VoÏVoD
oBITUArY
ISIS
TUSKA-SPESSU: IMMorTAL, KorPIKLAAnI, nEUroSIS...
RASKAAN ROCKIN ERIKOISLEHTI 5/2009 I HINTA 5,90 euroa
Amorphis kiertää maat ja mannut
Katso saatavissa olevat värit sivuiltamme.
· · · · · VX2018 bassorumpu VX1008 tom tom VX1209 tom tom VX1414 lattiatomi SH1455 SensiTone-sarjan teräsvirveli · · · · · · BC-900 puomi/suora symbaaliteline C-900 suora teline H-900 hi-hat teline S-900 virveliteline P-900 pedaali TH-88I tomipidikkeet x 2 · · · · ·
Pearl Vision VBX 20" rumpusetti 900-sarjan telinepaketilla Rungot 100% koivua Toimitusaika max. 2 arkipäivää varastossa oleville tuotteille. 2 arkipäivää varastossa oleville tuotteille. Katso saatavissa olevat värit sivuiltamme.
VBX2018 bassorumpu VBX1008 tom tom VBX1209 tom tom VBX1414 lattiatomi SS1455S SensiTone-sarjan teräsvirveli · · · · · · BC-900 puomi/suora symbaaliteline C-900 suora symbaaliteline H-900 hi-hat heline S-900 virveliteline P-900 pedaali TH-900I tomipidikkeet x 2
MAAHANTUONTI:. Calle Fahllund
VISION VX RUMPUSETIT ALKAEN 744 (840) 744
VISION VBX RUMPUSETIT ALKAEN 990 (1150) 990
Pearl Vision VX 20" rumpusetti 900-sarjan telinepaketilla Rungot lehmusta ja koivua Toimitusaika max
CDON.COM loudly presents:
15,95
DVD
e ng h t , reat Str Prestige G and dership Lea
19,95
3 DVD
Kissology: T
he Ultimat e Kiss Colle ction Vol.1 - 1974 -1977
014 Axis: Londinium ja Murhapapa & Mama 016 Heavy Cooking Club: THE ZOMBIn ANDREn vuokaruoka 018 Jalometalli: VOÏVOD 022 Nummirock: MASTERSTROKE 024 Ilosaarirock: ISIS 028 Jalometalli: ASPHYX 030 Jalometalli: DEATH ANGEL
009 010
034 AMORPHIS
Nummirock: MURDERSHOCK Ilosaarirock: OBITUARY 048 Nummirock: WARBRINGER 051 TUSKA-SPESSU: 052 infoaukeama 054 Korpiklaani 060 Neurosis 063 Sabaton 064 Immortal 068 Eluveitie 071 Tuska- Vanha liitto: Suicidal Tendencies
042 044
Raportit: SWEDEN ROCK ja SAUNA OPEN AIR 078 Silmäterä: metallijuhlien visuaalisuus 082 Soittimeni örinän salat: MYNNI LUUKKAINEN, TOMMI "ROTTEN" VIRRANTA, TAPIO WILSKA ja KJ CHAOS 087 Arviot, pääosassa GHOST BRIGADE 108 Demot, pääosassa GHOUL PATROL 111 Jalometalli- Vanha liitto: AGENT STEEL 114 Oma nahka: TOMI JOUTSEN
074. Silloin kävi mielessä, että onko tässä mitään järkeä. Siellä oli ehkä 13 ihmistä. Kerran oltiin Saksassa 3000 hengen sisäfestareilla pääesiintyjinä ja tultiin sieltä suoraan johonkin Kuopion lähiöön keikalle. Jarkko Aaltonen
Päänavaus Sytykkeitä: HALFORD vaatebisnekseen, A.R.G:stä ANGER CELLIIN, NUCLEAR BLASTin bändikisa tulee taas 012 Kiirastuli: Alkaako Tuska seestyä
Tällöin ratkaistaisiin monta ongelmaa yhdellä napakalla iskulla. Tilanne on se, että moni vähän isompi levy-yhtiö on luopunut promootiossaan kokonaan fyysisten levyjen jakelusta. Meillä musiikkilehtimaailmassa albumia vastaava perusyksikkö on tietysti siitä kirjoitettava levyarvio. Hyvää suvea!
Matti Riekki
päätoimittaja
Inferno
9. Koska säännöksi vakiintunut mitä aiemmin sen parempi -toimintamalli tuskin tulee näilläkään markkinoilla väistymään, levykritiikin tulevaisuus on kysymysmerkki yksi monista, joita musiikkiteollisuuden nykyaika herättää. Rutinoituneimmatkin käpypartiot julkaisevat uusia levyjä, jos eivät muuten, niin sen vuoksi, että niiden varjolla voi soitella ympäri maailman vanhaa tuotantoa. Kun fyysisiä levyjä vielä saapuu, ne on usein raiskattu piratisminvastaisen taistelun nimissä milloin saksalaisaksentilla honottavalla voice-overilla, milloin piippauksilla tai feidauksilla. edellä mainitusta juontuu iso nippu ongelmia, joiden puimiseen tämän palstan tila ei piisaa (järjestelmän todellisesta tehosta piratisminkitkemisessä puhumattakaan), mutta vakavin vitsaus on, että arviosivuilla kyetään entistä harvemmin toteuttamaan kritiikin alkuperäistä ajatusta, siis lopullisen myyntituotteen arvostelemista. 8-16) (03) 424 653 40 tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja POP MEDIA OY Malminkatu 24, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 4369 2407 Telefax: (09) 4369 2409 www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Myyntijohtaja Mika Nikula ilmoitusmyynti Peter Lindroos, Oskari Anttonen, Erik Kangas Puhelin: (09) 4369 2408 Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Kannen kuva Markus Paajala Painopaikka ArtPrint Paperi: 80 g/m2 Mbrite Silk Kansi: 200 g/m2 Galerie Art Matt ISSN 1796-7600 inferno@popmedia.fi | www.inferno.fi 9. Vaikka cd ei ole niin "paketti" kuin näyttävin kansitaitein varustettu vinyylilevy kuvapusseineen, ei levy-yhtiön iPoolista ladattu filekimppu ilman hajuakaan kansista tahi muusta oheiskamppeesta ole millään sama asia kuin kaupanhyllylle päätyvä lopullinen julkaisu etenkin kun nykyisin cd-levyjen kylkiäisinä kaupataan usein dvd:tä tai jotain muuta bonusta. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamatta jätettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.
Levyfileet: 0 kilo
Tämän numeron sisuskaluilla, festareilla, kaupataan kärjistäen vain yhtä asiaa: levyjä. Kysymys "Miksei sitä ja tätä ole arvioitu Infernossa?" saa tässä nyt yhteisen, toivon mukaan selventävän vastauksen. Tilalle on pystytetty monenkirjava järjestelmä, jonka hedelmänä kriitikko on entistä useammin pakotettu arvostelemaan tietokoneelle imettyjä mp3-tiedostonippuja, ei äänilevyjä. Inferno huitelee kesälomille, seuraava numero on tulilla 28.8. Ei toimi. Musiikkia sisältävä albumi on edelleen se yksikkö, joka helpoiten määrittää artistin tai bändin olemassaolon, oli keikkailusta saatava taloudellinen hyöty sitten kuinka suuri tahansa. vuosikerta
Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- tai jakelutavoista. ps. JoiTain olennaisiksi luokiteltavia äänitteitä ei löydy levysivuiltamme siitä yksinkertaisesta syystä, ettei meille ole toimitettu aiheesta arvioon vaadittavaa promolevykopiota. Jos pyörii. Päänavaus
Päätoimittaja Matti Riekki Ulkoasu Markus Paajala Kirjoittajat Ahola Tapio, Hakkarainen Mikko, Hynninen Sami, Itäkylä Riitta, Jalonen Miika, Juutilainen Joni, Kask Evelin, Keränen Toni, Konttinen Marja, Koski Panu, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kuronen Mikko, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lampinen Teemu, Lassila Tero, Lehtonen Marko-Oskari, Malm Mikko, Mustonen Sanna, Orell Lassi, Paavonen Mia, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Saurama Anna, Schildt Saku, Silvast Jaakko, Sundström Pia, Valjakka Hanna, Virtanen Aadolf, Ward Jason, Ylitalo Lauri Toimitus (arviolevyt / review copies) INFERNO PL 543 33101 Tampere TilaajaPalvelU (ARK. Niin kauan kuin fyysinen äänilevy vielä on ylipäänsä olemassa, myös niistä kirjoitettujen arvioiden tulisi vastata todellisuutta. Tätä on hankala hyväksyä. uTopiassa media saisi lopullisen, myyntiin tarkoitetun tuotteen ja jutut kirjoitettaisiin vasta levyn ilmestymisen jälkeen. Niitä löytyy tästäkin numerosta yli 80 kappaletta, mutta tarjoilu ei ole aukotonta, kuten jotkut teistä säännöllisesti huomaavatkin. Jäämme odottamaan, miten levy pyörii jatkossa
Ei siis ole ihme, että Rob Halford myy nyt paitsi musiikkia, myös vaatteita. Metal God Apparel -linjaan kuuluu lanseerausvaiheessa muutamia t-paitadesigneja, mutta Halford lupaa, että lisää tulee jos niin halutaan. Jenkit juhlivat klassikkolevyä etuajassa, ja voi olla, että itse juhlavuonna kekkeröidään Euroopassa, Suomessakin. Idea syntyi, kun bändi ei halunnut veivata samoja biisejä kuin viime kesänä Masters of Metal -kiertueella. Siitä kertovat jo designien nimet, kuten "Eternal Chaos", "Thunder God" ja "Savior". Henkilökohtaisesti haluaisin tuoda British Steel -kiertueen myös Pohjoismaihin, Halford toteaa. Nyt soitamme koko British Steelin, ja siitä tulee todella hienoa. Nyt saatavilla olevat t-paidat eivät ole ihan tavallisia bändipaitoja, vaikka niissä toki lukee "Metal God". Metal God Records -levymerkki on vielä tuoreempi asia. Sytykkeitä metallisen maailman polttopiste
Sony BMG
ROB HALFORDISTA ON MONEKSI
Jos piTäisi nimetä joku bändi, joka on vastuussa siitä, millaisiin hynttyisiin metalliväki tänäkin päivänä yleisesti sonnustautuu, se bändi olisi Judas Priest. Uskon, että alamme työstää uutta materiaalia ensi joulun jälkeen, Halford lupaa.
Metallijumalien metallijumala on jo jonkin aikaa pyörittänyt omaa Metal God entertainment-tuotantoyhtiötään. Levyähän ostetaan edelleen, sitä kuunnellaan ja rakastetaan ympäri maailmaa, Halford toteaa. Metallijumala on kiertämisestä tietenkin innoissaan. Metal God Apparelin virallinen startti oli kesäkuun alussa. Pääpointti on siinä, että vaatteet ovat tyylikkäitä. Bändi kiertää kesän PohjoisAmerikkaa ja esittää kiertueella vuoden 1979 British Steeliä kokonaisuudessaan. Loppukesän ajan Rob Halfordin elämän täyttää kuitenkin Judas Priest. Kertoo paljon ihmisistä, mitä he pukevat päälleen kun menevät klubeihin ja baareihin, hän toteaa. Halford sanoo, että tarkoitus oli nimenomaan ajatella paitoja vähän kokonaisvaltaisemmin, ikään kuin asusteina. Joku sitten hoksasi, että British Steel täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Jos kysyntää riittää, vain taivas on rajana. Minua on aina kiinnostanut pukeutuminen. nyt yhtiö on laajentunut Metal God Apparel -vaatteisiin ja Metal God records -levyihin. Kuulostaa lupaavalta. Emme ole koskaan aiemmin soittaneet mitään levyä kokonaisuudessaan livenä. Itse rob Halfordin pitää kiireisenä Judas Priest.
Vilho Rajala
sytyttäjä
sytykkeita.inferno@popmedia.fi
10
Inferno. Aloimme sitten pohtia asiaa. Siinä on oikeastaan metallihenkisen pukeutumisen historia pähkinänkuoressa. Kyseessä on juuri se levy, jolta löytyvät muun muassa Breaking the Law, Living after Midnight ja Rapid Fire, jos nyt joku ei sitä tiedä. Katsoimme toisiamme epäuskoisina hetken, heh... Entä onko mitään ajatuksia siitä, koska viime vuonna julkaistu Nostradamus saa jatkoa. Se on luonnollisesti sitten se seuraava asia, johon ryhdymme. Sen esikoisjulkaisu on Halfordin oma live-dvd, joka julkaistaan syksyllä. Farkkuja, takkeja, koruja, mitä tahansa, hän luettelee. Kun Rob Halford keksi ajaa Hell Bent for Leatherin aikana moottoripyörällä lavalle, hän päätti myös pukeutua asiaankuuluvasti mustaan nahkaan
Tietenkin joskus yhtye ei ole ihan parhaassa terässä, tai konsertti menee muuten vain eri lailla kuin on suunniteltu. Lisäksi voisin huomauttaa, että onhan Slayerkin yksi oman alansa mainstream-nimistä. Tuska Open Airin promoottori Jouni Markkanen ei myönnä, että Tuskan ohjelmistoa olisi tieten tahtoen pyritty keventämään. Enää ei vain valitettavasti ole samanlaisia bändejä täyttämään vastaavia slotteja, siis ainakaan sopivassa hintaluokassa. Edellinen kommentti tuo nopeasti mieleen surullisenkuuluisan The Sisters of Mercyn keikan vuonna 2006. Tämä on tietenkin aina ikävää. Ja kun ohjelma on tehty, sillä mennään. Markkasen mukaan kysymys on enemmänkin siitä, että Tuskan kokoluokan metallilegendat alkavat olla koluttu läpi. Muutenhan muutkin promoottorit alkaisivat sihdata samoja bändejä, Markkanen sanoo hymyä äänessään. Tälläkin kertaa vanhan liiton metallistien nälkää sammuttaa hollantilainen Pestilence, fiilistelyosastolta löytyy Neurosis ja nousevia kykyjä esitellään power metal -bändi Sabatonin muodossa. Kiirastuli
TEKSTI Saku Schildt
Perusfestivaalit pursuavat metallia ja samaan aikaan Tuska open Airissa raikaavat radiosuosikit. Koko Tuska-festivaalihan perustettiin nimenomaan siksi, ettei heavya ei oikein löytynyt mistään, Markkanen jatkaa.
markkanen muistuttaa, että Tuska on aina ollut musiikillisesti laaja-alainen festari, josta voi yhyttää monenlaisia raskaan musiikin saralla operoivia bändejä. BfMV kuitenkin peruutti saapumisensa ja tilalle pestattiin vanha kunnon Suicidal Tendencies, joten hevareiden mielenrauha saatiin palautettua. Koska kyseessä on vain joten kuten metalliksi, tai Sistersin tapauksessa edes raskaaksi rockiksi luettavia nimiä, on tällaisten erikoisuuksien läsnäolo ihmetyttänyt jyrkimpiä heavymörköjä. Markkanenkaan ei ollut itsekään keikasta järin tohkeissaan. Mikäs tässä on oikein homman nimi?
Fields of the
nephilimin Ca
rl McCoy, Tusk
Alkaako Tuska seestyä?
Heavypiireissä alkoi melkoinen kuhina ja kauhistelu, kun tulevan kesän Tuska-festivaalin pääesiintyjät julkistettiin. Tuolloin sunnuntain pääesiintyjäksi kiinnitetyn orkesterin laimea esitys sai bändin fanikunnankin kiemurtelemaan kiusaantuneena. Olisi aika turhaa alkaa listata bändejä, joita olisimme ehkä halunneet mukaan, mutta jotka eivät syystä tai toisesta onnistuneet. On kuitenkin mielenkiintoista, miten perusfestareiltakin löytyy valtavasti metallitarjontaa. Tämä nykytilannehan on monin tavoin ihanteellinen, kun olemme metallityöläisinä tehneet jo vuosien ajan töitä, jotta heavymusiikki voisi paremmin. Tunnelmalliset fiilistelybändit tarjoavat lisäksi tervetulleen hengähdystauon rankemman tykittämisen seassa. Täytyy muistaa, että Tuskan liput maksavat aika lailla vähemmän kuin vaikka Sweden Rockin liput, ja myös yleisökapasiteettimme tulee vastaan, Markkanen kertoo. Sanotaanko, ettei se keikka ollut aivan sitä, mitä olin odottanut. Oikeastaan minua väsyttää ylipäätään puhua koko bändistä, kun se ei loppujen lopuksi tule koko tapahtumaan.
an takavuosien
outolintu.
Syövätkö perusfestarit nyt Tuskan leipää. Biisit olivat kyllä mitä pitikin, mutta itse performanssi oli hieman hämmentävä, promoottori naurahtaa.. Niillä saattaa olla myös periaate, ettei konsertin melutasoa saa rajoittaa, jolloin esiintyminen Helsingin ydinkeskustassa on mahdotonta. Oma lukunsa ovat myös festarin japanilaiskiinnitykset Mucc ja Girugämesh. Olisi kuitenkin nurinkurista olla jotenkin huonona, kun metalli voi hyvin ja sitä löytyy festareilta paljon. Mikäli järjestäjien alkuperäiset suunnitelmat olisivat pitäneet kutinsa, olisi pääesiintyjinä nähty tanskalainen Volbeat sekä herra paratkoon! teinien suosikki Bullet for My Valentine. Huhtikuun Kiirastulessa haastateltiin asian tiimoilta Ruisrockin promoottori Juhani Merimaata sekä Provinssirockin Juha Koivistoa, ja mitä tapahtuikaan heti lehden ilmestymisen jälkeen. Aika monet näistä bändeistä, jotka menevät Ruisrockiin tai Provinssiin, olisivat meille joko aikataulullisesti mahdottomia tai yksinkertaisesti liian tyyriitä, Markkanen sanoo. Markkanen kuitenkin kertoo, että nämä hämmentävätkin kiinnitykset ovat poikineet jälkikäteen enimmäkseen hyvää palautetta. Viime vuonna hakkasimme pajatson aika tyhjäksi tuolta saralta. Musiikillisesti Slayerista ja Bullet for My Valentinesta ei tietenkään voida puhua edes samana päivänä... Eihän kaikesta tarvi pitää, mutta tällainen etukäteen tuomitseminen on vähän kapeakatseista, Markkanen toteaa. Provinssi kiinnitti esiintyjälistalleen Manowarin, tuon "true metalin" kiteytymän, jota on anottu Tuskaan jo vuositolkulla.
12
Inferno
Tuskan perinteisiin on myös kuulunut, että joka vuonna festarilla soittaa jokin outo, metalliyleisölle päänvaivaa aiheuttava ilmestys. Bändien esitysten aikana kaljatelttojen jonot ovatkin pidentyneet huomattavasti. Viime vuonna päälavalle kapusi hypnoottinen Fields of the Nephilim, toissavuonna outolinnun virkaa hoiti säröisesti maalaileva Isis ja sitä edellisenä goottilegenda The Sisters of Mercy. Enemmän niistä on etukäteen jotain polemiikkia, kun bändit ovat monille vieraita, eikä se ainoa MySpacesta löytyvä biisi juuri sillä hetkellä satu kolahtamaan. Melkoinen harppaus mainstreamin suuntaan, ainakin jos vertaa edellisvuoden Slayerilla ja Morbid Angelilla kuorrutettuun kattaukseen
order online today: www.napalmrecords.com
SYRACH - A DARK BURIAL
JET BLACK DOOM SYMPHONIES FROM THE DEPTHS OF NORWAY.
RELEASE DATE: 22.07.2009. LIMITED VINYL AVAILABLE VIA NAPALMRECORDS.COM
AHAB - THE DIVINITY OF OCEANS
A BALEFUL LEVIATHAN OF FUNERAL DOOM METAL!
RELEASE DATE: 22.07.2009
MY DESTINY
THE NEW 6-TRACK MCD FROM THE GOTHIC METAL SENSATION. INCLUDES 4 NON-ALBUM TRACKS! RELEASE DATE: 22.07.2009
top prices, an excellent customer service, & the fastest delivery make us the European metal mailorder
Pitkälle levittäytyvä niitty on avaran taivaan ja tuulen alla. Onhan tuo kaikki ihan totta, ja terveisiä vaan maanpäälliseen paratiisiin, mutta kyllä sitä kuulkaa paistaa risukasaankin. Niin sitä käy kun palaa auringossa. Olla. Union Jackillä on ehkä pari muodikasta festaritatsaa jossain isovarpaan ja nilkan välimaastossa, mutta loppukeho on pelkää autiota ihoa. Moikata ankkoja ja joutsenia. Sain jokin aika sitten idean. Mutta silti, näistä suorastaan ylellisistä yksityiskohdista huolimatta, on kieltämättä myönnettävä Suomella olevan hihassa yksi valttikortti ylitse muiden. Nimittäin, perienglantilainen rakkaus historiallista maaseutua, eroottista kauhua ja kosteita nummia kohtaan olisi oiva maaperä sellaiselle festariperinteelle, joka saisi Suomineidonkin niiaamaan nöyränä meidän suuntaamme. Kaksi sanaa: kaupunki, festari. Joka vuosi säntillisen säännöllisesti kesän kynnyksellä vikisen, kuinka Suomessa kaikki on niin ihanaa, lämpöäkin arvostetaan siellä ihan eri tavalla koska koko talvi ollaan väristy pimeydessä, terasseilla suomalaiset suorastaan hehkuvat avoimuutta ja kerrostalojen hisseissä naapurit rikkovat kuukausien mykkäkoulun ja heittävät rennosti läppää, bussikuskit tervehtivät iloisesti, räppärit ja pissikset ja metroseksuaalihevarit ja mitä-näitä-nyt-on leikkivät yhdessä piirileikkejä steissillä, Vanhanenkin innostuu nauttimaan ykköskaljan ja kansa Inarista Espooseen ei muuta tee kuin pitää kahdeksan viikon kesälomia ja ravaa festareilla. Päitä katkottiin, ruumiit mätänivät ja vesi värittyi verestä ja suolista. AXIS: . Essexin maakunnassa on Maldon-niminen pikkukaupunki, jossa Pohjolan hurjapäät nousivat maihin 900-luvun lopulla, mutta olivat pakotettuja perääntymään paikallisten miekkojen noustua vastarintaan. Tajusin hiljattain, että lähipuistossa on pieni silta, jonka toiselle puolelle liikenteen meteli ei kuulu. Paikka löytyy pienen kävelymatkan päästä venesatamasta, ja nykyään se on hieman eristyksissä itse kaupungista. Tässä maassa on rutkasti viikinkien, saksien ja ties kenen aikaisia taistelutantereita. Teillä on siellä lääniä ties kuinka monen Englannin verran, ja silti Suomi-neito on tatuoitu täyteen festareita nilkoista kainaloon saakka. Onnellinen johtopäätös: rauha ja hiljaisuus ovat lähempänä kuin luulinkaan. Se on kuin mustasukkaisuus: "Mitä sillä on mitä mulla ei ole, muka." Ei mikään ihme, että Suomella on maagisen muumimaan maine. Kaupungin kanaalien varrella on vähemmän hiljaista, mutta sielläkin voi polttaa ihonsa ja nauttia kesäpäivistä ja siemailla pussikaljaa. Jos omaisin pienintäkään käytännön järkeä tai bisnesvainua, olisi Englannissa pian yksi kesäfestari enemmän.
www.arock.fi
14
Inferno. Seisoin hiljaa taistelun muistolaatan edessä katsellen ympärilleni. Tästä on tullut kerrassaan paha tapa. Tiedän: joka kesä sama juttu, mutta kesänviettosuunnitelmia tehdessä sitä päätyy huomaamattaan tuumimaan Kaisaniemen ja Hyde Parkin eroja. LONDINIUM AXIS.LONDINIUM
Nummia ja rockia
JaHas, on taas se aika vuodesta. Enkä nyt puhu saunoista tai salmiakeista tai edes talvisodan hengestä. En edes osaa laskea, kuinka monta rautatieasemaa ja puistoa tässä kaupungissa on, mutta jos yhdeltäkin
Lontoon-kirjeenvaihtaja
Riitta Itäkylä
asemalaiturilta pääsisi tepastelemaan suoraan keskelle Morbid Angelin keikkaa, kotiseutuylpeyteni kasvaisi toiseen mittakaavaan. Siellä solisee pikku puro, ja iltapäiväaurinko paistaa mukavasti nurtsille. Niin että kuten sanottu, kyllä sitä kelpaa täälläkin. Kävin niistä yhdellä hiljattain
Mahdollisesti ylijäänyt ruoka rokkaa mainiosti sunnuntain krapulagourmeena, jos eivät kebabit tai pizzat (muka) innosta. Repii vaan lihan ja käräyttää sen riisin kera pannulla. Ruokailun ajaksi on syytä asetella ruokalappua rintapieleen ja varata myös serviettiä kädenulottuville, sillä koipien syöminen on aina yhtä sottaista puuhaa. Heavy cooking club
Tarpeet:
arinoitua 3 broilerin m reisikoipea iä äjyvästä riis reilu 3 dl pitk 3 porkkanaa g) maissia ½ prk (n. Maissista ja porkkanasta saa riisille mukavaa makeutta, ja miksei kaveriksi kelpaisi jopa hunajakin. Parhautta, jos ei jaksa notkua keittiössä tuntitolkulla. Aterian kylkeen mahtuu mukavasti salaattikin, ken vihreää tahtoo. 4 Ripottele vuokaan kauttaaltaan chilirouhetta maun mukaan. Koko preppausoperaation suorittaa kymmenessä minuutissa, riippuen kokkaajan veitsenkäyttötaidoista. H5N1 con arroz on todella helppo ja edullinen setti mausta tinkimättä. Mausteita on syytä käyttää runsaalla kädellä, sillä niin kana kuin riisikin on sellaisenaan varsin mautonta. Lisää kimpaleet riisin ja maissin kanssa veteen. Bon appétit." Megan tuomio: "Broilerinkoipien riisipeti on vanha keksintö, mutta helppoudessaan lyömätön, ja se sopiikin mainiosti näin kesän alkuun, kun valkoisia, broilerinkintun näköisiä alaraajojakin näkyy aina kauppoja myöten. sentin paksuisiksi lohkoiksi. nummessa ja Pellavassa esiintyvän The Zombin kitaristi Andre Lindgren kehottaa puolestaan maistamaan uunivuoasta. Helpoin tapa onkin unohtaa aterimet kokonaan ja järsiä koipea roomalaisittain kädestä."
Miika "mega" Kuusinen
tutkiva kulinaristi
16
Inferno. 150 tio svisliemikuu 1 kana- tai ka aa m 1 dl ruokaker 4 dl vettä chilirouhetta
H5N1 CON ARROZ
Deathin Chuck Schuldiner käskytti Zombie ritualissa juomaan hurmeen maljasta. Lorota kerma kyytipojaksi puolen tunnin päästä. Ei haittaa, vaikka veteen jää lillumaan vähän isompiakin vonkaleita. Sekoita koko hässäkkää hieman.
Napalm Death Enemy of the Music Business (2000) "Vihaisena veitsi viipaloi kitkatta."
Andren KOKATESSA SOI:
3 Asettele broilerinreidet vuoalle mahdollisimman irti toisistaan ja kaada paketin jämämarinadit kanojen päälle. now you want more! Tee näin:
1 Lorota kraanakuumaa vettä uunivuokaan ja murenna kana- tai kasvisliemikuutio sekaan. Andren oma luonnehdinta: "Resepti on jäänyt mieleen äidin kokkailemana lapsuudesta, ja muutamien kämmien ja omien variaatioiden kautta olen päätynyt tähän versioon. 2 Halkaise porkkanat ja suikaloi ne sitten n. Sekoita vähän, että kuutio hieman liukenee. 5 Laita vuoka 200-asteiseen uuniin noin tunniksi. Chiliä pelkäävät voivat tyytyä perinteiseen curryyn, mutta kokeilunhaluisempi kokki hakee lisämakua vaikkapa erilaisista makukermoista
Löydä sisäinen peikkosi
Metalli kukoisti Kanadan kaupunkikeskuksissa, ja siellä piskuista työläiskaupunkia pidettiin junttiseutuna, jossa elivät metsien miehet ja lehmiä lypsävät karjakot. Snake toi monen jokerin pöytään omituisesti mongerretun narinalaulunsa, ranskalaispe-
räisen ääntämyksensä ja punkista oppimansa sosiaalisen protestin, jonka kriittisyys ei aina kuultanut läpi Voïvodin 1980-luvun dystopiakuvauksista. Muun bändin oli vaikea tajuta, missä kohdin soittoon piti yhtyä tai missä kertosäe oli. Ulkomusiikillista identiteettiä joudutti se, että Away väkersi tahollaan ümlautintäyteistä, teräväpiirteistä kalligrafiaansa ja apokalyptista kuvataidettaan, joskus jopa kuukausia per teos. Vielä War and Painin (1984) jälkeen kaikki maailman portit eivät auenneet, mutta kimpsunsa Montrealiin siirtänyt Voïvod paikkasi omatoimisuudellaan. Vuonna 2050 se on sulanut kokonaan ja elämme melkein vuotta 2010. Se auttoi bändiä luomaan vahvan persoonallisuuden, joka erottui muista, vokalisti Snake muistelee. Voïvodin kehittymistä nopeutti Piggyn musiikillinen suuntavaisto, jota Snake, Away ja Blacky seurailivat parhaansa mukaan. Jos joskus saisin jonkun heräämään tokkurastaan, se olisi helvetin hienoa, mutten usko siihen. Jonquière kasvatti luonnettamme taistelijoina ja selviytyjinä. Snake saarnaa pitkään jättiyrityksistä, niiden liiketaloudellisesta ahneudesta ja haluttomuudesta ryhtyä vihreään pelastustyöhön. Musiikin sanomaa oli vaikea levittää kansainvälisen nauhanvaihdon ulkopuolella. Edes tiedemiehet eivät osaa ennustaa kehitystä. Hänestä taiteilijat ja muusikot muodostavat vastavoiman, "fight clubin", jonka tulisi nostaa esiin maailman parantamisen kannalta merkittävät asiat. Aihe on edelleen sama. Jonquièren eksentrikot tiesivät, mihin tulevaisuusvisioineen iskeä. Emme laskeneet treenitunteja tai -päiviä. Löytyy voima ja selviytymishalu, jotka olivat iso osa persoonallisuuttamme. Olemme menettäneet hallinnan. On turhauttavaa toistaa samoja asioita, mutta se on ainoa aseeni henkilökohtaisten paskajuttujeni kierrättämisen ohella, hah. Piggyn pää oli täynnä ideoita ja hän soitti niitä ulos hullun halulla. Blacky oli näyttänyt räväkkyytensä ja ylimitoittanut pommeihin syötetyn ruudin määrän. Esikoispitkäsoitto, teknovampyyrin kuusiosaisen (levyt vuosilta 1984-1989 ja Voïvodin paluu Phobosilla, 1997) sotakronikan kivijalka
War and Pain (1984) naamioi yhtyeen kotikaupungin korruptiota ja kauhuja. Nykyisin tilanne on toinen. Hyvä niin, mutta puhutaanko mieluummin vaikka sodasta ja tuskasta?
