Ilmailulehti 9/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vuosikerta Hinta 6,50 euroa Bodön ilmailumuseo vuonon rannalla tunturien katveessa 6 414882 888030 suiHkuleNNokkieN massatapaHtuma 11009. räyskäläN iltaleNNot uHkaaVat loppua Numero 9/2011 74
tiedonkulku, lento- ja hyppytoimintamenetelmät, ilmatilan käyttö jne. Meidän vastuuseemme ilmatilan käyttäjinä ja lupakirjan haltijoina kuuluu olla tilannetietoisia ja hoitaa oma tehtävämme hyvin. Ilmatilan tulisi olla varsinkin ongelma-alueilla, porrastusminimit huomioon ottaen, sidottu selviin maastonkohtiin kuten tielinjoihin ja muihin tunnistettaviin alueisiin! Avainhenkilöpäivät pidettiin ja osanotto oli vilkasta. Menetelmien tulee olla yksinkertaisia, jotta ne ovat käyttäjiensä omaksuttavissa. Tähän tapaan on toimittava! Meidän on luotava ja kehitettävä vakiotoimintamenetelmiä, joilla käytetään kovaa tekniikkaa oikein ja ympäristöön soveltaen. Moni harrastaja tuntee juuri nyt mielessään 2 ILMAILU Tapio Pitkänen Puheenjohtaja Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen työskentelee Finnairilla A320/340-kapteenina. 9/2011. Räyskälässä on perustettu turvatyöryhmä, joka analysoi lajien välistä yhteistoimintaa monella tasolla. Tiivistetysti; tarvitaan tietoa, informaatiota ja koulutusta! Vaikka harrastajan roolissa ja SIL:n puheenjohtajana puolustan omia joukkojani, en työssäni Airbusin ohjaamossa halua nähdä harrasteilmailijoita kovin läheltä ilmassa. Kellot ovat nyt talviajassa. Ilmailuharrastukset jatkuvat monessa lajissa keskeytymättä, mutta kiivain kausi on nyt takana. Lentotehtäviin oli valmistauduttu huolella, mutta silti heidän kohtalonaan oli joutua onnettomuuteen. Ilmailuturvallisuutta ovat koskettaneet myös tilanteet, joissa suunnisvirheen tai huonon ilmatilatuntemuksen takia lennetään väärässä paikassa. Aiheina ovat mm. SIL 2020 -vision alustuksen kokoukselle piti "kehitysministerimme", hallituksen jäsen Ilkka Mäkinen. SIL on asian johdosta jälleen ollut tiiviisti yhteydessä OTKES:een ja asiasta julkaistaan nettisivuillamme tietoa sitä mukaan, kun sitä on saatavissa. Yksinkertaisia vastauksia ei ole! Selvää kuitenkin on, että ilmailuturvallisuustyötä on jatkettava. Tosiasia kuitenkin on, että markkinat ovat supistuneet viimeiset parikymmentä vuotta ja samalla ympäristömääräykset ovat kiristyneet. Yhtälö on vaikea. Myös urheilutoiminnan kehittäminen oli esillä. OTKES:n edustajat tulevat osallistumaan purjelentäjien maajoukkueleirin seminaariosuuteen ja valottavat SM-kisojen tapahtumia tutkinnan kannalta. Puheenjohtajalta suurta avuttomuutta. Vapaa kilpailu tuo tälläkin saralla kuluttajalle hyödyn. Ei Finavia Oy tällaista vaatimusta esittänyt kiusallaan. Nämä ovat syitä, jonka takia viime keväänä julkaistiin bulletiini, jolla oli tarkoitus saattaa voimaan transponderipakko määrättyihin ilmatilan osiin. Toisaalta, lentoturvallisuuden kannalta kausi oli murheellinen. Mitä vielä pitää tehdä, että vahingoilta vältyttäisiin. On syytä kuitenkin miettiä, mistä vaade johtui. Saatavaa tietoa on ryhdyttävä myös analysoimaan. Mikäli lentokoneessa on oppilaskortilla toimiva oppilas, lennonopettajan vastuu tehtävänannossa on jakamaton. Kehittyneessä yhteiskunnassa huoltovarmuuden on oltava ilmailussa kunnossa, harrasteilmailun ohella myös muista syistä. Kaamosta ilmassa Käännepiste kesäkauden päättymiselle saavutettiin tätä kirjoitettaessa muutama tunti sitten. Tällä palstalla kävin äskettäin läpi kuluneen kesän SM-purjelentokisoissa sattunutta lentoturmaa. Lentäjät olivat kokeneita pitkän linjan ilmailijoita, joilla on ollut asenne kohdallaan. Kaikki tahot, jotka tuovat polttoainetta maahan ja hoitavat jakelun ja vähittäismyynnin järjestelyn ympäristökestävästi, ansaitsevat ilmailijoiden arvostuksen. Marras-tammikuun aikana asiassa lähestytään toimikuntia ja kerhoja, helmikuussa hallitus kokoaa tiedot yhteen ja laatii jäsenkunnan toiveisiin pohjautuvan strategiaesityksen SIL:n tulevan maaliskuun liittokokoukseen. Työryhmien esitykset koostettiin sunnuntaina ja saatujen ajatusten pohjalta työ jatkuu. Tällä kertaa aikaa käytettiin toimintamme analysointiin ja tulevaisuuden arviointiin. Hanke oli huonosti valmisteltu ja vastoin valtioneuvoston asettaman, viranomaisista koostuvan ilmatilatyöryhmän marraskuussa 2011 lupaamia toimintaperiaatteita. Turvallisuustyö on jalkautettava lentokeskuksiin ja kerhoihin. Espanjan onnettomuustutkintaviranomaisen julkaiseman väliraportin mukaan onnettomuuden aiheutti lintutörmäys. Finavian tehtävä on tarjota palveluja ja taata turvallisuus hallitsemassaan ilmatilassa. Suomen Urheiluilmailuopiston järjestämällä vuoristolentoleirillä menehtyi kaksi suomalaista pilottia. Teemme SIL:n oman ilmatilatyöryhmän kautta yhteistyötä viranomaisen kanssa ja esitämme siellä omia toiveitamme. Pitkän linjan ilmailija ja Ilmailuliiton tukisäätiönhallituksen jäsen, Pekka Ketonen piti ammattimaisen esityksen ilmailun tulevaisuuden näkymistä. Jotta polttoaineita olisi tulevaisuudessakin saatavissa, olisi suosittava niitä yrittäjiä, jotka pyrkivät investointeja tekemällä palvelemaan ilmailijoita vielä pitkään. Tämän tapauksen ollessa kesken OTKES sai jälleen uutta aineistoa, jonka aiheena on Espanjassa sattunut purjelentoturma. Olkaa aktiivisia, nyt on tilaisuus päästä vaikuttamaan! Polttoainekeskustelu on jatkunut vilkkaana; hyvä niin! SIL kannustaa kaikkia polttoainealan yrittäjiä eteenpäin pyrkimyksissään. Nyt on jo tiedossa, että viime onnettomuuksiin joutuneita lentäjiä yhdistivät määrätyt ominaisuudet. Paljon hyvää saavutettiin, kesä oli täynnä hienoja tapahtumia ja urheilullisia menestyksiä. Asian havainnollisti osuvasti purjelentotoimikunnan puheenjohtaja avainhenkilöpäivillä sanoen, kun y-akselilla liikkuu laskuvarjohyppääjä 200 km/h alaspäin ja x-akselilla purjekone samalla nopeudella eteenpäin, jotain on tehtävä, etteivät janat yhdy. Hyvä ilmailuturvallisuus on ansaittava joka päivä uudelleen. Saimme kuulla Timo Jutilan esityksen Jääkiekkoliiton mallista rakentaa maailmanmestaruusjoukkue. Mennyt kesä jäi mieleeni kaksijakoisena. Jatkamme lentoturvallisuusteemoilla tammikuussa järjestävässä ilmailuturvallisuusseminaarissa yhteistyössä Trafin ja OTKES:n kanssa. Toteutuessaan bulletiini olisi aiheuttanut investoinnin, jonka suuruus olisi ollut miljoonia euroja ja vaatinut lähes tuhannen lentokoneen uudelleenvarustamisesta. Asetetut työryhmät saivat tehtäväkseen miettiä kolme mielestään tärkeintä teemaa, joita SIL:n toivotaan vievän eteenpäin. Hyvä ilmailuturvallisuus ei ole saavutettava olotila, se on yhtä hyvä kuin menneen viikon tilasto
Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. kerran Taivaalta vapaasti alas 200 km/h Suihkuseurapiirit koolla kukkulan kentällä 46 52 Taitavaa lentoa: purjetaitolennon SM Kauhavalla Vaihtoehtomajoitusta Erich-sedän lentokoneessa 54 32 34 Konemarkkinat Tapahtumakalenteri 58 59 Räyskälän iltalennoille vaarassa tulla loppu Paavon Purjelentokulma ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 9/2011. Uskallan siis väittää, että me teemme joitain asioita erittäin oikein. marraskuuta, että vuoden 2013 purjetaitolennon MM-kilpailut järjestetään Oripäässä. Suomessa järjestetään kahdet purjelentolajien MM-kisat peräkkäisinä vuosina. Tänä vuonna Puolan Torunissa pidetyissä purjetaitolennon MMkisoissa ranskalaiset veivät advanced-luokassa kaikki kultamitalit joukkuekilpailua lukuun ottamatta. Tämän vuoden alussa napattiin IGC:n kokouksessa purjelennon perinteiset MM-kisat kolmessa luokassa vuodelle 2014 Ranskan jäädessä äänestyksessä nuolemaan näppejään. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Toiseksi jäi nytkin Ranska. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Vastuullisena paikallisjärjestäjänä toimii Turun Lentokerho, joka oli aloitteellinen ja aktiivinen koko hakuvalmistelun ja prosessin ajan. Perusvalmiudet pitää olla vaikkapa koulutustarjonnassa kunnossa. Onnittelut Turun Lentokerholle jo nyt, toisaalta raaka työ alkaa tästä ja monia haasteita on edessä. Vahvaa valtion taloudellistakin tukea nauttiva ja arvokisoissa mitaleita kahmaloiva Ranska on jätetty piskuisen Suomen toimesta lyhyen ajan sisään toistamiseen nuolemaan näppejään. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Äänestystulos oli erittäin selvä luvuin 207. Kai Mönkkönen Kannen kuva Tuomas Pietinen Painopaikka Tässä numerossa 4 10 Saapuneet-uutispalsta Norjan ilmailumuseo vuonojen ja tunturien tuntumassa Oy Scanweb Ab, Kouvola 2011 35 38 44 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Nyt jos koskaan on oiva tilaisuus hyödyntää kisoilla saatavaa julkisuutta. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Ponnistus tulee olemaan iso. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ranska oli tässäkin kisassa kova, jopa ennakkosuosikki, etenkin kun maasta tulee vielä kovempia purjelentäjiä, myös taitopurjelennon puolella. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. puristuksessa haluamallamme tavalla saamatta, käytetään hyöty sitäkin paremmin alueellisella tasolla, koska sen arvo unohdetaan liian usein. www.ilmailu. Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu. Puh. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa sessaan Krakovassa 6. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. Puh. Suomalainen järjestelmällisyys ja asioiden sujuminen on huomattu. Taas arvokilpailut Suomeen Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 74. Organisaatio on jo isolta osin valmis ja odotti lähtötelineissä vain päätöstä ja pääsyä töihin. Liidokkien tekoa ja lennätystä Kansallisteatterissa 16 18 23 26 Pienoista Mallipuhetta Kebnen aaltoleiri 50. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. vuosikerta järjestää Suomen tapaanluotetaan.ilmailun arvokilpailuja FAI:n taitolentokomissio CIVA päätti kokouk- Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. SUIO:n kursseilta harrasteilmailun lennonopettajaksi Hampurin lentokenttä 100 v. Se vaatii työtä ja panostusta kaikilla tasoilla, liittotasolla, toimikuntatasolla sekä kerhotasolla. Kilpailuja hakee näissä tapauksissa aina kansallinen liitto, siis SIL. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Ja jos nyt kävisi niin, että valtakunnallisen tason julkisuus jää formuloiden, jalkapallon yms
EASA on hyväksynyt Diamond DA20C1:n myös yö-VFR-toimintaan. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille S Grand Caravan saa hiljaisemman potkurin aksalainen potkurivalmistaja MT-Propeller on yhdessä Air Alliance -yhtiön kanssa kehittänyt Cessnan 208B Grand Caravan -koneeseen uuden potkurin, jonka ansiosta koneen melutaso laskee merkittävästi. Ensimmäinen Cirrus SR20 lensi 1995 ja ensimmäinen sarjakone luovutettiin 1999. Molempien palkittujen koneiden energiatehokkuus oli liki nelinkertainen verrattuna parhaaseen polttomoottorilla yrittäneeseen osallistujaan, mikä on ympäristömielessä hienoa. Kotimaisilla yksiköillä esitettynä nämä vastaavat 161 km/h keskinopeutta ja 1,18 litraa/100 km/istuinpaikka 322 kilometrin matkalla. 4 ILMAILU 9/2011. Nyt kun vielä saataisiin ratkaistuksi kyseisen energiamäärän varastointi kohtuuhintaisiin akkuihin. www.cafefoundation.org yyskuun lopulla käytiin USA:ssa CAFE Foundation-säätiön järjestämä Green Flight Challenge 2011 -kilpailu, jonka palkintosummana oli NASA:n sponsoroima tuntuva summa, 1,65 miljoonaa dollaria. Q Lyhyesti Viime numerossa ollut uutinen päätoimittajan sairasloman sijaisuudesta oli hieman virheellinen. koneensa luovutusta. Kilpailuun oli alunperin ilmoittautunut 13 konetta, mutta loppujen lopuksi siis vain kaksi teki hyväksytyn lennon. Keväällä koneelle hyväksyttiin korotettu 800 kg:n kokonaismassa sekä tahalliset syöksykierreliikkeet. Eri bansiinilaaduilla toimiva moottori onkin varmasti merkittävä myyntivaltti ottaen huomioon 100LL:n saatavuuden vaikeudet. Pienemmän melutason ansiosta hyppyrajoituksia voidaan lieventää merkittävästi ainakin Saksassa. Ensi vuoden alun numeroiden tilanteesta tiedotamme avustajia suoraan sekä seuraavassa ILMAILUN numerossa ja SIL:n internetsivuilla. Saksalainen Flight Design on valinnut uuteen tulevaan nelipaikkaiseen C4-koneeseensa moottorityypin. C4-koneen ensilentoa on suunniteltu vuodelle 2012 ja tyyppihyväksyntään tähdätään joko 2012 tai 2013. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. Avustajat voivat olla nro 10:n sisällön osalta yhteydessä toiminnanjohtaja Kai Mönkköseen. AF tarkoittaa Alternative Fuel eli moottori toimii 100LL-polttoaineen lisäksi myös vaihtoehtoisilla bensiinilaaduilla. Se on merkittävää, koska Caravan on varsin suosittu laskuvarjohyppääjien koneena. Kilpailun tavoitteena oli edistää uusien, polttoainetta säästävien ja sähköenergiaa käyttävien ratkaisujen kehittelyä. Sitä ja Katanaa on toimitettu reilusti yli 1000 yksilöä. Viisilapaisella potkurilla koneen melutaso on vain 76 dB(A) mitattuna ICAO Annex 16:n mukaan. Nyt lehden nro 10 tekemiseksi on ratkaisu löydetty. Lehden sisältö suunnitellaan pienryhmässä ja jutut käsittelee ulkopuolinen toimitussihteeri. Tulos on kuitenkin kunnioitettava. Akuutin sijaisuusongelman ja lahden ilmestymisen kannalta pitkän mutta mahdollisen tuuraajan (henkilö tai yhteisö) kannalta kuitenkin varsin lyhyen jakson osalta ratkaisun löytyminen osoittautui kuviteltua haastavammaksi. Asiaa on yritetty ratkaista eri tavoin. Valituksi tuli 6-sylinterinen Continentalin IO-360-AF, jonka teho rajoitetaan C4-koneessa 180 hevosvoimaan. Voittajaksi selviytyi slovenialaisen Pipistrelin amerikkalaisvoimin vahvistettu joukkue, jonka lentokoneena oli jo ILMAILUSSA 7/2011 esitelty nelipaikkainen sähkökäyttöinen Taurus G4 -koekone. Kilpailun juryn mielestä suoritus oli 1,35 miljoonan dollarin palkinnon arvoinen. Konetyyppi lienee tällä hetkellä maailman parhaiten kaupaksi käyvä kaksipaikkainen. Jää nähtäväksi, onko siinä ratkaisu myös Suomessa viime aikoina lisääntyneisiin meluvalituksiin. Cirrus Aircraft juhli syyskuussa 5000. Onko konekimpassanne uusi alus. Tällä potkurilla kone täyttää tiukat saksalaiset meluvaatimukset. Lehden taittaa totuttuun tapaan Jouko Arpalo. Cirrus on yksi viime vuosien menestyneimmistä lentokonevalmistajista yleisilmailupuolella. Kilpailuun pääsy edellytti, että lentokone pystyi lentämään 200 mailia enintään kahdessa tunnissa ja energiankulutus vastaisi enintään gallonaa polttoainetta matkustajaa kohti. Toinen palkinto, ja toinen hyväksytty kilpailusuoritus, meni e-Genius nimiselle kaksipaikkaiselle projektille, jonka taustavoimat löytyvät Stuttgartin yliopiston lentokonesuunnittelun laitokselta. Sulavalinjainen lasikuitukone oli ensimmäinen yleisluokan kone, jossa oli vakiona pelastusvarjojärjestelmä. MT-Propeller uskoo, että EASA:n STC-hyväksyntä tälle potkurille valmistuu helmikuussa 2012. Muhkea uusi viisilapainen MT-potkuri Caravanin nokalla. S Pipistrel voitti NASA:n jättipalkinnon Taurus G4:n tulos oli nopeudessa 183 km/h ja tehokkuudessa 403,5 mpge eli 1,166 l/100 km/istuinpaikka. Kone oli SR22. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Myös e-Genius on täysin sähkökäyttöinen ilma-alus
