOITTAVILLE Kalevan alasampuminen yksissä kansissa Risto Niku: Kalevan kuolemanlento. Tällä hetkellä voimassa olevien lupakirjojen osalta ilmailumääräyksessä PEL M2-92 annetaan Suomessa siirtymäaikaa enimmillään 31.3.2011 saakka siten, että aiemmat radiopuhelimenhoitajan kelpuutukset R/T I ja R/T E vastaavat englannin kielen kielitaitomerkintää taso 4 ja R/T F suomen kielen kielitaitomerkintää taso 4, kunnes ne lupakirjan seuraavassa uudel- leenkirjoituksessa korvataan uusilla kielitaitomerkinnöillä, jota varten lupakirjan haltijan on toimitettava Ilmailuhallintoon PEL M2-92 mukainen todistus kielitaidostaan. Ilman Callen pistäytymistä leningradilaisessa kirjakaupassa 1988 olisi tämäkin kirja jäänyt ainakin näin laajana ja kattavana julkaisematta. teailun M2llista kosla vamailsta. fi sekä mahdollisesti myös seuraavasta Ilmailu-lehdestä. Emme julkaise nimimerkillisiä kirjoituksia, joiden mukaan ei ole liitetty kirjoittajan tietoja. Faktat pysyvät faktoina ja voi vain ihmetellä, kuinka neuvostoliittolaiset päätyivät julmaan siviilien teurastukseen Tallinnan ja Helsingin välisen reittilentokoneen alasampumisella. Asiantuntijana Carl-Fredrik Geust. ILMAILU päättää myös kirjoitusten julkaisun ajankohdasta. Hän kirjoitti neuvostoupseerin muistelmakirjan yhdestä, Kalevan alasampumista koskevasta kohdasta, artikkelin Hufvudstadsbladetiin. Kirjassa on vankka agenttitarinan tunnelma, mutta kaikki perustuu faktoihin niin järkyttävä kuin tapaus aikoinaan olikin. Salakieliset viestit, puretut koodit ja vakoojat kuuluvat olennaisena osana lähdeaineistoon, jota Nikulla on ollut käytössään runsaasti. Tarkempia tietoja antaa Ilmailuhallinnon Lupakirjat yksikkö, puh. Valtuutetut ja yhteystietojensa julkistamiseen luvan antaneet kielitaitotarkastajat listataan Ilmailuhallinnon nettisivuille kohtaan Toimiluvat ja valtuudet. ti. Vaikka kirja antaa runsaasti vastauksia, se herättää myös kysymyksiä, joihin lukija saa itse löytää vastauksen mielessään. Merkintää varten tulee suorittaa kielikoe. Callella ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö lentäjäveteraanin kertomus alasampumisesta koskenut juuri Aeron Ju-52-konetta, Kalevaa. Vaikka Suomen viranomaiset käynnistivät lento-onnettomuuden tutkinnan jo tapahtumapäivänä, toimeksiantaja, Kulkulaitosministeriö, teki selväksi, että Kalevan tuhon todellisen syyn kertominen R oli aikoinaan ulkopoliittisesti mahdotonta. Ilmailuhallinto tiedottaa asiaan liittyvistä yksityiskohdista ja tarkemmista toimintaohjeista heti, kun se on mahdollista. Tietoa löytyy netistä www.ilmailuhallinto. Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi (ne jäävät vain toimituksen tietoon). MIKKO SOKERO ILMAILU 53. Lupakirjamerkintä englannin kielitaidosta vaaditaan kaikilta lennonjohtajilta, lennontiedottajilta ja kansainvälisiä lentoja lentäviltä lentäjiltä. yksityislentäjä, joka lentää vain Suomen lentotiedotusalueella saa hoitaa radiopuhelinliikenteen suomen kielellä eikä tarvitse merkintää englannin kielitaidosta. (09) 4250 2440 sekä tarkastajat Jukka Nieminen puh. Osa kuvituksesta on tuttua ilmailuhistoriallisia kirjoja lukeneille, mutta aineisto yksissä kansissa on ainutlaatuista ja juuri oikeassa paikassa. Niku ja Geust ovat tehneet historiallisen työn, jossa on ollut mukana myös hyvää tuuria. Aika ei käy pitkäksi ja kirjan haluaa ahmia kerta-annoksena. Täysin uutta kirjassa ovat animoidut kuvat venäläisistä DB3-pommittajista ja Kalevasta. Kielitaitomerkinnän lupakirjaan tekee Ilmailuhallinto. Kokeen voi järjestää Ilmailuhallinnon hyväksymä organisaatio tai valtuuttama kielitaitotarkastaja tai Ilmailuhallinto itse. Kirjoita tiiviisti ja napakasti. Ei- syntyperäisiltä edellytetään suomen kielen kielitaitokoetta. Edita 2007. Yhdeksän ihmistä sai surmansa venäläispommittajien tulituksessa ja koneen mereensyöksyssä. 