Kylmän sodan kronikka
Voïvodin aikamuoto on futuuri, mutta rockjournalismissa on valitettavasti usein sorruttava imperfektiin. Takahikiltä joutui liftaamaan tuntikausia kaupunkiin levyostoksille tai keikoille. Naapurikylässä äänitetty levy oli musiikillisesti intensiivinen sekoitelma lo-fi-ääniestetiikkaa, hardcore punkia (tuohon aikaanhan näistä puhuttiin vielä yhdessä), Motörheadin svengiä, vinkusooloja ja holtitonta huutorääkylaulua. Snake osaa nyt suhtautua anekdoottiin ajan tuomalla leppoisuudella: "Ai menikö jokin vikaan vai?" Vajaa kuukausi ennen Tshernobylin ydinkatastrofia ilmestyneellä Rrröööaaarrrilla (1986) musiikillinen edistys jatkui, mutta henki oli musta: Voïvod halusi tehdä maailmanhistorian apokalyptisimman, raastavimman ja
Inferno
19. Ihmiset jatkavat huoletonta unissakävelemistään. Lukuun ottamatta muutaman levyn 1980-luvulla julkaissutta Deaf Dealeria, paikallisia kilpailijoita ei juuri ollut. Pohjoisnapa sulaa kaksinkertaisella nopeudella. Vaistomaisesti se kuitenkin tiesi, pitikö Piggy kuulemastaan vai ei. Treenasimme joka päivä, koska häiriötekijöitä ei ollut. Voïvodin slaavilaisen sotaherruuden ja kybervampirismin progeen, hardcore punkiin ja thrash metaliin juottanut kokoonpano oli valmis.
Oman itsensä kyborgi
Voïvodin kyberneettinen outous kasvoi ja omalakistui Jonquièren eristyksessä ja rauhassa marraskuusta 1982. Jo 1900-luvun alussa uutta juhlistaneet futuristit tiesivät, että tulevaisuus ei paljastu missään niin kouraisevana syntymän ja kuoleman hybriditilana kuin koneiden ja teknologian näyteikkunassa nimeltä sota. Voïvod esiintyi luonnollisesti myös itse, vaadittavan isoin elkein. Nuclear Warin rävähtäessä pommien kera soimaan katosta alkoi tippua tiiltä ja koko lava oli lähellä tussahtaa maan tasalle. Mentaliteetti oli kotikaupungista liikekannalle haluavalle nuorelle yhtyeelle hyväksyttävä: "Nyt tai ei koskaan." Kun kuuntelee War and Painia, huomaa ettei soundi ole kovin hieno, mutta asenne ja vaisto on kohdallaan. Ei mitään videopelejä tai internetiä, heh. Lauloin jo 20 vuotta sitten niistä, jotka osallistuvat maailman tappamiseen. World War III -nimellä paiskattu minifestivaali toi Yhdysvaltain pohjoispuolelle ensimmäistä kertaa eurooppalaisen metallin tähtinimiä, Celtic Frostin ja Destructionin. Marraskuussa 1985 se järjesti Montrealissa kanadalaisittain historiallisen tapahtuman. Bändi kehittyi kovaa vauhtia, mutta levy oli tehtävä kun mahdollisuus siunaantui
Sotilashelikopterien roottorit eivät onnistuneet hälventämään ilmasta levylle leijaillutta sorron ilmapiiriä. Voïvod-fanille. Sielunetsinnän, joka oli niihin aikoihin osittainen eufemismi ansioituneelle kamanvedolle, piti tapahtua muualla. Yhtye osoitti jo huomattavaa kiinnostusta crossover-musiikkia kohtaan, mutta sessioiden tuloksena syntyi kenties Voïvodin metallisin ja tiukin levy, yksi kehityshakuisen thrashin kirkkaimmista helmistä. Levyn Pink Floyd -koveri Astronomy Dominesta irtosi myös nelikon ensimmäinen pienen mittakaavan radiohitti. The Outer Limits on Voïvodin avaruuslevy, olimme todella matkalla ulommaisille rajoille. Bändin silloisilla sisäisillä ongelmilla ei ollut yhteyksiä valitsemaamme musiikkityyliin, on puhdasta sattumaa että hasardi tapahtui silloin, kun halusimme seurata omia vaikutteitamme. Saimme tehdä mitä halusimme, mikä johti Jack Luminousin kaltaiseen 17-minuuttiseen raitaan. Menimme päätä pahkaa kohti äärimmäistä. " os haluaa J saada korv ansa vuot amaan vert a, Rrrööö aaarrria on pakko kuunnella!"
raskaimman levyn. Kappaleet ovat tarttuvia,
suoruus virkistää perinteisen Voïvod-kieroilun keskellä. Harris Jones (levyn tuottaja) oli aika avomielinen kaveri, mitä kokeilemiseen tuli. Bändi ei ensinnäkään ollut enää menossa minnekään, Snake perustelee perään lähtöään. Kun Voïvod oli tehnyt raikkaan, kaikuisan ja psykedeelisesti uudistusvoimaisen albumin, laulajasta tuntui ettei yhtye voinut enää mennä mihinkään. Snaken omaksi joutsenlauluksi muodostui The Outer Limits (1993). He lakkasivat toivomasta uutta Astronomy Dominea. Voïvod-vampyyria seurasi jalostuneempi Korgüll-tuhoaja, joka oli selviytynyt useista ydinsodista ja janosi kiekon kannessa uutta tuhottavaa. Voïvodin uran erääksi vedenjakajaksi osoittautunut levy kuulostaa tänäkin päivänä hätkähdyttävän oivaltavalta. Teknologia ei ollut samalla tasolla kuin nykyisin.
To the Death! muttei sittenkään
Voïvod ei ole bändi, joka jäätyisi edes voittavaan kaavaan, joten Dimension Hatrössin jälkeenkin se suuntasi kohti tuntematonta. Tanakassa hard rock -etukenossa posottava kiekko nyrpisti fanien hajuelimiä valtoimenaan, mutta tänään, yhtyeen 2000-luvun suoritusten läpi suodatettuna, se ei ole ollenkaan huono levytys. Jos haluaa saada korvansa vuotamaan verta, tätä levyä on pakko kuunnella! Apokalyptinen ote kuuluu aidosti levyn soinnissa. Livenä piti tietysti käyttää samplereita ja triggereitä rumpujen kanssa, mikä oli kiinnostavaa mutta joskus aika vaativaa tasapainoisen soundin kannalta. Ja Voïvod-vampyyri oli jo avaruudessa! Seuraavana vuonna ilmestynyt Dimension Hatröss osoitti, kuinka huumaavaa vauhtia yhtye kehittyi. Tähän vaikutti se, että silloinen levyyhtiömme ei asettanut meillä minkäänlaisia kaupallisia menestymispaineita. Sait minut juuri tajuamaan, että Angel Ratin suoraviivaista rokkiotetta voi todella verrata kahteen uusimpaan levyyn. Kylmän sodan loppumisen ja rautaesiripun laskeutumisen kulmilla ilmestynyt Angel Rat (1991) oli osuvalla ajoituksella Voïvodin ensimmäinen tunnelmaltaan leppoisahko levy. Meillä oli hulvattoman hauskaa. Yhtye oli oppinut leikittelemään suvereenisti lauluefekteillä, kitarasoundeilla, riitasoinnuilla, musiikkityyleillä ja tahtilajeilla. Ei mikään levy-yhtiöiden suosima temppu, mutta teimme niin ja levystä tuli yksi parhaista... Ei ole yllättävää, että isolle osalle bändin yleisöä, myös tämän jutun kirjoittajalle, Dimension Hatröss on SE Voïvod-levy ja yksi kaikkien aikojen hienoimmista uhrauksista metallin tieteelle.
20
Inferno
Kokeilimme kaikenlaisia juttuja, Snake muistaa. Levyn soundi on todella kolkko... Lauluja äänitettiin ovipuhelimen kautta studion alakerrasta, introja haettiin oudoista koneista ja materiaaleista. Levy äänitettiin Berliinissä, joka oli vielä jaettu muurilla ja miehitetty armeijan joukoilla ja kalustolla. Heavy metal oli suurelta osin luhistumassa.. Levyn myötä Voïvodin alkuperäinen miehistö oli kokeva ensimmäisen särönsä, kun basisti Blacky lähti kävelemään. Killing Technologyllä (1987) tultiin kohti Eurooppaa. Tuntemattomasta syntyi yhtyeen kaupallisesti menestynein levy Nothingface (1989), joka vei sen kiertueelle tulevaisuuden suurnimien Soundgardenin ja Faith No Moren kanssa
Olihan siellä postrockin ja shoegazen maastoissa vielä löysää rahaa poistettavaksi. Silti voin turvallisesti sanoa, että aiheutamme ihmisille pettymyksiä joka levyllä. AA OS IL
ak RI-
ti
I
KUVAT Robin Laananen
TEKSTI Mikko Kuronen
In the Absence of Truth ei ollut kaikkien aikojen parasta Isistä. Osa yleisöstä halu-
VARASSA
aa bändin aina tekevän jotain, mistä bändi ei nauti, tarkoitti se sitten menneiden toisintoa tai musiikin kehittämistä eteenpäin. Isisin edellislevystä, virtaviivaisesta ja verraten rauhallisesta In the Absence of Truthista pitivät monet, joita raavaampi varhaistuotanto ei puhuttele. Se kokoontui Los Angelesiin, äänitti treeninsä, pestasi uuden tuottajan ja pohti tarkasti, mitä tekisi toisin.
I
www.isistheband.com
VEDEN
I
I
sisin musiikin keskeisen teeman voi muotoilla lauseeksi helposti: yhtye tulee vedestä. Isis kelluu, liukuu, soljuu, värisee, porskuttaa, sukeltaa ja väistää määritelmiä. En usko, että kukaan Isistä kuunnellut tekisi niin. Joskus menneisyydessä se on saattanut toimiakin tietyissä yhteyksissä, mutta nykyisin teemme asiat eri tavalla.
24. Meistä on tärkeää saattaa esille laaja musiikin kirjo, koska olemme moniulotteisia ihmisiä. Uutuudella melodiat ovat entistä monipuolisempia, bändin kokonaissoundi kenties rikkaimmillaan. Uutta Wavering radiant -levyä tehdessään yhtye huomasi itsekin, että uusiutumista tarvittiin. Musiikista vieraantunut opportunistijoukkio olisikin saattanut vetää kasvavasta
Inferno
crossover-suosiosta omat johtopäätöksensä ja siivota sävelmiään edelleen. Kyynisimmät alkoivat arvailla bändin hiljalleen hiovan musiikistaan kaikki kulmat. Jossakin määrin se on jopa raskaampi tai ainakin tiheämpi tapaus kuin edeltäjänsä. Yhtyeen hardcore-aikojen faneja ItAoT tipautteli laudalta siinä missä Oceanic (2002) ja Panopticon (2004). Ei liian usein, mutta niin että huomaamatta ei voi olla. Aaron Turnerin murea corpse-karjunta pääsee esille useammin, syviä jyräriffitaipaleita lähestyy arvaamattomista suunnista. Sanansa tarkasti asetteleva ja kysymykset kiitettävän huolellisesti kuunteleva miekkonen aloittaa hieman oudolla muotoilulla. Kuunnelkaa vaikka vanhan Isisin ja Toolin välimaastossa tärisevän Hall of the Deadin tai Threshold of Transformationin lähtöjytinät. Bostonista kalifornialaistuneen viisikon tekemisissä on aina vaikuttanut tunnistettava hydroakrobatian tunnelma. Vaikkei kaupallinen olekaan, Wavering Radiantilta löytyy viljalti ilmavia, kirkkaasti soivia näppäilykudelmia, joiden taipuisuus ja toiveikkuus on uran edetessä muodostunut erääksi yhtyeen käyntikorteista. En tiedä yleisöstämme ketään, joka odottaisi meiltä kaupallisempaa levyä. Kaikkien odotuksiin ei voi vastata. On hienoa, että 2000-luvulla näinkin haastavalla musiikilla voi päästä pitkälle. Koskettimien, efektien ja pinnanalaisen äänipatjan vuoropuhelussa on siinäkin luontevaa uhkeutta. Yritämme rakentaa kappaleet sellaisiksi, että erilaiset tuntemukset ja musiikilliset perspektiivit saadaan tallennettua. Yhtye on tehnyt musiikistaan eräänlaisen äänen akvaarion, ja tässä luonnontilassaan se liikkuu notkeammin kuin perässä uivat kuuntelijat. Yhtyeen laulaja Turner ei usko, että In the Absence of Truthista innostuneet kuulijat tulisivat pettymään edellisalbumia haastavampaan kiekkoon. Kunhan musiikki vain pysyy haastavana. Loppukeväästä julkaistu Wavering Radiant ei vie Isisin musiikkia valtavirtaistuneeseen suuntaan. Yksitoikkoinen lähestymistapa ei välittäisi meistä yksilöinä tai kollektiivina oikeanlaista kuvaa. Olemme tulleet tähän pisteeseen tietäen aikaisesta vaiheesta, että yleisökannan kasvaessa osa ihmisistä pudottautuu kelkasta, koska yhtye ei enää täytä heidän musiikillisia odotuksiaan. On paljon erilaisia elämänkokemuksia, jotka haluamme musiikissamme tuoda esiin, eikä niitä voi ilmaista aina samalla tavalla. Ei Isis
Välillä vain soitamme kimpassa ja löydämme telepaattisen yhteyden, joka kuljettaa meitä orgaanisesti kohti kappaleiden dynaamisia murroksia. Kappaleita valmistuu molemmilla tavoilla. Tässä vaiheessa muutos alkaa näkyä piilevämmin, kyse on enemmän nyansseista ja hienovaraisuudesta kuin täydellisistä muodonmuutoksista. Vaikka Isis puntaroi kappaleitaan pitkään, se ei koskaan saa niitä joka tavalla valmiiksi. Sitä pääsee uppoutumaan johonkin paljon itseä suurempaan. Tärkeintä oli, että Joe pystyi taltioimaan musiikin syvyyden ja tilallisen erottelun. Välillä taas käymme pitkiä keskusteluja siitä, mihin suuntaan biisien pitäisi kulkea, ja lopputulos syntyy keskustelun hedelmänä. Olisimme voineet äänittää levyn jonkun toisen kanssa, eivätkä biisit itsessään olisi muuttuneet, mutta ne olisivat luultavasti kuulostaneet erilaisilta. Jotta voimme toimia pitkäjänteisesti, tällainen toimintatapa on äärimmäisen välttämätön. Sävellysvaiheesta muotoutui yhtyeen historian pisin, kun kappaleita muovattiin ilman aikarajojen tuottamia puristustiloja. En usko, että kappaleiden rakenteet olisivat valtavan erilaisia, vaikka biisinteko- ja äänitysmetodi olisi ollut toinen. Tämän vuoksi yhtye antaa mielellään kappaleitaan remiksattavaksi. Annamme bändin ulkopuolisten remiksaajien valita palasen tuotannostamme ja järjestää sen uuteen uskoon, sovittaa uutta näkökulmaa tekemäämme. Jotta musiikki miellyttäisi jokaista jäsentä, sen täytyy syntyä yhteistyön, keskustelun ja joissakin tapauksissa kompromissien seurauksena. Kaikkia vaihtoehtoja ja reittejä ei yksinkertaisesti ehditä tai voida tutkia. Tässä levyssä on energiaa, jota edelliseltä puuttui. Olemme jatkuvasti kiinnostuneita musiikillisesta tutkimusmatkailusta, ja remiksaaminen on osa tuota kiinnostusta.
III
Wavering Radiant vei yhtyeen prosessitekemistä taas asteen pidemmälle. On varmasti olemassa jonkinlainen kyllästyspiste, mutten usko että olemme välttämättä saavuttaneet sitä, etenkään remiksausten osalta. Puhuimme alusta asti paljon siitä, että haluamme levyn naulitsevan ja siirtävän lavaenergiamme äänilevyformaattiin. Joskus tilasta toiseen siirtyminen tapahtuu silmänräpäyksessä.
Olemme demokraattinen kollektiivi, emme yhden henkilön johtama yhtye. Bändi on ydin, joka projisoi kaiken. Demottaminen auttoi tutkimaan ja miettimään tarkemmin, mitä kukin meistä itse asiassa tekee. Se pyrkii järkeistämään kappalerakenteitaan, väittelee, analysoi, laskee ja harkitsee unohtamatta silti impulsseja, jotka tulevat järjen tuolta puolen. Ehkä tuota voi kielikuvana verrata parhaisiin kokemuksiin musiikin soittamisesta."
II
Toisin kuin monet sielun ja sydämen äänellä puhuvat alansa edustajat, Isis tekee musiikkia myös päällään. Ehkä juuri älyllisyyden vuoksi Isistä ja sen musiikkia on vaikea käsitellä menemättä yhtyeen biisinkeräystapoihin ja soittamisen metodologiaan. Musiikki on yhtä lailla tietoista kuin intuitiivista. Lopputulos ei silti olisi yhtä hioutunut, vaan rujompi ja karsitumpi. Levyn tuottaja, Toolin ja Queens of the Stone Agen kanssakin toiminut Joe Barresi ei pannut yhtyeen äänitysmetodeja tyystin uusiksi, mutta hänellä oli tarjota tunnelmia ja näkökulmia, joihin bändi ei olisi itse osannut hakeutua. Tällä kertaa analysoimme lähemmin biisinteon kehittyneempiä puolia. Uusiotulkinnat voivat keskittyä tai rakentua yksityiskohtiin, joille ei ole suotu erityishuomiota raitojen albumiversioita työstäessä. Useiden versioiden jatkumoketjut ja yleinen halu työstää kappaleita pitkälle ja vielä pidemmälle ei luo Turnerissa huolta eksymisestä luovan työprosessin "päättymättömyyteen", tilaan, jossa hullu tiedemies on niin rakastunut omaan luomukseensa, ettei enää halua astua sen kanssa laboratoriostaan ulkomaailmaan.
25. Meillä on rajallinen määrä keinoja työntää musiikkiamme eteenpäin ja tuoda yhteen bändin kaikki persoonallisuudet ja esteettiset tajut. Isis-biisi ei ole koskaan vain sen sisältämä musiikillinen informaatio, vaan myös tapa, jolla äänet on järjestetty. Isistä aiemmin tuottaneen Matt Baylesin pilkuntarkka, kliininen tapa ajatella musiikkia sai väistyä Barresin rennomman ja hyväntuulisemman työetiikan tieltä. Yhtye on toimissaan tietoinen, jopa älyllinen. Joskus toki jonkun ideologia tai ääni nousee hallitsevaksi, mutta yleensä ottaen kaikilla on yhtä paljon sananvaltaa bändin suunnasta, musiikin muodosta ja tekemistämme valinnoista. Joen avulla pystyimme tarkemmin kuvaamaan, keitä olemme. Pelkkää tunnelman tyhjää virtaa tai itseään toistavaa jumitusta kokoonpanolta on turha odottaa. Hänellä on erilaista otetta ja korvaa äänittamiselle ja miksaamiselle. Yhtye jamitteli Los Angelesissa koko bändin voimin, ja ensimmäistä kertaa se myös äänitti kaikki treenijaminsa. Isisistä on muotoutunut antiteesi taiteellisesti paikalleen jämähtäneelle musiikille avomielisten ja laajakatseisten metallin ystävien silmissä myös sellaisten, jotka eivät osu post-metalin kuuntelijoista Infernon edellisessä Isis-jutussa (#48) nasevasti muotoiltuun stereotypiaan.
Inferno
"Vedessä oleminen on fyysisessä mielessä erittäin mukavaa
Tarkemmat tiedot: www.genelec.com/firststep
Uusi Genelec 6010A on erittäin monipuolinen ja kompakti kaksi-
Subwooferissa liitännät 5.1-surround-järjestelmälle Aänenvoimakkuuden säätö kaukosäätimellä Kaiutinelementtikohtaiset päätevahvistimet Automaattinen ylikuormitussuojaus Monipuoliset akustiset säädöt 6010A:ssa IsoPod-jalusta
6010A & 5040A. Genelec 5040Asubwoofer on suunniteltu tukemaan jopa viittä 6010A:ta tarkalla, 35 hertsiin saakka ulottuvalla bassotoistollaan. Aktiivi-kaiutinteknologian ansiosta 6010A voidaan kytkeä suoraan tietokoneen äänikortin, kannettavan mp3-soittimen, kotiteatterivahvistimen tai muun äänijärjestelmän linjatasoisiin antoliittimiin. 09
luonnetta
Genelec 6010A & 5040A
Kokoaan enemmän
6010A-aktiivikaiutin ja 5040A-subwoofer
tiekaiutin, joka on suunniteltu erityisesti tietokonekäyttöön, pieniin kotiteattereihin ja muihin lähikenttäkuuntelun tarpeisiin
Koko sakki kusee lopulta verta ja kuolee hampaiden ja hiusten tippuessa, Martin naurahtaa. Lopuksi hehkuttelen vielä Hollantilaisen death metalin omalaatuista otetta. Martin kertoo pitävänsä hyvästä kirjallisuudesta ja hyödyntävänsä sitä teksteissään. Kun vedimme biisiä treeneissä, se fiilis heitti minut seinälle. Soittoaikamme on rajallinen, emmekä voi miellyttää kaikkia. Andy Classen tekee hyvää työtä thrashin parissa, mutta hän ei ollut oikea mies tuottamaan Asphyxia. 16001700-luvuilla, kun Panaman Kanavaa ei ollut vielä avattu, laivojen piti kiertää Etelä-Amerikan alitse Kap Hornin kautta, missä saattoi mennä kolme neljä kuukautta. Sen kummempaa tarkoitusta tai sanomaa tarinoissa ei ole, mutta ne sopivat yhteen musiikin kanssa ja antavat lisävoimaa laulusuoritukseen. Kun liityin Pestilenceen, he olivat juuri etsimässä basistia, ja koska minä laulajana olin ainoa jolla oli kädet vapaana, he iskivät kouraani vanhan basson. Bassoa Martin sen sijaan soittelee enää lähinnä kotona. Kyhäsin tarinan merirosvoista, jotka ryöstävät kauppalaivan ja tappavat miehistön. Eisenbahnmörser on saksaa ja tarkoittaa sellaista jättimäistä rautatiellä kulkevaa kanuunaa, joka taisi olla toisen maailmansodan massiivisin ase. Settilista käsittää vetoja vain kahdelta ensimmäiseltä levyltä, vaan entäpä nykyään. Uudelta levyltä haluamme soittaa livenä neljä viisi biisiä, mutta yllätyksiäkin voi tulla. Bismarck ovat pakollisia. "Verinen ääneni ja veriset sanat pelaavat hyvin yhteen."
Martin van Drunen
Scorbutics tarkoittaa vitamiinien puutostilaa, eli keripukkia, ja sitä esiintyy sotien akana ja esimerkiksi kehitysmaissa. Heidän uusi levynsä ei myöskään kiinnosta. Vokaalit olivat tosin pettymys. Bändin jätkillä on aina hauskaa, kun alan eläytyä biisiin oikein viimeisen päälle, Martin nauraa. Haluan pitää hauskaa, ja Pestilencen kanssa ei ole mahdollista. Ehkä tuo johtuu hyvästä oluestamme tai sitten ympäri maata leijuvasta hampuntuoksusta. Meidän on pakko vetää kahdeksanminuuttinen The Rack, sillä saisimme muuten pullosta. Pestilencen riveissä Martinia ei tulla myöskään enää näkemään. Uuden levyn livebiisit eivät ole vielä varmoja, mutta Eisenbahnmörser ja nimiraita ovat
Valinnanvaikeutta ja poltettuja siltoja
29. Liitin sanoituksiin myös legendaa Lentävästä hollantilaisesta, joka on merimiehille tuhoa tuova aavelaiva. todennäköisiä vetoja, kuten myös Asphyx II. Kuukautta myöhemmin heiluin sen kanssa jo lavalla, vaikka osasin hädin tuskin soittaa yhtä kieltä. Mikä on Martini suhde vuosien 19942000 välillä ilmestyneisiin kiekkoihin, joilla hän ei ollut mukana, ja kuullaanko tätä materiaalia enää koskaan livenä. Hän tekee paljon työtä saadakseen sanoituksista pieniä tarinoita ja olevansa ylpeä aina onnistuessaan. Olen ollut aina kiinnostunut sodista merellä, vanhoista kaljuunoista ja Hollannin, Englannin, Portugalin ja Espanjan välisistä kahnauksista. Esimerkiksi Bloodswamp on gorebiisi veriseen suohon uppoamisesta. En tiedä, yritän vain keksiä typeriä selityksiä!
Inferno
Partysanin-paluukeikka julkaistaan uuden levyn rajoitetun painoksen mukana. Välimme eivät ole kovin hyvät, enkä enää ikinä liity heihin. Tykkään kovasti myös On the Wings of Infernosta ja Soulburnin levystä, mutta God Cries ei ole suosikkejani. Tuulen tyyntyessä rosvot jäävät ajelehtimaan merelle, jolloin heiltä loppuvat vitamiinit. Itse emme pahemmin polttele, mutta jenkit tuntuisivat pössyttelevän minkä ehtivät. Pidän kyllä Asphyx-levystä, etenkin riffit ovat rautaa. Siihen oli pakko saada raskaat sanat, ja nappasin idean eräästä historiallisia aseita käsittelevästä kirjasta. Tuota paikkaa kutsuttiin laivojen hautausmaaksi. Siinä missä ruotsalaiset ja jenkkibändit kuulostavat helposti toisiltaan, God Dethronedin, Sinisterin, Asphyxin, Gorefestin ja Pestilencen kaltaisilla yhtyeillä on selvästi oma soundinsa. Olemme soittaneet Waves of Firea keikoilla ja juttelemme settilistasta aina, mutta fanit haluavat kuulla parin ekan levyn matskua. Laulan tuota aina ihan fiiliksissä, sillä verinen ääneni ja veriset sanat pelaavat hyvin yhteen. Se oli kauheaa, Martin nauraa. Keskityn täysillä lauluuni. Lavalla kuullaan myös Wannesin laulua, sillä hän ja Martin vuorottelevat osuuksia esimerkiksi Food for the Ignorantin aikana. Tiedä sitten mitä ruotsalaiset tekevät, juovat kai kaikkea mikä tekee sokeaksi, Martin hirnuu. Martin kertookin Asphyxin ja Hail of Bulletsin riittävän hänelle mainiosti. Myös Wasteland of Terror ja M.S. Kuulin sillä olevan uusintaversion Out of the Bodysta ja ihmettelin vain, että mitähän järkeä tässäkin on
Viikkoa myöhemmin Death Angel -leiristä soitetaan taas, jälleen varsin huonolla yhteydellä; tämän takia valkenee vasta kotvan kuluttua, että linjan toisessa päässä onkin vasta vuodesta 2001 mukana ollut kitaristi Ted Aguilar. Meg thrash ssa liikkeen maailmaan -Lencen kan mentin ja Vio sti joukon Ylivoimaise odusin, Testa l. Jo vuoden 1986 Kill as One -demolle yhtye taltioi kunnianhimoisen, kymmenminuuttisen The Ultra-Violence -instrumentaalin. Kill as One -nauha alkoi levitä kulovalkean tavoin ahkerasti tapetradingia harrastavassa
aastatteluhommat
Inferno
H
iksi mieh
vauhtimetalliskenessä. Fanin näkökulmasta sanoisin, että kaverit halusivat tuolloin laajentaa musiikillista ilmaisuaan. Siinä on jopa akustispainotteisia kappaleita ja runsaasti mukana hoilattavaa tavaraa, mutta myös ankarasti potkivaa räiskettä. Bändi teki pari levyä ja keikkailikin kohtuullisesti, mutta jäi varsin tuntemattomaksi.
