YLEISILMAILUN ONNETTOMUUDET RUODINNASSA
Numero 9/2009
72. vuosikerta
Hinta 6,50 euroa
Laskuvarjohyppääjät
AASIAN TAIVAALLA
6 41 488 2 8 880 30
288803-0909
PAL.VKO
ILMAILUN koelennossa NOPEA MCR-ULTRA
2009-51
09009
Lajin ulkopuolelta tulevan "nimen" olisi mitä ilmeisimmin hyvin nopeasti käytävä hyppäämässä tandemhyppy, rakennettava Kiuru, lennettävä purjekoneella, tyhjennettävä Selänpään kentän puucee jne. Ilmailupiireissä on tainnut olla vallalla aika vahva ilmailutaustan korostaminen tyyliin "no eihän se tiedä lentämisestä mitään". Ja toki myös muun hallituksen on istuttava kokonaisuuteen saumattomasti, tiimityötähän tämä on jos mikä. Takapakkeja ja ikäviä asioita jysähtää varmasti kohdalle. Sen koommin pj-valinnat on tehty käytännössä yksimielisesti. Tähän tietysti liittyy valtava määrä ajankäytöllisiä ja muita kommervenkkejä. Ulkoa tulisi maaginen hahmo, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Sääntöjen mukaiset maksimit, kolme kautta, kunnioitettavat kuusi vuotta tulevat kuluneiksi täyteen. olla ja meidän puheenjohtajilla ainakin 2000-luvulla sitä aikaa on ollut. Täytyy myöntää, että on aika vaikea kuvitella jalkapalloliiton mahdollista tulevaa puheenjohtajaa Sauli Niinistöä Turussa vääntämässä kättä nelosdivarin kahden tai kolmen joukkueen keskinäisistä riidoista, saako experimentalipallolla pelata ihan sarjapelejä isommalla porukalla vai vaan harjoituksissa itsekseen, ja kun toisen joukkueen pojat vielä kiusaa muutenkin eikä päästä kentälle... Meillä puheenjohtajat ovat olleet perinteisesti "konkreettisesti saatavilla" vähintäänkin viikoittain, usein vaikka päivittäin. Eivät järjestöhommat likimainkaan aina ole mukavia ja vain eteenpäin vieviä. Mainitsin edellä ajankäytön. sekä saatava aikaan puitteisiin, talouteen tms. Sama koskee ajankäyttöä. Ei henkilökysymyksenä yhtään sen enempää tai vähempää kuin että meikäläiselle valitaan pomo. No mitä puheenjohtajavalinta meikäläiselle kuuluu. Ja jaksamista, valtavasti. Joihinkin papereihin tarvitaan se allekirjoitus jne. Monia juttuja on väännetty ja käännetty, joko päästy tai oltu pääsemättä yksimielisyyteen tai saman näkemykseen, mutta en usko että ulospäin on näkynyt, että linja olisi kovin erilainen. Ja niitä riittää. Ja sen jälkeen on menty porukalla limonadille. arrasM
Mönkkönen
Presidenttipeliä
Englanninkielessä liittojen puheenjohtajista käytetään
nimitystä president. Monet juoksevat asiat edellyttää konkreettista kanssakäymistä ja kaikkea ei voi hoitaa sähköpostilla ja GSM:llä. Sähköposti kolumnistille: monkkonen@ilmailuliitto.fi
2 ILMAILU
9/2009. Usein lajin sisältä tulevalla johtajalla lajiuskottavuus on jo hyvässä kunnossa (puuceet tyhjennettynä), mutta ns. En ole omana tj-aikanani sitä hetkeä nähnyt, että puheenjohtajalla ei olisi aikaa keskusteluihin, palavereihin ja tapaamisiin. Tässä sitä talven tupailtoihin mutusteltavaa. Tästä tai muustakaan huolimatta en tule ehdottamaan, että "se ja se" kannattaa keväällä valita, kun "me tullaan hyvin juttuun". Meidän president, puheenjohtaja Hannu Wille Halonen päättää kautensa ensi keväänä liittokokouksessa, tarkemmin sanottuna lauantaina 20. Jos oikein muistia pinnistelen, enkä lähde tuohon muutaman metrin päähän kaivelemaan pöytäkirjoja, mielestäni viimeiset kunnon puheenjohtajakilpailut, kunnon kampanjat ja lobbailut on käyty Ilmailuliitossa joskus 1980-luvulla tai ihan 1990-luvun alussa. Eli hyvä jos toimii, jos ei ihan pelitä, juna kulkee silti, pääasia, että suunta on yhteinen. Tähän tai muihinkaan luottamushenkilövalintoihin emme tietenkään täältä toimistolta tule ottamaan kantaa, ellei varta vasten kysytä, jos silloinkaan. Pitäisi siis olla yhtälailla poliitikko avaamaan ovia, lobbamaan väkevästi monella kielellä ja etenkin oikein sekä kaiken osaava harrastaja ratkomaan kaiken maailman arkimurheet. Tämä tietenkin antaa melkoisesti valitulle puheenjohtajalle työrauhaa, kun tietää että taustalla kulisseissa ei juurikaan kiehu henkilökemiat ja tuki on näin ollen laajaa. Kirjoitusten sisältö ei välttämättä vastaa liiton virallista kantaa. Tässä lienee vähän sama kun kaupassa, yhdessä paketissa on yhtä, mutta jos haluat ostaa hyvän ja halvan, pitäisi ostaa kaksi... Yleisesti nähdään, että puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan sielunmaiseman tulee toimia yhteen tai muuten onnistumisen edellytykset molemmilla yhdessä tai erikseen ovat aika huonot. Onneksi palloliiton kollegalla potkupallostadionilta Helsingin keskustasta on helppo kipaista Niinistön allekirjoitus uuden kopiokoneen leasing-sopimukseen. Uskottavuus ja tuki jäsenistön keskuudessa on äärimmäisen tärkeä kokonaisuuden kannalta. politiikasta tai muista ympyröistä tuleva "nimi". päättäjiin ja/tai poliittisen tason päätöksentekoon vaikuttaminen ja kontaktit ehkä valmiuksina huonommassa jamassa, siis ehkä. liittyviä konkreettisia "tuliaisia", jotta lunastaisi paikkansa ja jäsenistön tuen. Itselläni tähän ei ole vastausta. Älkää kysykö meikäläiseltä ainakaan "oikeita vastauksia" näihin kysymyksiin, ei minulla niitä ole.
Urheilu- ja liikuntajärjestöissä on viime aikoina paljon puhuttu luottamushenkilöstön ja järjestöjen johtamisesta noin yleisestikin. maaliskuuta. Ei me Willen tai edeltäjänsä Tapsan kanssa aina olla oltu kaikesta samaa mieltä, mutta ei me pahasti olla riideltykään, eri mieltä on varmasti oltu. Tästä päästään seuraavaan aiheeseen liittyvään ikuisuuskysymykseen: pitääkö puheenjohtajan olla lajin aktiivi-osaaja ja -harrastaja vai esim. Sitä aikaa pitää
Kolumnin kirjoittaja, Kai Mönkkönen, on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja
(09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa
ennokkimaailmasta kiinnostuneena olen pannut merkille, että marketeissa, turuilla ja toreilla myydään äärimmäisen halpoja (jopa alle 10 euroa) radio-ohjattavia lennokkeja. Lisäksi vielä satoja tunteja teoriaa. Muunlaisia lennokkitestejä tulette vielä näkemään. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Jokaista halpislennokkia vaivasi sama asia. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Väittävät, että kun sopivasti jännittää, hommat pysyvät hanskassa. Kerron teille kuitenkin lennokkieksperttimme neuvon: vanhan Ladan hinnalla ei saa uutta Mersua. Olen siis työaikana lentänyt lennokkisimulaattoria ja nyt alkavat sormet välittää ohjaimille oikeita komentoja. 040 594 2362
Konemarkkinat ja tapahtumat
christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan)
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. Asiantuntijamme mukaan muutaman kympin radio-ohjattavaa ei yksinkertaisesti kannata alkaa rakentaa uusiksi. vuosikerta
L
Tyvestä puuhun on noustava
Lapselle tai aloittelijalle ensimmäinen sopiva lennokki voi olla yksinkertainen, mutta kauniisti lentävä heittoliidokki. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Täytyy olla valmis siihen, että pettyy. Allekirjoittanutta paljon enemmän radiolennokeista tietävä asiantuntijamme kehotti käyttämään hieman enemmän rahaa laitteisiin. Sen aika tulee ehkä vuosien ahkeran harrastamisen jälkeen. Ja hyvä niin. Ette siis näe tässä numerossa halpislennokkien pikatestiä. Kustantaja
Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 72. Jätän siis ehdottomasti hankkimatta suihkumoottorilennokin. Ja että ohjaimia oppisi käyttämään oikealla tavalla, kaveriksi vielä pari kymppiä maksava lennokkisimulaattoriohjelma. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Ellei luontaisia superlahjakkuuksia oteta huomioon, kannattaa siis kiivetä tyvestä puuhun. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Voisi siis olla aika hankkia kunnollinen lennokki, mutta kuitenkin sellainen, ettei se ensimmäisessä kovassa laskussa muutu tikkukasaksi. Nyt käsissä pysyy hieman painavampikin kone, mutta jokaisen pitemmän tauon jälkeen alkavat kädet hikoilla ennen lentoa. Niitä ei voinut LENNÄTTÄÄ. Mieleen tuli tehdä testi, tekeekö tällaisilla halpislennokeilla mitään, mutta juttu olisi ollut lukijoiden aliarviointia. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi
Ilmoitusmyynti
Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Muuten tulee romua ja silppua. Ikävintä on, että lopettaa mainion harrastuksen sen takia, että on tehnyt vääriä valintoja joko köyhyyttään tai kokemattomuuttaan. Mutta että laitetta olisi voinut keltanokkakin oikeasti ohjata... Tulimme siihen johtopäätökseen, että harva 6-vuotias osaa lennättää monimutkaista radio-ohjattavaa. Eli kannattaa satsata harrastusvälineeseensä, mutta mikä tärkeintä, ensin tulee opetella perusteet. Kun ostaa halvan lennokin (esimerkiksi 25 euron helikopterin), ei tietenkään pitäisi odottaakaan paljon. Jos tarkoitus olisi vain osoittaa, että potkurin saa pyörimään radiokauko-ohjaimella, jokainen laite olisi läpäissyt tämän. Harva lapsi osaa lentää oikealla Cessnallakaan. Eihän ultrakevytpilottikaan hyppää lupakirjan heti saatuaan liikennekoneen ohjaimiin.
Mikko Sokero
Painopaikka
Painotalo Auranen, Forssa 2009 tuotanto@auranen.fi Puh. Mukavaa sydäntalven odotusta,
Päätoimittaja
Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
Toimitussihteeri
Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi
Art Director
Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext.fi
Toimituksen yhteystiedot
Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Siihen ILMAILUN kaksihenkisellä testiryhmällä (allekirjoittanut ja asiantuntijajäsen) ei ollut taitoja tai haluja. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
Tässä numerossa 2 4 10
Kannen pääkuva Mikko Maliniemi, pikkukuva Hannu Ryömä
Marras-Mönkkönen Saapuvat-uutispalsta Hyppääjät Aasian taivailla
22
Jet Power 2009 -messut
29 31 32 34 36 40
14 16
Pienoista Mallipuhetta Koelennossa MCR-ultra
Ilmailu kuulee vitosena -yleisönosasto Paavon Purjelentokulma Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Yleisilmailun turvallisuus 2008 Concorde 40-vuotias
21
Uusi SE muodostelmahypyssä
47
ILMAILU 70 vuotta sitten
ILMAILU 3
9/2009. Tai sitten vaihtaa runsas määrä lentolaitteen komponentteja ja opetella ihan oikeaa lennokkituunausta. Tulihan Cessna 152 -lentokonettakin lennettyä lupakirjaa varten kymmeniä tunteja opettajan kanssa tai tämän valvonnassa. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa
Jämin juhlavuoden kunniaksi paikalle on järjestetty erilaista ilmailuhenkistä ohjelmaa ja KeskiSuomen Ilmailumuseon avustuksella näyttely Suomen ilmailun historiasta. boksi), jonka vaakasivujen mitta on 1000 metriä, yläraja 1200 metriä ja alaraja 200 metriä. Ohjaamossa yhtäläisyydet C150:seen jatkuvat sikäli, että Siriuksessa on perinteiset ohjausratit ultrakeveissä koneissa tavallisempien ohjaussauvojen tilalla. Myös Finavia palkitsi easyJetin 100000. Kilpailut pidetään 17.-24. Q
Lyhyesti
Uusi LSA, TL Sirius 3000 Suomessa käytössä olevat EASA-määräykset eivät ole vielä Light Sport Aircraft -koneluokan osalta valmiit, mutta on hyvä silloin tällöin katsoa mitä USA:n markkinoilla tapahtuu. Samassa yhteydessä pidetään myös unlimited-luokan Euroopan mestaruuskisat. EasyJet palkitsi keskiviikkona Helsingistä Lontooseen matkanneen kuopiolaisen Marika Vossin lentolipuilla ja kukilla. Matkustan ensimmäistä kertaa Iso-Britanniaan ja olen aivan innoissani, koska nyt voin mennä talvella toisenkin kerran moikkaamaan kaveria, Voss kommentoi palkintolentojaan. Marraskuussa 2008 avattu reitti Helsinki-Vantaan ja Lontoon Gatwickin välillä on osoittautunut menestykseksi, sillä pikaista halpalentoyhteyttä pääkaupunkien välillä käyttävät sekä liike- että vapaa-ajan matkustajat. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille
Purjetaitolennon MM-kisat Suomeen 2010
K
ansainvälisen Ilmailuliiton taitolentokomissio (CIVA) on juuri päättyneessä vuosikokouksessaan Oshkoshissa, Yhdysvalloissa, myöntänyt Suomelle oikeuden järjestää ensi vuonna purjetaitolennon maailmanmestaruuskisat advanced-luokassa. Kovasti pikkucessnan näköinen kone on komposiittirakennetta ja nokalla on tuttu Rotax 912ULS. Siitä osoituksena ovat mm. Kilpailut ovat suurimmat Pohjoismaissa koskaan järjestetyt taitolentokilpailut ja ensimmäiset maailmanmestaruustason taitolentokilpailut Suomessa. Reitin 100000. Halpalentoyhtiöliiketoiminnasta Finaviassa vastaava kehityspäällikkö Kimmo Holopainen iloitsee, että suomalaiset ovat oppineet käyttämään halpalentoyhtiöitä. heinäkuuta 2010. Kilpailuihin odotetaan noin 60 maailman parasta purjetaitolentäjää eri puolilta maailmaa. HelsinkiLontoo-reitillään matkustaneen asiakkaansa. Mittaritauluun voi tietenkin asentaa kaikenlaisia nykyaikaisia vempeleitä, autopilottia ja EVS-infrapuna-keinonäköjärjestelmää myöten. Hinta asettuu 130 000-150 000 USD haarukkaan varustelusta riippuen.
vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi.
Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. USA:ssa kone voidaan varustaa myös mittarilentokelpoiseksi, kertoo valmistaja. Kouluratsastuksen tai taitoluistelun ystävät tunnistavat arvostelussa paljon yhteistä.
Japanin toivo pienempien suihkumatkustajakoneiden luokassa, Mitsubishi Regional Jet, on kirjannut ison 100 koneen tilauksen amerikkalaiselta Trans State Holdings-yhtiöltä. Uusi mielenkiintoinen tulokas on tsekkiläisen TL-Ultralightin valmistama Sirius 3000, jonka myynti nyt alkaa USA:ssa. asiakkaan ja tarjosi samppanjat viinibaarissa. Yhtiö operoi GoJet- sekä Trans State Airlines -lentoyhtiöitä sekä Unitedin ja US Airwaysin syöttöreittejä. Kilpailujen pitopaikkana toimii itseoikeutetusti Jämi Pohjois-Satakunnassa. 9/2009
4 ILMAILU. Arvostelu perustuu lentosuorituksen geometriseen puhtauteen, rytmiin ja sijoitteluun boksissa. Mitsubishi kertoo, että koneen uudet Pratt & Whitneyn PW-1000G Geared Turbofan -moottorit tuottavat jopa 30 % polttoainesäästön, mikä varmasti vaikutti kaupan syntymiseen. Suomalaisten kykyyn järjestää isoja kilpailuja luotetaan kansainvälisissä ilmailupiireissä. Ensimmäistä kertaa MM-tasolla nähdään myös Suomen joukkue. Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan henkeäsalpaavaa taiturointia ilmassa. Kilpataitolento tapahtuu kuutiokilometrin kokoisessa rajatussa ilmatilassa (ns. Onko konekimpassanne uusi alus. Toimitukset alkavat vuonna 2014. Ennakkoon määrätyn ohjelman arvostelee seitsemän tuomaria. Jämi viettää ensi vuonna 75-vuotisjuhliaan, joihin MM-
kilpailut nivoutuvat hienosti. tänä vuonna pidetyt nuorten purjelennon MM-kilpailut Räyskälässä ja kahden vuoden takaiset taitolennon EM-kilpailut Joensuussa, toteaa kilpailun johtaja Kari Kemppi. Sirius kuitenkin erottuu edukseen ohjaamon leveydessä peräti 120 cm. Jämi perustettiin Helsingin vuoden 1940 olympialaisten purjelentokilpailujen pitopaikaksi ja on Suomen purjelennon kehto. Aikaisemmin All Nippon Airways tilasi jo 25 MRJ-konetta.
Taitolentoa Jämin taivaalla lajin viimekesäisessä PM-/SMkilpailuissa.
EasyJet palkitsi asiakkaansa
Euroopan johtava halpalentoyhtiö easyJet palkitsi keskiviikkona 100 000. asiakas lensi ensimmäistä kertaa easyJetillä ja oli matkalla parhaan ystävänsä luo Glasgowiin
Puheenjohtajana toimii Matkapalveluiden Kaisa Vikkula.
Lapin lentoliikenne murroksessa
Lappiin tulevien tilauslentojen määrä tulevan joulun ja talven aikana laskee Isosta-Britanniasta, mutta samalla pohjoiseen avataan uusia lentoreittejä eri puolilta Eurooppaa. alkaen MBA Mikko K. Kolmosvaiheessa EASA:n viranomaisvaltuudet laajenevat koskemaan lentopaikkoja (Aerodromes), lennonvarmistuspalveluja (Air Navigation Services, ANS) ja ilmaliikenteen hallintaa (Air Traffic Management, ATM). Nyt on hyvä hetki hakea myös uusia kansainvälisiä markkinoita yhdessä Lapin matkailutoimijoiden kanssa. Ilmailuharrastajan kannalta hyvä tieto on, että näillä näkymin pienlentopaikat, joilla ei harjoiteta säännöllistä ilmakul9/2009 jetusliikennettä, jäävät EASA:n sääntelyn ulkopuolelle ja nykyiset kansalliset määräykset säilyvät niissä. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että Iso-Britannian lentomarkkinat ovat supistuneet ja Lapin joulusesongin tulijat ovat perinteisesti olleet sieltä. Siihen siirtyy runsaat 60 henkilöä Finnairin koulutusyksiköistä. Lentokoulutusta myydään myös ulkopuolisille asiakkaille. Siinä olemme hyvin onnistuneet. Liite II:een ei kajota. Finnair Flight Academy avaa uuden luvun osaamisen kehittämisessä Finnairilla. Lentolippujen hinnat ovat laskeneet, mikä tekee Lapin matkustuksen houkuttelevammaksi niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkustajille. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus henkilöstön kehittämisestä ja kouluttamisesta sekä akateemisissa että yritysympäristöissä. Ympärivuotisessa Lapin liikenteessä kotimaan matkustajia on tällä hetkellä noin 70 % ja ulkomaisia matkustajia 30 %. Toinen mielenkiintoinen tieto on, että näillä näkymin perusasetuksen ns. Vuosina 19992008 hän toimi Nokialla muun muassa henkilöstökehittämisen johtajana. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO
Finnair yhtiöittää koulutuskeskuksensa
Finnairin Koulutuskeskuksen toiminta keskitetään vuoden alussa uuteen Finnair Flight Academy -nimiseen osakeyhtiöön, johon yhdistetään myös tekniikan koulutus ja konsernin koulutus ja kehittämispalvelut. Suurimman osan koulutuksesta muodostavat lentävän henkilökunnan lentokelpuutusten ylläpito ja tyyppikoulutukset. Salminen, 47. ILMAILU 5. Lapin kohteisiin on uutta lentotarjontaa myös Saksasta, Belgiasta ja Hollannista, toteaa Kingelin.
Talvilomalaisia etelästä Kittilän lentoaseman edustalla.
EASA:n perusasetus taas uusinnassa
Ilmailumääräysten kanssa painiskeleville ilmailijoille on taas tiedossa uutta lakitekstiä Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n tiimoilta. Lapissa tilausliikenteen arvioidaan laskevan joulukuussa 500 lennosta 400 lentoon, mikä on viidennes vähemmän viime vuoteen verrattuna. Ensimmäistä kertaa tuomme saman sateenvarjon alle lähes kaikki Finnairin kehittämistarpeet ja -ratkaisut, Finnair Flight Academyn hallituksen puheenjohtaja Kaisa Vikkula kertoo. Finnair Flight Academy Oy on Finnairin kokonaan omistama tytäryhtiö. Tuskin olemme ehtineet tottua EASA:n viime vuonna voimaan tulleeseen ns. Suurin supistus ulkomaanmarkkinoilla on Britanniasta, mistä meille on tullut noin 80 % joulukuun tilauslennoista. Finavia uskoo, että vaikka liikennetarjontaa on supistettu eri puolilla, kotimaan matkustus lisääntyy. Finnair Flight Academyn toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.12. Lisäksi muun muassa Blue1 aloittaa lennot Helsingistä Kittilään marraskuun puolivälissä ja Kuusamoon sekä Ivaloon tulee uusia tilauslentoja. Tämä tarkoittaa, että mm. kakkosvaiheen perusasetukseen (EY 216/2008), kun EU:n komissiossa valmistellaan jo EASA:n kolmosvaiheen perusasetusta. Mikko Salmisella on näyttöjä yhtiön strategiaa tukevien koulutus- ja kehittämispalvelujen rakentamisesta ja tehokkaasta palvelutuotannosta globaalissa liiketoiminnassa, Vikkula sanoo. ultrakevytkoneita koskevat määräykset, enimmäispaino 450/472,5 kg, säilyvät ainakin noin vuoteen 2015 saakka. Brittiläiset eläkeläiset ja perheet ovat rajun taloustilanteen vuoksi vähentäneet matkustamista ja tämä näkyy heti myös Lapin joululiikenteessä, sanoo Lapin lentoliikenteen kehittämisestä vastaava myyntipäällikkö Thomas Kingelin Finaviasta. Alunperin nekin olisivat tulleet EASA-sääntelyn piiriin, mutta Europe Air Sports -keskusjärjestön sinnikkään työn ansiosta Suomenkin korpikentillä voi jatkaa ilmailua ilman isompia säädösmullistuksia. Yhtiön tehtävänä on tuottaa Finnairille laadukasta koulutusta. Venäjä on uusin tulokas pohjoisen markkinoille, kun Pietarista Kuusamoon avataan uusi reitti. Kolmosvaiheen perusasetusluonnos COM(2008)390 käy vielä läpi EU:n parlamentin ja ministerineuvoston käsittelyn, joten lopullinen sisältö saattaa vielä muuttua. On hienoa, että saamme vahvan koulutusalan ammattilaisen Finnair Flight Academyn johtoon. Yhtiön hallituksen muodostavat liiketoiminnoista vastaavat johtajat: Erno Hildén ja Markku Malmipuro, Kati Lehesmaa sekä Kimmo Soini tekniikasta ja Anssi Komulainen henkilöstöhallinnosta
Vuoden 2009 tutkimukseen Helsinki-Vantaa osallistui yhtenä eri puolilla maailmaa sijaitsevan yli 190 lentoaseman joukossa. Finavian tilastot sisältävät kaikkien Helsinki-Vantaalla operoivien lentoyhtiöiden matkatavaroiden luovutusajat. Uusi hotelli noudattaa Palace Kämp Hotellit Oy:n Lifestylekonseptia. Eurooppalaisista kentistä parhaimpia olivat Zürich (4.) ja München (5.).