229 sivua, runsaasti valokuvia. Vaikka asia on raskas, on Niku saanut tekstin lainauksineen rullaamaan mainiolla tavalla. Ilman "Calle" Geustin arkistoja tätä kirjaa tuskin olisi koskaan syntynyt. Esim. (09) 4250 2813 Reijo Lamberg johtaja, Ilmailuhallinto lmailu kuulee vitosena on ILMAILU-lehden yleisönosasto, jonne kuka tahansa saa kirjoittaa asiasta kuin asiasta. (09) 4250 2484 ja Jaakko Koskinen puh. Tutkijaryhmän raportista laadittiin julkisuutta varten erillinen versio tyylillä, joka ei loukannut todellista syyllistä, Neuvostoliiton Itämeren-laivastoa. Kalevan kuolemanlento kuuluu niihin kirjoihin, jotka olisi jätetty julkaisematta tällaisenaan Neuvostoliiton pysähtyneisyyden aikaan. Kalevan kuolemanlento kuuluu kaikessa mielenkiintoisuudessaan siihen kuuluisaan "ilmailuharrastajan pakolliseen käsikirjastoon". Merkinnän voimassaoloa voivat jatkaa samat tahot. 25 euroa. isto Nikun kovakantinen kirja Aeron matkustajakoneen, Kalevan, alasampumisesta rauhan aikana 1940 antaa vastauksen oleelliseen kysymykseen miksi. n Ilykset menkaan kirtäjien tajien vaannin lupaoritemen 0. ILMAILUN toimitus pidättää oikeuden käsitellä, lyhentää tai olla julkaisematta kirjoituksia. stanastaa tama aalisasijossa myös onain peniin AOn uomi nssa, simia ei uus, että äisen uli ole ähtät tätä olleet sisällitaiessa. Asiantuntijana kirjoitusvaiheessa on toiminut ilmailuhistorioitsijanakin tunnettu, Ilmailutoimittajien Follow Me diplomilla palkittu CarlFredrik Geust
Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. No, teimme näin. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Sitten sunnuntaina pamahti kohtalaisen hyvä termiikkisää. Meistä neljä rohkeaa ilmailijaa päättivät tehdä lentosuunnitelmat kolmen tunnin lennoista annettujen ohjeiden mukaan. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. No, teimme näin. Hieno juttu, tuntui selkeältä. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti. L Cha Puh w 54 ILMAILU 14 ILMAILU. Soitimme aluelennonjohtoon, teimme lentosuunnitelmat ja saimme lopuksi ystävälliset ohjeet aktivoida kaikki suunnitelmat kerralla juuri ennen hinausten alkua ja sillä siisti. Ihmettelimme toisaalta Kymissä kaarrellessamme seassa puikkelehtivia saapuvia ja sieltä lähteviä moottorikoneita. Ennen hinauksia soitettiin pyynnön mukaan alueeseen. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Lentosuunnitelmien tekeminen näistä jokaisesta oli täysin sairas ajatus, eikä tällaiseen pelleilyyn haluttu ryhtyä. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Yksi koneistamme ilmoitti alueelle pidentävänsä lentoaikaa vielä tunnilla, muut tulimme suunnitelman mukaisesti. Kurssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Lennolla sitten kuuntelimme kolme tuntia alueen liikennettä. Hieno juttu, tuntui selkeältä. MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V K urssilaiset lähetettiin muihin harrastuksiin. Toivottiin, että ei sitten heti räpsähdetä, koska sen jälkeen kai olisi pitänyt taas tehdä uusi lentosuunnitelma ennakkoon. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Lennon lopettamista ei sitten pitänyt ilmoittaa taajuudella, vaan kaikkien koneiden laskeuduttua viimeisen tulee soittaa alueeseen, että kaikki ovat maassa. Näin ei kyllä AIP Supplementissa sanottu, mutta näin käskettiin. Nämä koneet olivat olleet Kymin, me alueen taajuudella annettujen ohjeiden mukaan. Nyt siellä oli toinen naishenkilö, joka ilmoitti että ei se sillä tavalla käy. Niihin ei ollut radioyhteyttä. Jokaisen pitää heti ilmaan päästyään ilmoittautua alueen valvontataajuudella 127,00 MHz ja pysyä sillä koko lennon ajan. Normaalitoiminnassa vintturihinauksella hyvänä päivänä tulee noin parikymmentä lentoa pituuksien vaihdellessa sään mukaan viidestä minuutista viiteen tuntiin. Koulutuspäivinä ilman termiikkiä kertyy hyvinkin lähes kolmekymmentä 58 minuutin lentoa