Elokuva on tarkoitettu teatterilevitykseen ja sen nimi on Gravity (Painovoima). Base-hyppäämistä pidetään maailman vaarallisimpana urheilulajina. Juha on osallistunut laskuvarjohypyn SM-kilpailuihin ja menestynyt niissä; mm. Vuoden kouluttaja. Siinä on kuollut jo liki 200 harrastajaa, joista kahdeksan Trollveggenillä. kerhon turvallisuuspäällikkönä ja hänet on palkittu useilla kerhon palkinnoilla kuten mm. Yläkuva näyttää, millaiseen kaukaloon Trollveggeniltä on hypätty. Irlannissa ja Portugalissa). Oikella Öster ensimmäisessä base-hypyssään pystysuoran vuorenseinämän vieressä. A merikkalainen tuotantoyhtiö Scissor Films on valmistamassa kokoillan elokuvaa base-hyppäämisestä. Juha ei jätä koulutustehtävää kesken, vaan tekee laatutyötä vuodesta toiseen. Lisäksi hän on ollut mukana järjestämässä Free-liigaa, jota hypättiin monena vuotena. Jorma Öster oli ensimmäinen, joka hyppäsi Trollveggeniltä ja samalla ensimmäinen eurooppalainen base-hyppääjä. Juha on toiminut aktiivisesti Utin Laskuvarjokerhossa mm. Kuvauksia varten on tarkoitus saada Norjan viranomaisilta erikoislupa hyppyjen suorittamiseen. Lisäksi hänet tunnetaan yhtenä freeflyingin pääorganisaattorina, puolestapuhujana sekä valmentajana valtakunnallisesti. Kuvausryhmä kävi Suomessa haastattelemassa alkuaikojen pioneeria Jorma Österiä. Lisäksi hänen osaamisensa on tuonut mukanaan organisaattorin tehtäviä hyppytapahtumiin Suomessa sekä ulkomailla (mm. Österin alkuperäinen filmimateriaali on restauroitu ja siirretty digitaaliseen muotoon. Elokuvassa näytetään paljon alkuperäistä hyppymateriaalia. Hän on tiedottanut Utin hyppykeskuksen turvallisuus- ja toimintatapoja ja parantanut kahden suuren laskuvarjokerhon yhteistoimintaa. Kokoillan elokuva base-hyppyjen hurjapäistä Pari kuvanäytettä Jorma Österin arkistoista. Lisää kuvia ja videoita aiheesta on osoitteessa: http://shutter.kuvat.fi/kuvat/Base/ 9/2011 ILMAILU 5. Elokuvan hypyissä on kuitenkin tarkoitus käyttää sijaisnäyttelijöitä. kaksi SM-kultaa freeflyingissa. Hyppääminen Trollveggeniltä on ny- kyään kielletty lukuisten kuolemantapausten johdosta. Elokuvan ohjaa Oscar-voittaja Alex Gibney, joka viime vuonna voitti Oscarin Paras dokumentti -sarjassa elokuvasta Taxi To The Dark Side. Hän on ollut vastuullisena laatimassa Suomen Ilmailuliiton free-opasta. Elokuva on dokumentti vapaudesta ja tunteesta, jonka ihminen voi kokea pudotessaan vapaasti painovoimaa uhmaten. Elokuva on kertomus base-hyppämisen historiasta. Lisäksi hän on vuodesta toiseen korostanut hyppyturvallisuutta ja oikeanlaisten varusteiden merkitystä hyppäämisessä. Elokuvaa varten on kuvattu jo kaikkiaan 40 tuntia eri henkilöiden haastatteluja. Oppilaat ovat vuodesSenior Skydiversin puheenjohtaja luovutti Juha Putkisaarelle Paraoskari 2011 -palkinnon. ta toiseen ilmaisseet Juhan olevan kouluttajalistan kärkinimiä, henkilö, jolta saa aina "täyden palvelun" koulutuksen. KOONNEET NILS ROSTEDT JA JOUKO ARpALO Paraoskari 2011 Juha Putkisaari S enior Skydivers ry valitsee vuosittain ansioituneen hyppääjän Paraoskariksi. Juha on Suomen Ilmailuliiton freeflyingin valmentajalistalla. Suomen Laskuvarjokerhon ja Utin Laskuvarjokerhon yhteistyössä on Juha ollut aktiivisesti mukana. Tarina kietoutuu amerikkalaisen Carl Boenishin ympärille, joka sai myöhemmin surmansa Trollveggenillä Norjassa. Myös El Capitan, Pohjois-Amerikan korkein pystysuora seinämä tuli hänelle tutuksi. Juha toimii hyppymestarina Utin Laskuvarjokerhossa ja Suomen Laskuvarjokerhossa. Hän on hyvä parahengen luoja, kouluttaja ja edistää turvallisuutta sekä koko laskuvarjourheilua Suomessa. Juha Putkisaari on täyttänyt hyvin edellytykset Paraoskariksi 2011. Juha on organisoinut useita suomenennätyshyppyjä (headdown bigway freeflying). Juhan perusilme on hymyilevä ja iloinen
Rakettipukki. 050-512 4935, sähköposti matti.haapavaara@pp1.inet.fi Nro 1. Koelennot alkavat lähiaikoina. Flight Global -lehden mukaan kaupasta ovat kilpailemassa kaksi israelilaista tarjokasta, Aeronautics Defense Systemsin Orbiter 2 sekä Bluebirdin Spylite. Vuoden 2012 aiheena on maineikas kainuulainen linja-autoliikenne vuodesta 1914 lähtien. Nro 8. Piirtäjinä ovat Petteri Patolinna, Mikko Kuorikoski ja Ari Saarinen. On matkustajia, kuskeja, rahastajia .... Ilmailuliiton piirissä tämä uhka onkin jo tiedostettu ja liiton ilmatilatoimikunta on aloittanut keskustelut viranomaisten kanssa, jotta jatkossa saadaan aikaan eri osapuolia tyydyttävät pelisäännöt. Finnair toiseksi paras maailmassa Finnair on lentoyhtiöiden huipputusinassa, palvelu Euroopan kärkeä. Harrasteilmailijan kannalta tämä kehitys on siinä mielessä hieman arveluttavaa, että ilmatilaa varataan todennäköisesti entistä useammin näiden lennokkien käyttöön, jolloin harrastelentäminen vastaavasti vaikeutuu. Talvinen loppuliuku PIK-5koneella. Matti Haapavaara teki jälleen A-3-kokoisen seinäkalenterin. Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella. Pukin tyyppilento Sääski II:lla. Nro 11. Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. Q Suomi hankkimassa lisää valvontalennokkeja viranomaisille Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat lehtitietojen mukaan hankkimassa jopa kymmeniä uusia miehittämättömiä ilma-aluksia. Yli 80 euron tilaus toimitetaan postivapaasti. Uusi Trent XWB, josta tulee A350 XWB -koneperheen moottori, on suurin Rolls-Royce-suihkumoottori. Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerila. Kajaanin ja Hyvinkään Ilmailukerhot myyvät upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA Nro 6. Purjekone kaartaa heikossa lumisateessa. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä. Nro 12. Kalenterin alussa on kymmenen sivun kuvitettu tekstiosa. Nro 2. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Pukki tuo lahjat helikopterilla. Lisäksi Finnair nousi 12:ksi maailman parhaat lentoyhtiöt -listalla. Pukin huima rakettistartti Nro 4. Tilaukset: Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus, puh. Pukki tankkaa. Kortit postitetaan kotiovelle asti. Kalenteri on tyylikäs liikelahja. 6 ILMAILU 9/2011. Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta. Hankintapäätös valmistunee vielä tämän vuoden puolella marraskuun evaluointien perusteella, mutta sopimus allekirjoitettaneen kuitenkin vasta helmikuun presidentinvaalien jälkeen. Joulutervehdys on viidellä kielellä. Nro 16. Kortin myyntihinta kuorineen on 1,30 euroa. Lehti kehuu sekä Finnairin maa- että matkustamopalvelua. Haluamme kehittää palveluamme jatkuvasti ja tarjota asiakkaillemme mielenrauhaa ja huolenpitoa matkan jokaisessa vaiheessa. Nro 17. Nro 10. on häkäpönttöjä ja losseja sekä kelirikkoteitä. On hienoa, että tämä on alkanut kantaa hedelmää, Finnairin asiakaspalvelutoimintojen johtaja Anssi Komulainen sanoo. A350 XWB:n moottorikokeet alkavat Airbus on saanut valmiiksi ensimmäisen Rolls-Royce Trent XWB-moottorin asennuksen yhtiön A380-testikoneeseen. Lehden mukaan puolustusministeriö suunnittele 3045 lennokin hankkimista. Maksukuitti seuraa mukana. Nro 3. Nro 7. Osta omasi 90 markalla (15 euroa). Molemmat ovat melko pienikokoisia ja kevyitä lennokkeja kärkiväliltään 23 metriä. Nro 13. Nro 5. Pukki lentää raketilla. Lehden mukaan Finnair on osoittanut vuoden aikana merkittävintä kehitystä Top 20 -lentoyhtiöiden joukossa huimalla nousullaan viime vuoden sijalta 28. Moottori on jo läpikäynyt 150 tunnin kestävyystestit Espanjassa. Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Samoin joka kuukaudelle on oma tyylikäs linjurikuvansa. Pukkiakrobatiaa 1930-luvulta, kyytikoneena Junkers F13. Nro 9. Lasku mukana. Sen ohivirtauspuhaltimen läpimitta on peräti 3,0 metriä. Koneessa upeasti Northern cross -kisan tekstit. Pukin lento mopuLerchellä parta kuurassa. Nro 15. Yhdysvaltalaisen matkailuun keskittyvän Travel + Leisure -lehden lukijat ovat äänestäneet Finnairin toiseksi parhaaksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi. Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla. Nro 14. Kalenteri tulee kirjekuoressa. Pukki lentää tyypit vuoden 1909 Voisinkaksitasolla. Entiset kalenterit on aina myyty loppuun
Ansiolentäjän CPL(A)-lupakirjansa hän muutti takaisin yksityislentäjän lupakirjaksi 1998. Ultrakevyen UPL-lupakirjan hän suoritti vuonna 2003. Hänet tunnettiin vaativana kouluttajana. Moni lento-oppilas vastaanotti Ilmailuhallinnon myöntämän ja hänen kouluttamansa lupakirjan noin 40 vuoden aikana. Tuhansia lentotunteja Useista ilmailun lajeista kertyi valtava määrä lähtöjä ja laskeutumisia sekä lentotunteja. Hänet saatettiin viimeiseen lepoon Säräisniemen hautausmaahaan. Lauri aloitti lentäjäksi kouluttautumisen 1971 ja sai tuolloin radiopuhelimen hoitajan todistuksen. Lauri toimi useita vuosia kerhon koulutuspäällikkönä ja ajankäyttö ilmailuyhdistysten hyväksi oli valtava. Lauria taitavampaa Leivon käsittelijää oli vaikea löytää. Hän lensi Leivolla hinauslentojen lisäksi palolentoja ja koulutuslentoja ja siitä tuli hänelle vuosien kuluessa tuttu väline. Raahen ilmailukerhossa Lauri muistetaan ahkerana hinauslentäjänä. Hänen muistetaan silloin käyneen Raahen vanhalla lentokentällä tutustumassa ilmailukerhon toimintaan. Raahen Ilmailijat ry Raahen Ilmailukerho ry 9/2011 ILMAILU 7. Laurin muistoa kunnioittaen Raahen Ilmailijat lensivät Leivolla ylilennon hautaamisen jälkeen. Hinauslentäjä ja koulutuspäällikkö Ilmailun monitoimimies harjoitti myös ansiolentoa lähtemällä mukaan lentoyritykseen, joka lensi tilauslentoja Rallye Minervalla. Tähän hän ylsi kehittämällä itseään systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Sen mitä hän aikoi, hän myös teki. Luvut ovat suuria verrattuna tavallisen rivijäsenen kertymiin. Näin myös ilmailussa. Tuntimääriä on mahdoton laskea. Nuorena miehenä Lauri muutti Raaheen ja ahersi metallialan töissä. Lisäksi hänellä oli hinauslentäjän kelpuutus TOW ja lennonopettajan kelpuutus sekä moottori- että ultrakevyisiin lentokoneisiin. Lauri oli asettanut tavoitteensa korkealle ja vaativin niistä oli lennonopettajan kelpuutus. Hän piti lupakirjansa voimassa koko ajan. Se oli PPL(A) eli moottorilentäjän lupakirja. Lentoaikaa kertyi yli 3 000 tuntia. Metsästys oli Laurille mieluinen harrastus aivan poikavuosista saakka. Ensimmäinen lupakirja Laurille myönnettiin 16.5.1975. Lauri sai eläkepaperit elokuussa 2011 ja iloitsi etukäteen tulevista vapaaherran päivistä, joita hänelle ei suotu kuin muutama. Laurin muistoa kunnioittaen Lauri menehtyi traktorionnettomuudessa kotikonnuillaan Vaalassa. Varttuneessa iässä hän siirtyi IT-alalle. Hänen tavoitteenaan oli moottorilentäjän lupakirja ja hinauskelpuutus. Hiihtoladulla hän sivakoi sellaista vauhtia, että nuoremmatkin jäivät jälkeen. Laurin lentopäiväkirjoja tutkimalla saa jonkinlaisen tosin rajallisen käsityksen hänen saavuttamistaan lentoajoista ja -lukumääristä. Hyvällä säällä hän viihtyi KZ-VII-ilma-aluksen, Määrätietoisesti kohti päämäärää Ilmailuharrastuksen pariin Lauri tuli vuonna 1971. Vanhoja lentopäiväkirjoja selaamalla selviää, että hän suoritti 1974 hinauskelpuutukseen vaaditut 10 purjelentokeikkaa mutta ei purjelentäjän lupakirjaa. Varsinkin alkuvuosina vaimon tuki oli Laurin ilmailuharrastukselle erityisen tärkeä ja siitä kiitokset hänelle näin jälkikäteen. Kuntoaan hän piti yllä juosten ja hiihtäen. Leivon, ohjaimissa aamusta iltaan. Monet lentokentät Ivalosta Malmille tulivat hänelle tutuiksi. Lauri Kolehmainen syntyi Vaalan Säräisniemellä ja siellä hänen elämänsä myös päättyi. Taitava Leivo-lentäjä on poissa Lauri Kolehmainen 11.7.1948 22.8.2011 Lauri oli luonteeltaan erittäin päättäväinen. Hän nousi ilmaan yli 10 000 kertaa
Suomen näkökulmasta katsottuna voi vain toivoa että hanke menestyy, ja että myös FAA:n eurooppalainen vastine EASA kääntyisi samoille linjoille. Konkurssin jälkeinen uusi valmistaja Eclipse Aerospace on nyt ilmoittanut ottavansa vastaan tilauksia uudesta 550-mallista. Moottorit ovat PW610F, joilla koneen suurin matkanopeus on 375 kts ja toimintamatka 1125 NM. Koneessa on TAWS, TCAS, ADS-B ja Synthetic Vision sekä autothrottle-tehonsäätö. Nummelassa. 0207 432 999, faksi 0207 432 991 Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 9/2011 8 ILMAILU. alk.) ehtii vielä mukaan. Talousseminaari Räyskälässä lauantaina 25.2. Ohjelmassa mielenkiintoisia asioita kaikille purjelentäjille, tiimasta riippumatta. Purjelentokoneiden huoltokurssi 14.15.1. sekä mittarioppi jatko I 27.29.1. Opisto Camp 14.27.5. Räyskälä. Se kertoo myös neuvottelevansa varaosahuollon järjestämisestä. Purjelennon vuoristolentoleiri Espanjassa 3.31.3. Harrastelennonopettajien kertauskoulutus Räyskälässä lauantaina 10.12. Uuteen malliversioon on tehty joukko isoja ja pieniä paran- nuksia, joista poimittakoon, että ajan hengen mukaisesti lennonvalmistelun käyttöliittymä toimii iPad-taulutietokoneella. Opettajakurssien (purjelento, moottoripurjelento, ultrakevytlento) 2012 hakuaika päättyy 31.12.2011. SUIO Oy, Opiston 100 % omistama G-organisaatio Lisätietoja www.suio. Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. Matkalentokurssi Piikajärvellä 24.6.5.7. USD. GI-Palvelut Oy CAMO FI.MG.0027 Jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaa ARC-tarkastuksia purje-, mopu- ja moottorikoneille ympäri Suomen. Laiva lähtee klo 17.30, paluu maanantaina klo 10.00. Kuinka pysyn termiikissä ja lennän matkaa 28.4.4.5. viranomaisasioita, Otkes, kisamenestys EM2011, purjelentomatkailua, kilpalentoa. Q PAKKASPARLAMENTTI 2012 Viking Mariella 11.2.-13.2.2012 Ohjelma alkaa lauantaina klo 13.00. Purjelennon aaltolentoleiri Kebnekaisella 31.3.15.4. Light Sport Aircra -koneluokan menestyksen innoittamana FAA toivoo nyt, että yksinkertaisempi sääntely, joka ottaa huomioon uusien teknologioiden antamat mahdollisuudet, antaisi piristysruiskeen yleisilmailukoneiden valmistukseen. FAA on seurannut huolestuneena yleisilmailutoiminnan laskua ja kuinka uusien konetyyppien kehitys on vähentynyt kustannusten nousun myötä. ja 7.11. Ikävä uutinen mopulentäjille, jotka muutenkin ovat kiristyvien viranomaismääryästen uhrina. Seuraavat Falke-projektin kurssit Kristiinankaupungissa, kouluttajana Jarmo Hakala: muottikurssi jatko I 25.27.11., muottikurssi jatko II 9.11.12. Tulossa myös purjelennon pilvilentokurssi sekä maalauskurssi. Moni muistaa Eclipse 500 -kevytsuihkukoneen, josta povattiin uuden, edullisen Very Light Jet -koneluokan uranuurtajaa. Ensimmäiset toimitukset on suunniteltu vuodelle 2013. Eclipsen uusimman version hinta on 2,7 milj. Limbach ehti toimia yli 40 vuotta. Eclipse 550 nyt saatavana Suomen Urheiluilmailuopisto KOULUTTAA Verkkoteoriakursseille (31.10. Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskurssi varjoliitäjille, kouluttaja Ilkka Peura. Sen verran vaikeuksia alan teollisuudella on myös Euroopassa. Limbach, joka tunnetaan moottoripurjekoneiden moottorien valmistajana, on ilmoittanut lopettavansa. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Pulinajaksolla ja www.eik.fi Tervetuloa mukaan viihtymään! Järjestää: Espoon Ilmailukerho - EIK ry. USA harkitsee sääntelyn keventämistä Amerikkalainen ilmailuviranomainen FAA on käynnistänyt Part 23 Reorganization Aviation Rulemaking Committee -nimisen työryhmän, jonka tehtävänä on arvoida uudelleen FAA Part 23:n eli yleisilmailukoneiden rakenne- ja hyväksyntämääräyksiä. Yhtiö myy vaihtomoottorivarastonsa loppuun. Yhtiön tiedotteen mukaan alati kiristyvät viranomaismääräykset ovat kuristaneet yhtiötä. Mukana mm. Räyskälä
Centurion aikoo seuraavaksi saada valmiiksi STC-vaihtokitin myös Piper PA28 -koneeseen. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. Kertoo laitteen kulutuksen kilowattitunteina tai rahana, ennustaa laskun päivässä, kuukaudessa tai vuodessa. Kulutus on hieman noussut, se on nyt 22 l/h nopeudella 128 kts. kierrejohdot ja suorat johdot, kytkentärasiat yms nikkarin tarpeita. IR330 infrapunalämpömittari laserosoittimella 44,90 Mihin lämpö karkaa. Uuden 2,0s-moottorin paino on sama kuin vanhempien versioiden, ja DA40-koneen MTOM on 1150 kg. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Icom, Vertex tu Bluetooth-yhteydellä, voit siis langattomasti käyttää Bluetoothilla varustettua kännykkääsi tai musiikkisisoitinta headsettien kautta, ilman ylimääräistä johtohässäkkää. Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi Intercomit, ilmailuradiot ja skannerit www.paratronic.fi EASA hyväksyi 155 hv Centurionin Diamondiin Diamondin DA40-koneiden omistajat voivat nyt vaihtaa tehokkaampaan dieseliin, kun EASA hyväksyi uuden 155 hv:n 2,0s-moottorin asennuksen. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. 14,90 Tuulipussit kiinteään asennukseen Katso hinnat ja mitoitukset nettisivuiltamme. Uusi moottori on kehitelmä tutuista 135-hevosvoimaista 1,7 ja 2,0 litran moottoreista. Vaihtoväli eli TBR on vielä toistaiseksi 1500 tuntia. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto. BluLinkpalikka on rakennettu kytkentäjohtoon, ja se toimii kahdella AAparistolla 15-20 tuntia, valmiusaika jopa 100 tuntia. Se kiihdyttää DA40-koneen enimmillään 148 solmun nopeuteen 8 000 Tsekkaa hinnat ja tekniset tiedot nettisivuiltamme. jalan korkeudessa. Mittausalue: -32 ... +330 ° vasteaika 0.5 sekuntia, mittauskeila 1:12, C, kiinteä emissiokerroin 0.95, näytön taustavalo. WS2801, täysin langaton sääasema 299 Tuulen nopeus ja suunta, sade, kosteus, lämpötila, ilmanpaine yms. Myös lähtökiito on lyhentynyt 316 metriin ja kohoamisnopeus on 800 f/min 6 000 jalan korkeuteen saakka. 3600 W, kuivaan sisätilaan. Cessna 172:een uusi moottori on jo STC-hyväksytty. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Yhteys tietokoneeseen USBtikulla. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. Katso lisätiedot ja muut headsetmallit nettisivuiltamme. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Katso myös muut sääasemamallit ja käsimittarit nettisivuiltamme Cost Control, kulutusmittari pistorasiaan. Ilmailuradioliittimet / johdot rakenteluun PA2170BLU headset bluetoothilla 490 Esim PJ-068, PJ-055, Nexus TP-120 (NATO) HUIPPU-UUTUUS BluLink - ilmailuheadsetit on varustetplugit, jakit ja paneeliliittimet. SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 65,32,41,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 9/2011. Testimenestyjä, "Best value for money" 14,90 Löydä kodin virtasyöpöt. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. Mittausalue 4 W ... Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. Etsi vuodot lämpötilaerojen perusteella. AutoMute, musiikki vaimenee automaattisesti ilmailuradioliikenteen alkaessa, puhelinnumeron valinta puheaktivoinnilla, musiikkikappaleiden kontrollointi BluLinkillä, mono/stereo-kytkin, BluLinkin automaattisammutus, 26dB passiivinen melunvaimennus, jne. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. Infrapunamittarilla voit nopeasti mitata pintalämpötiloja ja havaita kylmät/kuumat paikat