Dornier Seastar tuotantoon
D
ornier Seaplane on päättänyt Seastar-amfibion tuotannon aloittamisesta saatuaan yli 25 letter of intent -ilmoitusta kiinnostuneilta ostajilta. Kyselyyn vastasi 8,6 miljoonaa matkustajaa. Toiseksi tuli Hong Kongin kenttä ja kolmanneksi Singaporen Changin lentoasema. Ensimmäiset asiakastoimitukset on suunniteltu vuodelle 2012. Konseptia edustaa Helsingin ydinkeskustassa oleva Hotelli GLO, jonka suosiosta kertoo, että se teki teki syyskuussa kaikkien aikojen käyttöaste-ennätyksen 90,53 %. Ensimmäisen sijan nappasi Soulin Incheonin lentoasema. The World Airport Awards -palkinnot menivät myös tänä vuonna Aasian isoille kentille. Skytraxin tutkimus tehtiin vuosina 2008 ja 2009. G650:ssa on täysin uusi runkorakenne, joka sallii leveämmän ja korkeamman matkustamon kuin
G650 on varsin puhdaslinjainen kone, tässä taiteilijan näkemyksenä.
Finavia palvelee ja neuvoo tehokkaasti Helsinki-Vantaalla.
P
Palace Kämp avaa hotellin Helsinki-Vantaan lentoasemalle
majoittumisen, sanoo lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen Helsinki-Vantaalta. Tiedot käyvät ilmi Skytraxin the World Airport Awards -tutkimuksesta, jossa matkustajia pyydetään arvioimaan kokemuksiaan lentoasemien palveluista. Konetyyppi on Gulfstreamin malliston uusi lippulaiva. Pystynen sanoo, että Skytraxin tutkimus saa vahvistusta Finavian matkatavaratilastosta. Matkatavaroiden käsittely, lastaus, purku ja kuljetus ovat lentoyhtiöiden palvelua. Moderni luksushotelli palvelee terminaalin 2 palvelukerroksessa kaikkia matkustajia liikemiehistä lomamatkalaisiin.
alace Kämp Hotellit Oy ja Finavia ovat tehneet sopimuksen 1.1.2010 alkaen terminaalissa 2 sijaitsevan hotellin operoinnista. Sen keskeinen sijainti terminaalissa 2 takaa nopean ja vaivattoman
6 ILMAILU
9/2009. Siinä matkustajia pyydettiin arvioimaan lentoasemien palveluita aina lähtöselvityksestä portille asti. Yhteensä eri palvelukategorioita oli 39. Nyt markkinointikiertue tuotti toivo- Dornier Seastar omassa elementissään.
tun tuloksen ja (yhtiön mukaan) ensimmäinen todella uusi amfibiokonekonstruktio 50 vuoteen tulee sarjatuotantoon. Finavian lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen on tuloksista ilahtunut. Sen mukaan Helsinki-Vantaan matkustajat saavat laukkunsa nopeasti, sillä peräti 87 % saapuvista lennoista puretaan alle 30 minuutissa. Suurin matkanopeus on Mach 0,925. Seastarilla on jo FAA:n ja EASA:n tyyppihyväksynnät.
L
Gulfstream G650:n rollout
tähänastisessa huippumallissa G550. Luovutusaikaan vaikuttaa muun muassa lentokonetyyppi ja koneen matkustajamäärä.
Helsinki-Vantaa on aikaisemminkin saanut tunnustusta Skytraxin tutkimuksessa, mutta nyt sijoitus nousi edellisiin tuloksiin verrattuna. Hänen mukaansa tutkimus osoittaa matkustajien olevan tyytyväisiä Helsinki-Vantaan matkatavarapalveluihin sekä konetta vaihtaessa että matkalta palattaessa. Q
EFHK:n matkatavaroiden käsittely mailman paras
M
atkustajat ovat valinneet Helsinki-Vantaan matkatavaroiden käsittelyn maailman parhaaksi. Vuoden alkupuolella avautuvan hotellin nimeksi tulee Palace Airport. Helsinki-Vantaalla suurin osa matkustajista saa laukkunsa alle puolessa tunnissa koneen laskeutumisesta. Valmistus tapahtuu näillä näkymin Kanadassa. Siten G650 on nopein lentävä siviililentokone. Käytännössä odotusaika luovutushihnojen edessä lienee 1015 minuuttia. Vuonna 2008 Helsinki-Vantaan matkatavaroiden käsittely saavutti kolmannen sijan. 10-paikkainen kahdella PT6-135A-turbiinilla moottoroitu kone lensi ensimmäisen kerran 1984, mutta tuotanto keskeytettiin 1991 kolmen koneen valmistuttua. Koneen ensilennon on määrä tapahtua vielä vuoden 2009 aikana.
iikesuihkukoneiden ehdottomaan huippuryhmään kuuluva Gulfstream G650 näki syyskuun lopulla päivänvalon ensimmäisen kerran tehtaan rollout-tilaisuudessa 7000-päisen yleisön edessä. Palace Airport tukee elämyksellisellä ja yksilöllisellä palvelullaan Helsinki-Vantaan palvelukonseptia ja asemaamme Pohjois-Euroopan johtavana vaihtomatkustuskenttänä. Se lentää 7 000 mailin (12 700 km) matkan nopeudella Mach 0,85 ja sen lakikorkeus on 51 000 jalkaa. Se on tarkoitettu 11-18 matkustajalle
Nyt selvitettäväksi jää mitä silmälle voidaan tehdä. Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Nro 13. Halpalentoyhtiöiden matkustajamäärät ovat Suomen lentoasemilla kasvaneet vuoden 2009 aikana yli neljänneksen edellisestä vuodesta. Kalenteri on upea liikelahja.
9/2009
ILMAILU 7. Helsinki-Vantaalta Air Berlin: Berliini-Tegel, Hampuri, Düsseldorf, easyJet: Lontoo-Gatwick. Pääsy mukaan valmennusryhmään myös tälle vuodelle oli loistava saavutus. Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta. Tuntuu turhauttavalta, että 0,5 mm paksun kalvon epänormaalius on esteenä osallistumiselle kilpailusarjaan. Purjekone kaartaa heikossa lumisateessa. Pukki tankkaa. Turvallisuussyistä pi-
lotit käyvät läpi tarkan lääketieteellisen tarkistuksen ennen lopullista hyväksymistä kilpailusarjaan. Tämä on harmillinen tilanne, sillä kaikki oli valmista ensi vuoden kilpailusarjaa varten. Nro 9. Hoitokeinot ovat nyt selvittelyn alla, kertoi Kontio. Pukki lentää raketilla. Tähän tarkistukseen kuuluvat selkärangan, sydämen, keuhkojen ja silmien tarkistus, huumeseula sekä kuntotesti. Kortin myyntihinta on kuorineen 1,30 euroa kappale. Pukin huima rakettistartti Nro 4. Sen jälkeen mietin, mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmani lajissa, sanoi Sami.
Nyt on tarjolla myös uusia aiheita. Kannattaa tilata, 15 euron kappalehintaan, sillä aiemmat kalenterit on aina myyty loppuun. Sami on voittanut kaksi hopeamitalia Euroopan mestaruuskisoissa, sijoittunut viidenneksi World Aerobatic Cupissa ja saavuttanut 8. Nro 3. Kasvua on Suomessa matkustajamäärissä ollut 25 % ja liikenteessä 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Pukin lento mopuLerchellä parta kuurassa.
Nro 11. Nro 2. Kaikista lentolipun ostajista jo yhdeksän prosenttia valitsee halpalennon, sanoo kehityspäällikkö Kimmo Holopainen Finaviasta. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Tilaukset: Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus, puh. Koneessa upeasti Northern cross -kisan tekstit. Samin silmätarkastuksessa ilmeni ongelma, joka estää nykyisellään sarjaan osallistumisen. Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerila.
Kajaanin ja Hyvinkään Ilmailukerhot myyvät upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA
Nro 6. Maja on nyt Räyskälän kentän kupeessa Lopella. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä.
Nro 12. Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella.
Nro 10. Ohjelmasta karsintaleirin kautta taitavimmat pilotit lunastavat superlisenssin eli paikan mukaan kisaamaan maailmanmestaruudesta Red Bull Air Race World Championship -kilpailusarjassa. Nro 7. Matkustajat, myös yritysasiakkaat, ovat yhä kustannustietoisempia varatessaan matkoja. Sami Kontion unelma Red Bull Air Racesta karkaamassa
Halpalentoyhtiöiden lentohinnat houkuttelevat yhä useammin
Muualla Euroopassa aiemmin alkanut halpalentoliikenteen suosio näkyy nyt myös Suomessa. Haluan ensiksi selvittää mahdolliset hoidon tarpeet ja olemassa olevat riskit. Pukki lentää tyypit vuoden 1909 Voisinkaksitasolla. sijan neljän minuutin vapaaohjelmassa MM-kisoissa 61 kilpailijan joukossa. Pitkäsen tuotanto on monipuolinen: kirkkoja, voimalaitoksia, asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksia. Piirtäjinä ovat entiset tutut Petteri Patolinna ja Mikko Kuorikoski. Sami osallistui jo viime vuonna Espanjan Madridissa järjestetylle Red Bull Air Race World Series -kilpailusarjan karsintaleirille. Nro 8. Sami Kontion menestys kansainvälisissä kilpailusarjoissa puhuu puolestaan. Lisäksi edullisten hintojen tarjonta on lisääntynyt ja saa matkustajat liikkeelle. Viimeisenä edessä oli lääkärintarkastus ja lennot karsintaleirillä, kertoo Sami. Pitkänen (1904-1955) piirsi jatkosodan asemasotavaiheessa myös Suomen marsalkka Mannerheimin 75-vuotislahjaksi metsästysmajan itärajan taakse Repolaan. Kortit postitetaan kotiovelle, maksukuitti seuraa mukana. 050-5124935, sähköposti matti.haapavaara@pp1.inet.fi
Nro 1. Rakettipukki viime joululta. Nro 5. Junkers F13.
Matti Haapavaara tekee jälleen seinäkalenterin. Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla.
Nro 15. Pukin tyyppilento Sääski II:lla. Nro 14. Tiimikoordinaattori ja mekaanikko oli valittu ja kisakone oli valmiina. Joulutervehdys on viidellä eri kielellä. Nyt tavoite lentää ilmojen formula ykkösissä on karkaamassa. Yli 80 euron tilaus toimitetaan postivapaasti. Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. Vasemman silmän sarveiskalvossa on todettu rakenteellinen poikkeavuus ja altistuminen äärimmäisen suurille G-voimille, joita kohdataan Red Bull Air Race -sarjassa, saattaa aiheuttaa terveydellisen riskin. Lääketieteellisistä syistä Samin haave paikasta sarjassa on nyt valumassa käsistä. Pukki tuo lahjat helikopterilla. Halpalentojen osuus kaikista Euroopan sisäisistä lennoista on Keski-Euroopassa yli 20 %. Talvikaudella 2009-2010 Suomesta lentävät halpalentoyhtiöt: Tampereelta Ryanair: Lontoo-Stansted, Milano-Bergamo, Frankfurt-Hahn, Bremen, Riika. Pukkiakrobatiaa 1950-luvulta, kyytikoneena Nro 16. Turusta Wizz Air: Gdansk
S
uomen kansainvälisesti menestynein ilmojen taituri, taitolentäjä Sami Kontio, on ollut jo toista vuotta mukana maailman kovimman taitolentosarjan Red Bull Air Race World Seriesin valmennusohjelmassa. Vuoden 2010 kalenterin aiheena on arkkitehti Eino Pitkäsen upea funkistuotanto. Halpalentoyhtiöiden markkinaosuus on noussut yhdeksään prosenttiin kokonaismarkkinoista
Lopputulos oli se, että kisat järjestetään 2011 Tanskan Odensessa. Kokouspaikaksi tarjottiin Lahden seutua, jossa avajaiset olisi pidetty Sibelius-talossa ja varsinainen kokous Vierumäellä vielä rakenteilla olevassa kongressihotellissa.Mielestäni kokonaisuus olisi ollut hyvä ja monipuolinen. Pohjatyötä kisoja varten on tehty jo niin paljon, että kokous yhdessä tanskalaisten kanssa näki mahdollisena kisojen järjestämisen olemassa olevalla aikataululla. Lopullinen määräys lienee tulossa vuoden 2010 alkupuolella. Talouden vakaudesta kertoo myös se, että mm. Norja oli tehnyt ennakkoon kokoukselle esityksen uudistamisprosessista FAI:ssa. presidentin kolmen kaksivuotiskauden jatkamisesta neljäksi. Max aloitti tehtävässään 1993 ja jää eläkkeelle ensi vuoden alussa. Yhteistyö Red Bullin kanssa
liittyen Air Race -kilpailun turvallisuustyöhön ja sponsorisopimus mm. Suomikin oli mukana hakemassa kokousta Lahti Travel -yhtiön innoittamana. yleiskokous Korean Incheonissa
Kansainvälinen kattojärjestömme FAI piti tämän vuoden yleiskokouksensa pitkän tauon jälkeen Aasiassa. Esitys ei mennyt läpi, joten ensi syksynä yleiskokous valitsee Portmannin kuusivuotisen pestin jatkajaksi uuden presidentin. Niinpä FAI on tehnyt sopimuksen uusien toimitilojen hankkimiseksi Lausannesta. Kokouspaikka oli Etelä-Korean pääkaupungin Soulin naapurikaupungissa Incheonissa. Positiivisesti kehittynyt kaupallinen yhteistyö kysyy myös resursseja. Alle kaksi vuotta on liian lyhyt aika rakentaa kisa, mutta toisaalta saatu positiivinen julkisuus jää liiaksi unholaan, jos kisa on vasta neljän vuoden kuluttua. Kovaa vauhtia kasvavaan kaupunkiin saapui edustajia ympäri maailmaa ja mikä parasta, 24 Aasian maata oli mukana kokouksessa normaalin kolmen tai neljän sijaan. Tärkeimmät vaikuttimet päätökselle on hintataso ja ilmasto. Tämä yhteiseurooppalainen määräysluonnos on lausuntokier-
Kokous päätti vuoden 2011
kokouspaikasta värikkäiden esitysten ja äänestysten jälkeen. Lopuksi ryhmän tulee esittää aikataulu muutosten ja parannusten toteuttamiseksi. Kokous äänesti mm. Kaikkiaan kahdeksasta sääntömuutoksesta keskusteltiin ja äänestettiin. Portmann käytti tuhdisti ai-
Kokouksessa käsiteltiin useita muutoksia FAI:n sääntöihin. HANNU HALONEN
roksella 16. Pikaisen esimerkkilaskelman mukaan ns. Työryhmä esittää työnsä tulokset vuoden 2010 yleiskokoukselle. Niinpä Serbian Belgrad voitti selkeästi muut hakijat. marraskuuta saakka. Hän on erittäin arvostettu persoona läpi urheiluilmailevan maailman. Tanskalaiset hakivat jo vuoden 2009 kisoja, mutta hävisivät äänestyksessä Torinolle. Merkittävää on että Ilmailuhallinto kerää harrastajien huoltajatietoja näiden Part-66-vaatimusten voimaantuloon saakka ja kirjaa henkilöiden kansalliset huoltajaoikeudet, joita voidaan käyttää hyväksi tämän lupakirjan yhteydessä.
Korean varjoliitoa harrastava sisäministeri pitämässä puhetta kokouksen avajaisillallisella.
EASA:n L-mekaanikko ELA-koneille
EASA on julkaissut alustavan version Part-66 määräyksestä (mm. Suomen Ilmailuliittoa edusti puheenjohtaja Hannu Halonen ja kokouksessa oli myös Sandy Pimenoff, joka vastaanotti FAI:n lennokkikomission hänelle myöntämän kultaisen mitalin.
kaa kiittäessään pääsihteeri Max Bishopia 17 vuoden työrupeamasta FAI:n peräsimessä. Kolmanneksi ryhmän tulee tutkia FAI:n organisaation sopivuus ja resurssit tehtäviensä toteuttamiseksi. Esitys aiheutti värikästä keskustelua ja äänestysprosessissa oli ajoittain farssimaisia piirteitä. Neljänneksi ryhmän tulee esittää muutoksia ja parannuksia organisaatioon, kokouskäytäntöi1000 kg (huhujen mukaan tämä voi nousta 1200 kiloon). Tämä päätös on suomalaistenkin kannalta positiivinen. Järjestetäänkö seuraavat kisat jo vuonna 2011 vai vasta 2013. ILMAILUn lukijoita kiinnostanee eniten uuden L-huoltomekaanikon koulutusvaatimukset. Positiivisia kokemuksia ja oppia tuli paljon, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Rolexin kanssa ovat parantaneet FAI:n taloudellista tilannetta. Rutiiniluontoisten kilpailu- ja ennätysasioiden lisäksi kesäkuussa pidetty World Air Games -tapahtuma Torinossa oli askel oikeaan suuntaan kehitettäessä nykyaikaan sopivaa suurta ilmailulajien kisatapahtumaa. Ehdotus hyväksyttiin aplodien kera. On kuitenkin todettava, että lokakuun alku ei vedä delegaatteja Suomeen. SIL:n FAI:lle maksama jäsenmaksu on pysynyt samalla tasolla jo seitsemän vuotta. Taantumasta johtuen kisan taloudellinen tulos ei ollut järjestäjälle odotettu ja siitä johtuen lievä kädenvääntö jatkuu FAI:lle kuuluvasta korvauksesta. Max on ollut paras mahdollinen työpari monelle FAI:n presidentille.
hin ja resurssien hallintaan. Esityksen mukaan tehtävään asetettavan työryhmän tulee analysoida tämän hetken uhkat harrastus- ja urheiluilmailua kohtaan ja esittää keinoja, joilla saadaan nuoret motivoitumaan ilmailuharrastuksesta ja ilmailuammateista. Full-L koulutus, joka oikeuttaa huoltamaan komposiittirakenteista ELA1-konetta, sen moottoria, radiota ja transponderia, sisältää 190 opiskelutuntia. Ruotsi haki kokousta Tukholmaan ja neljäs hakijamaa oli Romania. On varmasti aika muuttua maailman mukana ja tehostaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan.
Kokous keskusteli seuraavista
World Air Games -kilpailuista. Toiseksi ryhmän tulee ehdottaa FAI:lle strategia edellisen toteuttamiseksi. keveiden ilma-alusten eli ELA1koneiden huoltomekaanikkokelpuutuksen vaatimukset). Hänen omistautumisensa työlleen on ollut ainutlaatuista.Lukemattomat haasteelliset tilanteet esimerkiksi monien konfliktien sävyttämissä jäsenyysasioissa ovat hoituneet parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Maxin uupumattoman työn tuloksena. Aikaisemmista määräysluonnoksista poiketen L-huoltajan kelpuutus kattaa nyt kaikki ELA1ilma-alukset eli purjekoneet, moottoripurjekoneet, ilmapallot sekä myös moottorikoneet alle
8 ILMAILU
9/2009. Ne käyvät ilmi EASA:n määräysluonnoksesta (CRD, Comment Response Document), http://hub.easa.europa.eu/ crt/docs/viewcrdpdf/id_28. Q
FAI:n 103. Kisat ovat lähellä ja hyvin hoidettuna saavat julkisuutta myös Suomessa.
F
AI:n presidentti (puheenjohtaja) Pierre Portmann kertoi puheenvuorossaan kuluneesta vuodesta. Uudet tilat mahdollistavat tarpeellisen lisätyövoiman käytön sekä erilaisten kokouksien pitämisen oman katon alla
Lennon pituus oli 188,97 km. Koneessa on uudet Pratt&Whitney PW-1000G geared turbofan -moottorit. Markku Roschier kertoi ALMT Oy:n tarjoamista palveluista huoltotoiminnassa ja ruokailun jälkeen kertailtiin vuoden tapahtumia. Olli Luoma ja Ben Mattsson kertoivat kuvin ja sanoin uskomattoman seikkailunsa kaasu-
pallojen Gordon Bennett -kilpailussa. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Jan Fröjdman analysoi lentojaan Euroopan mestaruuskilpai-
lussa. Embraerin 190-sarjan, Airbus 319:n ja Mitsubishi MRJ:n kanssa. Kokousväki päätti ehdottaa liittokokoukselle IT:n puheenjohtajaksi Jukka Kujalaa ja varapuheenjohtajaksi Olli Luomaa.