Kuppilatiimassa väitettiin myös virheellisesti, että Ari Huuselan Atlantin-ylityspaatti saisi olla 6,5 metriä leveä. Puhepaikan ympäristö oli muutettu muutaman tunnin ajaksi lentokieltoalueeksi. Kuppilatiimakiilarin korviin on tullut myös tieto, että koelentovaiheeseen oltaisiin kosiskelemassa Jyrki Laukkasta. Parhaat tarinat palkitaan lennokkaasti! Muista myös, että jos juttusi paranee liioittelemalla ja muuttuu siten lukijalle miellyttävämmäksi, kaikki on sallittua! kuppilatiima@gmail.com ILMAILU 55. Edesmennyt Spearair-htiön omistaja Kalevi Keihänen esiintyi usein, toisin kuten lehti väitti, chinchilla-turkissa, ei siis susiturkissa. Anteeksi. roger Jotta Kuppilatiimakiilari välttyisi vanhojen vitsien ja kaskujen iänikuisesta toistamisesta, pyydämme Sinun apuasi. Huima laite, sillä Blèriotissa ei ole varsinaisia siivekkeitä, vaan siiven kärkiä taivutetaan. ä a a e t a Champion Door Oy, Pajatie 1, 85500 NIVALA Puh. Lisäksi Koala-kustannus on julkaissut joulumarkkinoille kiitettävän nipun hyviä kirjoja: Sturmovik-lentäjä, Kolmen sodan pommittajat, Luoja vai lentokone ja Itärintaman pommittajasotaa. Kiilari suosittelee myös, että mahdollisimman moni lukisi professori Heikki Ylikankaan Romahtaako rintama kirjan. Tapio Savolaisen ja Anssi Soilan Suomesta Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin tekemä retki mopulla, noin 14 000 kilometriä, on julkaistu Jyri Raivion toimittamana kirjana Hiljaisin siivin Afrikkaan. Siellä sattui olemaan puhujamatkalla muuan presidentti George W. Ei tietenkään niin, vaan kyseessä oli maksimipituus. . i . Bush... Iso maa, isot toleranssit, sanotaan... Sinällään aivan terveellinen tieto myös Matille! roger Ja tähän liki päätteeksi pari wanhaa witsiä: Lentäjät olivat tehneet onnistuneen pakkolaskun kaupungin keskustan pääväylälle Handelsbankenin edustalle. Nähtäväksi jää, saavatko yksityislentäjät sapiskaa ilmailuviranomaiselta lentokieltoalueelle tulemisellaan. Tehtiin pakkolasku tähän Hand..., Hande..., Hadnel..., eiku..., pilotti takelteli. ILMAILU-LEHTI 70 VUOTTA i . Sen saivat tuta Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa lentäneet yksityispilotit. Pilotit olisivat välttäneet hävittäjien kohtaamisen myös siten, että olisivat olleet oikealla radiojaksolla. Kuppilatiima SIT T EN roger Joulukin lähestyy ja Kuppilatiimakiilari on pannut merkille, että nyt jos koska kannattaa ostaa kirjoja lahjaksi. Ei perhana, me raahataan tää Cessna Osuuspankin eteen! roger Kaksi kuumailmapalloa lenteli leppoisasti keskellä kuumaa ja hiekkaista Saharan aavikkoa. He eivät olleet muistaneet, viitsineet tai ehtineet lukea Notameja, jotka koskivat Emmitsburgin kaupungin aluetta. Vakavaa asiaa, mutta äärimmäisen mielenkiintoista. Vaikka ilmailuun kuuluu oleellisesti asioiden toistaminen, jossain raja kulkee. Hän halusi täsmentää kahta viime ILMAILUN juttua oikaisuin. 08 445 8800 info@championdoor.com www.championdoor.com roger Matti Peurasta on tulossa Blèriot-pilotti! 1900-luvun alussa suunnitellun lentokoneen replicamalli on valmistumassa vihdoin, ja kuinka ollakaan Suomessa. Yhtäkkiä toinen ilmapalloista huudahti: Varo kaktussssssssssshhhhhhh... roger Päätoimittaja-herra piipahti Kuppilatiimakiilarin pakeilla. Yhdeksi pilotiksi ranskalaiselle kansallisylpeyden aiheelle on värvätty taitolentäjä Matti Peura. Puhepaikkaa lähestyneet koneet saivat melkoisen vastaanoton: F-16-hävittäjät antoivat varsin tehokkaita muistutuksia lentämällä siivellä ja antamalla kansainvälisiä poistumiskehotuksia siviilipiloteille syöksymällä nokan edestä. a - Lukeminen kannattaa aina ainakin Notamien. Jos siis mieleesi tulee hyvä juttu, jonka haluat jakaa kaiken ilmailukansan kesken, muista Kuppilatiimakiilaria meilillä: kuppilatiima@gmail.com. Eikä huono kirja ole alkuunkaan Antti Tuurin Suuri asejuna Pietaristakaan! Lentokonehallien ovet . Toinen piloteista otti puhelun Onnettomuustutkintakeskukseen