Enkeli lentää taas
Syöpää sairastaneen Testament-solistin Chuck Billyn hyväksi järjestettiin Thrash of
30. Kokonaisuus on kaikesta huolimat-
ta hallinnassa, ja Act III onkin tietyllä tavalla Death Angelin taiteellinen lakipiste. Tuota pitäisi tietysti kysyä Robilta ja Markilta, mutta ymmärtääkseni hän pyrki lähinnä saamaan bändin parhaat puolet esiin ja tallennettua. Oli selvää, että levyntekoon pitäisi ryhtyä.
Nousu ja rysähdys
Death Angel julkaisi ensilevynsä The UltraViolencen Enigma-levymerkillä vuonna 1987. Koska myös Osegueda oli sanonut serkuilleen hyvästi, Galeonin toivuttua neljä ensidemon aikaista jäsentä palasi yhteen The Organization -nimellä. Tästä on osoituksena vuoden 1983 paikoitellen karmivalta kuulostava mutta orastavaa taitoa osoittava Heavy Metal Insanity -demo. Bändi ei ollut lainkaan tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen. Kuuleman mukaan kokemus oli hieno molemmille osapuolille, Aguilar arvelee. Act III -levyllä Death Angel löysi oman soundinsa. Se oli aikoinaan melkoinen ihmetys. Siinä on paljon hienoja melodioita, ja bändin biisinkirjoitustaito oli kehittynyt huimasti. Levy-yhtiökauppojen ansiosta Geffenin talliin siirtynyt Death Angel kärsi samaan aikaan monenlaisesta hämmingistä. ennen levyd ainen osa oli jo olenn aa valuuttaa ändi oli kov nuorin b
Pojista
ovat joskus hämmentäviä. Koskinen I www.deathangel.com länsirannikon Bay Area aih llican, hdysvaltain
ta me
l
k li-a
ti
ta Y adethin, Me 1980-luvulla -aallon. eutti lo JaTEKSTI Kimmo K. Kertaamme siis bändin historian kahden ulkopuolisen voimin. Yhtyeen esittelyvideossa kerrottiin setämäisesti poikien "kutsuvan musiikkiaan speed metaliksi". Soittimet nuorilla herroilla olivat oivallisesti hallinnassa. Mies pirauttaa noin seitsemän kertaa mutta kuulee vain kohinaa. Enigma esimerkiksi julkaisi sysipaskan Fall from Grace -livelevyn ilman asianomaisten lupaa tai tietoa. No, on Aguilar seurannut Death Angelin uraa fanipohjalta jo alkuajoista lähtien, joten miehen kommenteista lienee jotain iloa... ex Death Ange ebyyttiään. Tämän vuoksi Clash of the Titans -kiertueen kaltaisia hienoja keikkamahdollisuuksia meni sivu suun, ja lopulta Geffen irtisanoi Death Angelin diilin. Sitten se tapahtui: klassinen bussiturma. Arizonassa vuoden 1990 lopulla tapahtuneessa onnettomuudessa Galeon loukkaantui vakavasti. Levyhän oli mahtava ja varsinkin noin nuorilta sälleiltä hämmästyttävän intensiivinen paketti ankaraa paahtoa. Debyytin thrash-vaikutteet ovat mukana, mutta ohessa on paljon muita elementtejä. Vammat vaativat vuoden verran toipumista, mutta bändi ei suostunut ottamaan pysyväisluontoista tuuraajarumpalia. Debyytin aikaan rumpali Galeonille oli kertynyt ikävuosia vasta 14, ja muutkin jäsenet olivat alle kaksikymppisiä. Jossakin vaiheessa Cavestany oli jopa sitä mieltä, että bändin nimi rajoitti menestystä. Bändi esiintyi menestyksekkäästi pitkin Yhdysvaltoja aina New Yorkia myöten. Tämä antaa levylle hiukan kokeellisen leiman. A Room with a View, toinen Act III:n akustispitoisista raidoista, julkaistiinkin sekä videona että singlenä nimellä D.A. Kaverit olivat tehneet hommaa pennusta lähtien, ja koska meininki oli muutenkin nahistunut, bändi päätettiin pistää päiviltä. Yhtyeen sointi oli alkuaikoina klassiseen metalliin kallellaan olevaa NWoBHM-tapailua. Act III (1990) on huomattavasti edeltäjiään kypsempi tekele. Albumi on todella monipuolinen ja alusta loppuun suorastaan ilmiömäinen. Vaan mitä Metallica-kitaristi Kirk Hammett teki demon tuottajan roolissa. Debyytin skeittausta ja moshausta sisältävä Voracious Souls -video sekä Evil Priestin ja Thrashersin kaltaiset kappaleet aiheuttivat globaalissa metalliskenessä laajaa säpinää vauhtinsa ja silkan vimmansa ansiosta. Muistan kun itse ostin kiekon. Tuolloin oli ymmärtääkseni paljon huonoja bisneskuvioita meneillään. Levyn jälkeen yhtye kiersi ahkerasti pitkin maailmaa ja vankisti fanipohjaansa. Mittava suosio pysytteli silti etäällä. Laulajan ja serkkupojan Mark Oseguedan liityttyä joukkoon ja yhtyeen siirryttyä vauhdikkaaseen ryskeeseen bändi sai pian rutkasti huomiota osaksi jäsenten nuoren iän, mutta myös musiikillisten ansioidensa takia. Vuotta myöhemmin ilmestyi Death Angelin erinomainen kakkoslevy Frolic Through the Park, joka sisälsi debyyttiä monipuolisempaa ja musiikillisesti näkemyksellisempää materiaalia. Death Angelin alkuperäiskitaristi ja pääasiallinen biisintekijä Rob Cavestany soittaa 47 ja puoli tuntia sovitusta ajasta myöhässä. Kolari oli tavallaan viimeinen naula arkkuun. Filippiiniläistaustainen sanfranciscolaisbändi muodostui Pepan veljesparista (Gus, kitara ja Dennis, basso) sekä näiden serkuista Cavestanysta ja Andy Galeonista (rummut)
Aiomme muuten soittaa biisejä, joita ei ole vedetty Act III -rundin jälkeen. Mielenkiintoiset elementit loistavat poissaolollaan ja kiekko on suoraviivaista metallia, vieläpä valitettavan tylsää sellaista. Hommaan päästään käsiksi Euroopan-kiertueen jälkeen. Olimme tuossa vaiheessa olleet yhdessä jo tovin, ja homma alkoi luistaa. Tuolloin yritimme lähinnä päästä sinuiksi toistemme kanssa ja saada bändin hyvään lentoon. Uutta materiaaliakin alkoi syntyä. Rock Hard -festivaalilla kuvattu keikka onkin vallan energistä mäiskettä. Keskityimme paljon kappaleisiin ja niiden sovituksiin. Hän ei soita enää metallia ja asuu Filippiineillä. Sitten Rob soitti minulle. Onneksi nuo saatiin nauhalle, Death Angelin oli jo aikakin julkaista kunnon livesetti. Vuoden 2004 paluulevy otettiin suopeasti vastaan, mutta rehellisesti sanottuna se on pääosin b-luokan thrash-jynssäystä ja ainakin kaltaiselleni vanhalle fanille aikamoinen pettymys. Hän halusi tehdä muita juttuja elämässään, ja pakko sitä on kunnioittaa. Levy on aiempaan tuotantoon nähden suorastaan taantumuksellisen yksiulotteinen
paketti. Emme kiirehtineet tai tähdänneet mihinkään, kunnes pum! julkaisimme The Art of Dyingin. On vielä liian aikaista puhua siitä, miltä se tulee kuulostamaan. Kitaristi esiintyy vielä hiljakkoin ilmestyneellä Sonic German Beatdown -live-dvd:llä. Kyllä häneltä kysyttiin paluusta, mutta miestä ei kiinnostanut. Halusimme ottaa edellislevystä askelen eteenpäin. Olin vain, että juu, toki! En kuvitellut että rupeama jatkuu lopulta kahdeksan vuotta, mutta tässä sitä ollaan... Rykodisc julkaisi 2005 fanien tarpeita tyydyttämään Archives and Artifacts -boksin, jolta löytyi kaksi ensimmäistä levyä bonusbiisein höystettynä, kiekollinen demokappaleita ja dvd. Loppuvuodesta basisti Dennis Pepa lähti bändistä. Miestä odottivat "aikuisten jutut". Se oli parasta mihin tuolloin pystyimme, ja minusta se on hyvä albumi. Jätkät pyysivät minua tuuraamaan Gusia, koska piti vetää vain tuo yksi show. Hän ilmeisesti tunsi, että nyt on aika lopettaa tämä touhu. Tuottajamme Nick Raskulinecz auttoi meitä paljon. Myös Death Angel oli yllättäen saatu houkuteltua esiintymään. Luvassa on siis melkoisia yllätyksiä. Killing Seasonilla pyrimme raskaampaan soundiin. Hän
paneutui siihen, että riffit olivat vahvoja ja sovitukset toimivia. Ensimmäinen näistä lienee, että haastattelun jälkeisenä päivänä Andy Galeon jätti yhtyeen...
Inferno
31. Aguilar kertoo, että yhtyeellä on jo jemmassa jonkin verran ideoita seuraavaa albumia varten. Tuo oli ensimmäinen keikkani Death Angelin riveissä. Sen materiaali ei edelleenkään yllä 1980-luvulla sävelletyn tasolle, mutta kiekko on joka tapauksessa varsin mukiinmenevä tekele. Se oikeastaan vain tapahtui, kun ideoita alkoi pulpahdella esiin. Alkuperäisjäsen Gus Pepa ei tosin lähtenyt mukaan. Muun muassa Foo Fightersiä, Danzigia ja Rushia tuottanut Raskulinecz saikin Killing Seasonin kuulostamaan mainiolta: eläväiseltä ja energiseltä mutta silti mukavan hiotulta. Olipa levystä mitä mieltä tahansa, bändin ympärillä alkoi käydä mukava kuhina. Vuonna 2003, parin kiertueen lomassa ajattelimme, että varmaan tässä pitäisi kirjoittaa levytettävää materiaalia. Menestyksekäs yksittäiskeikka suorastaan räjähti käsiin, ja yhtye päätyi keikkailemaan San Franciscon lisäksi Euroopassa asti. Gus on tätä nykyä varsin etääntynyt näistä hommista. the Titans -hyväntekeväisyyskonsertti vuonna 2001. Kuvatallenteella bändi mm. Sillä bändi esittelee taas rohkeammin soundinsa monisyisyyttä ollen yhä selkeä metallibändi. Mehän olemme livebändi, ja noilla keikoilla (julkaisulla on kaksi erillistä vetoa) bändi on saatu taltioitua hyvällä hetkellä. Edellisestä levystä oli kuitenkin kulunut 12 vuotta. esiintyy Suomessa ja on Heli Nevakaren haastattelussa.
Uudet kuviot
Viime vuonna Death Angel julkaisi viidennen kokopitkänsä Killing Seasonin
"Törkeän kulkevaa sToner/heavya, vahvasTi jyrääviä kappaleiTa ja Tajunnan läpi TunkeuTuvaa asenneTTa" 4,5/5 Aki Nuopponen, Korroosio
06/0
IKke ee ng, po: KErock BiAMLTiLAinlvkiijärvi 6 easT ls
a sTadion, he ra 17/06 olyMpi at pic nic vi, im 18/07 saiMaa ival, oulu FesT 25/07 QsTock kotka r FesTival, 8 dark rive 08/0 ., helsinki oil co 18/09 virgin
Sa7URNUS
BLAKE
SA7URNUS www.blake.fi
Fest mmerBreeze 15.08.2009 su 09 nosturi hki 22.08.20 (nor) touchables 07.11.2009 un nBang (ger) de ol 14.11.2009
E 6.K virgin l A: K28.0I2009ALoiLhkivi al (ger)
BLACK SUN AEON
Darkness walks beside me www.blacksunaeon.com
34
Inferno
Skyforger on paremmin tehty kuin yksikään aiemmista levyistämme. Sitä pomputellessa saattaa tulla joku idis mieleen, ja kokonaisuus rupeaa kasaantumaan sen yhden jutun ympärille, Holopainen jatkaa. Kun yhtye asteli studioon, valmiita kappaleita oli peräti 17. Am Universumilta (2001) ja Far from the Sunilta (2003) on vaikea blokata settiin enemmän kuin yksi tai kaksi kappaletta. Kainulainen kirjoittaa tarinat ensin suomeksi ja Erkki Virta kääntää ne englanniksi. Sitten ne menevät Joutsenelle ja Marcolle, jotka muokkaavat niitä vähän biisien mukaan. Silent Watersin ja Skyforgerin sanoitti taiteilija Pekka Kainulainen. Eclipsen sanoitukset mukailtiin Brother Moonia ja Under a Soil and Black Stonea lukuun ottamatta Paavo Haavikon Kullervon tarinan (1982), joka pohjautuu totta kai Kalevalaan. Joutsen hyödyntääkin repertoaariaan entistä monipuolisemmin ja täyteläisemmin. Idea voi lähteä mistä tahansa. Se kilkuttaa siihen pianot ja lähettää pelkät kosketinraidat takaisin. Yksikään rivi ei livahda hänen ohitseen, Koivusaari vahvistaa. Laulutuotannosta vastasi jälleen Marco Hietala. Sovituksia ei kaksikon mukaan juurikaan hinkuteta, vaan ne syntyvät liki automaattisesti jo demoamisvaiheessa. Niistä kymmenen plus rajatun digipak-painoksen bonusraita Godlike Machine päätyivät levylle. Marcon työpanos on merkittävä, ja sen kuulee. Kummallakin hänen sanoittamallaan levyllä on yhtenäinen tarina, mutta kappalejärjestys etenee musiikin ehdoin eikä kertomuksen mukaan kronologisesti.
Kukin bändin jäsen osallistui Skyforgerin sävellystalkoisiin. Eclipsellä laulaminen oli vielä hakuam-
Meidän kebabmelodiat menivät läpi turkki laisiin kuin kuuma veitsi voihin niin hyvin, että lattia meinasi tulla sisään!
muntaa, mutta nyt hän uskaltaa käyttää ääntään, Koivusaari analysoi. Bändi harrastaa ajoittain "psykedeliajameja" treeneissä, mutta niiden pohjalta ei kuulemma synny mitään nauhalle saakka päätyvää.. En36
Inferno
nen Eclipseä jokaisella Amorphis-äänitteellä esiintyi toisistaan poikkeava kokoonpano, kun taas kyseisestä kiekosta lähtien Joutsenen, Holopaisen, Koivusaaren, rumpali Jan "Snoopy" Rechbergerin, basisti Niclas Etelävuoren ja kosketinsoittaja Santeri Kallion muodostama kopla on pysynyt samana. Vaikka Kainulainen työstää sanat kuulematta kappaleita, ne toimivat Amorphisin "kalevalaisten" melodioiden kanssa erinomaisesti. Kainulainen teki vissiin Silent Watersin alun perin kuunnelmaksi omaksi ilokseen. Mikäli joku juttu ei toimi, toinen soittaja on jo saattanut miettiä paremman vaihtoehdon heikomman ratkaisun tilalle. Hänen tulkintansa hersyy uudenlaista pehmeyttä ja herkkyyttä, mikä on havaittavissa etenkin osissa, jotka eivät vaadi suurta lauluvolyymiä. Jos tulee kesken biisinteon mieleen, että tähän kohtaan voisi sopia joku pianojuttu, lähetän Sandelle kappaleen raakaversion mp3:na. Tomin itsevarmuus on noussut. Kimpassahan ne Tomin kanssa laulusovitukset aika pitkälti tekevät. Tämä on mielestäni ilmavampi kuin kaksi edellistä, Koivusaari jatkaa. Marcon suurimmat vahvuudet ovat erityisesti stemmoissa ja ääntämisessä, Holopainen sanoo. Tarinan eri luvut olivat tavallaan valmiita kertomuksia biiseihin, Koivusaari kertoo. Levykolmikko linkittyy toisiinsa muutoinkin kuin temaattisesti. Sitä on vaikea verrata vaikkapa Talesiin ja Elegyyn, koska ne ovat niin erilaisia. Monta biisiä jäi laulamatta, kun aika loppui kesken. On se kätevää, kun kaiken pystyy tekemään melkein valmiiksi kotona, Koivusaari sanoo. Kaikki äänitetyt kappaleet ovat tosi vahvoja, niistä voisi saada puristettua jonkun ep:n jossain vaiheessa, Holopainen miettii. Musikanteilla on käytössä samoilla studio-ohjelmilla, Logicilla ja ProToolsilla, varustetut Macit, joten ideoiden ja tiedostojen vaihtaminen on mutkatonta. Basso on esimerkiksi hauska instrumentti. Biisintekoprosessi etenee käytännössä siten, että kukin äänittää ensin demot omista sävellyksistään, minkä jälkeen aihiot käydään yhdessä läpi treenikämpällä. Myös taustajoukot ovat liki identtiset. Olemme tavallaan palanneet siihen, mihin joskus jäimme, Holopainen sanoo. Ne olivat merkittäviä albumeja, kuten ovat myös kaikki Joutsenen kanssa tehdyt. Kitaristit äityvät kehumaan Skyforgerin laulumelodioita ja Joutsenen kehitystä vokalistina. Yksi hyvä onnistumismittari on se, kuinka monta biisiä kiekolta pystyy ajattelemaan vetävänsä livenä
Taka-alueella Energian saam on toki kiva nä inen yleisöstä jää et hdä tuttuja ja käyd äiseksi. Haus lits läts, lits läts kädessä. bileistä rapisiv Jos joutuu so at kuin Rooman ittamaan 45 m valtakunnan lo inuutin setin auringo isto konsanaan. olelleen on ha nkalaa. Oli vitunmoine sa. Nollalin muksia. Siinä sivussa yr on helpommin itetään bongat aistittavissa, kun os a suosikkibändejä. siellä sinä kesä keikka tai kosk ig oli muistaak nä. hköiskua tai nä laantuu elävältä maistuu, mutte Kyllä meille m hdä, kun bänd lavalla. Jo npaisteessa ke utsen viihtyy ed skellä päivää, kun jen elleen paremmin taist gi herää krapul elutantereella oissaan teltoistaan, ei kuin yleisöltä suljetu fiilis ole itselläk illa parakeilla. uttaa välillä, ku on viihtynyt Pr ovinssirockissa n jengi tulee py mutta se on to kaa tapahtum 12 kertaa ja ra ytämään kuva si pieni juttu its an suven ykkö nkan, seksi. mi sanoi, että illa eräs bändin vedä. Kuvit , kuten taanno elmat koreina inen Provinssirock-v notkuvista pöydistä, eto, jota rastapä ilmaisesta tarjo ä pitää parhaana ikinä ilusta ja hekumallisista . nyt on aika ja antaa fiilik höllätä hatu sen viedä. Koht veri, joka ei tie jensa i porttia! dä, miten tuol laisiin tilanteisi in edes Tsekkaa Joutse nen Oma nahk a sivulta 114.
37
PELKOA JA TENHO A
Ah, festarika usi, tuo auri ngon, musiik nesteytykse in, epäsuhta n ja kyseena isen laisen laum periodi, on jä akäyttäytym lleen käsillä isen luvattu . Hän ei ha majan. Ainakin melk dokaamisella, n myrsky ja vettä laulaja ein. Ei siinä voi hi takahuonebile rveästi valittaa, ne ov et ovat jääneet va at hienoja koke isuiksi. katsoRuisrockissa ja Parhaat bilee ympärillä käy ku t ovat aina teltt hina. Amorphis on kie jalla mennään, jos rtänyt ristiin ra seuraavana pä stiin ympäri pallon, ivänä on keikka. Varsi keskustelu men Juhannusfesta nkin Suomessa ee näin: "Moi, reilla oli kova m ootsä siitä bänd eno, vaikka sie kuvan?" Sitten esiintyjiä. Siinä oli se kaa pidetään jär -litimärkää, mut llaista ki tei varsinaista lät Miksaajamm No, yksillä ul äkköä kuitenkaa e Koiviston Sa komaanfestare n. Pitää ku miehen kylmän jotka ovat tulle sa. Mies kolusi nen haluavat ottaa läpi lukuisat Pr pyytävät ehkä Ankat, Tuskat laulajasta valo ovinssit, Numm ja Roskildet su raapaisemaan kuvan ja et, n muut yleisön nimmarin sam 15 vuotta sitte Kaikilla on ny alla. Saanko ot llä oli huonoja vapisevin käsin pääsin seuraava taa yksi valokuva, na kesänä ensim sanoo perään: Provinssiin, taju ja viereinen ka mäistä kertaa "Hei, voinks m sin, että tämä veri äki ottaa?" Harv on meininki oi rupatellaan. En mui tänään ette m jäsen kaatoi ba lunnut saada sä sta, tuliko siitä uuten jaseuraamuksia. Pieniä sä ennen meit tilanteita sattu ma kävi rykäise kepposia ja ha ä, joten emmeh u aina, mutta ku ssuja mäsän me kehdan n ilottelu on po Pakko sinne ol synny, mikä on neet olla soittam sitiivista, sikail i mennä. Olet tietysti tosi hy atta. nen. Siellä es kuulu kommen ndejä, joita its iintyi empää ttia, että hyvä e diggasi. On tavallaan issakesänä Wackeniss oma vika, että a. Mutta onon keikan sik ammattitaito ja teknise si, että on vetä hyvin hanskass hirveät koomat t puitteet eivät nyt edellisenä a kuin vaikkap , se ei tuntuisi ole yhtä iltana a koti-Suomes hyvältä. tuli vaakatasos tu päältä mutte Amorphisin jäs sa. Minkä jos heittäisi hu henkilökunnan sille voi. Jo nen ei poikenn n festarikäyttä siihen yleensä ut juuri perusk s ei jaksa tuollai ytymimielelaavasta: lähde sta, kannattaa pusikossa tai m isolla kaveripor ttiin pitämään pysytellä VIP-alu uualla piilossa. Joutsene elle, joten kyllä lään suostuu. T nnyörejä omi Joutsen festivaalikok kertoo omis emuksistaan ta niin artistin kuin rahvaa n näkökulm asta.
FESTAREILLA
Inferno. Lava oli kate i sivuilta ja lattia eniä pidetään tlla oli pahimmilla muutoinkin hi Piuhat lilluivat vaikkei kukaan an 15 senttiä ve llittyinä juhlijo siellä joukossa heistä sylje ku ina, ttä. Keikka meni , eikä kukaan sa uva, ei ole kuunyt kertaakaan kuitenanut sähköiskua vastakkaisen su kaisiin ehdotu Tuokoon festa , Joutsen hymyil kupuolen suor ksiin festaritiim rikausi jälleen ee. ua ei Ukrainassa, ve vä homma. joukossa. Kierre n juhannuksena kyään kännykkä alkoi . kamerat. Kun istä. Hän mukanaan suur ikimuistoisia ta mukaan ujo ka on omien sano ia seikkailuja ja pahtumia. Mutta ä hengähtämäs onhan se aika imartelev sä, mutta oikea fe aa, kun 20 000 starifiilis löytyy ihmistä huutaa lapa py rahvaan puolelt styssä, kuten to a. Ei juuri sellaisia bä oin siinä sen en keasti. eivät toimi, ka Joutsen, menes ttä tulee, järjes ikki kusee ja pe tyvän yhtyeen telyt lkäät kuolevas näyttävä keulak kin ihan hyvin lemma törmän i. kaan ole voinut välttyä. Yl työvelvoitteita starikävijä jo en eensä ihmiset an. Se oli kova a tulee seni kokemus, Jout Totta kai se vit Sittemmin hän sen muistelee. Onneksi siihe ppiin. Joutsen esiinty aalueella, siellä y mieluummin syntyvät rakkaim hikisellä klubilla mat muistot. Ei siinä mme vedä yrjö enovesi i grilmitään, Anathe kännejä. Amorphis kie rtää tänä kesä nä liki jokaisen maisen festarin merkittävän ko , mutta Joutse tin oli ahkera fe suhtautuisi. . Turhilta soittivat, oli ve koska sikailuo n kohtaan, joss lööpeiltä on vä detty joku koko sasto on jätetty a bändit ltytty, lattiamaton tyyli minimiin. M apuolet ovat lik usiikki on kuite i tappituntumalla. ään kaikkein paras. Danz seuraava levy. Kyllähän sen ka Jos on flunssa ikki tietävät, et ja ääni poissa, tä joissain paikoissa se on ok. asuellyksessä. Bändi tunsi nnioittaa ihmisi kosketuksen Ki et paikalle, eik viikateä, evissä, Ukrainas ä pilata keikkaa toteaa. Kun eikä vastoinkä on ehdoton, pä ymisiltä ja vaaratilanteilta äsee helpommalla. Viinan kuin suurella fe juomistahan se starilavalla, kosk on aamusta iltaan, a yleisön ja bä näin se vaan m ndin välinen kemia enee. Ulkoilmakeikoi Ensimmäinen sta löytyy toki VIP-aluevierail myös valioyksilönsä u oli pettymys. ukalla ja solmitt hauskaa een Eniten ottaa pä iin massa hyvää bä humussa uusia ähän, jos olen ndiä vaikkapa tuttavuuksia. nkin se juttu ja liikke Festareilla yksit elle paneva vo täisten kuulijoiden erot ima, jota ilman sinne taminen massa ei olisi tullut läh sta ja voittaminen pu dettyä, hän pohtii
N U C L E A R B L A S T - M U S I C S H O P. bonus track + DVD (incl. N U C L E A R B L A S T. D E
PRE-LISTENING, MERCHANDISE AND MORE:. making of), CD & digital download available!
CHIMAIRA
CHECK OUT!
+ + + D O W N L O A D E X C L U S I V E P R E - R E L E A S E D T R A C K S A T W W W . STILL HOT!
Romulus CD in o-card & digital download available!
EX DEO
Infini CD & digital download available!
VOIVOD
The Miskolc Experience 2CD digipak + DVD & digital download available!
THERION
Skyforger CD digipak, CD & digital download available!
AMORPHIS
Sonic German Beatdown (Live in Germany) CD + DVD, DVD + CD, 2LP & digital download available!
DEATH ANGEL
The Infection CD digipak incl. D E + + +
W W W
törröttivät, "nauroivat". Kansainvälinen tulikaste sujui huomattavasti paremmin. Kitaristit muistelevat tapahtunutta. Onhan Venäjällä aika erilaista. Rostovin lentokentällä tullivirkailijat lunastivat ensimmäiseksi muusikoiden passit talteen ja palauttivat ne vasta sitten, kun sikäläinen promoottori kävi latomassa tukun lahjusdollareita pöytään. Amorphis kiertää Skyforgerin tiimoilta kookkaita halleja niin Euroopassa, Etelä-Amerikassa, Japanissa kuin Australiassakin. Muutamaa tuntia aiemmin järjestäjä oli juossut keskeyttämään soundcheckin ja ohjaamaan soittajat turvaan takahuoneeseen. Amorphis soitti ensimmäisen klubikeikkansa Helsingin Berliinissä, ravintola Ostrobotnian entisessä yläkerrassa, jossa samana iltana pyörittivät levyjä dj:t Jone Nikula ja Toni "Tuska" Taleva. Soittajat saattavat joutua hikoilemaan lavalla monta iltaa putkeen ilman peseytymismahdollisuutta, ellei sitten yövy hotellissa keikkabussin sijaan. Siihen aikaan instrumentinnäpistelypiiri oli sen verran pieni, että soittimet palautuivat aina lopulta omistajille, Holopainen lisää naurunremakan jälkeen. Tapasimme myöhemmin faneja, jotka oli napattu kadulta kyytiin sillä perusteella, että ovat hevareita, satanisteja tai jotain siihen suuntaan.