Cseries sai tilauksen
Bombardierin tuleva Cseries on sekin kirjannut uuden merkittävän tilauksen. C-sarjan siiven rakenne on pääosin hiilikuitua, kun taas runko on pääosin alumiinirakenteinen. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Harrastajat ja ammattilaiset saivat kuulla viimehetken tilanteen. Kilpailussa oli mukana kolme tiimiä Suomesta ja sijat olivat: Jan Frödman 52, Jukka Kujala 61, ja Matti Tähtinen 75. Cseries on 100/130-paikkainen, joten se kilpailee mm. Tapahtuma oli nyt yhdistetty perinteiseen Inkala-meetingiin ja se oli oikeaan osunut ratkaisu. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 63,30,39,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella.
www.ilmailuliitto.fi
ILMAILU 9
9/2009. Palloväen syyspalaveri Inkalassa
Palloväki kokoontui jokavuotiseen syyspalaveriin Hattulan Inkalassa. Lähdettyään Genevestä miehistö lensi yli Välimeren ja laskeutui Algeriaan. Kuulimme myös esitykset pallotapahtumista Suomessa ja edustuksista ulkomaisissa kisoissa. Lufthansan aiemman tilauksen kanssa konetyypin tilausmäärä on täten saavuttanut 100 koneen merkkipaalun. Leasing-yhtiö LCI:n kanssa on sovittu yhteensä 40 koneen tilauksesta, joista osa on optioita. Kuvia ja tuntoja löytyy pallonetistä. Kilpailussa pyritään yksinkertaisesti lentämään mahdollisimman pitkä lento. Tapahtumassa oli useita pallokuntia ulkomailta ja ideana oli tarjota eksotiikkaa lentämällä kaikki lennot yöllä! Tapahtuma, joka ei ollut kilpailu, sai paljon huomiota maailmalla aina Kiinaa myöten. Koneen on määrä aloittaa kaupallinen liikenne vuonna 2013.
Pallo kesän SM-kisoissa.
lä Fly-in-tehtävällä ja maalina on Inkalan kartanon nurmikenttä. Janin esityksestä kävi ilmi, miten pienestä menestys voi olla kiinni. Paikalle oli tullut yli viisikymmentä lajin harrastajaa. Vesa Lensu kertoi ainutlaatuisesta Midnight Balloon Rallysta Jyväskylässä. Vesa Lensu oli lentänyt lennon Jyväskylästä Kotkaan. Heidän nimiinsä kirjattiin myös ensimmäinen kaasupallolento Euroopasta Afrikkaan. Aamupalan jälkeen kokoonnuttiin kartanon kokoustilaan pitämään syyskokousta.
Bombardier Cseries LCI:n väreissä.
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Hieno suoritus, jonka kesto 12 h 14 min on myöskin uusi Suomen ennätys. Vuotuisessa Matkalentomaljakilpailussa oli vain yksi suoritus. Perinteisesti Inkala-meeting käynnistyy aamulla lennettävälIlmailuhallinnosta Hannu Ansa kertoi huoltotoiminnan nykyvaiheesta. Aamu oli kuitenkin tuulinen ja pilvikorkeus esti lennot maaliin
Kaupungista löytyy vielä hitunen alkuperäistä aasialaista eksotiikkaa eli hymyileviä kansalaisia, paikalliskielisiä kylttejä, kauniita pieniä taloja ja valkoisia hiekkarantoja. Laskuvarjohyppääjät
Alla Prachuab rantaviivoineen siipiveijareiden näkövinkkelistä.
taivailla
Prachuab on luonnonkaunis pieni rannikkokaupunki kauniine merenlahtineen turismin turmeleman Thaimaan keskivaiheella. Sekä tietysti lentotukikohta.
10 ILMAILU
9/2009
mellä kulkevan boogien järjestelyistä vastaa B.J. Paikkakunnalla on pitkät perinteet maineikkaan Thai Boogien tapahtuma-areenana. TEKSTI HANNU RYÖMÄ KUVAT MARKO MÄKELÄ
P
rachuabin taivaita ja niiltä aukeavia näkymiä voidaan kyllä hyvällä syyllä kutsua henkeäsalpaavan kauniiksi. Ja Passen egon takia. Prachuabin onni näin massaturistin näkövinkkelistä on kumma kyllä juuri siihen kiinteänä osana kuuluva militäärisyys. Mies on solminut ihailta9/2009
Aika yksinäisen näköistä (yllä), muttei varmaan ihan jokapäiväistä. On joskus mukavaa olla gringona messissä ja tehdä vaan mitä käsketään. Prachuabissa pitää majaansa Pilatus Porter -laivue, jonka tusinalla todella loppuunpoljetun näköisellä Porterilla on seuranaan muutama 1969-mallia olevaa Huey-kopteria. Paikalle oli toki raahattu vanha turbiinimoottorilliseksi käännetty DC-3:n raato, joka totteli tyyppinimeä BT-67. Nousunopeus vastaa pikku-Cessnaa. Mutta läsnäolollaan se pitää huolen, ettei maan viimeisiä lähes luonnontilassa olevia kauniita rantoja miehitetä vielä monotonisemmalla aineksella eli resorteilla, mäkkäreillä ja suomi-baareilla. Pisti kummasti yrittämään.
ILMAILU 11. Suomessa kokeneen
hyppääjän arvostetun tittelin saa viimeistään 1 000 hypyn paalulla. Mekolla Herculeksesta.
Nykyisin Thai Sky Festival -ni-
van hyvät suhteet ilmavoimiin ja Thaimaan kuningashuoneeseen, joten kattavan ja kunnioitusta herättävän lentokaluston paikallaolo Herculeksineen olisi itsestään selvää. Tässä kohtaa muistettakoon vielä, että jokainen harrastaa omalla tavallaan, mutta itse olen viihtynyt ranskalaisseurassa vuosia lähinnä korkealla pidettävän riman ja kunnianhimoisen sekä asialleen omistautuvan porukan takia. Ja siksi, etten puhu ranskaa. Aika on hieman pehmentänyt miehen luonnetta mutta aikanaan ranskanmaalla tutustuessamme oli kyllä hauskaa ja haastavaa nähdä ja kokea, miten laatukriteerit toimivat ja miten yhdestä virheestä 30-wayllä saattoi lentää laulukuoroon. Huey-kopterista on kiva loikata kerran aamiaisen päälle mutta been there, done that -fiilis onkin merkittävintä, mitä moisesta jää käteen. Kuten aiemminkin on jo kitkerästi todettu, maailma on muuttunut ja jos nyt talous ei kasvakaan, sitäkin paremmin rehottavat ja elävät eriasteiset kriisipesäkkeet ja rajasodat. Paikka ja kaikki siihen liittyvä meininki on hyvin järjestetty ja jos on muutenkin Aasiassa läpikulkureissulla, tykkää kannella varjoa mukanaan ja on löysää aikaa, siellä kannattaa toki pistäytyä, mutta tosissaan harrastamaan ei kannata enää nykyisin lähteä kovin suurin odotuksin. Organisaattoreita ja hyppäämistä on free-, fs- ja siipipukupuolella, jälkimmäisestä vastasi ansiokkaasti Tampereen omapoika Marko Mäkelä.
Patrick Passe, ranskalainen
raskaansarjan fs- ja free-hyppääjä on kuvannut ja tuottanut myös useita kirjoja ja filmejä lajistamme. Varmasti maailman kaunein DZ ylhäältä katsottuna, luonnollisesti heti Hangon jälkeen. Sen pelottavan ja turhauttavan ahtaasta oviaukosta on kieltä-
mättä saatu nippanappa Normandia valloitettua, mutta siihen ne laskuvarjoiluun liittyvät toilailut sitten jäävätkin. Worth lakeijoineen. Ne kaikki ovat edelleen vaihtelevan aktiivisessa käytössä, kaikki kuitenkin kiitoradoiltaan jos ei nyt aivan moitteettomassa, niin ainakin kriisinkestävässä kunnossa. Globaaleilla markkinoilla summaan lisätään nykyisin helposti nolla perään. Vietnamin sodan jäljiltä Thaimaan maaseudulla on amerikkalaisten Aasian-diplomatiassaan käyttämien B-52-operointiin riittävän kokoluokan lentokenttiä. Kone on surkea romu. Ihan vielä. Siviilikoneiden ja -koptereiden ohessa kaupunkia hallitsee myös ilmavoimien lentäjien ja upseerien turistille näkymätön armeija, joka on miehittänyt parhaat rantahuvilat ja näköalapaikat. Passen luku on 13 000 loikan tienoilla, mutta aivan kuten lentotunneissakin ja kaikessa muussakin, määrää tärkeämpää on se, mitä sillä kokemuksella ja toiminnallaan on saanut aikaan. Näin siis ainakin webbisaitilla ja internet on aina oikeassa. Niinpä suureksi riemuksemme C-130 loisti poissaolollaan lähes puolet reissuun uhraamastamme ajasta. Olimme liikkeellä suunnitelmalla, jonka mukaan paikalle luvattu Hercules C-130 antaisi mahdollisuuden hypätä viisi 32-way-hyppyä päivässä viiden päivän ajan ja viidestä kilometristä
Porukka tuntee toisensa entuudestaan melko hyvin ja kaikkien kasvoilta paistoi hienoinen pettymys. Suomalaiseen kateuteen ja vahingoniloon kuuluu myös kiinteästi ja erottamattomasti oman vätys9/2009
Monisatapäinen hyppääjäkaarti, tuo yksilöllisesti määki-
12 ILMAILU. Viiden päivän saldoksi jäi 13 hyppyä, joista vain yhdeksän C-130:n rampilta. Tänä talvena sattui olemaan aikaa myös Thaimaalle ja tungin itseni täynnä intoa mukaan. Kyllä se tiedettiin, että tuplamäärällä ja rutiineilla homma olisi pyörähtänyt käyntiin ja jälkeä olisi piirretty Aasian taivaalle, mutta sopivan lentokoneen puuttuminen on melko tehokas jar-
ru aikaansaannoksille. Eihän se kenenkään varsinainen vika kyllä ollutkaan. Niin se vain on, että tiedot ja taidot menevät kumman nopeasti ruosteeseen marrastalven pimeydessä, niin meillä kuin muuallakin. Noin kello neljän ajanvietettä hattarapilvien joukossa.
Breathtaking.
Oris BC4 Flight Timer www.oris.ch
ESPOO Kultakulma, Kauppakeskus Sello HELSINKI Caratia Finland Oy, Aleksanterinkatu 36 B Itäkeskuksen Kulta, Itäkeskus Kultakello, Mikonkatu 6 Mikonkulta 5, Mikonkatu 5 Widemark, Arkadiankatu 10 KUOPIO Puustjärven Kello ja Kulta, Puijonkatu 23 LAPPEENRANTA H.J. Ja varmasti on paljon myös niitä hyppääjiä, jotka eivät suhtautuneet tapahtumiin ja koneongelmiin aivan yhtä kriittisesti kuin oma koplamme. Wickström & Co AB, Torggatan 13 OULU Oulun Koru Oy, Kirkkokatu 19 PORVOO Olle Andersson LB, Lundinkatu 22 RAISIO Kultavirta, Kauppakeskus Mylly TAMPERE Timanttiset Koskikeskus TUURI Keskisen Kello, Onnentie 7 VANTAA Uudenmaan Kultakello, Elämyskeidas Flamingo, Tasetie 8
Ja miten tämän kaverin kanssa olen hypännyt valtaosan elämäni parhaista hypyistä. Tapahtuma on todella tuottoisaa liiketoimintaa B.J:lle ja kumppaneille. Yleensä kaikkia reissuja, matkoja ja kyläjuhlia jaksetaan hehkuttaa mukavasti väritettynä kavereille, jotka eivät olleet mukana. Näistä ehkä viisi oli tasoa, jota lähdimme hakemaan. No, ei sellaisia hyppyjä ole edes teoriassa mahdollista hypätä Pariisin pohjoispuolella, joten turha ruikutus sikseen.
vä turistilauma, jättää melkoisen määrän valuuttaa kahden viikon oleskelullaan sikäläisiin maaseutupitäjiin. Porukka kokoontuu kolmisen kertaa vuodessa lähinnä eri puolilla Ranskaa touhuamaan ja hyppäämään Patrick vetäjänään. Edelleen, paikallinen turistibyroo maakunnan päättäjien ja pormestarien kera on enemmän kuin haltioissaan, jos tapahtumalle saadaan jatkuvuutta. Patrick omaa rajattoman ja epähissukkamaisen mielikuvituksen ja kykenee keräämään ympärilleen ryhmän, joka on valmis muuttamaan ideat tavoitteiksi ja parhaiksi fs-hypyiksi, joita rapakon tällä puolella hypätään. Kaikkia osapuolia hyödyttävää liiketoimintaa on helppo puoltaa ja ymmärtää. Suninen Oy, Kauppakatu 33 LEMPÄÄLÄ Suomen Kultapörssi Oy, Ideaparkki 7.24 MARIEHAMN B
bail-out-happijärjestelmää. Mutta elämä ei ole koskaan niin surkeaa ja turhauttavaa, ettei seasta löytyisi jotain mielenkiintoistakin. Paljonpuhutut käsittämättömän taitavat sittis-freeflaierit näköetäisyydellä, aivan toistensa iholla matkalla jonnekin.
telyn kautta muiden epäonnistumisista sisäisesti riemuitseminen. Hercules nousi viimeiset porukat mukanaan 25 000 jalkaan ja hyppääjät poistuivat vapaaseen mukanaan happipullot tykötarpeineen. Näiden lelujen avulla on tarkoitus viedä vuoden 2011 talvella 500 hyppääjää 28 000 jalan korkeuteen. Nii-in.Totta on. Edellyttäen, että Herculeksia on silloin vielä tarjolla.
Unenomainen saaristomaisema, lähestulkoon Hangon veroinen.
Tapahtuman tilastoa
9/2009
275 10 37
osanottajaa hyppypäivää C-130 Hercules -kuormaa
30 BT-67 -kuormaa 36 Huey-helikopteri-kuormaa 4836 hyppyä
ILMAILU 13. Tapahtuman aikana muutama kaveri testasi kaikessa hiljaisuudessa ns. Ihan muuten vaan. Onneks me mentiin Zetaan. Systeemi on prototyyppiasteella, mutta tulokset erittäin lupaavia. Kylläpä oli tyhmä jätkä, kun meni ja raahasa varjonsa ja varusteensa maapallon toiselle puolelle eikä päässyt hyppäämään kuin pari hassua hyppyä
Mallipuhetta
Pienoista
TeksTI JUkkA keränen JA AMI LAppALAInen kUvAT AMI LAppALAInen
mallipuhetta@ilmailu.fi
Martin B-57
Y
hdysvallat on hyvin harvoin ostanut ulkomaisia sotilaskoneita etenkään ensilinjan taistelukalustoksi. Kuva Robin A. Pyörivä pommikuilu oli luonnollisesti B-57B:ssäkin. Luotettavalle ja tarkasti osuvalle B-57B:lle oli paljon kysyntää. Koneita tuhoutui tukikohdissakin: kranaatinheitiniskussa viisi ja pommikuorman räjähdyksessä kymmenen. Tiedusteluversioita käytettiin lyhyesti myös Taiwanin ja Pakistanin väreissä joskin amerikkalaisin miehistöin ja joitakin koneita ammuttiin alas. B-57G vain tuli käyttöön liian myöhään ja vähälukuisena. Niiden joukossa oli 38 kaksoisohjaimin varustettua B-57C-tyyppikoulutusko-
B-57-operaatiot Vietnamissa
alkoivat toden teolla helmikuussa 1965. Monista operaatioista on edelleen saatavissa vain vähän tietoja. Korvaajan löytämisellä oli kiire. Huomaa USAF-tekstien kokoero.
9/2009. Tyyppi oli B-57B:stä muunnettu, viimeisintä aseteknologiaa pursunut alatyyppi ja erittäin tehokas hyökkäyskone, jota menetettiin vain yksi, sekin törmäyksessä toiseen koneeseen. Puhumattakaan, että konetyyppiin hankittaisiin valmistuslisenssi. Heti kun Canberra oli helmikuussa 1951 lyönyt vertailussa yhdysvaltalaiset kilpailijansa, valmistuslisenssi myönnettiin Glenn Martin -yhtiölle, jonka oma ehdokas oli tullut kisassa kakkoseksi. Kahden hengen miehistö istui peräkkäin ilmastoidussa ohjaamossa hävittäjämallisen kuomun alla, jonka tuulilasissa oli maataistelutehtävissä tähtäämistä helpottava litteä
14 ILMAILU
Isompi arkki on Airfixin, päällä Xtradecalin arkki. Koneita ei kuitenkaan ollut koskaan riittävästi samanaikaisesti, vaikka niitä haalittiin takaisin jopa ANG:lta, sillä koneen
EB-57E 55-4253, 17DSES, Woodbridge, Britannia, vuosi 1978. Suurin etu kuitenkin oli, että nyt suunnistajakin näki koneesta ulos! Lisäksi takarunkoon tehtiin luukkumaiset lisälentojarrut ja siipiin tuli kahdeksan konekiväärin aseistus, joka tosin muutettiin kesken valmistussarjan neljäksi 20 mm tykiksi. Alkupään koneet olivat tyyppiä B-57A, joka muistutti suuresti brittien Canberra B.2:ta. RB-57A
ja A-1 olivat käytössä lyhyehkön ajan. B-57:n tiedustelutyyppejä emme nyt kuvaile laajasti, vaikka ne olivat aikanaan keskeisiä lännen tiedonhankinnalle. Vuosina 19701972 Vietnamissa jatkoi kuitenkin laivueellinen B-57G-koneita. Merkittävin ero oli innovatiivinen pyörivä pommikuilu, joka nopeutti lastausta ja eliminoi ilmanvastusta aukiasennossa aihettavat luukut. Tämä yksilö on alun perin ollut B-57E, muunnettu EB-versioksi vuonna 1969. NASA:lla on edelleen kaksi RB-57F:ää sääntutkimuskäytössä nimikkeellä WB-57F.
Martin B-57:n eri alatyyppejä
valmistettiin 403. Vaikka se oli kelpo kone ja sen varustelua kohennettiin palvelusvuosina, se oli USAF:n Euroopan-yksiköissä jo 1958 korvattu muilla tyypeillä. Sopimus allekirjoitettiin 250 koneesta. ILMAILUN numeroissa 7/2008 ja 3/2009 esittelemämme English Electric Canberra kuitenkin valittiin 1950-luvun alussa, kun amerikkalaisilla valmistajilla ei ollut tarjota sen veroista taktista suihkupommikonetta Korean sodassa taisteleville ilmavoimilleen (USAF). B-57B oli laivuekäytössä vuodesta 1955. Se jatkoi kolmen laivueen kalustona Japanissa ja Koreassa ja niistäkin se olisi vedetty kotimaahan Air National Guardin (ANG) käyttöön 1960-luvun puolivälissä, ellei konflikti Vietnamissa olisi yltynyt.
lujuudesta huolimatta operointi matalalla aiheutti tappioita. Huomattavampia olivat valtavine siipineen perus-B-57:ää enää vähän muistuttaneet RB57D ja hätkähdyttävä, korkealla toimiva RB-57F, jonka tehtävänä oli kerätä myös ilmanäytteitä mm. Walker.
Perus-B-57:nä voidaan pitää
lukumääräisesti merkittävintä alatyyppiä, matalalla toimivaa yöpommittajaa B-57B, joka poikkesi merkittävästi brittikoneista uudelleen suunnitellun nokkaosansa ansiosta. Alatyypillä ei varustettu yhtään USAF:n pommiyksikköä, vaan melkein kaikki 67 A-mallia varusteltiin RB-57Atiedustelukoneiksi.
paneeli. Alatyyppiä valmistettiin 202. Yöllisillä lennoilla Vietkongin huoltoreittejä vastaan ja maajoukoille annetussa tuessa saatiin hyviä tuloksia. Voimanlähteenä tosin oli Avonin sijasta YJ65-W-1 eli lisenssillä valmistettu Armstrong-Siddeley Sapphire, minkä takia moottoripellit olivat etuosastaan pulleammat. USAF:n nimikkeen B-57 saanut jenkki-Canberra ei sentään ehtinyt Korean sotaan, vaikka ensimmäiset valmistuivat jo kesällä 1953. Lyhyesti myös EteläVietnamin ilmavoimissa palvellut B-57B vedettiin vähäisen määrän takia pois syyskussa 1969. vastapuolen ydinkokeiden toteamiseksi
Puolikiiltävä musta B-57B, Laon, Ranska, 1957;. 3. Maalaamaton WB-57C, Project Clean Sweep III, 1964. J.K.
Martin B-57B/G, RB-57E Airfix 1/48
Vuorossa on Airfixin Canberratrion viimeinen kappale. B-57:n ainut varsinainen vientiasiakas oli Pakistan, joka osti 24 B-57B:tä. Siirtokuva-arkin painotyö on muuten hienoa, mutta jostain kumman syystä kaikki USAFja U.S. kaksi B-57 In Action -kirjasta ja hyvä mutta hankalahkosti saatavissa oleva Robert C. Mattamusta RB57E, Tan Non Shut, 1970. Sarjaan on periaatteessa toteutettu eri alatyyppien erot, mm. Kopiloffille. Maalaamaton B-57B, Kunsan, Korea, 1963. Viimeisestä vaihtoehdosta, B-57G:stä Thaimaan Ubonissa 1971, ei ole huomauttamista. Onneksi Xtradecal tuli nopeasti hätiin kahdella arkillaan. Niiden painotyö on hyvää ja värit ovat oikein. Lisäksi kokemuksesta voin kertoa, että Xtran siirtokuvat ovat peittäviä ja helppokäyttöisiä. Lisäksi polttoainesäiliöihin tulevat kotkat ovat oranssit, kun niiden pitäisi olla keltaiset. 1/72-mittakaavaa harrastava joutuu vielä tyytymään vanhempiin Aeroclubin lisäosiin. 4. Arkit ovat saatavissa myös skaalaan 1/72 numeroilla 72102 ja 72103. Niitä voi kysellä mm. Project Flagstaffin valkoinen kone mustilla moottorisuojuksilla ja tasojen johtoreunoilla sekä punaisella kylkiraidalla, 1960. Odottelen mielenkiinnolla, koska tulevat ensimmäiset RB-57D- ja RB-57F-muunnossarjat. netta ja 68 maalihinausversiota B-57E. Laatikon kyljestä sentään selviää, että sarjasta on mahdollista tehdä kolme eri tyyppiä. Arkilla 48076 on tunnukset neljälle koneelle: 1. Tämä yksilö oli maalaamatonta alumiinia, vaikka ohjeesta saa vaikutelman, että se olisi maalattu
alumiinipronssilla. kahdet erilaiset heittoistuimet ja moottorien imuilmanotot sekä alatyypeille RB-57E, B-57B ja B57G spesifiset nokat. Maalaamaton B-57B VNAF, Tan Non Shut, Vietnam. 2. RB-57E:n osista puuttuvat kaikki kamera-aukot, mutta pahin epäonnistuminen on tapahtunut Gtyypin kohdalla. 3. Sarjat ovat varsin hyviä, joskin osat vaativat siistimistä ja sovittamista.