Sääskellään Jakobsen aloitti ilmailupioneerin uransa. Ne ja monta muuta harvinaisuutta voi nähdä Norjan ilmailumuseossa, joka sijaitsee Atlantin rannikolla napapiirin pohjoispuolella Bodössä. 10 ILMAILU tu Sääski II, jolle hän antoi nimen Måsen (Lokki). Ilmailuhist vuonojen ja tunturien katveessa G idsken Jakobsen, järjestyksessä toinen Norjan naislentäjä, hankki 21-vuotiaana itselleen lentokoneen heti lentolupakirjan saatuaan vuonna 1929. Tuo kone oli Suomessa valmistettu, kellukkeilla varustet- Suomalainen Sääski-lentokone norjalaisin tunnuksin. Alkuperäistä lentokonetta ei enää ole, mutta Norjan ilmailumuseo on rakentanut siitä tarkan kopion. 9/2011. Lentokone nimeltä Hönningstad
Jos on museo näkemisen arvoinen niin sitä ovat kyllä alueen tunturi- ja vuonomaisematkin. Tällaisissa tunnelmissa tehtailtiin lentokoneita viime vuosisadan alkupuolella. Sota keskeytti kehitystyön ja kone valmistui 1948. Se on norjalaisen siviililiikenteen solmukohta ja siellä sijaitsee NATO:n lentotukikohta. Koneen lento-ominaisuudet olivat erinomaiset ja se oli käytössä vuoteen 1971. 600-hevosvoimaisessa Pratt & Whitney -moottorissa on ilmeisesti ollut riittävän hyvät kylmäkäynnistysominaisuudet. oriaa Suomen ilmailumuseon Sääski on ollut mallina rakentamisessa ja suomalaisilta on muutenkin saatu apua projektiin. Suomenkin Ilmavoimien käytössä ollut Avro 504 K vähän harvinaisempana versiona. Museorakennus on tehty tyylitellyn potkurin muotoiseksi. Museo valmistui seuraavana vuonna. Monen näyttelyesineen ympärille on rakennettu pieni tarina. ILMAILU 11. Museon kone on ainoa valmistettu yksilö. Norjan eduskunta päätti 1993, että Norjan ilmailumuseo sijoitetaan Bodön kaupunkiin. Bodö sijaitsee hieman napapiirin pohjoispuolella ja miellyttävintä on vierailla siellä valoisana vuodenaikana, mikäli haluaa nähdä muutakin kuin valaistuja museon sisätiloja. TeksTI ILkkA kLeMeTTI, kUvAT TIMo HILLIAHo Norjalaiset tekivät vuonna 1958 tutkimusretken etelänapamantereelle kahdella De Havilland DHC-3 Otterilla. Koneeseen mahtuu kaksi lentäjää ja viisi matkustajaa. Tässä on tähtimoottorin sijasta nestejäähdytteinen rivimoottori. Hönningstad C5 Polar on Norjan oloihin suunniteltu ambulanssi- ja matkustajakone. Päätöstä oli edeltänyt kissanhännänveto Bodön ja Oslon välillä. Tämä aikakausi tunnetaan Norjan ilmailupiireissä nimellä museosota. Bodössä on vahvat ilmailu9/2011 perinteet
Näkymä Catalinan tähystysikkunasta sisätiloihin (oik. IX (oik.). Museossa on esillä norjalaislaivueiden käyttämiä konetyyppejä kuten Consolidated Catalina, De Havilland Mosquito ja Superma- Museon lentokoneet on entisöity huolella. Norjalaislaivueen Spitfire Mk. Tunturista löydetty Saksan ilmavoimien toisen maailmansodan aikainen Junkers Ju 88 A-4 -pommikone on asetettu museoon näytteille siinä kunnossa, kuin se on ollut löydettäessä. Älä koske -kyltit loistavat poissaolollaan. Skotlantiin perustettiin Britannian ilmavoimien (RAF) alaisuuteen norjalaislaivueita, joiden henkilökunta ja lentäjät olivat norjalaisia ja joiden toiminnan pakolaishallitus rahoitti. yllä). Se on sama konetyyppi, jota Suomen Ilmavoimat on käyttänyt. Sodan jälkeen kalusto siirrettiin Norjaan ja Spiteillä lennettiin vuoteen 1954 asti. Lentokoneiden rakenteista kiinnostuneelle tällainen raato saattaa olla kiinnostavampi kuin kokonainen lentokone. Useiden koneiden ympärille on rakennettu pienehkö dioraama. Laivueen maskotit, paimenkoira ja kilipukki, ovat myös museossa. 12 ILMAILU 9/2011. Vierailijan kannalta on varsin mielenkiintoista, että suurinta osaa lentokoneista ei ole aidattu vain kauempaa katseltaviksi, vaan yleisö voi liikkua vapaasti niiden joukossa ja kurkkia laskutelinekuiluihin sekä ohjaamoihin. Sen ympärille on rakennettu tunturimaisema, mukana jopa täytetty poro. Saksalaisten miehitettyä Nor- jan toisen maailmansodan aikana Norjan hallitus jatkoi työtään pakolaishallituksena Britannian maaperällä. Lentokoneet oli maalattu RAF:n värein ja niissä oli pienet Norjan liput tai spinnereissä vastaavat värit. Museo on nähnyt vaivaa koneen esillepanoon. Museossa on esillä nelisen- kymmentä lentokonetta ja niiden lisäksi runsaasti oheismateriaalia ja lentokoneiden osia
Museossa on esillä yksi koulutusleirillä käytössä ollut konetyyppi: Fairchild PT29. Tunturista noudettu Junkers Ju 88 A-4 -pommikone on samaa tyyppiä kuin Suomen Ilmavoimien käyttämät koneet. Leiri tunnettiin nimellä Little Norway. Museon Sääski on tarkka kopio Jakobsenin lentokoneesta. Sota-aikana Kanadassa sijainneella norjalaisten lentokoulutusleirillä oli näitä Fairchild PT-26 -koneita. Rahoitusta saatiin ulkomailla asuvilta norjalaisilta ja muilta Norjan ystäviltä. Norjan ilmailumuseo Bodössä on valtion rahoittama ja se on ilmailualan päämuseo Norjassa. 9/2011 Kolmimoottoriselle Junkers Ju 52 -vesikoneelle on rakennettu laituri vesialueineen. Leiri sai nimekseen Little Norway. Sodan jälkeen sen toiminnot ja kalusto siirrettiin Norjaan. Yksistään tätä tyyppiä oli käytössä 85, joten mistään puuhastelusta ei ollut kyse. Jopa lähistöllä oleville seinille on rakennettu satamarakennuksien julkisivuja. ILMAILU 13. Sodan aikana norjalaisten sotilaslentäjien koulutusta varten perustettiin koulutusleiri Torontoon, Kanadaan. Kaksimoottorinen Mosquito on puurakenteiseksi koneeksi vaikuttavan kokoinen. Hän oli ensimmäinen norjalainen nainen, joka omisti lentokoneen. Värillinen valaistus kuvannee pohjoisen revontulia. Narvikilainen lentäjätär Gidsken Jakobsen teki norjalaista ilmailuhistoriaa suomalaisvalmisteisella Sääskellä. Taustalla olevassa messirakennuksessa voi tutustua toimintaan tarkemmin. rine Spitfire. Entisöimättömästä raadosta koneen rakenteen yksityiskohdat ovat mielenkiintoisella tavalla näkyvissä
Pajassa on työn alla Junkers Ju 88, Focke Wulf Fw 190, Messerschmitt Bf 109 ja muutama muu projekti. Museon yhteydessä on kirja- ja matkamuistomyymälä sekä kahvila. Tämä yhdysvaltalainen vakoilukone on kuitenkin kaikkea muuta kuin purjekone. Näyttelyesineet ovat viimeisen päälle entisöityjä ja hienosti esillä. Jopa laskuteline muistuttaa purjekoneen vastaavaa siivissä olevine irroitettavine apupyörineen. Neuvostoliitto onnistui ampumaan tällaisen alas Sverdlovskin yläpuolella yli 20 km korkeudesta vuonna 1960. Ilmailumuseon kotisivujen osoite: www.luftfart.museum.no Spitfire tervehtii tulijaa ja hyvästelee lähtijän museon pihalla (alla). Britannian ilmavoimien (RAF) alaisuudessa toimivien norjalaislaivueiden koneet erottaa täysbrittiläisistä spinnerien värityksen ja pienten Norjan lippujen perusteella. Vajaan viidentoista euron pääsylipulla museossa voi vierailla toisenkin kerran kuukauden aikana. Entisöintipajaan kuuluvat puutyöverstas, peltiosasto, konepaja, instrumenttiosasto ja malli- Valtio on sitoutunut museon toiminnan ylläpitämiseen ja resurssit näkyvät niin näyttelyalueella kuin entisöintitoiminnassakin. Kahvila on nimetty norjalaisen Sääski-pilotin mukaan: Café Gidsken. Pääsylippuun sisältyy myös mahdollisuus osallistua norjantai englanninkielisille opastetuille kiertokäynneille, joita järjestetään kesäkuukausina useita päivittäin. Norjan Ilmailumuseon entisöintipaja sijaitsee erillisessä rakennuksessa varsinaisen museon lähellä. Lennon määränpää olisi ollut Bodö. 14 ILMAILU 9/2011. De Havilland Mosquito -koneilla taisteltiin syvyyspommein saksalaisia sukellusveneitä vastaan ja häirittiin saksalaisten laivaliikennettä Norjan rannikolla. Lockheed U-2 näyttää ensin isolta mustalta purjekoneelta
Laminointikalvot liuotetaan pois lasilevyjen välistä, lasit puhdistetaan ja hiotaan uudenveroisiksi ja pakka kootaan uudelleen. Kaikkea ei saa rahallakaan, mutta sopivaa vaihtokauppaa ehdottamalla on mahdollista saada osia, joita ei ole kaupan. Valmistuttuaan moottori asennetaan museon Junkers Ju 52 -koneeseen. Alunperin juuri Larsen keksi idean ilmailumuseon perustamisesta Bodöhön. Useimmat heistä ovat entisiä ilmavoimien insinöörejä ja mekaanikkoja, jotka ovat olleet aktiivipalveluksen aikana tekemisissä entisöitävinä olevien konetyyppien kanssa. D-1 on A-4:ään perustuva tiedusteluversio, joka pommien sijasta kantoi kamerakuormaa. Museossa on erillisessä varastossa useita kymmeniä lentokoneita odottamassa kunnostusta tai lopullista sijoituspaikkaa. Yhdistyksen jäsenet ovat vapaa- verstas. ehtoistyön muodossa mukana lentokoneiden kunnostamisessa. Harvinaiset lentokoneen osat ovat kovaa valuuttaa, kun museon pitää hankkia vaikeasti saatavia osia. Vanhojen lentokoneiden entisöinnissä on monenlaisia työvaiheita. Toisella puolella vakainta on iso ruuvikiinnitteinen huoltopaneeli, joka ottaa osittain vastaan vakaimeen kohdistuvia rasituksia. Entisöintipajan vetäjä Birger Larsen (vas.) ja BMW-tähtimoottorin osia. Bodössä on entisöinnin alla Mehamnin alueelle helmikuussa 1943 pakkolaskun tehnyt Ju 88 D-1. Monimutkaisten vaihtokauppojen seurauksena rungon peruskunnostus on tehty Unkarissa ja moottorit ovat parhaillaan Britanniassa entisöitävinä. Entisöintipajan vetäjä Birger Larsen kertoo, että Bodön ilmailuhistoriallinen yhdistys on kiinteästi mukana pajan toiminnassa. Junkers Ju 88:n sivuvakain alkaa olla valmis asennettavaksi. Näiden lisäksi varastossa on valtavat määrät tuntureilta kerättyjä brittiläisten ja saksalaisten lentokoneiden osia ja komponentteja. Lentokoneiden entisöintiä sydämellä ja ammattitaidolla H uolimatta siitä, että Junkers Ju 88 -koneita valmistettiin 1940-luvulla lähes 15 000, niitä ei ole säilynyt jälkipolville kuin muutama yksilö. Ison pommikoneen runko (alla) mahtuu juuri ja juuri kokoonpanohalliin. Rungon peruskunnostus on tehty Unkarissa. Messerschmitt Bf 109:n monikerroksinen panssarilasi (sormenpäiden edessä). Focke Wulf Fw 190 -hävittäjän siipi (alla). Siipi on kunnostettu USA:ssa, mutta huonoa työn jälkeä joudutaan vielä paikkailemaan Bodössä. 9/2011 ILMAILU 15. Tämä alatyyppi on läheistä sukua Suomessa käytössä olleelle A-4-tyypille
Jotenkin en kuitenkaan kykenisi luottamaan pelkästään ohuisiin dekaaleihin. Tässä mittakaavassa ovien uppoviivat ovat joka tapauksessa turhan prominentteja. Moottoripuolikkaiden väliin jää ikävästi näkymään kittausta kaipaava sauma turbiinin siipien etupuolella. Siirtokuvatyöskentelyä silmälläpitäen kannattaisi ehkä kitata myös oviaukot piiloon, mikä helpottaisi dekaalien asettelua. Sarja tarjoaa vain siirtokuvaikkunat, tosin kahtena versiona, läpinäkyvänä ja mustattuna. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on useampikin Airbusin tyyppi saanut mallivastineensa, samoin muutama Boeing ja esimerkiksi tämä RJ85. Pientä viilaamista toki on. Suihkuputket ovat takaa katsottuna kuin panssarilevystä tehdyt, mitä ne todellisuudessa eivät tietenkään ole. Vielä mukavammaksi asian tekee se, että koko valikoimaa saa, ainakin pienen odotuksen jälkeen, sillä valmistaja tulostaa itse kaikki arkkinsa kysynnän mukaan. Siirtokuvien tuotantoluonteesta johtuen niitä ei voi täysin verrata tavanomaisiin, sarjojen mukana tuleviin, sillä näiden pientuotantosiirtokuvien käyttö asettaa tiettyjä erikoisvaatimuksia. Netistä löytää tällä tavalla viimeisteltyjä malleja, jotka näyttävät ihan kelvollisilta. Lisäksi sillä vältetään riski, että siirtokuvien ovien karmiraidat eivät olisikaan ihan oven muotoisia tai kokoisia. Matkustamon ikkunaaukot ammottavat tyhjinä, mutta sarjaan ei kuulu siirtokuvaikkunoita kummempia peitteitä näihin aukkoihin. DRAW Decal on pääasiassa liikennekoneiden siirtokuviin erikoistunut yhdysvaltalainen pienvalmistaja, joka toimii siinä mielessä mukavalla periaatteella, että sillä on hyvin laaja ja koko ajan laajeneva valikoima siirtokuvia mitä mielikuvituksellisimpien lentoyhtiöiden koneille. DRAW Decal käyttää kolmenlaista eri tulostustapaa. Saumaan levitettyä Milliputia voi muotoilla esimerkiksi tikulla, veteen kostutulla sormella tai vaikkapa pumpulipuikolla. Revellin RJ85:n rungonpuolikkaissa on ikkuna-aukot muttei minkäänlaista täytettä niihin, Revellin Avro RJ85 ei ole enää varsinainen uutuusmalli, mutta kun suomalaisyhtiön koneille tuli tarvikesiirtokuva-arkki, mallikin kannattanee esitellä lyhyesti. Revell on tehnyt jo kauan liikennelentokoneista pienoismalleja niiden yleisimpään mittakaavaan 1/144. Niiden korjailussa auttaa jo paljon, kun vaivautuu ohentamaan vaikka askarteluveitsen terällä pyöritellen osien numero 30 (4 kpl) takareunat. Helppo korjausaine on edellä mainittu Milliput, jolla ikkunaaukot täytetään ja ulkopinta tasoitetaan kostealla sormella. Se parantaa ilmettä vähällä vaivalla merkittävästi. Revellin Avro RJ 85:een on jo jokin aika sitten ilmestynyt Draw Decalin siirtokuva-arkki, joka kattaa montakin Blue1:n käytössä vielä taannoin ollutta RJ85- ja RJ100-konetta. Pintakuviointi on kauttaaltaan hienoa uppoviivaa ja esimerkiksi laskutelineet olisivat kelvolliset suuremmassakin mallissa. Huolellisesti tehtyä kittausta ei tarvitse edes hioa. Ensimmäinen ja pientuotantosiirtokuvamaailmassa jo pitkään tunnettu on ALPS-tulostuksena tunnettu menetelmä, jolla voi tulostaa valkoista (tarvitaan myös muunväristen siirtokuvien pohjalle, jos Revellin siirtokuva-arkki, josta käytetään metallinväriset paneelit ja tarvittavat huoltomerkinnät. 16 ILMAILU 9/2011. Mallipuhetta Pienoista tekstI JAn VIhonen kUVAt JArI MIettInen mallipuhetta@ilmailu.fi Blue1:n Avro RJ85 muovimallina Otetaanpa taas väliin aihe siviili-ilmailusta. Molemmat on reunustettu kauniisti alumiinivärillä. Kittaus lienee parhaiten toteutettavissa Milliputilla, kaksikomponenttiepoksikitillä, jonka mainiona piirteenä on sen työstettä- ei sen enempää läpinäkyvää kuin -näkymätöntäkään. Olen hyvin selvillä, että siirtokuvilla on kuvattu tämän mittakaavan matkustajakoneiden ikkunoita jo pitkän aikaa, mutta normaali käytäntö lienee kuitenkin ollut liimata ne joko läpinäkyvien muovisten ikkunoiden päälle tai, kuten yhä useammin näkee, suoraan ikkunattoman rungon päälle. Sarjan siirtokuva-arkki tarjoaa vaihtoehdot muutamalle Eurowingsin ja British Europeanin koneelle sekä erinomaisen määrän erilaisia huoltomerkintöjä, kaikki ikkunat sekä metallinväriset johtoreunojen paneelit. Revellin sarjan muovit. Yleisesti ottaen kaikki mainitut mallit ovat vähintään tyydyttäviä, mutta jostain syystä RJ85 on suorastaan loistava. Ja erikseen pyydettäessä onnistuu myös vaikka puuttuvan rekisterikirjaimen tai muun kuvion lisäys tilattuun arkkiin. Vajaasta puolesta sadasta osasta koostuvan mallisarjan mitat ja eritoten muodot ovat lähes prikulleen kohdallaan jopa siinä määrin, että jotain pientä muotovirhettä ei kannata lähteä edes korjaamaan, ettei aiheuttaisi suurempaa ongelmaa. Eniten ihmetyttänyt seikka tässä mallissa on matkustamon ikkunoiden toteutus pelkästään siirtokuvilla. vyys. Moottoreihin liittyy toinenkin parannusehdotus. Kuten muutkin kaksikomponenttiaineet, se sekoitetaan epoksi- ja kovetinosista eikä se kutistu kovettuessaan