Kebabia ja turkkilaisia pitkätukkia
Kitaristien mielestä kehnoimmat takahuonetilat löytyvät Venäjän ohella Yhdysvalloista, missä suihkutilojen puute on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Paikalle oli nimittäin saapunut poliisipartio, joka pidätti klubin edustalle kerääntyneitä miehiä, joilla oli pitkä tukka! Me olimme, että mitä helvettiä tässä tapahtuu. Bändi soitti kiertueen viimeisen keikan Rostovissa, josta paluumatka kotiSuomeen taittui Moskovan ja Pietarin kautta. Ne olivat vain hätistäneet Sanden pois sieltä, Holopainen sanoo. Pelkkiä äijiä. En tiedä, mitä se oli, mutta koko matkan sitä sai jännittää. Sittemmin Eurooppa on rundattu läpi kymmenisen kertaa ja Jenkkilä kuudesti. Liveura käynnistyi kaikkea muuta kuin hohdokkaissa merkeissä 1990-luvun alussa. No, sitä kuvitteli, että siellä on sen niminen klubi, mutta se oli ehta sirkus! Vedettiin siinä keskellä lattiaa. Tales from the Thousand Lakes oli niin iso hitti Keski-Euroopassa, että levyä seurannut Saksan-kiertue oli Holopaisen mukaan melkoinen kulttuurisokki. Muutaman vuoden kuluttua joku tuli kaupittelemaan sille samaa soitinta, Koivusaari kertoo. Lopulta hän sai selvitettyä, että lento Helsinkiin lähtee seuraavana aamuna. Kun teinimuusikot saivat vedettyä settinsä läpi, alkoi armoton viinankurominen. Emme osanneet odottaa mitään, ja klubit pursusivat hikisiä saksalaisia äijiä. Illalla kutisi silmät, kun olen niin allerginen eläimille, ja siellä on pyörinyt jotain tiikereitä tai mitä lie, Koivusaari hymyilee. Seuraavaksi oli ongelmia lentojen kanssa. Samalla puhelimesta ja läppäristä loppuivat akut, eli mies oli sanalla sanoen kusessa. Ja katosta tippui jotain kerosiinilta haisevaa. Netissähän on niitä turkkilaisia häävideoita, joissa morsiuspari ja vieraat pamahtavat lattian läpi. Se ei päässyt kuitenkaan ihan rappuun saakka, vaan sammui pihalle ja basso varastettiin. Se ihmetteli paikan päällä, että missäs nyt ollaan. Välillä olisi kaivannut jotain pikku varmuutta. Kun aamu vihdoin sarasti ja matkustajia kuulutettiin koneeseen, mies ei päässyt lähtöporttia pidemmälle, koska viisumin voimassaoloaika oli umpeutunut! Läpikotaisen selkkauksen päätteeksi Kallio saatiin kotiin, mutta parin päivän viiveellä.
oli muutenkin homeessa ja vesi litisi sen alla, Holopainen kuvailee. Loput saivat jäädä seinän viereen seisomaan. Habarovskin, joka sijaitsee Vladivostokissa päin, venuen kohdalla luki Circus. En muista mikä paikka se oli edellisellä jenkkirundilla, mutta suihkutilan seinällä oli verta ja lattialla homehtunutta paskaa! Lattian muovimatto
Pitsalla myyty vuosikymmen
Amorphis on kulkenut pitkän matkan Far from the Sunin jälkeisestä pöydänpuhdistusoperaatiosta paitsi
Inferno
39. Lentokentällä oli infotiski, jonne pitää mennä kysymään neuvoa, jos tulee ongelmia. Amorphis soitti Istanbulissa 2000-luvun alussa, jolloin itämaiset vaikutteet hersyivät kuumimmillaan yhtyeen musiikissa.
Olemme aiempien kokemusten jäljiltä niin kyynisiä tyyppejä, että ihan turha yrittää lämmitellä millään kinkkupitsoilla.
Meidän kebabmelodiat menivät läpi turkkilaisiin kuin kuuma veitsi voihin niin hyvin, että lattia meinasi tulla sisään! Palotarkastajat keskeyttivät keikan ja osa yleisöstä ajettiin pihalle. Tämmönen meininki. Ihmettelin jossain vaiheessa, että nyt taitaa muuten lava pomppia. Kallio nukkui yön kentällä. Viikon mittaiseen matkaan mahtui yhdeksän lentoa ja pari 15-tuntista junamatkaa. Kallio sai kuitenkin napattua myöhemmän lennon Moskovaan, missä kukaan ei suostunut auttamaan epäonnista matkaajaa. Venäjän sisäiset lennot ovat extreme-matkailua äärimmäisimmästä päästä, eivätkä matkustajakoneetkaan ole suoranaisesti kotoisin Boeingin luksuskatalogista.
Venäläisiä sirkushuveja
Yhden koneen kattopaneelit silleen... Lattia meni tälleen, Holopainen sanoo ja tekee pumppausliikettä käsillään. Oppu (Laine, ex-basisti) selvisi bassonsa kanssa kotipihalleen, Vallilaan. Ne sävelkulut taitavat olla aika ukkonooaa sikäläisille, Koivusaari tuumaa. Myös Turkissa on omalaatuinen meininkinsä. Lentoemännätkään eivät hymyile eivätkä katso silmiin, Koivusaari kummastelee. Promoottori sanoi, että ei mitään hätää, mun faija on paikallinen poliisipäällikkö. Meidän koneemme pääsi lähtemään Moskovasta Pietariin, vaikka tuli hirveä lumimyrsky. Jos poliisit rupeavat vittuilemaan, ei tarvitse kuin vihjata isälle, niin se lähettää ne paikalliseen Siperiaan. Yhtye teki Silent Watersin tiimoilta myös uransa ensimmäisen Venäjän-kiertueen, jota kitaristit luonnehtivat sanalla mielenkiintoinen. Kosketinsoittaja Kallio oli buukannut omat vaihtoyhteytensä niin, että hänen piti päästä Moskovasta suoraan Helsinkiin. Mimmit ovat löytäneet keikoille vasta, kun Joutsen liittyi bändiin. Alemmasta kerroksesta hajosi tukirakenteet. Sanden kone ei sen sijaan laskeutunut ollenkaan Moskovaan, vaan johonkin Nirinorokoviin tai sellaiseen
Toukokuun lopussa ilmestynyttä kiekkoa voi pitää työvoittona, se kun alkoi prosessin aikana jo kiristää tunnelmia bändin sisällä. Levy-yhtiö otti meihin yhteyttä, tai itse asiassa sitä yhtiötä ei vielä edes ollut silloin, Oku kertoo.
ViiMe Vuonna Murdershock teki tämän kokoluokan bändille kunnioitettavat 22 keikkaa. Kyseinen peli on lisäpenkillisenä versiona erinomainen, tunnelmallinen ja funktionaalinen keikka-auto, sen tietävät kaikki Transitin kyydissä istuneet. Bändin tarina alkoi vuonna 2005. Okun ja Panun lisäksi bändiin kuuluvat kitaristit Wille ja Ape sekä basisti Jukka. Nu
m
o mir
c
k k-a
ti
TEKSTI Vilho Rajala
I
www.murdershock.com
L
Hulluuden perusteet
evynteko ei aina suju ihan piirustusten mukaan. Se oli vähän sellaista Slipknothenkistä, jopa vähän metalcore-hommaa. Tuonne Riksun suuntaan myin sen yhdelle kaverille, joka meinasi kunnostaa sen työautoksi. Genreleimojen läiskimistä kannattaa vältellä. Sen verran sävyjä ja sovitusymmärrystä bändiltä kuitenkin löytyy, että yksitoistabiisisen levyn kuuntelee vaivatta alusta loppuun. Murdershock aloitti Reasoning Insanity -levynsä työstämisen jo viime vuoden syksyllä, ja kaikki saatiin jo kertaalleen valmiiksikin. Nyttemmin Oku on kuitenkin joutunut tästä ajopelistä luopumaan ja kulkee paikasta toiseen polkupyörällä. Bändin nettisivuilla laulaja on merkinnyt profiiliinsa gear-kohtaan 1988-vuosimallisen Ford Transitin. Nyt kalenteri näyttää tyhjemmältä. Joidenkin skenemiesten mielestä voi olla, että meillä ei ole death metalin kanssa mitään tekemistä, hän sanoo. Mitta on juuri sopiva. Levyä ei ole kuulemma juuri tullut kotona luukuteltua, sen verran tutuksi se ehti työstövaiheessa käydä. Hengähdystaukoja ei ole, ei edes päätösbiisissä, vaikka se on nimetty Serenityksi. Siitä ollaan demo demolta kiristetty ruuvia. Syksyllä tahtia on tarkoitus kiristää kovastikin, Oku sanoo. Pääpointti on aggressiivisuus, kuten Okukin toteaa. Uusin tulokas tähän sarjaan on Murdershock, jonka debyytti ottaa tyylikkäästi luulot pois.
taalla, yksi Helsingissä ja kaksi Riihimäellä, jossa bändi käy myös treenaamassa.
Full Metalin ensimmäinen julkaisu oli kuitenkin Dauntlessin Death Row Poet, koska Murdershockin aikataulu venähti niin pahasti.
Murdershockin musiikki on ärjyä ja tymäkkää. Bändi kuunteli ensimmäisen kerran viime marraskuussa kaikkineen purkitettua levyä. Omin voimin tekeminen on edullista, mutta myös hermoja raastavaa, etenkin jos matkan varrelle sattuu vastoinkäymisiä. Siitä tuli vähän liian iso riesa, kun asun kerrostalossa eikä ole paikkaa, missä fiksailla autoa. Lisäbonuksena on se, että lisäpenkillistä pakettiautoa saa ajaa B-kortilla ja kyytiin mahtuu 3+4 tai 3+3 henkilöä, vähän autosta riippuen. Kaikki ei kuitenkaan ollut kunnossa. Tässä oli välissä rumpalin yhdellä toisellakin projektilla ohjelmaa, mikä osaltaan viivästytti aikataulua, Oku kertoo. Yhtye ilmoittaa olevansa Etelä-Suomesta, mikä tarkoittaa tarkemmin sitä, että kaksi asuu VanInferno
Suomessa on vahva jyrkän ja aggressiivisen metallin skene. En ihan allekirjoita sitä death metal -määritelmää. Kaikki neljä pohjakitararaitaa piti vetää uusiksi, ja bassot myös, kertoo laulaja Oku. Kitaroissa oli jotain teknistä ongelmaa, raidat pätki ja soundeista ei saanut oikein mitään järkevää irti. Nykyisellään Murdershock ponnistaa death metal -pohjalta, thrashia ja hardcorea sekaan viskoen. Bändi teki demon jo ennen kuin minä tulin mukaan. Vähän siinä meinasi hermot mennä. Levyn äänitti suurimmaksi osaksi ja miksasi bändin rumpali Panu, joka on myös porukan kuopus. Hyvä sentään, ettei mennyt kuutioitavaksi, kuten Oku bändin studiopäiväkirjassa uhkaili.
42
ty. Tyyli on jyrkentynyt matkan varrella, etenkin sen jälkeen kun Oku liittyi porukkaan. Reasoning Insanityn julkaisi pikkulafka Full Metal Records, jonka ensimmäinen kiinnitys Murdershock aikoinaan oli. Toivottavasti se on kuitenkin edelleen ajossa. Me keskityttiin kevään ajan tämän levyn kanssa stressaamiseen ja tajuttiin vähän liian myöhään ajatella keikkakuvioita
Haaveiletko koulutyöstä?
Valmistu vuodessa ammattiin koulunkäyntiavustajaksi tai aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi! Tutustu tutkintoihin, lähetä sähköinen hakulomake 7.8.2009 mennessä www.hdo.fi
yötä jolla voit muuttaa maailmaa työtä jolla voit muuttaa maailmaa työtä joll. C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
Ylioppilas! Vietätkö välivuotta
Iän karttuminen ei kuitenkaan aina ole negatiivinen asia. Vanhan koulun "veteraanien" jatkaminen aggression
44
Inferno
ja "brutaaliuden" tiellä aiheuttaa siksi sekä kunnioitusta että lievää skeptisyyttä. Muistan, kuinka kirjoitin biisin Intoxicated (Slowly We Rot, 1989), ja siinähän on suunnilleen 26 eri rytmivaihtelua. Mutta on niitä parempia skenejä ihan kotimaankin mittakaavassa. obitua en kuin k hti s mutta ta
I
uary. Uusin levy Darkest Day onkin solistin mukaan viime vuosien sammuttamattoman luomisvimman tulos.
Pojasta polvi...
Death metal on musiikkilajina niin fyysinen, välitön ja energinen, että sen juuret lukioikäisten pojankloppien autotallikokeiluina on täysin järkeenkäypää. Miettiä hieman, antaa asioiden muhia. sa as uv L tä .et ll.. Vanhat levymme äänitimme nopeasti, koska olimme niin innoissamme, että olimme ylipäänsä päässeet äänittämään. Nuoruuden levottomuus on hiljalleen vaihtunut kärsivällisyydeksi. www.obit
cc
f
lorida: niemimaa USA:n itärannikolla, 18 miljoonan asukkaan osavaltio. Jokainen yli 35-vuotias dm-muusikko myöntää silloin tällöin tuntevansa olonsa vähän väsyneeksi ja ei-enää-niin-brutaaliksi. Vuosituhannen alkupuoliskolta saakka Obituary on löytänyt uutta tulta alleen. Ikä myös opettaa, kypsyttää. Ja sitten vuoden päästä kuuntelit levyä ajatellen "voi kunpa olisin viitsinyt tehdä tuon toisin, jos olisimme tehneet tuon vielä yhden kerran..." Tardy myöntää kuuntelevansa vanhempaa materiaalia, toisin sanoen kuolometallin klassikoita kuten Cause of Deathiä (1990) ja The End Completea (1992), ja harmittelevansa silloista hätäpäisyyttä. Ei sitä enää keski-iässä luulisi mokomaa vääntöä jaksavan. Se on jotain semmoista, jota vain teini-ikäinen voi keksiä, Tardy naurahtaa nostalgisesti ja sanoo tyylin muuttuneen erityisesti paluulevy Frozen in Timen (2005) tiimoilla. he
ylä iitta Itäk TEKSTI R
AA OS IL
ak RI-
ti
, rennosti ry ottaa iihtyy. Muutamia mielleyhtymiä: vuoden 2000 presidentinvaalien pieleen mennyt ääntenlaskenta, trooppiset myrskyt, Disneyworld. Varsinkaan verrattuna joihinkin eurooppalaisiin paikkoihin, joissa olemme soittaneet. Obituaryn tapauksessa se on saanut aikaan työskentelytavan muuttumista "aikuisempaan" suuntaan. John Tardy, 41, on asunut Floridan auringon alla koko ikänsä. Ajat siis muuttuvat, mutta osavaltion legendaarinen kuolometalliskene ja yksi sen kulmakivistä eivät vieläkään suostu hirttäytymään unholan köyteen. Siis ihan vain istua alas ja kuunnella, antaa aikaa itsellemme tehdä mahdollisia muutoksia. Täällä on hyvä skene, mutta ei mikään erityisen mahtava. Moni kuulee metalliskenestä ja tulee tänne odottaen näkevänsä bändejä keikoilla seitsemänä päivänä viikossa... Florida on myös suosittu muuttokohde elämän ehtoopuolelle ehtineille; huomattava osa asukkaista on eläkeläisiä. Käytämme yhä enemmän ja enemmän aikaa äänittämiseen ja kuuntelemiseen. eikä se kuitenkaan ihan niin ole. Nuoruuden ajat jättivät kuitenkin pysyvät jäljet niin metallin kuin Tar-
Emme ajatelleet albumeita tai kiertueita vaan olimme niin tyytyväisiä siihen auto-
talliin, ettei mikään muu oikeastaan edes tullut mieleemme. ja se oli melkoisen hieno hetki.
...ei parane
Florida tarjoaa asukkailleen muutakin kuin metallia ja dm-legendoja. tänä päivän i jo tehty." i olis kuin kaikk
Inferno
45. Silloin tunsin oloni ylpeäksi... Se on tämän asuinalueen vaikutusta, hän selittää hieman puolustellen. Nimenomaan nuoruuden hätäpäisyys, levottomuus ja innokkuus ovat asioita, jotka nostavat esikoislevyn 20 vuoden takaa ylitse muiden. Kaikki huipentui lopulta pieneen hetkeen, jonka vaikutus kuuluu yhä Tardyn äänessä: Muistan, kun pidin ensimmäistä levyämme käsissäni. Ennen Metallicaa ja Hellhammeria nuori John Tardy eli lähinnä Lynyrd Skynyrdin ja etelävaltioille tyypillisen klassisen rockin lumoissa: "Vanhemman veljeni vaikutusta." Ottaessani puheeksi country-musiikille tyypillisen amerikkalaisuuden, syntyy lievä väärinkäsitys. Miehen on nimittäin helppo kaivaa esiin se kaikkein kultaisin muisto. Olimme niin onnellisia, juoksimme koulubussista suoraan autotalliin ja vedimme pitkät jamisessiot. Tardy naurahtaa vähätellen ja
kuvitella osaisi edes ändiä "En dm-b aloittavani Tuntuu, ä. Muistan täsmälleen, missä seisoin, siinä etupihalla. Tardy sanoo olleensa viime aikoina niin kiireinen omien
projektiensa kanssa, että uusiin bändeihin tutustuminen on viimeinen asia, joka tulee mieleen pitkän äänityssession jälkeen. dyn henkilökohtaisenkin muistin kartalle. Levytyssopimus, äänitykset ja albumin julkaiseminen tapahtuivat nopeasti ja yllättäen. Ja sitten ovi aukesi ja se oli äitini: "John, syömään." Olimme tyytyväisiä siihen. Kysyn, mikä Obituary-levy merkitsee hänelle eniten ja kiellän vastaamasta "uusin levymme". Ei olisi tarvinnut kieltää. Hän rentoutuu seuraamalla urheilua ja kuuntelemalla sekä bluesia että, tietenkin, countrymusiikkia
Debyytillä me olimme autotallibändi, joka ei ollut tehnyt levyjä tai kiertueita. Bändi oli osa skeneä tietämättään, sillä joka tapauksessa yhtä aikaa Warbringerin kanssa 1980-lukulaista thrashia alkoi soitella aika moni. Mehän emme ole Bay Arealta, vaan Los Angelesin läheltä. Nu
m
o mir
c
k k-a
ti
TEKSTI Vilho Rajala
I
KUVA Alex Solca
I
www.myspace.com/warbringer
Warbringer marssi vuoden takaisella debyytillään uusvanhan thrash metalin etulinjaan. Nyt oli helpompaa soittaa skarpisti. Finntroll ja Swallow the Sun ovat olleet porukan kiertuekavereina, joten lyhyt oppimäärä suomalaisuudesta on taatusti suoritettu. Mutta on nykymatskussakin hyvää tavaraa, Kevill myöntää.
48
Inferno. Nyttemmin Warbringer on saanut vuokramieheksi Epicureanin John Gensmerin ja Ritterin toipuminen on vielä kesken. Kreator ja Exodus ovat olleet minulle ensimmäisiä bändejä, joiden kautta innostuin thrash metalista, hän mainitsee.
Warbringer tuntee meikäläistä kulttuuria jo joltisesti, vaikkei ole vielä näillä leveyksillä vieraillut. Ilmeisesti Nummirockissa tulee olemaan päivänvalo myös keskellä yötä, mikä kuulostaa ihan kahjolta. En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa, joten odotan sitä todella! Todennäköisesti Nummijärven keskiyön aurinko tekee jenkkeihin vaikutuksen.
Warbringer nähdään Nummirockissa melskaamassa. Kevill luonnehtii sessiota varsin kompaktiksi ja helpoksi, ja on tietysti innoissaan siitä, että erään esikuvan nimi on nyt painettu oman levyn kansilehteen tuottajaksi. Kakkoslevyllään Waking into Nightmares Warbringer on intensiivinen, päällekäyvä ja räjähtävä, kuten debyytilläkin. Waking into Nightmares taa kuulostaa toimittajan korviin monin paikoin Extreme Aggressionin aikaiselta Kreatorilta. Meillä on ollut hyviä grillibileitä! Tunsimme Exodusin jätkät entuudestaan, koska teimme heidän kanssaan kiertueen jo vuosi sitten. Yksi keskeinen ero kuitenkin on. Olemme saaneet isompia keikkoja ja halunneet kehittyä muusikkoina paremmiksi. Vaikka Muutos soittotaidossa on suuri, tyyli on ennallaan. Näiden kahden levyn välissä meille on tapahtunut paljon enemmän kuin koko aiemmalla urallamme yhteensä. On silmiinpistävää, että moni uusi thrash-bändi tuntuu tulevan Bay Arealta. Tähän sopii varsin hyvin, että kuluneena keväänä bändi on ollut kiertueella Exodusin ja Kreatorin kanssa. Levy olisi voitu säveltää vuonna 1987, vain soundit paljastavat nykyajan. Kevillin mukaan Warbringer ei kuitenkaan ole ollut mikään alkuunpaneva voima tässä uudessa skenessä. Kun aloitimme, maailmamme ulottui tasan autotallin seiniin saakka, hän heittää. Luvassa lienee tukkamyrskyä ja jumalatonta adrenaliinineritystä. Kevillin mukaan koko yhtye on sitä mieltä, että metallin parhaat hetket koettiin 1990-luvun alussa ja sitä ennen. Kaiken lisäksi Exodusin Gary Holt tuotti Warbringerin tuoreen levyn. Miksi näin, laulaja John Kevill. Sieltä ponnistaa Warbringer, äärimmäisen tiukka vanhan liiton thrashin sanansaattaja. nyt jenkkipoppoo on kakkoslevynsä äärellä.
Vanha pieksee pussillisen uusia
L
os Angelesin pohjoispuolella on pie-
ni kaupunki nimeltään Ventura. Hän näet liukastui roudatessaan kamoja maaliskuun lopulla erään keikan jälkeen ja teloi kyynärpäänsä pahoin. En osaa selittää sitä millään muulla tavalla kuin että vanhassa metallissa vain on se aitouden henki, jota suurin osa nykymetallista ei tavoita. Tätä ennen bändi ei ole maassamme vieraillut. Toivottavasti saamme Nicin takaisin remmiin kesäkuuhun mennessä, Kevill sanoo.
Vanhan liiton thrash elää uutta nousukautta, eikä vähiten Warbringerin ansiosta. Varsin sopiva kiertuekolmikko siis. Mikä siinä sitten on, että yli 20 vuoden takainen metalli on parempaa kuin nykyinen. Bändi esiintyi ensin vähän aikaa nelimiehisenä rumpalinaan kitaristi Adam Carroll, joka oli bändissä ennen Ritteriä. Rumpali Nic Ritterin osallistuminen keikalle on kuitenkin epävarmaa. Nyt bändi soittaa tolkuttoman hyvin, kun edeltäjällä soitanta oli sympaattisen kömpelöä. On ollut mukava huomata, että myös Kreatorin tyypit ovat todella mukavia, Kevill hehkuttaa.
Kreatorin Mille Petrozza muuten tokaisi tämän lehden numerossa #62, että Warbringer tuo mieleen vanhan Exodusin. Eivätkä ne sounditkaan nyt varsinaisesti modernit ole
The Ultimate Final Show Of The 2007-2009 Dark Passion Play WorlD Tour
+
et klo 18 v .2009,Aoeena La 19.09 artwall r usta.
pupalvel ,50 Lip 6 lkaen 4 oliput a ut ovelta: 48 Ennakk Lip
H
Lipu
iin 6.4 t myynt
.2009
.
Yhteistyössä:. .. U... .. .......... ..........I STA . U.T.U........ ..
MA S I KA ! R A US
JATKOKLUBIT
www.tavastiaklubi.fi (k-18)
Tavastia
Nosturi
www.elmu.fi
(s/k-18)
Virgin Oil Co.
www.virginoil.fi (k-18)
To 25.6.2009 klo 21 03 CANDLEMASS
13 / 14 Ennakko: Tiketti
10 / 13 Ennakko: Tiketti ja Virgin Oil Co.
To 25.6.2009 klo 22 04 NORTHER DEAD SHAPE FIGURE DOMINATION BLACK
Pe 26.6.2009 klo 21 04 RIVERSIDE
13 / 14 Ennakko: Tiketti
10 Ennakko: Tiketti ja Lippupalvelu
Pe 26.6.2009 klo 22 04 ENOCHIAN CRESCENT THROES OF DAWN KILT.
10 / 13 Ennakko: Tiketti ja Virgin Oil Co.
Pe 26.6.2009 klo 22 04 TURMION KÄTILÖT BLACK LIGHT DISCIPLINE FEAR OF DOMINATION
La 27.6.2009 klo 21 04 TEXTURES
13 / 14 Ennakko: Tiketti
10 Ennakko: Tiketti ja Lippupalvelu
La 27.6.2009 klo 22 04 AJATTARA LIE IN RUINS SLUGATHOR
11 / 12 Huom! Sunnuntaina Tavastialle TUSKA 2009 -festarilipulla vapaa pääsy, niin kauan kuin tilaa riittää. Ennakko: Tiketti
Su 28.6.2009 klo 20 02 SARA
8 / 10 Ennakko: Tiketti ja Virgin Oil Co.
La 27.6.2009 klo 22 04 TORTURE KILLER DELTAFORCE 2 SURVIVORS ZERO ANGER CELL
8 / 10 Ennakko: Tiketti ja Virgin Oil Co.
Su 28.6.2009 klo 21 04 BLACK SUN AEON GRENDEL DEPRESSED MODE
yydään Jatkoklubilippuja m
Tusk
ellä mikäli lippuja on jälj a-festarialueella,
voi yhtye oik i isemmaksi e uuremmasta än suomala Täm ani nauttii s atta Korpikla usi Karkelo Siitä huolim a. Kenties u ll an ulkopuole yös täällä. iosta kotima suos aremmin m edellisiä p levy uppoaa
TEKSTI Vilh o Rajala
I www.korp
iklaani.com
pöytään
"Missä tahansa Suomessa asuu,
kaikkialla on uskomaton määrä älyttömiä juntteja."
54
Inferno. ein mennä
Korpiklaanista ei voi tehdä haastattelua puhumatta viinanjuonnista. Karkelo purkitettiin Lahden seudulla, rummut Petraxilla ja loput Grooveland-studiolla. Toisaalta studiossa tuli vastaan paljon sellaista, joka voitaisiin jatkossa kyllä tehdä jo ennen studioon menoa, Aaltonen sanoo. Mutta myös tosielämästä: Vesaisen sota kertoo pitkänvihan aikaan eläneestä sotapäälliköstä Juho Vesaisesta, jonka perheen venäläiset listivät. Sahdista puheen ollen, kerrottakoon parhaassa nurkkapatrioottihengessä, että aito hämeenkyröläinen sahti (sysmäläiset hiljaa) on armoitettu perinnejuoma, joka soveltuu erinomaisesti esimerkiksi Karkelon kuuntelun kyytipojaksi. Kun Kohmelo on ohi, varsinainen haastatteluosuus voi alkaa. Sitä on saapunut Helsinkiin kuuntelemaan muutama toimittaja, ja paikalla ovat myös Korpiklaanin laulajakitaristi Jonne Järvelä ja basisti Jarkko Aaltonen. Korven kuningas ilmestyi vuosi sitten, ja nyt jo tarjoillaan uutta. Päätösbiisinä on kaiken huipuksi instrumentaali, jonka nimi on Kohmelo. Harvoin on levyä yhtä osuvasti nimetty. Korpiklaanin kuudes albumi on nimeltään Karkelo. Bändi on palannut edellisiltana Saksasta, ja Järvelä katsoi parhaaksi viettää lehdistösessiota edeltävän yön rillutellen. Hän kysyi suoraan, haluaako yhtye hänen ottavan asioihin kantaa. Sitä saa Hämeenkyrön tietyiltä kulmilta miltei jokaisen maatalon navetasta, ja yleisin myytävä yksikkö on kymmenen litran kannu. On kuitenkin niin, että kokonaisuutena levy johdattelee ennen kaikkea kosteisiin tunnelmiin, tuoppien ja snapsien äärelle. Kokoonpanon sointi on massiivinen kuten heInferno
55. Korpiklaaniin kuuluvat Järvelän ja Aaltosen lisäksi mainittu viulisti Hittavainen, rumpali Matson, hanuristi Juho ja kitaristi Cane. Ei vaan onnistu. Karkelolla lauletaan myös muun muassa maailmanlopusta, metsänpeitosta ja hulluudesta. Nyt ryypätään ja pidetään hauskaa. Keskitytään kuitenkin ensin vähän muihin asioihin. Kun syntyy tarpeeksi hyviä biisejä, niistä haluaa äkkiä eroon, Aaltonen arvelee. Ennakkokuuntelu on vaikea suorittaa keskittyneesti, koska Jonne Järvelä hehkuttaa vieressä koko levyn mitan ajan, kuinka kova se on. Hantun rooli oli odotettua suurempi. Tiedä häntä, mutta ainakin levy saa näköisensä ensiesittelyn. Tuottajaksi bändi pestasi Aksu Hantun. Aloitan sen ihmettelemällä bändin tahtia. Esimerkiksi Kultanaisessa on paikoin kolmekin melodiaa päällekkäin, mikä ei ehkä bändille itselleen olisi tullut mieleen. Vesaisen raivo on kuvattu kappaleessa melkoisen tymäkästi. Ai niin, ensin piti keskittyä muihin asioihin. olennainen asia, ettei sitä voi ohittaa. Varsinkin sovituksissa tuottajan vaikutus kuuluu. Jos se ei kelpaa, voi lähteä muualle, kuten Bring Us Pints of Beer -kappaleessa (nimi edelleen kohdallaan) todetaan. Fiilis on kohdallaan. No, Karkelolla on tuttuun tapaan enimmäkseen suomenkielisiä kappaleita, joiden tarinoissa on vähän muutakin kuin humalaa. Esimerkiksi viulistimme Hittavainen ei ollut tottunut siihen yhtään ja tuli minultakin kyselemään, että mikäs tässä nyt on meininki, Järvelä kertoo. Se, että joku muu sanoi studiossa, miten asiat voisi tehdä, oli osalle bändistä outo tilanne. Olen kyllä helvetin ylpeä tästä levystä, mies toistelee ja hoilaa jälleen mukana: Aitaa kaatuu ja täräjää maa! Erämaan ärjyt -kappaleessa on kyse elämän perusiloista: saunomisesta, sahdinjuonnista ja varsinkin naisista, kuten yllä olevasta pätkästä voinee päätellä. Sahdinteosta myös kilpaillaan vuotuisessa Mahtisahti-kilpailussa, jota järjestää urheilu- ja kulttuuriseura Sahti-75.