Samat osat altapäin. Jopa mittakaavaan 1/144 saa nyt hyvin Canberra-sarjoja, sillä Amodel on julkaissut uuden sarjan jokaisesta brittiläisestä pääalatyypistä ja B-57:tkin ovat tulossa. 2. Mitat ja pääosien muodot ovat hyvät. A.L.
Italerilta ilmestyi noin 30 vuotta sitten kelpo sarja B-57:stä mittakaavaan 1/72. Sen valujälki on siistiä ja detaljointi hieman yksinkertaista. Vasemmalla Italerin G-mallin nokka, oikealla Airfixin esitys asiasta mittakaavassa 1/48. Koneesta löytyy referensseinä mm. Olen aina pitänyt B-57-koneesta, koska voisin helposti rakentaa siitä tusinan malleja tekemättä kahta samanlaista. AIR FORCE -tekstit ovat noin mittakaavassa 1/39! Onneksi Xtradecal on julkaissut kaksi arkkia, joilta löytyvät oikeankokoiset tekstit. Jälkimmäisiä konvertoitiin tusinan verran pommikoneiksi (B-57B-pulan helpottamiseksi) ja muutama taktisiksi tiedusteluko-
neiksi. Suurin ongelma ovat todella lelumaiset heittoistuimet. Kone tuhoutui 1965. Sarja on valettu Airfixille nykyisin tyypilliseen muoviin. Sen leveydestä puuttuu noin 1/3 ja pituudestakin 1/4. B-57B SEA-kaaviossa, Phan Rang, Vietnam, 1967. Huomaa, että Italeri on muistanut myös alaspäin tulevat lasitukset.
Pahoittelen, että edellisen numeron HAI-1-jutusta jäivät pois kiitokseni avusta I. Valitettavasti mallin suunnittelijat eivät ole paneutuneet työhönsä kunnolla. T:mi Kuivalaiselta tai suoraan Hannantsilta suosittelen. 4. Siitä syystä koko suojuksen muo-
to on väärä. Kaiken huipuksi siitä on täysin unohtunut alaspäin oleva lasitus. Ohjaamon sisustus on lähes riittävä, jos mallin tekee kuomu kiinni. B-57C-koulutusversio SEA-kaaviossa, Florida, 1970. Kakkosena on RB-57E Tan Son Nhutissa Vietnamissa 1963. B57G SEA-kaaviossa, Ubon, Thaimaa, 1971. Nokan alle tuleva infrapuna-/ TV-kameran suojus on aivan liian pieni. Helpoimmalla pääsee tekemällä B-tyypin, johon sarjan osat kelpaavat sellaisinaan. Rungonpuoliskot ovat kokonaan uudet ja laatikossa on monta ylijäävää brittiversion osaa. Todella harmi, etteivät mallin suunnittelijat ole viitsineet paneutua aiheeseen kunnolla, mutta potentiaali onneksi löytyy. Aseistukseksi tarjotaan varsin yksinkertaistettuja laserohjattuja Mk.82 Smart Bomb -pommeja, jotka käyvät vain G-tyyppiin, ja brittipommeja, joita amerikkalaiset eivät käyttäneet. Arkilla 48077 on tunnukset viidelle koneelle: 1. 5. Sen vuosilukuun on lipsahtanut virhe. Pakistanissa tyyppi palveli 1959 1985, ajoittain tositoimissa. Malli aiheuttaa ristiriitaisia tunteita kannesta alkaen, sillä kuvassa on G-tyyppi ja teksti puhuu B-tyypistä. Vuosiksi mainitaan 1966/1967, kun pitäisi olla 1956/1957. A.L.
9/2009
ILMAILU 15. Vietnamissa B-tyypissä käytettiin pääasiassa 500- ja 750-paunaisia pommeja.
Maalausvaihtoehdoista en-
simmäisenä on B-57B Ranskan Laonissa. Mikeshin Martin B-57 Canberra, The Complete Record.
Pelastajat: Xtradecal 48076 ja 48077 B-57 Canberra, osat 1 ja 2
Kuten mainitsin, Airfix mokasi B-57-arkissaan pahasti. Osat ovat yhtä leveät (!) ja Airfixilla muodotkin ovat täysin virheelliset.
Airfixin julkaistua nyt suuren osan lupaamistaan Canberrasarjoista ovat lisäosien valmistajat kuten Eduard ja Pavla tuoneet markkinoille resiini- ja etsiosia, joskin toistaiseksi lähinnä mittakaavassa 1/48
Perusmalleja on tällä hetkellä kymme16 ILMAILU
nen, joista Suomen maahantuoja on ottanut ohjelmaansa kuusi. Ja kun teoria oli selvillä, oli aika työntää kone hallista Malmin pilvettömään, mutta tuuliseen kevätilmaan. Koneet on rekisteröity ultriksi, experimentaleiksi tai VLA:ksi, joten kyseessä on varsin pitkälle mietitty konsepti, josta räätälöidään asiakkaan tarpeita vastaava tyyppi, varustelutaso ja luokka. Tyyppilennolle valinta oli onneksi helppo tehdä. Kauneus on aina katsojan silmissä ja pitkälle makuasia. MCR:n eri versioita on myyty jo yli 500 ympäri maailmaa. Kuva Tomi Rossi.
R
anskalaisen DynAeron MCR ULC ei ole mikään uusi laite, sillä sen juuret ulottuvat 1990-luvun loppupuolelle. Pieni karttatutkiskelu tuotti tuloksen, Naarajärven lentokenttä sijaitsee Pieksämäellä, Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin välisessä kolmiossa. Alkuihastuksen jälkeen vuorossa on tarkempi tutustuminen normaalin päivätarkastuksen merkeissä. Näistä kaikki voidaan ostaa valmiina tai rakennussarjana, jonka kohdalla valitaan tehdäänkö kone tehtaalla ammattilaisten kanssa vai itsenäisesti omissa tiloissa. Kuvassa mikkeliläinen oppilas Mikael Kurki hyppää ensimmäinen itseaukaisuhyppynsä hyppymestarin todistaessa hyppyä kameran takaa. Toistaiseksi ainoa Suomeen tuotu kone on nimittäin ULC eli ultra tehdastekoisena, 100-hevosvoiman moottorilla ja riittävällä, mutta järkevällä tasolla pidetyllä varustuksella ryyditettynä.
Tyyppilento on aina parasta
aloittaa lentokäsikirjan lukemisella. Siitä huolimatta on vaikea kuvitel-
la lentäjää, joka ei pitäisi MCR:n ulkonäöstä. Valkoiset kuitupinnat rikkova yksiosainen kuomu ei himmennä sekään kokonaisuuden tyylikästä hohtoa, päinvastoin. Valinnanvaraa siis riittää. ULC-version ensilento tapahtui sekin jo kymmenen vuotta sitten, kesäkuussa 1999. Varsinkin normaaliluokan peltikoneisiin tottuneelle ranskalaiskaunottaren solakat, mutta oikeista kohdin pyöreän tyylikkäät muodot näyttävät jopa liian huolitelluilta ja virheettömiltä. MCR:n kohdalla tästä ei tehty poikkeusta, joten tylsät, mutta sitäkin tärkeämmät suoritusarvot, rajoitukset ja proseduurit käytiin läpi ensin itsenäisesti ja sen jälkeen maahantuojana toimivan Scan Flyersin Samuli Pänttäjän kanssa. Sitä varten kuomu avataan ja laipat otetaan kokonaan
9/2009. Siksi onkin luonnollista, joskaan ei yleistä Suomessa, että yhteistyötä tehdään lähikerhojen kesken.
Naarajärven kentällä on hyvin tilaa. MCR-ultrakevyt hämmästyttää nopeuksillaan
RANSKALAISTA KAKSOISELÄMÄÄ
Naarajärvi, mikä ihmeen Naara ja ennenkaikkea missä
Vastaava arvo on peräti 158 solmua pinnalla 80.
9/2009
Kaksiosaisten, tuplasolakkoisten niin kutsuttujen Fowler-laippojen lisäksi suuri matka- ja pieni sakkausnopeus selittyvät melko suurella kärkivälillä ja siiven onnistuneella profiililla. Haasteellisesta muodostaan huolimatta "kupla" on hämmästyttävän vääristymätön. Kiipeäminen MCR:n ohjaamoon saa arvosanan tyydyttävä. Konepelti, tai siis -komposiitti, irrotettiin puolestaan pelkästään kuvaamista varten, normaalitoiminnassa sitä ei tarvitse irrottaa öljymäärän toteamiseksi. Apua tuo lisävarustelistaan kuuluva astinrauta, jota koelennetyssä yksilössä ei ollut. Se nimittäin sakkaa täysillä laipoilla vasta nopeuden laskiessa alle noin 34 solmun. Eikä ihme, sillä akkujen ja laturin säästön lisäksi ne toimivat hyvin siinä, mihin ne on alun perin tehty. Johonkin saa astua reilusti, kun taas jalan kevytkin painaminen johonkin toisaalle, lähinnä laippojen kohdal-
le, saa aikaan syviä, kauhunsekaisia huokauksia. Tummennus näyttää ulospäin hyvältä ja parantaa sisällä näkymien kontrastia.
Ultrakevyet alatasot ovat päällisin puolin varsin samankaltaisia. Kompromissit toimivat vain harvoin, mutta ainakin käsikirjan mukaan MCR:n siipi on siinä suhteessa enemmän poikkeus kuin sääntö. Alas lasketut laipat antavat nopeasti osaselityksen käsikirjan antamalle, lähes käsittämättömän pienelle sakkausnopeudelle. Ledin valo näkyy kauas.
Ultrassa kaikesta painosta on lupa tinkiä, kunhan turvallisuus säilyy, rakenteet kestävät ja varustelu on riittävä. Käsien tukemista koskee sama sääntö. Ohjaamon ergonomia ei nimittäin
ILMAILU 17. Nykyaikaisilla nelipistevöillä varustettuun penkkiin kiivetään monien koneiden, varsinkin ultrien, tapaan ensimmäisen kerran tarkkojen ohjeiden saattelemana. Niiden reseptiin kuuluvat 80- tai 100-hevosvoimaisen moottorin lisäksi liukkaat pinnat, suuri osuus komposiittirakenteita ja paneeli, jossa perinteisiä pyöreitä mittareita on vähän ja uusien lasinäyttöjen alaa paljon.
Kestävät ja vähän sähköä kuluttavat ledit ovat nykyaikaa lentolaitteissakin. TEKSTI jA KUvAT KUSTI KAIRIKKO
Näkyvyys etusektoriin ja sivuille on erinomainen, kiitos raamittoman yksiosaisen kuomun. Muita ulkopuolisen tarkastuksen yhteydessä huomattuja ominaisuuksia ovat ledeillä toteutetut valot siipien kärjissä ja peräsimessä, tehokkaasti renkaat peittävät pyörien muotosuojat, T-pyrstö ja
kolmilapainen potkuri, jonka lapojen juuret paljastavat sen olevan säädettävä.
Ohjaamo aikuisille. Silti koneelle luvataan matkanopeudeksi noin 145 solmua 75 % teholla meren pinnan tasolla. Penkille kiipeämisen vaiva palkitaan kuitenkin välittömästi vöiden kiinnittämisen jälkeen. Kun ulkoinen tarkastus on tehty listan mukaisesti, vuorossa on siirtyminen ohjaamoon. Pieni kompassi on kevyt ja täyttää yhden varustelumääräyksen kohdan, joten se sopii paneelin päälle erinomaisesti.
ulos. Nuoremman ja notkeamman mielestä puuha lienee helppoa, mutta moneen koneeseen pääsee kyllä paljon helpommin kuin MCR:än
Sen välittömänä seurauksena kone nousee, tai jos halutaan käyttää kuvainnollisempaa ilmaisua, ampaisee irti pinnasta. Selvitys on nousta vain 700 jalkaan, joten joudun taas työntämään välttääkseni paperityöt tornissa. Järjen vastaiselta tuntuva vetäminen pudottaa nopeuden halutulle tasolle, mutta edessä on samassa uusi ongelma. MCR:n ohjaamo ansaitsee erityismaininnan sekä tilavuudesta että selkeästä ja toimivasta paneelista. Myyntilupaukselta ja -puheelta kuulostava väite, että kone on markkinoiden nopein ultra pitää paikkansa. Laipat asetetaan vielä keskiasentoon, jonka jälkeen kaasu auki ja katse horisonttiin nopeusmittaria samalla silmäillen. Koelentämämme yksilön paneeli tuntui toisin harvinaisen hyvin onnistuneelta, sillä
18 ILMAILU
kaikki tarvittava löytyi, mutta toisaalta mitään ei tuntunut olevan liikaa. Vapaasti kääntyvä nokkateline tarkoittaa suunnan määräämistä jarruilla ja vauhdin kiihtyessä sivuperäsimellä, joka osoittautuukin riittäväksi jo hämmästyttävän hitaassa nopeudessa, kiitos tehokkaan muotonsa ja toisaalta voimakkaan, peräsimeen osuvan potkurivirran. Kyseessä onkin kopioimisen arvoinen kokonaisuus, joko oman MCR:n tehdasvarusteluetteloon tai mihin tahansa VFRkoneeseen.
Koneen nokalla on tiiviisti pakattu 100-hevosvoimainen Rotax, joka pyörittää alennusvaihteen kautta MT-Propin valmistamaa kolmilapaista, komposiittirakenteista hydraulisesti säädettävää vakiokierrospotkuria.
Rotax käynnistyy helposti ja
pääsemme rullaamaan. Tilaa on sitäkin kahdelle keskikokoiselle aikuiselle, jos ei paljon, niin ainakin riittävästi. Käsikirjan lupaama nousunopeus, 1950 jalkaa minuutissa, tuntui painettuna nähtynä suurelta, mutta napakkaan vastatuuleen tehdyn nousun jälkeen pieneltä arvolta. Ainakin allekirjoittaneelle se oli henkilökohtainen ennätys. Kun vauhtia on noin
55 solmua, nokkaa kevennetään aavistus. Kun ohjaamotarkastus ja koekäyttö on tehty ja lupa kiitotielle siirtymiseen saatu, vuorossa on viimeinen vilkaisu moottorinvalvontamittareihin. Vedän laipat sisään ja trimmaan koneen vaakalentoon. Polttoainehana on iso ja näkyvällä paikalla, samoin hydraulisen vakiokierrospotkurin säätövipu. MCR:n nousukyky on hämmästyttävä enkä epäile Samulin väitettä, että se on yllätys lähes kaikille konetta lentäneille.
Matkalentotehoilla eli noin 75 % teholla GPS kertoo maanopeudeksemme 277 kilometriä tunnissa lähes suoraan sivusta puhaltavassa tuulessa. Vieressä istuvalle Samulille totean nousun olleen melkoisen yllä-
tyksen. Solmuiksi muutettuna nopeus on siis noin 150. Matka Malmilta Räyskälään
9/2009. Paneelin ja koneen varusteiden tarkempi luettelointi on turhaa, sillä MCR:n räätälöintinäkökulman mukaan varusteet myös paneeliin valitaan pitkälle käyttäjäkohtaisesti. Kahden kaasujousen varassa sen nostaminen ja laskemien on kuitenkin helppoa, eikä kuomu ole tiellä silloin, kun koneeseen tai sieltä pois siirrytään oikeiden askelkuvioiden mukaisesti.
ansaitse juuri muuta kuin kehuja. Paneelissa on uusien koneiden tapaan kiinteä GPS, monitoiminen lasinäyttö ja muutama perinteinen mittari perusvarusteiden kuten radion ja transponderin lisäksi. Sauva näyttää lyhyeltä, mutta välittää ohjausliikkeet pintoihin erittäin täsmällisesti ja kevyesti.
Kuomu näyttää painavalta ja siltä, kun se ei avautuisi kunnolla. Sen tarkemmin mittaamatta tilan tuntu vastaa suunnilleen Cherokeeta, joten pitempikään matkalento ei aiheuttane puutuneita jäseniä tai mustelmia kylkiin. Pyöreät perinteiset mittarit ovat arvossaan, monista nykyajan herkuista huolimatta. Perus-Cessnoista ja Pipereistä tuttu nousukulma nostaa koneen vauhdin käsittämättömällä kiihtyvyydellä kauas parhaan nousunopeuden antavasta 75 solmusta, joten Samuli kehottaa vetämään sauvaa reilusti. Kaikki tuntuu olevan paikallaan ja vieläpä helposti käsillä
Lopussa Samuli lisää aavistuksen tehoa ja tekee mallikkaan loppuvedon koneen istuessa nätisti päätelineelleen. Vakuuttava esitys, jonka jälkeen pienikin epäilys koneen siiven ominaisuuksista haihtuu kevättuulen mukana.
Samulin kerätessä korkeutta
Potkuri on ultrissa harvinaista tyyppiä. Kolmen laskun jälkeen Samuli voi kuitenkin taas hengittää ja nauttia hieman vapisevin käsin kupin kahvia.
tä todeten koneen olevan yllättävän helppo sen jälkeen, kun siihen on päässyt "sisälle". Rauhallinen heilurikahdeksikko ja pari muuta liikettä kertovat sen sijaan hyvästä, sanoisin jopa erinomaisesta ohjaintuntumasta ja täsmäl-
Koelento on päättynyt ja MCR työnnetty halliin. Sanojensa vakuudeksi hän lupaa näyttää, miten nopeaksi väittämäni laite toimii erittäin hitaissa nopeuksissa. MCR ei tee poikkeusta, sillä kone tuntuu todella herkältä käsitellä varsinkin melko kovassa ja puuskittaisessa tuulessa. Niin sanottu puskakone alataso ei tietenkään ole, mutta toimittaessa kentältä tai pellolta moni sellainenkin on ihmeissään.
lisesti toimivasta vakiokierrospotkurista. On aika kerrata nähty ja koettu ja yhdistää kokemukset faktoihin. Pikemminkin kyseessä on kone, joka hankitaan sekä kouILMAILU 19. Hydraulisesti säätyvä, kolmilapainen ja komposiittirakenteinen vakiokierroshuiska ei ole halpa, mutta sitäkin tehokkaampi ja miellyttävämpi käyttää.
MCR ULC osoittaa parilla laskulla ja nousulla olevansa täysiverinen STOL tai tietyissä olosuhteissa jopa VSTOL, mikä nyt lieneekin näiden välinen tarkka ero. Laskut onnistuvat kuitenkin erinomaisesti, jos siis mittarina on vanha määritelmä koneen säilymisestä lentokelpoisena. Se vaatii pilotiltaan hieman enemmän kuin kilpailijat, mutta toisaalta tarjoaakin vastaavasti paljon ja pitkäksi aikaa. Haastava tarkoittaa ainakin jossakin määrin vaikeaa, joten MCR ei ole helpoin tai edes viiden helpoimman koulukonevaihtoehdon joukossa. luulen jo hetken hänen unohtaneen lupauksensa näyttää MCR:n STOL-ominaisuuksia. Ulkopuolisten silmiin tosin herkän koneen käskeminen Cessna 206:en tottuneen tyylillä näyttää epäilemättä levottomalta. Korkeudenmenetys on olematon ja kone hallinnassa koko ajan. MCR:n siiven laajan nopeusalueen, eli pienen sakkaus- ja suuren matkalentonopeuden, salaisuus löytyy paitsi pitkähköstä kärkivälistä ja profiilista, myös kaksiosaisista Fowler-laipoista. Seurauksena on jälleen outo tunne, jossa vastatuulen avulla lähes maahan nähden paikallaan oleva kone laskeutuu kohti kenttää nopeasti, mutta selvästi hallinnassa. Siksi se ei sovellu parhaiten kerholle, jolla on paljon erilaisia oppilaita ja monta opettajaa. Samuli toteaa tilanteen olevan MCR:lle sellainen, ettei mainitsemiani reunaehtoja tarvitse edes miettiä. Vaan väärässä olen, sillä mies ilmoittaa liikenteelle liittyvänsä loppuosalle noin 1500 jalan korkeudessa! Korkeuden ollessa edelleen saman ja kynnyksen kadotessa näkymättömiin nokan alle Samuli tiedustelee laskisinko kyseisestä tilanteesta edessä olevalle kiitotielle Cessnalla. Niissä riittää sekä kokoa että tehoa.
sujuu nopeasti, joten läpilaskuista ensimmäinen on edessä vain hetki sen jälkeen kun ohitamme Nummelan noin 300 kilometrin maanopeudella tuulen käännyttyä sivumyötäiseksi.
Herkkä, herkempi, ultra. Samuli on osittain samaa miel9/2009
Matkalla Malmille teen vielä muutaman sakkauksen ja liikehdin kevyen kaavan mukaisesti. Yleisvaikutelmaltaan kone on nopea, suorituskykyinen ja hyvin rakennettu. Tylsä sakkaus on kuvaava, mutta turvallinen oikeutetumpi. Odotan mielenkiinnolla tulevaa, kun siirrymme takaisin kohti kuppilan eteen nurmelle pysäköityä ranskatarta. Jos
lentäminen ultrien ja normaaliluokan koneiden välillä on muuten melko samankaltaista, en varmaan koskaan totu täysin niiden herkkyyteen lähestymis- ja istutusvaiheessa. Kevyen koneen liike-energia on pieni, joten tunnustan kokevani laskeutumisen loppuvaiheen lähes poikkeuksetta huomattavasti vaativammaksi ultralla kuin astetta raskaammalla lentokoneella. Sakkaukset ovat juuri niin eleettömiä kuin voi olettaa siiven nousu- ja hidaslento-ominaisuuksien perusteella. Tunnustettakoon, että kone houkuttelee vetämään ainakin silmukan, mutta järki voittaa ja jätän sen ajatuksen asteelle.
Koelennon puolivälissä on aika summata siihen mennessä kertyneitä kokemuksia ja ensivaikutelmia koneesta. Jos vielä Räyskälässä en olisi suositellut MCR:ä koulukoneeksi, tilanne on nyt, muutama viikko myöhemmin toinen. Liukas ja samalla erittäinkin hidas kone tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita, joten sen voi kuvitella antavan sekä opettajalle että oppilaalle erinomaisen alustan ultralentämisen opetteluun alkeista niin pitkälle kuin lajissa voi ylipäätään mennä. Vastaan kyllä, kunhan kone olisi 206, olisin siinä yksin ja koneen omistaja ei olisi katselemassa. Vaikka MCR:stä on olemassa taitolentoon sopiva versio ja ULC:nkin G-rajat neljän positiivisen ja kahden negatiivisen välillä, en sorru laittomuuksiin lentämällä ultralla temppua. Samassa hän avaa laipat toiseen pykälään eli täysin auki, pienentää tehoa ja hidastaa vauhdin lähelle sakkausnopeutta nokkaa nostamalla
Tukevasta koneesta huolimatta sen valitsemista listalta voi suositella, sillä se on todella halpa ja varmatoiminen henkivakuutus.