Mainittakoon vielä, että valmistaja suosittaa pelkästään saksia siirtokuvien irrottamiseen. Siirtokuvasetti 44s-146-17 DRAW Decalin ohjeet ovat selvät mutta lisävalokuvamateriaalista on kyllä hyötyä. Siirtokuva-arkki on järjestetty hyvin ja merkinnät ovat varsin kattavia. mallin pinta ei ole valkoinen), sekä myös metallivärejä. "Soveltuvin osin" käytettäviä merkintöjä voi etsiä valokuvista. Kaikki kolme siirtokuvatyyppiä vaativat lakkauksen. Myös siirtokuvan pehmittimiä voi valmistajan mukaan käyttää kaikille kolmelle dekaalityypille. Tai ainakin kannattaa antaa pinnan kuivahtaa ennen seuraavaa vetoa. Lähteeksi suositeltava on internetin Airliners.net, jonka monipuoliset hakuominaisuudet antavat mahdollisuuden vaikkapa tietyn koneyksilön kuvien haun rekisteritunnuksen perusteella. Suurkiitos Viki Krogiukselle avusta tämän artikkelin teossa. ILMAILU 17. Pyrstön ja moottorien siniseksi valmistaja suosittaa Revellin maalia nro 52 todeten sen olevan lähellä oikeaa. Micro Scale Scale Liquid Decal Film -lakka tai kiiltäväpintaisille muovimateriaaleille tarkoitettu lattiavaha. Digital Silk -menetelmä, joka on valmistajan tarjoaa yhdeksän Blue1:n RJ85:n ja kahden RJ100:n merkinnät. Kummankin voi sivellä pintaan, mutta kannattaa muistaa, että aineet saattavat liuottaa myös mustetta, joten levitys kannattaa tehdä ruiskulla tai pehmeällä siveltimellä ja mahdollisimman vähin vedoin. Blue1:n alumiiniväriset merkinnät ovat tällä arkilla vaalean harmaat, mutta mittakaava huomioon ottaen en pitäisi sitä mitenkään kriittisenä. Toinen on lasertulostus, jolla DRAW Decal tulostaa enää lähinnä aaltomaisille pinnoille tarkoitettuja siirtokuvia, sillä ohuille materiaaleille laserilla tulostetut siirtokuvat mukautuvat myös epätasaisille pinnoille. 9/2011 Molemmat siirtokuvatyypit vaativat suojalakan. Airliners.net-sivustoa ei voi liiaksi suositella liikennekonemallarille, sillä sen kuvat tarjoavat ylittämättömän lähdeaineiston niin maalausten ja merkintöjen kuin koneiden yksityiskohtien ja muotojen tarkasteluun. Valmistaja esittää tämän ehdottomana. Viimeisenä on ns. Muiden kasivitosten järvien mukaan annetut nimet arkilla on. Revellin arkilta kannattaa käyttää kaikki metallinväriset johtoreunapaneelit ja huoltomerkinnät soveltuvin osin. Molemmat aineet kuivuvat minuuteissa. Kahdelle RJ85:lle (OH-SAJ ja OH-SAL) valmistaja ei ole löytänyt nimiä. Lääke taipumattomuuteen on liuottaa siirtokuvat kuumalla vedellä, sillä se pehmentää käytetyn musteen. Lakatkaa siis mallinne, johon olette kiinnittäneet DRAW Decalin siirtokuvia. pääasiallisin ja käytännössä kaikessa muussa paitsi mainituissa poikkeuskohteissa käyttämä ratkaisu. Digital Silk -dekaalit kestävät käsittelyä ja ovat lujia, mutta taipuvat huonosti esimerkiksi sivuevän johtoreunan ympäri. Muuten arkilla on kaikki tarvittavat yhtiön merkinnät konetyypille. Fiksuinta on varmaankin yrittää sävyttää maali siirtokuvien sinisen sävyyn, jos ero on silmin havaittava. Niitä ovat mm
Kotoa saatu selvitys koski vain leirin ensimmäistä viikkoa, Nuorisoilmailijoiden junior-joukkueen vanhempi puolisko oli paikalla lähes koko leirin ajan. V uoristoaallossa on kyse maan pinnanmuodon aiheuttamasta ilmavirtauksen aaltomaisesta liikkeestä. Kebne-leirin tavoitteena on tietenkin hauskanpito, jota ei mitata numeroilla. Ehjät koneet on haettu pois hinauskoneella, rikkinäiset perävaunuilla. Muita ruotsalaisia aaltolentopaikkoja tuolloin olivat Åre, Ottsjö ja Grövelsjö. Purjelentäjää aallossa kiinnostaa tietenkin nouseminen mahdollisimman korkealle tai matkalento. Korkealle pääseminen on tietysti vielä hauskempaa kuin jäällä seisoskelu. Ajat olivat tuolloin hieman toiset ja hommassa oli todellista pioneerihenkeä. Ainakin Ottsjössä leireillään edelleenkin ja Ruotsin korkeusennätys 10 096 m on lennetty siellä. Oman retkikuntamme palkitsemisjärjestelmässä olisi auennut myös kuohuviinipullo. Koneita on laskettu ties minne kovan tuulen takia tai pilven päälle joutumisen takia. Pallas-leirillä 1961 tutkittiin muita vaihtoehtoja ja tehtiin mm. Pitkän vuorijonon kupeessa matkat voivat olla todella pitkiä, koska nostokin on laajaa ja aallon muodostumiseen ei tarvita auringonpaistetta. Maailmanennätys matkalennossa kolmen käännepisteen kautta on Klaus Ohlmanin myöskin Andeilla saavuttama uskomaton 3 009 km. Siellä ollut Pentti Ahava otti aaltoasiat puheeksi paikallisten kanssa. Kebnen TeksTI jA kUvAT sAMI HäMäLäInen Nuorisoilmailijoiden SZD-51-1 Junior finaalikaarrossa. kerran pääsiäisen nurkilla 9. 25.4. Yli 5 000 metrin omasta noususta saa timantin purjelennon kulta-Cmerkkiinsä. Paittasjärven jää osoittautui paikaksi, jossa aalto voi muodostua monella tuulensuunnalla. Satunnainen ilmailija tuli taas houkutelluksi mukaan ovelasti asetetuilla sanoilla "lähe Kebnelle". Koneita oli tuotu paikalle myös kuorma-autoilla. 9/2011 18 ILMAILU. Kesällä 1961 suomalaisia kutsuttiin lentonäytökseen Kiirunaan. Korkki jäi tällä kertaa kiinni, mutta hymyä sai huuleen vaatimattomammillakin suorituksilla. Suomessa aaltolentoa harras- tettiin lähinnä Pallaksen leirillä ennen Kebne-leirin alkua. Korkeusennätys purjelennossa on Steve Fossettin ja Einar Enevoldsonin Andeilla saavuttama 15 460 m. Kebne-leirillä on ilmeisesti kautta aikain ollut enemmistö suomalaisia osallistujia. Oulun Ilmailukerhon Paavo Kyrömies kertoo ILMAILUN numerossa 5/1962 suomalaisten ja ruotsalaisten seikkailuista ensimmäisellä Kebne-leirillä 1962. Ohjaimissa Riku Pennanen. Purjelentäjien Kebnekaisen aaltolentoleiri järjestettiin 50. lentotiedustelu Kilpisjärvelle. Alkunousu voi tapahtua myös aaltosysteemin alla olevassa roottorissa, joka voi olla melkoinen tehosekoitin
Mikäs on käydessä kun on luotettava kulkupeli Buick 8. kerran Harva lentäjä on käynyt yhtä monta kertaa Kebnellä kuin Pelle Lönnberg. Altocumulus lenticularis eli mantelipilvi kertoo aallon olemassaolosta. 9/2011 ILMAILU 19. aaltolentoleiri 50. Yllä taustalla mantelipilviä
Hyvä alku on varmasti innoittanut jatkamaan vuodesta toiseen. Paavo Kyrömies nousi ensimmäisellä leirillä 900 metristä 7 140 metriin Jaskolkalla. Ensimmäisellä leirillä oli 58 osanottajaa, joista 18 oli ruotsalaisia. Vasta julkaistussa Vasama-kerhon historiikissa on myös mielenkiintoisia kertomuksia leirin alkutaipaleelta. Lauri Liljamo nousi 6 000 metriin ja sai ensimmäisenä suomalaisena kolmen timantin kulta-C-merkin. Leirin puuhamiehiin luettava Pentti Ahava nousi 5 500 metriin. Sää muuttuu vuoristossa nopeasti ja koneita on jäänyt pilvien päälle. Tiger Moth (joka meni nenilleen ensimmäisessä lentoonlähtöyrityksessä), Piper Super Cub ja Zlin Trener. Leirin konkarit Pelle Lönnberg ja Victor Ahrleth tyytyväisinä. javaa, yksi Olympia, yksi Rhönbussard ja kaksi PIK-5:ttä. Muutamaa vuotta myöhemmin osanottajia oli jo 150. Kyllä miehet ovat olleet rautaa (vai hiilikuitua?), kun näitä puukoneilla tehtyjä suorituksia tutkiskelee. Ensimmäisillä leireillä koneisiin on tehty erityisiä lumisuksia. Tuolloisiin oloihin verrattuna Kiirunan kerhon nykyleireillä auraama jäälentokenttä on loistoluokkaa. Piper Colt hinaa Junioria. Hinauskoneena on ollut mm. Laskuja on tehty tunturiin sokkona tai on laskeuduttu yli 100 km päähän Paittasjärvestä. Hämis kirjottaa ohjeita Keb- ne-leireilyyn ILMAILU-lehdessä 3/1965. Edelliseen verrattuna konekuntamme käytössä ollut SZD-51-1 Junior on jo kova rassi. 9/2011. Heti ohjeistuksen alussa todetaan, että K-8:aa hitaampaa konetta ei kannata viedä, Vasama on jo hyvä. Hinauksia kertyi 170 ja lentotunteja 212. Vesi on vallannut kiitotien alkupään monella leirillä. Raaka-aineeksi ovat kelvanneet puuceen laudat. Viiden tunnin hopea-C-aikojakin lennettiin viisi. Vähintään 3 000 metrin kulta-Cnousuja lennettiin 12. Purjekonekalustona vuoden 1962 leirillä oli kaksi Bergfalkea ja yksi Babyfalk Ruotsista sekä suomalaisten Jaskolka, kolme Ka20 ILMAILU Näissä maisemissa kelpaa lennellä
Hommat tehtiin ulkona, niin että palelemistakin tuli harjoitel9/2011 Tämän vuoden leirille lähtö oli tua. GPS ja kännykät on keksitty välillä, mutta koneen huolellinen ankkurointi on edelleen tärkeää, samoin pelastuspakkaus mahdollisen maastolaskun varalta. sitä normaalia muistilistan tekoa ja tehtävien sekä osanottajien arpomista. eli ensimmäisen viikon perjantai mahtoi olla leirin paras päivä. Pirttivuopion lahteen aurattu kenttä näkyy siivenkärjen kohdalla. Muutama viikko ennen lähtöä koneeseen teipattiin huomiovärit ja viimeiset mittarit ruuvattiin kiinni. Vasta pakattu laskuvarjo saatiin lainattua. Sähkösukat sai testattua samalla. Porvoolainen lihakauppa tyhjennettiin eväitä ostettaessa, eikä ruoan laadussa ollut valittamista. Räikeät huomioteippaukset ovat todella tarpeen talvisessa tunturi-ilmailussa. On mielenkiintoista todeta, että vuoden 1965 ohjeet pätevät lähes täysin nykypäivänä. Kabiiniin teipattiin huurreruudut, jotka säilyttävät näkyvyyden ulos hengityksen höyrytessä timanttikorkeuksissa. Ja kylmähän siellä ohjaamossakin on. Tunturien kylmimmässä paikassa talvella varusteiden pitää olla kohdallaan. Paittasjärvi Nikkaluoktan päältä katsottuna. Pelastuspakkaus ja happivehkeetkin saatiin haalittua kasaan. Kouvolalaisten Puchaczin huurreruutudesignissa oli selvästi vaikutteita SpaceShipOnesta. Hinausta sai odottaa pit- kään, kun kaikki halusivat korkealle, yli kilometriinkin, ja käytettävissä oli vain yksi Piper Colt. Lähes 1 200 kilometrin ajomatka alkoi, kiitos Jukka ja Timo! Leirin ensimmäisellä viikolla vallitsi enimmäkseen turistikeli eli tuulipussi roikkui ja aurinko paistoi. Ensimmäiseksi korkeuksiin ILMAILU 21. 15.4. Toiselle viikolle avuksi tulivat PIK:n Suhinu ja Cessna 182 Norjasta. Perävaunuun vaihdettiin talvirenkaat. Kolme konetta kävi yli 7 000 metrissä
aamupäivällä ei voitu kasata konetta kovan tuulen takia eikä hinauksiakaan ollut saatavilla. Yllättävää oli, että tuulipussin roikkuessa kentällä koneen sai pysymään miltei paikallaan vastatuulessa niinkin alhaalla. Poliisikopteri lensi Pirttivuopion yli jalkarättisateessa ja kyseli Nikka-radiosta, onko liikennettä. Parhaimmillaan variometri näytti kolmeakin metriä, mutta pilvet tulivat vastaan. Maanantain 18.4. Muutaman turistipäivän jälkeen Jukka pääsi 3 500 metriin, jolloin koko joukkueellamme oli mukavia lentoja. Illemmalla joukkueenjohtajamme Timo Pankka käväisi Viikonlopuksi oli luvattu hyviä tuulia. Voi meitä avuttomia... Nuorisoilmailijoiden joukkue varm korv och kaffe -tauolla. Ruotsin aaltoguru Åke Svensson huiteli vastaaviin korkeuksiin Ventus B:llä. Allekirjoittaneelle tuli leirin paras lento. Näkyvyys oli alkupäivästä huono ja koneisiin vaaditut huomiovärit olivat todella tarpeen, kun ainakin viisi konetta sahaili samoilla nurkilla. Pinnassa 46 km/h ja lumipyryä riittävästi. 4 700 metrissä ja Jukka Kotaniemi 3 000 metrissä. Rikukin kävi ensimmäisellä viikolla yli 3 000 metrissä ja oli hymybarometrin mukaan tyytyväinen. Retkikuntamme majoittui mukavasti Puoltsassa sijaitsevalle hevostilalle. Tulevaisuudessahan on muuten mahdollista käydä Kiirunasta avaruuslennolla, jos ei muuten saa korkeutta tarpeeksi. Korkeutta ei tullut kuin 1 500 metriä, mutta lähes koko lento kuitenkin mukavasti ainakin heikossa aallossa sahaten Vistadahlenissa ja lopuksi kentän päällä. Antti Taimiojan läsnäolo koneessa saattoi olla eduksi. Illat kuluivat kokkaillessa ja ruumista ravitessa. Uimahalli oli suljettu jonkun pöpön takia, mutta käytiin sitten etnisessä paikassa murkinalla Kiirunassa. Leirin alkaessa kaikki olivat alle 60-vuotiaita. Tuuli oli kylläkin kovaa lännestä päin, mutta lunta pyrytti myös niin, että ilmaan ei päässyt edes moottorikoneella. Toisen sukupolven Kebnen kävijä Tom Arppe FK Cumuluksesta jäi hitaan alkunousun jälkeen istumaan hissiin timanttikurun päällä LS-4:lla. Kitaran soitoltakaan ei vältytty. Kämpän mukavuuksiin kuului jopa astianpesukone ja lämmin suihku, joten kontrasti Pirttivuopion askeettisiin kämppiin oli melkoinen. Kouvolalaiset kävivät Puchaczilla yli 5 000 metrissä. Segelflygsport-lehden mukaan Åkella on eniten timanttinousuja Kebne-leirillä. Näkyvyys oli Antin mukaan poikkeuksellisen hyvä. Ihmeitä ei saavutettu, mutta Olavi Lumeksen sanoin: jokainen lennetty lento on lennetty lento. Vasemmalta oikealle Timo Pankka, Jukka Kotaniemi, Sami Hämäläinen ja Riku Pennanen. Kiirunan kerhon Patrik Isaksson kertoi, että kämpät olisivat menossa uusiksi, jos rakennusluvat saadaan. Tulevien leirien ajankohtaa ja ilmoittautumisohjeita voi tutkailla osoitteessa www.sfk-kiruna.se 9/2011 22 ILMAILU. Alkeellinen käsikapula-GPS auttoi tämän asian ymmärtämisessä ja ylipäätäänkin oikean tuulikorjauksen selvittämisessä. Yksityiskoneita oli kaksi: Markku Kuittisen Ventus 2cxM sekä Martti Pelto-Huikon ja Jyri Raivion kimppa-ASW-20. Suomalaiset osanottajat edustivat FK Cumulusta (kolme konetta), Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistystä, Oulun Ilmailukerhoa, Polyteknikkojen Ilmailukerhoa, Helsin- gin Ilmailukerhoa sekä Nuorisoilmailijoita. Toisen viikon alussa kovat tuulet jatkuivat (yli 50 km/h pinnassa). Jälleen kerran tuli todettua, että leireily on paras tapa harrastaa lentämistä lennon jälkeen ei ole kiire minnekään. Rahoitus on jo kunnossa. Koko leirillä lennettiin 283 lentoa ja 285 tuntia. Lentokerhon toimintaa tuumailtiin ja loggeritallenteita ihmeteltiin. Osanottajia oli noin 60 ja koneita 15. Kuva Åke Svensson. Ensimmäisen viikon lopuksi oli tulossa kotimaasta saatujen tietojen mukaan oikein hyvää keliä. pääsi kaksinkertainen maailmanmestari Markku Kuittinen itsestarttaavalla Ventus 2cxM -koneella
Tandemit olivat kysyttyjä ja syntyneen jonon purkamiseen saattaisi tovi aikaa mennä. Hän oli vuonna 2009 perustanut Skyxperiencen, jonka toimiala on ILMAILU 23. Joukko valmis kuljetukseen koneelle. Olin juuri niihin aikoihin menossa seuraamaan Hankoon Suomen Laskuvarjokerhon Pimp My Fly -tapahtumaa. Siitä on pitänyt huolen kuningas jalkapallo, jonka parissa kului toistakymmentä vuotta. fiilistelyjuttu! Nuorimies Tero on ollut ilmailun kanssa tekemisissä pienestä pitäen. Tunnelma on odottava. Siis selvittelyt käyntiin! 9/2011 VAPAASTI 200 km/h Tandemhyppyyn valmistautuvat kokelaat koulutuksessa. Muistan tehneeni Jämillä keskipitkän lenkin pituisia juoksuja kolmosrinteeltä hakiessani sieltä heitettyjä lennokkeja, jotka lensivät välillä todella, todella pitkälle... Nyttemmin musiikki rumpupatterin takana on vienyt miestä. Olemme käyneet lentämässä purjelentoa ja myös temppukoneen penkki sekä g-voimat ovat tulleet tutuiksi. eron harrastus missään ilmailulajissa ei ole kuitenkaan edennyt pitkälle. TeksTi Tapio piTkänen kuvaT Jussi Markkanen Jiihaa! Vauhdin hurmaa ja lentämisen vapautta. T Tämä tarina on ns. Siellä kävi ilmi, että homma ei onnistu aivan käden käänteessä. Terosta tuntui siltä, että aiempien ilmailuelämysten jälkeen tämä laji on vielä ehdottomasti koettava. Lopulta kävi niin, että hyppy jäi odottamaan seuraavaa kautta. Palasin asiaan jutellessani Pasi Siimeksen kanssa Malmilla. Viime kesänä Tero sanoi, että yksi juttu on ollut mielessä ja sen hän aikoo toteuttaa; nimittäin tandemhypyn
Yritys käyttää toiminnassaan SLK:n vanhoja toimitiloja ja vierestä seuratessa tuntui kyllä mukavalta. Ajoneuvoon nouse! Matka korkeuksiin voi alkaa. Tunnelma ja samalla ilmailun riemu tiivistyvät. Aika siirtyä haistelemaan raitista ulkoilmaa. Puoli minuuttia 200 km/h, sitten on aika avata varjo. Kuvaajan tossujen välistä pilkottaa tuttu Malmin kenttä. Aamun hieman pilvinen keli alkoi repeillä ja Caravan pääsi vaivattomasti nousten kolmeen kilometriin hyppylinjalle. 9/2011. Kentälle saavuttiin sovittuna aikana poutaisena sunnuntaiaamu24 ILMAILU na ja koulutus lähti välittömästi käyntiin. Sopiva hetki löytyi elokuun lopulta. Laskuvarjohyppy on palannut Malmille! Pasilla on tehokas tiimi, jossa hyppyjärjestelijänä toimii Jenni Kosonen. Operatiivisella puolella on 35 pilottia sekä kokeneet hyppymestarit ja kuvaajat noin 10 hengen vahvuisena joukkona. Koulutus oli ohi puolessa tunnissa ja sen jälkeen siirryttiin koneelle. Hyppypilotti Jerome odotti koneella, ja kun poka oli kyydissä, hyrähti Saksasta vuokratun Cessna Caravan -koneen PT6-potkuriturbiinimoottori käyntiin. Kävi selväksi, että hyppy voidaan järjestää joustavasti lyhyelläkin varoitusajalla. Päärakennus ja torni mustasta tossusta oikealle. elämysten tuottaminen tandemhypyillä
Perinteisesti messuilla saatetaan yhteen lennokki + helikopteri + turbiini + radiolaitevalmistajat sekä asiakkaat, harrastajat. Mitä paidoissa nyt lukee. Messutarjonnan voisi siis jakaa karkeasti näihin osiin. Ajomatkaa Frankfurtista ta26 ILMAILU pahtumapaikalla on noin 150 km. Mutta muutakin on, tarvikkeita, yhteisöjä ja jopa lennätyskenttiä sisäl-. Bad am Neuenahr-Ahrweilerin pieni kaupunki sijaitsee messukukkulan eteläpuolella. Ei ole järkevää, että on 15 valmistajaa, joilla kaikilla on saman mittakaavan versiot tasan samoista hävittäjistä. 9/2011 Maailman suurimmat alan messut ovat omanlaisensa ta- pahtuma. Idyllisessä maisemassa Bad am Neuenahr-Ahrweilerissa viinitarhojen peittämän kukkulan laella sijaitseva pääasiallisesti purjelentokäytössä oleva lentokenttä tarjoaa tapahtumalle hyvät puitteet. Kuka on tänä vuonna vahvoilla ja kenen kanssa. Apuun tulee parahiksi vuosittainen jettikansan jamboree, Jet Power. tävien lomaparatiisien edustajia. Hieman karrikoiden voisi todeta Jet Powerin olevan saksalaista saippuaoopperaa säännöllisin juonenkääntein. Lennätystoimintaa ei sieltä näe eikä kuule. Kova kilpailu ajaa firmoja yhteen, ja myös järkeistää tarjontaa. Pikalainoja ei sentään messuilla markkinoitu, vaikka luulisin myynnin kasvavan heti. Sukelletaanpa siis näillä messuilla taukoamatta suhisevien suihkumoottoreiden kerosiinintuoksuiseen maailmaan. Syyskuun puolivälissä alkaa mieleen väistämättä hiipiä lähestyvän talven hiljalleen tiukkeneva ote. tekstI jA kUvAt tUoMAs PIetInen Jettikesän jatkoaika Jet Power 2011 -messut Suihkuseurapiirit kukkulan kentällä Y hdeksättä kertaa järjestetyt megamessut keräsivät tänäkin vuonna noin 150 näytteilleasettajaa ja 8 000 kävijää. Joillekin talvi voikin siis merkitä harrastamista vain eri puolella maapalloa