J
oskus se on vaan niin kertakaikkisen
Se nurkkapatriotismista. Se olisi vähän sama kuin joisi ykköskaljaa humaltumistarkoituksessa. Aiemmat levyt on tehty Tampereella, ja kun asun Lahdessa, halusin tällä kertaa tehdä siellä, Järvelä selvittää. Harvoin olen törmännyt suomalaiseen artistiin, joka on omasta tekeleestään yhtä vilpittömästi liekeissä. Avausraita Vodka iskee nimeään myöten välittömästi asian ytimeen. Sanoittaja Juha Jyrkäs on ammentanut aiheita suomalaiskansallisesta mytologiasta, tällä erää hieman jopa Kalevalasta. Kun meillä on tässä nyt Karkelo, jonka viimeinen biisi on Kohmelo, niin ollaan puhuttu, että seuraava levy olisi sitten Uuteen nousuun, hekottaa Aaltonen, joka on levyä kuuntelevassa joukossa selväpäinen poikkeus.
Huh hah hei
Saksalaistoimittaja heittää, että meneillään on humalaisin kuuntelusessio ikinä. Yhtye halusi, ja näin Karkelosta tuli vielä piirun verran parempi. Häneen otti alun perin yhteyttä Järvelä. Kalevala-aiheet kertovat Ilmarisesta. Kaksikko ei oikein osaa sanoa, miten musiikki syntyy niin nopeasti
lisäksi esP/ltD eC-401-Fm stBlK sähkökitara on ominaisuuksiltaan sekä materiaaleiltaan ylittämättömän laadukas omassa hintaluokassaan! Kampanjaerästä ei taatusti riitä kaikille. maahaNtuoNti: musamaailma oy. EMG USA 81 (B) + 60 (N) CONTROLS: 2 x Volume, 1 x Master Tone, 3-Way Switch FINISH: See Thru Black (STBLK)
esP/ltD eC-401-Fm stBlK -KitaRaN Voit haNKKia seuRaaVista laatua aRVostaVista musaKauPoista! HELSINKI: Musamaailma Retail ja Musamaailma Itis | JOENSUU: Karjalan Musiikki | KAJAANI: Musiikki Lukinmaa | KEMI: Kemin Musiikki | KOTKA: Soitinmesta | LAHTI: Keskusmusiikki | MUURAME: Piano Jylhä | OULU: Musiikki Kullas | PIETARSAARI: Pietarsaaren Musiikki | PORI: Sound City | ROVANIEMI: Musiikkimestarit | SALO: Kitarataivas | SAVONLINNA: Soitinkulma | SEINÄJOKI: Musiikki Järjenpää | SOMERO: Power Sound | TAMPERE: Tammer Piano ja Soitin | TURKU: Soitinliike Vertikaali | YLIVIESKA: Musiikkitalo Ari Vähä. EUROOPAN EDULLISIN HINTA?
Nyt hemmotellaaN suomalaisia!
tilasimme erikoiserän esP/ltD eC-401-Fm stBlK -mallin sähkökitaraa, jotka myymme kampanjahintaan 699 ! tämä hinta on euroopan edullisin. Käy poimimassa heti omasi laatua arvostavalta esP/ltD -kampanjajälleenmyyjältä! esP/ltD eC-401-Fm stBlK
RAJOITETTU ERÄ!
699
907
BODY: Mahogany/Flame Maple top NECK/FINGERBOARD: Mahogany/Rosewood Set-Neck, Thin-U contour, 24,75" scale 24 X-Jumbo frets, EARVANA compensated nut HARDWARE: Black Nickel TUNERS: Grover BRIDGE: TOM + Tail PICKUPS. kauppa on auki 24 h P www.musamaailma.fi
Ja kuulemma ne juovat siellä ihan alkoholia, Aaltonen kertoo. Nyt otetaan vahinko takaisin. Mehän ollaan aika hauska porukka, jopa ilman viinaa, Aaltonen sanoo. Sehän ei todellakaan ole pelkkää tein minä pillin pajupuusta -osastoa, jota kaikki koulussa opettelee. Ehkä meidän tyyppisiä perussuomalaisia on Suomessa niin paljon, että ketään ei kiinnosta, Aaltonen nauraa ja jatkaa: Kerran oltiin Saksassa 3000 hengen sisäfestareilla pääesiintyjinä ja tultiin sieltä suoraan johonkin Kuopion lähiöön keikalle. Korpiklaanin Karkeloihin voi tänä kesänä osallistua Suomessakin, ainakin Turun Klubilla ja Tuskassa. Eräs mielenkiintoinen keikkareissu bändillä on luvassa ensi syksynä, kun Korpiklaani vie suomalaista metsäläiskulttuuria Israeliin. Kai suomalaisissa on vielä jotakin eksotiikkaa jäljellä, Aaltonen arvelee. Yhdysvaltoihin bändi meni nyt ensimmäistä kertaa, ja kokemus oli lopulta varsin positiivinen (ks. On kuitenkin niin, että bändi ei yleisesti ottaen nauti mistään suursuosiosta kotimaassaan. Vaikka Korpiklaani pohjaa kansanmusiikkiin, myöskään folk-piirit eivät ole ottaneet sitä omakseen. Suomalainen folk metal oli vielä kymmenen vuotta sitten melko epätodennäköinen menestystarina. Saksankielisissä maissa järjestetään ihan helvetisti Mittelalter-festivaaleja, jotka on periaatteessa keskiaikaiset markkinat, ja aina jonkun tuhat vuotta vanhan linnan pihalla. Täkäläinen metsäläiskulttuuri saattaa ollakin kaikessa luonnonläheisyydessään oikeasti eksoottinen asia. Yhtye oli käynyt mantereella aiemmin ainoastaan kerran, Calgaryssa viime lokakuussa. Mekin ollaan oltu niillä soittamassa, mutta me ollaan kyllä sieltä rokimmasta päästä, Aaltonen kertoo. Kyllä meidät pelimanniporukoissa tiedetään ja tekemisiä seurataankin, Järvelä kuitenkin vakuuttaa. Asiaa hahmottaakseen ei tarvitse mennä kuin Tallinnaan. Silloin kävi mielessä, että onko tässä mitään järkeä, Aaltonen kertoo. Kuinka uppoavat juomalaulut Tel Avivissa. Järvelän mukaan ulkomaiset fanit jaksavat usein ottaa selvää bändin sanoituksista ja tarinoista kiitettävällä pieteetillä. Biisi oli Wooden Pints ja reaktio hämmennyksensekainen nauru. "Mehän ollaan aika hauska porukka,
vibändillä kuuluukin, mutta pelimannihenkisyys puskee jatkuvasti läpi. Kenties suomalaiset eivät olekaan niin synkkä kansa. Tekstejä käännätetään ja mytologiaan tutustutaan, vaikka suomalaisenkin on välillä vaikea ottaa tolkkua
jopa ilman viinaa."
murteelliseen ja perinteiseen asuun puetuista säkeistä. Pidän itseänikin maaseudun kasvattina ja junttipoikana, Järvelä sanoo. Kansan juuret ovat syvemmällä mullassa kuin moni ymmärtää. Ja kuinka moni muistaa lonkalta jonkun Juho Vesaisen. Aina kun suomalaisia tapaa esimerkiksi ulkomailla, niin ne ovat lähtökohtaisesti hyvissä fiiliksissä. Esimerkiksi Nightwish on käynyt maassa saman promoottorin järjestämänä, joten kyllä siellä pohjaa on. Sekä metalli että suomalainen kansanperinne ovat leimallisesti melko synkkiä asioita. Sen teki se sama tyyppi, joka keikkaakin järjestää. Bändi ei edes juurikaan keikkaile Suomessa, ja siihen on ihan selvä syy: väkeä käy keikoilla vähän. Suomi on metsäinen maa, jossa kaupungit ovat pieniä ja nuoria. Sittemmin on valjennut, että nauru ei välttämättä ole tässä yhteydessä pahasta, hauskanpidostahan tässä on kyse. Korvaajaksi saatiin alle tunnin varoitusajalla Before the Dawn. Ja me ollaan tietenkin aika kärjistettyjä tyyppejä, Järvelä sanoo. Kaupunkikulttuurissa Suomi on ihan tolkuton perähikiä, Aaltonen lataa. Soittamisen riemu on pääosassa. Siihen aikaan kun Tallinnassa rakennettiin uskomattoman hienoa urbaania asutusta, Suomessa asuttiin vielä maakuopissa. Ehkä kynnys on vähän liian kova ottaa tällainen rymyryhmä johonkin Kaustiselle tai Sata-Häme Soi -juhlille.
Inferno
Rai rai
Halitulijallaa
57. Sitten saksalaiset ihmettelee, että suomalaiset ne vaan vetää, Järvelä jatkaa. Siellä on tolkuton määrä ihan silkkaa porno- ja juomalaulua, jotka on sitten karsittu pois, kun on ajateltu, ettei tällaista oikein voi laittaa, Aaltonen kertoo. Aaltonen sanoo, että hänenkin täytyy perehtyä sanoituksiin esimerkiksi Wikipedian avustuksella, koska haastatteluissa niistä kumminkin kysytään. Aaltosen säveltämässä kahdessa kappaleessa poljetaan hieman hitaammin ja tummemmin, mutta kovin synkkää teosta Karkelosta ei saa tekemälläkään. Viime kesän Tuskassa bändi joutui perumaan keikkansa viime hetkellä, kun soittokamat jäivät Saksaan. Siellä oli ehkä 13 ihmistä. Tein vähän aikaa sitten haastattelun sinne. Suomalaisessa kansanperinteessä pidetään oikeasti hauskaa melkoisen pitelemättömästi, mutta lauluja ylös kirjanneet oppineet eivät tätä puolta ole juuri arvostaneet. Se on hirveän vaikea sanoa mikä siinä on, kun siihen ei oikeasti tiedä vastausta, Järvelä ihmettelee. kainalojuttu), vaikka haastatteluhetkellä oli vielä epäselvää, saavatko miehet edes viisumeita ajoissa. Järvelän biisit ovat etupäässä reipashenkisiä ja railakkaita. Klubi vetää kuulemma 800 henkeä, ja ilmeisesti se meinaa myydä sen täyteen. Monet tietävät biisien taustoista enemmän kuin me, Järvelä heittää. Sen huomaa siitäkin, että missä tahansa Suomessa asuu, kaikkialla on uskomaton määrä älyttömiä juntteja. Muistan, kun kuulin Korpiklaania ensimmäistä kertaa. Rääkkylän Kihaukseen bändi oli kertaalleen jo menossa, mutta jostakin syystä keikka meni puihin. Tätä nykyä Korpiklaani on kova nimi varsinkin Keski-Euroopassa, jossa kaikenlainen folk- ja fantasiameininki uppoaa kuin veitsi voihin. Tälle levylle kaikki on soitettu, mitään ei ole kopioitu, Järvelä kehuu. Syitä siihen, miksi Keski-Eurooppa on suomalaisesta kansanperinteestä niin tohkeissaan, on vaikea löytää. Saksankielisillehän englanti on ihan yhtä vieras kieli kuin suomi, joten niillä on ihan sama homma ottaa meidän sanoituksista selvää kuin kenen tahansa muunkin, Aaltonen toteaa. Nimenomaan festareilla Korpiklaani on yleisön näkökulmasta elementissään. Haastattelun aikaan bändiä odotti lähtö Pohjois-Amerikkaan Paganfest II -kiertueelle. Tosiasia on myös se, että kun suomalaisia kansanlauluja on aikoinaan kerätty talteen, sensuuria on harjoitettu jonkin verran. Mistä Korpiklaani repii musiikkiinsa sen juhlatunnelman, elämänilon ja riemun
KE 1.7. LA 27.6. PE 10.7. PE 26.6. TULEVIA KEIKKOJA:
TO 18.6. KE 12.8. LA 11.7. PE 31.7. PE 17.7. Deadendproject FORCE MAJEURE, AXEGRESSOR VANGUARD, MONONEN feat. TONY LYDMAN BB King "after party":
MOJO CLUB:
Anna Popovich (HOL), Jimmie Lawson (USA) PE 3.7. Flaming Sideburns, Electric Monk Agatus (AUS/GRE), Flame GUITAR HERO -Finaali, Random Eyes Adastra Silenzio, Fill Yourself Atmosphere Grey (SPA), Chaos Creator, S.W.A.T.H
LI S Ä Ä K EI K KO JA N E T I S S Ä !
dantes.fi
DARXISSA JO KA PÄIVÄ 12-04!
Freda 42 · K-20 Avoinna JOKA PÄIVÄ klo 1204!
corbie media
Ainoa pyrkimyksemme on toteuttaa musiikki parhaalta kuulostavalla tavalla niin, että kokemus on meille ja yleisölle mahdollisimman välitön. Saavumme aina uusiin paikkoihin, mutta liikumme tutuilla alueilla. Kunnioituksen ja kiitollisuuden tunnelma välittyy sekä meidän että omistautuneiden faniemme puolelta. Sellaisesta raskaudesta, joka koskee tunteita, elämänkokemusta, ihmisen paikkaa maailmassa ja muita vaikeasti määriteltäviä asioita. Silloin on pakko lopettaa soittaminen. Musiikki on meille pyhä asia, mutta aikanaan jokainen keikka ei ollut pyhä. Yleisö tuntee, että pelissä on enemmän kuin tavallisesti. Saako se tuntemaan jotain todellista maailmassa, jossa kaikki muu on silkkaa paskaa. Given to the Risingin (2007) raidoista niukalti keikkaileva yhtye on edelleen niin innoissaan, että kesä-heinäkuussa Ruissalossa ja Kaisaniemessä levy syö suurimman viipaleen repertuaarista. Katsomme toisiimme ja joko nauramme tai kiroamme ihmetellen. Rocktähti ei nouse näin aikaisin, mutta mies Kalliovuorten kupeessa nousee. Bändimme evoluutio kulkee enemmänkin spiraalina, se lähtee ytimestä ja kiertää itsensä ympärillä. Given to the Risingin seuraajan pitäisi siis olla jo ohi puolimatkan, mutta bändi ei ole tasaisessa matkavauhdissa: kasassa on vasta luurangot kahteen kolmasosaan kappaleista.
Spiraali vs. Oli kyse Neurosisista, omannimisestä soolomateriaalista tai Harvestmanista, äänikudos kasvaa tavalla, jossa soi punnittu näkemys ja kokemus. Näkökulma voi kuulostaa hyvin perinteiseltä, mutta musiikki ei sitten perinteiseltä kuulostakaan, von Till naurahtaa. Neurosisilla on omat tapansa toimia, kun se huomaa musiikkinsa kuulostavan ja ruumiillisesti tuntuvan valtavalta.
60
INfErNo
Olemme monta kertaa treenikämpällä valuneet yhteiseen transsiin musiikin voimasta. Muut eivät välttämättä tajua samaa kuin me, mutta tällaisten reaktioiden perusteella päätämme, onko jossain biisissä ideaa vai ei, onko se tunnelmaltaan tarpeeksi vahva. Kun soitimme 150200 keikkaa vuodessa, joukkoon mahtui huonompiakin vetoja. Parhaiten tendenssin huomaa tietysti syventymällä Neurosisin laajaan tuotantoon, joka on tuonut metalliin monia merkitysvivahteita sanalle "raskas". Laajentuuko kehämäinen näkemys yleisemmälle tasolle, pidätkö esimerkiksi kulttuureita tai aikakausia biologisina organismeina?. Sitä mietti, että mitä väliä, kun ei edes tiennyt
missä kaupungissa on. Konseptia ruokkivat salamyhkäiset sanoitukset ja mietiskelevyydessäänkin hyvin parahultaisella tasolla kuljeksivat haastattelut, joista saa kaivaa kenttälapiolla kivenkovaa sisältöä.
Hengen
Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva Neurosis pyrkii musiikissaan rajattomuuteen ja avarakatseisuuteen, mutta raskastekoisen äänivallin alta kasvaa myös perinnetietoisia ajatuksia.
Painoindeksi neurosislaisittain
Asialistalla seisoo ensimmäisenä musiikillinen paino. Ei silti toivoakaan, että möreä-ääninen laulaja sanoisi, mitkä Neurosis-kappaleet ovat olleet itselleen tai yhtyeelleen henkilökohtaisesti jättiläismäisimpiä kokemuksia. Ajan myötä tämän barometrin avulla on oppinut toteamaan, onko musiikki emotionaalista, voimakasta tai, kuten sanoit, valtavaa, 20 vuotta bändissä ollut von Till kertoo. peräseinä
Tartutaan tukevammin jo puolihuolimattomasti heitettyihin juurevuuden ja henkevyyden määreisiin. Opettaja-muusikko on onneksi tottunut sellaisiin, mikä ei ole ihme: miehen musiikkikin kuulostaa usein siltä kuin se olisi syntynyt pitkän päivän tai härkäviikon päätteeksi. Linja on aina suora, eikä asian minusta välttämättä pitäisi olla niin. Se on todellinen testi. On vaikea uskoa musiikin käsittämättömään voimaan. Harva osaa laulaa yhtä kouraisevan väsyneesti. Ihmisen evoluutiota käsittelevät kuvat etenevät aina lineaarisesti. Joka uusien kappaleiden ensiesityksiä odottaa, odottaa turhaan. Neurosis-levyn valmistuminen kestää keskimäärin kolme vuotta. Neurosisin toinen kitaristi-vokalisti Scott Kelly on kuvannut jokaista keikkaa elämän ja kuoleman kysymykseksi, eikä von Till jätä arviotaan paljon kevyemmäksi. Koukuttaako se. Jokaisella kappaleella on elinkaarensa, vanhat ja uudet kappaleet syntyvät, elävät, kuolevat ja uudelleensyntyvät omaa tahtiaan. Neurosisin tuotanto on itse yksi doomcore-henkisen jälkimetallin isoista juurirakenteista, mutta yhtye ymmärtää myös inhimillisten ja yhteisöllisten juuristojen päälle tai pitäisikö sanoa alle. Neurosis nousee nopeasti pintaan keskusteluissa, joissa puhutaan musiikin soinnillisen painon lisäksi jostakin toisesta, perustavanlaatuisesta raskaudesta. Tälle raskaudelle antaa pontta yhtyeen konsepti, sen juurevuus, perinnehakuisuus ja henkevyys. Konserttitilanne on kiertämisen harvennuttua muuttunut yhä elimellisemmäksi kokemukseksi. Maalainen Steve von Tillillä on edessään pitkä päivä. TEKSTI Mikko Kuronen
I
www.neurosis.com
jättiläiset
K
ello on viisi aamulla
Ja jos vielä kasvattaa itse kasvikset ja vihannekset vierelle... Jos eläin on tarpeeksi iso, siitä riittää pakkaseen koko vuodeksi. Bändimme on hengellinen, olemme spirituaalisesti veljiä. Vaikea selittää asiaa vähemmän naurettavalla tavalla, hah. Se kulkee aina Eurooppaan asti. Rajoitukset poistuvat, sitä syö tai tulee syödyksi, tappaa tai tulee tapetuksi. Millaista viisautta oma ikääntymisesi on tuottanut, ja millaisia ovia se on toisaalta sulkenut. Olemme tunteneet hengen ja sanoin kuvaamattoman voiman läsnäolon äänessä ja luonnossa. En tiedä, voiko niin valtaviin mullistuksiin edes varautua. Minusta siinä on järkeä, että metsästysreissulta tuo kotiin niin orgaanista ja vapaata riistaa kuin olemassa on. Emme kierrä kymmentä viikkoa hikisessä pakussa ympäri Yhdysvaltoja, nuku muiden lattioilla ja pyydä pizzaa ja olutta palkaksi kaikesta. von Till pohtii, kunnes huomaa vaihtaa taas yleiselle tasolle. Itse tutkin mielelläni perhehistoriaani ja seuraan verisidettä niin kauas menneisyyteen kuin mahdollista. Lihan saa lihakauppiaalta ja huonekalut tekee huonekaluseppä. Samalla yritän kuitenkin kasvattaa lapsia maailmaan. Yksi oppitunti on päättynyt, maestro ryhtyy valmistautumaan seuraaviin.
INfErNo
Neurosisin musiikki on kehittyessään omaksunut huomattavan harmonisen sävelen luonnon kanssa. Katson usein myös esikristillisen Euroopan virtauksiin. Kun kaikki soljuu oikealla tavalla ja hyökyy maan keskipisteestä suoraan kehoon, ihminen lakkaa olemasta. Tiedän, kuinka kataklysmisiä tapahtumia iso muutos vaatisi. Lastenkin takia on parempi kasvattaa syötävää ilman kemikaaleja, jotka vahingoittavat pitkällä aikavälillä maastoa. Sellainen on halu selviytyä, hyväksyä tilanteensa, olla siitä sataprosenttisen tietoinen, ja tehdä kaikki, mitä selviytyminen vaatii. Siihen olemme luultavasti liian vanhoja. Näköpiirissä siintää lumipeitteisiä vuoria ja puhtaan ilman voi haistaa. Juuri nuo seikkailut ja kaikkea paskaa vastaan sotiminen kuitenkin tekivät meistä sen mitä olemme. Jokainen yhtyeessä on tuntenut sen, ja siihen yhteinen henkevyytemme perustuu. Kaikki on paikallista ja raha pysyy alueella. Luonto on täällä osa ihmisten arkea. Von Till visualisoi yhtyeen kehälle neljän alkuperäisen alkuaineen kanssa niin, että kehän keskellä on jo aiemmin puitu henki. On asioita, joita emme enää tee samalla tavalla. Se rakensi pohjan perheillemme. Kaikki muut seikat kuten huoli, ilo ja pelko jos niiden antaa kuluttaa itsensä ennen kuin on käsitellyt kaikkein primitiivisimmän, saattaa kohdata aika isoja yllätyksiä. Olen luomuruoan ehdoton kannattaja, vaikken itseäni miksikään hipiksi mielläkään.
Hippeilemättä luonnon ehdoilla
61. Maanviljelijöiltä ostamalla tukee ihmisten elinkeinoa ja perinteistä elämänmuotoa. "Suunnitelma on, että bändi lopetetaan vasta kun joku kuolee."
En mahda sille mitään, että toivoisin niiden olevan sellaisia. Harvempi tuote on valmistettu Kiinassa. Olemme oppineet liikkumaan luonnossa, oli kyse sitten metsästyksestä syksyllä, hiihdosta talvella, puutarhanhoidosta tai kalastuksesta kesällä, vaeltamisesta tai vain luonnon tarkkailusta. Se on osa unelmaani maailmasta, jota ei ole olemassa. Näen edessämme taivaan, en ovia. Yksin viimeisen sadankymmenen vuoden kehitys on ollut sairasta, ja kehitys vain kiihtyy ja kiihtyy. Von Till tarkoittaa mitä sanoo. Rajoja ei ole. Korkealentoista selitystä riittää, mutta onneksi muusikko on valmis puhumaan luonnosta myös kouriintuntuvammin, omasta elämästään käsin. Kun astuu ovesta, pihalla ei odotakaan betoniviidakko vaan kaunis tila. Kaikki on puhdasta energiaa. Pääsin perheeni kanssa joitakin vuosia sitten irti kaupunkielämästä. Asiat tehdään näin paremmin ja laadukkaammin. Järkeä siinä sen sijaan on. Kello Idahossa on 6.28, kun nauhuri pysähtyy. Emme sekoita musiikkia ja politiikkaa keskenään, eikä paikallisten viljelijöiden tukemisessa välttämättä olekaan mitään poliittista. Jokainen kiertue lisää viisautta, kaikesta tulee intuitiivisempaa ja luontaisempaa. Rajoja on vain yksi, ja se on vihonviimeinen. Sanoma istuu yksiin Neurosisin musiikin perimmäisimmän tunteen kanssa. Koska omistamme palasen metsää, sekin vaatii hoitoa. Kaikilla on lisäksi omat hengelliset käsityksensä. Elämme Kalliovuorten tuntumassa isolla maapläntillä, jossa on metsää, peuroja ja hirviä. Selviytyä kuitenkin pitää, samoin kasvattaa seuraava sukupolvi selviytymään. Mutta henki on totta. Suunnitelma on, että bändi lopetetaan vasta kun joku kuolee, partasuu herahtaa nauramaan. Ihminen on yhteydessä elämän ja kuoleman kiertokulkuun. On verraten uusi ajatus, että maailman ja elämäntyylimme uskotaan kestävän ikuisesti. Varhaisissa kelttiläisissä, germaanisissa ja slaavilaisissa yhteisöissä oli nähdäkseni paljon viisautta, joka on uudella ajalla hukkunut
Rajoitetun painoksen bonuksena pääsee nauttimaan DVD-tallenteesta Party San´07festivaalilta. Yhtye saapuu esiintymään Oulun Jalometallifestareille 15.8.09.
www.asphyx.nl www.myspace.com/officialasphyx
SUICIDE SILENCE
No Time To Bleed
Yksi odotetuimmista deathcorejulkaisuista on viimein tässä! Kaliforniasta pärähtää ja tuntuu takuulla munissa asti!
www.suicidesilence.net www.myspace.com/suicidesilence
TENET
Sovereign
Metallin mestarijoukkue on kasassa! Tenet-kokoonpanossa vaikuttavat Jed Simon (SYL / Zimmer`s Hole), Byron Stroud (SYL / Fear Factory), Glen Alvelais (Forbidden / Testament) ja Steve ,,Zetro" Souza (Legacy / Exodus) sekä Gene Hoglan (Death / Dark Angel / SYL). Todellinen hevimetallegioona on tässä!
www.tenetforce.com www.myspace.com/tenetforce
ARKAEA
Years in the Darkness
Nuori ja vaarallinen metallirykmentti Jon Howard (Threat Signal), kultamyyjä Fear Factoryn riveistä tutut Christian Olde Wolbers sekä Raymond Herrera ja Threat Signalin Pat Kavanagh ovat pykännneet pystyyn tuoreen armeijan, joka tottelee nimeä Arkaea! Komennus kauppaan!
www.myspace.com/arkaeamusic
www.centurymedia.com
Inferno_1-2_4c_0609.indd 1
08.06.2009 11:54:14 Uhr
-IHMISEN ASIALLA-
Voita lomamatka Vatikaaniin! Osallistu osoitteessa: www.cmxcix.com tai älä osallistu: www.survivorszero.com
www.cobrarecords.fi. julkaisu 24.6.
julkaisu 24.6.
julkaisu 1.7.
julkaisu 22.7.
julkaisu 22.7.
SWORN ENEMY
Total World Domination
Sworn Enemyn tuorein vie rajuun syleilyyn ja nuijivat kuulijan vertaansa vailla olevaan hyökkäykseen kuten aikansa trashtitaanit Exodus ja Testament sekä alkuaikojen Megadeth ja Anthrax.
www.myspace.com/swornenemy
ASPHYX
Death...The Brutal Way
Legendaarinen hollantilainen ASPHYX hyökkää ,,Death... The Brutal Way" -albumillaan joka on täysin 666% armoton paketti old-school deathmetallia
Juuri kukaan ei ostanut levyjämme, joten kukaan ei uskaltanut buukata meitä keikoillekaan. Sabaton kolkuttelee tuotannollaan myös kansallisia ylpeydenaiheita, sillä tiettyjen taistelujen ja armeijoiden kunniaksi osoitetuilla kappaleilla on ollut paljon vastakaikua mm. Mutta minä ainakin tykkään viettää aikaa rannalla, juoda olutta ja katsella bikinityttöjä. Tulevana syksynä Sabaton on buukattu myös studioon. Puolassa ja Turkissa. Sabaton kotiutui toukokuun alussa kahden kuukauden mittaiselta Euroopan rundilta, jonka se teki Hammerfallin kanssa. Uskon, että helmikuu muutti asioita. Tämä kiertue Hammerfallin kanssa vain vahvisti meitä, ja meillä näyttää olevan paljon suurempi fanijoukko kuin kukaan oletti. Normaalisti yleisön innostus on vastaavanlaista vasta muutaman vuoden taustatyön jälkeen, mutta Suomi oli todella positiivinen yllätys. Neljä albumia julkaissut kuusikko vetää mutkat suoriksi ja soittaa pikaliiman tavoin tarttuvaa 1980-luvun sukuista heavy/ speed metalia, jossa tarttuvuus, vaikuttavuus ja melodisuus korostuvat loistavasti. Olemme nyt kiertäneet ja soittaneet lähes yhtäjaksoisesti The Art of Warin julkaisun jälkeen, eli tasan vuoden. Myös Suomi on saanut osansa viimevuotisen The Art of War -albumin räväkän mahtipontisella Talvisotakappaleella. Käytimme paljon omaa rahaa ja aikaa tähän produktioon, joten toivon julkaisun edelleen toteutuvan. Lopuksi Sundström päästetään kertomaan parhaat kesänviettovinkkinsä, jotka eivät juurikaan poikkea perisuomalaisesta kesäilottelusta. Aiemmin bändi on tavattu vain Sauna Open Airissa 2007, mutta nyt runsaslukuiset yleisöt olivat haltioissaan ja tunnelma lähenteli alempia ilmakehiä. Totta hitossa! Päätimme välittömästä Tavastian-keikan jälkeen, että tulemme pian takaisin. Sundström on tulevasta materiaalista vielä vaitonainen ja tyytyy kommentoimaan levyä vain hivenen sarkastisesti. Illalla grillataan, tapetaan hyttysiä, uidaan alasti järvessä ja pidetään hauskaa.