MCR paistattelee iltapäivän auringossa Räyskälän purjekoneiden seurassa. Vikojen, puutteiden ja rajoitusten löytäminen MCR:stä on helppoa, samoin kuin mistä tahansa koneesta. Itse kaipaisin lisäksi vanhana ilmakuvaajana suurta avattavaa ikkunaa, sillä kuvaaminen tummennetun lasin läpi hämää valotuksen ja vääristää kuvaa. Ultria käytetään Euroopassa yhä enemmän hinaukseen, joten tehokkaan ja suorituskykyisen koneen voisi kuvitella kiinnostavan myös suomalaisia purjelentokerhoja.
- perusvarustus - kaikki varusteet Suurin lentoonlähtöpaino Polttoaine Toimintasäde 65 % teholla Laipat Suoritusarvoja Nousunopeus Lentoonlähtömatka Nopeuksia Sakkaus (2000 kg) - sileänä - laipoilla Suurin sallittu Vne Matkanopeus TAS 75 % teholla FL0 FL80 Kulutus 75 % teholla 65 % teholla Maahantuoja
www.scanflyers.com
lu- että harrastuskoneeksi yhdelle omistajalle tai pienelle kimpalle. Ultra-, ja miksei myös PPL-pilotille, jolla on kokemusta ja joka haluaa käyttää konettaan matkailuun, MCR on ehdottomasti oikea valinta, joka tarjoaa mahdollisuuden matkalentämiseen
20 ILMAILU
VFR-oloissa tavalla, josta moni uskaltaa vain haaveilla. Kellukkeille alataso sopii huonosti, samoin
suksille ainakin nokkapyöräversiona. Joille tämä ei riitä, MCR on väärä valinta. Mutta riittääkö tämä syyksi kalliin koneen hankkimiseen. DynAero MCR ULC, OH-U480
Alatasoinen, kiinteällä nokkapyörätelineellä varustettu komposiittirakenteinen ultrakevyt.
Moottori Teho Potkuri Mittoja Kärkiväli Siipipinta-ala Pituus Tyhjäpaino Rotax R 912 S 100 hv MTV-6-A/156-122, hydraulisesti säätyvä kolmilapainen komposiittipotkuri 8,66 m 8,15 m2 5,53 m 230 kg 270 kg 490 kg 80 l noin 1264 km 0 - 45° 1950 ft/min 112 m 48 kt 34 kt 146 kt 146 kt 158 kt 21,3 l/h 18,5 l/h Rakettipelastusvarjo kuuluu MCR:n lisävarusteisiin. Minkä MCR voittaa matkalentämisessä, sen se häviää monikäyttöisyydessä. Jos taas liikkuminen kahden paikan välillä ja taitojensa kehittäminen hyvinkin pitkälle kiinnostavat, MCR:ä parempaa ei tule äkkiä mieleen.
9/2009. Kun puskalentäminen, ilmakuvaus, laskuvarjohyppy ja
monet muut tehtävät unohdetaan, jäljelle jää suorituskykyinen, nykyaikainen, taloudellinen ja hyvälaatuinen matkakone kahdelle
Saksassa on noin 5 000 jettiharrastajaa, Suomessa noin 20.
Bob violett modelsin ultra Bandit on sporttikoneiden huippuja. Vaikka lennokit ovatkin arvokkaita sijoituksia, matkantekoon ei tarvitse sijoittaa kamalasti. kone lentää hyvin. Messuilla esitellään oikeastaan vain yhtä ilmailun lajia, nimittäin radio-ohjattavia suihkuturbiini- ja potkuriturbiinilennokkeja sekä turbiinikäyttöisiä helikoptereita. Hah-
vanhassa vara parempi. Huiman suorituskykynsä, monimutkaisuutensa ja kalleutensa johdosta laji ei sovi kuin pienelle osalle RC-lennättäjistä. Sinne laskeutuu suurin siellä vietettävä vuotuinen ilmailutapahtuma Jet Power. eurofighterin nokkateline pettää, F-104 G se vain porskuttaa.
9/2009. Näytteilleasettajia on yli 100, kansallisuuksia ainakin 16 ja yleisöä tuhansia. Allekirjoittaneelle reissu oli ensimmäinen ja wow-efekti huikea. Tasaisen puheensorinan läpi kuuluu ulkoa aika ajoin teräviä suhauksia. Suuressa teltassa on kuuma. Yleisö on löytänyt messut hyvin. Tämä on taivas, täällä ovat kaikki, toteaa Sarah Parish, joka edustaa Wren-turbiineja.
ja matalalla
K
erran vuodessa pienen, 18 000 asukkaan kaupungin, Bad am NeuenahrAhrweilerin, lentokenttä muuttuu aivan muuksi kuin se normaalisti on. Suuri osa kotimaisista jettiharrastajista on vieraillut Jet Powerissa jo monena vuotena. Pääjärjestäjänä toimii herra Winfried Ohlgart. Kovaa
TeksTi ja kuvaT Tuomas PieTinen
mark Hintonin airworld miG-21. Ilmatilaa on paljon eikä tapahtuma häiritse paikallisia asukkaita. Keskellä viiniviljelmiä sijaitseva purjelentokenttä sijaitsee kaupungin viereisellä kukkulalla. Ryanair kun lentää läheiselle Hahnin kentälle edullisesti. David schulmanin käsissä se ei kerännyt liikaa korkeutta.
Tänä vuonna Suomesta messuilla vieraili ennätysmäinen liki 20 hengen ryhmä. siitä saisi hienon suomikoneenkin.
Jet Power 2009 -messut
Bad am Neuenahr-Ahrweiler, Saksa. Hankala nimi, mutta hieno paikka. Silti kuka tahansa voi naut22 ILMAILU
tia päästessään katsomaan vauhdikasta jettilennätystä. Katse löytää aina vain suurempaa ja näyttävämpää nähtävää. Messut järjestettiin nyt seitsemättä kertaa
Auton kokoisen ja monen kymmenen kilon painoisen lennokinkin voi laskea muutaman metrin matkalle, jos osaamista ja vastatuulta on tarpeeksi.
1:1 L-39 albatross kävi esiintymässä joka päivä kentän päällä. Laskutelineet ovat CNC-jyrsittyä tai valettua alumiinia ja akselit ovat terästä. Muuten niistä tulee oikeastaan liki mahdottomia lennättää muualla kuin lentokentän kiitotiellä. Laskutelineet on nykyään varustettu jonkinlaisella jousituk-
sella tai ilma-/nesteiskunvaimennuksella. Noin 300 km/h vauhdissa vedetty kilometrin mittainen kylkilento yleisön ohi alle metrin korkeudessa on huimaa katsottavaa. Ja kun nopeasti taivaaseen kohoavasta lennokista sammutetaan valot, yleisö kohahtaa ja hiljenee, kun ne jälleen sytytetään! Shown jälkeen kansa valui pois kentältä ja pellolle pysäköidyt autot vähenivät. Kuljetuksen kalleus on yksi kansainvälistä kilpailutoimintaakin rajoittava tekijä. helikopterin lavat voivat muodostaa kuvia ja tekstejä
9/2009
nopeasti syttyvillä ja sammuvilla LEDeillä, jotka on tahdistettu roottorin pyörintänopeuteen. sotkuinen asennus ei ainakaan lisää lennokin toimintavarmuutta.
Lauantai-iltana järjestettiin
pimeän laskeuduttua hieno yönäytös, jossa lennätettiin musiikin tahdissa erilaisilla led-valojärjestelmillä ja ilotulitteilla ladattuja lennokkeja ja helikoptereita. Esim. Brennkammerbaari oli kuitenkin auki ja delegaatiomme edusti siellä lähes
nokit voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan. Purjelentäjällekin paikka olisi varmasti käymisen arvoinen.
Messut kestävät kolme päi-
vää, joiden aikana yleisön edessä lennätetään satoja esityslentoja. Itä-Aasiassa ollaan nopeita kopioimaan ja myös parantamaan
ILMAILU 23. Kahden tai kolmen lennokin osastotaitolento musiikkeineen ja savuineen oli uutta ja hienoa katseltavaa kokeneellekin yleisölle. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lähes kaikki suihkumoottorilennokit on varustettu laskusiivekkeillä, sisäänmenevillä laskutelineillä ja pyöräjarruilla. kyytiin pääsee noin 2000 eurolla.
sähköistetty Bvm:n super Balsa Bandit ja siistit laiteasennukset. Todellisia huippulennättäjiä oli tänä vuonna se tavallinen määrä eli muutama, joten he lennättivät show-lennätyksiä monellekin valmistajalle. nista autoilu messupaikalle kestää vain hieman yli tunnin. Pimeälennättäminen valaistulla lennokilla on suhteellisen uusi aluevaltaus ja todella näyttävää. Yksi syy monipuoliseen lennokkitarjontaan on melkein kaiken tuotannon siirtyminen Itä-Aasiaan, lähinnä Kiinaan, Taiwaniin ja Thaimaahan. Myös äärimmilleen viety hidaslento matalalla yleisön edessä on mukavaa katseltavaa, sillä useimmille tulee epäuskoinen olo. kone viettää joka kesä muutaman viikon Hahnin kentällä vanhassa naTo-hangaarissa. Molempiin halutaan hyvän ulkonäön lisäksi hyvät lento-ominaisuudet laajalla nopeusalueella. Pyöränlaakerit ovat joko messinkiholkkeja tai kuulalaakereita.
Kookkaidenkin lennokkien
kuljetus autossa on mahdollista, jos ne voi purkaa mahdollisimman pieniin osiin ja helposti. Korkealla lennättäminen on yleisölle tylsää katsottavaa, joten varsinkin lennättäjistä kovimmat nimet kuten britti Ali Machincky ja tähtilippumaan David Schulman viihdyttivät yleisöä lennättämällä suuria ja nopeita lennokkeja mahdollisimman matalalla. Lennokki-, turbiini- sekä radiolaitevalmistajilla on omat esittelyaikansa, slottinsa, joiden aikana he pyrkivät huippulennättäjien avustamina esittelemään tuotteitaan mahdollisimman kattavasti ja näyttävästi. Mallilennokkeihin, jotka ovat lentäviä pienoismalleja tarkasti esikuvansa mukaisine muotoineen, ja sporttikoneisiin, joiden suunnittelussa on tavoiteltu vain hyviä lento-ominaisuuksia. Rakenne on lähes kaikissa lasi-/hiilikuitua muotissa laminoituna ja siivet ovat puu-/herex-/hiilikuiturakennetta, jonka päällä on lasikuitu. Yleensä vähemmällä kokemuksella varustettu RC-jettipilotti särkee lennokkinsa yrittämällä laskeutua liian suurella nopeudella ja päätyy pahoihin pomppuihin, jos rataakaan enää riittää. messut ovat hyvä paikka vakoilla, miten muut ovat saaneet kaiken mahtumaan lennokin sisään.
schüebelerin sähköimpelleri on hiilikuituista käyttötaidetta parhaimmillaan.
kaikilla kansainvälisillä kielillä ja taajuuksilla pikkutunneille asti.
Tarjolla olevat RC-suihkulen-
Tomahawk Futura, jossa täydellisen hienot asennukset sisällä. Näin saadaan aikaan lennokkeja, joiden suurimmat lentonopeudet voivat olla 400 km/h ja laskunopeudet 50 km/h. Kaupungissa on useita kohtuuhintaisia majapaikkoja. Lennätyksen taso oli muutenkin todella korkea ja uutena hienona ilmiönä voisi pitää taitolentoryhmiä. Useimmat lennättävät KeskiEuroopassa lennokkejaan lennokkikentiltä ja usein vielä asvaltin sijasta ruoholta
Monet sen rakenteelliset ratkaisut kuten auton turboahtimen käyttö ahtimena, avoimet keraamiset laakerit, polttokammion suunnittelu ja kuumankestävästä nikkeliteräksestä (Inconel) valettu turbiinipyörä ovat edelleenkin käytössä 15 vuoden jälkeen. Tässä tapauksessa aidon äänen ja hajun saa lennokkiin, joka mahtuu vaikka auton etupenkille tai kojelaudalle. Mallilennokki- eli scalepuolella maailmassa on kymmeniä esikuvia, joita myös ennen pitkää haikaillaan lennokeiksi. Niissä on työntöä normaalin "pikkulohkon" eli läpimitaltaan noin 90 mm turbiinin noin 90 N työntövoiman ja "isolohkon" eli 110 mm ja 160 N työnnön sijaan ainoastaan 15 N ja läpimittaa 55 mm! Siinä missä 90 N
irtoaa noin 165 000 r/min pyörintänopeudella ja 160 N 120 000 r/min nopeudella, mini-miniturbiinista, kuten Lambert Kolibri, pitää ottaa 240 000 r/min! Voimanlähde painaa ilman lisälaitteita vain 200 g ja vauhdittaa hyvin pieniä solumuovista tehtyjä sähkölennokkeja sekä liukkaita liidokkeja. Mibo A-10 Thunderbolt tarjoili Alin käskemänä messujen parhaan lennätysnäytöksen.
laatua sekä muuttamaan muotoja, jotta asiakkaat säilyisivät. Se oli saksalaisten Kurt Schrecklingin, Thomas Kampsin ja espanjalaisen Jesus Artesin luomus, jota voi pitää ensimmäisenä laajan suosion saavuttaneena lennokkiturbiinina. Lienee luonnollista, että noin 50 vuotta myöhemmin siellä kehitettiin lennokkiturbiinitkin.
Pieni on kallista, mutta uutta
turbiinirintamalla ovat todella pienet turbiinit. Monet Itä-Aasian tuotteet ovat täysin samasta (yleensä eurooppalaisesta tms.) mallista tehtyjä. Aggressiivisen kaupanteon perusteella valmistajat ovat kilpailemassa toisiaan hengiltä. Tehtailla onkin yleensä netissä toivomuslistoja, joiden perusteella voidaan tehdä tuotantopäätös
24 ILMAILU
uudesta mallista. Lähivuosina muutkin turbiinivalmistajat tuonevat omat noin 20 newtonin työnnön tuottavat miniturbiininsa markkinoille, vaikkakin kehitystyö on vaikeaa ja kallista ja valmis tuote on aivan yhtä kallis kuin suuremmatkin turbiinit. Itse seurasin Kolibrin vauhdittavan noin 2,0 metrin siivellä varustettua liidokkia liki 300 km/h. David Schulman, yksi maailman nimekkäimmistä RC-piloteista.
Aviation Designin tiikeri-Mirage 2000. Kuva Jussi Korolainen. Sen jälkeen tulevat englantilainen Wren (jonka 54-malli oli aikoinaan maailman pienin turbiini), Graupner GBooster, Evojet, Behotec ja AMT. Uutta sikäli, että itse lennokki voi olla jopa vain muutaman kympin arvoinen, mutta lentää erittäin hyvin, kun siihen asennetaan tämä mikroturbiini, joka itsessään taas on noin 3 000 euron hintainen. Aluksi turbiineja tehtiin kotona, mutta valmistuksesta tuli nopeasti teollista liiketoimintaa ja nyt valmistajia on kymmeniä. Jet Catista tuli nopeasti itsenäisesti käynnistyvän suihkuturbiinin synonyymi. Jotkut käyttivät yhä 35 MHz:n radioita... Ruotsalaiset innovaattorit eli 30 50 % vähemmän polttoainetta kuluttava Hawk Turbine. Suurin on Jet Cat. Saatavina 100 N ja 160 N tehoiset mallit. Saksassa on niin paljon harrastajia ehkä myös siitä syystä, että
eräs keskeinen turbiinivalmistaja, Jet Cat, onnistui kymmenisen vuotta sitten saamaan hyvän markkina-aseman turbiinivalmistajana. Keski-Eurooppa on ollut muutenkin suihkuturbiinin synnyinseutua. Näitä-ja-ettäja-mitä pähkäiltiin paikallisen mallasjuoman ääressä hetkenä jos toisenakin. Niiden valmistustole9/2009. Lämmin aurinkoinen sää ja halpa kisajuoma voivat olla yksi osasyy hyviin tai huonoihin messukauppoihin.
Kaikki lennokkiturbiinit ovat
oikeastaan polveutuneet yhdestä kantaisästä nimeltään KJ-66. Oikeastaan vasta nyt alkaa olla tarjolla uusia, detaljoidumpia mallilennokkeja ja omia sporttikoneitakin, jotka eivät enää ole kopioita jonkun keskieurooppalaisen tai yhdysvaltalaisen tehtaan tuotteesta. Lennokkien hinnat näyttivät alenevan tasaisesti sitä mukaa, kun messut etenivät
Tuollainen paketti tarjoaa kosolti tehoa, mutta vaatii paljon sähköä lataamiseen. maahansyöksyssä tai väärin kytketyssä akkupaketissa vapautua äkisti ja sytyttää tulipalon. Tyypillinen suorituskykyinen sähköjetti eli EDF (Electric Ducted Fan) voi olla varustettu 6 000 mAh LiPo-akuilla, joita voi olla sarjaan kytkettyinä jopa 12. Mutta yhtä kaikki, yhä useam-
Talven alkavat kurssit: huippuvalmentajat, kuten Myynnin ammattilainen (52 vkoa) Brian Tracy, Steven Covey, Yrittäjän E.D.G.E. Etuina ovat hiljaisuus, puhtaus ja toimintavarmuus. Kaikki jettikoneet vaativat huolellista käsittelyä. Tässä Jet Catin vauhdittama Alouette.
Airworldin kaunis Hawker Hunter jarruttelee jarruvarjollaan. Litiumpolymeeriakkujen (LiPo) sisältämä valtava ener9/2009
giamäärä voi esim. Jets Munt Merlin 90 erikoiskuorella - saisikohan kultasepänliikkeestä?
Turbiinihelikopterit ovat Keski-Euroopassa suosittuja nekin. Tulipalon riski on erilainen kuin suihkuturbiineissa, mutta se on olemassa. Hawkeja on palveluskäytössä vielä pitkään.
ranssit ovat minimaalliset huiman pyörintänopeuden 240 000 r/min ansiosta.
Sähkö jettilennokin voimanlähteenä lisääntyy sekin huolimatta turbiinien lisääntyvästä määrästä. Ali Machincky herkuttelee Skymasterin Viper Jetillä. Kuva Jussi Korolainen.
ilearningGlobal aloittaa valmennukset Suomessa tammikuussa 2010.
Airworld Hawk hienossa RAF 30-vuotisjuhlamaalauksessa. Akkukapasiteetin lisääntyessä joka vuosi voidaan odottaa aivan yhtä pitkiä lentoaikoja kuin kerosiinia rohmuavilla serkuillakin. Jos lennokkikentällä ei ole sähköä, sitä pitää tuottaa generaattorilla, joka tietysti vähän vesittää ajatusta. tehokurssi (52 vkoa) Jay Abraham etc.! Verkostoitumisen kurssi (8 vkoa) Tehomyyjän kurssi (12 vkoa) HUIPPUVALMENNUKSIA Kysy muita kurssejamme!
Kurssien tekijöinä maailman
Soita:09-2316 9330
HUIPPUEDULLISESTI! Kysy miten se on mahdollista!
iLearningGlobal Suomi Oy Höyläämötie 10 www.ilgfinland.fi
ILMAILU 25
Lennokki menetti välittömästi ohjauskykynsä. Schüebelerin valmisteet, ovat hiilikuituisia taidonnäytteitä. Jokaisella RC-laitevalmistajalla on nyt tarjota uunituore tai muutaman vuoden vanha 2,4-systeemi. no ainakin enemmän kuin 3°! Suuret potkurit jarruttavat tehokkaasti ja kun staattista vetoa on noin 50 kiloa, lentoonlähtökin tapahtuu tarvittaessa todella rivakasti.
26 ILMAILU
9/2009. Kuva Jussi Korolainen.
Kääntyväsiipiset tulevat! Mutta eivät ilman ongelmia: tämä Tornado tuhoutui näytöslennolla heti, kun siivet käännettiin suppuun. Kotimatkalla Hahnin kentällä ulisivat isot turbiinit ja kerosiini tuoksui jäähyväisiksi. Monen sadan näytöslennon joukossa tapahtui vain yksi kahden lennokin yhteentörmäys, yksi kopterikaputti pyrstöroottorin pysähdyttyä ja pari lennokin maahansyöksyä. Painopisteen ja siiven nostepisteen muuttuminen luovat omat haasteensa. Hienoa katseltavaa!
lennokin virkaiän turvaamiseksi hamaan tulevaisuuteen on todella pieni. Paraskin len-
nokki ja lennättäjä lopettavat yhteistyönsä, jos radiolaitteet eivät toimi. Omaa autoa ei kannata lataamiseen käyttää.
2,4-hyökyaalto. Muutaman sadan euron sijoitus monen tuhannen euron
Jet Power oli hieno, mutta lähes kaikki aistit tukkeuttava kokemus. Meteliä ja hiilidioksidia, mutta ah, niin koukuttavaa... Lambertin miniturbiini liidokissa.
Kolmen Tomahawk Futuran taitolentoesitystä. Tähän kopteriin on köytetty 5 kg ilotulitteita... Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa vanhan lähetinmoduulin korvaamista uudella 2,4-moduulilla ja vastaanottimen vaihtamista uuteen. Lisäksi uusi tekniikka kuluttaa paljon vähemmän sähköä, joten radioiden akut kestävät kauemmin. Sähkö on hyvä vaihtoehto kaupungin alueella tai muuten asutummalla alueella lennättävälle, varsinkin jos lataussähköä saa paikalla tai läheltä. Kaikki messuilla sujui saksalaisella täsmällisyydellä, mutta silti rennolla meiningillä. 91-helimoottorin kiinnitysreikiin ja tarjoilee kosolti voimaa.
pi jettikone lentää sähköllä ja impellerit, kuten esim. Lähes kellontarkkaa toimintaa siis. ja oma lennokki kotona näytti taas kovin pieneltä puhumattakaan pankkitilin saldosta.
C-160 Transall, jossa kaksi Wren MW44-potkuriturbiinia, esittää Sarajevo-lähestymisen, jonka liukulma on... Kuva Jussi Korolainen.