Kuvassa Raptor. Aviation Designin valtava 1/7 Falcon 7X, kärkiväli on 3,8 m. Vieressä vasemmalla maassa nähtävä A330 elementissään. Hyvin realistisen näköistä menoa. Peter Michelin A330 on mittakaavassa 1/15. Baijerilainen Frank Turbine tarjoaa nyt myös hiilikuituosilla kevennettyjä turbiineja ja samaan hintaan kuin normaalimallitkin. F-15, F-18 ja F-16 eivät välttämättä myy enää kovin hyvin, kun uusiakin hävittäjätyyppejä on jo käytössä. Ei-saksalaisille messukommunikointi ajoittain heikosti muita kieliä puhuvien germaanien 9/2011 Vähän karrikoiden on sanottu, Tässäkö se sitten on, jälkipoltin lennokkiin. Puhaltimien ääntä tuskin kuulee ilmassa. MD-11-rahtikone, jota vauhdittaa yksi pyrstöön sijoitettu Jetcat P120 -turbiini. Siihen on tietysti selvä syy; maan valtavat markkinat. että näissä messuissa olisi vain yksi ongelma. Saksassa on noin 75 000 lennokkiharrastajaa paikallisen ilmailuliiton mukaan. Kaksi Shüebelerin DS-94 DIA-HST -puhallinta työntävät konetta mukavasti. Melkoinen hitsipilli, joka haihduttaa polttoaineet tankeista pikaisesti. ILMAILU 27. Kärkiväli on 3,8 m ja paino 22 kg. Ne ovat Saksassa ja suurin osa näytteilleasettajista on saksalaisia. LiPo-akkuja on 14/moottori. Harrastajatkin vaativat yhä erikoisempia esikuvia lennokkikokoon mallinnettavaksi, eikä kaikille valmisteille riitä kysyntää. Se on siis Euroopan suurin lennokkimaa
Maailman taloudellisin lennokkiturbiini tulee Ruotsista. Lisäksi suomalaisessa ja sikäläisessä aikakäsityksessä on eroa. Etumaksuja ei yleensä oteta, korkeintaan pieni summa. Tämä AW 109 on turbiinihelikopteri kuten esikuvakin. Varoittavat esimerkit keskustelupalstojen sivuilla eivät juuri tunnu kiinalaisia hetkauttavan, ja vuodesta toiseen kuuluu sama laulu "laatumme on nyt loistavalla tasolla". Saksasta tilattaessa (mitä vain) voi varautua viikkojen, joskus kuukausien, odotteluun. Kamov-roottoreilla varustettu bensahelikopteri-UAV (oik.) on suunniteltu jyrkillä rinteillä sijaitsevien viiniviljelmien ruiskutuksiin. Oikealla kopterilla puuha on helposti turhan hankalaa ja vaarallistakin. Moottoreita pienoismallissa on vain yksi vähemmän. Hieno scalekopteri Cobra vauhdissa. Hyötykuormaa se nostaa 25 kg lentopainon ollessa noin 65 kg. kanssa voi olla hieman hankalaa. Tosiasiassa halpiskoneet lentävät muutaman lennon työlään Tomahawk Designin Thomas Höchsmann laskee 1:3,5 Hawk 100 -lennokin kiitoradalle. Halkileikkaus oli esillä ensi kertaa. Toisaalta saksalaiset tuotteet ovat huippuluokkaa! Sen takia kai suostummekin niitä vuodesta toiseen odottamaan. rastajia, jotka lennättävät muutaman lennon hyvällä säällä heikon tuulen puhallellessa oikeasta suunnasta. Meikäläinen kauppa esim. Hawk 100R työntää 12 kg ja vie noin 250 ml/min. Pakolla ei myydä, vaan kaikki tehdään yleensä tilauksesta. Paineita ei oteta. lähettää tilatut tuotteet heti, eikä lupaa mitään, mitä ei hyllyssä ole. Rapakon takana on paljon har- 28 ILMAILU 9/2011. Rakenne on siis muuttunut. Kiinalaiset halpisvalmistajat yrittävät saada koukkuun harrastajat, jotka haluavat näyttävän näköisen lennokin pienellä rahalla
Taustavalaistuja mittareita on kaupan. Kolminkertaisen maailmanmestarin Philippe Avondsin Fouga lensi belgialaisen taitolentoryhmän väreissä voitettuaan ensin pienemmän alle 13,5 kg:n luokan maailmanmestaruuden tänä kesänä. Projekti kesti kaksi vuotta ja hintaa upealle lennokille kertyi noin 200 000 euroa. rakennusprosessin jälkeen ja joko tuhoutuvat jonkin paikan pettäessä tai jäävät ylivoimaisina aeromystisinä haasteina pölyttymään. Yleensä koko hinta täytyy maksaa tilattaessa, joten sitten vain odottelemaan puoli vuotta, mitä postiin kolahtaa. Suurimman jettikeskustelupalstan myyntisivutkin vahvistavat asian. Kaikkea ei tarvitse tehdä enää itse. Jälleenmyyntiarvokin on nolla. Samoista muoteista tehty vähemmän detaljoitu sisarkone hoiti lentohommat. Yksin laskutelineiden tekoon on mennyt tuhottomasti aikaa. Nanoturbiinien ympärille on syntynyt nopeasti uusi ns. Valmistajan kanssa käydään pitkä sähköpostisota ja vaaditaan uusia paremmin sopivia osia tai sitten oikeutta palauttaa koko sarja. Venäläisen Oleg Saharovin mykistävä MiG-27 todisti, että myös kääntyväsiipinen lennokki voi lentää hyvin. Ne on hitsattu monesta osasta erittäin tarkasti. Nokkapyörää ei voi tämän hienommin pienentää. Pyörä on viereisen Jak-130:n pyörä. Suuren luokan MM-voittaja tältä vuodelta, venäläisen Vitali Robertuksen huikaiseva 1:4 Jak-130 oli katseltavana. Mittakaava on 1:4,5 ja kärkiväli 2,7 m. Suihkulennokit kasvavat nyt molempiin suuntiin. taskujettien luokka, jossa oikeastaan vain turbiinin ja 9/2011 Ei ihan yleisin lennokki tämä Aviation Designin F-117. Jetcatin uutuudet, vasemmalla lilliputti P20SX sisäisellä kerostartilla, jollainen on myös P100RXturbiinissa muiden sisälle mahdutettujen oheislaitteiden ohella. ILMAILU 29
Ison G:n 2,4-kompurointi IFSsysteeminsä kanssa maksoi saksalaisjätille varmaankin monta menetettyä asiakasta, mutta nyt uusi H.O.T.T.-järjestelmä on kaupoissa ja siinä on telemetria nyt ja heti. Potkuriturbiinit näyttävät pysyvän aika harvojen mielenkiinnon kohteena edelleenkin, vaikka niitä on teknisesti hienoja ja suorituskykyisiä. Sakkausvaroittimen voisi tosin tehdä vaikka värisevästä kännykästä ja sijoittaa lennättäjän taskuun. Futaba esitteli myös uutta S.Bus-järjestelmää (Serial Bus), jossa lennokin servot voidaan sijoittaa vapaasti eri puolille lennokkia ja yhdistää ne ns. Kärkiväli on 2,3 m. halvan lennokin yhteishinnalla pääsee jo suihkukauteen. Radiolaitebisnes ei ole enää vain Futaban ja JR:n käsissä, sillä haastajia on ilmaantunut. vastaanotinakkujen jännitteen seurannassa. Kilpailuissa suurin paino kuivana on 20 kg. Jetcatin P20-turbiini ja tietysti pikkuturbiinien pioneeri Lambert Kolibri ovat saaneet monen muunkin valmistajan tuottamaan nanoturbiineille sopivia lennokkeja. Modellbau Pollack tekee niitä rajatun 20 koneen erän ensi vuonna. Toisaalla isot pojat haluavat yhä vain suurempia lennokkeja, joihin tarvitaan suurempia turbiineja. Muussa tapauksessa tarvitaan erillinen nestekidenäyttö, ja äänisignaalien kuulemiseen kaiutin. Lähettimellä voi ohjelmoida kaikkia (uusia S.Bus-)servoja. Se on valmiiksi maalattu ARF. Sitten jäljelle jäävät ne firmat, jotka tekevät vain 2,4-moduuleita ja vastaanottimia, kuten ACT ja Weatronic. Radiolaitevalmistajat kilpailevat nyt uudella argumentil- Viiden Tomahawk Designin 1:3,5 L-39 Albatrosin kimppalento lähenteli jo täysikokoisen taitolentoryhmän presenssiä. Eri maiden säännöksistä riippuu, jätetäänkö ne keveiksi vai kuormataanko niihin lisäpainoa realistisempien lento-ominaisuuksien saamiseksi. 6080 N turbiinit. Hinnat ovat olleet samat vuosikausia. Myös puhelinta voi käyttää näyttönä ja kaiuttimena lähettimeen kytkettävän wlan- tai bluetooth-lähettimen avulla. Ne ovat kuitenkin kalliita ja kuulostavat ilmassa lähinnä sähkölennokeilta. Siten esim. Näyttö on kosketusnäyttö ja virtakytkin uusittu kahdella painikkeella toimivaksi. Telemetriatiedot saa joidenkin vanhojen lähettimien näytöille ohjelmistopäivityksellä ja lisäämällä lennokkiin uusi vastaanotin, johon kytketyt anturit tuottavat dataa. uudet 100 newtonin turbiinit, jotka ovat samankokoisia kuin vanhemmat la, joka on telemetria. Muutama vuosi sitten se oli 2,4 GHz, mutta nyt ollaan jälleen askel lähempänä sitä tietoisuutta, miltä lennokista oikeasti tuntuu, kun sillä lennetään. Uutuuksia ovat mm. Sähköpuhallin oli Shüebeler. Pienestä 96 mm kuoresta otetaan nyt jo yli tuplasti tehoja alkuperäiseen verrattuna. Puhelimella avustajakin voi seura- ta tietoja lennättäjän keskittyessä lennättämiseen. Der Jet -firman nätti 1/5 Vampire oli kiinnostava uutuus sekin. Yhä useammat valmistajat ovat onnistuneet saamaan venttiilit, kerostartin ja lämpötila-anturin mahtumaan turbiinin kuorien sisälle, jolloin ne eivät vaadi tilaa lennokin sisältä. Telemetria, S.Bus-järjestelmä ja kamera, jolla lennokistaan voi ottaa sopivan kuvan mallimuistiin. Niitä voi olla vaikka neljä per yksi ohjainpinta tämä on oikeasti hieno juttu sillä vastarikanaviakin tulee lisää. Haittapuolena on tietysti se, että pienenkin syyn takia koko paketti pitää lähettää huoltoon. Futaban uusi lippulaiva, T-18MZ. Kaikkea saa 15 newtonin työnnöstä aina lähemmäs 300 newtoniin asti. pienestä 3-kanavaisesta vastaanottimesta tuleekin 18-kanavainen, kun siihen kytketään S.Bus. 9/2011 30 ILMAILU. Fuchs ja Inception - kiinnostava proto Saksassa suunnitteilla olevaan uuteen suihku- ja puhallinlennokkien taitolentoluokkaan. FAI:n kilpailuluokissa telemetria sallitaan ainakin turvallisuutta lisäävien anturien muodossa kuten esim. Niitä ovat esim. Euroopassa yli 20 kilon lennokit luokitellaan yleensä suuriksi lennokeiksi ja ne pitää katsastaa. Tämä taas johtaa valtaviin, mutta kevyisiin lennokkeihin. hubilla. Vastaanottimeen tulee vain yksi S.Bus-johto, jossa kulkee kaikki tieto. Turbiinipuolella uutta oli se, mitä ei voinut nähdä. 20 kiloon saadaan mahtumaan vaikkapa 1:3,5-mittakaavan Hawk, joka lentää 20 kilon painoisena enemmänkin kevyen taitolentokoneen kaltaisesti kuin esikuvansa. Noin 2,2 x 2,2 m kokoisen koneen lentopaino on 89 kg. Uusia kerosiinikeittimiä on tullut. Jet, selvästi piristynyt Multiplex Mlink ja Graupner. Pienestä koosta pitää kuitenkin vähän maksaa, sillä uudet 100 N turbiinit kuluttavat noin 350 ml/ min, kun taloudellisimmat 120 N turbiinit kuluttavat vain noin 250 ml/min. C. Tai uusi lähetin, jossa kaikki on jo valmiina
Aiempi valmistajakohtainen slottijako oli vaihtunut enemmän samankaltaisia lennokkeja peräjälkeen esitteleväksi. Mahtavia huippuhetkiäkin toki oli. MD-11 Lufthansan rahtikoneena seuranaan A330 oli hieno näky. Valaistujen lennokkien ja helikopterien sekä ilotulitteiden sekoitus on elämys, jota en ole kokenut muualla. Lennokkina on Skygaten Viperjet. Saksalaisen Robben omat Ropulsion-turbiinit suunnitellaan Saksassa ja tehdään Kaukoidässä. Lennokki ei enää täyty johtospagetilla, ja vastariakkuja voi kytkeä hubiin lennokin sisällä. Tuonosta oli myös saatavana pienempi EDF- eli sähköpuhallinmalli. Lentääkseen hyvin se tarvitsee 16 kg työntöä. Jet Power koukuttaa siitä ei www.jetpower-messe.de David Shulmanin Shockwawe, nopean näköinen suuri sporttikone 20 kilon turbiineille oli esillä vielä tyhjänä hylsynä mutta varmaankin lentää jo tätä kirjoitettaessa. Kaikki jettikuskit eivät olekaan miehiä. Jet Powerin paras anti on ollut monipuolisuus, ja ajoittain täysin kahjotkin Pelle Peloton -viritykset vailla kaupallista päämäärää ovat saaneet sijansa. Sporttikone toisensa jälkeen ja sitten skeilikone toisensa jälkeen oli kieltämättä aika puuduttavaa katseltavaa. Suuri Edge-taitolentolennokki lensi freestyle-ohjelman ja leijui lopuksi maan pinnassa savuineen ja valoineen. Uutena numerona nähtiin liidokkihinausta pimeässä (toimi hyvin...) ja RC-laskuvarjojakin. Isä ja poika Bishopin kah9/2011 den suuren Red Arrows Hawkin esitys oli ehkä messujen parasta tarjontaa. Nyt on muotia maalata lennokkeja F1-autojen väreihin, myös retroväreihin. 16-vuotias Noreen Juras aloitti niiden lennättämisen 9-vuotiaana ja kilpailee säännöllisesti. Viime vuonna lennokkeja tuhoutui monta. David on muuten suomalaista sukua. ILMAILU 31. Flight Director oli tarkkana, lennättäjät tarkkana, eikä yhtäkään kaputtia saati yhteentörmäystä sattunut messujen liki tuhannen lennon aikana. Nyt melkein jokainen vähistä lennättäjistä on kauppias ja lennättää yhä useampaa tehdastekoista tuotetta kerta toisensa jälkeen kolme päivää. Mukana voisi olla enemmänkin vierasmaalaisia valmistajia, ja lennätysaikaa soisi jäävän enemmän myös uniikeille ei-tehdastekoisille lennokeille. Italialaisen Pirotti Modelsin suuri ja kertakaikkisen kaunis sporttikone Tuono esiintyi hienoissa värityksissä. Kun helikopteriin kuormataan kilokaupalla ilotulitteita ja roottorikehä toimii lähes TV-ruutuna kuva-animaatioineen, yleisö ei jää kylmäksi. Päiväsaikaan. Vähän kaavamaisempaa len- Yönäytös oli tälläkin kertaa todella hieno. Yllätysnumerona nähtiin kosintakin RC-kopterilla tekstejä ja kuvia musiikin tahdissa esittäen. Viiden valtavan Tomahawk L39:n muodostelmalento musiikin tahdissa savujen ja lentovalojen kera oli upeaa katseltavaa. nätystä nähtiin tänä vuonna, kun lennokkeja esiteltiin ilmassa. ole epäilystäkään. Hienot messut jälleen kerran, mutta pysyäkseen mielenkiintoisena satunnaiselle jettimatkaajalle konseptia pitäisi ehkä hieman uudistaa. Ison Tuonon mitat ovat noin 2,5 metriä kanttiinsa
1979 OH-CID, KLA 5605 h, moottori 2349 h, uudet sylinterit (4 kpl) 5/2010 käyntiajalla 2156 h. (09) 3509 340. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. Liidinvarusteiden korjaukset Ilmailu kuulee vitosena SIL-toimiston ja SIL-Shopin aukioloaikoja j Tule ilmailualan yrittäjäksi KAUHAVALLE! Kauhava on ollut ilmailukaupunki jo 80 vuotta. Me koulutimme lähes 40 vuotta ja 528 uutta lentäjää. 044 757 5337. Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Tuulipussit Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. sekä toimisto että myymälä pitävät ovensa suljettuna. Hinta:21 800 euroa / tarjous. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 180 hp moottori, MTOW 1157 kg eli aito nelipaikkainen hyvällä kuormattavuudella. Ympäristössä on laaja oppilasaines, eikä tarjolla ole kaupallista ilmailuosaamista. 050 350 6503. Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Konemarkkinat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. SIL-Shop palvelee asiakkaitaan normaalien aukioloaikojensa lisäksi myös sunnuntaina 18.12. Tarjolla koulutukseen sopiva halli ja opetustilat. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. jjj myydään Cessna 172N vm. · Seuraavaan 10/2011 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 29.11.2011 mennessä. Piper Cherokee PA 28-140. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Edullinen! Rahoitus järjestetään. klo 12-16. Soita ja kysy lisätietoja: Kauhavan Lentokoulu puh. FAI:n kilpailulisenssit 2012 Kilpailulisenssin voi tietyin edellytyksin uusia jo ennen alkuvuoden 2012 normaaleja jäsenlaskutusrutiineja. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. 0500 860 560. www.paratronic.fi Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Puh. Hp 38 000 euroa. Uudenvuodenaaton aattona 30.12. Porin Ilmailukerhon käytöstä. Esimerkiksi jos tarvitset lisenssiä kilpailuun tammikuun ensimmäisellä tai toisella viikolla, ota yhteyttä hyvissä ajoin liiton toimistoon sil@ ilmailuliitto.fi, puh. 2*NAV/COM, ADF, DME, intercom, moodi C. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. SIL-Shop sulkeutuu klo 14 ja on kokonaan suljettuna 31.12. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com www.parasale.com 32 ILMAILU. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi Maanantaina 5.12. Puh. TT: 6550 h, moottori O-320 TSOH: 2350 h, potkuri TTSN: 1750 h. VFR/Yö VFR Lentokelpoisuus/Katsastus+100h huolto juuri tehty. Lisätiedot puh. Intercom 4 hengelle,2x VHF,VOR,ADF. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Jouluaaton aattona 23.12 sekä toimiston että myymälän ovet sulkeutuvat klo 14. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi
Näkyvimmäksi jäi hotellin terassin kulmalla jököttävä koppi, joka toimii sadesuojana selostus- ja musiikkilaitteistoille tapahtumien aikana. Räyskälässä vuoden 2010 leirillä sinisessä paidassa puolalainen Malgorzata Kucharczyk ja oikealla venäläinen Diana Ayunts. ILMAILU 33. purjeja moottorilentokokemuksia täyttämään tätä nälkää. Leiri järjestetään kesä-elokuun aikana. Ilmailuliitto on järjestänyt kansainvälisen työleirin jo neljä kertaa. ...Jonkin ajan päästä sieltä tuli esiin SIL-luokka. Apuohjaajalta edellytetään myös olemista leiriläisten kanssa koko kahden viikon ajan. Leiri kestää kaksi viikkoa ja päivittäinen työaika on 6-8 tuntia viitenä päivänä viikossa. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhannet sanat! Kuvat Jari Lehti Maalaaminen oli kivaa ennen kuin ampiaiset tulivat räystään alta pesästään tutkimaan kuka siellä oikein kolisee. Kaksi ensimmäistä leiriä olivat Jämillä, jossa leiriläiset avustivat Jämin lentonäytöksiä mm. Kansainvälinen nuorisotyöleiri - avoin haku Suomen Ilmailuliitto laittaa avoimeen hakuun kansainvälisen nuorisotyöleirin pitopaikan kesälle 2012. Ottakaa yhteyttä niin lähetän kiinnostuneille leirikyselykaavakkeen. antavat leiriläisille jo kattavan kuvan koti-Suomestamme. Leirikieli on englanti. Työleiri soveltuu isojen tapahtumien järjestämiseen, lentopaikan fasiliteettien kohentamiseen tai minkä vain yksinkertaisten töiden teettämiseen leiriläisillä. Liiton työnohjaaja on koko leirin ajan nuorten mukana ja jos leiriläisiä halutaan enemmän kuin neljä, pitää leirin tilaajan hoitaa apuohjaaja. Hiet otsalta ja seuraavan kohteen pariin! Mitä työleireillä tapahtuu. Valinta tulevan kesän leiripaikasta tehdään joulukuun 2011 aikana. Leiriläisiä kiinnostaa myös ilmailu ja siksi moni mielellään valitseekin lentokentällä olevan leirin. Suomessa olevat leiriläiset ovat olleet 18-29 -vuotiaita ja kotoisin Meksikosta, Englannista, EteläKoreasta, Ranskasta, Kanadasta, Venäjältä, Puolasta, Ukrainasta, Espanjasta, Sveitsistä ja Tsekeistä. Leiriläisille on järjestetty mm. Suomalainen sauna, uiminen, soutelu järvellä, makkaranpaisto nuotiolla, vierailu paikallisessa kodissa/maatalossa, lähialueen erikoisuudet ja nähtävyydet, mahdollisuus tavata suomalaisia nuoria jne. Räyskälässä näkyvimmiksi jäi hallien, motellin ja laskuvarjokerhon rakennusten maalaukset sekä puiden harventaminen alueella. Ohjaajat myös tekevät töitä leiriläisten kanssa. Leirin tilaajan tulee järjestää majoitus, peseytymismahdollisuudet ja ruokailu, johon kuuluu aamupala, lounas ja iltaruoka. Nuoret leirille etsii nuorisojärjestö Allianssi ry. Leiriläiset voivat valmistaa osan aterioistaan itse, tosin lounas olisi kannattavampaa tarjota valmiina, muuten menee tehokasta työaikaa hukkaan. Pitää olla painekattila! Näin se Koreassakin tehdään, nämä hyväntuuliset leiriläiset paljastivat. Vapaa-aikanaan, lähinnä siis iltaisin ja viikonloppuisin, leiriläiset tekevät asioita, joista ovat kiinnostuneet. Saksalainen Jennifer Hansch (oikealla) ja ukrainalainen Maryna Martseniuk työvälineineen Räyskälässä tämän vuoden elokuussa. pystyttämällä aitoja, kohentaen hallia ja kitkemällä männynalkuja lentokentältä. Lisätietoja Allianssin toiminnoista osoitteessa www.alli.fi Jari Lehti lehti @ilmailuliitto.fi (09) 3509 3443 Korealaiset veljekset Heejong Kim ja Tae-Jin Kim näyttivät Jyllin majalla Jämin leirillä vuonna 2008, miten riisistä oikein saadaan maut esiin
Mitään superosaajia ei tarvita tietojen eikä lentotaidon osalta. Kumpikin lähtökohta on toki hyvä, mutta niillä ei vielä kurssille pääse. Intensiivisellä harjoittelulla kurssi myös onnistutaan viemään läpi verrattain lyhyessä ajassa. Toki lentokoneenrakentaja tai taitolentäjäkin voi olla opettaja, kunhan pysyy opetustilanteessa opettajana. Kurssille hakeutumisen yhteydessä oma halu ja minimivaatimusten täyttäminen ei siis riitä. Viime vuosina on taas ollut enemmän kokelaita, mikä on hyvä asia paitsi harrasteilmailun peruskoulutukselle, myös itse opettajakurssien toiminnalliselle osalle, jossa ryhmässä oppiminen on suomalaisen opettajakoulutuksen perinteenä elänyt pitkään. Opettaja on opettaja, ei taitolentäjä tai lentokoneen rakentaja. Julkaistut vaatimukset ovat verrattain vaatimattomia ja vuosien saatossa on todettu, ettei osaamisen taso aina riitä opettajan tehtäviin juuri minimeillä mentäessä. Silloin se myös antaa aikanaan paljon. Opettajakurssin hermokeskus Jämin bensamittarin kupeessa. Kurssi on taloudellisempaa järjestää si- Suomessa on opettajakoulutusta harrasteilmailun eri lajeis- ten, että verraten laajan maamme kuitenkin pieni joukko kootaan yhteen paikkaan kouluttajien kanssa. Kurssilaiset täydentävät toisiaan ja saadaan sitä paljon puhuttua kuppilatiimaa. Trafi on julkaissut minimivaatimukset kokemuksesta ja tietotaidosta opettajan kelpuutusta haettaessa ja kuten aina ilmailun koulutuksessa muistutetaan, kyse on minimivaatimuksista. Koulutusohjelmia toki voidaan laatia uusiakin. Siitä saadaan etuja, joista pari kannattaa nostaa esille. Opettajakurssin läpikäyminen vastaavassa laajuudessa esimerkiksi iltaopiskeluna vie aikaa paljon ja nykyisen koulutusohjelman noudattaminen olisi hankalaa. Opettajien kouluttaminen ryhmänä on myös koettu hyvänä käytäntönä pitää lentämisen perusmenetelmät yhdenmukaisina maassamme ja kyllähän kurssien yhteishenki on aina ollut hienoa. Hurjaa kasvua elävän autogyrolentämisen opettajiakin on koulutettu. ennonopettajakursseja on onnistuttu pitämään vaikeinakin aikoina vuosittain, vaikka välillä opettajakokelaita on hakeutunut kursseille vähän. omalle harrastukselleen jotain. Joka tapauksessa, opettajaksi ryhtyminen ei ole hetken mielijohde, sillä homma vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Mikäli opettajan tehtävä kiinnostaa, on oman osaamisen kehittämiseen panostettava sekä tietopuolisella että ohjaustaidon osa-alueella. Perusasiat on kuitenkin osattava hyvin. Harrasteilmailun TeksTI jA kUvAT MATTI HUovIALA, sUIo lennonopettajaksi L Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa harrasteilmailun lennonopettajia vuosittain purjelennon, moottoripurjelennon ja ultrakevytlennon tarpeisiin. Toinen etu on ryhmässä tapahtuva oppiminen. Usein kerhoissa lennettäessä voisikin olla hyötyä siitä, että kerhossa harjoitettaisiin aktiivista jatkokoulutusneuvontaa ja sisäistä jatkokoulutusta. Toki toisenlaistakin koulutusta toivotaan. Hieman harvemmin mukana on myös kuumailmapallolennon opettajia. Opettajakurssin työmäärä on 80 100 tunnin välillä kurssiaikana ja sellaisen opiskelun sopeuttaminen esimerkiksi työn oheen tarkoittaisi viikkojen tai kuukauILMAILU 35. Kurssin yhteishenki on aistittavissa kuvasta. kerhon tarpeesta saada opettajia tai sitten palavasta halusta antaa 9/2011 Opettajakurssille hakeutuminen käynnistyy usein joko sa tehty pitkään kurssimuotoisesti
Toivottavasti ei, tai ei ainakaan pelkän peruskoulutuksen parissa. Opettajakurssilla se on eräs tärkeimmistä opeteltavista asioista. Sillä aasinsillalla päästään myös siihen kovaan vastuuseen, jonka ilmailun koulutustehtävässä toimiminen antaa. Vertailun vuoksi voisi ottaa esiin PPL(FI)-kurssin, jonka suorittaminen kestää kuukausia. Useimpia ohjelmia siis lennetään kolme kertaa ja kerran ollaan lisäksi kurssikaverin mukana parittelulennolla oppilaan asemassa ja antamassa vertaispalautetta. Monesta oppilaasta saa lisäksi pitkäaikaisia ystäviä. Nopeaa nautintoa opettamisessa taas saa, kun näkee oppilaan onnistumisen iloa. Lisäksi moniin ohjelmiin liittyy vielä maassa tapahtuva ohjaamoharjoittelu. sien sitoutumista sekä opettajakokelaalta että kouluttajalta. Lentokoulutusjaksoon kuuluu myös liikehtimistä esittelevä koululento ja moottorikäyttöisillä koneilla myös koulumatkalento. Vaikka kyseessä on peruskoulutuksessa olleet asiat, niiden hallinta voi heikentyä harjoituksen puutteessa ja tiimaa kerättäessä esimerkiksi pitkillä matkalennoilla. Esimerkiksi ultrakevytlennonopettaja tekee kuitenkin aika paljon samoja tehtäviä. Hyvä palaute liittyy lennon tavoitteisiin ja on asiallista, todenmukaista sekä rehellistä. Usein tämä on se vaihe, jolloin lennonopettajaksi kouluttautunut ihminen alkaa saada opettajana toimimisesta eniten hyötyä esimerkiksi oman ohjaustaidon kehittämiseen, kun hän saa antaa palautetta muiden ohjaamisesta. Se vaatii harjoittelua. Vastuulla ovat toki laissa ja säädöksissä asetetut vastuut, mutta omasta mielestäni kovin vastuu on moraalinen vastuu yksinlennolla olevasta oppilaasta ja osittain siitä, mitä koulutetut sankarit tekevät lupakirjan saatuaan. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta osallistua nykyiseen intensiivikurssiin, ja kentän mielipidettä on kuunneltava. Ultraopettajakurssi Jämillä valmistautuu aloittamaan päivän lentotoiminnan seitsemän koneen voimin. Palautteen antaminen on opettamisen kulmakivi. Hyväksytyn opetusharjoituslennon jälkeen opettajakurssin oppilaat lähtevät vielä kertaamaan lennon oppilaspäällikkölennolle, joita myös hauskasti parittelulennoiksi kutsutaan. Lentokoulutusjakson aikana ei ole aikaa harjoitella lentämistä, joten opettajakokelaiden lentotaito testataan tarkastuslentotasoisesti ennen lentokoulutusjaksoa. Lisäksi opettajakokelaat antavat teoriaopetusnäytteet. Lentokoulutusjaksolla harjoitellaan nimenomaan eri suoritusten opettamista lentokoneessa. Niitä riittää varmasti kilpailujen, vesilento-, pilvilentoja taitolentokurssien muodossa. Taloudellista menestystä harrasteilmailussa ei aina saa ja usein opettajat ovatkin todellisia ansiolentäjiä lentäessään kaikki ansionsa. Hetken aikaa peruskoulutusta lennettyään opettaja alkaa myös huomata erilaisia jatkokoulutuksen aiheita, ainakin toivon niin. Aloitusjaksolla helmi-maaliskuussa annetaan suuri osa opettajakurssin tietopuolisesta koulutuksesta pitkän viikonlopun aikana. Joka tapauksessa opettajakurssilaiset ovat lähes poikkeuksetta todenneet koulutuksen lopussa lentokokeen jälkeen kurssin olleen odotettua selvästi raskaampi. Opettajakurssi on jo vuosia koostunut kahdesta jaksosta, aloitus- ja lentokoulutusjaksosta. Toki tasotarkastuslennolla esille tulleita heikompia osa-alueita voidaan hieman hioa lento-osan aikana, mutta lähtökohta on, että opettajakokelas osaa lentää asianmukaisesti kurssikalustolla tullessaan lento-osalle. Palaute antaa oppilaalle mahdollisuuden kehittyä. Ensin lennetään opiskeltavan aiheen koululento, jolla kouluttaja näyttää harjoituksen opettamisen mallisuorituksen. Toistaiseksi käytössä oleva menettely onkin katsottu vielä kuitenkin taloudellisimmaksi tavaksi suoriutua opettajakurssista, vaikka se nappaakin vapaa-aikaa helposti puolen loman verran. Opettaminen kulminoituu koneessa siihen, että opettaja osaa puhua ja lentää yhtä aikaa ja lisäksi puhua ja antaa palautetta oppilaan lentäessä harjoittelua. Koululennot lennetään lentoohjelman mukaan kolmenlaisina lentoina. Seuraavaksi lennetään opetusharjoituslento, jolla oppilas esittää ohjelman opetusharjoituksen kouluttajalle arviointia varten. Varmasti muitakin kursseja löytyy ja opettajien toiveita kannattaa kuunnella. misessa nousee pitkällä aikajänteellä itsensä kehittäminen; aluksi ohjaajana ja myöhemmin kouluttajana ja ehkä ihmisenäkin. Toivoisin kovasti, että kerhot kouluttajina edistäisivät myös opettajien mahdollisuutta kehittää omaa ja sitä kautta myös kerhon osaamisvoimaa pitämällä huolen siitä, että opettajat lähetettäisi säännöllisesti jatkokoulutuksiin. Tässä mallissa kurssi tavallaan jatkuu työssä oppimisena valvovan lennonopettajan toimiessa ohjaajana ja valvojana harjoittelijan kouluttaessa vähintään kaksi peruslento-oppilasta lupakirjaan saakka. Opetustoiminta tarjoaa loistavan paikan olla muutosagentti ja kehittää kerhon ja ilmailukavereiden toimintaa turvallisempaan ja haasteita positiivisessa mielessä tarjoavaan suuntaan. Siksi tuo alussa viitattu kerhoissa tehtävä jatkokoulutusneuvonta ja siihen liitetty ohjattu ja tavoitteellinen harjoittelu olisi hyvä lisä ilmailukerhon toimintaan. Opettajakursseilla on parhaimmillaan vilkasta lentotoimintaa. Lennonopettajaksi hakeutu9/2011 36 ILMAILU. Lisäksi opettajakokelaita haastatellaan. Lentokoulutusjakso on keväällä ja kestää parisen viikkoa. Lentokoulutusjaksolla on vielä teoriaopiskelua luokassa. Kuva Kirsa Huoviala tavalla, kun saa lentää erilaisten ihmisten kanssa. Hienoimmiksi asioiksi opetta- Urautuuko lennonopettaja is- jaharjoittelijan kelpuutuksella kouluttaen. Homma kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kovin usein huomataan, että jonkin asian puhuminen synkronissa sen tekemisen kanssa vaatii kovasti harjoittelua ja taloudellista puhetapaa. Opetus keskittyy oppimisen ja opettamisen luentoihin, koulutusorganisaation toimintaan liittyviin luentoihin ja lentoturvallisuustoimintaan. Opettajakurssin käymisen hyöty tulee esille jälkikäteen; siinä oppii havaitsemaan asioita eri Lennonopettajakurssin jälkeen ura alkaa lennonopetta- tumaan opettajan paikalla. Viime vuosina on jouduttu myös menemään siihen, että tietopuolinen tasokoe on läpäistävä ennen aloitusjaksoa. On kuitenkin vähintään kohtuullista, että opettajien työtä arvostetaan sen verran, että heidän vastuullinen panoksensa koulutuksessa korvataan sopivalla tavalla. Se koskee lähinnä lennonopetusta lennolla ja joitakin ilmailun säädöksiä
Koko avattuna A3 Tilausnro: 01-110 Hinta 12,- Kevään 2012 opettajakurssien hakuaika on meneillään ja jatkuu vuoden loppuun asti. Lentotaidon osa-alueella parannettavaa on ollut enemmän. Opettajakurssille voit valmistautua kehittämällä omaa peruslentotaitoasi ja tietopuolista osaamista. Paikka on auki, jos tunnistat it- Seinäkalenterit 2012 Suomen Ilmavoimien tämän päivän kalustoa. Kurssin lentotoiminta on intensiivistä mutta tarkkaa tekemistä. Lisäksi olisi tunnistettava itsensä kykeneväksi kurinalaiseen lentämiseen. Halu kehittyä itse ja kehittää toimintaa ovat hyvä alku. Näiden jälkeen muut ominaisuudet voikin hankkia kouluttautumalla ja harjoittelemalla. Joka kuukaudelle oma kuva. Ja kyllä, lento-osalla on oltava paikalla joka päivä. Koko avattuna A3. Tyypillisiä pulmia ovat olleet hidaslento ja sakkaukset sekä jonkin verran lentotoimintamenetelmät ja ohjainten yhteiskäyttö. Koko avattuna A3 Tilausnro: 01-109 Hinta 12,Postitse u aks + postim Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Tilauspuh. Parittelulento (opettajakokelaiden harjoituslento) saapumassa ilta-auringossa läpilaskuun Jämillä. mista harkitessaan kannattaa tehdä itselleen selväksi millaisessa toimintaympäristössä hommaa tehdään myös vastuiden näkökulmasta. Aamusta iltaan. Värikäs seinäkalenteri matkustajakoneista, koko avattuna 34 x 30 cm. Kurssin aikataulu on perinteinen eli helmikuussa on teoriakoulutusjakso ja lento-osa alkaa toukokuun alussa. Opettajakurssi on aika pitkälle paluuta peruskurssin menetelmiin. sessäsi lennonopettajan. Tilausnro: 01-100 Hinta 12,- Suomalaisia matkustajakoneita 1960-80 Joka kuukaudelle oma värikuva. Jos amatöörin aatteen paloa on ja koet innostuvasi aina lentokoneiden lähellä, olet jo lähes koukussa. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi - Verkkokauppa: www.aviationshop.fi 9/2011 ILMAILU 37. Tosin tietopuolisen osaamisen taso on kokeissa saavutettujen keskiarvojen mukaan parantunut viime vuosina. Opettamisen kautta saattaa avautua myös mahdollisuus varsin erikoisiin kokemuksiin ilmailussa ihan hyvässä mielessä. Ongelmiakin on ollut, tyypilli- simpiä ovat olleet aerodynamiikka ja ilmailun säädökset. Joka kuukaudelle oma kuva. Joka kuukaudelle oma värikuva. Tilausnro: 01-149 Hinta 25,- Messerschmitt Bf 109 Suomessa. Lisänä 24 irtileikattavaa postikorttia. Ilmailu on sinulle tärkeä ja pitkäaikainen harrastus ja koet mielekkääksi olla samalla tavalla ilmailuun suhtautuvien ihmisten kanssa. Omaa ohjaamista kehittäessä kannattaisi lentää laskukierrosnopeuksilla etenkin moottorikäyttöisillä ilma-aluksilla. Perheellisen voisi olla hyvä myös tutkia asiaa läheisimpiensä kanssa
D-ADAM on viimeinen lentokuntoinen yksilö. Hampurin lentokenttä on saanut toimia paikallaan vuosisadan muutamista siirtosuunnitelmista huolimatta. Vuonna 1913 tehdyn laajennuksen jälkeen kentälle saapuivat myös ilmaa raskaammat ilmaalukset. 38 ILMAILU Ensimmäiset matkustajalennot kentältä lensi Deutschen Luftreederei GmbH Berliiniin vuonna 1919. Se avattiin tammikuussa 1909. Juhlavuoden tapahtumat huipentuivat 24. Toivottavasti kenttä juhlii sadan vuoden kuluttua seuraavaa vastaavaa merkkipäiväänsä samalla paikalla! Red Bullin Flying Bulls oli tuonut tapahtumaan Douglas DC-6B:n. ja 25. Hampurin lentokenttä lienee vanhin edelleen toiminnassa oleva lentokenttä. Lufthansalla on paljon toimintaa. Matkustajien kuljettamista lentokoneilla pidetään vieläkin uudempana toimintana. Sitä käyttää German Aerospace Center tutkimuskoneena. 9/2011. syyskuuta kaksipäiväiseen ilmailunäyttelyyn, joka keräsi lentokentälle suuren kävijämäärän ja joukon mielenkiintoisia lentokoneita. Ilmailunäyttely järjestettiin lentokentän teknillisellä alueella, missä mm. Tosiasiassa lentäminen ja liikenneilmailu ovat jo hyvin varttuneessa iässä. Kone on tuttu Suomessakin vuoden 2009 ilmailunäytöksestä Malmilta. VFW-Fokker 614 on länsisaksalainen liikennelentokone 1970-luvulta. Hamburg-Fuhlsbüttel, maailmanluokan lentoasema Hampurin kenttä Hampurin lentokenttä täytti tänä vuonna 100 vuotta. Ensimmäiset kansainväliset reittilennot Hampurista lensi hollantilainen KLM jo vuonna 1920. Alun perin kenttää käytettiin ilmalaivojen tukikohtana. Kuvassa Lufthansan Boeing 747-400 huoltohallin ovella. U sein sanotaan lentämisen olevan kovin nuori liikenteenala. Erikoisesta moottoriasennuksesta tunnettu konetyyppi ei ollut myyntimenestys