Sabatonin Suomen-valloitus pääsi kunnolla käyntiin tämän vuoden helmikuussa, kun sotakone päästettiin jylläämään Helsingin Tavastialla sekä Oulun Teatrialla. Tuskan-keikka sovittiinkin vain muutama päivä tämän jälkeen, ja nyt katselemme jo jatkoa. Miekkoset eivät kuitenkaan mässäile sodalla, lyriikat ovat enemmänkin analyyttisiä tarinoita sodan kauheuksista mutta korostavat myös sankareiden roolia. tuSka-keikkaanSa Sabaton odottaa innolla. Biisi oli selkeästi toivotuin talven Suomen-keikoilla, ja yhtyeen sympaattinen basisti Pär Sundström lupaakin, ettei bändi voisi mitenkään olla soittamatta sitä Suomessa vieraillessaan. Eiköhän se levy jotenkin liity sotaan... Ilmeni, että dvd:n työstäminen vaatii paljon enemmän työtä kuin normaali albumi, ja jatkuva kiertueella oleminen on koitunut ongelmaksi. Väsyneitä voimme olla vasta sitten, kun kaikki sodat loppuvat, mitä taas tuskin koskaan tapahtuu, Sundström arvioi.
riaali on jo lähes vuoden vanhaa. Uusia Suomen-keikkoja saatetaankin julkistaa hyvin pian. Bändi puheli hiljattain myös dvd:n julkaisusta tämän vuoden aikana, mutta aktiivisen keikkailun vuoksi toteutus on siirtynyt. Kokonaisuutta höystävät vahvat sotahistorialliset lyriikat sekä erityisesti vokalisti Joakim Brodénin miehekäs tulkinta. Ja silti edessä on vielä kesä ja jonkin verran festarikeikkoja. Viime kesinä olemme soittaneet niin paljon, ettei ole jäänyt paljon aikaa rentoutumiseen. Valitettavasti meidän on aiemmin ollut vaikea saada Suomeen jalansijaa. TEKSTI Tero Lassila
S
Voimametallin sotasankarit
abaton on kovasta nosteesta huoli-
ruotsalainen sotahevimetallin sanansaattaja Sabaton juhlii tänä vuonna kymmenvuotissynttäreitään.
I
www.sabaton.net
matta vielä varsin tuntematon Suomessa. Nauhoitimme konsertin kotikaupungissamme Falunissa viime vuonna, joten mate-
INfErNo
63. Ehkä jopa tämän lehden ilmestyttyä olemme viisaampia... Mittariin on viimeisen vuoden aikana kertynyt peräti 125 keikkaa! Takki ei silti ole tyhjä, eikä väsymys paina.
Vaikka olemme soittaneet yhdessä jo kymmenen vuotta, tuntuu, että kaikki olisi vasta alussa
Mikäpä olisikaan parempi tapa tehdä niin kuin hajottaa äänityskakku studioihin, joissa kolme ensimmäistä ja kolme viimeisintä pitkäsoittoa on äänitetty. Miksaus odottaa seuraavalla viikolla. Aloittelevalle pumpulle tällainen jako merkitsisi isoa taloudellista haastetta. TEKSTI Mikko Kuronen
I
www.immortalofficial.com
vanhaan
I
mmortalin tulevan studioalbumin, kaik-
valmiStautukaa
kiaan kahdeksannen, äänitykset revittiin suoritettavaksi kahdessa lokaatiossa, Bergenin klassisessa Grieghallenissa sekä Pärlbyn Abyss-studion tiloissa. Syyskuussa kaup poihin pölähtää Blashyrkhin tutkimusmatkaajien ensim mäinen pitkäsoitto seitsemään vuoteen, All Shall fall.
tunnelmansa" menettämättä musiikkinsa tuoreempaa terää. Tuleva pitkäsoitto on äänitetty, tallenteet ehtineet juuri levyä äänittävältä ja miksaavalta Peter Tägtgreniltä yhtyeelle. Äänilinja Norjaan pörpöttää rajusti, jokainen Demonazin huokaus on kuin uusi biisi Ildjarnin tuotannossa. Kun lopulta löydän välin, jossa mainita asiasta, sanaseppo kuittaa
64. Kuin vanhojen aikojen muistoksi Immortalin nykyinen manageri-sanoittaja Demonaz on tehnyt haastattelun alla pitkän patikkamat-
kan vuonoille sielunveljensä Abbathin kanssa. Pomminvarmaa logiikkaa. Yhtye halusi itsepäisesti tavoittaa "vanhan
INfErNo
Immortal on itsevarmaa paluuta tekevä metalliyhtye konservatiivisuuden eturintamasta. Immortalille kyse ei kuitenkaan ollut rahasta vaan hengestä. Bergeniläismusikantti on innoissaan
Biisejä on niin nopeasta kuin hitaasta päästä. Minua ei kiinnosta, mitä uudempi metalliyleisö levystä ajattelee.
"Emme pyri luomaan uutta tai kiistanalaista. Esikoislevyllämme (Diabolical Fullmoon Mysticism, 1992) musiikki meni kehon sisään. Tuotanto on iso ja tumma. Immortal-levyä ei Demonazin kertoman mukaan ole koskaan helppo tehdä, mutta tällä kertaa levyn työstössä värisivät mukavat vireet, koska paineita ei ollut ja prosessi eteni luonnollisesti. No, otetaan sitten yleisemmän kautta. Yksikään heistä ei tule pettymään. Emme pyri luomaan uutta tai kiistanalaista. Vaikka vakavan jännetuppitulehduksen vuoksi Immortalin soittopuuhista jättäytynyt Demonaz on ollut jo toistakymmentä vuotta eräänlainen Immortalin ulkojäsen, hän myöntää itsekin, ettei pysty tarkastelemaan yhtyeen musiikkia objektiivisesti. Minulle tämä on taas yksi hieno Immortal-levy, jolla on muutamia parhaita koskaan tekemiämme kappaleita. Uusi levy saa aikaan samoja tuntemuksia, koska teimme monia asioita samalla tavalla kuin debyytillä. Jos jollain on parempi suunnitelma, olen mieluusti kuulolla, hah hah! Todistitte juuri vitsin. Levyn nimestä, kappaleiden otsikoista tai musiikin luonteesta on turha kärttää avointa analyysia, armas festarinumeromme kun ilmaantuu haastateltavan mukaan lehtipisteisiin liian aikaisin. Ensimmäinen sääntö on, että me määräämme säännöt! Demonaz mylvii. Kaikki lähtee omasta sydänalasta. Raitojen keskimitta on viidestä kuuteen minuuttiin ja levyn pituus 4043 minuuttia. Varauksiin päästään, kun All Shall Fall -levyn ominaisuuksia aletaan penkoa tarkemmin.
Puolisen vuotta kestäneestä kirjoitusprosessista on tiedossa, että se vei yhtyettä oletettavasti takaisin alkuaikojensa paloon. Akustisia kitaroita ja akustiikkaa yleensä on käytetty hyväksi paljon, joten levy on aiempaa huomattavasti orgaanisempi. Se saattaa olla jopa Sons of Northern Darknessia kovempi teos. Vinyylillä Bathorya, Motörheadia, Darkthronea ja Black Sabbathia hamstraava karvanaama ei pysy uuden metallin perässä ("Minun on todella vaikea ymmärtää tämän ajan yhtyeitä. Uuden Immortal-levyn taustalla Demonaz on hionut kymmenen vuotta sitten Perfect Visions -nimellä käyntiin polkaistun sooloprojektinsa kappaleita. Demonazin riffittelyt sängynlaidalla saattoivat johtaa yölliseen puheluun Abbathille, mistä saatettiin päätyä etäsessioihin, joissa maagisena pidettyä
taka- kuin etuperin. Fanit ovat odottaneet tätä levyä. Ja kun vielä vähän söhitään... Viimeisin uuINfErNo
65. Levyllä on seitsemän biisiä, joista jokainen on todella omanlaisensa. Yhtye pääsi rutiinista ja arkisuudesta, jonka takia aikoinaan lopetti. Inferno on ensimmäinen instanssi, jolle yhtye suostuu viimeisimmästä tuotoksestaan puhumaan. Ajattelemme musiikkia mieluummin Emme piittaa heistä, olemme vanhan koulukunnan bändi. Kenenkään on turha tulla mouhottamaan, että materiaali pitää toimittaa sinä ja sinä päivänä. Mies tietää edellisen Sons of Northern Darkness -kiekon hienoksi levytykseksi, ja toteaa omanarvontuntoisesti, että jos yhtye olisi lopettanut kyseiseen levyyn, Immortal olisi ikuisesti kulttibändi. Vastaukseni päsmäröintiin: Haistakaa vittu! Materiaali tulee kun on tullakseen. Repeydyin koko hommasta irti kymmenen, viisitoista, kaksikymmentä vuotta sitten, enkä saa tulokasbändeistä mitään tolkkua.") eikä vaadi sitä yhtyeeltäänkään. Demonazille tämä on luonnollista ja peittelemätöntä. Kaikki hehkuttavat aina uusinta levyään parhaaksi. Syyskuu, se tulee pian.
3+3
röhöttäen: "Se johtuu siitä, että puhelimessani on säröpedaali!" Demonaz on vapautuneella tuulella tosin tietyin varauksin. Onnistuminen kiteytyi siihen, että biisit saatiin soljumaan keskenään. jälkeen kertomaan off the record -tasolla naurettavan pieniä yksityiskohtia. Lukijan kannalta siitä ei ole paljonkaan apua, sillä Demonaz varjelee levyn taiteellista sisältöä kuin vakavaakin liikesalaisuutta. Ei medioita, ei levy-yhtiöitä, ei promoottoreita, ei oikeastaan fanejakaan. Levyllä on samaa klassista Immortal-virettä kuin At the Heart of Winterillä (1999). Keikkatilanteissa päivämääristä pidetään tietysti kiinni, mutta levynteossa tärkeintä on, että biisit ovat parasta a-luokkaa, ja sitä ei aikatauluilla saavuteta. Hehku sallittakoon. Breikin jälkeen päätimme, ettemme enää koskaan päästä ulkoa luotuja paineita bändin edelle. Demonaz toteaa yhtä luottavaisena, ettei All Shall Fall tule pettämään yhtyeen pääyleisöä. Taannoin mies ehti saada julki kolmen biisin demon, joka koostui kosketinvetoisesta, melodisesta metallista osittain siksi, että soittaja joutui käsivammansa vuoksi tekemään musiikkinsa pianolla. Homman voisi jakaa kahtia pyrimme yhdistämään kolmen ensimmäisen ja kolmen viimeisimmän levyn latauksen yhdeksi isoksi tunnelmaksi. Jos yhtye jotain tauostaan oppi, niin sen, että muita ei pidä kuunnella. (Ironiaa tai ei, haastattelusta ei kulu kuin muutama päivä kun yhtyeen lähipiiri on jo vuotanut levyn otsakkeen julkisuuteen.) Kansitaiteesta Demonaz suostuu tivaamisen riffiä työstettiin läpi yön. Se on paljon sanottu maailmassa, jossa "kultin" ja "legendan" kaltaisia leimoja myydään alehintaan, mutta olihan Sons of Northern Darkness toki harvinaisen vahva mustan hevimetallin työnäyte. Kun laitan sen soittimeen, saan siitä kovimmat sävärit. Jonkun mielestä saattaa olla eriskummallista, ettei Immortal silti suuntaa uuteen tai kauniiseen, vaan yhä syvemmälle menneeseen. Ajattelemme musiikkia mieluummin taka- kuin etuperin."
Immortal on uuden levynsä äänitysten alla tietoisesti välttänyt tiedotusvälineiden kanssa asiointia
KU RUISSALO, TUR
www.ruisrock.fi
3.-5.7.2009
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
perjantai 3.7.2009
SLIPKNOT (USa) DISTURBED (USa) CHILDREN OF BODOM
NEUROSIS (USa) STONE DEATHSTARS (SWE) tHE WILDHEARTS (UK) DEAD BY APRIL (SWE) CALLISTO MAGENTA SKYCODE maj karma MOKOMA PILGRIMZ (DEN) viikate
lauantai 4.7.2009
MEW (DEN) IN FLAMES (SWE) THE SOUNDS (SWE) GLASVEGAS (UK)
LADYTRON (UK) THE LIVING END (AUS) EPPU NORMAALI TEHOSEKOITIN PMMP asa ja jätkäjätkät THE CAPITAL BEAT CMX don johnson big band EGOTRIPPI KOTITEOLLISUUS LE CORPS MINCE DE FRANCOISE MAIJA VILKKUMAA PINTANDWEFALL REGINA Rubik Scandinavian music group stella
sunnuntai 5.7.2009
FAITH NO MORE (USa) VOLBEAT (DEN) CALEXICO (USa) GOGOL BORDELLO (USa)
!!! (USa) THE GASLIGHT ANTHEM (USa) THE CRASH AMORPHIS APULANTA FIRST AID KIT (SWE) husky rescue ismo alanko teholla JOENSUU 1685 Anna Puu RISTO RÖYHKÄ JA RÄTTÖ JA LEHTISALO soul captain band Stratovarius
Katso ajankohtaiset esiintyjätiedot, lippujen hinnat ja muut lisätiedot www.ruisrock.fi Liput myynnissä Ruisrockin nettisivuilla sekä kaikissa Tiketin ja Lippupalvelun toimipisteissä.
Turku Energia
Toinen AOR-suuruus Journey puolestaan oli näe tai kuole -bändien listalla, eikä turhaan. Kaksi ensin mainittua on tosin tsekattu useampaan kertaan, ForeigInferno
ner taas ei ole koskaan ollut allekirjoittaneelle tärkeä nimi. Laulaja Joey Tempest ja kitaristi John Norum ovat alansa ehdotonta huippua millä mittarilla tahansa mitattuna. Kolmen edellisvuoden kaltaisista helteistä ei ollut muutenkaan tietoa ja kalvavan kylmyyden takia sellaisetkin isot nimet kuin Twisted Sister, Motörhead ja Foreigner jäivät kokonaan katsomatta. Tuhkimotarinamaisten tapahtumien kautta yhtyeeseen pari vuotta sitten liittynyt Arnel Pineda lauloi kuin enkeli ja valloitti pienestä koostaan huolimatta festivaalin jättimäisen lavan karismallaan ja liikkuvalla esiintymisellään.
Toinen huippukohta oli samaisen viimeisen päivän iltana nähty Europe. Nyt kuultiin myös Carriesta versio, jossa Tempestin trubaduurivedon jälkeen hypättiin koko bändin tukemaan ki-
I
74. Hurmioituneen kotiyleisön edessä oli hyvä esitellä lähes 30 vuoden aikana hankittua rautaista osaamista. ik tar Fes
es
00 ä2
9
Europe
Journey
Riot
Europe
Journey
KUVAT Lauri Ylitalo
HYPPII SVENSSONIEN KANSSA
TEKSTI Toni Keränen
T
Sweden Rock Festival, Sölvesborg, Ruotsi 3.-6.6.
ämän vuoden Sweden Rockissa tapahtui sellainenkin ihme, että satoi vettä, ja kolmantena päivänä oikein kaatamalla
Menevät palat säästettiin loppuun ja sinänsä makoisat bluespohjaiset alkuaikojen jammailut soivat päälavalla hivenen puuduttavasti. Iloisia yllätyksiäkin koettiin jälleen läjäpäin. UFOn studiotuotokset eivät enää juuri mieltä ylennä, mutta lavalla pappakerho nousee vahvaan liitoon. Pahemmin petti Uriah Heep, joka soitti vain hyvin vähän klassikoitaan. Vaatii todellista karismaa ja itsevarmuutta, että hyvän meiningin pystyy välittämään Eteläpuiston perälle saakka. Loppukeikan hittiputken aikana edes rankkaakin rankempi sadekuuro ei jaksanut vituttaa. tarasooloon. Dream Theater taas on yksi planeetan parhaimmista bändeistä, mutta se ei todellakaan tee festivaalimusiikkia. Sauna Open Air on vakiinnuttanut paikkansa kesän alussa festarikuntotestinä, mutta tänä vuonna epäonni potki kivuliaasti nivusiin. Heaven & Hell puolestaan kärsi umpisurkeista soundeista, jotka hukuttivat Tony Iommin elintärkeän kitaravallin jonnekin kauas taakse. Ja vaikka The Final Countdown on rock-klassikoiden puhki kuluneimpia edustajia, et ole vieraillut kunnolla Ruotsissa ennen kuin olet laulanut ja hyppinyt kymmenien tuhansien festarisvenssonien mukana kyseisen kappaleen soidessa.
Europen oppi-isät UFO ja taka-
vuosien Rainbow-miehistä koostettu Over the Rainbow eivät jääneet paljon heikommiksi. Mies ei saanut Loadedyhtyeensä kanssa oikein minkäänlaista vaihdetta silmään. Ensiksi mainitun raskaan käden klassinen heavy metal toimi näissä olosuhteissa huomattavasti paremmin kuin kaikuisassa Kaapelitehtaassa viime FME:ssä, ja jälkimmäisen stonerin suuntaan kallistuva 70-lukulainen heavy rock oli kuin tehty ensimmäisen päivän nousuhumalaisiin tunnelmiin. Joe Lynn Turnerin johtama Over the Rainbow taas ei olisi voinut epäonnistua, kun setti on täynnä toinen toistaan loistavampia ikivihreitä. Yhtye osoitti myös herrasmiesmäisyyttä tuunaamalla settiä lennosta uusiksi, jotta energiataso pysyisi korkealla. Pitkään perhe-elämään keskittynyt Lita Ford hapuili runsaasti keskitempoista materiaalia sisältäneen keikkansa läpi ja piristävimmäksi hetkeksi muodostui muun muassa WASPissa soittaneen Stet Howlandin Budweiserpulloilla mätetty rumpusoolo. Tehtävä ei ollut helppo, mutta bändi hoiti homman paremmin kuin osattiin odottaa. Vaadittiin innoton versio The Stoogesin I Wanna Be Your Dogista ja Mike Monroen marssittaminen lavalle, että yleisö lämpeni edes hiukan. Kantrin kyllästämää southern rockia vuosikymmenien kokemuksella vetävä The Outlaws ja iloisen synahevin uusi ruotsalaislähettiläs H.E.A.T olivat tuttuja vain nimien tasolla, ja entisen Waysted-laulajan Danny Vaughnin epäonnisesti 1990-luvun alternative-vyöryn alle joutunut hard rock -ryhmä Tyketto taas oli jäänyt vain muutaman YouTube-tutustumisen varaan, mutta kaikki mainitut hoitivat homman kotiin verevillä otteillaan. Vuosien tauon jälkeen uuden levyn pihalla saaneen ryhmän jääräpäisen asenteen ymmärtää, mutta ei se silti tehnyt keikkaa paremmaksi. Kolmen kitaran voimaan luottava The Outlaws esimerkiksi alleviivasi sitä, että dynamiikantaju ja bändisoiton hal-
litseminen ovat valttia rockpohjaisessakin musiikissa. ZZ Top esiintyi kielisoittajiensa osalta
varmoin ottein, mutta rumpali Frank Beardia ei olisi näköjään voinut vähempää kiinnostaa. Pikkulavan intiimiys ja kaikki peliin -henkinen lähestymistapa tekivät keikasta selvästi merkittävämmän elämyksen kuin vaikkapa Soilworkista, joka jäi päälavalla täysin ulkokohtaiseksi.
Se on muutenkin sanottava, että Saunan päälava on bändille kuin bändille haastava paikka. Sittenkin McKagan jätInferno
TEKSTI Vilho Rajala
I
75. Kaiken lisäksi perjantai oli rapainen ja kylmä päivä, kun aiempina vuosina säässä ei ole ollut valittamista. Levyt menevät ostoon, se on varmaa.
Alemman keskisarjan bändeistä säväyttivät
eritoten isäntämaan Grand Magus ja Witchcraft. Ensin peruutti Hardcore Superstar, sitten viime metreillä Meshuggah, joka oli monelle syy hankkiutua Tampereelle. Perjantain kohokohdaksi nousi paikallinen Medeia, joka hälytettiin lyhyellä varoitusajalla paikkaamaan Meshuggahia. Matkaseurueemme isot pojat olivat kertoneet, että 1980-luvun lopulla parhaimmat tuotoksensa julkaisseessa jyrääjässä on sitä jotain, mutta kokemuksen voima oli siltikin yllättävä. Ei voi kuin kiittää
Jussi Santalahtea organisaatioineen siitä, että Tampereella on kansainvälinen, tasokas ja hyvin järjestetty kaupunkifestivaali. Sellaista karismaa ei löytynyt esimerkiksi Duff McKaganilta. Lähtökohtiin nähden Sauna muotoutui mainioksi kokemukseksi. Kappaleet tykitettiin tajuntaan ilman turhia välimuodollisuuksia, ja toisaalta moukarin lailla iskeviin tuotoksiin oli lisätty sopiva annos pientä kikkailua, joka pystyttiin toteuttamaan kirurgintarkkuudella myös live-olosuhteissa. Räjäyttävimmin tuli puun takaa silti newyorkilainen Riot. Esimerkiksi hiljattaisella Tavastian-keikalla soolo jäi kokonaan puuttumaan, mutta nyt sekin musiikkihistorian mestarisuoritus on kuultu livenä. Vielä kummallisempaa oli se, että äänentasot nousivat yhtäkkiä huippulukemiin setin viimeisenä esitetyn nimikkobiisin aikana...
KUVAT Markus Laakso
LIHAKSIA JA LUOTEJA
V
Sauna Open Air, Tampere 5.-7.6.
aikeuksien kautta voittoon, siinä tä-
mänkertaisten juhlien slogan
Sauna näytti heti paljon tutummalta auringonpaisteessa. Itäsuomalaisen vitsailun jälkeen ohjelmaan oli merkitty "Omnium Gathering", joka osoittautui karhulalaiseksi Omnium Gatherumiksi. Todettakoon sekin, että rumpali Jarmo Pikan soitossa yhdistyvät harvinaisella tavalla voima, tekniikka ja tyylitaju. Ja hemmetti, Los Angelesin pyhimykset pääsivätkin yllättämään! Vince Neilin olemus on jonkin verran pöhöttyneempi kuin vuonna 1985, mutta ääni ei ole muuttunut mihinkään. Yleisöstä näytettiin Tommy Leelle tissit ja kaikki tuntui olevan niin kohdallaan kuin olla ja saattaa. Lihaskimppu järjesti pikkulavalle esityksen, joka sai hymyilemään, mutta jätti sittenkin väljähtäneen maun. Pikkulavalla Bullet rippasi AC/DC:tä parhaansa mukaan. Vaikka yhtyeen musiikillinen viehätys on aina ollut omalla kohdallani pieni mysteeri, olisin voinut viettää launtai-iltaa paljon huonomminkin.
Sunnuntaina saatiin sää viimein aseteltua
kohdalleen. Bändi on myös ymmärtänyt hittibiisinsä
arvon: nimi Bite the Bullet oli kirjailtu jopa kielisoittajien instrumenttien taakse, mistä saatiin ylimääräinen ohjelmanumero kappaleen loppuun. Voi olla, että esimerkiksi yleisön joukossa pokkarikameran kanssa heilunut Jouni Hynynen näki asian toisin.. Se on isolla festivaalilavalla ylittämätön vahvuus. Laulaja Hell Hofer mongersi biisien väleihin kummallista kännienglantia, mutta biiseissä ote ei lipsunut. Kahden suomalaismammutin väliin mahtui kanadalainen Thor. En taida olla kohderyhmää. Vain Mick Marsin ylipitkä kitarasoolo latisti hienon hittikimaran tunnelmaa, mies kun ei ole mikään häävi soittoniekka. Kotiteollisuus he-
rätteli kohmeloista juhlakansaa jäykästi mutta sympaattisesti. Kitaristi Markus Vanhala on kaikilla mahdollisilla mittapuilla käsittämättömän kova jätkä, ja keikka oli erinomainen. Stratovarius
Nightwish
Kamelot
Thor
Lauantain ja koko festivaalin tärkein nimi oli Mötley Crüe, sen huomasi päivän mittaan alueella pyörineistä kasvomaalauksista ja pörrötukista. Kamelot ryöstöviljeli keikallaan pyrotekniikkaa, mutta jätti musiikillisesti yhtä tyhjän olon kuin Hammerfall edellispäivänä. Kummallakin on tolkuton määrä biisejä, jotka kaikki tuntevat. Suomalaiset suuret nimet Nightwish ja Stratovarius olivat päälavalla kuin kotonaan. Mies tunki päähänsä toistakymmentä erilaista päähinettä keikan aikana ja viskeli ehtimiseen tpaitoja yleisöön, mutta aivan odotetunlaiseen lentoon show ei lähtenyt. Vai lähtikö
Koskinen
havaintoja metallin visuaalisuudesta
Musiikkitapahtuma ei ole kummoinenkaan juhla ilman yleisöä. Vuoden 2009 Nummirockiin on kehitet78
Inferno
Oulun oma metallijuhla, vuonna 2002 ensiaskeleensa ottanut Jalometalli on sekin luottanut jo vuosia pariin peruselementtiin. Sama kultalogo pyörii kuvioissa jo kuudetta vuotta, ja samankaltainen tummanpuhuva tyyli on ollut käytössä jo pitkään. Jutussa tutkailtavien Tuskan, Sauna Open Airin, Nummirockin, Jalometallin ja Pellavarockin historia alkaa olla jo ainakin muutaman vuoden ikäinen, joten bileiden edustajilta löytyy jo näkemystä visuaalisuudesta ja sen merkityksestäkin.
Hevikekkerien pintapuoli
ty selkeästi erottuva teema, jota kannattelee "maskotti" Seppä Tervarauta. Tänä vuonna mukana on myös pieni ekoviesti: pingviinit lähtevät sotaan ilmastonlämpenemistä vastaan! Citron Acidin Lauri Karmilan viime vuosina suunnittelemat teemat ovatkin olleet mieleenpainuvia ja kekseliäitä. Tuskaa järjestävän Finnish Metal Eventsin Outi Alander mieltää, aivan oikein, festivaalin olevan hyvin tunnistettava ja ulkoisesti aina perusmetallista poikkeava. Samalla tapahtuma luo itsestään mielikuvan, halusi tai ei. Pyrimme luomaan mahdollisimman tunnistettavan ilmeen, jota viedään kampanjassa eteenpäin pienillä muutoksilla tarinamaisesti sitä mukaa, kun festarit ja kesä lähenevät ja bändejä varmistuu, kertoo Nummmirockin Tero Viertola. Saunan visuaalisuus perustuu pääkalloon. Erityisen erottuvana tai tunnistettavana en kuitenkaan tyyliämme logoa lukuun ottamatta pidä, analysoi Jalometallin Tero Lassila. Sen perusteella yleisö osaa yhdistää näkemänsä ärsykkeet kyseiseen tapahtumaan. Vuosittain metallimusiikin genrestä ammennetaan ideoita kunkin vuoden musiikillisen linjauksen kanssa yhtenäiseksi. Vanhat zine-ajat kunniaan, kunhan vaan ei taannuta pikselimössöasteelle. Nummirock luo uuden visuaalisen ilmeen vuosittain pitääkseen sen tuoreena ja ajankohtaisena. Maamme raskaan rockin soittojuhlien visuaalinen anti heijastelee mukavasti tapahtumien olemusta ja niiden omailmeisyyttä oli se sitten suurilla tai pienillä resursseilla laadittua. Hän luo omalla presenssillään ja persoonallaan alkukantaisen, maskuliinisen äijälookin rautaiseen ja tuliseen heavy metalin maailmaan. Silmäterä
TEKSTI Kimmo K. Haluamme erottua muista. Eritoten viime vuosien eläinaiheet ovat lämmittäneet mieltä, ja onpa niihin saatu metallista tematiikkaakin mukaan. Miehen mukaan Saunan ulkoinen anti viestittää "vanhanaikaista hauskaa ja yhtenäisyyden tuntua". Nummirock positioi itsensä juhannuksen rautaisimmaksi festariksi, jolle vieraat ympäri Suomen saapuvat viettämään aitoa festarielämää kolmen päivän ajaksi vuosi toisensa jälkeen, Viertola jatkaa. Sauna Open Airin Jussi Santalahti tyytyy antamaan tapahtumansa tunnistettavuudelle kiitettävän kouluarvosanan 9. Mihinkään radikaaliin muutokseen ei ole tarvetta, ja värimaailma pysyy varmasti kaukana kaiken maailman iloisista sävyistä, jatkaa Marco Järvenpää. Jos kerran bändillä on logo, miksei sitä voisi käyttää muissakin yhteyksissä kuin vain levynkansissa. Alanderin mukaan vuosien 19982000 julisteet ovat "aika rujoja", mutta visuaalisuus on kehittynyt samaa tahtia tapahtuman kanssa. Useimmat haluavat.