Yöshow Nacht der Feuer oli Tulen Yö kirjaimellisesti. Yksikään turbiini ei sammunut ilmassa. Radiolaiterintamalla pyyh-
kivät nyt niin uudet tuulet, että viime vuoden messuihin verrattuna lähes kaikki esiintyvät lennokkitaiteilijat olivat vaihtaneet pois 35 ja 40 MHz radioistaan ja lennättivät nyt 2,4 GHz-radioilla. Lähetin, joka yleensä roikkuu kaulassa ja painaa, voi olla nyt kevyempi, mikä säästää ainakin lennättäjän niskaa.
Kokonaisuutena vuoden 2009
Wren MW44-helikopteriturbiini sopii suoraan O.S
Tarjonnan toisessa päässä ovat pienet sisälennokit, jotka ovat monimutkaisempia. Radiolaitteiden ja akkujen koko ja paino on pienentynyt, mikä vain parantaa suorituskykyä.
Kirjoittajan lisäys: harrastuksesta on tullut sisälennätyksen myötä ympärivuotinen.
Mikä on kiinnostavin lennokki Jet Powerissa tänä vuonna. Jos se lentää, pidän siitä! Ali kertoo yrityksensä erikoistuneen suihkumoottorilennokkien ja suurien mallilennokkien myyntiin. Se on varmasti paras lennättämistäni lennokeista tähän asti.
Kirjoittajan lisäys: Ali on lennättänyt satoja erilaisia. Jettipuolella Skymasterin Viper Jet. Messujen paras puoli on nähdä lennokit tositoimissa.
A
Haastattelussa huippupilotti Ali Machincky
li Machinckyn nimi pomppaa väistämättä esille, kun keskustelu kääntyy RC-lennokkien lennätykseen. Minulle hyvä lennokki on näyttävä, lentää hyvin ja on lisäksi luotettava. Harjoitteletko enää koskaan. Kaikille riittää hyviä kokemuksia.
Koolla on väliä. Airworldin osasto, jonka kaikki lennokit lensivät ahkerasti näytöksissä. Monille ne ovat myös ensimmäinen kontakti RC-harrastukseen.
on näyttävä ja luotettava esitystyökalu.
Kirjoittajan kommentti: Alin esitys A-10:llä oli painovoimaa pilkkanaan pitävä huikea näytös.
Minkälainen on hyvä lennokki. Ei paineita, nauttikaa siitä mitä teette! Tällä harrastuksella on niin paljon mitä antaa, ettei kukaan pysty sitä kaikkea ottamaan. Pidän itseäni onnekkaana siksi, että tämä on harrastukseni, työni ja oikeastaan elämäntapa. Nyt matkustan ympäri maailmaa lennättämässä työkseni kaikenlaisia lennokkeja. Koska laji on niin monipuolinen, ei yhtä totuutta tietenkään ole, mutta mielestäni paras lennättäjä kykenee lennättämään hyvin minkälaista lennokkia tahansa. Heittelin vapaastilentäviä lennokkeja siitä saakka, kun opin kävelemään. Se on vaikeaa silloin kun matkustan kaukana pidettäviin tapahtumiin ja kilpailuihin. Kysymys on vaikea, koska kehitys on niin nopeaa. Se tarjoaa myös Turn key jets -lennokkeja eli asiakkaiden mieltymyksen mukaan valmiiksi rakennettuja lennokkeja. Jetti, taitolentokone, hidas tai nopea ei merkitystä. Minkälaisia ohjeita antaisit aloitteleville RC-lennättäjille. Hänet tunnetaan myös menestyvänä lennokkitarvikekauppiaana ja rentona kaverina, jolle ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Mibo A-10 on juuri sitä. Kerropa hieman itsestäsi. Aloitin lennättämisen isäni kanssa hyvin pienenä. Ali Machinckyn valtava Mibo A-10, jossa kaksi Jet Cat 16+ SX-turbiinia ja kärkiväli kolme metriä.
9/2009
ILMAILU 27. Hänen lennätystyyliinsä ei voi olla ihastumatta. Se kertoo poikkeuksellisesta kyvystä lukea lennokin käytöstä taivaalla ja poikkeavasta kolmiulotteisesta tilan tajusta. Kuinka tasapainossa työsi on perheesi kanssa. Varmasti parempiakin työpaikkoja on, mutta minulle tämä on paras mahdollinen ja pidän siitä. Tätä kysytään usein. Toiset ovat hyviä näyttävyytensä tai yksityiskohtaisuutensa vuoksi. Kaikki lennätykseni on esityslennätystä tai liittyy lennokkien trimmaamiseen asiakkaille. Mielestäni liiketoimintana tehtävä lennokkien rakentaminen ja maalaaminen valmiiksi asiakkaille on uusi ilmiö, vaikkakin sitä tapahtuu lähinnä vain suurissa maissa. Kuinka ennustat lennokkien ja tämän harrastuksen kehittyvän lähivuosina. Ali kykenee uskomattomiin suorituksiin oikeastaan minkälaisella lennätyslaitteella tahansa. Toivoisin harjoittelevani, mutta en. Asiaa voi katsoa monelta kantilta. Onko sinulla maailman paras työ. On asiakkaita, jotka haluavat parhaan mahdollisen lennokin ilman rakentamisen ja säätämisen tuskaa. Muuten en yleensä lennätä arkipäivisin ollenkaan. Mikropuolella on myös paljon hauskoja uutuuksia. Mutta jettipuolella ja suurten mallilennokkien ollessa kyseessä kehitystä tapahtuu koko ajan. Niitä messuvieraat myös ostavat paljon pienen koon ja halvan hinnan vuoksi. Valtavasta koostaan ja monimutkaisuudestaan huolimatta se
Entäs hyvä jettilennättäjä, mitä ominaisuuksia hänellä pitäisi olla. Kolmevuotiaana lennätin ensi kertaa yksin RC-liidokkia
SIL-SHOP
Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3450, fax. (09) 3509 3440
SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h
BANTAM laturit ja tasauslaitteet
Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014.
Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille
DUALSKY moottorit, säätimet ja lipo-akut
Ilmailun radiopuhelinliikenne
Hinta
44,00
Futaban 2,4 GHz FASST radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet
EMCOTEC virransyöttö laitteistot RC-lennokeille
Virta kehitetään kiertämällä lampun takaosaa. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. 99 muistipaikkaa, suomenkielinen käyttöohje.
KB3 kierrettävä taskulamppu 19,90
Ympäristöystävällinen kierrettävä taskulamppu, johon ei tarvitse koskaan ostaa paristoja. Mittausalue 2-150 km/h, -40° ... Noin 10 sekuntia twistausta antaa valoa 10 minuutiksi. Unohda paristojen osto. Voidaan kiinnittää pohjastaan vaikka kamerajalustaan pidempiaikaista käyttöä varten. Tallentaa 175 sarjaa säätietoja muistiinsa (esim tunnin tallennusvälein yli viikko), josta PC:lle, PC:ltä edelleen internetiin. Joka repun ja pakin vakiovaruste.
WS2357 Sääasema kotiin 169
Kaikki olennainen säästä, tuulen suunta ja nopeus, sade, kosteus, ilmanpaine, lämpötila jne. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Rinnakkaimalli Eole1, vain tuulitiedot 59
Meteos1 käsituulimittari 69
Laadukas perusheadset ilmailuun, joista ei ominaisuuksia puutu, häiriötä vaimentava mikrofoni, 24dB passiivinen melunvaimennus, liitännät kännykälle tai musiikkisoittimelle, kummallekin korvalle oma volumesäädin. Takuu 3v.
Intek AR-109, ilmailuskanneri 89
Pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto), jolla kuulet ilmailu- ja VHF-taajuudet, sekä myös yleisradiolähetykset. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi
Vertex ja Icom ilmailuradiot ja intercomit
www.paratronic.fi
30 ILMAILU
Tsekkaa hinnat ja tekniset tiedot nettisivuiltamme.
9/2009. Vesitiivis ja kelluva. +80° Vallitseva, keski- ja C C. Mukana myös kantolaukku vakiona. maksimiarvot. Mukana akut ja laturi. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän, tai 10m kaapelilla.
Xplorer käsituulimittarit 39 99
harrastajille ja ammattilaisille. Muistathan kirjoittaa pukille näistäkin toivelahjoista...
PA1169T ilmailuheadset 149
Taas saatavissa, kaivattu Meteos tuuli- ja lämpömittari uudistettuna versiona
Samoilla päivämäärillä lennetään myös Euroopan mestaruuskilpailu unlimitedluokassa. Tuomaristosta tulee täysin kansainvälinen ja ainakin juryn puheenjohtajaksi on tarjolla Suomen Osmo Jalovaara. Ensi heinäkuun 17.24. Mattihan on voittanut myös PM- ja SM-tittelit.
Taitolentokisojen organisaatio on jo pitkälle mietitty. Lentokonehinaukset säästetään sitten viimeistelyyn. Kilpai-
lun johtaja on toiminnan osalta Kari Kemppi ja infrastruktuurin osalta Taneli Äikäs. Nykyisellä majoitus-, muonitus- ja palvelurakenteella Jämi sopii pitopaikaksi varmasti
kaa ennen kisoja. Matti Peura odottaa näkevänsä Jämin taivaalla Swiftejä, kaksipaikkaisia Foxeja, Solo Foxin ja Lo-100:n. Mutta olympialaisia varten rakennettu lentokonehalli ja kenties tekninen rakennuskin pääsevät varmaan kansainväliseen kilpailukäyttöön.
Hurraa Jämi! Ja hurraa suoma-
laiset taitopurjelentäjät! PAAVO KOPONEN
ILMAILU 31. Matti tosin kertoi, että Swift olisi vuokralle saatavissa, mutta vaihto harjoittelun loppuvaiheessa ei enää kannata. Luokka on silläkin tavalla merkittävä, että se syntyi suomalaisesta aloitteesta. Kalustona Suomen joukkueella on siis todennäköisesti oma Pilatus. Matti Peura on asettanut tavoitteeksi kaksisataa keik-
leista. Ensi kesänähän tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Jämillä olisi pitänyt kamppailla purjelennon olympiamita-
Mecklin. Koneita on odotettavissa ehkä parikymmentä. päivä Oshkosissa FAI:n taitolentokomitean CIVA:n kokouksessa delegaattimme Osmo Jalovaara ja varadelegaatti Matti
Kun lennetään maailmamestaruuksista ja kun mukana on tuo unlimited-luokka, kalustokin on sen mukainen. Leiriä siellä pidetään myös ensi kesänä, koska vintturihinauksella se on ripeää ja kustannustehokasta. Henkihän siellä on jo vanhastaan. Yhtä kaikki se, että Jämille saadaan purjetaitolennon MM- ja EM-kilpailut, on historiallisesti oikeus ja kohtuus. Huomattakoon, että Ruotsi on ollut taitolentokoulutuksessa edelläkävijä. Sen saavuttivat lokakuun 17. Herrat ovat jo tutustuneet toimenkuviinsa muissa kisoissa. Sitä tasoa ei Suomessa ole ennen nähty. Tosin, ehkä Joulupukin apuun luottaen, Matti väläytti mahdollisuutta, että josko ehkä sittenkin SZD-59 Acro... Kalusto ja taitolentäjiemme kokemus eivät siihen vielä riitä. Kansainvälisesti tunnetuin nimi lienee Puolan Jerzy Makula. Syyskuussa oli leiri Kiteellä. Siellä järjestelmällistä avancerad-liikehtimiskoulutusta on harrastettu jo kolmisenkymmentä vuotta.
9/2009
Tulevan purjetaitolentokisan todennäköinen Suomen MM-joukkue, vasemmalta Jyrki Viitasaari, Mikko Luukkanen ja Matti Peura.
pojat lentävät todennäköisimmin Pilatus P-4/AC-11-koneella. Ne kilpailuthan hukkuivat toisenlaisten kamppailujen melskeeseen. Osa niistä tulee "harjoituskisoissa" eli Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa Ruotsin Gävlessä heinäkuun alussa. Graafista ilmettä ja "virallista" valokuvausta hoitaa Mikko Maliniemi. Joukkueen kapteeni Matti Peura asettaa toivonsa itsensä lisäksi hallitsevaan Pohjoismaiden ja
hyvin. Luvassa on siis hyvin merkittävä ilmailu-urheilutapahtuma. Harjoittelun Suomen joukkue on jo aloittanut. Myös SZD-59 Acro ja moni vanhempi tyyppi kisoihin saapunee. Suomen joukkueen johtajaksi nimetty Matti Peura arvioi, että Jämin taitolentokisoihin saapuu 6070 kilpailijaa. päivinä lennetään Jämillä maailman ensimmäiset taitopurjelennon advanced-luokan MM-kilpailut. Edistyneeseen luokkaan Suomi-poikia osallistuu kolme. SuomiRypäs taitolentopurtsikoita hinurin perässä viime kesän EM-kisoissa Puolassa.
Suomen mestariin Jyrki Viitasaareen ja mitalimies Mikko Luukkaseen. Samalla tuli EM-voitto kovimmassa, eli unlimited-taitolentoluokassa. Huippunimiä tulee varmasti myös Saksasta ja Venäjältä. Rajoittamattomaan luokkaan Suomella ei ole asettaa joukkuetta. Mestaruuskamppailut Jämin taivaalla
P
urjelennon uudessa kilpailuluokassa, taitolennon advanced-luokassa, ensimmäinen MM-voitto voidaan jo kirjata Suomelle
Vuoden 2010 kalenterit toimitetaan vuodenvaihteessa. King155 COM/NAV, Narco COM, C-Trans.,ILS/VOR, Garmin GPS296 yms. Lisätiedot: Pekka Hakola, puh. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Säännölliseti huollettu, virheetön. Hp. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Täynnä tietoa, asiaa ja mielenkiintoisia artikkeleita kuten aina.
32 ILMAILU. Vapaita aikoja voi tiedustella toimiston numerosta (09) 350 9340.
ILMAILIJAN KANSIO
Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat kätevässä A5koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2010. 0400 546 981.
Pitkäaikaisemmat vuokraukset sopimuksen mukaan. 0400 696 061, pekka.hakola@pp.inet.fi
Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat
Konemarkkinat
· Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. · Seuraavaan 10/2009 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 25.11.2009 mennessä.
Ilmailu kuulee vuokrataan vitosena
Hinnasto (voimassa 31.12.2009 asti): SIL:n jäsenyhdistykset / Muut Päivä (klo 16 asti) 23,00 / 70,00 1/2-päivä 17,00 / 46,00 Ilta (klo 16 alkaen) 12,00 / 35,00 Viikonloppu (la-su) 35,00 / 115,00
j
Myydään Piper PA-28-140 Cherokee, OH-PIF, vm.1969, kla 5316h, moottori ja potkuri ka 1602h, Juuri huollettu, Huolto-ohjelma ja jatkuva lentokelpoisuuden valvonta ALMT:ssä. 20 h, Yö-VFR, VOR, ADF, transp., intercom, headset, sukset, moottori- ja siipipeitot, juuri vuosihuollettu. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com
www.parasale.com
POTKURILENTÄJÄT RY
http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. Hintapyyntö 45 000 euroa. Kone valmiina lentoon. päivänä joulukuuta. paljon uutta osaa. Kone Levillä. Kuopion Lentäjät ry, puh 0400 230 373, marko.turunen@kuopionlentajat.fi
Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Hinta 21 900 euroa/ tarjous. Kysy lisää. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Päivitystiedot netissä. Puh. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi
IKARUS C42 B, -03, 100 Hv Rotax kla 538 h. Ikkunataskuja lentohaalariin.Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. Kellukkeet, sukset, pyörät, keinohorisontti, kaartomittari, fuel-cat, carmin 196. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. Luokassa av-välineistö ja nettiyhteys. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käyntikortteja ym. 0400 291 281
Seuraava ILMAILU-lehti ilmestyy 18. KLA 3200 h, moottori 1047, potkurin vlik. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Hinta 80 euroa. 20 euroa.
Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Liidinvarusteiden korjaukset
Luokkatilaa Malmin lentoasemalla SIL-toimiston yhteydessä.
www.paratronic.fi
Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet
Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella.
Puh. 28 000 euroa. Kone uudelleen rakennettu experimental. jjj
myydään
Cessna 175 C, 1962. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335
ILMAILU 33
TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 3. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 3.4. (28.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. InSkaala 2009 F4D Rubber-, F4F Peanut Scale Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. (7.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. SM (2/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (2/4) Pori, Säkylän Pyhäjärvi Kari Lindgren, pipo.lindgren@ dnainternet.net 28.2. (4.4.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (3/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 10.4. (7.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. InSkaala 2009 Vapaastilentävät F1M Pietarsaari tapio.linkosalo@iki.fi, 040 517 0571 31.1. InSkaala 2009 Kansanscale Indoor Suomen Cup (2/2) Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 4. (16.5.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (4/5) 2mrc@pp.inet.fi Markku Hokkanen 040 704 0147
LENNOKKITOIMINTA
Jari Lehti (09) 3509 3443 21.11. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 1. norfolkglidingclub.com/ 7.8.-9.8.2010 Purjetaitolento SM-kisat EFIM Pertti Lehtinen 0400 849 014 4.9.-5.9.2010 Maaliinlaskun SM-kisat EFRY Teemu Mykkänen 040 545 1865
Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta.
19.-26.6. - 13.12. InSkaala 2009 Sisätaitolennokit F3P Sport-, Advanced-, FAI Suomen Cup (3/3) Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11. SM (4/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) Kerimäki ossi.kil@gmail.com, 050 355 9657 28.3. (28.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. Q
ILMAILUTAPAHTUMIA
11. RC-heittoliidokit F3K (1/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 17.4. Simuviikonloppu Hotelli Pilotti, Vantaa www.svil.fi 12.-14.3.2010 Nummijärvi Fly In Matti Nummijärvi 0400 865 650 http://airpilot.pp.fi/nummijarvi/ 20.3.2010 SIL liittokokous Suomen Ilmailumuseo, Vantaa 8.-11.4.2010 AERO 2010 -messut Friedrichshafen, Saksa 30.6.-4.7.2010 Sunny Nights Fly in EFPU Helena Jaakkola 050 599 7743 9.7.- 11.7.2010 Jämi Fly In EFJM Taneli Äikäs 040 557 2129 3.-18.7.2010 Purjelennon MM-kisat, (maailman-, kerho- ja vakioluokka) Prievidza, Slovakia www.wgc2010.sk 12.7.-24.7.2010 Purjetaitolento MM/EM-kisat EFJM Kari Kemppi 040 515 0326 24.7.-8.8.2010 Purjelennon MMkisat (15m, 18m ja avoin luokka) Szeged, Unkari www.wgc2010.hu 26.7.-1.8.2010 Matkalentoleiri EFRY Juha Silvennoinen 0400 920 269 31.7.-8.8.2010 VGC International Rally 2010 Tibenham, Englanti http://www.vgc2010. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 2. (7.2.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (1/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 6.2. RC-heittoliidokit F3K (2/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 15.5. (7.3.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (2/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 6.3. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 6.3. SM (3/4), Junioreiden F1A-15, Suomen Cup (3/4), Maailman Cup osakilpailu Bear Cup Pori, Säkylän Pyhäjärvi jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 ari.kutvonen@merima.fi 27.3. (18.4) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (1/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 25.4. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 6.2. Riippuliidon SM-kilpailut Jämi www.jäminliitajat.fi juha.herrala@taloverkot.fi Kesä-elokuu 2009 Varjoliidon SM-kilpailut Vågå, Norja www.nordic-open.eu antti.jutila@kotinet.com 6.-8.8. SM (1/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (1/4) Tammela jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 ari.kutvonen@merima.fi
KUUMAILMAPALLOLENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri
PURJELENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 13.2.-14.2.2010 Pakkasparlamentti Oulu
LASKUVARJOURHEILU
22.5.- 30.5.2010 Vesis-open EFLA Taisto Saarinen 0400 358 856 8.6.-15.6.2010 SM-kisat vakio-, 15m- ja 18m-luokat EFRY Taisto Saarinen 0400 358 856 17.6-24.6.2010 SM-kisat kerho- ja 2-paikkaisluokat EFME Jyrki Hämäläinen 040 530 8727 28.6-2.7.2010 Moskiittoralli EFPU Janne Asikkala 050 366 9270 28.6-4.7.2010 Oripää Camp EFOP Ville Vuori 0400 698 514 1.7-4.7.2010 Tinttiralli EFME Hannu Lehtinen 0500 954 659 3.7-9.7.2010 Jannen Kisat EFRY Mari Heikkilä 0400 907 692 3.7.-9.7.2010 International Jämi Vintage EFJM Taisto Saarinen 0400 358 856 Martti Roivainen (09) 3509 3433 26.-31.1.2010 IPC:n (FAI:n Laskuvarjokomitea) kokous Lausanne, Sveitsi 6.-7.2.2010 Kerhopomopalaveri Helsinki 20.-21.2.2010 Bartic-tuomariseminaari Helsinki 28.8.-4.9.2010 Taito- ja tarkkuus- MM-kilpailut Niksic, Montenegro vscg@t-com.me 31.7.-6.8.2010 Kuviohypyn (FS), kupukuviohypyn (CF) sekä Artisticlajien (AE) MM-kilpailut Menzelinsk, Venäjä www.2010.skyjump.ru
RIIPPU- JA VARJOLIITO
Martti Roivainen (09) 3509 3441 23.5.-5.6.2010 Varjoliidon EM-kilpailut Abtenau, Itävalta www.ikarus-abtenau.at
34 ILMAILU. Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Somero Jari Takanen, 0400 535 465 ttakanen@nettilinja.fi
27.2. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 8.5. InSkaala 2009 Vapaastilentävät peruslennokit Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11
(15.8.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi, Juha Oksa 0400 647 087 14.-15.8. RC- taitolennokit F3A SM (1/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) Ruotsinpyhtää seppo.pekkala@iki.fi 13.6. (14.8.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 8.8. Vapaastilentävät liidokit, rinnekisa, Sinisiipikisa alle ja yli 16v. TOKA liidokit alle 16v, F1AX liidokit yli 16v loppukilpailut Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 14.-18.6 TOKA leiri 2. (19.9) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (5/5) Mikkeli jupunen@gmail.com, 045 677 0091
ILMAILU 35. (12.9.) RC-termiikkiliidokit F3J SM (3/3) Ruotsinpyhtää markku.savolainen@pp8.inet.fi 11.9. RC-heittoliidokit F3K (6/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 14.8. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc.fi tai laura.leino@domus.fi 28.8.-4.9.2010 Radio-ohjatut taitolennokit F3A EM -kisat Kapfenberg, Styria, Itävalta 29.8. (4.7) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 3.-4.7. (5.9.) RC liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 11.9. RC-heittoliidokit F3K (3/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 12.-13.6. Jämi Pekka Nyman 050 430 7170 19.6. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc.fi tai laura.leino@domus.fi 4.9. (22.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com, 050 522 3560 21.-22.8. RC-heittoliidokit F3K (4/6) Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 12.7. (1.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matula.h@dnainternet.net 040 563 9523 31.7. RC- heittoliidokit F3K (5/6) Suomen Cup Elimäki janne.lauren@vti.fi http://f3k.lennokit.net 7.8. RC- liidokit F3B SM (2/3) Nastola, Kuivanto kaj.lindqvist@lagerholm.fi
28.8. (20.6.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147
26.6. (21.-22.8.) RCtaitolennokit F3A SM (4/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 21.8. MM kisat Salonta, Romania 7.8. 15.5. (15.8.) RC- helikopterit F3N Suomen Cup (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 14.8. (27.6.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3), kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (1/3) Turku Paattinen jarmo.hellevaara@pp.inet.fi 040 842 1321 3.7. com, 050 432 6680 www.f3d.fi 31.7.-1.8. (11.7.) RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/3) Nastola, Kuivanto markku.savolainen@pp8.inet.fi 10.7. RC- taitolennokit F3A SM (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) Turku, Paattinen lehtoiiro@gmail.com 10.7. (8.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3), kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (3/3) Seinäjoki, Menkijärven lentokenttä tomi.kohtanen@netikka.fi 040 512 2586 7.8. (6.6.) RC nopeus F5D SM (1/2) Ruotsinpyhtää a_saikkonen@hotmail.com www.f3d.fi 5.6. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 12.6. (23.5) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (2/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi, Juha Oksa 0400 647 087 29.5. (31.8.) 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Loviisa kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537 1.8.-7.8.2010 Vapaastilentävät F1A, F1B jun. RC- mallilennokit F4C SM (2/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (2/3) Jämi jarkko.hyttinen@kolumbus.fi 28.7.-8.8.2010 Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J MM kisat Dôle - Tavaux Airport, Ranska 31.7. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 040 756 7514 12.6. (30.5.) RC- liidokit F3B SM (1/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 5.6. (6.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 7.-11.6 TOKA leiri 1. RC- taitolennokit F3A SM (3/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4), Classic 1/1 Suomen Cup Oulu, Ahmosuo eeirola@gmail.com, 040 183 3040 31.7. (31.8.) 2mRC-liidokit Silmukkamalja-kilpailu Loviisa kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537
31.7. RC-heittoliidokit F3K (6/6) Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 18.9. (1.8.) RC nopeus F5D SM (2/2) Avoin lauri.juhola@luukku. RC- termiikkiliidokit F3J SM (1/3) Nastola, Kuivanto markku.savolainen@pp8.inet.fi 22.5
Vastaavia loruja voi kehitellä omaan operaatioon sopiviksi. Ohjaaja valitsi 20° laskusiivekkeet, seoksen rikkaalle, potkurin pienille kulmille, imuilman esilämmityksen päälle ja aloitti vasemman kaarron perusosalle ja edelleen loppuosalle. Lentokoneen runko, moottori ja vasen siipi vaurioituivat. Digikameroiden aikakaudella on suhteellisen helppoa tehdä jopa kuvitettu tarkistuslista. Tutkijoiden mielestä tarkistuslistojen aktiivinen käyttö on perusteltua lennon eri vaiheissa ja varsinkin siirryttäessä uudentyyppiseen operointiin, tässä tapauksessa sileistä kellukkeista pyöräkellukkeisiin. toimenpiteitä ei ehditty tehdä, koska vettä tuli nopeasti sisään. Tapauksesta ei annettu turvallisuussuosituksia. Koneen ohjaaja ja lennolla ollut matkustaja (myös lentäjä) selvisivät vammoitta. Matkustaja aukaisi oven ja pyysi ohjaajan pe-
rästään ulos. Komiasti molskahtaa!