Airbus A300-600ST Beluga (alla alinna) keräsi paljon kiinnostuneita tutustumaan koneeseen lähemmin. Kone on maalattu vuoden 1934 MacRobertson Trophy Air Raceen osallistuneen PH-AJU:n väreihin. 9/2011 ILMAILU 39. Monen muun koneen tapaan myös Orionin sisätiloihin pääsi tutustumaan, jos jaksoi jonottaa. USA:n laivasto oli tuonut näytteille P-3 Orion -merivalvontalentokoneen (alla keskellä). TeksTI JUhA kLeMeTTInen kUvAT AnTTI hyvärInen Lufthansan Junkers Ju 52 D-AQUI (vas.) oli myös Hampurin juhlassa. Lockheed L-1049 Super Constellationilla lennettiin jäsenlentoja Hampurin tapahtuman yhteydessä. Hollantilaisen Aviodromen DC-2 on yksi harvoista lentokuntoisista tyypin edustajista. Saksan laivasto käyttää Dornier 228 -koneita ilmasto- ja merivalvontaan (alla ylinnä). Koneessa on alkuperäisistä poikkeavat Pratt & Whitney -moottorit ja kolmilapaiset potkurit. Beluga on suunniteltu Airbus-koneiden osien kuljettamiseen tehtaiden välillä. 100 vuotta Euroopan ainoaa lentävää Lockheed Constellation -konetta ylläpitää Super Constellation Flyers Association
DHC2 Beaver varustettuna pyöräkellukkeilla. Koneella lennetään yleisölennätyksiä Hampurin alueella. Hampurin ilmailunäyttelyssä oli näytteillä laaja valikoima erilaisia lentolaitteita. Tämä Piper Cub (vas. Hampurin lentokentälle on sijoitettu pysyvästi opetus- ja vierailutarkoituksiin Boeing 707 (vas.). Tämä 400-sarjan kone on varustettu Rolls Royce Conwaymoottoreilla. kesk.) on saksalainen STOL-kone 1970-luvun alusta. Dornier Do 28 Skyservant (vas. alinna) on maalattu USA:n ilmavoiminen L-4-koneen väreihin. Konetta valmistettiin Saksan lisäksi myös Espanjassa tyyppimerkinnällä CASA-127. 40 ILMAILU 9/2011. 120 konetta valmistettiin Saksan asevoimien tarpeisiin. Lufthansa käytti Saab Safiria koulukoneena 1950- ja 1960-luvuilla. Kuljetuslentolaivue Lufttransportgeschwader 63 (LTG 63) juhlistaa 50-vuotisjuhliaan erikoismaalatulla Transall-kuljetuskoneella. Dornier Do 27 (alla) kehitettiin 1950-luvulla kevyeksi yhteyslentokoneeksi
Sikorsky SH-3 Sea King on yksi maailman tunnetuimmista helikoptereista. Eurofighterin tulo palveluskäyttöön on leikannut Tornadojen määrää rajusti. Bergfalke 3 (alla) on saanut pintaansa retrovärit. 9/2011 ILMAILU 41. Helikopterityyppi on käytössä myös Saksassa. Eurooppalaisena yhteistyönä syntynyt Panavia Tornado on vielä käytössä Saksan ilmavoimissa
Oman Royal Flightille kuuluva Boeing 747-400 (alla). 42 ILMAILU 9/2011. Myös kuumailmapallot olivat edustettuna Hampurin tapahtumassa. Pallon taustalla näkyy osa alueen runsaasta ruoka- ja juomatarjonnasta. Lufthansa on maalannut yhden Airbus A320 -koneen erikoismaaleihin Hampurin lentokentän 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Lentokentällä oli ilmailunäyttelyn lisäksi paljon muutakin nähtävää. Tapahtuman aikana kentällä oli käymässä mm. Tässä esimerkkinä poliisin käyttämä Volkswagen Kleinbus. Hampurissa voi törmätä myös erikoisiin vieraskoneisiin
Boeing Model 75 Stearman oli USA:n tärkein alkeiskoulukone toisen maailmansodan aikana. Suurin osa koneista siirtyi siviiliomistajille 1940-luvun loppupuoliskolla. Ilmailunäyttely ilman Antonovia ei ole näyttely eikä mikään. Antonov An 2 (oik. Luftwaffe valitsi koneen koulukoneeksi 1950-luvun puolivälissä. alinna) on yksi maailman eniten valmistetuista lentokoneista ja suurimpia yksimoottorisia lentokoneita. Konetta rakennettiin lisenssillä myös Saksassa. Miles Messenger suunniteltiin 1940-luvun alussa RAF:n yhteyskoneeksi. ylinnä) oli alun perin italialainen nelipaikkainen yleisilmailukone. Nykyisin konetyyppi on suosittu harrastuskohde. Piaggio P-149D (oik. Yksi lentävä yksilö oli paikalla Hampurissakin. 9/2011 ILMAILU 43
Lennättää, vai eikö lennättää Kansallisteatterin lennokkikurssilla 15 junioria sai ensituntuman lennokkiharrastukseen. uniorityö on ilmailuharrastuksen jatkuvuuden kannalta tärkeä asia. Pohdimme, mikä olisi realistinen tapa kaksipäiväisen kurssin aikana tutustuttaa lapsia lennokkiharrastukseen ja lennokkeihin. Lennokit ovat edelleen oivallinen tapa saada ensikosketus ilmailuun ja lentämisen ihmeeseen. Pitkän tien kulkijat kyllä jaksavat kuluttaa kerhon penkkejä koko talven, mutta harrastuksen esittelyyn se ei välttämättä ole paras tapa. Kurssin ensimmäisenä päivänä rakennettaisiin ja toinen päi- Kaarlo-liidokki on nykyaikaisista materiaaleista koottu alkeisliidokki. 9/2011. Moni vanhempi harrastaja on varmasti asiasta toista mieltä ja suotakoon se heille. Sitä se on missä tahansa harrastuksessa. Tämän päivän juniorityön muotojen pohtiminen tuli ajankohtaiseksi Kansallisteatterin tarjottua tilojaan lennokkikurssin 44 ILMAILU J käyttöön. Ajatus oli niin poikkeuksellinen, että se oli lopulta miltei pakko toteuttaa. Kansallisteatterin FNT-klubi tilapäisen lennokkikerhon työhuoneena. Ilmailuliitto lähti mukaan. Keskustelin kurssista Ilmailuliitossa Harri Oksasen ja Ari Suomen kanssa. On aina yhtä hienoa nähdä lasten vilpitön riemu, kun omin käsin rakennettu lennokki nousee siivilleen. Teatterin johtaja Mika Myllyaho ehdotti asiaa lopputalvesta 2011 ja pari viikkoa mietittyäni tartuin ideaan. Päätimme, että lyhyestä rakenteluajasta huolimatta lennokki olisi pääosin itse tehty. Perinteinen lennokkikerhoajattelu ei ehkä enää tänä päivänä toimi yhtä hyvin kuin ennen. Sovimme alustavasti, että lennokit rakennetaan Kansallisteatterin FNT-klubilla että niitä lennätetään teatterin suurella näyttämöllä
Moni on ollut sitä mieltä, että nykylapset eivät jaksa keskittyä kärsivällisyyttä vaativiin harrastuksiin. Välillä pidimme taukoa ja juttelimme lennokkien virittämisestä, aerodynamiikasta ja teatterista. Ilmailuliitto tuli mukaan tarjoamalla kurssilennokkien materiaalit. Koska kurssilennokkeja ei vielä ollut olemassakaan, alkoi hillitön alkeislennokkien suunnittelu Kaarlosisäliidokki ja Emilie-kumimoottorilennokki näkivät päivänvalon kuluneen kesän aikana. Lauantaina 24.9. Rakenteluaikaa oli varattu kolme tuntia, joten Kaarlo-liidokki oli esivalmistettu. Kurssin jälkeen lapsilla oli kotiin viemisinään kivasti lentävä Kaarlo-liidokki ja paljon ilmailutietoa. Onneksi meillä oli ylimääräisiä liidokkeja. Ilmailun ohella lapset saivat myös annoksen teatteritietoa ja mahdollisuuden tutustua Kansallisteatterin näyttämötilaan esiripun takana. Ainakaan ensimmäisellä kurssilla ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Kurssin vetäjille jäi kaikesta hyvä mieli ja vielä paljon voimia uusiin kursseihin. Kurssilla rakennettu liidokki on nimetty suomalaisen teatterin perustajan Kaarlo Bergbomin mukaan. tekstI JUkkA RAntAnen kUvAt AnttI vIRtAnen Kansallisteatterin kurssin vetäjä Jukka Rantanen esittelee kurssilaisille Kaarlo-liidokkia. nevirta tulivat apuohjaajiksi ja rakensivat kurssiliidokkien prototyypit. Rauhalliseen tahtiin edeten kaikki pysyivät hienosti mukana ja lennokit valmistuivat määräajassa. Liidokit lensivät pitkiä lentoja permannon yli näyttämön takareunaan ja riemu oli sen mukaista. Huomasin lennätyspäivän aikana muutaman äidinkin kokeilevan liidokin liidätystä isistä puhumattakaan. Kansallisteatterin suuri näyttämö tarjosi mahtavan ympäristön sisäliidokin liidätykseen. Arto Arola ja Markus Säy9/2011 rinnekisassa. Sunnuntai oli varattu lennokkien lennättämiseen. Silti siinä oli riittävästi rakennettavaa myös varttuneille lapsille. Ainakin alkusuosio on osoittanut, että tämän kaltaiselle kurssimuodolle on kysyntää. Vanhimmat olivat jo hyvän matkaa yli kymmenen. Pari kerhoiltaa käytimme työvaiheiden opiskeluun, kurssin suunnitteluun ja lennokin parantamiseen. Yhteislähtö Kansallisteatterin "rinteeltä". vä käytettäisiin lennokin käsittelyn, virittämisen ja lennättämisen opiskeluun. Pyysin Tapiolan Lennokkikerholta apuvoimia kurssin vetämiseen. Aluksi tutustuttiin lennokin käsittelyyn ja tehtiin koeliidätyksiä näyttämöllä. Teatteri ja lennokit ovat nyt kohdanneet toisensa, ja se kohtaaminen todella kannatti. Tunnelma oli pian kuin Jämin Onnistumisen edellytys on oikeat otteet alusta lähtien. Siivet on onnistuneesti yhdistetty. Liput syksyn lennokkikurssille (15 + 15) tulivat myyntiin elokuussa ja ne menivät saman tien. Kansallisteatteri päättikin järjestää keväällä 2012 kaksi lennokkikurssia lisää. Ilmeistä päätellen ilmailukärpänen oli päässyt puraisemaan. Kiitos Suomen Ilmailuliitolle kurssin tukemisesta. ILMAILU 45. Kun kaikkien liidokit oli saatu vireeseen, kiivettiin ensimmäiselle katsomoparvelle ja homma saikin aivan toisen luonteen. ensimmäiset lennokkikurssilaiset kokoontuivat FNT:n klubitilaan. Koska kursseja oli alun perin tarkoitus järjestää kaksi, päätin tutustuttaa lapset ensimmäisellä kurssilla liidokkiin ja toisella kumimoottorilennokkiin. Nuorimmatkin jaksoivat keskittyä kiitettävästi, eikä kurinpidollisia toimia tarvittu koko kurssin aikana. Liidokkikurssin alaikäraja oli seitsemän vuotta
Purjetaitolennon Kisaisäntänä Kauhava SM-kiSat K ilpailijat ja suurin osa organisaatiota saapuivat jo torstaina. Toistaiseksi meillä ei ole unlimited-luokan lentäjiä Suomessa. Iltapäivällä sitkeän odottelun jälkeen päästiin lentämään ensimmäiset kaksi lentoa, jonka jälkeen keli sotki taas illan. Purjetaitolennon mestaruudesta kisattiin elokuun viimeisenä viikonloppuna Kauhavalla. Kisa oli tarkoitus aloittaa heti virka-ajan päätyttyä perjantaina. Ilmasotakoulun Lentokerho oli rakentanut kentän reunalle boksin, jossa taitolentoliikkeet lennettiin. Kisoihin osallistui 11 lentäjää. Viisi heistä osallistui sportsmanluokkaan ja kuusi lentäjää intermediate-luokkaan. Kauhavan kuuluisa sumu, Ontonneva special oli läsnä. Perjantai valkeni kuitenkin harmaana ja oikutteleva sää kiusasi kisaa. Alun perin mukana piti olla Pilatus B4 sekä PIK20D sportsmanluokan kisakoneina ASK-21:n lisäksi, mutta teknisten ongelmien takia kaikki sportsman-luokan ASK sekä avustajat Toivo Huovinen ja Mika Laajalahti, kyydissä sportsman-luokan pilotit Petri Mikkilä edessä ja takana Tomi Ylinen. 46 ILMAILU 9/2011. Suomen kisat lennetään IAC:n säännöillä, joissa luokkajako on sportsman, intermediate ja unlimited. Kilpailun johtaja tiedotti osallistujia aikaisin aamulla ja briefing pidettiin hieman myöhemmin
Liike 8 Veto pystyyn, 30 asteen alalinja selkälentoa, puolivaakakierre ja vaakalentoon. Liike 7 Veto 30 asteen ylälinjalle, puolivaakakierre, puolisilmukalla 30 asteen alalinjalle ja vaakalentoon. Liike 10 Selkälennosta 1,5 vaakakierrettä. kilpailijat lensivät Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon ASK-21koneella. Iltapäivän ja illan aikana hinattiin kisalentoja siis kaikkiaan 31 ja kisat saatiin vedettyä läpi hyvällä menestyksellä. Liike 6 Silmukka, jonka ylösnousevalla osalla 1/4 suunnanmuutos. Liike 5 Pystykäännös, jonka alalinjalla 1/4 suunnanmuutos. Acrolla lennettiin yli 250 keikkaa tänä kesänä! Intermediaten tunnettu ohjelma ja liikkeiden selitykset. Liike 2 Vaakalinjalta puolivaakakierre ja välittömästi puolisilmukka alaspäin, jonka jälkeen kokonainen vaakakierre. TeksTI HAnnA RäIHä kUvAT JUkkA JUssLIn JA MIkko LUUkkAnen Jukka Pelto-aho valmiina starttiin vasemmalla ja hinauksen alussa tässä kuvassa Ilmasotakoulun Lentokerhon SZD-59 Acrolla, joka haettiin kerholle Hollannista tammikuussa 2010. Liike 3 Vaakalinja, puolisilmukan jälkeen 30 asteen alalinja selkälentoa ja kaksivaiheinen vaakakierre, oikaisu vaakalentoon. Intermediate-luokan pilotit lensivät Ilmasotakoulun Lentokerhon SZD-59 Acrolla. Se on puolalaisvalmisteinen taitolentokone, jonka G-arvot ovat +7/-5. Liike 4 Vaakalinja, veto pystyyn, puolisilmukalla pystyyn alas ja veto vaakalentoon. Hinaukset lennetiin kauhavalaisten kannuspyörä-Rallyellä sekä seinäjokisten Suhinulla. Koska sääennusteet ja saamamme sääpalvelu ennusti myös sunnuntaille huonoa säätä, päätimme tehdä lauantaina pitkän päivän. Kilpailu saatiinkin harmaan aamun jälkeen käyntiin iltapäivällä ja viimeiset kisalennot lennettiin hetki ennen auringonlaskua. Liike 1 Vaakalinjalta pystylinja alaspäin, veto 30 asteen ylälinjalle ja työntö vaakalentoon. IAC-säännöillä lennettävissä taitolentokilpailuissa lennetään 1 000 x 1 000 metrin kokoisessa tilassa eli boksissa, jonka yläraja on 1 200 m ja alaraja sportsmanILMAILU 47 9/2011. Liike 9 Puolisilmukalla selkälentoon
Tuomari Hanna Räihä, avustaja Pekka Kakko sekä päätuomari Otto Ahonen tuomarilinjalla valmiina arvostelemaan kilpailusuorituksia. Starttimestari Hannu Lehtinen työssään. Päätuomari Otto Ahonen valmistautuu tehtäviinsä. luokassa 450 m, intermediateluokassa 360 m. Oli ilo huomata, että kiinnostus taitolentämiseen myös purjelentopuolella on kasvussa ja mukaan oli ilmoittautunut myös mukavasti vapaaehtoisia auttamaan kisajärjestelyissä. Tuomaristossa arvosanoja jakoivat Otto Ahonen, Jukka Jusslin sekä Hanna Räihä. Sportsmanissa erot näkyivät hieman selvemmin kuin intermediate-luokassa, jossa erot voittajan ja viimeisen välillä olivat vain noin 5 %. 9/2011. Sportsman-luokassa lennetään kaksi kierrosta. Kauimmainen taisi saapua Jyväskylän seutuvilta asti! Kilpailusuoritukset olivat hy- vin tasaisia. Starttilinjalla toimi vapaaehtoisia esimiehenään kerhon monivuotinen puheenjohtaja Hannu Lehtinen. Hinauslentäjinä toimivat Kimmot Jokela ja Hantula. Halu lentää oli selvästi kova, koska sportsman-luokka halusi lentää myös kolmannen kierroksen, jota ei otettu huomioon pisteissä, mutta jonka tuomarit arvostelivat. Sallitut liikkeet vapaaja tuntemattomiin ohjelmiin ovat sääntökirjassa. Intermediatessa lennetään tunnetun lisäksi vapaaohjelma, jonka jokainen lentäjä tekee ja hyväksyttää itse, sekä tuntematon ohjelma, jonka lentäjät saavat kä48 ILMAILU siinsä vähintään 12 tuntia ennen suoritusta. Lentäjät saivat näin arvokasta palautetta ja tuomarit harjoitusta silmilleen. Kilpailun johtajana Kauhavalla toimi Pekka Kamppinen. Tunnettu sekä vapaaohjelma joka on sama kuin tunnettu tai kilpailijan itse tekemä ohjelma
Hinauslentäjä Kimmo Hantula odottaa hinattavaa (kuva alla). Intermediate-luokan voittajat Toivo Huovinen, Ville Sulkakoski ja Sami Mäntyharju sekä Kaarron kaunotar -pokaali. Tulokset Sportsman 1 2 3 4 5 Lentäjä Janne Nyyssönen Petri Mikkilä Erkki Soinne Mika Laajalahti Tomi Ylinen Tunnettu 1061,67 1049,33 989,50 830,67 847,67 Vapaa 1076,00 1048,00 960,67 1003,83 980,67 Yhteensä 2137,67 2097,33 1950,17 1834,50 1828,33 % 72,96 71,58 66,56 62,61 62,40 Intermediate 1 2 3 4 5 6 Lentäjä Tunnettu Ville Sulkakoski 1492,17 Toivo Huovinen 1515,33 Sami Mäntyharju 1471,83 Mikko Luukkanen 1452,83 Jukka Pelto-Aho 1426,83 Jyrki Viitasaari 1407,17 Vapaa 1308,00 1248,17 1278,67 1240,33 1252,17 1128,50 Tuntematon Yhteensä 1144,00 3944,17 1144,67 3908,17 1144,67 3895,17 1199,00 3892,17 1056,17 3735,17 1174,67 3710,33 % 80,00 79,27 79,01 78,95 75,76 SM-kultaa sportsmanissa voittanut Janne Nyyssönen (oikealla) sekä kisakumppani Mika Laajalahti. 9/2011 ILMAILU 49. Sportsmanin voittajakolmikko Petri Mikkilä, Janne Nyyssönen ja Erkki Soinne mitalit kaulassa
C M Y CM MY CY CMY K
TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT HOTELSUITES.NL Erich Honeckerin koneesta tehtiin hotelli VAIHTOEHTOMAJOITUSTA E rich Honecker tilasi 1960 Neuvostoliitosta käyttöönsä Iljushin-matkustajakoneen, joka varustettiin VIP-versioksi. Hotelsuites-yhtiö on tehnyt hieman lisävarustelua koneeseen, jotta se täyttää vaativankin hotelliasukin tarpeet. Nyt kone on maadoitettu pysyvästi, mutta siihen pääsee tutustumaan hotelliversiona. Hotelsuites rakensi koneesta hotellin 2007. 52 ILMAILU 9/2011. Koneesta löytyvät muun muassa poreallas ja infrapunasauna. Lisätietoja: www.hotelsuites.nl Iljushin 18 oli Itä-Saksan romahduksen jälkeen ravintolana 15 vuotta. Kone lepää hotelliversiona Teugessa Hollannissa. Hotellivieraiden käytössä on minibaarin, taulutelevisioiden ja blueray-soittimien lisäksi myös ilmainen langaton internet-yhteys
Jos olisi keksinyt, sellainen versio olisi todennäköisesti rakennettu. Iljushin 18 on rakennettu 1960. Ensimmäiseksi se palveli DDR:n päämiestä ja kommunistisen puolueen korkeinta johtoa neljän vuoden ajan. Niitä höyryputkinäyttöisessä koneessa riittää. ohjaamomiehistö oli aikoinaan nelihenkinen. Tuskinpa edes Erich Honecker aikoinaan olisi keksinyt rakennuttaa näin luksusta lentokoneeseensa. Vuosina 19641986 kone oli Interflugin väreissä. 9/2011 ILMAILU 53. TEKSTI JA KUVAT ollI lUomA?????? Onneksi jo historiaan siirtyneen Saksan Demokraattisen Tasavallan, DDR:n, entisen päämiehen, Erich Honeckerin lentokoneesta on tehty hotelli Hollantiin. 40-metrinen kone on varustettu upeilla sviittiosastoilla. lentokoneen eksotiikka on saanut monen nuorenparin viettämään hääyönsä entisen "Harppi-Saksan" päämiehen kulkupelissä. Jos sviitissä aika tulee pitkäksi, voi mennä ohjaamoon kuluttamaan aikaansa ja vaikka laskemaan nappuloita