Y
leisen musiikkitapahtuman jär-
jestämiseen kuuluu tapahtumalle kehitettävä tai kehittyvä visuaalinen ilmiasu. Leimallista Jalometallin visuaalisessa viestinnässä on festarilla kunakin vuonna esiintyvien bändien logojen ahkera käyttö. Pinkit Tuska-paidat, joissa oli Simeoni-vuohen kuva, myytiin heti loppuun. Samalla tulee hienoinen old school -meininki ja tunnistettavuusaspekti. Muutenkin vuohi ja värimaailma sai kiitosta. Ei ihan väärin tämäkään, vaikka vastaus lieneekin annettu osin kieli poskessa.
Jalometalli, Sauna Open Air ja Pellavarock
Nummirock ja Tuska
Vuodesta 1987 järjestetty joukon konkari saa kunnian aloittaa luonnehtimalla tilaisuuden visuaalisen kokonaisuuden tunnistettavuutta ja sen välittämää viestiä. Olemme ainakin Suomessa ainoa musta pääkallofestari.. Parasta kuvallista antia Alanderin mielestä Tuskalla on silti ollut aivan viime aikoina. Alander ei löydäkään Tuskan viestinnästä mitään kehnoa. Eiköhän viime vuoden "pinkki on uusi musta" ollut paras. Tuskan ulkoinen viestintä on todellakin ollut rohkeaa ja selkeästi individualistista. Sitä haalitaan paikalle ilmoituksilla ja muulla viestinnällä, jonka on tarkoitus olla mahdollisimman kiinnostavaa, jotta potentiaalinen yleisö huomaa viestin ja intoutuu. Pohjimmiltaan on siis kyse tahallisesta tai tahattomasta brändäyksestä, joka ainakin suomalaisten metallifestivaalien tapauksessa on varsin eri tasolla jo lähtökohtien tai perusidean vuoksi. Ainakin vuoden 2003 pukinsarvikäsimerkin muodostava verinen piikkilanka on jäänyt mieleen mainiona ideana. Maamme johtava metallifestivaali on puolestaan onnistunut luomaan itselleen tunnistettavan ja selkeästi omanlaisensa visuaalisen identiteetin. Samasta syystä Jalometallin julisteet ja muu anti lienee nykyvisualistin silmään Photoshopin bevel-efekteineen jopa eilispäivän kamaa. Tämän Lassila näkee ehdottomasti parhaana puolena Jalometallin viestinnässä. Lassila painottaa vielä, että bakkanaalien webbisivutkin ovat vanhakantaiset tarkoituksella, eivät suinkaan webmasterin avuttomuuden vuoksi. Nummirock viestittää äijämäistä rokkihenkeä ja metallimusiikin tunnelmaa
Inferno
79
Nummirock pyrkii visuaalisuudellaan ja toiminnoillaan olemaan perinteikäs ja samalla ajankohtainen. Sauna Open Airin logo, värimaailma ja julisteteema osaavat myös viehättää. Oheistuotteet ovatkin kaikille festivaaleille hyvin oleellisia. Nummirock on saanut hupparien kaltaisten vakiokamojen lisäksi tälle vuodelle seppäteemaiset oheistuotteet: festarin logolla varustetut, käsin taotut riipukset. Vuosittain uudistettavasta ilmeestä ollaan ylpeitä ja se nähdään tärkeäksi tavaksi pitää tapahtuma mielenkiintoisena niin järjestäjille, artisteille kuin festarivieraillekin, sanoo Viertola. Syynä eivät kuitenkaan ole Saunan tämänvuotisen pääesiintyjän Mötley Crüen Crüefest-kiertueen säädökset. Pintaraapaisun jälkeen pari tapahtumajärjestäjää uskaltautuu vielä kommentoimaan kilpailijoidensa visuaalista antia. näyttäytyyn. Jopa Pellavarockilla on omia paitoja, ja esimerkiksi rannekkeissa ja flyereissäkin komeilee tapahtuman logo. Kaikki Tuska-paidat ja monet muutkin Tuska-tuotteet myydään vuosittain loppuun, Alander sanoo. Nummirockin tämänvuotinen seppäukkoteema on erittäin hieno. Perinteikäs Num-
mirock on uskalias uudistuessaan joka vuosi, Jalometalli tuo itse tapahtuman sijaan etualalle esiintyjät omine brändeineen. Vaikee sanoa... Bändit on se meidän juttu, ja niitä pitää korostaa kaikessa mitä meiltä lähtee ulos. Pellavarock on puuhastelua rakkaudesta musiikkiin, Tuska jo institutionalisoitunut, huippuunsa hiottu suurtapahtuma, itseisarvo jo sinällään. Vanhaa kalloa jätettiin pois jo viime vuonna, mutta se on kuitenkin lavalakanoissa ja niin edelleen aina mukana. Tietyllä tavalla käännytetyille saarnaamista on itse tapahtumassa näkyvä visuaalisuus sekä oheistuotteet. T-paidat ovat meillä ennemminkin promoa. Laidasta laitaan, ihan ookoosta aivan kauheaan, laukaisee Alander ja on varmasti monen mielestä myös oikeassa. Se pääkallo ei oikein kolise, mutta tunnistettava osanen se on, pohtii Lassila. Ei sen vähäiselle käytölle ole sen kummempaa syytä, viime vuonna tuli vaan uusi vaakunamallinen logo, joka sekin on hieno. Visuaalinen ilme näkyy kaikkialla missä Nummirock on esillä, summaa Viertola festivaalinsa huolella suunnitellun ja toteutetun mediaplanningin. Brändi on jokaisen festarivieraan oman mielikuvituksen varassa. Oma riemunsa on tietenkin myytävissä oheistuotteissa. Hyvin niitä menee kaupaksi, mut ei sitä voi kutsua tulonlähteeksi. Mielenkiintoista on kuitenkin, miten eri tavalla Suomen metallifestaritkin brändeihinsä suhtautuvat. Erityisesti muutaman vuoden mukana ollut sarvipäälogo on lievässä sekavuudessaankin helposti tunnistettava ja ainakin selvästi metalliin viittaava.
Brändeistä ja oheistuotteista
Suurimmaksi osaksi metallifestivaalien visuaalisuus näkyy verkko- ja printtimainoksissa, julisteissa ja verkkosivuissa. Miehen mielestä festarin visuaalisuus kertoo yksinkertaisesti hyvästä tapahtumasta. Joukon tuorein ja pienin edustaja on Lammilla järjestettävä Pellavarock. Pellavarock on onnistunut pienilläkin resursseilla saamaan aikaan ihan toimivan pikkufestarin ulkoasun. Meidän kemut on enempi alan harrastajien ja vannoutuneiden metallistien pippalot, kertoo Järvenpää. Muillakin homma on hanskassa, osalla paljonkin pidemmällä. Tapahtuma saa visuaalisen identiteettinsä varsin vakuuttavaksi, kun esimerkiksi liput, backstage-passit, rannekkeet, opasteet ja lavasomisteet noudattelevat yhtenevää visuaalista ilmettä. Kun paitoja, kasseja, lompakoita, koruja ja kaikkea muuta mahdollista käytetään jopa vuosikausia tapahtuman puolitahattomaan mainostamiseen, festarin brändi vahvistuu väkisinkin. Vaikka tänä vuonna tuttua kalloa ei mainosmateriaalissa näy, hevijuhlan nimi kuitenkin esiintyy materiaaleissa tutulla tyylillä. Kaikki näkyvyys kasvattaa tapahtuman brändiä, ja visuaalisuus vaikuttaa tähän huomattavasti. Kärjistäen voidaan sanoa, että Tuskassa käyneet kertovat kavereilleen "olleensa Tuskassa", Jalometallin kävijät pikemminkin kehuskelevat "nähneensä Voivodin Oulussa". Jalometalliin tullaan paljon vähemmän skeneileen ja ns. Tämän vuoden julisteissa ja mainoksissa ei kuitenkaan esiinny Saunan perinteinen, "skulliksi" kutsuttu pääkallologo vaan violetit kädet ja jossakin taustalla eetterissä häilyvä kallohahmo. Viimeisille tosin ei altistu tavallisesti tahtomattaan, kuten
80
Inferno
edellisille, joten niiden luonne on hiukan erilainen, koska kävijä on jo valmiiksi kiinnostunut. Pellavan tyyli on myös melko pelkistetty ja se purppura väri on noussut jo hyväksi tavaramerkiksi. Mutta kuten muinoin suvaitsevaisuusjulisteessa kehotettiin, annetaan kaikkien kukkien kukkia.. Vaikka Sauna Open Air ei liiemmin visuaalisuutensa uudistumisella voi kerskua, festari on omalla tavallaan myös oikeilla jäljillä. Muuta ei ole vielä haluttu tehdä, mut hihamerkki vois olla kova juttu, tuumii Jalometallin Järvenpää. veikkaisin suht hyvin tunnistettava, luonnehtii Pellavarock-organisaation johtaja Jouni Rantanen tapahtumansa ulkoista olemusta. Santalahti nimeääkin Saunan vahvimmiksi osaalueiksi juuri helppouden, muistettavuuden ja tunnistettavuuden, joka on kyllä toteutunut festarin viestinnässä oivallisesti. Oheistuotteet ovat oleellinen osa Tuskan visuaalisuutta. Tuskan erilaiset vaihtuvat teemat ovat ainakin oikein piristäviä ja näyttäviä
Sitten se vain jäi päälle. Kas, kuulostaa hyvin erilaiselta kuin pojankloppien määrätietoiset haaveet soittaa kitaraa ja ryhtyä seuraavaksi Dimebag Darrelliksi. Loppu on historiaa, ja kuolonmurinasta on tullut kaikenlaisen metallimusiikin perussettiä. Mynni Luukkainen, Tommi "rotten" Virranta, Tapio Wilska sekä KJ Khaos jakavat nyt näkemyksiään oikeaoppisesta kuolometallikorinasta.
death metal -yhtyeet vakiinnuttivat kalmankatkuisen örinän tyylilajinsa kulmakiveksi. Soitin alun perin kitaraa, mutta sitten minua pyydettiin yhteen bändiin laulajaksi, kun tyypit tykkäsivät, että mulla olisi sopivan matala ääni. Wilska ja KJ nyökkäävät hekin, että solistin rooli lankesi miesten osaksi puolivahingossa. Neljä Suomen kovimpiin kuuluvaa korisijaa Mynni Luukkainen (Sotajumala), Tommi Virranta (Survivors Zero), Tapio Wilska (Survivors Zero, ex-Finntroll) ja KJ Khaos (Deathchain) myöntää asian olevan vähän tämänsuuntainen. Alkoi huomata kaikenlaisia siistejä maneereja ja treenata niitä perässä, Virranta tuumaa.. KJ kertoo, kuinka hän oli kaveriporukan ainoa, jolla ei ollut varaa ostaa mitään instrumenttia, joten asia oli sillä selvä. Vaan kuinka oikeaoppiseksi turisijaksi kouluttautuminen oikein tapahtuu. Eikö kukaan sitten ala treenata alusta asti murisemista ja ihaile samalla tavalla tunnettuja kurluttajia. Heavyn puolella asiaa jalostettiin eteenpäin, ja pian Deathin ja Possessedin kaltaiset
Inferno
murinasta
unkin valtakautena huomattiin, ettei
Tarinaa
Ihmiskurkusta kantautuu mielenkiintoisia ääniä, kunhan sitä oppii käyttämään oikein. Kaiken maailman samettifalsettien jälkeen oli itse asiassa virkistävää kuunneltavaa, kun pahansisuinen, kiukkua uhkuva nuorimies sylki asiansa kuuluville silkan asenteen voimin. Kai niihin laulajiin alkoi kiinnittää enemmän huomiota vasta sitten, kun oli itse alkanut huutaa. Soittimeni
Markus Laakso
Mynni Luukkainen
TEKSTI Saku Schildt
P
82
rockbändin laulajan oikeastaan tarvitse osata laulaa. Bändistämme kuitenkin potkittiin laulaja pois, ja päätin kokeilla sitä tonttia, aloittaa Mynni, kun häneltä kysyy, kuinka miehen tie johti mikrofonin ääreen. Touhuun tosin sisältyy paljon muutakin. Onko se vain sitä, että jätkäporukan laulu- ja soittotaidoton hangaround työnnetään mikin eteen
huutamaan, koska tälle ei bändistä muutakaan paikkaa löydy. Mulla oli vähän sama meininki, Virranta jatkaa. Minä olin aluksi kitaristi
Sitten meikäläinen arvostaa Napalm Deathin Barneyta ihan helvetisti, se on omassa jutussa ihan lyömätön. Sillä on varmaan joku syntymässä saatu ylimääräinen läppä kurkussa. Hetken mietittyään Wilska alkaa tiputella muita nimiä. Se veti todella extremesti, mutta artikuloi niin hyvin, että jokainen sana tuli selväksi. Ja kun on huutanut kaksitoista tuntia jossain helvetin puuvajassa, vituttaa niin paljon, ettei sopivaa soundia tai fiilistä tarvitse siinä vaiheessa erikseen hakea, KJ lisää. Joissain tapauksessa murinasta onkin tullut laimea maneeri, johon ei tule kiinnittäneeksi juurikaan huomiota. Oikean tunnelman löytäminen vaatii aivan toisenlaista psyykkaamista, kun samaa biisiä hinkataan tuntikausia ja yleisön sijaan laulajaa tapittaa ilmeetön äänittäjä. Wilska puolestaan kuvailee, että studiossa on vedettävä paljon suuremmalla voimalla kuin lavalla. Murinan yleistyminen on tietenkin heikentänyt sen syntistä shokkiarvoa. Ajattelevat, että vedetään näin, kun kaikki muutkin vetää, Luukkainen tuhahtaa. Studiossa vastaavan fiiliksen saavuttaminen voi olla vähän hankalampi juttu. Bomanilla on kovin viemäri, mitä Euroopasta on koskaan tullut, Wilska toteaa. Ei sinne voi mennä kylmiltään. Miehen vaikuttava kurlutus on jättänyt lähtemättömän jäljen etenkin Wilskaan. Lisäksi Dissectionin Jon Nödtveidt -vainaa oli mainio. Hänen ulosannistaan välittyi puhdas viha ja sellainen "kuulkaas, Saatana voittaa kuitenkin" -asenne ihan vitun kauniisti, Wilska jatkaa. Studiossa olen saanut itseltäni silmästä verisuonen poikki ihan pelkästään laulamalla, Wilska kertoo. Eihän niillä ole tosiaan mitään sanottavaa. Eli kyllä silläkin saralla löytyy osaamista. Ympärillä melskaavat bändikaverit, pauhaava meteli ja yleisön reaktiot pistävät väkisinkin adrenaliinin virtaamaan ja touhu muuttuu sotatanssiksi kuin itsestään. Nelikko innostuu vielä ylistämään suomalaisen Demilich-yhtyeen Antti Bomania. Mynni innostuukin painavin äänenpainoin manaamaan trendikarjujia. Mynni nostaa death metal -karjujista esille myös Necrophagia-yhtyeen Killjoyn, erään genrensä erikoisemmista edustajista. Ja sanat ovat tietenkin tärkeät. "Vittusaatanavittu-vitunperkelevittu-vitunvitunvittu-vittusaatanavittu!", Wilska naurahtaa. Minä taas pystyn aloittamaan ihan kylmiltään. "Isi ei lainaa bemarin avaimia ja sain kokeista vain kasin." Sellaisista jutuista ne märisee, Wilska sanoo. Olen yrittänyt kuunnella sen levyjä, että miten se saa itsestään irti sellaisen äänen, enkä ole vielä keksinyt, Mynni ällistelee. Nehän ovat jotain rikkaita skidejä, joiden ei tarvi käydä edes töissä, eikä niitä varmaan edes vituta. Terhi Ylimäinen
KJ Khaos
"Nuorena piti olla vitusti asennetta, että meni jonkun poppibändin jälkeen nuorisotalon lavalle murisemaan. sinnepäin, eikä kukaan kiinnitä yleisen metelin vuoksi siihen huomiota, mutta äänityskopissa kaikki mahdolliset narahdukset ja muut häiriöäänet jäävät nauhalle. Kyllä se viha sitten löytyy. Justiinsa naureskeltiin oluella, että kaiken muun voi ymmärtää, paitsi sen tyypin laulutekniikan. Tuona aikana vain huudan ja huudan, kunnes ääneen alkaa tulla se oikea soundi ja särö. Blackin saralla hän rankkaa parhaaksi Zyklon-B:stä,. Erityisesti amerikkalaisen metalcoren saralla huutaminen kuulostaa ennemmin keinotekoiselta revittelyltä kuin aidolta raivolta. Mun mielestä sekin on ihan homo bändi, Mynni murahtaa.
Murinaa studiossa
Keikalla karjujan lienee melko helppo päästä oikeaan tunnelmaan, jossa asenne ja kiukku ovat kohdillaan. Tai niin kuin tämä Luttisen Mikan legendaarinen veto studiossa, kun mies ei saanut yhtä pätkää vedetyksi kunnolla läpi, niin lopullinen versio tuli ihan turhautumisen voimalla. Sehän on vegaani, absolutisti ja luultavasti kivoin ja leppoisin heppu mitä olen koskaan tavannut, ja kuitenkin ihan eläin lavalla. Se on ihan vitun kova. Esimerkiksi Swallow the Sunin kaltaiset örinäorkesterit pääsevätkin nykyään listoillekin ilman kummempia kommervenkkeja, ja huutolaulu on levinnyt radioystävällisempiinkin musiikkityyleihin. Tai niitä vituttaa, kun niiden lenkkarit ovat likaiset, KJ säestää. Keikalla huuto voi mennä vähän
84
Inferno
Kovimmat korinat
Lopuksi luonnollisesti käynnistyy debatti kaikkein parhaimman korisijan tittelistä. Dødheimsgardista ja Thornsista tunnetun Aldrahnin. Fiilispuolella taas menen (Lyijykomppanian) Moilasen Esan vanhalla säännöllä, eli h-hetkellä pitää miettiä kaikkia elämässä tapahtuneita nöyryytyksiä ja vittumaisia hetkiä, kun on nolannut itsensä julkisesti. Itse kiukkuinen fiilis tulee kyllä musiikista, siinä ei ole ongelmaa. Siinä on sellainen voimaperse, ettei mitään järkeä. David Vincent on ainakin kova, ja Entombedin Petrov kanssa. Samoin Petrov on minunkin arvoasteikossani korkealla, Virranta lisää. Toki murina tarjoaa solisteille oivan keinon paikata ikävät tilanteet, kun päänheilutuksen lomassa huomaakin yhtäkkiä, etteivät seuraavat rivit tulekaan mieleen. No joo, onhan joku Killswitch Engagen solisti ihan vitun hyvä laulaja, ja lisäksi sillä on ihan kova viemärikin. Phil Anselmo kerää kaikilta kannatusta, mutta varsinaiseksi örisijäksi häntä ei voi kuvailla. Eihän kukaan tajunnut siitä mitään, ja jengi alkoi nopeasti lähteä vittuun katsomosta."
KJ Khaos
että joka ikinen sana tulee varmasti selväksi, vaikka ukko huutaakin täysillä, Wilska säestää. Mulle At the Gatesin Tomas Lindberg on ollut suuri vaikuttaja. Ja kyllähän se viina aina auttaa, Mynni sanoo. Hyvät sanat haluaa vetää vihaisesti, että nyt lähtee, Survivors Zero -solisti kertoo. Virranta kertookin tarvitsevansa pari tuntia valmistautumiseen, ennen kuin äänitystilanteessa homma saadaan kulkemaan. Onhan tuota itse kukin välillä harrastanut, sitten vaan pitää näyttää käsillä loukkaavia merkkejä ja irvistellä
Se uuSi aamuShow
The Voicen heräämö ainuTlaaTuinen aamuShow Suorana TV:SSä ja radioSSa
Nivala, valvio & EliNa klo 06:00 alkaEN
kUjalla vai kartalla ajaNkohtaisvisa klo 6:20
UUtisEt ja sää pUolEN tUNNiN välEiN
mikä biisi klo 7:20
paljoN miElENkiiNtoisia viEraita
jaNi Nivala ja piilopUhElUt
klo 8:20 sUkUpUoltEN taistElU
mUsiikkiUUtisEt klo 6:45 ja 8:45
ajaNkohtaisviihdEttä, mUsiikkia, kilpailUja, viEraita.
KaTSo ja KuunTele!
Forssa 103,6 | hamiNa 102,7 | hElsiNki 104,6 | hämEENliNNa 106,5 | iisalmi 103,1 | imatra 94,2 | joENsUU 87,9 | jyväskylä 101,6 | jämsä 94,4 | kajaaNi 102,8 | kEmi 105,2 | kokkola 99,1 | kotka 102,7 | koUvola 102,7 | kUopio 93,0 | lahti 105,0 | lappEENraNta 94,2 | lapUa 105,4 | lohja 104,6 | loimaa 103,6 | mikkEli 100,5 | orivEsi/tEisko 101,2 | oUlU 101,4 | piEksämäki 101,3 | pori 104,5 | raahE 107,0 | raUma 104,5 | riihimäki 99,6 | rovaNiEmi 102,0 | savoNliNNa 104,2 | sEiNäjoki 105,4 | tampErE 89,6 | torNio 105,2 | tUrkU 98,7 | vaasa 104,4 | yliviEska 88,3 | ähtäri 106,9
KaiKKialla SuomeSSa
Voice.fi
Koska pallo on tunnetun jyväskyläläispoppamiehen mukaan "mesta paikka", näin tuskin tulee käymään, mutta silti: tässä on levy, jota ei tarvitse hävetä missään seurassa. Ehkä lätkänpelaajiakin pitäisi vain vituttaa enemmän.
Matti Riekki
Isolation Songs ilmestyy 5.8. Vaikka GB:n musiikissa kuuluu moni muu yhtye mieleen nousee nimiä kuten Katatonia, Neurosis ja miksei osin kotikaupunkinsa Swallow the Sunkin , sen tarjoilu on niin jäätävää, ettei vaikutteilla ole tässä yhtälössä lopulta mitään merkitystä. Ghost Brigade
Isolation Songs
SeaSon of MiSt
Tässä se sitten tulee, niiden lupausten täydennys, joita kotimainen Ghost Brigade nostatteli parin vuoden takaisella Guided by Fire -esikoisellaan. Mikäli maailmassa on pisarakin oikeutta, sallinette kliseen, Ghost Brigade tulee painimaan myynnillisesti samassa sarjassa amerikkalaisten postmetallistien tai vaikkapa mainitun Katatonian, joka ei ole tehnyt näin vaikuttavaa kiekkoa vuosikymmeneen kanssa. Jos albumilla mentäisiin koko sen kesto sisuksiin samalla intensiteetillä kuin vaikkapa biiseillä Lost in a Loop tai Birth, kuulija olisi helposti pian mentaaliongelmainen. Epäilen 80-luvun katsastusmiestä. Isolation Songs on parhaimmillaan suorastaan musertavatunnelmainen levy, ja moisessa palapelissä on muutama hieman seesteisempi palanen paikallaan. Yhtälönä Ghost Brigade soutaa raskaasti, mutta älyää puikata välillä suvannon kautta ja jopa lipua rennosti virran mukana kunnes taas pusketaan sitä vasten ohimosuonet aikuisen miehen ahdistuksesta pullisArvosteluasteikko lyhyesti: mestariteos keskiverto
tellen. Sen mitä tekstiliuskoitta sisäistää, lyriikatkin toimivat. Arviot
Season of Mist
Musertava musertava autuus
Jyväskyläläisyhtyeen kakkonen on suomalaisen melankolian merkkiteos. Ghost Brigade siis erottuu, ja kuuluvimpana merkkipaaluna tässä on kokenut, Paraxism- ja BetoniHank-yhtyeissä kannuksia teroitellut solisti Manne Ikonen. Ukon mahtava skaala käsittää herkän tulkinnan, suorastaan raastavan (kaikessa hyvässä) ärinän ja kaiken tarvittavan tältä väliltä. Edes viimeistely tuo jääurheilun puolelta tuttu akilleenkantapää ei töki. Tässä meillä on jälleen kerran yhtye, jonka levyjen arvioista saa tavailla pudoteltuja nimiä rivitolkulla, mutta harvoin vaikutteiden listaaminen tekee sille oikeutta. Kuopus on kaikin puolin terve ja tomera, mutta niin saatanan synkällä mielellä varustettu, että mitähän tuosta tulee isona. "From the shadows into the black light" -tyyppiset rivit menevät jo siinä rajoilla, kääntyykö synkistely itseään vastaan, mutta varsinaista huumoria (ellei se ole sitten verrattavissa hauskuudessa sappioksennukseen, joka toki saattaa naurattaa sekin muita kuin suorittavaa osapuolta) ei levyltä löydy. pohjamutaa
Inferno
87. Tai korkeintaan niin, että jyväskyläläisten kovuutta tulee päiviteltyä suhteessa muihin alan yrittäjiin. Julistamme täten Ikosen hienoksi mieheksi
020 120 4000 www.matkavekka.fi Risteilyn järjestää FF Cruises Oy. Sonisphere-fes
sinki HelsinkiTallinnaPoriHel
Perillä Kirjurinluodossa raskaan rockin parhaimmisto:
mm. 89 ) Myynti: Matka-Vekka Oy, puh. tariristeily 24. 26.7. 189 / hlö (B4) myynti hyteittäin, sis. WWW.FFCRUISES.FI Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Merimatkalla livenä Mokoma, Diablo ja Kai Hahdon johtama Metallica Tribute Band!. koko ohjelma http://f i .sonispherefestivals.com
Varaa paikkasi elämäsi metallisimmalle festarimatkalle nyt Tallink Silja Oy:n upouudella risteilyaluksella! M/S Baltic Princess -Laivalla mm. Festariliput risteilymatkustajille 70 / hlö (norm. kuljetukset Porissa. tax-free -myynti, seisova pöytä, ravintolapalvelut, aurinkokansi jne. Metallica, Linkin Park ja Anthrax
Ks. Hinnat alk
www.ankkarock.fi
1.-2.8.2009 Korso, Vanta a
Hyvä fiilis - Reilu meininki !
009 Lauantai 1.8.2
CAVALERA CONSPIRACY (BRA/FRA/USA) DRAGONFORCE (UK) TEHOSEKOITIN HARDCORE SUPERSTAR (SWE)
CMX EGOTRIPPI ENSIFERUM LE CORPS MINCE DE FRANCOISE MAIJA VILKKUMAA SCANDINAVIAN MUSIC GROUP TUOMO
2009 Sunnuntai 2.8.
TV ON THE RADIO (USA) THE NATIONAL (USA) EPPU NORMAALI TESTAMENT (USA)
AMON AMARTH (SWE) AMORPHIS APULANTA FUCKED UP (CAN) KOTITEOLLISUUS PINTANDWEFALL PMMP SONATA ARCTICA TURISAS
Lisätietoa lipuista ja hinnoista www.ankkarock.fi
Liput myynnissä Ankkarockin nettisivuilla sekä kaikissa Tiketin ja Lippupalvelun toimipisteissä.
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Kätilöiden perheen levykuopus on hyvin elinvoimainen. Erot internetjulkaisun ja fyysisen levyn välillä ovat varsin pieniä, käytännössä lisänä on kaksi uutta kappaletta. Viimeistään tässä vaiheessa ummikompikin kuulija tajuaa, kuinka hienoja ja ajattomia kappaleita bändi on saanut uransa saatossa aikaiseksi, vaikka keikan biisimateriaalin keskittymisestä uran myöhäisempään vaiheeseen voidaan olla montaa mieltä. Sormi hikoilee skippausliipasimella haukotusten purkautuessa ulos homeisista keuhkoista. Sanallinen anti alkaen levyn nimessä esiintyvästä lyhenteestä on tutun turmiolliseen tapaan monimerkityksellistä tai ainakin -tulkintaista, huumoria unohtamatta. Tylsä ja kömpelösti samaa ympyrää toistava ohjaus ja leikkaus eivät asiaa auta. Englanti kulkee sangen sujuvasti, mutta silti kuuntelijalle jää alitajuinen toive kuulla näistä poikkeuksista suomeksi lauletut versiot. Koko touhun päällä leijuu perhetapahtuman löyhkä. Toisaalta, mitäs tuota turhia himmailemaan, kun on resursseja ampua täysilläkin.