Pyörät alhaalla veteen
Nilsiän Tahkovuorella sattui 24. Silminnäkijän lausunnon mukaan pyörät näkyivät selvästi kellukkeiden alta koneen tullessa laskuun. toukokuuta kello 14.35 vesikoneonnettomuus. Lähestyttäessä Tahkovuorta ohjaaja lensi vasemman puoleisen myötätuuliosan päätien läheisyydessä sen suuntaisesti pohjoista kohti. konetyypillä ja 300 tuntia vesikoneilla. Moottorin vasemman puoleiset kiinnitysjalat olivat katkenneet. Tarkastuslistat olivat koneessa, mutta niitä ei käytetty lennon aikana. Tapahtumapaikka oli Syväri-järvi. Internetin kaiken mahdollisen sisältävästä videopalvelusta nimeltä Youtube löytyy muuten video edellä kuvattua vastaavasta tapauksesta haulla float plane forgets. Tapahtumahetkellä 53-vuotiaan ohjaajan kokonaislentokokemus oli 1150 tuntia, josta noin 400 tuntia ko. Tutkijat katsovat kuitenkin tarpeelliseksi korostaa tarkistuslistojen käyttöä yleisilmailutoiminnassa. Sen hän
9/2009. Loppu36 ILMAILU
Ohjaaja arvioi onnettomuuden syyksi, että hän todennäköisesti valitsi telineen rutiininomaisesti alas loppuosan aikana.
Tahkovuoren tapauksen Cessna 180:n vauriot olivat kastumisen lisäksi mm. Yleisilmailun
KoonnUt SAMI HäMäLäInen KUvAt otKeS
turvallisuus 2008
selittää pitkällä kokemuksella pyöräkoneilla operoinnista. Myötätuuliosuuden loppuosalla ohjaaja tarkasti sekä merkkivaloista että kellukkeiden indikaattoreista, että pyörät olivat ylhäällä valmiina vesilaskuun. Virtojen katkaisemista yms. Laskuun tultaessa ja ensikosketuksessa veteen ohjaajalle tuli tuntuma, että pyörät olisivat alhaalla. Pyöräkellukkeilla varustettu Cessna 180H kaatui pian vesikosketuksen jälkeen nokan kautta ympäri jääden kellukkeidensa varaan. seuraavat: vasen siipi oli painunut kasaan etureunastaan, rungossa oli muodonmuutoksia vasemman siiven kiinnityksen kohdalla, samoin ohjaamon katossa. Mentaaliharjoittelulla tarkistuslista kourassa voi myös saada toimintaan rutiinia. Koneella laskeuduttiin onnettomuuslentoa ennen lounastauolle Vuohijärvelle, minkä jälkeen viidesti Mikkeliin (pyörille) ja vielä toiselle tauolle Kehvonsaloon Kuopion lähelle. Lähes kaikki mittarit olivat puolillaan vettä.
osan aikana ohjaaja kertoi avanneensa kidukset ja mahdollisesti kääntäneensä laskutelinevipua. Hän aloitti voimakkaan vedon matkustajan tehdessä samoin. Ohjaaja arvioi onnettomuuden syyksi, että hän todennäköisesti valitsi telineen alas loppuosan aikana rutiininomaisesti. Ohjaajan mukaan toiminta lennolla tapahtui tarkistuslistan ohjeiden mukaisesti, mutta ei niitä lukemalla. Tarkistuslistojen tarkoituksena on nimenomaan niiden käyttö lennon eri vaiheissa muistin tukena ja varmistuksena. Päivän lennot alkoivat Malmilta ja tarkoituksena oli lentää vuorotellen ja harjoitella pyöräkellukkeilla operointia sekä maakentille että veteen. Ilmailumääräys OPS M2-6 määrittää tarkistuslistat pakolliseksi varusteeksi lentokoneessa. Kellukkeiden päällä ei tarvinnut kauan istuskella, kun veneilijöiltä saapui apuun. Kokemusta pyöräkellukkeilla oli 7 8 h ja noin 15 laskua. Koneen vauhti hiljeni voimakkaasti ja se kaatui nokan kautta selälleen. Tutkinta D1/2008L Yksinkertaisena henkilönä artikkelin kirjoittaja suosittelee tarkastuslistojen lisäksi LAIPPA-, LUPA-, LASKUTELINE-, LÄMMITYS-, LÖPÖ-tyyppisten lorujen käyttöä loppuosalla yhdistettynä aivotoimintaan, jossa luetellut asiat tulevat OIKEASTI tarkastetuksi. Kertomansa mukaan ohjaaja ei ollut väsynyt. Potkurin lavat vääntyivät ja toinen lavoista oli lähes irti navasta. Koneessa oli mukana pyöräkellukkeiden valmistajan laatimat tarkistuslistat, joihin ohjaaja kertoi tutustuneensa huolellisesti
Maakosketuksessa mm. Sen jälkeen kone vajosi sakkaustilassa maahan. Ohjaaja ohitti rantasaunan arviolta 10-15 metrin korkeudella veden päällä lentäen. Törmäyksen jälkeen ohjaaja lisäsi lentokorkeutta, hidasti nopeutta ja otti laskutelineen ulos. Kone vajosi ja nousi jälleen hieman korkeammalle. Törmäyksessä vasemman siiven etureunaan tuli syvä leikkaus, jolloin alkoi vuotaa polttonestettä. 880B Rallye Club. Tutkinta D6/2008L
Kuormaus ja keli olivat liikaa
14. Kapeikossa Paununlahden ylittää kolmejohtoinen 20 kV sähkölinja, joka on alimmillaan 10-15 metrin korkeudella. Käytössä oli oikea tankki. Koneessa oli ohjaajan lisäksi kaksi matkustajaa. Ohjaaja valitsi lentoonlähtöön
38 ILMAILU
Räyskälän tapauksen M.S. Lentosuunta oli kohti noin 400
metrin päässä edessä olevaa runsaat 200 metriä leveää kapeikkoa. Vuoto on ilmeisesti ollut vähäinen, koska tankissa oli vielä laskun jälkeen 70 litraa bensiiniä. Matalalentoon siirtyminen johtui myös hetken mielijohteesta. Lentäjä oli tietoinen, että lentokorkeus oli liian matala. Tavanomaisten laskuvalmistelujen jälkeen ohjaaja teki laskun Hallin kiitotielle 26 ja rullasi asematasolle. nokkateline katkesi. konetyypillä. Kuva Sami Hämäläinen.
kiitotien 26L. Tankkauksen jälkeen koneen lentoonlähtömassa oli suunnitellulla kuormauksella yli sallitun maksimin. Törmäyksessä syntyneet vauriot eivät vaikuttaneet niiden toimintaan eivätkä myöskään potkurin tai voimalaitteen toimintaan. Sää oli mainio ja ohjaaja halusi tuulettaa ajatuksiaan. Tiedot tuulenpuuskista vaihtelivat 31 ja 40 solmun välillä. Ohjaajan mielestä moottori saattoi hieman täristää ja siivekeohjaimet tuntuivat tavallista jäykemmiltä, mutta toimivat normaalisti. Sää oli poutainen ja lähes selkeä, mutta tuuli oli erittäin voimakas ja puuskainen suunnasta 220°. Metsänreunasta johtuen tuuli oli hyvin pyörteistä pian maanpinnan yläpuolella. Tapaus tuli Ilmailuhallinnon tietoon silminnäkijän ilmoituksen perusteella 22.8. Ohjaaja kuvitteli törmänneensä lintuun. Kuva Sami Hämäläinen.
9/2009. ja sen vieressä olevan rautatien ja sähkölinjan jälkeen ohjaaja laskeutui Paununlahdella entistäkin matalammalle. Ohjeita onnettomuuksista, vakavista vaaratilanteista ja poikkeamista viipymättä ilmoittamiseen antaa ilmailumääräys GEN M1-4. Ennen tapahtu-
Rallyen nokkalaskuteline katkesi, potkurin lavat vääntyivät, moottorin alasuojapelti vaurioitui, oikea pääteline taittui, molemmat siivenkärjet vaurioituivat, vasen siipi repeytyi osittain irti ja korkeusperäsin kolhiintui. Lisäksi hänellä oli 50 tuntia purjelentokokemusta. Johtimet ovat vierekkäin noin kahden metrin
Voimalinjan aiheuttama vaurio vasemmassa siivessä Jämsän tapauksessa.
välein ja merkitty yhdellä noin 30 cm kokoisella oranssilla huomiopallolla. Ohjaaja ei havainnut linjaa, mutta kertoi havainneensa jotain ruskeata juuri ennen kuin lentokone törmäsi johtimiin. elokuuta Räyskälän lentopaikalla vaurioitui pahoin lentoonlähtövaiheessa ollut M.S. Tapahtumahetkellä 37-vuotiaan ohjaajan lentokokemus oli 95 tuntia, josta 89 tuntia ko. Tällöin puuskaiset pyörteet heittelivät konetta eikä se noussut ylemmäksi. Kone liukui eteenpäin pyrstön noustessa korkealle nokan ja vasemman siivenkärjen kyntäessä maata. Metsän reunan jälkeen tuuli taittui alas aiheuttaen laskevan virtauksen. Noin 10 metrin korkeudessa kulkevaa sähkölinjaa ei ole merkitty ilmailukarttaan. Henkilövahinkoja ei sattunut. Kone pysähtyi noin 20 metrin maakiidon jälkeen ja pyrstö laskeutui maahan. Ohjaimista ei löydetty tutkinnassa mitään normaalista poik-
keavaa. Ohjaajan huomio kiinnittyi tuttavien talon ja rantasaunan tähystämiseen. 880B Rallye Clubin uudelleen muotoiltu potkuri. Ohjaajan kertoman mukaan hän oli nukkunut lentoa edeltävänä yönä vain 1-2 tuntia henkilökohtaisten syiden takia. Ohjaaja kertoi lähteneensä lennolle hetken mielijohteesta. Keskituulen nopeus vaihteli eri mittausasemilla 16 ja 24 solmun välillä. Kone oli lentänyt Nummelasta Räyskälään tankkaamaan ja tarkoituksena oli lentää seuraavaksi Halliin, josta matka jatkuisi Kauhavalle. Kone nousi 10-15 metrin (puiden latvojen) korkeuteen. Ilma-aluksen päällikkö ilmoitti asiasta 25.8
Tapahtuman syy oli lentoonlähtö ylikuormatulla koneella ja lentopaikalla vallinneet erittäin vaativat tuuliolot. Käyttämällä (ohjaajan ilmoituksen mukaan) ohjaajan ja matkustajien painona 82 kg, polttoainemääränä 36 kg ja matkatavaran massana 5 kg, lentoonlähtömassaksi saadaan 810 kg. Purjekoneen oikeaan siipeen tuli vaurioita. Kaikki koneessa olleet henkilöt, lennonopettaja ja kaksi lento-oppilasta menehtyivät. Kolmen hengen viimeinen koululento
Vuoden 2008 synkin tapaus oli Taipalsaaren onnettomuus, jossa menehtyi kolme henkeä. Asiasta ker-
maa koneessa ei ollut teknisiä vikoja ja koekäytössä moottori toimi normaalisti. Radiolaitteista tuli savua ohjaamoon, minkä seurauksena ohjaaja katkaisi sähköt. Lentosään kannalta merkittäviä sääilmiöitä tai ukkosta ei esiintynyt. Tutkinta D7/2008L
too tarkemmin tutkintakertomus B2/2008L. Tutkimuksissa on todettu, että noin puolet lentokoneen molemmista siivistä ja korkeusperäsimen oikea puoli olivat repeytyneet irti ilmassa. Rekisteröityjä helikoptereita ja autogiroja 31.12. 2 71442 510 76 2005 7 1 70755 519 90 2006 6 2 77813 522 83 2007 4 76149 540 79 2008 3 3 1 77000* 555 84
* arvio
9/2009
Lähde: Ilmailuhallinto. Noin neljä minuuttia viimeisen radioyhteyden jälkeen lentokone syöksyi jyrkällä kulmalla Saimaaseen. Mittavista etsinnöistä huolimatta ilmassa irronneista osista löytyi vain oikean siiven ohjaussiiveke ja isohko pala vasemman siiven alapinnan verhouspeltiä. Massakeskiö oli sallitulla alueella. Sen seurauksena vain nokkateline oli mahdollista ottaa ulos. 2008 noin kello 13.14 lento-onnettomuus, jossa mittarikoululennolla ollut yksimoottorinen, nelipaikkainen Piper PA-28R-200 -tyyppinen lentokone syöksyi järveen. Tapauksesta ei annettu turvallisuussuosituksia. Koneet olivat lähimmillään vain parin metrin päässä toisistaan. Lannoituslennolta tankkaamaan palannut Bell-helikopteri kippasi laskussa taaksepäin. Kone oli Ruotsin rekisterissä. Tapauksen tutkinta B3/2008L on tätä kirjoittaessa lausuntokierroksella, mutta väliraportissa kerrotaan asiasta seuraavasti.
Suomalaisille ilma-aluksille sattuneet onnettomuudet
2004 Lento-onnettomuuksia 5 Kuolleita Vakavasti loukkaantuneita Lentotunteja Rekisteröityjä lentokoneita 31.12. Vasemmalta sivulta noin 40° kulmassa puhalta-
nut tuuli aiheutti metsän reunan ylitettyään kiitotien kohdalle voimakkaita puuskia ja mahdollisesti alasvirtauksen. Lentokoneen veteen törmäyksen jälkeen useat silminnäkijät näkivät lentokoneen osia leijailevan pilvestä ja putoavan veteen.
Lyhyesti
11.05. Autogiro kaatui, minkä seurauksena roottori ja potkuri tuhoutuivat. 11.10. Robinson R22 -helikopteri ja rullaava Valmet L-90TP Redigo olivat törmätä toisiinsa Malmilla. Piper Pawnee -hinauskone ylitti kiitotien Räyskälässä laskeutuvan ASK-21 purjekoneen edestä. VTT on tutkinut siipien ja peräsimen murtopinnat. Potkuri ja päälaskuteline vaurioituivat. 24.07. 21.05. Koneen pohja vaurioitui. 24.07. konetyypillä. Helikopteri harjoitteli leijuntaa taaksepäin. Laskupaikka oli pelto ja jalasten takaosa osui ojan kohdalle. 08.07. Potkuri, moottori, runko ja laipat vaurioituivat. Niissä ei ole havaittu merkkejä väsymismurtumasta. Miehistö oli matkalennon KuopioLappeenranta päätteeksi pyytänyt ja saanut Lappeenrannan lennonjohdolta selvityksen tehdä kyseiseen koululentoon liittyviä oikaisuharjoituksia epätavallisista lentotiloista Lappeenrannan pohjoispuolella. Tutkatietojen perusteella hajoaminen on tapahtunut noin 5 000 jalan (1500 m) korkeudella. Normaalisti moottorikoneiden käyttämällä kiitotiellä 26R (oikea) tuuliolot eivät todennäköisesti olleet yhtä vaikeat, koska etäisyys metsän reunaan on suurempi ja täten tuulen pyörteisyys vähäisempää. Sääanalyysin perusteella onnettomuuspaikalla esiintyi pilviä 2 000 6 000 jalan (600 1800 m) korkeudella ja vaakanäkyvyys oli yli 8 kilometriä. Lake LA4 -koneella tehtiin pakkolasku Hyvinkäällä. 13.05. Suurin sallittu lentoonlähtömassa 770 kg ylittyy 40 kg:lla (5,2 %). JT-5-autogiron roottori osui rullaustien opastekylttiin Jyväskylässä. Cessna 188 Agwagon -koneella ajauduttiin ohjausvirheen takia kiitotietä ojaan Lieksa-Nurmeksessa. Beech 36 Bonanza ja Beech 30 King Air -koneet olivat vaarassa törmätä yhteen Porin lähestymisalueella. Piper PA-28 -koneen ohjaaja unohti ottaa laskutelineet alas ja teki mahalaskun Vesivehmaalla. 10.06. Lisäksi mm. Tapahtumahetkellä 56-vuotiaan ohjaajan kokonaislentokokemus oli 950 tuntia, josta 900 tuntia ko. Maule M6 -koneella tehtiin onnistunut pakkolasku järveen matkalla Ivalon Alajärveltä Inarin järvelle. laskuteline ja tuulilasi rikkoutuivat. 04.08. 05.12. Purjekoneella tehtiin telemarkki yhteentörmäyksen välttämiseksi. Polttoainelaskelmat eivät onnistuneet yhtä hyvin kuin pakkolasku polttoaine loppui. Onnettomuustutkintakeskuksen A-, B-, ja C-tutkinnat ovat verkkosivuilla www.onnettomuustutkinta.fi.
ILMAILU 39. Taipalsaaressa tapahtui 15.8. Kumpukerrospilviä tai paikoin korkeaksi pullistuneita kumpupilviä esiintyi melko paljon. Tutkinnan painopiste kohdistuu nyt ensisijaisesti lentokoneen liikehtimisnopeuteen ja liikehtimiseen sekä niiden aiheuttamien voimien ja murtumamekanismin selvittämiseen. Cessna 172 osui rullatessa LS-7-purjekoneeseen Vesivehmaalla
Tuskin minkään liikennekonetyypin käytöstä poistuminen on saanut osakseen vastaavaa julkisuutta. Concordena
tunnetuksi tulevan lentokoneen alkujuuret ovat vuodessa 1956. Historian kiistellyin liikennekone, Concorde, herätti vielä kerran suuria intohimoja.
Concorden delta-siipi on täysin poikkeuksellinen liikennekoneissa.
40 ILMAILU
9/2009. Ääntä nopeammat hävittäjät olivat arkipäivää monen valtion ilmavoimissa 1950-luvun loppuun mennessä. Marraskuussa tuona vuonna Britanniassa perustettiin Supersonic
Vuosi 2003, tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat seuraamaan lentokoneen viimeisiä lentoja. British Airwaysin Manchesterissä näytteillä oleva Concorde on saanut kuvan ottamisen jälkeen katon päänsä päälle.
TEKSTI JUHA KLEMETTINEN KUVAT ANTTI HYVÄRINEN JA ILMAILUN ARKISTO
S
otilaskoneet rikkoivat kuvitteellisen äänivallin 1950-luvun alkupuoliskolla. Suunnitelmia tehtiin ympäri maailmaa, mutta lopulta vain Euroopassa ja Neuvostoliitossa mentiin sanoista tekoihin.