Meillä Suomessa ei onneksi ole ennakkotapauksiin tai oikeuden päätöksiin perustuvaa käytäntöä ympäristölupahakemuksien käsittelyssä. Yhtenä mahdollisuutena Räyskälän toiminta-aikojen palautta- miseksi järkiperäisiin kellonaikoihin Lehti näkee valittamisen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä EU-tasolle. Tätä kirjoitettaessa mahdollisuutta siihen tutkitaan. 9/2011 54 ILMAILU. Kentällä toimivan maamme toiseksi suurimman kerhon puheenjohtaja Sakari Virtanen arvioi niiden ajavan toiminnan niin ahtaalle, että muutto toiselle kentälle on edessä. Tässä mielessä lupaa voitaisiin hakea vaikka heti, joskin edessä olisi jälleen kallis, työläs ja aikaa vievä prosessi. Se piti voimassa Vaasan hallintooikeuden päätöksen, jonka mukaan moottorikoneiden toiminta-aikoja rajoitetaan merkittävästi. Sitä taustaa vasten ei ole mikään ihme, että muutama selvästi kaikkien mitattujen meluvaikutusalueiden ulkopuolella mökkeilevä ihminen saa aikaan noin tuhannen ilmailuharrastajan olojen merkittävän huononemisen. Eli edelleen luvat perustuvat tapauskohtaiseen käsittelyyn, Lehti muistuttaa. Välittömästi voimaan tulleet ajat ovat kello 9 19 arkipäivisin ja 918 viikonloppuisin. TEKSTI jA KUvAT KUSTI KAIrIKKo Korkeimman hallinto-oikeuden päätös pettymys ilmailijoille Räyskälän Lokakuun puolivälissä saatu Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tyrmistytti ilmailijat. Koska päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa, itse prosessia ei ole syytä pohtia sen enempää. Räyskälässä pitkään työstetty ympäristölupaprosessi sai ikävän päätöksen Korkeimman hallintooikeuden päätöksen muodossa. Ilmailuliiton ympäristöasioista vastaava lajipäällikkö Jari Lehti on asiasta kuitenkin eri mieltä. Käytännössä tämä voisi tapahtua aikaisintaan vuonna 2015, sillä luvan käsittelyyn menee valituksineen ainakin vuosi. Ympäristölupaa voidaan hakea myös aikaisemmin, periaatteessa milloin tahansa. Yksinkertaistettu asetelma noin viisi kilometriä kentästä mökkeilevän valittajan ja aktiivisen lentokeskuksen toimintaedellytysten välillä kaatanee ainakin ilmailijoiden vaakakupin pikemmin poliittisen oikeusmurhan kuin terveen demokratian puolelle. Räyskälässä merkittävä muu- Pessimistisimmät ilmailijat ovat tulkinneet Räyskälän ympäristölupapäätöksen ennakkotapauksena, jota sovelletaan tule- tos on jo tapahtunut, sillä yhden sen merkittävimmän käyttäjän, Hämeen Laskuvarjourheilijoiden, hyppymääristä noin 60 prosenttia on siirtynyt Cessna 206:sta huomattavasti matalammin murisevaan Comp Airiin. Laskuvarjourheilu Räyskälän yllä siirtynee historiaan toiminta-aikarajoitusten myötä. Räyskälän uusi ympäristölupa haetaan jo vuonna 2014, joten ainakin periaatteessa vanhat toiminta-ajat voidaan saada jo sen myötä takaisin. Ei siis hyvältä näytä. iltalennoille loppu? vaisuudessa kaikkien kenttien hakemuksia käsiteltäessä. Muille kentille päätöksen pelätään merkitsevän ennakkotapauksena toimivaa menettelyä ympäristölupapäätöksissä. Oikeastaan se on luvan haltijan velvollisuuskin siinä tapauksessa, että toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, Lehti toteaa. S uomi on valittajien ja valittamisen luvattu maa. Tiukat toiminta-ajat rajaava päätös merkitsee suurta muutosta sekä lentokeskukselle että siellä toimiville kerhoille
Peruskurssilaisten koulutus on aina ollut tehokkainta kevätja kesäiltojen tyynissä keleissä. Toinen selvästi lentoaikarajoituksista kärsivä toiminta on Mikäli siis jatkaisimme toimintaa Räyskälässä, edessä olisi oppilasmäärien romahtaminen pakon sanelemana. Viikkotoimintaa on jo nyt haitannut polttoaine- ja sitä myötä matkakustannukset, joiden kohotessa viikolla hyppääminen on vähentynyt ja keskittynyt harvempiin päiviin. Yhtenä merkittävänä kumppanina on luonnollisesti Comp Air 8:a isännöivä Suomen Urheiluilmailijat, joiden kenttävalinnan on helppoa ennustaa olevan mer- kittävä seikka HLU:n tulevissa askelmerkeissä. Todennäköistä kuitenkin on, että Vesivehmaa, Kiikala tai Jämi saavat käyttäjikseen aktiivisen ja kävijöitä vanavedessään kentälle ja sen palvelujen luokse tuovat kerhot. Käytännössä viimeisen tai pahimmillaan ainoan pokan pitäisi olla ilmassa jo kello 18.20, joten esimerkiksi pääkaupunkiseudun ruuhkista kentälle ehtiminen ja hyppyyn valmistautuminen merkitsee minuuttipeliä, Virtanen pahoittelee. Virtasen mukaan kerho on jo aloittanut keskustelun sekä jäsenistönsä että lähikenttien kanssa toiminnan siirtämisestä muualle. Viikkotoiminnalle, jossa pääosa hypyistä tehdään työpäivän jälkeen, kello 19:n takaraja merkitsee täydellistä loppumista. Näistä yhtä suurinta, Hämeen Laskuvarjourheilijoita edustava kerhon puheenjohtaja Sakari Virtanen toteaa kyseessä olevan käytännössä kuolinisku hyppäämiselle Räyskälässä. Virtasen arvion mukaan toiminta-aikarajoitukset merkitsevät automaattisesti sitä, että kaksi kolmasosaa hypyistä karsiutuu pois. Kyseisten päivien aikana on toisaalta hypätty enemmän eli käytännössä koko pitkä ilta. 9/2011 Tulevaisuudessa yhden hypyn takia kentälle ei ajeta, joten suurin osa jättänee viikkohypyt Räyskälässä kokonaan väliin. hyppykoulutus, joka on perinteisesti painottunut juuri alkuillan tyyntyvään säähän. Lennetään ympäristö huomioon ottaen niin kuin ennenkin! Jos kentällä on ympäristölupa tai sitä ollaan uusimassa ilman valituksia, toiminnan muuttamiseen ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä ole kenelläkään mitään syytä. Lehti näkee Räyskälän toi- minnalle edellytyksiä myös tulevaisuudessa, vaikka kentän käyttäjien näkemys on täysin päinvastainen. Duo Discuksen lentotoimintaan uudet lentoaikarajoitukset eivät juuri vaikuta, mutta sen kotikentän palveluihin mahdollisesti sitäkin enemmän. Muille kentille Lehden ohje tulevaa toimintaa koskien on selvä. Jos, ja mitä ilmeisimmin kun, hyppytoiminta Räyskälässä loppuu, jäljelle jäävät ilmailun lajeista purje- ja moottorilento, joista jälkimmäinen erilaisilla ultrilla ILMAILU 55. Ja toiminnan vähentyessä vaikutukset voimistuvat entisestään, mikä merkitsee mitä suurimmalla todennäköisyydellä kerhon muuttamista toiselle kentälle
Ajankäytön tehostaminen auttaa Huovialan mukaan jonkin verran, mutta siitäkään ei ole riittävää apua, jos rajoitusten lisäksi säänhaltija sattuu olemaan hankalalla päällä. Kuinka pahat, sen aika näyttää. Yksi Räyskälässä toimivista ta- hoista on Suomen Urheiluilmailuopisto, jonka koulutussuunnittelija Matti Huoviala näkee tilanteen vakavana hänkin. Eteläisessä Suomessa Räyskälä on ollut jo pitkään yksi tärkeimpiä kohteita näiden lentojen määränpäänä. Matka-, harjoitus- tai paikallislennot sekä koulutus ovat kaikki niitä, joita on harrastettu enemmän tai vähemmän alkuiltapainotteisesti. 56 ILMAILU Purjelentoon toiminta-aikarajoitukset eivät iske muuten kuin Moottorikoneella tyypillinen viikolla tapahtuva lento on juuri töiden jälkeen tapahtuva keikka kotikentältä toiselle ja takaisin. Se koettelee sekä opettajan että oppilaan motivaatiota, lisää kustannuksia eikä ole oppimisen kannalta yhtä tehokasta. Moottorilento on kielletty kaikilla koneilla palo-, pelastus- ja viranomaislentoja lukuun ottamatta ennen kello aamuyhdeksää ja arki-iltaisin seitsemän ja viikonloppuisin iltakuuden jälkeen. tai niin sanotuilla normaaliluokan koneilla. hinausten ja itse starttaavien koneiden osalta. Näillä erilaisilla kiristyksillä lennon opettaminen harrastee9/2011. Toukokuun 8. Moottorilento, tapahtuipa se ultralla tai raskaammalla koneella, kärsii puolestaan kaikkien kolmen päälajin osalta. Se on hyvin ymmärrettävääkin, sillä se sijaitsee keskeisellä paikalla, siellä ovat koneen että miehistön tankkausmahdollisuudet ja se toimii monen ilmailulajin näyttämönä. Kurssien aikataulua joudutaankin tutkimaan uudessa valossa rajoitusten tultua voimaan. Lennonopettajakoulutuksessa taas on kysymys intensiivisestä koulutuksesta lyhyehkön ajan sisällä. Vaan eipä onnistu enää, sillä viikolla moottorikoneilla ei ole Lopella sijaitsevalla kentälle asiaa kello 19 jälkeen. Varsinkin ensimmäisiä yksinlentoja voi jatkossa joutua odottamaan päiviä tai jopa viikkoja pidempään. Peruslentokoulutus moottorikäyttöisillä laitteilla on tyypillisimmillään ollut määräysten sallimat kaksi tai kolme koululentoa työpäivän jälkeen arkisin, joten käytännössä lennolle on päästy kello 17 ja 18 välillä. Urheiluilmailuopiston kouluttamille lennonopettajille rajoituksen vaikeudet tulevat esiin jo opettajauran alussa. Tyyni ja kirkas keväinen ilta on hyvä syy lähteä Räyskälään kahville. Huovialan mukaan vaikuttaa äkkiseltään siltä, että peruskurssin aika ultralla pidentyy lähes kaksinkertaiseksi. kello 19.49 otettu kuva kertoo, ettei kieltoon ole mitään järkevää syytä. Räyskälän tuore notami on karua luettavaa. TRG M1-7 edellyttää vähintään tunnin taukoa lentotehtävien välillä, joten tässä valossa ympäristöluvan rajoitus on huomattava haitta kaikelle ultrakevyt- ja moottorilentokoulutukselle, Huoviala toteaa. Lentokurssilla, opettajakurssista tai peruslentokoulutuksessa, teoriaa ja käytäntöä on saatava sopivissa annoksissa ja lentojen briefingit on hoidettava yhdessä saman aiheen lennon kanssa. On jopa mahdollista, että opettajakurssit siirtyvät lopullisesti pois Räyskälästä. Erityisen kovaa uudet rajoitukset iskevät moottorilennon koulutukseen. Yleensä tähän reseptiin kuuluu se, että toisella kentällä nautitaan kahvilan antimista ja katsellaan eri lajien toimintaa. Ainakin kahvilalle ja polttoaineen jakelulle taloudelliset menetykset ovat kiistatta merkittävät. Kahdessa viikossa toiminta-aikaa menetetään 32 tuntia. Mikään ei tietysti estä lentämästä Räyskälään toiminta-aikojen sisällä, mutta käyttäjien ja käytön väheneminen saattaa johtaa myös palvelujen katoamiseen. Lupakirjan omaava peruspurjelentäjä, joka kiertää kenttää tai lentää matkalentoa ei siis eroa juuri huomaa, mutta peruskoulutukseen kuluvaa aikaa illan tyynien kelien hinaukset ja sitä myötä koululennot estävä kielto pidentää selvästi. Se vastaa reilua kolmea lentopäivää
Sen lisäksi, että kuva kertoo melumallinnuksen mahdol-lisuudesta näyttää viranomaisille tutkittuja faktoja, se kertoo, ettei viiden kilometrin päässä kentästä mökkeilevän osapuolen valituksissa ole mitään totuuspohjaa. na on vaikeuksissa. Asia ei välttämättä ole pelkästään huono, mutta muuttaa harrasteilmailua pysyvästi. Viranomaisen on huomattavasti helpompi hyväksyä valmisteltu hakemus, jossa voidaan näyttää ympäristökysymysten olevan sellaisia, että niitä on mietitty ja ne pystytään perustelemaan, Suokas toteaa. 9/2011 Comp Air on kiistatta yksi Suomen hienoimmista koneista. Jotta niitä ei horisonttiin ilmestyisikään, ympäristölupia ja -asioita kannattaa pohtia huolella ja hyvissä ajoin. Aivan yhtä tärkeänä Suokas näkee niin sanottujen korpikenttien ympäristö- ja meluohjeistuksen laatimisen. Asiat vaativat enemmän suunnittelua ja enemmän läsnäoloa kentällä. Ohjeen laatiminen mahdollisimman pian ja yhtenäiseksi helpottaisi sekä ympäristölupien hakemista että niiden käsittelyä. Räyskälän melumallinnuksen vuonna 2009 tehneen ja asiaan tarkkaan perehtyneen lahtelaisen ilmailualan konsultin, diplomiinsinööri Aki Suokkaan mukaan tärkeintä ympäristöluvan hakemisessa on sen hyvä valmistelu. Opettamista puristetaan entistä enemmän ammattilaisten hoidettavaksi. Vaikka Räyskälän tilanne näyttää huonolta, monimuotoisen ilmailun jatkamiselle muilla kentillä ei ole juuri nyt näkyvissä suurempia uhkia. Nyt sellainen puuttuu, joten jokainen lupakäsittely tapahtuu harkintaperus- teisesti. Vuonna 2009 valmistuneen Räyskälän melumallinnuksen kuva kertoo kentän lentotoiminnan meludirektiivin mukaisen keskimääräisen melukuorman. Ilmailuliitolle tässä olisi paik- ka tärkeään ja kaivattuun edunvalvontaan. Sen kotikentän on helppo ennustaa vaihtuvan, sillä kone on tehty vain ja ainoastaan hyppykoneeksi. Tällöin on olemassa suuri vaara, että juuri oikeuden päätöksiä käytetään ennakkotapausten luonteisesti ohjeina lupaehtojen määrittämisessä. Näin Räyskälä menettää näyttävän ja näkyvän lajin, joka vetää kentälle yleisöä ja uusia harrastajia. ILMAILU 57
Tehtaalla remontti maksaa 12 000 16 000 euroa. Lempinimen Blanik sai Ilmailu-lehden kesäkuun numerossa 1963, jolloin sitä Suomen ilmailukansalle esiteltiin. Tosin myynti rahaliikenteineen, rekisterimuutoksineen ja tullauksineen oli useamman kuukauden revohka sekin. Se tuli ensin Punkaharjun Ilmailukerholle vuonna 1974 ja siirtyi sittemmin Savonlinnan Lentokerholle. Blanikin syntyhistoria alkoi jo 1930-luvun puolivälissä. Se ei ole huono tulos 28:1 liitävällä koneella. Siellä eivät EU:n pykälät päde. Sillä Blanikilla lennätti isäpappaansa nuori tuleva kilpalentäjä Kari Lappalainen. Se myytiin. Netissä tarjotusta koneesta Blanikin lentokelpoisuuden palauttaminen onkin joko hirmuisen työläs tai kohtalaisen kallis tehtävä. Hyvin se palveli monen kurssin työjuhtana. Palstahenkilön koneena taisi olla avoimen luokan Phoebus C. Työvoitto puheenjohtaja Jorma Paavilaiselle. Kone myytiin Valko-Venäjälle. Blanikit nimittäin maadoitettiin länsimaissa kesällä 2010, kun yksi hajosi Australiassa rakenteen väsymisen vuoksi. Erityisen hyvin se tuntui sopivan pilvilentoon, koska on vakaa ja jo tehtaalta tullessaan hyvin varustettu. Eipä sillä, Minskin ilmailukerholaiset voivat lentää Blanikillaan pitkäänkin. Mukavia, joskin sekalaisia kokemuksia palstahenkilöllekin on kertynyt Blanikilla. Ohjelmahan oli syöksykierre, kaksi silmukkaa, pystykäännökset molempiin suuntiin ja lopuksi heilurikahdeksikkoja. Niitä vietiin Neuvostoliittoon yli 2 000. Niistä kaksi on mallia L-13M eli moottoripurjehtijoiksi muunnettuja. Tarjouksia tuli kaksi. Sitä paitsi Valko-Venäjällä osattaneen Blanikien kanssa toimia. Toinen ostaja maksoi 3 500 euroa ja sai heti lentokelpoisen koneen. Laipat sisällä se on kuitenkin suhteellisen liukas ikäisekseen tietysti. Sama käytäntö tietenkin levisi kerhoihin. Toisaalta nykytietämyksen valossa voi jälkiviisaasti arvostella esimerkiksi sitä, että Blanikia käytettiin purjelennon opettajakursseilla taitolentokoulutuksen. Nytkin firma myy modernimpaa L-23 Super Blanikia ja yksipaikkaista L-33 Soloa. toi Pentti Ahava, autokauppias Kemistä. Länsimaiset Blanikit on rakennettava osittain uudestaan. Toisaalta, Blanikin huoltamista ei tule ikäväkään. Yksi, joka ei tosin kerro koneen ominaisuuksista, on semmoinen, kun Joensuun itäpuolelle suuntautuneella reitillä Blanik lensi karkuun huimalla delfiinityylillä. Ison lentokonetehtaan tuote on esimerkiksi ohjainjärjestelmiltään julmetun monimutkainen. Ilmojen Cadillac Jaa, jaa. Ja onhan se L-13 ikään kuin Cadillac, tosin vuoden 1956 Cadillac. Niin, ja melkein sisään vedettävä laskuteline ja laipat ja kaikki. On paljon työntöputkia, niveliä, kulmavipuja ja laakereita. PAAVO KOPONEN 9/2011 Suomeen Ilmojen Cadillaceja Hinausvalmistelut vauhdissa, pian köysi kiristyy. 58 ILMAILU. Tuskin yhdenkään Blanik syntyi vuonna 1956. Rooli oli sama, kuin nyt DG-500sarjalla tai Duo Discuksella: purjelentäjien jatkokoulutus. Hieno mikä hieno, tsekkoslovakialainen LET L-13 Blanik. Se oli muuten ensimmäinen vuosikerta, jonka palstahenkilö tilasi, tai siis ruinasi vanhemmiltaan. Kun tehdas muutama vuosi sitten tiedotti, että koneen kokonaisikä on 3 000 lentotuntia, olivat monet yksilöt Australiassa lentäneet yli 10 000 tuntia. Eikä tilaa ole paljon. Nyt se on poistunut ilma-alusrekisteristä, tosin ihan hyvässä järjestyksessä. puusiipisiin ja teräsputkirunkoisiin koneisiin. Ilmojen Cadillac, toden totta. Sitä paitsi palstahenkilön mielestä Blanik oikeasti tuntui mukavalta ja ylelliseltä lennettävältä verrattuna Tsekkiläistä, tai oikeastaa tsekkoslovakialaista, eleganssia 1960-luvulta. tuli kyselyitä ulko- ja kotimaasta. Tyypillä lennettiin kuitenkin maailmaennätyksiä 1960-luvulla, kuten kaksipaikkaisten matkaennätys 921 km. Viimeisimmänkin lentokelpoisuus umpeutui heinäkuussa ja useimmat ovat olleet lentokelvottomia jo useamman vuoden. Suomen ilma-alusrekisterissä Blanikeja oli lokakuun alussa vielä kymmenen. Puuskissa tai vintturihinauksessa lommahtelevista siivistä korviin vyöryy kuin steel pan -orkesterin soitto. Termiikkikaarrossa Blanik onkin oiva peli. Sveitsiläinen ostaja olisi maksanut 3 000 euroa, mutta siten, että myyjälle olisi jäänyt vastuita rekisteröinnistä. Nostovoimakerroin kasvaa paljon, mutta vastus vain kohtuullisesti. Viimeisin Blanik, johon palstahenkilö puuttui, oli OH-514. Rakennekin on alumiinia ja terästä, ihan niin kuin isommassakin lentokoneessa. Avattaessa ne liikkuvat reilusti taaksepäin, mutta eivät käänny kovinkaan suurelle kulmalle. Karel Dlouhýn suunnitteleman koneen ominaispiirre ovat suuret Fowlertyyppisen laipat. Blanik tuotiin yksin tein MM-kisoihin St Yaniin, mutta liikenneonnettomuudessa vaurioitunutta konetta ei saatu mukaan kilpailun alkupäiviin. Ilmeisesti on laskettu ammattimaisen huolto-organisaation varaan. koneen historia on vaadittavalla tarkkuudella selvitettävissä. Onhan siinä ilmojen Cadillacissa oikein kangasverhoillut polsterit ohjaamon seinissä ja topatut istuimetkin. Opettajan pää on siiventyvien välissä, mistä ei kovin hyvin näe. Miten paljon on lennetty yksin ja kaksin, miten monta prosenttia on taitolentoa yksin ja kaksin ja niin edelleen
MAILU-LEHTI IL 70 TA SITTEN UOT V 9/2011 ILMAILU 59