Joni Juutilainen
Invictus
eSCaPe
Persecutin
Invictus-nimisiä bändejä näyttää mahtuvan tähän maailmaan useita, mutta tällä kertaa kyseessä on melodisen, voimallisen ja progressiivisenkin tyylin ranskalaisnelikko. Wagnerin ja Mozartin tunnettuja teoksia, kun taas jälkimmäinen puolisko pistää kulkien Therionin omien biisien voimin. Mukana on näet muutamia englanniksi laulettuja kappaleita, näiden muassa Kikka-cover, TKnimeltään Shuttle to Venus. Vaikka laatta lähtee liikkeelle tarpeettomalla introlla, esimerkiksi Pakanamaan kartta ja Minä määrään ovat molemmat sellaisia aggression ja suorasukaisten mutta samalla nokkelien sanojen kimppuja, että oksat pois. Konemetallimiehet ovat kansainvälistäneet sotilaallista ja murjovaa ilmaisuaan piirun verran. Ehkäpä jokin tuleva ep-julkaisu voisi tarjota ratkaisun kielinälän sammuttamiseksi. Kulahtaneiden "tanssijoiden" eli kahden tissejään esittelevän naispuolisen ikäihmisen läsnäolemattomuus herättää miltei sääliä. Yläasteikäisille ja ammattikoulun juuri aloittaneille tämä kaikki toki saattaa tarjota säväreitä, mutta itse sain sisuksiini vain turhautumisen ja kyllästymisen tunteen. Massiivisen sinfoniaorkesterin ja kuoron tuella kulkevan näytöksen ensimmäinen puolisko niittaa pakettiin mm. Nyt kokonaisuus on tasaisempi, ja ilahduttavasti tämä ei tarkoita samanaikaista huippujen poispyyhkiytymistä. Tämäkään teemavetoinen Persecution ei esittele mitään uutta. Niin kuin useimmat muistanevat, U.S.C.H! julkaistiin Kätilöiden verkkosivuilla jo aikapäiviä sitten. The Miskolc Experience on lämminhenkinen ja miellyttävä dokumentaatio, jonka parissa aika vierähtää kuin siivillä. Arviot
Raha
misissä on mukana näemmä myös runsaasti harkintaa. Yksi uusista kappaleista, chiptunemaisesti starttaava ja eeppiseksi kehittyvä Hades, demonstroikin paitsi TK:n musiikillista häikäilemättömyyttä myös yhtyeen usein unohdettua huumorintajua. Sen myötä on helppo toivoa pikaista perheenlisäystä.
Panu koski
104
Inferno. On tosin mainittava, että ylei-
Turmion Kätilöiden tuoreinta studiolevyä edelsi harvinaislaatuisen pitkälle edennyt kärhämä yhtyeen ja levy-yhtiön välillä. Yleisöä mielistelevät välispiikit ja "Come on!" huudahdukset ovat koomisessa ristiriidassa "Fuck You All" -bannereiden kanssa. Kyseenalaista mies- ja naiskauneutta on esillä, mutta ihastus/inhoreaktio jää vaisuksi ja myötähäpeää on vaikea välttää. Kokeilullisuudestaan tunnetun yhtyeen vaiheita seuraa aina suurella mielenkiinnolla, mutta jatkuvan pullistelun ohessa toivoisi bändin tuovan itsestään esiin viimein muitakin puolia. Tasapaksut soundit ja patsasteleva lavapresence vievät tehoja pois muutenkin rutiininomaisesta soitosta, eikä edes Nattefrost ole liekeissä eli tarpeeksi kännissä. Viime levyllisellään (Pirun nyrkki, 2006) materiaali oli laadullisesti erittäin hajanaista; lyhyellä kiekolla oli oivallisen iskeviä, Tirehtööri- ja Eläköön!-raitojen tapaisia napakymppimäisiä iskuja mutta toisaalta myös turhaa täytettä. Unkarin Miskolcissa parisen vuotta sitten kuvattu keikkaspektaakkeli alleviivaa Therionin teatraalisen puolen hallitsevuutta. Nyt sovinto on saavutettu, ja on viimein fyysisen levyn synnytyksen aika uuden yhtiön huomassa. Se on tasaisen hyvällä soittamisella läpijuostu kokonaisuus, josta ei jää mieleen muuta kuin keskinkertaiset kitarasoolot ja tylsä kappalerepertuaari.
Jaakko silVast
Turmion Kätilöt
U.S.C.H!
raha
Carpathian Forest
Metal Mind
We´re Going to Hollywood for This Live Perversions
Puolalaisella tv-studiolla tallennetun esiintymisen tunnelma on ankea. Invictusin materiaali on aina ollut hivenen hajutonta ja mautonta, melkoisen keskinkertaista power-paahdantaa
Aadolf ja demot
Miika karttunen
Ghoul Patrol: Hellfire Blues
Kuukauden bändi: Ghoul Patrol
Milloin ja miten. Yhtye hoitaa tonttinsa kerrassaan mainiosti; soitto toimii kuin kello, biisit ovat kaikella tapaa järkeviä ja osuvia, eikä edes soundeista löydy sanottavaa. energinen paketti. Laulupuolelta ei kuulu kuin erilaisia korinamalleja, ja tämä sopii karskiin yleisilmeeseen mahtavasti. www.myspace.com/monsterpatrol
Ghoul Patrol jatkaa tuhoamisvimmansa toteuttamista kakkostekeleellään. Työmme jakautuu... www.solacide.com
My Funeral: Death
Orkesterin ja tuotoksensa melko perusmallisista nimistä ei oikein osannut sanoa juuta eikä jaata. Ongelmamme ovat siis aika perinteisiä suomalaiselle metallibändille. Yhtyeen erittäin raskas deathrash myllyttää lupaavasti kolmannella demollaan. Orkesteri on harvinaisen onnistunut sekoitus black-, death- ja thrash metalia, lisäksi mukana on hienoja melodioita, runsaasti soittotaitoa ja kivaa kikkailua. Itsetarkoituksellista vääntelehtimistäkin biiseistä tuntuu löytyvän, mutta pääosin painetaan tahtilajillisesti varsin suorissa merkeissä ja itse kiemurointi hoidetaan rivakasti kielisoittimin. Edellisestä demosta on saatu lisää toimintavarmuutta ja myös biiseihin enemmän tasapainoa. www.ruinside.com
Johtotähdet
Solacide: Baptized in Disgust
Solacide on lahtelaisorkesteri, jonka juuret ulottuvat yli kymmenen vuoden päähän. To Only Kill for Sport onnistuu tempussaan varsin hyvin, vaikka tällaisella tavaralla on vaikea yllättää tänä päivänä. Homma alkoi Jani Rapon kotinauhoittelusta kesällä 2005. keikkapalkkiot suhteessa kuluihin ovat lähinnä naurettavia. Tulee vähän showmeininkiä settiin! Ansaitsemme levytyssopimuksen, koska... Basarisoundia myöten totaalista jyhkeyttä! www.funeralterror.com
Monster Patrol: Her Blood Came Running
Monster Patrol osoittautuu uudella demollaan ehkä aiempaakin persoonallisemmaksi aktiksi. Tästä huolimatta mukaan on saatu hienosti erilaisia sävyjä. ... Hellfire Blues ja koko bändi on täynnä munaa! www.ghoulpatrol.com
en kasasta lafkojen ja klubien silmissä on vaikeaa Suomessa on niin hillitön ylitarjonta bändien suhteen. Viiden vuoden päästä meidät löytää... Laulupuolella löytyy maneereita, joista jokainen löytänee selkeitä Dave Mustaine -viitteitä. Tavoitteet ovat korkealla ja niiden eteen tehdään joka päivä töitä. Miksi. Myös erottautuminen demobändisoittaakin selkeästi punkrockia, asenteen ja murskaavan metallisen soundin ansiosta se onnistuu kuulostamaan hurjemmalta kuin puolet demopinon totutuista death metal -yhtyeistä. Vaikka jokaisella on aika selkeät roolit bändissä, niin jokainen tuo myös oman persoonallisen lisänsä soppaan. Uskomme todella vakaasti siihen mitä teemme ja että musiikillamme on jotain annettavaa jokaiselle. Piirun verran pieleen, eli My Funeralin kotipaikka on Äänekoski. ... Bändin nimi... Soimaan pistettyä tulee toteamus, että tämänhän on oltava Jyväskylästä. Emme ikipäivänä tule... ...kansainvälisiltä lavoilta ja levykaupanhyllyiltä. Keikalla olemme... Vielä kaipaisin omaa kasvokkuutta. Tosin vaikutteitahan saa melkein mistä musasta tahansa. ... Yhtyeen tehokkuus oli tapissa jo debyytillä, ja vastaavalla konseptilla jyräävä nelibiisinen lyö nytkin nyrkkiä naamaan tasaisen tappavasti. Jokaisella nauhoituksella laitamme astetta isomman vaihteen silmään. Oli tarve tuoda omaa näkemystä metallimusiikkiin, jotain uutta. Erittäin raskasta ja toimivaa yksinkertaisuutta. Meiltä löytyy vankka kokemus studiotyöskentelystä ja keikkailusta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kööriin kuuluu myös kaksi Zombie-Gore-Gore-mimmiä Gutsy Galore ja Katya Throat. Hienoa, korvia hivelevää sisältöä on myös saatu kylvettyä taitavan tasaisesti biisien kesken. Vaikka bändi
108
Inferno
Ruinside: To Only Kill for Sport
Orpheria: Orpheria
Pirkanmaalta tulee tässä tapauksessa niin täyteläistä perusmetallia, ettei tosikaan. Household Elvis- nimeä tottelevan laulunkorina on tasapaksuudessaankin äärettömän viihdyttävä elementti, vaikka vedetäänhän sinne sekaan välillä vähän puhtaampaakin joikua. Siitä bändi lähti, ja muutamien soittajavaihdoksien myötä saatiin nykyinen kokoonpano kasaan keväällä 2008. Bändi ei ole mikään erityisen tiukka soitannossaan, mutta sillä ei oikeastaan ole tässä roiskinnassa mitään merkitystä. ...kuulosti hyvältä. Lisäaggressiota musiikkiin tekevät pääosin säröllä huudetut vokaalit. Bändin murskaavan alavireinen musiikki nitoo hienosti yhteen death metalin soundin, bluesmaisen groovaavuuden ja pirullisen kolkot melodiakulut. Suurin ongelmamme on, että... Lisäksi ryhmällä on taito tehdä biisejä, jotka kuulostavat uniikeilta ja harvinaisen määrätietoisilta. Jani soitti biisejä Henri Harbergille, joka innostui musiikista ja halusi vetää vokaalit niihin. Bändi painaa täydellä paineella nopeudeltaan vaihtelevat biisinsä, eikä haittaa pätkääkään, ettei henkeä vedetä välissä. Metallilla tarkoitetaan täs-
Lahden Opeth jyräyttää jälleen. Pyrimme antamaan lavalla aina kaikkemme, ja tästä olemmekin saaneet paljon positiivista palautetta. Teknistä osaamista, onnistuneita sovitusratkaisuja ja ennen kaikkea sopusuhtaisia biisejä sisällään pitävä Death on kiekko, josta on vaikea sanoa mitään pahaa. siten, että Rapo tekee kaikki biisit ja hoitaa pääosin rytmikitaraa, Jukka duunaa sanoitukset ja vokaalit, Pete kannuttaa, Albert hoitaa pääosin lead-kitarat ja Dave on itse basismi. ... Jos pidät heistä, pidät myös meistä: Entombed ja Pantera ovat ne tärkeimmät. ... tekemään pizzaperjantai-tyyppistä jingleä.
sä tapauksessa lähinnä sitä suuntaa, josta 1990-luvulla nousi isoin haloo, eli Ruinside on vahvasti Metallica/ Megadeth-sektorin äänenkannattaja. olemme työtä ja kehitystä pelkäämätön bändi
Yhteystiedot pidän kovasti näistä
"No joo, kyllähän minä
kavereista, joiden kanssa nyt kierrän, mutta kyllä hekin välillä vituttavat minua. iihdeim
WWW. Ja minä heitä."
Page Hamilton
PRO GEAR
Hedengren yhtiö Puh. (09) 6828 4600, hedcom@hedcom.fi
Tutustu nyt!
HARVINAISTEN LEVYJEN
TILAUSPALVELU
Meiltä saat myös levyt, joita ei normaalikauppojen valikoimista löydy!
UUDET · KÄYTETYT · VINYYLIT
En
v
saa! oja ja mu ff fi emmän le
periumi. ARIMAN.FI
Lähde kanssamme viihteelle | www.viihdeimperiumi.fi
viihdeimperiumi140x90.indd 1
8.6.2009 20.11. Median palveluhakemistossa! Ota Palveluhakemisto Mainosta Poplöydät osoitteesta www.popmedia.fi.yhteyttä myyntiimme
Juan ja Chuck olivat pysyneet ystävinä läpi vuosien, ja lopullisen niitin bändin comebackille antoi Wacken Open Air -festivaali, joka esitti tarjouksen paluukeikan tekemisestä. Vuonna 1999 tapahtunut paluu oli kuitenkin vahva, ja tällä kertaa bändi aikoo jatkaa ikuisesti.
speed metalia
ulkoavaruudesta
gent Steel on siinä mielessä mie-
A
lenkiintoinen tapaus, että nykyään sen riveissä ei vaikuta yhtään alkuperäisjäsentä. Soitamme siis alien metalia! Skeptics Apocalypse on mielestäni speed metal -klassikko. Soitimme juuri keikalla Children of the Sunin, ja kuvittelin hetken olevani taas vuodessa 1985. Levy keräsi kiitosta ja meni hyvin kaupaksi, mutta kulman takana odotti tuho. Tuotanto voisi olla parempaakin, mutta yleensä ottaen olen kiekkoon tyytyväinen. Levyn vokaalit ovat melodisempia, biisit ja soolot ovat siistejä ja kiekolta löytyy myös ensimmäinen instrumentaalimme The Day at Guyana, kuten myös balladi The Traveller. Unstoppable Force oli levy, jonka avulla Agent Steel olisi saattanut nousta todella
isoksi nimeksi. Juanin, Johnin ja Chuckin ohella levyllä soittivat myös myöhemmin Holy Terrorin perustanut Kurt Kilfelt ja basisti George Robb. Agent Steelin tarina ei ollut kuitenkaan vielä lopussa.
Salaliittoteorian paluu
1990-luvun lopun lähestyessä Agent Steel alkoi vähitellen heräillä. Abattoirin debyytti Vicious Attack tuli pihalle vuonna 1984, mutta aloin kypsyä yhtyeen kiertuehaluttomuuteen. Juan Garcia perusti vanhojen Abattoir-kamujensa kanssa Evildeadin, joka menestyi jo aavistuksen paremmin. Se on levy, jota arvostetaan nykyään enemmän kuin koskaan ennen. Sekä managementin että bändin kanssa oli sekaannusta, jonka jäljiltä John ja Chuck päättivät jatkaa touhua kahdestaan, hommata tilalle uudet soittajat (joista yksi oli eräskin James Murphy) ja painua kiertueelle Eurooppaan. Jätinkin Abattoirin liittyäkseni Agent Steeliin ja halusin ottaa touhun vakavasti heti alusta alkaen. Ulkoavaruudellisista teemoista ja sci-fistä aiheensa ammentanut debyyttilevy Skeptics Apocalypse julkaistiin 1985, ja levystä muodostuikin pienimuotoinen klassikko. Bernie Versailles palasi kitaranvarteen, ja Candlelightin julkaisema kolmas pitkäsoitto Omega Conspiracy (1999) oli tosiasia.
InfernO
111. Omaperäisen soundin ja konseptin voimin operoinut ryhmä kaatui menestyksen kynnyksellä ja varsinainen läpimurto jäi saavuttamatta. Olen itse saanut vaikutteita NWoBHMbändeistä kuten Saxon, Judas Priest, Angelwitch ja niin edelleen, mutta myös amerikkalaisesta Riotista. Aika harva on tästä edes tietoinen, mutta osa Skepticsin biiseistä on demoja, jotka kuitenkin päätyivät lopulta levylle asti. Noihin aikoihin Abattoirissa laulanut John Cyriis riitautui kuitenkin bändin kanssa ja lähti perustamaan Agent Steeliä. Levyn kirjoittajat eivät olleet enää mukana ja lafkojen kanssa oli vaikeaa, joten bändi hajosi kiertueen jälkeen vuonna 1988. Musiikilliseksi johtajaksi vakiintunut Juan on toiminut yhtyeen moottorina liittymisestään lähtien.
Mainetta vaan ei mammonaa
Olin ihan tyytyväinen soittaessani vuonna 1982 perustamani Abattoirin kanssa. Rumpali Chuck Profus ja laulaja John Cyriis ovat poistuneet jo ajat sitten, mutta lähes alusta asti mukana ollut kitaristi Juan Garcia jaksaa yhä painaa. m alo j
e
tal
k li-a
ti
Vanha liitto
TEKSTI Kari Koskinen
I
ww.agentsteeleonline.com
Vuonna 1984 perustettu Agent Steel on tuttu nimi jokaiselle speed/ thrash metaliin syventyneelle. Kokeilimme myös akustisia kitaroita, ja kyseessä onkin kaikin puolin hyvin tehty heavy metal -albumi. Unstoppable Force nauhoitettiin Morrisound-studioilla, ja levy oli ehdottomasti askel oikeaan ja kypsempään suuntaan. Unstoppable Force myi helvetin hyvin ja olisi voinut tehdä bändistä todellisen menestyjän, mutta jatkaminen oli liian vaikeaa. John ja minä halusimme tehdä bändistä amerikkalaisen vastineen Judas Priestille, Garcia kertoo. John ja Chuck kasailivat hajoamisen jälkeen erinäisiä pikkubändejä, mutta yritykset kuihtuvat alkutekijöihinsä. Mad Locust Rising -ep:n (1986) kanssa on vähän sama juttu. Agent Steel sen sijaan oli speed metalia alusta asti. Alkuperäinen laulaja John Cyriis oli tässä vaiheessa kadonnut tutkalta ja uudeksi laulajaksi löytyi Bruce Hall. Se oli ensimmäinen yrityksemme tuottaa jotain itse ja soundi voisi olla parempikin, mutta onhan tuo muuten aika klassista ja originellia tavaraa. Nuo kappaleet ovat kestäneet hyvin aikaa, mutta on kiekolla puutteensakin. Kerrang! sanoi arviossaan, että levy on "Iron Maiden on speed".
Halusimme erottua joukosta ja loimme sci-fin ja ulkoavaruuden muukalaisten ympärillä pyörivän konseptin, jonka parissa jatkamme vielä nykyäänkin. Olimme juuri lopettaneet levyn nauhoitukset ja treenasimme Euroopan-kiertuetta varten, kun John ilmoitti haluavansa siirtää bändin toiminnan Floridaan. Vuonna 1985 Kurt Kilfeltin kitarassa korvannut ja yhä mukana oleva Bernie Versailles ei ehtinyt mukaan vielä debyytille, mutta hänen panoksensa kuuluu myöhemmillä levyillä vahvasti. Kakkoslevy Unstoppable Force (1987) veikin musiikkia monipuolisempaan suuntaan, ja moni pitää kiekkoa yhtyeen huippuhetkenä. Olimme juuri julkaisseet biisin Metal Massacre -kokoelmalla ja pääsimme lämppäämään W.A.S.P.:ia ja Metallicaa. Kaikki hyvä loppuu aikanaan
KESTOTILAUS Kestotilaus on tilaustapa, joka on määräaikaistilausta edullisempi. Pop Median tilaajapalvelu on avoinna ma-pe 8-16.
maksaa postimaksun
Tilaajapalvelu 03 424 653 40 avoinna ma-pe 8-16.
TILAUSHINNAT Inferno ilmestyy 10 kertaa vuodessa 12 kk kestotilaus 44,90 euroa 12 kk määräaikaistilaus 53,10 euroa Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä. Kestotilaus jatkuu ilman uudistamista, mikäli sitä ei irtisanota mieluiten kuukautta ennen tilausjakson päättymistä. infer
4,90 4
10 nume roa
Tilaa o n
Tilaa inferno tekstiviestillä!
Lähetä tekstiviesti: inferno kesto nimesi osoitteesi numeroon 172 33.
esim. Voit tilata myös puhelimitse numerosta 03 424 653 40. Viestin hinta on 0,95 euroa. 09 4369 2409 Email: inferno@popmedia.fi www.inferno.fi
Tilaa inferno!
Kestotilaus, 10 nroa 44,90 Määräaikaistilaus, 10 nroa 53,10 Osoitteenmuutos (laita uusi osoite lahjatilauksen saajan kohtaan!)
Nimi: ____________________________________________________________ Lähiosoite: ________________________________________________________ Postinumero: ______________ Postitoimipaikka: ___________________________ Puhelinnro: __________________________ Syntymävuosi: _________________ Sähköposti: ________________________________________________________ Allekirjoitus (huoltajan, mikäli alle 18v): ___________________________________ Nimenselvennys ja päiväys: ____________________________________________ Mikäli tilaat lahjaksi, täytä lahjatilauksen saajan yhteystiedot: Nimi: _____________________________________________________________ Lähiosoite: _________________________________________________________ Postinumero: ______________ Postitoimipaikka: ___________________________ Puhelinnro: __________________________ Syntymävuosi: __________________
E-mail tilaukset osoitteeseen tilaajapalvelu@popmedia.fi tai sähköisellä lomakkeella osoitteesta www.inferno.fi. inferno kesto pekka pikametallimies voittokuja 3 00100 helsinki
Tilaus on kestotilaus ja se koskee vain suomeen lähetettäviä tilauksia. Osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin.
Pop Media Oy VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012555 00003 Vastauslähetys. Myös internetin kautta voi sekä tilata että irtisanoa lehtiä, www.inferno.fi. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu kestotilauksena niin kauan kunnes tilaaja muuttaa tai irtisanoo sen. Palvelu toimii TeliaSoneran, Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden ja DNA:n liittymissä.
Kustantaja: Pop Media Oy Malminkatu 24 00100 Helsinki Fax. OSOITTEENMUUTOS Ilmoita uusi osoitteesi riittävän ajoissa tilaajapalveluumme sähköpostitse, faksaamalla, kirjeitse tai soittamalla. Irtisanominen voi tapahtua sähköpostitse, faksaamalla, kirjeitse tai soittamalla tilaajapalveluumme. Asioidessa on hyvä ilmoittaa tilaajan asiakasnumero
Jos nyt lähtisin ottamaan itse ensimmäistä kuvaani, se voisi olla jotain vähän erilaista verrattuna niihin omiin ensimmäisiin. Syyskuussa koittavan turneen jälkeen jätkät pakkaavat laukkunsa kuukauden kestävälle Euroopankiertueelle. Moni alkaa ottaa kuvia siksi, että niillä on joku muukin merkitys. Ensimmäinen tatuointini on itse piirtämäni joutsen, Tomi paljastaa ja toteaa ensimmäisen tatuoinnin olevan nykyisiin leimoihin verrattuna hivenen vaatimaton. Joutsenen nahasta löytyy Väinämöisen ja hauen lisäksi muun muassa Albert Hynnisen piirtämä lohjalainen kaivosmiespatsas, "elvismikrofoni" Rai-tekstillä sekä suuri Kalevalakoru-kuva. Itselle tatuoinnin hankkiminen oli sitä, että vaan halusin sellaisen. Haha, ei ehkä sentään, mutta jotain perhemeininkiä, Tomi Joutsen hymyilee.
I
Tomi Joutsen pitää mustavalkoisista tatuoinneista. Mun kädet eivät ole kauhean symmetriset, joten rintaan voisi laittaa jotain. Hyville tekijöille on hirveät jonot. Viime kiertueella meidän kitarateknikkomme, yksi jenkkityyppi, otti pari leimaa. Laulajan nahkaa ovat hakanneet lohjalainen Tommi Korpelainen, Heguli Vaasasta, lohjalainen Akke sekä Blue Dragonin Eppu Walli, joka vastaa viimeisimmästä Väinämöinen ja hauki -tatuoinnista. Se on kuulemma sen verran julmaa puuhaa. Kiertueolosuhteet myös hivenen arveluttavat. Nyt mulla on suunnitelmissa ottaa rintaan joku iso symmetrinen kuva. Siihen aikaan 90-luvulla jengillä oli tribaalivaihe, niitä oli todella paljon. Ei mua haittaa, jos kuvia otetaan sitten, kun on täysi-ikäinen. Amorphisia ei nähdä tämän vuoden puolella Suomessa ainakaan näillä näkymin kesän festivaalien jälkeen.
114
InfernO. Aika moni meidän biisi alkaa sanalla "rai!", joten laitoin sen tähän mukaan. Kun kuva on otettu, se on siinä, ja jos se haalistuu, sitten se haalistuu.
Ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikkaan
Amorphisin uusin Skyforger-albumi meni ilmestyessään suoraan Suomen albumilistan ykköseksi. Niihin liittyy tarinoita ja niitä on kiva fiilistellä sitten joskus. Loistavaa ylämäkeä siivittää tällä kertaa myös kaikkien aikojen ensimmäinen kiertue Etelä-Amerikassa.
Matkaan lähdetään yhdessä Children of Bodomin kanssa. Ei se menee ihan niin kuin reality-ohjelmissa, joissa tyyppi kävelee ovesta sisään ja sille suunnitellaan 15 minuutissa koko selän kuva, Joutsen virnistää. Tänä vuonna 34 vuotta täyttänyt Tomi on paitsi keulakuva myös isä. Hauki on komea kala! Tomin tatuointeja on tehty useammassakin paikassa vuosien mittaan, Suomessa kuitenkin. Tässä on tiettyä SuomiJapani-juttua. En ole oikeastaan suojellut näitä sen kummemmin auringolta tai muulta. Silti mä koen, että tatuointi on merkki elämästä. Oma kuva. Musta tatuoinnit olivat aikoinaan vain siistin näköisiä! Sittemmin niihin on kyllä tullut myös muita merkityksiä, Joutsen hymyilee. Ja kyllähän Amorphisin uusimmalla levylläkin lauletaan hauesta. Komea kala, Tomi ihastelee ja kertoo silti jättävänsä varsinaiset kalastushommat muille. Tavallaan olisi nastaa ottaa joitain kuvia myös kiertueilla, mutta olen todella huono organisoimaan mitään. Selän korun sain alun perin äidiltäni ja pelkäsin, että hävitän sen, joten se piti tatuoida selkään, Tomi kertoo ja tunnustaa, että tällä hetkellä kyseisen korun olinpaikka on hivenen hämärän peitossa. Oma nahka
KUVAT Markus Laakso TEKSTI Heta Hyttinen
Tomi Joutsen aloitti tatuointi harrastuksensa mistäpä muustakaan kuin joutsenesta!
Siisteistä koristeista sydämen merkityksiin
Amorphisin Tomi Joutsen ehti reippaaseen aikuisikään ennen kuin tatuoinnit alkoivat kiinnostaa. Oli se kieltämättä silti aika pahannäköistä hommaa, kun tyyppi roudaa ruvet käsissä. Mielestäni on silti hyvä odottaa ja säästää sen verran, että on varaa ottaa kunnon leima. Tatuoinnit ja omat lapset on mahdollista mahduttaa samaan lauseeseen. Saman teki singlelistan puolella aikaisemmin julkaistu Silver Bride -single
NeUROSIS AMORphIS My DyINg bRIDe The FACeLeSS peSTILeNCe eNSIFeRUM STAM1NA gOjIRA bLACK DAhLIA MURDeR pARKwAy DRIVe LegION OF The DAMNeD ALL ThAT ReMAINS MUCC gIRUgäMeSh AMORAL DeAThChAIN jON OLIVA´S pAIN eLUVeITIe ROTTeN SOUND SAbATON FIRewIND gAMA bOMb pROFANe OMeN CALLISTO eVILe MeDeIA DAUNTLeSS TUKKANUOTTA KORpIKLAANI
OSTA LIpUT:
IMMORTAL VOLbeAT SUICIDAL TeNDeNCIeS
26.-28.6.2009 heLSINKI KAISANIeMI www.TUSKA-FeSTIVAL.FI
LIpUT ALKAeN: 3 pVää 86 / 1 pVä 43 eNNAKKOMyyNTI: www.TIKeTTI.FI / www.LIppUpALVeLU.FI
kaiken maailman kakkoa, kainulaista ja hietalaa!
sonata-kepittäjä pistelee aivan omiaan!
www.spinefarm.fi spinefarm@spinefarm.fi
maailman arvaamaton kitarasankari vailla vertaa - ja kaiken lisäksi levy on oikeasti helvetin hyvä!
.. f ir e -hearted
mukana hääräilee mm. etta taas kirskuu
15.7.
MUSTA VYÖ FILTTIDIMMUSSA NÄILLÄ!
12. vit un grimmii blakkii...
saatana, .. 8
TAIWANPA PLÄJÄYTTÄÄ VÄHÄN MELOSINFONIABLÄKKISTÄ KEHIIN!
JA HELVETILLINEN KIIRUS & KIINAVIULU!
JAPANESE HOSPITALITY
UUTTA NYRKKIPYYKKIÄ PESTÄÄN 19.8.
sotaratsu hirnuu ... ELIAS VILJANEN 24.6. ns