Brittiläiset juuret. Sotilaspuolella tapahtunut raju nopeuden kehitys loi pohjan
ConCorde
suunnitelmille ääntä nopeammista liikennekoneista. Kaksinkertaiseen äänennopeuteen yltävät sotilaskoneet tulivat käyttöön 1960-luvun alkupuoliskolla
Olympus oli alun perin kehitetty Avro Vulcan -pommikoneeseen. Pian jatkosuunnitelmat keskittyivät suurempaan koneeseen. Hawkerin ehdotelma oli lentävä siipi, Bristol lähestyi suunnitel-
maa enemmän perinteisen lentokoneen näkökulmasta. Ryhmän tehtävänä oli koordinoida brittiläistä ääntä nopeampaan lentämiseen liittyvää tutkimustyötä. Bristolin Type 198 oli 130 matkustajan kone, jonka voimalaitteina oli kuusi jälkipolttimella varustettua Olympus-moottoria. Komitea esitti ensimmäisen raporttinsa keväällä 1959. Näin Concorden peruskonsepti oli kasassa, vaikka edessä oli vielä vuosien työ.
Myöhemmin vuonna 1959
USA:n SST-projekti jäi toteutumatta, joten uuden mantereenkin ilmailumuseoissa on turvauduttava Concordeen. Tämä Air Francen koneyksilö on näytteillä Pariisissa Charles de Gaullen lentokentällä.
kahden Machin liikennekone
Transport Advisory Committee (STAC). Ongelmat siiven alle sijoitettujen
Concorden ohjaamonikkunat. Toinen kuljettaisi 150 matkustajaa Atlantin yli nopeudella 1,8 Mach. Tuulitunnelikokeissa havaittiin deltasiiven edut ja tultiin johtopäätökseen, että siivellä voitaisiin saavuttaa jopa nopeus 2,2 Mach. Siinä ehdotettiin kahta suunnitelmaa: ensimmäinen oli 100 matkustajan kone, joka lentäisi 2400 km 1,2 Machin nopeudella. 1961 Bristolin Type 198 valittiin jatkokehitykseen, tosin Bristol ja Hawker olivat sitä ennen liittyneet yhteen British Aircraft Corporationiin. Tämä yksilö on näytteillä (alla) Museum of Flightissa Seattlessa.
Bristol Aircraft ja Hawker Siddeley saivat sopimukset deltasiipisen ääntä nopeamman liikennekoneen jatkosuunnittelusta. Komiteassa oli edustettuna tärkeimmät valtiolliset elimet, suuret brittiläiset lentoyhtiöt ja lentokoneteollisuus. Visiiri ja nokka yläasennossa.
9/2009
ILMAILU 41
Ranskalaiset ehtivät jo ilmoittaa koneensa lentävän vuoden 1965 aikana ja britit esittelivät SST:n pienoismallia Farnboroughin ilmailunäyttelyssä syyskuussa. Vuoteen 1959 tultaessa Sud-Aviation ja Dassault olivat yhdistäneet voimansa ja ehdottivat Super Caravelle nimellä kulkenutta konetta. Ääntä nopeamman liikennekoneen suunnittelu uhkasi nostaa kehityskustannukset uusiin ulottuvuuksiin. Suurin keskustelua aiheuttanut kysymys oli koneen toimintamatka. Euroopassa Saksalla ei ollut vielä 1950-1960-lukujen vaihteessa potentiaalia osallistua tämäntyyppiseen projektiin, mutta Ranska oli hionut omia suunnitelmiaan jo vuosia.
Ranskassa 1957, kun hallitus kutsui lentokoneteollisuuden ja Air Francen saman pöydän ääreen. Fairey ja Dassault olivat vaihtaneet tietoja,
mistä oli iso apu suunniteltaessa Mirage-hävittäjiä. Udvar-Hazy Centeriin Washingtoniin. Neuvottelut ja väännöt huipentuivat marraskuun 29. Neuvotteluja käytiin lähes koko vuosi 1962. Keskustelut ääntä nopeammasta liikennekoneesta oli aloitettu
Aviationin välillä kesällä 1961. Kehitystyön vaatimat panostukset olivat liian suuret yksittäisille lentokonevalmistajalle tai lentoyhtiölle, ehkä jopa yksittäiselle valtiolle. Moottoreiden ilmanottokanavat. Se oli 70 matkustajan 2,2 Machin nopeudella lentävä deltasiipinen kone. päivä 1962. Sillä oli omat SST-suunnitelmansa, jotka eivät lopulta tuottaneet tulosta. Mystere- ja Ouragan-hävittäjäperheiden jälkeen oli siirrytty deltasiipisiin Mirage42 ILMAILU
Concorden matkustamo. Moottoreiden ilmanotto on säädettävä, koska moottoreille tulevan virtauksen piti olla alisooninen kaikissa tapauksissa.
moottoreiden ilmanottojen suunnittelussa ja huoli koneen painosta johtivat suunnitelman pienentämiseen. Liikennekoneiden suunnittelukustannukset olivat kohonneet tasaisesti konetyyppien muuttuessa entistä monimutkaisemmiksi. Britit puolustivat omaa Atlantin ylittämiseen kykenevää suunnitelmaansa, kun taas ranskalaiset halusivat pysyä keskipitkän matkan koneessa. Britannia ja Ranska olivat tehneet yhteistyötä jo deltasiiven kehitystyössä. Jo aikaisessa vaiheessa Britanniassa projektiin alettiin etsiä yhteistyökumppaneita maan rajojen ulkopuolelta. Ensimmäisen konseptin esitteli Sud-Aviation. USA ei ollut kiinnostunut yhteistyöstä. Uudessa koneessa olisi neljä Olympus-moottoria ja se kuljettaisi 100 matkustajaa.
Maksajan löytäminen tuli ajan-
kohtaiseksi suunnittelun ollessa jo hyvässä vauhdissa. Tilaa ei ole liikaa, mutta silti rikkaat ja kuuluisat maksoivat päästäkseen näille nahkapenkeille.
hävittäjiin. Concorden merkityksestä liikenneilmailulle kertoo paljon se, että yhtään konetta ei tarvinnut romuttaa 2000-luvulla, sillä kaikille löytyi sijoituspaikka.
Ranskassa kehitys oli kulkenut hyvin pitkälle samaa polkua kuin muuallakin. Hallitukset jakoivat kehitys- ja
9/2009
Ensimmäiset yhteistyökeskustelut käytiin BAC:n ja Sud-. Kummankin maan hallitukset tukivat neuvotteluja. Silloin Britannian ja Ranskan hallitukset allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 100-paikkaisen 2,2 Machin nopeudella lentävän liikennekoneen suunnittelusta ja rakentamisesta. Se olisi kuljettanut 76 matkustajaa 4 000 kilometrin päähän.
Tämä yksilö on päässyt näytteille Steven F
Periaatteessa kumpikaan valtio ei pystynyt perääntymään projektista. Muita kiinnostuneita lentoyhtiöitä olivat mm: Air Canada, Air India, American Airlines, Continental Airlines, Lufthansa ja TWA. Tästä aikataulusta jäätiin kuitenkin vuosia jälkeen. Alkuperäisen aikataulun mukaan Concorden ensilennon olisi pitänyt tapahtua 1966 ja koneen olisi pitänyt tulla kaupalliseen käyttöön 1970. Voimalaitteen suunnittelusta ja valmistuksesta vastasivat ranskalainen SNECMA ja brittiläinen Bristol Siddeley (myöhemmin Rolls Royce).
Concorden ahdas ohjaamo on täynnä sähkömekaanisia mittareita ja laitteita. Vaikka koneita oli varattu jo lähes 50 ja myyntiorganisaatio piti yli 100 koneen tilauksia realistisina, yhtään varmaa tilausta tilauskirjoissa ei vielä ollut. Tämä oli huipputekniikkaa 1970-luvulla.
Rakennustyöt alkoivat edetä nopeasti. Lentoyhtiöiden näkökulmasta Concorde olisi vakava kilpailija ja avain menestykseen, jos se täyttäisi luvatut suoritusarvot. Mielenkiintoisen sopimuksesta tekee se, ettei siihen kirjattu minkäänlaista irtisanomispykälää. New York oli Air Francen ja British Airwaysin pääreittikohde lähes koko Concorden käyttöiän ajan.
Moottoreiden reverssilohkot, pyrstö ja kannusteline, jonka tarkoitus oli suojata koneen peräosaa lentoonlähdössä.
Visiiri yläasennossa, varsinaiset tuulilasit häämöttävät sen alla. Sopimuksen mukaan BAC rakentaisi koneen etu- ja takarungot, Sud keskirungon ja siivet. Ensimmäinen Olympus 593D -moottori koekäytettiin kesällä 1964, ensimmäiset osat kahteen prototyyppiin valmistettiin huhtikuussa 1965 ja ensimmäiset rungon osat toimitettiin joulukuussa 1966. Oli tärkeää varmistaa oma paikka toimitusjonossa.
ILMAILU 43. New Yorkissa lentotukialus Intrepidin vieressä näytteillä oleva British Airwaysin Concorde. Heti tämän varauksen jälkeen Air France ja BOAC tilasivat kumpikin kahdeksan konetta. Pienemmät osakokonaisuudet jaettiin myös valmistajien kesken. Visiiri nostettiin paikalleen matkalennossa, muulloin se oli alhaalla nokan sisällä.
rakennuskulut puoliksi. Vaikka aikataulu alkoikin venyä heti projektin alussa, se ei vä9/2009
hentänyt lentoyhtiöiden kiinnostusta Concordeen. Kesällä 1965 lentoyhtiöt olivat varanneet jo lähes 50 konetta. Yhtiöillä ei ollut varaa jäädä odottelemaan projektin etenemistä ja antaa muiden lentoyhtiöiden tilata koneita. Ensimmäinen kiinnostunut lentoyhtiö oli amerikkalainen PanAm, joka tilasi kuusi konetta jo 1963
Niissä koneen nokka sai lopullisen rakenteensa. Myös koneiden sarjavalmistus oli jaettu kahteen maahan. Prototyyppien ensilentojen jälkeen oltiin toiveikkaita koelentojen alkaessa. Lämpöongelma ratkaistiin kierrättämällä viileää polttonestettä koneen siipien johtoreunoissa. Prototyyppien kiinteä visiirirakenne korvattiin liikkuvalla visiirillä. Etummaisen koneen eturungossa näkyvä mustaruudullinen alue on prototyypeissä ollut miehistön hätäuloskäynti, jonka kautta olisi ollut mahdollista poistua koneesta laskuvarjohyppyä varten.
Concorde oli paljolti myös po-
liittinen lentokone. Täysin uudenlaisen liikennekoneen kehittely oli osoittautunut luultua haastavammaksi. Kummassakin maassa toimi oma organisaationsa ja kaikki kehitysvaiheet oli tarkkaan jaettu organisaatioiden kesken. Aikaa projektin alkamisesta ensimmäisten koneiden luovutukseen kului yli 10 vuotta. Siitä seurasi ongelmia, kun nokka peitti tehokkaasti lentäjän näkyvyyttä ohjaamosta. Concorden toisen puolen moottorit testiasennuksessa. Ensimmäinen sarjakone lensi Toulousessa 6.12.1973 ja toinen sarjakone Filtonissa 13.2.1974. Prototyyppien visiiri poikkesi huomattavasti sarjakoneiden visiiristä. Tosin Britannia olisi halunnut irrottautua projektista jo 1964, mutta yritys kuivui kasaan. Visiiri nousi ylös tuulilasien eteen matkalennossa täydentämään nokan aerodynaamista muotoa. Ensimmäinen Concorde luovutettiin Air Francelle joulukuussa 1975. Vuosikymmenien ajan kaikki Concordeen liittyvä oli aina suurta ja näyttävää.
lentoonlähdössä ja siirryttäessä ääntä nopeampaan lentoon.
Ranskassa rakennettu pro-
Alkuperäistä aikataulua jou-
Air Francen Concorde alkuperäisissä maalikaaviossa 1970-luvulla.
Kahden prototyypin välissä esisarjan kone. Britit käyttivät koneesta nimeä Concord ja ranskalaiset Concorde. Myöhempinä vuosina Concordesta tuli poliittinen pelinappula. Concorde tarvitsi jälkipolttoa
totyyppi 001 lensi ensimmäisen kerran 2.3.1969. Tuskin mikään lentokone on koskaan saanut aikaan niin valtavaa julkista väittelyä kuin Concorde. Omalta osaltaan aikataulua viivästytti sekin, että kummassakin maassa rakennettiin omaa prototyyppiä. Saavutusta himmensi hieman se, että Neuvostoliiton SST-kone Tupolev Tu-144 oli ehtinyt tehdä ensilentonsa vuoden 1968 viimeisenä päivänä. Britanniaa ajoi yhteistyöhön korkeiden kustannusten lisäksi myös halu lähentyä Euroopan talousunionia, jonka jäseneksi maa oli liittymässä. Kennedy päätti
aloittaa USA:n oman SST-projektin, jolloin PanAm perui Concorde-tilauksen ja jäi odottamaan koskaan toteutumatonta USA:n SST-konetta. Olympus-moottorit olivat normaaleita suihkumoottoreita ja toimivat alisoonisella virtauksella. Concorde on ainoa liikennekone Tupolev Tu-144:n lisäksi, jonka moottoreissa on jälkipolttimet.
puheessaan Concorde-versiota. Tyyppikelpuutusta suunniteltiin vuodella 1973. Uudet tavoitteet olivat ensilento 1969 ja liikenteen aloitus 1976. Aerodynamiikka saneli koneen nokan muodon. Nimikysymys ratkesi ranskalaisten eduksi, kun Ranskan presidentti Charles de Gaulle käytti
duttiin muuttamaan jo aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin samana päivänä ranskalaisten prototyyppi 001 rikkoi 2,0 Machin nopeuden.
Concorden koelento-ohjelma
jatkui koko 1970-luvun alun. Sarjakoneet pystyivät lentämään ääntä nopeammin jo ensilennoillaan. British Airways sai ensimmäisensä tammikuussa 1976. Kysymys koneen nimestäkin saatiin väännettyä poliittiseksi. Äänivallin ylitti ensimmäisenä prototyyppi 001 1.10.1969, prototyyppi 002 liittyi seuraan maaliskuussa 1970. Ääntä nopeammin lennettäessä ilman virtaus moottoreille piti saada hidastumaan. Prototyyppi 002 oli 4.11.1970 jo kiihdyttämässä kahteen Machiin, kun nopeudessa 1,35 M tullut moottorin palovaroitus keskeytti yrityksen. Ensimmäinen tappio tilauksissa tuli, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Vuoden 1975 loppuun mennessä oli valmistunut neljä sarjakonetta lisää. Lämpö ja lämpölaajeneminen eivät ole pikkujuttuja, Concorde kasvoi pituutta lennon aikana useita senttejä. Projektin jättimäisillä kustannuksilla lyötiin hallituksia ja Concorde nähtiin valtavana hukkainvestointina, joka söi valtioiden budjetteja. Polttoainejärjestelmä oli muutenkin pieni painajainen; jäähdytyksen lisäksi polttoainetta käytettiin koneen trimmaamiseen. Kaksinkertaista äänennopeutta lentävän lentokoneen otsapinnat kuumenevat kitkan vaikutuksesta. Oma lukunsa oli moottoreiden ilmanoton suunnittelu. Nokasta piti tehdä kääntyvä, jotta lentäjällä olisi esimerkiksi lähestymisen aikana mahdollisuus nähdä, mihin on konetta lentämässä. Concorde oli myös ensimmäinen liikennekone, jonka moottoreissa oli jälkipoltin. Silloin kukaan ei osannut kuvitella tämän jakson venyvän kuudeksi vuodeksi. Vaikka konetta rakennettiinkin yhteistyönä, Concordella ei ollut koskaan yhteistä projektiorganisaatiota. Samaan aikaan mittavan koelento-ohjelman kanssa sarjakoneiden valmistus oli jo alkanut täydellä teholla. Seuraava luonnollinen askel oli kaksinkertainen äänennopeus. Concordea suunniteltaessa jouduttiin ratkomaan uudenlaisia ongelmia. Prototyyppien jälkeen valmistui kaksi esisarjan konetta 01 ja 02. Mutta uuden teknologian kehittäminen ei koskaan ole ollut eikä ole jatkos9/2009
44 ILMAILU. Brittien prototyyppi 002 nousi siivilleen 9.4.1969. Se oli paljon enemmän kuin kukaan oli osannut kuvitella
Seurauksena oli tulipalo vasemmassa siivessä. Joululennot Lappiin olivat suosittuja vielä myöhemminkin. Taustalla Caravelle.
Brittien esisarjakone 101 G-AXDN. Sopu USA:n kanssa Concorde-lennoista saatiin aikaan vuonna 1977, ensimmäiset lennot New Yorkiin lennettiin marraskuussa 1977. Air Francen viimeinen Concordelento lennettiin 31.5.2003. Isosta Omenasta tulikin molempien lentoyhtiöiden pääkohde koko Concorden elinkaaren ajaksi. Niissä ne muistuttavat kävijöitä yhdestä siviili-ilmailun suuresta unelmasta, unelmasta jolle ei ole näkyvissä seuraajaa.
ILMAILU 45. Parhaimmillaan tilauskirjoissa oli ollut 74 konetta. Air France ja British Airways suunnittelivat aloittavansa reittilennot yhtä aikaa tammikuussa 1976. Concorde nähtiin myös Turussa.
Epilogi. USA ei antanut Concordelle lupaa liikennöidä ilmatilaansa. polttoainetankit suojattiin kevlarlevyillä ja renkaiksi valittiin uusi rengastyyppi. Sen arvo mitattiinkin muilla mittareilla. Toinen vierailu Suomeen tapahtui 22.5.1985, kun brittiläisiä jalkapallofaneja saapui Helsinkiin. Vielä tämän jälkeen Virgin-lentoyhtiön omistaja Richard Branson tarjoutui ostamaan British Airwaysin koneet punnalla, mutta Concorden aika lentoliikenteessä oli ohi.
Concorde tuotantolinjalla Toulousessa. Aika oli kuitenkin kypsä jo 2003. sakaan vaivatonta. Alkuperäisen aikataulun petettyä vuosilla, Concorde ei ollut enää 1970-luvun puolivälin maailmassa houkutteleva vaihtoehto. Joulukuussa Rovaniemellä vieraileva Concorde oli takuuvarma uutisaihe
9/2009
koskaan taloudellisesti kannattava lentokonetyyppi lentoyhtiöille. Air France ja British Airways jäivät ainoiksi Concorde-operaattoreiksi. Vaikka Tupolev ehti tekemään ensilentonsa ennen Concordea, siitä ei ollut menestystä. USA:n oma SSTprojekti oli kaatunut teknisesti mahdottomana, mutta intohimot SST-konetta kohtaan velloivat kovina Atlantin molemmin puolin. Mutta lentoyhtiöt päättivät tehdä koneisiin modifikaatiot, joissa mm. Sillä pääsee lentämään tukevaa puntanippua vastaan. Rajoitettu liikenne Neuvostoliiton sisällä loppui jo 1980-luvun alussa.
Concordet eivät enää lennä, mutta ne ovat silti suuren kiinnostuksen kohteena. Politiikka oli osallisena tässäkin vaiheessa. Kone oli epätaloudellinen ja kallis operoida eikä öljykriisi parantanut Concorden osakkeita. Air Francen Concorde osui lentoonlähdössä kiitotielle edellisestä koneesta pudonneeseen osaan. Siitä on olemassa esimerkkejä 2000-luvun lentokoneteollisuudessakin.
Lentoyhtiöiden käyttöön tul-
lessaan Concorde oli maailman parhaiten testattu liikennekone. Osa rikkoi päätelineen renkaan, jonka kappaleet lävistivät siiven polttoainetankin. Maailman ensimmäiset ääntä nopeammat reittilennot nousivat ilmaan 21.1.1976 kello 11.35. British Airways teki viimeisen Concorde-lentonsa 24.10.2003. Alkuperäisen New Yorkin reitin sijaan lentoyhtiöiden oli etsittävä uusia reittikohteita. Äkkiä ajateltuna tämä olisi voinut olla Concorden loppu. Concorde oli tuskin
Concorde herätti aina suurta huomiota missä ikinä liikkuikin. Koneiden palatessa liikenteeseen onnettomuuden jälkeen lentoyhtiöt suunnittelivat lentävänsä Concordella vuoden 2010 tienoille. Koneessa olleet 109 ja neljä maassa ollutta ihmistä menehtyivät. Kummallakin oli käytössään kahdeksan konetta. Viimeiseen saakka Concorde oli huipputekniikan vertauskuva, vaikka sen suonissa virtasi osittain jopa 1950-luvun veri. Suomi ei ollut poikkeus. Yksi Air Francen kone oli poistettu käytöstä jo 1977 kovan laskun jälkeen ja purettu. British Airwaysin Concorde-simulaattori on edelleen käytössä. Näiden 16 sarjakoneen lisäksi valmistui neljä esikonetta, joten Concorden kokonaisvalmistusmäärä jäi vain 20 koneeseen.
Suomessa. Concorde oli entistäkin kalliimpi operoida ja matkustajamäärät olivat laskussa. Air France ja British Airways sopivat poistavansa koneet käytöstä vuoden 2003 loppuun mennessä. Concorde vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa 25.12.1984, kun British Airwaysin kone toi turisteja Rovaniemelle joulupäiväksi. Aika ajoi kuitenkin Concorden ohi. Pariisin onnettomuudessa tuhoutuneen koneen lisäksi yhtään valmistunutta Concordea ei romutettu vuoden 2003
jälkeen. Parhaimmillaan Rovaniemellä oli yhtä aikaa kummankin lentoyhtiön Concorde. Kahden prototyypin (001 ja 002) jälkeen rakennettiin kaksi esisarjakonetta 101 ja 102 ennen sarjakoneiden valmistumista.
Tupolevin Tu-144 oli Neuvostoliiton vastine Concordelle. Koneita siirrettiin ilmailumuseoihin ja muihin paikkoihin ympäri maailmaa. Silloin Air Francen Concorde suuntasi Pariisista Rio de Janeiroon ja British Airwaysiin kone Lontoosta Bahrainiin. Kone syöksyi maahan reilu minuutti lentoonlähdön jälkeen. 1970-luvun puolivälissä Concorde oli saatu onnellisesti liikenteeseen, mutta muut lentoyhtiöt olivat pimennossa. Kauniit ja rikkaat singahtivat Atlantin yli muutamassa tunnissa. Vääjäämätön kuitenkin tapahtui Pariisissa 25.7.2000. Air Francen Concorde vieraili ensimmäistä kertaa maassamme 1980-luvulla presidentti Mitterrandin vierailulla. Yli 20 vuoden aikana Concordesta tuli rahan ja jetsetelämän vertauskuva. Concorde oli miehistöille haastava lentokone, mutta riskeihin nähden luotettava ja turvallinen